Katsaus: Urbaanimetsästäjän kyttäyskaliiperit 3 / 2016 9,20 € Kalvottomat kengät Uutuus Sauer 404 Hivenaineita hirville – NYT! iPet Tracker – koiratutka satasella Nuoren pystykorvan syttyminen riistalle Klassinen fasaanijahti – haulikkoampujan unelma Riistanhoito: korppi. Kannattaa tutustua Katso tarjoukset sivulla 17 ja tilaa Riista
Suomen suurin ja vanhin eräalan tapahtuma XXII Kansainväliset Erämessut järjestetään 9.-12.6.2016 Riihimäen Urheilupuistossa. Metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn aktiiviset harrastajat kokoontuvat tutustumaan alan uutuuksiin ja tekemään ostoksia. Riista_02-03-Eramessut.indd 2 14.4.2016 13.38.24. Ohjelmapaikoilla ja osastoilla ammattilaiset antavat vinkkejä ja kävijät pääsevät myös itse kokeilemaan välineitä ja testaamaan taitojaan. Yli 9 hehtaarin vehreä Urheilupuisto tarjoaa lähes 600 näytteilleasettajaa ja tuotemerkkiä yli 300:lla osastolla. Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta 1972
Trofeenäyttelyn löydät C-hallista. Suomen Trofeetuomarit arvostelevat trofeet messuja edeltävällä viikolla ja trofeet ovat messuilla näyttelyssä esillä. Aloittelijoiden kaikki työt kilpailevat samassa sarjassa, kun taas ammattilaiset kilpailevat töillään kuudessa eri kategoriassa: linnut, pienet nisäkkäät, suuret nisäkkäät, päät, kalat sekä eläinryhmät. ELÄINTENTÄYTTÄJÄT KILPAILEVAT SUOMENMESTARUUKSISTA RIIHIMÄEN ERÄMESSUILLA Kilpailu on avoin myös yhdistyksen ulkopuolisille ja ulkomaalaisille eläintentäyttäjille. Luonnonturkisyhdistys on mukana Riihimäen Erämessuilla kertoakseen turkispyynnin nykytilasta, turkisten markkinoista ja lähiajan näkymistä. Kilpailu on jaettu kahteen sarjaan, aloittelijat ja ammattilaiset. Suomen Eläintentäyttäjät ry:n osasto C114-115 Tänä vuonna on uutuutena noutajien koulutusnäytös messujen etäkohteessa Sammaliston suoalueella olevalla kosteikolla lauantaina 11.6. RIIHIMÄEN KANSAINVÄLISILLÄ ERÄMESSUILLA TROFEENÄYTTELYITÄ VUODESTA 1978 Kansainvälisten Erämessujen yhteydessä Riihimäellä kesäkuussa järjestettävä trofeenäyttely on tänä vuonna ainoa tilaisuus mittauttaa saaliseläinten sarvia, hampaita, kalloja ja nahkoja. Koulutusnäytöksen tehtävät jäljittelevät metsästystilannetta, millaisessa noutajia pääasiassa käytetään. Messualueella on noutajia esillä myös kenttänäytöksissä Ohjelma-areenalla. LUONNONTURKISTEN HUUTOKAUPPA LAUANTAINA 11.6. Siellä SNJ:n osastolla pääset seuraamaan kaikkien kuuden noutajarodun saumatonta ja hallittua yhteistyötä ohjaajan kanssa vesityöskentelyn muodossa noutajille tyypillisessä työympäristössä. Lauantaina Suomen Metsästäjäliiton osastolla U 480 järjestettävässä luonnonturkisten huutokaupassa tarjotaan kävijöille alkutuottajien -suomalaisten turkispyytäjien tuomia kuivattuja nahkoja, jotka parkitsemisen jälkeen sopivat monenlaisten turkisesineiden valmistukseen käsityönä kotona tai pienompelimoissa. Tuomareina toimivat pitkän linjan ammattilaiset, arvostellen työt ennen messujen avautumista jotta tulokset ovat heti messuyleisön nähtävillä. NOUTAJIEN KOULUTUSNÄYTÖS T T T T T T T T T N N N N N N N N N N KKKKKKKKKKK N N N N N N N N N N Riista_02-03-Eramessut.indd 3 Riista_02-03-Eramessut.indd 3 14.4.2016 13.38.41 14.4.2016 13.38.41
alv. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. 52 KU VA Te ro K ui tu ne n www.facebook.com/riistalehti KU VA T V ill e Po hj ol a TAITTO Tenhelp Oy/ Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna 8 KU VA K ar i Li nd ho lm Kalvottomat kengät 56 KU VA K ar i Li nd ho lm K Riista_04-05-Sislu_TK.indd 4 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 4 19.4.2016 15.04.18 19.4.2016 15.04.18. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 041-451 4015 tero.kuitunen@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. 3/2016 TEKIJÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Esa Höysniemi Juha Jormanainen Jouni Kantonen Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm Arto Määttä Pekka Mommo Ville Pohjola Jukka Saarinen Pasi Uusivirta VALOKUVAAJAT Tuomo Karsikas Tero Kuitunen Arto Määttä Ville Pohjola KANNEN KUVA Tuomo Karsikas TILAAJAPALVELU p. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. RIISTA ILMESTYY 8 KERTAA VUONNA 2015 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. ISSN 1796-8267 www.riistalehti.. alv
ler: Metsästäjän silmälasit 46 KATSAUS: Lyhyen ampumaetäisyyden metsästyskaliiperit 54 TESTI: Kalvottomat vaelluskengät 60 Kokeiltua: Sauer 404 Syncro XT 70 Kotimainen valmistaja: BRP FInland Oy 74 Metsästäjän asut: Monikäyttöiset sadeviitat 76 Pikatesti: iPet Tracker -koiratutka 100 % metsästystä KU VA Es a H öy sn ie m i 24 KU VA Ju kk a S aa ri ne n 70 KU VA Jo el A ho la 74 KU VA K ar i A ar va la 12 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 5 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 5 19.4.2016 15.04.21 19.4.2016 15.04.21. Ajankohtaiset 6 Pääkirjoitus 8 Hivenaineita hirville 78 Uutiset & Uutuudet 82 Viimeinen sana Jahdissa 12 Ulkomaat: Unkarin ajojahti 18 Jahtitarina: Teurastus 38 Kotimaa: Korpit kanveesiin 52 Ulkomaat: Kuninkaallinen fasaanijahti Tieto ja Taito 16 Riistaeläin: Haahka 24 Haulikkonurkka: Täyteishaulikolla osuminen 27 Riistaeläin: Majava 28 Metsästäjän latauskoulu: Latauskehittely ja painemerkit 32 Riistaresepti: Blinejä ja linnunjalkaa 34 Koira: Nuoren pystykorvan syttyminen 36 Täyttäjän ohjeet Aseet ja varusteet 44 iPro
Vapaana kuljeskellessaan eläin kun saattaa päätyä popsimaan ei-luomua viljalaihoa tai kesämökkiläisen pihakasveja. Luomu on osattu markkinoida hienosti. Muistin kuulleeni vastaavan väitteen aiemminkin, mutta silti se tuntui epäuskottavalta. Pro Luomu ry:n, Luomuliitto ry:n ja Luomuinstituutin ylläpitämällä www.luomu.fi -sivustolla asia kerrotaan suoraan: ”Luomuna voidaan markkinoida elintarvikkeita, jotka saadaan luonnonmukaisen tuotannon ehtojen mukaan kasvatetuista eläimistä” sekä ”Riista ei saa luomumerkintää, eivätkä toistaiseksi myöskään porotuotteet”. Yhä usempi kaupunkilainen poimii pakastealtaasta eettisenä pitämäänsä luomulihaa. Ollakseen luomua, lihan täytyy siis olla kasvatettua, ja erityisesti valvotusti ruokittua. Samassa pakastealtaassa oleva – eettisyydessään täysin ylivertainen – kotimainen riistaliha saattaisi jäädä ostamatta, koska siitä kyseinen leima puuttuu. Aholaa tuntui kovin närästävän se, ettei kotimaista luonnossa kasvanutta riistalihaa pidetä luomuna, mutta ulkomaista vastaavaa tavaraa saattaa hyvinkin löytää luomu-leimalla varustettuna. Tässä onkin tekemisen paikka. Puhtaasti mielikuvien tasolla riista tietysti on kaikkein luonnonmukaisinta lihaa ja esimerkiksi luomulampaan tai –naudan kasvatuksessa koetetaan päästä mahdollisimman hyvin vastaaviin olosuhteisiin ja ravintoon... 6 • PÄÄKIRJOITUS Onko riistaliha LUOMUA. Riistan lihalle pitäisi luoda sellainen status, että kaikki eettisyydestä ja puhtaasta ruoasta kiinnostuneet suorastaan tappelevat siitä. Siitä että tiedetään mitä eläin on syönyt ja millaisissa oloissa Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 6 Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 6 19.4.2016 11.34.56 19.4.2016 11.34.56. Mutta jos sama hirvi olisi elänyt kasvattajan tarhassa ja sille olisi syötetty tuotantoehtojen mukaista rehua, se voisi hyvinkin olla. Luomulihassa ei siis ole kyse mahdollisimman suuresta luonnonmukaisuudesta, vaan kontrollista. Mikään ei olisi parempaa metsästyksen julkisuuskuvan kannalta, erityisesti kaupungeissa, joissa metsästyksen oikeutus lopulta ratkaistaan. se on elänyt. P ari viikkoa sitten kulkiessani toimittaja Joel Aholan kanssa loukkukierroksella, päädyin kuulemaan vahvan kannanoton liittyen luomu-lihaan. Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi Luomulihassa ei siis ole kyse mahdollisimman suuresta luonnonmukaisuudesta, vaan kontrollista. Vapaana metsässä eläneen hirven liha ei ole luomua. No, väitteestä piti ottaa tietysti selkoa
KG | Am Großacker 42 | D – 35444 Biebertal, Saksa | puh.: +49 (0) 6409 8115 | info@schmidt-bender.de | www.schmidt-bender.com MAAILMAN KIRKKAIN KIIKARITÄHTÄIN: ENSIMMÄINEN KIIKARITÄHTÄIN YLI 96% VALONLÄPÄISYLLÄ. Polar T96 2.5-10x50 Polar T96 3-12x54 Polar T96 4-16x56 Polar T96 Schmidt & Bender GmbH & Co. Koskaan aiemmin 4x zoomilla varustetussa kiikaritähtäimessä ei ole onnistuttu saavuttamaan yli 96 % valonläpäisyä ja vasta nyt on mahdollista hyödyntää myös viimeistä hetkeä ennen täydellistä pimeyttä. 12.06.2016 OSASTOLLEMME B92! Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 7 Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 7 19.4.2016 11.34.57 19.4.2016 11.34.57. Lisätietoja tuotteesta ja jälleenmyyjän tiedot löydät osoitteessa: www.schmidt-bender.com Schmidt & Bender aloittaa „Polar T96“-linjallaan uuden korkean valonläpäisyn aikakauden. UUTUUS TERVETULOA RIIHIMÄEN ERÄMESSUILLE 9
Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 8 Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 8 18.4.2016 13.55.51 18.4.2016 13.55.51. Päällimmäisenä motiivina 10-kiloisten nuolukivien maastoon raahaamiselle on hirvien houkuttelu suolan avulla otollisilTEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Hivenaineet hirville – NYT! Puiseva talviravinto aiheuttaa hirvieläimille suolojen sekä kivennäisja hivenaineiden vajeen, joka on pahimmillaan keväällä. Metsähallituksen Koillismaan metsätiimin esimies Jorma Kouva tarkastelee maastossa olevia nuolukiviä Pudasjärvellä. Tämä käsivarsia venyttävä kantojuhdan työ on enemmän tai vähemmän totista touhua, eikä sitä tehdä pelkästään huvin vuoksi. Metsästäjät voivat helpottaa tilannetta viemällä maastoon vajetta paikkaavia nuolukiviä. 8 • RIISTANHOITO N uolukiviä on kanniskeltu hirvien ja muiden hirvieläinten makupaloiksi metsiin jo vuosikymmeniä. Hän sanoo, että kiviä ei pidä asentaa taimikoiden lähistölle hirvivahinkoriskin takia. “Koivu on joutilain puulaji nuolukiven tolpaksi”, Kouva muistuttaa
Kuvan nuolukivi on suojattu sateelta roiskeläppäkumin palasella. 9 • le alueille, josta ne on helpompi marssittaa kuulan eteen. Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 9 Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 9 18.4.2016 13.55.52 18.4.2016 13.55.52. Hirvet menettävät yksipuolisen talviravinnon takia valtaosan edellisenä kesänä kartuttamastaan alkuainevarannosta – kivennäisja hivenaineista – jolloin eläinten yleiskunto heikkenee kevään edetessä. Emon syömä ravinto ei yksin pysty varmistamaan sikiön kehittymistä, joten ratkaisevassa asemassa ovat emon edellisen kesän aikana kehoonsa kartuttamat ravinteet ja rasvavarannot. Hyvä esimerkki tästä on maitohorsma, jota hirvi alkaa tankata heti ensimmäisten nuppujen ilmestyessä. ”Asiaa on tutkittu Pohjois-Amerikassa, mutta siellä mineraalien esiintyvyydet ovat melko erilaiset Suomeen verrattuna, eivätkä tulokset ole siksi kovinkaan vertailukelpoisia.” Vasan sikiön kasvattaminen niukkaravinteisen ja ankaran talven yli on hirvilehmälle melkoinen ponnistus, kun käytössä on vain karua ylläpitoravintoa, ja ravinteista on jatkuva puute. Tämä näkyy talvikaudella muun muassa siten, että hirvet saapuvat tienvarsille tiesuolan vetäminä. Mieluisia ovat myös paljon natriumia sisältävät vesikasvit. ”Myös uroshirvien sarvien kasvu on todella rajua, ja tähänkin tarvitaan ravinteita.” Hirvien suolanpersous johtunee ainakin osaksi ravinteiden tarpeesta, jota eläin pyrkii täydentämään kivennäisja hivenainepitoista suolaa nauttimalla. Hirviemo tarvitsee ravinteita Ravintokasvien sisältämillä kivennäisja hivenaineilla on merkitystä hirvien hyvinvoinnille. Nuolukiven asentamisessa ei pitäisi käyttää metallirakenteita, sillä ne voivat aiheuttaa hirven kielen kiinni jäätymisen talvella. Suolainen tolppa on kaluttu poikki. Nuolukivien asentaminen maastoon on luvanvaraista toimintaa, joten siihen tarvitaan maanomistajan lupa. ”Nuolukivet ovat helppo tapa suolan tarjoamiseen, mutta hirvet kyllä löytävät luonnosta suolapitoista ravintoa ilman nuolukiviäkin”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ulkopuolinen hirvitutkija Tuire Nygrén sanoo. Mikäli nuolukivien viemiseen halutaan käyttää moottoriajoneuvoja, täytyy siihenkin saada lupa maanomistajalta, mikäli asiasta ei ole sovittu erikseen metsästysoikeuden vuokrasopimuksessa. ”Liikenteen lennättämä tiesuola imeytyy tienvarsivesakkoon, josta hirvet sitä sitten nauttivat.” Kivien asentamiseen maanomistajan lupa Riistalle tarkoitetut teollisesti valmistetut nuolukivet sisältävät merisuolan luontaisten mineraalien lisäksi usein myös kivien valmistuksessa lisättyjä mineraaleja ja vitamiineja. Varsinainen riistanhoidollinen pyrkimys lienee jäänyt tässä hieman vähemmälle huomiolle. Nygren sanoo, että hirvet ryhtyvät tankkaamaan jo aikaisin keväällä – vasonta-aikana – ravinnepitoista vihantaa sitä mukaa, kun kasveja nousee näkyville, ja kukin kasvilaji on otollisimmassa kasvuvaiheessa hirven ravintotarpeita ajatellen. Tämän perusteella otaksutaan, että myös ravinteita sisältävillä nuolukivillä saattaisi olla hirvien hyvinvointia tukeva vaikutus etenkin talvella. Näiden ravinteiden merkitystä hirvien terveyteen on tutkittu Euroopassa hyvin vähän. Tankkaus loppuu maitohorsman täyden kukinnan vaiheeseen. Kivien soveliaasta sijainnista ja sallituista asennuspuista kannattaa myös keskustella. Kun nuolukiviä pidetään useita vuosia samassa tolpassa, käy tolpalle lopulta kuten kuvassa
”Luvallisten” nuolukivien sijoittelussa huomioidaan taimikkonäkökohdat ja liikenneväylien läheisyys. Näin vältetään kivien houkuttelemien hirvien kulkureiteistä aiheutuvat liikenneja metsävahingot. “Sadeliuotuksen vähentämiseksi kivet voidaan suojata muovi-tai vanerihatuilla, jotka tosin aika ajoin pökitään pois kivien päältä”, Kainulainen opastaa. Kiviä ei saa asentaa myöskään peltojen lähelle ilman viljelijän suostumusta. Onpa nuolukiviltä saatu kuvia suolaa lipovasta karhustakin. Nuolukivien vientiin ja luonnonpuiden käyttöön pitää kysyä lupa maanomistajalta. Nuolukivitolppien tulee olla riittävän paksuja, jotta kivi lepää koko kannallansa tolpan päällä, eikä murene tai halkeile vesisateissa, kuten ohuitten riukujen nokassa. Näillä on merkitystä etenkin, jos kivellä vierailee useita hirvieläinlajeja. Riistakamerat kertovat myös hirvien käyttäytymisestä nuolukivillä. Hirven kieli säästyy kiinni jäätymiseltä, eikä maastoon joudu metallia, joka saattaisi rikkoa metsäkoneen renkaat – tai mikä vielä pahempaa – maanomistajan traktorin kumit. Käyttökelpoinen keino kiven asentamiseen on harjanvarren pätkä, jota varten poikkisahatun puunrungon nokkaan porataan akkuporakoneella harjanvarren mentävä reikä. Sopiva korkeus on 1,5–2 metriä. “Emme ole kieltämässä luonnonpuiden käyttöä nuolukivien asentamisessa, vaikka eräs vaihtoehto olisi kuljettaa maastoon sitä varten tehtyjä tolppia.” Nuolukiviä kannattaa viedä maastoon sekä syksyllä että alkukeväällä, jotta ravinteiden saanti voidaan turvata aikoina, jolloin luontaista viherravintoa ei ole tarjolla. Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 10 Riista_08-11-Hirvee-hiven_TK_kuvatekst.indd 10 18.4.2016 13.55.53 18.4.2016 13.55.53. Jos haapoja ei kasva alueella, seuraavaksi kannattaa etsiä tarkoitukseen sopivia runkovikaisia raitoja tai koivuja. Kivi asetellaan yleensä sille korkeudelle, että hirvet yltävät reilusti nuolemaan sitä. Mikäli kiven halutaan kestävän pidempään, se voidaan asentaa liki kolmen metrin korkeudelle, jolloin eläimet eivät yllä nuolemaan sitä suoraan. Käyttökelpoinen ratkaisu suolan tarjoamiseen on myös korkean kannon nokkaan pultattu suolaämpäri, joka täytetään karkealla merisuolalla. Nuolukivelle sijoitettu riistakamera kertoo asiakaskunnan määrästä ja laadusta. Sen sijaan ne nuolevat sadeveden liuottamaa suolaa puun rungosta ja maasta. . ”Taudit aiheuttavat hirven ihon pintaan pahannäköisiä möykkyjä, sidekudoskasvannaisia, jotka vaikuttavat hieman yleistyneen viime vuosina tutkimuslaitokselle kertyneiden raporttien perusteella”, Nygrén huomauttaa. Valtion talousmetsiin nuolukiviä ei tulisi asentaa puolta kilometriä lähemmäksi mäntytaimikoita. 10 • RIISTANHOITO “Tätä seikkaa on jouduttu korostamaan monissa metsästysseuroissa varsinkin, kun kiviä on sijoitettu kyselemättä ja ajattelematta taimikoihin tai niiden liepeille”, Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Urpo Kainulainen Rovaniemeltä kertoo. Riistakamera kertoo kävijöistä Kun nuolukivikantojen juurihirvöt paljastuvat mullan syönnin myötä sorkkaansoiksi, on aika kaataa tolppa ja sijoittaa kivi uudelle tolpalle. Valtionmaille riistakameraa ei saa asentaa ilman Metsähallituksen lupaa. Tällä pyritään estämään hirvien taimikoille aiheuttamia vahinkoja”, sanoo Metsähallituksen Koillismaan metsätiimin esimies Jorma Kouva Pudasjärveltä. Riistakameran avulla on myös helppo päätellä nuolukivelle sopiva asennuskorkeus eri vuodenaikoina ja seurata eri kivilaatujen maittavuutta reaaliajassa. He ovat havainneet, mitkä kivimerkit kelpaavat hirville”, Kainulainen uskoo. Pohjoisessa pitää ottaa huomioon lisäksi lumen vahvuus talvella. Koska suola tunnetusti janottaa, kannattaa nuolukivi sijoittaa hirvien vesipaikan lähistölle, mikäli vain mahdollista. Hirvien kokoontumisiin nuolukiville saattaa liittyä myös kohonnut riski virusperäisten hirvitautien –fibromatoosin ja fibropapillomatoosin – leviämiseen. Syytä tähän ei tiedetä, mutta mikäli nuolukivi on kiinnitetty tolppaan terävällä harjateräsvaarnalla, on mahdollista, että hirvet loukkaavat itsensä. Kouvan mukaan joutavin puulaji nuolukiven tolpaksi on metsätalouden näkökulmasta männynversoruosteen väli-isäntänä toimiva haapa. Ämpärin ja kannon väliin kannattaa asentaa puinen kiila, jotta suolaliuos pääsee valumaan vapaasti. Pohjaan porataan muutama reikä, josta suolaliuos valuu runkoon vesisateella. “Metsänhoitoesimiehille on annettu ohje kopistella taimikoihin tai niiden lähelle tuodut kivet maahan. Kiviä kannattaa tarkkailla, jotta suolan tarjoilu ei pääse loppumaan kivien ehtyessä. Metalliset kiinnitysmekanismit aiheuttavat pakkasella hirven kielen kiinni jäätymisen metalliin, joten metallia ei pitäisi käyttää nuolukivien kiinnittämiseen lainkaan, vaikka ne olisivat kestäviä ja helppoja ratkaisuja. “Kivien maittavuudesta on metsästäjillä vankat kokemukset. On havaittu, että toisinaan hirvet saattavat nojautua kiveen takajalkojensa ja kaulansa varassa
Matkaan pitäisi päästä tammikuussa, mutta paikasta ei ollut tietoakaan. Talvijahtia Unkarin malliin TEKSTI JA KUVAT Kari Aarvala Kun perinteisen talvijahtimme kohtalo alkoi syksyn kuluessa näyttää siltä, ettei manner-Viroon olisi villisikajahtiin mitään asiaa, meinasi tulla hätä käteen. 12 • JAHTIMATKA K ontaktiverkostojemme kautta saimme onneksi nopeasti parikin vaihtoehtoa ja päädyimme Csokolyyn Etelä-Unkariin noin 250 km Budapestistä. Hän puhui hyvää englantia ja tulkkasi meille jahtiohjeet ja toiveemme jahtimiehille. Riista_12-15-Unkari_TK.indd 12 Riista_12-15-Unkari_TK.indd 12 19.4.2016 14.25.14 19.4.2016 14.25.14. Muuten kommunikointi oppaiden kanssa jäi lähinnä vähäisen saksan ja englannin tasolle, osa ei puhunut mitään muuta kuin unkaria eli hiljaista oli. tammikuuta illalla saavuimme majapaikkaan, jossa jahdin järjestäjä oli vastassa. Torstaina 28
13 • Ensimmäinen ajo alkoi aamulla hieman ennen klo 9, yhteensä yli 50 hengen ajomiesjoukon voimin, ilmeisesti kaikki kylän kävelemään halukkaat oli rekrytoitu mukaan. paikallisvaluuttaa emme tarvinneet vaan hoidimme maksut euroissa. Kaliiperi kuten Suomen hirvijahtiin on hyvä lähtökohta, välillä joutuu passiin aikamoiseen näreikköön, joten jos mahdollista järeämpi kaliiperi kuten 9,3x62 on hyvä . Tilanteet ovat erittäin nopeita ja sektorit välillä hyvin pieniä, joten ampumaharjoitteluun vaikka simulaattorissa on hyvä panostaa pellon poikki – siitä joukosta jäi kaksi kaadettua sikaa pellon aukealle. Toinen ajo oli perinteisen unkarilaisen metsikön perkaus, josta kaatui muutama sika. Pienen hetken päästä kuuden sian lauma lähti juoksuun pellon poikki toiselta puolelta. Ajo alkoi korkean heinäsaarekkeen ja metsän muodostamasta muutaman hehtaarin alueesta. Kylällä emme liikkuneet. Tästä joukosta kaadoin karjun ja emakon. dokumentit Unkariin mentäessä kuten muuallakin EU:ssa eli EU-asepassi ja Suomen luvat on hyvä olla mukana, paperisota ja tarkistukset kentällä ovat aika nopeat . Hetken päästä alkoi edestäni heinikosta kuulua liikettä ja pienen harkinnan jälkeen emakko johdatti lähes 20 sian lauman ulos yrittäen karkuun Ohjeita – muista ennen Unkarin matkaa: . Jos kiinteän paketin ylittäviä trofeekaatoja olisi tullut, niin ne olisi voinut kätevästi maksaa jälkikäteen laskulla . suomalainen perinteinen ajotai hirvijahtivarustus. Iltatorniin on hyvä olla etäisyysmittari ja kiikarit mukana, sillä pääosa passeista oli isojen pelkoaukeiden reunalla ja etäisyydet pitkiä . passiin kannattaa ottaa reppujakkara tai jahtituoli . Aika nopeasti alkoivat ensimmäiset laukaukset kuulua ajon edestä ja minusta katsottuna vasemmalla, kaukana metsälinjan takana, juoksi neljän sarvipäisen saksanhirven joukko, jotka olivat karannet ajon edestä sivukautta ulos. Seuraavaan ajoon lähtöön, ajomiesten kokoamiseen ja itse siirtymiseen meni lähes 1,5 tuntia. Valovoimainen tähtäinkiikari iltaa varten ja punapistetähtäin tai riittävän pienelle menevä ajojahtikiikari ajojahteja varten . Kokonaisuudessaan ajo kesti vähän yli tunnin. Riista_12-15-Unkari_TK.indd 13 Riista_12-15-Unkari_TK.indd 13 19.4.2016 14.25.15 19.4.2016 14.25.15. sää oli Suomeen verrattuna merkittävästi lämpimämpi, mutta voi olla myös reilusti pakkasella eli sääennustetta kannattaa seurata . Peruskuviona ajoissa näytti Päivän ensimmäisestä ajosta kaatunut karju ja kirjoittaja. Kaikilla oli mukana pakollinen paikallisopas omassa passissaan. Ajon edestä oli lisäksi kaadettu muutama sika, joten erinomainen aloitus kerrassaan. Unkarissa ei Suomen tapaan ole pakollista pitää sekä oranssia liiviä että päähinettä, vaan toinen riittää . Luulin tilanteen olevan jo ohi kun taas alkoi kuulua rapinaa. Erittäin haastavaa osassa passeista, joissa ainoa ampumalinja oli muutaman metri tielle. Taskulamppu tai otsalamppu iltaa varten, tornista on mukavampi tulla pois kun näkee jotain, tornit pääosin pellon laidan avotorneja, ajojahdeissa pääosin maapasseja . Itse jouduin takapassiin lähteneen ajolinjan taakse ja mietiskelin mitähän tästä tulee
Iltatorneista emme kaatoja saaneet vaikka joitain eläimiä näkyikin, pääosin liian kaukana. Iltatornissa taas sama JAHTIMATKA Riista_12-15-Unkari_TK.indd 14 Riista_12-15-Unkari_TK.indd 14 19.4.2016 14.25.16 19.4.2016 14.25.16. 14 • olevan se, että ensimmäisinä liikkeelle lähtivät arimmat saksanhirvet, sitten emakon johtama villisikalauma ja vasta aivan ajon edestä karjut, joista osa yritti myös ajolinjan läpi takaisin. Kolmannesta ajosta kaatui jahdin järjestäjän toimesta kaksi saksanhirveä. Klo 18.30 oli säkkipimeää ja aika lopettaa. Kellon lähennellessä jo 16 oli aika siirtyä nopeasti myöhäiselle lounaalle majapaikkaan ja iltapassiin, aurinko nimittäin laski jo heti viiden jälkeen. Illallinen päivän tarinoita kerraten ja unille, sillä seuraavan päivän aikataulu olisi sama. Sakaaleja näkyi useampi, mutta melko pienenä ja erittäin nopeana sen saaminen on todella haastavaa ja vain yksi jäi eräksi. Muutama kuusipeura näkyi vilaukselta, mutta muuten pääosa riistasta oli villisikoja, saksanhirviä ja kauriita, jotka oli siis kielletty. Toisena jahtipäivänä taas 3 ajoa ja kaatoina neljä saksanhirveä, joukko villisikoja ja 1 sakaali
Kaiken kaikkiaan voin todeta, että jahti oli erittäin onnistunut ja riistaa näkyi paljon. Csokoly-niminen kylä EteläUnkarissa, 250 km Budapestistä ja muutama kymmenen kilometriä Pecs:stä . Kuljetukset Budapest-CsokolyBudapest 600 EUR minibussi, johon mahtui 8 metsästäjää juttu eli saalista ei saatu. Ajankohta 28–31.1.2016 . Jahdin päätyttyä pidettiin keskieurooppalaiseen tapaan paraati, jossa kaikki ammuttu riista oli näytillä. Sanoisinkin hyvänä neuvona, että Keski-Euroopan ajojahtiin valmistautumisen yhteydessä olisi hyvä käydä simulaattorissa kokeilemassa eri riistan ampumista täyteen vauhtiin, niin saa hyvän kuvan haastavuudesta ja ennakoista. 13 villisikaa, 6 saksanhirveä ja 1 sakaali ei kuitenkaan ole lainkaan huono. 15 • Jahdin tiedot . Sitä ennen on tarkoitus kyllä mennä simulaattoriin. Vettä alkoi sataa toden teolla toisen ajon alkaessa, mutta siitä huolimatta saimme muutaman villisian. Kolmannen ja samalla lähtöpäivän aamuna sää muuttui, mutta pientä lisämaksua vastaan päätimme vielä järjestää aamupäivän ajojahdin vähän pienemmällä ajomiesporukalla. Niin paljon unkarin jahtimaista innostuimme, että päätimme tehdä uuden matkan ensi vuonna maan pohjoisosaan, jossa riistaa on kuulemma vielä enemmän. Paremmalla ampumataidolla ja muutaman ajon ihan loppuun viennillä olisi saalista saatu enemmän. Paraati ja jahtiseurueemme Riista_12-15-Unkari_TK.indd 15 Riista_12-15-Unkari_TK.indd 15 19.4.2016 14.25.18 19.4.2016 14.25.18. Jahti oli hyvin järjestetty ja kaikesta näkyi, että meille haluttiin tarjota runsaasti mahdollisuuksia. Jahtialue 7500 hehtaaria, siirtymät aika lyhyitä, mutta todella heikossa kunnossa olevat metsäja peltotiet veivät paljon aikaa muutamaankin kilometriin . Vähän kotikutoinen ajomiesjoukko hoiti hommansa kohtuullisen hyvin, vaikka muutama ajo jäikin vähän kesken ja villisika viisaana pakeni ampumaketjun edestä takaisin. Weidmannsheil! . Torvet eivät soineet, mutta puheet pidettiin ja snapsit nautittiin riistan kunniaksi. Kiinteä paketti 1200 euroa / metsästäjä sisältäen majoituksen, ruokailut, 2 ajojahtipäivää (3 ajoa/päivä), 2 iltatornia ja kaikki jahdin sisäiset kuljetukset ja kaikki kaadot (kauris kokonaan kielletty, Saksanhirvi ja Kuusipeuraurokset erillisen trofeehinnaston mukaan) . Kaikki pääsivät ampumaan ja yrittämään kaatoa, vaikka tilanteet eivät ihan tasan menneetkään. Ohilaukauksia oli kohtuullisen paljon koko reissun aikana. Tavallisin virhe on nimittäin ampua taakse. Ilmeisesti lämmin sää ja vihreät niityt laittoivat eläimet tulemaan myöhemmin näkösälle
Haahka on puhtaasti merilintu. Emot selviävät urakastaan yhdistämällä useita poikueiTEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Lämmin ja pehmeä RIISTAELÄIN ta lastentarhoiksi. Itämeren rehevöityminen runsastutti sinisimpukkakantoja – ja samalla haahka yleistyi, kunnes alkoi taas taantua. Koiraan talviasu on mustanruskea ja siinä erottuu suuri valkoinen siipilaikku. Sen siipien kärkiväli yltää reiluun metriin, ja painoakin kertyy 1,5–2,5 kiloa. Kantaa rasittavat pesimäalueiden loiset, heikentynyt poikastuotto ja naaraiden lisääntynyt aikuiskuolleisuus. Merikotkan yleistyminen on aiheuttanut paikallisia kannanvaihteluita, sillä haahka kykenee muuttamaan pesintätapojaan ja -paikkojaan. Soidinasuisen koirashaahkan tunnistaa helposti mustavalkoisesta puvusta, mutta naaras on muiden sorsalintujen tapaan vaatimattoman ruskeankirjava. Kovin paljoa ei yhdestä pesästä untuvia kerry, mutta ahkera voi nykyisinkin kerätä riittävästi täytettä ainakin tyynytarpeiksi. Meillä se pesii lähinnä Vaasan ja Kotkan välisillä merialueilla. Kanta, noin 110 000 paria, on tihein Saaristomerellä, mutta se on taantunut kaikkialla Perämerta lukuun ottamatta. Vuoden 2013 laskennan mukaan Euroopan Unionin alueella pesi tarkalleen 267 585 haahkaparia, joista Suomessa kesänsä vietti peräti 42 prosenttia ja Ruotsissa hiukan vähemmän. Ne kokoontuvat ensin Tanskan rannikolle sulkimaan ja jatkavat syksyllä Pohjanmerelle. Samaan aikaan koiraat ovat jo matkalla talvehtimaan. Sorsalintuihin kuuluva haahkanaaras ( Somateria mollissima) näet vuoraa pesänsä hentoisilla untuvilla, joita se nyhtää nokallaan rinnastaan. Sen perinteisestä kevätmetsästyksestä on tosin taitettu peistä vuosikaudet. Laji on näkyvä ja yhä varsin runsaslukuinen, joten edes kannan puoliintumista ei saaristossa juuri huomaa. Kun poikaset jättävät pesän, untuvankerääjät poimivat sadon. Riista_16-17-Haahka_TK.indd 16 Riista_16-17-Haahka_TK.indd 16 19.4.2016 14.38.54 19.4.2016 14.38.54. Naaras hoitaa pienokaiset huhtikuisesta 3–7 munan muninnasta lentotaidon opettamiseen. Yksilömäärä seuraa sinisimpukan, lähes ainoan ravintoeläimen, vaihteluita. . Eniten untuvia kerätään Islannissa, Kanadassa ja kenties yllättäen Suomessa. 16 • S aaristolaiset tapasivat kerätä suojaisaan rantakivikkoon ja kallionkoloihin tehdyistä pesistä untuvia peitteiden ja tyynyjen täytteeksi. Haahkalle kelpaavat vähemmässä määrin myös pikkukalat ja sammakot. Haahka on pienen hanhen kokoinen. Haahka luokitellaan vaarantuneeksi, mutta se on meillä edelleen riistalintu. Pää on suuri ja kiilamainen
Valoteho jopa 160 lm. Tilaa osoitteessa www.riistalehti.. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. Paloitteluveitsi (arvo 26 euroa) on tarkoitettu suurten ruhonosien paloitteluun, joten jokainen yksityiskohta on suunniteltu niin, että käyttäjä selviytyy työstä mahdollisimman helposti. (Arvo 57.95 €). 4 numeroa ja huippulaadukas Mundial-veitsi yhteishintaan 44,90 euroa (sis.alv. 69.90 € Tilaus jatkuu kestotilauksena. Lisää mahtavia tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi Riista_16-17-Haahka_TK.indd 17 Riista_16-17-Haahka_TK.indd 17 19.4.2016 14.38.56 19.4.2016 14.38.56. 6 Mundialit ovat ammattiveitsiä: hygieenisiä, ergonomisia ja helppoja teroittaa. KÄYTÄ HYVÄKSESI RIISTAN HUIPPUTARJOUKSET WWW.FACEBOOK.COM/RIISTALEHTI TILAA Tee tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen: tilaajapalvelu@riistalehti.fi 6 numeroa + Petzlin Tactikka+ Camo -otsalamppu yht. Määräaikais tilaus 10 numeroa 84 € (sis. Maastokuvioitu. Petzlin Tactikka+ Camo –otsalampussa on myös punainen valo. alv. 10 %) TILAAJAPALVELU p. Toimii kolmella AAA-paristolla. 10 %) Tilaus jatkuu kestotilauksena. Samasta syystä se on myös erinomainen keittiöveitsi
Viikon opiskelut olivat pulkassa ja olin luvannut illalla auttaa KuRiista_18-23-Teurastus_TK.indd 18 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 18 19.4.2016 13.54.10 19.4.2016 13.54.10. Olut oli halpaa ja hyvää, musiikkia ja viihdettä riitti. Parinkymmenen neliön yksiö oli rakennettu 1920-luvulla tehdyn punaSilloin kauan sitten, kultaisella 1980-luvulla, hirvimiehillä oli edessään totinen urakka. Tenan sissimakuupussi oli tarpeen, jos köyhä opiskelija meinasi välttyä suuremmilta paleltumilta. Englantilainen rakennusosaaminen kun ei ole aivan sitä maailman terävintä huippua, etenkin jos puhutaan eristämisestä. Hirvikanta oli äitynyt lisääntymään kunnolla ja niitä piti kaataa oikein tosissaan. Leviksien lahkeet oli kääritty ja Amerikkalainen prätkätakki oli rempseästi auki. Muuten Lontoo oli nuorelle miehelle varsin mukava paikka. Siihen hurmeiseen savottaan osallistuin minäkin. Parin vuoden aikana Suomen saloilla hirviväljät paukkuivat ahkeraan ja lihaa kaatui tantereeseen. TEKSTI JA KUVAT Jouni Kantonen tiilisen tehdasrakennuksen vintille. Löin Playboyn valmistamaa legendaarista läskäriä tasaiseen tahtiin Lontoon syksyiseen asfalttiin. 18 • JAHTITARINA Teurastus K ävelin Tottenhamin metroasemalta kohti Lelumuseota, jonka takana minulla oli pieni ja talvisin pakastinkylmä opiskelijakämppä. Elämä oli muutenkin vapaampaa kuin Neuvostoliiton kupeessa kyyhöttävässä kotimaassa. Kesäisin kämppä oli pahimmassa tapauksessa tukahduttavan kuuma ja talvella mentiin huonelämmössä kevyesti alle kymmenen asteen; joskus pakkasellekin
Suomihan oli melkein Neuvostoliiton osa jossa suunnitelmatalous jylläsi. Näitä sitten Paroni suojeli Parkanon korvissa. Nämä vakavailmeiset pellavapäät kyllä erotti joukosta; viimeistään harmaan puvun alla vilahtavuilta ja takaa todella lyhyeksi ajettuun rasvalettiini, joka kirvoitti hänen kysymään suomeksi millainen Nakke Nakuttaja oikein olin. Tuli haikea olo ja samalla mielessäni nostin maljan vanhalle Parkanon Paronille, jonka vuoksi tässä kovista Pomarfinnin mokkasiineista. Mies meni hiljaiseksi, pärski hieman, kiroili, otti juomansa ja vetäytyi takaisin nurkkaan. Tämän määräyksen kanssa kävelin sitten rehtorin kansliaan ja puolen tunnin keskustelun jälkeen lupa heltisi sillä ehdolla, että tekisin puuttuvat työt ja kurssit valmiiksi kevääseen mennessä. Kaikkia kynnelle kykeneviä miehiä kun tarvittiin ennätyssuuren hirvilupamäärän vuoksi. Matkalla sain vastailla Kirje olisi laadittava jollekin viralliselle paperille ja varustettava pirunmoisella määrällä virallisia leimoja. Kuukausien aikana keittiössä saamani oppi teki minusta kuitenkin kelvollisen kokin ja loi näemmä elämänajan kestävän kiinnostuksen hyvään ruokaan. Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 19 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 19 19.4.2016 13.54.10 19.4.2016 13.54.10. Ohi kulki liikemiehiä kaikkialta maailmasta, intialaisia perheitä, kiinalaisia, kaiken maailman joutomiehiä ja toki mukaan mahtui muutama suomalainenkin. Siellä tarjottiin lähinnä Pohjois-Intiasta kotoisin olevaa ruokaa ja asiakkaat olivat pääosin ihan tavallisia perusbrittejä. Kovin viralliselta se näytti. En minä kovin montaa metriä ehtinyt kävellä, kun viereen kurvasi elämää nähnyt harmaa Volvo. 19 • maria hänen keittiönsä rutiinihommissa. Yksi harmaapukuisista suomalaisista liikemiehistä tunki viereeni tilaamaan lisää juotavaa nurkkapöytään. Yleensä sain viikoittain postikortin, jossa äitini kertoi kotikylän kuulumiset. Pyysin häneltä virallisen hakemuksen suomeksi, jossa seutukunnan seurat vaativat minun osallistuvan tähän syksyn lihankeruuseen sanktioiden uhalla. Matkalla maisema vaihtui Etelän monisatavuotiaasta agraarimaisemasta Pohjois-Satakunnan korpiin ja kotikulmien ensimmäisiin aukeisiin peltomaisemiin ja loputtomiin soihin. hankosarvisia, joita vielä minun nuoruudessani kutsuttiin kotinurkilla ”parkanolaisiksi” hirvisonneiksi. Toivoin, että saisin voudilta luvan normaalien ajometsästyspäivien ohella kytätä hirviä omin päin pellon laitoihin. Se olisi kivaa puuhaa. maanmiesseuran ja paikallisen metsänhoitoyhdistyksen leimat metsästysseuran leimaa unohtamatta. Harmaata hommaahan se oli, mutta siitä tienasi kohtuullisesti. Kumarin kuppila oli samanlainen intialainen lähiruokala kuin sen sadat kilpailijat ympäri Lontoota. Tiesin niiden olleen niitä hirviä joiden sonnien sarvet olivat ns. Ei minulla mitään jahtia vastaan ollut, mutta epäilin pahasti kouluni rehtorilla olevan jotakin sanomista asiaan. Samanlaisen postikortin lähetin takaisin yleensä perjantaina tai viimeistään maanantaina. Seuraavalla viikolla sain odotetun kirjeen. Nälkäinen suomalainen kirjaimellisesti söi hirvet metsästä ja sisällissodan jälkeen Suomen hirvikanta lieni muutamia kymmeniä yksilöitä. Ihmettelin hieman kirjeen paksuutta, mutta avattuani sen näin, että mukana oli muutakin kuin äitini kirje. Häntä kun saamme kiittää osaltaan hirvielosta, joka metsässä kulkee. He istuivat pubin nurkassa ja juttelivat keskenään. Hyppäsin bussista Grilli-Baarin kulmilla ja nostin merimiessäkin pykälään. Toinen kirje, tai oikeastaan lappunen, oli jahtipäälliköltä, joka pyyteli minua huojuvalla käsialalla mukaan syksyn jahtiin. Kirje olisi laadittava jollekin viralliselle paperille ja varustettava pirunmoisella määrällä virallisia leimoja. Oli polttopuiden halkomista ja kantamista liiteriin, tien kunnostamista ja luultavasti nippu muitakin hommia, joita kesän lyhyen loman aikana en ehtinyt tehdä. Vastasin hänelle ihan kunnon murteella, jota osaan loppujen lopuksi kovin huonosti, olevani ”sellaanen punaanen palokärki nevan takaa”. Määräys oli kirjoitettu muistaakseni maatalouslomittajan tuntiseurantalomakkeelle ja siihen oli lätkitty allekirjoituksen ympärille mm. Siinä juomiaan odotellessa miehen tutka alkoi toimia ja hän skannasi sinisillä silmillään vieressä notkuvaa porukkaa. Kai kiinnostukseen osasyyllinen oli myös äitini ja hänen intohimonsa samaan asiaan. Siellä alkoi kova pulina, joka jatkui tukastani ja habituksestani sitten koko loppumatkan Helsinkiin saakka. Eiköhän se auttaisi asiassa. Minä mietin tiskillä tulevia viikkoja. Avasin postilaatikkoni, jossa oli kirje kotoa. Oli minulla muutakin tehtävää, sen tiesin. Kotimatkalla juolahtaa mieleen kaikenlaista Katselin menoa Heathrowin kentällä siemaillen vähään aikaan viimeistä Guinnessia, sillä kotimaassa moista mustaa tervaa sai vain harvasta paikasta. Sieltä pääsin junalla Parkanoon ja siitä bussilla kotinurkille. Sellaista kun kuulemma ei ollut hänen lintukirjassaan. Englanti oli kovin kotoista suomalaisten omaa rallienglantia, jota korosti pienoinen nousuhumala. Hänen katseensa kiinnittyi minuun ja etenkin sitiin matkattiin. Se oli helppo luvata ja leveä virne huulillani kävelin suoraan lähimpään matkatoimistoon varaamaan lentolippuja kotiin. Oma seurani oli jo silloin ukkoontunut aika pahasti ja viisaina miehinä he halusivat ne harvat märkäkorvat mukaan jahtiin; lähinnä tekemään ne raskaat työt ja hoitamaan kaukaisimmat passit. Mietin asiaa hetken ja kirjoittelin jo samana päivänä jahtipäällikölle pienen ohjeistuksen. Siellä miesryhmä hävisi teilleen ja minä suuntasin kohti Rautatieasemaa. Sen jarrut kitisivät ja kyytiä kotinurkille tarjosi yhtä narisevalla äänellä isän kotikylän ukko. Kolme viikkoa pois syyslukukaudella ei olisi kovin kiva juttu. Suurten nälkävuosien vuoksi 1860-luvulla Suomessa alkanut aktiivinen hirven salapyynti jatkui aina 1918 kähinöihin saakka
Isäni kyseli kuulumiset ja omaan varovaiseen tapaansa tarkkaili minua. Jahtikenkiä jouduin tovin miettimään, sillä vanhat seuralla. Sänkyni alla oli vetolaatikko, jossa lepäsivät vaakatasossa senaikuinen asearsenaalini. Reppuni sen sijaan oli todella hieno; se oli tehty nahasta ja siinä oli erikseen irrotettava kolmijalkainen passijakkara. Kotitalon tienhaarassa Volvo jarrutti ja minä hyppäsin ulos autosta. Kynsikkäät, leuku ja tavallinen puukko löytyivät lipaston vetolaatikosta heti kiväärin patruunoiden vierestä. Jöröjä ukkoja tapaa harvemmin. Heittelin löylyä ja mietin siinä samalla tulevia jahtipäiviä. Olin Lontoossa käynyt merimieskirkon saunassa aina silloin tällöin ja se auttoi aina pahimpaan ähkyyn, mutta silti se oli vain korvike. Vihreä Sastan sarkapuku sai seurakseen paksun tätini kutoman villapaidan, punaisen hirviliivin ja tietysti kaapin perältä kaivoin esiin ruotsalaisen jahtilakin. Reppu oli lahja saksalaisesta jahtivieraalta, jonka tulkkina ja oppaana olin vuotta aikaisemmin toiminut. Eteen kannettiin ruokaa ja juomaa, äitini häipyi samalla sekunnilla saunaan ja muitta mutkitta kaatoi säkkini lattialle tarkistaakseen oliko siellä likaista pyykkiä. Hirviä oli kuulemma pistettävä kenttään 62 kappaNokian kumisaappaat olivat läpeensä risat. Umpiluuta niiden kallot kyllä ovat, mutta suomalaisiksi ovat kovin puheliasta sakkia. Kotona alkoi melkoinen hyörinä kun astuin tupaan. Se tarkoitti käytännössä tavallisen duunarin kuukausipalkkaa. Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 20 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 20 19.4.2016 13.54.11 19.4.2016 13.54.11. 20 • JAHTITARINA liutaan kysymyksiä suuresta maailmasta ja sen menosta. Radioita siihen aikaan ei ollut kuin pari kappaletta koko letta. Siksi ehdimme muutaman kilometrin matkalla käydä läpi monta asiaa hirvien määrästä sahdintekoon saakka. Kalsarit ja aluspaita olivat tietenkin nykymittapuun mukaan aivan kamalat; kuviollista puuvillaa jossa oli mukana jotakin sekoitetta. Se tarkoitti noin kahta hirveä jokaiselle hirviporukan jäsenelle. Metsänomistajien varsin kovaksi käynyttä valitusta oli kuultu ja edessä oli vuosikymmenen jahti. Jos maan päällä on paratiisi, se on suomalainen sauna. Nyt ei säästelty. Laskin merimiessäkkini maahan ja katselin hetken ympärilleni. Männyntaimet oli runneltu siihen kuntoon, että monet taimikot oli pakko istuttaa uudestaan. Varusteet kuntoon Saunan jälkeen availin huoneeni kaappeja ja aloin kerätä jahtivarusteita kasaan. Siinä oli käännettävä kangas, jossa toinen puoli oli punainen ja toinen vihreä. Sellaiset olin päättänyt hankkia, heti kun lompakko antaisi myöden. Kovin tuntui elämä kulkevan sitä turvallista ja tuttua latuaan. Se kun oli mitattu. En oikeastaan ihmetellyt, sillä hirvien määrä oli kasvanut edellisinä vuosina melkoisesti. Siellä kuulemma ukolta oli mennä henki ilman isäni ja hänen veljensä apua. Niillä pidettiin yhteyttä ajomiesten ja voudin välillä. Nyt ei säästelty. Minulle on monesti sanottu, että kotipuoleni porukka on kovapäistä ja jöröä. Komeron perällä nököttivät LJK:n vanhat hyppykengät ja ne saisivat nyt toimittaa eräjalkineen virkaa. Rasvaa vain päälle, niin eiköhän niillä pärjäisi, jos ei ihan suolle pistettäisi passiin. Olin aikoinaan pikkupoikana monesti harjoitellut pikajuoksua tienpätkällä ja siksi tiesin sen pituuden tarkalleen. Suomalainen sauna on suomalainen sauna vain Suomessa. Vielä silloin ne olivat tolkuttoman kalliita, 3500 markkaa kappale. Juttelimme niitä näitä, kyselin kylän kulumiset ja juorut. Ja tietysti sain kuulla jo moneen kertaan kuullun jutun isän ja setäni avusta jossakin 40-luvun lopun tanssipaikan tappelussa. Kun lähdin talsimaan 60 metriä pitkää kotitietäni, mieli oli kepeä ja iloinen. Kaikki näytti kovin tutulta ja turvalliselta. Hänen mielestään oli, ja koko satsi joutui saman tien pesukoriin vastustelustani huolimatta. Unkarilainen rinnakkaispiipuinen haulikko, Remingtonin pumppu, Orava-piekkari, kahdeksanmilliseksi porattu Winchester 1895 ja uutuuttaan hohtaEdessä oli vuosikymmenen jahti. Hän oli aina huolissaan siitä, etten joutunut ihan kokonaan hunnigolle, vaikka minusta ei hänen unelmansa mukaan koskaan lakimiestä tullutkaan. Sen näki metsässä liikkuessa etenkin mäntytaimikoissa, joissa jälki oli kamalaa. Uusia en kyllä hankkisi, sillä Lontoossa olin nähnyt todella tyylikkäitä ja istuvia kumikenkiä
Eipä tullut valittamista. Jahtiin Setämiehen Lada kurvasi aamulla pihaan ja minä kannoin repun ja aseen Ladan takapenkille. Aika monta kertaa niitä samoja patruunalaatikoita käytin.. Oli kuulas aamu ja Ladassa hyvällä tahdolla sanoa olevan punainen. Setämies kun ei tuntenut lämmityksessä kun kaksi asentoa; kiinni tai täysillä. Vielä tuolloin itseladattuja patruunoita ei saanut käyttää hirvijahdissa ja laillisten patruunoiden hankkiminen silloin vielä kovin eksoottiseen neljävitoseen oli kovan työn takana. Minun patruunani oli ladattu Sakolla luultavasti käsin ja pakattu Sakon laatikkoon. Olin ostanut sen vajaa vuosi aikaisemmin Renlundista ravustuksesta saamillani rahoilla. Sen päälle oli asennettu pikajalkaan ikivanha Nickelin ajojahtikiikari, jonka olin saanut ilmaiseksi tutulta metsänhoitajalta. Seoli tavan mukaan kuuma. Patruunat olivat sitten ihan oma lukunsa. Olin pitänyt pääni ja siinä se nyt komeili sängyn päällä. Hänen eväänsä näHankkijan lippis ja hirviliivin saattoi hyvällä tahdolla sanoa olevan punainen. Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 21 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 21 19.4.2016 13.54.11 19.4.2016 13.54.11. Safarimallisen kankaisen asehihnan oli aseeseen hommannut Lontoosta. Metsästystakin virkaa hoiti paikallisen urheiluseuran takki jostakin 1960-luvun alusta ja housuina olivat kunnon ruskeat teryleenit joiden 1970-luvun alun muodikkaat leveät lahkeet oli tungettu nokialaisiin. Se oli muistaakseni roikkunut kesän perunakellarin oven päällä ja sitä oli käytetty vähän muuhunkin kuin hirvenpyyntiin. Isä oli ollut hankintaa vastaan, sillä aseita oli talossa muutenkin. Se on kestävin kiikaritähtäin, joka minulla koskaan on ollut. Äijän takaraivolla keikkui Hankkijan lippis ja hirviliivin saattoi täni oli siis paikallisen hirviporukan normaalin muodin mukaan pukeutunut herra, joka katseli hieman vinosti sarkapukuani ja komeaa reppuani. 21 • va Marlinin .45-70. Mutta kun on ongelma, on myös ratkaisu
Samalla kaivelin passileivän voipaperista, sillä aikaa ajon alkuun oli vielä lähes tunti. Minulla kävi tuuri. Otin kahvia ja juttelin niitä näitä parin vanhan lukiokaverin kanssa, kunnes Vouti aloitti käskynjaon. Samalla näin sen takaa aukkoon puskevan toisen vasan. Olin lievästi sanottuna sekavassa tilassa, kun vasojen takaa kentälle rymisteli pieni tappisonni. Kun laskin Marlinin voudin eteen, vittuilua kuului niin jonosta kuin myös voudin suunnasta. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Otin aseen hiljaa käteeni, vedin hanan taakse ja painoin liipaisimesta. Se oli todellinen kuningaspassi. Minulla kun on kohtuullisen säännöllinen aineenvaihdunta ja pötsiin tungettu voileipä sai aikaan hädän. Numero kakkonen oli tulossa kovaa kyytiä. Tiesin hänen olevan hyvä ampuja ja Tikka oli hänen silmäteränsä. Murkula osui hieman liian ylös ja vasa putosi paikalleen. Ampumamatka kun oli korkeintaan parikymmentä metriä. kiilapään passin, joka oli normaalisti yksi kuumimmista passipaikoista. Setäni oli vielä sitä vanhaa koulukuntaa, joka osasi ampua avotähtäimillä lintua latvaan etäisyydelle, joka tuottaa monelle kiikaritähtäintä käyttävälle nykypäivän metsästäjälle todellista tuskaa. Irrotin kiikarin ja sulloin sen reppuun, sillä tässä passissa sillä ei ollut mitään virkaa. Tarkastuksen jälkeen painelin tulille, jossa osa porukasta jo kaateli kaatoryyppyjä kurkkuunsa. Heitin repun pykälään ja astelin kiilapään passiin. Näin, että kuula sattui ja niin sattui seuraavakin laukaus sonnia seuranneeseen hiehoon. Noustessani kyykystä edessäni seisoin nimittäin terhakas hirvenvasa. Metsästysmajan pihalla setäni muodin mukaisia ukkoja olikin sitten isompi joukko. Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 22 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 22 19.4.2016 13.54.11 19.4.2016 13.54.11. Se kuunteli korvat höröllä etumaastoa. Valitsin asemapaikkani kohdasta, jossa kannas oli kapein. Sain passipaikakseni ns. Latasin Marlinin kuudella patruunalla, laskin hanan puolivireeseen ja lorautin kahvia termoksen korkkiin. Ampua sai mitä vain ja melkein miten vain, kunhan nyt suurin piirtein lakia noudattaisi. Jostakin syystä otin kiväärin mukaan ja kun oli juuri saanut toimituksen lähes valmiiksi, olin siitä kovin iloinen. Vasa kaatui suoraan kyljelleen ja jäi potkimaan siihen. Vasojen emä tulla torvelsi seuraavaksi vasojen takaa näkökenttääni. Kun todellinen suursonni rymisteli takaani ohi, olivat myös Marlinin patruunat lopussa ja sonni sai pitää henkensä. Se oli hirvien tunnettu ylityspaikka, josta hirvet yrittivät seuraavalle suuremmalle metsäalueelle lähes aina kun niitä ajettiin. Ammuin ensimmäisen kuulan liian eteen ja toinen osui suoraa emän lapaan. Teurastus Heilautin kättäni isännälle, joka jatkoi matkaansa omalle passipaikalleen muutaman sadan metrin päähän. Senkin matka loppui siihen. Sen suurempia ihmettelemättä ammuin sitä koko 24-vuotiaan miehenalun itsevarmuudella. Tuolloin nykyinen vakiokaliiperi alkoi rynnistyksen Suomen saloille ja sitä eittämättä edesauttoi halpojen NATO-patruunoiden kauppa. Siinä kasvoi harvahko sekametsä, mutta toisessa reunassa oli kuin tilattuna muutama katajapuska ja harmaa kivenjärkäle. Jos hirvet tulisivat tästä, ne eivät näkisi minua ennen kuin olisi liian myöhäistä. Passi sijaitsi kahden suuren peltoaukean välisessä sekametsää kasvavassa metsäkannaksessa, joka oli noin kolmekymmentä metriä leveä. Vasa kaatui suoraan kyljelleen ja jäi potkimaan siihen. Oli tietysti ajoporukka, jossa oli mukana myös naisia ja niitä teinejä, jotka haluisivat päästä mukaan porukkaan. 22 • JAHTITARINA kyivät olevan muovipussissa, joka rötkötti takapenkillä pussittoman Tikan vieressä. Keräilin kamppeeni ja sain kyydin passipaikalle paikallisen isännän traktorin kyydissä. Se oli kohtuullisen uusi ase jonka kaliiperi oli .308. Sitten olivat ampujat, jotka jonottivat voudin tarkastukseen aseineen ja papereineen. Sovittiin metsästysalueesta, ajon kulusta, merkkilaukauksista ja koko homman kliimaksina oli tietenkin passipaikkojen arvonta. Hänen opissaan minäkin opin edes auttavasti tämän taidon. Minä pysyin hiljaa ja ajattelin, että pyssy puhukoon puolestaan. Se seisahtui hetkeksi ja samalla hetkellä Marlinin tylppä luoti osui sitä kylkeen. Siinä ei auttanut muu kuin kaivaa repun taskusta rulla keltaista vessapaperia ja suunnata hieman syrjemmälle katajapuskaan
Kaivelin housun taskusta muutaman patruunan jotka tungin tärisevin käsin putkimakasiiniin. Ja osumatkin näyttivät olevan ok. Teurastusta edeltäneestä tilanteesta en ymmärrettävästi puhunut mitään. Seuraavan neljän päivänä aikana ammuin pellon syrjiin neljä hirveä; myös sen ison sonnin. Kävelin pelonsekaisin tuntein samaan suuntaan mihin tappisonni ja hieho olivat kadonneet. 23 • Siinä minä seisoin, housut puolitangossa ja savuava Marlin kädessä. Kumar keittää curryn Palasin Lontooseen ja kannoin mukanani melkoisen määrän lihaa. Ammuinko mahoille. Lahtivajalla setämies tunki käteeni jallupulloa. Yritin selittää Kumarille millainen eläin on Moose, mutta epäilin vahvasti hänen kykyään ymmärtää mitä oikein höpisin. Pieni hörppy varmisti asian. Ajomiehet saapuivat paikalle, kun olimme suolistamassa viimeistä hirvistä. Kaverin ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän saapui hurmeiselle kentälle. Se kun oli kuulemma varsinainen sortaja. Kyllä kelpasi. Yritin selittää Kumarille millainen eläin on moose, mutta epäilin vahvasti hänen kykyään ymmärtää mitä oikein höpisin. Erityistä huomiota sai kiväärini. Joskus uutiset leviävät nopeasti ilman radiotakin. Alkoi melkoinen pulina. Miten sitä nyt keskenkasvuinen pojankloppi muuten noin monta hirveä nurin sai! Samalla sain kuulla, että ajossa oli kaatunut kolme muutakin hirveä; yksi takapasissa setäni toimesta ja pari muuta ihan ketjun laidoilla. Varovasti vedin housut jalkaan ja puin villapaidan takaisin päälleni. Onneksi, sillä sen maku on minua aina miellyttänyt. Sinne jonnekin porukan kurkkuun se elämän vesi oli kadonnut. Koska radioita ei ollut ja arvelin merkkilaukausten sekoittavan entisestään tilannetta, kävelin naapuripassiin ja pyysin häntä avuksi. Ajomiesten pomon radio lauloi ja kohta paikalle alkoi kerääntyä porukkaa myös muista passeista. Yritin siinä jotenkin kehua itseänikin, mutta pyssyn lukuun koko teurastus meni. Olikohan tullut tehtyä haavakoita. Ja koska kehuin annosta kovasti, löytyi se seuraavalla viikolla kuppilan listalta. Helpotus oli suuri kun molemmat hirvet löytyivät tantereesta noin parinkymmenen metrin päästä. Se Marlin muuten aiheutti melkoisen buumin, niitä alkoi ilmaantua kulmille yllättävän paljon. Omenamehuun sekoitettua pontikkaa se oli. Annos löytyy listalta vieläkin, vaikka hirvenliha on varmasti loppunut pakastimesta. . Se oli hyvää. Eräänä talvipäivänä minulla oli kuitenkin ravintolan takahuoneessa edessäni Moose Curry, jota minun käskettiin maistaa. Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 23 Riista_18-23-Teurastus_TK.indd 23 19.4.2016 13.54.12 19.4.2016 13.54.12. Sellaista syksyä en luultavasti koe enää koskaan. Tiesin kyllä, että ihan sitä valtion viinaa pullo ei sisältänyt. Itse teen saman reseptin mukaista currya joka syksy ja jos joku haluaa reseptin, niin kyllä sekin löytyy. Arvaa kaduttaako. Kieltäydyin jatkoryypystä ja kaivelin repustani ukoille maistettavaksi aitoa mallasviskiä, jota olin raahannut mukanani Lontoosta saakka. Omani myin pois kun tukkiin oli tullut 24 lovea. Voutikin oli sen verran maistissa, että lupa kyttäämiseen heltisi. Niihin annoksiin hävisi lihanikin. Pahaa kuin perkele. Ja jos joku nyt haluaa kokin, niin kai sen Kumarin tai Shirazin sieltä Lontoosta tänne voisi muutamaksi päiväksi houkutella. Sahtiakin oli. Se pakastetiin Kumarin ravintolan pakastimeen. Kymmenen minuutin kuluttua sain tyhjän pullon takaisin. Yritin jollakin tavalla päästä selvyyteen siitä mitä oikein tuli tehtyä
TEKSTI JA KUVAT Esa Höysniemi Täyteishaulikolla ampuminen ja osuminen Kivääriin verrattuna täyteisillä ampuminen on vaikeampaa, sillä muuttujia on paljon enemmän ja niiden vaikutukset ilmenevät voimakkaampina. Mikäli asetta halutaan käyttää vuoroin haulipatruunoilla ja täyteisillä eikä kiikarille ole asennuskiskoa, voidaan tähtäinkiskoon kiinnittää esimerkiksi kiväärityyppinen etuja takatähtäin puristusliitoksella. 24 • HAULIKKONURKKA O leellisin ero on rekyylin vaikutus ammuksen piippuaikana eli aina täyteinen ei ole piipusta ulkona kun rekyyli jo nostaa asetta. Jos ase on kohdistettu vain kasa-ammuntatuelta, ovat osumat yleensä ylhäällä silloin kun samalla aseella ammutaan pystystä. Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 24 Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 24 18.4.2016 15.04.07 18.4.2016 15.04.07. Tämä on hyvä tarkistaa aina kun asetta kohdistetaan. Muuttujia ovat ammuksen hidas lähtönopeus, voimakas rekyyli, sopimattomat tähtäimet, eri latausten osumapistevaihtelut, tuulen vaikutus ja niin edelleen. Joillakin ampujilla on rekyylin vastanotossa huomattavia eroja ammuttaessa penkistä tai ilman tukea. Osumapiste-erojen suuruus on pitkälti ampujakohtainen asia, mutta se on syytä jokaisen selvittää ennen jahtia. Samoin käy, jos rekyyliä otetaan vastaan eri tavoin. Jos aseen tukipistettä tai otetta muutetaan kesken suorituksen, ei hyväkäyntiselläkään haulikolla saada kasoja. Tästä syystä raskaampi mutta hitaammin lähtevä ammus osuu yleensä selvästi ylemmäs kuin kevyt ja nopea. Ampuma-asentojen vaikutus Edellä kerrotusta syystä ampuma-asento vaikuttaa oleellisesti osumiseen ammuttiin sitten penkistä tai pystystä. Piipun porttaus voidaan tehdä helposti itsekin, tässä reikiä on tehtailtu käsivaralta akkukoneella ja 3,2 mm pop-niittiterällä
Mikäli haulikossa on rihlattu piippu, voidaan ampumamatkoja pidentää oleellisesti, mutta silloin tarvitaan jo kiikaritähBaschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. Ongelmaksi tulee kuitenkin usein se, ettei täyteinen käy lähellekään jyvien tähtäyspistettä. Monissa haulikoissa on kiskon keskellä apujyvä, joka on jo selvästi parempi vaihtoehto kuin pelkkä nuppijyvä. Rekyylikammo Useimpien täyteisten rekyyli on selvästi tuntuvampi kuin tavanomaisilla haulilatauksilla ja monille ampujille kehittyykin helposti rekyylikammo (tai millä nimellä ilmiötä kukin haluaa kutsua). Kuvan kauris ammuttiin hieman yli 100 metristä. Tämä on siitä salakavala ilmiö, ettei ampuja itse tilaansa havaitse. Tähtäimet Jos täyteisiä käytetään vain lyhyillä ampumamatkoilla pärjätään tavanomaisella haulikolla. 50 metristä alkaen tulokset paranevat oleellisesti kunnollisilla tähtäimillä. Rekyylin hallinnassa on suuria eroja eri ampujien välillä. Tällöin virhe eli raju nykäisy liipaisinta painettaessa näkyy selvästi ja ampuja tajuaa ongelmansa välittömästi. Rekyyliä aristava ampuja nykäisee laukaistessaan ja tällöin osumat ovat tavallisesti reippaasti maalin alapuolella. Erilaisia tähtäinkiskoon kiinnitettäviä, säädettäviä malleja on markkinoilla ja näillä voi aloittaa kokeilut. Kuvassa täyteinen on lähtenyt ja ase noussut rekyylissä huomattavan paljon. Löytyy myös tarrakiinnitteisiä malleja, joilla voidaan päästä myös hyviin tuloksiin. Varsin suosittu on punapistetähtäin, joka voidaan kiinnittää kiskoon tai lukkorungon/ monoblockin päälle. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 25 Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 25 18.4.2016 15.04.10 18.4.2016 15.04.10. Parhaiten ongelma saadaan selville antamalla rekyyliä pelkäävälle tyhjä ase niin, että ampuja luulee sen olevan ladattu. Kiskoon liimattavat tähtäimet ovat yksinkertainen ja halpa keino tähtäyksen parantamiseksi. Pahaksi päästyään rekyylikammo on vaikea saada hallintaan eikä siihen yleensä löydy mitään nopeaa hoitokeinoa. Rihlatusta piipusta saadaan täysi hyöty vain kiikaritähtäimellä
Luodin poikkeaminen suunnastaan on vähäistä verrattuna rihlattuun aseeseen, mutta ongelmana on lyijytäyteisen heikko kestävyys. Kohdistettaessa kannattaa antaa piipun jäähtyä joka laukauksen jälkeen: lämpenemisen seurauksena päällekkäispiippuisissa osumat alkavat joko nousta tai laskea (riippuen kummalla piipulla ammutaan) ja rinnakkaisissa osumat siirtyvät oikealle tai vasemmalle. Kiväärilläkin useimmat metsästäjät ampuvat liikkuvaa peuraa/kaurista/hirveä usein taakse aiotusta osumapisteestä. Risuosuman jälkeen teho voi olla vain murto-osa alkuperäisestä. Aina osumapiste ei kuitenkaan ole nuppijyvien linjassa ja heitot ovat yleensä suurempia kaksipiippuisissa. Ranskalaisten suosima kiinnityskohta on etujyvän paikalla ja on myös kokein osoitettu, että piipun päässä olevalla punapisteellä ampuminen on muita kiinnityskohtia nopeampaa ja tarkempaa erityisesti silloin, kun ammutaan liikkuvaa maalia. Älä siis koskaan jätä kohdistusta vain pöydältä ampumisen varaan, kokeile myös ilman tukea. . HAULIKKONURKKA 26 • Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 26 Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 26 18.4.2016 15.04.14 18.4.2016 15.04.14. Kun ase jäähtyi, osumapiste palautui ennalleen. Tuelta ammuttaessa on tärkeää, että aseen tukipiste pysyy samassa kohdassa joka laukauksella. Jos ase halutaan kohdistaa tämän jälkeen esimerkiksi 75 tai 100 metriin, ei säädetä lainkaan sivupoikkeamaa, ainoastaan koroa ellei sitten satu täysin tyyni päivä. Tästä syystä täyteisiä kohdistettaessa pyritään maksimiampumamatka pitämään 50 metrissä. Tuettuna ja ilman tukea ammuttaessa osumapiste voi muuttua paljonkin ampumatyylistä ja rekyylin hallinnasta riippuen. Usein luullaan, ettei tuuli vaikuta täyteiseen. Ilman perusteellista harjoittelua täyteisillä on syytä pidättäytyä täysin liikkuvan riistan ampumiselta, ennakot kun ovat yllättävän pitkiä. Täyteiset ovat myös varsin risuherkkiä. Kun ampumamatkat jäävät alle 70 metrin, jo tähtäinkiskon keskivaiheille asennettu apujyvä (Lyman) parantaa osumatarkkuutta huomattavasti pelkkään nuppijyvään verrattuna. Haulikon kiikaritähtäimen jalkoineen tulee olla mahdollisimman kevyet, sillä kova rekyyli ja piipun resonointi rasittavat tähtäintä ja jalustaa huomattavasti. Ammuimme kerran eräällä FinnClassicilla täyteisiä ja osumat siirtyivät kolmen laukauksen jälkeen suoraan alas noin 10 cm kerrallaan siten, että seitsemäs laukaus oli jo 40 cm alempana kuin ensimmäiset. Asiaa voi verrata vuolaan virran yli soutamiseen. Mitä hitaammin soutaa, sitä kauemmas vene siirtyy alavirtaan ennen kuin pääsee rantaan. Haulikon kiskoon sopivaa pikakiinnitteistä MAKnetic-jalustaa valmistetaan punapistetähtäimille, esimerkiksi Docterille. On muistettava, että täyteisen lähtönopeus on vain noin puolet kiväärin luotien nopeuksista. Jo sormen paksuinen oksa tai pensas siirtää täyteistä, joten pensaikkoon ei kannata ampua. Yleistä Haulikon piiput ampuvat usein eri pisteeseen, eroa voi olla jopa 60 senttiä! Yleensä myös toinen piipuista ampuu selvästi pienempää kasaa kuin toinen. Todellisuudessa sen vaikutus on todella suuri. täintä
Niistä ovat peräisin kaikki maamme majavat. Majava syö vesikasveja sekä puiden, erityisesti haavan ja koivun kuorta ja lehdeksiä. Vieraslajien eliminoiminen on alkuperäisluontomme kannalta tärkeää, mutta varsin hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Se on sallittua kesäkuun puolivälistä loppusyksyyn, mutta siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa, jonka varsinkin metsistään välittävät mieluusti myöntävät. M ajavan tarina on sekoitus ahneutta, hyvää tahtoa, tietämättömyyttä, menestystä ja metsätuhoja. . Mutta silloin oli jo myöhäistä korjata tehty virhe – vieraslaji oli jo levittäytynyt monin paikoin Etelä-Suomeen. Vielä vuosikymmen sitten silmälläpidettäväksi luokiteltu majava onkin yleistynyt elinvoimaiseksi, metsästettäväksi lajiksi. Lajien yhteismäärä lienee jo ylittänyt kymmenentuhatta, josta eurooppalaisia on kolmannes. Toisaalta tulvalammet ovat vesilintujen mieluisia pesimäpaikkoja. Meille siirrettiin sukupuuttoa paikkaamaan 30 majavaa Norjasta ja Yhdysvalloista 1930-luvulla. Patojen nostattama vesi aiheuttaa näet suuria paikallisia metsätuhoja. Talveksi se kasaa syötävää suureksi lautaksi, jota voi luulla pesäksi. Molemmat lajit rakentavat taidokkaita patoja, joilla ne säätelevät vedenpinnan korkeutta, majavanpesän kulkuaukko kun on saalistajien estämiseksi vedenpinnan alapuolella. Lajit on vaikea erottaa toisistaan. Euroopanmajavaa tavattiin pitkään vain Satakunnan jokiseuduilla, mutta sen on onnistunut levitä Pohjanmaalle. Samoihin aikoihin majava katosi myös Ruotsissa, jossa laji oli aiemmin ollut maamme tavoin monituhatpäinen ja valtakunnan tärkein riistaeläin. Laji säilyi onneksi Norjassa, jossa se rauhoitettiin osin naapurimaiden tragedian vuoksi vuonna 1875. Sitä pyydettiin turkisten ja anaalirauhasten erittämän hausteen vuoksi. Vain Satakuntaan ja Saimaalle istutetut majavat selviytyivät, ja nyt seutujen kannat ovat maamme runsaimmat. Amerikanserkun turkki on usein tummempi ja häntä leveämpi ja lyhempi. Lisäksi Ruotsin ja Venäjän Lapista on saapunut viime vuosina uutta verta. Viimeinen majavamme pyydettiin sittemmin rajan taakse jääneestä Sallan Eniöjoesta vuonna 1868. Eurooopanmajavaa voi suojella lisäämällä kanadanmajavan metsästystä ja hävittämällä sen rakentamat padot aluksi esimerkiksi Päijänteen länsipuolella. Onneksi kanadanmajava ei ole vielä levittäytynyt Satakuntaan asti, mutta se on jo matkalla sinne. Pelkona on euroopanmajavan häviäminen vahvemman lajin tieltä. 27 • Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 27 Riista_24-27-Tayteishaulikko_TK.indd 27 18.4.2016 15.04.16 18.4.2016 15.04.16. Euroopanmajava rakentaa sukulaistaan useammin pesänsä joenrantapenkkaan, kanadalainen suosii näyttävää kekopesää. Vasta 1970-luvulla huomattiin, että kyse on kahdesta keskenään kilpailevasta lajista, TEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Padonrakentajien sukua RIISTAELÄIN alkuperäislaji euroopanmajavasta (Castor fiber) ja sitä tehokkaammin lisääntyvästä kanadanmajavasta (Castor canadensis). Norjasta tuodut majavat vapautettiin Hämeeseen, Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Länsi-Lappiin, ja Yhdysvalloista tuodut Satakuntaa lukuun ottamatta samoille seuduille sekä Saimaan Sääminkiin. Täysin vesielämään sopeutunut eläin kykenee varttitunnin kestäviin sukelluksiin, sillä veden alla sen syke ja verenkierto hidastuvat. Takajalkojen räpylämäiset ihopoimut ovat tehokas moottori, jota suuri litteä häntä avustaa
säpaineesta taaksepäin lukon päätä kohden. Hylsyn kartiokkuus kohdistaa suuremman osan peLatauskehittely – kaliipereissa on eroa! Ilmoitus Hornady Lock-N-Load Classic -puristinsetti 455,00 € Latausholkkisarjat CH4D 7x33 Sako holkkisetti 120,00 € Forster 6,5x57 Bench Rest holkkisetti 120,00 € Hornady 222 Remington holkkisetti 55,00 € Hornady 6,5x55 holkkisetti 55,00 € Hornady 308 Winchester holkkisetti 55,00 € Hornady 45-70 Government holkkisetti 75,00 € RCBS 222 Remington holkkisetti 55,00 € RCBS 6,5x55 holkkisetti 55,00 € RCBS 308 Winchester holkkisetti 55,00 € RCBS 300 WSM holkkisetti 55,00 € RCBS 9.3x62 holkkisetti 55,00 € RCBS 9.3x66 Sako holkkisetti 100,00 € RCBS 45-70 Government holkkisetti 75,00 € Redding 223 Remington holkkisetti 70,00 € Redding 308 Winchester holkkisetti 70,00 € TEKSTI JA KUVAT Arto Määttä Metsästäjän latauskoulussa olemme käyneet läpi monia lataamisen osaalueita ottamatta huomioon kaliiperien välisiä eroja. Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 28 Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 28 19.4.2016 14.21.14 19.4.2016 14.21.14. Hartia on lisäksi usein loiva. Sama tapahtuu kaliiperista riippumatta jos patruunapesässä on öljyä. Niistä tunnetuimmat ovat lukonkammen jäykkyys avattaessa sekä hylsynkannasta luettavat painemerkit. Kun hylsyn seinämät eivät takerru kitkan vaikutuksesta patruunapesään, suurempi osa paineesta kohdistuu taaksepäin pulttia kohden. eyys s it i . aii nnn Vasemmalla ”uuden patruunasukupolven” kantaisä, .308 Winchester. Moni vieläkin käytössä oleva kaliiperi pohjautuu 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alkupuolen sotilaspatruunoihin, joissa syöttyvyys oli keskeinen ominaisuus. Niissä paine nousee noHylsyt Lapua 222 Rem Match 100 kpl 74,00 € Lapua 223 Rem Match 100 kpl 74,00 € Lapua 6,5x55 SE 100 kpl 80,00 € Norma 7x65R 100 kpl 115,00 € Lapua 308 Win 100 kpl 68,00 € Sako 308 Win 100 kpl 43,00 € Norma 300 WSM 50kpl 87,00 € Norma 300 Win Mag 50kpl 81,00 € Norma 338 Win Mag 50 kpl 87,00 € Lapua 9,3x62 100 kpl 122,00 € Norma 9,3x74R 50 kpl 89,00 € Norma 375 H&H 50kpl 98,00 € Starline 45-70 100 kpl 65,00 € Hornady 458 Win Mag 50 kpl 93,00 € Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Niissä on havaittavissa selvää kartiokkuutta, eli kannan ja hartian halkaisijan välinen ero on selvästi havaittava. Sujuvan syötön mahdollistavan muodon mukana on saatu patruunan painekäyttäytymiseen ominaisuus, josta mainitut painemerkit (latauskammen jäykkyys, hylsyn kannan painemerkit..) juontavat juurensa. Kolmantena rivissä on kaikkien nykyaikaisten patruunoiden ajattelun perusta 6 mm PPC ja oikealla suosituin moderni metsästyspatruuna .300 Winchester Short Magnum. Nämä ovat kuitenkin petollisia jos käytössä on nykyaikainen patruuna. 28 • LATAUSKOULU K un latauksia kehitetään, tarkkaillaan painemerkkejä. Tämän vuoksi käyttöpainemaksimi asettuu alemmas kuin modernimman muotoisilla patruunoilla. Sujuvasti syöttyvä patruuna on malliltaan aina hieman solakampi kuin niin sanotut nykypatruunat. Sen oikealla puolen on samaa perushylsyä hyödyntävä 6 mm BR, jossa palotila on modernimpi. Kaikissa näissä painekäyttäytyminen on hieman erilaista kuin perinteisemmissä patruunoissa ja paineen merkit ovat luettavuudeltaan hieman erilaiset. Myös ajanjakson suurriistapatruunat perustuivat samaan ideaan johtuen käytössä olleista lukkoaktioista, eli niistä samoista sotilaskäyttöön tehdyistä. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Modernit patruunat Uudemmissa kaliipereissa hylsyjen kartiomaisuus on huomattavasti vähäisempää ja hartia on jyrkempi. Esimerkkejä on useita, mutta meikäläisittäin ehkäpä eniten käytetty patruuna tällaisista on ollut joko .30-06 Springfield tai 7,62x53R. Nyt kerromme kuinka erimuotoiset hylsyt vaikuttavat latausten kehittelyyn
Erityisesti vanhat ja ”pehmeät” lukkoaktiot juoruavat liian suurista käyttöpaineista siten, että ”nogo”-tulkki kolahtaa pesään ilman vastusta. Modernimmat patruunat ovat siinä mielessä ”turvallisempia”, että ylipaine on suurempi ongelma hylsyille kuin aseelle. Jos et löydä haluamaasi nettisivuiltamme, ota yhteyttä! myynti@asetarvike.com P. Kun tähän lisätään se, että vanhoissa aktioissa lukon sulkuolakkeiden epätasainen kantaminen on hyvin tavalista, ongelmat sulkuvälissä konkretisoituvat nopeasti. Toisekseen hylsy puree tiukemmin patruunapesän seinämiin, eikä pulttiin kohdistu suuremmasta piikkipaineesta huolimatta niin kovaa taaksepäin suuntautuvaa painetta. Uudemmat patruunamallit taas päästävät painetason huomattavan korkealle, ennen kuin selvät painemerkit ilmaantuvat. Kynän kärki osoittaa kohtaan, joka erityisesti uusilla (pehmeillä) hylsyillä on ylipaineen kannalta avainasemassa. Tämä on ehkä hieman vaarallisesti sanottu, mutta omien kokemusteni mukaan se pitää paikkansa. Siinä missä perinteisempi jumiutuminen tapahtuu kammen ollessa ala-asennossa, oireilee paisunut hylsyn kanta vasta tässä vaiheessa avausliikettä. Lataaja saattaa siis tietämättään liikkua ylipaineilla ja painemerkit ovatkin huomattavasti tympeämmät: avattaessa lukkoa nalli putoaa hylsystä tai ensimmäisellä latauskerralla nalli painuu hylsyn nallitaskuun ilman vastusta! Suoraseinämäisillä hylsyillä ylipaine ilmenee hyvin usein patruunan kannan levenemisenä. Pultti ei välttämättä jumita, mutta kanta laajenee patruunapesän ulkopuolelta joka aiheuttaa nallitaskun löystymisen. Kritiikkiä Usein hylsyn mallin merkitystä vähätellään sillä perusteella, että hylsymateriaali itsessään on niin pehmeää, että sen osuus paineensiedossa olisi vähämerkityksinen. 040 540 1182 Ilmoitus Luodit .224 Hornady 55 grainia FMJ BT 100 kpl 15,00 € .224 Hornady V-Max 55 grainia 100 kpl 30,00 € .224 Sierra MatchKing 52 grainia HPBT 100 kpl 33,00 € 6 mm Berger 68 grainia HPFB Target 100 kpl 44,00 € 6,5 mm Lapua Scenar 8 g 100 kpl (GB489) 37,00 € 7 mm Sako 5,1g FMJ 250 kpl (108B) 72,00 € .308 Barnes Triple-Shock X 168 grainia BT 50 kpl 54,00 € .308 Lapua Scenar 10,85 g 100 kpl (GB422) 39,00 € .308 Nosler AccuBond-LR 210 grainia Spitzer 100 kpl 90,00 € .338 Swift A-Frame 250 grainia Semi-Spitzer 50 kpl 94,00 € 9,3 mm Norma Oryx 325 grainia 50 kpl 51,00 € 9,3 mm RWS EVO 18,8 g 50 kpl 85,00 € .375 Barnes Triple-Shock X 300 grainia FB 50 kpl 72,00 € .458 Hornady InterLock 350 grainia FP 50 kpl 50,00 € peammin koska ruutikaasut eivät suuntaudu yhtä nopeasti ulos hylsystä. Piilevämpänä ongelmana ylipaine aiheuttaa muutoksia aseen sulkuvälimittaan silloin kun kyseessä on voimakkaasti taaksepäin painetta ohjaava hylsymalli. Tässä on toki perää, mutta tällöin ei tulla ajatelleeksi sitä, että ero entisen ja nykyisen väYlipaineen vaarat Perinteisillä patruunoilla ylipaineen haittapuolet ovat hyvin konkreettiset ja liittyvät usein siihen, että ase jumiutuu. Modernimpien patruunamallien ongelmana on siis usein se, että niiden paine saattaa latauskehittelyvaiheessa nousta hyvinkin suureksi ennen kuin perinteiset painemerkit ilmaantuvat. MTM -panoslaatikot 50 ptr kaikki koot 6 € L s v t J n m € € € € € € € € € € € € MTM Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 29 Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 29 19.4.2016 14.21.20 19.4.2016 14.21.20. 29 • Latausja metsästystarvikkeiden sekä optiikan kotimainen verkkokauppa – Kymmenien tuhansien tuotteiden valikoima. Kammen avaamista koivuhalolla on nähty varmastikin vähän joka puolella vaikka itselle sitä ei kenenkään kohdalla ole sattunut... Tämä taas tarkoittaa hylsyn lyhyttä elinkaarta. Kannan leventymistä ei voida hoitaa supistusholkilla ja hylsy on käyttökelvoton jos sen nallitasku laajenee liiaksi. Kun vanhan liiton patruunoilla pultti jumittaa jo ylipaineiden ilmaantuessa, on matkaa nallitaskun leviämiseen vielä kohtuullisen paljon. Kun paine on korkea ja käytössä on sekä moderni patruuna, että moderni lukkoaktio, on tämä kohta lukonkammen takkuamiselle hyvin tyypillinen
Tällaisia ovat esimerkiksi ulosheittäjän jälki ja lukon avaamisessa hylsyn kantaan syntyvät skraadut. Edellä mainitut perinteiset painemerkit ovat ongelmallisia koska niiden ilmaantumiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään patruunan painetaso. Netistä luettu elvistely nopeuksista voi aivan hyvin olla tuulesta temmattua tai vähintäänkin väritettyä: ehkä kaikki hurjastelun sivutuotteena tulleet oirehtimiset on sivuutettu tai niitä ei ole (vielä) edes huomattu. Mitä lataajan tulee muistaa. Erityisesti uusilla hylsyillä tämä on toisinaan vaikeaa, sillä hylsy on vielä ensimmäisellä laukauksella kannastaan erittäin pehmeä. . Jos eivät ole, niin tämäkin merkki ilmaantuu enemmän säännönmukaisesti kuin poikkeuksena, sillä tilaa nallin muotoutumiselle nallipiikin ja reiän välissä on reilusti. Tähän merkkiin liittyvät usein myös itse nallin ominaisuudet, sillä nallikuppien vahvuuksissa on eroja. Metsästysaseissa ja -patruunoissa on ensisijaisen tärkeää se, miten luotettavasti patruuna syöttyy patruunapesään ja tulee sieltä laukauksen jälkeen ulos. Patruunoiden lataaminen ei ylipäätään ole kilpalaji jossa se voittaa joka saa eniten nopeutta luodille X hylsystä Y. 30 • H ylsyn kanta ja nalli ovat perinteisesti ne kohteet, joita neuvotaan tarkkailemaan painemerkkeinä. Usein uuden hylsyn sulkuväli patruunapesään nähden on lyhyt (normaali patruunapesä ja minimimitassa oleva hylsy). Onkin aivan tavallista, että ”painemerkit” ilmaantuvat hylsyn kantaan jo aivan turvallisillakin painetasoilla. Nallin litistyneisyys, yksi perinteisistä painemerkeistä, on myös hieman hankala tulkittava uusilla hylsyillä. TäLATAUSKOULU Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 30 Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 30 19.4.2016 14.21.23 19.4.2016 14.21.23. Tämä on käyttökelpoinen merkki jos aseen nallipiikki ja nallipiikin reikä ovat oikein mitoitettuja. Perinteiset painemerkit ovat myös sen vuoksi vaikeita tulkita, että niitä on hylsyssä lähes aina, ainakin jossain määrin. Moderneja kaliipereita 6 PPC 6 mm Norma BR 6 XC 6,5x47 Lapua 6.5 Creedmoor Kaikki WSM patruunat .300 ja .338 Blaser Magnum Kaikki RUM patruunat .375 Ruger Vaikeasti tulkittavat painemerkit Painemerkit ovat toisinaan kerrassaan viheliäisiä ja salakavalia. Kaikki muu täytyy tehdä luotettavuuden ehdoilla. Paperillakaan ero ei ole suuri, sillä perinteisissä patruunoissa on usein 390-415 MPa maksimipainetaso ja moderneissa patruunoissa tyypillisesti 435-450 MPa maksimipainetaso. lillä ei ole välttämättä suuren suuri. Ohuet ja pehmeät nallit näyttävät merkit jo matalilla paineilla kun taas magnum-nalleissa merkit tulevat esiin vasta kovilla painetasoilla. Esimerkiksi hylsyn väärä supistus, lukon pään laatu ja niin edelleen. Tällöin nallilta puuttuu vastapaine palotapahtuman alkuvaiheessa ja se pääsee perääntymään hieman taskusta ennen kuin hylsyn kanta niittaantuu lukon päätä vasten. Ensinnäkin hylsyn käyttökertojen määrä vaikuttaa painemerkkien ilmaantumiseen valtavasti ja se vaikeuttaa tulkintaa. Kolmas hylsyn kannasta seurattava painemerkki on nallin ”kraateri”. Tällöin normaalitkin paineet saavat aikaan sen, että nallissa on näkyvillä ”painemerkit”. Metsästyksen yhteydessä kansallisurheiluun verrattavissa oleva nopeusvingutus on harvinaisen typerää puuhaa
(toim. Uudet kaliiperit ovat aiheuttaneet hankaluuksia, sillä latausdataa Vihtavuoren ruudeille ei ole useinkaan alkuvaiheessa ollut saatavana. Myöhemmin ilmeni, että edellisestäkin paukusta nallitasku oli jo laajentunut sen verran, että uusi nalli meni siihen helpommin kuin muihin. Oppirahoja moderneista hylsyistä “ Kun paljon tekee, niin paljon kokee”. Toinen hyvä esimerkki paineen nopeasta kasvusta on ollut 6 mm Dasher, jossa yhdistyy niin ikään suoraseinäinen hylsy ja erittäin jyrkkä olkapää. Perinteisemmillä patruunoilla raja on huomattavasti terävämpi ja esimerkiksi kammessa tuntuvat painemerkit ovat niin selviä, että niiden mukaan on hyvin helppoa määrittää täsmällinen käyttöpainemaksimi. Joskus modernien patruunoiden ongelmana on se, että ylipaineiden olemassaolon voi periaatteessa tiedostaa, mutta selkeää maksimipainerajaa käyttölatauksille on vaikea määrittää. Nopeusmittarin läpi ammuttaessa homma sujui mainiosti lähelle maksimilatausta. Tällä ylipaineisella latauksella hylsy antautuisi pidemmän päälle, todennäköisesti jo muutaman latauskerran jälkeen. Tämän vuoksi olisi erityisen tärkeää ladata nämä patruunat erityistä huolellisuutta noudattaen. 31 • män vuoksi joudutaan jatkuvasti pohtimaan ”paljonko on paljon”. Kaksi melkeinpä identtistä hylsyä, joissa ei näy perinteisiä painemerkkejä. Koska aseen kammessa ei tuntunut vastusta, eikä hylsy näyttänyt mitään merkkejä ylipaineesta, latasin pesään seuraavan paukun ja sittenpä kampi olikin jumissa ja hylsy kertapaukusta entinen. Tämä on varoittava esimerkki siitä, kuinka modernissa hylsyssä, jossa on hyvin vähän kartiomaisuutta (.375 Rugerissa kannan halkaisija on 13,51 mm ja hartian 13,08 mm) ja hylsyn seinämävahvuudet erityisesti kannassa ovat suuret, ilmaantuvat painemerkit hyvin salakavalasti tai jopa olemattomasti. Ase toimii ja lataus toimii, mutta hylsy ei kestä kuin muutaman latauskerran ennen kuin antaa periksi ja on laitettava romutukseen. Sillekin on tyypillistä, että paine nousee nousemistaan ilman merkkejä mistään katastrofaalisesta, kunnes seuraavan pykälän jälkeen hylsy sylkäisee nallin pihalle ja hylsy on kerrasta sökö. jolla aloitin latauskokeilut. Hylsyistä oikeanpuoleisen kantaosa oli kuitenkin hieman paisunut ja kammen avauksen loppuvaiheessa pultissa oli hienoisesti vastusta. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa kokeiluissa joita olen tehnyt itselatausurani aikana. huom.: TÄTÄ EI SAA MISSÄÄN TAPAUKSESSA TEHDÄ!) Eräs tällainen kaliiperi, johon lataukset piti hakea itse, oli aikoinaan .375 Ruger. Näin vaikka näkyvät merkit nallissa ja hylsyn kannassa ovat olemattomia! Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 31 Riista_28-31-Latkoulu-Latauskehittely_TK.indd 31 19.4.2016 14.21.25 19.4.2016 14.21.25. Taulukkodatan pienimpienkin muuttujien huomioiminen on äärimmäisen tärkeää. Karkea haarukointi sopivan ruudin osalta oli helppoa ja aloituslatauksetkin oli kohtuullisen helppo löytää. . Latausohjeet onkin tullut sovellettua muiden ruutivalmistajien latausdatan perusteella. Nämä merkit ovat siis arvioja määrittelykysymys, eikä kyse ole mistään eksaktista tieteenhaarasta. .375 Rugerin kanssa lähdin noudattelemaan Hodgdon H4350:n dataa, mutta vaihdoin ruudiksi hyvin samantapaisen Vihtavuori N550:n. Huomionarvoista on, ettei kammessa tunnu merkkejä paineesta, eikä Lapuan 6 mm Norma BR hylsykään juorua mitään ennen kuin on liian myöhäistä. Sitten tapahtui se, mikä hyvin usein tapahtuu kun maksimia lähestytään: nopeus ei enää nouse, mutta paine kasvaa. Aloitin Hodgdonin aloituslatauksesta ja latasin sarjan patruunoita kahden grainin askelilla
Kumpikin ruoka on erittäin herkullista, mutta kokin on noudatettava reseptejä tarkkaan – lopputulos palkitsee vaivan. Joten ota riistalintujen takajalat talteen ja valmista ne seuraavan ohjeen mukaan. 32 • Blinejä ja linnunjalkaa TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen RIISTARESEPTI Suomalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita niin Venäjältä kuin Ruotsistakin. Sekoita kastikkeeseen lusikallinen voita ennen tarjolle vientiä. Nyrkkisääntö on että mitä vanhempi lintu, sen pitempi haudutusaika. Linnunkoipea ja rypälekastiketta R iistalintujen, kuten vaikkapa sorsien, valmistaminen on kokonaisina hankalaa, sillä rintalihat ja koivet vaativat eripituiset kypsennysajat. Linnunkoipea neljälle 4 isomaan linnun tai 8 pienemmän riistalinnun jalkaa 1 l rypsiöljyä suolaa mustaa pippuria 1 Kaada lintuliemi ja valkoviini kattilaan ja keitä kokoon niin että neste vähenee puoleen. Uskallan väittää että koivissa on myös enemmän makua kuin rintalihoissa. Riista_32-33-Reseptit_TK.indd 32 Riista_32-33-Reseptit_TK.indd 32 18.4.2016 15.07.09 18.4.2016 15.07.09. Lisää lopuksi suola. 1 Hiero kynityt koivet huolella suolalla ja mustalla pippurilla ja anna niiden maustua mielellään yön yli jääkaapissa. Laita vuoka 110 -asteiseen uuniin ja anna koipien kypsyä 4–7 tuntia. 3 Lämmitä herneet varovasti voissa ja annostele kuumille lautasille. Lisää samalla viinirypäleet jotta ne lämpenevät. Tällä kertaa tutkimme venäläisen keittiön aarretta bliniä, kotimaisittain liniä, ja ranskalaisen keittiön tuotosta, eli rasvassa kypsennettyä linnun jalkaa. Rypälekastike 2 dl lintulientä 2 dl valkoviiniä 2 mandariinin tai 1 appelsiinin mehu viinirypäleitä maun mukaan suolaa suurustetta 1 prk herneitä 2 rkl voita Ylikypsät linnunkoivet sulavat suussa ja hedelmäinen kastike kruunaa kaiken. Nosta kuumat linnun jalat lautaselle ja lusikoi päälle kastiketta ja viinirypäleitä. Lisää sitrusmehua varovasti ja maista kastiketta koko ajan, kunnes hapokkuus on kohdallaan. 2 Kun kastikkeessa on sopivan täyteläinen maku, lisää suuruste ja keitä hetki niin että kastike sakenee sopivasti. Itse olen ottanut jalat aina erikseen ja valmistanut niistä ihan oman ruokansa. Nauti evään kanssa rapeaa patonkia ja kivennäisvettä tai viileää ranskalaista omenasiideriä. 2 Laita koivet uunivuokaan, kuumenna öljy lähes kiehuvaksi ja kaada kuuma öljy koipien päälle niin että ne peittyvät
2 Vispaa valkuaiset vaahdoksi mutta lisää ensin hieman suolaa valkuaisiin. 3 Leikkaa kylmäsavupaisti tai peuran palvi pieniksi paloiksi ja sekoita ne ruohosipulin kanssa purkilliseen smetanaa. Ruokajuomana maistuu tuoppi täyteläistä olutta ja pieni huurteinen akvaviitti. Normaalisti taikinaan laitetaan yksi munankeltuainen ja yksi valkuainen – väärin. Vaihdamme mädit riistaan ja teemme lisäkkeeksi villisian kylmäsavupaistia tai palvipeuraa ja kyllä maistuu. 33 • Blinit viidelle nälkäiselle 1 Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon, lisää siihen jauhot, suola, viina ja keltuaiset. 4 Paista blinipannuissa rapeita blinejä kirkastetussa voissa. Riista_32-33-Reseptit_TK.indd 33 Riista_32-33-Reseptit_TK.indd 33 18.4.2016 15.07.11 18.4.2016 15.07.11. Blini ja villisikalisäke yhdistävät rasvaisen ja suolaisen. VINKKI Voin kirkastaminen BLINI kannattaa paistaa kirkastetussa voissa, sillä se kestää kuumuutta paremmin kuin tavallinen voisula. Näitä voi syödä kolme tulematta ähkyyn. Kääntele valkuaisvaahto lastalla taikinan sekaan varovasti. Joten muista oikea suhde: yksi keltuainen ja kolme vaahdotettua valkuaista. B linit eli linnit ovat perinteistä talviruokaa, mutta maistuvat kesälläkin. Hetken jäähtymisen jälkeen voin hera (palaa kovassa kuumuudessa) on valunut pohjalle ja pinnalla on kirkas voisula. Kaada kirkas voi eri astiaan ja käytä vain se paistamiseen. Blinitaikinan valmistus on tärkeässä osassa ja keittokirjoista ja netistä löytyvät ohjeet voi unohtaa. Lisäkkeinä tarjotaan normaalisti muikun, mateen tai siian mätiä, smetanaa ja hienoksi silputtua salottisipulia. Nosta blini kuumalle lautaselle ja annostele päälle lihatahnaa. Tällä ohjeella tuloksena on tahmaista, kitalakeen tarttuvaa ja rasvaista roiskeläppää, ihan kamalaa. Tarveaineet 1 dl vehnäjauhoja (keliaakikoille 2 dl tattarijauhoja) 1 dl tattarijauhoja 2 dl kädenlämpöistä maitoa 20 g hiivaa 1 tl suolaa loraus kirkasta viinaa 2 munankeltuaista 6 munanvalkuaista voita, mieluiten kirkastettua 250 g villisian kylmäsavupaistia (löytyy Wotkinin valikoimista) tai palvipeuraa 1 prk smetanaa ½ dl ruohosipulia hienoksi silputtuna Blini paistuu parhaiten valurautapannussa ja kirkastetussa voissa. Jutun juoni on käyttää taikinaan vain yksi munankeltuainen ja kolme munanvalkuaista vaahdotettuna. Vatkaa näistä taikina ja anna sen nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa pari tuntia. Voin kirkastaminen on helppoa – sulata kimpale voita kattilassa, kunnes voi hieman kiehuu, ja nosta kattila liedeltä. Lopputulos on rapea mutta samalla kevyen herkullinen blini. Valkuaisvaahdon on oltava tömäkkää. Paremmista marketeista löytyy myös valmista kirkastettua voita
Hivenen turhauttaa!” Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 34 Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 34 18.4.2016 14.22.06 18.4.2016 14.22.06. Istun parhaillaan itse saman puun alla, 6 metrin päässä linnusta ja koira harhailee missä lie… Mitä nyt pitäisi tehdä. 34 • KOIRA Väärän puun haukku ja hidas syttyminen Näkökulmia nuoren pystykorvan matkasta linnun haukkujaksi TEKSTI JA KUVAT Jarkko Pekonen Puhelinsoitto kasvattajalle: ”Et arvaa… Koira haukkui metsoa puuhun, mutta lopetti kesken ja tuli pois. Ei ota uusintaan
35 • E i ollut kasvattajalla antaa suoraa ja totuuden sisältävää vastausta huolestuneelle metsästäjälle. Tekemäni pienen kenttäkyselyn perusteella pystykorvamiehet jakautuvat tässä tasaisesti kahteen ryhmään. Aika näyttää miten rakennustyössä on onnistuttu ja missä määrin kriteeriruuvia on säädetty. Täysin vääriä johtopäätöksiä en ole tehnyt, sillä pitkälti samoilla linjoilla on kanssani mm. Kokemuksen myötä vaatimustasoa voi nostaa ja vaatia koiralta parempaa suoritusta esimerkiksi seurannassa ja uusintahaukun otKU VA Te em u Le so ne n Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 35 Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 35 18.4.2016 14.22.07 18.4.2016 14.22.07. Huojentavaa on se, että tätä ”kriteeriruuvia” voi kiertää myöhemminkin, suuntaan jos toiseen. Uusitalon koirista Caru on maailman ainoa 3-valio, kansainvälinen muotovalio sekä hirvihaukun Suomen mestari vuodelta 2013. Metsästän itse aktiivisesti pohjanpystykorvani kanssa ja perustan näkökantani niihin lukuisiin kilometreihin, mitkä olen koirani kanssa kulkenut. Itse näen asian niin, että nuoren koiran omistaja itse määrittää, millainen koira tulevaisuudessa vierellä tallustaa. pitkän linjan metsästäjä, Ylä-Tihtarin tilan isäntä ja pohjanpystykorvia kasvattava Samuel Uusitalo. Nuoren koiran kokemattomuus ja epävarmuus on tällä kertaa johtanut haukun loppumiseen ja isännän huolestumiseen. Tuleeko koirasta kaveri metsälle löysemmillä kriteereillä, jolloin linnun voi ampua vähän epätarkkaankin merkkaukseen vai asetetaanko vaatimukset korkeammalle ja koirasta kaivetaan esiin käyttöpuolen kiitettävät normit täyttävä yksilö. Tapahtumakuvauksen perusteella tilanne ei ole lainkaan huolestuttava, sillä onhan koira löytänyt linnun ja osoittanut kiinnostusta tätä kohtaan, jopa haukkumalla. Tilannetta voisi analysoida liki molekyylitasolle, mutta tuon nyt esiin muutamia pelkistettyjä näkökulmia nuoren pystykorvan kouluttamiseen ottamatta kantaa siihen, mikä koulukunta on ehdottoman oikeassa. Isäntä määrittää, lähdetäänkö koirasta kasvattamaan lintuvai hirvikoiraa. Kriteeriruuvi Karkeasti voisi ilmaista, että kaikki lähtee isännän tarpeesta, pennun ollessa ikään kuin aihio
Tästä esimerkkinä tapaus, jossa pohjanpystykorvani Ansa otti parin vuoden ikäisenä korkean männyn latvaan istuneen teerikukon uusintahaukkuun. Hyvä esimerkki tästä on luottamuksen saaminen, itsevarmuuden kasvaminen ja tätä myötä hakuetäisyyden kasvaminen. Koirat ovat yksilöllisiä. Vaativissa olosuhteissa jäljellä työskentelevä aikuinenkin koira on valmista kauraa parin kolmen tunnin jälkeen, ehkä aikaisemminkin. Koiran pitää saada metsää, mutta sellaisessa suhteessa, että asioiden käsittelylle on oma aikansa. 36 • tamisessa. Kun ei nähnyt, luotti hajuaistiinsa. Sitä kannattaa makustella, jos tuntuu, ettei yhteistyö koiran kanssa ota sujuakseen. Neuvo kuului: ”Älä ota henkisiä paineita, äläkä vertaa koiraasi muihin koiriin. Etsi tietoa monesta eri lähteestä ja ota oma järki mukaan koulutukseen. Monessa saa isäntä katsoa peiliin: keksitään mitä erilaisempia syitä siihen, miksi koira ei toiminut halutulla tavalla tai tyydytään sadattelemaan, ettei tästä taida koiraa tulla. Tai päinvastoin, jos koira ei saavuta isännän määrittämää osaamistasoa, niin ruuvia hieman löysemmälle. Epävarmuus tulvi yli äyräittensä ja koira lähti takaisin löyHermothan siinä menee, kun koira ei pysty ratkaisemaan helppoa tehtävää, vaikka vastaus on suorastaan kuonon edessä. Rakentavampaa olisi joskus pysähtyä analysoimaan omaa toimintaa tai järkeillä tapahtumien kulkua, miksi kävi näin. Aina ei tule ajatelleeksi, että koira saa sellaisen informaatiotulvan käsiteltäväkseen, että se on henkisesti raskasta. Hermothan siinä menee, kun koira ei pysty ratkaisemaan helppoa tehtävää, vaikka vastaus on suorastaan kuonon edessä. Samuel Uusitalo antoi vierailuni aikana nuoren koiran omistajalle suunnatun loistavan ohjeistuksen. Kaikki asiat eivät välttämättä toimi tämän koiran kohdalla.” Rakennuspalikat – mistä on toimiva lintukoira tehty. Toisinaan on hankala käsittää äärimmäisen herkässä ja stimuloivassa aistimaailmassa elävän koiran edesottamuksia, jotka eivät aina tunnu loogisilta. KOIRA Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 36 Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 36 18.4.2016 14.22.10 18.4.2016 14.22.10. Koulutuksellisessa mielessä pidän tärkeinä ”rakennuselementteinä” isännän ja koiran välistä suhdetta sekä sitä, että koiralle annetaan mahdollisuus oppimiseen. Onnistunut suoritus on palkittu riistalaukauksella. Pennun ehdoilla tapahtuva, positiiviseen kokemukseen pohjautuva metsäreissu saa koiran suorastaan janoamaan uutta oppimistilannetta, eikä aikaakaan, kun kehitys on silmin havaittavissa. Tuulinen keli painoi hajua monta kymmentä metriä sivuun ja merkkaus oli pahasti pielessä
Kehitys tapahtuu pienin askelin ja ”uudelle tasolle pääsy” saattaa viedä paljonkin aikaa. Perustuksena maltti Hyvän ja toimivan koiran ehdoton ”rakennuspalikka” on isännän maltti. Useasti olen omalla toiminnallani pilannut koiran hyvän työn ja saanut ansaitusti paheksuvan mulkaisun koiralta. Oikein ajoitettu kehu ja palkitseminen tuottavat tulosta. Uskon näin käyneen oman koirani kohdalla. Saamassani puhelussa ja kertomassani esimerkissä on kyse juuri tästä aistien antamasta informaatiosta ja toiminnan vahvistamisesta. . Lienee itsestään selvää, että alkuun kannattaa spesifioitua vain yhteen riistalajiin. Aika paljastaa isännän ja koiran välisen suhteen laadun, yhteispelin toimivuuden ja sen, kuinka hyvin isäntä osaa lukea koiraansa. Jos koira haukkuu ei-toivottua riistaa, niin paras torumiskeino on kaiketi jättää tämä huomioimatta. Varmuudella eteen tulee tyhjiä kilometrejä ja epäonnistuneita ratkaisuja. Väkisin koirasta ei saa hirvitai lintukoiraa. Käsittelen tässä malttia verraten sitä ajan sietokykyyn. Genetiikalla on tietysti oma merkityksensä koiran lopulliseen rakentumiseen. Aktiivisuuttahan se tietysti vaatii isännältäkin. Sain rakennettua autenttisessa miljöössä stimuloivan riistatilanteen, mikä vahvisti koiran toimintaa sillä osa-alueella. Hyväksyttävä fakta on, että tässäkin asiassa täytyy kulkea pennun ehdoilla. Koiran edellytysten tunteminen mahdollistaa ansioitumisen monessakin lajissa. Toisaalta, oppimisen paikka on usein myös isännälläkin. Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 37 Riista_34-37-Nuoren-koiran karsimykset_TK.indd 37 18.4.2016 14.22.11 18.4.2016 14.22.11. Myöhemmin taitojen karttuessa, koirat voivat ansioitua omassa lajissaan jopa Suomen mestareiksi, mutta silti niillä tulee harjoittaa monipuolista metsästystä koiran omien edellytysten mukaan. Pitäisin sitä jopa rakennelman perustana. 37 • töpaikalle varmistelemaan hajunlähdettä. Malttia se vaatii. Usein syttyminen saa alkunsa pienestä oivalluksen kipinästä, kuten assosiaatiosta leikkikaluna toimineen pakastelinnun ja aamusuolta löytyneen haavakon välillä. Riistavietin omaava koira syttyy kyllä ajallaan, kun aika on niin sanotusti kypsä. Sen aamun jälkeen oli selvästi otettu askel eteenpäin. Kiinnostuksen kohde on osin geeniperimään kirjoitettu, mutta suurelta osin asiaan vaikuttaa, mihin pentua kannustaa ja mistä palkitsee. Sitä ei voi ulkopuolinen käsittää, miten palkitsevalta tuntuu, kun palikat loksahtelevat pikkuhiljaa paikoilleen ja alkaa vaikuttaa siltä, että hommahan toimii. Molemmissa tapauksissa nuori koira ei ollut vielä varma taidoistaan, eikä ollut ”kypsä” linnunhaukkujaksi. Uusitalon kokemusten mukaan toisille koirille tietty riistalaji on vaan toisia vahvempi. Kannattaa tutustua www.spj.fi (Suomen pystykorvajärjestö) www.spj.fi/pohjanpystykorva/ Raimo Karvosen kirjoitus: Pohjanpystykorvan opettaminen lintua haukkuvaksi koiraksi Suomen Pystykorva metsällä ja kotona, Erkki Tuominen, Karisto Isäntä-koira-suhde kunnossa, yhteispeli toimii. Koirat ovat todellakin yksilöllisiä, jopa persoonia, minkä vuoksi saman pentueen pennut saattavat syttyvät hyvinkin eri aikaan. Nuori koira tarvitsee paljon ja usein vahvistusta toiminalleen. Oppiminen ja opettaminen on ollut vastavuoroista, mikä on tehnyt koiran kanssa metsästämisestä mahtavaa. Käsite ulottuu moneen koulutuksen osa-alueeseen ja aiheesta voisi kirjoittaa helposti tutkielman tai pienen kirjan. Tätä oli aitiopaikalta seuranneen hankala käsittää
Aamulla aloitettu metsästys päättyy lennon hiipumiseen tavallisesti tuntia tai kahta ennen puolta päivää, joskus paljon aiemminkin. Bulvaani nostetaan männyn latvaan teleskooppi-orren avulla. Kyllä metsäkanalintukin jää usein ampumatta niiden vähäisyyden takia”, Gullsten perustelee. Korpin metsästys on tuloksellista riistanhoitoa, mutta sallittua vain poronhoitoalueella. Riista_38-41-Korpit_TK.indd 38 Riista_38-41-Korpit_TK.indd 38 19.4.2016 11.47.41 19.4.2016 11.47.41. Metsästäjillä ei ole lupaa menTEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Korpit kanveesiin Voimakkaasti yleistynyt korppi ryöstää linnunpesiä sekä pyydystää lintujen ja nisäkkäiden poikasia. Vahinkolinnut ovat teräväkatseisia, joten passipaikka pitää valmistella huolellisesti. Kaverukset saapuvat kaatopaikan aitojen ulkopuolelle valmistamalleen passipaikalle jo hyvissä ajoin – aamuviideltä – ennen korppien aamulentoa. Motiivina riistanhoito Korpinpyynti on harvinainen metsästyksen muoto, joka jaksaa kiinnostaa vain aniharvoja pelkästään siitäkin syystä, että kyseessä ei ole ihmisravinnoksi käytettävä riistaeläin. Pilvisellä ja etenkin sateella lento on yleensä melko vaisua. 38 • KORPPIJAHTI K uuppalapiot iskeytyvät valkeana hohtavaan keväthankeen Kuusiselän kaatopaikan takana kohoavassa metsässä Rovaniemellä. Innokkaat vahinkolintujen metsästäjät, Marko Gullsten, 43, ja Harri Kosonen, 45, ovat lapioimassa lunta piilokojun pohjalta seuraavan aamun korppijahtia varten. Vaikka korppi on kaikkiruokainen, se on kuitenkin eläinperäisen ravinnon ystävä, joka ei sääli linnunpesiä eikä poikasia sen paremmin kuin nisäkkäiden jälkikasvua. Työtä riittääkin, sillä lumenvahvuus lähentelee metriä vielä huhtikuun alussa. Maastoverkot ja pressut ovat sopivia naamiointivälineitä, ja ne on helppo pakata pieneen tilaan kuljetusta varten. ”Kaatopaikat keräävät ympärilleen runsaasti korppeja, ja kaatopaikkojen ympärysmetsät ovat usein pienriistasta tyhjät. Kaverusten motiivina korppien ja muiden vahinkolintujen metsästämiseen onkin riistanhoito. RIISTA tutustui korppijahtiin Lapissa. Huuhkaja on pelintekijä, kun korppeja tavoitellaan saaliiksi Rovaniemen kaatopaikan lähimetsästä. ”Kun passipaikka on valmisteltu jo edellispäivänä, ei tarvitse kuin nostaa pöllö puuhun, juoda aamukahvit ja ryhtyä odottelemaan korppeja.” Paras korppijahtiaamu on silloin, kun keli on aurinkoinen. Passipaikalla on oltava viimeistään tunti ennen auringon nousua. nä kaatopaikan aitojen sisäpuolelle ainakaan Rovaniemellä
Ei pidä ruveta odottelePienriistan metsästäjien kannattaisi ruveta vaalimaan harrastuksensa jatkuvuutta riistanhoitoon ryhtymällä. Väistele korpin katsetta Korpit, kuten muutkin varislinnut, ovat tavattoman tarkkakatseisia. Kun naamiointi on tummanvihreää, myös metsästäjien vaatetuksen täytyy istua samaan värimaailmaan. Tämä vaatii passipaikalta toiminnallista suunnittelua. Huuhkaja kököttää puussa 15 metrin päässä miehistä. Ne havaitsevat pienetkin ympäristöstä poikkeavat yksityiskohdat varsinkin, jos tarkkailun kohde liikkuu. Niiden kunnollinen naamiointi on tärkeää. 39 • Kiireisten nykymetsästäjien joukkopako riistanhoidosta ehkä heijastelee yhteiskunnan kovenevia arvoja, eikä pitkäjänteinen ja työläs riistanhoito jaksa kiinnostaa moniakaan. Pienriistan metsästäjien kannattaisi ruveta vaalimaan harrastuksensa jatkuvuutta riistanhoitoon ryhtymällä, vaikka metsästyksestäkin haetaan usein suoria hyötyjä eli saaliina mitattavaa tehokkuutta muiden arvojen jäädessä vähemmälle huomiolle. Sinistetty piippu kimaltelee aurinkoisena päivänä. Vahinkolintujen pyynti jatkaa myös metsästyskautta, joka jäisi muuten kovin lyhyeksi.” Miehet ovat enemmän kuin oikeassa. ”Aina ammutaan, kun on paikka. ”Riistan hyväksi kannattaa silti tehdä kaikki mahdollinen. Gullsten ja Kosonen käyttävät passipaikkansa naamiointiin vihreitä naamioverkkoja sekä läpinäkymätöntä maastokangasta tausta-ja sivusuojana. Passipaikalta pitää olla riittävän hyvä ampuma-ala huuhkajan suuntaan. Riista_38-41-Korpit_TK.indd 39 Riista_38-41-Korpit_TK.indd 39 19.4.2016 11.47.44 19.4.2016 11.47.44. Myös aseen piippujen naamioimista kannattaa harkita. Harri Kososen (edessä) ja Marko Gullstenin passipiilosta laukaukset lähetetään istualtaan. Talvella myös passipoteron pohjalle kannattaa levittää vihreä vaate. ”Tummat vaatteet ja tumma tausta estävät korppeja havaitseParveen ei pidä ampua Kun huuhkaja nostetaan aamun ensitöiksi asemapaikalleen noin 10–15 metrin päähän passipaikasta, se ryhtyy herättämään hämmennystä korppien ja varisten laivueissa yleensä välittömästi. Eikä aikaakaan, kun ensimmäiset kaatopaikalle aterioimaan menossa olevat varislinnut kurvaavat huuhkajan päältä. Erityisen helposti ne näkevät ihmisen ihon, kasvot ja kädet. ”Mikäli passipaikka on liian hyvin suojassa, siitä ei enää näe ampua.” masta meitä ennen kuin on liian myöhäistä”, miehet selvittävät. Metsän siimekseen rakennettu passipaikka tarjoaa suojaa sekä korppien tuijotusta että hangen päältä hönkäilevää kylmää pohjoistuulta vastaan, mutta tähän sisältyy myös haasteita, kuten metsästykseen aina
”Vaikka kyseessä onkin haittalintu, tulee jokaisen laukauksen olla tappava.” Mitä pienemmällä ampumismäärällä saadaan saalista, sitä menestyksellisempää on myös jahti, sillä varislinnutkin karttavat jatkuvaa pauketta. Korppi Suurin varislintumme, suunnilleen hiirihaukan kokoinen. ”Savikiekkopatruunat eivät sovellu tarkoitukseen, mutta jos olosuhteet ovat kohdillaan, ja ampumaetäisyydet kohtuulliset, ei magnumpatruunoillekaan ole tarvetta.” Korppipatruunan pitää tuottaa tasaisesti peittävä kuvio, kuten muussakin metsästyksessä. Ilmatorjuntaa muistuttava ankara tulittaminen ei kuulu metsästykseen, eikä myöskään vahinkolintujahtiin. Miehet kehottavat hankkimaan riittävän ampumataidon savikiekkoradalla, sillä korppien pudottaminen ei ole helppoa. Omia tekemisiään kannattaakin punnita, sillä jos haavakkoja rupeaa ilmaantumaan enemmälti, voi olla että tämäkin riistanhoitomuoto loppuu. Riistakeskus voi antaa poikkeusluvan korppien metsästykseen poronhoitoalueella. Myöskään ylipitkille matkoille ei pidä ampua. Patruunoina käytetään laadukkaita 32 gramman metsästyspatruunoita, joissa haulikoko on 3,00–3,25 millimetriä. Rauhoitettu poronhoitoalueella 10.4.–31.7. Uhanalaisuusluokitus: elinvoimainen. ”Laukaukset ammutaan mahdollisimman lyhyelle matkalle, ja patruunoita kulutetaan mahdollisimman vähän”, rovaniemeläiset vahinkolintujen metsästäjät Marko Gullsten (vas.) ja Harri Kosonen kiteyttävät pyyntitaktiikkaa. Ryöstää linnunpesiä ja poikasia sekä tappaa nisäkkäiden poikasia. Korpraalit saattavat syöksyä näkyville mistä suunnasta hyvänsä, lisäksi lentonopeudet ja -kulmat vaihtelevat. Riista_38-41-Korpit_TK.indd 40 Riista_38-41-Korpit_TK.indd 40 19.4.2016 11.47.45 19.4.2016 11.47.45. Kaikkiruokainen, mutta suosii eläinperäistä ravintoa. Kamppeita riittää kannettavaksi Kaverusten huuhkaja toimitettiin latvusten tasolle teleskooppiorren avulla, mutta muutkin tarkoitukseen sopivat orret toimivat sinänsä yhtä hyvin. Paino 700–1 600 grammaa, keskipaino 1 200 grammaa. Supistimet ovat korppijahdissa useimmiten täyssuppeat. Hyvin onnistuneen jahdin jälkeen saaliina saattaa olla parikymmentä korppia ja tusina variksia, ehkä muutama harakkakin. Rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella kokonaan. 40 • KORPPIJAHTI maan, että jospa sieltä kohta tulisi enemmän saalista.” Yksittäisten lintujen valinta ammunnan kohteeksi on muutenkin moraalisempaa kuin parveen roiskiminen, sillä miehet eivät halua haavoittaa lintuja turhaan. Teloskooppi-rakenteella on kuitenkin se etu, että orren kuljettaminen maastoon ja sieltä pois on helppoa. Gullsten ja Kosonen käyttävät itselaatavia haulikoita, jotka voidaan panostaa alta käsin ilman suurempaa härdelliä. Hyvissä olosuhteissa seuraava lintu on jo tulossa kohti huuhkajaa, kun edellinen on ammuttu alas. Ampumamatka korppijahdissa saa olla aina lyhyenpuoleinen, korkeintaan 35 metriä ja mieluummin lyhyempi
”Tällä hetkellä kamppeita kanniskellaan noin kilometrin verran, mutta siinäkin paidan selkä kastuu helposti.” Sanomattakin tulisi olla selvää, että omat jäljet on siivottava maastosta visusti, vaikka toimitaan kaatopaikan vieressä. Miesten saalis päätyy Kososen puolison omistamien noutajien ja noutajayhdistyksen käyttöön: harjoituslinnuiksi koulutukseen ja metsästyskokeisiin. Tämän jutun ilmestyessä korppijahti poronhoitoalueella on jo päättynyt, mutta tulevan syksyn jahtiin ei ole kovinkaan pitkä matka. päivän lopussa. 41 • ”Kannettavaa on mukana melko paljon. Kantamusten paino muutti homman urheilusuoritukseksi. Kävelytai hiihtomatka portilta passipaikalle oli reilun kolmen kilometrin luokkaa. päivänä elokuuta. Lukumääräisesti suurella saaliilla saattaisi olla käyttöä myös kettuhaaskan täydennyksessä. ”Korpin kevätmetsästys rajoittaa pesivää kantaa, ja siksi sillä on suuri vaikutus poikasten määrään. Poronhoitoalueella korpin metsästys käynnistyy lisääntymisrauhoituksen jälkeen 1. Syksyllä pyynti kohdistuu myös poikasiin.” Korppijahdin sivutuotteena miesten saaliiksi on jäänyt myös supikoiria ja kettuja. Kotka on käynyt morjenstamassa meidän huuhkajaa joka vuosi.” Kitkaa lintuharrastajien puolelta Kun korppi rauhoitettiin poronhoitoalueen ulkopuolella, on lajin pesivä kanta vahvistunut maassamme noin 21 000 pariin. Miehet pyytävät yksityismailla, koska he ovat maat vuokranneen paikallisen metsästysseuran jäseniä. Alueella on myös kaupungin omistama palsta. Birdlife Suomeen kuuluvan Lapin Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajan Ismo Kreivin mukaan Gullsten ja Kosonen ovat olleet varsin tehokkaita toimissaan ja hoitaneet korpin metsästyksen kaikin puolin moitteettomasti, vaikka kyseessä eivät ole varsinaiset riistalinnut. ”Vaikka korppitilanteita ei olisikaan, kyllä täällä riittää monenlaista säpinää. Paidanselkä kastuu takuuvarmasti, ennen kuin korppijahdissa tarvittavat naamiointivälineet, huuhkaja, aseet ja patruunat sekä selkäreput on saatu kuljetettua passipaikalle ja takaisin autolle. Gullsten ja Kosonen ovat saaneet tänä keväänä poikkeusluvan korpinmetsästykseen 10 päiväksi ajalle 10.–20. Lapissa vapaan metsästysoikeuden alueella asuvat metsästäjät voivat harjoittaa korppijahtia kotikuntansa valtionmailla ilman erityistä lupaa maanomistajalta. Miehet toteavat, että syksyllä saatu korppisaalis on yleensä suurempi kuin talvikaudella ja keväällä saatu. Hylsyjä tai virvoitusjuomatölkkejä ei jätetä maastoon. Ammutut korpit ja varikset kootaan säkkeihin ja kuljetetaan pois. Rauhoittamattomien lintujen ampuminen aiheuttaa vastustusta etenkin lintuharrastajien taholta. “Ei ole ampumista ylipitkille matkoille, ei parviin, ja rauhoitetut linnut jätetään rauhaan. Yleistä on, että lintuharrastajat ja metsästäjät ovat enemmänkin napit vastakkain kuin, että he tekisivät yhteistyötä. Poronhoitoalueen ulkopuolella korppi on rauhoitettu. Riista_38-41-Korpit_TK.indd 41 Riista_38-41-Korpit_TK.indd 41 19.4.2016 11.47.46 19.4.2016 11.47.46. ”Mutta asiat voi tehdä todella fiksustikin.” . Lisäksi saalista käsitellään asianmukaisesti.” Kreivi toteaa, että rauhoittamattomien lintujen ampumiseen liittyy toisinaan ongelmia varsinkin saaliin kunnioituksen puutteena. huhtikuuta. ”Jos mieli tekee korppijahtiin yksityismaille, pitää tietysti pyytää ensin metsästysoikeuden haltijan suostumus.” Poikkeuslupa 10 päiväksi Korpin metsästys poronhoitoalueella päättyy lajin lisääntymisajan rauhoitukseen huhtikuun 9. Rovaniemen kaatopaikkaa ympäröivät metsät ovat sekä yksityismaita että valtionmaita. Talvella kamppeet kulkevat yleensä ahkiossa.” Ennen kuin Gullsten ja Kosonen saivat haltuunsa kaatopaikkatielle johtavan portin avaimen, piti auto jättää portin taakse. Perusteet poikkeusluvan myöntämiselle eritellään metsästyslaissa. ”Nyt kannattaakin tutkia, missä korppeja ja muita vahinkolintuja on mahdollista metsästää, ja tehdä suunnitelmia jo tulevaa syksyä varten.” Riistakeskuksella on oikeus myöntää poikkeuslupa rauhoitettujen lintujen pyydystämiseen ja tappamiseen poronhoitoalueella perustellusta syystä. Varhaisiin herätyksiin viikonloppuaamuina kannustavat riistanhoidon lisäksi myös luontoelämykset, kuten muuttolintujen tarkkailu. Lupa oikeuttaa yhteensä viiden korpin tappamiseen
Ensimmäistä kertaa Riihimäen Erämessuilla Areena Kokoaa kaikki parhaat merkit! Tule! Tilaa messuhintaan! Riista_42-43_Sako-Areena.indd 42 Riista_42-43_Sako-Areena.indd 42 19.4.2016 14.50.31 19.4.2016 14.50.31
Zeiss iScription tekniikka analysoi asiakkaan silmää ottaen huomioon myös reunaalueiden vääristymät (hämärässä). Metsästäjä on hankkinut laatutähtäimen ja vähintään yhtä hyvät katselukiikarit, muttei siltikään näe kytiksellä kunnolla. ler Silmälasit hämäräjahtiin TEKSTI JA KUVAT Tero Kuitunen Zeiss iProfiler mittaa myös hämärässä valaistuksessa laajentuneen pupillin taittovirheet. Hämäräkäyttöä ajatellen niin sanotun perinteisen silmälasioptiikan heikkoutena on yksinkertaisesti se, että niiden voimakkuus määritellään teollisesti neljännesdioptrian (0,25 Dpt) tarkkuudella. Voisiko syy löytyä nenällä kiikkuvista linsseistä. Zeiss iPro. Toivottoman heikkolaatuiset, naarmuuntuneet tai tahraiset linssit voivat lähestulkoon poistaa laadukkaan tähtäystai katseluoptiikan tarjoamat edut. Zeissin kehittämä iProfiler-mittalaite mittaa silmän kaikki taittavat ominaisuudet ja voimakkuus määritellään sadasosadioptrin tarkkuudella (0,01 Dpt). Ammattiryhmistä ensimmäisenä mieleen tulevat esimerkiksi autonkuljettajat, joille vaivaton ja selkeä näkeminen hämärässä on myös turvallisuustekijä. Missä on vika. Zeiss on kehittänyt tarkoitukseen iProfiler-mittalaitteen, joka tekee mittaukset parissa minuutissa, ilman että asiakkaan tarvitsee tehdä mitään muuta kuin pitää silmänsä auki. iProfiler ja iScription Keksintöä ei tietenkään ole suunniteltu auttamaan vain metsästäjiä, vaan kaikkia jotka tarvitsevat parempaa hämäränäkökykyä. Kun metsästetään vähäisessä valaistuksessa, pupilli normaalisti laajenee ja yhtäkkiä silmälasilinssistä katsotaan läpi aivan eri optisilla vaatimuksilla. Riista_44-45-iProfiler_TK.indd 44 Riista_44-45-iProfiler_TK.indd 44 18.4.2016 14.37.25 18.4.2016 14.37.25. 44 • METSÄSTÄJÄN NÄKÖ H arva tulee ajatelleeksi, että silmälasilinsseissä on eroja. Päivänvalossa toimiva linssi ei siksi välttämättä toimi tarpeeksi hyvin hämärässä. Kuten kaikki tiedämme, hyvässä valaistuksessa pupilli on yleensä pieni. Jotta tällaiset silmälasit voidaan tehdä, tarvitaan tarkempaa tietoa henkilön näkökyvystä
Keskeisellä alueella linsseissä ei ole vain pisteittäistä hiontaa, vaan Zeissin tekniikka laskee myös laajemmalta alueelta mittakeskiarvot ja pystyy näin niin sanotusti levittämään optista keskipistettä. 45 • Toisin kuin perinteisesti, iProfiler mittaa silmän näkökyvyn 1500 eri pisteestä. . iScription silmälaseja ei tehdä pelkästään iProfilerin tulosten perusteella vaan myös perinteisiä keinoja käytetään. Tulevana kesänä mittauksen voi käydä teettämässä myös Riihimäen Erämessuilla, jonne Lahden Silmäasema tuo iProfiler-mittalaitteen. Kiinnostuitko. Ne vaativat siksi myös tavallista enemmän totuttelua, mutta tottumisen jälkeen ne ovat omaa luokkaansa niin arjessa kuin kytiksellä. Esimerkiksi Tanskassa Zeiss iProfiler mittalaitteita on jo yli 100 kpl, Ruotsissa ja Norjassa on yhteensä noin 50–60 laitetta. Mittatulos mittaa silmää käyttäen 1500 mittapistettä. Kun mieleiset kehykset on valittu määritellään tarkasti se, mistä linssin kohdasta niiden käyttäjä tulee katsomaan läpi. Mitatuloksen yksilöllisyys on kuin sormenjälki. Se yhdistetään optikon näöntarkastukseen ja lähetetään Zeissin tehtaalle, jossa linssit hiotaan. iScription-linsseissä on laajennettu optinen keskipiste, joka pystyy ottamaan myös nämä virheet huomioon. Lyhyesti sanottuna tällaiset linssit vastaavat juuri kyseisen henkilön taittovirhettä aivan kuin sormenjälki Kokemukset Käyttäjien kertomusten mukaan iScription linssit ovat tosiaankin erilaiset kuin heidän aiemmin käyttämänsä silmälasit. Tuloksena on iScription-arvo, koneen tekemä objektiivinen mittaustulos. Lahden Silmäaseman optikko Timo Koljonen tutkii Veikan näkökykyä. Riista_44-45-iProfiler_TK.indd 45 Riista_44-45-iProfiler_TK.indd 45 18.4.2016 14.37.27 18.4.2016 14.37.27. ISCRIPTION-TEKNIIKKAA on käytetty maailmalla noin 8 vuoden ajan. iScription linsseihin tehdään siis täysin yksilölliset korjaukset. Suomessa on tällä hetkellä neljä iProfiler-mittalaitetta: Lahden Silmäasema, Silmäasema Wasaborg Vaasa, Lapuan Iiris ja Salme Optic Helsinki. Hämärässä vaatimukset kasvavat Laajentuessaan pupillin reuna-alueille tulee voimakkaasti virhetaitteisuutta
UrRiista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 46 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 46 18.4.2016 14.33.38 18.4.2016 14.33.38. Asutuksen läheisyys asettaa omat haasteensa kaikenlaiseen pyyntiin, sillä yleensä alueella myös liikutaan paljon ja tehdään myös töitä. Ei se kivalta tuntunut. Ihmisestä haetaan turvaa ja ruokaakin taajamissa on hyvin saatavilla. Ja sydän kurkussa sai seurata beaglen menoa teiden varsilla. Eikö Suomessa korpea riitä. Olennaisin syy lienee se perusasia, että riistaa on kohtuullisen runsaasti ihan talojen nurkilla. Oman seurani supit ja ketut ovat muuttaneet lähemmäs asutusta, koska ilvesten aiheuttama paine metsämailla on kasvanut. 46 • KATSAUS E rään määritelmän mukaan taajamalla tarkoitetaan asutusta, jossa asuttujen rakennusten väli ei keskimäärin ylitä 200 metriä. Miksi sitten taajaan asutulla alueella ylipäätään pitää metsästää. Tämä kaikki on otettava huomioon metsästystä järjestettäessä. Urbaanin kyttääjän kaliiperit Retriitinharjoittajan erikoiset TEKSTI JA KUVAT Jouni Kantonen tö kun tulee vastaan ihan pyytämättä, esimerkiksi metsästystä ja aseita kammoavan kukkahattutädin muodossa. Olen itse ollut rusakkojahdissa ajavalla koiralla Kehä III:n sisäpuolella, väistellen sauvakävelijöitä, maastopyöräilijöitä ja nuoria rakastavaisia. Petopelko koskee kauriita ja osaa peuroistakin. Kyttäämistä harrastetaan myös tiheämmin asutuilla alueilla, joka tuo omat vaatimuksensa siihen millaisella aseella ja kaliiperilla kettu kuolee tai peura putoaa. Toinen syy asutuksen keskellä metsästämiseen on eläinten aiheuttama haitta. Sellaisella alueella ei paljon ajojahteja järjestetä ja harvemmankin asutuksen alueella suuremman jahdin järjestäminen on todella vaikeaa. Se kuuluisa 150 metrin säänKyttäämistä on monenlaista ja kyttäämispaikkojakin on erilaisia
Näiden haittaeläinten poistamiseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti eikä esimerkiksi tilapäisen kyttäyspaikan perustaminen yleensä vaadi hirveää työtä. Noin yleensä kaikenlainen läpinäkyvyys ja maalaisjärjen käyttö suhteessa itse kyttäämiseen ja lähialueen ihmisiin on suotavaa. Yleensä tämä kierros vähentää valitusta ja turhia pelkoja. Kunnollinen koppi on tietysti se paras vaihtoehto, mutta monesti sen rakentaminen ja isomman luoJoskus olen lähimmille taloille jättänyt esimerkiksi esivalmistellun rusakon pataan pantavaksi kerran vuodessa. Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 47 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 47 18.4.2016 14.33.38 18.4.2016 14.33.38. Ja vaikka tässä puhunkin pääkaupunkiseudusta, niin sama koskee kaikkia tiheämmin asuttuja alueita. Jos taas asut onnellisesti rivitalon päädyssä ja oman seuran maat ovat siellä jossakin, niin ota ensin yhteys asuinpaikan RHY:n porukkaan. Muuten voi kaadolla olla myös Setä Sininen, aivan turhaan. Kaupungissa asuvan Erä-Jorman ei tarvitse aina painaa tukka putkella satoja kilometrejä päästäkseen jahtiin. Paikallisen seuran suhtautuminen on pääsääntöisesti positiivista ja avuliasta; etenkin pienpetojen pyynnin suhteen. Itse olen päässyt näiden neuvojen avulla mukaan useampaankin porukkaan. Yleensä sieltä tulee roppakaupalla neuvoja ja ainakin minulla on hyviä kokemuksia tästä avusta. Miten alkuun. Se lisää yllättävän paljon jahtipäivien lukumäärää. Taajamien liepeillä touhu on sitten vapaamolen jättänyt puhelinnumeronikin. Kun paikka on valittu, olen kiertänyt lähialueen talot ja kertonut kuka olen ja miksi liikun hämärissä torrakko kainalossa heidän lähialueellaan tai pystyttelen kyttäyskojuja lähipöpelikköön. Jos olet paikallisen metsästysseuran jäsen, niin juttele asiasta oman porukan kanssa. Se on ainut metsästyksen muoto, jossa aseen kanssa touhutessa turvallisuus voidaan taata. Rusakot ja Helsingin ympäristössä kanit ovat yleinen vaiva istutuksille ja sama koskee kauriita sekä peuroja. Samanlaista se lienee pääkaupunkiseudun ohella muuallakin, jossa asutusta on enemmän. Omenapuut ja istutukset maistuvat. Monille näksi, niin se on parasta PR-työtä mitä vain voi olla. Ruutiaseella metsästäminen on käytännössä aina kyttäämistä. Jos alueella saa ja voi pyytää, niin kyttäyskoppiin voi mennä harjoittamaan mietiskelyä töiden jälkeenkin. Tamperelaiselle tai vaasalaiselle rusakolle omakotitalon istutukset maistuvat varmasti aivan yhtä hyvin. Samalla tulee huomanneeksi kaikenlaista uutta omasta ympäristöstään. Seurauksena on valitus ”miksi metsästäjät eivät tee mitään?!”, josta on omakohtaistakin kokemusta. Tämän lisäksi monesti tarvitaan lupa esimerkiksi kaupungilta ja poliisilta. Ei ole valitusta kuulunut. Kysy heiltä paikallisesta seurasta, sen yhteyshenkilöistä ja suhtautumisesta kyttäyspyyntiin. Kun seuran kanssa on sovittu siitä missä, miten ja mitä pyydetään, alkaa politikointi. Näin meilläkin Evitskogissa, vakka Eduskuntatalolle on matkaa vain 39 km. Kyttääminen tarjoaa myös uusia metsästysmahdollisuuksia, mikä monesti unohtuu. Vaikka ilta voi uuden tuttavuuden vuoksi mennä plöripaa. Ei ole valitusta kuulunut. Kun metsästystä tehdään asutulla alueella, on menetelmiä käytännössä kolme. Luultavasti joku seurassa jo kyttääkin ja esimerkiksi koppeja on siellä täällä. Jos tässä vaiheessa lamppu on syttynyt ja päässä on tekeytynyt ajatus kyttäämisen aloituksesta, niin muutama asia kannattaa ottaa huomioon. Koppihoitoa, puussa kököttelyä tai telttailua Näitä kyttäyspisteitä voi käytännössä olla kolmea erilaista mallia. 47 • baaniketun ja -supin puuhastelu saa ikäviäkin piirteitä; esimerkiksi naapurin rouvan rotukissa voi kadota. Kyttääminen, loukkupyynti ja kanien sekä rusakon kohdalla jousimetsästys, jota harrastetaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun puutarhoissa. Joillakin alueilla on lisäksi syytä kilauttaa koppiin mennessä numeroon 112 ja kertoa, että tältä alueelta voi kuulua laukauksia. Jos joku paikallinen haluaa uteliaisuudesta tulla istumaan iltaa, niin anna tulla. Joskus olen lähimmille taloille jättänyt esimerkiksi esivalmistellun rusakon pataan pantavaksi kerran vuodessa. Silti siinäkin kannattaa pitää järki mukana ja miettiä koko homma tarkasti asetta ja sen kaliiperia myöten
Tämä on otettava huomioon myös kyttäyksessä. Se sopii erityisesti lämpimän ja syksyn iltojen kyttäämiseen. Samoilla säännöillä mennään. Sitä voi käyttää myös kyyhkysjahdissa ja luontokuvaamisessa, jos niin haluaa. Sitä on helppo siirtää, ne ovat ihan järkevän hintaisia ja sieltä on kohtuullisen turvallista myös ampua, koska laukaukset suuntautuvat voimakkaasti alaviistoon. Kolmas vaihtoehto on sitten kyttäysteltan tai -piilon käyttö. Amerikkalaistyylinen tree stand on toinen vaihtoehto. Sisätilat ovat askeettiset ja viihdemahdollisuudet olemattomat. Kylmä niissä istuessa tosin tulee. Ympäristö ja sen ihmiset sekä viranomaisetkin voivat aiheuttaa ongelmia. Todellista retriittiä varsinkin pikkupakkasilla! Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 48 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 48 18.4.2016 14.33.38 18.4.2016 14.33.38. Ongelmia ei ole ollut sillä talon omistaja on innokas metsämies myös itse. Laki ei tässä mielessä erottele kyttäämistä ja muuta metsästystä. Kyttäämisen kannalta tärkeitä eläimiä kuTämän kopin vieressä on taloja kymmenkunta; lähin muutaman sadan metrin päässä. 48 • KATSAUS kan haaskanpito eivät vain ole mahdollista. Oma suosikkini on tree stand, lähinnä siksi, että sieltä saa huomattavasti laajemman kuvan ympäristöstä ja alaspäin suuntautuva laukaus on turvallisuuden kannalta paras mahdollinen vaihtoehto. Aseille ja ammuksille on urbaanissa kyttäyksessä omat vaatimuksensa Laki asettaa omat vaatimuksensa metsästysaseille ja patruunoille
Taajaan asutulla alueella on suotavaa, että käytetyn kaliiperin suoja-alue on mahdollisimman pieni, kimmokkeitakaan ei tarvitsisi tulla, turhaa ääntä kaliiperin ei tarvitse pitää ja toisaalta patruunan kaatotehon on oltava hyvä. Ja hyvän kytispaikan menetys. Jos tähtäimessä on metsäkauris, luodin painon on oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea. Näistä sekä Hornettia, että .22 WMR:ää tapaa myös usein tuontirihlakoiden ja drillinkien sisäpiipuina. Nämä kaliiperit ovat lähes rekyylittömiä ja niiden kantama on lyhyt. Isokaliiperisen kiväärin tai haulikon äänen vaimentaminen tyystin on vaikeaa. Kimmokkeitakaan ne eivät yleensä tuota. Jos taas kiväärillä ajattelee peuran kaataa, niin luodin painon on oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä on oltava 2000 J. Pienpetojen ja pienriistan kohdalla ääni on saatavissa kontrolliin oikealla kalustolla. porkkanakasa) on 40–70 metrin päässä kyttäyspisteestä, ampumapisteet on päätetty etukäteen, jahdataan vain arkipäivisin, eikä koskaan keskellä yötä. SellaiRiista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 49 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 49 18.4.2016 14.33.39 18.4.2016 14.33.39. On hyvä muistaa, että haulikon täyteinenkin käy; kuten se käy myös valkohäntäpeuralle. Jos luoti on painavampi (yli 8 g) riittää 1700 J. Äänenvaimennin ja oikea kaliiperi auttavat paljon. Oman urbaanin kyttäykseni säännöt ovatkin kohtuullisen selkeät: Haaska tai muu houkutin (esim. Käytännössä liikkeelle lähdetään siis kaliiperista .22 WMR. Sorkkaeläinten kanssa tilanne on aivan toinen. Kolmesataa metriä pakoon pötkivä ja verta kyljistä pumppaava peura, joka ten kettua, mäyrää, supikoiraa ja rusakkoa, saa ampua vain aseella, jonka luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta 200 J. Ketun kaatajat Taajamaketun pyytäjällä on luotiaseissa yllättävänkin paljon vaihtoehtoja. On vain hyväksyttävä, että melua syntyy. Ne helpoimmat lain pykälää noudattavat vaihtoehdot ovat .22 WMR, .22 Hornet ja vanha kunnon 7x33 Sako. Isokaliiperisen kiväärin tai haulikon äänen vaimentaminen tyystin on vaikeaa. 49 • Lain ohella on syytä kiinnittää huomiota muutamaan muuhunkin asiaan. Kaverini on kerran ampunut peurapukin lähellä nukkumalähiötä kolmen aikaan yöllä. Seurauksena oli 67 hätäpuhelua ja komea valoshow rivitalon makuuhuoneissa. kaatuu Virtasen takapihalla grillin viereen, ei ole kovin mukava skenaario
Luotivalikoima on kohtuulisen laaja (2,9 g–3,2 g). Ihan Olen ampunut lähes kaikki lintuni puolivaipoilla ja viime aikoina ketut sekä supit V-Maxilla. Yhdysvaltojen hävittäjälentäjien selviytymisaseessa ja ennen lakiuudistuksia se oli eräs Ruotsin ja Britannian suosituimmista kauriskaliipereista. Omat kokemukseni kaliiperista tulevat lyhyen rihlakon sisäpiipun kautta, joten asiantuntemukseni ei ole kattava. Patruuna on vanha, alun perin 1920-luvulla villikissana syntynyt, mutta saanut viime vuosina uutta nostetta siipiensä alle ja siinä samalla myös uusia variantteja, kuten .22 K-Hornet ja .17 Hornet, joista jälkimmäistä ei Suomessa voi käyttää kyttäämiseen; luodin paino ei täytä lain vaatimuksia. Hornetin lataaminen. Ääni on voimakkaampi kuin .22 WMR:ssä mutta äänenvaimentimella asiaa voi korjata. Alun perin 9mm (kone-)pistoolinpatruunasta venyttämällä tehty lintupatruuna sopii hyvin taajama-alueen kyttäysjahteihin. Jos Sako jonakin päivänä lähtee tekemään retroasetta, sen ehdottomasti tulisi olla juuri L46. Myynnistä löytyy niin kokovaippaa, puolivaippaa kuin Hornadyn V-Maxin kaltaisia todellisia varmint-patruunoitakin. .22WMR Winchesterin vuonna 1959 lanseeraama .22 WMR (Winchester Magnum Rimfire) on reunasytytteinen patruuna, jossa käytetään yleisesti 40–50 grainin (2,6–3,0 g) metsästysluoteja. Monilta ominaisuuksiltaan se muistuttaa .22 Hornettia, mutta sillä on muutama etu puolellaan; luoti on raskaampi ja vähemmän tuuliherkkä. Toki on poikkeuksiakin, kuten T/C:n taittopiippuiset sekä Aseteknon valmistama Tornado. Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 50 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 50 18.4.2016 14.33.39 18.4.2016 14.33.39. Saksassa ja muuallakin Keski-Euroopassa niitä käytetään juuri sivutoimiseen pienpetopyyntiin. Olen kaatanut kaliiperilla pari rusakkoa sekä supin eikä eläintä ole kovin kaukaa tarvinnut hakea. Sakon lataa patruunaa 5,1 g luodeilla (FMJ ja Gamehead puolivaippa). Tuttavani, joilla on käytössään .22 WMR -kiväärit, kertovat samaa aseja patruunakohtaisesta nirsoudesta. .22 Hornet on ollut monessa mukana. Etualalla rihlakon .22 WRM sisäpiippu. 50 • KATSAUS nen on myös kohtuullisen helppo hankkia omaan yhdistelmäaseeseen, jos mielenkiintoa riittää. Kiväärejä Suomessa on myynnissä ainakin CZ:n valmistamana ja käytettyjä aseita näkee liikkeissä aina silloin tällöin. Haittana .22 WMR:ssä on sen reunasytytteisyys; patruunan käyttäjä on käytännössä tehdasvalmistettujen patruunoiden varassa. Sen takana on lajitelma kyttäykseen sopivia kaliipereita. Jälkimmäinen on 9 mm pulttilukkokivääri, joka on rakennettu perinteisen Mosinin lukkoaktioon. Luodit ovat raskaita verrattuna näihin pikkukivääreihin ja niiden kantama on huomattavasti lyhyempi kuin kiväärikaliipereilla. Kivääreitä on kohtuullisen hyvin saatavilla. 7x33 Sako Sakon kivääri L46 ja kaliiperi 7x33 Sako ovat suomalaisen asehistorian kulmakiviä. .22 Hornet Oma suosikkini on vuosia ollut .22 Hornet, joka tunnetaan Suomessa yllättävän huonosti. Hornet toimii noin 120–130 metriin saakka. Kaliiperia voi myös ladata itse, mikä on iso plussa. Sen jälkeen alkaa luodin voimakas ”hyytyminen”, mikä tekee patruunasta hyvin taajamaystävällisen. Myös patruunan kotilataaminen ei ole aivan niin haastava projekti kuin esim. Omassa CZ:ssa parhaimman käynnin olen saanut juuri Hornadyn V-maxilla sekä etenkin Sellier & Bellotin puolivaipalla, jolla kolmen laukauksen kasa on ollut reippaasti alle tuuman (100 m). Myös patruunoiden latauserien välillä on eroja, joten jos kiväärisi käy hyvin jollakin patruunalla tänään, osta samaa erää varastoon huomista varten. Muut pienet Oma lukunsa ovat sitten pistoolipatruunat kuten 9x19 mm, .357 Mag tai .44 Mag, joista tehdyillä kivääreillä pienriistan kyttääminen sujuu ihan hyvin. Lyhyt sisäpiippuni on nirso käytetyn patruunan suhteen; parhaimman käynnin on antanut Winchesterin 40 gr JHP (reikäpää), jolla saa 50 metrin matkalle hyvänä päivänä noin 4 cm kasan kolmella laukauksella. Taajamakyttäyksessä .22 WMR:llä on toisaalta selvät etunsa: aseen saa hiljaiseksi, kantama ei kovin paljoa eroa pienoiskiväärin vastaavasta ja oikealla luodilla patruuna on riittävän tehokas pienriistan kaatoon alle sadan metrin matkoilla. Parhaimmillaan hyvä yhdistelmä kuitenkin tuottaa loistavaa käyntiä aina 100 metriin saakka. Se on ollut käytössä mm. Monet näistä aseista ovat vipulukkoisia tai itselataavia karabiineja, joka on joistakin negatiivinen asia. Olen ampunut lähes kaikki lintuni puolivaipoilla ja viime aikoina ketut sekä supit juuri V-Maxilla. Käytettyjä kiväärejä on liikkeellä ja patruunaakin) saa vielä ihan kaupasta. Vasemmalta; .22 Hornet (2,9 g puolivaippa), .30-30 Win (11 g Silver Tip), täyteinen (30 g), itseladattu 9,3x57 (18,5 g Norma Alaska), .45-70 Gov (29 g puolivaippa) ja lopuksi .45 LColt (14,6 g SemiWadcutter), joka edustaa ”pistoolikaliipereita”
Aseella ampuu rihlapiippuun tarkoitetuilla täyteisillä noin 8 cm kasaa 75 m matkalle. Ne molemmat tarjoavat niitä ominaisuuksia, joita sorkkaeläinten kyttääjät tarvitsevat; pieni varoalue, raskas luoti ja hyvä pysäytysvoima. Äänihaitatkin ovat kohtuulliset. Samoin sillä, että täyteinen-ase-yhdistelmä on oikeasti valittu etukäteen ennen kyttäämistä. Taajamakyttääjän suuremmat kaliiperit Jos kytätään niin pienpetoja kuin peuraa ja kauristakin, voi homman tietysti hoitaa perinteisillä .30-kaliiperisillakin, kuten .308:lla. Maalaisjärjellä ja avoimuudella varustettu aktiivinen metsästäjä voi kasvattaa huomattavasti omia jahtipäiviään. Järeämpiä kaliipereja ovat sitten esimerkiksi .45-70 ja vanha kunnon 9,3x57, joka Ruotsissa kulkee nimellä potatiskastare (suom. Patruunoita lataa mm. Älä unohda haulikkoa! Haulikko on kyttääjälle todellinen monitoimikalu. Monipuolista ja mielenkiintoista jahtia Kyttääminen on mukavaa puuhaa, vaikka tiheämmän asutuksen alueella siinä joutuukin ottamaan huomioon enemmän asioita kuin siellä oikealla maaseudulla. Ne ovat yleensä viputoimisia, mutta olen nähnyt esimerkiksi Baikalista viritettyjä kertalaukauskiväärejä tässä kaliiperissa, jotka on rakennettu juuri taajamakyttäjille. Ja kun pöytään kantaa kauriin kylmäsavustetun kinkun ja kehuu sen ammutun Espoossa, voi pöydässä herätä vilkaskin keskustelu luonnosta ja sen hyödyntämisestä urbaanissa ympäristössä. Sillä voi hoitaa lähietäisyydeltä ketun kuljeksimasta ja täyteisellä peuran pataan. Sen varoalue on pieni ja rekyyli olematon. Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 51 Riista_46-51-Tuskapassarit_TK.indd 51 18.4.2016 14.33.39 18.4.2016 14.33.39. Tämä patruuna on alun perin suunniteltu M4/M16 rynnäkkökiväärin .223 Remingtonia korvaavaksi patruunaksi lähinnä erikoisjoukkojen käyttöön. Subsonic -patruunoilla ja vaimentimella varustettu Tornado on hiljainen ja tehokas työkalu. 51 • maailman kaunein ase tämä Aseteknon tuote ei ole, mutta muuten se sopii taajamakyttääjälle hyvin. Lisäksi AR-pohjaisten aseiden muuntaminen tähän kaliiperiin on mahdollista. Toinen vaihtoehto on käyttää esimerkiksi .30-30 Win kivääriä. Niillä voi hoitaa hyvin hirvetkin lahtivajaan roikkumaan. Patruuna muistuttaa monilta osiltaan kotoisen rynnäkkökiväärimme patruunaa ja se on kovaa vauhtia valtaamassa markkinoita. Sako, jolla on tuotannossa myös Subsonic –versio patruunasta. Ne ovat äänenvaimentimella varustettuina kohtuulisen hiljaisia ja kaliiperina .30-30 on juuri taajamakyttääjän valinta. Täyteisissä kun on eroja enemmän kuin viineissä. Myös pulttilukkokivääreitä löytyy tässä kaliiperissa useita kuten esimerkiksi Rugerin ja Schultz & Larsenin mallistosta. Kotilataaja saa näistä kaliipereista paljon irti, mutta kyllä tehdaspatruunoillakin kohtuullisesti tulee toimeen. Uusi tulokas kyttääjälle on .300 AAC Blackout eli toiselta nimeltään .300 BLK (7,62x35mm, patruuna on ”lyhennetty ja avarrettu” 223 Rem.). . Vaihtoehtona on joko hankkia täyteishaulikko, jossa on rihlattu piippu tai sitten käyttää sileäpiippuista haulikkoa. Molempien kaliiperien varoalue on kohtuullisen järkevä ja etenkin 9,3x57 on viime aikoina kokenut pienen renesanssin Ruotsissa koiramiesten aseena juuri kantamansa vuoksi. Oma kytishaulikkoni on Winchester SX3 combo, jonka rihlapiipun päällä oleva picatinny-kisko mahdollistaa kunnollisen kiikaritai punapistetähtäimen kiinnityksen. Blaser ja pari muutakin valmistajaa on alkanut valmistaa aseita tähän kaliiperiin ja vanhoja aseita on runsaasti liikkeellä. Se kuitenkin vaatii yleensä kotilataamista sopivilla luodeilla ja sopivilla latauksilla. Täyteisen varoalue on pieni ja teho lyhyellä matkalla on maksimaalinen. Kummassakin tapauksessa tähtäimillä ja harjoittelulla on suuri merkitys. ”perunalinko”) kaarevan lentoratansa vuoksi. Monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa ja piirikunnissa peuran kyttäys on laillista vain täyteisellä ja monesti se olisi suotavaa myös meillä. Luodin nopea avautuminen on tärkeää; samoin se kuuluisa pysäytysvoima. Ajatuksena on ollut se, että piipunvaihdolla saadaan AR-perustainen M4 paremmin sopimaan erikoisjoukkojen tarpeisiin esimerkiksi äänenvaimennuksen osalta. Itselaavalla ampuu todella nopean paikkolaukauksen tarvittaessa. Olen päässyt testaamaan patruunaa pariin otteeseen ja minulle on jäänyt erittäin hyvä kuva sen ominaisuuksista. Oikein sijoitetun täyteisen pysäytysvoima on sen verran mojova, ettei kaatoa ole koskaan tarvinnut kovin kaukaa etsiä
Se ei ole niinkään metsästyksellinen haaste vaan ampumatekninen. Hänen ensimmäinen kysymyksensä meille oli: ”Oletteko haulikkomiehiä?” Saatuaan vastauksen, että kyllä ne haulikkohommatkin sujuvat, Lars oli tyytyväisen oloinen ja sanoi, että huomenna on syytä sitten myös ampua! Osumisesta hän ei puhunut mitään, mutta saattoi päätellä, että lintuja tulisi olemaan riittävästi. Tarinat lujaa ja korkealla lentävistä fasaaneista nousivat mieleen ja seuraava päivä alkoi jopa hieman jännittämäänkin kun muita metsästäjiä alkoi saapua yöpymispaikkaan. TEKSTI Tero Kuitunen KUVAT Tero Kuitunen JA Veikka Gustafsson Kuninkaalliset fasaanit Møgeltønderin kaupungissa Etelä-Jyllannissa sijaitseva Schackenborgin linna tunnetaan Tanskassa prinssi Joachimin linnana, vaikka hän luovuttikin linnan äskettäin Schackenborg-säätiön hoitoon. Eräs vierailujen syistä on metsästys. Ilmassa oli selviä viitteitä siitä, että fasaaneja olisi tarkoitus saada alas lähes kilpailumielessä. Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 52 Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 52 19.4.2016 14.52.50 19.4.2016 14.52.50. 52 • FASAANIJAHTI TANSKASSA M eillä oli ilo ja kunnia osallistua tammikuussa Schackenborgin linnan mailla järjestettyyn fasaanijahtiin tanskalaisen metsästysvaatevalmistaja Deerhunterin kutsumina. Tietenkään kyseessä ei ole kilpailu, mutta varsin monilla tuntui olevan tapana laskea patruunakulutustaan per pudotettu lintu. Keskieurooppalaisten ja brittien keskusteluissa kun kuultiin yhä uudestaan korkealla lentävää lintua tarkoittava ilmaus ”high bird”. Nyrkkisäännöksi siedettävälle ampumiselle mainittiin 1:3 eli kolmella patruunalla pitäisi aina saada fasaani alas. Prinssi kuitenkin ehti asua ja ylläpitää linnaa parikymmentä vuotta ja hän yhä vierailee siellä säännöllisesti. Toisin kuin koti-Suomessa on totuttu, fasaanihommissa korkealla lentävä lintu otetaan haasteena. ”Oletteko haulikkomiehiä?” Tapasimme jahdin isäntänä toimineen DeerHunterin Lars Engelin edellisenä päivänä
Olin linjan viimeisenä, jo metsän sisällä, passissa, kun etuviistossa olevan passiin suunnasta saapui lehtokurppa laukausten saattelemana. Jopa naurettavuuteen asti. Syynä on se, että lehtokurppa on ainoa lintu josta saa trofeen. Lehtokurpan erityisyys näkyy monin tavoin. Ampujat saatettiin puskaisen ja metsäisen alueen ympärille ja ajomiehet lähtivät liikkeelle. Seremoniaan kuuluu myös kurpan suuteleminen. 53 • 45 astetta Seuraavana aamuna paljastui, että kyseessä olisi seuruemetsästys sanan varsinaisessa merkityksessä. Ajon lopussa oli tunne ettei tästä tule yhtään mitään. Mihin kohtaan kurppaa suudelma osuu, riippuu kuulemma seremoniamestarista.. Tuntui siltä, että he mieluummin ampuvat yhden kurpan kuin kymmenen fasaania. Huudot olivat tanskaa, joten jouduin kysymään mistä oikein oli kyse. Kun ajolinja alkoi olla jo aivan lähellä olin jättänyt ampumatta yli kymKurppahulluutta K eskieurooppalaiset arvostavat lehtokurppaa aivan käsittämättömän paljon. Kurppa on kuulemma koirille erityisen haastava löydettävä ja siksi hyvin tärkeä osa kokeita. Huutaminen oli merkki siitä, että ajon jälkeen ainakin yhdelle koirista saataisiin kurppatyö. Kyseessä olivat jonkinsortin finaalit ja ilmeisen tärkeänä pidetty noutajakokeiden osa, koska niiden vuoksi oli annettu poikkeuslupa ampua myös fasaaninaaraita, vaikka niiden kausi oli jo päättynyt. Aamiaisen jälkeen otettiin ensimmäinen ajo. Tai 50 fasaania. Ainakin kolme eri ampujaa oli koettanut onneaan, mutta kurppa vain jatkoi pujotteluaan puiden latvustossa. Paljon pummeja ja paljon ampumatta jättämisiä. Vaikka tiesinkin edellä kerrotun, olin jokseenkin yllättynyt siitä, millaisen innostuksen ampumani lehtokurppa aiheutti noutajakokeiden osallistujissa. . Linjamme takana kohosi 10– 15 metrin korkuinen umpitiheä kuusikko. Rouva selitti hymyillen, että kurppa oli lentänyt passilinjan suuntaisesti ja koiraihmiset olivat seuranneet silmä kovana sen kohtaloa. Ajo saapuisi niitylle suoraan oikealta ja olin aivan varma, että meidän passinlinjamme saisi seurata paraatipaikalta kuinka Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 53 Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 53 19.4.2016 14.52.52 19.4.2016 14.52.52. Ja niin edelleen. Jotta tällainen jahti onnistuu turvallisesti on ampuminen ehdottomasti kielletty alakulmille: nyrkkisääntönä on, että laukauksen tulee suuntautua 45 asteen kulmassa tai ylemmäs. Oma passini oli umpimetsässä, eli paikassa joka ei lainkaan vastannut ennakkokäsitystäni. mentä lintua ja pummannut kaksi puiden välissä sujahtanutta vauhtihirmua. Sitten sain yhden pudotuksen ja pummasin jälleen yhden. Kokoontumispaikalla selvisi, että tulos oli samansuuntainen muillakin vastaavaan paikkaan sijoitetuilla. Muita sallittuja lintuja olivat kyyhky ja lehtokurppa. Toinen piipulliseni katkaisi kurpan kiidon. Kuin englantilaisessa tv-sarjassa Päivän toisessa ajossa olin passissa niityllä, jolla oli kokoa muutamia satoja metrejä suuntaansa. Elämänsä ensimmäisen lehtokurpan ampuva metsästäjä pääsee juhlinnan kohteeksi riistaparaatissa. Kutsun saaneita ”ampujia” oli vajaat 30, ajomiehiä ainakin saman verran sekä melkoinen liuta noutajakokeisiin osallistuvia koirakoita ja tuomareita. Myös riistaparaatissa lehtokurppaan liittyy aivan erityisiä juhlallisuuksia. Selkäni takana labbiksensa kanssa odotellut rouva huusi kurkku suorana ja hänelle vastattiin jotain yhtä römeästi vajaan sadan metrin päästä. Se on ainoa lintu, joka tällaisissa jahdeissa annetaan ampujalle. Pauke ympärilläni oli hirmuinen, mutta passipaikkani kohdalla suurin osa linnuista lensi niin matalalla, että jouduin jättämään ampumatta
Fasaaneja lensi joka suuntaan, mutta ilmeisesti tiukan kuusikon vetämänä myös runsaasti kohti meidän linjaamme. Päivän aikana saaliiksi saadut kurpat olivat taas erityishuomion kohteena. Pudotuksia alkoi kertymään ja sain aikaiseksi pari dubleetakin. 54 • kymmenet fasaanit lentäisivät editsemme suoraan niityn toisella laidalla olevan passilinjan piippujen eteen. Keräillessäni hylsyjä seurailin noutajaa, joka putsasi takanamme ollutta kuusikkoa. Paraati oli juhlallinen tapahtuma, kuten tapana on. Aivan kiivaimpana hetkenä ehdin vain hätäisesti lataamaan uudestaan kun jo seuraava lintu tai linnut olivat hollilla. Kun ajo lähestyi, paljastui huoleni turhaksi. Ajon jälkeen naapuripassin tanskalainen huikkasi: ”Hienosti ammuttu!” Olin kommentista hieman yllättynyt, mutta ilmeisesti olin onnistunut niinkuin tässä hommassa kuuluu onnistua. FASAANIJAHTI TANSKASSA Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 54 Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 54 19.4.2016 14.52.54 19.4.2016 14.52.54. Fasaanit aseteltiin suoriin riveihin linjalangan avustuksella. Hienosti koirat kyllä erottivat minkä hajun päästä lintu on jo noudettu ja missä olisi vielä saalista. Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin kokemaan, millaiseen käyttöön haulikon ejektorit on oikeasti tarkoitettu. Noutajakokeiden osallistujat keräsivät linnut talteen. Kuusikosta johtuen fasaanien lentosuunta oli kohdallani nouseva, joten suurin haaste oli pitää pää kylmänä ja odottaa niiden nousemista 45 asteen kulmaan. Siinä olikin koirilla melkoinen haaste. Kymmeniä pudotettuja lintuja pienellä alueella
Deerhunterin väkeä ja sitä myötä myös vaatteita näkyi tietysti paljon, ja oli hauska kuunnella Deerhunterin väen kertomuksia siitä, kuinka heidän tuotekehitystään tehdään juuri erilaisten jahtien yhteydessä. Silti, uudet kuparihaulipatruunat tuntuivat olevan tanskalaisten suuren kiinnostuksen kohde. T anskassa on voimassa totaalinen lyijyhaulikielto. Suuret taskut, jotta paukkuja saa kulkemaan mukana rasiallisen tai kaksi. Haulikon pitää olla ampumiseen tarkoitettu. Tyypillinen haulikko oli 28–30 tuuman piipuilla varustettu nykyaikainen päällekkäispiippuinen. Ai niin, se oma pudotukseen tarvittujen laukausten keskiarvo: 3,0. Lyijyhaulipatruunoiden hallussa pitäminenkin on rikos. Havaintoja kalustosta Konsentraatiossa sen salaisuus Päivän aikana ajoja kertyi yhteensä seitsemän. Suurin haaste on ampumatekninen, läheisintä sukua sille voisikin olla kotoinen kyyhkyjahtimme. Fasaanijahdissa käytetään 32 g latauksia ja haulikokoja 5 ja 6. Jahtiin lähtevälle ohjeeksi antaisin, että takkiin kannattaa kiinnittää huomiota: sateenkestävä ja mieluusti hieman ohuempi kuin paksumpi, jotta ampuminen on sujuvaa. Yläluokkaisilla vaatteilla ei näissä karkeloissa pröystäilty, käytännöllisyys tuntui olevan Tanskassa arvossaan. Ennen kuin takapassilinja menee paikoilleen, ajomiehet ajavat suuremman alueen linnut passilinjojen väliin. . Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 55 Riista_52-55-Tanskan-tirpat_TK.indd 55 19.4.2016 14.52.57 19.4.2016 14.52.57. Mainittakoon, että rinnakkaispiippuinen taisi olla käytössä yhdellä ampujista. Kahdessa niistä päädyin niin sanottuun takapassiin ja pääsin näkemään, miten fasaaneja saadaan ajon eteen niin suuri määrä. Osoittautui myös, ettei takalinjalle joutuminen ole katastrofi, osa fasaaneista kun lähtee aina taaksepäin ja lentää ajomiesten yli. . Hieno kokemus Kaiken kaikkiaan tanskalainen fasaanijahti oli mieleenpainuva kokemus. Kunhan ampumamatka on alle 30 metriä ja ampuja ihan oikeasti osuu, fasaani tulee alas tällaisella patruunalla kuin eilen kuollut. Takalinjaan mennään passiin vasta kun tämä ”tiivistäminen” on tehty. Koska fasaanijahdeissa ammutaan paljon, on luonteva korvaava haulimateriaali teräs. Se ei kenties ole erityisen metsästyksellinen jahtimuoto, tai ainakin sen haasteet ovat erilaisia kuin täällä on totuttu. Esimerkiksi meidän laina-aseemme olivat Browningin 725:n metsästysmalleja ja sportereita
Tässä kohtaa on kyllä todettava että kuivumisongelmiin on myös toinen syyllinen, nimittäin laiskuus. 56 • KALVOTTOMAT KENGÄT Kalvottomat kengät TEKSTI JA KUVAT Ville Pohjola Gore-Texista on tullut laadun ja säänkestävyyden tae lähes kaikissa erävarusteissa. Kalvon ja jalan väliin tulee paksu kerros muotoiltua sisäpehmustetta, joka estää kalvon toiminnan. Ei. Vaelluskenkien järeämmät versiot ovat kulkeutuneet hirvimiesten myötä soille ja sateeseen ja sen seurauksena on huomattu että perinteisessä kalvokengässä on ongelmana esimerkiksi pitkä kuivumisaika. M oni on huomannut että ihan joka paikkaan kalvot eivät sovi. Sen päätimme testata. Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 56 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 56 19.4.2016 14.29.54 19.4.2016 14.29.54. Kalvokenkä on yleensä nahkakenkä joka vaatii ihan samanlaisen pintakäsittelyn kuin mikä tahansa nahkakenkä. Kalvokenkää kun ei saa kuivattaa kuumassa, niin kenkä saattaa olla kaksikin päivää märkä ennen kuin se on taas miellyttävä käyttää. Kun otetaan vaelluskenkä, jossa kalvon molemmille puolille tulee enemmän toppausta, ollaankin jo mikroilmaston kanssa haasteissa. Käyttäjät kuvittelevat virheellisesti että kalvokenkä on kuin kumisaapas, vain hengittävämpi sellainen. Gore-Texin ja muiden kalvojen paikka on kuoripukujen pintakankaan ja verkkovuoren välissä tai muussa vastaavassa paikassa. Mutta olisiko kalvottomilla kengillä siittenkin yhä annettavaa erilaisissa metsästysolosuhteissa. Kun pinta tehdään vettähylkiväksi tarkoitukseen sopivalla käsittelyaineella, kenkä ei myöskään kastu niin helposti sisältä. Yksi ensimmäisistä kohteista jossa Goresta ja muista kalvoista alkoi tulla kriittisiäkin mielipiteitä ovat erämiesten kengät. Kalvot saavat nykyään kritiikkiä myös hengittävyydestä
Joukkoon toki mahtui myös pari kenkää jotka eivät ensitestin jälkeen sitten lopulta istuneetkaan testiin. Kengän pinnan saumojen määrä ja paikka vaikuttavat asiaan myös. Kerrospukeutumista kenkiinkin Mitä kalvon tilalle. Testiä valmistellessamme pohdimme syitä kalvottoman kengän haluamiseen. Näistä ajatuksista päädyimme lopulta vaatimukseen, että kengän pitäisi toimia samoin kuin kuoriasun kerrospukeutumisessa. Ja tokihan metsästysmatkat vievät suomalaisia mitä omituisimpiin maailmankolkkiin ja usein niissä ollaan rankoissa maastoissa mutta lämpimässä ilmanalassa. Mutta miten sitten kengän istuvuus eri sukilla. Kannattaa ehkä miettiä asiaa kahteen kertaan, sillä muutama muu juttu ratkaisee kengän toimivuuden. Pitkään patikoitaessa kenkä ei kuitenkaan saisi hiertää. Onko tärkein metsäkengän valintaperusteesi varren pituus. No, tässäpä meillä oli testattavaa ja näillä eväillä testiä lähdettiin tekemään. Ainakin vartta saisi olla sopivasti, ja jollain keinoilla lämpöäkin pitäisi saada. Koska Suomen jahdeissa liikutaan pääosin syyssateisilla soilla sekä myös talviolosuhteissa, kengän pitäisi toimia myös toisessa päässä sääspektriä. Se toinen ääripää, eli talvi ja pakkanen. Kalvottomalla eräkengällä haetaan usein parempaa toimivuutta esimerkiksi lämpimämmissä olosuhteissa. Käytännössä siis alkukauteen. T E S T I Kolmas haaste on kalvon kestävyys. Sitten vesimolekyyli hujahtaakin jo läpi sukkaan asti ja mukavuus on mennyttä. Kengän pitäisi siis olla samaan aikaan järeä ja riittävän kevyt. Saako eräihmisen jalan kestämään kylmää kerrospukemalla. Tätä selvittääksemme kutsuimme testiin kaikki kalvottomat vaelluskengät ja niiden lähisukulaiset. Ensimmäinen syy on hengittävyyden parantaminen ja kengän soveltuvuus myös lämpimämpiin olosuhteisiin. Toisen ääripäänkin pitäisi kuitenkin onnistua. Kalvo on kengässä paljon kovemmassa paikassa kuin esimerkiksi vaatteissa, eikä ole ihme että kalvokenkä alkaa ajan myötä vuotamaan esimerkiksi jalkaterän päältä päkiän taittumiskohdasta. Miten selviytyä pohjoisen pallonpuoliskon olosuhteissa kuivin jaloin. Tiesimme ettei valikoima olisi laaja, mutta yllätyimme kuitenkin positiivisesti. Kenkä olisi säältä suojaava pintakuori, jota pystyisi sovittamaan eri olosuhteisiin erilaisten sukkien avulla. 57 • Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 57 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 57 19.4.2016 14.29.55 19.4.2016 14.29.55. Kalvo yksinkertaisesti venyy. Kalvottomuus voi parhaimmillaan taata kalvokenkää paremman hengittävyyden, ja testikengistämme esimerkiksi Aku on mukava kenkä kesäillan lenkeille
Lowa edusti hyvin perinteistä, järeydeltään keskiluokan vaelluskenkää. Testikävelijämme valikoitui isolta osaltaan jalan mukaan. Yleisiä havaintoja Kalvotonkin eräkenkä voidaan tehdä hyvin eri tavoilla. Oli kenkä minkälainen tahansa, saumat kannattaa kuitenkin muistaa rasvata hyvin. Kenkiä käytettiin keskimäärin 10 tuntia viikossa, joka viikko. Loppuaika suomalaista sekamaastoa. Pitkät kävelypäivät Ylä-Lapin jängillä ja rakoissa kertoivat hyvin mikä toimii ja mikä ei. Yksityiskohdat, kuten kuulalaakeroidut hihnalenkit sekä säätäpelkäämätön pinta, ratkaisivat taas tämänkin testin. Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 58 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 58 19.4.2016 14.30.00 19.4.2016 14.30.00. Erittäin jäykkä pohja yhdistettynä matalaan varteen kertoo selkeästi että on ajateltu kivikkoja ja lämpimiä maastoja. Kenkiä käytettiin siis poluilla ja polkujen ulkopuolilla, kaikilla alustoilla ja lämpötilahaarukassa +15– -29 °C. Väliin mahtui muun muassa riekkoretki Ylä-Lapin jängille ja rakkoihin. Rakenne on sama kuin kalvokengässä. 58 • KALVOTTOMAT KENGÄT K enkiä testattiin puolen vuoden ajan, alkaen syyskuun lämpimistä keleistä aina helmikuun pakkasten kautta maaliskuun loskakeleille. Testiryhmästämme Aku edusti merkkiä, jota ei Suomessa vielä tunneta kovinkaan hyvin, vaikka syytä olisi. No, tällainen onneksi löytyi. Se näytti aluksi ihan tavalliselta talvilenkkarilta, tyylikkäältä sellaiselta, mutta testin yhteydessä sen konsepti tuli hyvin selväksi. Koko 44 on yksi yleisimmistä, eikä tähän työhön huolittu mitään lättäjalkaa. Luulisi tällä selviävän minkälainen on hyvä kalvoton Testijärjestelyt kenkä (kyllä, osa testiä oli selvittää itsellemmekin minkälaisia ominaisuuksia hyvältä kalvottomalta kengältä vaaditaan). Matala varsi Kalvottomien kenkien puolen vuoden testitaival vei ne mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Jalkaholvin kaari, jalkaterän korkeus ja jalan leveys haettiin läheltä sitä standardia jotta voisimme parhaiten arvioida eri lestien sopivuudet. Jotta voisimme arvioida esimerkiksi kenkien istuvuutta, testijalan pitäisi olla hyvin lähellä standardia
Tämä kannattaa tosiaan huomioida kenkää sovittaessa, istuvuutta ja lämmöneristystä oman tarpeen mukaan painottaen. Lundhagsin kengät näyttivät meille sen, miten jalan kerrospukeutuminen pitäisi oikeasti tehdä. Lundhags Jaure veti parhaat pisteet tässäkin. Kenkä kun on huomattavasti perinteistä kalvokenkää kevyempi, lisäpari sukkia repussa on kevyt kantaa. Lundhagsin kokonaiskonsepti on aivan omanlaisensa, sillä se on markkinoiden ainoa oikea ”kuorikenkä” ja samasta peruskengästä on saatu rakennettua kolme hyvin erilaista versiota pääosin vartta ja sisäosia vaihtamalla. Lundhags jakaakaan näin saadaan useimmissa olosuhteissa toimiva kokonaisuus. Kengät ovat keveitä mutta järeitä ja niiden muotoilussa on huomioitu Lundhagsin teesi: Kaksi sukkaa, pohjallinen ja kenkä. Tässä ei siis eroa tule. . Siksi toppaukset ovat ohuemmat eivätkä kerää kosteutta yhtä paljon kuin perinteisessä rakenteessa. Armeijamalli Vandra vedettiin testin läpi ilman käsittelyä, Professionalin varteen vedettiin mehiläisvaha koska siinä on pintanahka myös varressa ja Jaurin nupukkinahkainen varsi käsiteltiin Meindlin vahalla. Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 59 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 59 19.4.2016 14.30.03 19.4.2016 14.30.03. liner-sukka, ja päällimmäinen lämpimällä ohuempi. . Näillä kengillä selvisi olosuhteissa kuin olosuhteissa vain päällimmäistä, eli sitä keräävää sukkaa kuivaan vaihtamalla. Yhdenkään mallin teräosaan ei laitettu käsittelyä. Heidän ideologiansa muIhanteellisessa eräkengässä on pitkää vartta tukeva hyvä nauhoitus. Silti ne pitivät koko testin loistavasti vettä. Lundhagsin käsintehtyjen kenkien kärkiosa on suojattu CerTech-kumipinnoiteella, joka saa kärjet tuntumaan turvakengän vastaavalta eikä niihin tullut edes kunnolla käytön jälkiä. Ilmojen viilentyessä ensin päällimmäinen vaihdetaan merinovillaiseen, ja sitten vielä alempikin. Alempi sukka voi olla vaikka ohut ns. Sukkien vahvuutta vaihtelemalla saa ohuella sisäosalla varustetun kengän sovitettua säähän kuin säähän. Mutta Lundhags pisti ajatuksemme vallan uusille urille. Onko kalvottomasta kumisaappaaksi. Ja tämä tulikin osoitettua toteen. Pääasia on että kireyden pystyy säätämään nauhoituksella eri osille tilanteen mukaan joten nauhalenkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota. Aku on huokoisella kangaspäällisellä varustettu ja se toimii kuivemmissa savannioloissa hyvin. Jalan kerrospukeutuminen auttaa hengittävyyttä ja kunnon pohja antaa pitoa. Ei kunnon eräkenkä siis kalvoa kaipaa, kunhan konsepti on kunnossa. Vaikka sukkapari olisi miten paksu, varpaiden kärkeen pitäisi aina jäädä vähintään 10 mm tilaa. Testikenkämme olivat kaikki järeitä tunturikenkiä, sekä 3että 1-kerroksisena. Yksikään näistä kengistä ei kärsinyt astmasta, eli ne hengittivät kalvokenkiä paremmin. Mitään passikenkiä kalvottomatkaan eräkengät eivät ole, mutta liikkuvassa jahdissa -10 asteen pakkanen ei ollut testikengille mikään ongelma. Lundhagsien erilaisissa varsissa testattiin useampaa eri käsittelyä. Lisäksi järeysluokkia on kolme: Tunturi, metsä ja polku. Maahantuoja lähetti meille kolme liki identtiseltä vaikuttavaa mallia. Kerrospukeutumisen idea on edelleen se, että alin kerros siirtää kosteuden eteenpäin keskimmäiseen kerrokseen, ja päällimmäinen kerros suojaa ulkoa tulevilta uhilta kuten sateelta ja varsinkin jalan kohdalla kiviltä sun muilta. Huomionarvoista on, että esimerksi Lundhagsin kengät kuivuvat puolet nopeammin kuin perinteinen kalvokenkä. Lowa on perinteistä nupukkinahkaa joka pitää vahata ennen käyttöä ja sillä saakin kengän pitäväksi samoilla konsteilla kuin kalvokengät yleensä. kin kenkänsä kahteen eri luokkaan, 3ja 1-kerroskenkiin. Viileämmässä kaipasi paksumpaa sukkaa ja luonnollisesti jossain kohtaa tulevat istuvuushaasteet vastaan. Lundhagsin konseptissa sukilla korvataan osa sisäosan pehmusteista. 59 • T E S T I TOTTAKAI jalka kuin jalka hikoilee, oli kenkä minkälainen vain. Lundhagsin konsepti onkin siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on oikeasti tarkoitettu jalan kerrospukeutumiseen. Kaikki testatut kengät osoittivat, että kalvoton kenkä voi toimia. Kun alempi sukka päästää kaiken läpi, iho pysyy kuivana
Lowa erottuu perinteisellä konseptillaan. Trekker on mukavan tukeva, vaikka se on löysempi pohjaltaan kuin Lundhagsit. Häviää Lundhags Vandralle vain varren mitalla. Kärki kestää potkimistä kiviin. TESTIVOITTAJA LUNDHAGS JAURE HIGH Maahantuoja: Active Marin Outdoor AB, www.marinoutdoor.nu Suositushinta: 480 euroa LUNDHAGSIN Jaure on lähes täydellinen eräkenkä. Todellinen jahtimiehen kenkä siis. Yksi hieno ominaisuus on kokonahkainen sisäosa. Kenkä on helppo sisäänajaa, ja sukka luistaa hyvin joten rakkoja ei tällä kengällä synny niin helposti. Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 60 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 60 19.4.2016 14.30.05 19.4.2016 14.30.05. AKU PILGRIM DS Maahantuoja: HW-Company Oy, www.hw-hunt.fi Suositushinta: 199 euroa AKU yllätti. Varsi on sopivan pitkä ja hyvä nauhoitus antaa varaa kireydensäädölle eri kohtiin. Tässä kengässä täytyy olla tilaa paksulle sukalle, koska karkea sisäosa ja jäykkä rakenne vaativat pehmustetta. Jaure on järeä tunturikenkä joka on parhaimmillaan polkujen ulkopuolella. Kenkä vaikutti aluksi vähän kevyeltä mutta olikin varustettu tiukalla asenteella. Perinteinen vuorellinen rakenne vaatii sukilta hengittävyyttä, ja vuoren vuoksi Lowa on painavampi kuin Lundhagsit vaikka varsi on lyhyempi. Kaiken tämän ansiosta sopisi hyvin safareille, lämpimiin olosuhteisiin, kivikkoihin ja niin edelleen. Toisin kuin Lundhagsit Lowa on siis heti käyttövalmis pidemmillekin keikoille. Kova, jäykkä pohja toimii kovemmissakin olosuhteissa, mutta on siksi myös vähän liukas. Lundhagsin kenkien yleinen ominaisuus onkin suhteellisen pitkä sisäänajoaika. Se on kevyt, tukeva ja sen pohja pitää talvellakin jos vain alla ei ole puhdasta jäätä. Suomen syksyyn lyhyt varsi ja pintamateriaali eivät parhaita ole, mutta kenkä on laadullisesti erittäin vakuuttava joten miksi ei kevyemmäksi kengäksi. 60 • KALVOTTOMAT KENGÄT LOWA TREKKER Maahantuoja: Bonge Oy Suositushinta: 259,90 euroa VAIKKA testissä paljon Lundhagsin konspetia ihmeteltiinkin niin Lowa löi hyvin kiilaa rintamaan. Positiivisesti. Akussa on hyvä lesti ja se on miellyttävä polku/retkeilykenkä kesäisempiin olosuhteisiin. Se ei kuitenkaan muuttunut liian väljäksi testin aikana. Kankainen, huokoinen pinta tuo enemmän haastetta kosteuskäsittelyyn, mutta hengittävyyden puolesta toimii tuplasukkakenkänä hyvin. Kenkä on poikkeuksellisen hyvä jalkaan heti uuteena. Rakenteesta johtuen kuivatusaika on myös tupla Lundhagseihin verrattuna. Kerrospukeutumalla kenkä sekä hengittää että pitää kosteutta kunhan varren käsittelee saumoja myöten
Ohut nahkavarsi tekee kengästä vielä Jaurea kevyemmän. Opti on leveämpi ja matalammalla nilkkatilalla varustettu kuin perinteinen lesti. Dominoi tätä testiä, lähes suvereenisti. Inttimalli kun on suunniteltu sopimaan jalkaan kuin jalkaan niin erilaisia pehmusteosia ei voi olla niin paljon. Pitkä sisäänajo kannattaa kuitenkin ennen viikon tunturikeikkaa hoitaa alta pois. TESTIVOITTAJA LUNDHAGS JAURE HIGH LUNDHAGS teki vähän saman kuin Mercedes formuloissa. Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 61 Riista_56-61-Kalvottomat-kengat_TK.indd 61 19.4.2016 14.30.07 19.4.2016 14.30.07. Ilman pehmustetta oleva varsi ei tue jalkaa niin hyvin mutta kenkä on silti hyvä kävellä. Asia hankaloitti testikulkijallamme tuplasukan käyttöä koska jalkaterä kipeytyi. LUNDHAGS VANDRA HIGH Maahantuoja: Active Marin Outdoor AB, www.marinoutdoor.nu Suositushinta: 350 euroa VANDRA on Lundhagsin ”inttimalli”, eli se on karsitumpi versio. Siksi Professional Opti on korkeussuunnassa ahdas. CerTec-pinnoite tekee jalkaterästä hyvin kosteutta kestävän ja sisätoppausten ohut rakenne taas kengästä hengittävämmän. Lundhagsin kenkäkonsepti perustuu muutamiin kulmakiviin, jotka tekevät siitä erilaisen. Tämä kuitenkin tekee eron, metsästystä ajatellen varsi on vähän löysä. Kenkä on samanaikaisesti kevyt ja jäykkä. Menestyksen takana on – kuten usein on huomattu – poikkkeuksellinen ajattelu. Käytännössä leveys on tehty painamalla sama kenkäosa lyttyyn tuotannossa. Jalkaterä ja pohja ovat samat kuin Jauressa ja suurin ero tulee sisäosasta jossa huomattavasti vähemmän pehmusteita. Jauren lesti, varsi ja sisäosa ovat kolmikon toimivin yhdistelmä joten siksi se nousi täysin pistein kärkeen. Pehmustettu varsi erosi Jauren varresta jonkin verrankin, ja testissä tämä ja lestin sopimattomuus tekivät myös piste-eron Jauren hyväksi. Vandra menee kuitenkin samalla sukkaparlila kuin Jaure. T E S T I 61 • LUNDHAGS PROFESIONAL OPTI HIGH Maahantuoja: Active Marin Outdoor AB, www.marinoutdoor.nu Suositushinta: 420 euroa PALJON samoja ominaisuuksia kuin muissa Lundhagsissa, mutta varsi ja Opti-lesti tekevät eroa. Kunhan muistaa kerrospukea kaksi sukkaa, Lundhagseissa on kaikki prikuleen niin kuin pitkän päivän jalassa olevassa kenkässä pitääkin olla
Kiikaritähtäimen kiinnitys käy helposti Sauerin omalla pikajalalla (Sauer Universal Mount – SUM), jonka ansiosta tähtäinlinja Saksan vanhin yhä toimiva asetehdas Sauer & Sohn esitteli viime vuonna uuden pulttilukkoisen kiväärimallin: Sauer 404:n, joka on helposti purettavissa osiin ilman erillisiä apuvälineitä. 62 • S auer 404 Synchron yleisilme kaksiosaisella tukilla on tyypillistä Saueria, tuttua mallista 202. Lukon lisäksi se sisältää lipasrakennelman ja laukaisukoneiston liipaisinkaarineen. Lukkorunko on lentokonelaadun alumiinia eli nähtävästi jotain 7000-sarjan seosta (myös 2000 ja 8000 sarjassa on joitakin vastaavia). Lippaan salpaan on tehty lisävarmistus (MagLock), kun salpaa työnnetään eteenpäin, se ei pääse aukeamaan vahingossa. Avotähtäinten tähtäinkuva on erittäin hyvä, suurriistalle sopiva. saadaan todella alas. Saksalaisten aseiden kiikarinjalat ovatkin poikkeuksetta erittäin laadukkaita ja myös tyylikkäästi muotoiltuja verrattuna vaikkapa amerikkalaisten Weaver-paloihin. Koeaseen tukki on polymeeriä, mutta sitä saa myös hiilikuituisena ja ”tavanomaisena” classic-mallina. Yksirivinen lipas on peltiä. Piippu ja lukon pää ovat myös helposti vaihdettavissa, mikä mahdollistaa laajan kaliiperivalikoiman yhteen aseeseen. 404:n lukkorunko on pitkä eli siihen sopivat .30-06-pituiset ”tavanomaiset” sekä magnum-patruunat. Sekä lukon avaaminen että sulkeminen on äärimmäisen vaivatonta, lukko liikkuu kuin ajatus. Peukaloreikätukki ei ole optimaalinen kaikkiin jahtimuotoihin, kyttäysjahdeissa se kuitenkin erottuu edukseen. KOKEILTUA Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 62 Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 62 19.4.2016 14.40.58 19.4.2016 14.40.58. Piippu on kylmätaotModuulipultti Sauer 404 Synchro XT TEKSTI Esa Höysniemi KUVAT Tero Kuitunen Piippu on kiinnitetty kolmella kuusiokoloruuvilla, lisäksi saumassa on kiristysvipu, jolla piipun sovitusta voidaan helpottaa. Lukkorunko on keskusmoduuli Lukkorunko on 404:n ”hermokeskus”. Kapasiteetti on kolme patruunaa (kaksi magnumpatruunoilla), koska lippaan pohjaa ei ole haluttu tuoda aseen sivuprofiilista ulkonevaksi. Lukossa on 6 sulkuolaketta, kolme kahdessa rivissä, mikä mahdollistaa lyhyen 60 asteen avauskulman. Esittelyaseen tukkimateriaali on polymeeriä ja malliltaan se on peukaloreikäinen, tosin reikä on selvästi suurempi kuin monien muiden valmistajien vastaavissa malleissa. Tukissa on miellyttävän tuntuinen Soft Touch coating -pinnoitus ja otekohdissa elastomeeripanelit
Muut 404 -mallit Elegance, Ergo Lux grade 5 pähkinäpuu Artemis, Ergo Compact grade 2 pähkinäpuu Select, Ergo Max laserkäsitelty syyrakenne, pähkinäpuu Classic, Ergo Lux, grade 2 pähkinäpuu Synchro XTC, hiilikuitutukki peukaloreiällä ja säädettävällä poskipakalla Classic XT, polymeeritukki Kun etutukki irrotetaan ”yleisavaimella”, päästään samalla työkalulla säätämään laukaisuvastusta. Lukon päässä oleva sulkukappale on vaihdettava. Vähemmän tunnetusti irtonaista lukon päätä pidetään myös käyntiä parantavana. Erillinen sulkuosa pääsee myös liikkumaan hylsyn kannan mukaiseksi tai se kompensoi tilannetta, jossa sulkuolat eivät kanna 100-prosenttisesti. Kiikarinjalka on tehty erittäin matalaksi ja se kiinnittyy lukkorunkoon työstettyihin kiinnikkeisiin pikalukituksella. Muita työkaluja tukin ja piipun irrotukseen/kiinnitykseen ei tarvita. Sauer Universal Schlüssel (SUS) eli yleisavain on integroitu etumaiseen hihnalenkkiin. Liipaisimen vetopituutta voi säätää maksimissaan 8 mm ja sitä voi myös kääntää 5 astetta oikealle tai vasemmalle. Tämä ei ole mahdollista jos aseessa on takapäästään ohjauksessa oleva, jäykkä lukkopultti. Laukaisulaite tuntee nimen Quattro ja siitä löytyy neljä eri herkkyyttä, 500 g, 750 g, 1000 g ja 1250 g. Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 63 Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 63 19.4.2016 14.40.59 19.4.2016 14.40.59. Tämä perustuu siihen, että erillinen sulkupää lukossa vähentää lukon ja lukkorungon välisiä jännityksiä verrattuna jäykkään, yksiosaiseen lukkoon. Kuka kaipaa enää Take-down versioita, kun purkamiseen ja kasaamiseen tarvittava työkalu kulkee aseessa mukana. Lukon pää on helposti irrotettavissa pienen salvan avulla, mitään työkaluja ei toimenpiteeseen tarvita. Esittelyaseen laukaisu oli etuvedoton ja erittäin hyvä. man osan patruunan aiheuttamasta kuormituksesta. Kun perä vielä ruuvataan irti, menee koko ase varsin pieneen laukkuun. Etutukin irrottamiseksi poistetaan ensin etumainen hihnalenkki, joka toimii myös avaimena. Vaihtelevissa jahtitilanteissa laukaisun helppo säätömahdollisuus on todellinen etu, kas kun yksikään toinen asetehdas ei ole vastaavaa keksinyt. Vaihto käy todella helposti jousikuormitettua salpaa painamalla. Sulkuolakkeiden vastinpinnan vaatima tila on koneistettu piipun peräpäähän, joten lukon pää ja piippu hoitavat suurimSauer 404 piippu ja etutukki irrotettuna. 63 • tu, mikä on nykyään suosituin vaihtoehto, onhan se helppo ja nopea valmistustapa. Tällä avaimella kierretään sitten toinen ruuvi auki. Samalla avaimella säädetään myös laukaisuvastusta
Käynti oli yllättävän hyvä myös lyhyellä luodilla eli vasemmassa reunassa olevalla Sako Speedheadilla. Suoraan paketista otetulle metsästyskiväärille tulokset olivat erinomaisia, reilusti keskivertoa parempia. Sako Speedheadin kasat 100 metrissä ennen ja jälkeen piipun irrotuksen. Kun aseen ylimeno on erittäin pitkä, lyhimmät patruunat kärsivät pitkän vapaalennon takia. Saksalaista laatua Sauer 404 on erittäin hyvin tehty ja aseen helppo muunneltavuus on selvä etu. Oikealla patruunalla käynti riittää vaativaankin metsästykseen. Magnum-kaliiperit 7 mm Rem Mag, .300 WM, 8x68S, .338 WM, .375 H&H. Erot kasoissa olivat kuitenkin pieniä eikä lyhytluotinen sakolainenkaan hullummin pärjännyt. .404 Jeffery ( hylsyn kanta on kaikkia edellä mainittuja paksumpi eli sama kuin lyhyissä magnumeissa (WSM). Hornady A-Max 9,0 THP 19 mm 780 Sauer 404, koeammunta 100 m Sauer 404 Synchro XT Valmistaja: J.P. Varmistimen sijasta Sauerissa on viritin. Kenties myös niitä nähdään tulevaisuudessa 404:n eväänä. Lukossa on myös automaattinen nallipiikkivarmistin, ase ei laukea jos lukko on vähänkin auki. Tukkivaihtoehtoja löytyy useita niin muotoilun kuin materiaalinkin suhteen. . Kaliiperivalikoima on vielä suhteellisen suppea ja vaikka siitä löytyykin .243 Win ja .308 Win, olisi Sauer 404 pitkine lukkoineen turhan massiivinen näitä pienemmille kaliipereille. Kaliiperit . Keskihintaista laadukkaampaa pulttilukkoa hankkivalle 404 on varsin houkutteleva vaihtoehto. Patruuna 6,5x55 Luoti, g Osumakuvio, 3 ls/ 100 m Nopeus, m/s Norma Alaska 10,1 SP 28 mm 698 Norma Oryx 10,1 SP 24 mm 703 Norma Jaktmatch Elektron 7,8 FMJ 19 mm 812 Sako Speedhead 6,5 FMJ 32 mm 839 Itsel. Laukauksen jälkeen lukko toimii normaalisti, sitä ei siis tarvitse virittää joka kerta. Koeammunta Ammuin esittelyaseella ”yhden kierroksen” eli kutakin patruunalajia vain kolme laukausta asetta välillä juurikaan jäähdyttämättä. Viritinmekanismi vaatii pientä totuttelua, mutta kun siitä pääsee jyvälle, ei sen käyttö aiheuttane ongelmia. . Medium-kaliiperit: .243 Win, 6,5x55, .270, 7x64, .308 Win, .30 – 06, 8x57IS, 9,3x62. Osumapiste pysyi samassa ja kasatkin olivat hyvin samantyyppisiä, vieläpä millilleen samankokoisia, 30 mm. Ulosvedin on Sako-tyyppinen, mutta kynsi on tehty tavanomaista leveämmäksi, joten se tuskin luiskahtaa patruunan urasta kovin helposti. Heikoimmin käyneellä Sakon harjoituspatruunalla ammuin lisäksi kaksi viiden sarjaa, sarjojen välillä irrotin piipun. . KOKEILTUA 64 • Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 64 Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 64 19.4.2016 14.41.01 19.4.2016 14.41.01. Viritin liukuu varsin äänettömästi päälle ja pois, mutta sen käyttö vaatii huomattavasti enemmän voimaa kuin varmistin. Seuraavana Norman Jaktmatch, Oryx ja Alaska. ) Sauerissa koeammutut tehdaspatruunat olivat latauspituuksiltaan varsin eri mittaisia. Osumapiste pysyi ennallaan ja sattumoisin kasatkin olivat samansuuruisia, viidellä laukauksella jopa pari milliä pienempiä kuin kolmella! Koepatruunoiden latauspituuksissa oli todella suuret erot. Kylmätaotun piipun ominaisuudet harvoin riittävät kasa-ammuntatarkkuuteen, koska jos takomisessa syntyneitä jännityksiä ei saada poistettua riittävästi, alkaa osumapiste vaeltaa usein jo kahden, kolmen patruunan jälkeen. Sauer&Sohn GmbH, Isny, Saksa Esittelyaseen kaliiperi: 6,5x55 SE Pituus: 101,5 cm Paino: 3,3 kg (hiilikuitutukilla 2,8 kg) Piipun pituus: 51 cm Rihlannousu: 1 – 8,7 ” Lipas: 3 patruunaa (Mag: 2 ptr.) Hinta: 3690 euroa (Mag: 3994 euroa) Maahantuoja: Normark Oy, www.normark.fi Hylsyn ulosheittimiä on peräti kaksi ja ne ovat plunger-tyyppisiä eli jousikuormitettuja tappeja lukon iskupinnassa
03-4246 5354 ILMAISEKSI Tilaajatu nnus XXXXX Sauer kivääripaketti: Sauer 100 -kivääri kaliiperissa .308 Win Zeiss Conquest DL 3-12x50 –tähtäin + Kiikarijalusta, asepussi, patruunoita.. ARVO: 5000 euroa! Joulukuussa 2016 arvomme tilaajien Joulukuussa 2016 arvomme tilaajien kesken kesken Sauer-kivääripaketin ja metsästysmatkan Namibiaan. RIISTAN TILAAJA HUOMIO! Muistathan, että saat lukea RIISTAn ILMAISEKSI myös sähköisessä muodossa. LEHTILUUKKU.FI:ssä luettavissasi ovat myös RIISTAn aikaisemmat numerot vuodesta 2007 alkaen. kivääripaketin kivääripaketin ja ja kan Namibiaan kan Namibiaan.. RIISTAN tilaajat saavat nyt 50 % alennuksen RETKI-lehden tilauksesta! tilaajapalvelu@retkilehti.fi puh. ARVO 3000 euroa! Metsästysmatka Namibiaan: Viikko tasankoriistajahtia Onjonassa keväällä 2017 Sisältää kaiken: lennot, opastukset, majoitukset, ylläpidon, muutamia kaatoja.. Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 65 Riista_62-65-Sauerkraut_TK.indd 65 19.4.2016 14.41.02 19.4.2016 14.41.02. Tarvitset vain tilaajatunnuksesi, jonka löydät sinulle tulleen RIISTA-lehden osoitetarrasta: Tilaajatunnuksesi on nimesi yläpuolella oleva numerosarja
Kukapa ei muistaisi paikkansa kansakunnan sydämissä lunastanutta Lynx 5900-sarjan työkelkkaa, jota nähdään käytössä korkeasta iästään huolimatta vieläkin. Valmet osti Velsan vuonna 1974 – ja sittemmin myös rovaniemeläisen Polar Metal Plast Oy:n – joka valmisti Winha ja Trapper -merkkisiä kelkkoja 1970-luvulla. Nimi muuttui BRP Finland Oy:ksi vuonna 2003, kun vaKuusipyörävetoisia Can-Am Outlander -mönkijöitä on valmistettu BRP:n Rovaniemen kelkkatehtaalla kaksi vuotta. Valmet myi Nordtrackin kanadalaiselle Bombardier Inc:lle ja Ski-Doo -kelkkojen suomalaiselle maahantuojalle, Oy Starckjohann & Co:lle vuonna 1988, jolloin yhtiön nimeksi tuli Bombardier-Nordtrack Oy. Riista_66-69_BRP_TK.indd 66 Riista_66-69_BRP_TK.indd 66 19.4.2016 13.16.25 19.4.2016 13.16.25. TEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Lynx-kelkkojen juuret ovat kuitenkin Kurikassa, jossa niitä valmisti Velsa Oy vuodesta 1968. 66 • KOTIMAINEN VALMISTAJA M oottorikelkkoja on valmistettu Rovaniemellä jo 1970-luvulta lähtien. BRP Finland Oy Kuusipyöräisten kotipesä Vaativaan hyötykäyttöön tarkoitetut kuusipyöräiset Can Am-mönkijät valmistetaan BRP:n Rovaniemen kelkkatehtaalla. Polar Metal Plastin konkurssin jälkeen Winhan ja Trapperin valmistus siirtyi Velsalle, jonka kelkkatuotanto käynnistettiin Rovaniemellä vuonna 1981. Tehtaalla valmistettiin Lynx ja Winha -kelkkoja, ja yhtiön nimi vaihtui Nordtrack Oy:ksi vuonna 1982. Kokonaan kanadalaisomistukseen tehdas siirtyi vuonna 1993. ”Mönkijät valmistamme iltavuorossa, moottorikelkat päivävuorossa”, BRP Finland Oy:n tuotantoja materiaalihallintojohtaja Perttu Pörhölä kertoo
”Etenemiskyky on loistava. Nelivedon ollessa kytkettynä veto välittyy neljälle takimmaiselle renkaalle. Outlander toimii perustilassa nelivetoisena, kuljettaja voi valita 6-pyörävedon tarvittaessa. BRP:n 22 000 neliömetrin kokoinen kelkkatehdas valmistui Rovaniemelle vuonna 2008 ja se on seutukunnan suurin yksityinen työllistäjä. ”Nuolukiviä ja riistapellon apulantaa mahtuu kyytiin melkoinen määrä, enää niitä ei tarvitse retuuttaa käsissä. Lisävarustein katettua säilytystilaa on tavaratilassa enimmillään 442 litraa, mikä vastaa keskikokoisen farmariauton takakonttia. Asiakas voi räätälöidä laitteen itselleen sopivaksi viidellä tehdasasennettavalla lisävarustepaketilla, jotka enimmillään nostavat hintaa noin kolmella tuhatlappusella. ”Suomessa kuusipyöräiset hankitaan järeään hyötykäyttöön, kuten voimalinjojen kunnostukseen.” Esimerkiksi väännön ja kuorman aiheuttamia rasituksia silmälläpitäen takarungon hitsaukset tehdään kokonaan tehtaan omana työnä. Varusteita on saatavilla erilaisiin kuljetustarpeisiin sekä tietenkin talveen, jolloin käsikahvat sekä kaasupainike lämmitetään sähköllä, ja yläkroppaa suojaa erikoiskorkea tuulilasi. Kypärän visiirin lämmittämistä varten löytyy sähköpistoke. ”Mönkijöiden valmistus nostaa tehtaan käyttöastetta ja työllistää. Mönkijöitä vaativaan hyötykäyttöön Kuusipyöräisen Can Am Outlander 6x6 -traktorija maastomönkijän tuotanto aloitettiin Rovaniemen kelkkatehtaalla vasta pari vuotta sitten. Uunituore Outlander 6x6 valmistuu pakattavaksi ja varastoitavaksi. 15 000 euroa maksavan perusmallin hintaan sisältyy lisäksi muun muassa 1 361 kilon sähkövinssi, käsisuojat, 12-tuumaiset alumiinivanteet ja 26-tuumaiset renkaat, kunnolliset ajovalot ja vetokoukku. Maavara on 28 senttiä. Kuusipyöräisestä puuttuu tässä vaiheessa keskimmäinen pyöräpari, joka kiinnitetään paikoilleen vasta jälleenmyyjän tiloissa. Ajokin kestävyyteen ja muunneltavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tällä pääsee paikkoihin, joihin perinteisellä nelipyöräisellä mönkijällä ei ole mitään asiaa”, Pörhölä kertoo. Etummaisen taakkatelineen 45 kilon maksimikuorma mukaan lukien tavaraa voidaan kuljettaa yhteensä 363 kiloa. Eurolavan kokoisen tarakan kuormauskapasiteetti on 318 kiloa. 67 • paa-ajan tuotteiden divisioona irtaantui Bombardierista. Mönkijät valmistetaan iltavuorossa, moottorikelkat päivällä, BRP Finland Oy:n tuotantoja materiaalihallintojohtaja Perttu Pörhölä Rovaniemen kelkkatehtaalta kertoo. Outlander toimii perustilassa nelivetoisena, kuljettaja voi valita 6-pyörävedon tarvittaessa. Farmaripakettiin kuuluu edellisten lisäksi takalavan jatke, tavaratilan verkko ja takavinssi, LinQ-tavarapidikkeet ja etutelineen kaari sekä muovinen pohjapanssari. Tavaratilan mukautuminen moneen tarkoitukseen lisää kuljetustehokkuutta ja käyttömukavuutta myös metsästyksen oheistoiminnoissa. Tavaratilassa on myös tyhjentämistä helpottava kippi, joka olisi hyödyllinen ominaisuus autossakin. Tehtaan logistiikkaa hiotaan yhä tiukemmaksi ja tuotannon joustavuutta kehitetään. Euroopan ainoan kelkkatehtaan palkkalistoilla on enimmillään nelisensataa työntekijää. Maastossa matelemista helpottaa erikoishidas L-vaihde. BRP:n uusi metallintyöstökeskus otetaan käyttöön lähiaikoina. Rovaniemen kelkkatehtaalla on paljon aineksia, jotka yhdistetään maailmanluokan kokoonpanotehtaisiin. Tällä on helppo noutaa myös kaadetut saaliseläimet maastosta”, metsästystä harrastava Pörhölä luonnehtii. Tämä riittää useimmille. Riista_66-69_BRP_TK.indd 67 Riista_66-69_BRP_TK.indd 67 19.4.2016 13.16.27 19.4.2016 13.16.27. Kuusipyöräisen Outlanderin perusvarustelusettiin kuuluu mönkijä reunattomalla lavalla. ”Robotiikkaa käytetään työn vakioimisessa ja raskaissa työvaiheissa, kuten niittauksissa, mutta sillä ei pyritä korvaamaan ihmisiä.” Rovaniemellä toimivan suunnittelutiimin missiona oli luoda todella maastokelpoinen mönkijä vaativan ammattikäytön tarpeisiin. Silloin etupyörien vedosta huolehtii tasauspyörästön viskolukko, joka kytkeytyy automaattisesti, jos etupyörien pito uhkaa murtua. Kuusipyöräisen mönkijän tärkein markkina-alue on Norja, vuoristomaahan toimitetaan puolet tuotannosta. Lavalle kymmeniä nuolukiviä Huokein varustepaketti on laidat ja perälauta
Tehdas työllistää enimmillään nelisensataa työntekijää. Alihankkijoita on myös Rovaniemellä ja muuallakin Suomessa. Osa tehtaan henkilökunnasta on lomautettuna keväisin, niin myös tänä keväänä. Kun reunaton tarakka varustetaan laidoilla ja perälaudalla, kyseessä on pistämätön maastoajokki vaikkapa nuolukivien kuljettamiseen. Riista_66-69_BRP_TK.indd 68 Riista_66-69_BRP_TK.indd 68 19.4.2016 13.16.28 19.4.2016 13.16.28. ”Tämäkin vauhti riittää useimmille, ja maastossa se riittää aina.” Traktorimalliin kuuluvat esimerkiksi selkänojallinen istuin, etuja perävalot, taustapeilit, perävaunun virtapistoke sekä suuntavilkut. Kelkkatuotantokauden jälkeistä hiljaista hetkeä ei pystytä kompensoimaan pelkällä mönkijätuotannolla ja etsinnässä onkin korvaava tuote. Kuusipyöräinen Outlander muutetaan lumikenttien ajokiksi telasarjan avulla. Mönkijät työllistävät kolmisenkymmentä työntekijää tällä hetkellä.” Kelkkatehtaalla on noin 130 alihankkijaa, ja ajokkien osat – niitä on yhteensä 3 500 erilaista – rahdataan Rovaniemelle eri puolelta maailmaa. Kuusipyöräisen hinauskyvyksi tehdas ilmoittaa 750 kiloa. 20 000 kelkkaa vuosittain Rovaniemen kelkkatehdas valmistaa vuosittain tuhansia mönkijöitä sekä noin 20 000 moottorikelkkaa. Laitteen maastorenkaita pyörittää 976 kuutiosenttimetrin ja 82 hevosvoiman nestejäähdytetty Rotax V2-nelitahtimoottori. Huhtikuussa kelkkatehtaalla on meneillään tuotantoseisokki, jolloin suurin osa tehtaan työntekijöistä on lomalla tai lomautettuina. Laitteen kuivapaino ilman käyttönesteitä on 515 kiloa. Kun kauden sesonkituotteet on saatu valmiiksi, lomautuksiin joudutaan 2–4 kuukaudeksi, sillä laitteita ei voida valmistaa varastoon kovinkaan runsaasti. 68 • KOTIMAINEN VALMISTAJA Ohjausta keventää kolmitehoinen ohjaustehostin. Kun 6x6 hankitaan tieliikenteeseen tyyppihyväksyttynä T3-traktoriversiona, sen huippunopeus on rajoitettu 40 kilometriin tunnissa. Jarruina ovat tuuletetut kaksoisjarrulevyt ja hydrauliset kaksimäntäiset jarrusatulat. ”Tavoitteena on ympärivuotinen täystyöllisyys
. Riista_66-69_BRP_TK.indd 69 Riista_66-69_BRP_TK.indd 69 19.4.2016 13.16.29 19.4.2016 13.16.29. Tavoitteena on, että laitteet lähtevät tehtaan varastosta jälleenmyyjälle mahdollisimman nopeasti. Markkinaosuuksia on pystytty taantumasta huolimatta jopa hieman kasvattamaan. Lisäksi tuotteita viedään etenkin Pohjois-Amerikkaan ja Venäjälle. Suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa moottorikelkkojen menekkiin, on lumen määrä ja sadannan ajankohta. Yhtiön nettotulos oli liki 15 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen kertyi lähes 70 prosenttia. Reklamaatioaste on lähes nolla. Napapiirin pohjoispuolella myydyistä kelkoista hyötykäyttöön – lähinnä poronhoitoon ja metsätalouteen – päätyy noin 60 prosenttia. Tehdas noudattaa tuotanto-ohjelmaa puolen päivän tarkkuudella. Asiakaskohtaisen räätälöinnin osuus kasvaa jatkuvasti sekä varusteiden tehdasasennusten että lisävarustekaupan myötä. BRP Finland on kanadalaisen BRP-konsernin tytäryhtiö. Mikäli lunta tulee kunnolla joulukuun alussa, on menekki turvattu seuraavanakin vuonna, sillä Kokoonpanotehtaan tärkein tavoite on tehdä korkeaa laatua kerralla. Harrastekelkkojen osuus on 40 prosenttia. Mallistossa yli 100 kelkkamallia Kelkkatehtaan tuotteiden suurin markkina-alue on Skandinavia, jossa asiakasryhmät ovat jo vakiintuneet. ”Mallisto paisuu, sillä meidän on tuotava markkinoille joka vuosi uutuuksia, alkaen uusituista teippauksista ja värityksistä sekä moottorien kalibroinneista päättyen kokonaan uusiin kelkkamalleihin.” Tärkeä yhteinen nimittäjä hyötyja harrastekelkoilla on, että niiden moottoriteknologia kulkee jatkuvasti puhtaampaan suuntaan. Työntekijät kuuluvat kokoonpanotiimeihin, ja jokainen tiimi tilaa osat varastoon itse, eikä ennalta määritellyn suunnitelman mukaan. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 13 prosenttia eli 31 miljoonaa euroa. Työkelkkojen rinnalle ovat viime vuosina kiivenneet tehokkaat, syvänlumen ajoon tarkoitetut mountain-kelkat, joita hankitaan etenkin Ruotsin tuntureilla ajamista varten. 69 • tuotantoon ryhdytään kyseisen vuoden kevään ennakkotilausten perusteella. ”Jos menemme aikataulusta edelle, osat saattaisivat loppua. BRP Finland Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli noin 272 miljoonaa euroa. Reklamaatioaste on lähes nolla. Kokoonpanotehtaan tärkein tavoite onkin tehdä korkeaa laatua kerralla. Lynx-hyötykelkkojen lisäksi Rovaniemellä kehitetään, testataan ja valmistetaan Ski-Doo -tuotemerkin 50 ja 60 senttimetrin levyisellä telamatolla varustetut Widetrack ja Super Widetrack -mallit. Kelkkoja valmistetaan yhden työvuoron aikana toista sataa kappaletta. Kaasutinkoneilla varustetut kelkat ovat marginaalinen osuus tehtaan koko tuotannosta.” Lynxin ja Ski-Doon markkinaosuudet Pohjoismaissa ovat yli 50 prosenttia. Syksyllä myydään vain pieni osa kelkoista, mutta mönkijöitä myydään nykyään tasaisesti vuoden ympäri. Jos tuotanto taas on liian hidasta, paikat täyttyisivät osista”, Pörhölä selvittää. Perttulan mukaan myynnin suurin kasvupotentiaali on yhä Venäjällä, vaikka ruplan arvon romahdus on näivettänyt itävientiä tuntuvasti viime aikoina. Keskija Etelä-Suomessa myydyistä kelkoista valtaosa on harrastekelkkoja. Suurin osa kelkkatehtaan tuotannosta on hyötymalleja. Kuusipyöräisen Outlanderin alumiinista valmistetut rungot ovat matkalla maalaamoon. ”BRP on tälläkin sektorilla vahva markkinajohtaja”, Pörhölä sanoo. On suorastaan ihme, että logistiikka toimii ilman osien massiivista varastointia. Kelkkamalleja on tuotannossa eri variaatioineen yli 100. ”Kelkat eivät ole enää pakokaasupilven ympäröimiä. Lapissa oli rekisteröity 24 000 moottorikelkkaa vuonna 2013, joka on lähes neljännes Suomen kelkkakannasta
Yhdistys on peRiista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 70 Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 70 18.4.2016 14.51.27 18.4.2016 14.51.27. TEKSTI JA KUVAT Jukka Saarinen Edessä palkintotyö, viimeistelyssä ilves. Katselen ympärilleni ja näen hyllyt ja lattiat täynnä täytettyjä nisäkkäitä ja lintuja. Siviilityönsä metallimiehenä hän lopetti viime vuonna ja siirtyi täyspäiväiseksi täyttäjäksi. On monta syytä säilyttää metsästäjänuran hienoimmat hetket. 70 • PREPARAATTORI T äyttäjät ovat yleensä myös metsämiehiä, jotka tuntevat hyvin erikoisemmatkin nisäkkäät ja linnut. Uutta ammattiaan Marko on harjoittanut viitisen vuotta. Jäsenmäärämme on nykyisellään noin 150”, tulee lisäselvitykseksi. Löytyy jos mitä siivekästä ja nisäkästä, on kalloja, nahkoja ja sarvia moneen lähtöön. Se oli suuri hyppy tuntemattomaan. Porissa ateljeetansa yhdessä kollegansa kanssa pitävä vajaa nelikymppinen on työnsä keskellä kuten pitääkin. Päätyönään preparointia tekeviä alle parikymmentä Näkymä ympärillä olisi varmaan monelle pikkupojalle oikea unelmakenttä. Viimeistelen tässä yhden nahan ja istutaan sitten alas ”, hivenen kiireiseltä vaikuttava ammattilainen sanoo ystävälIkuista metsästysmuistosi Muistoja nuoruudesta, unohtumattomia kokemuksia saloilta tai se ensimmäinen riistalintu. Saan tähän taas vahvistusta kun astun kynnyksen yli ja työntouhussa oleva Marko Väkiparta ojentaa kätensä. Suomen Eläintentäyttäjät Ry pyrkii jakamaan tietoa ja taitoa eläinten täytöstä. ”Moro, tule sisään ja ota kuppi kahvia. lisesti. ”Lisäksi löytyy paljon jotka tekevät töitään puolipäiväisesti tai harrastuspohjalta. ”Arvioisin että Suomessa on noin 10–15 päätoimista eläinten täyttäjää, jos yliopiston konservaattorit jätetään pois, ja puolensataa muuten aktiivista toimijaa”, vastaa Marko kysymykseen ammattikunnan suuruudesta
Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 71 Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 71 18.4.2016 14.51.28 18.4.2016 14.51.28. Se pitää sisällään hyväksyttyjä suorituksia muun muassa linnun ja nisäkkään täyttämisestä sekä lintujen ja nisäkkäiden lajiOlipa tavoitteena virallinen tutkinto tai vain toimiminen alalla yrittäjänä, niin preparaattorin polku alkaa kotimaisten lintujen ja nisäkkäiden tunnistamisesta ja niiden anatomian osaamisesta. Siihen kuuluu myös petoja sorkkaeläinten kallon lihasten muotoilua savesta. Kävipä kirjoittajalle niinkin joskus 1980-luvulla kun päätin täytättää suuren merilokin, jonka siipien kärkiväli oli yli 160 cm ja samaan kasaan komean sysimustan korpin, sekä metsopariskunnan soidinasentoon, että vierähti yli puolivuosikymmentä, eikä vieläkään valmista tullut lukuisista lupauksista huolimatta. Marko on käynyt läpi vaativan polun. Itselleni niitä on kertynyt vuosien saatossa parisenkymmentä, lähinnä lintua. 71 • rustettu 1976 ja sen nettisivuilta löytyy lisää tietoa alasta kiinnostuneille. Itseltä pitää siis löytyä halua ja päättäväisyyttä koko ajan kehittää taitojaan. Sitten kesäkuumien aikana topparin pakastin meni rikki ja hyväaromiset sulamisvedet täyttivät verstaan yhden huoneen. Mainittakoon että lintulajeja Suomessa on yli 400. Leikin vähän luvuilla mielessäni. Eli olen tukenut ammattikuntaa lähes joka toinen vuosi. ”Ehdottomasti liian pitkä aika, jos ei mitään erityisiä syitä ole ollut. Siinä meni kymmeniä muitakin metsästysmuistoja samalla kertaa jätekuoppaan. Tämä tarkoittaisi 60 000 toimeksiantoa vuosittain eli tarkoittaisi Suomen oloissa noin 200–300 työtä vuodessa per täyttäjä. Hakeuduttiin oppi-isän yhteyteen ja alettiin ottaa oppia askel askeleelta: eräänlainen kisälli-oppipoika mentaliteetti. Vähän samantyyppinen on vieläkin aloituspolku. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Toimitusaika ei saisi olla yli vuotta Haastan Markoa sanomalla, että taitaa olla teillä aika hyvä työllisyys kun jokin aika sitten sain toimittamani linnut takaisin lähes kolmen vuoden odottelun jälkeen. Eläintentäyttö – taidetta luonnon asettamissa rajoissa Ennen vanhaan tutkintoasteesta käytettiin nimitystä mestaritäyttäjä. Muutenkin on hyvä tietää, että esimerkiksi meritai kanadanhanhesta voi saada paistit talteen kun vie linnun mukanaan preparaattorille pian ampumisen jälkeen. tunnistusta. Metsoista olin sentään hakenut lihat jo aikaisemmin talteen – onneksi. Itse lihoja ei työhön tarvita. Matkan varrella eläintentäyttäjät kehittävät ammattitaitoaan työnäytteillä jotka arvioidaan. Vaikka hän on työskennellyt aktiivisesPyrkimyksenä on päästä päätoimiseksi eläinten täyttäjäksi. Alku ei tule olemaan helppoa, mutta uskon että ratkaisuni on ollut oikea”, toteaa mestari vakaalla äänensävyllä. ”Kun jätin metallityöt tiesin ottavani riskin, mutta pyrkimyksenä on päästä päätoimiseksi eläinten täyttäjäksi. Onhan se kokemus jos pääsee katsomaan katosta roikkuvaa merihanhea samalla kun tarjoaa läheisilleen saman eläimen paistit! Suomalaisen täyttäjän perustöitä: kanalintuja, vesilintuja ja nisäkkäitä. Eläintentäyttäjän kanssa sopimalla voi ottaa tämän arvokkaan osan muistosta talteen. Jos yksi lintu tai sarvimuisto kertyisi hyllylle joka viides vuosi, niin silloin keskimääräisen metsästäjäuran vuosien varrelta tulisi vajaat kymmenen muistoa. Ainoana virallisena asteena on nykyisin luonnontieteellisen alan konservaattorin tutkinto. Asiakkaat sitten viime kädessä ratkaisevat jatketaanko saman täyttäjän kanssa vai kokeillaanko jotain muuta. Itse pyrin pitämään toimitusajat muutamista kuukausista puoleen vuoteen”, Marko toteaa varoen visusti moittimasta ammattikollegoitaan
Jos tilaat Retken nyt hintaan 50 euroa / 6 numeroa, voit valita lahjaksi minkä tahansa Calazon kartan heidän 11 kartan sarjastaan. Siellä tuli aloittelijoiden sarjassa 2 ja 3 sijat osoituksena aktiivisuudesta ja hankitusta ammattitaidosta. Samoin on tapahtunut formaliinin suhteen. T T Jo vo h w V ti ta C re T k Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 72 Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 72 18.4.2016 14.51.29 18.4.2016 14.51.29. Enää ei topattuja lintuja kehoteta olemaan tuuletuksessa päiväkausia ennen hyllylle sijoittamista. Sieltä nousevat esille kyyhkysjahdit ja sorsajahdit. 72 • PREPARAATTORI ti vasta puoli vuosikymmentä, niin kokemusta ja mainetta on ehtinyt kertyä ihan mukavasti. Marko kuitenkin toteaa vaatimattomasti, että matkaa varsinaisiin mestareihin vielä on. Tuleeko eläin kirjahyllylle tai seinään kiinni Jahdin suunnittelu on mieluisaa puuhaa. Jahdin suhteen Marko Väkiparta on kaikkiruokainen, mutta erityisesti linnustus eri muodoissaan on sydäntä lähinnä. Ne löytyvät täältä: www.calazo.fi . Tilaus jatkuu 6 numeron jälkeen kestotilauksena, jollei sitä peruuteta. Nykyään kaiken toiminnan lähtökohtana on nahan tarkka puhdistaminen rasvasta ja lihaskudoksista. Hän kertoo itse osaavansa kyllä koko eläinten laajan kirjon, mutta eniten kokemusta on tullut linnuista ja nisäkkäistä. Muista kilpailuista on tullut palkintosijoja myös ammattilaisten sarjassa. Voit tilata lehden joko lähettämällä sähköpostia tilaajapalveluumme osoitteeseen tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354. Suurimmasta päästä ovat olleet ilvekset ja hirven päät ja taas toisessa laidassa pienimmät riistalinnut. ”Työ on tarkkuutta vaativaa ja aikaa vievää jos se tehdään kunnolla pitkäaikaista säilyttämistä varten”, toteaa Marko ykskantaan. Linnun tai nisäkkään sijoittamista talossa, varsinkin jossa on pieniä lapsia tai kotieläimiä, kannattaa harkita tarkkaan. Suuri ponnistus oli viime vuonna eläintäytön Euroopanmestaruuskilpailuiden järjestäminen Oulussa yhdessä Pohjois-Suomen erämessujen kanssa. Tästä tinkiminen johtaa automaattisesti työn laadun huonontumiseen jo lyhyelläkin aikajänteellä. Tilaa Retki ja löydät perille! Tilaa nyt Retki-lehti ja saat lahjaksi kestävän Calazon kartan. Menetelmät ja kemikaalit kehittyneet Aikaisemmin yleisesti käytössä olleesta arsenikista on luovuttu. Calazon kartat painetaan vedenkestävälle ja repeytymättömälle Tyvek-materiaalille. Labbis Rocky kulkee aina Markon mukana
”Mitä myöhemmin ammuttu lintu ja mielellään aikuispukuinen”, kuuluu täyttäjän ohje saaliista. Kuolleena löydettyä eläintä ei saa ottaa haltuun ilman lupaa Lain pykälät ovat tältä osin turhankin tiukat eivätkä ole käytännön elämään parhaiten sopivia. Suurimman arvon täytetyt metsästysmuistot tuovat saajalleen. ja mihin suuntaa eläimen katse kääntyy. ”Mutta kaikista haasteista on selvitty tähän asti kunnialla. Heinäsorsan tai kokosukeltajan laittaminen koivupöllin päälle eivät mielestäni ole parhaiten toimivia ratkaisuja. ”Säädösten mukaan ainoastaan riistaja rauhoittamattomia eläimiä voi pitää hallussaan tai täytättää. Preparaattorille voi ehdottaa toiveitaan samalla kun vie eläimen täytettäväksi. Pelkästään eurot eivät saisi olla ohjaavana tekijänä kun mietitään että täytättääkö sen ensimmäisen teeren vai ei. . Niihin tapahtumiin jotka elävät vain enää metsästäjän muistoissa. Onneksi Suomessa ei ole kolibreja! ”, heittää Marko vastaukseksi. ”Hinta riippuu aina jonkin verran eläimen kunnosta ja mihin ympäristöön ja miten se täytetään,” valistaa toppari. Sopivan kova tuuli auttaa asiassa ja vie mennessään etenkin lintujen siipien päälle kevyesti kiinnittyneet pölykoirat. Kylmillä keleillä ei nyt niin hoppua ole, mutta elokuussa ammuttu eläin kerää yllättävän äkkiä ei-toivottuja alivuokralaisia. Ainoana ohjeena saan, että suolestamaton ammuttu lintu kannattaa kääriä hellävaraisesti höyhenpeitettä varoen ilmatiiviiseen muovipussiin ja laittaa mahdollisimman pian pakkaseen. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen ELY-keskukseen, joka neuvoo hallussapitoluvan hakuprosessissa. Jos eläimellä on tutkimus-, keräilytai opetusarvoa, sen voi ottaa talteen ja luovuttaa luonnontieteelliselle museolle. Leikimme ajatuksella ja toteamme, että alkukaudesta täysosuman saanut vaihtopukuinen sepelkyyhkynen tarjoaa haasteita. Kotiin saavuttua käärö sitten laitetaan pakkaseen, mutta ilman sanomalehteä sillä se saattaa kuivattaa etenkin lintuja. Mitä nopeammin saaliin saa kuljetettua täyttäjälle sen parempi. Niitä katsellessa ajatukset siirtyvät kuin itsestään menneeseen aikaan, paikkaan ja ihmisiin. Lisenssin hakeminen maksaa noin 120 euroa hakukertaa kohden, saa sitten lupaa tai ei ”, opastaa Marko ja jatkaa, ”pahitteeksi ei olisi varsinkin suurempien lintujen kohdalla ottaa jo löytöpaikalla yhteyttä poliisiin. Laadukasta työtä kannattaa arvostaa, vaikka toisaalta mistään ikuisista taide-esineistä, jotka kulkevat suvussa isältä pojanpojalle, ei kuitenkaan liene kysymys. Normaali peuran pää on 600 euroa ja ilves asennosta riippuen 850–1000 euroa. Asetelma kannattaa hahmotella paperille niin ei tule sitten yllätyksiä kun noutaa työn. Toisaalta kovin haasteelliseen ympäristöön sijoittaminen saattaa nostaa hivenen lopullista hintaa. He osaavat ohjata mihin kannattaa seuraavaksi olla yhteydessä jos haluaa vaikkapa täytättää löytämänsä linnun.” Pelkkää hintaa ei kannata tuijottaa Laadusta kannattaa maksaa. ”Kaikki työt kyllä onnistuvat, mutta yleensä loppukauden linnuilla on jo täydellinen höyhenpuku ja päästään parempaan ja kestävämpään lopputulokseen”, neuvoo Marko. Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 73 Riista_70-73-Preparaattori_TK3_RETKEN MAINOS.indd 73 18.4.2016 14.51.29 18.4.2016 14.51.29. Vuosihuolloksi riittää kun kerran vuodessa mennään ulos kovalla kuivalla tuulella, ja pehmeällä linnun sulalla pyyhitään täytetyt eläimet kauttaaltaan. Metsäreissulla ammutun eläimen voi kietoa sanomalehteen ja sijoittaa mahdollisimman pian viileään paikkaan. Lentoasentoon täytetyt linnut voi myös ripustaa katosta roikkumaan. Hänen hinnastossaan teeren kokoinen lintu on noin 300 euroa ja kettu liikkuu 500 euroa kieppeillä. Luonnollinen elinympäristö ja asento parantavat kokonaisuutta
Kaasunaamarin läpi hengittäminen on työlästä ja hinkuva hönkiminen tuplaa hien ja janon tuoman tuskan. Parhaat mallit sopivat monipuoliseen naamiointiin ja muuntautuvat jopa makuupussin suojasäkiksi. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Monet sadeviitat avautuvat suorakaiteenmuotoiseksi pressuksi, jota voi hyödyntää erilaisissa tuuli-, sadeja näkösuojissa. Hyvä sadeviitta suojaa metsästäjän lisäksi kantamuksen. Kenttäpullo on jo lähes tyhjä, joten yritän kärvistellä vielä hetken janon turvottaman kielen kanssa. Noista kokemuksistani on jo kaksi vuosikymmentä, mutta edelleen ne tulevat ensimmäisenä mieleen sanasta sadeviitta. Saamme lopulta nousta korkeaan polviasentoon – pukeaksemme kaasunaamarit ja sadeviitat. Muut taittavat havuja pyyhkiäkseen sadeviitan päältä kuvitteelliset kemikaalit ja muut ydinlaskeumat. Helleraja on ylitetty viidellä asteella, mutta se ei tunnu laimentavan taisteluvarustuksessa ryömiviä varusmiehiä komentavan upseerin käskyjen kiivautta. Kyttäyssuojasta majoitteeksi Sadeviitat ovat perinteisen etupuolelta avoimen viitan sekä rinnan ja selän peittävän ponchon yhdistelmiä, jolloin sadeviitan neppareilla tai vetoketjuilla suljettavat saumat sijaitsevat kyljissä. Sadeviitat yltävät yleensä polveen, mutta pisimpien mallien helmat hipovat nilkkoja. Hän pääsee lepäämään puun varjoon kenttäpullo huulillaan. Yksi kavereista lysähtää pyörtyen maahan. Suurimpien koko riittää jopa majoitteeksi. SamalEnemmän kuin sadeviitta la tavalla kaikki muutkin saapumiserät on opetettu vihaamaan sadeviittaa, vaikka se on yksi monipuolisimmista maastovarusteista mitä metsästäjä voi kuvitella tarvitsevansa. Kädet tulevat viitan alta kylkien avonaisista yläosista ja erillisistä hihoista. 74 • METSÄSTÄJÄN ASUT H iki on liimannut maastokuvioidun takin selkään kiinni. Otsalta kohoavat suolaiset nestekarpalot pyyhkivät puhtaita juovia turvepölyn likaamiin kasvoihin. Sivulta suljettava sadeviitta muuntuu tuulisäkiksi, jota voi käyttää makuupussin ja alustan kanssa. Ne ovat sadehousuja ja -takkia miellyttävimpiä, koska ilma pääsee vaihtumaan ponchon helman alta. Markkinoilla on erinomaisia sadeponchoja, jotka on suunniteltu vain sadeasuksi. Riista_74-75-Sadeviitta_TK.indd 74 Riista_74-75-Sadeviitta_TK.indd 74 19.4.2016 13.18.58 19.4.2016 13.18.58
Fjellduk-malli ei ole pelkkä sadesuoja vaan monipuolinen turvavaruste. Maastokuvioituna samaisen viitan voi ripustaa kahden pensaan väliin ampumapaikan kotusseinäksi tai sillä voi häivyttää soutuveneen vaaleaa sisustaa. Norjalainen Helsport valmistaa maastokuvioista sadeviittaa, jossa yhdistyvät monet metsästäjän tarpeet. Istuttaessa kannolla tai jakkaralla sadeviitan helma yltää maahan asti, joten se piilottaa alleen kengät ja jalkojen väliin asetetun repun. Säkin tarjoamaan sadeja tuulisuojaan sopii sekä metsästäjä että kantamus. Hantaurus Shot Oy Vantaa Kesän 2016 asepaketit: Mossberg ATR .308 kivääripaketti 455 € 3-9X40 tähtäinkiikari ja renkaat Mossberg Patriot .308 kivääripaketti 899 € Leupold VX-1 3-9X40 ja PRW jalat (1076 €) Marlin 1895 45-70 Gov. Pressun alle voi myös pakata leirivarusteet päivän jahtihetkien ajaksi. Kankaan reunoissa on kuusi purjekangaslenkkiä, joita voi hyödyntää kiinnityksissä. Hyvin suunniteltua sadeviittaa voi käyttää sekä ilman kantamusta että suuren rinkan kanssa. . Fjelldukin hihat ja hupun voi irrottaa vetoketjuilla. Metsästäjää palvelee parhaimmin sadeviitta, jonka voi avata suorakulmion muotoiseksi pikkupressuksi. Samaiseen säkkiin voi suojautua myös äkillisen myrskyn yllättäessä saaristoluodolla tai avotunturissa. 09 692 6669 asiakaspalvelu@hantaurus.fi Riista_74-75-Sadeviitta_TK.indd 75 Riista_74-75-Sadeviitta_TK.indd 75 19.4.2016 13.19.02 19.4.2016 13.19.02. Se sopii esimerkiksi suojaavaksi maavaatteeksi makuualustan alle. Avaamalla kaikki vetoketjut sadeviitta muuntuu suorakaiteenmuotoiseksi laajaksi pressuksi, jota voi käyttää yhden hengen laavuna tai harjakattoa muistuttavana avotelttana. Hupun ja hihojen ansiosta viitasta saa oivan kyttäysasusteen. Hantaurus Shot Oy Väinö Tannerin tie 3 01510 Vantaa puh. Näin vaatteesta saadaan makuualustan ja makuupussin suojaava yöpymissäkki, bivy. Vetoketjuja sulkemalla sadeviitasta tulee säkki, jota voi täydentää hupulla. Pitkän viitan alle sopii suuri rinkka, mutta vaatteen selkämystä voi lyhentää sisäpuolelta lukkosoljella, jolloin kulkeminen onnistuu jouhevasti myös ilman kantamusta. Erityisesti tunturivaeltajat suosivat tällaista hätäsuojaa, koska he ovat kokeneet erämaiden äkilliset säämuutokset helteestä hurjaan myrskyyn – armeijan harjoituskeleistä tositoimiin. kivääripaketti 1250 € Leupold 2.5X28, PRW jalat ja XS kisko (1595 €) Weihrauch HW 97K ilmakivääripaketti 552 € Norinco 4X32 kiikari ja Weihrauch renkaat (648 €) Nämä ja muut tuotteet ovat ostettavissa myymälästämme arkisin 9-17 tai verkkokaupastamme ympäri vuorokauden. Maastokuvioitu sadeviitta, jossa on hihat, sopii erinomaisesti tuulenpitäväksi kyttäysasusteeksi. Resorilla ja tarranauhoilla kiristyvät hihat sallivat sujuvan aseenkäsittelyn. Asepaketit ovat esillä myös osastollamme Riihimäen Erämessuilla kesäkuussa. Tervetuloa osastollemme B-halliin! Katso koko aseja tuotevalikoimamme osoitteesta: www.hantaurus.fi Kaikki aseet ja tuotteet ovat nähtävillä myymälässämme
Itse kommunikoin testin aikana tekstarilla, eli soitin ”vanhaan tyyliin” pantaan ja sijainti tuli tekstarilla. 76 • KOKEILTU T ämäkin tuoteryhmä on kotoisin Amerikasta. Jos haluat, että seuranta on jatkuva, on syytä hommata pieni datapaketti. Se onnistuu kun lataa siihen tarkoitetun sovelluksen Google Play-kaupasta tai App Storesta. Paikannin vaatii sim-kortin, prepaid käy hyvin. No, näin on käynyt ja viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut useita lemmikille tarkoitettuja paikantimia. Riista_76-77-Pikatesti_Dogfinder_TK.indd 76 Riista_76-77-Pikatesti_Dogfinder_TK.indd 76 19.4.2016 13.49.33 19.4.2016 13.49.33. Jos seuraat koiraa sovelluksen kautta, näkyy siinä myös oma sijainti. Se johtuu älypuheliminten paikannussovellusten hurjasta kehityksestä. Klick ja koiran paikka näkyi puhelimessa Google Mapsissä. Itse ostin juuri prepaid-liittymän. iPet Tracker PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT Pekka Mommo Koiratutka satsasella – kyllä! Markkinoille on tullut lyhyessä ajassa monta halpaa koirapaikanninta. Rapakon takana on jo muutaman vuoden ajan kaupattu edullisia GPS-paikantimia nimenomaan karkaileville koirille. Ja joissakin malleissa on jopa aktiivisuusmittari mikä hälyttää, jos sohvaperunan on aika lähteä lenkille. Testattavassa iPet Trackerissä ei tätä ominaisuutta ole, mutta se tärkein on. Laitetta ei markkinoida metsästyskäyttöön, mutta väistämättä tulee mieleen, että josko se toimisi siinäkin. Kukapa olisi uskonut vielä viisi vuotta sitten, että satasella saisi koiralle paikantimen
Pikku kökköyksistä huolimatta vastaus on selvä: kyllä on. . Uskon myös, että se päivä on yllättävän lähellä. Riista_76-77-Pikatesti_Dogfinder_TK.indd 77 Riista_76-77-Pikatesti_Dogfinder_TK.indd 77 19.4.2016 13.49.34 19.4.2016 13.49.34. Panta on oiva apu esimerkiksi kun pentua totuttaa metsään. Toimiihan se Kun tekniikan asettamat haasteet oli selätetty, tuuppasin koiran pihalle. Pantaa käytettiin myös pienessä vesisateessa jonka se kesti hyvin. Muuten panta on vain roisketiivis. Tonni tutkapannasta kun on monelle metsästäjälle paljon rahaa. Uskon, että se riittäisi vallan hyvin monelle metsästäjälle. No, keskisuuren pähkäilyn jälkeen sain kuin sainkin prepaid-liittymän toimimaan. Lataaminen kesti pari tuntia. Ja kyllä, se toimi! Kartalta näin missä koekoirana toiminut pentu luuhasi. Koiran sijainti näkyy kartalla näin. Panta laitetaan päälle painamalla virtanappia kolme sekuntia. Puhelimesta on helppo tarkistaa missä mennään. Panta käyttää Googlen karttoja. Ja varapantana jahtireissuilla se toimii myös, panta kun kulkee helposti vaikka hansikaslokerossa. Se varsinainen kysymys kuitenkin kuluu; jos satasella saa näinkin toimivan paikantimen, niin mitä jos siihen laittaisi toisen satasen lisää. iPet Tracker GPS-paikannin Paino: 39 g Roiskevesisuojattu Käyttää Googlen karttoja Valmiusaika maahantuojan mukaan satoja tunteja Vuoden takuu Toimintalämpötila: +40….-10 Hinta: 129,90 euroa Lisätiedot: eranetti.fi 77 • Lähtihän se toimimaan Pannan käyttöönoton piti olla helppo. Tarkistelin koiran paikkaa aika ajoin tv:n katselun lomassa. Käynnistettäessä pannassa vilkahtaa kolme eri väristä valoa, mutta jostain syystä pannan päällä oloa ei ilmaista millään tavalla. Ja usein se olikin tarpeen, sillä panta ei ollutkaan käynnissä. Pannan voi myös sujauttaa vesitiiviiseen pussukkaan, jonka vuorostaan sujautetaan tutkaliiviin. Lähetin on muotoiltu kaarevaksi jotta se istuisi paremmin eläimen kaulaan. Itse lähetin kiinnitetään pantaan erillisellä klipsillä. Saisiko sillä jo vesitiiviin ja varmasti maastokelpoisen laitteen, josta näkisi sen tärkeimmän, eli koiran sijainnin. Voipa sen sujauttaa myös jahtikaverin reppuun niin ei mene mies hukkaan maastossa. Mutta onko satasen tutkapannalla mitään virkaa. Soitto ja sijainti tuli kännykkään kuin manulle se kuuluisa illallinen. Uuden tutka-ajan kynnyksellä. Helppoa ja turvallista. Sammuttamiseen tarvitaan pidempi painallus. Ja se laittaa miettimään, josko se riittäisi myös minulle. Virrankulutus jäi epäselväksi Vaikka pannalle luvataan hulppeita toiminta-aikoja piti se ladata muutaman päivän välein. iPet Tracker on myös ehdoton esimerkiksi mökillä missä pentu voi olla irrallaan pihalla. Kevyt lähetin sopii pennulle erinomaisesti, toisin kuin varsinaisten tutkapantojen järeät lähettimet. Se pitää kokeilla koesoitolla. Varsinaisessa jahdissa en pantaa kokeillut, se jää tuonnemmaksi. Mielestäni se oli turhaa, sillä lähetin on niin pieni ja kevyt. Kertaakaan yhteys ei katkennut
Lisätietoja: www.rainshield.fr AINEN Rainshield on ABS-muovista valmistettu laite, kiikarin linssejä sateelta Puolikaaren muotoinen suo Tähän kuvateksti. Valmistajan mukaan asennus on helppoa ja kestää muutaman minuutin. Puolikaaren muotoinen suojus voi liikkua vapaasti suhteessa tähtäimeen, joilloin painovoima pitää sen ylhäällä. Aivan alkuvaiheessa kauppojen hyllyihin on tulossa erityisesti CLII–sarjan kivääreitä, mutta myös muita kuten, SM12-sarjan Halfstock kaliiperissa .308 Win, Duett Elegance –rihla (.308 Win ja 12 kal), Scout .223 Rem (vihreä) sekä L-A1 9mm pistooli. Suojus siis pysyy linssin päällä kun ase on vaikkapa olalla. .300 Norma Magnum on kieltämättä tässä tarkoituksessa varsin potentiaalinen tapaus: 230 grainin (14,9 g) painoinen tarkkuusluoti puhalletaan matkaan reilut 900 m/s. Kun ase käännetään vaakatasoon, suojus pysy yhä ylhäällä ja mahdollistaa näkemisen. Kaikkia Steyr Mannlicherin aseita on mahdollista tilata. 78 • UUTISIA JA UUTUUKSIA Ilmoita tapahtumasi RIISTA-lehdelle! Olivatpa kyseessä messut, metsästyskaupan asiakaspäivät, ampumakilpailut, koirakokeet tai mikä tahansa muu metsästykseen liittyvä tapahtuma, siitä kannattaa informoida RIISTAa. ”Mitä useampi tietää tapahtumasta, sitä useampi saapuu myös paikalle.” Rainshield RANSKALAINEN Rainshield on ABS-muovista valmistettu laite, joka suojaa kiikarin linssejä sateelta. TEUVO LOUHISOLA OY, Benellin pitkäaikainen maahantuoja, on laajentanut nyt valikoimaansa kiväärien puolelle solmimalla yhteistyösopimuksen itävaltalaisen Steyr Mannlicherin kanssa. Suojus myös varjostaa etulinssiä kirkkaan auringonpaisteen haittavaikutuksilta. Rainshield on saatavana kaikkiin kiikaritähtäimiin sekä esimerkiksi Docter-punapistetähtäimiin. R8 kaliiperissa .300 Norma Magnum saapuu tehtaan ilmoituksen mukaan kesäkuussa. Lisätietoja: www.blaser.de Blaser R8 ja .300 Norma Magnum Norma Magnum HÄ suuremmaksi muoti-ilmiöksi nouseva Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 78 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 78 19.4.2016 13.20.57 19.4.2016 13.20.57. Koko valikoima löytyy osoitteesta: www.steyr-mannlicher.com Lisätietoja: Teuvo Louhisola Oy, wwww.teuvolouhisola.fi Steyr palaa Suomen markkinoille! YHÄ suuremmaksi muoti-ilmiöksi nousevat pitkän matkan tarkkuusammunta ja metsästys ovat saaneet Blaserin pesittämään suoravetolukkoisen R8:n jälleen uudelle pitkänmatkan kaliiperille
Sisäänrakennettu hämärätunnistin sytyttää valaistuksen, kun tulee pimeää. Hyvänä ominaisuutena on se, että etäisyysmittarin pulssit näkyvät NiteSiten ruudulla, joten metsästäjä voi olla varma, että etäisyys mitataan juuri oikeasta paikasta. Lisätietoja: www.czub.cz TÄMÄ 96 vihreästä ledistä koostuva valaisin on suunniteltu erityisesti syöttöpaikalle. Sen viimeisin malli Tactical on syntynyt hieman erikoisella tavalla: CZ USA, tsekkiläisen valmistajan amerikkalainen tytäryhtiö, ryhtyi ”taktistamaan” CZ 512:ta omin päin. Sekä valaisin että kaukosäädin ovat vesitiiviitä ja kestävät pohjoisen olosuhteissa. Brittiläinen Lyalvale on erittäin kovamaineinen valmistaja. Valaisun kesto ohjelmoidaan ajastimeen niin pitkäksi aikaa kuin on tarve. Lisävarusteeksi on tullut etäisyysmittari, joka toimii täysin itsenäisesti. Lisätietoja: www.hjorth.fi NiteSite-uutta CZ 512 Tactical CZ 512 on perinteikäs ja perinteisen näköinen itselataava pienoiskivääri. Kun laite on päällä riittää nyt yhden painikkeen painaminen tapahtumien tallentamiseen. Hintaa Max Led V2:lla on 139 euroa (ei sisällä 12V akkua) . 79 • PIMEÄSSÄ tähtäämisen mahdollistava NiteSite”kiikarikamera” on uudistunut. Lisätietoja: Ab Navitek Oy, www.navitek.fi Genzo Max-LED V2 LYALVALE EXPRESSIN haulikonpatruunat tulevat nyt ensimmäistä kertaa suomalaisten saataville laajassa mitassa kun Nordis aloittaa niiden maahantuonnin. Valaisimen kirkkautta voidaan säätää kaukosäätimellä 80–100 metrin päästä. He ottivat kumppaniksi Advanced Technology International -nimisen lisävarustevalmistajan ja pukivat 512:n uusiin vaatteisiin. Se on tunnettu pyrkimyksestään valmistaa kaikki patruunat käyttötarkoituksesta riippumatta mahdollisimman hyvin toimiviksi ilman kompromisseja. Laitteen näyttämää kuvaa voi katsella myös tabletilla (langaton yhteys). Lisätietoja: Nordis Oy, www.nordis.fi ja Lyalvale Express, www.lyalvaleexpress.com Lyalvale Express ja Nordis Oy Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 79 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 79 19.4.2016 13.20.59 19.4.2016 13.20.59
Laitoin kettuverkon harvan verkon lisäksi ja tein vielä erillisen luukun katon syöttipäätyyn. Itseltä karkasi neljä kertaa näätä katon kautta, mutta viidennellä kertaa pysyi. Kilpailun voittaja palkitaan Zeiss Conquest -katselu kiikareilla! Raati arvostaa kokonaisuutta, joten pelkät suuret sarvet eivät riitä. Juha Ruohtula: ”Luin RIISTA 1/2016:n artikkelin tehokkaista supiloukuista. Kilpailuaika päättyy kuluvan metsästyskauden lopussa. UUTISIA JA UUTUUKSIA Lisää uutisia ja uutuuksia Riistan verkkosivuilla www.riistalehti.fi RIISTA-lehden trofeekuvakilpailu jatkuu! Osallistu kilpailuun lähettämällä meille hienoin trofee-kuvasi. Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 80 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 80 19.4.2016 13.21.01 19.4.2016 13.21.01. Mitä nyt vain yhdessä sovimme. Se helpottaa syötin laitossa ja saaliin lopetuksessa.” Lukijan näätävinkki Pystypaini HEIKKI HILTUNEN Sipoosta lähetti RIISTAn toimituksen kuvan erimielisyyksiään selvittelevistä pitkäkorvista. Asiamiehen roolista kiinnostuneita toimeliaita miehiä ja naisia pyydetään ottamaan yhteyttä Riistan toimitukseen: tero.kuitunen@riistalehti.fi Riistan Asiamieheksi. Minulla on vinkki niille, jotka haluavat myös näädän pysyvän Eräkontin kanussa. 80 • ASIAMIES puuhaa erilaisissa alueensa tapahtumissa, on yhteydessä metsästysseuroihin, toimii Riistan linkkinä paikallisiin metsästäjiin, myy tilauksia ja niin edelleen ja niin edelleen. Lähetä kuvasi osoitteella tero.kuitunen@riistalehti.fi Kuva muodossa: .jpg ja kooltaan > 1 Mb Mukaan yhteystiedot, kuvan ajankohta ja paikka
Ilmoitustilaa myy Veikka Gustafsson, puhelin 050-505 8848 ja sähköposti veikka.gustafsson@outdoormedia.. Hyvä olo näkyy. RIISTA-lehdessä pienikin ilmoitus huomataan. 08 770 080 • www.?nnsvala.com Laadukkaita alusasuja Suomessa! 60 v WWW.FACEBOOK.COM/ RIISTALEHTI TYKKÄÄJÄ PYSYY JYVÄLLÄ Markkinapaikka Tilaa laadukas Riista-T-paita Koot: L, XL ja XXL Hinta + postituskulut 19,90 euroa Sähköpostilla: tero.kuitunen@riistalehti.fi MARKKINAPAIKKA on tehokas tapa markkinoida varusteita sekä metsästyspalveluita. 81 • 100% MERINOVILLA Lämpö aina mukana. ruskovilla.fi Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Ko L ja XXL R oot: XL NYT MYÖS VIHREÄNÄ! Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 81 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_TK.indd 81 19.4.2016 13.21.02 19.4.2016 13.21.02. Merinovilla alusasut E X T R E M E Puh. RIISTA-lehden lukijat käyttävät paljon metsästykseen liittyviä palve luita ja ostavat usein metsästysvarusteita. Soita tai lähetä sähköpostia ja kysy edullista ilmoituspakettia, johon voidaan liittää myös digitaalista mainontaa. Se kannattaa kokea. Markkinapaikka on erityisesti pienyritysten tarpeisiin räätälöity tapa kertoa palveluista ja varusteista juuri oikealle kohderyhmälle tavallista edullisempaan hintaan.
Ongelmana oli se, ettei aseseppä kerta kaikkiaan löytänyt aseesta mitään vikaa (muuta kuin aiemmin lisäämänsä punnukset perän ja etutukin sisällä) ja hän kysyi nyt minun näkemystäni siitä, että mikä aseessa voisi olla vikana kun ”ei edes BB tapa”. Sain muutaman variksen, mutta Majanderilla hommasta ei tullut mitään. Koska en itse ole varsinaisesti ”huuhkajankuva ja mankka” -metsästäjiä, suuntasin variskauden avausviikonloppuna kaatopaikan suuntaan. Myöhemmässä tarkastelussa ilmeni, että Majander oli laskenut homman viimeisen päälle ja valinnut käyttöönsä vanhat Vihtavuoren metsot BB-haulilla. Tässä vaiheessa Majanderilla on sitten hyvää aikaa säätää haulikon perä uusiksi ja virittää piippuihin hieman erilaiset lisäpainot. Tästä muutoin niin lauhkea Majander otti nokkiinsa ja alkoi jopa pojitella allekirjoittanutta. Niinpä talven pienpetojahdeissa ansioituneet saivat vastuulleen sen, että varishuuhkajat olisivat kunnossa, kyttäyskojut valmiina ja miesten passivuorot selvillä. Majander näytti edelleen hapanta naamaa ja pyöritteli maasta löytämäänsä sporting-patruunan hylsyä. 82 • VIIMEINEN SANA M allasjärven kylällä vähäpätöisetkin jahtitapahtumat osataan järjestää isosti. He olivat paukuttaneet variksensa alas ratapatruunoilla ja homma oli toiminut varsin mainiosti. Ymmärsin heti, että kyse oli Majanderin haulikosta. Vain yksi pyrstövikainen otus liukui pitkälle kaatopaikan sisäpuolelle. Haulikko vaihtoon. Kävelin perässä ja kun pääsin ratin taakse, oli Majander jo köyttänyt itsensä turvavöihin kiinni ja odotti kärsimättömänä kotiin pääsyä. Aseen nosto on räjähtävä ja vauhtia swingissä on sen verran, että kylmällä ilmalla tai ilman alkulämmittelyitä selkävaurio on todella todennäköinen. Hänen ampumatyylinsä on varsin mielenkiintoinen nykyvinkkelistä tarkastellen. Samaten läheisen kaatopaikan jahtivuorot tuli selvittää ja merkitä passipaikat maastoon. Iltapäivällä sain soiton paikalliselta asesepältä, joka kyseli kautta rantain näkemyksiäni haulikkoasioista. Jos olin tuntenut joskus epätoivoa Lärsäkössä, niin eipä se juuri kummemmaksi tainnut muuttua tälläkään kylällä. Kotiin päin ajeltaessa piipahdimme Majanderin kanssa huuhkajamiesten luona ja kyselimme hieman heidän saldoaan. Naurahdin tahattomasti asiaa ja sanoin, että Majander oli tosiaankin halunnut antaa edun variksille Varisjahtia ja haulikkohommia patruunavalinnallaan. Hiljaisen matkan loppuvaiheessa Majander kuitenkin mursi hiljaisuuden ja sanoi suuntaavansa vielä tänään asesepän luo. Varisjahdin vetovastuu oli sälytetty osittain myös allekirjoittaneelle, sillä varisja pienpetojahtien katsottiin kuuluvan yhteen. Ylimielisen näköisenä hän kysyi tyytyväisiltä jahtimiehiltä, että millä latauksella pojat olivat hylsyn täyttäneet, itselataajia kun selvästi olivat. Olimme Majanderin kanssa viereisissä passeissa ja ampumatahtimme oli suunnilleen samanlainen. Kauden loppua päin Majander sitten säätäisi aseen likipitäen kauden aloitusasetuksiin ja alkaisi puhua 1980-luvulta peräisin olevasta entisen Suomen mestarin haulikosta, jonka hän haluaisi vielä hankkia. Majander kääntyi kannoillaan ja suuntasi autolle. Tämän tyylisuunnan kalibrointi talvitauon jäljiltä ottaa aina muutaman tuhat paukkua ja ensimmäisen nousun jälkeen on vuorossa usein juuri keskelle kisakautta ajoittuva notkahdus. Majander on vanhan liiton skeet-miehiä. Tämä riitti. Olin tässä vaiheessa aivan oikeasti hieman pöllämystynyt, sillä kuvittelin tänä päivänä kaikkien ymmärtävän jo hieman haulikolla metsästämisestä. Kylän pinnassa olevasta passista pojat olivat ampuneet kahdeksan raiskaa vähemmäksi. Nämä pudottamani varikset olivat kuulemma tuurinlaukauksia ja mitään riistaeläintä ei pitäisi mennä ikinä ampumaan alle neljän millin haulilla. Reiska Naapurivaara Riista_82-Varisjahti_TK.indd 82 Riista_82-Varisjahti_TK.indd 82 19.4.2016 13.21.40 19.4.2016 13.21.40. Varisjahdin järjestely oli varsin mukavaa puuhaa ja tarjosi muutoin aneemiseen metsästysvuoden osaan selvää piristystä. Seppä saisi tarkistaa aseen piiput, sillä Majanderilla oli selkeä näkemys siitä, että jokin oli turmellut häneen aseestaan tapon. Jahti toimi myös luonnollisena taitepisteenä kiväärimetsästyskauden ja haulikkokauden välillä. Se ei allekirjoittanutta häirinnyt, mutta järjestelytoimissa mukana ollut Majander oli hyvin huolissaan ampumakunnostaan. Totesin tilanteen epätoivoisuuden ja sanoin lainkaan epäröimättä, ettei ”aseessa ole enää sortoa”. Haulikot ovat niin mystisiä kamppeita, että jos sorto ja tappo menevät, ei niitä saa enää kuunaan takaisin. Ampumarataa ei oltu saatu vielä talven jäljiltä käyttöön, joten jahtiin lähdettäisiin kylmiltään. Tätä samaa ostattelua oli kuulemma jatkunut viimeiset viisitoista vuotta. Pojat olivat hieman hölmistyneitä ja meinasivat, että Majanderin täytyi sekoittaa heidät johonkin toiseen. Keli oli aivan saatanallinen ja kylmyys meni luihin ja ytimiin. Niin myös varisjahti
Nettiaseet.fi on suomalainen luotettava ilmoitussivusto, jossa voit myydä ja ostaa uusia sekä käytettyjä aseita, ja metsästysja ampumatarvikkeita. Nettiaseet.fi on suomalainen luotettava ilmoitussivusto, jossa voit myydä ja ostaa uusia sekä käytettyjä aseita, ja metsästysja ampumatarvikkeita. Metsästäjän kauppapaikka Metsästäjän kauppapaikka Riista_Nettiaseet_Ver2.indd 41 19.4.2016 12.28.49