MYSTINEN TÄHTÄYSPISTE Espegard – Swedteam Husku Pro M – Vaude. R II S TA T E S T A A Testissä: Oranssit hirvitakit PAL.VKO 2018-48 683219-1809 Metsästyksen erikoislehti Nro8/2019 – 9,80 € Metsällä Kaurisjahtia Turun kupeessa X 5 Hirvijahti 6 VINKKIÄ pyyn pillittämiseen Pikatestissä Ruger American Rifle Ranch Stalon X108 vaimennin RIEKKO VAI KIIRUNA
KATSE KOHTI HIRVIJAHTIA Ridge Pro M Metsästyspuku ainutlaatuisella DESOLVE® Fire™ja DESOLVE® Veil-kuviolla. Saatavilla myös uusi lämpövuorellinen Ridge Thermo Classic -puku.
Ridge Thermo M passihaalarit Lämmin vuorattu haalari, joka sopii pitkiin ja kylmiin passiöihin. Ridge lippis DESOLVE® Fire™-kuvioinen premium lippalakki. Hunter Tec Mid merinovillasukat Toiminnalliset jalkaan muotoon ommellut tekniset sukat. Ridge pipo Fleecepipo DESOLVE® Fire™-naamiointikuvioisena. Maahantuoja Oy HW-Company Ltd Ridge passi Lämmi pitkiin j villa DE naamio Josh Classic M Tekninen ?eecetakki kevyttä ja kosteutta siirtävää materiaalia. Dog Handler Vest liivi Toiminnallinen hirviliivi DESOLVE® Fire™ huomiovärillä. Ridge Neck Gaiter Monikäyttöinen putkihuivi DESOLVE® -kankaasta. Saatavilla DESOLVE® Veiltai Zeronaamiointikuvioisena. Knitted pipo Laadukas ja edullinen neulottu pipo. Grip M hanskat Kaikenlaiseen metsästykseen soveltuvat, hyvän pidon omaavat haskat DESOLVE® Fire™-kuviolla. Arxus Canvas Zip 100 % luonnonkumista käsintehty premium-luokan testivoittajasaapas. Saatavilla myös mustana. Pilot Camo karvalakki DESOLVE® Fire™-kuvioinen erittäin lämmin karvahattu viileisiin metsästyskeleihin. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.. Hunter Tec Mi. AKU Pilgrim HL GTX Kevyt ja hengittävä käsintehty GORE-TEX®-kalvollinen metsästyskenkä kovaan käyttöön. AKU Riserva High GTX Uutuus malli! Ainutlaatuinen GORE-TEX®-kalvollinen metsästyskenkä, jonka ergonomia ja laadukkaat materiaalit täyttävät vaativammankin metsästäjän toiveet
S . 3 2 SISÄLLYS V A LTA V AT K A U R I S K A N N AT. 8 2019 ”Nuorempana pidin hirvimiestä himppa ärsyttävänä muun metsästyksen häirikkönä”. s.32 H U P S , A M M U I N K I I R U N A N s.18 T E S T I S S Ä H I R V I TA K I T s.46 NO
10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. T E K I J Ä T Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. J U L K A I S I J A Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 T O I M I T U S J O H T A J A , I L M O I T U S M Y Y N T I Veikka Gustafsson p. 38 Pekka Juntti kirjoitta sorsasta 42 Riista testaa Testasimme oranssit hirvitakit 46 Kyllästä kengät karhunrasvalla 58 Tuhti makuualusta jahtireisuun 60 Testasimme norjalaisen tulipadan 62 Aseet Pikatestissä Ruger American Ri. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.. e Ranch 66 Radalla erikoinen .450 Bushmaster kaliiperi 70 Näin teet mahtavan kastikkeen 76 Viimeinen sana 80. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.. SISÄLLYS PARASTA AIKAA 08 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Sorsakannat alamaissa 8 Latvalintujahti toteutuu pohjoisessa 10 Ongelmallinen lintu nimeltä kiiruna 18 Puukotekijä Pälikön pajassa 22 Pyyn pillitys palkitsee osaajan 26 Turun seudun tarvas voi hyvin 28 Hirvijahdissa Etelä-Savon Kangasniemellä 32 Miksi tähtäyspiste muuttuu kun ampuja vaihtuu. P Ä Ä T O I M I T T A J A Pekka Mommo p. alv. facebook.com/riistalehti Itselataa jat huomio ! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. Malinen Arto Määttä Katja Piiroinen Jyrki Puupponen Pasi Uusitalo K A R T A T Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K A N N E N K U VA Pekka Mommo T A I T T O Tenhelp Oy/Tenho Järvinen P A I N O Reusner AS, Tallinna ISSN 1796-8267 O S O I T T E E N M U U T O K S E T, T I L A U K S E T J A L A S K U T U S Tilaajapalvelu p. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Vuonna 2019 ilmestyy 10 numeroa, JOISTA 1 JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv
Silti meidän metsästäjien on tarkkailtava kriittisesti toimintaamme ja oltava ennen muuta tietoisia mitä ympärillämme tapahtuu. Metsästäjien vapaaehtoinen itsesäätely kuulostaa minun korvaan viisaalta, sillä meitä tarkkaillaan. Vaikka kanalintukannat ovat paikoin oikein hyvät, niitäkin halutaan verottaa maltilla. Siinä eläin painostettiin todella tukalaan tilanteeseen. On sinun, minun ja hienon suomalaisen metsästyskulttuurin etu, että teemme pyytämättä korjausliikkeitä, ennen kuin ulkopuolinen taho pakottaa meidät muutamaan tapojamme. Taantuvat sorsakannat ovat saaneet metsästäjät varovaisiksi. Monen mielestä telkkä ja tavi saavat lentää vapaasti, sinikkojakin verotetaan säästelleen. Tässä lehdessä on useampikin juttu, jossa käsitellään tätä metsästyksen rajapintaa. Meidän metsästäjien on pystyttävä rehellisesti katsomaan omaa toimintaamme. Piipahdin ohimennen Metsästäjäliiton konttorilla. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS T änä syksynä olen jutellut harvinaisen monen metsästäjän kanssa mitä ampua ja mitä ei. Teemu Simeniuksen kanssa juttelimme metsästyskoirista. Eläinten oikeudet ja kestävä kannat ovat kasvava mega-trendi. Somessa porukkaa suorastaan toppuutellaan, ettei homma lipsahda kiiman puolella. Teemu kertoi, että pohjoismainen tapa metsästää itsenäisillä koirilla on edelleen vierasta manner-Euroopassa. Tähän sakkiin lasketaan myös riistaeläimet. Tarkkailun alla P E K K A M O M M O Eläinten oikeudet ja kestävä kannat ovat kasvava mega-trendi.. Niissä kohteena ovat kiiruna, sorsa ja karhu. Ei riitä, että lain kirja täyttyy ja me tiedämme, myös lain henki on saavutettava ja mieluusti oltava vielä pikkaisen edellä metsästyksen vastustajia. Onneksi Suomi, Ruotsi ja Norja pitävät asiassa tiukasti yhtä. – P E K K A M O M M O pekka.mommo@riistalehti.. Helposti luullaan, että kyse saman tyyppisestä toiminnasta kuin kielletty kettujahti oli Englannissa aikoinaan. Meille on selvää, että näin ei ole. Avoimessa ja rajattomassa maailmassa tämä on täysin mahdollista, sillä meitä todellakin tarkkaillaan
Ku va T U O M O K A R S I K A S. ”Oppaassa esitellään kahdeksan Suomessa taantunutta tai harvinaista vesilintulajia ja kerrotaan, miten ne tunnistetaan. Ne esitellään siinä puvussa, jossa ne yleensä metsästyskauden alussa ovat”, Salonen kuvailee. Metsästäjäliitto on yhdessä BirdLife Suomen kanssa julkaissut oppaan vesilintuoppaan joka jaettiin Jahti-lehden välissä. Metsästäjäliitto kehottaa välttämään taantuvien lajien metsästystä. Tavin, telkän ja haapanan poikastuotot olivat seurantahistorian huonoimmat. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R I I S T A M A I L T A Koonnut K A R I L I N D H O L M J A P E K K A M O M M O Sorsien poikastuotto romahti NELJÄN TÄRKEIMMÄN riistasorsalajin eli haapanan, heinäsorsan, tavin ja telkän poikastuotto jäi heikoksi kuluneena kesänä eikä pesimäkannoissa tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna. Moni metsästäjä jättää tavin suosiolla ampumatta. ”Tarkka lajintunnistus on sensiarvoisen tärkeää”, toteaa Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen
Se koostuu pääasiassa hirvieläimien lihan arvosta. Oulujoen pohjoispuolisella alueella pesintä onnistui erinomaisesti. Toinen sairastumispiikki on 6–10 -vuotiaiden lasten kohdalla. Metsästys on määritelty tyhjentävästi metsästyslain toisessa pykälässä, jonka mukaan metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen. Tunnettuja maakotkareviirejä on Suomessa 552 kappaletta, näistä 90 prosenttia on poronhoitoalueella. Poliisilta linjaus koiranohjaajista POLIISI ON linjannut, ettei metsästyskieltoon määrätty ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä toimia metsästyslain tarkoitettuna metsästyksen johtajana karhunmetsästyksessä. Supikoira on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Punkki iskee lapsiin KUUSIKYMPPISET NAISET ovat suurimmassa riskissä sairastua borrelioosiin, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Riistalihan arvo on noin miljoonaa euroa. välisenä aikana Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Riistaviranomaiset eivät ole myöntäneet lupaa suden kaatoon. Susi repi ketut SUSI ON vienyt ketunpoikasia kasvatushäkeistä turkistarhalla Närpiön Pirttikylässä. Seitsemässä hyökkäyksessä on menehtynyt tähän mennessä yli sata siniketunpoikasta. RIISTAMAILTA R I I S T A L U K U 60 Supeille lisääntymisrauha. Sama ilmiö näkyy THL:n mukaan myös Suomessa. OIKEUTTA ELÄIMILLE -JÄRJESTÖ on tyytymätön vieraslajien torjuntaa säätelevään asetukseen. Britannian terveystilastojen mukaan mukaan 61–65 -vuotiaat brittinaiset naiset sairastuvat eniten punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Turkistarhaajat kertovat, että susi on onnistunut raatelemaan kettuja häkin alta kaltereiden läpi. Pesintäonnen taustalla on kasvussa oleva jänisja metsäkanalintukanta sekä suotuisa pesintäsää. Ku va T U O M O K A R S I K A S. Metsähanhen metsästysalue laajeni METSÄHANHEA VOI tänä syksynä metsästää 1.10.–30.11. Järjestö toteaa, että asetuksen uudistaminen teki lailliseksi esimerkiksi pentujensa kanssa olevan supikoiraemon tappamisen, mikä on jättänyt poikaset oman onnensa nojaan ilman ruokaa tai suojaa. 9 RIISTA Maakotkilla erinomainen pesintä MAAKOTKAN PESÄTARKISTUKSISSA löydettiin 161 onnistunutta pesintää ja 205 poikasta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. Järjestön mukaan vieraslajiasetus on ristiriidassa eläinsuojelulainsäädännön kanssa
Metsäkanojen talvijahti toteutuu UROSMETSON JA UROSTEEREN talvimetsästys on sallittua 20.–31. Kannat ovat kasvussa, mutta alueellista vaihtelua on paljon, kertoo Luonnonvarakeskus. Talvikauden metsästyksen sallimista perustellaan kanalintukantojen kasvulla. Metsokannassa havaittiin voimakasta kasvua etenkin Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Asiasta on tarkoitus hankkia lisäselvityksiä ennen metsästysasetuksen muuttamista. Metsäkanalintujen pesintä onnistui hyvin suuressa osassa maata. Jousen käyttäminen tuli mahdolliseksi valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä vuonna 2017. tammikuuta 2020 Itä-Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven ja Vaalan kunnissa. Riekkokanta vakaa Ylä-Lapissa ELOKUISTEN KANAKOIRALLA tehtyjen riekkolaskentojen eli distance-laskentojen mukaan Ylä-Lapin riekkokanta on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, joka on 7,6 riekkoa neliökilometrille. 10 RIISTA RIISTAMAILTA RIISTAMAILTA Hirven jousimetsästys lykkääntyy VIREILLÄ OLLUT hirven metsästys taljajousella lykkääntyy toistaiseksi. Enontekiöllä ja Inarissa kanta on pysynyt vakaana viimeiset kolme vuotta. Ylä-Lapissa kanakoirille on riekkoja kohtuullisesti. Ku va T U O M O K A R S I K A S. Utsjoella riekon poikastuotto oli hyvä, muualla hieman heikompi
KAKKOIS-SUOMESSA LUPIA ON MYÖNNETTY VASTA PARILLEKYMMENELLE HAKIJALLE, KUN LUPIA ON JAOSSA VIISINKERTAISESTI. Liiton mukaan erityisesti häirikkösusiin on reagoitava nopeasti, jotta perinteinen koirametsästys saadaan turvattua.. 11 RIISTA RIISTAMAILTA Villisikajahti ei kiinnosta VILLISIKOJEN TEHOMETSÄSTYS POIKKEUSMENETELMIN EI OLE HERÄTTÄNYT KIINNOSTUSTA METSÄSTÄJISSÄ. Metsästäjiltä penätään vastuuta MONISSA LEHDISSÄ on vaadittu metsästäjiltä vastuulista käytöstä tavallista pidemmän kanalintukauden alkaessa. Hirvilupien määrä vähenee viime vuodesta kahdeksan prosenttia, eniten luvat vähenevät Pohjois-Suomesta. Metsästyksellä ei vaikutusta hyljekantoihin HEINÄKUUN LOPUSSA päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat sekä harmaahylkeen eli hallin että itämerennorpan osalta edelliseen metsästysvuoteen verrattuna, mutta metsästyksellä ei ole käytännössä vaikutusta lajien kantoihin. Susia saatava metsästää METSÄSTÄLIITTO AJAA suden kannanhoidollista metsästämistä. Panta löytyi 1,5 kilometrin päästä. Halleja saatiin saaliiksi 33 prosenttia ja itämerennorppia 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Linnusta löytyi luodinreikä. Harmaahylkeen saalis oli 285 yksilöä, kun metsästyskiintiö oli 1 050 yksilöä. Paikallislehti Viitasaaren seudun mukaan naarasmetso ammuttiin kirkonmenojen aikana. POIKKEUSMENETTELY MAHDOLLISTAA PIMEÄNÄKÖLAITTEIDEN KÄYTÖN VILLISIAN METSÄSTYKSESSÄ, KUN NÄIDEN LAITTEIDEN KÄYTTÖ ON TAVALLISESTI KIELLETTY. Susi nappasi koiran METSÄSTYSKOKEESSA ollut pystykorva joutui suden suuhun Nurmeksessa. Peuralupia enemmän kuin hirvilupia Valkohäntäpeuran kaatolupien määrä ylittää tänä syksynä hirvenkaatolupien määrän. Esimerkiksi Inarissa on nähty isoja metsopoikueita. SE NÄKYY SORSASSA VAALEINA, PITKULAISINA RAKKULOINA. Supikoira ahtaalle RIISTAKESKUS PATISTAA TEHOKKAAMPAAN SUPIKOIRAJAHTIIN. LAPIN SUPIHANKE JATKUU EDELLEEN. TÄNÄ VUONNA SUOMESSA ON KAADETTU LÄHES 500 VILLISIKAA. Kanalintuja runsaasti ALKUKAUDEN PERUSTEELLA kanalintukannat ovat monin paikoin hyvät. Hallikannan kooksi arvioidaan 40 000–54 000 yksilöä, ja itämerennorpan kannaksi yli 20 000 yksilöä. Itämerennorppia saatiin saaliiksi 266 yksilöä. Oulussa luvat vähenevät kolmanneksella, Lapissa 12 prosentilla ja Kainuussa 13 prosentilla. SILLÄ HALUTAAN ESTÄÄ SUPIN LEVIÄMINEN RUOTSIIN. Tästäkin huolimatta metsästäjiä kehotetaan kohtuullisuuteen. Asiasta uutisoi Ylä-Karjala lehti. SUPIA SAA NYT METSÄSTÄÄ VUODEN YMPÄRI. Hautausmaalla ollut pariskunta kertoi kuulleensa hiljaisen äänen ja nähneensä koppelon putoavat puusta hautakiven viereen. Eniten hirvilupien määrä kasvaa Pohjanmaalla, Pohjoisja Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Sorsien loiset tutkintaan EUROOPASSA , TOISIN KUIN AMERIKASSA, SORSIEN LOISET TUNNETAAN HUONOSTI. Esimerkiksi Lapin Kansa kehottaa pääkirjoituksessaan suoraan hillitsemään tappohaluja kun jahtipäiviä on tavallista runsaammin. MAASEUDUN TULEVAISUUDEN MUKAAN RUOKAVIRASTOA KIINNOSTAA ERITYISESTI SARKOCYSTIS-LOISEN ELÄMÄNKIERTO. Susi otti koiran mukaansa ja häipyi. Koppelo kirkkomaalta POLIISI TUTKII Viitasaaren kirkon lähellä hautausmaalla elokuun lopulla tapahtunutta koppelon ampumista metsästysrikoksena. Riistakeskus myönsi alkavalle metsästyskaudelle 58 095 valkohäntäpeuralupaa ja 50 385 hirvilupaa. Kuusipeuralle lupia myönnettiin 230 ja metsäpeuralle 18. Koira oli vain 60 metrin päässä ohjaajasta, mutta sekään ei pelastanut koiraa
”Eläinsuojelulain näkökulmasta luonnon eläimet ja tuotantoeläimet ovat keskenään hieman eri asia. Nykyinen lainsäädäntö sallii hirvieläimille käytännössä aiempaa painostavamman metsästystyylin, sillä hirvieläintä ajavan koiran suurinta sallittua säkäkorkeutta nostettiin äskettäin 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Kysymys on siis omavalvonnasta, jota on itse kunkin on hyvä harjoittaa, olipa metsästystilanne kuinka hektinen tai herkullinen tahansa. Mielestäni sellainen pyyntitapa, jossa riistalla ei ole käytännössä hengissä selviytymisen mahdollisuutta, ei ole metsästystä.” Hirvieläinten metsästyksessä vastaavanlaista ongelmaa ei useinkaan esiinny. Tosin tuolloin ei ollut riistaa suojelevaa lainsäädäntöä, kuten nyt. Kannattaa kuitenkin huomata, että karhun kohdalla kysymys on rauhoitetun eläimen metsästyksestä. Mitä uskaliaammin lain kirjainta ja henkeä koetellaan, sitä varmemmin joudutaan hankauksiin viranomaisten kanssa. Pitkään jatkuva intensiivinen metsästys ei suo karhulle lepoa, mikä saattaa tuoda ongelmia metsästäjille. 12 RIISTA METSÄSTÄJÄN OIKEUSTURVA Koirapaikantimet ja petoa ajavat koirarodut ovat muuttaneet karhujahtia. Lisäksi metsästäjien tulisi ottaa huomioon metsästyksen eettiset ohjeet, jotka eivät perustu lakiin. Metsästyskoirien paikannusteknologian kehittymisen ja meillä melko uusien – suurikokoisten ja nopeiden – petoa ajavien ajokoirarotujen myötä on yleistynyt metsästystyyli, jossa ajossa olevan karhun jäljille lasketaan levännyt ajokoira samalla, kun karhu ylittää metsätien. Näiden perusteella metsästäjien tulisi itse arvioida, kuinka kauan riistaeläintä on mahdollista jahdata ja laukottaa ilman, että syyllistytään eläimen näännyttämiseen. ”Syyttämisja tuomitsemiskynnys on todennäköisesti hyvin korkealla”, Kiuru arvioi. ”On aiheellista kysyä, ollaanko jo tilanteessa, jossa metsästäjällä on sellainen tekninen ylivoima, jonka käyttö on omiaan aiheuttamaan riistaeläimelle tarpeetonta kärsimystä. Näännyttävästä laukottamisesta on vaikea saada näyttöä, joten siihen on vaikea puuttua. Teksti K A R I L I N D H O L M ”Syyttämiskynnys on todennäköisesti hyvin korkealla”. Eläinsuojelulaissa määrätään eläinten kohtelusta. Koirapaikannuksen tehokkuudesta kertoo vuoden 2019 ensimmäisen karhujahtipäivän saalis: 46 kaadettua karhua samana päivänä. Riistaeläimet eivät ole yhtä hyvin metsästäjien hallinnassa kuin tuotantoeläimet, jotka ovat maanviljelijän omaisuutta”, metsästyksen juridiikkaan perehtynyt varatuomari Jarmo Kiuru vertaa. Hän sanoo painostavaa metsästystä harjoitettavan poronhoitoalueella, jossa metsästetään porovahinkoja tekeviä susia erityisluvalla. Metsästyksen valvonnassa ei juuri kiinnitetä huomiota vaikeasti tulkittaviin kysymyksiin. Seurannan aikana voidaan sitten hakea tappolupaa.” Metsästykseen liittyy perinteisesti riistan ja metsästäjän välinen voimien mittelö. Hirvenhiihtoakin harjoitettiin menneinä aikoina, siinä seurattiin hirveä hankikelillä. Muussa tapauksessa saatetaan joutua lain harmaalle alueelle, missä vastakkain ovat riistaeläinten hyvinvointi ja metsästäjän oikeusturva. Kun hirvi upposi hankeen, keli oli metsästäjälle suotuisa. Pyyntityyli saattaa pitkälle vietynä johtaa tilanteeseen, jossa metsästettävänä oleva karhu ei pysty lainkaan lepäämään ja joutuu kokemaan tarpeetonta kärsimystä. Karhun ”laukottamisen” rajat hakusessa M etsästyslain yleinen vaatimus on, ettei riistaeläimelle saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kun karhua seuraava koira pystytään nyt paikantamaan tarkasti, ei karhukaan käytännössä pääse nauttimaan metsän suojasta samalla tavalla kuin ennen nykyistä paikanninteknologiaa. Jarmo Kiuru. ”Sutta saatetaan seurata pitkäänkin samalla, kun sen tappamia poroja etsitään
13 RIISTA METSÄSTÄJÄN OIKEUSTURVA Ku va A D O B E S T O C K Kuinka kauan riistaeläintä on mahdollista jahdata ja laukottaa ilman, että syyllistytään eläimen näännyttämiseen?
14 RIISTA Teksti P A N U H I I D E N M I E S Gundog linnustaa Englanninkielisissä maissa lintukoirista käytetään usein nimitystä gundog. Monet nimet kuulostavat englanniksi aivan käypäisiltä, mutta laitappa koiralle Suomessa nimeksi taivas. alo Bill” Cody ehkä villin lännen kuuluisin biisonin metsästäjä. Monet metsästäjät antavat Usassa koirilleen nimen metsästämänsä riistaeläimen mukaan. Tyypillisesti noutajat ja seisovat koirat sekä spanielit on luokiteltu gundog nimikkeen alle. Bud/Buddy – Koira on metsästäjän paras kaveri. Stormy ja Thunder – eivät ole pilipalikoiran nimiä lainkaan. Pohjois-Carolinassa on osavaltion nimettynä rotuna suomalaisillekin tuttu Plotthouund. Annie / Oakley – amerikkalainen nopeusampuja vuosisadan vaihteesta. Dawn, Meadow, River tai Sky. Tank ja Trigger sopivat vaikkapa väsymättömälle noutajalle. Marylandissa on Chesapeakenlahden noutaja. Perinteiset nimet Ace – Kunnon pelikoiraa voi huoletta kutsua Ässäksi! Blaze – aivan kuten Blaze oranssi, turvaväri. Benelli / Nelli ja Beretta – edustavat italialaisten pitkää ja laadukasta linnustusperinnettä. Boone – Daniel Boone metsästäjälegenda ja pioneeri hänkin. Delawaren rotu on kultainen noutaja. Maailman topit ja tessut Muita hyvin perinteisiä periamerikkalaisia metsästyskoiran nimiä ovat: Boomer, Chase, Dakota, Dixie, Duke, Hunter/Huntress, Ranger, Scout, Shadow ja Trapper. Winston – Winston Churchill Englannin metsästystä rakastanut pääministeri. Saxton – Saxton Pope kuuluisa jousimetsästäjä joka kaatoi mm. Hound ajaa tai jäljestää Hound taas on vainullaan tai näköaistillaan riistaa ajava metsästyskoira. Bullet, Colt, Gauge, Magnum, Musket, Powder, ja tietysti Remington (Remmy). 14 ULKOMAILTA RIISTA U L K O M A I L T A. Noin puolet näistä roduista on metsästyskoiria. Drake eli urossorsa on erikoinen nimi lintukoiraille. Muita ahkeraan käytettyjä eläinten nimiä ovat: Finch, Fox, Hawk, Lynx ja Wolf. Tyypillisesti houndit ajavat nisäkäsriistaa, kuten kettua, karhua tai pesukarhua. Jesse – Jesse James kuuluisa lainsuojaton ja pyssysankari. ja viimeisimpänä mutta i suinkaan vähäisimpänä Wyatt – ehkä lännen kuuluisin sheri. harmaakarhuja Yellowstonessa. Nimimiesten mukaan Aldo – Aldo Leopold oli amerikkalainen tutkija ja ympäristötieteilijä sekä metsästäjä. USAn osavaltiokoirat Osalla Pohjois-Amerikan osavaltiosta on nimetyt ”State dog” rodut. Luonnon mukaan Aurora – revontulet. . Ammo – ammus metsästyskoiran nimenä ei selittelyitä kaipaa. Tennesseessä uskotaan pesukarhukoiraan ja Virginian rotu on Amerikan kettukoira. Pystykorvaisia haukkuvia lintukoiria ei tunneta. Osa koulutetaan puhtaasti verijäljelle. Davy / Crockett – 1800 – luvun kansallissankari villistä lännestä. Bear – Karhumiehen valinta houndille. Sorsastus on suosittua ja Drake päätyy nimeksi aika usein. Buck – moni metsästäjä antaa koiralleen tavoittelemansa pukin yleisnimen. Cody – William ”Bu
15 RIISTA ULKOMAILTA 15 RIISTA
Eläinten vapauttaminen alkuperäisille elinalueilleen aloitettiin Puolassa 1952, ja sitä jatketaan eri puolilla Eurooppaa. Onneksi visenttejä oli hankittu, kaiketi Amerikan kokemuksista viisastuneina, eläintarhoihin jo 1860-luvulta alkaen. Monin paikoin on järjestetty lisäksi talviruokintaa. Puolassa päätettiin aloittaa jahdit vuonna 2017, mutta ne peruttiin voimakkaan vastustuksen vuoksi. 16 RIISTA RIISTAELÄIN E urooppalaisasutuksen levittäytyessä Mississippijoen länsipuolelle 1700-luvun lopulla Pohjois-Amerikan preerialla käyskenteli 60-miljoonainen biisonikanta (Bison bison). Laji laiduntaa osin avonaisissa sekametsissä, joissa on ravinnoksi ruohoja sekä puiden lehtiä ja versoja. Aikuinen uros kasvaa jopa 3,5 metriä pitkäksi ja voi painaa lähes kaksi tonnia. Visentti on Euroopan suurin maaeläin. Kaupallisia jahteja järjestetään silti Valko-Venäjällä. Viimeiset luonnonvaraiset visentit sitkistelivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Puolassa ja Kaukasuksella. Hallitsematon jahti hävitti biisonit. Pietarin lähistölle istutettuja visenttejä on nähty jo Viipurin itäpuolella Muolaassa ja lähellä Parikkalaa Hiitolassa. Jääkautinen lajiston rikastuttaja Teksti M I K K O L A M M I N P Ä Ä Piirros K A R O L I I N A L A H T I Visentti on Euroopan suurin maaeläin.. Alahaiset kannat ja yleinen mielipide eivät vielä salli metsästystä. Lajin arvellaan leviävän lopulta myös Suomeen. Vuosisata myöhemmin jäljellä oli enää 541 yksilöä, mikä johti myös intiaanikulttuurien katoamiseen. Ne liikkuvat sekä pienissä uroslaumoissa että aikuisten naaraiden johtamissa sekalaumoissa. Pohjolassa euroopanbiisonin eli visentin (Bison bonasus) valtakausi päättyi jääkauteen, mutta lajia esiintyi monin puolin Euroopan äärialueilla vielä tuhat vuotta sitten. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa saksalaisjoukoilta jäi ampumatta Puolan 600 visentistä vain yhdeksän. Muutama yksilö jatkaa jo sukua Korkeasaaren suojissa. Lajia, jonka vapaana elävä kanta on kasvanut 4500:n suuruiseksi, tavataan nykyisin monissa Itä-Euroopan maissa sekä Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa ja Tanskassa
17 RIISTA T U R U N T A R V A S J A H T I Metsästys s. 32 O SU M A P IS T E V A E L T A A Ku va A D O B E S T O C K. 1 8 HIRVEÄN MUKAVA HIRVIPORUKKA s. 28 ”Olenko metsästysrikollinen vai laillisella asialla?” S
18 RIISTA KIIRUNA Sivusaaliita Kiirunan asema riistalajina on suomalaisittain harvinaisen epäselvä. Levottomat riekot pitivät huolen, etteivät päästäneet kulkijoita lähelleen. Riekot löytyivät alamaista, niitä oli paljon, mutta ne olivat autuaan tavoittamattomissa. Koira eteni vaivalloisesti. Sen pyyntipäivän riistareppu tuntui raskaalta. Ehkä siellä koira pääsisi kulkemaan paremmin. Lopulta oli jätettävä talvitokka rauhaan ja koetettava vähän ylempää puurajan yläpuolelta, paljakalta. Setteri teki kyllä parhaansa. Ehkä sieltä löytyisi pienempi, kesympi riekkoporukka. Se humahteli tuon tuostakin leikkaavan hangen läpi. Kului päivä, melkein toinenkin. Teksti ja kuvat P E K K A J U N T T I M aaliskuinen riekkoreissu oli alkanut talvijahdille tavalliseen tapaan. Ei löytynyt kuin kiiruna. Talviparvi päkätti koivikkorinteissä levällään kuin ne kuuluisat eväät. Metsähallituksen kanalintuluvassa lukee sanatarkkaan riistalajin kohdalla: ”kanalinnut (vain riekko)”.. Erätarkastaja Ahti Putaalan mukaan on metsästäjien oma etu, ettei huonosti tunnettua, vähälukuista kiirunakantaa veroteta. Vai saako sittenkin. Jos riekkokanta romahtaa, se voi heijastua rajoituksina riekonpyyntiin. Luvan mukaan kiirunaa ei saa pyytää. Riekkoja vyöryi edestä karkuun, ne kipittivät horisontissa kuin pyörivät lumipallot. Se koetti jallittaa lintuja, mutta se ei päässyt pudotusetäisyydelle. Illalla tavasin lupaa otsalampun valossa
Vaikea paikka monelle metsästäjälle, kuvassa pitäisi olla kiiruna.. 19 RIISTA KIIRUNA Ku va A D O B E S T O C K Riekko vai kiiruna
Kannustimia etenkin kevätjahdissa on paljon. Toisaalta kiirunan metsästystä ei ehdoissa suoraan kielletäkään. Hänen mukaansa lupaehtoja tulee lukea niin, että kiirunan metsästys on laillista, mutta metsästäjiä suositellaan jättämään linnut ampumatta. Myös Ruotsissa kiirunakanta on elpynyt. Ei auta muu kuin soittaa sinne, missä luvista tiedetään. Syy on yksinkertaisesti se, ettei sopivia elinympäristöjä, suurtuntureita, ole meillä paljoa. MUTTA MIKSI LAJIA ei sitten rauhoiteta, jos lajin runsautta ei tiedetä kunnolla ja sen esiintyminen on laikuttaista. –Sitä paheksun, Putaala suomii. Jos havaitaan, että kiirunaan suunnattu jahti lisääntyy ja kiirunakanta sen vuoksi vaaraantuu, hallinnon on pakko reagoida. Tuttu kanakoiramies kertoi, että riekko on tunturissa arka, mutta onneksi joskus saa sentään kiirunan. Huokaisen helpotuksesta, mutten puhu Putaalalle töppäilyistäni mitään. Niiden mukaan kiirunan kanta ei ole taantunut enää, pikemmin päinvastoin. Suomen Riistakeskuksen mukaan ”kiirunaa metsästetään riekonmetsästyksen ohessa jonkin verran”. – Se olisi ekologisen kestävyyden kannalta ongelma ja joutuisimme miettimään rajumpia rajoituskeinoja. Ahti Putaalan mukaan Norjassa laji löytyy punaisesta kirjasta, vaikka siellä sopivaa elinympäristöä, kivikkoisia tunturinhuippuja riittää. Lajista ei tiedetä paljon mitään ja ”saalismäärien ei arvella olevan kovin suuria, ja vähäisetkin pyydetyt kiirunat lienevät lähinnä riekkojahdin sivusaalista.” Siis ehkä pyydetään, ehkä ei. Mutta kuka metsästää ja millä luvalla. Asia ei selviä netistä. Siksi kiiruna poistettiin uhanalaisten listalta. –Kiirunan säästäminen on lupaehdoissa suosituksena, ei ehdottomuutena, koska ei haluta, että metsästäjä syyllistyy rikkeeseen vahingossa, Putaala sanoo. KOTONA ETSIN LISÄÄ tietoa kiirunasta. Mutta entäpä jos metsästäjät alkavat metsästää tavoitteellisesti kiirunaa. Putaala kertoo, että suositus perustuu siihen, ettei lintua esiinny kovin paljoa Suomessa. Metsähallituksen eräpalveluiden ylitarkastaja Ahti Putaala vastaa puhelimeen irlanninsetteripentueensa ruokintapuuhissa. Putaala kertoo myös, ettei lintuharrastajien keväiset vakiolinjat eivät tuota käyttökelpoisia tiheysarvioita kanalinnuille, joita saadaan riistakolmiolaskennoista ja Ylä-Lapin riekkolaskennoista. Koska uhanalainen laji on vaikea erottaa samannäköisestä runsaslukuisesta lajista, ei uhanalaisen ampumisesta ole haluttu tehdä laitonta. Toinen sanoi, että kiirunaa saa metsästää. Ahti Putaalan mukaan kiirunan täydellinen rauhoittaminen olisi haastavaa, koska kiirunan erottaminen riekosta voi olla metsästäjille vaikeaa. PUTAALA SANOO, ETTÄ jos metsästys kohdennetaan varta vasten kiirunaan, metsästyksellä on mahdollista tyhjentää joidenkin tunturilakien vähälukuinen kiirunapopulaatio kokonaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kiiruna saattaa muuttaa jopa sadan kilometrin taipaleita, joten tyhjät, mutta kiirunalle soveltuvat alueet täyttyvät pikku hiljaa uudestaan. Riekkojahdin sivusaaliina tulee väistämättä joskus kiirunoitakin. Putaala korostaa, että on metsästäjien oma etu, että suositusta noudatetaan. Putaalan mukaan joidenkin vesilintujen kanssa on päädytty samanlaiseen ratkaisuun. Linnustonseurantaan perehtynyt akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo, että kiirunasta kertyy pieni seuranta-aineisto niin kutsuttujen vakio-linjojen perusteella. KIIRUNA Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kiiruna saattaa muuttaa jopa sadan kilometrin taipaleita.. Päätin, että asia piti selvittää, kunhan pääsisin takaisin maisemasta, missä ihminen tuntee tervettä pienuutta. KIIRUNA OLI AIEMMIN uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa, mutta tänä keväänä julkaistusta uusimmasta kirjasta sitä ei enää löydy. Toinen syy on se, ettei kiirunan kantaa seurata aktiivisesti riistalaskennoin, joten riistahallinnolla ei ole lajista riittävästi tietoa. Mutta toisin kuin monien muiden lajien kohdalla, se ei tarkoita sitä, että lintu olisi lopullisesti poissa alueelta. Tämä kuulostaa inhimillisesti katsottuna reilulta. ”Säästä kiirunat metsästykseltä, kiirunapopulaatiot ovat Suomen Lapissa vain paikoittain esiintyviä.” Lupa siis yhtä aikaa rajaa saaliseläimeksi pelkän riekon, mikä yleensä tarkoittaa sitä, ettei muita lajeja saa metsästää. Tällaisesta toiminnasta on jo nyt viitteitä. Putaala on huomannut seisojaväen Facebook-postauksista, että jotkut sanovat lähteneen kiirunoita katsomaan, koska alhaalla lumi ei kanna. Kiirunan löytää talvella ylhäältä, jossa sekä koiran että metsästäjän on kantohangen takia helpompi kulkea kuin koivikoissa, jossa riekot viihtyvät. Metsästäjäliiton kiiruna-esittely vuodelta 2004 korostaa tiedon puutetta. Kiiruna on kesympi, joten se on helpompi saada saaliiksi. 20 RIISTA Luvan ehdoissa lukee lisäksi seuraavasti
Ehkä kaikki eivät tiedä kiirunan tilannetta, eivätkä osaa varoa sen ampumista. Metsästäjien tulee pitää huolta, että se säilyykin sellaisena. Kiiruna elää puurajan yläpuolella suurtuntureillamme. –Tämä on metsästäjille vastuullisuuden näytönpaikka. Mutta voiko edessä olla jopa rajoituksia talvijahtiin. Sellainen voisi olla vaikkapa kiirunan rauhoitus, jolloin ampuminen olisi rangaistavaa. Miten tämä nyt menee. Tai kukaties joihinkin piireihin on syntynyt kulttuuri, jossa se mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Kiirunan nariseva soidinääni poikkeaa täysin riekon ääntelystä. Luontoportin muistisäännön mukaan paljakoiden korkeus muodostaa rajan, pensasrajan yläpuolella esiintyvät ovat kiirunoita, alapuolella riekkoja. Niin tai näin, Ahti Putaalan terveiset metsästäjille ovat selvät. Samalla muistan, että kiiruna on riistalaji, jota saa metsästää maaliskuun loppuun. Syksyllä kiiruna on usein harmaasävyisempi ja kesällä keltaisempi kuin riekko. Uros neljästi, naaras kolmesti. Pujotan mietteliäänä linnun reppuun. Koiraskiirunan erottaa nokan ja silmän välisestä mustasta ohjasjuovasta. Keväinen tunturi on seisojametsästäjän paratiisi. ksut välttävät kiirunaa ja rämpivät koivikoiden uppohangissa samaan aikaan kun välinpitämättömät nautiskelevat jahdista kantavalla paljakalla. Olenko metsästysrikollinen vai laillisella asialla?. Lajitunnistus vei riistalaukauksesta ilon. – En ole päättämässä metsästysajoista, mutta kiirunan heikko tilanne saattaisi olla vaa’ankieli tilanteessa, jossa riekkokantakin on alhainen. Paras tapa välttää vahingonlaukaus on vältellä korkeita paljakoita, etenkin kivikkoisia tuntureiden lakia. On metsästäjistä itsestään kiinni, millä ehdoilla riekkoa pyydetään tulevaisuudessa. Nokka on musta ja pienempi kuin riekolla. Metsähallituksen kanalintuluvan mukaan Enonekiöllä saa metsästää vain riekkoa. 21 RIISTA KIIRUNAN EROTTAMINEN RIEKOSTA on vaikeaa. Naaraalla juovaa ei ole. Kiiruna vaihtaa väriään monta kertaa vuodessa. Kiirunan asuinpaikoista voi tehdä myös kevätjahdissa myös kuulohavaintoja. Silmän ja noja välissä oleva juova paljastaa, että saaliiksi tuli kiiruna. KIIRUNA Näin vältät kiirunavahingon Itse ajattelen, että muutkin voivat olla epätietoisia asiasta kuin minä. Kiiruna on kooltaan vähän vähän pienempi. Kenties yleensä niin ehdottoman ja selkeän riistahallinnon viesti on kiirunan kohdalla ollut epäselvä. Huonoimmassa skenaariossa voitaisiin olla tilanteessa, että . Ilo setterin onnistuneesta riistatyöstä tyssää saaliin lajitunnistukseen: kiiruna
Pälikön mukaan tällainen terän muoto on ollut käytössä yli tuhat vuotta. ”Veitsien ja puukkojen ergonomia on erittäin tärkeää. Terän hamaran keikka pudottaa kuitenkin terän kärjen puukon keskilinjalle, joten nylkeminen sujuu mallikkaasti tämän veitsen kanssa. Pälikkö haluaa painottaa erityisesti sitä, että huoltamisen lisäksi veitsiä ja puukkoja pitää osata käsitellä oikein. Kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana teräkaluja on valmistunut monenmoisia, linkkuveitsistä aina suurikokoisiin miekkoihin saakka. Toinen tärkeä seikka on turvallisuus. Onhan se paljon rahaa, mutta käsityönä valmistetut uniikkiveitset pitävät arvonsa, edellyttäen että niitä huolletaan kunnollisesti. Sen työstäminen on monin verroin vaikeampaa kuin perinteisen hiiliteräksen. Täysintegraalija semi-integraaliveitset ovat puukkoseppämestareiden taidonnäytteitä. Mutta lopputulos on kerrassaan upea. Porukat naureskelivat kun otin pienen kitkalinkkarin esiin. työhön kuluu runsaasti aikaa. Eikä niitä koskaan pestä astianpesukoneessa. käyttöasentoon, kun ruodon päässä oleva jousimainen ”kihara” pakotetaan kahvassa olevan lukitusakselin taakse. Harvalla on varaa teettää satojentuhansien custom-kivääri, mutta uniikin puukon saa jo viidelläsadalla eurolla. Uusia erikoisteräslaatuja keksitään ja Uniikin puukon saa jo viidelläsadalla eurolla. Linkkuveitsen lukitusjärjestelmälle myönnettiin aikanaan hyödyllisyysmallitodistus, eli ”pikku-patentti”. Se taas rasittaa käyttäjän rannetta tarpeettomasti. 22 RIISTA PUUKKOMESTARI S eppä JT Pälikkö aloitti isojen veitsien takomisen ja valmistuksen vuonna 1989 seppäkursseilla. Pälikkö on pitänyt aina kiinni laadusta, materiaalit ovatkin parhaita mahdollisia. Puukkoseppämestari JT Pälikkö taitaa modernit metsästysveitset. Lisäksi pienikokoista veistä on helppoa kuljettaa mukana vaikkapa back up -veitsenä. Varsinkin silloin kun materiaalin on ruostumaton damaskiteräs. Ruostumattomassa damaskiterässä on mikrosahalaita ja se auttaa varsinkin nylkyhommissa. Tein aikoinaan kokeen kun kinnerpuussa roikkui iso hirvisonni. Hymy hyytyi viimeistään siinä vaiheessa, kun olin nylkenyt puolikkaan hirven linkkarilla ilman teroitusta. Käyttäjiltä tuppaa joskus unohtumaan se tosiseikka, että veitset ja puukot on tarkoitettu pistämiseen, viiltämiseen ja vuolemiseen. Veitsen terä lukittuu. Metsästysveitsen tulevaisuus Tämä on varsin mielenkiintoinen asia, sillä teknologia kehittyy koko ajan. Tasapainopisteen pitää olla etusormen kohdalla tai veitsi on epätasapainossa. Linkkarin toiminta on yksinkertaisen nerokas. Linkkuveitsi metsälle Yksi Pälikön erikoisuuksista on kitkalinkkari. Yksi asia on Pälikölle ollut aina selkeä – hän ei ole suuri perinnepuukkojen fani. Linkkuveitsenkin voi keksiä uudelleen. Lisäksi jokainen puukko ja veitsi on aina yksilö, Pälikkö ei harrasta sarjatuotantoa. JT on kehittänyt vuosien kuluessa oman terämallistonsa joissa merkillepantavaa ovat terän Drop point ja S -kaari. Pälikön veitsien ergonomia on erinomainen ja veitset istuvat käteen erittäin hyvin. Niiden valmistaminen vaatii suurta taitoa ja teksti ja kuvat J U H A J O R M A N A I N E N Puukkomestari Puukko kuuluu suomalaisen metsästäjän vyölle. Ruostumattomasta damaskiteräksestä ja puhvelinsarvesta valmistettu näppärä kitkalinkkuveitsi soveltuu vaikka hirven nylkemiseen. Tilaaja saa juuri sellaisen veitsen mitä on aina toivonut. Pälikkö on aina valmistanut teräkalunsa käyttöä varten, ei näyttelyesineiksi vitriineihin. Veitsen kahvan väisti suojaa sormia estäen niiden liukumisen terälle”. Sitä ennen hän oli valmistanut miniatyyrimiekkoja ja veitsiä omaksi ilokseen. Varjopuolena on teroitettavuus – rosteridamaskiin ei pysty muu kuin timantti. Scandi näyttää varsin teräväkärkiseltä ja joku voi epäillä sen soveltuvuutta nylkyhomiin. Puukkojen ja veitsien terillä ei hakata jäniksen luita, niillä ei avata säilyketölkkejä eikä niitä käytetä kirveen korvikkeina. Samaan aikaan toinen nylkijä joutui teroittaman hiiliterästeräänsä tuon tuosta. ”Terän suora hamara ei ole ollut niin yleinen kuin monesti kuvitellaan”, Pälikkö toteaa. Pälikön veitset ovat uniikkeja
23 RIISTA PUUKKOMESTARI
Sillä saattaa olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi selviytymistilanteessa. Scandi on yksi Pälikön tunnetuimpia malleja. Ainoa ongelma näissä veitsissä on valmistusprosessin vaikeus ja sitä myöten hinta. Pälikkö on sitä mieltä, ettei pelkkä terän kovuus (ilmaistaan Rockwellin asteikolla) ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Pälikön mielestä tärkeintä on terän kulutuskestävyys eli kuinka kauan terä pysyy toimintakunnossa. Lisäksi terien sitkeys on omaa luokkaansa. Tupet voidaan valmistaa esimerkiksi kydexistä ja kahvat erilaisista synteettisistä materiaaleista. Reilu kymmensenttinen terä on Damasteelin ruostumatonta damaskiterästä (valmistetaan pulveriteräksestä), hela on pronssia ja kahva on valmistettu sävytetystä loimuhikkorista. Teräs on ruostumatonta damaskiterästä ja kahva puhvelinsarvea. Teräs on ruostumatonta damaskiterästä ja kahva puhvelinsarvea. Yksi vaihtoehto saattaa olla veitsi, johon saa integroitua erilaisia teriä aina käyttötarpeen mukaan. JT on myös tehnyt kokeiluja titaanilla ja tulokset ovat innostavia. Yksi vaihtoehto itua erilaisia Scandi on yksi Pälikön Terä on taottu ko -laakeriteräksestä, he visakoivua ja hirvensarvea viikinkien perinnett Tässä kookkaa tasavuosilahjaks on Damasteelin r (valmistetaan pulve ja kahva on valmiste Tuppeen on pautte -kuvio ja pronssih Pälikön kitkalinkkari on yksinkertaisuudessaan nerokas. Pälikön mielestä on mahdollista että tulevaisuuden metsästysveitsissä keinomateriaalien määrä tulee lisääntymään. 24 RIISTA lämpökäsittelymenetelmät kehittyvät. Titaaniterä on tavattoman kevyt ja teränpito näyttää olevan vähintäänkin kelvollinen. Pälikön kitkalinkkari on yksinkertaisuudessaan nerokas. aino materiaalien vertaam koko totuutta. Terän leikkaavuus ja terän pito ovat huippuluokkaa. Nykypäivänä on mahdollista valmistaa erittäin kovia teriä, joiden terävyys on lähes käsittämätöntä. Tupet voidaan valmistaa esimerkiksi kydexistä ja kahvat erilaisista teriaaleista. Terän leikkaavuus ja terän pito ovat huippuluokkaa. Tästä syystä eri materiaalien vertaaminen toisiinsa ei kerro koko totuutta. Scandissa on vanhaa viikinkien perinnettä nykypäivään tuotuna. Tässä kookkaampi metsästysveitsi vaikkapa tasavuosilahjaksi. Terä on taottu korkealaatuisesta 52100 -laakeriteräksestä, hela on pronssia ja kahva visakoivua ja hirvensarvea. Yksi asia on kuitenkin varma, metsästysveitsi pysyy suomalaisen metsästäjän vyöllä tulevaisuudessakin. Tuppeen on pautteerattu viikinkiaiheinen Yggdrasil -kuvio ja pronssihelat on käsin taottu ja koristeltu. Pälikön mielestä tärkein terän kulutuskestävyys eli kuinka kauan terä pysyy toimintakunnossa. PUUKKOMESTARI. Sillä saattaa olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi selviytymistilanteessa. Pälikön mielestä on mahdollista että tulevaisuuden metsästysveitsissä keinomateriaalien määrä tulee lisääntymään. Lisäksi titaaniterällä on yksi ominaisuus jota eri alojen ammattilaiset saattavat tarvita – terästä ei lähde kipinöitä. Esimerkiksi japanilaiset Rocksteadin kookkaammat veitset maksavat useita tuhansia euroja. Metsästysveitsien tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta. Veikkaan, että jo kymmenen vuoden kuluttua meillä on käytössä uusia teräslejeerinkejä ja muita kenties aivan uusia materiaaleja
25 RIISTA Yksinkertaisuus on kaunista ja tyylikästä. Semi-integraaliveitsen teräs on RWL 34 -rosteria, kahva muinaismursun hammasta ja tuppi puhvelinnahkaa. Metsästysveitsi mallia ”Tekno”. Pälikön valmistama testiveitsi joutuu kovaan rääkkiin kevään ja kesän aikana. Kydexistä valmistettu tuppi on kevyt ja suojaa veistä kolhuilta. Titaani on harvinaisempi veitsien terämateriaali. Veitsen paino on vain 98 grammaa. Kahva istuu käteen erittäin hyvin ja reikä pikkusormelle on hyvä lisäys kahvaan. Tällaisen veitsen valmistamiseen kuluu kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, joten hintaakin on yli kaksituhatta euroa. Materiaalina tässä täysintegraalikoukussa on perinteinen damaskiteräs ja kahvapalat ovat muinaismursua. Terä on ruostumatonta damaskiterästä ja kahva keinoainetta ja titaania. Avauskoukun voi valmistaa myös veret seisauttavalla tavalla. PUUKKOMESTARI
Usein ongelmana on jopa, että lintu lentää tai juoksee liian lähelle, jolloin sitä ei voi ampua. Pyypillillä matkitaan pyyn vihellystä. P yy on reviirilintu ja pyykukko haastaa hanakasti reviirille saapuneen tunkeilijan – oli tunkeilija sitten toinen lintu tai metsästäjä. Perinteinen pilli metson sulasta Muinoin pyypilli tehtiin metson sulasta, mutta nykyään useimmat käyttävät kaupasta saatavia muovisia tai metallisia pillejä. Pyy viheltää päästämällä ensin kaksi pitkää vihellystä ja sen jälkeen muutaman lyhyemmän: ”Tiiiit tiiit ti ti tiy”. 26 RIISTA HOUKUTTELUMETSÄSTYS Teksti ja kuvat J Y R K I P U U P P O N E N Parempi pyy pivossa Pyyn pillittäminen on klassinen houkuttelumetsästyksen muoto eräkulttuurissamme, tiesihän vanha kansa, että ”parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”. Usein vaaditaan malttia, että jaksaa odottaa linnun lentävän sopivalle etäisyydelle. Pyy osaa lähestyä houkuttelijaa huomaamatta oikeastaan mistä suunnasta hyvänsä. Usein houkutellessa käy niin, että useampi lintu vastaa pillitykseen. Pyyn ollessa lähellä, ase kannattaa nostaa hidastetun varovaisesti poskelle, ettei saalis karkkoa. Kaikki pillit toimivat, kunhan ääni on sopivan korkea ja luonnollisen kuuloinen. Pyy on kiitollinen houkuteltava, koska se vastaa yleensä houkuttelijan vihellykseen. Reviirilintuna koiraspyy tulee hanakasti häätämään tunteilijaa.. Aina siivekkäät eivät mene vipuun, mutta kuitenkin pyyjahdissa saalisvarmuus on kohtalaisen hyvä. Parhaiten pillityksen oppii kuuntelemalla pyiden ääniä luonnossa ja pyrkimällä matkimaan niitä mahdollisimman tarkasti. Pyyjahti on suosittua myös jousimetsästäjien keskuudessa, vaikkakin pyy Pyyn pillittäminen on palkitseva metsästysmuoto. Pyyjahdissa aseena käy pienoiskivääri tai kevyellä haulilatauksella panostettu haulikko. Usein pyy pyrähtää paikalle lentäen, mutta yhtä hyvin se voi kipittää maata pitkin
6 PARHAAT AJAT pillittämiselle ovat aamut ja illat. Pyy on jousimetsästäjien keskuudessa tavoiteltu riistalintu, mutta helppoa sen saaminen jousella ei ole. Jopa hirvipassissa istuskellessa on mukava kuluttaa aikaa pyyn pillitystä harjoitellen, tosin ampuminen on silloin parempi jättää väliin. 3 METSÄSTÄ PYYTÄ haulikolla, pienoiskiväärillä tai metsästysjousella. Metallisia pyypillejä myydään lähes kaikissa erätarvikeliikkeissä. 2 KARTOITA SOPIVAT houkuttelupaikat ennakkoon. Voit myös itse tehdä pillin metson sulasta. Parhaiten pyyn esiintymisalueet löytyvät pitämällä korvat auki: pyy on ahkera viheltelijä, joten useammin sen kuulee kuin näkee. Ampumamatkat ovat lyhyitä, joten haulilataus saa olla maltillinen. Pyy on Eteläja Keski-Suomessa hyvin yleinen riistalintu. Metsästysaluetta on hyvä vaihtaa jahtien välissä, sillä otollisia elinympäristöjä löytyy helposti. Pyy viihtyy rehevillä rantamailla sekä sekametsissä, joissa yleensä kasvaa kuusta. Pyy viihtyy erityisesti kuusta kasvavissa sekametsissä rantojen lähistöllä. Pyyn liha on vaaleaa ja usein sitä pidetään riistalihasta parhaimpana. Tyyni keli on otollinen, koska silloin pillitys kuuluu riittävän kauas eikä huku tuulen huminaan. Kuusta kasvavien sekametsien asukki Pyy on kyyhkyn kokoinen pienin metsäkanalintumme. 27 RIISTA HOUKUTTELUMETSÄSTYS 4 PILLITÄ PYYTÄ matkimalla pyyn vihellystä ”Tiiiit tiiit ti ti tiy”. Yleensä pyitä tapaa kuusta kasvavista sekametsistä, mutta tavatonta lintua ei ole löytää edes männikkökankailta Inarista. Lajia tavataan harvalukuisena Lappia myöten. Pyyn pillitystä voi harrastaa luontevasti muun metsästyksen ohessa. Syksyllä ajokoiran hakiessa jänistä, on yleensä hyvin aikaa jekuttaa pyitä pillittämällä. Vaihda paikkaa pillittäessä harvakseltaan, jotta pääset pyyn reviirille. 5 LIIKU METSÄSSÄ hiljaa, ettei pyy havaitse tunkeilijaa. 6 vinkkiä pyyn pillittämiseen 1 PYYN PILLITTÄMISEEN tarvitset pyypillin. Pyyn voi tosin löytää monenlaisesta metsäympäristöstä, jopa Inarin männikkökankailta.. Käytä puhaltamisessa kieltä hyväksi. on pienenä maalina varsin haastava lintu nuolella pudotettavaksi. Pyyn vihellyksessä on paikallisia ja lintukohtaisia eroja, joten äänen ei tarvitse olla täydellinen toimiakseen. Pieni pilli ei metsästystakin taskussa vie paljoa tilaa, joten tilaisuuden tullen pyytä voi pillittää muun jahdin ohessa. Metallisia pyypillejä myydään lähes kaikissa erätarvikeliikkeissä. Katkaise tavu kielellä sulkemalla äänireikä, jolloin vihellyksen soundi kuulostaa pyymäisen terävältä. Pyyn pillittäjä liikkuu metsässä kuin aave. Talviravintona pyy käyttää koivun ja lepän silmuja, joten syksyisin sen voi löytää koivuja leppävaltaisista metsistä. Pyyn kanta kestää hyvin verotusta, mutta samalta alueelta ei kannata useaa pyytä ampua, koska pillittämällä saaliiksi saadut linnut ovat usein koiraslintuja
KAURISJAHTI. 28 RIISTA Poikkeukselliseksi turkulaisten osaamisen tekee se, että valtaosa kaurissaaliista kaadetaan haulipanoksella koiran ajosta
Samanlaista elinympäristöä löytyy myös muualta. Tarvas tulee Kauriiden esiinmarssi alueella alkoi noin viisitoista vuotta sitten. Onhan muuallakin Eteläisessä Suomessa ollut jo vuosikausia tuhdit tarvaspopulaatiot. On alueella toki peurojakin, mutta kauriin osalta kanta on Suomen tihein. Saareen mennään liukasliikkeisellä veneellä ja Mannerturku on vain viidensadan metrin merimatkan päässä. Jostain syystä Turun ympäristön saaret ja myös manner elättävät alati kasvavaa kauriskarjaa. KokeneemTeksti ja kuvat P A N U H I I D E N M I E S Tarvasjahtia Turuus Lounais–Suomi on täynnä metsäkauriita eli tarvaksia. Metsästys tapahtuu aivan Turun lähistöllä. Paikalliset metsästysseurat, mukaan lukien Kakskerran erä ovat harjaantuneet kaurisjahdin osaajiksi osittain pakon edessä, mutta silti hyvällä mielellä. KAURISJAHTI. 29 RIISTA S itä on viimeaikoina pohdittu, jotta mistä mahtaa johtua se, että kauriit kansoittavat ennen kaikkea Varsinais-Suomea. Ei ehkä Saksan malliin, mutta Suomen mittakaavassa riistaa on runsaasti. Poikkeukselliseksi osaamisen tekee se, että valtaosa kaurissaaliista kaadetaan haulipanoksella koiran ajosta. Kulhossa näin on. 2000 hehtaarin alueelta kaadetaan nyt jo vuodessa 200 kaurista. Tietääköhän monikaan, että Suomessa on alueita, joilta kaadetaan 100 kaurista vuodessa tuhannelta hehtaarilta. Pedot, metsästys ja liikenne verottavat kauriita Turun seudullakin. Siitä lähtien kanta on ollut voimakkaassa nousussa
Ensimmäistä kertaa on tarkoitus kokeilla myös viiriäiskoiraa eli karkottajaa. Jos kolmeneljäsosaa kokonaiskaatomäärästä kaadetaan ajometsästyksen yhteydessä eli sataviisikymmentä eläintä ja yhteisjahteja on kaudessa kaksikymmentä. 30 RIISTA mat metsästäjät muistelevat mielellään alkuaikojen kaurishavaintoja ja ensimmäisiä kaatoja. Kauriin ja punkkien yhteiselosta on monta teoriaa. Nyt kaurisjahdista on tullut arkipäivää. Muutaman onnistuneen jahdin jälkeen jahtiporukka on toivotettu tervetulleeksi talkoisiin. Alueella on runsas mökkikanta ja kesyt kauriit ruokailevat sekä liikkuvat mökkien pihoissa. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Kauriilla riittää myös alueita, joissa metsästys ei ole mahdollista. Montaa mieltä Kauriit eivät luo ainoastaan ajometsästyksen riemua ympäristöön. Aika monta laukausta ja hieman laukausmäärää vähemmän kaatoja. Moni emäntä on Jahti tapahtuu lähes sataprosenttisesti mäyräkoirilla. Porukka on tuttua ja alue perusjahMonet turkulaiset toivovat kauriskannan pitämistä maltillisena. KAURISJAHTI. Kakskerran miehet pitävät pari kertaa vuodessa jahtia myös aivan asutuksen liepeillä. Omalle aseelle käyvä patruuna ja tavanomainen lataus riittävät. Kiivasta ajoa Saareen mennään liukasliikkeisellä veneellä ja manner-Turku on vain viidensadan metrin merimatkan päässä. Runsas asutus ja tiestö rajoittavat jahdin suunnittelua sekä toteutusta. Myös punkkien aiheuttamat vaarat ovat pinnalla. Kauriit asustavat ja ruokailevat talojen pihoilla, kasvimailla ja kukkapenkeissä. Näillä jahtitapahtumilla on asukkaiden vankkumaton tuki. Kaurispatruunan riittävä koko on 3,5–4,0 mm. Fakta kuitenkin on, että molemmat lisääntyivät samaan aikaan. kokenut yllätyksen, kun tarvasperhe on napostellut kukkaset yöaikaan. Monet turkulaiset toivovat kauriskannan pitämistä maltillisena
Laukaus tulee ampua sivusta kaulan ja etenkin vitaalien alueelle. Koiralle on kertynyt jo puolentoistasataa piensorkkakaatoa. Haulikkojahti on viimeisen päälle oikeaa metsästystä, mutta vain niille, jotka hallitsevat haulikkonsa käytön. Parista haulista ei myöskään jää silmillä havaittavaa verijälkeä ja harvoin karvaakaan. ”Emä ja tuplavasat ajossa”, tulee tilannepäivityksenä. Kaksi nopeaa peräkkäistä laukausta. Kauris tulee usein omia polkujaan pitkin, aivan kuten jänis ja kettukin. ”Vasa nurin”, ilmoittaa rantapassi. KAURISJAHTI. Ne ovat jo pitkään olleet luonnonniittyinä. omalle aseelle käyvä patruuna ja tavanomainen lataus riittävät. Jahtivouti Olli Kielo jakaa passit ja väki valuu paikoilleen. Keräännymme hyvin alkaneen päivän ensimmäisille tulille. Paroni lasketaan irti ja se singahtaa tutussa maastossa ensimmäiseen mäkeen. Jatkossahan rotukirjo tulee kasvamaan kun Suomessa sallitaan muidenkin hitaasti ajavien koirien käyttö sorkkaeläinjahdeissa. Hauliparvi on pitkä ja voi olla laajakin etäämmällä. ”Vasa nurin”, ilmoittaa rantapassi. Liike on se mikä paljastaa ja aseen nosto ennen laukausta tarttuu herkästi riistan verkkokalvolle. Riistan kulkureitit ovat tarkasti tiedossa ja perimätietona siirtyvää kokemusta käytetään passituksen asettelussa. Hyvällä laukauksella 8–13 haulia lävistävät keuhkot ja muutama osuu sydäampumamatkat ovat 10–15 metriä, jos passit on aseteltu oikein ja ampuja osaa olla paljastamatta itseään. Paronin päivä Olli Kielon Karkeakarvainen mäyräkoira Paroni on tämän seurueen kingi. Ensimmäistä kertaa on tarkoitus kokeilla myös viiriäiskoiraa eli karkottajaa. Vieläkin kuulee joidenkin takarivin Jooseppien kehuskelevan suurikokoisten haulien tehoa kauriin metsästyksessä. Saarijahdin hyvänä puolena on se, että haukku kuuluu lähes taukoamatta tyynellä kelillä. 31 RIISTA timaasto. Se on kätevää ja tehokasta, mutta helppoa se ei ole. Kaurisperhe porhaltaa koiran edellä ja ajoa kaartelee ulos ensimmäisestä niemestä, ohittaen passit vain täpärästi. Muutaman poksahduksen jälkeen Ollin kuiskaus kuuluu korvanapista, ”pian lähtee”, ja niin lähtee. Ajo suuntautuu kaisloittuneen merenlahden yli rytinällä kohti rannimmaista passia. Kolmesta ajoeläimestä lähtee varmasti makoisat hajut ja koira ei säästele ääntään. Jahti tapahtuu lähes sataprosenttisesti mäyräkoirilla. Pelkkä shokivaikutus ei kauriille riitä, vaan tarvitaan myös teknistä läpäisyä. Suunnan kyllä kuulee ilman ilmoitustakin. Myös dreeverit sekä bassetit sallittaneen jatkossa piensorkkajahdeissa ja todennäköisesti saavatkin heti oman kannattajakuntansa. meen. Totuus on se, että 3,5–4,0 mm. Paroni saa perslähdön ja alkaa kiivas ajo. Pian Kielo ilmoittaa ajon kääntyvän jo takaisin. Pienehköjen metsäisten kumpareiden ympärillä avautuvat vanhat pellot. Paroni on nähnyt kauriskannan nousun. Haulikkojahti on viimeisen päälle oikeaa metsästystä, mutta vain niille, jotka hallitsevat haulikkonsa käytön. Kauristahan ei pidä ampua haulipatruunalla yli 25 metrin matkalle lainkaan. Aluksi piiritetään Kulhon etelänokka eli niemi. Kyseessä on pieni saari ja ajoeläimet hakeutuvat helposti takaisin passilinjan sisään tai tulevat takaa passiin. Usein Puhdas pummi Suomessa on saanut jo kauan metsästää metsäkaurista haulipatruunalla. Kauris voi hyvästäkin osumasta mennä helposti 50 metriä. Paronin annetaan kuitenkin ajaa. Kaksi nopeaa peräkkäistä laukausta. Passiketju polveilee kauniin saaren maastossa. Aivan puhtaaseen pummiin ei haulikkojahdissa pidä helpolla uskoa. Paroni päästää parastaan ja haukkutiheys on huomattavan korkea
32 RIISTA KUVAREPORTAASI HIR VIJ AH TI K A N G AS NIE MELLÄ X5 Korjaava kokemus Teksti ja kuvat P E K K A M O M M O
Meidän porukassa on erinomaiset hirvikoirat. Nuorempana pidin hirvimiestä himppa ärsyttävänä muun metsästyksen häirikkönä, metsän ”kuninkaana”. Tulikaste tapahtui mökkipaikkakunnallani, seurani Kaihlamäen Erän kokeneiden hirvimiestenja naisten hoteissa. Porukassa on neljä naista, mikä tekee pelkästään hyvää. Koira on tehnyt jälleen hyvää työtä. Joukko koostuu lähinnä paikallisista, mutta on porukassa muutama mökkiläinenkin. Meillä on pieni hirviporukka, reilut kymmenen henkilöä. Viime syksynä sain mukavassa poukassa korjaavan kokemuksen. Etelä-Savossa sijaitseva Kangasniemi on varsinainen hirvipitäjä. Hirviporukoita niemellä on parisen kymmentä. Juhani Raatikainen ja Arttu Mörä kaadolla. 33 RIISTA KUVAREPORTAASI VIIME SYKSYNÄ MINUT kastettiin hirvimieheksi. Viime kausi oli elämäni ensimmäinen kokonainen hirvisyksy.. Se on paljon niin pienelle alueelle
Ja kiitos siitä Kaihlamäen Erän mukavalle porukalle. Meillä hirvijahdista huolimatta kaikki mahtuvat metsään. Mutta onneksi on kännykkä ja koiratutka. Vasta viime vuosina kiinnostus metsän kuningasta kohtaan on herännyt. 1 2 Kun hirvi kääntyy passilinjan suuntaan, kylmyys kaikkoaa ja veri virtaa.. 1980-luvulla meidän perällä pojankoltiaisilla ei ollut asiaa hirviporukkaan. Siihen oli helppo solahtaa oppimatkalle. Siitä jäi vuosiksi karvas maku, pitäköön hirvensä, ajattelin. Se oli miesten puuhaa. 34 RIISTA KUVAREPORTAASI TÄTÄHÄN SE HIRVIJAHTI ON , odottelua. Seurassa on hyvä asenne! VAIKKA OLEN METSÄSTÄNYT ikäni, hirvi puuttuu saalistilastostani. e someen. Tornissa on aikaa kuvata asetta, testata kiikareita, mittailla maastoa ja ottaa muutama sel. Usein tuli myös seurattua oman dreeverini otteita, kun pappa oli sen kanssa samaan aikaan jänismetsällä
Kangasniemi on suurten järvien ympäröimä mökkipitäjä. Tämäkin sonni kaatui alle 200 metriä Toivakan tiestä, mutta sen vetäminen sai otsasuonet pullistumaan. Viime kaudella lähes kaikki hirvet ammuttiin alle viiteen kymmeneen metriin, ja koiralle.. 35 RIISTA KUVAREPORTAASI 3 KOMEA SONNI NURIN . Ruhon vetäminen voi olla melkoinen voimainponnistus. Aikanaan Hesari valitsi sen Suomen kauneimmaksi kunnaksi. Porukan vetäjän Arttu Mörän 9,3 millinen Tikka T3 on puhunut. Mutta kyllä Kangasniemellä myös savolaista risukkoa riittää
Suurin osa hirvistä ammuttiin seisontahaukulle. Nyt kodalle makkaran paistoon.. Meidän seuralla on onnekas tilanne, porukassa on useampi taitava hirvikoira. Ajokoiraihmisenä oli antoisaa seurata hirvikoiran työskentelyä. HI RV IJ A H TI KA NGA SNIEM EL LÄ X5 4 Tuttu näky teiden varsilta, oranssit parveilevat, hirvi kärryssä, muutama sel. Jos mukana olisi oma koira, siirtyisi jahdin jännittävyys tornista toiselle tasolle. Niiden treenaaminen on kovaa puuhaa ja vaatii aikaa. Hyvä koira on nykyjahdissa välttämättömyys, muuten jahti kääntyy helposti tuskan puolelle. e ja jahdin kertausta. 36 RIISTA KUVAREPORTAASI ONNISTUNUT KAATO saa aina hymyn huulille. Passimiehet varmistavat jos hirvi lähti liikkeelle
Viikonloppuna ammutaan ja viikolla viiltävät veitset lahtivajalla. Siinä tutustuu seuran jäseniin ja jutut ovat parasta A-luokkaa.. Suomalainen metsästäjäkunta vanhenee rajua vauhtia. Ruho ei kauaa kiikussa roiku Jussin jäljiltä. Lihanleikkuu on mukavaa puuhaa. Meidän Jussi on ammattilainen, oikea lihanleikkaaja. 37 RIISTA KUVAREPORTAASI 5 HIRVIJAHTI ALKAA oikeasti vasta kaadosta, sen opin. Lähellä voi olla sekin aika, että seurat joutuvat ostamaan paloittelun ulkopuolelta. Ilman näitä uutteria konkareita jäisi moni hirvi paloittelematta
Yritimme ottaa siitä selvää. Osa vastaajista oli silmien erilaisen näkökyvyn kannalla, osa taas kallistui aseen tuennan ja pidon vaikuttavuuteen. Jo tässä yhteydessä saatoimme todeta, ettei parallaksilla eikä aseen erilaisella kallistuksella voinut olla osuutta asiaan. 38 RIISTA OSUMAPISTE T örmäsimme ampujien välisten osumapisteiden eroavaisuuksiin ampumaratakäynnillä Haulikkoja kiväärikoulun Ville Hirvosen kanssa. etäisyydelle ja myöhemmin 10 15 cm 500 metrin etäisyydelle. Ero pysyi sarjasta toiseen samanlaisena. Jo ensimmäisillä sarjoilla havaitsimme, että ampujien väliset osumakeskeispisteiden erot olivat sivusuunnassa 5 7 cm 300 metrin Useat metsästäjät ovat törmänneet tilanteeseen, jossa toisen kohdistamalla aseella osumapiste ei täysin vastaa omaa osumapistettä. Aihe jäi vaivaamaan siinä määrin, että kumpikin tahollaan esitti Villen kysymyksen tuttavapiirinsä menestyneille kilpa-ampujille, ammatikseen optiikan ja aseiden parissa toimiville sekä vakaville harrastajille. Olin lupautunut perehdyttämään Villeä kivääriammuntaan tavanomaisia metsästysampumaetäisyyksiä pidemmille etäisyyksille. Paljastui, ettei kenelläkään ollut täyttä varmuutta syntymekanismista. Päätös ilmiön tutkimisesta Näkökyvyn mahdollista vaikutusta päästiin tutkimaan alustavasti ampumaratavuorolla, johon osallistui Sama ase – eri osumapiste Teksti M A R K K U V E H M A S Kuvat M A R I A N N A S A R E N Ampujan kuvan paikkaa siirrettiin prismalinsseillä.. Mistä tämä outo juttu johtuu. Villen kysyessä syytä osumapisteiden eroon, jouduin toteamaan, ettei minulla ollut varmaa näyttöä asiasta, ainoastaan epäily
Tällä piilolinssillä aiheutettu virhe korjattiin -4.75 dioptrian silmälasilinssillä. Testaajien käytössä oli sivuja korosuunnassa säädettävä testipenkki, johon aseen sai kiinnitettyä liikkumattomaksi. Tämän jälkeen yksi henkilö kohdisti tähtäimen ristikon maaliin käyttäen telineen säätöjä. Tällöin verkkokalvolle muodostuva kuva on kooltaan pienempi kuin henkilön normaalissa korjatussa näkötilanteessa. Tämän jälkeen samalle henkilölle laitettiin silmään +3.0 dioptrian voimakkuutta oleva piilolinssi, jolloin hänen silmänsä taittovirhe muuttui keinotekoisesti -4.75 dioptriaan. Lopputulos oli hyvin selkeä. Muutoksia simuloitiin sopivasti valittujen piilolinssien ja niihin sopivien korjaavien silmälasilinssien yhdistelmillä. Näin tapahtuu esimerkiksi monien erilaisten silmäleikkausten yhteydessä. 39 RIISTA OSUMAPISTE viisitoista eri ampujaa. Testissä käytetyistä kiikaritähtäimistä toinen oli säädetty parallaksivapaaksi 100 m etäisyydelle ja toinen 300 m etäisyydelle. Koehenkilöitä oli viisi, joista kahdella ei ollut merkitsevää taittovirhettä luonnostaan ja kahdella silmät oli korjattu laser-leikkauksella. Kokeet suoritettiin kiikaritähtäimellä, joka on säädetty parallaksivapaaksi 100 m etäisyydelle, sekä vertailun vuoksi parallaksivapaalla punapistetähtäimellä. Ensin henkilö A ampui usean laukauksen sarjan tauluun omalla -1.75 silmälasikorjauksellaan ja osumapisteet kirjattiin muistiin. Ensimmäisessä vaiheessa kiikaritähtäimellä varustettu kivääri asetettiin liikkumattomaksi sivuja korosuunnassa säädettävään ampumatukeen. Testi suoritettiin siten, että jokainen suuntasi vuorollaan tähtäinkiikarin ristikon kohdistuspisteeseen. Nimetään hänet henkilö A:ksi. Sen jälkeen kaikki koehenkilöt katsoivat vuorollaan tähtäimestä läpi ja kertoivat ristikon sijainnin. Testissä käytetty linssivalikoima oli erittäin laaja.. Ammunta toistettiin ja osumien sijainti kirjattiin ylös. Kaikki henkilöt näkivät ristikon samassa kohdassa maalia. Kokeet suoritettiin kiikaritähtäimellä, joka on säädetty parallaksivapaaksi 100 m etäisyydelle. Muutaman testiin osallistuneen kanssa ammuimme myös 3 laukauksen testikasoja ja sen lopputulos oli niin ikään selvä. Yhden henkilön tähtäävän silmän taittovirhe oli -1.75. Eri ampujien kesken voitiin havaita mitattavia ja ennen kaikkea systemaattisia eroja osumakeskeispisteiden välillä. Kuvassa testattavana prismaattisen muutoksen vaikutus punapistetähtäimen pisteen sijaintiin. Yksi testaaja toimi vertailuhenkilönä kaikille, varmistaen ristikon aseman kohdistuspisteessä. Osa kenttäkokeeseen osallistuneista oli normaalin näkökyvyn omaavia ja osa silmälaseja käyttäviä. Henkilö A teki tämän käyttäen silmälaseja ja muut ilman silmälaseja. Toisessa vaiheessa selvitettiin, muuttuuko osumapiste henkilön silmän taittovoiman ja sitä kautta silmän verkkokalvolle syntyvän kuvan koon muuttuessa. Testiin osallistuneita kehotettiin kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että silmä asettui mahdollisimman hyvin kiikarin optiselle keskilinjalle. Timo valmisteli optisen testin läpiviennin, toi mukanaan optisen testivälineistön ja kirjasi testin kulun. Muutamien puhelinkeskustelujen jälkeen saimme järjestettyä yhteistä aikaa asian selvittelemiseksi ampumaradalla. Kaikilla testaajilla kiikaritähtäimen ristikko osoitti samaan pisteeseen. Näkökyvyn vaikutuksen perusteellisempi selvitys Seuraavaan kenttäkokeeseen pyysimme paljon ampujien näköongelmien ja niiden korjaamisen parissa töitä tekevän Timo Koljosen Lahden Silmäasemalta
Koe 1 toteutettiin käyttäen säädettävää ampumatukea, jossa aseen etutukki ja perä olivat tuen varassa. Silmän eteen aiheutetusta prismaattisesta virheestä huolimatta osumakeskeispisteiden välille ei saatu tässäkään tapauksessa merkittävää eroa. Ensin hänen silmiensä eteen asetettiin 5 prismadioptrian vahvuiset linssit, jotka siirsivät kuvan paikkaa 100 metrin tutkimusetäisyydellä 5 metriä katsesuunnassa vasemmalle. Esimerkkitapauksessa liipaisimen painalluksesta hetkeen, jolloin luoti jättää piipun, kuluu aikaa yhteensä noin 16 millisekuntia. Testihenkilönä oli sama henkilö A kuin edellisessäkin testissä. Koe 2 vietiin läpi samoin kuin koe 1, Urheilussa mitattu ihmisen keskimääräinen reaktioaika on 150 millisekuntia ja harjaantumattoman ihmisen noin 200 millisekuntia. Silmän optinen keskipiste ei ole silmässä aina keskellä pupilliaukkoa, vaan sen sijainti voi vaihdella eri henkilöiden välillä. Näitä prismaattisia eroja simuloitiin erilaisten silmän eteen laitettavien prismakorjausten avulla. Korkeapainekiväärien piippuaikoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että luoti ehtii piipusta ulos noin 1–1,2 millisekunnin aikana. Jokainen laukaus tähystettiin ratakaukoputkella ja tulos merkittiin muistiin. Silmän taittovoiman muutokset ja silmätai piilolasien käyttö eivät vaikuttaneet osumapisteen sijaintiin. Kokeessa 1 ampujat A ja B ampuivat kolmen laukauksen sarjoja samaan tähtäyspisteeseen. Muiden mahdollisten syiden selvittäminen Perustavan laadun kysymysmerkki tässä yhtälössä on se, että ampujat ampuvat toistuvasti alle kulmaminuutin tarkkuudella, mutta ammuttujen kasojen iskemäkeskeispisteiden ero kahdella ampujalla on koko ajan selvästi mitattavissa 100 metrin etäisyydelle. Voisiko selitys siis löytyä siitä, että ampujat tekevät laukaisuvirheen toistuvasti samalla tavalla tai eri ampujat aiheuttavat erilaisella aseen pidolla osumapisteiden eron. Esimerkiksi 5,0 kg metsästyskivääri kaliiperissa 30-06 ehtii perääntyä noin 1,2 mm ennen kuin luoti on ulkona piipusta. Suoritetun kenttäkokeen pohjalta ei saatu mitään viitteitä silmien näkökyvyn vaikutuksesta osuntaan käytettäessä optisia tähtäinlaitteita. Viimeisenä vaiheena simuloitiin silmien sisäisten prismavaikutusten eroja. Lopputulema oli, että kaikilla kolmella eri ammuntakerralla iskemäkeskeispisteessä ei havaittu merkittävää siirtymää. Seuraavaksi prismalinssit käännettiin toisin päin, jolloin kuvan paikka siirtyi vastaavan määrän katsesuunnassa oikealle ja ammunta toistettiin. Tässä osiossa hänen silmänsä oli korjattu taittovirheettömäksi hänen omalla piilolinssillään (-1.75). On siis perusteltua esittää johtopäätös, että ampujien silmäkohtaiset erot eivät vaikuta osumapisteen sijaintiin vaan selitys ilmiölle piilee muualla. 40 RIISTA Seuraavaksi samalle henkilölle vaihdettiin silmään hänen oikea piilolinssinsä (-1.75), jolloin verkkokalvokuva suureni edelliseen vaiheeseen verrattuna selvästi. Testi toteutettiin kahden ampujan toimesta, jotka ovat fyysiseltä kooltaan samanlaisia ja ovat ampuneet yhdessä vuosia havaiten säännönmukaisen poikkeaman osumapisteidensä välillä eri aseilla ja optisilla tähtäimillä. Kiväärin liipaisimen painalluksesta hetkeen, jolloin iskuri tavoittaa nallin ja ruutipanos syttyy, kuluu keskimäärin noin 10–15 millisekuntia. Ammunnan aikana vallitsi pilvipoutainen ja tuuleton sää. Ampumaetäisyys oli 100 metriä. Ampujien välistä iskemäkeskeispisteiden eroa ei syntynyt. Koe 2 suoritettiin käyttäen etutukin alla hiekkapussi tukea ja takatukki tuettiin ampujan vasemmalla kädellä. Muodostuneiden 6 laukauksen sarjojen keskimääräiseksi sivuhajonnaksi muodostui 15 millimetriä ja korohajonnaksi 20 millimetriä. Ammunnan aikana vallitsi pilvipoutainen ja tuuleton sää. Edelleen ammunta toistettiin ja osumat kirjattiin ylös. Tähtäinristikko kohdistettiin tähtäyspisteeseen käyttäen ampumatuen sivuja korkeussäätö koneistoja. Jatkotutkimukset tuennan vaikutuksesta Testin seuraava osa toteutettiin jälleen ampumaradalla. OSUMAPISTE Saadut havainnot osumapisteen muuttumisesta varmistettiin aina myös ampumalla.. Tämän jälkeen henkilö ampui muutaman laukauksen sarjan. Olkoot he jatkossa ampujat A ja B. Mistä erot voivat johtua
Käytännön merkitys metsästäjälle Näissä kokeissa erot kahden ampujan välillä olivat suhteellisen pieniä, mutta voivat kokemuksen mukaan olla myös selkeästi suurempia kahden erikokoisen ja erilaisella otteella ampuvan välillä. OSUMAPISTE Optikko Timo Koljonen testaa prisman vaikutusta punapistetähtäimen pisteen sijaintiin.. Kasojen koko oli sivusuunnassa keskimäärin 20 millimetriä ja korosuunnassa 25 millimetriä. Tehtyjen kenttäkokeiden perusteella näyttää selkeästi siltä, että ampujalla ja tuennalla on vaikutusta osumapisteen sijaintiin. Kasojen koko oli keskimäärin sama kuin ampujalla A. Ampujien välinen osumapisteiden ero näyttää aiheutuvan erilaisesta ampuma-asennosta, tuennasta ja rekyylinhallinnasta ampujien välillä. Kokeessa 2 ampujien A ja B kasojen iskemäkeskeispisteiden eroksi muodostui siis korkeussuunnassa 25 mm ja sivusuunnassa 20 mm, joka on linjassa useiden vuosien aikana tehtyjen havaintojen kanssa. Ampujan B osalta kasojen iskemäkeskeispiste muuttui 45 millimetriä alaspäin ja 20 millimetriä oikealle verrattuna kokeeseen 1. Korostetussa roolissa erityisesti yhdistelmäaseilla on tukea ase hiekkapussiin sarjasta toiseen aina samalla tavalla. Täysin ei myöskään voi poissulkea systemaattista laukaisuvirhettä, joka Latvalintujahtiin lähtiessä ei kannattane turvautua lainaaseeseen, jota ei itse ole kohdistanut. Eri asetyyppien välille saatiin pieniä eroja iskemäkeskeispisteiden sijainnin suhteen, mutta kaikilla asetyypeillä erot ampujien välillä olivat selkeästi mitattavissa ja systemaattisia. Kuinka todennäköistä sitten on, että vuodesta toiseen ja aseesta toiseen virhe pysyy samanlaisena, jää tämän kokeen perusteella odottamaan vastausta. Hidas luodin lentonopeus näillä aseilla kasvattaa piippuaikaa, eli aikaa, joka luodilta menee piipusta poistumiseen. Aiemmin eri yhteyksissä on selkeästi havaittu myös aseen säädettävän perälevyn vaikutus osuntaan. Hirvija peurajahti onnistunee maltillisilla etäisyyksillä, kunhan ei tavoittele jo sinällään epävarmoja ja eettisesti kyseenalaisia rankalaukauksia. Jos perälevyn säätö ei luotettavasti pidä perälevyä paikallaan, tai siinä on huomattava välys, saattaa se vaikuttaa osuntaan. Piippuajan kasvaessa ampujan tekemien virheiden vaikutus osuntaan myös kasvaa. Ampujan A osalta iskemäkeskeispisteen paikka muuttui keskimäärin 20 millimetriä alaspäin, sivusuunnan pysyessä samana verrattuna kokeeseen 1. Latvalintujahtiin lähtiessä ei kannattane turvautua laina-aseeseen, jota ei itse ole kohdistanut. Pienoiskivääristä ja ilmakivääristä rekyyli puuttuu lähes kokonaan ja tämä luonnollisesti helpottaa rekyylinhallintaa. Johtopäätös Kenttäkokeissa käytettiin pulttilukkoisiaja itselataavia kivääreitä sekä yhdistelmäaseita varustettuina erilaisilla optisilla tähtäinlaitteilla. syntyy ehkä tiedostamatta jo hieman ennen sormen puristumista liipaisimella. 41 RIISTA ampuen kolmen laukauksen sarjoja samaan tähtäyspisteeseen
En tiedä miten iltalentoasia ratkaistaan. Jahdin kestävyys on harrastuksemme elinehto, sillä heille, joille metsästys ei ole suurin ilo ja elämän sisältö, on vaikea perustella eläinten tappamista, jos piiput osoittavat taantuviin, jopa uhanalaisiin lajeihin. Se on kaksipiippuinen juttu niin kuin vanha Tikan sohloni. Mietin ensin, että jospa ampuisimme hämärissä vain lajeja, jotka tunnistamme. Minusta neuvot olivat hyviä, mutta hetken mietittyä sorvasin niitä mieleisekseni. Eikö metsästyksessä pitäisi edetä aina lajikohtaisesti, aina heikoimman lajin ehdoilla. Poikuuksia oli vähän ja ne olivat pieniä. 42 RIISTA. Aikanamme, jota varjostaa globaali ekologinen kriisi, selitykseksi ei enää riitä, että etelän maissa ne ampuu ne kuitenkin. EHKÄ EI OLE MUUTA ratkaisua kuin maltti, kohtuus ja elinympäristöjen kunnostukset. Tavin ja heinätavin erottaminen, mahdotonta. Kysymys on hyvä. En välittänyt tarpeeksi, kun jahditutti niin rutosti. Kanadanhanhia on meidän kulmilla joka vuosi edellistä enemmän, joten reppuun vain. Hukassa sorsatokat olivat itseltänikin. Vain hanhien kanssa kanssa pärjää melko hyvin hämärässä. Hanhet ovat herkkua. Harmi, että samaan aikaan lajitunnistus vaikeutuu. Alueellisesti kanta kuitenkin tuntuu kehittyvän. Pitäisikö tavin pyyntiä rajoittaa heinätavin vuoksi. Sitten katselin netistä Suomen sorsien kuvia ja kuuntelin niiden ääniä. Minusta siinä on epäkohta. Itsekin löysin sen päästäni hortoilemasta vasta tänä syksynä. Joskus sormi kävi koukulla ennen kuin laji oli tiedossa. Jäin miettimään, että sorsastus lienee ainoa metsästyksen muoto, jossa eri lajien kannanvaihtelu ei johda rauhoituksiin ja rajoituksiin. Sorsa lentää hämärissä, ja kokemuksesta on sanottava, että sorsia on mielekästä pyytää silloin, kun niitä saa. Telkkä ei erityisemmin kiinnosta, ja tavi on niin pieni rääpäle, joten olkoot. Annoin itselleni luvan ampua myös merihanhia, vaikka kesälaskennoissa niitä löytyi hälyttävän vähän. Höltän vinkkien toinen kohta pitäisi olla kaikille selviö. Hämäräjahdista meitä moititaan joka vuosi. Päätin ampua sorsista vain sinisorsaa, muut saivat puolestani viuhuttaa. Sinisorsan erottaa rauhoitetusta harmaasorsasta ja vaarantuneesta jouhisorsanaaraasta hämärässä varmuudella vain, jos vaakku tulee passiin äänen kanssa. Mutta onko ajatustapa kestävä. Heinätavin kohdalla monipäinen serkku on tavi, harvalukuisella kiirunalla riekko. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä antoi Twitterissä metsästäjille kolme vinkkiä sorsajahtiin: 1) jätä Sivistyksessä sorsan mentävä aukko P E K K A J U N T T I Hanhet ovat herkkua kaikki muut lajit paitsi sinisorsat, tavit ja telkät rauhaan, 2) jos et ole varma lajista, et myöskään ammu ja 3) hämärissä ei räiskitä. Tornionväylä oli harmittavan hiljainen. On tärkeää, että ne eivät jää vain jahtipamppujen yleviin juhlapuheisiin. Ehkä syynä on se, että kyseessä on niin sanottu lookalike specie, laji joka muistuttaa niin paljon toista runsaslukuisempaa lajia, ettei sen metsästystä ole kielletty eikä ampumista sanktioitu. Sellaista on jahdin himo. Ei se minulle takavuosina ollut. Panu Kunttu WWF:stä ihmetteli, miten on mahdollista, että vaarantuneeksi luokiteltua heinätavia metsästetään arviolta 500–1500 yksilöä vuodessa, vaikka parimäärä on vain 1000–2000. Vaikka sorsiin vihkiytyneet metsästäjät olivat itsekin huomanneet, ettei sato ollut kasvanut kesän aikana, he kuulostivat jatkavan pyyntiä totuttuun tapaan tipua tonttiin. Vedin ensimmäistä kohtaa vielä pidemmälle. KOLUMNI S yksy toi Perämeren perukan sorsavesiltä huonoja uutisia. Pitäisi. Ajatuskuvio lienee monelle liian radikaalis-piiperöinen. Sorsastuksen kritiikki pintautui tämänkin jahtikauden alla
KOLUMNI 43 RIISTA. Ku va A D O B E S T O C K Ehkä ei ole muuta ratkaisua kuin maltti, kohtuus ja elinympäristöjen kunnostukset
44 RIISTA
66 TE S T I SS Ä H I R V I T A K I T R U G E R A M E R I C A N R I F L E R A N C H. 45 RIISTA M E T S Ä S T Y S P U K U L I I K K U J A L L E Varusteet s. 56 ” Metsästäjän päiväuni, joka on totta.” S . 6 s
H irvenmetsästys on merkittävässä roolissa suomalaisessa eräperinteessä ja metsästyskulttuurissa. Ennen jahtiseurueen tunnisti punaisesta värityksestä, mutta vuonna 2013 väri vaihtui oranssiin. Kerroimme tutkivamme taskujen käyttöä vajaaksi ja täyteen pakattuina sekä vetoketjujen, neppareiden ja tarrojen toimivuutta. huhtikuuta 2013.. Kerroimme arvostamme testissä hirvijahtia palvelevia yksityiskohtia, kuten radiopuhelimen ja puhelimen käytölle suunniteltuja taskuja ja kiinnikkeitä. Muutossäädös on tullut voimaan 11. Syksyiset jahdit keräävät kylien miehet ja naiset yhteiselle asialle. Metsästysasetuksen 22 pykälän mukaan hirven ja valkohäntäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Testikutsun mukaan arvostamme tuotteen vedenhylkivyyttä, tuulenpitävyyttä ja hiljaista käyttöääntä sekä sopivuutta vaihteleviin sääoloihin. Halusimme testata lainmukaiset hirvitakit, joten lähetimme maahantuojille ja valmistajille kutsun. Lisäksi kutsussa kerrottiin, että toimivat tuuletusja lämmönsäätelymahdollisuudet, alhainen paino, hyvät hoitoja käyttöohjeet sekä metsästystilanteisiin liittyvät innovaatiot paranHirven ja valkohäntäpeuran metsästyksessä pitää nykyisen metsästysasetuksen mukaan käyttää oranssia ylävartalon peittävää vaatetta ja päähinettä. 46 RIISTA HIRVITAKIT R I I S T A T E S TA A Värillä on väliä Teksti ja kuvat J O E L A H O L A Laki edellyttää oranssia ylävartalon peittävää vaatetusta hirvieläinten metsästyksessä. Mainitsimme, että testattavan tuotteen pitää soveltua passipaikalla odottelun lisäksi koiranohjaajan tai ajojahtiin osallistuvan metsästäjän fyysisiin ponnistuksiin. Pykälään on tehty myöhemmin lisäys, että väritys ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Laitoimme hirvitakit tiukkaan syyniin. Lupasimme testata tuotteen istuvuutta, suojaavuutta ja miellyttävää käyttöä keskittyen hihojen, vyötärön, kauluksen sekä mahdollisen hupun muotoiluihin, mitoitukseen ja säätömahdollisuuksiin. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta
47 RIISTA Anar Hirvas Beretta Tri-Active WP Dovrefjell Vision Pro Orange Hillman Bolt 3D Fire Pinewood Wolf Lite Swedteam Ridge Pro Testissä olevat tuotteet HIRVITAKIT
Metsästäjän ja etenkin hirvijahdin päällikön on hyvä tiedostaa, että lain tavoite ei välttämättä täyty näillä tuotteilla, jos osa oranssista pinnasta peitetään esimerkiksi suurella repulla olkaviilekkeineen tai karttalaukulla ja mustalla kaulahuvilla. Vetoketjun takana Testikutsumme mukaan hirvitakin piti soveltua passikäytön lisäksi aktiiviseen Radiopuhelimen sujuva käyttö on tärkeä ominaisuus sopivaa hirvitakkia valitessa. Luonnonvaraisena vaahtera kasvaa hieman tammea laajemmalla alueella Lounais-Suomessa pohjoisrajan yltäessä Merikarvialle. Hyvässä hirvitakissa pitäisi olla riittävän tilava tasku radiopuhelimelle. Kustuumme vastattiin kiitettävästi, mutta valikoima rajoittui kuuteen tuotteeseen. Silmämääräisesti kaikkien testituotteiden pinnasta kaksi kolmasosaa on oranssia eli ne täyttävät lain asettamat tavoitteet. Rajasimme testin ulkopuolelle myös järeät, pelkkään kyttäystoimintaan sopivat talvipalttoot. Tuotteen kuosin kuviointi ja hinta eivät ole arvosteluperusteita. Anarissa ja Swedteamissa oranssia pintaa on rikottu mustalla mosaiikkikuviolla, jota on muokattu kolmiulotteiseksi varjostuksilla. Toinen hirvieläinjahdin erikoispiirre on seuruemetsästys, jossa yhteydenpito hoidetaan yleensä radiopuhelimien avulla. R I I S T A T E S T A A OM I NA I S U U D E T 48 RIISTA Merkki Malli Hintaluokka Testattu koko Paino Kokovalikoima Kalvo/kangas Materiaali Tuuletusaukot Anar Hirvas 160 € M 1 035 g XS–3XL ADS 100 % polyesteri 2 x 27 cm Beretta Tri-Active WP 230 € M 1 005 g XS–4XL BVB EVO 100 % polyesteri Dovrefjell Vision Pro Orange 155 € L 1 250 g S–5XL 10K Active Membrane 100 % polyesteri 2 x 23 cm Hillman Bolt 3D Fire 230 € L 1 345 g S–4XL Atmotec 100 % polyesteri Pinewood Wolf Lite 160 € L 1 045 g S–3XL Pine-Tech 100 % polyesteri 2 x 23 cm Swedteam Ridge Pro 250 € 52 1 050 g 46–60 Covertex 100 % polyesteri 2 x 31 cm tavat takin testimenestystä. Osa tuotemerkeistä jäi pois malliston muuttumisen tai saatavuusongelman vuoksi. Takkien kuvioinnit eivät vastaa täysin suomalaista maastoa, mutta ne rikkovat hieman laajoja värialueita. Niinpä kankaiden kuviointiin on käytetty yleisesti tammea ja vaahteraa. Ensimmäisenä on tärkeää ymmärtää, että kaikki oranssia väriä sisältävät ulkomaiset metsästysvaatteet eivät täytä lain asettamia vaatimuksia. Lisäksi yhtenäiset jalopuumetsiköt ovat usein luonnonsuojelualueita, joilla metsästys ei ole sallittua. Kuosista riippumatta liikkumaton passimies tai -nainen saa varmimmin saalista. Meillä tammea kasvaa vain lounaisimmassa Suomessa ja etelärannikolla. HIRVITAKIT. Testiin valikoituneiden tuotteiden väripinta-alojen arvioiminen on äärimmäisen vaikeaa, kun kuviot ovat hajanaisia ja takki koostuu useista kangaspaloista. Kuviointi antaa anteeksi metsästäjän liikettä ainakin tuulisella säällä, kun puun oksistot liikkuvat puhurin voimasta. Puistopuuna vaahtera toki menestyy Lapissakin. Dovrefj ell, Hillman ja Pinewood tavoittelevat kuvioinnillaan metsämaastoa, joka vastaa heidän kotiseutuaan. Eteläisen sijainnin vuoksi hirvieläimet viihtyvät naapurimaissamme jalopuumetsiköissä. Muutamat tuotteet eivät mielestämme täyttäneet testin tai lain asettamia vaatimuksia. Berettassa on kuvioimattomat oranssit pinnat ja mustia kangaspaloja. Hillmania ja Swedteamia lukuun ottamatta kaikissa takeissa on olkapäiden edessä lenkit antennin pujottamista varten. Hirvijahdin vaatimukset Hirvieläinjahtiin liittyvä oranssi värimääräys on vain suomalainen vaatimus. Turvallisuutta lisäävinä vaatteina ne on suunniteltu alkujaan muiden kriteerien kuin suomalaislain mukaan. Ominaisuus ei ole välttämätön, sillä osa käyttäjistä kokee antennin tukilenkin häiritsevän radiosignaalia
Yllätys oli, että kaikki testituotteet olivat raskaan tuntuisia ja vuorellisia. Kevyinkin takki painoi yli kilon. Osa tuuletuksista on verkollisia ja toiset verkottomia. Aukkojen vetoketjujen pituudet vaihtelivat 23 ja 31 senttimetrin välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että testipäällikön oranssi Goretex-kalvollinen ja hupullinen retkeilytakki painaa vain 270 grammaa. Kahdella vetimellä tuuletusta voi säädellä paremmin. Käytön kannalta on hyvä tarkastaa onko tuuletusvetoketjussa yksi vai kaksi vedintä. Anar, Dovrefj ell, Pinewood ja Swedteam ovat toteuttaneet takeissaan kainalotai sivutuuletukset. Jälkimmäinen HIRVITAKIT Takkien kuosit Anar Beretta Dovrefjell Hillman Pinewood Swedteam. 49 RIISTA Merkki Malli Huppu Taskut* Taskujen tilavuus ** Veden imeytyminen*** Anar Hirvas irrotettava 5 + 2 kpl 8,5 litraa 780 g Beretta Tri-Active WP kiinteä 4 + 2 kpl 20,0 litraa 50 g Dovrefjell Vision Pro Orange irrotettava 6 + 2 kpl 13,8 litraa 105 g Hillman Bolt 3D Fire irrotettava 6 + 5 kpl 19,8 litraa 215 g Pinewood Wolf Lite 8 + 3 kpl 18,1 litraa 670 g Swedteam Ridge Pro irrotettava 7 + 3 kpl 20,6 litraa 345 g *** vesimäärä, joka imeytyi takkiin 2 min suihkussa oleskelun aikana * ulkotaskut + povitaskut ** mitattu haulikon hylsyjen avulla ajojahtiin ja koiranohjaajan toimintaan, mutta kyllä markkinoiden lämmin valikoima tekee noista töistä hikistä puurtamista
Mansetit kohensivat testimenestystä. Tarkastelu kohdistui hihansuiden säätöjen laajuuteen ja kiristysmekanismien helppokäyttöisyyteen. Testituotteissa on valtavasti taskuja, sillä monipuolisimmissa tuotteissa erilaisia säilytyspaikkoja on jopa yli kymmenen. Takin käyttö ja tuuletus on helpompaa, jos vetoketju on kaksisuuntainen eli suljettua vetoketjua voi avata myös alhaalta alkaen. Arvosteltaessa keskityttiin leikkauksen ja joustavien kangaspalojen tarjoamaan liikkuvuuteen, metsästykseen vaadittavaan käytön hiljaisuuteen, radiopuhelimen käyttökokemukseen takin kanssa, vetoketjun ja sen listojen käytettävyyteen sekä vyötäröja helmakiristyksiin. Swedteamin vetoketju on vedenpitävä, mutta muut vetoketjut on piilotettu neppareilla kiinnittävän suojalistan alle. HIRVITAKKIEN KÄYTTÖOMINAISUUKSIA arvosteltiin testissä 25 prosentin osuudella lopputuloksesta. Hillmanin ja Pinewoodin helmataskujen sisälle on ommeltu paikat panoksille. Osion arvosanat laskettiin lineaarisen yhtälön mukaan siten, että kilon vesimäärällä olisi ansainnut yhden pisteen ja täysin kuiva tuote olisi saanut täyden vitosen potin. Paras tuote varastoi vettä vain 50 grammaa, mutta heikoiten nestettä hylkivä kangas imi lisäpainoa 780 grammaa. Osio antaa 15 prosenttia lopputulokseen. Painon arvosanan antoi vaaka. Vedenhylkimisen arvosana kuvaa tuotteen selviytymistä kahden minuutin suihkutestistä. Arvosteluperusteet 50 RIISTA A RVO ST E LU TAU LU K KO MERKKI malli käyttö lämmönsäätely vedenhylkiminen taskut huppu ja kaulus hihat paino yhteensä 25 % 15 % 15 % 15 % 10 % 10 % 10 % 100 % Anar Hirvas 3,5 3,5 1,9 3,0 4,5 4,0 2,9 3,3 Beretta Tri-Active WP 3,5 3,5 4,8 4,0 2,5 3,0 3,0 3,6 Dovrefjell Vision Pro Orange 4,0 3,5 4,6 3,5 3,0 3,5 2,0 3,6 Hillman Bolt 3D Fire 3,5 2,5 4,1 4,5 3,5 3,0 1,6 3,4 Pinewood Wolf Lite 3,5 3,5 2,3 4,0 2,0 3,5 2,8 3,2 Swedteam Ridge Pro 4,0 4,5 3,6 4,5 4,0 4,5 2,8 4,0 vaihtoehto tuulettuu paremmin, mutta tällöin hirvikärpäset pääsevät aukoista vapaasti sisään. Rintaja helmataskujen lisäksi vetoketjulistojen väliin on piilotettu niin kutsuttu napoleontasku ja parhaimmillaan sisävuorista löytyy vielä neljä povitaskua lisää. Taskujen arvosana muodostaan niin ikään 15 prosenttia lopputuloksesta. HIRVITAKIT Pinewoodin helmataskun sisällä on patruunapaikoilla varustettu kangaspala, jonka voi kääntää taskun ulkopuolelle. Takin kuviointi ei vaikuttanut testitulokseen. Osion arvosanat laskettiin lineaarisen yhtälön mukaan siten, että 1 500 gramman painoisella tuotteella olisi ansainnut yhden pisteen ja 500 gramman kuormalla olisi saanut täyden vitosen potin. Tuotteen painon vaikutus on kymmenen prosenttia kokonaisarvosanasta. Hupun ja kauluksen ominaisuuksia arvotettiin kymmenyksen osuudella testin kokonaisarviosta. Tuuletusaukot, kantohenkselit sekä vetoketjun ja neppareiden käyttö etuosan tuulettamisessa nostivat arvosanaa, joka kattaa 15 prosenttia lopputuloksesta. Lämmönsäätelyominaisuuksia arvosteltaessa on keskitytty tuotteen sopivuuteen erilaisiin sääoloihin. Ryhdikäs muoto, jäykistetty lippa, hyvä suojaus, toimivat niskaja kauluskiristykset sekä korkea ja miellyttävä kaulus takasivat hyvän testimenestyksen. Loput lenkit on varattu haulikon panoksille.. Hillman lista sulkeutuu magneeteilla. Hihojen kiristysominaisuuksia arvosteltiin kymmenyksen osuudella lopputuloksesta. Berettassa ei ole tuuletusaukkoja, mutta takin voi riisua roikkumaan henkseleiden varaan, jolloin sitä kannetaan repun tavoin. Taskujen määrä, käytettävyys, sijoittelu, erilaisuus ja suuri tilavuus lisäsivät menestystä. Testin painavin tuote pysäytti vaa’an 1 345 gramman lukemaan, kevyinkin takki painoi 1 005 grammaa
Vedenpitävät kuosit olivat nimensä veroisia, mutta kankaisiin suihkun aikana varastoituva vesimäärä vaihteli huimasti. Näillä lukemilla ei ole todellisen käytön kanssa juuri mitään tekemistä, sillä esimerkiksi pintakankaisiin imeytyvä vesi tukkii hengittävyyden. Tilavuuksia miettiessä on hyvä muistaa, että jos metsästäjä on valinnut itselleen mitoitukseltaan tiukan mallin, taskuja ei voi välttämättä sulloa aivan täyteen. Testivoitto heltisi melko selvällä erolla parhaiden lämmönsäätelyominaisuuksien ja hyvän käytettävyyden ansiosta, vaikka kangas voisi hylkiä hieman paremmin vettä. Kalvot pitävät vettä, mutta vaate saattaa kerätä pintaansa runsaasti kosteutta ulkokankaan ominaisuuksien vuoksi. Kankaiden hengittävyysarvot koskevat vain kalvoa. Se pitää hyvin vettä, mutta huppua ei voi tumman värin vuoksi käyttää jahdin aikana tai se on sijoitettava lakin alle: lain mukaan metsästäjällä pitää olla hirvijahdissa oranssi päähine. Riistan aiemmissa testeissä olemme käyttäneet samaa menetelmää tilavuuksien määrittämiseen. 51 RIISTA SW E D T E A M R I D G E P RO SWEDTEAM RIDGE PRO on mallinimi, jonka alle kuuluu takkeja ja housuja erilaisilla kuoseilla, ja samalla nimellä valmistetaan myös anorakkia. Käyttäjän on hyvä huomata, että takin ominaisuudet vedenhylkivyyden osalta muuttuvat heikommiksi ajan myötä, jos kyllästystä ei uusita. P RO isuus TT EE S T I V O I TT T A J A ! Kaikki testatut takit pitävät kalvon ansiosta vettä, mutta pintakankaaseen kahden minuutin suihkun aikana imeytynyt vesimäärä vaihtelee rajusti. Tuulta ja tuiskua Testituotteet on ommeltu vedenpitävästä ja hengittävästä kankaasta. Metsästäjän vaatteista pyritään usein tekemään mahdollisimman pehmeitä ja äänettömiä, joten pehmeäksi harjattu pinta saattaa imeä vettä lähes sienen tavoin. Testasimme tuotteiden vedenpitävyyttä nauttimalla jokaisen takin kanssa kaksi minuuttia täydellä teholla pauhaavasta suihkusta. Lisäksi hengittävyys on annettu vain yhdelle kangaskerrokselle, mutta vetoketjun listojen ja taskujen läppien kohdalla kangaskerroksia on helposti neljä tai viisi – pahimmillaan seitsemän. Aiemmissa kokeissa olemme todenneen 180 gramman eli noin 25 hylsyn vastaavan yhtä litraa. Tuote keräsi kiitosta parhailla hihoilla sekä monipuolisilla ja tilavilla taskuilla. T E S T I V O I T T A J A ! 200 400 600 800 Swedteam Pinewood Hillman Dovrefjell Beretta Anar Ulkokankaaseen imeytynyt vesimäärä grammoina Testasimme taskujen tilavuudet sullomalla ne täyteen haulikon hylsyjä ja punnitsemalla lisäkuorman. Berettan huppu on vaatimaton, kauluksen sisään rullattu kangas. Osa valmistajista kyllästää pintakangasta vettähylkiväksi. Kaikkien takkien pääasiallisena materiaalina on polyesteri. Pinewoodia lukuun ottamatta takeissa on huput. Suurimmat tilavuudet saavuttivat Beretta, Hillman, Pinewood ja Swedteam, joissa kaikissa on selkäpuolella noin kymmenlitrainen helmatasku. Mittaustemme mukaan taskujen tilavuudet vaihtelivat 8,5 litrasta yli 20 litraan. Kuosit ovat useimmiten kolmikerroksisia eli kalvo sijaitsee ulkokankaan ja sisäpinnan välisessä suojassa. Yllätys oli, että kaikki testituotteet olivat raskaan tuntuisia ja vuorellisia. Testiin valikoitunut hirvitakki menestyi kaikilla testatuilla osa-alueilla hyvin tai jopa erinomaisesti. Lukema ei kerro mitään sisävuorin ominaisuuksista. HIRVITAKIT. ”Laadukas kokonaisuus hirvimetsälle”. Valmistajat ilmoittavat kalvoilleen huikeita hengittävyyslukemia eli kuinka paljon vesihöyryä pääsee kankaan läpi vuorokaudessa. Myös irrotettavan hupun kiristysmekanismit arvosteltiin testiin laadukkaimmiksi, mutta hupun pienehkö tilavuus laski menestystä. Berettan takki kasvatti painoaan ainoastaan 50 grammaa, mutta Anarin harjattu pinta imaisi sisäänsä nestettä 780 grammaa
Oranssista takista on hyötyä vaikkapa liikenteessä ja metsätyökoneita lähestyessä. Berettan takahelma yltää myös miellyttävän alas suojaten kyyristyneen metsästäjän alaselkää. Ominaisuutta ei voi käyttää hirvenmetsästyksen aikana, mutta kaadetun ruhon raahaamisessa lämmönsäätely onnistuu. Niinpä värillinen takki kannattaa pukea myös ruokintapaikan huoltoreissulle ja jänisjahtiin. 52 RIISTA Anarin, Dovrefj ellin ja Swedteamin huput voi irrottaa neppareilla. Berettan takkia voi kantaa pelkkien henkseleiden avulla. Vaikea valinta Hirvitakkitakkitestissä on paljon hyviä tuotteita hieman erilaisilla ratkaisuilla. Dovrefj ellissä lukollinen kuminauha on sijoitettu lisäksi lantiolle. Myös Hillmanin huppu on irrotettavaa mallia, mutta sen kiinnitys perustuu vetoketjuun. Yksikin pieni yksityiskohta voi ratkaista koko hankintapäätöksen. HIRVITAKIT. Esimerkiksi vakiintunut tapa pitää testimenestystä, mutta oikeakätiselle lisäarvosta ei taida olla juuri hyötyä. Oranssi väri parantaa käyttäjänsä lisäksi myös muiden luonnossa liikkujien turvallisuutta, sillä näkyvän jahtivaatetuksen ansiosta vaikkapa mättäiden taakse kyyristynyt sienestäjä havaitsee metsästäjän paremmin ja voi ilmaista oman läsnäolonsa. Parhaiten nämä ominaisuudet on saatu Swedteamin malliin, mutta harmittavasti kyseinen suoja on tilavuudeltaan hieman ahdas. Asia voi olla jopa päinvastainen, sillä lisäominaisuudet saattavat vain nostaa tuotteen hintaa ja painoa. Kankaisiin imeytyvät vesimäärät vaihtelivat 50 ja 780 gramman välillä. Testivoittaja ei vastaa täydellisesti jokaisen metsästäjän tarpeita, vaan Tuotteiden kankaiden vedenhylkivyyttä testattiin kahden minuutin suihkulla. oman käyttöön ja omalle ruumiinrakenteelle sopivan tuotteen pitää jokaisen miettiä itse. Näkyvyyden tuoma lisäturvallisuus on tervetullutta myös muuhun metsästykseen. Turvallisuus on yhteinen asia. Anar, Dovrefj ell, Pinewood ja Swedteam huomioivat vasemmalta puolelta ampuvan metsästäjän tarpeet. matkapuhelinta, koiratutkaa tai radiopuhelinta tietyssä taskussa vaikuttaa valintaan. Takeissa on yleensä kiristys vain helmassa. Hyvässä hupussa pitäisi olla korkea kaulus, jäykkä lippa sekä toimiva kiristys reunuksessa ja niskassa tai takaraivolla. Tämä ominaisuus paransi tuotteen Näkyvyyden tuoma lisäturvallisuus on tervetullutta myös muuhun metsästykseen. Kyseisen mallin helma yltää suojaamaan pakaroita. Oranssin takin käyttäjä parantaa aina omaa turvallisuuttaan kertomalla sijainnistaan muille maastossa viihtyville
Vetoketjullisten etutaskujen ja vasemmalle puolelle sijoitetun radiopuhelintaskun lisäksi tuotteen selkämykseen on toteutettu suuri helmatasku. Tilava, lipallinen huppu arvosteltiin testin parhaimmaksi kiristysten ansiosta. Takkiin on toteutettu suuret, nepparilliset helmataskut. Rintataskut on sijoitettu molemmille puolille, mutta niiden lähes pohjalle yltävät vetoketjut hankaloittavat radiopuhelimen käyttöä. Vaatimattoman, kiinteän hupun voi rullata kauluksen sisään. Hihojen sisällä piilottelevat, joustavat mansetit estävät hirvikärpäsiä ryömimästä sisäpuolelle. Vedenhylkivyyden, joustavien kangaspalojen ja ampumista helpottavien kapeiden hihojen perusteella testin hopeasijalle yltänyt tuote ansaitsee Hyvä ostos -maininnan. ANAR HIRVAS Hintaluokka: 160 euroa Paino: 1 035 grammaa Taskujen tilavuus: 8,5 litraa BERETTA TRI-ACTIVE WP Hintaluokka: 230 euroa Paino: 1 005 grammaa Taskujen tilavuus: 20,0 litraa ITALIALAINEN Beretta hylkii erinomaisesti vettä, sillä takin pinnalla helmeili suihkureissun jälkeen vain 50 grammaa lisäpainoa. Sisävuoren verkkoon on ommeltu kaksi povitaskua. Toinen povitaskuista on niin kutsuttu napoleontasku, joka se sijaitsee vetoketjulistan alla. 53 RIISTA 1 2 M I E L L Y T T Ä V Ä N H I R V I T A K I N T E S T I M E N E S T Y S K O M P A S T U I V E T T Ä I M E V Ä Ä N U L K O K A N K A A S E E N . Käsivarressa on pieni tasku puhelimelle. Tuuletusaukot puuttuvat, mutta takkia voi kantaa reppumaisesti irrotettavien henkselien avulla. SUOMALAISTA suunnittelua edustava Anar on leikkaukseltaan, kiristyksiltään, tuuletuksiltaan ja vetoketjultaan miellyttävä käyttää. Käsivarsien mustat kangaspalat ovat joustavia, joten aseen käsittely on sujuvaa. Maastokuvioinnin puuttuminen tekee takista joidenkin mielestä tyylikkään, mutta toinen voi kokea kuosin työvaatemaiseksi. Hupun voi irrottaa avaamalla seitsemän nepparia. + erinomainen vedenhylkivyys + suuri selkätasku + henkselituuletus – vaatimaton huppu H Y V Ä O S T O S ! HIRVITAKIT. Miellyttävä käyttökokemus päättyy sateen alkaessa: kangas pitää kyllä käyttäjän kuivana, mutta suihkutestissä pintamateriaali varastoi peräti 780 grammaa vettä. + testin paras huppu + hihoissa mansetit – pintakangas varastoi vettä – pienet taskut J O U S T A V A J A S U J U V A L I N J A I N E N T A K K I Y L S I V E D E N H Y L K I V Y Y D E S S Ä T E S T I N P A R H A I M M A K S I
Hupun säätöjen lisäksi menestystä hillitsivät paino, irtonainen ja pukemista hankaloittava verkkovuori sekä ripustuslenkin puuttuminen. Sateella kuorma ei juuri kasva, sillä kangas hylkii hyvin vettä. Kasvojen suojaksi on toteutettu irrotettava maski, joka kiinnitetään tarroilla hupun molempiin laitoihin. Hihat kiristetään pitkillä tarroilla. + hyvä vedenhylkivyys + monipuoliset ja tilavat taskut – painava kokonaisuus – lämmönsäätelyn haasteet 3 P I T K Ä H E L M A I N E N J A V Ä L J Ä T A K K I S U O J A A H Y V I N S A T E E L T A J A T U U L E L T A . Takin toppavuori ja tuuletusaukkojen puuttuminen sekä lämpöelementille varattu selkätasku eivät testaajien mielestä tue lihasvoimalla tehtävää rymyämistä hirvieläinten perässä. Vaikka oranssin kuosin kaverina on tammea ja vaahteraa, takki on parhaimmillaan jahtikauden lopun pakkasilla, kun lumi peittää Pohjolan havumetsää. Radiopuhelimelle on paikat molemmilla puolilla, joten takki sopii hyvin myös vasemmalta ampuvalle metsästäjälle. Takin pakaroiden päälle yltävä helma, väljä leikkaus, testin parhaaksi arvosteltu suurihampainen vetoketju listoineen ja tuuletusaukot nostavat tuotteen painoa. DOVREFJELL VISION PRO ORANGE Hintaluokka: 155 euroa Paino: 1 250 grammaa Taskujen tilavuus: 13,8 litraa NORJALAINEN Dovrefjell on valinnut oranssin kuosin kuviointiin vaahteran ja terttuseljan lehtiä. Hihat kiristetään tarroilla. Hupun irrotusmekanismiksi on valittu vetoketju neppareiden sijaan. 54 RIISTA 4 + erinomainen vedenhylkivyys + radiopuhelimen saa myös oikealle + paras vetoketju – ripustuslenkki puuttuu T E S T I N L Ä M P I M I N T A K K I S O P I I P A S S I M I E H E N K A V E R I K S I , M U T T A A J O S S A S I L L Ä T U L E E H I K I . Viidellä nepparilla kiinnitetty huppu jää ryhdittömäksi, kun takaraivolla on tarra ja etureunassa liian löysä kuminauha. Takki antaa lämmönsäätelyn saralla tasoitusta kilpailijoilleen, mutta hyvä vedenhylkivyys, erittäin monipuoliset taskut ja magneeteilla suljettava vetoketjun lista kohentavat testimenestystä. Tilavia taskuja on runsaasti, joten säilytyspaikkojen tilavuus yltää lähes 14 litraa, vaikka takahelmassa ei ole taskua. HIRVITAKIT. HILLMAN BOLT 3D FIRE Hintaluokka: 230 euroa Paino: 1 345 grammaa Taskujen tilavuus: 19,8 litraa POHJOISAMERIKKALAINEN Hillman sopii markkinointitietojen mukaan paikallaan tapahtuvan kyttäyskäytön lisäksi aktiiviseen liikkumiseen
Hihat rankattiin myös testin parhaimmiksi, sillä niissä on peukalolenkilliset mansetit. Kuudella nepparilla irrotettavassa hupussa on leveä, osin kasvot peittävä kaulus. Pisimmät tuuletusaukot ja kaksisuuntainen, vain sisälistalla varustettu vetoketju sallivat parhaat tuuletusominaisuudet. Kangas imee vettä melko runsaasti. Monipuoliset ja tilavat taskut arvosteltiin katraan parhaimmiksi. Paikkoja on sekä luodikon että haulikon panoksille. T E S T I V O I T T A J A ! HIRVITAKIT. Erinomaisesta arviosta huolimatta huppu on hieman niukka isopäiselle, pipoa käyttävälle metsästäjälle. Huppuun on toteutettu kuminauhakiristys reunuksen lisäksi niskaan. 55 RIISTA 6 + monipuoliset ja tilavat taskut + vetoketju listoineen – huppu puuttuu – pintakangas varastoi vettä E R I N O M A I N E N T A I H Y V Ä T U L O S J O K A I S E L T A O S A A L U E E L T A T A K A S I S E L K E Ä N T E S T I V O I T O N . Suihkutesti tehtiin hupun puuttuessa lierihattu päässä. Suurin osa imeytyneestä vedestä jäi ulkokankaaseen, mutta kosteutta valui leuan kautta myös kauluksen sisään. Taskuissa on vedenpitävät vetoketjut. Etupuolen helmataskujen sisään on ommeltu panoksille paikat kangaspaloihin, jotka voi nostaa roikkumaan taskun ulkopuolelle. + tuuletusmahdollisuudet ja hihat + radiopuhelimen saa myös oikealle + tilavat ja monipuoliset taskut – hupun pieni tilavuus 5 H U P U N P U U T T U M I N E N J A V E T T Ä V A R A S T O I V A K A N G A S P U D O T T I V A T H Y V Ä N T A K I N T E S T I N K Ä R K I K A H I N O I S T A . SWEDTEAM RIDGE PRO Hintaluokka: 250 euroa Paino: 1 050 grammaa Taskujen tilavuus: 20,6 litraa RUOTSALAISEN Swedteamin kuosi on ruudukkomaista, kolmiulotteiseksi varjostettua kuviota. Samojen helmataskujen taakse on sijoitettu avoimet käsien lämmittelyyn sopivat taskut. PINEWOOD WOLF LITE Hintaluokka: 160 euroa Paino: 1 045 grammaa Taskujen tilavuus: 18,1 litraa RUOTSALAISEN Pinewoodin tammija mäntykuosi on suunniteltu oikealta puolelta ampuvalle metsästäjälle, sillä radiopuhelimen tasku antennilenkkeineen on sijoitettu vasemmalle puolelle ja suureen takahelman taskuun on vetoketju sekä pääsy vain oikealle kädelle. Selkeään testivoittoon yltänyt takki sopii sekä oikeaettä vasenkätiselle ampujalle, sillä selkätaskuun on pääsy molemmilta puolilta ja radiopuhelimelle löytyy paikka kummankin solisluun alta. Takki on ainoa testituote, josta puuttuu huppu. Hihaja helmakiristykset sekä suurihampainen vetoketju keräsivät kiitosta
Se on mukava päällä jopa hellekelin kyyhkypassissa. Teksti J Y R K I P U U P P O N E N Kuvat M E R J A P U U P P O N E N SW E D T E A M H U S K U P R O M PIKATESTI Puvun käyttöaikaa voi syksystä jatkaa kerrospukeutumisella.. Tilanteen mukaan puvun alle voi laittaa teknisen kosteutta siirtävän alusasun tai lämpöä pitävän merinovillaisen alusasun. Puvun käyttöaikaa voi syksystä jatkaa kerrospukeutumisella. Swedteamin Husky Pro on kevyt ja hyvin hengittävä metsästyspuku. Tuulta pitävällä puvulla pärjää liikkuvassa lintutai hirvijahdissa pitkälle syksyyn, kun reppuun tai autoon varaa sadeja taukovaatteet. Ja jokaisella varustetietoisella metsästäjällä piti olla kalvopuku riippumatta siitä, milloin ja missä pukua oli tarkoitus käyttää. Yhdellä asulla ei yksinkertaisesti pärjää koko jahtikautta, ei edes syksyä. Alkusyksyn lämpöisessä kelissä ainoa oikea valinta on aidosti hengittävä metsästyspuku. Toivottavasti tämä aika mennyt ei enää koskaan palaa metsästysmuotiin. Mikäli metsästäjän täytyy vielä liikkua metsästäessään, ovat vaatimukset asulle aivan erilaiset kuin marraskuun räntäsateisessa hirvipassissa. Läheskään aina ei sada, ja sadekuuron sattuessa voi mennä sateensuojaan tai vetää sadeasun päälle. 56 RIISTA PIKATESTI Mukavuutta alkukauden jahtiin Swedteamin liikkuvalle metsästäjälle suunniteltua Husku Pro M uutuuspukua on mukava käyttää, minkä lisäksi se on hyvännäköinen päällä. Vettä asuste ei pidä, mutta se ei ole tarkoituskaan. V uosituhannen vaihteessa jokaisessa eräpuvussa piti olla vettä pitävä kalvo. Asussa ei tule hikinen olo kävellessä, koska kosteus haihtuu välittömästi pois. Kastuttuaan puku kuivaa hetkessä, mikä on kalvosukupolven kasvatille ihmeellistä. Parhaimmillaan kalvopuku on viileässä ja tihkusateisessa kelissä silloin, kun ei tarvitse paljon liikkua. Joustoa housuissa Puku on miellyttävä päällä myös tukevamman ruumiinrakenteen omaavalla metsästäjällä: takapuolen ja polvien joustopaneelit poistavat kiristävän tunteen. Paraskin kalvopuku on kompromissi hengittävyyden ja vedenpitävyyden välillä. Puvussa on taskuja riittävästi, ja mikä parasta, kaikissa taskuissa on kunnolliset vetoketjut. Lämpimän kelin asu Loppukesän jahdissa on usein vielä suorastaan helteinen keli. Ei tarvitse pelätä lintuhaukulle ryömiessään, että kännykkä, lupakotelo tai patruunat tippuvat matkalle
Puku on kaikin puolin siisti ja katu-uskottava, joten se päällä tohtii käydä kaupassa eli suuremmallakin kirkolla asioilla. Monikäyttöistä pukua voi rehellisesti suositella. Metsässä rymytessä ei tarvitse pelätä, että taskusta pääsisi jotain tipahtamaan. 57 RIISTA PIKATESTI Takin hihasuut kiristetään tarranauhalla, mutta housun lahkeissa on nepparit, mikä on hyvä ratkaisu. Hintaluokka 400 euroa www.swedteam.com Swedteam Husku Pro M Vetoketjulliset taskut on suunniteltu hyvin. Neppareita olisi tosin saanut olla enemmän, jotta lahkeet saisi kiristettyä kireämmälle. PA R H A AT 3 X. Housujen joustokangas viimeistelee hyvän istuvuuden ja tekee käytettävyydestä suorastaan nautinnollista. Neppareita saisi tosin olla enemmän, jotta housunlahkeet saisi kiristettyä vielä tiukemmalle. Lahkeiden kiristys on toteutettu toimivasti neppareilla
Rasva on melko kiinteää ja helppo levittää esimerkiksi kengälle. JOS KARHU PÄRJÄÄ pitkän talven rasvavarastolla, niin uskon, että kenkäni tekevät saman. Tuote itsessään on niin hieno tarinoineen kaikkineen, että pakkohan siihen on uskoa. Tuotetta on kahta sorttia, vaalealle ja tummalle nahalle. Tumman rasvan Voiko nahk rinna. Kyllä, aitoa ruotsalaista karhunrasvaa, sitä itteä, ihraa. Fat Bear toimii kaikkiin nahkatuotteisiin ja on kaikkine ainesosineen 100 prosenttinen luonnontuote. Olin sen verran liekeissä, että otin yhteyttä valmistajaan ja pian posti toi tätä ihmeainetta. Näin netissä ruotsalaiseen kenkärasvan, jossa kerrottiin olevan mukana karhunrasvaa. Itse voide myydään hienossa peltipurkissa, jossa komeilee tietysti myös jyhkeä karhu. Valmistajan mukaan karhunrasvalla on suojattu nahkatuotteita tuhansia vuosia. Otan yhteyttä valmistajaan kysyäkseni mistä he rasvan hommaavat. Saadun rasvan määrä vaihtelee vuosittain karhusaaliin mukaan. tervantuoksu on pikantti lisä. Oikea rasvojen rasva. Saadun rasvan määrä vaihtelee vuosittain karhusaaliin mukaan. 58 RIISTA KOKEILTUA Kenkiin karhunrasvaa Miltä kuulostaisi kenkärasva, jossa on aitoa karhunrasvaa. Tummassa on mukana myös tervaa. Martin Clarstedt kertoo, että se saadaan ruotsalaisilta karhunpyytäjiltä. Ja miksikäs ei, ennen kaikki käytettiin saaliista visusti hyväksi. Ruotsin poika tekee tätäkin ihmettä. Se jättää pintaan juuri sopivan kalvon ja kuivuu nopeasti. I nnostun aina kun törmään tuotteeseen jolla on kerrottavana kiehtova tarina. Tämän tuotteen rinnalla minkkirasvat kalpenevat. Teksti ja kuva P E K K A M O M M O Lisätiedot: Fatbear.se Fat Bear -nahkarasva FA T B E A R K A R H U N R A S V A Voiko olla vakuuttavampaa nahkarasvaa. Entäpä itse tuote, toimiiko se. Fat Bear-nahkarasva valmistetaan Ruotsissa. Molemmat sisältävät aitoa karhunrasvaa
Kuten jo nimestä voi päätellä, on koko sitä luokkaa, että se kulkee näppärästi repussa pidemmilläkin reissuilla. Entäpä se tärkein, nukkuminen. Ohut solumuovi on kamalista kamalin retkipatja. Rehellisyyden nimissä on todettava, että autollahan sitä jahdissa liikutaan. Huom! Patjaa ei saa puhaltaa, sillä se kerää kosteutta helposti sisäänsä, eikä kenenkään pää kestä moista puhkumista. Se on ilmatäytteinen ja 10 cm paksu. Lisäksi Vaude ottaa kaikessa tekemisessä huomion tuotteiden kierrättämisen ja luontoystävällisyyden. 60 RIISTA KOKEILTUA Unten mailla Viime vuonna tuli mitta täyteen huonosti nukuttuja öitä. Niillä on hyvä hinta-laatusuhde. Leveyttä on 69 cm ja pituutta 2 metriä. Painoa on kilon verran. Viime vuonna kärvistelin sellaisella muutaman yön ja päätin, että ei enää koskaan. Paino rahusen alle 2 kiloa. Toinen testissä ollut patja oli liikkuvalle metsästäjälle tarkoitettu Vaude Hike 9. Mahtavaa! Ei käpyjä, juuria ja möykkyjä. Patjan kovuutta voi säätää ilman määrällä. Alusta ei ole mikään himoliikkujan eräkaveri, mutta jos se kulkee autossa, veneessä tai muuten vain lyhyitä matkoja leiriin, niin paino on sivuseikka. ber-kuitutäytekerros, joka estää maaperän kylmyyden tunkeutumasta patjan läpi. On. Makuualustan punainen päälikangas on erittäin kestävää harjattua 75D kangasta. Mahtavaa! TESTI. Patja täyttyy ilmalla kätevästi Vauden tyynypumpulla tai kuivapussilla. Teksti P E K K A M O M M O Kuvat S O F I A M O M M O V A U D E M A K U U A L U S T A T Se. Etsintä käyntiin vaatimuksilla: Paksu, leveä ja helppo käyttää. Se. On. Vaude tunnetaan retkeilypiireissä laadukkaista ja innovatiivisista tuotteista. Voi nukkua selällään tai kyljellään, koska patja on tarpeeksi leveä, eikä mies tai kädet tipahda patjalta, vaikka vähän pyörisikin. Patja on niin tuhti, että pieni epätasaisuus ei tunnu nukkujalla. Pari huonosti nukuttua yötä ja kenkä ei kulje kairassa. Paksumpi Vaude Dream Comfort 10 on suorastaan ylellinen unikaveri. Sopii minulle. Vastaus löytyi Saksasta. Solumuovi ja kämppien kämäset patjat joutavat historiaan, sillä Vaude tarjoaa eräretkille todellista luksusta. E i ole enää nuori ja notkea, ei. Patjan pinta on pehmeä ja juuri sopivan ”kitkainen”. Nyt testissä oli kaksi ilmalla täytettävää makuualustaa. Vaude Dream Comfort 10 on se kuuluisa metsästäjän päiväuni, joka on totta. Mutta se toinen patja. Retkipatja on kevyt ja pakkautuu pieneen tilaan. Makuualustassa on Senso. Lopullinen niitti kärsimykseen tuli kaverin eräkämpällä, jossa aikansa elänyt vaahtomuovipatja veti selän niin juntturaan, että aamulla oli mies kuin linkkuveitsi
Vaude Dream Comfort 10 Kunnon makuualusta takaa hyvät unet eräretkelläkin. Pakkaus sisältää paikka-ainekset. 61 RIISTA KOKEILTUA Mitat: 196 x 62 cm Paino: 1 100 g Paikkasarja, 5 vuoden takuu Hinta 129 euroa vaeltajankauppa.. Vaude Hike 9 (L-koko) Paksussa patjassa eivät kivet ja kävyt tunnu. PA R H A AT 3 X Mitat: 200 x 69 cm Paino: 1 900 g Pakkauskoko: 35 x 25 cm Paikkasarja, 5 vuoden takuu Hinta 179 euroa vaeltajankauppa.. Täyttäminen helposti pumpputyynyn tai kuivapussin avulla. Saksalaisen Vauden alustat ovat todella ruhtinaalliset.
TULIPATA OLISI MAINIO hankinta vaikkapa metsästysseuralle. Sen voi pystyttää mihin haluaa, eikä sitä luokitella avotuleksi. Ulkona ei vain reippailla, siellä myös syödään. Itse asiassa meidän seurueelle kävi niin, että jahtipäivän jälkeen ei vedettykään hirsiä mökissä, vaan istuttiin padan ympärillä tulilla ja turistiin. Koska kyse ei ole avotulesta voi padan virittää mihin tahansa. Varma vetonaula nuorille metsästäjille. Padan saa vaateriin kettinkilenkkien avulla helposti. Valurautainen leipärauta paahtaa leivät täydelliseen rapeuteen ja juusto täytteineen vie kielen mukanaan. 62 RIISTA PIKATESTI Maan mainio tulipata Norjalainen Espegard satsaa ulkoruokintaan. Testissä oli suurin malli (70cm), joka riittää isommallekin jahtiseurueelle. Tulistelu on metsästyspäivän kohokohta. Ja niitä meillä riittää. Itse pataa saa eri kokoisina. Koska tuli on koko ajan padassa, pysyy nuotiopaikka äärimmäisen siistinä. PIKATESTI. Tuli vetää ihmiset puoleensa ja juttu luistaa. Sitä voi helposti liikutella eri tilaisuuksiin ja suosio on taattu. Usein nuotio sytytetään aina samalle paikalle tai laavulle. Tulipata olisi mainio hankinta vaikkapa metsästysseuralle. Tulipata on tehty kovaan käyttöön. Nuotiota on helppo kohentaa ja käyttö muutenkin turvallista. Ja koko porukalla. Nyt valmistimme leipäraudalla herkulliset, juustoa tihkuvat lämpimät voileivät. Ja ei olisi pöllömpi alku jahtipäivälle, jos passipalaveri pidettäisiin tulipadan loimussa ja keitettäisiin kunnon pannukahvit. Tulipadan ansiosta jahtipäivästä tuli myöhään yöhön asti kestävä elämys. Testissä ollut Espegard-tulipata on siirrettävä malli. E S P E G A R D T U L I P A T A Teksti ja kuva P E K K A M O M M O ”E nemmän aikaa ulkona”. Ruoka hautui siinä sivussa. Pata jalkoineen on erittäin tukeva ja jokainen kolmesta jalasta menee vielä kolmeen osaan. Näin mainostaa norjalainen Espegard omia nuotiotuotteita. Koko komistus on pinnoitettu niin, että se kestää myös sadetta. Tulipadan voi virittää kolmijalan ansiosta myös epätasaiselle alustalle. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin kulunut, nokinen ja epäsiisti nuotiopaikka. Padan perusvarusteena on ritilä, mutta siihen saa ostettua melkoisen pata-arsenaalin: Kipinäsuoja, aputaso, pata, paistinpannu, vohvelirauta, leipärauta… Mutta kiinnostavin on popparipata. Ruuanlaitto on huomattavasti helpompaa kuin kykkiessä maan tasossa. Ei jääne epäselväksi, Espegard tulipata hurmasi testaajat oitis. Tulipaikoissa on usein se ongelma, että ne kuluvat ja muuttuvat nopeasti epäsiisteiksi. Mikään rimpula se ei todellakaan ole, liikuttelu vaatii auton tai mieluummin vakipaikan. Kun tuli on hieman ylhäällä, on sitä helppo pitää yllä. Padan pohjassa on ilmareikä, mutta kaikki tuhka jää pataan. Tulipata lisävarusteineen saa nuotiokokkaajan suun messingille. Norjalaiset jos jotkut ovat ulkoiluhulluja
Lämpimät leivät valmistuvat kätevästi valurautaisella leipäraudalla.. Espegard-tulipata 70 cm Espegard-tulipata on itse asiassa täydellinen nuotiokokkaajan ”keittiö”. 63 RIISTA PIKATESTI Hinta 325 euroa Espegard.
Puinen varsi on liitetty terään valamalla sen päälle lasikuituvahvisteista polyamidia, materiaali on tuttua oranssisista kirveistä. Hiiliteräksestä valmistettu terä tuntuu uppoavan hyvin puuhun eikä se juutu kiinni. Kirves sopii metsästäjän puuhiin hyvin. Puuvartinen kirves on tärkeä osa eräperintöämme ja luonnonmateriaalien käyttäminen yhä suositumpaa. Onko se hyvä vai huono asia, riippuu kirveen käyttäjän mieltymyksistä. Tänä vuonna kaksi suomalaista merkkiä on tuonut kauppoihin puuvartisen kirvessarjan. 64 RIISTA KOKEILTUA Teksti P E T R I L A I N E Kuva J O E L A H O L A Kirveenvarresta olisi asiaa Puuvartisten kirveiden suosio on kovassa kasvussa. Norden-retkikirves N7 Paino: 791 grammaa Hintaluokka: 65 euroa Kenelle: Luotettavaa eräkirvestä etsivälle. Marttiini ehti ensin saarnivartisillaan ja Fiskars toi Norden-sarjan hikkorikirveet kauppoihin syyskuussa. Testasimme sarjan keveintä eli retkikirvestä, joka painaa 791 grammaa ja on 386 mm pitkä. Liitos tekee kirveestä liki rikkoutumattoman. Niihin saa 25 vuoden takuun ja muotoilu sekä toiminnallisuus epäilemättä miellyttävät suomalaista retkeilijää. Rosellin retkipiilu oli ainoa suomalainen, kun Ruotsista mukana oli useita puuvartisia kirveitä. Klapien pilkkominen, oksien karsiminen ja sytykkeiden teko onnistuvat vaivatta. Etenkin kun kirveet on valmistettu Suomessa. Nyt myös Fiskars valmistaa retkeilijälle sopivaa perinteet ja nykyajan yhdistävää kirvestä. Terä on leveämpi kuin monissa ruotsalaisissa vastaavissa kirveissä. Fiskarsin kirveet ovat kiinnostava yhdistelmä perinnettä ja nykyaikaa. K un teimme Riista-lehden kirvestestiä vajaa vuosi sitten, ihmettelimme miksei mukana ollut kotimaisia puuvartisia kirveitä. Fiskarsin Norden-kirveille voi povata pitkää ikää
www.remes.fi remes.fi aseliikeremes Meopta Meopro 8x56 HD • HD-linssielementit • Meobright-linssipinnoite • Erinomainen valinta hämäräkäyttöön • Markkinoiden paras hintalaatusuhde Meopta Meored • Punapiste • Paino 30 g • Sammuu automaattisesti • Mahdollistaa matalan asennuksen • Sopii käsiaseisiin, haulikoihin ja kivääreihin Meopta Meostar R1r 3-12x56 • Punapiste • Ristikot 4C, 4K, BDC-2 ja BDC-3 • Ristikko ei suurene zoomatessa • Näkökenttä 11m/3,4m kampanjahinta 959,kampanjahinta 579,kampanjahinta 399,Meopta Meostar R2 1,7-10x42 • Punapiste • Ristikot BDC-2 ja BDC-3 • Valo sammuu automaattisesti (3 h) • Näkökenttä 21,9m/3,7m kampanjahinta 1349,Meopta Meostar R2 2-12x50 • Punapiste • Ristikot BDC-2 ja BDC-3 • Valo sammuu automaattisesti (3 h) • Näkökenttä 18,6m/3,1m kampanjahinta 1369,• N kampanjahinta kampanjahinta nt pan ah kam nj in aa 1369,1369,13699 1 6 11 Meopta Meostar R2 2,5-15x56 • Punapiste • Ristikot BDC-2 ja BDC-3 • Valo sammuu automaattisesti (3 h) • Näkökenttä 14,9m/2,5m kampanjahinta 1399,BDC-3 BDC-2 4K 4C. BETTER VIEW OF THE WORLD MeoStar-tähtäinkiikareissa 30 vuoden takuu, kun rekisteröit tuotteesi
66 RIISTA RUGER AMERICAN RIFLE RANCH Ruger American Rifle on Amerikassa noussut suosituksi metsästyskivääriksi. Tähtäimen kiinnitys, kohdistus ja hihnan kiinnitys, niin tämä kivääri on valmis haavakkojahteihin tai koiramiehen kumppaniksi. e Ranch painaa ilman tähtäintä vain 2,6 kilogrammaa ja täydessä sotisovassa Aimpoint Micro tähtäimen ja neljän patruunan kanssa 2,8 kilogrammaa. Kevyt ja näppärä Ruger American Ri. Peruskivääri Ruger American Ri. RU GER AM ER IC A N RI FL E RANCH .45 BU SH M AS TER TESTI. Testasimme Ranch-malliin mielenkiintoisessa .450 Bushmaster kaliiperissa. Tämä on nykyaikaa ja helpottaa optiikan asennusta aseen päälle. Isommat, varsinaiset kiväärikaliiperit on siis varattu Americanin muihin malleihin ja Ranch käsittää kaliiperit 5.56 NATO, .300 Blackout, 7,62x39, 350 Legend ja .450 Bushmaster. Monessa muussa kiväärissä tämä osio perustuu vanhoihin puutukkeihin, eikä toimivuus ole samaa luokkaa kuin varta vasten kevyitä tukkeja varten tehdyillä vastimilla. Lukon avauskulma Americanissa on 70 astetta, joka on nykyään useimpien valmistajien käyttämässä kolmisulkuolkaisten lukkojen haarukassa. Näissä kivääreissä oli kuitenkin 1960-luvun taakka harteillaan ja valmistuskustannukset olivat liian korkeita nykyisessä kilpailutilanteessa. Ryskäyskivääri risukoihin Teksti ja kuvat A R T O M Ä Ä T T Ä R ugerin pulttilukkoiset kiväärit noudattelivat useita vuosikymmeniä M77 kiväärin jalanjälkiä. Se on suunniteltu hyvin, esimerkiksi tukin rekyylivastimet on justeerattu täysin muovitukkeja varten. Tämä mahdollistaa nykyaikaisten isojen kiikaritähtäinten asentamisen matalalle, ilman lukonkammen liian läheistä tuttavuutta tähtäimeen. Ranch Ranch mallin kiväärit ovat poikkeuksia peruskivääreistä ja nämä ovat laitaluvulla varustettu lyhyemmillä 41 senttimetrin piipunpituuksilla ja karbiinikokoluokan patruunoilla. e on perusteiltaan yksinkertainen ja nykyaikainen pulttilukkoinen kivääri. Huomionarvoista kaikissa Ruger American kivääreissä on niiden kiikarikiinnitysjärjestelmä, joka on yksinkertaisuudessaan tehdasasennettu yksiosainen Picatinny-kisko. Lyhyenä ja kevyenä tämä kivääri ei luonnollisestikaan ole kaikkein vakain ammuttava, mutta pahoissa risukoissa rymyäville ja lyhyiltä ampumaetäisyyksiltä ampuville metsästäjille tämä ei ole ongelma. Toisekseen M77 ja sen jatkokehitelmä Hawkeye eivät ole enää nykyisellään kovin moderneja kiväärikonsepteja. Ranch on valmis kivääri, joka on helppo ja nopea ottaa käyttöön
Ranch tulee valmiiksi Picatinny-kiskolla varustettuna. Avauskulma on pieni ja lukko kulkee kehyksessä pienistä välyksistä huolimatta vaivatta. Tämä helpottaa optiikan asentamista ja erityisen helppoa onkin asentaa tähän kiväärin hengen mukainen punapistetähtäin tähtäimen omalla kiinteällä kiinnitysjalustalla. Testiaseessa on suujarru, mikä todellakin on tarpeeseen tässä kevyessä kiväärissä, joka on pesitetty voimakkaalle patruunalle. Vastimet toimivat samalla petauspilareina, joten rautojen kiinnitys tukkiin on jämerä ja täsmällinen. Hinta: 820 euroa Lisätiedot: www.ase.. Lukon vapautinpainike on normaalissa paikassa lukonkehyksen vasemmalla kyljellä. Americanin lukko on tyypillinen kolmella sulkuolalla varustettu lukko, jossa lukitusolat ovat lukon rungon ulkokehän sisäpuolella. Yksi syy sille, miksi Ruger M77 kivääreistä tuli Hawhkeye, liittyi aseen laukaisukoneistoon. 450 Bushmasterissa lipasta on jouduttu muuttamaan perinteisestä paksun patruunan johdosta. Lipas syöttää patruunat keskeltä ja vetää sisäänsä kolme patruunaa. Kaksiasentoinen varmistin on lukonkehyksen jatkeessa, mutta tämä on itse asiassa osa laukaisukoneistoa. Ruger American Rifle Ranch. Americanissa koneistoa on hiottu edelleen ja liipaisimessa on erillinen varmistin, joka ehkäisee vahingonlaukauksia tilanteissa, joissa ase esimerkiksi putoaa ladattuna. 67 RIISTA RUGER AMERICAN RIFLE RANCH Americanin rekyylivastimet ovat uutta sukupolvea, ne ovat suunniteltu toimivaksi erityisesti muovitukeissa
68 RIISTA KOEAMMUNTA R anch koeammuttiin sadan metrin etäisyydeltä, jonka jälkeen sillä ammuttiin 75 metristä ilman tukea. Laukausmelu Rugerin omalla suujarrulla on sitä luokkaa, että tällaisenaan aseella ampuminen ilman kuulonsuojausta on metsästystilanteissakin liikaa. Teksti ja kuvat A R T O M Ä Ä T T Ä Ampumapenkki kannettiin ulos kopista suujarrun takia. Olematon rekyyli Ruger American Rifle Ranch .450 Bushmaster sai koeammunnassa aikaan poikkeuksellista innostuneisuutta. LiipaisinvarLaukausmelu suujarrulla varustetussa kiväärissä on voimakas.. kuin tukemattomista. Suujarru siis toimii kuten pitääkin. Tämä ottaa pois rekyyliä ja suupamausta sopivassa suhteessa. Ase oli siitä huolimatta kohtuullisen tarkka lajityypissään. Hirvitaulun kympin reunoja kiertävä tarkkuus punapistetähtäimellä on metsästyskäyttöä ajatellen hyvä suoritus. Vapaalta kädeltä ammuttaessa sain ammuttua aseella 75 metrin ampumaetäisyydeltä läjän, joka kertoo hieman siitä, että kevyen aseen ja voimakkaan patruunan välinen yhteispeli ei toimi tuetuista asennoista samoin mistin saa aikaan sen, että laukaisun jäykkyys ei ole kaikkein pahimmasta päästä. Tarkkuuskokeesta ei voida varsinaisesti puhua, sillä koeammunnassa käytettiin Aimpoint Micro H-1 punapistetähtäintä 2 MOA pisteellä. Rekyylin huomaa yleensä todella hyvin penkistä ammuttaessa, mutta tässä kiväärissä rekyyli ei häirinnyt edes penkistä. Sadan metrin tarkkuus oli systemaattista 2,5 – 2,75 kulmaminuutin käyntiä, joka tässä kaliiperissa on täysin hyväksyttävää, sillä suositellut ampumaetäisyydet eivät ole patruunan lentoradan kaarevuuden takia niin sanottujen yleiskiväärien luokassa. Lyhyt piippu ja tehokas suujarru tuottavat voimakkaan laukausäänen. Rekyylituntuma aseessa oli olematon, vaikka patruuna on voimakas ja ase kevyt. Jos tämä ase olisi henkilökohtaisessa käytössäni, varustaisin sen todennäköisesti Aaltosen suujarrullisella koirapätkällä, joka on yhdistelmä suujarrua ja vaimenninta. Tämän vuoksi aktiivikuulosuojat ovat pakollinen varuste. Tarkkuuskokeilun kasoja ammuttiin kolme ja käytössä oli vain yhtä patruunaa, Hornady SST Flex-Tip 250 gr latausta. Laukausmelu suujarrulla varustetussa kiväärissä on voimakas. Huomionarvoista on lisäksi se, että nämä kokeet suoritettiin ”äimän läpi”, eikä tähtäysvirheiden vaikutusta voida sulkea kokonaan pois. Laukaisutuntuma Rugerissa on hyvä, vaikka liipaisimessa on hieman ylimääräistä venymistä
Joko asia on siis korjattu alun takkuilun jälkeen tai sitten ongelma on käyttäjäperäinen, eli lukkoa ei ole käytetty siten kuin pulttilukkoa pitää käyttää, rivakasti ja epäröimättä. Huoli oli turha, lukon toiminta oli sujuvaa ja patruunat syöttyivät patruunapesään moitteetta. 100 m tarkkuus (vas) Sadan metrin tarkkuus oli tasaista ja varsin riittävää aseen luonne ja tähtäin huomioiden. Ampujan suoritus onkin suuremmassa roolissa kuin aseen rakenteellinen tarkkuus.. 69 RIISTA Ratakäynti Ennakko-odotukset Rugerin lippaan toimisesta ja lukon käytön sujuvuudesta eivät olleet korkealla, sillä näitä oli moitittu jossain vaiheessa aseen julkaisun jälkeen. Lisäksi tähtäimen kiinnitys on idioottivarma. 75 m vapaa (oik) Vapaalta kädeltä ammuttaessa aseen helppo ammuttavuus korostui. Esimerkiksi SRVA-hommissa tämä pieni kivääri pesee täyteishaulikot mennen tullen, sillä osumapisteen heittelyä tuennan vaihtuessa ei esiinny juuri lainkaan. Samaten riittävän käynnin löytäminen ei aiheuta kohtuutonta vaivannäköä ja patruunan toiminta ei kyykkää kovemmillakaan pakkasilla kuten täyteisillä herkästi käy. Kivääristä jäi positiivinen vaikutelma ja käyttökohteet muotoutuivat sitä mukaa kun aseella ammuttiin
LeMag Firearmsin Tim LeGendre kehitti Cooperin toiveiden perusteella .45 Professional patruunan ja sitä ampuvan AR-15 kiväärin ja toimitti sen Cooperille. Tyypillisesti tässä kaliiperissa käytetyt luodinpainot ovat 250 – 260 grainin välillä (16,2 – 16,8 g). Bushmaster pyysi Hornadya valmistamaan projektia varten .45 Professional patruunaa, mutta Hornady halusi muuttaa hylsyn pituutta, jotta heidän 250 grainin .452” SST FlexTip luoti olisi käytettävissä samalla latauspituudella. Patruuna lisensoitiin Bushmaster Firearms Internationalille. Luodin halkaisija on 45 kaliiperin käsiaseista tuttu .452”. Tällainen sulkuvälimääritys on tyypillisempi pistoolipatruunoissa. Cooperin kirjoituksiin ja haaveisiin ”Thumper” kivääristä, joka on kooltaan pieni .44 Automag kaliiperin patruunaa ampuva itselataava kivääri. Patruuna perustuu .284 Winchesterin hylsyyn, jossa on patruunan seinämiä pienempi hylsynkanta. Patruunan kehittäjä ja Bushmaster hyväksyivät muutoksen ja patruunan nimeksi vaihdettiin .450 Bushmaster. Tämän vuoksi luotia ei voi niipata hylsyyn voimakkaasti, hylsynsuun täytyy olla oikeassa mitassa ja siinä selvä pykälä. Patruuna on suunniteltu käytettäväksi itselataavassa AR-15 kiväärissä ja on peruja yhteistyöstä Hornadyn ja Bushmasterin välillä. Suorilla hylsynseinillä varustetun .450 Bushmasterin sulkuväli määräytyy hylsynsuulta. Tehoa 100 metrin etäisyydellä on reippaasti hirvilaillisuuteen vaadittava määrä. Tässä patruunassa on vahvistettu SST Flex-Tip 250 gr / 16,2 g luoti. Energiatasoltaan patruuna on kirkkaasti hirviluokassa, mutta luotien rakenteen ja heikon poikkipinta-alatiheyden (sectional density, SD) takia patruunaa ei suoranaisesti suositella kuin keskikokoiselle suurriistalle. Normaaleissa tilanteissa läpäisy toki riittää myös hirvelle, mutta voimakkaasti kulmittaisissa osumissa tai luuosumissa läpäisy saattaa jäädä vajaaksi. H TESTI. Kaikki yritykset kaupallistaa tällainen kivääri tai saada se esimerkiksi panssarijalkaväen aseeksi Cooperin elinaikana epäonnistuivat. P atruunan konsepti perustuu vahvasti Je. Kotimaassaan Yhdysvalloissa .450 Bushmaster onkin enimmäkseen Teksti ja kuvat A R T O M Ä Ä T T Ä Hornady on kotimaisesta patruunatarjonnasta toistaiseksi ainoa .450 Bushmasterin patruuna. 70 RIISTA PATRUUNA .4 5 B U S H M A S T E R Patruuna Arskan ”marlinisointiin” Testiase Ruger American Rifle Ranch oli pesitetty meikäläisittäin oudompaan .450 Bushmaster kaliiperiin
TILAUKSET 24/7 PUHELIN 020 33 1490 MYYMÄLÄ:Kankaistentie 4 Kangasniemi AVOINNA Ark 9-15.30 ELEKTRONISET RIISTAKUTSUT! Dovrefjell Hunter Vision Pro Hirvioranssi puku testatusti hyvä! 3 TESTIÄ: huippuuutuus hirvijahtiin! 269€ Koko puku ! Ilmain en kuljet us Mantis Pro 100 119, 90€ 39,9 0€ Mantis Predator Dovrefjell Active housut 63,70€. Lyhyt, kevyt ja tehokas ase on helppo nähdä esimerkiksi SRVA-työkaluna. Yhdysvalloissa on useita osavaltioita, jotka rajaavat metsästysalueilla käytettävien patruunoiden tyyppiä. Yhdysvalloissa yleinen ja suoriKuvassa vasemmalta .223 Remington, .450 Bushmaster ja .308 Winchester. Vain lipas tarvitsee muutoksia, muuten perus .308 kiväärit ovat sovitettavissa patruunalle. PATRUUNA peuranmetsästäjien ja villiintyneiden sikojen metsästäjien suosiossa. Tämän vuoksi AR-konseptiin tarkoitetut patruunat ovat tulleet tutuiksi lähinnä vain sovellettua reserviläisammuntaa ja kivääripracticalia harrastavien metsästäjien keskuudessa. Tämä mahdollistaa patruunan sovittamisen AR-15 aseisiin ja tekee myös kaikista .308 Winchester kivääreistä potentiaalisen alustan tälle lyhyelle pysäyttäjälle. Joillain tiuhaan asutuilla alueilla tuskyvyltään nykyaikainen patruuna on löytänyt paikkansa myös pulttilukkoisissa metsästyskivääreissä. Bushmaster on kokonaispituudeltaan samoissa .223:n kanssa ja sen kanta on taas .308:aa vastaava. Vipulukkoiset kiväärit ovat menettäneet suosiotaan Yhdysvalloissa ja eurooppalaiset isoreikäiset patruunat eivät ole koskaan nousseet suosioon, joten .450 Bushmaster avaa latua tällä saralla. Tämä tekee .450 Bushmasterista metsästyslaillisen näissä paikoissa. sallittuja kiväärinpatruunoita ovat vain sellaiset keskisytytteiset patruunat, joissa ei ole erillistä pullonkaulaa. Lyhyet ja isoa patruunaa ampuvat aseet on helppo mieltää puskajahteihin, ne ovat erityisesti koiranohjaajille sopivia. Eurooppa on nihkeä AR-tyyppisten itselataavien aseiden osalta. Nyttemmin Yhdysvaltojen lyhyet karbiinimittaiset pulttilukkokiväärit ovat löytäneet tiensä myös meille
Kuumimpia palokaasujen vastassa on teräs ja seuraavista höyryistä pitää huolen alumiinisisukset. Tämän takia aseeseen ei tule voimakasta ja häiritsevää etupainoisuutta pidemmilläkään piipunpituuksilla. Kierreosa on taas kooltaan sellainen, että teräksisenä vaimentimen kokonaispaino nousisi, mutta titaanisena paino pysyy kurissa. STALON X108:SSA käytetyt materiaalit on optimoitu niiden käyttötarkoituksen mukaan. X108:n keveys ja piipun päälle jatkuva takakammio saavat aikaan tavanomaista vaimenninta tasapainoisemman vaikutelman, sillä paino ei ole yhtä edessä kuin perinteisillä etuvaimentimilla. X108 etuosa voidaan siis vaihtaa X149 malliin, jonka vaimennusteho on suurempi. Keveyttä on siis osissa, jotka sen kestävät ja terästä siellä missä sitä vaaditaan. Vaippa vaimentimessa on alumiinia ja kierreosa titaania. Kevyt teleskooppivaimennin Stalonin uusi X-sarjan teleskooppivaimennin on suunnattu erityisesti liikkuvaan metsästykseen ja tukemattomia ampuma-asentoja vaativiin metsästystilanteisiin. Kuten X108:ssa, on myös X149 mallin mallinumero samalla piipun pituutta jatkavan osan määrä millimetreinä. Kiinnityskierre kokeiltavassa yksilössä on M14x1. Isompiin väljyyksiin ja/tai magnum-kaliipereihin suositellaan XE sarjan vaimentimia. STALON X108:N punnittu paino on 344 grammaa, mikä on vähän ottaen huomioon, että kyseessä on sisätilavuudeltaan kohtuullisen kookas vaimennin. X108 jatkaa asetta vain 10,8 senttimetriä. X-mallin takakammion pituus on 137 millimetriä ja XE-mallin 162 millimetriä. Tällä kertaa testattava vaimennin oli mitoitukseltaan kaikkein yleisin, eli reiän halkaisija käytettävässä patruunassa saa olla enintään 30 kaliiperinen. Teksti ja kuvat A R T O M Ä Ä T T Ä S T A L O N X 1 8 Paino: 344 grammaa Pituus: 235 millimetriä (jatkaa piippua 108 millimetriä) Vaimennusteho (valmistajan ilmoittama): -30dBc (.308 Winchester) Valmistusmaa: Ruotsi Hinta: 339 euroa www.stalonsilencer.com Maahantuoja: Nordhunter (www.nordhunter.com) Stalon X108 TESTI. 72 RIISTA PIKATESTI S talon X108:aa suositellaan standardikaliipereihin .243” ja .375” välin luodinhalkaisijoissa. Testiaseena toimi Tikka T3x Deerhunter kaliiperissa 6.5 Creedmoor. X-SARJASSA VAIMENTIMEN takaosa on mallista riippumatta aina sama ja vaimentimen voi mukauttaa käyttötarkoitukseen tai kaliiperikohtaiseksi etuosan vaihdolla. Xja XE-sarjojen ero taas liittyy piipun päälle jatkuvan takakammion pituuteen
Stalon ei tee aseesta häiritsevän etupainoista, eikä tämän vuoksi haittaa ampumista kuten painavammat etuvaimentimet. Myös etuosaa löytyy kahdessa eri pituudessa ja mallinimi kertoo etuosan pituuden millimetreissä. Huollon ja huollettavuuden osalta valmistajan suositukset ovat minimalistiset. Piipun päälle työntyvä takaosa vaimentimesta tasapainottaa asetta, eikä vaimennin aiheuta voimakasta etupainoisuuden tunnetta.. STALON JÄTTI vaimentimena mukavan vaikutelman erityisesti aseen tasapainon näkökulmasta. Tarkempaa lukemaa suositellusta laukausmäärästä ei anneta, sillä rajan saavuttaminen riippuu paljolti kaliiperista, latauksesta ja piipun pituudesta, mutta toisinaan myös ulkoilman lämpötilasta. Rekyylivaimennus X108:ssa oli hieman vähäisempää kuin .25 kaliiperin etuvaimentimissa. On sanomattakin selvää, että esimerkiksi voimakkaat magnumkaliiperit kuumentavat vaimentimen nopeammin kuin pienemmät patruunat. RATAKOKEILUSSA HUOMIO kiinnittyi muutamaan tavanomaisuudesta poikkeavaan ominaisuuteen. Tuen tarkoituksena on suojella vaimenninta ja vaimentimen kierrettä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa ase kaatuu ja vaimennin ottaa osumaa. Osumapisteen siirtyminen tapahtui vain pystysuunnassa. 100 metrin kohdistus vaimentimen kanssa ja 175 metrin kohdistus vaimentamattomana on helposti hallittava kokonaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että asetta voi käyttää tavanomaisissa sorkkaeläinjahdeissa välittämättä hirveästi osumapisteen muutoksista. Takakammioiden pituus määrittää onko kyseessä tavallinen X vai pidempi XE malli. Verrattaessa Stalonia perinteisiin etuvaimentimiin, joita aseessa on käytetty aiemmin, oli kohdistuspisteen muutos tavanomaista selvästi pienempi. X108 punnittu paino oli 344 grammaa. Äänenpaineen arviointi korvakuulolla on vaikeaa, mutta eroa aseessa aiemmin käytettyihin AseUtra ja AimZonic etuvaimentimiin on mahdotonta havaita. Vasta keskipitkät ampumaetäisyydet vaativat X108 ja testiaseen yhdistelmällä osumapisteen muutoksen huomioimista. 73 RIISTA PIKATESTI VALMISTAJA SUOSITTELEE 250 astetta vaimentimen maksimilämmön rajaksi. Pidemmilläkään piipunpituuksilla Stalon ei jatka asetta häiritsevän paljon. Huomio kiinnittyy lähinnä siihen, että vaimentaja poistetaan aseesta ampumisen jälkeen ja vaimenninkierre aseessa pidetään rasvattuina. Osa on muovia, joka saattaa intensiivisessä ammunnassa sulaa. Valmistaja suosittelee käyttämään vaimentimessa takaosan piipputukea, mutta poistamaan tämän käytöstä, jos vaimennin ammutaan kuumaksi. Stalonin X-sarjan vaimentimet jakautuvat modulaarisiin etuja takaosiin. 150 metrin ampumaetäisyydellä ero osumakeskeispisteiden välillä vaimennetun ja vaimentamattoman aseen välillä oli vain 65 mm. Vaimenninta suositellaan säilytettävän pystyasennossa siten, että piipunsuu vaimentimesta on alaspäin. Osumapisteen vähäinen siirtyminen johti automaattisesti sellaiseen ajatusketjuun, että tämän vaimentimen kanssa ase sopii ”sekakäyttöön” ilman tarvetta osumapisteen ruuvaamiselle. Toinen havainto liittyi vaimentimen hitaampaan lämpiämiseen, joka lienee yhteydessä vaimentimen kokonaistilavuuteen. Tällöin suoja estää vaimentimen vääntymisen ja kierreosan vaurioitumisen. Siinä missä tavanomaisempi etuvaimennin kuumenee nopeammin ja häiritsee lämpöväreilyllään tähtäämistä, salli Stalon aavistuksen pidemmän sarjan ampumisen ennen tähtäyskuvaa häiritsevää kiehumista. Tämä voisi johtua siitä, että Stalonissa myös 6,5 mm luodeilla käytetään 30 kaliiperin vaimenninta
74 RIISTA Tilaa metsästyksen erikoislehti Tilaus jatkuu kestotilauksena. Tee tilaukset tilaajapalvelu@riistalehti.fi Lisää tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi Tilaajalahjana Gerber nylkyveitsi vaihtoterällä (arvo 54 euroa) laukset ii R II S T A T E S T A A Testissä: Alle tonnin puolarit PAL.VKO 2018-48 683219-1809 Metsästyksen erikoislehti Nro7/2019 – 9,80 € Metsällä Länsi-Lapin lintumailla Allijahti avomerellä – Katoavaa kansanperinn että Saamamiesten määrä vähenee Baschieri&P ellagri Laatupauku n lähteillä Supijahdin uudet kujeet & 5 vinkkiä supien houkutteluu n Pikatestissä Mauser M18 -kivääri SpyPoint-riista kamera. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. 50 € TILAAJAPALVELU p. 6 numeroa + tilaajalahja yht
Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. Näkö on kaikki kaikessa 75 RIISTA Baschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordon-hylsyllä. osaa homman varmasti.. 3 HYVÄ NÄKÖKYKY on turvallisuusseikka metsästyksessä. 8 KATSELUKIIKARIT TUOVAT metsästysalueen hallintamahdollisuuksia myös pidemmiltä etäisyyksiltä ja helpottavat kyttäysjahdeissa havainnointia. 5 ASEOPTIIKALLA EI VOI korjata silmien näkövirheitä, vaan näkökyky täytyy korjata tarvittaessa erikseen. Huolehdi näön tarkistaminen ammattilaisen toimesta. V I L L E H I R V O N E N 1 SILMÄT JA NÄKÖKYKY ovat metsästäjän ja ampujan tärkeimmät työkalut. 6 IÄN MYÖTÄ SILMIEN hämäränäkökyky ja tarkennusnopeus heikkenevät. 10 KUN TARKISTUTAT AMMATTILAISELLA näkökykysi, niin varmennu siitä, että saat avun metsästäjänä ja ampujana. 4 HAULIKKOMETSÄSTÄJÄN MAALINHALLINTA vaatii hyvää silmien yhteistoimintaa ja stereonäköä. Laadukkailla katselukiikareilla voi nähdä asekiikaria paremmin ja tunnistaa eläimen ennen riistalaukausta. 9 HÄMÄRISSÄ OLOSUHTEISSA etäisyyden arviointi on vaikeaa, joten käytä etäisyysmittaria tai merkitse etäisyydet muistiin valoisalla. 2 RIISTALAUKAUS PERUSTUU näön kautta tapahtuvaan havainnointiin ja maalinhallintaan, jossa luetaan liikenopeutta, etäisyyttä ja esteetöntä ampumasuuntaa. www.kivaarikoulu.. Maastossa täytyy nähdä riistan lisäksi muut metsästäjät ja luonnossaliikkujat, metsästyskoirat ja maastoesteet. www.ampujanlasit.. 75 RIISTA HAULIKKOJA KIVÄÄRIKOULU Haulikkoja Kiväärikoulun kouluttajat pitävät Riistassa vinkkinurkkaa, joka palvelee metsästystä varten harjoittelevia ampujia käytännön asioissa. Tämä pitää huomioida hämärässä tapahtuvissa jahdeissa. 7 LAADUKKAALLA OPTIIKALLA lisäät metsästysturvallisuutta ja parannat riistalaukauksia etenkin hämärissä olosuhteissa
76 RIISTA RESEPTIT Kastike kruunaa riistaruoan.
Terveysintoilijalla tukka nousee kauhusta pystyyn, kun hän kuulee moisista ruoka-aineista. Jos kokki onnistuu loihtimaan lisäksi upean kastikkeen, ruoka nousee aivan uusiin ulottuvaisuuksiin. Herkullinen kastike on jokaisen kokin taidonnäyte. Muista, ettei yhden ruokalajin kanssa tarjota normaalisti kuin yhtä kastiketta. Kastike voi myös luoda ruoan pääproteiinille vastakohdan tai tarjota vaihtelua. Lisää sinappi, munankeltuainen ja hiero nekin tasaiseksi tahnaksi. Jos liha on raakakypsytetty ja valmistettu taidokkaasti, ruokavieraat ovat taatusti tyytyväisiä. Kun oppii valmistamaan yhden ryhmän peruskastikkeen, muuntelu on helppoa ja mielenkiintoista. Muista, että yksi liemikuutio pilaa parhaankin kastikkeen. Kastikkeen perustehtävä on jatkaa ja täydentää ruuan makua. On syytä perehtyä kastikkeiden herkulliseen maailmaan. Tarveaineet oltava huoneen lämpöisiä. Vaikka kastikkeita on tuhatmäärin, ne voidaan jakaa puolueen tusinaan perustyyppiin. 1 – Hienonna valkosipulimurska ja suola tahnaksi hieromalla niitä ruokalusikalla kulhon reunaa vasten. yksinkertaisesta ja huokeastakin ruokalajista saadaan mielenkiintoinen ja herkullinen. lee tai valkohäntäpeuran sisäpaisti ovat todellisia riistaherkkuja. Kunnon kastikkeessa on lähes aina voita, kermaa, viiniä, smetanaa ja mahdollisesti munankeltuaisia. Kastikkeet kuuluvat myös ranskalaisen keittotaidon peruspilareihin. Taitava kokki pystyy muuntelemaan näitä tarpeen mukaan ja ilahduttamaan pöytävieraiden makunystyröitä. 77 RIISTA RESEPTIT Teksti ja kuvat J U H A J O R M A N A I N E N KASTIKE riistaruuan kruunu Napoleonin ylimmäinen juomanlaskija, markiisi de Cussy, totesi aikoinaan ”Voi oppia keittämään, voi oppia paistamaan, mutta kastikkeen sekoittajaksi synnytään.” H irven paahtopaisti, kauriin ulko. Hyvä kastike on ikään kuin ruokalajin kapellimestari, joka kokoaa annoksen ja nostaa solistit esille. Riistakokin on syytä opetella ainakin sauce bearnaise, ruskeat kastikkeet, kuumat voikastikkeet ja kastikkeet, jotka perustuvat hapankerman eli smetanan kokoon keittämiseen. Purista tahna siivilän läpi. Toisaalta väärin tehty kastike voi tuhota parhaatkin raaka-aineet. Venäjän tsaareilla oli aikoinaan omat kastikekokit, joiden ainoana tehtävä oli loihtia herkullisia kastikkeita. Nykymaailmassa ruoat ovat keventyneet ja ihmiset yrittävät syödä A I O L I S O P I I S O R SA L L E 4-6 valkosipulinkynttä 2 munankeltuaista 1 tl suolaa 1 dl oliiviöljyä 1 tl Dijonin sinappia 1 rkl sitruunamehua. Liruta sitten loppu öljy majoneesin sekaan ja vispaa jälleen ankarasti.. Kun puolet öljystä on sekoitettu, lisää sitruunamehu. Ranskalaiset ovat toista mieltä. 2 – Lisää seokseen öljy tipoittain tarmokkaasti vispaten. Hyvän kastikkeen avulla terveellisemmin. Herkullinen kastike on jokaisen kokin taidonnäyte
Terveysintoilijat voivat ripotella persiljaa annoksen päälle.. Kaada kuumaa voisulaa sekaan hyvin ohuena liruna maksiminopeudella. Keitä kerralla reilumpi määrä lientä ja pakasta se osissa tulevan varalle. Ota myös lintujen rangat käyttöön, keitä niistä maukasta lintulinetä. Liemi on kastikkeen perusta Tästä ei äijäruoka parane! Bearnaise -kastike, rapeita perunalohkoja ja mediumiksi kypsennetty riista. Bearnaise-kastike 3 munankeltuaista 2 rkl sitruunamehua ¼ tl suolaa ripaus pippuria 110 g voita 0,25 dl valkoviinietikkaa 0,25 dl kuivaa valkoviiniä ½-1 rkl hienoksi hakattua tuoretta rakuunaa ½1 rkl hienoksihakattua salottisipulia 1 rkl hienoksihakattua persiljaa 1 – Kaada valkoviini ja viinietikka sekä rakuuna, persiljasilppu ja sipulit kattilaan. Älä missään tapauksessa keitä kastiketta tai se juoksettuu. Poista sekoittimen kannessa olevan täyttöaukon tulppa ja laita sekoitin täydelle teholle. Vatkaa keltuaisia ja mausteita tehosekoittimen suurimmalla nopeudella kaksi sekuntia. Keitä kokoon kunnes jäljellä on ruokalusikallinen nestettä. 78 RIISTA RESEPTIT K A ST I K E MU NA N K E LT UA I S I STA Bearnaise -kastike, entrecôtepihvi ja rapeat maalaisranskalaiset ovat lyömätön yhdistelmä. H Y V Ä T Y H D E S S Ä Riistaliemi on parhaimmillaan tummissa kastikkeissa vahvan makunsa ansiosta. 2 – Paloittele voi palasiksi ja kuumenna se vaahtoavaksi kattilassa. Seuraava ohje on suuntaa antava ja jokainen voi maustaa liemensä omien mieltymystensä mukaan. lee ovat tuhtia tavaraa. Jätä voin maitoinen sakka kattilan pohjalle. 3 – Kaada kastike kattilaan ja pidä se lämpimänä vesihauteessa. Jäähdytä neste ja kaada se munankeltuaisten, sitruunamehun, pippurin ja suolan sekaan tehosekoittimeen. Liemen keittely kastikepohjaksi on rattoisaa puuhaa, mutta se vaatii aikaa ja kattiloita
Pakkaa liemi pieniin Minigrip-pusseihin ja pakasta. Lisää valkosipuli, chili, herkkusienet, tomaattipyree ja mausteet. Siirrä pihvit 120 -asteiseen uuniin kolmeksi-neljäksi minuutiksi. Lisää sitten puoli desiä itse tehtyä riistalientä ja keitä kokoon. Ota pihvit uunista kun sisälämpötila on 55 astetta. 2 – Laita vesi, ruskistuneet lihat, luut ja vihannekset kookkaaseen kattilaan ja kiehauta. 3 – Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada pihvien kypsennyslautaselle kertynyt lihaneste mukaan. Kaavi pannun pinnasta makuaineet talteen puulastalla. 4 – Anna liemen jäähtyä, poista jähmettynyt rasvakerros. Kuori vaahto. leepihvi viihtyy paistinliemikastikkeen kanssa. Lisää punaviini ja keitä niin kauan kunnes jäljellä on noin litra nestettä. Leikkaa salottisipulit, purjo sekä porkkanat paloiksi ja ruskista niitä hetki uunipellillä lihojen kanssa. Kääntele lihoja silloin tällöin. Viimeistele kastike pienellä tilkalla madeiraa tai konjakkia. 2 – Kaada pannulta liika rasva pois, lisää puoli desiä punaviiniä. Siivilöi liemi. T UM M A R I I STA L I E M I Noin 1 litra valmista lientä kilo luita pieninä paloina reilu kilo hirven, peuran tai kauriin jämäpaloja ruokaöljyä 2 porkkanaa 4 salottisipulia purjon valkoinen osa muutama herkkusieni 1-2 valkosipulin kynttä 1 rkl tomaattipyreetä 1 pullo punaviiniä 2,5 l vettä 6-10 kokonaista mustapippuria 4 katajanmarjaa pieni chili siemenet poistettuna 1 laakerinlehti pieni timjamin oksa loraus soijaa M E T S Ä S T Ä J Ä N M IE L E E N Riista. H E L P P O K A ST I K E P I H V I L L E 1 – Paista pihvejä hyvin kuumassa kirkastetussa voissa kaksi minuuttia puoleltaan. Vatkaa lopuksi muutama voinokare kastikkeeseen kevyeksi suurukseksi. Tiiviiksi keitetty liemi muuttuu hyytelöksi jäähtyessään. 3 – Keitä voimakkaasti 1-3 tuntia, kunnes neste on haihtunut hieman alle puoleen. Eikä lisäkkeiksi tarvita muuta kuin broccolinia ja paistettuja sieniä.. 79 RIISTA RESEPTIT 1 – Laita lihat ja luut öljytylle uunipellille ja koko komeus uuniin 200 asteeseen niin kauaksi aikaa, että lihat ovat ruskistuneet kunnoilla
VIIMEINEN SANA Ku va A D O B E S T O C K. Edellisenä syksynä osa torneista oli ollut siinä kuosissa, että kaikki eivät enää uskaltaneet niihin kiivetä. 80 RIISTA Sysipassi Viimeinen sana Teksti R E I S K A N A A P U R I V A A R A Ennen hirvenmetsästyksen rysähtämistä täyteen loistoonsa, päätettiin seurassamme tehdä perusteellinen tornien tarkistusja kunnostustalkoot
Sitten loppukin porukka tuli kyselemään tyhjänpäiväisyyksiä ja loppujen lopuksi joku tilasi paikalle ambulanssin. Näkökenttä kapeni reunoilta ja räpsyttelinkin silmiä koko kotimatkan, jotta kuva hieman kirkastuisi. Tornin kaide oli kammottavan korkealla ja istuin matala. Repaisin sen irti noustessani, jotta en vahingossakaan astuisi sille alastulomatkalla. Kun kysyin, että riittääkö koira kaveriksi, niin lääkäri tokaisi ykskantaan, että leikinlasku saisi loppua. Tein tarveainelaskelmat tornissa ja otin mitat tarvittavista laudanpätkistä valmiiksi, jotta saisin tehtyä ne kerralla maan pinnalla. Mielessäni toivoin, että mönkijän käyttö olisi jahdissakin sallittua. Ampulanssi tuli paikalle ja ensihoitajat alkoivat tehdä tarkastuksiaan. Rangoista ladotun sillan reunimmainen pitkittäispuu oli lahonnut ja rojahdin työkaluineni rapanevanojaan. Kiipesin tikkaita pitkin ylös ja huomasin toiseksi ylimmän portaan lahonneen. Sairaalassa otsaani ommeltiin tikkejä. Ensimmäisenä vastaan kinkkasi Majander, joka kysyi, että olenko kunnossa. Saatuani sillan turvalliseen kuntoon, ryhdyin tornin kimppuun. Se sijaitsee kahden suon välisessä kapeassa metsäkaistaleessa, varsin moni hirvi on kohdannut kohtalonsa tässä passissa. Otin mönkijän, kärryn ja rakennusmateriaalia ja ajoin passipaikalle. Diagnoosi oli aivotärähdys, eikä tämä ollut lievimmästä päästä. Kotimatka sysipassista kylälle päin sujui melkoisessa sumussa. Tornin yläpuolen korjaamisen lisäksi tein samalla uudet tikkaat, sillä vanhojen korjaaminen olisi yhtä tyhjän kanssa. Seuran talon pihalla vastassa oli pöllämystyneen näköinen sakki. Tarkemmin ajateltuna tornista putoaminen ei harmittanut enää pätkääkään. Laskeutumisen tornista otin varovasti, sillä ylimpien porrasaskelmien väli oli poistetun portaan vuoksi tavallista pidempi. Onnekseni maassa ei ollut kiviä tai kantoja, joten putous maahan oli pehmeä. Kylläpä sysipassi nyt osasi vastustaa. Jostain syystä muisti ei ollut pätkinyt, mutta kaikki muut oireet passasivat aivotärähdykseen. Ensimmäinen vastoinkäyminen tornin kunnostustöissä sattui, kun astuin rapanevanojan yli tehdylle sillalle. Kaiden laskettaisiin alemmas ja istuimesta tehtäisiin liikuteltava ja sen korkeus tällättäisiin samaan normaalien keittiöntuolien kanssa. Soitin sairaalasta Riikalle ja selitin hänelle tilanteen. Samaten jalkaterät liikkuivat, eli komennot päästä menivät raajoihin oikeaoppisesti. Vettä ojassa oli vain vähän, mutta rapaa senkin edestä. Päätä jomotti, mutta päätin, että tätä tornia en tulisi enää toista kertaa korjaamaan. Torni oli tehty taitavien ja aikaansaapien rakentajien toimesta, mutta ketään ampumataitoista rakennustöissä ei ollut mitä ilmeisimmin ollut paikalla. Ampumakaiteita nakutellessani alkoi mahassa velloa ja oksensin tornista komeassa kaaressa.. Kiivettyäni ojasta ylös, olin oikealta kyljeltäni täysin kuntassa ja riisuinkin päällimmäiset vaatteet pois. Sama tehdä aloitettu työ loppuun, kun pelit ja vehkeet kerran ovat paikalla. Sitten minut talutettiin autoon. Tuetusti tornista oli siis täysin mahdotonta ampua ja todennäköisimpiä hirven kulkupaikkoja ajatellen torni oli väärin suunnattu. Remontti alkoi siis sillan kunnostuksella. Päässä pyöri ja vointi oli huono, mutta pääasia oli se, että torni valmistui. Istuskelin kaikessa rauhassa mönkijän päällä ja korvissa alkoi taas soida. Könysin istualleen ja maailma alkoi taas tummua. Huolellinen laskeutuminen päättyi siihen, että vasemmanpuoleinen runko tikapuusta rämähti poikki ja reuskahdin otsaluu edellä päin tornin nurkkatolppaa, putosin kierähtäen selälleni tornin juureen. Naamani oli ollut koko lailla täysin veren peitossa. Jomotus päässä oli mitä melkoisin ja tajusin maassa maatessani, että nyt saattoi käydä pahasti. Istuskelin hetken ja korvien sirinän päätyttyä, nousin varovaisesti seisomaan tornia vasten. Passipaikka oli ristiriitainen, sillä kukaan ei sinne tahtonut mennä, mutta sieltä sai todennäköisimmin ammuttua hirven. Mustan hetken jälkeen maailma alkoi kirkastua tähtisateen myötä. Sysipassin torni oli tehty seuraavana vuonna siitä, kun nykyaikaisten koiratutkien aikakausi alkoi. Liikkuivat. Päästyäni torniin, aloin tehdä mittauksia tornin uutta kaidetta ja istuinta varten. Ampumakaiteita nakutellessani alkoi mahassa velloa ja oksensin tornista komeassa kaaressa. Olin ollut pari kertaa sysipassin tornissa ja pyysin päästä tekemään tämän tornin kunnostuksen, sillä koin siinä puutteita ampumista ajatellen. Hienoisessa pökkyrässä tehty työ otti aikansa, mutta lopulta sysipassin torni oli korjattu ja sitä oli paranneltu siten, että ampuminen olisi helpompaa hirvien normaaleille kulkureiteille päin. Lähtipä hirvi liikkeelle mistä hyvänsä, niin se jossain vaiheessa kulkuaan meni sysipassin kautta. Kyyti kotiin järjestyi ja sairaspäivystäjäkin seuraavaksi yöksi oli varmistettu. 81 RIISTA VIIMEINEN SANA S ysipassi on yksi seuramme surkeimmista passipaikoista, johon joutuminen tietää kahden ja puolen kilometrin kävelymatkaa lähimmältä tieltä. Taju tässä rytäkässä lähti siitä huolimatta, sillä isku otsaan oli mojova. Liikutin varovaisesti päätä ja tarkastelin käsien suuntaan, että liikkuivatko ne. Kotiutuksen yhteydessä minua vannotettiin, että seuraavana yönä en saisi nukkua yksin
alv 24 % Kuljetuskori Kiinnitä auton vetokoukkuun vain sekunneissa. 269€ Rahtivapaasti lähimpään Postiin. Suomen autiotuvat Vaellus Suomessa Pallas Hetta Kilpisjärvi Halti Nuuksio Riista-lehden sivuilta tutun Joel Aholan retkeilykirjat ja -oppaat edullisesti suoraan tekijältä: UUTUUS! Metsämiehen ja kalastajan kauppa Äänekoskella! KOSKIKESKUS, Kauppakatu 11 0207 189 800 • ma-pe 9-18, la 9-15 www.niskanen.fi Meiltä laadukkaat pyssyt ja paukut sekä laaja valikoima metsästysja kalastustarvikkeita. 82 RIISTA MARKKINAPAIKKA ruskovilla.fi Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: 100% MERINOVILLA Uusi kuvasto ilmestynyt! Tilaa nyt Riista 6 numeroa + Latvalinnustus-kirja (arvo 54 €) Yhteensä 50 euroa. sis. Tilaukset toimitus@riistalehti.. Tervetuloa! Riista kannettuna kotiin! Mohair-sukat Luxusta ulkoiluun ja liikkumiseen luonnossa Lisätietoja ja verkkokauppa www.icefoxoutdoor.?
Vaihtoehtoisesti voit käyttää kuulosuojaimen lähetinnappia. Smart BT-malli voidaan liittää langattomasti matkapuhelimeen, headsettiin tai kuulosuojaimiin. Varmista Bluetooth tarvikkeesi yhteensopivuus jälleenmyyjän luona. Käytön helpottamiseksi on saatavilla erillinen johdollinen lähetinnäppäin (tuote 6156). Bluetooth® kuulosuojaimet Lafayette Smart on liitettävissä yleisimpiin uusiin Bluetooth kuulosuojaimiin. Bluetooth® matkapuhelin Lafayette Smart on liitettävissä matkapuhelimeen, jossa on BT-toiminto. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa www.hjorth.fi Uutuus! Sisäänrakennettu Bluetooth®. Radioliikenteellä on aina etuoikeus, eli kuulet kaikki tärkeät radioviestit, vaikka puhelusi olisi käynnissä. Vastaat puheluun yksinkertaisesti käyttämällä vain radion lähetinnäppäintä. Käytön helpottamiseksi on saatavilla erillinen lähetinnäppäin (tuote 6156). Bluetooth® headset Lafayette Smart on liitettävissä useimpiin Bluetooth® headsetteihin. Uutuus! Sisäänrakennettu Bluetooth® Sisäänrakennettu Bluetooth® Suosittu Lafayette Smart on nyt saatavilla sisäänrakennetulla Bluetooth®-toiminnolla
010 830 5200 | www.sakosuomi.fi. Iso, kirkas 6 MOAn piste nopeuttaa tähtäämistä ja antaa nopeasti selkeän tähtäyskuvan. Nopeutta ja tarkkuutta tähtäämiseen Aimpoint S-1 on suunniteltu erityisesti haulikon kanssa käytettäväksi. Innovatiivinen uusi hiilikuituvahvisteinen kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa erittäin matalan asennuksen lisäämättä painoa. AIMPOINT MICRO S-1 Micro H2:ssa on uudistettu ja vahvistettu rakenne jonka ansiosta punapistetähtäin on entistä kestävämpi. 9000L on suunniteltu pulttilukollisiin kivääreihin, joissa on standarditai magnumkokoinen lukkolaite; pituutensa puolesta se kuitenkin sopii mihin tahansa suurriistan metsästykseen tarkoitettuun aseeseen. AIMPOINT 9000L Jälleenmyyjä: Sako Oy | puh. Aimpoint on myös uudistanut itse linssejä taatakseen parhaimman mahdollisen valonläpäisyn ja punapisteen selkeyden. AIMPOINT MICRO H-2 9000L on täysikokoinen punapistetähtäin, jonka luotettavuus ja erinomainen suorituskyky tekevät siitä oivan valinnan suurriistan metsästykseen. Saatavilla suoraan Sako, Tikka, Weaver/Picatinny, Leupold QR ja Blaser-jalustalla. Micro S-1 parantaa metsästäjien osumisvarmuutta ja toimii hyvin myös savikiekkojen ammunnassa. Micro S-1 kiinnittyy mihin kohtaan tahansa haulikonkiskoa ja monipuoliset säätöpalat mahdollistavat sen kiinnittämisen useimpiin kiskomalleihin. Kompakti ja matala koko sopii luonnollisesti haulikolla ammuntaan. Lisäksi Micro H2:ssa on nyt vakiona linssisuojat