Nro 6-2021 Hinta 11,30 € ”Hyvä teksti toimii monenlaisen musiikin alustana.” ”Meininki oli niukkaa. 01 Kansi_621.indd 1 01 Kansi_621.indd 1 27.11.2021 13.38 27.11.2021 13.38. Hyvin harvalla oli varaa olla montaa viikkoa studiossa” RIKU MATTILA: Lauri Peisterä: DIGICO QUANTUM 225 – Nodal Processing ja Mustard-efektit
C-KUVIO – Kun korotettu katsomo alkaa lattian tasolta. Ensimmäinen siirrettävä aktiivinen linjasäteilijä, jonka äänen peittoaluetta voi säätää pystysuunnassa. BOSE® F1 MODEL 812 FLEXIBLE ARRAY P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L SUORA – Kun yleisösi on kaiuttimen kanssa samalla korkeudella. Näin äänen peittoalue on aina käyttötilaan sopiva. Valittavissa on neljä eri asetusta. Suuntaa tarkasti. Kaiutin säätää taajuuskorjainta automaattisesti siten, että äänitasapaino on optimaalinen kussakin muodossa. Siirrä helposti. KÄÄNNETTY J – Kun yleisösi istuu nousevassa katsomossa. Voit siis mukauttaa PA-kaiutinjärjestelmäsi huoneeseen riippumatta siitä, toistatko ääntä lattiatasossa, lavalla vai porrastetun katsomon edessä. Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi Antti Ketonen Kuva: Tamminen Photography 02-03 Ilmoitukset.indd 2 02-03 Ilmoitukset.indd 2 27.11.2021 11.25 27.11.2021 11.25. J-KUVIO – Kun yleisösi istuu ja kaiutin on korotetulla lavalla
marraskuuta 2021 13.17.54 02-03 Ilmoitukset.indd 3 02-03 Ilmoitukset.indd 3 29.11.2021 18.17 29.11.2021 18.17. MAAHANTUOJA: S21 & S31 48 KANAVAINEN USB-ÄÄNIKORTTI DYNAMIIKKAPROSESSORIT 96kHz VAKIONA 10 X 8 MATRIISI INTUITIIVINEN KAKSI 64 KANAVAN I/O-KORTTIPAIKKAA LAAJALLA KORTTIVALIKOIMALLA STEALTH DIGITAL PROCESSING™ Suuren äänipöydän ominaisuudet MONIALUEINEN DYNAMIIKKAPROSESSOINTI DMI-MADI-B 64 I/O kanavaa, BNC 48/96kHz, SRC DMI-HYDRA 2 Calrec Hydra 56 I/O, 48kHz DMI-AVIOM 16 Aviom A-Net Pro 16 ulostuloa, 48kHz, SRC DMI-ME 40 ulostuloa A&H ME-sarjaan D-Rack D2-Rack A168S / A168D A164 / A164D 48 MONO/STEREO FLEX-KANAVAA S-Series DMI-A3232 A168 lavarasioille 2x 32 I/O kanavaa VIRALLINEN DiGiCo S-SERIES JÄLLEENMYYJÄ 32/8 I/O MADI-C formaatin lavarasia toimii 48/96kHz taajuudella 8 kanavan optio lisäulostuloille DMI-MADI-C 64 I/O kanavaa, CAT 48/96 kHz DMI-ADC 16 linjasisäänmenoa Max +22dBU, DSUB DMI-DAC 16 linjaulostuloa Max +22dBU, DSUB DMI-AES 16 AES I/O kanavaa DSUB, SRC DMI-MIC 8 kanavaa mikrofoniDMI-AMM Kaksi itsenäistä 48ch automikseriä 48/16 I/O 48/96kHz lavarasia MADI-B tai MADI-C formaattiin Kaksi 8-kanavan optiota lisäulostuloille DMI-WAVES 64 I/O, 48/96kHz SoundGrid™ Network Ketjutettava 16/8-keikkalavarasia A3232ja Dante-versiot Ketjutettava 16/4-installaatiolavarasia A3232ja Dante-versiot Kanavakohtainen LCD-näyttö MAAHANTUOJA: kompaktissa muodossa KÄYTTÖLIITTYMÄ sisääntuloja DMI-DANTE64@96 64 Dante I/O 48/96kHz 16 MONO/STEREO FLEX-AUXIA/RYHMÄÄ 10 CONTROL-RYHMÄÄ, 8 EFEKTIPROSESSORIA LOKAALISTI STEREO-AES JA 12 LINJAULOSTULOA SEKÄ STEREO-AES JA 24 MIKROFONI/LINJASISÄÄNTULOA 5 25 75 95 100 Riffi kokosivu DiGiCo Rev B maanantai 29
Säännöllisyyden saavuttaa tekemällä päätöksen ja pitämällä sen. Tai käyttää luuppeja, joista parhaimmat on soitettu hyvällä imulla ja tarkasti. Pyrkimys menetettyjen taitojen takaisin saamiseen on aaltoliikettä, jossa suurin vastus tuntuu olevan ajan ja säännöllisyyden puute. Puuttui selkeä ja heti hyödynnettävissä oleva sidos tunnilla läpi rämmittävän ja itselle läheisen musiikin väliltä. Kun aktiivinen soittaminen jäi aikuisiässä useammaksi vuodeksi melko täydelliselle tauolle, oli vanhan harrastuksen virittely henkiin sen jälkeen verraten tahkeaa hommaa. Kuulostaa helpolta. Etenkin, jos rytmiseksi pohjaksi laittaa rumpukoneen tai vastaavan naksuttamaan. Kun tuota yhteyttä ei tuntunut olevan, anti vaikutti vieraan kielen opiskelulta vain kielen itsensä vuoksi, ilman matkustustarkoitusta, halua lukea alkukielellä tai muuta kouriintuntuvaa syytä. Tauon jälkeen tallessa oli suppea valikoima sointuja ja lajitelma irtofraaseja, joiden ulkopuolelle ajatus ei kantanut eikä motoriikka taipunut. Tuohon aikaan omatoiminen äänittäminen ei ollut lainkaan niin yksinkertaista kuin nykyisin, joten soitonopettajalle jäi luontevasti myös sen palautteen antaminen, jota nykyään saa helposti tietokoneen tai tabletin kanssa musiikkia tehdessä. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 04-05 Pa?a?kirjoitus 621.indd 4 04-05 Pa?a?kirjoitus 621.indd 4 27.11.2021 11.42 27.11.2021 11.42. Esiin kaivamieni oppikirjojen marginaalit ovat itsessään aarre edelleen: täynnä opettajan leimasimellaan painamia sormituskaavioita, joihin hän merkkasi täplät sormien paikoille ja kirjoitti sointujen nimet – pulpetin vastapuolelta ja kirjaa kääntämättä; toisin sanoen ylösalaisin. Mutta muistikuva ja tietoisuus niiden takana aukeavasta maailmasta oli jäänyt soittotunneilta mieleen. Kyllähän se sika syitä löytää – milloin on maa jäässä, milloin kärsä kipeänä, tavataan sanoa. No somea ja sähköpostia – nykyihmisen pahimpia orjuuttajia. Niiden kanssa toteutuu samalla tunnettu viisaus ainakin osittain – pääsee ikäänkuin soittamaan itseänsä parempien seuraan, ihan kotioloissa. Kyllä sekin kehittää, vaikka luuppien kanssa ei voikaan neuvotella asioista eikä niiltä saa hyväksyntää tai palautetta omasta suorituksesta. Sen repertuaarin rinnalla nuoruuden kapea-alaisuus näyttää peräti avarakatseiselta. Taito, joka kuulemma kehittyi opetustyön sivutuotteena. Jotain kuitenkin tarttui mukaan: ajatus oman soiton tarkkailemisesta, ikäänkuin ulkopuolelle asettumisesta. Säännöllinen oman soiton äänittäminen kehittää tarkkuuden ohella näkemystä, jos ottojen välillä malttaa olla soittamatta lisää ja keskittyy kuuntelemaan. Eräs toinenkin seikka soittotuntien arvosta täytyy mainita. 4 www.riffi.fi 6/2021 ÄÄTOIMITTAJALTA Aika on soittaa N uoruuden palo tehdä omaa musiikkia ja varmuus valitun tyylisuunnan ylivertaisuudesta – eritoten sen tiukoista rajoista – oli omiaan syömään motivaatiota soittotunneille valmistautumisessa. En voi kehua saapuneeni paikalle kovinkaan usein kunnolla valmistautuneena, vaikka kaikkea muuta olin edellisen käynnin jälkeen kyllä ehtinyt soittaa. Mukavuudenhalu ohjasi helposti veivaamaan juuri niitä samoja juttuja, jotka ensimmäisenä palautuivat mieleen ja tuntuivat sujuvan. Kiitokset kärsivällisyydestä, Olle Wiberg (16.3.1938 – 12.10.2021). Aikapulaan auttaa karsiminen, mutta leikkauksethan ovat aina kivuliaita, joten mitä karsitaan, jotta soittamiseen jää aikaa. Tekninen varmuus ja suorituksen puhtaus ovat helpoimmin tarkasteltavat tekijät, mutta esimerkiksi fraseerauksen jäsentyminen ja linjakkuus kuuluvat nekin siihen pakettiin. Se mikä soittohetkellä jää itseltä huomaamatta paljastuu kyllä tallenteelta, jos vain korva osaa kuunnella
040 501 2745 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka: , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. Riffi ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 11,30 € + posti kulut. 26. klo 9–16) Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. 040 501 2745 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset: Puh. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 58,50 € (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 67,50 €. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Anssi Eriksson Minna Hatinen Misha Koivunen Timo Koskinen Niko Laasonen Tuukka Nygård Kari Purssila Juha Seila Topi Suuronen Vilma Timonen Timo Östman Nettitoimitus: Anssi Eriksson, Reima Lindroos, Ville Pekkala, Matti Rinne, Ari Vanha-Majamaa, Topi Suuronen, Tommi E. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. HAASTATTELUT & ESITTELYT 8 Ikimuistoiset sessiot, Riku Mattila: – marginaalissa on hyvä olla 22 Lauri Peisterä – Taivas liekit sammuttaa 24 Tuomas Kantelinen – säveltämistä sisältö edellä LUKUPALAT 14 Ajankohtaisia poimintoja – levyjä, kirjoja, tuotteita, uutisia… 20 Tulipa mieleen... vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 42 38 34 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 49 Electro-Voice RE320 – patukkaa tarjolla 50 Blue Bluebird SL – valmista soundia 51 Rob Papen DelSane – tavallista kekseliäämpi viivelaite 52 Nembrini Audio Shimmer Delay Ambient Machine – häröilyn magiaa GRANDE FINALE 54 Normipäivä – Hyvin suunniteltu ja sovittu on puoliksi tehty 56 Muusikkona maailmalla – Wes Montgomeryn jalanjäljissä, osa 3/4 58 Alangon päiväkirja – Myöhäiset hyvästit 28 “En voi sietää tietokoneita ja presettien ruuvaamista.” Ben Varon Kannen kuva: Minna Hatinen 06-07 Sisa?lto?_621.indd 6 06-07 Sisa?lto?_621.indd 6 29.11.2021 18.13 29.11.2021 18.13. KÄYTTÖTESTIT 33 Carl Martin DC Factory – 2 x 5 = 10 34 Mad Professor Super Black – amerikkalaisen kitarasoundin varustelaatikko 36 Keeley Compressor Mini – “First we take Manhattan” 38 Roland Go:Mixer Pro-X ja PreSonus Revelator io24 – ääntä kuvalle 42 Beyerdynamic DT 700 Pro X & DT 900 Pro X – kuulokkeilla on eroa! 43 Sennheiser IE 100 Pro – napit muusikolle 44 RCF Ayra Pro6 – lähikuuntelua kotipajaan 46 Digico Quantum 225 – kvanttiajan ajattelua mikserimarkkinoille. 040 501 2745 (ark. Irtonumeron hinta on 11,30 €. Rock sukupolvikokemuksena – osa 1/2 SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 28 Elämäni kitarat, Ben Varon: – hevisuunnikas on minulle helpompi soittaa kuin normikitara. 6 www.riffi.fi 6/2021 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh
Tämä on tärkeä vaihe, sillä jokaisessa EU-maassa noudatetaan oman maan lakia. EU puuttui arvokuilu-ongelmaan direktiivillä vuonna 2019. 51 24 22 ARVOKUILU KORJATTAVA SUOMESSAKIN T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A Globaaleille digijäteillä pitää laittaa Suomessa samat pelisäännöt kuin muissakin EU-maissa. Suomessa ei voi olla eri pelisäännöt kuin valtaosassa EU-maita. LAURI KAIRA 06-07 Sisa?lto?_621.indd 7 06-07 Sisa?lto?_621.indd 7 29.11.2021 18.13 29.11.2021 18.13. Tätä ilmiötä kutsutaan ”arvokuiluksi”. Kirjoittaja on Gramexpresslehden päätoimittaja. Siksi arvokuilusäädös on pantava Suomessakin voimaan samoin kuin muissakin EU-maissa: niin kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu. Onko oikein, että Youtuben ja Tiktokin tyyppiset digipalvelut voivat halutessaan levittää verkossa sisältöjä maksamatta sisällön tekijöille. Arvokuilusäädös oli vesitetty niin heikoksi, ettei se muuttaisi juuri mitään. Myös suomalaisella taiteilijalla on oikeus korvaukseen siitä, kun digijätti hyödyntää hänen työnsä tuloksia. Direktiivi määrää, ettei verkkosisällönjakopalvelu enää saa sysätä vastuuta yksin kuluttajille, vaan palveluyhtiö vastaa itse siitä, mitä julkaisee. Silti sekä kiinalaiset että jenkkijätit voivat nykyisin piiloutua kuluttajan selän taakse ja keskittyä tekemään helppoa rahaa. Se tuo korvauksia taiteilijoille ja kuluttajan oikeusturva paranee, kun palvelu varmistaa, että tekijänoikeusluvat ovat kunnossa. Ei, se on väärin. Kun muissa EU-maissa tekijöiden asema kohentuisi, Suomessa parannusta ei tulisikaan! Näin ei saa tapahtua. Siksi olikin järkytys nähdä lausuntokierroksella ollut virkamiesesitys. Että ne saavat vierittää sopimusehdoilla vastuun pois itseltään niille pojille ja tytöille, jotka lataavat palveluun toisten tekemää musiikkia, tv-sarjoja tai elokuvia. Kun verkkopalvelu pannaan hoitamaan lisenssit kuntoon, siitä hyötyvät sekä palvelussa sisältöä julkaiseva kuluttaja että julkaistun sisällön tekijät. Yritysten pitää kantaa vastuu liiketoiminnastaan, hoitaa itse luvat ja korvaukset kuntoon. Suomi panee nyt muiden EU-maiden kanssa voimaan tätä arvokuilusäädöstä
Nimittäin kultaja platinalevyillä. On niitä titteleitä ja toimenkuvia enemmänkin, sillä hän on tehnyt paljon erilaisia töitä vähän joka puolella musiikkikenttää. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Tuottaminen alkoi kiinnostaa enemmän Mattilan tehdessä juttuja Kauko Röyhkän kanssa. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Maan alta löytyy pienehkö studiokompleksi, jonka seinät on vuorattu arvometallilla. Hän jopa hieman traumatisoitui päätyessään tuottamisen kohteeksi. Riku Mattila ei kuulemma ole ikinä ajatellut itseään pelkästään muusikkona, vaan on ollut aina kiinnostunut alasta kokonaisuudessaan. L askeudun teollisuuskiinteistön kellariin. Ihan alkuun studiossa äänitettiin tietysti omia levyjä, joita joku muu tuotti. Tuottaminenkin alkoi jo varhaisessa vaiheessa, ja sitä hän on ehtinyt tehdä jo viidellä vuosikymmenellä. Riku ei silloin vielä ihan tajunnut mitä siinä tehtiin. Kompleksissa vaikuttaa Riku Mattila – kitaristi, säveltäjä ja yksi Suomen menestyneimpiä tuottajia. Röyhkän ensimmäinen levy08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 8 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 8 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. 8 www.riffi.fi 6/2021 TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: MINNA HATINEN Riku MATTILA IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee
Pari vuotta hän kokeili tiheämpää tuotantotahtia, mutta se ei vaan sopinut. Samoin seuraava levy, Pikku enkeli (1986). Sitten on taas bändituotantoja ja vaikka jazz-tuotantoja, jossa haetaan sitä performanssia. Mä en tee mitään ihan valtavirta-asiaa. Hän myöntää tekevänsä tälläkin tahdilla liian pitkiä päiviä. Ja ainakin Mattilalle projektit ovat tärkeä henkireikä, jossa pääsee toteuttamaan itseään myös muusikkona. Tukena studiossa oli kokenut äänittäjä Timo Tarvainen, joka opasti nuorta kitaristia. Rummut äänitettiin esimerkiksi parilla mikillä. Missä kohtaa homma toimi… Sitä kautta myös oppimista tapahtuu. Mä halusin sen siihen biisiin. Ilman niitä se olisi paljon köyhempi. Riku Mattila toimii musiikkikentällä monessa roolissa. Biisi oli ”Kanavaan hukkunut”. Myös Riku oli niihin aikoihin ehtinyt aloittaa tuottajan uransa. Niinpä. Pelkästään tutustuminen artistin toimintatapoihin on Mattilalle jo osa tuotantoa. Mutta mä olin silloin tuottaja ja mä päätin! Tämä basso-ääni on nyt tässä! Se oli varmaan helvetin korni, mutta se sopi siihen. Riku Mattilan intensiteetillä ei kovin montaa produktiota vuodessa pysty tekemään. Tätä kautta Mattila sai sitten ensimmäiset freelance-keikat. Ja sehän on tuotannollisesti ihan killeri. Enemmänkin ”ajaton” on sana, joka pyörii mielessä. Saattaa olla, että yhteen tuotantoon liittyy nämä kaikki vaiheet. Kaikki otettiin, mitä tarjottiin, sillä nuorella tuottajalla oli kova halu treenata praktiikkaa. Toisaalta Pyhimyksen Pettymys -albumilla Mattila oli mukana vain post-productionissa. Hän kuitenkin lähti bändistä vähäksi aikaa, kun joutui soittamaan äänityksissä sellaisen äänen, josta ei pitänyt. – Tässä ei tehdä mitään bisnestä. Hän kertookin hyppäävänsä jokaiseen proggikseen täysillä. Niitä tehdään enemmänkin harrastusfiiliksella, mutta suurella pieteetillä. ”Mä en tee mitään ihan valtavirtaasiaa.” 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 9 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 9 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. – Voi olla, että mä olen kertakaikkiaan väärä henkilö. www.riffi.fi 6/2021 9 hän tehtiin käytännössä omakustanteena, ja soittajat – tai oikeastaan Riku vastasi jäljen laadusta. Ja se on oikeastaan jatkunut tähän asti. Mutta erilaisuudessa on aina myös se piilevä kaupallinen potentiaali. Niistäkin tilanteista voi kuitenkin oppia. Seuraavan levyn, Maa on voimaa (1985), Mats tuotti. Sä olet vapaa! Mammonaa ei ehkä tule samalla tavalla, mutta sä olet vapaa. Nykyään tuottamiseen kuuluu paljon myös koodaamista. – Noilla isoilla pojilla on niin kova rutiini, että homma tapahtuu nopeasti. Riku käy läpi tuotantoprosessin eri vaiheita. Vaikka kokemusta löytyy vuosikymmenien ajalta, joskus ei vaan sittenkään onnistu. Ollaanko oikeassa suunnassa vai pitääkö mennä taaksepäin. Meidän musa tänä päivänä on marginaalimusaa. Ja jossain vaiheessa sitten mietitään miten tästä selviydytään. Tarina kertoo erään Rikun kaverin tuijottaneen seinällä roikkuvia kultalevyjä ja todenneen, että, ”noi on kaikki jotenkin ihan outoja.” – Niinkuin ovatkin. Myös introriffi on Matsin tekemä. Lähestymiskulmia on monia. Riku painottaa, että ylipuntarointia pitää tehdä koko ajan. Varsinkin miksausvaiheet ovat piinallisia. Paraikaa työstössä on kaksikon kolmas levy. Jos olet muusikko-tuottaja, katsot silloin asioita vain pienestä ikkunasta. Näiden asioiden selvittäminen on se ihan ensimmäinen asia. Eihän Röyhkä edes ole siellä. Sellaista on käynyt joitain kertoja. Kun tehtiin Onnenpäivää (1983), mä tuotin ja Mats oli basistina. Menneet oli menneitä, sillä tuottaja sai Huldénilta paljon apua hyvien neuvojen muodossa. Sen hetken soundit ei häntä puhutelleet vaan Röyhkän kanssa tehtiin ihan tietoisesti hakemalla vanhahtavalta kuulostavia äänityksiä. Artistin löytäminen, A&R-vaihe, jossa mietitään artistin syvintä olemusta. ”Tämän äänen soittaminen sotii minun basismiani vastaan”, hän sanoi. Siitä ei pääse mihinkään, että jokainen artisti on erilainen. Millaista köydenvetoa kahden tuottajan välillä esiintyi. Kokovartalotuottaja Riku Mattilan kanssa keskustellessa muodostuu kuva intensiivisestä ihmisestä, joka ei tee mitään ”vasurilla”. Tämä olikin 80-luvulla yleinen polku, jota tallustivat myös muunmuassa Pantse Syrjä ja Jani Viitanen. Pohdimme tuottamisen laaja-alaisuutta ja sen eri alueita ja vaiheita. Kun ollaan tuottajan roolissa, muusikko-minä pitää unohtaa. Esituotantovaihe, ja lopuksi varsinainen tuotanto. Ja jokaisella erinäisissä vaiheissa eri tavat. Mikä tässä toimii, mikä ei. – Mä edustin siinä kohtaa jotain vähän vaihtoehtoista. Silloin on tärkeää, että pystyy vaihtamaan ajattelumallia tarpeen mukaan. Kauko ja minä Kauko Röyhkän kanssa tehdyillä yhteisalbumeilla Riku Mattila toimii enemmänkin muusikko-tuottajana. Ja näin hän päätyi muusikkona tuottajan jakkaralle. – Esimerkiksi Lauralle-biisin sovitus ja harmoniat on Matsin käsialaa. – Tää hauska anekdootti kertoo molempien ehdottomuudesta. Huldén palasi bändiin ja työstössä oli ”Lauralle” (1984), jossa Riku oli vielä tuottajana. Silloin, vaikka miksatessa, menee hyvinkin paljon aikaa jo siihen uskottavan soundin vääntämiseen. Tottakai, jos tulee sellainen fiilis, että tää ei nyt vaan lähtenyt, niin kyllähän se syö. Joillain Kauko Röyhkän alkupään levyillä oli tuottajana bändissä myös bassoa soittanut Mats Huldén. – Meidän yhteisissä jutuissa roolijako oli todella selkeä. – Mihin sä missäkin tuotannossa keskityt. Just sanoin Kaukolle, että me ollaan marginaalissa, mutta siellä on kivaa. Riku arvioi, että häntä pyydettiin tuottajaksi hänen musiikillisen estetiikkansa takia, joka oli ”vähän retro”. – Missä hän viihtyy parhaiten, missä hän haluaa olla ja onko jotain missä hänen läsnäolonsa on turhaa. ”Kokovartalotuottaja” lienee osuva kuvaus hänen omistautumisestaan. Mä sanoin, että ”So what?” ”Mä lähden tästä bändistä, jos mun pitää soittaa se noin.” ”No, soita se silti niin.” Sit se lähti. – Se on jotain, mitä me ollaan tehty iät ja ajat ja siinä on jokin jatkuvuus. – ”Mä en ymmärrä näistä laitteista mitään.” ”Ok, sano vaan mitä haluat.” ”Okei, no paa lisää kaikua”, Riku muistelee nauraen keskustelua Tarvaisen kanssa. Retroa edusti myös Mattilan musiikkimaku, josta sitä tiettyä soundia ammennettiin. Eli hänelle toimitettiin periaatteessa valmiita sessioita, joita hän sitten vain paranteli. Kauko Röyhkän kanssa työskennellessa ei Spotifya mietitä. Ruuvaaminen on kovaa hommaa, kun miksaamisen päivittäinen rutiini puuttuu. Jos mä teen vaikka Pyhimyksen kanssa sen sinkkubiisejä, mä ajattelen, että tän pitää olla uskottava kun se soi siellä Spotifyssa muiden seassa
Jos ehdit kuuntelemaan edes omien artistien musaa, niin hyvä on. – Silloin huomasi, että jos olet A&R-manageri, sulla on joku raja kuinka paljon pystyt hallinnoimaan tuotantoja. Tuli vaan sellainen fiilis, että tämänkö takia mä aloin soittaa skittaa. Ennen meininki oli niukkaa. Se on mun juttu ja tavallaan myös tärkein. Bändit olivat hyvin treenattuja ja bändin sointi lukitsi aika pitkälle myös erilaiset soundipoliittiset kysymykset ja kikkailut. Muutakin hommaa siis riittää. Ja sitä kautta tehdä tuotannollisia päätöksiä. Krediiteissä saattaa lukea jokin nimi, mutta se voi tarkoittaa, että hän on tehnyt vain biitin. – Se A&R-juttu, eli biisimateriaalin preppaaminen. Kun tekee työtä musiikin business-puolen kanssa, ainakin kirjoittajalla herää kirkasotsainen ajatus, että se vaikuttaisi negatiivisesti lapsenomaiseen uskoon musiikkiin. Mutta siinä pitää myös ymmärtää mihin artisti pyrkii. Mutta mä en lähtökohtaisesti tuota nuorisomusiikkia. Riku vastasi musiikin miksauksesta YLE:n jälkituotannossa. Naurahdan, että toimenkuvan laajentuessa Mattilan käyntikortti venyy ja paukkuu. Niihin syihin, miksi ylipäätään on aloittanut musiikin tekemisen. – Tänä päivänä jokaisella on kone keittiön pöydällä ja ero on valtava. Sinne hän ei edes halua. Mitä kokenut tuottaja tekee, kun artistista ei saa minkäänlaista ”vibaa”. Poikkeuksena alkupää, jolloin halusin tehdä kaiken. Ja toden totta, siitä huolimatta, että Riku onkin aina ollut kiinnostunut musiikkialasta kokonaisuudessa, oli musiikista vieraantuminen aikanaan hyvin lähellä. Ei mulla välttämättä millekään Gettomasalle tai Ibelle ole mitään annettavaa, ellei olla nimenomaan siinä biisimateriaali-ruudussa. Kun mentiin Ylen aikataululla, se myös tehtiin siinä ajassa. Esimerkiksi Kolmannen naisen kolme ensimmäistä levyä äänitettiin kahdessa viikossa ja viikon verran miksattiin. Tätä kautta ympyrä on tavallaan sulkeutunut. Muutama tuotanto ja siihen päälle jotain ihan muuta. ”Okei, meillä on tää neljän tunnin blokki. Eikä aikataulusta lipsuttu. Ja sen aikaiset levyt myös kuulostaa suoraviivaisilta. Kävelin Hip-studioon Pohjoisrannassa ja siellä odotti bändi ja äänittäjä. Ohjenuorana, miten mennään eteenpäin, eikä jäädä jumiin. Tämä tahtoo sanoa, että yllättäen, vaikka nykyään tehdään tietokoneilla, kaikki on hidastunut. Silloin se rooli olisi ”executive producer”. Jos sä olet levy-yhtiössä vaikka A&R-directorina, niin et sä ehdi enää kuuntelemaan musaa. 10 www.riffi.fi 6/2021 Nykyisin Mattila on tilanteessa, jossa pystyy tekemään sellaisia tuotantoja, mistä itse pitää. Oli liian rankkaa, kun samalla vielä tuotin bändejä. – Sekin on ihan ok, mutta mä en vaan ole sitä sukupolvea. Puhumattakaan uuden mielenAikataulussa on helppo pysyä Riku muistelee, kun Vanhalla Ylioppilastalolla tehtiin Ismo Alangon ”Kun Suomi putosi puusta” -levyn tv-taltiointia. Silti ne oli valmiita. Ja silloinkaan en ollut aina ihan niin hulluna siihen varsinaiseen sisältöön. Mutta mitä annettavaa 60-luvulla syntyneellä kitaristilla on nuorisomusiikille. Oikein fyysisesti tunsin, että tää tuotantorakenne on mennyttä. Ja tosi nopeasti tehtiinkin. – Olin silloin koti-isänä ja juuri poistunut levy-yhtiöstä A&R-managerin toimesta. Kaupallinen puoli on Rikun mielestä nuorten temmellyskenttää. Aiemmin asioita tehtiin tuottajan näkökulmasta paljon nopeammin. Toiminta studiossa oli äänittämistä, ja studioita oli vähän eikä niihin päässyt kuka tahansa. Ja se on jo aika paljon. Ei vibaa Riku Mattila on työskennellyt satojen artistien kanssa. Mukaan on tullut erilaisia työtehtäviä ja rooleja. Ei se ole heille biittejä ohjelmoimassa, mutta hän voi sanoa näkemyksensä niistä biiseistä. Ylen äänitarkkailijana oli Haatasen Tare. Jo vuonna 2008 Riku Mattila ymmärsi erään aikakauden loppuneen. On mahdotonta, että kaikki yhteistyöt olisi saatu maaliin asti. Tarkoituksella. Riku jatkaa, että pop-kuviossa tärkeintä on tietysti se biisimateriaali. Toimenkuvana levy-yhtiön tuotantojen hallinnointi. Oli myös aika, jolloin hän ei tuottanut ollenkaan. Ja juuri se niukkuus teki toiminnasta suoraviivaista. Tätä ei enää tule. Se on hänen mielestään tavallaan elitististä, mutta samalla hyvin luontevaa. – Tehtiin Maija Vilkkumaan tuotantoa (Superpallo, 2008). Hullun intoa riitti pitkänkin aikaa, kunnes 90-luvun lopussa Riku kieltäytyi niin paljon duuneista, että puhelin lakkasi soimasta. Rikulle muusikoiden äänittäminen on ominaisempi tapa, kuin että hän istuu koneen äärellä yksin. – Sen takia mä lähdin 2015 Universalilta pois, vaikka istuinkin korkealla pallilla. Siinä ajassa sen pitää olla valmis.” – Jos ajatellaan nykyaikaa, kun pallotellaan, hierotaan ja masteroidaan, niin se oli tervetullut oppitunti mulle. Ja onhan tuottajan rooli vuosien varrella muuttunut. – Mä en silloin tee sitä. Tilanne olisi toinen, jos tuotantoja tekisi täyspäiväisesti. – Siitä tuli helkkarin laadukas. Biisi on tärkein Tällä hetkellä valtavirtaa listoilla edustaa rap ja elektroninen pop. Musiikkiuraa aloittaessa soittohommien lisäksi oli muutama hassu tuotanto. Sä teet muita asioita. 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 10 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 10 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. Myös ”nuorisomusiikin”. Joku voisi kutsua sitä nuorisomusiikiksi. Bändituotantojakin vielä jonkin verran tehdään, mutta suurimmalta osin isot tuotannot ovat koodattua poppia ja räppiä. Isoille levy-yhtiöille A&R-managerin roolissaan toimiessaan Riku Mattila on tekemisissä kaikenlaisen musiikin kanssa. – Ja sitten mä halusin taas pois, Riku purskahtaa nauruun, ja kertoo työskennelleensä siitä eteenpäin omalla työhuoneella jo seitsemän vuotta. Jos ajattelet vaikka Rick Rubinia joka tuottaa Jay-Z:tä ja vastaavia. Riku nostaa esiin räppikuviot erilaisine tuottajineen. Oli vaan niin mahtavaa päästä studioon. Se on ollut mulla aina periaatteena. Jo pelkästään yhdessä biisissä voi olla monta tuottajaa. Tilanne on nyt jokseenkin sama. Sitten joku soitti ja taas mentiin. Tuli menestyksiä ja yhtäkkiä Riku huomasi olevansa jälleen levy-yhtiössä töissä. Tällöin hän työskenteli jopa kahteen otteeseen levy-yhtiön A&R-managerina. Mikä toimii, mikä ei. Tuotantojen päälle mies tekee keikkaluonteisesti tuntiopetuksia Sibelius-Akatemiassa ja Metropoliassa sekä mentorointeja ja A&R-managerointia. Hyvin harvalla oli varaa olla montaa viikkoa studiossa. Ehkä 12–15 vuodessa
– Aamulla sitten studiolle, ”jätkät, tää pitää äänittää uudelleen”. Sen takia nostan nämä jutut esiin, kun näissä ei tehty minkään sapluunan mukaan. Luottamus on ainoa mitä tarvitaan. Tää pohja ei toimi. – Ne on todella duunattuja ja askarreltuja. Mä lähdinkin sieltä pois suoraan vapaaseen pudotukseen. Näky oli niin vahva, että hän oli jo tilaamassa Ahti Marja-aholta siihen jousisovituksia. Rummut soitettiin siihen päälle. Mikä oli aika hauskaa, kun heidän sovitus oli aika delikaatti. Riffistä 4/2017 löytyy myös biisin äänittäneen Hannu Leidénin näkemys tapahtuneesta. Sen päälle aletaan sitten kasaamaan muita soittimia. Oikeastaan kaikkia Ismo Alangon tuotoksia yhdistää jonkinlainen kokeellisuus. www.riffi.fi 6/2021 11 kiintoisen musan etsimisestä. Enemmänkin kävellessä tai silloin kun ei juurikaan tee mitään. Ja olihan tää metodi jo kerran kokeiltu. Maanantaina vedettiin päälle vielä jousikvartetti. Demolaulu saattaa olla mukana. ”Tee jotain! Tästä on myös pitkä versio: Tee EDES jotain!” 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 11 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 11 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. Kuunneltuaan kotona perjantai-illan päätteeksi c-kasetilta, mitä oltiin saatu aikaiseksi, Riku joutui kuitenkin toteamaan, että ”ihan helvetin tylsältä” kuulostaa. Music Makers -studio oli varattu viikonlopuksi, jonka aikana oli tarkoitus äänittää kaksi kappaletta, Pohjois-Amerikka ja Rakkaudesta. – ”Tää ei toimi, mitä mä teen?” SE on tuottamisessa oleellista! Mä olen seinää vasten: mitä mä teen. Eli ei klikkiä. Sen sijaan hän niputtaa sessioita erilaisten otsikoiden alle. – Uus musa on hyvin usein aika valmiiksipureskeltua, liian valmista. Mistä ihmeestä tällainen metodi Rikulle ilmestyi. Esimerkiksi bändin livesointi ei vastaa ollenkaan kuulokuvaa, joka ainakin Rikun tuottamilla levyillä on. Mattila muisti metodin, jota oli käyttänyt aiemmin Kauko Röyhkän kanssa. Se garage-bändi, jonka hän näki aikoinaan festareilla jäi jossain vaiheessa tavallaan äänitteiltä syrjään. – Tästä on myös pitkä versio: Tee EDES jotain! Jos minulle sanottaisiin, että tee jotain, kaivaisin luultavasti tamburiinin esiin. Kaikki nuo levyt sisältävät mitä kummallisempia juttuja. Sellaiseen tilaan, missä löytyy taas se spontaani tekeminen. Pointti on nimenomaan, ettei se mene missään klikissä. Affe Forsman (rummut) oli ikkunan takana ja näytti sieltä käsillä tempoa. Ja se on siitä eteenpäin puhtaasti praktiikkaa. Mystinen Mattila jatkaa, että kyse on prosessista. Alangon ja Mattilan yhteistyö jatkui usean albumin verran. Se oli kuin juna, jonka ympärillä maisema vaihtuu. Rakkaudesta oli Alangon ja Rikun ensimmäinen yhteistyö. Espe hakkaa yhteen tomiin marakasseilla ja me soitetaan akustisia. Rikun mielestä sitä saisi olla nykytuotannoissa enemmän. Hän kutsuu sitä ”bändin hajottamiseksi”. Kokeellisuus ja leikillisyys aina läsnä. Mutta sinä päätit panna pakan palasiksi?! – Joo, mä totesin, että tää ei ole se tie, miten tää biisi etenee. Aloitettiin kitaroista. Alkuun soitetaan biisi läpi pelkästään akustisella kitaralla ilman klikkiä. Jukka ( Orma) ja Ismo soitti akustisia alkuun kahdestaan. Me tehtiin kaikenlaisia kokeiluja. Ja nyt lähdettiin liikkeelle aika villillä meiningillä. Mutta tällä kertaa se vaan tuli siinä äänitystä kuunnellessa. Pitkä hiljaisuus, kunnes Riku repeää nauruun. Riku kertoo, että 22-Pistepirkon kanssa toiminta oli samanlaista. Me soitettiin yhdessä se pohja, PK (laulu ja kitara), Espe (rummut) ja minä. Mä siis hajotin bändin musiikillisen tiukkuuden, jotta sain siihen sen maiseman. Tee jotain! Tätä mä sanon masteroijallekin, jos mä en osaa muotoilla sitä. Sorrun siihen itsekin, kun koneella pystyy muokkaamaan kaikkea. Rikun päässä pyöri visio Rakkaudesta-biisiin. Kokeellisuus Vaikka juttusarjassa puhutaan ikimuistoisista sessioista, ei Riku halua nostaa yhtään tapausta toisen yläpuolelle. – Ne antoi mun tehdä tällaisia kokeiluja. ”Sä tunnut tietävän mitä sä haluat”. Ensimmäinen niistä on ”Kokeellisuus”. Aloitetaan Sielun Veljien Rakkaudesta-kappaleen äänityksillä vuonna 1987. Ennen muuten puhuttiin pohjista, haha. Sä et vaan ehdi. Rumpumikit oli käytävässä, mikä toi siihen soundiin semmosta epämääräistä mössöä. Bändin biisejä askarreltiin vailla mitään kaavaa. Siihen päälle äänitettiin säröbasso, joka teki sen, että soitto ei ollut tiukkaa. Sen jälkeen asioita visioitiin jokaisen biisin mukaan. Riku korostaa että epätavallisen metodin kohdalla oleellista on soittajien luottamus tuottajaansa. – Unessa mulle ei ole tullut mitään. Se on mahdotonta. ”Birdy” on hyvä esimerkki. Sen takia analogiaika oli paljon hauskempaa, kun siellä oli paljon enemmän virheitä ja siis inhimillisyyttä. Maxisinkun toiseen kappaleeseen ei käytetty samaa metodia, sillä kuplettimainen livenä soitettu biisi ei kaivannut mitään erikoiskäsittelyä. Unessako
Ja luottamus rakennetaan yhdessä tekemällä. Performanssi ja intensiteetti Seuraavat tuotannot istuvat ”performanssi ja intensiteetti” -otsikon alle. Kaikki tehdään soittamalla. Tuottajan pitää osata arvostaa ja myös vaatia. Mattila kuvailee prosessia ITEtaiteen tekemiseksi. Yes, mä lähden tähän mukaan! Rikun duuni oli säilyttää bändin alkuvoimaisuus ja energia, mutta muokata se suomi-rockin soundiin. Että saavutetaan kliinisissä studio-olosuhteissa samanlainen kiima kuin lavalla. Varsinkaan, kun mies ei itse laula ollenkaan, niin miten sitä silloin edes pystyy tuottamaan. Ei tuon ajan Värttinä kuulosta akateemiselta kansanmusalta. – Koska bändi tuli Pohjanmaalta, todettiin yhdessä että Tampereella on parempi olla. Kolmas bändi jonka voi laittaa meiningiltään samaan karsinaan oli Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. ”Mokaamisen pelko tuottaa vain jeesmiehiä.” 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 12 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 12 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. Ja nämä oli ne välineet: tarvittiin analogistudio, joka ei ole Helsingissä. Näissä tapauksissa oli olennaista tallentaa artistin performanssi niin raakana ja välittömänä kuin mahdollista. – Mä halusin liittää bändin härmärokin soundimaailmaan. Ja tietää tehtävänsä. Se ei ole korkeakoulutettua taidetta, vaan omatekoista kyhäelmää. Kukaan ei kaipaa ympärilleen ”jees-miehiä”. Tällaista osaamista ei Rikulta luonnollisesti alkuun löytynyt. Homma ratkesi, kun laulaja siirrettiin Finnvoxin B-studion soittotilaan ja musiikkia luukutettiin isoista kaiuttimista. Ja jos se soundaa hyvältä: fine. Oikeastaan pop-musassa kaikki on lauluraidan tuotantoa. ”Aha, toi sanoo kaikkeen kyllä”. 12 www.riffi.fi 6/2021 Laulujen äänittäminen oli tuskaista. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen ja niitä pitää osata motivoida. Sama jokaisen soittajan kohdalla. Vaikeissakin tilanteissa tietää nykyään mitä tehdä. Bändi, joka oli soitannollisesti vajavainen, mutta läsnäolo lavalla aivan mieletön. – Niitä rumpuja pitää hakata täysiä. ”Ja se onnistui tosi hyvin!”, hän nauraa. Se ei ole tuottajan tehtävä. Joskus kemiat ei vaan toimi, eikä kaikilta löydy tarvittavia sosiaalisia kykyjä. Juha Heininen miksaamaan. Tää on kuin punkkia. Kaiken perustana on Rikun mukaan rehellisyys. – Mulla oli siinä samalla tavalla kuin Rakkaudesta-biisin kanssa; jokin, mitä mä ajoin takaa. Sen jälkeen päälle lisättiin kaikki mahdolliset krumeluurit. Se ei ole hyvä kenenkään kannalta. Sit se tunne välittyy. Rikun mukaan Birdy laulettiin miljoonaan kertaan. – Kun tuotat lauluraitaa, se on se, mikä kantaa. Koska niissä pointti on se intensiteetti ja se performanssi. – Myötäily luo vaan epävarmuutta. Vetovastuussa olevan tyypin pitäisi ymmärtää myös oman luonteensa päälle. Laulujen tuottaminen on tunnetusti se vaikein paikka. Mattilalle vahvan intensiteetin levyjä ovat livenä äänitetyt Radiopuhelimien ”K.O.” (1990) ja samoihin aikoihin tehty Värttinän ”Oi Dai”. Ja siihen kuuluu kaikki autotunerit ja muut. Samanlainen energia tuli sieltä lavalta. Kommunikaatio on tärkein työväline. – Mä ajattelin, että ne on samaa musaa. Eihän se tietenkään aina onnistu. Heininen oli tehnyt myöskin Pohjanmaalta tulevaa Kolmatta naista. – Mä en edes muista miten mä sitä alkuaikoina tein. Kun ne soittaa ja laulaa täysiä, niin tulos on autenttinen. Vaatii kovan luokan sosiaalisia ja psykologisia taitoja, että saa puristettua artistista studiossa kaiken ulos. – Kun mä näin heidät ensimmäistä kertaa levy-yhtiön kutsumana miltei tyhjällä Tavastialla, ihmettelin, että mitä tää oikein on. – On jännää, että modernissa laulutuotannossa sitä intensiteettiä myös luodaan. Ja se kuulostaa vieläkin aidolta. Riku avaa, että nykyään pop-musiikissa intensiteetillä tarkoitetaan lauluraidan tuotantoa. Osui ja uppos. – Onhan moni klassikkotuottaja todettu despootiksi. Näkee kuitenkin, että ollaan menty eteenpäin. Sieltä välittyy se joku aito karjalaisuus ja ihan mahdoton preesens. Tuottajan duunissa psykologinen puoli on tärkeä. Jos on vaikeata, niin olisi hyvä käydä se asia läpi. Vähättelemättä laulusolisteja, mutta mulla on ollut joitakin artisteja tai sessioita, joissa se intensiteetin luominen on ollut se johtolanka. Mutta ei se oikein kestävä tie ole
Intensiteetti on tavallaan jo läsnä. – Tällaisia yksinkertaisia juttuja, mitkä on aina olleet repertuaarissa, mutta saattaa unohtua vuosikausiksi. – Ja levy-yhtiöllä on masteri… ja mennään eteenpäin elämässä, Riku nauraa. Rikun esimerkissä opetellaan välttämään itsestäänselvyyksiä. – Kun ei olla siellä huipulla aurinkotuolissa sateenvarjodrinkki kädessä. Riku tuotti vielä Tähkän seuraavan albumin. – Tällaiset uraan liittyvät haasteet on mielenkiintoisia tilanteita, koska niissä on tietynlainen jännitys. Tärkeä työkalu oppimiseen on virheiden tekeminen. Riku laittaa soimaan Putron Ilmasta tehtyjä -kappaleen, jossa mies ja sähkökitara on äänitetty sataprosenttisesti livenä viereisessä huoneessa. Metodina on mahdollisimman minimalistinen ilmaisu. – Se rakentui pikkuhiljaa. Se on tylsää. – Tän täytyy olla jotain ylimaallista. Joku kulmakarvoja nostattava juttu. – Mariska soitteli pianolla jotain ”mozartia”. Selätettävänä oli artistin aiempi ura. Tuolloin Mariska haki itseään ja paikkaansa artistina. Jos haetaan jotain karaktääriä niin tollasilla asioilla voi olla isokin merkitys. Aiemmilla levyillä oli soinut hiphop ja iskelmä. Ehkä mun kannattaakin kyseisen henkilön kohdalla tutkia erilaisia mikrofoneja, mikä olis se sopivin. Silloin tekee jotain mitä joku muu on tehnyt aiemmin. Ja tämä kaikki tehtiin koodaamalla. Mariskan tapauksessa se oli kappale Minä liityin sinuun, jota oli tähän haastatteluun mennessä striimattu 3,8 miljoonaa kertaa. Sen päälle aletaan sovittamaan. Kuinka monta versiota kappaleesta oikein tehtiin. Muutos Seuraavien tapausten yhdistävä tekijä on muutos. Ollaan tilanteessa, jossa artisti on ollut jollain tavalla umpikujassa tai muuten vain uudistumisen tarpeessa. Ja yllätys yllätys, sehän menikin hyvin. Rikun mainitsema lyhyt pianolaskettelu, joka esiintyy ennen kertosäettä ei olisi ikinä päätynyt perus-radiobiisiin. Miten päästä vanhasta stigmasta menestyksekkäästi eteenpäin. – Oli hauskaa, että hän tarjoaa tällaista juttua perusbiisiin. Mattilan kuunnellessa demoa biisistä, jonka lyriikoissa esiintyy Zeus, Ra ja kerubit, tuli miehellä näky, että nyt pitää olla suureellista. www.riffi.fi 6/2021 13 Vieläkin oppii asioita. Mä olen käytännössä ohjelmoinut ton kaiken. Mattila oli onneksi tehnyt Tähkän kanssa jo pari levyä, joten luottamusta löytyi. Ja hyvinhän siinä kävi. Ne onnistumiset tulee aina sieltä, missä kuulee, että tässä on nyt jotain erilaista. Metodi oli myös yllättävän tehokas, sillä äänityksiin meni neljä päivää, miksauksiin toiset neljä. Alkuun tallennetaan livenä laulu, joko kitaran tai pianon säestämänä. On selvää, ettei normaalilla bändikattauksella olisi saatu aikaan niin suureellista jälkeä, jota kappaleen sanoitus kaipasi, mutta nyt suureellisuus on viety sinne ylimaalliselle tasolle. – Ja sen ylimaallisuuden lavastaminen tonne sovitukseen… Riku pudistaa päätä ja puhaltaa: Helvetin työlästä! Kaikki tapahtuu tossa työpöydällä, toisin kuin vaikka se Värttinä. – Pitää kokea, että niillä asioilla, mitä sä teet, on oikeasti merkitystä. Kaikki muu on askarreltu siihen päälle. Alkuun Rikun päävastuuna oli biisimateriaalin työstäminen, mutta lopulta hän vielä tuottikin levyn. Sä luulet, että se sun suosikkimikki sopii kaikille. Mutta se, että sulla on tuulinen paikka, se on jännä ajatus. – Tässä haetaan sitä performanssia, joka on jo oikeastaan valmis. Riku soittaa pätkän kappaletta, jossa huomio kiinnittyy poppibiisille epäsovinnaisempaan orkestraatioon, jossa soi lähinnä klassisen musiikin soittimia. Melkein sama metodi kuin Sielun Veljien kanssa, mutta nyt haettiin solistista esityspreesensiä. Nyt pieni melodianpätkä muutti kuitenkin koko kappaleen luonteen. Nykyisin Lauri Tähkä on yksi maamme suosituimpia artisteja. – Sehän oli silloin Suomen vihatuin äijä. Toimintamalli syntyi Mattilan ja Putron ensimmäisen yhteisen albumin yhteydessä. Mä sitten tuottajana yritin tietyllä tavalla nostaa rimaa ja suunnata laatua tiettyyn suuntaan sillä tavalla, että se tyyppi on kuitenkin parhaimmillaan. Seuraavaksi Riku ottaa käsittelyyn Mariskan omaa nimeä kantavan albumin vuodelta 2019. u ”Onnistumiset tulee aina sieltä, missä kuulee, että tässä on nyt jotain erilaista.” 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 13 08-13 Ikimuist_621 Mattila.indd 13 27.11.2021 11.46 27.11.2021 11.46. Silloin myötäily ja tilanteen hyväksyminen on ainoa tapa päästä eteenpäin. Silloin ei voi olla varman päälle pelaaja. Tähkä oli hajottanut hyvin menestyneen bändin ja aloittamassa omaa juttuaan. Samuli Putron kaksi viimeistä levyä (Pienet rukoukset, 2019 ja Keskellä kesää 2021) ovat myös olleet sellaisia, joissa Riku on tehnyt sovitukset artistin soolopreesensin päälle. Sellainen että esiriput halkeaa ja Mooseksen taulut räjähtää!, Riku säestää kuvailua hitonmoisella räkätyksellä. Toisaalta joskus myös limitti tulee vastaan, ei vaan pääse paremmaksi. Soolo-uran käynnistämisessä oli paljon pelissä. Vähän varovaisemmin vain. Mokaamisen pelko tuottaa vain jees-miehiä. En muista oliko biisi jo olemassa, mutta päätettiin liittää se siihen. Riku Mattila innostuu tilanteesta, jossa artisti on joko juuri kiipeämässä ylöspäin, tai valumassa alaspäin, mutta haluaa pitää urastaan kiinni. ”Ehkä mä pääsen vielä takas ylös”. Ja nyt oltiin taas tienhaarassa. Lauri Tähkän ensimmäinen soololevy, (Polte, 2011) oli juuri tällainen tapaus
Ei väkisin tai teennäisesti lasten hauskuuttamiseen tai lapsenomaisuuteen pyrkivää, vaan ihan oikeata ja hyvin tehtyä musiikkia. Sanotaan, että suomalaiset rakastavat kantrimusiikkia – he eivät vain tiedä sitä. 14 www.riffi.fi 6/2021 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA WWW.ROLAND.COM BECOME A BETTER DRUMMER, FASTER V-Drums TD-17 series When you’re serious about drumming, you need a kit to match your ambition. Korona vei keikat, mutta antoi aikaa studiotyöhön: intohimo musiikkiin on aistittavissa lopputuloksesta. Juurimusiikin lisäksi tuoreelta julkaisulta löytyy rautalankasävyjä ja paljon iskelmällisyyttä. Pentti Punkin syntymäpäivät -yhtyeen muodostavat Valtteri Huovinen (laulu, kitara), Antti Kokko (laulu, perkussiot, bassokitara) ja Hiski Pajuniemi (laulu, kielija puhallinsoittimet). On ilo todeta, että homma on hoitunut hienosti ilman ulkopuolista ohjailua. Kesä tullut on Kesällä on ihanaa kesällä on kaunista hevoset laulaa ih-hah-haa ponitkin laulaa ih-hah-haa… ARVIO: LAURI PALOPOSKI Lisää kirjaja levyarvioita sekä tuoteuutisia löydät Riffin jatkuvasti päivitettävältä nettisivustolta riffi.fi ! Kuninkaallista kantri-iskelmää Lastenmusiikkia Pentti Punkin Syntymäpäivät: Pentti Punkin Syntymäpäivät Levy-yhtiö: Humlegården Records Julkaisuformaatit: CD (HUGÅCD003), digitaalinen (HUGÅ003) 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 14 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 14 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. Alkujuuria teksteille on löytynyt yhtä lailla Mannerheimistä (lyhyt, mutta oivalllinen mieskuoro-imitaatio), Rapalan uistimesta (maailman paras, tietysti), sanaleikistä tyyliin Pentti Punkin punttipenkki tai lapsenmielisestä ajatelmasta (Kulkuneuvoja kutittaa). Levyä kuunnellessa on mukava ihmetellä informatiivisia levynkansia. Kun Tommi Levyn äänitys ja Juho Sirkkalan miksaus ovat nekin kelpo tasoa, ei voi kuin toivottaa orkesterille menestystä. ARVIO: TOPI SUURONEN Maria Tyyster: Uuden aamun lauluja AXK Records (AXK-013, 2021) M usiikillisista tyylikarsinoista viis veisaava Pentti Punkin Syntymäpäivät on verrattain nuori kokoonpano. TD17 series Ad_230x135.indd 1 TD17 series Ad_230x135.indd 1 2021. Sellaista se on, kun genrerajoja rikotaan. Ajatus omaehtoisesta levystä kypsyi aikansa, kunnes marraskuun alussa ilmestyi Uuden aamun lauluja -niminen pitkäsoitto, jolla pedal steel -kitara maalailee äänimaisemaan aavaa preeriaa. Esikoislevy ilmentää silti jo huomattavan kypsää otetta, jolla riemastuttavan moninaisista aiheista kertovat laulut on muovattu helposti lähestyttäviksi, mutta pitkäaikaistakin kuuntelua kestäviksi kappaleiksi. Becoming a better drummer is still hard work, but the TD-17 can help you get there. Se tekisi hyvää niin kotimaiselle kantrimusiikille kuin suomalaisille itselleenkin. Sen myötä syntyy ajatus siitä, että tämä ei ole vain Maria Tyysterin levy, vaan toiseen päärooliin nousee pälkäne läinen monitaituri Aukusti Koivisto, joka urakoi levyllä kaikenlaisten kitaroiden lisäksi mandoliinin, banjon, taustalaulun ja perkussioiden äärellä – lisäksi mies on vastuussa tuotannosta, sovituksista, miksauksesta ja osasta äänityksiä. 17:15 V uoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster sai ystävältään muutamia vuosia sitten puhelun, jossa häntä rohkaistiin esittämään musiikkia, josta itse todella pitää. Tyysterin kohdalla läheisempi musiikkigenre tarkoittaa kitaravetoista juurimusiikkia, kantrista rockabillyyn. Levyllä instrumentaatio on yhtä moninainen kuin tyylien kirjo. 10. Musiikki on myös ilahduttavasti soitetun kuuloista, luomuhenkistä ja juurevaa. 10. 11. Voi kunpa ne olisivat tulleet esimerkiksi levyllä kahden biisin verran mestarillista kynänjälkeään näyttäneen Marko Haaviston kääntämiksi! Haaviston rokkaava ”Kesää kohti” nousikin itselläni levyn korvamadoksi. Kaikki nämä osa-alueet on tehty sellaisella pieteetillä ja tyylitajulla, että olin tyrmistynyt lukiessani herran syntyneen vasta vuonna 1996 – kadehdittavan taitavaa ja kypsää työtä! Erityiskehut on annettava myös ”Jos sun vain saisin” -kappaleen Varjoladyt-taustakuorolle, Petri Lehtolan viuluosuuksille ja Juha Maunun maukkaalle kosketinsoitolle. Kappalevalinnoissa yleisöä lähestytään turvallisin eväin. Toivottavasti Maria Tyyster kumppaneineen saa laulunsa kuultaviksi esimerkiksi Radio Suomessa. Tämä ei ole tangokuninkaallisille poikkeuksellista – legendaarinen laulukilpailu tarjoaa ponnahduslaudan julkisuuteen, mutta sitoutuminen vain tangoon tai perinteiseen tanssimusiikkiin on monille liian rajoittavaa. Virkeän eloisaa, muttei päälle käypää tai levottomasti liehuvaa. Meanwhile, an array of built-in coaching functions will track your technique, measure your progress and increase your motivation. Kun trion jokainen jäsen soittaa useampia eri soittimia ja laulaa soiton lisäksi, aukeaa sovituksissa mahdollisuuksia, joita on osattu myös kiitettävästi käyttää hyväksi. 11. Toisaalta laulusoundia on paikoitellen ajettu ruvelle asti – siitä iskelmäväki ei liene niinkään innoissaan, kun taas rokkarit olisivat nauttineet vieläkin ronskimmasta otteesta. The V-Drums TD-17 series lets your technique shine through, backed up with training tools to push you further. 17:15 2021. Esimerkiksi ”Mä lähden stadiin” ja ”Pullo viinä käy” eivät laadukkaasta toteutuksestaan huolimatta tarjoa oikein mitään uutta. Tulevaisuus näyttää hyvältä, jos rima pysyy näin korkealla jatkossakin. Combining a TD-50-class sound engine with newly developed pads results in an affordable electronic drum kit that’s authentically close to playing acoustic drums – accurately mirroring the physical movement, stick coordination and hand/foot control that every drummer needs. Pääosin suomenkielisen levyn joukkoon heitetyt ”Wine, woman & song” ja ”Hard headed woman” tuntuvat englanninkielisinä erikoiselta ratkaisulta. Maria Tyysterin tangotausta paljastuu vibraherkässä fraseerauksessa, jota puristisimmat roots-fanit kenties vierastavat, mutta tämä ilahduttanee iskelmädiggareita. Julkaisu on omakustanne
ARVIO: TIMO ÖSTMAN Stevie Van Zandt – Consigliere Stevie Van Zandt: Soulfire! – Minun tarinani (Alkuteos: Unrequited Infatuations – Odyssey of a Rock and Roll Consigliere). 1950) elämästä olisi varmaankin tullut erilainen, ellei hänen isäpuolensa olisi vienyt perhettä Bostonista New Jerseyhyn pojan ollessa kahdeksanvuotias. Stevie Van Zandt on kirjoittajana melko lakoninen ja sanoo asiat kaunistelematta. www.riffi.fi 6/2021 15 WWW.ROLAND.COM BECOME A BETTER DRUMMER, FASTER V-Drums TD-17 series When you’re serious about drumming, you need a kit to match your ambition. Ehkä kirjan loppupuolella teksti hieman hajoaa, kun muusikko/näyttelijä/organisoija sinkoilee projektista toiseen. TD17 series Ad_230x135.indd 1 TD17 series Ad_230x135.indd 1 2021. Juuso Arvassalon ja Jere Saaraisen käännös on sujuvaa luettavaa, mitä nyt tekstiin on jäänyt pari selvästi tarkoituksetonta lausetoistoa. Tämä suhde on yksi kirjan kulmakivistä. Teini-iässä Stevie nimittäin tutustui vuotta vanhempaan Bruce Springsteeniin, ja lopulta hänestä tuli Born to Run -levyn myötä tähdeksi nousseen ystävänsä kitaristi ja ”luottohenkilö”, consigliere. Suosittelen. Meanwhile, an array of built-in coaching functions will track your technique, measure your progress and increase your motivation. Studiotyöskentelyä Van Zandt ei kuvaa tekniseltä kannalta, vaan enemmänkin sovittajan ja tuottajan näkökulmasta, ja jakaa onnistumisista kiitosta myös Jimmy Iovinelle ja Bob Clearmountainille. Osa meistä muistaa kuitenkin myös Sun City -projektin sekä muut Little Steven -nimellä tehdyt poliittiset soololevyt ’80-luvulta. Van Zandtista itsestään tuli tähti 2000-luvulla Sopranosja Lilyhammer-sarjojen mafiagangsterina, sillä näihin rooleihin hän sujahti amerikanitalialaisena kuin luonnostaan. 10. Becoming a better drummer is still hard work, but the TD-17 can help you get there. 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 15 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 15 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. Niiden taustalta kirja paljastaakin varsin mielenkiintoisia asioita. Suomennos Juuso Arvassalo ja Jere Saarainen 576 sivua, ISBN 9789523752283 Minerva Kustannus, 2021. 17:15 2021. The V-Drums TD-17 series lets your technique shine through, backed up with training tools to push you further. 17:15 S tevie Van Zandtin (s. Combining a TD-50-class sound engine with newly developed pads results in an affordable electronic drum kit that’s authentically close to playing acoustic drums – accurately mirroring the physical movement, stick coordination and hand/foot control that every drummer needs. 11. Soulfire! on pitkälti kronologinen elämänkerta, joka alkaa lapsuudesta, käy läpi kasvamisen muusikoksi New Jerseyssä ja päätyy eri vuosikymmenten kautta nykyhetkeen. 11. Stevie Van Zandtin elämä on ollut poikkeuksellisen värikäs ja monisyinen, ja sitä tämä kirja valaisee erittäin viihdyttävästi. Lisäksi kitaran kielten ”bendaukselle” on kyllä ihan suomenkielinen vastine, kielten venyttäminen. 10
Bazar-kustannuksen julkaisema suomenkielinen laitos koostuu kahdesta nelisaatasivuisesta kirjasta. Kuvitus sisältää myös lippu-lappusille käsin kirjoitettuja alkuperäisiä lyriikoita, nuotteja, studiosessioiden muistiinpanoja ja raitakarttoja. Jotkut yksityiskohdat McCartney muistaa eri tavalla kuin vaikkapa pitkäaikainen yhteistyökumppani, tuottaja George Martin omissa haastatteluissaan. Kokonaiskuva stemmaa silti, eikä kirjassa pyritä uuteen tai vaihtoehtoiseen totuuteen. Kyynisempi epäilisi vilpittömyyttä, mutta valokuvat miehestä arkisissa kotiaskareissa tai soittamassa keskivertoa treenikämpää muistuttavassa kotistudiossaan piirtävät nekin kuvaa jalat maassa maailmaa tarkastelevasta ja pohjimmiltaan vaatimattomastakin henkilöstä. Tämä ei haittaa, teosta tuskin luetaan lineaarisesti alusta loppuun, vaan pikemminkin pala kerrallaan napsien, ja väliin ehkä miehen musiikkia kuunnellen. Rakenne toimii mainiosti ja laulujen teksteistä kumpuavat tuokiokuvat eri vuosikymmeniltä lomittuvat sulavasti. Jokunen hieman erikoisesti käännetty alan termi ja ilmeisen tiukan seulan läpi pujahtanut kirjoitusvirhe eivät työn arvoa haalista. Valtaisa määrä hienoa musiikkia, joukossa todella ikuisesti kestäviltä tuntuvia timantteja. ARVIO: LAURI PALOPOSKI Paul McCartney – Elämä & sanat Kaksiosainen kovakantinen kirja + säilytyskotelo, yht. Ja multi-instrumentalisti, joka halutessaan soittaa aivan kaiken omalle levylleen, täysin moitteetta. Jokaiseen laulutekstiin liittyvän tarinan tai mietteiden lisäksi kirjassa on valtavasti valokuvia McCartneyn elämän varrelta. Toimittanut Paul Muldoon, kääntänyt Timo Korppi Bazar-kustannnus (2021), ISBN 978-952-376-405-7 Paul McCartney – Elämä & sanat 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 16 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 16 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. Kirjaan valikoitujen 154 laulun läpikäynti vaati viiden vuoden aikana 24 haastattelua, ja McCartney itse vertaa prosessia kuin valokuva-albumien tai kirjoittamatta jääneiden päiväkirjojensa tutkimiseksi. Pelkästään jo kuvitus onkin todella kiehtova ja mielenkiintoinen kokonaisuus, olkoonkin että kirjahyllyssä on jo kaksikin McCartneyn elämäkertaa, The Beatlesin laulutekstien syntytarinat ynnä studiosessioiden historiikit tarkkoine soitinja laitelistoineen. Sisältö perustuu McCartneyn ja teoksen toimittaneen Paul Muldoonin keskusteluihin ja se etenee laulun kerrallaan, kappaleen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. 874 s. McCartney itse suhtautuu laulujen kirjoittamiseen maanläheisesti ja omaa erityislaatuisuuttansa korostamatta. Timo Korpin käännös pitäytyy alkuperäiskielen rakenteessa, mutta onnistuu pääosin välttämään sellaisesta usein juontuvan kömpelöyden. Right Now. Suosittelen siis varauksetta myös tämän teoksen hankintaa – tai vähintään siihen tutustumista kirjastossa. 16 www.riffi.fi 6/2021 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Classic Sound. Näin basisti, jonka 60-luvulla soittamat linjat ovat edelleen esikuvallisia nuoremmille muusikkopolville. Soittotaitojaan hän jopa väheksyy ja kertoo pitäytyneensä yksinkertaisessa, koska taidot eivät ole monimutkaisiin riittäneet. Onnistumisistaan hän jakaa kiitoksia ja kehuja vuolaasti yhteistyökumppaneilleen ja läheisilleen. Tietyt asiat kertaantuvat kirjan mittaan, kun samat henkilöt ilmiintyvät eri yhteyksissä. Myynti: Universal Audio -jälleenmyyjät www.msonic.fi S O U N D & V I S I O N K ymmenen vuotta The Beatlesia ja 50 vuotta soolouraa sen perään
Nykyisin yritys työllistää kolme ihmistä, ja toimii aivan eri kellarissa kuin 15 vuotta sitten. 599 € Vain 200 kpl koko EMEA-alueella, upea metallinhohtoinen väri sekä kullatut metalliosat! Pinninkatu 26–28, TAMPERE, Puh. 03 222 1300, 050 323 3167, info@tammerpianojasoitin.fi Seuraa jatkuvasti päivitettäviä tuoteuutisia osoitteessa riffi.fi. Riffi-kauppa 25 € Tarjoushinta: Tampereen Musiikki, Musiikki Aartio Oy Kuninkaankatu 13, TAMPERE (03) 222 5570, info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Laaja valikoima MODULAARISYNTIKOITA verkossa ja myymälässä! www.tampereenmusiikki.fi Savonlinnan Soitinkulma Oy Kirkkokatu 7, SAVONLINNA (015) 515 670, soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com S ITINKULMA S ITINKULMA Marshall SV20C Studio Vintage 1199 € Limited Edition White Elephant Grain ”Plexi” – 1×10 Combo, 20 W Rajoitettu erä! Gretsch G2622TG-P90 Limited Ed. Lisätiedot: Emotion Zine • emotionzine.fi Freelancemuusikot ry:n stipendiaatit 2021 Freelancemuusikot ry:n vuoden 2021 stipendin saivat laulaja, muusikko ja näyttelijä ReetaLeena Vestman sekä muusikko Aki Hauru. Saatavana nyt punaisena ja valkoisena St. Toki mukaan mahtuu myös aiheita valtamediasta tuttujen taiteilijoiden arkusta.” – Tämä linja on tuulenraikasta rockia ja se erottaa meidät monista kilpailijoistamme, luonnehtii uuden julkaisun päätoimittaja Mike Van Dola kertoo. Vuosittainen 500 euron suuruinen stipendi myönnetään ansiokkaasta työstä muusikkona ja musiikkikentän hyväksi. Jakopäätoksen perusteluissa todetaan, että Vestmanilla ja Haurulla on ollut merkittävä rooli musiikkialan epäkohtien esiin tuomisessa korona-aikana, ja he olivat mukana järjestämässä Mitta on täysi -mielenilmausta kesäkuussa 2021 Eduskuntatalolla. Dr Scientist kertoo aloittaneensa pedaalien valmistamisen 2005 kellaritiloissa ja kahden henkilön yrityksenä. Lisätiedot: Custom Sounds • www.customsounds.fi Uusi kulttuurilehti Emotion Zine Kustantajan tiedotteessa kerrotaan, että “Eräs lehden kantavia voimia on sen kaikkia kulttuurituottajia tasavertaisesti kohteleva asenne. 3 899 € Flam Out! Kapulatekniikka kuntoon järjestelmällisellä harjoittelulla! www.riffi.fi . Lykkyä pyttyyn, toivottaa Riffi. www.riffi.fi 6/2021 17 n näyteikkuna DLX Deluxe Music Hermannin rantatie 10 HELSINKI 0207 282 250 www.dlxmusic.fi DLX-hinta 99 € sE X1-A – X1 A on järkihintainen muusikon yleismikki. Lehti ei kumartele auktoriteettejä vaan vastaanottaa ja kirjoittaa tulkintoja pientenkin tekijöiden taiteesta. Lisätiedot: Muusikkojen liitto • muusikkojenliitto.fi 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 17 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 17 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. Gunmetal Satin Nyt vain saatavilla 2 kpl. Paul’s Sound Oy, Veikkointie 16, NUMMELA 010 281 3730, myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi Pearl e/Merge EM-53HB e/Hybrid Pearlin ja Korgin yhdessä valmistama vallankumouksellinen sähkörumpusetti. Dr Scientist & Custom Sounds Kitaristin karkkikaupaksi itseään tituleeraava Custom Sounds Helsingissä on ryhtynyt tuomaan Suomeen Dr Scientist -merkkisiä käsinrakennettuja kanadalaisia efektipedaaleita
F-Musiikki Vantaa, Antaksentie 4, VANTAA Puh. NORD PIANO 5 88 Palkittu stagepiano on uudistunut. 88 kosketinta. RUMMUT HALTUUN – Aivan uudentyyppinen rumpuopas perustuu helppolukuisiin kuvamerkkeihin www.riffi.fi . Riffi-kauppa 28,50 € Power Sound Ky Jokioistentie 993, SOMERO (02) 748 3932 myynti@power-sound.fi Ketron SD-40 -moduuli Italiassa valmistettu soundija komppimoduuli. F-Musiikki Tampere-Pirkkala, Kauppakeskus Veska, Saapastie 2, PIRKKALA Puh. 73 kosketinta. 010 320 7490, f-tampere@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 1 765 1 765 €€ Musacorner Oy, Näsilinnankatu 22, TAMPERE 050 365 9509, info@musacorner.fi www.musacorner.fi/vigier Vigier Excalibur Speciaal HSH Velours Noir Ranskassa käsin tehty, ultimaattinen ”superstrat”! 3 499 € Focal Clear MG Professional – avoimet, alumiinirunkoiset huippukuulokkeet vaativaan ammattikäyttöön! • toistoalue 5 Hz – 28 kHz • herkkyys 104 dB SPL (1 mV) • impedanssi 55 ohmia • paino 450 grammaa 1 499 € 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 18 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 18 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. 18 www.riffi.fi 6/2021 n näyteikkuna Lisätiedot: 040 501 2745 / Lauri Paloposki • lauri.paloposki@riffi.fi F-Musiikki Espoo, Isonniitynkuja 2 (kauppakeskus Merituuli), ESPOO Puh. 010 320 7480, f-espoo@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 2 499,90 € F-Musiikki Turku, Viilarinkatu 1, TURKU Puh. YAMAHA DTX8K-M – UUTUUS! Huippulaadukkaat sähkörummut mesh-kalvoilla. 010 320 7460, f-turku@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 2 999 € F-Musiikki Kuopio, Kuninkaankatu 21, KUOPIO Puh. 3 899,90 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Sopii loistavasti suomalaisiin musiikkityyleihin. 2 899 € NORD PIANO 5 73 – UUTUUS! Palkittu stagepiano on uudistunut. 010 320 7475, f-kuopio@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi YAMAHA DTX10K-M – UUTUUS! Huippulaadukkaat sähkörummut mesh-kalvoilla. 010 3207 400, f-vantaa@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 19,50 € ED SHEERAN, Equalsnuottikirja – UUTUUS! Melodia, sanat, pianosovitukset ja soinnut
199 € / kpl DLX Deluxe Music Hermannin rantatie 10 HELSINKI 0207 282 250 www.dlxmusic.fi DLX-hinta 138 € sE DM2 – Uusi, säädettävä mikrofonilinjaan kytkettävä etuvahvistin. basarin pedaalin Legenda on palannut! Hyvä laatu / edullinen hinta! Eko Strato -sähkökitara Eri värejä! avajaistarjous 169 € Soitinasema Puutarhakatu 14, 20100 TURKU Puh. 985 € 30 erilaista rumpusettiä Muokattavat efektit USB-Midi Triggerit kalvoissa ja vanteissa Sis. 020 7660 800, www.soitinasema.fi Katso: www.soitinasema.fi /search/?q=eko Akustiset, sähkökitarat ja bassot nettikaupasta 24/7 Sontronics STC-2 Black Laajakalvoinen kondensaattorimikrofoni 209 € Keskusmusiikki Lahti Oy Hämeenkatu 23, LAHTI (03) 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 19 14-19 Uutiset_Na?yteikkuna 621.indd 19 29.11.2021 18.41 29.11.2021 18.41. Mad Professor Amplification www.mpamp.com facebook.com/MadProfessorAmplification Mad Professor Electric Blue Chorus II 100% analoginen supermusikaalinen Chorus/ Vibratopedaali 210 € Soitin Laine Oy, Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 / soitinlaine@soitinlaine.fi / www.soitinlaine.fi MOOG Sound Studio 3 Mukaansatempaavaa äänen tutkimista! Täydellinen paketti analogiseen maailmaan siirtymiseen sisältää kolme puolimodulaarista syntetisaattoria tarvikkeineen: 2 135 € • Mother-32, DFAM & Subharmonicon • laiteteline • virranjakokeskus • mikseri • 15 kytkentäkaapelin lajitelma / kaapeliteline Lisävarusteet: • opastettuja harjoituksia • työkalut • pelit • moog-pölysuoja TV-Sävel Music Shop Tiiriönsuontie 2, HÄMEENLINNA (03) 6127 333, tvsavel@gmail.com www.tevari.fi Yamaha HS7 aktiivikaiutin Aktiivinen referenssimonitori studiosekä kuuntelukäyttöön. www.riffi.fi 6/2021 19 n näyteikkuna Seuraava julkaisupäivä 9.2.2022 ilmestyvässä numerossa 1/2022. Vantaan musiikki, Peltolantie 2, VANTAA 010 439 3730, info@vantaanmusiikki.fi www.vantaanmusiikki.fi NUX DM-7X Ammattitason digirummut Remon Mesh Head -kalvoilla
Suomessa sitä ilmensi poliittinen laululiike ja osittain folk-musiikki. f i . Osalle musiikissa korostui aatteellisuus – se oli käyttövoimaa poliittisen ja antiautoritaarisen zeitgeistin palveluksessa. Toisille, ehkä sen jälkeen kun vaikuttamiseen oli väsytty tai kun ”edistykselliseen” kollektiiviin kohdistuneet sulautumisvaatimukset alkoivat lopulta tuntua ahdistavilta, musiikki oli pikemKUVA: AF ARCHIVE / ALAMY STOCK PHOTO Tu t u s t u t a r k e m m i n n e t i s s ä : w w w. Maailma oli täynnä virheitä, mutta ne oli mahdollista korjata yhteiskunnallisella toiminnalla ja uusilla ajatuksilla. Kirjat ovat verraten vaativia ja ne on suunnattu perus asiat jo hallitseville. Rockissa ”Systeemiin” kohdistuvaa epäluuloa edustivat mm. Taidetta vai julistusta. Eikä aina ollut kysymys aatteista. Teemu Viinikaisen oppikirja vie jazzfrasee rauksen ja sen muuntelun maail maan. Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi kiitosta jopa countrymusiikin synnyin sijoilla Amerikassa. Itse näinen jatkoosa vie nyt vielä kin syvemmälle country-kita roinnin maail maan ja soittimen tekni seen hallintaan. Enää eivät julkaisuyhtiöiden sedät vedelleet lankoja, vaan kulttuurin kuluttajat ja tekijät olivat samaa joukkoa. Kaikkien mukana cd-levy. Perinteen siirtyminen ei aina ollut kivutonta. Estetiikkakin erotti isiä ja TEKSTI: KARI PURSSILA Tulipa mieleen… Rock sukupolvikokemuksena – osa 1/2 poikia, ja se oli voimakkaassa murroksessa. Sodan arvostelu ei ollut pelkkää edistyksellisten kaaderien masinoimaa antiamerikkalaisuutta, vaikka sitäkin oli. Vanhempi polvi oli uurastanut rauhan ja turvallisuuden eteen ja odotti että nuoremmat antaisivat sille arvoa ja jatkaisivat työtä. r i f f i . Poliittisesti itseilmaisu saattoi olla ahtaalla, mutta kulttuurin puolella oli vähän tilaa. 70-luvun alkuvuosiin mennessä suomalainen yhteiskunta näytti läpipolitisoituneelta. Erillinen nuorisokulttuuri oli kuitenkin alkanut hahmottua. Television mustavalkoinen hohde alkoi loistaa yhä useamman torpan ikkunasta. Tiedonvälityksen lisääntyminen alkoi nostaa tajuntaan kahden supervallan jännitteitä. Kommunismin suotavuudesta paskat, mutta amerikkalaisten rymistely oli sietämätöntä. Parikymmentä rauhan vuotta erotti uuden polven sitä vanhemmista raatajaja sotasukupolvesta. Sukupolvien jakolinjat eivät joka kodissa olleet dramaattisia. B. Kingin perinteikkäästä tyylit telystä Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin kaltaisten mestareiden sävyihin. Suurvaltojen puristuksissa 50-luvun loppuun mennessä Elvis oli jo saatu armeijaan, Bill Haley paljastui – aha – 50-vuotiaaksi, Buddy Holly oli kuollut, Little Richard oli kokenut uskonnollisen herätyksen, Chuck Berry ja Jerry Lee Lewis olivat kärsineet ikävästä julkisuudesta syytettyinä epäsiveelliseestä käytöksestä. R i f f i j u l k a i s u t Kaikki kirjat soveltuvat sekä itse opiskeleville kitaristeille että opettajan johdolla asiaan syventyville. Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi . Neuvostoliiton hännystely söi suomalaisia isiä rotan lailla, mutta joka puolelta vyöryvä edistyksellisten rauhanvoimien rauhanmeri, rauhankonsertti, rauhanasema, rauhantaidenäyttely, rauhanmerkki ja kaikenmoinen rauhantahtoisuus putosivat kuin pommi moneen ihan rauhalliseen perheeseen: ”Jos siellä yliopistossa ei muuta opita kuin nenälle hyppimään, niin saat tulla pois sieltä.” Osasyynsä oli Yhdysvaltojen kommunisminvastaisessa taistelussa Vietnamissa ja Laosissa. Alkoi olla edes vähän varallisuutta, vapaa-aikaa, koulutusta, uusia arvoja, tietoja maailmalta. 12 oivallista, juuri tätä kirjaa varten sävellettyä kappaletta soivat bluesin ja jazzin sävyissä. 60-luvulla tuo kulttuuri kasvoi omakseen ja puhkesi ryöppyävään kukoistukseen. Poliittisesti ikävä itänaapuri oli jäykistänyt kansakunnan luimistelevaksi monoliitiksi, joka karvahattunsa alla jupisi, mutta ei tehnyt nöyryytyksestään numeroa. Teemu Viinikaisen toinen kirja antaa aineksia dynaamiseen komppauk seen. Radioaalloille ja hittilistoille oli palautettu kuri ja järjestys Frankie Avalonin, Paul Ankan, Pat Boonen ja Connie Francisin muodossa. Tsekkaa jouluhinna t Riffin verkko kaupasta! 20-21 Purssila 621.indd 20 20-21 Purssila 621.indd 20 29.11.2021 18.10 29.11.2021 18.10. Kaikkein tärkeimpänä teemana esiin nousee kuitenkin kanssasoitta jien kuunte lemi sen taito. 60-luvusta muodostui sukupolvikokemukselle otollinen vuosikymmen ja musiikista sukupolven keskeinen ilmaisukanava. 20 www.riffi.fi 6/2021 S uomessa, kuten muuallakin, 50ja 60-lukujen vaihde oli kummallisella tavalla sekä seisahtunutta että odottavaa aikaa. Suunta oli ongelmia kohti. Riffikauppa Harri Louhensuon soitto-oppaan oivalli sissa etydeissä soivat vaikutteet B. Mutta kun Neuvostoliitto miehitti Tsekkoslovakian 1968, yhtälailla oltiin mielenosoitusjoukoissa Neuvostoliiton konsulaatin edessä Linnankadulla. Osa kiittämättömästä nuorisosta vastasi lättähattuilulla ja sillä huolestuneisuutta herättäneellä räävittömällä menolla, jota edustivat Elviksen lantio ja Bill Haley. Mothers of Invention, Dylan, The Fugs, CSN&Y ja MC5. Yhtenäiskulttuuri oli vielä voimissaan, mutta aineelliset ja asenteelliset muutoksen merkit tekivät tuloaan. Ydinaseiden uhka alkoi vetää väkeä kohti pasifismia ja sodankäyneet miehet joutuivat katsomaan poikiensa sivarihankkeita
Esteettisessä mielessä ratkaisevaa oli The Beatles -yhtyeen osuus. f i . Pitkätukkaiset hunsvotit toivat lopulta saarivaltakunnalle enemmän puntia kuin hiilija terästeollisuus yhdessä. Kari Purssila: ”Biitles ja Rolling Stouns” Tu t u s t u t a r k e m m i n n e t i s s ä : w w w. Tsekkaa jouluhinna t Riffin verkko kaupasta! 20-21 Purssila 621.indd 21 20-21 Purssila 621.indd 21 29.11.2021 18.10 29.11.2021 18.10. Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi kiitosta jopa countrymusiikin synnyin sijoilla Amerikassa. R i f f i j u l k a i s u t Kaikki kirjat soveltuvat sekä itse opiskeleville kitaristeille että opettajan johdolla asiaan syventyville. Nopeasti kehittyvän studiotekniikan ansiosta jokaiselta levyltä saatettiin odottaa uusia, päräyttäviä juttuja. Julkaisutahti oli käsittämätön: usein LP vuodessa, tai kuten CCR: vuoden sisään kolme studioalbumia, kahdessa ja puolessa vuodessa kuusi. Teemu Viinikaisen oppikirja vie jazzfrasee rauksen ja sen muuntelun maail maan. Kaikkein tärkeimpänä teemana esiin nousee kuitenkin kanssasoitta jien kuunte lemi sen taito. Kaikkien mukana cd-levy. Kun ei enää jaksanut toimia systeemisen muutoksen puolesta maailman vääryyksien oikaisemiseksi, saattoi vastata Thanatoksen kutsuun. Bob Dylanille Beatles, Animals ja Rolling Stones olivat yllykkeinä ajatukselle että monimerkityksellistä ja purevaa sanomaa voi tulkita myös sähköisesti. Yksilölliseen ja sosiaaliseen kuohuntaan reagoivat artistit suodattivat tuntemuksensa musiikkiin ja uudet vaikutteet levisivät nopeasti tekijältä toiselle. Teemu Viinikaisen toinen kirja antaa aineksia dynaamiseen komppauk seen. Kingin perinteikkäästä tyylit telystä Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin kaltaisten mestareiden sävyihin. Populaarimusiikki kasvoi simplistisestä C(Am)-F-G (Suomessa Am-Dm-E7) formulasta eklektiseen ja joka suuntaan rönsyilevään kudelmaan, jossa lukemattomat genret elivät rinnakkaisina: rock’n’roll, pop, folk, blues, soul, funk, tyttöbändit, bubblegum, psykedelia, proge, protestilaulut, singer-songwriterit, surf, hard rock, autotallirock, kantri-rock, reggae, rhythm and blues, undergound ja avant garde. Minä istuin sohvalla kammarin oli kaverini saanut grammarin olin vallassa taian mahtavan pyörivän, mustan magian Istui tyttöni portailla yksinään en lähtenyt kanssaan kävelemään ei siitä nyt mitään tullut olisi kun minulle kolisi Biitles ja Rolling Stouns. Loppukesästä 1965 julkaistu ”Like A Rolling Stone” oli sodanjälkeisen populaarimusiikin komeimpiin näyttöihin kuuluva veto uuden sukupolven omaehtoisesta ilmaisusta. minkin pakoa politiikasta. B. Amerikassa John F. ”Turn on, tune in, drop out”, psykedeliaa peliin. Kääntymällä sisäänpäin, ongelmista pois, saattoi ahdistusta sublimoida ja voida edes itse vähän paremmin. 12 oivallista, juuri tätä kirjaa varten sävellettyä kappaletta soivat bluesin ja jazzin sävyissä. Itse näinen jatkoosa vie nyt vielä kin syvemmälle country-kita roinnin maail maan ja soittimen tekni seen hallintaan. r i f f i . Bändit tuntuivat jatkuvasti haastavan toisiaan. Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi . Kirjat ovat verraten vaativia ja ne on suunnattu perus asiat jo hallitseville. Samoihin aikoihin New Yorkissa: toinen Elviksellä, Jerry Lee Lewisillä ja Buddy Hollyllä marinoitu mies alkoi turhautua folkkappaleidensa rajallisiin mahdollisuuksiin. Vuoden kuluttua yhtyeellä oli Top 20 -listalla kuusi singleä – mukaanlukien listan kolme ensimmäistä sijaa. Joulukuussa 1962 liverpoolilaisnelikko murtautui Englannin hittilistoille folkahtavalla ”Love Me Do” -kappaleella. Aikakauden jälkeenpäinkatsoen kaiken suhteellisuuden ylittävä luovuuspurkaus tarjosi ennenkuulumattomat mahdollisuudet tyylien kehittämiseen. Kennedyn salamurhasta lamaantunut kansakunta sai tarpeellisen tönäisyn yhtyeen vierailusta helmikuussa 1964, jolloin se esiteltiin Ed Sullivanin 73 miljoonaa katsojaa keränneessä tv-ohjelmassa. Riffikauppa Harri Louhensuon soitto-oppaan oivalli sissa etydeissä soivat vaikutteet B. Levylautaselle Hendrix, Pink Floyd, Doors, Cream tai 13th Floor Elevators
– Soittajista on leijonanosa Oulussa, ja rumpali taas vaikuttaa Tallinnassa. Laulujen tekstit ovat ilmeikkäitä ja hyvin tehtyjä, ja kappaleiden teossa on ollut mukana myös apukäsi, Janne Aslak Räsänen, joka on auttanut ideoiden eteenpäin viemisessä. Biisin maisemaan kiinni Lauri Peisterä kertoo, että hänen laulunsa kertovat pääpiirteissään toivosta ja sen menettämisestä. Oulun seudulta kotoisin oleva, mutta taannoin helsinkiläistynyt Peisterä ei ole aivan eilisen teeren poika, vaikka ensimmäisestä sooloalbumista kyse onkin. Demoja tai esituotantoa ei varsinaisesti tehty, vaan enemmän luotettiin vision voimaan. Oliko levyn kokonaisuus helppo pitää hallussa, kun kokoonpanon ulkopuolisia korvia ei tuottamassa ollut. – Itse olen aina fiilistänyt americanaa, ja varsinkin viime aikoina Chris Stapleton on ollut ehdoton suosikki laulunkirjoittajana. Taivas liekit sammuttaa taltioitiin suurimmaksi osaksi Kempeleessä sijaitsevalla Wolfbeat-studiolla, jonka akustisesta tilasta Peisterä toteaa pitävänsä. – Biisien soundimaailmassa on toki värikynää, ja kokonaisuus on aika räiskyvä: musiikillisesti on sitä rootsrock-osastoa, samoin kuin sellaista ’80-luvulta lainattua meininkiä. – Jokaiseen kappaleeseen ollaan äänitetty jotain Wolfbeatilla, ja Vihreä valo -biisi tehtiin joitain lauluosuuksia lukuunottamatta jopa täysin livenä. Bändin soittajilta löytyy keikkataustaa niin Suvi Teräsniskan kuin Pepe Alhqvistin kanssa. Mutta ei se ongelma ollut. – Aina kun minulla on ollut uusi biisi, niin olemme menneet studioon joko kylmiltään tai maksimissaan yhden treenin jälkeen. Vaikka hän nykyään kirjoittaa lauluja suomeksi, se ei ole tarkoittanut siirtymää tavallisen suomirockin puolelle, vaan levyllä kuuluvat americana-vaikutteet ja artistin mukaan myös ”80-luvun meininki”. 22-23 Lauri Peistera?.indd 22 22-23 Lauri Peistera?.indd 22 27.11.2021 11.49 27.11.2021 11.49. Bändi kuin veljeskunta Lauri Peisterän bändissä soittavat kitaristi Petri Kuuselan ohella Jeremia Kangas (rummut), Jaakko Konttila (basso), Joonas Karjalainen (koskettimet) sekä Jere Tulirinta (koskettimet). Vaikka jäsenistö asuu eri puolilla Suomea, ja yksi suomen ulkopuolellakin, ei Peisterä heistä luovu. Luotto toiseen on bändissä niin kova, että näinkin onnistuu. Bändi on loistava veljesryhmä, joka todella toimii. Peisterä taustoittaa, että Taivas liekit sammuttaa -levy lähti rakentumaan hänen suomenkielisistä lauluistaan, joita taltioitiin yksi kerrallaan sitä mukaa kuin niitä syntyi. Oman bändin kanssa tykätään hyvistä soundeista ja isosta, leveestä meiningistä, artisti kertoo. Siitä haluan kyllä todella pitää kiinni. Sen sijaan minulla on ollut vahva visio, joka on vienyt biisiä eteenpäin. Uudella levyllä ei varsinaista tuottajaa ole ollut, vaan kokonaisuudesta vetovastuussa on ollut Peisterän ohella kitaristi Kuusela. – Itse olen nyt taitojen karttuessa alkanut tehdä jonkin verran esituotantoa, mutta ennen en juurikaan. Loput kerrokset ja silaukset tehtiin sitten Petrin kanssa hänen kotistudiossaan. Biisi on sitten sovitettu siellä. Bändikaverit sanookin, että onpa mahtavaa, kun yht’äkkiä ukko tulee ja soittaa, että studio on varattu ja nyt lähdetään, Lauri kuvailee levynteon prosessia. Bändi sai ne erilaisetkin kappaleet toimimaan levyn konseptissa, Lauri toteaa. Viime vuosina olen myös enemmän kasvanut siihen soundimaailmaan. 22 www.riffi.fi 6/2021 K eikkakokemusta Lauri Peisterältä löytyy 10 vuoden ajalta eri bändien kanssa, joista hän mainitsee muutaman levyn tehneen, tylympää rockia soittaneen Laid Back Towniesin. Eli on menty studioon katsomaan, että mitä biisistä tulee, ja ollaan keskitytty kerrallaan vain yhden kappaleen soundimaailmaan, rakennettu sitä kautta. – Levyllä on punottu monenlaista ihmiskohtaloa ja elämäntarinaa, joiden kautta kappaleet on syntyneet. Hänen kanssaan on istuttu pitkää iltaa, ja mietitty mitä koristeita mihinkin kappaleeseen laitetaan. Loppupeleissä levy kiteytyy sellaiseen vahvaan toivon tunteeseen ja toiveikkuuteen, mitä itse ehkä kaihoisana ”positiiTEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVA: TUUKKA NYGÅRD Lauri PEISTERÄ – Taivas liekit sammuttaa Lauri Peisterän debyyttialbumi Taivas liekit sammuttaa on mallikasta työtä lauluista tuotantoon
Kumpi Lauri Peisterällä syntyy ensin, musiikki vai teksti, vai tekeytyvätkö ne limittäin. Siksi jo siinäkin mielessä pidän fokuksen on tässä omassa jutussa, vaikka en sulje pois biisien kirjoittamista muillekin. – Se kappale sai alkunsa slide-melodiasta, johon halusin sitten americana/irkkumeiningin. – Sanoin ainakin vähäksi aikaa opettajan töille hei, koska halusin päästä tekemään musiikkia ihan oikeasti. Yritän keikkua siinä välimaastossa, mutta joskus tuntuu, että on pakko sanoa suoraan, jotta kuva on selkeä. Tykkään tarinoista, joissa on se paikka ja siihen liittyvä omanlainen tunnelataus. Opiskelun aikana on ollut hyvä kypsytellä omia metodeja eli sitä mikä se oma juttu artistina on. Lopuksi Lauri Peisterä toivottaa kiinnostuneet tervetulleeksi keikoille, joita hän tekee bändinsä kanssa joulukuussa ainakin Oulussa, Helsingin Malmitalolla sekä Lapissa IsoSyötteellä. Mutta varsinkin englanniksi olen kirjoittanut paljon sellaista tunnepohjaista tekstiä. Metodien kypsyttelyä Lauri Peisterä on varsinaiselta koulutukseltaan luokanopettaja, mutta viimeiset puolitoista vuotta hän on opiskellut PopJazz Konservatorion tuotantolinjalla, tarkemmin laulunkirjoituspuolella. Esimerkiksi Oona Kapari on opettanut laulutuotantoa, ja hänellä on kivoja ajatuksia. Hän kertookin pitävänsä tarinoista ja niiden kertomisesta lauluissa. u 22-23 Lauri Peistera?.indd 23 22-23 Lauri Peistera?.indd 23 27.11.2021 11.49 27.11.2021 11.49. Se varmaan kuuluu lopputuloksessa. Tekstin tein sitten siihen päälle. Joistain Peisterän kappaleista välittyy myös selkeä paikan tuntu. – Vaikka olen studiossa ollut monesti, niin aina ennen olen ollut visionäärin paikalla härväämässä. Kokemusta hän kuvailee hyväksi. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman hienoa musiikkia ja sen tiimoilta keikkailla. Tämä johtuu siitä, että kun on hakannut 10 vuotta siten, että ensin tulee idea ja melodia, niin teksti on mennyt sen ehdoilla. Kuten voi arvata, niin koulutuksessa on pureskeltu sanoitusten tekoa myös niiden tekniseltä kannalta, samoin kuin kappaleiden tuotantopuolta. Kun taas aloittaa tekstistä, niin kädet eivät ole sidottu melodian vuoksi. Kappale Viimeiset sanat kuuluu levyn parhaimmistoon, mutta kuin poikkeuksena säännöstä juuri siinä teksti syntyi enemmänkin musiikin päälle. – Kun ikääkin on jo jonkin verran, niin aikaa on rajallisesti. Olen joskus pelleillyt asian kanssa, ja siitä hoksasin sen, että hyvän tekstin voi laittaa melkein mihin muottiin vaaan. – Tykkään siitä, jos ihminen pääsee sen biisin maisemaan kiinni sitä kautta, että tämä tapahtuu nyt Hailuodossa (Viimeiset sanat) tai nyt ollaan kylillä. Olen aina yrittänyt tehdä mahdollisimman hyviä biisejä, mutta aina voi tehdä paremman kappaleen ja erilaiseen käyttötarkoitukseen. Ja jos teksti toimii, kuten esimerkiksi Leonard Cohenin Hallelujah-biisissä, sen voi säveltää melkein minkälaiseksi vaan. Nyt kun on päässyt tekemään itse, niin esituotantoasiatkin on tulleet tutuiksi. Peisterälle oma artistiura on se ykkösjuttu, ja siinä hän haluaa itsensä kehittää. Joskus olen saanut kommenttia, että olen liian suora, ja jokus taas, että olen liian runollinen. – Nykyään aloitan uuden kappaleen tekemisen yleensä tekstistä, sillä hyvä teksti toimii monenlaisen musiikin alustana. www.riffi.fi 6/2021 23 varina” edustan
– Sitten niitä leffoja rupesi tulemaan aika yllättäen. Välillä on dronemaista maailmaa, välillä toisteista hypnoottista rytmiä minuuttikaupalla. Usein on kuitenkin niin päin, että katsotaan mitä tyyppi on tehnyt, ja tiedetään, että se luultavasti on erikoistunut näihin musatyyleihin. Hän opiskeli pianonsoittoa mummonsa Liisa Mattila-Oukarin perustamassa musiikkiopistossa Kankaanpäässä. – Melodian käyttö on kokenut uusia renessansseja. – Joskushan säveltäjiltä pyydetään sellaista, joka ei ole heille ominta omaa tai jota he eivät suorastaan ole tottuneet tekemään. minimalismi, jossa toisteisuutta jatketaan pitkään ja näin kuvioinnista alkaa tulla itsenäinen juttu, alkaa syntyä tekstuuri. – Mulle alkoi tulla heti kaiken maailman erikoisproggiksia, musikaalisovituksia ja kapellimestarointia… Olin heti, että totta kai! Sibiksessä kannattaa tehdä myös koulun ulkopuolisia projekteja, jos vain aika sallii myöten, että pääsee työelämään. Tällä hetkellä hänen tuotantoaan on kuultavissa esimerkiksi Stockmannin tavaratalon perinteisen jouluikkunan äärellä Helsingissä – ja pian myös Tampereella, kun Lumikuningatarjääshow saa ensiesityksensä tammikuussa. Mainstreamia tai ei, myös elokuvamusiikin säveltämisessä käytetään monenlaisia tekniikoita. Kantelinen sanoo, että alalla on myös erilaisia vaihtuvia trendejä. Erikseen on tietenkin ns. Kantelinen opiskeli sävellystä Eero Hämeenniemen johdolla. Lukion jälkeen aukenivat ovet ammattiopintoihin. – Jos leffassa on joku musiikillinen juttu, joka esiintyy vain kerran, niin aika vaikeaa siitä on muistijälkeä tehdä. Pidän kuitenkin teemojen kertausta tärkeänä elementtinä elokuvamusiikissa. Tietysti riippuu vähän lajityypistäkin, mihin kaivataan mitäkin, mutta nämä ovat sellaisia virtauksia, joita minäkin olen tässä jo ehtinyt nähdä. – Oli tosi ihanaa, kun sain tiedon Akatemiaan pääsystä. Kyllä 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 24 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 24 27.11.2021 12.19 27.11.2021 12.19. Miten sitten tehdään, sanotko, että ”ei pysty” vai opiskeletko sen asian äkkiä. Joskus taas joku erikoinen soundi tai sointiyhdistelmä on muodissa. T uomas Kantelisen päätyi tekemään elokuvamusiikkia opiskellessaan sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Se, että musiikki jotenkin palvelee kuvaa mutta että siinä kuitenkin on itsenäisen teoksen piirteitä. One thing led to another – sitenhän ne tietysti menevätkin, Kantelinen toteaa. – Kun opetteli koulussa aika vaativiakin sävellystekniikoita, niin tavallaan tuntui teknisesti helpolta, että ”ai, te haluatte vain tällaista kolmisointua…” Tietenkin olen myöhemmin tajunnut, että hyvän mainstreamin tekeminen ei ollenkaan ole helppoa. 24 www.riffi.fi 6/2021 TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN Tuomas Kantelinen – säveltämistä sisältö edellä Tuomas Kantelinen tunnetaan erityisesti elokuvasäveltäjänä, lisäksi hän on säveltänyt baletteja ja oopperoita ja tehnyt musiikkia tv-sarjoihin. Kokeillen ja testaillen alkuun Ammattilainen taipuu kaikkeen – vai taipuuko. Suositaan jotakin tiettyä tyyliä tai soundimaailmaa. Perheen muutettua Helsinkiin Kantelinen siirtyi Sibelius-Akatemiaan pedagogiikkaoppilaaksi ja otti samalla sävellystunteja. Että se ei ole vain sellaisia ripoteltuja pikkujuttuja… Tai toki sekin saattaa olla tyylikeino. Kantelinen sai paikan. Elokuvamusiikin täytyy palvella kuvaa Kantelinen kertoo, että aluksi elokuvamusiikin maailmaan hyppääminen vaikutti klassisen taidemusiikin maailmasta tulevalle säveltäjälle helpolta. Kantelisen musiikkiura alkoi lapsena. Koulun seinälle kiinnitetyssä lapussa etsittiin musiikintekijää elokuvaprojektiin. Myös vapaa-aika täyttyi musiikillisista aktiviteeteista. Kertaamiseen törmää taas harvemmin nykykonserttimusiikissa. Kantelinen sanoo, että oikean ihmisen löytäminen kulloiseenkin projektiin ja sitä kautta mahdollisimman onnistuneen lopputuloksen saavuttaminen vaatii yleensä jonkin verran ennakkotyötä tilaajalta, olipa kyse sitten näyttelijöiden tai säveltäjän palkkaamisesta. Nyt, kun leikkaus on tiivistä, niin melodiatkin saattavat olla vain fragmentteja tai pieniä melodian pätkiä
www.riffi.fi 6/2021 25 säveltäjän sävellystaidot voivat taipua moneen, mutta ei kukaan ihan kaikkea osaa. – Ensin teen varovasti jotain kohtia, jotka voivat olla voimakkaita, lyhyitä tuokioita. Kantelisen mielestä asetelma on mielenkiintoinen. Mietin, mitä tässä halutaan sanoa, Kantelinen kertoo. – Käytännössä testailen, kokeilen, alan lyödä lukkoon jotain asioita, saatan palata ja korjata… Harvoin on pitänyt kaikki ihan alusta tehdä uudestaan, sen verran pitää olla osumatarkkuutta. Ei siis siten, että ”tähän tarvitaan 45 sekuntia jotain”, vaan sisältö edellä. Joskus hän laatii ensin luonnoksen, jonka pohjalle teos rakentuu. Mutta kyllä se paras soundipankki on kunnon flyygeli. Välillä saatan hypätä ulos kuvasta ja tehdä ihan vain musiikillisesti ehjää kamaa. En ole puristi oikeastaan mihinkään suuntaan, ja kun teen orkesterille, niin mulla ovat käytössä kaikki mahdolliset soundipankit. – Onhan se selvää, että on ihan hirveästi teknologisia apuvälineitä, jotka nopeuttavat prosessia. Kantelinen kertoo haaveilleensa jo pitkään jääshow’n tekemisestä, kun asia tuli sattumalta puheeksi illanvietossa. Ja kunnon orkesteri! Ne ovat edelleen ne parhaat samplet. Kantelinen kertoo säveltävänsä paljon flyygelin ääressä, kiiretilanteissa musiikkia syntyy suoraan koneelle. 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 25 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 25 27.11.2021 12.19 27.11.2021 12.19. Tiedossa on Kantelisen sanoin ”todella iso jättiläisprojekti ja suursatsaus”, jossa on mukana omien alojensa huippuosaajia sekä kotimaasta että ulkomailta. Ohjelmistoista apuna ovat Logic ja Pro Tools, joiden lisäksi nuotinkirjoitusohjelmat ovat ahkerassa käytössä. Jääshow tekee unelmat todeksi Tulevan tammikuun ensimmäisenä päivänä saa Tampereen Kannen areenalla ensi-iltansa Lumikuningatar-jääshow, jonka taiteellinen johtaja ja säveltäjä Kantelinen on. Sitten katson, yhdistyvätkö ne, ovatko ne samasta projektista. Elokuvasäveltämisen ollessa kyseessä säveltäjän työhön kohdistuu monenlaisia ohjeita ja rajoituksia. Elokuvan sävellystyö lähtee käyntiin keskusteluilla ohjaajan kanssa, sitten alkaa etsiminen ja kokeilu
Mutta koska tämä ei ole instituutio, kuten valmis oopperatalo, niin voimme valita kovimmat ammattilaiset mukaan tekemään. T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . Minulla on myös omia tuotantoja, eli olen itse alkanut tuottaa. Lumikuningatarta esitetään Tampereen Kannen areenalla 1.–3.1.2022. Ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Reija Wäre, pukusuunnittelusta Erika Turunen ja joukkokohtausten jääkoreografiasta Anu Oksanen. u RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Kanteliselta eivät Lumikuningattaren jälkeenkään työt lopu. 26 www.riffi.fi 6/2021 – Tapasin Tampere-talon tuottajat eli Pauliina Ahokkaan, Suvi Leinosen ja Mika Nevalaisen sekä Vesa Sytelän, joka on projektin tekninen tuottaja. Projekteja riittää listaksi asti Pari vuotta kestänyt Lumikuningatar-projekti lähenee huipentumaansa. Koko ajan tapahtuu ja muotoutuu kaikkea eri osa-alueilla. – Kyllä niitä iso lista on semmoisessa putkessa, että ”tämän jälkeen voisi tehdä tuota”. Sitä tulee lattiasta ja katosta ja vaikka mistä, se tosissaan maalaa koko tilaa, Kantelinen kertoo innostuneena. Ja Fazerin vierailukeskukseen teen musaa, Kantelinen luettelee tyytyväisen oloisena. Lumikuningattaren kaltaista suurprojektia ei ole Suomessa aiemmin toteutettu. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 26 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 26 27.11.2021 12.19 27.11.2021 12.19. – Sanoin ensin, että olen tehnyt jo yhden baletin siitä, että en mä nyt uudestaan viitsi tehdä. Minulta tilataan paljon juttuja eri maista, on leffoja, tv-sarjoja ja näyttämöteoksia. Mukana tuotannossa on suuri joukko kotimaisia ja kansainvälisiä huippuammattilaisia, nimiroolissa nähdään Kiira Korpi. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. Andersenin satuun perustuva Lumikuningatar-jääshow yhdistää taitoluistelun, jääakrobatiikan, tanssin, jääkiekon, musiikin ja visuaaliset efektit. Musiikillisesti Lumikuningatar sisältää niin sinfoniaorkesteria kuin sähköisiä instrumentteja ja erikoisefektejä. Sanoin, että mulla on ollut jääbalettihaave, ja he sanoivat, että hekin haluaisivat, että tehdääks yhdessä. – Se, miten kaikki saadaan toteutettua, on oma operaationsa. Musiikin ohella Mikki Kuntun suunnittelemilla valoilla on show’ssa erityinen merkitys. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. Kantelinen sanoo aluksi olleensa hieman vastahankainen Lumikuningatar-sadun valinnalle. Tässä mietitään nyt kovasti, miten miksataan niin, että se on tilassa ison tuntuinen. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. Kantelinen sanoo ymmärtävänsä miksi. Tekeillä tai odottamassa on muun muassa uusia elokuvia – ja omia projekteja. Sitten sieltä nousi se Lumikuningatar. Se, mitä tuotannollisesti tarvitaan, on ihan massiivista. Äänisuunnittelulla on projektissa suuri merkitys, ja Kannen areenan 360-asteen katsomo tuo hankkeeseen lisähaastetta. – Ei mikään ihme, ettei Suomessa ole tehty ennen jääshow’ta. Mutta suostuin sillä ehdolla, että tehdään ihan uudet musat ja uusi tarinan tulkinta. Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. Siihen ei ole olemassa valmista konseptia tai valmista tuotantotaloa – se on iso keikka kenelle tahansa. Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. C. Thompson, joka on tunnettu muun muassa Cirque du Soleilin tuotannoista. – Valoa on vähintään yhtä paljon kuin musaa. – Sävellys on mielenkiintoinen ala. Ei voi olla niin, että on stereo yhdestä suunnasta lavalta, vaan kaiuttimet ovat katossa ja niitä on hirveä määrä. Musiikin on säveltänyt Tuomas Kantelinen ja valosuunnittelijana toimii Mikki Kunttu. Tällä hetkellä jännitetään lähinnä sitä, miten massiivinen ja useissa eri paikoissa harjoiteltu esitys saadaan pystytettyä nopeasti uuteen ja ennalta tuntemattomaan tilaan. – Kunhan terveystilanne pysyisi sellaisena, että saamme pitää tapahtumat, aika rohkeasti helmikuussa julkaisimme tämän. Lumikuningatar saapuu Tampereelle H. Tuotanto on edennyt ilman erityisiä vastoinkäymisiä, liput ovat käyneet hyvin kaupaksi ja esitys on herättänyt kiinnostusta myös ulkomaisissa promoottoreissa. Show’n on käsikirjoittanut kanadalainen Melissa A. Tulossa on myös Sieniretki-niminen elokuva, ja sitten Sininen enkeli -tv-sarja Solarille. r i f f i . Mutta olemme varautuneet kaikkeen, Kantelinen sanoo. Ja aika ison tuntuinen kyllä tuleekin, sen voi sanoa. Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. Sekä sitä, mihin suuntaan yhä jatkuva pandemiatilanne kehittyy. Ja ihan järkyttävän kivaa ja jännää tämä on. f i . Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena
RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. f i . Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. r i f f i . Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 27 24-27 Tuomas Kantelinen.indd 27 27.11.2021 12.19 27.11.2021 12.19. Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen
Vein tämän Kristian Oeschin kautta maalattavaksi, jotta saisin kilpa-autollisemman lookin raitoineen päivineen. Vuorossa: E l ä m ä n i k i t a r a t Ben Varon B en Varon toteaa, että hänellä on meneillään mystinen vaihe, kun ei ole uuden kitaran kaipuuta. Muuten tämä on spekseiltään aika samanlainen kuin nuo Japanin kitarat: 22 nauhaa ja floikka. En pidä tikkukaulasta, enkä ole koskaan ymmärtänyt sen yhteyttä nopeuteen. Tämä oli ihan kokomusta, mikä tuntui tylsältä siihen aikaan. Amoralista, Grease Helmetistä ja nykyisestä Oceanhorse-bändistään tuttu kitaristi on soittajana pääosin itseoppinut. Lisäksi olen huomaavinani, että se toisi vähän lisää massaa myös sointiin. – Lukkotalla on minulle kaikkein luonnollisin vaihtoehto. Children of Bodom oli tuolloin minulle se kovin juttu, ja myös Roope Latvala soitti tämän mallisilla kitaroilla. Niitä hän esitteli useampia. Mutta ei aivan, sillä hän mainitsee Roope Latvalalta otetut yksityistunnit tärkeiksi teorian ja tekniikan oppimisen kannalta. Mutta se menee ohi, hän lisää. Niinpä kä– hevisuunnikas on minulle helpompi soittaa kuin normikitara 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 28 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 28 27.11.2021 11.59 27.11.2021 11.59. Jackson RR Professional – Jackson RR oli ensimmäinen hyvä kitarani. 1980-luvun heavyn Varon toteaa kuuluvan soitossaan ”kasariflashina” eli pitch-harmonioissa, vibratossa ja vibrakammen käytössä. Löysin tämän Kanadasta käytettynä ja tilasin Suomeen. Tähän kitaraan on myös mikit vaihdettu moneen kertaan, ja nyt ne on Deanin USA-mallia. Jostain syystä juuri tämä on mukavimpia kitaroita, joilla olen soittanut; soundi on hyvä ja kaulaprofiili täydellinen, ei liian ohut. Jackson RR1 Randy Rhoads – Pikkujätkällä se kovin tavoite oli Amerikan Jackson. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Se vähän kompensoi tätä järkyttävää reikää, mikä tällaisiin kitaroihin on leikattu. Olen soittanut eniten tällaisilla kitaroilla, joten käsi tuntuu hyvältä juuri floikkatallan päällä. Nuorten poikien Metallica-soittelusta kehittynyt yhtye teki 20 vuoden aikana seitsemän levyä ja kehittyi sinä aikana death metal -bändistä melodisempaan kasarihevin suuntaan. Löysin tämän käytettynä Musamaailmasta, mitä ennen kitara oli ollut Nino Lauranneella ja Euge Valovirralla, joka hioi kaulasta lakan pois, samoin kuin seuraavastakin kitarastani; pelkästään öljytty kaula on kivoin tatsiltaan. 28 www.riffi.fi 6/2021 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: JUHA SEILA Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Ben Varonin ensimmäinen bändi, Amoral, oli pitkäikäinen. Olen kuitenkin tykännyt vaihtaa käyttökitaroihini messinkisen tallablokin. Jotkut sanoo, että lukkotallan käyttö on vaihe, josta pitäisi kasvaa yli teinivuosien jälkeen, mutta omaan korvaan se kuulostaa vieläkin hyvältä. Ben Varon soittaa tämän juttusarjan muista kitaristeista poiketen lähinnä ”hevisuunnikkailla”
10 vuotta myöhemmin selasin Muusikoiden nettiä, ja katsoin, että tuohan on mun vanha Rhoads ja hyvään hintaan vieläpä. Lopulta kävi ilmi, että tämä oli lojunut tuossa viereisellä treenikämpällä kaikki ne vuodet laukussaan. Tämä on Roope Latvalan antama neuvo Floyd Rose -tallan jousten asetteluun. Jackson WR1 Warrior USA – Amoralin toisen levyn jälkeen piti saada joku erilainen kitara, koska tuntui, että koko hevi-Suomi ja -maailma soitti Randy Rhoadseilla Allun ( Alexi Laihon) takia. Sanoin Jerry Ala-Leppilammelle, että tällaista kiinnostaisi testata. 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 29 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 29 27.11.2021 11.59 27.11.2021 11.59. www.riffi.fi 6/2021 29 vin mittauttamassa kaulan Juha Lottosella, ja sen jälkeen kaikkien custom-kitaroideni kaula on tehty näillä mitoilla. Olin saanut Fender Skandinavian kanssa sovittua ensimmäiset yhteistyökuviot, joten pystyin tilaamaan kitaroita suoraan Jacksonilta. Hän valitsi värin, joka kyllä erottuu. – Jouduin myymään tämän yhdelle tutulle 15 vuotta sitten, kun tarvitsin rahaa toiseen kitaraan
Seuraavana vuonna niitä oli kaksi, ja sitten sain vahvistuksen, että nyt voidaan tehdä. Gibson Les Paul kuulosti silloin melkein parhaimmalta kaikista soittimistani, joten ajattelin, että miksen tilaisi uutta kitaraa mahonkirungolla ja vaahterakannella. Hain ’50-luvun Cadillac-fiilistä kromattujen osien ja värin kanssa. Toki se myös sopii puhtaisiin soundeihin tosi nätisti. Kysyin sitä Jacksonilta ensimmäisen kerran jo 2008, kun olin ekalla Kalifornian retkellä ja kävin Fenderin tehtaalla Coronassa tapaamassa Jacksonin tyyppejä. Laulaja oli pyörittänyt mikkiä, ja se vei palan puuta kitarasta. Tämä on nyt droppivireessä keikkakitarani. Se leikkaa tosi hyvin, ja siitä saa myös puhdasta soundia. Halusin klassisen Firebirdin Jacksonin virityspäällä, joita heidän custom shoppinsa teki ’90-luvulla. Hän kertoo, että yhtyettä on kasvatettu keikkaja levykuntoon rauhassa ja – Melkein kaikissa hevisuunnikkaissani tallahumbucker on EVH:n Wolfgang. Triossa basso kuuluu eri tavalla Nykyistä bändiään, Oceanhorsea, Ben Varon kuvailee paremman termin puuttuessa ”metallin sulatusuuniksi”. Seisoin haara-asennossa ja pyörittelin tukkaa lavalla, kun yht’äkkiä tuntui kuin joku tönäisisi vähän. Sain vastauksen, että Gibson on aina heidän kimpussaan, jos he tekevät jotain Gibsonin näköistä. Esimerkiksi hihnatapin paikka oli minulle väärässä paikassa, joten Lottonen siirsi sen. Etumikiksi piti saada lipstick vain siksi, että se näyttää niin hyvältä. Eräs kaveri nimesikin tämän minttupuffetiksi. Etumikkiä käytän vain puhtaisiin soundeihin ja tonepotikkaa en lainkaan. Siksi en uskaltanut ottaa riskiä, että soundi muuttuisi. Tämän Firebirdin sain 11 vuoden väsytystaktiikalla. Vaikka V-kitarat on hevimetallin peruskauraa, niin silti en ollut päässyt soittamaan Flying V:llä aikaisemmin. Mutta tämä kyllä soundaa paremmalta kuin yksikään muu Jacksoneistani. Metallisoundeissa kitaran säädöt täytyy olla täysillä. Se merkitsee minulle paljon. Lisäksi käytän noise gatea, jonka otan sooloissa pois. Jackson Custom Shop Flying V – Heti kun olin saanut Firebirdin, aloin miettimään, että saisiko sieltä myös ”roundhorn” V-mallia, kun Gibson kerran on höllällä päällä. Jackson saa tehdä yleensä vain todella teräväkulmaisia kitaroita, sillä pyöreät alasarvet ovat jälleen Gibsonin tavaramerkki. – Tämäkin on Mike Shannonin rakentama, ja speksitkin ovat samat. Vihdoin pari vuotta sitten katselin kuvia Jacksonin NAMMkojulta, ja siellä oli yksi tällainen. Jackson Custom Shop Firebird – Kun aloitettiin Oceanhorsen kanssa, oli kiva startata uusilla kitaroilla. Minulla on sittemmin ollut monta Warrioria, ja tämä on niistä paras yksilö. Tämän on rakentanut Mike Shannon, Jackson-legenda, joka teki jo Randy Rhoadsin ja Dave Mustainen soittimet ’80-luvun alussa. Yllätyin, että tämähän on kaikkein mukavin malli soitettavuuden kannalta, sillä pitkä sakara jeesaa tasapainoa. Superlonipala demppaa kielet satulan takaa: – Jos hevibändi vetää staccato-juttua, niin kitaran äänen pitää pysähtyä kuin seinään. 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 30 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 30 27.11.2021 11.59 27.11.2021 11.59. Onneksi ei tullut hampaisiin tai takaraivoon. – Tämä sai silloin lähes tuoreeltaan siipeensä Amoralin keikalla. 30 www.riffi.fi 6/2021 ainoa kitaroistani, josta en ole hiotuttanut kaulaa. Laitoin sen jälkeen asiasta viestiä säännöllisin väliajoin, josko tilanne olisi muuttunut. – Alkuun tällä soittaminen oli vähän totuttelua, sillä en ollut Firebirdillä soitellut aikaisemmin
”Biisien krediitit jaetaan koko bändin kesken, koska ne on lopulta yhdessä sävelletty ja tehty.” 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 31 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 31 27.11.2021 11.59 27.11.2021 11.59. Biisien krediitit jaetaan koko bändin kesken, koska ne on lopulta yhdessä sävelletty ja tehty. Myöhemmin saatiin tehtyä sopimus saksalaisen levy-yhtiön kanssa ja julkaistiin juuri ensimmäinen studiolevy. Mutta eräs kaveri kuunteli meidän demoja, ja kysyi että onko tarpeen olla toista kitaristia. Se oli ihan kuin olisi käsijarru päällä soittanut. Se olikin niin vapauttavaa, kun huomasi, että basso kuuluu ihan eri tavalla, varsinkin kun on yksi metalliskenen parhaita basisteja soittamassa. Ben Varon kertoo, että Oceanhorse muotoutui yhden kitaristin bändiksi sattumalta. Ensimmäiset pari vuotta treenattiin yhteissoittoa ja tehtiin kappaleita, ja siinä samalla jäsenet (Varonin lisäksi Joonas Kosonen, laulu; Jyri Helko, basso; sekä Oskari Niemi, rummut) tutustuivat toisiinsa. – Soitto meni jo ekalla rundilla niinkin hyvin, että päätettiin julkaista kiertueen äänityksiä korjailemattoman livelevyn muodossa. Niitä hän kuvaiMessinkiblokki tuo Floyd Rosen sointiin enemmän massaa. Omasta mielestäni olen kuitenkin kehittynyt tosi paljon soittajana Oceanhorsen aikana mitä tulee suoritusvarmuuteen. Lisäksi hankin DigiTechin Dropin, kun pariin biisiin piti saada vire vielä puolisävelaskelta alemmas. Näinhän harvoin tehdään. Se ei kuitenkaan toiminut kovin hyvin, ja lisäksi Floy Rose -tallan joutui lukitsemaan kellumattomaksi. Matalista virityksistä huolimatta Varon soittaa ihan normaalilla kielisetillä. En ollut edes ajatellut, että voisin soittaa yhden kitaran metallibändissä. – Minulla on keikoilla neljä kitaraa: kaksi eri vireessä, ja kaksi varalla. EP:n julkaisun myötä Oceanhorse pääsi sitten ensimmäisen kerran kiertämään ulkomailla Marco Hietalan kanssa. www.riffi.fi 6/2021 31 pieteetillä. Kaksi viritystä, neljä kitaraa Ben Varon kertoo, että Oceanhorsen kappaleita soitetaan pääasiassa kahdella virityksellä. – Warriorissa oli jonkin aikaa Eddie Van Halenin D-Tuna-systeemi. – Joo, se on pelottavaa, kun on tottunut siihen, että voi tarvittaessa vähän piilottautua toisen kitaran sekaan. Koetko tämän haasteeksi. Nyt jos mokaat, niin se kuuluu. Sitten mietin, että entäs jos basso soittais tuon jutun ja kitara tämän, niin se voisi kantaa. Tämä siksi, että ”droppivireellä tulee erilaisia biisejä”. Ensimmäinen on kokosävelaskeleen alemmas laskettu standardiviritys ja toinen siitä tehty drop-C, jossa alin kieli on vielä laskettu kokosävelaskeleen eli c:hen. Kun omalta kuulostavia biisejä oli saatu useampi kasaan, tunnusteltiin kiinnostusta ensin muutaman singlen muodossa. Täällä ne biisit tehdään, mä tuon raakileita, muutaman riffin ja sitten työstetään niitä yhdessä. Joskus hän on kokeillut yhdenkin kitaran kanssa keikkailua. – Käytän aika ohuita kieliä (0.10). Kitaran viritän niin, että mittari on viivalla juuri iskun kohdalla, ja lisäksi alimman e-kielen jätän vähän alle. – Me ei nimenomaan haluttu sellaista sähköposti-hevibändiä, että ”mulla on tässä demo, jossa on sähkörummut”. Sen sijaan me tullaan tänne treenikämpälle monta kertaa viikossa. Toki Amoralissa oli koukeroisempaa kamaa, joten se oli keikalla aina hampaiden kiristelyä, suoriutumista. – Olin aina soittanut kahden kitaristin bändeissä, Amoralissa ja Grease Helmetissä. Siinä se toimii tosi uskottavasti, ja se on kätevämpi tapa kuin kantaa kuusi kitaraa keikalle. Varonin vehkeet Ben Varon käyttää kahta, mutta erilaisilla pääteputkilla toimivaa 50-wattista EVH 5150 III -nuppia. Kokeilin sitä yhden Kauko-Aasian retken, että pystyisikö vetämään yhdellä kitaralla sekä droppibiisit että perusvireen
Tätäkin kitaraa käytän lähinnä erilaisissa äänityshommissa. Mutta en voi sietää tietokoneita ja presettien ruuvaamista. Nyt joudun venyttämään kieliä vähän epävireeseen, että saan saman soundin. Vahvistimet menevät miksauksessa laitoihin ja niiden välille on säädetty 30 millisekunnin viive Keeleyn delaylla. – Moni on kysynyt, että miksen vaihda Axe FX:ään tai Kemperiin. u – En ymmärrä mitään Stratocastereista, joten ajattelin, että Eric Johnson varmaan ymmärtää. Tätä käytän lähinnä äänityshommissa, sillä puhtaissa soundeissa se on ylivoimainen. Ekspressiopedaalilla Ben voi muuttaa stemmaäänen sävellajia. Ben Varon myöntää itsekin, että nykyään pärjäisi paljon pienemmällä systeemillä. Tämä uudempi on vähän liian nätti, mutta kuitenkin midi-ohjattava. Mutta ei mulla ole oikeasti mitään perusteluja, ei tässä ole mitään järkeä. Mad Professorin Sweet Honey Overdrive taas toimii hyvin puolisärösoundin terästäjänä. Ilman kytkintä toimivaa wah-pedaalia hän käyttää riffien seassa. Ei tarvitse taustanauhoja. – Se vaatii aika paljon treeniä ja säätämistä, mutta kun tekee tiettyyn biisiin oman soundin, niin pystyn soittamaan kakkosstemmaa jalalla mukana. Ben Varon käyttää pedaalien vaihtamiseen Bossin midiohjainta. Vahvistinräkkiin sijoitettu Eventide Harmonizer taas mahdollistaa Iron Maiden/Thin Lizzy -tyyppiset stemmakitarat yhden kitaristin soittamana. Erikoisuutena mainittakoon Antti Härmän rakentama säröpedaali, jota Ben Varon kuitenkin käyttää aivan päinvastoin, särön puhdistamiseen. 32 www.riffi.fi 6/2021 lee soundiltaan tiukemmiksi 100-wattisiin vastaaviin verrattuna. Me tullaan tänne monta kertaa viikossa, ja iso osa sitä on sekin, että saan laittaa tämän systeemini päälle. – Käytin monta vuotta räkkiä, jossa oli Marshallin etuaste ja VHT:n pääte, ja olin siihen ihan tyytyväinen. DigiTechin Whammy taas toimii mukavana mausteena. Kamaa on paljon ja se on raskasta roudata. Mä vain tykkään vanhan liiton kamoista, Ben Varon nauraa juttutuokion päätteeksi. – Kytkimellisellä wahilla joutuisin aina aloittamaan sieltä kirskumispäästä, mutta tällaisella pystyn uimaan salaa sekaan ja pois. 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 32 28-32 EK_621 Ben Varon.indd 32 27.11.2021 11.59 27.11.2021 11.59. Lisäksi käytössä on Strymonin Timeline -stereodelay soundin leventäjänä. Soundi oli niin paljon parempi, etten pystynyt enää palaamaan vanhaan systeemiin. – Käyttäisin mielelläni alkuperäistä Whammya, sillä sen soundi hajoilee makeella tavalla. – Slashin kautta rakastuin sähkökitaraan, joten Les Paul täytyi saada nimenomaan sunburstilla. Sitten otin kotiin testiin EVH:n nupin pienen 1×12-kaapin kanssa
Efektin tehtävä on tulla huoma tuksi, toisinaan jopa hätkähdyttää. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI CARL MARTIN DC Factory – 2 x 5 = 10 Huomaamaton ja luotettava virtalähde on efektipedaaleiden paras ystävä. Oman käyttövirtansa DC Factory imaisee tavanomaisella eurojohdolla suoraan pistorasiasta. 33 Carl Martin.indd 33 33 Carl Martin.indd 33 27.11.2021 12.11 27.11.2021 12.11. Väliin jää seka lainen lajitelma efektejä, joiden vaatima virtamäärä on jo tain siltä väliltä. Lisähaastetta soundirysän kytkentöihin tuo pedaaleiden tarvitsema jännite, kaikki laitteet kun eivät toimi yhdeksän voltin tasavirralla, vaikka se yleinen normi onkin. Näin ollen DC Factoryyn voi kytkeä enimmillään kah deksan pedaalia, joiden toimintajännite on mainitut yhdek sän volttia, ja lisäksi vielä kaksi pedaalia, jotka toimivat 12 voltin jännitteellä. Se määrä riittää syöttä mään samanaikaisesti esimerkiksi yhtä tyypillistä analogipe daalia ja yhtä digiefektiä. Jos pedaalistossa on 18 voltin jännitteellä toimivia efekte jä, otetaan käyttöön pakkauksen mukana toimitettava ykaa peli, jolla kahdesta eri syöttöpiiristä poimittava jännite nou see 18 voltiksi. Se ei tuota minkäänlaisia häiriöitä, vaan toimit taa sähköä ilman pirinöitä ja jännitteen notkuilematta. Ku ten DC Factory. Virtaa DC Factory antaa enimmillään 2500 milliampee ria, joka jaetaan tasan viidelle syöttöpiirille. Sama vanttera linja jatkuu pakettiin kuuluvissa syöttöjohdoissa, joilla virta jaetaan DC Factorystä pedaalistolle. Kyseinen pedaali varaa siis itselleen kahden laitteen verran kapasiteettia. Kun kytkennät muutettiin takaisin suositusten mukaisiksi, toi mivat sekä virtalähde että pedaalit jälleen täysin normaalisti. Jännitteen tuplausjohdon lisäksi mukana on 10 kappaletta 50 senttimetrin DCvirtajohtoja, jotka ovat suhteellisen paksu ja mutta oikein taipuisia ja ennen kaikkea kestävän tuntuisia. Sulakepesällä varustettu virtaliitin on sijoitettu laitteen takalaitaan. Carl Martin DC Factory ratkoo asiaa varsin näppärästi. www.riffi.fi 6/2021 33 Carl Martin DC Factory Virtalähde efektipedaaleille • viisi itsenäistä, toisistaan eristettyä syöttöpiiriä • 500 mA / piiri, kaksi pedaalia / piiri • neljä piiriä toimii 9 voltin jännitteellä • yksi piiri toimii 12 voltin jännitteellä • 10 kytkentäkaapelia 9 voltin jakeluun • 1 erikoiskaapeli (2 x 9 V = 18 V) • eurojohto verkkovirtaan liittämiseksi • ruuvit kiinnityshelojen asennukseen • mitat 150 x 85 x 45 millimetriä • paino 0,68 kiloa Hinta: 168 € Lisätiedot: Nordsound Puh.040 681 0910 • www.nordsound.fi K itarapedaaleiden virrankulutus vaihtelee mallikohtaises ti. Toisistaan eristettyjä syöttöpiirejä on ensinnäkin viisi kappa letta. Jokaisessa piiris sä on kaksi antoliitintä, joiden yhteenlaskettu kuormitus voi olla enimmillään 500 milliampeeria. Kotelon päädyissä on valmiit kierteet Pedal Trainin kiinnitysheloille, mutta itse helat on hankitta va erikseen. Siinä missä perinteinen säröpurkki vaatii niukimmil laan vain muutamia milliampeereita, haukkaa keskiverto digi efekti helposti useita satoja milliampeereita. Sillä reunaehdolla, että kuormitus pysyy alle 500 mA:n per syöttöpiiri. Virhekäytön sattuessa DC Factory sulkee sen syöttöpii rin, johon ylikuorma on kytketty. Virtalähde taas on par haimmillaan, kun sen olemassaoloa ei käyttötilanteessa edes huomaa. Virtalähteen tehtävä on täysin päinvastainen kuin niiden efektien joille se antaa virtaa. Näistä neljä toimittaa jakeluun yhdeksän voltin tasajän nitteen, ja viides sitten 12 volttia. Jämerä ja hiljainen DC Factoryn vankka alumiinikotelo lämpenee käytön aika na maltillisesti ja takalaidan reilut tuuletussäleiköt tuntuvat toimittavan asiansa. Kokeeksi samaan piiriin kytketyt tehosyöpöt digipedaalit menivät mykiksi, mutta sil loinkaan ne eivät aiheuttaneet häiriöitä muulle toiminnalle
Ilman muuta ja totta kai myös kaikki mallintavat multilaitteet sisältävät Blackfaceilta digitaaliseksi muunnettuja soundeja. Tästä versiosta puuttuu kuitenkin itsenäisessä pedaalissa mukana oleva dynamiikan säädin Focus. 34-35 Mad Professor.indd 34 34-35 Mad Professor.indd 34 27.11.2021 12.16 27.11.2021 12.16. Gainin avaaminen alentaa säröytymispistettä tuntuvasti. Uuteen tuoteperheeseen kuului useita malleja kuten combot Champ, Princeton, Vibrolux, Deluxe, Vibroverb, Twin, Pro ja Super sekä nupit Bandmaster, Tremolux, Showman ja Bassman. Nyt tutkailtavana on pedaali, joka pyrkii toistamaan Blackface-soundit analogisen elektroniikan keinoin: Kotimainen Mad Professor Super Black. Turengissa toimiva Mad Professor paneutui tätä ennen Fenderin vanhempien tweed-vahvistimien soundimaailmaan pedaalillaan Big Tweedy Drive, jonka kehittelystä raportoimme numerossa 2/2017. Fender on myöhemmässä tuotannossaan pyrkinyt valmistamaan samaan pystyviä vahvistimia, minkä lisäksi lukemattomat muut vahvistinfirmat ovat käyttäneet niitä esikuvina. Toki Sweet Honey -osiota voidaan käyttää yksinäänkin. Fenderin nykyiseenkin valikoimaan kuuluu versiointeja noista 60-luvun klassikoista. Mustalta pohjalta kuten esikuvansa Mustansävyinen Super Black on rakennettu tanakkaan metallikoteloon kuten Mad Professorin pedaalit muutenkin ja sen vaaleat säätimet ovat samaa tyyppiä kuin muissa firman pedaaleissa – ei siis orjalliseen Blackface-tyyliin numeroilla varustettuja. Niinpä Blackfacet ovat määritelleet yhden keskeisen osan amerikkalaisten kitarasoundien maailmaa. Vahvistimen etuasteen toimintaa muokkaavien säätimien jatkeeksi on otettu alkuperäiselle Blackface-valikoimalle ominainen pääteasteen sävysäätöön osallistuva Presence. Gain-säädin puolestaan on lisäominaisuus – Blackfacethan suunniteltiin aikoinaan tuottamaan nätin puhtoista soundia kovallakin volyymilla, ei säröytymään helposti. Yhteistähän näille kaikille on Fenderin käyttämä AB763-piiri, joten pedaalikin on yleistulkinta monesta combosta. TEKSTI: TIMO KOSKINEN Mad Professor Super Black – amerikkalaisen kitarasoundin varustelaatikko Vuonna 1963 Fender uudisti vahvistin valikoimansa. 34 www.riffi.fi 6/2021 V alikoimasta muodostui menestys. Kaikissa oli musta taustalevy säätimien alla, mistä juontuu yhteisnimitys Blackface. Musiikki oli muuttunut äänekkäämmäksi ja vahvistimilta vaadittiin enemmän tehoja ja parempia ominaisuuksia. Se ei ole ihan uutuus, mutta kuten alussa todettiin, Blackfacet esiteltiin ensi kerran jo 60-luvulla ja niiden soundi on osoittautunut käyttökelpoiseksi siitä eteenpäin. Super Blackia suunniteltaessa Mad Professorilla oli käytettävissään useita erilaisia Blackface-comboja vertailukohteiksi. Blackface-vahvistimien sanotaan olevan eniten levyillä kuultuja kitaravahvistimia, mikä on helppo uskoa, koska ne tarjoavat siistiä puhdasta soundia ja tarvittaessa pistävää purevuutta – varma valinta studioiden peruskalustukseen sekä keikkakäyttöön silloin 60-luvulla ja myöhemminkin. Mikäli Super Blackin pelkkä Blackface-osio ei kuitenkaan vielä Gainin ja Volumen säädöillä tunnu tuottavan tarpeeksi rutistusta sointiin, Mad Professor on lisännyt samaan askiin bonuksen: toinen alareunan poljettavista kytkimistä tuo mukaan firman Sweet Honey Overdriven tehostamaan Super Blackin etupäätä ja keskitaajuuksia – vaikka se kotelossa näyttäisikin olevan sijoitettuna Blackin jälkeen
Useiden alkuperäisten Blackface-combojen tyyppinimessä on Reverb, johtuen comboon kuuluvasta kaikutankista. Pedaali toimii jopa yhdeksän voltin neppariparistolla, mikä alkaa käydä nykyään harvinaiseksi, sekä tietenkin virtalähteen kanssa. On kuitenkin pari Blackfaceille tyypillistä ominaisuutta, joita Super Black ei saavuta. Ja silloin kuullaan juuri ne vuosikymmenten aikana levyiltä ja radiosta tutut soundit. Eritehoisten vertailuvahvistimien lievien erojen jäljittelemiseksi pedaaliin lisättiin vielä kaksi minikytkintä leikkaamaan matalia taajuuksia tai kompressoimaan. Niinpä Super Black on napakka kokonaisuus, josta ei huonoja soundeja löydy. Täytyy myös uskoa siihen, että Mad Professorilla on tuotekehittelyn aikana hyvinkin tarkkaan kuunneltu ja vertailtu ehtaa soundia ja valmistumassa olevaa pedaalia. Erikoisuutena jopa 18 voltin jännitettä voidaan tarjota, minkä kerrotaan antavan lisää pelivaraa tavallisten virtalähteiden yhdeksän voltin tasoon verrattuna. Mad Professor Super Black Fender Blackface vahvistimien soundia efektipedaalissa • erillinen Gain ja Volume • kolmialueinen eq (Bass, Middle, Treble) • Presencesäätö • mukana ylimääräinen overdrive drivesäädöllä • kompressio ja matalien taajuuksien leikkaus erillisillä minikytkimillä • hintaluokka 270 € Lisätiedot: Mad Professor • www.mpamp.com Säätimet pyörivät pehmeästi ja niillä on reilu vaikutusalue. Totta kai Super Blackin kanssa voi käyttää pedaaleja vaikka kuinka – mutta silti sen soundit pääsevät aidoimmillaan oikeuksiinsa simppelillä kytkennällä, jossa Super Black on soundia värittämättömän vahvistimen etuastetta ennen tai efektiloopissa. Hard rocktai metallilaite se ei ole, sen sijaan rock, pop, kantri, blues ja jazz sekä aika moni muukin musiikin suuntaus ovat sen kanssa omiaan. u AtlasArtin mainiot soitto-oppaat nyt myös Riffin verkkokaupasta Katso tarkat tiedot osoitteesta: rif fi.fi/verkkokauppa 36,00 € + toimituskulut 28,50 € + toimituskulut 26,00 € + toimituskulut 34-35 Mad Professor.indd 35 34-35 Mad Professor.indd 35 27.11.2021 12.16 27.11.2021 12.16. Yksinkertaiset, mutta toimivat. Lisäksi vanhat Blackface-combot tunnetaan erinomaisina pedaalisoundien alustoina. Päätelmiä En omista Blackface-vahvistinta, mutta kyllä niitä on vuosien aikana päässyt kokeilemaan. Mallintavia laitteita käytettäessäkin digitaaliset Blackfacet ovat osoittautuneet oivallisiksi soundin rakentelun lähtökohdiksi. Mielikuva Fenderin soundista on siten vahva. Gainin ja Volumen yhteispeli tuo jo reippaanlaisesti rähinää soundiin, overdriven päälle polkaisu vielä lisäporrastuksen siihen päälle. Super Blackissa ei kaikua ole, joten se on lisättävä joko pedaalilla tai ohessa käytettävästä vahvistimesta
Kaikki alkoi olemassa olevien pedaalien modauksesta, ja erityisesti maine karttui Ibanezin TS9-säröpedaalin uudelleen rakennetulla versiolla, jollainen päätyi esimerkiksi Peter Framptonin käyttöön. Nyt Keeleyn kompressoreita on myyty jo 100 000 kappaletta. New York, New York Keeley Compressor Mini edustaa tyypiltään ”Manhattan/ New York”-kompressiota eli tutummin rinnakkaiskompressiota. Mutta niissä kohdissa, joissa alkuperäinen signaali hiljenee, alkaa kompressoitu haara nousta kuuluviin sen rinnalle. Minipedaalina se taitaa olla ensimmäinen Keeleyn mallistossa. 36-37 Keeley.indd 36 36-37 Keeley.indd 36 27.11.2021 12.17 27.11.2021 12.17. Manuaalin mukaan kompression paluuaika (release) on TEKSTI: TIMO ÖSTMAN – ”First we take Manhattan” Siinä ei ole mitään yllättävää, että Robert Keeleyn uusi pedaali on kompressori, sillä niistähän hänet parhaiten tunnetaan. Siinä soundi perustuu puhtaan ja kompressoidun signaalin yhdistelmään. Jälkimmäistä kompressoidaan (yleensä paljon), ja lopuksi kuiva ja kompressoitu soundi yhdistetään. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään suora kopio tuosta vanhasta pedaalista, vaan uusi kytkentä, jonka suunnitteluun Robert Keeley kertoo käyttäneensä paljon aikaa. Mutta, että se on tehty minipedaalin muotoon ja tuottaa rinnakkaiskompression. 36 www.riffi.fi 6/2021 K eeley Electronis viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Compressor Minin toiminnot on pitkälti automatisoitu. Yhdistelmä on soundina voimakkaampi kuin mitä kuiva soundi tai kompressoitu soundi yksinään. Rinnakkaiskompressiossa on kaikessa yksinkertaisuudessa kyse siitä, että signaali jaetaan kahteen haaraan, joista yksi kulkee suoraan ja toinen tekee mutkan kompressorin kautta. Kun Robert Keeley siirtyi modauksesta enemmänkin omien pedaalien valmistamiseen, ensimmäinen kaupallinen menestys oli kahdella säätimellä toteutettu Keeley Compressor. Silloin kun soittimesta tullut signaali on kova, jää kompressoitu signaali siihen verrattuna hiljaiseksi, eikä vaikuta juurikaan kuultavaan tulokseen. Uudessa Compressor Minissä on niin ikään vain kaksi säädintä. Nyt alkoi kiinnostaa
Kompression kimppuun Compressor Minissä on esivahvistin, joten ihan pienen soundin muutoksen kuulee, vaikka comp olisi täysin vastapäivään käännetty. Nyt kompression palautumisen kuulee pitkissä nuoteissa selkeästi ja esimerkiksi voimalla lyödyt ja soimaan jätetyt soinnut ”leijailevat” pitkään. Level-säätimellä asetetaan koko pedaalin voimakkuus, ei siis kuivan signaalin taso. Saapa nähdä aloittiko tämä Keeleyn minipedaalien sarjan, jotenkin sellainen tuntu kyllä on. Samoin kuivan ja kompressoidun signaalin yhdistäminen tapahtuu automaattisesti. Tone recovery -kytkentä taas pitää huolen siitä, että ylätaajuuksien sointi säilyy isollakin kompressioasetuksella. Kun kompression säätää ”bloom”-kohtaan eli kello kolmeen pedaali liiskaa soundia enemmän. Tässä tapauksessa hinnakkaampi ja eri tavalla suunniteltu Keeley Compressor Pro piti soittimen puhtaan signaalin paremmin säröttömänä kuin Compressor Mini, sillä Pro-malli pystyy ottamaan vastaan jopa +10 dBu:n signaalitason. Ja kun hintakin on ihan kohdillaan, niin suosittelen tietysti kokeilemaan. Tykkäsin paljon putkikompuratyypistä, sillä se on varsin huomaamaton, mutta tekee soittamisesta yksinkertaisesti helpompaa. Näillä säädöillä pedaali vain hieman tasoittaa dynamiikkaa. Nopeissa linjoissa iskut soivat perkussiivisemmin ja pumppaavammin. Pedaalin ohjelehdykässä on muutama esimerkkiasetus, joissa kaikissa Level-säätö on keskikohdassa. Comp-säätö taas on omistettu pedaaliin tulevan signaalin kompressointia varten. Tällöin kompressio alkaa kuulua selvemmin, ja nuottien soivuus pitenee selvästi. Noin yleisesti ottaen Compressor Minin tuottama soundi oli vahva ja lihaksikas, kuten rinnaiskompressiolta odottaakin. Tekee mitä luvataan Keeleyn juhlakompuraa on suorastaan naurettavan helppo käyttää, soundipuoleltaan se on hyvä ja lisäksi se mahtuu pieneen tilaan. Tämä ”treblen selkeyttäjä” (treble clarifier) selvästikin toimii, sillä soinnin kirkkaus tosiaan pysyi samanlaisena, vaikka kompressiosäädin oli aivan täysille säädetty. Jos tuntuu, ettei kitaran ääni oikein leikkaa tarpeeksi erottuakseen, niin tämä pedaali voi olla siihen pulmaan juuri oikea lääke. Kuulemma sustain-aluetta on laajennettu alkuperäiseen Keeley Compressoriin verrattuna, jotta entistä huomaamattomampi kompressio olisi mahdollista. Kokeilin Compressor Miniä mielenkiinnosta myös steelkitaran kanssa, jossa on Bill Lawrencen l-705 -humbucker. www.riffi.fi 6/2021 37 Keeley Compressor Mini Kompressoripedaali kitaralle • automaattinen rinnakkaiskompressio • liitännät: tulo ja lähtö, 6,3 mm jakeilla • säätimet: level, comp, jalkakytkin (on/bypass) • toimii 9 voltin verkkoadapterilla (ei sisälly hintaan), virrankulutus vähintään 10 milliampeeria • värivaihtoehdot: Black Neon, Artic White (rajoitetun ajan) • valmistusmaa: Yhdysvallat • hinta: 149 € Lisätiedot: Custom Sounds p. Yhtä lailla slide-putken käyttö puhtaalla soundilla oli mukavaa Compressor Minin kera, koska se teki nuoteista vahvoja ja pitkään soivia. u Liput ja lisätiedot: www.tonefest.fi Päivälippu 5€ • Iltakonsertti 29.50€ 36-37 Keeley.indd 37 36-37 Keeley.indd 37 27.11.2021 12.17 27.11.2021 12.17. Yksikelaisilla mikeillä soitetun särösoundin saa kyllä terästettyä aivan uuteen vaihteeseen. Toisaalta keskikohdasta eteenpäin efekti on selkeämpi, ja esimerkiksi vahvistimen tai pedaalin ”ajaminen” onnistuu hyvin, kun level-säädintä käyttää tukena. Rinnakkaiskompression ja aikaparametrien automatisointi on tehty hyvin, samoin ylätaajuuksien säilymisestä täydet pisteet. Toinen esimerkkiasetus on ”kompressoitu buustaus”, mikä löytyy kun Comp-säädin on keskipäivän kohdalla. 010 2312 460 • customsounds.fi säädetty siten, että niin humbuckerkuin yksikelaisetkin mikit kuulostavat eloisilta ja ilmeikkäiltä, ja oman kokemukseni mukaan tämä piti paikkansa. Ratkaisua perustellaan sillä, että näin sointi pysyy selkeimmillään ja nuottien erottelu huipussaan kompressiota justeerattaessa. Kun comp-säädin on kello yhdeksän kohdalla, kyseessä on ”putkikompressio”. Steel-kitaroille tehdyt mikithän ovat yleensä voimakkaita verrattuna tavallisen kitaran vastaaviin. Tässä mielessä verrokkina ollut oma, hinnakkaampi Keeley Compressor Pro tuntui jopa hieman valjulta noin suoraan päikseen verrattuna. Levelja comp-säätimien lisäksi on jalkakytkin sekä sille merkkivalo
Kitara/bassotulo löytyy Go:Mixer Pro-X:stä erillisenä, ja liitännän yhteydessä on kytkin signaalin vaimennukselle siltä varalta, että aktiivimikeillä varusteltu soitin tuottaisi liian kovan signaalitason. Liitäntöjä joka lähtöön Go:Mixer Pro-X sisältää kaikkiaan 11 sisääntuloa eri instrumenteille ja mikrofoneille ns. Molemmat sopivat erityisesti videoiden työstöön ja kohteena on sama potentiaalinen käyttäjäkunta: enemmän tai vähemmän liikkeessä olevat äänittäjät, muusikot ja striimaajat. Laitteen äänenvoimakkuusja muut ohjaimet on merkitty selkeästi ja navigointi on siltä osin sujuvaa. Combo-tyyppinen mikkitulo ottaa vastaan XLRtai plugikaapelin ja XLR-liittimestä on saatavilla 48V phantom-virtaa kondensaattorimikeille tai aktiivisille di-bokseille. 38-41 Roland_Presonus.indd 38 38-41 Roland_Presonus.indd 38 27.11.2021 13.59 27.11.2021 13.59. Go:Mixer Pro-X Rolandin Go:Mixer Pro-X on noin kämmenen kokoinen kannettava audiomikseri, joka toimii yleisimpien mobiililaitteiden kanssa. 38 www.riffi.fi 6/2021 R olandin Go:Mixer Pro-X on selkeästi nimenomaan mobiililaitteen kanssa työskentelyyn suunniteltu mikseri, kun taas PreSonus Revelator io24 lähestyy teemaa ensisijaisesti tietokoneeseen liitettävän interfacen hahmossa. Lisäksi laitteessa on instrumenttitulo (mono/stereo) isolla jakeilla, sekä kaksi linjatason stereotuloa 3,5 mm:n minijakein (TRS). Paketti kruunataan kuulokeliitännällä (3,5 mm), johon voi kytkeä myös headset-mikin. Liitännät mahdollistavat muun muassa XLR-mikrofonin, mono/stereo-instrumentin sekä kahden linjatasoisen laitteen miksaamisen ja tallentamisen. TEKSTI: ANSSI ERIKSSON Roland Go:Mixer Pro-X ja PreSonus Revelator io24 – ääntä kuvalle Liikkuvaan äänittämiseen, miksaukseen ja striimaukseen tarkoitetulla parivaljakolla on tiettyä yhtäläisyyttä, mutta myös selkeitä eroja. Se on valmiiksi yhteensopiva striimauspalveluiden kuten YouTuben, Zoomin, Instagramin ja TikTokin kanssa. Näppärä Loop Back -toiminto mahdollistaa musiikkikirjastosta soivien kappaleiden mukana soittamisen ja esityksen tallentamisen, tai musiikin toistamisen älypuhelimesta esimerkiksi videota nauhoitettaessa. studiolaatuisella äänenlaadulla
Potikat on merkitty Rolandin niille tarkoittamien instrumenttien kuvilla, vaikka vastaaviin tuloihin onkin liitettävissä mikä tahansa äänilähde. Linjaan soitettua kitaraa äänitettäessä soundi on selkeä, erotteleva ja tasapainoinen. Go:Mixer Pro-X mukana tulevat tarvittavat Lightning to USB Micro-B-, USB-C to USB Micro-Bja 3,5mm TRRS-kaapelit, joiden avulla laite voidaan liittää iOSja Android-laitteisiin. www.riffi.fi 6/2021 39 Usb-lähdön kautta jamisessio voidaan ohjata suoraan puhelimeen tai tietokoneeseen livestriimausta ja/tai nauhoitusta varten. Tällaisenaan mikserin ”master”-volume vaikuttaa molempien, sekä päämiksauksen että kuulokkeiden äänenvoimakkuuteen. Virtaa voidaan toki syöttää laitteeseen myös perinteisesti usb:n kautta mistä tahansa mobiililaitteesta, ladattavasta akusta tai verkkovirtalähteestä, jota ei kuitenkaan tule laitteen mukana. Tämä aiheuttaa hankaluuksia mikäli käyttäjä esimerkiksi haluaa kuunnella miksausta kovassa taustamelussa. Mikäli kuulokkeista kaipaa enemmän hönkää, erillinen kuulokevahvistin tuleekin tarpeeseen. Go:Mixer Pro-X ei väritä havaittavissa määrin signaalia ja tarjoaa soittajan käyttöön tarpeeksi headroomia ilman mainittavaa kohinan lisääntymistä. Muutoin näppärässä laitteessa on kuitenkin yksi puutos: oma äänenvoimakkuuden säätö kuulokkeille. Jottei käyttö tien päällä jäisi virransaannista kiinni, Go:Mixer Pro-X toimii myös neljällä AAA-paristolla, jotka asetetaan laitteen sivussa olevan ruuvattavan kannen taakse. Laitteen päällä on kätevä kumisella pohjalla varustettu railo, johon käyttäjä voi asettaa älypuhelimen tai ohuen tabletin. Lisäksi phantomvirtaa kaipaava mikrofoni on joka tapauksessa pakko kytkeä aina XLR-liittimeen, ja mikäli liitettävän ulkoisen laitteen lähtö ja tulo kulkevat samassa kaapelissa, tulee liitäntä tehdä TRRS-jakkiin. Merkit ovat kätevä apu nopeaan silmäilyyn, mutta ne voivat aiheuttaa myös ylimääräistä hämmennystä, mikäli käyttäjä liittää laitteeseen esimerkiksi rumpukoneen, jolle ei löydy omaa symboliaan. Peak-indikaattori on näppärä apu sopivien tasojen etsinnässä, vaikka jotkut voivatkin kaivata varsinaisen mittarin tarkkuutta. Potikoiden tuntuma on jämäkkä, mutta ne pyörivät kuitenkin kitkatta, eikä tarvetta voiman käytölle ole. Phantom-virtaa käytettäessä tulee virta ottaa aina pattereista. Säätimien kestävyys ei herätä huolta vaikka laitetta kuljettaisikin vähän väljemmässä repussa tai muussa ei-niin topatussa pussukassa. Kätevä käytössä Go:Mixer Pro-X:n viisi potikkaa on rajallisen pinta-alan puitteissa järjestelty onnistuneesti siten, että niiden ympärillä on tilaa vähän paksummillekin näpeille. 10,5 × 15,5 × 4 cm -kokoinen ja alle 250 grammaa painava laite on jotakuinkin helpoin mahdollinen kannettava äänitysratkaisu. Käytännössä äänenlaatu osoittautui tallennettaessa varsin mainioksi. Plussaa Roland saa siitä, että kuulokejakkiin voi kuitenkin liittää mikillä varustetun headsetin tai vaikka älypuhelimen nappikuulokkeet mikrofonilla, jolloin käyttöön saadaan kaksi mikrofonia samanaikaisesti vaikkapa haastattelutilanteessa. Paristoille luvataan neljä tuntia tehokasta käyttöaikaa ennen kuin äänenlaatu alkaa huomattavissa määrin kärsiä. Kannattaa kumminkin pitää mielessä, että älylaite ei varsinaisesti lukitu paikoilleen vaan voi liikkua paikoiltaan mik seriä siirreltäessä. Puhelun tai soitannan taustalla Loopbackin kautta soiva musiikki toistuu kirkkaana ilman häiriöitä tai säröytymistä. PreSonus Revelator io24 PreSonus Revelator io24 on integroidulla loopback-mikserillä varustettu, erityisesti striimausja podcast-käyttöön suun38-41 Roland_Presonus.indd 39 38-41 Roland_Presonus.indd 39 27.11.2021 13.59 27.11.2021 13.59. Myöskään neuvottelupuheluissa äänenlaadusta ei löydy valittamista. Jos Go:Mixer Pro X:n laittaa pöydälle, älylaitteen kulma on juuri sopiva videon nauhoitukseen tai Zoom-puheluihin. Jos käyttäjä siis haluaa lisää volumea kuulokkeisiinsa, tallennetun signaalin taso nousee samaa tahtia. Analoginen vaihtoehto älypuhelimen kytkemiseksi on minijakilla toteutettu Smartphone in/out. Käytännössä lupaus pitää hyvin kutinsa, mutta degraatio tapahtuu käyttörajan ylityksen jälkeen nopeasti, joten lisäparistojen tai vara-akkujen kantaminen mukana on fiksua
Laitteen kontrollointi luonnistuu UC Surface -applikaation välityksellä iPadOS-, Windowsja Android-laitteista käsin. UC Surfacen avulla käyttäjä voi luoda kerrallaan neljä miksausta, jotka ovat Main, Record, Loopback 1 ja Loopback 2. Main-miksaus ohjautuu suoraan fyysisiin monitorilähtöihin laitteen takaosassa. Ääntä voidaan miksata suoraan Zoomista, Skypestä, taustaraidoista tms. Painamalla 1tai 2-namiskaa valitaan haluttu fyysinen sisääntulo, johon annostella gainia, käynnistää phantom-virta tai aktivoida 80 Hz:n nimellisellä rajatajuudella toimiva ylipäästösuodin. Seuraavaksi Spotifyn syöte johdettiin Loopback 2:een ja lopulta OBS Studiossa Relevator asetettiin pääasialliseksi auGo:Mixer Pro-X:n audioliitännät on jaettu kolmelle laidalle, USB-liitin ja paristokäytön virtakytkin ovat neljännellä taholla. Käytännössä Zoomin tulo ja lähtö liitettiin Loopback 1:een. Kahdella preset -nappulalla voidaan luoda täsmällisiä kopioita kulloisistakin parametreistä ja pitää ne tallessa myöhempää käyttöä varten. Stream Mix -tilassa käyttäjä saa napin painalluksella käyttöönsä DSPmiksaukset, loopback-kanavat sekä kaiut ja efektit, jotka reititetään USB-lähtöön, josta ne voidaan lähettää edelleen suoratoisto-ohjelmistoon. Jos on tarpeen tehdä vaikkapa oman soittotaidon todisteeksi promovideota nettiin, lähettää viikkotehtävät soitonopettajalle tai vetää oman idolin soolo kunnianosoituksena alkuperäisen musiikin päälle somessa jaettavaksi, niin juurikaan helpompaa se tuskin voi olla. Videopuhelutestissä mikrofoni liitettiin Revelatorin etuasteeseen, tuleva audio otettiin vastaan videopuheluohjelmistolla ja taustamusiikki ajettiin puolestaan suoratoistopalvelusta. Laitteen takaosasta löytyy kaksi ulostuloa, erilliset DINliittimet midi-tulolle ja lähdölle, USB-C-portti sekä hieman hankalaan paikkaan sijoitettu kuulokeliitäntä. Tällöin Record-miksaus lähetetään tietokoneelle usb:n kautta stereomiksinä, joka näkyy DAWissa tai livestriimausohjelmassa ”Revelator io24:nä”. Monitorin äänenvoimakkuuden jälkeen tulee kuulokkeiden äänenvoimakkuus ja seuraavalla painalluksella input/output mix. kahdella stereo-loopback-striimillä. Kätevä tapa pitää säätimien määrä pienenä, mutta toiminnot monipuolisina. Se toki soveltuu suoratoiston lisäksi mainiosti myös äänittämistarkoituksiin. Säätimen kuvakkeen painaminen näytön etusivulla vaihtaa painallus painallukselta kulloinkin voimassa olevan toiminnon säätimelle. 40 www.riffi.fi 6/2021 nattu audio interface/usb-äänikortti integroidulla DSP:llä. Toiminto soveltuu esimerkiksi taustanauhojen kanssa soittoon tai vaikkapa soittajan äänen nauhoittamiseen podcast-käytössä. Revelator io24 jatkaa tavallaan siitä, mihin Revelator USB-mikrofoni jäi, lisäten muutamia valikoituja ominaisuuksia ja toimintoja, joista efekteillä ladattu Fat Channel -DSP osoittautui erityisen herkulliseksi lisukkeeksi. 38-41 Roland_Presonus.indd 40 38-41 Roland_Presonus.indd 40 27.11.2021 13.59 27.11.2021 13.59. Keveydestään huolimatta tuntuma on jämäkkä ja soveltuu ottamaan vastaan tien päällä eteen tulevat kuprut ja pomput. Kahdella XMAX-L-mikrofonivahvistimella ja mainitusta Revelator-mikrofonista tutuilla muokkausja loopbackefektitoiminnoilla varustettu laite omaa Itsenäiset tasonsäädöt monitoreille ja kuulokkeille sekä tuen 24-bittiselle audiolle 96 kHz:n näytetaajuuteen saakka. Record-miksaus pysyy puolestaan epäaktiivisena kunnes käyttäjä klikkaa Stream mix -namiskaa näytön yläosassa. Säädintä ympäröivä sininen hehku ja taustavalaistut painikkeet taas ovat mainio apu hämärämmissä olosuhteissa operoitaessa. Revelator io24:n etupaneelin kontrollit on sijoiteltu kätevästi. XMAX-etuasteet tarjoavat käyttöön puhtaat 60 dB gainia. Uskottava ulkoasu Vain vajaan kilon painava laite herättää kestävyyden suhteen luottamusta harjatulla alumiinirungollaan. Livemiksausta Yksi Revelator io24:n olennaisista ominaisuuksista on loopback-toiminto, jonka avulla käyttäjä voi äänittää audiota tietokoneelta omalle kanavalleen samalla kun toistaa audiota jostakin toisesta lähteestä. Tasojen hallinta on gain-säädöllä ja alla nököttävällä mute-namiskalla helppoa. Laitteen etupuoli olisi käytettävyyden kannalta ollut huomattavasti näppärämpi vaihtoehto, mutta toisaalta se on jo aika täynnä kaikenlaista muuta tarpeellista. Etuasteiden soundi on pehmeä ja puhdas. Laitteen etualalla nököttävä värillinen oled-näyttö sekä pyörivä ja painettava ylisuuri potikka ovat kunnioitettava lisäys näinkin pieneen laitteeseen
Lisäksi Revelator io24 toimii käytännössä kaikilla macOS-, Windows-, iOSja Android-laitteilla ja paketin kruunaa kattava Studio One Artistja Studio Magic -ohjelmistopaketti. Yhteenveto Osin samoja päämääriä palvelevissa laitteissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. 38-41 Roland_Presonus.indd 41 38-41 Roland_Presonus.indd 41 27.11.2021 13.59 27.11.2021 13.59. Useamman liveaudiostriimin hallinta on tehty jotakuinkin niin helpoksi kuin se yhdellä, taskukokoisella interfacella on ylipäätään mahdollista, eikä tähän hintaan siltä voisi juuri enempää vaatiakaan. PreSonus Revelator io24 ilahduttaa puolestaan Fat Channelillaan ja loopback-toiminnoillaan. u Revelator io24:n liitännät on sijoitettu rasian etuja takalaitaan. Pieni hipaus kaikua, kompressiota ja eq:ta riittää puheviestinnässä pitkälle, mutta yhtä lailla käyttöä saattaa löytyä myös ring modulatorin tai pitch shift -efektin luomille scifi-äänimaailmoille. Go:Mixer Pro-X on omiaan ennen kaikkea tien päällä liikkuville audiotyöläisille. Monikäyttöistä laitetta voi hyödyntää niin studiossa, tien päällä kuin makkarissakin. Lisäksi integrointi suosittujen striimialustojen kanssa ja suora toimivuus Roland Zenbeatsin ja muiden mobiilien musiikkisovellusten kanssa ovat mainio lisä. Tällaisenaan se täyttää tarkoituksenmukaisen paikkansa parista pienestä moitteesta huolimatta. Kompressoriin ja eq:hun on tarjolla myös omat varianttinsa muun muassa fet-, putki-, passiveja vintage-emulaatioiden muodossa. Käyttäjällä onkin käsiensä ulottuvilla varsin kattava lista erilaisia hyödyllisiä efektejä/prosessoreja. PreSonus on selvästi nähnyt vaivaa täyttääkseen Relevator io24:llä podcastja livestriimaajien tarpeet. 010 3235 410 • www.roland.fi diolähteeksi. Laitteessa on tarpeeksi liitäntöjä pienen bändin nauhoitustarpeisiin ja se on helppo valjastaa haastattelujen, konferenssien ja neuvotteluiden sekä videopuheluiden tarpeisiin. Laitteesta puuttuu tiettyjä ominaisuuksia, kuten gainja sävynsäädöt, eikä siinä ole useita XLR-sisääntuloja, mutta toisaalta sen ei ole tarkoituskaan korvata äänitysstudiossa majailevaa raskaamman luokan kalustoa. Lopputulos toimi kuten pitääkin, eikä käytössä esiintynyt minkäänlaisia ongelmia. 045 729 2930 • kaapo@nordicaudio.eu • www.nordicaudio.eu Roland Go:Mixer Pro-X Kämmenkokoinen audiomikseri mobiililaitteille • Loop Back -toiminto stereona • mikrofonitulo, XLR/6,3 mm jakki, phantom +48 V (max 6 ma) • kitara/basso-tulo, pad-kytkin signaalitason vaimennukseen • kaksi stereotuloa instrumenteille, 6,3 mm TRS-jakein • kaksi stereotuloa linjatason äänilähteille, 3,5 mm TRS-jakein • tulo/lähtö puhelimelle/tabletille, 3,5 mm TRRS • liitäntä kuulokkeille/headsetille, 3,5 mm TRRS • USB micro B -liitäntä • toimii USB-virralla, verkkolaitteella tai neljällä AAA-paristolla • hintaluokka noin 150 € Lisätiedot: Roland Suomi Puh. Audiota voidaan terästää Universal Controlin kautta löytyvällä StudioLive Fat Channel -prosessoinnilla, jolloin käytössä ovat ylipäästösuodin (HPF), taajuuskorjain (EQ), kompressori ja limitteri, sekä lukuisia muita äänen työstämiseen sopivia efektejä. PreSonus mainostaa DSP streaming mix -moodia lajissaan ensimmäisenä maailmassa. Moodi mahdollistaa koko striimin miksauksen hallinnan, loopback-kanavien ja äänenvoimakkuuden säädöt, signaalin eq:n, audion reitityksen ja efektien lisäämisen/poistamisen kaikkineen yhdellä laitteella. Laite on tarpeeksi pieni ja kevyt, jotta se kulkee vaikka vähän reilumman kokoisessa taskussakin. www.riffi.fi 6/2021 41 PreSonus Revelator io24 Mobiilitoiminen audio interface/usb-äänikortti • kaksi stereo loopback -striimiä • kaksi mikrofonituloa, phantom +48 V • monitorilähdöt, 6,3 mm • kuulokeliitäntä, 6,3 mm • midi-tul.o ja lähtöä, DIN • USB-C-liitäntä DSP-prosessointi • Fat Channel: High pass filter, noise gate/expander, kolme kompressoria, kolme eq:ta, limitteri • efektit: doubler, vocoder, ring modulator, comb filter, detuner, delay, reverb Digitaalinen loopback-mikseri: • kahdeksan digitaalituloa • kolme loopback miksausta stereona • monitorimiksaus stereona • hintaluokka noin 200 euroa Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi Puh. Äänittäminen ja striimaus samaan aikaan toimii näppärästi ilman lisukkeitakin, mutta mahdollisuus analogisisääntulojen mehustamiseen Fat Channelilla osoittautui erittäin toimivaksi
Äänitöihin parivaljakon äänenlaatu on kelpo laatua ja perusbalanssien ohessa sujuvat kriittiset päätökset niin ekvalisointien kuin vaikkapa kaikujenkin suhteen. THD-särön määräksi 100 Hz:n taajuudella on mitattu suljetulle mallille 0,40 % ja puoliavoimelle 0,80 %. Kaapeli on taipuisaa, ja pinnaltaan hieman nahkeaa. DT 700 Pro X:n ääni on hiukan paksumpi alemmalla keskialueella, ikäänkuin hieman tiiviimmäksi paketiksi puristettu. Beyerdynamic DT 700 Pro X & DT 900 Pro X • toistoalue 5 Hz – 40 kHz • nimellisimpedanssi 48 ohmia • kaksi johtoa (1,8 m & 3 m), lukittava mini-XLR – 3,5 mm / 6,3 mm trs-plugi • säilytyspussi • paino 350 g (DT 700 Pro X) / 345 g (DT 900 Pro X) • hinta 249 € Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka Puh. Ikuisuuskysymys. DT 900 Pro X kuitenkin hengittää vapaammin, eikä eristä samalla tavalla ulkomaailmasta kuin sisarmallin suljettu rakenne. Jos kuitenkin meluaspekti täytyy huomioida, DT 700 X hoitaa tehtävänsä kyllä lähes vastaavalla audiolaadulla, mahdollisesti jonkun makuun jopa paremmin. Puoliavoin DT 900 Pro X ei käytännössä eristä ääntä lainkaan. 350 grammaa keveyttä Veluuripintaiset pehmukkeet asettuvat korvan ympärille tiiviisti ja miellyttävästi, eikä silmälasien sankojen kanssa iske ahdistus. Lyhyempi sopii työpisteessä hyöräilyyn, pitempi kolmimetrinen on omiaan vaikka studion puolella soiteltaessa. Se myös painottuu eri taajuusalueelle. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Beyerdynamic DT 700 Pro X & DT 900 Pro X Beyerdynamic DT 700 Pro X & DT 900 Pro X – onko kuulokkeilla eroa. Esimerkiksi rumpumekkalan ylärekisteriä luurit vaimentavat reippaasti ja symbaalit kuulostavat lempeän pehmeiltä. Hiljaisessa ympäristössä ja vapaa-ajalla puoliavoin DT 900 X lienee selkeä valinta avaramman sointinsa ansiosta. Muilta ilmoitetuilta suoritusarvoiltaan kuulokkeet ovat täysin yhteneväiset. Kunnolla pehmustettu pantakin painautuu päälakea vasten mukavasti, eivätkä luurit heilahtele minnekään vaikka kumartelisi kesken kaiken pedaaleita säätämään. Sopiva monitorointi löytyi holtillisella voimakkuudella ja kuulokkeiden erinomaisen soundin ansiosta soiton pienetkin yksityiskohdat oli helppo havaita. Oleellisin poikkeavuus on kuitenkin DT 700 Pro X:n kyky vaimentaa ulkoista melua A-painotuksella mitattuna 20 desibelin verran. Nautiskelevaan kuunteluun Molemmat mallit soivat erittäin tasapainoisesti ja miellyttävän selkeästi. Alemmalla keskialueella vaimennus ei ole yhtä tehokasta ja virvelin sekä korkealle viritettyjen tomien sointi kolisee kovahkolla soundilla kuulokkeiden läpi. Painossa eroa on viiden gramman verran. DT 700 Pro X:n eristävyys on tehokasta, mutta ei aivan kuppimallisten kuulosuojainten tai hyvin istuvien korvanappien luokkaa. Muiden soitinten kanssa vaimennus tuntui juuri sopivalta ja esimerkiksi soitto kitaravahvistimen läheisyydessä oli mukavaa. Johtoja sen sijaan tulee kaksin kappalein. 010 320 7300 • www.f-pro.fi 42-43 Beyerdynamic_Sennheiser.indd 42 42-43 Beyerdynamic_Sennheiser.indd 42 27.11.2021 14.09 27.11.2021 14.09. DT 900 Pro X:n kohdalla ilmiö on miedompi. Pehmusteet ovat myös vaihdettavissa, joskin varakappaleet eivät kuulu pakettiin, ne hankitaan tarpeen mukaan erikseen. Suljettu vastaan puoliavoin. Pölyä ja pikkuroskia tarttuu matkaan, mutta pyyhkäisy kuivalla mikrokuituliinalla riittää johdon puhdistukseen. 42 www.riffi.fi 6/2021 S uoritusarvot ovat lähes prikulleen identtiset, mutta rakenne ei: DT 700 Pro X on umpinaisiin kuppeihin rakennettu eli suljettu malli, kun taas DT 900 Pro X:n korvaa peittävissä kuvuissa on ääntä lävitseen päästävä säleikkö. Jos suljettujen kuulokkeiden vapaana roikkuva johto pääsee kopisemaan vaikkapa kovaa lattiaa tai työtuolin metallijalkoja vasten, siirtyy kopina kaapelia myöten vasempaan kuulokkeeseen ja saattaa olla voimakkuudeltaan jo hieman rasittavaakin – ei niinkään musiikin soidessa, mutta taukojen aikana. DT 900 Pro X:n soundi on ilmavampi ja raikkaampi, vaikka radikaaleja eroja millään taajuusalueella ei tunnu olevan
Onpa mukaan pakattu pikkuruinen työkalukin nappien puhdistamista varten. www.riffi.fi 6/2021 43 Sennheiser IE 100 Pro Nappikuulokkeet muusikolle • toistoalue 20 Hz – 18 000 Hz • nimellinen impedanssi 20 ohmia • maksiäänenpaine 115 dB (SPL) • ulkoisen äänen vaimennus < 26 dB • saatavilla myös langattoman BlueTooth-versio (SEBT-1) Hinnat: • IE 100 Pro, 99 € • IE 100 Pro Wireless, 149 € • IE Pro BT Connector, 99,95 € Lisätiedot: Sennheiser Nordic, Suomi Puh. Niihin on sijoitettu tarvittava elektroniikka vastaanotinta, mikrofonia ja soittimen/puhelimen käyttönäppäimiä myöten. Perusnappien osalta hinnan ja laadun suhteeksi kirjataan arvosanaksi erinomainen. Mitäs muuta kehtaisi pyytää. Johto on jämäkkää, mutta sen paksunnos kaarroksen kohdalla on pinnaltaan miellyttävän pehmeää, eikä se hierrä ihoa. Kysessä on lyhykäinen niskan takaa korvalta toiselle ulottuva johto, johon on pujotettu kaksi solakkaa mokkulaa. Tähänkin haasteeseen IE 100 Pro vastaa asiallisesti. Kun sovitus korvaan on tyköistuva, napit pysyvät paikoillaan liikkuessakin, eivätkä kuitenkaan ahdista. Taivutus käy vaivattomasti ja mutkaa voi helposti säätää ja passata. Tehon varmistaminen mittaamalla ei lehden toimituksen tiloissa ja apraateilla ole mahdollista, mutta käytännön koe ei anna aihetta epäillä valmistajan sanoja. Soundipuoli on sekin tip top, selkeä ja tanakka, tasapainoinen ja tarkkapiirteinen syväbassosta ylätaajuuksiin asti. Tiiviys on oleellisen tärkeä seikka myös ulkoisen äänen vaimennuksen vuoksi, sillä falskaava nappi ei luonnollisestikaan toimi tulppana kuten sen pitäisi. Jos on hankkinut langallisen version, täytyy hommata lisävarusteena myytävä BT-vastaanotin (IE Pro BT Connector). 42-43 Beyerdynamic_Sennheiser.indd 43 42-43 Beyerdynamic_Sennheiser.indd 43 27.11.2021 14.09 27.11.2021 14.09. BT-vastaanotinta ei kuitenkaan ollut testisetissä mukana, joten sen toimivuutta ei nyt arvioida. Jos vapaa-ajan käyttö houkuttaa, kannattaa pohtia langattoman version hankintaa suoraan, koska sen mukana tulee joka tapauksessa myös kiinteään kaapelikytkentään tarkoitettu johto. Studiossa ja vapaalla Äänen laadulliset ansiot huomioiden on oikein mukavaa ettei langallinen kytkentä ole ainoa vaihtoehto IE 100 Pro -nappien hyödyntämiseen. Sennheiser lupaa ulkoisen äänen eristykseksi enimmillään 26 desibeliä mikä vastaa kevyitä kupusuojaimia a la Peltor. Jos kaapeli on ihanteellisen jäykkää, sen voi taivuttaa oman korvan mukaiselle mutkalle, jolloin se tukee napin asentoa. Perinteisten studioluurien yleiseen karuuteen tottuneelle kuuntelu näillä napeilla on silkkaa nautintoa sessiossa. Mahdollinen vuoto syö kuuntelusta myös bassorekisterin joko osin tai täydellisesti. 020 7191990 • https://en-fi.sennheiser.com P eruspakettiin kuuluu E 100 Pro -nappien lisäksi neljä paria erilaisia ja eri kokoisia joustavia sovitteita, joilla kaiuttimesta ääntä korvaan ohjaava kapoisa putki mallataan tiiviisti käyttäjän korvakäytävän suuhun. Toinen osa istuvuutta on napista erkaantuvan kaapelin alkupää, joka asetellaan kiertämään korvan ylitse. Rumpujen soitto tai äänekkään kitaravahvistimen äärellä puuhailu kuulostivat ja tuntuivat IE 100 Pro -napit korvissa samalta kuin kuppisuojaimet päässä – etäisiltä ja armeliaasti tumpuilta. Jos taas langattomuus ei ole tarpeen, säästää puolestaan merkittävästi valitsemalla langallisen version. BT-vastaanottimia myydään kyllä erikseenkin lisävarusteena, mutta langallisen version päälle lisättynä hankintahintaa kertyy yhteensä paljon enemmän. Kaapeli on nimittäin irrotettavaa mallia, ja sen tilalle voi vaihtaa Bluetooth-vastaanottimen, kun on aika sulkea studion ovi ja siirtyä vapaa-ajalle. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI SENNHEISER IE 100 Pro – napit muusikolle Istuvat korvaan miellyttävästi, vaimentavat ulkoista mekkalaa tehokkaasti ja kuulostavat itsessään hyvältä. Sillä erotuksella, että tehokkaan vaimennuksen lisäksi napeilla voi kuitenkin tarpeen tullen kuunnella haluamaansa äänilähdettä sopivalla voimakkuudella
Jollei XLR, niin ehkäpä plugi. Volume-säädön ohella muita kontrolleja ei käyttäjälle sitten annetakaan, plug’n play on jutun juoni. Jos ei plugi, niin ainakin RCA! RCF on huomioinut kaikki tyypillisimmät liitinmallit analogisignaalin kytkemiseksi. Alarekisterin toistoon tukea tuova erillinen Ayra Pro10 SUB -subwoofer soi kymppituumaisen voimalla ja soveltuu 30 – 120 Hz:n toistokaistoineen kaikkien em. neutraalin vaihtoehtona on kummallakin taajuusalueella yhden desibelin korostus tai saman verran vaimennusta. Niistä ylempi vaikuttaa diskanttitoiston voimakkuuteen ja alempi loogisesti bassokaistan sointiin. Valmistajan mukaan Ayra Pron toistovaste on muutoinkin koko toistoalueella lineaarinen, eli toisin sanoen matalat taajuudet kulkevat kaiuttimen läpi samaa tahtia kuin korkeat taajuudet, eivätkä äänen eri osaäänekset hajoa ajallisesti ritirimpsuksi vaan pysyvät yhtenä pakettina. RCF on nimittäin varustanut Ayra Pro -kaiuttimet digitaalisilla FIR-suotimilla, jotka eivät toimintaperiaatteensa ansiosta aiheuta minkäänlaista vaihesiirtymää ekvalisoitaessa. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI RCF Ayra Pro6 – lähikuuntelua kotipajaan Kolme kokoäänialueen toistavaa aktiivimonitoria ja sarjaan kuuluva subwoofer muodostavat RCF:n uudistetun Ayra-malliston. Ns. 44-45 RCF Ayra.indd 44 44-45 RCF Ayra.indd 44 27.11.2021 14.21 27.11.2021 14.21. Digituloa ei ole, mutta kaiutinkotelon sisällä on silti DSPprosessori huolehtimassa jakosuodatuksesta ja sointisävyn muokkaustoiminnoista, joita hallitaan kahdella kolmiasentoisella liukukytkimellä. mallien kanssa käytettäväksi. Pienemmälle puolelle asettuu viisituumaisella kartioelementillä varusteltu Pro5 ja isommalle vuorostaan kahdeksantuumaisen elementin varaan rakennettu Pro8. Tuumasta toimeen Ayra Pro:n kytkeminen on tehty helpoksi, sillä analogisen signaalin vastaanottoon on takalaidassa kolme erilaista liitintä, joista voi valita omaan laitteistoon sopivan. Mallitunnus peilaa kartion kokoa ja elementin halkaisijan kasvaessa nousee myös vahvistinteho. Se ei ole dramaattisen paljon mihinkään suuntaan, mutta muutoksen voimakkuuden sijaan huomio kannattaa kiinnittää suotimien toteutustapaan. 44 www.riffi.fi 6/2021 K okeiluun saatu Pro6 on kooltaan ja hinnaltaan sarjan keskimmäinen. Sen ansiosta vaikkapa bassorummun syvä pumahdus ja nuijan terävä läsäys putkahtavat kaiuttimesta ilmoille samanaikaisesti, aivan kuten ne rummun kalvolta ovat alunperin lähteneet. Kaksi yksinkertaista kytkintä ja yhtä selkeä potentiometri täydentävät Prosarjan varustelun. Diskanttielementtinä jokaisessa on sama yhden tuuman kalvoon ja neodyymimagneettiin perustuva malli, jonka värähtely suunnataan neliskanttisella torvella kuunteluun
Hintaansa nähden Ayra Pro6 kuulostaakin aivan erinomaiselta kaiuttimelta. Pro6:n bassorekisteri soi täsmällisesti ja vailla ylimääräistä humua tai huttua. Samoin, jos kaiuttimien sijoitus huoneessa on pakon edessä sellainen, että ympäröivistä pinnoista heijastuvien matalien taajuuksien vuoksi satelliittiparin bassotoisto on rajattava poikki hieman ylempää ja vastuu alimmasta rekisteristä annettava suotuisampaan paikkaan sijoitettavalle subbarille. Tavanomaiseen bändimuusikon työpistekäyttöön tai pienen tarkkaamon tarpeisiin ääni on aivan riittävän tanakka ja ulottuu kyllin alas. Keskialue ei kumise eikä honota, mutta toisaalta se jää ehkä jopa hieman vaimeaksi. Pienet hilut shakereista triangeleihin ja splasheista tiukuihin helähtävät kirkkaasti, mutta korvaan ei kirskahda mikään. Jos työpisteessä täytyy välillä vetäytyä kauemmas kitara sylissä tai siirtyä sivummalle koskettimiston ääreen, se ei haittaa mitään – kuuntelu toimii laajemmallakin alueella oikein mainiosti. Silti esimerkiksi laulusoundissa on riittävästi myös rintaa, eivätkä puhaltimet tai sointusoittimet hoikistu kohtuuttomasti. Ominaisuudet on suhteutettava hintaan, eikä hinnakkaammista kaiuttimista tuttuja monipuolisempia ekvalisointeja tai lähipintojen ja mikserikannen heijastusten vaikutuksia neutraloivia erikoissuotimia voi oikeutetusti tässä hintaluokassa odottaa. Kokonaisuus on miellyttävä, kun selkeä ja mukavasti ilmava preesens-aluekin pysyy maltillisena ja sävyltään levollisena. Soinnin hienosäätö kahdella ekvalisointikytkimellä on rajoitettua, mutta kyllä diskanttinamikalla saa miedon himmennyksen tai keveän ikäkorjauksen aikaan, eikä bassotoistoa säätelevä kytkinkään turha ole. 020 767 9450 • info@intersonic • www.intersonic.fi Kelpo kaiutin Perussoinniltaan Ayra Pro6 on hallittu niin äänen sävyn ja luonteen kuin suuntaavuutensakin osalta. Jos täytyy jytistellä konebiittiä tai työstetään elämää suurempia äänitehosteita maanjäristyksen tai tulivuorenpurkauksen elävöittämiseksi, asiaa on syytä tarkastella siinä valossa uudestaan. u Evolve Fiksu ja tehokas PA-ratkaisu! • analoginen / bluetooth stereotulo • langaton ohjaus myös puhelimella tai padilla • äärimmäisen helppo roudata Evolve 30M • 1000 W tehoa,10” subwoofer • integroitu 6-kanavainen mikseri • efektit laululle ja instrumenteille, myös kompressori Evolve 50 / 50M • 1000 W tehoa, 12" subwoofer M-versiossa lisäksi: • integroitu 6-kanavainen mikseri • efektit laululle ja instrumenteille, myös kompressori • kaksi settiä Ethernet-linkillä tuplaa kanavamäärän! Evolve 50M Evolve 30M Evolve 50 Koko mallisto myös valkoisena! PROFITRON OY Puh. Kaiutinpari kävi kokeiltavana ilman subwooferia enkä sellaista myöskään kaivannut. 0400 101 220 info@profitron.fi www.profitron.fi 44-45 RCF Ayra.indd 45 44-45 RCF Ayra.indd 45 27.11.2021 14.21 27.11.2021 14.21. www.riffi.fi 6/2021 45 RCF Ayra Pro6 Aktiivinen studiomonitori • toistoalue 45 Hz – 20 kHz • 6,5" kartioelementti lasikuitukomposiitista • diskanttitweeter 1" pehmeällä kalvolla • RCF-torvisuuntain diskantille • D-luokan vahvistimet 80 W + 40 W • DSP-prosessointi FIR-suotimilla • lineaarinen vaihevaste • hinta 180 € /kpl Lisätiedot: Intersonic Puh
Mikserin kosketusnäyttö on aiempia malleja isompi, nyt 17-tuumainen, ja kosketuksen tunnistus on nykyajalle tyypillisesti kapasitiivinen. Valmistajan uudella spesiaali-jipolla suorituskyky kasvaa vielä reilusti kanavamäärää isommaksi. Edellisten lisäksi on myös erillinen liuku joko päälähdölle tai muulle sellaiselle kanavalle, joka halutaan pitää aina näkyvissä. Merkkausteippi ja tussi saavatkin hyvällä syyllä jäädä nyt työkalusalkkuun. Quantum 225:ssä on itsessään vain niukalti analogituloja ja -lähtöjä (8 suuntaansa), ja niiden lisäksi kahdet AES/ TEKSTI: NIKO LAASONEN DIGICO Quantum 225 DIGICO Quantum 225 – kvanttiajan ajattelua mikserimarkkinoille. Näiden lisäksi on myös kaksi DMI-korttipaikkaa, joihin löytyykin sitten vaihtoehtoja eri standardeihin kytkeytymistä varten, näistä mainittakoon esimerkiksi Dante-kortti, jota silmällä pitäen Digico on julkaissut myös Dantea puhuvia lavarasioita. 46 www.riffi.fi 6/2021 Q uantum jatkaa Digicon tutuilla linjoilla ja peruskäytön osalta moni asia noudattaa samoja käytäntöjä, jotka ovat vakiintuneet jo viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mikserin käyttöpinnan vasemmassa reunassa aluksi saattaa hämmentää iso tyhjä alue, joka on tarkoituksella jätetty vapaaksi. Siihen voi asentaa toisen näytön mikseriä varten, tai esimerkiksi Klangin monitorijärjestelmän ohjaimen. Äänityskäyttöä varten mikseriin on integroitu 48-kanavainen UB-MADI äänikortti, jolloin tietokoneelta ja tietokoneelle saadaan audio kulkemaan USB:tä pitkin. EBU-liitännät. Laite onkin suunniteltu käytettäväksi Digicon lavarasioiden kanssa MADI:lla, jolle tuloja ja lähtöjä on kumpiakin neljä. Kiin46-48 Digico.indd 46 46-48 Digico.indd 46 27.11.2021 14.23 27.11.2021 14.23. Alkuvuodesta julkaistu Quantum-sarjan toistaiseksi kompaktein malli on varusteltu 72 tulokanavalla ja 36 lähdöllä, mikä jo itsessään tekee siitä käyvän työkalun monenlaiseen hommaan. Myös kanavaliukujen näytöt on päivitetty kirkkaisiin ja selkeisiin OLED-näyttöihin, samoin neljän ohjelmoitavan makropainikkeen vieressä on samanlaiset näytöt. Päällekkäisiä kerroksiakin on vähintään riittävästi. Waves-integraatiota ajatellen ei tarvitse ostaa lisäkorttia, vaan sen voi tilata tehdasasenteisena verkkoporttina. Mikserin kanavaliu’ut ovat vapaasti määriteltävissä ja jaettavissa kahteen 12-liu’un pankkiin
Valittavissa on kolme eri nopeutta attackja release-ajoille ja prosessori soveltuu yleisluontoisempaan ja huomaamattomaan tasoitteluun. Kompressorimalleja on neljä ja ne perustuvat vähintään löyhästi klassikkolaitteisiin. Mustard -prosessoinnin, joka sisältää toisen ekvalisaattorin sekä kaksi uutta dynamiikkaprosessoria. Toki hitailla ajoilla sillä saa korostettua esimerkiksi perkussiivisten äänten alukkeita. Työkalupakissa on myös ns. FET-mallissa on tavoiteltu selvästi 1176-kompressorin sävyjä. Kanavaprosessonnissa on käytössä jo SD-sarjan digicoista tutut kaksi dynamiikkaprosessoria, ylija alipäästösuotimet, Digitube-särö (123 samanaikaista) sekä nelialueinen ekvalisaattori, joka voi toimia myös dynaamisena ekvalisaattorina (käytettävissä 155 samanaikaisesti). Optical ei suoraan tunnu perustuvan mihinkään yksittäiseen malliin. En tiedä mitä tässä jäljitellään (kenties DBX?), mutta ainakin puhutaan helppokäyttöisestä työkalusta, joka joko toimii tai sitten ei. Ylipäätään dynamiikkaosastolle annan kiitosta Dry/Wetsäädölle, joka vaikuttaa suoran ja prosessoidun äänen suhteeseen. Pitäisi olla mikserien vakiovarusteita tämä. Classic puolestaan on varsin perinteinen dynamiikkaprosessori tarjoten lisäsäätönä peak/RMS-toimintatilat ja kynnyksen jyrkkyyden valinnan. Soundiltaan puhutaan varsin käyttökelpoisesta ja monipuolisesta työkalusta esimerkiksi ryhmien prosessointiin. En pidä suoraa vertailua Wavesin plugiin mielekkäänä, mutta totean, että käytän ko. Kanavan vakio-gate ja -kompressori saavat ohjaussignaalinsa samasta kohden ketjua, kun toisinaan olisi syytä saada prosessorit aidosti peräkkäin. Mustard-prosessoinnilla voi myös kiertää erään Digicon kanavaprosessoinnnin rajoituksen. Mustardilla onnistuu nyt tämäkin. Olen aikapäiviä sitten jättänyt näiden työkalujen autenttisuuden arvioinnin sikseen ja toteankin, että tämä antaa kourallisen erilaisia lämmittimiä, joista sitten voi annostella hienoista rosoa tai roisia säröä kulloiseenkin tarpeeseen. Quantum-sarjassa voi näiden lisäksi kytkeä enintään 24-kanavaan nk. Toistaiseksi hyllyssä on kaksi maustetta, Chilli 6 sekä Naga 6. Uutuudet maustehyllyssä Kaiku, viive sekä modulaatioefektit ovat jo Digicon SD-sarjasta tuttuja, ja näitä saa enimmillään 12 kappaletta efektiräkkiin. www.riffi.fi 6/2021 47 nike toimii pienellä mielikuvituksella myös läppäritelineenä, tai vaikka ulkoisen tietokoneen näytönpidikkeenä. Erityismainintana pitää ottaa esille koko dynaamisen eq:n käyttäytymiseen vaikuttava Release ShaTuttu skeema: räkit lavalle ja audio verkon kautta mikserille. Naga 6 puolestaan on kuusialueinen dynaaminen eq. Ketsuja sinappia äänelle. Hyvä lisä tämäkin esimerkiksi kahden mikrofonin vaiheistukseen. Ekvalisaattori on muuten varsin yhtenevä kanavakorjaimen kanssa, mutta siinä voi kahden keskialueen kellokorjaimen tilalle vaihtaa allpass-suotimen, jolla signaalin vaihetta voi kääntää taajuusvasteeseen kajoamatta. Mikse rissä on jo kanavakohtaisesti varsin käypä dynaaminen ekvalisaattori, mutta tiettyihin erikoistarkoituksiin voi kaivata vielä enemmän säätövaraa. Niiden käyttö on täsmälleen identtistä muiden Digicojen kanssa. Se tekee rinnakkaiskompression totetuttamisesta naurettavan helppoa. Idea on sikäli loppuun asti viety, että kaapeleita varten on varattu oma onkalonsa mikserin lävitse toiselle puolelle. Mielestäni kyseinen laite on varsin käyttökelpoinen ja siitä saa irti tunnistettavan nopeiden aikavakioiden ”liiskauksen” sekä muutenkin väriä ääneen. Audioverkkojen aikakaudella liitännät painottuvat digitaalisiin, ja avainsana on muunneltavuus. Vintage VCA:ssa voi valita vain kynnystason sekä puristussuhteen. Spice Rack, johon voi laittaa Quantum 225:ssä joko kuusi monofonista tai kolme stereofonista prosessoria. Omat lavarasiansa löytyvät niin Dantelle kuin MADI-verkotukseenkin. Quantum-sarjassa on uutuutena on ns. Sinappivälineiden sijainnin signaaliketjussa voi myös valita muutamista eri vaihtoehdoista. etuastemallinnoksia, jotka jäljittelevät erilaisten putkija puolijohdelaitteiden epälineaarisuuksia. työkalua paljon ja koin, että Chilli 6 suoriutuu vastaavista tehtävistä mainiosti. Chilli 6 on nelialueinen monialuekompressori, jossa on lisänä kaksi kaistaa dynaamista eq:ta. 46-48 Digico.indd 47 46-48 Digico.indd 47 27.11.2021 14.23 27.11.2021 14.23. Kuten nimestä ja ominaisuuksista voi päätellä, on ensin mainitun kohdalla vähintäänkin innoitusta haettu Wavesin C6-pluginista
46-48 Digico.indd 48 46-48 Digico.indd 48 27.11.2021 14.23 27.11.2021 14.23. Monesti esimerkiksi monitorimiksauksessa ilmenee tarvetta tarjoilla samaa signaalia eri paikkoihin hivenen erilaisella prosessoinnilla. • UB-MADI – USB-audiointerface • lisävarusteena sisäänrakennettu verkkoportti Waves SoundGrid -järjestelmään, sekä valmius Optocore-kuitupohjaiseen audioverkkoon • kaksi AES-tuloa ja -lähtöä • kahdeksan balansoitua analogituloa • kahdeksan balansoitua analogilähtöä Hinnat (huom: alv 0) • Digico Quantum 225 Work Surface: 26 500 € • Digico Quantum Madi Rack: 9 600 € (Quantum Madi Rack & 2 × 100 m BNC-kaapeli) • Digico Quantum Dante Rack: 10 150 € (Quantum Dante Rack, DMI Dante 2 Card, 1 × 75 m CAT6-kaapeli) • DMI-korttit (21 erilaista): 655 – 4 755 € Valmiit kokoonpanot Digico Quantum 225 Madi Pack: 32 450 € • 1 × Quantum 225 Work Surface • 1 × Quantum Madi Rack • 2 × 100 m BNC-kaapeli Digico Quantum 225 Dante Pack: 32 995 € • 1 × Quantum 225 Work Surface • 1 × Quantum Dante Rack • 1 × DMI Dante 2 Card • 1 × 75 m CAT6-kaapeli Lisätiedot: Intersonic Puh. Näitä rinnakkaisia ketjuja voi olla käytössä enintään 32 kappaletta. Vaihtoehtoisesti signaali voidaan haaroittaa ennen kaikkea prosessointia ja tehdä täysin muista poikkeava painotus. Sitten aktivoidaan tämän lähdön osalta ”Nodaalinen” työstö ja kirkastetaan signaalia vaikkapa hyllykorjaimella. Toisaalta Quantum on myös mainio esimerkki siitä, että toimivaa ei kannata korjata. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jonkin kanavan signaali voidaan haaroittaa johonkin apulähtöön halutusta kohden ja saadaan käyttöön toinen ekvalisaattori ja toinen dynamiikkaosasto. Otetaan käytännön esimerkki: joku soittajista haluaa kuunteluunsa jonkin soittimen kirkkaampana kuin muut ensemblen jäsenet. Tehdään kanavakorjaimella perussäädöt ja haaroitetaan signaali kanavaprosessoinnin jälkeen tarkoituksenmukaiseen lähtöön. Virkistävää, vihdoinkin digitaalimiksereissä tehdään irtiottoja analogimaailman rajoitteista. Käsille saa nipun keskeisiä parametrejä säädettäväksi kaistakohtaisesti tai koko prosessorin laajuisesti. Tässä kohden Quantumissa astuu kuvioihin selkeästi uudenaikainen ajattelutapa: Nodal processing. Tämänkaltaista harvemmin näkee, mutta soisin ominaisuuden yleistyvän muissakin miksereissä. Käytännössä säädöllä saa prosessoinnin sävyä muokattua miedosta aggressiiviseen. Haastetaan vanhaa ajattelua Digico Quantum 225:n ulkoiset ominaisuudet sekä edellämainitut Nodal Processing ominaisuudet tuulettavat käsityksiä siitä, miten asiat tulee tehdä. Perinteisesti tämä on ratkaistu haaroittamalla sama signaali useampaan kanavaan, jolloin samalle äänilähteelle alkaakin löytyä lukuisia kanavia mikseristä. Mukana on pidetty niin paljon aiemmista mallisarjoista tuttuja asioita, että siirtyminen uuden konsolin ääreen käy sulavasti ja ilman rimakauhua. 020 767 9450 • info@intersonic • www.intersonic.fi pe -säätö, jolla kompression release-käyrän muotoa voi säätää portaattomasti. Hyvä lisä. 48 www.riffi.fi 6/2021 Digico Quantum 225 Digimikseri • 72 tulokanavaa • 36 sisäistä signaali-bussia (valittavissa apuryhmien ja aux-lähtöjen välillä) • 32 rinnakkaista prosessointiväylää (Nodal Processing) • 155 dynaamista eq:ta • 12 efektiprosessoria • 6 spice rack -dynamiikkaprosessoria • 24 Mustard-prosessoria tulo/lähtökanaviin • LR / LCR -master-bussit • 12 ×12 -matriisi • neljä MADI-porttia ja kaksi DMI-korttipaikkaa. Toivonkin tämän innoittavan myös muita valmistajia ravistelemaan totuttuja konsepteja entisestään. Erityiskiitoksen tässä kohden ansaitsee myös mahdollisuus säätää parametrejä kosketusnäytön ja enkooderien lisäksi myös keskilohkon liu’uilla. Nodal processing Kuten jo alussa mainitsin, mikserin kanavamäärään sisältyy pieni jippo. Ja ovat osoitus siitä, että digitaalimiksereissä ei ole monille työtavoille teknisiä rajoitteita, paljon hitaampaa on saada meidän tekijöiden aivot käännettyä uusiin asentoihin. u Lisänäyttö, jokin ohjain tai vaikkapa läppäri asettuvat ergonomisesti osaksi työpistettä, kiitos kunnolllisen kiinnityslaipan, jota voi myös käännellä passeliin asentoon
neutraaliin positioon, soundien pitäisi olla samalla hollilla, joskaan ei täydellisiä kopioita keskenään. Yhtä lailla ne vuodot silti ilmenevät myös Beta52A:lla tallennettua raitaa kuunnellen, vaikka sävy onkin eri. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Electro-Voice RE320 – patukkaa tarjolla Amerikassa radiojuontajien tulee kuulostaa intensiivisiltä ja vakuuttavilta. EV palauttaa ajatukset takaisin vinyylin vuosiin visuaalisella ilmeellään. Siinä bassari hyppää muutaman vuosikymmenen yli nykyaikaan: alakerta jymähtää muhkeasti, alempi keskialue jää taka-alalle ja preesens-alueelle viritellyt kolme korostusta tuntuvat nostavan nuijan läimäykset kalvoa vasten miltei kuuntelijan nenälle asti. Passelisti aikakausien ja soundiihanteiden väliin istuva vaihtoehto, joka ekvalisoimalla taipuu notkeasti kumpaan suuntaan hyvänsä. Tulos: EV kehitti RE320 sillaksi perinteestä nykyaikaan ja sellainen se kyllä onkin. www.riffi.fi 6/2021 49 Electro-Voice RE320 Dynaaminen bassorumpumikrofoni • toistoalue • äänenpaineen kesto • kytkin vasteen valintaan: ns. lineaarinen / bassorummulle viritetty • hintaluokka 300 € Lisätiedot: Profitron Puh. Ei samanaikaisesti, vaan kytkimellä valiten. Kun RE320:n kytkimen sitten naksauttaa bassarille viritellyn soundin puolelle, ero kahden EV-mallin välillä on radikaali. Shuren mikrofonin vaste on taivuteltu vielä räväkämmin mutkalle ja siinä on aimo annos enemmän ihan matalinta matalaa, ja preesens-alueen korostuskin sijaitsee ratkaisevasti ylempänä kuin RE320:n tapauksessa. Soundi oli yhtä topakka kuin pötikkä itsekin, iskevä ja jämpti, tylppä mutta painokas. Vanhempi malli välittää silti tanakammin bassorekisterin, eikä sen diskantti ole ollenkaan niin kirkas. Toisena verrokkina oli itseoikeutetusti RE20, jota edelleen myös valmistetaan päivitettynä laitoksena. Siinä ei keskialueen taajuuksilla ollut enää mitään tekoa, mutta sellaisellekin on ollut käyttönsä. RE320 ei sekään ole missään mielessä löysä tai epämääräinen alarekisterin osalta, mutta sointi on kevyempi ja preesensalueen reipas korostus tehostaa vaikutelmaa. Ja sellainen mikrofonihan mallaa myös bassorummulle. Mitat ja muodot ovat 1:1 RE20:n kanssa, mutta soundissa tavoitellaan sekä perinnettä että uudempia virtauksia. Sitten alkoi uusi aika ja bassariin ryhdyttiin etsimään ylimaallisen syvää tömähdystä ja kaikkien kitaravallienkin läpi puskevaa läjäystä. Mittaa tikusta Mittatikuksi nykytyylille valitsin Shuren Beta52A:n, suositun ja vasteeltaan vahvasti keskeltä koverretun mikrofonin. Jos kummankin mallin kytkimet naksauttaa ns. Siinä missä RE20:n kannassa on piskuinen vipu bassoleikkurin aktivoimiseksi, on uudemmassa RE320:ssä vastaava kytkin modernin soundin valitsemiseksi. EV:n kaksikon tosiaan tunnistaa saman perheen jäseniksi silloin, kun molempien kytkimet ovat neutraaliasennoissa. Telineadapteri on rungon kantaosan ympärille pujotettava ja ruuvilla tiukattava tuttu pidike, jämerä ja luotettava. Vuotoäänetkin symbaaleista ja virvelin matosta vaimenevat sen kautta kuultuina tummiksi ja etäisiksi. Siihen tarvitaan mikrofonia, joka ei hätkähdä kovempaakaan hihkuntaa ja sulostaa soundin tolkuttomalla proximityllä. 0400 101 220 • www.profitron.fi R adioon suunniteltu RE20 oli takavuosina eräs suosituimmista bassorummulle käytetyistä mikrofoneista studioissa sekä keikoilla siellä, missä raha ei ratkaissut kalustovalintaa. Kääntöpuolena on vuotojen kasvu, kun sekä symbaalit että muut korkealta räksähtävät äänet puskevat mukaan. 49 ElectroVoice.indd 49 49 ElectroVoice.indd 49 27.11.2021 14.27 27.11.2021 14.27
Kehto lunastaa myös alkuperäisen ideansa ja vaimentaa tehokkaasti mikrofonitelinettä myöten vaeltavia tärinöitä. Kondensaattorimikrofonina Bluebird tarvitsee toimiakseen 48 voltin phantom-virtaa. Sen jälkeen johtoliitin pujotetaan ripustuskehdon läpi kantaan. Kun bassorekisterikin on samaan aikaan vahva, kuulostaa esimerkiksi puhe sellaisenaan radiokanavalle tai elokuvaan passelilta – jyhkeää rintaääntä ja kirkasta preesensiä on riittämiin. Herttakuvioinen Bluebird ei tässä suhteessa lipeä linjasta, vaikka muotoilussa näkyvätkin vahvat 1900-luvun alun saksalaisvaikutteet. u Blue Microphones Bluebird SL Kondensaattorimikrofoni studiokäyttöön • suuntakuvio hertta • toistoalue 20 Hz – 20 kHz • pad, -20 dB • bassoleikkuri, <100 Hz, 12 dB / oktaavi • herkkyys 28,5 mV/ Pa @1 kHz • itseiskohina 11,7 dB • maksimiäänenpaineen kesto 138 dB SPL • nimellinen impedanssi 50 ohmia • tarvitsee phantom-virtaa, +48 V • paino 455 grammaa • mukana kehtoripustus ja puukotelo • hinta: 309 € Lisätiedot: Blue Microphones • www.bluemic.com 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 50 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 50 27.11.2021 14.29 27.11.2021 14.29. Bluebird ei tavoittele luomusoundia tai dokumentoivaa neutraaliutta. Samalla keskialue jää vaimeammaksi ja esimerkiksi iskulla avautuvan hi-hatin ääni soi kapoisalla sihahduksella leveän kohahduksen sijaan. Tässä tapauksessa soukan kaulan päässä nököttävä kapseli on kuitenkin pysyvä ja kiinteä osa mikrofonia, eikä erityyppisillä kapseleilla tehtyjä vaihtopäitä ole tarjolla. Shakerin sisällä vaeltavat jyväsetkin muuttuvat leveän rouheasti rapisevista pikemminkin ripsakasti rihiseviksi. Lyömäsoitinten äänityksissä Bluebirdin kirkas yleisilme nostaa esille esimerkiksi käsiperkussioiden atakit, virvelimaton rusinoinnin, sekä symbaaleiden kipunoinnin kapulan nupin osuessa peltiin. Ei minkäänlaista humua tai laatikkomaista kumua, tarkasti artikuloituvaa ja ytimekästä ääntä vain. Bluebirdin runkoon upotetut pienet vipukytkimet toimivat täsmällisesti ja niillä hoidetaan tarvittaessa bassotaajuuksien suodatus (< 100 Hz, 12 dB/ oktaavi) sekä kovia ääniä taltioitaessa tarvittava signaalitason vaimennus (-20 dB). K, T, ja S pysyvät asioissa, eivätkä vingahtele vihlovasti tai sihahtele myrkyllisesti. Ylemmän keskialueen korostus on aseteltu verraten korkealle ja kenties juuri sen ansiosta mikrofoni käyttäytyy verraten siivosti. Sointi oli tukeva ja selkeä, raikas ja ilmava. Toteutus on kaikin puolin viimeistelty, sovitukset istuvat napakasti, ja mikrofonin asemointi sujuu helposti. 50 www.riffi.fi 6/2021 N ykyisin Logitechin omistama Blue Microphones oli alkujaan latvialais-amerikkalainen yritys nimeltään Baltic Latvian Universal Electronic. Firman alusta asti omaperäisesti muotoillut mikrofonit myös nimikoitiin alan tavanomaisesta konsonantti plus numero -tyylistä poiketen persoonallisilla erisnimillä. Mutta lisätään se varaus nyt kuitenkin sitten: jos vierastaa esimerkiksi kynnen tai plektran kantin korostunutta raapaisua kieleen tai otekäden siirtojen aiheuttamia kielten vingahduksia, voi sointi olla jo liiankin kirkas. Teräskielinen akustinen kitara tuntui tykkäävän Bluebirdin antamasta värityksestä varauksetta. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Bluebird SL – valmista soundia Nostalgisesti vanhahtava ulkomuoto ja nykyaikainen kirkas sointi. Elokuvallinen ääni Lupaukset Bluebirdin modernista ja kirkkaasta soundista pitävät paikkansa. Sen tehtävä on värittää sointia ja sen se kyllä tekee vallan tyylikkäästi ja hallitusti. Mikrofonin mukana toimitetaan asiallinen kehtoripustus, johon Bluebird kiinnitetään kantaosan ruuvikierteellä. Alarekisterikään ei ole erityisen herkkä P:n ja H:n puhahduksille ja humahduksille, mutta lähietäisyydellä pop-filtterin käyttö on silti kyllä eduksi, kuten yleensäkin vastaavan tyyppisillä mikrofoneilla
Kun toistot voi vieläpä kääntää napaisuudeltaan nurin niskoin, alkaa syntyä vieläkin erikoisempia sävyjä, jonkinlaista robottimaista klangia sumuisen särökomponentin kera. Ettei jäätäisi aivan lähtökuoppiin, on Papen lisännyt DelSaneen vielä erään pikantin toiminnon: moduloinnin tuloTEKSTI: LAURI PALOPOSKI Rob Papen DelSane – tavallista kekseliäämpi viivelaite Analoginen viivelaite tuotti pitkälti samaa kuin nauhakaiku, kiitos tekniikan rajoittuneisuuden ja makumaailman hitaan muutoksen. Lisää kontrollia tuo Equal Feedback -toiminto, joka vaimentaa kaiunnan samaa tahtia molemmilla kanavilla. Jyrkkyydeksikin on kaksi eri mahdollisuutta, vaimennus joko kuusi tai kaksitoista desibeliä oktaavia kohden. Nappia painamalla suodinkaksikko vaihtaa tehtäväänsä formanttifiltteriksi, jolle on kaksi säätöä: taajuus sekä vokaali, jota jäljitellen suodin moukaisee. Ei siis ihme, että edelliset ominaisuudet olivat todella vasta alkusoitto DelSanen sinfoniassa. Ja tässä olivatkin pääpiirteissään DelSanen ”tavanomaiset” työkalut, joilla saa kyllä jo aikaan huomattavan monipuolisia ja mielenkiintoisia tehosteita ja mausteita. Toistokertojen määrään vaikuttava Feedback puolestaan asetetaan molemmille yhteisesti, mutta tässä kohden tavanomaisen rivilaitteen omainaisuudet ja Rob Papenin aivoitukset lähtevätkin sitten eri poluille. Digitaalisen ei enää tarvitse. Varsinainen säröytys on sitten kuitenkin vielä erikseen. Silloin voi asettaa erikseen nopeuden virtuaaliselle palautusjouselle, joka ponnauttaa mollukan takaisin lähtöpisteeseen sieltä, mihin sen on vaikkapa hiirellä hilannut tai klikannut. Se tuo häröä ja härmää muutoin puhtaaseen sointiin. Alija ylipäästösuotimet kaistan rajaukseen kuuluvat varusvalikoimaan, ja kumpaisenkin rajataajuus on asettavissa vapaasti koko audiokaistalla 20 – 20 000 Hz. 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 51 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 51 27.11.2021 14.29 27.11.2021 14.29. Mollukan ohjaamat parametrit valitaan sen alapuolelta olevasta rivistä ja jokaiselle voi erikseen asettaa vaikutuksen määrän miinustai plussuuntaan. Sen määrää voi säätää portaattomasti ja soinniltaan se asettuu jonnnekin overdriven ja fuzzin välimaastoon. Tuloksena on mukavasti toisiinsa kietoutuvia kaikurykelmiä, joilla voi tuottaa musikaalisesti inspiroivia rytmisiä kudoksia. Tai pelkästään tietystä arvosta pienempään tai suurempaan, miten nyt tarpeen onkaan. Modulaattori liikkuu valitulla nopeudella, jonka voi myös sitoa kappaleen rytmiin. Siirrytään kuitenkin erikoisempien konstien pariin, sellaisia kun kerran on. Pohjimmiltaan kyse on LFO:sta, joka perustilanteessa noudattaa sinikäyrää tai vaihtoehtoisesti ankarampia muutoksia tuottavaa kantti-aaltoa. Ohjelmoi, se palkitsee Rob Papen on äänisuunnittelija ja kosketinsoittaja, joka on itse myös kehittänyt virtuaalisoittimia. Kyseessä on modulaattori, joka heiluttaa enimmillään kymmentä erilaista parametria vuoroin miedommaksi ja tuimemmaksi. Tai sitten mollukkaa voi liikutella hiirellä tai midi-ohjaimella komentaen. Ensinnäkin DelSanen Cross Feed -parametrilla saa vasemman kanavan syöttämään signaalia oikeaan kanavaan ja vastoin päin. Keskellä laitteen käyttöpintaa on tunnistamatonta taivaankappaletta muistuttava Disrupt-mollukka, joka vaeltaa vaakasuunnassa äärestä laitaan milloin ei päivystä sijoillaan akselin keskikohdassa. www.riffi.fi 6/2021 51 J os haluaa, DelSane palvelee aivan tyypillisen mono/stereo-delayn tapaan ja tuottaa nättejä toistokaikuja kirkkaalla soinnilla tai vanhojen laitteiden tapaan mukavasti pyöristettyinä ja huojuvaisina. Stereokuvan laajuudelle on sillekin oma säätönsä, samoin kuivan ja kaiutetun signaalin keskinäiselle suhteelle. Vasemmalle ja oikealle kanavalle saa omat viiveaikansa, jotka maksimissaan voivat olla päälle neljä sekuntia. Tästä on iloa erityisesti silloin, kun kanavien viiveajat ovat hyvin erimittaiset – efekti pysyy aitauksessaan, eikä jää vellomaan liian pitkäksi aikaa
SDAM osaa tahdistaa itsensä käytössä olevan DAW-ohjelmaan, joten kaikki rytmiset kikkailut saa täsmällisesti kappaleen tempoon. Käytännössä Swell toimii kuten automaattinen voluumisäätö – se vaimentaa iskusta alukkeen ja vyöryttää sen jälkeen soinnin loppuosuuden esiin samaan tapaan kuin käyttäisi pikkurilliä kitaran volumehanikan kontrollointiin. 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 52 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 52 27.11.2021 14.29 27.11.2021 14.29. Octave luo sointiin alaoktaavin, kun taas Shimmer generoi alkuperäisen äänen päälle yläsävelhunnun, jota voi halutessaan säröttää. Sillä saa viiveet pelmahtamaan vaikkapa vain kaikkein kovimmille iskuille, tai voi panorointia käskyttämällä muutella lennossa viiveiden muodostaman rytmisen kuvion ilmettä. Ambientimpaa askarreltaessa taas pari yksinkertaista instrumenttiraitaa saattaa riittää häkellyttävän monisyisen ja musiikillisesti kiintoisan kudelman aineksiksi, kun raitoja muokkaa ennakkoluulottomasti DelSanella. Kun soivan äänen ympärille pitää luoda kokonainen ja mieluiten vähän mystinenkin atmosfääri, ollaan SDAMin ydintehtävien parissa. Toiminnaltaan laite on jaettu neljään lohkoon, joista Swell tuottaa volyymivyörytyksiä ja Delay perinteisemmän viiveefektin. SDAM) juttu. Simppeliä Delay-lohkoa hallitaan viidellä perussäätimellä maksimiviiveen ollessa peräti kolme sekuntia. Jos edelliset lohkot tuottivatkin hovikelpoista kaunoa, niin loput kaksi keskittyvät häröilyyn senkin edestä. Nopeus vyörytykselle voidaan asettaa joko millisekunteina tai nuottiarvona – aivan kuten Delay-lohkon viiveaikakin. 52 www.riffi.fi 6/2021 Y ksinkertainen slap back -lätke, stereon laidalta toiselle ponnahteleva ping pong -kaiku tai kauniisti viipyilevät fraasien kertaukset eivät ole Shimmer Delay Ambient Machinen (myöh. Lisää variaatiota tuo mahdollisuus ohjata kuiva signaali joko prosessin läpi tai sen ohi, sekä sensitivity-säätö, jolla määritellään kynnystaso vyöryn synnylle. Luonnollisestikin sekä dynamiikalla että midillä voi ohjata myös Disruption-mollukkaa, jolloin modulaatioketjun voi rakentaa todella monipolviseksi ja monihaaraiseksi. Jos kaivataan jatkuvampaa ja kuulijan tajuntaan taatusti tunkeutuvaa matalaa möyryä, niin sekin onnistuu. Shimmer vuorostaan luo keinotekoisen yläsävelikön, jonka sointikorkeuden voi asettaa puolen sävelaskeleen porrastuksella aina täyden oktaavin verran alkuperäistä ylemmäs. Tilanne korjautuu asetusta reilusti pienentämällä tai suurentamalla, jolloin prosessi ei enää epäröi vaan tekee tai jättää tekemättä. Parametrien lukuisuudesta huolimatta peruskäyttö on intuitiivista ja sujuvaa jo lyhyelläkin tutustumisella. Perehtyminen palkitaan runsain mitoin siinä vaiheessa, kun tulevan hitin viimeistä kertoa edeltävän taitteen breikkiin voi rakentaa kuulijaa todella ravisuttavan ja ainutkertaisen tehosteen. Toistojen aaltomuodot vielä ylösalaisin ja ripaus säröä mukaan, niin kummasti alkaa kurnia. Runsaasta preset-valikoimasta löytyy aika moneen tilanteeseen valmis ohjelma, josta pienellä vaivalla voi muokata mittojen mukaan istuvan version. Octave nimittäin röhkäisee soivan äänen alapuolelle oktaavin eikä sitä kauniisti teekään. u Nembrini Audio – häröilyn magiaa Efektilaite isolla alkukirjaimella. Midi-ohjaus ei ole yllätys, ja sille on omat valikkonsa, joista valitaan millä ohjaimella DelSanea komennetaan ja mihin komento vaikuttaa. Efektituotannossa tällekin on paikkansa ja säätäjän hyppysissä ovat silti aina sekä voimakkuus että takaisin prosessiin ohjattavan signaalin määrä. Rob Papen DelSane Nykyaikainen viivelaite • toimii 64-bittisillä alustoilla AAX-, AU-, VSTja VST3-plugina • toimii 32-bittisenä PC-koneissa VSTja VST3-plugina • stereo/mono • täysin ohjelmoitavissa • side chain -ohjaus audiolla • midi-ohjaus • hinta valmistajan latauskaupassa 35 € Lisätiedot: Rob Papen • www.robpapen.com signaalin dynamiikan ohjaamana. Jos monimutkaisemmat erikoistehosteet kuitenkin kiehtovat, Papenin delay on mitä mainioin väline niiden luomiseen. Sensitivity-asetus on sikäli kriittinen, että juuri kynnystason paikkeilla seilaava signaali saa toiminnon räpättämään ikävästi. Siitä riittää moneen ja vielä jää reserviinkin. Joka lähtöön Kun tyypillisen poppikipaleen instrumenttitai lauluraidalle tarvitsee vain yksinkertaisen toistokaiun, DelSane kyllä toimittaa sellaisen. Offset laajentaa stereokuvaa tuottamalla hieman eri mittaiset viiveet vasemmalle ja oikealle kanavalle, Feedback kontrolloi ker tausten määrää. Kun dynamiikkaohjauksen yhdistää vaikkapa formanttisuotimeen, saa tehosteen naukaisemaan tai ulvahtamaan rytmikkäästi. Jos tilanne vaatii mietoa kertahumahdusta kuuloaistia hienovaraisesti herättelevällä volyymillä, se järjestyy. Voluumin nostoon on kolme eri käyrää, joista lineaarinen on laimein ja tylsin, logaritminen ja eksponentiaalinen tuottavat paljon mielenkiintoisempia ja ennen kaikkea musikaalisempia tuloksia. Ja alisekä ylipäästösuotimilla delayn soundia pääsee muokkaamaan varsin pätevästi. Mikä hauskinta, dynamiikka-ohjauksessa ei tarvitse nojata samaan signaaliin, jota prosessoidaan vaan efektin käytöstä voi ohjata Side-Chain -tyyppisesti myös jonkin toisen kanavan signaalilla. Selvä se
Tarkkana saa kuitenkin olla niin toiminta-aikojen asetuksissa kuin feedbackja regen-säätöjä ruuvatessaan. Yhdistämällä kaikki lohkot Swellistä alkaen voi esimerkiksi melodiasoittimen ympärille luoda halokehän tai ikäänkuin varjostuksen, jolla stemma liimautuu pehmeästi taustaan tai päinvastoin: irtoaa taustasta ja nousee hieman esiin. Lyhytsointiselle rummulle tai vaikka staccatona soitetulle kitaralle taas voi loihtia pitkään ja sävykkäästi soivan laahuksen, jonka alkulähdettä voi olla hankalakin arvata. Jos prosessoria lähestyy äänisuunnittelijan kulmasta, alkaa luovuuden lähteestä pulputa kaikenlaista mielenkiintoista. Uutta hämmennystä ketjuun lisätessä onkin välillä tarpeen miedontaa edellisen vaiheen prosessointia jottei kokonaisuus karkaa lapasesta. Uutteruus kokeilijan palkitsee SDAMia voi lähestyä ihan tavanomaisen viivelaitteena, mutta silloin sen kapasiteetista saa hyödynnettyä vain hyvin pienen osan. Ekstrana Shimmerissä on Distortion-säätö, jolla siististi kimaltelevan helinän rinnalle voi miksata kevyesti rispaantuvan tai aivan törkeän resuisen hörsyhimmelin, joka vingahtelee ja ujeltaa vienosti tai valtoimenaan, miten nyt sitten haluaa. u TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Nembrini Audio Shimmer Delay Ambient Machine 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 53 50-53 Bluebird_RobPapen_Nembrini.indd 53 27.11.2021 14.29 27.11.2021 14.29. Lohko kerrallaan edetessä käy helposti niin, että toteutuu kumulatiivinen tårta på tårta -ilmiö ja efekti puuroutuu pahemman kerran. www.riffi.fi 6/2021 53 Nembrini Audio Shimmer Dealy Plug-in-applikaatio erikoistehosteisiin • neljä toiminnallista lohkoa: Swell, Delay, Octave ja Shimmer • minimivaatimus käyttöjärjestelmälle Mac OS 10.9 tai Windows 7 • saatavilla AAX-, AU-, VST2ja VST3-muodossa • myös iOS-versio • hinta valmistajan verkkosivustolla 79 $ Lisätiedot Nembrini Audio • nembriniaudio.com Musiikillisessa kontekstissa vireisten soitinten osuudet tai lauluraita täydentyvät ehkä luontevimmin tasan oktaavia ylemmäs luotavalla hunnulla, joka ei sotke harmoniaa epävireiseltä kuulostavilla ääneksillä. Eikä se sellaiseksi kutistettuna edes ole kovin motivoiva ruuvattava. Eritoten, jos alkuperäisen kuivan äänen mykistää pois ja jättää kuuluville vain SDAMin tuottaman efektin. Jos on aikaa ja ennakkoluuuloton mieli, SDAM on mitä mainioin pakki, josta voi kauhoa maukkaita sattumia. Mitä lähempänä tuotos on äänisuunnittelua tai vaikeasti määriteltävää ambienttia, sen todennäköisemmin SDAMin efektit palkitsevat. Joka saattaa mallata aivan mahtavasti jonkun ihan toisen äänilähteen kaveriksi. Jos tuotanto on perinteisempää musiikkia tai tykkää suoraviivaisen selkeistä ja ennalta jokseenkin arvattavista laitteista, kannattaa tutkailla muita vaihtoehtoja. Rummuissa ja muissa ei-niin-vahvasti sävellajin vireisyyteen suhteutuvissa soittimissa kaikki väliintervallit pienestä sekunnista alkaen saattavat tuottaa yllättävän maukkaasti moukaisevan hännän
Eikä oikein vakuuttanut, vaikka uskottelimme, että ylilyönnin sattuessa olimme valmiit kustantamaan erotuksen, kun ei oikein tiedetty, että mihin lukuun suhteutettuna tämä erotus tultaisiin laskemaan. Koetettiin sanoa, että näin oli oven kanssa toimittu ja itseasiassa ”tämän toisen oven kiinni pitämisen myötä kyseisessä välikössä oli savua ihan jamaikalaisittain, nyt se on auki, jotta lavalta tuleva usva menisi klubin puolelle, eikä niin hanakasti takakäytävään”. Harvemmin kyse on siitä, että budjetin tai resurssien rajallisuuden takia asioissa olisi haasteita, vaan lähinnä siitä, että ovatko toimintatavat ihan loppuun asti mietittyjä. ••• Kommunikaatio ennakkoon oli tässä tapauksessa varsin vaivatonta ja selkeää, tietyt reunaehdot ja realiteetit tulivat selviksi. Pohtimalla asiat kerralla kuntoon saavutettaisiin aivan varmasti euroissa laskettavia säästöjä ja toiminnasta tulisi muutenkin jouhevampaa. Lavan vierestä meni kulkuväylä, ja siksipä tiedusteltiin, sopisivatko räkki sekä mikseri siihen vai tuleeko pulmia. Vastaus oli ympäripyöreä ja sivulauseessa vilahti sana ”hätäpoistumistie”, mutta mikäli kamppeet olisivat kompaktisti ja varsinkin pyörillä, niin homma lienee ok. Paloilmoittimien ohjattava irtikytkentä maksaisi itsensä takaisin varmasti muutamassa päivässä. Ja uksi olikin pysynyt kiinni, mutta usva oli silti luikerrellut karmien välistä suoraan oven toisella puolella olevaan savuhälyttimeen. ••• Loppukaneettina vielä se, että auton ollessa täyteen pakattu tuli eräs herra maistissa nykimään auton sivuovea. Annosten tilaus muistuttikin miinaharavan peluuta ”Olisiko tämä ok?”, ”Juu varmasti”, ”Entäs tämä”, ”No ei oikein”. Kiinteistön kanssa sovittu protokolla poisroudaukseen poistaisi yhden turhan episodin vaaran, ja niin edelleen. Hyvin suunniteltu ja sovittu on puoliksi tehty 54-59 Finale_621.indd 54 54-59 Finale_621.indd 54 27.11.2021 14.30 27.11.2021 14.30. Lähestyn aihetta esimerkin kautta, tarinamme sijoittuu maantieteellisesti Suomeen ja ihan lähimenneisyyteen. Sovun annettua sijaa joka suuntaan olikin instrumentit ja valaisimet saatu lavalle, mutta monitorimiksaamon paikkaa vielä pohdittiin. Vastaus kuului, ”No, kun ei oikein tiedä”. ••• Konserttia edeltävät tunnit ovat valohenkilöstölle aina kullanarvoisia hetkiä täsmentää ohjelmointia. Ei innostunut aiheesta. Arvuuttelimme tarkkaa aikamäärettä ja totesimme arvauksen menneen pieleen, kun vartiointiliike tuli sanalle. Normipäivä – audiosekatyömies muistelee nykyisyyttä K U V A : TO M M I P O S A 54 www.riffi.fi 6/2021 Niko Laasonen A jattelin hiukan pohtia sitä, mikä tekee toisista keikkapaikoista helpommin lähestyttäviä kuin toisista. Ensialkuun on toki todettava, että oman kokemukseni perusteella keikkailu kotimaassamme on yleisellä tasolla aina varsin helppoa: kalusto on ehjää ja tältä vuosituhannelta, ja paikat järjestään siistejä ja viihtyisiä. Lähtiessään ravintolapäällikkö vielä huikkasi, että ”tämä aina maksaa niin paljon”. Poispäin kamppeita lykkiessä pidettiin mielessä ohjeistus siitä, että sivukäytävän ovea ei saisi pitää ympäripyöreästi sanottuna ”liian pitkään” auki. Keikkapaikalle päästyämme ryhdyimme sommittelemaan tavarapaljouttamme asemiin. Puhutaan siitä sitten toisella kertaa vielä pidempään. No eväät saatiin ja pienen lepohetken jälkeen takaisin keikkapaikalle. Ja puitteet sinänsä toimitukselle varsin riittävät. Ammattimaisesti suhtautumalla pärjää toki missä vaan, mutta niistä paikoista missä asiat on oikeasti mietitty loppuun asti, kiirii sana äärettömän nopeasti kaikille. Ilmoittauduin rikkeen suorittajaksi ja pyysin vartijaa jäämään aukomaan ja sulkemaan ovea soveliaalla tahdilla. Ja jotta esimerkiksi lamppujen suuntaus olisi selvää, tulee torpassa olla edes hitunen usvaa, jotta kiilan suunta näkyisi. Ja mitä nämä tavarat tässä tekee, tämä on hätäpoistumistie”. Kerättiin illan aikana liki koko sarja: palokunta, poliisi, vartiointiliike ja sivusilmällä taidettiin nähdä ambulanssikin etuovella. Me siihen, että ”Homma täysin ok, missä menee raja”. Kuitenkaan selkeätä linjausta prosessista ei tuntunut olevan juuri kellään, vain ympäripyöreä luonnehdinta – ruokaa sopii tilata, mutta yletöntä pröystäilyä tulisi välttää. Ravintolan kanssa sovittu artistimenu ei voisi olla iso ponnistus. Ravintolapäällikkö tiedusteli huutaen, että ”eikös tästä ovesta oltu puhuttu ja tämä toinenkin ovi pitää pitää kiinni. Jälkikäteen kuultuna – palokunta tutkii paikan viikottain. Eli havaintoni tässä on enemmän detaljitason puuhaa. ••• Ruokailu hoitui hotellimme ravintolassa ja tilata sopi huoneen laskulle keikkapaikan huolehtiessa tästä jäljestäpäin. Harrasteensa pysähtyi vasta paikalle kutsuttujen poliisien nuhteeseen. Pohdimme, että pienistä asioista tämäkin taisi olla kiinni, olisi vain vaatinut sen, että joku olisi sopinut asiat selkeästi eri instanssien kanssa. Noin puoli tuntia ennen keikkaa tulikin sitten palohälytys ja palokunta paineilmalaitteineen ratsasi takakäytävän. Tokihan meitä oli vannotettu pitämään ovi takakäytävään kiinni, jotta näin ei kävisi. ••• Sivuutetaan toistaiseksi itse keikka, koska se oli mitä mainioin
/seastone.audio Edustamiamme tuotteita käyttävät mm. alv) 54-59 Finale_621.indd 55 54-59 Finale_621.indd 55 27.11.2021 14.30 27.11.2021 14.30. www.seastone.audio hello@seastone.audio +358 (0) 400 404 190 Toimitamme vain laadukkaita ja tunnettuja tuotemerkkejä. Seuraava Näytön paikka julkaistaan 9. Kysy lisää: lauri.paloposki@riffi.fi Uusi tuote tai tuotemerkki, huoltopalvelu tai laitevuokraus, soitinklinikka tai muuttomyynti. Finlandia-talo, Kansallisteatteri, kaupunginteatterit, koulut ja kirkot, muusikot ja yhtyeet, Rentalrmat, urheiluja tapahtumapaikat, YLE jne. 1 699 € (sis. www.riffi.fi 6/2021 55 N Ä Y T Ö N P A I K K A Täydennä näkyvyyttä tarvittaessa liittämällä printin rinnalle ilmoitus Riffin verkkosivustolla. on oikea foorumi nostaa asia esiin. helmikuuta 2022. www.riffi.fi N Ä Y T Ö N P A I K K A Tervetuloa verkkokauppaamme! WWW.KOMPONENTIT.FI Suomen monipuolisin valikoima AV-alan liittimiä, kaapeleita ja tarvikkeita myynti@noretroncomponents.com seastone audio & acoustics www.seastone.audio hello@seastone.audio +358 (0) 400 404 190 HEDDphone® /seastone.audio A New Chapter in Headphone Technology Tutustu lisää seastone.audio/hedd seastone better sound, better..
on Wes Montgomeryn kitarasoolon alku kappaleesta Unit 7. ••• Tarinan mukaan Wes opetteli korvakuulolta kaikki Charlie Christianin soolot, ja jossain vaiheessa ohitse kuljeskellut jazzklubin omistaja sattui kuulemaan kadulle kuinka Montgomery harjoitteli kotonaan. Niistä löytyy lähes poikkeuksetta aina blues-likkejä, jotka olivat olennainen osa Wesin tyyliä. Mukavaa loppuvuotta toivottaen, Kari Antila Wes Montgomeryn jalanjäljissä, osa 3/4 JazzGuitar 4 4 4 4 & SWING 3 3 "WESLICK" . Kun vieras lopulta uskoi Wesin olevan tuo kadulle kuulemansa kitaristi, hän pyysi tätä klubilleen soittamaan Christianin sooloja. ••• Esimerkissä 1. Yhdessä nuo kaksi muodostavat laajan Gm7-soinnun lisäsävelineen (9,11). Se on legendaarisella Smokin at Half Note -levyllä, jota mm. G7(#9) CŒ„Š7 G7 C7(“4) 10 4 4 & WesMontgomerynsoolonalkukappaleesta"UNIT7" . Pat Metheny on kehunut tärkeimmäksi jazzlevykseen kautta aikojen. Ohikulkija soitti ovikelloa ja kun Wes tuli avaamaan, oven takana seisonut vieras ei ensin suostunut uskomaan, että Wes oli tuo mestarillisesti Christianin sooloja soittanut henkilö. 56 www.riffi.fi 6/2021 M u u s i k k o n a m a ai lma l l a V aikka oktaavija sointusoitto tulevat monesti ensimmäisenä mieleen Wes Montgomerysta puhuttaessa, niin ehkä kaikkein hämmästyttävin osa Montgomeryn soittoa olivat kuitenkin hänen yksiääniset linjansa. Myös tämä sooloesimerkki löytyy hitaasti soitettuna Riffin nettispesiaaleista. œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œb œ œ Œ 1 8 7 1 8 1 8 1 1 8 1 8 1 1 7 8 7 1 Œ‰œJœ œ#œœ œbJ‰ œ œnœœ œb Œ‰œj œbœœœ œ œ œbœœœŒ ‰ œbJœœbœœbœœ 7 8 6 3 6 4 7 5 7 5 6 5 8 7 6 1 8 8 11 1 8 7 8 5 8 5 6 5 8 œb œb œ œ# œn œ œn œ# œJ‰ œn œ œn œ œ œ œ# œ œ œb œ œ œn œ œb ‰ ‰ Ó 11 9 8 8 9 1 7 8 9 7 9 7 9 1 7 8 9 8 7 6 9 7 1 8 54-59 Finale_621.indd 56 54-59 Finale_621.indd 56 27.11.2021 14.30 27.11.2021 14.30. Nyt puolestaan Wes ei suostunut uskomaan, että ovikellon soittaja voisi olla oikeasti klubin omistaja ja vakuutteluja tarvittiin toiseen suuntaan ennen kuin Wes päätyi ensimmäisille keikoilleen. Wes käytti monesti tällaisia mollirakenteita muidenkin sointujen kuin mollisointujen päälle. Esimerkki 1. sointujen kanssa soitettuna.) ••• Esimerkki 2. Tärkeitä elementtejä ovat myös Charlie Christian -vaikutteet ja yleiset “bebob-kielen” likit. Kyseistä Gm7-soundista likkiä voit kokeilla soittaa esim. & . Œ ‰ œj œb œ œ . (Kuuntele Riffin kotisivuilta em. Tämä levy on myös kuunteluvinkkini Wesin tuotantoon tällä kertaa. 3 3 ‰ œj œbœœœ œœ œ œœ œbœœŒ ‰ 5 j 8 7 6 1 8 1 1 6 7 8 7 5 Œ Esimerkki 2. F7(“4) F7 C7 A7 A¨Œ„Š7 5 J.Gtr. Montgomerylla oli selkeästi oma näkemyksensä melodialinjojen soittoon sooloissa. C7, Bbmaj7-, Ebmaj7ja vaikkapa Cm7soinnun päälle. Käykäähän kuuntelemassa. Wes käytti melkein kaikissa sooloissaan tähän rakenteeseen perustuvia variaatioita ja jos minun olisi valittava yksi likki edustamaan Wesin ”soundia”, niin se on tämä. on likki, joka perustuu G-mollikolmisointuun ja sen päällä olevaan F-duurikolmisointuun. & 3 3 . Wes Montgomeryn soolon alku kappaleesta ”Unit 7” Wes Lick JazzGuitar C7(“4) C7 C7(“4) C7 J.Gtr
00560 HELSINKI UUTUUS! UUTUUS! ew-D IKÄ 35 vuotta. 010-281 2020 . Meiltä edelleen kaikkea alaan liittyvää sopivin hinnoin. www.riffi.fi 6/2021 57 N Ä Y T Ö N P A I K K A Vitikka 2, 02630 ESPOO www.noretroncommunication.fi info@noretroncommunication.fi Äänija valotekniikkaa: p. Säynäslahdentie 12 . +358 68223801 sales@musiikkiliike.fi Musikantti Oy Ahjokatu 8 40320 Jyväskylä 014-620120 www.musikantti.fi musikantti@musikantti.fi Logon perusmalli värit CMYK: musta C 0%, M 0%, Y 0%, 100% punainen C 0%, M 100%, Y 100%, K 15% värit RGB: musta R0, G0, B0 punainen R191, G0, B0 PMS: PMS musta PMS 1807 C 54-59 Finale_621.indd 57 54-59 Finale_621.indd 57 27.11.2021 14.30 27.11.2021 14.30
Sarja tosikertomuksia, joissa monenlaisiin musiikki-, pelija ITprojekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. Tunnistan tutun piirteen tuossakin, oikein hyvin. Olin tietoinen kaverista – klubimusaa kun kuuntelin (ja edelleen kuuntelen) – mutta hämmästykseni oli suuri, kun tajusin tuon yksityiskohdan: ”Ai se on noin iso starba?” Ei ollut, ei vielä silloin. Aika moni kollega on kohdannut saman, lähipiirissään tai peilissään. Harvoin tulee kylmikset DJ-setistä, mutta tuolloin, mailien päästä ja screenin välityksellä, Avicii melkeinpä onnistui itkettämään. KUVA: VILLE JUURIKKALA Alangon päiväkirja 58 www.riffi.fi 6/2021 H ankin viime viikonloppuna Aviciista kertovan kirjan ”Tim”. Ei voi kannatella, jos toinen ei halua tulla kannatelluksi. Mutta tekipä markkinointi kerta kaikkiaan vaikutuksen. Onhan tätä perattu julkisuudessakin jo aika tavalla, mitäpä minä kertaamaan. Paska jätkä, myi toisen kuoliaaksi. Hän tekee vain työtään ja oli varmasti yhtä huono sanomaan ”ei” kuin artisti itse – jolla tuota kykyä ei ollut molekyylinkään vertaa. Olihan Aviciilla aivan jäätävä hittiputki, joka jatkui myös poismenon jälkeen. Sen lisäksi kautta Miami Beachin oli asfalttiin ”pesty” vesisuihkutulostimilla AVICII-logoja, ja niitä oli oikeasti varmasti satoja pitkin Art Deco-, ostosja turistialuetta, rannan kulkuväyliä ja niin edelleen. Hyvä, poikkeava idea! Eikä hepun DJ-setti paikallisella Ultra Music Festivalilla ollut sieltä huonoimmasta päästä: kaveri osasi lukea yleisöä ja saada jengin mukaan pelkällä musalla. ••• Musa itse iski kunnolla vasta vähän myöhemmin. Missään käänteissä ei sinänsä ollut mitään kauhisteltavaa eikä kummallista, pikemminkin sivuilla kirkui vastaan herkän nuoren säveltäjän kipuilu aivan samojen asioiden kanssa, joiden parissa aika moni muukin on kieriskellyt. Tämä tapahtui artistin alkuvuosien aikaan (olisiko ollut 2009?). ••• Kirjan maagisimpia hetkiä ovat kuvaukset biisikehittelystä ja aihioiden sekä demojen dusaamisesta siellä täällä – on hotelleja, loungeja, lentokoneita sekä studioita. Se oli suunnitelman yksi askelma. Joitakin olen yrittänyt tukea matkallaan, mutta aivan yhtä usein olen epäonnistunut. ••• Emme ole luovina ihmisinä niin erilaisia täällä meillä. ••• Pahimmaksi roistoksi nousee kirjan sivuilla manageri, joka ei oikeastaan ole roisto hänkään, onpahan vain julman myyntihenkinen, eikä kovin tunneherkkä. Ja ikävöi nyt ystäväänsä. Ja aivan joka paikassa oli flyereitä kyseisen hotellin biletilaan. Ideat kukkivat demoista valmiiksi biiseiksi aivan samoin tavoin. Pienestä oli siis tuolloin kiinni. Olit lahja. ••• Olin itse aikoinani juuri samaan aikaan Miami Beachilla, kun eräs hotelli brändättiin uusiksi Avicii Hoteliksi. Lepää rauhassa, Tim. Alkusivuilla ulkonäköpaineet teinipojalla, myöhemmin työkyky ja ajankäyttö ja lopulta ”onko tämä nyt oikeasti hyvä vai luulenko vain”-teeskentelijäsyndrooma tekivät herkästä miehestä selvää yhdessä substanssien ja viinan kanssa. Tsek tsek, Darude. Tunnistan tämän harvinaisen kyvyn myös muutamasta kotimaisesta tutustani – tsek tsek, DJ Orkidea. En halua arvottaa tai verrata ideoiden laatua ja musikaalisuutta, mutta kyllä kirjassa kuvattu arvoketju lähtee eroamaan meillä totutusta vasta kohdissa ”promootio ja markkinointi” ja ”tunnettuuden hybridimallit sekä niiden applikaatio”. Ja kahdesta mainitusta kotimaisesta molemmat ovat siinä itse asiassa onnistuneet. Ja melkeinpä aukeama aukeamalta havaitsee, miten vahvasti tunneäly vaikutti tekemiseen. Kaveri eteni fiiliksellä, ja vaikka sävelsikin pääasiassa hiirellä tai trackpadilla, jälkeä syntyi. Myöhäiset hyvästit 54-59 Finale_621.indd 58 54-59 Finale_621.indd 58 27.11.2021 14.30 27.11.2021 14.30. Mitään ei kannata laittaa eteenpäin, ellei itselle tule kylmikset ja niskavillat soita Eruptionin sooloa
www.riffi.fi 6/2021 59 N Ä Y T Ö N P A I K K A Kuljetuskotelot p. rumpali David Lyttle (IRL) | Liput alk. 050 569 7495, jussi.zenger@bluescase.com www.bluescase.com Laitteet äänityskeikoille www.mediatrade.fi www.elivestream.fi Tervetuloa mukaan etäyhteisöön! Konsertit katsottavissa 30 vuorokautta. Konsertteja, keskusteluohjelmia ja luentoja sinne missä olet! Ke. 7€ Anna lahjaksi ELive StreamLAHJAKORTT I. | ILMAINEN Pintaa Syvemmälle -sarjassa vieraana keskustelemassa ja musisoimassa mm. klo 20 Söderbacka-Matikainen Duo Christmas Jazz | ILMAINEN – Tulossa myös mm. Kysy lisätietoja info@elivestre am.fi 54-59 Finale_621.indd 59 54-59 Finale_621.indd 59 27.11.2021 12.35 27.11.2021 12.35. 22.12. Efektiä liveen -sarja esittelee akustisten soitinten efektointia livekonsertissa
Morten Lindberg, Grammy-palkittu äänittäjä ja tuottaja 60Takakansi_621.indd 60 60Takakansi_621.indd 60 27.11.2021 11.28 27.11.2021 11.28. 010 4398 800 info@msonic.fi www.msonic.fi Ota yhteyttä SAM™-sertifioituun Genelec-jälleenmyyjään: Koe immersiivinen ääni Vain paras teknologia on tarpeeksi hyvää Grammy-palkitulle äänittäjä-tuottaja Morten Lindbergille. 6 4 1 4 8 8 6 8 7 1 6 1 2 1 6 MSONIC OY p. Siksi Morten on valinnut The Ones SAM™ studiomonitorit ja bassokaiutinjärjestelmät upeaan immersiiviseen 7.1.4 studioonsa Oslossa. Jos haluat kokea samanlaisen kokonaisvaltaisen ja totuudenmukaisen äänen, johon Morten luottaa joka päivä, ota meihin yhteyttä