sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 SINCE 1921 Nro 2/2024 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2024-14 710640-2402 RII ST A 2/2 02 4 PIMEÄNÄKÖ LAITTEET KALIIPERIVALIKOIMA ON VARSINAINEN VIIDAKKO Kevät tuo kettukytiksen NATO-sukset testissä KYSY RIISTALTA Lisääkö kustomointi aseen arvoa. www.sakosuomi.. Käsivarren hikinen hiihtoretki SAKO 90 PEAK tositestissä ANSARIEKKOJA & TANSSILAVOJA
Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. 2 549€ Sh. 1 999€ Sh. STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. 799€ LYNX PRO LE15S Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. 449€ Sh. 2 549€ Sh. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. 2 699€ Sh. Hikmicro LE15S on OLED-näytöllä uudistettu malli markkinoiden suosituimmasta lämpötähystimestä. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Se on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa
Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. 449€ Sh. 2 549€ Sh. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. 799€ LYNX PRO LE15S Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. 2 699€ Sh. 1 999€ Sh. 2 549€ Sh. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. Se on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. Hikmicro LE15S on OLED-näytöllä uudistettu malli markkinoiden suosituimmasta lämpötähystimestä. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa
Hurjassa paikassa ovat liikkuneet.” S . 2 2024 ”Kiikaroin viereisen tunturin rinnettä ja näen korkealla jyrkänteellä runsaasti riekkojen jälkiä. s.38 KETTUA KYTTÄÄMÄLLÄ s.36 NATOSUKSET s.52 NO. 1 6 SISÄLLYS SARVESTA ON MONEKSI
Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. alv. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola / Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media / Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. SISÄLLYS KEVÄÄN KORVALLA 2 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta 8 Suomen erikoinen asekulttuuri Metsästysuutisia ulkomailta 10 12 Metsällä Kevätriekkoja Käsivarresta 16 Näin käytät kolmijalkaa metsästyksessä Ammattipyytäjän matkassa 22 26 Teräksellä on väliä 32 Pekka Juntin kolumni 40 Varusteet Vertailussa pimeänäkölaitteet Erinomainen Berettan untuvatakki 44 54 Pitkässä testissä uusittu kanuloukku 56 Uskomaton kaliiperiviidakko 62 Uuniperuna palvatulla riistalla Viimeinen sana 70 72. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2024 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J
Metsästäjien ja kalastajien työllistävä vaikutus oli 274 henkilötyövuotta, mikä kohdistui eniten Itäja Pohjois-Suomeen. Se on 6 000 enemmän kuin viime vuonna ja peräti 20 000 enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana. Niitä luvissa oli 79 prosenttia. Idean vetäjä on intohimoinen eräilijä Monni Himari. Erilaiset metsästäjät Metsästäjien kirjo laajenee. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k & P e k k a M o m m o Metsästys jatkaa kasvua VALTION meille myytiin viime kaudella 85 000 metsästyslupaa. Suosituimmat alueet olivat Tuntsa-Naruska, Vintilä, Yli-Ii ja Puolanka. Viime vuonna palveluita hankittiin 51,8 miljoonan euron edestä. Yhä useampi aloittaa metsästyksen aikuisena ilman mitään aikaisempaa kontaktia jahtiin. Metsästys koetaan yhä enemmän vastuullisena luontoharrastuksena. Luvuissa ei ole hirvilupia. Jos kanaluvat myydäänkin hetkessä, ei tilanne ole sama muiden lupien kanssa. Erälastut kirjoituskilpailuun voi tutustua Suomen Metsästysmuseon nettisivuilla. Valtion alueiden metsästäjät ja kalastajat tuovat maakuntiin huomattavan summan rahaa. Metsästäjät hankkivat viime kaudella vain 22 prosenttia myynnissä olleista vesilintuja jänisluvista”, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala sanoo. Metsähallituksen mukaan enemmänkin olisi mennyt kaupaksi, mutta kiintiöt rajoittavat myyntiä. Pekka Ervastille tunnustus SUOMEN Metsästäjäliiton Wàden-palkinto myönnettiin toimittaja Pekka Ervastille. Tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä ja riistanhoitoa. Kanalinnustus on ylivoimainen ykkönen. Eräkirjallisuus on suomalainen erikoisuus ja sitä halutaan vaalia nyt julistettavalla kirjoituskilpailulla. Jokaiselle niistä myytiin yli 1 500 lupaa. Metsästysluvat 2019–2023 2019 71 398 2020 85 188 2021 85 391 2022 85 369 2023 84 268 Pekka Mommo Erätarinat talteen ENSI kesän Riihimäen Erämessuilla kerätään erätarinoita talteen. Riistakeskuksen mukaan etenkin etelän suurten kaupunkien lähellä metsästys aloitetaan varttuneella iällä. Palkinto sisältää tunnustuksen lisäksi myös 1 000 euroa rahaa.. Maaseudulla tyypillinen aloitteleva metsästäjä on edelleen nuori. ”Muuta pienriistaa kuin metsäkanalintuja valtion alueille mahtuisi pyytämään enemmänkin. Ervasti on pitkäaikainen politiikantoimittaja ja tunnetaan terävistä kolumneista, jotka käsittelevät muun muassa metsästystä
Peura vai kauris. Riistakeskuksen mukaan tavoite hirvikannan laskulle onkin monin paikoin saavutettu. Se on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä kautena. Hanke aloitetaan tässä kuussa ja sen tarkoituksena on selvittää miten tuulivoima vaikuttaa susien käyttäytymiseen. Pannoitusalueet sijaitsevat Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Nimiuudistus ei kuitenkaan saanut suosiota tus ei kuitenkaan saanut suosiota metsästäjien keskuudessa. Susien pannoitusta on suunniteltu 3–5 reviirille, joiden alueelle on suunnitteilla tuulivoimarakentamista lähivuosina. VALKOHÄNTÄPEURAA kutsutaan kutsutaan usein myös valkohäntäkauriiksi. Myös Metvalkohäntäpeura. usein myös valkohäntäkauriiksi. RIISTAMAILTA 9 RIISTA RII ST A LU K U M e t s ä s t ä j ä t u t k i n n o n s u o r i t t a a v u o s i t t a i n 7 – 8 i h m i s t ä . Hantaurus Shot Oy metsästystuotteiden maahantuoja jo vuodesta 1994 Hantaurus Shot Oy metsästystuotteiden maahantuoja jo vuodesta 1994 www.hantaurus.fi | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | 09 692 6669 www.hantaurus.fi | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | 09 692 6669 30 vuotta 30 vuotta Hirvisaalis väheni VIIME kaudella saatiin koko maassa 32 000 hirveä. V i i m e v u o n n a 28 % t u t k i n n o n s u o r i t t a j i s t a o l i n a i s i a . Susille jälleen pantoja LUONNONVARAKESKUS aloittaa jälleen susien pannoittamisen tutkimustarkoituksessa. Nisäkäsnimitoimikunta päätti 15 Nisäkäsnimitoimikunta päätti 15 vuotta sitten muuttaa valkohäntävuotta sitten muuttaa valkohäntäpeuran nimen kauriiksi. Nimiuudispeuran nimen kauriiksi. Onhan se edelleen myös metsästyslaissa se edelleen myös metsästyslaissa valkohäntäpeura. Onhan metsästäjien keskuudessa. välttämiseksi.. Pyyntilupien täyttöaste oli reilut 78 prosenttia. Myös Metsästäjäliitto suosittaa vakiinsästäjäliitto suosittaa vakiintunutta peuran käyttämistä tunutta peuran käyttämistä muun muassa sekaannusten muun muassa sekaannusten välttämiseksi. M ä ä r ä o n p y s y n y t t a s a i s e n a
10 RIISTA ESSEE Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä Kupla nimeltä Suomi Aseiden kaliiperit kertovat mielenkiintoista tarinaa metsästyskulttuureista. Suomessa kaliiperikirjo poikkeaa voimakkaasti muusta Euroopasta ja on lähempänä Amerikkaa, kuin muualla Euroopassa.
Tämän takia Suomen kaliiperivalikoima on niin paljon muusta Euroopasta poikkeava. Suomen eristynyt asema ja käytännössä myös taiteilu Neuvostoliiton kanssa piti Suomen Euroopan näkökulmasta syrjäisenä kolkkana, eikä Suomi elänyt ja hengittänyt muun Euroopan tahdissa. Tilanne muuttui hiljalleen vasta sotien jälkeen, jolloin maamme oma asetuotanto alkoi tuottaa kivääreitä ja haulikkoja siviilimarkkinoille. ESSEE 11 RIISTA S uomalaiseen metsästykseen eurooppalaisista kaliipereista on työntynyt vain kaksi yleisesti käytössä olevaa kandidaattia. Me pysyimme omassa kuplassamme, eikä ostovoima riittänyt uudempiin aseisiin. Tämä näkyi monella tapaa, mutta ei vähiten käyttämissämme tuotteissa. Orgaanista kanssakäyntiä Eurooppaan ei siis ole ollut. Euroopan etumatka alkoi silloin, kun he valitsivat voittavan teknologian, eli urakantaisia patruunoita ampuvat kiväärit. Ruotsin ja Norjan rajat taas ovat pääasiallisesti kaukana useimpien suomalaisten näkökulmasta tarkastellen, joten meille Eurooppa on ollut historiallisesti aina “meren takana”. Me hyppäsimme siis kerralla uudempiin kaliipereihin, ilman välipysähdystä eurooppalaisissa tai amerikkalaisissa 1900-luvun alkupuolen kaliipereissa. Muitakin toki on, mutta vain nämä kaliiperit ovat mahtuneet suomalaisten metsästäjien kymmenen kärkikaliiperin joukkoon viime vuosikymmeninä. Nämä ovat 6,5x55 SE ja 9,3x62. Uudemmat aseet hiipivät hiljalleen Euroopasta, mutta nämä olivat pääasiassa kalliita, joten näiden ostajat ja käyttäjät olivat hyvin usein maamme vaurainta väkeä. Suomen asekannan uudistuminen ajoittui vaiheeseen, jolloin markkinoille oli tullut yksi muuan .308 Winchester. Mistä moinen johtuu. Siinä missä muu maailma uusi aseitaan jo maailmansotien välissä, oli sotien runtelema Suomi taloudellisella takamatkalla vielä pitkän aikaa muihin verrattuna. Asekulttuuri Suomessa savuttoman ruudin aikakautena on perustunut kiväärien osalta niinkin pitkälle, kuin tsaarin aikaisen Venäjän vanhentuneisiin aseisiin, joiden kanssa köyhä maa sinnitteli pitkälle 1960-luvulle asti.. Asekulttuuri Suomessa savuttoman ruudin aikakautena on perustunut kiväärien osalta niinkin pitkälle, kuin tsaarin aikaisen Venäjän vanhentuneisiin aseisiin, joiden kanssa köyhä maa sinnitteli pitkälle 1960-luvulle asti. Melkeinpä missä hyvänsä muussa Euroopan maassa kirjo eurooppalaisissa kaliipereissa on suurempi. Rahvaalle nämä eivät olleet saavutettavissa. Suomi on ollut poliittisesti ja jopa maantieteellisesti hieman irrallaan Manner-Euroopasta, sillä meillä ei ole maarajaa kuin Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomessa kaikki kiväärinkaliiperit olivat uusia 1950-luvulta eteenpäin, koska meillä kiväärikannan muodosti jo kehittämisvaiheessaan vanhentunut kiväärikalusto. Me olimme eristynyt saareke Euroopan ja Neuvostoliiton välissä
Nämä koira juoksevat siat kiinni ja pitävät ne paikallaan, kunnes metsästäjät saapuvat paikalle. Australialaiset ovat jalostaneet käyttötarkoitukseen oman rodun, jota kutsutaan nimellä Bull Arab. Suurin kauristrofee RUOTSIN Widtsköflessä kaatui 1982 kaurispukki, jonka sarvet ovat suurimmat koskaan tavatut. Tyypillisesti tässä metsästystavassa liikutaan riistarikkailla mailla edeten rauhallisesti haulikko valmiina. Tiettävästi painavin kultasakaali on tavattu Pohjois-Italiassa. Rough shooting ROUGH SHOOTING on brittiläinen nimitys metsästystavalle. Trofeella oli painoa kokonaiset 970 grammaa ja CIC-mittauksessa sarvet saivat 246,9 pistettä. Osa näistä sutta pienemmistä, mutta kettua suuremmista pedoista on ehtinyt jo Suomeen saakka. Kyseessä eivät ole pohjoismaalaiseen tapaan haukkuen pysäyttävät koirat. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Sakaaleita piisaa KANSAINVÄLINEN luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi punaisella listallaan Euroopassa asustelevan 97 000–117 000 kultasakaalia. Hyvällä ruoalla on kyseinen pukki kasvanut. Varsinaisen työn tekee useimmiten spanieli, jonka tehtävänä on karkottaa tiheiköissä lymyävä pienriista liikkeelle ja metsästäjän haulikon eteen ammuttavaksi. Bull Arabilla on huomattavasti niin juoksukuin puruvoimaakin. Kyseessä on nopealiikkeinen ja ovela saalistaja. Pudotuksen tai kaadon tapahduttua koira noutaa saaliin metsästäjälle.. Moni kauristrofee on yltänyt lähelle tätä monsteria. Bull Arab AUSTRALIASSA on yleistä pyydystää villisikoja pysäyttävillä koirilla. Isokokoinen uros painoi 14,9 kiloa. Tässä nopeassa ja voimakkaassa rodussa on käytetty englanninvinttikoiraa, bullterrieriä ja seisovia koiria
Ottossonin mielestä koirat ovat hirvijahdin tärkein elementti. Whippet metsästää näköaistinsa turvin ja juoksee kanin sekä jäniksen kiinni ja tappaa saaliinsa silmänräpäyksessä. Mies on itse kaatanut yli 700 hirveä elämänsä aikana. Kaikilla ei ollut aikoinaan varaa ruokkia isokokoista greyhoundia, niinpä innokkaat metsästäjät tyytyivät pienempikokoiseen whipettiin, joka osoittautui mainioksi metsästyskoiraksi nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta. Ruotsin kuuluisin hirvenkaataja RUOTSIN kuuluisin hirvenkaataja lienee Henry Ottosson. 13 RIISTA ULKOMAILTA Köyhän miehen vinttikoira BRITTILÄISISTÄ vinttikoirista kuluisin lienee greyhound, eli englanninvinttikoira, joka on myös maailman nopein koirarotu. Hän on myös vuodesta 1979 alkaen opastanut valtava määrän hirvenmetsästäjiä Ruotsin Värmlandissa. Hänet valittiin Norman patruunatehtaan Hall of Fameen hiljattain.
53 € TILAAJAPALVELU p. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. 6 + 2 numeroa yht. Nro 8/2023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2023-43 710640-2308 RII ST A 8/2 02 3 +30-LITRAISET REPUT JAHTIIN Aseet BROWNING MAXUS 2 Vertailu FRANCHI VS. Tilaa nyt Riista 6 numeroa + Latvalinnustus-kirja (arvo 54 €) Yhteensä 50 euroa. Tilaa metsästyksen erikoislehti Tilaus jatkuu kestotilauksena. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.fi Tee tilaukset tilaajapalvelu@riistalehti.fi Lisää tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi Nro 4/2 023 – 11, 50 € Nro 4/2 023 – 11, 50 € R I I S T A T E S T A A PAL -VK O 202 3-2 6 710 640 -23 04 RIIS TA 4/2 02 3 VAI HTO SUP ISTA JAT TER ÄSH AUL EILL E Vin kit TRE ENI OHJ EET AM PUM ARA DAL LE Op tiik ka MEO PTA MEO SIG HT IV Ase et CZ 600 ERG O 10 SIVU A KAU DEN UUT UUK SIA Erä val von na n kei no t pu hu tta vat Met säll ä kuu ron koir an kan ssa KEV ÄTP UKK IJAH TI OM ENA TAR HAS SA www .sako suom i.fi sako _suo mi faceb ook. WINCHESTER Riistaverstas NÄIN PAIKKAAT MAKUUALUSTAN Hirvikauden avaus Ensikertaa riekko jahdissa Tuulivoimalat valtaavat metsästysmaita ISÄLTÄ POJALLE & ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Jahdissa lasten kanssa Nro 9/2023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2023-49 710640-230 9 RII ST A 9/2 02 3 EDULLISET KIVÄÄRIT Optiikka LEUPOLD HIRVENSURM A Aseet SAKON TUKKITEHDA S Essee TRACKER SAFETY PUHUTTAA Vuorten & vuonojen Norja MAHTAVA METSÄSTYSM AA Metsähalli tus LUPAJÄRJEST ELMÄÄN TULOSSA PIAN UUDISTUKSIA “Infrapun a salama piirtää tarkkaa kuvaa synkkänä syysyönä.” KUVAREPORTA ASI Itä-Lapin legendaari silla pyyntimail la Nro 10/2 023 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-V KO 2024-0 4 71064 0-2310 RIIS TA 10 /20 23 KIIKAR I VALJAA T Varu steet PIKATE STATTU A PUKIN KONTT IIN Aseet KÄYTE TTYÄ OSTAM ASSA Kaliip erit .17 HMR PIENRII STALLE Latva lintu maao ttelu Suom i – Ruots i Varus tus latvali ntu jahtiin SUURPE TOPYYN NIN EPÄVAR MA TULEVA ISUUS. com /Sak oFin land Nro 5-6 /20 23 – 11,5 € Nro 5-6 /20 23 – 11,5 € R II S TA T E S T A A PAL -VKO 2023 -35 7106 40-2 305 RIIS TA 5-6 /2 02 3 TÄHT ÄIME T LATV ALINN ULLE Ase et NAIS TEN FRAN CHI Var uste et DEER HUN TER EXCA PE SOFT SHEL L Ase et BERE TTA 486 PARA LLEL O Sor saja hdi ssa erä maa järv ellä Esit tely ssä Sak o 90 JOUS IMET SÄST ÄJÄN BIG FIVE Latv ian puk it & pos sut Sam i Jau hoj ärv i intoh imoi nen mets ästä jä 116 sivua www.sa kosuom i.fi sako_su omi faceboo k.com/S akoFinla nd Nro 7/202 3 – 11,50 € Nro 7/202 3 – 11,50 € R I I S T A T E S TA A PAL-VK O 2023-39 710640 -2307 RII ST A 7/2 02 3 ÄÄNEN VAIMEN TIMET METSÄS TYKSEEN ASEET Ruger Ranch Ameri can Rifle OPTIIKK A Burris Veraci ty PH KOLUMN I Poliisi valtio pyytäj än repulla Tuntu rin hirvij ahti Pohjoi sen pyytöm ailla pystyk orvan kanssa Suoma laisen jousim etsästä jän Big Five Uhkaako lintuinflu enssa metsäst yskoiria
15 RIISTA P U U K O I S TA A S I A A Metsästys s.32 “Ansoilla on pakko käydä tiheästi, sillä ketut ja korpit vievät muuten saaliin.” S . 2 6 R I E K K O J A H I I H TÄ M Ä L L Ä s.16 K OL M I J A LK A H A L T U U N
Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a 16 RIISTA RIEKKOJAHTI Käsivarren lupa-alue on valtavan kokoinen: yli 300 000 hehtaaria. Maisemat hellivät kulkijaa.. 16 RIISTA RIEKKOJAHTI R I E K K O J A H T I Riekkojahdissa arktisilla suurtuntureilla Talviset Käsivarren suurtunturit houkuttelevat riekostajia jylhillä maisemillaan ja runsaalla lintukannalla. Sää ei kuitenkaan tällä kertaa säästellyt kulkijaa ja loppukauden riekot osoittautuivat todella haastavaksi jahdattavaksi
Ympäröivät tunturit ovat kietoutuneet pehmeään puuteripeit teeseen. 17 RIISTA RIEKKOJAHTI 17 RIISTA RIEKKOJAHTI H engitän raikasta, kuivaa pakkas ilmaa sisään koko keuhkojen tilavuudelta. Käsivarteen meidät houkuttelivat karunkaunis tunturimaisema ja runsas riekkokanta. Hiihtelen karvapohjasuksillani vaivattomasti mäkeä ylös, mutta Valtteri ja Ari puuskuttavat ja puhisevat vierellä. Yritämme korjata sitä tuhdilla teippikerroksella, mutta tuloksetta. Hainevää muistuttava Barras ja muut Norjan vuoret siintävät horisontissa. Lupaava näky! Olemme lähteneet reissuun pienoiskiväärien kanssa, tavoitteenamme löytää riekkoja lumises ta maisemasta kiikaroiden ja hiljaa hiihdellen. Heidän suksensa lipsuvat kui vassa pakkaslumessa jatkuvasti taaksepäin, mikä tekee kulkemisesta erityisen raskasta. Harvasta tieverkostosta johtuen suosituimmille lähtöpai koille saattaa sesonkiaikoina kerääntyä paljon ajoneuvoja, joten olemme varautuneet hiihtämään syvemmälle maastoon. Alamäet puolestaan aiheuttavat jännittäviä tilanteita, kun aiemmin huonosti pitävät sukset muuttuvat syök Riekkojen jälkinauhat kiemurtelevat läheisillä lumipenkereillä ristiin rastiin. Käsivarren erämaa tervehtii meitä kirkkaalla säällä ja jylhillä maisemilla. Jotta alku ei olisi liian auvoinen, jahtireis summe ensimmäinen päivä tuo mukanaan myös liudan haasteita. Riekkojen jälkinauhat kiemurtelevat läheisillä lumipenkereil lä ristiin rastiin. Akseli joutuu siis sivakoimaan tänään surkealla sauvalla. Lupaava näky!. Heti suksia ja sauvoja autosta nostaessamme huomaamme, että yhden sauvan sompa on haljen nut, ja irtoaa pienen taivuttelun jälkeen kokonaan
Päivän päätteeksi teemme vielä autolla reissun Kilpisjärven kaupalle. Alas mennään ajoittain liiankin vauhdikkaasti, tunturikoivuja niukasti väistellen. Käsivarsi on selkeästi todella suosittu alue myös kelkkailijoiden keskuudessa. 18 RIISTA RIEKKOJAHTI sylaskuun sopiviksi menopeleiksi. Loppumatkasta laskemme puuterimäkiä ja pylläh telemme hankeen vuorotellen. Se osoittautuu hyväksi päätökseksi, kun kapuamme jälleen ylämäkeen rinteen suojaisalla puolella. Ilma kylmenee jälleen, ja puemme lämmintä päälle. Pidämme kahvitauon tunturin rinteessä, ja au ringonpaisteesta nauttien pohdimme missä riekot mahtavat tällä hetkellä olla. Suhteellisen tuoreen näköisiä jälkiä risteilee koivikoissa, mutta lintuja ei näy. Varpaiden pelastusoperaation jälkeen pääsemme jatkamaan matkaa. Oikealla kohoaa tunturin seinämä, jonka lumeen on piirtynyt moot torikelkkojen jälkiä. Hiihdämme upean aurinkoisessa säässä, ja pakkasesta huolimatta kehon lämpö alkaa pikku hiljaa kasvaa niin korkeaksi, että on aika keventää varustusta. Löydämme muutamia vanhoja riekkojen kieppejä ja jätöksiä, mutta lintuja ei taaskaan näy. Jälkiä koivikoiden seassa kyllä on paikoin runsaastikin, mutta lintuja ei ole vielä näkynyt. Akselilla on niin kuuma, että hän päät tää hiihtää ilman paitaa. Nyt ovat varpaat hyvin turvassa ja ehjät välineet käytössä seuraavien päivien hiihto lenkeillä. Etenemme laakson pohjaa pitkin. Maasto ympärillämme on pienipiirteisesti kumpuilevaa. Tauon lomassa Ari tuskailee, että hänen varpaansa ovat pahasti ja kivuliaasti jäässä. Ne eivät meinaa millään lämmetä edes liikkeessä, joten kaivan repustani kädenlämmit timet, jotka Ari laittaa saappaisiinsa. Akseli ostaa itselleen ehjät sauvat ja Ari lämpimät talvisaappaat. Aurinko porottaa, ei tuule nimeksikään ja hiki virtaa. Riekkoja ei kuulu eikä näy. Löydämme muutamia vanhoja riekkojen kieppejä ja jätöksiä, mutta lintuja ei taaskaan näy. Kiireettömästi auringonpaisteessa Aurinko paistaa jälleen kirkkaasti, ja edellisestä päivästä viisastuneena varustaudun uuteen hiihto päivään lippalakilla ja aurinkolaseilla. Alkureissusta aurinko hellii meitä täydeltä taivaalta.. Autolle palatessamme päivä alkaa pikkuhil jaa hämärtyä
Kiikaroin viereisen tunturin rinnettä ja näen korkealla jyrkänteellä runsaasti riekkojen jälkiä. Iloisin mielin palaamme mökille vatsat äänekkääs ti kurnien. Meillä ei ole noin vaikeaan maastoon mitään asiaa. Talvella usein jopa yli 30 metriä sekunnissa puhaltava tuuli ja runsas lumisade voivat laskea näkyvyyden nollaan. Rauhallinen hiihtely upeassa säässä ja kauniissa maisemassa hellivät sielua. 19 RIISTA RIEKKOJAHTI Pidämme evästauon upealla näköalapaikalla. Siitä näkyy vain nurkka, ja on onni ettei se ole hautautunut lumeen enempää. Aikaa ei ole nyt hu kattavaksi, jos haluamme löytää puhelimen vielä tänään. Palaamme omia jälkiämme autolle, koska kilometrejä on nyt jo kertynyt hyvä määrä, ja vaihtoehtoiset reitit olisivat aivan liian pitkiä. Hurjassa paikassa ovat liikkuneet. Alkuvuodesta 2023 alueelta haettiin pois useita retkeilijöitä, koska taidot avotunturissa selviytymiseen olivat puutteelliset. Erämaa kurittaa Olen aina suhtautunut kunnioittaen arktisten suurtunturien nopeastikin vaihteleviin sääolosuh teisiin. Jotta toinen reissupäivä ei sujuisi täysin ilman vastoinkäymisiä, Akseli huomaa mökille palat tuamme, että hänen puhelimensa on kadonnut. Se ei ole enää taskussa, joten sen on täytynyt pudota hankeen päiväreissun aikana. Ari jää mökille tekemään ruokaa ja lämmit tämään saunaa, kun me muut lähdemme pimene vään iltaan hiihtämään tietämättä, joudummeko kulkemaan koko reitin uudestaan tai löydämmekö koko puhelinta ylipäätään lainkaan. Tapaamme järven toisessa päässä, ja toteamme, ettei kummankaan reitin var relta löytynyt lintuja. Suunnitelmista ei tyypillisesti haluta Käsivarren erämaa ei ole aloittelevan eränkävijän paikka. Matkaa jonkin aikaa jatkettuamme jakaudumme kahteen porukkaan kiertääksemme järven ympäri sen molemmin puolin. Suk laa ja lämmin kahvi maistuvat todella hyvältä, ja mieliala on korkealla, riekkohavaintojen puuttees ta huolimatta. Lopulta vaivannäkö kuitenkin palkitaan, ja puhelin löytyy kuin löytyykin kahden kilometrin hiihtämisen jälkeen. Käsivarren erämaa ei ole aloittelevan eränkävijän paikka. Kiire ei ole minnekään. Riekkohavaintojen vähyys ei paina mieltä, kun pidämme lounastaukoa auringonpaisteessa kummun päällä.
Näkyvyys ei myöskään ole par haasta päästä, mutta sää on kuitenkin vielä riittävä turvallinen, ja päätämme lähteä tekemään lyhyen lenkin ennen kelin huononemista. Lumisade ja tuuli alkavat kuitenkin yltyä kovemmiksi, ja päätämme jättää päivän tällä kertaa lyhyeksi, mikä osoittau tuu viisaaksi päätökseksi. 20 RIISTA RIEKKOJAHTI luopua, vaikka keli olisi jo lähtöhetkellä liian haas tava. Tuuli ei kuitenkaan ole kova, ja aurinkokin pilkahtelee välillä. Päättelem me että linnut ovat todennäköisesti pujahtaneet suoraan kieppiin. Olemme lähteneet ajoissa liikkeelle, jotta ehdimme tekemään edes lyhyen Vihdoin ensimmäinen oikea kohtaaminen! Mäkiä on ajoittain kiivettävä sivuttain kanttaamalla, mikä on syvässä lumessa todella hikistä hommaa. Lopulta on pakko luovuttaa Seuraavana aamuna on edelleen pilvistä ja lunta satelee hiljalleen. Tämä riekkojahti on hyvää vauhtia muodos tumassa erittäin haasteelliseksi, koska lintuja ei tunnu löytyvän. Yritämme seurata lintuja. Tiedämme, että iltapäivästä eteen päin on kuitenkin jälleen luvassa kunnon myräkkä. Hiihdettyämme kevyessä tuiskussa jo hyvän tovin ylämäkeen, pöläytämme rinteestä viiden riekon parven. Vihdoin ensimmäinen oikea koh taaminen! Pysähdymme tarkkailemaan ja kiikaroi maan lintujen lentoa. Ehkä olo suhteet määrittelevät nyt sen, että vaikeaa on joka tapauksessa. Hiihtäessäni mietin, että koira olisi varmasti löytänyt linnut jo moneen kertaan. Avun lähettäminen on tällä hetkellä vaikeaa, tai jopa mahdotonta. Lapin tuntureilla on lisäksi voimakkaan lumisateen ja tuulen vaikutuk sesta parhaillaan vaaralliset lumivyöryolosuhteet. Loputtomalta tuntuva kiikarointi ei tuota tulosta. Illalla luen uutisista, että päivystävä palomestari kehottaa välttämään avotunturissa liikkumista ja odottamaan kelin paranemista. Toisaalta syvässä lumessa kahlaaminen olisi varmasti ollut koiralle todella raskasta. Lumisade tekee kuitenkin tähystämisestä todella vaikeaa. Mekin teemme tarkan arvion olosuhteista ja riskeistä ennen päiväretkelle lähtemistä, koska kolmas päivä on pilvinen ja lumisateinen heti aamusta lähtien. Keli on nyt niillekin sen verran kurja. Liu’uttelemme kumpuilevassa maastossa, pysähtelemme ja pohdimme. Riekkoja ei löydy maisemasta edes kauempaa.. Hiihdämme laajassa avorivissä ristiin rastiin, mutta emme löydä niitä enää
Tunturiin on kuitenkin nyt luvattu todella kovia myrskytuulia ja paikalliset arvioivat, että Käsivarrentie menee vaikeiden olosuhteiden takia hyvin todennäköisesti poikki. Hiihdämme hiljaa ja hitaasti, sekä pysähdymme kiikaroimaan, mutta emme nää lintuja. Latu on jo lähes peittynyt uuden lumen alle. Hiihdämme jälleen eri porukoihin jakautunei na, perkaamme kumpuja, koivikkoja, rinteitä sekä järvien ja lampien penkereitä. Viimeisen päivän sää näyttää petollisen seesteiseltä. Alan jo epäillä, että näin loppukaudesta jäljellä ovat enää kaikista viisaimmat ja varovaisimmat linnut. Onneksi matkaa ei ole paljon ja reittiä on helppo seurata suhteellisen huo nossakin näkyvyydessä. Tyyntä myrskyn edellä. Valtteri (alempana) ja Ari suunnittelevat tauon jälkeistä reittivalintaa.. Teemme vastuulli sen päätöksen ja lähdemme hyvissä ajoin ajamaan pois myrskyn tieltä. Riemuitsen ääneen, kuinka kerrankin pääsen käyt tämään repussa mukana kuljettamaani korjausväli nesettiä. Autolle hiihtäessämme tuuli ja lumisade ovat yltyneet jo niin koviksi, etten melkein pysty kat somaan eteeni. Viimeisenä jahtipäivänä emme lähde lainkaan hiihtämään. Harmittaa, että yksi lupa ja mökkipäi vä jäävät käyttämättä, emmekä pääse enää maas toon. 21 RIISTA RIEKKOJAHTI päiväreissun. Vedän pipoa syvemmälle päähän ja voimakkaasti siristellen seuraan hiih touraamme takaisin autolle päin. Erämaasta, tiettömältä taipaleelta olisi todella vaikeaa ja raskasta palata autolle ilman suksia, syvässä lumessa tarpoen. Pikaisen ongelmanratkaisutuokion jälkeen saamme siteen korjattua tukevasti, ja pääsemme jatkamaan matkaa normaalisti. Erämaasta, tiettö mältä taipaleelta olisi todella vaikeaa ja raskasta palata autolle ilman suksia, syvässä lumessa tar poen. Kaivan esiin vahvaa lankaa ja ilmastointi teippiä. Tuisku tunkeutuu silmiin, takin kaulaaukkoon ja korviin. Aria kohtaa taas huono onni, ja hänen sukses taan rikkoutuu side alamäkeen lasketellessamme. Erityisesti kun myrsky uhkaa saapua päälle millä hetkellä hyvänsä. Isot parvet ovat myös ongelmallisia, koska niissä on aina useampi silmäpari tarkkailemassa. Jälkiä kyllä löydämme paikoin, mutta riekkohavainnot ovat tiukassa
22 RIISTA AMMUNTA 22 RIISTA AMMUNTA
Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a. 23 RIISTA AMMUNTA A M M U N TA VINKIT TRIPODIN KÄYTTÄMISEEN 23 RIISTA AMMUNTA Kolmijalka, eli tripodi, on jo pitkään ollut suosittu varuste ison maailman vuoristojahdeissa sekä sotilassovellutuksissa, kuten esimerkiksi tarkkaammunnassa. Suomalaiselle metsästäjälle se on kätevä muun muassa latvalinnustuksessa tai sorkkakytiksellä. Lue tästä vinkit kolmijalan hankintaan ja käyttöön
Budjettitietoinen ja käsistään näppärä kotinikkari rakentelee kuulapään mukana tulevaan Arca-pikalevyyn sopivan kiväärituen pienellä vaivalla esimerkiksi puusta. Isokokoiset säätönupit helpottavat käyttöä paksut hansikKehdossa aseelle on tasainen tuki ja kehdon sivut ovat korkeat, eikä ase pääse putoamaan pois. Tarkkuusaseisiin Arca-levyjä on saatavilla, mutta metsästysaseista Arca-mahdollisuus harvemmin löytyy. 24 RIISTA AMMUNTA kaat kädessä. Kehdossa kivääri puristuu ikään kuin ruuvipenkkiin, kahden seinämän väliin. Jalustan jalkojen avausmekanismeja on kahta erilaista: kierrettävä ja pikavivullinen. Metsästyskäytössä jalustan kuulapäähän yhdistetäänkin useimmiten Arca:n sijaan niin kutsuttu kehto. Kehdon voi halutessa jättää hieman löysälle siten, ettei se purista kivääriä tiukasti, vaan aseelle muodostuu tukeva hylly, jossa se pääsee vapaasti rekylöimään taaksepäin. Materiaaleja on tyypillisesti kahta: alumiini ja hiilikuitu. Mikäli oma ase on suhteellisen painava, pitää valmistajan ilmoittamaan jalustan ja kuulapään kantavuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Parhaat kolmijalat löytyvät lähes poikkeuksetta kameravarusteita myyviltä merkeiltä, joskin tarjontaa löytyy jonkin verran myös metsästysvalmistajilta. Tällaisia kehtoja ovat esimerkiksi Hogg Saddle tai Pig Saddle. Hiilikuituiset ovat kevyitä, mutta huomattavan arvokkaita, kun taas todella tukevan ja kestävän alumiinisen tripodin hyvällä kuulapäällä saa hankittua noin 250–300 euron hintaan. Kolmijalkojen yksityiskohdat vaihtelevat hieman mallista toiseen, ja omaan käyttöön tripodia valitessa huomionarvoisia tekijöitä ovat muun muassa jalustan paino, tukevuus, kantavuus ja jalkojen avausmekanismin tyyppi. Vakaa ja tukeva asento helpottaa hyvän riistalaukauksen tekemistä sekä mahdollistaa paremman rekyylinhallinnan. Hogg ja Pig Saddle ovat kuitenkin suhteellisen arvokkaita hankintoja, ja hyvälaatuinen kehto maksaakin kahdesta sadasta aina viiteen sataan euroon asti. Kamera kiinnittyy tripodin kuulapäähän tyypillisesti Arca-pikalevyllä. Lisäksi tripodin avulla on helppo ampua runsaan aluskasvillisuuden yli, jolloin ampumapaikka voidaan valita vapaammin maastosta riippumatta. Kuulapäässä tulee lisäksi olla riittävän tiukka, luistamaton kiristys. Edullinen ratkaisu Hogg tai Pig Saddlen hankkimisen sijaan on askarrella kuulapään mukana tulevaan Arca-levyyn oma tuki aseelle.. Tarkkuusammuntaan tarkoitettuihin aseisiin on asennettavissa Arcakiinnitys. Oma suosikki kannattaa valita liikkeessä molempia mekanismeja kokeilemalla. Kehto tai Y-mallinen tuki on kuitenkin mahdollista tehdä jalustaan itsekin. K olmijalka mahdollistaa todella vakaat ampuma-asennot niin makuulta, istuen, polvelta kuin seistenkin
Laita aseen perän alle tuki, jolla voit säätää tähtäyspistettä pystysuunnassa. Useampi tukipiste tekee asennosta vakaamman. SEISTEN Säädä tripodin korkeus siten, että aseen perä asettuu suurin piirtein rinnan korkeudelle. Vartalo tulee olla suoraan aseen jatkeena, hartialinja suorassa ja jalat leveällä. Jos käytät kiväärissä hihnaa, voit tukevoittaa ampuma-asentoa kietomalla hihnan jalustan jalan ympärille. Näin saat tukevan ampuma-asennon ja parhaan rekyylinhallinnan. Tuo vartalo suoraan aseen taakse ja taita lantiosta eteenpäin. Näin saat tukevan asennon ja rekyyli ei pääse työntämään vartaloa takakenoon. Tukikädellä voit tasapainottaa kolmijalkaa pitämällä jalustasta kiinni, tai painamalla kevyesti tähtäinkiikarin päältä. 25 RIISTA AMMUNTA MAKUUASENTO Säädä tripodi matalaksi ja jalat mahdollisimman leveälle. ISTUEN TAI POLVELTA Säädä tripodin korkeus sopivaksi siten, että istut pienessä etunojassa. Tuki voi olla esimerkiksi peräpussi, säilytyspussiinsa pakattu taukotakki tai tukikäden nyrkki. Kokeile erilaisia tapoja löytääkseni itsellesi parhaan vaihtoehdon. Tue kyynärpäät polviin tai reisiin jos mahdollista. Tee lopullinen säätö jalustan pystytolpasta. Tähtäystä voi vakauttaa samoin keinoin kuin istuma-asennossa: asehihnan avulla, tukikädellä kiikarin päältä tai jalustan jalkaa painamalla. Muista myös tripodilta ammuttaessa aina harkittu laukaus ja rauhallinen liipaisu.
Hän on tanssilavojen tähti ja riekonpyytäjä, jonka ansakierros yltää kauas Pöyrisjärven erämaahan. Teksti ja kuvat P e k k a J u n t t i 26 RIISTA RIEKKOJAHTI Kolmenkymmenen riekon saalis odotti ansapyytäjä Sami Keskitalon nylkyja pakkaustöitä.. 26 RIISTA RIEKKOJAHTI R I E K K O J A H T I Lauluja erämaasta Enontekiöläisen Sami Keskitalon elanto koostuu ääripäistä
Tällä kertaa hän hurmasi yleisön Hopeisella kuulla. Kun haarukka on valmis, Keskitalo kaatelee risuja kumoon ja asettelee niitä aidaksi. Laulajat vaihtuivat ja lopulta Keskitalokin rohkaistui laulaa luikauttamaan. Ajattelin, että miksei tätäkin hommaa voisi koittaa”, Keskitalo muistelee nyt. Myöhempien aikojen kiekkopomo Kalervo Kummola oli tuonut lajin Suomeen muutamaa vuotta aiemmin, mutta Keskitalon kotikunnaille Käsivarren Lappiin se ei ollut vielä rantautunut. ”Tuo ääni on jotakin niin kaunista”, eräs nainen kommentoi. Pohjoinen kutsui, tällä kertaa Rovaniemi. Enontekiöläinen Sami Keskitalo pysäyttää moottorikelkan suon reunaan, jonka riekkokatras on kirjonut jälkiä täyteen. Hänen setänsä Pertti Keskitalo opetti hänelle lajin salat, ja sedän kanssa hän pyytää vieläkin. Yksinäinen erämaan pyytäjä on myös iskelmälaulaja, joka kiertää edelleen tanssilavoja. Keskitalo on pyytänyt ammatikseen riekkoja pikkupojasta saakka. Oven aukkoon hän asentaa ansan. Paikan erikoisuus oli karaoke, tuo japanilaisten keksimä amatööriviihteen muoto, jossa jokainen on hetken ravintolan laulajatähti. Videon kommenttikenttä täyttyy hehkutuksista. Ansa tulee ehjänä lumen päälle ja se on hetkessä pyynnissä. Kerran Keskitalo osallistui Sinetän Krouvissa laulukilpailuun ja voitti. Työn ohessa hän opiskeli Rovala-opistolla laulamista, ja piti kavereiden kanssa hauskaa. RIEKONPYYTÄJÄ Keskitalo ponkaisee kelkan päältä hankeen vesuri kädessään. On toisenlaisiakin tapoja laittaa ansa, mutta tämä on Keskitalon suvun tapa. Sointuva tenori kaikui ravintolassa. TELAKKATYÖTÄ Raisiossa kesti lopulta vain puoli vuotta. Männyntirriskot ja känkkyräiset koivut pistävät lumesta valoon. Laulun lahjansa hän löysi maailmalta. 2500 työntekijän paikka ei ollut sopiva pohjoisen pojalle. YouTube-videopalvelun kuvassa katselee tutunnäköinen, klassiseen iskelmätyyliin pukeutunut nuorimies, jonka syvän siniset silmät hymyilevät. Kaksikon nautinta alue sijaitsee Pöyrisjärven erämaassa, jossa kaksikolla on nytkin pyynnissä 650 ansaa. Kohta Keskitalo nousi toisen kerran lavalle. Hän pääsi ensin työharjoitteluun kelkkatehtaalle ja sitten töihin. Pystykepit on liian hidas korjata tuiskun jälkeen. Keskitalo karsii koivun ja lopulta jäljellä on y-kirjaimen muotoinen haarukka tai liekapuu, johon teräslanka kiinnitetään. ”Sieltä karaoken kautta se laulaminen lähti. Musiikki tulee Keskitalolle sukuperintönä. Aidan keskelle hän jättää risuttoman aukon. ”Ajattelin, että jos telakalle jään, en elä pitkään”, Keskitalo kertoo. Jotkut asettelevat risut pystyyn, mutta Keskitalon mukaan tapa on niiden käytössä, jotka eivät pyydä tosissaan. Joku toinen kiinnittää langan pystypuuhun, mutta Keskitalon mielestä haarukka on parempi, koska se on helppo asentaa tuiskun jälkeen uudestaan. ”Tuohon jäljen viereen”, Keskitalo näyttää pajukkovarvikkoa. Ääni kuuluu Sami Keskitalolle. Keskitalo opiskeli talonrakentajaksi ammattikoulussa ja kun koulu vuonna 1994 loppui, hän pyyhälsi Lapista Raisioon Masa Yards -telakkayhtiön levyseppähitsaaja-kurssille. Nyt olemme Hetan kirkonkylän takamailla, Keskitalon kodin lähettyvillä, jossa lupautui näyttämään, kuinka ansalanka Keskitalon suvun pyyntikulttuurissa asennetaan. Hän kahlaa pienen haarakoivun luo ja huitaisee sen poikki yhdellä lyönnillä. Palkinnoksi hän sai kolmesataa markkaa ja Keskitalosta tuntui, että nyt on millä mällätä. Ajattelin, että miksei tätäkin hommaa voisi koittaa.”. Eräänä iltana Keskitalo istui iltaa paikallisessa anniskeluravintola Villissä Killissä. Hän valitsi Paula Koivuniemen kappaleen Tummat silmät, ruskea tukka ja antoi palaa. Aukkoa kutsutaan oveksi, josta riekko pyrkii risurykelmän toiselle puolelle. Samin setä Esa Keskitalo opetti pojalle jo varhain hanurinsoittoa. Tarvitsee vain työntää käsi lumen alle silmukan sisään ja vetää puu ylös hangen päälle. 27 RIISTA RIEKKOJAHTI P aksut maaliskuun hanget väikkyvät ja kimaltelevat. Keskitalo voi laittaa hyvänä päivänä 80 uutta ansaa ja korjata lumen alta uudelleen pyyntiin 300–400 ansaa, joten työn pitää käyttää nopeasti. Kun laulu oli ohi, yleisö taputti haltioituneena. Loppuilta meni iloisesti ravintolariennoissa. Siinä on hyvä paikka ansalangalle. ”Sieltä karaoken kautta se laulaminen lähti
Mutta kun teräslangan ”Mie lähen etelään lauluhommiin.” Sami Keskitalon alla on tottuneesti kelkka. 28 RIISTA. ”Se oli urani kovin paikka. ”Se vuosi opetti improvisoimaan. Siellä häntä odotti kaverin vierassänky ja musiikkiteatterikoulu. 28 RIISTA RIEKKOJAHTI Keskitalo osallistui vuosien mittaan moniin laulukilpailuihin ja pärjäsi loistavasti. Keskitalo sai vakituisen runkohitsaajan työn kelkkatehtaalla. ”Mie lähen etelään lauluhommiin.” Vuonna 2000 hän pakkasi Nissan Sunnyyn televisionsa ja vähät tavaransa ja ajoi Helsinkiin. Hän hitsasi muutaman vuoden, kunnes eräänä päivänä sanoi hitsaajakaverilleen sen, mitä oli jo pidempään suunnitellut. Vuonna 2002 hän raivasi tiensä yli seitsemänsadan laulajan joukosta Tangomarkkinoiden finaaliin, jossa hänestä leivottiin tangoprinssi. Prinssivuodesta muotoutui todellinen muusikon korkeakoulu. Lopulta hän asettui Vantaan Koivukylään asumaan. Tangoprinsseys avasi Sami Keskitalolle ovet Suomen keikkalavoille, sillä hän teki vuoden sopimuksen Aura-viihteen kanssa, joka buukkasi kalenterin täyteen. Kilometrejä tulee niin paljon, että kelkka pitää vaihtaa kahden vuoden välein. Paikalla oli kahdeksan tuhannen ihmisen yleisö ja televisiosta kisaa katsoi miljoona ihmistä”, Keskitalo muistelee. Keskitalo kertoo, että jos teräslangan sitoo kiinni suoraan haarukkaan, teräslanka voi nirhaantua poikki riekon rimpuillessa. Se oli hirveän rasittavaa, mutta kehittävää.” RIEKONPYYTÄJÄ kyyristyy ovelle haarukkapuu kädessään. Paikalla laulajaa odotti outo bändi, joiden taso vaihteli ja jotka eivät aina osanneet soittaa kappaleita. Riekon ansalanka koostuu narusta ja teräslangasta, jotka pyytäjä on solminut jo kotona yhteen ja sitonut nippuihin. Sopimukseen ei kuulunut omaa bändiä, eivätkä keikkataksat riittäneet sellaisen kokoamiseen, joten prinssi porhalsi tanssipaikoille pelkkä biisimappi mukanaan. Hän painaa haarukan lumeen, jonka toisessa haarassa on kiinni ansa. Hän voitti Iskelmä Paroni -kilpailun, Karaoken suomenmestaruuden ja tuli Lavatähti-kilpailussa hopealle
Tangoprinssiaikoina hän asui Tampereen Hervannassa. Niin perhe muutti takaisin Enontekiölle. Keskitalo ampuu myös rivin kettuja vuosittain. Kun ansat peittyvät, ne eivät pyydä. Sami Keskitalo, iskelmälaulaja ja riekonpyytäjä. 29 RIISTA RIEKKOJAHTI ja puun väliin laittaa narun, eräänlaisen perukkeen, saalis pysyy. Keskitalo on viuhtonut muuttokuorman kanssa etelästä pohjoiseen ja taas etelään monta monituista kertaa. Kun taloon alkoi ilmaantua vikkeliä poikalapsia, Sami Keskitalo sanoi Salla-vaimolleen, että eiköhän kasvateta pojat rauhallisessa ympäristössä. Sieltä hän muutti takaisin Rovaniemelle. Toinen syy on lumituisku. Kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimuksen ratifiointi on jälleen poliitikkojen pöydällä ja ei-saamelaisten Ansat vievät Keskitalon tunturiin kaksi kolme kertaa viikossa. Kilometrejä tulee jokaisella reissulla 150. Valmista tuli. Vuonna 2010 Hetan keskustan kupeeseen nousi ikioma koti, jonka jälkeen Keskitalo on pysynyt sijoillaan ja aikoo pysyä vastakin, jos paikallisten pyyntioikeudet säilyvät tulevaisuudessa myös Keskitalon kaltaisilla ei-saamelaisilla paikallisilla. Sillä reissulla pyytäjälle ei jäänyt mitään. Pahimmillaan repolaiset ovat noukkineet 28 riekkoa yhdellä kertaa. Keskitalolle kettujen ampuminen sopii hyvin, sillä ketut oppivat nopeasti kokemaan pyytäjän ansat. Ansoilla on pakko käydä tiheästi, sillä ketut ja korpit vievät muuten saaliin. Ansat vievät Keskitalon tunturiin kaksi kolme kertaa viikossa. ERÄMAAN laululintu kuuluu muuttolintujen sukuun. Keskitalo muotoilee silmukan, tarkistaa, että se on oikealla korkeudella ja ojentautuu seisomaan. Hän poistaa repolaisia Metsähallituksen naalinsuojeluohjelmassa, jossa saa käyttää apuna moottorikelkkaa. Keskitalo on huolissaan saamelaiskeskustelusta. RIEKKOJAHTI
Keskitalo sanoo, että nyt kun lapset ovat isompia, hän keikkailisi mieluusti nykyistä enemmänkin, lähtisi vaikka koko Suomen kiertueelle, jos kysyntää vielä riittäisi. On suuri yksinäisyys ja ihmisten edessä oleminen, on ääretön hiljaisuus ja tanssikansan häly. Kesällä kun riekkoemot kasvattavat uutta satoa, laulajalla on hyvää aikaa kiertää lavoja. Siitä ei ole pelkoa, että joku valloittaisi laulumiehen riekkoapajat, sillä riekonpyynnin tulevaisuus näyttää huonolta. Ammatti on enemmänkin elämäntapa ja lisätuloa. Ala äijittyy kovaa vauhtia eikä nuoria ole jonoksi. Se johtuu Keskitalon mukaan siitä, että ala on kova. ”Riekkoja kyllä ehtii pyytää myöhemminkin”, hän sanoo. ”Tämä on kuoleva ammatti”, Keskitalo toteaa rauhallisesti tosiasian, mutta hänellä itsellään ei ole aikomustakaan lopettaa. ”En jää tänne, jos mettähommat loppuu”, hän sanoo. Pelkästään riekkoa pyytämällä ei elä kukaan. Alla on tuliterä kelkka ja hän Siitä ei ole pelkoa, että joku valloittaisi laulumiehen riekkoapajat, sillä riekonpyynnin tulevaisuus näyttää huonolta. Pyytäjän huoli voi olla turhakin, sillä esimerkiksi Norjassa ILO-sopimuksen ratifiointi ei ole vienyt muilta paikallisilta nautintaoikeuksia. Riekko ansotaan talvella, joka taas on se hiljaisin ajanjakso kaikille keikkaileville artisteille. Päinvastoin, hän on investoinut alaan. Pyytäjän pitää olla ahkera ja hyvässä kunnossa. Valmis ansa on yksinkertainen, halpa ja tehokas pyydys. Molemmat työympäristöt ovat Keskitalolle yhtä rakkaita ja yllättäen ne sopivat täydellisesti yhteen. KESKITALON elanto koostuu ääripäistä. Ansalla saavat pyytää vain Inarin, Utsjoen ja Enontekiön paikalliset. 30 RIISTA RIEKKOJAHTI keskuudessa on epätietoutta, mitä sopimuksen hyväksyminen tarkoittaisi oikeuteen käyttää maata, siis metsästää ja kalastaa. RIEKKOJAHTI
Voittanut muun muassa Iskelmä Paroni -kilpailun ja karaoken suomenmestaruuden. Ei liene väärin sanoa, että Sami Keskitalo elää ja hengittää erämaata. Riekkoja hän ei syö, koska niistä maksetaan hyvin. Hirvenlihaa riittää perheen tarpeisiin koko vuodeksi ja kanaa ostetaan vain silloin, kun perhe haluaa vaihtelua ruokapöytään. Sami Keskitalo Enontekiöläinen ansapyytäjä, laulaja, kalastaja, joka kesäaikaan asentaa muun muassa kylmälaitteita. Sami Keskitalo karsii liekapuuta, haaraoksaa, johon ansalanka sidotaan. Sami Keskitalo myy riekot ravintoloihin vakumoituna ja pakastettuna. Kun hän vaihtaa kelkkahaalarinsa pyhäpukuun, nousee ihmisten eteen ja orkesteri alkaa soittaa Vexi Salmen hänelle kirjoittamaa kappaletta Lapin lapsi, hän todella tietää mistä laulaa: Lapin lapsi, luonnon lapsi/ vapaa on kuin tuuli tunturin. Silti lihakin tulee luonnosta. 31 RIISTA RIEKKOJAHTI on rakentanut itselleen erämaahan Pöyrisjärven rantaan oman pyyntitukikohdan mökkeineen ja saunoineen, jossa hän voi yöpyä retkillään. Matkaa tienvarresta mökille tulee viisikymmentä kilometriä. Perhe: Salla-vaimo, kolme poikaa sekä pari hirvikoiraa. Hän pitää Pöyrisjärvellä myös talviverkkoja. Siikaa ja ahventa riittää myyntiinkin. Lapin lapsi, luonnon lapsi/ elää niin kuin vaivaiskoivukin/ Kestää tuulen, kestää pakkasen/ tuntee luonnon suuren rakkauden. Tangoprinssi vuodelta 2002. RIEKKOJAHTI
32 RIISTA PUUKOT P U U K O T 32 RIISTA PUUKOT TERÄSTEN SALAISUUDET
Seosaineet muodostavat yhdessä hiilen kanssa kovia karbideja lisäten teräksen kovuutta, lujuutta ja mikrorakenteen hienorakeisuutta. Teksti ja kuvat J u h a J o r m a n a i n e n K aikkia niitä rautavaltaisia seoksia, joita voi muokata joko valssaamalla tai takomalla, kutsutaan teräksiksi. Terän pito ja korroosion kesto ovat heikkoja ja teräkalut vaativat paljon huoltoa. Hiiliteräksestä valmistetut teräkalut ovat perinteisiä ja ne saadaan teroitettua teräviksi. Teräksen hiilipitoisuus on välillä 0,1–1,7 prosenttia, ja teräksiä seostetaan hiilen lisäksi muun muassa nikkelillä, kromilla, vanadiinilla, volframilla, koboltilla ja piillä. Teräkalujen raaka-aineiden määrä on valtava ja huippumateriaalit ovat arvokkaita.. Kahva, kiiltävä terä, tuppi ja siinä kaikki. Seosteräkset ovat usein hiiliterästä sitkeämpiä ja teroitus on helppoa. Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs, eli leikillisesti kutsuttuna ”vapaa-ajanteräs”, sisältää normaalisti alle 1,2 prosenttia hiiltä ja yli 12 prosenttia kromia. Seosterästen raekoko jää karkeammaksi kuin puhtailla hiiliteräksillä, eikä terään saada aivan huipputerävyyttä. Niiden avulla teräkseen saadaan erilaisia ominaisuuksia, kuten sitkeyttä, joustavuutta ja kulumisenkestoa. Seostetut teräkset Seostetuissa teräksissä on monesti useita eri seosaineita parantamassa teräksen kulutuskestävyyttä, eli terä pysyy terävänä pidempään. Karbidit ovat metallin hiiliyhdisteitä, joita muodostuu teräksen valmistusvaiheessa sekä myös silloin, kun karkaistu terä päästetään. Sepän tehtävä on löytää teräksenpalan sisältä puukon tai veitsen terä. Terästä karkaistaessa hiili siirtyy raudan rakenteisiin ja mitä enemmän hiiltä, aina 0,85 prosenttiin saakka, sitä kovempi terä. Silloin kun terän hiilipitoisuus ylittää 0,85 prosenttia, osa karbideista ei karkaisun aikana siirry raudan sekaan vaan pysyy karbideina. Kun terässä on runsaasti rautahiilikarbideja, siitä saadaan erittäin terävä. Seosteräksistä valmistettujen terien teränpito on varsin hyvä, mutta terät eivät ole ruostumattomia. Terän kovuus ei ole autuaaksi tekevä ominaisuus, sillä terältä vaaditaan myös kulutuksenkestoa. Hiiliteräs Hiiliteräs on tavallisin karkeneva teräs ja se onkin ehkä yleisin puukonterien materiaali. Vaikka päällisin puolin eroja ei näy, niitä löytyy valmistusmateriaaleista todella paljon. Erilaisilla seosmateriaaleilla ja seoksilla saadaan teräkseen haluttuja ominaisuuksia, kuten sitkeyttä, kulutuksenkestoa, kovuutta, jne. Silloin, kun terään halutaan mahdollisimman hyvää pitoa, seosaineina käytetään vanadiinia, molybdeeniä sekä wolframia, jotka muodostavat hiilen kanssa erittäin kovia karbideja. Ruostumattomaksi seosaineet eivät kuitenkaan terästä tee. Hiilipitoisuus on välillä 0,6–1,25 prosenttia ja nyrkkisääntönä on: mitä enemmän hiiltä, sen kovempi terä. Aivan huipputerävyys uupuu. Ruostumattomassa teräksessä oleva kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle äärimmäisen ohuen ja valoa läpäisevän kalvon. Riista selvitti mitä erilaiset teräkset ovat ja mistä materiaalista synty huippuluokan puukon tai metsästysveitsen terä. Parhaimmillaan hiiliteräs on nykyään perinnepuukoissa. 33 RIISTA PUUKOT Eräpuukot ja metsästysveitset ovat hyvin saman näköisiä. Tätä suojakalvon muodostumista kutsutaan passivoitumiseksi, ja kalvoon syntyvät naarmut korjaantuvat itsestään hapettavassa ympäristössä. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun terän etuja ovat hyvä korroosionkesto ja yleensä hyvä kulutuksenkestävyys. Haittapuolena on Puukonterä on saamassa muotoaan. Tällöin kulutuksenkesto lisääntyy
Marttiinin perinteinen hiiliterästerä on pinnoitettu Martef -pinnoitteella, joka suojaa korroosiolta. Superteräksissä hienojakoiset karbidit ovat erittäin tasaisesti jakaantuneita. Tämän jälkeen materiaali lämpöpuristetaan kokoon niin, että lämpötila on juuri ja juuri sulamislämpötilan alapuolella. Syntynyt teräskappale muotoillaan kuumana haluttuun muotoon. Perinteisessä teräksessä karbidit ovat suurikokoisia ja ne ovat jakaantuneet epätasaisesti. Rosteriterien teränpito on hyvää luokka ja korroosionkesto samoin. Metallien käsittelijöinä kiinalaiset ovat hyvin taitavia. Superteräkset ovat tätä päivää. Sulanut metalliseos puristetaan pienten suuttimien läpi ja alaspäin pudotessaan pienet alle 0,8 millimetrin metallipisarat sumutetaan typellä. Damaskiteräs Damaskuksen kaupunki oli aikanaan tunnettu kauppapaikka, ja idän sekä lännen kauppareittien risteyspaikka. Karbidien hienojakoisuus lisää terän sitkeyttä, sillä ne ovat lähes murtumattomia ja samasta syystä terästä saadaan äärimmäisen leikkaava ja terävä. Tämän jälkeen sopivassa suhteessa olevat teräspulverit laitetaan suuriin teräsastioihin. Huippuluokan rosteriveitset ovat arvokkaita, mutta rahalle saa vastinetta. Tällöin metalliseoksen eri ainesosille ei jää aikaa erkautua ja karbidit ovat hienojakoisia. Pulveriteräkset Puukkoterästen viimeisimpänä uutuutena ovat pulverimetallurgisesti valmistetut teräkset. Teroittaminen vaatii timanttia ja veitsen hankkiminen hieman paksumpaa lompakkoa. Japanilaisen Takayukin keittiöveitsen leikkaava terä on VG-10 superterästä ja veitsen sivut pehmeämpää ja damaskiterästä. Pulveriterästerät ovat äärimmäisen kestäviä, teränpito on huikeaa luokkaa ja leikkuuvoima on ällistyttävä. Amerikkalaistyylinen metsästysveitsen terä ruostumattomasta teräksestä. Huippuluokan rosteriveitset ovat arvokkaita, mutta rahalle saa vastinetta.. Erilaisia rostereja löytyy pilvin pimein ja nyrkkisääntö on se, että laatu maksaa. Huippuluokan rostereja ovat muun muassa 440 C (tästä saadaan kovimmat terät) ja ATS 34 (japanilainen huipputeräs veitsen teriin). Putoamisen aikana metallihiukkaset jähmettyvät pallomaisiksi hyvin nopeasti. Marttiinin Carbinox T508 -seosteräs parantaa terän korroosiokestoa. Leikkausteho on aivan ällistyttävä ja kokin työ sujuu paljon helpommin ja keveämmin. Valmistustekniikka poikkeaa täysin perinteisestä. Hiiliteräs alkaa olla menneen talven lumia metsästysveitsien materiaalina. Lopputuotteena on ylivoimainen superteräs puukkojen ja veitsien teriin. 34 RIISTA PUUKOT hankalampi teroitettavuus ja timanttiteroitin on välttämättömyys. Sen avulla pystytään valmistamaan lejeerinkejä, joiden valmistaminen normaalilla sulatustekniikalla ei ole mahdollista. Jauhe esikiinteytetään puristamalla sitä kylmänä neljäntuhannen kilopondin voimalla kuutiosenttimetriä kohti. Teroittaminen vaatii timanttiteroittimen. Yksinkertaistettuna pulveriterästä valmistetaan seuraavasti
Yrittäkääpä samaa hiiliterästerällä. Mitä muuta hyvältä terältä voi vaatia. Sen sijaan sepät keksivät yli kaksituhatta vuotta sitten yhdistää kahta erilaista teräslaatua ja takoa niistä teräkaluja. 35 RIISTA PUUKOT Kaupunki on antanut nimensä myös damaskiteräkselle. Lisäksi näissä terissä yhdistyy estetiikka ja tarkoituksenmukaisuus. Pulverimetallit ja ruostumattomat damaskiteräkset ovat tällä hetkellä alan ykkösmateriaaleja. He kehittivät metodin vuonna 1994, ja sen jälkeen ruostumattomasta damaskiteräsestä valmistetut terät ovat tulleet jäädäkseen. Ruostumattomasta damaskiteräksestä valmistettu terä on kestävä, superterävä ja kaiken lisäksi kaunis. Lisäksi veitset on valmistettu kierrätysmateriaalista. Valmistus oli erittäin vaativaa, muta tuloksena oli miekansäilöjä, joissa oli verkkomainen kuvio ja terän leikkaavuus omaa luokkansa. Muinaisia pajoja tutkittaessa löydettiin teräksenkappaleita, joista toiset olivat matalahiilisiä ja toiset korkeahiilisiä. Ruostumaton damaskiteräs Ruotsalainen Damasteel on ollut ruostumattoman damaskiteräksen edelläkävijä. Damaskiteräksestä valmistetut veitset ja puukot ovat kalliita, mutta leikkausominaisuudet ovat erinomaiset. Valkohäntäpeuran rintalastan halkaiseminen ei aiheuttanut mitään ongelmia tälle terälle. Superluokan pulveriteräksistä veitsiä valmistava Rockstead Co. Tasaisesti järjestyneiden ja pienien karbidien ansiosta terästä saadaan huipputerävä. Lisäksi niiden leikkausteho on huikean hyvä. Haittapuolena on korkea hinta ja teroittamisen vaativuus. Lopuksi teräspala muotoillaan esimerkiksi takomalla se sopivaan muotoon. Näitä yhdistämällä tuloksena oli teräviä ja kestäviä miekanteriä, joista varsinkin viikingit olivat kuuluisia. Etuna on se, että molemmat rosterit karkenevat ja pulveriteräksistä pystytään valmistamaan ominaisuuksiltaan ylivertaisia teriä. Leikkaavaksi teräksi on ahjohitsattu kovempaa terästä ja damaskihamara on sitkeä ja kestää vääntöä. Ruostumattomasta damaskiteräksestä valmistetut puukot ja veitset ovat kestäviä, käytännöllisiä ja silmiä hivelevän kauniita. Sitten säiliö imetään tyhjiöksi ja hitsataan tiiviisti kiinni. Nämä materiaalit ovat ehdoton valinta silloin, kun veitseltä tai puukolta halutaan äärimmäistä kestävyyttä, huippuluokan terävyyttä ja teränpitoa. Tämän jälkeen isostaattinen puristin puristaa pulverit tuhannen ilmakehän paineessa ja 1150 asteen lämmössä yhtenäiseksi palaksi, joka painaa puolitoista tonnia. Nylkyveitsellä pystyy nylkemään kolme aikuista hirveä ilman teroitusta. Pentti Jerkon pulveriteräksestä valmisteutu avausja nylkyveitset ovat käsittämättömän tehokkaita. Terien kovuus on normaalisti HRC 67,0. Mekaaninen damaskiteräs on eräänlainen Wootzin korvike, sillä ani harva pystyi Wootzia valmistamaan. Samalla terät kestävät äärimmäistä rasitusta murtumatta. Sekoituskone tekee pulveriin halutun kuvion. Ruostumattomasta damaskiteräksestä valmistetun terän murtumislujuus on lähes kaksinkertainen perinteisiin teräksiin verrattuna. Pulverimetallit ja ruostumattomat damaskiteräkset ovat tällä hetkellä alan ykkösmateriaaleja.. Perinteinen viikinkiajan tekniikalla valmistettu damaskiterä näyttää tältä. Ruostumatonta damaskiterästä valmistetaan siten, että ensin kahta erilaatuista ruostumatonta pulveriterästä laitetaan hiiliteräksestä valmistettuun kapseliin. Wootz-terästä pidetään alkuperäisenä damaskiteräksenä ja sitä valmistettiin Persiassa ja Intiassa. Yhteenveto Pulverimetallurgisesti valmistetuista teräksistä tehdyissä terissä kulumiskestävyys ja muut ominaisuudet voivat olla jopa kymmeniä kertoja parempia kuin muilla teräslaaduilla. lienee tällä hetkellä alan ykkönen. Terällä voi leikata paksun manilaköyden poikki 780 kertaa ilman että terävyys katoaa
36 RIISTA PIENPEDOT P IE N P E D O T KETTU pienpetojen kuningas Tänä päivänä puhe pienpedoista pyörii pitkälti supin ympärillä, mutta jos asiaa tarkastellaan koko maan kannalta, on pienpetojen kuningas kettu. Teksti A r t o M ä ä t t ä Kuva P e k k a M o m m o. Riistan kettumies Arto Määttä jakaa hyväksi havaitut opit Riistan lukijoille
KIVÄÄRI Pienpetojen kyttäyspyynnissä paras kivääri on sellainen, jonka rekyyli on niin pieni, että kohde ei katoa rekyylissä näkyviltä, vaan laukauksen vaikutukset on mahdollista seurata läpi koko suorituksen. Kettu on verrattain huono tulemaan haaskalle suoraviivaisesti, joten monesti ketut ammutaan, kun ne vain tutkailevat haaskan ympäristöä. Hyvä kyttäyskoppi onkin sellainen, jossa on kunnollinen ampumapöytä ja aseelle saa tukevan kaksipisteisen tuennan. Myöskään lisäpainosta ei kytätessä ole haittaa, sillä pimeässä kiväärin pitoalue on vaikea hahmottaa ja tarkan osuman ampuminen liian kevyellä kiväärillä voi olla haasteellista. Valintaperusteena näiden luotien välillä ei kannata käyttää kohdevaikutusta, sillä kaikki nämä hoitavat asiat suurin piirtein samalla tavalla, mutta asekohtaisessa tarkkuudessa on usein suuriakin eroja. Tuttuja ja turvallisia ovat .222 Remington, .223 Remington, .243 Winchester ja yläpäässä 6.5 Creedmoor. Tärkein väline kyttäyspyynnissä on otsavalo, jossa on syytä olla puhtia mahdollisia jäljityksiä varten. Kyttäysvaatteista parhaat ovatkin sellaiset haalarimalliset ja lämpimät vaatteet, jotka voi pukea normaalin kevyen metsästysvaatetuksen päälle. Tyypillinen yöllinen kulkusykli on kolme tuntia, joten hyvä tapa haarukoida tämä aika on kytätä enintään kolmisen tuntia kerrallaan ja tämän jälkeen siirtää kyttäämisen ajankohtaa tunnilla eteentai taaksepäin. Tämän takia menestyksekäs ketun kyttäyspyynti pitää sisällään myös pitkiä ampumaetäisyyksiä. Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa pyyntipaikka metsäsaarekkeiden väliin, josta ketut ylittävät avoimen kohdan. Kyse on siinä määrin ennakoimattomasta otuksesta, että mitä ilmeisimmin haaskalle suuntaava kettu saattaakin yhtäkkiä keksiä jotain aivan muuta. Paikan tulisi olla sellainen, jossa ketut kulkevat luonnostaan, eikä haaska ole ainoa vetovoimatekijä. Tämä tilaisuus saattaa olla sekunti tai pari. Valosta on hyötyä myös silloin, kun saalista haetaan avoimelta paikalta, sillä ampumasektoriin jalkautumisessa maaston hahmottaminen muuttuu siitä, mitä se on tornista katsellen. Karvalakki on päähineenä ehdoton ja käsissä ohuiden villasormikkaiden ja kintaiden yhdistelmä on paras. LUODIT Monella pienpetokyttääjällä on halu ampua pienpetoja yleisesti metsästyksessä käytettävillä luodeilla, mutta erikoistuneempaan pienpetopyyntiin kannattaa ehdottomasti käyttää tarkoituksenmukaisia varmint-luoteja. Tällöin kulkuajat tulee haravoitua ja onnistumiselle on paremmat eväät. KYTTÄÄMISEN RYTMITYS Ketut ovat tapojensa orjia ja niillä on yksilökohtaisia aikatauluja kulkemisen suhteen. VARUSTEET Ketun kyttäyspyynnissä varustelista ei ole pitkän pitkä, eli reppu ei ole välttämättömyys. OPTIIKKA Hyvä kyttäysoptiikka ketulle on katselukiikarien ja kiikaritähtäimen yhdistelmä. HAASKA Ketulle paras mahdollinen haaska on sellainen, joka on levällään kuin ne kuuluisat “Jokisen eväät”. On jopa käytännöllistä, jos kaikki tarvikkeet sopivat haalarin taskuihin. Parhaat kaliiperit pienpetojen kyttäämiseen löytyvät “viisseiskojen” ja kuusimillisten väliltä. Tällöin sormet saa nopeasti käyttöön, mutta kosketuksessa metalliosiin ei tule paleltumia. Katselukiikarit ovat siis ehdoton varuste ja niiden suurennuksena toimii 8-10x suurennus. KYTTÄYSKOPPI Kyttäyskoppi ei metsästyksessä ole vain rakenne, vaan kyseessä on pyyntiväline. Tällöin haalarin voi helposti riisua pois esimerkiksi silloin, kun lähdetään hakemaan ammuttua saalista. Tämän takia patruuna kannattaa valita sen tarkkuuden perusteella. Tämän takia kohde tulee pitää piikillä koko ajan ja ampua se heti, kun kriteerit riistalaukaukselle täyttyvät.. Paras kokoluokka on 56 mm etulinssillä varustetut tähtäimet ja suurennusta saisi olla vähintään 12x. Hyvä kettuhaaska ei siis ole yksi keskitetty haaska, vaan vähintään aarin tai parin kokoinen haaskakenttä, johon arimmatkin yksilöt uskaltautuvat. Jalkineiden tulee olla mahdollisimman lämpimät, sillä jalkojen verenkierto heikkenee ensimmäisenä kylmässä. Näitä ovat muun muassa Hornady V-Max, Nosler Ballistic Tip Varmint, Nosler Varmageddon ja Sierra Blitzking. 37 RIISTA PIENPEDOT PAIKKA Paikan valinta on avainasemassa. Haaskalinnut tekevät usein hyvää työtä haaskan levittämisessä ja ketut ovatkin usein kiinnostuneita näistä hajallaan olevista roiskeista, sillä ketut välttävät haaskaa, joka vetää puoleensa myös uhkatekijöitä ketun näkökulmasta tarkastellen. Tähtäinkiikarin ominaisuuksista korostuu ristikko, jonka tulisi olla mahdollisimman himmeällä ja mahdollisimman pienellä valopisteellä varustettu. Kettu on kohteena siinä määrin pieni, että paljaalla silmällä sen ani harvoin näkee pimeässä, mutta kiikareilla kohteet saa kiinni nopeasti. TARKKAA JA NOPEAA PUUHAA Paras kyttäystulos saavutetaan paikoissa, joissa ampumiseen on reilusti tilaa. VAATTEET Kyttäysmetsästyksessä kylmä on vakiovieras. Tämän takia ei ole hyödyllistä kytätä aina samaan aikaan, sillä ketut saattavat kulkea juuri toiseen aikaan. Ajatuksena kannattaakin totuttautua siihen, että ketut eivät tule ammuttavaksi optimietäisyyksille, vaan ne kannattaa ampua aina kun ne antavat siihen tilaisuuden. Etulinssin kooksi laadukkailla kiikareilla riittää 40 mm, sillä kohteet ovat yleensä lunta vasten. Tämä tarkoittaa käytännössä avokoppia, sillä lämmitetyissä kopeissa ampuma-aukot on vaikea toteuttaa siten, että niistä voi ampua laajaan sektoriin hyvällä tuennalla
Jokainen otin on takuulla uniikki.. 38 RIISTA RIISTAVERSTAS Valkohäntäpeuran sarvissa ei olo juuri suoraa kohtaan. Pienellä testauksella huomaa mikä osa istuu parhaiten käteen. 38 RIISTA RIISTAVERSTAS Teksti ja kuvat J o e l A h o l a Sarvista kiinni Saaliseläimen sarvi on yksi ensimmäisistä ihmisen käyttämistä raaka-aineista. Sillä korvaa kätevästi aterimien rikkoutuneet puuja muoviosat
5 Hiotut kohdat viimeistellään hankaamalla sarvia vasten hienoa hiekkapaperia. Paperin karheutta kuvaavan lukeman pitää olla suurempi kuin 180. Toki se on helpommin sanottu kuin tehty. Tuoreesta sarvesta ei kannata lähetä askartelemaan, vaan luuaineksen pitää kuivua ensin. 6 Kahvat liitetään kaksikomponenttiliimalla paikoilleen. Koska kyseessä on kuumassa vedessä tiskattavat aterimet, liimaksi on valittu versio, joka kestää sadan asteen lämpötilan. Monitoimityökalulla voi myös kovertaa erilaisia kaiverruksia kuten nimikirjaimet sarven pintaan. Työ kannattaa aloittaa pienellä terällä ja kasvattaa reikää vähitellen. Kotoa löytyi kahvaton juustohöylä, muusinsurvin ja kahvimitta. Työvaiheen voi tehdä myös viilalla. 4 Monitoimityökalun pyörittämällä hiomalaikalla sarvien sahauskohtien pyöristäminen onnistuu muutamassa minuutissa. Pitkään tallissa lojunut kolaripeuran sarvi on mitä parhainta raaka-ainetta. Liimauspaikan ympäristö kannattaa suojata teipillä. Kulman ja reiän syvyyden pitää olla oikeat. Yhtä lailla sarvesta voisi tehdä kädensijan makkaratikkuun, moottorisahan viilaan, tuluspuikkoon tai vaikkapa uunin hormin peltiin – vain mielikuvitus laittaa rajat luovuudelle. 2 Sarvea kannattaa pyöritellä kädessä ja etsiä sopivaa otetta. Hienoimmat sarvet pääsevät trofeena esille. 3 Istuvan kiinnityskolon poraaminen on työvaiheista vaikein. Jokainen sovitus on erilainen. Kahvimittaan sopiva palikka tuntui löytyvän keskimmäisten sarvipiikkien välistä. Valittujen palojen irrottaminen onnistuu helposti hienoteräisellä rautasahalla. 1 2 3 4 5 6 40 ohjetta lisää: retkeilymediaahola.fi / riistaverstas. 39 RIISTA RIISTAVERSTAS 1 Saaliin monipuolinen hyödyntäminen on eläimen kunnioittamista. Muusinsurvimeen valikoitui sarven paksuin osa ja juustohöylään sarven uloin piikki. Litteän liitoskohdan voi kovertaa poraamalla kaksi pientä reikää rinnakkain. Palikoita ei kannata pyöristää yhtään ennen kuin kahvat istuvat tuotteisiin kunnolla. Ennen käyttöä sarviosat ja metallipinnat on hyvä vielä pestä saippuavillalla. Sarvia voi hyödyntää houkuttelussa kalisuttamalla niitä vastakkain, mutta niistä voi valmistaa myös monia tarve-esineitä. Esimerkiksi juustohöylässä on syvemmällä kapea reikä, mutta varren liitoskohtaan piti porata laajempi syvennys
Kävelen halki talousmetsien, yli jänkän, ja yhtäkkiä se on edessäni. Haaveilimme metsähanhista, saimme telkkiä ja taveja. Lampi on salaperäinen ja kiehtova, ja siellä saa kokea suomalaisille niin tärkeää syvää, puhdasta yksinäisyyttä. NUORUUSMUISTO nousee mieleeni keskitalven pysähtyneessä hämärässä, kun lehteilen viime vuonna ilmestynyttä Jukka Mikkosen ja Harri Hakalan Metsälampi-kirjaa (Ntamo, 2023). KIRJAN tunnelmat vievät minut sorsajahdin aloituksiin junnuvuosina. Suuri muovikuksa on täynnä myöhäisen kesän hilloja. Ajo jää pätkäksi, mutta ehtii yllättävän kauas. Liity sinäkin jäseneksi. Olen melkein päätiellä, kun pentu häipyy. Vietän yöni laavussa nuori lapukka Jekku kainalossa. Katselen tuntikausia, miten tuli lipoo juurakkoa. On ollut ikävä ajokoiran ajoa. Ei se saisi tuolla tähän aikaan vuodesta ajaa. Lähden samoamaan hukan suuntaan. Kirja saa minut tajuamaan, etten ole koskaan ollut isojen vesien ihminen. Siihen näkyyn minä unohdun. Halutti lähteä yöhön, pitää koiranpennaa irti, yhtä aikaa toivoa ja pelätä sitä, että se törmäisi jänikseen. 40 RIISTA Erätarinoissa puhutaan paljon metsästä, mutta usein juuri lampien rannoilla vietetään ikimuistoisimmat hetket.. Syömme illan kuluessa taimenkeittoa, loimutettua taimenta, metsonrintaa muusilla ja lopuksi rommissa liekitettyä, karamellisoitua hillaa. Lampi, jota en tiennyt olevan olemassa, ja jonka vastarannalla lepää joutsenpari ylväänä ja valkoisena. Kirja nostaa esiin sen tosiasian, että tuhansien järvien maassa, katseilta piilossa, piileksii kokonainen lampi-Suomi. Nuori ajokoira kirmailee edes takaisin, jää nuuhkimaan, vetää ensimmäistä kevättään sieraimiinsa. Se alkaa varovaisen haukun, kiihdyttää sitten kilkatukseen. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Tornionjoen voima ja levottomuus huimaa minua yhä, vaikka olen asunut sen rannalla pian viisitoista vuotta. Poikkesimme aina kotikylän perukoilla olevalle vaikeakulkuiselle suolammelle. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Sieltä saa aina saalista. Otamme paukut, tarinoimme. Kävelen hiljakseen mökkitietä. Poskia kuumottaa. Vajaa kymmenen vuotta sitten vaelsin Tarvantovaaran erämaassa Yrjö Kokon joutsenten Marskin ja Hannan salatulle lammelle, jonka sijainnin onnistuin selvittämään lehtijuttua tehdessä. 1900-luvun alussa kansaperinteen kerääjä Samuli Paulaharju haaveilee karjalaisen metsälammen rannalla, että ”olisipa laatia sen rannalle kuusen alle pikkuruinen piilopirtti ja siinä ikänsä elellä salon lapsena, korpien kulekMetsälammelta saa aina saaliin p e k k a j u n t t i sijana – kontion naapurina.” Tuo haave ei ole lainkaan laimentunut sadassa vuodessa. Se on suomalaisen nimettömän metsälammen ystäväkirja ja ylistyskirjoitus. Entä se sateinen lintujahdin aloitusreissu nimettömälle lammelle Jokkmokiin lintujahdin aloituksen aikaan. Koiraa ei kuulu. Kesän linnut ovat palanneet ja niillä on hitosti juoruttavaa kuulaalle, vaalealle yölle. Lammet ovat suomalaisille tärkeitä ja rakkaita, mistä hyvänä osoituksena on se, että niitä vilisee kirjallisuudessamme Kalevalasta Juhani Karilaan. Lampi, jonka pinnalla väreilee usva. Erätarinoissa puhutaan paljon metsästä, mutta usein juuri lampien rannoilla vietetään ikimuistoisimmat hetket. Sade läpsii laavun kattoon, hukkuu mustan lammen pintaan. Topi irrottaa metsopoikien täkät, Hannu onnistuu virvelöimään mustan syystaimenen. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Sataa liikaa, mutta se ei ilonpitoa haittaa. Meri on rannaton ja arvaamaton. PYSTYTÄMME laavut nimettömän rannalle. KOLUMNI ON toukokuu 1990-luvulla, pientareilla uusi ruoho jo puskee kulon läpi. Se oli ikimuistoinen alkukesän yö erämaalammen rannalla. Sen sijaan lammet ja pienet järvet vetävät puoleensa aina vain. Rauhan. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Olen puolilaittomilla teillä, mutta en voi sille mitään. Tiedän ei tämä tästä paremmaksi muutu. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille
https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille.. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Liity sinäkin jäseneksi. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan
a s e . — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . ?. a s e . Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta
Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. 4 4 s.58 K Y S Y R I I S T A L T A SAKO 90 PEAK -KENTTÄTESTI O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . a s e . M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. . Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. ?. ” S . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. PAREMPI KANULOUKKU Varusteet s.56 “Hintahaitarin alapää huitelee nykyään lukemissa, joka vielä muutama vuosi sitten tuntui toiveajattelulta. a s e . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . 43 RIISTA O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW
Käyttökohteet Lämpökamerat katselulaitteena ovat erittäin käyttökelpoisia metsästyskäytössä. Tuoteryhmän alkuaikojen ongelma oli se, että laitteiden määrä kasvoi niin nopeasti, että osa tuotteista vanheni jo kauppojen hyllyille. Usein liikenteessä kolaripaikan merkintä on puutteellista tai sitä ei ole ja ajajan arvio tapahtumapaikasta voi olla hämärä tai vähintäänkin suurpiirteinen. Luonnollisesti lämpökameroista on apua myös kohteen lajitunnistuksessa ja myös sukupuolen määrittämisessä, joskin esimerkiksi sarvien erottaminen on joissain tapauksissa vaativaa puuhaa, jos ne ovat taustan kanssa kovin saman lämpöiset. Hintahaitarin alapää huitelee nykyään lukemissa, joka vielä muutama vuosi sitten tuntui toiveajattelulta. Kyttäyskäytössä katselulaitetta voidaan käyttää hyvin tehokkaasti kohteiden löytämiseen, sillä usein kohteet tulevat lämpökameran näkyville ennen kuin ne ovat nähtävissä perinteisellä optiikalla. Tämä vertailu toisaalta kuvastaa hyvin myös sitä, että erityisesti tässä luokassa laitteiden tasoerot tulevat todella selkeästi näkyville. Kyttäysmetsästäjien keskuudessa lämpökameroita käytetään myös jäljittämiseen ja kaadettujen riistaeläinten etsimiseen maastosta. L ämpökameroiden testiä tai vertailua on pyydetty Riistan toimitukselta niin kauan kuin näitä laitteita on ollut kaupallisesti saatavana. Tyypillisesti hätäkeskukseen soitetaan liian myöhään (matkaa kolaripaikalle on mahdollisesti jo kilometrejä) ja tällöin heidän järjestelmiin tallentuu väärä paikkatieto. Tämän jälkeen pintapyyntikoirat voidaan laittaa varmalle senssille. Enää käsikatselulaitteissa ei siis puhuta välttämättä tuhansista euroista, vaan perustason “spotterin” saa jo alle viidensadan euron sijoituksella. Lämpökamera on toimivampi, sillä se näyttää pelloilla olevat kohteet varmemmin ja selkeämmin ja helpottaa myös kohteiden tunnistamisessa. 44 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ V A L I T S E O I K E I N Teksti A r t o M ä ä t t ä Kuvat A r t o M ä ä t t ä & P e k k a M o m m o VÄRIKÄS KATTAUS RIISUTTUJA OMINAISUUKSIA Riista testaa edullisemman pään katselukäyttöön tarkoitetut lämpökamerat. Tämä on tuonut nämä laitteet yhä useampien ulottuville. Kennojen koko, piirtoterävyys, lämmönerottelukyky ja näytön laatu seuraavat hintaa ja numeroita lineaarisesti, eli käyttötarkoituksesta riippuen jokaiselle löytyy jotain. Yksi käyttötarkoitus, jossa lämpökamerat ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoiseksi liittyy suurriistavirka-apu–toimintaan tai esimerkiksi porokolarien yhteydessä tapahtuvaan raatojen etsimiseen. Esimerkiksi lumimaan aikana lämpökamera poimii jäljet pellosta koko tovin sen jälkeen, kun eläin on tehnyt kuolinjuoksunsa, sillä lumen eristävä vaikutus muuttuu näissä kohdissa ja jälki loistaa pitkään.. Toisaalta alkupään laitteiden hinta oli kaukana peruskuluttajien budjetista. Kuluttajien riemuksi laitteiden hinnoissa on tapahtunut merkittävää muutosta. Esimerkiksi supin pintapyytäjien keskuudessa nämä ovat jo useiden kohdalla korvanneet lamputuksen, eli metsästystavan, jossa autolla ajetaan peltojen reunoja etsien supeja lampuilla. Lämpöä tuottavat kohteet ikään kuin pomppaavat esiin. Laitteiden hinnat ovat alle viidensadan euron luokasta pariin tuhanteen euroon. Tänä päivänä lämpökameramarkkinassa on tapahtunut selkeää tasaantumista ja kuluttajien riemuksi laitteiden hinnoissa on tapahtunut merkittävää muutosta. Tässä vertailussa on kohtuullisen hyvä läpileikkaus edullisemman pään katselulaitteista. Tällaisissa tilanteissa lämpökamerasta on todella suuri apu, sillä se paljastaa tienvarsien lämmönlähteet armotta ja mahdollistaa nopean ja tehokkaan tienvarsien haravoinnin pidemmilläkin tieosuuksilla
45 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ VERTAILUSSA MUKANA Burris Burris Thermal Hand Held V2 Hikmicro Hikmicro Condor CH25L Hikmicro Hikmicro Explorer E20 Plus Hikmicro Hikmicro Lynx Pro LE15 Pulsar Pulsar Axion XM30F Sightmark Sightmark Wrath Mini Thermal 2-16x35 Steiner Steiner Nighthunter H35 Lite Riista vertailee Riistan vertailussa kerrotaan tuotteista plussat, miinukset ja mihin käyttötarkoitukseen ne parhaiten sopivat. Varusteita ei laiteta paremmuusjärjestykseen.. Tuotteet testataan aina käytännössä. Vertailu antaa lukijalle hyvät eväät löytää juuri itselle sopiva varuste
Joillain keleillä maaston lämpötilaerot ovat voimakkaat ja maisemasta saa selkeän kuvan, mutta toisilla keleillä maisema on kuin tapettia. Niissä on tyypillisesti erilaisia näyttövaihtoehtoja sille, millaisilla väreillä kuva näkyy ja toisaalta laitteista löytyy liki poikkeuksetta digitaalinen zoom, jolla kohteen voi saada näkymään näytöllä isompana. Toinen Hikmicro, joka poikkeaa muusta otoksesta, on suoraan kännyk. Kohteet toki löytyvät tällöinkin selkeästi, mutta kuvasta voi olla vaikea muodostaa kokonaiskuvaa ja esimerkiksi kohteen sijainnin tarkka arviointi voi olla haastavaa. Tämä johtuu kolmesta tekijästä, eli kennon koosta ja erottelukyvystä, lämpötilasensorin herkkyydestä (kuinka vähäiset lämpötilaerot laite tunnistaa) ja näytön tarkkuudesta ja fyysisestä koosta. Ja kohteet löytyvät näillä laitteilla kevyesti, myös hintahaitarin alapään tuotteilla, sillä riistaeläimen lämpötilaero maastoon verrattuna on merkittävän suuri ja Kuvan laadukkuus tai laadun puute ei välttämättä tee lämpökamerasta hyvää tai huonoa. Esimerkiksi SRVA hommissa riittää vähäisempikin tarkkuus, sillä ensiarvoisen tärkeää on vain kohteen löytäminen. Kuvan laadukkuus tai laadun puute ei välttämättä tee lämpökamerasta hyvää tai huonoa. Valikot ovat jopa sympaattisen samankaltaisia keskenään ja toiminnoissa on yleensä löytynyt jonkinlainen konsensus. 46 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ Samaten veriroiskeet näkyvät lämpimämpinä jonkin aikaa. Näistä isompi Condor on niin sanottu perinteinen lämpökatselulaite, joka on varustettu myös laseretäisyysmittarilla. Kohteen siis näkee, mutta samaan aikaan sen hahmottaminen ja sijoittuminen maastossa voi jäädä epäselväksi. Peruslaitteita ja isoja eroja Katselulaitteet ovat löytäneet uransa jo tovi sitten. Käytännössä hinta seuraa näitä kolmea ominaisuutta käsi kädessä, eli mitä tarkempaa kuvaa on vailla, sitä enemmän laitteesta saa maksaa. Erot tulevat tässä vertailujoukossa kahden Hikmicron muodossa. Erityisesti pitkään vallinnut tasainen keli saa aikaan sitä, että kohteet maastossa ovat todella saman lämpöisiä keskenään, mutta esimerkiksi kovilla pakkasilla on tyypillistä, että maasto saa muotoja, sillä maaston lämpötilaerot ovat suurempia. Napit ovat vakiintuneet eri laitteissa kohtuullisen suppeaan muotoon. Toisaalta tämä helpottaa käyttöä, mutta useamman napin takana olevat valikot ovat joskus helpompia käyttää, sillä napeilla ei ole useampia eri käyttötarkoituksia. Laadukkuus lämpökameroissa näkyy siten, että kuvasta saa paremmin selvää. Huomioitavaa Lämpökameroiden käytössä on huomionarvoista niiden toimintaperiaate, joka perustuu lämpötilaeroon. Kaikki riippuu käyttötarkoituksesta. vaikka kohde olisi kuollut, säilyy lämpötilaero maastoon todella pitkään. Etäisyysmittari auttaa tässä, erityisesti silloin, kun kohteen koko ei ole selvillä. Tämä ominaisuus on erinomainen erityisesti kyttäysmetsästäjille, sillä jos jokin lämpökameralla on vaikeaa, on se arviointi kohteen etäisyydestä
Seuraava litania on kopioitu suoraan nettikaupan myynti-ilmoituksesta. Steinerin kuva on siis todella laadukas, mutta mitään ylimääräistä siinä ei ole. Lämpökamera on mahtava laite ja avaa metsästäjälle kokonaan uuden maailman pimeyden takaa. Näyttönä toimii luonnollisesti kännykän näyttö. Auto on äärimmäisen tekninen tuote, mutta silti se pystyään myymään simppeleillä termeillä; kuluttaa 5 litraa /100 km, kiihtyy 0-100 7 sekunnissa ja niin edelleen. Siitä mallia. Mielenkiintoinen lähestymistapa tuotteen hinnan pudottamiselle löytyy Steiner Nighthunter H35 Lite mallista, josta puuttuu kokonaan esimerkiksi WiFi ominaisuus, jolla kameraa voisi käyttää kännykän sovelluksesta katsellen. Ostohalun sijasta nousee ärtymys: miksi meille myydään lämpökameroita termeillä, jotka eivät kerro minulle yhtään mitään. Myös Hikmicro Lynx LE15 on täysin riisuttu malli, joten sen hinta on saatu painettua alle 500 euroon. On sanomattakin selvää, että tässä laitteessa käyttö on helpompaa kuin muissa laitteissa, sillä käyttöliittymään voidaan panostaa aivan eri tavalla kuin laitekokonaisuuksissa, jotka ovat yhdistelmä "rautaa" ja softaa.. Otetaan esimerkki automaailmasta. Saan nopeasti kuvan, olisiko auto sopiva minun tarpeisiini. Tämä on iso irtiotto perinteisestä yhden laitteen ajattelutavasta. Sitä en ymmärrä, mitä se käytännössä tarkoittaa, eikä sitä kyllä missään avatakaan kuluttajille. Tällöin katselun voi suorittaa suoraan kännykän näytöltä, tosin tällöin puhelimen oma yhteys on pois käytöstä kameran jakaessa kuvaa. Yksi vertailua ja testaamista hankaloittava tekijä liittyy siihen, että kaikista näistä laitteista on olemassa tekniset spesifikaatiolistat, mutta nämä listat muuttuvat munkkilatinaksi siinä vaiheessa, kun näitä lukuja pitäisi verrata toisiinsa ja saada näiden perusteella jotain tolkullisia johtopäätöksiä tuotteen suorituskyvystä. Laite siis tökätään suoraan puhelimen USB-C porttiin ja homma toimii. Nyt niitä kauppaaville on syytä antaa laiskanläksy. Lämpökameroiden valmistajia, maahantuojia ja kauppiaita vaivaa kaikkia sama tauti. Hikmicro Extreme on kännykässä käytettävä "lisälaite", joka tekee kännykästä lämpökameran. 47 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ kään asennettava Explorer E20 Plus, joka poikkeaa muista siten, että siinä ei ole akkua ja softapuolesta vastaa kännykkäaplikaatio. Tämä kritiikki koskee kaikkia, osaa enemmän, osaa vähemmän, mutta aivan kaikkia. Äärimmäisen selkeää ja ymmärrettävää. Adaptiivinen AGC, DDE, 3D DNR, NETD alle 35 mK (@ 25ºC), F # = 1,0 Käsi pystyyn kuka ymmärtää mitä tuo tarkoittaa. En ymmärrä yhtään mitään. Jalustaan kiinnitetty kamera Wi-Fi -yhteydellä on yksi tapa käyttää lämpökameraa. Ymmärrän monista esille tulleista luvuista vain sen, että 15 on pienempi kuin 30. Minä en ymmärrä. Kirjoittakaan myyntipuheet niin, että ne ymmärtää. Tuotteita myydään munkkilatinalla, jota on mahdoton ymmärtää. Tunnen itseni tyhmäksi ja se ei ole hyvä lähtökohta tehdä kauppaa. Toisaalta tämän voi ajatella puutteena, mutta vastaavasti tällainen ominaisuus ei ole tarpeen kaikille, joten nyt selkeästi huokeammalla hinnalla voi saada laitteen, jonka ensisijaisena suunnittelulähtökohtana on ollut yksinkertaisuus kuvan laadusta tinkimättä. Yksi testaaja kuvasi osuvasti, mitä tavallinen käyttäjä haluaa tietää, kun hankkii lömpökameraa: Pitää tietää, onko sillä elukalla munat vai ei. Pekka Mommo On otettava tuote käteen ja katsottava, millä näkee parhaiten. Ongelmaksi tulee lähinnä se, että suorituskyky vaikuttaisi olevan useamman eri tekijän yhteispelissä, joten yksittäiset Laiskanläksy kaikille ARRRRRGH!! Hiukset lähtee ja järki pakenee
Laitteessa on sisäinen akku, joten tämän laitteen tulee olla aina ladattuna tai vaihtoehtoisesti käytössä tulee olla ulkoinen varavirtalähde, joka onkin pitkissä katselusessioissa varsin toimiva ratkaisu. 48 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ HELPPO KÄYTTÖINEN lukemat eivät välttämättä kerro koko totuutta. Pulsar taas on ergonomisesti miellyttävä ja sopii taskuun kuin taskuun. Lähestymistapoja laitteissa on niin moneksi, että niitä on yksinkertaisesti mahdotonta testata pisteytysmuotoisena testinä. Kuollutkin ruho on pitkään ympäristöään selvästi lämpimämpi ja tällainen näkyy lämpökamerassa muusta ympäristöstä esiin pomppaavana yksityiskohtana.. Paikkatiedot kolareista saattavat olla suurpiirteisiä, joten kaikki apu kohteiden paikantamisessa on tervetullutta. Tässä laitteessa esimerkiksi tarkennus onnistuu kintaat kädessä, koska säätimien otekohdat ovat niin robustit. Iso koko on auttamatta hankalampi kuljettaa mukana, mutta toisaalta koko saa aikaan sen, että laitteen säätäminen pimeässä ja kylmässä on helpompaa nappien väljemmän sijoittelun takia. Lopulta itse kunkin tarpeet tietää vain käyttäjä itse, joten tuotteiden ominaisuudet ja hinta ovat lopulta arvioitava jokaisen kohdalla henkilökohtaisesti. Käytön helppous siis korostuu tässä laitteessa. Lämpökameroiden käyttö on osoittautunut erittäin tehokkaaksi SRVA-käytössä, sekä kolariporojen etsinnässä. Testin kookkain laite on Burris, ja kompaktein ulkomittojen puolesta on Pulsar. Tämän vuoksi laitteiden vertailu ja ehkäpä sopivuuksien arviointi on tässä tuoteryhmässä kaikkein hedelmällisin lähestymistapa. Burris THERMAL HAND HELD V2 Hinta: 1 190 euroa Paino: 622 grammaa BURRIS on helppokäyttöinen, kuvanlaadultaan hyvä ja monia kiehtoo tässä laitteessa varmasti myös se, että sen valikko on hyvin selkeä ja ennen kaikkea suomenkielinen. Vaikka Burrisin koko tuo haasteita sen mukana kuljettamiselle, on koosta H e l p p o k ä y t t ö i s y y d e n r u u m i i l l i s t u m a valikkorakenteen helppous painikkeiden määrän takia helppo säädettävyys isokokoinen vain sisäinen akku selkestä hyötyä tilanteissa, joissa laitetta säädetään. Toisin sanoen säätäminen onnistuu ilman englanninkielen osaamista ja toisaalta laite on pelkistetyn yksinkertainen kokonaisuudessaan. On siis otettava tuote käteen ja katsottava, millä näkee parhaiten ja millä katselu on helpointa. Muutoin käyttöä helpottaa laitteen koon sallima väljyys, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että virtanappula on laitteen kyljellä ja valikkonappien rypäs on irrallaan valokuvausnapista. Jokaiselle takuulla löytyy jotain
Se ei välttämättä lämpökamerana päihitä niitä, joissa on suuremmat panostukset kennoon ja sen herkkyyteen, mutta käytön helppoudessa tämä laite on ylivoimainen. Plussan haasteena on sen pieni koko ja tähän liittyvä huolellisuusvaatimus. On nykyään todella tavallista, että metsästäjien akkuinfra on rakentunut tämän akun ympärille, eli kyseessä on sama akku kuin esimerkiksi Armytek -tyyppisissä otsavalaisimissa. Laitteessa on kaikki lämpökameran ominaisuudet ja näppäimen takaa löytyy myös etäisyysmittaus. 49 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ TESTAAJIEN SUOSIKKI Hikmicro EXPLORER E20 PLUS Hinta: 449 euroa Paino: 68 grammaa (säilytyskoteloineen) Hikmicro CONDOR CH25L Hinta: 1 999 euroa Paino: 466 grammaa HIKMICRO Plus on laite, joka kutkuttelee monessakin mielessä. Tämä mahdollistaa käyttöliittymän loputtoman päivittämisen, jos sellaiseen on tarvetta. Tätä laitetta käytettäessä tulee myös huomioida, että kännykän lataaminen ei onnistu samaan aikaan laitteen käytön kanssa.. Kännykän kosketusnäyttö ja laitteen käyttäminen sen kautta soveltuu todella hyvin moneen eri käyttötarkoitukseen, jossa lämpökameraa ei tarvitse käyttää jatkuvasti. Tämä malli yhdistää laseretäisyysmittarin ja hyvän keskitason lämpökameran, joten laitteella voi lyödä nyt kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Laitteen käyttö on mahdollista muiden tapaan ulkoisen virtalähteen avulla, mutta laitteessa on myös se hyvä puoli, että se käyttää 18650 akkua, joka mahdollistaa akun lataamisen ja vara-akkujen käytön. Tällöin laseretäisyysmittarista on suuri hyöty, koska muutoin kohde on vain epämääräisessä taustassa kelluva lämmönlähde, jonka etäisyyden arviointi on hyvin vaikeaa. Plussan vahvuus piilee siinä, että se on vain lämpökamera ja kaikki toiminnot ovat kännykän mobiilisovelluksessa. Hyvä esimerkki tämän laitteen käyttökelpoisuudesta on esimerkiksi se, että kuvaaminen tai videokuvaaminen onnistuu siinä, missä kännykällä yleensäkin ja kuvan voi jakaa helposti muillekin, koska ne tallentuvat suoraan puhelimen sovellukseen. HINTA tuo ominaisuuksia lineaarisesti, ainakin vielä tässä hintaluokassa. Pimeässä lämpökameroiden yksi suurimmista haasteista on näiden laitteiden P i e n i j a p i p p u r i n e n u u d e n a j a n l ä m p ö k a m e r a E t ä i s y y s m i t t a u k s e e n t a i p u v a l a a t u l a i t e kompakti koko kännykäsovelluksen toimivuus ja monipuolisuus etäisyysmittari laadukas kuva 18650 akku katoamisriski pienestä koosta johtuen kuluttaa kännykän akkua hinta nousee ominaisuuksien myötä sokeus etäisyydelle joissain keliolosuhteissa. Tämän tämä laite tuo ratkaisun
Kyse enemmän laitteesta, jolla on erilainen käyttötarkoitus. Päinvastoin. Kyse ei siis ole enää tuhansien hankinnasta, vaan nyt ollaan jo reilusti alle tonnin hintaluokassa. 50 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ Hikmicro LYNX PRO LE15 Hinta: 799 euroa Paino: 264 grammaa Pulsar AXION XM30F Hinta: 1 290 euroa Paino: 314 grammaa HIKMICRO Lynx LE15 on laite, joka tuo lämpökamerat kaikkien metsästäjien ulottuville. PARAS ERGONOMIA. Laite soveltuu erinomaisesti lampun korvikkeeksi esimerkiksi supien pintapyytäjien käytössä ja tällä laitteella saa kaikki kohteen havaitsemiseen tarvittavat edut, ilman mojovaa hintalappua. Pieni koko tekee myös sen, että laite sopii näppärästi taskuun ja kulkee mukana vaivattomasti, joten laitteen pakkaaminen mukaan ei muodostu ongelmaksi missään jahtimuodossa. Joka tapauksessa yksityiskohdat ovat hyvin nähtävissä ja näytön laatu on hyvä. Sen kuvan laatu on hyvä, mutta laite säätää kuvaa jatkuvasti, joka saa aikaan hieman levottomuutta kuvaan. Pulsar on erittäin hyvin käteen käyvä laite ja sen koko on miellyttävän pieni. Katselumukavuus on myös korkealla tasolla, eli laitetta on miellyttävä käyttää Käytön helppoutta syö tässä laitteessa hieman sen valikkorakenne, joka poikkeaa E d u l l i n e n t y ö k a l u S R V A m i e h i l l e j a l a m p u t u k s e n k o r v a a j a k s i J o k a i s e e n t a s k u u n s o p i v a t ä h y s t i n edullinen helppokäyttöinen miellyttävä koko ja ergonomia selkeä näyttö sisäisen akun kesto riisutut ominaisuudet hieman sekava valikkorakenne erikoinen akkustandardi hyvin se, että tämän laitteen kaikki oleelliset osa-alueet ovat periaatteessa hinnan mukaisella tasolla, eli laitteen tarkkuus niin kuvan laadussa, kuin erottelukyvyssä jäävät parhaimmista, mutta tämä ei suinkaan tee laitteesta käyttökelvotonta. Tämän vertailun sanomaa alleviivaa PULSAR on vertailun geneerisestä otoksesta hieman poikkeava. Tämä laite sopii varsin hyvin esimerkiksi kohteiden etsimiseen maastosta ja vaikkapa ammutun kohteen jäljittämisen apuvälineeksi. Toisin sanoen Pulsarista löytyy rinnakkaiset valikot, joiden välillä liikkuminen on aluksi hieman haastavaa. Asetukset saa kuitenkin laitteeseen kohtuudella, jonka jälkeen laitteen käyttö onkin sitä samaa kuin kaikissa muissa, eli valikoihin ei juurikaan ole alkusäätöjän jälkeen tarvetta puuttua. Hikmicro Lynx tuo lämpökamerat hintaluokkaan, jossa ne ovat yhä useampien saavutettavissa. Tämä ei siis ole paras mahdollinen kohteen tarkkaan lajitunnistamiseen tai yksilötunnistamiseen, mutta valtavirrasta. lisää käyttömukavuutta merkittävästi, sillä tarvittavat napit ovat hyvin saavutettavissa. Ominaisuuksia löytyy vain oleellisimmilta osin, eli kyseessä on niin sanottu “eläkeläismalli”
Kooltaan laite on kuitenkin kompakti, joten sen käyttö myös aseesta irrotettuna katselulaitteena onnistuu hyvin. Tässä vertailussa Sightmark on poikkeus, mutta toisaalta se korostaa hyvin sitä laajaa skaalaa eri käyttötarkoituksia, mihin lämpökamerateknologiaa voidaan hyödyntää ja miten hinnat ovat tulleet näissä laitteissa lähemmäs useampien kuluttajien budjettia. Kyse on siis laitteesta, jossa oleelliset lämpökameraominaisuudet toimivat hyvin, mutta esimerkiksi etäkäyttö on riisuttu pois kokonaan. Hintaluokkaan nähden myös yksityiskohdat näkyvät hyvin. VAATIVAAN KÄYTTÖÖN. Jos Steinerin ominaisuuksia onkin karsittu, tekee tämä vastavuoroisesti laitteesta erinomaisen yksinkertaisen ja helppokäyttöisen. Alumiininen kokonaisuus tekee laitteesta luonnollisesti epäergonomisemman varsinaisiin käsilaitteisiin verrattuna, mutta toisaalta tällaisella laitteella voi täyttää STEINER Nighthunter on onnistunut laite, jossa löytyy kaikki hyvätasoiset lämpökameraominaisuudet, mutta tämän lisäksi myös kosolti käytännön kannalta hyviä ominaisuuksia. On täysin käyttäjän varassa, miten eri käyttötarkoituksia arvostaa. Näistä ensimmäisenä voidaan mainita 18650 akku, jonka saa vaihdettua helposti ja Steinerin tapauksessa myös akkukotelon luukku on mukava käyttää. Kuva näyttäytyy toisaalta suurempana suurennukseltaan ja siitä saa hyvin selvän. Kuvan laatu ja rauhallisuus ovat korostuneessa roolissa tässä laitteessa, mutta P e l k i s t e t t y l a i t e k o v i i n o l o s u h t e i s i i n T ä h t ä i n , j o k a t o i m i i k a t s e l u k ä y t ö s s ä k i n laadukas kuva akku helposti vaihdettavissa käytettävissä tähtäimenä selkeä kuva WiFi:n puute kiikarijalustan alumiinipinta epämiellyttävä pakkasella aavistuksen sekava valikkorakenne tarvittaessa kaksoisroolin. Juuri tästä syystä laite on erittäin laadukas, mutta hintaa on saatu pidettyä kurissa. Lämpökamerana laitetta voidaan käyttää kaikkeen mahdolliseen lämpökameratouhuun (kohteiden spottaus maastosta, haavakoiden jäljitys, lamputuksen vaihtoehto jne), mutta supien harvennuksessa laite voidaan kiinnittää aseen päälle ja käyttää sitä tähtäimenä. 51 RIISTA VERTAILUSSA EDULLISEN PÄÄN LÄMPÖKAMERAT KATSELUKÄYTÖSSÄ Steiner NIGHTHUNTER H35 LITE Hinta: 1 450 euroa Paino: 422 grammaa Sightmark WRATH MINI THERMAL 216X35 Hinta: 2 199 euroa Paino: 606 grammaa SIGHTMARK on tämän vertailun laidalta, sillä kyseessä on ensisijaisesti aseeseen kiinnitettävästä lämpötähtäimestä. Juuri tällainen taas tekee laitteesta sopivan sille, joka ei halua yhdistää lämpökameraa kännykän äppiin, vaan laitetta käytetään erikseen muusta touhusta irrallaan. Tyypillisesti lämpötähtäimet ovat kooltaan isohkoja, näkökenttä vaikuttaa aavistuksen suppealta. mutta Sightmark on sen verran kompakti, että kaksoiskäyttö onnistuu mainiosti
Pituutta suksella on 230 senttiä ja painoa NordiGrip siteen kanssa yhdellä kappaleella on 1 970 grammaa. Nato-suksea valmistetaan ainoastaan hard-jäykkyisenä, mutta siviiliversiota on saatavilla kolmessa eri jäykkyydessä: hard (käyttäjän paino varusteineen 85–130 kg), medium ja suksen rungossa on siteen kohdalla vanerivahvike. Scout BC:tä valmistetaan sekä siviilimarkkinoille, että Puolustusvoimille, missä malli kantaa lempinimeä Nato-suksi. 52 RIISTA KOKEILTUA (65–100 kg) ja soft (50–80 kg). Testiolosuhteiden puolesta sukset eivät todella päässeet helpolla. Kärjissä on reiät vetolenkkien kiinnittämiseksi. Ominaisuudet on suunniteltu ensisijaisesti sotilaskäyttöä varten. Eri jäykkyyksiä tarjoamalla varmistetaan, että myös pienikokoiset ja kevyttä taakkaa kantavat käyttäjät löytävät valikoimasta itselleen sopivat sukset. Kärkien päätyjen muotoilu mahdollistaa hyvän otteen saamisen rukkaset kädessä silloin kun suksia on vedettävä käsin. Testasimme kotimaiset KSF Scout BC -sukset ja NordiGrip 50 -siteet. Scout BCn kärki on joustava ja muotoilu voimakkaasti nouseva, mikä auttaa umpihangessa hiihtamisessä. Sukset ovat kärjestä 90 milliä, keskeltä 75 milliä ja kannasta 82 milliä leveät, ja niissä on 70 senttimetriä pitkä suomuosa pohjan keskialueella. Ensimmäiset kaksi päivää lumi oli pehmeää Metsästäjän huomio herää, kun metsäsuksien valikoimaan tulee vaihtoehto, jota markkinoidaan erityisesti umpihankeen sopivana menopelinä. Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a Metsäsukset NATO-tyyliin KOKEILTUA. Löysemmän suksen etu tulee esille ensisijaisesti silloin, kun kevyt hiihtäjä hiihtää kovalla alustalla. Painoluokituksen käytännön merkitys on kuitenkin suhteellisen pieni pehmeässä lumessa. Suksia valmistaa Harri Kirvesniemen luotsaama, vuonna 2013 perustettu KSF Sport Oy, joka tunnetaan tuttavallisemmin nimellä Kiteen Suksitehdas. Kannassa on alumiinivahvike, joka mahdollistaa suksien iskemisen pystyyn kovaankin hankeen esimerkiksi taukoa pitäessä. Scout BC -sukset ovat capeli kuorirakenteiset, K SF Scout BC on kevyt, kantava ja kestävä, suomupohjainen metsäsuksi, joka on kehitetty erityisesti umpihangessa hiihtämiseen
Hiihtorantilliset ja kantauralliset saappaat toimivat siteissä ehdottomasti parhaiten, mutta myös muunlaisten saappaiden käyttö oli mahdollista, joskaan ei optimaalista. Lumipeitteen paksuus oli paikoin jopa 80 senttiä, eikä hanki kantanut lainkaan. Vaihtelevista keleistä huolimatta siteiden kanssa ei ollut kertaakaan ongelmia esimerkiksi jäätymisen tai lumen paakkuuntumisen takia. 140 milliä pitkä kantalappu estää hyvin lumen paakkuntumisen kengän alle. Säätö kannattaa tehdä kotona ennen reissuun lähtemistä, sillä tehtävään tarvitsee ruuvimeisseliä. Suomuunkin tarttui lunta ajoittain, mutta lumi irtosi todella helposti liu’un aikana. Seuraavaksi lämpötila kipusi plussan puolelle ja lumi muuttui painavaksi, tarraavaksi nuoskaksi. Suomupohjaiset sukset oli astuttava rinteeseen tarkemmin kuin karvapohjaiset, mutta toisaalta ne tarjosivat alamäkeen paremman luiston. Isosta kantavivusta saa hyvin otteen jopa paksut rukkaset kädessä. Säätö tapahtuu sivujousia pyörittämällä. Plus-kelien jälkeen tiedossa oli pakkasta ja kovaa, liukasta korppuhankea, joka ajoittain kantoi, ajoittain ei. Karvapohjasukset olivat ajoittain lähes hiihtokelvottomat. Pituus asettaa toisaalta haasteita suksien kuljettamiselle, eivätkä ne mahdu penkkejä kaatamatta muuhun kuin pakettiautoon. Valmistajan mukaan se soveltuu vahvan ja yksinkertaisen teräsja alumiinirakenteensa ansiosta todella kovaan käyttöön. Siteen sivukappaleissa on onneksi valmiiksi reiät remmien kiinnittämistä varten. Kuivassa, pohjattomassa puuterissa yksikään seurueen neljästä erilaisesta suksesta ei kantanut täydellisesti, mutta keveyden ja erityisesti kärjen muotoilun ansiosta Scout BC nousi vaivattomasti takaisin hangen pinnalle verrattuna litteämpikärkisiin suksiin. Kaikki siteen osat ovat vaihdettavissa. Vaikka suksen pituus on 230 senttiä, tuntuu se keveytensä takia yllättävänkin ketterältä myös metsämaastossa, ja tarjoaa toisaalta myös lyhyempiin suksiin verrattuna paremman suuntavakauden. NordiGrip 50 -side on lujatekoinen ja toimi testissä erittäin hyvin. 53 RIISTA KOKEILTUA ja kuivaa pakkaspuuteria, pohjia myöten. Siteen säätö omalle saappaalle sopivaksi on helppoa. Testiolosuhteiden puolesta sukset eivät todella päässeet helpolla. Suomupohjat tarjosivat sopivassa suhteessa pitoa ja luistoa vaikka olosuhteet vaihtelivat suuresti.. Suksen kärki nousee voimakkaasti ylöspäin, mikä auttaa syvässä lumessa hiihtäessä. Scout BC -sukset olivat hyvät hiihtää kaikissa testin aikana eteen tulleissa olosuhteissa. Testikäytön aikana totesimme, että side on luotettava ja hiljainen. NordiGrip 50 -side Testisuksissa oli valmiiksi asennettuna Kuusamon Uistin Oy:n valmistama NordiGrip 50 -side. Testaajan kumisaappaiden muotoilusta johtuen siteisiin oli asennettava pienet irtoremmit kengän kärjen varmistamiseksi. Kolmantena päivänä, kun hiihdimme nollan molemmin puolin kieppuvassa kelissä, saimme käytännön kokemusta siitä, että suomussa ei ole samanlaista jäätymisriskiä kuin karvassa. Siteen kantaosan pituuden säätö oli helppoa myös hiihdon lomassa. Kantaosa pääsi saappaiden pehmeyden ja kantaurattomuuden takia ajoittain lipsumaan. NordiGrip -side on helppo ja nopea avata sekä sulkea myös yhdellä kädellä. Siteen pituuden säätö puolestaan tapahtuu ilman työkaluja alumiinista sivujousta portaattomasti kiertämällä. Side sopii 38-49 kokoisiin jalkineisiin, ja se on suunniteltu ensisijaisesti kenkiin, joissa on hiihtorantti ja kantaura, johon side kiristetään. Suomu ei ole pitoratkaisuna yhtä ottava kuin esimerkiksi pitokarva, minkä huomasimme, kun nousimme sileäksi tampattua uraa ylämäkeen. Sekä sideosan leveyttä, että sivukappaleiden kulmaa voi muuttaa
Tähän Beretta ei todellakaan sorru, vaan näyttää suuntaa, miten moderni ja toimiva metsästysvaate suunnitellaan. Takki on lämmin. Sillä haetaan hengittävyyttä ja myös sitä, että takki säilyttää lämpönsä myös kosteana. Kevytuntuvatakkien perisynti on ohut päälikangas. Muualla toppaus on hoidettu keinokuidulla. Varsinkin metsästäjille suunnatuissa takeissa se on lähes poikkeuksetta liian ahdas. Takki ei ole vain hieno, se on suorastaan häkellyttävän hyvä. Lisäksi hihojen alaosat ja helma ovat vieläkin vahvempaa kuosia. Vaan ei nyt, sillä kaulus on tilava ja täydentää kiinteää huppua, jonka suojaan voi piiloutua viimalta. Jotain on tehty oikein, kun kaverit himoitsevat päällä olevaa testitakkia. Siksi takin pinta on myös käsitelty vettähylkiväksi. Yksi kriittinen alue on kaulus. Toki takkia testattiin myös inhimillisissä keleissä. Vetoketju ei mene ylös asti, jos alla on paksu villapaita. Hihat eivät ole kovinkaan väljät. Olen vetänyt päälleni vähintään kymmeniä ellei satoja untuvatakkeja. Isä on oikeassa. Sillä haetaan keveyttä ja pieneen tilaan pakattavuutta. On kuulemma niin hieno. Kun oikein tiheällä kammalla raapii, niin vetoketjulliset sivutaskut ovat aika matalat. Lopputulos on turhan usein kangas, joka repeää pienestäkin oksanraapaisusta. Tämä yhdistelmä on yleistynyt retkeilyssä. Berettan kangas on selvästi vahvempaa. 54 RIISTA KOKEILTUA BERETTA-UNTUVATAKKI K O K E I L TU A MELKEIN TÄYDELLINEN Kevyt ja lämmin untuvatakki on ehdoton metsästäjän talvivaruste. Se kertoo, että käytetty untuva on laadukasta. Alle mahtuu kyllä fleece tai villapaita oikein hyvin ja kuoritakin alle se sujahtaa helposti. Pitää muistaa laittaa vetoketju kiinni, ettei tavarat vahingossa tipu. Beretta on tehnyt takin niin pieteetillä, että miinuksia pitää hakemalla hakea. Beretta Tarandus pääsikin tosi testiin, sillä tammikuussa pakkaset paukkuivat -30 asteessa lähes pari viikkoa. Beretta Taranduksen hinta on korkeahko, mutta turhan usein törmää puolivillaisesti suunniteltuihin metsästysvaatteisiin ja niistäkin saa maksaa oikeaa rahaa. Beretta tuntui heti omalta. Laatu ja hyvä suunnittelu eivät ole ilmaista. Untuva on ylivoimainen lämmittäjä, mutta vain kuivana. Teksti ja kuva P e k k a M o m m o Y ksinkertainen on kaunista ja toimivaa. Takki ei ole vain hieno, se on suorastaan häkellyttävän hyvä. Takki on ryhdikäs päällä. Ne miinukset. Tämä toki tekee sen, että takki ei pakkaudu ihan pieneen, muuta tässä kohtaa valitsen ilman muuta kestävyyden. Takissa on hanhenuntuvaa edessä, takana ja käsivarsissa. Taskut löytyvät kuin itsestään, kännykkätasku edessä on riittävän tilava ja vetoketjut liukuvat kuin rasvattuna. Lämmön kannalta kriittisissä kohdissa. Ensikosketus kertoo paljon, sen olen oppinut. Yli 80-vuotias isäni jopa varasi takin, kun en enää sitä käyttäisi. Hintaluokka 349 euroa Hanhenuntuva ja Comfortemp eriste Vettä hylkivä käsittely 100 % polyamidi Suosituslämpötila –15C asti BERETTA TARANDUS UNTUVATAKKI. Takki on erinomaisesti leikattu ja istuu päällä kuin minulle tehty
Se helpottaa liikkumista ja tekee takista miellyttävän. 1 Erinomainen huppu! Tarpeeksi syvä ja kaulus väljä, jonne mahtuu korkeakin fleece.. 55 RIISTA KOKEILTUA BERETTA-UNTUVATAKKI 4 × parhaat 4 Laadukas untuva takaa takin lämpimyyden kipakassakin pakkasessa. 3 Kainalot ja hihat joustavat. 2 Takin pintakangas on hieman paksumpaa ja kuluvissa kohdissa on vielä vahvempi kangas
Elementtien pyöreät reunat saavat kiitosta. Toki näistä valtaosa muodostuu 40 lukkokantaruuvin, kiinnikelevyn, aluslevyn ja lukkomutterin yhdistelmästä. Jäätymistä estettiin seuraavassa vaiheessa kurotuspaloilla, mutta niitä JALMARIN KANULOUKKU täydensi minkkiloukuista tunnetun valmistajan ansavalikoimaa runsas kaksi vuotta sitten. Onhan loukussa noin 180 osaa. Ongelman voi ratkaista lyömällä lattian etukulmien sivuille ohjausriu’ut, jotka estävät loukun kiertymisen sivusuunnassa. Parhaalla testaamallamme kanulla on saatu puolessa vuodessa 21 supikoiraa ja yksi kettu. Kolmesta eri kanusta on saatu tuplat eli kaksi supikoiraa samalla kertaa. Tällöin loukun lattian saa ankkuroitua rautalangalla juuriin ja oksisto pitää puun alustan lähes lumettomana koko talven.. Seuraava loukku nousee pystyyn jo ilman ohjeita ja puolet nopeammin. Ohjelehtinen ja valmistajan video helpottavat pulmapelin ratkaisuja. Supikoiran jallittamiseen suunniteltu sadin on varsin järeä laitos, joka painaa lähes 27 kiloa pisimmän sivumitan yltäessä puoleentoista metriin. Aluksi saranasauma oli kiinni lattiassa. Neljän millimetrin paksuiset kalterit kestävät varmasti pienimpien petojen lisäksi väkevän mäyrän myllerryksen. 56 RIISTA KESTOTESTI 150 senttisistä levyistä kaksi kattoon, kaksi lattiaan ja yhdet molempiin laitoihin. Palapeli – siihen sanaan tiivistyivät ensimmäiset aatokset. Laukaisimessa on nykyisin lukituslovi pyyntitaukoa varten ja loukun etuosaan on pystytetty lukitussalpa, joka estää loukkua nousemasta. Takki ei ole kertaakaan revennyt mihinkään terävään kulmaan ja kootun loukun voi huoletta työntää tilavan farmarin sisään kuljetusta varten. Kymmenien supikoirasaaliiden perusteella on helppo vetää johtopäätökset – toimii! Teksti ja kuvat J o e l A h o l a KESTOTESTI Paras paikka kanuloukulle on tuuhean kuusen alla. 13 millin räikkä nopeuttaa työtä ja joku viisas voi laittaa hylsyn akkuvääntimeen. Lähes viiden sentin silmäkoko ja helman raot saattavat sen sijaan olla liian väljiä pienimmille minkeille ja näädille. Toimii, toimii, mutta on tästä satimesta kolme supikoiraa karannutkin: peto työntää etukulmaa sivulle ja kaivaa lattian laidasta pakoreitin alaspäin. Vihreät supikalterit Riista-lehti on päässyt testaamaan Jalmarin kanuloukkuja pari vuotta putkeen. Niillä liitetään yhteen kahdeksan seinäelementtiä: 50 x 100 senttiset osat päätyihin ja 50 x on uusimmassa versiossa madallettu. Loukku on kokenut pientä parannusta ensimmäisinä vuosinaan. Hieman haastava pyydystä on maastossa kuljettaa, mutta asennus onnistuu todistetusti yksin. Halvempien hintojen kohdalla kannattaa tarkastaa, onko kauppias myymässä viimeisintä versiota. Koko komeus maksaa lähes 350 euroa
Koirannappulat lattialla parantavat mahdollisuutta tupliin, sillä molemmat ehtivät syömään ennen kuin toinen tarttuu laukaisimeen kiinnitettyyn syöttiin.. Mukana on myös syöttinaru ja puuhun tuleva vaijeri, mutta ne on korvattu helpommin säädettävillä rautalangoilla. Loukun taakse on asetettu risuja väärästä suunnasta lähestymistä estämään. 57 RIISTA KESTOTESTI Loukkua ei vain nakata metsään, vaan sen viritys tehdään huolella. Loukun etukulmista laukaisimeen kiinnitettävä vaijeri kuuluu pakettiin. Lattia on peitetty maalla. Koirannappulat ohjaavat pedon loukun ulkopuolelta vähitellen sisään ja lopulta syötille. Kanussa on varmatoiminen laukaisin. Etukulmissa on ohjauspuut ja sivuille on tehty oksakalterit oikoreittiä estämään. Tilavaan loukkuun saattaa ehtiä molemmat supiparin puoliskot ennen laukeamista
Tämä helpottaa silmälinjan löytämistä keskikokoisia kiikaritähtäimiä käytettäessä.. Toinen yhdistävä tekijä on yksinkertaisuus ja sirous, jolla pyritään helpoimpaan mahdolliseen käsiteltävyyteen vaativissa olosuhteissa. Peakin tukissa ei ole poskipakan korosäätöä, joka on tehty juuri painonsäästösyistä. Kiväärin päällä oli matalilla Optilock jalustoilla kiinni Steiner Ranger 6, joka itselleni on vanha tuttu vastaavasta jahtimuodosta. Tehtävästä tuli vaikea. Nykytyyliin kuuluu, että piipun pituutta on pudotettu aiemmista ja Peakissakin piipun pituus on 51 senttiä, joka on nykyaikaisten lyhyiden piippujen standardi. Testiase Nyt mukana ollut ase saatiin kaliiperissa .308 Winchester, joka sopikin tähän saumaan hyvin. Vaimentimella varustettuna Peakin Sako 90 -malleissa liipaisimen vastus on säädettävissä irroittamatta rautoja tukista. Tuttua Peakissa on Sakon varmistin, joka on kaksiosainen ja jossa lukonkammen lukituksen voi poistaa aseen ollessa varmistettuna painamalla varmistimen etupuolella olevaa nastaa. Yleisesti vuoristokivääreissä yhdistävänä tekijänä on paino, joka on äärimmäisen tärkeässä roolissa tässäkin kiväärissä. Ulkoilutimme hiilikuitutukkista Peak-mallia jahdeissa ja yritimme etsiä puutteita. Teksti A r t o M ä ä t t ä Kuvat A r t o M ä ä t t ä & S a k o S ako 90 Peak on jatkumoa Sako 85 Carbonlight -mallille. Tämä sallii suuren jalustavaihtoehtojen määrän. Toisaalta tukin hyvä ergonomia ei tätä myöskään välttämättä vaadi. Näistä kaikista kertyy painonpudotusta siinä määrin, että kiväärin “kuivapaino” testiaseessa on vain 2,58 kiloa. Tällä piipunpituudella patruunoista saadaan nykyruudeilla irti suurin osa potentiaalista, joten kompromissi keveyden, kompaktiuden ja suorituskyvyn välillä kannattaa tehdä. Kuvaavaa on se, että tässä tukkimallissa perän harjan korkeus on maksimoitu ja tavanomaisesti matalillakin jalustoilla liian korkealle jäävät tähtäimet ovatkin nyt juuri oikeassa korkeudessa. Piipunsuulla on vakiovarusteena M15x1-kierre äänenvaimenninta tai suujarrua varten. Ase pääsisi peuran ajojahtiin, jossa se varustettiin AseUtra Radien vaimentimella. Aseen päällä on Picatinny kiinnityskohdat optiikalle. Tämä onnistuu kuusiokoloavaimella liipaisinkaaren läpi. 58 RIISTA KENTTÄTESTI SAKO 90 PEAK K E N T T Ä T E S TI KÄYTÄNNÖSSÄKIN LOISTAVA Viime vuonna lanseerattu Sako 90 on paperilla erinomainen kivääri. Maailmalla vuoristojahdit ovat kaluston kannalta ehdottomasti vaativimpia jahtimuotoja, joten tässä kiväärissä ominaisuudet edustavat modernia lähestymistapaa näitä jahteja ajatellen. Tukin muoto Peakissa on hyvin klassinen, mutta tukin linja on erittäin korkea. Kivääristä tekee erityisen sen hiilikuitutukki, joka on äärimmäisen kevyt, jäykkä ja muotoilultaan erittäin hyvin rekyylihyppyä taltuttava. Erityisesti Pohjois-Amerikassa suujarrut ovat tyypillisempiä, mutta meillä päin kevyehkö vaimennin taas kuuluu kalustoon. Poskipakkamekanismi nostaa kiväärin kokonaispainoa ja tätä on haluttu välttää. Peak tarkoittaa “huippua”, josta onkin pääteltävissä tämän kiväärin alkuperäinen käyttökohde. Oletuksena on kuitenkin, että näillä kivääreillä ammutaan pidemmille etäisyyksille, jotka vaativat aina tuettua ampumasuoritusta, joten pystyammunnan ergonomia ei ole etusijalla näissä kivääreissä. Painoa on pudotettu kiväärissä kauttaaltaan, joten on selvää, että myös alaraudat ovat tämän takia alumiinia teräksen sijaan
Tuntemukset uutuudesta Jaan aseiden käyttökokemuksen yleensä kolmeen osaan. Pidän erityisesti Peakin integroidusta Picatinny-kiskosta, joka helpottaa tavattomasti optiikan kiinnittämistä vanhaan Sakon kartiokiiaan verrattuna. lukon liike on muutoin ensiluokkaisen sujuvaa. Tällöin voidaan usein huomata asioita, jotka pääsevät toisinaan ohi syynistä ratakäynnillä. Aseen käynti kokeiltiin ensin Sako Powerhead Blade latauksella, jonka kolmen laukauksen käynti oli 0.6 0.8 MOA 150 metrin ampumaetäisyydeltä. Ase on siis tavattoman helppo saada käymään siten, että osumat ovat taulussa, jonka jälkeen hienosäätö on nopeaa ja helppoa. Tälllöin tunnustelen yleensä aseen intuitiivista käyttöä samalla, kun ammun aseen käyntikokeet. Tällainen voi olla esimerkiksi aseen käyttöergonomia, varmistimen toimintavarmuus, painotuksen ongelmat asetta kannettaessa tai ampumasuorituksen yhteydessä ja muut vähäpätöisemmiltä tuntuvat asiat, joihin ei tule kiinnitettyä huomiota aiemmin. Ainoastaan kolmisulkuolkaisen lukon avaamiseen varmittava voima on hieman suurempi, kuin vastaavissa kaksiolkaisissa kivääreissä, mutta Yleisesti vuoristokivääreissä yhdistävänä tekijänä on paino, joka on äärimmäisen tärkeässä roolissa tässäkin kiväärissä. Lukon liike, hallintalaitteiden löytäminen oikeilta paikoiltaan, lipastaminen ja varmistimen käyttö tulevat tällöin selviksi ja nämä ovat Sakossa meikäläisittäin vanhaa tuttua linjaa. Jahtia varten ladattiin myös uudempaa 150 gr / 9,7 g Powerhead Blade luotia, jonka käyntitarkkuus 850 m/s lähtönopeuteen ladattuna oli 0,65 MOA. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Peakin painoa on pudotettu myös piippua urittamalla, eli periaatteessa vaimennin kompensoi piippua ja näin ollen kivääri on kokonaisuudessaan tasapainotukseltaan varsin tutun tuntuinen, joskin kokonaisuudessaan hurjan kevyt. Ensimmäinen osa liittyy aseen käyttöönottoon, joka on mielestäni erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Toisin sanoen, mitä sujuvammin aseen päälle saa kiikarin ja mitä varmempaa on aseen kohdistaminen, sen parempi ensivaikutelma aseesta yleensä jääi. Tässäkin mielessä Peakista saa toimivan ja jos pitää mahdollisimPiipun suulla on M15x1 äänenvaimenninkierre. Sen tukki on tavattoman hyvin muotoiltu, eikä se ole herkkä tarttumaan vaatteisiin. Tämä on erinomaista käyntiä tehdaspatruunalle näin kevyestä aseesta. Käyttöönotosta siis täydet pisteet uutuudelle. Tämän takia suosin tässä kiväärissä myös tähtäinasennusta, jossa tähtäimen linja on mahdollisimman matala ja sallii haulikkomaisen ampuma-asennon ja posken kontaktin tukkiin. Ajojahteja ajatellen Peakin tukki on niin sanotusti haulikkomainen, eli se on muodoiltaan varsin perinteinen. Toisaalta siinä ei ole myöskään ikäviä “kyhmyjä” ja kohoumia, eli tämä ase on erinomaisen sopiva jahteihin, joissa asetta kannetaan paljon ja ampumiseen ehtii orientoitua suuremmalla huolellisuudella. Tämä tarkoittaa noin 30 35 mm kasoja tältä etäisyydeltä. 59 RIISTA KENTTÄTESTI SAKO 90 PEAK tasapainotuntuma on yllättävän likellä tavanomaista peruskivääriä, josta vaimenninta taas ei löydy nokalta. Tässä osiossa Sako 90 saa täydet pisteet. Kohdistamisen yhteydessä voidaan huomata, että Sakon nykyiset mittatarkkuudet ja kokoonpanon toistettavuus ovat kohdallaan, sillä käytännössä sivuheittoa asennuksessa ei ollut juuri lainkaan ja koroheittokin vain sen verran mitä optisen linja ja piippulinjan välillä yleensäkin on. Pisin etäisyys, jolle olen peuraa ajojahdissa ampunut, on ollut noin 75 metriä, jota voidaan pitää käytännöllisenä maksimietäisyytenä maasto huomioiden. Peltopassit ovat taas erikseen, mutta näissä on taas yleensä mahdollisuus tuettuun ampumiseen. Toinen osio aseessa on sen käyttäytyminen ampumaradalla. .308 Winchester on peurojen ajojahteihin erittäin sopiva kaliiperi, sillä ampumamatkat ovat kivääriammuntamielessä varsin lyhyitä. Piipun pituus on 51 senttiä, joka on Sakolla lyhyiden piippujen standardimitta.. Sako 90 Peak ei tee pettymystä metsällä. Kolmas osa täydellisempää testiä on jahtikäyttö
Yhteenveto Sako 90 Peak on mallisarjan hyvä esimerkki, sillä se on samaan aikaan moderni kaikilta teknisiltä ratkaisuiltaan, mutta myös askeettisuuteen asti pelkistetty muotoilultaan. Kiinnitys oli toteutettu Sakon Picatinnykiskoon tarkoitetuilla jalustallisilla matalilla jaloilla.. 60 RIISTA KENTTÄTESTI SAKO 90 PEAK man yksinkertaisista muodoista ja mitoituksista, on Peak ase paikallaan. Ampumiseen ei tule tällöin vakautta, joka on tarpeen varsinkin liikkuvia kohteita ammuttaessa. Molempi parempi, voisi joku sanoa. Henkilökohtaisesti pidän erityisen paljon Peakin Picatinny-kiinnityksestä, sillä tämä on nyt kiinteä osa aseen lukkoaktiota ja toisaalta tämä mahdollistaa laajat valinnanmahdollisuudet optiikan kiinnittämiseen. Tämä puu pelasti yhden peuran nopeassa ajojahtitilanteessa. Henkilökohtaisesti pidän enemmän maalatusta ja liukkaammasta pinnasta ja vain otekohtien karhennuksista. Sako 90 on luokiteltavissa parempiin kivääreihin, sillä siinä on ominaisuuksia, joita ei ole helppoa lisätä aseeseen jälkikäteen, mutta siinä ei myöskään ole mitään sellaista, jota tarvitsisi ottaa pois tai vaihtaa toimivammaksi. Tämä tuo esille kiväärin syvimmän olemuksen ja korostaa sen teknisten yksityiskohtien onnistuneisuutta. Ajojahdissa Peak osoittautui juuri keveydestään johtuen haastavaksi ammuttavaksi ja mieleen tuli, että kyseiseen käyttöön paremmin sopivat mallit Sako 90 -sarjasta olisivat ne mallit, jotka pysäyttävät vaa’an tavanomaisempiin lukemiin. Vaikka kevyt ase on mukavin kantaa, niin keveys ei ole erityisesti tukemattomista ampuma-asennoista aina se kaikkein paras vaihtoehto. >> Metsästettäessä sattuu ja tapahtuu. Tämä on ulkoasultaan moderni ja hiilikuitu pääsee tässä oikeuksiinsa. << Tositoimissa testattu Peak oli kaliiperissa .308 Winchester. Picatinnyn erityinen hyvä puoli on juuri se vaihtoehtojen määrän laajuus, jonka tämä standardi mahdollistaa. Erityisesti grammanviilaajille tämä mahdollistaa myös kevyimmät mahdolliset jalustat, joissa ei kuitenkaan anneta yhtään Peak on tarkoitettu metsästykseen, jossa asetta kannetaan ja jolla sitten ammutaan tuetusti tarkka laukaus kohteeseen. Keveys on asia, joka kannattaa ottaa huomioon aseen käytössä. Tämä on toki henkilökohtainen mielipide, mutta se sallittakoon tässä yhteydessä. << Tähtäimenä jahdissa toimi Steiner Ranger 6, joka on erinomaisen hinta-laatusuhteen ajojahtitähtäin. Peak RTM -tukin karhennuspinnoitus on kauttaaltaan pehmeän tuntuman ja hyvän otteen tarjoava pinnoite, jossa ristiinpunottu hiilikuitu on näkyvillä. Peak on tarkoitettu metsästykseen, jossa asetta kannetaan ja jolla sitten ammutaan tuetusti tarkka laukaus kohteeseen
Tällöin ihmeteltiin erityisesti sitä, että Sako ei tehnyt muutosta kiikarikiinnitysjalustaan, joka joillain markkina-alueilla oli jo selkeästi myyntiä hankaloittava tekijä ja vaati käytännössä Sako Optilock kiikarikiinnitysjärjestelmän käyttöä. Varmistin Sakossa on esimerkillinen ja sellaisena tavattoman helppokäyttöinen. Hylsyt saattoivat siis jäädä pyörimään latausaukkoon, vaikka niiden olisi pitänyt luonnollisestikin poistua aseesta. Tätä ennen ulosheittäjä sijaitsi aseen vasemmalla kyljellä, osana lukonpysäytintä. Sako 90 kiväärissä korjattiin kaikki ne puutteet ja vaivat, joita aiemmissa Sakon kivääreissä koettiin olevan. Mietittäessä Sako 90 Peakin hintaa, voidaan sen äkkiseltään sanoa olevan korkeahko, mutta vähäinenkin perehtyminen kilpailijoiden hiilikuitutukkisiin aseisiin osoittaa Peakin hinnan olevan varsin huokea. Yksi leimallisimmista ja tunnistettavimmista Sakon kiväärien piirteistä on liittynyt niiden kiikarinkiinnityskiskoon, joka on ollut omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä ja epätietoisuutta käyttäjien keskuudessa. Se on kahden ulosheittoplungerinsa ansiosta toimintavarma, se on helppo ottaa käyttöön selkeästi helpompien ja tarkoituksenmukaisempien kiikarikiinnitysstandardien myötä ja kiväärissä on edelleen Sakon kivääreistä tuttuja käytännöllisiä ominaisuuksia. Tämä on mukavaa jahdeissa, joissa ensimmäisen tilanteen jälkeen saattaa toista olla tarjolla nopeastikin tai toisekseen ampumaradalla tämä on mukavaa, sillä lipasta ei tarvitse ottaa aseesta, vaan patruunoita voi lisätä aseeseen samalla vaivalla mitä irtolippaan täyttäminen vaatisi. Riistaparaatissa Urjalassa Honkolan kartanolla kunnioitettiin saalista mannereurooppalaiseen tyyliin asettamalla saalis näytille. Juuri hiilikuitutukki on aseessa eniten hintaa perusmalleista nostava, mutta toisaalta tämän myötä kivääri on “valmis”, eikä se vaadi enää minkäänlaista muutosta siihen, että se olisi täysiverinen valinta aiottuun käyttötarkoitukseen. Lippaan ollessa kiinnitettynä aseeseen, on Sakoon mahdollista lisätä patruunoita suoraan latausportin kautta. Sakon uusi lippulaiva SAKO 90:n ominaisuuksien purkaminen onnistuu ehkäpä parhaiten vertaamalla niitä aiempiin Sakon kiväärimalleihin. Tätä tapaa on sittemmin löytynyt myös muista aseista, eli asemaailmassa puhutaankin nyt Sako 75 -tyypin varmistimesta tällaisten yhteydessä. Sakon tekniset ratkaisut herättivät keskustelua jo Sako 85:n lanseerauksen aikoihin. Erityisesti Picatinny tuo mukaan kansainvälistä elementtiä. Myös ulosheittoa moitittiin joissain kaliipereissa, sillä se tuppasi takkuilemaan niin heiton suunnan, kuin ennenaikaisen kannan lukonpään otteesta irtoamisen muodossa. Nyttemmin vaihtoehtoja on kaksi, eli Tikoista tuttu suora kiila ja Picatinny, jotka helpottavat tähtäimen asennusta. Kiväärimiesmäisessä käytössä Sako 90 pitää sisällään yhden ominaisuuden, joka alkaa olla nykykivääreissä niin sanotusti katoavaa kansanperinnettä. Tämän myötä voidaankin sanoa, että Sako 90 on nyt sellainen, kun sen pitää olla. 61 RIISTA KENTTÄTESTI SAKO 90 PEAK periksi kestävyydessä. Hinta 3 900 euroa Kaliiperit .308 Win ja 6.5 Creedmoor SAKO 90 PEAK. Tämä ominaisuus joutui koetukselle jo Sako 75 aikoihin, jolloin ulosheittäjän sijainti muutettiin kolmisulkuolkaisesta rakenteesta johtuen lukon alaosaan. Tämä varmistin esiteltiin jo Sako 75:ssä ja sen erikoisuus oli erillinen lukonkammen avausnasta, joka tekee varsinaisesta varmistimesta selkeämmän ja loogisemman käyttää kuin kolmiasentoiset varmistimet. Toinen leimallinen ominaisuus Sakon kivääreissä on liittynyt niiden ulosheittoon, joka on L46 mallista lähtien ollut Mauser-tyyppinen “kontrolloidusti” ulosheittävä. Toisin sanoen lukon liikkeen nopeus taka-asentoon on vaikuttanut ulosheiton rivakkuuteen
Taustalla on jossain määrin logiikkaa, runsaasti pinttyneitä tapoja, mutta myös kaupallisuutta. 62 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU K A L I I P E R I T KALIIPERI VIIDAKKO Kiväärien kaliiperimerkinnät aiheuttavat jatkuvaa päänvaivaa erityisesti harrastusta aloittaville, mutta myös ampumaja metsästysharrastuksessa pidemmälle edenneille. Teksti A r t o M ä ä t t ä Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n 62 RIISTA
Patruunapesämitat, se suurin muuttuja Kaliiperit perustuvat usein johonkin isäntähylsyyn, jota on aikojen saatossa muokattu niin sanottujen villikissakaliiperiharrastajien kuin myös aseja patruunavalmistajien toimesta. Myös useimmat magnumkaliiperit perustuvat vain muutamiin isäntähylsyihin, joita muokkaamalla on tehty sitten kaikki muut. Vanhempi standardi oli 8,08 mm / .318”, mutta luonnollisesti Roth-Steyr kaliiperin luodinhalkaisijan tulee olla .319” eli 8,1 mm. Tämä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, sillä usein ajatellaan, että kaliiperimerkinnän muuttuessa muuttuu myös luodinhalkaisija. Esimerkiksi 8 mm patruunoita oli kahdessa eri luodinhalkaisijassa, joista tyypillisin nykyään on .323” luotia ampuvat “kasikakkoset”, joiden luodin halkaisija on todellakin 8,2 mm. Luodinhalkaisija, se vähäisin muuttuja Käytännössä aseiden kaliiperien osalta vähiten muuttujia on luodinhalkaisijassa, joita on vain kourallinen siihen verrattuna, mitä muuta kaliiperin takaa löytyy. Kannattaa muistaa, että kaliipereissa luodinhalkaisijoita on loppujen lopuksi vähän, mutta erilaisia hylsyjä, joista kyseiset luodit lähetetään matkaan, on lukemattomia erilaisia. Esimerkiksi Hornadyn latausopas luettelee yhteensä vain reilut parikymmentä eri luodinhalkaisijaa, joihin kaikki latausoppaassa mainutut kaliiperit perustuvat. 63 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU K iväärin kaliiperimerkinnöillä on selkeä tarkoitus. Eniten näitä löytyy 30 kaliiperin lähimaastosta ja 8 mm osalta, eli aina kun puhutaan kaliipereista, joiden juuret ulottuvat 1800-luvun puolelle, on todennäköistä, että asiat eivät olleet vielä vakiintuneita. Tyypillisesti aseen pikkukaliiperi ja isokaliiperi ovat lähtökohtina merkinnoille. Syy sekaannukselle on usein se, että kaliiperia kuvaamaan käytetään usein joko piipun sisähalkaisijamittoja tai luodinhalkaisijamittoja. Tyypillisiä kantahylsyjä on useita, mutta hyviä esimerkkejä historiasta ovat muun muassa 7x57 Mauser, joka ensimmäisenä laajan valmistusmäärän saavuttaneena savuttoman ruudin sotilaskaliiperina oli aihio monille monituisille muunnoksille. Meille tutumpia taas ovat .30-06 Springfieldiin ja .308 Winchesteriin perustuvat kaliiperit, joita niin ikään löytyy kosolti, useimpia jopa kaupallisina versioina. Nämähän eroavat toisistaan siten, että toisessa ilmoitetaan piipun halkaisija rihlan harjalta rihlan harjelle ja toisessa taas rihlan pohjasta rihlan pohjaan. Näin ei siis ole, vaan tavallisempaa on se, että sama luoti on käytössä lukemattomissa eri kaliipereissa. Eniten sekaannusta piipun sisähalkaisijoissa aiheuttavat kaikki ne vanhat kaliiperit, joissa käytössä on jokin vanhentunut luodinhalkaisija. Isäntähylsyt ovat usein niitä kaikkein tavanomaisimpia ja tutuimpia kaliipereita, jotka ovat myös käytössä useissa eri kivääreissä. Kaliiperimerkinnät, viidakoista tihein Jos kaliiperimerkintöjen tarkoituksena onkin ollut erottaa eri kaliiperit toisistaan, on niillä onnistuttu myös sekoittamaan käyttäjien päitä. Jos aseiden tekniikkaa ei tunne syvemmin, ei tämä vaikuta usein edes loogiselta. Eri kaliiperit siis poikkeavat toisistaan luodinhalkaisija ja hylsyn muodon osalta. Niiden tehtävänä on eritellä eri kaliiperit toisistaan siten, että kyseisen kaliiperin kivääriin osataan hankkia oikeanlaisia patruunoita. Luodinhalkaisija taas on lähempänä isokaliiperia, joten Kannattaa muistaa, että kaliipereissa luodinhalkaisijoita on loppujen lopuksi vähän, mutta erilaisia hylsyjä, joista kyseiset luodit lähetetään matkaan, on lukemattomia erilaisia.
Näinhän asia ei ole. 7,62 kaliiperissa käytettävä luoti on nimittän halkaisijaltaan .308” eli noin 7,82 mm. Esimerkiksi 7 mm kaliipereissa käytetään .284” luodinhalkaisijaa, joka tosiasiallisesti on 7,21 mm, kun taas 270 kaliiperin patruunoissa käytetään .277” luotia, joka on noin 7,04 mm, eli huomattavasti lähempänä “seiskamillisiä”, kuin niin sanotut oikeat seiskamilliset. Kaliiperin nimeäminen Kaliiperin nimeäminen perustuu enemmän tapoihin ja vakiintuneisiin käytäntöihin kuin tieteeseen. Mahdollisuuksia on monia. Meille tyypillinen ongelma on 7,62 kaliiperi, jossa moni luulee luodinhalkaisijan olevan 7,62 mm. Kyseessä on eurooppalainen tapa ilmoittaa kaliiperi pikkukaliiperin mukaan, jolloin todellisuus on toista. Kaliiperin nimi voi sitten olla vaikkapa joku paikannimi, kaliiperin kehittäjän nimi tai aseja patruunavalmistajan nimi. Suurimmat sekaannukset aiheutuvat juuri yleisimmissä luodinhalkaisjoissa, joissa luonnollisesti myös tarjontaa eri kaliiperien osalta on runsaasti. Ned Roberts oli amerikkalainen metsästäjä, kilpa-ampuja ja Juuri se, että käytettävää luotia ilmaistaan kahdella eri tavalla ja kahteen eri mittaustapaan perustuen, aiheuttaa eniten sekaannusta.. Kyseessä on siis hyvä esimerkki siitä, että miten liberaalisti sekä piipun sisähalkaijamittoja, että luodinhalkaisjamittoja käytetään kaliiperimerkinnöissä. Tällaisista hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa .257 Roberts ja .35 Whelen. Nimen loppuosassa Remington taas seisoo sen takia, että kyseinen alun perin villikissakaliiperi on Remingtonin toimesta vakioitu SAAMI-standardointijärjestelmän mukaan ja tämä on sitten myöhemmin hyväksytty myös CIP-standardointijärjestelmään. 64 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU eurooppalainen tapa ilmoittaa piipun halkaisija pikkukaliiperin perusteella on sekoittanut kuluttajia ehkäpä eniten. Ensimmäiseksi kaliiperin luodinhalkaijaa kuvaillaan siten, että suurelle yleisölle tulisi jonkinlainen näkemys siitä, minkäkokoista luotia kaliiperi käyttää. Yksi tyypillinen tapa asioiden selkeyttämiseksi on nimetä kaliiperi sen isäntähylsyn perusteella, eli vaikka 7 mm -08 Remington tarkoittaa sitä, että kyseisessä kaliiperissa käytettävä luoti on 7 mm / .284” ja hylsy perustuu .308 Winchesteriin. Juuri se, että käytettävää luotia ilmaistaan kahdella eri tavalla ja kahteen eri mittaustapaan perustuen, aiheuttaa eniten sekaannusta. Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tosiasiallisesti eri luodinhalkaijoita on todella vähän, mutta tapoja ilmoittaa luodinhalkaisija on useita. Tämän jälkeen onkin mahdollista lisätä kaliiperimerkintään joko millimetrimitta hylsyn pituudesta (jos kaliiperi on ilmoitettu metrisillä perusteilla) tai kaliiperin nimi. Ennen vanhaan aikana, jolloin miehet olivat vielä miehiä, oli varsin tavallista, että kaliiperit ja kuuluisat villikissat nimettiin niiden kehittäjän mukaan
Viimeistään tämä antaa ymmärrystä siitä, että millaisista luodinhalkaisijoista puhutaan. Siellä ei siis luoteta pelkästään kaliiperin nimeen, vaan luodin halkaisija on mainittu tuuman tuhannesosalleen myös ohjeissa. Tällä saatiin aikaiseksi kerralla kaksi harhautusta, eli luodinhalkaisija sekoitettiin meillä tyypillisempiin 6,5 mm kaliipereihin, joiden luodinhalkaisija on .264” / 6,71 mm amerikkalaisen .257” / 6,53 mm:n sijaan. Joku voisi herätä kysymään, mihin kaikkia maailman kaliipereita tarvitaan. Kaliiperin nimeämisissä on usein pyritty korostamaan patruunan valmistajaa tai asevalmistajaa, mutta tällöin asealalla on nähty valtavia möksähdyksiä. Joku voisi herätä kysymään, että mihin kaikkia maailman kaliipereita tarvitaan?. Asealalla on tyypillistä välttää kilpailijan mainostamista. Tuolloin valikoimaa vasta kasvatettiin. Eurooppalainen älynväläys Jotta kaliiperiviidakko ei olisi aivan niin selkeä, on eurooppalaisilla ollut historiallisesti takataskussaan yksi valttikortti, jota ei ole arkailtu käyttää. Tosiasiallinen vastaus on, ettei ehkä tällä hetkellä mihinkään. Latausoppaissa patruunoissa käytettävien luotien halkaisija joko ilmoitetaan tai ei ilmoiteta, mutta on vaikea löytää amerikkalaista latausopasta, jossa luodin tarkkaa tuumamääräistä halkaisijaa ei ilmoitettaisi. Esimerkiksi klassinen parivaljakko tässä kissanhännänvedossa on Remington ja Winchester, joilla on ollut historiallisesti hyvin vaikea hyväksyä omia tappioitaan ja toisen voittoja, eli Remington ei ole ollut koskaan ollut varsinaisesti tuputtamassa kivääreitään Winchesterin kaliipereissa ja päinvastoin. Ampuva maailma on rakennettu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tuumamittojen perusteella, joten tässä asiassa ei kannata hakata päätään petäjään. 65 RIISTA RIISTAN KALIIPERIKOULU asetoimittaja, joka kehitti .257 Roberts patruunan. Apua selviytymiseen Jos kiväärien kaliiperit kiinnostavat, kannattaa aivan ensimmäiseksi opiskella eri luodinhalkaisijaryhmät ja tässä yhteydessä on myös syytä hyväksyä se tosiasia, että imperiaaliset mittayksiköt kannattaa opetella. Malliesimerkki eurooppalaisesta sekaannuksesta on .25-35 Winchester, joka meidän kulmilla nimettiin loisteliaasti 6,5x52mm R -kaliiperiksi. Tämä patruuna perustuu 7x57 Mauser kaliiperiin ja on tästä supistettu .257” / 6,53 mm luodille. Eversti Townsend Whelenin mukaan nimetty .35 Whelen noudattelee samaa periaatetta, eli kaliiperi on suustaan .358” / 9,09 mm luodille avattu .30-06 Springfield. Kaliipereita on kehitetty eri motiiveista, mutta yleensä ne liittyvät joko käytettyyn aseeseen, parannuksiin ballistiikassa tai vaihtelevuuteen komponenttisaatavuudessa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että maailma on näyttänyt aivan erilaiselta 100 tai 150 vuotta sitten. Lisäksi ihminen on utelias, joten puhdas kiinnostus aiheeseen on monesti riittävä sysäys kehittää jotain uutta. Jospa nimetäänkin jokin muualla yleisesti käytössä ollut kaliiperi eurooppalaisittain! Tällä tavalla kuluttajilla ei varmastikaan ole mitään ongelmia hahmottaa, mistä hommassa on kysymys
Piipun lyhentämisellä kompensoidaan vaimentimen tuomaa lisäpituutta ja tukeilla taas havitellaan parempaa säädettävyyttä ja ergonomiaa. 66 RIISTA KYSY RIISTALTA K Y S Y R I I S T A LT A A R T O V A S T A A . Aika ajaa ohi hyvistäkin vaimentajista näin ollen verrattain nopeasti. Tyypillinen pulttilukkokivääri koostuu lukkoaktiosta, “alaraudoista”, tukista ja piipusta, sekä mahdollisesti aseeseen kiinnitettävistä lisätarvikkeista,kuten tähtäimestä ja äänenvaimentimesta. Nostavatko muutokset aseen hintaa vai vaikeuttavatko myyntiä?” Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä Kettukivääri on toimittajan pisimpään palvellut custom-kivääri, jonka ominaisuudet ovat kaliiperia, tukkia, piippuprofiilia ja piipunpituutta myöten sellaisia, että vastaavaa asetta tarvitsevia on vain kourallinen.. Näistä tyypillisimpiä on tarviketukki ja äänenvaimenninkierre. Tällaisessa käsittelyssä ase siis menettää usein alkuperäisen muotonsa ja esimerkiksi menetettyä piipunpituutta ei voi enää saada takaisin. Tällöin päädytään usein kuitenkin ojasta allikkoon, eli kokonaisuus ei olekaan enää miellyttävä. Toisinaan itselle rakennetaan kivääri ajatellen täydellistä lopputulosta jokaisen yksityiskohdan osalta, ajattelematta välttämättä kokonaisuuden toimivuutta. Näiden myyminen pakettina on vaikeaa. yksityiskohdan halutaan olevan paras mahdollinen. Tätä voidaan kutsua osaoptimoinniksi, jossa jokaisen K ivääri on osiensa summa. Muutenhan näiden osien lajikirjo ei olisi kovinkaan suuri. On varsin tavallista, että kiväärien piippuja lyhennytetään, niihin teetetään äänenvaimenninkierteitä ja tukkeja vaihdellaan. Jos kaiken muunnostyön jälkiseuraamuksena onkin se, että ase lakkaa miellyttämästä käyttäjää Räätälöity kivääri – nouseeko jälleenmyyntiarvo. Näillä pyritään ysein parempaan ampumaergonomiaan, mahdollisesti parempaan säänkestävyyteen ja äänenvaimentimen osalta äänenvaimennukseen ja rekyylivaimennukseen. Siihen on vaihdettu tukki, lisätty vaimennin, laadukas optiikka ja kustomoitu minun tarpeisiin. Tarviketukkeja on markkinoilla koko joukko. Riistan lukija lähetti meille kysymyksen: ”Olen myymässä kivääriäni. Kiväärin kustomointi pitää sisällään perusaseeseen tehdyt muutokset. Pointti on se, että tyypillisesti jokaiselle markkinoilla olevalle tukkimallille ja tukkityypille löytyy kannattajansa. Äänenvaimentimet ovat alati kehittyvä tuoteryhmä, joiden ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti siten, että vaimentimet ovat kokoonsa nähden tehokkaampia ja kevyempiä
Askarruttaako jokin asia aseissa, optiikassa tai patruunoissa. 67 RIISTA KYSY RIISTALTA kokonaisuutena, laitetaan tällainen “valmis paketti” sitten myyntiin. Voidaan siis miettiä, että onko järkevämpää kuitenkin myydä jokainen palikka erikseen ja saada edes jotain takaisin näiden ostohinnasta. Tällöin pätkityn piipun mitta ei aiheuta ihmettelyä ja vaimenninkierteen laatuakin pystyy päättelemään. Tämän lisäksi pitää muistaa myös se, että pakettia myytäessä ostajalla täytyy olla tarve molemmille, sekä tähtäimelle, että kiväärille. Tukki saatetaan myydä pasauttaa pois, vaikka taas jatkossa tästä verrattain edullisesta kapulasta olisi se hyöty, että custom-tukki on mahdollista myydä erikseen ja saada siitä vielä jonkin verran rahaa pois, sillä rautojen kanssa yhteishinnaksi ei millään muodostu kiväärin ja tukin yhteishinta, vaan molemmat pitää myydä pois huokeammin. Tällöin on liki poikkeuksetta suositeltavaa, että tähtäin ja ase myydään erikseen. Tässä yhteydessä moni toiveikas kuitenkin törmää siihen, että tehdyt muutokset eivät miellytä ostajaa tai niistä ei olla valmiita maksamaan pyydettyä hintaa. On luonnollista, että käytetystä aseesta saatetaan haluta erilleen kokonaan, jotta nurkkiin ei jää roikkumaan ylimääräistä. Hyvä esimerkki hankalaista myytävästä on tähtäintä myöten täydellinen kivääripaketti. Esimerkiksi piipun lyhentäminen kannattaa tehdä siten, että lyhennetty mitta noudattelee tavanomaisia piipunpituuksia (esimerkiksi 51 cm, 56 cm jne) ja jos äänenvaimenninkierre tehdään piippuun, tulisi kierteen tekijä mainita. Custom-kivääri on “räätälöity” kivääri juuri siitä syystä, että se on rakennettu miellyttämään jonkun yksittäisen henkilön mieltymyksiä. Tällöin puhutaan kuitenkin kohtuullisen erikoistuneesta käyttötarkoituksesta. Tällöin esimerkiksi custom-tukkiin laitettua rahaa ei saa takaisin ja kiikarista on turha kuvitella, että potentiaalisten ostajien näkemys olisi juuri sama kuin myyjällä. Tyypillisin virhe kustomoinnin yhteydessä on hukata aseen alkuperäiset osat. Toisaalta kierteeksi kannattaa aina valita myös sellainen, johon vaimentimien saatavuus ei ole rajattua. Kivääripaketti voi olla mainio, mutta mitäpä jos ostajia juuri vastaavalle paketille ei löydykään. On sattumaa, jos joku sattuu pitämään molemmista niin paljon, että haluaa ne yhdessä hommata. Hyvä nyrkkisääntö “pakettia” myyvällä on se, että kaikkien osasten pitää olla ostajalle juuri sopivia, mikäli mielii saada pompsista haaveilemansa hinnan. Voi olla, että unelmiesi kivääri on sellainen vain yhdelle, eikä sitten muille. Tämän takia rakennetut kiväärit on vaikea saada myytyä pakettina, sillä on hyvin todennäköistä, että kukaan muu ei halua juuri samanlaista pakettia. Kasaammutakivääri on erikoistuote, mutta omalla sarallaan ne ovat kohtuullisen yhtenäisiä tuotteina, joten sellaisen myyminen onnistuu yleensä helpommin.. Lähetä kysymys ja mahdollinen kuva osoitteseen toimitus@riistalehti.fi niin me autamme. Custom-kivääri on “räätälöity” kivääri juuri siitä syystä, että se on rakennettu miellyttämään jonkun yksittäisen henkilön mieltymyksiä. Tällöin kannattaa varautua siihen, että kauppaa ei saa säällisessä ajassa tehtyä ja toisaalta tuotteen hinnasta saattaa joutua tinkimään. Poikkeuksiakin custom-aseissa toki on, eli joissain tapauksissa esimerkiksi kasa-ammunnan pariin pääsee helpoimmalla hommaamalla jonkun kasa-ampujan valmiiksi rakentama kivääri. Jos aseeseensa tekee muutoksia, kannattaa näihin panostaa sillä tavalla, että ne eivät rajaa jatkossa ostajakuntaa, mikäli asetta ei ole tarkoitus pitää koko uraa. On paljon todennäköisempää löytää jokaiselle paketista irrotetulle osalle ostaja, joka haluaa juuri kyseistä tuotetta, ilman kytkykauppaa jostain sellaisesta osasesta, jolle hänellä ei ole käyttöä
Aikuisiällä opeteltaviin hienomotorisiin lajitaitoihin on käytettävä enemmän aikaa ja teoriatietoa tavoitellun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Opetellaan niitä ampuma-asentoja, joita metsästystilanteessa tarvitaan. Kukaan meistä ei synny ampumataidon kanssa. Kun nämä asiat puetaan käytäntöön, on monesti pojille syntynyt jo nuorena pyssyleikkien kautta liikemalleja, jotka tukevat myöhemmän iän asekäsittelytaitoa. Me Haulikkokoulu & Kiväärikoulussa annamme jokaiselle oppilaalle yksilölliset ja hänen tarpeeseensa soveltuvat harjoitteet ja oppimispolun. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. ASE UTRA SL5i THE ORIGINAL 3HGR. Mikäli perheessä on ase-, ammunta-, tai metsästysharrastusta, niin monesti lapset saavat visuaalista oppimista seuraamalla perheenjäsenten toimintaa kyseisissä tilanteissa. Totuus asian taustalla on moniverroin monimutkaisempi kuin mitä sanonnat antavat ymmärtää. Kun toistoja on riittävästi, palkitseee harjoitus parempina riistaja harjoituslaukauksina. Aikuinen oppii teoriatiedon, kokeilun, visuaalisen vertaisoppimisen tai näiden yhdistelmien kautta, jolloin aikuista voidaan pitää kognitiivisena oppijana. Tule keväällä hakemaan oppia omiin suorituksiisi kurssiemme tai yksityisopetuksen kautta. Tämä johtuu motorisen oppimisnopeuden hidastumisesta ja teoriatiedon prosessoinnin tuomasta liikedynamiikan kankeudesta. Tämä kaikki pitää ensin jakaa harjoittelussa osiin, joista asesopivuuden varmistamisen jälkeen tehdään kylmänostoharjoittelua ja varmistetaan kehon liikkeiden ja asentotunnon vakioituminen oikein. Ensinnäkään kukaan meistä ei synny ampumataidon kanssa, vaan oppiminen sekä asioiden omaksuminen tapahtuu erilaisten ärsykkeiden ja motoristen kehitysvaiheiden kautta. Jotta sitten se metsästystilanneammunta, maalinhallinnallinen ymmärrys, liikenopeus, tilanteen vakioiminen, asekäsittelyn varmuus, ammunnan turvallisuus toteutuvat, niin vaatii se oppijalta paljon ”oikein suoritettuja toistoja.” Hyvässä suorituksessa sekä keho että mieli toimivat automaatiotasolla ja kaikessa on vakioituminen ja kontrolli. 68 RIISTA BROWNING MAXUS 2 Asekäsittelyja ampumataidon kehittyminen Haulikkoja Kiväärikoulun kouluttajat pitävät Riistassa vinkkinurkkaa. Opetellaan kohteen etäisyyksien arviointia, liikenopeutta ja erilaisia maalinhallintatekniikoita. Opetellaan käyttämään niitä ammunnan tukivälineitä, joita metsästystilanteessa on käytössä. Lapsi oppii aina kokeilemalla ja visuaalisten mallien kautta, eli lapsi on kinesteettinen oppija. Armeijassa tapahtuvat asekäsittelyja ampumaharjoitustilanteet vahvistavat näitä taitoja. Toki näin voi olla myös tytöillä ja naisilla. www.kivaarikoulu.fi Baschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. Tämän jälkeen opetellaan maalinhallintaa harjoitusolosuhteissa. S itä aina kuulee erilaisia sanontoja ihmisten kyvyistä ampua harjoitusja riistalaukauksia: ”synnynnäinen ampuja”, ”osaaminen tullut äidinmaidossa”, ”luonnonlahjakkuus” ja mitä kaikkia näitä nyt on. WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI TÄYDELLISET YHDESSÄ. Samoin oppijan liikunnallinen tausta määriteleen aikuisiällä paljon oppimisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä
ASE UTRA SL5i THE ORIGINAL 3HGR. WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI TÄYDELLISET YHDESSÄ
Savustetusta paistista saa uskomattoman hyvän täytteen arkiruokien kuninkaalle, uuniperunalle. Mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä uunissa ilman foliota yksi tunti. 7. Sekoita palvilihakuutiot, ranskankerma, majoneesi, punasipuli, kaprikset ja persilja. Hienonna kaprikset ja tuore persilja veitsellä. UUNIPERUNA PALVILIHALLA neljälle 1–2 uuniperunaa (esimerkiksi Rosamunda) per ruokailija 400 g palvattua riistalihaa, kuten kaurista tai hirveä 250 g ranskankermaa 1 dl majoneesia 1 pieni punasipuli 2 rkl kapriksia 2 rkl tuoretta persiljaa ½ tl suolaa mustapippuria myllystä VALMISTUSOHJEET 1. 3. Valmista odotellessa uuniperunan täyte. Hienonna punasipuli hyvin pieneksi. Tarjoa uuniperunoiden ja tuoresalaatin kera.. Lämmitä uuni 200 asteeseen. 6. Tee perunoiden pintaan pienet ristiviillot. 4. 5. 2. Leikkaa palviliha pieniksi kuutioiksi. 70 RIISTA RIISTARUOKA Ohjeet H a n n a M o m m o Kuva P e k k a M o m m o Muheva klassikko Riistan palvaaminen on yleistynyt
71 RIISTA RIISTARUOKA
72 RIISTA VIIMEINEN SANA Ketturieha Viimeinen sana Teksti r e i s k a n a a p u r i v a a r a Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n
Riemukkaasti päättyneen jahdin myötä kävimme läpi tapahtumia ja olimme edelleen hieman hämmentyneitä homman helppoudesta. Koira kävi haukkumassa kettua tovin, jonka jälkeen Sune vihelsi koiransa pois luolasta. Naapurimaan miestä naureskeltiin, mutta pian hymy tulisi hyytymään. Menimme paikalle, jossa odottelivat kauppias ja hänen veljenpoikansa. Ruotsalainen ajattelutapa oli tällä kertaa vetänyt pidemmän korren, sillä tällä hetkellä jahtiporukan chatissä paikallisten maansiirtoporukka etsi kiivaasti uutta taljaa rikkoutuneen tilalle, sillä yksi lohkare blokkasi pahasti pääsyä kahta metriä syvemmälle koiran perään. Saatuaan koiran liekaan, Sune romposteli äänekkäästi poispäin luolalta ja jäi passiin haulikkohollin päähän. Tällä välin etsimme Lärsäkköselästä uudet jäljet ja löysäsimme jäljille Sunen plotin. Käsikirjoitus oli sama kuin edellisellä kerralla, eli koira otti ajon näppärästi, mutta ajo ei ollut ehkä yhtä selkeää seurattavaa kuin kauppiaan jenkillä. Sain illalla vielä varmuuden vuoksi puhelun krogin vahvistamalta Reijoselta, että seuraavassa kokouksessa pitää ehdottomasti päättää siitä, että vierokoiria ei jahteihin oteta, kun on omiakin olemassa! Nopea heittolaukaus lähti suurin piirtein ketun suuntaan, mutta Sunen toinen kuti päätti lopulta ketun matkan. Reijosen Saken Nasu oli niputushommissa jossain kuudessa metrissä luolan perällä ja se oli pahimmoilleen sellaisessa paikassa, joka vaati kivien siirtämistä pois. Itse suuntasin Sunen kanssa avuksi lärsäkköselkään, jossa kauppiaan jenkki paukutti siirtolohkareen alle. Tällä kertaa porukka ei ollut unessa, sillä kauppiaan veljenpoika ampui ketun saman tien, kun se oli noussut esiin luolasta ja tarkasteli ympäristöään. Olimme äimän käkenä. Paikallinen luolaporukka oli nyt ollut luolalla jo viisi tuntia, joten pimeä alkoi painaa päälle siinä määrin, että ajokoiramiehet suunnittelivat jo kotiinlähtöä. Kun sana toisenlaisesta jahdin läpiviennistä saavutti paikallisen luolaporukan, tuli heltä ilmoitus, että jatkossa he eivät pyytäisi enää Lärsäkön metsämiesten kanssa lainkaan, että tehkää itse riistanhoitotyönne. Nopea heittolaukaus lähti suurin piirtein ketun suuntaan, mutta Sunen toinen kuti päätti lopulta ketun matkan. Tällä kertaa passitus kesti melkein varttitunnin, jonka jälkeen kettu työntyi pihalle luolasta todella varovasti. Ehdimme kukin tahoillamme kyllästyä noin kolmen minuutin jälkeen, mutta olimme sen verran vieraskoreita, että noudatimme Sunen toiveita. Tällöin katsoin taas hieman passittamaani suuntaan ja näin, kun kettu paineli täysillä itsestäni poispäin. Illalla luolaporukka ilmoitti saaneensa ketun ja koiran pois luolasta. Tästä pitäisi odotella kuulemma sitten niin kauan, että kettu tulisi ulos luolasta. Tänä vuonna jahtiin osallistui ennätysmäärä väkeä, ja saatiinpa mukaan myös “Ruotsin kovin kettumies”, Sune Hjalmarsson. Tällä toisella kerralla olimme paremmin hereillä, sillä kupletin juoni oli nyt selvä. Sune ihmetteli kovasti paikallisten metsästäjien intoa pakata autot täyteen maanrakennusalan tarvikkeita, sillä hänellä oli autossa vain koirat ja haulikko kettujahtiin mentäessä. Meidän kaksi kettua herättivät kiinnostusta, sillä kaikki olettivat, että ketut oli ammuttu ajoon, mutta häkellys oli suuri, kun kerroin heille päivän tapahtumista. Aivan kuin ruotsalaisilla metsästysvideoilla Sune kehotti kaikkia puhumaan ensin kovaan ääneen, jotta hän sai aseteltua passit luolaston ympäristöön. Samat maneerit, mutta sillä erotuksella, että olimme vähän kauempana toisistamme, sillä kyseessä oli nyt maaluola. Sune oli vieraanani koirineen ja hänen kanssaan jutustelimme jahtia edeltävän illan ketunpyynnistä. Sune aloitti työnsä. Minut vietiin passiin seuraavaksi ja tämän jälkeen Sune laski terrierinsä luolaan. Kauppias talutti ensin jenkkinsä loitommalle, jonka jälkeen Sune kävi saattamassa kauppiaan veljenpojan siirtolohkareen päälle. Lauantaiaamuna paukahti päälle heti pari ajoa. Tovin päästä molemmat ajot päättyivät siihen, että ketut olivat alla, jolloin lähemmälle kylän viereiselle kivikolle lähti paikallisten luolakoiramiesten sakki. Päätimme lähteä onnistuneen jahdin päätteeksi katsomaan tulisteluporukkaa, joka odotteli maankaivajia palaavaksi maastosta. Kauppias katsoi koko touhua varsin epäuskoisena. He olivat sitä mieltä, että kylän vieressä ei kannattaisi ajattaa, sillä kivikko oli siellä siinä määrin mittavaa, että sinne ei kannata koiria laskea. Ajatuksena oli, että kettu kuulee ensin mökän ja myöhemmin kuvittelee porukan lähtevän pois paikalta, jolloin se tulee ulos luolasta. Kauppiaan jenkki ujelsi vauhdilla Lärsäkköselän ja Lärsäkköjärven välissä ja kokin suokki selvitti jäljet ylös kylän vierestä. 73 RIISTA VIIMEINEN SANA L ärsäkössä järjestettiin kelien hieman rauhoituttua perinteinen kettuajopäivä, jolloin tyypillisesti myös muihin metsästyslajeihin orientoituneet jahtimiehet ovat pakanneet reppunsa ja nakanneet haulikot olalle. Hetken päästä koira oli kuitenkin seisontahaukussa, joten pääsimme taas tositoimeen Pippa-koiran kanssa. Ilmeisesti he olivat odottaneet paikalle maanrakennusporukkaa, sillä olemuksemme ei vaikuttanut vakuuttavan heitä ensialkuun. Kesti vielä parisen minuuttia, kun Sunen haulikko pamahti. Olimme äimän käkenä.
74 RIISTA KOKEILTUA LÄMPÖLIIVI 3/2024 S EU R A A V A S S A R II S TA S S A 5.4. Mestarin tuplapukki youtube.com/riistalehti instagram.com/riistalehti facebook.com/riistalehti
STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TH35P 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. Hikmicro LE15S on OLED-näytöllä uudistettu malli markkinoiden suosituimmasta lämpötähystimestä. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicro_suomi @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Sh. 799€ LYNX PRO LE15S Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. 449€ Sh. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 1 999€ Sh. 2 549€ Sh. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. 2 699€ Sh. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. Se on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. 2 549€ Sh
Käsivarren hikinen hiihtoretki SAKO 90 PEAK tositestissä ANSARIEKKOJA & TANSSILAVOJA. sako_suomi facebook.com/SakoFinland SINCE 1921 SINCE 1921 Nro 2/2024 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2024-14 710640-2402 RII ST A 2/2 02 4 PIMEÄNÄKÖ LAITTEET KALIIPERIVALIKOIMA ON VARSINAINEN VIIDAKKO Kevät tuo kettukytiksen NATO-sukset testissä KYSY RIISTALTA Lisääkö kustomointi aseen arvoa. www.sakosuomi.