Riffi 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk Costello Hautamäki, Popeda måla Duve aste! från tina in tulik Kris nskan e tun Sv uusi TYLER VARIAX JTV-59US kelpo kitara, etevä elektroniikka. MYÖTÄVAIHE, VAIHE-ERO, VASTAVAIHE haittaaks se? "Ainakaan vielä ei voida miettiä eläkettä, kun Rolling Stones, Chuck Berry ja Jerry Lee Lewis soittavat keikkoja." Nro 2/2012 Hinta 8,85 E 17
Legendaarinen Electro-Voice nyt kaikkien ulottuvilla! Raskaansarjan suorituskykyä kevyessä paketissa! · EV ZxA1 (8,6 kg) ja EV ZxA1-sub (20,8 kg) tarjoavat raskaansarjan suorituskykyä pienikokoisessa, kevyessä ja kestävässä paketissa. · EV:n omat erikoisvalmisteiset huipputehokkaat kaiutinelementit. · Aktiivi- ja passiivimallit. alv Tutustu tuotteeseen lähemmin: www.electrovoice.com/zxa1/ Tutustu tuotteeseen lähemmin: www.electrovoice.com/livex/ Tuo ammattitason laadun uuteen hintaluokkaan! · Electro Voice:n vuosien kokemus maailman suurimpien live-tapahtumien äänentoistosta on nyt hyödynnetty Live X kehitystyössä: viimeisintä teknologiaa edustavat kaiutinkomponentit, kestävät ja kevyet kaiutinkotelot, luokassaan paras äänenpaineen tuotto ja taajuustoisto, tyylikäs muotoilu jne. · Selkeä ja helppokäyttöinen. alv tehdastakuu: Aktiivikaiuttimet 3 v Passiivikaiuttimet 5 v Löydät meidät myös Facebookista ja Twitteristä & Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki www.hedcom.fi. · Tehokkat D-luokan vahvistimet (ZxA1 800 W ja ZxA1-sub 700 W todellista wattia) sisäänrakennettuna, 126 dB maksimi äänenpaine. · Uusi Electro Voice Live X -sarja, luotu vaativaan live-käyttöön. Suositushinnat alkaen 380,- sis. Suositushinnat alkaen 639,- sis
s o u n d to o l s. Voit myös laulaa lempibiisiesi mukana Vocal Cancel -toiminnon poistaessa kappaleesta alkuperäisen lauluraidan. VoiceLive Play VoiceLive Play GTX Listahittien laulusoundit yhdellä painalluksella! TC'n uudet lauluefektit VoiceLive Play ja VoiceLive Play GTX Kaikki kuumimmat studiotason vokaaliefektit keikoille, kotiin tai karaokeen! VoiceLive Play tunnistaa myös kappaleen sävellajin joko siihen kytketystä mp3-soittimesta tai käyttäen sisäänrakennettuja mikrofoneja. fi. fi · w w w. Se tarjoaa täydellisen vokaaliprosessoinnin kuin sininen veljensäkin sekä lisäksi myös kitaravahvistinmallinnuksen ja palkintoja voittaneita efektejä. VoiceLive Touch VoiceLive Rack VoiceTone Singles VoiceLive 2 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 10-18 S o undtools O y · Teo l l i su u s k at u 2 1, 00 510 H e l sink i · puh. 029 080 0830 · soundtools@soun d to ol s. Saamansa äänimateriaalin perusteella se luo kappaleeseen sopivat lauluharmoniat ja tarvittaessa tekee myös lauluusi vireenkorjauksen. VoiceLive Play GTX on unelmatyökalu laulaville kitaristeille
Sen oman tämä: mitä itse voin soittajana tuoda yhteiseen pöytään jotta pidot paranevat. Edellistä 4 www.riffi.fi 2/2012. Kopioimalla oppii valmiita vastauksia jo ratkaistuihin kysymyksiin. Vaikka musiikki ei suorastaan potisikaan rytmiikan anemiaa, löytyy usein melko helposti paikkoja joissa voi tukea groovea shakerilla, antaa paikallisesti lisäväriä triangelilla, tihentää rytmikudosta käsirummuilla ja niin pois päin. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja K opioiminen ja nuotintaminen ovat siitä armottomia lajeja, että niissä ollaan joko oikeassa tai väärässä. Toisinaan oikean ja väärän erotteluun tarvitaan huomattavan valistunut korva, tai vertailukohteeksi kunnolla nuotinnettu alkuperäisteos, mutta kun mittapuuna on kerran jo toteutettu musiikki, voidaan aina punnita alkuperäisen ja siitä toisinnetun samankaltaisuutta tai poikkeavuutta. lempeämpi tai armollisempi tapa on kuvitella itsensä vierailevaksi jäseneksi orkesteriin, ja ryhtyä soittamaan V almista musiikkia voi käyttää muillakin tavoilla hyödyksi oman soiton kehittämisessä. rensselit kuin idolilla on, koetetaan kopioida soittotapaa ja soundia, frisyyristä ja pukeutumisesta puhumattakaan. Joten kysytäänkin seuraavaksi, millainen onkaan bassolinja, millainen harmonia. Hankitaan samanlaiset mukana. Musiikin analyysinä prosessi ei ole yhtä syvällinen kuin jonkin teoksen partituurin nuotintaminen soivasta materiaalista, mutta se kehittää silti tehokkaasti musiikin tajua ja auttaa hahmottamaan oman soiton paikkaa kokonaisuus huomioiden. Niin paljon kysymyksiä, joihin voi kaivaa vastauksia ja kokea löytöretkeilijän riemua, joskin toisinaan myös pettymyksiä... T K un ennakkoluulottomasti selaa levyvalikoimaansa (tai spotify / mitä nyt hyvänsä -listaansa) ja vaihtelee sopivasti kokoonpanoja ja tyylilajeja, ja koettaa sitten uida sulavasti mukaan, niin siinä tutustuu ihan huomaamattaan niin erilaisiin rytmisiin fraseerauksiin kuin soundimaailmoihinkin. Havainnollisin esimerkki löytynee lyömäsoitinpuolelta: loppujen lopuksi aika harvalla levyllä on settirumpalin rinnalla merkittävää määrää perkussioita. Toisen soittotyylin tutkiminen ja jäljittely onkin erinomainen tapa ottaa haltuun asia tiettyyn rajaan saakka siinä oppii kyllä toistamaan esikuvansa soittoa, mutta vain niin pitkälle kuin malli on jo olemassa. Suosittelen. PÄÄTOIMITTAJALTA Kopioi, nuotinna, täydennä... S oiton harjoittelussa esikuvilla on ainakin yhtä oleellinen asema kuin urheilussa. Oman roolin luominen itsessään jo valmiiseen kokonaisuuteen haastaakin soittajan monipuolisesti, omaa soundinäkemystä myöten. Eräänlaista taustojen tutkimusta joka syventää ja laajentaa perspektiiviä. idolin soittaman soolon selvittäminen on alku, josta voi jatkaa vielä paljon pitemmälle: mitä idoli soittikaan ennen sooloja ja sen jälkeen. Ydinkysymyksenä on silloin oinen yleisesti suositeltu tapa avartaa ymmärrystä musiikkiin on nuotintaa valmiita teoksia. Soitto valmiin musiikin mukana ei myöskään korvaa harjoittelua metronomin kanssa, mutta se voi olla virkistävä tapa monipuolistaa harjoittelua ulkoiseen pulssiin sidottua rytmiikkaa hiottaessa. Sen jälkeen tarkastelua kannattaa laajentaa yhden soittajan osuudesta koko bändiin, sillä harvoin solistinen osuus kantaa itse itseään, useammin se ottaa tuen itselleen komppiryhmän soitosta. Ne pätevät siinä ympäristössä johon ne on alunperin soitettu, mutta jos sitten vastaan tulee kappale, sointukierto tai muu tilanne jollaista ei esikuvan ohjelmistoon kuulu, jää kopioija koko lailla tyhjän päälle. Vanha viisaus kuuluukin, että idolin rinnalle nousemiseen ei riitä suora kopiointi, vaan sen lisäksi pitää selvittää miten ja millaista musiikkia idolin omat esikuvat ovat tehneet. Aivan yhtälailla vaikkapa kitaristi voi lähestyä valmista soivaa kokonaisuutta pohtimalla, luodako uusi rytminen elementti sopivalla nakutuksella, tuplatako jonkin soittimen jo soittama linja vahvistukseksi tai sävyä antamaan tuossa kohden, ja vastatako sitten seuravassa osassa jonkun toisen soittimen kutsuhuutoihin, säveltääkö kokonaan uusi obligato kohtaan jossa tuntuisi olevan sille luonteva kolo ja niin edelleen. Ei siis laiteta musiikkia soimaan ja luritella siihen päälle "hana auki ja antaa mielen viedä" -periaatteella vaan paljon tavoitteellisemmin ja järjestäytyneemmin. Minkälaisia vuoropuheluita eri soitinten välillä kappaleessa on, löytyykö kysymyksiä vastauksineen, tai kuljetetaanko yhteisiä kulkuja stemmoina, unisonossa, viestinä vuoronperään soittajalta toiselle. Puuhaan voi asennoitua eräänlaisena jamituokiona, koesoittona tai tuurauskeikkana ilman harjoituksia musiikki on ehkä uutta, ehkä tuttua, eikä lappujakaan ole vaan intuitiolla mennään. Etsimällä tapoja, joilla oma soitin ja oma soitto voisivat tukea jo olemassa olevaa ja parhaillaan soivaa musiikkia, ja tuoda siihen lisää jotain hyvää
Beta-mikrofonit johtavien ääniammattilaisten valinta signaalien poimintaan haastavissa akustisissa ympäristöissä. *) Beta 98AMP/C, Beta 91A BETA 91A BETA 98AD/C BETA 181 BETA 52A BETA 56A Europe, Middle East, Africa: Shure Europe GmbH, Wannenäckerstr. Uusi mikrofonipidike tekee kiinnityksestä helppoa, nopeaa ja turvallista. Testaa ja hämmästy. Mallien äänenkuva on hiottu äärimmilleen ja varusteena integroitu etuvahvistin* helppoa sijoitusta ajatellen. Beta 91A Levymikrofoni rumpukäyttöön Beta 98AD/C Minikokoinen rumpumikrofoni Beta 181 Modulaarinen instrumenttimikrofoni TARKKA JA HIOTTU AMMATTISOUNDI Esittelyssä Beta Series -lyömäsoitinmikrofonit. Beta 98AMP/C Minikokoinen kondensaattori lyömäsoitinmikrofoni varustettuna sisäisellä etuvahvistimella ja A75M-yleispidikkeellä. 28, 74078 Heilbronn, Germany Phone: 49-7131-7214-0 Fax: 49-7131-7214-14 Email: info@shure.de Mankkaantie 32 United States, Canada, Latin America, Caribbean: Shure Incorporated, Phone: 1-847-600-2000 US Fax: 1-847-600-1212 Int`l Fax: 1-847-600-6446 02180 Espoo Asia, Pacific: www.noretron.fi Shure Asia Limited, Phone: 852-2893-4290 Fax: 852-2893-4055 myynti Shure-jälleenmyyjät kautta maan www.shure.com www.shure.eu infoaudio@noretron.fi
s. 24 LUKUPALAT 30 Ajankohtaisia poimintoja · Uteliaan kitaristin aarrekartta The Complete Book of Alternate Tunings 31 Tuoteuutiset NAMM-messuilta koottua ja hiukan muutakin... s. 14 HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Costello Hautamäki rokkikitaristi 14 Esirippu ylös! huipputekniikan ensi-ilta 18 Henry Salo ja HOS Guitars kitaroita maaseudun rauhassa 20 Valokiilassa bändi! Osa 5 Tyylikkäästi tulevaisuuteen 24 Livestudio @ M.A.R.S. tekemisen mallia Seinäjoella 26 Djangon kylä Festival Django Reinhardt s. 26 6 www.riffi.fi 2/2012
Riffi ilmestyy vuonna 2012 seitsemän kertaa. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Irtonumeron hinta on 8,85 e. s. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. 46 GRANDE FINALE 59 Myötävaihe, vaihe-ero, vastavaihe haittaaks se? 62 Saarinen selvittää Koherenssi kertoo mittauksen luotettavuudesta 65 Muusikkona maailmalla Svengaako vai ei. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Eero Aro Petri Alanko Kari Antila Jarmo Hynninen Riku Karvonen Misha Koivunen Timo Koskinen Jarmo Lehtelä Tommi Saarela Ari Saari Reima Saarinen Antti Jussi Savolainen Kirsi Suunta Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 40 46 Rivera RockCrusher these go to eleven... 48 Keith McMillen SoftStep kekseliäs ohjain kekseliäälle ohjastajalle 50 Zynaptiq PitchMap viritystä ja säätöä 52 Soundcraft Si24 Compact värit opastavat miksaajaa 54 Midas Venice Firewire keikkamikseristä studiolaitteeksi s. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut. 38 Pearl Legend herrasmiehen helmi! 40 James Tyler Variax JTV-59US Custom Shop vireessä kuin vireessä! 44 Visual Sound Dual Tap Delay analoginen digitaalinen s. tovi rytmin syövereissä 66 Alangon päiväkirja s. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). 36 KÄYTTÖTESTIT 36 Gen 16 AE-symbaalit sähköt pelteihin YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 55,30 e ja määräaikaisena 65,50 e. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. 54 Listasijoitus totuus Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · Svenskanin valo ja kuva · Suomalaiset Django-festivaalilla · Pearl Legend: "Tule hyvä setti!" · Zildjian toi sähköt symbaaleihin · NAMM-messujen erikoisraportti Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 2/2012 7. Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,85 e + postikulut
Hyvä kuitenkin, että aikanaan tuli tehtyä paljon hommia, koska niitä hittibiisejä soitetaan vieläkin ja keikoilla käydään niiden voimalla. Hautamäellä ei kuitenkaan tule olemaan tekemisen puutetta bändihommien ulkopuolella. M enneenä vuonna, Popedalle tyypilliseen tyyliin, keikkojen määrä lähestyi mukavasti sataa. Näistä voi kertyä vielä kymmenisen ekstrakeikkaa. Ikkunasta näkyi yltyvä lumituisku, mikä onkin yksi hyvä peruste bändin jo viitisentoista jatkuneelle käytännölle pitää kuukausien keikka taukoa talvella kovimpien pyryjen ja pakkasten aikaan. 1980-luvulla vielä koitettiin tehdä levy per vuosi ja tekemiset rytmitettiin se mukaan, mutta ei enää nykyään. Mustajärvi ei kai koskaan ole tehnyt sanoitusta ensin, johon pitää kirjoittaa biisi, mies määritteli. Lisää kysyntää tuli loppuvuodesta ilmestyneen bändin 19. Parissa viikossa se myi kultalevyyn oikeuttavan määrän. studioalbumin, Voitto, ansiosta. Levyn kolmestatoista uudesta kap- paleesta tusina on Hautamäen sävellyksiä. Ohjelmatoimiston kanssa on sovittu, että vuodelle myydään ennakkoon 85 keikkaa, Hautamäki selitti. Popedan levynteko lähtee biiseistä, joita on aina oltava valmiina. TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVAT: KIRSI SUUNTA, KARI LAHTINEN stello Co ÄKI UTAM HA rokkikitaristi Jälleen yksi tiivis Popedan keikkavuosi oli lähestymässä loppua, kun bändin kitaristi ja biisintekijä Costello Hautamäki istahti haastattelu pöydän ääreen. Hän onkin aina tehnyt paljon biisejä, ja ideoita on varastoituna pöytälaatikkoon. Hautamäen kotona miettimät ideat saavat lopullisen ja toi- 8 www.riffi.fi 2/2012. Sen päälle voi tulla tapahtumia, joista ei kannata kieltäytyä, kuten Senaatintorille, Keskustorille tai Ruisrockiin
Meillä on bändissä sanonta, että biisi popedoituu. Sama tulos, vaikka käsittelyyn otettaisiin Delilah tai Born To Run joko niistä löydetään biisin ydin tai yksinkertaisesti vain soitetaan omalla tavallamme. Uusien biisien sovitus ei ole vielä treenikämpällä valmis, vaan muodostuu vasta levytysstudiossa. Kämpällä katsotaan enemmänkin sitä, saisiko jostakin biisi-ideasta meille hyvän kappaleen. Mustajärven ääni on sepelimyllyn soundi ja rummut alkavat soittaa tanakammin ja kitarastakin pitää hakea jotain ärhäkämpää. Alku on tosi tanakka ja kolme minuuttia vedetään, suvantokohta voi olla keskellä ja lopussa grande finale. Hennosta akustisesta ideasta on kasvanut popedoitunut rokkibiisi. Jäsentely tehdään studiolla ensimmäisen ja kymmenennen oton välissä kun www.riffi.fi 2/2012 9. Olen tehnyt nipun biisejä, joista kaikki eivät tule Popedalle, mutta mennään kämpälle jammailemaan riffejä ja kokeilemaan ideoita. sinaan alkuperäisestä poikkeavan toteutuksen bändin käsittelyyn tullessaan. Jollain kummallisella tavalla se tapahtuu, mutta lopputulos on, että akustisella kitaralla esittelemäni biisistä tulee levytettynä tiiliskivi. Aina se kuulostaa Popedalta
Rajoituksena on se, että meidän setissä on noin 20 biisiä ja tietyt vanhat kappaleet haluan aina soittaa, koska muutamien klassikoiden esittäminen kuuluu yleisöpalveluun. 10 www.riffi.fi 2/2012. Yksi suosikkilevyistäni on Royalsin Spring '76, jossa Albert Järvinen soittaa vain yhden kitaran ja sointiin jää ilmaa. Lentäviä Lautasia on sekin Vexin teksti. Lopputuloksena saattaa olla, että molemmat ovat mukana. Yleisön reaktion perusteella joku biisi saattaa olla mukana pari viikkoa, toinen vaikka vuoden ja joku voi jäädä pysyvästi mukaan. Hautamäellä oli ennen levyn äänittämistä haaveena soittaa mahdollisimman moneen kohtaan vain yksi komppikitararaita, mutta tämä suunnitelma kariutui kuitenkin usein. Mutta meille studiotyöskentely ei ole mitenkään kivuliasta. Suomalaisessa käytännössä se tuntuu olevan vakio. Näin he tietävät täysin, millä tatsilla Rainbowta soitetaan. Siihen kuvittelin, että bändi soittaisi Richie Blackmore's Rainbown biisiä, koska meidän rumpali ja kosketinsoittaja ovat säestäneet Rainbown laulajia Graham Bonnetia ja Joe Lynn Turneria näiden kiertäessä Suomea. Kosketinsoittaja Kivisellä on sähköpiano ja Hammond ja hän osaa käyttää näitä maltillisesti ja tarvittaessa hauskasti. Rumpalin ja koskettimien kanssa puhutaan kompeista ja saatetaan hakea soundeja. Tehdään muutoksia ja siirretään palikoita toiseen järjestykseen. Äänittäjäkin saattaa kysyä, että kai tuo komppi tuplataan. Voisi olla kiinnostavaa tehdä kuten vaikkapa Cheap Trick, joka on keikoilla soittanut vuoden '78 biisilistaa sellaisenaan. Oktaavikitara on aina hieno, mutta en osannut päättää, tuleeko oktaavi ylös vai alas. Levyn avaa Bermudan Kolmio jykevän mahtipontisella syntetisaattori-introlla ja kun rumpali lyö aksentin, muu bändi liittyy mukaan. Sekä tietysti runsaasti sooloja, kuten rokkiin kuuluukin Lisäksi levyllä on mukana paljon taustalaulua ja stemmoja. Häneltä tuli teksti miehen ravintolareissusta ja hukkumisesta Bermudan kolmioon. Kun bändi kysyi, miten tämä soitetaan, ehdotin Chris Isaakin tai Alannah Mylesin Black Velvetin tyylistä toteutusta. Mutta mitä kappaleita uudelta levyltä on otettu yleisön kuultavaksi. Melartin on soittanut bassoa kohta 45 että biisi popedoituu." vuotta ja sanonpa hänelle ihan mitä vain, hän soittaa tottuneesti omalla tavallaan, kuin vakaa peruskallio. Itsekin tulin soittaneeksi Blackmoren tyylistä kitaraa mukaan. Lapinkiertueella treenattiin lisää ja ajettiin muutamia kappaleita mukaan. Minullekin on tullut sähköpostina kyselyjä, löytyykö vanhoja settilistoja ja tekisikö Popeda paluun '70- tai '80-lukujen keikkoihin nykymiehistöllä. Palikat järjestykseen Tutkitaanpa seuraavaksi muutamia uuden albumin kappaleita hiukan yksityiskohtaisemmin. Niinpä levylle tuli lopulta iso annos kitaraa: on rouheaa rokkikomppia kahdeksasosilla ja/tai dempattuna, riffejä määrittelemässä biisin kulkua ja tyyliä, fillejä täyttämässä tilaa laulajan alla tai osien vaihtuessa. Mutta jotenkin meillä kävi taas niin, että tiiliskiveä muovatessa Popeda kuulostaa paremmalta kun komppi on tuplattu. Joskus on meilläkin mennyt puoli vuotta levyn tekemiseen, mutta ei niinkään nypläämiseen vaan biisien hakemiseen. Bändisoitto on se tärkein juttu. Popedan soitossa on muutenkin soitannollista huumoria, koska bändi on niin innoissaan tekemisistään ja draivista ja yritetään keksiä vielä lisää menoa ja meininkiä. Köörejä olen tykännyt laulaa aina ja moniääniset laulut päästään kuuntelemaan kaiuttimista. Tutustuin Vexi Salmeen viime keväänä ja todettiin, että kannattaisi tehdä biisejä yhdessä. Jos joku riffi kaipasi stemmaääntä, niin kyllä sen sinne laitoin. Se tepsi ja jamittelussa haettiin nousuja ja laskuja. Silti soitin päällekkäin mielestäni melko vähän. Minulla oli hyvä riffi monta vuotta, mutta en löytänyt sille biisiä ympärille. Mä Mokasin on hidas molliblues, jollaisia olen yrittänyt viljellä Popedan levyille silloin tällöin. Sitä säveltäessä yhdistelin uutta ja vanhaa ja sain tuon riffin mukaan. Popedan edelliseltä studiolevyltä Täydelliset Miehet ('08) keikkasettiin nousi aika monta kappaletta, minkä voi kuulla vaikkapa CD:nä ja DVD:nä julkaistulta taltioinnilta Pitkä Kuuma Kesä 2010. Ja sooloja soittaessa mietin, miltä lopun tuplaaminen tai koko pätkän vetäminen uniksessa kuulostaisi. Sovituksista minulla voi olla mielikuva, jonka esittelen bändille toteutettavaksi, mutta viisi erilais"Meillä on bändissä sanonta, ta persoonaa tuo oman näkemyksensä soundiin. Bermudan Kolmio, Yhä Virtaa Don ja Hääkellot Soi ovat olleet keikkaystävällisimpiä biisejä. Levy äänitettiin viime kesänä ja se tuli kauppoihin vasta loka-marraskuun vaihteessa. Jouduttiin treenaamaan biisejä uudelleen ja kuunneltiin, mitä oikein tulikaan soitettua
Mikki on vaihdettu DiMarzioksi ja kitara maalautettu uudestaan, mutta se on minulla edelleen päivittäisessä käytössä. Jarmo Nikku näki sen eräällä keikalla ja tunnisti vanhaksi kitarakseen. Erilaisia kitarasooloja voisi soittaa vaikka kuinka paljon, mutta jossain vaiheessa oli todettava, ettei tämä tästä enää parane. Kitaroita ostetaan, ei myydä Costello Hautamäelle on vuosien varrella kertynyt melkoinen keräilyerä kitaroita, melkein kaikki käytettynä hankittuja. Toki minulla räkistä tulee hiukkasen kaikua ja delayta, koska ihan rutikuiva kitara saattaa keikkapaikalla kuulostaa raksulaatikon kokoiselta. Pari vuotta sitten bongasin Englin Ben Granfeltilla ja kun soundi oli niin hyvä, soitin Benille ja pyysin häntä suosittelemaan jotain mallia. Yhdelle levylle sainkin aikoinaan itse kaivaa köörit miksaamalla esiin. Yksi kitaroista on ollut ylivoimaisesti luotettavin ja on lähtenyt mukaan kaikille keikoille '90-luvun alusta alkaen: Firebirdin tyylinen kitara roikkui Tampereen Soitinkeskuksessa, se maksoi vain 1200 markkaa, koska siinä ei ollut mitään logoa. Hänen mielestään käytetyissä kitaroissa on soittimen tarinasta kertovaa henkeä. Molemmat luopuivat siitä selkäkipujen takia. Vintageosaston kitaroitakin on kokoelmiin kertynyt. Eppujen Pantselta opin sen aikoinaan äänittäjiä hämmästyttäneen idean, että stemman ei tarvitse seurata päämelodiaa vaan tehdään toinen melodia. Vexi Salmi sanoi taiteesta, että sen pitää olla lähellä. Keräilykärpänen on tietysti paha. Yksi on Albert Järvisen '65 Strato, jonka hän on todennäköisesti itse maalannut. Markku Petander katsoi ne läpi ja soitti minulle valkoisesta yksilöstä, jota lähdin heti katsomaan. Kuopiosta löysin vanhan '80-luvun Schecterin, jolla on hieno soittaa. Haluan pitää sellaiset kitarat, joilla on soitettu hienoja biisejä. Myöhemmin selvisi, että se on Jussi Ala-Kuhan tekemä JAK ja pienennetty Firebirdin runko on hänen oma keksintönsä. Pelkkä kitara on arvokas vaikka kuinka paljon, mutta jossain tänä päivänä ja Järvisen takia se varmaan olisi nyt aika kallis. ...Hughes & Ketterin Triampiin... Siitä tulee hienon kuuloisia ja omalaatuisia harmonioita, jotka piristävät ja ainakin kuulostavat erilaiselta mitä joku toinen bändi tekisi. Sen pitää olla mahdollisimman paksu ja middlen oltava hyvä. Keräilyarvoa on nyt vain jonkun verran, mutta niinpä sillä on käyttöarvoa: se on ihan mielettömän hyvä ja onhan sillä oma henkensä. vaiheessa oli todettava, ettei tämä Toinen '66 Strato, josta maalit on riisuttu pois, on Daven mutästä enää parane." kaan tunnettu nimellä Pelastusarmeija-Strato. Aluksi siinä oli yksi EMG:n mikki, jonka vaihdoin kahdeksi DiMarzion PAF Proksi. ...ja lopulta nykyisin käytössä olevaan Engl Invaderiin. Dave Lindholmin mukaan Järvisellä oli tapana maalailla kitaroita pensselillä... Invaderiin olen ollut tosi tyytyväinen ja oma soundi on taas löytynyt. Kitara tuli Davelle Ruotsista, mutta Dave ja Matti Nevalainen irrottivat kannen siinä olleiden Bigsbyn reikien takia ja Nevalainen teki uuden kannen. Väsyiköhän siinä lopulta konkat tai kuulijan korvat, mutta enää ei tuntunut uuden soundia löytyvän. En ole ostanut todella kalliita kitaroita, mutta minulla on muutamia, joista on tullut arvokkaita. Se on '52 Les Paul, evoluutiomalli, joita tehtiin noin 150 ennen kuin varsinainen sarjatuotanto alkoi. Siihen aikaan Mesa/Boogiet olivat tilaustavaraa tehtaalta, mutta Queen Idan basistille oli tehty kappale, joka oli lunastamatta. Äänet soljuvat ristikkäin, voivat välillä kohdata tai muodostaa kummallisia intervalleja. Vahvistimissa vaihtuvuus on ollut hitaampaa ja Hautamäki on tullut pitkiä aikoja toimeen samalla vahvistimella keikalla ja studiossa. Botnea ja yläpäätähän saa säätimistä tai tarvittaessa ekvalisaattorista. Sillä on soitettu Kirkan R.O.C.K. Stemmat yleensä triplataan. Ilman aikarajoituksia, muun bändin odotuttamista, levy-yhtiön kustannuslaskelmia ja tutuilla laitteilla. Aikaisemmista levyistä poiketen Hautamäki soitti uuden levyn kitararaidat melkein kokonaan kotona, omassa studiossa. Entinen omistajakin ilmoittautui aikanaan jonkin keikan yhteydessä. ja Pepe Alhqvistin levyjä ja Björnisen aikoina kaikkea muutakin. Oma näkemykseni ja soundini onnistuivat tavalla, jonka pystyn allekirjoittamaan. Minulle kitaroissa on sama juttu. Ei niistä voi luopua, vaikka nuoren polven soittajat haluaisivat ostaa minulta sellaisia kitaroita, joita en juuri käytä. Sitten minulla on yksi käsittämätön kitara, joka olisi mittaamattoman arvokas, jos... Miksaajan kanssa tulee vääntöä siitä, miten stemmat nostetaan esiin kun kuitenkin tiedän, että ne siellä ovat mutta miksaaja tyypillisesti kuuntelee kokonaisuutta. Siinä on ollut Yhdysvaltain merivoimien leima, varmaan kuulunut jollekin sotilassoittokunnalle. tulivat mukaan Popedaan kun saatiin 24-raitainen äänitys ja minulla oli vielä oma studio, Hautamäki selitti. Minusta se toimi hienosti ja sain haluamani äänet kuuluviin. Kitara on tosiaan painava. Jos kotistudiosta on joku hyöty, niin se on juuri tämä. '80-luvun loppupuolella Järvisen kitaroita roikkui Ahosen Musiikissa Tampereella. Toinen vanha keikkajymy on Fernandes, Allan Holdsworth -malli. Mustajärven ääni on niin karhea, että se kuulostaa hienommalta kun stemmat ovat mukana. Hankin sen ja olihan se erittäin hieno: soundi oli valmiiksi kompressoidun kuuloinen ja yläpään kirskunta oli leikattu pois. Vahvistimet ovat muuttuneet '80-luvun alun Marshallista Mesa/Boogien kautta... Minulle siinä on maaginen tatsi. Soundi on nyt kuin Les Paulissa aito Firebirdhan on erilainen ja kiertoherkkä. Mutta taasko korvat kyllästyivät eikä millään tuntunut mieleistä soundia löytyvän. Matalille taajuuksille ei bändisoitossa ole tarvetta ja yläpään kirskeelle olen suorastaan www.riffi.fi 2/2012 11. Alun perin se on kasattu Juha Björniselle. Se muuten on uutena ostettu, kun Tampereelle tuotiin erä maahan rautateitse. Otin sen suoraan paketista mukaan Mikkeliin ja vedin keikan suoraan ja ensirakkaus oli vahva. Yön Juha Mielonen osti Straton ja myi Petanderille, joka vuorostaan myi "Erilaisia kitarasooloja voisi soittaa sen minulle. En käytä pedaaleita ollenkaan, joten vahvistimen laadusta olen hyvin tarkka. Siinä oli hienoa, että kolme kanavaa oli täysin omia yksiköitään ja oman kuuloisiaan. Kokeilussa se oli aivan mielettömän hyvä ja ostin sen
Studiossa kokeillaan paljon mikityksen paikkaa ja etäisyyttä ja uudella levyllä parhaiten toimivaksi todettiin vanha nauhamikki. Tuntui kovin isolta saappailta ja muutama päivä piti miettiä, mutta Vexi sai minut suostumaan. Hieno laite, mutta äärettömän vaikea käyttää ihmettelen, miten Järvinen ja Ile Kallio sen kanssa aikoinaan pärjäsivät. Se on julmaa katsottavaa, eikä siitä riitä rojalteja bändin kanssa jaettavaksi. Sisähommia kirjoituspöydän ääressä on siis tiedossa. Kyllä minulla pedaaleita on kotikäyttöön, esimerkiksi Colorsoundin kopio, koska näin Albert Järvisellä sellaisen aikoinaan. Kiitoksia tarinoista on tullut ja kuulijat lopuksi tulevat vielä juttelemaan. Popedan keikat, putoaa vastaus epäröimättä. Kuinkahan jalka vielä silloin nousee ja vieläkö on virtaa. u. Vexi soitti minulle ja kertoi, että hänen 70-vuotisjuhlilleen ensi syksynä on tulossa juhlakonsertti hänen rakkaimpien laulajiensa kanssa ja pyysi minut kapellimestariksi sinne. Ajatus kuulosti kivalta, mutta en uskaltanut mennä yleisön eteen yksinään, vaikka monesti pyydeltiinkin. Hautamäen musikaalikiireiden takia bändin taukoa pidennettiin jonkin verran, mutta lähes vakioksi muodostunut vuotuinen keikkamäärä tehdään lyhyemmässä ajassa. Ensi kesänä sama tehdään uudestaan Valkeakosken kesäteatterissa ja kapellimestaroin senkin. Siihen idean sain Yesin Ian Andersonin soolokeikalta Vantaalla. Pahimmillaan kukaan ei kuuntele, mutta parhaimmillaan jengi istuu hiljaa kohteliaas"Matalille taajuuksille ei bändisoitossa ti kuin teatterissa ja voisi kuulole tarvetta ja yläpään kirskeelle olen la vaikka plektran putoamisen. Aiemmat musiikkiteatteriprojektitkin ovat saamassa jatkoa. Metelissä sekä valojen ja savujen keskellä on turvallista, mutta kun kaikki ne riisutaan, tuntuukin pelottavalta ja jännittävältä. Onneksi kuitenkin jo '80-luvulla tuli tehtyä hittejä, jotka soivat edelleen kaikkialla ja tuovat Teostotuloja, samoin musikaali Vuonna '85, joka menee edelleen. Levy-yhtiö on todennut sen hintarajaksi, jonka ihmiset vielä maksavat eivätkä lataa levyä netistä tai kuuntele Spotifysta. 25 keikkaa oli myyty jo haastatteluhetkellä ja jonossa oli 17 odottajaa. allerginen. Aika lähelle sillä pääsee Roadrunnerin ja Royalsin ekan levyn särömaailmaa. Popedan levymyynti on hyvä, mutta valitettavasti meidän vanha tuotanto on alehyllyssä viidellä eurolla. Jo '80-luvulla Sami Saari kertoi olleensa Tukholmassa katusoittajana ja tienanneensa mukavasti rahat vuokraan ja ruokaan. Torviarreja en luvannut tehdä, joten Kassu Halonen auttaa sovituksissa. Hieno tunne, silloin pelataan biisuorastaan allerginen." sien varassa ja herkkyysaste on hieno. Viehätyin touhuun viitisen vuotta sitten. Nehän ovat lauluntekijän unelma. Jengi laulaa mukana ja kerron tarinoita kappaleiden taustoista. Ensimmäisen musikaalini Virgo tein '97 ja sitä esitettiin viitisenkymmentä kertaa. Soittoni voi joskus kuulostaa tunkkaiselta, mutta kun middle löytyy omaa korvaa miellyttäväksi, niin minulla on hyvä vahvistin. Ainakaan vielä ei voida miettiä eläkettä, kun Rolling Stones, Chuck Berry ja Jerry Lee Lewis soittavat vielä keikkoja. Tietysti Popedakin starttaa aikanaan taas keikoille. Siitä en voi kertoa enempää vielä, mutta 2013 12 www.riffi.fi 2/2012 tulee ensi-iltaan Anna-Leena Härkösen ja minun yhteistyönä tekemä musikaali Kersantti Karoliina. Miehellä tuntuu olevan monta rautaa tulessa ja tienestejä kertyy Popedan keikkailusta ja levymyynnistä, Teostomaksuista, omista soolokeikoista sekä sivuprojekteista. Hämeenlinnan kaupunginteatterissa taas olin kapellimestarina Vexi Salmen elämästä kertovassa musikaalissa Villit Vuodet ja soitinkin suurimman osan esityksestä. Aallonpohjan aikanakin ohjelmatoimisto laskeskeli, että pitämällä kulurakenteet järkevinä Popeda voi tehdä tätä eläkeikään asti. Siinä on säännöllisyyttä ja se tuo kuukausiliksan. Tulot ovat pirstaloituneet, mutta keikkailu jatkuu. Uudelle levylle tuli aika paljon flangeria sooloihin, koska Digidesignin Eleven Rackista löytyi aivan mahtava '70-luvun efekti. Kuitenkin kokeilin kerran Lahdessa, ja sen jälkeen olen tehnyt varmaan 300 soolokeikkaa. Lisäksi Vexin kanssa on suunnitteilla yksi musikaali, jolla on vasta työnimi. Soittajat eivät ole nyt vielä vanhoja, mutta 10 vuoden päästä pari meistä onkin jo eläkeiässä. Mutta mikä niistä on kaikkein tärkein tulolähde. Arvasin, että joku huomauttaa tästä vieraasta soundista, mutta pidin pääni, vaikka Popedan levyillä ei 30 vuoteen ole flangeria ollut ja chorustakin hyvin vähän. Tulossa tiivis vuosi 2012 Kun Popeda jää talviselle keikkatauolle, Hautamäki jatkaa keikkailua yksin kitaransa kanssa baareissa ja pubeissa. Enimmillään mikkejä oli neljä kitarakaapissa kiinni ja tilamikkejä eri etäisyyksillä siihen päälle
Svh. 63 euroa. 20 helposti valittavaa settiä. · · · · · Loistavat soundit ja tuorein säestysautomatiikka Tehokas oma äänentoisto Kattava efektiosasto SMF, MP3, WAV ja Rhythm tiedostojen toisto muistitikulta Audion tallennus muistitikulle BK-5 844 , BK-7m 957 www.roland.fi www.roland.fi HD-3 V-Drums® Lite HD-3 setti on riittävän vakuuttava ja ilmeikäs jopa ammattilaiselle ja silti hauska aloittelijalle, pelaajille ja kotiin ajanvietteeksi. BK-5 YKKÖSVALINTA TANSSIKEIKALLE Suositun BK-7m säestysmodulin kosketinversio on saapunut. Svh. BK-5 on täydellinen soitin vakuuttavan keikkaohjelmiston luomiseen. 738 euroa DT-1 Yhdistä V-Drums*-setti tietokoneeseen. Värikäs ja havainnollinen DT-1 ohjelma tekee harjoittelusta hauskalla tavalla nautinnollista soittaessasi erilaisia komppeja ja kappaleita
Akukon Oy:n järjestelmäsuunnittelija Tapio Ilomäki paljastaa, että Svenskan on myös talona aidosti ja kokonaan kellotettu, näyttämömekaniikkaa ja pyrotekniikkaa myöten. Esirippu ylös! huipputekniikan ensi-ilta TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA R Perinteikäs Svenska Teatern varusteltiin peruskorjauksen yhteydessä poikkeuksellisella laitekattauksella. Katsojia taas hemmotellaan Westendin ja Broadwayn musikaaleissa käytetyllä Show Translation Servicesin näyttöpohjaisella henkilökohtaisella tulkkausjärjestelmällä.. Kaikki konversiot kuvaformaateista äänen A/D-muunnoksiin voidaan toteuttaa järjestelmän sisällä. Toki riskialtteimpien laitteiden toiminta on turvattu niin, että ohjauskoodi pääsee perille asti vasta kun näyttämömies antaa luvan painamalla toiminnon Go-nappia. Äänen, valon, videon ja mekaniikan uudet sovellukset saivat tulikasteensa Abba-miesten menestysmusikaalin ensi-illassa, jossa talon huipputekniikka paljastettiin yleisölle ensi kertaa. 14 www.riffi.fi 2/2012 uotsalainen Teatteri Svenskan otti käyttöön monta teknistä sovellusta ensimmäisenä Suomessa, esimerkkinä Riedelin Mediornet-verkko, jonka kuiduissa siirretään muun muassa kaikki talon sisäinen videokuva, madi-konvertoitu audio, ohjausdata sekä komentokuuntelu
Svenskanin langattomissa käytetään DPA 4061-minikapseleita. Riffin viime numerossa 1/2012 Reima Saarinen kertoo palstallaan äänentoistojärjestelmän virittämisestä Svenskanin akustiikkaan. KUVA: MARJO KOIVUMÄKI Stanley Lönnquistin miksaamossa räkkiefektilaitteet ovat vähissä. Digicon tiskiin on kytketty studioympyröistä tutun Wavesin efektiplugarien kattaus, joka hakee voimansa omilta dsp-servereiltään. Toise- KUVA: CATA PORTIN na tavoitteena oli saada siirrettyä se hyvä soundi joka jakkaralle, ja kolmanneksi vaadittiin teatteriin sopiva surround-tehostekattaus sekä sub-toisto, Lönnquist luettelee. Ykkösvaatimuksena oli riittävä dynamiikka ja että miksaajan ei tarvitse tuhlata työaikaa pa-soundin korjaamiseen. 500-paikkaiseen katsomoon kuuluu kolme parvitasoa. Ämyrit ensin Svenskanin saliäänen työskentely- ja kuunteluolosuhteet paranivat ratkaisevasti kun miksauspilttuu siirrettiin piippuhyllyltä permannolle. Jos se pettää ei mikään auta, ja on turha haaskata rahaa megakonsoleihin. Pieni, korkea sali kolmine parvineen on äänentoistolle kimurantti paikka, ja edellytti D&B Audiotechnikin pääjärjestelmän tueksi melkoista viive- ja fillikaiuttimien nivaskaa. Taloon hankittua Digico SD7 -konsolia piti heti kättelyssä laajentaa Kristina från Duvemåla -musikaalin tarpeisiin, jotta kaikki 150 mono/stereotulokanavaa mahtuivat pöytään. Stagetracker on myös tulokkaita suomalaissa teattereissa, siinä tarkkaamon tietokone muokkaa sijaintitiedon www.riffi.fi 2/2012 15. Kristinan pääroolissa laulava Maria Ylipää on mikitetty tuplana. 1800-luvun puolivälistä periytyvä suomenruotsalainen kansallisnäyttämö on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Lönnquist kehuu vuolaasti Timo Liskin ja Reima Saarisen pystyttämää ja virittämää kaiutinsettiä. Pöydän seurana on rivi monitoriruutuja, joilla hallitaan esityksen ääntä snapshotlistauksista Dmitripanorointisysteemiin ja Virtual Soundcheck -sovellukseen. Hinkkausta yössä Stagetracker-järjestelmässä voidaan paikantaa Svenskanin lavalta 32 laulajaa, jotka on varustettu tikkuaskin kokoisilla seurantalähettimillä. Svenskanin äänimestari Andreas "Stanley" Lönnquistin mielestä teatteriäänessä ei kuitenkaan olennaisinta ole tiski vaan kaiutinkattaus
Arvokiinteistön näkyvään ulkokuoreen ei tietenkään voitu koskea edes huutavassa lisäneliöiden tarpeessa. Myhäilyä maaliviivalla Saneeraus vei esitystekniikan osalta kolmisen vuotta, josta teatteri on ollut suljettuna viimeiset puolitoista. Pulma syntyi siitä, että selvästikään 1700-luvulla syntyneet arkkitehdit eivät osanneet huomioida 2000-luvun tarpeita, Ilomäki hymähtää ja laskeskelee että pelkästään audiota ja videota palvelee nyt parisenkymmentä laitekeskusta, joita on jouduttu tunkemaan sinne minne mahtuu. Kulissien hämärissä Anton Lindblom jakelee salipöydän ryhmälähtöjä Digicon SD10 -monitoritiskin kautta monttuun ja lavalle. Jos käyttäjä tietää mitä haluaa, niin suunnittelija on vain sihteeri joka kirjaa kaiken ylös sellaiseen muotoon, että se voidaan laskea tunneiksi ja euroiksi, Ilomäki toteaa vaatimattomasti. Uusi laitteisto tuo uusia mahdollisuuksia. Teatterin kylkeen pystytetty parakkitorni säilyy Espalla kevättalven ensi-illan jälkeenkin. Törmäyskurssille joutuminen oli väistämätöntä, vaikkei talon kulttuurihistoriallista ja visuaalista arvoa kukaan kieltää haluakaan. Svenskan saneerattiin huolella ulkoa ja sisältä alkaen pyörönäyttämöstä ja esitystekniikasta aina lämpiötilojen ehostukseen. 16 www.riffi.fi 2/2012. Voin istua tiskin takana yökaudet ja treenata pahoja paikkoja, ohjelmoida snapshotteja tai viilata soundia vaikka ketään ei ole lavalla. Siinä kun museoväki oli lähtökohtaisesti rekonstruoimassa vanhaa arvokiinteistöä, oli Svenskanin tekniikkaväen, suunnittelijan ja urakoitsijoiden tavoitteena upottaa modernin teatterin toiminnot ikivanhaan kulissiin. Langaton mikrofonijärjestelmä on sekin uutta täkäläisissä teatteripuitteissa, 44-kanavaisen WisyComin lähettimiin ja kapuloihin voi liittää tarvittavia kapseleita Schoepsista DPA:han ja Milabista Sennheiseriin. Rupeama on selvästi ollut haasteellinen ja raskas, mutta ensiiltapaineista huolimatta suunnittelijan, urakoitsijoiden ja teatterilaisten yhteishenki on projektin kalkkiviivoillakin silmin nähden hyvä. Laulajille monitoroidaan lavakaiuttimiin vain orkesteria, sillä musikaalin säveltäjä Benny Andersson ei halunnut laulukuuntelua esiintyjille. Näin voidaan käyttää herkkiä ja huomaamattomia otsaan teipattavia pallokuvioisia minikapseleita, rokkilavoilta tuttujen kolhojen Madonna-pantojen sijaan. Lönnquist kertoo, että Svenskanin harjoitukset ja esitykset tallennetaan nyt videolle ja 128 tiskin tulokanavaa (eli kaikki muu paitsi efektit) Pro Tools -pohjaiseen Virtual Soundcheck -sovellukseen. Kehuja saavat myös urakoitsijat; Hedcom, Studiotec, TV Tools sekä kaikki laitetoimittajat, jotka olivat sisäistäneet sen, että tähän kohteeseen ei kannattanut lähteä tarjoamaan mitään joka on "vähän sinnepäin", kun täällä kaiken piti olla just' u eikä melkein. Svenska Teaternin uudesta valo- ja videotekniikasta kerrotaan Riffin verkkosivuilla osoitteessa riffi.fi. Tekniikkaa tukussa Akukon Oy suunnitteli Svenskanin esitystekniikan osa-alueet audiosta valoon ja videoon sekä akustiikasta näyttämömekaniikkaan. WisyComin langattomien vastaanottimien räkki komeilee oikealla. perusteella mikrofoniääntä ennalta asetettujen parametrien mukaan, jolloin vahvistettu ääni seuraa näyttämöllä liikkuvaa esiintyjää. Totaalinen tallennusmenetelmä mahdollistaa myös kylmiltään tiskin taakse joutuvan paikkaajan kuivaharjoittelun; sen kun istuu alas ja käy läpi koko esityksen omin päin ja omaan tahtiin. Svenskanin teatterisali on pieni ja söpö, ja siellä on paljon kaunista pintaa, eihän sellaista tietenkään haluttaisi pilata rumilla laitteilla, Ilomäki nyökkää ristiriidalle. Talon arvioidaan olevan lopullisesti valmis syksyllä, kesätauon viimeisten viilausten jälkeen. Laitetilat ovat "aivan turvoksissa" ja kaapelireitit todella ahtaita siitäkin huolimatta, että kellaritason oheistiloja laajennettiin Esplanadin alle. Keskinäisestä kehumisesta ei tahdo tulla loppua suunnittelijan suunnasta kiitosta keräävät niin urakoitsijoiden joustokyky kuin teatterin valo- ja äänihenkilöstön huolella laatimat ennakkospeksit sekä uuttera lobbaus museovirkamiesten suuntaan. Voin hinkata show'ta läpi ääneen synkatun 40-tuumaisen telkkarikuvan kanssa. Se, että historiallinen rakennus loppujen lopuksi sai mittavan kattauksen tuoreinta teknologiaa vaati sinnikästä painia arkkitehdin ja museoviranomaisten kanssa
1960-luvun folk-piireistä Abban myötä maineeseen ja mammonaan ponkaisseet Andersson ja Ulvaeus siirtyivät 1980-luvun alussa Abban lopetettua teatterihommiin. Kun bändi saa montussa sointinsa balanssiin, soundi vuotaa saliin isona ehjänä kokonaisuutena, ja nostan siihen vain pa:n mukaan. Henkilökohtaisella Rolandin monitorisysteemillä jokainen soittaja tai pultti voi rakentaa mieleisen kuuntelumiksauksen. Kun jokainen laulaa loistavasti ei tiskin takana tarvitse yrittää mitään ihmeitä. Hän sanoo mitä haluaa, ja me tehdään se on aika yksinkertainen ja kiva tapa tehdä töitä! Lönnquistin on ollut helppo luottaa auktoriteettiin, joka on myynyt satoja miljoonia levyjä. Itse asiassa monitorien vuoto mikkeihin tekee kokonaissoundille vain hyvää, torjuu Stanley Lönnquist. Teos on läpisävelletty, joten soittoa on yli kolme tuntia putkeen. Musikaalien musahan on useimmiten angloamerikkalaista, mihin verrattuna tässä kuuluu läpi tietty skandinaavisuus. Kaksikon ensimmäinen musikaali oli Andrew Lloyd Webberin aisaparin Tim Ricen kanssa tehty Chess. Benny osaa kaikki biisit ja nuotit ulkoa, ja huomaa heti jos tuli virhe. Jos orkesteri on mittava, niin samoin on mikitys ja kuuntelukin: kahdeksankymmenen mikrofonin poimima ääni kiertää salipöydän kautta takaisin montun kuuteentoista Geneleckaiuttimeen. Perinteisen äänisuunnittelun osalta homma ei ollut kovin vaativa, koska bändi tuottaa tehosteetkin soittamalla. Vain rumpali käyttää kuulokkeita, muut kuuntelevat kaiuttimista. Hittimaakari tietää Lönnquist on innoissaan työskentelystä naapurimaan huippujen kanssa, ja kiittelee erityisesti säveltäjän taitoa, näkemystä ja tarkkaa korvaa. Malmöstä Espalle Peruskorjattu Svenska Teatern avaa ovensa pitkän tauon jälkeen komeasti Vilhelm Mobergin eeppiseen siirtolaisromaaniin perustuvalla musikaaliproduktiolla Kristina från Duvemåla. Kristinan musa on niin napakkaa tavaraa että on pakko vähän treenata, selittää viisikielisen Fenderin varresta yllätetty Pekka Korhonen. Kristina on Abbamiesten toinen menestysmusikaali, jonka on 1990-luvun puolivälin Malmön kantaesityksen jälkeen nähnyt jo miljoona ruotsalaista. Vaikuttaa pikkuisen pahaenteiseltä. Kaikki nämä helpottavat äänisuunnittelijan elämää. Ensinnäkin ne Bennyn omat pelimannijuuret, ja toisaalta kyllä jokunen fraasi tai soundi saattaa tuoda selviä Abba-mielleyhtymiäkin! Korhonen hymähtää. www.riffi.fi 2/2012 Kristina-musikaalin kärkikolmikolla on hymy herkässä säveltäjä Benny Andersson (vas.), laulujen sanoittaja Björn Ulvaeus ja ohjaaja Lars Rudolfsson. Pekka Korhonen tarjoilee montun matalimmat sävelet viisikielisellä Fenderillään. 17 KUVA: VALTTERI KANTANEN. Lippuluukulla on ruuhkaa, sillä esitys on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, ovathan musikaalin takana Abbasta tutut mestaruussarjan musikantit Benny Andersson ja Björn Ulvaeus. Kuuntelimme läpi suunnilleen tuhat laulajaa, joista valittiin parhaat. Maailmalla kiertää musikaalin englanninkielinen konserttiversio. Montussa tikkana Bändi on vetäytynyt aamuharjoitusten jälkeiselle tauolle, mutta orkesterimontun bassopultista kuuluu jämäkkää tilutusta. Lönnquistin suurin haaste on Kristinan moni-ilmeinen musiikki, jonka täytyy ensin kajahtaa kuin isolla sinfoniaorkesterilla, sitten perään tulee reippaasti vahvistettua rokkibändiä skittoineen ja rumpukomppeineen, kunnes mennään folkia liki akustisesti. Tai ei basson stemma sinänsä ole teknisesti vaikea, mutta seuraamisessa saa olla tosi tikkana, kun tempot vaihtuvat ja koko ajan pitää soida. Bändi saa äänimestarin vuolaat kiitokset, samoin laulavat esiintyjät. Tahtipuikkoa heiluttaa ruotsalainen Hans Ek, joka tunnetaan yhteistyöstään länsinaapurin kirkkaimpien poptähtien kanssa. Vuodosta tukea Svenskanin orkesterimonttuun on raivattu tilat poikkeuksellisen isolle 23-henkiselle orkesterille. Tässä produktiossa rima on nostettu niin korkealle kuin mahdollista, ja jokainen biisi ja melodia ovat törkeän hyviä. Urakkani on pääasiassa hyvältä soundaavan äänikuvan luomista ja sen miksaamista. Monen musikaaliproduktion luottobasistina tunnettu Korhonen ylistää Anderssonin säveltämää musiikkia, jossa on sijansa niin sähköbassolla kuin kontralla, jota soitetaan paljon jousella. Jos Benny ehdottaa jotain, niin uskon että kyllä hän tietää, enkä ole pannut paljon hanttiin, Lönnquist naurahtaa. Tiuhaan vaihtuvat rinnakkaiset soundimaailmat on tallennettu Digicon snapshotteihin
Sekin auttoi päätöksen teossa, että koulun talossa on jo aikaisemmin toiminut kaksi puusepän pajaa ja niiden jäljiltä tänne jäi iso valurautainen höyläkone, jollaisia ei enää tehdä. Taloon tuli puusepänverstas toisensa jälkeen, viimeisimpänä Henry "Henkka" Salo, joka perheineen pyörittää tekijän nimikirjaimista nimen ottanutta HOS Guitarsia. aikka Teisko kuuluu Tampereen kaupunkiin, matkaa pajalta keskustaan on 35 kilometriä ja seitsemisen kilometriä Terälahden taajamaankin. Panostan erityisesti kitaran sointiin ja olen tehnyt mallitutkielmia perinteisimmistä sähkökitaran muodoista. Tämä talo tuntui sopivalta heti ja myyjäkin halusi meidän saavan tämän, Salo muistelee noin 14 vuoden takaisia tapahtumia. HOS Guitars kitaroita maaseudun rauhassa Teiskon Terälahden asukkaiden kollektiivi rakensi Kapeentien varteen vuonna 1929 komean kivirunkoisen Jutilan koulun, joka palveli aiotussa käytössä vain vähän aikaa. Sillä voi tasoittaa kaikkein leveimmätkin runkopuut. Heti koulun pylväiden reunustamasta ovesta sisään astumisen jälkeen tullaan esittelytilaan, jonka seinillä roikkuvat mallikappaleet HOS Guitarsin tuotannon monista eri malleista. Monet muodon Henry Salo ja V Työn alla on kerrallaan muutama kitara ja basso.. Niinpä kitarat valmistuvat maaseudun rauhassa. Vaimon kanssa etsittiin paikkaa eri puolelta Suomea. Siinä tulee perinteisille työkaluille paljon käyttöä ja esimerkiksi yksinkertaista ja helposti hallittavaa sikliä tarvitaan usein höylän ja raspin korvikkeena. Salolla ei ole apunaan muita työntekijöitä, ja soittimet ovat käytännössä käsityötä alusta loppuun. Työn alla on ehkä viisi kitaraa yhtä aikaa, mutta keskityn täysillä vain yhteen kerrallaan. Taaempana näkyy verstaaksi muunnettu luokkahuone, jossa höylän lisäksi on muutamia muita työkoneita sekä koko joukko puusepän työkaluja
Sali toimii kitaroiden testauspaikkanakin ja siellä on pienen studion äänityslaitteet. Asiakkailla saattaa kuitenkin olla henkilökohtaisia toivomuksia pienistä yksityiskohdista ja nekin onnistuvat, kunhan rakentajan kanssa hinnoista sovitaan. Olen lisäksi tilannut niitä Seymour Duncanilta hiukan normaalia hotimmaksi tehtynä. Materiaaleissa Salo pitäytyy perinteisissä soitinpuissa; lepän, vaahteran, mahongin ja kuusen lisäksi käytössä ovat myös jalava, zebrano, vuorivaahteranakin tunnettu sycamore sekä kotimainen loimukoivu. Niitä on joskus joutunut tekemään alusta loppuun uusiksi. Tavoitteena minulla oli aikaansaada kitara, jota voidaan helposti soittaa sekä akustisesti että sähköisesti ja joka toimii kuin sähkökitara ja täyttää dobron vaatimukset slideputkella soitettaessa. Valikoiman ainoa peittävällä värillä maalattu kitara on leppärunkoinen Ice. Asiakkaan käyttötarkoitus ratkaisee, millaiset mikit valitaan. Vaikutteita Italiasta Toisin kuin useimmat Suomessa toimivat ammattimaiset soitinrakentajat, Salo ei ole Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kasvatteja, vaan hänen ammattitaitonsa takana on yli kolmen vuosikymmenen kokemus rakentajana, sekä tutustumiskäynnit italialaisten soitinrakentajien perinteitä kunnioittavilla työpajoilla. Yksityiskohtaisiin töihin ryhdyttäessä täytyy Road 689:n salissa voi testata kitaroita, järjestää klubikonsertteja ja tehdä äänityksiä. Otelaudan nauhat ovat Jim Dunlopilta. Entisöin aika paljon soittimia ja vanhoissa kitaroissa voi olla otelaudassa helmiäisupotuksia. Toinen ominaisuus, jonka monet asiakkaat valitsevat, on epäsymmetrinen kaulaprofiili. Nykyisin taas sana kulkee internetin kautta ja yhteydenottoja sekä asiakkaita tulee eri puolilta maailmaa. Toisinaan lakkaus on niin ohut, että puun syytkin erottuvat sen läpi. Aivan uutena aluevaltauksena Salolla on sähködobro, josta kielten signaali poimitaan Firebird-mikillä, sekä resonaattorista piezomikillä. Kahta samanlaista kitaraa ei juuri tule. Kohta jo muillakin bändiläisillä oli minun tekemiäni kitaroita ja bassoja ja niitä rupesivat muutkin kyselemään ja toivat soittimiaan huollettavaksi. Kaikki varaston puut saavat odottaa pajalla vähintään pari vuotta ennen käyttöä. Ensimmäinen asiakas sähködobrolle on soittimen kehittelyynkin osallistunut Erja Lyytinen, joka haastattelua edeltäneellä viikolla soitti duokeikan Davide Florenon kanssa Salon koulutalon Road 689:ksi nimetyssä juhlasalissa noin viidellekymmenelle katsojalle. Mentaliteettini kuitenkin on, ettei ole mitään, mitä en pystyisi tekemään. Lakkaa ohuelti Yksi tyypillinen ominaisuus HOS Guitarsille on hyvin ohut pintakäsittely. Ja kolmantena Salolle tyypillisenä yksityiskohtana on hirvenluisen satulan sijoittaminen intonaation parantamiseksi aavistuksen verran lähemmäksi kaulan ensimmäistä nauhaa. Koska pyrin optimaaliseen sointiin, en halua hukuttaa hyvää saundia runsaaseen pintakäsittelyyn. u Sisään tullessa tutustutaan HOS Guitarsin valikoimaan. ja koon yksityiskohdat ovat kuitenkin tarvittaessa modattavissa. Salon kitaroiden esittelykappaleet ovat perusyksilöitä ilman monimutkaisia upotuksia, listoituksia tai koristeluja. HOS-kitaroilla on elinikäinen takuu rakenteille ja puumateriaaleille ja ne toimitetaan kovassa kotelossa. Onhan niukka pinnoite myös esteettinen kysymys. Noina aikoina minulle muodostui laaja kontaktien verkosto, joka toimii vieläkin. Klubi Road 689:n ja talon pihamaastoon suunnitellun kesätapahtuman avulla Salo uskoo elvyttävänsä henkiin niin jami- ja klubikulttuuria kuin myös kyläyhteisön perinnetoimintaa. Badassin wrapover-tallaa käytän paljon. Kaula onkin kerrassaan mahtava. Soitin aikoinaan kitaraa monissa rokki- ja progebändeissä ja tein itselleni soittimet, hän selittää. Rakennusvaiheessa soitinpuita valkatessa, koputellessa ja hiplatessa syntyy soittimeen vahva kontakti, soittimen ikään kuin kuulee myös käsin. Tutkin ja kehittelen tuotetta koko ajan. Kaikkein jyrkimpänä se näkyy esittelyvalikoiman V-kaulaisen Coyoten HOSergoneckissä, mutta kunkin kitaran profiili muokataan tilaajan kouraan sopivimmaksi. Salin uunit toimivat vuosikymmenien jälkeenkin mainiosti. www.riffi.fi 2/2012 19. Metalliosat Salo hankkii tunnetuilta valmistajilta. Se on kallis, mutta siinä on paljon säätövaraa joka suuntaan. miettiä, tuleeko työlle riittävä kate. Puoliakustisen Jazz 60:n pinnassa on sellakka ja ranskalainen puleeraus, toisen jazzkitaran, Grooven, viimeistelynä on nitroselluloosalakka, sekin hyvin ohuena. Vielä ei ole kuulemma tarvinnut tehdä takuutöitä, mutta normaalia kulumisesta johtuvaa huoltoa kylläkin. Mikkejä olen kääminyt jonkin verran itsekin. Rosterinauhat ovat nekin mahdollisia, mutta minun korvilleni niissä on liikaa terävää diskanttista soundia. Tilauksia on odottamassa jo vuoteen 2013. Joissakin tapauksissa pintaan on käytetty pelkästään karnauba-vahaa. Schallerin ja Gotohin virittimet ovat hyvälaatuisia. Vaativia entisöintejä on tullut jopa ulkomailta. Kielten toisessa päässä hän säätää tallapalat tarkasti ja puoliakustisiin kitaroihin valmistaa jyrkästi kompensoidun puutallan
Ulkomusiikilliset seikat jota valaisukin tie tyssä katsannossa on ovat pitkälti musiikkityyliin sidonnaisia. Eihän kitaravahvistintakaan kannata mikittää jos keppi on epävirees sä, piuha pätkii ja potikoiden säädöt ovat poskellaan. Kuitenkin, jotta valoista saataisiin täy det tehot irti, niitä kannattaisi ajatella osana laajempaa visuaa lista kokonaisuutta. Ensin fik sataan äänilähde kuntoon. Monella bändillä fokus on niin tiukasti musiikissa että ulkonäkö Tukka hyvin Visuaaliselle ylöspanolle voidaan tehdä paljonkin, ennen kuin kannattaa alkaa pystyttää bändin ympärille massiivisia videosei niä tai ladata pyrotekniikkaa iskuunsa. Tällöin esiintyjät kannattaa pitää pitkälti silhuetteina ei siis korosteta kohdetta vaan "valaistaan musiikkia", jolloin painopiste siirtyy esityksen rytmittämiseen ja värittämiseen. S 20 www.riffi.fi 2/2012 iinä kun soittajalle on usein tärkeää vain se mitä kuuluu, valojen tekijä saattaa olla ainoa porukassa, joka tulee miet tineeksi mitä näkyy. Tällä kertaa luodataan bändivalaisun tyyliseikkoja ja tulevaisuuden näkymiä. asioista ei edes keskustella. Esityksessä pitää olla jotain valaistavaa, on turha tuoda esiin sellaista mikä ei lähtökohtaisesti ole näyttämisen arvoista. Valaisun rinnalle nousee pieniä tärkeitä asioita pukeutumisesta kamojen asetteluun ja la. Valokiilassa bändi! Osa 5 Tyylikkäästi tulevaisuuteen TEKSTI JA HENKILÖKUVAT: TOMMI SAARELA Vaikka jäähallit ja megafestarit jäisivätkin ikuiseksi haaveeksi löytyy keikkavalaisussa aina pientä viilattavaa, riippumatta siitä kiertääkö bändi nuta-, pubi- vai klubisarjassa. Jos soittajilta itseltään ei löydy mielenkiintoa tai edes aines ta poseeraukseen on turha tykittää ainakaan etuvaloilla
Valojen suuntaus muuttuu sitä tarkemmaksi puuhaksi, mitä vähemmin bändi jäsentää esiintymistilaa rekvisiitalla. · Kun opettelet käytössä olevan valopöydän kunnolla on livenä ajaminen varmempaa, nopeampaa ja helpompaa. Sähköä säästyy ja yksi lamppu tuottaa monia värejä, mutta edistyksellä on varjo puolensakin: perusvalaisimien kohdalla laatu on tehnyt syöksy laskun alamäkeen. Valomiehen on mietittävä mistä valo tulee, mitä se matkalla valaisee ja mihin se lopulta osuu. Keikkavalaisussa gobojen käyttö on usein savussa näkyvän kiilan elävöittämistä ja muokkaamista, mutta tehokasta myös projisoituna taustakankaaseen. Harkittu bändin ulkoasu ja lavan ylöspano luovat puitteet toimivalle bändivalaisulle Tavastian lauteilla Sir Elwoodin hiljaiset värit. "Esityksessä pitää olla jotain valaisemisen arvoista eihän vahvariakaan kannata mikittää jos kitara on epävireessä!" Yhdellä liikkuvalla lediheittimellä voi tehdä paljon, korvata koko puomillisen parkannuja himmentimineen ilman suunta ushässäkkää ja hinta on varmasti halvempi. VAROITUKSET eli 3 tapaa tuhota bändin visuaalinen ilme · Älä keskity liikaa "valoihin" muista perustehtäväsi joka on bändin valaiseminen. Ledin esiinmarssi vertautuukin monessa mielessä siihen, kun äänipuolella aikoinaan siirryttiin analogista digitaaliin, nauhu rista tietokoneeseen tai vinyylistä cd:hen. Kiinteitä ledivalaisimia on käytetty jo pidempään, liikkuvat ledit ovat tulleet jokamiehen ulottuville vasta hiljattain. www.riffi.fi 2/2012 21. Esimerkik si ilman taustakangasta etuvalojen suuntaus sekä niiden suhde takavaloon nousevat merkitykselliseksi, jotta tullaan valaisseeksi vain orkesteria eikä osuta valoilla pubin kalseaan peräseinään. Sellainen sivuvalokaan ei oi kein toimi, joka valaisee lähinnä kuppilan seinillä roikkuvat tau lut tai paistaa sivupöydissä istuvien katsojien silmiin. Kuvakerrontaa kohti Esitysvalojen maahantuojien vinkkelistä kehitysnä kymät kiteytyvät kahteen sanaan, "video" ja "led", MIKKI KUNTUN VINKIT eli 3 tapaa ottaa pienestä valosetistä tehot irti · Käytä vain paria väriä, yksinkertaistamalla saat irti enemmän. · Usvan ja/tai savun käyttäminen lavalla tuo näyttävyyttä. Aika ajoin jos ei muuten niin nostal gian aalloilla vanha kalusto nousee arvoonsa, koska monet sen laatutekijöistä ovat edelleen lyömättömiä uuteen nähden. Työkalut uusiksi Jatkuva muutos ja kehitys kuuluu teknologian luonteeseen, ja alati uudistuvilla työkaluilla on tietysti suuri ja suora vaikutus esi tysvalaisun taiteelliseen toteutukseen. · Ei kannata yrittää liian vaikeaa. Ja vaikka bändi itsessään olisi kuinka nukkavierun oloinen, visuaalista ryhtiä saadaan jo sii voamalla lavalta kitarakotelot ja tuomalla tilalle taustakankaita ja harkittua rekvisiittaa. · "Herne-maissi-paprika" ei palvele kaikkia tyylilajeja, eli mieti valojen väriskaala musiikkigenren mukaan. Katse eteenpäin 2010luvun kalustosuositukset näyttävät kovin erilaisilta kuin 1990luvun lopulla, sillä vauhti nykypisteeseen on ollut nopeaa. Valoteknologiassa on käynnissä vastaava murros, jonka suunta on selvä eikä paluuta vanhaan ole. Ja samoin kuin äänipuolella, siinä kun yksi käyttäjä hur maantuu uudesta, toinen tunnustaa ja tunnistaa myös vanhan teknologian vahvuudet. Tuloaan tekevät myös niin sanotut liikkuvat videotykit, jot ka toimivat esimerkiksi liikkuvien spottien tapaan sillä erotuk sella, että "gobot" ja muut projisoitavat kuvat tulevat videosig naalina valosuunnittelijan läppäriltä. KUVA: HANNU ISO-OJA van siistimisestä sen koristeluun. Perusteetkin ovat äänipuolelta tutut: helppokäyt töisyys, monipuolisuus, edullisuus ja niin edelleen. Useiden gobojen käyttö päällekkäin, niiden yhdistämi nen prismalaseihin ja jopa kaikkien pyörittäminen eri nopeuk silla myötä ja vastapäivään ei perinteisillä heittimillä onnistu. Huomioi käytettävissä oleva aika ja tekniset mahdollisuudet kiireessä syntyy keskeneräistä. Esimerkiksi gobojen käyttö on monipuolistunut huomattavasti modernien liikkuvien valojen myötä. Goboja voi käyttää efektinä myös etuvaloissa, jolloin esiintyjät toimivat projisointipintana, valo suunnittelija Juha Rouhikoski ehdottaa
Tärkeäksi "ammattikoulukseen" Kunttu mainitsee Tamperetalon, jonka valoja hän teki opintojen jälkeen kolme vuotta. Metallimäiskettä maailmalle Kolmas Riffin juttusarjan keskeisistä taustahahmoista on Mikki Kunttu, joka on eurooppalaisen esitysvalaisun kärkinimiä. · Valaise musiikkia tukien, musiikin ja yleisön ehdoilla; heitä kiinnostaa artistin näkyminen, joten liiallinen taiteilu (esim. Ledivideoseinät ovat yleistymässä keikkakäytössä, joten liik kuvien valojen ja videoseinien mielenkiintoisia yhteissovelluksia tullaan näkemään paljon jo lähitulevaisuudessa. Festareita ja kamalistoja Anna Pesonen on puolestaan opiskellut elokuva- ja tv-alaa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa (Heltech) sekä työskennellyt kameramiehenä Yleisradiossa. Ja samalla kun liikkuvat videotykitkin saavat lisää tehoa ja mediaserverien oh jelmistot kehittyvät, kuvatekniikka kaikissa muodoissaan tunkee yhä vahvemmin valomiehen tontille. · Budjetin salliessa ota mukaan efektinä toimivia valaisimia: blindereita, stroboja ja liikkuvia. Teknisen tuottajan toimenkuvassaan Pesonen määrittelee asiakkaiden (tapahtumatuotantoyritykset, festivaalit, bändien kiertueet) toiveiden pohjalta tarvittavan kaluston, tekee tarjouksen sekä ottaa kokonaisvastuun keikasta laitevuokraajan edustajana. Rouhikoski on valmistunut maisteriksi Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitokselta. Lisää syventävää tietoa esitysvalaisusta voit lukea aiemmin julkaistuista Juha Rouhikosken (Riffi 3/2011) ja Mikki Kuntun (Riffi 6/2009) laajoista haastatteluista. Mestarien kädestä Riffin bändivalaisua käsittelevässä juttusarjassa on korkea aika esitellä monitaitoinen kolmikko, joiden oivallisia neuvoja, varoituksia ja kommentteja on siteerattu juttusarjan jokaisessa jaksossa. · Älä yritä liikaa ainakaan joka biisissä. Kuntun muodollinen peruskoulutus on Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta, mutta nykyinen laaja osaaminen on pitkälti käytännön työn ja oman kiinnostuksen hedelmiä. Hän siirtyi livevalaisuun 2000-luvun alussa, ja on saanut oppinsa ennen kaikkea käytännön kautta Moving Light Oy:ssä, joka on maan merkittävimpiä teknisiä tapahtumatoteuttajia. u Riffi kiittää lämpimästi ohessa esiteltävän kolmikon lisäksi valosuunnittelija Risto Sillanpäätä sekä maahantuojien edustajia artikkelisarjan avustamisesta. Korvaamatonta apua kirjoittajalle antoi valosuunnittelija Juha Rouhikoski, joka on hankkinut perusvalmiutensa alalle Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta (TTVO), sekä käytännön koulimana muun muassa RMC:n ja Starliken palveluksessa. Anna Pesonen on suunnitellut valot monena peräkkäisenä vuotena RMJ- ja Tuska-festivaaleille, ja valaissut myös Ilosaarirockia, Ruisrockia, Provinssirockia, Pori Jazzia sekä lukuisia muita festivaaleja. On tullut myös akkukäyt töisiä langattomasti ohjattavia ledivalaisimia, tämäkin puoli ke hittynee edelleen. · Opettele hallitsemaan bändin perusvalaisu, etuja takavalon käyttö, joilla saat syvyysvaikutelmaa. · Käytä mielikuvitusta, älä kangistu kaavoihin. 1990-luvulta asti valosuunnittelijana toiminutta Kunttua työllistävät näyttämötaiteen, televisiogaalojen ja tapahtumaspektaakkelien lisäksi rock-rintamalla esimerkiksi Apocalyptica, Michael Monroe ja Von Hertzen Brothers. Äskettäin Kunttu suunnitteli valot Nightwishin tämänvuotiselle maailmankiertueelle. ANNA PESOSEN VINKIT eli 3 tapaa ottaa pienestä valo setistä tehot irti · Hyödynnä uutta led-teknologiaa keikkapaikoissa, joissa sähköä ei liiemmin ole. Monista yksittäisistä bändiasiakkaista mainittakoon Kwan, 69 Eyes, Scandinavian Music Group ja Eläkeläiset. joista molemmat sisältyvät varmuudella tulevaisuuden valomie hen työkalupakkiin. · Jos et tunne käytössä olevaa kalustoa tarpeeksi hyvin, et saa siitä kaikkia tehoja irti. Rouhikoski on suunnitellut valoja esimerkiksi Leningrad Cowboysille, Apulannalle, Yölle sekä Karita Mattilalle, ja on vastannut useiden festivaalien ja tapahtumien valosuunnittelusta. Myös langaton ohjaus lähiverkoissa tekee tuloaan, ja lan gattomat DMX:t ovatkin jo käytössä. Hän on urakoinut bändi-, show- ja spektaakkelikeikkoja toistakymmentä vuotta ja työskentelee nykyään myös valotaiteen parissa. koko ajan niukka etuvalo tai heittimet yleisöä päin) ei tuo toivottua elämystä. JUHA ROUHIKOSKEN VINKIT eli 3 tapaa ottaa pienestä valosetistä tehot irti · Säästele settiä (ja tehoja) vaikkei kalustoa olisikaan paljon. · Tekninen osaamattomuus ohjelmoinnissa ("vieras valopöytä") tai setin kasaamisessa ("puolet rakentamatta kun keikan pitäisi alkaa"). 22 www.riffi.fi 2/2012. Eero Helle Starlikesta uskoo, että liikkuvissa ledivalaisimis sa tullaan näkemään yhä kovempia tehoja ja samalla pienem pää kokoa ja virrantarvetta. Ekologisuus on trendi, koska ener gia maksaa aina vain enemmän. Esa Horttanainen Studiotecista lisää, että koska lavalla valonheittimet ovat yleensä näkyvissä, myös niiden naamapinnalta vaaditaan kiinnostavuutta. VAROITUKSET eli 3 tapaa tuhota bändin visuaalinen ilme · Laske rakennusvaiheessa valolaitteiston sähköntarve väärin, ja poltat varmasti sulakkeet keikan aikana. · Huonosti tehdyt kotiläksyt eli biisit eivät ole hanskassa. Valonlaadun parantuessa le dikin alkanee kelvata valonlähteeksi myös eturivin profiili ja fresnelheittimiin. Ja jos lavalla on lediheittimiä paljon, ne toimivat jo itse nään ikään kuin elävänä efekti tai videoseinänä. VAROITUKSET eli 3 tapaa tuhota bändin visuaalinen ilme · Valomiehen oma sooloilu ja turha näyttämisen tarve. Hänet on palkittu Lahden Showtime!-messuilla vuoden valaisijan tittelillä, monipuolisuus oli yksi valintaperusteita
Pienen kokonsa ansiosta MA onPC command wing on täydellinen ratkaisu kiertueille, pienille keikoille ja klubeille ja lisäksi se soveltuu mainiosti teatterilavojen valoille sekä suurempien järjestelmien esiohjelmointiin. · Reaaliaikainen ohjaus 2048 parametrille grandMA2 onPC -ohjelmiston kautta · Taustavalaistut ja äänettömät painikkeet ja liukusäätimet · Liitäntä analogiohjaukselle · Midi In/Out · USB 2.0 · 2x DMX out & 1x DMX in (XLR5) · Kompaktin kokoinen, paino vain 6 kg Kellokukantie 4 | 01300 VANTAA | puh. MA onPC command wingissä on sama tyyli ja tuntuma kuin suuremmissa grandMA2 konsoleissa ja on täysin yhteensopiva muun järjestelmän kanssa. himotuimmat uutuudet Starlikelta Pro2 / Pro2c Midaksen uudet Pro2- ja Pro2 C -äänipöydät tuovat legendaarisen Midas-laadun entistä laajemman käyttäjäkunnan ulottuville. 010 830 3800 | info@starlike.fi | www.starlike.fi. Toiminnaltaan pöydät ovat identtiset, erona vain laajempi tai kompaktimpi käyttöpinta. · 56 mic/line tuloa Midas etuasteilla · 64 tulokanavaa · 32 analogilähtöä · 2 x AES/EBU in/out · 6 stereo FX -moottoria · 27 samplesynkronoitua, vaihekoherenttia bussia · Jopa 28 Klark Teknik DN370 31-alueista Graafista EQ:ta · 8 VCA/6 POP -ryhmää · 192 MCA-ryhmää Valo- ja ääniosaston MA onPC command wing Maaliskuussa julkaistava MA onPC command wing tarjoaa helposti liikuteltavan ratkaisun MA-valaisujärjestelmän kaikkiin tarpeisiin
Kaikkiin tärkeisiin tiloihin oli kuitenkin videoyhteys joten yleisö pystyi tarkkailemaan kahdelta suurelta näytöltä sekä isolta valkokankaalta koko ajan mitä muusikot ja äänittäjä tekivät, ja yleisö pääsi kaksi penkkiriviä kerrallaan seuraamaan soittajien viereltä miten homma toimii käytännössä. Tilaisuuteen oli saatu soittajiksi ja laulajiksi alan ryhmä suomalaisia huippumuusikoita. Tällä kertaa lähestymistapa oli ratkaisevasti erilainen: Aholan vetämä klinikka pureutui studiotyöskentelyyn soittajan ja äänittäjän roolista katseltuna, eikä siihen miten laitteet tai ohjelmistotuotteet itsessään toimivat. Yleisön suuri määrä yllätti järjestäjät ja pakotti miettimään tilaratkaisut uudelleen. Ensimmäisen klinikkapäivän päätteeksi järjestetyn paneelikeskustelun perusteella tämä oli sangen mielenkiintoinen Y. Heidän puheenvuoroissaan nousi esiin myös asioita, joihin olisi syytä kiinnittää huomiota jo ennen studioon lähtemistä. TEKSTI: ARI SAARI KUVAT: ANTTI JUSSI SAVOLAINEN Livestudio @ M.A. tekemisen mallia Seinäjoella Seinäjoen uudistuneella Rytmikorjaamolla järjestetyn M.A.R.S-tapahtuman yhtenä osana oli Kimmo Aholan luotsaama Livestudio-klinikka, jossa yleisö pääsi tutustumaan elävän musiikin äänittämisen kaikkiin työvaiheisiin läheltä ja reaaliaikaisesti. leensä tällaiset sessiot ovat laitteiden tai ohjelmistojen maahantuojien järjestämiä tilaisuuksia, joissa keskitytään tuotteiden käyttöön ja niiden ominaisuuksiin. Tapahtuman siirtyessä isompaan tilaan jouduttiin turvautumaan erikoisjärjestelyyn jossa rummut ja basso äänitettiin Rytmikorjaamon henkilökunnan tekniikkatilassa, kitara eteisessä ja laulu varastossa
Vastaus: perusmikitykseen ei musiikkityyli juurikaan vaikuta, mutta äänitystilojen valinnat vaihtelevat, kun halutaan käyttää hyväksi erilaisten tilojen luonnollista sointia. Sävynsäätöihin sen sijaan ei koskettu lainkaan prosessin tässä vaiheessa. Eräs klinikan mielenkiintoinen piirre oli se, että mitään laitteita, tai tuotteita ei esitelty, ja kun erään tuotemerkin nimi tuli toisen kerran esille vesitti Lenni-Kalle orastavan piilomainonnan laulamalla kommentin päälle kuuluvasti tv-mainoksesta tutun fraasin "Saarioisten". Näinä päivinä en voinut muiden työtehtävien vuoksi osallistua. Esimerkiksi soitin- ja laitevalinnat tulisi tehdä sen mukaan mitä tehdään ja kenen kanssa. u www.riffi.fi 2/2012 25. Lauluraitojen ensimmäisetkin otokset olivat hyviä, mutta vielä parempaa tarjottiin tuottaja Kalle Torniaiselle, ja hän ne kernaasti hyväksyi. Yleisö seurasi herkeämättä Livestudio-tapahtumien etenemistä ja monelle keskiviikon sessio jäi varmastikin lähtemättömästi mieleen. Päivä nippuun Äänitysten jälkeen seurasi paneelikeskustelu, jossa soittajat ja äänittäjät kertoivat omia näkemyksiään mm. Livestudio jatkui torstain ja perjantain, jotka oli varattu jälkituotannolle. Soundcheckin aikana bändi sovitti Chain Of Fools -teoksen uudelleen, jonka jälkeen seurasi kaksi ottoa. Kalustolla voi äänittää tässä tapauksessa 18 raitaa kerralla, ja se riitti klinikointiin vallan mainiosti. Äänimiehet puolestaan korostivat sitä, että soittajien tulisi pitää äänenvoimakkuus lavalla kohtuullisissa mitoissa, jolloin niin monitoroinnista kuin saliäänestäkin vastaavilla olisi paremmat mahdollisuudet hoitaa oma työnsä kunnolla. R.S. lähestymistapa asiasta kiinnostuneelle yleisölle, sekä uusi piristävä kokemus myös soittajille. Äänimiehet äänessä Reima Saarinen (vas.) ja Kimmo Ahola toivat paneelikeskusteluun tekniikkaväen terveiset. Vankkaa ammattitaitoa, leppoisaa tunnelmaa Muusikkoryhmän kokemus ja koostumus puhuvat puolestaan: asialla olivat rumpali/tuottaja Kalle Torniainen, basisti Ako Kiiski, kitaristi-laulaja Sami Pitkämö, kosketinsoittaja Lenni-Kalle Taipale ja vokalisti Johanna Försti. Kuulosti todella hyvältä ja yleisö osoitti suosiotaan orkesterille huippusuorituksesta. Opetus: kun soittaja on hyvä ja soittimet kunnossa, voidaan keskittyä siihen olennaiseen eli musiikilliseen sisältöön ja tuotantotyöhön. Klinikan äänitystoimetkin pääsivät alkamaan suhteellisen nopeasti, ja lyhyen kuuntelutasojen trimmaamisen jälkeen alkoi tapahtua: kanavia auki yksi kerrallaan, signaalitasot kohdilleen, ja raidatkin nimetään siinä samalla... Isojen hallien ambience sopii kenties metalliosastolle, mutta siellä on turha yrittää äänittää mitään R&B-materiaalia. Keskiviikon perusteella ja osallistuneita jälkikäteen haastattelemalla voin kuitenkin todeta, että Livestudio oli hyvin suunniteltu, järjestetty, soitettu, laulettu, äänitetty ja toteutettu tapahtumaketju, jonka voisi hyvin kuvitella kiinnostavan muitakin musiikkitapahtumien järjestäjiä. Kaikki päällesoitot sujuivat jouhevasti ja tyylinmukaiset soundit löytyivät nopeasti soittimista, vahvistimista ja soittajien näpeistä. "Jaahas, siihen meni tämä päivä", muistaa Kimmo ajatelleensa. Pelin henkikin oli selvä: nyt pyritään unohtamaan virallinen kellon tuijottaminen ja keskitytään enemmän sisältöön. Kokoonpanon työstettäviksi oli valittu Aretha Franklinin Motown klassikko "Chain of Fools", sekä legendaarinen Toton "Rosanna". Mikserinä Avidin Digidesign 48, ensisijaisesti äänentoiston tarpeisiin tehty keikkatiski joka toimii myös äänitysmikserinä ihan hyvin (ja oli valmiina talon puolesta paikan päällä). Pitemmälle ei keretty, kun yleisöltä kirposi jo ensimmäinen kysymys: Kuinka paljon mikitykset vaihtelevat eri musiikkityyleissä. Kuinka ollakaan homma toimi nopeasti, ja kun rummut oli mikitetty ja Kimmo avasi kanavat yksi kerrallaan sävysäädöt nollilla olikin ensimmäinen ajatus "ettei tämä voi olla totta". 31 vuoden kokemuksesta kumpuavat mehevät esimerkit siitä miten homma pitää tehdä ja etenkin miten ei kannata tehdä saivat kuuntelijat rentoutumaan ja klinikan perustunnelman muuttumaan leppoisan rennoksi ja interaktiiviseksi. siitä mitä kannattaa ottaa huomioon, kun valmistaudutaan äänityksiin ja keikoille. Muusikoiden puheissa painottui monitorimiksaajan panos keikalla rooli nostettiin tärkeydessä samalle tasolle soittajien kanssa. Mikrofonien valinnat Ahola jättäisi äänittäjän tehtäväksi ja mielellään kehottaisi soittajia pitämään huolta siitä, että soittimet olisivat huippukunnossa ja säädöt kohdillaan. Äänittäjäurallaan Ahola kertoo kokeneensa ensimmäisen ahaa-elämyksensä 1980-luvun puolivälissä, kun studiolle saapui rumpali Harri Ala-Kojola, joka ensi töikseen ruuvasi rummuistaan kaikki kalvot pois. Toton Rosanna päätettiin äänittää siten, että ensin vedetään rummut ja basso, sitten muut soittimet ja lopuksi laulut. Torniaisen kasaillessa vielä settiään Kimmo esitteli äänityskaluston lyhyesti: tallentimena Protools 9 & MacbookPro. Kun tarjolla on pätevää tietoa, löytyy kiinnostuneita tulijoita hyvinkin kaukaa. Setti kuulosti kerta kaikkiaan mahtavalta
Näin mentiin viisi päivää, tai pikemminkin vuorokautta. Artistic Lutheri Bruunari Konsertit jatkuivat yömyöhälle, vapaamuotoiset jamit usein aamun sarastukseen... Leirintä-alueelle oli majoittunut niin paljon muusikoita, että sinne kannatti tulla jopa myymään kitaroita. Hollantilainen Bruno Merks esimerkiksi piti kioskia, jossa hän esitteli ja myi kunnostamiaan, entisöimiään ja rakentamiaan kitaroita. Aamun valjetessa paljastuu, että monen teltan ja asuntovaunun edessä istuskelee jo innokkaita soittajia kitarat kädessä, vaikka tapahtuma alkaa vasta keskiviikkona. Leirimme vieressä pauhasi yksi alueen suurimmista jameista, johin osallistui joka ilta noin kolmekymmentä soittajaa. Paikalla pyöri huhu, että eräs festivaalien esiintyjistä olisi juuri käynyt hakemassa Merksiltä varta vasten itselleen tehdyn kitaran, hinta hulppeat 2500 euroa. TEKSTI JA KUVAT: MISHA KOIVUNEN Djangon kylä Festival Django Reinhardt Jazz-kitaran suurimpiin nimiin kuuluva Django Reinhardt vietti viimeiset vuotensa ranskalaisessa Samois-sur-Seinen kylässä. Kolmen maan, kahdeksan huoltoaseman ja kahden rengasrikon jälkeen saavuimme perille sunnuntai-iltana. Tietysti perinteiseen romanityyliin autolla ja asuntovaunulla. Merksin valikoimista löytyi sattumoisin 26 www.riffi.fi 2/2012. Niihin on kuka tahansa tervetullut, pääasiassa soittimina ovat kitara, basso ja usein myös viulu. Ja niitä riittää, sekä virallisia että epävirallisia myöhemmin viikolla on melkein jokaisen teltan tai asuntovaunun edessä jonkinlaiset jamit meneillään. Jos biisit eivät ole tuttuja, miltei jokaisella soittajalla on mukana kansio, josta löytyy sointulaput tunnetuimmille kappaleille. Musiikki taukosi yleensä vain festivaalin aukiolon ajaksi ja jatkui taas yöllä festivaalien sulkeuduttua. Uuvuttavan 26 tunnin seilaamisen jälkeen alkoi ajo yötä myöten kohti Ranskaa. Muita yleisiä soitinvieraita ovat haitari ja klarinetti. Kappaleet ovat gipsy jazzin standardeja kuten Minor Swing ja Anniversary Song. Nyt paikassa järjestetään vuosittain tämän belgialaissyntyisen romanikitaristin nimeä kantava festivaali, joka keskittyy pääasiassa gipsy jazziin. K aravaanimme toiviomatka Ranskaan alkoi laivalla kohti Rostockia, perjantai-iltana Helsingin Vuosaaresta. Myös useat tapahtuman staroista majoittuvat aitoon gipsy-henkeen asuntovaunuissa, ja heitä näkee myös alueen jameissa. Kymmenen kilometrin säteellä festivaalialueesta toimii ainakin kaksi leirintä-aluetta, jotka täyttyvät yleisöstä
Minulle on tärkeätä tietää esimerkiksi aikooko asiakas esiintyä vai soittaa ainoastaan itselleen. Suunnitelmissa on akustisia kitaroita esittelevän museon perustaminen, ja säätiö järjestää myös hyväntekeväisyyskonsertteja ja luentoja aiheesta. Kuvassa Bruno Merks myyntiteltallaan. Konnankilpi kestää tämmöisellä plektralla soittaa 30 vuotta, jos ei sitä hukkaa sitä ennen... Plektroja kilpikonnan kilvestä Kymmenien myyntitelttojen joukossa oli paja, jossa muovattiin plektroja kilpikonnan kilvestä. Bruno Merks ei ole ainoastaan kauppamies, vaan toiminnassa on vankka ideologia taustalla. Ja kauppa kävi viiden päivän aikana näin ainoastaan kerran mestarin tekemässä jotain muuta kuin veistämässä plektraa. Suurin ostoslaari on Ebay, ja kuulemma pelkästään Saksan Ebayssa pyörii kuukausittain noin viisituhatta akustista kitaraa. Sitäpaitsi vaikka kitara olisi viisikymmentä- tai jopa satavuotias, sen voi palauttaa alkuperäiseen soittokuntoon, jos se on tehty hyvin ja laadukkaista materiaaleista. Merksin kanssa asioitaessa sopivan instrumentin löytäminen perustuu kuulemma luottamukseen. Kitarani eivät välttämätta ole niitä kaikista kauneimpia, mutta täydellisiä heille. Asiakkaani tietävät tarkalleen minkä kuuloista soitinta he hakevat. Hollantilaisen valikoimassa on pääasiassa gipsy-, klassisia ja flamenco-kitaroita. Merksin mukaan Ebayssa vaihtaa maailmanlaajuisesti joka kuukausi omistajaa 25 000 akustista kitaraa. Tärkeintä hänelle on akustisiin kitaroihin liittyvän arvokkaan käsityöperinteen ja taidon ylläpitäminen, jatkaminen ja jakaminen. (Lisätietoa: www.art-ecaille.com) AJL-Guitars, Made In Finland Kitaranrakentaja Ari-Jukka Luomarantaa voisi luonnehtia tapahtuman konkariksi, sillä hän on käynyt paikalla jo vuodesta 1997. Maapallolta on kaadettu jo niin paljon puita, ettei hän halua osallistua savottaan. Mistään ei selvinnyt, mistä kilvet ovat peräisin, mutta nettisivut kertovat että kilpien hankinnassa on kunnioitettu konnien luonnollista kiertoa. (Lisätietoja: www.bruunari.nl) Laitetaanko uutta vai kunnostettua. Eli kolmen millin paksuinen plektra maksaisi 30 euroa. myös hänen entisöimänsä vanha balilainen kitara, josta artisti totesi, että soitinhan oli parempi kuin hänelle teetetty. Kitaroista löytyy myös ääninäytteitä Youtubesta. Mestarin huonon englannintaidon takia small talk jäi vähemmälle, mutta sen verran selvisi, että yksi millimetri materiaalia maksaa kymmenen euroa. Kysytään siis, miten gipsy jazzin syntysijoilla suhtaudutaan pohjolasta tuleviin asianharrastajiin? www.riffi.fi 2/2012 27. Hinta laukkuineen oli 450 euroa... Gipsy-kitarat Merks hankkii yleensä Ranskasta, klassiset Saksasta ja Espanjasta. Viimeiset kymmenen vuotta hänellä on ollut oma myyntikoju. Oikean lopputuloksen saavuttaminen vaatii paljon sähköposteja. Se tarjoaa soitinrakennuskoulutusta fyysisesti tai henkisesti rajoittuneille, tai muuten työelämästä syrjäytyneille. Halutun tuotteen ominaisuuksia selvitellään keskustellen ja kommentteja kaivamalla. Lupsakka Merks kertoi mieluummin entisöivänsä ja kunnostavansa kuin rakentavansa kitaroita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hän on perustanut säätiön, Bruunari Guitars Foundationin. Soitetaanko mikrofonin kanssa ja minkä kokoiset kädet soittajalla on. Ja ainahan tuotteen voi palauttaa, joskaan näin ei ole käynyt kuulemma vielä kertaakaan. Neuvotteluita käydään kauan. AJL:n kitaroita on nähty myös muutamana vuonna festivaalilavalla, ainakin Ritary Gaguenettin ja Andreas Öbergin käsissä. Materiaalia pidetään kuulemma kestävämpänä kuin perinteistä lätkää, ja kilpiplektran pitäisi antaa juuri Djangon musiikkiin sopiva soundi
Minun sukupolveani ennen oli tietysti Favino ja Dupont, mutta Dupont on kitaratehdas eikä soitinrakentaja ja painii aivan eri sarjassa, AJ kertoo ja jatkaa: Ja nyt kun asiaan pitää vastata, niin kyllähän se minustakin tuntuu vähän kummalliselta tuntuu, että Suomesta tämmönen yksittäinen kaljupää on näissä piireissä sellainen, jonka kaikki tietävät. Tällaista ei hittikanavien ja -radioiden saastuttamassa Suomessa tapahdu ikinä. Kaikki kitaristit, joita olen Suomeen tuonut, on tavattu täällä. Esimerkiksi Gonzalo Bergara, joka on siellä suurin nimi tällä hetkellä, kertoi että "meillä kaikki soittavat sun kitaroilla". festivaalin esiintyjät soittivat luonnollisestikin gipsy jazzia, mutta vastapainona oli myös mainstreamimpaa ja vähemmän jazzahtavaa musiikkia. Kyltti kotitalon seinässä muistuttaa suurmiehestä, jonka haudalle uskolliset ihailijat kantavat kaikkea mahdollista plektroista valokuviin. Mutta hyvä jos he luulevat niin. Jos ei nyt ihan konkareita olla, niin olen kuitenkin saanut jonkin verran etumatkaa verrattuna näihin uusiin kavereihin. Kyynärpäät ylös ja kiilaamaan... Artisteista mainittakoon tässä Steeve Laffont Trio, Goran Bregovic Wedding and Funeral Band, Dhaffer Youssef Quartet, sekä lapsitähdet Antoine Boyer, 13v. Joka vuosi on AJ:n mukaan ollut edellistä parempi. Benson veti muuten yli tunnin encoret... Tällaisia itsetehtyjä soittimia festareilla näkyi aika paljon. Hyväksyvästi. Sellaista oikeanlaista kollegiaalista toimintaa, AJ toteaa ja jatkaa verkostoitumisesta: Olen tavannut esimerkiksi Japanin, USA:n ja Saksan dealerit täällä, joskaan heille ei enää nykyään kitaroita riitä. Jokainen tietysti kehuu omia tuotteitaan ja verissäpäin mennään, mutta ei se mitään henkilökohtaista ole. Jokainen joka soittaa gipsy jazzia tuntee AJL-kitarat. Jokainen ilta oli otsikoitu eri teemoihin, kuten Balkan Groove ja French Touch. No, minähän olen väärä ihminen tähän vastaamaan, mutta jos lukee vaikka jenkkiläisiä keskustelupalstoja, että kuinka paljon ja mitä musta siellä puhutaan, niin kyllä mä ehkä siellä olen ykkönen. Kyllä me yleensä alueen suljettua kokoonnutaan ja keskustellaan kaikesta alaan liittyvästä. (Lisätiedot: www.ajl-guitars.com) Saareen ihmettelemään Itse festivaali-alue on Samois'n pääkadun vieressä sijaitsevalla pitkulaisella saarella. Soittohommien suhteen sama juttu. Samaisesta syystä myös kilpailua esiintyy, mutta hyvässä hengessä. ja Andreas Varady, 14v. Paikallista väriä edusti Djangon pojanpoika, David Rheinhardt ja samaan sukuun kuuluvan Noé Reinhardtin Trio. Kymmenien ihmisten rynniessä ohitseni sisään jonottaessa, ymmärsin myös ettei pohjoismaisella vaatimattomuudella ja nöyryydellä pääse täällä mihinkään. Eurooppalaisista kitaranvalmistajista multa menee eniten kitaroita USA:an. Näissä kaupoissa kannattaa pitää kitaroita myös asiakaspalvelumielessä, Japanista kun on aika pitkä matka Suomeen kitaraa kokeilemaan. Eihän se voi pitää paikkaansa, tai sitten siellä on tosi vähän niitä soittajia, AJ nauraa. 28 www.riffi.fi 2/2012. Tapahtumassa on nykyisellään 20 000 kävijää viidessä päivässä, ja sillä määrällä ollaan saaren vetokyvyn rajoilla. He ovat enemmänkin hyvillään, että asia on tuttu muuallakin. Olen kuitenkin tehnyt töitä näiden kitaroiden kanssa jo pidempään. AJL:n kitaroita menee eniten läntiseen Eurooppaan, sitten tulevat Japani ja USA, jossa sijaitseviin "gourmet"-putiikkeihin kitaran saaminen on jo sinänsä iso asia. Kadun varren puistikossa vieraat toivottaa tervetulleeksi hymyilevä Django Reinhardt -patsas. Pääosin tämän 32. Verkostoitumista helpottaa vieressä sijaitsevat kaksikymmentä eri soitinvalmistajien telttaa. Kansainvälisesti suurin nimi oli yhdysvaltalainen George Benson, joka kokosi lavan eteen valtavan määrän teinejä, jotka eivät tyytyneet ainoastaan katselemaan vaan tanssivat ja lauloivat koko keikan ajan. Tämä on kuitenkin tämän musiikin ja näiden kitaroiden mekka. Tapahtuma poikii tilauksia ympäri maailmaa, ja käytännössä kaikki esittelykitarat saattaa saada myydyksi paikanpäällä. Missä kohdin gipsy jazz -kitaroiden hierarkiassa AJL Guitars sitten seisoo. Täällä Euroopassa menee myös hyvin. Jos näillä kitaroilla aikoo itsensä elättää ja saada nimeä, tänne on tultava oli suksee mikä tahansa
Soitimme livenä Bennys Tune -kappaletta, joka on meidän hatun nosto Djangolle. Marvin ei kuitenkaan tiennyt koska ja mitä kautta levy tulee ulos. Aivan omanlaisensa matkakohde Reissu Samois-sur-Seineen Django-festivaaleille oli taatusti erilainen ja erittäin antoisa kesälomamatka. Albumi on meidän näkemyksemme gipsy jazzista. Meillä on 150 vapaaehtoista työntekijää, joten toimintamme ei ole täysin ammattimaista. Stressiä aiheutti pystyisimmekö nostamaan toimintamme tarpeeksi professionaalille tasolle, jotta kykenemme vastaamaan hänen vaatimuksiinsa. Tarkoitusta varten hän hommasi Favino-kitaran, jolla Guitar Player -albumi äänitettiin. Seuraavan vuoden ohjelmasta hän ei osannut vielä sanoa mitään. Kuullessaan Rosenberg Trioa kymmenen vuotta sitten Marvin heräsi sitten gipsy jazziin. Haluan viihdyttää ihmisiä. Vidalin mukaan Benson on kovasti gipsy jazz -yhteisön arvostama soittaja, ja osasihan hän jakaa arvostusta myös takaisin päin, tuttuun amerikkalaiseen tyyliin. Tunteen löytämiseksi täytyy vain työskennellä kovemmin, festivaalien taiteellinen johtaja lopettaa mystisesti. Rajat ylittävää jammailutoimintaa AJL:n teltassa Kirjoittaja sormirummuissa leirintäalueen suurimmissa jameissa. Mr. Mies on esittänyt myös omaa näkemystään Gipsy Jazz/Hot Club -musiikista. Paljon luotetaan perstuntumaan: En ikinä mieti ohjelmaa siten, että siinä pitäisi olla tietty määrä esimerkiksi mustalaisjazzia. Kyse on siitä mitä tuntee vatsanpohjassa. Haastattelua tehdessä albumista oli neljä kappaletta miksaamatta. Jos en löydä sitä tunnetta ohjelmaa kasatessani, pitää kattaukseen hakea jotain muuta. Olin tuolloin tekemässä akustista albumiani (Guitar Player, 2002). Asiaan vaikuttivat tietysti se että nyt käsissä oli akustinen kitara ja musiikki oli erilaista. Bensonin kaltaisen supertähden saaminen tänne oli suuri haaste meille. Ja ei kun juttusille. Benson aloitti keikan omistamalla sen Djangolle, kymmenen vuotta sitten kuolleelle vanhalle ystävälleen Babik Reinhardtille, ja vielä lopuksi uudelle ystävälleen David Reinhardtille. Emme olleet varmoja miten yleisö ottaisi sen vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun hän soitti nuorelle yleisölle. Hankin hänen levyjään ja hämmästyin hänen taitojaan. Sen voi aistia vaikkei mustalaisjazzista pitäisikään, ja mallia voisi hakea monen muun musiikinlajin tapahtumien toteutukseen. Rautalanka "Kato, tossa on Hank Marvin!" -kuului hihkaisu selän takaa. He kuitenkin rakastivat sitä ja muita Favinobiisejä. Myös genrelle ominaisen soundi vaati mukautumista. Brittiläinen herrasmies Hank Marvin lomatunnelmissa. Pyrin kuitenkin pitämään soitossani asioita, joita tekisin myös sähkökitaralla. Tunnistin Django-yhteyden ja pidin kuulemastani hyvin paljon. Otimme pari kaveria mukaan ja teimme satunnaisia keikkoja, kunnes meitä alettiin kutsua eri jazz-festivaaleille. Festivaalin taiteellinen johtaja Sébastien Vidal myönsi tapahtuman viimeisenä päivänä, että järjestelyurakka oli uuvuttava. u Lue myös nettispesiaali aiheesta: www.riffi.fi www.riffi.fi 2/2012 29. Turistina paikalla olleelle Shadows-legendalle tapahtuma oli kahdeksas. Hän on tottunut soittamaan paikoissa, jossa liput maksavat 80 euroa, ja meillä ne ovat 23 euroa. Nyt olemme viimeistelemässä levyä. Tästä innostuneena päätimme kokeilla miltä sen tyylisen musiikin soittaminen tuntuu. Jos aloittaa keikan tuolla tavalla, mikään ei voi mennä vikaan, Vidal myhäilee. Django Reinhardtin musiikkia hän kertoi kuulleensa ensimmäistä kertaa kuusitoistavuotiaana, muttei innostunut asiasta liiemmin sillä oli juuri löytämässä rock'n'rollin ja siihen verrattuna Reinhardtin musiikki kuulosti "ohuelta". Kokoonpanossa on kaksi kitaraa, basso ja haitari. Eivätkä ne kaikki levyt niin ohuelta kuulostaneet, hän paikkailee. Kun soitan sooloa niin pyrin saamaan siihen jonkin melodisen ajatuksen sen sijaan, että soitossa olisi mahdollisimman paljon nuotteja. Marvin kertoi joutuneensa muuttamaan soittotyylinsä uutta levyä tehdessä. Vaikkei genre olisikaan sitä itselle mieluisinta, täytyy tapahtumassa pistäytymistä suositella jo poikkeuksellisen ilmapiirin vuoksi. Ison sähköisen soundin sijaan hommaan tarvitaan kaksi akustista kitaraa. Marvin kertoo olleensa hyvin vaikuttunut eritoten musiikin iloisuudesta ja kevyestä instrumentaatiosta
Olisin kuitenkin toivonut, että yleisin modaalinen viritys D/A/D/G/A/D (kir- jassa nimellä Dsus4) olisi esitelty monipuolisemmin kuin lähinnä vain D-pohjaisissa sävellajeissa staattisen bassokulun alle soveltuvana kansanmusiikkivirityksenä se kun toimii ilman capoakin useissa sävellajeissa ja myös pop-kappaleiden konteksissa. Harppuvaihtoehto on hyödyllinen Arvostettava teko Vapaiden kielten käyttö on usein tärkeää erikoisviritysten potentiaalin löytämisessä, joten asteikkosormituksissa on esitelty myös ns. Kirjan lopusta löytyvä pitkä luettelo eri kitaristien erikoisvirityksillä soittamista kappaleista on kylläkin vaikuttava ja myös hyödyllinen, kun jotain kappaletta alkaa korvakuulolta selvittämään. Kussakin luvussa on myös lista joistain kyseisellä virityksellä soitetuista kappaleista, mutta ainoa nuotinnettu esimerkkisävellys on Hansonin kaksoispudotetulla D-virityksellä soitettava "Strawberry Curl". AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Uteliaan kitaristin aarrekartta The Complete Book of Alternate Tunings Yhdysvaltalaisen kitarapedagogin ja aikoinaan Frets-lehden päätoimittajana toimineen Mark Hansonin "The Complete Book of Alternate Tunings" julkaistiin alunperin jo vuonna 1995. On myös ilo huomata, että Lauri Haapasen käännös on termeiltään oikeaoppista kieltä. Viime vuonna suomennettu kirja onkin aika lailla nimensä veroinen, sillä se esittelee parikymmentä kitaran standardivirityksestä poikkeavaa viritystä. K irjassa esitellään jokaisen virityksen kohdalla sen alkuperä, virittäminen standardivirityksen pohjalta, tyypillisimmät sointuotteet otelautadiagrammeina, sekä joitain asteikkosormituksia niin nuotteina kuin tabulatuureinakin. Liikkeelle lähdetään standardivirityksestä, minkä jälkeen siirrytään pudotettuihin D-virityksiin ja käydään sitten läpi duuri-, molli- sekä modaaliset viritykset tässä sävellajissa. Hanson esittelee virityksiä systemaattisesti eri sävellajien pohjalta. Kirjaa voi kuitenkin näistä pienistä narinoista huolimatta suositella varauksetta kaikille, jotka haluavat päästä kurkistamaan kitaran standardivirityksen ulkopuolelle. harppuvaihtoehto, jota kirjassa kutsutaan "vesiputousasteikoksi". Nyt joistain lauseista ja kappaleista jää kielen päälle turhan suoran kääntämisen maku. Erityisen käyttökelpoinen tämä sormitus on modaalisia virityksiä käytettäessä ja kelttifolkin parissa, mutta tavataanpa sitä myös Jerry Donahuen, Chet Atkinsin tai Tommy Emmanuelin kaltaisten kitaristienkin soitossa sehän mahdollistaa vaikkapa asteikkojuoksutusten soittamisen fingerstyle-soiton lomaan ilman, että kitaran kokonaisvaltainen sointi kärsii. www.facebook.com/riffilehti 30 www.riffi.fi 2/2012. Se viittaa asteikkosävelten soittamiseen vapailta kieliltä aina kun mahdollista, jolloin syntyy harpun sointia muistuttava avonainen sointi. Hieman harmittavasti Hanson on kuitenkin tässä yhteydessä jättänyt merkitsemättä sen sormitustavan, jossa kukin peräkkäinen asteikkosävel soitetaan eri kieleltä, jolloin harppumainen sointi saadaan maksimoitua. Tällaisen marginaalisemman kirjan kääntämistä voidaan pitää kyllä jo jonkinlaisena kulttuuritekona. Tämän jälkeen samankaltainen systematia toistuu G- ja C-pohjaisissa virityksissä. Modaalisten viritysten kohdalla Hanson nostaa esiin niissä aina jollekin kieliparille muodostuvan sekunti-intervallin, mikä onkin niiden ymmärtämisen avain. Se on myös oiva hakuteos ja opas kitaransoiton opettajille sekä alan oppilaitoksille tähän opetustyössä usein vähemmälle huomiolle jäävään, mutta silti tärkeään soiton osa-alueeseen. KIRJA-ARVIO: TIMO ÖSTMAN Mark Hanson: Kitaran erikoisviritykset (The Complete Book of Alternate Tunings) Suomentanut Lauri Haapanen 2011, Art House ISBN 978-951-884-482-5 www.arthouse.fi Osallistu kisaan voit voittaa Focusriten plugaripaketin! Lue ohjeet Riffin Facebook-sivulta. Ilahduttavasti kirjassa avataan myös havaijilaisen slack key -tyylin virityksiä. Toisaalta kirjaa läpikäydessä toivoo välillä, että nimenomaan tekstin suomen kielelle saattamiseen olisi käytetty hieman enemmän aikaa
Paketin mukana tulee valmiina Digitech Total Recal Delay sekä Redline Overdrive. Molemmat mallit voidaan asettaa myös kyljelleen, jolloin ne palvelevat kulmamonitoreina. Puhtaalla kanavalla mennään kristallinkirkkaasta rouheaan komppisäröön, kun taas uusi täysverinen hi-gain-kanava on tarkoitettu rankempaan menoon. Ja kun sitten tarpeen on, i-JAM 3-n-1 palvelee liityntänä iPhonen muusikkosovelluksiin. Lisätiedot: Fender www.fender.com Älypuhelimella tai ilman Kotimaisen puhelinjätin vielä etsiessä uutta nousua keskitymme toteamaan, että kotitantereellaan Amerikassa iPhone on Älypuhelin se jolle lisävarusteita ja aplikaatioita suunnittelevat aivan kaikki. Keikkaäänentoistoon suunnitellussa sarjassa on 18-tuumaisella varustetun PR418-sub-bass-kaapin lisäksi kolme eri mallia: PRX412M on kalustettu numerotunnuksen mukaisesti yhdellä 12-tuumaisella kartioelementillä, PRX415M taas15-tuumaisella ja PRX425 kahdella 15-tuumaisella. Digitaalisen kaiun säätö on kanaville yhteinen, samoin 12-tuumaisen Celestionkaiuttimen käyttäytymiseen vaikuttava damping. Lisätiedot: EM Nordic www.emnordic.fi Tehoa ja soundia Nimellisteholtaan 50-wattinen Machete on kaksikanavainen täysputkivahvistin, jonka etuasteessa viisi 12AX7- ja pääteasteessa kaksi 6L6GC-putkea. Puhtaan kanavan gain-säädin toimii myös tuloherkkyyden porrastuskytkimenä, ja volume-potentiometriin taas on yhdistetty boost-kytkin. TUOTEUUTISET Supermittari minikoossa TC toisintaa nyt kahden vuoden takaisen hittinsä 1/3-koossa. Sytyttääkö. PRX412M ja PRX415M voidaan nostaa myös tolpan nokkaan ja suuntauksen helpottamiseksi pohjalevyissä on peräti kaksi eri koloa eri kallistuskulmia varten. PRX400-sarjan aisapariksi suositellaan CrownXTi2-vahvistimia. Valmistajan mukaan miniversio perustuu samaan teknologiaan kuin alkuperäinen ja kaikki viritystoiminnot isommasta pedaalista on saatu siirrettyä kooltaan pienempää rasiaan. Oman sisäisen vahvistimensa ja kuuloke liitäntänsä ansiosta laite toimii harjoituskumppanina aivan sellaisenaan, ja liitäntä MP-3soittimelle avaa ovet valmiiden taustojen kuunteluun harjoituksen tukena. Kummallakin kanavalla on gain- ja volume-säädöt, kolmialueinen eq, sekä notch-säädin keskialueen kovertamiseen. Lisätiedot: Soundtools www.soundtools.fi Ääntä keikalle! JBL esitteli NAMM-messuilla kokonaan uuden passiivikaiutinten PRX400-malliston. Loput voi ostaa aplikaatioina Digitechin StomShopista (iTunes). Rapco lähestyy kitaristeja näppärällä i-JAM 3-n-1 -askillaan, joka pelaa myös ilman iPhone-puhelinta. Kaiuttimen voi myös mykistää kokonaan, Machetessa on studiokäyttöön suunniteltu, kaiutinsimuloitu linjalähtö. Lisätiedot: Studiotec www.studiotec.fi Pedaali kuin kameleontti Digitechin iStomp vastaa idealtaan termospulloa: eilen siitä juotin teetä, tänään pullo ladataan kaakaolla, huomenna otetaan reissuun kenties tummapaahtoista kahvia, ylihuomenna maitokahvia... Tarvitaan iPod Touch, iPhone tai iPad ja sen jälkeen iStomp-pedaaliin voi ladata juuri sen efektin kuin milloinkin haluaa. Lisätiedot: Musamaailma www.musamaailma.fi www.riffi.fi 2/2012 31. Kevyitä asennuksia varten kaapeissa on kiinnityspisteet M10-kierteellä
Lisätiedot Noretron Audio www.noretron.fi Aktiivikaiuttimia Yamahalta Nexon kanssa yhteistyössä kehitettyyn DXR-sarjaan kuuluu neljä erikokoista DSP-aktiivikaiutinta, DXR8, DXR10, DXR12 ja DXR15. Analogimikseriä muistuttavan fyysisen kanavasäätimistön tukena on kookas kosketusnäyttö ja 20 moottoroitua liukusäädintä. Tietokoneeseen Apollo liitetään Firewire 800 -väylän kautta (vakio), tai erillisenä korttina asennettavalla Thunderbolt-liitännällä (lisävaruste). Jokaisessa mallissa on kolmikanavainen mikseri eri ohjelmalähteiden käyttöön. Neljä analogista mikrofonituloa, kaksi korkeaohmista instrumenttiliitäntää, kahdeksan analogituloa ja nivaska digitaalisia liityntöjä päälle antavat käyttöön yhteensä 18 väylää sisään ja 24 ulos. Lisätiedot: Into-Luthman www.intoluthman.fi Allen & Heath GLD-80 Alkajaisiksi 28 mikrofonikana vaa ja lisäkorteilla 16 lisää, siinä raamit iLive-sarjaan pohjautuvalle GLD-digimikserille, jonka suunnittelussa helppokäyttöisyys ja tilanteen nopea hallinta ovat olleet keskeisiä kriteereitä. TUOTEUUTISET Äänikorttien raskasta sarjaa Universal Audio Apollo on 24-bittinen, 192 kHz:n näytetaajuudella toimiva äänikortti, jonka oman sisäisen DSP:n voimalla UAD-2-plugineja voi käyttää jo äänitysvaiheessa. 48-voltin phantom-virralla toimivan kondensaattorimikrofonin kanssa äänitysaikaa luvataan vähintään 15 tuntia. Lisätiedot: MSonic www.msonic.fi DPA luo uusia yhdistelmiä Tanskalaisen DPA:n hiljan julkistetussa 2000-sarjassa yhdistyvät 4000-sarjan etuvahvistinrungot ja miniatyyrimikrofonien kapselit. Mukaan kuuluu kaksi ilmaisaplikaatiota: Recorder-äänitysohjelma ja laulujen efektointiin tarkoitettu VocalLive. Mallisto soveltuu sekä liikuteltavaan äänentoistokäyttöön, että kiinteisiin asennuksiin. Teholukemiksi D-luokan vahvistimille luvataan 700 W jatkuvaa ja 1100 W dynaamista tehoa. Kuuntelua varten askissa on kuulokeliitäntä 3,5-millisellä jakilla. Vaatimuksena on Intel-Mac, jossa on 10.6.8, tai uudempi käyttöjärjestelmä. CAT5-kaapelin toiseen päähän löytyy perusratkaisuna AR2412-lavarasia (24 mikkituloa, 12 lähtöä) ja systeemiä voi laajentaa kahdella AR84-yksiköllä (8 mikkituloa, neljä lähtöä /yksikkö). Alakerran tukea tuovat kaksi sub-bass-mallia, DXS12 ja DXS15, teholukemiltaan 600/950 wattia (jatkuva/dynaaminen). Se nappaa käyttövirran omasta yhdeksän voltin paristostaan ja laite sopii minkä tahansa laatumikrofonin kumppaniksi. Lisätiedot: Noretron Audio www.noretron.fi Matkamiehen studio on iPeli IK Multimedian iRig PRE on valmistajansa mukaan ensimmäinen todella laadukas iVehkeille suunniteltu mikrofonivahvistin. Valmistajan mukaan kahdeksan stereokanavaa omille (niinikään iLivestä periytyville) efekteille, 30 sisäistä bussia, 20 lähtöväylää ja riittävästi DSP-voimaa minkälaiseen miksaukseen tahansa tekevät GLD:stä varteenotettavan vaihto ehdon laajalle käyttäjäkunnalle. Duomallissa on kaksi SHARC-prosessoria, Quad-versiossa neljä. Tuloksena on modulaarinen mikrofonisarja, joka pitäisi mahtua myös pienempien studioiden budjettiin. Liitynnät mm. Apolloa voi käyttää myös itsenäisesti, ilman tietokonetta. Lisätiedot: F-Audio www.f-musiikki.fi 32 www.riffi.fi 2/2012. Integroitu DSP-prosessori toimii jakosuotimena, monikanavaisena dynamiikkaprosessorina ja taajuuskorjaimena. Dante-, MADI-, EtherSound- ja A&H ACE-järjestelmiin löytyvät lisäkorteilta ja mikseri nivoutuu saumattomasti iLive-sarjaan niin monitorien kuin saliäänenkin miksaukseen
Lisätiedot: Modulen-Music Group www.modulen-music.fi Boys, look what e stk ought ! PAWNSHOPAMPS.COM ©2012 FMIC. Nopeimmat saavat omansa, hitaammille tarjotaan vaihtoehdoksi uutta Dimebag Wanted -mallia, jonka peruskonsepti on hyvin likellä Concrete Sledge -erikoisversiota. Lisätiedot: F-Musiikki www.f-musiikki.fi Fenderin ja Rolandin liitto Fender ja Roland lanseerasivat viisi vuotta sitten ensimmäisen yhdessä kehittämänsä VG Stratocasterin, jossa hyödynnettiin kitaran omien magneettimikrofonien lisäksi myös Rolandin VirtualGuitar-mallinnusta. Tämän vuoden NAMM-messuilla esitelty VG Stratocaster G-5 on uuden sukupolven soitin, jossa COSM-mallinnukset eri instrumenttien soundien jäljittelystä erikoisvireisiin asti on viety aiempaakin pidemmälle. Perinteistäkin perinteikkäämmän Stratocasterin runko on leppää, kaula vaahteraa ja otelauta joko vaahteraa tai ruusupuuta. Betonimoukariksi nimetyssä soittimessa on mahonkirunko ja -kaula, ruusupuuotelauta ja tietysti Floyd Rose -kampi. Firman periaatteena on tehdä asiat ke vyemmin, yksinkertaisemmin ja nätimmin kestävyydestä tinkimättä. Kolme yksikelaista American Strat -mikrofonia ja viisiasentoinen kytkin täydentävät paketin. Lisätiedot: SMIScandinavian Musical Instruments www.smi-music.com Casio satsaa syntikoihin Casion historia syntikoiden valmistajana ulottuu 25 vuoden taa, mutta NAMMissa esitellyt XW-P1 ja XW-G1 vievät mallistoa aivan uuteen suuntaan. TUOTEUUTISET Dimebagin betonimoukari Dean valmistaa tosifaneille 333 kappaleen rajoitetun erän Dimebag Darrellin nimikkokitarasta. Fender ® , Pawn Shop TM and Greta TM are trademarks of Fender Musical Instruments Corporation. All rights reserved. 2012_Fender_Amps_PawnShop_Ads_HalfPage_130x116mm.indd 2 22/02/2012 12:57 www.riffi.fi 2/2012 33. Kummankin mallin äänikoneistossa on sekä virtuaalisia että PCM-pohjaisia oskillaattoreita, kohinageneraattoria ja ulkoisten äänilähteiden käyttöä unohtamatta. Casio lähestyykin nyt ammattilaisia kahdella studioon ja keikkailuun soveltuvalla monofonisella soolosyntikalla, joista XW-P1 on perinteisempi muusikkosoitin, kun taas XW-G1 tarjoaa erityisesti DJ-toimiin sopivia ominaisuuksia, kuten sekvensserin ja luuppaavan sampläyksen. Lisätiedot: Roland www.roland.fi Diago kevyesti ja kestävästi Suomen markkinoilla uusi Diago on erikoistunut pedaalisalkkuihin, virtalähteisiin ja muihin asiaankuuluviin tarvikkeisiin
0207 512 300 · sales@studiotec. fi · w w w.studiotec.fi Pi m. S · · · · S k AKAI MPC Renaissance Aito MPC Groove ja -tuntuma läppärille · · · · 128 raitaa, 6GB -kirjasto legendaarisilla soundeilla 16 MPC-pädiä, 16 potikkaa Audio I/O, USB HUB Lukee kaikkia MPC sekvenssejä ja soundeja AKAI EIE Tyylikkyys voi olla myös funktionaalista AKAI Acoustic Custom Shop Kunnon "vanhan hyvän ajan" pedaalit taskurahalla · · · · 4 sisään, 4 ulos, 4 insertiä 3A muuntaja ja USB HUB Vinkeä ulkonäkö alumiinikuoressa Toimii myös iPad2:n kanssa FOCUSRITE VRM Box Miltä miksauksesi kuulostaa eri kaiuttimilla, multimediapurkeilla, televisiossa....? · · · · 3 virtuaalista huonetta, 15 kaiutinmallinnusta Kunnon kuulkokevahvistin taskukoossa S/PDIF-sisääntulo USB Powered FOCUSRITE Scarlett 18i6 Bändiäänitysvalmis kompakti USB-interface R · · · · U · 2 mikkituloa, 6 linjatuloa · stereoulostulo, S/PDIF I/O, MIDI I/O · Laajennettavissa millä tahansa ADAT-interfacella Lexicon MPX Native Reverb Plug-In Sanokaa mitä sanotte, mutta kaiuissa on eroja Keith McMillen Instruments Softstep Ainutlaatuinen MIDI-kontrolleri USB:llä R · · · · A · · · · 7 eri kaikutyyppiä legendaarisella Lexicon-soundilla Erinomaiset presetit VST, AU, RTAS Windows7, Vista, XP, Mac OS X 10.5 ja 10.6 · · · · "Amorfinen rakenne" hiilikuitupohjalla Aftertouch ja X/Y-herkkyys pädeissä Perinteinen MIDI saatavana lisäpalikkana Efekteille, softasynille, DMX-ohjaukseen, iPadille... M aaha ntuonti: Studiotec O y · Kuusi niem i 2, 02710 Espoo · puh
Soundcraft Si Compact V2 8 lisäkanavaa miksaukseen Cue:jen ohjaus MIDI:llä Vapaasti allokoitavat faderit Salasanasuojaus Softapäivityksen myötä taas lisää päteviä syitä valita kompaktimikserien suunnannäyttäjä AKG DMS70 Superhelppo digilangaton kryptauksella RME UCX RME:n ylistetty luotettavuus Asialliset efektit Todella pieni latenssi Mukana myös simppeli kauko-ohjain · · · · Lupavapaa W-LAN-taajuus 4 tai 8 kanavaa yhtä aikaa sisällä n. 30m, ulkona n. 50m Käsilähettimessä aito D5-kapseli USB ja FIrewire -interface efekteillä JBL PRX400 Huippusuositun PRX600-aktiivisarjan passiivinen "pikkuveli" · · · · Tuttu, tukeva ja hyvinsoiva rakenne Kunnon elementit erinomaisilla spekseillä Tukevuudestaan huolimatta kevyt kantaa Täydellinen asennuksiin, mikserivahvistimen kaveriksi.... RME BABYFACE Todella kovat speksit = toimii myös mittalaitteistossa Jämäkkä ja selkeä rakenne Blue, Silver, Pink tai rajoitetun ajan Snow RME:n luotettavuus Ammattitason interface aina mukana Pistäydy paikallisella kauppiaallasi tsekkaamassa, mikä on oikeasti hyvää ja hottia vuodelle 2012!
Ne ovat akustisia symbaaleita, joiden kosketus ja sointi on pyritty pitämään mahdollisimman normaaleina, mutta äänenvoimakkuus on vain murto-osa siitä. AE-pellit pyrkivät vastaamaan tarpeeseen. Metalliseoksen koostumuksesta valmistaja ei juuri hiisku, mutta prässitavaraa AE-symbaalit ovat. 36 www.riffi.fi 2/2012. Sähkösettejä soittavat rumpalit ovat iät toiveunissaan odot- taneet metallisia symbaaleita, joita voisi käyttää padien kanssa. Gen16 AE-symbaalit TEKSTI: TOMMI SAARELA sähköt pelteihin Gen16-symbaalisettiin kuuluu AE-reikäpeltien lisäksi näppärä ohjausyksikkö, joka tarjoaa tulot ja ääniprosessoinnin viidelle symbaalille. Perinteikäs Zildjian on tarttunut sähköön. Nimi juontuu käsitteestä "Acoustic Electric", millä viitataan siihen, ettei signaaliketjuun ole sotkettu midiä tai sampleja. Gen16 kattaa jo useita tuotteita, joista AE-symbaalit tuntuvat tuoreimmalta keksinnöltä. Uuden Gen16-merkin alla julkistettu elektroakustinen symbaalimallisto väistää midit ja samplet, ja tavoittelee tuntumaltaan ja soinniltaan aitoa asiaa. G en16 on symbaalivalmistaja Zildjianin yksikkö, joka keskittyy elektroakustisten lyömäsoittimien ja äänisoftateknologian tuotekehitykseen ja markkinointiin
Jos samassa presetissä yksi pelti soi korvaan liian räikeästi ja toinen turhan tummasti, eroa voi helposti tasoitella vaihtamalla presettejä symbaalikohtaisesti. Sähkösetin kumppaneiksi AE-symbaalit sopivat hyvin myös normipelteihin verrattuna, onhan niiden äänenpaine paljon lähempänä rumpupadien kopinaa. Vaikka ulkonäkö muistuttaa triggeriä kyseessä on tosiaan mikki, joka poimii akustisen äänen. Mikrofoneissa hehkuva sähkönsininen valo siivilöityy reikäpeltien läpi niin komeasti että joissain piireissä AE-symbaaleista voi tulla hitti silkan ulkonäkönsä perusteella. Jos valot häiritsevät, ne saa napsautettua keskusyksiköstä pois päältä. Riffin kokeilema AE 480 -paketti sisältää kolmen symbaalin (14" Hi-hat, 18" Crash ja 20" Ride) lisäksi tarvittavat oheisreleet eli ohjausyksikön telinekiinnikkeineen, mikrofonit, värikoodatun kaapeliviuhkan sekä kaupantekijäisiksi pari kuljetusboksia. Erittäin käyttökelpoiseksi osoittautui Mix-potikka, jolla voi säätää ylimääräiseen stereotuloon kytketyn sähkörumpumoduulin voimakkuustasot kohdalleen AE-symbaalien kanssa. Uusi System Manager mahdollistaa henkilökohtaisten asetuksien tekemisen ja tallentamisen, ja uusi Audio Manager puolestaan mikkien geittien ja herkkyyksien säädöt erikseen jokaiselle AE-symbaalille. Taikoja prosessoinnilta ei pidä odottaa, kysehän on akustisen lähtösoinnin muokkauksesta melko rajallisin keinoin. Testikattauksessa hi-hatin selkeä soundi niin kapulalla kuin pedaalilla poljettaessa tuntui totuttelun jälkeen varsin vakuuttavalta. Ilman ohjausyksikön äänenvahvistusta ja -muokkausta AE-symbaalit kuulostavat samalta kuin näyttävätkin: kevyen ja tiuhaan rei'itetyn metallin sointi on melko laimea ehjään pronssipeltiin verrattuna. Luomusta säröön AE-symbaalien soundi jakaa varmasti mielipiteitä. Jonnekin flat riden sointimaailmaan kallistuva komppipeltikin maistui paikoitellen, vaikka alukkeet saattoivatkin puuroutua ripeämmissä kompeissa. Sähkörumpusettien aivomoduuleihin verrattuna laitteen toiminta on nopeasti hallussa kyseessä on lähinnä pelkistetty mikseri-efektilaite, jossa symbaalikanavien presetit kuljetetaan panoroinnin ja voimakkuussäätimen kautta masterlähtöön. Saman symbaalin saa ohjausyksikön preseteillä vahvistettuna kuulostamaan vähän tummemmalta tai kirkkaammalta, luonnollisemmalta tai teollisemmalta. Ja sähkölättyihin Gen16-peltien ulkonäkökin sopii kuin sormi nenään. Crash syttyi aksentteihin turhan pehmeästi, ollen kuitenkin muuten perusluonteeltaan lähempänä trash-tyyppistä lyhytsointista aksenttipeltiä. Halkaisijat ovat perustellusti pienemmästä päästä, onhan ideana ylipäätään tuottaa vähän äänenpainetta. Erillisestä Reverb-nappulasta voi ruuvata peltipresettejä tukevia tilavaikutelmia. 1000 e Lisätiedot: EM Nordic Puh. 0207 282 200 Tietoa verkosta: www.emnordic.fi www.riffi.fi 2/2012 37. Stereolähdön lisäksi laitteesta löytyy minijakit kuulokkeille ja aina niin tarpeelliselle mp3-soittimelle. u Lue myös artikkeliin liittyvä nettispesiaali osoitteessa riffi.fi. Boksi haltuun AE-setin ohjausyksikkö sisältää parikymmentä tehtaan valmisasetusta sävymuokkauksineen ja miksaustoimintoineen. Nerokasta ideaa ei sovi moittia, vaikka käytännön toteutus ei alussa täytäkään kaikkia odotuksia. Mukana tulee pieni vaimennuskitti, jolla voi myös vaikuttaa symbaalin akustiseen perussävyyn. Sinistä sähköä Kevyitä reikäsymbaaleita varten suunniteltu rengasmainen kahden kondensaattorikapselin mikrofoni liitetään peltitelineeseen symbaalikuvun alapuolelle. Testin ajankohtana viime vuoden lopulla ohjausyksikön muokkaustoimien rajoittuneisuus oli Zildjianin uutuuden isoin puute, sillä käyttäjän oli tyytyminen tehtaan valmissäätöihin. Samaa Mix-tuloa voi käyttää myös suurempien AE-symbaalisettien hallintaan, jolloin yhden ohjainyksikön summa syötetään toisen stereotuloon ja säädetään Mix-potikalla summat tasapainoon. Gen16 AE 480 Sähköakustiset symbaalit 14" Hi-hat, 18" Crash ja 20" Ride Mikrofonit, ohjausyksikkö ja kaapelit Hinta: n. Soundien jalostaminen vähänkään pidemmälle hoitui käytännössä kätevimmin erillisen digimikserin korjaimilla ja multiefekteillä. Siinä mittelössä ne pärjäävät varsin hyvin ja tarjoavat aidon vaihtoehdon. Tehtaalla nähtävästi kuunneltiin nurinoita herkällä korvalla, sillä vuodenvaihteen jälkeen ohjausyksikön ulottuvuuksia parannettiin reippaalla Firmware-päivityksellä. Parin hihatin, crashin ja riden lisäksi tarjolla oli yksi splash ja china. Erilaisten valmispakettien lisäksi symbaaleita ja mikkejä voi ostaa siis myös kappaletavarana. AE-peltien mikit ovat irtotavaraa, mikä houkuttaa kokeilemaan niitä normipeltienkin kanssa, mutta yhdistelmä ei pelaa, koska konkat on suunniteltu ottamaan vastaan varsin hentoja äänenpaineita. Tästä lähtee Sähköisen ja akustisen maailman välissä luovivana uudentyyppisenä instrumenttina AE-symbaalit ovat lupaava pelinavaus, mutta vielä taipaleensa alussa. AE-symbaalin tuntuma on erinomainen normaalin sähkörummuston peltipadiin verrattuna, ja mikä tärkeintä, akustisen äänen dynamiikka vastaa varmuudella kapulan voimaan. Häiriöiden välttämiseksi symbaalit on syytä kiristää aika napakasti ja tarkistaa samalla, että mikit on laitettu ohjeiden mukaisesti. Päivityksistä huolimatta Gen16-sähköpellit häviävät perinteisille vastineilleen monella rintamalla, mutta symbaalien valmistuksesta tuloksensa takova Zildjian onkin varmasti suunnitellut AE-malliston ensisijaisesti korvaamaan sähkörummustojen kumisia symbaalipadeja. AE-symbaalit pannaan paikoilleen mikkien päälle symbaalihuopien sijaan solukumityyppisillä pehmikkeillä. Pieni boksi tarjoaa tulot viidelle peltimikrofonin signaalille ja kuljettaa kaapeleissa vastavirtaan jännitteen konkkamikeille. Paketissa tai yksitellen Viime vuoden lopussa tehdyn testin aikaan markkinoille oli tuotu vajaat kymmenen AE-symbaalimallia, jotka kattavat yleisimmät vakiokoot
Ylipäätään virittämisen keveys ja vakaus suorastaan hämmästytti, ja puhui selvää kieltään tinkimättömästä työnlaadusta. Lyhyttä ja matalaa Masters Premium -perheen Legend nousee merkittäväksi ja kaivatuksi uutuussarjaksi nimen omaan Pearlin tuotantolinjalta kauan kadoksissa olleen ohuen runkorakenteen vuoksi. Myös virveli oli kahdesta vaihtoehdosta matalampi eli lähempänä perinnemallia. 38 www.riffi.fi 2/2012. Samalla kun Pearlin uusitusta katalogista katosi merkittävä osa Masters-rumpuperheen aiemmista malleista, korvaajaksi tuotiin ennen näkemätön Legend-sarja, joka tekee kunniaa jenkkien ja brittien retrorummustoille modernein maustein päivitettynä. Tällaisen tomikattauksen tyyppisointi oli täyteläisen avoin, josta on vaikea osoittaa puutteita. Kuudesta paperinohuesta 0,9 millimetrin viilusta laminoidun rungon kokonaisvahvuus jää alle viiden ja puolen millin. Demppaamisessa kannattaa olla tosi varovainen, jo parin nyrkin kokoinen kangasriekale kavensi soinnin luonteikkuutta turhankin tumpuksi. Masters Premium -perheen uutuus Legend pyrkii vastaamaan toiveisiin. P earl-rumpujen tuotemielikuva Pohjolassa on ollut metallinsävyinen. Tämä malli jää edelleen tarjolle Premium-luokkaan, aidosti ohuen uuden Legendin rinnalle. Pysyy ja pitää Tehtaan kalvotuksella (kirkkaat Ambassadorit tomeissa, Powerstroke 3 bassarissa) 20-tuumaisesta bassorummusta irtosi luontevan soinnikasta potkua, joka ei ylimääräistä vaimennusta kaivannut. Testiin valittiin laajasta kokovalikosta poikkeava erikoismitoitettu matalarunkoinen tomikattaus ja lyhyehkö bassari, jotka soveltuvat studio-olojen lisäksi intiimimpään konsertti- ja keikkakäyttöön. Masters-perheessä ainoana vaihtoehtona ohuempaa runkoa kaipaavalle on tähän asti ollut viisimillinen nelikerrosrunko, jossa on runkoa jäykistävät paksut vahvikerenkaat. Legend murtaa vaikutelmaa tehokkaasti, ja se onkin pitkiin aikoihin Pearlin ensimmäinen mallisto, joka on suunniteltu herrasmiesrumpalin makuun. Sopivan eläväinen sointi lyhenee ja tummenee läsähdykseksi tarvittaessa, kun höllää pikkuisen viritysruuveja ja tyrkkää vähän rätinkulmaa rummun sisään. Bassorummun jalat ja vannekoukut ovat lattiatomien jalkojen ja muhvien tapaan Pearlin Masterworks- ja Reference-huippusarjoista lainattua ensiluokkaista rautaa. Se on tarpeeksi jämäkkä kestääkseen kuosissa ilman vahvikerenkaita, mutta samalla riittävän ohut, että soittaja pääsee herkuttelemaan dynamiikan vaihteluilla, laajalla sävykirjolla, tummanpuhuvalla soinnilla ja herkällä resonanssilla. TEKSTI: TOMMI SAARELA Pearl Legend herrasmiehen helmi! Pearl kyllästyi valitukseen, että katalogista puuttuu salonkikelpoinen setti, joka tarjoaisi laajempaa sävykirjoa, lisää lämpöä ja enemmän joustovaraa erityisesti äänitysoloihin. Legend-luokan satsit kootaan pääasiassa irtorummuista, jolloin ne ovat tilaustavaraa. Masters-perheen Premium-luokassa Pearl luopui standardiksi muodostuneesta 7,5-millisestä paksusta rungosta, jollainen jää enää tarjolle alempaan Masters Custom -luokkaan. Samoin lattiatomit ovat Pearlin mallistossa harvemmin nähtyä matalaa mallia. Testisettiin kuului Pearlin perustarjonnasta poikkeava neljän tomin setti, jossa on keskenään samanhenkiset lyhyet 10" × 7" ja 12" × 8" etutomit. Käyttökelpoinen viritysalue on laaja, ja uudentyyppisten prässivanteiden kanssa vire löytyy, pysyy ja pitää
Laajan valikoiman kääntöpuolena juuri halutunlaisen setin toimitusaika venyy kuukausiksi. Ylipäätään salonkikelpoisesta setistä kertovat monet sointiin vaikuttavat hienoviritykset, kuten kultaisen leikkauksen mittasuhteisiin sijoitellut ilmaventtiilit. Porcaron jäljillä Kuvassa esiintyvän lyhyillä tomeilla varustetun "vitossetin" päälle testisettiin kuului 14-tuumainen lattiatomi, bassorumpu puolestaan oli kuvan jytkyä pari tuumaa kompaktimpi. Pearlin Masters-soundista on saatu nauttia vuosien myötä monilla maailmanluokan hittilevyillä ja -kiertueilla. tä. Mutta sehän tiedetään, että hyvää kannattaa odottaa. Samanlaiset olisi ollut hienoa saada myös tomeihin, jo yhtenevän ulkonäönkin takia. Äänityskäytössä Legend-kattaus tarjoaa herkkyyttä, syvyyttä ja sävyjä, sekä sopii keikoille joilla tarvitaan dynaamisesti lattean mäiskeen sijaan luonnollisen hengittävää musikaalista soundia. Ohut runko toki kestää vähän kovempaakin komentoa, mutta varsinkaan kokeiltu 20-tuumainen Legend-kattaus ei varmasti ole parhaimmillaan halonhakkaajan alla. Kalvoja löysentämällä ja pienellä dempillä soundiin löytyi pikkuisen läskiäkin. (09) 587 0456 Tietoa verkosta: www.smi-music.com www.riffi.fi 2/2012 39. u Riffin verkkosivujen (www.riffi.fi) nettispesiaalissa Akun Tehtaan äänivelho Tomi Pietilä paljastaa havaintojaan Eppu-rumpali Aku Syrjän uudenkarheiden Pearl Legend -kattauksien parissa. Etutomeja kannattelevat alumiinisten OptiMount -ripustimien päivitetyt versiot, jotka kiinnittyvät kahteen viritysruuviin kunkin rummun ylä- ja alavanteissa. Siinä kun vanha paksurunkoinen perus-Masters on edelleen paikallaan kiihkeimpään metallikaahaukseen, Legend sopii ammattirumpalille, joka työskentelee laajemmalla skaalalla jazzista poppiin ja tanssikeikoilta perinnerokkiin. Virvelissä on uudet putkipesät, joissa on viritysruuvia myötäilevä mutteri, jonka ansiosta kierteet stemmaavat helposti. Edesmennyt Jeff Porcaro taisi olla ensimmäisiä Masters-mannekiineja, ja myöhemmin hevirumpalit ottivat merkin omakseen. Kaikki rummut olivat ensiluokkaisen hienosti viimeistellyt päällyspuolen lisäksi myös sisältä, sileän liukkaiksi työstettyjä viisteitä ja tyylikkäästi annosteltua sisäkyllästettä myöten. Viritysruuvin kierteet sujahtavat helposti virvelin uudentyyppisiin putkipesiin. Painolastia pois Legend-sarjan virvelille on tomien kanssa yhteistä uusi Fat Tone -vannetyyppi, joka on ohut ja kevyt mutta vankka. Legend kerää taatusti Mastersille uusia ystäviä ja vie Pearlia uusiin käyttöympäristöihin. Legendin myötä Masters-perheen vakioksi muodostuneesta 7,5-millisestä tönkkörungosta on saatu höylättyä liki kolmannes ja lopputulos näkyy, kuuluu ja tuntuu. Pintavaihtoehtoja löytyy jopa kolmisenkymmentä, perinteisestä kiiltolakkapinnasta mattaan ja säihkeistä wrappeihin. Mattokoneisto on jämäkästi toimiva ja luotettavan tuntuinen, ja matto resonoi herkkäänkin kapulointiin kuten laatuvirveliltä sopii odottaa. 3 500 e ilman tomipidikkeitä 14" × 5,5" virveli 545 e Lisätiedot: SMIScandinavian Musical Instruments Puh. Legendin matalarunkoinen vaahteravirveli kuulosti kireällä vireellä oikein napakalta, ei kuitenkaan metallisen kärkeväl- Pearl MP Legend Ammattimiehen luottosetti 20" × 16" bassorumpu 10" × 7" ja 12" × 8" räkkitomit 14" × 12" ja 16" × 14" lattiatomit Suositushinta yht. n. Pearl on yhdistänyt perinteisen prässivanteen ja modernin valuvanteen parhaita puolia ymppäämällä riittävästi lujuutta ja jäykkyyttä uuteen vannemalliinsa ilman turhaa painolastia
TEKSTI: JARMO HYNNINEN KUVAT: TOMMI POSA JAMES TYLER Variax JTV-59US Custom Shop vireessä kuin vireessä! Kitaranrakentaja James Tyler piirsi pari vuotta sitten Line6 Variax-malliston uusiksi. Testiin poimittiin Jenkkilän Custom Shopissa valmistettu komea yksisarvinen. Hipshotin virittimissä yhdistyvät raju näkö ja elegantti toimivuus. 40 www.riffi.fi 2/2012
JTV:n saa hyvään vireeseen ja se myös tuntuu pitävän vireensä. Mallisto laajeni vuosien myötä kolmesta sähkökitarasta akustisiin kitaroihin ja bassoihin asti. Tallamikrofoni kuulosti mielestäni siltä kuin se olisi puolitettu humbucker-mikrofoni ja arvelen kyseessä olleen viallisen mikrofonin. Käytössäni ei ollut testihetkellä aiempaa Variax-mallia, johon olisin voinut tehdä A/B-vertailun, mutta muistinvaraisesti arvioituna mallinnosten soittotuntuma ja sointi eivät ole www.riffi.fi 2/2012 41. Ja mikä aivan erityisesti ilahduttaa: kitara soi akustisesti tasaisesti ja hyvin. 22-nauhainen otelauta on ruusupuuta ja nauhat medium jumbo -kokoa. Virityskoneisto on Hipshotin valmistama, satula taas Graph Techin Black TUSQ XL. Jokaista Tyler Variax -kitaramallia on saatavana joko Koreassa valmistettuna edullisempana tehdasversiona tai hinnakkaampana, USA:ssa valmistettuna Custom Shop -kitarana. Tyler '59 -mallisen kaulan soittotatsi tuntuu hyvin samanlaiselta, kuin tuossa PRS:ssä ollut wide fat -kaula. Jos vaikkapa mallinussysteemiin tulisi joku vika, tai akku loppuisi, voi keikan soittaa loppuun saakka normaalimikeillä. Varhaisemmista Variax-mallistoista poiketen Tyler Variaxissa on kaksi James Tylerin suunnittelemaa alnico humbucker -mikrofonia, joille on yhteiset äänenvoimakkuus- ja sävynsäätimet. Kitaran mensuuri on 24 kokonaista ja 9/16 tuumaa eli aivan aavistuksen PRS 245:ttä pidempi, mutta hitusen nykyisiä Les Pauleja lyhyempi. Kitaroiden rungot ja kaulat valmistaa James Tylerin speksien mukaisesti Pohjois-Kaliforniassa Wildwood Manufacturing -niminen kitaraosien rakentaja, joka taas lähettää kitarat viimeisteltäväksi Reyes Painting -firmalle. Tavallisten kitaramikrofonien mukaanotto Variaxiin on tervetullut lisä. Akustinen sointi ja soittotuntuma tuovat mieleeni vahvasti PRS Siglecut '00 -kitaran, jollaisella soitin useita vuosia. Säädettävissä tallapaloissa on LR Baggsin pietsoanturit, joiden poimima värähtely toimii mallinnuksen raaka-aineena. yler Variax JTV-59US on perusteiltaan melko perinteinen Les Paul -tyylinen kitara, jossa on yksi soololovi ja vaahterakantiseen mahonkirunkoon liimattu mahonkikaula. Aiemmista Variaxeista poiketen Tyler Variaxeissa on kitaramallinnusten lisäksi tavanomaiset James Tylerin suunnittelemat mikrofonit, testisoittimessa Vintage PAF -tyyliset humbuckerit. Tylerin suunnittelema talla on linjakkaan sopusuhtainen, vaikka kookas onkin. Stoptail-talla on Tylerin suunnittelema ja siinä on hienovireen säätömahdollisuus kaikille kielille. T Sarvesta kitaraa JTV-59US custom shop-kitara on laatuosista valmistettu. Vaikuttaa siltä, että osat ja puut on valittu varsin onnistuneesti. Se näyttää hyvältä ja siistiltä kaikkinensa. Vuonna 2010 Line6 korvasi vanhat Variax-mallit kolmella uudella, kuuluisan kitararakentaja James Tylerin suunnittelemalla sähkökitaralla, joissa myös mallinnusteknologiaa on päivitetty. Honeyburst-värisen testiyksilön vaahterakannen loimukuvio oli melko hillitty, mutta kitaraa on saatavilla myös näyttävämmillä loimuvaahterakansilla, ja väriäkin on seitsemää eri sorttia. Runkoa on muotoiltu kaulan ylimpien asemien alta soiton helpottamiseksi, mutta muita viisteitä ei rungon taakse ole tehty. Custom shopissa tuotantoa valvoo kokenut kitaranrakentaja Tim Wilson, mutta prosessiin osallistuu monta tahoa. Tim Wilson kasaa, säätää ja tarkistaa kitarat sitten lopullisesti omassa pajassaan Etelä-Kalifoniassa. Vanhaan henkeen, uudella potkulla Tyler Variaxista löytyvät samat kitaramallinnukset kuin jo aiemmista Variax-malleista, mutta prosessointitehoa systeemissä on enemmän. Ja kun näiden mikkien soundi ainakin kaulamikin osalta on hyvä, mallinnukset voisivat olla itseasiassa vain lisäoptio normaalille peruskitarasoundille. Jälleen uusi tapa loiventaa kaulan ja rungon liitoskohtaa soiton sujuvuuden nimissä ja onnistuneesti. Variaxin taustaa Line6:n Variax-kitarat esiteltiin alunperin vuonna 2002. Äänenvoimakkuuden ero talla- ja kaulamikrofonien välillä oli kuitenkin melkoinen, vaikka speksien mukaan tallamikrofonin pitäisi olla hieman normaalia voimakkaampi. Kaulamikrofonin sointi tuntuu varsin miellyttävältä ja tasapainoiselta sävyltään
Toisaalta tässä ei varmaan ole pyrittykään siihen, että jatkossa ei enää tarvittaisi muita kitaroita kuin Tyler Variax. Testikoneessani käyttöjärjestelmänä oli Mac OS 10.6.6. Näistä kukin voi valita makunsa mukaan omat suosikkinsa. Tarjolla on tehdasasetuksina 10 erikoisvirettä ja Workbenchsoftan avulla voi virittää itse lisää. Mainio ominaisuus Workbench-softassa on erikoisvireiden editointimahdollisuus. Tämä on mielestäni erinomainen ominaisuus. Variaxin mallinnusosio saa virtansa Li-ion-akuista joita on tarjolla kaksi kappaletta. Akun luvataan kestävän 24 tuntia ja mukaan tulee myös laturi. Kyseessä on enemmänkin monipuolinen työkalu, jolla voi yhdellä perussoittimellla päästä melko lähelle perinteisten, klassikoiksi muodostuneiden sähkökitaroiden sävyä. Mutta Variax on tutkimisen arvoinen vaihtoehto, kun tarvitaan monipuolisia soundeja kompaktissa paketissa, helposti ja nopeasti vaihdettavina. Mutta jonnekinhan on saatava perinteisten komponenttien lisäksi myös mallinnoskoneisto ja sille virtaa syöttävä akku. Kitaran mukana tullut versio ei suostunut toimimaan ennen päivitystä, mutta melko vähällä vaivalla sain systeemin pelaamaan. Ne ajavat asiansa, mutta kriittisessä tilanteessa ne eivät korvaa alkuperäissoitinta, jos sellainen on saatavilla. En toisin sanoen kokenut suuria elämyksiä näitten mallinnettujen kitaroiden äärellä, ja niiden sävy sekä perustuntuma olivat hyvin samantapaisia kuin mikä oli mielikuvani eri kitaramallinnuksista entuudestaan (vanha Variax, Roland VG-88). Baritonivireessä soundi kuulostaa triggauksen vaikutuksesta aavistuksen omituiselta ainakin alakielillä. Vielä pikkuisen isommat kolot elektroniikalle niin voitaisiin puhua jo thinline-tyyppisestä soittimesta. On selvää, ettei tällaisilla mallinnuksilla voida korvata oikeaa alkuperäistä kitaraa, sen soittotuntumaa ja soittajalle soittimesta tulevaa fiilistä. Tämä arvio pitää kuitenkin suhteuttaa siihen, että olen itse keskittynyt selkeästi perinteisillä klassisilla sähkökitaramalleilla soittamiseen, hankkinut kattavan kokoelman laadukkaita soittimia, ja niihin ovat korva ja kädet tottuneet. Uskaltaisin sanoa kuitenkin, että aavistuksen verran on mallinnoksissa menty eteenpäin. Itse pidin eniten Les Paul-, Stratocasterin väliasento- ja Sitar-mallinnuksista. Uutuutena aiempiin Variax-malleihin verrattuna on erikoisvireiden käyttömahdollisuus kitaramallinnusten yhteydessä. Ja tässä mielessä tarjolla onkin valtava arseenaali eri kitaroiden soundeja kätevässä paketissa. Kutakin kieltä voi transponoida maksimissaan oktaavin ylös tai alas, puolen sävelaskeleen porrastuk42 www.riffi.fi 2/2012. Softapaketin mukana tulee USB-palikka, joka kytketään pakettiin kuuluvalla USB-kaapelilla tietokoneeseen ja niin ikään setin mukana toimitettavalla RJ-45-kaapelilla Variax-kitaraan. Tekniikan Maailman tapaista, todellista kestotestiä ei ollut mahdollista tehdä, mutta akut tuntuivat kestävän melkoisen hyvin testin aikana. Variax Workbench-softa Kitaran mukana toimitetaan Variax Workbench-softa, joka toimii Windows ja Mac-OS X tietokoneissa. Workbench tuntui mukavalta lisältä Variaxiin. Mallinnettujen kitaroiden perussävyä on saatu ihan hyvin mukaan, ja tarjolla on sähkökitaran historian merkittävimpiä soundeja Telecastereista, Stratocasterista, Les Pauleista, Rickenbackereista, erilaisista puoliakustisista ja täyspaksuista jazz-ki- taroista aina akustisiin kitaroihin, 12-kielisiin, resonaattorikitaroihin, banjoon ja sähkösitariin saakka. Avoimet slide-vireet D,G ja A toimivat mielestäni varsin hyvin, ja slide-kitara kuulosti asialliselta ja tuntui luontevalta soittaakin. Kitaroita voi kustomoida sen avulla erilaisiin mikrofoni- ja runkoyhdistelmiin ja tallentaa omat erikoismallit Variax-kitaraan. ja Workbenchin sain pyörimään koneessa hyvin päivittämällä softan Line6:n sivuilta uusimpaan versioon. Aukeavan läpän takaa löytyy lukittava RJ45-liitin tietokoneeseen liittämistä varten. mitenkään valtavan paljoa parempia kuin vanhassa Variaxissa
sella. Toisaalta Tyler Variax JTV-59US on myös hyvä sähkökitara jo sellaisenaan, ja tarjoaa samaan pakettiin mallinnosten tuoman sointimaailman. 0207 983540 Tietoa verkosta: · www.intoluthman.fi · tylervariax.com www.riffi.fi 2/2012 43. Erikoisvireiden lisäksi vastaavasti saa luotua myös virtuaalisen capon. Loppupäätelmät Mielestäni Variax-kitarat ovat menneet tuntuvasti eteenpäin. Kaikenlaiset mahdolliset erikoisvireet voidaan ohjelmoida tällä tavoin ja tallentaa Variaxin muistiin kulloinkin tarvittavat erikoisvireet. Korealaisversio saattaisi olla hinnan ja ominaisuuksiensa puolesta silloin järkevämpi vaihtoehto. u Kokoa koko kitara Variax Work Benchissä voi valita virtuaalisoittimeensa just presiis ne komponentit jotka itse haluaa. Perinnemikrofoneille on yhteinen volume ja tone. Kaikki tämä on kitarassa näppärästi kätten ulottuvilla, ilman erityisiä johtohässäköitä ja lisäpedaaleita. Tutustumisen arvoinen kitara ja uskoisin, että myös käyttökelpoinen työkalu. Kitaran suositushinta on varsin kallis sillä saa miltei minkä tahansa erinomaisen perinteisen ja laadukkaan lankkukitaramallin. Kilpailijoita Tyler Variaxille voisivat olla Roland VG-99 ja toisaalta humbucker-kitarat, joissa on mikrofonien puolitusmahdollisuus ja tallassa piezomikrofoni. James Tylerin suunnitteleman kitaran USA Custom Shop -versio on mainio kitara jo sellaisenaan. Mallinnosten valintaa ja ohjailua varten on kaksi kiertokytkintä, joissa on myös akselin suuntaisesti painettava kytkintoiminto. Kaksi akkua ja laturi, USB-sovitin ja tarvittavat kaapelit tietokoneeseen kytkeytymistä varten, siinä Variaxin perusvarusteet. Line6 James Tyler Variax Sähkökitaroita mallinnusteknologialla · · · · · · kolme soitinrakentaja James Tylerin suunnittelemaa mallia edullisemmat versiot valmistetaan Koreassa kalliimmat versiot valmistetaan USA:ssa Custom Shopissa perinteinen sähkökitaran elektroniikka Line6 mallinnusteknologia ohjelmoitavissa Line6 Work Bench -ohjelmalla · testisoitin: JTV-59US Custom Shop, suositushinta 3495 e Lisätiedot: Into-Luthman Puh. Testin perusteella tuntuisi erittäin mielenkiintoiselta kokeilla myös halvempia korealaisia versioita, erityisesti Stratocastertyylinen JTV-69-malli kiinnostaisi. Tätä sitten täydentävät monipuoliset kitaramallinnussoundit ja niihin liitettävä kätevä erikoisvireiden käyttömahdollisuus. Niin tai näin, Tyler Variax tarjoaa monipuolisen soundiarsenaalin, ja erikoisvireet kätevässä ja laadukkaassa paketissa ja miellyttävällä käyttöliittymällä. Variaxin konsepti tuntuu kuitenkin erittäin kätevältä ja monipuoliselta. Custom Shop -tason Variax on kyllä hieno soitin, mutta mallinnokset eivät vielä ohita alkuperäisiä, ja joillekin keikoille tämän hintainen kitara on ehkä hiukan riskaabelia viedä
TEKSTI: RIKU KARVONEN KUVAT: TOMMI POSA Visual Sound Dual Tap Delay analoginen digitaalinen Vuonna 2011 julkaistiin useita laadukkaita delay-pedaaleita. Tätä liitäntää voidaan käyttää myös delayn tempon asettamiseen audiolähteen, esimerkiksi metronomin tai klikkiraidan avulla. Monipuolisen yksinkertainen Dual Tap Delay on mukavan helppokäyttöinen ja antamaansa ensivaikutelmaa monipuolisempi pedaali. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tap temposta riippumattoman slapback-delayn pitämisen toisella puolella ja toisella puolella modernimman, tap tempolla kontrol- 44 www.riffi.fi 2/2012. Itse viive saadaan aikaan digitaalisesti, mutta säädöt ja äänenvärin muokkaus tapahtuvat erillisellä analogipiirillä. Myös Visual Sound toi markki noille oman vastineensa aiemmin ilmestyneiden, kehuttujen delay-uutuuksien rinnalle. D ual Tap Delay tavoittelee analogidelayn soundia. Käytettävissä on kaksi erillistä osiota, jotka toimivat joko erikseen tai yhdessä. Pedaalin sisällä on kaksi katkaisijaa joista yhdellä valitaan pedaalin toisen lähtöliitännän signaali efektoiduksi tai kuivaksi, ja toisella katkaisijalla voidaan valita delay soivaksi loppuun asti silloinkin, kun pedaali laitetaan pois päältä. Delayn liitännät ovat hyvin yksinkertaiset: yksi sisään, kaksi ulos sekä jakki ulkoiselle tap tempo -polkimelle. Kahden eri delayn yhdistäminen yhteen pedaaliin on erittäin käytännöllinen idea, varsinkin kun valittavissa on se, vaikuttaako tap tempo -kytkin delayn tempoon vai ei. Kummassakin on säädöt efektoidun ja kuivan signaalin suhteelle, toistojen määrälle, äänenvärille, sekä valitsin aikaarvolle tap tempoa varten. Puoliskot ovat kontrolleiltaan lähes identtiset. Vasemmanpuoleisessa osiossa on näiden lisäksi modulaatiosäädin jolla delayn häntiin voi lisätä chorusmaisen efektin
Tap tempo -kytkin vaikuttaa delayn tempoon myös pedaalin ollessa pois päältä, mikä auttaa delayn tempon asettamista kohdalleen jo ennen jäävuoren kokoisen kitarasoolon alkamista. käytettävyyden. B. Myös pedaalin fyysinen koko hieman askarruttaa, nykytekniikalla vastaavat ominaisuudet sekä käyttöliittymä olisi varmasti mahdollista pakata pienempäänkin tilaan. Lähellä analogista Digitaalisuus on havaittavissa useimmista pedaalimallisista digitaalidelaystä tuttuun tyyliin välillä tuntuu, että toistot tulevat turhan paljon soiton tielle siitä huolimatta, miten efektoidun ja kuivan signaalin suhde on säädetty. Tähän vaivaan äänensävyn säädin on kuitenkin oiva apu, efektoitua signaalia tummentamalla päästään lähelle analogimaisen lämmintä delaysointia. (09) 720 6060 Tietoa verkosta: www.musamaailma.fi Kaikki kolme kirjaa soveltuvat sekä itse opiskeleville kitaristeille että opettajan johdolla asiaan syventyville. Kaiken kaikkiaan pedaali on kuitenkin onnistunut digitaalisuuden ja analogisuuden yhdistelmä. Digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia on käytetty yllättävän vähän, maksimiviive on vain 1000 millisekuntia useat Visual Soundin kilpailijat saavat efekteistään puristettua jo yli kahden sekunnin viiveitä. r i f f i . Kingin perinteikkäästä tyylittelystä Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin kaltaisten mestareiden sävyihin. JarmoHynninen yhdistää perinteisen rock- ja blues-kitaroinnin maukkaasti jazz-vaikutteisiin. Tämä toimii toisaalta myös Visual Soundin pedaalin eduksi, yksinkertaiset muokkausmahdollisuudet takaavat myös helpon Perusasiat kunnossa Visual Soundin uutuus on soundiltaan ja käytettävyydeltään oikein hyvä analogimaailmaa muistuttava perusdelay. Kirjat ovat verraten vaativia ja ne on suunnattu perusasiat jo hallitseville. loitavan efektin. Kaikkien mukana cd-levy. TILAA OMASI suoraan kustantajalta ·Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ·Puhelimella: (09)34756380 ·Netistä: www.riffi.fitilauslomake 32 e + tiposut l ku 0 38,5 e+ tiposut ul k e 37,50 + tiposut ul k HarriLouhensuon soitto-oppaan oivallisissa etydeissä soivat vaikutteet B. f i R i f f i - j u l k a i s u t www.riffi.fi 2/2012 45. Dual Tap Delay tulee kuitenkin markkinoille hieman altavastaajana suuren kokonsa ja samanhintaisiin kilpailijoihinsa verrattuna suppeahkojen muokkausmahdollisuuksien vuoksi. Muutenkin Dual Tap Delay on hintaluokassaan hieman yksipuolinen nykypäivän tarjontaan nähden, useisiin kilpakumppaneihin on saatu mukaan pakattua loopperi, erityylisiä delaytyyppejä, eri tapoja käsitellä äänenväriä jne. u Visual Sound Dual Tap Delay Viive-efekti kitaralle · kaksi erillistä viive-lohkoa · käytettävissä erillisinä tai yhdistelmänä · hinta noin 280 e Lisätiedot: Musamaailma Puh. 18 etydiä ja valtava määrä harjoituksia sekä nuotein että tabulatuurein kirjoitettuina. TeemuViinikaisen oppikirja vie jazz-fraseerauksen ja sen muuntelun maailmaan. 12 oivallista, juuri tätä kirjaa varten sävellettyä kappaletta soivat bluesin ja jazzin sävyissä. Vo i t t u t u s t u a s i s ä l t ö ö n m y ö s n e t i s s ä : w w w . Kahden eri puoliskon käyttäminen päällekkäin toimii myös erittäin hyvin, eri aika-arvoja ja delayn pituuksia yhdistelemällä pedaalista saa irti sekä hienoja kelluvia äänimaisemia että useammalla äänipäällä varustetun nauhakaiun simulointia
Kummassakin tapauksessa voi hyödyntää laitteen takalaidan balansoitua tai balansoimatonta linjalähtöä, joista signaalin saa suoraan mikseriin tai äänityslaitteistoon. N iinpä niin, tuo mainio lausahdus "these go to eleven" elokuvaklassikosta Spinal Tap kuvaa omalla yksinkertaisella tavallaan kitaristien halua soittaa vahvistintaan nupit kaakossa. Kaikesta huomaa, että asialla on oltu ennenkin ja muusikon käytännön tarpeet tunnetaan hyvin. Sanotaanhan, että putkivahvistimen soundi alkaa avautua vasta, kun pääsee luukuttamaan kunnolla ja pääteaste tekee töitä hartiavoimin. Linjalähdön tasonsäädin on laitteen etulevyssä. 46 www.riffi.fi 2/2012. Reaktiivisen keinokuorman etu kiinteillä vastuksilla toteutettuun resistiiviseen kuormaan verrattuna on juuri sen kaiutinmainen käyttäytyminen ihanteelllisessa tilanteessa sen ei pitäisi vaikuttaa soundiin vaan ainoastaan pudottaa äänenvoimakkuutta. Studiossakin voisi olla mukavaa ja käytännöllistä, jos äänenpainetta saisi hallittua ja silti voisi piiskata pääteastetta kovempaan menoon. RockCrusher voidaan kytkeä virran vaimentimeksi vahvistimen ja kaapin välille, tai sitä voidaan käyttää sellaisenaan kaiuttimen tilalla. Avuksi sopii keinokuorma, laite joka muuntaa osan vahvistimen tehosta äänen sijasta lämmöksi. kemusta on kertynyt vuosien varrella. Rivera oli aikanaan ensimmäisten joukossa (Super Sink, 1979) tarjoamassa vaimenninta ratkaisuksi pulmaan, joten ko- Toiminnallisuus Melko massiivisen kokoinen ja selkeästi ammattikäyttöön suunniteltu RockCrusher on todella helppo ottaa käyttöön. Uusin malli, RockCrusher, on reaktiivinen keinokuorma eli hyvin yksinkertaistettuna se pyrkii vastaamaan kitaravahvistimen signaaliin samalla tavalla kuin kaiutin. RockCrusher on suunniteltu enintään 120-wattiselle vahvistimelle ja se voidaan asentaa räkkiin tai pitää omilla kumitassuillaan. Liitännät vahvistimelle ja kaiutinkaapeille sekä linjalähtö, siinä kaikki mitä tarvitaan. Ongelmaksi vain tahtoo usein silloin muodostua kovaäänisyys: jos treeneissä tahi keikalla vielä pääseekin avaamaan vahvistinta hieman, niin kotosalla se harvemmin onnistuu. Asiallinen ja laitteen toimenkuva huomioiden monipuolinen kokoelma kytkimiä ja säätimiä on nimikoitu selkeästi. TEKSTI: JARMO LEHTELÄ KUVAT: TOMMI POSA these go to eleven... Siinä vaiheessa kun putkivahvistin alkaa laulaa, ylittää mekkala usein jo ympäristön kantokyvyn
Aloitin testauksen Marshallin JVM410-nupilla ja sen perään kytketyllä Marshallin 4 × 12 Classic -kaapilla. Marshallin kanssa kokeiltaessa käytin Riveran 16 ohmin asentoa. Crusherin perusvaimennus valitaan desibelilukemin merkatulla kiertokytkimellä ja Studio-asennossa sordiinoa voi kääntää portaatta vielä piukemmalle Level-säätimellä. Hinta ei ole ihan heräteostostosten haarukassa, mutta usemman erikokoisen vahvistimen hankintaan verrattuna tässä kyllä säästää rahaa. Havainnoinnin tueksi äänitin soittonäytteet itselleni talteen, ja näissä tallennuksissa oli kuitenkin pieni ero havaittavissa. RockCrusher on selkeästi ammattikäyttöön tarkoitettu laite, joka on rakennettu laatuosista kestämään vuosien käyttöä. Oma asiansa on se, kuinka omiin tuntemuksiin keikalla vaikuttaa kovempi, hiljentämätön äänenpaine ja millainen on kaiuttimen rääkkäyksen osuus soundista. Ainakaan tällä Marsulla ihanteelliset asetukset eivät löydy Spinal Tap -asennossa, vaan ennemminkin siinä hieman puolen välin yläpuolella. Ne eivät oikein minua miellyttäneet, muuttivat kylläkin äänensävyä, mutta eivät mielestäni parempaan suuntaan. Miksei myös keikoille ja treeneihinkin, silloin kun voluumit on pidettävä aisoissa ja käytössä on äänekäs vahvistin. Sustainia kyllä alkoi olla vaikka muille jakaa. Hänen kanssaan valjastimme Crusherin ensin Fender Vibroluxin ja sitten Fender Bassmanin perään (näissä kokeisssa käytettiin kahdeksan ohmin asentoa Riverassa). Äänensävy säilyi alkuperäisen kuuloisena ja aivan täpöllä vahvistimet alkoivat mennä tukkoon soundillisesti. Pakettiinko? Mielestäni RockCrusher toimii sille tarkoitetulla tavalla oivallisesti, ja tarjoaa erityisesti koti- ja studiosoittoon uusia mahdollisuuksia. Kun aika moni nykyisin työstää omia tuotoksiaan kotona, tämä antaa mahdollisuuksia tallentaa kitarasoundit niillä vahvistimen asetuksilla, joihin on keikalla tottunut. 0400 536 609 Tietoa verkosta: · www.modulen-music.fi · www.rivera.com www.riffi.fi 2/2012 47. Yhteisvaikutus on niin tehokas, että 100-wattisenkin vahvistimen täyden äänenvoimakkuuden sai vaivattomasti täysin hiljaiseksi. Koeäänitysten perusteella näin tapahtui myös soitettaessa ilman kuormaa, joten ilmiö ei johtunut Riverasta vaan vahvistin alkoi vain mennä tukkoon. Vahvistin on nimellisteholtaan 100 W, ja ääntä on useimpiin tilaisuuksiin aivan liikaa. Crusherin sävykytkimet on tarkoitettu kompensoimaan keinokuorman mahdollisesti aiheuttamia muutoksia soundissa. Kovaa soitettaessa on kuitenkin mukana monia sellaisia tekijöitä, jotka eivät toistu hiljaa soitettaessa ja päinvastoin, vaikka soundi itsessään periaatteessa pysyisikin samana. Tulokset olivat melko lailla samanlaiset kuin Marshallillakin. Jos ne eivät ole oleellisia seikkoja, keinokuorman käyttö on yhäkin luontevampaa. Kun Marshallin hanat käänsi tappiin, sointi muuttui yllättävän sumeaksi ja tunkkaiseksi, särökin lähes kelvottomaksi. Sen yläpuolelta ei enää lisää hyvää löytynyt, ei kuormalla eikä ilman. u Rivera RockCrusher Keinokuorma vahvistimen hiljentämiseksi · · · · · soveltuu <120-wattisille vahvistimille valittavissa 8/16 ohmin impedanssi Edge- ja Warm-kytkimet sävyn valintaan viisiportainen kytkin vaimennuksen valintaan Studio-valinnalla säädin vahvistimen täydelliseen hiljentämiseen · balansoitu- ja balansoimaton linjalähtö · suositushinta 499 e Lisätiedot: Modulen-Music Group Puh. Useimmissa lyhyemmissä koejaksoissa Rivera ei kuumennut ollenkaan. Asiaa piti tutkia lisää, joten ei muuta kuin Rivera kainaloon ja surf-musiikin taiturin H. Eikä tuo ole paha hinta pro-laitteesta, laatu maksaa. Kokeilun myötä romuttui se uskomus, että vahvistimen voluumia lisättäessä soundi automaattisesti muuttuisi aina paremmaksi. Makuasia... Testasin laitetta eri vaimennuksilla ja vahvistimen eri äänenvoimakkuuksilla, enkä huomannut äänensävyn juurikaan muuttuvan, jonkin verran ehkä dynamiikkaa katosi suuremmilla vaimennuksilla. Soitettuani pidempään täysillä Crusher kuumeni hieman, muttei kuitenkaan niin, että siitä olisi ollut mitään ongelmaa. Könösen luokse. Jo kuulon toiminta ja kaiuttimen osuus soundin muodostumisesta muuttuvat voluumin myötä
Lattialaudassa on kymmenen hillitysti valaistua painiketta, X/Y-säädin/valitsin sekä nelimerkkinen led-näyttö. Laite on suoraan paketista poimittaessa "pelkkä" usb-kontrolleri, mutta midiominaisuudet saa käyttöön laajennusyksiköllä, SoftStep Midi Expanderilla, jossa on midi in ja out, sekä (valitettavasti) liitin myös ulkoiselle virtalähteelle. Jokaisen kymmenen painikkeen oikeassa yläreunassa on vielä erikseen ohjelmoitavissa oleva tilailmaisin, puna-vihreä led. Vaikka itse laitteen profiili onkin litteähkö, on ylempi numerorivi 60 juuri sopivasti kohollaan alarivistä 15. TEKSTI: PETRI ALANKO Keith McMillen SoftStep kekseliäs ohjain kekseliäälle ohjastajalle Keith McMillen SoftStep on hiilikuituinen, täysin nesteiltä suojattu, taustavalolla varustettu, ja ohjelmoitava USB-pedaaliohjain. Kokonaan oma juttunsa on SoftStep KeyWorx, jonka avulla SoftStep voi toimia minkä tahansa softan ohjaimena kuin jaloilla käytettävä näppäimistö. Pehmeä tuntuma Jalkapainikkeet eivät naksahda tai pohjaa mekaanisesti, ja tuntuma on ensi alkuun kuin astuisi viinikumikaramellin päälle. Ainoastaan takalaidan usb-, midilaajennus- sekä express-liittimiä on syytä suojata haasteellisissa ympäristöissä. Lisäksi oikean 48 www.riffi.fi 2/2012. SoftStepissä on useita valmisasetuksia useimmille sekvens- serisoftille sekä kitaraefektiplugareille, ja mukana tulevilla Easy Editorilla sekä syvällisemmällä Music Editorilla voi helposti luoda vaikka kuinka monimutkaisia patcheja. Nörtin päiväuni vai todellisuutta? L aite on rakenteeltaan yksinkertainen, eikä sisällä helposti rikkoutuvaa tekniikkaa
miksattuina tausta-versioina. Kokenut rumpali ja soitonopettaja Tommi Rautiainen on koonnut vuosien varrella ideoimiaan harjoitteita ja käytännön työelämästä keräämiään kokemuksia oivalliseksi oppaaksi, jossa riittää soitettavaa niin uransa alkutahteja tapailevalle kuin mestariluokankin kepittäjälle. Mainittuja liittimiä lukuunottamatta rakenne on vankka, al- t ltuva sove kelijoille t Kirja seopis it illa sekä ittotunne o että s äväksi. Säädettäviä parametrejä voi asettaa useampia kullekin painikkeelle. Ohjaimen hyödyntäminen onkin lähinnä mielikuvituksesta kiinni. Hintaakaan ei sovi moittia. Jokainen painike on kosketusherkkä X/Y-suunnassa, joten ne ovat paitsi "kytkimiä", myös "kontrollereita". Paljon hyvää ja täyttä totta siis. Laitetta voi käyttää itsenäisesti tai apusoftan kautta, jolloin ominaisuuksia saa käyttöön hieman enemmän, ja mm. u Keith McMillen SoftStep USB-ohjain SoftStep, hintaluokka 250 e Midi Expander, hintaluokka 50 e Lisätiedot: Studiotec Puh. Se vaatii tosin ulkoisen virtalähteen. le kilon paino taas suosii keikkailijaa. Nuottien lisäksi opas sisältää sekä cd- että dvd-levyn.. reunan X/Y-säädin on mukavasti kallellaan, joten sen käyttö ohjelmointisoftan kakkosversion myötä vaikkapa wah- tai volumepedaalina tuntuu paitsi luontevalta, myös tukevalta. Vain yhtä toivoisin: sitä, että painikkeet olisi jotenkin ryhmitelty koskettimiston tapaan mutta Keith McMillen tarjoaa siihen saumaan kokonaan toista masiinaa, joten eipä tehdä siitä asiasta sen suurempaa numeroa. Ja jos "kontrolleria" käyttää vain yhden akselin suuntaisesti, tuntuma on kuin koskettimiston aftertouchia painaisi. Laite on kyllä kelpo peli ilman softaakin, mutta käyttö vaatii vähän treeniä, tosin sama pätee tavalliseen wah-pedaaliinkin. SoftStep voi ohjata "tavallisiakin" midilaitteita Expander-palikan kautta. minen antaa parhaan lähtökohdan Kirjaan kuuluvat kaksicd-levyä minkä tahansa musiikkityylin sisältävät keskeisimmät harjoitharjoitteluun ja soittamiseen teet sekä malliksi soitettuina Nuottien lisäksi opas sisältää että oman harjoittelun pohjaksi cd-levyn. Molemmat akselit aktivoituina säädön määrä lisääntyy, mutta käyttö tuntuu edelleen järkevältä. 0207 512 332 · www.studiotec.fi · www.keithmcmillen.com Päiväuni vai...? SoftStepin ohjelmoitavuus on huippuluokkaa, ja jopa laajennettavissakin. tt käyte e 38,50 postit + kulu 42,50 e postit + kulu 45 e postit + kulu Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ·Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ·Puhelimella: (09)34756380 ·Netistä: www.riffi.fitilauslomake Kirja on tarkoitettu rumpalin työkaluksi tekniikan harjoitteluun sekä sanavarastoksi improviSelkeästi etenevä ja helpposointiin ja muuhun soittoon. painikkeiden ja säätimien reititys on apusoftan ohjauksessa huomattavasti monipuolisempaa. tajuinen opas brasilialaiseen rytmiikkaan ja sen ilmentämiseen Rudimentaalinen rummunsoitto on haastavaa, mutta sen hallitseperinteisellä rumpusetillä. Jokainen painike/säädin voidaan myös asettaa lukittuvaksi, jolloin vaikkapa avattu filtteri pysyy auki kunnes toisin säädetään
PitchMap pääsee kuitenkin oikeuksiinsa vasta, kun plugaria ohjataan koskettimiston avulla. Kokonaisuutena ulkoasu on kuitenkin maltillinen. PitchMapin avulla audionäytteen yksittäisiä vireitä voidaan muuttaa reaaliajassa. Logicia (versio 9.1.6) käytettäessä hitaan läppärin hidas peruslevy (5400 RPM) toisti vaivatta useamman PitchMap-käsittelyn alaisen näytteen 512 samplen bufferilla. Crysis 2 -pelissä ja pyörittänyt omaa äänikirjastoihin erikoistunutta yritystään jo useita vuosia. Plug-in tekee siis periaatteessa vähän samaa kuin Melodyne polyfonisessa moodissaan, mutta lennossa ja vieläpä verrattain vähällä väännöllä. Algorithm-säätö (Linear, Medium, Natural) auttaa transienttien hallinnassa, ja mikäli on tärkeää sitoa signaali tiukasti tiettyyn vireeseen, on em. Key Edit -parametri esimerkiksi määrittää, poistetaanko jokin taajuus (Bypass) vai käytetäänkö sitä (Xclude). TEKSTI: PETRI ALANKO Z viritystä ja säätöä PitchMap on maailman ensimmäinen (ja ainoa) plugari, jonka avulla audionäytteen yksittäisiä vireitä voidaan muuttaa reaaliajassa. 50 www.riffi.fi 2/2012 ynaptiq on ohjelmistotuottajana verraten uusi, mutta yhtiön takana on kaksi alan veteraania, Denis Goekdag ja Stephan Bernsee, joista ensinmainittu on ollut mukana äänisuunnittelijana mm. Kaksikon uusi yritys, Zynaptiq, julkaisi hiljattain mullistavan PitchMap-plugarin Macintoshille. Käyttöä helpottavat myös kahdeksan midiohjauksen alais-. PitchMap toimii myös ilman ulkopuolista vireohjausta käyttäen ohjelman useaa kymmentä preset-valintaa. Toimintaa voi säädellä monin tavoin. PitchMapin käyttöliittymä on loogisesti jäsennetty, ja ainoastaan viittä viremuokkaukseen tarkoitettua säädintä suunniteltaessa on hurjasteltu graafisesti. säädön vieressä vielä erityinen Strict-painike, jonka avulla monimutkainenkin lähtösignaali saadaan alistettua vireohjaukselle. Bernsee puolestaan kunnostautui aikoinaan luomalla Hartmann Neuron -laitteen ydinkoodin
vibraton ja mikrovariaatiot vireestä mitä suurempi arvo, sitä rennompi on ulostulosignaali. Purify-säädöllä voidaan poistaa kohinaa tai häiriöitä signaalista. PitchMapia voi käyttää myös tietynlaiseen demix-puuhailuun, sillä Pitch Bypass-toiminnon avulla signaalista voidaan poistaa esimerkiksi bassolinja. VST- ja AAX-versiot sekä Macille että PC:lle suunnitteilla, mutta aikataulua ei ole toistaiseksi julkistettu. WWW.OLYMPUS.FI/LS-SERIES PitchMap Vireenkorjausohjelma · AudioUnit-plugin tai Stand Alone-applikaatio Laitevaatimukset: · Macintosh, Intel CPU (2 core) · OS 10.5.8 tai uudempi · Internetyhteys aktivointia varten · Zynaptiq PitchMap 1.11, hinta 269 e Lisätiedot: www.zynaptiq.com > Uusi 8-raitatallennin XLR-liitännällä. Testasin PitchMapia jousiorkesteriin keskeneräisessä projektissa; vaihdoin koko sektion vireen ja varioin teoksen molliversiosta duuriin. Vankkarakenteinen ja luotettava audiotallennin on varustettu suorituskykyisillä ominaisuuksilla kuten XLRliitännän L/R-kanavien itsenäisellä tasonsäädöllä sekä phantom-virransyötöllä (48V/24V) tuottaen ammattilaatua joka kerta. Muistipaikan vaihto ei aiheuta napsausta tai artifakteja. Äänisuunnittelijoiden unelma... Soveltuu vaikka mihin Lähtökohtaisesti on todettava, että paljon riippuu käsiteltävän materiaalin laadusta. PitchMap on kumminkin siitä mielenkiintoinen plugari, että huomasin itse mieltyneeni testiaikana todella kuraisiin näytteisiin ja niiden huolettomaan käsittelyyn. Toistaiseksi ohjelma on saatavilla vain Macceihin joko AudioUnit-plugarina tai Stand Alone -aplikaationa. DJ-väkeä ajatellen koko biisin uudelleenvirittäminen kuulosti myös kovasti kiinnostavalta käytännössäkin, ei vain ajatuksena. Glide määrittää liu'unnan vireestä toiseen ja viimeisenä oleva Electrify on kehittäjien mukaan sisällytetty parametreihin siksi, koska se aiheutti kehitysvaiheessa mielenkiintoisia artifakteja ulostulosignaaliin. ta Snapshot-muistipaikkaa. Kehittäjäkaksikon kunniaksi on todettava, että plugari on myös erittäin tukevasti koodattu, sillä testiversio 1.11 ei nikotellut tai kaatunut kertaakaan koko kolmeviikkoisen testirupeaman aikana. Sekä sisääntulevan että uloslähtevän signaalin virityksen vertailutasoa (A-sävel) voidaan säätää 415466 Hz:n välillä ja Key Transform-valikosta löytyy kaiken kaikkiaan 24 vireasteikkoa. Viisi tärkeää säätöä PitchMapin viisi säädintä vaikuttavat signaalin tarkkailuun ja hallintaan. Jekkuni paljastui vasta näytteen diminuendovaiheessa, mutta Purify- ja Feel-parametreja automatisoimalla siitäkin selvittiin. Korkeammilla arvoilla ne nuotit, jotka ovat suunnilleen koskettimiston tai presetin määräämässä vireessä päästetään läpi, ja loput prosessoidaan. Äärivasemmalla kohina ja "virheet" lisääntyvät, äärioikealla ne poistuvat kokonaan, jättäen jäljelle vain harmoniset osataajuudet. Threshold, ollessaan minimiasennossaan, päästää kaiken läpi. Feel poistaa esim. u > 8-raitatallennus ja ylidubbaus > XLR/Phone Comboliitäntä > Phantom-virransyöttö (48/24V) > 140dB tallennuskyky > 24bit/96kHz tallennuslaatu > L/R-kanavien itsenäinen tasonsäätö > Metronomi ja viritintoiminto > Langaton kauko-ohjaus (lisävaruste) NUPIT KAAKKOON - OLYMPUS LS-100 LS-100 tarjoaa äänenlaadun ja tallennusmahdollisuuksia, jotka taatusti tekevät vaikutuksen kovimpaankin ammattilaiseen musiikkialalla, tuotantoyhtiöissä ja mediataloissa
Jos taas haluaa liittyä verkkoon tai käyttää irtonaista digikaapelia lavarasian ja mikserin välissä, niin sekin onnistuu. sä kansilevyn kytkimellä. Aviomyhteydet löytyvät erillisvarusteina myytäviltä korteilta. 52 www.riffi.fi 2/2012. AES/EBU-, MADIsekä mm. Nykypäivää on se, että käyttäjä voi muuttaa näitä oletusarvoja ja niinpä koko mikserin voi siirtää saliäänen puolelta monitorimiksaukseen tai muuhun erityistarkoitukseen sopivaksi helposti. Nuoremmille lukijoille tiedoksi, että analogipuolella tietyt asiat mikserissä on lukittu jo tehtaalla ja käyttäjän vallassa on vain rajallisesti muuteltavia asioita. Varttuneemmille lukijoille kerrottakoon, että Si24:n kohdalla ei enää oikeastaan puhuta varsinaisesti auxeista, vaan samaa virkaa toimittavista mikserin sisäisistä buss-väylistä, jotka voi määritellä yksitellen systeemiasetuksista toimimaan joko pre- tai post-muodossa. Kun jokaisessa kanavassa on monipuolinen taajuuskorjain ja täyden palvelun dynamiikkaprosesssointi, jää ulkolaitakaluston tarve joka tapauksessa melko vähäiseksi. Neljä toistuu lukuna myös efektituotannon puolella, jossa Si24 Compact tarjoaa käyttäjälleen tuon määrän Lexiconin stereoprosessoreita. S oundcraft tuo onnistuneesti analogimiksereistä tuttuja piirteitä digitaalitekniikan suomiin vapauksiin. Vanhoja aikoja muistuttaa se, että tehtaan jäljiltä mikseriä käynnistettäessä kymmenen ensimmäistä bussia on asetettu pre-toimintaan, neljä posttilaan, ja jokainen on reititetty vastaavaan analogiseen lähtöön. Enimmillään analogisesti saa ulos 14 erillistä monosignaalia ynnä päästereolähdön. Bussien ohella vaihtoehtoisia miksauksia voi koota myös neljään matriisiin, joiden lähtöliitännät jakavat saman kapasiteetin bussien kanssa. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Soundcraft Si24 Compact värit opastavat miksaajaa Si24 Compact on täysin varusteltu digimikseri, jonka voi kytkeä suoraan analogisen mikserin tilalle, kiitos takalaidan kattavan liitinvalikoiman. Sama ohjelmoinnin vapaus vallitsee inserttipisteiden kohdalla: niitä on tarjolla vain neljä, mutta kyseiset neljä inserttiä voi kytkeä käytännössä mihin tahansa kanavaan, bussiin, matriisin tai päälähtöön. Mikserin kanavalohkossa on esimerkiksi tietty määrä aux-lähtöjä, jotka on valmiiksi kytketty haaroittumaan joko ennen tai jälkeen kanavaliukua. Neljä inserttiä ei määränä kuulosta paljolta, mutta asia pitää suhteuttaa mikserin omaan varusteluun. Edistyneissä malleissa pre/ post-valinnan voi muuttaa piirikortilla, vieläkin edistyneemmis- Plug'n play suoraan analogiseen kaapelointiin, ja digiverkkoon vakiona HiQ-netin kautta
Säätöä havainnollistetaan myös säädintä ympäröivällä valokehällä, joka säätimen luonteesta riippuen joko kiertyy asteikkoa pitkin tai sitten levenee ja kapenee tilanteen mukaan. Toimiva ratkaisu, jota voisi kenties vielä jalostaa vaihtamalla nuppien hatut kunkin lohkon kehysviivan värin mukaiseksi. Väriä on käytetty vihjeenä kaikkialla kytkinten merkkivaloista liukusäätimen alta loistavaan hohteeseen asti. L/R-päälähdön) · 14 bus-väylää · 4 matriisia Hinnat: · Si Compact 16: 5100 e · Si Compact 24: 6800 e · Si Compact 32: 8800 e Lisätiedot: Studiotec Puh. Se sopisi muuhun toteukseen myös: kun jotakin kanavasäätimen nuppia nimittäin kääntää, ilmestyy kyseinen toiminto samalla hetkellä näyttöön, omaa lohkoaan vastaavalla värillä kehystettynä. Säätimien ja kytkinten määrä sekä roolitus on onnistunut hyvin ja asioihin pääsee käsiksi kohtuullisen nopeasti. Siltikin mikseriin on syytä tutustua huolella ennen ensimmäistä keikkaa, sillä signaaleiden monipuoliset reititysmahdollisuudet ja tietyille samoille säätimille vuoron perään lankeavat moninaiset eri tehtävät saattavat hämmentää alkuun. 0207 512 332 · www.studiotec.fi · www.soundcraft.com Montakos laitetaan? Si24 Compact on monin tavoin houkuttava ja hintaansa nähden sopusuhtainen laite, joka soveltuu niin saliäänen kuin monitorien miksaamiseen. Kosketusnäyttö ei ole kooltaan suuren suuri, mutta toimittaa oman asiansa. Si24:n omat sisäiset efektit ovat keikkahommiin loistotasoa, ja kanavien dynamiikkatyökalut sekä ekvalisaattorit päteviä lajissaan. Vihjevärien lukumäärä on onnistuttu pitämään kurissa, eikä jokaiselle erilliselle parametrille tai toiminnolle ole lähdetty keksimään kivaa väriä vain värittämisen riemusta. Äänenmuokkauksen suhteen se on täysin Kanavien varustelu on niin runsas, että todellista tarvetta ulkoisille muokkaimille ei juurikaan ole. www.riffi.fi 2/2012 53. Ja siihen ei pitäisi kovin u pitkää sessiota tarvittaman. Soundcraft Si Compact Digimikseri keikkakäyttöön Si24 · 24 mikrofonikanavaa · 16 analogilähtöä (sis. Tietyt asiat on kuitenkin merkattu järkevästi, esimerkiksi efektien syötöt ja paluut hohtavat aina sinisinä, pre-muotoiset bussit tai matriisit keltaisena, ja post-tilassa olevat vastaavasti vihreinä. omavarainen (lukuunottamatta moniäänisiä keinoharmonioita ja vireenkorjausta), vaikka ei tarjoakaan raskaansarjan pöydistä tuttuja oheisvalmiuksia moniraitaäänityksiin tai tietokonepuolelta lähtöisin olevien efektiplugareiden käyttöön. Jos työrutiinit ovat peräisin analogitiskin käytöstä, askel digitaalikonsolin ääreen on luonteva. Yhden kanavan säätimistönä kerrallaan palvelevassa nupistossa eri toiminnot taas on kehystetty omilla väreillään lohkoiksi. Värikoodaus opastaa Si24 on asettelultaan ja toiminnoiltaan varsin looginen paketti, ja runsaat antimet hahmottuvat melko helposti. Kun eri toimintojen ja toimintatilojen keskinäiset suhteet alkavat syöpyä selkäydintasolle, ollaan voiton puolella. Kun busseihin, matriiseihin ja päälähtöihin on vielä erikseen omat 15-alueiset graafiset korjaimensa, on koko paketti todellakin yksissä kuorissa ja mallitunnuksen kompakti-määreelle aitoa katetta. Ilmeisesti merkkivalojen näkyvyyden vuoksi kaikkien alueiden pohjaväri on sama hillitty harmaa ja sitä vasten värilliset säätimien nupit voisivat olla vielä pieni visuaalinen bonus. Taajuuskorjaimen Q-arvon säädön kohdalla näyttö on viety erityisen pitkälle: valokehän leveys säätimen ympärillä kuvastaa korjattavan kaistan leveyttä ja näyttöruudulla asia ilmaistaan peräti kahdella eri tavalla, sekä Q-arvona että leveytenä oktaaviin nähden
Studiokäyttöön tarkoitetut työaseman laajennukset (esimerkiksi Audient/Focusrite ja SSL) ovat omassa kategoriassaan, samoin Allen & Heath GSR-24, firewire-varusteinen mikseri, joka täysin studiokäyttöön suunniteltuna tarjoaa myös tallentimen laitteisto-ohjaukseen soveltuvan HUI-emulaation. Midas lähestyy aihetta puhtaasti keikkamikserin suunnalta ja sen kilpailijoita ovat pikemminkin Mackien Onyx-sarjalaiset sekä Phonicin Helix-malli. Midas Venice tarjoaa kuitenkin enemmän mikserikanavia ja firewire-kapasiteettia. 54 www.riffi.fi 2/2012. Firewiren myötä avautunut äänitysulottuvuus on poikinut myös reititettävän tuloliitännän Talkback-komentomikrofonille, sekä local monitor -lähdöt tarkkaamokuuntelua varten. Pienimuotoiseen työskentelyyn sopivia USB-väyläisiä löytyy joitakin, mutta järeämpää ratkaisua haettaessa tarjokkaat harvenevat. Kanavasignaalin reititys digitaaliseen firewire tai analogiseen direct out lähtöön on sekin näppärästi ulottuvilla. idas Venice esiteltiin mikserinä jo kymmenisen vuotta sitten (testi Riffissä 4/2001), joten keskitytään nyt tallennukseen ja toistoon firewiren kautta. Mainittakoon kuitenkin, että nyky-Venicessä on uudet mikrofonivahvistimet, ja alunperin 60-milliset kanavaliu'ut on korvattu 100-millisillä liukusäätimillä. Erilaisia analogipöydän master-lähtöihin liitettyjä digitaalisia väyliä päämiksauksen tallentamiseksi tai stereomateriaalin toistamiseksi on ollut pitkään, mutta moniraitaiseen tallennukseen sopivia laitteita on niukemmin. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TOMMI POSA, MIDAS Midas Venice Firewire keikkamikseristä studiolaitteeksi Ajatus ei ole uusi, mutta sitäkin innostavampi: varustetaan analoginen keikkamikseri asianmukaisilla signaali reitityksillä ja firewireliitännällä niin sepä käykin livetaltiointiin tai vaikka levyn äänityksiin harjoituskämpällä. M Midaksen mikrofoni vahvistimet ovat uutta mallia, ja tasonsäätimen ympärille ryhmitellyt kytkimet antavat asialliset keinot toiminnan kontrolliin
Äänitysvaiheessa muusikkokuunteluihin on käytössä riittävän monta monitor- ja aux-lähtöä, ja äänittäjän oman tarkkaamokuuntelunkin saa järjestymään niin kuulokkeisiin kuin niiden kanssa samaa signaalia jakavan, mutta omalla tasonsäätimellään varustetun local monitor -lähdön kautta. Moneen käyttöön Kaikkein ilmeisin käyttösovellus Venicen Firewire-ulottuvuudelle on keikkatallennus, jossa jokaisen tulokanavan voi ohjata suoraan omalle tallentimen raidalleen. Kokeilun perusteella tietokoneen audio-ohjelma nivoutuu saumatta mikseriin ikäänkuin digitaalisten kanavainserttien kautta, jolloin yksittäisille kanaville voi saman tien valjastaa audio-ohjelman efektit ja muokkaimet sikäli, kun ne eivät aiheuta kohtuutonta latenssia. Ajantasainen ajuri pitää tähänkin laitteeseen ladata valmistajan sivustolta, huolehtia asetukset kohdilleen ja sitten pääsee toimiin. Keikalle tai studioon Mikserinä Venice on vakuuttava. Pelasi kuten pitääkin. Midas VeniceF Analogimikseri Firewireliitännällä · · · · F16: 8 mono + 4 mono/stereokanavaa F24: 16 mono + 4 mono/stereokanavaa F32: 24 mono + 4 mono/stereokanavaa max. 010 830 3822 Tietoa verkosta: · www.starlike.fi · www.midasconsoles.com www.riffi.fi 2/2012 55. Merkintöjen lukeminen tiuhan ja verraten korkealle kansilevystä nousevan nupiston seasta on aikamoista tihrustamista, mutta aika nopeasti eri säätimien toimenkuvat jäävät lihasmuistiin, jos samalla pöydällä operoi säännöllisesti. Mikäs sen mukavampaa kuin miksata analogipöydällä se mikä sille luontuu ja ohjelmoida automaatiota tarvitsevat asiat tietokoneella. 32x32 Firewirekanavaa Hinnat (F16/F24/F32): 2700 / 3600 / 4400 e Lisätiedot: Starlike Puh. Jos jokaisen kanavan tallennus erillisenä ei ole tarpeen, voi kanavia voi myös koota alaryhmiin nipuiksi ja tallentaa ne sitten paketteina. Seuraava ilmeinen sovellus on demo- tai pienstudiotuotanto. Potentiometrit ovat kuitenkin sopivan jähmeät, eivätkä tahattomasti kierry vääriin asentoihin vaikka sormi yhtä hanikkaa kääntäessä koskettaisi hiukan naapuria. Kokeilin mikseriä sekä kokonaan uuden materiaalin äänittämiseen keikkataltioinnin tapaan ja tyypillisen studiosession mukaisesti, jolloin uusia raitoja soitettiin sisään Midaksen kautta samalla kun aiemmin tehtyjä kuunneltiin viereisellä kanavilla. Täydet pisteet. Vaikka 32-kanavaisenkin tiskin (32 kg / pituus 110 cm) nostaa vielä yhden miehen voimilla kuljetuslaatikosta pöydälle, ei keveydestä sanan varsinaisessa mielessä voi puhua. Tavaraa on kanavissa paljon, ja esimerkiksi itsessään erinomaisen ja soinniltaan miellyttävän ekvalisaattorin säätäminen monokanavissa oli hitusen hankalaa näin isoilla näpeillä. Midaksen käyttäjä ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään tiettyyn ohjelmistoon, mikseri kommunikoi sujuvasti eri ohjelmien kanssa oman ASIO- ja Core Audio -yhteensopivan ajurinsa kautta. Näytetaajuudeksi on tarjolla joko 44,1 tai 48 kHz, mikä on syytä huomioida jos tallenteiden on tarkoitus soljua jatkokäsittelyyn 96 kHz:n näytetaajuudelle viriteltyyn työympäristöön. Mono ja stereokanavien korjaimissa on huomattava ero säätöjen monipuolisuudessa, mutta molemmissa tapauksissa äänipuoli on erinomainen. Keikkaäänentoistoa ja äänityspalveluita harjoittavalle moniottelijalle, bändin omaksi PA-/studiomikseriksi ja miksei laitevuokraamon laitekantaakin monipuolistamaan Midas Venice F on laite paikallaan. u Firewiren käyttö luontui tavanomaisen alkuvirittelyn jälkeen sujuvasti. Rakenne on jämerä, metallirunko ei hötky, potentiometrit ovat jämäkästi kiinni kansilevyssä ja kaikesta huokuu ammattikäyttöön tarkoitettu olemus. Kuulokkeille on varattu käytännöllisesti kaksi jakkia, yksi kansilevyssä säätimen vieressä ja toinen etulaidassa hieman käsituen reunan alla suojassa. Kun signaalin voi poimia ulos kanavasta jo ennen ekvalisaattoria, saa talteen raakamateriaalia, josta voi työstää myöhemmin vaikka livelevyn tai bonusmateriaalia studioplatalle, miksata ääniraidat keikkavideolle, tai käyttää raitoja vaikka sound checkissä apunaan. Testimikserin mukana toimitettiin demoversio Propellerheadin Record-ohjelmasta, joka tuossa vaiheessa oli vielä itsenäinen ohjelma, vaikka sulautettiinkin sittemmin osaksi Reasonia. Se asettuu yhtä luontevasti saliäänen palvelukseen kuin studiotoimintaankin
10-18, la 10-15. 10-18, la 10-15 MUSAMAAILMA kauppa on auki 24 h P www.musamaailma.fi MUSAMAAILMA OUTLET Ohrahuhdantie 2, Hki, Itä-Pakila Puh. Ja nettikauppamme on kaikkialla. Helsinki keskUsTA: Kaisaniemenkatu 7. · Bristol tärkeimmät retrosynat Linuxille · FenderBronco40 pikkukombo, iso jytky. Ark 1019, la 1016 a Nettikaupp ki.fi TUrkU: Eerikinkatu 4. Ark 1018, la 1015 www.f-mu EDUSTAMME VAIN TUOTTEITA JOIDEN LAADUN TAKANA VOIMME SEISTÄ! P a lv e l u h a k e m i s t o Varmista omasi tilaamalla lehti suoraan kotiisi puhelimella, s-postilla tai internetsivustomme tilauslomakkeella. · Freshman uusi akustinen kitaraperhe saapui Suomeen · HammondSK2 kaksi manuaalia ja urku auki! LISÄKSI: · FrankfurtMusikMessejaLight&Sound ei kaikkea vielä NAMMissa paljastettu... Ark 1018, la 915 siik kUopio: Väliköntie 4. 09-720 60660 Avoinna ark. · KenBebensee soitinrakennus elämäntapana · KomppipariLitmanen-Nieminen kun urkuri on basisti · TeemuViinikainen soittotekniikan tulee mukautua soittimeen Ja melkoisesti muuta mielenkiintoista luettavaa! F-Musiikki on lähelläsi. Riffi Asiakaspalvelu / tilaukset Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi www.riffi.fi tilauslomake 56 www.riffi.fi 2/2012 H 3DRUMSTICKS by DW H ADMIRA H ALCHEMY H ANTIQUITY by SEYMOUR DUNCAN H ARTBEAT H AUDIX H BIG BENDS H BLACKSTAR H BOGNER CUSTOM SHOP H DR-STRINGS H DTAR H DW H EDWARDS by ESP H EMG H E-PAD H ESP H ESP-LTD H FBT H GT H HOMEBREW ELECTRONICS H AGOP ISTANBUL H MI-AUDIO H ORANGE H PDP by DW H PROCO H REGAL TIP H ROCKBAG H ROCKBASS by WARWICK H SCHALLER H SEYMOUR DUNCAN H SPECTOR H TANGLEWOOD H TECH-21/SANS AMP H TOKAI H VISUAL SOUND H WARWICK MUSAMAAILMA RETAIL H FRYETTE CUSTOM SHOP H Malminkatu 16, Hki, Kamppi Puh. Ark 1019, la 1016 Helsinki iTÄkeskUs: Korsholmantie 2, Puhos. 09 5627 1240 KITARA- JA VAHVISTINHUOLTO H Avoinna ark. Ark 1019, la 1016 VAnTAA: Retail Park, Antaksentie 4. Ark 1018, la 1015 espoo: Martinsillantie 10. SIEVÄLÄ M u s i i k k i k a u P Pa lähelläsi Työn alla tuleviin numeroihin muun muassa: KÄYTTÖTESTEJÄ: · AvidArtistControl uusi ote ProToolsiin
(06) 317 0159 www.unisound.fi MÄNNISTÖNKATU 6, KUOPIO Soittimien ja soitinlaitteiden h u o lt o , s o i t i n r a k e n n u s , kuljetuskoteloiden ja l a s ta u s r a m P P i e n va l m i s t u s SOITINLAITE-ELEKTRONIIKAN ERIKOISLIIKE PUTKIVAHVISTINKOMPONENTIT, KITARAEFEKTIT, KAIUTINELEMENTIT, KAAPPI JA CASE -TARVIKKEET, VAHVISTINHUOLTO JA KAHVITARJOILU HELSINGINKATU 30, 00530 HELSINKI WWW.URALTONE.COM www.riffi.fi 2/2012 57. P a lv e l u h a k e m i s t o SOITTIMET, NUOTIT - laitevuokraus soitinmyynti kuljetuskotelot asennuspalvelut www.viikingmusiikki.fi Pitkäkatu 2830, VAASA Puh
Riffin ilmoituspalvelu toteuttaa ja tarvittaessa suunnittelee ilmoituksen. Kysy tarjousta! Riffin verkkotorilla on yksityishenkilöiden osto-, myynti-, bändi- ja muita ilmoituksia! www.riffi.fi 58 www.riffi.fi 2/2012 Palveluhakemisto. Ilmoitustilaa myydään seitsemän numeron paketteina, joten jakso kattaa kätevästi koko vuoden. Puh. (09) 6828 4600, www.hedcom.fi www.hedcomshop.fi kellokukantie 4, 01300 vantaa | p. Mahdollinen työaineistoveloitus on 35 e. Hinnat koskevat valmista aineistoa. 010 830 3800 | www.starlike.fi ROCKNET Performance Audio Networks (EN) P a lv e l u h a k e m i s t o Riffin palveluhakemisto on edullinen tapa tavoittaa kaikki musiikkialan asiakkaat. (09) 3475 6380 GSM 040 501 2735 Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Tietoa verkosta: www.riffi.fi Moduulimittaiset ilmoitukset pakettina koko vuodeksi (7 numeroa): · · · · · 42 42 42 90 90 mm mm mm mm mm × × × × × 30 mm = 545 e 50 mm = 820 e 100 mm = 1 340 e 30 mm = 820 e 65 mm = 1 645 e Hintoihin lisätään alv 23 %. Maahantuonti PRO GEAR Hedengren yhtiö, puh
Funktio A sin (2 ft) määrittelee sinimuotoisen värähtelyn amplitudin ajan funktiona. Tarkastellaan aluksi puhdasta siniaaltovärähtelyä yhdellä taajuudella. Jos erivaiheiset vaihtojännitteet summataan, ne joko vahvistavat www.riffi.fi 2/2012 59. Esi merkki samanvaiheisuudesta on kaksikanavainen stereosignaa li, joka sisältää yhden stereokannan keskelle panoroidun mono äänen. Tämä tapahtuma on yksi jakso. Värähtelyjakson positiivinen puoliaalto kuvaa ääni värähtelyn tihentymiä ja negatiivinen puoliaalto harventumia. ne ovat myötävaiheessa), kun vä rähtelyt tapahtuvat samanaikaisesti ja samaan suuntaan. A = suu rin mahdollinen amplitudi, f = taajuus ja t = aika. Vaihe ilmoitetaan asteina. TEKSTI: EERO ARO PIIRROKSET: MARI VALOTIE Osa 1/2 Myötävaihe, vaihe-ero, vastavaihe haittaaks se? Mitä äänisignaalin vaihe tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa? kustinen ääni syntyy, kun jokin materia värähtelee. Siniaalto nousee ensin nollasta positiiviseen maksi miarvoonsa, laskee nollaan, jatkaa edelleen negatiiviseen mak simiarvoonsa ja palaa takaisin nollatasolle. Yksi värähtelyjakso eli kokoaalto on 360 asteen pituinen. Mu siikista puhuttaessa vaikkapa soittimen kieli, rumpu tai kaiutinkalvo. Kaksi vaihtojänni tettä ovat samanvaiheisia (ts. Värähtely on molemmissa kanavissa samanlaista ja sa manvaiheista. Vaihe tarkoittaa yksinker taisesti tätä. Taajuuden yksikkö Hertsi ilmaisee kuinka monta jaksoa yhden sekunnin aikana tapahtuu. Positiivisen maksimiarvon kohdalla vaihe on 90 astetta, jak son puolivälissä 180 astetta ja negatiivisen minimiarvon koh dalla 270 astetta. A Sama, eri ja vastavaihe Vaihtojännitteen vaiheella on käytännön merkitystä vain jos se on suhteessa johonkin toiseen jännitteeseen. Taajuus ei muutu, mutta jän nite nousee. Jos samanvaiheiset vaihtojännitteet summataan yhteen, ne vahvistavat toisiaan. Vaihtojännitteet ovat erivaiheisia, kun toisen jännitteen vä rähtely tapahtuu aikaisemmin tai myöhemmin kuin toisen. Ollaanko jakson alussa, keskellä, lopussa, vai jos sain muussa pisteessä näiden välillä. Sähköisessä maailmassa fyysistä värähtelyä edus taa vaihtosähkö. Kun tarkastellaan vaihtojännitteen arvoa jossain värähtely jakson ajallisessa pisteessä, nähdään missä vaiheessa värähtely jaksoa ollaan
Signaalit kuulostavat vastavaihei silta, mutta niiden aaltomuodot eivät ole symmetrisiä. Jos toisen kaiutinjohdon napaisuus oli väärä, ääni tuntui testin mukaan "kuuluvan epämääräisestä suunnasta ja katoavan monovastaanotossa lähes kokonaan". Vaihemuokkaus muuttaa soittimien luonnetta, jälkisointia ja tilavaikutelmaa. Vastavaiheiset jännitteet kumoavat toisensa. Täydellinen myötä- tai vastavaihe ovat ääritilanteita. Tässäkin tapauksessa vaiheenkääntökytkin yleensä parantaa ääntä, mutta vastakkainen napaisuus ja ajallisesti siirtynyt vai he ovat kaksi eri asiaa. Tietoinen vaiheiden muokkaaminen tähtää saundin luomiseen tai parantamiseen, ei minkään virheen korjaamiseen. Ääni etenee kaiuttimesta suorinta tie tä mikrofoniin, mutta se heijastuu myös lähes yhtä voimakkaa na lattian kautta. Esimerkiksi kahden ja puolen jakson mittainen vaiheero on (2,5 × 360 =) 900 astetta. Vaihevirhe-sana jäi elämään ja myös ääniammattilaiset käyttävät sitä. Heijastunut ääni kulkee pitemmän matkan ja KUVA: TOMMI POSA Samanvaiheiset jännitteet vahvistavat toisiaan. Nimi on Virhe Vaihevirhe Vaihevirheessä toisen signaalin vaihe on vahingossa siirtynyt tai kääntynyt vastakkaiseksi. Stereotesti sisälsi metronomin tikitystä sekä kuuluttaja Pentti Fagerholmin puhetta vasemmasta ja oikeasta kanavasta sekä tahallisessa vaihevirheessä. Vaiheero ei johdukaan napaisuusvirheestä, vaan signaalin viivästymises tä. Alkuaikoina stereopilot oli nimittäin päällä vain stereolähetysten aikana. Testin avulla kuuntelija sai selville, oliko kaiuttimet kytketty oikein. Periaatepiirros havainnollistaa summautumista näiden ääritilanteiden välillä. 60 www.riffi.fi 2/2012. Vaihevirhe-sana juurtui puhekieleen Yleisradion stereotestin vaikutuksesta 1970-luvulla. tai vaimentavat toisiaan, vaiheeron määrästä riippuen. Vaihevirhe pilaa lähes poikkeuksetta ääntä, joten virhe pitää korjata. Oikeastaan ei kuitenkaan pitäisi puhua "virheestä" silloin kun vaiheita muokataan tarkoituksella, esimerkiksi phaserilla. Stereotesti on edelleen kuunneltavissa Yleisradion Elävässä Arkistossa. Stereotesti oli muutaman minuutin pituinen tietoisku, jonka avulla radiokuuntelijat pystyivät tarkistamaan, toimiko heidän stereovastaanottonsa oikein. Joillekin on yllätys, että jännitteiden välinen vaiheero voi olla myös paljon suurempi kuin 360 astetta. Ihmisillä oli stereofoniasta varsin hatara käsitys. Jos tällaiset vaihtojännitteet ovat tarkalleen yhtä suu ret ja ne summataan yhteen, aaltomuodot kumoavat toisensa. Jos toinen signaali on viivästynyt oikein paljon, toisessa kanavassa voi olla menos sa jo seuraava jakso tai kanavien aikaero voi olla useita jakso ja. Ymmärrettiin että stereoihin kuuluu kaksi kaiutinta ja arveltiin että korkeiden ja matalien äänten on tarkoitus kuulua eri "kaapeista". Radion säännölliset stereolähetykset alkoivat vuonna 1969 ja stereofonia oli silloin uusi asia. Vaihtojännitteet ovat vastavaiheisia kun värähtelyt tapahtu vat päinvastaisiin suuntiin. Saadaan nollajännite eli ei kuulu yhtään mitään. Viive vaihe-eron syynä Kahden vaihtojännitteen välinen vaiheero voi kuitenkin ol la 180 astetta myös toisesta syystä; toinen signaali on ajallisesti puolijakson verran myöhässä. Radiolähetys tunnistettiin yleensä stereoksi siitä, että viritinvahvistimen merkkivalo syttyi. Vastavaiheisilta kuulostavien signaa lien välinen vaiheero saattaa siis todellisuudessa olla vaikkapa 540, 900, tai 1260 astetta. Yksi mikrofoni Vaihekumoutumisia esiintyy jo yhden mikrofonin äänityksessä, esimerkkinä vaikkapa tavanomainen kitaravahvistimen mikitys kaiuttimen kartion edestä. Jos esimerkiksi stereon vasemmas sa kanavassa on 90 asteen kohdalla jännitemaksimi, niin vasta vaihetilanteessa oikeassa kanavassa on samalla hetkellä jännite minimi. Taa juus pysyy samana
Kaapeli on vahingossa kytketty väärin tai johtimet on erehdyksessä juotettu vääriin piikkeihin. kilohertsin taajuuksien kumoutumisen ja samalla 2, 4, 6, 8 jne. Vaikka teorian mukaiset vaihekumoutumiset eivät siis käy tännössä toteudukaan täysin, niin mikrofonin paikka ja suun taus, vahvistinkaapin suunta ja korkeus lattiasta, sekä lattian ma teriaali vaikuttavat saundiin. Ensinnäkin lattian kautta heijas tuneen äänen sävy muuttuu, koska heijastuspinta hajottaa osan taajuuksista muihin suuntiin ja imee osan taajuuksista itseensä. saapuu siten mikrofoniin myöhemmin kuin suora ääni. Taajuusvas teeseen syntyy teräviä ja syviä kuoppia sekä pyöreitä huippuja. Akustiikka osana tapahtumaketjua Kolmiulotteisessa todellisuudessa asiat eivät kuitenkaan ole yhtä yksinkertaisia kuin teoriassa. Kyseessä on polariteetti- eli napaisuusvirhe ja kaapeli on syytä juottaa uudelleen. Suora ja viivästynyt äänivärähtely ovat tietyillä taajuuksilla samanvaiheisia, ja aaltomuodot vah vistavat toisiaan. Eri sävyisiä heijastuksia saapuu li säksi myös muista pinnoista ja monista eri suunnista. Teoriassa pieni ero kyllä löytyy, mutta ei mennä siihen. Vaiheenkääntöeli polariteettikytkimen yleisin symboli on . kilohertsin taajuuksien korostumisen. Kun suo ra ja viivästynyt ääni summautuvat mikrofonissa, syntyy ääntä värittävä kampasuodinilmiö. Noin 2540 millisekunnin pituinen viive alkaa erottua erillisenä kaikuna äänimateriaalista ja kuuntelijasta riippuen. Vastavaihe polariteetti- eli napaisuusvirheen seurauksena Vastavaihe johtuu usein mikrofoni- tai kaiutinjohdon virheellisestä napaisuudesta. Myös merkinnät kuten "phase reverse" ja "polarity +/-" ovat käytössä. www.riffi.fi 2/2012 61. Voit kokeilla eri aikaerojen vaikutusta ääneen klippiä siirtelemällä. Kun viivettä pidennetään, kampasuodin siirtyy taajuuskaistalla alaspäin. Panoroi molemmat raidat keskelle. monimikrofonitekniikan ja efektituotannon kannalta. Yhden millisekunnin viive Viiveen vaikutusta on helppo kokeilla. Toiseksi heijastukset eivät saavu mikrofoniin samasta kulmasta kuin kaiuttimesta tuleva suora ääni, joten mikrofonin offaxis taajuusvaste muokkaa niitä. Koska kuuntelijoilla ei välttämättä ole ennakkokäsitystä siitä, miltä jonkun vahvistetun instrumen tin oikeastaan pitäisi kuulostaa, kaikkia näitä tekijöitä voi käyt tää hyväkseen äänensävyn muokkaamisessa. u Ensi numerossa käsitellään ilmiötä mm. Lyhyet viiveet noin 25 millisekuntiin saakka muuttavat äänen sävyä ja tilavaikutelmaa. Kuulovaikutelman kannalta on käytännössä samantekevää, kumpi napaisuus käännetään. Vastavaihe voidaan korjata mikserin tai työaseman vaiheenkääntökytkimellä, joka muuttaa toisen jännitteen napaisuuden eli polariteetin. Kuulet, millä tavalla ääni värittyy, kun viive aiheuttaa 1, 3, 5, 7 jne. Toisilla taajuuksilla värähtelyt taas ovat vasta vaiheisia, jolloin aaltomuodot kumoavat toisensa. Kampasuodin alkaa kuulua jo 0,000025 ms viiveellä. Avaa sekvensserissä tai työasemassa ääniklippi samalle kahdelle vierekkäiselle raidalle editlistan alkuun. Välijohdon XLR-liittimessä 2- ja 3-piikkien johdot saattavat olla ristissä tai plugissa kärki ja rengas on kytketty väärin päin. Zoomaa näkymä millisekuntitasolle ja siirrä toista klippiä millisekunti eteenpäin. Se aiheuttaa 20 kilohertsin taajuuden täydellisen kumoutumisen, mutta myös pienempien taajuuksien sävy muuttuu osittaisten vaimentumisten takia
Minulle se on äänimittauksissa tarkoittanut mittauksen luotettavuutta merkitsevää arvoa. Sähköisissä mittauksissa pienikin koherenssin lasku on oire jostakin. Tietokonekaiutinten mittaus normaalissa työpisteessä SysTunen Beta 1.2:lla (kuva 3) ja Smaartilla (kuva 4). Kuva 4. 62 www.riffi.fi 2/2012. Saarinen selvittää Koherenssi kertoo mittauksen luotettavuudesta S anakirja tarjoaa koherenssille merkitykseksi yhtenäisyys ja kiinteys. Akustisissa Kuva 1. Tämä mittaus on oireeton. Kuva 3. mittauksissa on usein häiriö- ja virhetekijöitä, joiden vaikutus mittauksiin voi olla merkittävä niin merkittävä, että mittaus voi olla täysin arvoton. Kuva 2. Koherenssin romah taminen varsinkin korkeilla taajuuksilla on merkki siitä, että mitattavan signaalin ja referessin välinen viive on unohtunut ottaa huomioon
Kuva 8. Kuva 6. Kuva 7. Sama kaiutin mitattuna 214 metrin etäisyyksiltä tuo esiin koherenssin huonontumisen, kun etäisyys kasvaa ja tilaheijastusten vaikutus nousee. Okei, jos se kaikilla taajuuksilla on 100 %, niin voidaan puhua onnistumisesta. Jokainen mittaus on 2-kanavainen taajuusvastemittaus ja se näkyy kuvissa alempana. Koherenssia on vaikea edes huomata tästä kuvasta. Sähköisissä mittauksissa hyviä koherensseja Sähköisissä mittauksissa esimerkiksi koherenssin pienikin lasku (kuvassa 2) kertoo jostain merkittävästä virheestä mittauksessa tai mittauksen kohteessa. Kuva 5. 100 merkitsee muka totuutta ja 0 % ilmaisee täyttä valhetta. Tämä lukuarvo yrittää kertoa meille, mikä on totta ja mikä tarua prosentteina 0100. Siispä aletaan kahlata ja tulkita mittauksien luotettavuutta. Sen sijaan akustisessa mittauksessa se yleensä kertoo, että koherenssilaskentaa ei tapahdu ja jokin on pielessä. Koherenssiarvot ovat molempien ohjelmien mittauksissa luettavissa oikealta. Mittauksen arviointiin on kehitetty apuvälineeksi oma lukuarvo, koherenssi (coherence). Sellaisenaan luku ei kerro mitään. Se, missä koherenssi tavallaan valehtelee, on se kun heijastuksen vaikutuksesta www.riffi.fi 2/2012 63. Pöydän heijastukset näkyvät koherenssin tippumisina, ja taajuusvasteessa tämä kampasuodin paljastuu myös selvästi. Arvioinnissa tarvitaan mukaan myös ihan omaa ajattelua. Mistä koherenssin huono arvo johtuu. Smaartin koherenssi puolestaan on toiminut aina kuten pitää. Seuraavaan SysTunen versioon asiaa ollaan korjaamassa ja beta-versiossa homma näyttää jo toimivan hyvin. Ainoastaan näin oikea laskenta onnistuu. Nämä asiat pitää kunkin mittaajan kyetä arvioimaan tapauskohtaisesti. Mitä arvoa voidaan uskoa ja mikä heittää roskiin. Mitä kauempaa mittaus suoritetaan, sen huonompi koherenssi on. Etäisyys heikentää koherenssia heijastuksilla ja kaikukentällä Mikä tahansa signaalien eriaikaisuus huonontaa koherenssia. Vanhoja mittauksia tämä beta ei enää pelasta, joten tein kaikki mittaukset tätä juttua varten. Kuvassa 3 on SysTunen 1.2 beta ja kuvassa 4 on Smaartin koherenssit mitattaessa tietokonekaiuttimia kuulijan paikalta noin metrin päästä kaiuttimesta. Juuri tästä syystä useat esimerkkini on laadittu Smaartilla ja SysTunen betalla. Jos olet unohtanut mitata tämän ajan, koherenssin romahtaminen varsinkin korkeilla taajuuksilla (kuvassa 1) on merkki tämän viiveajan virheellisyydestä. SysTunessa tällainen tilanne tulee vastaan, jos mittausajalle ei ole valittu keskiarvolaskentaa (average). Esimerkiksi akustisissa mittauksissa heijastukset ja kaikukenttä aiheuttavat koherenssin heikkenemistä. Ainakin sähköisessä mittauksessa. Kaikki siis todella hyvin Ditton taajuusvasteen ja mittauksen luotettavuuden osalta. Mittaamani Ditto di-boxin suora taajuusvaste ja aivan tapissa oleva 100 prosentin koherenssi. Nykyisen version koherenssi SysTunessa ei toimi kuten pitäisi. Väärä referenssin aika näkyy koherenssissa Esimerkiksi Smaart ja monet muut ohjelmat tarvitsevat mitattavan ja referenssin välisen viiveajan tietoonsa. Kaikissa kuvissa koherenssi on ylempi käyrä
Kaikissa esimerkeissäni on tämä koherenssitaso säädetty 50 prosenttiin. Tarkkana siellä... TIETO LISÄÄ FIILISTÄ äänestätallenteeksija tallenteeltajälleenääneksi Veteraanisarjan äänittäjä-teoreetikko-opettaja JukkaLaaksonen on koonnut yhteen perusteet, joilla äänityöläisen arki aukeaa helpommin. Näin ne kelpaavat koherenssille onnistumisena. r i f f i . Silloinkin meillä on kaksi eriaikaista ääntä, mutta ne ovat vaiheeltaan samat ja summautuvat. Se näkyy selvästi. Matkat ovat kahdesta metristä neljääntoista. Meillä on myös mahdollisuus säätää koherenssiluvun Kuva 9. Ulkopuolinen häiriö tässä tapauksessa puhe on tärvellyt koko mittauksen. Kyseistä mittausta en huolisi enää mukaan keskiarvoon, jos olisin vaikkapa ekvalisointia tutkimassa. Viimeisessä mittauksessa on jo takaseinä lähellä ja kaikukenttää piisaa, joten koherenssi on jo todella huonoa. Jos biisi ei sisällä joitain taajuuksia, ei mittaohjelma voi myöskään kertoa meille luotettavaa tulosta. tapahtuu summautuminen. Ulkopuoliset äänet näkyvät koherenssissa Ulkopuoliset äänet ovat tietenkin häiriötä mittauksille, mihin myös koherenssi reagoi. Jos kaiuttimesta ei tule näitä taajuuksia, niin silloin meidän kannattaa unohtaa kaikki näkemämme tämän taajuuden alapuolelta. Ainoa tuomari tässäkin tapauksessa on jälleen kerran mittaaja. Kuvassa 9 ulkopuolinen puhe on myrkyttänyt mittauksen käyttökelvottomaksi. Koherenssi yrittää kertoa meille, että älä usko vaikkapa alle 60 hertsin tuloksia. mukaan tasoa, jonka mukaan ohjelma jättää piirtämättä tuloksen tai piirtää sen himmeämmällä. Vastaava tilanne tulee, jos käytetään tunnetun mittasignaalin sijasta musiikkia testisignaalina. Ei voi mitata sellaista, mitä ei ole Useista esimerkeistäni selviää, että matalat taajuudet ovat laskeneet taajuusvastemittauksessa ja koherenssissa. Tosin siihen pitäisi pystyä reagoimaan kyllä jo itsekin. Kuvia 58 varten olen mitannut laboratoriossani samaa kaiutinta eri etäisyyksiltä. Äänityön Kivijalka on tarkoitettu nimensä mukaiseksi oppaaksi matkalle teoriasta käytäntöön. 47,50 e + postikulut TILAA OMASI suoraan kustantajalta ·Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ·Puhelimella: (09)34756380 ·Netistä: www.riffi.fitilauslomake 64 www.riffi.fi 2/2012 ! Äänityön Kivijalan ostajalle tarjouksena EEROARON TILAÄÄNI hintaan 15 e. Vo i t t u t u s t u a s i s ä l t ö ö n m y ö s n e t i s s ä : w w w . f i R i f f i - j u l k a i s u t
Oheiset soittoharjoitteet antavat suuntaa siitä, miten metronomin käyttöä pulssin tukena voi muunnella. iskun takana iskun päällä iskun edessä Lisäksi voit yrittää alkaa soittaa myös metronomiharjoituksia koko ajan systemaattisesti metronomin rytmissä pysyen iskun takana (laid back) eli hieman jäljessä, iskun päällä tarkasti (on the top of the beat), tai iskun edessä (ahead of the beat), kuten oheinen piirros havainnollistaa. 4 jne. jne. Harjoitusesimerkeissä on käytetty hyväksi yksinkertaisia asteikkosekvenssejä. Muista, että voit harjoitella metronomin klikkivariaatioita kaikissa harjoituksissa tai kappaleissa, joita harjoittelet. 4). Harjoitusesimerkkien alla oleva nuoli kuvaa paikkaa, jossa metronomin klikin pitäisi harjoitellessa osua. Esim. Itse asiassa ainoat henkilöt, joiden rytmiikassa en hiottavaa enää huomaa, taitavat olla CD-kokoelmani levyillä soittavia muusikoita, jotka syynä tai seurauksena kuuluvatkin kansainväliseen parhaimmistoon! Paras keino aloittelevalle muusikolle totutella rytmisesti kaiken sitovaan pulssiin on harjoittelu metronomin avustuksella sen klikki antaa sykkeen, joka sitoo musiikkiesityksen rytmiset tapahtumat yhteen. ja 4. Aloita esimerkistä 1, jossa metronomi nakuttaa tasaisesti 1/4-nuoteille. 3 Esim. Metronomin isku Lopuksi kannattaa muistaa, että mekaaninen metronomimainen soitto ei ole tämän harjoittelun lopullinen tavoite, vaan soittorytmiikan muokkaaminen elastiseksi ja tarkaksi harjoitteiden avulla. 2 Esim. Kun rytminen soittaminen metronomin 1/4-nuoteille osuvan klikin kanssa alkaa sujua, voi harjoittelua muuntaa esimerkiksi ajattelemalla metronomin naksutuksen osuvan iskuille 2. Tai vaikkapa ensimmäisen Laid back = On the top = Ahead of the beat = iskun viimeiselle 1/16-osalle sijoittuvaksi (esim. 3). 1 jne. Esim. (esim. 1 jne. Esim. Usein olen näissä tilanteissa keskeisimmäksi oman musiikkialani ilmiöksi nostanut rytmiikan monimuotoisine alailmiöineen. Harjoitusten äänittäminen on hyvä keino, sillä jälkikäteen kuuntelemalla oppii erottelemaan nämä erilaiset fraseeraustyylit, ja rytminen työskentely kehittyy. 2 jne. jne. Esim. aiheuttavat ainutlaatuisen toistuvan äänisarjan, jota on vaikea kopioida tai rekonstruktoida. Svengi, groove, pulssi, time feel, synkopointi, fraseeraus ja vaikka polyrytmit ovat kaikki käsitteitä, joilla afroamerikkalaisen musiikin rytmisiä ilmiöitä kuvaillaan. Jos yllämainitut harjoitusmetodit eivät enää tuota vaikeuksia, voit ajatella metronomin klikin eri iskunosille, sekä siten että se esiintyy vain kerran Esim. Alkuun ehkä tärkein asia pop/jazz-musiikissa on hahmottaa musiikkia koossa pitävä ja eteenpäin vievä pulssi, jatkuva rytminen syke, jota voisi verrata vaikkapa sydämen sykkeeseen. 2). 4 Esim. Tämä kyseinen harjoittelumetodi on erityisen hyvä jazzahtavissa kappaleissa, joille on tyypillistä tällainen 2. Erilaiset kolinat ja venttiilien liikkeet yms. Yllättävän moni kitaransoittoa aloitteleva ei kykene soitossaan tuollaista tasaista pulssia pitämään, tai ainakin siinä on paljon parantamisen varaa. 3 jne. jne. Esim. Hyvän bändin tai yksittäisen soittajan rytmisen svengin voisi ajatella muistuttavan hieman tällaista yllämainittua prosessia! Svengaavin Terveisin, Kari Antila Esim. Ensin siis ulkoisen metronomin kanssa samanaikaisesti. Svengiä tai groovea voisi verrata vanhanaikaiseen höyryveturiin, joka liikkuu raiteilla. Lopullinen musiikin soitetaan usein muiden kanssa ja tuolloin soittoa voi säätää elävämmäksi ja svengaavammaksi juuri tuota metronomirytmiä hiukkasen "venyttelemällä". ja 4. Olen kehottanut oppilaita hahmottamaan tuon pulssin myös kehossa jotenkin, ja esimerkiksi jalkaa lattiaan polkemalla voi tuota omaa sisäistä metronomiaan kyllä koulia. Muusikkona maailmalla Svengaako vai ei. tovi rytmin syövereissä J azz- ja pop-musiikin ammattilaisena olen usein joutunut esittelemään oman musiikkialani erikoisuuksia ja keskeisiä ilmiöitä erilaisille ihmisille, aina satunnaisista vastaantulijoista klassisen musiikin kollegoihin ja kaikentasoisiin kitaraoppilaisiini. -iskuille tuleva korostus. 5 Laid back = iskun takana On the top = iskun päällä Ahead of the beat = iskun edessä Metronomin isku www.riffi.fi 2/2012 65. Kokeile myös erilaisia aika-arvoja kuten 1/16-nuotteja, tai trioleja harjoitukseen kirjoitettujen 1/8-osa nuottien sijaan. Nämä termit saattavat tavallisen musiikin harrastajan korvaan kuulostaa melko juhlavilta ja ehkä vähän vaikeasti ymmärrettäviltäkin. 5 tahdissa, vaikkapa toisen iskun jälkimmäisellä kahdeksasosalla (esim. Kysymys on kuitenkin yleisesti ottaen vain musiikin rytmillisestä kultivoitumisesta ja ihmisten kyvystä ilmaista musiikillisia ajatuksia rytmillisesti äärimmäisen tarkasti ja artikuloituneesti
··· Eräs pääkaupunkiseudulla asustava puolituttuni (nimi muutettu) testasi teoriaani. Ja sitten tahkottiin reilun parinsadan keikan vuosivauhtia monta vuotta. Apple lopultakin varoitti julkisesti pikkusoftien kehittäjiä käyttämästä palveluita, joissa luvataan "nimellisellä korvauksella" nostaa ilmaisapplikaatioiden sijoitusta erilaisilla listoilla. Eka on aina ilmainen. Porttiteoria toimii. Jos kerran ei ole mahdollisuutta saada rahojaan pois niin antakaa edes kunnon previkka, johon voi tutustua himassa. Vielä vähän aikaa, kunnes ACTA jyrää. Tuo muuten on suora lainaus Blacklist Pro+ -softan "arvosteluista". Kaupankäyntiä pyörittävät tahot ovat iät ja ajat "ohjeistaneet" asiakkaitaan toimimaan erinäisten pienellä präntättyjen pilipalikäyttöehtojen mukaan, mutta jos nyt sattumalta joku tietty toimisto sattuisi tykkäämään ihan perhanasti jostakin artistista, niin kukapa estää sisäisesti ohjeistamasta koko toimiston väkeä hankkimaan tämän tietyn artistin uuden nettisinkun, vaikka pariinkin kertaan. Sama temppu toistettiin muutamaankin kertaan tuon jälkeen. Että kiva idis, mutta... Vähän kuin se "konvehteja ja kukkatarjoilu", jonka alla voitiin laskuttaa ns. Puuronkeitto Free, Kakkuli-ja-tuuletin Free) tehostamaan maksullisten ohjelmien menekkiä, ja kolmansien osapuolien luoma noste ovat he sitten oikeita asiakkaita tai palvelujaan $5000:lla tarjoava promoboostausfirma on elintärkeää pienille ja keskisuurille firmoille. Homma muuttuu ammattimaiseksi siinä kohtaa, kun sama pitää toistaa useassa eri nettikaupassa useiden eri tilien alta. Alangon päiväkirja Listasijoitus totuus K ehitys kehittyy. Onhan niitä previkoita, netti pullollaan. Ja laskuttamaan summan reskontrasta takaisin sopivalla tekaistulla nimikkeellä. Boostipalvelu voi nostaa tuotteen esille ja hyvä sijoitus saattaa poikia myöhemmin ostopäätöksen. alihankkijan takahuonesubstanssihankintoja Brittein saarilla muinoin. Osasyynä suosioon taisi olla yhtyeen suorittama ostoryntäys eteläsuomalaiseen levyliikkeeseen, josta hankittiin sinkkuja lootatolkulla. Moni i-applikaation koodaaja käyttää ilmaisversioita (esim. Huonoja ideoita boostaus ei pelasta, mutta ns. Näin saatiin biisi kipuamaan listalle, listasijoitus poiki älämölöä, älämölö aiheutti paheksuntaa ja julkisuutta ja sitten biisi alkoikin soida radioissa ja diskoissa. Sitten filiaali pukkaa paskaa musaa pihalle, ostaa korteilla samaa biisiä niin perkeleesti, hoitaa pikku promorynnäkön, laatii lehdistötiedotteen iltapäivälehtiin... Aina on jengiä, joka klikkaa "osta tämä" -painiketta, jos biisi on tarpeeksi korkealla JA jos artistin ulkoasuun on kiinnitetty huomiota; pelkät thaitatskat, sählynpelaajatukka ja kiiltävä paita eivät riitä. Eikä promotional divisionista tarvitse kenenkään muun tietää firman sisällä riittää, että reskontraosasto, kirjanpitäjä ja promo/guerrilla-markkinointiväki ovat sopineet parinkymmenen luottotai lahjakortin käytöstä "myynninedistämistoimiin". Saadaan hetkeksi biisille vähän enemmän näkyvyyttä ja yllättäen joku muu tarttuu samaan, ja ilmiö leviää. Jollekin monikansalliselle yhtiölle asia voisi olla niinkin yksinkertainen kuin "tilataanpa pumpsi verkko-ostoslahjakortteja Suomen filiaalille". mainio iPhonen kamerasofta Hipstamatic käyttää. Ja perkele; viisi tähteä perään... Ai niin. keskikastin softat saavat myötätuulta moisesta palvelusta. Varmuuden vuoksi vaikka jokaisella lompsasta löytyvällä kortilla. ··· Vuonna 1991 julkaistiin erään nimeltämainitsemattoman yhtyeen sinkku, josta sittemmin tuli vuoden myydyin single. Aina toimi. Koukutetaan tyyppi ilmaisversioon ja kohta heppu onkin valmis maksamaan premiumversiosta. Tarvittiin vain 30 ostokertaa sopivana ajankohtana eri asiakastileiltä (kolmelta), ja biisi saatiin top kymppiin. ··· Mutta: jos softasta on ilmaisversioita, miksei iTunes tms. voisi jakaa ilmaisversiota biisistä X, huonolaatuisena tai muuten pilattuna. ··· Softafirmahan voisi pystyttää promootioon erityisen iskujoukon edistämään maailmanvalloitusta. ··· Samat lainalaisuudet pätevät musakauppaan ihan siinä missä applikaatiobisnekseenkin. Loppuniitti olivat yhtyeen itse lähettämät "kuka on kuumin artisti tai bändi" -viestit Suosikkiin: ykkössija monta kertaa peräkkäin, numerosta toiseen. Joissakin dancebiiseissä 90 sekunnin preview sattuu olemaan pelkkää biittiä. Kotitehtävä: MIKÄ on ACTA? on sarja tosikertomuksia, jossa monenlaisiin musiikki-, peli- ja IT-projekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/ äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. 66 www.riffi.fi 2/2012. Joiden toimittajisto on niin typerää, että nielee jokaisen vedätyksen ja promolitanian: milloin joku taas pelastaa suomirockia autotunella ja korneilla lyriikoilla, milloin joku toinen on luovuuden terävimmällä aallonharjalla tuotettuaan itse koko levyn (eli kaikki on päin veetä ja hajoamassa käsiin, mutta masteroija sai kuin saikin paketin just ja just kasaan...). On ihan toinen asia kerätä kuunteluun vaikkapa 3040 biisiä ja tsekata ne rauhassa vaikka autoa ajaessa sen sijaan, että istuisi keskittyneesti läppärin ääressä kuunnellen previewejä. Jotkut jakavat tuloutuksen useampaan portaaseen: on ilmaisversio, seuraavana "pro" tai "HD" ja sitten voi ostaa vielä boostpackeja, joita esim. Nyt kun saisivat vielä kuriin nuo luokattomia applikaatioita ylistävät google-suomennetut "arvostelut" joita App Storesta löytyy tyyliin: "Odotin tämän toiminnon niin paljon! Minulla oli henkilö kutsui minua kovin usein typerä tarjous"