T3x Deerhunter:ssa on säädettävä poskipakka, Soft Touch otepinnat, uritettu piippu sekä te?onoitu lukko varustettuna isommalla kammennupilla. Kaliiberit .308win ja 6,5credmoor hinta T3x DEERHUNTER 1 490€ Nro 3/2022 – 10,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2022-19 710640-2203 RII STA 3/2 02 2 AJOJAHTITÄHTÄINTEN JÄTTITESTI KÄSIVARREN KETTUJAHTI Tee metsolle KOTI ANSALANKOJA VIRITTÄMÄSSÄ Majavapurolla BERGARA B14 TIKKA T1X UPR KLASSIKKO Sako L46 16 sivua. Suunnittelun lähtökohtana on ollut tehdä kyttäysjahteihin sopiva kivääri, olipa saaliinasi sitten sorkkaeläimet tai pienpedot. Saatavilla myös kaliiperissa 6,5 Creedmoor. Tikka T3x Deerhunter on sinulle, joka arvostat hyvää ergonomiaa ja toiminnallisuutta metsästysaseessasi. TIKKA T3x DEERHUNTER Ergonomista toiminnallisuutta
s.66 .22 HORNET – EDELLEEN ELOSSA s.76 KUTISTUVAT KAURIIT s.6 NO. 3 2022 ”Pyyntiä luullaan vaikeaksi, mutta se on yllättävän helppoa.” SISÄLLYS KÄYTTÖTESTISSÄ TIKKA T1X UPR S . 2 4 K u va K a r i L in d h o l m
10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2022 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA 1 ON TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. alv. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. SISÄLLYS LUONTO HERÄÄ 3 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista Uutisia kotimaasta 6 Tube-videoiden nurja puoli 10 Ulkomailta Metsästäjät Ukrainan pakolaisten apuna 12 14 Metsällä Naalikantaa elvytetään ketunmetsästyksellä 18 Kevätmajavaa Kainuussa 24 Riekon ansapyynti elää Käsivarressa 28 Metsänhoitoa riistan ehdoilla 32 Varusteet Testissä tähtäimet ajojahtiin 44 Tuhti paketti kauden uutuuksia 56 Testissä Bergara B14 -kivääri 64 Ruoka: herkullinen pyy punajuuripedillä 78 Viimeinen sana 80. Pä ät o i m i t ta ja , i l m o i t u s m y y n t i Pekka Mommo p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. alv. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Malinen Arto Määttä Katja Piiroinen Jyrki Puupponen Marika Varpenius k a r tat Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Kari Lindholm ta i t t o Mäyrä Media/Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja , i l m o i t u s m y y n t i Veikka Gustafsson p. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta
Koemme, että testaaminen on ydinosaamistamme, meillä on testaamisesta valtavasti kokemusta ja olemme siitä myös nöyrän ylpeitä. Beretan Silver Pigeon mallistosta löydät taatusti Sinulle sopivan haulikon. On pystyttävä sanomaan ja ennen muuta perustelemaan, jos jokin tuote ei pärjää testissä. Ja tätä lukijat arvostavat. Metsästysaseita ja optiikkaa testaavia riippumattomia medioita on erittäin vähän. Silver Pigeon sarjan haulikot ovat saatavilla myös säädettävällä poskipakalla ja kaikista sarjan haulikoista on saatavilla myös Sporting mallit. Esitämme aina testiryhmälle kysymyksen; Minkä tuotteen sinä ostaisit. Metsästysvarusteet valmistetaan eri puolilla maailmaa. Kysy lopuksi itseltä: minkä tuotteen minä ostaisin. Kehotan lukemaan tämän Riistan testin tällä silmällä. Joka testissä valinnat hajautuvat, koska porukka tuntee omat tarpeet, tavat metsästää ja lompakon paksuuden. Kukaan muu kuin suomalainen ei tunne olosuhteitamme ja tapojamme metsästää. Valmiita testimenetelmiä ei ole, ne on kehitettävä itse. Paras esimerkki on meille tuiki tuttu pakkanen. Testaamme esimerkiksi optiikan vähintään -20 asteen pakkasessa, joka on ihan normaali jahtikeli meillä. Kannattaa muistaa testejä lukiessa, että testivoittaja ei välttämättä ole minulle se paras. Tätä tietoa ei voi mitenkään saada selville kaupan tiskillä tai messuilla. Mukana on peräti 17 putkea, mikä kertoo siitä, kuinka suositusta ryhmästä on kyse. Törmäämme lähes joka testissä tuotteeseen, jossa ei huomioida Suomen vaativia olosuhteita. Ja sanomista tulee aina, mutta siihen olemme valmiita. Riista on koko olemassaolonsa ajan profiloitunut metsästysaseiden, optiikan ja varusteiden testaamiseen. Vaikka nuotiot kertovat paljon, on hyvä miettiä paljonko tulen loistetta minä tarvitsen eräpolulla. Testit ovat myös selvästi toivotuinta ja luetuinta Riistaa. Vittoria mallit ovat naisille suunniteltuja ja mitoitettua haulikoita. Koska lukija on meille kuningas, satsaamme testeihin nyt ja jatkossa. BERETTA 686 SILVER PIGEON I BERETTA 687 SILVER PIGEON III VITTORIA SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SUOSITUSHINTA 2 690 € SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 290 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 090 € SUOSITUSHINTA 1 890 € BERETTA 686 SILVER PIGEON I VITTORIA SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 290 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 090 € SUOSITUSHINTA 1 890 € #BERETTATRIBE T ässä numerossa on laaja testi ajojahteihin sopivista tähtäimistä. Aina löytyy laite, joka jäykistyy tai menee muuten todella hankalaksi käyttää. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Eikä ihme, sillä testaaminen vaatii kokemusta, rahaa ja valtavasti aikaa. Riistan kaltaisia testaajia, jossa tuotteet pisteytetään ja laitetaan reilusti paremmuusjärjestykseen, on Euroopankin tasolla varmaan vain yhden käden sormin laskettavissa. SO DO WE. 4 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Varusteiden testaamisesta P e k k a M o M M o Kukaan muu kuin suomalainen ei tunne olosuhteitamme ja tapojamme metsästää. Testaaminen vaatii myös kanttia. BERETTA 687 SILVER PIGEON III SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SUOSITUSHINTA 2 690 € NATURE EVOLVES
Silver Pigeon sarjan haulikot ovat saatavilla myös säädettävällä poskipakalla ja kaikista sarjan haulikoista on saatavilla myös Sporting mallit. BERETTA 686 SILVER PIGEON I BERETTA 687 SILVER PIGEON III VITTORIA SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SUOSITUSHINTA 2 690 € SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 290 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 090 € SUOSITUSHINTA 1 890 € BERETTA 686 SILVER PIGEON I VITTORIA SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 290 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 090 € SUOSITUSHINTA 1 890 € #BERETTATRIBE. Beretan Silver Pigeon mallistosta löydät taatusti Sinulle sopivan haulikon. BERETTA 687 SILVER PIGEON III SPORTING SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SÄÄTÖPERÄLLÄ 2 890 € SUOSITUSHINTA 2 690 € NATURE EVOLVES. SO DO WE. Vittoria mallit ovat naisille suunniteltuja ja mitoitettua haulikoita
Riista otti yhteyttä Ahvenanmaan maakuntahallituksen riista-asiantuntijoihin. Petopyynti onnistui Hangossa MINKKIEN ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä Hangon saaristossa. 6 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut K a r i L i n d h o l m & P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Ahvenanmaan kauriit pienenevät METSÄSTÄJIEN keskuudessa on jo vuosia puhuttu Ahvenanmaan metsäkauriiden ruhopainojen pienenemisestä. Kanta laski rajusti ja kauriit hävisivät jopa kokonaan joiltakin saarilta vuosiksi. Tilannetta on seurattu vuosikausia ja tulokset ovat nähtävissä. Tuolloin kovat talvet leikkasivat kantaa alas. Pyyntiluvista käytettiin 70 prosenttia. Vuodesta 2015 lähtien kanta on ollut taas selvästi vahva monin paikoin. Ruhopainoja on mitattu ja kyllä keskipaino on laskenut hieman. Saalismäärä kasvoi edelliskaudesta kuusi prosenttia eli noin 4 000 peuran verran. Lauhanjoki jäi ilman susilupaa SUOMEN riistakeskus ei myöntänyt poikkeuslupaa Lauhanvuoren susilauman tappamiseksi, kertoo Yle-uutiset. Kauriiden kutistuminen ei ole pelkkää kuulopuhetta. Kyse oli vahinkoperusteisesta lupahakemuksesta. Lauhassa on käynnissä metsäpeuran palautusistutushanke, jonka tavoitteena on uuden metsäpeurapopulaation luominen Lauhanvuoren alueelle. Korkean kannan vaihetta kesti aina vuosiin 2010–2012 saakka. Syyksi on arveltu tiheän kannan aiheuttamaa ravintokilpailua tai sisäsiittoisuutta. Haahkat voivat päättää jättää pesimättä ja tekevät juuri niin, jos pesintä on vaarallista”, kertoo Kim Jaatinen Luonnonja riistanhoitosäätiöstä.. Suurin painonpudottaja ei ole kuitenkaan metsäkauris, vaan hirvi. ”Ahvenanmaan metsäkauriskanta on ollut valtavan tiheä jo 1980-luvulta lähtien. Panu Hiidenmies Peurasaalis uuteen ennätykseen HELMIKUUN puolivälissä päättyneen valkohäntäpeurajahdin saalis oli 74 000 peuraa, mikä on kaikkien aikojen ennätys Suomessa. ”Mielenkiintoisin tulos on se, että mitä enemmän vieraspetoja poistetaan, sitä todennäköisemmin pitkäikäisiä haahkoja palaa pesimään alueelle. Minkkejä ja supikoiria on poistettu tehokkaasti Tvärminnen saaristosta jo kymmenen vuoden ajan, ja haahkojen pesintä sujuu nyt paremmin. Hirvenvasat ovat pienentyneet vielä selvemmin”, kertoo maakuntahallituksen metsästysvastaava Roger Gustavsson. Metsästysseurat perustelivat poikkeuslupaa alueen metsäpeurojen suojelulla. Lisäksi valkohäntäpeura leviää voimakkaasti Ahvenanmaalla. Kauhajoen ja Karvian alueen metsästysseurat hakivat uutta poikkeuslupaa viiden suden kaatoon. Metsästäjät olivat jo aiemmin lopettaneet talviruokinnan monissa paikoissa. Oma merkityksensä saattaa olla myös ilmaston lämpenemisellä. Kaadetuista peuroista vasoja oli 52 prosenttia, naaraiden osuus aikuisista oli 51 prosenttia
Saalismäärä kasvoi edellisvuodesta muutamalla yksilöllä. Poikkeusluvat myönnettiin 321 ilvekselle. Kairikko on kuollut. Kairikko on kuollut METSÄSTÄJÄLIITON pitkäaikainen toiminnanjohtaja, eräneuvos ja tietokirjailija Juha K. RIISTAMAILTA 7 RIISTA 306 ilvestä saaliiksi HELMIKUUN lopussa päättyneen ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen tuloksena saatiin saaliiksi 306 ilvestä. L u k e a r v i o i v i l l i s i k o j e n m ä ä r ä k s i n o i n 3 100 y k s i l ö ä t a m m i k u u s s a .. Eräneuvoksen arvonimi myönnettiin Kairikolle vuonna 2002. Kairikko valittiiin Metsästäjäliiton toiminnanjohtajaksi vuonna 1973 ja hän toimi tehtävässä syyskuuhun 2009 saakka. Juha K. R I I S TAL U K U L u o n n o n v a r a k e s k u k s e n m u k a a n S u o m e n v i l l i s i k a k a n t a o n p y s y n y t v a k a a n a , m i k ä j o h t u u e n n ä t y k s e l l i s e s t ä 1 4 4 s i a n s a a l i i s t a v i i m e v u o n n a
Hirvikorvausten määrä romahti HIRVIEN tekemistä vahingoista maksettavien korvausten määrä puolittui edellisvuodesta. Kuntien mukaan kielto polkee lakiin kirjattuja paikallisten asukkaiden oikeuksia, ja rajoitukselle ei ole esitetty riittäviä perusteita. Hirvikannan lasku jatkui LUONNONVARAKESKUKSEN mukaan hirvikannan laskeva suuntaus jatkui. Se on täydellinen metsästäjän työkalu, joka täyttää kaikki nykypäivän asettamat vaatimukset. Tämän auton kuljettaja ja kyydissä olleet eivät loukkaantuneet törmäyksessä, mutta vastaan tullut henkilöauto törmäsi samaan hirveen. Eniten korvauksia maksettiin Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle.. Edellisvuodesta hirvikanta pieneni 5,7 prosentilla. 8 RIISTA RIISTAMAILTA SAUER 404 KAIKKI, MITÄ TARVITSET Suomessa toimii viisi SAUER PRO kauppiasta, jotka palvelevat sinua kaikissa Sauer kivääreihin liittyvissä asioissa. UK-puiston rajoitetulla alueella ja Inarin retkeilyalueella ei käytännössä metsästetä lainkaan, ja kunnan mukaan kysymys on enemmänkin periaatteesta. Hirvikannan koko on Luken mukaan noin 81 000 yksilöä. Oman valikoimansa lisäksi, he pystyvät tilaamaan sinulle minkä tahansa Sauerin valikoimassa olevan kiväärin tai tarvikkeen. Poliisin mukaan takapenkillä matkustanut 5-vuotias lapsi kuoli saamiinsa vammoihin onnettomuuspaikalla. Tammikuun lopussa päättyneen metsästyksen jälkeen saaliiksi jäi 42 500 hirveä, mikä on 14 prosenttia viime vuotta vähemmän. Lapsi kuoli hirvikolarissa HIRVI osui ensin toisen henkilöauton vasempaan etukulmaan. Tänä vuonna vahinkoja korvattiin 1 400 hehtaarin alalla lähes 700 000 eurolla. Autoilijoiden kannattaa varoa tienvarsissa ruokailevia hirviä, kunnes lumipeite vähenee. Hirvet pyrkivät tielle PAKSU lumipeite pakottaa hirvet tiealueille ja myös junaradoille, joiden varsilta ravinnonhaku on helpompaa. Hirvi osui henkilöauton keulaan, lensi tuulilasin läpi ja siitä edelleen auton sisälle. Sauer 404 kiväärissä on enemmän muunneltavuutta, turvallisuutta, säädettävyyttä ja tarkkuutta! Sauer 404 mallisto alkaen 3.990€ S 404 ARTEMIS S 404 ELEGANCE S 404 CLASSIC XT S 404 SYNCRO XTC S 404 CLASSIC S 404 SYNCRO XT SAUER PRO kauppiaat: Helsinki Forssa / Loimaa Haapajärvi Vaasa Pieksämäki www.hw-hunt.fi Inari ja Sodankylä valittavat metsästyskiellosta INARIN ja Sodankylän kunnat ovat valittaneet hallinto-oikeuteen Lapin avin päätöksestä kieltää ampuma-aseella metsästäminen rajatulla alueella UK-puistossa. Kun haluat parasta, mene tekemään elämäsi kiväärikaupat SAUER PRO kauppiaasi luo! Sauer 404 – pulttilukkoinen metsästyskivääri on paras Sauer kivääri koskaan. Heidän luonaan pääset näkemään Sauer 404 kiväärit, testaamaan niiden huippuominaisuuksia ja saamaan asiantuntevaa neuvontaa. Sauer 404 on vaihtopiippuinen asejärjestelmä, joka on lisäksi purettavissa kädenkäänteessä kuljetusta varten. Ajoneuvon kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet toimitettiin helikopterilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Inarin mukaan metsästyskielto rikkoo sekä metsästyslakia että UK-puistolakia ja sen asetuksia
Heidän luonaan pääset näkemään Sauer 404 kiväärit, testaamaan niiden huippuominaisuuksia ja saamaan asiantuntevaa neuvontaa. Sauer 404 kiväärissä on enemmän muunneltavuutta, turvallisuutta, säädettävyyttä ja tarkkuutta! Sauer 404 mallisto alkaen 3.990€ S 404 ARTEMIS S 404 ELEGANCE S 404 CLASSIC XT S 404 SYNCRO XTC S 404 CLASSIC S 404 SYNCRO XT SAUER PRO kauppiaat: Helsinki Forssa / Loimaa Haapajärvi Vaasa Pieksämäki www.hw-hunt.fi. SAUER 404 KAIKKI, MITÄ TARVITSET Suomessa toimii viisi SAUER PRO kauppiasta, jotka palvelevat sinua kaikissa Sauer kivääreihin liittyvissä asioissa. Se on täydellinen metsästäjän työkalu, joka täyttää kaikki nykypäivän asettamat vaatimukset. Oman valikoimansa lisäksi, he pystyvät tilaamaan sinulle minkä tahansa Sauerin valikoimassa olevan kiväärin tai tarvikkeen. Kun haluat parasta, mene tekemään elämäsi kiväärikaupat SAUER PRO kauppiaasi luo! Sauer 404 – pulttilukkoinen metsästyskivääri on paras Sauer kivääri koskaan. Sauer 404 on vaihtopiippuinen asejärjestelmä, joka on lisäksi purettavissa kädenkäänteessä kuljetusta varten
Kyse ei ole siitä, että miten jahti saadaan pakettiin ja kaato suoritettua, vaan ylikorostuneessa asemassa on näiden tilanteiden onnistunut taltiointi. Katsojalla tulee suorastaan paha olo eläimen tuskaa katsoessa.. Teksti A r t o M ä ä t t ä Kuva Y o u T u b e k u v a k a a p p a u s Metsästysvideoiden nurja puoli YouTubesta löytyy valtava määrä metsästysaiheisia kanavia ja yksittäisiä videoita metsästystilanteista. Asiallinen kaato ei riitä, vaan tapahtumasta täytyy saada myös onnistunut tallenne. Iso osa näistä on asiallisia, mutta valitettavan usein sisältö on kurjaa katseltavaa. Kännäyköissä on mainiot kamerat, piippuja gopro-kamerat ovat yleistyneet rajusti. On valitettavan tavanomaista kuulla videoilla lausahdus “aina jahdissa kaikki ei mene suunnitellusti”. Kun kamera käy, voidaan perustellusti kysyä; onko tärkeämpää onnistunut kaato vai sen saaminen nauhalle. Tallenteelta kun voidaan usein nähdä kaikki ne seikat, jotka Kuvakaappaus YouTubesta. Vasa juoksee ampujasta poispäin, mutta tulitus jatkuu. 10 RIISTA RIISTAMAILTA M etsästysvideoiden tekemisessä on haasteita, vaikeus koskee myös alan parhaimmistoa. Tämän lisäksi nähdään epäonnistumisten jälkiselvittelyitä ja tilanteiden selittämistä. Tämä on toki totta, mutta näiden epäonnistumisten määrä onnistumisiin nähden on metsästysvideoilla niin suuri, että lausahduksen mielekkyys latistuu. YouTuben metsästyspätkiin päätyy valitettavan usein kyseenalaista materiaalia, josta välittyy hätäily, harkitsemattomuus ja jopa epätoivo. Sama ilmiö on toisinaan havaittavissa myös metsästyskoiran toiminnan “palkitsemisessa”, jolloin koiralle aikaansaatu kaato menee asiallisen riistalaukauksen edelle. Metsästyksen kuvaaminen on helpottunut tekniikan kehityksen myötä. Jokainen metsästäjä voi kuvitella sen vaikeuden, joka näiden osa-alueiden yhteensovittamisessa on. Lopputuloksena hirvi raahautuu takaraajat halvaantuneena
Tämä vastuu pitää sisällään myös metsästyksen julkikuvan kannalta oleellisia seikkoja, joissa harkintakyvyn puute julkaistun materiaalin osalta ei edistä metsästyksen asemaa yhteiskunnassa. Saatavilla koot 40-48.. ZAMBERLAN LYNX BOA – Metsästäjän valinta eräpoluille ZAMBERLAN LYNX BOA on hieno yhdistelmä italialaista käsityötaitoa ja amerikkalaista teknologiaa. Oleellinen kysymys metsästysvideoiden tekemisessä itse kunkin kohdalla on hyvin yksinkertainen. Pahin ilmiö tässä keinoja kaihtamattomassa metsästyssisällössä on näiden videoiden välittämä huono esimerkki. Metsästyksessä sisällöntuottajilla on vastuu tuotoksistaan ja tekemisistään. Videoita katsoville aloitteleville metsästäjille nämä saattavat näyttää mallin toimintatavoista, jotka yksiselitteisesti eivät edusta asiallista metsästystä. Riistaeläimet eivät ole sisällöntuotannon välineitä ja sisällöntuotanto ei saa perustua metsästysetiikan rajan madaltamiselle. Tämä vastuu pitää sisällään sen esimerkin, mitä videoilla annetaan muille metsästäjille. Myöntävän vastauksen antaminen tähän kysymykseen tulisi tarkoittaa vakavaa itsetutkiskelua ja metsästyksen motiivien uudelleenjärjestelyä. Riistalaukaus olisi ehkä suoritettu silloin, kun paikka olisi asiallisemmin käytettävissä (ei odoteta kuvaajaa) tai alun alkaenkin riistalaukaus jätettäisiin suorittamatta. Metsästyksessä sisällöntuottajilla on vastuu tuotoksistaan ja tekemisistään. Kaadon ollessa ainoa mittari sisällöstä, on syytä tutkiskella myös sitä, että onko tuotoksissa ylipäätään riittävästi annettavaa metsästävälle yhteisölle ja muulle metsästystä seuraavalle yleisölle. Onko sisällöntuotannolla vaikutusta siihen, mitä metsästäjä on tekemässä. Kaadon kuvaamisen itseisarvo vaikuttaa siis olevan niin suuri, että se vie arviointikyvyn mennessään. Voidaan perustellusti kysyä, että olisiko videoilla esitettyjä riistatilanteita hoidettu toisin ilman taltioinnin aiheuttamaa painetta. Pahimmillaan tämä arviointikyvyn puute näkyy myös turvallisuuden laiminlyönteinä, eli myös tämä puoli jää toissijaiseen rooliin kameran käydessä. johtivat epäonnistumiseen. Korkeavartinen, GORE-TEX -vuorattu, vedenpitävä ja hyvin hengittävä kenkä on päällystetty Nubuck-nahalla, jossa on ainutlaatuinen Zamberlanille kehitetty camo-kuviointi. Zamberlan FLEX-SYSTEM tekee pohjasta joustavan ja pohjan kaareva muotoilu tekee askeltamisesta kevyttä. Nauhojen kiristäminen sujuu helposti yhdellä kädellä ja on aina juuri sinulle sopivalla kireydellä. Hätäilyä ja “kokeilemista” aletaan pitää normaalina ja eettisen metsästyksen ohjeet unohdetaan. BOA-järjestelmän avulla metsästäjä saa helposti säädettyä kengän parhaan istuvuuden itselleen sopivaksi
Yhä liikaa puupassi onnettomuuksia POHJOISAMERIKKALAINEN tyyli metsästää puupassia käyttäen ei ole vaaratonta. Uutisarvoa lisää myös se, että kaadon suoritti 11 – vuotias Jamison Stone. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k 12 RIISTA Ärhäkät villisiat YHDYSVALLOISSA on tapahtunut toistasataa villisikojen hyökkäystä vuosien 1825 ja 2012 välillä. Poika oli aloittanut metsästyksen oltuaan vain 5 – vuotias. Ministerin tavoitteena oli suojella heikentynyttä kiirunakantaa liialta metsästykseltä. Glen Mayhew, Tree Stand Safety Awareness Foundationin (TSSA) puheenjohtaja kertoo, että kaikesta valistustoiminnasta huolimatta USA:ssa tapahtui vuonna 2018 noin 3000 puupasseihin liittyvää ja vammoja aiheuttanutta onnettomuutta. Lisäksi suositus oli 3-4lintua metsästäjää kohden. Painoa eläimellä oli 1051 paunaa eli noin 477 kiloa. Alabaman suursika MAAILMAN suurimmaksi villisiaksi väitetään 2007 vuonna Alabamassa kaadettua jättikarjua. Islannin metsästäjäliitto on kiitellyt ministerin joustavaa ratkaisua, joka kuitenkin salli metsästyksen. Kiirunajahti kiellettyä aamupäivisin ISLANNIN ympäristöministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson teki erikoisen päätöksen kiirunajahdin osalta viimekaudella. Kaikki eivät ole putoamisia korkealta, mutta kuolemantapauksiakin sattuu yhä vuosittain. Viisi hyökkäyksistä on johtanut henkilön kuolemaan. Näistä viidestä kolme sikaa oli ennen hyökkäystä metsästäjän haavoittamia sikoja. Alabamassa on käsiaseiden käyttö metsästyksessä sallittua. Keskusteltuaan tiedemiesten ja intressitahojen kanssa ministeri päätti kieltää kiirunoiden metsästyksen ennen puoltapäivää. Iltapäivisin.. Aivan elokuvamalliin ei kaato sujunut, sillä monsterikarju kaatui lopullisesti vasta kahdeksannella 50 kaliiberin revolverin laukauksella
Jääkarhu hyökkäsi Huippuvuorilla JÄÄKARHUJEN kuolemaan johtaneet hyökkäykset ovat harvinaisia. Karhu ammuttiin traagisen tapahtuman jälkeen. 13 RIISTA ULKOMAILTA 13 RIISTA Ukrainan pedot ja riista RIISTA-LEHDEN saamien tietojen mukaan Ukrainan itäosissa etenkin jänis ja fasaanikannat ovat romahtaneet 2014 vuonna alkaneen sotatilan jälkeen. Toinen ehti ampua karhua, joka kuoli välittömästi.. Vuonna 2011 Huippuvuorilla nälkiintynyt jääkarhu hyökkäsi yliopisto-opiskelijaryhmän kimppuun, surmasi yhden ja haavoitti neljää. Monet metsästäjät ovat jo ennen Venäjän suurhyökkäystä myyneet koiriaan pois. Toinen työntekijä vahingoittui vakavasti ja hänet kuljetettiin helikopterilla sairaalan. Ammuskelu ei näet ollut sallittua aikaisemmin maan itäosissa rintamalinjojen lähistöllä, eikä jahtiinkaan näin ollen päässyt. Ketut ja sudet ovat vastaavasti lisääntyneet. Taudeista ainakin rabies ja afrikkalainen sikarutto jylläävät. Vuonna 2021 kaksi svalbardilaisen PolarX yhtiön työntekijää oli mittaamassa jäätä, kun jääkarhu hyökkäsi heidän kimppuunsa takaapäin
”Kaupungin johto sanoi, etteivät he pysty tarjoamaan pakolaisille lämmintä ruokaa vaikka ulkona on kylmä”, Marghescu kertoo. 14 RIISTA ULKOMAILTA Teksti ja kuvat B e n j a m i n H o k k a n e n Metsästäjät pakenevien apuna Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat saaneet apua monilta eri tahoilta. Näiden joukossa on myös Unkarin pääkaupungissa Budapestissa päämajaansa pitävä kansainvälinen metsästäjäjärjestö International Council for Game and Windlife Conservation (CIC), joka pitää omaa ruokapistettään aseman vieressä. Riistan toimittaja oli Unkarissa, Záhonyn rajakaupungissa, missä paikalliset metsästäjät ovat tarttuneet toimeen. Nyt järjestö on hankkinut varavuoteita, kaasulämmittimiä ja tarjoilee lämmintä ruokaa. Paikan päällä Záhonyssa on lukuisia järjestöjä, jotka auttavat maahansaapuvia. Rajanylitysjuna on tuonut pävittäin tuhansia sotaa pakenevia naisia ja lapsia kolkon aseman laitureilla. Järjestö oli kysynyt Záhonyn kaupungin johdolta, millaista apua se voisi tarjota. Pakolaisia on saapunut Ukrainan rajanaapureihin junien, bussien ja henkilöautojen kyydissa. ”Olemme mobilisoineet järjestömme slovakialaiset, romanialaiset, puolalaiset ja unkarilaiset jäsenet. Ruokaa tarjoillaan junalla Ukrainasta saapuville pakolaisille.. Täältä monen matka jatkuu junalla kohti Budapestia ja edelleen ympäri Eurooppaa sukulaisten ja tuttavien luokse. ”Meillä metsästäjillä on perinteet ulkona ruuanlaitosta, joten meille tämä on helppoa, koska teemme tätä jatkuvasti”, Marghescu sanoo ja jatkaa: ”Saamme tänne riistalihaa, josta valmistamme riistagulassia.” CIC-järjestön johtaja Támas Marghescu (vas.) vaimonsa Ilonan ja poikansa Marcelin kanssa ruuanjakopisteellä. M iljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa Ukrainassa paetessaan meneillään olevaa sotaa. Tarjoamme kaikilla rajoilla lämmintä ruokaa pakolaisille”, CIC:n johtaja Támas Marghescu kertoo. Yksi solmukohdista on ollut Unkarin koilliskulmassa sijaitseva Záhonyn kaupunki, jonka kautta on saapunut kymmeniätuhansia pakolaisia
Nisäkäsnimistötoimikunta suosittelee pesukarhun viralliseksi nimeksi supia, joka olisi valitettavan helppo sotkea lajia muutenkin muistuttavaan supikoiraan. Puolikarhuihin kuuluvalaji on pimeäaktiivinen. Vuodesta 2016 pesukarhua ei ole saanut tuoda maahamme millään perusteella. Se menestyy kaikkiruokaisena sopeutujana uusilla elinalueillaan, koska sillä ei ole luontaisia saalistajia eikä se säiky pakkasiakaan. Tällä hetkellä Saksassa lienee 500 000 pesukarhua, ellei jo peräti miljoona. Saksasta laji on levittäytynyt kaikkiin ilmansuuntiin. Se nukkuu päivisin pesässään ja lähtee liikkeelle hämärän laskeuduttua. Se on myös hyvä uimari. Laji viihtyy myös asutuksen lähistöllä ja voi pesiä vaikkapa ullakolle tai varastorakennukseen. Niitä on tuotu Aasiaan ja Euroopassa etenkin Saksaan, jossa niitä on myös vapautettu luontoon. Hedelmistä se osaa napsia kypsimmät. Ne ovat karhujen tapaan erittäin pienikokoisia ja painavat noin 70 grammaa. Pesukarhua yritettiin istuttaa Inkooseenkin viime vuosisadan alussa, mutta onneksi se ei silloin menestynyt. Pennut, joita on yleensä 3-7, syntyvät sokeina kahden kuukauden kantoajan jälkeen. Painoa on viidestä kymmeneen kiloa, ja yleensä Pesukarhu Teksti M i k k o L a m m i n p ä ä Piirros K a r o l i i n a L a h t i urokset ovat jonkin verran naaraita suurempia. Kylminä talvina se voi nukkua pesässään viikkotolkulla, jolloin voi se menettää puoletkin painostaan. Parittelu ajoittuu tammi-helmikuulle, jolloin uros parittelee muutaman naaraan kanssa. Lajia on tarhattu meilläkin vielä 1990-luvulla. Metsästyslaissamme on jo varauduttu pesukoiran tuloon, ja laki määrittelee sen ympärivuoden saalistettavaksi riistaeläimeksi. Laji levittää vesikauhua ja koirassa elävää myyräekinokokkia, joka voi ihmiseen joutuessaan olla tappava.. Pesukarhua tarhataan sen arvokkaan turkin vuoksi. 16 RIISTA RIISTAELÄIN M aamme nisäkäslajisto saanee lähivuosina uuden epätoivotun tulokkaan. Pesukarhu näyttää kömpelöltä mutta yltää 25 kilometrin tuntivauhtiin. Vaikka se kiipeää ketterästi puissa, linnunmunat ja poikaset kelpaavat sille vain muun ravinnon puuttuessa. Pohjoisja Väli-Amerikasta kotoisin oleva pesukarhu (Procyon lotor) on jolkotellut jo Tanskaan ja Viroon. Myös Norjassa ja Ruotsissa on tavattu yksittäisiä eläimiä, joiden arvellaan karanneen eläinpuistoista tai huolimattomilta lemmikinomistajilta. Se etsii ruokaa roska-astioista, komposteista ja kaatopaikoilta. Pesukarhu syö marjoja, hyönteisiä ja pikkueläimiä sekä kaloja ja rapuja
17 RIISTA K Y T I S TÄ M A J A V A P U R O L L A Metsästys s.24 “Naalin kilpailijana kettu selviää karuissa oloissa naalia paremmin. 1 8 T Ö M Ä K K Ä H A J U S T E M I N K I L L E s.38 L A P I N R I E K K O M I E S. ” S
18 RIISTA KETUNMETSÄSTYS 18 RIISTA KETUNMETSÄSTYS K E T U N M E T S Ä S T Y S NAALIEN TUKENA
Kantaa on suojeltu vuosikymmenet. Pohjoismaiden yhteen lasketun noin 450 yksilön naalikannan kasvua rajoittaa ketun levittäytyminen vähitellen myös Lapin tunturialueille. Teksti ja kuvat P o p p i s S u o m e l a. Riista pääsi mukaan Käsivarteen katsomaan, miten ketunmetsästyksellä palautetaan naali Suomeen. 19 RIISTA KETUNMETSÄSTYS 19 RIISTA KETUNMETSÄSTYS K E T U N M E T S Ä S T Y S Naali on erittäin uhanalainen arktinen eläinlaji
Heinäkuussa tarkastetaan toiseen kertaan sellaiset pesät, joilla on havaittu merkkejä, joko naalin tai ketun asumisesta. Suomessa hanketta koordinoi Metsähallitus. Naalin yhteisen leviämisalueen myötä monipuolista suojelutyötä tehdään myös vahvasti pohjoismaisin yhteistyövoimin ja yhtenäistettyjen seurantaja suojelumenetelmin. Aktiivisen suojelutyön ansiosta naalikanta on vähitellen vahvistunut, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa suojelutyö on tuottanut tulosta. Naaleille tarjotaan täsmäruokintaa, tehdään siirtoistutuksia ja tehostetaan ketun pyyntiä. Suomessa tavataan vuosittain 5–10 naalia. Suomessa merkittävimmät naalien esiintymisalueet ovat Käsivarressa Enontekiön alueella ja Suomen päälaella Utsjoella Paistuntureilla ja Kaldoaivissa. Naalikantaa suurennetaan siirtoistutuksilla, jossa luontoon vapautetaan tarhattujen naalien jälkeläisiä. Suojelun kolme kärkeä Naalikantaa elvytetään kolmella tavalla. Lisäksi se osaa paremmin hyödyntää asutusten lähellä ihmisten jättämiä jälkiä. Myös Ruokintaan tottuneet porot kiiruhtavat lounastarjoilun toivossa pian paikalle, kun moottorikelkan pysäyttää tunturissa. Niiden kautta hankittu tieto parantaa huomattavasti koko suojelutyön tilannekuvaa ja tietoa työn onnistumisesta. Suomessa naali rauhoitettiin vuonna 1940. Hyvänä myyräja sopulivuonna pesintöjä voi koko Skandinaviassa olla jopa lähemmäs sata. Näille alueille on Suomessa viety 20-30 ruokinta-automaattia riistakameroineen, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään arktiseen ilmastoon. Näiden lisäksi etsitään uusia pesiä. Norjasta kanta leviää myös Suomen ja Ruotsin puolelle ilman, että luontoon vapautettavia eläimiä tarvitsisi luetteloida, tullata ja terveystarkastaa EU:n rajalla. Suomen ja Pohjoismaiden naalikanta pieneni jo sata vuotta sitten metsästyksen takia. Naaleille tarjotaan täsmäruokintaa, tehdään siirtoistutuksia ja tehostetaan ketun pyyntiä. 20 RIISTA KETUNMETSÄSTYS K ET U N M E T S Ä S T Y S N aali elää Pohjois-Skandinavian korkeimmilla tunturialueilla liikkuen valtakunnan rajoista välittämättä niin Suomen, Ruotsin kuin Norjan alueilla. Kettu kilpailee naalin kanssa sekä ravinnosta että pesäpaikoista. EU:lta maiden oman panostusten tueksi. Ketunmetsästäjä ei kuitenkaan halua porotokkaan peräänsä, joten kovin pitkiä taukoja ei voi pitää. Myös naalien pesimäkoloja kartoitetaan ja seurataan. Felles Fjellrev Nord -hanke saa rahoitusta 20 RIISTA Naalikantaa elvytetään kolmella tavalla. Vuosittain Metsähallitus tarkastaa huhtikuussa yli 250 vanhaa pesäkoloa. Pohjois-Norjassa kasvatettuja naaleja vapautetaan vuosittain luontoon muutamia kymmeniä. Tuoreet ketunjäljet lumihangessa ovat edellytys eläimen havannoimiseen ja sitä kautta tavoittamiseen.
21 RIISTA KETUNMETSÄSTYS Suomessa merkittävimmät naalien esiintymisalueet ovat Käsivarressa Enontekiön alueella ja Suomen päälaella Utsjoella Paistuntureilla ja Kaldoaivissa. Metsästäjä voi kuitenkin tavoittaa ketun ainoastaan jälkiä seuraamalla.. Tunturikoivikon keskellä mutkittelevien ketunjälkien seuraaminen ei tottuneellekaan kelkkamiehelle ole aina helppoa
Moottorikelkalla jälkien perään Ammattimaisessa ketun metsästyksessä käytetään Riistakeskuksen poikkeusluvan turvin moottorikelkkaa. Tyyni pakkaspäivä ja lähipäivinä satanut uusi lumi ovat ketun pyytämisen kannalta parhaita olosuhteita. Kahden ammattimetsästäjän lisäksi metsästyslupa on muutamalla harrastajalla. Sääolosuhteet ja lumitilanne sekä kettujen jatkuva liikkeellä olo luovat omat haasteensa. suurpetojen jättämät haaskat hyödyttävät kettuja paremmin kuin naaleja. Ketunmetsästys on Suomessa luvanvaraista ja tarkkaan säänneltyä. Ketun metsästys on Suomessa luvanvaraista ja tarkkaan säänneltyä. Kettu on viisas ja oppivainen eläin, joka tunturissakin voi joskus pitää metsästäjää pilkkanaan. Helmikuun puolivälin ja huhtikuun lopun välisellä metsästysajalla Suomessa tehopyydetään vuosittain 150-500 kettua. Tuoreiden ketun jälkien löytäminen on lähes ainoa mahdollisuus eläimen havainnoimiseen ja tavoittamiseen. Kettu täyttää tyhjäksi jääneen reviirin nopeasti, joten metsästystä on jatkettava vuodesta toiseen naalikannan suojelun kannalta. Ilman havaintoa jäljistä kovalla tuulen puhtaaksi puhaltamalla keväthangella metsästys on aika arpapeliä. Jos tällöin olosuhteet ovat metsästäjän kannalta inhimillisimmät, niin tällöin myös ketut ovat liikkeellä ja tuoreet jäljet on helppo löytää. Naalin suorana kilpailijana kettu selviää karuissa oloissa naalia paremmin. Ketunmetsästys ei köyhdytä luontoa KETUNMETSÄSTYS Kettukannan rajoittaminen metsästyksellä on yksi tapa tehdä naalien suojelutyötä. Niinpä hallitulla ketunmetsästyksellä on suuri vaikutus naalikannan suojeluun. Tuoreiden ketunjälkien löytäminen on lähes ainoa mahdollisuus eläimen havainnoimiseen ja tavoittamiseen. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme. Näistä merkittävä osa on ammattimetsästäjien pyytämiä. Kettu kuriin metsästämällä Kettujen leviäminen naalien reviireille on yksi merkittävä syy naalikannan harvenemiseen. Hyvällä hankikannolla kettu voi juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Moottoriavusta huolimatta tehtävä ei ole helppo. Elintavat on samalaiset ja kettu pesii naalin vanhoihin pesiin. erämessuilta KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA.. Kun kettu saapuu naalin asuinalueelle ei naalilla ole siellä enää selviytymismahdollisuuksia. 22 RIISTA KETUNMETSÄSTYS vaan päinvastoin, se edistää luonnon monimuotoisuutta. Päästyään kerran pakoon se keksii keinot, miten välttää metsästäjää jatkossa paremmin. Ketunmetsästys onkin tärkeää riistanhoitotyötä ennen kaikkea tunturialueilla
erämessuilta KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA.. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto www.erämessut.fi Lisätietoja löydät verkkosivuiltamme
”Tämä on talttahampaan tekosia. Luonnonvarakeskuksen mukaan kanadanmajavia oli vuonna 2020 noin 10 000–19 000 yksilöä. ”Pyyntiä luullaan vaikeaksi, mutta se on yllättävän helppoa. Vaikka lunta riittää ylämailla yli 300 metrin korkeudessa vielä toista metriä, ilmassa on vankat kevään merkit. Rannalla nietosten keskeltä törröttää teräväkärkisiä, poikkipurtuja haavankantoja. Riista kävi majavajahdissa Kainuun Puolangalla. Kemppainen innostui kanadanmajavan pyyntiin muutama vuosi sitten, ja kokemusta on kertynyt jo useamman talven ajalta. Tärkeintä on pysytellä passissa tuulen alla.” Rannalla väijymistä Majavan metsästys tapahtuu ruokailupaikoilta väijymällä, passipaikat löytyvät purojen, jokien ja järvien rannoilta. ”Hyviä paikkoja löytyy toisinaan myös tiestön lähistöltä”, majavamies vinkkaa. Mikäli majavaa ammutaan veteen kiväärillä, on otettava huomioon kimmokevaara. Teksti ja kuvat k a r i L i n d h o l m T ummanpuhuva purovesi poreilee metsän keskellä Puolangan Ukkohallassa. Yleensä rantapusikko estää pidemmälle ampumisen.” Passittajan on syytä pukeutua lämpimästi, sillä passissa saattaa vierähtää tuntikausia. ”Pyyntiä luullaan vaikeaksi, mutta se on yllättävän helppoa.”. Kimmokkeita aiheutuu myös, kun majavan läpi kahlannut luoti osuu veteen. 24 RIISTA MAJAVAPUROLLA M A JA VA N P Y Y N TI TÄHTÄIMESSÄ TALTTAHAMMAS Kanadanmajavan metsästys on lisääntynyt populaation nopean paisumisen myötä. Ampumamatkat lasketaan korkeintaan kymmenissä metreissä. Euroopanmajavien määräksi arvioidaan3 700–5 000 yksilöä. Laji on syrjäyttänyt Suomessa alkuperäisen euroopanmajavan monilla sen pesimäalueilla. Kun maastosta löytyy syksyisin merkkejä majavien ruokailusta, kirkkaita kannonpäitä tai sitten majavan pesiä, kannattaa majavia metsästellä samoilta paikoilta talvella”, puolankalainen Sante Kemppainen, 21, kertoo. Ampumatuesta on hyötyä, mutta naamioverkkoa ei tarvita, sillä majavan näkö on melko heikko. ”Majava luottaa etenkin hajuaistiinsa, joten tupakat kannattaa jättää kotiin.” Ruokailun ajaksi majava nousee vedestä rannalle, jolloin se on mahdollista saada eräksi. Kemppainen hiihtää majavapassiin metsäsuksilla, reppujakkara ja ase kulkevat selässä. Veteen ammuttaessa luoti voi kimmota periaatteessa – ja usein käytännössäkin – mihin suuntaan hyvänsä. Poikkeuksen muodostaa matala koski, josta veteen ammuttu majava saadaan talteen. Ase on tarkkuutettu 40 metriin. ”Lyhimmät matkat ovat olleet noin 15 metriä, kauimmaiset otukset olen ampunut 60 metriin. Vasta kaadettuja haavanrunkoja makoilee rannalla ja osittain myös rantavedessä. Kantojen juurelta löytyy kasa lastuja. Kanadanmajava on riistaeläin, jota saa metsästää ilman pyyntilupaa, mutta euroopanmajavan metsästys on luvanvaraista. Veteen sitä ei yleensä kannata ampua, koska silloin saalis usein menetetään näkeille. Kanadanmajavaa esiintyy nykyään lähes koko Suomessa, niin myös Kainuussa, jossa majavia asustelee todennäköisesti jokaisessa vesistössä
Aseena on Tikka M55 kaliiperissa .308 Winchester. 25 RIISTA MAJAVAPUROLLA. 25 RIISTA MAJAVAPUROLLA Puolankalainen Sante Kemppainen innostui majavan metsästyksestä muutama vuosi sitten
Hän arvelee kanadanmajavien tehokkaan leviämisen taustalla olevan toistaiseksi melko vähäisenä pysyneen metsästyspaineen sekä sen, ettei lajilla ole käytännössä muita vihollisia kuin ihminen. Majava Hyvä uimari, voi pysytellä sukelluksissa jopa 15 minuuttia. Luotina on puolivaippa, joka tappaa majavan kokovaippaista nopeammin. Kyseessä on tuttu luottorauta, jolla mies kaataa hirvet ja pudottelee linnut. Ensimmäiset kanadanmajavat istutettiin Suomeen 1930-luvulla. koko maassa. Kun vesistön varrelta löytyy poikkipurtuja ja kuorittuja haapoja, tämä kertoo majavien asustavan lähistöllä.. Toisin olisi asia, jos pyynti tapahtuisi naapurikunnassa. 26 RIISTA MAJAVAPUROLLA Vanha on varovainen ”Vanha majava on usein hyvin varovainen, eikä se välttämättä saavu syömään kuin vasta pimeällä”, Kemppainen huomauttaa. Majavalla kitkerät kivekset Majavia on ollut Puolangalla niin kauan kuin Kemppainen kykenee muistamaan. Majavanaaras tekee enintään yhden poikueen, joka syntyy yleensä touko-kesäkuussa. Kemppaisen aseena on Tikka M55 kaliiperissa .308 Winchester. Kanta-arvio vuonna 2020 oli 3 700–5 000 yksilöä. Euroopanmajava on alkuperäinen majavalaji Suomessa, ja sen pyynti on luvanvaraista. Eri majavalajien yksilöt eivät lisäänny keskenään: kanadanmajavalla kromosomeja on 40, euroopanmajavalla 48. Kanta-arvio vuonna 2020 oli 10 000–19 000 yksilöä. Kanadanmajavan nahka on kelvokas jo syksyllä, joten sen puolesta majavaa voi ryhtyä metsästämään jo syys-lokakuussa. Lajit on vaikea erottaa toisistaan: eroja löytyy lähinnä hännästä, joka on kanadalaisella tasaisen leveä, mutta eurooppalaisella kärkeä kohti kapeneva. Kanadanmajava on riistaeläin, jolla on laadukas turkki ja maukas liha. Lajin metsästysaika on 20.8.–30.4. Kemppainen metsästää majavaa usein myös Puolangan valtionmaalla, eikä hän tarvitse kotikuntansa alueella maksullista valtionmaan metsästyslupaa. Aurinkoisina ja lämpiminä päivinä majava saattaa nousta rannalle keskellä päivääkin, mutta useimmiten se rantautuu ruokailemaan iltasella jonkin verran ennen auringon laskua. Kemppaisen mukaan rannalle noussutta majavaa voi ampua jo siinä vaiheessa, kun se on siirtynyt metrin etäisyydelle vedestä. ”Majava sätkii puolivaipan osuman jälkeen vähemmän, jolloin se yleensä myös pysyy rannalla. Pyyntikausi alkaa samaan aikaan sorsajahdin kanssa eli 20.8. ”Maanomistajat antavat mielellään luvan pyyntiin, vaikka maita ei olisi vuokrattu seuralle.” Majavan rakentamat padot usein nostavat veden pitkälle metsään, mikä haittaa puuston kasvua. Majavanmetsästäjän aseeksi sopii kivääri ja haulikko sekä metsästysjousi, jolla ammuttaessa majava jää nuolessa olevan narun jatkoksi. Paras osuma-alue löytyy lavan seudulta. ja kestää huhtikuun loppuun. Luodin painot ja osumaenergiavaatimukset on säädetty majavan osalta erikseen. Päähän ei kannata ampua, koska maali on pieni
Majavalla pitkä historia Erätietokirja Tapiolan viidennessä osassa kirjoitetaan euroopanmajavan historiasta Suomessa seuraavasti: ”Majavia tavattiin (historiantutkija) Kurt Reinhold Melanderin mukaan 1300-luvun alkupuolella Etelä-Suomessakin. ”Täällä riittää puroja ja jokia, joista majava löytää mieleisiä asuinpaikkoja. ”Kun otusta ammutaan kolmenollakasilla etupäähän, monesti suolet ovat sekaisin.” Monet kutsuvat majavaa ”rotaksi”, mutta todellisuudessa majavan liha on maukasta. Majavat alkoivat vähentyä 1600-luvulla.” M A JA VA N P Y Y N TI “Majavaa passitetaan tuulen alta, passiin kannattaa pukeutua lämpimästi”, Kemppainen sanoo.. Edesmenneen TV-kokin Jaakko Kolmosen mielestä majava oli riistalihoista ehkä se kaikkein paras. Pähkinäsaaren rauhankirjassa 1323 määrättiin, että kuudennes Kirvun pitäjän majavasaaliista kuuluu Venäjän alamaisille ja viisi kuudennesta Ruotsi-Suomelle. Kokki Kolmonen valmisti Patakakkosessa euroopanmajavaa vuonna 1988, ja rämemajava eli nutria kiehui Kolmosen kattilassa kahta vuotta aiemmin. Noina vuosisatoina majavien pyynti kukoisti Eteläja Pohjois-Karjalassa ja Aunuksessa. 27 RIISTA MAJAVAPUROLLA Vähäväkisellä Puolangalla aktiivisia majavanmetsästäjiä on muutamia. Mikäli majava halutaan käyttää ruoaksi, silloin metsästäjä joutuu miettimään sopivaa osumakohtaa huolellisesti. Kolmonen totesi Lapin Kansa -sanomalehden haastattelussa, että majavassakin on vain yksi osa, jota hänkään ei suuhunsa panisi, nimittäin kivekset. Vuonna 1555 ilmestyneessä teoksessaan Olaus Magnus mainitsi, että majavia oli Pohjoismaissa enemmän kuin muualla, mikä johtui rauhallisista vesistä, joissa riitti pesien rakennusaineeksi sopivaa puuta. Turkin värin mukaan puhuttiin mustasta, mustahkosta ja vaaleammasta raudankarvaisesta majavatyypeistä. Niiden maku oli kuulemma niin kitkerä, että aromin irrottaminen kielestä kesti vuorokauden. Majava saattaa asuinvesistöä vaihtaessaan liikkua kuivalla maalla jopa kilometrejä.” Kemppainen ottaa saalismajavista talteen nahkan ja kallon, ruho käytetään ketun haaskaksi
Enontekiön Näkkälässä asuva Miika Vanhapiha jatkaa esi-isiensä perinnettä. Riista-lehti pääsi mukaan maaliskuiselle ansakierrokselle eli ”virkatielle”. Miika Vanhapiha ylläpitää esi-isiensä perinteitä pyytämällä riekkoja ansalagoilla.. 28 RIISTA RIEKON ANSAPYYNTI R I E K O N A N S A P Y Y N T I Teksti ja kuvat J y r k i P u u p p o n e n Virkatien kiertäjä Lapissa riekkoa on pyydetty ansoilla ikimuistoisista ajoista
Pohjois-Lapissa riekkojen ansapyynti on säilynyt luvallisena pyyntimuotona näihin päiviin saakka. Luvatonta ansapyyntiä tosin harjoitetiin Suomen syrjäseuduilla pula-aikoina pitkälle 1900-luvulle. Vanhoina aikoina ansastamaan lähdettiin porolla ja reissussa oltiin viikkoja. Riekot liikkuvat tänä talvena parin kolmen linnun parvissa eli riekkokanta on niin alhainen, ettei pyynnillä ole suurta taloudellista merkitystä. Vanhapiha elättää perheensä suurelta osin luontaistaloudella eli kalastuksella, poronhoidolla ja luontomatkailulla. Syrjäisille pyytömaille rakennettiin turvekammeja tukikohdiksi tai asuttiin laavussa (kodassa). Tunturikoivikoiden lintu Aiemmin riekko eli metsäkana oli koko Suomessa yleinen lintu. Alkuaikoina kiersin ansalenkin hiihtämällä ja nyt vanhempana moottorikelkalla”, Vanhapiha kertoo. Silloin, kun jyrsijöitä on paljon tarjolla, Vanhoina aikoina ansastamaan lähdettiin porolla ja reissussa oltiin viikkoja. Ansakaarteen hän rakentaa vuosittain lähinnä perinteen ylläpitämiseksi. Riekolla on voimakas kannanvaihtelu, mihin vaikuttavat loistaudit sekä sopulija myyräkannat. Riekkoja pyydetään, ja on aina pyydetty lähinnä myyntiin. Vanhapiha asuu tunturien kainalossa pienessä saamelaiskylässä Enontekiön Näkkälässä. Tänä vuonna hänellä on ollut vain lyhyt ansalenkki lähitunturin liepeillä. Nykyään riekko mielletään lähinnä tuntureiden linnuksi. 29 RIISTA RIEKON ANSAPYYNTI M etsäkanalintujen metsästäminen ansalangoilla eli rihmoilla eli permillä on ikivanha pyyntimenetelmä. ”Opin ansapyynnin pikkupoikana vanhemmilta sukulaismiehiltä. Ylä-Lapissa riekkokannat voivatkin tällä hetkellä parhaiten. Pyyntimuoto onkin jäänne ikivanhasta laajasta pyyntikulttuurista ja siksi arvokasta elävää eräkulttuuriperintöä. 1900-luvun taitteessa ansapyyntimenetelmät metsästämisessä pääosin kiellettiin. Miehen ansakaarre alkaa heti kylän reunalta. Myyntituloilla ostettiin jauhoja ja muita tarvekaluja. Nykyään ansariekot päätyvät lappilaisiin ravintoloihin, kauppaan ja jopa yksityisille ostajille. Pääsimme Miika Vanhapihan mukaan maaliskuiselle ansakierrokselle. Ennen riekkoja myytiin suuria määriä Norjaan. Perinteen vuoksi Riekko on perinteisesti ollut osa saamelaisten erätaloutta. Vanhapiha metsästää riekkoja vain ansalangoilla, eikä hän harrasta muuta metsästystä. Laajat soiden ojitukset ja ilmaston lämpeneminen hävittivät metsäriekot suuresta osasta eteläistä ja keskistä Suomea. Muinoin kanalintuja pyydettiin joka puolella Suomea lähes yksinomaan ansoilla, loukuilla ja erilaisilla satimilla. Kokenut pyytäjä osaa lukea linnun jättämiä hentoja jälkiä lumella, minkä lisäksi paikallistuntemuksesta ja eläinten elinpaikkojen tuntemuksesta on valtavasti hyötyä ansapyynnissä. 29 RIISTA Nykyansastaja kiertää ansakaarteen yleensä kelkalla.. Hyvinä riekkovuosina riekon ansapyynti tuo miehelle osan elannosta
Ihmettelen kuinka ansojen sijainnin voi muistaa noin pitkällä kierroksella. ”Joskus pyryn jälkeen ansoja joutuu hieman etsimään, mutta yleensä ne lopulta löytyvät. Kierrämme muutamat tyhjät ansat. 30 RIISTA RIEKON ANSAPYYNTI pedot keskittyvät pyytämään niitä riekkojen sijaan. ”Linnut näkevät lentäessään hangen pinnalla olevan koivuisen vihiaidan, jonka silmuja ne tulevat syömään. Jossain vaiheessa riekko yrittää siirtyä toiselle puolelle aitaa, jolloin se päätyy ansalankaan ja kuolee nopeasti”, Vanhapiha kertoo. ”Vien ansat, kun lunta on riittävästi liikkumiseen siinä joulu-tammikuun vaihteessa. Lähdemme kokemaan ansoja Vanhapihan moottorikelkalla. Riekko sujahtaa kelkan takaboksissa olevaan pussiin. Vanhapiha rakentaa uuden ansan näytösluontoisesti; loppuuhan riekonmetsästysaika maaliskuun lopussa muutaman päivän päästä. ”Kuuran ja pyryn jälkeen ansoja täytyy käydä korjaamassa, jotteivat ne jää hangen sisään, missä ne eivät pyydä”. Mies ohjaa kelkkaa tottuneesti syvässä lumessa. Ansalankoja mies kuljettaa karvalakissaan, jossa ne eivät sotkeennu. ”Ansalanka laitetaan siten, että langan alareuna on noin kolmen neljän sentin korkeudella lumenpinnasta, jottei lintu pääse menemään sen ali. Päivässä ehtii rakentamaan muutamia kymmeniä ansoja”, ansastaja kertoo. Linnun hyvä lisääntymispotentiaali takaa sen, että kanta voimistuu aallonpohjasta suotuisissa olosuhteissa parissa vuodessa. Ansalangat kulkevat helpoiten sotkeentumatta ansastajan hylkeennahkalakissa. Ansat hän rakentaa tunturikoivikkoon. Rihma on halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen teräslangasta tehty kiristyssilmukka, joka on kiinnitetty kunnolla elävään koivuun. Nykyään GPS-jälki helpottaa ansojen löytämistä”, Vanhapiha kertoo. Ansaan mentyään riekko kuolee hetkessä.. Virkatien verottajat Nousemme melko korkealle tunturin rinnettä. Kun lintu tuntee langan kiristyvän kaulassaan, se yrittää lähteä lentoon. Ennen vanhaan ansalangat punottiin hevosen häntäjouhista tai poron jänteistä, mutta nykyään ne ovat ohutta teräslankaa. Saalis oli tuolloin satoja riekkoja. Kelkka nopeuttaa ja helpottaa ansakaarteen kiertämistä, mutta polttoainekulut syövät suuren osan tienestistä. Sittemmin ei ole ollut yhtä hyviä riekkovuosia, minkä lisäksi miehen on ollut pakko etsiä myös muuta elantoa. Lopulta löydämme ansaan harhautuneen riekon. Käytännössä linnun niskat katkeavat, kun lentoonlähtö loppuu lyhyeen.” Tänä vuonna miehellä on ollut pyynnissä vain muutamia kymmeniä ansoja. Kaudella 2005-2006 hänellä oli 90 kilometriä pitkä ansalenkki, johon hän oli rakentanut 600 ansaa. Koivun risuista tehdään aidanne vihiaita, johon jätetään yksi tai kaksi aukkoa rihmoille. Kaikki satimeen jääneet riekot eivät päädy virkatien kiertäjän saalispusPohjois-Lapissa on muutamia ammattimaisia ansariekostajia, mutta pyytäjien keski-ikä on jo korkea
Vanhapihan tapaan moni lappilainen yrittäjä saa välillisiä tuloja riekosta opaspalveluiden ja mökkivuokrauksen muodossa. Nykyään riekkoja saa pyytää ansalangoilla vain Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Ansapyytäjän tienestit ovat hyvin epävarmat, mutta kelkalla liikuttaessa kulut juoksevat. Aitaan jätetään aukkoja. siin, sillä saalista verottavat myös pedot. ”Ansoilla saa pyytää kuka vain Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella, mutta Metsähallitus ei myy ulkopaikkakuntalaisille ansapyyntilupia valtion maalle”, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta kertoo. Monialayrittäjänä Vanhapiha vinkkaa, että hän järjestää mielellään Riista-lehden lukijoille mahdollisuuden lähteä ansakierrokselle mukaan. Hänen luokseen voi tulla myös kouluttamaan koiraa porovapaaksi. Riekon suosimalle alueelle yleensä tunturikoivikkoon rakennetaan muutaman metrin mittainen vihiaita. Hyvänä riekkovuonna ammattiansastaja voi saada saaliiksi jopa tuhansia riekkoja. ”Tiedän muutamia nuorehkoja pyytäjiä, mutta pääasiassa ansariekostajat ovat iäkkäitä”, mies huokaa. Kettu ja korppi oppivat seuraamaan ansakierrosta seurailevaa kelkanjälkeä. Näkkälässä hänellä on tarjota vuokralle pieni mökki. kuntien alueella pyytää ansoilla esimerkiksi omalta maaltaan tai luvalla muilta yksityisillä mailla. Yleinen virhekäsitys on, että ansoilla riekkoja saisi pyytää vain saamelainen tai Lapissa asuva henkilö. Vanhapihan tavoittaa sähköpostilla miika.vanhapiha1@gmail.com tai puhelimella 0409650922. Suomessa riekon ansapyynti on sallittua vain Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Vanhapihan kaltaista nuorempia ansastajia on vähemmän. Taitajat harvenevat Pohjois-Lapissa on muutamia ammattimaisia ansariekostajia, mutta pyytäjien keski-ikä on jo korkea. Hektisessä nykymaailmassa harvalla nuorella on mahdollisuus sitoutua aikaa vievään ansapyyntiin. Vanhapihalla on ajoporoja, joten myös poroajelut kuuluvat yrityksen tarjontaan. Metsähallitus ei myy ansastuslupia ulkopaikkakuntalaisille.. 31 RIISTA RIEKON ANSAPYYNTI R I E K O N A N S A P Y Y N TI Riekon ansapyynti RIEKON ansapyynti on ikivanha metsästysmuoto. Hektisessä nykymaailmassa harvalla nuorella on mahdollisuus sitoutua aikaa vievään ansapyyntiin. Riekot päätyvät Lappilaisiin ravintoloihin ja kauppoihin. Ansalankapyynti on ikivanha metsästysmenetelmä. Mies lähtee mielellään myös oppaaksi riekonmetsästäjille. Aukkoon viritetään ansalanka siten, että riekon yrittäessä aukosta läpi, se jää lankaan. Riekko tuo nykyään eniten tuloja paikallisille metsästysmatkailijoiden muodossa. Riekkoja saa siis em
Riistametsänhoidolla ja monipuolisemmilla hakkuutavoilla voit auttaa metsäkanalintuja ja myös metsähanhea. 32 RIISTA RIISTAMETSÄNHOITO R II S T A M E T S Ä N H O IT O Metsolle KOTI Metsästäjät omistavat miljoonia hehtaareja suomalaista metsää. Teksti P e k k a J u n t t i Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n
Useiden puulajien kasvattaminen rikastuttaa elinympäristöjä. Sittemmin kehitys on tasaantunut, mutta tutkijat ovat arvioineet, etteivät nykyiset kanalintukannat ole vielä lähelläkään entisiä huippuvuosia. Suomen suolintujen tila on Pohjois-Euroopan heikoin. Jos niin haluamme, loistavat teerija metsovuodet voivat vielä palata. Tutkimusten mukaan sekametsät tuottavat myös puuta yhden puulajin metsiä paremmin, muun muassa siksi, että ne pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin. Näistä metsistä lähes puolet, ehkäpä noin seitsemän miljoonaa hehtaaria, on metsästäjien omistuksessa. Noin 60 prosenttia metsistä on yksityisessä omistuksessa. Metsästäjille riistametsänhoito on suuri mahdollisuus, sillä metsästäjät omistavat valtavasti metsää. Suomen metsien kokonaispinta-ala on suot ja muut joutomaat mukaan lukien 86 prosenttia koko Suomen pinta-alasta, yhteensä noin 26 miljoonaa hehtaaria. 33 RIISTA RIISTAMETSÄNHOITO V iime vuosisadan jälkipuoliskolla kiihtynyt ja koneellistunut metsätalous näkyi luonnon monimuotoisuuden nopeana heikkenemisenä eikä riistakaan ole säästynyt kadolta. Kun tähän lisätään metsästäjien vaikutusvalta luottamustoimien ja virkojensa kautta seurakuntien ja kaupunkien metsissä, puhutaan merkittävästä alueesta. Riistametsänhoidon perusta on sekametsäisyys. Teeri puolestaan on sopeutunut paremmin avohakkuumetsätalouteen. Metso on vaateliain metsiemme kanalinnuista. Elinympäristöjen hävittäminen suurilla avohakkuilla ja ojituksilla on tehnyt yli seitsemästäsadasta metsälajista uhanalaisia ja esimerkiksi soiden linnusto on huventunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kahden prosentin vuosivauhtia. Metsästäjille riistametsänhoito on suuri mahdollisuus, sillä metsästäjät omistavat valtavasti metsää.. Riistametsänhoito on luonnonhoitoa, joka tähtää siihen, että metsä tuottaa puuta, mutta ottaa samalla huomioon myös riistan elinympäristövaatimukset. Metson pesimäkanta romahti 1960-luvulta 1990-luvulle 70 prosenttia. Tämä juttu kertoo, miten voimme parantaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja saada metsät tuottamaan runsaammin Tapion viljaa. Talvikannan romahdus oli tätäkin suurempi. Riistaja metsäalan asiantuntijat ovat kehittäneet erityisesti metsäkanalintuja suosivan riistametsänhoidon menetelmät, jotka ovat halpoja ja yksinkertaisia toteuttaa. Mitä kanalintuja suosivan metsänomistajan tulisi sitten ottaa huomioon metsässään
Tutkijat ovat havainneet, että mustikanvarvusto kasvattaa runsasta hyönteisarmeijaa, joka puolestaan on Riista metsänhoito – Näin sen teet Säästä tiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin Suosi sekapuustoisuutta Raivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä Säästä varvustoa ja pensaskerrosta Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisenä Käytä eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla Lähde: Riistametsänhoidon opas Avohakkuita ei hyvinvoivassa metsometsässä ole.. Avohakkuita ei hyvinvoivassa metsometsässä ole. Haapa on niin ikään tärkeää ravintoa. Metso hyötyy monien muiden metsälintujen tavoin jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta, jossa metsä pysyy jatkuvasti puustoisena. Suuret, vanhat haavat ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. Riistametsänhoitajan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti erilaisiin vaihettumisvyöhykkeisiin. Metso vaatii elinympäristökseen verrattain suuren yhtenäisen metsäalueen. Vuosien 1950 ja 1995 välisenä aikana mustikan määrä putosi puoleen avohakkuisiin perustuvan metsätalouden takia. Suon ja metsän raja on kaikkien kanalintupoikueiden elinympäristöä. 34 RIISTA RIISTAMETSÄNHOITO Metsoa voidaan pitää eräänlaisena metsiemme indikaattorilajina, sillä metson suosimassa metsässä viihtyvät myös monet muut harvinaistuvat lajit, esimerkiksi alati harvinaistuva kuukkeli. Metsopoikueet varttuvat kosteissa korvissa ja suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeillä, talvella metson löytää kankailta ja vaaroista. Yksi jatkuvan kasvatuksen eduista on mustikanvarvuston peitteisyyden lisääntyminen, kun valo lisääntyy metsänpohjassa. Haapa on vanhastaan metsän elämänpuu, ja myös tiede antaa tälle vahvistuksen. Kuusi antaa suojaa, talvella sen elinympäristöstä tulee löytyä hakomismäntyjä. Metso vaatii monia puulajeja ja monen tyyppistä metsää kukoistaakseen. Ero avohakattuun metsään on suuri, sillä avohakkuu ja maanmuokkaus tuhoavat mustikan käytännössä kymmeniksi vuosiksi. Ne ovat samalla alueita, joita metsäojitus on kuormittanut eniten. On arvioitu, että yli viisitoista vuotta vanhat ojitusalueet eivät sovellu enää kanalintupoikueiden elinympäristöiksi. Mustikka on kaikkien kanalintujen avainlaji. Metso tarvitsee sekametsän. Harvemmin tulee ajateltua, että nämä samat suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet ovat myös metsähanhen poikuemaastoa. Riistalintujen ystävä jättää vaihettumisvyöhykkeet avohakkuiden ja ojitusten ulkopuolelle. Tutkijat ovat arvioineet, että metso vaatii kolmensadan hehtaarin yhtenäisen soidinalueen. Niiltä on oltava yhteys myös naapurisoitimiin
Varttuneissa metsissä on tapana tehdä ennakkoraivaus ennen hakkuita. Havupuutaimikoissa on hyvä jättää lehtipuita rykelmiin. Hyviä paikkoja riistatiheiköille ovat aukkoiset paikat, kosteat notkelmat ja kuvioiden reunat. Jos suo on valtion maissa kiinni, myös ympäristöministeriön Helmi-ohjelmasta voi tietyissä tapauksissa saada tukea. Riekko vaatii elinympäristöltään avointa maisemaa. Sekametsään kannattaa pyrkiä heti. Riekon tilannetta vaikeuttaa myös ilmastonmuutos, joka tekee lumettomista talvista yhä yleisempiä. Riistaa suosivassa metsänhoidossa on tärkeää säästää piilopaikkoja riistalle. Artikkelin kirjoittaja on yksi kirjan kirjoittajista.. Suota voi ennallistaa myös käsivoimin. Luonto hoitaa loput. Avarista suomaisemista on tullut kuivatuksen vuoksi metsää ja samalla riekon elinympäristöt ovat pirstoutuneet ja pienentyneet. Vuonna 1988 Suomessa oli neljä riistakeskusaluetta, jossa ei tavattu riistakolmiolaskennoissa yhtään riekkoa. Riekon alamäki on ollut jyrkkä. Miksi emme aloittaisi riistaa suosivaa metsänhoitoa jo tänä vuonna. Tällöin mustikanvarvustossa aterioivilla poikueilla on piilopaikka lähellä. Ennallistaminen hyödyt ovat monet, ja siitä kiittää myös riekko. 35 RIISTA RIISTAMETSÄNHOITO Apua riutuvalle riekolle METSÄKANALINNUISTA masentavin kohtalo on metsäalueella esiintyvällä riekolla eli metsäriekolla. Kirja on vapaana luettavissa verkossa. Artikkelin lähteenä on käytetty Suomen Riistakeskuksen, Metsien monimuotoisuus -ohjelma Metson sekä Riistakeskuksen laatimaa Riistametsänhoidon opasta, joka on vapaasti luettavissa verkossa. Kannan painopiste siirtyy kohti pohjoista. Muina lähteinä on käytetty Tapion julkaisemaa, niin ikään verkosta löytyvää Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas sekä Metsä meidän jälkeemme -tietokirjaa. Se tarkoittaa ojien peittämistä ja puuston harventamista. Jos mahdollista, riistatiheikkö kannattaa jättää lähelle runsasta mustikanvarvustoa. Missään tilanteessa se ei ole kovin kallista. Jos metsässä ei ole mustikkaa, ei sieltä löydy kanalintujakaan. Sen elinympäristössä 10–20 prosenttia tulee olla avosuota ja puustoista rämettä vähintään 10–30 prosenttia. Se katoaa yhä uusilta alueilta. Ennallistamiseen on mahdollista saada tukea. 35 RIISTA RIISTAMETSÄNHOITO metsäkanalintujen poikasten tärkeintä ravintoa. Suomen luonnonsuojeluliiton lanseeraama Hiilipörssi etsii ennallistettavia kohteita. Suomi on metsäojittanut muutaman vuosikymmenen aikana puolet suoalastaan, yli viisi miljoonaa hehtaaria. Riistakolmiolaskennoista on luettavissa, että riekko katoaa huimaa kyytiä alueilta. Se on osoittautunut usein kustannustehokkaaksi ratkaisuksi, kirjoittavat Matti ja Ari Aalto kirjassaan Opas soiden ennallistamiseen käsityönä (2018). 1970-luvun lopulla riekko oli vielä Pohjanmaan korkeudella yleinen. Metsänomistaja voi kuitenkin auttaa riutuvaa riekkoa esimerkiksi ennallistamalla vähätuottoisia, ojitettuja soita. Turha työ tarkoittaa turhia kustannuksia, joten riistapainotteisella metsänhoidolla voi toisinaan säästää aikaa ja rahaa. Ojitus on muuttanut suokasvillisuutta ja heikentänyt riekon ruokamaita. Emilia Osmalan Joensuun yliopistolle tekemässä gradussa selvisi, että riekko palasi ennallistetuille suoalueille nopeasti. Avohakkuissa jätetyt säästöpuuryhmät kannattaa jättää kokonaan käsittelemättä taimikonhoidossa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin riekottomia alueita oli yksitoista. 1950-luvulla riekkoa esiintyi koko maassa. Siinä poistetaan pientä puuta kaadettavien runkojen juurelta, jotta korjuu helpottuu. Tiheiköt eivät vaikuta metsänomistajalle maksettavaan Kemera-tukeen, mikäli niitä on alle kymmenen prosenttia taimikon kokonaisalasta. Jätä siis jo taimikoihin kasvamaan raitoja, pihlajia, leppiä, haapoja, katajia ja jaloja lehtipuita. Sopiva riistatiheikön koko on muutaman puun ryhmästä pariin aariin. Riistatiheikköjä kannattaa jättää kaikenikäisiin metsiin. Riistametsänhoitaja miettii tarkkaan, kuinka paljon kannattaa ennakkoraivata, sillä pienet puut ja puuston eri kerrokset antavat suojaa riistalle. Metsästäjillä on valtaa näyttää, että he pitävät huolta riistasta ja luonnon hyvinvoinnista. Tällöin valkoinen lintu on pedoille helppo saalis
Kylmävaraajat ja hyvät eristeet pitävät pedon viileänä vuorokaudessa perille päätyvässä paketissa. Vastaanottaja maksaa pikapaketin kulut, vaikkei sitä Matkahuollon toimipiste oikein uskonut. Näytettä ei pidä lähettää perjantaina tai supi jää viikonlopuksi jumiin Matkahuollon hyllyyn. Minä sain hyvän mielen, ja Ruokavirasto tilittäisi vielä muutaman lantin riistanhoitoyhdistykselle. Eristävä paketointi tehdään huolellisesti.. ”Etenkin lämpimällä säällä eläimen jäähdyttäminen ennen lähetystä on erittäin tärkeää”, muistuttaa Isomursu. Ruokavirasto tekee tutkimukset eläimen suolistosta, joten pakasti sisäkaluille ammuttua petoa ei pidä postittaa. Seurantatutkimuksella voimme osoittaa olevamme loisvapaa, jolloin voimme vaatia tiukempia maahantulorajoituksia eläimille”, selventää Ruokaviraston eläinlääkäri Merja Isomursu. Kaikkein kiitollisin oli Ruokavirasto, mutta miksi. Myyräekinokokki (Echinococcus multilocularis) on muutaman millimetrin pituinen heisimato, joka on kettujen ja muiden koiraeläinten loinen. Saaliin voi nylkeä ennen lähetystä. Se voi tarttua ihmiseen, ja pysyvä loistartunta on hengenvaarallinen. Mikäs siinä. Supille kuula kalloon, ruho viileäksi, huolellinen pakkaaminen ja jäädytettyjen vesipullojen kera pesärosvo pakettiin. Ruokavirasto maksaa eläinnäytteiden lähetyskulut. Vielä lähete sisään ja lappu päälle. ”Myyräekinokokkia ei ole toistaiseksi todettu Suomessa, mutta sitä tavataan monessa muussa Euroopan maassa kuten Ruotsissa ja Virossa. Hyväkuntoisia, kuolleena löydettyjä eläimiä toivotaan myös tutkimukseen ja niiden kuolinsyytä syynätään tarkemmin. Meni se perille – tarkastin. M etsästysseurani välitti minulle Ruokaviraston näytteenottopyynnön. Mitä vanhemmaksi supikoira elää, sitä todennäköisemmin se levittää trikinelloosia eli sukkulamadon aiheuttamaa loistautia. 36 RIISTA ELÄINTAUDIT Teksti ja kuvat J o e l A h o l a Raatopaketti bussilla Ouluun Ruokavirasto tarvitsee metsästäjien apua myyräekinokokkiloisen vuosittaiseen seurantaan. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen alueelta tarvittaisiin yli sata kettua ja supikoiraa tutkittavaksi vuoden 2022 aikana. Sinne supi jäi lähikaupan tiskille. Myyräekinokokin lisäksi eläinnäytteistä tutkitaan trikiini, jota löytyy yli kolmanneksesta supikoiria
Lämpötähystimellä kohteen havaitseminen pitkältäkin etäisyydeltä on mahdollista niin päivällä kuin pimeällä. Katselukiikari on perinteisistä tähystyslaitteista yleisin. Lakimuutosten myötä tietyissä jahtimuodoissa on mahdollista käyttää pimeätoimintaan suunniteltuja tähtäyslaitteita. Tämä johtuu aivojen kyvystä käsitellä molemmilla silmillä saatavaa informaatiota ja muodostaa siitä kuva. Usein paras yhdistelmä on katselukiikari, jolla kohde havaitaan ja kaukoputkella suoritetaan kohteen tunnistus. Kaukoputkessa suurennos on yleensä yli 20 x ja sen vuoksi näkökenttä on suppea ja tähystys vaatii jalustan. Lämpötähystin on viimeisin tulokas tässä ryhmässä. Pidempään markkinoilla ovat olleet valonvahvistimet, joiden halvimmissa versioissa käytetään silmälle näkymätöntä säteilytaajuutta lähettävää valaisinta lisävalon tuojana. Paras valinta on vaihtuvalla suurennoksella varustettu kiikaritähtäin, jonka objektiivin halkaisija on 50 mm tai suurempi ja suurennos yltää vähintään 8 kertaiseksi. Viimeisin tulokas on lämpötähtäin, jonka hinnat viime vuosina ovat laskeneet jo metsästäjälle mahdolliselle tasolle. Punapistetähtäimellä hallitsee helposti etäisyydet aina sataan metriin saakka. Näillä laitteilla kohteen tunnistus ja hyvä riistalaukaus ovat mahdollisia lähes kaikissa olosuhteissa. Riittävän himmeäksi säädettävä valaisu ristikossa mahdollistaa tarkan tähtäämisen hämärässä viemättä silmän hämäränäkökykyä. www.kivaarikoulu.fi Baschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. Haulikkoja Kiväärikoulun kouluttajat pitävät Riistassa vinkkinurkkaa. Ei väliä onko aseena kivääri, yhdistelmäase tai haulikko. Kohteen havaitseminen päivällä ja hämäränäkökyky ovat parempia kuin vastaavan tasoisella tähtäinkiikarilla. 37 RIISTA HAULIKKOKOULU Metsästäjän tähtäys ja tähystysvälineet Metsästäjä tarvitsee oikeat välineet niin aseen päälle kuin kaulalle. Lämpötähystin on myös erinomainen varuste vaurioitunutta eläintä jäljitettäessä... Ympäristön turvallisuuden toteaminen ja riistalaukauksen jälkeinen kohteen seuranta ovat molemmat tärkeitä ja mahdollisia asioita pimeätoimintaan suunnitelluilla laitteilla. Valonvahvistinten rinnalle ovat tulleet myös hieman eri tekniikalla toteutetut elektroniset pimeätähtäimet. Suurennoksen säätö mahdollistaa kohteen tunnistamisen pidemmältä etäisyydeltä ja optiikka parantaa hämäränäkökykyä. Tähystyskaukoputki on monelle tuttu näky vuoristojahdeissa tai haettaessa riistaa kaukaa hiivintämetsästyksessä. Ampumaetäisyyden kasvaessa tai hämärän laskeutuessa pienisuurenteiset kiikaritähtäimet varustettuna myös päivällä näkyvällä ristikon valaisulla, muuttuvat yhä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi. Sopiva optiikka takaa onnistuneen riistalaukauksen. Ilmastolliset tekijät kuten sade ja sumu kuitenkin vaikuttavat oleellisesti käyttöetäisyyksiin. P ienet ja kevyet punapistetähtäimet ovat parhaimmillaan nopeatempoisessa ja lyhyiden etäisyyksien jahdissa. Korkeussuunnan pikasäätö mahdollistaa luodin lentoradan kompensoinnin ja on erinomainen lisävaruste pidemmälle etäisyydelle riistalaukausta tavoittelevalle. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi
Pienimmät naaraat saattavat varoa voimakasta tuoksua, joten osa loukuista kannattaa pitää pyynnissä ravintohoukuttimella.. 38 RIISTA RIISTAVERSTAS Teksti ja kuvat J o e l A h o l a Raju haju Urosminkin anaalirauhasista saatava hajuste voittaa synteettiset kilpailijat mennen tullen. Haju on niin voimakas, että tätä ei pidä yrittää kotona – sisällä. 38 RIISTA RIISTAVERSTAS Minkki puolustaa reviiriään muilta uroksilta, joten hajuste on tehokas houkutin
Annostelun voi tehdä pipetillä siihen tarkoitettua pulloa hyödyntäen. Jos hajustetta ei ehdi tehdä heti, elukan voi säilöä pakastimeen. 5 Murskatut rauhaset saavat muhia öljyssä pari päivää, mutta niitä ei voi jättää nesteeseen mätänemään. Kun murskaus tehdään öljyyn upotettuna, haiseva erite ei roiskahda. 39 RIISTA RIISTAVERSTAS 1 Ensimmäinen työvaihe on vaikein: pitää saada saaliiksi urosminkki. Kuvassa näkyvät vaaleat paukamat ovat kivekset. Sisään lisätään rauhaset ja ne murskataan hajalle puukapulalla painaen. Rauhasia ei pidä puhkaista tai haju räjähtää nylkypaikalle. Niistä saa kahteen loukkuun todella voimakkaan hajuhoukutteen. Pullon ulkopinta on pidettävä puhtaana, sillä kaupallisista tuotteista poiketen aito minkkihajuste on todella voimakkaan tuoksuista. Sitä saa puunkäsittelyaineena jopa viiden litran kanistereissa, mutta lemmikkieläinten hoitoon tarkoitettu kahden desin pullo riittää jo muutaman minkkihajusteen valmistukseen. Lisäksi tarvitaan suurisuinen pullo tai purkki, jonka sisään pitää sopia murskaimena käytettävä puukapula. Öljypohjainen hajuste perustuu näiden hajurauhasten hyödyntämiseen. Roskiin heittämisen sijaan ne kannattaa noukkia pieneen purkkiin. 4 Parafiiniöljyä kaadetaan reilu puoli desiä pulloon. 3 Minkin nylkemisen voi aloittaa viiltämällä takajaloista nahan auki kohti peräaukkoa, jonka molemmilla puolilla hajurauhaset sijaitsevat. Hajua voi jättää loukkuun hieromalla minkin peräaukkoa pyydyksen sisäpintaan, jolloin peräaukon vieressä olevista anaalirauhasista erittyy voimakasta tuoksua. Näin ne pysyvät varmasti ehjinä. Paperivartisen katkaistun vanupuikon tai vanulapun puolikkaan voi dipata öljyyn ja nakata loukkuun. Esimerkissä on käytetty 1,25 dl pakastepulloa, mutta pieni lasipurkki ajaa saman asia. Rauhaset irrotetaan karkeasti, jolloin mukana tulee myös rasvaa ja kalvoja. Työssä on silti omat riskinsä, joten kannattaa työskennellä ulkona ja käyttää suojasormikkaita. 6 Hajustetta ei tarvita kuin pari tippaa loukkua kohti. 2 Hajusteen pohjana on hajuton ja väritön parafiiniöljy. 1 2 3 4 5 6. Haisevalla loukulla toinen tulee heti perään. Anaalirauhaset jäävät kivesten ja hännän väliin eli puukon kärjen osoittamaan kohtaan
Mieleeni tuli naapurin Markku, ystäväni Make, Markkuvainaa. Mutta Suomessa on silti rauha. Seurailin pätkän jäniksen jälkeä ja ihmettelin, miten houkuttelevilta ne näyttävät aina vain. Hoitava kaira, auttavat sukset p e k k a j u n t t i Ruotsissa, jonka metsissä suksiani liikutin, on myös rauha, vielä syvempi kuin Suomessa. Jalat vavahtivat. Peltojen takana kauriiden polku näytti levenneen taas. Hiihdin, väsyin, hengitin, hiihdin ja yritin katsella ympärilleni. Niitä on taas paljon. Oli täysin hiljaista. On rauha. Ovat ne ihme-eläjiä, kun näyttäytyvät niin harvoin. Putin esitti, että vuoden 1917 Leninin myöntämät itsenäisyydet olivat virhe. Putin hyökkäsi Ukrainaan. Markku kääntäisi sodanuhkan leveäksi virnistykseksi. Syksyinen jäidenlähtö tulppasi keskustan ja painoi rannoille valtavat röykkiöt. Kaikki on hyvin. KAVERINI Seppo sanoi, että nyt on hyvä hetki lausua itselleen tyyneysrukous, uskoipa korkeampiin voimiin tai ei. Löysin pyynjäljet, ja oravanhypyt. Tai sitten hän sanoi, että ”ei pirumpia”. Muistin hänen virneensä, ja sanat: ”Rauha maassa, sota Karjalassa.” Se oli hänen lempisanontojaan. Katsoin tassunpainumia ja unelmoin ajokoiran kiihkeästä ajosta. Tarvitsemme kyvyn nähdä, mitä meillä on nyt. Aivot olivat tylsät kuin ruosteinen mora. Me olemme kaikki tavallamme rikki. Perjantaina kiitin somessa seurasta ja suljin tilit. Sota on kaukana, Ukrainassa asti. Tarvitsisimme Markun keskuuteemme, joka sanoisi, että rauha maassa, ei tässä pirumpia. ”Ikiprojekti” tuli osaltani maaliin, sillä kustantaja ilmoitti, että kirja matkaa painoon. Se oli hänen vastauksensa, kun kysyin, miten menee. Jumalauta, mietin. Silloin kun mitään pahaa ei tapahdu, kaikki on hyvin. Isku tuli kahdesta suunnasta. Suututin yhteistyökumppanin pelkkää tökeryyttäni. Luin liian monta sosiaalisen median pannuhuonestrategin sota-analyysia. Näin jäniksenjälkiä, hirvi oli kahlannut rantakoivikossa. KOLUMNI S e oli torstai, kun minut tyrmättiin. Tarvitsemme noiden jänisten, hirvien ja kettujen näkökulman elämään. Kantoi. Lakki kouraan ja anteeksipyyntö. Loppuviikko meni sumussa. Hiihdin koko viikonlopun, kaikilla tyyleillä, ladulla ja metsässä, lasten kanssa ja ilman. Tuonne en mene koko talvena, vannotin, mutta koskapa lupaukseni olisivat pitäneet. Ihmiset ovat kertoneet, että ovat saaneet fyysisiä oireita Ukrainan sodasta. Lauantaina nousin suksille. Nostin sukset ladon seinää vasten ja kuuntelin. Samana päivänä Putin hyökkäsi Ukrainaan. Rukouksessa on ideaa: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” Hiihdin, hiihdin niin, että uuvutti. 40 RIISTA Silloin kun mitään pahaa ei tapahdu, kaikki on hyvin.. Hän todennäköisesti ilmoittaisi kuivaavansa Petran tai Huskun piipun ja sanoisi, että tervetuloa kokeilemaan Vladi-setä, täällä ollaan. Kannattaa vain olla, elää. Helmikuussa ajot ovat huikeimmillaan ja ilmat somia ja säihkyviä kuin morsian. Ei kannata muistella menneitä, ei kurkotella tulevaan. Tuli sunnuntai-ilta. Muistot ja tarinat tulevat lähelle. Tipahdin ja keräilin koko päivän kamojani lattialta. Rintakipuja, unettomuutta. Käytin tunturisuksia puhtaalla hangella. Kadotin kykyni kirjoittaa. Ei tykkien jylyä, ei ensimmäistäkään raajankappaletta taivaalla, ei tuhkapilveä tai betonimurskaa. Muistelin menneitä koiriani. Olen tiennyt aina, että sota asuu meissä, se on dna:ssamme. Kuljeskelin metsäsuksilla joella, jonka jää kelkan jäljistä päätellen sittenkin kantaa. Muistin hänen virneensä, suuret ruskeat silmät, jonka tuuheista ripsistä naiset olivat takuulla kateellisia. Syksyllä jäät jäätyivät pystyyn
Sako tunnetaan laadukkaista kivääreistään ja patruunoistaan. Tupp i on tehty puuk uituk omp osiitis ta ja sopii värity kseltä än erino mais esti Tikka T3x Rotik an kaver iksi. 200 ensim mäis tä saa kivää rin muka na Rokk a Knive s Korp isotu ri puuk on (arvo 159€ ). Urite ttu lukko tuo latau sliikke eseen lisää nope utta ja kevey ttä. 200 ensimm äistä saa kiväärin mukan a Rokka Knives Korpiso turi puukon (arvo 159€). Hankkimalla tämän ainutlaatuisen juhlarasian harjoittelet ja metsästät laadukkailla Sakon kivääreihin kehitetyillä patruunoilla. Korp isotu ri on Suom essa valm istett u todel listen eränk ävijö iden luotto työka lu. ROKK A KNIV ES KORP ISOT URI Kaliib erit .308w in ja 6,5cr edmo or hinta T3x ROTI KKA 1 390€ arvo 159€ youtub e.com/ Tikka facebo ok.com /SakoF inland @tikka _intern ational Nro 7/202 1 – 10,50 € R I I S T A T E S TA A PAL-V KO 2021-3 8 71064 0-2107 RIIS TA 7/2 02 1 TEST ISSÄ METS ÄSTÄ JÄN RINK AT Tuntu rin HIRV IJAHT I Vinki t maatt omall e metsä stäjäl le Mitä aseto imitta ja ostais i nyt. ROKKA KNIVES KORPIS OTURI Kaliibe rit .308win ja 6,5cred moor hinta T3x ROTIKK A 1 390€ arvo 159€ youtube.c om/Tikka facebook .com/Sak oFinland @tikka_in ternationa l Nro 8/2021 – 10,50 € R I I S T A T E S TA A PAL-VKO 2021-42 710640-2 108 RIIS TA 8/2 02 1 SUURI KATSEL UKIIKAR ITESTI 2× Stalon vaimennin Riekkoj a Muotka lla Ostajan opas KATSELUK IIKAREILL E Vierailulla Leupoldin tehtaalla Ajokoir an AHDINK O Viitasaa ren karhun kaataja 7× Hirviko iran vaaranp aikat SAKO 100 VUOTTA JUHLARASIA – Harjoittele ja metsästä Saatavilla vain rajoitettu erä! Sako juhlistaa 100 vuoden taivaltaan tuomalla markkinoille ainutlaatuisen juhlarasian patruunoita. facebook.com/SakoFinland Nro 10/2021 – 10,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2022-03 710640-2110 RII STA 10 /2 02 1 LÄMPIMÄT PASSITAKIT BERETTA BRX1 SUORAVETOLUKKOINEN YLLÄTYSUUTUUS Kaliiperi suurriistalle .300 Win Mag ZEISS V8 -MALLISARJA UUDISTUI Latvalintuja Naruskassa Valkohäntäpeura ONKO HUIPPU VIELÄ EDESSÄ. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.fi Tee tilaukset tilaajapalvelu@riistalehti.fi Lisää tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi T3x ROTI KKA Korp ienku lkijan kivää ri UUTU US 2021 Kun halua t kulke a omia polku jasi ja viedä itsesi sekä kalus tosi äärira joille, tämä kivää ri on tehty Sinul le. .308 win Speedhead 80kpl .308win Powerhead Blade 20kpl. Chapuis Nordic Edition on valmistettu Ranskassa käsityönä ja on todellinen aseseppien sekä pohjolan metsästäjien yhteistyön helmi. Näyttävät AAA-luokan pähkinäpuut on veistetty juuri meille pohjolan metsämiehille sopiviksi. Hinta 149€ Nro 9/2021 – 10,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2021-49 710640-2109 RII STA 9/2 02 1 RASKAAMMAT KIVÄÄRIT Suotta hylätty .30-06 Springfield Tuplaluodikko Chapuis X4 HIRVI Ensimmäinen kaato Ampumakoe uusiksi. Lihankäsittelyn ABC Keihäsmies Kinnusen kivääri KIVÄÄRIN OSTAJAN OPAS By = Pa r. 100 vuoden tuomalla kokemuksella tiedämme miten tärkeää on ammunnan harjoittelu ennen metsälle lähtöä. Tuppi on tehty puukui tukomp osiitista ja sopii värityks eltään erinom aisesti Tikka T3x Rotikan kaverik si. Varustettu SAKO 100 kantaleimalla. Villis ikaa vaani malla Pohjola n Chapuis Sähäkkä Merkel 5× Puukot metsäll e T3x ROTIKK A Korpien kulkijan kivääri UUTUU S 2021 Kun haluat kulkea omia polkuja si ja viedä itsesi sekä kalusto si äärirajo ille, tämä kivääri on tehty Sinulle. Tilaa metsästyksen erikoislehti Tilaus jatkuu kestotilauksena. Upea ja ainutlaatuinen haulikko on saatavilla vain Suomessa. Katsaus naisten haulikot JÄLKIKOIRA ISO APU facebook.com/SakoF inland RADIEN Nro 1/2022 – 10,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2022-08 710640-2201 RIIS TA 1/2 02 2 TALVIKÄSINEET METSÄSTÄJÄLL E Jänis patakuntoon Näin valitset PEURAKIVÄÄRIN Pienpetojyrä .223 REMINGTON ALLE TONNIN MAUSER 18 Talvipassiin Repo-lumipuku Garphyttan-anorakki Victorinoxin veitsi. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Uusi Veil Widela nd camov äritys sekoittu u hyvin syksyis en metsän väreihin ja voit valita myös hiekan väriset pehme ät Soft Touch -otepin nat takaam aan täydelli sen pidon ja optima alisen ampum aergon omian. Puukon hiiliterä ksinen terä on erinom ainen kiehiste n vuolem iseen eräretk illä ja turvallin en pitävä kahva on pehme ää Dryflex materia alia. Kauniissa kaiverruksissa on meille arvostetuimmat metsiemme saaliit ukkometso ja teeri. 6 + 2 numeroa yht. 50 € TILAAJAPALVELU p. Uritettu lukko tuo latausli ikkeese en lisää nopeut ta ja keveytt ä. Uusi Veil Wide land camo värity s sekoi ttuu hyvin syksy isen mets än värei hin ja voit valita myös hieka n värise t pehm eät Soft Touc h -otep innat takaa maan täyde llisen pidon ja optim aalise n ampu maer gono mian . Cerako te pinnoit ettu piippu ja kehys on tehty kestäm ään kovimm atkin olosuh teet. Havulintujen metsästykseen on tullut uusi hallitsija. Tilaa nyt Riista 6 numeroa + Latvalinnustus-kirja (arvo 54 €) Yhteensä 50 euroa. Korpiso turi on Suome ssa valmist ettu todellis ten eränkäv ijöiden luottoty ökalu. Puuk on hiilite räksin en terä on erino main en kiehis ten vuole mise en eräre tkillä ja turva llinen pitäv ä kahva on pehm eää Dryfl ex mate riaalia . CHAPUIS NORDIC EDITION – LIMITED 50 CHAPUIS NORDIC EDITION – LIMITED 50 Chapuis Nordic Edition – haulikko Suomen pohjolan oloihin pohjolan metsästäjiltä. Me ymmärrämme näiden yhteensovittamise n tärkeyden. Tikka T3x Rotikka on suunni teltu heille, joilla on kaipuu erämaa han. Kaliiberi 12/76 Piipun pituus 28” Pähkinäpuuluokka AAA 35/55 Teräshaulikelpoinen Ventiloitu tähtäinkisko Mobil Choke vaihtosupistajat 5kpl Ulostyöntäjät ja automaattivarmistin Toimitetaan kovassa laukussa missä hihnalenkit mukana. Cerak ote pinno itettu piipp u ja kehy s on tehty kestä mään kovim matk in olosu hteet . Tikka T3x Rotik ka on suun nitelt u heille , joilla on kaipu u eräm aaha n
43 RIISTA ASTETTA PAREMPI TIKKA T1X UPR Varusteet s.66 ”Piippu on osa-alue, josta Bergara on ollut tunnettu.” S . 6 4 s.44 KA U D E N U U T U U K S I A TESTISSÄ TÄHTIMET AJOJAHTIIN
Todellinen ja laadukas 1x kerroin on kuin onkin vain joidenkin tähtäinvalmistajien heiniä. Testissä, jossa rima asetettiin alan huippujen toimesta, oli heikompien kyyti kylmää. Lähelle pääsee moni, mutta erot tulevat esille kriittisessä vertailussa. Alapäässä pienimmällä säädöllä saadaan toivon mukaan aikaiseksi rehellinen 1x kuva ja tämän lisäksi suurin suurennuskerroin on yli 4x. Täysin suurentamaton ja “realistisen” kuvan tarjoava asetus tuo esiin kaikki virheet kuvan laadussa ja tällä asetuksella havaittavissa olevat vääristymät korostuvat eniten. Tämänkertainen otos tuo parhaiten esiin superzoomien kehityksen ja niiden perimmäisen filosofian. Tämän takia tähän testiin osallistumisessa reunaehtona oli 1–5x-suurennusväli, eli pienimmän suurennuksen tulisi olla mahdollisimman lähellä todellista ykköstä ja zoomkertoimen vähintään 5x. Paremmissa tähtäimissä diopterisäädön muutos taas ei vaikuta kuvan laadukkuuteen yhtä selkeästi. 44 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET R I I S T A T E S T A A Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä SUPERZOOMIEN JÄTTIVERTAILU Testasimme saatavilla olevat superzoom-ajojahtitähtäimet. Pienen suurennuksen haaste Todellinen 1x, eli suurentamaton pienin suurennus on kuvan laadukkuuden kannalta kaikkein haastavin suurennuskerroin. Toisin sanoen diopterin säätäminen vaikuttaa monissa tähtäimissä selkeästi havaittavasti myös kuvan todelliseen suurennuskertoimeen, ei ainostaan tähtäysristikon tai punapisteen terävyyteen. Otos oli testihistoriamme laajn, joka kuvastaa hyvin x24-tähtäinten tämänhetkistä asemaa tähtäinmarkkinoilla. Tämän takia moni ei tiedostamattaan pidä tähtäimensä pienimmästä asetuksesta, vaan kuvaan haetaan laadukkuutta hieman suuremmista suurennuskertoimista, joissa kuvan vääristymät vähenevät. Täysin vääristämätön kuva tähtäinTämänkertainen otos tuo parhaiten esiin superzoomien kehityksen ja niiden perimmäisen filosofian.. Testissä ei siis ole enää yhtään sellaista tähtäintä, jonka pienimmän suurennuksen suurennusta ja “tunnelointia” hyväksyttäisiin tai jossa silmäetäisyyden muuttumista merkittävästi suurennusta säädettäessä katsottaisiin hyvällä. T ämän päivän ajojahtiputket edustavat yhä enenevässä määrin “superzoom” filosofiaa, jossa tähtäimen suurennussäädön zoom-kerroin on yli nelinkertainen. Pienimmän suurennuksen haasteellisuutta lisää se, että tämän suurennuskertoimen laadukkuuden ja tähtäimen diopterisäädön ei-toivottu yhteispeli tulee esiin juuri heikkolaatuisten tähtäinten 1x asetuksella. Eroja toki oli ja osassa tähtäimiä oli havaittavissa selkeää suurennusta silloinkin, kun ilmoitettu kerroin oli 1x. Tämä erotti tässä testissä jyvät akanoista
Erot tulevat esiin varsinkin liikkuviin kohteisiin tähdätessä, jolloin kuva joko liukuu maastossa tyylikkäästi tai vaihtoehtoisesti vääristymät saavat aikaan epäselvää sekasotkua erityisesti kuvan reuna-alueilla. Tällöin tähtäimen täytyy sallia virheitä silmän asemoinnissa. Kiikarin oikealla asennuksella pääsee pitkälle, mutta joissain tähtäimissä tämä eye-box on niin pieni, että jo pienet muutokset vaatetuksessa riittävät muuttamaan katseluetäisyyttä siten, että optimaalista kuvaa joudutaan haeskelemaan. Tämä on yksi tärkeimmistä tekijöistä nopeissa tilanteissa tähtäinkuvan aikaansaamisessa. Tämä on ehkäpä yksi leimallisimmista ja selkeimmistä eroista testin tähtäinten välillä. Termi eye-box tarkoittaa silmän asemoinnin hyväksyttävää etäisyyshaarukkaa ja optisen keskilinjan virhemarginaalia, joiden puitteissa laadukas kuva vielä löytyy. Pienen suurennuksen tähtäimissä täytyy muistaa myös kuvan nopea ja helppo avautuminen tähtäävälle silmälle. Suuri suurennus pienissä kiikareissa Superzoom tähtäinten käyttömahdollisuudet laventuvat sitä pidemmälle, mitä enemmän laadukasta suurennuskerrointa on käytettävissä. Tämä on AJOJAHTITÄHTÄIMET. 45 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET Testissä olevat tuotteet Bushnell Nitro 1-6x24mm Delta Titanium HD 1-6x24 GPO Spectra 8x 1-8x24i GPO Spectra 6x 1-6x24i Kahles Helia 1-5x24i Kite Optics K6 1-6x24 Leica Amplus 6 1-6x24i Leica Magnus 1-6,3x24i Leupold VX-5HD 1-5x24 Meopta MeoPro Optika 6 1-6x24 Meopta Meostar R2 1-6x24 RD Nikko Stirling Octa 1-8x24 Nikko Stirling Boar Eater 1-6x24 Steiner Ranger 6 1-6x24 Swarovski Z8i 1-8x24 Vanguard Endeavor RS VI 1-6x24 Zeiss V8 1.1-8x24 M kiikarissa on liki mahdoton valmistaa, mutta vääristymät on mahdollista saada kuriin siinä määrin, että ne eivät häiritse. Kaikissa tähtäimissä toki löytyy optimaalinen katselukohta, mutta matka tämän ja kelvottoman kuvan välillä vaihtelee suuresti tähtäimestä toiseen. Kyse on siis siitä, kuinka tarkka tähtäin on simän juuri oikeasta asemoinnista, vai salliiko tähtäin suurpiirteisyyden esimerkiksi silmävälin osalta
On sanomattakin selvää, että jatkuvaa säätämistä vaativa tähtäin ei voi tässä testissä menestyä. Perusoletuksena on kuitenkin se, että valmistautuminen on nopeissa tilanteissa, joissa aikaa ei ole ja tähtäin on tällöin “ykkösellä”, josta sitä tarvittaessa säädetään isommalle. Testin häntäpäässä suurimman suurennuksen radikaalit ongelmat eivät näyttäytyneet juurikaan kuvan terävyydessä tai erottelukyvyssä. Erot ovat pahimmillaan välillä loistava tai lähes käyttökelvoton. Keskipitkien ampumaetäisyyksien hallitseminen mahdollistuu laadukkaan suurennuskertoimen kasvaessa. Hintarajoituksen puuttuminen toi esiin myös tarpeen kritiikille, jota hintarajoitukset tavallisesti vähentävät. Suuren ja pienen suurennuskertoimen yhdistelmä on seikka, joka on vaativaa saada toimimaan yhtäaikaisesti ja ilman erillistä säätämistä. Näissä jahdeissa pienet suurennukset ovat tarpeen ja usein kiikarit ovat säädettyinä pienimmälle asetukselle ja usein vain ajan salliessa niiden suurennusta säädetään suuremmaksi. Kyyti Osalla tähtäimistä pienimmällä suurennuksella toimiminen oli vielä kohtuullista, mutta käännettäessä suurennus täysille, vaatii asiallisen kuvan aikaansaaminen silmän liki täydellistä asemointia. 1-6x24 ja 1-8x24 kokoluokissa kyse on nimenomaan siitä, että suurennusalueen tulisi olla käyttökelpoinen koko laajuudessaan. Ilman molempien päiden suorituskykyä tämän tähtäinluokan käyttökelpoisuus vesittyy, sillä jos huomiota tarvitsee kiinnittää vain suurennusalueen toiseen päähän, on superzoom -tähtäinten rooli mitätön. Kahles on esimerkki tähtäimestä, joka oli kaikilta optisilta ominaisuuksiltaan testin kärkipäätä. Voidaankin sanoa, että parhaimmillaan nämä tähtäimet työntyvät komeasti yleistähtäinten tontille, mutta testin heikoimmassa päässä edes suuremman suurennuksen myötä ei saavuteta etua laadukkaamman optiikan pienempiin suurennuksiin verrattaessa. Tähtäinkiikarien isommista kokoluokista löytyy parempia vaihtoehtoja suurempien suurennuksien käyttöön ja pienemmässä päässä vaihtoehdoksi tulevat huokeammat ja muutoin asialliset pienen suurennuksen 1x lukemista alkavat variaabelit. Tällöin huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää siihen, miten miellyttävä kuva on suurimmalla suurennusasetuksella. On eri asia testata kaikkia tuotteita terävintä kärkeä vastaan, kuin testata niitä omassa hintaluokassaan. Toinen ja ehkä enemmän koko maata koskeva käyttö tämän kokoluokan tähtäimillä on hirvijahti, joka päiväkäytön osalta jakautuu karkeasti koiranohjaajiin ja passimiehiin. Minimissään 5x-zoomkerroin pudotti pois kaikkein halvimmat tuotteet ja esimerkiksi alle 300 euron tuotteita testissä ei ollut lainkaan. Koko suurennusalue Superzoomin ominaisuuksissa oleellista on koko suurennusalueen käyttökelpoisuus. Tässäkin tapauksessa eye-box nousi esiin. 46 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET oleellinen asia tässä tuotekategoriassa, sillä pelkkä suoriutuminen ajojahdeissa ei tässä testissä riitä huippusuoritukseen. Tämä on pienimmän suurennuksen laadukkuuden lisäksi osa-alue, jossa tuotteiden laatuerot alkavat näkyä ja pesäeroa parhaiden ja keskitason tähtäinten välille tulee roimasti. Parhaimmillaan suurin suurennus voi olla todella laadukas ja kuva pysyy hyvänä suurennusta pienennettäessä aina 1x asetukselle saakka, kun taas joissain tähtäimissä pienin suurennus ei tällöin ole parhaimmillaan vaan vaatii esimerkiksi diopterisäädön korjausta. Tämä tekee asiallisen kuvan löytämisestä haastavaa, hidasta ja rasittavaa. Yhteenveto Hintarjoittamaton testi toi testattavaksi käytännössä superzoomien koko tarjonnan. Testaus pakkasessa kuitenkin paljasti sen, että suurennussäätö on liukas ja sen käyttäminen ilman jälkiasennettavaa ”throw-lever” vipua on rakasta.. Osalla tähtäimistä pienimmällä suurennuksella toimiminen oli vielä kohtuullista, mutta käännettäessä suurennus täysille, vaatii asiallisen kuvan aikaansaaminen silmän liki täydellistä asemointia. Superzoom-kiikaritähtäinten käytössä ilmeinen kohde ovat ajojahdit, joissa erityisesti peuran osuus maassamme on noussut ryminällä. Tällöin pienin suurennus ei ole niin yksiselitteisen tärkeässä roolissa ja enemmän ostopäätöksiä ohjaakin näiden tähtäinten kompaktius ja aiempaa suurempi suurin suurennus
6x zoomin Boar Eater oli optisesti huomattavasti parempi, kuin 8x-zoomin Octa. 730 € 512 g Kahles Helia 1-5x24i Itävalta 1650 € 480 g Kite Optics K6 1-6x24 Japani 1250 € 498 g Leica Amplus 6 1-6x24i Portugali 1345 € 486 g Leica Magnus 1-6,3x24i Saksa 2340 € 544 g Leupold VX-5HD 1-5x24 Yhdysvallat 1299 € 408 g Meopta MeoPro Optika 6 1-6x24 Tsekki 545 € 646 g Meopta Meostar R2 1-6x24 RD Tsekki 1249 € 500 g Nikko Stirling Octa 1-8x24 Kiina 549 € 542 g Nikko Stirling Boar Eater 1-6x24 Kiina 395 € 490 g Steiner Ranger 6 1-6x24 Yhdysvallat 1399 € 498 g Swarovski Z8i 1-8x24 Itävalta 2799 € 510 g Vanguard Endeavor RS VI 1-6x24 Kiina 499 € 510 g Zeiss V8 1.1-8x24 M Saksa 2499 € 592 g Eri testaajat huomasivat tähtäimistä samoja asioita. Siinä missä 2007 Swarovski oli luokassaan ylhäisessä yksinäisyydessään, on nyt mukaan tullut haastajia niin suorituskyvyssä, kuin myös hinnassa. Suosikit löytyivät nopeasti, mutta ”minkä ostaisit” kysymyksen esittäminen toi esiin henkilökohtaiset arvostukset. Pohdittaessa superzoomien laadukkuutta 6x ja 8x välillä, voidaan tämän OMINAISUUDET Merkki Malli Valmistusmaa Hinta Paino Bushnell Nitro 1-6x24mm Kiina 499 € 562 g Delta Titanium HD 1-6x24 Japani 899 € 516 g GPO Spectra 8x 1-8x24i . Mielenkiintoista tässä testissä oli tähtäinten kehitykseen liittyvä havainto. Tässä testissä ehkäpä selkein esimerkkipari alkupään huipputuotteesta ja nykyisestä haastajasta ovat Leica Magnus ja Leica Amplus, joiden keskinäiset erot ovat vähäisemmät kuin tähtäinten hintaero. 1250 € 494 g GPO Spectra 6x 1-6x24i . Tähtäinten testaamisessa vertaaminen on oleellisen tärkeää. Kehitys on siis saavuttanut edullisempia tuoteryhmiä ja se mikä oli aluksi muiden valmistajien saavuttamattomissa, on nyt lähempänä ja parhaimmillaan vielä kohtuulliseen hintaan. Swarovskin ja Leican valaisun selkeät kytkimet osoittivat toimivuutensa erityisesti pakkastestissä. Vain rinnakkain vertaamalla tähtäimet saadaan järjestykseen keskenään.. 47 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET hintarajoittamattomassa testissä oli edullisessa päässä kylmää, sillä riman asettavat tuoteryhmän priimukset. Nikko Stirling -tähtäimissä näkyy selkeästi edullisten tähtäinten problematiikka 8xzoom-alueen osalta
Huomiota pienimmän suurennuksen osalta kiinnitettiin erityisesti kuvan terävyyteen kuvan keskija reuna-alueen välillä, sekä kuvan luonnollisuuteen ja tähdättävyyteen molempien silmien ollessa auki. 48 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET SUURIN painoarvo testissä on pienimmän ja suurimman suurennuskertoimen laadukkuudella, sillä tämä on oleellinen osa kyseistä tuoteryhmää. Pahimmillaan eye-box vaikutti silloin, kun sen ahtaus teki katselusta turhan raskasta puuhaa. Parhaat pisteet keräsi tähtäin, jossa eye-box on suuri ja jossa on tämän lisäksi suuri silmälle tuleva näkökenttä (nimenomaan tässä järjestyksessä). Toisaalta myös suurin suurennus on yhtä tärkeä, silä miksi hankkia superzoomia, jos suurimmilla suurennuskertoimilla ei ole käyttöä tai merkitystä. Kiikarit säädettiin siten, että tähtäimen diopterisäätö asetettiin tehdasasetuksen nollakohtaan, jotta kuva saatiin mahdollisimman luonnolliseksi. Tätä osiota kannattaa tarkastella erityisellä tarkkuudella, jos tähtäimen monikäyttöisyys on tärkeä kriteeri tähtäimen hankinnassa. Näkökentän osalta testattiin silmälle tulevan kuvan laajuus ja silmän asemoinnin vaikutus näkökentälle. Päinvastoin kuin pimeätähtäimissä, on ajojahdeissa hyötyä isosta ja selkeästi näkyvästä pisteestä, jolla tähtääminen ei vaadi pisteen etsiskelyä, vaan ampuja pystyy katsomaan kohteen ja tähtäyspisteen muodostamaa yhteiskuvaa. Valopisteen ominaisuudet arvioitiin tässä testissä lähinnä pisteen tehokkuuden ja näkyvyyden osalta. Ristikoiden erojen takia tämän osion pisteytyksessä täytyy ottaa Näin testasimme Merkki Malli Kuvanlaatu 1x Kuvanlaatu täysi Näkökenttä ja katseltavuus Valopisteen teho Käytettävyys Paino Yhteensä 20% 20% 20% 15% 15% 10% 100% Bushnell Nitro 1-6x24mm 3 3 3,5 3 3,5 3 3,18 Delta Titanium HD 1-6x24 3 2 3 3,5 1,5 4 2,75 GPO Spectra 8x 1-8x24i 2 2,5 3 3 5 4 3,10 GPO Spectra 6x 1-6x24i 2,5 3,5 4,5 3,5 2 4 3,33 Kahles Helia 1-5x24i 4,5 4 5 5 3 4,5 4,35 Kite Optics K6 1-6x24 2,5 3 4 3,5 2 4 3,13 Leica Amplus 6 1-6x24i 4 4,5 4 3,5 5 4,5 4,23 Leica Magnus 1-6,3x24i 5 4,5 5 5 5 3,5 4,75 Leupold VX-5HD 1-5x24 3 3,5 4 4,5 4 5 3,88 Meopta MeoPro Optika 6 1-6x24 3,5 3 4 3 3,5 2 3,28 Meopta Meostar R2 1-6x24 RD 3 3 3,5 3,5 5 4 3,58 Nikko Stirling Octa 1-8x24 2,5 3 4 2,5 4 3,5 3,23 Nikko Stirling Boar Eater 1-6x24 3 3 3,5 3 5 4 3,50 Steiner Ranger 6 1-6x24 3,5 3,5 4 3,5 5 4 3,88 Swarovski Z8i 1-8x24 5 5 4,5 5 5 4 4,80 Vanguard Endeavor RS VI 1-6x24 2 2 3 2,5 2 4 2,48 Zeiss V8 1.1-8x24 M 2,5 4,5 4,5 3,5 5 3 3,88. Tämä osio myös korosti tähtäimen näkökentän ja eye-boxin yhteispeliä, sillä osassa tähtäimiä kuvan laatu ei ollut suurin ongelma, vaan se, että miten vaativaksi katselu muuttui suurimmalla suurennuksella. Tämä osio suosi suurempaa suurennusta, mutta toi esiin myös laatueroja, joten missään nimessä lineaarisesta “isompi suurennus on parempi” asetelmasta ei ollut kyse. Ilman laadukasta 1x kuvaa ei tälle kokoluokalle ole varsinaisesti perustetta, eli kyse on elimellisestä osasta tätä testiä. Näkökentän arvioiminen erillisenä osana nähtiin tarpeellisena, mutta sen vaikutusta ei tarkastella pelkästään irrallisena osana, vaan sillä on myös vaikutusta tähtäinten yläja alapään suurennuksien arvioinnissa. Tämä osa-alue pitää sisällään melko suuren osan tähtäimen nopeuteen ja kuvan hahmotusnopeuteen liittyvistä tekijöistä, joten yhdessä pienimmän suurennuksen laadukkuuden kanssa tämä on yksi määräävimmistä osa-alueista tähtäimen ajojahtikäytön ja yleisesti tähtäämisen nopeuden kannalta. Suurimman suurennuskertoimen testaaminen suoritettiin piirtoterävyystauluun, josta oli selvitettävissä ARVOSTELUTAULUKKO erottelukyky, värienerottelu ja kontrasti
Mielenkiintoista tässä testissä oli tähtäinten kehitykseen liittyvä havainto. Pakkasosion merkitys on testin kannalta tärkeä, sillä tätä on mahdollista testata vain aniharvoin tähtäimen hankinnan yhteydessä ja toisaalta säätöjen käytettävyys pakkasessa heijastuu yleisesti tähtäimen käytettävyyteen. Vaikka tämän osion pisteytyksen rooli on maltillinen, on tämä usein ostopäätökseen vaikuttava tekijä, joka saattaa olla ratkaisevassa roolissa kahden muutoin samanveroisen tähtäimen kesken. Tässä testissä ei ollut hintarajoitusta, joten tuotteiden kirjo on erityisen laaja. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että 8x zoomkertoimen tekeminen on vielä toistaiseksi liian suuri haaste valtaosalle optiikanvalmistajista. Testiotoksesta onneksi löytyy sopivia vaihtoehtoja usealle eri budjetille ja käyttötarkoitusten painotuksiin. Nyt tuotteet ovat samalla janalla, joten konkreettiset erot ovat selkeämmin näkyvillä. Näkökentän ja katseltavuuden testaamisessa on tärkeää vakioida testitilanne. Käytännössä tässä tarvitaan aikaa ja selkeitä maastonkohtia, joita testissä katsellaan. Hinnan ja suorituskyvyn välinen suhde ei aina ole lineaarinen, joten sopivimman tuotteen valinnassa kannattaa pyrkiä huolellisuuteen. Tämän takia testin loppuarvostelussa otettiin käyttöön aiemmasta poiketen puolikkaat nuotiot, joka tuo havainnollisemmin esiin testattavien tuotteiden suorituskykyeroja. Hintarajoitetuissa testeissä otos pisteytetään aina muuhun testiotokseen verrattuna, jolloin testivoittajien hyvät pisteet tai testin häntäpään heikot pisteet ylikorostuvat. Pakkasella terästetyssä osiossa kiikarit jäähdytettiin kolmen tunnin ajan -22 asteen pakkasessa, jonka jälkeen niiden suurennuksen säätö ja valopisteen kytkentä ja/tai säätäminen testattiin hansikkaat kädessä. Tämän osion myötä säätämisen helppous tai vaikeus saatiin korostetusti esille. testin perusteella sanoa, että keskimäärin 6x-zoom on mahdollista tehdä laadukkaammin kuin 8x. Osion pisteytys olisi ollut eri painoarvossa, jos painojakauma olisi ollut isossa mittakaavassa suurempi. 49 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET huomioon se, että valmistajakohtaisia eroja eri ristikkomallien välillä on runsaasti ja tämän testiosion pisteytys koskee vain testissä ollutta ristikkotyyppiä. Toistaiseksi ainoastaan Swarovski on laadultaan erinomainen 8x, kun taas esimerkiksi GPO ja Nikko Stirling pärjäävät testissä paremmin 6x kuin 8x zoomkertoimen tähtäimillä. Testin painojakauma oli hyvin tasainen, joten eroa tuotiin esiin vain selkeästi painavampien ja kevyempien osalta. Tämä tuoteryhmä on malliesimerkki siitä, että oikeilla valinnoilla käytetylle rahalle saa parhaan vastineen. Käytettävyys-osiossa tähtäinten hallintalaitteet testattiin normaalissa sisälämpötilassa ja ääriolosuhteissa. Testissä käytetty piirtoterävyystaulu.. Kuudentena osa-alueena testissä oli tähtäinten paino, mutta sen painoarvo pisteytyksessä oli vain 10%
Täydellä suurennuksella Bushnellin kuva kärsii terävyyden puutteesta testin K y l m ä n a r k a j a p a n i l a i n e n E d u l l i s e s t i o m i n a i s u u k s i e n p a r i i n kirkkaimpaan kärkeen verrattuna. Käytettävyyden pisteitä vei täydellinen jäätyminen pakkasessa. Kapeahkosta näkökentästä johtuen kuvan reunavääristymät ovat vähäisiä, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että kuva ei avaudu silmälle asiallisesti. Toisin sanoen eye-box on kohtuullinen ja kuvan aikaansaaminen silmälle onnistuu helposti. Tätä vaikutelmaa korostaa se, että kuvan eye-box on hieman ahdas ja optimaalisen kuvan aikaansaaminen vaatii täsmällistä asettelua. Pakkasella Bushnell jäykistyy selkeästi, mutta se on säädettävissä. Näkökenttä Deltassa on kapea ja katseltavuus on kauttaaltaan vaativaa. Kuva ei ole kaikkein laajin, joka “vuotaa” hieman tässä yhteydessä myös arvioon pienimmän suurennuksen laadukkuudesta. Valopisteen tehokkuus on keskitasoa, jolla pärjää useimmissa tilanteissa, mutta esimerkiksi lumimaan aikana pisteen teho ei kerää silmän huomiota riittävästi, jotta valopisteestä ja kohteesta saisi muodostettua helposti yhtenäisen mielikuvan. Suurimmalla suurennuksella kuvan BUSHNELL on pienimmän suurennuksensa osalta testin keskitasoa, mutta se kuuluu edullisten tähtäinten hyvälle tasolle tässä hintarajoittamattomassa testissä. Myös kuvan tarkkuus kärsii suuremmalla suurennuksella keskimääräistä enemmän. Toisin sanoen 6x suurennuksesta ei saada erottelun osalta parasta hyötyä irti. Voimaa joutuu kuitenkin käyttämään niin valopisteen säätämiseen, kuin suurennuksen säätämiseen. Valopiste Deltassa on kohtuullisen hyvällä keskitasolla, mutta kirkkautta saisi olla hieman enemmän. Tämä vaikuttaa väkisinkin myös arvioon kuvan laadukkuudesta. Sekä suurennussäätö, että valopisteen säätö ja/tai kytkentä hyytyivät täysin käyttökelvottomiksi, joten suomalaisissa jahdeissa loppusyksy tai alkutalvi eivät ole Deltan heiniä.. 50 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 2 1 DELTA TITANIUM HD 1-6X24 Hintaluokka: 899 euroa BUSHNELL NITRO 1-6X24MM Hintaluokka: 499 euroa + edullinen hinta – paino + Valopiste – Pakkaskestävyys KUVANLAATU pienimmällä suurennuksella on keskitasolla. Näkökentän laajuus ei ole parhaasta päästä, mutta kuvan katseltavuus on helppo. käyttökelpoisuus kärsii ahtaasta eye-boxista johtuen korostetusti ja tähtäimestä tulee herkkä silmäetäisyydelle
Pakkastestissä Spectra 6x hyytyi siinä määrin, että pisteen sai vielä päälle ja sitä sai säädettyä, mutta suurennussäätö tähtäimessä jumittui liki täysin pakkaslukemissa. Toisin sanoen kuva ei ole yhtä luonnollinen, kuin keskitason 1x suurennuksen tähtäimissä. Ero Spectra 8x:ään onkin merkittävä ja tämä herättää kysymyksiä siitä, että miten saman merkin sisällä voi olla näin suuria eroja mekaanisessa suorituskyvyssä.. Tämä kuvastanee sitä, että 6x suurennusalue on kuin onkin helpompi tehdä laadukkaammin ja vähemmillä kompromisseilla. Näkökentän laajuus on kohtuullinen, mutta eye-box on ahdas ja hankaloittaa hyvän kuvan aikaansaamista. Suurimmalla suurennuksella GPOn haasteena on kuvan piirtoterävyyden Y l e i s k i i k a r i h i r v i k o e v a r a l l a T a s a p a i n o i n e n k o k o n a i s u u s s y y s s ä i l l e haasteet, eikä isommasta suurennuksesta saada erottelukyvyssä juurikaan etua pienemmän zoom-kertoimen Spectra 6x:ään verrattuna. Valopisteen tehokkuus on hyvällä keskitasolla ja sopii käytännössä kaikkeen metsästyskäyttöön. Valopiste tähtäimessä on hyvä ja toimiva. 51 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 4 GPO SPECTRA 6X 1-6X24I Hintaluokka: 730 euroa + Kylmänkesto – Laajan suurennusalueen liiallinen haaste + Hyvä hinnan ja laadun suhde – Pakkasenkesto GPO Spectra 6x on kohtuuhintainen ja ominaisuuksiltaan testin keskitasoa, mutta tähtäimen pienimmän suurennusasetuksen laadukkuus kärsii hieman kuvan vääristymistä ja jossain määrin havaittavasta suurennuksesta, joka vaikuttaa vaikutelmaan kuvan luonnollisuudesta. Tässä kiikarissa kuitenkin korostuu se, että suurennussäädön alapään ongelmia sekään ei riitä ratkaisemaan, mutta keskisuurennuksilla suorituskykyä on roimasti. Throw-lever vakiona helpottaa suurennuksen säätöä. Ero on selvä 6x zoom-kertoimen Spectraan verrattuna ja kertonee 8x zoomkertoimen aiheuttamista teknisistä haasteista. Suurimmalla suurennuksella Spectra 6x hyppää testin keskitason paremmalle puolelle ja kuvan laatu onkin selkeästi parempi, 3 GPO SPECTRA 8X 1-8X24I Hintaluokka: 1250 euroa GPO:N isomman zoom-kertoimen tähtäimen heikoin kohta on suurennussäädön pienin asetus, jossa on ilmoitetun 1x kertoimen sijaan selkeästi havaittavaa suurennusta. kuin isomman zoom-alueen 8x:ssä. Käytettävyys kiikarissa on erinomainen, eikä pakkastestissäkään tapahtunut tähtäimen jäätymistä. Näkökentän laajuus ja katseltavuus ovat Spectra 6:ssa testin kärkipäätä
Tämä sai aikaan maaston “elämistä” liikkuvissa kohteissa. Valopisteen säätövaraa saisi olla hieman enemmän, sillä kohtuullisen paksu ristikko syö hieman pisteen havaittavuutta. “vuotaa” hieman tähänkin osa-alueeseen, eli katselu suurimmalla suurennuksella vaikeutuu. Toisaalta tässä yhteydessä korostuu se, että laaja näkökenttä ei suinkaan pelasta optiikkaa, jos kuvan laatu ei ole optimaalinen. 52 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 5 KAHLES HELIA 1-5X24I Hintaluokka: 1650 euroa + Kevyt – Suurennussäädön liukkaus ja jäykkyys pakkasella H i n t a t i e t o i s e n h u i p p u v a l i n t a 6 KITE OPTICS K6 1-6X24 Hintaluokka: 1250 euroa + Näkökentän laajuus – Pakkasherkkyys K y l m ä n a r k a k e s k i s a r j a l a i n e n KITEN pienimmän suurennuksen pisteitä söivät kuvan reuna-alueiden vääristymät ja hienoinen epätarkkuus. Käytettävyyden osalta Kiten ongelmaksi muodostui sen miltei täysin jäätyvä suurennuksen säätö pakkaskeleillä. H IN T A T I E T O I S E N H U I P P U V A LIN TA. Käytettävyyden pisteitä Heliassa rokotti sen liukas ja pakkasessa melko rutkasti hyytyvä suurennussäätökiekko. Suurimman suurennuksen pisteitä Heliassa rokotti ainoastaan 5x suurennuskerroin, joka antaa siimaa 6x lukemille, mutta vain jos kilpakumppani yltää laadukkuudessa Helian tasolle. Samaten eye-boxin herkkyys sivusuunnassa hankaloitti pienimmän suurennuksen käyttöä. Valopisteen kirkkaus ja terävyys Heliassa on loistava ja tehoa riittää kaikkeen metsästyskäyttöön. Näkökentän laajuudessa ja katseltavuudessa Helia on testin ehdotonta kärkeä yhdessä Leica Magnuksen kanssa. Tämä onkin Helian ainoa heikkous. Kuvan miellyttävyydessä silmälle Helia onkin testin priimus. Sen kuva on koko laajuudeltaan terävä ja vääristämätön ja ero testin parhaimpiin on minimaalinen. Suurimmalla suurennuksella Kiten osakkeet hieman paranevat, mutta tästä huolimatta kuvan herkkyys silmän asemoinnille KAHLES kuuluu testin kärkiryhmään suurennussäädön pienimpien asetuksien osalta. Kuvan laajuudessa Kite on erittäin hyvä, mutta katseltavuus ja eye-boxin kapeus rokottaa pisteitä. Pienempi suurennus ei Helian optisen laadukkuuden takia häviä kovinkaan monelle tässä testissä, sillä parempi piirtoterävyys auttaa löytämään kuvasta yksityiskohtia siinä missä keskitason tähtäinten 6x. Valopistettä saattoi vielä käyttää jotenkuten, mutta suurennuksen säätöön tarvittava voima oli kohtuuton
Suurimmalla suurennuksella Leican kuvan laadukkuus tekee erojen löytämisestä vaikeaa testin priimuksiin nähden ja voidaankin sanoa, että tässäkin osiossa Amplus pärjää komeasti. Kuvan laajuudessa Amplus on kiitettävää tasoa, mutta jää tässä testin hinnakkaammille jonkin verran, joka näkyy myös pisteissä. posti katseltava kuva ovat valttia. Terävä ja helAMPLUS on pienimmän suurennuksen laadukkuudeltaan testiotoksen selkeä jakaja todellisen ykkössuurennuksen ja “sinne päin” olevien keskitason suorittajien kanssa. Suurehko ja terävärajainen piste on päiväkäyttöön erinomainen. Suurimmalla suurennuksella ainoa syy täyden pistepotin osalta on testivoittajaa pienempi suurennuskerroin, joka rokottaa pisteitä puolikkaan verran. Tämä osoittaa sitä, että ykkössuurennus on vain muutamien valmistajien heiniä, joten kiitettävän arvosanan rima tässä osiossa on korkealla ja siihen yltää keskihintaa edullisemmista vain Amplus. Tältä osin se siis on miellyttävämpi kuin testivoittaja. Pakkasella Amplus ei hyytynyt lainkaan ja sen säädettävyys ja käytettävyys säilyy kelillä kuin kelillä. Valopisteen näkvyys ja erottuvuus on Magnuksessa erinomainen ja muun ristikon kannalta tämä onkin tärkeää. Suurennuksen pienimmän pään laadukkuudessa Magnuksella ei ole haastajia ja sen voidaan sanoa olevan ainoa testin priimus tässä mielessä Swarovskin kanssa. 53 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET + Erinomainen hinta-laatu-suhde – Valopisteen teho + Kohtuullisin “katuhinta” priimuksista – Paino 8 LEICA MAGNUS 1-6,3X24I Hintaluokka: 2340 euroa 7 LEICA AMPLUS 6 1-6X24I Hintaluokka: 1345 euroa T e s t i n k ä r k i j o u k o i s s a k o h t u u h i n n a l l a H u i p p u a h i p o v a a s u o r i t u s v a r m u u t t a EI liene väärin sanoa, että Leica Magnus -sarjan paras edustaja on juuri 1-6,3x24. Valopisteen tehokkuuden soisi Amplussassa olevan paremmalla tasolla, eli se ei kirkkaalla kelillä vedä itseensä huomiota parhaalla mahdollisella tavalla. H Y V Ä O S T O S. Magnuksen käytettävyys on kohentunut viime aikoina ja nyt testissä olleessa tähtäimessä ei ole enää sitä suurennussäädön jäykkyyden ongelmaa, joka Magnuksia vaivasi vielä muutamia vuosia sitten. Valopisteen kytkentä ja säätö ovatkin Magnuksessa suvereenilla tasolla. Kuvan laajuudessa ja miellyttävyydessä silmälle Magnus on testin kärjessä Kahlesin kanssa
LEUPOLD yllätti testaajat monella eri osa-alueella. Kuvan laatu kuitenkin kärsii kuvan aavistuksellisesta pyöreydestä. Käytettävyys pakkasessa ja muutoinkin on Leupoldissa moitteetonta, joten tässä osassa Leupold saa täydet pisteet. Pisteitä Leupold sai kuitenkin siitä, että suurennuskerroin on hyvin lähellä todellista ykköstä. Tämä onkin tähtäimen selkeästi jakavin tekijä, eli eye-box on asiallinen pienemmillä asetuksilla, mutta se ahdistuu suurennusta lisättäessä. Näkökentän laajuus on hyvä, mutta juuri eye-boxin muutokset suurennusta säädettäessä ovat MeoPron suurin haaste. Sen pienin suurennus oli keskitasolla, eli ei kiitettävää tasoa, mutta kohtuullisen hyvä pienine vääristymineen ja pyöristymineen kuvassa. Suurimmalla suurennuksella Leupoldin pisteitä rokottaa eniten pykälää pienempi suurennuskerroin, mutta Leupold on merkilleen uskollisesti kuitenkin kuvaltaan kirkas ja terävä päiväkäytössä ja yksityiskohtien erottelu onnistuu hyvin. Valopiste on itsessään laadukas, mutta sen tulisi olla selkeästi tehokkaampi Käytettävyyden pisteitä rokotti sekä suurennussäädön, että valopisteen säädön selkeä jäykistyminen pakkasella, mutta kumpikaan näistä ei hyydy täysin, eli voimaa lisäämällä säätäminen onnistuu.. Kuvan miellyttävyys silmälle johtuu lähinnä eye-boxin laajuudesta ja helposta katseltavuudesta, jossa osaltaan vaikuttanee kohtuullinen zoom-kerroin. Isoimmalla asetuksella kuva pysyy kohtuullisen hyvänä, mutta eye-box kutistuu sen verran, että katselusta tulee haastavampaa silmän asemoinnin osalta. Leupoldin valaisuyksikkö on pahamaineisessa roolissa ja sen yhdellä napilla tapahtuva käyttö vaatii oman opettelunsa. 54 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 9 LEUPOLD VX-5HD 1-5X24 Hintaluokka: 1299 euroa + Testin kevein – Valopisteen säätö K e v y t k e s k i s a r j a l a i n e n l i i k k u v a l l e h i r v i m i e h e l l e 10 MEOPTA MEOPRO OPTIKA 6 1-6X24 Hintaluokka: 545 euroa + Suurentamaton pienin asetus – Testin painavin E d u l l i s e n t ä h t ä i m e n m e t s ä s t ä j ä l l e MEOPRO Optika 6 on testin edullisimpia keskiluokan tähtäimiä, jossa suurennuksen pienin asetus on suurennuksen osalta hyvä. Valopisteen tehokkuus on ristikko huomioon ottaen liian vähäinen. Valopisteen kirkkaus on erinomainen, mutta valopisteestä on yksinkertaisesti vähennettävä pisteen puolikas sen kytkimen ja säädettävyyden johdosta
Tässä tähtäimessä pienin suurennus muodostuu kuitenkin ongelmaksi, eli kuvan vääristymän huomaa selkeästi ja suurennuskaan ei ole todellinen 1x. Tähtäin hyötyisi kirkkaammasta valaisuyksiköstä. Näkökentän osalta Meostar on nykyaikaisempiin tähtäimiin verrattuna hieman ahdas, mikä pudottaa pisteitä. Käytettävyydeltään Meostar on testin kärkitasoa, eikä se hyydy pakkasessa lainkaan. Kuvan laajuus silmälle Octassa on hyvä, mutta eye-box muuttuu suurennuksen säätämisellä hyvästä heikoksi. 55 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET + Hyvä käytettävyys – Ahdas näkökenttä + Hinta suurennusluokassaan – Kuvan laadukkuus kärsii kautttaaltaan laajan zoom-kertoimen takia 12 NIKKO STIRLING OCTA 1-8X24 Hintaluokka: 549 euroa 11 MEOPTA MEOSTAR R2 1-6X24 RD Hintaluokka: 1249 euroa T u t t u v a l i n t a j o v u o s i e n t a k a a K e v y t k a s i k u k k a r o l l e OCTA on testin kaikkein edullisin 8x tähtäin. Suurennuksen ja valopisteen säätäminen onnistuu myös hansikkaat kädessä. Valopisteen teho tähtäimessä on heikohko ja pisteen valaisu on toispuoleinen. Käsiteltävyydeltään Octa on asiallinen ja pakkasella sen ainoa heikkous on sen aavistuksenomainen jäykistyminen yhdistettynä liukkaaseen suurennuksensäätöön.. Kuvan eyebox on taas tasaisempi koko suurennusalueella verrattaessa Meostaria vaikkapa MeoPro Optika 6:een. Suurimmalla suurennuksella Meostar on keskitasoa, eli kuvan erottelukyky heikkenee käännettäessä suurennus täysille. Valopisteen tehokkuus ristikossa on kohtuullinen, mutta testissä olleen ristikon (BDC-2) sopivuus ei ole ajojahdeissa, joten pisteen tehokkuus ja näkyvyys voisi olla suurempikin. Suurimmalla suurennuksella kuvan laatu on asiallinen, mutta eye-box muuttuu armottomammaksi ja vaatii silmän juuri oikean asemoinnin. Suurempi suurennusMEOSTAR R2:n pienin suurennuasetus on kauttaaltaan hieman vääristynyt, joka näkyy pisteytyksessä. kerroin ei myöskään riitä kompensoimaan piirtoterävyyden puutteita. Tämä pudottaa katseltavuuden pisteytystä. Suurennuskerroin on kuitenkin hyvin lähellä todellista 1x lukemaa
kuvan laatu on miellyttävä, mutta paras pistepotti jää saamatta eye-boxin takia, jonka supistumisen huomaa erityisesti suurimmalla suurennuksella. Piste ei tällaisenaan vedä huomiota itseensä kirkkaalla päivänvalolla. Näkökenttä Rangerissa on asiallinen ja BOAR Eater yllättää keskitason suorituskyvyllään, joka on hintaan nähden testin parhaimmistoa. Eye-box muuttuu asiallisesta ahtaaksi suurennusta säädettäessä, mutta ilmiö ei ole yhtä voimakas kuin Octassa. Katseltavuutta häiritsee hieman putken sisäiset heijastukset. Käytettävyyden osalta Ranger on kerrassaan mainio, eli sen valopisteen säätäminen on helppoa ja suurennuksen säätäminen on vaivatonta säätörenkaan hyvästä pidosta johtuen. Käytettävyydeltään Boar Eater on mainio ja se selvisi pakkastestistäkin puhtain paperein. Pakkasessa Ranger 6 ei hyytynyt lainkaan. 56 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 13 NIKKO STIRLING BOAR EATER 1-6X24 Hintaluokka: 395 euroa + Edullinen suorituskykyyn nähden – Herkkä vastavalolle E d u l l i s e s t i h y v ä l l e t a s o l l e 14 STEINER RANGER 6 1-6X24 Hintaluokka: 1399 euroa + Tasainen laatu joka osa-alueella – Suurimman suurennuksen eye-boxin ahtaus T a s a i s e s t i h y v i n s u o r i t t a v a RANGER 6 on Steinerin uutuustuote, jonka ominaisuudet ovat hyvässä tasapainossa. Pienin suurennus on toimiva ja kuvan hienoinen vääristymä on ainoa asia, mikä erottaa Steinerin testin parhaimmistosta Suurimmalla suurennuksella tasainen ja varma suorittaminen jatkuu ja pisteitä pudottaa lähinnä suppeneva eye-box ja hieman heikentynyt piirtoterävyys. Valopisteen voimakkuuden soisi olevan selkeästi kirkkaamman, mutta valopisteen laatu on parempi kuin Octassa ja se valaistuu kauttaaltaan. Valopisteen laatu Ranger 6:ssa on hyvä, mutta sen tehokkuus saisi olla voimakkaampi pisteen pienestä koosta johtuen. Kuvan laajuus ja näkökenttä ovat hieman ahtaita, jotka rokottavat pisteitä. Suurimmalla suurennuksella Boar Eater on asiallinen ja kuvan miellyttävyyttä rokottaa Octan tapaan ahdistuva eye-box, joka on herkkä ja vaikeuttaa tarkan kuvan saamista. P E N N I N V E N Y T T Ä J Ä L L E. Ykkössuurennus on toimiva ja sen heikkoudet liittyvät lähinnä kuvan reuna-alueiden epätarkkuuteen ja hienoiseen vääristymään
Näiden jäljiltä muissa vaikuttaa olevan enemmän tai vähemmän jotain vikaa. Suurella suurennuksella Vanguard kärsii suuresti pienestä eye-boxista, mutta myös kuvan terävyyden puutteesta. Tähtäin hyötyisi voimakkaammasta valopisteestä. Käytettävyys on suurennussäädön osalta hieman retuperällä, sillä käännettäessä säätörengasta, on kiikarissa ylimääräisiä ääniä. Näkökentän laajuus ja katseltavuus häviävät testissä ainoastaan Kahles Helialle ja Leica Magnukselle, joissa on aavistuksen enemmän pelivaraa eye-boxin osalta, jota 8x suurennuskerroin vaikuttaa rokottavan enemmän kuin pienemmät zoom-kertoimet. Swarovskin käytettävyys on mainio ja onnistuu kevyesti myös pakkasella. Valopiste Swarovskissa taipuu moneen. 57 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET + Kauttaaltaan loistelias suorituskyky – Hinta varauksella + Laajahko näkökenttä – Häiritsevän ahdas eye-box 16 VANGUARD ENDEAVOR RS VI 1-6X24 Hintaluokka: 499 euroa 15 SWAROVSKI Z8I 1-8X24 Hintaluokka: 2799 euroa S u u n n a n n ä y t t ä j ä n t a i d o n n ä y t e T e s t i n p e r ä n p i t ä j ä VANGUARDIN pienin suurennussäätö on aavistuksen suurentava ja tämä yhdessä selkeän tynnyrivääristymän sekä ahtaan eye-boxin kanssa saa aikaan testin heikoimmasta päästä olevan tuloksen tässä osiossa. Peruspiste on sekin mainio ja kirkas, mutta jos tehoa tarvitaan ajojahteja varten enemmän, saa valonsäätönappeja yhtäaikaisesti painamalla lisää valaistua ristikkoa tuomaan tehoa ajojahteihin. Valopiste Vanguardissa on hengetön ja pisteen valaisu ei missään nimessä ole tasainen, vaan laikukas. Eye-boxin rooli kuitenkin vuotaa tähän osioon voimalSWAROVSKI Z8i on pienimmän suurennuksen laadukkuuden osalta samassa jamassa, kuin testin toinen viiden nuotion edustaja, Leica Magnus. Erillinen valokytkin on miellyttävä käsineitä käytettäessä. Suurimman suurennuksen osalta Z8i on testin ehdotonta kärkeä ja vaikka Zeiss hönkii niskaan, on Swarovskin 8x suurennus piirtoterävyydeltään parempi ja tästä tämän osion ainoana Z8i saa täydet pisteet. Kuva on vääristämätön, suurentamaton ja erittäin luonnollinen. T E S T I V O I T T A J A !. Näkökenttä Vanguardissa on kapeahko, mutta enimmäkseen näkökenttä ja katseltavuus osion pisteitä näversi koko suurennussäätöaluetta haittaava ahdas eye-box, joka vääjäämättä vaikutti kuvan laadukkuudenkin arviointiin. la, sillä tähtäämisestä tulee todella raskasta suurimmalla suurennuksella. Pakkasella tämän kiikarin suurennussäätö jumittui täysin, mutta valopistettä pystyi käyttämään normaalisti
Swarovskin tuotua markkinoille Z6:n, avattiin molempia päitä pelikentästä ja x24 kokoluokan tähtäimet ottivat monta askelta kohti yleiskäyttöisyyttä. 58 RIISTA AJOJAHTITÄHTÄIMET 17 ZEISS V8 1.1-8X24 M Hintaluokka: 2499 euroa + Laadukas suurennusalueen yläpää – Alisuoritus pienimmän suurennusasetuksen osalta K o m p a k t i y l e i s k i i k a r i ZEISS ei ole pienimmän suurennusasetuksen osalta hypännyt muiden valmistajien kelkkaan, vaan se ilmoittaa suurennuskertoimekseen 1,1x ja perustelee tätä sillä, että kuva olisi luonnollisempi. V8 on siis selkeästi havaittavaa suurennusta, mutta tämän lisäksi myös selkeä tynnyrivääristymä, joka saa aikaan vähemmän toivottavaa “elämää” kuvaan erityisesti ajojahtitilanteissa. Toisin sanoen tunnelointi on nykyään myös tässä kokoluokassa mennyttä aikaa. Punapistetähtäimille kyyti on ollut vielä kylmempää ja nykyään niitä suositaan enää erikoistuneemmissa käyttötarkoituksissa. Käytettävyydeltään ja käsiteltävyydeltään Zeiss on testin parhaimmistoa, eikä havaittavissa ollut minkäänlaista hyytymistä pakkastestissä. E N N E N superzoomeja saatavilla oli koko joukko pienen suurennuksen tähtäimiä tunnelointeineen. Näkökentän laajuudessa Zeiss on erinomainen, mutta pisteitä pudottaa aavistuksen 8x asetusten myötä ahdistuva eye-box, jonka osalta 8x zoom-kertoimen tähtäimet jäävät kakkosiksi testin parhaimmistolle tässä osiossa. Superzoomien tulo on näkynyt nyt testattavan 1-6x24 ja 1-8x24 kokoluokkien lisäksi myös pienemmässä 1-4x24 kokoluokassa, jossa kehitys on saavuttanut 1x asetukset. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Suurimmilla suurennuksilla Zeiss parantaa otettaan merkittävästi, mutta kuvan terävyys ei ole Swarovskin tasolla erityisesti kuvan koko laajuuden osalta. Tästä johtuen pisteessä saisi olla enemmän tehoa kirkkaassa päivänvalossa, jotta piste näkyisi paremmin. Tunneloivan pienimmän asetuksen lisäksi perinteisissä ajojahtitähtäimissä oli vaatimaton suurin suurennuskerroin, jonka “standardi” oli 4x. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille. Testin kärkipään tähtäinten kuva 1x asetuksella on niin laadukas, että harva näitä kokeillut enää näkee tarvetta punapisteille tai perinteisille 1,5-6x42 tähtäimille.. Liity sinäkin jäseneksi. Valopiste Zeississä on sama, kuin isommissa malleissa ja sen koko on huomattavan pieni. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Samaten tähtäimen näkökentän keila pysyy tällaisissa tähtäimissä samana pienimmän asetuksen ja todellisen minimiasetuksen välillä. Pahiten 1-6x24 kokoluokan esiinmarssista ja dominanssistä ovat kuitenkin kärsineet kaikki muut samalla tontilla toimivat tähtäimet. Myös isommissa kokoluokissa tilanne on parantunut ja suurennussäädön alapäässä tunneloivat tähtäimet putoavat valmistuksesta yksi toisensa jälkeen. Tämä aiheutti kuitenkin tunneloinniksi kutsutun ilmiön. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Tällöin kuvan ympärille muodostuu reuna-alue, joka on suoraan pois silmälle välittyvän näkökentän leveydestä. Näissä tähtäimissä pienin todellinen suurennuskerroin oli yli 1x (keskimäärin noin 1,5x), eli silmälle välittyvä näkökenttä oli leveimmillään vasta kun suurennusta väännettiin pienimmästä asetuksesta aavistuksen verran suuremmalle suurennukselle. Aika ennen ja jälkeen superzoomeja. Tämän tähtäimen myötä myös punapistetähtäinten suosio alkoi järkkyä nopeasti. 1,5-6x42 oli ensimmäinen ja isoin kärsijä ja sen jälkeen myös 1-4x24 kokoluokka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Tähtäimen zoom-säädön ykkössuurennuksella tätä täyden laajuuden kuvaa taas ikään kuin loitonnettiin silmästä, jolloin suurennuskerroin saatiin näyttämään “ykköseltä”
Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille.. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Liity sinäkin jäseneksi. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville
Saatavilla myös patruunapidikkeellä varustettu versio. Saatavilla on kahta eri kokoa: 8x32 ja 10x32. Sako Blade kasvaa SAKON lyijytön kiväärinpatruuna Powerhead Blade jatkaa kasvua. Nyt ase on saatavissa myös tyylikkäässä Black Rock-värityksessä. Taskukoon superkiikari LEICA on johtava katselukiikareiden, joissa on laseretäisyysmittari, valmistaja. Hinta ilman patruunapidikettä 89 euroa, patruunapidikkeellä 109 euroa. Kiikarilla pystyy mittaamaan etäisyyden aina 2300 metriin saakka. Erilainen kustomointi aseissa on kasvava trendi, eikä tarvitse olla ennustaja, jos povaa myös Sako S20:een tulevina vuosina lisää värivaihtoehtoja.. Lataajille on saatavissa luoteja 270 cal ja 8 mm cal. Tänä vuonna patruunoita saa myös .270 Win (7,8 g) ja 8x57IS (11,7 g) kaliipereissa. Helppo Artipelposkipakka ITALIALAISEN Artipelin laadukkaat vetoketjulla varustetut nahkaiset poskipakat on näppärä kiinnittää aseen perään. Kuten asiaan kuluu, on mukana myös ballistiikkaohjelma, joka laskee kännykkään napsut ja jopa tuulen. Uutuus Leica Geovid Pro 32 on pakattu niin näppäräksi, että se mahtuu vaikka taskuun. Kotimaassa ja maailmalla suuren suosion saanut luoti saa lisää kaliipereja. Se myös näyttää sijainnin kartalla, joka helpottaa esimerkiksi saaliin löytymistä. 60 RIISTA TUOTEUUTUUKSIA U U T U U K S IA Koonnut T o i m i t u s Kuvat V a l m i s t a j a t UUTTA JA IHMEELLISTÄ Riista listasi mielenkiintoisimmat tuoteuutuudet metsästäjille. Kiikarit liikkuvat 2900 euron hintaluokassa. Sako S20 uusissa väreissä PARI vuotta sitten lanseerattu Sako S20 on saanut mallistoon uusia värityksiä tukkeihin
Se suojaa talvella viimalta ja kesällä auringolta. Bergara B14 Carbonia saa kaliipereissa .22LR, .17HMR ja .22WMR. Säädettävä komposiittitukki tekee aseesta joka kelin ratsun. Nerokas harjoitusase ESPANJALAINEN asevalmistaja Bergara on saanut usein myös Riistan asetestaajat myhäilemään. Rugerin piekka AMERIKKALAINEN Ruger on tunnettu pienoiskivääreistä. Hylsy ja välitulppa on tehty materiaalista, joka häviää luonnossa ajan kanssa. Bergara B14 Carbon on rakennettu 700 Remingtonin “alustalle”, mutta onkin pienoiskivääri. Amerikassa hinta on karvan alle 900 dollaria. Ruger 10/22 puoliautomaatti on suunniteltu erilaista kilpailutoimintaa silmällä pitäen. Swedtem-huivin saa nyt myös Antibite-käsittelyllä joka suojaa ötököiltä. SX4 on kaasumäntätoiminen ja käytännössä todettu erittäin luotettavaksi myös keveämmillä latauksilla. Nyt lanseerattu uutuus jatkaa samaa fiksua ja oivaltavaa aseiden tekemistä. Nyt perinteikäs valmistaja tuo markkinoille kokonaan maantuvan patruunan, Green Core. Piipussa on myös suujarru ja ase on varustettu 10 patruunan lippaalla. 61 RIISTA TUOTEUUTUUKSIA Winsun sorsakone vasurille MAINETTA niittänyt sorsakone Winchester SX4 puoliautomaattia saa nyt myös vasurille. Kyllä, kaikki muu on kuin isossa aseessa paitsi rekyyli ja paukkujen hinnat. Saatavana on kaikki yleiset kaliiperit, Suomessa varastoidaan .308 ja 6,5 Creedmoor.. Winchester SX4 ehkä houkuttelevin ominaisuus on hinta. Varsinkin maatuvat välitulpat ovat jo pakollisia monissa maissa alueilla, joissa ne saattavat päätyä esimerkiksi lehmän mahaan. Ekologisuus näkyy patruunoissa ITALIALAINEN Bashieri Pellagri on tehnyt haulikonpatruunoita vuodesta 1885. Jämäkässä komposiittitukissa on muun muassa säädettävä poskipakka, myös Picatinny-kisko on aseessa valmiina. Sitä saa alle 1000 eurolla, mikä tekee aseesta entistäkin kiinnostavamman. Ruger 10/22 saa 22 LR kaliiperissa. Räyhän näköinen peli herätääkin toimittajassa suurta halua omistaa se. Oranssi ötökkäkarkoitin TUUBIHUOVI eli neckgaiter on minikäyttöinen vaate. Kiväärissä lisäksi säädettävä poskipakka ja piippu on 51 cm, varustettuna vaimennin kierteellä. Sauer-kivääri naisille SAKSALAINEN Sauer havittelee myös naismetsästäjiä. Kiväärissä on vetopituus 33,5 cm sekä kahvan asemointi ja mitoitus on sopiva juuri naisten käteen. Sauer 100 Artemis-kivääri on tehty kovimmin kasvavalle metsästäjäryhmälle. Kampanjahinta on 1490 €
62 RIISTA TUOTEUUTUUKSIA Kumisaappaiden mersu ON kumisaappaita ja sitten Kumisaappaita isolla kirjaimella. Ne sopivat myös supikoiran houkutteluun. Nyt 828U Beccaccia 20 kaliiperinsen saa magnum interchoke-puupulla. Luonnonkumi tekee saappaasta kestävän. Optisella kameralla voit katsoa myös lasin läpi ja kuvaa voi hämärässä voimistaa ihmissilmään näkymättömällä infrapunavalolla. Uutuuden erikoisuus on ilmakenno päällyste, joka imee tehokkaasti kosteuden pois saappaasta. Saatavilla neljää eri mallia, jotka vaihtelevat kennon (384*288/640*512) ja linssin kokojen (35 mm/50 mm) mukaan. Tähystin kameralla HIKMICRO tuo markkinoille uudenlainen pimeänäkölaitteen, jossa on yhdistetty lämpötähystin ja 1080p CMOS kuvakennolla varustettu digitaalinen kamera. Hintaa Arxus Primo Nord LW:llä on 299 euroa. Se taas tarkoittaa, että lämpimillä keleillä saapas pysyy viileänä ja kylmissä ei jäädy. Arxus on tunnettu saapasmaakari. Uutuus Arxus Primo Nord LW on todella kevyt luonnonkumista valmistettu saapas. Hinnat tulevat olemaan noin 2800 € ja 4700 € välillä. Valittavana on useita eri ristikoita, jolloin lämpötähtäin voidaan kohdistaa useammalle matkalle ja pikajalkoja hyödyntämällä sitä voidaan käyttää useassa kiväärissä. Benelli-perhe kasvaa PÄÄLLEKKÄISPIIPPUINEN Benelli 828U sarja sai jo viime vuoden puolella valikoimiin 20 kaliiperisen mallin. Anis on tunnettu villisikojen ja muiden riistaeläinten tehokas houkutushaju. Hajuja on kolme; kala, suklaa ja anis. Hikmicro laajentaa repertuaaria HIKMICRO tuo markkinoille tähtäinmallisen lämpötähtäinsarjan edellisten lämpötähtäinten rinnalle. Aseessa on Wood FX käsitellyt pähkinäpuutukit ja pikanttina pisteenä kullattu liipasin. Ase toimitetaan muovisessa aselaukussa. Vakiotoimitukseen kuuluu kolme sisäpuolista normaalia vaihtosupistajaa, sekä yksi rihlattu Ampliator-system supistaja. BlackFiren teho, pieni määrä riittää! Pussin hinta 29 euroa. Karjun kohtalo VILLISIKA tulee vauhdilla Suomeen. BlackFire Invisible proteiinipallerot ovat näkymätön ihmiselle – villisialle vastustamaton. Uudet suklaa ja varsinkin kala on Suomeen supikoirien ja muiden pienpetojen houkutteluun tehokas ja mielenkiintoinen uutuus. Tähtäimessä on 30 mm runkoputki, jolloin se voidaan kiinnittää perinteisillä kiikarinjaloilla kivääriin. Laitteessa on suomenkieliset valikot.. Käyttäjä voi halutessaan käyttää kumpaa vain vaihtoehtoa ja jopa niin sanottua fuusiotilaa, jossa laite näyttää lämpökameran kuvan päällä digitaalisella kameralla piirtyvät ääriviivat, tämä tuo täysin uudenlaista tarkkuutta lämpökamerakuvaan. Valikot ovat suomeksi
Puutukissa on säädettävä poskipakka, kämmenen voi vaihtaa omaan käteen sopivaksi ja vetopituudenkin saa säädettä jatkopaloilla. Puutukkeja on saatavissa kolmessa eri luokassa. Optiikka on helppo kiinnittää kestävään alumiiniseen lukonkehykseen integroituun Weaver-kiskoon. Caesar Guerini on laatuaseiden valmistaja, joiden ulkonäkö myös hivelee silmiä.. Piipun pituudet on optimoitu kaliiperikohtaisesti. Suihkeen hinta on 19,90 euroa. Hintahaitari on vajaasta 6300 eurosta reiluun 10 000 euroon. Ase ei ole keleistä moksiskaan Mannox-pinnoituksen ansiosta. Näin levität voimakasta aniksen tuoksua, kun kävelet ruokinnalle tai houkuttelupaikalle. Nyt tullut uutuus CZ 600 Alphassa on kuituvahvistettu polymeeritukki, joka on myös symmetrisesti muotoiltu ja varustettu vaihdettavilla soft touch-muoveilla pistoolikahvassa sekä tukin etuja takaosassa. Naisille oma sarja NAISTEN tuleminen metsästyksen pariin näkyy yhä enemmän asevalmistajien mallistoissa. 63 RIISTA TUOTEUUTUUKSIA Anista kengänpohjiin ERILAISET houkutteluhajustimet ovat näppäriä ja ennen muuta tehokkaita. Spray ei sotke käsiä tai vaatteita. CZ 600 Alpha yltää sub-MOA-tarkkuuteen 100 metrillä kolmen laukauksen kasoilla. Lisää BlackFire Anis suihketta ruokinnalle tai houkuttelupaikalle parantaaksesi metsästysmenestystäsi ja tehostaaksesi tuoksua. Kiiltäväpintainen fleecetakki sopii niin vapaa-aikaan kuin metsästykseen. Upea puutukkinen Steyr PULTTILUKKOINEN Steyr Arms Monoblock saa ylleen nyt myös puutukin. Hinta uutuudella on 1399 euroa Näppärä fleece SWEDTEAMIN Ridge M Sweater on fleecetakki, jossa on koko pitkä vetoketju. Kevyt fleece on hyvä vaate alkukauden jahtiin ja talvella lämmittävä välivaate. Niissä on huomioitu muun muassa tukin mitoituksessa naisten erilainen fyysinen rekenne. Säädettävä CZ Alpha 600 CZ on suomalaisten suosikki. Vinkki! Suihkaise BlackFire Anista myös saappaan pohjaan. Se kantaa nimeä Syren. Ase tunnetaan tarkkuudesta, laadusta ja säädettävyydestä. Mummon karkkipussista tuttu anis on vastustamaton kaurispukille. Italialainen Caesar Guerini julkisti kokonaisen haulikkomalliston pelkästään naisille
Nyt esittelyssä on tämän vakaata testimenestystä saavuttaneen merkin kompakti ja säänkestävä malli – Extreme Hunter. Lukossa on kaksi sulkuolkaa ja kammen avauskulma on niin sanotusti perinteinen. Sen toiminta on perinteinen pushfeed ja hylsyn ulosheitto on jousitoiminen. Tukin pinnoite on miellyttävä ja antaa tukista laadukkaan vaikutelman. Tekniset ratkaisut edustavat “kultaista keskitietä”, eli hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilaan, eikä aseen käyttämisessä ole mitään erikseen opeteltavia hienouksia tai “euroismejä”. Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä B ergara on suoraviivainen ja yksinkertainen pulttilukkoinen kivääri, joka edustaa monessa mielessä nykyaikaista pulttilukkoista kivääriä. 64 RIISTA BERGARA B14 EXTREME HUNTER 18” .308 WINCHESTER B E R G A R A B 1 4 Kaikki tarpeellinen Bergara B14 -kiväärimallisto on jo vuosien ajan ollut tuttu Riistan testeistä. Bergara B14 muistuttaa monilta osin Remington Model 700 -kivääristä tuttua tapaa lähestyä pulttilukkokivääriä. Lukonkehykseen sopivat kaikki kaksiosaiset Remington Model 700:aan tarkoitetut kiikarijalustat.. Moderneja ja yleisesti paranneltuja ominaisuuksia edustaa lukon vapautusvipu, joka on nykytyylisesti sijoitettu lukonkehyksen vasemmalle Tukin perälevy on joustava ja se tainnuttaa terävintä rekyyliä. Siinä on kaikki tarpeellinen, eikä mitään ylimääräistä. Tämä edesauttaa sujuvaa ja kevyttä virittämistä, sillä tarvittava voima lukkoa avattaessa jakautuu pidemmälle alueelle
Tässä Bergara on onnistunut erinomaisesti ja keskimääräinen tarkkuus on erinomaisella tasolla. Se on vaimennettunakin miellyttävä käsiteltävä ja sopii esimerkiksi kahta kiikaritähtäintä käytettäessä mainiosti meikäläiseen ajoja kyttäysjahtien yhdistelmään. Lipas on yksirivinen keskeltä syöttävä ja sen kapasiteetti on kolme patruunaa. Miellyttävää nykysuuntausta edustaa myös B14:ssä käytetty jyrkkä 1-10” rihlannousu, joka on tervetullut ominaisuus .308 Winchesterissä erityisesti umpikupariluoteja käytettäessä. Lyhyellä 18” / 46 cm piipulla varustettu B14 Extreme Hunter on koviin suomalaisiin metsästysolosuhteisiin juuri sopiva malli. Tämä on selkeä parannus Remingtoniin, jossa lukon vapautusnasta on liipaisinkaaren sisäpuolella. Bergaran lukko on kahdella sulkuolalla ja jousitoimisella ulosheitolla varustettu pushfeed, jonka rungossa on uritukset.. kyljelle. Kaliiperi: .308 Winchester Piipun pituus: 18”/46 cm Paino: 2,9 kg Kokonaispituus: 95 cm Hinta: 1149 euroa BERGARA B14 EXTREME HUNTER 18” 65 RIISTA Lukonkammen irroitusnasta on lukonkehyksen vasemmalla kyljellä. Piippujen valmistusprosessiin Bergara haki vauhtia edesmenneeltä Ed Shileniltä, joka konsultoi tarkkojen piippujen valmistusta. Extreme Hunter on koviin suomalaisiin metsästysolosuhteisiin juuri sopiva malli. Piippu on osa-alue, josta Bergara on ollut tunnettu jo ennen sen omalla nimellä valmistettuja kivääreitään. Säänkestävän pinnoitteen ansiosta tällä kiväärillä hoituvat pahatkin kelit. 65 RIISTA BERGARA B14 EXTREME HUNTER 18” .308 WINCHESTER Piippu on uritettu ja sen suulla on M14x1 vaimenninkierre. Tukki on selkeästi irti piipusta koko matkaltaan
66 RIISTA TIKKA T1X UPR 66 RIISTA TIKKA T1X UPR
Teksti ja kuvat J . TikanUPRtarkkuuskivääritukki nosta aseen uudelle tasolle. 67 RIISTA TIKKA T1X UPR T I K K A T 1 X U P R Monitoimikone jämäkällä tukilla Tikan uusin piekkari on osoittautunut myyntimenestykseksi. M a l i n e n 67 RIISTA TIKKA T1X UPR. Sen edullinen hinnoittelu perustuu osin pieneen mallivalikoimaan, tarjolla ovat vain kaliiperit 22LR ja 17HMR sekä kaksi piipun pituutta, 406 ja 508 milliset
Näin sama perusidea käyttää samalla lailla istuvaa asetta, mutta edullisia patruunoita harjoitteluun ja pienriistalle sekä suurireikäistä suuremmalle riistalle, toteutuu nyt laadukkaalla lasikuitu/ hiilikuitu tukilla kuin toteutui jo aiemminkin edullisella ruiskupuristeisella perustukilla. Ainoastaan jossakin tapauksessa piekkarin lukonpidättimen vaatima tila voi vaatia pientä sivun muotoilua, se kun on edempänä kuin T3x:ssä. T1x UPR Niin pienen kuin suuren Tikan uudenlainen lasikuitutukki löytyy UPR malleissa. Nykyaikainen, pystykahvainen ja poskipakan säädöllä varustettu ergonominen tukki sopii mainiosti sekä tuelta että vapaalta kädeltä ammuntaan ja omimmillaan se on ammuttaessa makuulta. Varusteluna vasemmalle kyljelle on asennettu tukin tasaiset QD hihnalenkin pikakiinnikkeet ja alapuolelle kolme perinteistä, ulkonevaa kiinniNimi Ultimate Precision Rifle kuvaa hyvin aseen ominaisuuksia, äärimmäistä tarkkuuskivääriä. Viimeistelynä se maalataan harmaaksi ja koristellaan tummemmalla roiskekuviolla. Parhaimmillaan jälleenmyyjätkin ovat tarjonneet omaa T1x versiotaan, jossa raudat on pultattu täysin säädettävään, ison kiväärin tarviketukkiin. Ei siis ihme, että vahvan UPR tukin tullessa T3x malliin se istutettiin saman tien myös T1x:ään. Nykytyyliin piipun suulla on valmiina kierre vaimentimelle. 68 RIISTA TIKKA T1X UPR O stajalle on järjestetty oiva tilaisuus räätälöidä asetta niin halutessaan, sillä kehys on pohjamitoiltaan sama kuin isompireikäisissä T3x malleissa, joten kaikki niiden tukit ja tarviketukit sopivat myös piekkariin. Tukki onkin tehty laminoimalla lasikuitukankaita tukkiaihion ympärille ja vahvistamalla petauspinnat niin yläkuin alapuolelta hiilikuidulla. Menetelmästä johtuen tukki valmistetaan käsityönä. Nimi Ultimate Precision Rifle kuvaa hyvin aseen ominaisuuksia, äärimmäistä tarkkuuskivääriä. 68 RIISTA Rosterinen lukko on perinteinen piekkarin lukko. Tikan tukeva lipas vetää 10 patruunaa, on helppo käsitellä ja syöttää hyvin. Sen parhaita puolia on jäykkyys, joka antaa erinomaisen pedin koneistolle. Piipun valmistuksen yhteydessä se tulee varmimmin samansuuntaiseksi rihlauksen kanssa. Lopputulos on todella vahva ja yllättävän kevyt. Hyvin tehdyssä käyttöohjeessa neuvotaan jopa sen helppo huoltopurkaminen, vain yksi poikittaissokka pitää pukata sivulle ja osat ovat kämmenellä.
Käyttölaitteet ovat kaikki tuttuja isommista malleista, joten ne ovat tutuilla paikoilla ja toimivat moitteetta. Niin ikään välillä 1 2 kg säädettävä laukaisulaite on sama kuin isoissa aseissa, joten harjoittelutuntuma on täysin sama. Iskuripiikki on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja iskee juuri hylsynkannan taivutetun reunan viereen, ei siis umpiaineeseen kuten yleensä. Kylmätaottu ja pinnaltaan hiottu keskiraskas piippu on kiinnitetty varsin poikkeuksellisesti liimalla ja kehyksen kolmella lukitusruuvilla eli on helposti vaihdettavissa asesepän toimesta. Patruunoiden toiminta on näin varmempaa. Radalla Tekniikka pelaa hyvin, rosterisen lukon liike ei takertele, patruunat syöttyvät vaivatta ja laukaisu on hyvä. Rihlan nousu on 17HMR:ssä 9 tuumaa ja piekkarissa hieman loiva 16,5 tuumaa. Koska ison Tikan kohdalla UPR:n rautoina ovat ne monikäyttöisimmät CTR mallista peräisin olevat ja suurella TRG:n lippaalla varustetut, on pienemmän Tikan kohdalla jouduttu muotoilemaan liipaisinkaari-pohjaraudat yhdistelmä uusiksi. Vielä ominaisuuksiksi voi laskea tukevan kehyksen päälle kiinteästi koneistetun 11 mm:n lohenpyrstön tähtäimen kiinnittämiselle ja piipun suulla olevan ½”x20 tai ½”x28 kierteen vaimentimelle. Iskuripiikki on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja iskee juuri hylsynkannan taivutetun reunan viereen, ei siis umpiaineeseen kuten yleensä. Lisäksi perälaatan alle voi lisätä jatkopaloja, joten ergonomia saadaan sopimaan erikokoisille tai eri pukeutumisiin. Uusi tukki on varsin kevyt ollakseen samalla tukeva, vain 830 g, mikä teki 51 sentin piipulla varustetun aseen kokonaispainoksi 3320 g varustettuna Burriksen 3-9x40 tähtäimellä ja Sakon teräksisillä mullinsilmäjaloilla. Se riittää mainiosti pienipaineisille reunakantapatruunoille. Varsinkin lipastaminen käy rasittamatta sormivoimia, mikä on poikkeuksellista. Lyhyt muovinen tankolipas on näppärä käsiteltävä, toimii hyvin ja vetää kymmenen patruunaa. Laukaisulaite on sama kuin isoissa Tikoissa, joten harjoittelutuntuma on tässäkin suhteessa sama molemmissa. Jopa virityskampikin on normaali piekkareita suurempi, samanlainen kuin isoissa kivääreissä.. Samoin samat tarvikeosat sopivat kaikkiin Tikkoihin. Koska isossa Tikassa on tukeva rekyyliolka, joka uppoaa kehyksen pohjaan koneistettuun uraan, on samanlainen myös pienessä Tikassa. Koneisto itsessään on toimintavarmaksi osoittautunut kampilukkoinen, jossa lukituksen muodostaa lukonkammen juuri. Rakenne on siis piekkariksi tältäkin osin jämäkkä. 69 RIISTA TIKKA T1X UPR kettä, joista yksi on siis varattu bipodille
Itselleni bipodia täsmällisemmäksi tueksi on osoittautunut hiekkapussi tai säkki etutukin alla ja siihen UPR:n tasainen etutukin pohja sopii hyvin. Se sopii myös vasureille, sillä se on täysin symmetrinen. Sen ainoa haitta on korkea patruunoiden hinta, samalla kun saa jo suuria keskisytytteisiä patruunoitakin. Perän alareunakin on tehty tuen päällä pidettäväksi, joko pistoolikahvan takaa alkava suora ja leveä pinta tai sitten perälaatan etupuolella oleva suora, joskin hieman lyhyehkö osa. Keli oli täysin tyyni, pari astetta pakkasen puolella ja jouluisen hämärä, olivathan päivät vuoden lyhimpiä. Optisella tähtäimellä varustettujen aseiden ergonomiaa ajatellen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on säädettävä poskipakka.. Niinpä tukki sopii mainiosti kaikenlaiseen ammuntaan. Tätä käytettiin vain radalla tarkkuusammunnassa. Ennen kaikkea kaliiperi on turvallinen, sillä kevyt luoti hidastuu nopeasti eikä ohutvaippaisena ole kimmokeherkkä. Tähtäimen vaatimattomasta suurennuksesta huolimatta ammuimme hiekkapussituelta viiden kasat usealla eri patruunalaadulla 100 metriltä. Koease oli metsästyskäytössä suosiotaan kasvattavaa kaliiperia 17HMR. Pieni ja kevyt, yleensä 1,1 gramman vaippaluoti kirmaa matkaan n. Tarkkuus osoittautui lupaukset mennen tullen täyttäväksi, sillä tällä kertaa tasaisimmin käyneillä CCI V-Max:lla (tutkalla mitattu v0 813 m/s, paino 1,1 g) viiden kasat olivat keskimäärin 25 mm, kun valmistaja lupaa kulmaminuuttia paremman käynnin kolmella laukauksella. Aina kun mahdollista kannattaa käyttää tukea. Täydellisyyttä toivova kaipaisi perälevyyn korkeussäätöä ja pituuden pikasäätöä, mutta ilmankin tulee toimeen. Tukki on kaulaltaan siro ja sopii siten kaikenkokoisille käsille. Perän alle on muotoiltu myös otepinta mistä vetää perä tukikädellä Ergonomialtaan Tikan T1x -pienoiskivääri ja varsinainen T3x-kivääri ovat yhteneväiset, joten harjoittelu sujuu luontevasti edullisten patruunoiden pienoiskiväärillä (ylempi). 70 RIISTA TIKKA T1X UPR 1,56 kiloon tehtaalla säädetty laukaisu tuntui turhan korkealta tuelta ammuntaa ajatellen eli hetki säätöruuvin kääntelyä ja tuloksena olikin 700 g laukaisu. Pysty ote sopii käden ergonomiaan paremmin kuin oikein loiva, sillä rannetta ei silloin tarvitse vääntää paljoa. Eri luotimuodot syöttyivät virheettä (jopa pelkät hylsytkin syöttyivät!) ja muutenkin kaikki toimi kuten pitääkin. Sen jälkeen lentoradasta muodostuu melko kaareva. 800 m/s nopeudella, joten lentorata on alkupäästä suora ja teho riittää tuhoeläimille ja pikkuriistalle tuonne 150 metriin ja ylikin
Vielä kun yhdistelmän saisi paksulla piipulla, mutta saman pitoa tukevoittavan asian voi ratkaista kiertämällä piipun suulle painoa lisäävän vaimentimen. Tässä CCI V-Maxin 1,1 g patruunoilla saadut tyypilliset kasat 100 metriltä.. Tosin samalla hinta nousee melkoisesti, perusmallin 649 euroa nimittäin pomppaa 1149 euroon. Tarkkuus osoittautui hyväksi vaikka tähtäimen suurennus oli vain 9x. Täydellisyyttä toivova kaipaisi perälevyyn korkeussäätöä ja pituuden pikasäätöä, mutta ilmankin tulee toimeen. 71 RIISTA TIKKA T1X UPR T I K K A T 1 X U P R Hinta: 1149 euroa Takuu: 2 vuotta Tyyppi: kampilukkoinen lippaallinen pienoiskivääri Kaliiperi: 22LR, 17HMR Lipas: irrotettava, 10 patruunaa Pituus: 855 tai 957 mm Paino: 2,5 2,8 kg Piipun pituus: 406 tai 508 mm Vetopituus: 345 mm Laukaisu: etuvedoton, säädettävä 1-2 kg Varusteet: ohjekirja, hihnalenkit, säätöavain Muuta: tarkkuustakuu, kulmaminuutti / 3 laukausta (29 mm / 100 m) TIKKA T1X UPR olkaa vasten. Toki edullisella perustukilla tulee mainiosti toimeen eikä sitä tarvitse varoa kovemmassakaan menossa, mutta uusi lasikuitutukki on se, jonka parasta itselleen haluava hankkii. Pinnaltaan lasikuitutukki mataksi maalattuna on sopivan karhea, jotta siitä saa tukevan otteen kaikenlaisessa kelissä
Ei koivutukissa, prässätyssä liipaisinkaaressa ja muotoilussa oikeastaan mitään vikaakaan ollut, se näyttää hyvältä edelleen, mutta hienostuneempi pähkinäpuu oli myyvempi. Ase suunniteltiin oman 7x33 Sako patruunan ympärille, joka olikin kirjallisuuden mukaan kolmen vuoden ajan ainoa tuotannossa tehty malli. Sako on lopettanut patruunan valmistamisen muistaakseni jo neljä kertaa, mutta päättänyt metsästäjien pyynnöstä jatkaa sitä yhtä monta kertaa. Ensimmäinen ase valmistui Sakon vanhojen aserekisterien perusteella muutama viikko Paavo Väyrysen syntymän jälkeen ja pari viikkoa ennen kuin Pariisin rauhansopimusluonnokseen esittämämme sotakorvauksien lievennys hylättiin eli 25.9.1946 sarjanumerolla 1. Vuosi oli tuossa vaiheessa ehtinyt vierähtää jo pitkälle syksyyn 1946. Viimeinen perusversion ase valmistui puolestaan 25.9.1962 sarjanumerolla 57000. Pienriistalle, teerille ja metsoille tarkoitettuna se on edelleen oivasti toimiva kohtuumatkojen lintupaukku, joka sopii niin ikään myös ketuille ja supeille. Lyhyeen, hienosti käsiteltävään koneistoon mahtuivat viennissä tutummat .22 Hornet, .218 Bee sekä .25-20 Win kaliiperit, joten sellaisia toimitetSakon ensimmäinen oma, myyntiin hyväksytty L46 malli on edelleen siron ja näppärän sopusuhtaisen näköinen ase ja ergonomialtaan mainio.. 72 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET S A K O M A L L I L 4 6 Teksti ja kuvat J . Tämän jälkeen malliin tehtiin sen verran muutoksia, että nimikin muuttui L461:ksi ja A1:ksi, vaikka kyseessä olikin lähes sama konstruktio. M a l i n e n Se ensimmäinen pelastaja Satavuotiaan Sakon historiassa uusi asemalli on pelastanut tehtaan toistuvasti. Ase ja patruuna myivät hyvin pohjoismaihin, mutta valtavat USA:n markkinat kaipasivat siellä tutumpia kaliipereita ja miellyttävämpää ulkomuotoa. Aika määrä, joskaan ei vedä vertoja vientihirmuksi osoittautuneelle Tikka T3:n yli miljoonalle. Sota oli juuri päättynyt ja Sakolla mietittiin kuumeisesti millä jatkaa eteenpäin puukenkien ja sytytinten jälkeen. T yöntekijöiden hiljaisuudessa kehittämää L42 protoa paranneltiin ja siro pikkusievä, Mauser-tyyppinen L46 luodikko pääsi tuotantoon. Malli L46 on kerroista ensimmäinen. Se perustui venytettyyn konepistoolin hylsyyn, joka oli supistettu 7 mm luodille sopivaksi
piippua. Eräs hyvinkin täydellisen Sako-kokoelman omistaja käyttää L46:sta vakiokalustonaan ja niin vain pienriista on tälläkin metsästyskaudella päätynyt ongelmitta eräksi juuri .22 Hornetilla. Hyvällä todennäköisyydellä peräti ensimmäinen Sakon ko. Blaser ilmoitti juuri ottavansa sen kaliiperin piiput R8 mallinsa valikoimaan, CZ on tehnyt sitä suosittuun 527 sarjaansa ja Ruger pesittää sille pulttilukkoisiaan. Kyseessä ei myöskään ole parjattu mikrorihlaus. Käytössäkään ei ole syntynyt halkeamia, mutta pinta on tietenkin hävinnyt ja sangen kulunut, ajan patinaa tämäkin. Hyvästä pidosta kielii, ettei ruostetta ole missään, ei piilossa eikä näkyvissä, ja piippu on edelleen sisäpuolelta kauniin virheetön suuviistettä myöten. Säädettävä tangenttitähtäin on omaa luokkaansa yhä tänäänkin ja säädettävissä peräti yli 300 metrin matkoille. kaliiperia valmistama ase. Jatkossa Sako jättikin vuosiluvun pois turhana, mallihan selviää etumaisen kiikarikiilan upotukseen lyödystä leimasta. Muuten tämäkin sakolainen on huolella tehty ja koska niitä on edelleen käytössä, vaikka tälläkin on ammuttu jo 75 vuotta, on joitakin varaosiakin vielä saatavana, joskaan ei esim. Se mikä tekee siitä erikoisen, varhaisen valmistumisen lisäksi, on .22 Hornet kaliiperi. Kehyksethän tehtiin suurena sarjana ja kaiverrettiin etukäteen ennen lämpökäsittelyä, joten niiden läpimenoaika saattoi olla pitkäkin, tavallisesti luokkaa 6 kk. Myöhemmin pienillä kehysmuutoksilla tuli lisäksi suoralentoinen .222 Remington, vallan mainio ja tarkka pienriistaja kilpapaukku Alkuperäisistä pikkukaliipereista vahvimmin elossa on vielä .22 Hornet, esim. Näiden valmistushan alkoi vasta vuosia myöhemmin, ensimmäiset kolme vuotta kun tehtiin Arma Fennican mukaan vain 7x33 kaliiperia. Nyt mittasin vastukseksi tasaisesti Tämäkin sakolainen on huolella tehty ja koska niitä on edelleen käytössä.. Huomioitavaa on, että yleensä kirjallisuudessa esitetystä poiketen se on kehysten valmistusvuosi, ei itse aseen valmistusvuosi. Avotähtäimillä ammuttavaksi tehtynä etäisyyksien säätöasteikko on tehty tarkasti. Parasta on siron ja näppärän aseen käsittely ja sopiminen poskelle avotähtäimiä käyttäen. Vallankin Englannissa se oli aikanaan suosittu kaurispaukku, hiljainen ja suhteellisen lyhyen luodin lennon ansiosta asutusalueilla turvallinen, kunnes sen käyttö kauriille kiellettiin. Koivutukkiin ei tuossa alkuvaiheessa vielä tehty karhennuksia, ne tulivat pistoolikahvaan hieman myöhemmin. Sakon osaaminenhan juuri toimivan takatähtäimen suunnittelussa oli tullut todistettua jo sotilaskivääreiden muutoksissa, parempaa ei maailmasta löydy ja on yksi syy siihen, että sotilaskiväärillä, sekä Pystykorvalla että Ukko-Pekalla pystyi ampumaan niin tarkasti. Malli L46 Nyt koeammuttu malli on leimattu alun tapaan siten, että sarjanumeron jatkeena on 1946. 73 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET tiin suuren veden taakse. Mitä ilmeisimmin tässä on kyseessä joka tapauksessa varhainen kokeilukappale, tehty mahdollisia vientimarkkinoita ajatellen. Ergonomiaa ajatellen kaikki on loksahtanut erinomaisesti kohdalleen ja säädettävä, etuvedoton laukaisu on edelleen puhdas, alusta asti Sakon tunnusmerkkinä olleen kaltainen. Aivan samoista syistä se soveltuu eteläisen, taajaan asutun Suomen metsästysmaisemiinkin erinomaisesti. Toisaalta Jan Winter, Sakon paikallinen USA:n edustaja kaipasi 1949 Amerikkaan lisäkaliipereiksi vain .218 Bee ja .222 Rem, mistä voisi päätellä .22 Hornetin ja .25-20:n olleen jo tarjolla. Tässäkin kokeiltu, vähän toiselle tuhannelle leimattu ase on kirjattu valmistuneeksi 29.4.1947, eli runsaat puoli vuotta numero ykkösen jälkeen. Sako myös valmisti kaikkiin näihin patruunoita. Tässä tuotannon vaiheessa kun rihlat tehtiin vielä oikeasti lastuamalla, ennen kuin hankittiin takomakone tai kokeiltiin nappivetoa. Kauniisti kulunut Ulkopuolen sinistykset ovat haalistuneet kauniisti runsaasta kädessä kannosta
Alkuperäiset irtolippaat vetävät kolme patruunaa, mallin kehittyessä ja pidemmän .222 Remintonin tullessa mukaan lipaskin kasvoi. Hinta tosin voi olla kovempi kuin itse aseella. Tällä kertaa sakolaiset patruunalaatikot säästettiin harvinaisuuksina patruunakeräilyyn ja aloitimme niin ikään keräilypatruunoiksi muuttuneilla Remingtonin 2,9 g reikäpäillä, tuhoeläimille tarkoitetuilla koodilla Säädettävä tangenttitähtäin on omaa luokkaansa yhä tänäänkin Lukko on yhtä kappaletta ja varustettu ohjainsäleellä.. Jokunen lippaaton, jäykkäkehyksinen versiokin on matkan varrella valmistettu. Nyt koeaseen päällä oli aikoinaan tähtäimeksi hankittu japanilainen laatumerkki, erittäin laadukkaista tähtikaukoputkista tunnetun Eikowin valmistama 2,5x18 ja jo silloin varustettuna merkinnällä fully coated. Osassa aseita myös koko takatähtäin puuttui ollen näin pelkästään diopterimallia. 74 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET S A K O M A L L I L 4 6 930 – 940 grammaa, mikä on herkkä ja oikeinkin kohdallaan lintumetsälle. Tämä korjattiin peräkappaleen laatikkomaiseksi muutoksen yhteydessä ja varmistinvivun siirtyessä oikeaan sivuun, pitkittäin liikuteltavaksi. Etumaisen jalan pitkittäissiirrolla pystyi siirtämään tähtäimen etupäätä sivusuunnassa ja siten keskittämään ristikon tässä suunnassa. Testiaseessakin ristikko on sivusuunnassa keskellä, mutta korkeussuunnassa kuvan yläreunassa, sitähän ei jaloilla voi helposti korjata. Molemmat ovat toiminnaltaan turvallisimmat mahdolliset, sillä ne salpaavat iskurin liikkeen. Kerran saatu maine kantaa edelleen. Pakkaseen Siispä seuraavana otimme suunnaksi ampumaradan syvän lumihangen parin asteen pakkasessa, mutta onneksi täysin tyynessä kelissä. Näin ei ole pelkoa vanhojen teräsputkien ruostepölystä. Toinen huomioitava asia on lukon takana vasemmalla poikittain liikkuva varmistinvipu, joka pystyyn nostettuna saattaa olla turhan lähellä kiikaritähtäintä. Vanhoissa sakolaisissa lippaat ovat monesti hävinneet omille teilleen, mutta onneksi useimpia niistä saa edelleen varaosana. Tästä syystä Sako teki kehyksen päälle kiilamaiset lohenpyrstöurat tähtäinjalustoille. Tosin tuohon aikaan ei juuri kiikaritähtäimiä ollut, ne yleistyivät vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Jotakin laadusta kertonee tarkkuuden suhteen annettu takuu, Sakon patruunoilla 10 laukausta alle 4 sentin kasaan ja tietenkin 100 metriltä. Näille alkuajan putkille ominaista on ristikkoa säädettäessä sen siirtyminen kuvassa, joten ristikko ei näy nykytyyliin aina keskellä, vaan voi olla hyvinkin syrjässä. Oli siinä koeampujilla diopterin läpi tihrustamista, mutta hommaan olikin palkattu kilpa-ampujia. Aivan ensimmäiset jalustat olivat kiinteitä toiselta reunaltaan, mutta sitten se sai säädön myös vasempaan reunaansa. Heti alusta pitäen tarjottiin myös kaksiasentoista diopteria, jota myös suositeltiin tarkkaan ammuntaan. Testiaseessakin on joskus käytetty diopteria, sillä takimmaisen lohenpyrstön kyljessä on teräväpäisen lukitusruuvin jättämä jälki. Tätä varten takatähtäimen tähtäintanko asettimineen oli pika-irrotettavissa pois tieltä. Käytössä kaksiolkaisen lukon liike on hieman tahmeaa ja suora lukonkampi nousee turhan lähelle kiikaritähtäintä. Tässä on hyvä esimerkki, että toimivaa ei kannata lähteä muuttamaan, sillä tämä Winchester M70 tyylinen laukaisukoneisto on yksinkertaisin mahdollinen, eikä kaipaa minkäänlaista parannusta. Tai oikeastaan alkuaikoina okulaarit olivat 36 millisiä ja sellainen sopii vaivatta näiden aivan ensimmäisten sakolaisten päällekin ja vieläpä matalilla jaloilla. Toki L46:sta paranneltiin tältäkin osin muotoilemalla lukon kampi uudelleen, mutta silti optinen tähtäin tulee asentaa varsin korkealle. Eipä taida nykyään yksikään asevalmistaja antaa vastaavaa osumatakuuta tuotteelleen, kasat kun ovat yleensä kolme ja parhaimmillakin vain viisi laukausta sisältäviä. Amerikan lehdistö olikin haltioissaan työn laadun lisäksi L46:n tarkkuuden suhteen, tyypillisesti alle kulmaminuutin kasaa eli 20 – 27 mm / 100 m ja mikäs sen parempi vientivaltti. Vaikka alumiinit oli käytetty Zerojen tekoon, niin näyttää sitä riittäneen runkoputkeenkin. Jos asiakas koki, ettei vaatimus täyttynyt, niin ase vain takaisin tehtaalle
Eikä alhainen äänikään paljon rasita. Samoin vaikka ase on näppärän kevyt, niin rekyylistäkään ei ollut juuri tietoa. Kokeiluja kannattaa siis jatkaa paremmassa kesäkelissä. Tuo Sakon aikoinaan antama alle 40 mm osuntatakuu alkoi sekin näyttää hyvin realistiselta, ainakin tällä aseyksilöllä ja näillä reikäpäillä. Koska tarkoituksena on koeampua inhimillisemmissä olosuhteissa myöhemmin eri patruunalaatuja, sai toimintakokeilu riittää, mitä sitä uhmaamaan onnetarta. Vanhoissa sakolaisissa lippaat ovat monesti hävinneet omille teilleen. Tässä ei jää paljoa tilaa näpeille.. Näin vaikka piippu ei olekaan nykytyyliin vapaasti värähtelevä, vaan etutukin kärjessä on reilu kohouma painamassa piippua. Ensimmäinen kohdistuslaukaus meni 22 senttiä klo 13.30 suuntaan eikä Remarin tehdaspatruunoiden harvinaisuuden vuoksi tähtäintä lähdetty säätelemään. Ammuntaa jatkettiin suuremmalle paperille painettuun metsotauluun ja rauhalliseen tahtiin ammutut viisi seuraavaa laukausta muodostivat ihan kauniin 20 mm ryppään. Ensimmäisellä yrittämällä lumihankien keskellä syntyi 20 mm kasa vaikka tähtäimen suurennus oli 2,5x ja maalina suuri metsonkuva. Eiköhän tuo riittänyt vakuuttamaan, ettei homenokan pudotus ainakaan tarkkuudesta jää kiinni. Piippu näytti puhtaalta, joten BreakFreellä varmistuspyyhkäisy ja kuivaus riittivät. Ainoastaan rautojen kiinnitysruuvit olivat tässä vasta ostetussa aseessa tyypillisen löysällä, joten kunnon kiristys oli paikallaan. Tarkistettaessa tuo rasvalaukauskin mahtui siihen eli kaikki kuusi ammuttua mahtuivat heittämällä kymppiringin sisään ja reunoihin jäi runsaasti matkaakin. M70 tyylinen laukaisulaite on yksinkertaisin mahdollinen, säädettävä ja tuntumaltaan hyvä. Remingtonhan on tehnyt kaikenkaliiperisia patruunoita, mutta konkurssin jälkeen patruuna-asiatkin ovat hieman sekaisin eikä uustuontia vielä ole suuremmin saatu Suomeen. Remington pesään ja lukko tuntui tiukalta sulkea. Kaupasta kotiin kannetun, 75 vuotta vanhan aseen tarkkuus kiinnosti tietenkin. Testiaseessa vastus oli herkkä, karvan yli 0,9 kg. Ensimmäisen laukauksen jälkeen oli helppo ymmärtää, miksi miedolla patruunalla on vaivatonta ampua kun maalitaulukin pysyy osumahetkellä näkyvissä. 75 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET R22HN2. Lähtönopeudeksi niille annetaan 820 m/s, jolloin lehtoradastakin tulee melko suora sinne järkevälle 150 metrin etäisyydelle asti. Ilmeisesti sulkuväli oli säädetty aikoinaan jämptiksi. Alkuvalmisteluna ammuntaan oli ollut ikivanhan aseen purku, osien tarkastus ja puhdistus sekä kevyt voitelu. Näin varsinkin pienen kiikaritähtäimen toimiessa lähinnä avotähtäinten korvikkeena vanhoille silmille. Siten näitä 50 kpl rasiaan pakattuja peruspatruunoitakaan ei ole enää saatavilla. Olemattoman pieni 2,5x suurennus haittasi luonnollisesti vanhoja silmiä ollen kuitenkin avotähtäimiä parempi, mutta itse ammunta kävi nautinnollisesti. Oikeastaan tämä on juuri se tapa, jota asesepät suosittelevat puutukkisten aseiden säilytyksessä, ruuvit löysällä ja piippu alaspäin niin puut pysyvät kunnossa. Toisaalta se tietää hyvää tarkkuudelle, mutta toisaalta ylimääräistä rasitusta sulkuolille. L46:n ensimmäisten malliversioiden ainoa ongelma oli suoran lukonkammen nousu lähelle kiikaritähtäintä. Uusimmassa kuvastossakin .22 Hornettia on enää vain yhtä laatua, kevyellä 2,3 g AccuTip-V tuhoeläinluodilla ladattua
Vuosikymmen myöhemmin tuli hieman pirteämpi .218 Bee ja 50-luvulla suosioon suureen noussut .222 Remington, joka siirsi vanhukset paitsioon. Mukana seuraavat patruunat olivat lyijykärkisinä sotakäyttöön kiellettyjä, joten rasian kannessa olikin suuri muistutus soveltuvuudesta vain riistan hankintaan. 76 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET T unnettu .22 Hornetsyntyi 1920-luvulla maineikkaan Townsend Whelenin ja G. Hitaasti osuva luoti ei myöskään riko kohdetta supernopeiden tavoin, joten kertovat metsällä käyneet lyijykärkisenkin soveltuvan mainiosti mustalle linnulle. M a l i n e n .22 HORNET Maineikas ja edelleen elossa Kaliiperi oli aikansa pioneeri eli ensimmäinen pienireikäinen ja suurinopeuksinen pienriistalle ja varminteille suunniteltu kaliiperi.. Hornetia on myös kehitetty ajan saatossa, alkuaan villikissaversiossa eli K-Hornetissa on hylsyä paisutettu ruutitilan kasvattamiseksi ja .17 Hornetissa taas luodin halkaisijaa pienennetty lähtönopeuksien nostamiseksi. Onpa se kuulunut sotakalustoonkin, sillä USA:n ilmavoimilla oli kolme sille pesitettyä asemallia survival eli erämaahan putoamistapauksissa selviytymisaseina. 130 metrin etäisyydelle. Nykyäänkään kaliiperi ei ole kuollut, vaikka harvinaisempi onkin, sillä monet nimekkäät asetehtaat valmistavat sille edelleen aseita. Woytkinsin yhteistyönä ja perustui .22 WCF musturuutipatruunaan. Kun osumaenergiaa on yli 400 Teksti ja kuvat J . Se riittää mainiosti kohtuuetäisyydelle 150 metriin, jonne luoti pysyy neljän sentin sisällä tähtäyspisteestä, kun kohdistaa aseen monen valmistajan suosittelemalle n. Kohtuullinen 700 m/s lähtönopeus on osaltaan myös valtti, kun ajatellaan tiheään asuttuja alueita, luoti ei lennä kauas ja ääni on pieni
20 kpl pieni sievä patruunarasia on suljettu ballistiikan perustiedot omaavalla tarralla eli kerrottuina ovat nopeus ja energia eri matkoilla. Näillä eväillä ammunta on halvinta mahdollista ja ase kestää isältä pojalle. Jos kuitenkin haluaa räätälöidä omat patruunansa, niin reseptejä kotimaisilla ruudeilla löytyy paljon luodeille välillä 2,3 – 3,6 g Esa Paanasen kirjasta Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus ja jonkin verran myös Arma Fennican Jälleenlataajan käsikirjasta. Rasiaan on painettu karkea lentoratataulukko peräti 500 jaardiin asti, jossa putoama on 379 cm kohdistuksen ollessa 200 jaardia, joskin lähempänä olevat arvot ovat käyttökelpoisempia. Vaikka aseita ei niin suuria määriä enää valmistetakaan tässä kaliiperissa, niin patruunoita valmistetaan yhä ympäri maailman, joten patruunahuolto on taattu vaikka ei olisi jälleenlataajakaan. Jos muut RWS:n patruunat on pakattu suureen 20 patruunan pahvilaatikkoon, niin nämä ovat pikkuruisessa 50 patruunan kehyksessä. Itse ladaten ruutia kuluu vain hitunen ja nalli ei paljoa maksa, vaikka hinnat ovatkin kaksinkertaistuneet. Tyypillisesti 2,9 g luodille annetaan tehdaslatauksissa nopeudeksi 715 m/s, Winsulla jopa 820 m/s. Tämä tuli esille silhuettiampujien keskuudessa, sillä pistoolikaliiperina Hornet on vallan oiva ammuttava, mutta normaalilatausten 2,6 – 2,9 g luodit liian kevyitä varmaan kaatoon. Uusien säännösten mukaan se on siis samassa ryhmässä kuin .22 WMR ja .17 HMR. Valmistajan kuvaston tiedoista poiketen luodeissa ei ole käytetty pehmytrautaa, magneetti ei ainakaan ota niihin kiinni, vaan perinteistä tompakkia kuten kaikilla muillakin. Sellier&Bellotin tarjokkaat ovat perinteiset niin luodin rakenteen kuin painon suhteen eli 2,9 g kokovaippaja osavaippaluotiset. Usea myyjä mainostaa Hornadyn, RWS:n ja Sellier&Bellotin tuotteita ja lisäksi välillä on saatavana PPU:n edullisia tuotteita 2,9 g osavaippaluodilla sekä jos jostakin liikkeestä vielä löytyy niin Winchesterin niin ikään 2,9 g lyijykärkisiä. Riistasuosituksena ovat tuhoeläimet 25 kg saakka. Samoilla hylsyilläkin selviä maailman tappiin, varsinkin jos käyttää vaikka Sakon vasaralataussarjaa, siinä kun ei pitkää kaulaa turhia muokkailla edestakaisin. Vielä 90-luvun lopulla Sakollakin oli tarjolla kolmea laatua pakattuina erittäin pieniin punaisiin 20 patruunan rasioihin. Sen sijaan osumaputkea kuvaa hyvin se, että 100 metrissä ollaan 4 cm ylhäällä ja 150 metrissä 3,7 cm alhaalla. Liikutaan siis alle reunakantaisen .17 HMR:n hinnoissa. Näistä kevyempi Varmint Express on pakattu 25 patruunan rasioihin ja luotina on 2,3 g muovikärkinen V-Max. MJ eli Match Jagd sarjaan RWS tarjoaa 3,0 g reikäpääluotia ladattuna 690 m/s nopeuteen. Maksimipaine on nykyaikaisiin kaliipereihin verrattuna erittäin alhainen 300 MPa ja kaliiperia pidetäänkin pienimpänä käytössä olevana keskisytytteisenä, vaikka tästäkin on kehitetty se vielä pienempi, joskin kovapaineisempi .17 Hornet. Erikoisin tarjokas puolestaan lienee RWS:n HIT, jossa luotityyppinä on hirvipatruunoista tuttu kokokuparinen reikäpää. Lentoratataulukko on tässä kohtuullisempi 300 metriin ulottuva, jossa 132 metriin kohdistettuna pudotusta on jo 124 cm. Käyttökohteeksi näille suositellaan alle 25 kilon tuhoeläimiä. Pienellä nettihaulla selvisi, että meilläkin on maahantuojien hyllyissä kattava valikoima tämän kaliiperin patruunoita. Lähtönopeus on huima 945 m/s. Kaupasta keväällä löytynyttä Amerikkalainen, voimakkaasti tuotantoaan laajentava Hornady tarjoaa varmaan kaikista laajimman kaliiperivalikoiman, johon kuuluu kaksi .22 Hornetin lataustakin. Pelkkiä hylsyjäkin on tarjolla ainakin RWS:ltä ja PPU:ta, mutta niitähän saa ampumalla tehdaslatauksia. Metsästyskäytössä suositellaan enimmäismatkaksi 200 metriä ja kohteeksi ketun kokoinen riista. Suositeltu kohdistusetäisyys on kokovaipalla 130 ja lyijykärjellä 129 metriä, jolloin luoti käy sitä ennen enimmillään 4 cm tähtäyslinjan yläpuolella ollen 100 metrissä 3,4 cm ylhäällä.. Tässä on hyvä huomioida, että yleensä piipun rihlannousu on loiva 1:16”, joten raskaat eli pitkät luodit eivät välttämättä vakaudu. Edullisimmalla 130 metrin kohdistusetäisyydellä käydään 100 metrissä 3,9 cm ylhäällä ja ollaan 150 metrissä 4,6 cm alhaalla. 77 RIISTA SAKO MALLI L46 JA .22 HORNET joulea 100 m etäisyydellä, täyttää se luokan 1 vaatimukset (2,5 g / 200 J / 100 m tai kevyemmällä luodilla 300 J / 100 m) soveltuen mm seuraaville riistaeläimille: kettu, tarhattu naali, mäyrä, saukko, metsäjänis, rusakko, metso, teeri ja hanhi sekä kaikki luokan riistaeläimet. Kevyin on suurriistaluotien tavoin kokokuparisella, nikkelöidyllä 2,6 g HIT reikäpäällä nopeuteen 736 m/s ladattu. Ison veden takaa kun toimitukset ovat aina arvoitukselliset. Saksalainen RWS on panostanut Winchesterin tavoin tähän kaliiperiin ja tarjoaa peräti kolmella erilaisella luodilla ladatut versiot. Tekeepä jokunen valmistaja sille taittopiippuisen pistoolin lisäksi revolvereitakin. Rasiaan ei liene mahtunut ballistiikkataulukkoja, sillä ne puuttuvat. Toki holkkisarjojakin on tarjolla vaikka minkälaisia. Kaliiperille tyypillisesti 104 G osaja 103 G kokovaippaluodit painoivat 2,9 g, Sierran reikäpäisen 112 G kilpaluodin ollessa 2,6 grammainen. Nykysuuntauksena amerikkalaisilla valmistajilla näyttää olevan kevyt muovikärkinen, helposti avautuva varmint-luoti ladattuna kovaan 945 m/s nopeuteen. Lyijykärkisellä 3,0 g T-Mantel luodilla puolestaan on nopeutta 700 m/s ja hieman edellistä suorempi lentorata, sillä 132 metriin kohdistettuna 300 metrin putoama on 112 cm. Hitaasti osuva luoti ei myöskään riko kohdetta supernopeiden tavoin
Vaalea pyynrinta on mainio lisuke muhevalle punajuurisalaatille. 78 RIISTA RUOKA Ohjeet H a n n a M o m m o Kuva P e k k a M o m m o TALVINEN PYYSALAATTI KAHDELLE Monen metsästäjän mielestä arkinen pyy on herkullisinta riistalihaa. Pieni savun maku antaa tälle korpien viheltäjälle upean aromin.
Laita vielä savustimeen mietoon lämpöön 3 minuutiksi, jotta fileet saavat savun maun pintaansa. Liha saa jäädä hieman roseeksi. Kuumenna pannu kuumaksi ja lisää pieni määrä voita ja rypsiöljyä. Jaa pinaatinlehdet kahdelle lautaselle. Valmista pyyn rintafileet. Asettele pinaattikerroksen päälle punajuurilohkot ja omenasiivut kerroksittain. 4. Lohko keitetyt ja kuoritut punajuuret, Pese (ja kuori), halkaise ja poista siemenkota omenasta. Mausta pyyn rintafileet ripauksella suolaa ja asettele ne kauniisti annoksen päälle. 79 RIISTA RUOKA VINKKI! KÄYTÄ KERTAK ÄYTTÖH ANSKOJ A, KUN KÄSITEL ET ERITTÄI N VÄRJÄÄ VÄÄ PUNAJU URTA. 2. Tee annokset. Leikkaa omena ohuiksi siivuiksi. Laita fileet folion sisään siksi aikaa, kun kokoat annokset. Murustele päälle feta. Viimeistele annokset kapriksilla ja kastikkeella. 3. PYYSALAATTI 4 kpl pyyn rintafilettä voita ja rypsiöljyä paistamiseen 300 g keitettyjä punajuuria 1 kpl pieni omena 100g feta-juustoa 50 g babypinaatin lehtiä 1 rkl kapriksia KASTIKE ½ dl rypsiöljyä 1 rkl valkoviinietikkaa 1 rkl hunajaa 1 rkl piparjuuritahnaa ripaus suolaa. Paista fileisiin nopeasti kaunis väri pintaan. Huuhtele pinaatin lehdet ja kuivaa ne. OHJEET 1. 5. Ravista kastikkeen ainekset kannellisessa purkissa tasaiseksi
80 RIISTA VIIMEINEN SANA Kokouskaaos Viimeinen sana Teksti r e i s k a n a a p u r i v a a r a Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n
Tätä asiaa käsiteltiin toinen viisisekuntinen, jonka jälkeen Arttu ymmärsi tappionsa, eikä hän kaikkien kummastukseksi liittynyt ulkokööriin muiden koiramiesten kanssa. Koska tähän asiaan ei saatu selvyyttä, kävi Arttu pitämässä pihapalaverissa nimenhuudon, jossa selvitettiin itse kunkin kohdalta se hetki, jolloin väki poistui paikalta. 81 RIISTA VIIMEINEN SANA L ärsäkkö Great Outdoors messuspektaakkeli oli repinyt metsästysseuran riitoihin. Tätä ehdottivat Eki ja Pena, jotka olivat sitä mieltä, että tällaiselle lakitekniselle koulutukselle olisi nyt enemmän tilausta kuin koskaan, sillä noin neljään tuntiin venyvät kokoukset alkavat olla vanhoille ukoille liian pitkiä matseja, varsinkin kun suurin osa kokoukselle tuoduista ehdotuksista on niin päättömiä, että yksikään niistä ei kestä lähempää tarkastelua ilman jotain selkeää lainrikkomusta. Seuran vuosikokous olikin mitä mielenkiintoisin. Tämän kohdan käsittely kesti noin viisi sekuntia, jonka jälkeen Arttu uhkaili sillä, että hän olisi nyt pakotettu luopumaan talkoista messujen eteen. Pääosa aiheista vähintäänkin sivuutti tätä käsillä olevaa messukaaosta ja kokouksessa äänestettiin ennätysmäärä. Tavatessaan pöytäkirjamerkintöjä, joutui muu kokousväki selvittämään sitä, missä vaiheessa itse kukin kokoukseen osallistuja oli häipynyt paikalta. Lopputuloksena oli nippu tulehtuneita välejä ja hirvikoiramiesten uusi kokous kylätalon ulkopuolella. Artun edustama noutajaporukka ehdotti omalla vuorollaan, että vesilinnustus sallittaisiin vain niille, joilla on joko oma koetuloksen omaava noutaja tai vaihtoehtoisesti silloin, jos he ostaisivat noutajapalvelun seuran sisältä ja seuran hyväksymiltä koirakoilta. Pääasiassa messuja järjestävä osapuoli oli niskan päällä, joka sitten sai aikaan sen, että kokouksesta poistui väkeä kesken kaiken ennätysmäärä. Tätä asiaa käsiteltiin noin vartti, jonka jälkeen pettynyt ajokoirajaosto siirtyi toiseen kokoukseen hirvikoiramiesten seuraksi. Tämä porukka halusi kieltää täysin ketun kyttäysja houkuttelupyynnin sillä perusteella, että ajokoirien kenneltoiminta häiriintyi kohderiistan tarpeettomasta tappamisesta johtuen. Eri koirajaokset olivat nyt yhdessä tuumin laatineet monikohtaisen esityksen, jossa oli merkittävä määrä kohtia, joissa metsästys pyrittiin seuran kokouspäätöksellä valjastamaan täydellisen koiravetoiseksi. Lärsäkön erän kennelsiipi oli virittänyt kokoukseen miinan, sillä se tiesi, että paikallaolijat olisivat kiinnostuneet ja valmistautuneet käsittelemään ensisijaisesti messuja. Koira-asioiden käsittelyn jälkeen kokousväkeä oli paikalla normaali kourallinen. Osa paahtoi valmistelevia töitä täysillä, mutta toinen puoli oli irtautunut yhteistyöstä messujen liian suuren sitovuuden ja vähäisen henkilökohtaisen tuoton puutteen takia. Kokouksen päätteeksi käsiteltiin muita asioita, joissa seuran kokousväki pyysi johtokuntaa käsittelemään seuraavaa kokousta varten mahdollista seuratoimintakoulutusta seuran jäsenistölle. Ehkä myös aiheen kiinnostavuuden takia kokousväkeä oli ylipäänsä paikan päällä ennätysmäärä. Lärsäkön erän kennelsiipi oli virittänyt kokoukseen miinan, sillä se tiesi, että paikallaolijat olisivat kiinnostuneet ja valmistautuneet käsittelemään ensisijaisesti messuja.. Tämän asian käsittely kesti suunnilleen yhtä kauan kuin Artun esityksien, jonka jälkeen seisojaporukka häipyi paikalta suoraan autoilleen, ottamatta osaa muiden koiraporukoiden pihapalaveriin. Seisojamiehistä tehtiin tilannearvio muiden koiramiesten toimesta. Toinen ehdotus tuli ajokoiramiesten suunnasta. Riitelyä, huutamista ja pontevia puheenvuoroja kesti siis puolisen tuntia, jonka jälkeen puheenjohtaja löi nuijan pöytään ja totesi, että hirvikoiramiesten esitys oli kumottu kokonaisuudessaan. Ensimmäinen ehdotus koski hirvenmetsästystä, jossa Lärsäkön hirvikoiramiesten ehdotus oli kieltää kaikki muut metsästystavat lukuunottamatta hirven pyyntiä haukkuvilla hirvikoirilla. Tämä porukka kävi sitten läpi kokouksen muut asiat. Asiasta keskuteltiin ja johtokunta päätti selvittää asiansa osaavan kouluttajan hintaa ennen seuran kesäkokousta. Kokouksen kulkua seurannut seisojaporukka ilmoitti, että he haluaisivat tässä vaiheessa äänestyttää kokouksella tulevan pyyntikauden viikonlopuista, jotta hirvikoirien ja ajavien koirien käyttöä rajoitettaisiin kanalintujen pyynnin ajaksi ja niiden käyttö sallittaisiin vain arkipäivisin. Tämän esityksen kumoamiseen meni puolisen tuntia, jona aikana oli käydä jopa niin, että hirvikoiramiesten keskinäiset välit olivat koetuksella, sillä osa heistä väläytteli myös sitä vaihtoehtoa, että seuran tulisi laatia vuorot sille, kuinka monena viikonloppuna käytössä voisi olla minkäkin värisiä hirvikoiria. Tätä hidasti hieman se, että kokousväen vaihtuvuudesta johtuen seuran sihteeri Ulla Sotkasuvanto oli hieman sekaisin
82 RIISTA KOKEILTUA LÄMPÖLIIVI 4/2022 S E U R A A V A S S A R I I S TA S S A 13.5. Metsästystä jousella Testissä molle-reput metsästäjälle Hyljejahtia merellä youtube.com/riistalehti instagram.com/riistalehti facebook.com/riistalehti
2 4 K u va K a r i L in d h o l m. 3 2022 ”Pyyntiä luullaan vaikeaksi, mutta se on yllättävän helppoa.” SISÄLLYS KÄYTTÖTESTISSÄ TIKKA T1X UPR S . s.66 .22 HORNET – EDELLEEN ELOSSA s.76 KUTISTUVAT KAURIIT s.6 NO
Saatavilla myös kaliiperissa 6,5 Creedmoor. Tikka T3x Deerhunter on sinulle, joka arvostat hyvää ergonomiaa ja toiminnallisuutta metsästysaseessasi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut tehdä kyttäysjahteihin sopiva kivääri, olipa saaliinasi sitten sorkkaeläimet tai pienpedot. T3x Deerhunter:ssa on säädettävä poskipakka, Soft Touch otepinnat, uritettu piippu sekä te?onoitu lukko varustettuna isommalla kammennupilla. TIKKA T3x DEERHUNTER Ergonomista toiminnallisuutta. Kaliiberit .308win ja 6,5credmoor hinta T3x DEERHUNTER 1 490€ Nro 3/2022 – 10,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2022-19 710640-2203 RII STA 3/2 02 2 AJOJAHTITÄHTÄINTEN JÄTTITESTI KÄSIVARREN KETTUJAHTI Tee metsolle KOTI ANSALANKOJA VIRITTÄMÄSSÄ Majavapurolla BERGARA B14 TIKKA T1X UPR KLASSIKKO Sako L46 16 sivua