Nro 8/2023 – 11,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2023-43 710640-2308 RII ST A 8/2 02 3 +30-LITRAISET REPUT JAHTIIN Aseet BROWNING MAXUS 2 Vertailu FRANCHI VS. WINCHESTER Riistaverstas NÄIN PAIKKAAT MAKUUALUSTAN Hirvikauden avaus Ensikertaa riekko jahdissa Tuulivoimalat valtaavat metsästysmaita ISÄLTÄ POJALLE & ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Jahdissa lasten kanssa
Z8i+ 0,75-6x20 1-8x24
FRANCHI. 8 2023 ”Lapin upeat riekkomaat lumoavat ensikertalaisen” S . s.56 BROWNING MAXUS 2 s.64 PAREMPAA KUIN TERÄS s.62 NO. 3 SISÄLLYS WINCHESTER VS
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 36 Näin korjaat ilmapatjan 40 Varusteet Testissä metsästäjän päiväreput 46 Parivertailu: Winchester vs. alv. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media/Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. SISÄLLYS KUULAITA SYYSAAMUJA 8 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta 8 Kalastus auttaa sorsia Metsästysuutisia ulkomailta 10 12 Metsällä Hirvijahtia vaaramaisemissa 16 Tuulivoima puhuttaa metsästäjiä Riekkoja tiettömän taipaleen takaa 24 30 Miten opettaa lapselle metsästystä. alv. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2023 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. Franchi 56 Metsästäjä patruunaviidakossa 69 Kylkirulla hirvestä Viimeinen sana 70 72. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p
Kyllä se harmittaisi, jos taustalla jumputtaisi lapojen humina. Esimerkiksi minulle se on myös hiljaisia syysaamuja omien ajatusten kanssa tutuilla paikoilla. Olen ollut mukana muutamassakin voimayhtiöiden kuulemistilaisuudessa. Jo nyt kantautuu kokemusperäistä osviittaa, että esimerkiksi teeren syyssoitimet ovat loppuneet voimala-alueilta. Seurat eivät oikein voi sanoa mitään, kun ovat muutenkin maanomistajien hyvän tahdon varassa. Kyse ei ole vain maiseman muuttumisesta ja äänestä, vaan kymmenien, jopa satojen voimaloiden verkostot pirstaloivat metsäalueet teiden mosaiikiksi. Aihe on monella tapaa arka. Harva vastustaa itse tuulivoimaa. Kotimaista tutkimusta ei ole ja voimalat ovat suurelta osin pystyssä siinä vaiheessa, kun tutkimustuloksia voidaan saada. Hirvijahti hyötyy valtavasta tieverkostosta, kun taas pienriistanpyytäjä on ilmeinen häviäjä. S e on selvää, että tuulivoima-alueet muuttavat paikoin jahtimaita radikaalisti. Kunnat ja maanvuokraajat saavat voimaloista isoa rahaa, mutta monelle metsänkäyttäjälle jää käteen pelkät haitat. Se tiedetään kansainvälisistä tutkimuksista, että voimalat köyhdyttävät alueen eläimistöä. Kaikkoavatko metsot, teeret ja sorsat. Tunnelma olisi pilalla koko minun elinajakseni. Lähes aina puhe on vain hirvijahdista, ajokoira ei puheissa vilahda. Vaikka alueiden eläimistökartoituksia tehdään, eivät ne käytännössä estä alueiden rakentumista. Siellä korostetaan, että myllyt eivät ole este metsästykselle. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Moni sen sijaan ihmettelee, miksi ne pitää rakentaa erämaihin, eikä jo valmiiksi teolliseen ympäristöön. Moni metsästäjä onkin huolissaan tutuista riistamaista. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Tuulivoima mullistaa jahtimaat P e k k a M o M M o Lähes aina puhe on vain hirvijahdista, ajokoira ei puheissa vilahda. Voimaloiden rakennusvauhti on huimaa. Monille se paljastuukin vasta, kun valtavat myllyt ovat pystyssä ja jauhavat vihreää sähköä teollisuudelle. Tässä lehdessä on Pekka Juntin artikkeli tuulivoimasta ja siitä, miten se vaikuttaa jahtimaihin. Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Myllerryksessä on voittajia ja häviäjiä. Sitä ei sen sijaan ymmärretä, että metsästys on paljon enemmän kuin mahdollisuus päästä jahtiin tai saalis. Alueiden mittakaava on myös ällistyttävän iso
8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut K a r i L i n d h o l m & P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Ruotsin malli susikysymyksessä RUOTSIN maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen. Eräpoliisit takaisin. Ruotsin ministerin mukaan maassa ei saisi olla enempää susia kuin on tarpeen ja susikannan pitäisi vähentyä. Liitto esittää ensisijaisesti, että laillisuusvalvontaa suorittaa vastaisuudessa poliisi, johon palautetaan eräpoliisien virka. Liitto ihmettelee, miksi ikään kuin metsästäjiin liittyisi lähtökohtaisesti jotakin rikollista. METSÄSTÄJÄLIITTO vastustaa sitä, että metsästäjiin kohdistuisi muuta yhteiskunnan laillisuuden valvontaa voimakkaampia keinoja, kuten ilman perusteltua epäilystä tarkastaa henkilön kulkuneuvoa ja tavaroita. Tietojen perusteella komissio harkitsee tekevänsä ehdotuksen suden suojeluaseman muuttamisesta. Metsästys voidaan jälleen aloittaa tunti ennen auringon nousua. Sorsien hämärä metsästys kiellettiin VESILINTUJEN metsästykseen asetettiin uusi hämärämetsästyksen rajoitus, jonka mukaan metsästys on keskeytettävä viimeistään tunti auringonlaskun jälkeen. Eräetiketti on jatkumoa Retkietiketille, joka julkaistiin aiemmin.. Norjan 40 suden kanssa se tarkoittaa, että Ruotsissa ja Norjassa olisi yhteensä 210 sutta. Sen jälkeen on sallittua etsiä mahdolliset haavakot ja lopettaa ne. Myös EU-komissio on huolissaan susien aiheuttamista vahingoista eri puolilla unionia ja aloittaa kyselyn susikannasta ja sen vaikutuksista. ”Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan”, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Ongelmia on komission mukaan ilmennyt alueilla, joille sudet on palautettu pitkän poissalon jälkeen. Valtion maille eräetiketti METSÄHALLITUS on julkaissut metsästäjille suunnatun Eräetiketin, jossa listataan toivottuja tapoja ja käytäntöjä, joita ei ole mainittu erikseen lupaehdoissa. Näin siksi, että on toisaalta kyse maaseudun selviytymisestä
Iida Ketola haluaa metsälle ”OLEN vähän fiilistellyt sitä, että pitäisiköhän minun alkaa metsästämään. ”Se, että siinä sitten poseerataan, niin näinhän on tehty niin pitkään kuin valokuvia on otettu. Hän on ajatellut asiaa peurakannan kannalta. Mikäli metsästäjä huomaa koiransa kadonneen valtakunnanrajan läheisyydessä, asiasta tulee ilmoittaa Lapin rajavartioston johtokeskukseen numeroon 029 541 2510. Metsästys herättää nykyisin kaikenlaisia reaktioita ja kun se kuva laitetaan someen, niin siinä voi vähän läikkyä”, Peltola toteaa Iltalehden haastattelussa. ”Riistaeläinten kantojen kasvamisella on yhteyksiä esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin, joten metsästyksestä on hyötyä sen suhteen.” Metsähallituksen tulos ylitti tavoitteen METSÄHALLITUKSEN liiketoimintakokonaisuuden tulos vuodelta 2022 oli 151,0 miljoonaa euroa, ja liikelaitoksen oman liiketoiminnan tulos 144,6 miljoonaa euroa. Minusta olisi aika romanttista, kun puolisoni syö lihaa, että voisin ampua hänen lihansa”, mediapersoona Iida Ketola kertoo Iltalehden lööpissä. Koirat kiinni rajan läheisyydessä RAJAVARTIOSTO kehottaa pitämään metsästyskoirat kytkettyinä Suomen itärajan läheisyydessä, etteivät ne päätyisi riistaeläintä seuratessaan Venäjälle. Samoin on toimittava, jos haavoittunut riistaeläin menee tai jää rajavyöhykkeelle.. Liiketoiminnan tuloksesta tuloutetaan valtiolle 120 miljoonaa euroa. H y l j e k i i n t i ö p y s y y e n n a l l a a n H a l l i n k o k o n a i s k i i n t i ö o n 1 050 y k s i l ö ä , j o i s t a 3 5 v o i d a a n m e t s ä s t ä ä P e r ä m e r e n — M e r e n k u r k u n , 4 L o u n a i s S u o m e n j a 3 S u o m e n l a h d e n a l u e e l l a . Ketola on pohtinut harrastuksen aloittamista eettisestä näkökulmasta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulos oli 17,1 miljoonaa euroa ja liikevaihto 349 miljoonaa euroa. Uudessa ohjeessa määritellään myös, että loukkaantunutta suurpetoa on kohtuullista etsiä korkeintaan kolme viikkoa. RIISTAMAILTA 9 RIISTA R II ST A L U K U Rautakarhut ohjasivat poliisia PALJON julkisuutta herättäneet ”rautakarhutapaukset” ovat johtaneet poliisin toimintaohjeiden muutokseen. Kuvassa poseerasi karhun ja eräkerhon lisäksi joukko paikallisia metsästäjiä. Olisi talviviikonloppuisin tekemistä. Peltsi kommentoi someraivoa TOIMITTAJA Mikko ”Peltsi” Peltola kommentoi Iltalehdessä eduskunnan eräkerhon karhunkaatokuvasta noussutta someraivoa, joka sai alkunsa nuoren erauspennun kaadon jälkeen. Poliisihallitus on julkaissut poliisilaitoksia sitovan suurpeto-ohjeen, joka korostaa aiempaa enemmän loukkaantuneen eläimen oikeutta elämään, kun aiemmin ainut vaihtoehto on ollut eläimen lopettaminen
Samaan aikaan ravinteita pääsee Ahkera hoitokalastus on tuonut sorsat takaisin. V aikka Riista ei ole missään muodossa kalastuslehti, on hoitokalastuksella vahva yhteys metsästykseen. Karkeasti sanottuna ongelma on saanut alkunsa siitä, että humuspitoista vettä on laskettu järviin ja tämän myötä tummentunut vesi on luonut edellytykset sille, että pohjaa tonkivat särkikalat voivat mainiosti. Nyt järven laatua on saatu parannettua hoitokalastuksella. Särkikalat ja sorsat kilpailevat samasta ravinnosta.. Hoitokalastus kun vaikuttaa suoraan vesilintujen ruokaan ja sitä kautta parantaa poikasten selviytymistä ja saa aikaan sen, että poikaset kehittyvät nopeammin ja ovat syksyn muuton aikaan vahvemmassa kunnossa. Toisaalta tumma vesi läpäisee auringonvaloa heikosti ja kiinteä vesikasvillisuus vähenee. Ja se näkyy ilahduttavasti sorsakannassa. 10 RIISTA ESSEE Teksti ja kuva A r t o M ä ä t t ä Hoitokalastuksella sorsavedet kuntoon Kotijärveni pilattiin metsäojitusten myötä 1980-luvulla, samalla sorsakanta alkoi hiipua. Tämä tapahtui nopeasti. Niin sanottu roskakala on rehevien sisävesien ongelma
Ja jos sen vähempiarvoisen kalan loppusijoitusta mietitään, niin sille on kyllä ottajansa. Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät, eli pikkukala kilpailee suoraan samasta ravinnosta vesilintujen kanssa. Ravintokilpailun poistaminen tai merkittävä vähentäminen on siis sorsien kannalta tärkein tekijä. Tällöin on tärkeää, että kalat saadaan pidettyä poissa näistä vesistä, jotta vesiin iskeytyvät hyönteiset eivät päätyisi kalojen suihin. Kyseessä on työ, josta hyötyvät kaikki järviä hyödyntävät tahot. Se on mainiota apetta haaskoille ja kelpaa myös elintarviketeollisuudelle. ESSEE 11 RIISTA käyttämään ajelehtiva kasviplanktoni eli keijusto, joka kilpailisi muutoin kiinteän vesikasvillisuuden kanssa samasta ravinnosta. Hoitokalastus on kuin onkin riistanhoitotyötä, vaikka se markkinoidaan usein aivan muulla tavalla järvien asukkaille ja kalastajille.. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoi puhelimitse, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vesilintujen muuttoalueilla on tavanomaista, että viljelyksille nostetaan vettä nimenomaan sorsien levähdyspaikoiksi. Vesi on sameaa, kiinteä kasvillisuus vähenee ja kalat pienenevät, mutta kalojen määrä massana on valtava. Totta on, että roskakalan poistolla saadaan aikaan veden parantumista ja ruokakalojen kasvua ja sekä arvokkaamman kalaston määrällistä ja laadullista paranemista. Hoitokalastus on kuin onkin riistanhoitotyötä, vaikka se markkinoidaan usein aivan muulla tavalla järvien asukkaille ja kalastajille. Hoitokalastuksella ei luonnollisestikaan päästä koskaan siihen, että kalat saataisiin pois vesistä kokonaan, mutta tilanne saadaan ennallistettua siinä määrin, että kalaston rakenne muuttuu ja ekosysteemi alkaa korjata itseään. Säännöstellyissä sorsavesissä on tavallista, että kalat pidetään pois jopa sähköaidoilla, joten sääntö numero yksi onkin se, että hyvissä sorsavesissä ei ole kalaa lainkaan. Näiden lisäksi suuri hyötyjä vesien parantumisesta ovat kuitenkin vesilinnut. Kalaston roolia tarkastellaan usein vain kalabiologian kautta, mutta vesiekologia on aihealue, jota sivutaan vain vähän. Toisin sanoen petokalat pääsevät kasvamaan suuremmiksi, jolloin ne syövät pikkukalaa ja tämä on taas pois eläinplanktonin kulutuksesta. Ongelma on itseään ruokkiva ja käytännössä nämä aikanaan pilatut järvet ovat usein tilassa, jota voidaan luonnehtia moniongelmaiseksi. Hoitokalastuksen merkitys ja nimenomaan vähempiarvoisten kalojen poisto on Svensbergin mielestä tehokasta jo vähäisessä määrin ja systemaattisella ja pitkään jatkuvalla tehokkaalla hoitokalastuksella saadaan parhaimmillaan moninkymmenkertaistettua vesilintujen ravinnon määrä vesistössä. Tämä taas on sitä, jonka pitäisi syödä kasviplanktonia, mutta jota ei pääse tapahtumaan, sillä ötökät päätyvät pikkukalojen suihin. Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät
Ruokamaita paloaukoista LANTBRUKUNISVERSITET on Ruotsissa havainnut tutkimuksissaan myös sen, että hirvet käyttävät metsäpaloalueita mielellään ruokamaina. Sikarutto aiheuttaa levitessään isoja taloudellisia vahinkoja. Suureksi yllätykseksi paljastui se, että hirvet popsivat omia jätöksiään. Sikaruttoa Ruotsissa KAKSI kuollutta villisikaa ja yksi henkitoreissaan ollut possu on löydettiin Fagestatin alueelta Västmannin läänistä Ruotsista. Se kuitenkin vaanii jo Venäjällä ja Virossa. Etelä-Ruotsin villisioissa esiintyy myös salmonellaa, joka voi sekin johtaa eläimen kuolemaan. Hirvikoira rikoksen jäljillä RUOTSIN Jämtlannissa, Bergsin kunnassa hirvikoira palasi alkusyksystä hakulenkiltä karhun karvaa suussaan ohjaajansa luokse. Luontaisesti syttyneet ja palaneet paloaukeat ilmeisesti tarjoavat hirvien himoitsemaa kasvillisuutta enemmän. Asiaan suhtauduttiin hyvin vakavasti ja tutkimuksissa paljastuikin Ruotsin ensimmäiset sikaruttotapaukset. Poliisi ei tässä vaiheessa anna enempää tietoa asiassa, josta on tekninen tutkinta meneillään.. Nyt asia on poliisitutkinnassa. Varta vasten kulotetut alueet eivät kelvanneet yhtä hyvin. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Hirvet popsivat papanoitaan RUOTSIN Lantbrukuniversitet on tehnyt tutkimuksen hirvien ruokailutavoista. Kuinka yleistä tämä on, selvinnee jatkotutkimuksista. Käytännössä tutkimus toteutettiin kahdella alueella Norjassa. Koiranohjaaja jäljitti koiransa jälkeä taaksepäin ja löysi karhun jäänteet. Meillä Suomessa ollaan toistaiseksi vältytty sikarutolta. Tutkimukseen osallistuivat myös norjalaistutkijat. Selvitys toteutettiin hirven kaulaan asennettujen kameroiden avulla ja tarkoitus oli selvittää eläinten ruokailutottumuksia. Tutkimuksissa hirvien on havaittu hakeutuvan mielellään nimenomaan luonnollisten paloaukeiden tarjoamille ruokamaille
Hänen tiedetään osallistuvan etenkin hirvijahtiin aktiivisesti. Eiköhän, toteaa Riista-lehti. Kuningas on vastikään antamassaan haastattelussa arvioinut Ruotsin hirvikannan heikkoa tilaa. 30–50 prosenttia Ruotsin ahmoista arvellaan asustelevan juuri Jämtlannissa.. Jahti alkaa lokakuun alussa ja päättyy joulukuun lopussa. Naturvårdverket on myöntänyt luvat yhteensä viidentoista ahman kaatoon. 13 RIISTA ULKOMAILTA U L K O M A IL TA Kuninkaan hirviarvio RUOTSIN kuningas Carl XVI Gustaf on innokas metsästäjä. Kuluvan jahtikauden syyskuun alkuun mennessä kuninkaan passiin ei vielä hirviä ollut tullut. ”Hirvillä on sairauksia ja metsätalous on muuttunut”. Eiköhän jossain ajossa hirviä tule passiinkin”, lausuu kuningas. Tämä on nyt kolmas kerta, kun ahmajahtia toteutetaan Jämtlannissa. ”Aloitamme Etelä-Ruotsissa tavallisesti jahdin hieman myöhemmin. Aiemmin vahvaa ahmakantaa on metsästetty vuosina 2019 ja 2022. Ahmajahti alkaa Jämtlannissa RUOTSIN Jämtlannissa päästään ahmajahtiin taas tulevana syksynä
14 RIISTA RIISTALAJI
15 RIISTA L A S T E N K A N S S A J A H D I S S A Metsästys s.36 “Voimala-alue ei monelle metsästäjälle vastaa sitä luontoympäristöä, jossa hän haluaa samoilla.” S . 2 4 V A A R O J E N S A R V I P Ä Ä s.16 TU N T U R I N R I E K O T
Jämtlanninpystykorva Ukko ja komea hirvisonni ylittävät tien vauhdilla. Tilanteita tulee liukuhihnalta, mutta jääkö vaarojen kuningas koiran haukkuun. 17 RIISTA HIRVIJAHTI H IR V I J A H T I Hirvenmetsästyksen aloitusviikonloppu Suomussalmen Ahvelassa on kiihkeä. Tommi Huttu seuraa tilannetta kännykän läpi.. Teksti ja kuvat H a n n u H u t t u 17 RIISTA HIRVIJAHTI Aamun ensimmäinen tilanne tulee nopeasti
Haukku liikkuu kävelyvauhtia. Puheen sorina täyttää majan, kunnes aletaan käymään hirvenmetsästykseen liittyviä asioita metsästyksenjohtaja Tomi Väisäsen johdolla. Tommi pääsee kuitenkin haukun tuntumaan ja näkee emän ja vasan. Tommi lähtee pyydystämään koiraansa naapurikunnan puolelta. Ampumistilannetta ei kuitenkaan synny. 18 RIISTA HIRVIJAHTI L okakuun ensimmäisenä viikonloppuna suomussalmelaisen metsästysseurueen metsästysmajan, Vattulan pirtistä kajastaa valoa. Hirvenmetsästys alkaa Vattulan pirtistä.. Metsän kuningas Katson tutkasta Tommi Hutun isän, Teuvo Hutun koiraa, Iisakkia. Päivä on jo valjennut, kun kaikki olennainen on käyty läpi ja porukka siirtyy ulkosalle. Vajaan kilometrin päässä Iso Raatevaaran kupeessa tutka alkaa näyttää punaista. Ilma on melko tyyni. ”Mahdollisesti sarvipää, kun on koko ajan pieVajaan kilometrin päässä Iso Raatevaaran kupeessa tutka alkaa näyttää punaista. Haukku etenee länttä kohden. Seitsemän aikaan pirtti on täyttynyt oranssipukuisista. Haukku jää joksikin aikaa löytöpaikalle, mutta siirtyy sitten hiljakseen puolisen kilometriä vaaran toiselle puolelle, johon se asettuu. Vattulan piipusta nousevasta savusta huomaa kuitenkin pienen ilmavirtauksen lännen suunnalta. Tyyni ilma ei ole haukulle hiipimiseen paras keli. Seuraan koiraa tutkasta. Iisakilla näkyy olevan haukku päällä. Koira etenee määrätietoisesti vastatuuleen. Aamuhämärissä pihaan soljuu auto toisensa perään. Hirvi saa vainun ja ottaa karkon. Reilun kolmen kilometrin päässä tulee Puolangan raja vastaan, se oli sitten siinä. Iso Raatevaaran hirvet Tommi Huttu löysää jämtlanninpystykorva Ukon suoraan majalta. Alkuun kerrataan hirvenmetsästyksen sääntöjä ja hirviporukasta muodostetaan pienemmät koiraryhmät, sekä koiratutkaohjelmien toimivuus tarkistetaan. Tommi lähtee etenemään haukulle. Koiraryhmät sopivat keskenään alueet, jonne koiransa löysäävät. Menen autolle ja ajelen seutuville
Iso-Raatevaaran kupeessa on Ukolla heti aamusta vasaporukka haukussa.. Teuvo Huttu laskee jämtlanninpystykorva Iisakin maastoon. 19 RIISTA HIRVIJAHTI Säännöt käydään läpi metsästyksenjohtaja Tomi Väisäsen johdolla. Päivä on jo valjennut, kun porukka siirtyy Vattulan pirtistä ulkosalle
20 RIISTA HIRVIJAHTI Maahantuoja: C.P.E. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 haix.com Iisakilla on tapana haukkua hirveä etäältä. Päivä on jo pitkällä. Teuvo Huttu seuraa tutkasta Iisakin liikkeitä.
Hetkessä se painelee Tervajoen yli kohti koillista. Yritän kuvata tilanteen, mutta kameran tarkennus on ihan jossakin muualla kuin hirvessä. Seuraamme katseella, kun sarvipäinen hirvi, koira kintereillään, ylittää tien vajaan viidenkymmenen metrin päästä. Koira ei enää pääse haukkutuntumaan. Näkyvyyttä ei ole juuri kymmentä metriä kauemmas. Vauhtia on sen verran, ettei Tommi ota edes asetta esille. Minä kierrän sinne passiin”, Teuvo supattaa. Vasaporukka koukaten Kun ajelen aamulla metsästysalueelle, koirat on löysätty jo metsään. 21 RIISTA HIRVIJAHTI nessä liikkeessä”, Teuvo tuumaa. Ukolla on haukku päällä ja se tulee suoraan kohti. Minä nyökkään. Hirvellä alkaa maisema vaihtumaan. Lasken sarvista kolmetoista piikkiä. Jatkamme jahtia seuraavana päivänä. Nopeasti kun ajan, niin ehkä kerkeän vielä haukulle mukaan. Haukulle on mahdoton päästä. Kierrämme jokivartta tuulen alle. Erkki Moilasen koiralla näkyy olevan vasaporukka haukussa Puikkarinvaarassa. ”Kokeillaanko, jos paimennat hirveä varovasti tielle päin. Haukku pysyy hyvin paikoillaan. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 haix.com. Käyn kuvaamassa dronella haukkua. Hirvi sai meistä vielä lisää vauhtia, eikä sillä ole aikomustakaan pysähtyä. Muita haukkuja seurueella ei tälle päivälle ole ollutkaan. Matkaa on hirveen sata metriä. Tutkaa Seuraillessa huomaan myös Teuvon Ake koiralla haukun Näljänkäjokivarressa. Seuraan tutkasta, kunnes Teuvo on asemissa. Tommi Huttu ja Aino Vengasaho seisovat metsästysmajan risteyksessä ”Mahdollisesti sarvipää, kun on koko ajan pienessä liikkeessä.” tutkaa seuraillen. Maisema on auratulle alueelle kasvanutta hyvin tiheää nuorta kuusimetsää. Maahantuoja: C.P.E. Tutkasta näen Teuvon olevan vielä metsäautotiellä. Alue ei kuulu metsästysalueeseen. Haukku pysähtyy Särkivaaran rinteeseen. Teuvo kävelee haukulle ja antaa karkon
Jatkaa asetta 149 mm, halkaisija 49 mm, paino 428 g. Teen koukkauksen haukun ja joen väliin. Virallisen MIL-STD-1474 D/E -standardin mukainen mittaus osoitti, että Stalon oli testin tehokkain vaimennin sekä .308Winettä 6.5 Creedmoor -kaliibereille. Luodinreikä löytyy oikeaoppisesti lavan takaa. 22 RIISTA HIRVIJAHTI Menen sitten vähän lähemmäs ja liikun varovasti hirveä liikaa säikyttämättä. Stalon-äänenvaimentimet ottivat kaksoisvoiton Metsästys ja Kalastus -lehden numeron 8/2023 suuressa äänenvaimennintestissä. TEHOKKAAT TESTIVOITTAJAT MADE IN SWEDEN ® Myynti: ASEJA ERÄLIIKKEET Maahantuoja: www.nordhunter.com www.stalonsilencer.com XE149 Testin TEHOKKAIN .308Win -vaimennin Titaanista, teräksestä ja alumiinista valmistettu vaimennin, jossa vaihdettava etuosa. Jatkaa asetta 163 mm, halkaisija 41 mm, paino 325 g. Homma on sitä myöten selvä. Sadan metrin matkan hirvi kulkee kätevästi vetolevyllä mönkijän kyydissä. Jämtlanninpystykorvia kaikki. Pian paikalle ennättää lisää porukkaa. Kohta kuuluu aseen äänenvaimentimen vaimentama napsaus. Testin tulos on vahva osoitus Stalon-vaimentimien teknisestä ylivoimasta ja korkeasta laadusta. Siellä on miehet vastassa terävine puukkoineen. Koiria hänellä on tällä hetkellä kolme. Aken tutkajälki jatkuu sata metriä tiestä ja pysähtyy. Hirven nahan suolaus.. Sopivan kokoinen nuori hirvisonni makaa kyljellään hyvän keuhko-osuman saaneena. Hutulla on pitkä kokemus hirvenpyynnistä. nordhunter_riista_no_8_kokosivu_stalon_082023.indd 1 nordhunter_riista_no_8_kokosivu_stalon_082023.indd 1 29.8.2023 15.49 29.8.2023 15.49 Hirven matka tielle sujuu mönkijän kyydillä. Haukku siirtyy sata metriä vasemmalle jokeen päin. Ei ihme, että Stalon on ollut jo pitkään kiväärien äänenvaimentimien markkinajohtaja kotimaassaan Ruotsissa. Kaatomäärä kun utelen, niin vastaus on jossakin 170 paikkeilla. Matka majalle vaihtuu autoon. Siitä matka jatkuu auton peräkärryssä lahtivajalle. Eikä aikaakaan, kun hirvi roikkuu orressa nyljettynä. Nyt haukku lähtee siirtymään hitaasti suoraan kohti tien silmukassa odottavaa Teuvoa. Testattu vaimennus 33 dB (.308Win). Nuorillekin löytyy tehtävänsä. Puukko piirrättää tottuneesi mahan auki ja suolet irtoavat rutiinilla. Luodinreikä löytyy oikeaoppisesti lavan takaa. Kävelen kaadolle, jossa Teuvo laskee jo verta hirvestä. Testattu vaimennus 33.8 dB (6.5 Creedmoor). Victor L – Testin TEHOKKAIN 6.5 Creedmoor -vaimennin Erittäin tehokas teräksestä ja alumiinista valmistettu yksiosainen vaimennin
Victor L – Testin TEHOKKAIN 6.5 Creedmoor -vaimennin Erittäin tehokas teräksestä ja alumiinista valmistettu yksiosainen vaimennin. Testattu vaimennus 33 dB (.308Win). nordhunter_riista_no_8_kokosivu_stalon_082023.indd 1 nordhunter_riista_no_8_kokosivu_stalon_082023.indd 1 29.8.2023 15.49 29.8.2023 15.49. Stalon-äänenvaimentimet ottivat kaksoisvoiton Metsästys ja Kalastus -lehden numeron 8/2023 suuressa äänenvaimennintestissä. Jatkaa asetta 149 mm, halkaisija 49 mm, paino 428 g. Ei ihme, että Stalon on ollut jo pitkään kiväärien äänenvaimentimien markkinajohtaja kotimaassaan Ruotsissa. Virallisen MIL-STD-1474 D/E -standardin mukainen mittaus osoitti, että Stalon oli testin tehokkain vaimennin sekä .308Winettä 6.5 Creedmoor -kaliibereille. Testin tulos on vahva osoitus Stalon-vaimentimien teknisestä ylivoimasta ja korkeasta laadusta. Testattu vaimennus 33.8 dB (6.5 Creedmoor). Jatkaa asetta 163 mm, halkaisija 41 mm, paino 325 g. TEHOKKAAT TESTIVOITTAJAT MADE IN SWEDEN ® Myynti: ASEJA ERÄLIIKKEET Maahantuoja: www.nordhunter.com www.stalonsilencer.com XE149 Testin TEHOKKAIN .308Win -vaimennin Titaanista, teräksestä ja alumiinista valmistettu vaimennin, jossa vaihdettava etuosa
Suomi elää tuulivoimabuumia, ja yhtiöt valloittavat alueita itselleen kiireellä. Mikäli voimalat ovat suuruudeltaan samaa kuin Torniossa eli 6–10 megawattia, maalle nousisi jopa 10 000 Suunnitellut voimalat ulottuisivat yli 1,2 miljoonan hehtaarin alueelle.. 24 RIISTA TUULIVOIMA Teksti ja kuvat P e k k a J u n t t i TUULTA POHJOISESTA Tuulivoima puhuttaa metsästäjiä. Yksin Tornioon suunnitellaan yli 160 voimalan kokonaisuutta, joka muuttaisi pyyntimaita kymmenien tuhansien hehtaareiden alueella. Kitkiäisvaaraan kiinni tuleva Karhakkamaan tuulivoima-alue toisi alueelle 48 uutta voimalaa, joiden pyyhkäisykorkeus olisi enimmillään 300 metriä ja voimaloiden koko 6–10 megawattia. Tuulivoimayhtiöiden etuja ajavan Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemän katsauksen mukaan Suomeen on suunniteltu toukokuuhun 2023 mennessä 63 100 megawatin edestä maatuulivoimaa ja yli 57 600 megawatin edestä merituulivoimaa. Riista tutustui Perämeren pohjukan tuulivoimabuumiin. ”Ehkä sähkö on niin halpaa, ettei niitä kannata pyörittää”, Karungin erämiesten puheenjohtaja Seppo Niva sanoo tiirailleessaan korkeuksiin. Olemme Tornion pohjoisosissa, Kitkiäisvaaran kahdeksan tuulivoimalan energiantuotantoalueella, joka aloitti toimintansa vuonna 2014. Se liikuttaa lapojaan hitaasti. Yksistään Torniossa on suunnitteilla ainakin 160 uutta voimalaa, jotka koskettavat noin 30 000 hehtaarin aluetta kaupungin syrjäisimmällä seudulla, torniolaisten metsästäjien parhailla metsästysmailla. Yksi näkee hyötyjä, toinen silkkaa kauhua. Myllyt näyttävät suurilta ja uljailta, mutta ovat kääpiöitä verrattuna niihin voimaloihin, joita alueelle ollaan rakentamassa. Niiden lavat ylettyvät 140 metrin korkeuteen. Karhakkamaa käsittää 9 140 hehtaaria. Tuulivoima-alueet valtavia Tarina on tuttu ympäri pohjoisen Suomen Pohjanmaalta Länsi-Lappiin ja Kainuuseen. P uiden oksat heilahtelevat, pientareiden heinät ja uuden kesän kukat niiailevat tuulessa, mutta maiseman ylle kohoavat valkoiset tuulivoimalat ovat paikoillaan yhtä lukuun ottamatta. Nykyisin Exilion Tuuli Oy:n omistamat voimalat työntävät virtaa verkkoon parhaimmillaan 4,5 megawatin teholla. Sen itäpuolelle puolestaan tulisi Martimon 73 voimalan energiantuotantoalue ja kaakkoispuolelle viritellään Haapamaaksi nimettyä energiantuotantoaluetta. Ne olisivat suurimpia maalle rakennettavia voimaloita koko maailmassa. Lisäksi on kaksi naapurikunta Tervolan aluetta, joissa osa voimaloista osuu Tornion puolelle
25 RIISTA TUULIVOIMA
”Pahin asia tuulivoimassa on se, että ne kohdistuvat vähiin suuriin ja yhtenäisiin metsäalueisiin. Seppo Niva kannattaa tuulivoimaa ja myöntää rehellisesti, että se johtuu rahasta. Simeniuksen mukaan tiestö on auttanut passien vetoa ja hirvenhakua. Sen sijaan Karungin erämiesten kanta tuulivoimaan on neutraali. 26 RIISTA TUULIVOIMA uutta voimalaa. Voimaloiden alla on joitakin kymmeniä metrejä pitkä paljas kenttä, joka vetää räkkäaikaan muun muassa poroja puoleensa. Voimala-alue osuu hänenkin maalleen eikä mikään metsätalous pysty kilpailemaan tuulivoimaloiden tuoton kanssa. On pensaikkoa ja paljon pientareiden heinäkenttiä. Karhakkamaan 9 140 hehtaarin ja enimmillään 480 megawatin (yksi voimala 10 MW) esimerkkikohteella laskettuna nyt suunnitellut voimalat ulottuisivat yli 1,2 miljoonan hehtaarin alueelle. Henkilökohtaisella tasolla Simenius on huolissaan tuulivoimabuumin mittakaavasta, vaikka kannattaakin uusiutuvaa energiaa. Nivan mukaan osa maanomistajajäsenistä on puolesta ja osa vastaan, joten on tärkeää erottaa, että hän kannattaa voimaloita yksityishenkilönä. Jos kaupunki ja maanomistajat eivät saisi rahaa, Niva ei niitä näille maille haluaisi. Teemu Simeniuksen mukaan rakennusaikana riista kaikkoaa ja alueella on käyttörajoituksia, mutta sen jälkeen ainakin hirville ja jäniksille tulee alueelle hyvät ruokamaat. Voimalat eivät näytä hurjan suurilta, vaikka niiden valot välkkyvät pimeän aikaan kymmenien kilometrien päähän laakeassa maisemassa. Maanomistajalle tienpito maksaa, mutta tuulivoima-alueella niiden kunnosta vastaa yhtiö. Nivan mainitsemat edut tiedetään myös Metsästäjäliitossa. Metsästäjä ja maanomistaja Seppo Niva kannattaa tuulivoimaa, ja sanoo suoraan, että syynä on raha.. Nämä alueet ovat tärkeitä metsäriistan elinympäristöjä ja metsästysmaita.” Tiet kunnossa kesät talvet Ajamme Seppo Nivan kanssa Kitkiäisvaaran alueella. Hirviä riittää, niitä saadaan hyvin saaliiksi ja tiestö on hyvässä kunnossa. Juhannusaurinko porottaa lasin läpi, hiekka pölisee. Kitkiäisvaaran kahdeksan voimalaa ovat Karungin erämiesten metsästys”Pahin asia tuulivoimassa on se, että ne kohdistuu vähiin suuriin ja yhtenäisiin metsäalueisiin.” alueella. Käytännössä voimalat sijoitettaisiin metsiin. Nivan mukaan seuralla ei ole ollut ongelmia esimerkiksi hirvijahdin osalta. Tuulivoima puhuttaa metsästäjiä Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan asia puhuttaa paljon aina liiton hallitusta myöten. Sen sijaan olemme katsoneet, että ottaisimme yleisellä tasolla kantaa tuulija aurinkovoiman toteutukseen metsästysseuratoiminnan ja riistan kannalta”, Simenius sanoo. ”Maanomistaja saa 400 euroa hehtaarilta vuodessa, vaikkei palstaan osuisi edes voimalaa”, Niva kertoo esimerkin Tornion Haapamaan noin 6 000 hehtaarin voimala-alueesta, jonka vuokraamista hän on valmistelemassa yhdessä muiden maanomistajien kanssa. Haapamaan hankkeessa yhtiö lupaa maksaa niin sanottua kylärahaa, joilla voi rakentaa vaikka laavun tai hirvitornin. Mittakaavasta kertoo jotakin se, että kaikki Lapin kaksitoista erämaa-aluetta Tuntsalta Vätsäriin, Kaldoaiviin ja Käsivarteen ovat vain 0,3 miljoonaa hehtaaria suurempi kokonaisuus. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja leveitä, muistuttavat hyvin hoidettua kylätietä. Ja uusia alueita tulee suunnitteluun jatkuvasti. Maanomistajan ja hirvenmetsästäjän näkökulmasta positiivista on, että tiet ovat auki talvellakin. Ei ihme, että metsästäjien edunvalvoja Suomen Metsästäjäliitto saa juuri nyt runsaasti tuulivoimaan liittyviä yhteydenottoja. Yksittäisiin tuulivoimahankkeisiin Metsästäjäliitto ei ota kantaa, koska asia on maanomistajien päätösvallassa, ja sitä kunnioitetaan. ”Jos maanomistaja haluaa myllyn maillensa, ei liitolla ole siihen puuttumista, koska metsästäjät haluavat metsästää niillä samoilla alueilla. ”Toki voimala-alue ei monelle metsästäjälle vastaa sitä luontoympäristöä, jossa hän haluaa samoilla”, Simenius sanoo
Tuulivoimainnostuksen sokea piste ekologisesta näkökulmasta vaikuttaa olevan juuri toisiinsa yhdistyvien alueiden kokonaisvaikutus alueen luontoon ja eläimistöön. ”Jos pari sataa myllyä pistetään lähekkäin, niiden vaikutusta luonnolle ei tiedä kukaan.” Luontomatkailu vaarassa Mutkaisen soratien päässä on vahva portti, joka kertoo alueen olevan vartioitu. Silti myös hän on pohtinut toisiinsa yhdistyvien alueiden kokonaisvaikutuksia. Niva on metsästänyt hirveä vuodesta 1977 lähtien ja pienriistaa vielä kauemmin. Hanhirova kieltäytyy kättelemästä, koska kevyt kesäflunssa vaivaa, mutta muuten hän tuntuu olevan virtaa täynnä. Ylitornion ja Tornion rajalla, sen viimeisessä ja harvaanasutuimmassa nurkassa pienen Junkijärven rannalla seisoo kelohonkaisia huviloita, saariin kurkottavia kävelysiltoja ja talousrakennus, jonka päässä tervehtii karjalankarhukoira Zorro, talon isännän luottokaveri. Hän esittelee tiluksiaan, käyttää vieraan rakennuksissa, joista osa näyttää 1970-luvun henkisiltä herrojen erähuvilalta karhuntaljoineen ja koristelLintuharrastaja Matti Suopajärvi kokosi kartalle Perämeren tuulivoima-alueet. Kokonaisuutta ei arvioi kukaan, sillä toisiinsa yhdistyvät voimalahankkeet arvioidaan erillään toisistaan. M a t t i S u o p a j ä r v i. 27 RIISTA TUULIVOIMA ”Maanomistaja saa 400 euroa hehtaarilta vuodessa, vaikkei palstaan osuisi edes voimalaa.” Kanalintujen kohtalo on arvoitus Kitkiäisvaaran kahdeksan voimalan alueella on ollut normaalisti kanalintuja. Kun uutiset suurista tuulivoima-alueista tulivat, ensimmäinen reaktio oli pelko siitä, miten riistalle ja metsästykselle käy. Sittemmin ajatus on tasaantunut. Pian portin jälkeen sinertää järvi, ja sitten eteen aukeaa jotain odottamatonta. Mutta miten käy, kun voimaloiden määrä monikymmenkertaistuu ja voimalat kasvavat sata metriä nykyisestä. Paikan omistaja Antti Hanhirova ilmestyy esiin päärakennuksesta, joka on entisen asukkaan 1900-luvun alussa itseveistämästä hirsitalosta laajennettu nykyaikaiseksi kodiksi. Jopa maakuntaliitto Lapin liitto on todennut, että tällä hetkellä tuulivoimarakentaminen ei ole kenelläkään kokonaisuuden osalta hallinnassa. Yksistään Tornion kaupungin alueen tuulivoimahankkeet vaativat noin 30 000 hehtaarin alueen
Hän kävelyttää saarelle, jossa entinen saunarakennus palvelee nykyään majoituskäytössä. Äänivaikutukset ja visuaalinen vaikutus on niin hallitseva. Nuorena miehenä hän opiskeli taloustiedettä Yhdysvalloissa. Sittemmin Hanhirova on perehtynyt tuulivoimabisnekseen. Päätös tuli voimaan, joten tupa jäi rakentamatta. Turha väittää, ettei niistä ole haittaa linnuille tai ei niistä ole haittaa hyönteisille.” Sosiaalinen hyväksyntä Hanhirova katsoo asiaa bisneksen sisältä, sillä hän toimi vuoteen 2006 suuren torniolaisen nosturiyhtiö Havatorin toisena omistajana. 28 RIISTA TUULIVOIMA luine huonekaluineen. Aiemmin hän istutti siikaa ja harjusta, ja nyt suunnitteilla ovat kirjolohet. Hanhirova kokee, että tämä kaikki on uhattuna Tornion ja Ylitornion tuulivoimabuumin takia, sillä lähimmät voimalat tulisivat 1,6 kilometrin päähän Junkijärvestä. Hän on parantanut erästelymahdollisuuksia siirtoistuttamalla heinäsorsia. Hänellä on käynyt vieraita Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloista, Ruotsista ja Puolasta. Hänen mukaansa tuulivoimaa säätelevä lainsäädäntö ei ole riittävällä tasolla tällä hetkellä Suomessa. Ruuanlaitosta kiinnostunut Hanhirova saa arkikalansa niistä. Puolalaiset tekivät paikalliseen metsästyslehteen innostuneen jutun hirvijahtireissustaan. ”Ne ovat valtavan isoja. Tuulivoimaloiden tulo estäisi häntä kehittämästä matkailubisnestä, sillä ”Eiffel-tornin kokoiset” vilkkuvat ja pyörivät tornit tulisivat suoraan järvimaisemaan. Parin viikon päästä Tornion tekninen lautakunta sai pöydälleen ehdotuksen, jossa tuulivoima-alueelle määrätään rakennuskielto viideksi vuodeksi. Osa metsistä on suojeltu, loppuja hakattu talouskäyttöön taiten jatkuvan kasvatuksen periaatteita noudattaen. Kaavailuissa on myös revontulimatkailua. Havatorilla hänen vastuullaan olivat muun muassa silloisten tuulivoimaloiden pystytykset. Kun hän kertoi suunnitelmistaan Tornion kaupungin tekniselle johtajalle, tämä totesi, että rakennus tulisi aika lähelle tuulivoimaloita. Hanhirovalla on maita myös Tornion puolella. Hän suunnitteli rakentavansa rannalle rakennuksen, jota hän kutsuu pehtoorin tuvaksi. ”Viime kesänä stressasin tätä niin paljon, että sain rytmihäiriöitä.” Hanhirova harjoittaa Junkijärvellä metsästysja luontomatkailua ja tiloja on saneerattu tätä tarkoitusta varten. Junkijärven tilaa ympäröi suuri metsäalue, jota Hanhirovat ovat vaalineet huolellisesti. TUULIVOIMA. Hän kertoo, että 1990-luvulla voimaloiden sosiaalinen hyväksyntä oli aivan toista ”Jos pari sataa myllyä pistetään lähekkäin, niiden vaikutusta luonnolle ei tiedä kukaan” Antti Hanhirova vastustaa tuulivoimaa. Maat kurottavat sielläkin pieneen järveen. Hän vastustaa nykymuotoista tuulivoimarakentamista henkeen ja vereen. Hanhirova nostelee katiskoja siltoja ylittäessään. Ne ovat niin isoja, että ympäristövaikutuksia eläimiin ei osata edes sanoa. Hän näkee paljon epäkohtia niin luonnon, paikallisten asukkaiden, voimaloita havittelevien maanomistajan kuin metsästäjienkin näkökulmasta
Purkutyö on hanke, joka vaatii paljon asiantuntemusta akuista, öljyistä eristeistä ja kierrätyksestä. Hanhirova vyöryttää tuulivoimanäkemyksiään. ”Metsä on metsästäjän olohuone, kun se rikotaan, se ei ole enää sama. Antti Hanhirova epäilee, että tuulivoimayhtiöt eivät halua laskea kaikkia purkukustannuksia. Hanhirovan eräparatiisia uhkaavat lähimmillään 1,6 kilometrin päähän nousevat ”Eiffel-tornin kokoiset” voimalat.. Nehän ovat osa sitä kokonaisuutta elinympäristöineen, jota uusiutuvalla energialla pyritään ilmastonmuutokselta varjelemaan.” Tuohon ne tulisivat, Antti Hanhirova näyttää. Maanomistajien hän pelkää saavan käteensä mustan pekan siinä vaiheessa, kun voimalatoiminta loppuu ja rakenteet pitää purkaa. ”Tehdään vielä kun ehtii”, Hanhirova kuvaa nykytilannetta. Se on sama kuin veisi olohuoneesta huonekalut.” Teemu Simeniuskin rohkistuu katsomaan tuulivoimabuumin yli tulevaisuuteen. Hän kertoo tuulivoimarahastojen logiikasta ja paljosta muusta niin, että on parasta lähteä metsään hiljentymään. On hankittava osaava purkuhankkeen vetäjä ja sähkömiehet. Metsästysajoista ja metsästettävistä lajeista säädetään asetuksella. Tutkimus valmistuu vuonna 2027. Katsastamme Kaskimaan erän metsästysmajan luonnonkauniilla järven rannalla, joka jäisi voimaloiden varjoon. Hänen mielestään sellaista hanketta ei voi maanomistaja tehdä. Voimalarakentaminen pirstoo metsät. ”Kyllä mä luulen, että tulevaisuudessa, jonkun 50 tai 100 vuoden päästä ihmetellään, että mitä jumankauta me ollaan metsäalueillemme menty tekemään. Hanhirovan mielestä lainsäädäntö ja sääntely laahaavat pahasti. Hän perkaa saksalaista tuulivoimalan purkustandardia, alueellista epätasa-arvoa, siitä kuinka näin massiivisia hankkeita tehdään maalle vain Suomessa ja Ruotsissa, koska säätely on muualla ajantasaista. Metsästystä säädellään aselain, metsästyslain ja luonnonsuojelulain kautta. Samaan aikaan voimaloita kuitenkin rakennetaan jo täysillä. ”Jos verrataan vaikka metsästykseen, niin se on tarkoin säädeltyä – ja hyvä niin”, hän sanoo. Näin isojen voimaloiden vaikutuksia ei tiedetä. ”On uskomatonta, että näin suuren mittakaavan teolliseen rakentamiseen ei tarvita edes ympäristölupaa.” Kuka maksaa purkamisen. Katsomme rantaa, johon Hanhirova suunnitteli pehtoorin tupaansa. Hanhirova vaatii, että ennen suurten voimaloiden laajamittaista rakentamista niiden vaikutukset pitäisi selvittää kunnolla. Suuren voimalan purkaminen vaatii paljon enemmän kuin nosturityön. Zorro istuu takakontissa teerevänä. Puhelumme lopuksi hän kertoo henkilökohtaisen näkemyksensä. Hän näkee suuria riskejä siinä, että valta annetaan maallikoiden eli kunnanvaltuustojen ja maanomistajien käsiin. Voimalat olivat pieniä, 400–600 kilowatin kokoisia, ja esimerkiksi saaristolaiset halusivat niitä saarilleen. Hänen mukaansa rahastojen summat eivät riitä, ja purkamisen hetken koittaessa, voimalat ovat voineet vaihtaa omistajaa monta kertaa niin, että lopulta yhtiö voi olla bulvaanin käsissä ja rahastot tipotiessään. ”Jos ympäristövaikutukset selvitetään yhtiöiden omaan piikkiin, siihen pätee sanonta, että sen lauluja laulat, kenen viinoja juot. Myös tuulivoimayhtiöiden edunvalvontajärjestö Suomen tuulivoimayhdistys on hankkeessa mukana. Hän ehdottaa Metsästäjäliiton Teemu Simeniuksen tavoin aurinkovoiman kasvattamista, ja on tehnyt sitä itsekin jo ajat sitten. Tutkimuksen rahoittaa Luonnonvarakeskus sekä neljätoista Suomessa toimivaa tuulivoimayhtiötä. On uskomatonta, että kaavoitetaan suuria alueita niin isoille voimaloille, joita ei ole valmistajilla vielä edes tarjolla.” Tuulivoiman vaikutuksia luontoon tutkitaan parhaillaan. 29 RIISTA TUULIVOIMA ”Metsä on metsästäjän olohuone, kun se rikotaan, se ei ole enää sama.” luokkaa kuin nykyään. ”Haluatko, että halaan sitä?” Hanhirova kysyy hymyillen ja taputtelee mäntymammaa, johon muinainen metsäpalo on syönyt palokoron. Kierrämme Hanhirovan vanhalla Mersun maasturilla Junkijärven metsät. Luonnonvarakeskus on aloittanut WINDLIFE-hankkeen, jossa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia niin sanottuihin direktiivilajeihin kuten maakotkaan, suteen ja metsäpeuraan. Lupaprosessien sujuvoittaminen on monen johtavan poliitikon asialistalla. Hän vaatii tarkempaa sääntelyä, siis kattavampaa lainsäädäntöä. Yksi osa tutkimusta on metsästäjien kokemusten ja näkemysten kuuleminen. Käy ilmi, että metsästys on Hanhirovalle paljon muutakin kuin saalis
Juuri sitä kaikkea kuitenkin saimme, kun suuntasimme kulkumme Hammaskairaan. 30 RIISTA RIEKKO R I E K K O 30 RIISTA RIEKKO Hammastunturin riekkomaat On vaikea kuvitella, että yhden metsästysreissun aikana pääsee kokemaan silmänkantamattomiin ulottuvaa erämaata, täydellisiä syyssäitä ja hämmästyttävää riistarikkautta. Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a
Huomaan olevani hieman kateellinen siitä, että hän saa ihmetellä kaikkea tätä pohjoisen erämaan kauneutta ensimmäistä kertaa. Upea ensimmäinen jahtipäivä nostaa odotukset loppureissun osalta korkealle. Mielialani kohoaa entisestään, kun iltahämärässä hieman ennen tuvalle saapumista kaksi riekkoa pyrähtää lentoon polun vierestä. Kerranhan vaan tämä yhdeksän kilometrin matka erämaahan niiden kanssa taitetaan. N ostan jalkaa toisen eteen. Tämä lupaa hyvää huomiselle. Näemme ainoastaan poroja. Uutuudenviehätystä en valitettavasti voi kokea, mutta suurta jälleennäkemisen riemua kyllä. Kuivamuonan sijaan rinkkaan on pakattu muun muassa tomaattipyreetä, lihaa, riisiä, voita ja leipää. Ruuassa ei todellakaan ole säästelty. 31 RIISTA RIEKKO 31 RIISTA RIEKKO Lehdet ovat pudonneet puista ja maisema on kokonaisvaltaisesti kauniin ruskean sävyinen. Ensimmäisen jahtipäivän aamu on aurinkoinen ja lähdemme tekemään päiväretkeä ja tutustumaan ympäröivään maastoon. Rinkka on todella painava, koska kannamme mukanamme yli viikon ruuat, vaatteet, varusteet, aseet ja patruunat. Olen taas tuntureiden keskellä, eikä mikään taakka tunnu nyt henkisesti raskaalta, vaikka keho alkaa väsyä. Painavan rinkan lantiovyötä säätäessäni pohdin, mitä edessäni kävelevä Annabel mahtaa ajatella ensimmäisen jahtireissunsa alkutaipaleesta. Tuttavallinen, toisesta silmästään sokeutunut yksilö irtautuu tokasta, ja tulee rauhallisesti tekemään tuttavuutta aivan lähietäisyydelle. Itse en enää muista, miltä se tuntuu. Lounastulien jälkeen iltapäivällä pääsemme ensimmäisiin tilanteisiin lintujen kanssa, joista tuvalle tuomisina on lopulta kaksi riekkoa. Aamupäivän kävelemme jokilaaksossa suon reunoja, mutta emme saa yhtään havaintoa linnuista. Nyt tuntuu rankalta, mutta perillä kiitämme itseämme, kun iltaisin saamme laittaa tuvassa ruokaa pitkän kaavan kautta. Palattuamme tuvalle, alan lämmittää saunaa, kun Valtteri opettaa. Annabel on vastikään suorittanut metsästäjätutkinnon ja hänelle kaikki tämä on uutta: tunturit, riekot, porot ja itseasiassa koko Lappi
Paluumatkalla meidät yllätetään täysin. Alhaalla solisee puro, jota reunustavat katajapusikot ja matalat kuuset. Epätoivo alkaa kalvaa mieltäni, kun riekoista ei näy jälkeäkään. Kävelemme eteen päin ja lopulta löydämme linnun suomättäältä. Olen tilanteeseen valmis ja ammun toista. Jälkiruuaksi nautimme minttukaakaot ja pelaamme pari erää Yatzya. Annabel saa tiputettua ensimmäisen riekkonsa ja samalla ensimmäisen riistaeläimensä koskaan. Hetken päästä saavumme pienen notkon reunalle. Lintu vetää pidemmän korren. Jäniksen vaalea hahmo katoaa horisonttiin. Valtteri opastaa Annabelia saliinkäsittelyssä. Kolmas päivä alkaa vauhdikkaasti, kun jo viiden minuutin kävelyn jälkeen edestämme pomppaa lentoon kahdeksanpäinen riekkoparvi.. Arvaan että kohta tapahtuu ja nostan haulikkoni hieman paremmin valmiuteen. Ilmaan pölähtää pilvi valkoisia höyheniä, mutta lintu jatkaa matkaa kaverinsa perässä liitäen. Valitettavasti emme punninneet kantamuksia. Vaistoni osuu oikeaan ja puron vierestä ponnahtaa lentoon kaksi riekkoa. Pakkaan saaliini reppuun helpottuneena. Lähdemme lintujen perään suolle avorivissä kävellen. Tänään syömme hyvin: riekkoa ja lihaliemellä maustettua riisiä. Kolmas päivä alkaa vauhdikkaasti, kun jo viiden minuutin kävelyn jälkeen edestämme pomppaa lentoon kahdeksanpäinen riekkoparvi. Riekot kaartavat oikealle ja katoavat näkyvistä. Tästä en kaupungin valosaasteessa pääse koskaan nauttimaan. Kilpasilla pitkäkoipien kanssa Päivät kulkevat rutiinilla: syömme aamupalan ja juomme kahvit, jonka jälkeen valitsemme uuden tutkittavan alueen ja vietämme koko valoisan ajan maastossa kävellen. Ennen nukkumaan menoa seisomme ulkona ihailemassa tähtitaivasta ja linnunrataa, joka on mahdollista nähdä paljaalla silmällä ainoastaan, mikäli ympärillä on riittävän pimeää. Suuntaamme kulkumme samalle alueelle parin päivän päästä, ja kuin 90-litrainen rinkka on pakattu aivan ääriään myöten täyteen. Olemme tulleet tunturiin riekostamaan, emmekä osaa lainkaan odottaa pomppujäniksiä, joten ensimmäinen tilanne menee meiltä kahden pummin ja muutaman kirosanan saattelemana täysin ohi. Tässä paikassa on riistan tuntua. Se matkusti yllättävän pitkälle, vaikka osuma oli hyvä. Lounastulien jälkeen yritämme pariin otteeseen tavoittaa yksinäistä riekkoa, mutta lopulta luovutamme. Osuma on varma ja löydämme maasta ison tukon höyheniä. 32 RIISTA RIEKKO Annabelille riistalinnun perkaamista. Hetki on kaikille meille unohtumaton
Jankutamme Valtterin kanssa Annabelille jatkuvasti ikään kuin varoittaen: “Älä odota liikoja. Joka päivä ei välttämättä edes pääse tilanteeseen.” Tällä kertaa olemme kuitenkin pahasti väärässä, koska tällaista pienriistarikkautta emme ole koskaan aiemmin kokeneet. Katumuksen ja kiitollisuuden tuntein poimin pörröisen eläimen maasta. Autolta lähtiessämme näimme pari metsoa, mutta se tienoo on seitsemän kilometrin päässä. Maasto näyttää hyvältä. Jänistilanteet eivät jää kahteen kertaan. Väärät ennakko-odotukset Olemme kantaneet kiväärit mukana mahdollisia metsoja teeritilanteita varten. Tällaisissa paikoissa riekkoja on nyt reissun aikana ollut runsaasti. Tällä kertaa olen valmiina eikä lähes valkoiseksi turkkinsa muuttanut jänis pääse pitkälle. Eihän meillä edes ole koiraa mukana. Pitkäkoipi yrittää jekuttaa meitä lähtemällä jaloista suoraan taaksemme. Valtteri vetää kuitenkin pidemmän korren ja jänis päätyy saaliiksi. Sen sijaan kuuluu kuitenkin Valtterin huuto: “Jänis!”, jonka jälkeen kaksi laukausta. Odotan kohta kuulevani siipien kahinaa ja riekon naurua. Tämä maasto on tunturiylänköä, jossa kanalinnuista vain riekot ja kiirunat viihtyvät. Pomppulinnustus on vaikeaa. Saamme vielä myöhemmin kolmannen jäniksen saaliiksi, joka tuntuu jo aivan käsittämättömän hyvältä tuurilta. Pomppujäniksiä erämaassa. Pääsemme tilanteisiin joka päivä, ja monena päivänä saamme saaliskiintiömme täyteen. Mikään muu kuin metsästys ei aiheuta minulle yhtä ristiriitaisia mielialoja. Riekkoja ja metsäjäniksiä on todella paljon, ja tunturijärvissä näkyy säänRiekko on kaunis lintu, joka herättää toistuvasti ihmetyksen tunteita.. 33 RIISTA RIEKKO onnenkantamoisella osumme suoraan jäniksen kohdalle. Emme kuitenkaan ole tehneet karttatiedustelua kovinkaan hyvin, sillä ymmärrämme vasta paikan päällä, että tupamme ympäristössä ei ole lähimaillakaan havumetsiä. Tunturiylänkö tuntuu lähtökohtaisesti karulta elinympäristöltä. Seuraavana päivänä kävelemme rauhallisesti avorivissä katajapensaikon seassa
Suuntaan kulkuni pitkänomaiseen koivuja katajasaarekkeeseen, jossa olemme jo aiemmin reissun aikana törmänneet riekkoihin. Onni on myötä ja saamme viikon aikana riekkojen ja metsäjänisten lisäksi syödäksemme telkkää ja sorsaa. Kävelen alarinteeseen ja tunnelmoin viimeistä jahtipäiväämme. Muita ihmisiä emme ole nähneet koko reissun aikana. Ympärillä maisema hämärtyy ja muuttuu kauttaaltaan purppuran sävyiseksi. Ehkä käy hyvä tuuri ja saan toisen luvan päiväkiintiöstäni käytettyä. Kymmenen kilometriä jalan suoraan erämaahan on matka, jota metsästäjä ei tyypillisesti tee. Yksinäisyys, hiljaisuus, jännitys, valkoinen lintu ja viimeinen lento.. Heräämme joka aamu jännitykseen, kaivamme kiikarit esiin ja vedämme verhot ylös. Metsästyspaineen vähäisyydellä on oltava vaikutus riistan runsauteen. Edestakainen taival olisi aivan liian pitkä yhdelle päivälle. 34 RIISTA RIEKKO nöllisesti erilaisia vesilintuja: telkkiä, sorsia ja isokoskeloita. Päiväretken päätteeksi Valtteri ja Annabel jäävät kiväärin ja kiikareiden kanssa tunturin rinteeseen tähystämään, josko saisimme vielä yhden jäniksen kotiin viemisiksi. Saman todistaa myös tuvan vieraskirja, johon muut kävijät ovat kirjoittaneet ilahtuneita viestejä riekkojen runsaudesta. Tuvan soutuvene mahdollistaa päiväretket myös järven toiselle puolelle. Löydämme lintuja peratessamme lähes kaikkien yksilöiden suolistosta loisia, mikä kertonee, että kanta on tällä hetkellä todella vahva. Täällä eläimet saavat olla rauhassa. Emme siis pääse metsopaikoille tällä reissulla, mutta kiväärille tulee kuitenkin yllättävää käyttöä, sillä tupamme sijaitsee aivan matalan järven vieressä ja järvellä vierailee jos jonkinlaista vesilintua. Mitä ikkunan takana tällä kertaa näkyy. Pohdin syitä sille, miksi juuri täällä on paljon riistaa. Minä lähden laaksoon tekemään yksin pienen lenkin. Näemme riekkoja päivittäin useita parvia, joista jotkut parvet ovat todella suuria. Valkoisen linnun lento Annabelilla ei ole viimeiselle päivälle kanalintulupaa, mutta hän päättää ostaa jänisja vesilintuluvan, koska metsäjänistä hän ei ole vielä saanut saaliiksi. On todella ilahduttavaa, että vielä löytyy paikallisesti alueita, joilla nämäkin linnut menestyvät, vaikka paljon on ollut puhetta riekon ahdingosta ja elinympäristöjen tuhoutumisesta. Myös riittävä lumipeite ja sen pysyvyys ovat riekon menestymisen avaintekijöitä, ja ilmeisesti tällä ylängöllä lumiolosuhteet ovat optimaaliset
Olen lähes saavuttanut saarekkeen reunan, kun suoraan edessäni maassa seisoo riekko. Ihan vaan, ettet sitten myöhemmin pety.” Pomppulinnustus vaatii jatkuvaa keskittymistä, mutta lounastulilla on hetki aikaa hengähtää. Hammastunturin riekkoreissu oli unohtumaton kokemus meille kokeneemmillekin kävijöille.. Kuulemme järven toiselta puolen riekon naurua. Hammastunturin riekkoreissu oli unohtumaton kokemus meille kokeneemmillekin kävijöille, mutta erityisesti ensimmäistä Lapin-retkeään tehneelle Annabelille, jota saamme nyt leikillisesti kiusoitella: “Muista, ettei se metsästys yleensä tällaista ole. Etenen puiden ja pensaiden seassa hitaasti ja katseeni risteilee katajikossa. Riekko tippuu maahan. Palaan Valtterin ja Annabelin luo. Sitten on täysin hiljaista. Upea maasto ja maisemat, paljon erilaista riistaa ja paljon vaihtelevia tilanteita. Riistaa on tarjolla joka päivä. Valkoinen riekko loistaa kirkkaana hämärän metsikön seassa. He ovat kuulleet laukauksen äänen ja odottavat jo kuumeisesti tietoa lopputuloksesta. Suru ja kunnioitus tulvivat mieleeni samalla, kun poimin riekon maasta ja katson sen kaunista höyhenpeitettä. Lähdemme pimenneessä maisemassa tyytyväisinä kohti mökkiä. Seuraavana aamuna on kotiinlähdön aika. Jostain syystä minua jännittää nyt enemmän kuin aiemmin koko reissun aikana. Katsomme toisiamme ja lintu lähtee siivilleen. Jahtikaverini näkevät mukana kantamani riekon ja onnittelevat minua innostuneesti. Kymmenpäinen parvi nousee siivilleen ja lähtee tulemaan suoraan kohti. Ammun yhden laukauksen ja ääni kajahtaa avoimeen maisemaan. Onneksi reitti on jo tuttu. Saavumme tuvan kuistille. Yhtenä reissumme päivistä saamme saaliskiintiön lähes täyteen jo tunnin sisällä metsästyksen aloittamisesta. 35 RIISTA RIEKKO Astun koivikon sekaan. En voi olla pohtimatta sitä, kuinka käsittämättömän hieno tuuri meillä kaiken kaikkiaan reissulla oli. Saaliskiintiömme ovat jo täynnä ja viimeinen metsästyspäivä saa hienon päätöksen, kun ihailemme riekkoja hetken, jonka jälkeen siirrymme tuvan suojiin valmistamaan illallista päivän saaliista. Taivallamme samaa polkua takaisin päin, jonka taitoimme tunturiin yhdeksän päivää aiemmin. Ne lentävät päidemme yli ja laskeutuvat parinkymmenen metrin päähän mättäälle ruokailemaan. Tuntuu siltä kuin aika hidastuisi. Kokemus on intensiivinen ja erityisen mieleenpainuva: yksinäisyys, hiljaisuus, jännitys, valkoinen lintu ja viimeinen lento. Iltaisin syömme kuin kuninkaalliset. Hammastunturi on antanut yhden omistaan ja juuri nyt tunnen voimakasta kiitollisuutta
Jussi Pietikäinen kaatoi Carolan ajosta kauden ensimmäisen jäniksen. Eevertti, Aukusti ja Iisa olivat menossa mukana.. 36 RIISTA METSÄSTYS Jännittävän ajon päätteeksi onnisti. 36 RIISTA METSÄSTYS LASTEN KANSSA METSÄLLÄ Metsästys periytyy vahvasti. Kokosimme yhteen Riistan toimittajien ajatuksia jälkipolville. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja on hyvä pohtia, miten lapsia voi kasvattaa metsästyksen maailmaan
Ja hyvä niin, metsästykseen ei voi pakottaa. Aseena käytin .17 HMR:ää, joka ei vaimennettuna kovasti paukahda. Hänelle on tärkeää, että liha on eettisesti ”tuotettua” ja tieto, miten ja missä lautaselle päätynyt liha on saanut elää. Jyrki Puupponen Puhelimen kätköistä löytyy rakeinen kuva, tyttäreni lukee Aku Ankkaa jänisjahdissa. Ruokana oli ollut auton alle jäänyttä kaurista. Pystykorvajahti sopii koko perheen yhteiseksi harrastukseksi: aika ei tule pitkäksi ja metsässä oppii uusia asioita ja taitoja. Oli mukava viettää isä-tytär–päivää. Nuotion viritys ja odottelemme. Joskus leikittiin eläinlääkäriä. Sen kuultuaan poikien silmät olivat kuulemma lautasen kokoiset. Ajokoira on mainio metsästyksenopettaja. Oli mahtavaa nauttia syksyisestä erämaasta metsästellen koko perheen voimin. M e r j a P u u p p o n e n. Toki kantorinkka painoi hartioilla, mutta muuten jahtipäivät eivät poikenneet aiemmasta. Se lisää arvostusta ruokaa kohtaan. Jutellaan. Lukutoukalla oli kaakaon kyytipoikana aina Aku Ankka mukana. Metsässä havunneulasista sammaleeseen on mielenkiintoista. Koira hakee jo lupaavasti, kohta jänis on ylhäällä. Nukkumista helpottamaan kannattaa varata matkatyyny ja hirvikärpäsalueella hyttysverkko. Satsasimme satasella mukavuuteen, usein edes asetta ei ollut mukana. Ei ole kiire mihinkään. Kerron aina aterialla, mistä olen eläimen kaatanut. Kun tyttäreni oli alakoululainen, kävimme yhdessä jänisjahdissa. Riistaruoka on ollut meillä aina tärkeässä roolissa. Pienokaisemme viihtyi erittäin hyvin kantorinkassa, jossa hän myös nukkui väsymyksen yllättäessä päiväunet. Minusta se on hienoa, arvostan sitä kovasti. Kahvittelutauolla pienen lapsen eväät lämpenivät kahvipannussa nuotiolla. 37 RIISTA METSÄSTYS Aku Ankkaa & roadkilliä MAKKARAT ja kaakaot esille. Lapsen kanssa metsästäessä on vielä normaaliakin enemmän kiinnitettävä huomiota turvallisuuteen. On kaunis syysilma, kelpaa olla kahdestaan jänisjahdissa. Pekka Mommo Pystykorvajahtia taaperon kanssa TEIMME viime syksynä, tyttäremme ollessa yksivuotias, useita metsästysretkiä metsästellen. Tyttäreni tutki ja ihmetteli teeren sulkia ja jäniksen pehmeää turkkia. On aikaa viritellä nuotio ja puuhastella yhtä ja toista. Asetta ei ladata kuin vasta riistatilanteessa. Kun toin saalista kotiin, kiinnosti se valtavasti. Uskon, että riistaliha on tulevaisuudessa tärkeä lähettiläs positiivisen metsästyskuvan luomisessa. Aika nopeasti huomasin, että itse metsästys ei kiinnosta samalla tavalla kuin minua saman ikäisenä. Meillä on aina puhuttu paljon ruuan alkuperästä ja siitä, kuinka eläimiä tulee hoitaa hyvin. Ihmeteltävää riittää kaikissa luonnon pienissä yksityiskohdissa sammalista ja havuista lähtien. Vietimme kairassa jopa hänen yksivuotissyntymäpäivänsä. Koiran alkaessa haukkua lapsi jäi äidin kanssa kauemmas odottamaan, kun itse hiivin haukulle. Kanalintujahti pystykorvalla soveltuu koko perheelle. Kaikesta myös aisti, miten hyvin lapsi viihtyy luonnossa ja metsässä. Tuli ja nuotio luonnollisesti kiinnostavat pienokaisia, joten nuotiolle lasta ei voi jättää hetkeksikään vahtimatta. Tänä syksynä, tyttäremme ollessa kaksivuotias, tavoitteena on yöpyä maastossa kodassa tai laavussa, jolloin erätaidot ja luontosuhde syventyvät entisestään. Tyttäreni ei syö punaista lihaa, paitsi riistaa. Kerran tyttäreni lohkaisi koulussa luokan pojille, että meillä syötiin eilen roadkilliä, Audilla tapettua kaurista
Jutun kuva on valkohäntäpeuran ajojahdista takavuosilta. Kolme tytärtäni ovat olleet polvenkorkuisesta mukana peurapassissa ja sorsajahdissa. Tuolloin peurakannat olivat tukevassa kasvussa ja tapahtumia oli odotettavissa. Lapset ovat siis eläneet jahtiasioiden täyttämää perhe-elämää. Vanhin tytär oli jo aiemmin kaatanut kaksi peuraa sekä saanut muutaman linnunkin. Vielä ryntäsi suuri peurapukki samaa polkua aivan vierestämme ja ajo oli ohi. 38 RIISTA METSÄSTYS Metsästys on osa arkea PERHEESSÄMME metsästys ja koirat ovat olleet aina läsnä myös lasten ollessa pieniä. Peurajahdin jälkeen paistelimme sydäntä ja maksaa nuotiolla sekä kertailimme metsästyksen perusasioita. Lapset on kasvatettu riistaruoilla ja riistankäsittely on ollut arkipäiväistä puuhastelua. Etelä-Suomen runsaat hirvieläinkannat ovat totuttaneet lapset jo pienestä pitäen siihen, että riistaa kaadetaan usein ja se kuuluu tavanomaiseen elämänmenoon. Kaikessa rauhassa käsittelimme saalispeuran riiputuskuntoon ja ihmeteltävää riitti. Tyttäret ovat vaatineet reilusti aikaa muuten ajoittain kiivaassakin jahtirytmissä. Kerroin tyttärille etukäteen, mitä tulee todennäköisesti tapahtumaan. Ensimmäisillä kerroilla ei pidä olla kylmää, liian raskasta tai tylsää. Ilmoitin tapahtuman jälkeen ”Hiidentiimin” päättävän päivän tähän ja lähdimme nylkyvajalle harjoittelemaan riistankäsittelyä. Peura ryntäsi eteenpäin ja kaatui rymisten vadelmapensaikkoon aivan viereemme. Päälliköllä oli pelisilmä kohdillaan ja saimme luvan poistua kesken jahdin. Sain puhuttua tyttäret mukaan peurajahtiin. Lokakuu pakkasaamu valkeni kirkkaana ja asetin tyttäret maapassini taakse kaakaokupit ja berliininmunkit kädessään. Ajo alkoi ja koirat päästettiin irti. Kun riistainto kunnolla roihahtaa, pieniä vastoinkäymisiäkin sietää jo paremmin. Tyttäret olivat tuolloin 11ja 8-vuotiaat. Kaksi naaraspeuraa pompotteli passiin ja ammuin kaatolaukauksen edestä nuorempaan ylivuotisen naaraaseen. Panu Hiidenmies Hymy on herkässä onnistuneen kaadon johdosta.. He ovat kuunnelleet koirien kehittymistä ja jahdin tapahtumia kuvaavia keskusteluita. Minulla ei ole poikalapsia, enkä osaa sanoa, onko pokien kohdalla eroja lasten mukana ollessa jahtipäivänä. Vaikka tämä esimerkki oli täyttä metsästystä, olemme viettäneet maastossa aikaa myös omalla porukalla samoillen ja koiria treenaillen. He katsoivat suu auki ja silmät ymmyrkäisinä tilannetta juomaton kaakao ja kerran puraistu munkki kädessään. Omana kokemuksenani voin kertoa, että lasten kanssa tärkeää ovat hyvät eväät ja reilusti aikaa käytössä
Meillä tiedetään, mistä liha tulee. Tyttäret ovat auttaneet kauriiden ja peurojen paloittelussa. Leikkipyssyt on meillä kielletty vesipyssyjä lukuun ottamatta. Yllättäen metsästys onkin luonnonsuojelua. Siitä huolimatta tyttäret ampuivat minua vesipistooleilla suihkussa. Haitallisten vieraspetojen loukkupyytäjänä minun on helppo perustella, miksi supikoira ja minkki on saatava hengiltä. En kasvata lapsistani metsästäjiä. Samalla saa opetettua lapselle luonnon havainnointia ja lajituntemusta.. Melontaretki minkkiloukuille käy seikkailusta, joka höystetään eväillä. Kipinä oli kuitenkin annettu, ja jo 11-vuotiaana suoritin metsästäjätutkinnon. Opettamani piippukontrollin mukaan aseella ei koskaan osoiteta ihmistä. Vanhimmat lapset ovat käyneet kanssani pienoiskivääriradalla. He saavat itse päättää, haluavatko joskus hankkia metsästyskortin. Hän osasi nimetä kaikki villikanin sisäelimet jo päiväkodissa. Aloitin metsästyksen lapsena. Puutarhoja tuhoavan villikanin tappamisen perustelu on ollut tytöille hieman haastavampaa, kun koulukavereilla on söpöjä lemmikkikaneja. Aseen turvallista käsittelyä on harjoiteltu myös ilmakiväärillä. Isä ampui kaksi sorsaa, mutta minä en herännyt. Yritin muistuttaa, ettei ihmisiä saa osoittaa aseella. Loukuilla on aikaa kertoa, mitä tapahtuu ja kuinka supikoira tai villikani lopetetaan. Haluan opettaa lapsilleni luontoa, retkeilyä ja metsästystä toivoen, että he luovat omat eettiset näkemyksensä ja oppisivat ymmärtämään erilaisia mielipiteitä. Lihamyllyn käyttö on yhden mielipuuhaa. Loukkupyynti sopii lapsille, koska siinä ei tapahdu yllättäviä riistalaukauksia. 39 RIISTA METSÄSTYS Ymmärrystä lisäten NUKUIN veneen keulassa sadepukuun verhottuna, kun isä otti minut ensimmäisen kerran sorsajahdin iltalennolle. Saaliin kunnioittaminen on osa jahtia. Kaikki tyttäret ovat olleet mukana saalista tuottaneissa jahdeissa, mutta juuri vuoden iän saavuttanut poika on päässyt vasta sylissäni mukaan haaskan ylläpitoon. Tytär vastasi tähän: ”Sinä olet supikoira ja supikoiraa ammutaan päähän!” Joel Ahola Metsästys on paljon muutakin kuin saaliin saamista. Nyt minulla on itselläni neljä lasta: kolmen tytön jälkeen syntyi poikasarjan ensimmäinen
40 RIISTA RIISTAVERSTAS Teksti J o e l A h o l a Kuvat T u u l i & J o e l A h o l a On ilmoja pidellyt Ilmatäytteinen makuualusta puhkeaa ennemmin tai myöhemmin. 40 RIISTA RIISTAVERSTAS Ilmatäytteinen patja painuu puhjettuaan littanaksi tehden kanalintukauden telttayöstä jäätävän, joten mukaan kannattaa pakata lisäeristeeksi solumuovinen patja.. Patjan voi paikata jopa maastossa, kunhan osaa paikantaa reiän
Samaisen liiman mukaan on pakattu läpinäkyvää vinyyliä, jota voi käyttää huomaamattomana paikkana. 6 Onnistunut liimaus vaatii hyvää puristusta. Kuplat vasikoivat reiän sijainnin. Reiästä purkautuva ilma saa saippuan kuplimaan. Parilla puukapulalla ja puristimella saa varmasti tiiviin liimauksen. Muoviliima levitetään sekä patjan että paikan pintaan. Paikattavan kohdan paikantaminen onnistuu upottamalla mahdollisimman täyteen pumpattu patja veden alle. Ennen liimaamista paikattava kohta puhdistetaan huolellisesti. 1 2 3 4 5 6 40 ohjetta lisää: retkeilymediaahola.fi / riistaverstas. Jos käytetään tarralappua, liima levitetään vain patjaan. 41 RIISTA RIISTAVERSTAS 1 Vanhan viisauden mukaan on vain kahdenlaisia varusteita: rikkoutuneita ja niitä, jotka eivät ole vielä menneet rikki. Liima saattaa pursua hieman paikan alta ja liimata myös puukapulan patjaan kiinni. 3 Reiän sijainti merkitään patjaan kestotussilla. 2 Joidenkin makuualustojen huokoinen pintamateriaali synnyttää kuplia vesiupotuksessa koko patjan alalle. Palikka taivutetaan irti liimasta paikasta poispäin kääntäen. Kolmas vaihtoehto on suihkuttaa patjan pintaan laimennettua astianpesuainetta tai esimerkin tavoin ikkunanpuhdistusainetta. Liian voimakasta liuotinta kannattaa välttää, jotta se ei vaurioita patjan materiaalia. Märän patjan annetaan kuivua ennen paikkaukseen ryhtymistä. Ilmatäytteinen alusta puhkeaa yllättävän helposti. Paikkaaminen onnistuu erinomaisesti myös vinyylin ja muovin kiinnittämiseen tarkoitetulla, rautakaupan valikoimasta löytyvällä liimalla. Kiven särmä tai terävä tikku hiertää levottoman nukkujan alla huomaamatta pienen reiän. 4 Ilmatäytteiset alustat on valmistettu muovista. Ennen liimaamista kannattaa tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin, sillä useimpien muoviliimojen annetaan kuivahtaa pari minuuttia ennen liimapintojen liittämistä yhteen. Reikä on yleensä pohjassa. Laadukkaiden alustojen mukana toimitetaan pieni tuubi liimaa ja tarrapintainen paikkalappu. Yläpuolelta puhkeamiseen riittää esimerkiksi murtuneen vetoketjun vetimen aiheuttama pistos. Tällöin reikää voi yrittää paikantaa äänen perusteella, sillä äärimmilleen täytetyn patjan reikä saattaa paljastua suhinan avulla. 5 Paikan pitää olla reunoiltaan pyöristetty, jotta kulmat eivät nouse käytössä hiirenkorville
Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Kuivuvat jängät vapauttavat humusta ja ravinteita vesistöihin niin kauan kuin turvetta riittää. Irvokasta. Tälläkin hetkellä suomalaista ja etenkin pohjoissuomalaista metsäluontoa mäiskitään hajalle valtavalla tahdilla. Tuuliteollisuusalueet pirstovat kokonaisia kairoja, kaivoksia hamutaan pohjoinen täyteen, jotta akkuihin riittää metalleja, ettei oltaisi niin riippuvaisia Kiinasta. Myrkyllisen vihreältä näyttävä siirtymä pois fossiilisista polttoaineista tehdään syrjäseutujen maunojen kustannuksella. Koska perusoikeudet ovat olemassa pitkälti siksi, että kansalaista kohdellaan oikein valtaapitävän suunnalta, hahmottelin mieleeni kuvitteellisen yksityiskansalainen Maunon, Itäkairassa Pelkosenniemellä asuvan 85-vuotiaan vaatimattoman ja hiljainen miehen, joka pyytelee metsän ja veden riistaa esi-isiensä ikuisilla nautintamailla. Ojitushulluus ylsi Pelkosenniemellekin, ja luontolaskua maksetaan nykytiedon valossa pieni ikuisuus. Operaation seurauksena myös riekkokannat romahtivat niin, että tutkijoiden mukaan metsäriekon kohtalona on seuraavaksi sukupuutto. Näin tehtiin. Myöhemmin lakiesitys pohdiskelee onneksi myös perustuslaillista oikeutta koskemattomuuteen ja vapauteen (PL 7 §) sekä yksityisyyden suojaa (PL 10 §) ja omaisuudensuojaa ( PL 7 §). Olen luonnonsuojelija. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. 42 RIISTA Tälläkin hetkellä suomalaista ja etenkin pohjoissuomalaista metsäluontoa mäiskitään hajalle valtavalla tahdilla.. Saman aikaan valtio linjasi, että Maunon kotivaarat tulee avohakata tuhansien, jopa kymmenientuhansien hehtaareiden avohakkuissa. Maunon lapsuuden erämaat ja kalavedet on runnottu tunnistamattomaan kuntoon yhden ihmisen iässä. Siihen päättyi yksi ikiaikainen kulttuuri ja elämisen tapa pohjoisen valtaväylän varrella. Sota loppui syksyllä 1944. Siksi jäin pohtimaan lakiesityksen laatijan mahtavaa tavoitetta turvata luonnon monimuotoisuus ja terveellinen ympäristö. Tummuvissa, rehevissä vesissä jalokalat vaihtuvat haukeen ja särkikaloihin. Ja vauhti kiihtyy. Häntä on valvottava tiukemmin, hänen oikeuksiaan on poljettava, jotta luonto pelastuu. Pian valtionyhtiö rakensi Isohaaran voimalaitoksen ja tappoi lohen hänen kotijoestaan Kemijoesta iäksi. Erätarkastaja saisi penkoa repun ja auton ilman rikosepäilyä. Metsät kiikutetaan yhä suurempien sellukattiloiden kitoihin yhä nuorempina. Lakiesitys on niin surkeasti kirjoitettu ja argumentoitu, että siitä löytyisi ainekset useampaankin kolumniin. Pienelle Maunolle jäi sodasta käteen kaatunut isä ja saksalaisten polttaMauno on uhka monimuotoisuudelle p e k k a j u n t t i ma kotitalo. Viranomaisen tavoitteena on kitkeä pois laittomat saaliit ja metsästysvälineet. Lintukannat romahtivat. Liity sinäkin jäseneksi. 60–ja 70-luvulla valtio teki kaikkensa, että Maunon teeri-, riekkoja hillasuot pilataan. Se alkaa näin: ”Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. KOLUMNI EDELLISESSÄ kolumnissani ihmettelin hallituksen lakiesitystä, joka esittää kovia heikennyksiä metsästäjän ja kalastajan oikeusturvaan. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Pykälän 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” En osaa arvata, kenen perusoikeuksia tällä tarkoitetaan, mutta selvää lienee, ettei ainakaan hänen, jonka perusoikeuksiin lailla aiotaan kajota: metsästäjän ja kalastajan. En halua mitään muuta niin paljon kuin sitä, että jättäisimme elinkelpoisen maan tuleville polville. Ja kaiken tämän jälkeen lainsäätäjä keksii, että se onkin itse asiassa Mauno, joka on vaaraksi monimuotoisuudelle. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Mitä kaikkea erähenkinen Mauno onkaan saanut nähdä elämänsä aikana. Älyttömin on kuitenkin kohta, jossa pohditaan lain vaikutuksia perusoikeuksiin. Kaiken tämän lisäksi Mauno on saanut vuosikymmenet pelätä, että valtio hukuttaa Koilliskairan veteen 23 700 hehtaarin kokoisella Vuotoksen tekoaltaalla. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Liity sinäkin jäseneksi. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. https://metsastajaliitto.fi/liity-jaseneksi Koti kaikille metsästäjille.. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken
WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL6i 3HGR TAKEDOWN TÄYDELLISET YHDESSÄ.
45 RIISTA TESTISSÄ BROWNING MAXUS 2 Varusteet s.64 “Metsästysreppujen valmistajien olisi syytä ottaa mallia retkeilystä.” S . FRANCHI WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL6i 3HGR TAKEDOWN TÄYDELLISET YHDESSÄ.. 4 6 s.56 V I S M U N T T I WINCHESTER VS
Toinen selkeästi retkeilyja metsästysvalmistajat toisistaan erottava tekijä on erilaisille ja kokoisille käyttäjille suunniteltujen reppujen saatavuus. Testin tarkoituksena ei tällä kertaa ollut etsiä varsinaisia asereppuja, vaan päivärepuiksi tai yhden yön metsästysretkille sopivia kantolaitteita. Jahtimuotoja, ja näin myös tarpeita repun ominaisuuksien suhteen on lukemattomia. Taakkaa kestävän ja mukavan kantolaitteen vähimmäisvaatimukset ovat riittävän tukeva ja sopivaksi säätyvä lantiovyö, hyvin muotoillut olkaviiOnkin rehellisesti todettava, että metsästyspuolen valmistajilla on paljon opittavaa retkeilyveljiltään. Valtaosa retkeilyvalmistajista tarjoaa erikseen miesten ja naisten anatomialle suunniteltuja malleja. Aseenkanto-ominaisuuksien arviointiin ja toimivuuteen ei siis näin ollen kiinnitetty tarkasti huomiota, vaikka sellainen osasta reppuja löytyikin. Ehkä hieman yllättävästi metsästysreput jäävät monessa osa-alueessa kuitenkin lähes poikkeuksetta puutteellisiksi. lekkeet ja niiden yläosaan kiinnittyvät taakkaremmit, korkeussäädettävä rintaremmi sekä ulkoiset kiinnityspisteet lisävarusteille. Millainen on hyvä reppu. Naisille tehdyt mallit ovat kooltaan kompakTestin reppujen selkäosat ja kantosysteemit ovat hyvin erilaisia. Tämän huomaa myös testiin tulleiden reppujen kirjosta, koska ne ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Kuvassa vasemmalta oikealle Jack Wolfskin, Alps ja Savotta.. Onkin rehellisesti todettava, että metsästyspuolen valmistajilla on paljon opittavaa retkeilyveljiltään. Näiden ominaisuuksien tulisi olla vakioita – käyttötarkoituksesta riippumatta. Testiin otettiin mukaan myös kolme retkeilypuolen reppua, jotka osoittautuivat kaikki erinomaisiksi päivärepuiksi myös metsästyskäyttöön. Testasimme kahdeksan reppua eri valmistajilta. Yksinkertaistetusti voidaan siis vain todeta, että hyvä kantolaite sopii käyttäjälleen ja toimii käyttötarkoituksessaan. M etsästysreppu on käsitteenä laaja ja yhtä yhteneväistä kriteeristöä hyvän repun määrittelemiseksi on mahdoton laatia. Mikäli aseenkanto-ominaisuutta ei jahtirepussa tarvitse, voi katseen suunnata siis myös retkeilyvalmistajien valikoimaan. Tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja, jotka sopivat hyvin metsästykseen sekä värinsä, että ominaisuuksiensa puolesta. 46 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT V A L I T S E O I K E I N Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a JAHTIREPUT TESTISSÄ Ominaisuuksiensa ja käytettävyytensä puolesta 30–40 litran reput sopivat toimittamaan niin päivärepun kuin kutistetun metsästysrinkankin roolia
Varusteita ei laiteta paremmuusjärjestykseen.. 47 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT VERTAILUSSA MUKANA Alpz Outdoorz Alpz Outdoorz Crossfire Beretta Beretta Ibex Large Backpack 50+40 Beretta Beretta Ibex Medium Backpack 30 Fauna Fauna F40 Ripa Fjällräven Fjällräven Abisko Hike 35 Fjällräven Fjällräven Kajka 35 Jack Wolfskin Jack Wolfskin Aerorise 30 Savotta Savotta Backpack 339 Riista vertailee Riistan vertailussa kerrotaan tuotteista plussat, miinukset ja mihin käyttötarkoitukseen ne parhaiten sopivat. Vertailu antaa lukijalle hyvät eväät löytää juuri itselle sopiva varuste. Tuotteet testataan aina käytännössä
Riittämättömät säätövarat rajaavat pienikokoisemmat käyttäjät valitettavasti täysin pois potentiaalisesta ostajakunnasta. Testin repuista Beretta Ibex Mediumista ja Ibex Largesta sekä Alps Crossfirestä löytyy aseenkantokiinnitys. Joissain repuissa on runsas määrä lenkkejä, toisissa taas säädettäviä kuminyörejä tai hihnoja. Hyvä lantiovyö kiristyy sivuilta keskelle vetäen, jolloin sen säätö on helppoa myös solkea avaamatta. Ulkoiset kiinnityspisteet lisäävät repun monipuolisuutta huomattavan paljon, kun ulkopinnassa on mahdollista kuljettaa mukana esimerkiksi retkikirvestä tai riistapussia. Tällainen lantiovyön rakenne on nykypäivänä vakio kaikissa retkeilyrepuissa valmistajasta riippumatta, mutta sellainen löytyi testin metsästysrepuista ainoastaan Fauna F40 Ripasta. 48 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT timpia, lyhyemmällä selän pituudella varustettuja ja remmien riittäviin säätövaroihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinnityspisteitä löytyy kaikista testin repuista, mutta ratkaisut eroavat jokseenkin toisistaan. Testin repuista ainoastaan Berettan Ibex Largesta sekä Fjällrävenin repuista löytyy selän korkeuden säätö, ja lisäksi Fjällrävenin vaihtoehdot on saatavilla kahdessa eri koossa. VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT. Myös kiinnistyspisteiden sijainti vaihtelee repusta toiseen. Metsästysreppuvalikoiman suhteen tilanne on hyvinkin toisenlainen. Pienikokoinen käyttäjä törmää lähes poikkeuksetta tilanteeseen, jossa repun remmit ja lantiovyö ovat liian pitkät, rintaremmi väärin sijoitettu tai selkämys liian korkea. Pienriistalle tarkoitettu, repun ulkopuolelle kiinnitettävä riistapussi toimitetaan mukana Beretta Ibex Medium ja Fauna Ripa -repuissa. Toinen repun käyttömukavuuteen ja toimivuuteen liittyvä yleinen puute löytyy lantiovyön rakenteesta. Vaikka valtaosa hyvän kantolaitteen Ajojahdissa passipaikalle käveleminen ja pitkät päiväretket erämaassa ovat hyvin erilaisia aktiviteetteja, ja asettavat näin myös repuille täysin eri vaatimukset
Beretta Ibex Mediumin selkäosa tuulettuu erittäin tehokkaasti. Kuvassa Fjällräven Kajka.. Tavaroihin käsiksi pääsy helpottuu, jos pääosio aukeaa myös ison etuvetoketjun kautta. 49 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Ibex Largen taakkahylly tuo reppuun monipuolisuutta ja paljon lisää kantokapasiteettia. Fauna F40 Ripan ulkopinta on pehmeäksi harjattu
50 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Alpsin repun paras ominaisuus on monikäyttöinen, olkaviilekkeisiin kiinnittyvä lisälaukku.
Osa repuista tuntui huomattavasti ilmoitettua suuremmilta ja toiset taas pienemmiltä. Fjällräven Abiskon lantiovyö on hengittäväksi muotoiltu ja lantiovyötaskut ovat verkkoa. Muun muassa paino, materiaalien paksuus, repun muotoilu ja tilavuus, ensisijainen käyttötarkoitus ja taskujen määrä ovat kaikki osa-alueita, joissa valmistajat ovat tehneet yllättävänkin erilaisia ratkaisuja. Jämäkkyys ja materiaalien paksuus ei ole kevyen kantamuksen kanssa yhtä kriittistä kuin painavaa lastia kuljettaessa. Jack Wolfskin Aerorisen selkäosan 3D-printatut pehmusteet ovat minimalistiset. Käyttötarkoitus ratkaisee Yleisesti on todettava, että kaikki testin reput ovat laadukkaita ja hyviä valintoja. Kannossa olevan taakan paino on myös erittäin tärkeä valintaa ohjaava tekijä. Vaatiiko oma ruumiinrakenne rajaamaan pois joitain vaihtoehtoja. Täytyykö aseen kulkea mukana repussa. Savotta 339 -repussa on ainoastaan alaselän satula, eikä ollenkaan lantiovyötä.. Henkilökohtaiset mieltymykset ja tarve ovat siis tässäkin valinnassa ohjaavat tekijät. Ne ovat kuitenkin kaikki hyvinkin erityyppisiä ja erilaisiin tarpeisiin suunniteltuja. Testin kevyin reppu, Jack Wolfskin Aerorise, sopii hyvin esimerkiksi liikkuvaan jahtiin kevään riekkohangille, kun taas painavin reppu, Beretta Ibex Large, on omimmillaan raskaan taakan rahtaamisessa. Reppuja ei ole siis mielekästä laittaa järjestykseen parhaasta huonoimpaan, koska lopulta kantolaitteen paremmuuden ratkaisee sekä sen sopivuus käyttäjälleen, että käyttötarkoitukseensa. Onko mukana tarkoitus kantaa raskasta taakkaa. Repun muotoilu ja osastointi ratkaisee pitkälti pakattavuuden helppouden, ja tarpeet myös lokeroinnin suhteen vaihtelevat käyttäjien välillä. Toiselle säkkimäinen ratkaisu on toimivin, kun toinen taas kaipaa runsaasti erilaisia ja -kokoisia taskuja. Esimerkiksi Fauna F40 Ripa ja Savotta 339 edustavat testattujen reppujen ääripäitä sekä ulkonäkönsä, yksityiskohtiensa että ensisijaisen käyttötarkoituksensa osalta. Ajojahdissa passipaikalle käveleminen ja pitkät päiväretket erämaassa ovat hyvin erilaisia aktiviteetteja, ja asettavat näin myös repuille täysin eri vaatimukset. Reppujen välillä painoeroa on huimat 1,8 kiloa! Myös tilavuuserot testattujen reppujen välillä olivat yllättävänkin suuria ja valmistajien antamat tilavuudet eivät aina tunnu keskenään vertailukelpoisilta. Todellisia tilavuuksia ei testissä mitattu. 51 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT ominaisuuksista kaikkien reppujen osalta täyttyykin, myös eroja eri mallien kesken löytyy runsaasti. Ensisijaisesti uutta reppua hankkiessa tulisikin pohtia sen tulevaa käyttötarkoitusta, koska ainoastaan tällöin varusteesta saa kaiken potentiaalin irti. Haetaanko yhtä yleiskäyttöistä ratkaisua vai onko kantolaitetta tarkoitus käyttää vain tietyssä jahtimuodossa
Repun pohjataskussa on kirkkaan oranssi sadesuoja. Repun pääosio aukeaa suuren vetoketjun avulla ja pakkaaminen on helppoa. Crossfiren erikoisuus ja paras ominaisuus on mukana toimitettava pieni lisälaukku, joka voidaan kiinnittää joko rintapuolelle olkaviilekkeisiin, repun etosaan tai kantaa erillisenä olkalaukkuna. Se koostuu kahdesta suuremmasta osastosta, joiden sisällä on muutama pienempi tasku. Lantiovyön säätövara ei valitettavasti riitä pienikokoisille käyttäjille, ja rintaremmin sijoittelu toimii vain isokokoisemmilla käyttäjillä. Selkäosan korkeus on säädettävissä ja alaselkää vasten tuleva pehmustus on muhkea. T i l a v u u t t a a r v o s t a v a l l e tukeva rakenne säädettävä selän pituus päivärepuksi turhan suuri ja painava lantiovyö kaipaa jämäkkyyttä painavalla lastilla TESTIN TILAVIN PARAS ASEKIINNITYS ENITEN TASKUJA Alps Outdoorz CROSSFIRE Tilavuus: 38 litraa Paino: 1 920 grammaa Hintaluokka: 100 euroa ALPS Outdoorz Crossfire on toimiva ja testin edullisin reppu. Reppuun saa kiinnitettyä sekä kiväärin että taljajousen. Ulkopuolella on sivutaskut ja lantiovyötaskut. M o n i p u o l i n e n p ä i v ä r e p p u rintapuolelle kiinnittyvä lisälaukku selkä tuulettuu hyvin tilavuus ilmoitettua pienempi taakkaremmit puuttuvat. Repusta löytyy myös useita pienempiä taskuja. 52 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Beretta IBEX LARGE BACKPACK 50+40 Tilavuus: 40 litraa (+50 litraa) Paino: 2 520 grammaa Hintaluokka: 349 euroa IBEX Large repun tilavuus on 40 litraa, mutta sitä voidaan kasvattaa jopa 90 litraan avaamalla repun ja selkäosan väliin jäävä load shelf, eli taakkahylly. Aseen saa kiinnitettyä repun etuosassa olevaan kantojärjestelmään. Ibex Large on valmistettu tukevista ja kulutusta kestävistä materiaaleista. Taakkahylly on tarkoitettu saaliin kantamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös varusteille, mikäli ne pakataan esimerkiksi vedenpitävään säkkiin. Lisälaukkuun mahtuvat esimerkiksi kompaktin kokoiset kiikarit, kutsupillejä ja pientä evästä. Tilavuudeltaan Crossfire on selkeästi pienempi kuin mitä valmistajan antama litramäärä antaa ymmärtää
Repun ulkonäkö on ryhdikäs ja päällikangas on pehmeäksi ja hiljaiseksi harjattu. FAUNA F40 Ripa on tilavuutensa ja ominaisuuksiensa puolesta pitkille päiväretkille sopiva metsästysreppu. Repun selästä irti viety takapaneeli hengittää hyvin, eikä selkä hikoa niin helposti. 53 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Beretta IBEX MEDIUM BACKPACK 30 Tilavuus: 30 litraa Paino: 1 450 grammaa Hintaluokka: 200 euroa Fauna F40 RIPA Tilavuus: 40 litraa Paino: 1 880 grammaa Hintaluokka: 200 euroa BERETTA Ibex Medium Backpack 30 on pienriistan metsästäjälle suunnitteltu reppu. Pohjataskussa on punaoranssi sadesuoja. F40 Ripassa on todella runsaasti taskuja (13 kappaletta), ja suuri yhtenäinen pääosio, johon pääsee kuitenkin käsiksi vain yläkautta. Ibex Mediumissa on runsaasti pehmustettu lantiovyö, jossa ei kuitenkaan ole lainkaan taskuja. Repun molempien sivutaskujen pohjavetoketjusta saa avattua pussin, joka on tarkoitettu aseen perälle. A k t i i v i s e s t i l i i k k u v a l l e m e t s ä s t ä j ä l l e P i t k i l l e p ä i v ä r e t k i l l e aseelle paikka repun molemmissa sivussa riistapussin tilavuus säädettävissä paljon ulkoisia kiinnityspisteitä sivuilta keskelle kiristyvä lantiovyö lantiovyön säätövara loppuu kesken pienikokoisilla käyttäjillä lyhyt selän pituus säkkimäinen pääosio ei helpoin pakata ei taakkaremmejä HENGITTÄVIN SELKÄOSA. Mukana toimitetaan todella hyvä riistapussi, joka kiinnittyy repun etuosaan. Pääosio aukeaa kokonaan suuren vetoketjun avulla ja reppu on todella helppo pakata. Etuosaan saa kiinnitettyä riistapussin, joka toimitetaan repun mukana. Repussa on suhteellisen lyhyt selän pituus. Ratkaisu on yllättävän hyvä, mutta olisi ollut vieläkin toimivampi, jos piippua paikallaan pitävässä remmissä olisi ollut pikasolki. Repun sivuilla on vetoketjulliset, laajentuvat taskut, sekä juomapullotaskut. Lantiovyö on sopivan paksuinen ja se kiristyy ilahduttavasti sivuilta keskelle, jolloin sen säätäminen on helppoa solkea avaamatta. Nyt ase pitää pujotella paikalleen ja pois remmin läpi. Selkäosa on verkkorakenteensa ansiosta hyvin tuulettuva. Piippu kiinnittyy remmin avulla
Pääosioon pääsee käsiksi sekä ylhäältä että etuosan vetoketjun kautta, joten reppu on helppo pakata. Abiskossa on todella suuret verkkosivutaskut, joita voidaan käyttää näppärästi myös riistapussina esimerkiksi linnuille. Repun mukana toimitetaan sadesuoja. Mukana toimitetaan sadesuoja. Abiskosta on saatavilla kahta kokoa ja selän pituus on säädettävissä. Lantiovyö on hengittävä ja siinä on taskut molemmin puolin. Reppu on jämäkkä ja istuu suhteellisen tiiviisti selkää vasten. Kokonaisuudessaan Abisko on ulkonäöltään hillitty, ja sopii siksi hyvin myös arkikäyttöön. Reppu kuuluu Fjällrävenin retkeilylinjastoon, mutta Abiskon oranssi väri toimii metsästäessä hyvin näkyvyyttä lisäävänä turvallisuustekijänä, olematta silti liian kirkas. 54 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Fjällräven ABISKO HIKE 35 Tilavuus: 35 litraa Paino: 1 580 grammaa Hintluokka: 250 euroa Fjällräven KAJKA 35 Tilavuus: 35 litraa Paino: 2 170 grammaa Hintaluokka: 330 euroa ABISKO ilahdutti testaajia yksinkertaisella, mutta toimivalla muotoilullaan. R e p p u m e t s ä l l e j a a r k e e n K e s t ä v ä v a l i n t a hyvä kompromissi kestävyyttä ja keveyttä miellyttävä, yksinkertainen muotokieli tukeva kantaa monipuolinen ja muunneltava ulkoisia kiinnityspisteitä niukasti verkkomateriaali kerää helposti roskaa paksut olkaviilekkeet haastavat haulikon kanssa sivutaskut hieman matalat. Repun sivuilla olevat kompressioremmit kiristyvät siten, että sivutaskut ovat helposti käytettävissä. KAJKA 35 on jämäkkä ja kovaa käyttöä kestävä reppu, jolla on mukava kantaa raskastakin taakkaa. Repusta on saatavilla kahta kokoa ja selän pituus on säädettävissä. Kansiläppä voidaan irrottaa erilleen vyölaukuksi. Lantiovyö on tukeva ja materiaalit vahvoja. Pääosioon pääsee käsiksi sekä ylhäältä että edestä pitkän vetoketjun kautta, jolloin repun sisällön saa helposti nähtäville. Ominaisuudet ja ulkomuoto ovat legendaarisen maineen saavuttaneesta Kajka-rinkasta tuttuja. Vaikkei Kajka olekaan varsinainen metsästysreppu, on sen etupuolella runsaasti kiinnityspisteitä, joihin saa tarvittaessa helposti kiinnitettyä esimerkiksi riistapussin
Pääosaan pääsee käsiksi myös sivusta, selkäpaneelin vieressä olevan vetoketjun kautta. Repussa on paljon ulkoisia kiinnityspisteitä, sekä irroitettavat ja uudelleen asemoitavat kyminyörit. Reppu on valmistettu Suomessa ja Virossa, ja sillä on viiden vuoden materiaali ja valmistusvirhetakuu. Ainoastaan materiaaleja on päivitetty. N o s t a l g i a a k a i p a a v a l l e G r a m m a n v i i l a a j a l l e todella laadukas ja kestävä isot sivutaskut lyömättömän kevyt! ilmoitettuihin litroihin nähden tilava kaikki paino lepää hartioilla kiinnityspisteiden puute rakenteellisesti “löysä”, joten ei kestä painoa hintava hankinta TESTIN KEVYIN KOTIMAINEN VALINTA. Repun ylöspäin levenevä muoto helpottaa pakkaamista. Reppu istuu mukavasti ja tiiviisti selkää vasten. Teräksinen putkiranka tuo repulle ryhtiä ja toimii taakan kannattelijana. Alaselässä on satulatuki ja lantiovyötä ei ole lainkaan, Tekstiilimateriaali on paksua ja kestävää sata prosenttista puuvillaa ja remmit polyesteria. Backpack 339 koostuu isosta säkkimäisestä pääosiosta, kahdesta tilavasta sivutaskusta, sekä yhdestä etutaskusta. 339-malli on pysynyt samana aina 1950-luvulta asti. Olkaviilekkeet ovat virtaviivaiset, eivätkä tule haulikon noston tielle. Repussa on yhtenäinen säkkiosa, jossa on roll-topsulku. Lantiovyössä on tasku vain oikealla. Pohjasta löytyy kirkkaan oranssi sadesuoja. Repun sivuilla kulkee nyörit, joiden avulla pääosiota saa kasvatettua tai kompressoitua. 55 RIISTA VERTAILUSSA +30-LITRAISET JAHTIREPUT Savotta BACKPACK 339 Tilavuus: 55–65 litraa Paino: 2 150 grammaa Hintaluokka: 260 euroa Jack Wolfskin AERORISE 30 Tilavuus: 30 litraa Paino: 700 grammaa Hintaluokka: 380 euroa SAVOTTA Backpack 339 -satulareppu kosiskelee vanhoja aikoja arvostavaa eränkävijää. Jäykistävää rankaa ei ole, joten mukaan ei kannata pakata raskasta tavaraa. OSITTAIN 3D-tulostamalla valmistettu Aerorise on kevytretkeilyyn suunniteltu reppu, joka sopii värityksensä puolesta hyvin myös talvisille latvalinnustustai riekkoretkille. Taskut suljetaan remmeillä ja soljilla
56 RIISTA PARIVERTAILU PARIVERTAILU FRANCHI AFFINITY 3 VS. Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä 56 RIISTA PARIVERTAILU. Laitoimme kilpakumppanit vastakkain, kumman puoleen vaaka kallistuu. Näistä kaksi pitkän aikavälin myydyintä kohtuuhintaista haulikkoa ovat Franchi Affinity 3 ja Winchester SX4. WINCHESTER SX4 Suomessa itselataavien osuus myytävistä haulikoista on noin puolet kokonaismäärästä
57 RIISTA PARIVERTAILU Paino 3,13 kg (28” piipulla) Piipunpituudet: 26” tai 28” Hinta: alk. 1 099 euroa WINCHESTER SX4 57 RIISTA PARIVERTAILU. 839 euroa FRANCHI AFFINITY 3 ELITE BRONZE Paino: 3,26 kg (28” piipulla) Piipunpituudet: 26”, 28” tai 30” Hinta: alk
58 RIISTA PARIVERTAILU 1 HUOLLETTAVUUS HAULIKON toimintatapa vaikuttaa valintaan useissa tapauksissa, sillä itselataavien haulikoiden huolto ei ole lähellä kaikkien sydäntä. Sen huoltaminen on helpompaa. Tämän takia inertiatoimiset ovat monien suosimia, sillä niiden huoltaminen on yksinkertaisempaa. Tästä pisteet Winchesterille. Toimintavarmuudessa ollaan siis hyvin pitkälti tasoissa. Tällä saralla kaasumäntätoimiset haulikot ovat suvereeneja, sillä näissä mekanismi taltuttaa rekyyliä paremmin kuin inertiatoimisissa haulikoissa. FRANCHI 1 WINCHESTER 1 3 TOIMINTAVARMUUS FRANCHIN eduksi voidaan laskea se, että kyseinen haulikko on saatavana sekä 12/76, että 12/89 versioina, joten voidaan sanoa, että Franchi pelaa hyvin myös kevyemmillä latauksilla erityisesti 12/76 versiona. Tästä pisteet Franchille. Patruunan syöttöaukot edustavat näissä molemmissa haulikoissa niin sanotusti perushaulikoiden linjaa, eli mitään radikaaleja muotoiluita ergonomiaa parantamaan ei ole tehty.. Tietyt tilanteet ovat inertiatoimisille ongelma, esimerkiksi voimakkaasti ylöspäin ammuttaessa aseen rekyyliliike saattaa jäädä olemattomaksi, jolloin inertiatoiminen ei lataa rivakasti. Inertiatoimisten toiminta perustuu siis nimenomaan aseen rekyyliliikkeeseen. Joka tapauksessa Franchin voidaan sanoa toimivan paremmin keveimmillä latauksilla johtuen siitä, että sen toiminta ei ole niin huoltoriippuvaista kuin Winchesterissä. FRANCHI 1 WINCHESTER 2 REKYYLITUNTUMA REKYYLI on asia, joka haulikoissa on vääjäämätön ja erityisesti raskaita teräshaulilatauksia ammuttaessa rekyyli vaikuttaa sekä ampujan tuntemuksena, että ampumasuoritusta häiritsevänä tekijänä. Winchesterin kaasumäntä on itsesäätyvänäkin erittäin helppohoitoinen vaikeastikin likaantuneena. Kaasumäntätoimisilla asia on taas päinvastainen, eli varminta toiminta on silloin, kun perän takana ollaan jämäkästi. FRANCHI 2 WINCHESTER 2 Winchester on parivaljakosta tarkempi huollon osalta. Tässä osissa kärkisija täytyy jakaa. Winchester on kaasumäntätoimiseksi haulikoksi varsin yksinkertainen huollettava sekin, mutta kaasumäntätoimisissa haulikoissa on ylipäätään tärkeää pitää huoli kaasumännän puhtaudesta. Samoin makasiiniputken ulkopinnan puhdistus on helppoa. Winchesterissä toimintaa varmistaa taas kaasun ylivuotoventtiilillä varustettu itsesäätyvä kaasumäntä, joka varmistaa toimintaa kevyillä latauksilla. Pääasiallinen painopiste huollossa tulisi olla makasiiniputken ja kaasumännän puhtaudesta huolehtiminen. Joka tapauksessa huollettavaa on enemmän kuin inertiatoimisissa
Varmistin näissä molemmissa haulikoissa on niin sanotusti oikealla paikallaan ja vaikka Winchesterissä on suurempi varmistin, toimii Franchin varmistin pienempänä myös varsin hyvin. Franchissa on taas voimakas etupainoisuus ja taipumus liikkua itsepäisesti omalla nopeudellaan, joten se ei ole kovin joustava eri ampumatekniikoiden käyttöön ja vaatii tämän takia harjoitusta. 59 RIISTA PARIVERTAILU 4 AMMUTTAVUUS WINCHESTER on tästä parivaljakosta selkeästi enemmän “ampujan haulikko”, eli sen suuntautuvuus ja tasapainojakauma ovat parempia kuin Franchissa. Franchissa on siis isompi viritystappi ja lukon vapautin, jotka helpottavat aseen käyttöä. Asia on huomattu testeissä, joissa aseita on päästy vertaamaan rinnan ja näissä kaikissa tilanne on ollut poikkeuksetta se, että Winchester koetaan helpommaksi ampua. FRANCHI 2 WINCHESTER 4 6 HALLINTALAITTEET AFFINITY 3 kohautti tullessaan juuri sillä, että siinä oli liuta ominaisuuksia, joita tuppasi tätä ennen löytymään vain lisävarusteita tarvikeosina valmistavien tarjonnasta. Hallintalaitteiden osalta Franchi vie pidemmän korren tästä parivaljakosta isommalla viritintapilla ja lukonvapautusnastalla.. Winchester sallii huomattavasti monipuolisempien ampumatekniikoiden käytön. Näin asia ei ole, vaan haulikon ampumaominaisuuksissa on enemmän kyse haulikon suuntautuvuudesta ja tasapainojakaumasta. Tässäkin osiossa Wincester vie pisteen. Winchesterissä linja on taas perinteisempi, lukon vapauttimen käyttö vaatii näppivoimia ja viritintappi on pieni. Tässä osiossa pisteen vie kokonaisuudessaan paremmin varustettu Franchi. FRANCHI 3 WINCHESTER 4 Franchin suurin kompastuskivi sen ergonomiassa on useimmille käsille liian väljästi mitoitetussa pistoolikahvassa. Franchissa pistoolikahva on väljä ja tämä haittaa monella käden kontrollia aseen nostoon ja laukaisuun. FRANCHI 2 WINCHESTER 3 5 ERGONOMIA HAULIKOIDEN kohdalla kulunut sanonta on se, että “haulikko ampuu perällään”. Ammuttavuus kallistuu siis Winchesterille. Tässä Winchester vetää pidemmän korren johtuen, pistoolikahvasta, joka sopii useimmille kämmenille
Piste Franchille. Näistä haulikoista Winchester on selkeämmin haulikko, jonka toimintaperiaate tulee ymmärtää ja jonka oikea huolto on osattava. FRANCHI 4 WINCHESTER 4 8 VARUSTELUTASO TÄMÄN hintaluokan haulikot ovat vain aniharvoin kovin runsaasti varusteltuja. Molemmissa haulikoissa on hyvin yleisesti käytössä olevat supistajastandardit ja molemmista löytyy vakiovarusteena myös valokuitujyvä.. Franchisssa ainoa potentiaalinen jumittava tekijä löytyy sen makasiiniputken sisältä, eli toimintavarmuutta saadaan parannettua putsaamalla makasiiniputken sisus ylimääräisistä öljyistä. Käytännössä Franchi ja Winchester ovat tasapäisiä haulikoita monessakin mielessä, joten erot löytyvät pääasiassa makuasioista, mieltymyksistä ja loppukäyttäjän omista arvostuksista. Winchesterissä etuna taas on se, että tarvittaessa sillä voi ampua myös 12/89 patruunoita, joita kaikkein vaativin vesilinnustus teräshaulipatruunoilla. Franchissa tämä vaatii aseen ottamisen pidemmällä pesällä ja tämä on taas pois kevyemmän pään latausten toimintavarmuudesta. Varustelutasoltaan haulikot ovat tasavertaisia. Pääasissa haulikot toimitetaan pahvilaatikoissa ja niissä on vain välttämättömimmät lisävarusteet. Beretta/Benelli Mobilchoke ja Winchesterissä käytetty Browningin Invector Plus ovat supistajastandardeja, joihin valikoimaa löytyy roppakaupalla ja jopa Suomessa näihin supistajastandardeihin löytyy tarjontaa hyllytavarana. Kuitenkin se, että molempia haulikoita tarjotaan laajemmalla skaalalla eri pinnoituksia ja myös niin sanottuina Field-malleina. Tästä huolimatta näiden haulikoiden välilä käydään jatkuvaa vääntöä ja väittelyä paremmuudesta. Sekä Winchester, että Franchi ovat kumpikin aina jossain kohdassa toisiaan parempia, mutta lopulta pisteytys menee tasan. Jos pääpaino on ergonomiassa ja ampumaominaisuuksissa, on Winchester aika lailla pettämätön kampe ja jos pääpaino on siinä, että ase pysyy vähäisemmällä huollolla toimintakuntoisena vuodesta toiseen, on Franchi varmempi valinta. Pääpaino virityskohteissa löytyy piipun suulta, joissa molemmat haulikot ovat vahvoilla. Jos mieltymystä kysytään taas suurta harmaata massaa edustavilta metsästäjiltä, on inertiatoiminen Franchi itsestäänselvyys sen helppouden takia. 60 RIISTA PARIVERTAILU 7 PINTAKÄSITTELY FRANCHI on profiloitunut Cerakote-pinnoitusta käyttäväksi, Winchester mielletään joko mustana tai camodipattuna. Teoriassa haulikot saavat tästä tasapisteet, mutta käytännössä Franchissa on paremmin kulutusta kestävä pinnoitus johtuen maahantuonnin painotuksista. Supistajiakin on mukana yleensä vain kolme kappaletta. Tällöin siis voidaan unohtaa “kansanterveydelliset” seikat ja painopiste voi olla puhtaasti eri haulikoiden ampumaominaisuuksissa. FRANCHI 5 WINCHESTER 5 Yhteenveto Tasapeli kuvaa hyvin parivaljakkoa. Aktiivisesti ampuvien keskuudessa toimintavarmuus ja aseen huolto ovat asioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä. Winchester on itsesäätyvällä kaasumännällä näistä haulikoista monipuolisempi, eli inertiatoimisessa Franchissa on selkeämpi toiminta-alue, jolla ase käy ja kukkuu parhaiten. Tällöin Winchester tuppaa viemään potin Franchin nenän edestä. Eli tämä haulikko tulee huoltaa jo käyttöönoton yhteydessä, jotta se toimisi luotettavasti. Jälkimarkkinoilta löytyy paljon lisävarusteita haulikoiden virittämiseen. Franchi on inertiatoimiseksi kuitenkin varsin hyvin toimiva myös kevyemmillä latauksilla
Sen käyttämät Flitecontrol ja Flitecontrol Flex -haulikupit ovat ehkä merkittävin edistysaskel haulikonpatruunateknologiassa. F ederal Premium on tällä hetkellä modernien haulikonpatruunoiden edelläkävijä. Kalkkunajahteja varten on sitten vielä TSS, joka on melkeinpä täyttä volframia. Tämä onnistui, kun supistuksen murjovaa vaikutusta saatiin pois ja haulikuppi irrottaa itsensä hauliannoksesta vasta ilmalennon alkuvaiheessa. Haastavuutta sen käyttöön kuitenkin tuo ylisuppea haulikuvio, joka tekee tästä patruunasta käytännössä vain yli 35 metrin etäisyyksille sopivan. Tämä uranuurtaja terästä raskaammissa haulimateriaaleissa tarjoaa siis myös vismuttihaulilla ladattuja patruunoita, mutta toimittaa materiaalia nyt myös Federalille. Flitecontrol-välitulpan “ongelma” positiivisessa mielessä on se, että haulikuvioiden käynti on jopa siinä määrin suppeaa, että kovilla ja pyöreillä haulimateriaaleilla voidaan puhua säännönmukaisista ylisuppeista kuvioista. Since 1933 MeoStar R2 2,5-15x56 RD 4C, 4K, BDC-3 1-6x24 RD 4C, K-Dot 2, BDC-3 1,7-10x42 RD 4C, 4K, BDC-3 2-12x50 RD 4C, 4K, BDC-3 MeoSport R 3-15x50 RD 4C MeoPro Optika6 4,5-27x50 RD 4C, BDC-3 1-6x24 RD 4C, K-Dot 2, BDC-3 3-18x50 RD 4C, BDC-3 3-18x56 RD 4C, 4K, BDC-3 MeoPro Optika5 4-20x50 Z-Plex, Z-Plus, Z-Plus RD 2-10x42 Z-Plex (PA), Z-Plus (PA), Z-Plex 3-15x44 Z-Plus, Z-Plex 4-20x44 Z-Plex, Z-Plus Löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.remes.fi/jalleenmyyjat. Tätä markkinoidaan ensisijaisesti kohdevaikutusta lisäävänä tekijänä, mutta tällä on haluttu myös hajontaa kuvioon, jotta kuviosta tulee ampujaystävällisempi vaihteleville etäisyyksille. Nykyään yleisemmin käytetty versio alkuperäisestä kupista on Flitecontrol Flex, joka sallii joustavampana erilaisten supistajien käytön. Vismutilla ei korvata enää lyijyä, vaan sillä parannetaan suorituskykyä teräkseen verrattuna. Näitä ei kannata kuitenkaan ajatella perinteisinä korvaavina haulimateriaaleina, vaan tasonkorotuksena teräksestä. Tämä ei ole se tapa, miten asia ajatellaan Yhdysvalloissa, jossa teräksen käytöllä vesilinnustuksessa on pidemmät perinteet. Tämän takia juuri Black Cloud patruunoissa alettiin käyttää Flitestopper haulia, joissa on ikään kuin Saturnuksen renkaita muistuttava särmä. Toisaalta teräs on myös varsin läpäisypainottunutta. Teräksellä on katto, jonka jälkeen siitä tulee nopeasti tehotonta. Patruunan hintakin on toki sellainen, että tätä kannattaa käyttää vain niissä tilanteissa, kun teräshaulipatruunoiden papu ei enää riitä. 62 RIISTA FEDERAL PREMIUM HEVI-BISMUTH Kaliiperit: 12/70 & 12/76 Lataukset: 36 g / 12/70 & 39 g / 12/76 Haulikoot: US 5, 4 ja 3 Hinta: 100 euroa / 25 kpl F E D E R A L P R E M I U M H E V I B I S M U T H Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä Parempaa kuin teräs Amerikkalaisella Federalilla on tarjolla vismuttihaulilla ladattuja korvaavia patruunoita vesilinnustukseen. Kyse tässä haulimateriaalihierarkiassa ei ole siitä, että mitä milläkin haulikolla kestää ampua, vaan siitä, että miten suorituskykyä voidaan lisätä materiaalia muuttamalla. Eron kohtevaikutuksessa huomaa selvästi. Meillä vismutti ajatellaan herkästi vanhakantaisesti lyijyä korvaavana materiaalina vanhempiin haulikoihin. Tätä voidaan parantaa esimerkiksi Flitestopper haulilla, jotka tekevät pahempaa jälkeä kohteessa. HEVI-Bismuth on vismuttia, jota Federalille toimittaa nykyisin sen siipien suojassa toimiva Hevi-Shot. Lyhyemmille etäisyyksille näin suppeat kuviot ovat äärimmäisen hankalia, eivätkä anna yhtään armoa osuman suhteen. Flitecontrol-välitulppa tuli ensimmäisen kerran käyttöön kalkkunapatruunoissa, joissa tarkoituksena oli saada haulikko käymään mahdollisimman suppeasti. Siellä asia ajatellaan enemmänkin siten, että hierarkian alapäässä on perustason teräs, sen yläpuolella on “parempi” teräs, sitten tulevat raskaammat haulimateriaalit, kuten vismutti ja tämän yläpuolella taas volframisekoitehaulit ja sekoitelataukset, joissa on sekä terästä, että raskaampia haulimateriaaleja. Tämä kuppi onkin käytössä nykyään muun muassa Black Cloud teräshaulipatruunoissa ja Prairie Storm lyijyhaulipatruunoissa, sekä nyt käsiteltävissä HEVI-Bismuth–patruunoissa. Käyttötestissä Federal HEVI-Bismuth osoittautui erittäin tehokkaaksi tappoteholtaan
Tähän kärkeen kuuluu itseoikeutetusti Browning Maxus 2, jonka Riista testaa nyt kaliiperissa 12/89. Pieni ja liukaspintainen lukitusmutteri on ilkeä käsitellä ja siitä on huono saada ote, joten paremman otepinnan tarjoava mutteri suuremmalla kehällä on aseen huollon kannalta miellyttävämpi. Maxus oli etutukin kiinnityksen osalta ehkäpä hieman liian moderni ja nyt Maxus 2:ssa on palattu kiinnityksen osalta takaisin kiinnitysmutteriin, jonka kuluttajat hyväksyivät paremmin. Jälkimarkkinoita löytyy muttereita, jotka ovat nimenomaan eri painoisia ja näillä haulikon etupainoisuutta voidaan säätää ampujan mieleiseksi. Browning Maxus 2 on Maxus-haulikon jatkokehitelmä. Nämä molemmat ominaisuudet ovat jahtitilanteissa erittäin hyviä ja niitä rupeaa kaipaamaan, mikäli ne jostain toisesta itselataavasta puuttuLukitusmutteri on yksi yksityiskohta, jolla on yllättävän suuri merkitys haulikon kenttäkelpoisuuden kannalta. SORSASTAJAN PAREMPI HAULIKKO Itselataavissa haulikoissa kirkkain kärki on kapea. Mekaanisesti näissä haulikoissa ei ole tapahtunut aivan valtavia muutoksia, eli kaasumäntäjärjestelmä on ollut SX2/ Gold-ajoista alkaen samankaltainen ja vasta Maxus mallissa kaasumäntä oli aavistuksen erilainen kuin tätä edeltävissä Browningin (Gold, Gold Fusion, Silver) ja Winchesterin (SX2, SX3 ja SX4) malleissa. Lukitusmutteri on yksi yksityiskohta, jolla on yllättävän suuri merkitys haulikon kenttäkelpoisuuden kannalta. Browning Maxus ja Maxus 2 eroavat toisistaan sekä ulkonäöllisesti, että myös mekaanisesti. Näitä ovat makasiinin katkaisuvipu aseen vasemmalla kyljellä ja speed load -ominaisuus. Super X2 ja Gold ovat peräisin tältä ajalta. Itselataavien valmitus haki paikkaansa maailmanlaajuisesti ja vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla Browning palasi itselataavien valmistuksen pariin läheisessä yhteistyössä Winchesterin kanssa. Tämä taas oli jatkoa aiemmille Browningin Goldiin pohjautuviin haulikoihin. Vipulukituksessa taas oli etuja esimerkiksi kantohihnan käytön osalta, joten tässäkin asiassa oli puolensa, mutta Browning taipui enemmistön tahtoon. 64 RIISTA BROWNING MAXUS 2 B rowningin itselataavien nykylinja pohjautuu vuonna 1974 julkaistuun Winchester Super X Model -haulikkoon, jonka myötä Winchesterin haulikkotuotanto Yhdysvalloissa aikanaan myös päättyi. Lisäksi mutterissa on se hyvä puoli, että sillä voi vaikuttaa aseen tasapainotukseen. Teksti ja kuvat A r t o M ä ä t t ä. Browningille klassisia piirteitä on löydettävissä myös Maxus 2:sta. Winchester oli “liian hieno” itselataavaksi ja sen korkeat valmistuskustannukset tekivät valmistuksesta kannattamatonta
65 RIISTA BROWNING MAXUS 2 Kaliiperit: 12/89, 12/76 Hinta: 1 929 euroa Paino: 3,34 kg Piipunpituudet: 26”, 28” ja 30” BROWNING MAXUS 2 CAMO
Lukon jäädessä itselaaville tyypilliseen tapaan viimeisen laukauksen jälkeen auki, syöttää Browning ensimmäisen makasiiniin syötetyn patruunan automaattisesti pesään asti. Niin sanottu raskas sarja koostuu sorsaja hanhikoneista, jotka on suunniteltu erityisesti raskaiden teräshaulilatausten ampumiseen. Näitä kevyemmässä sarjassa ovat niin sanotut Field-haulikot, joiden käyttö painottuu kevyempiin latauksiin ja jotka tämän takia on suunniteltu hieman mukavammiksi kantaa. Itselataavissa haulikoissa on olemassa selkeitä lokeroita, joihin haulikot jakautuvat. Täten ensimmäistä patruunaa ei tarvitse laittaa makasiiniin patruunanpoistoaukosta ja sulkea lukkoa lukonvapautusvivusta, vaan lataaminen tapahtuu tismalleen samalla tavalla kuin patruunoiden lisääminen makasiiniin, katsomatta. Varmistin on oikealla paikallaan liipaisinkaaren takaosassa. Makasiinin katkaisuvipu, eli magazine cut-off on vipu, jolla makasiinista tulevan patruunan syötön voi estää. Myös nyt testattavasta haulikosta on siis saatavilla myös 12/76 versio. Näitä haulkoita tarjotaan useimmiten camokuvioilla, joita käytetään yleisesti sorsastuksessa (Realtree MAX-5 ) tai kalkkunajahdissa (Mossy Oak BreakUp Country). Speed load ominaisuus on Browningin erikoisuus, jolla haulikon lataaminen erityisesti stressitilanteissa helpottuu. 12/89 Supermagnumien ja Field-haulikoiden väliin on viime vuosina noussut uusi luokka, eli aavistuksen yleiskäyttöisemmät säänkestävät haulikot. Liipaisinkaari on suurennettu, jotta haulikolla ampuminen olisi sujuvampaa kylmissä olosuhteissa hansikkaita käytettäessä. Suosituimpia 12/76 versioita Supermagnumeista ovat nimenomaan sorsastukseen suunnatut haulikot, sillä tässä käytössä 12/76 patruunoiden suosio on suorastaan sementoitunut ja 12/89:n ominaisuuksia kaipaa enää vain marginaalinen osa metsästäjiä. Maxus 2:n kaasumäntä on itsesäätyvä, eli se vuotaa ylimääräiset kaasut jousikuormitteisesti pois lukon liikutuksesta. Maxus 2:n paluu entiseen tapahtui piipun kiinnityksen muodossa, jolloin siirryttiin takaisin perinteisen kiinnitysnupin käyttöön.. Tällöin pienihauliset (ja halvat) patruunat ovat yleensä valttia. 66 RIISTA BROWNING MAXUS 2 vat, jos näihin on kerran Browningin kanssa tottunut. Etuina 12/76:lla on kuitenkin kosolti, eli nämä haulikot ovat tyypillisesti varmatoimisempia kevyillä ratalataukSpeed load ominaisuus on Browningin erikoisuus, jolla haulikon lataaminen erityisesti stressitilanteissa helpottuu. Tämä on tavattoman kätevä ominaisuus silloin, kun käytettävä patruuna halutaan vaihtaa ja samalla estää se, että haulikko lataa makasiinista uuden patruunan. Eli kun makasiiniin työnnetään patruuna, syöttyy se suoraan pesään ja lukko menee kiinni. Näissä on tyypillistä, että aseen paino on aavistuksen vähäisempi kuin Supermagumeissa ja pesityksessä on palattu monipuolisemmin toimivaan 12/76 pesitykseen. Tämä mahdollistaa laajan patruunaskaalan toimintavarmuuden. Ominaisuus korostuu esimerkiksi sorsajahdissa, jossa tarvitaan lopetuspatruunaa veteen ampumista varten. Katkaisuvivulla estetään siis se, että makasiinista tulee patruuna pesään ja patruunan vaihto on helppoa. Ominaisuuden opettelu vie muihin itselataaviin tottuneilta tovin, mutta kun sen oppii, on kyse automaatiosta
Toki nykyisillä haulimateriaaleilla on mahdollista venyttää 12/70 ja 12/76:n toimintaetäisyyttä, mutta tästä joutuu maksamaan rahaa. Tyypillisesti tarve näiden patruunoiden käyttöön löytyy isoista haulista ja tyypillisesti tällöin konteena on hanhi. 67 RIISTA BROWNING MAXUS 2 silla ja piipun sisägeometrian kannalta 12/76 pesitys näkyy useissa tapauksissa parempina osumakuvioina kuin pidemmässä 12/89 pesityksessä. Myös toimitussisällön kokonaisuus on täydellisempi, eli vaihtosupistajien määrästä lähtien ero on lippulaivamallien puolella. Tämän takia moni vannoutunut vesilinnustaja valitsee edelleen 12/89:n ennen muita pesityksiä. Maxus 2:sta löytyy kumitetut otekohdat, jotka ovat miellyttävämmät keleillä, joissa ei tarvita käsineitä. Tämä laukku luonnollisesti pakkautuu pienempään tilaan kuin asepussissa pitkänä matkaava haulikko, joten erityisesti reissussa aselaukkuun pakattu haulikko on kätevämpi. Tämä mahdollistaa helpomman patruunan vaihdon. Terästä käytettäessä etuna on patruunoiden edullisuus. Tyypillisesti esimerkiksi tukit ovat niin sanotuissa “hinnat alkaen” malleissa varsin tympeitä ja esimerkiksi kahennukset ovat nimenomaan karhennuksia. Voimakkaiden vesilinnustuspatruunoiden ampumista helpottamassa on hyvin rekyyliä poistava perälevy ja pehmennetty poskipakka. Browning Maxus 2 on yksi vahvimmin suositeltavista sorsakoneista vannoutuneille vesilinnustajille. Se on toimintavarma, miellyttävä ampua ja sen käyttö on varsin mukavaa. Vesilinnustuksessa on olemassa muutamia paikkoja, joissa 12/89 teräslataukset puoltavat paikkaansa. Niin sanottujen parempien sorsakoneiden ero tyypillisiin halvempiin ja massoittain enemmän myyviin haulikoihin löytyy yksityiskohdista. Browningille ominainen erikoisuus on myös speed-load ominaisuus, jossa makasiiniin syötettävä patruuna syöttyy suoraan pesään lukon ollessa auki.. Koska 12/89 painetaso on korkeampi, saadaan myös lisäetua korkeammista lähtönopeuksista näiden suurempien haulien käyttöön. Lukonvapautin on suurempi kuin vanhemmissa malleissa ja sen käyttäminen on tästä johtuen kevyempää. Myös viritinvipu on niin sanotusti ylikokoinen. Patruunan syöttö makasiiniin on ohjattu aina liipaisinkaaren etuotan muotoilusta saakka. Magazine cut-off on Browningin legendaarinen ominaisuus, jolla makasiinista tulevan patruunan voi estää latautumasta. Browning Maxus 2:n toimitussisältöön kuuluu kova aselaukku, johon aseen saa purettua kuljetuksen ajaksi. Hintaeroa rinnakkaismalliin Winchesteriltä on, mutta niin on ominaisuuksiakin, joita edullisemmasta haulikosta ei löydy
Supistajana on käytettävä korkeintaan puolisuppeaa supistajaa, ei kireämpää, kun käytössä on kova materiaali. Nämä metsästysrepussa mukana kulkeneet panokset eivät ehkä enää olekaan sallittuja lyijyhaulien käyttörajoitusten astuttua voimaan. 69 RIISTA HAULIKKOKOULU Haulikon panosten viidakossa Haulikkoja Kiväärikoulun kouluttajat pitävät Riistassa vinkkinurkkaa. Toisaalta valitulla panoksella on merkitystä vasta sitten, kun ampumataidot vievät hauliparven risteävälle lentoradalle kohteena olevan riistan tai maalin kanssa. Hämäävää voi olla myös se, että ampumaton liian pitkä patruuna voi kyllä mahtua patruunapesään ja vaaratilanne syntyy vasta asetta laukaistessa. Seuraavaksi on katsottava teräshaulikelpoisuutta, nyt kun lyijyä saa käyttää rajoitetummin ja teräs on suosituin korvaava materiaali. Kaliiperimerkintää lyhyempiä panoksia voi siis laittaa patruunapesään, mutta päinvastoin ei voi toimia. Jos aseesta ei löydy CIPja ranskanliljamerkintää, joka siitä voisi kertoa, on suunnattava katse muihin korvaaviin tai vaihtoehtoisesti vielä etsittävä tietoa maahantuojalta tai asesepältä teräksen käyttömahdollisuudesta. www.kivaarikoulu.fi Baschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. Haulikkokoulu & Kiväärikoulun koulutuksissa voit kehittyä metsästäjänä ja ampujana. Ampumaton patruuna on siis lyhyempi kuin tämä luku. Patruunaa valitessa on siis huomioitava monenlaisia tekijöitä, joista myös seuraava vinkkinurkka kertoo, mutta tärkein asia on hankittava ensin, eli ampumataito. Kullakin näistä on oma ominaistiheytensä, toiset ovat kevyempiä kuin toiset, lisäksi kovuus on tekijä, joka on huomioitava aseeseen sopivaa materiaalia valitessa ja sopivia supistajia käytettäessä. U udella, mutta kokeneellakin metsästäjällä on vastassaan melkoinen valinnan vaikeus, kun hän lähtee valitsemaan patruunoita käyttämäänsä aseeseen. Useimmiten käytetyt merkinnät – esimerkiksi 20/76 tai 12/70 – kertovat ensimmäisen luvun osalta montako samankokoista piippuun mahtuvaa palloa saa tehtyä yhdestä paunasta lyijyä. Jälkimmäinen luku kertoo millimetreissä, kuinka pitkäksi hylsy mahtuu aukeamaan patruunapesään. Ominaistiheyksiä tuijottaessa on muistettava, että korvaavien materiaalien kyseessä käytetään usein seoksia. Sanomattakin on selvää, että ensin on katsottava asetta, sen kaliiperia. Mistä sitten tietää mitä kaikista vaihtoehdoista valita, myyntitekstit eivät välttämättä helpota asiaa, pahimmillaan tieto lisää tuskaa tässäkin asiassa. Viimeinen näistä tunnetaan myös sen englanninkielisellä käännöksellä tungsten. Samat panokset ovat voineet kulkea matkassa jo pitkään. Volframi on teräksen lailla kovaa, ja ei välttämättä sovellu vanhempiin haulikoihin. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. Teräkselle vaihtoehtoisia materiaaleja ovat esimerkiksi kupari, vismutti, sinkki ja volframi. Viimeaikaiset rajoitukset lyijyhaulien käyttöön ovat herättäneet tämän asian äärelle nekin, joilla on ollut vakiintuneet suosikkipanokset. Tästä esimerkkinä on, että useimmat 12-kaliiperin haulikkoon saatavat ratapanokset ovat 12/70, eli esimerkiksi 12/76 haulikossa niitä voi käyttää. Metsästysrepussa mukana kulkeneet panokset eivät ehkä enää olekaan sallittuja. Kaliiperimerkinnöissä on hienosti sekaisin paunat, tuumat ja metrijärjestelmä
Sido rulla napakasti paistinarulla. 3. Yhteistyössä kotigastronomi.fi – ammattilasten mausteet kotikokeille. Tarjoa esimerkiksi keitettyjen perunoiden ja pikapikkelöityjen kasvisten kanssa. Ripottele pintaan pekoniliemijauhe ja suola. Hauduta rullaa uunissa noin 5 tuntia, joista viimeisen tunnin voi pitää hieman korkeammassa lämpötilassa, esimerkiksi 150 asteessa. 2. 4. VINKKI ! KOTIPU UTARHA STA LÖYTYV Ä KRASSI ON KAUNIS JA SYÖTÄV Ä KUKKA HIRVEN KYLKIRULLA n. 6. Levitä hirven kylkipala työlaudalle kylkipuoli ylöspäin. Paista kylkirullaa ensin 225 asteisessa uunissa 20 minuuttia ja laske lämpötila 120 asteeseen. 70 RIISTA RIISTARUOKA Ohjeet H a n n a M o m m o Kuva P e k k a M o m m o Yrteillä ryyditetty kylkirulla Hirven kylkilihoista tehdään yleensä jauhelihaa. Valmista haudutusliemestä kastike laimentamalla se vedellä tai kermalla sopivan vahvuiseksi ja suurusta se kastikkeeksi KotiGastronomin tummalla suurustejauheella 1,5 rkl / 5 dl lientä. Rullaa kylkirulla pitkältä sivulta alkaen tiiviiksi rullaksi ja kääri toinen paketillinen pekonisiivuja rullan pintaan. Se on sääli, sillä pitkään uunissa muhinut kylkirulla on upea ruoka vaikka juhlapöytään. 5. Laita rulla korkeareunaiseen uunivuokaan ja lisää vuokaan lihaliemi. 1,5 kg hirven kylkipala, josta on poistettu kylkiluut 2,5 dl tuoreita yrttejä silputtuna, esimerkiksi rosmariini, timjami, persilja 2 pkt savupekonia 1 rkl KotiGastronomi pekoniliemijauhetta 1,5 tl suolaa 1 l lihalientä KotiGastronomi lihaliemijauheesta (3 rkl / litra) VALMISTUSOHJEET 1. 7. Levitä pintaan yrttiseos ja lopuksi pekoniviipaleet
71 RIISTA RIISTARUOKA
72 RIISTA VIIMEINEN SANA Luonnonvarajohtaja Viimeinen sana Teksti r e i s k a n a a p u r i v a a r a Kuvitus B e n j a m i n H o k k a n e n
Hän oli pimahtanut totaalisesti pojalleen hänen käytyä luvatta marjassa ja linnustusreissulla, jolta hän sai saaliikseen poikakoppelon ja sankollisen puolukoita. Lopputulemana koko kalabaliikissa oli se, että Mara joutui itseaiheutetusta stressistä johtuen psykiatriseen hoitoon. Kokouksessa tälle asialle naurettiin, mutta Maran lähipiirissä tunnelma oli haudanvakava. Osansa saivat marjastajat, sienestäjät ja nyttemmin myös Lärsäkköjärven itäosan katiskapyytäjät, jotka olivat törkeästi valtaamassa Maran haukiapajia. Johtokunta muistuttu Alfia siitä, he olivat maillaan seuran jäseniä ja käyttivät kyllä seuran muita alueita normaalisti metsästykseen. Vuosi vuodelta Maran käytös oli muuttunut kärkkäämmäksi, yhtä kyytiä kunnon heikkenemisen kanssa. Seura ilmoitti Maralle, että seura irtisanoo Maran alueet sopimuksessa määritellyt irtisanomisajan puitteissa, mikäli Mara ei jousta vaatimuksissaan. Hän sanoi, että viime aikoina laita-alueen pikkukylän sukulaismiesten kesken “Metsästyksenjohtaja” oli muuttunut keskuteluissa “Luonnonvarajohtajaksi”. Maran poika Alf otti yhteyttä johtokuntaan ilmeisen huojentuneena. 73 RIISTA VIIMEINEN SANA M artti Peuralahti on Lärsäkössä sijaitsevan laita-alueen alkuasukas, jonka moreenista, suosta ja risukoista koostuva imperiumi rajoittuu paikallisen seurakunnan maa-alueisiin. Tässä vaiheessa Alf ja Maran lähinaapurit huolestuivat asiasta, sillä he olivat kaikki jäseninä seurassa Peuralahden maiden kautta ja heidänkin jäsenyys lakkaisi mikäli seura sanoisi maanvuokrasopimukset irti. Myös lintumiehiä oli rampannut jahdissa kyseistä tietä pitkin ja epäilys oli, että joku heistä oli poiminut Maran metsästä myös herkkutatteja. Koska Maran mölinä ei saanut vastakaikua seurassa, jatkui Maran volina jo hirvipalaveriin saakka. Tämä johti psykoosiin, jonka seuraamuksena Lydia Peuralahti oli soittanut hätäkeskukseen, kun hänen miehensä oli ruvennut kiertämään talojen pihoja vesuri kourassaan huudellen kaikille solvauksia ja moitteita pajukoiden kunnostamattomuudesta alueella. Eli eikö näitä muita seuran jäseniä voisi vain kehottaa pysymään poissa Peuralahtien mailta, jotta jonkinlainen rauha saataisiin myös seuran laita-alueelle. Oli kuulemma lykky, että asiat olivat eskaloituneet siinä määrin, että hänet oli viety lopulta lepareissa hieman pidemmälle hoitojaksolle. Mara kannusti oman laitakylän asukkaita ottamaan roolia metsästyksen valvonnassa ja metsätiellä liikkuvien ahdistelussa, jotta tilanne ei ryöstäytyisi täysin hallinnasta. Puomikuri oli ollut siinä määrin löysää, että Maran lähimetsiin oli päässyt marjastajia ja sienestäjiä, jotka nyt romahduttivat Maran luonnonvaratalouden. Toisaalta mihinkään muualle Peuralahden maita ei saisi niputettua hirvenpyyntiin kelpaaviksi alueiksi, sillä seurakuntakin oli vuokrannut maat pitkällä sopimuksella puoliksi Lärsäkölle ja Mallasjärvelle. Maran kanssa pyrittiin käymään keskustelua aiheesta, tuloksetta. Tästä Mara riemastui ja sanoi, että hänellä on joka tapauksessa nautintaoikeus Lärsäkön maihin, sillä hän on alueen alkuperäisiä asukkaita, jotka ovat aina pyytäneet näillä mailla. Eli käytännössä he olisivat omilta mailtaan muita rajaamalla asettamassa seuran jäsenet eriarvoiseen asemaan. Hän vaati saada korvaukseksi maidensa käytöstä hirvenlihaa seuralta, koska hänen maillaan oli pyydetty ja luonnonantimia olivat keränneet väärän kylän edustajat. Tästä Mara oli nähnyt merkkejä tien päällä, jossa oli selkeitä veitsellä leikattuja jälkiä sienten puhdistamisesta. Tämä ei mennyt läpi Peuralahdille, jotka olivat sitä mieltä, että käytännössä heidän alueensa oli seuran ydinaluetta ja muut seuran alueet olivat rakentuneet näiden maiden ympärille, joten heillä oli erityisasema seurassa. Johtokunnassa Maran nillitys herätti lähinnä huvitusta, kunnes yhteyttä otti Maran poika. Johtokunta pohti tilannetta muutamia päiviä, jolloin heidän mittansa marjastajien, kalastajien ja sienestäjien syntipukkina olemisesta saavutti saturaatiopisteen. Martti piti huolta tämän kulman pyyntijärjestelyistä siinä määrin tiukasti, että häntä kutsuttiin lempinimellä “Metsästyksenjohtaja”, vaikka hän ei koskaan ollut moisessa tehtävässä seurassamme. Mara otti asiakseen ahdistella metsästysseuran johtokuntaa siitä, että metsästysseura ei pitänyt riittävällä tavalla huolta siitä, että ketkä käyttivät laita-alueen metsätietä. Isänsä lähellä asuvan perheen hermot olivat siinä määrin lopussa jatkuvaan kontrollointiin, että myös Alf Peuralahti oli ottanut isänsä kannan. Kaikki nämä tapahtumat lisäsivät Maran kuormitusta siinä määrin, että hänen imperiuminsa hallinta oli liukumassa käsistä. Johtokunta pohti tilannetta muutamia päiviä, jolloin heidän mittansa marjastajien, kalastajien ja sienestäjien syntipukkina olemisesta saavutti saturaatiopisteen.
74 RIISTA KOKEILTUA LÄMPÖLIIVI 9/2023 S E U R A A V A S S A R II S T A SS A 27.10. Seuraavassa Riistassa testaamme klassikoita youtube.com/riistalehti instagram.com/riistalehti facebook.com/riistalehti
Z8i+ 0,75-6x20 1-8x24
Nro 8/2023 – 11,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2023-43 710640-2308 RII ST A 8/2 02 3 +30-LITRAISET REPUT JAHTIIN Aseet BROWNING MAXUS 2 Vertailu FRANCHI VS. WINCHESTER Riistaverstas NÄIN PAIKKAAT MAKUUALUSTAN Hirvikauden avaus Ensikertaa riekko jahdissa Tuulivoimalat valtaavat metsästysmaita ISÄLTÄ POJALLE & ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Jahdissa lasten kanssa