Riffi 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Jaska Lukkarinen Haaste äänentoistolle . kolmen sortin kitarasankareita! 01 Kansi113.indd 1 21.1.2013 9.56. LAUTEILLA KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI Bill Frisell, Jeff Loomis & Dave Weiner . vsk ?Tempot pysyvät, mutta tempon sisäiset intensiteetit voivat vaihdella.? . TORJU SE! Nro 1/2013 Hinta 9,10 E 18. TURBULENSSI TURMELEE ÄÄNITYKSEN
0207 638 000 www.hedcom.fi 02-03 Ilmoitukset.indd 2 Seuraa Nexo STM-uutisia myös Facebookissa. www.nexo.fr 21.1.2013 9.43. Syntyy äänijärjestelmä, joka maksimoi eri komponenttien käyttömahdollisuudet mitä erinäisimmissä käyttötarkoituksissa, aina stadioneilta klubeihin. Mitä enemmän käyttömahdollisuuksia, sitä enemmän käyttötunteja. Hedengren yhtiö Puh. One system. No limits. Menestyksen avain on kyky muuntautua. NEXO STM uudet innovaatiot, skaalattavuus, loppuun hiotut logistiikkaratkaisut ja ainutlaatuinen ?yhden miehen? ripustusmekaniikka mahdollistavat nopeat muutokset tilanteesta toiseen
Jarmo Hynninen (kitarapedagogi) . puh. Ape Anttila (basisti, Sibelius Akatemia, tuottaja) . Kovimmat vetävät Schecterillä!!! Disturbed, Avenged Sevenfold, The Cure, Papa Roach, Seether, Prince, Stone Temple Pilots, Nevermore ja Black Label Society ovat valinneet työkalukseen Schecterin. Kotimaisia Schecter-käyttäjiä: . kitaristi) . Iiro Kautto (basisti, pedagogi) . Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki . soundtools@soundtools.fi . Tarjolla laaja valikoima jokaiseen käteen ja tyyliin sopivia skeboja. Tervetuloa myymälään testaamaan! MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE 10-18, LA 10-15 Soundtools Oy . Timo Hirvonen (basisti, Koko Jazz Clubin vetäjä) . Jari Ilomäki (freelancer, basisti, Jesse Kaikurannan bändi) Parasta laatua jo vuodesta 1976! Hyvät rakennusmateriaalit ja tarkka viimeistely takaavat, että Schecterin kitarat kestävät kovat otteet ja Suomen alati vaihtuvan ilmaston. Pete Välimäki (basisti, Rehupiikles) . Jarmo Nikku (studiomuusikko, ?freelancer. Janne Oja (basisti, äänittäjä, Mikko Herrasen bändi) . 029 080 0830 . www.soundtools.fi 02-03 Ilmoitukset.indd 3 21.1.2013 9.45. Juha Pöysä (freelancer, basisti) . Timo Tolonen (basisti, pedagogi, Leningrad Cowboys) . Matias Kupiainen (kitaristi, Stratovarius)
ja ne n nyt syvenny siihen, mitkä näistä keinoista olisivat kenties suotavia, sallittuja, harmaalla alueella tai tykkänään sopimattomia. eivät toistaiseksi edes digitaalisten huippusoitinten voimalla . Jousikaikua ei juuri lettavalla ja paremmin vireensä pitävällä soittimella. muualla tapaa kuin kitaravahvistimissa, vaikka niitä Siitäkös perinteiset urkutehtaat hermostuivat, ja niinpä vielä joitakin vuosikymmeniä sitten valmistettiin soundin autenttisuutta mittailtiin oikeudessa asti. studiokäyttöönkin. ja mallinnushan taas teki myöhemmin tarpeettomaksi fyysiset laitteet ja aidot tilat akustiikkoineen, vai menikös se nyt ihan niin? Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 4 www.riffi.fi 1/2013 04-05 Pääkirj.indd 4 23.1.2013 18.38 DPA dfa. kirkoissa ja kokonaisohjelmistoa; ohjelmistoa, joka onkin oikeas konserttisaleissa on edelleen pääosin nimenomaan taan näkyvin ja tuntuvin muutos viime vuosikym- pilliurkuja, vanhoja soittimia korjataan ja uusia menten äänitystekniikassa. rakennetaan. Mutta kyllä sähköurut löysivät oman kannattaja- Nykyaikainen supertehokas tietokone ja siihen asennettu ohjelmisto ei nimittäin ainoastaan korvaa kuntansa ja ne otettiin rytmimusiikin puolella laajalti erillisiä perinnetyökaluja, vaan se on tuonut saata- käyttöön. PÄÄTOIMITTAJALTA Vain muutos on pysyvää H ammondin ideana oli korvata pilliurut kirkoissa ja kappeleissa mekaanisella, helpommin huol- T asapainon vuoksi on todettava, että pysyviäkin muutoksia on tapahtunut. Ajan oloon niin Hammondien kuin eräiden ville aivan uusia konsteja, joilla tallennetta voidaan etevien jäljittelijöidenkin soundeista on itse asiassa muokata monilla sellaisilla tavoilla, joita vielä jokin aika muodostunut oleellinen osa ilmaisua yli genrerajojen. sitten pidettiin täysin utopistisina. K E un sähkömekaaninen piano ilmestyi markkinoille viime vuosisadan puolivälin jälkeen, se ennusti tuhoa akustisille pianoille. Ja kuohahtaa yli ja johtaa virhearviointeihin, joita on niidenkin soundit ovat yhtä oleellinen osa ilmaisua myöhemmin hankala ymmärtää. Sähkömekaaninen levykaiku Asiantuntijoita ja maallikoita kuultuaan oikeus päätti näyttää pitävän hiukan sitkeämmin pintansa, vaikka antaa Hammondille luvan kutsua soitintaan uruksi. sen asemaa 1980-luvulla ankarasti syöneet digitaa- Nyt voidaan sitten jo todeta, että urkutehtaiden liset kaikulaitteetkin ovat sittemmin jo pääosin uineet paniikki oli ennenaikaista, sillä kovin paljoa ei lopulta- erillisistä laatikoista osaksi tietokoneessa jylläävää kaan niiden näkövinkkelistä muuttunut . Kuten wah-pedaalin kuin sähköurkujen. ylettömään veivaukseen, superkirkkaisiin synteettisiin L tingel-tangel-piano s oundeihin, sähkölyömiin jotka istaan voisi lisätä muitakin esimerkkejä: sähkö- rummunäänen sijasta sanovat piu ja pau, neulan kitara on nyt nitistänyt akustista osapuilleen tavoin korviin työntyviin hyperdiskanttisiin sirkkeli 60 vuoden ajan ja ainoa seuraamus on ollut, että kitaroihin, kaiken dynamiikan musiikista mankeloivaan molemmat soittimet ja niiden soittajat ovat kehitty- kompressioon, laulajan jokaisen sisäänhengityksen neet huimasti tuona aikana. esille nostavaan miksaukseen, ihmisen robotiksi Transistori taas syrjäytti putket . Kyllä avoin mieli on luovuuden paras pohja. Kunhan nyt tuon esiin sen historiastakin opit- parhaat sähkömekaaniset pianon kaltaiset soittimet, tavan seikan, että uuden lumous saattaa toisinaan Rhodes ja Wurlitzer, ovat myös yhä käytössä. tosin ihan muuttavaan vireenkorjaukseen? muilla teollisuuden aloilla . No, eivät pianot ole edelleenkään hävinneet maailmasta
c o m / d f a c t o DPA dfacto.indd 04-05 Pääkirj.indd 1 5 16/01/13 11.18 23.1.2013 18.38. Päätä itse! DPA-adaptereiden avulla voit liittää DPA d:facto II -mikrofonin tärkeimpiin langattomiin järjestelmiin. w w w. d p a m i c r o p h o n e s . Made in Denmark W H E N y o u l o v E t H E D P A S o u N D SET iT frEE Langallinen tai langaton
sormet vetreiksi ennen keikkaa! . Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. ?your bots are belong to us? 28 61 Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi . melodiaa kunnioittaen, omalla soundilla 27 Dave Weiner 56 Turbulenssi turmelee äänityksen . mahtavaa ja pontevaa! 13 Räjähtävä nyrkki Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 . Jeff Loomis . T-twangia omalla ilmeellä HAASTATTELUT & ESITTELYT 46 Sound Trade 8 Kerkko Koskinen Kollektiivi keikalla 44 48 Rocksmith . 18 KÄYTTÖTESTIT 38 Roland TD-15KV . fjongaa mikkiin! GRANDE FINALE 62 Saarinen selvittää . Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 4,00 e + postikulut. Aikakauslehtien Liiton jäsen 54 Tannoy VXP 12 . matalille taajuuksille suuntaa 65 Muusikkona maailmalla ? jazzia ?Frankenstormin. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. . bluesia ja purilaisia? . kevyt, tehokas ja ohjelmoitava! TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 42 Fender Greta Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 44 G&L Asat Classic Alnico Launch Edition Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. musiikkia rakennussarjasta . Irtonumeron hinta on 9,10 e. NAMM-uutuuksia ja muita namipaloja RIVAKAT PIKAKOKEET Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. jalostettu valioyksilö 41 TC Electronic BH250 . Thomas Lang . silmässä 66 Alangon päiväkirja . pelaamalla pelimanniksi? . (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi . sähköä settiin! YHTEYSTIEDOT 40 Markbass Big Bang Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. iso digimikseri pienen hinnalla? . aika kone rumpaliksi! 6 www.riffi.fi 1/2013 06-07 Sisältö113.indd 6 23.1.2013 17.46 Bose_L. ei huolta vireestä 37 Cloudlifter Mic Activator . presiis eikä melkein 55 Dynacord A-Line . (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuil lamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 . kapulasirkuksen taikuri! Ulkoasu: Mari Valotie . torju se! 28 Soulsville USA . kuin 60 vuotta sitten! . Memphis . Petri Kallio välittää kitaroista . Ganes-kitaristi muistelee 32 Tuoteuutiset . komppiparista komppiryhmäksi Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Eero Aro Pirkka Isotalo Misha Koivunen Timo Koskinen Jarno Kovamäki Niko Laasonen Jarmo Lehtelä Tommi Saarela Reima Saarinen Juha Seila Antti Suonio Eeva Vänskä Timo Östman 50 Music Maker MX LUKUPALAT KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. aktiivikaiuttimilla ääni ilmoille . Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. kakkoskitaristina Steve Vain rinnalla . Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 56,40 e ja määrä aikaisena 66,80 e. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 9,10 e + posti kulut. Memphisissä musiikin juurilla 38 40 48 31 Ajankohtaisia poimintoja . (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X 18 Thomas Lang 22 Jeff Loomis 24 Bill Frisell Riffi ilmestyy vuonna 2013 seitsemän kertaa. puhuttelee seitsemällä kielellä Painopaikka Joensuu 52 Behringer X32 36 Korg Pitchblack Poly
With as few as two systems behind the band, you?ll fill the room with clear, even sound and control the mix on stage and in the audience area. Plus, with no speaker stands and fewer connections, you?ll spend less time setting up and tearing down . And, the proprietary 12-speaker Bose articulated line array ® provides 180 degrees of clear, even sound, allowing you to hear what the audience hears. PUT YOUR PA BEHIND YOU. NEW BOSE L1 MODEL 1S SYSTEM ® ® Our new L1 Model 1S is the latest addition to the L1 family, combining PA and ® ® monitors into a single portable system. and more time playing a great show. To learn more about Bose L1 systems, ® ® visit www.bose.eu/L1system or call 10 7786900 L1 Model 1S with B1 bass module ® Bose_L1_Studio_230x280_251012_FI.indd 1 06-07 Sisältö113.indd 7 10/4/12 10:43 AM 23.1.2013 17.46
Kerkko Koskinen K 08-12 Kerkko.indd 8 22.1.2013 12.37
Bändistä, solisteista, jousista, puhaltimista ja kuorosta koostuva muhkea kokoonpano jatkoi Helsingin Huvilateltasta Turun Logomoon ja päätti esiintymisensä Tampere-talolle. Tampere-talon usean tunnin pituisessa soundcheckissä lavalle ryhmittyy viisihenkisen bändin ja kolmen solistin ympärille puolen tusinaa puhaltajaa, tusinan verran jousia sekä 50-päinen Kuopion Nuorisokuoro. Mahtipontisuus on Koskisen tavaramerkkejä, ja vaikka Kollektiivin albumin täyteen ahdetut sovitukset saakin toimimaan tallenteella, saman toteuttaminen keikkatilanteessa asettaa äänentoistollisia haasteita. . TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA n Kollektiivi keikalla Yli 70-henkisen Kerkko Koskinen Kollektiivin mikittämisessä, miksaami sessa ja äänen toistossa riittää haastetta. Riffi seurasi kolmen konsertin mini k iertueen päätös keikkaa Tampere-talolla. . mahtavaa ja pontevaa! U ltra Bran johtohahmona kannuksensa ansainnut Kerkko Koskinen päätti viime kesänä rakentaa sävellyksilleen kookkaammat raamit kuin koskaan aiemmin. Kun on noin monta esiintyjää lavalla ja kaikki tuuttaavat päällekkäin, tarvitaan suunnitelma, jolla saadaan yksityiskohdat erottumaan, miksaaja Jukka Nykänen pohjustaa urakkaa. Kun liki kaikki äänivallin osaset pianosta rumpusetteihin ja jousi- ja puhallinsektioista kuoroon operoivat jo yksinään laa- Flyygeli on mikitetty DPA:n magneetti pidikkeisellä d:votesarjan sovitetulla stereoparilla, jonka kapselit kääntyvät näppärästi joutsen kaulalla kohti kieliä tai vasaroita, halutun soinnin mukaan. Tampere-talon akustiikka täyttyy Kerkko Koskinen Kollektiivin teatraalisista popteoksista, joihin sekoittuu annos jazzia, iskelmää ja ultrabramaista mahtipontisuutta. www.riffi.fi 1/2013 08-12 Kerkko.indd 9 9 22.1.2013 12.37
Maestro Koskinen kuulostelee keikka paikan sointia ja tunnelmaa konsertin harjoituksissa. Keikan aikana säveltäjä itsekin vetäisee pari laulu osuutta flyygelin takaa. Miikka Paatelaisen poljinlauta on lattian sijasta vahvistimen päällä, säätösormien ulottuvilla. Vahvistin on mikitetty DPA:n 2011C-konden saattori puikolla ? samaa jokapaikan työjuhtaa käytetään myös rummuissa ja symbaaleissa. jalla äänialalla, tilan raivaaminen on keikkamiksaajan tärkein ? ja vaikein . Jos pöydästä kuuntelee yksittäistä kanavaa, sen soundi saattaa nostaa hiukset pystyyn ? mutta tässä pitääkin kuunnella kokonaisuutta. Samaa väriä Massiivisen äänipaletin kokoaminen ja pitäminen hanskassa on vaatinut aivoriihen jos toisenkin, sillä tavoitteena oli polkea kaikki miinat etukäteen, jolloin keikalla voidaan päästellä sil- kalla selkäytimellä. En olisi lähtenyt tähän ilman systeemiukkoa, johon luotan. On päätettävä mikä on milloinkin olennaisinta, vaikkapa miten kaivetaan esiin sitä sektiota joka kulloinkin soittaa teemaa. tehtävä. Nykäsen mukaan yksi siunatuista päätöksistä oli jakaa ääniurakka kahtia miksaajan ja järjestelmäteknikon tontteihin. . Nykäsen mukaan varsinkin keskialue on tupaten täynnä, joten kanavakohtaisissa ekvalisoinneissa täytyy tehdä raakoja valintoja. . Ei tämän kokoluokan keikasta tulisi mitään, jos pitää miksatessa miettiä miten saa pa:n soundaamaan oikealta. Tipi Tikan harteilla on iso taakka, mutta hän tietää mitä haluan . erottelukykyä sekä tarpeeksi tehoa ettei tarvitse tuutata äärirajoilla. Ilman kunnon headroomia kaiuttimet eivät soi nätisti. Kollektiivin kokoisen akustisen kokoonpanon mikitys on poikkeuksellinen savotta, varsinkin kun Eeva Koivusalon linjaan soitettua sähköbassoa lukuun ottamatta kaikki ääni lavalta poimitaan kymmenien kondensaattorimikrofonien voimin. Tampere-talolla mikitys on Olavi Köykän tonttia. 10 www.riffi.fi 1/2013 08-12 Kerkko.indd 10 22.1.2013 12.38
Olen vähän kuin puolikas rumpali peruskuvion päälle, Lehtinen kuvailee roolijakoa. Lehtinen on tavallaan myös konserttien kapellimestari, sillä hän hän laskee biisit käyntiin sekä näyttää lopetukset. Ne ovat broidin! ?Yksittäisen kanavan soundi saattaa nostaa hiukset pystyyn, mutta pitää kuunnella kokonaisuutta!? . Siinä jaottelun vaiheessa kun dca-ryhmät alkoivat huveta, päätettiin tehdä kuoron välimiksaus lavalla, ja syötwww.riffi.fi 1/2013 08-12 Kerkko.indd 11 11 22.1.2013 12.38. Lehtinen ja Heikki Tikka soittavat monesti samaa komppia ja tuplaavat toistensa fillejäkin, mutta keikalla roolit on jaettu selkeämmin. . On suunnaton apu, kun lava on täynnä vain yhden laadukkaan valmistajan mikkejä. Ei tarvitse sietää tavanomaista kirjavaa mikkikattausta, koska kaikki soundaa hyvältä ? ja samalta. Joissain biiseissä olisi helpompaa jos Kerkko hoitaisi nuo, mutta kun porukka on näin iso, ja jousissa, puhaltimissa ja kuorossa käy tuuraajiakin, on yksinkertaisempaa kun kaikki pitävät mielessään, että ?katot vaan tota rumpalia koko keikan ajan?. Millaista se sitten mahtaa olla vetää yli 60-henkistä kiviriippaa . Täyttä monitorilautaa vartioiva Anssi Karjalainen kertoo, että korva monitorointia hyödyntää vain kaksi solisteista. Antti Lehtinen rakensi Yamahan Hipgigin inspiroimana rumpusetin joka mahtuu tomilaukkuun. Sormet ryhmillä Salitarkkaamossa Nykäsen edessä on Allen & Heathin digitaalinen iLive-T112, jota käytetään Dual Rack -tilassa, jolloin käyttöön saadaan 64 mikrofonikanavaa. Tämä on kuulemma varotoimenpide, ei musiikillinen valinta. . Lehtisen tavoitteena oli rakentaa setti, jonka saa yhdellä roudauskerralla autosta lavalle. . Keikan jälkeen laitan telineet maton keskelle suppuun, otan kahvoista kiinni ja lähden kantamaan, Lehtinen hihittelee. Kaikki rummut, penkki ja pellit menevät bassarin sisään, joka on itse asiassa kahtia sahattu lattiatomi. DPA:n mikeissä on sekin hyvä puoli, että vuoto soundi on miellyttävämpi kuin monissa muissa, Nykänen esittelee. Konkkamikkien keskinäisiä vuotoja ei lähdetty eristämään lainkaan, koska näin laajalla kokoonpanolla urakka olisi ollut loputon. Mikitystä ja miksausta mutkistaa entisestään se, että esiintyjäkuuntelu perustuu lavalla möykkääviin kulmamonitoreihin ja tolppakaiuttimiin. eivätkä kädetkään olisi riittäneet. Nykänen hyödyntää iLiven kuuttatoista dca-ryhmää maksimaalisesti. jousia, puhaltimia ja kuoroa? . Konserteissa annan Heikille vastuuta kompista ja hoidan itse söheltämis osastoa, kulkusia, tamburiinia, shakeria. Ja onhan settini niin törkeän näköinen, että tällaista on suorastaan kiva kasata. Analogipöytä ei tullut kysymykseen, sen olisi pitänyt olla niin iso . Lehtinen ja Paatelainen kokeilivat bassarin puoliskojen kiinnittämiseen telecasterin jousia ja matkalaukun lukkoja, mutta ne helisivät soittaessa. Kaksilla kannuilla Kerkko Koskinen halusi Kollektiivin levylle ja konsertteihin kaksi rumpalia. Onneksi bändissä on monitaituri Miikka Paatelainen, joka kehitteli monia käteviä patentteja, esimerkiksi rumpumaton kahvat. Niillä hän saa nostettua sektiot, soittimet ja laulu kanavat rinnatusten samalle miksauspinnalle, jolla keikan voi pitkälti hallita. . Se on ratkaistu niin, ettei kuunnella monitoreista muita, esimerkiksi kuoroa ollenkaan! Lehtinen naurahtaa. Puolikkaat liitettiin yhteen vahvoilla mustekala-kuminauhoilla. . Levyllä Antti ?Letku. Setin soundi ei ole maailman paras, mutta roudattavuus ja monipuolisuus kompensoi: 10-tuumainen etutomi on itse asiassa Pearlin Firecracker, josta voin laittaa maton päälle ja saan kätevästi kakkosvirvelin. Eli meillä on Eevan, Miikan ja Heikin kanssa tämän suuren meren keskellä intiimi bändi, jossa soitellaan keskenämme ja toivotaan että muut seuraavat perässä. Jukka Nykänen on ollut Kerkko Koskisen luottomiksaaja Omat viritykset Ultra Bran alkumetreiltä tähän päivään saakka. Heikki Tikka naputtelee Ludwigin kauniilla vuosikertarummustolla, jonka vieressä Lehtisen kioski on hieman hämmentävän näköinen. Nykänen sanoo joutuneensa hetken pohtimaan mistä löytäisi mikserin, joka täyttäisi keikan tarpeet. . Lopuksi haluan täsmentää, etten minä niin tyhmä ole, että olisin lähtenyt omia rumpujani sahailemaan. Kaikki telineetkin on ruuvattu bassariin, eli jos nappaan siitä kiinni niin kaikki rummut ja pellit siirtyvät yhdellä kädellä!
Jukka halusi keskittyä miksaamiseen, minun pitää huolehtia että saliäänijärjestelmä toimii hänen tarpeisiinsa ja sointi olisi siedettävä joka jakkaralle, kertoo Kollektiivin konserttien systeemiteknikkona toimiva Jorma ?Tipi. Kerkko saattaa rynnätä saliin mikserille esittämään mielipiteensä silloin kun minulla on työ kesken: ?kuoro ei kuulu, ykkösviulut eivät kuulu!?, johon voin vastata, että ?ei muuten kuulu pianokaan, niin kauan kun notkut siinä!? u Mikki poikineen . SysTune-mittauksen pohjalta yritin säätää pa-toiston mahdollisimman lineaariseksi ja tasaiseksi, sitten hierottiin yleissoundia Jukan makuun pehmeämmäksi . Nykänen naurahtaa, että välillä linjanvedot johtavat pieniin yhteenottoihin, vaikka luottamus onkin suuri ja molemminpuolinen. . Kaikille laulajille valittiin samat d:factosarjan superkardioidit solistimikrofonit, kuoro Systeemiteknikkona toimiva Tipi Tikka Noretron Audiolta järjesti keikalle DPA:n mikkikattauksen. puolestaan mikitettiin kahdeksalla 4017C-mikrofonilla, jotka koostuvat haulikkokapselista ja MMP-C -etuasteesta. Pianon, jousien ja puhaltimien mikityksessä tärkeässä osassa ovat uuden d:vote-sarjan suuntaavat klipsikiinnitteiset instrumenttimikrofonit. Käytössä oli siellä yhteensä noin 120 DPA-kapselia, varmaan eniten mitä yhdellä keikalla on koskaan ollut! Tikka laskeskelee. 12 www.riffi.fi 1/2013 08-12 Kerkko.indd 12 22.1.2013 12.38. Perimätiedon mukaanhan pienikalvoista konkkaa ?ei voi laittaa bassorumpuun?, mutta 2011C:n äänenpaineen kesto on mieletön, ja se toimii kaikkeen koska se ei väritä eikä karakterisoi soundia vaan ainoastaan toistaa sen mitä mikrofonin eteen laitetaan, Tikka perustelee epätavalliselta kuulostavaa ratkaisua. Tampere-taloa edeltävällä Turun keikalla käytettiin Kollektiivin muhkean mikityksen lisäksi Logomo-salin omaa tilasointia muokkaavaa Meyer Sound Constellation-järjestelmää, joka on myös toteutettu DPA:n mikrofoneilla. . Siitä asti olen noiden kanssa spedeillyt, Nykänen viittaa Tampere-talon lavalla soittimiaan viritteleviin Antti Lehtiseen ja Kerkko Koskiseen. ?Spedeilyä. on riittänyt Ultra Bran lopettamisenkin jälkeen, niin Koskisen sooloprojekteissa kuin Lehtisen Scandinavian Music Groupissa. Nykänen vahvistaa, että Kerkko Koskisen väitetty tiukan tirehtöörin maine on pitkälti ansaittua. Tasojen vahtimista, dynamiikan hallintaa pöydän omilla Nykänen on ollut Koskisen klaanin luottomiehiä Ultra Bran kanssa suosion alkumetreiltä 1990-luvun puolivälistä. . Samoja mikkejä käytetään myös molempien rumpusettien tomeissa. Reference Standard Modular -sarjan mikrofonien monikäyttöisyydestä puhuu puolestaan se, että kahden miniatyyri kapselin 2011Ckonkkapuikkomalli sopii paitsi overheadiksi ja virveleihin myös bassorumpujen sisälle. . Muutamissa biiseissä tarvittaisiin efektiivistä kaikua, mutta isossa tilassa joutuu tosiaan olemaan varovainen miten paljon sitä uskaltaa myrkyttää, Nykänen nyökkää. Sanan säilällä Komppiryhmässä musisoivat Eeva Koivusalo, Antti Lehtinen, Miikka Paatelainen ja Heikki Tikka. Soundchekissä stemmojaan hiovat etualalla solistit Paula Vesala ja Vuokko Hovatta. tää pöytään vain stereosumma yhden dca-ryhmän alle. Nykäsen hommaa helpottaa solistien laulusoundien ja -volyymien samankaltaisuus. lavaltahan räikii suoraan aika rajusti. Tampere-talolla käytettiin D&B Audiotechnikin Q-sarjan vasen-oikea-linjasäteilijäkattausta lisättynä subwoofereilla ja filleillä. Kollektiivin käyttämät yli neljäkymmentä DPA-mikrofonia toimitettiin konsertteihin Noretron Audion ja DPA Microphonesin yhteistyönä. tässä yhteydessä kaiku kuulostaa aika kohtalokkaalta lisukkeelta? . Kun laulajakolmikon balanssi on luonteva jo lähtiessä, ei tarvitse kikkailla mikrofonien kanssa eikä miksauspöydän ääressä. Tiskiin ei ole kytketty juurikaan ulkoisia räkkilaitteita lukuun ottamatta kahta Wavesin Maxx PCL -lähtölimitteriä, joista yksi on varattu rummuille, toinen kuorolle ja viuluille. . kompressoreilla sekä efektien ajelua, Nykänen luettelee kysyt täessä miksaajan keikan aikaisesta toimenkuvasta. Iso orkesteri, iso sali ja isoa musiikkia . Tikka.
KOMPPIPARIT TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: JUHA SEILA Räjähtävä nyrkki . Bändi laskee komppiryhmään kuuluvaksi myös kitaristi Aki Haaralan hänen perkussiivisen soittotyylinsä johdosta. www.riffi.fi 1/2013 13-17 Paleface.indd 13 13 22.1.2013 12.41. komppiparista komppiryhmäksi Palefacen taustalla Maan tapa -levyn kiertueella soittanut Räjähtävä Nyrkki jakoi komppivastuun tavallista useammalle taholle, kun poljennon rullaavuudesta huolehtivat rumpali Jaska Lukkarisen ja basisti Heikki Laineen lisäksi lyömäsoittaja Abdissa Assefa sekä DJ Leijonamieli eli Tuukka Rihkola
Tottakai tempot pysyy, mutta mitä siellä tahtiviivojen välissä tapahtuu, se kudosasia, niin siellä on elämää. Nelimiehisessä komppiryhmässä tilaa yksilölle on vähän. Ne jutut mitä mä vedin tohon levylle, oli aika spesiaaleja. Kakofonia on varsin helppo saavuttaa, jos keskittyy vain soittelemaan ?omiaan. Tärkeintä on että jokainen löytää oman paikkansa ja sisäistää minkä takia hommassa ollaan mukana: ? Kysehän on siitä että me kaikki kompataan Karria. Lukkarinen muotoilee asian nasevasti: ? Ei sitä ajattele että siellä on ?konejäbä?, vaan tyyppi joka tuottaa sitä samaa rytmiä, jota mekin. Assefa ja levylautasten ääreltä löytyy DJ Tuukka Rihkola, joka on musisoinut Miettisen kanssa jo vuodesta 2001 lähtien. Jokaiselle on paikkansa Laine, Lukkarinen ja Rihkola mietteliäinä ennen keikkaa. Räjähtävässä Nyrkissä kohtaa tavallaan kaksi maailmaa. ei vain toimi siihen, Tuukka täsmentää. Palefacen ohjelmisto on tyylillisesti laaja ja sen folkahtavimmassa osassa DJ on suhteellisen vieraalla maaperällä. Tarkoituksena ei ole tuoda itseäni mitenkään esille, vaan tehdä niitä asioita, jotka soundaa hyvältä bändin kanssa, analysoi Rihkola itse omaa rooliaan. . omasta paikastaan ja kuuluvuudestaan. Tottakai rumpali on jonkinlainen selkäranka, mitä seurataan, toteaa Tuukka Rihkola. ? Se menee vähän silleen, että tempot pysyvät, mutta tempon sisäiset intensiteetit voi vaihdella. Merkille pantavaa on, että Tuukka eroaa muista hiphopdj:istä siinä, että se skrätsää ja on mikissä kans tuplaamassa mua. Hoitaa kahta tonttia, avaa mukaan liittynyt Miettinen. Korvien pitää olla höröllä Mitä suuremmaksi bändi kasvaa, sitä tärkeämmäksi nousee soittokaverien seuraaminen. Jos bändi soittaisi klikin kanssa ei hommasta tulisi yhtään mitään. . Se miltä me kuulostetaan kimpassa, johtuu siitä että meillä kaikilla on hyvät korvat päässä. K un Paleface alias Karri Miettinen päätti että taustalle tarvitaan livebändi, oli ajatuksena palkata hommaan jo valmiiksi olemassa oleva yhtye. Sitten on tietysti joitain perussoundeja kuten ?Aajee!?, jota yritän välttää loppuun asti. Rihkolan pirtaa on erityisesti perkussiivinen puoli, jota basisti Laine kiittelee. Pyrin aina kasvattamaan niitä sooloja, että loppumeininki on se isoin. . En sanois että perusräppikeikkaan verrattuna mä soittaisin vähemmän, mutta eri spotteihin. Ison bändin kanssa homma on enemmän fillaamista. Mihin väliin DJ tunkee omat juttunsa ja miten ne paikat löytyvät? ? Silloin kun mä raavin, mä en ajattele mitään, Rihkola aloittaa muiden purskahtaessa nauruun. . (Kyseessä on siis miesääni, joka huutaa ?Aajee!. Rumpalina hän pyrkii löytämään Karrista ja muusta bändistä jonkin keskiarvon. Hyvät tyyli tajut kohtaavat toisensa. DJ on Räjähtävässä Nyrkissä hyvin näkyvässä asemassa, niinkuin rap-musiikissa yleensä on tapana. Suomessa kun ei ikävä kyllä ole DJ-homman opettajaa, niin kaikki täytyy ite kokeilla. Rihkola kertoo että omassa DJ-filosofiassaan hän ajattelee soittoaan kitaristin pään kautta. Ryhmä koulutettuja jazz-muusikoita ja itseoppinut ?street knowledgestä. Bändiksi valikoitui QContinuum, jonka kanssa yhteistyö oli alkanut jo vuonna 2006 ilmestyneeltä Marienhoff-albumilta. Kokoonpano on kylläkin ehtinyt elää jo sen verran, että kosketinsoittaja Tuomo Prättälä on vaihtunut Emil Luukkoseen ja Palefacen edellisellä albumilla rumpuja soittaneen Mikko Pöyhösen paikalle taas on istunut Jaska Lukkarinen. Perkussioita yhtyeessä soittaa myös tämä lehden sivuilta (1/2012) tuttu Abdissa ?Mamba. Mieleen hiipii ajatus että jokainen joutuisi yhtyeessä ?taistelemaan. Lukkarinen kertoo pulssin kuitenkin löytyneen ihan itsestään. Me säestetään sitä räppiä. Aki Haarala täydentää: . Riippuu aina mikä sen jutun show-arvo on, täydentää Aki Haarala. . Ne soundit olen ottanut keikalle, mutta muuten pyrin me- nemään perussoundeilla. Nyt mä tiedän ne spotit. Mä kelaan enemmänkin että kyseessä on eksoottinen perkkasoittaja, jolla on paljon soundeja. . taitonsa ammentava DJ Leijonamieli. Kun on kyse näin laajasta ja monenlaisesta palasesta koostuvasta komppiryhmästä, voisi luulla että yhteisen pulssin löytyminen tuottaisi vaikeuksia. Mä seuraan Karria ja sit jonkun verran oon Heikin kanssa kimpassa ja muut sitten nivoutuu siihen ympärille, kuvailee Jaska Lukkarinen. Lukkarinen painottaa että kaikilla on kuitenkin korvat auki joka suuntaan. Se on vain semmonen homma mikä on siellä selkärangassa. Kun kitaristi soittaa komppia, niin se löytää sieltä riffistä aina jonkun paikan, johon vetää joku hyvä tyylitajuinen tilu. En mä osaa mitenkään muotoilla sitä kenenkään soittotyy- 14 www.riffi.fi 1/2013 13-17 Paleface.indd 14 22.1.2013 12.41. Oman paikan löytäminen lähti siitä että Rihkola pyrki soittamaan mahdollisimman vähän. Välillä se voi olla ihan pieni juttu tai sitten isompi ryöpsäys. Mä olen yrittänyt vetää keikat jollain viidellä perussoundilla. Mies kokee itsensä enemmän kitaristiksi kuin basistiksi tahi rumpaliksi. . muista välittämättä. Räjähtävän Nyrkin tapauksessa bändi seuraa Karria, joka määrittää koko homman flow:n. Kokeilun kautta, että tällä keikalla mä soitin vähän liikaa, ja toisella liian vähän, niin sieltä se löytyi, kuvailee Rihkola, ja jatkaa: . toim.huom.) Pyrin vaan tekemään hyvää rytmiikkaa ja ?Aajee!. Tonttia alettiin kasvattaa sitä mukaa kun fiilis kasvoi varmemmaksi. . Miten varmemmin sä sisäistät sen musan, niin sä rupeet ottaa semmosii tietosia riskejä
Mun mielestä toi levarihomma on just enemmänkin sitä fraasien ja melodioiden soittamista, tulkitsee Heikki Laine Rihkolan analyysiä. Jos on joku skrätsifilli, niin mä pyrin tekemään sen silleen että bändille jää tilaa. Se on esimerkiksi ihan erilaista kuin jazz-tyylinen komppaus. ?Meidän pitää vähän puhua aika-arvoista?, huhuhh. Jos Tuukka skrätsää solistisesti, silloin me muut seurataan sitä, kuittaa Lukkarinen. Rihkola kuitenkin painottaa levarin olevan vain yksi instrumentti muiden seassa. Että ne löytyy sieltä. Sen rytmin ja harmonian liikuttaminen on täysin erilais- ta kuin tässä hommassa. Toikin on ihan perus solistin seuraamis -asia. Puhutaan, totta kai. Riippuu, mitä siellä on sisällä, kommentoi Jaska Lukkarinen. Ja Haarala komppaa: . Kun meillä ei ole mitään kouluja. Toi perkkahomma on mulle kuitenkin niin uutta. Mun on taas pakko kysyä bändin sisällä, että kun mainitsit tuossa aikaisemmin että ?toinen kasi tulee vähän perässä?, niin puhutteko noista asioista oikeesti noilla termeillä? . Saako esittää itse kysymyksen. Tässä me soitetaan niin paljon samoja asioita. Rihkola palaa aiemmin tauolla käytyyn keskusteluun: . Koska sä kuitenkin itse myös räppäät, niin vaikuttaako se siihen sun skrätsäämiseen? Musta tuntuu, että se miten sä skrätsäät on paljon myös sitä, miten sä ite räppäät. . Skrätsäämisessä räppääminen vaikuttaa enemmän siihen tyylitajuun. Pakko niitä on käyttää, kun noilla asioilla on nimet, perustelee Lukkarinen. ?Tempot pysyvät, mutta Takaisin Haaralaan. Jos lähtisin soittamaan silleen rokkityylisesti avosointuharjausta, niin eihän siitä tulisi mitään. Uuden levyn tiimoilla yhtye treenasi paljon ilman solistia. www.riffi.fi 1/2013 13-17 Paleface.indd 15 15 22.1.2013 12.41. Se on aivan helkkarin oleellista. Filli on hyvä sana. Ainakaan tässä mielessä DJ:t ei ole vielä muusikoita. Less is more! Hallittu ghostien käyttö ja pieni timen manipulointi? Lukkarinen purkaa ajatusta kertomalla, että silloin kun kyseessä oleva kitara-asia ei ole perinteistä melodian soittamista, niin se on selkeästi rytmin soittoa. . Lukkarinen puolestaan intoutuu mukaan: . Muuten se ei vaan toimi. . Jos on enemmän sitä kudoshommaa, niin sit kuuntelen enemmän haitsua, kuvailee Haarala ja kertoo katsovansa hyvin tarkkaan, että basistin kanssa soitetaan samoja aika-arvoja. Aika diippiä. . Siihen mahtuu tosi paljon. . Kaiken tuon joutuu opettelemaan selkärangan kautta, toteaa Rihkola. Mullistava ahaa-elämys Yhtyeen musiikki poikkoilee räpistä aavikkobluesin kautta folkiin ja päätyy lopulta Procol Harumiin. Näin leveän paletin puristaminen Paleface-muottiin on vaatinut soittajilta paljon työtä. Neljäsosien pitää olla saman mittaisia. . Onko hänen soittonsa tempon sisäiset intensiteetit mietittyä vai hänen luontaista tyyliään? . Mutta voivat vaihdella.? kyllä mä olen funtsinut sitä aika tarkkaan, että saadaan Jaskan kanssa kakkonen ja nelonen kohdilleen. Tuukka päivittelee. ? Mutta se on ihan totta. Mä olen joutunut opettelee sen tän bändin takia. . Sä hiffaat, että räppi on se pääasia etkä halua vetää siihen päälle, vastaa Rihkola. Sekavat aika-arvot Aki Haaralaa miehet mainostavat perkussiivisena kitaristina. Räjähtävässä Nyrkissä hänen johtoajatuksena on napata kiinni Miettisen rytmiikasta ja toistaa kitaralla samoja asioita. . Instrumentti, joka soittaa vähän. . Mä vaan meen silleen, miten sormet mua vie. No on se vähän omaa tyyliäkin. Mut sit jos mä soitan tamburiinia tai shakeria, niin silloin mä katon Jaskaa. En edes välttämättä mieti mitä siellä bassarin ja snaren välissä tapahtuu, kunhan osun snaren kanssa kohdalleen. Jos ajattelee mitä tahansa musiikin sisäisiä aika-arvoja, niin neljäsosa voi olla aika monen asian mittanen. liin. Totta helkkarissa
Ja kuus settiä, hee-hee, niittaa Heikki Laine sivustalta. . Mä hoidan sitä perkkaosastoa niin hyvin kuin pystyn. Mä en ole ikinä kokenut mijokainen laulaa.? tään vastaavaa minkään bändin kanssa, kuvailee Lukkarinen. . Eli työstettävänä on käytännössä kolme tonttia. Yks reppu lähti, harmittelee Karri Miettinen. . Melkein viikottain. Soitetaanks me ne oikein, peesaa Rihkola ja jatkaa: . Esimerkiksi Tavastian keikalla yhtyeen mo- 16 www.riffi.fi 1/2013 13-17 Paleface.indd 16 22.1.2013 12.41. Tossa on todisteita, että soitin tamburiinia Turun keikalla, huomauttaa Tuukka ja osoittaa kädessään olevaa rakkulaa. Miettinen näkee Rihkolan uran vahvan nousujohteisuuden: . Suurin ahaa-elämys sovituksellisessa mielessä koettiin kuitenkin vasta settilistan muotoutuessaan oikeaan järjestykseen. . Silloin kun soitettiin Mamban kanssa niin tuntu tosi fressiltä, mutta sitten kun Jaska tuli takaisin niin sekin tuntu tosi fressiltä, puntaroi Rihkola. Fressiä on myös se että jopa Palefacen muu miehistö osallistuu musisointiin. Mä soitan silloin vähän laajemmin, vähän enemmän, kertoo Lukkarinen. Sessiomiehen elämää on että bändejä on lukuisia. Siihen on tullut semmonen juttu, että kun me molemmat ollaan lavalla, mä soitan vähän eri tavalla. Mä jätän sille tilaa, koska mä tiedän mitä se tekee. Edellisen levyn aikaan Rihkola soitti shakerin, triangelin ja bongot samplerilta, mutta sii- hen tuli muutos pari viikkoa ennen haastattelua, kun häneltä varastettiin Turussa tietokone ja sampleri. . Tunteeks tää jengi näitä biisejä. Miten fiilis muuttuu kun Mamba on rumpujen takana? . Toiset kymmenen ja jäbä saa vielä jonkun huuliharpun. . Lukkarinen löytää jopa yhteyden vanhaan tanssi bändien nyrkki sääntöön: . Mamba ja minä ollaan soitettu viimeaikoina paljon yhteen. Silloin kun aloitettiin keikkailu niin keskellä settiä oli semmoinen järjetön möykky, jossa tuli kauhea kaato sade ja ukonilma. Sitten kun se oikea biisijärjestys löytyy ja ne biisit alkaa olla parin kolmen keikan jälkeen selkärangassa, silloin ne biisit tavallaan kasvaa omissa korvissa myös, ja rupee antaa responssia ihan eri tavalla. Settilistan onnistuminen riippuu paljon kappaleiden tempoista. Sen johdosta olen joutunut ottamaan oikeita perkussioita haltuun. ? Tutustuttiin toisiin, kokeiltiin miten onnistuu ja mikä se jokaisen soittajan estetiikka on, kertoo Aki Haarala, jonka mukaan sovitukset elävät ja osaset loksahtelevat paikoilleen keikoilla. Mä muistan sen fiiliksen: Nyt tää viimein toimii. Alamäkien välttäminen on tärkeä juttu. Mamba ja Lukkarinen vaihtelevat settivastuuta myös Räjähtävässä Nyrkissä. Tuukka on eka kymmenen vuotta DJ, ja nyt se on ylennetty DJ-lyömäsoittajaksi. Jos HBTB:llä on samaan aikaan keikka, niin jompikumpi lähtee, ja Rihkola löytää taas tamburiinin kädestään. Koskaan ei voi tietää että joku sneikki iskee kun roudaat kamaa bussiin. Onhan niillä täysin eri soittotyylit. Mä olen ottanut nyt haltuun shakerin ja tamburiinin, muihin mä en ole vielä uskaltanut koskea, arvio Rihkola itse omaa tilannettaan. Lukkarinen kuvaa rumpujen ja lyömien vuorovaikutussuhdetta dynaamiseksi. . Täysin eri flavour. Aina kun lähtee uudella levyllä liikkeelle, niin se on vähän kankeata. Räjähtävän Nyrkin molemmat lyömäsoittajat Assefa ja Lukkarinen soittavat myös Honey B & T-Bonesissa. Todella synkkää. Niinpä yhtye pyrki rakentamaan noin kolmen biisin ?blokkeja?, joissa on suunnilleen samat tempot, etteivät fiilikset hypi kauheas ti. Sitä kun saatiin vähän rikottua, niin sieltä alkoi hahmottua ne erilaiset fiilikset ja kokonaisuudet ihan eri tavalla, kertoo Lukkarinen. Varokaa sneikkejä Mamban poissaollessa DJ hoitaa myös perkussiot. Sit kun Mamba ei ole paikalla, mä pystyn omalla soitolla pikkasen ottaa sitä perkan tilaa. Siinä on jotain perää, että ?kaksi tangoa, kaksi valssia, kaksi humppaa?, ei vaan? . Kyllä Mambasta paistaa sen soittojuuret läpi, vaikken edes oikein tiedä mitä ne on. Niistä ei voi kummastakaan sanoa, että kumpi on parempi. Yksi stoori on että me puhuttiin siitä että levyllä on aika monta synkkää biisiä. Tästä johtuu bändin jäsenten pomppiminen eri tonteilla. Aikaisemmin se oli sitä, että mie?On todella hienoa, tittiin että toimiiko nää sovitukset, mutta sitettä oman tonttinsa lisäksi ten kun soitettiin ne oikeassa järjestyksessä, niin sitten toimi
Joutuu soittamaan erilaisia komppeja luodakseen sen illuusion, että se kuulostaa isolta, jatkaa Lukkarinen. . Se (Miettinen) saattaa tehdä ihan mitä vaan siellä. Lukkarinen kertaa miten stydiys saavutettiin. . Että soittaa hiljaa ja saa stydin soundin, siihen vaaditaan että osaa soittaa siten että kapula elää ja soi kädessä. Tottakai se sustain vaihtelee voimakkuudesta riippuen. Se on ihan semmosta gospel-pyöritystä, kun taas kymmenen vuotta sitten pyrittiin soittamaan levyn- tai samplen-omaista. Tee vihastasi sointu, lopettaa Laine nauraen. u Pieni setti, iso soundi Tilan vaatiessa Jaska Lukkarinen nostaa esiin pienen rumpusetin, josta ir toaa huomiota herättävän tanakka soundi. Tottakai. Aki Haarala kuvailee näin: . Käden pitää olla rento ja kapulan pitää soida ja reagoida soitettavan alustan kanssa, mutta hiljaa. . Sillon kun siellä mennään rokkia, kädet liikkkuu todella vähän. Se oli aika tavalla 2000-luvun ilmiö, että soitetaan rytmimusaa staattisesti. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua todella paljon asioita, jotka huomaa vasta niiden vuosien jälkeen, tuumii Aki Haarala. . Tunteeko sen kapulassa, miten se tärähtää. Joitain rumpuja tai symbaaleja taas ei edes kannata yrittää soittaa hiljaa. Sen pitäis olla jokaisen rumpalin perustaito osata soittaa hiljaa silleen et se groovaa, toteaa Aki Haarala vierestä. . Eri puu vaikuttaa käteen ihan eri lailla. Räpin juuret on kuitenkin siellä funkissa. Ei sitä ole koskaan soitettu silleen, että pitää mennä samalla tavalla. Päivän feng-shui vaikuttaa? ? Se on jännää miten selkeästi homma menee kymmenen vuoden sykleissä. Kysyin Jaskalta neuvoja mun ranteen käyttöön ja saatiin samalla hyvä luento siitä minkä takia kapulaa pidetään tietyllä tavalla. Miettinen kuittaa lopun: . Jos on ollut huono päivä, esimerkiksi kettumaisia matkoja, sen vihan, sen aggression pystyy käyttämään lavalla hyväksi. Kaikki paitsi Aki, suitsuttaa Miettinen. Kapu määrää Kappaleiden keikkasovituksien muoto elää päivästä riippuen. Rakenteet pidetään selkeinä, mutta soitinkohtaisesti suodaan vapauksia. Sen soitosta kuulee, että se on paljon vapautuneempi nyt kuin kymmenen vuotta sitten, vastaa Tuukka Rihkola. . Mulla on ihan sama asia siinä koko ajan, vain volume muuttuu. Ja sillon ei oikein lähde kellään muullakaan. Mä en kauheesti soita keikkoja samalla tavalla, toteaa Jaska Lukkarinen. . Eli Monitorimiksaaja on myös taustalaulaja, täydentää Rihkola. . Se on todella hienoa, että oman tonttinsa lisäksi jokainen laulaa. Se lähti siitä rönsyilemään hiljalleen. Kyllä sen näkee Karrista ihan suoraan, että tänään ei oikeen lähde. Se on ihan omista käsistä kiinni. Se ei ole vielä tullut välttämättä poppipuolelle, kun siellä on niin paljon taustanauhoja ja sekvenssereitä. Se on poistunut, Aki Haarala. Luonnollisuus on tullut takaisin? . Paljon sellaista, että niiden asioiden pitää mennä samalla tavalla, komppaa Jaska Lukkarinen. . Kyllä. Rakenteet on kohtalaisen tarkkoja, muutamia pätkiä on auki, mutta noi on kuitenkin biisejä, ne soitetaan aika silleen kohdalleen. . -biisiä. Jaskakin. DJ:llä ei ole mitään valmiita tekniikoita, kertoo Rihkola. Kymmenen vuotta tästä eteenpäin kaikki on ihan levällään, ennustaa Lukkarinen. . Koko yhtye seuraa Miettistä ja hänen mukaan muotoutuu päivän tyyli. Siitä kuinka marssibändeistä lähti virvelisoitto ja omalla tavalla tietyt tekniikat, kertoo Miettinen. . Hämmentävän paljon, toteaa Lukkarinen. . Tää homma tavallaan seuraa sitä jäbää niin paljon, että se vaikuttaa siihen fiilikseen, kertoo Rihkola. . Ja tottakai hyvä miksaaja auttaa asiaa. . Yleensä iso soundi liitetään isoihin rumpuihin. (Ahmir Thompsonin luotsaama yhdysvaltalainen hip-hop-yhtye) Ne tavallaan aloitti sen samplemaisen soiton, tai Ahmir kehitti sen. Jos halua saada kasan metallia eli haitsut soimaan hiljaa ja hyvin, niin silloin se vaatii ettei haitsua lyödä niin että kapulaa puristetaan. Täs bändissä on monilahjakkuuksia! . Parhaimmillaan myös miksaaja Peve laulaa etupäästä. Semmosiakin keikkoja on nähty, muistelee Miettinen ja saa Lukkarisen riemastumaan: . Erilaiset kapulat resonoivat eri tavalla. Se on hyvin sanottu, että päivän feng-shui määrää. Esimerkiks Tampereen Yo-talolla se veti kädet pystyssä ?Rellestää. Tää on hyvä ryhmä senkin takia, että saa kokeilla erilaisia asioita ja sen saa myös soittaa. . On niin paljon kiinni siitä, millainen päivä on. kysyy Laine. . Viimeksi saatiin osallistua luennolle kapulan pitämisen historiasta. Silloin pitää tuntea ne soittimet ja valita ne silleen että tietää niiden soivan hiljaa. Kaikkia se ei sinänsä kiinnosta. . Mä hain Jaskalta tapaa, millä treenata omia käsiä. Musta se on ihan mahtavaa, että tää musa on mennyt siihen vapaampaan suuntaan. Ne on asioita, joita mun mielestä rumpalin tulee ymmärtää ja tajuta. Mulle on ollut hyvä oppikoulu kun on joutunut soittamaan Queenia ja Abbaa sinfoniaorkesterin kanssa. Sen kuulee esimerkiksi The Rootsista. Rundilla on ollut hienoja keskusteluita, kun Jaska on avannut tätä hommaa. Mun settisoundin balanssi ei muutu mihinkään, soitan mä sitä hiljaa tai lujaa. Silti se soundi pitää saada isoksi. Miettinen paljastaa jutun jujun: ? Eetu ajaa iPadiltä noita juttuja, on niinkuin yksi muusikko muiden joukossa. ? Joo, se laulaa taustoja. nitorimiksaaja Eetu Karioja hoiti keikan lavalta muiden soittajien seassa. Kaikki soundit on muuttuneet ja soitosta on tullut paljon elastisempaa. Kyllähän sen huomaa, miten jenkit soittaa sitä r?n?b -hommaa. DJ:llä ei ole Matti Oilingin kirja ykköstä? www.riffi.fi 1/2013 13-17 Paleface.indd 17 17 22.1.2013 12.41. Sitä ei pidä silloin puristaa. . Mutta loppujen lopuksi sitä energiaa on aika paljon tuolla lavalla. Niin on käynyt monta kertaa, muistelee Haarala koko bändin hekottaessa päälle.
Mies kuitenkin yllättäen tokaisee viihtyvänsä parhaiten moposetin takana. . Rich taas oli tekninen virtuoosi, bändin johtaja ja solisti, soitti epäkaupallista musaa ja käytti perinneotetta. Lang neuvookin kuuntelemaan musiikkia ja muusikoita tyylilaitojen ääripäistä sekä niiden väliltä. Ratkaisevinta ovat ilmaisu ja energia. Joissain tyyleissä ?less is more. Kun keikkailen tai levytän, soitan yleensä moposettiä, enkä tosiaankaan käytä kahta bassaria. eli yksinkertaisuus on kauneutta, mutta ei suinkaan kaikissa! Jazzissa, fuusiossa ja modernissa metallissa on usein toisin päin: mitä enemmän ja nopeampia nuottiarvoja sitä parempi. Mopo on kunkku Mainoskuvissa Lang nähdään usein superkioskien ja tuplabassarien takana. Tyypillinen neljän rummun settini on Drum Workshopin 24-tuumainen bassari 12- ja 18-tuumaisilla tomeilla sekä tilanteen mukaan valitulla virvelillä. . Tämä staili on kehittynyt aikojen myötä, opiskelun, omien mieltymyksien sekä sen tuloksena, että olen treenannut soittamista ihan helvetisti nimenomaan harjoituspadeilla, en setillä, Lang paketoi soittajanlaatunsa pariin lauseeseen. . Riffin erikoishaastattelussa Lang pääsee korjaamaan monta muutakin virheellistä oletusta itsestään ja rummunsoitosta yleensä. V iime vuoden lopulla Suomessa vieraillut Thomas Lang kuvailee soittotyyliään sanalla ?eklektinen?, mikä tarkoittaa vaikutteiden yhdistelyä eri tyyleistä. tärkeämpiä ominaisuuksia ovat luovuus, persoonallisuus, tyyli ja kokemus. Ja valtavirtojen ulkopuolelta saattaa löytää soittajia joita massat eivät noteeraa, mutta joilta voi noukkia hyviä vaikutteita. Hän oli supertähti kaupallisessa yhtyeessä, ja soitti tasaotteella. Tyylini on tiheä, koordinoitu ja monikerroksinen, jaloilla soitetut ostinatot ovat olennaisia ja yhdistyvät selkeämpiin, komppaaviin kapulakuvioihin. Langilla on klassinen koulutus, minkä ohella hän on opiskellut ja soittanut paljon jazzia. Näistä mies siirtyi progeen ja lopulta komppipohjaiseen pop- ja rockmusiikkiin. . Innostun sellaisistakin, joita moni ei kuuna päivänä voisi kuvitellakaan. Mielikuva minusta jättisettien kanssa johtuu rumpali-skenestä, ja edustaa klinikoitsija-minääni. täydelliset vastakohdat, ja pidin molemmista yhtä paljon. kapulasirkuksen taikuri! Tekniikkahirmuna tunnettu Thomas Lang sanoo, että rumpalista tulee harvoin suosittu, haluttu ja kuuluisa teknisen taituruuden vuoksi . TEKSTI: TOMMI SAARELA g n a L s a m o h T . Kun aloitin, kaksi isointa idoliani olivat Buddy Rich ja Ringo Starr . Avarakatseisuus auttaa oman soundin löytämisessä ? ja ennen kaikkea se motivoi treenaamaan. . Klinikoille kasaan tietysti niin paljon kamaa kuin lavalle mahtuu, koska silloin on kyse eri asiasta! Rundeilla en kuljeta itse mukanani mitään, vaan DW ja Roland hoitavat minulle rummut ja ständit, Remo toimittaa kalvot ja Vic Firth kapulat. Symbaalit Lang valitsee tilanteen ja tilauksen mukaan Meinlin laajasta valikoimasta, ja tykkää oman nimikkomallistonsa lisäksi turkkilaishenkisestä Byzance-sarjasta. 18 www.riffi.fi 1/2013 18-21 Thomas Lang.indd 18 22.1.2013 12.44. Jonkun Meg Whiten (The White Stripes) ?suoraan asiaan?-tyyli voi olla hyvin inspiroivaa samalla lailla kuin vaikka rumpalien rumpali Mike Manginin ryöpsytykset. Ringo oli simppeli soittaja, bändirumpali ja taustahahmo, jolla oli kokonaisuutta tukeva rooli
Molemmilla on etunsa, käyttötarkoituksensa ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden. Ero on pieni, mutta vaikuttaa soundiin. . Vasta kaukana näiden tekijöiden perässä vaikuttaa se, mistä puulajista runko on tehty, ja siinäkin olennaisempaa voi olla kuinka runko ripustetaan telineeseen! Membranofonissa runko on vain kaikukoppa, tila kahden värähtelevän kalvon välillä, jotka luovat soundin. Itse rumpua tarkasteltaessa valmistustapa ja -laatu sekä viisteiden tyyppi ja kunto ovat materiaalia tärkeämpiä. . onhan aidon ilman liikkuminen rumpua lyödessä erilainen kokemus kuin padiin naputtelu. Lang puolustaa sähköisen kaluston käyttöä varsinkin studios sa aina, kun se on tarkoituksenmukaista. . Suurin osa nykymusasta tehdään tietokoneilla, siksi meille rumpaleillekin on tärkeätä oppia laajentamaan soundimaail www.riffi.fi 1/2013 18-21 Thomas Lang.indd 19 19 22.1.2013 12.44. Akustisen ja sähköisen rumpukaluston vastakkainasettelu taas on Langin mielestä joutava puheenaihe. . Sellaista on paljon helpompi jälkikäteen muokata tuottajan toiveisiin. Jos ollaan menossa levyttämään komppipohjaista pop- tai dance-musaa, tuon studioon mielelläni Rolandin sähkö setin. Perään Lang täräyttää, että rummun valmistusmateriaalilla on hyvin vähän tekemistä soundin kanssa. Soitinluokituksessa rumpu kuuluu membranofoneihin, ja niissä äänen synnyttää kalvo. Padit olivat kivikovia eikä triggaus toiminut hyvin, soundien lataaminen kesti ikuisuuden ja systeemissä oli aina jotain vikaa. Nykyisten sähkösettien laadussa ja soitettavuudessa ei ole Langin mukaan enää valittamista, mutta tähän pisteeseen nouseminen kesti liian pitkään, vuosikymmeniä. Perään mies letkauttaa, että itse asiassa Roland on tänä päivänä maailman isoin rumputehdas, ja myy enemmän settejä kuin yksikään akustinen merkki. Studioon toivotaan usein isoja rumpu kokoja ja pitkää sointia, mutta keikalla pelittävät kuulemma pienemmät tuumakoot, tiukempi vire ja enemmän demppausta. . Kalvo on siis tärkein, toiseksi sen viritys ja kolmanneksi kuinka kalvoa on vaimennettu. Mitä etäämmällä kalvot ovat toisistaan, eli mitä syvempi rumpu on, sitä hitaammin ilmapatsas liikkuu niiden välillä. Virvelin soittotapoja on loputtomasti: erilaiset kanttilyönnit, kapulat, vispilät, matto päällä, matto pois... Puurunkoiset ovat Langin suosikkeja, vaikkakin valinta riippuu viime kädessä musiikkityylistä, biisistä ja halutusta virityksestä. 1980-luvun puolivälin työkaluna oli aikakauden lippulaiva Simmons SD8, jonka käyttö keikoilla oli täyttä painajaista. . Jos ei ole varaa molempiin, osta ensin se jota tarvitset kipeimmin. Thomas Lang alkoi treenata rumpuja päiväkotiiässä, ja on intoa piukalla vielä neljänkymmenen soittovuoden jälkeenkin. Kalustoa valitessaan Lang kuuntelee herkällä korvalla artistin ja tuottajan toiveita. Jos joudut harjoittelemaan himassa hanki sähkösetti, mutta jos on treenikämppä niin osta akustinen . Virvelissä syvyyden vaikutus ei ole niin ilmeinen, kun alakalvo on matolla dempattu, mutta varsinkin tomeissa ero on erittäin kuuluva. Virveli on setin monipuolisin rumpu ja sitä kuullaan eniten, läntisessä rytmimusiikissa vähintään pari kertaa joka tahdissa. Siksi käytän matalampia rumpuja silloin, kun haluan pidempää sointia ja syvempiä, jos lyhyempää. Sähköpannut kuumina Lang on soittanut rinnatusten akustisia ja sähkörumpuja karriäärinsä alkupäivistä asti
Langin nimi yhdistetään jättikioskeihin niin akustisten kuin sähköistenkin rumpujen osalta. Pullistelu liittyy Langin klinikoitsijan työhön, joka on vain yksi miehen monista rooleista. maa, editoimaan ja muuta sellaista, ettemme putoa kelkasta kokonaan. On naurettavaa, että metalli- ja popbändit äänittävät albumiensa rumpuraidat akustisilla seteillä, ja sitten tuhraavat viikkokausia studioaikaa Pro Toolsissa Beatdetectiven ja Sound replacerin kanssa, kvantisoivat raidat ja korvaavat alkuperäiset soundit sampleilla. Eihän kukaan kysy sihteeriltäkään, että ?miten lämmittelet ennen kuin menet työpaikallesi ja alat kirjoittaa koneella?. Sitä vain menee, 1 S m i P 20 www.riffi.fi 1/2013 18-21 Thomas Lang.indd 20 22.1.2013 12.44 56784. Se ei ainoastaan helpota soittamista vaan ehkäisee vaurioita ennalta. Siihen nähden, että takana on jo 40 vuotta tauotonta treeniä ja kovaa soittoa, vammani ovat olleet aika vähäisiä. Tärkeintä ei ole vahvistaa soittajan rumpali on talon muurari.. Jos tuntuu, että siitä on hyötyä, lämmittele toki. Se, että naputtelee ensin jotain paradiddleja padiin ja nousee sitten stadionin lavalle mäiskimään kakkosnelosta, niin eiväthän siinä maailmat oikein kohtaa! . Löydät itsesi äkkiä käytävän päästä yksinäisestä huoneesta, samalla kun kaikki muut lataavat yhteishenkeä koitosta varten. Lang haluaa myös nauttia keikkaa edeltävästä jännityksestä, tunteesta, että ?siellä se setti odottelee lavalla täydessä iskussa?, ja sormet syyhyävät saada kapulat otteeseensa. . Toki jos soitetaan musaa jossa joutuu tykittämään tuplabassaria valon nopeudella kaksi tuntia putkeen, niin ehkä lämmittelystä voisi olla hyötyä. Näillä kilometreillä kroppaan olisi syntynyt paljon pahempaa jälkeä ilman niin hyvää tekniikkaa kuin minulla on, Lang uskoo. Mitään erityistä lämmitteyä ennen keikkaa mies ei harrasta. . Mutta minusta se on aivan yliarvostettua, en ole koskaan harrastanut sitä, monestakaan syystä. Siinä tekee vain bändikaverinsa hulluiksi, kun porukka haluaa latautua keikkaan, ja rumpali siellä tuhraa padiharjoituk siaan. Niistä muut rakentajat pääsevät sisään helposti, ja voivat viimeistellä talosta toimivan ja kauniin. Lang kuvailee laulajaa bändin liideriksi ja rumpalia bändin sheriffiksi . Langille ainoa oikea ergonominen soitto-ote on ?American grip?, jota voi havainnollistaa parhaiten laittamalla kyynärvarren tuolin käsinojalle ja antamalla kämmenen pudota rennosti käsinojan etureunan yli. Ja tilanteenhan pitäisi olla ihan toisin. . Hyvällä, oikealla tekniikalla on suuri merkitys. Haluan että kaikki into purkautuu sillä hetkellä kun astutaan lavalle. rytmin ja tempon osalta rumpalin soitto on laki! Jos kitaristi kiilaa tai basisti laahaa on rumpalin tehtävä pitää heidät kurissa, ei lähteä peesailemaan. Erityisesti Euroopan leireillä ja klinikoilla Lang on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka yllättävän monet opiskelijat pitele- vät kapuloita väärin, ?French timpani grip?-vaikutteisesti peukalot ylöspäin, mikä setin soitossa vahingoittaa ranteita ajan kanssa. Kuitenkin useimmiten keikalle mennään lyömään perusbiittiä, eikä sellainen ammattimieheltä mitään lämmittelyä vaadi. Kyllä siinä hehku hiipuu, jos ennen keikkaa naputtelee takahuoneessa puoli tuntia padia. Rumpalin epävarmuus setin takana näkyy ja kuuluu pitkälle . Se asento johon ranne asettuu, on oikea. . Jos biisi olisi talo, rumpali on talon muurari: hän valikoi että tiilet ovat saman kokoisia ja huolehtii, että seinistä tulee suorat ja vankat, ja että niihin jää oikeisiin kohtiin sopivan kokoiset aukot ikkunoille ja oville. Tästä internetin ja Youtuben tuottamasta harhasta Lang on silmin nähden harmissaan. Boot Camp -intensiivikursseillaan Lang suunnittelee annin oppilaiden henkilökohtaisiin ?Jos biisi olisi talo, tarpeisiin. 2000-luvulla opettamisesta on tosin tullut jo niin näkyvä osa Langin työtä rumpaliyhteisön sisällä, ettei nuorin polvi tiedä hänen muuta koskaan tehneekään. ja heijastuu koko bändiin. Laajennus opetuksen pariin sallii hänen olla aiempaa valikoivampi sessioduunien suhteen. vahvoja puolia vaan eliminoida heikkouksia, sillä se kasvattaa itseluottamusta. Onpa tosi tehotonta, vaivalloista ja turhaa! Toinen ura opettajana Thomas Lang on julkaissut lukuisia kirjoja ja opetusvideoita, tarjoaa räätälöityä opetusta Boot Camp -leireillään sekä nykyään myös internetissä
eli epälineaarinen soitto, esimerkiksi perusbiittikomppi, jossa bassorumpu ja hihat soittavat ykkösen ja kolmosen yhtä aikaa, ja virveli ja hihat kakkosen ja nelosen. . istuu tuolille ja alkaa naputella . . ?Independence. Molemmat soittotavat vaativat erilaisia taitoja. cp: 23.11.2012 DU: 10.01.2013 Finnland 22.1.2013 12.44. Moni yhdistää näyttävät trikit amerikkalaiseen Drum Corps -perinteeseen, mutta Lang paljastaa oppineensa kuviot jo Euroopassa. . 0207 412 276 18-21 Thomas Lang.indd 21 56784-005_MM_allg_RIFFI_230x135 . Hän ihaileekin esimerkiksi Steve Gaddia yli kaiken. ? Rudimenttien hallinta kuuluu kaikessa mitä Gadd soittaa. Ja sattumoisin Gadd on myös lanseerannut muutamia maailman legendaarisimpia lineaarisia komppeja. Langin termistössä lineaarinen soitto tarkoittaa kuviota, jossa mikään raaja ei soita samaan aikaan toisen kanssa, vaan syke on hajotettu isku iskulta käsille ja jaloille. Lang innostui asiaan Gaddin ja David Garibaldin myötä, ja on kehittänyt menetelmää eteenpäin jalkojen osalta. . Nuotinluku ja klasariperkussioiden soittaminen alkoi jo viisivuotiaana. eli raajojen itsenäinen hallinta erottaa miehet pojista! Se on hyvin älyllistä, koska jokainen isku täytyy synkronoida mielessään kokonaisuuteen ennen kuin sen soittaa. 4. CD-Rom+mail . 2013 Spirit of music musikmesse.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. ei siihen sen kummemmin tarvitse valmistautua! Klassisesta rockiin Thomas Lang syntyi ja kasvoi Wienissä, jonka vahva klassinen traditio sinfonioineen ja oopperoineen vaikuttaa kaikkeen ? ja kaikkiin. Lineaari nen edellyttää enemmän raajojen välistä koordinaatiota, mitä useimmat rumpalit eivät opettele koskaan kunnolla. Se vaatii kovaa harjoittelua, järjestelmällisyyttä ja omistautumista . On kiinnostavaa, että pyöritykset, heitot ja muut on kirjoitettu notaatioon, rummunsoittoon on siis sovitettu hienosti ulkomusiikillinen show-elementti. Ylipäätään rudimentaalinen marssirummutus kurinalaisuudessaan on aina kiehtonut Langia. Pitkä tie klassisesta perinteestä rytmimusiikkin on avannut näkymiä yli laajan rumpumaailman. . 13. Lang kiittelee saamaansa kurinalaista opetusta, jossa ?ensin opetellaan harjoittelemaan, sitten vasta soittamaan?. ISO 39 . Baselin kaupunki Sveitsissä on amerikkalaisen marssirummutuksen kehtoja, ja tutustuin aiheeseen jo nuorena. CMYK . Varsinkin wieniläisklassisen koulukunnan ja rytmimusiikin rummunsoitossa on iso ero kaikessa: tekniikassa, kapulassa ja asenteessa; klassisessa soitetaan esimerkiksi vain press-rolleja, marssirummutuksen tekniikka taas perustuu avoimiin rolleihin eli tuplalyönteihin. Yksi Langin klinikoiden tavaramerkeistä ovat kapulatemput, joita hän väläyttelee monimutkaisten komppiensa seassa. Rumpujensoiton täytyy kehittyä, emme voi vain takoa samoja biittejä ja kuulostaa John Bonhamilta täältä ikuisuuteen. Buddy Rich soitti jo yli 40 vuotta sitten kaiken mitä ihminen voi kapuloilla soittaa, mutta minua kiinnostaa tutkia mitä löytyy kun yhdistää tiivistä jalkatyötä monimutkaiseen kapulatyöskentelyyn. Lineaarisen soiton vastakohtana on tietysti ?Nonlinear. sitä ei voi improvisoida. u Lisää Thomas Langin urasta ja ajatuksista voit lukea Riffin nettispesiaalista osoitteessa www.riffi.fi. 10
Loppu tuli aika nopeasti, mutta kerroimme asiat faneille rehellisesti. Teen biisejä aloittaen kitarapohjalta, sopivan grooven tai rumpukoneen taustan päälle. Tapaaminen miehen kanssa järjestyi marraskuussa Tavastialla ennen illan keikkaa. . Hyvästä korvasta on 22 www.riffi.fi 1/2013 22-23 Jeff Loomis.indd 22 22.1.2013 12.53. Kirjoitin 90 % Nevermoren biiseistä, joten olin jonkinlainen musiikillinen johtaja silloinkin, mutta tosiaan näen nyt asioi ta eri perspektiivistä. Olin samojen heppujen kanssa Nevermoressa yli 18 vuotta ja siinä oli tarpeeksi. Olen kuullut, että 7-kielinen menee hyvin kaupaksi, koska halvimmillaan ?Instrumentaalisten kitaralevyjen niitä myydään noin 1000 dollarilla. Millaisia ominaisuuksia halusit mukaan sitä toteutettaessa? . Kaikki eivät halua 7-kielistä ja sikja täytyy ymmärtää, etteivät ne si nimikkomallini on äskettäin julkistettu nykyisin pääse listoille.? myös 6-kielisinä versioina. Olisin voinut Nevermoren jälkeen jäädä kotosalle kyllästymiseen asti, tai sitten kirjoittaa uusia kappaleita ja lähteä kiertueelle. Otelauta on vaahteraa itse suunnittelemillani upotuksilla, se on hyvännäköinen ja antaa kirkkautta sointiin. Kitarat tehdään Aasiassa, mutta hienosäähuippu oli jo yli 20 vuotta sitten, tö tapahtuu Schecterin tehtaalla Kalifor niassa. Bändi ei tunnu jatkavan nyt, mutta ei ole mahdoton ajatus soittaa yhdessä vaikkapa jollakin festareilla. Mitä tällainen muutos merkitsee taloudellisesti. puhuttelee seitsemällä kielellä Vikkeläsorminen kitaristi Jeff Loomis tuli tutuksi metallibändi Nevermoren rivistössä tanakoiden riffien veistelijänä ja kieppuvien soolojen täsmätoteuttajana. Nyt johdettavana on oma yhtye ja musiikillinen lähtökohta on toinen. L oomis nimittäin erosi pitkän jäsenyyden jälkeen Nevermoresta ja ryhtyi johtamaan omalla nimellään kulkevaa ryhmäänsä. Oma nimikkomallini on ollut olemassa kolmisen vuotta, satiinimustana ja punaisena, Floyd Rosen kanssa tai ilman, ja ne perustuvat Schecterin Hellraiser-malliin. Instrumentaalisten kitaralevyjen huippu oli jo yli 20 vuotta sitten, ja täytyy ymmärtää, etteivät ne nykyisin pääse listoille. . tehdessäni halusin siitä monipuolisen kitaramatkan ja lisäsin mukaan muutamaan kap- paleeseen laulua, koska kokonaan instrumentaalinen albumi voisi olla hiukan tylsä. Omaa levyäni ?Plains of Oblivion. Pyrin käyttämään kitaraani äänen korvikkeena ja kirjoittamaan sille melodioita. Lisäksi Schecter on tehnyt minulle uuden V-muotoisen mallin JLV, jossa mikit ja muut ominaisuudet ovat samat. . 7-kielisiä kitaroita näkee käytössä jonkin verran ja on jännä nähdä niillä tehtävän erilaisia kokeiluja virityksien kanssa. Samalla kiertueella on ollut bändi nimeltä Monuments, joka käyttää DADGAD-virettä ylimääräisen korkean kielen kanssa. Itsekin aion kokeilla uudenlaisia mahdollisuuksia virityksillä. 8-kieliseen en kuitenkaan meinaa siirtyä. Seitsemäs kieli tuo sinut jo basistin taajuuksille. Vastuuta on nyt enemmän, mutta nautin siitä kuitenkin ja tiedän tarkoin nykyisen bändini asiat ja tilanteen. . Tuloksena on mielestäni paras tekemäni levy, ja voin allekirjoittaa sen sisällön. Matalalta ja säröllä Olet soittanut 7-kielistä kitaraa yli 10 vuotta ja sinulla on oma nimikkomallisi Schecterilta. Mikit ovat EMG:n 707:t ja sopivat metalliin hyvin, mutta miksei muihinkin musiikkityyleihin. Nevermoren viimeisin albumi käväisi sentään listoillakin ja bändillä oli näkyviä keikkoja kaikkialla. Schecterit ovat hienoja soittimia, Loomis luonnehtii. . Basson osuus tulee aina mukaan viimeisenä ja luotan korvaani sen kanssa. Halusin mukaan pelkän volyymisäätimen, ei tonea ollenkaan, koska teen säädöt vahvistimesta. Kuinka sovitat osuudet ja vältät päällekkäin menemisen? . TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVAT: CAROLINE TRAITLER Jeff Loomis . Keikkailu ja kiertäminen sopivat minulle mainiosti, vaikka olen nyt jo 41-vuotias. Metallimusiikin alalaji muuttui samalla progressiivisempaan suuntaan ja pääosin instrumentaaliseksi. En ole tehnyt mitään modauksia tehtaan malliin, laitan vain Ernie Ballin kielet 9-46 ja seitsemänneksi 66-kielen. . Sen sijaan nyt edustamasi instrumentaalinen metallimusiikki ei tuo samanlaista levymyyntiä ja sinun on tienattava keikkailemalla. . Halusin kokeilla toisenlaisia musiikillisia kuvioita ja soittaa muidenkin muusikoiden kanssa, Loomis kuittaa muutoksen lyhyesti.
Nykyinen bändini on vielä melko uusi, eikä meillä ole paljon mahdollisuuksia jammailuun keikalla, mutta jatkossa haluaisin soittaa vamppeja, joiden päälle voisi irrotella ja kokeilla uusia juttuja. Tässä vaiheessa Loomis poimii kitaran viereisestä telineestä ja alkaa lämmitellä sormiaan. Opettelin hitaasti samanlaisia käden liikkeitä ja plektran käytönkin pelkällä ranteella, vähän samalla lailla kuin Paul Gilbertkin tekee. ollut minulle apua muutenkin, koska pystyin jo nuorena heti soittamaan kitaralla radiosta tai televisiosta kuulemani melodiat. Tämän lisäksi sinut tunnetaan Englin vahvistimien käyttäjänä. . Rakastan dissonanssia ja tummia sointi sävyjä. Millaisia asioita se sisältää? . Soundini on hyvin säröinen rankkoja riffejä varten. Tekniikkaa ja dissonanssia Jokin aika sitten julkaisit opetus-DVD:n Super Shred. Yngwie oli aikoinaan hyvin inspiroiva tässä. Lisäksi japanilainen hirajoshi kuulostaa hienolta . Huomasin, että hänen kätensä liikkuvat tehokkaasti ja vain tarvittavan määrän. En voi poiketa liikaa levyjen versioista, varsinkaan melodioista, koska sellainen huomataan ja yleisö seuraa melodiaa mielessään. Kyllä vain, minulla on viitisen vuotta ollut Savage 120. Jeff Loomisin soundi tulee pelkällä kitaran ja vahvistimen yhdistelmällä, pedaaleja ei juuri tarvita. Opin siitä, että nopeaan soittamiseen on valmistauduttava, mutta lämmittelyn ei tarvitse olla nopeaa. Ennen keikkaa lämmittelen noin 45 minuuttia ihan hitaalla temu polla, mutta siinä vaiheessa olenkin jo valmis lavalle. Lue nettispesiaalista (www.riffi.fi), kuinka Jeff Loomis vetreyttää sormet ennen keikkaa. 22-23 Jeff Loomis.indd 23 22.1.2013 12.53. melodinen ja dissonoiva samaan aikaan. Soitossasi näkyy hyvin nopeita käden siirtymisiä otelaudalla asemista toiseen. . Metallimusiikkihan voi olla hyvin kurinalaista ja yleisö tuntee levytetyt versiot tarkoin. . Minulla oli jännetulehdus vuosi sitten ja soittaminen piti lopettaa pariksi kuukaudeksi. Se on läpileikkaus tyylistäni, melodioiden ja riffien kehittämisestä ja harjoituksista, Loomis tiivistää. . Toisinaan taidan käyttää dimiskaalaa liikaakin, mutta sillä tuo tumma sointi ainakin onnistuu. Lisäksi näytän tekniikat, joita käytän riffien soittamiseen. Esittelen muutamia Nevermoren ja soololevyni kappaleita ja lähikuvissa ne on soitettu hitaasti ja normaalilla nopeudella. Tyyliisi tuntuu kuuluvan aika paljon kokosävelaskel- ja dimi skaalojen käyttöä. . Näin tosiaan on. Nopeassa plektratyöskentelyssä huomio kiintyy ranteen ripeään liikkeeseen sekä Dunlopin teräväkärkisen Tortex Sharp-plektran melko jyrkkään kulmaan kieliin nähden. Perusteellinen, kaikkia sormia käyttävä valmistelu onkin tarpeen, sillä? . onko tarkoitus toistaa ne sellaisenaan. Joudun opettelemaan omat tekemiseni uudestaan, Loomis naurahtaa. . Ennen soolon levyttämistä suunnittelen siitä noin puolet, mutta jätän tilaa improvisoinnillekin. Entäpä sitten, kun soitat studiossa improvisoituja sooloja keikalla
melodiaa kunnioittaen, omalla soundilla 24 www.riffi.fi 1/2013 24-26 Frisell.indd 24 22.1.2013 12.57. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: JUHA SEILA BILL FRISELL
Halusin päästä sisälle tuohon ilma piiriin, koska Heber Springs Arkansansissa on ?Pyrin usein samaistumaan pieni paikka, missä asiat eivät ole paljonkaan muuttuneet sitten hänen päiviensä. laulajan rooliin . Se on aina läsnä, tyylilajista riippumatta. B ill Frisellin musiikki soljuu usein verkkaisissa tempoissa, ja hän onkin kuvannut itseään hitaasti puhuvaksi ja liikku vaksi ihmiseksi. perustuu sekä hänen valokuviinsa et tä hänen outoon elämäntarinaansa. Kyllä se tehtiin Lennon-albumin tavoin. (1992), jolla kohteena olivat niin Bob Dylan, Madonna, John Hiatt, kuin jo 1800-luvulla amerikkalaisia pop-kappaleita säveltäneet Stephen Foster tai John Philip Sousa. En siis juurikaan valmistautunut. Heti perään Frisell kuitenkin huomauttaa, että tavallaan hänen koko elämänsä on ollut alitajuista valmistautumista juu ri ?All We Are Saying?-levyä varten. . Tämä osoittautuu todeksi, kun tapaamme hä net helsinkiläisen hotellin aulassa. Tämä ei kuitenkaan tunnu keinotekoiselta, koska keskipisteessä on Frisellin omintakeinen kitaratyyli, jossa melodian kunnioitus on usein johtavassa roolissa. Uusia standardeja Coloradon Denverissä kitaransoiton aloittanut, Bostonin Berk leessä opiskellut ja nykyään Seattlessa asuva Bill Frisell leima taan yleensä jazz-kitaristiksi. Jo valokuvat itsessään ovat ällistyttäviä, mutta sitten on vielä tuo elämänmysteeri. Hyvänä esimerkkinä tästä käy albumi ?Have a Little Faith. Siksi en tehnyt niistä varsinaisesti uusia sovituksia tai re-harmonisoinut niitä. Ainoa muutos alkuperäiseen on se, miten bändi soittaa ja mi ten kuuntelemme toisiamme. Nyt 50 vuotta ensikokemukses ta oli vihdoin aika ottaa ne työn alle soittajan ominaisuudessa. Disfarmer Kaikki Frisell-levyt eivät synny tällä tavoin, vaan joskus valmis teluun menee paljon enemmän aikaa. Toisaalta joitain Charlie Parkerin tai Thelonius Monkin sävellyksiä on tul lut soitettua tuhansia kertoja, mutta näitä Beatlesin ja Lennonin kappaleita ei oikeastaan koskaan. Tallentaessamme kappaleet studiossa olimme ensimmäis tä kertaa niiden parissa. Yksi esimerkki on vuonna 2008 julkaistu ?Disfarmer?, joka maalaa instrumentaalimusii kin keinoin 1930- ja ?40-lukujen lama-ajan ihmisiä valokuvan neen Mike Meyerin eli Disfarmerin elämää. . Usein Frisell on nimen omaan harmonisoinut uudelleen ja jazzintanut soittamaansa materiaalia. John Lennonin ja Beatlesin laulukirjaa kartoittavalla ?All We Are Saying?-levyllä hän halusi kuitenkin pysyä uskollisena kappaleiden alkuperäiselle hengelle. . Mutta jazz-standardien tulkinnan lisäksi hän on sovittanut soittotyylilleen myös amerikkalaisten pop- ja rock-artistien kappaleita, ?uusia standardeja?. Suurin osa levyistäni on tehty tuolla tavoin. Minkälaista valokuviin pohjaavan tarinan säveltäminen oli siihen verrattuna? . Näin Frisell myöntää tapahtuneenkin. . En halunnut muuttaa musiikista mitään. Toki siellä täällä on päällesoittoja, mutta pääosin sekin äänitettiin studiolivenä. Sitä ei siis ole leikattu ja liimattu kokoon eri otoista. Tämä lähtökohta onkin ollut hänelle aina tärkeää mitä tu lee studiotyöskentelyyn. . Frisellin puhetyyli on pohdis keleva, ja usein hän ikään kuin ajattelee ääneen muodostaes saan vastausta kysymykseen. Helsingin Juhlaviikoilla John Lennonin sävellyksiä esittänyt Bill Frisell on esimerkki muusikosta, jolla on ?se oma soundi?. Ainahan tuollainen säveltäminen vie pois omalta muka vuusalueelta. Olen kuunnellut tätä musiikkia koko elämäni, joten sillä tavoin olin valmistautunut levyn tekemiseen. Mikään ei ole sovituksissa varsi naisesti kiveen kirjoitettu, joten melodiat soljuvat eteenpäin ja itse löydän niistä koko ajan jotain uutta. . Sen pohjalta sävelsin levyn pienet kappaleet. Frisellillä on kokemusta myös elokuvamusiikin säveltämi sestä. Minulle on kaikkein luonnollisinta työskennellä niin, että pyritään doku mentoimaan se miten ihmiset soittavat yhtä aikaa. Se oli hyvin erilainen prosessi koko lähtökohdaltaan. Sittemmin olemme soittaneet niitä li venä koko tämän kesän, ja sinä aikana ne ovat kehittyneet edel leen. Usein olen työstänyt omaa musiikkiani kauan säveltäessä ja sitten pohtinut miten sitä soittaa, mutta nyt kappaleet olivat jo olemassa. Riffi ei ole suinkaan ainoa paikal le halunnut tiedotusväline, joten aikataulu on kuitenkin tiukka. Ei sinänsä ihme, että Frisell kiinnostaa, kuuluuhan hän vii me vuosikymmenten mielenkiintoisimpien sähkökitaristien jouk koon. musiikki kuulostaa ?All We Are Saying?-levyn tavoin studioliveltä. Toki loin tuon maailman viime kädessä soittaessani melodioita.? omassa mielikuvi tuksessani, mutta tarina loi sy tykkeen idealle levyn musiikista. On toki joi www.riffi.fi 1/2013 24-26 Frisell.indd 25 25 22.1.2013 12.57. Ei ainoastaan musiikillisesti, vaan myös siinä mielessä, että pohdin paljon Disfarmerin elämää; jopa siinä määrin, että kävin hänen kotikaupungissaan ja juttelin hänen aikalaisten sa kanssa. ?Disfarmer. Ja kun kukaan ei oikein tiennyt mitä Disfarmerin päässä liikkui, sain vapauden tarinan luomiseen omassa päässäni, Bill muotoilee. Kuitenkin myös ?Disfarmerin. Frisellin musiikkia on vaikea luokitella, sillä hän liikkuu kameleonttimaisesti esimerkiksi jazzista countryyn tai länsiafrik kalaiseen musiikkiin
Kuulen samaa kaikkien minua inspiroineiden soitta jien musiikissa. vä soittokemia. Greg saa aina oman soittoni kuulostamaan hyvältä. Mielestäni melodia antaa persoonallisuuden musiikille, oli kyseessä sitten mikä tahansa musiikkityyli. Myöhemmin kotioloissa huomasin, että hän hän on mukana vaikka kuinka monella omistamallani levyllä. . Näin vanhem pana pyrin löytämään asioiden juurille, ja huomaan kuinka eri asiat johtavat toisiinsa. Tarkoitin myös, että et soita vain asteikkoja ja likkejä sointu kiertojen päälle, vaan pyrit kuljettamaan sävellyksen melodiaa usein myös improvisoinnin pohjalla? . (rumpali Matt Chamberlainen sekä tuottajakaksikko Lee Townsendin ja Tucker Martinen kanssa) on kursittu kokoon studiossa pikku paloista. Olet usein teroittanut melodian tärkeyttä, eli sitä kuinka pyrit kuljettamaan kappaleen melodiaa jatkuvasti soiton mukana. Itse olen varmaan kin alkanut mennä pidemmälle historiallisessa perspektiivissä. Esimerkiksi ?Roll Over Beethovenia. Hänen soittonsa ei ole niinkään vaikuttanut kitarasoundiini tai muut tanut sitä, sillä joskus käytän efektejä enemmän, joskus vähem män. Siinä sitten aloim me jutella, ja jo silloin tuntui, että välillemme voisi kehittyä hy MUUTAMA VINKKI BILL FRISELLIN MITTAVASTA DISKOGRAFIASTA: ? ? ? ? ? ? Lookout For Hope (1988) Have a Little Faith (1992) The Guitar Artistry of Bill Frisell (DVD, 1996) Nashville (1997) The Intercontinentals (2003) Disfarmer (2008) 26 www.riffi.fi 1/2013 24-26 Frisell.indd 26 22.1.2013 12.57. Kyllä. Hän on siis ykkösluokan säes täjä ja minähän taas pyrin usein samaistumaan laulajan rooliin soittaessani melodioita. -levyllä. Entisen Fender Custom Shop -rakentajan instrumentit seuraavat klassisia Fender-muotoja. tain poikkeuksia, esimerkiksi ?Floratone. Pitkäaikainen miksaajani Claudia Engleheart esitteli meidät kerran keikallani Minneapolisissa. Voi olla, että tässä yksinkertaistan asiaa, mutta Greg on soittanut paljon laulajien kanssa. luulin alunperin Beatle sin kappaleeksi, ja vasta myöhemmin löysin sen Chuck Berryn versiona. Jopa kaikkein abstraktimmassa musiikissa, vaik kapa John Coltranen tai Derek Baileyn sävellyksissä kuulen kuinka melodia muodostaa rakenteen luurangon, vaikkei se siel lä aina kirjaimellisesti soisikaan. Itse en tiennyt Gregis tä mitään, enkä ollut koskaan kuullut häntä. Se tuntui heti luontevalta, ja luulen, etten silloin ajatellut niinkään käsillä olleita soittimia, vaan henkilökemiaa. Onko steel-kitaran kanssa soittaminen mitenkään vaikut tanut omaan soundimaailmaasi, esimerkiksi efektien käyttöön? . Greg osaa kuunnella muita, eikä hyp pää suin päin toisten tielle sovituksissa. Melodia on tärkein Bill Frisellin kitarakokoelma on mittava, eikä yhtä tiettyä suosikkia ole. Sa mankaltaista piirrettä tapaakin usein juuri perinnemusiikeissa. Tunnetko yhteyttä näihin tyyleihin nimenomaan tässä suhteessa? . Yhteistyö Leisztin kans sa alkoi aikoinaan keskustelun pohjalta, ei jammailun tai muun soittoprojektin kautta. . Helsingissä mukana oli J.W. Blackin rakentama Statocaster-tyylinen soitin. Melodia on soitossani todella u tärkeä kappaleen elementti, Frisell kiteyttää lopuksi. billfrisell.com Steel-kitarasta tuli luonnollinen kumppani 1990-luvun lopulta lähtien Bill Frisellin musiikkia ovat määrit täneet paljon erilaiset juurimusiikin sävyt. Emme me koskaan oikeastaan sovi mitään etukäteen, vaan pystymme molemmat soittamaan hyvin vapaasti; jotenkin hän osaa sovittaa oman soittonsa täydellisesti minun soittoni lomaan. Toivon todella, että pystyn itse tarjoamaan hänelle jotain samaa. Tärkeää instrumentaalisoittamisessakin on Frisellin mie lestä lauluäänen kaltaisuus ja laulajan rooliin mukautuminen. . Luulen, että löydän paremman yhteyden omaan itseeni, kun pääsen alkuperäismelodian äärelle. Tuolloin alkoi myös soittokumppanuus steel-kitaristi Greg Leisztin kanssa, joka on ollut mukana myös Lennon-projektissa. Ensimmäistä kertaa soitimme yhdessä ?Good Dog, Happy Man
Steve ei muuten ole aiemmin käyttänyt sellaista kei kalla, ei ainakaan minun aikanani. . kakkoskitaristina Steve Vain rinnalla Steve Vai soittaa levyillään kaikki kitarat itse, ja niitä on melkein koko ajan useita päällekkäin. TEKSTI: TIMO KOSKINEN Dave Weiner . Muutoin u minuun saa yhteyden Facebookin ja Twitterin kautta. www.riffi.fi 1/2013 27 Weiner.indd 27 27 22.1.2013 13.07. ?Gravity Storm. Se on mukavaa vaihtelua keikan muuhun ohjelmaan. Katsotaanpa hiukan tarkemmin tekemisiäsi keikalla, otetaan esimerkiksi vaikka kappaleita Steven uudelta albumilta. . Siihenkin kuuluu iso joukko esivenytyksiä ja niiden vapautuksia. Nyt siinä on tuhti, mutta selkeä alapää. . tarkoitus on luoda hyvälaatuiset sovellukset iPhonelle ja iPadillekin, ehkä oma sivusto. Lisäksi minulla on oma soolo spottini, johon olen valinnut kappaleen uudelta akustiselta le vyltäni ?A Collection of Short Stories Vol. 1?. Nyt sarja on tauolla, mutta se palaa vielä ensi vuoden alussa . PRS:n vahvistimet ovat tyypillisesti 50 wattia tai vähem män, mutta se on näille keikoille hiukan liian vähän. Biisien toistaminen lavalla vaatiikin avuksi toisen kitaristin. ?Velorum. Ensimmäinen soololevyni oli heille, mutta sen jälkeen kar sin pois kaikki väliportaat ja julkaisin toisen levyni ?OnRevo lute. Steven osuudessa on paljon kielten venytyksiä, jotka hän tekee sormivoimin . Vedämme myös yhdessä harmonioita ja vuorottelemme. tämähän on hänen show:nsa . Käytän PRS:n kitaroita, nyt mukana on neljä sähköistä se kä kaksi akustista. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa hän on ollut jo pit kään näkyvästi mukana. . Pedaali laudasta otan avuksi oktaaverin ja siitä alaoktaavin. Steve tunnetaan Ibanezin käyttäjänä, mutta mikä on sinun soitinvalintasi? . Steve antaa meille bändin jä senille reilun mahdollisuuden myydä julkaisujamme keikoilla. Hänen ei olisi pakko tehdä näin . Toinen vahvistimeni tulee Friedmanilta, joka on LA:ssa tunnettu vahvistimien modaaja ja rakentaja. komeaa katseltavaa! Venyttämi nen on yksi ensimmäisiä kitaristien oppimia kikkoja, mutta täs sä kappaleessa on tarkkoja liikkeitä alaspäin ja hän toistaa ne ilta toisensa jälkeen. . Myyn levyjäni kotisivuni kaut ta ja tämän kiertueen keikoilla. ?John the Revelator. on suosikkini tältä levyltä ja to della kiva soittaa. Soitan osuuteni tosi matalalta samaan aikaan kun kaunis melodia kulkee päällä. Käytämme siinä molemmat 7-kielistä . ja tämän uudemman itse. Jo 13 vuoden ajan tätä pestiä on hoitanut Dave Weiner. -S teven musiikki ja hänen biisiensä soittaminen on minulle haaste kitaristina, koska tarkoitus on tehdä vaikutus ylei söön. Nyt minul la on prototyyppi, joka on viritetty 2 Channel ?H?:sta 100-wat tiseksi vaihtamalla putket EL34:ksi sekä säädöillä. on D-duurissa ja siihen tarvitsen alasviri tetyn 6-kielisen. on ohjelmistossa, mikäli lämmit telijämme Beverly McClellanin ääni on kunnossa. Biisin keskellä on hankala synkopoitu rytmikuvio ja sitä saimme jauhaa treeneissä pitkään. ?Weeping China Doll. Nuppi on kuin Mar shall Plexi, mutta ilman vetelää bassoa ja perustaajuuden ym pärillä liikkuvaa massaa. Levytätkö Steven levy-yhtiölle Favored Nationsille? . on todella monimutkainen kappale, jossa myös soitan 7-kielistä. Aloitin sarjan ?Riff of the Week. vuonna ?05 ja joka kes kiviikko aina marraskuuhun ?11 Youtubeen tuli uusi jakso. Kappale menee D:sta ja on ihan hänen äänialansa ylärajoilla. Lisäksi vahvistimeni ja sen kaappi on PRS:lta. Minusta Paul Reed Smith on kuin kitarateollisuuden Steve Jobs, aina suunnittelemassa seuraavaa vaihetta ja tutkii kaik kia rakentamisen vaiheita miettien, kuinka asioita voisi paran taa. Äskettäin hän pyysi puoli vuotta vanhan kitarani takaisin tehtaalle, koska oli kehittänyt uuden, entistä paremman satulan. . mutta se on hieno ele. Kiertuetehtävien välillä Weiner toimii soitonopettajana, on han hän valmistunut GIT:sta ja ollut tuossa koulussa opettaja nakin. Nyt se sujuu täydellisesti. . Steve tietysti soittaa tärkeimmät soolot ja melo diat, mutta on minullakin improvisoituja sooloja. Vuo sien varrella kuvauksen ja äänityksen taso parani, mutta samalla se vaati koko ajan enemmän aikaa
B. Opiskelijoista odotetaan seuraavaa soulin tulkitsija sukupolvea; perinne ja tulevaisuus kulkevat siis tässä käsi kädessä. Alue Stax-museon ympärillä on karua . Vähän niin kuin gospel-musiikissa, jossa ihminen koskettaa henkisyyttä ja se kul? keutuu lauluun ja kuulijalle. Monet Stax-merkin muusikot ja työntekijät olivat mustia, mutta monet myös valkoisia. Vieressä sijaitsee ränsistynyt puutalo, joka kuului aikanaan Memphis Slimille. Museo kertoo amerikkalaisen soulin tarinan. jälleen . Tuloksena oli jotain aitoa, jotain kiillottama? tonta, joka kosketti valtavaa määrää ihmisiä. Soulin pohjalla on ennen kaikkea tunne. King?s ?baarin vieressä ja en tietenkään pääse kaupasta ulos ilman . TEKSTI JA KUVAT: EEVA VÄNSKÄ Soulsville USA . Memphisissä musiikin juurilla MUSIC Lähdimme selvittämään, miten Tennesseen Memphis esittelee musiikillista perinnettään tänä päivänä. Entä onko kaupunki vain kokoelma toinen toistaan hienompia muistoja vai elävä juurimusiikin mekka? ylmänväreet kulkevat selässä kun kuljemme kuululla Beale Streetilla Memphisissä. vaatimattomia omakotitaloja ja teiden risteyksiä. paria uut? ta levyostosta. KUVA : STAX MU ER OF AM SEUM ICAN SOUL K Otis Redding on jättänyt syvät jäljet Memphisiin. Hän oli yksi Stax-levymerkin kärkinimiä. Staxin nousu, tuho ja nousu Stax-levymerkki meni konkurssiin 1974 ja itse Stax-talo purettiin McLemorella, muutama kilometri Bealelta. Miten soul fuusioitui kantrista, gospelista ja bluesista juuri Memphisissä. Miten juurimusiikki sai uuden muodon, lisää bassoa, raakaa ja puhdasta rytmiä. Ihonväri ei ollut raja, oli vain mu? siikki. 28 www.riffi.fi 1/2013 28-30 Memphis.indd 28 22.1.2013 13.09. Kuppiloiden sisäpihoilta kantautuu bluesia ja soulia, ja jokaisen porttikäytävän kohdalla tekee mie? li pysähtyä. Entisen legendaa? risen studion tontille rakennettiin lopulta maailman ainoa soulmuseo vuonna 2003, ja levymerkki perustettiin uudestaan 2007. Kompleksiin kuuluu myös lukio sekä muusikkoja kouluttava oppilaitos. Hetkeksi talot heijastavat kaikuja ja kaikki sekoit? tuu, kunnes pystyy taas erottamaan lähimmän yhtyeen soiton. Piipahdamme levykaupassa B
Oli astuttu bisneksen maailmaan. Otis oli kotoisin Georgiasta, mutta hänen nimensä lii? tetään erottamattomasti Memphisiin. äkkiloppu koitti 1967 Lake Mononossa, jossa Reddingin kone syöksyi maahan. Joidenkin mielestä Stax on silti ykkönen, mitä tulee musiikkiin. 1962 esimerkiksi Otis Redding alkoi R&B:n ja popin val? loituksen. Isaac Hayes sanoo, että Staxilla tehtiin töitä ja pidet? tiin hauskaa, ei siinä ehtinyt tajuta, mikä merkitys kaikella oli. Memphisistä tulvivat lahjakkuudet muuttivat musiikin maailmaa. Tietyllä tavalla kaikki loppui siihen, kun Martin Luther King ammuttiin Memphisissä. Paikalle kannattaa tulla silloin heti, niin saa hyvät istumapaikat. Wild Bill?s, jossa legendat elävät. Memphisin juurimusiikin tarina alkoi täältä eli Beale Streetiltä. Lauantai-iltana Wild Bill?s ?baarissa esiintyy Memphis Blues Masters, solistina Big Jerry Parnell. www.riffi.fi 1/2013 28-30 Memphis.indd 29 29 22.1.2013 13.09. Mikään ei ollut ennallaan, lau? lujen kirjoittajat ja tulkitsijat muuttuivat. Redding oli vain 26-vuotias saades? saan surmansa. Otis Reddingin hienoja kappaleita ovat muun muassa: ?Pain In My Heart?, ?Try A Little Terderness. Soulin kuninkaan vauhti ei hiipunut . Suuntaamme siis legendojen Wild Bill?siin Vol? lintine Avenuelle, tarkistamaan ennakkoon moneltako musiikki alkaa: puoli yhdeltätoista. ja ?Respect?, joka tuli eh? kä vielä paremmin kuuluksi 1967 Aretha Franklinin esittämänä. Takaisin perusasioihin Tämä juttu ei olisi mitään, ellemme kokeilisi, mitä juurimusiik? ki on tänään. Alettiin kirjoittaa pro? testilauluja. Samalla Stax oli kasvanut niin suureksi, että kysymys ei ol? lut enää perheestä. Otisin lisäksi suurin osa Bar-Kays -yhtyeestä kuoli. Kun yh? tiö kasvoi, menetettiin myös jotain: hauskuutta, yhdessä teke? misen taitoa, tunnetta. Autotallista maineeseen Otis Reddingin seinä mailman ainoassa soul-museossa. Stax sai alkunsa Jim Stewartin pistäessä pystyyn levytysstudion autotallissa Pohjois-Memphisissä 1957. Varsinainen Stax polkai? si liikkeelle 1961, kun Stewartin kaksi ensimmäistä kirjainta yh? distyi tämän siskon sukunimen kahteen viimeiseen kirjaimeen. Studio tuotti hittejä toistakymmentä vuotta, ja sitä voidaan pi? tää maailman toiseksi menestyneimpänä soulin levyttäjänä he? ti Motownin jälkeen. Seison pitkän tovin Oti? sille omistetun seinän edessä Stax-museolla
Mastersien mielestä tämä baa? ri on se paras paikka, jonne tulee kuulijoita ympäri maailmaa. Niitä, jotka tietävät, mitä etsiä. Big Jerry Parnell kertoo, että porukka on soittanut yhdes? sä viitisentoista vuotta. Pysäköimme illalla baarin viereen, virvokekaupan eteen. Baarissa selviää, että kaikki asiakkaat tuovat omat juomat mu? kana: viereisen pöydän mustaihoiset herrat esimerkiksi nautti? vat vodkaa kohtuullisen suuresta pullosta. Baarissa tarjotaan olutta, litran pulloissa. Wild Bill?s on pieni, rujo ja juuri niin ihana, kuin juu? rimusiikkikin. nähdä. Se tun? ne on voimakas ja elävä, ja siitä syystä Memphisissä kannattaa käydä. Rosoinen ja aito. Vaikka tämä ilta on bluesin, saamme kuulla myös soulriffejä (Still Call The Blues) ja jopa swingin tunnelmia. Muddy Watersin Hoochie Coochie Man saa kehon kieppu? maan tuolilla. Matkaan mahtuvat niin 1930-luvun maalaismuusikot kuin kaikki muut juurilta ponnistavat 1970-lu? vun kulta-aikaan saakka. Työläisten lauluista kehkeytyi urbaani Beale Streetin soundi, joka on tehnyt kuuluisaksi niin SUN Studion, STAX Recordsin kuin HI Recordsinkin. Lopulta kaikki tiivistyy siihen, minkä tunteen nämä kuulut nimet ja ennen kaikkea musiikki, ennen ja nyt, synnyttää. Ryhmään kuuluu solisti Big Jerryn lisäk? si Johnny Causley, Freddie Harris, Rolland Broain, Jessie Dotson sekä Clyde Reulay. Soitto vyöryy kaiuttimista, se ryömii tajuntaan ja saa iho? karvat pystyyn. Talo sijaitsee Highway 61:n kulmassa, jo? ka paremmin Blues Highwayna tunnetaan. Rockin ja soulin syntyyn keskittyvässä museossa kerrotaan musiikkipioneereista, jotka ylittivät rasistisia ja sosio-ekonomi? sia raja-aitoja musiikillaan. Enkä edes vielä maininnut Elvistä. u Näillä laitteilla äänitettiin Stax-hittejä. Elvis lepää Gracelandissa vanhempiensa vierellä. Memphisissä riittää nähtävää. Pyhiinvaellus on asia erikseen, mutta musiikin tavoittami? nen vielä jotain enemmän. Lattia täyttyy vähitellen, tai se pieni pläntti joka mahtuu bändin, oven ja pöytien väliin. Noin kahden aikaan aamulla joudumme poistumaan unen perässä, mutta täytyy sanoa, että ilta jää mieleen yhtenä unoh? tumattomimmista asioista ikinä. Stax-museo lupaa paljon ja pitää sanansa. Isaac Hayesin Cadillac, Stax. Kaikkea muutakin Memphisin Rock?n?Soul Museum Beale Streetin kainalossa on myös ?pakko. McLemore Ave Memphis, TN 38106 www.staxmuseum.com Memphis Rock?n?Soul Museum 191 Beale Street Suite 100, Memphis, TN 38103 http://memphisrocknsoul.org/ Wild Bill?s www.yelp.com/biz/wild-bills-memphis Graceland 3717 Elvis Presley Blvd. Memphis, TN 38116 Sun Studio 706 Union Ave Memphis, TN 38103 Sun Studioitten talo sijaitsee kävelymatkan päässä Bealelta. 30 www.riffi.fi 1/2013 28-30 Memphis.indd 30 22.1.2013 13.09. Kun pyydän vettä tai limsaa, minua katsotaan pitkään. Tässä yksi suosittelemamme kohde: Memphis Rock?n?Soul Museum. Lisää Memphis-tunnelmia nettispesiaalissa: www.riffi.fi Lisätietoja: Stax Museum of American Soul Music 926 E. Lopulta tarjoilijatyttö käy ostamassa minulle Spriteä naapurin pikkukaupasta. Memphis Blues Masters virittelee soittimia ja juttelee jak? karoilla
Taidoista ja sinnikkyydestä huolimatta yhteen kalahti liian monta toimimatonta palikkaa: aika, paikka ja henkilökemiat olivat väärät. Dogsin jälkeen Kallio käväisi vielä Ganesissa panemassa pisteen bändin uralle, ja siirtyi sitten mainosmusiikin pariin ? aikana jolloin sitä tehtiin elävien muusikoiden kanssa huippustudioissa. Kalliolle tilaustyöt opettivat itsekuria, kun vaiston ja inspiraation tilalle löytyi menetelmiä, joilla saa koneen käyntiin vaikkei Uusia edustajia Modulen Music on lisännyt edustamiensa tuotemerkkien joukkoon L.R. www.msonic.com haluttaisikaan. Täyttymys koitti 19-vuotiaana, ja samalla maan suosituin bändi sai entistä enemmän kaupallista nostetta, kun trioon tuli kahden kirveellä veistetyn rokkarin rinnalle silokasvoinen teini-idoli. www.modulen-music.fi MSonic on ryhtynyt edustamaan Suomessa Antelope Audion tuotteita. . esimerkiksi Ruotsissa Hurriganes oli yleisöennätyksiä rikkova, varteenotettava bändi. 1980-luvun taitteessa Ganes jäi taakse toisen kerran, ja Kallio perusti Pera-veljensä kanssa oman ryhmän, Dogsin. Kiitellystä levystä kitaristi itse muistaa sessioiden jännittyneen ilmapiirin, ja kuulee levyn raidoilta vain oman soittonsa epävarmuuden. Murroksesta uuteen alkuun 1970-luvun lopulla uudet musiikkiaallot vyöryivät Suomessa. Kirja muistuttaa kuitenkin, että tuokin aika oli ulkomailla voitto kulkua . 230 sivua. ARVIO: TOMMI SAARELA AKUSTINEN KITARA on verraton säestyssoitin, olipa kyseessä nuotiolaulu, yhteisveisuu tai vaikkapa folk-konsertti. Opetus-DVD ja nuottikirja 26,75 e + postikulut Tamperelaisen muusikko/pedagogi Heikki Markkulan kirjassa käydään läpi kaikki yleisimmät komppaustavat sekä soinnut. Ganes-kitaristi muistelee I le Kallio oli 16-vuotiaana kloppina perustamassa Hurriganesia, teki sitten tilaa yhtyeen kahdella ensimmäisellä levyllä soittaneelle Albert Järviselle, mutta palasi muutaman vuoden jälkeen soittaakseen bändissä koko Roadrunner-albumia seuranneen kulta-ajan. Tyttöjen jälkeen syrjäkylien aloittelevat kitaristipojat alkoivat tarttua hihaan soittovinkkejä anellen. Kitaristina Kallio ei pelännyt Järvisen saappaisiin astumista, joskin levytyskokemuksen vähäisyys kuuluu miehen itsensä mielestä Crazy Days -albumilla. Mainos maailman kautta Kallio tutustui myös tulevaan vaimoonsa ja työtoveriinsa Kaija Kärkiseen, jonka kanssa yli 20 vuoden aikana on syntynyt toista kymmentä pitkäsoittoa. Les Paul on kaunein Työkalut jäävät kirjassa vähemmälle. Ganes-vuosien kertaaminen onkin kirjan tiheintä antia, sillä monia ajanjakson värikkäitä tapahtumia julkistetaan taustoineen nyt ensi kertaa. Järvisen saappaat Kallio on ehtinyt olla mukana kotimaisessa musiikkielämässä pitkään. Viisi kymmenluvun puoli välissä syntynyt Ile rakastui kitaraan jo pikkupoikana, ja halu olla jonakin päivänä maan ykkös bändin soolokitaristi syntyi varhain. Opetuksen ydin on DVD, jolle kaikki esimerkit ja harjoitukset on kuvattu havainnollisia kuvakulmia käyttäen. Elävän kuvan tukena palvelee 36-sivuinen kirja, josta materiaali löytyy nuottien lisäksi myös tabulatuureina ja ytimekkäin ohjein höystettyinä. Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ? Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ? Puhelimella: (09) 3475 6380 ? Netistä: www.riffi.fi ? tilauslomake www.riffi.fi 1/2013 31-35 Uutiset-tuotteet.indd 31 31 23.1.2013 17.16. Murkkutyttöjen fanitus ei ollut helppo rasti muusikko-Ilelle, joka oli vuosikausia keskittynyt vain siihen, miten kitara saadaan soimaan. Baggs -mikrofonit ja etuasteet. . Se käy ilmi, että Kallio on Gibson-miehiä, ja miehen mielestä Les Paul on maailman kaunein käyttöesine, kunhan väri on oikea. Esikuvia käsitellään Eric Claptonista Bruce Springsteeniin, mutta lukija jää odottamaan tarkempaa kuvausta siitä, miten eri nimien tyylit heijastuvat miehen omaan soittoon. Santtu Luodon toimittama kirja tarjoaa sujuvan ja kiintoisan luku kokemuksen, ja onkin harmi että takakansi tulee vastaan ennen kuin vaativan lukijan tiedonjano on tyystin sammutettu. Santtu Luoto: Ile Kallio. Minerva 2012, n. AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Ile Kallio . Sen tekoa ei juurikaan pohjustettu, lampsittiin vain takki auki hienoon ruotsalaisstudioon tekemään valmista
Uuden rakenteen ansiosta kotelo vie entistäkin vähemmän tilaa, mutta tarjoaa yhä valmistajan mukaan todellisen hifi-äänenlaadun. Asuntola aivan koulun tuntumassa. w w w. www.hedcom.fi w w w.haenyt.fi > Koulutuskeskus Sedu, Kurikka 32 www.riffi.fi 1/2013 31-35 Uutiset-tuotteet.indd 32 23.1.2013 17.16. f i | p. Erinomainen hyötysuhde ja suuri tehonkesto (nauha e lementille luvataan 2000 wattia <200 ms jaksoilla) antavat eväät suurtenkin tilojen äänentoistoon. Toistoalueeksi ilmoitetaan 74 Hz???20 kHz (-3 dB), ja QR24 nivoutuu helposti erillisten sub bass -kaiutinten kanssa käytettäväksi. Lisätiedot: Hedcom . www.starlike.fi Nauhan mitalla! AV-tekniikkaa - elektroniikkaa - tietotekniikkaa K U R I K A S S A Opiskele elektroniikka-asentajaksi Kurikassa. www.studiotec.fi Lisätiedot: Hedcom . 020 124 6100 YHTEISHAKU 25.2. TUOTEUUTISET Umpiluurit studiokäyttöön Tascam TH-02-kuulokkeet on suunniteltu studiokäyttöön kotipajasta ammattikehiin asti. Tasainen taajuusvaste, mukavan pehmeät korvatyynyt ja keveys tekevät kuuntelusta fyysisesti miellyttävää pitemmänkin session ajaksi. - 15.3.2013 Ensisijaisesti asennuskäyttöön suunnitellussa Alcons Audion QR24:ssä on neljä 6,5-tuumaista kartiolementtiä alemman kaistan toistamiseen ja kaksi 12-tuumaista pro ribbon -nauha e lementtiä diskanttia varten. f i | i n fo @ s e d u. Voit yhdistää tekniikkaa ja musiikkia. Kurikassa voi opiskella musiikkia 1 - 5 ov lukuvuodessa. Tarjolla yksityistunteja, ryhmätunteja, bänditreenejä ja oma demostudio. www.hedcom.fi Kun USB ei käy? ARX on erikoistunut äänityöläisen arkea helpottaviin apuvälineisiin. Pikkuruinen i-DI auttaa silloin, kun artistin tai luennoitsijan musiikki s oittimessa ei ole edes USB-liitäntää vaan pärjätä täytyy pelkän kuulokejakin varassa. Rasiassa on kiinteä johto äänilähteen suuntaan ja balansoitu stereolähtö XLR-liittimillä PA-kytkentää varten. Lisätiedot: Starlike . s e d u. Suljettu rakenne estää akustista vuotoa ja matala impedanssi soveltuu hyvin kuulokevahvistimille. Focus iPadiin Focusrite iTrac Solo on iPadin kumppaniksi suunniteltu audiosovitin, joka toimii myös Mac- tai pc-tietokoneeseen liitettynä. Tulopuolella on balansoitu liitäntä mikrofonille (phantom +48V) ja toinen sähkökitaralle tai -bassolle. Kuuntelua varten taas löytyy sekä linjatason stereo- että kuulokelähdöt (tulosignaalin suora monitorointi kytkinvalinnalla). Audioyhteys iPadin kanssa hoituu Applen kamerasovitteen kautta ja käyttövirta imaistaan USB-johtoa myöten verkkolaitteelta. Myös RME on huomannut iPadin mahdollisuudet tallentimena ja vastaa ammattitason laatuvaatimuksiin Babyfacen uudella käyttöjärjestelmällä, joka voidaan asettaa toimimaan suoraan iOSjärjestelmän kanssa keskustelevaan Class Compliant -moodiin. Lisätiedot: Studiotec
www.intoluthman.fi Äänen ylivoimaa... Espoo F-Musiikki Espoo Helsinki F-Musiikki Kaisaniemi Hyvinkää Musiikki-S Hämeenlinna TV-Sävel Joensuu Ykkösmusiikki Jyväskylä Musikantti Kajaani Musiikki Lukinmaa Kankaanpää Musatalo Kemi Kemin musiikki Kerava Intro music Kitee Kiteen musiikki Kokkola Kokkolan laitevälitys Kotka Soitinmesta R & B Kouvola Kouvolan musiikki Kuopio Flanger Lahti Keskusmusiikki Lappeenranta Lappeenrannan musiikki Loviisa Macu's music Mikkeli Savon musiikki Muurame Piano Jylhä Nummela St. Pääteputket ovat EL34-mallia ja etuasteessa on kaksi 12 AX7 -putkea. Sointimaailman kuvataan muistuttavan Retro 50 -mallia, jonka kytkentään uutukainen pitkälti perustuu. www.musamaailma.fi Nord Electro 4 SW73 Tuplataan muisti lisäsoundien varastointia varten (niin saadaan mukaan 380 MB:n pianokirjasto ja 128 MB:n samplekirjasto), päivitetään urkukoneisto kaksimanuaalisessa Nord C2D:ssä käytettävään (mukaan lukien 122 Rotaryn nimellä kulkeva leslie-simulaatio ja Drive-särö), varustetaan soitin 73:lla puolipainotetulla koskettimella, ja sujautetaan pussiin efektit vielä mukaan . TUOTEUUTISET Putkivahvistin perinteiseen britti-kuosiin Orangen yli 40-vuotinen kokemus putkivahvistimien valmistajana kulminoituu NAMMissa esiteltyyn, käsityönä pointto-point-kytkennöin koottavaan Custom Shop 50 -nuppiin, jonka nimellisteho A-luokan toimintamoodissa on 30 wattia ja A/B-luokassa 50 wattia. siinä Clavian tapa uudistaa vanhaa menestyskonseptia nykyvaatimuksiin sopivaksi. Lisätiedot: Into-Luthman . II -solistimikrofonin suunnittelussa. Langallisen version rinnalla valmistetaan myös tunnettuihin langattomiin mikrofonijärjestelmiin (mm. www.noretron.fi 31-35 Uutiset-tuotteet.indd 33 23.1.2013 17.16. Lectrosonics, Sennheiser, Shure, Sony, ja Wisycom) sopivaa mallia. Lisätiedot: Noretron Audio . OR-sarjasta tuttu HF Drive -säädin ja lisävarusteena myytävä EQ Lift -jalkakytkin täydentävät muilta osin perinteistä säädinvalikoimaa. Lisätiedot: Musamaailma . Paul's sound Oulu Oulun soitin ja tarvikevälitys Pori Pihlajamaan musiikki Porvoo Hombre's music Raahe BRR musiikki Rauma Pihlajamaan musiikki Riihimäki Musiikki-S Rovaniemi Musiikkimestarit Salo Kitarataivas ja Pianokartano Savonlinna Savonlinnan soitinkulma Seinäjoki / Hyllykallio Markun musiikki Sipoo Sound trade Tammisaari Jerry's music Tampere Tampereen musiikki Tornio Tornion musiikki Turku F-Musiikki Länsikeskus ja Soitin Laine Vaasa Unisound Vantaa F-Musiikki Vantaanportti Faktaa kehiin! Soinnin äärimmäinen luonnollisuus, lineaarinen taajuus- ja vaihevaste, kovien äänenpaineiden sieto (jopa 160 dB SPL), ja epäherkkyys kierrolle olivat avainominaisuuksia DPA:n d:facto
siinä TC Electronicin resepti tiivistettynä. www.roland.fi Jokainen miksaa omat monitorinsa Allen & Heath OneMix täydensi iLive-digimiksereiden etäohjausta. www.soundtools.fi Suoraan IOSiin Røde iXY on kahdesta herttakapselista koottu stereomikrofoni, joka liitetään suoraan iPadin tai iPhonen 30-napaiseen liittimeen. Enimmillään 24-bittisestä ja näytetaajuudeltaan 96 kHz:n A/Dmuunnoksesta huolehtii Røde itse oman Rec-aplikaationsa avulla. Lisätiedot: MSonic . www.noretron.fi Klassikkosoundeja uusin keinoin Vanhan koulukunnan oppeja noudattavista analogisista studioprosessoreistaan tunnettu Chandler Limited kutsuu nyt kitaristeja A-luokan kytkennällä toteutetulla GAV19T-täysputkivahvistimellaan. Uutukaisen säätimet ja rakenne poikkeavat melkoisesti vintage-malleissa yleensä nähdyistä, vaikka soinnilliset esikuvat löytyvätkin klassisista brittimerkeistä. Särö haetaan Chandlerissa nimenomaan kahdella EL-84-putkella toteutetun pääteasteen puolelta. Ja vielä päälle lupaus, että laite on yksinkertainen ja soveltuu vaikka kokonaisen biisin kokoamiseen. Lisätiedot: Noretron Audio . Neljää erillistä monitorikuuntelu-miksausta voi maustaa omin tilaefektein. Lisätiedot: Roland Suomi . www.msonic.fi 34 www.riffi.fi 1/2013 31-35 Uutiset-tuotteet.indd 34 23.1.2013 17.16. www.msonic.fi Lisätiedot: Soundtools . Kymmenestä lähdöstä kahdeksan on TRS-jakein ja kaksi XLR-liitännöin. Laite toimii sekä Windows- että Mac-ympäristöissä ja yhdellä ajurilla voi ohjata kahta Studio-Capturea, jolloin käytössä on tuplaten liityntöjä. Erikseen aktivoitava Auto-sens-toiminto automaattiseen äänitystason säätöön sujuttaa osaltaan toimintaa. Koodaus on 24-bittistä ja lineaarista, näytetaajuus enim- millään 192 kHz. Uusi iPadaplikaatio voidaan kytkeä ohjaamaan juuri yhtä tiettyä aux-syöttöä, jolloin muusikko voi säätää itse omaa monitori balanssiaan omalta soittopaikaltaan. TUOTEUUTISET Roland Studio-Capture USB 2.0 -väylään liitettävä Rolandin uutuus-interface tarjoaa 16 tuloliityntää, joista 12 on varustettu VS-mikrofonivahvistimin. Kaksi ensimmäistä tuloa sopivat vaihtoehtoisesti instrumenttikäyttöön, kun taas tulot 15?16 voidaan valjastaa myös digitaalisignaalin vastaanottoon. Ensinnäkin push/pull-kytkentää voi manipuloida (normal/intense-valinta kytkimellä), ja lisäksi yliohjauksen voimakkuuden säädön parina on myös yliohjauksen sävyn valinta (neljä vaihtoehtoa: perinteinen treble boost / koko taajuuskaistan lisävahvistus bassoleikkurilla / ylemmän keskialueen vahvistus / alemman keskialueen vahvistus). Etuasteen puolella taas varsinaisen eq-osaston lisäksi etuasteputken (ECC83 / 12AX7) bias-valinta (viisi eri asetusta) vaikuttaa vahvistimen yleissointiin ja käyttäytymiseen. Lisätiedot: MSonic . juuri kitaristeille! True Bypass, analogisen kuivan signaalin kuljetus luupin ohitse pedaalia käytet täessä, 24-bittinen lineaarinen koodaus luupille, rajattomasti päällekkäisiä luuppauskertoja ja tallennusaikaa viisi minuuttia . Systeemiin voidaan liittää useita iPadeja samanaikaisesti. Ditto Looper
Kaikkein perinnetietoisimmille Telen ystäville sopinee 1952 Relic -malli, jonka speksit ovat suoraan 60 vuoden takaa aina kaulan V-profiilia myöten. Stratocastereitakin löytyy useita eri aikakausia myötäileviä versiota, mutta basisteille tarjoillaan nyt vain kahta herkkupalaa: leppärunkoista, 1960-luvun ovaalilla kaulaprofiililla ja Seymour Duncanin mikrofoneilla varustettua Closet Classic Precisionia, sekä saarnirunkoista 1951 Relic Presaria, niin ikään Duncanin mikeillä. Lisätiedot: Fender Scandinavia . www.fender.com 31-35 Uutiset-tuotteet.indd 35 23.1.2013 17.16. TUOTEUUTISET Fender Custom Shop 2013 Tämän vuoden Custom Shop -kokoelmaan kuuluu kahdeksan kitaramallia ja kaksi bassoa. Saarnirunkoisessa Closet Classic 1972 Telecasterissa on vuoden 1969 kaula profiili ja kolmella ruuvilla kiinnitetyn kaulan kulmaa voi justeerata Micro Tilt -säädöllä, kun taas Custom Telecaster Deluxe tarjoaa nykyaikaisempia ratkaisuja
Hintakaan ei päätä hirvitä. Hinta: 79 E Lisätiedot: DLX Deluxe Music Shops . Ylöspäin samaa juttua kutsutaan capo-simuloinniksi ja askelmia on tarjolla seitsemän puolisäveltä. Laite toimii yhdeksänvolttisella neppariparistolla tai virtalähteellä. Riittävän järeää muuntajaa käytettäessä virtaa voi ketjuttaa virittimen kautta myös varsinaisille efektipedaaleille. ??? Pitchblack Poly on helppo, riittävän selkeä ja tarkka mittari. Liikesuunta kertoo ollaanko ala- vai ylävireen puolella. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TOMMI POSA, LAITEVALMISTAJAT RIVAKAT Korg Pitchblack Poly . Alaspudotettuja vireitä voi myös käyttää, valikossa on siihen suuntaan pykäliä viiden puolissävelaskeleen verran. Näytölle ilmestyy silloin kuudesta päällekkäisestä ledistä muodostuva tor- ni, jossa keskilinjan vihreä väri edustaa puhdasta virettä ja sen molemmin puolin punaiset vihjaavat korjaustarpeesta. Alin kieli on loogisesti pinon alimmaisena, korkein ylimmäisenä. Kun kyseessä on vielä true bypass -kytkennällä toteutettu malli (jossa signaali siis ohittaa koko pedaalin silloin kun ei viritetä), ei jää edes sitä veruketta jäljelle, että mittari tärväisi soundin. Pitchblack Poly tunnistaa automaattisesti kitaran sekä 4-, 5- ja 6-kieliset bassot, ja näytölle voi valita jonkin neljästä erilaisesta tavasta ilmaista vireisyyttä. Tavallinen tapa kertoo päänäytössä suurella kirjaimella yksittäisen sävelen nimen ja sen yläpuolella pienemmässä ruudussa viisarimaisesti käyttäytyvät ledit osoittavat vireen puhtauden. Strobo-näytössä ledit puolestaan vilistävät ketjussa sitä nopeammin mitä kauempana oikeasta vireestä ollaan. Ja vastaavasti keskimmäisen ledin oikealla puolella, jos sävel on karannut liian ylös. Neljäs tapa on tavallisen ja puolistrobon samanaikainen näyttö. Kaikissa näyttötavoissa mittari muuttaa automaattisesti näytön polyfoniseksi, jos soittaja pyyhkäisee kerralla kaikki kielet soimaan. Jalkakytkin päästää pienen pienen sivuäänen mykistäessään yhteyden vahvistimelle viritystilaan mentäessä ja avatessaan sen uudestaan virityksen jälkeen, mutta jos soittimen kielet muistaa vaimentaa ennen kytkimen painallusta niin ääni on todella olematon. Muutoin toiminta tuntuu vakaalta ja luotettavalta, ja näytön lukuisista vaihtoehdoista löytyy riittävästi sekä visualisointitapoja että erilaisia viritysasetuksia. Tarkalleen ottaen kolmekin kieltä riittää liipaisemaan polyfonisen näytön käyttöön. Tähän näkymään joutuu hetken totuttelemaan, mutta kyllä sitäkin oppii lukemaan ajan kanssa. Mitä kehnompi on vire sen sekavammalta esitystapa vaikuttaa ja vastoin päin. Viritystason kalibrointi onnistuu laajassa haarukassa (A4 = 436???445 Hz) ja Pitchblack Poly ymmärtää myös virityksen jossa ala-E on pudotettu D-säveleksi. www.dlxmusic.fi Nyt 10 % alennus Soundstoren koko verkkokaupan valikoimasta kampanjakoodilla ?riffi?. Alennus voimassa 28.2.2013 asti. www.soundstore.fi 36-37 Rivakat.indd 36 23.1.2013 13.05. Oikeata virettä lähestyttäessä liike hidastuu ja valmista on kun keskimmäinen led seisahtuu yksinään paikoilleen. Puolistrobo on periaatteessa samanlainen, mutta liikettä on vain keskimmäisen ledin vasemmalla puolella silloin, kun sävel roikkuu tavoitteen alapuolella. ei huolta vireestä V iritysmittari on pedaaliston ensimmäinen ja tärkein hankinta
5627 1240 . Avoinna ark. Aina se ei kuitenkaan tule kyseeseen: toisinaan dynaamisen soundi olisi juuri se haluttu soundi, tai sitten sopivaa ja riittävän herkkää kondensaattorimallia ei ole saatavilla, tai sitä ei voi olosuhteiden vuoksi riskeerata? ??? Cloudlifter tarjoaa lääkettä vaivaan kahdessa pakkauksessa: CL-1 Mic Activator on tarkoitettu yhdelle mikrofonille ja CL-2 kahdelle. Kyseessä on kiinteällä 25 dB:n vahvistuksella toteutettu etuvahvistin, joka tarvitsee toimiakseen phantom-virtaa, mutta ei välitä sitä eteenpäin. 09 . Vaikka soundi olisi periaatteessa käypä, ei mikrofonivahvistimen teho ehkä riitä nostamaan signaalia käyttökel- poiselle tasolle. Puh. Soundissa en kuullut kanavien välillä minkäänlaista eroa, Mic Activatorin avulla signaalin vain sai talteen järkevällä tasolla. Voisi olla muuten erinomainen apuväline myös keikalla silloin, kun hiljainen signaali pitää syöttää pitkän etäisyyden päähän. Cloudlifter CL-1, hinta 168 E Cloudlifter CL 2, hinta 280 E Lisätiedot: MSonic . Perusdynaamisen rajat löytyivät nopeasti teräskielisen hiljaisella näppäilyllä ja ääni varoiltaan vähäisillä rytmimunilla. Vakioratkaisu on vaihtaa silloin tilalle herkempi mikrofoni, yleensä kondensaattorimalli. 18, la 10 . 15 MUSAMAAILMA OUTLET Ohrahuhdantie 2, Hki, Itä-Pakila . fjongaa mikkiin! D ynaamisen mikrofonin tekniset rajoitukset torppaavat toiminnan usein silloin, kun ääni lähde on kovin hiljaista sorttia. www.msonic.fi PARANSIMME MAAILMAA! Rekisteröitymällä kanta-asiakkaaksemme helmikuun loppuun mennessä, saat meiltä 10% alennuskupongin. Puh. Nämäkin soinnit sai kuitenkin poimittua talteen viereiseen kanavaan Mic Activatorin kautta kytketyllä samanlaisella mikrofonilla. 15 www.facebook.com/Musamaailma . 720 60 660 . 10 . Tällä alennuskupongilla voit tehdä meiltä superedullisen verkkokauppaostoksen huhtikuun loppuun asti. Rekisteröitymällä osallistut lisäksi mahtavaan arvontaan, jossa on huimat palkinnot. Nämä rasiat on tarkoitettu nimenomaan dynaamisten sekä passiivisten nauhamikrofonien voimaannuttamiseen, ei kondensaattori- tai muuten aktiivisten mikrofonien avittamiseen. ??? Käytännössä Mic Activator toimitti juuri sen mitä luvattiinkin. 10 . www.facebook.com/ESPFinland MM Inferno 1_13.indd 2 36-37 Rivakat.indd 37 P MUSAMAAILMA KIVIJALK A ROCKS! parasta palvelua ce kauppa on auki 24 h www.musamaailma.fi P www.musamaailma.fi MUSAMAAILMAN uusi upea verkkokauppa on avattu! www.riffi.fi 1/2013 37 15.1.2013 11.51 23.1.2013 13.05. Lue lisää www.musamaailma.fi face-to-fa since 1985 MUSAMAAILMA RETAIL Malminkatu 16, Hki, Kamppi . 18, la 10 . Avoinna ark. 09 . RIVAKAT Cloudlifter Mic Activator
TEKSTI: TOMMI SAARELA Sähkörummut kehittyvät kiitettävää tahtia: Rolandin uutuus lupailee, että nyt jo keskihintaluokan elektroninen rummusto voi tarjota uskottavat soundit, kotoisan soittotuntuman ja reippaasti säätövaraa settiin sekä sen sointimaailmaan. Roland TD-15KV TD-15KV:n kalvotetut rumpu padit ja keinuvat symbaali alustat tarjoavat kotoisan soitto tuntuman. Pieni bassari toimii myös tupla pedaalin kanssa. . Reunalyönnit triggaavat eri soundia kaikilla padeilla, ja hyvä eristys antaa mahdollisuuden sijoittaa vanteille rummun oman kanttisoundin vaihtoehtona muitakin soitinääniä, esimerkiksi tamburiinia, lehmänkelloa tai efektejä. Bassorumpupadi poikkeaa Remon hiljaisilla Mesh-harjoituskalvoilla varustetuista virveli- ja tomipadeista, joita voi oikeiden kalvojen tapaan kiristää viritysruuveilla. Keveyden salaisuus piilee paitsi ekonomisessa mitoituksessa myös runsaassa muoviosien käytössä, joten roudauskohtelu ja kiristimien vääntely kannattaa mitoittaa tuotteen rakenteiden mukaan. Pientä mutta pätevää Setin kaksi kymmentuumaista padia on ajateltu virveliksi ja lattiatomiksi, etutomien ollessa vielä pari tuumaa pienempiä. Kokoon taittuvaa räkkiä lukuun ottamatta kaikki . sähköä settiin! R olandin laajan sähkörumpumalliston viime vuoden puolella julkaistu TD-15KV yhdistää valmistajan lippulaivamallien luotettavuutta ja laatua niitä selvästi kevyempään kokoon ja hintaan. Valmistajan järeimpiin sähkösetteihin verrattuna TD-15KV on kompakti, ja kulkee mukana selvästi pienemmässä nipussa kuin akustinen rummusto. Sym- 38 www.riffi.fi 1/2013 38-39 Roland.indd 38 22.1.2013 13.12. Bassarin lyöntipinnan alle kätkettyä massaa on kuitenkin oikein luonteva polkea pedaalilla ? jopa tuplilla. Padien tuottama kapuloiden kopina on riittävän vaimeaa jopa kotioloihin, varsinkin kun vanteetkin ovat kumipäällysteiset. eli padit, moduli ja muut romppeet . mahtuu yhteen laatikkoon, jonka yhteispaino pysyttelee normaalin kantokyvyn rajoissa. Uudet padit tarjoavat selvästi entistä tarkempaa, nopeampaa ja virheettömämpää triggausta kompaktissa koossa. Luonnollisesti padien herkkyyttä ja reagointia pystyy säätämään moduliyksiköstä soittajan tyylin mukaan. Oikealla haitsulla Rolandin 12-tuumainen crash triggaa kahta soundia ja tuumaa isompi ride tuottaa eri äänet kuvulta, selältä ja reunasta
2490 e MDS-9V rumpuräkki n. Liukusäätimiä ei ole, joten lennossa padien voimakkuustasoja ei pahemmin ruuvailla. Toimintojen hallintaan on nestekidenäytön alle koottu läjä funktionäppäimiä, kursoripainikkeet, sekä käynnistys- ja tallennuspainikkeet laitteen pikku sekvensserille ja biisiluupeille. Siihen verrattuna TD-15KV:n haitsupadi tuntuu aidommalta ja on mukavampi soitettava, sillä se ruuvataan kiinni oikeaan haitsutelineeseen ja sitä poljetaan haitsutelineen pedaalilla vasten triggeritötteröä, joka toimittaa alapellin virkaa ja mittailee välimatkaa padiin. Modulin käyttämä uusi reaaliaikainen mallinnos tuottaa tässäkin hämäävän luontevan kuuloisia tuloksia. Song-painikkeen alta löytyy tukku erityylisiä biisejä ja lyhyempiä komppikiertoja, joiden myötä yksinäisiin treenisessioihin tulee uutta potkua kun mykistää rumpuraidan, panee klikin nakuttamaan ja soittaa mukana. Toinen mukava lisuke harjoitteluun on Coach-toiminto, jonka kanssa voi kehittää oman ajoituksen tarkkuutta metronomia vasten, sekä tehdä pieniä lämmittelyrutiineja. Moninapa jelppaa Pelkistetyn liitäntäpuolen hajurako markkinoiden lippulaivoihin on ilmeinen: kaksi jakkia tarjoaa analogisen äänen modulista ulkomaailmaan, joten minkäänlaisesta miksauksesta yksittäisille rumpusoundeille ei kannata uneksia. Tulopuolella on kaksi reikää esimerkiksi ylimääräisen tomija symbaalialustan triggausta varten, sekä minijakilla toteutettu stereofoninen audioliitäntä, jonka kautta voi sekoittaa vaikkapa mp3-soittimen toistamaa biisiä kuulokemiksaukseen. esimerkiksi mitään aiempien laitesukupolvien triggausongelmia ei testirupeaman kuluessa kirjattu. Uutta hintaluokassaan on myös Supernatural-mallinnosteknologia, jolla sointimaailman uskottavuus ja ruuvausmahdollisuudet nousevat uudelle tasolle. Vaikka parhaankaan sähkösetin hallittavuus ei vielä tänä päivänä yllä aivan akustisen tasolle, TD-15KV:n kaltaisella korkealuokkaisella elektronisella rummustolla on valttinsa niin kotitreeneissä, bändikämpillä, studiossa kuin keikkalavoillakin: kamat kulkevat kevyemmin mukana, volyymi pysyy kurissa ja soundi on jykevän napakka suoraan purkista ilman miksaajaakin. u Pelkistetyn rumpumodulin toimintoja hallitaan pyöröohjaimella sekä toiminto- ja nauhurinäppäimillä, audioliitäntöjä on niukanpuoleisesti. Roland TD-15KV Keskihintaluokan sähkörummut Suositushinta n. Vanhat jatsirummustotkin kuulostavat maukkailta, mutta keikkatilanteessa yhtälö ei ehkä oikein toimi, sillä ristiriita nähdyn ja kuullun välillä alkaa olla turhan suuri. Omimmillaan TD-15KV onkin ambientin, modernin tanssi musiikin ja uuden R&B:n sävymaailmoissa, joihin räätälöidyt soundit inspiroivat myös rumpalia lähestymään instrumenttia vähän eri tavalla kuin aiemmin ja tuovat soittoon uutta särmää. Eikä Roland olisi Roland ellei se kierrättäisi modulissaan myös omia legendaarisia rumpukonesoundejaan 1980-luvulta. baalit heiluvat sekä kompatessa että aksenttilyönneissä melkein kuin oikeat pellit, ja kapulalla lyödyn peltisoinnin voi sammuttaa kädellä, joten perinteistä soittotekniikkaa ei tarvitse kau heas ti modernisoida. Samalla modulilla mutta edullisemmalla padisarjalla varustetussa TD-15K -perusmallissa haitsualusta yhdistetään kaasupoljintyyppiseen jalkaohjaimeen. Useimmat portaattomat muutokset onnistuvat kätevimmin modulin keskeltä isolla pyörösäätimellä. Quick Edit -nappulaa painamalla pääsee tekemään rummunsoitolle tyypillisiä nopeita muokkaustoimia, padin virtuaalisesta virittämisestä kalvon demppaamiseen ja virvelimaton säätöön. Sekä perinteiset rumpu- ja peltisoundit että härömmätkin efektit soivat herkästi ja rikkaasti, eikä laadussa tai tyylikirjossa ole moitittavaa: on akustista perussettiä sekä luomuna että monenlaisiin tiloihin ja tyyleihin valmiiksi muokattuna. On ymmärrettävää, ettei kahden ja puolen tonnin pakettiin ole voitu ympätä yli tuplasti kalliim pien lippulaivasettien kaikkia herkkuja, mutta TD-15KV:n hintaluokassa käyttövarmuus on tuskin koskaan aiemmin ollut näin korkealla tasolla . (09) 682 4020 Tietoa verkosta: www.roland.fi www.riffi.fi 1/2013 38-39 Roland.indd 39 39 22.1.2013 13.12. Harmi vain, että kuulokkeiden säätöpotikka on kovin pieni, ja piilotettuna ahtaasti käyttöpaneelin reunan alle. Modulin pystyy liittämään esimerkiksi tietokoneiden musiikkisoftiin usb-väylän kautta, ja dataa voi siirtää myös erillisen usb-tikkupaikan myötä. Kytkentäpuolen suurin ilonaihe on rumpumoduleissa harvoin nähty moninapakaapeli, joka tekee padien kytkemisestä nopeaa ja helppoa, kun ei tarvitse tähtäillä piuhoja yksi kerrallaan oikeisiin jakkeihin. Uutta särmää Rolandin modulissa tehtaan settejä on 50 ja perässä saman verran käyttäjän muistipaikkoja. Pääsääntöisesti kaikkia soundeja voi muuttaa ja tehostekuorrutusta säätää sekä setin että yksittäisten padien tasolla. Valtit käsissä Kaikesta näkee, että Roland on ratkonut sähköisen rummuttamisen pulmia jo pitkään. Tällä patentilla tavoitetaan sähköisenäkin hihatin koko sointiskaala piukkaan painetusta täysin avonaiseen luukutukseen. Potkua treeni-iltoihin TD-15 -modulin pieneen käyttöpintaan ei paljon nappuloita mahdu, joten editointihommissa ei voi välttyä vierailuilta sisäkkäisten menujen syövereihin. 1630 e Lisätiedot: Roland Scandinavia Puh. 250 e Roland TD-15K -perusmalli n
Samoihin kuoriin on vaikea keksiä enää yhtään enempää ominaisuuksia. preesens- ja diskanttialuetta vaimentava ja perinnehenkisiä kaiutinkaappeja jäljittelevä Vintage sekä keskirekisteriin kuoppaa kovertava VPF (Variable Pre-shape Filter) on mukana nytkin. Aiemmista malleista tuttu Filter-osasto . Nelialueisen korjaimen, gainin ja master-volumen lisäksi myös DI-lähdön (Line Out) sekä kuulokeliitännän (Phones Level) voimakkuuksille on omat säätimensä. TEKSTI: PIRKKA ISOTALO KUVAT: TOMMI POSA Markbass oli uranuurtaja höyhen sarjan basso nupeissa ja saavutti muutamalla mallilla nopeasti vankan jalansijan vahvistin markkinoilla. Big Bang jatkaa suoraan tuttua Little Mark -mallistoa, uusin evästein ryyditettynä. U lkokuoren ja säätönuppien väriä on vaihdettu ja muutamia uusia toimintoja on lisätty hyväksi havaittuun peruskonseptiin. jalostettu valioyksilö män, tai miten niiden vaikutusta nyt sitten haluaakaan sanallisesti kuvailla. Mutta se ihmetytti suuresti, että etupaneelin kuulokelähtö on sekin minikokoa, sillä harvapa kait laittaa korvanappeja kiinni bassovahvistimeen. Tuttua ja taattua Markbassin pikkunupeissa on omanlaisensa soundi: lievästi kompressoituneen oloinen, lasisen helisevä yläkerta, ja siihen alataajuudet mukaan tiiviinä pakettina. Lajinsa jalostettu valio siis. u Markbass Big Bang Bassovahvistin ? ? ? ? ? ? 300W/8ohm 500W/4ohm 4-alueinen eq, +/-16 dB aux in esim. siihen on helppo kytkeä vaikkapa iPhone kiinni ja ei muuta kuin Spotifysta musaa soimaan ja soittelemaan mukana. Mainittakoon, että kaikki äänenvoimakkuuteen vaikuttavat säädöt tapahtuvat mustilla nupeilla ja soundiin vaikutetaan pirteän keltaisilla namiskoilla. Aux in -liitäntä on tehty miniplugille, mikä on ihan käypä ratkaisu . Uutta on mahdollisuus kytkeä suotimet pois päältä jalkakytkimellä, joka toimii lisäksi mute-nappulana esimerkiksi viritystä varten. (09) 7268 0120 Takapaneelista löytyy DI-lähdön lisäksi myös efekti lenkki ja liitäntä viritys mittarille sekä luonnollisesti kaiutin liitännät Speakon- ja plugilähtöinä. 40 www.riffi.fi 1/2013 40-41 MarkBass-TCElectronic.indd 40 22.1.2013 13.17. mp3-soittimelle kuulokelähtö miniplugille DI-lähtö hintaluokka 800 e Lisätiedot: Soundstore Puh. Soundi on selkeä, vahva ja erotteleva, ja voimaahan näissä nupeissa riittää! Itselleni jäi fiilis, että Big Bangissa Markbass on tuunannut Little Mark -konseptinsa niin pitkälle kuin mahdollista. Itselläni ei sopivaa pedaalia löytynyt, eikä sellaista tule automaattisesti vahvistimen mukana, joten tässä ollaan nyt täysin manuaa lin ja nettisivujen antamien tietojen varassa. Lähes kaikki vahvistimen säädöt ovat etulaidassa, ainoastaan DI-lähdön pre-post eq ja Ground-Lift on sijoitettu taka levyyn. Filttereitä ruuvaamalla saa soundista halutessaan joko perinteikkäämmän tai sitten hifim- Markbass Big Bang
Puhelimesta vahvistimeen efekti taas siirtyy latauskomennolla ihmeellisen sirinän ja pirinän kera, kun puhelinta pitelee vahvistimeen kytketyn basson mikrofoneja kohti käännettynä. Käytännössä homma pedataan etukäteen, eikä puhelimen kaivaminen esiin kesken keikan soundin vaihtoa varten tunnu mielekkäältä ajatukselta. Tuleeko sama systeemi tulevaisuudessa sitten myös muun merkkisiin vahvistimiin, jää nähtäväksi. TEKSTI: PIRKKA ISOTALO TC Electronic BH250 . Nuppia voi siis käyttää myös apurina kotitreenissä ilman kaiutinta. Kaiken kaikkiaan koko TonePrint -systeemi on tässä vaiheessa hyvässä alussa ja on mielenkiintoista nähdä miten se tulee kehittymään. Hinta on erittäin budjettiystävällinen ja painokin osuu samaan sarjaan MarkBassin ja muiden nykyisin jo yleisten, D-luokan päätteellä toteutettujen kevytvahvistimien kanssa. Siihen menisi suotta aikaa ja keskittyäkin pitäisi. Muistipaikkojen käyttö vaatii erillisvarusteena myytävän jalkakytkimen hankintaa. Verkon ylitse jaettava soundipankki on mielenkiintoinen ajatus. Tässä hintaluokassa ja hinta/laatusuhteeltaan BH250 on nyt kyllä juuri TonePrintin verran edellä muita. u TC Electronic BH250 Bassovahvistin TonePrint-efekteillä ? ? ? ? DI-lähtö kuulokeliitäntä aux In katuhinta 298 e Lisätiedot: Soundtools Puh. Vahvistimessa on joka tapauksessa kaksi muisti paik kaa joihin saa omat TonePrint-efektinsä. omaa soundia. Näin saadaan käyttöön samanaikaisesti vaikkapa kompressori ja särö tai mitä vaihto ehtoa nyt ikinä tarvitseekaan. Kilpailijoistaan BH250 erottuu sillä, että kitaraefektien puolella jo aiemmin esitelty Tone Print-tekniikka on nyt asennettu myös bassovahvistimeen. TonePrintin ansiosta vahvistimeen valmiiksi ladattuja efektejä voi vaihtaa ja päivittää älypuhelimella. 029 080 0830 Tietoa verkosta: www.soundtools.fi www.riffi.fi 1/2013 40-41 MarkBass-TCElectronic.indd 41 41 22.1.2013 13.17. Takapaneelista löytyy myös aux in ulkoista ääni lähdettä varten sekä kuulokeliitäntä joka vaimentaa kaiutin lähdön. Homma toimii siten, että käyttäjä menee TC:n nettisivuille ja imaisee sieltä ensin puhelimeensa haluamansa efektin. Lähtö soundiltaan BH250 on puhdas, tyypillinen kevytnuppi vailla ns. Vahvistimesta voi sitten säätää minkä verran efektiä sekoitetaan kuivaan signaaliin. kevyt, tehokas ja ohjelmoitava! Painoa alle kaksi kiloa, tehoa 250 wattia ja muunneltavat efektit sekä viritysmittari vakiona, ei hassumpaa. E nsinäkemältä BH250 on hyvin tyypillinen, kolmialueisella eq:lla varustettu bassonuppi, jossa on asialliset perustoiminnot ja kuin kaupan päälle vielä oma viritysmittarikin. Toki on mielenkiintoista myös testailla millaisia soundeja vaikkapa Nathan East, Justin Meldal-Johnsen tai Juan Alderete ovat TC:lle vääntäneet. BH250 Vahvistimen DI-lähtöön voi valita signaalin ennen eq:ta ja TonePrintejä tai niiden jälkeen. Efektien ohjaamisen ohella sillä voi myös mykistää vahvistimen virityksen ajaksi. Sujuvuutta käyttöön tuo erillisvarusteena myytävä jalkakytkin, jolla voi ohjata efektejä ja jolla vahvistimen saa myös mykistettyä virittämistä varten. TC:n nettisivuilta löytyy maailmankuulujen basistien tekemiä TonePrintejä: runsaasti erilaisia kompressoreja, säröjä, choruksia jne, joista jokainen löytää varmasti jotain käyttökelpoista. Itse pidin muutamista säröistä oikein paljon ja oktaaveri träkkää oikein hyvin
Neljän tai useamman kielen yli kerralla pyyhkäistyt akordit tuppaavat uppoamaan niin syvälle säröön, että puoli puhdastakin tavoitteleva soitto onnistuu vain todella hiljaisilla voimakkuuksilla. Signaalitason suhteen liitäntä on kuitenkin joustavaa sorttia ja ääni säilyy puhtaana paljon kovemmalle voluumille kuin itse kitaran sointi. Lisäkaiuttimena kokeilemani 12-tuumainen, suljettuun koteloon asennettu elementti antoi Gretan bassosoinnille uskomattoman paljon syvyyttä ja muovasi samalla keskialueenkin luonnetta aika tavalla . TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Fender reta . Aux in -minijakkiin voi kytkeä ulkoisen musiikkisoittimen, vaikka mp3-tallentimen, ja käyttää Gretaa sitten joko pelkkänä kuuntelulaitteena tai jamisettinä valmiiden taustojen kanssa harjoitteluun. Äänen voimakkuus täytyy säätää ulkoisessa soittimessa, sillä Gretassa ei hanikkaa siihen tarkoitukseen ole. kuin 60 vuotta sitten! Vanhojen vuosikertasoitinten ja -vahvis timien uusio painoksia on valmistettu jo pitkään. luonteeltaan taipuisaa ja sovinnollista. Kitaran volumea pikkuisen laskettaessa ja kevyem- Gretan takalaidassa on kolme hyödyllistä liitäntää. Silti tämä särö soi kuitenkin mielestäni lievempänä maukkaammin ja se suosii aistikasta lipsuttelua hiukan murrettujen alukkeiden sekä juuri ja juuri puhtaan kriteerit täyttävien sointien rajamailla. Pitempään soivat yksittäiset äänet siistiytyvät vähän rajummastakin rutusta miellyttävän sulavasti, ja kahdellakin kielellä voi vielä makustella samaa sävy maail maa, samoin riittävän väljästi rytmittyvillä sointu-arpeggioilla. Lisäkaiuttimen liittäminen Gretaan hiljentää automaattisesti kombon oman kaiuttimen. Linjalähtö puolestaan ei vaienna Gretaa itseään, vaan tarjoaa mahdollisuuden käyttää vahvistinta joko linjasoittoon äänitettäessä, tai soundin luojana esimerkiksi isomman kitaravahvistimen edessä. Asteikon alkupäässä on vihreällä merkitty puhdas sointi valta-asemassa ja säröön viittaavaa punaista on vain hiuksenhieno häivähdys. pieneen koteloon suljetun pienen kaiuttimen tyypillinen honotus kaikkosi ja lopputulos kuulosti isolta vahvistimelta, jonka mekkala on onnistuneesti taltutettu keinokuormalla tai master volumella. Leivänpaahtimen kokoisena ja letkeästi 1950-luvuun tyyliin muotoiltuna se onkin olemukseltaan leimallisesti kotivahvistin, vaikka linjalähtö ja erillisen lisäkaiuttimen liitännät vihjaavatkin soveltuvuudesta studio- ja miksei myös tietyin ehdoin keikkakäyttöön. Muotoilussa on otettu vissiä mallia vanhoista radioista ja hauska yksityiskohta on AM/FM-taajuuden näytön tapaan etulaitaan sijoitettu VU-mittari, jolla Greta ilmaisee äänen puhtaut ta tai säröisyyttä. Se ei uhittele aggres siivisella kulmikkuudella eikä räimi korville kovempaakaan soitettaessa. sellaista mitä ei ole todellisuudessa ollut, mutta voidaan kuvitella että olisi saattanut olla. min kieliä näpätessä sointi pysyy verraten kuulaana ja puhtaana, hiukankaan painokkaammin soitettaessa tai soittimen volume apposellaan alkavat vähintäänkin äänten alukkeet murtua, vaikkei kitarassa olisikaan mitään erityisiä muskelimikrofoneja. Lujempaa soitettaessa irtoava Gretan totaalisärö on samaa juurta . Käytännössä kitaran kielten akustinen sointi kuuluu silloin jo helposti soittajan korviin lujempaa kuin sähköinen ääni vahvistimesta. Lisäkaiuttimella syvyyttä G reta asettuu nätisti olohuoneen piirongin päälle, yöpöydälle, tai vaikka leveälle ikkunalaudalle. Fenderin Pawn Shop -mallisto menee vieläkin pitemmälle retroilussa: nyt ?toisinnetaan. Neulan liike rataa myötäillen värien voimasuhteet sitten kääntyvät lopulta aivan päinvastaiseen. Nyt on huomioitava, että Gretan puhdas ei kylläkään tarkoita kristallinkirkasta sointia, sillä äänessä on puhtaimmillaankin mukana pientä hileisyyttä ja reunarosoa, jonka määrää voi ja täytyy sitten hallinnoida soittimen volume-hanikalla ja soiton dynamiikalla. Erillinen mykistyskytkin olisi ollut mainio lisätoiminto linjalähdölle, sen avulla yön hiljaiset äänitystoimet luontuisivat muiden unia häiritsemättä ja käyttö pelkkänä etuasteenakin sujuisi mukavammin. Kolmas vaihtoehto on syöttää Gretan linjasignaalilla PA-systeemiä, mutta pitäisin näin helposti säröytyvää, yksikanavaista ja pelkällä tone-säädöllä toteutettua vahvistinta melko rajoittuneena valintana keikkailua ajatellen. 42 www.riffi.fi 1/2013 42-43 Fender.indd 42 22.1.2013 13.21
r i f f i . Kaikupedaali Gretan edessä tekee sekin ihmeitä, kombossa kun ei itsessään ole lainkaan efektejä. Greta ei tarjoa myöskään tämän hetken muotijuttuja: viritysmittaria, muistipaikkoja, iPad-ohjauksesta tahi USB-liitännästä puhumattakaan. Kun viehko ulkomuoto ja verraten edullinen hinta otetaan mukaan laskuihin, päädytään perimmäisten äärelle . f i . 18 etydiä ja valtava määrä harjoituksia sekä nuotein että tabulatuurein ti- kirjoitettuina. pos ut kul Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi kiitosta jopa countrymusiikin synnyinsijoilla Amerikassa. Itsenäinen jatko-osa vie nyt vieläkin syvemmälle countryipostut kitaroinnin kul maailmaan ja soittimen tekniseen hallintaan. Tu t u s t u t a r k e m m i n n e t i s s ä : w w w. R i f f i - j u l k a i s u t www.riffi.fi 1/2013 42-43 Fender.indd 43 43 22.1.2013 13.21. tilauslomake 0 34,8 Fender Greta Pieni putkivahvistin ? ? ? ? ? ? nimellisteho 2 W 12AX7-etuasteen putki 12AT7-pääteasteen putki volume- & tone-säätimet Special Design -kaiutin, 4? hinta: < 200 e Lisätiedot: Fender Scandinavia . Sen sijaan se on mutkaton ja perinteisen oloinen putkivahvistin, jossa on niukemmin tai reilummin säröinen Kaikki kirjat soveltuvat sekä itse opiskeleville kitaristeille että opettajan johdolla asiaan syventyville. Kirjat ovat verraten vaativia ja ne on suunnattu perusasiat jo hallitseville. Kaikkien mukana cd-levy. Tilaa omasi suoraan kustantajalta: . www.fender.se . B. Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi . Kingin perinteikkäästä tyylittelystä Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin kaltaisten mestareiden ti- sävyihin. pos ut kul 5 38,8 e+ Teemu Viinikaisen oppikirja vie jazzfraseerauksen ja sen muuntelun maailmaan. 12 oivallista, juuri tätä kirjaa varten sävellettyä kappaletta soivat bluesin ja jazzin sävyissä. 5e 37,8 ipostut l u +k 0e 35,3 + Jarmo Hynninen yhdistää perinteisen rock- ja blues-kitaroinnin maukkaasti jazz-vaikutteisiin. www.fender.com e+ Harri Louhensuon soitto-oppaan oivallisissa etydeissä soivat vaikutteet B. Siinä missä samaan kategoriaan luettavista rotevimmat puskevat jo bändiharjoituksiin tai keikalle asti riittävää mekkalaa, pitäytyy Greta hillitysti kotisoiton äänitasoissa. Simppeli tone-säädin himmaa tarvittaessa diskanttia, mutta muuten kyseessä on hyvin uskollisesti yhden ja saman sointivärin tuottava vahvistin. Greta haastaakin kitaristin kaivamaan sävyt ja niiden nyanssit soittotatsia muuntelemalla ja soittimen säätöjä käyttäen. Puhelimella: (09) 3475 6380 . Ei paha americana-soundi. enhän minä nyt sellaista oikeasti tarvitse, mutta olisihan se aika mellevää? u Gretan kaksi wattia on verraten pieni lukema jopa näiden viime vuosina yleistyneiden vähäwattisten putkipelien joukossa. Netistä: www.riffi.fi
G&L käyttää PLEKiä kaikkien Yhdysvalloissa valmistettujen kitaroidensa teossa. PLEK Pro -laite huolehtii otelaudan ja satulan perustyöstöstä tarkasti. Testiin otettu Launch Edition -versio erottuu tavallisesta Tele-maailmasta heti rungon materiaalin ja värin puolesta, sillä kahdesta palasta liitetty sokerimäntyrunko on viimeistelty sävykkäällä Autumn Burst -värjäyksellä. Kitara saapui testiin moitteettomasti säädettynä ja tip top -soittokunnossa. ollut. Otelauta soi puhtaasti eri asemista ja tuntumaltaan liukkaan nopeasti, mihin vaikuttaa myös medium jumbo -nauhatyyppi. Hoikahko C-profiilin vaahterakaula tuntuu niin ikään mukavalta, myös lakkauksen osalta. Kaulan ja rungon liitoskohdan syvennys on muotoiltu asiallisen tiukaksi, eikä kaula pääse ajan kanssa liikkumaan sivusuunnassa, kuten Fender-perinteen kitaroissa joskus käy. Asat Classicin luusatula oli tehdasviimeistelynä melko korkea. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: TOMMI POSA G&L Asat Classic Alnico Launch Edition . Analyysitiedon pohjalta soitinrakentaja syöttää tietokone ohjelmaan arvot, joiden pohjalta PLEK auto maattisesti hioo ja pyöristää otelautanauhat sekä leikkaa satulaurat. Elävää ihmistäkin toki tässä työvaiheessa vielä tarvitaan, sillä lopputyöstön nauhoille ja satulalle tekee soitinrakentaja. 21-nauhaisissa, joten liitos kohta on kämmentä vasten hieman loivempi ja näin miellyttävämpi kaulan ylärekisteriin kurkottaessa. Lisätietoa: www.plek.com 44 www.riffi.fi 1/2013 44-45 G&L.indd 44 22.1.2013 13.22. PLEK-avusteinen otelaudan viimeistely on huolellista, ja tarkkaan työstetyt nauhat on hiottu myös päistään mukavan pyöreiksi, eikä mitään tarvetta ?parranajolle. Sitä ovat käyttäneet G&L:n lisäksi esimerkiksi Martin, Gibson ja Takamine. Koska satula itsessään on varsin huolellista työtä, tämä lienee tarkoituksellista eli lopullisen korkeuden voi määritellä käyttäjä itse (näin hinnakkaan soittimen kohdalla ylimääräisen työstön suhde hankintahintaan ei ole kummoinen satsaus.) Itse Stratocaster-perinteestä lainattu takaviiste parantaa soitto ergonomiaa varsinkin istuma-asennossa. 22-nauhaisen kaulan ruuvi liitos on kauempana rungon laidasta kuin PLEK Saksalaisen Gerd Anken kehittämä PLEK-teknologia on saanut viime vuosina jalansijaa monien kitaratehtaiden tuotantoprosessissa. T-twangia omalla ilmeellä G&L juhlistaa omien Alnico-mikro foniensa julkaisua 100 kappaleen erällä Launch Edition -kitaraa. Aluksi laite skannaa sormiluotaimen avulla kitaran kaulan, ja määrittelee sen pohjalta kunkin nauhan vaatimat kaarevuus- ja korkeusarvot samoin kuin levey den satulakohdasta. Lähtö k ohtana ovat olleet Telecaster-mallin varhais vaiheet, mutta toteutus on tätä päivää. A sat Classic Alnico -kitaraa on saatavilla kahtena eri mallina
Kokonaisuudessaan Launch Editionin akustista sointia leimaa mukavan persoonallinen, hiukan kompressoidun ja pyöreän oloinen klangi. Leon skeemat taustalla Alnico-magneetteihin perustuvia mikrofoneja sekä niiden tuotannon yksilöllisyyttä pidetään yhtenä soundin tekijänä parhaiden historiallisten Telecaster-yksilöiden kohdalla. Totean vain, että tässä kitarassa G&L:n mikrofonit toimivat hyvin ja tuottivat mukavan pyöreän soinnin. Molemmat mikrofonit olivat myös soinnillisesti hyvin tasapainossa keskenään. Erityisesti vapailla alakielillä sointi oli tuhti ja isommalla kädellä soitettuna räyhäkäs, säilyttäen kuitenkin riittävän selkeyden. Etumikrofoni taas soi metallikupu päälläänkin riittävän kirkkaasti. Kaularaudan säätäminen Laatikkomainen onnistuu vuosikerta- tallan alusta on Telecasteria huomattavasti perinteistä mallia, helpommin. mutta messinkiset tallapalat kielikohtaisesti säädettävissä. G&L:n Alnicotallamikrofonilla saa ilmoille vakavasti otettavaa Tele-twangia. työstäisin satulan soitintohtorilla hieman matalammaksi, sillä korkeus aiheutti ainakin omassa soitossani hienoista epävireisyyttä avoimien sointujen kanssa. Ja kun tämän yksilön runkomateriaalina on käytetty saarnista ja lepästä poiketen mäntyä, on vielä tavallista persoonallisempi soundikattaus valmis. Asat Classic Alnico ottaa suvereenisti paikkansa Telecaster-tyylisten instrumenttien joukossa. www.glguitars.com www.riffi.fi 1/2013 44-45 G&L.indd 45 45 22.1.2013 13.22. www.sound-shop.fi . Keskiasennossa miellytti erityisen selkeä, raikas ja myös ylimmissä taajuuksissa pehmeyden säilyttävä luonne. Ei jossiteltavaa Kyseessä on laadukas kitara, jonka viimeistely ei jätä jossittelemisen varaa sen enempää rakenteen kuin elektroniikankaan suhteen. Toisaalta rungon keveys tekee siitä seisaaltaan soittaessa hieman kaulapainotteisen. Männyllä tuntuu nykyään olevan jonkinlaista nostetta kitara materiaalina ja ainakin tämän yksilön perusteella syystäkin. D?Addarion 010-setillä kielitettynä kitaran akustinen luonne oli persoonallisella tavalla kirkas ja pehmeän kepeä. Soinnin pituuttakin löytyy riittävästi, eikä ääni kuole kaulan ylärekisterissä. Voisi ajatella, että ruusupuuotelaudalla varustettu kitara olisi tummempi kuin vaahteraotelautainen, mutta tämä yksilö kyllä asetti väitteen kyseenalaiseksi. 0400 514 491 . Tallamikrofoni puski ilmoille erittäin maukkaan ja komean Tele-twangin. Saarni- tai leppärunkoisena soitinta saa jatkossakin. u G&L Asat Classic Alnico Launch Edition ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 100 kappaleen erä runko sokerimäntyä ruusupuuotelauta skaalanpituus: 25,5 tuumaa yksikelaiset G&L Alnico V -mikrofonit vaahterakaula C-profiililla luusatula 22 nauhaa otelaudan kaarevuuden säde 12 tuumaa G&L/Schaller -virttimet messinkiset tallapalat toimitetaan kovan laukun kanssa hinta: 1800 e G&L Asat Classic Alnico . Puuvalinnan ansiosta kitara on kevyt, mikä on mukava asia. Juuri tätä Launch Edition -mallia ei tosin valmisteta 100 yksilöä enempää, joten niitä ei välttämättä kauan ole saatavilla. otelauta vaahteraa tai ruusupuuta Lisätiedot: Sound Shop . Asat Classic tuntui toki keskialueella pehmeämmältä ja hieman tummemmalta verrattuna omaan leppärunkoiseen ja vaahteraotelautaiseen Telecasteriini, mutta ylätaajuuksilla se soi kirkkaammin. G&L:n omat versiot perustuvat Leo Fenderin malleihin, mutta ovat yhtiön mikrofoni-insinööri Paul Gagonin speksaamat. En ryhdy tässä pohtimaan keraamisten ja Alnico-mikronien eroja tai keskinäistä paremmuutta. info@sound-shop.fi . runko suosaarnia tai leppää . Toisaalta soittimessa on yhä tallella sitä Telecasterille ominaista napsakasti läimähtävää atakkia. Launch Editionin akustisesti kirkkaasta yläsoinnista ne eivät tee liian riipivää, ja kitara olikin vanhal- le Fender Twin Reverbilleni hyvä kaveri. Schallerin G&L:lle valmistamista 12:1-välityksellä toimivista viritystapeista en löytänyt huomautettavaa. Havupuuta Mänty oli muutaman kymmenen varhaisen Telecaster-/Esquiremallin runkomateriaali, kunnes Leo Fender päätti siirtyä jälleenmyyjien vaatimuksesta kovempiin saarnirunkoihin. Itse olen ollut ennen Asat Classicin testiä neitseellinen mäntyrunkoisten kitaroiden suhteen
Sitähän hierottiin kahteen tai kolmeen kertaan ennen kuin se oli hyvä, mutta siitä se innostus lähti, Kallio muistelee. 46-47 Soundtrade.indd 46 Numero yksi on 15 vuoden jälkeen yhä käytössä samalla soittajalla, joka osti sen osien hinnalla. Yrityksen pe- 22.1.2013 13.24. Olen toki myynyt kaikki alkupään kitarat, mutta kyllähän se ensin oli sellaista kavereiden jeesailua taskurahoilla. Taidot kuitenkin kehittyivät ja maine kiiri. Pajassa oli joitain alkeellisia puutyökoneita ja niissä vaatimattomissa olosuhteissa syntyi ensimmäinen Petri Kallion tekemä sähkökitara. . Uusia kitaroita alkoi syntyä tasaista tahtia ja työt lisääntyivät hiljalleen. . TEKSTI JA KUVAT: JARNO KOVAMÄKI Sipoon ja Keravan rajalla, metsän varjossa sijaitsee kodikas, punainen talo. Petri Kallio välittää kitaroista H omma alkoi ystävän verstaalla Keravalla noin 20 vuotta sitten. Se voisi olla ihan tavallinen suomalainen koti, jonka takaovesta käydään isännän hallitsemaan varastoon tai saunakammariin, mutta tämän oven takaa löytyy kitaristin taivas. Siellä on Petri Kallion työhuone. Esittelytila ja verstas, jonne on helppo mennä, mutta vaikea lähteä pois.
Tiettyyn ikään tultaessa viulu sai kuitenkin väistyä kitaran tieltä. . Sitä kautta se sama asenne on siirtynyt tähän kitarahommaan. Jos asiakkaan soittimeen pitää tehdä jokin korjaus tai säätö, Kallio tutkii sen kuntoa myös muilta osin. Pikkupoikana hän soitti viulua, joka on edelleen hyvässä tallessa. Vaativa ja kiinnostava työ lentokoneiden kanssa tuo kuitenkin varman leivän ja tuore mielenkiinto kitaroiden rakentamiseen säilyy. Viimeisimpiä innostuksen aiheita Kalliolla on ollut rakentaa tele-tyyppisiä soittimia kevyestä khaya-mahongista. Vaahterakansi taas on peräisin Suomesta 1960-luvulla Kanadaan muuttaneelta Jaakko Nosolta. . Kuuntelin sellaisia yhtyeitä kuin Hurriganes eikä se kama oikein taittunut viululla, hän naurahtaa. Lahjakkaasta Kalliosta kehittyi taitava kitaristi, joka selittää osaltaan intohimon soitinrakentamiseen ja tinkimättömän laadun. Voidaan siis sanoa, että Petri Kallio on Jaakko Noson työn jatkaja ja varmasti oikea mies huoltamaan hänen kitaroitaan. Toisen selityksen antaa hänen päivätyönsä lentokonemekaanikkona. . Kävin tapaamassa Jaakko Nosoa Vancouverissa ja ostin häneltä samalla vähän soitinpuita ja vanhoja Noso-runkoja, Kallio kertoo vaatimattomaan sävyynsä. Nosolta hankkimistaan rungoista, kauloista ja otelaudoista Kallio on koonnut myyntiin eräänlaisia ?uus-Nosoja?. ei ole lainkaan vaikea uskoa, että mahonki on yksi maailman arvostetuimmista puulajeista. 22.1.2013 13.24. Sen tietää myös Tuure Kilpeläinen, joka soittaa Nosolla esimerkiksi Mika Kaurismäen uudessa elokuvassa Tie pohjoiseen. Mahonkista soundia ja tulevaisuuden näkymiä Petri Kallio kertoo nauttivansa elämäntilanteestaan, jossa hänellä on hyvä päivätyö ja harrastuksesta lähtenyt toinen ammatti, joka on soittamisen ohella tärkeä henkireikä. . Se on mukavalla tavalla absurdia, sillä nuo käyttämättömät osat 46-47 Soundtrade.indd 47 ovat matkanneet Kanadaan noin 50 vuotta sitten ja sieltä Kallion mukana takaisin kotiin. Ennen en malttanut pysyä poissa verstaalta, vaikka olisi vuorotöiden jälkeen vähän väsyttänytkin, hän hymähtää. Hän ei kuitenkaan haikaile pelkästään kitaroiden pariin vaan jättää sen kortin vielä tulevaisuuteen. Oman ammattitaitonsa jäljen Kallio on jätänyt niihin asentamalla muun muassa kaularaudan ja vahvistamalla kaulaliitosta. Myös ensimmäisen Vartiaiselle tehdyn sähkö kitaran, thinline-telen tyyppisen soittimen syntyhistoria on erikoinen. Esimerkiksi erittäin kestävä, pystysyinen peilikuvavaahterakaula, neljä mikrofonia erikois kytkentöineen ja kahdennestatoista nauhasta eteenpäin koverrettu otelauta. rustaminen tuli ajankohtaiseksi kun lähiseudun kouluista otettiin yhteyttä ja Kallion toivottiin huoltavan musiikinopetuksessa käytettäviä soittimia. Lentokonemekaanikon tarkkuudella Musiikki on kuulunut Kallion elämään lapsesta asti. Huoltoon tulleiden kitaroiden laukkupinot kasvavat kohti kattoa ja Kallio pudottelee lonkalta artistien nimiä, jotka ovat ottaneet hänet omakseen: Varre Vartiainen, Marzi Nyman, Lasse Sakara, Tuure Kilpeläinen, Jan-Olof ?Puppe? Strandberg, 69 Eyes jne. . Kun mies kytkee kitaran vahvistimeensa ja lyö ensimmäisen tuhdin soinnun, on selvää että kyseessä on soitin, joka tulee aiheuttamaan haaveileville kitaristeille monta unetonta yötä. u Kauniita kuin koriste-esineet . Sen puut ovat kiertäneet maailmalta yhteen soittimeen, jossa yhdistyvät suomalainen soitinrakennus ja soittotaito hienolla tavalla. Puskaradio on toiminut hyvin, hän tyytyy toteamaan. Tarkkasilmäiset ovat saattaneet bongata TV:n musiikkiohjelmista Varre Vartiaiselle nimikoituja VV-kitaroita, joista löytyy erikoisuuksia ja yksilöllisyyttä. Ei siinä työssä voi tehdä mitään vain päällisin puolin hyvin. Kaikki on tehtävä yhtä tarkasti alusta loppuun. Joskus joku tuo Keravan asemalle kasan kitaroita ja mä lastaan ne junasta autoon. Soittimet käyvät ikään kuin hoidossa tai terapiassa, josta ne palaavat levänneinä ja latautuneina seuraavaa soittoa varten. Huippusoittajien luottomies Soitinliikkeen syrjäinen sijainti ei ole toiminnan kasvua haitannut. Kaulassa käytetty vaahtera on peräisin Erkki Okkosen kantele pajalta Leppävirralta ja raakamateriaali santos-ruusupuiseen otelautaan on hankittu kitaroistaan tunnetulta Juha Lottoselta. Runkopuu on Kouvolan haitaritehtaan vanhaa leppä varastoa, joka on kaadettu Porvoon rannikolta noin 40 vuotta sitten. Siinä ei vain ollut tarpeeksi katu-uskottavuutta
Jos on tottunut nuotteihin, tabeihin ja normi sointukarttoihin, saattaa Rocksmithin lähestymistapa nimittäin hämmentää. Verkkai sammassa vauhdissa visualisointi toimii paremmin. Itseäni mietitytti, miten Rocksmith tunnistaa pelaajan soittamat jutut, kun ei ole digitaalikitarasta kyse. Paketin mukana tulee konvertterijohto, jonka yhdessä päässä on plugi- ja toisessa USB-liitin. Mutta kyllä tämänkin kanssa pystyy elämään. Pelissä katsotaan läpinäkyvää otelautaa ikäänkuin takaapäin. Piuha vain kiinni kitaraan, toinen pää konsoliin ja menoksi. Leikinomainen lähestymistapa soveltunee hyvin myös aloittelijalle, vaikka ummikolle onkin haastetta jo pelkästään oppia painamaan kitaran kieliä. Itselleni näytön lukeminen oli alkuun . Mutta ei se siihen lopu, jatkossa on vielä mahdollista olla Elite Guitarist, Super Elite Guitarist ja lopulta Rocksmith. Ohjelma tarjoaa tosin vakiona eräänlaista peilikuvaa, mutta tuoreessa versiossa kielet saa myös ?oikeaan järjestykseen? jolloin ala-E piirtyy alimmaisena. 48 www.riffi.fi 1/2013 48-49 Rocksmith.indd 48 23.1.2013 17.12. kolmesta kahdeksaan eri kappaletta ja sen jälkeen lähdetään soittamaan ne keikalle. Keikalla voi saada 1?2 encorea riippuen tietenkin siitä, miten hyvin soitto tai oikeammin pisteiden keräily sujuu. Pisteraja tiukkenee matkan varrella ja esimerkiksi itse en päässyt jossain vaiheessa läpi, vaikka soitin 99-prosenttisesti oikein. se vaikein juttu. amatööristä aloitetaan, sitten seuraa New Act, Local Support Act ja viimein International Headliner. Jos on hieman pidempään soittanut oikeata kitaraa, niin nuo asteet saavuttaa kyllä kohtuullisella vaivalla. Pelin kulku on seuraava: ?treenataan. Valitettavasti toistoa ei harjoitteluvaiheessa voi jäädyttää pauselle, mutta nopeutta voi sentään hidastaa tuntuvasti. pelaamalla pelimanniksi? Syksyllä 2012 ilmestynyt Rocksmith on mielenkiintoinen tapaus, sillä pelivälineeksi käy ihan ehta kitara ja peliä ohjataan soittamalla oikeasti. R ocksmith sopii monelle eri pelialustalle, itse kokeilin PS3:lla. Pelisoittimeksi käy mikä tahansa kitara tai basso, kunhan siinä on plugiliitäntä. Tuntuu siltä, että käymällä kappaleeseen valmistavissa harjoituksissa voi saada enemmän pisteitä kuin menemällä suoraan suden suuhun, jolloin tarvittavan pistemäärän hankkiminen voi toisinaan olla mahdotonta. Eri kappaleita voi myös harjoitella sekä riffi- että sointuharjoituksilla. Haiskahtaa hieman bugilta, sillä 100 prosenttiakaan ei olisi tuonut riittävää pistemäärää. Kolmen yrityksen jälkeen peli madaltaa pisterajaa ja vaihto ehtoisesti myös antaa lisää kerättäviä ääniä. Jokaisessa kappaleessa on saatava tietty pistemäärä, jotta pääsee eteenpäin. Päättelin, että taajuudestahan tuo varmaan otetaan ja todistin päätelmäni soittamalla eri kieleltä saman äänen ja kling, pisteet tulivat kielestä riippumatta, kunhan sävel oli oikea. Rocksmith tunnistaa myös venytykset ja ainakin periaatteessa tremolot, liu?utukset, harmoniset ynnä muut kitaralle ominaiset ilmiöt. Oppipojasta pajamestariksi Rocksmith kuljettaa pelaajan koko uran läpi . ja on ehkä vieläkin . Kappaleet on myös pilkottu paloiksi ja riffejä voi treenata yksi kerrallaan joko niin, että peli analysoi Pelin värimaailmaa noudattava sointu taulukko loiventaa kuilua Rocksmithin ja perinteisten merkintätapojen välillä. Tulevat soittotapahtumat lähestyvät horisontista erivärisinä tolppina, kukin omaa nauhaväliään kohden suunnistaen. Väri kertoo käytettävän kielen ja nauhavälit ilmoitetaan visuaalisen kohdistuksen lisäksi myös numeroilla. Melodian käänteitä on yksinkertaisempaa hahmottaa, monivärisinä laatikoina piirtyvät soinnut taas ovat erityisesti tiheästi vaihtuvissa kohdissa hankalampia: yhden sointulaatikon takaa pompsahtavaa seuraavaa värikästä laatikkoa on paikoitellen hankala tunnistaa. Yksinkertaista kuin mikä, joskin pelisysteemin ääni piti laittaa kulkemaan komponenttilähdöstä HDMI:n sijaan, jotta pääsin eroon pienestä viiveestä, joka sellaisenaan vie pelinautinnon. Rocksmith tunnistaa pelaajan taidot ja asettaa tason sopivaksi sen mukaan. TEKSTI: JARMO LEHTELÄ Rocksmith
versiot kolmelle eri alustalle: PC, XBox ja PS3 . Paketin vakiotarjonta ei suurimmalta osalta kolahtanut, mutta tulipahan tutustuttua kappaleisiin joita ei muuten soittaisi. Idea on kuitenkin älyttömän hyvä, joten ehkäpä tuosta vielä hyvä tulee. Kunnianhimoisempi pedagogi voisi olla myös hyvä jäsen tuotekehitystiimiin, sillä esitystapojen vieminen lähemmäs perinteistä nuottikirjoitusta, tabulatuureja ja sointudiagrammeja saattaisi tehdä tästä todella varteenotettavan soitonopettajan. Nyt vaarana on, että ohjelma on puhtaasti peliorientoituneelle soitannollisesti liian vaativa, kun taas soittimen jo hallitsevat saattavat hyljeksiä Rocksmithiä turhan kepeänä lööperinä. hankitaanhan niitäkin monesti ihan vaan pitkästymisen torjumiseksi. u Entäs nyt? Kuukauden verran olin todella innostunut tästä, mutta sittemmin Rocksmith on alkanut tuntua hieman puuduttavalta. Skaalojakin voi harjoitella ja yrittää kerätä mahdollisimman paljon pisteitä. Lisäksi mukana on myös erilaisia peruspelejä, kuten Tetris, joita siis pelataan nyt kitaralla. Kun hinta ei kovin kummoinen ole, voi tätä suositella vaikkapa samanlaisena harjoittelumotivaatiota ruokkivana hankintana kuin vaikkapa uutta efektipedaalina . www.dlxmusic.fi . Noin kahden tunnin pelisessioissani olen saanut pelin tilttiin yleensä kertaalleen, tuntuu liittyvän aina siirtymävaiheisiin eli kertaakaan tätä ei ole tapahtunut biisin aikana (saattaa liittyä vain PS3:een). Todelliseksi ammattilaisen treenikaveriksi tästä ei pitkällä tähtäimellä ole, mutta pakko myöntää, että tuo reilu kuukausi on tehnyt sormille hyvää, kun olen leikin varjolla soittanut paljon enemmän kuin normaalisti. http://rocksmith.ubi.com/rocksmith/en-us/home/ www.riffi.fi 1/2013 48-49 Rocksmith.indd 49 49 23.1.2013 17.12. Rocksmith PC: 55 e . Eri biiseihin on liitetty omat soundinsa, jotka eivät tietenkään vedä vertoja kunnon kitarasoundeille, mutta ovat mielestäni aivan riittävät pelinautinnon tuottamiseen. Jos Rocksmith 2 joskus näkee päivänvalon, toivoisin, että sitä laajennettaisiin niin, että kappaleita voisi harjoitella täsmälleen, kuten niitä oikeasti soitetaan, tehdä kunnollisia harjoituksia ja kyllähän tuo saisi olla myös hieman vakaampi. 0207 282 250 S-posti: info@dlxmusic.fi . Kun puuhaan ei suhtaudu turhan vakavasti, siitä saa paljon iloa ja ehkä tämä voi olla aloittelijoille ja vähemmän soittaneille vielä parempi seuralainen kuin hieman pidempään musisoineille. Rocksmith Kitaralla tai bassolla ohjattava peliohjelma . Rocksmith PS3: 79 e Lisätietoa: DLX Music Shop Puh. Kutakin juttua voi treenata loopissa 30 kertaa, ja sen jälkeen voi toki aloittaa saman loopin taas uudelleen jos tarvis on. pakettiin kuuluu ohjelma ja sovitejohto kitaran liittämiseen Hinnat: . Paketissa tulee 50 kappaletta mukana ja Rocksmith Shopista voi ostaa kappaleita lisää. Rocksmith XBox: 79 e . soiton sujuvuutta ja säätää nopeutta, tai niin että soittaja valitsee itse tempon. Kappaleita ei soiteta tarkalleen oikein, ja joissain jutuissa taas tuntuu, että Rocksmith ei tunnista soitettua ääntä, vaikka kuinka olisi soittavinaan sen tarkoitetulla tavalla
Raahaa päälle asiaan kuuluvat kitara- ja kiippariluupit, ja kas: olet kymmenessä sekunnissa jo luonut uskottavalta kuulostavan intron uuteen biisiin. Laatutaso on ilahduttavan korkea kautta linjan. Toisin sanoen kaikki ohjelmalla tehtävät kappaleet on suunniteltu C-duuriin tai rinnakkaissävellajiin A-molliin, mikäli sointuharmoniat rakennetaan ohjelman luuppimateriaalia käyttäen. Luupit on jaoteltu tietyn musiikkityylin kirjastoihin, ja kunkin tyylin alta löytyy luuppeja eri instrumenteille. Rytmiluuppeja lukuun ottamatta vakioluupeista on valittavissa seitsemän eri sävelkor- keutta, joiden avulla myös sointurakenteeseen saa vähän elämää. Ohjelmaa voisi luonnehtia musiikilliseksi rakennussarjaksi, jossa toisiinsa hyvin yhteen sopivia palasia eri tavoilla yhdistelemällä voidaan luoda erilaisia rytmejä ja harmonioita, jotka kuulostavat yleensä hyvältä ? riippuen tietysti hieman mitä palasia keskenään yrittää naittaa. Perusajatus muistuttaa hieman Applen GarageBandia, joskaan aivan suoraan ohjelmat eivät vastaa toisiaan. Palikoita riviin ja päällekäin Pääosassa on perinteistä sekvensserin raitanäkymää muistuttava Arranging field, johon voi alareunan äänikirjastosta hinata hiirellä erilaisia luuppeja ja fraaseja. Raitaikkunaan luupit loksahtavat automaattisesti tahtimerkkien kohdalle ja sovitettuna rakenteilla olevan kappaleen tempoon. Rumpukompit saundaavat ihan tältä päivältä eikä takavuosien syntikkarummuilta, ja muutkin instrumenttiluupit ovat enimmäkseen tyylikkäitä ja erittäin käyttökelpoisia. Valikoima olisi mieluusti saanut olla selvästi suu- 50 www.riffi.fi 1/2013 50-51 MusicMaker.indd 50 22.1.2013 13.26. Ilahduttavaa on se, että seitsemän eri sävelkorkeutta ovat todella eri luuppeja ja sävellajin eri sointuasteilla soitettuja, eikä kylmästi äänenkorkeutta koneellisesti muuttamalla transponoituja. Säveltäminen ei ehkä ole näin auvoista oikeassa elämässä, mutta Magixin Music Maker MX tarjoaa aloittelevalle harrastajalle tukuittain nopeita oikoteitä mojoviin biisiaihioihin. M usic Maker MX:llä pc-nikkari pääsee biisin teon makuun varmasti ilman minkäänlaista musiikillista tieto taitoakin, ja vähän musiikinteorian periaatteisiin perehtyneille ohjelma puolestaan tarjoaa varsin mukavaa puuhastelua elastisten luuppien ja rumpukomppien maailmassa. Näin luupeista voi rakentaa oikeasti järkevän kuuloisia sointukuljetuksia. Aloittelijalähtöisyys näkyy siinä, että ohjelma ei missään vaiheessa puhu sävellajeista tai soinnuista oikeilla nimillään, vaan luupin voi soittaa sävelkorkeuksissa 1?7, joista ykkönen edustaa aina C-duuria ja loput kyseisen sävellajin sointuasteita. TEKSTI: ANTTI SUONIO Music Maker MX ? musiikkia rakennussarjasta Valitse hyvä biitti ja kutkuttava bassoriffi
Suomenkielisyys on myös iso kädenojennus aloittelijalle, vaikkakin vinoa hymyä suupieleen muutamat hassut suomennokset virittävätkin (chorus-efektiä harvoin kuulee kutsuttavan kerto säe tehosteeksi). Kokeneemmille biisinikkareille Music Maker kuitenkin aiheuttaa nopeasti ahtaan paikan kammoa ja rajoittuneisuuden tunnetta, ja vakavaan musiikin tekemiseen ovatkin ammattimaiseen tekemiseen suunnitellut sekvensserit taipuisampia työkaluja. Nyt kokeillun suomenkielisen perusversion lisäksi valmistajalla on tarjolla hieman hinnakkaammat englanninkieliset Premium- ja Production Suite -paketit, joissa mm. Softasoittimien käyttöliittymä ei ehkä kohtaa ohjelman muuten niin selkeää aloittelijatasoa, sillä kontrolleja on etenkin rumpukoneissa paljon ja oppimiskäyrä aika loivasti kohoava. Music Maker tarjoaa yllättävän ison valikoiman erilaisia tehosteita äänen käsittelyyn, aloittelijaystävällisesti melko vähillä säätimillä varustettuna. luuppimate riaa lia, soitinääniä ja tehosteita on perusversiota runsaammin. Mikseri-ikkunaan saa halutessaan kiinni myös kolmannen osapuolen VST-efektejä. Music Makerin tehosteet ovat selkeitä ja yksinkertaisia ? mutta toimivia. viin parin tahdin mittaisiin pätkiin käytettäväksi palikkana muiden joukossa Music Maker -rakennusprojektissa. Omalla tavallaan hauska ominaisuus on Song Maker -toiminto, joka arpoo poppibiisin muottiin sopivasti elementtejä käyttäjän salliman satunnaisuuden rajoissa. Nämä laajemmat kokoelmat tuovat mukanaan myös esimerkiksi cd-kansien suunnitteluun tarkoitetun grafiikkatyökalun. u Music Maker MX (Magix) Luuppisekvensseri . www.futureretail.fi www.riffi.fi 1/2013 50-51 MusicMaker.indd 51 51 22.1.2013 13.26. Sävelkorkeutta voi kyllä laskennallisesti muuttaa, mutta ääni muuttuu helposti luonnottomaksi. Ohjelman muutamalla erilaisella rumpukoneella innovatiiviset rytmiraidat taas syntyvät ihan mallikkaasti hiirellä biittiä piirrellen. Aika nopeasti ohjelmapaketin omista luupeista rakennetut teokset kuitenkin alkavat kuulostaa kaikki enemmän tai vähemmän tutuilta. Luuppien lisäksi tarjolla on onneksi myös mahdollisuus äänittää äänikortin kautta omia laulu- tai instrumenttiraitoja luuppi pinon kaveriksi. Hittibiisin biitti- ja sointupohja voi todella syntyä siis kahdessa sekunnissa, jos niikseen tulee. Valmiin biisin voi helposti esitellä kaveripiirille. hinta 65 e Lisätiedot: Future Retail Oy Puh. Tekemisen riemua ja ihan musiikin kuuloista lopputulosta on siis luvassa ilman musiikin maisterin papereitakin, kunhan käyttöliittymän perusniksit saa haltuun. suunnattu aloittelevalle musiikintekijälle . (09) 85 626 800 S-posti: asiakaspalvelu@ futureretail.fi . Ohjelmassa on myös muutama ihan pätevä virtuaali-instrumentti, joita voi soitella ja äänittää raidoille erillisellä midi-koskettimistolla. Erilaisten rytmiluuppien samplaaminen mistä tahansa musiikkiraidasta sen sijaan onnistuu kätevän uudelleenmiksaus-toiminnon avulla. Ohjelma nimittäin haistelee yllättävänkin toimivasti alkuperäisen musiikkinäytteen tempon ja leikkaapa musiikkiraidan vielä sopi- Kokeile kotona Havainnolliset näkymät madaltavat aloittamisen kynnystä. Music Maker MX suoriutuu enimmäkseen hyvin palvellessaan aloittelijatason käyttäjää. toimii uusimmilla Windows-käyttöjärjestelmillä . rempi, mutta näillä pääsee toki mukavasti alkuun ja saa jo monenlaista kombinaatiota aikaan. Teoksen saa myös tallennettua ulos kaikissa tärkeimmissä ääniformaateissa, tai poltettua suoraan cd-levylle. Biisiä pukkaa Luuppeja voi hakea myös omista äänitiedostoista. Ohjelmasta löytyy suorat komennot tuotoksen siirtämiseksi Facebookiin, Youtubeen tai SoundCloud-palveluun. Ulkopuolisten äänipätkien on kuitenkin parasta mennä C-duurin sukulais sävel lajeissa, jotta yhdisteleminen vakioluuppien kanssa onnistuu kivuttomasti
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Behringer X32 käyttää Midaksen Pro -sarjasta tuttua AES50 -digitaaliväylää. iso digimikseri pienen hinnalla? Behringer on pakannut tuoreimpaan digitaalimikseriinsä ison määrän ominaisuuksia, joita ei ole aiemmin totuttu näkemään tässä hinta- ja koko luokassa. Vaivaa saa loivennettua asetuksia hienosäätämällä. Mikserin kuusi aux-kanavaa on varustettu keveämmin pelkällä ekvalisaattorilla ja efektipaluille varatut kanavat eivät tarjoa mitään prosessointia. Käyttöpinnan vasempaan yläreunaan on koottu säätimet keskeisille toiminnoille ja halutun toiminnon saa kutsuttua näytölle painamalla kunkin toiminnon alakulmassa olevaa View-painiketta. Sen sijaan valikkorakenteen sisäistäminen vaatii enemmän paneutumista ja esimerkiksi kanavat täytyi nimetä jopa eri paikoista kanavatyypistä riippuen, mikä ei ainakaan selkiyttänyt käyttöä. Näiden eroista dokumentaatio ei kerro mitään, mutta lineaarinen moodi kuulostaa tietyllä materiaalilla aggressiivisemmalta. Esimerkiksi neljästä efektiprosessorista voi jokaisesta olla yksi parametri (vaikkapa kaiun pituus) koko ajan näkyvissä ja säädettävissä, riippumatta siitä missä tilassa mik seri muutoin on. Sivulta toiselle Kaikkien 32:n tulokanavan varustelu sisältää kompressorin, gaten ja ekvalisaattorin. Kompressorissa on valittavissa kaksi eriluonteista vaihtoehtoa release-arvon käytökselle, lineaarinen ja logaritminen. Siihen voi koota haluamansa toiminnot jatkuvasti käden ulottuville ja näitä voi olla kolmessa eri kerroksessa. Myös Behringer X32:n mikrofonietuasteet polveutuvat Midaksesta. Lähestyin mikseriä jo edellisestä mikseritestistä tutulla tavalla (Riffi 6/2012) käyttäen ensisijaisesti moniraitamateriaalia ja keskittyen pääasiassa käytettävyyden ja ominaisuuksien tutkimiseen. Testiajankohtana myös mikserin dokumentaatio ontui pahasti, manuaalia ei ollut saatavilla ja tekniset speksitkin olivat hajanaisia. Laite muistaa edellisen näytöllä olleen sivun, ja View-painiketta uudestaan painamalla saa vaihdettua nykyisen ja edellisen näkymän välillä. Näytön ympärillä olevilla painikkeilla pääsee käsiksi valtaosaan mikserin keskeisistä toiminnoista ja valikoissa liikutaan nuolinäppäimillä. Perustoiminnot löytyvät varsin nopeasti ilman suurempaa perehtymistä, varsinkin mikäli on kokemusta minkään digitaalimikserin käytöstä. TEKSTI: NIKO LAASONEN Behringer X32 . Mutta miten laite toimii käytännössä? B ehringerin emoyhtiö Music Group osti vuonna 2009 sekä Klark Teknikin että Midaksen, ja nyt tutkittavana on ensimmäinen Behringer-mikseri, jossa käytetään Midaksen teknologiaa. Sen ansiosta mikseri toimii Behringerin oman S16 lavarasian lisäksi myös kaikkien Midaksen lavarasioiden kanssa sekä on liitettävissä osaksi isompaa AES50 pohjaista järjestelmää. Joidenkin toimintojen löytämiseksi pitikin turvautua verkkokeskustelujen vertaistukeen. Erityisen käyttökelpoiseksi osoittautui mikserin oikean alareunan kahdeksan painikkeen, neljän potikan ja neljän näytön vapaasti ohjelmoitava osio. Valmistaja on ilmeisen tietoinen näistä seikoista ja tulevien käyttöjärjestelmien pitäisi helpottaa tilannetta. Prosessoinnista 52 www.riffi.fi 1/2013 52-53 Behringer.indd 52 22.1.2013 13.27. Säädettävää löytyy runsaasti jokaisesta prosessorista, mainittakoon vaikka ekvalisaattorin kellokorjaimen kaksi eri toimintamoodia ja kompressoreissa harvemmin nähty hold-säätö. Portin aukeaminen tuntui aiheuttavan äänen alkuun helposti pienen napsun, erityisesti rummuilla ja perkussioilla. Näille kummallekin löytynee käyttötarkoitukset käytännön kokeiluilla. Gate tarjoaa myös paljon säädettävää, sisältäen muunmuassa sivuketjun suotimen
hinta: 2699 e Lisätiedot: Into-Luthman Puh. Testikoneena käyttämäni Macbook Air:in kanssa yhteys löytyi ilman erillisien ajurien asentamista. Äänityslähdöt on valittavissa kahdeksan kanavan ryhmissä joko suoraan mikrofonietuasteen perästä tai vaihtoehtoisesti mikserin lähtökanavista. Tämä sisältää stereo- ja monopäälähtöjen lisäksi 16 vapaasti konfiguroitavaa (joko ryhmä tai pre/post aux) Mix lähtöä sekä kahdeksan matriisilähtöä. Mix-lähtöjen konfiguraatioista lyötyy muutama valmis kattaus eri käyttötarkoituksiin. Jos taas jokin lähtökanavista on valittuna, voi kyseiseen lähtöön tehdä miksauksen kanavaliu?uilla. Efektiprosessorista Behringer X32:ssa on yhteensä kahdeksan efektiprosessoria, joista jokainen voi toimia joko kiinteänä stereoprosessorina tai kahtena erillisenä monoprosessorina. Ryhmittely Behringer X32:ssa on yhteensä 27 lähtökanavaa. www.intoluthman.fi www.riffi.fi 1/2013 52-53 Behringer.indd 53 53 22.1.2013 13.27. 0207 983540 . tai vaikkapa putkisäröä jäljittelevä tehoste. Käytössä efektit tuntuivat käyttökelpoisilta ja pienellä säätämisellä pitäisi saada valtaosa käyttötilanteista katettua helposti. Laitteessa on myös liitännät usb-tikulle show-tiedostojen kopioimista varten ja toisaalta sisäänrakennettua stereotallenninta varten. Laite on mekaanisesti muutoin luotettavan tuntuinen, mutta testiyksilössä oli yksi painike, joka helposti jäi jumiin sitä ympäröivään reunukseen takertuessaan. Suunnittelussa on selvästi otettu mallia myydyimmistä pienemmistä digitaalisista miksereistä ja kehitetty monia konsepteja eteenpäin. Kun mikserin kahdeksan lähtöliukua saadaan tarvittaessa valjastettua ohjaamaan audiosekvensseriä, voidaan todeta, että Behringer X32 soveltuu hyvin myös äänityskäyttöön. ASIO/Windows -ajurit valmistajan www-sivustolla . Toisaalta mikään ei esimerkiksi estä käyttämästä tietokoneen laskentatehoa mikserin sisäisen efektiprosessorin jatkona. Behringer X32 Digitaalinen mikseri omin efektiprosessorein ? ? ? ? ? ? 32 tulokanavaa mikrofonivahvistimin 27 lähtökanavaa 8 stereoprosessoria efekteille AES50-liitynnät digitaalisille kaukokaapeleille 32/32 -kanavainen USB & firewire valmiiksi yhteensopiva Mac OS: kanssa (10.5 tai uudempi) . Prosessorit voivat toimia myös kaksikanavaisina, 31-alueisina graafisina ekvalisaattoreina. Kanavien lisääminen DCA-ryhmiin on varsin yksinkertaista: pidetään kyseisen DCA:n select-painiketta pohjassa ja valitaan kanavat omilla select-painikkeillaan. Kanavien ohjaamiseen aux-lähtöihin on kolme eri vaihtoehtoa, se onnistuu joko käyttöpinnan potikoilla, joilla voi ohjata neljää lähtöä kerrallaan tai Sends on faders -toiminnolla kahdella eri tavalla. Äänityslähdön ja toiston reititys on varsin vapaata, tämä mahdollistaa vaikkapa keikan äänittämisen masterkanavasta ennen päälähtöjen ekvalisointia. Kytkemällä verkkopiuhan kiinni Behringer X32:een saa käyttöön iPadille tehdyn XiControl-ohjelman, jolla voi ohjata muun muassa kanavaliukuja ja ekvalisaattoreita. Yhteenveto Behringer on pakannut hulppean määrän ominaisuuksia X32mikseriin, hinnalla jolla vastaavan kokoonpanon kasaaminen erillislaitteista ei onnistuisi. Mikäli valittuna on jokin tulokanavista, voi keskilohkon päälähtöjen liu?uilla ohjata haluttu määrä kyseistä signaalia kuhunkin lähtöön. Tallennin toistaa ja tallentaa pakkaamattomia wav-tiedostoja, joiden toisaalta tulee toimia samalla näytetaajuudella kuin mille mikseri on asetettu. Yksi käyttöä helpottava yksityiskohta oli kuulokeliitinten sijoittaminen laitteen päätyihin, kahvakolon pohjaan, mikä osoittautui käytössä varsin toimivaksi ratkaisuksi. Ennen artikkelin julkaisua ilmestyi ohjelmistopäivitys, joka korjasi joitain aiemmin mainittuja puutteita käyttöliittymässä ja toi muutamia uusia ominaisuuksia, kuten de-esserin. Näiden lisäksi on kahdeksan DCA -kanavaa, joiden ohjaukseen voi asettaa minkä tahansa tulo- tai lähtökanavan. Niitäkin on tarjolla kaksi käytökseltään erilaista versiota. Perinteisten kaiku- ja viivetehosteiden lisäksi laitteesta löytyy muutamia erikoistuneempia prosessoreja, kuten transient designer -tyyppinen ?Wave Designer. Näitä ei kuitenkaan enää käytännössä päästy kokeilemaan. Koska laite vaikuttaa lunastavan lupauksensa varsin hyvin, voidaan todella puhua isosta mikseristä pienen hinnalla; X32 asettaa nimittäin kyllä melkoisesti paineita kilpailijoille digimiksereiden kevyemmässä luokassa. u Kytke ja käytä Behringer X32:ssa tulee mukana liityntäkortti USB- ja Firewireväylään ja tämä mahdollistaa enintään 32:n yhtäaikaisen audio kanavan siirron tietokoneelle ja takaisin
Jos tanakampaa alarekisteriä kaivataan, sopii VX 12HP:n takalaidasta napsauttaa bassoleikkurin kytkin on-asentoon ja ottaa tueksi VSX-sarjan sub bass -kaiuttimia. Tannoy VXP 12HP . paino: 23,5 kg Hinnat . Joita niitäkin löytyy useampaan eri lähtöön. u Tannoy VXP 12HP Aktiivinen PA-kaiutin ? ? ? ? 12-tuumainen koaksiaalielementti toistoalue: 70 Hz???25 kHz (-3 dB) 75 asteen dispersio, (VXP 12: 90°) maksimiäänenpaine, ka/piikki: 123/129 dB SPL, (VXP 12: 121/127 dB SPL) . presiis eikä melkein TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Tannoyn VXP-sarjassa on asennus käyttöön tarkoitettuja aktiivi k aiuttimia kuusi t uumaisella koaksiaali e lementillä kalustetusta mallista nyt kokeiltuun 12-tuumaiseen saakka. Vahvis t imista huolehtii Lab.gruppen. A sennuskäyttöön suunnitellun kaiuttimen tulisi sulautua ympäristöön liikaa huomiota herättämättä, olipa kyseessä sitten konsertti- tai teatterisali, auditorio, taidemuseo, kirkko, ravintola tai vaikka elokuvateatteri. D-luokan Lab.gruppen IDEEA-päätevahvistin . Jos ei tietäisi kuuntelevansa nimenomaan PA-kaiuttimia, voisi olettaa äänen tulevan saman kokoluokan studiomonitoreista. Akustiset soittimet ja lauluäänet toistuvat luonnollisina, pienetkin yksityiskohdat kaikuja ja tiloja myöten erottuvat. Diskantti on tasainen ja miellyttävällä tavalla kirkas. Alarekisteri on asiallisen kuivakka, siinä ei ole keinotekoista muhkeutta eikä elämää suurempaa jymyä. Ja kun signaali lakkaa, vaipuu päätevahvistin uudes taan unille mikäli 20 minuuttia kuluu ilman uutta herätettä. Kuin studiokaiutin? VXP 12HP:n sointi on hallittu, tasainen ja kaunistelematon. Kiinnikepuolikin on kattava, kattoripustukseen on omat haarukkansa sekä kaiutinkaappien pysty- että vaakasuuntaiseen riiputukseen, ja seinään kiinnitettävä kannakekin on tarjolla, samoin adapteri tolpan nokkaan asemointia varten. VXP 12HP -kaapin asento itsessään on pikemminkin vi suaa linen ja arkkitehtooninen kysymys, sillä Tannoyn perinteinen koaksiaalinen rakenne ? pyöreään torveen avautuvan diskantti elementin sijoittaminen bassokaistaa toistavan kartion keskelle ? tuottaa 75 asteen keilan niin vaaka- kuin pystysuuntaankin (lähes identtinen rinnakkaismalli VXP 12 tuottaa 90° dispersion). Sama ominaisuus antaa joustoa myös käyttötapoihin, yleisö äänen ohessa kaiutin palvelee kenoon asetettuna lattiamonitorina. Lisäksi asennukseen tulee olla tarjolla valmiita ratkaisuja, joilla kaapit saa kiinnitettyä. VXP-sarjalla kumpikin reunaehto täyttyy, kun vakiona tarjotaan mustaa tai valkoista pintaa, ja tilauksesta saa myös muita värejä. Keski alueen suoruus taas käy lähietäisyydeltä helposti jopa hieman tunkeilevaksi joillakin solistiäänillä, mutta kauempaa kuunnellessa vaikutelma loiventuu. VXP 12: 1753 e . www.noretron.fi 54 www.riffi.fi 1/2013 54-55 Tannoy Dynacord.indd 54 23.1.2013 13.08. kytkimellä aktivoitava bassoleikkuri sub bass -sovitukseen, @110 Hz . 010 5258 000 . Takalaidan epäsymmetristen viistousten ansiosta kallistuskulmiakin on kaksi (60°/40°). Liikuttelun mukavuudessa VXP 12HP ja VXP 12 eivät kuitenkaan kilpaile keikkakaiuttimiksi suunniteltujen mallien kanssa . VXP 12HP: 2195 e Lisätiedot: Noretron Audio Puh. yksi yksittäinen kahva takalaidan yläosassa on kyllä hyvä, mutta tämän kokoista ja painoista kaiu tinta siirtelisi mieluusti kahden käden otteella. Äänipuolen suhteen Tannoyn linja on looginen: olkoon kaiu tin itsessään toistoltaan mahdollisimman neutraali ja tasainen. Avuksi on otettu emoyhtiön (TC Groupin) omistaman toisen itsenäisen firman (Lab.gruppenin) D-luokan periaatteella toteutettu IntelliDrive Energy Efficient Amplifier eli IDEEA-päätevahvistin, jolle luvataan hyvin alhainen virrankulutus, hyvä hyötysuhde ja erittäin puhdas ja taajuusvasteeltaan tasainen vahvistus. Vahvistin säätelee myös itse päälläoloaan, se nimittäin tunnistaa saapuvan audiosignaalin ja herää horroksestaan sellaisen havaitessaan
TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Dynacord A-Line A-Line-sarjassa on kolme eri mallia: 12- tai 15-tuumaisella EV:n kartio elementillä ja erillisellä diskantti k aistan kompressio driverilla kalustetut koko äänialueen kaapit, sekä 18-tuumaisella toteutettu sub bass -kaappi. Yläkaapin ykköstulo sopii linjasignaalille ja rca-litännän kautta siihen saa liitettyä myös ulkoisen musiikkisoittimen. Kakkostulo kelpuuttaa kytkinvalinnan mukaisesti joko linja- tai mikrofonisignaalin. Bassoleikkureita on kaksi erilaista: yksi Sub bass -kaiutinta varten ja toinen monitorikäyttöön. Dynacord A-Line Aktiivisia PA-kaiuttimia A 112A /A 115A . Keskialue on kyllä erotteleva, mutta ei silti niin armottoman rehellinen ja paljastava kuin esimerkiksi tässä numerossa käsitelty, saman kokoluokan Tannoy VXP-kaiutin. 700 e . maksimiäänenpaine: 121?/?124 dB SPL . A 115A: n. 90 × 50 asteen dispersio (vaaka × pysty) . toisin kuin esimerkiksi D-Lite-sarjassa, jossa bassokaista voidaan kytkeä monona yhteen sub bass -kaappiin samalla kun yläkertaa kuunnellaan stereona. Fyysisesti A 112A siirtyy paikasta toiseen suhteellisen näppärästi. Kuulon perusteella on vaikea sanoa mikä osuus soinnissa perustuu digitaaliseen prosessointiin (mm. FIR-jakosuodin) ja mikä elementteihin ja koteloiden akustiseen rakenteeseen, mutta kokonaisuus soi hallitun ehyesti ja työn jako ala- ja yläkaapin välillä on saumatonta. u www.riffi.fi 1/2013 54-55 Tannoy Dynacord.indd 55 55 23.1.2013 13.08. 15-tuumainen EV-kartioelementti . Kun A 112A soi myös aivan alataajuuksilla rehevämmin, syntyy vaikutelma miellyttävästi äänilähdettä imartelevasta, ikäänkuin kuin valmiiksi hiukan maustetusta soundista. A 118A-sub bass-komerolla tuettuna kasassa on sitten jo ihan täysverinen PA-setti, jossa riittää potkua myös bassorummun täsmälliseen tömäytykseen. A 118A: n. paino: 17,7?/?23,0 kg A 118A . Sub Bass -kaapissa samoja päteviä kahvoja on kaksin kappalein, mutta komeron mitat ovat sitten jo sellaiset, ettei sitä mielellään yksin siirtele. Siistiä soundia Kokeilussa olleen A 112A:n yleissointi on siisti ja mukavan mehukas. polariteetin sovitus, 0°/180° . kytkimellä aktivoitava bassoleikkuri sub bass -sovitukseen, @110 Hz . paino: 31,0 kg Hintaluokat . Suppasessa on vain yksi tuloliityntä, joten stereosetti vaatii käytännössä kaksi A 118A -kaappia . 930 e Lisätiedot: Profitron Puh. 0400 101 220 . aktiivikaiuttimilla ääni ilmoille K oko taajuuskaistan toistaville aktiivikaiuttimille on perinteisen bändi-PA:n lisäksi monenlaista muutakin käyttöä. Niinpä A 112A ja A 115A tarjoavat kumpainenkin kaksi samanaikaisesti käytettävää tuloa. D-luokan vahvistin . 1,5-tuumainen kompressiodriver . D-luokan 2-kanavainen vahvistin (aktiivijako basso/diskanttielementeille) . Toistokaista ulottuu verraten alas bassorekisteriin, mutta pysyy hyvin kontrollissa ja tuo ääneen syvyyttä ja jämäkkää tukevuutta. Diskantti on luonteeltaan selkeä ja hienostunut. toistoalue: 65 / 60 Hz???16 kHz (-3 dB) . 12- tai 15-tuumainen EV-kartioelementti . Kahvoja on vain yksi, mutta siitä saa kyllä tukevan otteen. www.profitron.fi . maksimiäänenpaine: 123 dB SPL . A 112A: n. Näin esimerkiksi taustamusiikkisoittimen rinnalle käyttöön saa vaikka kuulutusmikrofonin, jolloin yksittäinenkin kaappi toimii itsenäisenä pienenä PA-keskuksena. Molemmat kokoäänialueen kaapit palvelevat myös tarvit taes sa lavamonitoreina ja tämä käyttötapa on huomioitu ensinnäkin kotelon muotoilussa (takalaidan viistouksen ansiosta kaappi asettuu kyljelleen 60 asteen kulmaan), sekä taajuustoistossa (kytkimellä aktivoitava bassoleikkuri hillitsee lattiaheijastuksen aiheuttamaa bassokorostusta). Sekä A 112A:n että A 115A:n voidaan nostaa kaiutintelineen nokkaan, ja jos mukana on sub bass -kaappi, voi kolmivarpaisen telineen sijaan käyttää myös suoraa teleskooppisalkoa, jonka alapää ruuvataan sub bass -komeron kanteen kiinni. Järeämpään PA-käyttöön A 112A ja A 115A soveltuvatkin juuri silloin, kun niiden tueksi otetaan A 118A -sub bass -kaapit aivan alimman rekisterin toistamista varten. 800 e . toistoalue: 50???100 Hz (-3 dB)
Tuuli- ja puhallushäiriöissä on nimenomaan kyse juuri ilmamolekyylien kiihtyvyydestä. Keinoturkismateriaali on satunnaisen muotoista, mikä hajottaa ilmapyörteiden energiaa. 56 www.riffi.fi 1/2013 56-58 Turbulenssia.indd 56 23.1.2013 13.10. Yleensä vaikutus on kuitenkin niin vähäinen, että tuuli suojauksella saavutettu etu on olennaisempaa. Monien dynaamisten mikrofonien sisäänrakennettu tuulisuojaus on jo sellaisenaan niin tehokas, ettei erillistä tuulisuojaa välttämättä tarvita. Mitä hyötyä niistä on ja miten ne toimivat? Kapseli suojaan Eri väristen tuulisuojien avulla miksaaja erottaa lavalla tai tv-kuvassa olevat mikrofonit toisistaan. Mikrofonin tehtävä on napata ääntä ja muuttaa se sähköiseksi signaaliksi. Solistimikeistä esimerkiksi Shure SM 58/59 on erittäin hyvin suojattu. Zeppelin Tuulisuoja voidaan rakentaa myös muovi- tai metalliverkosta, jonka päälle pingotetaan kangas, tiheä verkko, tai ohut vaahto Rölli Rycoten suunnittelijat keksivät 1980-luvun lopussa päällystää zeppelin-tuulisuojan pitkäkarvaisella keinoturkiksella, joka parantaa tuulisuojausta ällistyttävällä tavalla. Pesusienityyppinen vaahtomuovi vaimentaa korkeita ääniä, ja huonontaa mikrofonin suuntaavuutta, koska ääni ei pääse lähestymään kapselia niistä suunnista mistä pitäisi. Pesusieni- tai pehmuste vaahtomuovi ei läpäise ääntä yhtä hyvin, sillä siinä on paljon umpinaisia kuplia. Paljas mikrofonikapseli on hyvin herkkä kapistus, joten se on yleensä ympäröity metalliverkolla, joka suojaa kapselia myös mekaanisilta iskuilta. Mikrofonin suuntakuvio vaikuttaa sen tuuli- ja puhallusherkkyyteen. Todellisuudessa aivan kaikki vaahtomuovituulisuojat, myös läpipuhalletut, huonontavat mikrofonin suuntakuviota jonkin verran. läpipuhallettua vaahtomuovia, joka sisältää pieniä kanavia ja mutkittelevia tunneleita, joiden kautta ilma liikkuu tuulisuojan läpi. Windjammer, ?rölli. Mikrofoni joutuu ilmavirtaan myös silloin, kun mikrofonia liikutetaan kädessä tai puomissa. tai ?karva? vaikuttaa samalla tavalla kuin suojan pyöreämuotoisuus, se vähentää turbulensseja edelleen. Joka tapauksessa kaikentyyppiset mikrofonit tarvitsevat jonkinlaista suojausta. Vaahtomuovituulisuoja Mikrofonin mukana tulee yleensä vaahtomuovinen tuulisuoja. Varsinaisen tarkoituksensa lisäksi se on myös tehokas este syljelle ja kosteudelle, jotka ovat mikrofonille pahaksi. torju se! On olemassa tuulisuojia ja puhallussuojia. Pallomikit reagoivat ilmanpaineen muutoksiin, eivätkä ilmamolekyylien kiihtyvyyden muutoksiin, kuten suuntaavat hertat ja kahdeksikot. Suuntaavat mikrofonit ovat arempia tuulelle ja puhalluksille kuin pallosuuntakuvioiset mikrofonit. Kaikkein herkin pyörteileville ilmavirtauksille on nauhamikrofoni, jota voi käyttää oikeastaan vain studiossa. Varsinaisen hyöty äänen lisäksi mikrofoni valitettavasti reagoi muihinkin ilmavirtauksiin; puhalluksiin, tuuleen ja esimerkiksi läheisen oven avaamiseen. Suuntaavissa mikrofoneissa ilmavirta pääsee mikrofonikalvon molemmille puolille, jolloin se ravistaa kalvoa voimakkaasti. Milloin pitäisi käyttää tuulisuojaa ja milloin puhallussuojaa. Turbulenssi TEKSTI: EERO ARO KUVAT: RYCOTE turmelee äänityksen . Eri väristen tuulisuojien avulla live- tai tv-miksaaja voi lisäksi erottaa mikrofonit toisistaan ja ne ovat hauskemman näköisiä kuin mustat ja harmaat tuulisuojat. Tuulisuojien materiaali on ns. Tällainen on esimerkiksi haastattelumikrofoni Electrovoice RE 50
Hyvä mikrofonin tuuli suojakaan ei ole muodoltaan kulmikas, vaan pyöreä. Hyvä tuulisuoja ei muuta puhe- tai lauluääntä, mutta se vaimentaa tehokkaasti tuulenpuuskien energiaa. Kun ilma virtaa kulman tai reunan ympäri, kulman taakse syntyy pyörteitä, eli turbulensseja. Tiheimmän verkon silmäkoko voi olla niin pieni, että vesipisarat eivät läpäise sitä. Tällaisen zeppelin-tyyppisen tuulisuojan perusajatus on, että mikrofonin ympärille pyritään luomaan tyyni ilmavyöhyke. Tuulenpuuskissa ilmamolekyylien nopeus on huomattavasti suurempi kuin ihmisäänen aiheuttaman ilman nopeus, joten niiden muodostama äänikin on kova. Mikrofonia ei pidä ahtaa liian pienen zeppelinsuojan sisään, väliin on jäätävä useita senttimetrejä joka puolelle. Voimakkaat matalataajuiset häiriöäänet on hyvä suodattaa pois heti kättelyssä, jotta ne eivät turhaan hallitse äänitteen dynamiikkaa. Monesti käytetään useita eri tiheyksisiä verkkoja, joiden väliset ilmaraot voivat olla eri suuruisia. Zeppelin-tuuli suojia alettiin käyttää filmiäänityksessä jo 1960-luvulla. Tasainen tuuli tai ilmavirta ei ole äänen kannalta suurin ongelma. Pitkä zeppelin sopii vaikka haulikolle, lyhyille mikrofoneille löytyy samanlaisia suojia omilla mitoilla. muovi kalvo. Mikrofoni eristetään pyörteilevästä ilmamassasta. Ylipäästösuodin vähentää myös mekaanisia käsittelyääniä. Verkko hajottaa isot ja voimakkaat tuulenpuuskat useiksi pieniksi puuskiksi, joiden yksittäinen energia ei sitten enää olekaan yhtä suuri kuin alkuperäisen puuskan, eikä häiriökään ole enää kovin paha. Joillakin valmistajilla on tämäntyyppisestä tuulisuojasta myös kevyempi versio, ns. Ilmiötä kutsutaan diffraktioksi. Tavallisesti ihmisäänestä voi suodattaa pois kaikki alle 60 hertsin taajuudet. Jos mikrofonissa on sisäänrakennettu matalien leikkuri, niin sitä käyttämällä jytinät eivät pääse yliohjaamaan mikserin mikrofonivahvistinta. Ilma liikkuu esineen takana pienissä pyörteissä nopeasti ja kaoottisesti, lähes yhtä voimakkaasti kuin ?tuulen puolella?. Ilmavirta kiertää pyöreämuotoisen suojan rauhallisempana virtana ja turbulensseja syntyy vähemmän. Suurikokoinen tuulisuoja on tehokkaampi kuin pieni. Paljon hankalampia ovat satunnaiset ja yllättävät ilmapyörteet, sekä äkkinäiset tuulenpuuskat. Mutta paljon tehokkaampaa on toki estää puhalluksien ja tuulen aiheuttamat häiriöt jo akustisessa vaiheessa puhallus- ja tuulisuojilla. ilmarako. www.riffi.fi 1/2013 56-58 Turbulenssia.indd 57 57 23.1.2013 13.11. Vasta kun se osuu johonkin esineeseen, kuuluu ääni. blimp. Myös vaahtomuovisuojan ja zeppelinsuojan sa- Sähköinen vaimennus Mikrofonin ja zeppelinsuojan välissä on oltava Puhallusääniä voidaan vähentää sähköisesti myös matalien taajuuksien ylipäästösuotimella, eli alapään leikkurilla. Vaahtomuovisuojassa tämä johtuu siitä, että paksu vaahtomuovikerros vaimentaa tehokkaammin kuin ohut. Juuri ne kuuluvat äänessä matalataajuisina ja voimakkaina paukkuina ja jyminöinä. Kaiuttimien kulmia alettiin pyöristää juuri tämän diffraktion vähentämiseksi, pyöreäkulmainen kaiutin soi puhtaammin. Se on itsekantava, vähän samalla tavalla kuin nykyiset ilmalaivat ovat sikarinmuotoisia il- mapalloja, kun alkuperäisissä 1900-luvun alun Zeppelin-ilmalaivoissa oli alumiininen ristikkorunko. Muoto ja koko Tuulesta ei kuulu ääntä, jos ilmavirta ei osu mihinkään. Zeppelinsuojassa on ratkaisevinta, kuinka leveä rauhallinen ilmavyöhyke jää tuulisuojan ja mikrofonin väliin. Dynaamisissa mikrofoneissa leikkuria ei yleensä ole, mutta kondensaattorimikrofoneissa monesti on
Viritys kiinnitettiin mikkijalkaan roudarinteipillä. Suojan ja mikrofonin väliin on hyvä jättää muutama sentti ilmatilaa samalla tavalla kuin zeppelinsuojassa. Oikeastaan olisi hyvä, että laulajakaan ei olisi aivan kiinni puhallussuojassa, vaan myös suun ja pop-filtterin väliin jäisi ilmatilaa. Renkaan päälle vedettiin sukkahousun lahje ja ylimääräinen kangas leikattiin pois. KUVA: KOENIG & MEYER manaikainen käyttö heikentää zeppelinin tehoa. Haulikkotyyppisten suuntamikrofonien suuntaavuus perustuu pitkään interferenssiputkeen. Koko putken pituudella olevia pieniä aukkoja ei saa tukkia kokonaan, mutta niiden on oltava tuulisuojan peitossa. Kehittyneemmissä tee-seitse-versioissa renkaana on käytetty esimerkiksi ristipistotöiden puukehikkoja. Nykyisin puhallussuojia saa tehdasvalmisteisina, mutta periaate on sama. R i f f i - j u l k a i s u t 23.1.2013 13.11. Puhallussuoja toimii parhaiten, kun se ei ole aivan mikrofonissa kiinni, jotta ilmapyörteet ehtivät vaimentua ennen mikrofoniin saapumista. Monet laulajat kuitenkin etsivät tavallaan tukea puhallussuojasta samalla tavalla kuin mikrofonista ja haluavat pitää u suunsa aivan siinä kiinni. Äänittäminen on taitolaji, tilavaikutelman synnyttäminen taidetta Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ? Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ? Puhelimella: (09) 3475 6380 ? Netistä: www.riffi.fi ? tilauslomake 56-58 Turbulenssia.indd 58 0e 22,7 Silja Suntolan mainio perusteos äänittäjille. ipostut l + ku 0e 20,0 ipostut l + ku Eero Aron syväluotaus tilan ja äänen maailmaan. Tu t u s t u t a r k e m m i n n e t i s s ä : w w w. f i . r i f f i . Jos osa aukoista jää alttiiksi tuulelle, on luvassa jyminää. Puhallussuoja Vaikka tuulisuoja toki toimii yhtä hyvin myös puhallussuojana, niin studiossa ei oikeastaan tarvita sellaista tuulisuojaa, joka vaimentaa kaikista suunnista tulevia ilmavirtoja. Sen sijaan tarvitaan puhallussuojaa, joka vaimentaa laulajan puhallussuoja ei muuta mikrofonin akustisia ominaisuuksia. KUVA: WIN DTECH Pop-filtteri eli suusta lähteviä poksahtavia k-, p- ja t-äänteitä. Alkuperäinen pop-filtteri tehtiin aikoinaan pesulan vaate ripus timen rautalangasta, josta kiepautettiin halkaisijaltaan noin kymmensenttinen rengas. Verkko voi olla kangasta, vaahtomuovia, metalliverkkoa tai vaahtomuovilta näyttävää metalliverkkoa. Suuntakuvio pysyy sellaisena kuin se on ja korkeat äänet eivät vaimennu. Tavallisesti verkkokerroksia on kaksi. Tällaisen puhallussuojan etu on, että se ei muuta mikrofonin akustisia ominaisuuksia millään tavalla. Jos aukot tukitaan, suuntakuvio ei ole enää yhtä kapea. Mikrofonin ja laulajan väliin sijoitettu verkko estää poksahtavien äänteiden ilmavirran etenemisen mikrofoniin saakka
PRO GEAR www.hedcomshop.fi Hedengren yhtiö, puh. (09) 6828 4600, www.hedcom.fi kellokukantie 4, 01300 vantaa | p. 010 830 3800 | www.starlike.? ROCKNET Performance Audio Networks (EN) www.kawai.fi Soitinrakennus, h u o lt o j a k u l j e t u s k o t e l o i d e n va l m i s t u s msonic oy Kiitoradantie 11 01530 Vantaa 010 439 8800 www.msonic.fi A-Designs Audio, ASL, Bricasti, Burl Audio, Chandler Limited, Cloud Microphones, Crane Song, Danfield Audio, Dave Hill Designs, Direct Out, Earthworks, Empirical Labs, Event, Focal Professional, Gem Audio Labs, Great River Electronics, JoeCo, Kush Audio, Latch Lake, Lavry Engineering, Little Labs, Millenia, Mojave Audio, Royer Labs, Signex, Sommercable, Thermionic Culture, TK Audio, Vintagedesign STUDIOLAITTEIDEN VERKKOKAUPPA ON AVOINNA! www.msonic.fi SOITINLAITE-ELEKTRONIIKAN ERIKOISLIIKE PUTKIVAHVISTINKOMPONENTIT, KITARAEFEKTIT, KAIUTINELEMENTIT, KAAPPI JA CASE -TARVIKKEET, VAHVISTINHUOLTO JA KAHVITARJOILU HELSINGINKATU 30, 00530 HELSINKI WWW.URALTONE.COM www.riffi.fi 1/2013 59-61 Palveluhakemisto113.indd 59 59 23.1.2013 17.32. Maahantuonti PALV E L U HAK E M I S T O
09 . 10-18, la 10-15 MUSAMAAILMA kauppa on auki 24 h P www.musamaailma.fi MUSAMAAILMA OUTLET Ohrahuhdantie 2, Hki, Itä-Pakila Puh. (06) 317 0159 www.unisound.fi 60 www.riffi.fi 1/2013 59-61 Palveluhakemisto113.indd 60 23.1.2013 17.32. 09-720 60660 Avoinna ark. 050 592 4085 tai (09) 224 35822 EDUSTAMME VAIN TUOTTEITA JOIDEN LAADUN TAKANA VOIMME SEISTÄ! PA LVEL U HA KEM IS T O H 3DRUMSTICKS by DW H ADMIRA H ALCHEMY H ANTIQUITY by SEYMOUR DUNCAN H ARTBEAT H AUDIX H BIG BENDS H BLACKSTAR H BOGNER CUSTOM SHOP H DR-STRINGS H DTAR H DW H EDWARDS by ESP H EMG H E-PAD H ESP H ESP-LTD H FBT H GT H HOMEBREW ELECTRONICS H AGOP ISTANBUL H MI-AUDIO H ORANGE H PDP by DW H PROCO H REGAL TIP H ROCKBAG H ROCKBASS by WARWICK H SCHALLER H SEYMOUR DUNCAN H SPECTOR H TANGLEWOOD H TECH-21/SANS AMP H TOKAI H VISUAL SOUND H WARWICK MUSAMAAILMA RETAIL H FRYETTE CUSTOM SHOP H Malminkatu 16, Hki, Kamppi Puh. 10-18, la 10-15 SOITTIMET, NUOTIT Pitkäkatu 28?30, VAASA Puh. M u s i i k k i k a u p pa lähelläsi Musiikkilaitteiden ja tarvikkeiden verkkokauppa P. 5627 1240 KITARA- JA VAHVISTINHUOLTO H Avoinna ark. 0400 274 485 Euroopan edullisin äänentoisto- & musiikkiliike www.stpaulssound.fi p
Kysy tarjousta! Palveluhakemisto Palkinnon Lahjoitti Carl Martin ja sen arvo on noin 300 euroa. www.riffi.fi 1/2013 59-61 Palveluhakemisto113.indd 61 61 23.1.2013 17.32. Mahdollinen työaineistoveloitus on 35 e. Riffin ilmoituspalvelu toteuttaa ja tarvittaessa suunnittelee ilmoituksen. Ilmoitustilaa myydään seitsemän numeron paketteina, joten jakso kattaa kätevästi koko vuoden. Puh. HARMAA Draivi-hukassa? Peukuta itsellesi uutta puhtia? - Arvomme helmikuun 28. päivä Riffin facebook-sivuista tykkäävien kesken Carl Martin BassDrive-pedaalin. Käy painamassa nappulaa ja varmista, että nimesi löytyy tykkääjien listalta? laitevuokraus soitinmyynti kuljetuskotelot asennuspalvelut www.viikingmusiikki.fi MÄNNISTÖNKATU 6, KUOPIO Riffin palveluhakemisto on edullinen tapa tavoittaa kaikki musiikkialan asiakkaat. PALV E L U HAK E M I S T O H. (09) 3475 6380 GSM 040 501 2735 Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Tietoa verkosta: www.riffi.fi Moduulimittaiset ilmoitukset pakettina koko vuodeksi (7 numeroa): ? ? ? ? ? 42 42 42 90 90 mm mm mm mm mm × × × × × 12AX7-putkella toimiva BassDrive on arvioitu Riffin käyttötestissä, numerossa 7/2012. 30 mm = 560 e 50 mm = 845 e 100 mm = 1?380 e 30 mm = 845 e 65 mm = 1?695 e Hintoihin lisätään alv 24 %. Hinnat koskevat valmista aineistoa
Takakaiuttimen polariteetti on taajuuden suoraan sivulle. Pientä vaimennusta taaksepäin on sub-kaiuttimessa on kolme 18 tuumaista havaittavissa, mutta vain pari desibeliä, elementtiä. Näin jälkikäteen tarkasteltuna aina hävettää, että miksi minä en tuota tajunnut ja edes se ei lohduta, että ei moni muukaan oivaltanut. Olin jo hieman tuskastunut keksimään uusia juttuja tästä aiheesta, mutta heti kun olin luvannut jättää asian rauhaan, alkoi juttuaihioita pyöriä päässäni. Samalla huomasin ammottavan aukon artikkelisarjassani ja nyt se sitten paikataan. 1. Matalien taajuuksien suuntaavuus on puhuttanut meitä äänen ammattilaisia ikuisesti. 3,4 metriä on mikrofonien yhteydestä ja ne on tuotu tasan puolet kaikissa kuvissa esitetystä muutaman viuime vuoden aikana sub- 50 hertsistä ja kaiuttimet kumoavat tämän kaiuttimiin. Kaksi eteen ja yksi taakse kuten kuvasta 1. Saarinen selvittää Matalille taajuuksille suuntaa L upauksistani huolimatta aloitan vuoden vielä taajuuk sien ja kaiuttimien kimpussa. Vaimentuma suoraan taakse on jo lähes pallo. Tässä Q-sub. näkyy. tekemään hallittua suuntaavuutta. 4. 5. 6. J-subissa on valittavissa myös toinen Kahdella sub-kaiuttimella on jo jännää: Kuvassa 6. on d&b J-sub cardioid-suunta varustettu sub-kaiutin on suuntakuvioltaan sub-kaiutin d&b B2 vaimenee taakse jo kuvilla. Vasta jonkin aikaa meille on annettu työkaluja käyttöön matalien taajuuksien suuntaavuuden hallintaan. Kuva 5. näkyy miten 2 × 18-tuumainen Kuvassa 3. piirtyvä, 6,8 metriin kasvatettu suuntakuvio, hypercardioid, joka näkyy asetan kaksi perinteistä Q-sub kaiutinta etäisyys kahden sub-kaiuttimen välillä kuvassa 4. vierekkäin 3,4 metriä toisistaan ja hupsista tuottaa jo modernia taidetta. Nämä suuntakuviot ovat kaikki tuttuja meillä on kasi-suuntakuvio. Eikä taida ymmärtää ihan 2. 3. Yksittäinen yhdellä kaiutinelementillä Kuvassa 2. kertoo käännetty ja tähän takakaiuttimeen on lisätty asian erittäin selkeästi. äänen saapumisen verran sähköistä viivettä. 62 www.riffi.fi 1/2013 62-63 Saarinen113.indd 62 22.1.2013 14.36. Esimerkkikaiutin on d&b lähes 6 desibeliä. parinkymmenen desibelin luokkaa
Nämä mitat ja ajat ovat vastaavasti oktaavia ylempää 100 hertsin koko aallonpituus. Näiden kahden mitan väliin mahtuu monta muuta astelukua. Ensi numerossa tehdään. 62-63 Saarinen113.indd 63 22.1.2013 14.36. vieläkään. Left- ja right- 50 hertsin taajuudella. suppaset ovat toisistaan 17 metriä ja kuva 8. kertoo korutonta kertomaansa. Kokonainen aallonpituus on asteina 360. Aikana 50 hertsiä on 20 millisekuntia. Puolet asteista eli 180 on mittana 3,4 metriä ja aikana 10 ms. Kokonaisen aallonpituuden jälkeen alkaa seuraava aallonpituus ja sen täytyttyä on asteita kertynyt 720. näyttää miten käy, kun kaiutinten Okei nyt jo lopetetaan ja kurkataan lopuksi etäisyys on 1,5 kertaa aallonpituus, edelleen tyypillinen festari asetelma. Kumoutumiset lisääntyvät, joskin onneksi vaimenevat. Mutta jotain pitäisi tehdä. Kaiutintehtailijat ovat onneksi heränneet asian merkitykseen ja hakeneet aktiivisesti ratkaisuja matalien taajuuksien suuntaavuuden hallintaan. Käytetään esimerkissä yhtä ainoata taajuutta havainnollistamaan ilmiötä. Taajuus olkoon 50 hertsiä, se on sopivan matala ja pitkä taajuus. Näitä vaiheen kierroksia kertyy ja kertyy. 7. 8. Kuva 7. Aallolle kertyy mittaa noin 6,8 metriä. Tämä matka vastaa taajuuden koko aallonpituutta
Oman soiton harjoittelua varten jokaisesta kappaleesta on mukana myös pelkkä säestysosuus eli ns. klassikkoteos antaa vankan pohjan blues- ja rock-kitaroinnille Rhythm & Blues Workshop . soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Tutustu sisältöön lähemmin: www.rif fi.fi 64-65 Muusikkona113.indd 64 23.1.2013 17.14. Mukana pidempiä versioita CGWS II:lla olevista kappaleista sekä viisi sellaista biisiä, joita oppikirjassa ei ole. Suositushinta 14,65 e Luova studiotyö . sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä Flam Out . Kirja soveltuu myös sellaisille soittajille joiden nuotinlukutaito on jäänyt vähemmälle harjoitukselle. äänittävän perusopas luo valmiudet studiohommiin Suomalainen kitara 2000-luvulla . kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun Groove In . play along -versio. Kaikki harjoitukset ja etydit on kirjoitettu nuottien lisäksi tabulatuureina, ja käytännöllisten sormitusten löytämistä helpottamassa mukana on myös otelautadiagrammeja. Perustiedot kitaransoitosta ja kohtuullisen hyvä soittotaito ovat kuitenkin tarpeen kirjan opiskelussa. Suositushinta 35,30 e Just Pickin? Jarmo Hynnisen tuore soololevy tarjoaa 12 kappaleen annoksen kantrikitaraa parhaimmillaan. kun pentatonisesta ei voi enää ottaa, lainataan jazzista? Rytmi Elää . tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena? Rokkibändin ABC . RUMPALEILLE Riffi-julkaisut löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Ja Kitara Komppaa Pitkän uran tehneen kitaristi Heikki Markkulan oivallinen DVD:n ja kirjan uunituore yhdistelmäpaketti opastaa sormi sormelta yleisimmät sointuotteet ja näyttää lyönti lyönniltä miten akustisella kitaralla kompataan nuotiolaulut ja poppiveisut. Loistava tapa aloittaa säestyspuuhat kitaralla! Suositushinta 26,75 e Brazil . näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille? MUUT Kirjan 13 kitaralle sävellettyä instrumentaalikappaletta on soitettu malliksi pakettiin kuuluvalle CD-levylle. syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen KITARISTEILLE Country Guitar Workshop II Ansioituneen kitaristi-pedagogi Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi aikanaan kiitosta jopa country-musiikin synnyinsijoilla, Amerikassa. Jatko-osa vie nyt vieläkin syvemmälle country-kitaroinnin maailmaan ja soittimen tekniseen hallintaan. Country Guitar Workshop II on kuitenkin täysin itsenäinen kirja, jonka opiskelu ei vaadi ykkösosan läpikäymistä, vaan se sopii myös ensikosketukseksi aihepiiriin. Blues Station . rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun Tilaääni
Oppia ikä kaikki? Mikään ei kuitenkaan vedä vertoja viime syksyn Hurrikaani ?Frankenstorm. Huomasin olevani näitten kokemusten jälkeen taas oikeastaan en tistä kovempi ja määrätietoisempi selviytymään. Vanha amerikkalainen sanonta: kaikki mikä ei tapa, vahvistaa sinua, konkretisoituu. Terveisin New Yorkista, Kari Antila www.riffi.fi 1/2013 64-65 Muusikkona113.indd 65 65 23.1.2013 17.14. Päätin lähteä kat somaan tuhoja jalkaisin. No pari päivää ennen lähtöä peruttiin kaikki festivaalimme ja keikkamme tuon sikainfluenssan takia. ei tosiaan ihan helppoa. Myrskyn jälkipyykin selvittely kesti viikkoja ja jul kiset kulkuneuvot kuten maanalainen olivat poissa pelistä pitkään. Pahaksi onneksi minun oli muutettava myös juuri noina päivinä Harlemista uuteen huoneistoon Brooklyniin noin 15 kilometrin päähän. Aamulla nähdään miten on käynyt. Päivän valjetessa sitten kuitenkin heräsin ja tuulikin oli hitusen laantunut. usn t Muusikkona maailmalla Jazzia ?Frankenstormin? silmässä S uomessa luonnonvoimat aiheuttavat harvem min muusikoille valtavia ongelmia. Seuraavaksi oli todella lähdettävä ostamaan ruokaa ja juomaa syötäväksi ja kynttilöitä sähkökatkon varalle. Ei tässä enää muuta voi tehdä kuin yrit tää nukahtaa kohtalon uomaan. Mitään korvausta ei mene tetyistä keikoista saatu ja yhtäkkiä sitten oltiinkin kolmen viikon palkattomalla lomalla. Mieleeni tu lee lähinnä vain muutama Lapin kiertue vuosien takaa, jolloin muistan pariin otteeseen todella pa lelleeni Mercedes Benz 508:n jääkylmässä ohjaa mossa. Tuolloin minulla nimittäin oli buukattu na kolmen viikon kiertue Meksikossa, aikaan jolloin influenssa sai alkunsa. Rukoilin tosiaan, että lasit kestäisivät ja että täältä pääsisi jossain vaiheessa hengissä takaisin Eurooppaan. Minkä p?.leen ta kia piti juuri nyt tulla tänne New Yorkiin. Konkreetti seksi nuo puheet muuttuivat pari päivää ennen, kun yhtäkkiä lopetettiin koko New Yorkin maan alaisen liikennöinti sekä junaliikenne. Ulkona alkoi olla tosiaan vaarallisen näköistä liikkua. Tuntien kuluessa ikkunoiden helinä ja pauke alkoi olla sitä luokkaa, että aloin olla melko varma, että lasit paukahtavat rikki melko pian. Sekä muutama todellinen dieselmoottorin käynnistysongelma yli 30 asteen pakkasilla. Ulkomailla musisoidessa on näihin luonnon ongelmiinkin tullut vähän uudenlaista perspektiiviä, ja mieleeni muistuu heti vuoden 2009 sikainfluens sa-epidemia. Taksiliiken ne pätki bensapulan ja outojen rajoitusten takia ja näin ollen minun oli käveltävä käytännössä kahtena päivänä jalkaisin tuo edestakainen, yhteensä 30 kilometrin matka 25-kiloinen reppu selässäni. Muusikon työ ajaa kummallisiin tilanteisiin ja selviytyminen New Yorkissa jazz-muusikkona ky syy luonnetta monella tapaa. Käytännös sä olin motissa Harlemissa. Yritäpä tuossa sitten jatkaa jazz-jammai luja. Sandyn aiheuttamille kokemuksille. Olin juuri selvinnyt ensimmäisestä kuukaudesta New Yorkissa, tuossa jazzin mekassa, ja löytänyt tieni pikkuhiljaa esiintymislavoille, kun ihmiset alkoi vat puhua tulevasta myrskyn uhasta. Kaupun gissa riittää haasteita selviytymiseen muutenkin ja nyt vielä saa tämän Hurrikaaninkin niskaan ja katsotaan että kestääkö kantti vai ei? Ulkona lenteli ilmassa jo kaikenlaista roskako rista pienempää tavaraa ja isoista puista irtoili miltei reiden paksuisia oksia, joista osa jatkoi holtitonta lentoa tuulen mukana: kestäkää ikkunalasit, kes täkää! Tuuli vinkui ja helisytteli ikkunoita koko yön ja päätin ottaa tiukan paukun Jack Danielsia ja painua pehkuihin. Monissa elintar vikekaupoissa oli jo satametrisiä jonoja puodin edessä kadulla ja ihmisten huolestuneet puheet kertoivat hurrikaanin olevan lähellä? No, lopulta sain hankittua kaiken tarvittavan ja siirryin sisätiloihin odottelemaan ?maailman lopun? myrskyä. Ilta alkoi pimetä ja soittelin yksin stank kuja huoneessani Harlemissa. Tuuli ulkona yltyi yl tymistään ja ikkunasta näin tavaroiden lentelevän kadulla tuulen mukana. Laitoin kita ran sivuun ja kädet ristiin. Internet oli pois, sähköt pätkivät vielä, julkinen liikenne lentokenttineen oli suljettu, valtavia puunrunkoja oli kaatunut autojen päälle, koko Manhattanin eteläpuolisko oli pime änä ja näytti täysin apokalyptiselta ilman sähköä. Greenwich Villagen alueen jazz-klubit olivat suljet tuina useita päiviä ja koko alue kuin aavekaupunki pimeällä
Tai youtubeasioissa googlatkaa ?Jacob Povolotski?, ?u2bviews application?, ?vagex?, ?fiverr. com. Fiverr.com:lla oli oikein bannerikin: ?15 000 YouTube views = $5?. ??? Mutta . kanssaan ?kiihkeään tanssiin?, ehkä antoi jopa ?syntisen suudelmankin. Että suunnitellaan asia vimpan päälle: otetaan nätti teinityttö, luodaan sille alkuun avittava ura, tehdään siitä ?pahis?, pannaan se ?päihdehoitoon?, ajatetaan sillä kolareita . kertoo kuitenkin, että jossakin vaiheessa on menty guerrillakahva edellä. Raha tulee rahan luokse, yksinkertainen oravanpyörä, johon vain täytyy päästä sisälle tavalla tai toisella. Jotkut osaavat biisinteon ja tuottamisen, toiset esittämisen, kolmansilla on ihan muut aseet. useimmat bottijekut ovat jo jonkin aikaa olleet mainstreamia, ja googletettu puhki. Samoin listasijoituksia hioneet blackhat-jobbarit, joista osan huhuttiin olleen kovastikin lähellä viihde yhtiöitä. Hmm. iso mutta . Tulee ihan mieleen huumori- ja suomiräpin alkuajat, sekä eurodance villitys 1990-luvun puolivälistä: ?Bomdigidigidigibomdigibom. Useimmat likettäjä/ katsoja/followermyyjät haluavat kuitenkin pysyä varjoissa, ja heidät saattaa tavoittaa vain jonkun tietyn saitin kautta. ??? Julkisuus luo julkisuutta. Sattuipa niin, että liiketoimintaa ja prosessejaan alati tehostava Google päräytti YouTubepalvelussaan keinotekoisesti boostatut katsojaluvut ruotuun. Googleromahdus selitettiin lopulta parhain päin. tapahtunut katsojalukujen ?oikaisu. tai ?Memetor.com?. Eipä harmita Korean poikaa / botti kun klikkaa saa poppi vaan loikaa / pannaan jalalla koreasti / nauretaan koko matka pankkiin asti.? 66 www.riffi.fi 1/2013 66-67 Alanko113.indd 66 22.1.2013 14.38. Väärin kirjoitettu tatuointi. Kukaan ei sakota eikä laita linnaan, mutta siinä menettää hankitut katsojat, ja sitä myöten bottaukseen sijoitetut rahat. Taannoin kotimaan dj-skenessä kohistiin joidenkin tahojen hankittua followereita yllin kyllin, ja jotenkin sekin totuus paljastui . ei, se on vain typeryyttä. ??? Hetkinen. Eräässä kolumnissani sivusin iTunesfeikkiostoja, ja edelleen olisi kiva tietää totuus myyntilukemista. Eräs 16-vuotias henkilö väitti tehneensä 60?000 taalaa luomalla feikkikatselukertoja. Alangon päiväkirja ?Your bots are belong to us? L on sarja tosikertomuksia, jossa monenlaisiin musiikki-, peli- ja IT-projekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/ äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. oppuvuodesta saapui sittenkin maailmanloppu eräille. voi miten noloa on se. Eräät mustahattuiset ?alan heput. syvä peite, rikosromaaneista tuttujen soluttautujien poppisversio. äkkiäkös tuon auto matisoi. Useat monikansallisten hallussa olleet YouTube-kanavat saivat toden teolla selkäänsä. joista ei tosin ole himmenevää uraa pelastamaan. Väliaikaisesti tavoitettu promovipu auttoi, mutta paljonko maksaa, kun fanit huomaavat lukujen yllättäen romahtaneen. Sanottiin, että jotkut artistivideot siirrettiin osaksi Vevo-palvelua (jonka omistavat Universal, Sony, Abu Dhabi Media Company sekä E1 Entertainment). Hassusti ?vahingossa. Hermonsa menettäneiden joukossa on aina ylimmän tason trendisettereitä, joiden mielipide on kallis, ja joiden bloggaaminen tai diggailu voi siivittää kenen tahansa uraa. pitävät pienimuotoisia maksullisia seminaareja ympäri maail man viihdeyhtiöitä ja konttoreita, eikä moisessa yrittämisessä ole tietenkään mitään pahaa: aseen kuvan näyttäminen ei ole rikos. vain, jotta saadaan leffastudiolle lopulta oiva ?kaiken kokenut, myöhäiskeski-iässä kukoistava aikuistähti?? Vaikea uskoa, scifihömppäähän tuo lienee. Valitettavasti joidenkin mielestä juttu on juuri näin: että studio ei halua taas yhtä juliarobertsia vaan naispuolisen robertdowneyjuniorin. ??? Artisti-imago on toki muokattavissa juorujutuilla, mutta tyhjiä kattiloita on turha kolisuttaa. Jospa Lindsay Lohanin känni-imago onkin vain ns. Ne ovat mennyttä kalua. Lisäksi niiden käytöstä voi jäädä kiinni, jäljet eivät ole tyystin piilossa: miksipä muutenkaan view count -remonttiin olisi ryhdytty. Väittävät käyttävänsä oikeita ihmisiä bottien sijaan. Joitakin asia ei kiinnosta senttiäkään, mutta joukossa on aina riitapukareita, joiden äänekkään hermokärvähdyksen aaltoilu läiskyy jätehyökynä levylafkojen omille rannoille. suoraan suulle typyn kyynelehtiessä. Nykyään vaaditaan jo vähän enemmän: kotipornopätkä, salasuhde, kännikolari ja pako. Kun 1950/60-lukujen vaihteessa ei vielä kärsitty viihdeähkystä, megastaran ja sydäntensärkijän maineeseen riitti maksettu ammatti- laiskirkujateinityttö, johon stara ?kiinnitti huomionsa? kesken keikan ja pyysi ?mielenjohteesta. Jos siis haluat te Facebook- ja Twitter-seuraajia, kääntykää YouLikeHits-, ViralSocial- tai AddMeFast-palvelun puoleen. Onko fanin tuntema kummastus, häpeäkin, kallista. Jos substanssia ei ole kuin nimeksi, alkaa tempoileva feidaus pois, ja feidauksen aikana saadaan aina ne parhaat lööpit . Näillä on taisteltu populäärikulttuurin aamunkoitosta asti. Tuon pyhän kolminaisuuden täsmäaseet vain ovat hieman kehittyneet. Vaatimattomallakin toimisto setillä lukemia pystyi hölmöttämään helposti, sillä eihän uudelle katsojalle vaadittu muuta kuin uusi IP-osoite, puhtaat cookiet ja. Tai tuhota sen. ??? Toivon hartaasti, että Psy:n Gangnam Style on vain aasialaishakkereiden kosto länsimaille; vanttera pöhökki jumppaa ja läppäri soi
LAATUÄÄNTÄ VISUAALISESTI Kaikkia Roland M-200i V-Mixerin parametreja voi ohjata visuaalisesti iPadilta, mikä tekee miksaamisesta miellyttävää ja tehokasta. Mikseri toimii täydellisesti myös ilman iPad-ohjausta, joten työskentelytapa on vapaasti valittavissa tilanteen ja fiiliksen mukaan. ? ? ? ? ? ? ? 32 kanavaa, 17 moottoroitua liukua 24 sisääntuloa ja 12 analogilähtöä + AES/EBU 4 efektiä ja 4 graafista 31-alueen eq:ta 8 AUX-lähtöä, 4 matriisilähtöä ja 8 DCA-ryhmää REAC-lavarasialla laajennettavissa jopa 64x54 kanavaan Langaton ja langallinen iPad-kontrolli (kumpikin yhtä aikaa) Tallennus USB-muistitikulle tai optiona moniraitatallennus HINTALUOKKA 3500 EUROA www.rolandsystemsgroup.fi SYVENNY SOITTOON, EI VALIKOIHIN VR-09 haastaa tuplasti kalliimmat kilpailijansa tinkimättömällä suorituskyvyllä. ? ? ? ? ? ? ? Uusittu Virtual Tone Wheel ?urkuosa Twin Rotary-simulaattorilla 9 drawbar-liukua , ADR- ja resonanssisäätimet, yms. Jupiter-analogimallinnus Nopea Quick Firing ?urkukoskettimisto 7 samanaikaista efektiä (yli 25 efektin kirjasto) Langaton iPad-editori urku- ja syntikkaosalle Paino vain 5,5kg HINTALUOKKA ALLE 1000 EUROA 66-67 Alanko113.indd 67 www.roland.fi 21.1.2013 9.44
And right from the start we?ve been doing it with sustainable materials and the technical innovations that take Genelec far beyond the ordinary. www.genelec.com 68 Takakansi113.indd 68 21.1.2013 9.45. We still do everything under one roof in Finland . And then something remarkable comes along For 35 years we?ve been making loudspeakers that have consistently set the standard for the purest, most accurate sound out there. from the drawing board to the final package, each speaker is carefully handcrafted with unmatched attention to detail