Keikkoja voi hankkia puhumalla, mutta ne pidetään soittamalla! ”Nykytekniikka on kyllä helpottanut asioita, mutta ei nopeuttanut!” – Timo Kahilainen Nro 7/2013 Hinta 9,10 E 18. vsk ZARKUS POUSSA: ”Muoto hioutuu pikku hiljaa, kappale muuttuu yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi.” Allen & Heath Qu-16 – digitaalinen räkkimikseri keikalle ja äänityksiin 01 Kansi_713.indd 1 25.11.2013 11.54
Näillä kauppiailla mikseri heti kokeiltavana: • • • • Kouvolan Musiikki Markun Musiikki Musacorner Musikantti • • • • Oulun Soitin ja Tarvike Soundtools St. Uudet Mini Stageboxit tarjoavat kaiken oikeasti tarvittavan edulliseen hintaan Si Expression on täysverinen Si-sarjan mikseri kaikilla olennaisilla ominaisuuksilla Si Expression on mikseri, joka sopii niin ammattilaiselle kuin harrastajallekin. USB on tarkoitettu PC:lle ja 2 x Firewire (PC/Mac) mahdollistaa esim. Äänenlaatu täyttää kaikki odotukset isommankin PA-setin pää- tai monitorimikserinä. Paul’s Sound Viiking Musiikki M a a h a n t u o n t i : S tudiotec Oy • Kuusiniemi 2, 02710 Espoo • puh. Si Expression pähkinänkuoressa: • • • • • • • • Tutut Soundcraft etuasteet takaavat erinomaisen soundin ilman turhaa EQ:n käyttöä 3 frame-kokoa (16, 24 ja 32) kaikissa 66 inputs to mix, 4 Mute-ryhmää 4 Lexiconin kaikulaitetta, dbx/BSS -dynamiikkaprosessointi ja EQ:t 16 XLR-ulostuloa, AES/EBU, HiQnet, Word Clock, MIDI I/O, 4 linjatuloa Yksi laajennuskorttipaikka stageboxia tai 32-kanavaista äänitystä varten Kaikki olennainen suoraan potikoilla: Gate, EQ, Compressor, Delay, Low Cut…. Mini Stagebox 32 mahdollistaa 32 kanavaa sisään ja 16 ulos (8 x analogia + 4 AES/EBU-paria) kolmen unitin koossa. Soundcraft Si Performer - livemikseri DMX-integraatiolla Si Performer tarjoaa ensimmäisenä äänimikserinä maailmassa työkaluja myös pienimuotoiseen valo-ohjaukseen – tietenkään äänenlaadusta ja ominaisuuksista tinkimättä. Si Performer on nerokas ratkaisu pieniin teattereihin, musiiikiklubeille, kirkkoihin, yritystilaisuuksiin ja vaikkapa oppilaitosten tarpeisiin, joissa yhden henkilön on vastattava sekä äänentoistosta että valaistuksesta. Si Performer pähkinänkuoressa: • • • • • • • • Soundcraftin arvostetusta Vi1-konsolista periytyvät mikkietuasteet 2 frame-kokoa (24 ja 32), molemmissa max 80 inputs to mix, 8 VCA ja Mute-ryhmää 4 Lexiconin kaikulaitetta, dbx/BSS dynamiikkaprosessointi ja eq:t 16 XLR-ulostuloa, AES/EBU I/O, HiQnet, MIDI Kaksi korttipaikkaa ja laaja valikoima lisäkortteja MADIsta Danteen DMX-ohjaus, jolla hoidat esimerkiksi yritystilaisuuden perusvalotilanteet Äärimmäisen yksinkertainen käyttöliittymä ja hyvä soundi ViSi-remote iPad-kauko-ohjausmahdollisuus Si-sarjan miksereihin moniraitainen laajennuskortti Soundcraft on julkistanut uuden Multidigital -optiokortin Si Expression, Si Compact ja Si Performer miksereille, tarjoten 32-raitaisen äänitysmahdollisuuden. Si Expression on helppo roudata pienillekin keikoille tai äänityssessioihin. Tap Tempot etupaneelissa, efektien ja kanavien editointi yhtä aikaa VIsi-remote iPad-kauko-ohajusmahdollisuus (EQ/Comp/Gate, monitorit jne.) Mini Stagebox 16 tarjoaa 16 XLR-sisääntuloa ja 8 ulostuloa kahden unitin koossa. Molemmissa malleissa tulee mikserin laajennuskortti mukana. Uusissa Maceissä oleva Thunderbolt on helppo muuttaa adapterilla Firewireksi. lisäkovalevyn ketjuttamisen. 0 207 512 300 • sales@studiotec.fi • www.studiotec.fi 02-03 Ilmoitukset.indd 2 25.11.2013 11.37
Kuultavissa Eppu Normaalin Mutala-albumilla. 500-SARJAN PARHAAT PALAT AEA • Api Audio • A-Designs • Avedis Audio • Burl • Cartec Audio • Chandler • Crane Song • Danfield • Empirical Labs • Great River • Inward Design • Kush Audio • Lindell Audio • Purple Audio • Radial • Rupert Neve • SSL LUOTETTAVAT INTERFACET KOTI- JA AMMATTISTUDIOON Apogee Duet 2 • Universal Audio Apollo • Antelope Audio Orion32 • Sonnet Technologies Thunderbolt-chassikset A-RYHMÄN MONITORIT Event Electronics • Focal Professional Alan parhaat merkit msonicin webshopista! www.msonic.fi Msonic Oy Kiitoradantie 11 01530 Vantaa, puh 010 439 8800 Lehtimainos_riffi_3/2013.indd 1 02-03 Ilmoitukset.indd 3 3/5/13 3:228.41 PM 27.11.2013. Ääntä, valoa ja hyvää meininkiä MIKROFONIEN VALIOT JOKAISEEN HINTALUOKKAAN: Cloud • Earthworks • Heil • Lewitt • Mojave • Oktava • Royer •Røde • Telefunken ANNA ARVO ÄÄNELLESI! Martti Syrjä ja Telefunken ELA M 251-mikrofoni
Audiofiilinen nautiskelu ei selitä valta rajoitteet ovat yleensä ohjanneet järjestämään kappaleet väestön käyttäytymistä edes 0,7 prosentin edestä. Kehityksen suurimmaksi pullonkaulaksi uudella mante- Voi olla verrattomasti helpompaa tehdä kaksi täys- reella nimetään valmistuksessa tarvittavien kaivertimien ja pitkää älppäriä vuoden välein kuin käyttää kaksi vuotta prässien pieni lukumäärä, ei jakelun hankaluus tai ostavan yhden 74-minuuttisen cd-levyn tekoon. laatuisen musiikkikokonaisuuden laatimiseen on pystynyt Jutun mukaan vinyyli on murtautunut ulos marginaalista moni, mutta siitä merkittävästi pitemmän teossa ovat ja lohkaisee itselleen kasvavaa osaa valtamarkkinoista. asiakaskunnan vähäisyys. odotetaan ylittävän 700 000 levyn rajan. uudemmilla jakelutavoilla ei saavuteta. PÄÄTOIMITTAJALTA 74 minuuttia T uoreet tilastot kertovat, että vinyylilevyjen myynti on kavunnut Englannissa ennätyslukemiin, kun V ielä korostuneempi on vinyylin ja digitaalisen ero, kun tarkastellaan itse musiikkia. Erityisen vahva on halu tuntea konkreet- tisella rahalla maksetun hyödykkeen fyysinen olemus. Jos saldoa verrataan kaikkien myytyjen rajan yli, sen työläys ei enää lisäänny suorassa suhteessa cd-levyjen ja verkkolatausten määrään, jää vinyylin osuu- vaan kuormitus kasvaa koko ajan yhä jyrkemmässä deksi BBC:n uutisoinnin mukaan vain 0,7 prosenttia. Kokonaan toinen ajatus on se, että taiteen tekoon ja siihen voi painaa kuvia ja tekstejä ehkäpä vinyylilevy koteloineen tarjoaa luontaiset mahdol- sellaisella koolla, että keski-ikäinenkin vielä näkee katsoa lisuudet monipuolisesti vaikuttavaan elämykseen, jota ja lukea. onnistuneet paljon harvemmat. Record Shop Day -tempauksen yhteydessä vinyylilevyjen Tekevä ihminen saa myös mielellään jotain valmiiksi, myynti yhden ainoan päivän aikana oli Englannissa liki katselee aikaansaannostaan ja kaipaa jopa ehkä 2,5 miljoonaa euroa. kulmassa. Näin käy maratonilla, jonka viimeiset yksittäiset Tämäkään lukema ei anna täyttä kuvaa ilmiöstä, joten kilometrit ovat väsyneelle juoksijalle rasittavuudeltaan käytetään mittarina rahaa. The Daily Mail kertoo, että The jotain aivan muuta kuin alun kymmenen ensimmäistä. siten, että dynamiikaltaan voimakkaimmat kohdat sijait- Väitän kuitenkin, että kaikilla noilla kolmella uudella sevat uloimpana levyn kummallakin puoliskolla ja seestei- formaatilla on silti oleellinen osansa niissä syissä, joiden semmät vastaavasti sisempänä. ilmiötä tapaa harvoin cd-levyillä, eikä ajatus taida mallata Y suorat oistop alveluihin mitenkään. Ja tässä suhteessa vinyyli on ylivoimainen cd-levyyn E n allekirjoita väitettä, jonka mukaan vinyylilevyn äänenlaatu olisi jotenkin parempi kuin digitaali tallenteen. Vuoden muut myyntipäivät on sitten palautettakin ennen tarttumista uuteen urakkaan. Kumpiakin on tehty erittäin hyvin ja luokat- verrattuna, semminkin kun sen kansi on riittävän iso toman huonosti. Rytmimusiikin teossa kultainen leikkaus tuntuu olevan New York Times puolestaan uutisoi viime kesänä 40 minuutin paikkeilla. Tätä kun saman tuotteen saisi digitaalisena. Lisäksi vinyylin tekniset latauksen jälkeen. R ohkenen epäillä, että syynä tuskin on vinyylin ylivertainen soundi, jota ihmiset olisivat alkaneet K uulijalle LP:n kaksi noin 20 minuutin puoliskoa tuntuvat olevan myös sopiva annos. Sen mittaisen ehyen ja tasa vastaavasta, tai jopa suuremmasta trendistä USAssa. Näin tunnelma jäsentyy vuoksi kaupasta valitaan vanhahtava LP-levy silloinkin, kuin automaattisesti kahdeksi luontevaksi kaareksi. Taiteilijan luomisvoima tarkastellaan kymmenen vuoden periodia. ksinkertaisin syy on se, että ihminen tykkää hypistellä tavaraa. Levyn kääntö katkaisee kyllä kuuntelun hetkeksi, mutta samalla se kaivata cd-aikakauden, mp3-vallankumouksen ja suora- suo kuulijalle arvokkaan tauon. Pelkkinä tiedostoina siirtyvä musiikki ei anna tässä mielessä mitään kouriin tuntuvaa kuluttajalle, ei edes sitä vähää minkä cd-levyn erilaiset kotelomallit ja vihkoset tarjoavat. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 4 www.riffi.fi 7/2013 04-05 Pääkirj713.indd 4 27.11.2013 14.35. Huima kasvu ei Kun minkä tahansa hankkeen mitta kasvaa tietyn silti kerro kaikkea. 550 000 on rajallinen, mutta niin on vastaanottajan keskitt ymis myytyä LP-levyä 2012 tarkoittaa kaksinkertaista määrää kykykin – LP-levyllä nämä kaksi kohtaavat ihanteellisessa edellisvuoteen verrattuna, ja tänä vuonna myynnin tasapainossa. laskettava sitten siihen päälle
Ei hätää. KRISTALLINKIRKAS SOUNDI. ULX-D – oikea valinta kun vaaditaan luotettavuutta ja korkealuokkaista äänenlaatua. AKUT. Lähettimien metallirungot lisäävät kestävyyttä. Taajuustehokkuus on omaa luokkaansa. 70 yhteensopivaa kanavaa per taajuussetti. ULX-D DIGITAL WIRELESS. SALAUS. Luotettavuutta ja turvallisuutta. Modulaarinen laturijärjestelmä muovautuu käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Ladattavat Li-ion-akut antavat järjestelmälle virtaa todella pitkään. Tiesitkö, että vanhat 790–865MHz taajuudet poistuvat käytöstä vuoden 2013 lopulla. Lisätietoja: ulxd.shure-products.eu tai www.noretron.fi PS. ULX-D ja kaikki Shure-langattomat ovat toimineet jo pitkään uusilla taajuuksilla. ULXD4D – 2-kanavainen vastaanotin ja ULXD4Q – 4-kanavainen vastaanotin nyt Suomessa! For more information: Mankkaantie 32 02180 Espoo www.noretron.fi infoaudio@noretron.fi ulxd.shure-products.eu www.shure.eu 04-05 Pääkirj713.indd 5 27.11.2013 14.35. NEW Shure ULX-D on tinkimätön digitaalinen langaton mikrofonijärjestelmä vaativille käyttäjille. TAAJUUSTEHOKKUUS. Transparentti soundi ja edistyksellinen 256-bittinen AES-salaus
– keikkajoulua, osa 2 58 Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi • Kari Paavola – tärpit työnhakuun ulkomaille • Roland Duo Capture – iPadista studio. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X ”Ensin soitatetaan, sitten mutetetaan” – kotoisassa hirsistudiossa syntyy musiikkia Kummeli-elokuvaan Painopaikka 42 42 BBEpedaalit – särön lähteillä ja dynamiikan kintereillä 45 Timber Tones – eko-plektroja kierrätysmateriaaleista 46 Zoom H6 – todellinen moniraituri 48 Allen & Heath Qu-16 – räkkimikseri keikalle ja äänityksiin 56 51 Røde NT-1 – onko mallinimi enne. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 56,40 e ja määrä aikaisena 66,80 e. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen wwwsivustomme Riffi-kaupassa. • Zarkus Poussa – Positiivinen krapula herättää tunteita, lue millaisia 6 www.riffi.fi 7/2013 06-07 Sisältö_713.indd 6 27.11.2013 16.30. 28 Custom Sounds Riffi ilmestyy vuonna 2013 seitsemän kertaa. 24 RIVAKAT PIKAKOKEET 34 Dean Markley ProMag – magneettimikrofoni akustiseen kitaraan YHTEYSTIEDOT 35 Gator TSA Gig Box jr Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 16 Tunnelman ja tarinan vuoksi – laulun suomentaja kulkee merkitysten jäljillä 20 Kari Paavola – muusikko on taiteilijan ystävä 23 Week On The Scene New York 30.9.– 4.10.2013 Ulkoasu: Mari Valotie – rumpuoppia maailmalta KUSTANTAJA 24 Timo Kahilainen Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi – eikä leviä jokisen eväät… 36 Rocksmith 2014 – ahjo kuumana TOIMITUS KÄYTTÖTESTIT Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 38 Ruokangas SteamBass – esikuvaansa parempi. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Kalle Heino Pirkka Isotalo Pauli Komonen Timo Koskinen Niko Laasonen Jarmo Lehtelä Jarkko Rantanen Tommi Saarela Reima Saarinen Eeva Vänskä Timo Östman 40 Hagström Viking Deluxe 12 – viikinkisoundia choruksen kera HAASTATTELUT & ESITTELYT 8 Zarkus Poussa – ”Ajan paine oli sopiva levylle juuri nyt.” 12 Klassikkomusikaalia Tampereella! – Tampereen Teatterin Les Misérables toteutettin hieman toisin 15 Mikä ilmiö – tupa täyteen Helsingissä cover-musiikilla. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 9,10 e + postikulut. Aikakauslehtien Liiton jäsen Kannen kuvat: Tommi Posa GRANDE FINALE – osaamisen voi tuotteistaa 63 Muusikkona maailmalla 29 Ajankohtaisia poimintoja – tupakka, viina ja villit naiset, muusikko ja parisuhde – houkuttelevia messutapahtumia 30 Tuoteuutiset 62 Saarinen – parametrit eivät riitä kertomaan 58 Overdrive, distortion ja fuzz 66 Alangon päiväkirja – ihan samoja vai täysin eri juttuja. 52 Roland Studio Capture – kaikki tarpeellinen eikä mitään turhaa 54 Microtech Gefell – nostalgia ja tulevaisuus 56 JTS – mikrofoneja kotiäänittämön tarpeisiin 38 46 48 LUKUPALAT 27 Mikrofonikauppa.fi Joensuu – välineitä ammattitöihin Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Irtonumeron hinta on 9,10 e. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 4,00 e + postikulut
06-07 Sisältö_713.indd 7 27.11.2013 16.30
”Levyllä on myös tietty suomirock-vivahde, sävellykset ovat pohjimmiltaan säkeistö-kertosäe-osastoa. TEKSTI: KALLE HEINO KUVAT: TOMMI POSA Zarkus Poussa – ”Ajan paine oli sopiva levylle juuri nyt” Lukuisista projekteista tunnetun rumpalilyömäsoitintaiteilija-laulaja Zarkus Poussan edellinen soololevy ilmestyi kahdeksan vuotta sitten. Pitkä tauko ei ole tarkoit tanut, etteikö omaa materiaalia olisi muiden projektien lomassa syntynyt. Nämä ovat biisien versioita vuonna 2013, eivätEi tietenkään mikään ihme, sillä Poussa on itsekin soittakä mitenkään kiveen hakattuja tulevaisuuttakaan silmällä pitänut esimerkiksi Giant Robotin ja Rinneradion riveissä. Biiseistä on ollut joissa perinteiset rock- ja popbiisit yhdistyvät jatsahtavienkin sävuosien mittaan useita eri versioita, ja tämä oli oikea hetki saatvyjen kautta elektronisiin viboihin tyylitietoisella tavalla. Joukossa vilahtaa surinaa ja kilkkeitä sekä roots-vaikutetta. Edellinen levy Love Tracks nopeus modernista Positiivinen krapula -levyn biisien ensivaikutelma ilmestyi vuonna 2005. taa ne levylle. Ennen kaikkea levy on lähes täysin Poussan omaa käsialaa, aina sävellyksistä soittamiseen ja tuottamiseen. Oikeastaan päin vastoin. ulti-instrumentalisti ja rytmitaitelija Zar”Soundi vanhasta, Molekyylit pois määreistä kus Poussa pyöräytti soololevyn kahdeksan vuoden tauon jälkeen. ta biiseistä koostuva Positiivinen krapula on Poussan aikaisem”Asiaa on turha ajatella näin monimutkaisesti, koska sapaa, melko elektronistakin levyä luomumpi. Tuore, lokakuun lopussa luo tyylillisen kytköksen tietyntyyppiseen 2000-lutekniikasta.” ilmestynyt albumi, zarkusmaisesti nimetty Positiivun alun suomalaiseen musiikkiin: esimerkiksi vinen krapula koostuu vuosien varrella syntyneisGiant Robotin, Jarmo Saaren XL:n, Rinneratä lauluista, jotka löysivät muotonsa viime keväänä. Palon bassoa lukuun ottamatta vierailut ovat pieniä nyansseja – suurin osa rummut-kitarat-laulu-syntikka-kombosta on Poussan käsistä. dion ja juuri Zarkus Poussan oman soololevyn äänimaisemiin, ”Ajan paine oli sopiva levylle juuri nyt. M albumia esimerkiksi Love Tracksin kappaleisiin Älä vaan sammuta ja Sielu. Robuskit biisit ovat luomutaktiikoilla soitettuja”, Poussa kuvaa. seen tästä aikakausimaisesta kaaresta mies itse kuitenkin suhSuomenkielisistä, juurevaa henkeä sisältävistä moderneistautuu kriittisesti. Ajatuken”, Poussa kertoo. Poussa itse vertaa man tien voi vetää yhteyden yhtä lailla niin 1990-luvulle kuin 8 www.riffi.fi 7/2013 08-11 Zarkus Poussa.indd 8 26.11.2013 12.22. Albumilla vilisee kuitenkin liuta vierailevia soittajia: esimerkiksi Chisun bändistä ja Jo Stancesta tuttu Tero Palo bassossa, Von Hertzen Brothers -kiipparisti Juha Kuoppala Moog-liidien ja surinoiden pyöräyttelijänä, Jarmo Saari kitarassa ja Antti Ikola pianossa
08-11 Zarkus Poussa.indd 9 26.11.2013 12.22
Mies itse suhtautuu kunnioituksella rumpalointiin esimerkiksi Ismo Alangon ja Tuomari Nurmion riveissä. Levyllä on se En ilman sua, joka se biisi on nyt”, Poussa naureskelee. Esitin sen kuusi vuotta sitten televisiossa jonain ihan ufona versiona. Zarkus Poussan tuore levy on tämänhetkinen taltiointi vuosien varrella kehittyneistä, nyt muotonsa saaneista biiseistä. Yhdeksi viime vuosien mielenkiintoisimmista proggiksista Poussa kuitenkin nostaa Madventures-tv-sarjan kolmoskauden musiikit, joista mies vastasi. ”Seuraava levy syntyy nopeammin”, Poussa virnistää. Edellisen soololevyn ilmestymisestä ehti kulua jo kahdeksan vuotta. Sarjassa siirryttiin tiiviisen tahtiin vaikkapa aavikolta vuorille ja maaseudulta kaupunkiin. Meni kaksi vuotta ennen kuin ”Nykyään trendinä on, Poussa kertookin, että juuri siksi hänesasia palautui mieleeni ja todellakin tein siitä on ollut mahtavaa saada soittaa eri protä biisin”, Poussa muistelee. Tv-sarjan musiikit olivat Poussalle myös kunniatehtävä, sillä hän itse diggailee sarjan kaksikosta, ikiträvellereistä Riku Rantalasta ja Tunna Milonoffista. Uuden albumin biisien livevetoja varten Poussa on määritellyt, että kokonaisuus muodostuu rummun ja laulun yhdistelmästä, joka saa ympärilleen sopivan cocktailin kitarointia, bassottelua ja muuta sopivaa suristelua. tehdä biisi. Positiivinen krapula -albumin nimikkobiisi esiPoussa muistuttaakin, että hänen biisinsä ovat lauluja, joilmerkiksi syntyi hetken mielijohteesta – positiivisessa krapulassa. ny kronologisesti, vaan biisit käyvät läpi opetellaan soittamaan ne. Seuraavana vuonna sama biisi voi saada käyrätorvisovituksen, sitten minisinfoniaformaatin ja palata lopulta perusrockmuotoon. ”Musiikkeja oli hauska tehdä, koska niitä sävellettiin ja tuotettiin tietyntyyppisessä aikaikkunassa. Musaa ei tehty hirveästi etukäteen eikä hirveän myöhään jälkeenpäinkään, vaan osittain aina samaan aikaan, kun tyypit olivat reissussa.” Mielenkiintoa Madventuresin musiikkeihin piti erityisesti tyylien vaihtelevuus. Nykyään genret on niin sekoittuneet, että samassa biisissä voi esteettisesti kuulla Filosofiansa pohjalta Zarkus Poussa korostaa juuri laulun tekesamaan aikaan vaikkapa niin Beach Boysia kuin Sepulturaa”, misen pointtia. Biisit syntyvät kerroksittain 1960-luvulle. Poussa kertookin vierastavansa levybiisien soittoa yksi yhteen versioina livenä. ”Muoto hioutuu pikku hiljaa, kappale muuttuu yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi”, Poussa kuvailee sitä, miten kappaleet hänen käsissään kehittyvät. Selitin jotain ja kesken lauEi ole väliä mitä tyyliä tai sävyä biisi seen kaverin tyttöystävä tarttui mun heitedustaa. Kappaleiden elävyys heijastuu myös studioon ja perinteiseen tapaan, jolla Poussa ylipäätään vangitsee biisinsä levylle. ”Hienoa oli esimerkiksi soittaa Kuusisuseita kierroksia. ”Hauska on esimerkiksi En ilman sua -biisi, ja se, kuinka kauan se on jo elänyt elämäänsä. kin festareilla. ”Nykyään trendinä on, että biisit tehdään eka studiossa ja sitten vasta opetellaan soittamaan ne. lähtökohdista. Aihio ja hauska melodia Ennen vanhaan studiossa ton Pekan ja Luomu Playersin kanssa Beetvoivat esimerkiksi johtaa akustiseen, nohoven-festareilla Saksassa – kansanmusaa peasti, lähes improvisoiden kasattuun veroltiin livelähtökohdista.” modernilla akustisella bändillä.” sioon. Tyylit on eri sävyjä ja sointeja. Tärkeintä on kysymys: tuntuuko tämään fraasiin ja totesi, että tuosta pitää kappale missään. että biisit tehdään eka jekteissa kaikkea aina rapista elektronisen Poussa kokoaa biisejään kerroksittain, studiossa ja sitten vasta musiikin kautta kansanmusiikkiin ja rock-/ ikään kuin maalaten. Laulut ovat voineet syntyä mitä erikoisimmista Poussa korostaa. Ennen vanhaan studiossa oltiin livelähtökohdista, vangittiin bändin ja bändin biisien sen hetkinen meininki.” Ihmissyöntielektroa ja kiinalaista kung fua Vuosien varrella Poussalla on ollut lukuisia projekteja. Valmista ei synjazzbändin paahtoon. 10 www.riffi.fi 7/2013 08-11 Zarkus Poussa.indd 10 26.11.2013 12.22. le on sattunut muodostumaan tietynlainen sävy ja soundi, jotka ”Olin Bergenissä Norjassa Ekkofestin elektronisen musiisyntyvät monien asioiden summana
Musa voi olla samaan aikaan sekä emotionaalista, jota voi kuunnella kyynel silmässä, että koomista. Studiotyöskentelyssä Poussan filosofia on yksinkertainen. ”Väliin kiinalaista kung fu -musaa, väliin ihmissyöntielektroa, sitten joku erikoinen rumpubiisi”, Poussa intoutuu muistelemaan. Poussa muistetaan myös Andre Wickströmin tähdittämästä W-tyyli-sarjasta, joka kertoi fiktiivisen talk show’n kulissien takaisesta elämästä. Pidän tummista sävyistä ja humoristisista sävyistä. Tätä voi Teatteribändi osana esitystä Zarkus Poussa on mukana Sofi Oksasen romaaniin perustuvan Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän bändissä Kansallisteatterissa. Erityistä on se, että ensimmäisellä puoliajalla bändi on soundtrackia tuottava kokoonpano, mutta toisella puoliskolla bändi nousee osaksi näytelmää, Cafe Moskovan huuruisen karheaksi, minimalistiseksi kapakkaorkesteriksi. Valmista ei synny kronologisesti, vaan biisit käyvät läpi useita kierroksia. Musiikin monet eri sävyt W-tyylin kappaleet ovat yksi osoitus Poussan huumorintajusta, jota mies viljelee myös monissa projekteissaan. ”Meno on aika robuskia. u www.riffi.fi 7/2013 08-11 Zarkus Poussa.indd 11 11 26.11.2013 12.22. Myös Kumua tietenkin löytyy. Yksittäisissä toimivissa elementeissä Poussa heittelee ilmoille sellaisia merkkejä kuin vaikkapa Gretsch ja Slingerland. Äänityksessä ja sisäänmenossa Poussa käyttää analogisia klassikkolaitteita, mutta biisien editoinnissa on yleensä helpompi hyödyntää digitaalitekniikan etuja. Tv on tuttu väline Poussalle myös ennestään. Pointti on, että nämä elementit eivät asetu niin mustavalkoisesti kuin miten ne yleensä nähdään”, Poussa sanoo. käyttää esimerkiksi lyriikoiden metaforissa.” Poussa nimeää tällaisten ristiriitaisten metaforien mestareiksi esimerkiksi Gösta Sundqvistin ja J. Klassikoilla sisään Soittimiin ja musiikkilaitteisiin Poussa suhtautuu välineinä. Musiikkiin hän suhtautuu tosissaan, ja tähän suhtautumiseen mahtuvat yhtä hyvin niin kansanmusiikkikokeilut ja rock-/ jazz-paahdot kuin toisaalta vaikkapa juuri ”älyvapailut teatterissa ja televisiossa”. Siellä on joissain kohdissa esimerkiksi thereminiä ja viinilaseja, mutta pääasiassa kyseessä on rumpusetti-mellotronkontrabasso-viulu-kombosta”, Poussa kertoo. ”Kaikki ovat saman asian eri puolia”, Poussa sanoo. Marraskuun lopussa ensi-iltansa saanut näytelmä kertoo ”onnettomasta avioliitosta, naamioista ja rikki menneistä ihmisistä, jotka keksivät itselleen menneisyyksiä pelastaakseen tulevaisuutensa.” Näytelmä sijoittuu Viroon toisen maailmansodan saksalaismiehityksen ja 1960-luvun neuvostomiehityksen aikaan. Sävellykset ovat Kaunismaan käsialaa. Silti niille pitää voida tarvittaessa pystyä antamaan kovaakin kyytiä. Poussa kuitenkin korostaa, ettei tee vitsibiisejä eikä muutenkaan ole suoraan huumorimusiikin varsinainen ystävä. Musiikin eri sävyt korostuvat myös Poussan tavassa esiintyä. Muissa laitteissa Poussa käyttää studiossa isompaa arsenaalia, johon kuuluu vaikkapa putkikompura ja -eq, keikoilla mukana taas kulkee kätevä, matkalaukkuun mahtuva mobiilisetti. ”Musiikissa on eri sävyjä. Kokoonpanossa on Poussan lisäksi Tommi Asplund viulussa, Juha Kuoppala koskettimissa, Sara Puljula kontrabassossa ja Maija Kaunismaa pianossa. Pari laitekehua Poussa heittää: Sennheiserin HD800-kuulokkeet ovat olleet erinomaiset, samoin Yamahan NS10-kaiuttimet. ”Soundi vanhasta, nopeus modernista tekniikasta”, Poussa kuvailee. On tärkeää, että välineet ovat hyviä ja ne ovat kunnossa. Lähtökohtaisesti Poussalla on kaksi rumpusettiä, toinen vanhempi ja toinen uudempi. Poussa kokoaa biisejään kerrok sittain, ikään kuin maalaten. Karjalaisen. ”Kysymys on siitä, mistä tulokulmasta asiaa lähestytään. ”Musiikki on aika neuvostohenkistä, vähän sellaista että soitetaan salaa eestiläisessä vaatekomerossa ja ollaan kuultu vähän länkkärimusaa, ja kytät tulee jos soitetaan yksikin väärä laulu”, Poussa kuvailee. Tällainen ristiriita toimii ja luo dramatiikkaa. Poussan hahmo sävelsi aina minuutin mittaisen kappaleen kussakin jaksossa. Aikanaan Poussa veti Subilla Jokainen vieras on laulun arvoinen -ohjelmaa, jossa hän kussakin jaksossa sävelsi yhden vieraan kanssa biisin
12 www.riffi.fi 7/2013 12-14 Les Miserables.indd 12 26.11.2013 12.25. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA KUVA: HARRI HINKKA/TT Klassikko MUSIKAALIA Tampereella! Tampereen Teatterin Les Misérables on kauden komeimpia musikaalituotantoja. Wavemark-yhtiö oli urakoimassa produktion ääntä ”avaimet käteen” -periaatteella – kaiutinvalinnasta taiteelliseen äänisuunnitteluun
– 13-henkisessä orkesterissa on noin 40 soittajaa, eli vaihto ehtoja mitä montusta minäkin iltana kajahtaa kertyy aika mon ta, Kiiski hymähtää. Kussakin pi larissa on päällekkäin kahdeksan kartiota ja nauhaelementtiä. www.riffi.fi 7/2013 12-14 Les Miserables.indd 13 13 26.11.2013 12.25. Kiiski hoiti musikaalin äänisuunnittelun jatkeeksi myös en simmäisten yleisöesityksien miksaamisen, minkä jälkeen show siirtyi asteittain talon omien miesten tarkkailtavaksi. – Kyllä tämän tapaiset musikaalit oikeasti kahden ajettavia ovat, että pystyy kiinnittämään tarpeeksi huomiota bändiinkin. Timo Liski (vas.) ja Santtu Sipilä valmistautuvat urakkansa päätteeksi Korvan varassa astelemaan punaista Teatterituotantojen tavoitteena on yleensä, ettei vahvistettu ää ni saisi ”kuulua läpi” vaan vaikutelman pitäisi olla aito ja akus tinen. Ja niiden välillä laulajia sitten pallotellaan snapsho teilla sen mukaan missä kukakin esityksen eri vaiheissa liikkuu. Teatteriorkesterien tapaan jousi- ja puhallin pulteissa on vain soittaja per sektio, joten niiden stemmoja tue taan syntikoilla. Santtu Sipilä hoiti iskuun langattomat mikrofonit sekä ääni järjestelmän signaalinkuljetukset ja prosessointipuolen. Oikein valitun viiveen avulla kat somoon välittyvä sähköisesti vahvistettu ääni tuntuu seuraavan näyttelijän mukana. Digicon pöytään langattomia tulee 32 kanavan verran ja samaa suuruusluokkaa on tuloja or kesterimontusta. KUVA: PETRA ALANEN/TT Sakke Kiiski miksaa Les Misin ääntä omin käsin ensiiltaan asti, sitten musikaali siirtyy talon kahden äänimiehen ajettavaksi. Mikitettyjen näyttelijöiden laulut ja repliikit alkavat kuu lostaa luonnottomilta varsinkin silloin, jos äänentoiston tuotta ma suuntavaikutelma on epämääräinen. Kiiski on ohjelmoinut pöytänsä ryhmiin puolisen tusinaa viivettä parista millisekunnista muutamaan kymmeneen milli sekuntiin. – Pelkistetysti piti laittaa pystyyn koko vuokrasetti kaiuttimi neen, miksereineen ja langattomineen ja varmistaa että kaikki toimii yhteen, Liski niputtaa oman osuutensa tehtävänjaossa. Teknisten ominaisuuksiensa rinnalla kattauksen valtteja teat terikäytössä on kapea ja korkea muoto, joka ei haukkaa näyttä mökuvaa eikä estä valon kulkureittejä. Liskin valinta osui LjudDesign Scandinavian pilarikaiutti men hyväksi. Näyttelijöiden langattomina käytetään Sennheiserin 500ja 2000-sarjan vyölähettimiä ja vastaanottimia, kapseleina on DPA:n miniatyyrinapit otsassa. Lisäksi LDS:n pilarin elementin poikkeuksellisen kapea pys tysuuntainen avauskulma mahdollistaa kaiuttimien sijoittami sen alas näyttämötasolle ilman pelkoa siitä, että eturiveissä kor vat joutuvat koville. Progesta klassiseen TT:hen vuokratut pilaripinot jaettiin niin, että näyttämötasolla on permantokatsomoa varten kaksi kaiutinpilaria päällekkäin per puoli ja kolmas on ylhäällä parvikatsomossa. Kaiutinsijoittelulle asetettiin tiukat raamit, sillä äänentoisto piti suunnitella niin ettei se häiritsisi musikaalin taiteellista to teutusta – esitys kun leviää ajoittain ympäri katsomoa. W avemarkin perustaja Stanley Lönnquist vastasi tam perelaisen Les Misérablesin äänisuunnitelmasta yhdessä projektin ulkopuoliseksi vahvistukseksi pyydetyn Sakke Kiiskin kanssa, ja Timo Liski puolestaan äänisuunnitelman edellyttä män infrastruktuurin pystyttämisestä, hankkeen koordinoinnis ta ja äänentoiston virittämisestä. Vaihtuva soittajakokoonpanokin lisää haasteita miksaus pulpetin suunnalla. Käytännössä tämä toteutetaan hidastamalla laulajan sig naalin matkaa kaiuttimeen, kierrättämällä signaali pöydässä esimerkiksi ryhmän kautta, johon on ohjelmoitu tietty viive aika. – Jos viive on vähänkin ”sinne päin” paikantaminen toi mii hyvin näin pienessä salissa, koska myös akustista ääntä tu mattoa pitkin TT:n ensi-iltaan. TT:n produktiossa äänen paikantuminen hoidetaan niin sa notuilla syvyysviiveillä, joiden kesto on sitä pidempi mitä kauem pana näyttelijä on yleisöstä. Teatterin oma laitteisto ei sel laisenaan soveltunut produktiolle ja laitteiston ostaminen yhtä tuotantoa varten olisi ollut kohtuuttoman iso kustannus. Osasyynä pilariratkaisuun oli katsomon syvä par veke, jonka alle ei päässyt tähtäämään linjasäteilijällä, ja suuri osa permannon katsojista olisi jäänyt viivekaiuttimien varaan. Kiiski kuitenkin muistuttaa, että vaikka viiveajoista laa tisi matemaattisen tarkan taulukon, mittaukset ovat suuntaaantavia ja korva saattaakin paljastaa, että aikaa on ruuvattava suuntaan tai toiseen. – Eli vastasimme Liskin kanssa siitä, että äänisuunnitteli jat Stanley ja Sakke pääsevät aloittamaan työt, Sipilä tiivistää. – Esimerkiksi lauluryhmiä ajan ala- ja ylä-pa:han toisistaan poikkeavilla säädöillä tarpeen mukaan, esittelee Sakke Kiiski. Pää dyttiin laitteiston vuokraamiseen. Les Misin musa on hyvää ja mielenkiintoista – ja työlästä, kos ka lajeja on laidasta laitaan, progesta klasariin
lee katsomoon aika paljon mikäli esiintyjällä riittää omaa lau luvoimaa, Kiiski tietää. Santtu Sipilän mukaan tästä oli jo äänijärjestelmän suun nittelussa merkittävää etua, kun voitiin katsoa vain yhden näy telmän tarvetta, vuokrata täsmäkamat ja toteuttaa sille ominai nen, paras ratkaisu. – Roolin mikkikanavaan tehdään Player-lista näyttelijä nimineen, ja jokaisen alle tallennetaan esiintyjäkohtaiset ase tukset. Sakke Kiiski hehkuttaa sitä, että musikaalin kattaus lavas teineen, orkesterimonttuineen ja laitteineen saa olla pystyssä ja paikallaan, sillä näyttämö on varattu vuodeksi kokonaan Les Mi sille. Kantavana ajatuksena on tiedon jakaminen. Janne Sivonen on Lönnquistin työpari Svenskanista, ja astuu kuvaan silloin kun ei selvitä perusratkaisuilla vaan tarvitaan räätälöintiä, vaikkapa ää nen ohjaamista pyörölavan liikkeiden mukaan tai mikrofonien iPad-pohjaista langatonta ohjaus- ja kuuntelujärjestelmää. Ää nijärjestelmien suunnittelu ja virittäminen, signaalien kuljettaminen siinä kuin miksaus ja monitorointikin ovat ryhmän jäsenille tuttua hommaa. Vuoden veto Wavemark kutsui Kiiskin mukaan projektiin Stanley Lönnquis tin työpariksi. Stanley Lönnquist tekee Wavemarkkeikkojen ohella vakityötään ”Svenskanin” äänisuunnittelijana. – SD10T on kyllä miellyttävä tuttavuus, kunhan ottaa huo lellisesti huomioon tiettyjä seikkoja, kuten mitä parametreja me nee joka siirrolla talteen ja mitä ei. Neljän kopla Neljän ääniammattilaisen perustama Wavemark haluaa kaventaa kuiluja av-alan suunnittelijoiden, maahantuojien ja käyttäjien välillä. Timo Liski vastaa kaiutinjärjestelmien suunnittelusta, ja siitä että tehty mal linnus kohtaa lopullisen fyysisen asennuksen niin kuin pitääkin. Santtu Sipilän erikoisalaa ovat langattomien mikrofonien lisäksi digitaaliset audioverkot ja DSP-järjestelmät eli äänentoiston piilotettu puoli, jonka halut taisiin toimivan ilman vaivaa ja huolenpitoa. Alussa myös miksattiin ”nelikätisesti” langatonta läppäriä toisena mikserinä käyttäen. Les Misérables on kauden odotetuimpia ensi-iltoja – Tampereen Teatterin päänäyttämö on varattu musikaalille koko vuodeksi. Wavemarkin tarkoitus on palvella asiakkaita suunnittelutoimistoista teat tereihin, äänentoistoyrityksiin, konserttisaleihin ja maahantuojiin, ja se tarjoaa neljää palvelumuotoa: teatteriäänisuunnittelua, teknistä toteutusta, koulutusta ja erikoisratkaisuja. Sitten kun kutsun Playerista illan näyttelijän, seuraaval la scenen vaihdolla tiski hakee muistista halutut kompurat, ek valisaattorit ja muut. A b Wavemark Oy:n puuhamiehet ovat tuttuja elävän äänentoiston eri alu eilta teattereista festivaaleihin ja bändikiertueista yritystapahtumiin. – Huomasimme olevamme hyvä tiimi, meillä oli yhdessä sellaista tietoa jota ei Suomessa samasta paikasta saa. Teatteriäänisuunnittelu saattaa sisältää jopa koko äänijärjestelmän ja esi tyksen ääniteknisen ja -taiteellisen toteutuksen, kuten Tampereen Teatterin Les Misérablesin tapauksessa, jossa nelikkoa täydensi äänisuunnittelija Sakke Kiiski. – Suomalaiset teatterithan tekevät yleensä repertuaaria, jo ten on tosi poikkeuksellista päästä rakentamaan settiä alusta asti yhtä show’ta varten eli samaan tyyliin kuin West Endin ja Broad wayn musikaaliteattereissa! Timo Liski iloitsee. Nelikon yhteistyö sai alkunsa pari vuotta sitten Svenska Teaternin remon tista, jossa Lönnquist ja Sivonen edustivat asiakasta, Liski ja Sipilä urakoitsijan konsultteja. Ohjelmalehdessä onkin kahden äänisuunnitteli jan nimet. Tieto kiertoon – Uskomme, että tietoa on muillakin kuin valmistajilla ja maahantuojilla, jotka ovat naimisissa omien laitteidensa kanssa, Sivonen tiivistää vuoden päivät pystyssä olleen Wavemarkin moton. – Stanley tunsi ohjaajan ja hänen työtapansa ennestään, ja koska hän tunsi entuudestaan myös SD10T:n, hän teki reitityk set sekä tiettyä konfigurointia ja pohjaa pöytään, Kiiski kuvai lee roolijakoa. Svenska Teaternissa päivätyötään tekevän Andreas ”Stanley” Lönnquistin aluetta Wavemarkissa ovat äänisuunnittelun lisäksi mikserit ja ääniohjausjär jestelmät sekä niihin liittyvien pulmien ratkaiseminen. Teknisestä toteutuksesta toimii esimerkkinä aliurakointi Hedcomille Helsin gin Kaupunginteatterin suuren näyttämön ääniremontissa, jossa Wavemarkin ensisijaisena tehtävänä oli suunnittelun, koulutuksen ja räätälöintien kautta varmistaa käyttäjäystävällinen lopputulos. u Lisätiedot: • Les Misérables, Tampereen Teatteri: www.tampereenteatteri.fi • Wavemark: www.wavemark.fi • Digico, Hedcom: www.hedcom.fi • LjudDesign Scandinavia: Noretron Audio, www.noretron.fi • Sennheiser: fi-fi.sennheiser.com/ 14 www.riffi.fi 7/2013 12-14 Les Miserables.indd 14 26.11.2013 12.25. Esimerkiksi ”Player” on teatterisoftalla varustetun pöydän eräs lisäominaisuus, josta on apua kun samaa roolia tekee vuo roiltoina useampi näyttelijä
Muutkin The Comedians -bändin jäsenet kävivät vuorollaan vetämässä oman osuutensa, kukin omalla painotuksellaan. Kappaleet ovat kaikille tuttua pubirockia, heavya ja poppia, AC/DC:stä Princeen ja Tina Turneriin. Mikä ilmiö TEKSTI: PAULI KOMONEN KUVA: AKI RASK – tupa täyteen Helsingissä cover-musiikilla. Stand-upiin verrattuna bändi on eri foorumi, mutta viihdyttämispyrkimys on yhteinen. Ilta polkaistiin käyntiin High Heelsin lyhyellä, sähäkällä osuudella. Rudi Rokin beatboxaus sisältää raakoja biittejä, mutta myös melo diaa ja rytmiikkaa limittäin – pelkällä suulla ilmaistuna. P äälle tuhat myytyä lippua yhdelle illalle on paljon ja niinpä Helsingin Kampissa sijaitseva The Circus -klubi olikin lokakuisena perjantai-iltana täynnä väkeä, tosin klubin yläkertaan ei tällä kertaa yleisöä päästetty. Tuntui siltä, että esitystä hieman epäuskoisena katsonut yleisö odotti pikemminkin hauskoja välispiikkejä hard rock -lainojen sijaan, ja osa väestä alkoi valua hiljalleen ulos. Illan eräänlainen pääesiintyjä oli Suomen eturivin stand-up-koomikkojen, eli Sami Hedber gin, Jacke Björklundin, Niko Kivelän ja Mika Eirtovaa ran muodostama The Comedians -yhtye. Osin tavoitteet täyttyvät jo nyt, sillä osa yleisöstä lähti kivasti mukaan, tanssikin. – Viitisen vuotta sitten syntyi stand-up-festivaalilla ajatus bändistä: mennään soittamaan ja katsotaan miten menee! Ihmiset ovat odottaneet jotain koomista heh heh -hommaa, mut- ta me soitetaan ihan oikeasti, kertoo Björklund omalaatuisen projektin taustasta. Mielenkiintoisessa yhdistelmässä musiikin ja äänen rooli on vahva, mutta ratsastaako nyt musiikki komiikalla, vai saako komiikka musiikista extra-potkua. Olemme nöyriä eikä meillä ole suuria egoja. – Bändinä emme mene opettamaan kuulijoita, vaan viihdyttämään heitä. Tällaisenaan Comedy Circus -illan monipuolinen show-paketti kyllä viihdytti, mutta bändiosuus kaipasi vielä terävöittämistä. u www.riffi.fi 7/2013 15 Comedians.indd 15 15 27.11.2013 12.18. Lisäksi hän luo suullaan hämmästyttäviä ääniefektejä. Hedbergin nosteesta jotain kertoo se, että marraskuun puolivälissä hän esiintyi Hartwall Areenalla omaa nimeään kantavassa show’ssa. Eräänlaisena huumorimusiikkina kuultiin Rammsteinin Du Hast osittain ruotsiksi laulettuna. Ryhmä on näyttävä ja seksikäs, mutta jäi hieman välinumeron rooliin suhteessa muuhun ohjelmaan. Hän ei ole ilkeä, vaikka lempeän piikittelyn osaakin. – Tähtäimessämme ovat isot kesäfestarit, Provinssirock ja tällaiset. Stand-up-tähtien muodostama yhtye on konseptina oivaltava, kunhan esiintyjien luontaista karismaa täydentäisi myös soitannollisesti ammattimaisempi ote. Mieleen tuli, että joskus suutarin kannattaisi ehkä sittenkin pysyä lestissään. Illan mikstuurassa on kiistatta aineksia vaikka mihin, eikä taito huomioida yleisö myös muilla kuin soitannollisilla avuilla ole koskaan pahasta. Seuraavaksi lavan otti haltuun Sami Hedberg, Suomen tämän hetken luultavasti suosituin koomikko. Bändi itse uskoo mahdollisuuksiinsa. Comedy Circus -klubi-ilta kokosi yhteen neljä elementtiä: stand-up-komiikan, beatboxauksen, kabaree-tanssin ja illan huipennuksena esiintyneen The Comedians -bändin. Aikataulut ovat siis haasteelliset, Björklund kertoo. Suutarin lesti ja muita tunnettuja totuuksia Musiikin puolelle siirryttiin, kun beatboxaaja ja koomikko Rudi Rok yhdisteli kahta rooliaan yllättävänkin saumattomasti. Illan viimeinen akti oli The Comedians -yhtyeen veto. Hedbergin suosion ymmärtää: hän vääntää vitsejä arkisista, useimmille tutuista aiheista. Mutta mikä lopulta oli bändin rooli kokonaisuudessa. Kenties menestyksekkäästä breakdance-taustasta kumpuava vahva kehollinen läsnäolo ja tilannetaju lavalla viimeistelivät napakan esityksen. Stand-up-keikkoja on itselläni vuodessa noin 190, muilla suunnilleen saman verran. The Comedians ei cover-bändinä ole vielä kovin hioutunut ja soitto on rennosti vähän sinne päin. Tämä ei ole ryppyotsaista, Jacke Björklund sanoo
Se on lähtöedellytys. Painot ja tavut on oltava kohdallaan, pitkien ja lyhyiden tavujen suhde mietittynä. Olen oikeinkin konservatiivi sillä tavalla. Eli pyydän haamusuomentajaa tekemään minulle lavean selvityksen merkitysmahdollisuuksista. Souvareille hän esimerkiksi teki alkuperäistä kunnioittavan version laulusta Help me make it through the night. – Kaveri kannusti kokeilemaan. – Lähden hakemaan alkuperäisen laulun tunnelmaa. – Sen jälkeen oli helppo lähettää muillekin tarjolle lauluja, kun joku oma teksti oli mennyt läpi levylle. Country on komea genre. Mutta mitä alkuperäisessä tekstissä sanotaan, ja mitä rivienväleissä sanotaan lisää. Salonen kysyy itseltään, mikä on tämän laulun ydin. Vaikeus on istuttaa pitkät suomalaiset sanat niin, että painot tulevat oikein, 16 www.riffi.fi 7/2013 16-19 Kääntäminen.indd 16 27.11.2013 9.19. Se on kivaa, ja tähän mennessä sanoitukset ovat myös muille kelvanneet. Luetusta tekstistä näkee painot ja syntyy kokonaiskuva. – Käännettäessä kaivan myös originaalisanat liuskana eteeni. Ja sitten ovat ne, jotka tekevät äänneasultaan alkuperäistä muistuttavan jutun. Päivätyössäänkin hän on päässyt tekemään viisutekstejä, ja riimitellyt hän on aina. Itse Jari on tarinamiehiä, joka pyrkii alkuperäistekstin sisällön suomentamiseen. Käytän sitä sitten pohjana suomenkieliselle sanoitukselle. – Teen riimillisiä lauluja. S anoittaja Jari Salonen on tehnyt lauluja kahdeksan vuotta: sekä itsenäisiä sanoituksia että suomennoksia. Sitten ovat ne, jotka tekevät täysin erilaisen ja alkuperäisestä poikkeavan käännöksen, kuten Kolmatta linjaa takaisin, jonka originaali on Beautiful in the rain. Jari jakaa suomentamisen ”koulukunnat” kolmeen ryhmään: ne, jotka kääntävät alkuperäisen sanoituksen merkitykset, esimerkiksi Vippaa mulle vitonen -kappale. Suomennettavassa laulussa raamit on jo luotu. Entä mitä ovat kääntämisen koulukunnat ja ”säännöt”. Jälkimmäisestä esimerkkinä Onnestain on puolet sinun. – Saan apua kielen täydellisiltä taitajilta englantia lukuun ottamatta. Salonen lähetti sitten sanoituksia Esa Niemiselle, jonka tunsi jo siinä vaiheessa. Se on vahvana melodiassa ja vieraskielisissä sanoissa. Käännöksen on oltava hyvin laulettava. Jari suomentaa englannista, italiasta, espanjasta, saksasta ja venäjästä, tosin reunaehdoilla. Ja miten pasianssi liittyy tähän kaikkeen. TEKSTI JA KUVAT: EEVA VÄNSKÄ Tunnelman ja tarinan vuoksi – suomentaja kulkee merkitysten jäljillä Laulujen suomentaja toimii toisen tekemän taideteoksen pohjalta, jossa draaman kaari ja musiikilliset elementit on jo määritelty. Olimme Italiassa ja käänsimme tekstejä hupimielessä, muun muassa Johnny Cashia. Kolme tyyliä Sanoittaja Jari Salonen hakee käännöksiin alkuperäisen tekstin ydintä ja tunnelmaa
– Se on mielenkiintoista, että miten tehdään laulettavaa tekstiä musiikkiin. – Kävellessä aivot ovat työssä, ja varmistavat että motoriikka toimii. En tiedä onko se kävelyn rytmi vai mikä, mutta joka tapauksessa menetelmä toimii. Jari Salonen työskentelee sanoitustyönsä lisäksi mainostoimistossa. Lopulta teatterilla tarkistetaan ja soitetaan kipale, onko ylimääräisiä tavuja tai jotain muuta häikkää. Ei tehty, vaan käytiin töihin käsiksi. Kaikki oli uutta. Elettiin vuotta 1995. Toinen silmäpari myös huomaa helpommin kömmähdykset, jotka voidaan ennen levytystä korjata. Nimien kertominen olisi korrekti tapa antaa tekijöille tunnustusta. www.riffi.fi 7/2013 17 27.11.2013 9.19. Joskus jumin vallatessa, kun sanat eivät vain tule, miettimisesKerrotaanko tä pitää hellittää. Ammattilaisuuden merkkejä, sillä tärkeintä kuitenkin on, että sanat menevät eteenpäin vastaanotettaviksi. tekstissä sanotaan. Kristiinaa on pyydetty kääntämään myös yksittäisiä lauluja, mutta nyt kädet ovat täynnä muita töitä. Yksi on lauluntekokävely. – Otetaan ensin lyhyt hahmotettava tekstikokonaisuus käsittelyyn, että miten tässä sanat istuvat musiikkiin ja rytmiin, miten riimirakenne menee. En itse laula tai soita, mutta luen nuotteja. – Kiinnostavaa ja parasta työssä on se, miten saa palapelin palat mahtumaan ja toimimaan. Kerrotaan myös miksi, siis joku perustelu, jolloin on aika helppo hakea siihen ratkaisua. Drews sanoo, että hänellä oli ensi alkuun harhaluulo, että tässä muodostetaan aluksi kokonaiskuva musikaalista tai tehdään jotain syvällistä johdantoa. Mutta aion kyllä jatkossa kääntää myös yksittäisten laulujen sanoja. Miehellä on myös pari kikkaa, jotka auttavat ongelmatilanteissa. – Työnjako laulujen teossa on ihan hyvä juttu, että on sanoittajat ja suomentajat, säveltäjät, esittäjät ja tuottajat. Kun painostetaan, että lähetä jo se käännös meille, niin en koskaan lähetä heti, vaan vasta seuraavana päivänä. Sisällöllisestä annista pitää valita keskeiset asiat, jotka on saatava mahtumaan mukaan. Laulujen suomentamisella olisi pelkästään vaikea elää, kun jo ylipäänsä sanoittaminen on haastava tapa ansaita leipää. Ensin piti kyllä pitkään paneutua siihen, mistä siinä ylipäänsä puhutaan. Kristiina Drews on helsinkiläinen kääntäjä, joka tiesi jo opiskeluaikana haluavansa nykyiseen työhönsä. Tekijänoikeuskorvauksia ei suomennoksista saa, vaan homma perustuu kertakorvaukseen. kun alkuperäiskielessä lyhyitä sanoja voi olla paljon, ja painotukset jotain ihan muuta kuin omassa suomenkielessämme. Yleensä pöydällä lepuuttaminen auttaa näkemään jonkun tärkeän korjattavan kohdan. Silloin pahin itsekritiikki ja sisäiset esteet ovat poissa, ja saa usein oivalluksia. Ne ovat välttämättömät sanojen kääntämisen kannalta, jotta näen miten musiikki etenee. On eri asia jos suomentaa laulun sanat joksikin ihan muuksi kuin alkuperäinen teksti. – Tuottaja on joskus soittanut, ja kertonut, että laulaja haluaa jonkun rivin muutettavaksi. Jos tekee kaiken yksin, voi olla vaikeaa saada hyvää ja tasalaatuista jälkeä. Korrekti ohjaaja pyytääkin kääntäjät paikalle, eikä tee muutoksia omin päin. Jarin mielestä on tärkeää, että kykenee muutoksiin ja on joustava. Se on sellaista kilpailevaa sanailua, kumpikin ehdottaa jotain, ja niistä ehdotuksista päädytään yhteiseen lopputulokseen. En myöskään ollut lukenut Kurjat-kirjaa enkä nähnyt sitä näyttämöllä. – En ensinnäkään ollut aiemmin tehnyt töitä muiden kanssa, saati kääntänyt laulun tekstejä. Tosin harvoin sanoituksia tehdessä tulee kuningasideoita. Musikaalissa ei sooloilla. ”Laulua Jari Salonen lähtee liikkeelle äänimateriaalista, vain poiksuomennettaessa keustapauksissa hänellä on nuopitää ensin selvittää, tit käsillä. Kristiina Drews myöntää, että olisi paljon kappaleita, joihin olisi ”tosi kiva tehdä sanat”. Musiikkiohjelmissa niin joskus tehdäänkin, muuten ei. Kun kesken on tiilis kiviromaanin suomentaminen, joku muu projekti tuo sopivaa vastapainoa. – Käytän valohoitosääntöä. Les Misérables oli ensimmäinen tosi koetinkivi. Eikä työ ole läheskään aina itsestään selvää, että miten käännöksessä lähtee etenemään. Jokainen antaa oman panoksensa prosessiin, ja lopputulos on mahdollisimman hyvä. Silloin kyseessä ei enää ole käännös vaan täysin uudet sanat. – Tiedän, että tämän pystyy kielikuvilla vai sanomaan, mutta en tiedä vielä puhutaanko totta?” miten. Aikaa vaativaa Sinnikkyyttä ja yhteistyötä – Lauluja on yhtä hauska kääntää kuin tehdä itse alusta. – Vaikka Chris Rean Road to hell. Annan ongelman olla, ja kun vastaus pulpahtaa alitajunnasta, pitää olla kynä ja paperia valmiina. Tavujen painojen ja kestojen pitää istua pohjaan. Pitkän proosan lisäksi Kristiina on suomentanut kymmenkunta musikaalia yhdessä Jukka Virtasen kanssa. – Aikaa on kuitenkin rajallisesti, eikä sitä koskaan ole riittävästi että ehtisi tekemään tarpeeksi kivoja asioita. Olen jättänyt lupien hakemisen muille. Kristiinalla ja Jukalla on edessään laulun sanat, partituuri sekä levysoitin, jolta kuunnellaan äänimateriaali. Usein käännetään hitti kappaleita, lauluja, jotka yleisö on mitä alkuperäisessä ottanut jo omakseen. Jari toivoo, että ainakin radion musiikkiohjelmissa mainittaisiin kaikki laulun tekoon osallistuneet nimeltä. Joskus ohjaajalla tai näyttelijöillä on ideoita käännökseen. Onko sanoissa kielikuvia, vai ”puhutaanko totta”. Yksittäinen laulu antaa enemmän mahdollisuuksia. Jos englanniksi sataa kissoja ja koiria, niin suomeksi se on jotain muuta. Kävelylle pitää tietysti muistaa ottaa mukaan muistikirja ja kynä. Kaikessa saa käyttää sitä kuulua luovuutta. 16-19 Kääntäminen.indd 17 Nuotitus määrää Työ opettaa, mutta miten se käytännössä menee, kahden kääntäjän yhteistyö. Rahasta ja työnjaosta – Teen käännöksiä vain tilauksesta. Matelua ja rykäisyjä Kristiina kiittelee työnsä monipuolisuutta
Toisinaan Kristiina viestittelee toisten kääntäjien kanssa suljetun sähköpostilistan kautta. Musikaaleista on usein jo olemassa käännöksiä. Tehdään intensiivisesti, jopa yöhön asti, kunnes saadaan työ valmiiksi. Ihana lisäelementti. Kun se menee läpi, kaikki on hyvin ja työ tulee sujumaan. Kun oma työ on tehty, niin sitten voin tutkia muidenkin töitä. – En halua nähdä toisten tekstejä. Konstit on monet Auki on parhaillaan keriytymässä muun muassa Flann O’Brienin esikoisteos. Miten normaali päiväsi kulkee. Yleensä ongelmat selviävät aina sitkeydellä ja istumisella. Kristiina syö yleensä lounaan työhuoneellaan ja lopettelee päivän neljän korvilla. Siinä sanat istuvat musiikkiin ja lopputulos on mielestäni onnistunut. Se helpottaa ja nopeuttaa työtä. Yllättäen vaikeinta kääntämisessä on Kristiinan mielestä ajan hallinta. – Pidempäänkin tekisin, mutta muutakin elämää on oltava. On kaikkien etu, että syntyy laadukkaita käännöksiä. 18 www.riffi.fi 7/2013 16-19 Kääntäminen.indd 18 27.11.2013 9.19. Kristiina Drews on juuri käynyt Tampereella, jossa Kurjat pääsevät jälleen uudelle näyttämölle. Mitä suomentamiseen sitten hänen mielestään tarvitaan. Samuita.” malla tiedän, mihin itse sitoudun. Täytyy myös olla käsitys siitä, mikä svengaa. Myös suomennoksia Koivusalo on tehnyt tasaiseen tahtiin. Eikä se ole keneltäkään pois, että autetaan muita. Mystistä. – Eikä tosiaankaan ole helppoa todeta, että nyt tämä työ on valmis. Suomennoksen tekeminen on parhaimmillaan nautinnollista tunnetta, että juuri näin sen pitää mennä. – Kääntäjät ovat solidaarista sakkia. Todellisuudessa mitä pidempi teksti, sen enemmän variaatioita on olemassa, myös niitä hyviä. Sitten työhuoneelle. Ensimmäiset käännökset Koivusalo teki 2000-luvun vaihteessa musikaaliin Five Guys Named Moe. – Nuotinlukutaito, ja riimi- ynnä muu tekniikka, jotta alkuperäiset ratkaisut pystyy siirtämään suomenkielelle. Vaikeimmillaan se on tuskastuttavaa rämpimistä. – Kun tekee käännöstä, kaikkein parasta on olla yksin syvällä itsessään kaikessa rauhassa. – Aamulla käyn jumpassa tai uimassa. Opettelen tätä. Miten niihin suhtaudut. Luen pitpois, että auttaa kät tekstit aina ensin läpi, silloin ei ole vaaraa joutua hakoteille. Joskus pitää vain lopettaa. Siis paikannimet, eläinlajit ja niin edelleen. Voi olla myös niin, että joku teksti on helppo lukea, mutta kääntäminen onkin tuskallista. – Jos pitää sanoa hyvä kappale ja onnistunut suomennos, niin yksi on Kurjien vallankumousmarssi Nousee laulu ihmisten. Häneltä taittuvat kokonaisuudet oopperasta musikaaliin ja revyystä näytelmiin. Lopulta kumminkin jokaisen on tehtävä itse omat ratkaisunsa. – Kaiken edellytyksenä on tietysti alkuperäisen tekstin ja sen aja”Ei ole keneltäkään tuksen ymmärtäminen. Jaamme vinkkejä ja autamme toisiamme. Viestin ratkaisua ja palapelin järjestämistä Kirjailija Mikko Koivusalo sanoittaa ja säveltää monipuolisesti. Kääntäjillä on hyvä tilanne proosassa sikäli, että tukena ovat kustannustoimittajat. Musikaalien laulujen suomentaminen eroaa Kristiina Drewsin muista töistä yhdellä tavalla: musikaalissa on musiikki, joka luo raamit kaikelle muulle. Kustantamosta tulee myös aikaraja, eikä yhden työn kanssa voi viipyillä loputtomasti. – Kun proosan kääntäminen on pitkäjänteistä ja hidasta, niin musikaalien suomentaminen on ollut meille sellainen rykäisy. Niistä yksi viimeisimpiä on Turun kaupunginteatterin Vapaa mies – Dylania suomeksi. Jos peli ei mene läpi, niin yleensä Kristiina pelaa toisen pasianssin. Ennen uuden työn aloittamista Kristiina pelaa pasianssin. Siellä keitän kahvit, kuuntelen ehkä äänikirjaa, ennen työhön ryhtymistä. Siellä keskustellaan kaikesta työhön liittyvästä, ja ratkotaan tekstin tuomia ongelmia yhdessä. – Lähes kaiken voi myös nykyään tarkistaa netistä. Kääntäjä Kristiina Drews selättää käännöspinteet itsepintaisuudella ja istumalihaksilla. Svengauksessa on kyse enemmästä kuin siitä, että jokin istuu nuottikuvaan. – Kyllä ne työn sisällölliset haasteet ratkeavat, mutta pääsisikö sitä joskus siihen, että hallitsisi ajankäyttöään. Ne vaikuttaisivat omaan työhön. Jos ei muuten, niin pakonomaisena tarpeena keksiä jotain muuta. – Ajattelen aina, että olen itse keksinyt ainoan oikean vaihtoehdon tämän tekstin kääntämiseen
Tapauskohtaista. Knockin’ on Heaven’s Door esimerkiksi. Vaikka silloin jos Tuomari Nurmio kääntää CCR:n Bad Moon Rising. Gotta Serve Somebodyssa Koivusalo otti enemmän vapautta, koska laulu on niin sanottu litanialaulu. Kirjailija Mikko Koivusalo sanoo, että Vapaa mies – Dylania suomeksi -kokonaisuudessa alkuperäiset riimit ja muut tekniset ratkaisut ovat myös oleellisia, ei pelkästään tekstin ajatus. Nekin kulkevat, kun välillä hakee vauhtia kääntämisestä. Rentoutta ja rytmiä Mikko Koivusalo hyödyntää suomentamisessa intuitiota. Toki löytää myös kömpelyyksiä. Kertosäe sitten toteaa, että oli mipitää rockata. Joskus se ensimmäinen ratkaistava asia on riimi, esimerkiksi jos sama riimi toistuu monta kertaa keskeisessä roolissa. tä tahansa, jonkun edessä jokaiEi Dylan saa nen joka tapauksessa menee polvilleen. Joskus ne niin sanotut huonot ehdotukset näyttäytyvätkin nukutun yön jälkeen hyviltä. Lisäksi tarpeeksi kuultuna sanat muuttuvat helposti tapetiksi, josta merkitykset katoavat. Kaiken muun lisäksi suomennetun kokonaisuuden pitää rockata. Vaikka siinä, että kun Dylanilla on kekseliäs riimi, samaan kohtaan olen itse yrittänyt luoda kekseliään riimin. Sitten hinkataan niin kauan, että lopputulos on hyvä. Koivusalo toteaa, että osa suomentamisen ratkaisuista on makukysymyksiä. – Tykkään siitä, että vuodessa on pari isoa suomennostyötä. Joskus Dylanin kääntäminen voi yksityiskohdassa merkitä sitä, että miettii, onko New Orleans myös suomalaisessa versiossa New Orleans vai kenties jotain muuta. Rationaalisen käyttö kumuloituu prosessin loppua kohti. – Sanarytmien tarkkuudessa. – Tässä versiossa osa henkilöistä puhui ja lauloi pohjanmaan murretta. Se on aika paljon. Edelliset suomentamisen ”säännöt” eivät tietenkään aina päde. Isomman produktion kuluessa joku muusikoista tai näyttelijöistä saattaa kysyä, että miksi tämä kohta on näin käännetty. Miten se näkyy käytännössä Dylan-käännöksissäsi. Se tarjosi uudenlaisen tavan rakentaa riimejä, vaikka ”vaara” ja ”saara” (=saada). Tuo kertosäkeen ajatus on millään kielellä se tärkeä. Tämä täytyy vain hyväksyä. – Kun on pystynyt salakuljettamaan suomeksi sekä laulun ydinmehun että tekniikan. Voi olla myös tärkeää, mikä vokaali rivin tai säkeen lopussa lauletaan. – Dylan on rockin tärkein lauluntekijä. Kääntää miten tahansa, niin lopputulos on tuomittu kuulostamaan vieraalta ja siis ”huonommalta”. Silloin alkuperäisestä saattavat muuttua tavumäärät ja riimikaavat – koska Nurmio tekee laulun itselleen. Sen jälkeen Mikko miettii säkeistökokonaisuuden, sitten yksittäisten rivien sisällöt. Sopiiko Houstonin tilalle Raisio. Mitä laulussa päältä katsoen sanotaan, ja mitä muuta siinä sanotaan. Hän naputtelee yleensä koko tekstin ensin nopeasti suomeksi. – Silloin pitää kuunnella ja miettiä. kuulostaa löysältä poroporvarilliselta runoilulta.” Päin muuria Vaikeinta Mikko Koivusalolle oli Dylan-projektissa vakiintuneiden kertosäkeiden suomennosratkaisujen löytäminen. Rockin klassikoita tarvitaan myös suomeksi. Sinäkö pysyt uskollisena esikuvalle, vaikkapa Dylanille. – Ne ensimmäiset ratkaisut ovat usein yllättävän hyviä. Erityisesti kuoro-osuudet ovat haastavia, sillä samaa lausetta toistaessaan Bach rytmittää sitä yhä eri tavoin, tai siitä kerrataan vain osaa – ja silti joka äänelle täytyy suomeksikin saada järjellistä laulettavaa. Tällä hetkellä Koivusalo suomentaa Bachin Johannespas siota. Miten työ käytännössä lähtee purkautumaan. u www.riffi.fi 7/2013 16-19 Kääntäminen.indd 19 19 27.11.2013 9.20. Seinäjoelle Mikko teki noin vuosi sitten suomennoksen Mozartin Ryöstö seraljista -oopperasta. Osa ehdotuksista tuntuu heti hyviltä, toiset eivät. – Suomentajalle tuollainen kallioon hakattu kertosäe on muuri. – Täytyy osata päättää, missä järjestyksessä itse ratkaisee viestin. Säännöt ja vapaus. – Ajatuskokonaisuudesta. – Kyllä, Vapaassa miehessä johtotähtenä on ollut Dylanin alkuperäisin levytys ja sen fraseeraus. Samaan aikaan produktiossa tuli hienoja onnistumisen kokemuksia. Jopa muuttaa. Kaikki eivät osaa täydellisesti englantia. – Kai siinä jonkun asteinen muusikko ja laulaja täytyy olla, että tuntee eron. – Ei Dylan saa millään kielellä kuulostaa löysältä poroporvarilliselta runoilulta. Sitten hiontavaiheessa järjen käyttö lisääntyy. Kun häntä alkaa suomentaa, pitää kyetä ajattelemaan, että tässä on nyt kuitenkin lopulta vain sanoja paperilla. Kääntäminen etenee aina, toisin kuin muu luova työ, esimerkiksi säveltäminen tai kirjoittaminen. Jokainen säkeistö on lu”Dylan-käännöksen ettelo siitä mitä ihminen voi olla. Pitää pystyä vastaamaan siihen, miksi tämä laulu on olemassa. Jos ajatus on kahden rivin pituinen, saako sen käännetyksi kahteen riviin vai tarvitaanko apuja kolmannesta. Työmäärällisesti Mikon kakusta kolmasosa on käännöksiä
Mies päätti perheen perustettuaan palata viime kesänä synnyinmaahan, liki parin vuosikymmenen mittaiseksi venähtäneen ulkomaan keikan jälkeen. 1 990-luvun puolivälistä asti USA:ssa, Englannissa ja Itävallassa asuneen Kari Paavolan soittajanuran kulku ei ole niitä tavanomaisimpia. TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA a l o v a a Kari P – muusikko on taiteilijan ystävä Jokainen muusikko punnitsee jossain vaiheessa mahdollisuuksiaan ammatin harjoittamiseen kotimaan ulkopuolella. Ennen lähtöään hän ehti soittaa suomalaiseen ”brittipop”-genreen kuuluneessa Supperheadsissa parin albumin verran. Opastusta lajiin hän onnistui kinuamaan juuri Amerikasta palanneelta nuorelta Sami Kuoppamäeltä, ja esimerkin rohkaisemana Paavola muutti itsekin 19-vuotiaana Los Angelesiin MIT-kouluun opiskelemaan rummunsoittoa. Kari Paavolan rummustona oli maailmallakin suomalainen Kumu, joskin virvelitelineessä vierailee muitakin merkkejä Pearlista lähtien. 20 www.riffi.fi 7/2013 20-22 Paavola.indd 20 27.11.2013 9.21. Symbaalit ovat aina Zildjiania, josta kuvaushetkellä käytössä oli ohutta ja tummaa K-sarjaa. Ensimmäiset pari vuotta USA:ssa, sitten 12 vuotta Lontoossa ja ennen paluutaan kolme vuotta Wienissä asunut Paavola innostui rummunsoitosta toden teolla yläasteella. Liki puolet elämästään maailmalla rumpalina viettänyt paluumuuttaja Kari Paavola jakaa kokemuksiaan hommien etsimisestä, löytämisestä ja ulkomaisissa keikkakehissä pärjäämisestä
hurstissa, jossa pyörivät kaikki maailman tähdet, ja me. Maailmankuulu hitintekijäduo sattui pistäytymään pubiin, jossa Paavola säesti paikallisia laulajia, ja mies päätyi viideksi vuodeksi Womack & Womackin keikkakokoonpanoon, lopulta jopa bändiliideriksi. – Ajattelen niin, etten ole taiteilija vaan taiteilijan ystävä, ja siitä katsoen minulla ei ole mitään mitään vastaan. Omaa reissuaan Paavola ei tunnu katuvan miltään osin. ”Keikkoja – Suuren osan keikoistani olen saanut puhumalla, mutta olen pitänyt ne soittamalla! Paavola tiivistää. Keikkailu USA:ssa kuitenkin kiinnosti, ja Lontoossa sattui onnekkaasti, että ensimmäinen työllistävämpi artisti oli David Gedge, jonka päämarkkinat sekä levy- että keikkarintamalla olivat juuri Yhdysvalloissa. Niillä saa nopeasti erilaista soundia ilman, että tarvitsee vaihtaa rumpua. aggressiivisen itsensä markkinoinnin välissä on raja, jota ei piSoittajan elämä Lontoossa jatkui sellaisena kuin se olisi voidä ylittää. – Pärjääminen maailmalla on mahdollista. Samalla tulee varoa astumista kenenkään varpaille, esimerkiksi varastamalla töitä kollegoilta tarjoamalla itseään keikoille polkuhintaan. Paavolalla on suosikkinsa soittimissa ja musiikinlajeissa, mutta inhokkeja ei. Oman, hyvän soundin synnyttäminen rummulla vaatii aikansa, ja siihen liittyy myös virittämisen opettelu. Ohessa löytyi vakituinen soitonopettajan homsuutena, josta hakee vain itselleen välitöntä hyötyä, se aistitaan. Palkka saattaa olla kehnoakin kehnompi, mutta jos sylkee ruohonjuuritason tarjouksille, jäävät rahakeikatkin aikanaan saamatta. Tyhmää jäädä kiinni 50 dollarin keikalla, ja saada viiden vuoden karenssi maahan. Gedgen luotsaamien Cinerama- ja The Wedding Present -bändien kanssa pyrähdettiin hittilistoilla asti. -teatteriin, jonka montussa Paavola soitti merkillisiä joulumusikaaleja, vaikkapa Tuhkimoa hiphop-versiona. – Puolet kamoistani on Lontoossa, ja pysyvätkin niin kauan kun siellä keikkoja riittää. – Siinä ei opi ollenkaan soundin muodostusta, kun triggaa jonkun toisen soittamaa samplea. Mutkia ja oikoteitä Soittajalla on ulkomaille kaksi väylää: jos soittaa bändissä, on kätevämpää pitää tukikohta Suomessa ja heitellä täältä verkkoja isommille vesille. Afroamerikkalainen nään vuosina. Paavolan mukaan pääsy minkäänlaisiin piireihin edellyttää angloamerikkalaisessa maailmassa yltiöpäistä sosiaalisuutta, halua tutustua ja syöksyä tilanteisiin. Brittipop-bändien jälkeen Paavola pääsi Lontoossa monien Musiikkibisnes on pelikenttä, ja vaikka isot markkinat tuovatyhteensattumien summana komppaamaan soul-, funk- ja R&Bkin kentälle kaikenkirjavaa vilunkimiestä, Paavola kertoo onnisartisteja, joista tunnetuimpia on James Taylor Quartetin ja Intuneensa välttämään pahimmat vedätykset maailmalla viettämigocniton laulajana tunnettu Noel McKoy. Soiton täytyy tulla sydämestä – ainakin 90-prosenttisesti. Ainakaan Englannissa jälkimmäistä lähestymistapaa nut Suomessakin olla: coveryhtyeitä, hääkeikkoja, bilebändejä, ei siedetä. Kohta taidan tosin olla jo ”entinen kansainvälinen rumpali”, paluumuut taja Paavola naurahtaa esitellessään kalustoaan Helsingin Kaapelitehtaan kämpällä. Jos soittaja näkee seuraavan keikan ainoastaan tilaipubisäestyksiä. – Ei Amerikkaan kannattanut jäädä työluvattomana muusikkona. Hän soittaa mukisematta esimerkiksi sähkörummuilla tai millä tahansa, mikä tuo tilanteeseen tarvittavan moodin. Ja laukut ovat täynnä demppipatentteja, joita olen leikellyt vanhoista kalvoista. Esimerkiksi Paavolan tunnetuin kiinnitys Womack & Womack natsasi muutaman punnan heittokeikan kautta. www.riffi.fi 7/2013 20-22 Paavola.indd 21 21 27.11.2013 9.21. Pubista piireihin Setit puoliksi Paavola tähdentää, että metropoleissa selviytyäkseen on tär keää ajatella uraa huomisillan keikkaa pidemmälle. haluan. – Kapulaa vaihdan sen mukaan, millaista peltisoundia tarvitaan. tyy rankkaa stereotyypittelyä, jota ei voi kuitata pelkkänä vitsailu– Soiteltiin kolme kuukautta Martinin Air-studioilla Lyndna, vaan se on aina taustalla ja pulpahtaa esiin monissa tilanteissa. Kyse on ennem minkin siitä, miten soittimiaan virittää, demppaa, soittaa – ja millä kapulalla. Jos haluaa soittaa, pärjätä ja menestyä, kaikki keikat tehdään ja niin hyvin kuin osataan. Ulkomaalaiselle kontaktien luomista voivat vaikeuttaa kulttuuriProjektista ei seurannut mitään, vaan kaikki haihtui ilmaan ties set koodit, kuten se, että vaadittavan joviaalin sosiaalisuuden ja mistä syystä. Lontoossa soittajan elämä näyttäytyi alussa tur– Suomalaisille muusikoille on eduksi, että pidetään soittamalla!” hankin auvoisena, kun melkein lentokoneen lasesimerkiksi Lontooseen voi mennä omana itsekeuduttua Paavola löysi itsensä bändistä, jonka nään, siellä ei ole Suomesta tietoa eikä siis ennaknaisvokalistista sir George Martinin poika Charles alkoi sorkoasenteita meikäläisiä kohtaan. Olin Ei ikälisiä 22-vuotias ja ehdin jo iloita, että ”hitto, kun tämä kävi helposti”, kunnes opin kantapään kautta ettei mikään ole varmaa. Sessiosoittajan on sen sijaan lähdettävä itse matkaan, yksin. Jos on nuori ja nälkäinen niin sinne vaan! Paavoi hankkia vola rohkaisee toppuutellen kuitenkin, että oiko teitä menestykseen tuskin löytyy mutta mutkia puhumalla, mutta ne Vauhdikas varaslähtö matkaan sitäkin enemmän. ma tarjoamaan taloudellista turvaverkkoa suhdanneherkälle – Pitää viestittää, että tulen siksi koska se on hauskaa ja koska keikkailulle. Paavola on vannonut uskollisuuttaan muutamalle merkille, mutta myöntää auliisti että jokaisella tunnetulla tehtaalla on hyvää tarjolla. Toki ala on kauttaaltaan alipalkattu ja sikäli jokaija länsi-intialainen kehä laajeni luontevasti Stratford Royal East nen soittaja joutuu huijatuksi koko ajan, mutta ei tietämättään. Isompien maiden kansalaisiin liitvata uutta tähtiartistia. Sähkösetistä puheen ollen, nuorille rumpaliksi aikoville Paavola ei kuiten kaan suosittelisi harjoittelua padeilla. Amerikkaan ei ollut alun perin tarkoituskaan jäädä, joten parin lukukauden jälkeen Paavola suunnisti päästötodistus kädessään Lontooseen. Paavolan mielestä muusikoilla, joilla pukkaa eniten keikkaa tuntuu olevan samankaltainen persoonallisuus: he ovat joviaaleja, leppoisia ja luontevia
Jotta rumpali osaisi suhtautua klikkiin asianmukaisesti kulloisessakin tilanteessa, Paavola neuvoo kysymään aina ennen sessiota: ”miksi soitamme klikin kanssa?”. Nuottien lisäksi opas sisältää sekä cd- että dvd-levyn. Wienin musiikkipiirejä Paavola kuvailee sisäänlämpiäviksi, ja paikallistasolla pelastukseksi koituivatkin Itävallassa majailevat angloamerikkalaiset muusikot, joiden kautta pääsi taas keikan syrjään kiinni. 27.11.2013 9.21. – Rumpali ei voi groovata yksinään, vaan se syntyy bändin kaikkien soittajien vivahteista, jotka toivon mukaan kohtaavat toisensa upeasti lavalla. 0e 35,3 ipostut l u +k Kirja on tarkoitettu rumpalin työkaluksi tekniikan harjoitteluun Selkeästi etenevä ja helpposekä sanavarastoksi improvitajuinen opas brasilialaiseen sointiin ja muuhun soittoon. Wienissä tärkeintä tuntui olevan hyvä koulutus, hyvä meininki ei niinkään. Jos taas soitetaan keikalla klikin kanssa vain siksi että tempot pysyvät, rumpali voi ottaa vapauksia – varsinkin jos sattuu olemaan ainoa bändissä, jonka korvaan lehmänkello nakuttaa. Paavolan kokemuksissa Britanniassa vasta musikaaliteatterin montussa törmää vaatimukseen korkeammasta koulutustasosta, hyvästä nuotinlukutaidosta ja tyylilajien hallinnasta. Paavola itse on vannoutunut komppirumpali, joka pitää fillailun ja tiluttelun minimissään. – Englannissa taas arvostetaan yli kaiken timmiä meininkiä ja että osaa soittaa komppia. Briteistä mantereelle Lontoosta löytyneen amerikkalaisvaimon työtehtävien perässä matka jatkui Wieniin, mikä vaikeutti olennaisesti rumpalin tontin hoitamista Englannissa. at lle ltuv e v lijoi o e s k at pis Kirj seo nneilla t i ä otu sek oitt s si. Esimerkiksi tuurauskeikalla voi vetää bii- Klikin syvin olemus Englannissa klikki on rumpalin vakituinen seuralainen niin studiossa kuin keikoilla. että ttäväk te käy Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi . cd-levyn. Se, mistä ja miten ne soittoon tulevat, onkin vähän henkimaailman hommaa. rytmiikkaan ja sen ilmentämiseen Rudimentaalinen rummunsoitto perinteisellä rumpusetillä. – Muusikoille asetetut vaatimukset vaihtelevat eri maissa jyrkästi. Hän tähtää komppiin, jossa on energiaa, imua ja tunnetta. – Soittaminen taimissa ja hyvällä soundilla ovat itsestäänselvyyksiä! tokaisee Paavola, joka pitää rumpalintonttia haasteellisena siksi, että jokainen soittaa samat tutut ja helpot kompit hieman eri vivahteilla. – Rumpalillehan sellainen on voittojen voitto, kun soittaa jotain staattista ja simppeleintä komppia, ja artisti äkkiä kääntyy ja ilme kertoo, että ”jess, nyt on hyvä groove”! Paavola haluaa muistuttaa, ettei toimivan kompin synnyttäminen ole pelkästään rumpalin vastuulla – eikä ansiota. Sitä omaa pientä vivahdetta pitäisikin aina yrittää nostaa esiin. Riffi-kauppa 20-22 Paavola.indd 22 0e 35,3 ipostut l u +k sin jyränä läpi, kunhan groovaa oikeassa tempossa. – Tällä alallahan koulutustaso, kokemus ja työvuodet eivät ole sidoksissa ansaittuun palkkaan. Samalla pulssilla Vajaalla parillakymmenellä pitkäsoitolla ja lukemattomilla keikoilla musisoineen Paavolan mukaan maailmalla tarvitaan tietty soittotaidon taso, mutta se ei pelkästään riitä. Varmasti ei kukaan tule valittamaan, että ”...kun ne unisonot jäivät pois”. Siellä tulee sanomista jos on väärä tempo tai fiilis. 0e 45,4 ipostut l u +k Kokenut rumpali ja soitonopettaja Tommi Rautiainen on koonnut vuosien varrella ideoimiaan harjoitteita ja käytännön työelämästä keräämiään kokemuksia oivalliseksi oppaaksi, jossa riittää soitettavaa niin uransa alkutahteja tapailevalle kuin mestariluokankin kepittäjälle. u Lue myös Riffin nettispesiaalista (www.riffi.fi) Kari Paavolan vinkit ulkomaille suuntaaville muusikoille. Jos ollaan studiossa ja pohjiin on tulossa läjä päällesoittoja ja sekvenssejä, on tietysti soitettava klikkiin jämptisti. on haastavaa, mutta sen hallitseminen antaa parhaan lähtökohKirjaan kuuluvat kaksi cd-levyä dan minkä tahansa musiikkityylin sisältävät keskeisimmät harjoitharjoitteluun ja soittamiseen teet sekä malliksi soitettuina että oman harjoittelun pohjaksi Nuottien lisäksi opas sisältää miksattuina taustaversioina. Keski-Euroopassa ei tempoista ja grooveista välitetty, mutta biisiin kirjoitetut aksentit ja synkoopit tulee soittaa tarkasti, jos aikoo saada soittajan passiinsa hyvin tehdyn työn leiman
Ennen WOTSin alkua kävin katsastamassa kurssipaikan, Ultra Soundin. Suuntasimme 55 Baariin kuuntelemaan Journeysta tuttua Steve Smithiä, joka soitti kitaristi Mike Sternin ja basisti Anthony Jacksonin kanssa. Pieni maailma, rumpaleille ainakin… Näillä iltareissuilla Jim Payne esitteli meidät auliisti myös todella nimekkäille kollegoilleen, joita tuntui riittävän Bernard Purdiesta Steve Gaddiin ja kaikkea siltä väliltä. Niin kuin edellisenäkin vuonna, päivän puurtamisen jälkeen vaihdoimme rennolle vaihteelle. com Jutun kirjoittaja soittaa rumpuja tällä hetkellä Blakessa. Näin kapula resonoi paremmin kalvon kanssa, minkä ansiosta soundi on avonaisempi ja isompi. Samalla jokainen meistä pääsi jammailemaan Jerryn kanssa. Siinä määrin huikea kokemus tuo viisipäiväinen intensiivikurssi viime vuoden helmikuussa oli, että tiesin löytäväni itseni Isosta Omenasta jälleen kerran. Saavuin New Yorkiin jo pari päivää ennakkoon välttääkseni pahimman jetlagin. Päivisin opiskelimme Ultra Soundilla nuotinlukua, kappalerakenteita ja rytmidiktaatteja sekä tutkimme eri tyylilajeja. Tänä vuonna ryhmässä oli viisi henkilöä: kolme amerikkalaisrumpalia, italialainen Elia Micheletto ja minä. www.riffi.fi 7/2013 23 Week.indd 23 23 27.11.2013 12.19. Kurssin aikana ja sen päätyttyä jatkoin vielä treenaamista italialaiskollegani Elian kanssa – hän kun on ollut tekniikkaguru Virgil Donatin opissa. Ohjelmaan kuului lisäksi vierailu New Jerseyssä Jim Paynen bändikaverin, kosketinsoittaja Jerry Z:n studiolla, jossa käsittelimme urkurin ja rumpalin yhteistyötä. Elia opetti minulle täysin uuden tavan pitää kapuloita: otteessa etusormet ovat löyhästi kapulan ympärillä eivätkä purista kapulaa. Sen jälkeen palaa samaan rytmiin ja soita sitä tahti.” Itse huomasin kuinka soolosta tulee tuolla menetelmällä musiikillisesti kiinnostavampi ja se vangitsee kuulijan paremmin otteeseensa. Tuntuma kalvoon ja kapulan ponnahdukseen on myös parempi ja tämän tekniikan oppiminen lisääkin nopeutta, rentoutta ja kestävyyttä. Tunsimme itsemme jälleen etuoikeutetuiksi saadessamme seurata muusikoiden työtä orkesterimontussa. En ollut varannut etukäteen majoitusta, joten ensimmäiset tunnit keskellä yötä kuluivat Manhattanilla majapaikkaa etsiessä – ei välttämättä suositeltava kokemus, mutta onnistui. Edellisvuonna ryhmässämme oli seitsemän oppilasta eri puolilta maailmaa ja yhteishenki siinä määrin korkea, että olemme pitäneet yhteyttä kurssin jälkeenkin. Käväisipä sveitsiläiskollegani taannoin Suomessa minua tervehtimässä. Kiitos tästä kuuluu esityksen rumpali Ray Marchicalle, joka mahdollisti ainutlaatuisen kokemuksen. Jim luotsasi ryhmän myös seuraamaan miten maailmankuulu, ABBA:n hittejä sisältävä Mamma Mia -musikaali toteutetaan. Kyseessä on keskellä Manhattania sijaitseva ”harjoituskämppähotelli”, jolla on kolmessa kerroksessa tarjottavanaan 21 erikokoista äänieristettyä ja akustoitua, DW:n rumpusettejä myöten kalustettua harjoitustilaa. TEKSTI: JARKKO RANTANEN, KUVA: UDI Week On The Scene New York 30.9.–?4.10.2013 Kun sain tiedon tämän vuoden Week On The Scene -rumpukurssin ajankohdasta New Yorkissa, kaivoin miltei siltä istumalta matkalaukkuni valmiiksi. Nähtävyyksien sijasta kulutin päiväni soittamalla ja nauttimalla hyvän setin lisäksi hyvästä akustiikasta… Oppia tunneilla ja vapaa-ajalla Ensimmäisenä WOTS-päivänä lähdimme tutkimaan hyvän rumpusoolon aineksia Jim Paynen antaessa osuvan ja mieleenpainuvan vinkin: ”Ajattele sooloa soittaessasi simppeliä rytmikuviota, jota toistat yhden tahdin verran rumpusetillä, sitten soita taas ihan mitä vaan yhden tahdin verran. Paikalle asteli myös muuan Chad Smith, jonka tapasin nyt jo kolmannen kerran. Tämä onkin yksi hienoimpia asioita kyseisellä kurssilla: siellä tutustuu loistaviin rumpaleihin, jotka auliisti esittelevät vahvuusalueitaan - samalla vaihdetaan näkemyksiä ja informaatiota kaikkeen rumpujen soittoon liittyvässä. u Lisätietoa Jim Paynen Week On The Scene -kursseista www.funkydrummer. Osa opetuksesta pidettiin ryhmissä, osa yksityistunteina opettajan kanssa. A dvanced Funk Drumming -oppikirjastaankin tunnettu rumpali Jim Payne on järjestänyt WOTS-kursseja vuodesta 2003 ja itselleni reissu oli nyt toinen
K un rumpali Anssi Nykänen, basisti Harri Rantanen ja kitaristi Jarmo Nikku saapuvat soittosessioihin Kangasalle Timo Kahilaisen studiolle, ei mene kuin hetki ja tuttu vitsailu lähtee välittömästi käyntiin. ”On tietenkin joka tapauksessa hieman eri asia täällä luonnon keskellä kuin kellarissa liikenteen melun ympäröimänä Helsingin keskus tassa”, Kahilainen kommentoi. Kun leffan lopullinen ääniraita alkaa pikku hiljaa muotoutua kasaan, musiikista joudutaan ehkä ottamaan jotain elementtejä pois, jotta jotain muuta palasta äänimaisemasta saadaan esiin. Parhaillaan Timo Kahilaisen studiolla hirsirakennuksessa Kangasalla valmistuu musiikit huumoriryhmä Kummelin uuteen elokuvaan. Nykänen ja Rantanen soittavat osuuksiaan nauhalle, mutta epäilevät vitsaillen, mitä soitoista elokuvassa lopulta kuullaan. Timo Kahilaisen studiossa hirsi tarjoaa hyvän akustiikan. Rakennuksesta löytyy studio, tarkkaamo sekä neuvottelu- ja konttoritilat. ”Tästä onkin syntynyt Nykäsen ja Rantasen kanssa lentävä lause. Kun Genelecin kaverit kävivät tekemässä mittaukset, kuuntelu veti tosi hyvät käyrät”, Kahilainen kertoo. 5.1-kanavaisen studion ytimenä toimii Avid HD I/O ja HD Native sekä softana ProTools HD 9 Mac Prolla pyöritettynä. ”Kaksikymmentä vuotta on tehty juttuja yhdessä ja katseltu toisiamme keikkabusseissa. Jätkät vitsailevat, että ensin soitatetaan ja sitten mutetetaan”, Kahilainen naureskelee. Timo KAHILAINEN TEKSTI: KALLE HEINO KUVAT: TIMO KAHILAINEN – ”Ensin soitatetaan, sitten mutetetaan” Jokapaikan säätäjäksi itseään kutsuva Timo Kahilainen käsikirjoittaa, näyttelee, soittaa ja tuottaa. Ryijyt tukevat hirsitalon akustiikkaa Kummeli-musiikit syntyvät Kahilaisen käsissä miehen omassa, Kangasalle rakennuttamassa uudessa hirsitalossa, joka on Kahilaisen tuotantoyhtiön Jackpot Filmsin päämaja. Samat jutut jatkuvat aina kun nähdään”, Kahilainen kertoo. Oh- 24 www.riffi.fi 7/2013 24-27 Kahilainen.indd 24 27.11.2013 12.23. ”Tänne ei tarvinnut hankkia kuin muutamia ryijyjä seinille. Hirsiseinät toimivat loistavasti diffuusoreina ja kulmasohva pehmentää bassoa. Hirsitalo on tarjonnut niin loistavan akustisen ympäristön, että taloon ei ole ollut edes tarvetta rakentaa erillistä soittotilaa. Nauru on raikannut keikkabusseissa eri kokoonpanoissa, mutta nyt työstetään musiikkia helmikuussa ensi-iltansa saavaan Kummeli V -elokuvaan. Tässä on kyse yhdestä elokuvamusiikin ja elokuvaäänen perusajatuksista
Siksi vaatii aina vähän miettimistä, miltä äänet kuulostavat oikeasti elokuvateatterissa. Akustiset soittimethan tietenkin kuulostavat aina teatterikaiuttimissa hyviltä.” ”Olen tällainen jokapaikanhöylä, eli välimallin renessanssi-ihminen, joka rääpii kaikkea, mutta ei osaa mitään kunnolla. massa pysyy punainen lanka ja järki kasassa.” Anssi Nykänen ja Harri Rantanen soittavat rumpuja bassoraitoja tulevaan Kummeli-leffaan Kahilaisen (kesk.) studiolla. Isoa osaa tarvikkeista Kahilainen lainaa käyttöönsä muualta tarpeen mukaan, kuten esimerkiksi erilaisia mikrofoneja. Sitä paitsi en ole saanut ProToolsia niin hyvin haltuun, että voisin sitä yksin hoitaa”, Kahilainen sanoo. Näin oli esimerkiksi 1990-luvulla syntyneiden Kummeli Stories ja Kummeli Kultakuume -leffojen kohdalla, joissa biisit tietenkin oli sävelletty, sovitettu ja harjoiteltu valmiiksi. ta, mutta ei nopeuttanut. ”Leffateattereissa on torvikaiuttimet, kun taas Genelecit on hifikaiuttimet. Samalhelpottanut asioita, meran edessä sekä käsikirjoitus Heikki Vihila pitää vielä seurata kokonaisuutta, että hommutta ei nopeuttanut.” sen ja Heikki Silvennoisen kanssa. jaimena on MOTU MCU Pro ja etuasteina Focusriten Octropre MK II:sta ja RME Micstasy. Lisäksi nurkista löytyy sekalaista tavaraa: läjä synia, ”perushyvät” muuntimet ja kompressorit sekä esimerkiksi Yleisradion vanhat 1960-luvun Telefunkenin mikit. Joskus kappaleet syntyvät puolivalmiina päässä, joskus taas niin kutsutulla luuppitekniikalla. Kahilainen kertoo, että Geneleceissä on elokuvamusiikin kannalta yksi ongelma. Genelecit ei siihen pysty. Tämä on tekniikan tuoma mahdollisuus, sillä esimerkiksi vielä parikymmentä vuotta sitten bändi soitti musiikkeja suoraan kuvamonitorin ja luurien kanssa kuvaleikkausta seuraten. Tärkeässä roolissa Kahilaisen rinnalla on Heikki Silvennoinen. Siksi ryhmätyö on tässä hommassa olennaista. ”Sillä saa ääneen rähinää, joka herättää torvarit eloon. Se tarkoittaa sitä, että tehdään erilaisia luuppeja ja lopetuksia, joita rakennetaan kuvan päälle. lua nimetä itseään tuottajaksi, vaikka sessioita ”Nykytekniikka on kyllä helpottanut asioistudiollaan vetääkin. www.riffi.fi 7/2013 24-27 Kahilainen.indd 25 25 27.11.2013 12.23. Kun lopullinen kuvaleikkaus valmistuu ja musiikkien pituudet säädetään luuppien avulla kohdilleen, koko homma soitetaan sellaisenaan vielä kerran läpi päälle. Muutaman teeman pyörittelyä Kahilaisen mielestä entisiä ja nykyisiä tapoja tehdä elokuva Kummeli-musiikkeja Kahilainen työstää yhdessä äänittäjä-mikmusiikkia tai niiden paremmuutta ei voi suoranaisesti vertailsaaja Kari Luukkosen kanssa. Sitä tuntumaa on aina vähän vaikea hakea täällä. Hifi kuulostaa hifiltä ja torvikaiuttimet torvikaiuttimilta.” Tästä syystä Kahilainen äänittää elokuvamusiikkeihin yleensä esimerkiksi syntetisaattorit vahvistimien kautta. Musiikit syntyvät Kahilaisen käsissä monin eri tavoin. Kahilainen ei varsinaisesti hala keskenään. Tarkkailua palvelevat Genelecin DSP-ohjattu 8200-sarja sekä 7270A-subwoofer. Kädet ja korvat ei enää riittäisi, jos vaikka nyt jälkituotannossa samaan aikaan säveltäisi, tuottaisi ja äänittäisi. Miehet naureskelevat ja vitsailevat, kuinka paljon heidän äänitetyistä soitoistaan lopulta jää pois leffan soundtrackilta. Teemojen ja palasien ”Nykytekniikka on kyllä tekeminen vie aikansa, ja sitten lopuksi vielä Tämänkin elokuvan kohdalla Kahilaisen harteilla on toki ollut myös näytteleminen kakatsellaan, onko blokkeja täyteltäväksi
Musiikkien haasteena on, että niiden on samaan aikaan oltava eri tarinoissa eri tyyppisiä, mutta samaan aikaan kuljetettava niiden muutaman teeman kantamaa yhtenäistä linjaa. Myös John Williams ja esimerkiksi Kauriinmetsästäjän musiikit (Stanley Myers) on Kahilaisen mieleen. Tässä on otettava huomioon myös muu äänimiksaus, johon kuuluu tietysti dialogi sekä foleyt eli kaikki pienetkin pistetehosteet ja taustaäänet. En ole siinäkään laijissa ammattireiska, mutta se sopii hyvin leffamusaan, jossa pitää mennä tyyleissä laidasta laitaan.” Soittaminen on ylipäätään tuonut Kahilaiselle tasapainoa monenlaisen tekemisen sekaan. Newmanin musiikki pohjautuu ääni klustereihin, joissa lisäillään ja poistellaan eri elementtejä kuten vaikka marimbaa ja pianoa. ”Siksi on tärkeää, että leffamusassa on ehkä kolme, neljä teemaa, joiden ympärillä pyöritään”, Kahilainen sanoo. Jos puhutaan fiiliksistä, niin Morricone tarjoaa The Fiilarit”, Kahilainen korostaa. 26 www.riffi.fi 7/2013 24-27 Kahilainen.indd 26 27.11.2013 12.23. Tätä nykyä soittaminen palvelee juuri esimerkiksi leffamusiikin tekemistä, mutta silloin tällöin Kahilainen keikkailee, pääasiassa Helan ja Heikki Silvennoisen kokoonpanoissa. Kahilainen osaa nopeasti nimetä tekijöitä, jotka ovat elokuvamusiikin saralla toimineet hänelle suurina vaikuttajina ja innoittajina – ja suuntana johon myös itse pyrkiä. Koukut on tosi lyhyitä ja tarttuvia, kuten esimerkiksi American Beautyssa”, Kahilainen hehkuttaa. Keikkailusta vastapainoa Timo Kahilaisen taustat kosketinsoittajana juontavat juurensa 35 vuoden taakse, jolloin boogie woogien rytmit veivät miehen mennessään. ”Morricone on fiiliksen luomisessa ihan ylivoimainen. ”Aikanaan meillä oli studio Kangasalan linja-autoaseman alakerrassa. Käsikirjoitus, kuvaukset ja jälkituotannot vaativat kukin omanlaistaan asennoitumista. ”Uudemmista säveltäjistä Thomas Newman, jota tosin on nostettu esiin jo rasittavuuteenkin asti, on luonut oman genrensä ja on tunnustettu nykyajan leffasäveltäjä. Nopeasti edessä onkin tarkka tasapainoilu ääniraitojen kanssa – kuin myös sormiherkkyys sen vitsin kohteena olevan mute-nappulan päällä. Hän on loistava esimerkki luuppiajattelusta. Usein oli niin, että päivisin kuvattiin sketsejä ja sitten illalla mentiin vielä Hessun kanssa kellaristudioon soittamaan musiikkeja sketseihin”, Kahilainen muistelee. Kun ääniraitaa näpertää pikku hiljaa muutaman minuutin palasissa, kokonaiskuva saattaa nopeasti hämärtyä. Tässä useat korvaparit ovatkin tärkeitä. ”Esimerkiksi 5.1-miksauksessa ei subbariin voi ajaa liikaa kamaa. Lyhyitä ja tarttuvia koukkuja Kahilaisen mielestä musiikin tekeminen huumorin ympärille ei poikkea mitenkään minkään muunkaan elokuvamusiikin tekemisestä, vaikka juuri Kummeli-huumori onkin usein rakentunut hyvin vahvasti musiikin ympärille. u Kitaraveteraanit Heikki Silvennoinen ja Jarmo Nikku tutussa puuhassa: Kummeli-musiikkien äärellä. Kun teemat ovat olemassa, Kahilaisen tapana on rakentaa ja täyttää musiikkeja kerroksittain. Pääasia elokuvassa kuitenkin on, että musiikki palvelee kuvaa, ja sitä varten otetaan kaikki keinot käyttöön. Siksi on tärkeä pyytää häpeilemättä apua. Rantasen bassoäänityksiä kommentoimassa Heikki Hela. Kahilaisen oma tausta on kosketinsoitinmaailmassa, toisaalta taas esimerkiksi Janne Louhivuori, jonka kanssa Kahilainen työsti musiikit elokuvaan Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri, on kitaravelho ja pystyi siksi tuomaan näkemystä kitaristin näkökulmasta. Timo Kahilaisen aisaparina Kummeli V -elo kuvan musiikkien äänityksessä ja miksauksessa toimii Kari Luukkonen (keskellä). Italialinen Ennio Morricone on tietysti ykkösenä sound trackeillaan Huuliharppukostajaan ja Suuren gangsterisotaan. Soittaminen tuo tähän palettiin yhden ulottuvuuden lisää. Esimerkiksi sähkökitara on hyvin hankala repliikkien kanssa, koska siinä kuljetaan niin samoilla taajuusalueilla.” Siksipä erilaiset näkökulmat äänen ja musiikin tekemiseen ovat tärkeitä. ”Yritän muutenkin soittaa kerran kuukaudessa, jotta soittotaito pysyy yllä”, Kahilainen nauraa. ”Hammond on hieno soitin. Sähkökitara ja repliikit epäyhteensopivia Aleksi Mäkelän ohjaama Kummeli V -leffa kertoo neljä erilaista tarinaa episodielokuvamaisessa muodossa. Ensimmäinen tarina on kauhua, toinen toimintaa, kolmas 1960-luvun western-henkeä ja neljäs Syvä joki -elokuvan inspiroimaa eräretki meininkiä. Se on ryhmätyön ja tämän homman hienous”, Kahilainen sanoo. ”Kun tekee paljon kaikenlaista, on ollut hienoa tajuta, että kaikkea ei tarvitse itse osata. Lukiossa Kahilainen tapasi Heikki Helan, jonka kanssa miehet laittoivat ensimmäisen bändin pystyyn. Erilaisten syntikoiden ja pianon lisäksi Kahilaisen studiolta löytyy aidot Hammond B3:t, jotka mies hankki 15 vuotta sitten. Kummeli V -leffaan ne syntyvät Pekka Karjalaisen Meguru-studiolla. Aika tarkkaa on myös se, mitä instrumentteja käytetään
Nyt päästään paljon lähemmäksi soitinten oikeaa soundia, kuvailee Pekko. Laadukkaiden nappien myötä korvamonitoroinnin suosio kasvaa koko ajan ja Pekko Simonsuuren havainnon mukaan ilmiö ”alkaa olla jo yleisempää kuin kulmamonitorien käyttö”. u Lisätiedot: Transmix mikrofonikauppa.fi www.riffi.fi 7/2013 24-27 Kahilainen.indd 27 27 27.11.2013 12.23. Myös yksilöllisiä Elacin-korvamonitoreja Tarvikkeet samasta paikasta Toiminnan pääpaino on nettimyynnissä, mutta Helsingin Vallilassa, Traverssikujalla sijaitsevan tukikohdan yhteyteen avattu pieni myymälä palvelee sekä noutopisteenä että esittelytilana. Suoraan hyllystä löytyy mm. sekä DPA:n että Sennheiserin mikrofoneja ja jälkimmäiseltä myös kuulokkeita. Tuotesortimentti on tarkoin rajattu ja sen muotoilussa on huomioitu myös jo toiminnassa olevat markkinat: mikrofonikauppa.fi pyrkiikin omalla panoksellaan täydentämään musiikki liikkeiden tarjoamaa kotimaista palvelua. rempaan kokonaisuuteen: jatkossa Traverssikujalla tehdään myös Elacin-kuulosuojaimissa sekä korvamonitoroinnissa käytettävien korvatulppien mallivaluja, ainoana musiikkituotteisiin erikoistuneena pisteenä pääkaupunkiseudulla. Siksi erikoiskauppa keskittyy juuri niihin. Langattomalla puolella taas edustuksiin kuuluvat Sennheiserin lisäksi Lectro sonicsin tuotteet sekä Shuren korvamonitorit, jotka liittyvät suu- Myymälässä on tarjolla myös valikoima kenttätöissä tarpeellisia oheistarvikkeita paristoista mikrofonipuomiin ja roudausteipistä taskulamppuihin. Idols, Voice of Finland, Vain Elämää ja Dancing on Ice. Mikrofonikauppa.fi – välineitä ammattitöihin P Kuvassa Pekko Simonsuuri ja myymälänhoitaja Anttoni Wickström. – Lähtösoundikin on jo parempi, kun ei ole kaikkea sitä kulmamonitorien kautta tulevaa lavameteliä. Elacinin valettu kuulonsuojaustulppa vaimentaa jopa 30 desibeliä ja sovite myötäilee tarkasti korvakäytävää. ekko Simonsuuren ja Jukka Nykäsen 1995 perustama Transmix on 18 toimintavuotensa kuluessa vakiinnuttanut keskeisen paikkansa televisioäänitysten osaajana, ja meriittilistalla onkin melkoinen määrä tämän hetken suosituimpia ohjelmia, joukossa mm. Ja juuri tästä juontuukin luonteva ajatus omasta, ammattimuusikoita ja vaativia äänityksen harrastajia jatkuvasti palvelevasta mikrofonien erikoiskaupasta. Äänitysauton lisäksi firmalla on käytössään kaksi kiin teää Pro Tools -pohjaista editointiyksikköä äänen jälkikäsittelylle ja päälleäänityksille, räkkeihin koottu liikuteltava 64-raitainen Avid S -yksikkö sekä kymmenkunta kevyemmin liikkuvaa kenttä-äänityssettiä. Oma käytännön kokemus on antanut näkemystä siihen, mitkä tuotteet ja tekniset ratkaisut ovat luotettavia ja samoja tuotteita on ollut luontevaa suositella satunnaisille konsultaation pyytäjille ja Transmixiltä laitteistoa vuokraaville asiakkaille. Jatkossa toimintaa on mahdollista laajentaa muidenkin äänituotannon työkalujen suuntaan ja ensiaskel silläkin saralla on jo otettu: Sound Devices -kenttätallentimet ovat myyntihyllyn tuorein tulokas. Miehistöäkin on nykyisin kymmenen henkilöä. Eristys pitää kutinsa myös kuuloke-elementillä varustetussa monitorimallissa. – Voimme tarjota ammattitaitoista valinta-apuna asiakkaalle, eikä musiikkiliikkeillä ei välttämättä ole näitä tuotteita suoraan varastossa, kertoo Pekko Simonsuuri. Käyttöiäksi luvataan neljän vuoden jaksoa, sen jälkeen korvan muoto ja mitat ovat jo niin paljon muuttuneet ettei istuvuus ole enää ihanteellinen ja vaarana on äänen vuotaminen sovitteen ohi korvaan. Itse valumallin teko maksaa 160 euron pintaan, ja kaikkinensa toimiva korvamonitorisetti Shuren huipputason kuulokeelementeillä ja Sennheiserin lähetin/vastaanotin-yhdistelmällä irtoaa reilun tuhannen euron hinnalla. Yhä useammalla ammattibändillä on kokonaan oma monitorisysteemi mukanaan, mikä on nostanut sekä soiton että miksauksen kvaliteettia. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI, KUVA: TOMMI POSA Ammattitason äänitys mikrofonit, langattomat järjestelmät ja korva monitorinnin tarvikkeet eivät oikein mahdu tavallisen musiikkiliikkeen sortimenttiin
Juhalla itsellään markkinointi on toki aika hyvin hallussa, mutta hänenkään kitaroita ei ole ollut Suomessa saatavilla muualta kuin häneltä itseltään. Paasonen teki meille pienen sarjan Otsola Fuzz -pedaaliaan. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVA: TOMMI POSA Custom Sounds rakentaa siltaa suomalaisten rakentajien ja asiakkaiden välille. – Kyllä se siintää tulevaisuudessa. – Meillä on marraskuussa Tone-viikot, ja nyt tänä vuonna joka keskiviikkona oli iltaklinikka teemalla kotimaiset valmistajat. – Yksi, joka tulee mieleen kitarapuolelta ovat kitarakaapit. Hänen mielestään tuotteen asemointi markkinoille onkin iso osa sen tuotekehitystä. Marjoniemi on itse koulutustaustaltaan markkinointi-tra- denomi. – J. Tone-viikot Custom Soundsin myyntikulttuuriin kuuluu laitteiden aktiivinen esilletuonti, mikä on yksi osa promootiota. Jos vain piileskellään omalla pajalla, niin eivät ne ihmiset sinne välttämättä löydä, toteaa Custom-Soundsin toinen omistaja, Jani Marjoniemi. Vastaanotto oli huiman positiivinen, ja myimme päivässä kaikki pedaalit. Jossain vaiheessa niitä on todennäköisesti tulossa uusi erä. Omassa koulutuksessani puhuttiin paljon neljän p:n merkityksestä: product, price, placement, promotion. Tietysti on kustakin valmistajasta kiinni, onko heidän juttunsa customointi vaiko yhden jutun tuotteistaminen sarjaksi. Ruokangas Guitarsin ohella esillä ovat toistaiseksi olleet Bluetone-vahvistimet sekä J. Tuotteista puhutaan aktiivisesti asiakkaille, ja erityisesti klinikat ja esittelytilaisuudet palvelevat erinomaisesti tätä tarkoitusta. Nytkin olemme tietysti aktiivisia noilla messuilla maahantuontityömme vuoksi, mutta hyvin todennäköisesti tulemme tekemään jotain tuollaistakin joskus tulevina vuosina, Marjoniemi ennustaa. Kuten Tonefest-tapahtumakin on osoittanut, niin soitin- ja laiterakennuskulttuuria Suomessa on ja tarjontaa melko paljonkin. Esimerkiksi Ikaalisen soitin rakennuslinjalla opetetaan soitinrakennusta todella hyvin, mutta markkinointipuolesta ei sielläkään kovin paljon puhuta. Custom Sounds – osaamisen voi tuotteistaa Lisätiedot: www. Mutta onko mitään sellaista tuoteryhmää, joka tällä hetkellä olisi selkeästi paitsiossa. Jo nyt Custom Soundsin asiakkaista osa on Suomen rajojen ulkopuolella, joten on aiheellista kysyä, onko sen tarkoitus markkinoida kotimaisten rakentajien tuotteita tulevaisuudessa esimerkiksi alan kansainvälisillä messuilla. Pyrimme luomaan niissä kuvaa valmistajista asiantuntijoina, joilta sekä ammattilaiset että harrastajat pääsevät kysymään – ei pelkästään kyseisistä tuotteista vaan myös muuten aihepiirin ympäriltä. – Tavallaan tämä lähti Juha Ruokankaan aloitteesta. com M arraskuussa kolmatta kertaa järjestetty Turenki Tonefest näyttäisi muodostuvan osaksi kotimaisten soitin- ja laite valmistajien messukalenteria. – Parhaassa tapauksessa tuotekehitys ja markkinointi menevät käsi kädessä. Otsola Fuzz löysi asiakkaat Idea pienten valmistajien markkinoinnista on kuluneen vuoden aikana kiteytynyt muutaman soitin- ja laiterakentajan ”brändäämiseen” ja esille tuomiseen. Hän tuli viime vuoden festivaalilla ehdottamaan jonkinlaista yhteistyötä, ja kuluneen vuoden aikana tässä on sitten palloteltu erilaisilla ideoilla. – Viime vuoden Tonefestissä huomasimme, että Suomesta löytyy kyllä hyvää osaamista. Jos on käsityö- ja musiikkiosaamista, niin siinä voisi olla kategoria, jossa on tilaa, Marjoniemi pohtii, mutta toivoo toki kaikkien Custom Sounds-yhteistyöstä kiinnostuneiden ottavan yhteyttä.u 28 www.riffi.fi 7/2013 28 Custom.indd 28 27.11.2013 12.59. Paasosen efektipedaalit. Näytteilleasettajiin kuului myös Custom Sounds, joka pyrkii jatkossa laajemminkin markkinoimaan kotimaisten soitin- ja laitevalmistajien tuotteita. Vaikka tuote olisi maailman paras, se ei todennäköisesti tule myymään, jos kukaan ei tiedä sen olemassaolosta eikä sitä ole missään saatavilla. Niitä ei juuri kukaan tee, ja niille uskoisin löytyvän markkinoita. customsounds. Custom Sounds toimii näyteikkunana, joka hoitaa markkinoinnin ja asiakaskontaktin
050 336 0189 • www.markunmusiikki.fi www.riffi.fi 7/2013 29-33 Tuoteuutiset.indd 29 29 27.11.2013 16.40. Lisätiedot: Messeforum Oy • www.messeforum.fi • www.messefrankfurt.fi MARS-Musamessut Seinäjoen Rytmikorjaamolla lauantaina 1.2.2014 MARS-festivaalin yhteydessä Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestettävät Musam ess ut tarjoavat helmikuun alkajaisiksi monipuolista ohjelmaa musiikin harrastajille ja ammattilaisille. Genelec-, Roland-, Blackstar-, Mesa/Boogie-, ESP-, Ibanez-, Warwick- ja Tokai-tuotteita. AJANKOHTAISIA POIMINTOJA On matkasuunnitelmien aika Ensi kevään Frankfurtin messujen valmistelut ovat täydessä vauhdissa, sillä tämä maailman suurin soitinalan, nuottikustannuksen ja musiikkituotannon tapahtuma järjestetään poikkeuksellisesti jo maaliskuun 12.–14. Musiikkimessut ja samaan aikaan järjestettävät Pro Light & Sound -messut muodostavat yhdessä jättitapahtuman, jossa niin muusikoille kuin audio- ja valoihmisille riittää katsottavaa. Instrumenttiklinikoita pitävät basisti Marco Hietala (Nightwish ja Tarot), kitaristi Erkka Korhonen (Northern Kings ja Raskasta Joulua), kitaristi Teemu Mäntysaari (Wintersun) sekä äärimmäisen taitavat Heikki Saari (Whorion, Tuoni ja Naildown) ja Risto Niinikoski (mm. Musamessujen järjestelyistä vastaa Markun Musiikki Lisätiedot: Markun Musiikki /Toni Lukkari Puh. Yleisöklinikoiden lisäksi näiltä taitureilta on mahdollisuus saada myös yksityisopetusta. Kattava raportti viime kevään messuista on julkaistu Riffissä 3/2013. Yhtyettä lämmittelee paikallinen rock-metalbändi Upside Crown. Vuoden 2013 messuilla oli näytteillea settajia 50 eri maasta (kärkisijalla Kiina, toisena USA). eli noin kuukautta totuttua aiemmin. Messupäivä päättyy klubi-iltaan, jota tähdittää Marco Hietalasta, Erkka Korhosesta ja Risto Niinikoskesta muodostuva superkokoonpano. Vain Elämää). Näytteilleasettajien laite-esittelyissä pääsee tutkimaan lähemmin mm. Vinyylimanian uhreille tarjotaan apua perinteisesti kattavien Levymessujen puolella. Väkilukuun suhteutettuna Suomesta oli vankka edustus, 14 firman esitellessä tuotteitaan
Uusien mallien pariksi suositellaan aktiivisia PowerSub 312- tai PSD 215 -bassokaappeja. Lisätiedot: Profitron • www.profitron.fi V S S X e e e s Lisätiedot: Sennheiser Nordic A/S • www.neumann.com 30 www.riffi.fi 7/2013 29-33 Tuoteuutiset.indd 30 L 27.11.2013 16.40. Halkaisijaltaan 40-millisten neod yymi elementtien sointia kuvaillaan selkeäksi, vahvaksi ja lämpimäksi, ja kuulokkeiden toistoalueeksi ilmoitetaan 5?–?25 000 Hz. Mikrofonin taustapuolella olevalla kytkinnastalla hoidetaan suuntakuvion vaihto, signaalitason vaimentimen aktivointi ja bassoleikkurin toiminnan ohjaus. Shure SRH1540 -kuulokkeet on suunniteltu vaativille kuuntelijoille – audiofiileille, audioammattilaisille ja muusikoille – niihin tilanteisiin, joissa suljetun rakenteen tarjoam a eristys on eduksi kuuntelulle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti ihmisääneen luonnolliseen toistoon ja s-taajuuksien käyttäytymiseen. Kullekin suuntakuviolle on taustavalaistu symboli ja muille toiminnoille on varattu omat merkkiledinsä. TS 100 ja TS 200 ovat molemmat kaksitiekaiuttimia. Johto on irroitettavaa mallia. TLM107:n speksit lupaavat toistovasteen olevan kaikilla suuntakuvioilla käytännössä suora aina 8000 hertsin lukemiin asti, jonka yläpuolella on maltillinen korostus. Vaahterakaulat ja ruusupuiset otelaudat kuuluvat speksiin. Malleista pienempi on suunniteltu moninaisiin käyttökohteisiin aina seminaaritilojen AV-asennuksista ravintolasisustukseen, kun taas kookkaampi tarjoaa ääntä jo isommille estradeille ja nivoutuu sujuvasti myös esimerkiksi järeämmän järjestelmän filliksi tai viivekaiuttimeksi. Kaiutinelementtien suojaus kuuluu ominaisuuksiin. Muita kohteita äänittäville kerrotaan, että äänenpaineen enimmäiskestoksi ilmoitetaan 153 dB (SPL) silloin, kun kaksiportainen vaimennin on päällä. Lisätiedot: Fender • www.fender.com Lisätiedot: Noretron Audio • www.noretron.fi Dynacordia asennukseen tai liikkuvaan keikkailuun Neumann TLM107 – aseta ja äänitä Kokonaan uusi kapseli, viisi valinnaista suuntakuviota ja suopea hinnoittelu tekevät syksyn AES-tapahtumassa esitellystä Neumannin tulokkaasta erittäin kiinnostavan tapauksen niin harrastajien kuin ammattilaistenkin kannalta. Säädettävä sankarakenne on valmistettu alumiinista ja hiilikuidusta. Yhteisiä nimittäjiä kolmikolla on useita: niiden mikorfonit ovat uusia Super HiLo’Tronhumbuckereita, virittimet ovat Groverin tuotantoa ja jokaisessa on lisenssillä valmistetty Bigsby-kampi. Rungot valmistetaan viisikerroksisesta vaahteravanerista ja sekä kansi että pohja ovat kaareutuvia. Kuuloke on pehmustettu Alcantara-tyynyillä ja pakettiin kuuluu säilytys/kuljetuslaukun ja varajohdon lisäksi myös ekstrapari pehmustetyynyjä. Mikrofonin ilmoitettu itseiskohina on 10 dB A-painotuksella. Dynacord on tuonut Vertical Line Array -malliston täydennykseksi kaksi uutta kokoäänialueen aktiivikaappia, jotka vastaavat niin liikkuvan äänentoiston kuin kiinteidenkin asennusten tarpeisiin. TUOTEUUTISET Puoliakustinen ei enää kierrä, sanoo Gretsch Luurit korville Gretsch rakentaa uudet Centerblock-tarkenteella nimikoidut puoliakustiset Electromatic-mallinsa umpikuusesta veistetyllä rungon keskipalkilla, jonka pitäisi sopivasti rauhoittaa resonansseja kiertoherkkyyden taltuttamiseksi, mutta olla materiaalina silti niin hyvin soivaa, että soittimen herkkyys ja sävyt eivät latistu. Kaikki merkkivalot kytkeytyvät automaattisesti pois päältä 15 sekunnin kuluttua, joten mikrofoniin ei jää käytön ajaksi häiritseviä valoja yleisön ihmeteltäväksi. Ilmoitetut RMS-teholukemat ovat 150 W ja 300 W. Molemmissa on omat DSP-prosessorinsa, ja ennalta ohjelmoidut preset-ohjelmat tarjoavat myös vaihevasteeltaan lineaariset FIR-suotimet
010 830 3800 | Fax 010 830 3825 | www.starlike.. XSW-sarja Edulliset entry-level langattomat mikrofonit CW 9000 Edullinen entry-level sarja, myös pöytäasennettavat lähettimet ew100 Laadukkaat ja hinnaltaan kilpailukykyiset mikrofonit CW 200 Kokouskäyttöön suunniteltu pöytämallinen langaton boundary-mikrofoni ew 300 Laadukkaat ja monipuoliset verkotettavat mikrofonit erityisesti asennuskäyttöön sekä IEM-järjestelmät GT 300 Hinnaltaan kilpailukykyinen TourGuide / tulkkausjärjestelmä ew 500 Rental- ja kiertuekäyttöön soveltuvat verkotettavat mikrofonit laadukkaimmilla kapseleilla GT 400 Uudempi päivitetty TourGuide -järjestelmä sr 2000 Teatteri- ja raskaansarjan PROkäyttöön soveltuva verkotettava mikrofoni ja IEM-sarja, myös Neumann-kapseleilla MIKROFONI KAUPAN PÄÄLLE • Sennheiser ew100 ostajalle e835 -mikrofoni kaupan päälle • Sennheiser ew300 tai ew500 ostajalle e935 -mikrofoni kaupan päälle. Automatisoidut Wizard Setup -toiminnot kuten ekvalisointi (AutoEQ) ja aktiiviset kierronestosuotimet (AFS- eli Advanced Feedback Suppression) tekevät käytöstä helppoa. -vaihtotarjoukset 100€ VAIHTOHYVITYS Saat 100€ alennuksen vaihtaessasi minkä tahansa toimivan langattoman radiomikrofonin uuteen Sennheiser ew100-300-500 mikrofoni- tai korvamonitorijärjestelmään. Tuotevalikoimastamme löytyy laadukkaita Sennheiser sekä Clockaudio langattomia mikrofoneja sekä IEM ja Tour Guide -järjestelmiä. HUOM! Tarjouksia ei voi yhdistää HUOM! yhdistää. niin graafisten kuin kahdeksankaistaisten parametrikorjaintenkin säätöihin. Ruuvaajille on kuitenkin tarjolla myös esteetön pääsy mm. seuraavissa musiikkiliikkeissä: Helsinki: Musamaailma Pori: Sound City Kankaanpää: Musatalo Seinäjoki: Markun Musiikki Muurame: Piano Jylhä Maahantuonti: Noretron Communication Oy Mankkaantie 32, 02180 ESPOO communication@noretron.fi Langattomat ajan tasalle Vuodenvaihde lähestyy ja samoin lähenee vanhojen 800MHz langattomien käyttöajan loppu. 29-33 Tuoteuutiset.indd 31 Olemme Facebookissa. • jouko.suonio@starlike.. Starlike on kumppanisi langattomien järjestelmien hankinnassa. Kysy lisää tuotteista ja tarjouksista: • antti.rintamaki@starlike.. Starlike Oy:n asiakaslehti Starnews ilmestyy myös verkossa! Tilaa e-Starnews starlike.. Like Starlike! 27.11.2013 16.40. Näiden lisäksi DriveRack PA2 on varustettu Dbx:n kompressoreilla ja limittereillä, sekä eri taajuuskaistoja toistavien kaiutinten keskinäiseen ajoitukseen vaikuttavilla aikasäädöillä. TUOTEUUTISET Dbx DriveRack PA2 – äänijärjestelmä vireeseen DriveRack PA2 on toisen sukupolven syteemiprosessori, joka on suunniteltu PA-järjestelmän ohjaukseen sekä keikka- että asennuskäytössä. puh. 010 830 3822 STARLIKE OY | kellokukantie 4 | 01300 vantaa | puh. Mukana on myös Subharmonic Synthesis -toiminto alakerran jykevöittämiseen. Etulaidan näppäinten ja näytön lisäksi laitetta voi ohjata Android- ja iOS-laitteilla, sekä Mac- ja Windows-tietokoneilla. DriveRack PA2 soveltuu täyden kaistan, sekä kaksi- ja kolmitiejärjestelmien ohjaukseen. puh. Lisätiedot: Studiotec • www.studiotec.fi Suositut FBT-aktiivikaiuttimet ja pilarikaiutinjärjestelmät testattavissa mm. 010 830 3824 Lisätietoa langattomien järjestelmien päivityksestä osoitteessa mikrofoni.
Vuonna 2004 lanseeratun UA:n ensimmäisen Fairchild-mallinnoksen kompressiokäyriä ja toimintanopeuksia on hiottu pykälää tai paria täydellisemmäksi, ja nyt hallussa pitäisi olla myös koko 20 putken mittainen signaalipolku kaikkine vahvistinasteineen. Raajat käyttöön, perkussionisti! Latin Percussion Foot Tambourine on suunniteltu erityisesti cajonin soittajille, mutta se ilahduttanee myös yhden miehen yhtyeinä keikkailevia trubaduureja, katusoittajia ja nukketeatterin multimuusikoita. DLX Musiikki, F-Musiikki, Jyväskylän Musikantti, Musacorner, Musiikki-Kullas, Power-Sound, Soitin Laine, Tampereen Musiikki, sekä Oulun Soitin ja Tarvike). Mukana levyllä soittavat rumpali Teppo Mäkynen ja urkuri Mikko Helevä, kumpainenkin suomalaisen jazzin kärkikaartia. Soittomateriaalin lisäksi kirjassa on mukana roimasti uran varrella kertyneitä ja kokemuksen pohjalta punnittuja ajatuksia musiikista, harjoittelusta, soittovälineistä etc. TUOTEUUTISET Fairchildia Universal Audion malliin Fairchild 660- ja 670-putkikompressoreiden mallinnokset ovat viimeisin lisäys UAD- ja Apollo-plug-inien joukkoon. Kaikkein tärkeimpänä teemana esiin nousee kuitenkin yhteissoitto ja kanssasoittajien kuuntelemisen taito. Fairchild Tube Limiter -pakettia myydään erillisenä kokoelmana, mutta se sisältyy myös uuteen UAD 7.4 -ohjelmistoon, jossa on mukana toinenkin uutuus, Maag EQ4 -plug-in. 42,50 e + postikulut Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi ? Riffi-kauppa 29-33 Tuoteuutiset.indd 32 Mukana tulevalle cd-levylle on tallennettu kirjaa varten sävelletyt 13 kappaletta kahtena versiona – tekijän itsensä malliksi soittamina kitarallisina miksauksina sekä harjoitustaustoiksi tarkoitettuina kitarattomina versioina. Tosivatkaajille LP tarjoaa myös perinteisestä kalvottomasta, puurunkoisesta tamburiinista uusia tammivanteisia versioita, yksi- ja kaksirivisin helistimin varustettuina. Piskuisesta koostaan huolimatta tässä jalkaterän ympärille pujotettavassa helistimessä pitäisi olla ehta ja kirkas ääni, kiitos niklattujen helistimien. Ohjelmisto vaatii alustakseen UAD-2 DSP-kortin, tai Apollo-interfacen. Referenssinä mallinnuksessa on käytetty Ocean Way -studion analogisia aarteita. 27.11.2013 16.40 B. Komppi Elää! täydentää jazzkitaroinnin kokonaiskuvaa tuomalla vuonna 2009 julkaistun Rytmi elää -kirjan rinnalle aimo annoksen tuoretta materiaalia. Lisätiedot: Msonic • www.msonic.fi Lisätiedot: Latin Percussion -tuotteita myyvät useat suomalaiset musiikkiliikkeet (mm. Komppi elää – eläköön komppi! Teemu Viinikaisen uusi kirja keskittyy isojen linjojen viitoittamiseen: kompin rytmiikkaan, dynamiikkaan, fraseeraukseen sekä komppikuvioiden sommitteluun
Koska useimmat käyttäjät eivät enää pysty toimimaan 800-kaistalla, Sennheiser Nordic lanseeraa vaihtokampanjan joka tekee uusille taajuuksille siirtymisestä mahdollisimman sujuvan. Flash V2 -kaiuttimet sopivat yhtälailla live-, asennus- ja monit ori käyttöön. Vaihtokampanja on periaatteeltaan hyvin yksinkertainen - hyvitämme 100 Euroa (sis.alv 24%), merkistä riippumatta, ostaessasi uuden Sennheiser Evolution Wireless G3-järjestelmän. Samassa rysäyksessä myös apuohjelmaa uudistettiin ja se toimii nyt raahaa ja pudota -periaatteella. Lukuisia pienempiä kohennuksia ja lisätoimintoja tarjoava Matrix2 nivoutuu aiempaa sulavammin niin Pro Tools- kuin Cubase/Nuendo- ja Presonus-ympäristöön. Mikserin kanavaliukuja voi uudessa mallissa niputtaa ryhmiksi esimerkiksi surround-miksausta varten ja lisäksi kanavaliukujen automaatiota voi ohjata suoraan audiotyöaseman raidoilta. 800-kaistan mobiililaajakaistan käyttöön ja siellä aiemmin olleiden, toissijaisten käyttäjien siirtymisen toisille taajuusalueille. Kaiutin elementit ovat Celestionin mallistosta. Analogiprosessoinnilla varustetut perusmallit tarjoavat mikrofoni- ja linjatulot omilla tasonsäädöillään sekä basso- ja diskanttikorjaimet. Lisätiedot: Noretron Audio • www.noretron.fi BUY BACK SSL Matrix toiseen potenssiin Erityisesti digitaalisten audiotyöasemien pariksi suunniteltu ja viisi vuotta sitten esitelty SSL Matrix -mikseri/ kontrolleri on saanut mallipäivityksen myötä tukun uusia ominaisuuksia. TUOTEUUTISET Flash V2 – koko sarja uudessa iskussa Proelin Flash-sarja on päivitetty uusilla ominaisuuksilla, muotoilulla ja parannetulla suorituskyvyllä. 29-33 Tuoteuutiset.indd 33 27.11.2013 16.40. Analogisten kanavainserttien reitityksiä ei tarvitse tehdä enää työasemassa erillisellä apuohjelmalla, vaan ne hoituvat nyt myös suoraan mikseristä. Tehokkaammilla vahvistimilla varustetut HDA-mallit puolestaan tarjoavat yhden mikrofoni/linjatulon tasonsäädöllä ja 40-bittisen (96 kHz) CORE DSP -digitaaliprosessoinnin suorituskyvyn ja soinnin optimoimiseksi. Löydä BuyBack-myyjäsi täältä: www.sennheiser.fi/buyback Kampanja on voimassa 31.12.2013 saakka. syyskuuta 2009 nk. Flash V2 -sarjan aktiivisissa 2-tie kaiuttimissa on nyt uudet D-luokan vahvistimet ja hakkurivirta lähteen ansiosta painoa on saatu pudotettua pienemmäksi. Lisätiedot: Msonic • www.msonic.fi 100 Euroa vanhasta langattomasta järjestelmästäsi! Viestintäministeriö määräsi 12
Mitä lähemmäksi tallaa bassokielten puoleista päätä kääntää sen kauemmas mikrofonin diskanttipääty tallasta etääntyy ja sitä kuivakkaammaksi sointikin käy. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TOMMI POSA RIVAKAT Dean Markley ProMag – magneettimikrofoni akustiseen kitaraan P roMag on koteloitu vaahterapalikkaan, jonka päissä on kaikuaukon reunoihin sopivat, solukumein pehmustetut hahlot. Jos haluaa pelata varman päälle, niin Dean Markley valmistaa myös hieman hinnakkaampaa humbucker-versiota ProMagista. Käytännössä ProMag on helppo sujauttaa kielten alle ja se pysyy sijoillaan luotettavan tuntuisesti. Ja luonnollisestikin päinvastoin. Sointiväriin vaikuttaa lisäksi palikan asento kielten pituussuuntaan nähden. Kumit toimivat samalla mikrofonia paikoillaan pitävinä jousina. Hinta: 78 E Lisätiedot: Musiikki Silfverberg • www.musiikkisilfverberg.fi YAMAHA DXR-KAIUTTIMET Y PREMIUM-LUOKAN ÄÄNENTOISTOA LAATUA JA KESTÄVYYTTÄ ARVOSTAVALLE HARRASTAJALLE TAI AMMATTILAISELLE PR AR DXR8 DXR10 DXR12 DXR15 DXS12 DXS15 subwooferit MG -C - Suunniteltu yhteistyössä NEXO:n kanssa - Integroitu 3-kanavainen mikseri - 1100W Class D-päätteet - DSP-prosessointi - Soveltuu erinomaisesti kiinteisiin asennuksiin - 7-vuoden takuu -h -S -S -M F-Musiikki Oy | Antaksentie 01510, Vantaa | Puh. Silloin yksikelainen ProMag on mainio vaihtoehto. Se on huolettomampi liikkumisen suhteen kuin ilmamikrofonit, se ei ala kiertää niin herkästi kuin kontaktimikrofonit ja sen soinnissa on kuitenkin annos akustisuutta samaan tapaan kuin esimerkiksi magneettimikrofonilla varustetussa orkesterikitarassa. 010 3207 400 | www.f-musiikki.fi 34-37 Rivakat.indd 34 27.11.2013 16.32. Jos palikka on liian pitkä oman kitaran mitoille, niin diskanttikielten puoleisesta päästä voi varovasti viilata hiukan puuta pois. Kaikuaukon reunalta esiin puskeva johto tuntuu aluksi olevan hiukan soiton tiellä, mutta toisaalta oma arvonsa on juuri silläkin, että tällaisenaan mikrofonin siirtää helposti vaikka koko- naan toiseen soittimeen. Palikkaa voi myös kallistaa, jos on tarpeen säätää basso- ja diskanttikielten keskinäistä balanssia. Mikrofonia voi nostaa lähemmäs kieliä tai laskea miltei soittimen kannen tasalle, jolloin signaalin voimakkuus muuttuu vastaavasti. ProMagin signaali ei ole yhtä vahva kuin sähkökitarassa, mutta mitenkään erityisen häiriö altiskaan se ei tuntunut olevan. ••• Akustisen kitaran vahvistamiseen on monta syytä eikä tavoitteena aina ole nimenomaan autenttinen akustinen sävy
TSA Gig Boxin kitarateline on kyllin vankka pitääkseen kolme lankkukitaraa luotettavasti pystyssä, mutta soittimet asettuvat melko lähelle toisiaan. Ja ohkaisemmasta kannesta tehdään pedaalilauta, johon kitaristin rasiat saa ojennukseen. Pedaaleiden kiinnitystä varten vanerin pinta on verhottu huovalla, ja pakettiin kuuluu kaksi reilua pätkää liimaselällä varustettua tarranauhaa, josta voi saksia sopivat palat efektirasioiden pohjiin. Matalimmatkin omasta hyllystä löytyneet efektirasiat olivat kyllin korkeita, jotta jalkakytkimiä pääsi polkaisemaan ilman kengän osumista salkun reunaan. 010 3207 400 | www.f-musiikki.fi 34-37 Rivakat.indd 35 27.11.2013 16.32. RIVAKAT Gator TSA Gig Box jr – eikä leviä jokisen eväät… N yt lyödään kaksi härkästä yhdellä läimäyk sellä. Rakenne on yksikerroksinen, joten piuhastoa ei voi piilottaa kannen alle, mutta siistinä setti pysyy, kun välijohdot kiinnittää alustaan vaikka tarranauhalla tai nippusiteillä. Kaikin puolin käytännöllistä siis. Pedaalilaudan puolisko taas toimii yksinkertaisena ja helposti muunneltavana alustana keskikokoiselle tehostekokoelmalle. Etenkin keskimmäistä pois ottaessa ja telineeseen laittaessa on syytä olla tarkkana, ettei tule kolhuja. Jälkimmäisiä varten myydään sähkötarvikeliikkeissä ja esimerkiksi Etolassa pienillä ruuveilla kiinnitettäviä ankkureita, joihin siteet on helppo pujottaa. ••• Jottei efektialusta taipuilisi tehosteita päälle ja pois polkiessa, on salkun kantta vahvistettu kauttaaltaan reunoihin asti ulottuvalla tukevalla vanerilla. Kuljetuksen ajaksi pedaalit tuetaan sijoilleen vielä paksulla ja tykö istuvalla superlonkappaleella, jonka pyramidimaisesti aaltoileva pinta mukautuu pedaaleiden korkeuteen. Ja Electro-Harmonixin perinteiset korkeat mallitkin mahtuivat sovulla salkun sisään jäävään tilaan kantta suljettaessa. Hinta: 126 E Lisätiedot: Noretron Audio • www.noretron.fi YAMAHA MGP-MIKSERIT PREMIUM-LUOKAN ÄÄNENTOISTOA LAATUA JA KESTÄVYYTTÄ ARVOSTAVALLE HARRASTAJALLE TAI AMMATTILAISELLE MGP12X MGP16X MGP24X MGP32X - Class-A etuasteet ja vintage-style EQ - helppokäyttöinen kanavakohtainen kompressori - SPX-digitaaliefektit - Sisäänrakennettu virtalähde ja iskunkestävä ulkokuori - MGP-Editor iPadille F-Musiikki Oy | Antaksentie 01510, Vantaa | Puh. Asennetaan muovisen tarvikesalkun syvemmän puoliskon pohjaan auki taiteltava kitarateline, jonka saa kuljetuksen ajaksi jälleen viikattua kasaan ja lukittua tarranauhalla
Pidemmälle ehtineille nämä eivät paljon anna, mutta ovat aloittelijalle arvokkaita oppeja. ja 38,50 e + postipakkauskulut Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi . Riffi-kauppa 34-37 Rivakat.indd 36 vaiheessa muistin tueksi luotiin nuottikirjoitus. Sääli sinänsä, koska skaalojen harjoittelu mieluisalla tavalla olisi hyödyllistä. Varsinkin kappaleiden harjoitteluun liittyvä valikkosurffaus on saatu minimoitua. Irrallisista sävelmistä kasvoi kokonaisia teoksia, ja jossain Älä jäädy, vaikka nuottien viitoittama polku joskus katkeaisikin. Tutuiksi käyvät sointujen rakenteiden hyödyntäminen, eri tilanteissa käyttökelpoiset asteikot, sekä improvisoinnin pohjaksi soveltuvat rytmiset elementit Kirjassa on 16 erityylistä sävellystä C-vireisille instrumenteille – aloittaa voit itselle jo ennalta tutusta genrestä! Kappaleet on tallennettu oppikirjan liitteenä tulevalle cd-levylle ja äänitteellä soittavien huippumuusikoiden kompatessa oma harjoittelu sujuu turvallisesti kunkin tyylin mukaisessa tunnelmassa. Tai ainakin moni edelleen kuvittelee kadottaneensa tuon kyvyn… Miten on, jäädytkö täysin, jos sinua pyydetään soittamaan jotain omasta päästäsi. skaalojen, venytysten, sointujen ja reagointiajan harjoittamiseen. Mukana on lyhykäisiä video-oppitunteja, jotka opastavat erilaisten perustekniikoiden saloihin. Edellisen version tapaan kattaukseen kuuluu myös erillispelejä mm. Aiemmin piti valita erikseen joku osa Alussa oli improvisointi… Ihminen soitti jo kauan ennenkuin oppi kirjoittamaan. Sävel on vapaa! kannustaa kokeilemaan rohkeasti, ottamaan kantaa omalla äänellä, rajoja rikkoen ja iloisesti musisoiden! 27.11.2013 16.32 58204. Mut- ta nämä ovat aikakaudelta miekka ja kypärä – jos ei niitä huvittanut pelata edellisessä versiossa, niin ei varmasti kiinnosta nytkään. Sävel on vapaa! soveltuu itseopiskelijolle ja musiikkikoulujen tai -opistojen opetusmateriaaliksi. Tuntuuko siltä, että kuulijoiden odotus musertaa ideat ennenkuin saat ne soimaan. Kirja edellyttää soittimen perushallintaa. Edelleen saa kyllä palkintoja suoriuduttuaan soitoista hyvin ja peli arpoo uusia haasteita soitettavaksi, mutta enää ei lähdetä keikalle yhä suuremmille stageille, jossa kauniit tytöt väläyttele hymyjään eturivissä. Kappaleita on nyt paljon helpompi opetella, kun liukujen avulla voi itse säätää kappaleen vaikeustason, nopeuden, toistojen määrän tietyllä nopeudella, valita master-tason (soitetaan ulko muistista), valita haluamansa kohdan kappaleesta opeteltavaksi, määritellä soiton virhetoleranssin jne. ••• Laulujen opettelemiseen on sitten panostettu täysillä. Uudessa versiossa on parannettu merkittävästi pelin käytettävyyttä ja suoritus nopeutta. Se antaa monipuolisen ja jämäkän pohjan, jolta on helppo lähteä muovaamaan omaa tapaa sävelkielen muotoiluun. Tätä kokeneempi soittaja arvostaa, mutta silti on harmi, että edellisen Rocksmithin koukuttavin juttu, uramoodi on lähes kokonaan poistettu. Nämä eivät myöskään aina reagoi soittoon, kuten pitäisi. Sitten tapahtui jotain ikävää, rengistä tulikin isäntä ja moni soittaja kadotti yhteyden luontaiseen kykyynsä tuottaa säveliä ilman nuotteja. ••• Uusi Rocksmith on nyt enemmän soittajan harjoituskaveri. Sävelmät syntyivät luultavasti soittajan omasta päästä, osin varmaan korvakuulolta matkimalla – milloin lintua, milloin taas naapuriluolan etevää kansanmuusikkoa jäljitellen. Hälvennä moiset ajatukset ja tartu härkää sarvista! Kokeneiden pedagogien, Annika Gummerus-Putkisen ja Katri Rehnströmin laatima Sävel on vapaa! johdattaa lempein mutta varmoin ottein improvisoinnin maailmaan. TEKSTI: JARMO LEHTELÄ KUVAT: LAITEVALMISTAJA RIVAKAT Rocksmith 2014 – ahjo kuumana R aportoin Rocksmithin edellisestä versiosta alkuvuodesta (Riffi 1/2013, ”Pelaamalla pelimanniksi”)
Rocksmith 2014 -peliä myydään PS3-, PCja XBox –versiona. Täältä löydät parhaimmat ideat ja uusimmat tuotteet aina sähkökitaroista klassisiin instrumentteihin ja musiikkiohjelmistoista nuotteihin. 3. harjoitteluun olisi syytä kehittää hyvin reagoivia pelejä ja nuo kivikautiset voitaisiin unohtaa. Säädettäviä parametrejä ovat tempo, soittimet, skaala, tyylisuunta jne. ••• Jo tällaisenaankin Rocksmith on silti hyvä harjoituskaveri, joka kannattaa kutsua kotiin omiin treenaustuokioihin. ••• Paketissa tulee 50 uutta kappaletta ja Rocksmith Shopista voi ostaa lisää. Maailmalla kaupoissa näkyy myös kevyempää ja halvempana versiota, ilman adapterikaapelia. Nyt sitten toivoisin, että nämä säilytetään jatkossa vähintään tällä tasolla ja otetaan kunnon uramoodi takaisin koukuttavaksi tekijäksi. Policen Roxanne ei suostunut toimimaan, vaikka latasin sen uudelleenkin shopista. Lisätietoja: www.musikmesse.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. RIVAKAT kappaleesta ja sitten pomppia valikosta toiseen. Edellisen version kohdalla lausumani toiveet ovat lähestulkoon toteutuneet, sillä juuri kappaleiden harjoittelua on parannettu eniten ja peli on myös vakaampi. Skaalojen, sointujen, venytysten jne. – 15. Edellisen pelin mukana tulleet kappaleet voi nimellisellä korvauksella siirtää uuteen, mutta Shopista ostetut saa suoraan näkymään 2014-versiossa. Toki kitara edelleen viritetään, mutta ei enää joka kerta, kun esimekiksi samaa kappaletta treenataan uudelleen. Näytteilleasettajat, vierailijat, maailmantähdet ja muusikot kaikkialta maailmasta kohtaavat maailman suurimmilla musiikkialan messuilla. Paketin sisältö ei ihan täysillä kolahtanut, mutta kieltämättä joukossa oli hauskoja yllätyksiä, kuten esimerkiksi Joe Satrianin Satch Boogie, jossa haastetta riittää. Kun soittaa hieman tiheämmin, alkaa bändikin mättää tosissaan. Edelliseen peliin ostamani kappaleet siirtyivät vaivattomasti uuteen versioon yhtä lukuun ottamatta. Jos on ostanut 2013-version, sen kaapeli käy uuteenkin versioon. 2014 Spirit of music Frankfurtin musiikkimessut ovat ”must” paikka kaikille musiikin ja instrumenttien kanssa bisnestä tekeville. Turha kitaran virittäminen joka välissä on jäänyt huomattavasti vähemmälle. Soittamista ohjataan edelleen otelaudalle ilmestyvillä pallukoilla ja näiden värikkäiden tattien lukemista on helpotettu selkeämmillä numeromerkinöillä. Viritin tuntui vaativan vähän tarkempaa virettä kitaralta, olikohan vain mutua. 040 544 5577 34-37 Rivakat.indd 37 58204-005_MM_allg_RIFFI_230x135 • CD-Rom • ISO 39 • CMYK • cp: 07.11.2013 DU: 12.11.2013 Finnland 27.11.2013 16.32. Hintaluokka 50 E Lisätiedot: Musiikkiliikkeet ja pelikaupat 12. Nyt kaikki yhteen kappaleeseen liittyvä harjoittelu hoituu yhdessä ikkunassa ja kappaleesta harjoiteltavan osan pituudenkin voi itse määritellä. ••• Ensimmäistä versiota vaivannut tilttailu on saatu haltuun, eikä peli jumittanutkaan testikäytössä kertaakaan. ••• Uutuutena on Session Mode, jossa voi jammailla bändin kanssa. Komppiryhmä seurailee jossain määrin pelaajan soit- toa
Potikan ala-asennossa mikrofonit ovat normaalisti rinnankytketyt. Elektroniikaltaan basso on täysin passiivinen, mutta mikrofonit saa halutessaan kytkettyä myös sarjaan. Koska jokainen soitin rakennetaan aina erikseen, voi tilaaja valita mieleisensä speksit. Esikuvana on selvästi Fenderin Jazz-basso, johon – samoin kuin Fenderin Precision-malliin – tässä jutussa viitataan jatkossa soittimen yleistä olemusta havainnollistavana ja yleisesti tunnettuna mallina. Hintakaan ei riipu ostotavasta, soittimet maksavat saman, olivat ne sitten valmiiksi tehtyjä ja kauppaan myytäväksi toimitettuja, tai alusta alkaen tilaajan toiveiden mukaan rakennettuja. Sarjaankytkettynä jazzbasson soundi muuttui ikäänkuin ”precisionmaisemmaksi”, hieman honottavammaksi ja rock-bassomaisemmaksi. Ruokangas Guitarsilta tilattu soitin on aina käsintehty, niin sanottu custom. Myös metalliosat eli virittimet, talla, ruuvit jne. Kytkennän muutos tapahtuu tonepotikkaan integroidulla push/pull-kytkimellä. Tarjolla olevista bassomalleista ei ole erikseen ”artistimallia”, joka poikkeaisi spekseiltään, materiaaliltaan tai työn jäljeltään ”kaupan mallista”. Kielimäärän lisäksi otelautamateriaaliksi on useita vaihtoehtoja, samoin rungon sekä pleksin väriksi ja potikoiden malliksi. Lisäksi löytyy valokuvia rakennusvaiheista. Mittaa bassosta Tutustuttavana oli nelikielinen Steambass Classic, jonka otelauta on kuviollista arktista koivua. Mikrofonit valmistaa saksalainen Harry Häussell ja vaihto ehtoina ovat joko Precision-, Jazz-, tai P/J. Kaula on kiin- nitetty runkoon pulttikiinnityksellä, ja verstaalta lähtevässä bassossa on Elixirin 045–105-kielitys. Ylös nypättynä kytkentä muuttuu sarjaankytkennäksi ja lähtevä signaali on kuumempi ja voimakkaampi. Steambassin Classic- ja Deluxe-mallit erottaa toisistaan rungon puumateriaali ja rakenne. Valikoimaa on sittemmin laajennettu myös bassokitaroihin. S teambass on suunniteltu yhteistyössä saksalaisbasisti Markus Setzerin kanssa. saa joko kullattuina tai kromattuina. Juha Ruokankaan nimeä kantava Ruokangas Guitars on saavuttanut kitaristien keskuudessa nimeä laadukkailla soittimilla. Steambass-mallinimikkeen alle mahtuvat sekä neliettä viisikieliset bassot, nauhallisina ja nauhattomina versioina. Classicissa on lämpökäsitelty leppärunko, kun taas Deluxessa runko on espanjan seetriä, jonka päällä on vielä lämpökäsitelty loimukoivukansi. 38 www.riffi.fi 7/2013 38-39 Ruokangas.indd 38 27.11.2013 9.25. TEKSTI: PIRKKA ISOTALO RUOKANGAS SteamBass – esikuvaansa parempi. Basso tulee tukevassa kovassa laukussa, josta löytyy kaikenlaista, kuten säätämiseen tarvittavat työkalut siistissä pussissa sekä valmistajan sertifikaatti, jossa Ruokangas omakätisellä allekirjoituksellaan vahvistaa, että tuote on juuri se mitä laukusta löytyy
040 501 4296 • www.ruokangas.fi www.riffi.fi 7/2013 38-39 Ruokangas.indd 39 39 27.11.2013 9.25. Mikkiasetusta vaihtamalla ja mikkien voimakkuuksia säätämällä löytää monenlaisia äänenvärejä. Jazzbasso on mallina reippaat 50 vuotta vanha. Kaulan profiili on jazzbassoon tottuneelle tuttu ja helpposoittoinen. Peukutus ja plektrabasso sopivat tälle bassolle siinä missä ”normaali” sormisoittokin. Käsityöperinne on edelleen arvossaan musiikkialan tässäkin haarassa. Hieno yksityiskohta on myös lavan reunan muotoilu. Viimeistely on ensiluokkaista ja muotoilu on harkittua ja tarkoituksenmukaista, kuitenkin selkeästi jazzbassojen perinnettä jatkavaa. u Pienen verstaan näyttö Ruokangas Guitars on omistajansa, Juha Ruokankaan itsensä kertoman mukaan soitinpaja, jossa työskentelee hänen lisäkseen kolme soitinrakentajaa sekä mediapuolen vastaava. kuperäisessä sarjatuotantomallissa moni asia oli heti alusta lähtien oikein, mutta pienet viilaukset voivat miellyttää erilaisia käyttäjiä, makuja kun on monia. Se on sitten makuasia, vaikuttaako tämä soittajasta kliiniseltä soundilta vai avoimelta pelikentältä jossa itse voi vaikuttaa lopulliseen soundiin. Tavallisin ”molemmat mikit ja tone täysillä” -asetelma kuulostaa oikein hyvältä ja terveeltä. Istualtaan soittaessa se asettuu kivasti syliin ja seisaaltaan se pysyy tasapainossa, eikä hallussa pysymiseen tarvitse erikseen keskittyä. Myös ylimmät nuotit ovat helposti saavutettavissa. Soundiltaan Steambass on napakka jazzbasso, joka soi hyvin ja jota on todella mukava soittaa. Mutta kun basson soitettavuus, soundi ja muut perusasiat ovat kunnossa, voi tilaaja valita loput haluamansa ominaisuudet huoletta. Soundi on mielestäni kaikinpuolin ”puhdas” ja tasainen, eli taajuus alueilta ei löydy mitään outoja korostumia ja värittymiä jotka ponnahtaisivat häiritsevästi esiin. Ensinäkemältä basso vaikutti viimeisen päälle huolitellulta kokonaisuudelta ja tarkempi tarkastelu osoitti ensi vaikutelman todeksi. Ruokangas Steambass on vakuuttavaa suomalaista käsityötä, joka toivottavasti löytää oman käyttäjäkuntansa myös Suomen ulkopuolella. Otelauta on ulkoisesti tyylikäs ja mielenkiintoinen vaihtoehto perinteiselle vaahteralaudalle. Fenderin al- Ruokangas Steambass Classic Neli- tai viisikielinen sähköbasso • • • • • lämpökäsitelty leppärunko lämpökäsitelty vaahterakaula mikitys joko J-, P-, tai P/J mahdollisuus valita J- tai P-kaulaprofiili käsintehdyt Häussell-mikrofonit, sarjaankytkentä tone-potikalla; push/pull • saatavana myös nauhattomana • hinnat: nelikielinen alkaen 2 700 e, viisikielinen alkaen 3 400 e Lisätiedot: Ruokangas Guitars Puh. Se, että Steambassin suunnittelussa on käytetty basistin apua on varmastikin auttanut luomaan omannäköisen ja toimivan version klassikosta. Työ ei ole liukuhihnalla tapahtuvaa sarjatuotantoa eikä käytössä ole automaatiokoneita, vaan jokainen soitin on yhden soitinrakentajan alusta loppuun rakentama. Lähtösoundista löytyy middleä, joka tuo erottelevuutta mutta se ei tapahdu muiden taajuusalueiden kustannuksella. Avattuani bassolaukun vaikutuin ensin näkemästäni, sitten kuulemastani
Nykyinen Viking-sarja valmistetaan Kiinassa, ja se sijoittuu hinnaltaan reilusti alle nelinumeroiseen luokkaan. No, kuusikielisellä tosin. Sen tarkoitus on nimenomaan pitää kitaran kaula suorana. Resinaattori soi Rakenteen puolesta Hagström Viking on Gibson ES-335 -tyylinen kitara. Joka tapauksessa resinator täyttää tehtävänsä, otelaudan soundista minulla ei ole valittamista, kuten ei myöskään sen tuntumasta sormissa. H agströmin 12-kielinen Viking tuotiin markkinoille alunperin vuonna 1967, kaksi vuotta kuusikielisen Vikingin julkistamisen jälkeen. Valmistaja perustelee sen käyttöä paitsi tavallista puuta paremmalla stabiliteetilla, myös luonnonpuuotelaudan susiäänien ja ”hot spottien” välttämisellä. Testikitaran kaula olikin lähes suora 40 www.riffi.fi 7/2013 40-41 Hagström.indd 40 27.11.2013 9.32. Viime vuonna Hagström kasvatti mallien määrän yhdeksään, ominaisuuksien vaihdellessa esimerkiksi mikrofoni- ja tallaratkaisuista kaulaliitokseen, baritoniskaalaan ja 12-kielisyyteen. Oktaavi- ja pääkielen välille syntyvä ero hienovireessä on sen verran suuri, ettei niitä varsinkaan otelaudan ylärekisteristä ole edes mahdollista saada täysin samaan vireeseen. Toki lienee myös niin, että tällainen materiaali on hyvä valinta edullisemman hintaluokan sarjatuotantokitaroihin. Kahdella yksikelaisella mikrofonilla varustettua kitaraa tehtiin kuitenkin vain 651 kappaletta, siinä missä tavallisten Viikinkien valmistus jatkui vuoteen 1979 saakka. Joka tapauksessa nykyHagströmin valikoimista löytyy myös se harvinainen 12-kielinen malli. Oman osansa soinnin pituuteen ja rikkauteen tuonee myös Graph Techin Tusq-satula. Ainoastaan ulostulojakki saisi mielestäni olla jotenkin tukevampi. Itselleni on jo aiemmin kertynyt jonkinlaista kokemusta kuusikielisestä Hagström Vikingistä, jonka olen havainnut hintaluokassaan asialliseksi instru- mentiksi. Viimeistely on siistiä sekä läpikuultavan kirsikanpunaisen värjäyksen että reunalistojen suhteen; huolellisuus toistuu myös kopan sisäpuolelle kurkistellessa. Hyvälaatuinen eebenpuu on entistä harvinaisempaa ja se käytetään yleensä kalliimpiin kitaroihin. Ulkonäöltään se muistuttaa melko paljon vaaleita sävyjä sisältävää eebenpuuta. Kitarassa on akustisesti hyvä sustain, ja oktaavikielet ovat soinnillisesti tasaisessa suhteessa pääkieliin verrattuna. Olikin mukavaa ottaa selvää, miten sarjan 12-kielinen asettuu palettiin. Sen laminoidussa, puoliakustisessa kopassa on sisällä vaahterainen keskipalkki, johon talla on kiinnitetty. Mutta juuri tuo sointi luo osan helinästä ja on monien mielestä se 12-kielisen kitaran ”juttu”. Tallassa parikieli lepää samassa palassa, joten sointiin tulee luonnostaankin eläväistä chorus-efektiä. Viikingin loimuvaahterakoppa on ulkonäöltään tyylikkään yksinkertainen. Kaikissa Hagström-kitaroiden kauloissa otelaudan materiaa lina käytetään yhtiön omaa Resinator-puukomposiittia. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: TOMMI POSA Hagström Viking Deluxe 12 – viikinkisoundia choruksen kera Punaisella Vikingillä se Elviskin vuoden 1968 TV-spesiaalissaan soitteli. Palkki myös vähentää kitaran kiertoherkkyyttä. Kaula on suora Toinen ja erittäin vanha Hagström-innovaatio kitaran kaulassa on H-Expander-kaularauta
12-kielisen sähkökitaran sointi ajaa ainakin itseni jotenkin luonnollisesti pois blues-tyylisestä soitosta. tenkaan ole niin suurta, että se olisi mitenkään häiritsevä tekijä. Tervetuloa takaisin Viking voisi olla yksi lisä studion soundiarsenaaliin, mukava mauste bändisoundiin tai ihan pääkitaraksi... Säädin nollaan vedettynä soundiin saa isomman särön kanssa myös hieman ”kelluvan” vivahteen, mistä itse pidän. Valmistajan mukaan H-Expanderin avulla saadaan rakennettua myös ne Hagström-perinteeseen kuuluvat sirot ja helpposoittoiset kaulat. Otelautanauhojen päät olivat diskanttikielien puolelta varsin piikikkäät otelaudan ylärekisteristä, ja kaipasivat välitöntä parranajoa. • valmistusmaa: Kiina • puoliakustinen koppa laminoidusta loimuvaahterasta, kaareva kansi ja pohja • kaula Kanadanvaahteraa, liimaliitos • H-Expander -kaularauta • Hagström Resinator -otelauta, 15 tuuman radius • Hagström-virityskoneisto 18:1-välityksellä • kielten soiva pituus 24,75 tuumaa (628 mm.) • Graph Tech Tusq -satula, leveys 45 mm. Kielten venyttely onnistuu myös jossain määrin, vaikkakin oktaavikielet toki sitä rajoittavat. Instrumentin virityslapa on iso, ja se ehkä vaikuttaa kitaran hienoiseen kaulapainotteisuuteen hihnan kanssa soittaessa. Kielten jännite on yli 90 kiloa, joten kaulakulmalta vaaditaan kestävyyttä ja kaularaudalta ryhtiä. Helpposoittoisuus pitää paikkansa myös 12-kielisen Vikingin kohdalla. Lisäksi yhdeksäs nauha oli hieman noussut otelaudasta ja aiheutti pientä särinää ensimmäisellä parikielellä kahdeksannesta nauhanvälistä soittaessa. Niiden muotokin on tyylikäs, vaikkakin itse olisin tyytynyt kapeam paan säätöosaan, jolloin sormille olisi jäänyt vielä enemmän tilaa niillä näprätessä. ja tarpeestakin, 12 kielen jännitteen huomioon ottaen. Eli soitin kyllä taipuu myös agressiiviseenkin käsittelyyn, ja esimerkiksi Black star-vahvistimen isoillakin säröasetuksilla kitara kuulosti luonnolliselta ja myös hauskalta, kun sointiin tuli mukaan parikielten chorus-efektiä. u Hagström Viking Dlx 12 Hagström Viking-sarjan 12-kielinen sähkökitara Tuplamäärä virittimiä umpinaisessa lavassa vaatii tilaa. Hagströmin virityskoneistot toimivat kuten pitääkin. 0207 282250 • www.dlxmusic.fi www.riffi.fi 7/2013 40-41 Hagström.indd 41 41 27.11.2013 9.32. Vanha Viking-malli on palannut, hieman uudistuneena ja hyvällä hinta-laatusuhteella. Mikrofonien sävysäätimet toimivat ainakin omaan makuuni riittävän loivasti, vaikka melko jyrkkä siirtymä tapahtuukin heti, kun säätimen nolla-asennosta aukaisee. Molemmat asiat saa hoidettua pienellä huollolla, enkä muuten havainnut soinnin puhtaudessa huomautettavaa. Kaulapainotteisuus ei kui- Kitaran hyvä akustinen soundi toistuu myös Hagströmin kaksikelaisten mikrofonien kautta. Testikitaran kaulan viimeistelyssä huomauttaisin parista pikkuasiasta, joissa toki puun elämisellä on roolinsa. Ne ovat soundiltaan perushyvät, riittävän purevat, eivätkä liian tummat. On oikeastaan vaikea antaa tässä tapauksessa sen tarkempaa kuvausta, sillä oktaavikielet tuovat oman sävynsä humbucker-soundiin. Toisaalta nyky-Hagströmissä on humbucker-mikrofonit juuri siksi, että se olisi kotonaan monissa tyyleissä. Toivotamme sen ilolla tervetulleeksi. Hyvää helinää Kunkin parikielen hienoviritys säädetään yhteisestä tallapalasta. mitä sitten 12-kieliseltä kitaralta hakeekaan. Enemmänkin ajauduin soittamaan Hagströmillä isoja komppeja, arpeggio-pohjaisia juttuja sekä selkeitä melodialinjoja puhtailla tai puolisäröisillä soundeilla. Mutta virittäminen onnistuu silti nytkin kuten pitääkin. Vaikka satula on hieman kuusikielistä Viikingiä leveämpi tuplakielisyyden johdosta, ulottuvuus saa yhtä hyvän arvosanan. • Tune-O-Matic -talla, trapetsi-kieltenpidike • Hagström HJ-50 humbucker-mikrofonit • värivaihtoehdot: musta, sunburst, punainen • kielitys: 010/010, 013/013, 017/008,.026w/012p, 036w/018p, 046w/026w • hinta: 690 e Lisätiedot: DLX Music Puh. Ja voihan tällä tarvittaessa soittaa kuusikielisenäkin, jos hitusen normaalia leveämpi satulanleveys ja kielten asettelun pieni toispuoleisuus ei haittaa
Niiden lisäksi näytelajitelmassa oli mukana tämän artikkelin kainalojutussa erikseen käsitel- 42 www.riffi.fi 7/2013 42-44 BBE.indd 42 27.11.2013 9.36. Tuo tehoste löytyy nykyisin plug-in-muodossa, mutta BBE:n valikoimaan kuuluu myös tukku perinteisiä analogisia audiotuotteita, kuten moninainen joukko kitaraefektejä. TEKSTI: TIMO KOSKINEN, PIRKKA ISOTALO KUVAT: TOMMI POSA BBEpedaalit – särön lähteillä ja dynamiikan kintereillä Millainen on hyvä kitarasärö. Jospa joku nappaisi… K alifornialainen BBE teki aikoinaan itsensä tunnetuksi räkkimallisella Sonic Maximizer -prosessorilla, josta löytyi elämää suurempaa tehostusta niin bassorekisterin kuin diskantinkin sointiin. Samoilla sanoilla ei tähän kysymykseen kahdesti vastata. Siksi kai myös BBE valmistaa useita erilaisia pedaaleita tähän tarkoitukseen. Testattavaksi saatiin kolme erityyppistä BBE:n säröpoljinta: G Screamer OG-1 -overdrive, 427 FD-227P -distortion sekä Windowpane WP-69 -fuzz
Jalkakytkimen jäykkyys on normaali ja polkaisemisen tuntee paksunkin kengänpohjan läpi. Tämä pedaali nousi selvästi suosikikseni testissä olleesta BBE:n kolmikosta. 427:n ja Windowpanen säätimet ovat muovia ja G Screamerin metallia. Alunperinhän polkimen esikuvana on ollut alan kulmakivi, klassinen Tube Screamer, jota vuosikymmenien ajan on ollut suorastaan pakko kuunnella overdrive-pedaalin anatomiaa mietittäessä. BBE:n pedaalit valmistetaan Kiinassa, mutta tuotteet suunnitellaan Amerikassa. Soolokäytössäkin ylä www.riffi.fi 7/2013 42-44 BBE.indd 43 43 27.11.2013 9.36. Myöhemmin homma jatkui Charvel/Jacksonin tallissa ja BBE:lla hän on ollut nyt jo yli 20 vuotta. Sointukäytössä erottelevuus säilyi miellyttävästi ja tokihan säätöjen täysi aukaiseminen tuottaa suoraa huutoa, mutta sitä ennen valittavissa oli laaja kirjo meheviä särösointeja. Metallimusiikin ainoaksi teholähteeksi G Screamer ei taida olla riittävä – varmasti Gus G:n soundikin pohjautuu vahvistimen ankaraan kuritukseen – mutta riffittelyn tehostimeksi ja ennen kaikkea perusrockin ja bluesin mausteeksi sekä soolon erottuvuuden takaajaksi tämä on kelpo pedaali. Hyvä, että säätövaraa on, joskin molemmat ääripäät ovat varsin eksoottisia. Metallikote loinnista huolimatta askit ovat melko kevyitä, eivätkä pohjan kumiraidat niitä liiemmin sijoillaan pidättele. BBE:n särökolmikon kaikki yksilöt on rakennettu samankokoiseen metallikoteloon, mitoiltaan 112 × 62 × 29 mm. Pidän sellaisesta pedaalin suunnittelusta, jossa kytkintä painava jalka ei vahingossakaan voi osua säätimiin. Kaikissa on riittävän selkeä merkkiviiva tai -piste, joten säätimien asennot näkee käyttöetäisyydeltäkin. Hieman mietityttää, mahtaako luukun lukitusmekanismi löystyä ajan mittaan, jolloin kevyt muovinpala on vaarassa kadota tavoittamattomiin. Ja soolosoundin sustainiakin olisi eduksi tukea. G Screamer antaa sointiin rapsakan puraisun, joka pehmenee kevyellä plektrankäytöllä ja voimakkaammin käskytettäessä sisältää melkein tunnistettavan ja matalahkon ylä-äänien sarjan. Soundi nimittäin on säröllä heti kun pedaali kytketään päälle, eikä sitä niin vain kesytetä. Kukin käyttäjä noudattanee mieleistään kiinnitystapaa velcrolla, nippusiteillä tai jollakin muulla. Hyvin tehty, BBE: tavoitteet on saavutettu. Sooloilun tukena G lau- Toinen erikoisuus on tone-säätimen takana vaikuttava CSEQ-kytkentä. Pohjien muoviset paristoluukut on helppo avata ilman työkaluja. Sisältöä tulee niin hiljaa kuin kovaa soitettaessa ja yksittäinen sävelkin muuntuu isoksi paketiksi. ty, erityisesti bassolle soveltuva OptiComp-kompressori, sekä kaksi modulaatio-pedaalia, Tremor TR-63B -tremolo ja Mind Bender MB-2 chorus/vibrato joiden arviot löytyvät puolestaan Riffin verkkosivustolta. Näin herätellään mielikuvaa tuhdista tehosta ja löytyyhän sille myös käytännön vastinetta. Valmistajan erikoinen valinta pedaalin sisuskaluiksi on LEDpohjainen piiri, joka pystyy käsittelemään suurempaa jännitevaihtelua kuin perinteisempi diodiratkaisu ja se pyöristää leikkautuvia aaltohuippuja pehmentäen säröä. Eipä tuotelinjoja laiteta uusiksi tällaisten testien satunnaisten jupinoiden vuoksi. Lisäksi soinnin pitäisi olla erotteleva eikä säveliä saisi pusertaa yhteen. Jos soundille haetaan sanallisia vastineita, niin tämän pedaalin kevytsärö on kuin paksu villasukka ja rankempi asetus teräsvillaa. Kotelot vaikuttavat asiallisen tukevilta peruskäyttöön, eikä niitä tässä testissä ruvettu erikseen kohtelemaan kaltoin. Yleisnäkemystä alalta, analogielektroniikan tuntemusta sekä kokemusta nimisoittajien usein vaativinkien toivomuksien täyttämisessä siis löytyy. Monimutkaisempien sointujen sisältö on vaarassa hukkua ylä-äänisarjojen massaan. Pedaalin Tone tuntuu toimivan samanlaisena leikkurina kuin kitarassakin, joten käyttöasetuksena se kannatti jättää melko auki ja tehdä hienosäätö kitarasta. 427 soi parhaimmillaan matalan pään riffien ja voimaviitosten laajentajana. G Screamer OG-1 Overdrive-pedaalin nimen G on – Paul Gagonin lisäksi – Ozzyn bändistä ja omasta Firewindista tuttu kreikkalainen Gus G, jonka toivomuksia kuunnellen BBE muokkasi Green Screamerinsa vielä enemmän gainia annostelevaksi yksiköksi. latti mukavasti jo vahvistimen puhdasta kanavaa, mutta Tube Screamerille ominaiseen tyyliin oli vielä parempi, kun vahvistimestakin otettiin mukaan särön elementtejä. Niiden välistä löytyy käyttötilaa runsaasti. Sen myötä säätöalue on niin laaja, että kääntämällä säädin kokonaan kiinni saadaan melko tuhnuinen, kuin seinän takaa tuleva sointi, kun taas toisessa laidassa soinnin kiukkuisuus melkein herauttaa veret nenästä. Pääjehuna sillä osastolla on Paul Gagon, joka rakensi ensimmäisen vahvistimensa jo teini-iässä ja aloitti reilut 30 vuotta sitten työt Fenderillä suunnitellen etuasteita, tehostinpiirejä ja kitaramikkejä. Tässä kehikossa tavoitteena on vekotin, joka vastaa soittajan tekemisiin lisäämällä signaaliin kivasti harmonista sisältöä kuten vahvistinkin yliohjattuna tekisi. 427 FD-227P Distortion-särön nimen taustalla on muskeliautojen klassikkomoottori ja 60-luvun Shelby Cobralle ominainen metallinsininen väri toistuu pedaalin pinnassa. Näissä BBE:n rasioissa osumisriskiä on jonkin verran, mutta sama juttu on lukemattomien muidenkin valmistajien pedaaleissa
Plektrabasso saa ripauksen tukevuutta ja sormisoundi tasaista purevuutta ja erottelua. Miedoilla säädöillä pahimmat piikit tasoittuvat, mutta säätövara yltää myös varsin tiukkaan puristukseen. Tiukimmassa rutistuksessa soundi säilyy edelleen käyttökelpoisena, jos nyt joku sitten haluaa sellaisella täysin dynamiikattomalla soundilla soittaa. OptiComp on tämän jutun kitarapedaaleiden tapaan true-by-pass, enkä havainnut äänitystestissä minkäänlaista soundin värittymistä laitteen ollessa signaaliketjussa, mutta pois päältä. Windowpane WP-69 Dynamiikan kintereillä BBE on korvannut optisella vastuksella säätyvän Opto Stomp -kompressoripedaalinsa uudella OptiCompilla. Soundiin tulee paksuutta, mutta varsinaista omaa väriä laite ei ääneen lisää. OptiCompin säätömahdollisuudet ovat varsin rajalliset: threshold ja output. Klassisten fuzzpedaalien transistorityyppihän on ollut germaniumia sisältävä, mutta BBE perustelee valintaansa sillä, että germa niumin ongelmana on komponenttien vaihteleva laatu, kohina herkkyys sekä toiminnan muuntuminen lämpötilan ja transistorin iän mukana. Soolosoittoon siirryttäessä ei välttämättä tarvinnut säätöä pedaalista, jos hanaa avaa kitarasta. Jämäkkään kokonaisuuteen kuuluvat tukeva metallilaatikko, jämerä katkaisija, sekä isot säätönupit jotka eivät varmasti hätkähdä ihan pienistä töytäisyistä. Omat kokemukseni fuzzeista ovatkin noista hurisevista vanhoista laitteista, ja niihin verrattuna Windowpane osoittautui yllättävän maltilliseksi ja siksi korvalle sopivaksi yksiköksi, jolla on varsin laaja paletti ihan kevyestä puraisusta aina ylenpalttiseen häröilyyn asti. Ensin mainittu määrittää sen, kuinka voimakas signaalin tulee olla, että kompressori tarttuu siihen kiinni ja alkaa tasoittaa sitä. spektriä tulee runsain mitoin, mitä pitää jo toppuutella pedaalin tai kitaran tonea kuristamalla. Tämä ulkoasultaan pelkistetty laite on mainio keikkakone helppokäyttöisyytensä sekä hyvän soundinsa ansiosta. Simppeli laite on nopeasti säädetty mieleiseksi ja näin tukevasti rakennettuna kestää varmasti kengällä polkemista. Toisaalta, tässä vaiheessa fuzz on jo tosi pistävä ja mieluisaa soundia hakies sa palaa takaisin säädön keskitienoille. Mutta mitäpä ulkonäöstä, soundi ja käytännöllisyys ratkaisevat tässäkin. Molempia yhtä aikaa käytettäessä saadaan aikaan pitkä sointi, jossa over drive kevyesti siloittelee fuzzin karkeutta. Attack-, ratio-, tai release-säätöjä ei tarjolla ole, mikä on aivan tyypillistä optokompressoreille, joissa useimmiten sekä valon lähde että siihen reagoiva säätöelemetti toimivat molemmat epälineaarisesti. Samoin vahvistimen ja pedaalin asetuksien yhteispelille jäi mukavasti mahdollisuuksia Säätimiä on kaksi, signaalitason asettava volume ja efektin määrää annosteleva fuzz. BBE OptiComp Hinta: 109 e Kolmikon fuzz lienee saanut nimensä siitä, että ikkunalasien raaka-aineena on piitä sisältävä hiekka, kun taas tämän pedaalin ytimenä on kaksi keskenään sovitettua silikonitransistoria. Toimivaksi yhdistelmäksi osoittautui G Screamerin kytkeminen Windowpanen jälkeen. u BBE G Screamer, 427 ja Windowpane Analogisia säröpedaaleita • G Screamer -overdrive: 129 e • 427-distortion: 95 e • Windowpane-fuzz: 139 e Lisätiedot: Soundtools puh. Oli mukavaa havaita, että tätä fuzzia pystyy käyttämään miedolla tasolla sointujen kanssa ja erottelukyky ja plektraniskun dynamiikkaan reagoiva vaste ovat edelleen tallella. Kun säätömahdollisuuksia ei ole tämän enempää, kokemattomampikin käyttäjä pääsee varmasti nopeasti jyvälle laitteen mahdollisuuksista ja ominaisuuksista. Jälkimmäisellä säädetään tasoitellun lähtösignaalin voimakkuus. Basistille joka haluaa suitsia keikkasoundin dynamiikan vaihteluita OptiComp on varmasti sopiva peli. Olisivatpa tehneet vähän tasaisemmin kehittyvän säädön, koska lopun kapealla sektorilla on melko vaikea hakea hienosäätöä. Kompressorina OptiComp on laite paikallaan. 0290 800 830 • www.soundtools.fi 44 www.riffi.fi 7/2013 42-44 BBE.indd 44 27.11.2013 9.37. Metallinhohtoharmaa kotelo on ehkä hieman karu ja ulkonäkö muistuttaa jopa rakennussarjamaista DIY-pedaalia. Erillisen virtalähteen vaihtoehdoksi käy yhdeksän voltin neppariparisto, jolle on varattu klipsillä sulkeutuva lokero laitteen pohjassa. Jälkimmäisen käyttöalue on laadittu siten, että laajalla kaistalla särö lisääntyy hyvin hitaasti ja vasta äärilaitaa lähestyttäessä – viisarikellon tiimoin ilmaistuna kolmesta viiteen – efekti pärähtää päälle tosi rankasti
Pakkauksissa on huomioitu akustinen ja sähkökitara erikseen. Timber Tones – eko-plektroja kierrätysmateriaaleista TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: TOMMI POSA Plektra on kitaristin edullisin ekvalisaattori, ja tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja, myös puusta ja luusta valmistettuna. Akustisella kitaralla sain kuitenkin ruusupuu-yksilöllä ”makeamman” ja ehkä jopa pidemmän äänen kuin käytössäni olleilla taval- lisilla plektroilla. Kuten voi olettaa, tällaisen puuplektran soundi on erilainen verrattuna tavallisiin synteettisiin plektroihin. Soittotuntumaltaan kaikki neljä olivat hyvin miellyttäviä. Hyvänä kakkosena tuli cocobolo, jossa kuulin samaa karakteeria hieman miedommassa määrin. Makea sointi Akustiselle kitaralle suunnattu neljän plektran pakkaus sisältää puulajikkeet jatoba, ruusupuu (Pau Ferro), afrikkalainen sapele sekä cocobolo. Omaksi suosikikseni näistä nousi afrikkalaisesta eebenpuusta tehty yksilö. Otimme tuntumaa Timber Tonesin valikoimaan. Se oli nelikoista kaikkein voimakkain ja purevin soinniltaan, mutta hyvin miellyttävä atakiltaan. Lähinnä tämä tarkoittaa soitinrakennuksen sekä huonekalu-, ruoka- ja nahkateollisuuden sivutuotteina syntyvän hukkamateriaalin hyödyntämistä. Paitsi, että soitin plektroilla itse, kartoitin myös muiden mielipiteitä. Eebenpuuplektraan tuli nimittäin ahkeran testauksen vuoksi viikon sisällä halkeama. Tuotekehitys hoidetaan EteläEnglannin Brightonissa, valmistusmaa ei käy ilmi meille toimitetuista dokumenteista. Saimme kokeiluun kolme esimerkkiä Timber Tonesin suosituimmiksi myynitartikkeleiksi muodostuneista neljän plektran pakkauksista. Valinnanvaraa riittää Soundi on makuasia, ja Timber Tones tarjoaa nimenomaan luomuvaihtoehdon, mikä toki näkyy hinnassakin. Paksuus on puristusalueelta noin 2 mm, mutta kärkiosa on selvästi ohuempi. Toisaalta puuplektran hiominen uudelleen muotoonsa on mahdollista, ja toki nylon-plektratkin hajoavat kovassa käytössä. Ainoa seikka, mikä puisissa sähkökitaraplektroissa jäi askarruttamaan oli niiden kärjen kestävyys. Edelleen näissäkin plektroissa on synteettisiä plektroja hiljaisempi ääni sekä pehmeämpi atakki ja sointi; itse pidin erityisesti mustasarvesta. Kolme testipakkauksen plektroista oli tehty puhvelin sarvesta (Black Buffalo, Clear Buffalo, White Buffalo) ja yksi puhvelin luusta. Sormissa se pysyy kuitenkin normiplektran tavoin, eikä kukaan plektroilla soittanut antanut moitteita soittotuntuman suhteen. Voimakkuudeltaan nämä ovat hieman hiljaisempia, soinnin sävy ja iskun atakki on pehmeämpi. Sähkökitaralle tarkoitetut luuplektrat ovat klassista ”jazzmallia”, eli kooltaan pienehköjä ja teräväkärkisiä, omiaan nopeaan soolosoittoon. Luksusta halajaville on tarjolla jopa hopeaplektraa. Timber-Tonesilla ei ole vielä Suomessa maahantuojaa, mutta miksipä ei olisi tulevaisuudessa. E nglantilaisen Timber Tonesin tuoterosterissa on kaikkiaan 18 eksoottista puulajiketta sekä esimerkiksi sarvesta/luusta, nahasta tai kivestä valmistettuja malleja. Timber Tonesin ideaa voisi kutsua ekolähtöiseksi, sillä painopiste on kierrätyksessä. Kaiken lisäksi valmistaja lupaa luuplektroilleen varsin pitkää käyttöikää. Niissä kussakin on neljä muodoltaan ja paksuudeltaan samanlaista plektraa, joista kukin on tehty erilaisesta puu- tai luulajikkeesta. Lignum Vitaesta pidin myös paljon. Ensimmäinen tuntemus puuplektraa tunnustellessa oli se, että se ei taivu lainkaan. Kova luu Sähkökitarapakkauksen puuvaihtoehdot ovat Lignum Vitae (pockholtz), afrikkalainen eebenpuu, Intian ruusupuu sekä bloodwood. Tämäkään materiaali ei ole lainkaan taipuisaa ja myös paksuus puristusalueelta samaa luokkaa kuin puisissa malleissa. Toisaalta myös erilaisten materiaalien ja muotoiluiden suhteen näyttää verkkosivustolla olevan valinnanvaraa yllin kyllin. u Timber Tones jäännösmateriaaleista valmistettuja puu- ja luuplektroja • saatavilla myös muita materiaaleja • tuotekehitys Englannissa, valmistusmaata ei ole ilmoitettu • saatavilla yksittäin tai sarjoissa; testissä olleet neljän plektran pakkaukset maksavat 12 puntaa/pakkaus (+ toimituskulut) Lisätiedot: • www.timber-tones.com www.riffi.fi 7/2013 45 Timber tones.indd 45 45 27.11.2013 9.38. Muoto noudattaa ääriviivoiltaan perinteistä Fender-plektraa, mutta kärjen ohennus on omanlaisensa. Se olikin suosikkini akustisten soittoon tarkoitetusta nelikosta. Kaiken kaikkiaan juuri tämän sarjan plektramalleista tuli erityisen positiivista palautetta muiltakin niitä kokeilleilta
Valitettavasti USB-johdon mukana ei tule itse USB-muuntajaa, vaan sekin kuuluu myös näihin erikseen ostettaviin laajennuspaketteihin. Ensiversio H4:ssä (Riffi 1/2007) oli neljä raitaa, joista kahdelle pystyi tallentamaan kerrallaan, joko Zoomin omilla mikeillä tai kahdella ulkoisella mikillä. 46 www.riffi.fi 7/2013 46-47 Zoom.indd 46 27.11.2013 12.26. Ja kuten pitääkin, laitteen värillinen näyttö kertoo vierekkäin kaikkien kuuden tulon signaalipalkin, jonka vaihtoehtona tasoja voi tarkastella myös virtuaalisilla VU-mittareilla. Uutta on myös modulaarinen rakenne eli Zoomiin voidaan valita äänitystilanteeseen sopivin mikki. H6:ssa voidaan sitten nyt tallentaa peräti kuusi raitaa kerrallaan ja niiden lisäksi kaksi backup-raitaa. Jollei tähän halua investoida, on tyydyttävä käyttämään neljää AA-paristoa, mikä nyt ei ole kovin pitkäkestoinen suunnitelma, yksille paristoille kun luvataan käyttöaikaa 20 tuntia. Lisävarusteina tarjolla ovat kuvauskäyttöön tarkoitettu haulikkomikrofoni (shotgun), sekä XLR/TRS-palikka joka tarjoaa kaksi ylimääräistä linjatuloa. H6:ssa on lisäksi jokaista tuloa varten oma gain, mikä on todella hyvä asia: tulosignaalin saa heti säädettyä sopivaksi eikä tarvitse lähteä minkään valikon kautta parametria ruuvaamaan. Kun H4:ssä hoidettiin yhdellä ohjaimella play, stop jne., niin H4n:ssä palattiin näppäimissä vanhojen kasettisoittimien aikaan. Heti toimeen Pakettiin kuuluu stereoäänitystä varten ensinnäkin X/Y-pari, jossa mikkien kulmaa voi säätää 90?–120 asteen välillä. Mikrofonin sijaan voi laajennuspalikaksi valita myös kaksi linja/mikkituloa lisää. Toki laitteen muuntelu vaatii investointia lisätarvikkeisiin. Käyttöliittymä on pistetty aika lailla uusiksi ja myös helpommaksi (vaikken ilman manuaalia osannutkaan poistaa tallentamaani tiedostoa). TEKSTI: JARMO LEHTELÄ – todellinen moniraituri On mukavaa tallentaa bändin harjoitukset ja keikat mahdollisimman hyvälaatuisesti ja vaivattomasti. Juuri tällaisiin puuhiin uusi Zoom H6 on erittäin hyvä laite. M/S on edukseen erityisesti silloin, kun tallennetaan leveältä sektorilta ja eräs sen vahva valtti on keskimikrofonin tuottama vakaa monofoninen ääni. raw-muodossa jolloin stereokuvan leveyttä voi säätää myös äänityksen jälkeen keskisignaalin ja laitojen keskinäistä balanssia justeeraamalla. Laite käyttää SD/SDHC/SDXC-muistikortteja jopa 128 gigaan saakka, ja tallennusformaatteina ovat WAV (44,1 kHz/ 16-bit?–?96 kHz/24-bit) sekä MP3 (48?–?320 kb/s). Irrotetaan vain vakiokapseli ja napsautetaan tilalle toinen. -20 dB:n vaimennuskytkimet sekä phantomsyöttö (+12/24/48 V) kuuluvat varusteluun. Lisäksi mukaan tulee M/S-kapseli (mid/side), jossa mid eli keskisignaali tallennetaan herttakuvioisella monomikrofonilla ja stereokuvan laidat eli side(s) poimitaan S-kapselilla jonka suuntakuvio on kahdeksikko. Z oomin H6 on laite-evoluution kolmas polvi. M/S-signaalit voi tallentaa suoraan valmiiksi stereoksi, tai ns. Perinteinen muuntaja on korvattu USB-johdolla. H4n:ssä (Riffi 5/2009) onnistui jo neljän raidan samanaikainen tallennus. Peruspaketissa tulee kätevä muovikotelo, jossa on itse tallennin, kaksi erilaista mikrofoniparia, USB-johto, tuulisuojus ulkoäänityksiin, kahden gigatavun muistikortti, adapteri mikrofonitelineeseen kiinnitystä varten sekä paristot. XLR combo -liittimin toteutettuja mikrofoni/ linjaliitäntöjä on neljä. X/Y–mikki lienee yleisimmin käytettävä, ja se soveltuu melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen. Zoomin omien mikkien lisäksi tarjolla on neljä linja/mikkituloa. Ideatkin jalostuvat näppärästi, kun käytössä on useampia raitoja
USB-porttia voidaan käyttää tiedonsiirtoon, ja H6 palvelee myös audio interface -tyyppisesti joko monikanavaisena (kuusi sisään – kaksi ulos) tai stereona (kaksi sisään – kaksi ulos). äänimuistio eli Voice Memo, johon voi vaikka kommentoida äänitystilanteessa tehtyjä ratkaisuja. Back Up Record tallentaa varmuuskopion stereoraidoista 12 dB pienemmällä tulovoimakkuudella. Tuetut käyttöjärjestelmät ovat Win/OSX/iOS. Laitteen oikealta sivustalta löytyy kaksiasentoinen joystick/valitsin sekä menu-painike, joilla päästään yksityiskohtaisempiin säätöihin käsiksi. Jokaisen raidan voi tallentaa uudelleen aina 99 erilliseen uusintaottoon asti. Auto Record -toiminnolla tallennus käynnistyy automaattisesti, kun kynnykseksi asetettu äänenvoimakkuus ylitetään. Esimerkiksi kullekin kanavalle löytyy bassoleikkuri kahdeksalla eri asennolla välillä 80?–?237 Hz. Kehitysehdotuksena voisi olla Undo Record -painike laitteen kanteen. Näyttö on kotelon alaosassa ja LCD on nyt värillinen. Uusissa kannettavissa tietokoneissa alkaa olla vakiona SDkorttipaikka, joten nopein/helpoin tapa lukea tallennetut tiedostot koneelle on heittää muistikortti läppäriin kiinni, vaikka ohjeissa neuvotaankin kiinnittämään USB-johto läppärin ja Zoomin välille. Linjalähdön tai kuulokeliitännän käyttö sulkee kaiutti men automaattisesti. 34 tuntia MP3:na. Samalla tavoin tallennus lopetetaan, kun äänenvoimakkuus tipahtaa asetetun tason alapuolelle. Tallennusprojektiin voidaan lisätä nk. Kunkin raidan sävelkorkeutta voi muuttaa erikseen puolisävelaskelen tarkkuudella muuttamatta toistonopeutta. Kun tallentimen laittaa mikrofonitelineeseen tai kameranjalkaan, tai nostaa ylös vaikka poimiakseen laulun paremmin PA:sta, niin käyttäjä näkee edelleen hyvin näytön. MP3-muotoa käytettäessä H6 tallentaa vain stereona, ei moniraiturina. Jäljellä olevan tallennusajan voi tarkistaa näytöltä kesken hankkeen. Viritin taas tunnistaa vakion ohessa myös avoimet A-, D-, E-, sekä Gviritykset, ynnä DADGAD-virityksen. Zoom H6 on todella laadukas ja käyttäjäystävällinen peli. tiää wavina noin 18 tuntia, kun taas 128 Gt kortilla saavutetaan ruhtinaalliset noin 144 tuntia. Zoomin kanteen on sijoitettu kaikki perustoiminnot, kuten play, stop, kelaus eteen ja taakse, record, sekä kullekin kuudelle tulolle painike osoittamaan, mitä tuloa kulloinkin tallennetaan. Bändi voi soittaa kappaleen osaamastaan laatikosta ja laulaja voi kokeilla kotona, olisiko jostain toisesta sävellajista parempi kiekaista. Moniraiturius on tuettuna vain WAVeille. Jos tallentimelle on käyttöä tai on harkinnut päivittävänsä vanhan tallentimensa, niin tätä laitetta voi vilpittömästi suositella. Muistin mitta Kahden gigan SD-kortille luvataan kolmen tunnin tallennusaika WAV-muodossa ja n. Se on siinä Tallentimen äänenlaatu Zoomissa on ollut jo H4-ajoista saakka hyvä ja H6 kuulostaa vielä edeltäjiänsä paremmalta. Tuntui jopa siltä, että toisinaan tällä saa luonnollisemman äänityksen, kuin laittamalla vahvistimen eteen sitä varten tarkoitetun mikin. Säätöjä löytyy kolme molemmille dynamiikkapaimenille. Toiston nopeutta voi muuttaa välillä 50 %?–150 %. Metronomia voi käyttää myös laskemaan käyntiin tallennus, tämäkin on tosi kätevä ominaisuus. Jos alkuperäinen signaali säröytyy, niin varmuusvara säilyy kuitenkin hyvin todennäköisesti käyttökelpoisena. Suuremman 16 Gt kortin saa nykyään jo aika edullisesti ja tallennusaikaa sillä hel XLR/TRS-sovite on lisävaruste, mutta M/S-mikro foni kuuluu vakiopakettiin. Automaatio jeesaa Tallennusnäppäimen yhteyteen on liitetty parametrisoitavia toimintoja. u Zoom H6 Kuusiraitainen tallennin • tallennus SD/SDHC/SDXC-muistikorteilla (<128 gigatavua) • tallennus WAV-muotoon, 44,1 kHz/16-bit?–?96 kHz/24-bit • tallennus MP3-muotoon, 48?–?320 kb/s. • hintaluokka noin 400 e Lisätiedot: Studiotec Puh. Näyttöä on myös kallistettu hieman taaksepäin, mikä onkin hyvä oivallus. Muusikoita ilahduttaa kenties myös metronomi ja kromaattinen kitara/bassoviritin. Vaihtoehdoksi luureille on tallentimen runkoon upotettu pieni kaiutin, jolla voi heti kuunnella tallentamansa mestarituotoksen. Toiston nopeutta ei saa tällöin muuttaa, muuten dubbaus ei onnistu. Samoin kompressori/limitteri on kanavakohtainen ja voidaan myös säätää useammalle raidalle haluttaessa. Pre Record -asetuksella H6 tallentaa koko ajan taustalla ja kun tallennuspainiketta painetaan, otetaan tallenteeseen sen alkua edeltävät kaksi sekuntia mukaan siltä varalta, että missataan aloitus. Omalla äänenvoimakkuuden säätimellään varustettu kuulokeliitäntä on erikseen. Jollain tapaa tätä pitää softissa itsestään selvyytenä, mutta tallentimessa on ainakin joku nimellinen raja tälle. Balansoimaton linjatason lähtö on 3,5 mm:n pikkujakilla, ja ulos saa Zoomin sisäisessä mikserissä määritetyn stereosignaalin. 0207 512 300 • www.studiotec.fi www.riffi.fi 7/2013 46-47 Zoom.indd 47 47 27.11.2013 12.26. Lisäksi WAVit ovat BWF-yhteensopivia eli niihin lyödään aikaleima ja ne ovat näin ollen synkronoitavissa myös kuvan kanssa jälkikäteen. H6:n raidat voi ladata suoraan audio-softaan (mukana tulee Cubase LE). Eipä tarvitse painella Recordia koko ajan treeneissä, jos haluaa erottaa biisit omiksi tallenteiksi
Stereotuloista kolmas on mikserin kannessa 3,5 mm:n stereojakilla, lähinnä kännykän tai muun musiikkisoittimen kytkemiseen. Ethernet-liitin dsnake-verkkoa varten liittää Qu-16:n tarvittaessa GLD-sarjan lavarasioihin ja ME-kuulokemiksereihin. TEKSTI: NIKO LAASONEN Allen & Heath Qu-16 - räkkimikseri keikalle ja äänityksiin Qu-16 on tuorein lisäys Allen & Heathin digitaalimikserivalikoimaan. Kanavakohtaisesti tulosignaalin voi valita joko mikserin paikallisista tuloista, dsnake-verkosta tai usb-lähteestä (tästä lisää myöhemmin). Niinpä odotin mielenkiinnolla tutustumista myös viime kevään messuilla esiteltyyn Qu-16-malliin, jossa vaikutti olevan paljon samoja piirteitä. Sisääntulojen reititystä ei muutoin pysty muut- 48 www.riffi.fi 7/2013 48-51 QU16_Rode.indd 48 27.11.2013 12.27. Tämän kertainen sessio ei siis lähdekään aivan puhtaalta pöydältä, mutta ei anneta sen haitata. Lähestyin tälläkin kerralla mikseriä tutun moniraitamateriaalin kanssa ja keskityin ensisijaisesti ominaisuuksien ja käytettävyyden arviointiin. Esimerkiksi nelialueisen parametrisen ekvalisaattorin kaikille parametreille on oma säätimensä. Kahden efektisyötön ja mix -apulähtöjen tasot saa kanavaliu’uille Masterin vieressä olevista painikkeista. Jokaiselle kanavaliu’ulle on kolmiportainen tasomittari, mute-näppäin sekä PAFL-kuunteluväylän ja kanavavalinnan painikkeet. Ruudun oikeassa alareunassa on enkooderi, jolla kulloinkin valittua parametria voi säätää, tai esimerkiksi vierittää näytöllä näkyvää listaa. Qu-16:ssa on myös neljä käyttäjän vapaasti määriteltävää painiketta, joihin voi ohjelmoida esimerkiksi jonkin neljästä muter yhmästä tai vaikkapa viive-efektin tap-tempon. GLD ja iLive -sarjoista tuttuja ominaisuuksia on nyt pakattu räkkikokoiseen pakettiin, jonka hintalappukin on saatu kevyempään käyttöön sopivammaksi. Näiden lisäksi on myös esivahvistukselle, bassoleikkurille, dynamiikkaprosessorin thresholdeille ja panoroinnille on omat nuppinsa. V uosi sitten käsittelyssä olleen Allen & Heath GLD-80:n (Riffi 7/2012) jälkeen olen yllättäen löytänyt itseni säännöllisesti työskentelemässä kyseisellä mikserillä. Mikserin kanavat on koottu kolmeen kerrokseen, joista kaksi on kokoonpanoltaan kiinteitä ja kolmas on käyttäjän mieltymysten mukaan täytettävissä. Kanavaliukuja on 16 ja niiden rinnalla on master-osio. Kosketusnäyttö on valmistajan isompiin malleihin verrattuna pienempi, mutta toimii monilta osin samalla tavoin. Oikean laidan painikkeilla puolestaan pääsee siirtymään sivulta toiselle ja näiden alle on toiminnot jaettu välilehtien alle. Tulot ja lähdöt paikallisesti tai käärmettä pitkin Mikserissä itsessään on 16 digitaalisesti ohjatuilla mikrofonivahvistimilla varustettua tuloa ja kolme linjatasoista stereotuloa, sekä päälle vielä liitäntä talkback -mikrofonille. Tällöin myös kulloinkin valitun lähdön taso on säädettävissä masterliu’ulla. Näytön vasemmassa alareunassa olevalla fn-painikkeella taas saa joissain ikkunoissa lisää vaihtoehtoja näkyviin. Mutta on mukana muutamia uusiakin ominaisuuksia, joiden ansioista mikseri taipuu myös äänitystoimintaan. Eräs ensihavainto on se, että kompaktista koosta huolimatta monille keskeisille toiminnoille on mikserin käyttöpinnassa omat enkooderinsa
Dynamiikkaprosessoreissa on myös samat toiminnot kuin isommissa malleissa, vain sivuketjun suotimet puuttuvat. Ekvalisaattorin ja bassoleikkurin toiminta on täysin identtistä malliston isompien mikserien kanssa ja käyttöpinnan enkooderien ansiosta varsin hyvin hallittavissa. Automaattimoodissa optokompressoria jäljittelevä puristin tarjoaa varsin huomaamatonta tasoitusta, kun taas ”punchbag” on niihin tilanteisiin joissa kompressointia käytetään enemmän efektinomaisesti. Käytännössä formatointi on nopea toimenpide ja äänitys onnistui vaivatta myös vanhemmalle 5400 rpm:n usb-levylle. www.riffi.fi 7/2013 48-51 QU16_Rode.indd 49 49 27.11.2013 12.27. Kompressorissa on kaksi ma nuaalista toimintamoodia, peak ja RMS, sekä kaksi automaattista, ”Auto Slow Opto” ja ”Auto Punchbag”. 16 sisääntulokanavan lisäksi voi siis taltioida vielä yhden vapaasti valittavan stereoparin. tamaan, vaan tulon ja kanavan numerot kulkevat käsi kädessä lähteestä riippumatta. Qu-16:ssa on neljän moduulin efektiprosessori, joista kahdelle ensimmäisistä on varattuna omat syötöt ja kahdelle jälkimmäiselle on valittavissa joko jokin mix-kanavista tai kanavakoh- tainen direct out -lähtö. Mik seri toistaa myös näitä moniraitaäänitteitä sellaisenaan. Jokaiselle moduulille on varattu oma paluukanavansa. En saanut kuuluviin haitallisia sivuääniä vaan toiminta oli varsin hallittua. Lähtöpuolella Qu-16:ssa on päälähdön lisäksi yhteensä 10 mix-lähtöä, joista neljä ensimmäistä on kiinteästi monoja ja loput muodostavat kolme kiinteää stereoparia. Kompressori toimii kuten sen voi odottaakin manuaalimoodissa. Gatessa kaipasin aluksi sivuketjun ali- ja ylipäästösuotimia, mutta pääsin haluttuun lopputulokseen myös ilman niitä. Kuulokemikserit voidaan kytkeä joko suoraan mikseriin tai dsnake-lava rasiaan. Toisaalta tämä tuskin on suuri ongelma valtaosassa mikserin todennäköisistä käyttötilanteista. Näiden lisäksi on myös AES/EBU ja Alt-lähdöt, joihin voi reitittää haluamansa lähtökanavan, sekä erillinen 2 track -lähtö stereotallenninta varten. Jos usb-väylään liittää kovalevyn, on Qu-16:lla mahdollista äänittää ja toistaa 18 raitaa 24 bitin resoluutiolla ja 48 kHz:n näytetaajuudella. Tämä tekee esimerkiksi keikan tallentamisesta varsin helppoa ja nopeata, koska ylimääräisiä laitteita mikserin ja kovalevyn lisäksi ei tarvita. ME-kuulokemiksereillä voi kukin soittaja tehdä oman monitorimiksauksensa neljästäkymmenestä kanavasta. Signaali mix-väylään voi lähteä ennen tai jälkeen kanava liu’un ja se on kanavakohtaisesti valittavissa. Mikserissä piilee myös moniraituri Qu-16:n kannessa on usb-liitin joko muistitikkua tai kovalevyä varten. Kovalevyt ja muistitikut tulee formatoida Qu-16:lla, mutta sen jälkeen ne ovat luettavissa pc- ja Mac-tietokoneilla. Tämä mahdollistaa virtuaalisen soundcheckin tai vaikkapa yksinkertaisten miksausten tekemisen aiemmin taltioidusta materiaalista, mikäli sen suurempaan editointiin ei ole tarvetta. Laadultaan efektit ovat mielestäni varsin käypää tasoa. Muistitikulle voidaan tallentaa mikserin show-tiedostoja ja toisaalta äänittää stereona vaikkapa mikserin päälähtöjen signaali ennen faderia (24-bittinen .wav). Valitettavasti näitä mix-ryhmiä ei saa reititettyä päälähtöihin, joten niitä ei saa toimimaan apuryhmän tavoin. Efektiosasto vaikuttaa lähestulkoon suoraan GLD- ja iLive -miksereistä siirretyltä, valittavana on vain sup peampi valikoima kaiku-, modulaatio- ja viive-tehosteita. Tuttua prosessointia isommista malleista Tulokanavissa on varusteluna bassoleikkuri, nelialueinen parametrinen ekvalisaattori, gate, kompressori sekä kanavakohtainen viive
010 5258 000 • www.noretron.fi TIETO LISÄÄ FIILISTÄ – äänestä tallenteeksi ja tallenteelta jälleen ääneksi LUOVA STUDIOTYÖ Silja Suntolan mainioperus teosäänittäjille. Äänipuoli on kunnossa. Yhteenveto Qu-16:ssa on myös sisäänrakennettu Mac-yhteensopiva audio-interface. Allen & Heath Qu-16 Digitaalimikseri keikka- ja studiokäyttöön Nykyään ei varmasti voi julkaista digitaalimikseriä ilman mahdollisuutta kauko-ohjaukseen iPadilla, joten myös Qu-16:lle löytyy tähän tarkoitukseen aplikaatio. • • • • • 16 mikrofonikanavaa kolme linjatason stereotuloa talk back -mikrfonin liitäntä ethernet liitäntä dsnake-verkolla USB-liitäntä pc- ja Mac-koneita sekä ulkoisia massamuisteja varten • neljä efektiprosessoria • hinta: 2?250 e Lisätiedot: Noretron Audio Puh. Uskon, että nämä ovat kunnossa seuraavan ohjelmistopäivityksen yhteydessä. Testiyksilömme varhaisesta käyttöjärjestelmäversiosta johtuen kaikki ominaisuudet eivät olleet vielä käytettävissä (kuten esimerkiksi presettikirjastot) ja pientä hidastelua oli havaittavissa muutamissa valikoissa. Ohjelmalla pääsee kaikkien kanavien ja lähtöjen parametreihin käsiksi ja toisaalta tarjoaa mikserin mittareita hiukan yksityiskohtaisempaa infoa. 20,00 e + postikulut 50 www.riffi.fi 7/2013 48-51 QU16_Rode.indd 50 27.11.2013 12.27. iPad kauko-ohjauksella, kuinkas muutenkaan. Mikserin usb-ominaisuudet tekevät siitä myös vakavasti otettau van vaihtoehdon vaikkapa pikkustudion keskukseksi. Laite on mekaanisesti tukeva ja varsin selkeä käyttää. Tätä käyttötapaa puoltaa sekin, että mikserissä ei ole lainkaan tuuletinta, vaan se on käytännössä äänetön. Erillisiä ajureita ei tarvita, vaan tietokone tunnistaa mikserin suoraan 24-kanavaiseksi Core Audio -äänikortiksi. ön y t i Äänijalka kiv lleen a! – jä tavill saa 22,70 e + postikulut 48,50 e + Tilaa omasi suoraan kustantajalta: • Sähköpostilla: asiakaspalvelu@riffi.fi • Puhelimella: (09) 3475 6380 • Netistä: www.riffi.fi ? Riffi-kauppa Jukka Laaksosenansiokasteos nytuudistettunatoisenapainoksena. Otaäänityönperusteethaltuun! postikulut TILAÄÄNI Eero Aron syväluotaus tilanjaäänen maailmaan. Tämän ansiosta Qu-16 voisi soveltua myös pienemmän studion keskipisteeksi, kun mikserillä voi myös tehdä useamman eri monitorimiksauksen pienellä latenssilla äänitys ja päällesoittotilanteissa. Allen & Heath Qu-16 mahtuu hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan vielä harrastuskäyttöön, mutta toisaalta en näe mitään syytä miksi se ei soveltuisi ammattikäyttöön tilanteissa, joissa koko ja paino ratkaisevat ja kanavamäärä riittää. Joistain kokeilemistani iPad -ohjaimista poiketen Qu-Padissa liu’ut eivät reagoi painallukseen siten, että liuku pomppaisi suoraan painettuun kohtaan, vaan liukua voi liikuttaa siitä ylös ja alas. Testikoneella käyttöönotto oli nopeata ja toiminta vaikutti varsin luotettavalta
Laulua tallennettaessa kehto palvee kahta tarkoitusta. Laulajan hienoinen liikehdintä ei 15?–?20 senttimetrin etäisyydellä ei aiheuta yhtä dramaattisia vaihteluita tallenteelle kuin alle 10 senttimetrin etäisyydeltä mikrofoniin laulettaessa. u Røde NT1 Isokalvoinen kondensaattorimikrofoni • • • • • tuuman kapseli toistoalueeksi ilmoitettu 20?–?20 000 HZ signaali/kohina-suhde: 90 dBA SPL (IEC651) maksimiäänenpaineen kesto 132 dB SPL itseiskohina 4,5 dBA SPL (IEC651) Hinnat • NT1 Kit (kehtoripustuksella), hintaluokka 250 e • NT1 (kiinteällä, lukittavalla adapterilla), hintaluokka 200 e Lisätiedot: Msonic puh. P ienet äänittämöt ja kotipajat toimivat NT1A:n syntyaikoina pääasiassa edullisen hintaluokan analogivehkeillä ja monesti melko vaatimattomilla nauhatallentimilla. proximity-efekti on selvästi havaittava, muttei haitallisen voimakas. 010 439 8800 • www.msonic.fi www.riffi.fi 7/2013 48-51 QU16_Rode.indd 51 51 27.11.2013 12.27. Se ei erityisesti suosi eikä hyljeksi mitään äänityskohdetta, vaan viihtyy aivan yhtä hyvin laulajan kuin instrumenttienkin edessä. Se tuo kapselin Lyre-ripustuksen rinnalle toisenkin runkoääniä vaimentavan rakenteen, ja lisäksi sen etureunaan voi kiinnittää pakettiin kuuluvan neliskanttisen pop-filtterin. Edellä mainittu pop-filtteri antaa tähänkin apua, se nimittäin toimii visuaalisena kiintopisteenä, jolloin laulajan etäisyys mikrofonista pysyy helpommin vakiona ja sitä myöten sekä voluumi että soundi tasaisempana. Tämä on ilmeisesti pantu merkille Rødelläkin, sillä nyt kokeiltavana ollut NT1 lainaa alkuperäismallilta nimen lisäksi ainoastaan kapselia ympäröivän verkon, muuten kyseessä on kokonaan eri mikrofoni. Edullisuudestaan huolimatta se näytti klassiselta saksalaiselta studiomikrofonilta, tuntui esineenä vakuuttavalta, ja tarjosi ajan henkeen sopivan, kirpeän ja kirkkaan soinnin. Taidokas laulaja voi käyttää sitä hyväkseen, tottumattoman on syytä olla varuillaan. Mekanismi on kaikin puolin onnistunut: NT1 istuu jämäkästi kehdossaan, keveä kori on helppo käsitellä ja sen tiukkaus käyttöasentoon käy vaivattomasti. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI Røde NT1 – onko mallinimi enne. Ei liene liioiteltua sanoa, että Røde mullisti aikoinaan mikrofonimarkkinat NT1A-mallillaan. NT1:n tapauksessa tämä ns. Joustoa kahdessa vaiheessa Uusi kapseli on kiinnitetty mikrofonin sisärunkoon Rycotelta lisensoidulla Lyre-joustomekanismilla, ja samaa tekniikkaa on käytetty myös koko mikrofonia kannattelevassa kehtoripustuksessa. Siinäpä se on Soinniltaan NT1 samaa maata ulkoisen olemuksensa kanssa: huoliteltu, siisti ja asiallinen. Mikrofonia myydäään myös ahtaisiin rakosiin helpommin mahtuvalla, rungon tyviosaan kierteellä lukittavalla rengasmaisella adapterilla, joka on saatavilla myös erillisvarusteena. Herttamikrofonina NT1 reagoi etäisyyden vaihteluun korostamalla bassoa sitä enemmän mitä lähempänä äänilähde on. En koskaan ystävystynyt NT1A-mallin kanssa, mutta tämän uuden version olemassaololle näen hyvät perusteet. Pääakselilta saapuva ääni on luontevan tasapainoinen ja suuntakuvion suoma vaimennuskin pelaa. Se on aika temppu se. Sen käyttöä voikin suositella, sillä itse mikrofoni on verraten herkkä puhallusäänille, ja toisaalta ohuesta metalliverkosta prässätty kaksikerroksinen levy on varsin tehokas suodattamaan niitä pois. Huojentuneena totean, että nimi ei onneksi ole aina enne – kyllä Røde on nimittäin petrannut esikoismalliaan huimasti ja kyennyt samalla säilyttämään hintatason todella edullisena. Tosin on syytä huomioida, että aivan suoraan takasuunnasta vaimennus ei tunnu olevan ihan yhtä tehokas kuin sivustalta – seikka, jota voi ja on syytä hyödyntää suuntauksessa. Ajat muuttuvat, trendit uudistuvat ja tekniikkakin kehittyy. Niissä oloissa mikrofonin röyhkeä ylärekisteri saattoi olla juuri se kaivattu vetoapu, jolla äänitteelle saatiin kylliksi erottelevuutta ja luonnetta. Mikrofonia voi tarvittaessa helposti kääntää myös pystyakselin suhteen silloin, kun asemointi vaatii sivuttaisuuntausta
Jos kanavamäärä loppuu kesken, voi kaksi Studio Capturea kytkeä rinnakkain, jolloin käy- tössä on 32 tulokanavaa ja 20 lähtöä. Apuohjelma Ohjauskeskuksena Studio Capturen ja tietokoneen audio-ohjelman välissä palvelee Control Panel -apuohjelma, joka on mitä luultavimmin Audio-puolen lisäksi Studio Capture välittää myös miditietoa tietokoneen ja ulkoisen kaluston välillä, yhden liitännän verran suuntaansa. Kanavapari 15/16 ottaa vaihtoehtoisesti vastaan myös koaksiaaliliitännän kautta syötettävän digitaalisignaalin. 52 www.riffi.fi 7/2013 52-53 Roland Capture.indd 52 27.11.2013 16.43. S tudio Capturen kuudestatoista analogitulosta kaksitoista on toteutettu XLR-komboliittimillä ja ne soveltuvat yhtä lailla mikrofoni- kuin linjakäyttöön. Sanakellon tahdistukseen tarkoitettua Word Clock -liitäntää tai audiolaajennuksena palvelevia Adat- tms. Linjatason lähtöjä on kahdeksan, joista kaksi XLR-liitännöin päämonitoroinnille ja kuusi kappaletta jakkilähtöjä, kaikki balansoituina. Kuulokelähtöjä on etulaidassa kaksin kappalein ja kummallakin on omat voimakkuudensäätönsä. Viimeiset neljä kanavaa taas ovat linjatason signaaleille ja niissä on jakkitulot. Kahdessa ensimmäisessä kanavassa on myös kytkimellä valittava korkea impedanssinen sovitus sähkökitaraa tai -bassoa varten. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI ROLAND Studio Capture – kaikki tarpeellinen eikä mitään turhaa USB-väylään liitettävä Studio Capture antaa valmiudet moni raitaiseen äänitykseen ja miksaukseen, koti pajan ohessa myös pienen studion ammattituotantoon. digitaalisia tuloja ja lähtöjä ei ole. Kumpikin laite keskustelee tietokoneen kanssa silloin oman USB-kaapelinsa välityksellä ja keskinäinen tahdistus hoidetaan koaksiaalikaapelilla laitteesta toiseen
Siksi nykymallissa käytetään valmistajan tilauksesta käämittyjä muuntajia, eikä esivahvistimen putkenakaan ole enää EC92 vaan kaksoistriodiksi kytketty EF86, jolla saavutetaan laajempi dynamiikka ja vähemmän kohinaa. K auniilla vasaralakalla maalattu ja mukavan vanhahtava CMV 563 / M 7 s on toteutukseltaan tyypillinen uudispainos. Tietyt asiat, kuten tuolloiset muuntajat tiedettiin ongelmallisiksi. Vakiokapselin tilalle voi vaihtaa jonkin toisen M-sarjan tai yhteensopivan kapselin. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT: TOMMI POSA Microtech Gefell – nostalgia ja tulevaisuus Mikäs on retroillessa, kun sopivia uusio painoksen malleja löytyy suoraan firman omista arkistoista. Yksinkertainen virtalähde yhdistetään mikrofoniin seitsennapaisella kaapelilla, jonka päissä on tyylin mukaisesti Tuchel-liittimet. Jos runkoa kuljetetaan tai säilytetään ilman kapselia, suljetaan rungon avoin pääty kapselin tavoin sijoilleen kierrettävällä muovikorkilla. Ko54 www.riffi.fi 7/2013 54-55 Microtech.indd 54 27.11.2013 9.43. Harva on sittenkään itse päässyt kokeilemaan täydessä iskussa olevaa vanhaa kalustoa. Alkuperäisen bajonettilukituksen sijaan kapseli kiinnitetään nykymallin runkoon kiertämällä. Kirjainyhdistelmä CMV viittaa Neumannin jo ennen toista maailmansotaa kehittämään kookkaaseen CMV 3 -malliin, jonka pienempää ”Baby Bottle” -lempinimellä tunnettua versiota valmistettiin Itä-Saksan alueelle jääneessä Gefellin tehtaassa 1956–72. Tärinävaimennettu kehtoripustin täydentää kokonaisuuden, joka toimitetaan kookkaassa puusalkussa. Toinen kokeiluun saatu malli, M 1030, on pulestaan sittenmutkaton ja mekaanisesti luotettavan tuntuinen nykymikrofoni. Microtech Gefellillä on kuitenkin ensikäden faktaa siitä millaisia mikrofonit ammoin olivat, joten sillä mennään. Se on periaatteessa hyvin uskollinen alkuperäiselle, mutta siellä missä nykykomponentein on voitu saavuttaa teknisesti parempi ratkaisu, näin on myös tehty. Sen äänipuoleen palattakoon jutun lopussa. CMV 563 / M 7 s:n alarekisteri on nykymittoihin suhteutettuna melko niukka, eikä ylärekisteriäkään oikein ilmavaksi tohdi sanoa. Mukana tulee kuitenkin adapteri, jolla rungon kierre ja aidon vanhan kapselin tai sellaisesta tehdyn uusiopainoksen bajonettilukitus saadaan kohtaamaan. Luotaus menneeseen Autenttinen vanhan liiton soundi on useimmille nyt parhaita audiovuosiaan eläville äänittäjille enemmänkin jonkinlainen henkinen tai filosofinen mielikuva kuin varsinaisesti konkreettinen formula. Jos mielikuva retrosoundista on elämää suurempi ja kovin romanttinen, niin tämä kokeilu ei sitä kyllä varsinaisesti tue. Mutta siinä missä klassinen CMV 563 / M 7 s ilmentää historiallista perspektiiviä, edustaa M 1030 kuitenkin valmistajansa uusinta tietoa ja taitoa
Parhaimmillaan mikrofoni olikin dynamiikaltaan tasaisen ja bassoiltaan niukemman äänen taltioinnissa: esimerkiksi akustisen kitaran harjauskomppi kuulosti puolen metrin etäisyydeltä äänitetettynä oikein mainiolta. Soinnin yleisilmekään ei kauhean kaukana mainitusta serkusta ole ja saman tyylinen hienostunut, miellyttävästi värittyvä äänensävy tuntuu olevan Microtech Gefellinkin ihanteena. Käytännössä mikrofonin taustapuoli kuulee lähes samalla tavalla kuin sen etupuolikin, mutta ääni välittyy hieman vaimeampana ja etäisempänä. Yksittäinen raita hiljaisessa ja akustiikaltaan hallitussa studiossa on sitten aivan käypä menettely. Se on pieteetillä valmistettu ja ulkoiselta olemukseltaan tunnelmaa kohottava, mutta soinnillisesti aika vaatimaton ja käyttötavoiltaan rajoittunut tuttavuus. Jo ennen varsinaista säröä sointi muuttuu helposti häijyn räikeäksi. Kokonaisuutena CMV 563 / M 7 s onkin hankala pala purtavaksi. Jos olemus tai ääni eivät olekaan niin persoonallisia kuin CMV 563 / M 7 s -mallissa, niin vastapainoksi voi todeta, että M 1030 on ensiluokkainen mikrofoni, jolla voi äänittää mitä vain laulusta instrumentteihin, hiljaisista koviin ääniin ja lähikäytöstä tila- tai etämikitykseen. u www.riffi.fi 7/2013 54-55 Microtech.indd 55 55 27.11.2013 9.43. Paluu nykyaikaan Taisteluparin toinen puolisko, M 1030, edustaa nykyaikaa hyvällä tavalla: se on rakennettu perinteiseen tapaan pitkäaikaista palvelussuhdetta varten, ja samalla siinä tuntuu kiteytyvän vuosien tutkimus ja tuotekehitystyö. Ongelmaa tämä tuskin muodostaa, kunhan asian huomio mikrofonin sijoittelussa. Tuloksena on konstailematon, mutta tarkoituksenmukainen työkalu, joka soveltuu erittäin monenlaisen äänitykseen. Jos toiminta on tuottoisaa ja budjetti kestää hankkia kalliita erikoislaitteita erikoistarkoituksiin, niin mikä ettei. Poikkeuksena on ylädiskantti, joka kuuluu taustapuoleltakin varsin rapsakasti. Solistin äänitys samassa tilassa ja samaan aikaan bändin kanssa, tai muuten akustisesti haastavissa oloissa ei tämän pohjalta vaikuta otolliselta suunnitelmalta. Äänessä on kyllä kiinteää keskialueen leikkaavuutta, jolla vokalisti nousi hienosti isommankin bändin keskeltä esiin, mutta niukemman sovituksen paikoissa laulu olisi kumminkin sitten taas kaivannut leveämpää, täyteläisempää ja samettisempaa sointia. konaisvaikutelma on hiukan samaan tapaan suppuun puristettu kuin huuliharpussa jonka soittaja kätkee osittain kämmentensä suojaan. M 1030:n suuntakuvio on nimellisesti hertta, mutta päälle 10 kHz:iin mentäessä se muuttuu superhertaksi, eikä aivan ylin diskantti vaimene taustapuolelta yhtä paljon kuin alemmat alueet. Microtech Gefell Studiomikrofoneja CMV 563 / M 7 s • M 7 s, kierteellä lukittuva herttakapseli • vaihdettava kapseli, sopii yhteen M-sarjan kanssa • esivahvistimessa EF86-putki • erillinen virtalähde • 10-metrinen liitosjohto Tuchel-liittimin • kehtoripustus • kuljetusalkku • hinta: 4?500 e M 1030 • herttakuvioinen kondensaattorimikrofoni • hinta kiinteällä telineadapterilla: 1?475 e • hinta kehtoripustuksella: 1?735 e Lisätiedot: Qualitron Puh. Syvennytäänpä siis siihen seuraavaksi. Itse en kuitenkaan epäröisi suunnata katsetta monikäyttöisempään nykymikrofoniin, etenkään jos vaihtoehtona olisi M 1030:n tapainen yleispätevä ja hinnaltaan edullisempi tarjokas. Kuriositeettina tehty kokeilu rumpujen tilamikrofonina ja erilaisten lyömäsoitinten kanssa toi esiin vaatimattoman äänenpaineen keston asettamat rajat. 010 328 75000 • www.qualitron.fi Yhteiset juuret Neumanniin näkyvät vahvasti muotokielessä, vaikka pieniä eroja esimerkiksi kehtoripustuksen mallissa onkin. Mikrofoni tuntui myös vierastavan kovin äkäisiä äänen alukkeita, ja äänitysetäisyyden kontrolli vaatii tarkkuutta. M7-kapselin suuntakuvio on nimellisesti hertta, mutta asiaan ei kannata suhtautua nykymikrofonien suuntaavuutta kuvaavien määreiden tapaan
Ääni on levollinen ja asiallisen neutraali. JTS tarjoaa tarpeeseen erittäin edullisia vaihtoehtoja, mutta ovatko hyvät ja halvat edelleen eri laareissa. Nyt jarruna on vain käytön epämukavuus. Pienin portain vaihtuvia suuntakuvioita on tarjolla yhdeksän ja valintahaarukan yhdessä päässä on hertta, keskellä kahdeksikko ja toisessa ääripäässä pallo. Vaikka sointi on alemmalla keskialueella melko paksu, niin tukkoinen se ei silti ole. JS-1 Tube ei kilpaile pienten detaljien erottelussa ja soinnin ilmavuudessa kalliiden studiomikrofonien kanssa, mutta ei se tee sitä myöskään hinnallaan. Mitään turhanpäiväistä wauefektiä ei koeteta tarjota sen paremmin bassopuolelta kun ylärekisterinkään suunnalta. Senkään sointi ei ole niin hienostunut ja silkkisesti korvia hivelevä kuin kalliiden studiomikrofonien, mutta ei se myöskään vääristele tai liioittele dramaattisesti mitään. Pituutta kaapelilla on 10 metriä. Ääni on selkeä, mutta diskantti on positiivi- JS-1T 56 www.riffi.fi 7/2013 56-57 JTS.indd 56 27.11.2013 12.29. Kun suuntakuvion vaihdotkin toimivat, on kyseessä varsin monikäyttöinen ja edullinen vaihtoehto kotipajan tai pikkustudion yleismikrofoniksi. Edellä käsitellyn putkimallin tavoin tässäkin on säästetty mielestäni väärässä kohdassa ja mikrofonin kehtoripustuksen kömpelyys heittää aivan tarpeettoman varjon kokonaisuuden ylle. Ja juuri tässä on JS-1 Tuben heikko kohta: sen kehtoripustus ei täytä oikein kumpaakaan ehtoa. Diskantti on hieman karheaa, mutta ei hypi silmille, mikä lasketaan plussaksi sekin. Suuri kalvo ja vaihdettavat suuntakuviot Kokeiluun saatiin toinenkin JTS:n suurikalvoinen malli, JS-1T. Paremmalla konstruktiolla – kehdon sijasta vaikka ihan kiinteällä adapterillakin – varus- tettuna JS-1 Tube nousisi helposti luokkaa tai kahta kalliimpienkin rinnalle. Sen käyttövoimana on tavanomainen phantom-syöttö ja suuntakuvion kolmiportainen valintakytkin löytyy suoraan mikrofonin kyljestä. Kaikilla kokeilluilla äänilähteillä rumpujen tilamikityksestä perkussioihin ja kitaraan saakka soundi oli perusterve ja käyttökelpoinen. Äänellisesti JS-1T on nimittäin hintaansa nähden asiallinen mikrofoni, johon pätee pitkälti sama kuin putkimalliinkin. Pitää muistaa, että monen huippumikrofonin kehtoripustin maksaa erillisenä varusteena enemmän kuin JTS:n mikrofoni kehtoineen. Soinnillisesti JS-22 miellyttää korvaa, oli kohteena sitten lyömäsoitin tai kitara. Tällainen kookas ja painava mikrofoni asettaa haasteen mekaniikalle – ripustuksen pitää olla vakaa ja silti helppokäyttöinen. Vaihtoehtoja on enemmän kuin kylliksi ja ne pelaavat kuten pitääkin. Soinnillisesti JTS:n putkimikrofoni ei ole ollenkaan hassumpi hintaisekseen. Tämä on sääli, sillä joustokorilla haetaan runkoäänten eristystä ja siinä suhteessa rakenne on kuitenkin onnistunut – kehto tuntuu vaimentavan runko äänet asiallisesti. K JS-1Tube ookas putkimikrofoni pitää nykyisin olla ilmeisesti jokaisen mikrofonimerkin valikoimassa, eikä JTS halua olla pekkaa pahempi. Yleiseen tapaan JS-1 Tube toimii erillisen virtalähteen voimalla ja liitos vaatii seitsennapaisen erikoisjohdon, joka kuuluu pakettiin. Yleiskäyttöinen puikko Pienikalvoinen JS-22 on varusteiltaan tyypillinen puikkomalli: asiallisen konstailematon haarukka-adapteri, runkoon upotetut bassoleikkurin ja signaalitason vaimennuksen kytkimet ja siinäpä se onkin. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVAT TOMMI POSA – mikrofoneja kotiäänittämön tarpeisiin Kunnollinen kondensaattorimikrofoni on äänittäjän perustyökalu, olipa sitten kyseessä pikkustudio tai kotipaja
Vaikka ammattilainen valitsee varmasti yhä työkalunsa toisesta hintakategoriasta, onnistuu JTS tarjoamaan harrastajalle soveltuvia välineitä todella edullisin hinnoin. sella tavalla hieman matta: esimerkiksi rumpujen tilasoinnissa virvelin mattoresonanssit välittyivät edellisiin verrattuna siistimmin, eikä djembenkään ääneen sekoittunut yhtä voimakkaasti käden ja nahkakalvon kontaktissa syntyvää lätinää. 020 747 9340 • www.audico.fi www.riffi.fi 7/2013 56-57 JTS.indd 57 57 27.11.2013 12.29. Fiksun rakenteen täydentää kummankin leuan joustava kumipinta, joka tarraa pehmeästi kiinni vanteeseen. Kapseli on ripustettu kumijoustimin ja rakenne vaikutti kohtuullisen kestävältä, vaikka luunappia kovempaa testitöytäisyä en tohtinutkaan sille antaa. Ylempi leuka on osa runkoa, jonka hahlossa alempi leuan puolisko liikkuu säätöruuvia kiertämällä siten, että leukojen välinen kulma on aina sama. Itse puomissa on lisäksi portaattomasti noin 90 asteen verran kääntyvä sivuttaisnivel, joten suuntaus onnistuu sekä kallistuksen että keskityksen osalta tarkasti. Näin on Alun kysymykseen voi vastata näin: huippuhyvää ei edelleenkään saa halvalla, mutta nykyisin halvalla saa silti hämmästyttävän hyvää. Soinniltaan CX-505 on asiallinen, rumpu kuulostaa itseltään eikä mikrofoni mene tukkoon kovemmallakaan virveliniskulla. Tällaisilla mikrofoneilla saa aivan käypää äänitysjälkeä aikaan, kunhan käyttäjällä on taitoa ja kärsivällisyyttä optimoida sekä ympäröivät olot että mikrofonin asemointi. Näillä avuilla JS-22 nousee tämän kattauksen kärkisijalle. Vuotoäänen määrä esimerkik- CX-505 JS-22 si symbaaleista on vähäinen, ja senkin sävy sulautuu kokonais miksaukseen luontevasti. Mikrofonin pikkuinen puomiosa kääntyy juuresta ala/yläsuuntaan, ja liikerata on porrastettu sopivasti naksahtelevin portain. Kiinteällä johdolla on mittaa kolme metriä ja se riittänee useimmissa tilanteissa sellaisenaan lähimmän kytkentärasian tavoittamiseen. Jos edellisten mallien soinnissa yläkerta olikin luonteeltaan hieman reuhakampaa, niin tällä mikrofonilla soundi on seesteisempi. Kun tässäkin huomioidaan hinta, nousee CX-505 oikeastaan JS-22:n rinnalle. u JTS Edullisiä kondensaattorimikrofoneja JS-1Tube • suurikalvoinen putkimikrofoni • erillinen virtalähde, 10 m:n liitosjohto • yhdeksän suuntakuviota välillä: hertta – kahdeksikko – pallo • -10 dB:n vaimennuskytkin • bassoleikkurin kytkin, < 80 Hz • katuhinta: noin 245 e JS-1T • suurikalvoinen kondensaattorimikrofoni • suuntakuviot: hertta, kahdeksikko ja pallo • -10 dB:n vaimennuskytkin • bassoleikkurin kytkin, < 80 Hz • katuhinta: noin 225 e JS-22 • pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni • suuntakuvio hertta • -10 dB:n vaimennuskytkin • bassoleikkurin kytkin, < 80 Hz • signaalitason vaimennin • katuhinta: noin 90 e CX-505 • kondensaattorimikrofoni rummuille ja lyömäsoittimille • suuntakuvio hertta • katuhinta: noin 79 e Lisätiedot: Audico Puh. Käy kiinni, vanteeseen! CX-505:n kiinnitysleuka tiukataan rummun vanteeseen sormin kierrettävällä tukevalla ruuvilla
Korva kuitenkin onnistuu poimimaan ja tunnistamaan laajaspektrisestä äänisarjasta perustaajuuden – jopa niin hyvin, että sen puuttuessakin se tunnistetaan ylä-äänisarjan perusteella. Muusikoilla on jo kauan ollut halu tavoitella omalla soittimellaan erikoisia ja luonnollisesta poikkeavia sointivärejä. Kuva 1. Tuo synteettinen ääni ei ole kovinkaan kiinnostava, koska siltä puuttuvat sävy, luonne ja ominaispiirteet. Tuottajat ja äänittäjät eivät moista halunneet, vaikka sellainen olisi aikakauden putkivahvistimilla ollut mahdollista, jopa ilman keinotekoisia vikoja tai kaiuttimien viiltelyä. Likainen, paksu, murea, ärhäkkä, tukeva, pureva, rankka – siinä joitakin sanoja, joilla kuvaillaan säröistä sähkökitaran soundia. T äysin puhdasta on vain yhtä taajuutta sisältävä ääni, jollainen luodaan vaikkapa muuntamalla oskillaattorin tuottama siniaalto kaiuttimen värähtelyksi. Sanojen varsinaisten merkitysten kirjo on laaja. Satunnaisia kokeiluja lukuun ottamatta ei tuohon aikaan säröistä kitaraa kuitenkaan levytystilanteessa juuri suosittu. Kehitys toi nopeasti markkinoille useiltakin valmistajilta kitaran ja vahvistimen välille kytkettäviä ja jalalla operoitavia rasioita – pedaaleja – joista räminää lähti. TEKSTI: TIMO KOSKINEN Overdrive, distortion ja fuzz – ihan samoja vai täysin eri juttuja. Sellaisia olivat esimerkiksi Maestro Fuzz Tone (jonka läpimurto, joskaan ei ensimmäinen esiintyminen levyllä, tapahtui Keith Richardsin käyttäessä sitä Satisfactionin tehosteena), Rhodes Fuzz, Tone Benderin monet variaatiot, Arbiter Fuzz Face, Fender Blender, Big Muff ja monet muut. Kiinnostus oli kuitenkin herännyt soittajien keskuuteen, eikä paluuta ollut. Oheisessa taulukossa näkyy, että luonnollisen ylä-äänes sarjan alussa perustaajuuden kerrannaiset toistuvat monesti parillisissa osaääneksissä. Niin on säröttämiseen sovellettujen konstienkin määrä, samoin kuin mieltymykset erityyppisiin säröihin. Marty Robbinsin kantribiisi Don’t Worry vuodelta 1961 kimposi isoksi hitiksi, missä taatusti oli apuja Grady Martinin lyhyestä kuusikielisen basson soolosta, jossa mikserin viallisessa etuasteputkessa soundi muuntui omituisen kuuloiseksi. Samalla vuosikymmenellä jotkut kokeilijat saivat aikaiseksi säröytymistä vetämällä vahvistinputkia osittain irti kannoistaan tai tekemällä kaiuttimeen reikiä ja viiltoja. Kaikkien akustisten soittimien sointi on laajan tulkinnan mukaan lähtökohtaisesti enemmän tai vähemmän säröinen, sillä niissä kuulemme summa-aallon, jossa on mukana perustaajuuden lisäksi vaihteleva määrä sen harmonisia kerrannaisia sekä pieni määrä soittimen rakenteen aiheuttamia taajuuksia. Sarjan alussa on mukana kvintti kahteenkin kertaan, mistä lisää myöhemmin. Kyllä voisi. Juuri ylä-äänien sarjassa soivien sävelten jakauma määrittelee soittimen luonteen ja ominaissoinnin sekä tekee eri soittimista kes- kenään erilaisia. Sähkökitaristitkin ovat muokanneet soundiaan jo yli 60 vuotta: varhaisimpana tunnettuna särökitaralevytyksenä pidetään Jackie Brenston and His Delta Cats’in singleä Rocket 88 vuodelta 1951, jossa kitaristi Willie Kizertin reissussa vaurioitunut vahvistin pörisee kuin saman levytyksen saksofonit. Jos signaaliin lisätään vain parillisia ylä-ääneksiä, summa-aalto alkaa muistuttaa epäsymmetristä kolmioaaltoa. Ruvettiin miettimään konsteja, voisiko hallittua ja toistettavaa säröä kytkeä haluttaessa päälle jonkin lisälaitteen avulla. 58 www.riffi.fi 7/2013 58-59 Särö.indd 58 27.11.2013 16.42. Väriä sointiin, vai säröä
Taas lisää sanoja kuvaamaan säröistä kitaran soundia… Ei lisätä, vaan leikataankin pois Toinen tapa ajatella säröytymisessä tapahtuvaa prosessia on vähentäminen. Mitä säröpedaali tekee. Yksi konsti helpottaa vahvistimen urakkaa särölle menemisessä on vahvistaa lisälaitteella kitarasta tulevan signaalin jännitettä ja antaa vahvistimen yliohjautua ja edelleen tehdä varsinainen työ. Suomen kielessä sana särö kattaa nämä kaikki. Distortion-pedaali tekee pitkälti samaa kuin overdrivekin: sekin lisää ylä-ääneksiä, mutta enemmän. Muita intervalleja alkaa ilmetä mukaan vasta vähitellen. näkyy kolme sellaista. Fuzz käy aaltomuodon kimppuun aggressiivisella tavalla muokkaamalla aaltoa kohti kulmikasta kanttiaaltoa. Kuten todettua, putkivahvistin pyrkii jo sellaisenaan säröttämään ääntä. signaali muuttuu tasaisemmaksi äänimassaksi, josta osatekijöitä ei voi erotella ja ylä-ääneksien osuus kokonaisspektristä on korostuneempi. Tällainen aalto kuulostaa ratkaisevasti erilaiselta kuin pelkkien parillisten osaääneksien lisäyksellä luotu kolmioaalto – se on säröinen, mutta epämääräisempi ja ylä-ääneksien osuuden kasvaessa rankempi ja repivämpi. Kuten on myös soittajien ja kuulijoiden käsityksessä hyvästä säröstä. Tällainen muunnos saadaan aikaiseksi lisäämällä perustaajuuteen parittomia osaääneksiä, esimerkkikuvassa 2. Jos signaaliin lisätään vain parillisia ylä-ääneksiä, summaaalto alkaa muistuttaa epäsymmetristä kolmioaaltoa. Kuvan 1. Tällaista pedaalia sanotaan boosteriksi. Overdrive pyrkii jäljittelemään vahvistimen tekemisiä lisäämällä ylä-ääneksiä hallitulla ja soittamisen dynamiikkaan reagoivalla tavalla. Soittamalla vain yksi ääni overdrivella saadaankin isompi kokonaisuus, jonka osat voi melkein kuulla ja erotella, ja kun tempaistaan voimasointuna tunnettu intervalli I-V, tulos on jo muhkeampi ja täyteläisempi. Jos sähkökitaran soinnissa on jo luonnostaan laaja sarja harmonisia ylä-ääniä ja säröytymisessä niiden osuus korostuu, niin tehdäänpä laite, joka lisää signaaliin ylätaajuuksia. u www.riffi.fi 7/2013 58-59 Särö.indd 59 59 27.11.2013 16.42. Kuva 2. Kun keskenään harmonisessa suhteessa olevia aaltoja yhdistetään toisiinsa, aaltojen vaiheet sekä vahvistavat että kumoavat toisiaan ja summa-aallossa on muuttunut muoto ja leikattu amplitudi. Ihan näin yksinkertaisen valikoivia säröpedaalit tai tyhjiöputket eivät tietenkään ole. Otetaanpa käsittelyyn pedaalityypit overdrive, distortion ja fuzz. Tällaista yleistämistä ei pidä ottaa liian vakavasti, kun kyse on yrityksestä kuvailla korvan kuulemaa ääntä sanoin. Kuten taulukko 1 osoittaa, parillisissa ylä-äänek sissä perustaajuuden kerrannaiset toistuvat usein ja yläkvinttikin tulee sarjasta helposti mukaan. Tavallisempaa säröttämistä on käydä signaalin spektrin kimppuun jo pedaalissa. Säröhanaa avattaessa 440 Hz taajuudella (1f) soivan A:n yläsävelsarjan alku taajuus (Hz) sävel intervalli perustaajuudesta 1f perustaajuus 440 A 2f 880 A + oktaavi 3f 1320 E + oktaavi ja kvintti 4f 1760 A + kaksi oktaavia 5f 2200 C# + kaksi oktaavia ja suuri terssi 6f 2640 E + kaksi oktaavia ja kvintti 7f 3080 G + kaksi oktaavia ja pieni septimi 8f 3520 A + kolme oktaavia Luonnollisen ylä-äänessarjan alussa perustaajuuden sävel sekä sen kvintti korostuvat. Leikkautumisen hienosäädössä voidaan lisäksi kiinnittää huomiota leikkauskulmien jyrkkyyteen sekä ylä-äänisarjan vaikutuksesta aallon huippuarvon tasaisuuteen. Soundi säröytyy. Sointi on iso, signaalin aallon huiput leikkautuvat ja kuulostaa siltä, kuin asialla olisi useita kitaroita. esimerkissä tulos saadaan siniaallosta sarjan toisen ja neljännen ylä-ääneksen lisäyksellä ja jo tällainen summa-aalto kuulostaa säröiseltä. Mukaan tulee kokonainen sarja yläääneksiä, niin parillisia kuin parittomiakin, ja niiden yhteisvaikutuksesta signaali on ratkaisevasti muuntunut. Leikkautumistapa ja aallon muoto herättävät mielipiteitä särön luonteesta: symmetrinen leikkautuminen, jossa aallon ylä- ja alareunat rajataan samalla tavoin, mielletään pehmeämmäksi, kuin etuasteen yliohjautumisessa tapahtuvaksi, kun taas epäsymmetrinen leikkautuminen pureutuu reunoihin eri tavoin ja antaa mielikuvan karskimmasta, pääteasteen toimintakyvyn ääri rajoilla havaittavasta ilmiöstä. Koska kitarasignaalissa on kyse kielien värähtelyn muuntamisesta jännitteen vaihteluksi taajuuden ja amplitudin mukaan, on varsin yksinkertaista rakentaa elektroninen laite tuottamaan signaalin taajuuden monikertoja. Tylymmältä kuulostavaa, kulmikasta kanttiaaltoa alkaa muodostua, kun perustaajuuteen lisätään sen parittomia kerrannaisia. Leikkautuminen (clipping) on tyypillinen rasitetuissa tyhjiöputkissa tapahtuva ilmiö ja sitä voidaan jäljitellä säröpedaalin elektroniikalla rajaamalla jännitteen muutoksen suuruus, jolloin aalto näyttää huipuistaan lähes tasaiselta. Eri putkityypit ja eri valmistajien putket korostavat perustaajuuden ohessa soivia harmonisia ylä-ääneksiä vaihtelevin tavoin ja kun vahvistimen rasitusta lisätään yliohjautumisen puolelle, ylä-ääneksien osuus signaalin kokonaisspektrissä kasvaa. Sinne päin Arkisessa kielenkäytössä sanat overdrive, distortion ja fuzz sekä niitä tarjoavat pedaalit ajatellaan usein samaksi asiaksi ja mukaan niputetaan tyypillisesti vielä gain, laitteen tai elektronisen piirin kyky lisätä signaalin tehoa. Pedaalikalustoa suunniteltaessa ja hankittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei pidä odottaa jonkin kolmesta laitetyypistä olevan kaiken kattava yleissärötin, vaan säröissä ja niiden tuottamisen tavoissa on perusteellisia eroja. Ominaista distortionille on, että soittodynamiikkaan reagoimista on häivytetty ja lopputulos on säröinen jo hiljaakin soitettaessa
M u s i i k k i k a u p pa H. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi www.riffi.fi . www.jknummela.fi Riffin asiakaspalvelu / tilaukset Puh. PA LVELU H A KEM IS T O Syksyn uutuudet ovat ehtineet jo testipenkkiin ja tuloksia julkistetaan ensi vuoden ykkösnumerossa. Monta muutakin rautaa on tulessa… Varmista oma Riffisi tilaamalla lehti suoraan kotiisi puhelimella, s-postilla tai nettisivujemme kautta. F-Musiikki Helsinki Kaisaniemenkatu 7 F-Musiikki Vantaa Antaksentie 4 F-Musiikki Espoo Martinsillantie 10 F-Musiikki Turku Viilarinkatu 1 Tulossa: Verkkokauppa www.f-musiikki.fi Riffi kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikkea hyvää tulevalle! Tarkemmat tiedot www.f-musiikki.fi 2014 ohjelmistossa mm.: • Audient iD22 – studion kontrollikeskus • Fender Decision Bass – joko horjuu Musarin palli. Riffi-kauppa 60 www.riffi.fi 7/2013 60-62 Palveluhakemisto 2013.indd 60 27.11.2013 17.27. • JBL Series 3 – vaihtoehtoja monitorointiin • Logic Pro X – audiosekvenssereiden kuningas. Ulkomaisia vieraita • Guthrie Govan, Chad Wackerman… haastateltu on ja tekstiä on luvassa. Kotimaista osaamista • Lähisoundin saa mikittämällä läheltä, mutta miten kaukana on etä ja kuinka liki on lähi. Jälleen jaossa perustietoa mikrofoneista ja niiden käytöstä. HARMAA lähelläsi Autamme toteuttamaan unelmia
010 439 3730, ma-pe: 10-18, la 10 -14. Ilmoitustilaa myydään seitsemän numeron paketteina, joten jakso kattaa kätevästi koko vuoden. Kitarat ja bassot Vahvistimet ja pedaalit Verkkokauppa: www.musamaailma.fi Rummut ja symbaalit Soitintarvikkeet Tukkumyynti ja maahantuonti: 09-720 60 60 Asiakaspalvelu: 09 - 5627 1240 EAT YOUR PERCENT! WE OFFER REAL PRICES! Kielotie 4, Tikkurila Puh. Mahdollinen työaineistoveloitus on 35 e. Kysy tarjousta! Palveluhakemisto www.riffi.fi 7/2013 60-62 Palveluhakemisto 2013.indd 61 61 27.11.2013 17.27. 0400 274 485 PALV E L U HAK E M I S T O Myymälä: Musamaailma Retail, Kamppi Malminkatu 16, 00100 Helsinki 09-5627 1240 Euroopan edullisin äänentoisto- & musiikkiliike Puh. Soitinhuolto ja -korjaamo laatu – palvelu – ammattitaito – hyvä meininki – vuodesta 1985 – laatu – palvelu – ammattitaito – hyvä meininki – vuodesta 1985 Musiikkilaitteiden ja tarvikkeiden verkkokauppa P. www.vantaanmusiikki.fi Vahvistin- ja elektroniikkahuolto Riffin palveluhakemisto on edullinen tapa tavoittaa kaikki musiikkialan asiakkaat. (09) 3475 6380 GSM 040 501 2735 Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Tietoa verkosta: www.riffi.fi www.stpaulssound.fi p. 050 592 4085 tai (09) 224 35822 - laitevuokraus soitinmyynti kuljetuskotelot asennuspalvelut www.viikingmusiikki.fi MÄNNISTÖNKATU 6, KUOPIO Moduulimittaiset ilmoitukset pakettina koko vuodeksi (7 numeroa): • • • • • 42 42 42 90 90 mm mm mm mm mm × × × × × 30 mm = 560 e 50 mm = 845 e 100 mm = 1?380 e 30 mm = 845 e 65 mm = 1?695 e Hintoihin lisätään alv 24 %. Riffin ilmoituspalvelu toteuttaa ja tarvittaessa suunnittelee ilmoituksen. Hinnat koskevat valmista aineistoa
(09) 6828 4600, www.hedcom.fi kellokukantie 4, 01300 vantaa | p. ROCKNET Performance Audio Networks (EN) PA LVEL U HA KEM IS T O www.kawai.fi Soitinrakennus, h u o lt o j a k u l j e t u s k o t e l o i d e n va l m i s t u s msonic oy Kiitoradantie 11 01530 Vantaa 010 439 8800 STUDIOLAITTEIDEN VERKKOKAUPPA ON AVOINNA! www.msonic.fi A-Designs, Antelope Audio, API Audio, Apogee, ASL, Bricasti, Burl Audio, Cartec, Chandler, Crane Song, d&b audiotechnik, Danfield, Dave Hill, Direct Out, Empirical Labs, Event, Focal Professional, Kush Audio, Latch Lake, Lavry, Lindell Audio, Little Labs, Mojave Audio, Placid Audio, Primacoustic, Radial, Royer Labs, Røde, SSL, Sonnet, Signex, Sommercable, Telefunken-Elektroakustik, TK Audio, Universal Audio. 010 830 3800 | www.starlike.. SOITINLAITE-ELEKTRONIIKAN ERIKOISLIIKE PUTKIVAHVISTINKOMPONENTIT, KITARAEFEKTIT, KAIUTINELEMENTIT, KAAPPI JA CASE -TARVIKKEET, VAHVISTINHUOLTO JA KAHVITARJOILU HELSINGINKATU 30, 00530 HELSINKI WWW.URALTONE.COM 62 www.riffi.fi 7/2013 60-62 Palveluhakemisto 2013.indd 62 27.11.2013 17.28. Maahantuonti – PRO GEAR www.hedcomshop.fi Hedengren yhtiö, puh
Parisuhde, jossa puoliso elää kumppaninsa uran ”kautta”, tai elää vain parisuhteelle, on edellä luetelluista syistä johtuen äärimmäisen vaikea muusikolle ja hänen kumppanilleen. Yksi ongelma on myös yksinkertaisesti se, että muusikon päässä pyörii suurimman osan aikaa musiikki. Toinen ongelma on muusikon työrytmi, joka on usein ilta- ja yöpainotteista. Muusikon on helpompi elää itsenäisen ja hyvin yksinkin viihtyvän kumppanin kanssa. Ainakin oman kokemukseni mukaan hyvin monet ystäväpiirini muusikot ovat kokeneet parisuhteen kariutumisen ammatin luonteen takia. Olen myös useasti huomannut, että keikan ja kotiin tulon jälkeen on vaikea mennä heti nukkumaan, koska veressä on keikan jäljiltä vielä ”valveillapitävää adrenaliinia” Tästä seurauksena sitten aamulla nukuttaa ja on vaikeaa herätä ennen keskipäivää. Siinä sitten joudutaan venyttämään työpäiviä 18-tuntisiksi, jotta sekä keikat että opetus saadaan hoidettua. Tuohon perään vielä yritetään sovittaa jokunen sattumalta tarjottu studiosessio ja yhtäkkiä edessä onkin kuukausi ilman vapaapäiviä. Toinen asia on puolison itsenäisyys. Itselläni ja monella muullakin on myös usein tarve käyttää tuota ”rauhallista” yöaikaa esimerkiksi musiikin kuunteluun tai johonkin henkilökohtaiseen työskentelyyn. Monet sanoisivat tässä kohtaa, että vähennä, tai kieltäydy jostain työstä! Tosiasia tässä ammatissa on kuitenkin varsinkin täällä ulkomailla, että kaikki työt on otettava vastaan niin kuin monissa muissakin yrittäjäammateissa. Jollei, niin sitten kesäloman jälkeen voi olla edessä tärkeä levytys tai konsertti, johon on valmistauduttava harjoittelemalla jo loman aikana. Moni kollega on suositellut muusikkoa valitsemaan puolisokseen toisen muusikon. Itse olen nyt kahdeksan vuotta ehtinyt olla polttamatta tupakkaa ja alkoholin suhteen olen alkanut miettiä absolutistiksi siirtymistä tulevaisuudessa. Toisaalta olen useita vuosia kyennyt täysipainoisesti elämään ilman parisuhdetta… Keikkailevan muusikon elämään kuuluu myös paljon terveysriskejä kuten esimerkiksi Tupakka ja Alkoholi, joista ainakin alkoholin käyttö saattaa tuoda helposti mukanaan ongelmia parisuhteeseen ja jopa lyhentää muusikon elämää. Halukkaita soittajia riittää ja vähäisiä töitä on jakamassa niin moni hyvä muusikko, että työtarjouksille on syytä sanoa nopsasti kyllä. Onhan niitä muitakin pulmallisia ammatteja, mutta siltikin eläminen muusikon kanssa vaatii erityisen paljon parisuhdekumppanilta. Oma lukunsa on se, että lomien ja monien muiden juhlapäivien aikaan muusikot ovat töissä. Kyllä elämä ainakin itselleni olisi miltei mahdotonta ilman musiikkia. Monen on vaikea hyväksyä sitäkään, että kumppanille musiikki saattaa olla se ”tärkein” asia elämässä, ja parisuhde lopulta jää kakkoseksi tässä hierarkiassa. Harvoin muusikko tai esiintyvä taiteilija pystyy tarjoamaan takaisin riittävästi aikaa ja huomiota kompensoidakseen kumppanin ”menetykset”. Itse huomaan useasti harrastavani säveltapailua hiljaisesti pääni sisällä. Muusikkona maailmalla Tupakka, Viina ja Villit naiset – muusikko ja parisuhde Y ksi vaikeista asioista paljon keikkailevan muusikon elämässä on parisuhde. Philip Catherine, John Scofield, Mike Stern). Tämä vie aikaa parisuhteelta ja on kumppanin mielestä usein ihan liikaa. Normiarjesta päästään kriisitunnelmiin nopeasti: kalenteriin ilmestyy yllätäen kolmelle peräkkäiselle viikolle paljon keikkoja, joiden vekslailu aiheuttaa muutoksia opetustunteihin, jotka taas ovat miltei kaikilla muusikoilla tarpeellinen lisätulon lähde. Tällöin on helpompaa ymmärtää tähän ammattiin liittyvät erikoisuudet ja tässä mielessä siis monet yllämainitut ongelmat saattavat olla helpompia ratkaista. Uskon, että parhaimmillaan elämä muusikon rinnalla voi silti olla hauskaa, luovaa, ja tapahtumia täynnä. Uskon eimuusikoille olevan vaikea käsittää tätä kiehtovaa sävelten maailmaa, joka koostuu soinnuista, intervalleista, asteikoista ja melodioista ja joka vaatii loppumatonta harjoittelua pään sisällä. Alkutalven terveisin, Kari Antila www.riffi.fi 7/2013 63 Muusikkona_713.indd 63 63 27.11.2013 12.25. Hyvin tavallinen ongelma on yhteisen ajan puute. Ennen suhteeseen hankkiutumista lienee syytä kumminkin puntaroida mainittuja aspekteja, mikäli odotukset ovat pitempiaikaisen onnellisen parisuhteen suuntaan. Havaintojeni mukaan moni vanhemmalla iällä vielä keikkaileva jazzmuusikko on ikääntyessään lopettanut kohtuullisenkin alkoholin käytön täysin (mm. Kaikkien omien parisuhteessa vietettyjen ja yksin elettyjen vuosien jälkeen neuvoisinkin muusikoita miettimään parisuhdekumppanin valintaa huolella. Myöskin instrumentin soittoa on päivittäin harjoiteltava tekniikan ylläpitämiseksi. Monesti päivätöitä tekevä parisuhdekumppani saa odotella muusikkoa nukkumaan turhaan. Googlettamalla löytyi muutama melko ”luotettavan” näköinen tutkimuskin aiheesta ja niissä todettiin muusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden olevan erotilastojen kärkipäässä. Yhteisen kesälomankin viettoa varjostavat usein keskelle suvea tarjottavat jollain tavalla ”tärkeät” keikat
Eräs valmistaja ilmoittaa asian näin ”SPL max peak test signal: pink noise with crest factor 4”. Saarinen selvittää Parametrit eivät riitä kertomaan – eivät edes kaiuttimien todellista äänenpainetta M ikä on kaiuttimen maksimiäänenpaine. Tehtailijat ilmoittavat luvun, joka jollain ehdoilla on ehkä hyväksyttävissä. Tämä oli siis vain pikainen alustus varsinaiseen aiheeseen. Jospa näin. Minua kiinnostaa lopputuloksessa saatu puhdas äänenpaine. Edellä kuvatuissa arvoissa voi soida mukana vaikka sirkkeliä muistuttava särö, ääni voi olla täysin käyttökelvotonta ja vaikka miten kapealla taajuusalueella. Otapa niistä selvä. Ehkä siksi että musiikkiahan sillä laitteistolla aikanaan toistetaan, ja tehollisarvo RMS:n ja piikkien suhde vaihtelee siinä kovasti. Yleensä äänenpaine ilmoitetaan painottamattomana piikkiarvona, vaaleanpunaisella kohinalla, ja rajatulla taajuuskaistalla. Puhdas äänenpaine taajuuksittain, tersseittäin ilmoitettuna, on saksalaisen Production Partner -lehden tapa ilmoittaa maksimiäänenpaine. Tämä tarkoittaa 12 desibelin piikkejä suhteessa teholliseen tasoon. Kolmas ilmaisee asiansa seuraavasti: ” Calculated based on power rating and sensitivity, exclusive of power compression”. Tätä ei ilmoita kukaan valmistaja ainakaan julkisesti. Äänenpaine ilmoitetaan särön saavutettua tasot 3 ja 10 prosenttia. Audio Engineering Society on IEC-268-standardissa yrittänyt yhtenäistää ilmoituksia ja sen mukaisesti tietyllä tavalla rajatussa kohinassa on 6 desibeliä korkeammat piikit kuin tehollisessa signaalissa. Silti kyse on metelin määrästä, tarkalleen ottaen vaikeasti verrattavasta metelistä jopa paperilla. Tiedän monta kaiutinvalmistajaa jotka tykkäävät tästä testistä, ja ainakin yhtä monta jotka vihaavat sitä. Toinen taas näin: ”Peak level at 1 m under free field conditions using 10 dB crest factor pink noise with specified preset”. Mutta käytännössä jokainen noudattaa omia tapojaan. Säröarvot 3 ja 10 prosenttia näyttävät karmeilta sadas osien perässä juokseville paperintuijottajille, mutta elävässä elämässä kaiuttimien kanssa puuhastellessa kolme prosent- 64 www.riffi.fi 7/2013 64-65 Saarinen_713.indd 64 27.11.2013 9.42. Mutta kyllä myös hulppeat lukemat kiinnostavat
Mutta varsinaisesta äänenlaadusta se ei vielä kerro juuri mitään. Mutta matkaa riittää ja uusia parametreja tarvitaan, jotta mittaustulokset kertoisivat meille edes osan siitä todellisesta tiedosta, jonka me kuulemme. Omilla mittauksilla näitä voin lähestyä, mutta valitettavasti tämä harrastus menee omaan piikkiin puuhasteluksi. Arvo 0,5 sisältää suoraa ääntä ja eriaikaisia muita lähteitä yhtä paljon. Entäs STI. Päinvastoin, olen suuri täsmällisen toteamisen ja oikean dokumentoinnin ystävä. Mutta kuulomme aistii taajuuksia, äänenpaineita, säröä, selkeyttä, sävyjä ja muita laatutekijöitä samanaikaisesti. Mittauksilla olemme usein vain yhden tai muutaman asian kimpussa kerrallaan. Korva on hyvä mittari Kuulo kertoo monta erillistä parametria samanaikaisesti. Olen muutaman testin tehnyt ihan onnistuneesti lähinnä pienemmän äänenpaineluokan studiomonitorille. Todellinen totuuden kuilu. Tähän kun vielä lisätään oma tietopankki, johon kerätyillä tiedoilla saattaa jopa päätyä oikeaan ratkaisuun, niin sittenhän meillä on oikea ääniammattilainen. Tätä 0,5-arvoa pidetään hyväksyttävän selkeyden rajana julkisten tilojen kuulutusjärjestelmissä. tia edustaa hyväksyttävää puhdasta ääntä. Puheselvyydestä kertova STI-arvokin (Speech Transmission Index) ilmaisee vain pienen asian. Aikanaan herrat Köykkä ja Otala esittelivät maailmalle säröt, joita ei tunnettu siihen asti muulla parametrilla kuin paska soundi. Tämän jutun tarkoitus ei ole dumata mittauksia. Se miten pystymme tätä kuuntelemalla saatua tietoa hyödyntämään, on iso osa ammattitaitoa. Nämä intermodulaatiosäröt olivat peräisin vahvistinvalmistajien yrityksistä saada harmoninen särö pieneksi. Vastaavanlaisia esimerkkejä on lukuisia. Pitkä on matka siihen, että äänen ja varsinkin kaiuttimien varsinainen laatu selviäisi paperilla. Säröytyvän laitteen kyseisessä testissä tulisi olla se tutkittava kaiutin, eikä mikään komponentti mittajärjestelmässäni. Lisäksi mittalaitteistolta vaaditaan paljon. Jos alkuperäinen arvosanan yksi saavuttava ääni on kamalan kuuloista alakeskialuemössöä, josta ei saa mitään selvää, sen arvo on edelleen yksi. Kaiutinvalmistajien ilmoittamien ja Production Partnerin mittaamien lukujen välissä voi olla todella iso ero. STI-arvo 1 edustaa pelkkää suoraa ääntä ilman eriaikaisia äänilähteitä tai pintojen aiheuttamia heijastuksia. M-200 iPad ohjattava HiFi-äänipöytä • • • • 32 kanavaa 24 sisääntuloa, 14 lähtöä+REAC-väylä lavarasialle Kompurat, gatet, efektit Täysi iPad-ohjaus langalla tai langattomasti www.rolandsystemsgroup.fi 64-65 Saarinen_713.indd 65 27.11.2013 9.42
Hyvää joulua, rakkaat lukijat! 66 www.riffi.fi 7/2013 66-67 Alanko_713.indd 66 25.11.2013 11.51. ••• Bussissa vietetty aaton aatto palautui vastikään mieleeni, löydettyäni ”kynttiläksi” tituleeratun sytkärivideon. Muistaakseni joulutähden virkaa toimitti suodatinpussista ja kinkkufolios- ta askarreltu… jokin. ”Joulukuusikin” selvisi matkasta oikeastaan aika hyvin, sillä se roudattiin pihalle vasta pääsiäisenä, sen ollessa edelleen vihreä. KUVA: VILLE JUURIKKALA ••• Bussin nostoon tuhrautui puolisen tuntia – juuri sopiva aika laatikoiden ja muiden tärkeiden tuotteiden lämmittämiseksi bussin mikrossa. Olin edellispäivänä kiepauttanut muutaman asiakkaani kautta, ja vaihtolahjoiksi saadut konjakit sekä glögit olin sijoittanut bussin jääkaappiin, odottamaan parempia aikoja. ••• Äitini on semmoinen hellyttävä hahmo, hyväntahtoinen pikku murmeli, joka aina ensimmäiseksi ajattelee toisesta ihmisestä pelkkää hyvää. Kun loput neljä yhtyeen jäsentä saatiin kyytiin Huittisissa, oli glögi sopivasti lämmennyt ja jouluateriasta toinen kattaus alkamassa. En ollut erityisen kiireissäni, kiitos mainion ilta- ja aamuseuran, ja tulin lisäksi paluumatkalla puskeneeksi syvään kinokseen, juuttuen yli tunniksi hankeen. Nelisenkymmentä kesäfestareilta pöllittyä lautas-ruokailuvälinesettiä saattoi tulla lopultakin tarpeeseen. Vaan mitäs minä siellä reissussa olisin jouluaterialla tehnyt. Uunikin olisi ollut, mutta sen käyttö liikkeellä ollessa olisi ollut vastoin säädöksiä, kuulemma. Taksikuski oli ajanut myöhemmin paikan ohi, huomannut puskurin ja muistanut minut. On vaikeaa muistella kaikkea ilman palan kurkkuun kohoamista, sillä jostakin syystä joulukeikat ovat aina olleet jotenkin erityisen koskettavia – ei siksi, että ”olisimme joutuneet” töihin muiden juhliessa, vaan siksi, että tunsimme silloin olevamme kaiken pahan ulottumattomissa. Eräästä lehdestä leikatusta bikinimallista saatiin kuuseemme sopivan hehkeä jouluenkeli. Luulin kapistusta jo menetetyksi, kunnes kotiin palattuani onnellinen sattuma ilahdutti: puskuri oli toimitettu kotiovelleni. ••• Myöhästyin sitten lennolta, loppujen lopuksi. Kuvasin digipokkarillani roudarin sytkäriä, ja sopivasti hidastettuna toistettu sytkärilooppi toimi mainiosti bussin telkkarin kautta joulukynttilänä. Sinä vuonna aatto osui lauantaille ja perjantaina oli vielä täysi arjen hälinä päällä. Samoin Stigat. Siispä siirsin pöperöt bussiin. Oli ehtinyt alkaa luoda kerkkojakin, mokoma. Suomalaiset näyttävät tunteensa aniharvoin, mutta sillä kertaa äkilliset hyvänolon puuskat ja lämpimät halaukset tuntuivat asianmukaisilta. Vakka ja kansi. Muu poppoo siirtyisi kyytiin lähempänä Huittisia, joten päätimme syödä tilaa säästääksemme ensimmäisen kattauksen alta pois – ja askarrella koristeita milloin mistäkin. Oli aikainen aamu, eikä aurinko ollut vielä noussut. Kaksi valtavaa styrox-kylmälaukkua täynnä murkinaa. Oi onnea! Tavarat purettuani semmoiset parisenkymmentä pakasterasiaa täytti bussin pöydät. Väitän, että tietylle 70-lukulaiselle porukalle ensimmäiset oikeat luistimet ovat aika kova juttu. Roudarit kinastelivat lumimyräkässä tavalliseen tapaan. Jos on, parempi näin – pysyy tyhmempikin järjissään. Koska äitini tiesi, etten tulisi joulunpyhiksi kotiin, vaan lähtisin suoraa päätä yli kuukaudeksi lämpöiseen, olivat vanhempani lastanneet autoni täyteen joulusitä ja joulutätä. Kuskikin sai syömävuoronsa. Meitä oli alkumatkasta bussissa vain neljä, minä sekä tekninen henkilökunta, ja kertasimme lapsuuden parhaita joululahjojamme. Alangon päiväkirja Keikkajoulua, osa 2 M enomatka ei ollut edes alkanut, oli jouluaaton aatto. ••• Kynttilä! Se puuttui. Mukana pitkään kulkenut, AVliitännällä varustettu alkukantainen kovalevytoistin sai toimia joulumediana. Vähän samanlainen kuin isänikin. on sarja tosikertomuksia, jossa monenlaisiin musiikki-, peli- ja IT-projekteihin sekaantunut säveltäjä/tuottaja/ äänisuunnittelija Petri Alanko jakaa lukijoiden surkuteltaviksi rakkaimpia vastoinkäymisiään, ja yrittää valaista siinä ohessa tietä jälkipolville tai ainakin perässä laahustaville. Oli rosollia, kalaa, laatikoita, kinkkua, jopa itse tehtyä sinappiakin (varsin pätevä sukuresepti)… ja suklaata kilo. Ja bussi vajonneena hankeen. Kun se oli saatu pudisteltua lumesta, muheva kuusentuoksu ryyditti tunnelmaa. Oksan alle sijoitettu himmeä lamppu heijastui foliokoristeista, ja sopivasti sirristellen ne näyttivät aivan kynttilöiltä. Muistin vasta matkakohteessa, että autoni puskuri jäi kiireessä kinokseen. ••• Välillä sitä miettii, josko kaikki arpajaisonni onkin käytetty vähin erin pieniin hienoihin juttuihin. Onneksi paikalle sattui taksikuski kera lapion, ja onneksi lentoyhtiön edustaja oli mukavalla tuulella, päästäen minut matkakohteeseeni heti seuraavalla mahdollisella lennolla, upgradettuna businessluokkaan. Oli Pamela Tola, Ilkka Kanerva ja Ransukin. Allekirjoittaneelta on syystä tahi toisesta kielletty keikkabusseissa kaikenlaiset palavat esineet ja nesteet, joten minun piti turvautua vaihtoehto b:hen. Koska bussissa tuoksui muutenkin joulu, valomies käväisi noukkimassa lähimetsästä valtavan kuusenoksan joulukuuseksi. Vanhat iltapäivälehdet sekä muu roskaviihde tuottivat mukavasti ajankulua, ja joululaulukokoelma loi tunnelmaa. Sapuskasta lahjoihin
DS-1 Maailman suosituin särö €52 TU-10 Huippuviritin €33 MICROCUBE GX Maailman myydyin kitaravahvistin parani entisestään! €134 DB-30 Metronomi rumpaleille €31 UA-22 Äänikortti €155 TD-11K V-Drums €1049 HD-3 Kompakti sähkösetti €729 66-67 Alanko_713.indd 67 25.11.2013 11.51. VR-09 Urkusyna €939 SH-01 Syntikka €699 F-120 Digipiano €1039 PARHAAT SOUNDIT JOULUPAKETTIIN ME-25 Multiefekti kitaralle €176 Kun ostat lahjaksi laatusoittimen, se maksaa hieman enemmän, mutta siitä on iloa paljon pidempään. Nyt saat Roland-soittimellesi laajennetun 3 vuoden takuun rekisteröimällä sen sivuillamme www.roland.fi
RUMPALEILLE Riffi-julkaisut löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Älä junnaa – kompin pitää elää! Suositushinta 42,50 e Brazil – sukellus brasi lialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun Groove In – syväluotaus settisoiton perus teisiin ja niiden jalostamiseen KITARISTEILLE Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan blues ja rockkitaroinnille Country Guitar Workshop II – kantri kitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instru mentaalia Amerikan malliin! MUUT UUSINTAPAINOS: Äänityön kivijalka Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Tutus tu sisältöön lähemmin: www.rif fi.fi . – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Annika GummerusPutkisen ja Katri Rehnströmin 16 erityylistä sävellystä evästeineen auttavat nousukiitoon. UUTUUKSIA: Sävel on vapaa! – opas improvisointiin Pulaa ideoista. Ota ääni työn perusteet haltuun! Suositushinta 48,50 e Rhythm & Blues Workshop – kun pentatoni sesta ei voi enää ottaa, lainataan jazzista… Luova studiotyö – äänittävän perusopas luo valmiudet studiohommiin Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. Rif fi-kauppa 68 Takakansi713.indd 68 25.11.2013 11.53. Suositushinta 38,50 e Komppi elää – eläköön komppi! Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen