Riffi 7/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

INTEGRA 7 . vsk ?Usein mietin etukäteen miltä haluaisin sävellykseni kuulostavan, ja sitten etsin virityksen, joka mahdollistaa haluamani soinnin.? . Don Ross Allen & Heath GLD-80, Digico SD-11 ja Midas Pro1 . Rolandin parhaat herkut yksissä kuorissa Nro 7/2012 Hinta 8,85 E 17. ammattimiksereiden kova kolmikko Bommitommi Tikkanen & REGGAEN RESEPTIT 01 Kansi712.indd 1 26.11.2012 13.43
MADI suoraan tietokoneeseen! Hinta: 1 165,00 alv 0 % (1 432,95 sis. alv 23 %) http://www.digico.biz/docs2/products/UB_MADI.shtml Mullistava uutuus Digico Solution tuoteperheestä: UB-MADI! 48-raidan äänitys ja toisto USB2-väylän kautta mihin tahansa tietokoneeseen! MADI liitäntä sekä USB2 ovat todellisia standardeja! Kätevää, eikö?? Solutions 02-3 Ilmoitukset.indd 2 Hedengren yhtiö www.hedcom.fi 26.11.2012 13.45
Niiden suurivääntöinen suoravetomoottori takaa levyn nopean käynnistymisen, vakaan eteen- ja taaksepäin soiton sekä valinnaiset 33-1/3, 45 ja 78 RPM soittonopeudet. w w w.soundtools.fi 02-3 Ilmoitukset.indd 3 26.11.2012 13.49. p u h . AT-LP1240USB & AT-LP120-USB Tehokkaat suoravetoiset levysoittimet USB-liitännällä Audio-Technica levysoittimet on tehty suoriutumaan vaativimmistakin tilanteista. s o u n d to o l s @ s o u n dtools.fi . Ylelliset pehmusteet ovat todella tiiviit ja eristävät ulkoiset äänet tehokkaasti sekä takaavat miellyttävän käyttömukavuuden pitkienkin kuuntelutilaisuuksien aikana. MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE 10-18, LA 10-15 S oundtools O y . Te o l l i s u u s k at u 2 1 , 0 0 5 1 0 H e l s i n k i . Ne on suunniteltu ammattimonitorointiin ja miksaukseen, mutta toimivat mainiosti myös musiikin kuuntelemiseen ihan muuten vaan. Kuulokkeet ovat rakenteeltaan taitettavat, mikä säästää tilaa ja helpottaa liikuttelua sekä säilytystä. USB-liitännän avulla vinyylien digitointi onnistuu helposti äänenlaadun pysyessä erinomaisena. Audio-Technica levysoittimien sulavalinjainen, elegantti, kiiltävän musta ja hopeinen design sopii minkä tahansa äänentoistojärjestelmän kaveriksi. ATH-M50 Ammattitason kuulokkeet vaativalle kuuntelijalle ATH-M50 pro-studiomonitorikuulokkeet tuottavat tarkan vasteen yhdistettynä pitkäaikaiseen kuuntelumukavuuteen. 0 2 9 0 8 0 0 8 3 0 . Kytkettävissä oleva RIAA-etuvahvistin mahdollistaa soittimen liittämisen suoraan mihin tahansa linjatasoiseen analogilaitteeseen
Aihetta noudattamisesta raitojen ja ottojen nimikointiin, ja on käsitelty runsaasti kirjallisuudessa ja alan lehdissä, editoinnista aina tallenteiden arkistointiin saakka. ja koko lailla samat ihanteellisen äänittäjän määreet näyttävät nousevan esiin riippumatta siitä onko puheenvuoro äänittäjällä, tuottajalla vaiko artistilla. P N eljäs ja kenties yllättäen vähiten huomiota saava osa-alue äänittäjän taidoissa on akustiikkaan, tekniikkaan, yksittäisten laitteiden käyttöön ja yleisiin sykologinen pelisilmä, tilannetaju ja sosiaaliset menetelmiin liittyvä tieto. Luontevaa suhtautumista muutokseen ei joissain tapauksissa riittää kun hahmottaa komppi näytä helpolla löytyvän . Ja osaa tarvittaessa luovia useamman suoraa vastausta siihen, kuulostaako jokin hyvältä tai eri henkilön laukomien ehdottomien ja keskenään huonolta ja palveleeko jokin ratkaisu kokonaisuutta. monesti ristiriitaisten ideoiden, toiveiden ja vaati musten ristiaallokossa. Toisaalta hiljainen, jopa vetäytyväkin ihmistyyppi saattaa pärjätä loistavasti äänittäjänä, kunhan matkassa vain on työn taiteellisen ja teknisen laadun kannalta tarvittavat tiedot ja taidot. T J a nyt, hyvät lukijat, seuraa kysymys: mikä edellä luetelluista hyvän äänittäjän määreistä on suku puolisidonnainen ominaisuus? Niinpä. Samaa ihmettelin taannoin itsekin seuratessani keskustelua, jonka aiheena oli ?nainen äänittäjänä?. oinen aina pintaan nouseva määre liittyykin juuri Etenkin kun keskustelussa varsinaiset äänittäjän taiteelliseen laatuun, ja kyseessä on musiikillinen ammattitaitoon yleensä liitetyt ja edellä kuvaillut ymmärrys ja siihen liittyvä kyky kuunnella . tämän voi kyllä ymmärtää lapun tai kykenee omaksumaan kappaleen vaikka mutta ei hyväksyä. laulusanoitusta seuraillen. Jälkimmäiseen kuuluu tallennettavan genren Parasta tulevaisuuden kannalta olisi lähestyä asiaa puhtaan käytännöllisesti: työpaikan ansaitsee se, joka estetiikan yleinen taju, jonka turvin voi ratkaista yksit sitä haluaa ja jolla on pätevyys hoitaa homma. © 2011 Shure Incorporated PÄÄTOIMITTAJALTA Musiikkiäänittäjän tärkein ominaisuus O tsikon teema on vuosien varrella noussut esiin seminaaripaneeleissa, haastatteluissa, oppi materiaalin ja koulutussisältöjen suunnittelussa, illan K olmas osa-alue liittyy tapaan tehdä töitä. Huolellisuus, tarkkuus ja täsmällisyys tuntuvat olevan arvostettuja piirteitä työaikojen ja aikataulujen vietoissa ja kahdenvälisissä keskusteluissa. Se nähdään usein välttä taidot ovat usein ykkössijalla. Eikä tällä viitata mättömänä pohjana menestyksekkäälle toiminnalle, välttämättä puheliaaseen ja kivoja tunnelmakeven mutta itsessään arvottomana, mikäli kolme edellistä nyksiä tarinoivaan luonnetyyppiin vaan pikemminkin osa-aluetta eivät ole kunnossa. henkilöön, joka ymmärtää sen milloin artisti kaipaa Tekninen tietämys auttaa hahmottamaan asioiden rohkaisua, milloin taas mieluummin hiljaisuutta taiteen syy-seuraus-ketjuja, mutta ei anna useinkaan edistämiseksi. Kaikki täisiä soundikysymyksiä: kuuluuko jonkin soittimen muut kriteerit kertovat jotain niiden lausujasta, usein kuulostaa tuolta tai tältä, voiko tämän raidan manke sellaisia asioita jotka eivät ole eduksi lausujalleen, jos loida, säröttää, kaiuttaa tai muuten efektoida niin asiaa kriittisesti tarkastellaan. että se joko pysyttelee vakiintuneiden tyylikäsitysten puitteissa tai rikkoo niitä hallitusti. Lukuterveisin Kummassakin kohdassa harjaantuneisuus sävel puhtauden ja rytmisen tarkkuuden havainnointiin on oleellinen osa kokonaisuutta. Lauri Paloposki, päätoimittaja 4 www.riffi.fi 7/2012 04-5 Pa?a?kirjoitus712.indd 4 27.11.2012 15.29. raken teiden hahmottaminen ja estetiikan taju. Ensimmäisen suhteen saattaa mittarina olla taito määreet jäivät olemattomalle huomiolle. Naisia on toistaiseksi alalla vähän, mikä selittyy osin koulutushistorian lyhyydellä ja ohkaisuudella, osin lukea partituuria tai yksittäistä stemmaa nuoteista, traditiolla
AKUT. Shure ULX-D on tinkimätön digitaalinen langaton mikrofonijärjestelmä vaativille käyttäjille. ULX-D ja kaikki Shure-langattomat ovat toimineet jo pitkään uusilla taajuuksilla. ULX-D . Ladattavat Li-ion-akut antavat järjestelmälle virtaa todella pitkään. Modulaarinen laturijärjestelmä muovautuu käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Tiesitkö, että vanhat 790?865MHz taajuudet poistuvat käytöstä vuoden 2013 lopulla? Ei hätää. Transparentti soundi ja edistyksellinen 256-bittinen AES-salaus. Luotettavuutta ja turvallisuutta. Taajuustehokkuus on omaa luokkaansa. 70 yhteensopivaa kanavaa per taajuussetti. ULXD4D . © 2011 Shure Incorporated ULX-D DIGITAL WIRELESS. NEW KRISTALLINKIRKAS SOUNDI. oikea valinta kun vaaditaan luotettavuutta ja korkealuokkaista äänenlaatua. Lisätietoja: ulxd.shure-products.eu tai www.noretron.fi PS. TAAJUUSTEHOKKUUS. 2-kanavainen vastaanotin ja ULXD4Q . SALAUS. 4-kanavainen vastaanotin nyt Suomessa! For more information: Mankkaantie 32 02180 Espoo www.noretron.fi infoaudio@noretron.fi ulxd.shure-products.eu www.shure.eu 04-5 Pa?a?kirjoitus712.indd 5 27.11.2012 15.29. Lähettimien metallirungot lisäävät kestävyyttä
Diandran laivaspektaakkeli, osa 2 . 22 LUKUPALAT 30 Tuoteuutiset . Lauloiko Freddie Mercury keikalla yhtä komeasti kuin levyillä? ? Kimmo Blom kertoo miksi se ei edes ollut tarpeen . Diandran laivaspektaakkeli, osa 1 . moniraituri avusti pientä bändiä ison tuotannon toteuttajana . keikka keinuvassa kaupungissa vaati merikelpoisen lavan . Kaakkuriniemi & Laine . funkkia sormin s. Ukulele soi jouluisasti ? hanki soitin, opettele täältä joululaulu tai kaksi ja kas: joulutunnelma hipoo pirtin kattoa! ? Focusrite ISA Two . Suomireggaen monitoimimies imee inspiraatiota suoraan Jamaikalta 14 Wintersun Time 1 . asiaa, pelkkää asiaa 6 www.riffi.fi 7/2012 06-7 Sisältö712.indd 6 27.11.2012 14.22. Pekka Martti & Apocalyptican valot . lämpöä digitaaliin! s. Kimmo Blom on musikaalilavojen kameleontti 27 Don Ross . albumikokonaisuuden ensimmäinen osa on valmis 18 Valoshow?ta käsityönä . Tikkanen . kun GrandMA2-valomikseri ei mahtunut matkaan, otettiin sama ohjain läppärille ja ohjaimelle siirrettynä. . 10 HAASTATTELUT & ESITTELYT 10 Tommi ?Bommitommi. Apocalyptican valot tahdistetaan manuaalisesti 22 Diandra Floresin laivaspektaakkeli . Poimintoja syksyn sadosta RIVAKAT PIKAKOKEET 32 Cloudlifter Z . 26 Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi . Suomen funkyin komppipari . s. kelluen keikalle! 26 Korkealta ja kovaa . soundivariaatioita impedanssimuunnoksilla 33 Electro-Harmonix Analogizer
60 74 Alangon päiväkirja YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. sampleri korotettuna toiseen potenssiin 56 Shure VP89 . (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. modulaarinen haulikkomikrofoni 60 Allen & Heath, Digico ja Midas s. 37 48 Amfisound . Rolandin parhaat herkut yksissä kuorissa? 54 Izotope Iris . jytkyt soundit sähköisest 36 Pearl Eliminator Demon Chain . 36 KÄYTTÖTESTIT 34 Clavia Nord Drum . Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,85 e + postikulut. vahvistimia erityisesti akustisille soittimille 44 Fender Am Std ?65 & Jaguar . polkee kuin riivattu! 37 Carl Martin BassDrive . Irtonumeron hinta on 8,85 e. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. enemmän sävyjä bassosoundiin 40 AER . uusiopainoksia tyylillä s. s. joulutarina Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Riffi ilmestyy vuonna 2012 seitsemän kertaa. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 55,30 e ja määräaikaisena 65,50 e. Onko aloittelijan esitystä arvosteltava samoin perustein kuin ammattilaisen? 73 Muusikkona maailmalla ? New Yorkin Päivässä ja Yössä s. 44 . kolmen tiskin ilta GRANDE FINALE 70 Saarinen selvittää ? Kaiuttimet alkavat toivottavasti olla vireessä 72 Musiikkikritiikki Suomessa 3/3 . (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Kalle Heino Jussi Huolman Harri Hölttä Pirkka Isotalo Jasse Kesti Misha Koivunen Timo Koskinen Jaakko Laakso Niko Laasonen Tommi Saarela Reima Saarinen Sami Sarhamaa Antti Vehman Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Pohjolan kitaroita kymmenen vuotta 51 Integra-7 . Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut. Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 7/2012 06-7 Sisältö712.indd 7 7 27.11.2012 14.22. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu
08-9 Ilmoitukset.indd 8 26.11.2012 13.55 Bose_L
Plus, with no speaker stands and fewer connections, you?ll spend less time setting up and tearing down . PUT YOUR PA BEHIND YOU. NEW BOSE L1 MODEL 1S SYSTEM ® ® Our new L1 Model 1S is the latest addition to the L1 family, combining PA and ® ® monitors into a single portable system. And, the proprietary 12-speaker Bose articulated line array ® provides 180 degrees of clear, even sound, allowing you to hear what the audience hears. and more time playing a great show. To learn more about Bose L1 systems, ® ® visit www.bose.eu/L1system or call 10 7786900 L1 Model 1S with B1 bass module ® Bose_L1_Studio_230x280_251012_FI.indd 1 08-9 Ilmoitukset.indd 9 10/4/12 10:43 AM 26.11.2012 13.55. With as few as two systems behind the band, you?ll fill the room with clear, even sound and control the mix on stage and in the audience area
Tikkasen täystoimisesti jo kymmenisen vuotta. TEKSTI: KALLE HEINO KUVAT: JAZMANAUT KESTI, KALLE HEINO Tommi Tikkanen . Jokunen vuosi takaperin keikkailusta täytyi pitää useamman vuoden tauko, koska keikat veivät aikaa siltä, mitä varsinaisesti halusi tehdä, eli keskittymiseltä studioon. Tuottaja Tommi Tikkanen on tuttu näky myös lavoilla näitä artisteja säestävän Sound Explosion Bandin kosketinsoittajana. Soul Captain Bandistä tiensä aloittanut mies on häärännyt suomalaisen reggaen kasvun taustalla ja ollut mukana muun muassa Jukka Pojan ja Raappanan suosion nousussa. Mies toimii niin dj:nä, radiojuontajana, keikkajärjestäjänä kuin myös miltei kymmenhenkisen Sound Explosion Bandin kosketinsoittajana ja sovittajana. . Ensisijaisesti olen kuitenkin tuottaja. Suomireggaen monitoimimies imee inspiraatiota suoraan Jamaikalta Suomenlinnan Ylivoima-studiolla syntyvät suositut suomalaiset reggaelevyt, kuten Jukka Pojan ja Raappanan tuotokset. Muista jutuista saa toki aina inspistä, ja kun dj-hommissa levyjä on soittanut 12 vuotta monta kertaa viikossa, niin sieltä komppaavaa urku- ja pianorytmiä. Vahva yhteys trooppisen saaren musiikkiskeneen pitää Tikkasen oman työn tuoreena. Tommi Tikkanen (vas.) soittaa Sound Explosion Bandissä enimmäkseen R eggae on työllistänyt Tommi ?Bommitommi. Synamelodioita Tikkanen soittaa torvien tueksi. 10 www.riffi.fi 7/2012 10-13 Tommi Tikkanen.indd 10 27.11.2012 9.59. Nytkin keikkoja on sairaan paljon, noin 200 vuodessa, pääasiassa Jukan kanssa, Tikkanen sanoo. Viime aikoina Tikkanen on kuitenkin päässyt keskittymään myös nimenomaan studiotyöhön. Hän on työstänyt Raappanan ja Jukka Pojan seuraavia levyjä Suomenlinnassa Ylivoimastudiollaan, jota hän pyörittää yhdessä Mikko Rossin ja Antti Raassinan kanssa.
Ylivoimalla on muun muassa työstetty viitisenkymmentä rap-levyä ja tehty esimerkiksi elektronista musiikkia. . Tommi ?Bommitommi? Tikkanen on kuin kotonaan studiossa, vaikka kalenteri täyttyykin myös muun muassa dj-hommista, radiojuontamisesta ja livekeikoista. löytää kikkoja, vertailukohtia ja rakenteellista kamaa, jota tiedostamatta hyödyntää studiossa. Ensimmäisen oton periaate viehättää Vaikka reggae onkin läsnä miltei jokaisessa Tikkasen päivässä, hän ei kuitenkaan halua lähteä yleistämään suomalaista reggaegenreä. Esimerkiksi Raappanan kanssa biisejä on kirjoitettu studiossa sitä mukaa, kun niitä on tehty. Itse olen tehnyt enemmänkin perinteisiä biisejä, jotka lähentelevät pop-musiikkia. Jamaikalla tehdään rytmejä, jotka viedään artistille, ja samoista www.riffi.fi 7/2012 10-13 Tommi Tikkanen.indd 11 11 27.11.2012 9.59. Kuulijat eivät ole tietyntyyppisiä, ja ylipäätään mu- siikkityyli on Euroopassa enemmän artisti- kuin rytmivetoista. Toisaalta Tikkanen on tehnyt paljon muutakin
Silloisessa kokoonpanossa oli jo kolme kitaraa, ja bändin urkusovitukset oli helppo ottaa haltuun. . Siitä, kun laulut on vedetty rytmien päälle purkkiin, kuluu ehkä kaksi päivää, ja biisi soi jo radiossa ja kilahtaa promona sähköpostiin. . Muutamaa mainstream-artistia lukuun ottamatta koko Kingstonin musiikkiskene on kuin pieni kylä. Vokaalien äänittäminen on Jamaikalla oikeastaan kokonainen esitys itsessään, ja monet tuottajat ja artistit käyttävät periaatetta, että biisi vedetään ensimmäisellä otolla sisään, kun Euroopassa on tapana hioa ja hioa työstettävää kappaletta parhaimmillaan . Tuhat ottoa voi olla antoisaa ja huolellisuudessa on hyvät puolensa, mutta on ollut myös viehättävää nähdä, miten ensimmäinen fiilis saadaan vietyä lopputulokseen. Samaa nopean tuotantotavan ajattelumallia sovelletaan Jamaikalla joskus myös koko biisintekoprosessiin julkaisua myöten. Sitä käytetään pääasiassa välihommiin ja Tikkasen keikkasetti on melko simppeli: synasoundit Korgin M50:llä, urut Electrolla ja piano Korgin M1:llä. Reggaen urkupulputus haastaa kosketinsoittajat Tikkanen ajautui rytmiryhmänsä kosketinsoittajaksi aikanaan oikeastaan puolivahingossa. Kingstonissa tuttuun artistiin törmää helposti vaikkapa pankkiautomaatilla. ?Kun dj-hommissa levyjä on soittanut 12 vuotta monta kertaa viikossa, niin sieltä löytää kikkoja, vertailukohtia ja rakenteellista kamaa, jota tiedostamatta hyödyntää studiossa.? Tommi Tikkanen on ottanut tietoisesti tarkan linjan laitehankinnoissa. Studioon ostetaan vain niitä laitteita, joita oikeasti tarvitaan. Krääsä pysyy pois studiosta Tikkanen työskentelee ensisijaisesti tietokoneella ja Logicilla UAD:n Apollo-korttien voimin, vaikka Ylivoiman ytimessä onkin D&R:n Avalon-tiski. Raskaan Leslien kantaminen ja välillä roottorin potkiminen käyntiin kesken keikan ei oikein istunut mentaliteettiini, Tikkanen sanoo. 12 www.riffi.fi 7/2012 10-13 Tommi Tikkanen.indd 12 27.11.2012 9.59. On illuusio, että reggaessa on sääntöjä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. kosketinsoittajien kanssa ja he ovat ihmetelleet, miten vaikeaa tuota urkukuviota on soittaa. Oikeastihan reggae on rajoiltaan täysin avointa. Yksi vaikuttavia juttuja Tikkaselle on ollut tapa, jolla artistit työskentelevät Kingstonin studioissa. Studiossa Tikkanen saattaa leikitellä synasoundeilla enemmänkin. Myös soittimiin Tikkanen soveltaa laiteperiaatettaan: sillä mennään, mitä on käytössä, eikä turhia hankita. Esimerkiksi pianosoundi on jo vuosia tullut Korgin M1:stä, josta on muodostunut jo jonkinlainen legenda maailman reggaepiireissä. Joskus Tikkanen on roudannut keikoilla transistoriHammondia ja Leslietä. . pieni pala kerrallaan. . Itse olen seurannut Jamaika-bändejä ja katsonut tarkasti, mitä ja miten kosketinsoittajat siellä soittavat. Pianon ja urkujen lisäksi Tikkanen soittaa koskettimilla pieniä syntikkamausteita, mutta varsinkin keikoilla melodiat ovat pääasiassa torvien vastuulla. Mutta reggaessahan kosketinten rooli on pääasiassa komppaava, Tikkanen huomauttaa. Keikoilla Tikkanen soittaakin pääasiassa perinteistä iskevää reggaepianoa ja musiikkityylille tyypillistä rytmikästä Hammond-pulputusta. . rytmeistä voi tulla useitakin eri biisejä eri artistien toimesta, Tikkanen valaisee. Vierailut Jamaikalla ja jatkuva yhteydenpito saaren artisteihin ja tuottajiin ovatkin antaneet Tikkaselle näkökulmaa ja inspiraatiota oman musiikin tekemiseen. Kirjoista tai nuoteista sitä ei varsinaisesti opetella. . Yksi tällainen on esimerkiksi kysymys autenttisuuden tavoittelusta, joka usein liittyy reggaen tekemiseen ja soittamiseen Euroopassa. . Joskus olen jutellut ?oikeiden. Mekaanisesti ajatellen se tosiaan on aika hankalaa. Tikkasen mukaan sykkeen kuitenkin kuulee, kun musiikkityyliä kuuntele perusteellisesti. Se perustuu virheellisiin ennakkoluuloihin. En ole teknisesti mikään erityisen hyvä kosketinsoittaja. tai pahimmillaan . Sehän on shufflea, soitto hieman viivästyy ja se tulee iskujen väliin
Mistään muusta ei lähtenyt yhtä hyvää soundia kuin siitä Rodesta. Tikkanen vielä huomauttaa, ettei hän ole samalla Roden mikrofonilla päässyt kenenkään muun artistin kuin Raappanan kanssa yhtä täydellisen mairittelevaan lopputulokseen. Kokeilut tarjoavat yllättäviä löytöjä Poikkeuksellista Ylivoima-studiossa on se, että siellä ei ole erillistä äänitystilaa. Se toimi hyvin, mutta myöhemmin kokeiltiin ?parempia. Mutta tuo mikityskokeilu toi hämmentäviä tuloksia siitä, miten yllättävät ratkaisut lopulta toimivat. Luksusta on silti se, että enää ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Esimerkiksi Shure 57 virveliin tai joku muu usein käytetty perusmikitys ei anna rumpuihin sitä lämpöä, jota reggae kaipaa. Olen tyytyväinen, etten ole ottanut 50 000 euron lainaa ja ostanut kaikkea kerralla, vaan hankkinut laitteita pikku hiljaa. Näin niiden etuja osaa arvostaa ihan eri tavalla. Tikkanen on tietoisesti rajoittanut uusien laitteiden hankintaa. Silloin tietää, mitä on tekemässä. Välineissä on tietenkin eroa, ja tietyt asiat on syytä pitää kunnossa. Tämä on hämy tila. Luppohetkinään Tikkanen ja Sound Explosion Bandin pasunisti-perkussionisti Juho Viljanen laittoivat rumpusetin studioon pystyyn ja kokeilivat erilaisia mikitysvaihtoehtoja. . Häntä kiinnostaisi tilanne, jossa vastaan tulisi vaikkapa kymmenen nuorta lahjakasta artistia, joiden kanssa voisi alkaa tehdä töitä. . Kun ekaa levyä tehtiin vuonna 2007, laulujen äänitykseen käytettiin Roden halpaa, konkkamikkiä, kun muutakaan ei ?Usein käytetty perusmikitys isokalvoista ollut. Jo joitakin vuosia mies on pitänyt tiukkaa linjaa sen suhteen, että studioon ei hankita mitään, mitä sinne ei oikeasti tarvita. . Esimerkiksi liidilaulumikki on tärkeä työväline, joten siihen voi sijoittaa paljon rahaa, kunhan se vain on tehtäväänsä sopiva, Tikkanen toteaa. Tikkanen kuitenkin muistuttaa, että asiat eivät ole aina yksinkertaisia ja kallein ei ole aina paras. Lautalattiaisen ja kaarevakattoisen korkean tilan akustiikka kuitenkin täyttää käyttötarpeensa mainiosti. . En kyllä viitsi paljastaa, mikä oli toimivin juttu, Tikkanen virnistää. Kymmenen lahjakasta nuorta Tikkanen kehuu olevansa tyytyväinen tilanteeseensa, jossa saa tehdä juuri niitä projekteja, jotka tuntuvat mielekkäiltä. yksinkertaisesti toimineet Raappanan äänen kanssa. Se periaate, että käytetään levyillä niitä laitteita ja plugareita mitä on, toimii hyvin. Myös minulla on ollut paljon epärealistisia käsityksiä asiasta. Yksi ajatus Tikkasella on tulevaisuuden suhteen. Ne eivät kuitenkaan lämpöä, jota reagge kaipaa.. kuunteluun, joskus myös enemmänkin esimerkiksi sellaisten juttujen kanssa, jotka toteutetaan 16-raitaisen kelanauhurin kanssa. Yksittäisiä raitoja Tikkanen käyttää joskus Logicin ulkopuolella silloin, kun kyse on vaikkapa tietyntyyppisistä kaiku-, EQtai filtterielementeistä. Teknistä kokonaisuutta vahvistaa myös muun muassa läjä erilaisia etuasteita. . Ylivoima-studiossa on ollut rima korkealla sen suhteen, mitä siellä tuotetaan. Tikkasen mukaan tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettei hän lähde mukaan projekteihin, joihin hän ei voi antaa kaikkeaan. Tikkasen tuottamien artistien viime aikainen menestys on vahvistanut tämän filosofian toteuttamista. Se on avannut silmiä. Mutta luksusta on ollut toisaalta myös se, että on vaikkapa julkaissut itse levyjä, ja saanut nähdä musiikkibisnestä eri näkökulmista. Korkeudessa on jotakin, joka tekee esimerkiksi lauluille hyvää, Tikkanen sanoo. Rumpuja on joskus äänitetty kaukokaapelilla vieressä sijaitsevan Seawolf Studiosin tiloissa, mutta tämän Tikkanen koki myöhemmin turhaksi, koska ratkaisulla ei saavutettu mitään merkittävää etua siihen nähden, mitä elementtejä lopullisessa miksauksessa kuitenkin haettiin. Ja samoin kuin Raappanan mikrofoniepisodissa, myös muutenkin Tikkaselle on ollut tärkeää, että asioihin on hyvä etsiä omia sovelluksia. Kalenteri on täynnä, eikä päälle ehtisi enää tehdäkään juuri muuta. . Hyvänä esimerkkinä toimii laulumikki Raappanan kanssa. . Mutta se on aika epätodennäköinen tilanne, Tikkanen u naurahtaa. Ylivoima-studiolla ei ole erillistä äänitystilaa, mutta Tommi Tikkasen mukaan korkea tila tekee lauluille hyvää, ja rumpujen äänitystäkin akustiikka palvelee mainiosti erityisesti reggaessa. www.riffi.fi 7/2012 10-13 Tommi Tikkanen.indd 13 13 27.11.2012 9.59. mikkejä, kuten putki-Neuei anna rumpuihin sitä mannia tai Bluen mikkiä
Mate 14 www.riffi.fi 7/2012 14-17 Wintersun.indd 14 27.11.2012 10.01. TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVAT: GÁBOR HERNÁDI, NANA SIMELIUS Wintersun Time I . Vih doin konetehot ja ohjelmat kehittyivät ja moneen kertaan lykä tyt valmistumissuunnitelmat muuttuivat todellisuudeksi. albumikokonaisuuden ensimmäinen osa on valmis Kontrasteja, kerroksia, suomalaista kansallismaisemaa ja itämaisia sävyjä . Time I vaati paljon tekijöiltään ja kenties myös kuulijoilta. K itaristi/laulaja Jari Mäenpään johtama yhtye Wintersun aloitti Timeksi nimetyn levyn äänitykset jo yli kuusi vuotta sitten, mutta projektin hiljalleen kasvaessa muhkeisiin mittoihin yllättäväksi hidasteeksi muodostui tietokoneiden rajallinen ka pasiteetti käsitellä kaikkea mukaan haluttua orkesterointia
East Westilla on neljä orkesteripakettia, joissa on sinfoniaorkesterin osat ja lisäk si heidän todella mainiota Symphonic Choirs?ia tuli käytettyä paljon, samoin Stormdrumsia. Edelleenkin äänitin ja tuotin itse kaikkea, mutta Teemu auttoi minua paljon melodiakitaroissa ja akustisissa sekä kitara soundien tuottamisessa. Suunnilleen, Mäenpää naurahtaa. . Kuoroääniin kuuluu Word Buil der, jota on vaikea käyttää, mutta se on mukana albumin avauk sessa. 2008 minulla oli jo Mac Pro, jolla työstin orkesterointe ja, mutta softa oli vielä silloin 32-bittistä, eikä se voinut käyttää neljää gigatavua suurempaa muistia. 64-bit tisen ilmestyminen ja plugareitten päivittäminen siihen pelas tivat miksauksen. www.riffi.fi 7/2012 14-17 Wintersun.indd 15 15 27.11.2012 10.01. Sittemmin bändi täydentyi keikkailua varten nykyiseen ko koonpanoonsa Mäntysaarella toiseen kitaraan ja Jukka Koskisella bassoon. Raitoja tuli paljon, koska sävelsin koko ajan pala kerral laan, enkä tehnyt samanlaisia orkesteritemplaatteja, joita vaik kapa isojen soundtracktuotantojen tietokonefarmeilla käytetään. Yhdessä riffissä saattoi olla instrumenttiraitoja 30?120, mutta esimerkiksi kappaleessa Sons of Winter and Stars on 23 koh taa ja siihen biisiin tuli vähän päälle 1600 raitaa. Tiedotteissa mainittiin 200?300 raitaa kappaletta kohti, mutta kuinka paljon niitä todellisuudessa oli? . Jo en simmäisellä levyllä se oli paljon käytössä. Tietokoneet kyykkyyn! riaali jaettiin lopulta kahdeksi levyksi, joista Time I ilmestyy lo kakuussa ja Time II ensi vuoden alkupuolella. Riffillä oli tilaisuus kuulla ensimmäinen osa ennakkoon ja saada Mäenpään lisäksi toinen kitaristi Teemu Mäntysaari kertomaan kuulumisia kuukautta ennen levyn ilmestymispäivää. Time I kestää vähän yli 40 minuuttia, ja kun sen äänitystä ja tuotantoa on tehty vuosien ajan, joka minuuttia kohti on tar vittu kuukauden työ. . Sillä en voinut pyörittää suurta määrää instrumentteja, vaan osa midi-datasta piti muun taa audioksi, mikä hidasti säveltämistä paljon: jos myöhemmin halusin muuttaa jotain jo audioksi siirrettyä osiota, poistin sen, avasin midin uudestaan, tein muutoksen ja vaih doin taas audioksi. Työtä tehtiin kausittain: yhtenä aikana tehtiin pelkästään melodiakitaroita, toisessa vaiheessa lauluja kaikkiin biiseihin. Mentiin pala kerrallaan, Mäntysaari täydentää. Nightwishin viimeisimpien albumien massiivista äänimaail maa on pohjustettu äänittämällä bändin täydennykseksi Lon toossa suuren sinfoniaorkesterin ja kuoron nuotinnetut osuudet. Jättikokoinen orkesteri soi Timenkin taustalla, mutta Mäenpään kotistudiossa ei ole käynyt ainuttakaan sinfoniamuusikkoa, sillä hän on ohjelmoinut kaikki orkesteroinnit itse: . Nexus oli myös käytössä ja toisinaan leadsoun deissa Minimoog. . Jokaista riffiä työstettiin kauan. Otin riffin kerrallaan kä sittelyyn ja sävelsin sille orkesteroinnit, joissa meni aikaa? ja layereita sampleista ja syntikoista tuli aina vain lisää. . . Se vei tehoja, ja viimeiseen miksaukseen 2011 piti hankkia mahdollisimman nopea Mac Pro kaikilla herkuilla ja 16 Gt:lla RAMia. Tehojen kannalta näin oli pakko miten limitointi tuhoaa tehdä, koska jokaista raitaa ei olisi voinut miksa dynamiikkaa ja soundia.? ta yksi kerrallaan. Tiedostojen kokoja pohdittaessa kannattaa muistaa, että reilut 40 minuuttia kestävän Time I:n audiodata CD-levyllä on alle 500 Mt, mutta miksausvai heessa jokainen levyn kappaleista sisältää kymmenkertaisesti ja ylikin raitoja ja ohjausdataa. Koko pitkän äänitysjakson ajan softana oli Cubase, joka vuo sien varrella päivittyi nelosversiosta versioon 6.5, jolloin suuria datamääriä vasta pääsi käsittelemään. . Stressiä! . Koko bändi oli yhtä aikaa studiolla vain basso- ja rumpu äänitysten aikaan ja rupesin näiden jälkeen tekemään orkeste rointeja läppärillä. Minulla on erinäisiä samplekirjastoja. Jukkis soitti bassot ja Kaitsu osallistui alusta lähtien rumpusovituksiin. Synista käytin Omnispherea, joka on varmaankin paras softasyntikka. En tehnyt välimiksauksia, mutta viimeisis ?Vasta ensimmäisen levyn sä vaiheissa käytin paljon group-raitoja, joihin jälkeen aloin ymmärtää, otin jousiraitoja ja reititin ne yhteen stereona ja käsittelin sen. Sekin oli paikoitellen kyykyssä. . Levyllä ainoa oikea käyttämäni soitin on kitara, enkä osaa soittaa koskettimia; on helpompi ohjelmoida suoraan sekvensseriin hiirellä tai syöttää dataa vanhalla Bossin rumpukoneella DR-5, jota olen käyttänyt monta vuotta. Onneksi East West julkaisi juu ri konvoluutiokaiun Spaces, joka on todella aidon kuuloinen ja saa orkat elämään tosi hyvin. Wintersunin ensimmäinen albumi vuodelta 2004 oli pitkälti Mäenpään sooloprojekti, jossa mukana oli rumpali Kai Hahto. 32-bittinen versio 5 rupesi tämän datamäärän kanssa kaatuilemaan, kun mukaan lisäsi muutaman plugarin. Harvoin tavattiin kasvokkain, mutta lähettelin Kaitsulle demoja ja palautteena tuli hyviä rum pusovituksia, Mäenpää kuvaa äänitysprosessia. . Nykypäivän samplet ovat niin hyviä, että jos niitä käyte tään heavymusiikin alla, ei eroa oikeaan sinfoniaorkesteriin huo maa muutoin kuin tilakaiussa. Koko bändi pääsi nyt ensimmäisen kerran yhdessä levylle. Levyn tuotanto kesti huomattavasti kauemmin kuin aluksi arvi oitiin ja välillä julkaistiin tiedotteita, joissa kerrottiin tietokonei den prosessointitehon loppuvan kesken valtavan raitojen määrän käsittelyssä. Siihen menikin kolme vuotta ja tämä oli koko projektin vaikein osa
Aika paljon vaivaa on nähty presettien kanssa, niitä on 30 ja levelit saattavat vaihtua eri riffeille. Vasta ensimmäisen le vyn jälkeen aloin ymmärtää, miten limitointi tuhoaa dynamiik kaa ja soundia. Dynamiikka on minusta musiikissa usein unohdettu fiilistä luova osatekijä ja halusin mukaan kohtia, joissa hiljaisen jakson jälkeen räjähtää niin, että ihokarvat nousee pystyyn. Onneksi keikkatilanteessa adrenaliinia riittää ja korvamoni toriin tulee klikki, joka auttaa tempon kanssa, Mäntysaari ar vioi osuuksiaan. Kärsivällisyys palkitaan Jari Mäenpää ja Teemu Mäntysaari (oik.) Metalfest Open Air Hungary -tapahtumassa 2011. Miten dynamiikan säilyminen järjestettiin päällekkäisten raitojen määrän kasvaessa valtavaksi? . Tehdessäni itse lopullista masterointia huomasin, että liiallisella limitoinnilla isojen orkesterointien sointi menee tukkoon, joten käytin kompressointia ja limitointia ihan kevyes ti. Ensi kertaa kokeillaan järjestelyä, jossa kaksi kita raa tulee stereona, ja ne on jaettu eri laitoihin kuten levylläkin. Mutta kun Jari soittaa sooloa ja minä rytmiä, minun kitarani levitetään 25 millisekunnin viiveellä toiselle puolelle ja se kuu lostaa stereolta kun Jarin kitara on keskellä. Monet jaksot levyllä kuulostavat teknisesti erittäin vaativil ta, joten eiväthän ne lavallakaan ole helppoja? . Levy-yhtiö on tukenut meitä ja uskoo, että levyä menee Ja sama livenä? Tulevilla kiertueilla Euroopassa sekä Eluveitien kanssa Yhdys valloissa bändi esittää nelimiehisenä albumin jättimäistä soin tia. Ykkösosalla ei vielä ole niitä kaikkein nopeimpia biise jä, mutta minullakin on joitakin vaativia arpeggioita ja pitkiä pikkauksia, joissa pyrin pitämään käden rentona, jotten puu du. Biisit ovat maratonpitkiä ja joudun käymään salilla ja höl källä, jotta pystyn vetämään laulut livenä. Kuulija kyl lästyisi, jos koko ajan pauhataan täysillä. Äänilevyjen myynti oli vielä vahvoilla Wintersunin ensimmäi sen levyn ilmestyessä ja tuota kiekkoa on vuosien varrella myy ty noin 50?000 kappaletta. Minulle isoin haaste lavalla ovat laulut. Fractal Audion Axe-FX on kitarasoundeissa mukana li venä ja soundivaihdot tulevat midinä. Diggaan klassisesta musiikista ja soundtrackeista, joissa välillä lähtee to della kovaa ja halusin tuoda samanlaista mukaan. Minä ja Jukkis lauletaan taustoja . Kosketinsoittajaa ei tule avuksi lavalle, koska yksi ei pystyi si käsittelemään kaikkea, pitäisi olla viisi tai kymmenen, Män tysaari kertoo keikkajärjestelystä. . Mitä tulee mukaan ja mitä jää pois? . monisointiohjelmointia. ja kuoroja tulee nauhaltakin. Levyllä on niin paljon tavaraa, että paljon pitää sovittaa pois. . Lavalla ei nyt tarvitse kävellä vaihtamaan asetuksia polkimesta. Nyt mukana on enemmän puhdasta laulua ja se vaatii enemmän kuntoa ja voi maa kuin korkea raspihuuto, Mäenpää ennustelee. . Rummut ja basso ovat melkein samat kuin levyllä, orkesteri tulee taustanauhalta Cubaselta ja kahdelle kitaralle tehdään har 16 www.riffi.fi 7/2012 14-17 Wintersun.indd 16 27.11.2012 10.01. Alusta asti tiedettiin, että raitoja tulee olemaan paljon ja haluttiin eroon loudness war -ajattelusta. Levyjen myynti ja jakelu on sittem min muuttunut kovasti, mutta kun jatkon odotus venähti perä ti kahdeksan vuoden mittaiseksi, levy-yhtiöllä mahtaa olla mel koiset odotukset Time I ja II:lle. . Kitaroinnit halutaan soittaa mahdollisimman tarkasti. Sahaukseenkin pitää keskittyä, jotta sen saa tiukaksi samaan aikaankin kun laulan. . juuri äskettäin niitä treenattiin yhdessä
Timen kes kellä on efektoitu delay tyyliin Neljä Ruusua / U2, vähän säröl lä oleva bluessoundi luomassa fiilistä. Löytyi paljon erhuja ja kotoa ja muita aasialaisia East Wes tin Silk?ista. Kiertueelle tarvitaan ehkä kuusi kitaraa, Mäntysaari arvioi. . Millaisia yksityiskohtia kannattaisi tarkkailla kuunneltaessa? . Olin mukana kiertueilla Euroopassa Exoduksen ja Hypo crisyn kanssa 2005, seuraavana vuonna Amon Amarthin ja Tý rin kanssa. Markkinointiin ja promootioon tullaan panostamaan ja erikoispainokseen tulee bonus-DVD, jossa tutkitaan eri raito jen sisältöä yhdessä kappaleessa. Sivuprojekteja en ole ottanut, koska olen koko ajan uskonut, että Wintersun lähtee käyntiin täysillä. skaala. Kitaramelodiat on tehty stereona laidoille, soolot keskelle ja paljon delayta. Kakkosel le taas tulee seitsemän sooloa, joista muutamat ovat tosi pitkiä. Olen edelleenkin säveltänyt ja improvisoinut kaikki soolot, mut ta tulevaisuudessa Teemullekin varmaan tulee joitakin osuuksia. Voitaisiin tehdä vuorotteluja tai battlea tuleville levyille. Mainittuna oli siis jo suunnitelman asteella olevat levytkin, joista jo kahdelle Time II:n jälkeen tulevalle on olemassa isot visiot. . Kakkosessa tulee olemaan vielä enemmän kontrasteja bii sien välillä ja erilaisia ulottuvuuksia musiikkityylien kesken. Yleisin vire tällä hetkellä on drop-C, Land of Snow and Sorrow?issa drop-Bb. Fanit ovat onneksi odottaneet lojaalisti ja vaikka ennakkomyynneistä ei ole lukuja, tilauksia on levykaupoissa jo odottamassa. Teemu Mäntysaari liittyi yhtyeeseen esikoislevyn ilmestymi sen jälkeen ja hänellä on toistaiseksi ollut melko vähän keikkoja. Hän ei kuitenkaan ole osallistunut mihinkään toiseen bändipro jektiin Wintersunin aikana. . Mielenkiinnolla odotan palautetta Aasiasta, koska levyllä on aika paljon orientaalivibaa ja melodioita sekä instrumentte ja, Mäenpää arvioi. . Tämän jälkeen ei pitempiä rundeja ollut, vaan kes kityttiin levyntekoon. Olin alun perin suunnitellut, että ykkösosa loppuisi kuin seinään ? kuvastaen, miten aika voi elämässä loppua. Kaikki äänitykset on tehty ja nyt haetaan muutaman kuu kauden aikaa sen miksaamiselle ja masteroinnille. Ekan levyn aikoihin käytin puoliksi Jacksonia ja Tokaita, jolla halusin saada mukaan länkkäriräminää. Land of Snow and Sorrow sisältää vahvasti suomalaisia aineksia, melankoliaa ja mollivoittoista melodiaa. Ehdin käydä armeijan Kaartin Soittokunnassa 2010, Mäntysaari kertoo. Elämyksiä kuuntelijalle Time I:lla on niin runsaasti sisältöä, että eri kuuntelukerroilla huomion voi kiinnittää eri kerroksiin. Esimerkiksi Timen kert sissä on neljän kitaran valli ja stereokuva on luotu sijoittamalla korkea ja matala oktaavi eri puolille. Orientaalimelodioista olen pitänyt ihan nuoresta asti ja ekalla levyllä oli sellaisista pieniä vivahteita varsinkin soolois sa, mutta tälle levylle halusin tutkiskella enemmän niitä. Meillä on omien speksien mukaan tehdyt Cus tom Ibanezit ja minulla on siinä James Hetfield Signa ture -mikit EMG:lta ja soundi on mieleinen heviin. Land of Snow and Sorrow?in erikoinen soundi taas on tehty mapin pidik keellä näppäillen. . Kakkoslevylle tulee kolman neksi vireeksi D, ja vanhat biisit on siirretty siihen. DMG Audion EQua lity ja EQuick ovat todella kevyitä prosessorille ja ne pelastivat miksauksen. Silver Leaves on orientaalisiin melodioihin perustuva slovari, biisi josta olen eniten ylpeä näil lä kahdella levyllä. Halu sin lisäksi heittää kaikki aikaisemmat vaikutteet ulos ja säveltää suoraan sydämestä jotain uutta ja originaalia. . Avausbiisi The Way of the Fire on jo soitettu li venä viime vuonna ja siinä on nopeaa sahausta, blastkomppia ja fantasiatyylisiä duuriosuuksia. Aika sattuma, Mäenpää naurahtaa. ? Mukaan tuli vain yksi soolo nimikappaleeseen. Laulu on siinä täysin puhdasta ja viimeinen kohta on suomeksi. . Yksi biiseistä on instrumentaalinen intro nopealle Vivaldin Vuodenajoista muistuttavalle kappaleelle Storm, johon tulee puhdassoundinen kitarasoolo Marty Friedmanin tyyliin. Lisäksi meillä on ollut pitkään testissä Ibanezin RGD-sar jan prototyypit, joissa on pitempi 26.5. Kitaroiden overdubeja on paljon. Nyt olen siirtynyt takaisin old school -metallisoundiin ?90-luvun tyyliin ja sellaisen kuulen päässäni. Niillä on soitettu rytmikitarat levylle. Neljällä kitaralla on teh ty harmonioita tersseissä ja kvinteissä pannaten. Jatkossa voidaan miettiä, tehdäänkö kitarat studiossa mikittäen vai AxeFX:n kanssa, jonka soundi on todella hyvä, vaikkei aito olekaan, Mäenpää täydentää laitekuvausta. Lisää ensi vuonna Mitä kerrottavaa Jari Mäenpäällä on myöhemmin ilmestyväs tä Time II:sta? . Melodiakitaroita on vedetty suoraan linjaan Vo xin ToneLabilla tai Hughes & Kettnerin Tubemanilla. Le vyn puhtaisiin soundeihin käytin Ibanezin Paul Gilbert ?Minulle isoin haaste -mallia, ja Time II:n Silver Leaves?iin tulee sillä soitettu lavalla ovat laulut.? kantelemainen/kotomainen sointi. Sellaista tein entisen bändini Ensiferumin kanssa, eikä se lähde pois kokonaan, vaikka olen siirtymässä tutkiskelemaan uusia ulottuvuuksia. . Siihen tuli kuitenkin fiilistelynä outro, josta seuraava levy aikanaan jatkuu. u www.riffi.fi 7/2012 14-17 Wintersun.indd 17 17 27.11.2012 10.01. Efektipedaaleja en käyttänyt, koska tykkään tehdä efektit plugareilla. Tarkoituksena on ottaa kiertueelle mukaan sellainen set ti, jolla voi tallentaa vaikka iPhonelle ideoita ja riffejä ja kasail la niistä rakenteita, Mäntysaari suunnittelee. Soundin metsästäjät Jari Mäenpää oli aikoinaan siitä harvinainen metallikitaristi, et tä hänellä oli Telecaster-tyyppinen soitin, Tokain valmistama. Nyt kuitenkin Wintersunin kaksikolla on Ibanezit. . Levy kestää reilut 43 minuuttia. kaupaksi. Sonsin alussa on kolme melodiakitaraa ja kaksi täydentävää ja nämä sekoit televat päämelodiaa ja harmoniat vaihtuvat kitaroiden välillä. Japanilaistyyliset harmoniat perustuvat pentatoniseen skaalaan. Livenä soitetaan sovituksena parhaat palat harmonioista, mutta jousilla ne on jo tuplattu. Time I:lla on paljon kitaraa, mutta hyvin vähän sooloja. . Olen täysipäiväinen kitaransoiton opettaja, ja siitä saan olen saanut toimeentulon levyä tehdessä. Mikityksiä kokeil tiin paljon ja SM57:lla mentiin. Vahvistimena on aina ollut Mesa/Boogien Triaxis-etu aste sekä Simul-Class -pääte ja kaapit 4x12
Syyskuussa päättyneen Kaukoidän ja Australian rundin jälkeen orkesteri pani sellot pussiin ja jäi ansaitulle pitkälle tauolle. Apocalypticalla on sekä varaa että halua satsata näyttävään valoshow?hun. Valoshow?ta käsityönä TEKSTI: TOMMI SAARELA KUVAT: PEKKA OLAVA, DAVID ROBERTSON, PAAVO LÖTJÖNEN Suomen vientiorkesterien kärkeen kuuluva Apocalyptica on ollut melkein tauotta kiertueella ympäri maailmaa vuodesta 2007. Valomies Pekka Martti on kulkenut bändin kanssa yhtä matkaa sadan keikan vuositahdilla. 18 www.riffi.fi 7/2012 18-21 Apocalyptica.indd 18 27.11.2012 10.14
Silloin kun ei ole ?omaa. Koska lamput on suunnattu bändiä ja taustarättiä eikä yleisöä päin, stroboilla voi vedellä aika huolettomasti biisien aikana ilman että katsojilla alkaa valua vaahto suusta. Toinen leimallinen seikka on Martin tyyli pidättyä liikku vien valojen pyörittelystä biisien aikana. Kun aloin Kuntun kanssa työstää Apoille valoja yli kuusi vuotta sitten, suunnittelimme aluksi käyttävämme valoissa aikakoodia, mutta ongelmaksi muodostui klikin puuttuminen monesta kappaleesta. Apot ovat aina antaneet mahdollisuuden perusteelliseen viikon mittaiseen ennakko-ohjelmointiin ESP/Wysiwyg-studiossa Akun Tehtaalla ja sen jälkeen minulla on täysi lamppukattaus kaikkine tarvikkeineen käytössäni neljän päivän ajan. Ekoissa treeneissä näytin sitten Mikille mitä olin ohjelmoinut ja miten ajoin niitä manuaalisesti . Aika monta keikkaa on Mikin kanssa tullut tehtyä ja hän antaa jo aika vapaat kädet valojen suhteen. Mikki suunnittelee taustakankaat ja perusilmeen, valot suunnitellaan yhteistyössä. Ja orkesteri on itsekin tiivisti treenaamassa valojen kanssa. Raideri joustaa Apocalyptican keikkapaikkojen koko ulottuu muutaman sadan hengen klubeista ja konserttisaleista pieniin stadioneihin, minkä kuvittelisi aiheuttavan päänvaivaa valokaluston speksaamisessa. . Apoilla on todella vähän biisejä joissa on taustanauha, joten aikakoodiakaan ei ole. Ja kova polte olisi päästä myös maail malle tekemään jotain oikeasti isoja produktioita. Omilla eväillä Jos verrataan rokkivalojen valtavirtaan, Apocalyptican visuaalisessa suunnittelussa on ainakin kolme siitä erottuvaa piirrettä. Annetaan Martin kertoa. . Hän piirtää plotit ja kertoo mitä hakee suunnitelmilla. minä ohjelmoin ja useimmiten ajan keikat. Biisi kohtaisesti on toki ohjelmoitu Cue-listat, joista saadaan värit, gobot, positiot ja muut, mutta niitäkin ajan manuaalisesti. www.riffi.fi 7/2012 18-21 Apocalyptica.indd 19 19 27.11.2012 10.14. ja homma oli aika selvä Mikin mielestä! Martti kertoo luoneensa yhtyeen visuaalisen peruskonseptin yhdessä Kuntun kanssa ensin vuosien 2007?2009 Worlds Collide -kiertueelle ja heti perään 7th Symphony -rundille vuosiksi 2010?2012. . Apoissa liikkuvien valojen liike-efektejä ei käytetä lainkaan, vaan liikkuvuutta hyödynnetään pelkästään positioiden vaihdoksiin. . Onhan se välillä mukavaa päästä vaikka festareille palveltavaksi orkesterin mukana, kuin aina itse olla siellä tarjoilemassa orkestereille. Silloin aikoinaan Mikki piirsi suunnitelmaan puoli tusinaa stroboa lattialle, jossa ne toimittivatkin aluksi perusvirkaa. Kunnes hän valotreeneissä potkaisi vahingossa yhden strobon taustalakanaan päin ja se unohtui siihen. valosuunnittelija Mikki Kunttu on kiitellyt, että operaattori Pekka Martti on hänen valosuunnitelmansa tärkein osatekijä. Vahingon kautta huomattiin, että strobo värinvaihtajalla harmaasävyiseen lakanaan onkin Apoilla ?se juttu?. 7th Symphony -kiertueelle lisättiin rumpalin läpinäkyviin kannuihin samat strobot, ja sellisteille myös. . Pienemmissä paikoissa tyydymme siihen mitä talolla on katossa, mutta pyrimme saamaan aina lattialamput kuten haluamme. Maailma houkuttaa Ääni- ja valomiehenä teatterikuvioissa aloittanut Pekka Martti valmistui Tampereen TTVO:lta viime vuosikymmenen puolivälissä, ja lähti pian sen jälkeen Apocalyptican matkaan. Vuodesta 2009 miehellä on ollut ohessa vakituinen pesti valosuunnittelijana Eppu Normaali Oy:n Akun Tehtaalla. Tästä syksystä alkaen Apocalyptica vetää henkeä vuoden tai pari, jota aikaa Martti ei aio kokonaan istua Tehtaan varastolla tietokoneen ääressä vaan haikailee keikoille ?jonkun sopivan. vakiosettiä, heitinkannassa ollaan aika joustavia, vaikka toki siinäkin on vaatimuksensa. bändin matkaan. . Martti uskoo muistavansa, mistä kehut on ansaittu. . Ja kolmanneksi koko keikka mennään täysin käsillä. Monet isoimmista Euroopan keikoista on tehty saksalaisen Go-Audion kanssa eli heiltä tulee ääni- ja valokalusto sekä nelihenkinen teknikkoryhmä. A pocalyptican ?virallinen. Mikki tsekkaa lopulliset valotilanteet läpi ja kommentoi tarvittaessa. Martti kiittelee, että valomiehen työnantajana Apocalyptica on harvinainen poikkeus, bändi jolla on sekä varaa että halua maksaa keikkojensa huolellisesta visuaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
Muitakin pieniä ongelmia konvertoinnista koitui, mutta toisaalta säästin monen päivän duunin kun ei tarvinnut aloittaa kaikkea alusta. . Björn Harder on onnistunut hoitamaan paikat hyvin haltuun jo etukäteen. Yhtye on tänäkin vuonna kiertänyt pistokeikoilla paitsi ympäri Eurooppaa, esiintynyt myös Australiassa, Taiwanissa ja Kiinassa sekä käynyt kahteen kertaan Etelä-Amerikassa. . Jonnekin Australian lennolle pienempi kangas olisi ollut kätevämpi vaihtoehto. Tiiviiseen kaukomailla keikkailuunsa suhteutettuna Apocalyptica on selvinnyt yllättävän vähillä vaurioilla raiderien paikalliseen tulkintaan liittyen. Martti olettaa, että kyse ei ole hy- Kotiläksyt ensin Kun tiski vaihtuu, valosuunnitelma ei siirry saumattomasti laitteesta toiseen ? edes saman valmistajan pöytien välillä. . Toki kaikenlaista voi silti aina sattua . Martti vietti useamman päivän konvertoinnissa, koska esimerkiksi efektimoottori- ja modulaattoriasiat eivät siirtyneet suoraan MA2:een. . Se on tuonut mielekkyyttä kaukomaille suuntautuvien lyhyiden kiertueenpätkien toteuttamiseen. Monelle wing-tyyppisen ohjaimen edullisempi hinta voi olla hankintaperuste, mutta Apocalyptican kohdalla syynä oli ennen kaikkea kompakti koko ja keveys. Laitteen voi kuljettaa matkalaukussa tai jopa käsimatkatavaroissa silloin kun ei kuljeta raskaasti rekka-autoilla maanteitä pitkin. Kaukomailla valomies törmää paikallisten rokkikellarien karuun todellisuuteen, tietää Pekka Martti. Apojen raiderin perussetti (20 spottia, 24 beamia, 12 molea ja kahdeksan Atomicia värinvaihtajalla) on suunniteltu joustavasti siten, että sillä pystyy operoimaan pienissäkin paikoissa, mutta myös todella isoissa puitteissa. . Ajokalustoon saatiin muutama kuukausi sitten tärkeä lisä, kun yhtye hankki GrandMAvalopöydistään tutun MA Lightingin upouuden onPC Command Wing -ohjainpaneelin. harmeihin törmätään useimmiten itä-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kevyemmällä laudalla Apocalyptican keikkavalaistuksen toteutuksessa on aina hyödynnetty uusinta ja parasta teknologiaa. vaikkapa Kiinaan, jossa valopuoli on ihan lapsenkengissä. u Riffin nettispesiaalissa (riffi.fi) Pekka Martti esittelee Apocalyptican keikoille räätälöimänsä kompaktin valo-ohjausjärjestelmän. 20 www.riffi.fi 7/2012 18-21 Apocalyptica.indd 20 27.11.2012 10.14. Koodasin 7th Symphony -show?n GrandMA-ykkösellä ja ensimmäinen vuosi tehtiinkin niin sanottuja full production -kiertueita, joilla kulki koko ajan oma kalusto ja miehitys. MA:n Wingin käyttöön tekemässäni show-tiedostossa kuudella liu?ulla pärjää suhteellisen hyvin, koska olen ohjelmoinut suurimman osan biiseistä cue-listoiksi, ainoastaan beam-heittimien intensiteetit ja strobot ajan manuaalisesti muilta liu?uilta. Alle parin tuhannen hengen keikoilla budjetti ei riitä kuin lisälattialamppujen vuokraamiseen. Suomihan on tosi korkealla tasolla valokalustoissa verrattuna moniin muihin . Ajotiskinä oli GrandMA1 Full Size. OnPC Wing käyttää tuoreempaa MA2-formaattia, joten ykkösversiolla koodattu valoshow piti muuntaa kakkosversioon. Oma ohjainlauta mukana auttaa siinäkin, että monessa köyhemmässä maassa on iso haaste löytää GrandMA-valopöytä keikalle järkevään hintaan. Osa nopeimmista biiseistä tulee vedettyä flash-napeilla. Olisin halunnut ehdottomasti kosketusnäytön mukaan, mutta en viitsinyt ostaa sellaista erillisenä koska ne painavat paljon, joten kikkailemalla rakensin paljon kevyemmän iPad-pohjaisen systeemin. västä tuurista vaan yhtyeen saksalaisesta tuotantomanagerista, joka hoitaa myös Rammsteinia. . 12 × 8 metrin taustakankaat riittävät, jos ne on järkevästi suunniteltu
18-21 Apocalyptica.indd 21 27.11.2012 10.14
Liveen ei mahdu yhtä paljon kamaa kuin levylle, koska stereokantaa ei voi samalla lailla hyödyntää. Diandra-show?n tavoitteena oli sen sijaan herättää kappaleet henkiin uudella tavalla, joten kokonaisuutta rakennettiin mieluummin karsimalla kuin lisäämällä. . ja ei kun keikalle. kelluen keikalle! TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA Vahvalla äänellään Idols-kisan voittajaksi kivunnut Diandra Flores villitsi bändeineen risteilykansaa parin viikon ajan Silja Serenadella. Spektaakkelin tarpeisiin laivan Promenadekävelykatu muunnettiin liikkuvaksi parin tuhannen hengen konserttisaliksi. Riffi selvitti nykypäivän livetuotannon haasteita uivassa ympäristössä. D iandran esikoisalbumilla kuullaan originaalibiisien lomassa Idolseista tuttuja Whitney Houston -covereita, ja sellainen menee laivaympäristöönkin kuin häkä. . Diandran levyllä ei myöskään ole kitaraa, joten sitä mukaa kun keksittiin mikä sen rooli biisien liveversioissa on, piti raivata sille tilaa poistamalla jotain. 22 www.riffi.fi 7/2012 22-25 Diandra.indd 22 27.11.2012 10.16. Murron mukaan on myös karsittu paljon sellaisia elementtejä, jotka häiritsisivät kuulokuvaa live tilanteessa. . . elävillä rummuilla ja särökitara vallilla . Toki ekspressiivisyyden kannalta saattoi olla perusteltua säilyttää esimerkiksi tunnistettavat konemaiset synasoundit, niiden päällehän kosketinsoittaja voi livenä fiilistellä jotain muuta. Tukea taustalta Levyn tuottajalta saatuja taustaraitoja on ekvalisoitu, efektoitu, pilkottu, pätkitty ja päivitetty. Klassikkohittien viihdyttävyysarvo on korkea, nekin risteilyvieraat jotka eivät artistia fanita saavat keikasta enemmän irti, kiittelee keikkojen esituotantoa päälliköinyt Rikhard Murto, joka on tuttu nimi esimerkiksi Anna Abreun taustajoukoista. Pelkistetysti esituotanto voi tarkoittaa levyn materiaalin työstämistä ja sovittamista keikkakäyttöön lisäämällä konekeitokseen oikeiden soittajien suoritukset, sillä tietyssä genressä levyt tuotetaan usein yhden miehen pajoissa, jolloin orgaanisen soiton osuus albumiraidoilla jää niukaksi. Dance/r&b-levyjä toteutetaankin joskus livenä niin, että levyn raidat siirretään kylmästi kiertueen kovalevytoistimeen ja liimataan päälle vähän ?rokkia. Raakkasimme levylle tuotettua materiaalia pois taustanauhoilta isolla kädellä, kertoo keikkabändin rumpalinakin toimiva Murto. Diandra Floresin
Diandran keikkasetissä soi niin runsaasti stereomateriaalia ennen kaikkea syntikoista ja taustaraidoilta, että niiden summaaminen sähköisesti monoksi tulostuisi kampafiltterin kaltaisina epätoivottuina ilmiöinä. . Yksi nippu rautoineen painaa alle sadan kilon, mikä saatiin mahtumaan kantavuuden rajoihin. Lavalla pitää voida luottaa siihen mitä etupäässä tapahtuu, varsinkin kun on spesiaalimpi keissi. jotain nauhoja, kuka laittaa klikin päälle??. Murron mielestä varmin resepti sössiä tällainen spektaakkeli olisikin se, että tekee asiat liian myöhään. Siksi minäkin olen tehnyt siitä osan soittajan elantoani. Ostoskadusta keikkapaikaksi Diandran keikkasettiin sisältyy genre-rajat ylittävää monimuotoista soitantaa urbaanista dancesta ja voimaballadeista Toto- Diandra Flores bändeineen tarjoili suuren maailman show?ta Silja Serenaden ?Salin. Yhtään ulkoista efektiboksia ei ole käytössä, vaan kaikki otetaan Digicon SD8-pöydästä. Snapshotit ovat tehokäytössä biisikohtaisten asetusten ja efek tien osalta, manuaalisella analogitiskillä sormet eivät ehtisi mukaan muutoksiin. Bändi ja miksaaja harjoittelivat show?ta yhdessä kolme päivää, ja bändin lähdettyä Liski jäi hieromaan snapshotteja treeni tallenteen pohjalta, ja teki miksausehdotuksen seuraavaksi päiväksi. www.riffi.fi 7/2012 22-25 Diandra.indd 23 23 27.11.2012 10.16. Stereo oli ainoa järkevä ratkaisu, soikoon kuinka kapeasLiveen ei mahdu yhtä ti tahansa. Kannen tasolle sijoitetulla neljällä J-sub-kaiut timella kokonaissoundi on yllättävän jykevä, ja headroomiin jää pelivaraakin . Metallinen lava tärisee ja notkuu kun bändi panee tuulemaan laivan kyntäessä kohti ulappaa. Avoin suhde Tulokanavia etupään mikserille on vajaat neljäkymmentä, monitoritiskille muutama enemmän. Pääjärjestelmä tähystettiin valmistajan softalla noin 40 metriin saakka, josta jatkettiin kuuntelualuetta kahdella stereoviivelinjalla parisenkymmentä metriä lisää. Aiempina vuosina samassa tilassa käytetyn monoklusterin sijaan Liski päätyi vasen-oikea -kattaukseen, minkä myötä niput voidaan suunnata laidoilta keskemmälle heijastuksien vähentämiseksi. n henkiseen fuusiojammailuun. Levytuotannon ja keikkailun välistä puuttuu kokonainen toimenkuva, jossa on tosi paljon hommia jotka jonkun täytyy kuitenkin hoitaa. Olennaisempaa tässä paljon kamaa kuin levylle, on, että signaalit ajetaan omiin pinoihinsa, jolloin vasen ja oikoska stereokantaa ei voi kea kanava summautuvat vasta ilmassa, Timo Liski perustelee. samalla lailla hyödyntää. kävely kannen ylle rakennetuilla lauteilla. eihän laivalla kuitenkaan voisi luukuttaa yli sadan desibelin klubivolyymeilla. Kapeasti stereona Murtoa kuunnellessa käy selväksi, että vaativan pop-show?n taikominen tyhjästä ei onnistu ilman kokemusta. Miksaajahan on bändin tärkein jäsen! keikkatuotantotiimin ja bändin puhemiehenä toimiva Murto perustelee valintaa. Silja Serenaden Promenade-kansi on lähtökohdiltaan kaikkea muuta kuin esitystila, ja yleisö äänen toiston rajoituksista olennaisimpia onkin kunnollisten kantavien rakenteiden puuttuminen. Liski valitsi pääkaiuttimiksi puolen tusinaa D&B Audiotechnikin pientä T10-linjasäteilijää per puoli. mitat ovat erikoiset: Promenade-kansi on vain seitsemän metrin levyinen, mutta pituutta on toista sataa metriä. Suomessa ei ole perinnettä eikä rutiinia esituottamiseen, minkä seurauksena rooleja ruvetaan yleensä arpomaan vasta kun artisti on levynteon jälkeen starttaamassa keikoille. . Artistin keikkatiimi palkkasi laiva spektaakkelin tiskin taakse Akun Tehtaalta itsenäiseksi ääniyrittäjäksi ryhtyneen Timo Liskin. . Porukka ilmestyy bänditreeneihin ihmettelemään: ?lauletaanko me taustoja, onks
Miksaus ei siis ole vain minun mielipiteeni vaan on kuunneltu muusikoita, jotka ovat pohjia ja synasoundeja ruuvanneet. radiotaajuuksia vakuin ala-middleä, ja ylä-middleä raavat vain Diandran käsikapula ja viulu. . Langattomia on käytössä mahBassoja pitää olla enemmän dollisimman vähän . Kyllä piuhallisessa mikissä on paenemmän kuin diskanttia rempi soundi kuin samalla kapselilla varustetussa langattomassa, jotain radiolähetykseen hukkuu aina, Liski perustelee. . Klikin perässä . Useinhan kuulee väitettävän, ettei stereomiksausta voi antaa bändille arvioitavaksi, kun se on muka ?niin erilainen?, kuin miltä bändi ?oikeasti. Tykkään antaa jokaiselle synalle oman roolin tyyliin ?tästä tilkkeet, tuosta veitset, tuolta äänimaisemat??, Piirainen perustelee soittimien suurta määrää. Biisilistassa on paljon voimaballadeja, joten pianosoundi on tärkein. Pasi Mannisen vahtiman SD9:n kautta hoidetaan keskitetysti gainien hallintaa. Merkittävä osa tulokanavista on linjakamaa, vain laulut, rumpusetti ja kitara on mikitetty. Bassoja pitää olla enemmän kuin ala-middleä, ja ylä-midd leä enemmän kuin diskanttia, silloin kaikki kuulostaa tarpeeksi pehmeältä ja pystyy ajamaan sadan dB:n tuntumaan ilman että tuntuu pahalta. Diandran bändin kosketinsoittaja Lasse Piiraisen kioskissa komeilee ainakin puolen tusinaa sormiota, ja efektit ja mikserit päälle. . Ei pidä paikkaansa . Se tulee pääasiassa Clavian Nord Stage 2:sta, joka menee di-boksista suoraan etupäähän. Peltien määrän kanssa on kiva joskus vähän liioitella, se tuo sopivaa show-tunnelmaa, Murto hymähtää. Nappikuulokemaailmaan tervetullut uutuus on Pearlin Throne Thumper, koska lavalla ilmaa eivät liikuta kulmamonitorit tai sidefillit. . Heillä on tietenkin käsitys siitä miltä pitäisi kuulostaa. Muut syntikat Piirainen on kytkenyt omaan lavamikseriinsä, josta hän tarjoaa valmiin stereomiksauksen Liskille. Korgin Kronos-työasema on Piiraiselle uusi miellyttävä tuttavuus, jonka jättimäiset soundipankit voi setlist-ominaisuudella räätälöidä mieleisekseen, eivätkä äänet katkea muistipaikkaa vaihtaessa kun pitää pedaalia pohjassa. . Seilatessa tulee myös vastaan koko ajan laivoja, joilla on paljon lähettimiä päällä, joten siksikin on turha riskeerata. Yamahan Maple Custom -settiin on lisätty litteä 10-tuumainen tomi Club Jordan cocktail-setistä, ja reipas symbaalikattaus on silkkaa Zildjiania. . Diggaan miksaajan ja bändin avoimesta suhteesta, että keskustellaan ja kuunnellaan puolin toisin. . kuulostaa. Bonen pienen akustiikkasermin väliin. 24 www.riffi.fi 7/2012 22-25 Diandra.indd 24 27.11.2012 10.16. Esimerkiksi Diandran laulu on maailman helpoin miksattava, sen dynamiikka on niin tasainen, ettei perään tarvita tosi lievän kompression lisäksi kuin dynaaminen eq-filtteri, joka leikkaa lujimmissa kohdissa puukkoa pois kahden kilohertsin kohdalta. Liskin yleisvinkki hyvän pa-soundin tekemiseen onkin jarrutella yläpään taajuuksia, joille ihmisen kuulo on erityisen herkkä. left-right -miksaus on juuri se mitä kaiuttimista kuului kun bändi soitti! Harhaluulo johtuu ehkä siitä, että sitä miksausta yrittää kuunnella nappikuulokkeilta jostain läppärin liittimestä. Energiaa alapäähän Diandralla on langaton kapula, yleisesti merellä on aina parempi jos mikki on kaapelissa kiinni. Liskin mielestä olennaisinta hyvässä miksauksessa on laadukas lähtösoundi lavalla, ja siihen hän on tällä kertaa poikkeuksellisen tyytyväinen. . Ja korvamonitorejahan meillä on kuitenkin paljon, ja olisi ikävä u alkaa vaihtaa taajuutta tai konetta kesken keikan. Riffin nettispesiaaleissa (riffi.fi) tutkaillaan laivaspektaakkelin visuaalista ylöspanoa ja rakentamisen haasteita sekä taustaraitojen esituottamista keikkakäyttöön. Lasse Piiraisen kioskilla on kokoa, sillä periaatteisiin ei sovi tuoda keikalle softasynia tai splittailla yhtä koskettimistoa sataan siivuun, joista jokaisessa soi eri soundi. Jussi Turusen kitara poimitaan tuplamikitettynä Shure SM57:lla ja Royerin nauhamikillä, jotka kätkeytyvät Framuksen ämyrin ja T. Periaatteena on vähentää äänienergiaa samalla kun kiivetään taajuuskaistaa ylöspäin. . Varsinkin sähköbassaripolkimen kanssa tuli tunne, että perseentäristin taitaa jäädä kattaukseen pysyvästi. Akustista kattausta täydentävän sähköisen ulottuvuuden keskiössä on Rolandin SPD-X -?keittolevy?, johon triggeri- Tungosta aalloilla Myös monitorointi hoidetaan Digicon avulla, minkä myötä etupään tiski voi jakaa sen kanssa samat inputit. Melkein 30 vuotta vanha Roland Juno 106 on kioskini ?tuurijuoppo?, toimii jonain iltana paremmin ja jonain huonommin. Tärinää penkkiin Paksuilla puuvanteilla varustettu Yamahan Anton Fig -nimikkovirveli on Rikhard Murron rumpukioskin komistus
Diandra-keikan päälapio on Laklandin Darryl Jones Signature, uusi tuttavuus soittajalleen. Varabassona on Squierin halpa mutta aiemmilla keikoilla luotettavaksi havaittu aktiivinen jazzbasso. Poljinlaudan käytetyin on Octaverin lisäksi suomalaisen Darkglass Electronicsin säröpedaali Microtubes. Se vaikuttaa soittoon, tatsiin ja keskittymiseen, kun joutuu jännittämään osuuko noihin rumpuihin vai ei! Murto summaa soittajan haasteet tilapäiskäyttöön rakennetulla lavalla. Vitosen lentoa Kitaristi Jussi Turusen tärkein keppi on osista koottu strato, joka on varustettu järvenpääläisen Jarno Salon kustommikeillä. ja 4×10?). . Olen esimerkiksi plokkaillut levyltä synalinjoja, joita soitan tai tuplaan jonkun honottavan efektisoundin läpi. Puntti lepattaa Marko Jansson on mieltynyt viisikielisiin bassoihin. Sooloja enemmän käytän Octaviaa soundielementtinä riffeissä, sillä saa sointusoittoon merkillisiä ylä-ääniä. Kitaran roolihan on nyt kovin erilainen kuin jossain rokkitriossa. Poljinlaudasta löytyy kattavan särö- ja buusterivalikoiman lisäksi Roger Mayerin suunnittelema, Jimi Hendrixin tunnetuksi tekemä Octavia. . Basso menee suoraan linjaan, ja korvamonitoreista kuulen ätäkin, mutta päästelen kaapista itselleni sen verran, että tuntuma on oikea kun puntti vähän lepattaa. Rikhard Murron rumpu raiserilla on tausta raitoja ja kuuntelua varten laite räkki, josta löytyy mikserin lisäksi Korg Padkontrol, MOTU:n muuntimia ja pari Macbookia. Timo Liski tilasi Silja Serenaden show?hun kevyenoloisen kaiutinsetin Marko Jansson ajoi kantavuuksien mukaan. laivalla sisään uusia Neljällä subbasella työkaluja: Laklandin tuettuna kokonaissoundi viisikielistä ja Hiwattin on kuitenkin jykevä. putkinuppia viiden ämyrin erikoiskaapilla. www.riffi.fi 7/2012 22-25 Diandra.indd 25 25 27.11.2012 10.16. Soundivalikkoon tuovat oivan lisänsä Ovationin akustinen sekä ES 335 -klassikko, jolla hoidetaan jazz- ja blueshenkinen osasto. Fender Bassman ?67 -vahvistimen kaappina on Framuksen 1×12?, jossa puhkuu Celestionin 30-wattinen. poljin on liitetty, ja jolla on myös kätevä napsutella kapuloilla looppeja ja perkussiivisia tehosteita. . Tämä show korkataan kuitenkin joka ilta Gibson Flying V:llä, joka on kyydissä reteän ulkonäkönsä takia. Jansson ennakoi suomalaistuneen Douglas Castron kustompolkimille loistavaa tulevaisuutta maailmalla. Muutamassa dance-biisissa Jansson siirtyy viisikieliseltä Rolandin Gaia-bassosyntikan taakse, joka tarjoaa lajityypille tarkoituksenmukaista soundia ja loputonta sustainia. Jansson otti laivalle testiin Hiwattin 400-wattisen putkinupin isolla erikoiskomerolla (1×15. Kun laiva liikkuu soiton aikana niin metallinen lava ja raiseri tutisevat hemmetisti. Vire on normaali, eli alin ääni on H
?Simply the Best?-musikaalin Jaggerin tekeminen on ollut minulle laulullisesti haasteellisinta, Blom yllättää. Hän tarkentaa, että Jaggerin ?vähän sinne päin. Musiikkiteatterin kautta voi jopa löytää laulamisen uudella tavalla. Kiitos tämän duunin, musiikista saa nyt itsekin paljon enemmän irti! u ?Show Must Go On. mutta samalla täytyy pitää mielessä se, että lauluinstrumentti on aina luonteeltaan itsestä lähtevä, jossa kuuluu oma elämä. Julma laji Sinänsä esikuvien esiintymismaneerien omaksuminen ja toistaminen lavalla ei Blomin kokemuksen mukaan verota energiaa laulusuoritukselta, vaan saattaa päin vastoin antaa lisää potkua. . soundiinkin liittyvää . Yhtäkkiä sanoilla onkin valtava paino arvo, ja biisi itsenäisenä yksikkönä muuttuu aivan toiseksi kun kohtaus rakentuu biisin ympärille. Korkealta ja kovaa -lajityypin mainitseminen panee olettamaan, että Queen-yhtyeen tarinaan perustuvan ?Show Must Go On. Nykyään Blom toimii itsekin laulunopettajana muun muassa Taukorytmimusiikkiopistossa. . Sama mies saattaa muuntautua yhden illan varoajalla Abban Björn Ulvaeuksesta Rollareiden Mick Jaggeriksi . Resepti molempien vokaalisankarien tekniikassa on näet samantapainen. . -musikaalin Freddie Mercuryn rooli täytyy olla Blomille sitä ominta kauraa. Kriitikoilta Blomin tulkinta on ainakin saanut makoi sat kehut. Blom nyökkää, ja kaartaa vastaukseen laulajaidolinsa Journeyn Steve Perryn kautta, jonka tyylin opiskeleminen antoi työkaluja ja uskallusta Mercuryn tarjoamien haasteiden kohtaamiseen. Tärkeintä on kaivaa esitettävästä esikuvasta se, mikä hänelle on ominaista . Musiikkiteatterin Kimmo Blom löysi intohimon laulamiseen uudestaan musiikkiteatterin lavalla. 26 Kimmo Blom 1s.indd 26 lavalla se ei kuitenkaan täysin päde, vaan siellä illuusio kannattaa luoda enemmän oman pelin kautta. Blomin mielestä esimerkiksi Freddie Mercuryn hahmo ja Queenin musiikki ovat kuin luotuja näyttämölle. -musikaalin esitykset jatkuvat Musiikkiteatteri Palatsissa Tampereella läpi talven. ?Simply the Best ?pyörii vuoden loppuun ja palaa tauon jälkeen ohjelmistoon huhtikuussa. Riffin nettispesiaalissa (riffi.fi) Kimmo Blom pohtii Freddie Mercuryn laulutekniikan ja -tyylin omaksumisessa kohtaamiaan haasteita. 27.11.2012 10.19. Joka ilta on pakko painaa täysillä! Musiikkiteatteri on opettanut Blomia myös lähestymään biisejä sävelien lisäksi tekstin kautta. . TEKSTI: TOMMI SAARELA Korkealta ja kovaa Viime vuosina moni kiertue kiintiönsä käyttänyt ammatti muusikko on löytänyt uuden kotipesän musiikkiteatterin lavalta. Yksi heistä on maan kovimpiin rock-kurkkuihin kuuluva Kimmo Blom, joka on nähty tänä vuonna useammankin musikaali esityksen tähtisolistina. K immo Blom on noussut näkyvästi esiin niin tamperelaisen Musiikkiteatteri Palatsin kuin Helsingissä toimineen Musiikkiteatteri Koitonkin rock- ja popmusikaaleista. Millaista mahtaa moinen roolileikki olla laulajalle? . Ylä-äänet ovat apposen auki ja melko ohuina, mutta samalla käytetään voimaa, joka kaataa vuoria. ja Jaggerista Queenin Freddie Mercuryksi. Teatterin lavalle ei voi lähteä pelleilemään, edessä on katsomollinen pääsylipun ostaneita ihmisiä. Musiikkiteatterissa vastuu on eri luokkaa ? se on julma laji, jossa pitää olla tosissaan. kertomatta muille, ettei aio enää palata. Parin lukuvuoden jälkeen hän jäi välivuodelle . Laulutunneilla sanon aina oppilailleni, että imitointi on hyvä työkalu. mikrofonitekniikkaakaan unohtamatta. Oman pelin kautta Pystymetsästä laulajana ja rumpalina aloittanut Kimmo Blom kurvasi synnyinseuduiltaan Lapista Kauhajoen musiikkilinjan kautta Pop & Jazz Konservatorioon Helsinkiin. Blomin on ollut helppo sonnustautua rokkikukon arkkityypin höyheniin, kun lähtömateriaali on jo valmiiksi pakattu täyteen teatraalista, pakahduttavaa tunnetta ja pöyh keää asennetta. Aidon esikuvan tyylin haltuunotto ei kuitenkaan onnistu pelkällä peruukilla, ja Blom itse korostaa ennen kaikkea enemmän tulkintaa kuin silkkaa kopiointia. . Itsellänikin oli työrintamalla vaihe, jossa huomasin tekeväni keikkoja vasemmalla kädellä, eli asenne työhön alkoi olla väärä. . Oikea tapa alkoi löytyä vasta pitkän purkamisen ja harjoittelun jälkeen, yrityksen ja erehdyksen kautta . fiilistelevästä rytmiblues-tulkinnasta on ollut vaikea saada otetta lähinnä siksi, että omat vaikutteet tulevat Toton ja Journeyn kulta kurkkujen suunnalta
Kesäkuussa Tampere Guitar Festivalin loppuunmyydyssä klubi-illassa yksi esimerkki vaikutuksesta oli vasta 17-vuotias Leevi Erkkilä, joka lämmitteli konserttiyleisöä lupaavaan tyyliin . Siinä missä Rossin omiin idoleihin kuuluu edesmennyt Michael Hedges (jolle Ross on omistanut yhden tunnetuimmista sävellyksistään, ?Michael, Michael, Michael?), hän itse on innoittanut Andy McKee-sukupolvea. Don Ross . Opettaminen on hänelle tuttua, sillä akateemiset www.riffi.fi 7/2012 27-29 Don Ross.indd 27 27 27.11.2012 10.20. aika näyttää. Don Ross piti konsertin lisäksi kitaristeille työpajan Tampere-talossa. funkkia sormin ?Heavy wood?, luonnehtii kanadalainen Don Ross omaa soittotyyliään, jossa erikois viritysten terästämä sormisoitto yhdistyy kansilyönteihin, huiluääni tekniikkaan ja funk-bassovivahteisiin. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: TEEMU HÖYTÖ/TAMPERE GUITAR FESTIVAL, TIMO ÖSTMAN D on Rossin moderni sormisoitto vetoaa erityisesti nuorempaan kitaristikuntaan, vaikka vuonna 1960 Montrealissa syntynyt Ross alkaakin itse kohta olla ikämiessarjaa
Se on helpompi kantaa keikoille!, Don nauraa. naan ollut hänenkin lähtökohtansa otelaudan hahmottamiseen. . Yksi poikkeus oli juuri Andy McKee, hän oli todellinen uusi ääni, minkä vuoksi ehdotin, että Candyrat tekisi sopimuksen hänen kanssaan. Kirjoitan siis paljon musiikkia päässäni, ja vasta sitten siirrän sen instrumentilleni. Koetko, että kitaristien tulisi ylipäänsäkin säveltää enemmän ilman instrumenttia, jotta he pääsisivät pois kitaran asettamista konventioista? . Muutatko soittotapaasi tuolloin paljon verrattuna soolokeikkoihisi? . Ensin käytin aikaa toisten käyttämien viritysten omaksumiseen. Nuoruudessani ei ollut saatavilla samanlaista opetusmateriaalien tulvaa kuin nykyään, vaan käytössä oli lähinnä levysoitin ja omat korvat. Toisaalta olen opettanut soittamista paljon, ja monet Musiikki ohjaa virityksen valintaa Don Rossin Beneteau-kitaroissa ei ole lainkaan kielipinnejä. Jatkuva virityksestä toiseen vaihtaminen katkoo konserteissa kieliä sen verran, että vaihtaminen onnistuu nopeammin suoralla tallakiinnityksellä. Toisin kuin vaikkapa Chet Atkins tai Tommy Emmanuel, Don Ross kuuluu siihen sormisoittajien joukkoon jotka ovat mieltyneet erikoisvirityksiin. erikoisvirityksistä, kuten avoimesta G-virityksestä. Se voisi olla hyvä idea, mutta tämän sanoen tiedostan, että se on kova vaatimus. Tästä toimesta hän on kuitenkin toistaiseksi luopunut runsaiden esiintymispyyntöjen vuoksi. Yllättävää kyllä, kitaramusiikkia julkaisevan Candyrat-levymerkin talliin kuuluva Ross on kitaristina itseoppinut. on soitettu avoimessa C-virityksessä. Sen jälkeen aloin kuulla ns. Toki osaan parhaiten improvisoida standardivirityksessä. Minulla itselläni on tietynlainen tunnistettava sointi, mutta olen aina ollut vastahakoinen musiikkini luokitteluun. Cockburnin kappale ?Foxglove. Ensikuulemalta tuntui, ettei tuollaista kappaletta voisi edes kitaralla soittaa; 6. Tämän perustyön jälkeen aloin lähestyä asiaa tavallaan takaperoisesti: usein mietin etukäteen miltä haluaisin sävellykseni kuulostavan, ja sitten etsin virityksen, joka mahdollistaa halua mani soinnin. Toisaalta se on aikoi- Sähköinen vahvistus hoituu K&K:n kondensaattori mikrofonilla. lähettävät minulle cd-levyjä tai nettilinkkejä soitostaan. kieli oli viritetty matalalle ja avointen kielten sointi kuulosti hienolta. Kokeilin sitä, ja pidin soundista paljon. . Tuolloin huomaan usein, että monet heistä ovat omaksuneet hyvin vaikkapa Andy McKeen tai Tommy Emmanuelin soittotyylin, mutta todellista omaa sanottavaa ei välttämättä ole. Olen kuitenkin ajan kanssa opetellut tunnistamaan otelaudan hyvin myös tietyissä erikoisvirityksissä, jotta pystyn sooloilemaan niissäkin. Varsinainen käännekohta Don Rossille oli kanadalaisen maanmiehen Bruce Cockburnin soiton kuuleminen. . Aloin siis tutkiskella asiaa vaistonvaraisesti. Monien uusien soittajien tyyli on siis tavallaan hieman ennalta arvattavaa. Soitat joskus myös Men of Steel -kokoonpanossa Beppe Gambettan, Tony McManusin sekä Dan Craryn kera. Opettelin biisin ja samalla tuon virityksen. . Tietenkin luokittelen itsekin soittajia Andy McKee- ja Tommy Emmanuel -karsinoihin, ja on myös olemassa Don Ross -karsina, johon kuuluu joitain soittajia. En missään nimessä halua asettaa itseäni jalustalle, sillä on aivan sama millä tavalla hyvä musiikki sävelletään. Hän kertoo, että tähän johti aikoinaan puhdas kokeilunhalu. . Jarretissa arvostan paljon sitä, etvälttämättä ole aina hyvä asia.? tä hän pystyy soittamaan hyvin monella tavalla; täysin improvisoiden, klassista musiikkia lapuista tai standardijazzbändin kanssa. Nuoruudessaan hän on kuiten?Nykyään soittajat ovat ehkä kin opiskellut säveltämistä ja esikuviensa enemmän riippuvaisia silmistään joukkoon hän lukeekin kitaristien ohella esimerkiksi Keith Jarretin tai Steve kuin korvistaan, mikä ei Reichin. . Nykyään soittajat ovatkin ehkä enemmän riippuvaisia silmistään kuin korvistaan, mikä ei välttämättä ole aina hyvä asia. Don naurahtaa, että standardivirityksessä pitäytyminen veisi pois 80 prosenttia hänen ohjelmistostaan. Jo yhdeksän tai kymmenen ikäisenä huomasin, että tietyt sävellykset olivat helpompia soittaa kitaralla, mikäli muuttaisin jonkun kielen viritystä. ja katutason krediitit kitaristina yhdistävä Ross toimi vuosina 2010?2011 kitaransoiton professorina kanadalaisessa Dalhousieyliopistossa. Hän uskoo kaikkeen eikä toisaalta mihinkään. . Neljä kitaraa on vaarallinen ympäristö, joten sovitukset on tietysti tehtävä tarkkaan, jotta emme hypi toistemme tonteille. Duo-konserteissa Andy McKeen kanssa pyrimme toisiamme täy28 www.riffi.fi 7/2012 27-29 Don Ross.indd 28 27.11.2012 10.20. Ihailen Steve Reichin ja Keith Jarretin kaltaisia muusikoita, ja on oikeastaan sattumaa, että hoidan hommani kitaralla
dentävään suoritukseen, jotta emme molemmat toistaisi samaa asiaa. Jätin puuvalinnat Marcille, ohjeena vain että kitaran pitäisi soida kanuunan lailla, koska sitä soittotyylini vaatii. Yhtenä erikoisuutena Don Rossin Beneteau-kitaroissa on ylimääräinen tukirakenne voimakkaan soittotyylin vuoksi. . Toisaalta olen silloin tällöin käyttänyt viritystä C-G-Eb-FBb-D (Cm11), jossa on siis C-mollikolmisointu pohjalla. Itse en tiedä mitään varsinaisesta kitaranrakennuksesta tai puulajeista, mikä johtuu osittain siitä etten haluakaan tietää. Mutta osaan kertoa mitä kitaralta haen ja haluan, ja sen pohjalta Marc onnistui hienosti, Don kokee. u Don Ross netissä: . Oktaavibassokulut ovat iso osa tyyliäni . Onko tuo oktaavisormitusten helppous myös yksi viritysten valintaa ohjaava seikka? . On totta, että käytän paljon virityksiä, joissa bassokielten suhde asteikkosävelinä on 1-5-1 eli esimerkiksi C-G-C tai D-AD. Larriveé itse teki opintomatkoja Espanjaan, ja alkoi sen jälkeen soveltaa ideoita eteläeurooppalaisesta kitaranrakennustekniikasta teräskielisiin akustisiin. Miten on, pystyykö soittaja mielestäsi osallistumaan tähän prosessiin vai pitäisikö se jättää kokonaan soitinrakentajalle? . Sen vuoksi Marc laittaa kitaroihini hieman ylimääräistä rimoitusta paikkaan, johon kädelläni kaikkein eniten lyön eli kannen vasemman yläkulman kohdalle. Tällä tiellä olen edelleen, enkä enää osaa soittakaan ilman näitä. Kuinka kauan akryylikyntesi kestävät soittamista? . Soitan niitä usein vuoroliikkellä, jolloin vahva iskunosa osuu peukalolle ja heikko etusormelle (joskus vuoroliike tulee pelkällä peukaloplektralla). Myöhemmin tapaaminen rakentajan kanssa johti ensimmäiseen tilaukseen. Instrumenttien suunnittelun Don on suosiolla luovuttanut rakentajalle, ja on itse tehnyt lähinnä joitain ehdotuksia muutamista yksityiskohdista. Vaimoni Brooke Millerin kanssa taas maalaan hänen laulujensa taustalla ja näin ollen soitan paljon minimalistisemmin. Usko tai älä, se oli vuoden 1951 Harmony Sovereign, joka oli kammottavan hankala soittaa! Mutta rakastin sen isoa koppaa ja periksiantamattomuutta, ja tuo kitara kehitti vasemmasta kädestäni todella vahvan. . www.gobyfish.com www.riffi.fi 7/2012 27-29 Don Ross.indd 29 29 27.11.2012 10.20. Niiden ansiosta jokaisen sormen kosketus kieliin on samanlainen. Kiinnostus heräsi aikoinaan fiilispohjalta ja soitinliikkeen ikkunassa nähdystä soittimesta. Kynsisalongissa tehdyt kynnet ovat sitten paljon kestävämmät, ja niillä voin soitella huoletta muutaman viikon. Soittajan anti soitinrakennukselle? Don Ross on käyttänyt 1990-luvulta lähtien kanadalaisen Marc Beneteaun rakentamia custom-kitaroita. Metalliplektroissa puolestaan kilkatus kävi hermoille, erityisesti äänitystilanteessa. Myös sen avulla voin soittaa kahdella matalimmalla kielellä helposti voimasointuja, mutta ylemmillä kielillä saan molli- ja duuriäänenkuljetuksia. Muovisen peukaloplektran lisäksi Don käyttää voimakkaassa sormisoittotyylissään akryylikynsiä. . Nuorena hän soitti bassoa kitaran ohella, jolloin Tower of Powerin ja Princen kappaleet tulivat tutuiksi. Ja silloinkin näitä täytyy viilailla jatkuvasti. Olen käyttänyt näitä jo 25 vuotta. Onnistuin tekemään muutamaan ensimmäiseen malliin halkeamia soittotyylilläni. Don soittaakin paljon funkahtavia bassolinjoja peukaloplektralla ja usein virityksillä, joissa matalia oktaaveja pystyy sormittamaan yhdeltä otelautanauhalta. Marc edustaa tyyliltään kanadalaista kitaranrakennuskoulukuntaa, mikä on pitkälti Larriveén inspiroimaa. Tällä tavalla saan rennomman soinnin, kuin jos kaikki iskut tulisivat samaan suuntaan. . esimerkiksi kappaleessa ?Michael, Michael, Michael.. Halusin siis isokoppaisen kitaran, joka toistaisi paljon alataajuuksia; samoin halusin pitkän kaulan ja paljon kieltenjännitystä, jotta kitara soisi vireessä myös matalissa virityksissä. Ensimmäistä albumiani valmistellessa satuin kävelemään kynsisalongin ohi ja päätin kokeilla tätä vaihtoehtoa. Nämä itse tekemäni ?halvat versiot. Pääosin kitarat ovat pientä jumbo-kokoa ja skaalanpituudeltaan pitkähköjä. ? Yhteistyömme alkaessa ehdotin, että hän tekisi minulle soittimen, joka muistuttaisi tuntumaltaan sitä kitaraa, jolla aikoinaan aloittelin. Vuosien varrella Beneteau on tehnyt Rossille lähes kymmenen kitaraa, joissa on mukana myös fan fret -baritonimalleja. Vuosien varrella Marc on todellakin oppinut tekemään minulle kestävän instrumentin!, Don nauraa. . Kun takana on 25 vuotta soolokonsertteja, myös muiden kanssa soittaminen on mukavaa, Don kertoo. Funkia oktaaveissa Don kertoo funk-basismin olleen iso innoittaja hänen soittotyylilleen. kestävät ehkä viikon verran, sanoisin muutaman keikan. Aluksi soitin paljailla sormenpäillä, mutta hiljainen soittovolyymi oli turhauttavaa, koska suosikkimusiikkini oli rockaavaa ja funkahtavaa. Sitten kokeilin muovisia sormiplektroja, jotka taas rajoittivat soitto nopeutta merkittävästi
Elliptinen ohjain taas muovaa diskanttielementin keilaa sivusuunnassa leveämmäksi ja pystysuunnassa kapeammaksi, minkä pitäisi tuotaa laajempi yhtenäin kuuntelualue ja vähemmän kiusallisia heijastuksia työpisteen tai mikserin pinnoista. Lisäbonuksina valmistaja mainitsee täsmällisen ja tarkan bassotoiston (suljettu kotelo) sekä vankan ja luotettavan sähköisen toteutuksen. Lisätiedot: Sennheiser Suomi . Mallissa on ylellinen nahkapintainen sanka ja samettiset korvatyynyt. www.studiotec.fi 30 www.riffi.fi 7/2012 30-31 Tuoteuutiset 712.indd 30 27.11.2012 10.22. siinä kolme keskeistä argumenttia lähikuunteluun tarkoitetun uuden Neumann KH310aktiivimonitorin alkuideasta. TUOTEUUTISET Universal Audiolta lisää työkaluja masterointiin Neumann KH310 Keskirekisterin tasaisuus, laaja horisontaalinen säteilykulma ja kapea pysty suun tai nen säteilykulma . www.noretron.fi K Juhlavuoden kunniaksi AKG on valmistanut rajoitetun uusiopainoksen K702-huippukuulokkeista. www.msonic.fi Bogner pakkasi soundit pedaaleihin Bogner on koteloinut Überschall- ja Ecstasy-vahvistimista tutut soinnit kolmeen eri pedaaliin. Vuonna 1969 markkinoille tuodun alkuperäismallin tarkka toisinto on varustettu CK1herttakapselilla. JB Ny Ko te 15 ch zo Lisätiedot: Studiotec . Plug-inin on määrä antaa ruuhkautuneelle tai stereokuvaltaan kapeaksi jääneelle miksaukselle sekä syvyyttä että leveyttä; ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Lisätiedot: MSonic . Patentoitu, kaksi kerroksinen Varimotion-kalvo elementti ja mullistava litteällä langalla käämitty kela huolehtivat äänen laadusta. Maineikas C451-kondensaattorimikrofoni on sekin ansainnut paikkansa Wienin tehtaalla käsityönä valmistettavien erikoismallien joukossa. Näillä avuin vaikutus yltää valmistajan sanoin ?sametinpehmeästä kosketuksesta rautanyrkkiin?. Precision K-Stereo on ambienssin tehostaja, jonka suunnitteluun on osallistunut myös Bob Katz. Erityisen brutaaliksi kuvaillun Überschallin ominta aluetta on suoraan naama vasten iskevä aggressiivinen hi-gain-särö, vaikka pedaalin todetaan myös pelaavan mukavasti miedommassakin menossa. Ecstasy-vahvistimen punainen ja sininen kanava ovat saaneet kumpikin oman pedaalinsa, jotka nekin ovat parhaimmillaan reilumman särön ilmaisussa, vaikka klassisia rock-soundejakin luvataan. Lisätiedot: Musamaailma . www.fender.com Masterointiin tarkoitettujen UAD-plugien valikoimaa täydentää nyt Shadow Hills -kompressori. Nämä lähdöt korvaavat neljä vakiomallin analogista lähtöä. Lisätiedot: Noretron Audio . Esikuvan tapaan mallinnoksessa on dynamiikan tasaukseen kaksi peräkkäistä lohkoa, joista ensimmäinen jäljittelee optokompressoria ja jälkimmäinen VCA-kytkentää. www.musamaailma.fi AKG juhlistaa 65-vuotista toimintaansa AES valmiiksi asennettuna Allen & Heath iLive-järjestelmän lavarasiat (iDR-16. www.sennheisernordic.fi Soita suoraan iPadiin! Squier tekee tablettimusisoinnista vieläkin yksinkertaisempaa: uudessa Strat Guitar -mallissa on USB-liitäntä, joka sopii suoraan iPhoneen ja iPadiin sekä Mac- ja Windowstietokoneisiin. Lisätiedot: Fender . iDR-64) voi tilata nyt suoraan AES-normin digitaalilähdöillä varustettuina. Ensimmäistä tavoitellaan kolmitierakenteella, jossa koko keskialueesta vastaa yksi elementti eikä kiusallista jakopistettä osu tälle kriittiselle kaistalle
Saumaton yhteensopivuus takaa ison valopöydän tunnun! A12 Tunable Light:n vahvuudet onPC Fader Wingin vahvuudet . Tascam toi juuri markkinoille kaksi uutta välinettä: iM2X on suoraan iPod Touchiin, iPhoneen tai iPadiin liitettävä X/Y-stereomikrofoni, iXJ2 taas etuvahvistin mikrofoni/linjasignaaleille. Kummankin laitteen kumppaniksi Tascam suosittelee omaa, ilmaista PCM Recorder -aplikaatiotaan, joka tarjoaa perusekvalisoinnit 16-bittiselle ja 44,1 kHz:n taajuudella kirjoitetulle WAV-koodille sekä tiedostojen siirron suoraan SoundCloudiin. Lisätiedot: Hedcom . 4 DMX porttia . Kattava 4-48 asteen zoom ja himmennys samalla portaattomuudella kuin A12 RGBW. MA onPC Fader Wing täydentää MA Lighting liikuteltavien ratkaisujen tuoteperhettä entisestään. MA onPC softan varmuus aan Tule tutustum ! ely tai pyydä esitt kellokukantie 4, 01300 vantaa | puh. www.roland.fi Tallenna iPhonella Applen iOS-laitteisiin sopivat lisätarvikkeet lienevät tällä hetkellä nopeimmin kasvava tuoteryhmä. Laadukas ja portaaton himmennys 0-100% . LEDien jäähdytys . helppo kuljetettavuus . Hiljainen ääni . Yhdessä maksuttoman grandMA onPC -ohjelmiston kanssa, saat käyttöösi 15 liukua, 2048 parametriä ja neljä DMX-porttia. Uskomaton valoteho ja zoom-alue 4-48° . A12 Tunable White on varustettu 61 kpl 15W multi-chip LEDeillä, joista jokainen sisältää kaksi kylmää ja kaksi lämmintä chippiä. Laajennusta tarvitsevat voivat liittää R88:n USB-porttiin massamuistiksi myös ulkoisen kiintolevyn. Kaikki kahdeksan analogituloa ovat balansoituja ja niihin saa kytkettyä phantom-virran yksitellen. Balansoituja analogi l ähtöjä on kahdeksan ja lisäksi stereomiksauksen saa ulos erilisen miniplugin kautta. 2048 parametriä . näytetaajuus 96 kHz) kerrallaan SDHC-kortille. TUOTEUUTISET Kasiraituri kenttätallennukseen Roland R88 tallentaa enimmillään kahdeksan raitaa (max. Suurin korttikoko on 32 gigaa ja sellaiselle mahtuu 100 tuntia yhtämittaista yhden raidan ääntä 16-bittisenä ja 44,1 kHz:n näytetaajuudella. takaa paljon valoa pitkänkin päällä olon jälkeen . www.hedcom.fi Kevyet ja liikuteltavat valaisun ratkaisut JB Lighting A12 Tunable White MA onPC Fader Wing Nyt JB:n hiljainen uutuus myös ratkaisuihin, joissa tarvitaan paljon valkoista valoa. Konventionaalisiin heittimiin verrattuna A12 Tunable White:ssa on suurempi valoteho, se on kevyempi ja helppo käsitellä. Äänittäjän omaa kuuntelua varten on täysikokoinen kuulokejakki. Digitaalista koodia saa sisään ja ulos AES/EBU-väylää myöten, ja laitteessa on SMPTE-aikakoodin tulo- ja lähtö liitännät tahdistusta varten. Oma sisäinen mikseri ei tarjoa varsinaisia efektejä, mutta kanavista löytyy tulosignaalin limitteri ja kolmialueinen eq. Erillisen stereoraidan avulla tallenteen saa paketoitua vaikka saman tien, jos jatkotyöstölle ei ole tarvetta. Lisätiedot: Roland Suomi . MA onPC Fader Wing toimii liukupöytänä sellaisenaan onPC ohjelman kanssa tai voit halutessasi laajentaa sen MA onPC Command Wingiin. Värilämpötilaa voi vaihdella 2800-7500 K välillä. | www.starlike.? 30-31 Tuoteuutiset 712.indd 31 Tuominen Pikku-Markku inen tuki kn te Valomyynti ja 0 3812 83 0 01 h. pu en@starlike.? in om tu pikku-markku. 27.11.2012 10.22. 010 830 3800 | info@starlike.
Sellaiselle saattaa hyvinkin olla käyttöä, olipa kyseessä kriittisen raidan pikkutarkka soundin säätö, tai jokin sarjatyönä tuplattava osuus johon haetaan joka raidalle pikkuisen eri sävyä. Hinta: 339 E Lisätiedot: MSonic . Tätä voi tehostaa bassoleikkurilla. Jos taas ääni tukevoituu impedanssia nostettaessa liikaa, voi alinta rekisteriä kaventaa samaisella bassoleikkurilla yleissävyn säilyessä silti tummana ja täyteläisenä. Sopivilla asetuksilla soinnin saa myös särkymään tavalla, joka tuo mieleen vuosikymmenten takaiset radio-ohjelmat vanhahtavine tunnelmineen. Kytkimen takaa löytyvä lisävahvistus auttaa tasosovituksessa ja nostaa epäherkän nauhamikrofoninkin reilusti framille. ??? Cloudlifter Z ei välitä phantom-virtaa eteenpäin, joten sen käyttö rajoittuu dynaamisiin mikrofoneihin. Pienemmät arvot on tarkoitettu sitten lähinnä museoikäisille mikrofoneille. Vaikkei sellaisia hyllystä löytyisikään, antaa jäljelle jäävä säätövara rutkasti tilaa kokeiluille. soundivariaatioita impedanssi muunnoksilla C loudlifter Z on dynaamisille mikrofoneille (nauhamikrofonit mukaanlukien) suunniteltu, phantom-virralla toimiva etuvahvistin, jonka juju on kolmessa toiminnossa: bassoleikkurissa, lisävahvistuksessa (12 dB/25 dB) ja mikrofoniliitännän säädettävässä impedanssissa (150 ???15 k?). ??? Keskeisin on impedanssin portaaton säätö, joka vaikuttaa suoraan mikrofonin käyttäytymiseen: mitä pienempi on lukema sen ohkaisempi ja etäisempi on soundi. Käyttöoppaan mukaan useimmat nykymikrofonit vaativat vähintään 1,5 kilo-ohmin impedanssin antaakseen täyden signaalitason ja dynamiikka-alueen. Melko neutraali asema tuntuu löytyvän noin kolmen kilo-ohmin tuntumasta. www.msonic.fi 32-33 Rivakat712.indd 32 27.11.2012 13.20. kuten MD411, saavat todella uutta ilmettä, kumpikin omasta perusluonteestaan silti kiinni pitäen. Paul's sound Oulu Oulun soitin ja tarvikevälitys Pori Pihlajamaan musiikki Porvoo Hombre's music Raahe BRR musiikki Rauma Pihlajamaan musiikki Riihimäki Musiikki-S Rovaniemi Musiikkimestarit Salo Kitarataivas ja Pianokartano Savonlinna Savonlinnan soitinkulma Seinäjoki / Hyllykallio Markun musiikki Sipoo Sound trade Tammisaari Jerry's music Tampere Tampereen musiikki Tornio Tornion musiikki Turku F-Musiikki Länsikeskus ja Soitin Laine Vaasa Unisound Vantaa F-Musiikki Vantaanportti RIVAKAT Cloudlifter Z . Äänen ylivoimaa... Espoo F-Musiikki Espoo Helsinki F-Musiikki Kaisaniemi Hyvinkää Musiikki-S Hämeenlinna TV-Sävel Joensuu Ykkösmusiikki Jyväskylä Musikantti Kajaani Musiikki Lukinmaa Kankaanpää Musatalo Kemi Kemin musiikki Kerava Intro music Kitee Kiteen musiikki Kokkola Kokkolan laitevälitys Kotka Soitinmesta R & B Kouvola Kouvolan musiikki Kuopio Flanger Lahti Keskusmusiikki Lappeenranta Lappeenrannan musiikki Loviisa Macu's music Mikkeli Savon musiikki Muurame Piano Jylhä Nummela St. Säädintä pienempään käännettäessä ääni ohenee ja muuttuu sävyltään etäisemmäksi. Se ei ole suuri puute, sillä sopivasti impedanssi säädintä ja bassoleikkuria käytellen SM57:n tapainen perusmikki tai tyyrimmän kategorian ?hifi-malli
Itse en kuitenkaan käyttäisi sitä välttämättä digiefek tien pehmennykseen, siihen riittävät kokemukseni mukaan niiden omat säädöt. Fender ®, Squier ®, Bassman®, Mustang® and the distinctive headstock designs commonly found on these guitars are trademarks of Fender Musical Instruments Corporation. Yksikelaisilla muutos oli voimallisempaa ja tulos palkitsevampi. 26 dB) kitaravahvistimen edessä. ??? Tämän purkin viive-tehosteen tarkoitus on loiventaa liian teräviä ja kirkkaita sointeja, eikä tuottaa erillisiä, selkeästi piirtyviä toistoja. Sen sijaan tietokoneen äänikortin tai ihan normivahvistimenkin edessä Analogizerilla on sanansa sanottavana. Vaikutus riippuu kuitenkin myös soittimesta: SG:n humbuckereilla sointi oli jo valmiiksi niin tanakka ja tylppä ettei pedaali tuonut siihen enää mitään uutta. All rights reserved. www.riffi.fi 7/2012 33 2012 Fender Bassman Ad MikeyWay SWE RIFFI 60 x252mm.indd 12/11/2012 1 12:23 32-33 Rivakat712.indd 33 27.11.2012 13.20. Pisimmilleen avattuna voi kuulla erillisen, yhden läjäyksen slap back -kaiun, mutta silloin mennään kyllä jo tämän pedaalin ydinalueen ulkopuolelle. Maukkaimmillaan Analogizer oli yllättäen täyskoppaisen jazz-kitaran kanssa ? sen kuivakka alarekisteri sai enemmän lihaa luidensa ympärille ja melko hyökkäävä preesens-alue asettui levollisemmin sijoilleen. Analogizer ikäänkuin paketoi soundin sellaiseksi, että yksinäinen simppeli kitaraosuus laulajan taustalla soi täysipainoisesti. Hintaluokka alle 100 E Lisätiedot: Uraltone . Parhaimmillaan tämä mauste on ripauksittain annosteltuna. ??? Analogizer on mainio pikku pedaali. Tarkoitukseen on kaksi toimintoa, särö ja viive, ja molemmissa osioissa kytkentä on täysin analoginen. ??? Särö on vanhahtavaa overdrive-tyyliä ja sen voimallisuutta on helppo hallita. Viiveen pituutta voi säätää (3,5?65 ms), samoin sen määrää suhteessa kuivaan signaaliin (0?100 %). Lyhimmillään viive taittaa diskantin terää ja paksuntaa sointia, pidemmillä asetuksilla viivästetyn ja kuivan signaalin summassa kuuluu sekoitussuhteista riippuen myös lievempää tai voimak- kaampaa kampasuodatusta. www.uraltone.com PHOTO: NEIL KRUG MIKEY WAY OF MY CHEMICAL ROMANCE IS A PRO SERIES ARTIST THE NEW SUPER BASSMAN HEAD AND BASSMAN 810 NEO CABINET FENDER.COM/BASSMANPRO Follow us at: Facebook.com/fenderscandinavia ©2012 FMIC. Kevyesti rosahtava komppi tai yksittäiseen kieleen voimallisemmin lyötäessä ilmenevä hetkellinen muro irtoavat luonnikkaasti. lämpöä digitaaliin! A nalogizerin on määrä pyöristää sointia ja luoda lämpöä sinne missä digitaaliefek tien kirkas klangi tai kitaran soitto suoraan tallentimelle kuulostaa itsessään liian kliiniseltä ja kolealta. Gainia enemmän avatessa mukavan pehmeä, mutta sävelet selkeinä säilyttävä särö nousee sitten soinnin vallitsevaksi piirteeksi. Pitkänvenyvä soolositko ei Analogizerin toimenkuvaan kuitenkaan kuulu. Pedaalia voi hyödyntää myös lähes puhtaana lisävahvistuksena (max. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TOMMI POSA RIVAKAT Electro-Harmonix Analogizer
On messinkulhon kopautuksen klangia, rautapadan kalahduksia, lasin kilahduksia, bambumaista onttoa sointia? Erilaisia tehosteääniä teatterin tai rainakerronnan höysteeksi saa myös tuotettua monipuolisesti kaappikellon heläyksestä etäältä kumahtaviin kirkonkelloihin asti. Rumpusettiä markkeeraavissa ohjelmissa bassari, virveli ja muutama tomi ovat luonteva kokoonpano, tehosteäänissä tilanne ratkaisee nelikon koostumuksen. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Nord Drum . Perustan kaikelle antaa Tone, jolle voi valita aaltomuodoksi analogista jäljittelevän sini-, saha-, tai kanttiaallon, tai sitten jonkun rumpumaisia piirteitä jo valmiiksi sisältävän tahi perkussiivisesti varautuneen aaltomuodon. Malliksi Clavia on ohjelmoinut 80 muistipaikkaa ja parikymmentä on jätetty käyttäjän omille sommitelmille. Vaikka soinnit voi virittää, asettaa neljä kerrallaan esiin saatavaa säveltä rajat varsinaisten melodioiden tai melodisten sekvenssien soittamiselle. Toinen rajoite laitteen käytölle on kanavakohtaisten äänilähtöjen puuttuminen: kaikki soundit otetaan purkista yhteisen monolähdön kautta, eikä kuulokkeillekaan ole liitäntää. jytkyt soundit sähköisesti Virtuaalisesti analoginen rumpusyntikka saattaa kuulostaa ajatuksena oudolta, mutta kun laitteeseen saa hetken tutustua, alkaa hoksata loistavia käyttötilanteita ihan itsestään. J NordDrumin liitännät on pelkis tetty minimiin: peruskäyttö sujuu, mutta hiukan jää nälkä? os soinnilliset mielikuvat loikkaavat jonnekin karmaisevan ?80-luvun Simmons-lättyjen vieterisoundeihin niin kyllä niitäkin Nord Drumilla saa aikaan. Soinnin pituus, äänen kirkkauden muutos ajan suhteen sekä vire neljäsosasävelaskeleen pykälissä ovat kaikki 34 www.riffi.fi 7/2012 34-35 Nord Drum.indd 34 27.11.2012 10.23. Pakettiin kuuluu kotelon pohjaan ruuvattava muovinen laatta-adapteri, jolla hermo keskuksen saa kiinnitettyä rumputelineistöön. Kolme kolmasosaa Yksittäinen sointi rakennetaan kolmesta palikasta. Vaikka gongin tapaisia hitaita kumuja syntyy helposti, niin symbaaliosasto hi-hatista yksittäisiin pelteihin täytyy kaivaa jostain muusta laitteesta. Moduulissa on liitännät neljälle eri ohjaimelle kerrallaan ja sitä myöten myös jokaisessa muistipaikassa on rinnakkain neljä eri soundia, joita kutsutaan kanaviksi. Ilmoille saa nimittäin erittäin soitettavia ja musisointiin sopivia soundeja: elämää jytkympiä basareita, hyvin autenttisia akustisia tomeja ja sähköisiä virveli- sekä settisoundeja. Stereofonisuus on tässä yhteydessä melko toissijainen asia, mutta olisi kyllä ollut mukavaa, jos erilliset soundit saisi ohjattua ulkoiselle mikserille yksitellen muokattaviksi, tai vaikka omiin osoitteisiinsa monikanavaisessa kaiutinjärjestelmässä eri tahoille hajautettua tehostemellakkaa varten. Kotelointi, hallintanamikat ja liitännät vaikuttavat vankoilta, lukuunottamatta ulkoista virtalähdettä, joka niru-naru-johtoineen lienee pelin haavoittuvin kohta. Ne eivät kuitenkaan ole laitteen pihvi, onneksi. Tarjolla on myös tukuittain hankalasti kuvailtavia lyömäsoittimia joita selatessa ei osaa sanoa mistä äänet voisivat olla peräisin
Suotimen asetuksen saa myös elämään ajan funktiona, jolloin tämä osuus kokonaisuudessa voi edustaa yhtä hyvin pitkään soivan rumpukalvon resonanssia kuin olla elokuvamaista epämääräistä suhinaa, ujellusta tai pyörteistä tuulta muistuttavaa ääntä. Kaikki kolme palikkaa sulautetaan toisiinsa yksinkertaisessa mikserilohkossa ja selkeys on muutenkin leimallista laitteelle ? valmiin soundin muokkaus sekä kokonaan uuden rakentaminen ovat yksinkertaista puuhaa, josta pääsee jyvälle manuaa liin turvautumatta. 0207 983540 . Näin se liittoutuu myös sekvensserin pariksi tai jonkin muun midi-rummuston tai soittimen aisapariksi. Innostava laite Nord Drum on pieni mutta näppärä rumpusyntetisaattori. siitä irtoaa sekä soittosoundeja että tehosteita, eikä laitteen hintakaan ole omiaan hidastamaan ostopäätöksen soru vaamista. Clavia Nord Drum Rumpusyntetisaattori ? ? ? ? ? ? ? liitännät neljälle ohjaimelle neljä äänikanavaa vapaasti ohjelmoitavissa midi in ja out linjatason monolähtö äänelle toimii erillisellä verkkolaitteella hintaluokka noin 350 e Lisätiedot: Into-Luthman Puh. Koko rummuston korvaajaksi se ei sovellu, mutta se toimii mainiosti akustisen setin täydennyksenä silloin, kun tarvitaan synteettistä ääntä joko efektinomaisiin tarkoituksiin tai vaikkapa normibassarin jykevöittämiseen. Soundien melko pelkistetty muokkaus, omien sisäisten efektien puuttuminen ja ohjainten ja erillisten lähtöjen lukumäärä rajoittavat sovellustapoja, mutta toisaalta itse käyttö on saatu samalla äärimmäisen yksinkertaiseksi. Äänenlaadultaan Nord Drum on ensiluokkainen ja erittäin ilmeikäs . säädettävissä. Esimerkiksi erilaisille triggeripadeille kovista kumilätkistä joustavilla verkoilla kalvotettuihin malleihin asti löytyy suoraan omat valintansa ja herkkyyden asetuksensa, joilla ohjaus käskyt saa sovitettua näppärästi laitteen toimintaan. NordDrum ymmärtää midikomentoja ja sillä voi myös tuottaa niitä. Sen verran vihkosta kannattaa kuitenkin selata, että sen sivuilta ehtii poimia mieleensä listaukset valmisohjel mien sisällöstä ja ne parit vinkit joilla laite nidotaan osaksi omaa laitekattausta. www.intoluthman.fi Rumpali: tsekkaa loistavat oppaat! www.riffi.fi Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ? Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ? Puhelimella: (09) 3475 6380 ? Netistä: www.riffi.fi ? tilauslomake www.riffi.fi 7/2012 34-35 Nord Drum.indd 35 35 27.11.2012 10.23. Samoin erikoinen Punch-parametri, jolla äänen syttymiseen saadaan lisää ytimekkyyttä. Toinen rakennuspalikka on äänen alukkeeseen särmää tuova Click, joita on tarjolla hyvin pisteliäästä soinnista verraten tylppään, ja kohinan kaltaisesta sihahduksesta tai suhahduksesta tietyllä vireellä soivaksi hahmottuvaan kiinteämpään äänekseen saakka. Kolmas reseptiin kuuluva ainesosa on nimeltään Noise, eikä tässäkään kohden tarjota vain yhtä perusryytiä soppaan vaan kyseessä on monipuolisesti muokattava äänes, jossa kohinan tyyppiä voi vaihtaa ja kestoa säätää
680 e Yksittäinen pedaali 280 e Lisätiedot: Scandinavian Musical Instruments Puh. Polkimet onkin helppo yhdistää mu- kana toimitettavalla Z-Link -väliakselilla tuplapedaaliksi aina silloin, kun rumpukorokkeelle ei millään kahta erillistä bassaria mahdu. Pearlin väliakseli nivelöinteineen on kehunsa ansainnut, sillä orjapolkimen painamisen ja nuijan liikkeen välillä ei ole löysäilyn makua eikä poljin ala hirttää jyrkemmässäkään akselikulmassa. tuottaa tasaisen voimansiirron koko pedaalipolkaisun mitalta. Myös päinvastainen toimi ? nuijan irrottaminen ja siirtäminen ykköspedaalin nuijan viereen . Demon Chain yhdistää edeltäjänsä kehutut patentit vanhaan kunnon ketjuvetoon. P ikametallia paahtavat tuplabassarin tukuttajat ottivat kolme vuotta sitten julkaistun suoravetoisen Demonin välittömästi omakseen, mutta normisoittoon Pearlin pelinavaus ei tuntunut yhtä toimivalta. Jos patentoidun huopanuijan soundi on soittajan makuun liian ?lämmin?, lisävarusteena löytyy samalla ydinrakenteella varustettua puunuijaakin. Tupla puoliksi Haluttaessa poljinosaa saa pidennettyä normimitoistaan, tosin toimenpiteen vuoksi joutuu uhraamaan pari kantaosaan nivoutuvaa liitäntäruuvia mikä vie hieman vankkuutta rakenteelta. Päkiän pitoa säännöstelevät metallinastat ovat irrotettavissa, ja niitä vekslailemalla saa tossunpohjaan oikean määrän pitoa. Seitsemänsivuinen käyttöohje täynnä pienellä präntättyä tekstiä ja kymmeniä kuvakaavioita ei ole ollenkaan liioittelua. Pedaalipaketin hintaan sisältyy komea kovitettu kantolaukku. u Eliminator Demon Chain Kehittynyt ketjupedaali Bassorummun tuplapedaali väliakselilla n. polkee kuin riivattu! Pearlin uuden sukupolven suoraveto pedaali Demon Drive on saanut pikkuveljen. Se tarjoaa suoravetoisen edeltäjänsä kiitellyt ominaisuudet yhdistettynä kaksoisketjun kestävyyteen ja käyttövarmuuteen. Intensiivisessä jalkatyössä Demon Chainin liukas laakerointi ja ketterä koneisto auttavat, sillä polkeminen sujuu totuttua nopeammin ja kevyemmin, mikä säästää pohkeita loppukeikalle. Demon Chainin valteilla on kuitenkin kääntöpuolensa, kuten valinnan vaikeus: äkkinäisellä voi mennä sormi suuhun kaikkien säätömahdollisuuksien kanssa. Pidennysvaraa akselissa on perusmitasta parikymmentä senttiä, joten orjapolkimen voi joissain tapauksissa ulottaa haitsu pedaalin vasemmallekin puolelle. Nopeammin, kevyemmin, voimakkaammin Demon Driveen verrattuna Demon Chain on laajempaa soittajakuntaa puhutteleva bassaripoljin moneen tarpeeseen ja tyyliin. Eikä ihme, onhan monella jämäkän perusbiitin takojalla tapana upottaa nuija kalvoon ja kunnolla. Suoraveto taas perustuu päinvastaiseen pyrkimykseen palauttaa nuija kalvolta mahdollisimman vikkelästi. Pearl kuunteli asiakkaitaan, ja on julkaissut nyt ketjuvetoisen Demon Chainin, jonka ominaisuudet ja osat on lainattu edeltäjästä, sen skeittilautoihin suunnitelluista kitkattomista Ninjalaakereista alkaen. Ketjupedaaliin kehitelty akselinnokka eli ?cam. Kuminastojakin on saatavilla. Demon Chainin kustannustehokas tuplapedaaliversio on purettavissa kahdeksi sinkkupedaaliksi. Nasakka bassarin potku lähtee kevyemmällä käskytyksellä, sillä ketju välittää poljennan voiman jo lähtötilanteessa paremmin kuin suoraveto, ja tarvittaessa nuijavarren pidikkeen saa tyrkättyä vielä vähän etäämmäs kalvosta, mikä tarjoaa entistäkin enemmän raakaa potkua. Palautusjousen jännitys ei pääse löystymään, jos muistaa napsauttaa kiristysruuvin päälle näppärän pikalukon. onnistuu kätevästi. (09) 587 0456 Tietoa verkosta: www.smi-music.com 36 www.riffi.fi 7/2012 36 Pearl.indd 36 27.11.2012 10.25. TEKSTI: TOMMI SAARELA PEARL Eliminator Demon Chain
www.musiikkilaitetukku.fi www.riffi.fi 7/2012 37 Bassdrive.indd 37 37 27.11.2012 10.26. kyllä Ne Soundit nimittäin ovat sormissa? Kyllä kehuille silti perusteita on: pedaali tuo soundiin eloa, lämpöä ja mukavaa ruttua. Sointimaailma on laaja, pienestä huomaamattomasta reunasäröstä kunnon rähinään. Rankempi särö saadaan BassDrivesta itsestään Gain-namiskalla, joten särön lisäys ei onnistu vain yhtä nappia vääntämällä ilman, että kokonaisvolume nousee jonkin verran. enemmän sävyjä bassosoundiin Kitaristien keskuudessa arvostettu Carl Martin ei ole bassopuolella noussut juurikaan esiin, ja basisteille suunnattu efektitarjontakin on rajoittunut yhteen choruspedaaliin. Nyt aukkoa paikataan BassDrive-etuasteella. B assDrive on yhdellä 12AX7-putkella toteutettu etuaste/overdrive, joka on suunniteltu myös kevyitä diginuppeja silmällä pitäen. 0400 655 959 . Valmistaja tosin sortuu ylisanoihin hehkuttamalla kuinka BassDrive tarjoaa vintaget John Paul Jonesin ja John Entwistlen soundit . Näin ollen oli helpompi käyttää pelkkää vahvistimen omaa puhdasta soundia, tuoda siihen hieman lisää sustainia ja putken pyöreyttä Bass Drivella, ja annostella rajumpi särö sitten eri purkista. Carl Martin ei häpeile ottaa tilaansa pedaalilaudassa, kookas metallikotelo on näyttävä ja vaikuttaa erittäin kestävältä. Kannattaa huomioida, että BassDrive kytketään eurokaapelilla suoraan verkkovirtaan, joten sille kannattaa varata paikka myös jatkojohdossa. BassDrive on laadukas ?one trick pony?. Tuhdimpi särö tuntui ainoastaan aavistuksen pehmeämmältä kuin ilman BassDrivea. Tällainen käyttö saattaa vaikuttaa Carl Martinin ominaisuuksien tuhlaukselta, mutta minulle se sopi sillä hetkellä. Näiden nykyisin jo verraten yleisten vahvistimien huomiointi suunnittelussa ei olekaan hullumpi ajatus. Digipäätteen soundin lämpenemisen huomaa kyllä jo, kun signaalitiellä on edes yksi putki eikä vaikutus tuntunut päälleliimatulta ?efektiltä?. Carl Martin BassDrive TEKSTI: PIRKKA ISOTALO . Tästä ei koitunut sen kummempia ongelmia tai feedbackia. Ärhäkämpää säröä halutessani käytin yksinkertaisesti toista säröä BassDriven kanssa, jolloin sekä BassDrive että lisäsärö olivat yhtä aikaa päällä. Tämä onkin ensisijaisesti overdrive-pedaali, tehty tuottamaan luonteikasta ääntä, ei puhdasta ja hifiä soundia. Jos käytössä on laadukas pikkunuppi joka tuottaa selkeää, hyvää ja puhdasta soundia, saa BassDrivella sen rinnalle vaikka vintagemman soundivaihtoehdon, jos ei koe alleviivaavammalle särölle tarvetta. Lämmittää sekä soittajan että soundin Itse päädyin pitämään BassDrivea päällä lähes koko ajan, miedoilla asetuksilla. Sävynsäätimillä saa alataajuudetkin pysymään mukana tai vastaavasti niitä saa hillittyä ja eq on viritelty murotetulle bassosoundille oikein mainiosti. Miellyttävintä BassDrivessa on, että se on putkella toteutettu ja putken olemassaolon myös huomaa soundissa. Hyvä bassolle suunniteltu putki-od, joka ei jätä sen paremmin signaalia kuin soittajaakaan kylmäksi. u Carl Martin BassDrive 12AX7-putkella toimiva overdrive bassolle + värittää miellyttävästi soundia + pätevä eq + vankka rakenne + toimii verkkovirralla - säädettävä lisävahvistus omalla boost-kytkimellään lisäisi särömahdollisuuksia Hintaluokka alle 300 e Lisätiedot: Suomen Musiikkilaitetukku Puh
. sales@studiotec.. Akai Max49 Akai MPC Renaissance Suuupermagee kontrolleri Maailman paras rumpukone kontrollerina 388? Akai MPKMini Kunnon minikiippari 877? 88? Focusrite Scarlett 2i2 Focusrite iTrack Solo F Eniten myyvä äänikorttimme NI Komplete Audio 6 + Guitar Rig iPad-äänittäjälle Va 137? 229? AKG D12VR AKG WMS4500 ENG Maailman paras bassarimikki? Langaton digikameralle 166? A AKG K702 Anniversary Ty Referenssikuuloke tuhdimmalla bassolla 422? 999? Zoom G5 Numark Mixtrack Pro Zoomin paras efektilaite ikinä Joulu-DJ:n unelma 252? 494? Soundcraft Si Compact 16 Paras kompaktimikseri 194? D Le 2400? Tarjoukset voimassa 31.12.2012 saakka. Maahantuonti: Studiotec Oy . Kuusiniemi 2, 02710 Espoo . www.studio 38-39 Ilmoitus.indd 38 26.11.2012 13.56. puh. 0207 512 300
AKAi EIE/EIE Pro 155? 195? 88? 333? 577? RME Babyface Snow Akai LPK25 Vakavaan työstöön Erikoisversio lisäkaapelilla Jokaiseen läppärilaukkuun 494? 533? 38? AKG Tiesto K167 Zoom Q2HD Zoom MS50 Tykeimmät DJ-luurit Kameratallennin Selkeä multiefekti 94? ri NI Maschine Mk2 Isommalle konenikkarille Focusrite Forte 66? t 6 NI Maschine Mikro Mk2 Konenikkarille 222? 194? DBX 266XS DBX DB10/12 Legendaarinen kompressori 98? Lexicon MX300 Ammattitason DI-Box Aito Lexicon-kaiku 400? 144? 77? 94? 242? www.studiotec.? 38-39 Ilmoitus.indd 39 26.11.2012 13.56
Siellä toimii myös erityisesti akustisten kitaroiden vahvistimista tunnettu AER (Audio Electric Research), jonka tuotteiden käyttäjiin lukeutuvat sellaiset kitarasankarit kuin Tommy Emmanuel ja Al Di Meola. Vuonna 1992 perustettu AER on sittemmin laajentanut vahvasti myös erilaisten bassovahvistimien suuntaan. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN (COMPACT 60-3) JA PIRKKA ISOTALO (AMP TWO, BASSCUBE2) KUVAT: TOMMI POSA AER . Perille päästyä otteen saa koivuvanerikoteloon kiinnitetystä, mukavasta ja tukevasta kahvasta, ja piuhatkin saapuvat perille kantolaukun sivutaskussa. Näiden parametreihin ei voi vaikuttaa, mutta takalevyssä on efektisilmukka ulkoisia laitteita varten. Säätöpaneelissa on paitsi efektin valintakytkin ja sen voimakkuussäätö, myös Efx-pan -säädin sisäisen efektin ja ulkoisen pro- 40 www.riffi.fi 7/2012 40-43 Aer.indd 40 27.11.2012 11.52. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu PA-laitteita, sähkökitaravahvistimia, akustisia etuasteita ja mikrofoneja sekä instrumentteja. AER-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun Saksassa. Tämä näkyy luonnollisesti hintalappujen lukemissa, mutta testin perusteella myös vastinetta rahoille löytyy niin rakenteen, ominaisuuksien kuin soinninkin laadukkuuden ansiosta. Compact 60-3:n kanavien säädöt ovat verraten niukat. Kakkoskanavan balansoidussa tulossa taas on vakiona alemman keski alueen vaimennus (voice filter). Master-säätimen ohella yhteistä molemmille kanaville on efektilaite, jossa on neljä valmista vaihtoehtoa: lyhyt ja pitkä kaiku, delay ja chorus. Ykkös kanavalla sointipalettia laajentaa kuitenkin colour-kytkimellä aktivoitava esiekvalisointi, joka vaimentaa maltillisesti keskialuetta ja korostaa diskanttia (-3dB @700Hz / +10dB @8kHz). Kätevää. AER Mausteet ja liitännät Hiili- ja teräsmenneisyydestään tunnettu Ruhrin teollisuusalue Saksassa on muuttunut vuosien saatossa teknologia- ja kulttuuriympäristöksi. vahvistimia erityisesti akustisille soittimille A Saksalainen insinööritaito ja tavaroiden teollisen valmistuksen korkea laatu ovat melko lyömätön yhdistelmä. Sen puolesta liputtaa myös AER, jonka erikoisvahvistimissa heijastuu tinkimätön pyrkimys kohti absoluuttista hyvää. ER Compact 60-3 on tarkoitettu akustisten kielisoittimien sekä myös laulun vahvistamiseen ja aivan omiaan se on itseään kitaralla säestävälle laulajalle. Vahvistimen nimellisteho on 60 wattia neljän ohmin kuormalla, ja bassorefleksikoteloon sijoitettu kahdeksan tuuman kaksoiskartiokaiutin toistaa koko äänialueen. Kombo on mitoiltaan tuhdin kameralaukun luokkaa ja painoakin on vain kuusi ja puoli kiloa. Pakettiin kuuluu olkalaukun tapainen suojapussi, johon pakattuna Compact 60-3 kulkee mukana vaikka julkisessakin liikennevälineessä
Mastersäädön jälkeisen balansoimattoman linjalähdön kautta mukaan tulevat laitteen efektit ja puuha vaatii tietysti tuekseen DI-boksin. Compactissa on myös oma balansoitu DI-linjalähtönsä, jonka kautta jakeluun saa etuasteen ekvalisoidun signaalin kuivana. säädintä maltillisesti käytettäessä ne tuovat mukavaa avaruutta ja pehmeyttä akustiseen sointiin. Lieneekö tähän vaikutusta voice filterillä sekä kaksoiskartiokaiuttimella. Halutessaan Compact 60:n saa myös kiertämään, mutta kiertoherkkyys on luonnollisesti soitin- ja mikrofonikohtaista. Parhaaksi lääkkeeksi kiertoon havaitsin vahvistimen nostamisen lattialta korkeammalle alustalle sekä alataajuuksien ja keskialueen riittävän leikkaamisen. Kokeilun perusteella nämä toimivat todella hyvin niille tarkoitetuilla soittimilla, mutta molempia voi kyllä käyttää ristiinkin. Amp Two on varsinaisesti sähköbassolle suunniteltu ja sanalla sanoen hyvä vahvistin. Korostuksista huolimatta ylätaajuuksien luonne pysyi omissa soittimissani miellyttävänä, vaikkakin colour-suodin päällä koin tarpeelliseksi vaimentaa diskanttia hieman, kuten itseasiassa käyttöoppaassakin neuvotaan tekemään. Etuasteen suora DI-sointi miksauspöytään ajettuna ei sen sijaan vaatinut ekvalisointia vahvistimesta ja Compactin oma DI-lähtö vaikutti kaikkineen oikein laadukkaalta. Kakkoskanavan balansoitu soundi oli niin ikään miellyttävä sekä laulussa että DPA:n kondensaattorimikrofonin kautta soitetussa akustisessa kitarassa. sessorin samanaikaista käyttöä varten. Tässäkin tapauksessa hieman korostin treble-aluetta ja leikkasin alataajuutta. Tehoa ja volumea löytyy riittävästi ja soundi on alusta asti hyvä, erotteleva mutta tanakka. 12-tuumainen kaiutin sekä säädettävä ja tarvittaessa poiskytkettävä pilli soivat yhdessä tasapainoisesti eikä basson oma Compact 60-3 tarjoaa kaksi erillistä kanavaa ja kolme input-tyyppiä, sillä kakkoskanavan mic mode hyväksyy myös stereoplugin. 320 millisekuntiin asetettu viiveefekti vaikutti myös hyödylliseltä joissain rytmisissä soinneissa. Choruksen käyttöä en ole akustisessa yhteydessä itse harrastanut, mutta eipä vahvistimen tarjoama optio tässäkään suhteessa hassummalta vaikuttanut. Compact 60:n pohjassa on tukevat kumitassut sekä kierresyvennys, johon voi suoraan Terve ja tuhti sointi Kokeilin vahvistinta sekä yksin että akustisen bändin treeneissä. Ilokseni huomasin, että Compact 60-3 kajauttaa ilmoille yllättävänkin tymäkkää sointia ottaen huomioon sen pienen koon. Alakerran ja keskialueen sointi on tuhti, ja olinkin tyytyväinen ykköskanavan soundiin sekä akustisilla kitaroilla että dobrolla kokeiltuna. Tämän ohella Compact 60 toimii laadukkaana DI-etuasteena ja monitorina isommilla keikoilla. Hinnaltaan se ei ole markkinoiden halvin, mutta toisaalta rahalla saa vastineeksi kunnollista laatua. AERia bassolle Compact 60 tarjoaa moni puoliset liitännät. Vasemmalle panoroituna ykköskanava toistaa laitteen oman efektin ja kakkoskanava puolestaan ulkoisen, oikealle panoroituna päinvastoin, ja keskiasennossa käytössä ovat molemmat optiot kummassakin kanavassa. Efektit voi myös kytkeä pois/päälle soiton aikana jalkakytkimellä. Miksauspöydälle signaalin voi lähettää kahta reittiä. Efektin voimakkuus- ruuvata tavallisen mikrofonitelineen. Kevyenä vahvis timena kombo pysyy suoran ständin varassa suhteellisen tukevasti, kunhan sitä ei tönitä. Toimiva kokonaisuus AER Compact 60-3 on vahvistin, jossa asiat ovat kohdallaan. Se on pieni ja kevyt, mutta tarjoaa siihen nähden tanakan ja tehokkaan soinnin sekä hyvät säätö- ja liitäntämahdollisuudet. Kahdella kanavallaan se mahdollistaa äänentoiston pienissä tiloissa ja pienen yleisön edessä; käyttötilanteiksi voisin kuvitella esimerkiksi kahvilakeikat ja pienet juhlatilaisuudet, joissa yleisö ei ole erityisen kovaäänistä. Kaikkein kiertoherkimmillään vahvistin tuntui olevan lattialle sijoitettuna, varsinkin silloin kun sitä kumartui säätämään soittimen kanssa. Simppeli efektipuoli on tarkoituksenmukainen. Se ottaa oikeastaan kaiken irti siitä, mitä suhteellisen helposti roudattavalta kombolta voi sähköbasson kanssa toivoa. Kuuloke kuuntelu vaatii stereo kuulokkeet kytkeäkseen vahvis timen kaiuttimen pois päältä. AER on suunnitellut vahvistinmalleja erikseen sekä kontra- että sähköbassolle. Tässä mielessä ykköskanavan colourkytkin on erittäin käyttökelpoinen erityyppisiä soittimia, mikrofoniratkaisuja ja soittotyylejä ajatellen. Kaiuista molemmat koin soinniltaan käyttökelpoisiksi, ja eri pituisina ne tarjoavat vaihtoehdon esiintymistilan mukaan. Kanaville on omat gainja sävysäädöt clip-merkkivaloineen. www.riffi.fi 7/2012 40-43 Aer.indd 41 41 27.11.2012 11.52. Toki lopputulokseen vaikuttavat mikrofonitkin (kitaroissa B-Band ja dobrossa K&K). Kaiuttimesta tulevan äänen koin suorilla eq-säädöillä hieman tummasävyiseksi, ja kaikki kokeilemani instrumentit kaipasivat jonkinlaista treble-alueen korostusta ja hienoista ala-/ keskialueen leikkausta. Laulusoundi itse asiassa yllätti minut selkeydellään
Vahvistimen kantokahva on kyljessä ja topatussa suojapussissa on kantamista varten reikä jolloin säätönamikat jäävät pussin sisään suojaan. Tässäkin vahvistimessa liitäntöjä on runsaasti ja säätöjen valikoima vaikuttaa asianmukaiselta. Oma kontrani on vanerista tehty, eikä hintalappu kilpaile uuden eikä edes käytetyn katsastetun auton kanssa, mutta se on kumminkin kelvollisella mikillä varustettu. Näillä avuilla pääsee helposti leikkaamaan pois epämiellyttävät kuminataajuudet soittotilan mukaan. Mielestäni vahvistin soi oikein hienosti ilman ylimääräisiä korostuksiakin. Vahvistimen oma kompressori on ihan toimiva. Alataajuudet eivät jää mutaiseksi mössö huminaksi vaan se mitä sormista lähtee, tulee myös ulos. Silti se oli edelleen kontrabasson soundi, muuttumatta ?sähköbassomaiseksi?. AER ei kitsastele liitännöissä myöskään Bass Cube2:n kohdalla: DI-lähtöjäkin on tarvittaessa vaikka kolmeen saman aikaiseen syöttöön? 42 www.riffi.fi 7/2012 40-43 Aer.indd 42 27.11.2012 11.52. Tone Balance -filttereillä ja Bass Boostilla voi halutessaan vielä myös korostaa ylä- tai alakertaa, joskaan itse en koskenut pikaisen kokeilun jälkeen Tone Balance- tai Bass Boost-kytkimiin ollenkaan. Kontaktimikrofonilla napattu jousisoundi on yleensä pulmallinen ja saa helposti veren vuotamaan korvista, varsinkin jos vahvistimen pilli on otollisella alueella. Konseptiin kuuluu kaksi itsenäistä kanavaa, kompressori, 12-tuumainen kaiutin sekä säädettävä diskanttipilli. Speksit ovat siis kunnossa, mitenkäs se soundi sitten. Keskialueella on myös valittavissa leikkaukseen tai korostukseen kaksi erilaista Q-arvoa. Sähköbassolle suunniteltu Amp Two on suoraviivainen ja tehokas pakkaus niin säätöjen kuin äänivarojensakin osalta. Amp Two:n liitännät ei sisäänrakennettuun kompuraan tule kuitenkaan tartuttua niin hanakasti kuin valmistaja varmasti toivoisi. Amp Twossa on enemmän erilaisia liitäntöjä ja niiden säätöjä kuin missään aiemmin vastaan tulleessa bassovahvistimessa . takalevy on suorastaan rei?itetty eri liitännöillä. Keveiden vahvistinten aikana tätä ei voi kuvailla enää höyhensarjalaiseksi, painoa kun on 23,5 kiloa. Ja pilli selkeyttää vielä huomattavasti. Ratio ja Threshold ovat säädettävissä ja niiden avulla saa siedettävän kompressoinnin. Tehoksi valmistaja ilmoittaa 550 wattia, ja painoa on siedettävät 20 kiloa. Nyt ei ilmennyt tällaista oireilua. Soundisäätöjen puolelta löytyy normaali kolmialueinen eq parametrisellä keskialueella. AER valmistaa myös omaa Sub-aktiivisubbaria, jonka luvataan tuovan lisävoimaa alimmille taajuuksille. ja tasojen säädöt soundi värity liiaksi. Vahvistimen mukana tulee myös pehmustettu suojahuppu, jolloin painoa lisääviä caseja ei tarvita ja combo kulkee naarmuuntumatta muiden bändikamojen seassa. BassCube toi korviin sen, mitä soittaja soittimestaan saa ulos. Nämä asiat on AERilla osattu ottaa huomioon ja sekä jousi-, että pizzicatosoundi oli lämmin ja selkeä. Itse en huomannut epämiellyttäviä piikkejä millään taajuusalueilla. Pesäeroa kontrabassovahvistimeen Amp Two tekee selvästi jykevämmällä soundillaan, ja tämän havaitsee kyllä rockosastolla. Kun Attack ja Release eivät ole säädettävissä, kattavat kaiken mahdollisen. Vuoro akustiselle ja/tai kontrabassolle BassCube 2 on nimenomaan akustiselle ja kontrabassolle suunniteltu kuution muotoinen vahvistin. Erinomainen. Jykevä ja kädelle suopea kahva tekee roudauksesta kumminkin varsin siedettävää. Kombojen yleinen kompastuskivihän on siinä, että ääntä ja meteliä saadaan helposti aikaan, mutta äänen laatu saattaa olla mitä vaan. Sointi on rikas, selkeä ja luonnollinen
029 080 0830 . tai vaikka Vaikka BassCube edustaa AER:n akustista linjaa, se ei häpeä sähköbassonkaan kanssa. kompakti vahvistin akustiselle kitaralle ja laululle . tilauslomake 0e 5 , 4 3 ipostut + kul Harri Louhensuon soitto-oppaan oivallisissa etydeissä soivat vaikutteet B. kombovahvistin sähköbassolle . kanaville yhteinen notch-suodin ja kompressori . yksi kanava, kompressori ja sävynsäätimet . hinta: 3150 e Lisätiedot: Soundtools Puh. f i . kaksi itsenäistä kanavaa omin sävynsäädöin . kombovahvistin akustiselle tai kontrabassolle . www.soundtools.fi Kaikki kolme kirjaa soveltuvat sekä itse opiskeleville kitaristeille että opettajan johdolla asiaan syventyville. Kirjat ovat verraten vaativia ja ne on suunnattu perusasiat jo hallitseville. Kaikkien mukana cd-levy. Tilaa omasi suoraan kustantajalta: . r i f f i . kaksi kanavaa, sisäinen efektilaite . hinta: 1670 e AER BassCube2 . 18 etydiä ja valtava määrä harjoituksia sekä nuotein että tabulatuurein kirjoitettuina. 0e 5 , 7 3 ipostut + kul Teemu Viinikaisen oppikirja vie jazzfraseerauksen ja sen muuntelun maailmaan. 12 oivallista, juuri tätä kirjaa varten sävellettyä kappaletta soivat bluesin ja jazzin sävyissä. Vo i t t u t u s t u a s i s ä l t ö ö n m y ö s n e t i s s ä : w w w. Päinvastoin, kun alataajuudet tuodaan esiin selkeinä, ja kumisevat taajuudet on mahdollista eliminoida Notch-suotimella, uskaltaa alakertaa huoletta puskea esiin. B. Koska itse olen mieltynyt bassovoittoiseen, mutta selkeään ja napakkaan soundiin, jossa sormista lähtevä informaatio tulee myös ulos, nautin BassCubella soittamisesta suuresti. BassCube2:n säätimistö on tarkoituksen mukaisen runsas ja liitännöissä on varauduttu niin pietso- kuin kondensaattori mikrofonienkin käyttöön . Koska en halua ylistää ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pettymystä, suosittelen kokeilemaan itse miltä tuntuu u huolella toteutettu ja suunniteltu vahvistin. niiden yhdistelmään. BassCube2:n tehokas vahvistin tarvitsee tehokkaan mutta käyntiääneltään hiljaisen tuuletuksen. AER Erikoisvahvistimia AER Compact 60-3 . Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi . Erityisesti puoliakustisen basson soittaminen BassCuben kautta oli nautittava kokemus. Halvempia vahvistimia on olemassa, mutta tässä mielestäni laatu perustelee hintaa. Vahvistin tuo esiin soittimen soinnin värit kirkkaasti ja selkeästi tinkimättä bassolle tärkeimmästä alakerrasta. Kingin perinteikkäästä tyylittelystä Jimi Hendrixin ja Stevie Ray Vaughanin kaltaisten mestareiden sävyihin. 0e 5 , 8 3 ipostut + kul Jarmo Hynninen yhdistää perinteisen rock- ja blues-kitaroinnin maukkaasti jazz-vaikutteisiin. Puhelimella: (09) 3475 6380 . R i f f i - j u l k a i s u t www.riffi.fi 7/2012 40-43 Aer.indd 43 43 27.11.2012 11.52. hinta: 890 e AER Amp Two . Netistä: www.riffi.fi
TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: FENDER, TOMMI POSA Fender Am Vnt ?65 Jazzmaster & J Jaguar-mallin synnystä tuli juuri parahiksi täyteen 50 vuotta, ja juhlan kunniaksi otimme testiin juuri lanseeratun uusio painoksen. Mukaan tuli toinen vähemmälle huomiolle jäänyt klassikkomalli, Jazzmaster. Jaguarin mikrofonien sahalaidallinen metallisuojus oli 1960-luvun keino vähentää häiriöääniä. 44-47 Fender AmVint65.indd 44 27.11.2012 10.30
Lukituskytkimen vierestä löytyvä säätöruuvi taas mahdollistaa jousen kireyden säädön helposti, tosin hieman tarkkuutta vaatien. Samankaltaisella luonteella tämä vaihtoehto käyttäytyi myös Jaguarissa. Lyhyempää skaalaa Materiaalien, muodon sekä talla- ja vibrarakenteen puolesta Jaguar vastaa Jazzmasteria. Mukaan sekoittuu myös tallan ja kieltenpidikkeen välisen kieliosan kirkasta resonanssia, mikä on osa Jazzmasterin (ja Jaguarin) hieman kaikuisaa soundia. Tämä yksilö ei tullut testiin aivan optimaalisissa säädöissä, sillä talla oli sen verran matalalla, että soittaminen ylemmistä nauhaväleistä ei oikein onnistunut. Merkittävä ero on skaalanpituus, joka on epä-fendermäisesti vain 24 tuumaa (61 senttiä). Niinpä Jaguar lunastaa nimensä asettamat odotukset: se on nopea soittaa, sillä on helppo sormittaa leveitä sointuotteita, ja www.riffi.fi 7/2012 44-47 Fender AmVint65.indd 45 45 27.11.2012 10.30. Pientä kaulasäätöä kitara oli myös vailla. Reilusti tallan taakse asetettu vibrakampi tuntui käytössä helpolta, sillä itse pidän siitä ettei kampi tule plektrakäden tielle tallan kohdalla. Fender Twinin kautta löytyi twangiin sopivaa läskiä, kuitenkin kirkkaalla ja sähäkällä yläaineksella ryyditettynä. Kitarasta saa sopivalla tone-säädöllä myös riipiviin ja aggressiivisempiin särösoundeihin tarvittavaa luonnetta. Sekä Jazzmasterissa että Jaguarissa on verraten poikkeuksellinen mikrofonisysteemi, jossa on kokonaan omat virtapiirinsä soolosoittoon (lead) ja komppaukseen (rhythm). & Jaguar . Näistä jälkim- mäinen on luonteeltaan selkeästi tummempi, mutta Jazzmasterissa nimenomaan komppipuoli olisi mielestäni sopivin vaihtoehto juuri stankkujazzin soittoon. 1958 lanseerattu Jazzmaster suunniteltiin jazz-kitaristeille, mutta suuremman suosion se sai surf-bändien soittajistoissa. Jazzmaster on Fender-perinteen tavoin pitkäskaalainen soitin ja sen mensuuri eli kielen soiva pituus on 25,50 tuumaa (64,8 senttiä.) Soittimen akustinen sointi onkin lihaksikas ja dynaaminen. Lähtö on sijoitettu pystysuorasti potikoiden viereen, joten tuulimyllymäisesti soittavien kannattaa käyttää suosiolla kulmaplugillista piuhaa. Sooloa vai komppia? Alkuperäiset Jazzmasterit varustettiin leveäkelaisilla mikrofoneilla, joilla luultavasti houkuteltiin jazz-kitaristeja. uusiopainoksia tyylillä F enderin historiassa Jazzmaster näyttelee hieman samanlaista roolia kuin Bassman-vahvistin: molemmat löysivät varsinaiset käyttäjänsä alkuperäisen kohderyhmän ulkopuolelta. Ulkonäön perusteella ne sekoitetaan usein Gibsonin P90-malliin, vaikka Fenderin vastineet ovatkin ominaisuuksiltaan hieman erilaiset. American Vintage Jazzmasterin soinnissa onkin pehmeyttä ja paksuutta. Sävelet syttyvät nopeasti ja varsinkin alarekisteristä hieman pianomaisella klangilla. Sen säätäminen kävi kuitenkin käden käänteessä kuusioavaimella tallapulteista
Myös asteikkosormitukset, joissa on kolme säveltä kielellä viiden nauhavälin alueella tuntuivat helpoilta aivan otelaudan alkupäästäkin. Kelluvaa tallaa ei tosin kannata soittaessa runnoa kovalla kädellä. venytyksetkin tuntuvat varsin kevyiltä. Jazzmasteria kapeampi nauhaleveys taas ei aiheuttanut ongelmia esimerkiksi avoimen A-duurisoinnun sormittamisessa. Alkuun venytykset ja vibran käyttö tuottivat hienoista heittoa vireeseen, mutta tämä kuitenkin selvästi vähentyi, kun hie- roin lyijykynällä lyijyä satulauriin. Kevyt satulan trimmaus olisi paikallaan, jos soitin jäisi pysyvästi omaan kalustoon. Jaguar ei ole lyhyen mensuurinsa vuoksi ehkä kaikkein opti maalisin kitara matalampien viritysten käyttöön. Molemmissa kitaroissa on erikseen ?rhythm?vaihto ehto, jonka säädöt tehdään rungon ylälaidan rullasäätimillä. Tämä virtapiiri toimii itsenäisenä suhteessa kitaran alaosan säätimiin, ja mahdollistaa sopivien säätöjen tekemisen ennalta valmiiksi. Nopea vaihtelu kahden kytkennän välillä onnistuu vieressä olevalla liukukytkimellä. Sekä Jazzmaster että Jaguar on varustettu tallakuvulla, joka on tarvittaessa helppo irroittaa. Mielestäni sen akustisessa soinnisssa on erona Jazzmasteriin pienemmän alakerran lisäksi myös hiukkasen pehmeämpi luonne. Toisaalta soinnissa on paljon samaa, ovathan tallan rakenne ja puut Vibrakoneiston voi lukita päällyssuojuksen kytkimestä. Tämä helpottaa virittämistä ja kieltenvaihtoa, ja mahdollistaa soittamisen ilman tallan kellumista molempiin suuntiin. 46 www.riffi.fi 7/2012 44-47 Fender AmVint65.indd 46 27.11.2012 10.30
Viimeistely on tehty saman vuosikymmenen tapaan ohuella nitroselluloosalakalla, minkä ominaispiirre nykymuodoissaan on toki ajoittainen tahmeus, ainakin näin alkuvaiheessa. Tavallaan Jazzmaster ja Jaguar heijastavat kaikkine vipuineen ja nappuloineen 1950- ja ?60-lukujen taitteen ?avaruusaikaa. Omaan Stratocasteriini verrattuna Jaguarin mikrofonit hurisivat vähemmän. En tiedä onko Red Hot Chili Peppersin ?Under the Bridge? -intro soitettu studiossa Jaguarilla, mutta sen kaltainen soundi löytyi melko helposti. Ääni syttyy pianomaisen nopeasti, ja esimerkiksi avoimilla sointuotteilla soitetut kompit tulevat molemmilla kitaroilla ilmoille omalla tavallaan tasapainoisina ja kirkkaasti resonoivina. Jaguarin Fender Mute -vipua on pidetty epäonnistuneena keksintönä, ja jotkut ovatkin poistaneet kapineen. Metallimiehen työvälineitä ne eivät ole . Käyttäjiä näille kitaroille on aina löytynyt ja modernimman rockin puolelta heihin lukeutuvat esimerkiksi Elvis Costello, Johnny Marr, Kurt Cobain tai John Frusciante. Kitarat tarjoavat mielestäni myös vastinetta hinnalleen. Tähän vaikuttanevat mikrofonit, mutta tietenkin myös alaosan kolmannesta liukukytkimestä aktivoituva ja alataajuuksia leikkaava filtteri, joka luo kuulokuvan boosterista. samanlaiset. Kaulan ?60-lukulainen C-profiili tuntuu tuhtiudestaan huolimatta miellyttävältä. Onkin myönnettävä, että esimerkiksi ?Every Breath You Take. Itse afrikkalaisista kitaratyyleistä kiinnostuneena voisin käyttää sitä apuna sormipiano/balafon-tyylistä sointia kitaralle hakiessa. Monipuolista Jaguarin mikrofonit ovat Jazzmasteria kapeammat ja luonteeltaan kirkkaammat. Toisaalta vipu antaa mahdollisuuden ?preparoitujen. Ne kuitenkin jäivät Stratocasterin ja Telecasterin varjoon ehkä juuri erikoispiirteidensä, kuten monimutkaisemman mikrofonisysteemin ja hienosyisen talla/vibrakokonaisuuden vuoksi. Molemmilla kitaroilla on kuitenkin annettavaa tämän päivän kitaristeille. erikoissoundien hakemiseen. -arpeggiokuvio kuulostaa paljon nasaalimmalta Fender Muten avulla kuin tallasta kämmensyrjällä dempaten. Kolmas on äänen muokkaus kytkin. Fender American Vintage ?65 Jazzmaster & Jaguar Uusiopainoksia klassikkomalleista ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? valmistusmaa: U.S.A. leppärunko vaahterakaula ruuvikiinnityksellä ruusupuuotelauta otelaudan radius 7,25 tuumaa vintage-nauhat luusatula periodi-mikrofonit, kaksi virtapiiriä Fender Flash Coat -lakkaus kelluva talla ja lukittava vibrakampi hintaluokka noin 2200 e (sisältää kovan laukun) 44-47 Fender AmVint65.indd 47 27.11.2012 10.30. sekä autoromantiikkaa. sen sijaan oivia instrumentteja haettaessa tyylikkäitä puhtaita tai säröisempiä maailmoita Fender-hengessä, mutta hieman normaalista poikkeavalla klangilla. Käyttökelpoinen optio ehdottomasti, myös puhtailla soundeilla. Relevantteja myös nykyään Molempien kitaroiden epäsymmetrinen runko istuu sylissä hyvin. Mielestäni kitara tarjoaa kaikkiaan hyvän puhtaiden sointien valikoiman, ja on mukavasti luonteeltaan erilainen kuin Strato- tai Telecaster. Säröisemmät soundit soivat korvaani hiukan Jazzmasteria leikkaavammalla klangilla. Hintaluokalleen tyypillisesti ne toimitetaan kovan laukun kera, jonka sisältä löytyy myös retromainen Fender-hihna, piuha, puhdistusliina, kielisetti sekä tietenkin se alkuperäinen ohjekirjanen. Ei hullumpi paketti. u Riffin numerossa 3/2011 esiteltiin Squierin Jazzmaster ja Jaguar HH-kitarat, jotka ovat modernisoituja, mutta samalla riisuttuja budjettiluokan versioita alkuperäisistä malleista. Näiden Fender-saagassa pienempään rooliin jääneiden soittimien taustasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös tuohon artikkeliin, jossa on enemmän tietoa mallien yleisestä historiasta. Molemmissa kitaroissa talla kelluu kahden sivupultin varassa. Jaguarissa on myös alkuperäismallin Fender Mute -vipu, joka merkkilogon kohdalta painettuna demppaa kielet kumityynyllä. Tällä haluttiin mahdollistaa kielten sammuttaminen tallakupua käytettäessä. Jaguarin soolosoittoon suunnitellun lead-virtapiirin kaksi vasemmanpuoleista liukukytkintä mahdollistavat talla- ja kaulamikrofonin käytön erikseen tai yhtäaikaisesti
Vuodesta 2008 on koko 220 neliön halli koneistuksineen ollut Amfisoundin hallussa, ja keväällä 2011 yritykseen palkattiin työntekijäksi Jaakko Bask, Ikaalisten kasvatteja hänkin. . Internet ja halpalentoyhtiöt loiventavat kuitenkin etäisyyden vaikutusta ja lähes kaikki myydyt soittimet ovatkin matkanneet joko muualle Suomeen tai ulkomaille. Ala itsessään on Suomessa myös nuori, Kahdeksan kieltä ja Kahler: tilaustyönä tehty Kaira tarvitsee erikoisvahvan kaulaliitoksen. 48 www.riffi.fi 7/2012 48-50 Amfisound.indd 48 27.11.2012 10.33. Kynnys tuoda soittimia paikan päälle on suuri autottomille asiakkaille, mutta Matkahuollon kautta meille tulee huollettavia kitaroita ympäri Suomea. Pohjolan kitaroita kymmenen vuotta I kaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistuneet kurssikaverukset Tomi Korkalainen ja Sampo Leppävuori päättivät jo opiskeluaikana yhteisen yrityksen perustamisesta. Valmistumisen jälkeen ja usean mahdollisen sijoittumispaikan katsastamisen tuloksena Oulun vierestä Haukiputaalta löytyi vuokrattavaksi 60 neliömetriä vapaata työtilaa symbioosissa viereisen puusepänverstaan kanssa. Huoltotöidenkin suhteen palvelu kohtaa kysynnän kotipitäjää laajemmin. Kun takana on kymmenen vuotta, voidaan jo puhua vakiintuneesta toimijasta. Tänä vuonna kymmenvuotisjuhliaan vietti pohjoissuomalainen Amfisound. Jatkuvaa työssäoppimista Opiskelu Ikaalisissa antoi perustaidot sähkökitaran rakentamiseen, mutta kymmenen vuotta sitten ei esimerkiksi varsinaisesta yrittäjyyskoulutusta vielä opintoihin sisältynyt. Sampo oli kotoisin Oulusta ja kertoili, että siellä voisi olla työsarkaa ammattimaiselle soitinrakennusyritykselle, Tomi muistelee perustamisvaiheita. Rauhallinen ympäristö onkin suonut loistavat mahdollisuudet tehdä ja kehittää työtä, vaikka kaukainen sijainti jonkin verran vaikeuttaakin soitinten ja huoltopalveluiden myyntiä suoraan asiakkaille. Vierailijoitakin on verstaalla riittänyt, ja kuljetus lentokentältä järjestyy kyllä. . TEKSTI: TIMO KOSKINEN . Etelä-Suomi oli jo täynnä alan yrityksiä, joten päätimme laittaa yrityksen pystyyn pohjoiseen. Tosin meilläkin on parikymmentä kilometriä lähimpään Matkahuoltoon? Uuden kitaramerkin lanseeraaminen maailmanmarkkinoille on vaikea tehtävä, eikä se helppoa ole kansallisella tasollakaan
Kevyt musiikki ja mallit ovat olleet mukana jo vuosien ajan, mutta aika ei ole ollut vielä kypsä, koska pääpainomme on ollut heavykitaroissa. Vuosi sitten keväällä kumpikin suoritti erikoisosaamisestaan soitinrakentajamestarin tutkinnon. Sampon kehittämä Halti tuo nuorekkaamman ajattelun perinteiseen Les Paul-muotoon: loivennettu kaulaliitos, 24 nauhaa sekä 25,5 tuuman skaala. . Sampo puolestaan on rumpali ja perkussionisti omassa bändissään, eikä soita kitaraa tai bassoa. . Bassot ja perinteisen tyyliset kitarat ovat Sampon tehtävänä, heavykitarat, erikoismaalaukset ja markkinointi lähinnä Tomin, joskin monet työvaiheet ovat pajalla yhteisiä. Vaativat upotustyöt, kaiverrukset ja erikoismaalaukset vievät runsaasti aikaa. . Alkuaikoina tehtiinkin paljon tarkkoja kopioita asiakkaiden toivomusten perusteella, mutta nyt sitä on jo karsittu pois. . Hienojen puiden yhteen liimaaminen ei ole iso tehtävä, Tomi selittää, mutta kun tarvitaan visuaalisuutta ja bändin imagoa, jotka heavymusiikissa ovat tärkeitä. Työkoneet ovat pääosin 1970-luvulta, ylpeytenä Hellaksen pianotehtaan kiillotuskone vuodelta ?76 ja viimeisimpänä hankintana kaarevien kansien ja joidenkin kaulaliitostaskujen raakatyöstössä tarvittava mekaaninen kopiojyrsin. Käsityötä ovat myös upotukset, maalaukset, leikkaukset ja kaiverrukset. Soittimien sarjanumero kertoo valmistusvuoden ja -kuukauden sekä kunkin vuoden alussa nollautuvan järjestysnumeron. Kymmenen vuoden jälkeen soittimia on valmistunut nelisensataa. Lähtökohtana on ollut uuden ajattelutavan tuominen peruskitaroihin laajentamalla kitaran varsinaisia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia poistamatta niistä vanhoja optioita. Tietenkin haluamme suojella maapalloa ajattelemalla vihreitä ajatuksia ajan mukaisesti. Tietyt asiat kuten Strato ja Les Paul ovat niin vakiintuneita, että asiakkaiden mielestä pienetkään muutokset eivät ole hyvä asia, vaikka soitettavuus ja tuntuma olisivat parempia, Sampo sanoo. . Soittimien trimmaaminen sentään onnistuu niiden valmistuessa, Sampo arvioi. Sampon Kuru-basso on hienosäätöä vaille valmis. Muinaiskreikasta tuleva sana Amfi tarkoittaa kahta puolta, mikä on huomioitu firman symmetrisessä logossa sekä kitaroihin ja bassoihin jakautuvina tuotelinjoina. Olemme jo käyttäneet komposiittiotelautoja kitaroissa ja kokemukset ovat olleet todella positiivisia. Erikoistarkoituksiin erikoissoittimet Metallimusiikille ominainen matalien vireiden käyttö on huomioitu Amfisoundin soittimissa. Esimerkiksi kaikki erikoispintakäsittelyt ja taidot on pitänyt opiskella itse käytännön kautta, kertoo Tomi. Amfisoundin soittimet ovat kokonaan omaa käsityötä, sillä automatisoituja työvaiheita, CNC-jyrsintää tai puuosien teettämistä alihankkijoilla ei käytetä. Opiskeluaikoina pidin Ibanezin nuorekkaista ja rokimmista kitaroista, Tomi kertoo. . Firman omilla kitara- ja bassomalleilla on suomalaiset nimet, jotka on valittu ulkomaalaisillekin kohtuuhelposti lausuttaviksi, kuten Halti, Kaira, Kuru, Kobalt ja Halla. Samanaikaisesti työn alla on toistakymmentä soitinta ja tyypillinen aika valmistukselle on kolmesta kuuteen kuukautta. Sellaisten valmistamisen läpi saaminen Suomessa on ollut tosi kivinen työ. Sampon 6-kieliset bassot soivat www.riffi.fi 7/2012 48-50 Amfisound.indd 49 49 27.11.2012 10.33. eikä etenkään heavy-kitaroiden valmistuksessa aiempaa historiaa juurikaan ollut. . Olemme tarkoituksella tuoneet esiin juuri sen tyyppisiä kitaroita, mutta aiomme panostaa enemmän ja enemmän kevyemmän musiikin suuntaan, mutta tietenkin tällä omalla modernilla tyylillä. Kevyt musiikki ei ehkä myöskään ole ollut niin otollinen ottamaan vastaan uusia ajatuksia ja suuntauksia. . Suurimmassa osassa meille tulevista tilauksista on jokin tarkoitus takana: kitaraan halutaan jotain eletystä elämästä, kuten elokuva- tai tatuointikuvitusta. 24-nauhainen kaula tuo Haltin mikit lähemmäksi toisiaan kuin perinteisessä Les Paulissa. Toimivaa työnjakoa Soitinrakentajista Tomi soittaa kitaraa itsekin ja seuraa erityisesti metallimusiikin monia genrejä
Jarmo Nikku Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ? Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ? Puhelimella: (09) 3475 6380 ? Netistä: www.riffi.fi ? tilauslomake 27.11.2012 10.33. Toimii hyvin niin opiskelijalle kuin ammattilaiselle.? . ihmisen kuuloalueen matalimmilla taajuuksilla, kun taas Tomilla on tarjolla 6-, 7-, 8- ja jopa 9-kielistä kitaraa. . Kova työ on tuottanut tulosta ja olemme saaneet suurta arvostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tulevaisuus näyttää miten hommat siellä etenee, koska haemme kumminkin omistautunutta myyjää emmekä suuria toimijoita. . Bändirintamalla olemme tehneet määrätietoista ulkomaanmarkkinointia myös tätä aikaisemmin. USA:ssa kitaroitamme vie eteenpäin Custom Guitar Boutique. Japani kiinnostaa kovasti. Kirja on perusteellinen kantrin, bluesin ja twangin tietovarasto. Meillä onkin tällä hetkellä sveitsiläinen agentti selvittelemässä kuvioita siellä. Tuntuukin hienolta, kun messuilla suuretkin ulkomaiset yritykset tulevat onnittelemaan ja kertomaan, että pitävät meitä jopa jonkunlaisina tiennäyttäjinä. u Tomi tarkastaa nauhojen tasaisuuden ja kaarevuuden. Ansioituneen kitaristi-pedagogi Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi kiitosta jopa countrymusiikin synnyinsijoilla Amerikassa. Jatko-osa vie nyt vieläkin syvemmälle country-kitaroinnin maailmaan ja soittimen tekniseen hallintaan. 13 kitaralle sävellettyä instrumentaali kappaletta on soitettu malliksi oheiselle CD-levylle. Harjoittelua varten joka kappaleesta on mukana myös pelkkä säestysosuus eli ns. play along -versio. Harjoitukset ja etydit on kirjoitettu nuottien lisäksi tabulatuureina, ja sormitusten löytämistä helpottamassa mukana on otelauta diagrammeja. Kirja soveltuu myös sellaisille soittajille, joiden nuotinlukutaito on jäänyt vähemmälle harjoitukselle. Perustiedot kitaransoitosta ja kohtuullisen hyvä soittotaito ovat kuitenkin tarpeen. Uutuus! 35 e + postikulut Country-kitarointi on vaikuttanut paljon muihinkin kitaransoittotyyleihin. Niinpä monia kirjan ideoita voi soveltaa myös pop- ja rockmusiikkiin. ?Kitaristin matka Nashvillestä alas etelän suistomaille. Aloitimme varsinaisen messuilla käynnin ja ulkomaiden markkinoinnin keväällä 2009, jolloin olimme ensimmäistä kertaa Frankfurtin musiikkimessuilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotannosta menee vielä Suomeen, mutta koska Suomi on kuitenkin pieni markkina-alue ja tarkoituksenamme on aina ollut valmistaa kitaramerkkiä, ulkomaille tähtääminen on luonteva ratkaisu. Pitempiskaalaisia kitaroita ruvettiin tekemään ?05 ja jos heti tilausvaiheessa tiedetään, että kitara tulee johonkin matalaan vireeseen, se otetaan rakentaessa huomioon. Sellaista kitaraa ei enää välttämättä saakaan normaalivireeseen. Amfisound on ollut mukana monissa suomalaisissa musiikkinäyttelyissä ja kansainvälisyyttäkin on haettu. . Juha Björninen 48-50 Amfisound.indd 50 ?Yihaa! Preerianpölyinen, erinomaisesti viitoitettu tie kohti kantrikitaran Shangri-La:ta (kostajakitaraa unohtamatta). Suosittelen lämpimästi.?
TEKSTI: PETRI ALANKO INTEGRA-7 . Niiden lisäksi koneesta löytyvät kaikki XV-5080:n soundit, tusina SRXsoundi laajennusmoduulia, seitsemän uutta soundilaajennusta, VDrums-äänentuottokoneisto sekä SuperNatural-soundit Jupiter80:sta, hieman paranneltuina ja mukaanlukien sen mainio analogimallinnus. Säätörulla ja kursoripainikkeet tuntuvat laadukkailta, painonapit ovat XV-5080:sta tuttuja. www.riffi.fi 7/2012 51-53 Integra.indd 51 51 27.11.2012 10.36. Rolandin parhaat herkut yksissä kuorissa? Aiemmin viime vuonna julkaistun Jupiter-80:n äänentuottokoneisto sai sen verran positiivista huomiota musiikkiteknologiajulkaisuissa, että oli vain ajan kysymys, milloin Roland julkaisee kyseistä tekniikkaa käyttävän räkkikokoisen laitteen. Tässä se sitten on, Integra-7 I ntegra-7 ei perustu pelkästään Jupiterin antimiin. Tästä lisää myöhemmin. Etupaneelin layout on looginen, ja selkeä on myös mustavalkoinen näyttö, jonka kontrasti riittää voimakkaassakin valaistuksessa. Kun takapaneelia katsoo tarkemmin, huomaa lähtöliitäntöjen alla Motional Surround -tekniikkaan liittyvät merkinnät. Ja TV-Shopin tapaan voi todeta ettei tässä vielä ollut kaikki: Integra-7 toimii myös mainiona audio interfacena moninaisten liitäntöjensä ansiosta
WiFi-yhteys iPadin ja Integra-7:n välillä toimi suurimman osan ajasta ongelmitta, mutta WiFitikkua hankittaessa kannattaa muistaa tarkistaa valmistajan suositukset. Jälleen kerran koneessa on myös koaksiaalinen digital out, muttei lainkaan digitaalista tuloa esimerkiksi laitteen digisynkkaa varten. Integran SND-patchit ovat malliesimerkki hyväsoundi sesta ja varsin kelvollisesti reagoivasta digirumpusetistä. Suurelta osin samankaltainen applikaatio on myös Integra-7:lle. Osa SuperNatural-soundeista on monofonisia (mm. puhaltimet, osa kielisoittimistakin), ja analogiapuolellakin voi tehdä melkoisesti asioita ennen kuin Voice Stealing alkaa rohmuta äänikanavia uusiokäyttöön. Siinä, missä Jupiter-80/50:ssä systeemin ylimpänä tasona oli erityinen Live Set, on Integra-7:ssä Studio Set. Jokaisella kuudellatoista midikanavalla voi olla mikä tahansa perussoundi (PCMS tai PCM Drum Tone), SuperNaturalpatch (SNA tai SNS, akustinen tai synteesi) tai SND-rumpusetti. Testin aikana kapasiteetti riitti kumminkin komeasti. PCM-patcheissa on paljon enemmän parametreja säädettävänä, kun taas SuperNatural-soundeissa säätövaraa on vähemmän, mutta soundien käyttäytyminen on paljon lähempänä akustista esikuvaansa. Rolandilla on ollut tapana käyttää vain pelkkää digi ulostuloa laitteissaan jo vuosia . nyt työmuistiin on ladattava aina kokonainen kortillinen soundeja, vaikka niistä tarvitsisikin käyttöönsä vain yhden. Pikku pikaparannuksen paikka tuossakin, vaikka käytännössä asialla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Mainittakoon, että SNS-syntikkapatcheissa on kolmioskillaattorinen struktuuri, ja raaka-aineena voi olla perus aaltomuotojen lisäksi myös supersaw sekä PCMaaltomuodot . Tuon lisäksi prosessointia voi harrastaa muista Roland-masiinoista tutulla rakenteella: kanavilla on omat chorus-, reverb- ja eq-asetuksensa. Olisin kaivannut vähän joustavampaa efektointia, mutta jospa tulevat päivitykset avittaisivat asiaa. aivan kuten Jupiter-80:ssa. Vaikka Roland ei Integra-7:ää markkinoikaan erityisesti rumpumoduulina, olisi laite sellaisena vallan mainio liitäntöjä myöten. mikä liekään firman periaate jättää pois kellotusmahdollisuus, mutta itse kaipaisin kyllä moista. Yhden slotin lataaminen kestää 9?11 sekuntia. Ohjailua isommalla näytöllä Vähän Jupiter-80:n ilmestymisen jälkeen Roland julkaisi iPadkauko-ohjainapplikaation avittamaan useimpia toimintoja. Olisi hienoa, jos Roland harkitsisi muistilaajennusta tai muita käyttömuistin hyödyntämistapoja . Mainiota! Mainitsin aiemmin laitteesta löytyvän jokaisen SRX-laajennuskortin sekä kaikki SuperNatural-laajennukset. Etulaidan USB-paikkaan voi muistitikun sijasta laittaa myös WiFi-tikun, joka onkin välttämätön, jos iPad-editori softaa aiotaan käyttää. Sen avulla koneen yleisempiä toimintoja voidaan hallita mainiosti suoraan isolta ruudulta. Kortteja voidaan ladata laitteen käyttömuistiin neljä kerrallaan. En välttämättä haluaisi tahdistaa koko pajani koneistoa jostakin, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ääntä. Onneksi Integra-7:n analogilähdöt ovat laadukkaat. Riittävästi ääniä Monipuolisten audioliitäntöjen lisäksi taka paneelissa on myös USB-portti sekä midi-liitännät. Integra-7 on multitimbraalinen kuudellatoista kanavalla, polyfonialtaan se on 128-ääninen . Harmitti, etten ehtinyt testaamaan laitetta rumpalikaverini avustuksella. Jokaisen Studio Set -kanavan voi prosessoida omalla insertefektillään, jossa on lähes 70 efektialgoritmia. SND- ja PCM-rumpusettejä on sentään mahdollista muokata kuudella erillisellä EQ/ kompressorilla. Laite kuulostaa todella hyvältä, ja vaikka soundissa on tuttu Rolandin läpikuultavuus, kuulostavat SND-analogimallit varsin mehukkailta, enkä löydä pahaa sanaa muistakaan SuperNatural-soundeista. Pidempään Integra-7:ää testanneena voin lämpimästi suositella vielä toistaiseksi iPadittomia käyttäjiä hankkimaan omansa kiireen vilkkaa, varsinkin, kun markkinoille tuli vastikään halpa pikku-iPad. 52 www.riffi.fi 7/2012 51-53 Integra.indd 52 27.11.2012 10.36. pikku downshiftaus Jupiterin 256 äänen polyfoniasta
Vau. Vaan mihin on nykyisestä versiosta unohtunut SuperNatural-soundien editointi. kyllä se tuo Integra 7:n käyttöön huomattavasti lisämukavuutta. Editorisoftan Motional Surround Sound -miksausikkuna Studio Setin volume- ja panorointisäädöille on ensi näkemältä surrealistinen, mutta siihen tottuu nopeasti. Jälleen yksi peruste hankkia iPad . (09) 682 4020 Tietoa verkosta: www.roland.fi www.riffi.fi 7/2012 51-53 Integra.indd 53 53 27.11.2012 10.36. Tuolloin käyttäjä voisi tekaista juuri mieleisensä kontrollialustan lyhyessä ajassa. Koukuttava peli Tuntui vaikealta luopua Integrasta, sillä laitteeseen on helppo kiintyä. Lopulta numeronippelisäätöjä ei enää kaipaa, vaan alkaa luottaa fiilikseen ja korvakuuloon, ja onhan se graafinen editori nopea käyttää. 5.1-järjestelmään yhdistettynä lopputulos aiheutti vain pelkkää hymyä ja hyväksyviä nyökkäyksiä. Odotan innolla! Olisi myös mainiota, jos Roland raottaisi hivenen ovea ja sallisi vaikkapa Lemur-softan käytön editoinnissa. Nykyisessä versiossa on ainoastaan analogieditori, mutta maahantuojan edustaja on lupaillut kehitystä tähänkin asiaan. Veikkaan, että laite löytää tiensä useimpien muusikoiden keikkaräkkiin. Erityisen houkuttavaksi laitteen tekee edullinen hinta, ja jos taloudesta sattuu jo löytymään iPad2 tai uudempi, käyttöönotto kustannukset ovat aivan erityisen alhaiset. Mainiosoundinen pikku purkki, josta on todella moneksi. Tällä kertaa rumpaleidenkin kannattaa olla kiinnostuneita. u Roland Integra-7 Räkkikokoinen syntetisaattori + + + + runsas ja ensiluokkainen sointivalikoima selkeät toiminnot ja ohjelmoitavuus iPad-ohjaus MotionalSurround-toiminto - ei digitaalista tahdistusta ulkoiseen laitteeseen Suositushinta: 1?582 e Lisätiedot: Roland Suomi Puh
Trash-ohjelmaa, joiden ansiosta Izotope tuntee äänen häiriötekijät läpikotaisin, kummaltakin puolelta aitaa. Se näkyy myös Iriksessä. Kukapa voisi vastustaa kokeilua, miltä oma nimi kuulostaa TEKSTI: SAMI SARHAMAA . sampleri korotettuna toiseen potenssiin Iris on epätavallinen soitin epätyypillisiin tarkoituksiin. Tämä normaaleissa AU-, VST- ja RTAS-ympäristöissä toimiva plug-in on kyllä perusilmeeltään sampleri, mutta kun sen omalaatuisissa filttereissä käytetään hy- 54 www.riffi.fi 7/2012 54-55 Izotope.indd 54 27.11.2012 11.51. Eikä unohtaa sovi myöskään Ozone-masterointisoftaa ja ääntä oivallisesti ?pilaavaa. Ei oikeastaan ihme, kun valmistaja on muutoinkin keskittynyt valmistamaan erikoistuotteita erikoistarkoituksiin. I zotope on kerännyt mainetta varsinkin audio-restaurointiin tehdyllä, erinomaisella RX2-ohjelmallaan
Jokaiseen kerrokseen voi tehdä oman suodinmaalauksen. Suotimen lisäksi joka kerroksessa on käytettävänä vahvistinta ohjaava verhokäyrägeneraattori (VCA envelope), jolla voidaan muuttaa äänen syttymistä, sointia ja sammumisaikaa. Jos apua kuitenkin kaipaa, löytyy sitä heti vasemman yläkulman kysymysmerkin alta (ja luonnollisesti varsinaisesta manuaalista, joka nykyisen mallin mukaan toimitetaan pdf-tiedostona). Ohjelman avauduttua voi kolmeen eri sample-kerrokseen pudottaa halutun kaltaisia äänitiedostoja ja alkaa säätää soundia sopivaksi. Tällä toiminnolla saadaan sointia muutettua näppärän intuitiivisesti. Iris-kirjastot Jos oma mielikuvitus ei riitä tai on kiirus, on Izotopella tarjolla viisi valmista, erikseen hankittavaa patch-kirjastoa Irikselle. Oma suosikkini on Food . Pahimmillaan kaikki soundit kuulostavat samanlaiselta mössöltä, parhaimmillaan esiin saa aivan loistavia kummallisuuksia. On pitkälti käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta kiinni, kuinka hyvin Iris toimii. Ambient Filter ja Keys Decay). on erinomaisen hauskaa kuunnella, miltä esim. Neljäntenä osana on sub-oskillaattori, jolla saadaan lisättyä väriä muutamalla esiasetetulla aaltomuodolla. syntikkasointeja, mutta tämän instrumentin varsinainen pihvi ei ole niissä. Juuri sellainen instrumentti, jonka parissa vierähtää täysin huomaamatta kolme-neljä tuntia. Jos hakee parasta piano- tai bassosamplea, niin Iris ei ole oikea vaihtoehto. izotope.com www.riffi.fi 7/2012 54-55 Izotope.indd 55 55 27.11.2012 11.51. Audion jälkityöstössä taas olen käyttänyt paljon RX-ohjelmaa, joka to siaan osaa puhdistaa äänestä erilaisia roskia varsin mallikkaasti. Tältä pohjalta lähestyminen oli helppoa. Lyhyesti sanottuna Iris on sampleri, joka yllättää joka kerran kun sen käynnistää. Näiden muokkausmahdollisuudet ovat melko riisutut, mutta kyllä niillä maaliin pääsee. meloni kuulostaa soitettuna. Efektit ovat globaaleja. Macro-toiminnolla saadaan kahdeksan parametria joy stick-tyyppiseen ohjaukseen, tarjolla on seitsemän valmista tyyliä (mm. Hieno peli. u Izotope Iris Erilainen sampleri + helppo käyttölogiikka + poikkeukselliset suotimet + parametrien macro-ohjaus virtuaalisella joystickillä + soveltuu sekä musiikki-instrumentiksi että äänen jälkituotantoon - suppeahkot efektien muokkaustoiminnot Hinta noin 190 e Lisätiedot: Studiotec Puh. Toki tarjolla on rutkasti ?normaalejakin. Ääntä saadaan käsiteltyä suotimien lisäksi envelopeilla, kätevällä makrotoiminnolla ja muutamalla efektillä. kuutta sekuntia), viiveen maksimimitta taas on 1500 millisekuntia. väksi Izotopen häiriönpoisto-osaamista, saadaan sinällään melko perinteiseen sampleri-instrumenttiin kokonaan uudenlainen tapa käyttää suotimia. Instrumentissa on kolme identtistä osaa (layer), joihin jokaiseen voidaan ladata mitä tahansa wave- tai aif-muotoista ääntä. Jos on kiinnostunut syntikkasoundeista ja varsinkin erikoisemman laidan soinneista sekä yksinkertaisen mutta syvän käyttöliittymän tarjoamista äänenmuovausmahdollisuuksista, on Iris aivan oikea valinta. Perinteisen sekvensseri- ja syntikkakäytön lisäksi Iris toimii hienosti audio post -ympyröissä ja osaavan äänisuunnittelijan käsissä siitä saa monen värisiä tunnelmia irti. Soundit luuppautuvat vetämällä yläpalkista alku- ja loppukohdat haluttuun kohtaan, ja joka kerroksella on omat loop-asetuksensa. Efekteiksi Iris tarjoaa käyttöön kaiun, viiveen, särön ja choruksen. Raakamateriaali voi olla joko itseäänitettyä (Iriksellä itsellään ei voi samplata eli se pitää tehdä jollain asiaan sopivalla ohjelmalla), jostain äänikirjastosta poimittua audiota, tai instrumentin mukana tulevia valmiita sampleja. Hauskin ja nopeimmin palkitseva muokkaus on maalata samplen päälle pensselillä tai muulla valikosta löytyvällä työkalulla erilaisia suodinkuvioita, jotka saavat äänen soimaan eri tavoin. Maalaaminen saa suotimen avautumaan ja sulkeutumaan maalatun jäljen mukaisesti, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä filtterin taajuus tai resonanssin määrä vaan äänessä tapahtuu muutakin hauskaa. Kaiun maksimi kaiunta-aikaa ei sinällään ole ilmoitettu, parametri on size eli koko ja sen maksimi ilmoitetaan vain lukuarvona neljä (mutu: vastaa noin Tunnelmat Layerit näkyvät editsivulla envelope- ja LFO-asetuksineen. Oman ensikosketukseni Izotopen tuotteisiin sain, kun ryhdyin musiikkitoimissani huonontamaan ääntä Trashilla. 0207 512 332 . www.studiotec.fi . Käytännössä suurin osa kirjastojen soundeista on syntikkasooloihin ja -mattoihin sopivaa tavaraa Iris-kierteellä. Proseduuri Iriksen käyttöliittymä on erinomaisen selkeä, ensimmäiselläkään käyttökerralla ei manuaalia juurikaan tarvinnut. Nimet kertovat paljon: Food, Wood, Glass, Toys ja Monster ? kaverit ovat äänittäneet lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä ja muokanneet saaliistaan mielenkiintoista sointimaailmaa
Ulkosalla hyvin toimivan kapeakeilaisen mikrofonin soundi saattaa sisätiloissa olla hyvinkin epämiellyttävästi värittynyt. Valmistajan ilmoituksen mukaan pisimmän (VP89L) kuuntelusektori on noin 30, keskikoon (VP89M) 50 ja lyhimmän (VP89S) 70 astetta. Asteluvut on otettava viitteellisinä, ja ne kertovat lähinnä sen minkä levyisellä keilalla mikrofonin taajuusvaste pysyy tietyissä rajoissa. Useimmissa tapauksissa sisällä saadaan paremmalta kuulostava puhe äänitys, kun käytetään laajempaa suuntakuviota, joten luontaista tilausta Shuren eri varianteille kyllä on. Mikrofoni kasaan VP-sarjan putket kiinnitetään vahvistinrungon kierteisiin, joihin ne hyvin täsmällisesti ja vakaasti istahtavat. modulaarinen haulikkomikrofoni Erityistöihin tarvitaan erityistyökaluja. Esimerkiksi dialogin äänitykseen kentällä haulikkomikrofoni ja sisätiloissa mieluusti vieläpä erilainen kuin ulkosalla. Shure tarjoaa ratkaisuna etuvahvistin runkoa, johon voidaan liittää jokin kolmesta erimittaisesta ja eri suuntavuuden tuottavasta putkesta. H aulikkomikrofonin suuntavuus perustuu kapselin edessä olevaan putkeen, jonka pituuden kasvaessa suuntakeila kapenee. Kokonaisuus on kevyt, minkä luultavasti jokainen puomimies laskee eduksi, ellei kuulu siihen koulukuntaan jolle paino merkitsee mekaanista kestävyyttä ja pitkää käyttöikää. Kun rengasta hiukan asetteli ruuvimeisselin kärjellä suorempaan, alkoi lukituskin pelata. Ilmiö perustuu putken rakenteen synnyttämiin vaiheeroihin, joiden vuoksi sivuusuunnasta saapuvat aallot pyrkivät kumoamaan toisensa. Näidenkin suhteen asiat vaikuttaisivat olevan kunnossa: Shure tuntuu näppituntumalla asiallisesti tehdyltä, putken ja vahvistimen liitos on tiivis eikä mikään helise tai kolise. Rungon XLR-liittimen sopukan perällä on tiivisteenä irtonainen kumirengas, joka testikappaleessa oli sen verran vinossa edellisen käyttäjän jäljiltä, ettei kaapelin liitin tahtonut ensin lukittua millään. Lukemat antavat kuitenkin samalla osviittaa siihen, minkälaisiin tilanteisiin kyseinen putki kenties soveltuisi. TEKSTI: ANTTI VEHMAN KUVAT: TOMMI POSA Shure VP89 . Tämä pätee aina jonkin tietyn rajan yläpuolisiin taajuuksiin, matalammat äänet taas päätyvät kalvolle saakka tulosuunnasta riippumatta. Shuren uutuus koostuu VP89 pre -rungosta ja kolmesta erimittaisesta putkesta, joissa on jokaisessa omat mikrofonikapselinsa. Ei mikään iso ongelma siis, semminkään kun kehtoripustuksessa kaapelin vedonpoisto hoidetaan joka tapauksessa lopulta muualla kuin mikrofonissa. 56 www.riffi.fi 7/2012 56-59 Shure.indd 56 27.11.2012 15.24
Puheesta joko saa selvää tai ei saa, eikä dialogin äänitys ole samalla tavalla makuasia kuin vaikkapa musiikkiäänitys. Useimmissa tapauksissa etäisyyden kasvaessa näyttelijän ja mikrofonin välillä tukeudutaan langattomiin mikrofoneihin, jälkiäänitykseen, tai repliikit leikataan tiivimmistä kuvista joissa mikrofoni on pystytty viemään lähemmäs. Sen tarkoituksena on vain minimoida ylimääräiset äänet lopputuloksessa. Adapteria käytettäessä pituus jää alle em. Vahvistin ja putki sijoittuvat allekkain ja mikrofonin piuha sojottaa menosuuntaan. vaan yllättävänkin skarppia. Mitään ?shell-mies. Myöskään runkoäänet eivät aiheuta minkään asteisia harmaita hiuksia. Ripustukset ja tuulisuojat näille mikrofoneille löytyvät Rycoten mallistosta eli se puoli on oletettavasti vähintäänkin kunnossa. Matalat taajuudet eivät keskipitkällä putkella myöskään laita kuulokkeita pomppimaan. Näin ollen äänitysetäisyyden on oltava sopiva ja suuntauksen pitää osua nappiin. Puheen selvyyden kannalta olennaisimmat taajuudet osuvat spektrin yläpäähän, jonka johdosta suuntaaminen on erityisen kriittistä haulikkomikrofoneilla. Tätä on ehkä tietoisesti haettu puhealueelle selkeyden parantamiseksi. Aivan ylimmät taajuudet tuntuvat ensikosketuksella jäävän vähän jalkoihin ja yläpään suhteellinen vaimeus aiheuttaa vaikutelman siitä, että mikrofoni olisi todellista tilannetta kauempana. Korkeat taajuudet ovat ongelmallisia siinäkin mielessä että ne vaimentuvat etäisyyden kasvaessa enemmän kuin matalat taajuudet. Yläkertaan tosin toivoisi hiukan lisää puhtia: juuri se viimein ässän sihahdus, jota olen tottunut tottunut äänittäessä tavoittelemaan, jää uupumaan (sen kun kuulee, niin tietää että mikrofoni sojottaa juuri sinne minne pitääkin). Tälläkin putkella saa olla tarkkana suuntauksen kanssa, sillä isomman veljensä tavoin VP89S vaimentaa tehokkaasti sivulta tulevia korkeita taajuuksia. Ääni tuntuu heittämällä käyttökelpoiselta, eikä tilanne mikrofonin loitotessa oleellisesti muutu. Korostunut yläpää kompensoi selvästi etäisyyden www.riffi.fi 7/2012 56-59 Shure.indd 57 57 27.11.2012 15.24. verrokkimikrofonin, kun piuhaliittimen mitta voidaan laskea pois. Kuten kaikkien muidenkin mikrofonien kohdalla, tila ja ympäristö asettavat sitten tosi elämässä rajansa sille miten kaukaa äänilähteestä mikrofoni on käyttökelpoinen. L niin kuin kaukoputki Aivan pisimmät putket, kuten Shuren VP89L, eivät ehkä nykyaikana puolusta paikkaansa elokuvaäänittäjän kärryssä samalla tavalla kuin muutama vuosikymmen taaksepäin. Shure tarjoaa avuksi lisävarusteena myytävää, kulmikkaan U:n muotoista A89U-adapteria, joka tekee tavallisesta haulikosta kaksipiippuisen. Yllättäen puhe kuulostaa puheelta sisälläkin, eikä ääni ei ole pyöreää kuminaa . Etuasteessa on bassoleikkuri, mutta ei yleistason vaimennuskytkintä. Mekaanisesti vankalta vaikuttava adapteri lisää kuitenkin hieman mikrofonin painoa ja asettaa ripustimen rakenteelle vaatimuksia. VP89M:n suuntakuvio on riittävän kapea dialogin äänitykseen ulkona, mutta mitoiltaan ja ominaisuuksiltaan se sopii sisälläkin käytettäväksi. Shuren VP89S:n perussoundi on saman henkinen kuin pidemmässäkin putkessa, mutta hienostuneempi ja tasapainoisempi. Tämä saattaa kauempaa äänittäessä osoittautua häiritseväksi, jos suoran, tavoitellun äänen ja heijastusten sekä muun maailman suhde muuttuu riittävästi. Tyypillisimmät käyttökohteet ainakin kotomaassa lienevätkin nykyään urheilutapahtumien kaltaisten tilaisuuksien taltioinnit, joissa etäisyydet äänilähteestä väkisinkin kasvavat. Muihin putkiin verrattuna tämä pisin haulikko tuottaa sitä yläpäähän kaipailemaani lisäpotkua. Ikävästi soivan tilan vaikutusta äänitykseen voidaan myös joissain tilanteissa pyrkiä hallitsemaan tällä keinolla. Äänittäjän perimmäinen tehtävä kuvauksissa on välittää kirjailijan kirjoittama ja näyttelijän ääneksi tuottama teksti kotikatsomoon ymmärrettävässä muodossa. Kapea suuntakuviohan ei itsessään automaattisesti paranna soundia. tyyppistä spiikkisoundia en haulikolla lähtisi kuitenkaan hakemaan ja tuskinpa kovin moni muukaan. Keskipitkä on normi Lyhyt on Lähelle Haulikkomikrofoneista tyypillisimmin tv- ja elokuvatuotannoissa käytettyä versiota edustaa Shuren keskipitkä malli VP89M. Näyttelijöillä kun on elävässä kuvassa tapana liikkua ja pienetkin vaihtelut mikrofonin suuntauksessa kuuluvat. Pitkän puomin päässä tällainen pyydys kaikkine tuulisuojineen alkaa olla myös jo melko kömpelö operoitava, vaikka juuri sillä pitäisi pystyä kaikkein tarkimpaan työskentelyyn. Tämä ei ole dialogiäänityksessä suinkaan kriittistä, sillä bassot leikataan kuitenkin useimmiten pois jo heti kättelyssä. Tästä vinkkelistä arvioituna VP89M on ehkä keskimääräistä herkempi suuntaamiselle ? korkeat äänet vaimentuvat oleellisesti siirryttäessä keskiakselin ulkopuolelle. Soundi on lähtökohtaisestikin hiukan nasaali eli vaikuttaa korostuneelta ylemmällä keskialueella. Aivan läheltäkään äänitettynä puheessa eivät bassot korostu, mitä voidaan pitää hyvänäkin asiana. Tehosteäänityksessä voisi alarekisterillekin olla käyttöä, mutta en näkisi tätä oleellisena seikkana ostopäätöstä tehtäessä. Leikkurin kytkin on upotettu rungon suojaan, jossa se on suojassa vahinkolaukauksilta, mutta silti operoitavissa sopivalla meisselillä ilman kummempia kirurgin taitoja. Rungon RF- suojaus on selvästi kunnossa, ja ainakin kännykkäliikenteelle se vaikuttaa kutakuinkin immuunilta. Jokainen kuvauk sissa ollut äänittäjä tietää katon tulevan vastaan välillä liiankin nopeasti, jolloin jokainen säästetty sentti on tarpeen. kuten voisi olettaa tämän mittaisella mikrofonilla . Näin pitkässä keihäässä keila on jo niin kapea, että tasalaatuisen ja käyttökelpoisen dialogin saaminen on työn ja tuskan takana. Matalat taajuudet eivät myöskään puurouta puhetta niin kuin ne toisinaan tämän tyyppisillä mikrofoneilla saattavat tehdä. Puhesoundi on lähietäisyydeltä miellyttävä ja selkeä. Vähän ohikin äänitetyn puheen saattaa kyllä tunnistaa vielä puheeksi, mutta olohuoneen nurkasta, TV:n kaiuttimista kuultuna sen käyttökelpoisuus voi olla silti jo kyseenalaista. Tällä putkella kokonaisuudelle kertyy hiukan enemmän pituutta kuin alan yleisimmin käytetylle mikrofonille, johon VP89M ominaisuuksiltaan muutoin lähinnä vertautuu. Kaikki oleellinen siltäkin taajuusalueelta löytyy kyllä materiaalista, ja korjaimilla asiaa voi muovata haluamaansa suuntaan tälläkin alueella. Lyhyellä piipulla varustettu haulikko on omimmillaan sisä tilois sa, joissa ylimääräisiä hälyääniä on lähtökohtaisesti ulkotiloja vähemmän ja heijastuksia puolestaan enemmän
R i f f i - j u l k a i s u t 27.11.2012 15.24. f i . r i f f i . 010 5258 000 . Tämän mukana tosin saadaan kylkiäisenä pientä kihinää, mutta onko koskaan mahdollista saada kaikkea, ainakaan kerralla. Harvoille ja valituille Haulikoiden käyttäjäkunta on Suomessa kohtuullisen rajattu. Vaikka elävää kuvaa tuotetaankin vähän joka kodissa, koulussa, työ- ja harrastepaikassa, ei kiinnostus äänenlaatuun kulje käsi kädessä kuvatallentimiin sijoitetun rahamäärän kanssa. www.noretron.fi Äänittäminen on taitolaji, tilavaikutelman synnyttäminen taidetta Tilaa omasi suoraan kustantajalta: ? Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi ? Puhelimella: (09) 3475 6380 ? Netistä: www.riffi.fi ? tilauslomake 56-59 Shure.indd 58 0e 22,5 Silja Suntolan mainio perusteos äänittäjille. ipostut l + ku 0e 20,0 ipostut l + ku Eero Aron syväluotaus tilan ja äänen maailmaan. Tu t u s t u t a r k e m m i n n e t i s s ä : w w w. Shuren VP89-sarjan etuvahvistimen ja kapseliputken voi liittää toisiinsa myös U-adapterilla, jolloin hela hoito mahtuu huomattavasti lyhyempään tilaan. kasvaessa heikentyviä korkeita taajuuksia. yhden rungon ja kahden putken ostaminen on taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto. Testiajan puitteissa en päässyt käyttämään mikrofoneja tosi toimissa kuvauksissa vaan arviointi perustuu simuloiduista tilanteista saatuihin havaintoihin. Kamerakalustoa uusitaan hanakasti kuvan laadun ja kuvausominaisuuksien parantamisen nimissä, mutta äänet tahtovat tallentua ammattituotantoja lukuunottamatta juuri sillä mikrofonilla, jonka kameravalmistaja on sattunut tuotteensa kylkeen asentamaan. Shuren mikrofonit ovat selvästi ammattityökaluiksi tarkoitettuja, mutta varsinkin modulaarisarjan lyhin malli olisi silti kiinnostava vaihtoehto myös harrastajalle. Tämä testisalkullinen ei liene poik keus tässä maineikkaassa jatkumossa. Hiljaisuus! Kuvaus! Ja ääntä kohti? u Shure VP89 Modulaarinen haulikkomikrofonisarja ? ? ? ? ? VP89L, pitkä haulikkokapseli: 945 e VP89M, haulikkokapseli: 845 e VP89S, lyhyt haulikkokapseli 695 e VP89 PRE, etuaste 285 e A89U, U-adapteri 145 e Lisätiedot: Noretron Audio Puh. Mikäli taas suunnitelmissa on kahden eri mittaisen mikrofonin hankinta, on modulaarinen setti vahvoilla . Työelämä saattaa tuoda esille ominaisuuksia tai yllätyksiä, jotka eivät tule esille tämän tyyppisessä koekäytössä. Miten ruuvautuu putki runkoon pakkasessa kohmeisin sormin tai kuinka herkkiä mikrofonit ovat kosteudelle tai lamppujen aiheuttamalle sähköhäiriölle. Sen hinta on erittäin kil- pailukykyinen, ammattikäyttöä ajatelleen suorastaan edullinen. Pelkän keskipitkän haulikon sarjassa kilpailu on kovaa ja samassa hintaluokassa jo useita vaihtoehtoja. Testin perusteella syytä huoleen ei ole, ja onhan Shure myös kokenut sekä arvostettu valmistaja jonka tuotteilta on lupa odottaa toimintavarmuutta ja kestävyyttä
?Monitor operation mode. Kuten todettua, A Perfect Match! Profitron Oy puh. Aktiivimalleissa tehokkaat, ultrakevyet prosessoriohjatut D-luokan vahvistimet . 0400-101220 info@profitron.fi www.profitron.fi 56-59 Shure.indd 59 27.11.2012 15.24. Ominaisuuksia, joihin ei tässä hintaluokassa ole totuttu. A-Line kaiuttimissa käytetään ainoastaan korkealuokkaisia komponentteja, mm. A Perfect Match YOUR ENTRY TO PROFESSIONAL DYNACORD LIVE SOUND FIR FILTER PASSIVE SPEAKER ACTIVE SPEAKER Näillä kaiuttimilla hoidat niin pienet kuin keskisuuretkin keikat. Digitaalisten FIR-suotimien ansiosta parempi kaiutinelementtien välinen vaihelineaarisuus ja korkeiden taajuuksien transienttitoisto . A-Line sarjan sekä passiiviset että aktiiviset kaiuttimet ovat aivan omassa luokassaan tehonkestonsa, keveytensä ja tukevan rakenteensa ansiosta (15 mm vanerikotelot). Koteloiden epäsymmetrinen, viistottu muotoilu mahdollistaa niiden käytön myös lattiamonitorina. www.dynacord.com A-Line . -suodin lisää soundin selkeyttä ja suojaa yläkaappeja subwooferin kanssa käytettäessä Sopivat loistavasti kaikkien Dynacord PowerMate ja CMS miksereiden kavereiksi. E-V -kaiutinelementtejä. ?Low-cut. DYNACORDIN legendaarista laatua ja ennen kaikkea soundia nyt kevyemmällekin budjetille. -kytkin selkeyttää toistoa ja vähentää kiertoherkkyyttä monitorikäytössä
Sen sijaan tekstin syöttöön ei löydy muuta tapaa kuin kosketusnäytölle ilmestyvä näppäimistö, jonka käyttö vaatii huolellisuutta ja keskittymistä. kokelaista jokainen täyttää kriteerit kirkkaasti. Näin ollen ainoastaan Allen & Heath GLD-80 oli kokonaan uusi tuttavuus ja tämän olen pyrkinyt huomioimaan kommenteissa. Mikserin konfiguroinnin jälkeen testi jatkui digitaalitallentimelle äänitetyllä moniraitamateriaalilla, jonka avulla kokeilin rauhallisissa studio-oloissa eri äänenmuokkaustyökalujen käytettävyyttä ja käyttäytymistä. Kattaus käsitti 24 kanavaa, viisi mono-auxia, yhden stereo-auxin, neljä efektiryhmää, kahdeksan vca:ta ja kaksi stereo-audioryhmää, jotka konfiguroin kullakin pöydällä nollatilanteesta valmiiksi työpohjaksi. Digicolla oli hivenen kotikenttäetua siinä mielessä, että olen työskennellyt aiemmin muilla SD-sarjan miksereillä, joten en lähtenyt tutustumaan laitteeseen täysin kylmiltään. Käytin myös valmista, levytettyä musiikkia testimateriaalina. Aasta se alkaa Allen & Heath GLD-80:n omat liitännät on karsittu minimiin ja ne palvelevat lähinnä esimerkiksi talkback-mikrofonin ja vaikkapa cd-soittimen kytkemisessä. Sivulta toiselle siirrytään ruudun oikealla puolella olevilla pikanäppäimillä sekä ruudun yläreunasta valittavilla välilehdillä. Todellisessa käyttötilanteessa digitaalisen lavarasian ja siihen kytkettävän digitaalisen kaukokaapelin käyttö onkin pakollista. GLD-80:n vasempaan yläreunaan on varattu omat potikat monille säädön kohteena olevan kanavan keskeisistä toiminnoista, kuten mikrofonivahvistimen vahvistukselle, ylipäästösuotimelle, gaten ja kompressorin thresholdille ja ekvalisaattorille. Olen käyttänyt myös muutamia Pro-sarjan Midaksia aiemmin. kolmen tiskin ilta Allen & Heath GLD-80, Digico SD11 ja Midas Pro1 tarjoavat ammatti käyttäjille varsin maltilliseen hintaan erittäin melleviä ominaisuuksia, kukin hieman omalla tyylillään. L aite-evoluution tässä vaiheessa digitaalimiksereiden vertailu painottuu käytön helppouden ja työkaluvalikoiman arviointiin, sillä testikolmikon kaltaisissa ammattilaitteissa äänen laatu ei ole enää ratkaiseva kysymys . TEKSTI: NIKO LAASONEN Allen & Heath, Digico ja Midas . Positiivinen yllätys oli se, että laitteen manuaali löytyy jatkuvasti oikean alareunan kysymysmerkkiä painamalla, ja ongelmatilanteessa vastaus myös löytyi varsin nopeasti. 60 www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 60 27.11.2012 10.42. Ruudulla säädettäviin asioihin käytetään ruudun alareunassa olevaa potikkaa, mikä on varsin toimiva ratkaisu. Useimmista potikoista löytyy toinen toiminto painamalla sitä pohjaan samalla kun pyörittää . Merkityksellisempää on se miten nopeita eri työkalut ovat käytössä, millaisia hallintatapoja eri toiminnoille on ja kuinka niiden toimintaa on havainnollistettu. Lopullinen soveltuvuus johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen ratkeaa sitten liitäntöjen, laajennuspalikoiden, kaapelointi tarvikkeiden, lavarasioiden ja muiden järjestelmän kokoonpanoon liittyvien seikkojen puitteissa. Käyttökokemuksien ja ominaisuuksien vertailulle valitsin pohjaksi sen, miten nopeasti ja vaivattomasti mikserit saa käyttökuntoon virran kytkemisen jälkeen, kun edessä on melko tyypillinen keikka. Mikrofonivahvistimia kokeilin ly hyes ti sekä dynaamisilla että kondensaattorimikrofoneilla. Lähtökohtana on sangen tavanomaisen, joskin kuvitteellisen bändin kanavalista ja tarve hoitaa samalla mikserillä sekä saliääni että monitorit. esimerkiksi ekvalisaattorissa saa samalla potikalla säädettyä sekä kaistanleveyttä että keskitaajuutta. Reilun kahdeksan tuuman kosketusnäytöllä tehdään ne asiat, joille ei ole omaa säädintä
Positiivinen ominaisuus on 31-alueinen terssi analysaattori, joka seuraa kulloinkin sooloryhmään valittua kanavaa. Mix-painikkeella on kolme eri tehtävää siitä riippuen onko käsittelyssä tulokanava, aux-syöttö vaiko ryhmä. Jokaisen liu?un yläpuolella on PAFL-, mute-, select- ja mix-painikkeet. Näiden yläpuolella on pieni taustavalaistu lcd-näyttö kanavan nimeä ja muutamaa muuta parametria varten. Tällöin esimerkiksi päälaulukanava tai vaikkapa master pysyy käsien ulottuvilla riippumatta valitusta kerroksesta. PAFL-painikkeella saadaan kuunteluun yksitellen kanava tai lähtö. Selkeä ja intuitiivinen Allen & Heathin käyttöpinta on jaettu liukujen osalta kahteen lohkoon, vasemmassa lohkossa on 12 kanavaliukua ja oikealla kahdeksan master- ja ryhmäkäyttöön varattua liukua. Kahdessa GLD-80 vaatii käytännössä aina digitaalisen kaukokaapelin lavarasioineen. Takalaidan I/Opaikkaan asennetulle MADI-kortille löytyy muitakin verkottumiseen sopivia vaihtoehtoja (kts. Taustavalon värin voi valita kanavakohtaisesti, minkä an sios ta kanavaryhmiä voi erotella toisistaan. Liukujen käyttötarkoitukset ovat hyvin vapaasti valittavissa. Kummassakin lohkossa on neljä erillistä pankkia liu?uille ja niiden sisältö valitaan näytön setup-ikkunassa raahaamalla halutut kanavat paikoilleen. Tarpeen tullen jonkun kanavan voi määritellä niin, että se pysyy jatkuvasti samalla paikalla vaikka layeriä vaihdettaisiin. Kun logiikan oppii muistamaan, on kanavien ryhmitteleminen ja reitittämi- nen varsin nopeata ja vaivatonta. Myös muutoksiin reagoiminen on helppoa. Faderien oikealla puolella löytyy 10 vapaasti ohjelmoitavaa painiketta, joihin voi asettaa lukuisia erilaisia useimmin tarvittavia toimintoja, mutta myös joitain hiukan harvinaisempia, kuten jonkin kanavan faderin noston tai laskun. Korjaimista kompressoreihin Digicosta ja Midaksesta poiketen kanavan ekvalisaattorin tai dynamiikkaprosessorin asetukset eivät ilmesty GLD:n näytölle automaattisesti potikoihin koskettaessa, vaan ne pitää kutsua näkyviin painamalla kyseisen lohkon SEL-painiketta. taulukko s. Painikkeeseen on kätketty näppärästi mainio toiminto: pitämällä sitä pohjassa voi kuunnella signaalia eri kohdista ketjua. Nelialueinen ekvalisaattori toimii mielestäni kuten pitääkin, ja sitä voi ohjata namikoiden lisäksi myös kosketusnäytöltä. Kompressorissa on tarjolla neljä erilaista toimintatilaa: täysin manuaalinen käyttö peak- tai vaihtoehtoisesti RMS-moodissa, sekä kaksi automaattista toimintatilaa joista ensimmäinen pyrkinee jäljittelemään optokompressoria, kun taas toisen esikuvana on tiettyjen klassisten fet-kompressorien käytös. 66). www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 61 61 27.11.2012 10.42
Sellaiseenkin tilanteeseen voi päätyä, että jollakin aktiivisella kanavalla ei ole liukua tai muita kontrolleja näkyvissä kummankaan kerroksen missään pankissa. SD11 on perusversio, SD11i:ssä taas on järeämpi softa (mm. Voimakkaimmin kolmikon huokeimmasta hinnasta tuntuukin kertovan mikserin omien analogiliitäntöjen niukkuus, joka asettaa rajat eri käyttötilanteille. Jos tämä ei ole kynnyskysymys, saa GLD-80:n ostaja varsin oivan vastineen kauppahinnalle. Dee niin kuin Digico Digico SD11 on SD-sarjan toistaiseksi pienin malli, jota saa kolmena eri versiona. Pienimpiin painikkeisiin tähdätessä en välttynyt harhalyönneiltä, mutta onnneksi valtaosalle näytön painikkeista löytyy myös fyysinen vastine: näytön alla on 12 potikkaa ja kytkintä joiden toiminta vaihtelee tilanteen mukaan. Mikserin mukana toimitetaan näppäimistö, jonka yläkulmassa on myös pallohiiri. flexikanavia sekä efektejä) ja SD11b on sitten broadcast-käyttöön speksattu malli. enemmän dynaamisia korjaimia, ns. Kokeiltavana oli SD11i. Mikserissä on itsessään 16 analogista tuloa ja kahdeksan läh- töä, joten sillä voi hyvin tehdä pienempiä keikkoja ilman erillistä digitaalista lavarasiaa, analogikaapelointia käyttäen. Fyysisiä liukuja on 12 ja napin painalluksella valitaan niiden kohteeksi joko layer 1 tai layer 2. Digico on vertailun miksereistä ainoa, jossa stereo kanavan saa yhden liu?un taakse. Räkkilevyisen SD11:n käyttöpintaa hallitsee 15-tuuman kosketusnäyttö ja valtaosaa toiminnoista ohjataan joko kosketusnäytöltä tai sen ympärillä olevilla säätimillä. Toimensa ne kuitenkin hoitivat asiallisesti. Kummassakin kerroksessa on neljä 12 liu?un pankkia, jolloin käyttäjän määriteltävissä on yhteensä 96 liukua. Määrittely on todellakin vapaata ja niinpä tulo-, lähtö- ja ohjausliukuja voi asetella sekaisin. Näistä esimerkkinä ?ripple channels?, jolla voidaan reitittää haluttu määrä peräkkäisiä kanavia numero järjestyksessä. SD11 tarjoaa jo itsessään riittävästi liitäntöjä pienen keikan hoitamiseen. Korttipaikkaan voi asentaa sovittimen Wavesin SoundGridille plug-in-efektien käyttöä varten. 62 www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 62 27.11.2012 10.42. jälkimmäisessä toimintamoodissa käyttäjälle jää säädettäväksi vain threshold ja makeup gain. Näyttöön piirtyy myös graafinen esitys kompressorin toiminnan historiasta. Nopeasti tutuksi Digicon UB MADI toimii näppäränä siltana USB 2.0- ja MADI-väyliän välillä. Allen & Heath GLD-80:n käyttö oli nopeata oppia, ja tarvittavien alkuvalmistelujen jälkeen oli käyttö hyvin helppoa ja jouhevaa. Käyttöliittymään oli selvästi panostettu, eikä näyttöä tarvitse tuijottaa yhtä intensiivisesti kuin vertailun kahden muun mikserin kanssa, joten aikaa jää myös ympäristön havainnointiin. Myös laitteen efektit tuntuivat varsin käyttökelpoisilta jo suoraan esiohjelmoituja presettejä käyttäessä. Näppäimistö on huomattavan kätevä esimerkiksi kanavia nimettäessä, varsinkin kun seuraavaan kanavaan pääsee siirtymään tab-näppäintä painamalla. Käyttöä nopeuttaviin ominaisuuksiin on muutoinkin panostettu. Kulloinkin muokattava kanava tai jokin sen osa valitaan näyttöä koskettamalla, jonka jälkeen valtaosalle säädöistä löytyy fyysinen säädin. Ruudun oikealla puolella on pysyvästi ekvalisaattorin ja dynamiikkaosaston keskeiset potentiometrit, joita liikauttamalla näyttöön ilmestyy kulloinkin muokattavan toiminnon pop-up-ikkuna. Itse näytöllä on runsaasti tavaraa ja käyttö vaatii keskittymistä. GLD-80:n pehmein kumityynyin toteutetut painokytkimet eivät ole tuntumaltaan yhtä jämäkät kuin vertailun kahdessa muussa tiskissä
Hyvä. Laitteen sisäisen efektiprosessorin valikoimasta löysin kaikki haluamani tehosteet, jotka istuivat miksaukseen pienellä ruuvaamisella. Laitteesta löytyy 24 analogista tuloa mikrofoneille ja 24 analogista lähtöä. Tulevat ohjelmiston päivitykset hoitanevat asian. Ekvalisoinnin dynaaminen toiminta ei ole SD11:sta ainoa lisäherkku. Sen lisäksi myös kompressori tarjoaa ekstraa antamalla mahdollisuuden monikaistaiseen kompressioon, niin ikään enimmillään kuudessa kanavassa samanaikaisesti. Tuoreimmassa ohjelmistoversiossa on lisäksi enintään kuuteen kanavaan samanaikaisesti kytkettävä Digitube-toiminto, jonka on määrä tuoda ääneen toivottua harmonista säröä. Tällöin kanavakorjaimen asetukset määrittävät korjauksen enimmäismäärän ja dynaaminen ekvalisaattori on valittavissa vaikuttamaan joko kynnystason ylittävään tai alittavaan signaaliin. Sen merkityksestä ensisijaisesti konserttiäänentoistoon suunnitellussa mikserissä voi olla montaa mieltä, mutta hienovaraiseen äänen lämmittämiseen Digitube vaikutti pätevältä toiminnolta. Tahattomasta tulojen tai lähtöjen yliohjautumisesta laite ilmoittaa pääsivun erillisessä ikkunassa. Kokonaisuudesta huokuukin vahva orientoituminen raskaan sarjan ammattikehiin. Sessiotiedostot ja lavarasiat ovat SD9:n ja SD11:n välillä yhteensopivia, joten kyseessä on luonteva lisäys kalustoon mikäli etsii kompaktimpaa jatkoa olemassa olevaan Digico-kattaukseen. Midas Pro1 Pro1 on Midaksen mallisarjan tuorein lisäys, mutta muista Prosarjan miksereistä poiketen Pro1 on itsessään varustettu varsin kattavalla liitinmäärällä. Korostettaessa lukemat ja vaikutus pitivät yhtä, samoin kellokäyrää käytettäessä. Koska kanava-eq tarjoaa erikseen myös tehokkaan ja rajataajuudeltaan säädettävän bassoleikkurin, ei ilmiötä voi pitää dramaattisena eikä se aiheuta käyttäjälle todellista harmia. Pro1:n omat liitännät riittävät täysimittaisen keikan hoitamiseen vaikka analogi kaapeloinnilla. Paikkoja varsinaisille laajennus korteille ei ole. Varustelua herkkusuille Nivoutuu luontevasti palettiin Digicon ekvalisaattori sisältää myös dynaamisen toiminta tilan, jota voi käyttää yhtäaikaisesti kuudessa kanavassa. Kynnystason lisäksi on myös säädettävissä korjauksen aika-arvot. Testin yhteydessä SD11:sta kanava-eq:n toiminnasta löytyi bugi, jonka vuoksi alimman kaistan todellinen vaikutus vaimennuspuolella oli kymmenen kertaa ilmoitettua lukemaa matalammalla taajuudella, mikäli kaistan toimintatavaksi valittiin hyllykorjain. Yhteys Wavesin plug-in-maailmaan löytyy SoundGrid-option kautta, joten silläkin saralla mahdollisuudet ovat avoinna. Jos on aiempaa kokemusta Digicon digitaalimiksereistä, on siirtymä SD11:n pariin varsin luonteva, koska käyttöliittymä on valta osin täysin identtinen SD-sarjan isompien mallien kanssa. Uudelta käyttäjältä saattaa mennä hetki ennen kuin laitteesta saa kaiken irti, sen verran runsaasti tavaraa on sekä näytöllä että laitteen sisuksissa. Pidin Digicon vahvuutena erityisesti sitä, että mikserin voi kustomoida juuri omiin käyttötarkoituksiinsa soveltuvaksi. Tämä oli hiukan hämäävää, etenkin kun mikserit olivat valtaosan ajasta rinnakkain testattavana . Mikseri onkin valmis käyttöön myös suoraan analogi kaapeloinnilla. Digitaalipuolella Pro1 on yhteensopiva kaikkien Midaksen AES 50 -lavarasioiden kanssa ja tämä mahdollistaa käytön sekä yksistään lavarasian kanssa että osana isompaa verkkoa. Varsinaisia prosessointikanavia on yhteensä 48, joista 40 on täysin varusteltuja tulokanavia ja kahdeksan kevyemmin varusteltuja paluukanavia. Pro1:n 15-tuumainen näyttö on kirkas, mutta kahdesta edellä esitellystä mikseristä poiketen se ei reagoi kosketukseen. Lähinnä se kertoo siitä, että digitaalisessakin maailmassa sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi näytön yläreunassa on kahdeksan makropainiketta, joihin voi ohjelmoida mutkikkaampiakin kuvioita toistettavaksi. sormenjäljiltä näytössä ei voinut täysin välttyä? www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 63 63 27.11.2012 10.42
Ensisijainen vaihtoehto on D-rack, jossa on 32 etäohjattavaa mikrofonietuastetta, kahdeksan analogista kiinteää lähtöä, sekä paikka kahdeksan lähdön moduulille jossa on joko analogiset XLR- tai digitaaliset AES/ EBU-liitännät. Vaihtoehtoisesti SD11 voidaan kytkeä myös valmistajan MADI-pohjaisiin lavarasioihin, tai osaksi isompaa järjestelmää. D-Rackin perusliitännät löytyvät kiinteinä ja ekstrat voi valita moduuliperiaatteella. Midas valmistaa useita erilaisia digitaalisia AES 50 -väylään tarkoitettuja lavarasioita, joista kaikki sopivat myös Pro1mikserin kanssa. Tämän ansiosta esivahvistus useamman mikserin järjestelmässä on jokaisen käyttäjän erikseen säädettävissä. 64 www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 64 27.11.2012 10.42. Kanavia voi reitittää yksittäin tai isompina ryhminä. Vaikka puuha onkin kohtuullisen selkeätä ja nopeata, kannattaa AR2412 on perusvalinta GLD-80:n työpariksi. Kaukokaapelit ja lavarasiat Kaikkiin vertailun miksereihin on saatavissa digitaalinen kaukokaapeli (cat). Allen & Heath GLD-80:n käyttö perustuu elimellisesti juuri digikaapelin käyttöön, Digico SD11 tarjoaa itsessään liitännät pienimuotoiseen miksaukseen myös ilman digikaapelia, kun taas Midas Pro1:n kohdalla voidaan käyttää joko analogi- tai digikaapelointia. DL251:n liitännöissä on varauduttu GLD-80:lle on tarjolla kahta eri lavarasiaa. Isompi on GLDAR2412, ja se tarjoaa 24 analogituloa kauko-ohjattavilla mikrofonietuasteilla sekä 12 analogista lähtöä XLR-liittimillä. Pienempi GLD-AR84 tarjoaa kahdeksan mikrofonituloa ja neljä analogista lähtöä. GLD-AR2412:sta löytyy myös ethernet -liittimet sekä Aviomin monitorointijärjestelmälle että GLD-AR84-laajennuspalikalle. lähestulkoon aivan kaikkeen. Digico SD11 on yhteensopiva valmistajan kaikkien digitaalisten lavarasioiden kanssa. Kummassakin edellämainituista käyttäjä voi itse valita tarkoitukseen soveltuvat liityntäkortit. Järjestelmään sopiva DL431-mikrofonisplitteri tarjoaa 24 analogista tuloa, jotka kukin syöttävät kolmea eri mikrofonietuastetta. Ratkaisun voi arvella olevan kosketusnäyttöä varmatoimisempi, varsinkin mikäli mikseri altistuu ääriolosuhteille, esimerkiksi kesäkauden ulkopuolella järjestettävissä ulkoilmatapahtumissa. Näytön vierestä löytyvät keskeiset kytkimet ja potikat kanava kohtaiseen prosessointiin, eikä perustoimintoja varten tarvitse koskea hiireen. Kanavien nimeämistä varten laitteeseen voi kytkeä usb-näppäimistön, ja halutessaan siihen voi liittää myös ulkoisen näytön. Joitain potikoita voi pyöritellä ainoastaan näytöltä käsin hiirellä ja niitä säädetään poikkeuksellisesti vaakasuunnassa, mikä tuntui ainakin alkuun hankalalta. Näytössä liikuteltavan kursorin ohjaukseen on mikserin keski lohkossa trackball -tyyppinen hiiri sekä useiden keskeisten näyttösivujen pikanäppäimet. Luontevin pari Pro1:lle on DL251, joka sisältää 48 analogista tuloa mikrofonietuasteilla ja 16 lähtöä. Vaihtoehtoina löytyvät myös DL351 64:llä tulolla/lähdöllä ja DL451 24:llä tulolla/lähdöllä. Plussan puolelle merkataan sitten näytön alapuolelta löytyvät kahdeksan potikkaa, joilla voi säätää joko näytöllä kulloinkin valittua säädinriviä, tai vaihto ehtoisesti niihin voi ohjelmoida haluamansa toiminnot. Kanavat reititetään erillisessä ikkunassa, jonka vasemmalta puolelta valitaan mistä reititetään ja oikealta puolelta mihin reititetään
Jokaisen liu?un yläpuolelle laitettu nelikulmainen painike on myös samalla OLED -näyttö, jossa lukee kanavan tai ryhmän nimi. Midaksen tapa ottaa mahdollisimman suuri hyöty pienestä määrästä liukuja on se, että näkyvillä on vain kulloinkin valittuun VCA- tai POP-ryhmään kuuluvat kanavat. Tämä varmasti helpottaa signaalitasojen sovitusta analogimaailmaan tottuneille. Kokonaisuutena Midaksen käyttökokemus oli varsin hauska, sanan monessa merkityksessä. Tämä linkitys tosin toimii vain siten, että ensimmäinen kanava on aina pariton ja toinen kanava on parillinen. Allen & Heathin ja Digicon jälkeen tuntui oudolta, ettei ole mahdollista sijoittaa esimerkiksi samaan fader-kerrokseen sekä audioryhmiä että VCA-ryhmien mastereita, vaan kerrokselta toiselle joutuu väkisinkin pomppimaan. Aux on perinteinen apusyöttö, mix toimii kuten audioryhmä ja mix minus on audioryhmä, josta valitaan kytkimellä ne kanavat, joita ei kyseiseen ryhmään haluta sisällyttää. Kanavien lisääminen ja poistaminen ryhmästä on hyvin yksinkertaista. Ryhmittelyä Midas Pro1:ssä ei ole erikseen aux- ja audioryhmiä vaan kaikki aux-lähdöt ovat valittavissa, joko aux-, mix- tai mix minus -tilaan. Midas on myös julkaissut Mixtender iPad-ohjelman, jolla voi ohjata mikserin kanavaliukuja sekä graafisia ekvalisaattoreita. tähän toimenpiteeseen ennemmin varata hetki ennakkoon kuin jättää se hetkeen ennen soundcheckin alkua. Aux- tai matriisilähtöihin kanavat ohjataan joko näytön pääikkunasta ruudun alareunan potikoilla tai kyseisen syötön painiketta painamalla, jolloin kanavaliu?ut säätelevät syöttötasoa. Tyhjästä aloittaessa apulähdöt ovat pois päältä, jolloin ne täytyy erikseen kytkeä jokaisesta kanavasta päälle. Ensivaikutelma laitteen kaikuefekteistä oli vaisu, mutta parametrejä lähtötilanteesta muuttamalla sain ne istumaan miksaukseen varsin hyvin. Ison tiskin tuntua Midas Pro1:ssä on selvästi haluttu tuoda ison analogimikserin käyttökokemusta pieneen digitaalimikseriin, ja siinä on tietyllä tapaa myös onnistuttu. Editori vaatii alustakseen windows-käyttöjärjestelmän, joko pc- tai Mac-koneeseen asennettuna. Midas Pro1:n ohjelmointiin löytyy valmistajan verkkosivuilta Pro2 -editori ohjelma (tällä hetkellä ainoastaan Mac OsX-ympäristöön). Ohjelma on suora kopio mikserin käyttöliittymästä, joten kaikkia asetuksia voi säätää myös editoriohjelmasta käsin. Tämänkin vuoksi kannattaa tehdä ennakkoon valmis show-tiedosto, jossa on tietyt vakioasetukset valmiina. Liu?ut hyppysiin Midas Pro1:ssä on yhteensä 18 liukua, joista kaksi on kiinteästi pää- ja monitorilähtöjen käytössä. Ohjaus onnistuu samanaikaisesti useammilla iPadeilla, mikä mahdollistaa esimerkiksi käytön muusikoiden henkilökohtaisena monitorimikserinä. www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 65 65 27.11.2012 10.42. VCA toimii analogimiksereistä tuttuun tapaan, mutta painamalla kyseisen VCA-masterin painiketta ilmestyvät vasemmanpuoleisiin liukuihin tähän ryhmään kuuluvat kanavat. Ulkoisella mittarilla tarkasteltuna vaikutti siltä, että graafinen esitys piti kutinsa parhaiten, muut kaksi näyttivät puuta heinää. POP-ryhmien toiminta on vastaavaa, mutta niitä käytetään pelkästään kanavien ryhmittelyyn. Tämän toki pystyy kiertämään auttavasti sillä, että laittaa audioryhmän masterin vapaasti ohjattaviin potikoihin. Muokkain poikineen Kanavakohtaisessa prosessoinnissa on sekä ekvalisaattorin että kompressorin osalta valittavissa useita erilaisia toimintamalleja, joiden keskinäisten erojen merkitys työn sujuvuudelle selviäisi varmasti paremmin pitkäaikaisessa käytössä kuin tämänkaltaisessa nopeasssa vertailussa. Dynamiikkaosasto vaikutti hyvin käyttökelpoiselta ja kompressorin eri moodit tarjosivat myös oikeasti toisistaan poik kea via vaihtoehtoja tasojen hallintaan. Säätimistö ei ole ihan yhtä selkeästi ryhmitelty kuin kahdessa verrokissa ja Pro1:n ekvalisaattorin kanssa onkin syytä olla tarkkana, että säätää juuri sitä aluetta, jota kuvitteleekin säätävänsä. Korjaimen vaikutus piirtyy pieneen graafiseen kuvaajaan ja lisäksi näytöllä kunkin säätimen kehälle lukuarvona. Jutun julkaisuvaiheessa tämän softahämmingin pitäisi olla päivityksen ansiosta jo historiaa. Midaksen efektiprosessorivalikoima on ennemminkin prosessointiräkki, johon voi laittaa kaiku- ja viive-efektien lisäksi esimerkiksi dynaamisen eq:n tai matriisimikserin. Kääntöpuolena on tietysti se, että analogimaailmasta on tuotu käyttöliittymään myös tiettyjä keinotekoisia rajoitteita, joille kukin antakoon oman painoarvonsa. Mikserin mittarointi on lainattu myös analogimaailmasta siten, että ns. Tämä ohjelma toimii myös mikserin kauko-ohjaimena silloin, kun mikseri ja tietokone ovat samassa verkossa. Kun säätimeen tarttuu kiinni, ponnahtaa lukema vielä uuteen ikkunaan erikseen näkyviin. nollataso ei tarkoita täyttä digitaalitasoa, vaan digi taalinen yliohjautuminen tapahtuu mittariston +19 dB:n tasolla. Are you Sure?? Kauko-ohjaimet ja editorit Allen & Heathille ei ole toistaiseksi olemassa editori- tai kauko-ohjain ohjelmia. Digicon ohjaussofta on käytännössä identtinen mik se rin sisäisen ohjelmiston kanssa. Esimerkiksi mikserin nollaus vaatii erillisen kuittauksen, jonka Midas on muotoillut seuraavasti: ?Stop . Ryhmät voidaan nimetä, ja kanavien väritys on käyttäjän valittavissa. Kaikki mikä on muokattavissa konsolilla, onnistuu myös editori ohjelmalla. Testiyksilön ohjelmistossa oli tässä kohdassa kiintoisa bugi, jonka vuoksi nämä kolme näyttötapaa ilmoittivat kukin eri numeroarvot samalle korjaukselle. Prosesso rien kanavamäärä riippuu valitusta työkalusta. Recalling the SAFE SCENE may result in the total loss of settings, audio and employment opportunities in near future. Loput 16 ovat kanavaliukuja. Normaalitilassa oikeanpuoleisilla liu?uilla on valittavissa VCAryhmät ja lähdöt, mutta ?extend?-nappulalla saadaan kaikki 16 sisääntulokanavien käyttöön. Mikäli mielii käyttää aux- tai mix-ryhmiä stereona, voi kaksi ryhmää linkittää toimimaan yhdessä
0207 638 000 www.hedcom.fi Starlike Puh. Vahvimmillaan se on vakio-orkesterin mukana kulkiessaan, taipuen kuitenkin tarpeen tullen lukuisiin muihin käyttötarkoituksiin. Yhteistä kaikille vertailun miksereille on se, että takavuosiin verrattuna yhä useampi mikserin toiminnoista on saanut oman säätimensä mikserin käyttöpintaan, minkä ansiosta yleisimmät toiminnot löytyvät valikkoihin koskematta. 010 5258 000 www.noretron.fi Hedcom Puh. 010 830 3822 www.starlike.fi (1) 8 sisään, 8 ulos (2) jaettavissa Aux, Group, Matrix, Master ja FX Send -välillä, enintään 20 ulostulokanavaa (3) Prosessointiteho jaettavissa efektilaitteiden ja graafisten ekvalisaattorien välillä, joko 6 efekti + 28 eq tai 1 efekti + 8 eq (4) Alin kaista kello/hylly, ylin kaista kello/hylly/alipäästö (5) Alin ja ylin kaista kello/hylly, dynaaminen eq enintään kuudessa kanavassa (6) Alin ja ylin kaista kello/hylly (7) Kolmialueinen kompressori enintään kuudessa kanavassa (8) Alin ja ylin kaista kello/hylly/leikkuri 66 www.riffi.fi 7/2012 60-66 Digimikserit.indd 66 27.11.2012 10.42. Samat työtavat siirtyvät myös sulavasti malliston muihin tiskeihin. Midas siirtää onnistuneesti ison analogimikserin tuntua kä- tevämmin mukana kulkemaan digimuotoon. casen): 11 810 e DL251: 5290 e Lisätietoja Noretron Audio Puh. × kork.) 730 × 577 × 159 mm 483 × 577 × 232 mm 685 × 722 × 275 mm Paino 16 kg 24 kg 21,5 kg Laajennusmahdollisuudet ACE (Audio And Control over MADI, Waves Soundgrid Ethernet), Dante, Ethersound, MADI, Mini Multi Out (3x adat, Aviom, IDR), Waves Soundgrid Klark Teknik DN9560 Network Bridgen avulla MADI, Dante, Cobranet, Ethersound, Aviom) Hinta GLD-80: 5 990 e GLD-AR2412: 1 690 e GLD-AR84: 790 e SD-11: 12 670 e D-Rack: 5 070 e Pro1 Touring Pack (sis. Yhteenveto Vertailun kolme mikseriä edustavat kolmea erityyppistä lähestymistapaa samoihin asioihin. Käyttötarkoitus ja käyttäjien mieltymykset ratkaisevat kuitenkin lopulta sen minkä painoarvon laitteiden väliset erot saavat. u Allen & Heath GLD-80, Digico SD11, Midas Pro1 Digitaalimiksereitä Allen & Heath GLD-80 Digico SD11 Midas Pro1 Analogitulot 8 (4 XLR + 4 RCA) 16 24 Analogilähdöt 6 (4 XLR + 2 RCA) 8 24 Digitaalitulot - 1 AES/EBU 2 AES/EBU Digitaalilähdöt 1 AES/EBU, 1 S/Pdif 1 AES/EBU 2 AES/EBU Digitaalinen kaukokaapeli 2 dSnake D-Rack, MADI 6 AES 50 Prosessointikanavat 64 (48 input, 8 stereoefektipaluu) 32 (mono/stereo) 48 (40 input, 8 return) Matriisilähdöt - 8 (1) 8 Sisäiset väylät 30 (2) 12 Flexi + LR/LCR Master 16 Aux, 8 Matrix, Master, Mono Sisäiset efektiprosessorit 8 Stereo 4 Stereo 6 (3) Graafiset ekvalisaattorit 20 12 28 (3) Tulokanavien prosessointi Analoginen gain x x Digitaalinen trim - x x Polariteetin kääntö x x x x Viive 0?85 mS 0?1,3 S 0?50 mS Suotimet Ylipäästö Ylipäästö, Alipäästö Ylipäästö, Alipäästö Eq 4-alueinen parametrinen (4) 4-alueinen parametrinen (5) 4-alueinen parametrinen (6) Dynamiikka Gate + Kompressori Gate/Kompressori + Kompressori/De-Esser (7) Gate + Kompressori Inserttipiste 1 2 1 Direct out x x x Lähtökanavien prosessointi Trim - x x Viive 0?170 mS 0?1,3 S 0?500 mS Dynamiikka Kompressori Kompressori Kompressori Eq 4-alueinen parametrinen + graafinen 4 alueinen parametrinen + ali- ja ylipäästö 6-alueinen parametrinen (8) Mitat (lev. Allen & Heath soveltunee parhaiteen tilanteisiin, joissa sekä mikserin käyttäjät että käyttötarkoitukset vaihtelevat suuresti ja matala oppimiskynnys on eduksi. Digico SD11 vaatii hieman enemmän paneutumista, mutta antaa vastineeksi laajat vapaudet muunnella mikseri eri tilanteisiin. × syv
PRO GEAR A-Designs Audio, ASL, Bricasti, Burl Audio, Chandler Limited, Cloud Microphones, Crane Song, Danfield Audio, Dave Hill Designs, Direct Out, Earthworks, Empirical Labs, Event, Focal Professional, Gem Audio Labs, Great River Electronics, JoeCo, Kush Audio, Latch Lake, Lavry Engineering, Little Labs, Millenia, Mojave Audio, Royer Labs, Signex, Sommercable, Thermionic Culture, TK Audio, Vintagedesign STUDIOLAITTEIDEN VERKKOKAUPPA ON AVOINNA! www.msonic.fi www.hedcomshop.fi Hedengren yhtiö, puh. (09) 6828 4600, www.hedcom.fi www.kawai.fi Soitinrakennus, kellokukantie 4, 01300 vantaa | p. P a lv e l u h a k e m i s t o Maahantuonti msonic oy Kiitoradantie 11 01530 Vantaa 010 439 8800 www.msonic.fi . 010 830 3800 | www.starlike.? h u o lt o j a k u l j e t u s k o t e l o i d e n v a l m i s t u s ROCKNET Performance Audio Networks (EN) S a t t i k palvelut Ari Saari GSM: 0400 866200 www.skitta.fi SOITINLAITE-ELEKTRONIIKAN ERIKOISLIIKE PUTKIVAHVISTINKOMPONENTIT, KITARAEFEKTIT, KAIUTINELEMENTIT, KAAPPI JA CASE -TARVIKKEET, VAHVISTINHUOLTO JA KAHVITARJOILU HELSINGINKATU 30, 00530 HELSINKI WWW.URALTONE.COM www.riffi.fi 7/2012 67-69 Palveluhakemisto 712.indd 67 67 27.11.2012 10.43
Ark 10?18, la 10?15 espoo: Martinsillantie 10. 050 592 4085 tai (09) 224 35822 EDUSTAMME VAIN TUOTTEITA JOIDEN LAADUN TAKANA VOIMME SEISTÄ! H 3DRUMSTICKS by DW H ADMIRA H ALCHEMY H ANTIQUITY by SEYMOUR DUNCAN H ARTBEAT H AUDIX H BIG BENDS H BLACKSTAR H BOGNER CUSTOM SHOP H DR-STRINGS H DTAR H DW H EDWARDS by ESP H EMG H E-PAD H ESP H ESP-LTD H FBT H GT H HOMEBREW ELECTRONICS H AGOP ISTANBUL H MI-AUDIO H ORANGE H PDP by DW H PROCO H REGAL TIP H ROCKBAG H ROCKBASS by WARWICK H SCHALLER H SEYMOUR DUNCAN H SPECTOR H TANGLEWOOD H TECH-21/SANS AMP H TOKAI H VISUAL SOUND H WARWICK MUSAMAAILMA RETAIL H FRYETTE CUSTOM SHOP H Malminkatu 16, Hki, Kamppi Puh. 10-18, la 10-15 MUSAMAAILMA kauppa on auki 24 h P www.musamaailma.fi MUSAMAAILMA OUTLET Ohrahuhdantie 2, Hki, Itä-Pakila Puh. Ark 10?18, la 9?15 iikki.fi kUopio: Väliköntie 4. Ark 10?19, la 10?16 pa Nettikaup TUrkU: Eerikinkatu 4. Ark 10?19, la 10?16 VAnTAA: Retail Park, Antaksentie 4. 0400 274 485 F-Musiikki on lähelläsi. Ja nettikauppamme on kaikkialla. P a lv e l u h a k e m i s t o Helsinki keskUsTA: Kaisaniemenkatu 7. 09 . Ark 10?18, la 10?15 www.f-mus Euroopan edullisin äänentoisto- & musiikkiliike www.stpaulssound.fi p. 10-18, la 10-15 68 www.riffi.fi 7/2012 67-69 Palveluhakemisto 712.indd 68 27.11.2012 10.43. Ark 10?19, la 10?16 Helsinki iTÄkeskUs: Korsholmantie 2, Puhos. 09-720 60660 Avoinna ark. 5627 1240 KITARA- JA VAHVISTINHUOLTO H Avoinna ark. M u s i i k k i k a u pp a lähelläsi Musiikkilaitteiden ja tarvikkeiden verkkokauppa P
digimikseri keikkakäyttöön . (09) 3475 6380 GSM 040 501 2735 Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Tietoa verkosta: www.riffi.fi Moduulimittaiset ilmoitukset pakettina koko vuodeksi (7 numeroa): ? ? ? ? ? 42 42 42 90 90 mm mm mm mm mm × × × × × 30 mm = 545 e 50 mm = 820 e 100 mm = 1?340 e 30 mm = 820 e 65 mm = 1?645 e . Jeff Loomis ? metallista progeen? . Ilmoitustilaa myydään seitsemän numeron paketteina, joten jakso kattaa kätevästi koko vuoden. Puh. Kerkko Koskinen Kollektiivi keikalla ? kun lauteilla on bändi, solistit, orkesteri ja kuoro, vaaditaan saliääneltäkin erityisratkaisuja . Behringer X32 . (06) 317 0159 www.unisound.fi MÄNNISTÖNKATU 6, KUOPIO SIEVÄLÄ Työn alla tuleviin numeroihin muun muassa: KÄYTTÖTESTEJÄ: . Kitaristi Bill Frisell kunnioittaa melodiaa . ja säilyttää oman tyylinsä genrestä riippumatta . Magix Music Maker MX, MX Premium ja MX Production Suite ? ohjelmisto musiikin tekijälle harrastajasta ammattilaiseen? . Kysy tarjousta! Varmista omasi tilaamalla lehti suoraan kotiisi puhelimella, s-postilla tai internet-sivustomme tilauslomakkeella. Palveluhakemisto Riffi Asiakaspalvelu / tilaukset Puh. Mahdollinen työaineistoveloitus on 35 e. Vuosikerta 2013 on täynnä vielä kirjoittamattomattomia artikkeleita, toistaisesi jakamatonta tietoa ja mielen kiintoisia inhimillisiä tarinoita. Uusista soittimista ja laitteista puhumattakaan? Riffin ilmoituspalvelu toteuttaa ja tarvittaessa suunnittelee ilmoituksen. pikkunupilla on isot muskelit ja paljon ominaisuuksia MUUTA: Riffin palveluhakemisto on edullinen tapa tavoittaa kaikki musiikkialan asiakkaat. Suojaan turbulenssilta ? Eero Aro esittelee keskeiset menetelmät, joilla äänite varjellaan tuulen tuiverrukselta ja muilta puhureilta Hintoihin lisätään alv 23 %. Hinnat koskevat valmista aineistoa. tilauslomake www.riffi.fi 7/2012 67-69 Palveluhakemisto 712.indd 69 69 27.11.2012 10.43. MarkBass Big Bang . taitonsa ammentava DJ Leijonamieli. . P a lv e l u h a k e m i s t o - SOITTIMET, NUOTIT laitevuokraus soitinmyynti kuljetuskotelot asennuspalvelut www.viikingmusiikki.fi Pitkäkatu 28?30, VAASA Puh. Räjähtävä Nyrkki on melkoinen mikstuura ? Palefacen komppiryhmässä kohtaavat kaksi maailmaa: ryhmä koulutettuja jazz-muusikoita ja itseoppinut ?street knowledgestä. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi www.riffi.fi
Uudissanakin saatiin aikaiseksi: Kouvolakohdennus on jo aika monelle äänimiehelle tuttu käsite. Palaa ihmeessä vanhoihin numeroihin, jos kaiuttimet ja varsinkin niiden kanssa painiminen kiinnostavat. Niitä on mitattu ja viritetty, laitettu aikaan, ja vaihevasteeseenkin asti pääsimme. Saarinen selvittää Kaiuttimet alkavat toivottavasti olla vireessä O len käsitellyt kaiuttimien virittämistä palstallani vuoden 2009 alusta asti lähes joka numerossa. mittaukset on tehtävä oikeassa järjestyksessä, Kaiutinjärjestelmän mittausperiaatteita 4/10 64?65 Kaiutinjärjestelmä pitää tarkastaa, Kaiutinjärjestelmän arviointia 5/10 64 Impulssivasteella polariteetin perässä, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 6/10 68?69 Impulssista selviää aika, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 7/10 64?65 Vaihe vaikuttaa summautumiseen, Vaihekäyttäytyminen konsertissa 1/11 62?64 Viivekaiuttimelle aikaa, Viivekaiuttimen käyttöperiaate 2/11 66?68 Sub-kaiutin linjaan muiden kanssa, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 3/11 62?64 Miltä näyttää hyvä soundi?, Taajuusvasteen säätäminen 4/11 66?68 Matalien taajuuksien taso, Matalien taajuuksien käyttäytyminen jakotaajuuden kohdalla 5/11 62?63 Mittaamalla maaliin, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 6/11 78?79 Vaihe jakosuotimen ja ekvalisaattorin kynsissä, Tietoa vaihevasteesta 7/11 70?71 Svenska Teatern . uusi kaiutinjärjestelmä vireeseen, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 1/12 70?72 Koherenssi kertoo mittauksen luotettavuudesta, Äänimittaus 2/12 62?64 Heijastuksen perässä, Heijastusten vaikutus äänentoistoon 3/12 62?64 Kaiutinjärjestelmän viritys ja käyttö ? se on kahden kauppa!, Kaiutinjärjestelmän säätäminen 4/12 72 Konsertit ? kulttuuria vai ympäristömelua, Ympäristömelumittaus 5/12 62 Konserttien äänenpaineenmittaus ? tarkkaa hommaa, Äänenpaineenmittaus 6/12 T 70?71 A Di La 70 www.riffi.fi 7/2012 70-71 Saarinen712.indd 70 m 27.11.2012 10.54. Tietysti jatkossa tarvittaessa palaan asiaan, mutta nyt tämä aihealue laitetaan kyllä telakalle. Kaiuttimia on tutkittu ainakin edestä ja sivusta. Tämä kivi alkaa olla käännetty. Kaiuttimien väliset jakopisteet laitetaan nyt kuntoon tuosta vaan. Ei tästä vielä ihan kirjaa syntynyt, mutta aika laajasti asian kimpussa on ol- Saarinen selvittää -artikkelit Riffi-lehdessä 2009?2012 Otsikko ja sisältökuvaus Riffin numero Sivut Mittailua mittamikrofoneilla, Mittamikrofonien ominaisuuksia 1/09 80?81 Etuasteet aiheuttavat hämmennystä, Tietoa sopuhintaisista mikrofonietuasteita USB-väylään 2/09 64?65 Enemmän vastauksia ja vähemmän kysymyksiä, Erikoistumisen merkitys 3/09 64 Kouvola-kohdennus, Kaiutinjärjestelmän viritys 4/09 64 Asiat tuntuvat luistavan, Äänitöissä tarvittavia ohjelmistoja 5/09 68 Plasa 2009 puolusti paikkaansa, Havaintoja Plasa 2009 -messuilta 6/09 64 Kaksikanavaisen äänimittauksen aakkosia, Äänimittauksen periaatteita 7/09 72 1/10 64 Äänimittauksissa juostaan kohinaa karkuun, Kohinamittauksen periaatteita Käppyröitä on monenlaisia, Kaiutinjärjestelmän mittausperiaatteita 2/10 64?65 Kaiuttimien taajuusvaste akselilta ja vähän syrjästä, Kaiutinjärjestelmän mittausperiaatteita 3/10 68?69 Kaiutinjärjestelmän valmistelua keikkaa varten
Vielä näitäkin vanhemmista jutuistani löytyy monta läheltä liippaavaa juttua. Haluan vielä ehdottomasti jatkaa jo vuodesta 2000 alkanutta perinnettä ja kirjoittaa edelleen Riffiin. Palataan aiheeseen ensi vuonna. Loppuun on pakko laittaa vielä Magu Ramirezin Meyer Soundilta esittelemä vaiheympyrä. Tämän ongelman ratkaistuani on yhdestä jutusta saattanut olla vaikka kolmeksi. Kouluttaudun edelleen aktiivisesti ja näistäkin tilaisuuksista riittää varmasti jaettavaa. tu. Usein huomasin jutun kirjoitettuani, että enhän minä ole tuotakaan perusasiaa vielä selvittänyt ja palasin siihen vielä jälkikäteen. Tämän listan avulla on helpompi päättää jokaiselle sopiva järjestys selata aivoituksiani. Ohessa on listaus edellisissä numeroissa olleista jutuistani ja uskoisin siitä olevan on hyötyä monessakin mielessä. Esimerkiksi juttuja tekemistäni töistä tai vaikkapa messumatkaraportteja tulette saamaan luettavaksenne jatkossa. Sen ympärillä on pyöritty paljon viimeisen neljän vuoden aikana. Pahin kauhuskenaarioni on ollut, että kirjoitan saman uudelleen. Läheltä on liipannut, mutta vielä ei onneksi näin ole käynyt. Lauri pelasti minut tältä häpeältä jo kertaalleen. Mistä kirjoitan on ollut aina se vaikein osio. Saarinen selvittää siis jatkossakin, mutta aihealueet tulevat olemaan paljon laajemmalta. Makkarakastikkeeseen asti tuskin palataan, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Riffin tekeminen on ollut aina mieluista puuhaa. Olen satunnaisesti poukkoillut aiheen kimpussa ja juttujen paras lukujärjestys ei todellakaan ole niiden syntyjärjestys. Tämän kun ymmärtää ja kun vielä saa tämän tiedon käytäntöön livenä niin pärjää jo hyvin. Menestystä loppusyksyn keikoille ja riemukasta vuoden vaihtoa! Reima Studiolaitteiden verkkokauppa on nyt avoinna www.msonic.fi Kaupan valikoima kasvaa joka päivä. Huimia diilejä löydät myös Facebook-sivuiltamme. Tasokkaat työkalut studioosi. A-Designs Audio, ASL, Bricasti, Burl Audio, Cartec, Chandler Limited, Cloud Microphones, Crane Song, Danfield Audio, Dave Hill Designs, DirectOut, Earthworks, Empirical Labs, Event, Focal Professional, Gem Audio Labs, Great River Electronics, JoeCo, Kush Audio, Latch Lake, Lavry Engineering, Little Labs, Millenia, Mojave Audio, Oktava, Royer Labs, Signex, Sommercable, Thermionic Culture, TK Audio, Vintagedesign msonic | Kiitoradantie 11, 01530 Vantaa, Finland | +358 (0)10 439 8800 | info@msonic.fi | facebook.com/msonicoy | www.msonic.fi 70-71 Saarinen712.indd 71 27.11.2012 10.54. Tarvitsee vain toivoa, että se jälkimmäinen juttuni olisi parempi
toimia taiteen ensimmäisenä julkisena vastaanottajana. Monet kriitikot kertovat ottavansa huomioon arvosteltavan iän. Koetan perustella, mikä oli hyvää ja mikä ei. Hyvä kritiikki on musiikin ja kielen taidetta. 3/3 Musiikkikritiikki Suomessa TEKSTI: JAAKKO LAAKSO Onko aloittelijan esitystä arvosteltava samoin perustein kuin ammattilaisen? Juttusarjan kirjoittaja on musiikin o pettaja Etelä-Pohjanmaalta ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus musiikki kritiikkona. Näkö k ulmaa kirjoittamiseen antavat filosofian maisterin tutkinto musiikkikasvatuksen alalta sekä oma k ohtainen muusikkous . Lukijan ei myöskään tarvitse olla samaa mieltä kriitikon kanssa. Laadukas kritiikki tulkitsee esitystä ja auttaa tekemään huomioita kuullusta. Yritän kertoa, mitä konsertissa tapahtui ja miltä se kuulosti, kuvata tunnelmaa ja avata mielenkiintoisia näkökulmia esitykseen. Se on parhaimmillaan ajatuksia herättävä, jopa lukijaa haastava. Mitä sanoa ja miten kollegasta, joka epäonnistuu konsertissa. Kyllä lukija oivaltaa, että adjektiivi ?loistava. Siihen sisältyy myös epämiellyttävä piirre, että arvostelija olettaa ?ymmärtävänsä. Jaakko Laakson pääsoitin on piano, mutta sen ohella hän on myös multi-instrumentalisti, sovittaja/tuottaja, studioäänittäjä jne. Julkiseen arvosteluun liittyy yksityistä mielipidettä suurempi vastuu. Tämä johtaa yhdessä kulttuurimme kohteliaisuustapojen kanssa kirjoitettaessa itsesensuuriin. Jos epäilen ennakkoon mahdollisuuksiani kirjoittaa objektiivisuuteen pyrkien, kieltäydyn laatimasta arvostelua. Hyvän tekstin tulee olla yksiselitteistä, ellei kirjoittaja tarkoituksellisesti jätä tulkinnan mahdollisuutta lukijalle. Esimerkiksi sarkasmi on sukua pilkallisuudelle ja saa usein kriitikon näyttämään näsäviisaalta. Kritiikin suhteuttaminen on kiehtova pohdinnan aihe. Pakinan tyylikeinoissa piilee vaara. Sosiologi Pierre Bourdieu on todennut, että kaikki ilmaisu on sovittelua ilmaisuintressin ja sensuurin välillä. Tämä johtaa kaunisteltuihin ilmaisuihin ja jopa hiljaisuuteen asti. A rkielämän sensuuria on, kun henkilö toteaa tutulleen: ?Kuulin, että perheessänne on surua?, kun hänen tarkoituksenaan on kysyä, ?onko totta, että miehesi sairastaa syöpää??. Sensuurin mekanismi on lehtikritiikissä sama.?Saksofonistin soitto ei ollut koko ajan puhdasta. Kritiikkiä myös kaivataan edelleen: sekä taiteilijat, konserttiyleisö että laaja lukijoiden joukko haluavat osaavien ammattilaisten avaavan keskustelua ja näkökulmia musiikkiin. on sääli, jos ansiokas kirjoitus jää liian vaikean sanaston vuoksi ymmärtämättä. Itse mielipiteellä ei ole juurikaan arvoa, vain sen perusteluilla. jääkiekossakaan kolmosdivaripelin ?loistava onnistuminen. Vertailevaan arviointitapaan sisältyy se ongelma, että arvioitsija olettaa tietävänsä, mihin vaikkapa tietyn ikäisen soittajan tulisi pystyä. Riittääkö oma kompetenssi sen sanomiseen. on tietyssä mielessä relatiivinen . ei välttämättä ole loistava liigatasolla. Nykyaikainen musiikkiarvostelu on itsessään taiteellinen tuotos. musiikkia enemmän kuin nuori soittaja. Itse mielipiteellä ei ole juurikaan Mielestäni kriitikon tulisi välttää neuvomista ja esittää vain yksitarvoa, vain sen perusteluilla. täisen asiantuntijan mielipide . Jos ?Jannen? kyyninen lausahdus pitää edelleen paikkansa, olisi aika korjata asia. Vuosikymmenten ajan kriitikot ovat antaneet panoksensa niin kulttuurielämälle kuin historiankirjoituksellekin. Eläköön siis kritiikki ja kriitikot! u 72 www.riffi.fi 7/2012 72 Kritiikki3.indd 72 27.11.2012 10.45. Keskustelemmehan politiikastakin, vaikka emme kaikki edusta samoja arvoja tai puoluetta. Muistelen lukeneeni Jean Sibeliuksen tokaisseen: ?Tiedätkö ketään kriitikkoa, jolle olisi pystytetty patsas??. Esityksen konteksti saa tulla esille: kesäisen harrastajateatterin ei tarvitse kilpailla Kansallisteatterin kanssa. Nuorta soittajaa arvioidaan lempeämmin ja neuvotaan enemmän kuin vanhempaa. Eräs kriitikko on kertonut kirjoittavansa lempeämmin maaseudun konserteista kuin Helsingissä esitetyistä konserteista ja ottavansa näin toimiessaan huomioon maaseudun kulttuuri piirien rajalliset resurssit. Itse pyrin absoluuttiseen arvottamiseen. Pyrin muotoilemaan tekstini niin, etten loukkaisi ketään. Ammattiterminologian määrää kannattaa harkita . Tietysti kriitikolla on mahdollisuus kieltäytyä arvostelusta, mutta missä menee jääviyden raja, jotta kritiikkejä ylipäänsä saadaan lehtiin? Kriitikkona yritän olla ensisijaisesti rehellinen itselleni: sanon sen, mikä mielestäni täytyy tulla sanotuksi. on kaunisteltu ilmaus siitä, että ?saksofonisti soitti ajoittain epävireisesti?. Rehellisyyttä on kritiikissä vaikea vaalia ja ongelma korostuu arvioitaessa tuttua esiintyjää. Tulisiko kriitikon kuvata kuultua vain mahdollisimman tarkasti ja todeten, eli absoluuttisesti, vai relatiivisesti eli suhteuttaen kuultu vaikkapa alan huippujen taitotasoon. Ja jos palautetta tulee, yritän suhtautua siihenkin nöyrästi. Varsinkin maakunnissa arvostelija joutuu kommentoimaan vääjäämättä tuttujen henkilöiden esityksiä
Palkintona oli trion levyn äänitys, joka tapahtui viime kesänä. ?Halusin siirtyä New Yorkiin, ja opettajani Grazissa rohkaisivat lähtöön. Suomi on kuitenkin melko syrjäinen maa, jossa mahdollisuudet jazzmuusikon uralla etenemisessä ovat rajalliset?, kuvailee päähenkilö itse polkunsa kulkua. Ollin opettajana on toiminut New Yorkissa mm. Rodney Jones, joka on jazz-kitaralegenda George Bensonin kasvatti, ja on näin ollen suora linkki jazzkitaran traditioon. ?Opetus on ollut täällä hyvin käytännön läheistä ja opettajan kanssa soittamalla yhdessä opitaan soiton saloja. koulua öisessä New Yorkissa.? Tuomo osasi New Yorkiin tullessa ulkoa jo yli 350 jazz-standardia, joka on jo hyvä määrä jazzmuusikolle. ?Jamisessioissa täällä tulee vastaan kuitenkin päivittäin tuntemattomia biisejä ja uusia on opeteltava koko ajan lisää. Muusikkona maailmalla New Yorkin Päivässä ja Yössä KUVA: MAARIT KYTÖHARJU T ämän syksyn kulku on ollut täällä New Yorkissa erittäin tapahtumarikasta aikaa ja kokemusten kirjo niin musiikissa kuin elämässä muutenkin on ollut valtaisa. Oman soittamisen lomassa olen ehtinyt tutustua kahteen suomalaismuusikkoon, kumpainenkin nuoremman polven lupauksia, joista varmasti tullaan tulevaisuudessa kuulemaan. Ollilla on kuitenkin soittokavereita koululta, ja hän säveltää musiikkia omalle New York -kvartetilleen. 1989) on ottanut jazzin vakavasti alusta asti, ja vain 16-vuotiaana hän muutti yksin asumaan Helsinkiin ja aloitti opiskelut Sibelius-lukiossa. Myöskin teoriakurssit ovat olleet täällä hyvin vaativia verrattuna Suomeen. Tuomo voitti myös trionsa kanssa tänä vuonna ensimmäisen palkinnon Downbeat-lehden jazz-opiskelijakisassa. Esimerkiksi tyylianalyysitunneilla joudutaan korvakuulolta kirjoittamaan mestarien, kuten vaikkapa John Coltranen sooloja ylös tietyistä kappaleista. Olen oppinut täällä paljon juuri sellaista hetkessä olemista. www.myspace.com/tuomouusitalo Loppuvuoden terveisin New Yorkista, Kari Antila www.riffi.fi 7/2012 73 Muusikkona712.indd 73 73 27.11.2012 10.46. www.ollihirvonen.com . Musiikkia tehdään juuri aina siinä hetkessä ja sointukulut on kuultava nopeasti, vaikka ei biisiä aiemmin olisi soittanutkaan.? Tuomon suunnitelmissa on myös pysyä New Yorkissa niin kauan, kuin mahdollista ja yrittää ensin päästä ?sideman?-tehtäviin ja kokemuksen kartuttua myöhemmin sitten keskittyä oman soolouran luomiseen. Tsekkaa netistä: . Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Olli jatkoi suoraan Sibelius-Akatemian jazz-koulutusohjelmaan, josta valmistui jazzmusiikin kandidaatiksi 2011. Tämän jälkeen Olli siirtyi New Yorkiin ensin vaihtooppilaaksi maisterin koulutusohjelmaan Manhattan School of Musiciin ja tänä vuonna hän jätti lopullisesti Sibelius Akatemian ja aikoo valmistua Manhattan School of Musicista ensi vuonna. ?Jazzmusiikki on kotoisin USA:sta ja New York on sen musiikin keskus. Olen jo nuoresta asti tottunut olemaan itsenäinen ja käytyäni New Yorkissa ensimmäistä kertaa, aloin vakavasti harkita tänne muuttoa. Queens College antaa väljät raamit ja näin ollen on helpompaa käydä tätä ?kadun. Minulla oli myös jo opiskeluaikana mahdollisuus työskennellä muutaman jazz-legendan kanssa, kuten Amerikkalaisen rumpali Billy Hartin ja trumpetisti Jim Rotondin bändeissä, kertoo Tuomo. New Yorkin alueen maisterikoulutusohjelmista Tuomo valitsi Queens Collegen, koska opiskeluohjelma on tässä yliopistossa väljempi ja lukukausimaksut kohtuullisempia. ?Alun perin halusin New Yorkiin soittamaan ja tiesin, että jamien kautta tie johtaa helposti kontakteihin ja suoraan keikoille. Tämän jälkeen kappaleen harmonioiden pohjalta sävelletään omia biisejä, joihin kirjoitetaan omia sooloja. Teoriatunneilla on myös soittimet mukana, ja siellä joutuu myös soittamaan omat sävelletyt soolot, kertoo Olli. Päivät venyvät koululla pitkiksi ja iltaisin ei vapaa-aikaa paljon jää. 1986). Tämä on hyvä paikka, koska huippulahjakkaita soittajia on kaupunki täynnä, ja kaupunki tarjoaa alati uusia vaikutteita ja haasteita musiikin tekemiseen?. Toinen suomalainen jazz-lupaus on Tuomo Uusitalo (s. Ylöjärveltä Tuomon tie johti ensin Jyväskylän konservatorion jazz-linjalle ja vuonna 2008 hän siirtyi Itävallan Grazin yliopiston jazzlinjalle, josta hän valmistui kandidaatiksi 2012 keväällä. Tuomo on syntynyt Ylöjärvellä ja aloitti pianon soiton opiskelun kuuden vanhana Tampereen seudulla. Haluaisinkin tällä kertaa nostaa esiin kaksi nimeä: Olli Hirvonen ja Tuomo Uusitalo. Alun perin Lappenrannassa syntynyt kitaristi Olli Hirvonen (s. Katse tähyää jo tulevaisuuteen. ?Kun opiskelut ovat ohi ensi keväänä, haluaisin jäädä asumaan tänne New Yorkiin ja yrittää rakentaa omaa uraa täällä ja täältä käsin
Ei se ole keneltäkään pois, ja voisin ehkä itsekin olla vähän paremmalla tuulella työn parissa. Luulen, että taisin vähäsen tirauttaa nähtyäni, että kitaristiystäväni pyyhki silmäkulmiaan. Olin varustautunut kelpo portviinipullolla, mutta ajattelin korkata sen vasta keikan jälkeen. En ollut aiem m in suostunut joulunaikaisiin keikkoihin, mutta joskus 1990-luvun lopulla tulin huomanneeksi, että olin sinkku (taas kerran), eikä millään ollut mitään väliä (taas kerran). Ihmiset toivottelivat toisilleen hyviä jouluja. Hyasintit ja kuusenhavut tuoksuivat, ja ulko-ovea reunusti kaksi tervapataa. Portsarikin oli peittänyt noin kahdessa metrissä keikkuvan kaljunsa tonttulakilla. Majoituimme saunallisessa kookkaassa sviitissä, jossa oli tilaa koko sakille, ja henkilökunta oli yllättänyt meidät keikan jälkeen tuomalla huoneeseen runsaasti herkkuja, laidasta laitaan, oikein snapsit ja punaviinitkin. ?Vain, jos on aihetta iloon?, luki ystäviltä aikoinaan syntymäpäivälahjaksi saadun pullon kyljessä kultatussilla kirjoitettuna. ??? Perillä pakun sivuovi liukui auki, ja puhtaan lumen tuoksu ja kiristyvä pakkanen hymyilytti. Ajattelin, että miksipä ei. Edellinen olikin jo haihtunut. Mutta jösses, miten paljon glögiin olikin terää saatu. Hyvää joulua, rakkaat Riffin lukijat. 74 www.riffi.fi 7/2012 74-75 Alanko712.indd 74 27.11.2012 10.47. Kesken perussetin solisti alkoi laulaa ?Jouluyö, juhlayötä?, ja koko sali hoilasi mukana. Alangon päiväkirja Joulutarina M on sarja tosikertomuksia, jossa monenlaisiin musiikki-, peli- ja IT-projekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/ äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. uistan erään joulun oikein hyvin. Mesta taitaa tulla täyteen.. Aploditkin taisivat tulla, niin muistan. Takahuoneeseen sinkosi innostunut kosketin heppu: ?Jätkät. Ne tekevätten soittokierroksen ja tuloo kaikki sitten yhtä aikaa. En kuitenkaan ollut levoton, sillä varauduin aina katastrofiin . Ohitettujen talojen verannoilla ja pihoilla oli valoja, joulukuusia, ulkotulia? Lopulta joku laittoi Frank Sinatran joululevyn soimaan, ja juuri sillä hetkellä tunnelma alkoi kohota koko porukalla. Meni tunti, ehkä parikin, ja kun lopulta käännyin ympäri lähteäkseni pistämään keikkakostyymiä päälle, tajusin, että ulkona oli jumalaton jono, ja aulassakin oli kymmenittäin iloisia ihmisiä. Siitä eteenpäin loppuilta oli yhtä yhteislaulua. Otakko lökiä?. Sinä iltana joulu tuli todeksi ja toi ihmisille onnea. Sen pituinen se, tositarina tämäkin. Sinä yönä väsynyt kosketinheppu nukahti hymy huulilla, eikä murjottanut enää koko loppuvuonna. Henkilökunta toi välittömästi tarjottimella glögilasit koko yhtyeelle, ja kun sakille selvisi ettei mukanamme ollut roudareita, saapui vähäistä laitteistoa kantamaan silmänräpäyksessä myös keittiömestari. Glögi oli terästetty sopivasti. silloin kaikki menisi vähintään suunnitelmien mukaan, ja kaikki muu olisi ekstraa. Tunti ovien avauduttua sali oli edelleen tyhjä. ?Täällä porukka tuloo paariin aina meleko myöhään?, selitti nyt tekoparrankin löytänyt jättiläisportsari. siltä minusta tuntui . Solisti sai heti ryhtikohtauksen, riisui välittömästi esiintymisasukseen aikomansa collegepaidan, ja vaihtoi valkoiseen kauluspaitaan. Tunteet olivat pinnassa. Sinä iltana pitkään vaalittu portviinipullo avautui, ja yhtye vietti harvinaislaatuista joulua yhdessä. Olimme kokeneet kaikenlaista . Ryhdyin niitä sitten läpi soittelemaan, kun ei muutakaan tekemistä ollut. Hotellipuolen vastaanottovirkailijat tulivat hyrisemään lauluja pianon lähettyville . Ensimmäinen keikkapaikka oli suurehko hotelli, jonka aula oli koristeltu viimeisen päälle. yllätyksekseni nuotilleen . Olin vähän poissaoleva, allapäinkin, vaikka mitään sen erityisempää syytä ei ollutkaan. mies keskittyi täysillä saadakseen minut hymyilemään. ??? Olin varma, että keikkaa ei tulisi kuulemaan kukaan. Farkut ja bootsit pysyivät. ??? Keikka oli parhaita koskaan kokemiani. ja vähitellen volyymi nousi. Heikoimman viinapään haltija hihitteli jo manteleita ja rusinoita syödessään, ja itsekin tunsin poskieni hehkuvan. Setin pystyttäminen oli hilpeää toimintaa, ja basisti laittoi parastaan, kestoviihdyttäjä jolla oli taito saa- da koivuhalkokin nauramaan. Sinkkuuteeni ei liittynyt dramatiikkaa, eikä suuria tunteita, vaan kyse oli elämäntavasta. Katotaan vaan. Mitä syvemmälle Pohjois-Pohjanmaalle ajoimme, sitä vähemmän näkyi liikennettä. Mutta jokin silti jäyti. ??? Matka huoltikselta keikkapaikalle oli alkavan lumisateen vuoksi rauhallista menoa, ja jouluaatto alkoi hiljentyä. No otinhan minä. Kieli oli puutua. Aulassa oli Fazerin vaaleanruskea kouluista tuttu piano, ja jostakin löytyi nippu jouluisia nuotteja ja yhteislaulumonisteita. Keikkamyyjä oli kysely- ja maanittelukierroksen jälkeen myynyt kolme akustista, helkkarin hyvänhintaista joulunpyhien keikkaa Pohjanmaalle, ja päivän levon jälkeen olisi vuorossa kymmenpäiväinen lapinrundi. Lopulta valtatie oli koskematonta valkoista reunasta reunaan, ja pakun valokeiloissa näkyi vain loputonta lumihiutalehyperavaruutta. ?Mutta aina ne tuloo. kirjaimellisesti ? mutta joulu puuttui listalta. Ehkä hyvällä säkällä jonkun toisenkin joulu voisi olla lämpöisempi yhtyettä kuunnellessa. Ajelin kohtaamispaikalle vakkasuomalaiselle huoltoasemalle, pysäköin autoni, lastasin koskettimistoni ja laskettelusukseni, ja nousin turneebussina palvelleen jenkkipakun kyytiin. Tällä kertaa
74-75 Alanko712.indd 75 26.11.2012 13.48
kun pentatonisesta ei voi enää ottaa, lainataan jazzista? Rytmi Elää . RUMPALEILLE Riffi-julkaisut löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Ja Kitara Komppaa Pitkän uran tehneen kitaristi Heikki Markkulan oivallinen DVD:n ja kirjan uunituore yhdistelmäpaketti opastaa sormi sormelta yleisimmät sointuotteet ja näyttää lyönti lyönniltä miten akustisella kitaralla kompataan nuotiolaulut ja poppiveisut. Loistava tapa aloittaa säestyspuuhat kitaralla! Suositushinta 26,50 e Brazil . rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun Tilaääni . Mukana pidempiä versioita CGWS II:lla olevista kappaleista sekä viisi sellaista biisiä, joita oppikirjassa ei ole. Suositushinta 14,50 e Blues Station . tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena? Rokkibändin ABC . Oman soiton harjoittelua varten jokaisesta kappaleesta on mukana myös pelkkä säestysosuus eli ns. sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä Flam Out . play along -versio. Kaikki harjoitukset ja etydit on kirjoitettu nuottien lisäksi tabulatuureina, ja käytännöllisten sormitusten löytämistä helpottamassa mukana on myös otelautadiagrammeja. Kirja soveltuu myös sellaisille soittajille joiden nuotinlukutaito on jäänyt vähemmälle harjoitukselle. Perustiedot kitaransoitosta ja kohtuullisen hyvä soittotaito ovat kuitenkin tarpeen kirjan opiskelussa. Suositushinta 35 e Just Pickin? Jarmo Hynnisen tuore soololevy tarjoaa 12 kappaleen annoksen kantrikitaraa parhaimmillaan. äänittävän perusopas luo valmiudet studiohommiin Suomalainen kitara 2000-luvulla . näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille? MUUT Luova studiotyö . syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen KITARISTEILLE Country Guitar Workshop II Ansioituneen kitaristi-pedagogi Jarmo Hynnisen kirjoittama Country Guitar Workshop I keräsi aikanaan kiitosta jopa country-musiikin synnyinsijoilla, Amerikassa. Jatko-osa vie nyt vieläkin syvemmälle country-kitaroinnin maailmaan ja soittimen tekniseen hallintaan. Country Guitar Workshop II on kuitenkin täysin itsenäinen kirja, jonka opiskelu ei vaadi ykkösosan läpikäymistä, vaan se sopii myös ensikosketukseksi aihepiiriin. Kirjan 13 kitaralle sävellettyä instrumentaalikappaletta on soitettu malliksi pakettiin kuuluvalle CD-levylle. klassikkoteos antaa vankan pohjan blues- ja rock-kitaroinnille Rhythm & Blues Workshop . kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun Groove In . soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Tutustu sisältöön lähemmin: www.rif fi.fi 76 Takakansi_712.indd 76 26.11.2012 14.53