www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 Nro 1/2024 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2024-08 710640-2401 RII ST A 1/2 02 4 SUURRIISTAKALIIPERIT 2× KENGÄT PAKKASEEN Kaliiperikoulu .243 Winchester 4× sukset umpihankeen RIISTAVERSTAS Edullinen kanuloukku RUOTSI PYSÄYTTI SIKARUTON Tilanteita & märkiä takamuksia Suomussalmella Ajokoiramestari Petri Saarenkangas “En tiedä onko se sydämessä vai missä pirussa, että ajokoira pitää olla.”
HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 799€ LYNX PRO LE15 Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. 2 549€ Sh. HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. Hikmicro LE15 on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. 449€ Sh. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. 1 999€ Sh. 2 699€ Sh. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. 2 549€ Sh. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa
Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 2 549€ Sh. HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. 1 999€ Sh. 2 699€ Sh. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. Hikmicro LE15 on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. 449€ Sh. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. 2 549€ Sh. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. 799€ LYNX PRO LE15 Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla
2 6 SISÄLLYS UMPIHANKEA HIIHTÄVÄLLE. 1 2024 ”Päivä valkenee hiljalleen, ja kuuraiset puut kimmeltävät kauniisti, kun auringonsäteet osuvat oksistoihin.” S . s.34 SIKARUTTO SEIS RUOTSISSA s.24 NÄIN RAKENNAT KANULOUKUN s.40 NO
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2024 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. alv. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola / Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Pekka Juntti ta i t t o Mäyrä Media / Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. alv. SISÄLLYS PAKKASKELIN JAHTIA 1 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta 8 Tuulivoima karkottaa riistaeläimet Metsästysuutisia ulkomailta 10 12 Metsällä Ajokoiramestarin pitkä tie 14 Epäonnea Suomussalmella Valkoista vaatteissa ja varusteissa 26 32 Karvapohjat kuntoon! 38 Pekka Juntin kolumni 44 Varusteet Vertailussa kiikarivaljaat Kenkiä talviseen jahtiin 46 Aikansa suursuosikki .243 Winchester 56 Haulikkokoulun vinkit 68 Jauhelihapihvit hirvestä Viimeinen sana 70 72. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis
Olemme Riistassa täysin samaa miltä. Suomi on pieni maa ja jos yksikin metsästykseen parissa toimiva media poistuu kartalta, tilalle ei tule uutta. Samalla se imuroi leijonan osan metsästyksen ympärillä liikkuvasta rahasta. Emme leiju hyvistä lukijapalautteista huolimatta. Suomalainen metsästäjä ansaitsee saada hyvin tehtyä, suomeksi kirjoitettua metsästysjournalismia. Pitääksesi pakkasen loitolla, tarvitset kunnon varusteet lumessa ja kylmässä liikkumiseen. KYLLÄ NÄILLÄ TARKENEE Talveen mahtuu paljon metsästystä ja luonnossa liikkumista. Swedteamin laajasta valikoimasta löydät juuri oikeat varusteet pohjolan kylmiin olosuhteisiin. Kustannusten nousu koskee myös Riistaa ja syyttävä sormi osoittaa Suomen Postia. On kestämätön tilanne, että viranomainen saa myydä verovaroilla tehtyyn Metsästäjä-lehteen ilmoituksia. Vastauksissa lähes 90 prosenttia oli sitä mieltä, että Riista painettuna paperille on ehdoton ykkösvalinta. Huoli pois, ei mennä. Teidän vuoksenne teemme parhaamme lehdestä toiseen. Koen vahvasti, että meillä on isompikin tehtävä. Tuo on outo jäänne ja suuri vääryys kaikkia kaupallisia toimijoita kohtaan. Backbone asereppu Asereppu, jossa runsaasti säilytystilaa. Se kaipaa pikaista muutosta. Iso kiitos Teille Riistan lukijat! Kaikkialla kohkataan digitaalisuudesta ja siitä, kuinka perinteinen printti on mennyttä maailmaa. Se paljastaa, olemmeko tehneet asioita niin kiinnostavalla tavalla, että siitä halutaan maksaa myös jatkossa. Vastaus; olemme! Palaute oli erinomaista ja se todellakin lämmitti talven paukkupakkasissa. Me emme voi mitenkään siirtää noita tilaushintaan, vaan kiristämme omaa vyötä. Ridge Thermo haalari Lämmin vuorattu haalari, joka sopii pitkiin ja kylmiin passiöihin. Maahantuoja SWEDTEAM vaatteita ja varusteita myyvät jälleenmyyjämme kautta maan. Ridge Zero Classic metsästyspuku Kylmiin olosuhteisiin kehitetty toiminnallinen metsästyspuku nerokkailla yksityiskohdilla. Ridge kiikarivaljaat Kaksi väriä. Se on nostanut viimeisen kahden vuoden aikana hintoja ainakin viisi kertaa ja tuntee vain kaksi lukua: 10 ja 8 prosenttia. Niin kova valta on ulkomaisilla sometoimijoilla. T E S T I V O I T T A JA ! Riista-lehti 01/2022 Talvikauden asusteita DESOLVE® Zero kuosilla. Monen mielestä lehti on edelleen ylivoimainen käyttöliittymä sekavassa digimaailmassa. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Ridge Thermo karvalakki DESOLVE® Zerotai Fire™-kuvioinen erittäin lämmin karvahattu kylmiin metsästyskeleihin. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Paperi pitää pintansa P e k k a M o M M o Posti tappaakin tällä hetkellä varmemmin suomalaisia lehtiä kuin keskivertometsästäjä riistaa. Toinen uhka on viranomaistoimija, Riistakeskus. Ultra Dry rukkaset Testivoittaja Monipuoliset ja lämpimät passirukkaset myös DESOLVE® Zero kuosilla. Riistan onni ovat uskolliset tilaajat, te olette meidän sankareitamme. Saimme valtavan määrän vastauksia. Kommenteissa joku ”uhkasi” jopa lopettaa tilauksen, jos menemme digiksi. Tämä askarrutti myös meitä ja kysyimme sitä teiltä. Mutta on meillä uhkiakin. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi www.hw-hunt.fi @hw.hunt @swedteamsuomi @hw.hunt T eimme joulukuussa Riistan lukijakyselyn. Crest Thermal Booster metsästyspuku Lämpöeristeenä käytetty Thermal Booster materiaali mukautuu lämpötilan mukaan. Posti tappaakin tällä hetkellä varmemmin suomalaisia lehtiä kuin keskivertometsästäjä riistaa. Noin 46 litraa. Koemme vahvasti, että olemme samaa joukkuetta, suomalaisia metsästäjiä ja ylpeitä siitä. Lukijakyselyt ovat meille lehdentekijöille aina jännittävä paikka
Ridge Thermo karvalakki DESOLVE® Zerotai Fire™-kuvioinen erittäin lämmin karvahattu kylmiin metsästyskeleihin. Swedteamin laajasta valikoimasta löydät juuri oikeat varusteet pohjolan kylmiin olosuhteisiin. Ridge Zero Classic metsästyspuku Kylmiin olosuhteisiin kehitetty toiminnallinen metsästyspuku nerokkailla yksityiskohdilla. KYLLÄ NÄILLÄ TARKENEE Talveen mahtuu paljon metsästystä ja luonnossa liikkumista. Crest Thermal Booster metsästyspuku Lämpöeristeenä käytetty Thermal Booster materiaali mukautuu lämpötilan mukaan. T E S T I V O I T T A JA ! Riista-lehti 01/2022 Talvikauden asusteita DESOLVE® Zero kuosilla. Pitääksesi pakkasen loitolla, tarvitset kunnon varusteet lumessa ja kylmässä liikkumiseen. Backbone asereppu Asereppu, jossa runsaasti säilytystilaa. Ridge Thermo haalari Lämmin vuorattu haalari, joka sopii pitkiin ja kylmiin passiöihin. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi www.hw-hunt.fi @hw.hunt @swedteamsuomi @hw.hunt. Ultra Dry rukkaset Testivoittaja Monipuoliset ja lämpimät passirukkaset myös DESOLVE® Zero kuosilla. Ridge kiikarivaljaat Kaksi väriä. Maahantuoja SWEDTEAM vaatteita ja varusteita myyvät jälleenmyyjämme kautta maan. Noin 46 litraa
Muun pienriistan metsästykseen oikeuttava vuorokausilupa kallistuu 10 eurosta 12 euroon. Lisää laskijoista RIISTAN lumijälkilaskennat ovat käynnissä. Nyt peräänkuulutetaan lisää reippaita hiitäjiä jälkiä tarkkailemaan. ”Metsästyslain mukaisesti valtion maat ovat ensisijaisesti tarkoitettu niille hirvenpyytäjille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta”, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala sanoo. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Metsähallitus suitsii pohjoisen hirvijahtia METSÄHALLITUS koittaa suitsia tunkua Lapin hirvimaille sillä, että jatkossa seurueessa voi olla enintään kolme metsästäjää, joilla on lupa metsästää hirveä myös muualla. Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Monissa kunnissa ollaan ärtyneitä etelästä tulleisiin hirviporukoihin. Vastaavat kausiluvat nousevat puolestaan 130 eurosta 160 euroon ja 80 eurosta 90 euroon. Ärtymys on ollut jopa niin suurta, että muun muassa Kittilän kunta on vaatinut valtiolta toimia, vaikka metsästys ei kuulu kunnan päätösvaltaan. Pekka Mommo Luvat kallistuvat METSÄHALLITUKSEN vorokausiluvat kallistuvat 17 eurosta 20 euroon. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Lapissa kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtioin mailla. Lapin hirvijahti on puhuttanut paikallisia vuosia. Muutoksella halutaan parantaa paikallisten niin sanottua sosiaalista kestävyttää metsästysturismia kohtaan. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa.. Ongelma on etenkin alkukausi, jolloin jahti ei ole vielä etelässä käynnistynyt. Hirvenmetsästäjien henkilökohtainen kausilupa Pohjois-Suomessa kallistuu 45 eurosta 55 euroon. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset. Vuorokausiluvan hinta nousee koko maassa 15 eurosta 20 euroon
Kultasakaalin arvellaan tuleen meille Venäjältä Karjalan kannaksen kautta. Riistakeskuksen mukaan hakemuksessa olevia perusteluita ei voida pitää riittävinä suhteessa korkeimman oikeuden uuteen ratkaisukäytäntöön. Kulta sakaalista havaintoja KULTASAKAALISTA on tehty vuosina 2018–2023 kaikkiaan seitsemän havaintoa. Eniten havaintoja on keskisestä Suomesta. RIISTAMAILTA 9 RIISTA R II ST AL U K U A H M A K A N T A K A S V U S S A S u o m e s s a o n a r v i o l t a 447 a h m a a . 30 vuotta 30 vuotta Hantaurus Shot Oy metsästystuotteiden maahantuoja jo vuodesta 1994 Hantaurus Shot Oy metsästystuotteiden maahantuoja jo vuodesta 1994 www.hantaurus.fi | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | 09 692 6669 www.hantaurus.fi | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | 09 692 6669. Kaikissa hakemuksissa susijahti perusteltiin liian yleisellä tasolla. Käytännössä suden metsästys on jäissä, eikä kukaan osaa sanoa, milloin pattitilanne aukeaa. A h m a k a n t a o n k y m m e n k e r t a i s t u n u t 1 9 9 l u v u n a l u n j ä l k e e n . Kaikki hakemukset hylättiin. Susijahti torpattiin RIISTAKESKUS sai jouluun mennessä kuusi hakemusta suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Pohjoisin on Lapista. Kultasakaalia on tavattu aina Jäämerta myöten Pohjois-Norjassa
Myös sorsat karttavat tuulimyllyjä. Tutkimusten mukaan monet riistaeläimet karttavat myllyjä. Hirven käyttäytymistä ei ole Suomessa tutkittu. 10 RIISTA TUULIVOIMA Teksti P e k k a M o m m o Kuva A d o b e S t o c k Tuulivoimalat karkottavat riistaeläimiä kilometrien päähän Metsäkanalinnut väistävät tuulivoimaloita kilometrien päähän. Yhä tutumpi näky monen metsästäjän jahtimailla. Myös moni metsästäjä harmittelee myllyjen aiheuttamaa melua luonnossa.
Me huomioimme kaikki nämä muutokset ’väistymisenä’ ja määritimme keskimääräisen matkan, johon nämä vaikutukset tutkimuksissa ulottuivat. Niistä erotettiin 160 tapausta, joissa oli tietoa, miten tuulivoima vaikuttaa lintuihin ja nisäkkäihin. Tutkimuksessa oletettiin, että syynä on se, että vaikka tuulivoimalat aiheuttivat häiriötä ja habitaatin menetystä, niitä ei ollut rakennettu hirvien kannalta kaikkein kriittisimmille alueille, joita olivat jokivarsiympäristöt”, Tolvanen sanoo. Metsästäjiä on puhuttanut pitkin matkaa, miten voimalat vaikuttavat riistakantoihin. Kun tuulimyllyjä suunnitellaan ja puhutaan metsästyksestä, usein mainitaan vain hirvi. ”Tutkimusten mukaan vaikutukset vaihtelevat todella paljon. ”Puolassa tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden oletettiin taas heikentävän metsäkauriiden kykyä kuulla tai havaita petoja. Myllyjen maastossa hirviä on riittänyt. Jotkut yksilöt väistyvät kokonaan pois alueelta, mutta tutkimuksissa huomattiin myös lintujen poikaskuolleisuuden kasvua tai reviiritai soidinkäyttäytymisen muutoksia silloin kun ne jäivät alueelle. Alueet ovat isoja ja ne vaikuttavat paikallisesti isostikin metsästykseen. Suomessa käynnistyi viime vuonna seurantatutkimus, jossa selvitetään tuulivoimana vaikutusta suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan. Fakta Luonnonvarakeskus (Luke) koosti 84 tutkimusta 22 maasta. Metsäkanalinnut siirtyivät 11:ssa 18:ssa tapauksessa keskimäärin 5 kilonmetrin päähän. Luken aineiston mukaan metsäkanalinnulla vaikutukset ulottuivat keskimäärin viiden kilometrin päähän myllyistä. Samankin lajin sisällä oli valtavasti vaihtelua”, sanoo tutkija Anne Tolvanen Lukesta. Yksi sorkkaeläin kuitenkin selvästi karttaa myllyjä. Metsästys on suomalaisille tärkeä asia, tuulivoimayhtiöt mainitsevat usein korostetusti, kuinka metsästys voi voimala-alueilla jatkua normaalisti. Tuulivoimayhtiöt korostavat, että hirvenmetsästys hyötyy myllyistä, koska alueelle rakennetaan teiden verkosto huoltoa varten, jota pidetään auki myös talvisin. ”Hirvistä ei suomalaisia tutkimuksia ollut, mutta yksi amerikkalainen tutkimus hirven sukulaisella rocky mountain elkillä [Kalliovuorten alueella elävä vapitin eli kanadanhirven alalaji] ei osoittanut muutoksia niiden siirtymisessä. Tämäkin tukee metsästäjien kokemuksia. Ja yksi hirvieläintutkimus [hanka-antilooppi] Yhdysvalloissa osoitti, että ne välttelivät tuulivoima-alueita kokonaan tai liikkuivat nopeasti niiden läheisyydessä”. TUULIVOIMA 11 RIISTA S uomessa tuulivoimaloita nousee hurjaa tahtia. Suomessa ei ole tutkittu voimaloiden vaikutusta hirviin. Tämä on totta, pitkät ruhojen raahaamiset helpottuvat ja syntyy kokonaan uusia, leveitä passilinjoja. Suomessakin kovasti Perinteisillä teerialueilla linnut ovat vähentyneet, kun alueelle on rakennettu tuulimyllyjä. Luonnonvarakeskus (Luke) koosti aineiston 22 maasta, jossa oli 84 tukimusta koskien tuulivoiman vaikusta alueen eläimistöön. lisääntynyt metsäkauris käyttäytyy normaalia poikkeavasti myllyjen lähellä. Sorsat väistivät myllyjä noin 500 metriä. Tolvanen toivoo, että nyt tulleita tutkimustuloksia käytettäisiin hyväksi, kun suunnitellaan tuulivoima-alueita ja näin minimoitaisiin haitat luontoon ja elinympäristöihin.. Tämä tukee metsästäjien havaintoja, joissa perinteisillä teerialueilla linnut ovat vähentyneet, kun alueelle on rakennettu tuulimyllyjä
Coloradossa tapahtui vastaava tapahtuma vain muutamia kuukausia aiemmin.. Teksasissa javelinaa saa metsästää ilman ”tagiä” eli lisenssiä. Collierin tiedetään kaataneen elämänsä aikana koirineen yli 3 000 mustakarhua. Marraskuun 2023 ruutiasekauden peurasaalis tippui osavaltiossa 18 prosenttia edellisvuodesta. Osavaltiossa on kuitenkin asetettu kahden eläimen kiintiö javelinan metsästäjille. Pudotus oli odotettu, sillä talvi 2022–2023 oli rankka eläimille ja niiden ravitsemustila heikentyi kovan talven johdosta. Lopulliset kaatotilastot varmistuvat 31. Nebraskan peurasaalis laskussa TUOREET luvut Yhdysvaltojen Nebraskasta kertovat valkohäntäpeurakannan laskusuunnasta. Javelina on ärhäkäksi tunnettu ”pikkuvillisika”, jota esiintyy Yhdysvaltojen eteläisimmissä osavaltioissa ja Meksikossa. Tuntemattomuus johtuu varmastikin siitä, että javelinaa ei meillä esiinny lainkaan villinä. Nainen onnistui pelastautumaan sisälle taloonsa ja hälyttämään apua puhelimella. Collier hankki orjuudesta vapauduttuaan elantonsa metsästämällä karhuja. joulukuuta päättyvän jousimetsästysja mustaruutikauden jälkeen. Myöhemmin hän kehittyi niin taitavaksi karhunpyytäjäksi, että jopa Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt palkkasi hänet kaksi kertaa karhujahtioppaaksi. Kaikkien aikojen karhunpyytäjä KUN Amerikan karhunpyytäjistä tulee puhetta, nousee yksi nimi ylitse muiden – Holt Collier. Vanha rouva oli juuri tullut ulos talostaan, kun peura hyökkäsi hänen kimppuunsa aiheuttaen vakavia vammoja naisen vasempaan jalkaan. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Kahden javelinan kiintiö Teksasissa VILLISIKA on monille suomalaismetsästäjillekin tuttu, kun taas sen lähisukulainen javelina ei. päivä päättyy sarvettomien peurojen metsästysaika. Alun perin orjaksi syntynyt Collier on kaatanut enemmän kontioita kuin kuuluisuudet Daniel Boone ja Davy Crockett yhteensä. Pahapäinen muulipeura ÄKÄINEN nuori muulipeurapukki hyökkäsi Coloradossa, Yhdysvalloissa joulukuussa 2023 67-vuotiaan naisen kimppuun. Tosin vasta tammikuun 15. Kyseessä oli nuori urospeura, sarvet kaksi piikkiä puolellaan
Kohtuullinen fasaanijahtipaikka Fasaaninpyynnistä kiinnostuneiden kannattaa painaa yhden Yhdysvaltojen osavaltion nimi mieleensä: Etelä-Dakota. Liinassa olevaa jälkikoiraa saa useimmissa osavaltioissa sentään käyttää. Ainoastaan Florida, Mississippi, Louisiana, Alabama, Arkansas, Georgia, Eteläja Pohjois-Carolina sekä Virginia ovat osavaltioita, joissa irrallaan olevaa koiraa saadaan säädösten mukaan käyttää pyynnissä. Osavaltiossa on yhteensä yli 48 500 neliökilometriä julkista metsästysmaata. Metsästäjät kantoivat koteihinsa viime vuonna yhteensä 1,1 miljoonaa saalisfasaania.. 13 RIISTA ULKOMAILTA Peuran pyynti koiralla pannassa POHJOIS-AMERIKASSA valkohäntäpeuraa pyydetään pääasiassa yhden metsästäjän taktiikalla kyttäämällä. Peuran pyynti ajavilla koirilla ei ole sallittua läheskään kaikkialla
Liity sinäkin jäseneksi. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille.. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken
Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. 15 RIISTA L AT V A L I N T U J A E T S I M Ä S S Ä Metsästys s.26 “Ongelmat alkavat, kun mittari on nollassa. 3 4 M E S TA R I N T R A G E D I AT s.16 V A L K O I S TA P Ä Ä L L E ! Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille.. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Varsinkin, jos se on vasta satanutta.” S . Pito häviää ja lumi tarttuu sukseen. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Liity sinäkin jäseneksi
16 RIISTA AJOKOIRA 16 RIISTA AJOKOIRA PITKÄ MATKA MESTARUUTEEN
Riista tutustui mestarikoira Maskiin ja sen isäntään Lapin jänismailla. Kun haave viimein kävi toteen, elämä oli ravistellut miestä niin, ettei voitto ollut enää tärkeintä. Teksti ja kuvat P e k k a J u n t t i 17 RIISTA AJOKOIRA Petri Saarenkankaan ja Maskin välillä on hyvä luottamus. 17 RIISTA AJOKOIRA A J O K O I R A Petri Saarenkangas on tavoitellut suomenajokoiriensa kanssa Kilvan voittoa vuosikymmenet. PITKÄ MATKA MESTARUUTEEN
Piirinkisoissa oli pakottava tarve päästä kolmen sakkiin ja jatkoon. Sen koiran Saarenkangas pilasi kävelemällä, mutta hän oppi nopeasti koiranvalmennuksen salat. Viisikuukautinen urospentu etsi kotia Pauli ja Anita Sornikosken Puskajussin kennelissä. PETRI Saarenkankaan elämä pysähtyi 10. Aikeemme on ajattaa parin tunnin erä ja sitten napata koira kiinni. Oli sunnuntaiaamu, kello kävi puolta kymmentä. Tulet auton viereen peräkontin kuivista klapeista, lappilaisen metsätien sekä tutkan tuijottelua ilman aseita. Kilpailuvietti oli korkealla. Sanon Saarenkankaalle, että jänis maannee tien vasemmalla puolella. PETRI Saarenkankaan ensimmäinen koira oli Runar Inkovaaran Ylä-Koskelan kennelin kasvatteja. Saarenkangas päättää tehdä tulet. Tyttöystävästä sukeutui vaimo ja elämänkumppani. Hän jossitteli. Kohta hän istuu tulenkehällä sinertyvässä kaamosaamussa ja kertoo, että tätä syksyä ei pitänyt koskaan tulla. Kokeet eivät olleet enää hauska harrastus. Itsemurha. Puhelu tuli Pohjanlahden toiselta puolelta Ruotsista ja soittaja oli Saarenkankaan aikuisen pojan Christianin äiti. Hän vaikuttaa levolliselta, vähän voipuneelta. Pimeän auton lasin takana piruilee pakkanen. Hän istahti kello yhden Kemin junaan. Pariskunta muutti Tornioon ja osti yhteisen kodin. Christian on kuollut, Saarenkangas kuuli luuriin. “Sanoin, että ei saatana Jukka, mie menen aamulla aivan normaalisti avaamaan kaupan.” Ensimmäisen vuoden Saarenkangas syytti itseään. 2000-luvulla Lapissa oli jo kaikille selvää, että kun Saarenkangas ilmestyy koepaikalle, hänellä on mukanaan koira, joka pystyy ajamaan pitkään silloin, kun sillä on eniten merkitystä. Saarenkangas itse kilpaili kuin hänen elämänsä olisi ollut menestyksestä kiinni. “Olin päissään. Takana on luja syksy. 18 RIISTA AJOKOIRA M estari vikisee Skoda Yetin sikaosastolla. Hän vihasi maailmaa. joulukuuta 2017. Kun poika teki mitä teki, mietin, että turha täällä on mitään yrittää. Hyviä asioita tapahtui. Sinne Maski menee ja jää touhuamaan. Molemmat tiedämme kokemuksesta, että suunnitelmilla ei ole suuren suurta arvoa siinä vaiheessa, kun linkku aukeaa. Harrastus oli klikkiytynyt leireihin, oli kateutta, kaunaa ja suoranaista paskanpuhumista. Jatkoi asemalta autollaan kotiin Ylitorniolle. “Vuonna 2017 olin korviani myöten täynnä harrastushommaa. Kun Christian kuoli, kortit olivat yhä hyllyllä ja niitä pidettiin siellä vielä vuosia, niin kauan että kanssaharrastajat kirjelmöivät Kennelliittoon ja ihmettelivät, kauanko tätä miestä rankaistaan yhden töppäyksen takia. Oli paljon puheita, että tietyt tahot tehtailivat tuloksia. Se on tämän talven luonne, hötylunta ja kuivaa ilmaa lokakuusta alkaen. Sunnuntaina en.” Saarenkangas menetti ylituomarin ja palkintotuomarin oikeutensa kolmeksi vuodeksi. Hän osallistui kisaan koiranohjaajana lahjakkaan käyttövalion Meripojan Essin kanssa. Pomo Jukka Lakkapää oli kuullut uutisen ja soitti, että pidä vapaata niin kauan kuin tarvitsee. “En tiedä onko se sydämessä vai missä pirussa, että ajokoira pitää olla.” Sitten kesäkuussa 2020 Saarenkangas huomasi ilmoituksen Suomenajokoirajärjestön Myydään-palstalla. Saarenkangas vastasi puhelimeen Kaustisilla uuden naisystävänsä Tanjan luota. Oli se kauhea paikka.” “En mie ole surutyötä tehnyt vieläkään. On kiinnostavaa päästä näkemään ja kuulemaan, millainen on tositoimissa tuore suomenajokoirien mestaruuden Kilvan voittanut ajokas. Se menee, miten menee – niin kuin elämä aina. En mie osaa.” Noihin aikoihin Saarenkankaalla oli mitta täynnä ajokoirahommaa. Ensin he iskivät Maskin kanssa piirinmestaruuskisaan lokakuussa, sitten oli kaksipäiväinen Pohjan Lohko Paltamossa, kaksipäiväinen Kilpa Mikkelissä ja edellisviikonloppuna vielä pari päivää kiihkeää maaottelua Asikkalassa. Tiellä kuultaa jäniksenjälki. Aiempi ajokoiramies Saarenkangas ei olisi ikinä ottanut sen sukuista koiraa. Raskaan vuoden 2017 jälkeen elämä nytkytti eteenpäin. Pysäytämme auton Virkamaantielle lapsuuskotini lähettyvillä. Jossakin kohtaa Saarenkangas sanoi vaimolleen, että vielä mie joskus ajokoiran laitan. Syynä ylituomarin arvolle sopimaton käytös. Joillekin kasvattajille touhusta oli tullut iso osa elinkeinoa, ja se kovensi kilpailua entisestään. En mie osaa.. Koepaikalla Saarenkangas vetäytyi omiin oloihinsa. Saarenkangas pukee Maskille tutkan ja päästää irti. “Se oli tietenkin aivan turhaa. Petri Saarenkangas kaatelee Skodalla kairaan. “Vuonna 2016 olisin keksinyt viisikymmentä syytä, miksen voisi tuota pentua ottaa.” En mie ole surutyötä tehnyt vieläkään. Kaikkien aikojen kisarupeama. Touhusta oli tullut liian totista. Paljon reissua, paljon jännäämistä ja yöllä kotiin suuren pokaalin kanssa. Pohjan lohkossa Kannuksessa 2014 Saarenkangas hölmöili. Samana päivänä Saarenkangas matkusti kotiin. Myin Essin, koiratarhat, kopit, tutkat, aseet, kaiken muun paitsi metsästyspuvun ja kumpparit.” Vuonna 1991 alkanut intohimoinen harrastaminen omalla suomenajokoiralla oli katkerassa lopussaan. Lauantaina pääsin mettään. Liian kylmä ei ole, mutta silti aiomme tehdä suomenajokoira Maskin kanssa vain pienen kennelmiesten metsäpäivän. Mitä jos hän olisi soittanut, mitä jos olisi tehnyt tätä tai tuota
19 RIISTA AJOKOIRA Suuret tragediat opettivat Petri Saarenkankaan laittamaan koiraharrastuksen oikeisiin mittapuihin.
Koiraa, jonka kanssa nauttia olennaisesta kerran viikossa. Kun Sornikoski kysyi Saarenkankaalta, aikooko hän käyttää pentua kokeissa, Saarenkangas lupasi kisata, jos koirasta siihen on, vaikka sydämessään etsi itselleen vain jahtikaveria. KAHVIN hörppiminen pysähtyy haukkuun. 20 RIISTA AJOKOIRA Mutta sen pennun hän otti. Ajo Maskin ensimmäisen ajonpätkän jälkeen Petri Saarenkangas ilmoitti kasvattajalle, että ajattaa pennusta käyttövalion. Kun pentu sitten reilun puolen vuoden iässä päräytti ensimmäisen ajonpätkänsä, kipinä heräsi uudestaan. Sitä ei arvannut kukaan, että Maski yltäisi urallaan vielä paljon korkeammalle.. Hän soitti Sornikoskelle ja ilmoitti, että kyllä mie tämän valioksi ajatan. “Jotenkin sen vain näki siitä.” Sitä Saarenkangas ei pystynyt näkemään, että elämä juoksuttaisi miehen uudestaan rotkoon. Ajo kesti vain 8–9 minuuttia, mutta Saarenkangas vakuuttui pennun järkevästä työskentelystä tiellä. Hän vilkaisee puhelintaan. “Koira ajaa, sanon Saarenkankaalle.” Saarenkangas höristää korvaansa lumiseen taimikkoon päin ja nyökkää. Nyt hän ei välittänyt sukutauluista, vaan mietti ainoastaan, että pentu on sopivan ikäinen hänelle ja sen kanssa pääsisi heti jahtihommia harjoittelemaan ilman pentuajan paskarallia
He katselivat isoa tulta. Kodissa tuoksui uusi puu, täysremontti oli aivan loppusuoralla. Petri Saarenkangas lähti työpaikaltaan saman tien kotiin. Palokunta suihkutti loputtoman määrän vettä taloon, mutta tuli oli päättänyt viedä asiansa loppuun. Saarenkangas antoi syksyllä Maskin Pelloon kaverilleen Arto Koskenniemelle ja päätti keskittyä nuoreen urokseen ja narttuun. Saarenkankaan työkaveri Matti Särkiniva ilmestyi tontille. “Tarkoitus oli lähteä piirin kisaan Puskajussin Ronjalla, mutta se loukkasi jalkansa Lohiajoissa.” Koskenniemi metsästi Maskilla kuukauden päivät ja soitti sitten Saarenkankaalle, että kyllä sinun pitää Petri tällä lähteä karsintoihin. Mitään ei ollut tehtävissä.” Karvinen löytyi pihalta. Maskin ei pitänyt kilpailla enää käyttövalioksi tulonsa jälkeen. Kaikki muu paloi, myös vastahankitut uudet jahtikamppeet. Matti vastasi, että kyllä se Petri siitä.” “Oli se kauhea tunne.” Petri Saarenkankaalta jäi palosta jäljelle päällä olevat työvaatteet ja kännykkä. Saarenkangas sanoi, että sovittu mikä sovittu. Hän soitti miehelleen ja hälytti palokunnan. Tämä ajaa. Se oli livahtanut aamulla isäntänsä perässä ulos. Tanja-vaimo nousi ja jäi viettämään hiljaista aamua, sillä hänen työvuoronsa oli alkamassa vasta kahdeltatoista. Saarenkangas haki Maskin häkistään turvaan. Myin Essin, koiratarhat, kopit, tutkat, aseet, kaiken muun paitsi metsästyspuvun ja kumpparit.. Kaikki muu paloi, myös vastahankitut uudet jahtikamppeet. Happea. Lopulta Tanja kurkisti, oliko kissa livahtanut ulos ja huomasi, että räystäslautojen välistä tuprahteli savua. 21 RIISTA AJOKOIRA loittonee suoraviivaisesti tien suunnassa. Tanja Saarenkankaan koko omaisuus koostui palon jälkeen alusvaatteista, kylpytakista, crocseista ja puhelimesta. Sillä on kolmosen kyynärät, joten se on jalostuskiellossa. Seuraavaksi soitti Arto Koskenniemen 18-vuotias poika Juho, jonka oli pitänyt kuljettaa Ronjaa piirin kisassa. Juho voi kuljettaa Maskia, kun Ronja ei pysty osallistumaan. Maski voitti piirinmestaruuden 73 pisteen kakkostuloksella. Sitä ei näkynyt missään. SINÄ aamuna Petri Saarenkangas lähti Tornion Lakkapään kaupalle kuudelta aamulla tavalliseen tapaansa. Saarenkangas oli menossa arvokokeeseen, mutta homma ei ollut enää niin tarkkaa. Päivä oli vaikea, mutta se oli sitä kaikille. Maski loikuu hakkuun takana komealla uroksen äänellä, jotenkin sävel on aivan tuttu, mutta en saa päähäni keneltä koirapersoonalta se tarkalleen kuulostaa. Saarenkangas ilmoitti Maskin piirin kisaan. Hyppäämme autoon ja ajamme lähemmäs. Vartin yli kahdeksan Tanja alkoi kaipailla kissa-Karvista. Jotain oli muuttunut. Kirvesmies Heikki Kangas oli luvannut, että vielä kolme työpäivää ja he keräävät kaverinsa kanssa työkalunsa. Menestystä tärkeämpää oli se, että nuori mies pääsee kokemaan jännittävän koepäivän. Ajo on katkonaista, mutta etenee. Jään kyydistä ajon kohdalla, Saarenkangas jatkaa kääntämään autoa. “Talo paloi räjähdysmäisesti. Nuorukainen kysyi, että miten nyt tehdään. Palomies aukaisi ullakkoluukun ja palonkyty sai, mitä oli odottanut. “Olihan se Juho polleaa poikaa, kun oli ensimmäinen koe koiranohjaajana ja voitti heti piirinmestaruuden”, Saarenkangas kertoo ja hymyilee leveästi. Palomiesten mukaan oli Tanjan onni, ettei hän mennyt enää nukkuMietin, että turha täällä on mitään yrittää. “Mie sanoin Matille, että eikö mulle ala jo riittämään nämä vastoinkäymiset
Tulipalon jälkeen Maski asui kymmenen kuukauden ajan Heikki Kankaan perheen luona pirttikoirana lasten ja toisten koirien kanssa. Kankaat touhusivat koiran kanssa paljon. Saarenkangas uskoo, että kokemus teki hyvää Maskin luonteelle. Kutsutaan kotioloissa nimellä Maski. Omistaja Petri Saarenkangas teki koronan aikaan rautakaupassa runsaasti maskikauppaa, josta sai asiakkailtaan lempinimen Maski-Pete. 22 RIISTA AJOKOIRA Mestari-23 Puskajussin Arsa Vuonna 2020 syntynyt suomenajokoirauros Voitti suomenajokoirien jänismestaruuden eli Kilvan syksyllä 2023. Lisäksi koira voitti kuluvana syksynä Lapin piirin mestaruuden, Pohjan lohkon ja tuli maaottelussa kolmanneksi. Lempinimi siirtyi koiralle. Maski ei järkähdä mitään.
Ei lähdetty hampaat irvessä puskemaan vaan otettiin vastaan se, mitä tulee. Tällä koiralla olisi ilo metsästää. Kun Saarenkankaan pariskunta palasi Mikkelin kilvasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kotiin, he keittivät ensimmäiseksi mitalikahvit. Poikkeusyksilöstä kertoo sekin, että Maski tuli käyttövalioksi neljällä ykkösellä neljässä kokeessa. Ei silloin ollut mitään pilvipalveluita vaan valokuvat olivat albumeissa.” Nyt kuvia ei enää ole. Yritämme hiipiä lähemmäs. Tulen nielemän talon tilalla kohoaa jo uusi, kaunis koti. Mestarin ajoharjoitus saatiin pidettyä lyhyenä, mutta siitä huolimatta joulukuun päivä kehrää jo pimeää. Rinki pienenee. Maski voitti samana syksynä Lapin piirinmestaruuden, Pohjan lohkon ja Kilvan. Jänis ehti jo mennä. Häkä olisi hyvin todennäköisesti tappanut hänet aamupäivän aikana. Tullessaan he olivat jättäneet Kilvassa palkintotuomarina olleen ja samalla kyydillä reissanneen torniolaisen ylituomarin Juha Pettisen kotiinsa. Tie suurimpaan ja kauneimpaan, suomenajokoirien Kilpa-otteluun oli raivattu auki. Maskin ajo tuntuu selvältä ja rehelliseltä. Melkein kaiken. Jos Saarenkangas jotakin kaipaa niin valokuvia pojastaan. “Herranjumala se oli komea ajo, Saarenkangas huokaa.” Saarenkangas nimeää isänpäivänä 2023 otellun Kilvan päätöspäivän ajokoiraharrastuksensa ehdottomaksi tähtihetkeksi. “Mie olen siitä sataprosenttisen varma. “Pikkuhiljaa kaikesta pääsee yli, kun ei anna periksi. Hän vietti harrastuksen parissa laatuaikaa, keskusteli ihmisten kanssa, nauroi. Pilke silmäkulmassa. Maski ajoi molempina päivinä komeat ykköset ja voitti. Jos hän ei lähtisi, joku taatusti höpöttäisi kylillä, että Maski ei voinut osallistua, koska koiran kyynärät eivät kestä kahta päivää. Pisteitä kertyi 94,25 ja tuomarit sanoivat, etteivät ole eläissään kuulleet parempaa ajokoiraa. Sanoin, että ei kun se, että sain tutustua Pettisen Juhaan kunnolla. Aiemmin hän ei olisi siihen välttämättä kyennyt. Voittosuora on tuiki harvinainen ja Maskin menestys monin tavoin poikkeuksellista. Maski täyttää helmikuussa vasta neljä vuotta. Christianin kuolemasta tuli juuri täyteen kuusi vuotta. Silti kysymys kuuluu, onko koiranohjaakin kivikkoisen matkan varrella kehittynyt. Saarenkangas näki Turusen vastauksen ennen kuin tämä ehti sanoa mitään. Toinen päivä oli kuin ajokoiraharrastajan päiväunista. Jos hän lähtisi, alkaisivat puheet, että miksi pitää lähteä jalostuskelvottomalla koiralla viemään toisilta paikka. Hyvin harva suomenajokoira kykenee noin nuorena tuollaiseen varmuuteen vaihtuvissa oloissa. Näin se kuule mennee”, Saarenkangas sanoo enemmän itselleen kuin minulle. Ei ollut mitään tehtävissä.. Se ei höpise turhia, ei kaahaile kunniakierroksia vaan keskittyy ajamaan jänistä. Ne korvaisivat kaiken. Maski vilahtaa esiin puiden takaa ja katsoo meitä hölmönä. Saarenkangas huokaisee Skodan rattiin. Saarenkangas ilmoitti Maskin Paltamon Pohjan lohkoon. Puhuttiin seitsemän tuntia suuntaansa ja kaikesta muustakin kuin ajokoirista.” MASKI hyppää takakonttiin. Toinen ajo oli täysi 120 minuutin ajo liki täydellisyyttä hipovilla pisteillä. Talo paloi räjähdysmäisesti. Onneksi.” MASKI kyörää jäniksen takaisin lähtöpaikkaan. Illalla Saarenkangas sai huomata, että muillakin oli vastustanut. Ajo ei ole loisteliasta, mutta ajettava pysyy jalkeilla mestarin varmuudella. “Mutta ne kuvat ovat mulla päässä. Iltapäivällä pariskunta istui Lähitapiolan konttorissa ajokoiraharrastuksesta tutuksi tulleen vakuutusmyyjä Mika Turusen huoneessa ja kertoi, että talo palaa eikä mitään ole tehtävissä. Se piti ottaa kahdella ajolla, sillä ensimmäinen ajettava tunki itsensä kiireissään puukasan alle. Ajo kääntää kohti ja pysähdymme paikoillemme. Näin se vain mennee. Maski oli kakkostuloksellaan neljäntenä, iskuasemissa. “Kysyin Tanjalta, että arvaapa, mikä oli kaikista parasta tässä reissussa. Maaottelussa se tuli kolmanneksi. Turunen oli laittanut heille asianmukaisen vakuutuksen. En jännittänyt samalla tavalla. “Kysyin, minkälaiset vakuutukset meillä on ja Mika valahti aivan valkoiseksi.” Turunen alkoi aukoa tiedostoja koneellaan. “Poika oli syntynyt vuonna 1990. Maski ajoi hurmiossa, selvitti esteet ja toi jänistä näytille. Tuliko menestys vasta sitten, kun se ei ollut enää niin tärkeää ja mies oli rento. Saarenkangas soitteli kavereilleen. Isänpäiväpyhä oli vaihtumassa arkimaanantaiksi. Piirinmestaruuden jälkeen Petri Saarenkangas pohti pitkään, osallistuuko Maskin kanssa Pohjan lohkoon, jonne valittiin kennelpiirin kolme parasta. KILPA lähti hyvin liikkeelle. Saarenkankaalla on ennenkin ollut hyviä koiria, mutta kirkkain on jäänyt saamatta. 73 minuutin haku ja 103 minuutin kelpo ajo. Pirkonkatu oli hiljainen. Aina kun ääni kuuluu, ajo etenee. Elämänkumppani Tanja on yhä rinnalla ja pihan perällä asustelee unelmien ajokoira. Hän huomasi arvostavansa korkealla jokaista Kilpaan päässyttä koiraa suvusta ja isännästä riippumatta. He kannustivat jatkamaan karsintoja. Jospa näkisimme vaikka jäniksen. Tanja vastasi, että no se, kun Maski voitti. Mie uskon, että koira vaistoaa sen.” Hän myös huomasi viihtyvänsä syksyn kilpailuissa. 23 RIISTA AJOKOIRA maan Petrin lähdettyä töihin. Toinen ajo tukehtui tunnin kohdalla eikä siitä enää noussut
Muutamia päiviä myöhemmin löytyi yksi kuollut villisika.” Kuinka Fagesrtassa on nyt toimittu. Tärkeintä on, että kaatopaikat ovat suljettuja, siten että villisiat eivät pääse lainkaan niihin ruokailemaan.” Mitä arvelette, tuleeko Ruotsissa jatkossakin olemaan villisikoja ja niiden metsästystä. ”Metsästäjät havaitsivat hoipertelevia villisikoja Fagesrtassa, noin 120 kilometriä Tukholmasta koilliseen elokuun 27. Saatteko taudin pysymään paikallisena. Kysyimme Ruotsin metsästäjäliiton metsästyskonsultilta Lars Björkiltä tapahtumista ja tilanteesta nyt. Onko teillä vinkkejä kuinka tulisi toimia. ”Metsästäjien toimet ovat olleet korvaamattomia. ”Tauti leviää ihmisen mukana. Etsimme aluksi läpi koko 100 000 hehtaarin alueen löytöpaikan ympäriltä. Eläimet eivät pääse liikkumaan alueelta. 24 RIISTA LOUKKUVAHTI Afrikkalainen sikarutto aisoissa Ruotsissa Syksyllä länsinaapuristamme kantautui ikäviä uutisia. ”Meillä on edelleen kohtuullinen villisikakanta ja näin tulee olemaan. Meillä on vain hyvin vähän villisikoja. Todennäköisesti joku villisika on näitä saastuneita ruoantähteitä syönyt, ja näin saanut tartunnan. Tämän jälkeen alueella on tehty etsintöjä, mutta yhtään kuollutta possua ei ole löytynyt.” Suomessa ei ole toistaiseksi löydetty afrikkalaista sikaruttoa. Olemme melko varmoja siitä, että tauti on kontrollissa tällä hetkellä.” 24 RIISTA AFRIKKALAINEN SIKARUTTO. Ruotsissa kävi todennäköisesti niin, että joku turisti levitti taudin ruoantähteidensä mukana. Teksti P a n u H i i d e n m i e s Kuva A d o b e S t o c k Missä, miten ja milloin totesitte varmuudella, että villisiat olivat kuolleet sikaruttoon. päivä metsäkaurisjahdin yhteydessä. syyskuuta. Kaikki alueelta kuolleina löydetyt villisiat on kerätty talteen ja poltettu. Riistalehti oli juuri uutisoimassa kuolleina Ruotsin Fagerstassa löydetyistä villisioista, joiden kuolinsyytä ei aluksi tiedetty. Selvisi, että possut olivat kuoleet sikaruttoon. Kyse on 120 senttiä korkeasta aidasta, joka on vahvaa tekoa. ”Tartunta-alueen ympärille on rakennettu pysyvä aita. Viimeisin kuolleena löydetty villisika löydettiin 26. Aidan lisäksi sinne on asennettu 50 sentin lisäsuojaus, maan alle ja aidan jatkeeksi etteivät eläimet pääse ohittamaan aitaa.” Millaisiin toimiin metsästäjät ryhtyivät. Varsinainen tartunta-alue, 10 000 hehtaaria, on haravoitu kahteen kertaan läpikotaisin metsästäjien toimesta.” Miltä lähitulevaisuus näyttää. ”Oletamme, että tauti tulee säilymään tartunta-alueella
25 RIISTA LOUKKUVAHTI A F R IK K A L A I N E N SI K A R U TTO 25 RIISTA AFRIKKALAINEN SIKARUTTO
Lähdimme rajan tuntumaan hiihtämään mustan linnun perässä. Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a 26 RIISTA LATVALINNUSTUS. Aina ei jahtireissu kuitenkaan suju siten kuin toivoisi. 26 RIISTA LATVALINNUSTUS LA T V A L I N N U S T U S Latvalintua Suomussalmella Suomussalmen alue on tunnettu laajoista metsästysmaista ja hyvistä kanalintukannoista
27 RIISTA LATVALINNUSTUS 27 RIISTA LATVALINNUSTUS Kiikaroimme latvoja optimistisesti vaikka lintuhavaintoja on vähänlaisesti.
Taistelemme myös lounasnuotion kanssa hyvän tovin, mutta lopulta saamme kuin saammekin sen sytytettyä. Kiroan sekä kelin että oman saamattomuuteni. Yhtäkkiä kesken etenemisen kuulemme teeren kukerrusta. Päätämme pitää evästauon kiireettömästi jutustellen, koska nyt hiihtosää ei selkeästi ole parhaimmillaan. Onneksi matkaa autolle on enää vähän. On kuulas pakkasaamu, ja vaikka olosuhteet eivät edelleenkään ole otolliset, on eilisen kova tuuli sentään tyyntynyt. Ei epäilystäkään, etteivätkö koko tienoon linnut kuulisi, että täällä liikkuu metsästäjiä. Metso nousee maasta lentoon vaivalloisen näköisesti. Ensimmäinen jahtipäivä on ollut sekä henkisesti että fyysisesti raskas. Se liitää suon poikki kauas näkymättömiin, emmekä lähde sen perään. Linnut ovat liikkuneet lumella, ja jälkien, sekä kovan tuulen perusteella päättelemme, että tänään ei taida olla latvapäivä. Lunta ei tosin taida tulla lisää, joten tiedossa on loskan sijaan kovaäänistä korppua. Korppua ja kuuraa Hangen kansi rikkoutuu ja rouskuu suksien alla, kun lähdemme ylittämään hakkuuaukkoa. Maassa on syönnöksiä ja jätöksiä. Kiroan suksiani jo kymmenettä kertaa ja raavin sauvalla kökkäreitä irti pohjista. Lounaan jälkeen ehdimme hiihtää vain viisi minuuttia, kun edestä kuuluu kovaa siipien läpätystä. 28 RIISTA LATVALINNUSTUS K eli on plussalla ja tuulee kovaa. Kaikkialla on märkää, ja takamuskin kastuu, koska istun epähuomiossa istuinalustasta ohi. Hetkeä myöhemmin löydämme lisää merkkejä linnuista kun kuljemme hakkuun reunaa. Nyt ei tekemisessä tunnu olevan mitään mieltä. Miksi en huoltanut suksia ennen reissuun lähtöä. Suksien karvapohjiin tarttuu valtavia, painavia paakkuja ja hiihtäminen on todella raskasta. Sääennusteen mukaan huomenna pakastuu. Valtteri valmistautuu ampumaan aukean toisella reunalla istuvaa metsoa. Kuin kävelisi nuoskalumessa lisäpainojen kanssa. Pysähdymme hetkeksi arvioimaan Kaikkialla on märkää, ja takamuskin kastuu, koska istun epähuomiossa istuinalustasta ohi. Kirkkaan pakkasaamun tunnelma on pysähtynyt ja taianomainen.. Kaikkialta ympäriltä puista tippuu suuria loskarättejä
Sovimme että Valtteri saa ottaa tämän tilanteen. Talven ihmemaata ihastellessamme metso lentää suoraan takaa ylitsemme, ja katoaa etuPöllö istuu kelon nokassa tähystämässä seuraavaa saalistaan. Etsimme lintuja soilta, hakkuilta ja järvien reunoilta. Hiihtelemme vielä hetken, jonka jälkeen pysähdymme juomaan aamukahvit auringon ensisäiteistä nauttien. Pakkasta on 14 astetta. Puun alta ei löydy merkkejä osumasta. Valtteri riisuu sukset, kahlaa lumessa risukon reunaan ja valmistautuu ampumaan. Tartumme Annabelin kanssa kiikareihin, ja jäämme taka-alalle tähystämään. Pöllö istuu kelon nokassa tähystämässä seuraavaa saalistaan. Hiihdämme jälleen hakkuulla, tavoitteenamme laskeutua alhaalla levittäytyvälle suolle. Valtteria harmittaa, ja mies on vaitonainen, kun päätämme lopulta lähteä jatkamaan matkaa. Pintakuura peittää hangen pintaa, mikä vaimentaa ääniä ja tekee hiihtämisestä hiljaista. Hiihdämme hakkuun yli etsimään lintua. Toivotan mielessäni sille menestyksekästä jahtia. Etsimme laajalta alueelta, viuhkamaisesti metson lentosuuntaan edeten. Metsästyspäivien haastellisuus vetää mietteliääksi. Myöhemmin päivällä emme tee uusia havaintoja linnuista. Päivä valkenee hiljalleen, ja kuuraiset puut kimmeltävät kauniisti, kun auringonsäteet osuvat oksistoihin. Tunnelma ympärillä on rauhallinen ja tyyni. Aurinko ei ole vielä noussut, ja maisema on kauttaaltaan sinisen ja purppuran sävyinen. Laukaus lähtee ja metso siivittää. Ikään kuin kaikkialle olisi ripoteltu pienen pieniä timantteja. Emme kuitenkaan löydä merkkiäkään linnusta, ja lopulta pitkän etsinnän jälkeen toteamme, että laukaus on todennäköisesti mennyt puhtaasti ohi. Seuraavana aamuna olemme liikkeellä todella aikaisin. 29 RIISTA LATVALINNUSTUS äänen suuntaa ja lähdemme hiihtämään sitä kohti. Alkaa armoton kuiskutus, räpellys ja lumessa rämpiminen. Mäen päällä pysähdymme ihailemaan upeaa taivasta. Hiihdettyjä kilometrejä kertyy paljon.. Olemme juuri ehtineet pois aukealta metsän suojiin, kun musta metso lentää avoimen hakkuun toiseen reunaan puun latvaan. Toivotan mielessäni sille menestyksekästä jahtia. Kuljemme jonossa, kapeiden suoja metsäkaistaleiden välissä
Lähdemme seuraamaan sitä toivoen, että löydämme mustan linnun puusta istumasta. Iltapäivällä pilvet vyöryvät taivaalle ja tuuli karistaa kauniisti kimmeltävät kuuratimantit pois puiden oksilta. Tämäkin yritys tuottaa kuitenkin valitettavasti vesiperän, emmekä näe teeriä, kun teemme hiihtolenkin poromiehen vinkkaamaan paikkaan. Linnun saaminen näyttää tällä reissulla osoittautuvan erittäin haastavaksi. Maisema muuttuu mustavalkoiseksi. Vaikka todennäköisyydet eivät ole puolellamme, päätämme silti viettää aikaa maastossa mökissä istumisen sijaan. Juttelemme tien varressa paikallisen poromiehen kanssa niitä näitä, ja kerrottuamme vaikeuksistamme, kehottaa hän meitä käymään maillaan teeriä kokeilemassa. Viimeinen jahtipäivä on lumisateinen. Valtaosa Suomussalmen metsästysalueesta on talousmetsää, mutta myös soita ja suojelukohteita löytyy.. Jos puiden latvojen kiikaroinnista olisi jaossa palkintoja, olisimme niitä napsineet jo reppukaupalla. Viimein näemmekin sen 300 metrin päässä. Paikallistuntemuksesta olisi nyt ehdottoLinnun saaminen näyttää tällä reissulla osoittautuvan erittäin haastavaksi. Hiippailen puiden suojissa hitaasti, hiljaa ja kärsivällisesti, sopivaa ampumapaikkaa arvioiden, mutta lopulta metso lentää pois. Olemme nähneet vain kolme metsoa, vaikka erityisesti teerikannan pitäisi alueella olla suhteellisen hyvä. Loppureissusta tilanteiden vähyys ja taitettu taival alkavat painaa. Hiihdämme hakkuiden, soiden ja järvien reunoja, mutta lintuja ei taaskaan koko loppupäivään näy eikä kuulu. 30 RIISTA LATVALINNUSTUS maastoon. Väsyneinä suuntaamme mökille saunan lämmitykseen. Yrittämisen puutteesta meitä ei voi syyttää. Aina ei ole onni myötä Seuraavat kaksi päivää hiihdämme tyhjää maisemaa. Tähystämme, tähystämme ja taas kerran tähystämme, mutta emme löydä linnun lintua. Säitä ei tosin voi edelleenkään kehua: tuulee, on pilvistä ja luntakin alkaa sataa. Näköhavaintoja linnuista ei taaskaan ole, ja on jo pakko vakuutella itseä siitä, ettei saaliin saaminen niin tärkeää ole. Kuulemma iso parvi istuskelee koivuissa säännöllisesti. Mieli maassa ja askel painaen hiihdämme jälleen takaisin autolle illan hämärtyessä
Syke nousee, kun etenen hitaasti lähemmäs, otan sukset pois jalasta, petaan itselleni hyvän ampumapaikan ja laitan kiväärin repun päälle. Hyvältä tuntuneet, mutta silti epäonnistuneet laukaukset mietityttävät. Toivottavasti sillä on ollut paremmin jahtionni myötä. Näen, kun metso siivittää. Lounastulilla istuminen tarjoaa tervetulleen latautumishetken.. Lumisade sakenee ja alkaa jo hämärtää, kun yhtäkkiä näemme metson puussa. Kuun sirppi keikkuu taivaalla ja loistaa ohutta, kelmeää valoaan tummalle hangelle. Yritämme löytää merkkejä kieppiin sukeltamisesta. Hiihdämme autolle hiljaisuudessa. Tarkistan etäisyyden ja tähtäimen asetukset. Tällä kertaa ne eivät kohdanneet. Mieli sanoo, että saalista olisi pitänyt tulla, mutta tietysti ymmärrän, että metsästä ei oteta. Säät olivat kehnot: loskaa, korppua ja sakeaa lumisadetta. Laukaus tuntui hyvältä, mutta luoti on todennäköisesti tippunut liian alas, ja ottanut samalla matkaan rinnasta tai vatsasta muutaman isomman höyhenen. Hidas hengitys, rauhallinen laukaus, ja luoti lähtee matkaan. Uudestaan ja uudestaan, sekä risukoista, että painanteista. Hangella, sulissa tai höyhenissä ei kuitenkaan näy verta tai nahanpaloja. Tuntuu siltä kuin kaikki. Se on syömässä männyn latvassa. Syke nousee, kun etenen hitaasti lähemmäs, otan sukset pois jalasta, petaan itselleni hyvän ampumapaikan ja laitan kiväärin repun päälle. Puun alta löytyy yksi katkennut siipisulka, ja lumelta kymmenkunta isompaa höyhentä. Pöllö huhuilee pimeydessä. Saalista saadaan silloin kun osaaminen, vaivannäkö ja hyvä tuuri kohtaavat sopivasti. Pimeä laskeutuu ja metsoa ei löydy. 31 RIISTA LATVALINNUSTUS masti hyötyä. Etsimme metsoa kauan ja kaukaa. Pohdiskelen mennyttä viikkoa. mikä saattoi mennä pieleen, meni pieleen. Metso on syömässä männyn latvassa. Vaikka kuinka kuluttaisi kilometrejä ja yrittäisi onnistua, ei ole sellaista lopputulosta kuin “pitäisi”
PEHMEÄÄ YLLE Metsästykseen sopivia vaatteita löytyy myös muista kuin metsästysvarusteita myyvistä liikkeistä. Buff M05 lumicamo putkikauluri, 21,90 euroa, Metsästyskeskus. Samalla se estää reppua ja sen sisältöä kastumasta. Särmä TST CP15 Taistelureppu, M05 lumikuvio, 199,98 euroa, Varusteleka. REPULLE SUOJAA Jos talvimaastoon sointuvan repun hankkiminen ei innosta, voi olemassa olevan kantolaitteen naamioida lumiseen maisemaan sopivaksi käyttämällä lumikuvioitua repun sadesuojaa. Velocity Systems Yeti -kuorikintaat, 59,99 euroa, Varusteleka. On myös hyvä, että repusta löytyy ulkopuolelta kiinnitysmahdollisuuksia lisävarusteille. Nappaa tästä jutusta tuotteet tehokkaaseen talvimaastoutumiseen. Sadesuojia on saatavilla eri kokoja, joten omaan reppuun sopivan löytää varmasti. 32 RIISTA VARUSTEET. Lumikuvioisella tai valkoisella pipolla maastoudut tehokkaasti esimerkiksi latvalintujen tarkoilta silmiltä. Kauluri toimii tarvittaessa myös pipona, ja pienen kokonsa puolesta se sujahtaa helposti taskuun tai reppuun kun sitä ei tarvita. Lumiseen maastoon sopiva Montec Delta -fleecehuppari, 69,90 euroa, Ridestore.fi. TAVARAT REPPUUN Talvisissa jahdeissa mukana repussa kulkevat yleensä vähimmillään taukotakki, evästä, juotavaa, tulentekovälineet ja ensiapupakkaus. Tilaa on siis oltava riittävästi. KUORET KÄSILLE Paksut rukkaset ovat lyömättömät kovilla pakkasilla, mutta joskus aluskäsineiden pariksi hyvä ratkaisu voi olla myös ohuet ja täysin vuorettomat kuorikintaat. Kääreellä vuoraaminen estää myös tehokkaasti kylmän johtumista metallista käsiin. Pehmeistä materiaaleista tehdyt vaatteet eivät myöskään kahise, ja ovat hyvä valinta jos liikkeet on pystyttävä tekemään hiljaa. Erityisesti haulikolla metsästävät arvostavat ohuita olkaviilekkeitä, jotka eivät tule aseen noston tielle. Merinovilla on oivallinen materiaali, koska se ei tunnu kylmältä märkänäkään. Särmä Sissipipo, merinovillaa, lumimaastokuvio, 24,90 euroa, Varusteleka. Särmä paksu putkikauluri, merinovillaa, lumimaastokuvio, 24,90 euroa, Varusteleka. Kintaat ovat tuulenpitävät ja vettähylkivät, ja niiden alla voi käyttää haluamiaan aluskäsineitä. Tyynellä pakkaskelillä hiihtäessä kalvollinen asu voi ajoittain olla liian kuuma ja hiostava, jolloin päällimmäiseksi kerrokseksi voi pukea myös esimerkiksi fleeceä tai villaa. Liipasinsormi on erotettu muista sormista, joten aseen käyttäminen on helppoa myös kintaat kädessä. Naamiokääreellä voi lisäksi helposti särmätä ylipitkät remmit ja kilkattavat soljet sekä vetoketjun vetimet. ASEELLE LUMIKUVIO Itseensä kiinnittyvä ja uudelleen käytettävä naamiokääre on oiva materiaali, kun esimerkiksi aseelle, kiikaritähtäimelle tai suksisauvoille halutaan antaa väliaikainen naamioväri. Gear Aid Camo Form naamiokääre, Snow, Hinta 21,90 euroa, Metsästyskeskus. Teksti ja kuva S a a n a K a m u l a KASVOILLE JA KAULALLE LÄMMIKETTÄ Putkikauluri lämmittää kaulaa ja niskaa, ja sen voi tarvittaessa nostaa suojaamaan myös kasvoja talviselta viimalta. Pään kautta haihtuu runsaasti lämpöä, ja siksi sen riittävä suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. 32 RIISTA VARUSTEET VERHOUDU VALKOISEEN Luminen maisema asettaa naamioitumiselle haasteita, erityisesti kun halutaan suojautua riistaeläinten tarkoilta silmiltä mahdollisimman hyvin. PÄÄ PIILOON Pipo on yksi tärkeimpiä talvivarusteita. Särmä TST Repun naamiosuoja, M05 lumikuvio, koot S, M, L ja XL, hinta 24,99-59,99 euroa, Varusteleka
33 RIISTA VARUSTEET 33 RIISTA VARUSTEET
Pitoa pohjaan Lumi on vaativa elementti liikkua. Pitkä puusuksi on kuin kotonaan pehmeillä selkosilla. Vaikka Aleksilla on alla yli kaksi metriä pitkä lasikuituiset metsäsukset, mies kyntää ja syvältä. Liuku erottaakin suksen suositusta liukulumikengästä eli pätkäsuksesta. Yhteenvetona voi sanoa: pito hyvä, liuku paras.. Nyt testissä olleilla suksilla se hoitui pitokarvoilla, voiteella tai tervalla. Vanha kunnon voitelukin toimii varsikin pakkasilla ja tervan ja puun liitto on edelleen kunnossa, kun ollaan reilusti pakkasella. Pakkanen on pitänyt huolen, että kovia kerroksia ei ole syntynyt vaan kaikki on puuterihöttöä. Hiihto on todellakin välinelaji, myös metsästyksessä. Pito häviää ja lumi tarttuu sukseen, varsinkin jos se vasta satanutta. Vanha kunnon tervattu puusuksi puolestaan toimii kuin unelma pakkasella pehmeillä alustoilla. Latvalinnustuksen salliminen nosti umpihankisuksen uudelleen metsästäjien huulille. Teksti ja kuva P e k k a M o m m o ” Suksen todellinen nerous ei ole pidossa vaan luistossa. Huonolla kunnolla oli tekemistä asian kanssa, mutta monilla olivat myös väärät välineet. Liuku tekee suksesta ylivoimaisen tavan liikkua lumella. Parafiini lisää luistoa ja estää lumen tarttumisen. Lyhyt ja leveä suksi pitokarvalla ei suo samaa nautintoa kuin oikea suksi. Varustekirjo oli laaja; lumikengistä pitkiin puusuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Olemme jänisjahdissa, mutta enemmän tämä tuntuu selviytymiseltä. On sanomattakin selvää, että jos maksimoi hiihtonautinnon, ei yhdellä suksiparilla pärjää. Testasimme neljä erilaista suksea, listasimme plussat ja miinukset. Lumoava liuku Suksen todellinen nerous ei ole pidossa vaan luistossa. Sen olomuoto vaihtelee lähes vedestä untuvan keveään pakkasvitiin. Keli on kaikki kaikessa. Paras liuku on tunturisuksella kovalla lumella tai ladulla. 34 RIISTA TESTATTUA SUKSET S U K S I A J A H T II N SUKSI SUOLLE Suksi on ylivoimainen metsästäjän liikuttaja talvella. Tästä ei tule yhthän mithään. Suksen kärki ui pinnan tuntumassa niin kuin pitääkin. Usein puhutaan vain siitä, kuinka suksi saadaan pitämään. Jos sitä on koko pohjan pituudelta, voi suksilla nousta vaikka puuhun. Aika pian tulikin palautetta, kuinka raskasta umpihangessa oli liikkua. Meno on jouhevaa, eikä rasita hiihtäjää. E i saatana. Umpihankihiihto on pidon, luiston ja kantavuuden kompromissi, tai ainakin sen hakemista. Pysyn pinnalla juuri ja juuri. On tammikuu ja lunta Lapissa on vajaa metri. Oli mahtavaa nähdä somessa, kuinka metsästäjät suksivat metson perässä tammikuun pakkasissa. Itselläni on jalassa 260 pitkät ja levät, käsintehdyt Vilminko-puusukset. En joudu tamppaamaan, kuten Aleksi. Pito ja liuku toimivat saumattomasti yhteen. On ilo hiihtää. Jo muutaman kilometrin tarpominen tuotti tuskaa. On pakko tehdä koko ajan töitä. Saikka valoaa, vaatetta on liikaa ja persvako kastuu. Mennee koko ajan munia myöten”, sadattelee metsästyskaverini Aleksi Pietikäinen. Myös oikea pito lasikuitusuksen pohjassa tekee siitä verrattoman liukujan. Pitokarva on varma. Samalla kuvista näki, millä vehkeillä porukka liikkuu. Kaikilla niillä suksi saadaan pitämään, mutta myös lipsumaan. Juuri siksi hitaasti kiiruhtava jaksaa hiihtää kymmeniä kilometrejä päivässä, varsinkin jos alla on jo hiihdetty latu. Suksi ei riitä kantamaan aikuista miestä. Ongelmat alkavat, kun mittari on nollassa
Jos pitäisi valita yhdet sukset kaikille keleille, niin se olisi tässä. Fischerin pitokarvat on äärimmäisen helppo kiinnittää ja se vai suksen keskellä ja ei näin vie luistoa. Hinta 349 euroa EI ole vahinko, että maailman parhaat hiihtäjät suksivat Fischereillä. Suksen keveys yhdistettynä oikeaan maastositeeseen ja monoon takaa menon myös pehmeässä. Side, johon käy kaikki kengät ovat vahvuus, mutta myös heikkous. Fischerissä se tarkoittaa keveyttä, hiihdettävyyttä ja kestävyyttä. Ladulla ja kovalla lumella muilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Suksea jaksaa nostella pintaan ihan eri malliin kuin pitkää metsäsuksea. Nyt testissä ollut suksi oli teräskantiton, eli myös koiran tassut ovat turvassa. Eikä ihme, sillä niihin käy kenkä kuin kenkä ja niillä on huomattavasti kevyempi liikkua kuin lumikengillä, koska siinä on se liuku ja pito hoituu pitokarvalla. 36 RIISTA TESTATTUA SUKSET LIUKULUMIKENKÄ tai pätkäsuksi on lyönyt toden teolla läpi. Oikea sidevalinta on vaellusside ja siihen kunnon mono. Niin kuin autoissakin, myös suksissa huippuominaisuudet valuvat ajan kanssa tavallisen kansan suksiin. Aivan puuterissa homma menee tamppaamiseksi ja taas kovalla hangella ne ovat hankalat ja epävakaat hiihtää. Pätkäsuksi on parhaimmillaan pusikoissa ja pehmeässä lumessa, missä on välissä kantavia kerroksia. Riistan testaajat ovat vuosien varrella saaneet kahdesti siteen rikki maastossa. Teräskantti puree vaikka jäähän ja pitokarva antaa seinäpidon. Hinta 379 euroa Erinomainen hiihtää Kevyet Näppärä kuljettaa Pusikoissa erinomaiset Kantavuus pehmeällä Teräskantit vaaralliset koiralle Siteen kestävyys Epävakaa OAC KAR SKINBASED 127 L u m i k e n g ä n v o i t t a j a Fischer TRANSNORDIC 82 EASY SKIN J a m a t k a t a i t t u u. Pätkäsuksi on parhaimmillaan lyhyissä reissuissa ja ne kulkevat näppärästi auto takakontissa. Suksilla on äärimmäisen mukava hiihtää kelissä kuin kelissä
Suksi liukuu hienosti ja pidon saa purkista. Tervatun suksen pito ja luisto on pakkasessa optimaalinen. Perinteinen eräside toimii aina. Perinteinen pitkä puusuksi on nautiskelijan kulkuväline, joka pitää edelleen pintansa. Myös siteen voi valita oman maun mukaan. Puusuksen miinuksia ovat paino, suojakelit ja kova hanki. Sotkamossa valmistetut puusukset herättivät kaikissa testaajissa vahvaa omistamisen halua. Peltosen Metsä-suksi on kuin .308 Winchester -kaliiperi. Parasta suksessa on hiihdettävyys, kun ei ole liian pehmeä keli. Sen kantavuus on ylivoimainen muihin verrattuna. Pahimpaan risukkoon ei kannata eksyä, sillä pitkä suksi on todella vaikea ohjata. 37 RIISTA TESTATTUA SUKSET JOS jotkin sukset voivat olla kauniit, niin nämä ovat. Peltosen voideltavat Metsä-sukset taipuvat moneksi ovat siksi hyvä valinta jahtiin kuin jahtiin. Suksi taipuukin todella moneksi. Vilminko on parhaimmillaan tammikuun pakkasissa puuterilumessa. Suksi kulkee kuin Pendoliino ja on parhaimmillaan avarilla lakeuksilla. Olenpa nähnyt joidenkin laittavan näihin myös koko pitkät pitokarvat. Ja 100 % Made in Finland! Hinta 470 euroa (260 cm) LASIKUITUINEN, hieman leveämpi ja pidempi eräsuksi on takuulla Suomen yleisin metsäsuksi. Silloin sukseen tarttuu lumi ja pohja kuluu. Eikä ihme, onhan se monipuolinen, mahtuu autoon ja vielä suhteellisen edullinenkin. Paras sidevalinta on periteinen eräside ja huopakumisaapas. Aivan puuterissa kantavuus on huono. Hinta 229 euroa Kevyet metsäsuksiksi Luistavat Kantaa Pitää ja luista pakkasessa Pito nollakelillä Kantavuus pehmeällä Kuluu kovalla lumella Hankala kuljettaa Vilminko PUUSUKSI P e r i n t e e t k u n n i a a n Peltonen METSÄ K o k o k a n s a n m e t t ä s u k s i. Kaikki hoituu kunnialla, mutta mihinkään se ei ole superhyvä
Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a 38 RIISTA VARUSTEHUOLTO. Pitokarvat likaantuvat hiihtäessä, ja menettävät ominaisuuksiaan pikkuhiljaa. Nappaa tästä vinkit karvapohjien huoltoon. 38 RIISTA VARUSTEHUOLTO VINKIT KARVAPOHJA SUKSIEN HUOLTOON Karvapohjasukset mielletään usein täysin huoltovapaiksi, mitä ne eivät todellisuudessa kuitenkaan ole
Liinaa kastellaan uudelleen puhdistusaineella tarvittaessa. Aine levitetään kuivaan, puhdistettuun pitokarvaan ja annetaan kuivua. Tarkista lisäksi vielä suksien kantit. Märällä lumella likainen karva imee itseensä vettä helpommin ja lämpötilan kieppuessa nollan molemmin puolin, kertyy huoltamattomaan pitokarvaan helpommin jopa suuriakin lumipaakkuja. V A R U S T E H U O L T O Puhdista sopivalla aineella ja liinalla. Tavallisia voiteenpoistotai muita puhdistusaineita ei tule käyttää, koska ne voivat liuottaa karvan pohjasta liiman, jolloin skini saattaa alkaa rullautua irti suksesta. Pieniä rosoja ei tarvitse saada pois, mutta isot purseet tai teräskantteihin muodostuneet ruosteet on hyvä poistaa. Puhdistus on yksinkertaista: nukkaamaton paperi tai liina kostutetaan nesteellä ja karvaa pyyhitään luistosuuntaan, kunnes se on puhdas. Hanki kuluneiden tai rikkoutuneiden remmien tilalle vara-osat ja kiristä ruuvit sopivaan tiukkuuteen. Käsittele karva hoitoaineella käyttämäsi tuotteen ohjeiden mukaisesti. Suksen skini, eli karva-alue, puhdistetaan pitokarvoille tarkoitettulla nesteellä, jota löytyy usealta eri valmistajalta, kuten Rex, Swix, Optiwax, Nikwax, Kohla tai Vauhti. Pito, luisto ja vedenhylkivyys paranevat, jos pitokarvan käsittelee puhdistuksen jälkeen sille tarkoitetulla hoitoaineella. Käy kantit niiden materiaalista riippuen kevyesti läpi hienolla viilalla, hiomakivellä tai hiomapaperilla. Puhdistusaineen käyttö on prosessin tärkein osa. Jotkut valmistajat tarjoavat hoitoaineita plusja miinuskeleille. Pikaohje huoltoon. Mikäli puutteita löytyy, korjaa ne jo hyvissä ajoin ennen metsästysreissua. Lisää ruuvien kierteisiin mukaan tarvittaessa tippa ruuvilukitetta. Tarkista siteet ja niiden ruuvit. Anna kuivua. 39 RIISTA VARUSTEHUOLTO P itokarvapohjaiset sukset ja liukulumikengät ovat erittäin suosittuja metsästäjien keskuudessa, erityisesti niiden huolettomuuden ja vähäisen huoltotarpeen takia. Aineita on sekä suihkutettavia että sienellä levitettäviä vaihtoehtoja, ja niiden ominaisuudet hieman vaihtelevat tuotteesta toiseen. Tarkista ja tarvittaessa hio kantit kevyesti poistaaksesi pahimmat rosot ja purseet. Pyyhi luistosuuntaan. Lopuksi suksesta kannattaa aina tarkistaa siteet, erityisesti niiden remmit, sekä ruuvien kireys. Maastossa hiihtäessä niihin syntyy usein purseita tai teräviä ja kuluneita kohtia. Karvan annetaan kuivua kunnolla puhdistuksen jälkeen. Joissain painotetaan luistoa, kun taas toisten tehtävänä on ensisijaisesti suojata likaantumiselta. Karvapohjat kuitenkin likaantuvat käytössä, jolloin ne menettävät sekä luistoa, pitoa että vedenhylkivyyttä
40 RIISTA RIISTAVERSTAS LU K I J A N TO IV E Teksti ja kuvat J o e l A h o l a Linkkuloukku Kanuloukkuun tarvittavan minkkiverkon saa neljällä kympillä. 40 RIISTA RIISTAVERSTAS. Periaatteessa kaiken muun saa tehtyä kierrätysmateriaalista ja varaston hyllystä löytyvistä tarpeista
41 RIISTA RIISTAVERSTAS 41 RIISTA RIISTAVERSTAS Hyvä syötti risupetillä, herkkuvana ulkoa loukun perälle, pohja piilotettuna, sivuesteet molemmin puolin, loukku herkistettynä ja hälytin aktivoituna – kaikki on valmista.
Erilaisia saranoita löytyi varastosta laatikollinen, mutta paremmin loukkuun sopivat saranat hankittiin kympillä. Nyt rakennetaan lukijan toiveesta koko pyydys loppuun asti. Näin puumateriaali on valmiiksi tuoksuiltaan lähellä luontoa. 5 Kippilaatikon sivuseiniä ja kattoa varten leikataan neljä 115 sentin kaistaletta ja päätyjä varten irrotaan kaksi 105 sentin palaa. Verkon kiinnittämiseen tarvitaan numeroa 3 muistuttavia sinkilöitä ja niiden puristamiseen erikoispihdit. Pari tuuman ruutua päällekkäin takaa tukevan liitoksen. 3 Lattiaa varten leikataan kaksi 140 sentin pituista verkkoa ja ne kiinnitetään toisiinsa sinkilöillä. 42 RIISTA RIISTAVERSTAS 1 Kanuloukku on varsin hintava hankinta, mutta sen voi valmistaa myös itse. Pienin käyttämäni kanu on alle 70 senttiä leveä ja metrin pituinen. Nämä löytyivät hyllystä ennestään, mutta muutoin ne korottavat budjettia parilla kympillä. Pari ruutua verkosta jää kahden laudan väliin. Lautaa tarvitaan yhteensä noin 20 metriä. 1 2 3 4 5 6 42 RIISTA RIISTAVERSTAS. Nyt tehtävä malli sijoittuu näiden väliin. Kaupallisten kanuloukkujen mitat pyörivät likimain 50, 100 ja 150 sentin laatikoissa. Verkkoa myydään metritavarana noin kahdeksalla eurolla per metri. Pari paksumpaa lankkua antavat ryhtiä saranoiden kiinnitykseen. Myös molemmista päätyseinistä taivutetaan pitkältä sivulta kolme ruutua. 4 Lattiaverkko reunustetaan tuplalaudoilla. 6 Kahdesta sivuseinän kaistaleesta taivutaan kolme verkkosilmää kohtisuoraan seinämää vasten. Taitos onnistuu käsivoimin esimerkiksi trukkilavan reunaa vasten. Siihen tarvitaan melko tarkasti 10 metriä 60 sentin korkuista minkkiverkkoa. Kehyksestä tulee tukeva, kun palikkojen saumat ovat lomittain. Tämän jälkeen taivutettuihin päätyseinän taitteisiin leikataan kolot kolmannen ruudun kohdalle, jotta myös päätyjen lyhyet seinät voidaan taittaa kulmaksi. Ne on irrotettu vanhoista, hangesta kaivetuista trukkilavoista. 2 Laudoilla jäykistetään loukun muoto ja saadaan pyydykselle lisäpainoa. Kulmaraudat, sivuleikkurit ja ylimääräiset terassiruuvit täydentävät kattauksen. Loukun laukaisin tehtiin Riistan numerossa 10/2023. Hankkimalla 25 metrin rullan verkon metrihinta puolittuu ja materiaali riittää pariin pyydykseen
Vaijeria on pujotettu häkin etukulmista alaspäin ennen hakakiinnitystä. Työ etenee kulma kerrallaan. Jos verkot eivät asetu kunnolla kulmaksi, työtä voi helpottaa vasaralla: kulman sisäpuolelle asetetaan hieman seinää korkeampi lankku, jota vasten kulman saa muotoiltua vasaralla naputellen. Lisäksi loukkuun tarvitaan lisäpainoa, jotta supikoira ei karkaa sulkeutuneesta laatikosta. Loukun takaseinän ulkopuolelle ja etuseinän sisäpuolelle on sijoitettu paksummat lankut. Loukkua varten hankitut saranat on helppo kiinnittää takaseinän lankkuun ja liitoskohdasta saadaan ilmava, mutta saranaksi kelpaa lähes mikä tahansa taittuva liitos vanhasta saappaanvarresta alkaen. Häkkiosa saranoidaan lattian reunaan vasta maastossa. Sopivalla mitoituksella kattolevyt ovat kolme ruutua päällekkäin saumakohdassa. Häkin ulkopuolelle tulevat sivulaudat on ruuvattu kiinni näihin lankkuihin. Näin voidaan säätää loukun avoimuutta vaijeria lyhentämättä. Lattia asetetaan vanhan haaskapaikan kohdalle. 43 RIISTA RIISTAVERSTAS 7 Sivuseinät sijoitetaan päätykulmien sisään ja laatikkoa aletaan parsia kasaan sinkilöillä. 11 Loukku on kuljetettu maastoon parissa erässä. Itse tehty kanu on valmis naamiointiin ja syötitykseen. Näin sisäpuolelle saadaan mahdollisimman saumaton pinta. 12 Lopuksi loukku ripustetaan avoimeksi vaijerilla tai narulla puuhun tuettuun laukaisimeen. Sopiva nidontaväli on kolmen ruudun sykli. 10 Tiukalla sisälautojen mitoituksella laatikosta saadaan erittäin tukeva. Tästä ei supi karkaa lattian reunasta alaspäin kaivamalla! 7 8 9 10 11 12 40 ohjetta lisää: retkeilymediaahola.fi / riistaverstas. Jäykistys ja lisäpaino saadaan reunustamalla laatikko tuplalaudoilla. Loukun leveydeksi tulee 90 senttiä, joten toisesta kattolevystä voidaan leikata osa pois. 8 Seinien kokoamisen jälkeen häkkiä täydennetään katolla. Paikalla on pidetty aiemmin pientä houkutteluhaaskaa ja riistakameralla on todettu maaston sopivan pienpedoille. 9 Häkki on katon kulmien ansiosta yläosasta jäykkä, mutta helma heiluu ja huojuu. 115 senttinen ehjä verkkolevy kiinnitetään alakautta paikoilleen. Missään näkemässäni kaupallisessa mallissa lattia ei ole loukun häkkiosaa suurempi. Rakenteen kiertojäykkyyttä voidaan parantaa edelleen kiinnittämällä sisäkulmiin kulmaraudat
Se oli noin kolme metriä. Kuudentoista kilometrin kohdalla luutnantti pysäytti itse joukon ja sanoi, että teemme hätämajoituksen. ODOTTELIMME monta päivää lumiluolassa, että tuuli hellittäisi. Kiveksiä särki silti. Lajit eivät tahdo selvitä siellä. Savannille luodulle karvattomalle elukalle, ihmiselle, paikka on äärimmäisistä äärimmäinen. Reilua vuotta myöhemmin kaivoimme taistelutoveriemme kanssa lumiluolaa Kilpisjärven erämaassa ja ihmettelimme ensi kertaa tunturiluonnon tappavaa voimaa. Pahimmin paleltuneet evakuoitiin illan päälle moottorikelkoilla saamaan hoitoa. Maaliskuisesta selviytymisharjoituksesta tuli vahingossa oikeaa selviytymistä. Suruun sekoittui suuttumusta. Miksi piti lähteä sinne. Pakkasta oli yli kymmenen astetta, karmea tuuli puhalsi lumipuvusta läpi. Ihmettelin, voiko armeija olla noinkin pätevä paikka. Yhä Elävästä arkistosta löytyvä Kylmät hypyt (1991) näytti suomalaisten nuorten laskuvarjojääkäreiden seikkailua pohjoisen tuntureille. Katsomme mieluusti tunturin karuutta kauneutena, mutta oikeasti maisema kertoo siitä, että paikka on elämälle vieras. Suksesta erottui vain kärkeen kirjoitettu Järvisen suksitehtaan merkki. Pääsin sisään. Pelastajat tiesivät koko ajan, missä partiot kulkevat. Jos takimmainen kaatuu, hän jää yksin. Muuten pyynnit jäivät sään takia harmittavan vähiin. Hiihdin kouluttajana toimivan nuoren luutnanttimme ja kokelaamme luo ja kerroin, että selät katoavat. Sanoin myös, että emme tule pääsemään perille. Hiihdin jälkikärkenä, toiseksi viimeisenä. KOLUMNI OLIN toisella kymmenellä, kun Yleisradio esitti kannaltani kohtalokkaan dokumentin. Kun pääsimme leirilaaksosta ylängölle, tajusimme, että keli on vielä paljon rajumpi kuin olimme arvelleet. Näin vain edessä etenevän valkoisella hupulla peitetyn rinkan sekä liikkuvan J-kirjaimen. Pistäydyimme kirkkaina hetkinä pyynnissä. Pallaksen hyisessä myrskyssä äiti ja poika olivat kahdestaan. Olisimme voineet helposti hiihtää lumilipan päälle ja suistua jyrkänteeltä tai jäädä vyöryn alle. Sankaripojat pyysivät ansalla riekkoa, kalastivat, tekivät lumiluolan majoitteekseen ja hiihtivät kirkkaassa valkeudessa. Pelkään yhä tunturia p e k k a j u n t t i En tiedä, satoiko lunta vai tuuliko vain, mutta muistan vieläkin tarkkaan näkyvyyden. Työnsin muovipussin muniin, sillä pelkäsin, että kohta tulee vaurio pahaan paikkaan. Äiti ja 12-vuotias poika kuolivat. Taapersimme haarakäyntiä yläja alamäet. Niin ei saisi päästä tapahtumaan. Alkoi viritä haave: pääsisipä tuonne. Luutnantti suutahti ehdotukselleni ja komensi joukot liikkeelle. Luvassa oli kaksikymmentä kilometriä vastatuuleen. Tämä on liian vaarallista. 44 RIISTA Meidät pelasti se, että meitä oli iso ryhmä.. Nyt pitäisi käyttää niitä köysiä, joita otimme tätä varten mukaan. Meidät pelasti maaliskuussa 2000 se, että meitä oli iso ryhmä. Saimme mateita koukulla, ammuin riekon. Minulle tunturi on yhä vieras, pelottava, arvaamaton. Se pitää muistaa ennen retkeä joka kerta uudestaan. En muista, kauanko hiihdimme. Pelkäsin pitkin matkaa, että taisivat isähaaveet jäädä tälle reissulle. Kun kadotin pariin otteeseen edellä hiihtävän selän, karjuin partion seis. Vahingolle emme olisi silti voineet mitään. Olen pohjoisen ihminen, mutta metsämailta. Jatkoimme epätoivoista matkantekoa. Lopulta tuli ylempää käsky lähteä hiihtämään, sillä harjoituksen seuraava vaihe oli alkamassa. Myös apu oli lähellä. Ehdotin kokelaallemme, että hän ottaisi joukon haltuunsa ja käskisi hätämajoittumaan. Tammikuussa 1999 maistelin verta Kouvolan liikuntasalin fysiikkatesteissä ja pitkän päivän lopuksi kirosin Tyrrin hiihtobaanalla täysin sopimatonta metsäsuksea, joka ei pitänyt jäisellä ladulla ollenkaan. Elämäni vaarallisin eräretki yli kahdenkymmenen vuoden takaa tuli mieleen vuodenvaihteessa, kun katselin uutisia Pallaksen lumivyöryturmasta. Eikö se olekaan vain sitä homeista kasarmia, tyhjän huutamista ja sotaleikkejä. Yksi jos toinenkin valittaa paleltumista
KOLUMNI 45 RIISTA
WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL5i 3HGR DRIVEN TÄYDELLISET YHDESSÄ.
4 8 s.58 .2 4 3 W IN C H E S T E R SALOMONIN TALVIMAIHARI WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL5i 3HGR DRIVEN TÄYDELLISET YHDESSÄ.. 47 RIISTA VARSIKENKÄ PAKKASEEN Varusteet s.61 “Kolmen suurriistakaliiperin joukko on asehistoriallisesti mielenkiintoinen.” S
Luodinhalkaisijansa osalta näitä isommista kaliipereista ainoastaan Isommille kaliipereille on paikkansa kotimaisessakin suurriistan metsästyksessä. Käytännössä yli 30 kaliiperisia ovat maassamme edustaneet isommassa mittakaavassa vain .338 Winchester Magnum, 9,3x62 ja .375 Holland & Holland. 1990-luvun metsästyslain ja -asetuksen muutokset olivat viimeinen sysäys sille, että isommista kivääreistä tuli suosittuja hirvenja karhunmetsästyksen erikoisaseina. Tuo muutos nimittäin mahdollisti itseladattujen patruunoiden käytön metsästyksessä. Kolmen suurriistakaliiperin joukko on asehistoriallisesti mielenkiintoinen. Kolmikon keskinäinen vertailu Verrattaessa keskenään näitä maamme suosituimpia keskiraskaita kaliipereita, tullaan lopulta valintojen eteen. Yleisesti käytössä olevien kaliiperien määrä putoaa dramaattisesti ylitettäessä 30 kaliiperin luodinhalkaisija. Keski-Euroopassa yleinen 8,2x57 IS ei ole koskaan ollut asekannastamme johtuen yleinen maassamme ja 8,2x53R:n suosio kesti niin kauan kuin metsästyslainsäädäntö tähän pakotti. 1980-luvulta eteenpäin tapahtui kuitenkin siirtymää isompiin hirvikaliipereihin metsästettävien hirvimäärien kasvusta johtuen. Tällöin tarkastelu täytyy jakaa eri osa-alueisiin. Kaliiperit suunniteltiin sillä mielellä, että kaikki riista olisi pyydettävissä yhdellä kiväärillä aina “syömäriistasta” vaaralliseen suurriistaan. .45-70 Government on nauttinut laajempaa suosiota. Tämä ei tarkoita sitä, että nämä olisivat ainoat erot kaliiperien välillä, mutta ne antavat hyvän perustan vertaamiselle. Hirvi kuolee käytännössä kaikilla hirvilaillisilla kaliipereilla, mutta isommassa mittakaavassa suurin ongelma suurriistan metsästyksessä ei ole tämä, vaan se, miten näppärästi ammuttu kohde löytyy maastosta. Tämä ei kuitenkaan ole niin sanottu medium-bore eli keskiraskas kaliiperi, jota tässä vertailussa tarkastellaan. Isommille kaliipereille on paikkansa kotimaisessakin suurriistan metsästyksessä. Nämä osa-alueet ovat patruunoiden saatavuus, aseiden saatavuus, jälleenlatauspotentiaali, kaatoteho ja tulevaisuudennäkymät. Suomessa edes 8 mm luotia ampuvat kaliiperit eivät ole erityisen suosittuja. Sekä 9,3x62, että .375 Holland & Holland edustavat kaliipereita, jotka kehitettiin eurooppalaisen siirtomaavallan aikana siirtomaa-alueiden suurriistametsästäjille. Näiden lisäksi on sitten vielä sellaisia tekijöitä,. Kaikki nämä asiat edesauttavat metsästystapahtumien siistiä läpivientiä. On aika panna keskinäiseen järjestykseen .338 Winchester Magnum, 9,3x62 ja .375 Holland & Holland. Kolmikosta poikkeaa ainoastaan .338 Winchester Magnum, joka suunniteltiin myöhemmin Pohjois-Amerikan suurriistan metsästykseen. Riista vertailee nyt maamme suosituimmat keskiraskaat suurriistakaliiperit. 48 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT V A L I T S E O I K E I N Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä SUURIISTAN SPESIALISTIT Isot kohteet vaativat isoja kaliipereita. Ne pysäyttävät kohteen ampumisen jälkeen keskimäärin nopeammin, eläimet “merkkaavat” osuman selkeämmin ja isommat kaliiperit antavat metsästäjälle luottamusta metsästysaseensa potentiaalista. Eri kaliipereita verrattaessa niitä täytyy arvioida eri osa-alueiden perusteella. Viimeinen niitti näille oli vanhentuneiden aseiden korvaaminen modernimmilla. Mitä lyhyempi kuolinjuoksu, sen helpommin ammuttu kohde löytyy ja metsästäjä saa rauhan tilanteessa. Hirvi ei siis ole luodinkestävä, mutta hirven ongelma on se, että se on verrattain hidas kuolemaan. S uomessa on perinteisesti pyydetty suurin osa riistasta niin sanotuilla yleiskivääreillä
Aseiden saatavuus on toinen tärkeä tekijä kaliipereita verrattaessa. Voidaan perustellusti sanoa, että ysikolmosta lukuun ottamatta saatavuus näiden kaliiperin aseissa löytyy käytettyjen markkinoilta. Patruunoiden saatavuus on tässä vertailussa ensiksi tärkeimmässä roolissa. 49 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT joiden vertaaminen on vaikeampaa, sillä kyseeseen tulee tällöin kaliiperien sopivuus käyttäjäkohtaisesti. Ysikolmonen menee tässä osiossa selkeimmin kärkeen ja vaikka .375:llä on etu .338:aan verrrattuna patruunoiden kokonaissaatavuudessa, on osa sen patruunoista aivan liian “Afrikkapainotteisia”. Tällöin puhutaan myös siitä, ovatko saatavilla olevat tehdaspatruunat sopivia niiden ajateltuun rooliin nähden meikäläisissä jahdeissa. Ysikolmonen on tässäkin osiossa kirkkaasti kärjessä, sillä se on eurooppalaisten asevalmistajien valikoimissa käytännössä kaikissa perusmallin aseissa. Selkeästi heikoimmin kuvioissa on mukana nykyään .375, joka näyttäytyy uusissa aseissa enää todella vähäisessä määrin. Eurooppalaisen valmistajan tuotannossa KeskiEuroopan tarve näkyy selkeästi ja vain 9,3x62 on saatavana tällä luodilla.. Näitä on pudotettu pois valmistuksesta erityisesti edullisemmissa aseissa, kun taas .338 Winchester Magnum on jossain määrin vielä edustettuna, jos toki senkin saatavuus heikkenee alati. Kolmas tekijä kaliipereita verrattaessa on jälleenlatauspotentiaali, jolla tarkoitetaan sekä jälleenlataamalla saavutettavia etuja tehdaspatruunoihin verrattuna että myös jälleenlataamisella saavutettavaa patruunaja 9,3 x 62 JULKAISUVUOSI 1905 ALKUPERÄMAA Saksa .375 Holland & Holland JULKAISUVUOSI 1912 ALKUPERÄMAA Iso-Britannia .338 Winchester Magnum JULKAISUVUOSI 1958 ALKUPERÄMAA Yhdysvallat Pohjoismaisten patruunavalmistajien joukkoon kiilaa meidän markkinoilla lyö nykyään isommassa mittakaavassa vain Sellier & Bellot eXergy Blue -luodilla ladatulla versiollaan
Jälleenlataaminen taas helpottaa tätä entisestään, sillä luoteja löytyy myös sellaisilta valmistajilta, joiden luoteja ei löydy lainkaan tehdaspatruunoista. Toinen on asesaatavuus, eli .375 on nykyään yhä harvemman asevalmistajan valikoimissa ja moni aiemmin aseita tähän valimistanut on pudottanut sen valikoimistaan. Myös perinteisemmät Oryx-luodilla varustetut patruunat löytyy jokaiseen näistä kaliipereista.. Käytännössä tehotaso on siis helppo pudottaa ammuttavuuden puitteissa .308 WInchesterin ja 30-06:n tasolle, mutta luodit ovat edelleen otsapinta-alaltaan isompia ja aiheuttavat 30 kaliiperin peruspatruunoita suuremman kudosvaurion elintärkeillä elimillä. Syitä tähän kehitykseen on paljon, mutta yksi tärkeimmistä on luotien kehittyminen, joka on parantanut .375:n potentiaalia vaarallisen suurriistan metsästyksessä. Käytännössä tämä vaatisi merkittävästi peruslatauksista poikkeavaa lataamista, joka tarkoittaa käytännössä .375 Winchesteriin tehtyjen luotien käyttöä ja latausten tehotason pudottamista tämän vanhan vipulukkoisten kiväärien patruunan tasolle. .375 H&H Tällä hetkellä .375 H&H on tästä porukasta ainoa, jolla vaihtoehdot jo hirvelle ja karhulle sopivien latausten osalta ovat vähissä. .338 Winchester Magnum .338 Winchester Magnumin lataaminen löysemmäksi on tässä porukassa erittäin sujuvaa. Latauksia on mahdollisuus löysätä, jolloin niiden tehotaso on matalampi ja myös rekyyli on mukavampi. Ysikolmonen ei siis ole samalla tavalla tehdaspatruunoiden osalta suurelle riistalle karsinoitu, kuin .375 H&H tai .338 Win Mag. Myös pakkausten kuvituksessa viitataan kohderiistaan, joille nämä patruunat on suunniteltu. Supistamisen kanssa tulee olla huolellinen, jotta patruunan sulkuväli pysyy riittävän napakkana. Kaliiperi on nykyään profiloitunut uudelleen Afrikan yleiskaliiperiksi ja sen suosio pohjoisella pallonpuoliskolla on hiipunut. ISON ja voimakkaan kaliiperin sopivuus pienemmälle riistalle kuitataan usein termillä overkill, mutta jälleenlataajan näkökulmasta isoissa magnumeissa voi olla käytettävissä toisenlainen potentiaali. Norma on ainoa patruunanvalmistaja, jolta on tällä hetkellä saatavana lyijyttömällä Ecostrike-luodilla varustettuja patruunoita vertailun kaikkiin kaliipereihin. Näiden kaliiperien tason mukaiset lataukset on helppo toistaa isommasta hylsystä ja tällöin kivääristä saadaan säyseä ammuttava kevyemmillä luodeilla. Lataamalla .375:n voi käytännössä pudottaa sopivaksi hirvija karhukaliiperiksi, mutta pienemmälle sorkkariistalle se on vääjäämättä “overkill”. 9,3x62 Tästä kolmikosta ysikolmonen on nykyään kohtuullisen helppo kaliiperi jo ostopatruunoiden varassa olevalle metsästäjälle, sillä sen patruunasaatavuus kattaa myös pienemmän sorkkariistan. 50 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT Sopivuus pienemmälle riistalle. Vaikka tämän kaliiperin asema tässä luodinhalkaisijassa on ollut suvereeni, on tämän alapuolella kaksi miedompaa kaliiperia, joita varten on tehty omat luotinsa. Nämä ovat .338 Federal ja .338-06 A-Square. Tyypillisesti voitaisiin ajatella, että nämä kevennetyt lataukset passaavat parhaiten juuri peuralle, mutta sopivalla luodilla näistä saadaan myös hyviä vaihtoehtoja hirvikoiramiehen käyttöön lyhyemmille ampumaetäisyyksille
Neljäs kohta yhtälössä on kaatoteho, jossa skaalaa on muutettu aiemmasta yleiskaliipereitakin sisällään pitäneestä taulukoinnista. Tällöin rekyyliräpsyt saa päälle todella näppärästi ja ne haittaavat tämän jälkeen kaikkea ammuntaa. Sako Hammerhead on ehkäpä yleisin .338 Winchester Magnumissa meillä käytetty suurriistalataus. Isoilla kivääreillä kannattaa siis paneutua huolellisesti rekyyliin ja sen taltuttamiseen, jotta ampumisella ei ole negatiivista vaikusta kaikkeen ampumiseen ja kiväärillä osumiseen. Vaikka varsinaista kipua ei koettaisikaan, niin rekyyli haittaa ampumista enemmän tai vähemmän. Tämä asia täytyy ottaa huomioon, sillä nykyään vanhoja kaliipereita painuu unholaan ennätysvauhtia ja valikoimat patruunoiden osalta ovat supistumaan päin. Tässä skaala kääntyy käytännössä toisin päin kuin muissa kohdissa, eli .375 on kärjessä, sillä lataamalla itse, voidaan tämän kaliiperin sopivuuteen vaikuttaa huomattavasti. Tulevaisuuden tilannetta voidaan siis arvioida vain katsomalla hieman taaksepäin ja arvioimalla sen kautta tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Ysikolmosen tulevaisuudennäkymät ovat eurooppalaisesta suosiosta johtuen valoisimmat tästä porukasta, kun taas .338 ja .375 ovat molemmat kohtuullisen heikolla hapella jo nykyään. Samanpainoisina aseina tilanne olisi toinen ja tällöin laskennallinen rekyylivoima on merkityksellisin. 51 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT luotitarjonnan lisäystä tehdaspatruunoihin verrattuna. Tämän takia moni ysikolmonen saa nokalleen vaimentimen. Helpoin konsti on ampua makuulta, toiseksi helpoin on ampua sarjoja ja kasakokeiluita penkistä. Viimeisin kohta on tulevaisuudennäkymät, jotka ovat todellisuudessa erittäin tärkeässäkin roolissa kaliipereita verrattaessa. Hyvä rekyylinsietokyky tuntuu olevan miehisyyden mitta, mutta todellisuudessa rekyylisiedon rajat löytyvät kaikilta. Vanha sanonta on se, että kivääriammuntaa pitäisi harjoitella samoilla kivääreillä, joilla metsästetään. Kaatoteho on epämääräinen käsite, mutta tässä yhteydessä se tulee ajatella tehdaspatruunoiden kautta ja “tehona”, jolla tarkoitetaan keskimääräisen kuolinjuoksun pituutta. Toisin taas on .375:n kohdalla, jossa kyse on suuremmalta osin potentiaalista, juuri sen latausten safaripainotteisuudesta johtuen. Pahinta voimakasrekyylisillä aseilla on niiden mahdollisesti aikaansaama rekyylikammo, jonka kehittäminen on verrattain yksinkertaista. Usein näkemykset kyseisestä kaliiperista perustuvatkin juuri tähän patruunaan.. Nykyään vanhoja kaliipereita painuu unholaan ennätysvauhtia ja valikoimat patruunoiden osalta ovat supistumaan päin. Mielestäni tämä on hieman hölmöä, sillä varsinaisesti harjoittelua ei tarvita mahdottomasti, jos ase on lähellä niin sanottua yleiskivääriä, jolla harjoitellaan. Ysikolmonen on tästä porukasta usein se kaliiperi, jossa rekyyli on kaikkein epämiellyttävin ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että tyypilliset ysikolmoset tehdään kevyempinä kuin mitä .375 ja .338 kiväärit tyypillisesti ovat. Murhaava rekyyli REKYYLI on asia, jota ei useinkaan oteta tosissaan, varsinkaan nettikeskusteluissa. Lähinnä isoilla kaliipereilla kannattaa harjoitella aseen lataamista ja rekyylihallintaa tukemattomassa ampuma-asennossa. Toki tällöinkin sanotaan, että vaimentimella suojellaan koiran kuuloa, mutta tosiasiassa ysikolmosen vaimentaminen johtuu puhtaasti siitä, että rekyyliä halutaan hallintaan. Myös ysikolmosen suorituskykyä on verrattain helppo nostaa, mutta .338:aa on taas vaikea parantaa tehdaspatruunoista jälleenlataamisen kautta. Tässä hommassa .338 Win Mag ja 9,3x62 vetävät pisimmän korren, sillä näistä löytyy eniten latauksia, joiden sopivuus meikäläiselle suurriistalle on sopivinta
Patruunan hylsy pohjautuu .458 Winchester Magnumiin, joka taas pohjautuu vanhaan .375 Holland & Hollandiin. Se suunniteltiin toimimaan .30-06 -mittaisessa Winchester Model 70:ssä ja tämä lavensi kyseisen kaliiperin asetarjontaa merkittävästi. Ilmaisia lounaita ei ole, eikä hyvää lentorataa ja voimakasta kohdevaikutusta saada aikaan ilman voimakasta rekyyliä. Winchesterin maailmassa nämä uudet magnumit olivat lyhyitä magnumeita, sillä Model 70 vaati tarpeetonta jumppaa pidempien .300 P O H J O I S E N P A L L O N P U O L I S K O N K U N I N G A S ja .375 Holland & Holland -kaliiperien alustana, joten niitä ei enää nähty tuotannollisesti järkeviä. Kaikki uudet magnumit olivat kokonaispituudeltaan pesitettävissä .30-06 Springfield -kaliiperin lukkoaktioihin ja tästä johtuen niitä kutsuttiin lyhyiksi magnumeiksi. Nykyään tätäkin patruunaa pidetään hieman liian tuhtina kevyisiin yleiskivääreihin ja tämä on vähentänyt asetarjontaa merkittävästi. Kaliiperin vahvuudet voisi kiteyttää aika lailla sen suorituskyvyn ympärille, mutta sen etuina oli myös sovitettavuus erilaisiin aseisiin. Yhdysvalloissa vaihtoehtoina olikin lähinnä .35 Whelen ja .375 Holland & Holland. .338 Winchester Magnum lanseerattiin samoihin aikoihin .458 Winchester Magnumin ja .264 Winchester Magnumin kanssa vuonna 1958. Tässä kaliiperissa yhdistyy siis standardikaliiperien ulkoballistiikka (lento-ominaisuudet) ja isompien kaliiperien terminaaliballlistiikka (kohdevaikutus). Sen lentorata ja ammuttavuus vastaa .30-06:n ja .300 magnumien tasoa, eli ampumiseen pääsee kiinni, vaikka aiempi kokemus olisi niin sanotuista yleiskaliipereista. Näillä oli omat ongelmansa, joihin .338 Winchester Magnum toi parannuksia. 52 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT .338 Winchester Magnum USEISSA lähteissä Elmer Keith on mies, jonka väitetään suunnitelleen .338 Winchester Magnumin. Toisaalta .338:n luodit ovat raskaita ja jäävät painossa vain marginaalisesti .375:n taakse. Tämä taas näkyy suoraan vähäisempänä patruunavalikoimana.. Näin ei kuitenkaan ole, eli vaikka Keith käyttikin .333 OKH ja .334 OKH patruunoita ja vannoi luodinhalkaisijan nimeen, oli .338 Winchester Magnum Winchesterin omaa tuotantoa ja siinä käytettiin brittiläisestä .333” luodista poiketen Winchesterin omaa .338” luodinhalkaisijaa. Tällöin tätä hetkeä kunnioittamaan esiteltiin Winchester Model 70 Alaskan -kivääri ja tälle sopiva .338 Winchester Magnum -kaliiperi. Suorituskykyä tarkasteltaessa .338 Winchester Magnum yhdistää kaksi merkittävää etua. Yksikään muu medium-bore kaliiperi ei tätä ennen ollut noussut suosituksi pulttilukkoisissa kivääreissä kaupallisessa mielessä. Tämä on asia, jonka merki“Meikäläiselle suurriistalle alunperinkin tehty, joten toimi ennen, toimii nyt ja toimii tulevaisuudessa.” PATRUUNASAATAVUUS JÄLLEENLATAUSPOTENTIAALI ASEIDEN SAATAVUUS KAATOTEHO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT .338 Winchester Magnum on yksi alkuperäisistä “lyhyistä magnumeista”. Winchester Model 70 oli helppo muuttaa tälle kaliiperille ja nykyään suurin osa asevalmistajista on rajannut pitkät lukot sellaisiksi, että niihin sopii juuri .30-06 Springfield kokoluokan patruunat ja alkuperäiset Winchesterin lyhyet magnumit, sekä 7 mm Remington Magnum. Kaliiperin .338 Winchester tarkempi julkaisu ajoitettiin siihen, kun Alaskasta tuli vuoden 1959 alussa Yhdysvaltojen 49:s osavaltio. .338 Winchester Magnum pääsi iskemään kiinni yhdysvaltalaisittain kohtuullisen neitseelliseen maaperään
.338 Winchester Magnum kiväärien ikuisuusongelma on ollut se, että ovatko ne riittävän painavia olematta liian painavia. Juuri tämä tekee siitä magnumin, joka lähtee helposti mukaan jahtiin ja jolla voi hoitaa kaikki hommat koiranohjaajan kiväärin roolista aina peltokyttäykseen. Kotimaisessa aseteollisuudessa .338 Winchester Magnum kaliiperin kiväärit ovat pääasiallisesti vientiin suunnattuja ja näistä maistiaisia onkin saatu lähinnä siinä vaiheessa, kun tuotannon täydennysvarastoja on vapautunut kotimaan myyntiin. Tästä syystä .338 Win Mag nauttiikin alueellista suosiota ja voidaan sanoa, että kyseisen kaliiperin käyttäjiä löytyy enemmän pohjoisesta kuin etelän risukoista. Perinteisesti .338 Winchester Magnumin patruunavalikoima ei koskaan ole ollut päätähuimaava, mutta tässä kaliiperissa tehdaspatruunoiden sopivuus meikäläiselle suurriistalle on juuri oikeanlainen. Sen asema luodinhalkaisijan maailmassa on taannut luotien kehittämistä ajatellen erityisaseman. Tältä aikakaudelta on myös kuvat Tikka M658, joka on kohtuullisen tyypillinen lajityyppinsä edustaja. Täten miltei kaikki kupariluodit 225 gr / 14,6 g ja matalammissa painoluokissa on suunniteltu siten, että ne toimivat Winchester Magnumissa. Kotimaassa siihen ovat valmistaneet aseita Sako ja Tikka, jotka valmistivat aseitaan jo aikapäiviä sitten vientimarkkinoiden toiveet edellä. Se on helppo ampua vaihtelevissa olosuhteissa ja vaihteleville etäisyyksille, se on voimakkaasta rekyylistään huolimatta vielä “ihmisen ammuttavissa” ja sen kohdevaikutus on sanalla sanoen vaikuttava. Toisaalta nykyään törmätään myös siihen, ovatko ne joissain tapauksissa aivan liian kevyitä ja näin ollen vielä hurjempia rekyylinsä osalta. Syy .338:n tehovaatimuksille oli tehokkaan metsästyskaliiperin ja suoja-aseen yhdistämisessä samaan pakettin. Omassa erikoisessa lokerossaan .338 Win Mag on ehkäpä teknisesti paras hirvija karhukaliiperi. Tässä mielessä kyse on pohjoisen pallonpuoliskon suurriistan suvereenista kuninkaasta. tystä ei voida väheksyä, sillä monen kohdalla .338 Winchester Magnum on jo sellainen kaliiperi, joka kevyissä kivääreissä on useilla ampujilla inhillisen rekyylinsietokyvyn yläpuolella. Enemmän tämän kaliiperin aseisiin törmää kuitenkin vanhempien Sako L61R ja Tikka M-65 mallien kohdalla. Tulevaisuutta ja miksei tätäkin päivää ajatellen .338 WInchester Magnum jatkaa elämäänsä erittäin potentiaalisena kaliiperina. Osittain tästä syystä moni nykyaseiden valmistaja on rajannut .338 Wincester Magnumin pois valikoimistaan, sillä varsinkin yleismallin kiväärien painon tulee olla sopivampi kevyemmille kaliipereille. Parhaimmillaan .338 Winchester Magnum on pysäytystehoinen ja monipuolinen suurriistan sortaja, joka kuitenkin kulkee näppärästi mukana olematta safarikiväärien painoluokassa. Kaliiperissa piti siis olla riittävä pysäytyskykyinen eritoten Pohjois-Amerikan isoja karhuja varten.. 53 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT .338 Winchester Magnum on pitkään ollut isoin peruskiväärien pesitys
Tällöin lukon liikettä pidennettiin, makasiinin pituutta jatkettiin ja käytännössä lukkoaktion kaikkia sisämittoja muutettiin siten, että lukkoaktioon saataisiin mahdollisimman suuri patruuna. Tämä juontaa juurensa historiasta, jolloin tyypillisesti käytössä oli kahta eri patruunaa, jotka tarjosivat keske“Tässä kaliiperissa tuntee yhteyden historiaan.” PATRUUNASAATAVUUS JÄLLEENLATAUSPOTENTIAALI ASEIDEN SAATAVUUS KAATOTEHO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT .375 Holland & Holland on soukka patruuna, jonka muotoilu perustuu sen alkuperäiseen asekonseptiin. .375 H&H:n historia on nykyään myös sen taakka. Hyvin useissa Afrikan maassa .375” on pienin sallittu luodinhalkaisija suurriistan metsästyksessä. Patruunan soukka muoto ja hyvin pieni hartia sai aikaan sen, että tämän patruunaan kantaisään, lyhytikäiseksi jääneeseen .400/375 Belted Nitro Expressiin kehitettin kantavyö, josta patruunan sulkuväli määräytyy. Mauser 98:n toimintavarmuus riippuu jokaisen yksityiskohdan yhteispelistä, joten patruunan muodonkin tuli olla mahdollisimman hyvin sujuvaa syöttöä palveleva. .375 Holland & Hollandin vaikutus asemaailmaan on ollut valtava. 300 grainia / 19,4 grammaa on ollut tämän kaliiperin standardi luodinpaino. Tilanne muotoitui tällaiseksi suunnilleen 1980-luvulta alkaen, jolloin luotien kehittyminen mahdollisti avautuvien luotien käytön paksunahkaisen vaarallisen suurriistan metsästyksessä. Tämä hylsy toimi lähtökohtana tuoreemmille magnumpatruunoille ja muiden muassa Weatherby Magnum, Remington Magnum ja Winchester Magnum kaliiperiperheet perustuvat pitkälti tähän hylsyyn. Tämä oli yksi syy .375:n pituudelle, mutta yhtälössä otettiin myös huomioon patruunan syöttyvyys makasiinista pesään. Tästä johtuen yleispätevissä suosituksissa .375 H&H on itsestäänselvyys “yhdeksi kivääriksi”, sillä käytännössä sillä saa metsästää kaikkea riistaa kaikissa maailman kolkissa. Tämä patruuna pesitettiin Mauser 98:aan, jonka mittoja venytettiin äärimmilleen ja jossa patruunan muodolla on suuri vaikutus aseen toimintaan.. Poikkeuksen tekevät vain ne Afrikan maat, joissa norsu vaatii vähintään 40 kaliiperin käyttöä. Myöhemmin tästä ominaisuudesta tuli yhdistävä ja jopa leimaa-antava tekijä kaikissa magnum-patruunoissa, kunnes tästä myöhemmin luovuttiin modernimmassa patruunasuunnittelussa. Aivan liian usein tämän kaliiperin patruunat on ladattu luodeilla, joissa on niin sanottu “puhvelivara”, eli ne avautuvinakin läpäisevät riittävästi, jotta niillä voi ampua Afrikan vaarallista ja paksunahkaista suurriistaa. Osa näistä patruunoista on niin suosittuja tänäkin päivänä, että vyökantaiset patruunat ovat asemaailmassa jäädäkseen, huolimatta tämän osan tarpeettomuudesta ja jopa haitallisuudesta nykypäivänä. Metsästyksellisesti .375 H&H:n asema maailmalla on vahva, sillä siirtomaavalta-aika sementoi monissa Afrikan maissa tämän kaliiperin aseman. Kaliiperin kehityksen aikoihin patruunoissa käytettiin yleisesti kordiittia (spagettin tapaisia ruutitankoja), joka hyötyi pitkistä hylsyistä. Sulkuväli on patruunan ulkomittojen ja patruunapesän sisämittojen välinen “välys”, joka oli hyvin vaikea määrittää kartiokkaassa ja pienihartiaisessa A F R I K A N K U N I N G A T A R hylsyssä tarkasti ilman tällaista erillistä sulkuvälin määrittävää kohtaa. 54 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT .375 Holland & Holland ALUNPERIN .375 Holland & Holland oli patruuna, jossa hyödynnettiin Mauser 98:n lukonkehystä
Se ei koskaan ole ollut ammattimetsästäjien keskuudessa varsinainen suoja-aseiden kaliiperi, mutta se on määritetty useissa maissa pienimmäksi puhvelilailliseksi kaliiperiksi ja nykyluodeilla se on siinä hommassa suositumpi kuin koskaan. Pohjoista suuriistaa ajatellen Holland & Hollandin taakkana on se, että täällä vaarallinenkin riista on ohutnahkaista ja läpäisyä ei tarvita hetikään niin mittavasti kuin afrikkalaisen suurriistan kanssa. Sopivan hirvija karhupatruunan löytäminen vaatii laajaa testaamista tai patruunoiden lataamista itse.. Jos Suomessa törmää tämän kaliiperin aseisiin, ovat ne suurimmaksi osaksi juuri näitä. Yleiskäyttöisyyttä ajatellen myös luodin lentoradassa joudutaan antamaan myöten niin sanotuilla Afrikka-latauksilla, sillä 300 gr / 19,4 g luodit on yleensä ladattu melko löysiin lukemiin. Solidilla ammuttiin paksunahkaista vaarallista suurriistaa ja soft point oli leijonia, leopardeja ja tasankoriistaa varten. Suurin osa nykykivääreistä huolii ainoastaan .30-06 Springfield -mittaisia patruunoita, joten edullisemman pään kiväärit ovat ulkona luvusta tämän kaliiperin kanssa. Tyypillistä on, että nämä kuulat saavat vain noin 740– 760 m/s lähtönopeudet, jotta lataukset eivät kiehuisi Afrikan helteissä. Nykyään solideja käytetään alati vähemmän ja tyypillistä onkin, että nämä molemmat patruunaluokat on korvannut premium-luokan kontrolloidusti avautuvat luodit. .375 on Afrikan yleiskaliiperi. Vain kourallinen tehdaspatruunoita on saatavana enää alle 300 grainisina, joten tämäkin kaliiperi on enemmän ja enemmän itselataajien heiniä. Pohjoisen tarpeita varten on valmistettu koko joukko hyvin toimivia “hirviluoteja”, mutta näitä on tarjolla tehdaslatauksiin melko heikosti. Kotimainen Sako on ollut perinteisesti saatavilla tässä kaliiperissa ja Yhdysvalloissa tyypillisin tämän kaliiperin kivääri nykyään on Remington. .375 Holland & Holland on kaliiperi, johon tehdaslatauksia on saatavilla, mutta jotka nykyään on sovitettu pääasiassa paksunahkaiselle vaaralliselle riistalle. 55 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT .375 Holland & Holland kaliiperin kivääreissä Sako on se valmistaja, jonka tuotteet tulevat ensimmäisinä mieleen suomalaisessa viitekehyksessä. Tänä päivänä .375 Holland & Holland on profiloitunut ehkä entistä vahvemmin takaisin alkuperäiseen rooliinsa, eli se on yhä selvemmin Afrikan yleiskiväärin kaliiperi, joskin sillä on valtava potentiaali oikeilla luodeilla myös pohjoisen hirvija karhumaille. Kuvan kokotukkinen Sako AV on aikakautensa ja kyseisen kaliiperin malliesimerkki. Tosin valonpilkahduksiakin on, kuten Hornady 250 gr Outfitter CX-luodilla ja Norma Ecostrike niin ikään 250 gr / 16,2 g luodilla. Asepuolella .375 on mitoistaan johtuen niin sanotun rajallisen saatavuuden pesitys. Näitä kivääreitä on valmistettu kosolti erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille, jonka myötä näitä on liiennyt myös kotimaan myyntiin. nään samankaltaisen ulkoballistiikan
Briteistä poiketen saksalaisen imperiumin suurriistapatruunaksi siirtomaa-alueiden metsästykseen vakiintui Otto Bockin suunnittelema 9,3x62. 56 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT 9,3x62 9,3X62 on meille tuttuakin tutumpi suurriistakaliiperi, jopa siinä määrin, että kaliiperi on saanut osakseen nimityksen “suurriistan nollakasi”. Fakta on se, että myös ysikolmosen “Ysikolmosella pääsee taloudellisesti kiinni suurriistametsästykseen tehtyihin kaliipereihin.” PATRUUNASAATAVUUS JÄLLEENLATAUSPOTENTIAALI ASEIDEN SAATAVUUS KAATOTEHO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 9,3x62 suunniteltiin alun perin samaan käyttötarkoitukseen kuin brittiläinen .375 H&H, mutta patruunan suunnittelussa Mauser 98 -kivääri haluttiin käyttöön mahdollisimman vähäisillä muutoksilla. Tämä pragmaattisuus näkyy nykyään siten, että ysikolmonen on edelleen “taloudellisin” kaliiperi tästä otoksesta, joka taas näkyy laajana patruunaja asevalikoimana.. Toki samoja luoteja ladataan myös muihin 9,3 mm luotia ampuviin patruunoihin, mutta marssijärjestys on liki poikkeuksetta se, että luodit suunnitellaan ensisijaisesti 9,3x62 edellä. Ysikolmosen hyvät puolet eivät tule ilman muutamaa miinusmerkkiä. Patruunan juuret ovat .375:n tapaan eurooppalaisen siirtomaavalta-ajan metsästyksessä. Eurooppalaisten luodinja patruunanvalmistajien portfoliossa ysikolmonen on mukana vahvalla jalansijalla. Luoteja valmistetaan moneen lähtöön ja tarjolla on kaikkea nopeasta ajojahtien kaatajasta kontrolloidusti toimiviin hirviluoteihin. Käyttö oli siis hyvin samankaltaista kuin .375:llä. Tämä asia ei muutu muuksi, vaikka oma ase ei olisi koskaan saanut aikaiseksi yhtään laukeamatonta. Tämä etu juontaa juurensa siitä, että 9,3x62 on tässä luodinhalkaisijassa kohtuullisen ylhäisessä yksinäisyydessään eurooppalaisten asevalmistajien tarjonnassa. Ysikolmonen oli siis taloudellinen ja järkevä vaihtoehto ammattimetsästäjille. Tämä E u r o o p a n s u u r r i i s t a r u h t i n a s tarkoittaa käytännössä sitä, että patruunavalmistajien ei tarvitse murehtia tätä osa-aluetta nykyään enää juuri lainkaan, vaan he voivat keskittyä luotien suunnitteluun kotoisammalle suurriistalle. Tämä varmisti aikanaan sitä, että sulkuväli ei ollut niin armottoman kriittinen kuin nykyaikaisemmissa push-feed lukkoaktioissa, joissa vielä plungertappi työntää koko ajan hylsyä eteenpäin patruunapesässä. Alkuperäisestä poiketen nykykiväärit eivät ole pääasiassa varustettu kontrolloidulla syötöllä, jossa pitkäiskuinen sotilasaseen lukko lyö nalliin patruunan ollessa napakasti ison ulosvetäjän kynnen otteessa. Ysikolmosen alkuperäinen käyttö piti sisällään 286 gr / 18,6 g luodin niin solideina, kuin avautuvina luoteina. Ysikolmosella on kuitenkin yksi historian taakka vähemmän kannettavana, eli suurin osa Afrikan metsästysmaista ei salli sen käyttöä paksunahkaiselle suurriistalle. Se on erittäin suosittu niin sanottujen jäljittäjien kaliiperina ja Pohjolassa se on peitteisten alueiden suvereeni hirvija karhukaliiperi. Ysikolmosen suurin ongelma on siis sen hylsyn muoto, joka on todistetusti aiheuttanut eniten patruunan syttymisongelmia verrattaessa sitä mihin hyvänsä tavanomaiseen kaliiperiin. Tämä on luonut pohjan myös kaliiperin nykysuosiolle. Tämän patruunan etuina oli se, että sen pesittäminen olemassa oleviin Mauser 98 -kivääreihin oli verrattain mutkaton operaatio, joka ei vaatinut muutostyöltä liikoja
patruunoiden ja patruunapesien ollessa toleransseissa, on mahdollista saada aikaan klikki. Ysikolmosen patruunatarjonta on tästä joukosta selkeästi paras, mikäli jahtiin mielii tehdaspatruunoilla.. Ysikolmonen on tehdaspatruunoiden osalta ammuttavuudeltaan vielä kohtuullinen, mutta vain keskiraskaista kivääreistä ammuttavana. Tämä johtuu lähinnä latausten painottumisesta lyhyille ja enintään keskipitkille ampumaetäisyyksile. Ysikolmosen saa käytännössä sellaisena kuin sen haluaa, ei sellaisena millaisena sattuu löytymään. Nykyään eurooppalaisten valmistajien lisäksi tarjontaa lisäävät myös amerikkalaisvalmistajat, joista Hornady on selkeästi isoin juttu Euroopassa ja myös Suomessa. Asiaan voi puuttua huolellisella asesuunnittelulla ja valmistuksella, mutta kokonaan eroon ongelmasta ei näyttäne päästävän. Ysikolmosen rekyylituntuma kevyistä aseista on sellainen, että mistään tottumattoman aseesta ei ole kyse. Ysikolmonen mielletään hitaaksi ja hidas taas ei ole se, mitä avoimemmissa maastoissa haetaan. Keski-Euroopassa sen suosio taas painottuu risukoihin, joissa erityisesti haavoittuneen villisian pysäyttäminen on tärkeää. Se on tästä huolimatta selkeästi “risukkopainottunein” näistä kaliipereista, eli sen suosio vaihtelee maantieteellisesti ja esimerkiksi Lapissa sen suosio ei ole samanlainen kuin etelässä ja Itä-Suomen karhujahdeissa. Se on ainoa tästä otannasta, jota on lähtökohtaisesti saatavana kaikkiin eurooppalaisiin aseisiin, budjettimalleista premiumiin asti. Liki kaikki merkit viittaavat, että ysikolmonen on vertailun kärkeä monellakin mittarilla. Kuvan Mauser 18 Waldjagd on hyvä esimerkki tästä aseesta, eli nykyään käytännössä kaikki eurooppalaiset asevalmistajat pitävät valikoimissaan tämän kaliiperin kivääreitä ja niitä löytyy jokaisesta hintaja laatuluokasta. Vaikka ysikolmonen on mainio itselataajan kaliiperi ja oikein ladattuna sen tehotasoja saadaan ylös, on se ehdottomasti tämän vertailun ykkönen tehdaspatruunasaatavuuden monipuolisuuden osalta. Asesaatavuuden osalta ysikolmonen on poikkeus muihin medium-bore kaliipereihin verrattuna. Ysikolmonen on meillä profiloitunut täysin hirvenmetsästyksen isoksi kaliiperiksi. Aseen painoon kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota, ellei sitten vaimentimen käyttö ole jo alun perin ajatuksissa. Tämä on seikka, joka kallistaa vaakaa ysikolmosen suuntaan enemmän kuin mikään muu seikka. Rekyylituntuma koostuu yhtä lailla aseessa käytettävästä patruunasta kuin myös aseen painosta. 57 RIISTA VERTAILUSSA KESKIRASKAAT SUURRIISTAKALIIPERIT 9,3x62 on pesityksenä täysin kiinni nykyajassa, joten tällä kaliiperilla on elävä ja monipuolinen uusien aseiden markkina. Toleranssit sallivat liian suuren sulkuvälin patruunan ja aseen välillä
VARUSTEET. Testaamamme kengät olivat Forces-mallia. Eroja on käytännössä kuitenkin erittäin vähän. Kenkien varren yläosassa ja iltin sisäpuolella on pörröinen vuori, joka ei kuitenkaan ulotu jalkaterään asti. Lunastivatko ne lupaukset. Kengän ulkopinta on nahkaa ja tekstiiliä. Testasimme Salomon Toundra Forces CSWP -talvikengät. Pro:ssa kolme ylintä kiinteää nauhojen läpivientiä on korvattu avoimilla nauhalenkeillä, ja naisten mallissa on mustan värin rinnalla sinisiä ja vaaleanharmaita yksityiskohtia. Pro on ensisijaisesti siviilimarkkinoille tehty, kun taas Forces on viranomaisille suunnattu malli. Muutoin kengät ovat ominaisuuksiltaa identtiset. Teksti ja kuva S a a n a K a m u l a S alomonin Toundra-kenkää on markkinoilta saatavilla kahdella eri nimellä: Pro CSWP ja Forces CSWP. 58 RIISTA VARUSTEET TALVIMAIHARIT AVARUUSTEKNOLOGIALLA Miltä kuulostavat täysin vedenpitävät, kevyet, kitkaisella pohjalla varustetut, ja jopa -40 asteen pakkasessa varpaat lämpimänä pitävät maiharit. Kenkien nimen CSWP-lyhenne tulee sanoista ClimaSalomon Waterproof, joka on Salomonin oma vedenpitävä kalvo. Kalvo takaa, että varpaat pysyvät kuivana ja lämpimänä myös pakkaskelin muuttuessa märäksi ja loskaiseksi
Toundrat sopivat hyvin yhteen suksien ja lumikenkien kanssa. Kokovalintaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti, mikäli mielii käyttää talvikengässä paksumpaa sukkaa tai tuplasukkia. Pohja on päkiästä 8, ja kantapäästä 19 millimetriä paksu, joten droppia kengässä on 11 milliä. Viikonloppuun sisältyi sekä kävelyä että runsaasti betonisessa ampumakatoksessa seisoskelua. Toundran kokomitoitus tuntuu keskivertoa pienemmältä, ja allekirjoittaneen oli valittava tavallisen 38-koon sijaan koko 39?. Kenkien varret aiheuttivat ensimmäisellä käyttökerralla säärien sivuihin kivuliaasti painetta, mutta ongelma poistui kun kengät saatiin kunnolla ajettua sisään. Aerogelin ansiosta Salomon lupaa kenkien pitävän jalat lämpimänä jopa -40 pakkasasteessa Lunastetaanko lupaukset. Varpaat pysyivät Forces-mallissa on metalliset, kiinteät nauhalenkit. Ensituntumalta Toundrat ovat hämmästyttävän kevyet: koossa 39. Jaloissa oli kenkien lisäksi ainoastaan ohuet merinovillasukat. Toundra on kauttaaltaan aluksi suhteellisen jäykkä. Ulkonäön perusteella niillä olisi odottanut olevan enemmän painoa. Toundrat pehmenevät siis käytössä hyvin ja ovat tyypilliseen, tuhtiin talvisaappaaseen verrattuna erittäin mukavat kävellä. Kengän kantaosassa on suksisiteelle ura. Kenkien takaosassa on ura siteitä varten.. Pohjan pito on pääasiassa todella hyvä, joskin täysin jäisellä alustalla askel pääsi jonkin verran lipsumaan. Eristeenä kengissä on käytetty Amerikassa 1930-luvulla Nasalle ja teollisuudelle kehitettyä AeroTherm Aerogeliä. Lumikenkien ja OAC:n liukulumikenkien siteisiin Toundrat istuvat todella hyvin. Pohjakuvio on sopivan karkea, olematta silti turhan agressiivinen. Kengät olivat ensimmäisen kerran käytössä viikonlopun ajan -4 asteen lämpötilassa ampumaradalla ja telttaillessa. Toundrat sopivat hyvin yhteen suksien ja lumikenkien kanssa. 59 RIISTA VARUSTEET Toundran kumipohja on saanut nimekseen Winter Contagrip, ja Salomon lupaa pidon olevan todella hyvä sekä jäällä, että lumella. Kenkien takaosassa on ura siteitä varten. Kärjessä ei kuitenkaan ole hiihtoranttia, joten siteestä riippuen kenkien kärki kannattaa varmistaa siteeseen remmillä. painoa on vain 616 grammaa per kenkä. Kiinteästä olomuodostaan huolimatta Aerogel on jopa 90 prosenttisesti ilmaa, ja sillä arvioidaan olevan kaikista kiinteistä materiaaleista matalin lämmönjohtuvuus. Salomon on päättänyt hyödyntää Toundrissa avaruusteknologiaa
Lämmöneristyskyky on kengän kokoon ja painoon nähden erittäin hyvä, mutta lopullinen arvio on tehtävä aina henkilökohtaisesti, koska ääreisverenkierron toimivuus ja varpaiden lämpimänä pysyminen on hyvin yksilöllistä. Pakkasta oli –18 astetta ja varpaat pysyivät liikkuessa todella hyvin lämpiminä. Vain varren yläosassa on pörröinen vuori. Kosteuden kertymistä iholle voi estää tuplasukilla, jolloin kosteus siirtyy uloimpaan kerrokseen, pitäen varpaat paremmin kuivana ja lämpimänä. Merkittävin kylmän tunnetta lisäävä tekijä on varpaiden hikoaminen. Vaikka –40 asteen lupaukset tuntuvat testikokemuksien perusteella hieman yltiöpäisiltä, olivat Salomon Toundrat silti erittäin positiivinen yllätys, ja lähtevät jatkossakin mukaan talvisille jahtireissuille. Liikkeen aikana hikoilleet jalat ovat paikalla seisoessa aina alttiimmat kylmettymiselle, eikä kalvokenkä päästä kosteutta haihtumaan yhtä tehokkaasti kuin kalvoton kenkä.. Kengän alaosassa on hyödynnetty Aerogel-eristettä. On myös muistettava, että kehon lämmöntuotanto on myös aina vahvasti kytköksissä sekä hyvään nesteytykseen, että riittävään syömiseen. 60 RIISTA VARUSTEET Pohjakuvio on sopivan karkea, mutta silti mukava kävellä. Ne ovat erittäin hyvä valinta metsästäjälle, joka haluaa käyttömukavuudeltaan ja ulkonäöltään maiharia tai vaelluskenkää vastaavan jalkineen talvisiin jahteisin. Merkittävin kylmän tunnetta lisäävä tekijä on varpaiden hikoaminen. Toinen käyttötesti toteutettiin talvisena jahtiviikonloppuna, ja aktiviteetteihin sisältyi sekä lumihangessa kävelyä, että passissa seisoskelua. Liikkeen aikana hikoilleet jalat ovat paikalla seisoessa aina alttiimmat kylmettymiselle, eikä kalvokenkä päästä kosteutta haihtumaan yhtä tehokkaasti kuin kalvoton kenkä. Pitkään paikalla ollessa jaloille alkoi kuitenkin hiljalleen tulla kylmä, joskaan varpaat eivät missään vaiheessa olleet vaarassa paleltua täysin. lämpiminä, eikä jaloille tullut kylmä kertaakaan koko reissun aikana. Kenkien suositushinta on 220 euroa. Aerogel-eriste tuntuu toimivan hämmästyttävän hyvin ja Toundrat ovat lämpimiksi talvikengiksi jopa siron näköiset
Pientä jäykistymistä oli havaittavissa. Gateway tunnetaan hurjan laajasta kenkävalikoimasta metsästäjille. Se tarkoittanee myös sitä, että kenkä ei mene jäykäksi kovassakaan pakkasessa. Sukkana oli molemmilla kerroilla yksi paksu Pinewoodin merinosukka. Se kuulee kyllä. Gateway pysyy kohtuudessa ja se on jo lupaava alku. Gatewayn varsikenkä yllätti jänismiehen joulukuun pakkasissa. Monelle metsästäjälle olisi viisaampaa ostaa pakkaskuin vaelluskenkä. Teksti ja kuva P e k k a M o m m o Hintaluokka: 250 euroa Materiaali: Kevlar ja nahka Kalvo: Sympatex Lesti: Tilava Mukavuuslämpötila: –10 °C GATEWAY 1 STAIKA 9 ARMOTEX. Ja kyllä, pohja ei kovettunut ja pito oli erinomainen kuten luvattiin. Ei auta tampata varpaita lämpimiksi narisevalla pakkaslumella, jos mielii pupua pataan. Varsikenkä on suorastaan kepeä liikkua, kun niitä vertaa kömpelöihin pakkassaappaisiin. Gateway mahtuu myös hyvin liukulumikenkään. Positiivinen yllätys oli, että Gatewayn mainospuhe piti paikkaansa. Vaikka merkki on keskittynyt saappaisiin, on mallistossa myös varsikenkiä. Kenkä on tilava, joten sukkia mahtuisi, vaikka kahdet. Pienessä liikkeessä ei ollut hädän päivää. Koko ajan mittari pyöri noin –10 asteessa. Kylmän kokeminen on erittäin henkilökohtainen asia. Yksi kriittisimmistä paikoista ovat varpaat. Pakkaskenkä hyvällä pidolla Markkinoille on tullut ilahduttavana paljon varsikenkiä pakkaseen. Siedän kylmää aika hyvin, mutta ensimmäisenä palelevat aina varpaat. Kenkää testattiin jänisjahdissa joulun väliviikolla. Suurin osa jahdeista käydään kylmässä ja tavallinen vaelluskenkä on kylmä. Pakkasessa tarkeni passittaa oikein hyvin pitkiäkin aikoja paikoillaan. Näillä myös pystyy ajamaan turvallisesti auto, ja sekin on oleellista jahdissa. Myös varpaat tarkenivat, kun oli liikkeessä. 61 RIISTA TESTATTUA GATEWAY Y ksi asia on varma, jänispassissa palelee, aina. Mukavuuslämpötilaksi luvataan –10 astetta ja pohjalle pitoa vielä yli –40 asteessa. Usein pakkaskenkien mainostekstit lupaavat poskettomia pakkaslukemia ja on erittäin epäselvää, mitä niillä haetaan. Testasin kenkää myös –32 asteessa. Kengät ovat myös mukavat kävellä
Remingtonin kaupalliseksi ongelmaksi voitaneen mainita myös se,. Koska Winchester on aina ollut kisaamassa aseiden ja patruunoiden myynnissä Remingtonin kanssa, liittyy myös .243 Winchesteriin samanlainen kilpailuasetelma. Alunperin .243 Winchester suunniteltiin täyttämään tarvetta pienen ja keskisuuren riistan yleiskiväärin kaliiperiksi. Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä sukupolvien muutoksesta, jossa uusia aseita ostava kansanosa jätti nopeasti taakseen sotilasaseisiin perustuvat kiväärit kaliipereineen. Metsästävä kansa valitsi .243:n kompaktien uusien aseiden, sopivien patruunoiden ja äärimmäisen helpon ammuttavuuden takia. Välikaliiperi .243 Winchesterin välitön suosio perustui lanseerauksen ajoitukseen ja siihen faktaan, että tätä ennen pienemmät kaliiperit olivat varsin sekalainen seurakunta erilaisia muunnospatruunoita. 6 mm luotia ampuva .243 Win taas oli omassa luokassaan uranuurtaja. Warren Page vaikutti kirjoituksillaan patruunamuunnoksen suosioon ja vuonna 1955 Winchester julkaisi tämän kaliiperin yhdessä toisen suositun muunnoksen, .358 Winchesterin kanssa. Tämä tarve kattaa pienimmässä päässä haittaeläimet ja isoimmassa päässä valkohäntäpeuran. Nämä patruunat poikkesivat toisistaan siinä mielessä, että jo aiemmin .358” luotia ampuvia kaliipereita oli ollut käytössä, joten .358 Winchester teki tässä luodinhalkaisijassa .35 Whelenille saman mitä nollakasi teki nollakuutoselle. Tutustumme nyt aikansa suursuosikkiin .243 Winchesteriin. Huomionarvoista .243 Winchesterin julkaisuajankohdan osalta on se, että tähän samaan aikaan ajoittui myös kiikaritähtäinten voimakas yleistyminen metsästyskäytössä. Tämä muutos taas oli hyvä syy valmistaa kivääreitä, jotka olivat alunpitäenkin tarkoitettu käytettäväksi tähtäinkiikarien kanssa. 62 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER K aliiperi .243 Winchster on käytännössä kaulastaan .243” luodinhalkaisijalle supistettu .308 Winchester. 2 4 3 W I N C H E S T E R Väärinymmärretty Suosittujen kaliiperien lista alle 30 kaliiperisissa on lyhyt. Vasta .308 Winchester -perheen myötä patruunoilta haluttavat ominaisuudet loksahtivat kohdalleen ja nopeasti .243 Winchester pyyhkäisi monet sitä edeltäneet pienet kaliiperit pois päiväjärjestyksestä. Winchester taas valitsi rihlannousuksi 1-10”, joka salli 100 gr / 6,5 g luotien käytön. Remington määritti sopivaksi rihlannousuksi loivemman 1-12” nousun ja ajatteli 90 gr / 5,8 g luodin olevan tässä luodinhalkaisijassa sopivin painoluokka peuranmetsästykseen. Ero on kohtuullisen pieni, mutta kaupallisesti ilmeisen merkittävä, sillä nopeasti 244 Remington jäi ostavan yleisön osalta .243 Winchesterin varjoon, huolimatta suorituskykyedustaan kevyillä ja keskiraskailla luodeilla. Yleisesti on väitetty, että kisa .243:n ja 6 mm Remingtonin välillä kääntyi Winchesterin eduksi alkuperäisen valitun rihlannousun takia. Kyseessä oli siis myös ase.243 Winchester pyyhkäisi monet sitä edeltäneet pienet kaliiperit pois päiväjärjestyksestä. Villikissamuodossa kaliiperi syntyi siis heti .308 Winchesterin julkaisun jälkeen. . Käytännössä yhtä aikaa kehitettiin myös .244 Remington (6 mm Remington), joka perustui .257 Roberts kaliiperiin, joka taas perustui 7x57 Mauser kaliiperiin. Patruunan juuret ovat jo vuodessa 1952, jolloin Yhdysvalloissa vaikuttanut asekirjoittaja Warren Page käytti tuolloin uutta .308 WInchesteriä alustana pyrkimyksilleen kehittää 6 mm luotia ampuva kaliiperi
Tällöinkin voidaan sanoa, että Alunperin .243 Winchester suunniteltiin täyttämään tarvetta pienen ja keskisuuren riistan yleiskiväärin kaliiperiksi. Missään yhteydessä ei siis ole noussut esiin kaliiperin tarkkuuspo. 1970-luvulla esitellyt kasa-ammuntakaliiperit 6 mm PPC ja 6 mm BR ovat sen sijaan pysytelleet melko visusti kasa-ampujien käytössä. Suosituin kuusimillinen Toinen teoria .243 Winchesterin suosiolle liittyy siihen, että .308 Winchester -kaliiperiperhe nähtiin mielekkäämpänä, sillä perustuihan se läheisesti Yhdysvaltojen uuteen sotilaskaliiperiin. Kyseenalainen lintukaliiperi Suomessa .243 Winchester on nähty metsästävän kansanosan näkökulmasta enimmäkseen lintukiväärin kaliiperina. Tämä antoi taas Winchesterille etua, sillä .243 Winchesteriä markkinoitiin sekä peurakiväärin kaliiperiksi, että varmint-käyttöön. Tämä taas liittynee enemmänkin aikaan, jolloin .308 Winchester oli jo lunastanut paikkansa kaupallisilla markkinoilla. Jälkikäteen voidaan viisastella, että voittava konsepti oli helppo hahmottaa. 63 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER että se markkinoi uutuuttaan ensijaisesti peuranja antiloopinmetsästykseen, mutta yhtiön panostukset varmint-käytössä pyörivät tuolloin kokonaan .222 Remingtonin ympärillä. .243 Winchester kuuluu niihin kaliipereihin, joihin on saatavilla laaja kattaus eri luoteja, latausvälineitä ja esimerkiksi kuvassa näkyviä Sakon komponenttihylsyjä. .243 Winchesterin valtavan nopeaa suosion nousua korostaa se seikka, että alle 30-kaliiperin patruunoiden tarjonnassa kisa massamarkkinoista on käyty hyvin harvojen kaliiperien välillä. Vanhemmilla luotikonstruktioilla peuralle riittävänä pidettiin siis luoteja, joiden SD (sectional density) oli 24-alkuinen. Niin sanottujen kuusimillisten joukossa .243:n valta-asema on kestänyt näihin päiviin asti, eli vasta viime vuosikymmeninä mukaan kilpailuun on tullut esimerkiksi 6 XC ja tuoreimpana 6 mm Creedmoor. Perinteisillä cup and core -luodeilla, joissa lyijyvaipan ja kuparivaipan välillä oli korkeintaan mekaaninen sidos, 100 gr / 6,5 g luoti täyttää niin sanotun “24:n säännön”, eli .243” luodinhlkaisijan SD-lukema on .242. Peurakelpoisuuden pohtimisessa perinteet nousivat kunniaan, kun kuusimillisiä alettiin sovitella tähän käyttötarkoitukseen. Metsästyskäytössä .243 Winchester on siis edelleen suosituin kuusimillinen. Kyse on siis jälleenlataajan näkökulmasta erittäin helposta kaliiperista, jossa mielikuvitus asettaa enemmän rajoja, kuin mikään muu asia. Tämä lukema kuvastaa luodin poikkipinta-alatiheyttä, jolla määritetään luodin halkaisjan ja painon välistä suhdetta. Tässä hommassa sen maine on hieman kyseenalainen, sillä pitkähköt ja painavat kokovaippaluodit eivät ole se, millä tämä kaliiperi pääsee loistamaan. 6,5 mm 7 mm kallistuu vahvemmin suurriistalle, joten alle 6,5 mm luotia käyttävistä kaliipereista on kaupallisessa mielessä pitänyt pintansa vain kourallinen
Vastaavia kaliipereita löytyy toki muitakin, esimerkiksi .270 Winchester, mutta Meikäläisittäin 6 mm sopii kuin nyrkki silmään pienpetojen kyttäysmetsästykseen ja toisaalta samat kiväärit ovat sopivilla luodeilla päteviä meikäläisellekin peuralle. Suurennuslasin alla olivat peura ja haittaeläimet, joista kojootti on pitkään ollut yksi tärkeimmistä .243 Winchesterin vastustajista. Tänä päivänä 1-8” alkaa olla modernimpien kuusimillisten standardinousu. Ongemallinen rihlannousu Ajan hampaan raastavalta puraisulta tämä patruunavanhuksena nykyään pidettävä kaliiperi ei luonnollisesti ole välttynyt. Suurin osa .243 Winchester kaliiperin kivääreistä on tehty 9 ¼” tai 10” nousuilla, joita voidaan pitää nykymittapuun mukaan loivina. Tätä taustaa vasten .243 Win on ehkä hieman turhan järeä preeriakoirien ampumiseen, joskin pitkillä etäisyyksillä .243:n suoraakin suoremmasta lentoradasta on etua kyseisessä hommassa. Nosler Varmageddon 70 gr / 4,5 g on tasaperäinen muovikärjellä varustettu tuhoeläinluoti, jonka vaikutus pienpetoihin on vakuuttava ja tarkkuus erinomainen. On siis todella helppoa löytää kuhunkin käyttötarkoitukseen hyväksi havaittuja luoteja ja käyttäjäkokemuksia niistä, koska palettia eivät ole sotkemassa muut saman luodinhalkaisijan kaliiperit vaihtelevalla suorituskyvyllään. Toimittajan suosikkiluodit tähän kaliiperiin löytyvät Noslerin valikoimista. Jos .243:a vaivaakin hieman sen vanhentuminen, on tälläkin kaliiperilla takataskussaan muutama valttikortti, joista suinkaan vähäisin ei ole se, että tässä luodinhalkaisijassa sen valta-asema on ollut suvereeni. 1950-luvun Yhdysvalloissa suomalaisten lintumiesten ahdinko ja kiväärien järjenvastaiset käyttökohteet eivät ottaneet roolia, kun .243 Winchesteriä kehitettiin. Yksi selkeimmistä puutteista nykyluoteja ajatellen on vanhentunut rihlannousu, joka tänäkin päivänä on uskollinen alkuperäiselle. Suositumpia näissä pienten jyrsijöiden harvennustapahtumissa ovat kuitenkin “viisseiskat”, eli Remington vaikutti tässäkin olleen oikeassa… .243 Winchester on omimmillaan keskiraskailla varmint-luodeilla ja niin ikään keskiraskailla peuraluodeilla. 64 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER tentiaali, vaan päinvastoin .243 Winchesteriä on yleisesti pidetty hieman hankalana ja kranttuna kaliiperina. Kärjestään avoimia taululuoteja käytettäessä taas ollaan. Tässä käytössä on monia haasteita, joita muissa metsästysmuodoissa ei ole, eli samaan aikaan pitäisi saada aikaan sekä huipputarkkuutta että luodin juuri sopivaa toimintaa kohteessa. Meikäläisittäin 6 mm sopii kuin nyrkki silmään pienpetojen kyttäysmetsästykseen ja toisaalta samat kiväärit ovat sopivilla luodeilla päteviä meikäläisellekin peuralle. .243 Winchesterin optimaalinen luodinpainohaarukka on karkeasti ottaen 70 95 gr / 4,5 6,2 g luodinpainoluokissa. Selkeä valta-asema omassa luodinhalkaisijaluokassaan tarkoittaa käytännössä sitä, että 6 mm metsästysluodit on kehitetty nimenomaan .243 Winchester edellä aivan tuoreimpia pitkän matkan metsästysja taululuoteja lukuunottamatta. Tämä yhtälö on vaikea, sillä kokovaippa on .243:n nopeuksista johtuen oikeastaan ainoa vaihtoehto ja näillä taas on ongelmia tarkkuuden ja pysäytystehon kanssa. Tämä ei siis heitä kauas siitä, mitä Remingtonilla oli aikoinaan mielessään. kuusimillisissä .243 Winchester on saanut paistatella ylhäisessä yksinäisyydessään, mitä tulee kaliiperin metsästyksellisiin sovelluksiin. Pienpedoille kuin tehty .243 Winchester on ollut meillä hieman väärinymmärretty, sillä sen käyttö on niin vahvasti painottunut linnustukseen. Peuralle on valikoitunut 95 gr / 6,2 g Nosler Ballistic Tip, joka on suunniteltu juuri valkohäntäpeuran metsästykseen
Syypää tähän on vain ja ainoastaan 6.5 Creedmoor (kyllä, tätäkään artikkelia ei saatu kirjoitettua ilman kyseisen kaliiperin mainintaa), jonka vahva asema markkinoilla on syönyt erityisesti 30 kaliiperia pienempien keskisytytteisten kaliiperien asemaa. aseiden markkinoilla. Lisäksi kaikkein keveimpiin luoteihin nähden piipun käyttöikää saadaan nostettua, kun nopeutta luodilla on “vain” 1 050–1 100 m/s. Ja koska suomalaisia kivääreitä valmistetaan ensisijaisesti vientiin, on selvää, että näitä samoja on myyty myös meille. 65 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER tilanteessa, jossa kohdevaikutus voi olla liian voimakas. Kuvat Tikka M558 löysi tiensä Savosta Rovaniemelle käytettyjen aseiden ilmoituksia seuraamalla. Suora lentorata on monessa metsästysmuodossa ampumasuoritusta helpottava tekijä. Tästä syystä myyntimäärät ovat suurempia, kuin mikä ehkä on ollut tämän kaliiperin orgaaninen kysyntä.. Tähän kaliiperiin yhdistetään Yhdysvalloissa adjektiiveja ja nimityksiä, jotka kuvaavat kaliiperille tyypillistä suoraa lentorataa. Meillä .243 Winchester kaliiperin kivääreitä on myyty lähinnä siitä syystä niin merkittäviä määriä, että kyseistä kaliiperia käytetään valtavan paljon muualla, missä pieni ja keskisuuri riista muodostavat suurimman osan kiväärillä metsästettävästä riistasta. “Laser beam” eli lasersäde on yksi tällaisista kuvaavista termeistä, eli nopea 6 mm luoti on nähty aina erittäin suoralentoisena. Ero “viisseiskoihin” on merkittävä ja raanakoiden perässä ei tarvitse juoksennella heikompilaatuisillakaan osumilla. Juuri tämän takia päädyin aikanaan 6 mm luotia ampuvaan kaliiperiin pienpetohommissa, eli nopeissa tilanteissa tarvitsee määritellä ainoastaan maksimietäisyys, jolle voidaan ampua ja kaikki tämän sisäpuolella voidaan hoitaa ilman tarvetta luodin lentoradan pähkäilylle. Mistä uusia aseita. Käytännössä sen etu tulee esille niin sanotussa point blank -etäisyydessä, eli etäisyydessä, jossa luodin lentorata ei vaadi missään vaiheessa kompensoimista, vaan metsästäjä voi ampua haluttuun osumapisteeseen ja luoti osuu tähän pisteeseen. Maailman muutokset ovat aina näkyneet kaliiperikentässä. Käytettyjen aseiden markkinoilta voi tehdä maanmainioita löytöjä. Parhaat luodinpainoluokat ovat 70 75 gr / 4,5 4,9 g, joilla saadaan samaan aikaan sekä äärimmäisen suora lentorata, että mainio kohdevaikutus. Puhuttaessa nopeudesta ja ulkoballistiikasta, eli luodin lento-ominaisuuksista, on .243 Winchester ollut jo pitkään yksi niistä, joihin muita verrataan. Marginaalia on runsaasti. Jos linnustus kiväärillä onkin .243:lle vaikea rasti, on tämä kaliiperi mitä mainioin pienpetojen pyytäjille. Jos .243 Winchesterillä onkin ollut menestyksekäs menneisyys, on sen rooli nykyään hieman uhattuna uusien Ero “viisseiskoihin” on merkittävä ja raanakoiden perässä ei tarvitse juoksennella heikompilaatuisillakaan osumilla. Suurimmat kärsijät Creedmoor -villityksen myötä ovat pulttilukkoisissa kivääreissä olleet nimenomaan .223 Remington ja .243 Winchester. Näitä aseita löytyy nyt myynnistä kiihtyvällä tahdilla metsästäjäkunnan rakennemuutoksen myötä ja yleensä .243 Winchester on kaliiperina hinnoiteltu huokeammin kuin hirvilailliset kaliiperit
www.icu-clom.com Maahantuoja: www.icefoxoutdoor.fi ICU CLOM – Cellular Land Observation & Monitoring Kameroiden verkosto, joka toimittaa kuvat matkapuhelinverkkojen kautta suoraan älypuhelimeesi. Sen paino on maaginen 100 grainia ja sellaisena se täyttää mielikuvan sopivasta painosta. Tämä luoti nouseekin keskusteluissa usein esille yhtenä parhaista 6 mm luodeista keskiraskaalle suurriistalle, mutta onpa tällä testimielessä kaadettu myös vapiteja, mustakarhuja ja hirviä. Toisin sanoen suunnittelija suunnitteli luodin yhtä lailla myytäväksi tuotteeksi kuin myös omista intohimoista, joten lopputulos oli taattua tavaraa. Lataaminen .243 Winchesteriin on helppoa, mutta muutamia ongelmakohtiakin on olemassa. Kaupan patruunoissa pääpaino suomalaisessa tarjonnassa on linnustukseen tarkoitetuissa kokovaippaluodilla ladatuissa patruunoissa ja raskaamman pään peuralatauksissa. Toisaalta esimerkiksi Norma ja Hornady lataavat kaliiperiin myös varmint-patruunoita 58 gr / 3,8 g, ja 75 gr / 4,9 g Hornady V-Max luodeilla. Käytettävät ruutilaadut ovat kohtuullisen hitaita, joten latauksen tasaisen syttymisen kanssa saattaa olla ongelmia. Nosler Ballistic Tip Hunting 95 gr on luoti, jonka suunnitelusta vastasi Noslerin tuolloinen pääsuunnittelija Gail Root, jota on kuvailtu .243 Winchester -fanaatikoksi. Toimittajan käyttämä ruutilaatu varmint-patruunoissa on Norma URP ja peuraluodit saavat ajoaineekseen Norma MRP-ruutia.. Mielenkiintoista .243:ssa on sen erikoisasema “naisten ja nuorten peurapatruunana”, joten kaliiperiin on valmistettu todella huolellisesti tähän käyttöön tarkoitettuja luoteja. CELLULAR CAMERA NETWORK ICU_Clom_230x143.indd 1 ICU_Clom_230x143.indd 1 05/12/2023 16:18 05/12/2023 16:18 Ennen .243 Winchesterin rooli oli päätyä uudelleenpiiputettavaksi .308 Winchesteriksi ja vielä nykyäänkin moni .243 on potentiaalinen aihio rakentamiseen. Syyt tälle ovat jo edellä mainittu, mutta kertauksen vuoksi sanottakoon, että Suomalaisessa pienriistan metsästyksessä linnustuksen rooli on suuri ja tähän löytyy kosolti parempia kaliipereita kuin .243 Winchester. Erityisesti näitä ongelmia on koettu palloruudeilla, joista H414 / WinchesNosler Partition 100 gr / 6,5 g on yksi klassisimmista peuraluodeista .243:een. Globaalista suosiostaan johtuen .243 on helppo niin ostopatruunoiden varassa oleville kuin myös jälleenlataajille. 66 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER Selvitä itse, kuinka ICU CLOM näyttää Sinulle tuntemattoman ja näkymättömän. Ladattavana .243 Winchester ei ole mitenkään monimutkainen, mutta sen kanssa on syytä muistaa, että käytettävät ruutilaadut ovat samoja, mitä käytetään .30-06:ssa ja .300 Winchester Magnumissa. Vielä nykyäänkin moni .243 on potentiaalinen aihio rakentamiseen. Tämä löytyy erityisesti keskiraskailla varmint-luodeilla ja niin ikään keskiraskailla peuraluodeilla. Jälleenlataajien takataskussa on mahdollisuus kaliiperin todellisen potentiaalin saavuttamiseen. Yksi tällaisista on Nosler Ballistic Tip Hunting 95 gr / 6,2 g. Toisaalta Partition on synonyymi varmatoimiselle suurriistaluodille. Näitä saa yleensä käytettyjen markkinoilta halvemmalla, koska kaliiperi ei ole erityisen kysytty
Ensimmäinen kokeilu “hatusta vedetyllä” latauksella tuotti vallan riittävää suorituskykyä ketun kyttäysmetsästykseen. On huomionarvoista, että vaikka kyseessä on pienihylsyinen patruuna, on luodinhalkaisija sen verran pieni, että kyse on niin sanotusta overborekaliiperista, jossa ruutitilavuuden koko suhteessa luodinhalkaisijaan on suuri. 67 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU .243 WINCHESTER Selvitä itse, kuinka ICU CLOM näyttää Sinulle tuntemattoman ja näkymättömän. CELLULAR CAMERA NETWORK ICU_Clom_230x143.indd 1 ICU_Clom_230x143.indd 1 05/12/2023 16:18 05/12/2023 16:18 ter W760 on yksi tämän kaliiperin tyypillisimpiä ruutilaatuja. Pieni rekyyli, suora lentorata, voimakas kohdevaikutus ja laaja asesaatavuus ovat valttikortteja, joiden ei pitäisi jättää ketään kylmäksi. Entä tulevaisuus. Se on ja pysyy edelleen mainiona yleiskaliiperina pienpedoista peuraan ja mikään ei muuta sitä, että sen lentorataominaisuudet ovat mainiot. 75 gr Nosler Varmageddon kävi 150 metriin 30 mm kolmen laukauksen kasan, joten lataus saa toimia tämän talven kyttäysmetsästyksessä ennen kevätkelien tarkempia latauskehitelmiä.. Tulevaisuudennäkymät .243:lla eivät ole uhatut, mutta ne eivät ole myöskään erityisen valoisat. Käytettyjen aseiden osalta .243 on kultakaivos, joka mahdollistaa hyvien ja hyväkuntoisten kiväärien hankkimisen erittäin huokeaan hintaan. Ongelmia on ollut erityisesti pakkaskeleissä, sillä palloruudit ovat keskimäärin hyvin lämpötilaherkkiä. Parhaiten tähän kaliiperiin sopii samat ruutilaadut, kuin .30-06 Springfieldiin ja .300 Winchester Magnumiin. .243 Winchester on maassamme väärinymmärretty kaliiperi, jolla on kuitenkin valtava potentiaali niissä hommissa, mihin se on alunperin tehty. Kysynnän vähäisyydestä johtuen myös valikoiman runsaus poikkeaa monista hirvilaillisista kaliipereista. Uhka tulee kuitenkin pikkuhiljaa patruunakehityksen ja uusien kaliiperien myötä, jotka syövät uusien aseiden kaupassa maata .243:n jalkojen alta. www.icu-clom.com Maahantuoja: www.icefoxoutdoor.fi ICU CLOM – Cellular Land Observation & Monitoring Kameroiden verkosto, joka toimittaa kuvat matkapuhelinverkkojen kautta suoraan älypuhelimeesi
Mikäli metsästäjiä on useita, osa voi asettua passiin saarekkeen ympärille. Niiden liha on maukasta ja monipuolisesti laitettavissa ruuaksi. Lopulta jänis voi lähteä liikkeelle, mikäli se menettää uskon suojaansa. Vaatimuksena on vähintään 2,5 g luoti ja osumaenergia 100 m päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 J. Mikäli näissä metsästysmuodoissa on liikkeellä useampi metsästäjä, on huolehdittava turvallisuudesta yllättävässä riistatilanteessa. Mikäli on metsästänyt esimerkiksi peuraa, voi olla mielekästä vaihtaa asetta ja kaliiperia pienempään. Sopivia voivat olla vielä esimerkiksi 22 WMR ja 17 HMR kaliiperit. Metsästäjä voi etsiä jäljen ja alkaa kiertämään jälkeä ja pienentäen rengasta. www.kivaarikoulu.fi Baschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. Mitä tahansa pienoiskivääriä ei voi käyttää, vaan on kuitenkin huolehdittava lain mukaisesta riittävästä energiasta metsästettävälle riistalle. Tällaista riistatilannetta kannattaa kuivaharjoitella. 68 RIISTA BROWNING MAXUS 2 Monipuolinen jänisjahti Haulikkoja Kiväärikoulun kouluttajat pitävät Riistassa vinkkinurkkaa. Liukulumikenkätyyppiset sukset karvapohjineen ovat kätevät pusikkoisessa maastossa ja mahdollistavat myös sauvoitta hiihdon, mikäli metsästäjä haluaa itse koittaa ampua pomppaavia rusakoita tai jäniksiä. Nämäkin metsästysmuodot tarjoavat erilaisia riistatilanteita, joihin tulisi harjoitella etukäteen joko radalla tai vähintään kuivaharjoitteluna. Kyttääminen voi edelleen tapahtua hämärässä, joten laadukas optiikka –valopisteellä ja riittävällä suurennoksella suhteessa ampumamatkaan– helpottaa eettisen riistalaukauksen toteuttamista. P erinteistä metsästystä on jänisten tai rusakoiden metsästys. Ruokintapaikat, jotka voivat olla perustettu muita eläimiä varten, houkuttelevat myös rusakoita aterialle. Metsästykseen ei välttämättä sovellu sama luoti kuin rata-ammuntaan. Hiihtäen tapahtuvassa metsästyksessä tilanteet ovat nopeita ja käytetään haulikkoa. Päiväaikaan voi lähteä hiihtelemään esimerkiksi peltosaarekkeita. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. Ajojahtiin tarkoitettua asehihnaa voi käyttää myös haulikon kanssa, jolloin sauvoja voi käyttää ilman rannelenkkejä ja tiputtaa ne käsistä tarpeen tullen. Peltosaarekkeiden lisäksi voi suunnata hiihtelemään metsään metsäjänisten jäljille.. Peltosaarekkeiden lisäksi voi suunnata hiihtelemään metsään metsäjänisten jäljille. Sen nopeudesta huolimatta metsästäjän on hahmotettava missä muut ovat ja jätettävä ampumatta jäniksen hypätessä liikkeelle toisen metsästäjän suuntaa kohti. Tähän tarjoutuu mahdollisuus perinteisten koiralla tapahtuvien ajojahtien lisäksi esimerkiksi sorkkaeläimiä varten perustettujen ruokintapaikkojen ohessa kyttäämällä tai hiihtelemällä sopivia saarekkeita tai jälkiä. Soveltavat harjoitukset valittuun metsästysmuotoon parantavat metsästäjän valmiuksia tilanteen turvalliseen ja eettiseen hallintaan
(03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Tilaa metsästyksen erikoislehti Tilaus jatkuu kestotilauksena. Nro 8/2023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2023-43 710640-2308 RII ST A 8/2 02 3 +30-LITRAISET REPUT JAHTIIN Aseet BROWNING MAXUS 2 Vertailu FRANCHI VS. 53 € TILAAJAPALVELU p. com /Sak oFin land Nro 5-6 /20 23 – 11,5 € Nro 5-6 /20 23 – 11,5 € R II S TA T E S T A A PAL -VKO 2023 -35 7106 40-2 305 RIIS TA 5-6 /2 02 3 TÄHT ÄIME T LATV ALINN ULLE Ase et NAIS TEN FRAN CHI Var uste et DEER HUN TER EXCA PE SOFT SHEL L Ase et BERE TTA 486 PARA LLEL O Sor saja hdi ssa erä maa järv ellä Esit tely ssä Sak o 90 JOUS IMET SÄST ÄJÄN BIG FIVE Latv ian puk it & pos sut Sam i Jau hoj ärv i intoh imoi nen mets ästä jä 116 sivua www.sa kosuom i.fi sako_su omi faceboo k.com/S akoFinla nd Nro 7/202 3 – 11,50 € Nro 7/202 3 – 11,50 € R I I S T A T E S TA A PAL-VK O 2023-39 710640 -2307 RII ST A 7/2 02 3 ÄÄNEN VAIMEN TIMET METSÄS TYKSEEN ASEET Ruger Ranch Ameri can Rifle OPTIIKK A Burris Veraci ty PH KOLUMN I Poliisi valtio pyytäj än repulla Tuntu rin hirvij ahti Pohjoi sen pyytöm ailla pystyk orvan kanssa Suoma laisen jousim etsästä jän Big Five Uhkaako lintuinflu enssa metsäst yskoiria. WINCHESTER Riistaverstas NÄIN PAIKKAAT MAKUUALUSTAN Hirvikauden avaus Ensikertaa riekko jahdissa Tuulivoimalat valtaavat metsästysmaita ISÄLTÄ POJALLE & ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Jahdissa lasten kanssa Nro 9/2023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2023-49 710640-230 9 RII ST A 9/2 02 3 EDULLISET KIVÄÄRIT Optiikka LEUPOLD HIRVENSURM A Aseet SAKON TUKKITEHDA S Essee TRACKER SAFETY PUHUTTAA Vuorten & vuonojen Norja MAHTAVA METSÄSTYSM AA Metsähalli tus LUPAJÄRJEST ELMÄÄN TULOSSA PIAN UUDISTUKSIA “Infrapun a salama piirtää tarkkaa kuvaa synkkänä syysyönä.” KUVAREPORTA ASI Itä-Lapin legendaari silla pyyntimail la Nro 10/2 023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-V KO 2024-0 4 71064 0-2310 RIIS TA 10 /20 23 KIIKAR I VALJAA T Varu steet PIKATE STATTU A PUKIN KONTT IIN Aseet KÄYTE TTYÄ OSTAM ASSA Kaliip erit .17 HMR PIENRII STALLE Latva lintu maao ttelu Suom i – Ruots i Varus tus latvali ntu jahtiin SUURPE TOPYYN NIN EPÄVAR MA TULEVA ISUUS. Tilaa nyt Riista 6 numeroa + Latvalinnustus-kirja (arvo 54 €) Yhteensä 50 euroa. 6 + 2 numeroa yht. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.fi Tee tilaukset tilaajapalvelu@riistalehti.fi Lisää tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi Nro 4/2 023 – 11, 50 € Nro 4/2 023 – 11, 50 € R I I S T A T E S T A A PAL -VK O 202 3-2 6 710 640 -23 04 RIIS TA 4/2 02 3 VAI HTO SUP ISTA JAT TER ÄSH AUL EILL E Vin kit TRE ENI OHJ EET AM PUM ARA DAL LE Op tiik ka MEO PTA MEO SIG HT IV Ase et CZ 600 ERG O 10 SIVU A KAU DEN UUT UUK SIA Erä val von na n kei no t pu hu tta vat Met säll ä kuu ron koir an kan ssa KEV ÄTP UKK IJAH TI OM ENA TAR HAS SA www .sako suom i.fi sako _suo mi faceb ook
Kaiken kruunaa kunnon ruskeakastike ja perunamuusi. 1 dl vettä ¾ tl suolaa VALMISTUSOHJEET 1. Mittaa lihapullamassaa varten korppujauhot ja ruokakerma kulhoon ja sekoita huolellisesti. Lisää joukkoon vesi ja suola. 3. Tarjoa jauhelihapihvit ruskean kastikkeen, perunamuusin ja valkosipuliporkkanoiden kera. Kuumenna pienessä kattilassa miedolla lämmöllä rypsiöljy, lisää sekaan hienonnettu valkosipuli ja kuullota sitä muutama minuutti. Anna maustua puolisen tuntia. Kuumenna voita ja rypsiöljyä kuumalla pannulla, kunnes voi on sulaa. Niistä syntyy erityisen kuohkea ja herkullinen muusi. Lisää joukkoon hirven jauheliha ja sekoita massa tasaiseksi. Lisää joukkoon porkkanat ja jatka kuullotusta viitisen minuuttia. Kuumenna uudestaan kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. 70 RIISTA RIISTARUOKA Ohjeet H a n n a M o m m o Kuva P e k k a M o m m o Talviklassikko on arkiruoan aatelia Jauhelihapihvit maustettuna mummon maustepippurilla on perinneruokaa parhaimmillaan. Lisää joukkoon vesi koko ajan reilusti sekoittaen, jottei kastikkeeseen synny paakkuja. Mausta mustapippurilla. Sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää lieden lämpöä ja kuumenna, kunnes vesi kiehuu. Lisää ruokakerma ja sekoita tasaiseksi. HIRVENJAUHELIHAPIHVIT, 8 KPL 500 g hirven jauhelihaa ½ dl korppujauhoja 1 dl kolme sipulia ruokakermaa 1,5 rkl kokojyväsinappia 1 muna 1 tl valkosipulijauhetta 1 tl maustepippurijauhetta 1 tl suolaa rypsiöljyä paistamiseen RUSKEAKASTIKE 20 g voita 2 rkl rypsiöljyä ¾ dl vehnäjauhoja 4, 5 dl vettä 1 lihaliemikuutio 1,5 dl kolme sipulia ruokakermaa mustapippuria myllystä VALKOSIPULIPORKKANAT 4 porkkanaa 1 valkosipulin kynsi ½ rkl rypsiöljyä n. Lisää joukkoon, sinappi, muna, mausteet ja suola. Paista rypsiöljyssä keskilämmöllä molemmilta puolilta, kunnes pinnat ovat kauniin ruskeita ja pihvi on läpikypsä. Kyytipojaksi klassikolle sopii myös puolukkasurvos. Murenna joukkoon lihaliemikuutio ja sekoita kunnes se on sulanut kastikkeen joukkoon. Kaada keitinvesi pois ja tarjoile aterian lisäkkenä.. Kypsennä jauhosuurusta pannulla reilulla lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunne se on tummanruskeaa (kanelin väristä). Pienennä lieden lämpöä. Kuori ja hienonna valkosipulin kynsi. 2. Jaa massa kahdeksaan osaan, pyörittele palloiksi ja litistä pihveiksi. Vinkki! Valmista perunamuusi Lapin puikulaperunoista. Keitä keskilämmöllä 5-10 minuuttia, kunnes porkkanat ovat kypsiä, mutta edelleen napakoita. Kuori porkkanat ja leikkaa noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Sekoita. Valmista ruskea kastike pannulla. Anna seoksen turvota noin 5 minuuttia
71 RIISTA RIISTARUOKA LU K I J O I D E N T O IV E ARKI RUOKAA
72 RIISTA VIIMEINEN SANA Jäätyvä Lärsäkkö Viimeinen sana Teksti r e i s k a n a a p u r i v a a r a Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n
Toimitalon lämmitys ajettin alas, vedet suljettiin ja lämmitysverkosto laskettiin tyhjäksi. Osa ehdotti maalämpöä, mutta se todettin liian kalliiksi kertainvestoinniksi ja kukaan ei haluaisi olla takaamassa seuran lainoja, kun omiinkin oli jo riittävä omaisuus kiinnitettynä. Kovat pakkaset tarkoittivat sitä, että kylällä haisi tasaiset makkaratulet, kun joka piipusta tuprutti savua. Ilpit jauhoivat mitä jauhoivat, jos kelit sallivat, mutta muutoin lämmitys sai nyt loppua. Alkuperäinen ehdotukseni toimitalon kylmilleen jättämisestä sai nyt kannatusta. Ehdotin kokouksessa, että koska kyseessä on hirsitalo, jättäisimme sen kylmilleen ja katkaisisimme vedet vesipostista, joka pidettäisiin sulana yhdellä ohjauslämmityskaapelilla. Puita ei niin ikään oltu varattu valtavaa lämmitystarvetta varten, sillä kolmen eri osastoihin sijoitetun ilmalämpöpumpun oli ajateltu pitävän huusholli lämpimänä, kuten edellisinäkin talvina. Pörssisähkön laskettua pidimme välipalaverin asian tiimoilta. Ja jokaisen lämmityskerran päälle vessat käytiin vetämässä ja talolla tehtiin kierros, jossa varmistettiin, että mikään paikka ei ollut kylmillään. He maksoivat metsästysseuralle joka vuosi satasen maksun siitä, että he saisivat käyttää toimitaloa myyjäisiin ja kirpputoreihinsa, joten kömmätti oli pakko pitää lämpimänä, sopimusrikkomuksen uhalla. Puita toimitalon valtava kattila imi useiden omakotitalojen verran ja taukoja lämmityksessä ei voinut pitää, sen verran harvasta mörskästä oli kyse. Eläkeläiset tulivat lämmittämään toimitaloa aamukuudelta ja he latoivat puita uuniin kolmen tunnin välein. Johtuen metsästysseuran väen ja Marttojen läheisistä suhteista, ei asiasta kyetty puhumaan asiallisesti ilman pelkoa vakavista perheriidoista. Nyt tätä tasaista kulutusta piti saada alemmas, sillä seuran kassa oli huvennut ennätysvauhtia kylmän alkutalven lämmitysten takia ja jäsenmaksujen tuomat tulot olivat vasta kuukausien päässä. Ehdotukseni toimitalon alasajosta sai toisaalta kannatusta, mutta Lärsäkön Martat pani asiassa hanttiin rajusti. Epähuomiossa ja edellisen talven energiakriisi jo unohtuneena, seura oli tehnyt toimitaloon pörssisähkösopimuksen, joka tarkoitti sitä, että kova talviaikainen kulutus vaati toimenpiteitä. Perheriita olisi pienempi paha kuin vakituinen lämmitystyömaa toimitalolla. 73 RIISTA VIIMEINEN SANA L ärsäkkö kärsi muun maan tapaan paukkupakkasista vuodenvaihteen jälkeen. Kattilan sähkövastukset olivat hörpänneet nimittäin jo tässä vaiheessa niin paljon sähköä, että laskut olivat monumentaalisia. Sääennusteista poiketen lärsäkköläiset olivat kuitenkin kurimuksen pahinta kärsijää, sillä alava “monttu” keräsi kaikkein kireimmät pakkaset ympärilleen ja kun muu ympäristö kärvisteli ehkäpä ennusteiden mukaisissa pakkaslukemissa, oli Lärsäkössä vähintään puolenkymmentä astetta kireämmät pakkaset. Kävin lyömässä Marttojen puheenjohtajalle satasen kouraan omistani ja sanoin, että hommaavat jatkossa toimitalonsa jostain sellaisesta paikasta, joka ei koske Lärsäkön erää millään tavalla. Kukaan ei ollut asiassa kysynyt Marttojen kantaa ja nyt he vaativat maksamansa vuokran takaisin. Kurimus oli valmis ja lämmitysvuorot jaettiin kahteen osaan. Aallon Masa taas soitti pienessä sievässä ja uhosi salaman iskevän toimitaloon harvinaisessa talvisessa ukonilmassa…. Ja sekin häiritsi, että Martat eivät saaneet tavalliseen tapaan apuja myyjäisiinsä ja kirpputoreille, koska ukot olivat lämmityshommissa. Tiedossa oli, että asiasta tulisi pääasiassa sanomista, mutta nyt metsästysseuralaisten ymmärrykselle oli tullut loppu. Noin viikon verran lämmittäminen sujui kohtuullisen sujuvasti, mutta vuodenvaihteessa erityisesti iltavuorolaisia alkoi vaivata raaka tarve omalle ajalle. Vesiputkissa oli päällä koko ajan pieni juoksutus, jotta 1980-luvulla eteisaulan ulkoseinää vasten rakennetut WC:t eivät paukkuisi jäähän. Kotipuolessa jos toisessakin Martat olivat sitä mieltä, että seura on täysin kummallinen, kun näin juoksuttaa jäseniään ja täytyisihän tuollaisesta hommasta jo jokin palkka saada. Halkoja haalittiin ympäri seutukuntaa, niitä kannettiin pannuhuoneeseen ja kitupolttokattilan lämpötilaa seurattiin, jotta pattereissa kiertäsi oikean lämpöinen vesi. Kommelluksiltakaan ei voitu välttyä. Niin tuprutti myös toimitalon savupiipusta, josta nyt oli tullut vakituinen työmaa seuran jäsenille omien huushollien lisäksi. Pahimman hintapiikin aikana Aallon Masa oli joutunut lähtemään kesken kaiken käymään kotonaan, kun hän ei ollut muistanut lämmittää leivinuunia. Joulukuussa seurassa pidettin kriisipalaveri asian tiimoilta, sillä oli havaittu, että vanhassa mörskässä ei mitenkään voitu säätää lämmityksiä siten, että kaikkein karkeimmilta tuntihinnoilta voitaisiin välttyä. Omaa uunia turatessaan hän sitten oli nukahtanut sohvalle ja tuona aikana iltapäivällä kattilan sähkövastus oli pamahtanut päälle tulien hiivuttua ja kiertoveden lämmön laskettua. Yövuorot jäivät keski-ikäsille miehille, joihin itsekin kuuluin. Luonnollisestikaan päivystysvuoroja ei hinguttu, mutta kaikkien kynnelle kykenevien oli niitä otettava kontolleen. Tässä he nukkuivat aina sen ajan, kunnes herätyskello taas soitti lisäämään puita kattilaan. Tämä nukahdus maksoi seuralle useita satoja euroja. Iltakuudelta alkoi työssäkäyvien lämmitysvuoro ja he ottivatkin sujuvasti käyttöön Halko-Jussin vanhan sängyn pannuhuoneen nurkassa. Samana iltana viesti luonnollisesti kiiri Marttojen korviin, jonka jälkeen seuraava päivystysvuoroni tapahtui puhelimessa. Osa porukasta oli nyt vahvasti sitä mieltä, että toimitalo tulisi polttaa, sillä suojeltuna kohteena sitä ei olisi mitään mieltä ruveta enää remontoimaan. Pakkastalvina tulisimme nyt jättämään mörskän kylmilleen ja Martat saisivat etsiä uuden paikan harrastuksilleen. Edessä oli paluu 1970-luvulle, aikaan, jolloin Halko-Jussi oli lämmittänyt talonmiehen roolissaan kyseistä kylätaloa päätöikseen. Toimitalo ei olut mikään pienen pieni ja sen lämpimänä pitäminen ei ollut milloinkaan ollut lastenleikkiä. Metsästäjien oli siis alistuttava kohtaloon ja hyväksyttävä se tosiasia, että vuodenvaihteessa jaettaisiin lämmitysvuoroja seuran jäsenille. Pääosa eläkeukoista himoitsi päivävuoroja ja nuorisolaiset taas tekivät mieluusti iltavuoroja, jotta saivat laistettua kotihommista töidensä jälkeen
74 RIISTA KOKEILTUA LÄMPÖLIIVI 2/2024 S E U R A A V A S S A R I I S T AS SA 22.2. Riekkojahdissa arktisilla suurtuntureilla youtube.com/riistalehti instagram.com/riistalehti facebook.com/riistalehti
HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. Hikmicro LE15 on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. 1 999€ Sh. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. 2 549€ Sh. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. 2 549€ Sh. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. 799€ LYNX PRO LE15 Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 449€ Sh. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 2 699€ Sh. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa
www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 Nro 1/2024 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2024-08 710640-2401 RII ST A 1/2 02 4 SUURRIISTAKALIIPERIT 2× KENGÄT PAKKASEEN Kaliiperikoulu .243 Winchester 4× sukset umpihankeen RIISTAVERSTAS Edullinen kanuloukku RUOTSI PYSÄYTTI SIKARUTON Tilanteita & märkiä takamuksia Suomussalmella Ajokoiramestari Petri Saarenkangas “En tiedä onko se sydämessä vai missä pirussa, että ajokoira pitää olla.”