Riista 1/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MUOTOUTUVAT HIRVILUODIT 1 / 2012 8,40 KOIRA POROVAPAAKSI Tottelevaisuus etusijalla KIRAHVI REVOLVERILLA 1,5 tonnin kaato 710640-1201 12001 6 414887 106405 PEURA-AJO MÄYRÄKOIRALLA Vaihtoehto kyttäämiselle PAL.VKO 2012-12 TAKE DOWN ULRICH BLASER R93:N REISSUVERSIO .204 RUGER RÄJÄYTTÄVÄN TEHOKAS TUHOELÄINKALIIPERI TEE-SE-ITSE: LIIKUTELTAVA KYTTÄYSKOPPI, PIENPETOLOUKKU. VERTAILU: MESSINKISET VS
Useat yrityksen markkinoille tuomat ominaisuudet ovat selkeästi viitoittaneet metsästystutkamaailman tietä. Nyt ohjelmisto myös Android-puhelimiin Metsästystutkien edelläkävijä Ultrapoint tarjoaa sinulle entistä laajemman valinnanmahdollisuuden: ensimmäisen kerran voit käyttää kotimaista metsästystutkaohjelmaa, Ultrapointin DoGPS:ä, nyt myös Android-puhelimissa. Toimintavarma, helppokäyttöinen ja tehokas Ultrapoint Kaikki automaattisesti näkyvillä heti, kun avaat ohjelman: koiran sijainti, oma sijainti, haukkutiheys, kartta Veloituksettomat Maanmittauslaitoksen kartat Edullinen käyttää GPRS-pohjaisen seurannan ansiosta Jälkipelit DoGPS NETissä Kartanpiirto-ominaisuuksilla tarpeelliset tuunaukset akut voit vaihtaa itse Kotimaisia Ultrapoint-koiratutkia kehitetään jatkuvasti. Edelläkävijä haluaa tarjota toimintavarman, helppokäyttöisen ja kestävän ratkaisun jokaiselle suomalaiselle metsästäjälle kohtuulliseen kokonaishintaan. Ultrapoint Koira-GPS:n valtuutetut jälleenmyyjät www.ultrapoint.fi
+358 3 364 13 54. KUN HETKI RATKAISEE Z6 2. ALKUPERÄINEN. Tähtäinristikon valaistuksen automaattisesti sammuttava SWAROLIGHT-tekniikka pidentää paristojen käyttöikää. TOILU OPTIMO K ÄY TET ITU TÄV Y YS OHUT M UO UUSI SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM SWAROVSKI OPTIK NORDIC AB Tel. TÄYDELLINEN Käytössä erinomaisen toimiviksi todettuja Z6 tähtäinkiikareita on täydennetty tyylikkään kapealla muotoilulla ja uusilla toiminnoilla: uudistetut ballistiikka- ja parallaksitornit varmistavat optimaalisen käytön. SUKUPOLVI
Sisällys 1/2012 4 Peurajahtia Mäyräkoiralla Haastava ja mielenkiintoinen jahtimuoto 50 Matkalla metsästysvarusteiden kanssa Alati vaikeutuva laji 54 Tracker Hunter 3 Tutka käyttökokeessa 56 Hirveä leivän päälle Savubalkan 58 Tee se itse pienpetoloukku 24 Take Down Ulrich Blaser R93:n jatkojaloste reissaavalle metsästäjälle 28 Määrää se kylä kysyy Kanalintujahdin tuloksia 32 Varmint-jahdissa .204 Rugerilla Uudehko kaliiperi laajassa esittelyssä 36 Koiran palauttaminen rasituksesta Uudet tuulet myös metsästyskaverin avuksi 40 Tee se itse liikuteltava kyttäyskoppi 42 Porovapaa koira yhteinen etu 46 Yksi kivääri, kolme roolia Yleiskiväärillä läpi kauden 60 Metsästäjän knoppitietoa Ammuttavan eläimen asennon määrittely, kulmittain vai poikittain. 62 Muck Boot "Navettasaappaat" metsästäjän käytössä 64 Uutiset 65 Riistakamerakuvakilpailu 66 Viimeinen sana Reiska Naapurivaara 12 Impala-luodit kokeessa Miten solidi pärjää muotoutuviin luoteihin verrattuna. 18 Kirahvi Revolveri tulikokeessa
Riista ilmestyy 8 kertaa vuodessa. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. panda, liito-orava jne.) päädytään koomisiin tilanteisiin, joissa itse hyvää tarkoittava asia kääntyy hölmöläisten vitsiksi. Kaikki oikeudet pidätetään. Viime vuodelta jäi paljon epäkohtia ja suoranaisia hölmöyksiä vaille kipeästi tarvittavaa muutosta. Fire-kustannus Oy vastaa Riistan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. RIISTA PL , HELSINKI email: toimitus@riistalehti.fi ISSN - PÄÄTOIMITTAJA: Esa Höysniemi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Arto Määttä / arto@firekustannus.fi TEKIJÄT: Tero Kuitunen, Juha Kylmä, Tuomo Karsikas, Jussi Grönstrand, Erno Lindroos, Hannu Uronen, Timo Höysniemi, Ville Pohjola, Jari Laulumaa, Maiju Suominen, Erkki Tamminen, Turo Niemi, Jouni Huhtinen GRAAFIKKO: Antti Teittinen VALOKUVAAJAT: Arto Määttä KANNEN KUVA: ©iStockphoto.com/Kaphoto ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET: asiakaspalvelu@riistalehti.fi puh: - (klo .-.) Muina aikoina automaatti, puh: - Tilaushinnat: kk euroa kestotilaus euroa/ kk KUSTANTAJA: Fire-kustannus Oy PL , HELSINKI MEDIAMY YNTI: Jani Leskinen puh: - jani.leskinen@firekustannus.fi pääkirjoitus Uusi vuosi vanha virsi? Jotkut asiat eivät tahdo muuttua vaikka miten haluaisi. Tutkijoiden taustat pitää selvittää jotta kaikki luonnonsuojelujärjestöihin kytköksissä olevat henkilöt voidaan ohjata toisiin tehtäviin, tutkimustyön kun tulisi olla puolueetonta. Viides vuosikerta. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Koska kukaan muu ei aja metsästäjän etuja paremmin kuin metsästäjä itse. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Riistaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Viime kevään eduskuntavaaleissa Vihreät kärsivät ennätystappion. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Riista löytyy myös Facebookista: facebook.com/riistalehti. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Emme takaa Riistassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Ja nyt ei puhuta politiikasta vaan pelkästään metsästykseen liittyvistä asioista. Kannattajat, jotka uskovat itse aatteeseen, eivät siis lainkaan pitäneet siitä miten asiat hoidettiin ja kertoivat siitä äänestyskäytöksellään. Esa Höysniemi Riistan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Firekustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kaikista ongelmista huolimatta toivotan metsästyksellistä ja aktiivista Uutta Vuotta jahtimiehille ja naisille. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Samaan aikaan ainutlaatuinen metsäpeurakantamme on romahtanut, pääasiassa petojen suihin, mutta laji on vain silmällä pidettävien kategoriassa. Suurpedot puhuttavat entistä enemmän ja nyt myös kansan enemmistö on huomannut ylisuurten petomäärien aiheuttamat ongelmat. Riistantutkimuslaitos menetti uskottavuutensa pahanpäiväisesti ja tarvitaankin uusi organisaatio, joka kykenee hoitamaan riistakantojen laskennat asiallisesti. Ei, sillä sen mielestä kannattaa jatkaa tähänastista linjaa, sehän on ollut aatteen mukainen! Myös Riista jatkaa entistä linjaa ainakin siltä osin, että tulemme edelleen puuttumaan kaikkiin metsästykseen liittyviin epäkohtiin ja pyrimme ajamaan metsästäjän asiaa mahdollisuuksiemme mukaan. Palstatilaa on myös varattu Kritiikkipalaverin muodossa kaikille halukkaille ja toivomme että lukijat käyttäisivät tätä hyväkseen viimevuotista runsaammin. Suurpedoille on sovittu kannanhoitosuunnitelmissa vähimmäiskannat, jotka ovat ylittyneet vuosia sitten, mutta susi, karhu ja ilves nostettiin tästä huolimatta aiempaa uhanalaisempien listalle vaikka mikään mainituista lajeista ei ole lähelläkään uhanalaisuutta, päinvastoin! Sovittuja asioita ei siis noudateta lainkaan. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Ottiko puolueen johto tästä opikseen. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Luulisi intressiä suojeluun löytyvän, onhan Suomen metsäpeuroja jo vähemmän kuin WWF:n tunnuseläintä, isopandaa! Kun suojeltava eläin valitaan missikisojen säännöillä ( esim. Näitä asioita on luvattoman paljon ja siitä voidaankin päätellä että monilta päättäviltä tahoilta puuttuu täysin asiantuntemus tai sitten aatteen palo on sokaissut senkin vähän mitä on ollut
Lisäksi koiria on näissä jahdeissa ollut käy- tössä useita, jotta koko pyyntipäivä on voitu käyttää tehokkaasti hyväksi. MÄYRÄKOIRAN ERIKOISUUKSIA Suomen metsästysasetuksen §:ssä on määritetty hirvieläimiä ajavan koiran säkäkorkeudeksi senttimetriä, joka rajaa tehokkaasti kaikki muut ajokoirarodut kuin mäyräkoiran pois peuranajohommista. Kyse on ikään kuin hirvenmetsästyksen ajopyynnin ja jänisjahdin hybridistä, eli tilanteet ovat kovin samankaltaisia hirvijahdin kanssa ja jahdin seuranta taas muistuttaa hyvin pitkälti jänisjahtia. Peurajahtia mäyräkoirilla Sain tänä vuonna olla pariin otteeseen mukana mäyräkoira-ajona toteutetussa peurajahdissa Sarkolan Suoniemessä. Tänä vuonna erittäin toimivaksi jahtimuodoksi Sarkolassa onkin osoittautunut laajamittaisemmin järjestetyt mäyräkoiraajot, joihin on kerätty isompi osallistujajoukko oman seuran väkeä ja vieraita. Jahdit olivat poikkeus siihen, millaista peurajahti on itselleni aiemmin ollut ja olikin mielenkiintoista päästä näkemään tämä päiväaikaan painottuva jahtimuoto kunnolla. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ P eurakannat ovat olleet kuuleman mukaan tänä vuonna laskusuunnassa Pohjois-Hämeessä ja jos eivät olekaan, on niiden pyynti ollut tavattoman haastavaa lumen puutteesta johtuen. Peurojen ajometsästys on ollut määrätyissä paikoissa kasvava trendi jo pidemmän aikaa, mutta nyt jahtimuoto on päässyt niin sanottuun valtavirtaan ja yhä useammalla alkaa olla kokemusta tästä hienosta jahtimuodosta. KOIRIA JA KOIRAMIEHIÄ Jahtiporukka mäyräkoira-ajossa jakautuu koiranohjaajiin ja passittajiin. Monelle metsästäjälle peurajahti kyttäämällä ei ole sitä kaikkein mieluisinta hommaa ja varsinkin koirien kanssa myös muu- toin touhuavat ovat ottaneet mäyräkoirat omakseen. Maa on mustana, eikä kuukaan auta, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Esimerkiksi joulunpyhien jälkeisten myrskyjen jälkeen peurojen kyttäyspyynti on ollut täysin tehotonta maa on mustana ja myös eteläisempi Suomi saa näin ollen osansa kahden pimeän välissä elämisestä. Kun tähän lisätään se, että mäyräkoirilla voi pyytää myös kauriita ja rusakoita, on mäyräkoirien ja erityisesti karkeakarvaisten mäyräkoirien suosio kasvanut maassamme voimakkaasti. Koiramiesten roolina on löysätä koirat jäljelle ja hakuun ja passimiehet taas paleRIISTA 7
Tämä toimii peuratiheillä alueilla ja tällöin onkin hyvin tyypillistä, että kun radiossa ilmoitetaan ajon alkavan, on ajo päällä hyvin nopeasti. Esimerkiksi ruotsalainen dreeveri olisi tässä mielessä 8 RIISTA. Mäyräkoirajahdeissa on hyvin tyypillistä käyttää useita koiria, sillä ajon rasitus pienelle koiralle on suuri jos samaa koiraa käytetään liian usein. Jahdin suunnittelu on kovaa työtä. Marko Aalto ja Sakari Paunila tekevät tässä viime hetken viilauksia passiketjuihin. levat kukin tahollaan ennalta määrätyissä passipaikoissaan. Peurajahdin työmyyrät saavat odotella vuoroaan autossa. Kyse on kuitenkin puhtaasti ajavasta koirasta ja riistasta, joka ei jää ainakaan kovin helposti seisontahaukkuun, eli koiramiehen rooli ampujana ei tässä jahtimuodossa ole oikein realistinen. Alueilla, joissa kanta on hyvin tiheää, on päädytty useissa tapauksissa siihen, että koiranohjaaja hakee peurat metsästä koiralle. Ei tietenkään aina, mutta usein. Erityisesti lumikelillä on tavallista, että koira tuupataan höyryävälle jäljelle ja ajo on päällä alta aikayksikön. Kun kyseessä on alue, jossa peuroja on vähemmän, muuttuukin tilanne kokolailla toiseksi. Siinä missä hirvijahdissa koiramiehellä on yleensä ase mukana sitä varten, että hän voi tarvittaessa ampua hirven seisontahaukkuun, ovat mäyräkoiranohjaajat hyvin usein suorittamassa aseetonta palvelusta. Tällöin koiralle tulee hakuvaatimuksia ja erityisesti tällaisissa paikoissa haikaillaan usein mäyräkoiraa laajahakuisempien rotujen perään
Mukana jahdissa oli myös mäyräkoirien ajokuningas Masi. Peurajahdin ohessa mäyräkoirajahdeissa on tapana ampua myös esimerkiksi rusakoita. Erityisesti aukeilla paikoilla eläimille on tyypillistä suosia lyhintä mahdollista suojatonta reittiä. Mitä tarkemmin eri alueilla tiedetään peurojen edesottamukset, sen paremmin pyynti voidaan kohdentaa juuri oikein. Toki usein pyydetään myös kotinurkissa, mutta pääsääntöisesti mäyräkoiramiehet liikkuvat paikasta toiseen ja joutuvat toimimaan paljolti alueilla, jotka eivät ole heille entuudestaan tuttuja. Erityisesti koiramiehillä on usein tieto vain siitä, mikä on pyydettävä alue eikä heillä välttämättä ole paikallistuntemusta samaan tapaan kuin järjestävän seuran väellä. Sen sijaan, että tällainen yksilö kiinnittäisi huomionsa ainoastaan päämäärättömään pakenemiseen, se saattaakin pyrkiä väistämään ajomiehet ja kiertää haluamaansa suuntaan. Vanhemmat ja viisaammat yksilöt pyrkivät välttämään vaarallisiksi kokemiaan paikkoja joskus jopa hieman uhkarohkeasti ja usein valinta reitin suhteen tapahtuukin eri tavalla kuin säikymmillä ja nuoremmilla yksilöillä. Nämä ovat erityisesti vanhemmille yksilöille tyypillisimpiä paikkoja liikkua ja saattaakin olla, että juuri näistä paikoista ammutaan esimerkiksi isoimmat pukit. Tämä yksilö olikin mitä melkoisin ryökäle... pidemmälle jalostettu rotu ja se on edelleen kuitenkin niin sanotussa hitaasti ajavien rotujen kategoriassa. Tyypillisestihän mäyräkoira-ajossa peura liikkuu pätkissä ja hitaasti ympäristöään tarkkaillen, mutta suojattomat aukeat se ylittää yleensä nopeasti. Tämän vuoksi kaadot painottuvat hyvin tarkasti samoihin paikkoihin kansa suojaisessa paikassa tai jopa avoimen paikan puolella metsän suojissa ylitystä ja kun paine kasvaa sietämättömäksi, se ylittää aukon kertarykäisyllä. Täten on todennäköistä, että peuran joutuu ampumaan liikkeeseen erityisesti jos passipaikasta ei yletä ampumaan sinne mistä peura tulee aukealle. Voidaan perustellusti sanoa, että jahdin etukäteisjärjestelyt ja koiramiehen rooli korostuvat peurojen mäyräkoira-ajossa. Useimmiten peura pähkäilee ai- Peura on, aivan samoin kuin muutkin metsän eläimet, hyvin uskollinen käyttämilleen kulkureiteille. Tämähän on ominaista myös esimerkiksi hirvelle. Täten esimerkiksi pelloilla paikat, jotka ovat kapeimpia tai joissa on jokin suojaisa ojanvarsi- tai metsäniemekepisto, ovat todennäköisimpiä ylityspaikkoja. Täten on ensiarvoisen tärkeää kyetä osoittamaan koiranohjaajille juuri oikeat paikat jahdille, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman toimiva. PASSIMIESTEN HAASTEET Jahdin etukäteisjärjestelyt ja koiramiehen rooli korostuvat peurojen mäyräkoira-ajossa. kerta toisensa jälkeen. Tällaisten yksilöiden kanssa paikallistuntemus on arvossaan ja kulkureiteillä onkin mahdollista tehdä varsin tehokkaita täsmäpassituksia. RIISTA 9. Aukeiden paikkojen passiketjujen lisäksi erittäin suuressa roolissa ovat niin sanotut kulkureittipassitukset. Näille paikoille tyypillistä on vielä se, että peurat saattavat kirmata niistä hyvin nopeasti yli
Näiden paussien yhteydessä suunnitellaan myös päivän jatko ja seuraavat ajot. MITTAVIA JÄRJESTELYITÄ Aina kun metsästystapahtumaan osallistuu paljon koiria ja passimiehiä, korostuu etukäteisvalmistelujen rooli. Olin kuitenkin pahimmilleen seisaallaan ja peura tuijotti pellon reunan passeja herkeämättä. Jahtijärjestelyissä on tärkeää tietää etukäteen suunnilleen se, monellako koiralla voidaan metsästää, moneenko eri porukkaan ryhmä voidaan jakaa ja montako ajoa päivän aikana voidaan järjestää. Arvelin peurojen menevän yli siitä ja mainitsin asiasta jahtia kuvanneelle kaverilleni. Pelto oli iso ja oli todennäköistä, että peurat tulisivat sen ylittämään ajon edellä. Tämä saattaa tuntua helpolta hommalta, mutta jos asiaa arvotaan liian myöhäisessä vaiheessa, ei porukkaa saada liikkeelle riittävän rivakasti ja päivä kuluu töllistellessä. Ajo jatkui vastapäisessä metsässä ja hetken kuluttua oikealla puolellani kulkureittipassissa kajahti. Samaten ensimmäinen laukaus kajahti miltei välittömästi ajon alkamisesta kun vieraana jahtiin osallistunut pääsi ampumaan naaraspeuran. Kaiken kaikkiaan. Pellon reunassa oli pit- kä metsäniemeke, joka pisti peltoon ja tältä kohtaa pelto oli kapeimmillaan. Itse suuntasin pellon kulmaan, jossa kulki peuran jäljet. Tästä johtuen on tavallista, että oma väki joudutaan jakamaan tasan viemään vieraita passeihin ja johtamaan toimintaa tältä osin. Ajo alkoi oikeastaan välittömästi kun koirat löysättiin jäljille. Arvelin peurojen käyttävän tätä reittiä normaalisti, mutta uskoin kuitenkin niiden ylittävän painostettuna pellon kapeammasta kohdasta. Tämän lisäksi isompien ajojahtien yhteyteen liittyy usein vielä muutakin oheistoimintaa kuten kyttäyspyynnissä olevia vieraita ja illanviettoja. Erityisesti vierasjahteja järjestettäessä haastetta lisää se, että vain osalla porukas10 RIISTA Vierasjahteja järjestettäessä haastetta lisää se, että vain osalla porukasta on paikallistuntemusta. ta on paikallistuntemusta. Paikallisen seuran jäsen meni omaan passiinsa minusta noin sata metriä metsän puolelle, kulkureitille. Kuten yleensä, ovat nämä jahtitapahtumat "parin miehen talkoita", eli yksien ja samojen miesten niskaan kohdistuu lähes poikkeuksetta suurin osa järjestämispaineista. Tämän jälkeen peura seisoi edessäni pellon reunassa vajaan kahdensadan metrin päässä miltei suoraan kyljittäin minuun nähden. Hyvin tiedossa olevat peurapaikat, etukäteen suunnitellut pyyntimaastot ja valmiit passilinjat ovat menestymisen perusta. Erityisesti silloin kun mukana on paljon ensikertalaisia, korostuu "paikallisoppaiden" rooli. SYKSYN ENSIMMÄINEN AJO Sarkolan Suoniemellä järjestetyssä "Kaverijahdissa" ensimmäinen ajo tuotti kuluneen syksyn parhaan yksittäisen saaliin. Näiden valmistelemiseen järjestäjät saavat tuherrettua aikaa yleensä muutaman päivän. Olin itse passissa pellon reunassa. Ajojen välillä vedetään henkeä ja paistetaan makkaraa. Kuten arvata saattaa, ei tämä peura pitänyt näkemästään ja kääntyi juuri sitä metsäniemekettä kohti, johon passit olivat keskittyneet. Voidaankin siis sanoa, että jahtien järjestäminen on tähän ryhtyville kokopäivätoimista hommaa. Hän menikin parin muun passimiehen kanssa tähän niin sanotusti kuumaan passiin
Tämä tietysti olettaen, että ilma ei ole aivan karmean kylmä. RIISTA 11. Sain kunnian osallistua tämän pukin suolistamiseen ja ilo näin komean pukin kaadosta välittyi varsin hyvin myös viereiseen passiin. Nyt kyseessä oli huomattavasti metsäisemmät maisemat ja passipaikat olivat huomattavasti epäselvempiä. Radiopuhelin on välineenä aivan ehdoton, sillä se kytkee metsästäjän jahtitapahtumaan. Kohtuullisen pitkä ja vaativakin laukaus paikoillaan olevaan maaliin on yleensä helpompi kuin laukaus mahdollisesti hyvin vauhdikkaasti liikkuvaan maaliin. Tämä oli toisaalta turhaa, ensimmäisestä ajosta poiketen koira otti ajon passilinjojen sivuun Ajojahteihin kannattaa suhtautua riittävällä vakavuudella, jotta niistä saa kaiken irti. Muutaman kuun vanhana peuran raatokin saattaa olla suuri ja pelottava. tähän paikkaan ammuttiin kolme peuraa, joista kaksi oli vasoja ja yksi naaras. Yritin sijoittaa itseni lähinnä ojien ylityspaikkojen mukaisille kulkupaikoille. Tämän jälkeen takaoikealla jyrkän rinteen kyljessä pamahti ja oletin olleeni väärässä. Yksi ajojahtiin liittyvä seikka on myös se, että passilinjat näissä isommissa jahdeissa ovat pitkiä ja näin ollen takimmaisiin passeihin saa kävellä hyvän matkaa. Tällai- sissa tilanteissa olisi mahdollisuus toisinaan hyödyntää sitä, että eläin tarkastaa tilannetta paikoillaan seisten. Tällä kertaa peuran kaataja oli ansaitusti jahdin pääjärjestäjä Sakari Paunila. AJOJAHDIN VAATIMUKSET Päivän toinen ajo järjestettiin makkaranpaistotauon jälkeen ja maastot olivat tällä kertaa todella poikkeavat päivän ensimmäiseen ajoon verrattuna. Tämän lisäksi yksi näistä peuroista oli tämän kauden ennätyspukkeja, juuri se viereisestä kulkureittipassista ammuttu. Tämäkin tuli vieraalle ja oli hänen ensimmäinen ajosta ampumansa peura. Päivän kolmas ajo oli mielenkiintoinen, sillä se sijoittui vielä erikoisempaan maastoon kuin päivän aiemmat ajot. Vaikka tämä ajo ei tarjonnut minulle ampumapaikkaa, sain seurata aitiopaikalta kolmen peuran kaatoja ja pääsin mukaan isoimman näkemäni pukin esikäsittelyyn. Joka tapauksessa saldo oli hyvä, sillä nurin oli viisi peuraa ilman yhtään raanakkoa. Ilman puhelinta passimies on täysin sen varassa mitä hän voi yksin havainnoida maastosta ja täten esimerkiksi se, että koska ajo pääsee lähtemään liikkeelle voi olla täysin arvailujen varassa. Hyviä varusteita jahtiin ovat reppujakkara, ampumakepit, radiopuhelin ja mahdollisimman yleiskäyttöinen ase. Päivän viimeisestä ajosta jahdin järjestäjä Sakari Paunila sai ammuttua naaraspeuran vanhalla ysikolmosellaan. Nuorta koiraa on hyvä totuttaa lahtivajalla pyydettävälle riistalle. Radiopuhelimen rooli on siis suuri, sillä se auttaa valmistautumaan oikein ja se lisää jahtitapahtuman mielekkyyttä kun tapahtumia voi seurata paremmin. Erityisesti peltopasseissa hyöty ampumakepeistä on ilmeinen, sillä peuroilla on, kuten todettua, toisinaan tapana empiä aukeiden paikkojen ylityksissä. Ensimmäinen ajo oli siis hyvin intensiivinen ja se oli ohi nopeasti. Täten kenkiä ei tule valita (kuten allekirjoittanut) sillä perusteella, että niillä on mukava seistä passissa kylmällä ilmalla, vaan ne kannattaa valita puhtaasti sen mukaan millä on paras liikkua passiin. Tosiasiassa käynnissä oli niin rusakko- kuin peura-ajokin ja lopulta molempia saatiin myös saaliiksi. Nyt passipaikkani oli metsähakkuun reunassa ja saatoin vain olettaa eläinten tulosuuntaa maaston perusteella. Yleensä ongelma on siinä, että passimiehellä käy aika pitkäksi jo sinä aikana kun hänen ei oikein tarvitsisi vielä edes olla täydessä valmiudessa. Kyse oli siis kokonaisuudessaan varsin onnistuneesta eräelämyksestä. LOPU T AJOT ja vain yksi passimies sai aivan ajon alkuvaiheessa ammuttua yhden peuran. Ajo alkoikin raikua viereisessä metsässä, mutta luulin kyseessä olevan rusakkoajon, sillä olin kuulevinani jotain tämäntapaista radioliikenteen perusteella
Impala markkinoi myös muita luotityyppejään samoihin "töihin" mihin laajenevat luodit on tarkoitettu.. Tähän perustuu myös Impalan "Moose Stopper" eli hirven pysäyttäjä. haavakanavien koossa ja kohteeseen jääneen energian määrässä. 12 RIISTA TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI K oska Suomessa tulkitaan lakia lain kirjaimen eikä sen hengen mukaisesti, voidaan kaikki muut luotityypit kokovaippaa lukuun ottamatta hyväksyä laillisiksi hirvijahtiin. Vertailimme pehmytkudossimulaattorilla solidien ja muotoutuvien luotien eroja mm. Kaikki luotityypit ovat laajenemattomia ja ne valmistetaan messingistä CNC-sorvilla. Käytännössä kyseessä on solidi, jonka kärkeen on tehty noin kolme milliä syvä poraus. SOLIDIT Impala-luodit Impala on Keski-Euroopassa ja Afrikassa paremmin tunnettu luoti- ja patruuna-valmistaja, mutta se markkinoi määrätietoisesti tuotteitaan myös pohjoismaihin. Metsästyslakimme sanamuoto "...mainittujen eläinten ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaista luotia" tarjoaa mahdollisuuden venyttää tekstiä siten, että luoti voi olla esimerkiksi solidi tai kokolyijyinen, joka myös usein toimii solidin tavoin. MUOTOUTUVAT VS
Luotityyppejä (kaikki solideja) on käytännössä neljä: piikkikartiokärkinen kevytluoti, pyöreäkärkinen (otsapinta tasainen) "perussolidi", kartiokärkinen pyöreäpäinen solidi (Boswelder) sekä kartiokärkinen tasapäinen solidi, joka oli alkuaan tarkoitettu revolvereihin. Tästä syystä luotien painot ovat eri kaliipereissa selvästi kevyempiä kuin mitä niissä yleensä käytetään. Kuvan luodit ovat kaliiperia .308, vasemmalta LWHV 8,4 g, CFNS/ LWFP 5,8 g, CHP 9,7 g ja RNFP 11 g. Impala .308 CHP Moose Stopper 9,7 g 878 m/s Itsel. Impala-luoteja ja -patruunoita valmistetaan kaikissa yleisesti käytössä olevissa kaliipereissa sekä myös joissakin harvinaisemmissa. Tämä ominaisuus yhdistettynä suureen läpäisyyn tekee Impala .308 CFN 5,83 g 1075 m/s RIISTA 13. Tämä optimaalisen metsästysluodin toimintatavan kuvaus on lainattu Impalan mainostekstistä ja sen toimivuudesta on vaikea sanoa mitään ilman suurempaa käytännön kokemusta. .300 WSM Impala CHP Moose Stopper 9,7 g 1020 m/s Impala .308 LWHV 8,4 g 910 m/s Impala .308 RNFP 11 g 801 m/s Kevyt yleisluoti, jossa kärjen piikkimäisellä kartiolla ja suurella osumanopeudella on pyritty saamaan tavanomaista laajempi haavakanava. Terävän kärkipiikin pienikin taipuminen esimerkiksi osumasta luuhun muuttaa luodin kulkusuunnan välittömästi ja se voi tulla ulos käytännössä mistä hyvänsä, jopa jyrkemmässä kulmassa kuin astetta. Seuraavassa on lyhyt luonnehdinta näistä versioista sekä niiden muunnoksista. Sekä luodin kärkiosan että rungon urituksen muotoilulla on pyritty saamaan aikaan pitkittäisiä sokkiaaltoja, jotka tuhoamisen sijasta siirtävät sisäelimiä ja siten aiheuttavat vastaavan efektin kuin muotoutuvat luodit mutta ilman suurta kudosvahinkoa. Tämän lisäksi löytyy latauksia tai luoteja vielä monille jo käytöstä pois jääneille "antiikkikaliipereille", jotka aikoinaan olivat hyvinkin suosittuja. Käytetyt lyhenteet Impalan mainoksissa ovat hieman harhaan johtavia sikäli, että samasta luodista on vähintään kahta eri kirjainlyhennelmää. LWHV LIGHT WEIGHT HIGH VELOCIT Y = LS Impala-luoteja valmistetaan neljää päätyyppiä useissa eri kaliipereissa. Poikkeuksellista oli kuitenkin Impala-luotien muodostama haavakanava pehmytkudossimulaattorissa, sillä tavanomaisen solidin kapeasta ja tasavahvasta ontelosta ei voinut puhua. IMPALAN TOIMINTAPERIAATE JA NELJÄ PÄÄT Y YPPIÄ Etelä-Afrikkalainen ballistiikka-asiantuntija Kobus Du Plessis on suunnitellut Impala-luotien toimintaperiaatteen, joka poikkeaa täysin "tavanomaisista" luodeista. Luotien aiheuttamat kanavat muistuttivat yllättävän paljon muotoutuvien luotien aikaansaannoksia
Luotia käytetään myös jossain määrin yleisluotina. Toiminnallisesti luotia pidetään vastaavanlaisena yleisluotina kuin teräväkärkistä kevyttä versiota vaikka painavampana sen osumanopeudet jäävät pienemmiksi. Painoltaan KO-luodit ovat vain vähän kevyempiä kuin kyseisissä kaliipereissa keskimäärin, joten niiden tehoreserviä ei yleensä voida juurikaan parantaa lisäämällä nopeutta. Hyvien kokemusten siivittämänä luoti otettiin käyttöön myös muissa kaliipereissa. Skandinaviaan markkinoitu Moose Stopper on Boswelderin muunnos, jossa luodin kärkeen on lisätty kahden millin läpimittainen ja kolmen millin syvyinen kolo. .308 Speer 200 gr 609 m/s Itseladattu .308 Matrix 210 gr 690 m/s Semiwadcutter-tyyppinen Boswelder kehitettiin alun perin kaliiperiin . .308 Barnes TSX 168 gr 799 m/s "Perussolidi", joka on tarkoitettu etupäässä vaarallisen suurriistan kaatoon kun tarvitaan suurta läpäisyä. Luoti laajenee tuskin mainittavasti ja kun nopeus nostetaan suuremmaksi, sirpaloituu kärki. luodista vaarallisen tilanteissa, joissa muita jahtimiehiä tai koiria on ampujan sivuilla tai etumaastossa. RNFP ROUND NOSE FLAT POINT = KO Itsel. Luotia ladataan myös muissa kuin safarikaliipereissa. CFN CONICAL FLAT NOSE = BOSWELDER JA CHP CONICAL HOLLOW POINT = MOOSE STOPPER Itsel. Impala LWHV on yleisluoti. Ennen Moose Stopperia Impala pyrki Suomen markkinoille hirvijahtiin tarkoitetulla ja jo edellä mainitulla pyöreäkärkisellä solidilla, jonka kärkitasoon oli porattu noin millin läpimittainen reikä. 14 RIISTA Itseladattu .308 Lapua Naturalis 11 g 802 m/s Itseladattu .300 WSM Woodleigh Hydro 180 gr 849 m/s. Kärkiosan taipuminen esimerkiksi luuosumassa saattaa muuttaa dramaattisesti luodin kulkusuuntaa. Luusimulaattorin Impala Moose Stopper läpäisi helposti. H&H Koos Barnardin toivomuksesta. Aukko on enemmän kosmetiikkaa, koska luoti ei lupailuista huolimatta varsinaisesti laajene ja kun nopeutta nostetaan riittävästi, kärkiosa murtuu
Tämän lisäksi otettiin "haavakanavista" mitat ensimmäisen kymmenen luettelon osalta eli kolmen sentin välein sentin matkalta. Koska mitään vertailukohdetta ei ollut, kokeiltiin simulaattoria lisäämällä kehikon alle rullat. Näiden mittojen mukaan piirrettiin kuvat kanavista, sekä selkeä auki oleva osuus että huomioitiin myös reiän ympärille muodostuneen paineaallon läpimitta. Luoti myös kääntyi helposti poikittain heti luuosuman jälkeen. Federal TBBC 11,7 g 775 m/s VERTAILU MUIHIN LUOTEIHIN Vertailun ajatuksena oli selvittää erityyppisten luotien pehmytkudossimulaattoriin jättämä energia. Läpäisystä voi koitua vaaraa ajomiehille tai koirille ja olemattoman energianluovutuksen takia eläin ei jää paikoilleen muista kuin selkäranka/ aivo-osumista. IMPALA MOOSE STOPPER LUUSIMULAATORISSA Impala-luotien osumanopeudella on ratkaiseva vaikutus sekä haavakanavan muotoon että paineaallon laajuuteen. Federal Part 11,7 g 827 m/s Moose Stopperia kokeiltiin myös luusimulaattorissa eri nopeuksilla. Kaikki luodit olivat kaliiperia ., vain luotien painoissa ja nopeuksissa oli eroja. Itseladattu .300 WSM Barnes 250 gr 702 m/s Norma Oryx 11,7 g 800 m/s RIISTA 15. CFNS CONICAL FLAT NOSE SOLID = KS JA CFNS/LWFP CONICAL FLAT NOSE SOLID/ LIGHT WEIGHT FLAT POINT = KS Luoti kehitettiin revolvereihin ja putkimakasiinillisiin vipulukkoihin, mutta myöhemmin siitä tehtiin myös tavanomaisiin kivääreihin sopiva malli, jonka käyttötarkoitukseksi on suunniteltu Keski-Euroopassa suositut ajojahdit. Vaunusta tuli ehkä turhan painava ja siten hidasliikkeinen mutta toisaalta tällä järjestelyllä saatiin kuitenkin eri luotien välille yllättävän selviä eroja. Luodin kärjen laajeneminen oli nimellistä ja suuremmalla nopeudella kärkiosa sirpaloitui. Pidän tämän luodin haittapuolena nimenomaan ajojahtitilanteessa suurta läpäisyä ja vähäistä energian luovutusta kohteeseen. Tällä matkalla lähes kaikkien luotien haavakanavista oli jo loppunut kanavan ympärillä esiintyvä painevaikutus. Kovasta lähtönopeudesta huolimatta haavakanava jää pieneksi eikä kevyt painokaan pysäytä luotia kohteeseen. "Kudosmassana" käytettiin jälleen läpimärkiä puhelinluetteloita, yhteensä kpl, jolloin massan paksuudeksi saatiin cm. Tätä perustellaan luodin tavanomaista keveämmällä painolla (revolvereissa lähempänä normaalipainoja) ja muodolla, minkä vuoksi vaarallisen kantaman pitäisi jäädä tavanomaista lyhyemmäksi
Tämä on vielä. Simulaattorin liikkumisesta päätellen eniten energiaa kohteeseen luovutti Oryx, sitten Matrix, Trophy Bonded ja Speer Hot-Cor. Suunnittelijan mukaan Impala-luotien runkoon tehty uritus on muotoiltu siten, että se kitkan vähentämisen lisäksi myös pyrkii palauttamaan luodin vakauden. Jos joku keksii paremman selityksen haavakanavien muodon vaihtelulle niin kuuntelemme sen mielellämme. WOODLEIGH H YDRO 180 GR Näiden luotien kanavista on helposti havaittavissa Naturaliksen nopeampi aukeaminen ja suurempi paineisku kohteeseen, muuten haavakanavat olivat hyvin samantyyppisiä. Kobus Du Plessis lienee oikeilla jäljillä luotien muotoilun suhteen, mutta vastaavaa laajenevan luodin energiaiskua kohteeseen ei kuitenkaan saavuteta ilman todella suuria osumanopeuksia. IMPALALUODIT tansa selkeästi muita luoteja paremmin, mutta kovassa materiaalissa kuten suurissa luissa tai vaneripalikoissa suunta ei aina pysy yhtä vakaana, mikä johtunee ainakin osaksi siitä, että kärjen kuppiosa muokkautuu epäsymmetriseksi. KOKOKUPARISET BARNES TSX 180 GR JA LAPUA NATURALIS LR 170 GR Luotien aikaansaamat muutokset kanavissa johtunevat siitä, että luoti muotoilunsa takia pyrkii kaatumaan. Matrix laajeni selvästi eniten ja myös läpäisi muita vähemmän. Luodin painolla näyttäisi olevan vähemmän merkitystä kuin osumanopeudella, sillä kevyemmät luodit kovemmalla nopeudella liikuttivat vaunua enemmän. Patruunavalikoima on erittäin laaja, tässä pieni otanta yleisemmistä. Impala-patruunoita ladataan eri hylsynvalmistajien tuotteisiin, joten kantaleima ei kerro patruunan valmistajaa. HAAVAKANAVAANALY YSI Kun verrataan haavakanavien kokoa ja muotoa, erikoinen piirre Impala-solideilla oli se, että kanavat muistuttivat enemmän laajenevien luotien vaihtelevia onteloita kuin solideille tyypillisiä tasapaksuja ja läpimitaltaan pieniä kanavia. Näin kohteessa luoti liikkuu epävakauden ja vakauden välisessä tilassa, johon myös nopeudenmuutokset tuovat oman lisänsä. Vaikka lähtönopeustaso oli molemmilla kutakuinkin sama, läpäisi Naturalis suuremmasta laajenemisläpimitastaan huolimatta enemmän. BONDATU T Luoti on suunniteltu hydrostaattisesti stabiloituvaksi, mikä tarkoittaa että luodin kärkeen tehty kuppi pyrkii pitämään kudosnesteen avulla luodin kulkureitin suorassa tilanteissa, joissa vaaditaan suurta läpäisyä siten, ettei luoti poikkea sille aiotulta reitiltä. Näiden luotien toimintaperiaate on sama, mutta pieniä eroja löytyy luotien avautumisessa, laajenemisessa sekä läpäisyssä. Vesimassaan ammuttuna (esimerkiksi perättäiset muovikanisterit) luoti pitääkin suun16 RIISTA Bondattuja luoteja oli vertailussa neljä: Speer Hot-Cor gr ( g), Matrix FB gr (, g), Speer Trophy Bonded Tip gr (, g) ja Norma Oryx gr (, g)
Kokeessa luodille mitattiin nopeutta hieman yli m/s, mutta se ei vielä riittänyt avaamaan luotia, vain kärkiosan läpimitta kasvoi vähän. Hyvänä puolena voidaan pitää CNC-sorvatuilla luodeilla mittatarkkuutta, joka yleensä johtaa erittäin hyvään käyntiin. Painoltaan tämä versio on raskaimmasta päästä mitä kaliiperiin . .308 Itsel. Huomionarvoista on myös Partitionin suuri energian luovutus kohteeseen. PÄÄTELMIÄ On selvää, että Impala-luodeilla tarvitaan poikkeuksellisen suuri osumanopeus, jotta saavutettaisiin sekä laajenevien luotien suuri haavakanava että myös osuman aiheuttama välitön paineisku. löytyy. .308 Itsel. .300 WSM Impala .308 Impala .308 Impala .308 CHP 9,7 g Moose Stopper CHP 9,7 g Moose Stopper LWHV 8,4 g RNFP 11 g CFN 5,8 g 878 1020 910 801 1075 Itsel. kuitenkin spekulointia, sillä vaunusta täytyy tehdä herkkäliikkeisempi, jotta asian saa varmuudella todettua. BARNES ORIGINAL 250 GR JA NOSLER PARTITION 180 GR Barnes Original on periaatteessa tavanomainen luoti, jossa luodin vaippa on käännetty kärjessä melkein kiinni, vain keskellä on pieni reikä josta lyijyä näkyy. Haavakanavasta tuli tasapaksu ja suhteellisen pienikokoinen muistuttaen Woodleigh Hydron vastaavaa. Toisaalta kovempi ( m/s) nopeus , g CFNSluodilla ei tehnyt sen paremmin laajaa haavakanavaa kuin saanut vaunua liikkeelle, joten myös luodin painolla ja ilmeisesti myös sen kärkiosan muotoilulla näyttäisi olevan merkitystä. .300 WSM Itsel. Voisi olettaa luodin olevan hyvinkin tarkka osumakohdasta ja toivottavaa olisi myös osuma suuriin luihin samalla kun luoti tavoittaa myös tärkeitä sisäelimiä. CNC-sorvattujen luotien käynnissä on harvoin huomauttamasta kuten nämä Impala-luodeilla ammutut 100 metrin kasat osoittavat. Valmistaja Luoti g Nopeus m/s Läpäisy, max. Osumanopeuksien eron aiheuttama haavakanavan muoto ja simulaattorivaunun liikkuminen (= paineisku) näkyy parhaiten kaavakuvissa , g CHP-luodilla (MooseStopper), joissa toisella on nopeutta m/s ja toisella m/s. Loppukaneettina totean että ainakin tällä hetkellä ilman käytännön kokemusta pitäisin Impala-luoteja spesialistin erikoisluotina silloin, kun kyse on suuremmasta riistasta. .308 Norma Federal Federal Itsel. Partition puolestaan toimi oletetulla tavalla. Tämä viimeksi mainittu ominaisuus on usein ratkaisevan tärkeä nopean kaadon kannalta. .308 Itsel. Vaikka nopeusero on vain m/s, osuu se alueelle, jossa pienemmällä nopeudella vaunu ei käytännössä juurikaan liikahda kun taas nopeammalla päästään laajenevien luotien tasolle. .300 WSM Barnes TSX 11 g Speer H-C 13 g Matrix FP 13,6 g Naturalis 11 g Oryx 11,7 g Nosler Partition 11,7 g Trophy Bonded Tip 11,7 g Woodleigh Hydro 11,7 g Barnes Original 16,2 g 799 609 690 802 800 827 775 849 702 39 36 30 45 39 45 36 Läpi Läpi 13 10 13 14 17 15 12 5 10 RIISTA 17. Käytännössä eroa voidaan pitää erittäin merkittävänä, samoin haavakanavien suhteen. Energiaa Barnes kuitenkin luovutti kohteeseen selvästi Hydroa enemmän. Se avautui erittäin nopeasti ja kärkiosan muokkautuminen muovasi haavakanavaa ja sen ympärillä olevaa painealuetta siten, että laajentuma oli suurin heti alkuvaiheessa ja pieneni sitten luodin peräosan hidastumisen mukaan. 60 cm cm Läpi Läpi 48 cm, sivusta ulos Läpi Läpi Vaunun liike mm 3 15 8 8 1 Impala .308 Itsel
Tämä matkan neljäs metsästyspäivä sisälsi yhden metsästäjäurani merkittävimmistä tapahtumista. TEKSTI JA KUVAT: JOUNI HUHTINEN htenä metsästysmatkan alkuperäisistä tavoitteista oli strutsin ampuminen, jota voidaan pitää erikoisena saaliina. Keskustelimme Henrin ja Conwayn kanssa operaation toteuttamisen haasteista. Pyysin Henriltä mahdollisimman tarkan kokonaiskustannusarvion, jotta voin laskea omat resurssini. Henri lupasi toimittaa tarvittavat tiedot seuraavan päivän aikana ja minä lupaRIISTA 19. Sekö, että on tullut tehtyä vai se, että on jättänyt realistisen mahdollisuuden käyttämättä. Onneksi en sanonut sitä ääneen. HAASTE REVOLVERILLA Edellisessä artikkelissa (Riista 7/2011) kerroin B&R Huntingin järjestämästä metsästysmatkasta Etelä-Afrikkaan. Pidän linnunpyynnistä yleensä, joten suurin mahdollinen lintu kuulosti erinomaiselta. Ensimmäisen illan ruokailun yhteydessä keskustelun lomassa molemmat aivopuoliskot tekivät ankaraa mietintätyötä. Aloin muistelemaan kaatohinnastoa, sillä tässä vaiheessa itseäni kiinnosti hyvin paljonko sellaisen operaation kulupuoli. Ensireaktioni ehdotukseen oli, että nyt on Henri ollut liian pitkään auringossa ilman lakkia. Koska odotukset olivat olleet korkealla niin minulla kuin myös kotiväellä, tilalle oli ehdottomasti keksittävä jotain muuta erikoista. AMMU TAAN KIRAHVI! Viitasen ehdotus korvaavaksi eläimeksi oli kirahvi. Kotijoukot antoivat täyden tukensa tavoitteelleni, strutsistahan saa paljon kauniita sulkia, joita voi käyttää moneen tarkoitukseen. Koska kyseessä ei ollut missään nimessä halpa tempaus, olin hylkäämässä ajatuksen siltä istumalta. Kyseinen matka oli yksi B&R Huntingin järjestämistä SAKO 90 -juhlavuoden tasankoriistasafareista, joka toteutettiin Waterbergin vuoristossa, noin 200 km pohjoiseen Johannesburgista. Maailmalla on kuitenkin tullut kuljettua jonkin verran ja tehtyä matkoillaan sen verran virheitä, että jotain on tullut opittuakin kokemuksesta. Tässä artikkelissa paneuduttiin reissun kolmeen ensimmäiseen päivään. Esitin toiveeni matkan järjestäjälle, B&R Huntingin Henri Viitaselle matkan valmisteluvaiheessa ja hän ryhtyikin järjestelemään asiaa. Onnekseni en kuitenkaan takertunut tähän ensimmäiseen ajatukseen. Aikanaan, kun pääsimme perille Nkonkaan, tuli selväksi, ettei strutsin ampuminen järkevästi ollut mahdollista. Mikä on aikaisemmilta matkoilta jäänyt harmittamaan. Lähialueilla ei ollut sopivia yksilöitä ja kauempaa hakeminen olisi tullut kohtuuttoman kal- Y liiksi ja se olisi kuluttanut liikaa arvokasta aikaa
Noin kahdeksan aikaan olimme kuitenkin liikkeellä kohti aluetta, jossa metsästys tapahtui. Meidän tuli löytää juuri tämä jäljellä oleva ammuttavaksi kelpaava ennalta valittu yksilö, muita ei saanut ampua. Gnu:sta saatu näyttö oli kuitenkin vakuuttanut Conwayn latauksen soveltuvuudesta kirahville. Tulimme harvaa puustoa kasvavalle savannille ja yhtäkkiä näimme kirahvin. Lopullinen päätös oli tehty ja kirahvi päätettiin ampua revolverilla. KIRAHVIN PÄIVÄ Aamu alkoi lähes normaalisti. Tila oli suuri ja kirahveilla oli paljon tilaa. Niinpä ensimmäiset kaksi tuntia olivat maisemien katselua ja muiden eläinten ihailua. Tällaistahan ei kovin usein tehdä. sin tehdä päätöksen niiden perusteella viimeistään seuraavalla päivällisellä. Tilalla oli ollut kuusi ammuttavaa kirahvia, joista viisi oli jo ammuttu. Ajelimme useita kirahvien suosikkipaikkoja läpi löytämättä niitä. Joten, jos ammattimetsästäjä oli valmis ottamaan riskin, niin kyllä se minullekin sopii. Toisen metsästyspäivän lounaalla Henri toimitti puuttuvat tiedot. Otimme tilan edustajan mukaan ja aloitimme kirahvien etsinnän. Herätys ja aamupala olivat hieman myöhemmin, kaluston lastaamisessa meni normaalia enemmän aikaa. Minulla oli päivälliseen asti aikaa tehdä päätös. Oppikirjan mukaan . Sekä Henri että Conway onnittelivat minua kaukonäköisyydestäni ja ilmoittivat, että tämä kirahvi ammutaan revolverilla. Koska tällaisen jahdin järjestelyt olivat normaalia vaativammat, ilmoitin päätöksestä Conwaylle jo iltapäivän jahdin aikana. Päivällisellä julistin kaukonä- köisyyttäni, olinhan ottanut mukaan kourallisen puhvelille soveltuvalla luodilla ladattuja patruunoita .:eeni. Vaikka . Casull on revolverina tehokas, on se kuitenkin :een verrattuna heikkotehoinen näin suurelle eläimelle. Tiesin, että näin on tehty ennenkin, ainakin eräs norjalainen kaveri on ampunut kirahvin .:lla, mutta hänen käyttämänsä lataus oli ollut merkittävästi kovempi kuin käyttämäni Fusion tehdaslataus. H&H mag ja puhvelipatruunat on minimi, mitä kirahville voi käyttää. Suu- 20 RIISTA. Päätöksen teko oli lopulta helppo, tietyillä järjestelyillä operaatio oli mahdollista rahoittaa. Päivälliseen mennessä Conway oli aloittanut järjestelyt. Ajoimme lähemmäs ja totesimme kokonaisen lauman eri-ikäisiä kirahveja olevan hajallaan savannilla. Jos olisin jättänyt tilaisuuden käyttämättä, olisin katunut sitä koko loppuikäni. Ensireaktioni ajatukseen oli, että nyt ovat sekä Henri että Conway olleet liian pitkään auringossa ilman lakkia
Jatkoimme ajoa ripeästi kirahvit kiertäen reilusti tuulen alapuolelle. Tämä olisi vain lisännyt kirahvien epäluuloa meitä kohtaan ja nopeuttanut niiden poistumista näköpiiristä. Ehkä kilometrin päässä isosta uroksesta näimme kaksi kirahvin päätä puiden latvojen tasalla. Suomalaiseen hirveen tottuneelle tuntuu todella luonnottomalta tähdätä niin paljon eteen. rimmasta osasta näki heti, että ne eivät olleet riittävän kookkaita ollakseen aikuisia. Tämän takia Conway otti minun :n mukaan: jos homma näyttää menevän pieleen tavalla tai toisella, suoritettaisiin nopea aseen vaihto ja tilanne korjattaisiin kiväärillä. Jätimme auton riittävän kauas kirahveista ja valmistauduimme lähtemään jalan liikkeelle. Autolta oli jonkinlainen näkyvyys kirahveille. Etsintä jatkui. Kun ampumakepit olivat paikallaan ja saa ampua komento oli tullut, olin täysin kesRIISTA 21. Jatkoimme ajoa savannin reunoja kierrellen ja kirahveja tarkkaillen. Yritimme olla mah- dollisimman välinpitämättömän näköisiä ja välttää katsekontaktia. Päästyämme alle sadan metrin päähän naaras totesi saaneensa tarpeekseen ja päätti poistua näyttämöltä poikanen mukanaan. Näimme laumassa yhden suuren uroksen, mutta se ei ollut luvallinen eläin. Sekä Conway että Henri olivat tähdentäneet, että tässä tilanteessa ei voi jäädä ihailemaan eläintä, vaan laukaus on saatava lähtemään nopeasti, muuten menetetään tilaisuus ja sitten peli muuttuu todella vaikeaksi. Onneksi uros jäi vielä hetkeksi varmistamaan selustaa ja antoi meille mahdollisuuden. Meidät oli nähty jo ajat sitten, joten kaikenlainen piilottelu ja hiiviskely olivat turhaa. Kun kirahvi on kerran luokitellut meidät vaarallisiksi, sen jälkeen lähelle pääseminen on erittäin vaikeaa ja todennäköisesti joudutaan turvautumaan kivääriin. Suora lähestyminen olisi saanut kirahvit tuntemaan itsensä uhatuiksi ja ne olisivat todennäköisesti paenneet nopeasti. Näytti siltä, että alueen kaikki kirahvit olivat kokoontuneet saman, laajan harvapuustoisen alueen sisälle. Henri on varsin pätevä kameran kanssa, joten olin erittäin tyytyväinen, kun Henri ryhtyi kameramieheksi. Tässä vaiheessa Conway asetti ampumakepit pystyyn, lähemmäs ei enää päästäisi. Suunnitelma oli, että kirahvi ammutaan revolverilla, mutta aina on huomioitava epäonnistumisen mahdollisuus. Olin esittänyt toiveen, joka oli pikemminkin vaatimus siitä, että tapahtuma pitää saada videolle. Lähdimme lähestymään kolmikkoa, urosta, naarasta ja poikasta, kiertämällä. Näistä toisen Conway tunnisti heti luvalliseksi kirahviksi. Oikeaa tähtäyspistettä oli tutkittu kirjallisuudesta ja olin päässyt kylmäharjoittelemaan Conwayn lemmikkikirahvilla. Kirahvin anatomia on täysin poikkeava muiden eläinten anatomiasta: sydän ja keuhkot ovat todella edessä rintakehässä. Lähdimme matkaan kolmestaan, kaikki jäljittäjät ja metsästyskaverini jäivät autolle. Conwayn takapihan asukki oli suostunut aiemmin poseeraamaan eri kulmista, joten minulla oli selkä kuva tähtäyspisteestä. Työnjako oli selvä, Conway vastasi päätöstenteosta, minä ampumisesta ja Henri kuvaamisesta. Conway ja Henri is- tuivat Toyotan ohjaamossa ja he suunnittelivat lähestymisen. Liikuimme pusikon laitaa hiljalleen lähestyen. Joten oli vain yksi mahdollisuus ja se oli tässä ja nyt. Homma oli enää tekemistä vaille valmis
Conway oli kuulemma antanut joitain ohjeita, mutta ne olivat menneet täysin ohi. Pystyssä oleva häntä on kuulemma merkki siitä, että eläin on vaikeuksissa. Viimein puristus tuotti tulosta ja laukaus lähti. Toisen kerran tämän metsästysmatkan aikana tunsin olevani täydellisen onnellinen. Ammuin toisen laukauksen poispäin menevään kirahviin niin nopeasti kuin pystyin. Lähdimme ripeästi seuraamaan kirahvia valmiina ampumaan aina tilaisuuden tullen. Senkin kirahvi merkkasi osumaksi. Kirahvi kiihdytti vauhtia ja alkoi välittömästi kaartaa vasemmalle. Tunne oli sanoin kuvaamaton. Tasapaino alkoi pettää ja muutaman kymmenen metrin päästä kirahvi nojasi hetken puuhun ja kaatui sitten suorilta jaloilta tyylikkäästi maahan. Viimein eläin liikkui lähes suoraan poispäin jolloin sain ammuttua osuman. Seuraavat kaksi laukausta ammuin liikkeessä olevaan kirahviin ja onnistuin ampumaan molemmat luodit ohi. Jäljittäjät kutsuttiin paikalle ja lähtövalmiudessa ollut 22 RIISTA. Tuttu osumaääni tuli takaisin ja kirahvi merkkasi osuman selvästi. Ihaillessani jättiläistä PH:t aloittivat toimenpiteet saaliin talteen saamiseksi. Lets go -helpotti tunnelmaa. Osumien vaikutus alkoi selkeästi näkyä, vauhti oli hidastunut merkittävästi. Savannin jättiläinen oli kaatunut. Lievästi uhkarohkea operaatio oli saatu kunnialla päätökseen. Viereen päästyämme eläin veti viimeisen henkäyksensä, lopetuslaukausta ei enää tarvittu. Aikaa ei ollut kulunut kuin muutama hetki ja olimme seuranneet kirahvia muutama sata metriä. Todellisuus alkoi hiljalleen syöpyä tajuntaan. Välimatka pysyi noin sadassa metrissä ja eläin oli koko ajan liikkeessä. Jalkojeni juuressa makasi suurin koskaan ampumani eläin ja se oli vielä saatu varsin vaikeasti hallittavalla välineellä, revolverilla. Kirahvi siirtyi varsin rauhallisesti poispäin häntä pystyssä. En kuullut mitään, näin vain kirahvin kiikarin läpi. Olimme suoraan sivussa ja eläin oli kävelemässä pieneen puiden välissä olevaan aukkoon. Pääsin ampumaan viimeisen laukauksen hyvältä tuelta rauhassa kirahvin sydämeen. Pääsimme hiipimään reilun metrin päähän hitaasti kävelevästä kirahvista. kittynyt kahteen asiaan: tähtäyspisteeseen ja liipaisimen puristukseen. Conwayn kommentti: Good hit, he´s done. Tässä vaiheessa eläin oli hakeutunut pois aukealta tiheämmän metsän suojiin. Laukauksen vaikutus näkyi heti. Ampumakepit laitettiin valmiiksi ja odotettiin hetkinen. Lähestyimme kirahvia ripeästi
Viimeinen laukaus oli myös ollut tappava, sillä se oli lävistänyt sydämen. Hetken kaivelun jälkeen Conwayllä oli kädessään luoti. Hyvä niin, sillä metsästysmahdollisuudet käsiaseella ovat erittäin rajalliset. Aikanaan kaikki oli valmista ja lähdimme kohti Nkonkaa. Ensimmäisestä viillosta viimeisen palan lavalle nostamiseen kului tasan kolme tuntia. Greg valvoi ja ohjeisti trofeen talteenoton hänen ja Conwayn miesten tehdessä työn. Olen päässyt viimeisen viidentoista vuoden aikana metsästämään revolverilla muutaman kerran, pääasiassa USA:ssa. Henrin kanssa mittasimme kirahvin korkeudeksi noin kuusi metriä ja Conway arvioi eläimen elopainoksi noin kiloa. Conway tarkasteli kylkiä ja totesi, että sisäpuolelta löytyy luodinjälki mutta ulkopuolelta ei. Näin arvokkaiden trofeiden laatu saatiin pysymään korkeana. Nkonkaan päästyämme totesin Conwaylle, että tänään en enää halunnut metsästää muuta, tämä päivä olkoon pyhitetty kirahville. Alkuperäiset suunnitelmat eivät onneksi toteutuneet. Aloitettiin valokuvaus. Nautimme lounaan rauhassa, Conway jatkoi tilan isännän töitä ja minä nautin iltapäivästä tapahtumia mielessäni kertaillen. Oli mahtavaa, että ammattilainen otti heti alusta asti nahan ja kallon haltuunsa. Otimme runsaasti valokuvia, jonka jälkeen Greg pääsi tekemään työnsä. Myöhemmin paikalle tullut trofeiden valmistaja Greg vahvisti Conwayn arvion. Tieto kaadosta ilmoitettiin myös Nkonkaan. Kuusi miestä teki työtä tauotta. Eläimen talteenotto oli iso operaatio. Kyseessä oli valtava eläin. Tältä matkalta sain paljon uutta kokemusta ja vahvistuksen moniin näkemyksiini revolverin soveltuvuudesta ison riistan metsästykseen. RIISTA 23. trofeiden valmistaja hälytettiin paikalle. Ruhon paloittelun yhteydessä tarkistimme osumat: ensimmäinen laukaus oli todellakin ollut tappava, se oli mennyt keuhkoilta läpi. Greg vei trofeet mennessään. Sama toimenpide toiselle kyljelle ja minulla oli kädessäni sekä ensimmäisen että viimeisen laukauksen luodit! Kerrassaan erinomaista. Tällä metsästysmatkalla revolve- ri näytteli pääosaa
MAKURA HUNTING RIFLES TAKE DOWN ULRICH REPPU JA REISSUMIES TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ Take down kiväärit ovat maailmalla oma asetyyppinsä, joka ei meillä ole ainakaan toistaiseksi päässyt nousemaan suosioon. Take Down Ulrich perustuu Blaser R93 kivääriin ja on nimenomaan kevyt metsästysase pitkille taipaleille. 24 RIISTA V aihtopiippuaseet ja take down aseet menevät nykyään monesti hieman sekaisin. Tyypillisesti tämä asetyyppi on matkaajien ja jalan pitkiä matkoja taivaltavien metsästäjien suosiossa. Jos työkalu tarvitaan, on yleensä kyse vaihtopiippuaseesta tai jossain määrin vajaasta toteutuksesta mekanismin suhteen. LÄHTÖAJATUS Take Down Ulrichin perustana on hyvin suosittu ja jo lähtökohtaisesti kevyt Blaser R suoravetoluodikko. Tämä asemalli on vaihtopiippujärjestelmää käyttävä ja periaat-. Perusero näiden kahden asemallin välillä on kuitenkin hyvin yksinkertainen. Take down on aina katkaistavissa ilman työkaluja
Harva esimerkiksi voi ymmärtää kuinka rajusti lentokenttien kuljettimet runnovat laukkuja. Muualla liikkuminen jalan metsästyspaikoille on huomattavasti rajallisempaa ja pääasiassa voidaan puhua vallan toisentyyppisestä metsästyksestä. Reppuun pilkottava ase mahdollistaa vaikeampiin kohteisiin pääsyn jalan ja lentorahtina lyhyemmät pakkaukset kulkevat aina paremmin perille ehyinä. Vuoristoissa aseiden kanssa patikoidaan päiväkausia ja on perusteltua saada pakattua ase osiin ja reppuun tämän patikoinnin ajaksi. Tällainen ei tule kiväärimetsästyksessä kyseeseen juuri paljon muualla kuin pohjoisimmassa Lapissa. Haulikkolaukun kokoluokka menee läpi kuljettimista paljon sievemmin. TAKE DOWN MEILLÄ Lukitusmekanismi on yksinkertainen sulkuharkko, jonka käyttömukavuus on erinomainen. Pitkiin laukkuihin (aseet, sukset jne) kohdistuu suunnatonta röykytystä ja tämä ei suinkaan ole aina tuottamuksellista lentokenttävirkailijoiden toimintaa, vaikka näin usein annetaan ymmärtää kun ase on saatu reissussa runnottua huonoon kuntoon. Konsepti vakuutti ja aseita haluttiin tarjota laajemmalle asiakaskunnalle. Makura Hunting Rifles mainostaa aseitaan nimenomaan vuoristojahteihin ja aseiden kanssa matkustamiseen ja on aivan ilmeistä, että juuri näihin käyttötarkoituksiin osiksi pilkottavat aseet sopivat parhaiten. Kotimaan tai lähialueiden matkustaminen autolla taas ei vaadi aseen saamista osiin, sillä autoihin aseet sopivat isommissakin pakkauksissa. Eräs käyttäjäkunta, joka aina toisinaan pohtii take downin tarvetta, ovat linnustajat, joilla pääasiallisena aseena kulkee haulikko ja kivääri halutaan kuljettaa muka- Asianmukaiseen reppuun ase voidaan pakata siististi osissa siten, että repun muu sisältö ei pääse tekemään tuhojaan aseelle. Aseen piippuosan alapuolella on nappi, jota painamalla take down lukitus avautuu ja ase voidaan pienellä liikkeellä kiertää auki ja osat saadaan näin irrotettua toisistaan. RIISTA 25. Erityisesti pitkät paketit ovat tulilinjalla, sillä kuljettimet ovat suunniteltu niin sanottujen standardinmukaisten laukkujen siirtelyyn. Aseseppä Markus Ulrich kuitenkin valmisti omalla pajallaan todellisen take down -kiväärin Manfred Treutlerille käyttäen hyväksi Blaser R:a ja tämä oli alkusysäys yhteistyölle. teessa aseen paloittelu osiin onnistuisi ilman erillistä take down systeemiäkin. Lukituksessa on aavistus välystä, mutta Blaserin rakenteesta johtuen tällä ei ole tarkkuuden kannalta oleellista merkitystä. Take down -kiväärille voidaan ajatella myös meillä toimiva rooli niissä jahdeissa, joissa pääsy metsästyskohteeseen vaatii pitkän patikoinnin. Täten kotimaan jahteja ajatellen take down ei välttämättä ole tarpeellinen ratkaisu
Blaseria puoltaa tässä järjestelmässä erityisen paljon se, että kiikarikiinnitys tapahtuu suoraan piippuun. Periaatteessa R on pätkittävissä jo perusversionakin osiin ja niinpä jotkut kyseenalaistavat tämän aseen valmistamisen take down versioksi. Yksi asia, jossa suoravetolukkoinen R on tullut minulle hyvin tutuksi useiden eri 26 RIISTA Take Down Ulrich on laadukas metsästyskivääri. aseyksilöiden myötä, on se, että lähtönopeudet Blaserista ovat yleensä matalammat kuin vastaavilla pulttilukkokivääreillä, piipunpituudesta huolimatta. Lukon kiskot estävät aseen katkaisemisen lukko kiinnitettynä.. Tämä alentaa painetta huomattavasti ja näkyy valitettavasti myös lähtönopeuksissa. Blaser onkin erittäin hyvä valinta take down aihioksi jos verrokkina on vaikkapa mikä hyvänsä pulttilukkoinen ase. Tämä vähentää aseen kokonaispituutta ja tekee osaltaan aseista erittäin näppäriä. Blaser R on niin sanottu moderni klassikko ja se on erittäin laajalti käytetty vaihtopiippuasekonsepti erityisesti Euroopassa. Tämä johtunee siitä, että patruunapesän mittoja on kasvatettu maksimimittojen rajoille erityisesti luodin vapaalennon pituuden ja halkaisijan osalta, mutta myös ylimenon osalta. Ero asereppujen käytettävyyden ja kiväärin repusta kokoamisen välillä on niin suuri, että todennäköisesti monikaan ei enää tee pitkiä pohdiskeluja näiden ratkaisujen välillä.' PERUSTANA BLASER R93 Blaser R93 on suoravetolukkoinen ase, jonka lipas on liipaisimen yläpuolella. na "kaiken varalta" sitä kauempana puussa kököttävää lintua varten. Tämä johtuu nimittäin siitä, että tehdastakuu aseelle loppuu siinä vaiheessa kun aseella on ammuttu jotain muuta kuin CIP -hyväksyttyjä tehdaspatruunoita. Totuus asiassa on kuitenkin se, että ilman työkaluja normaalia Blaseria ei reppuun pilkota ja nimenomaan tämä purettavuus ja koottavuus ilman työkaluja on olennainen asia take down konseptissa. Nopeudet koeaseella mitattiin Norma Oryx, Sako Super Hammerhead ja Fusion latauksilla ja tulokset olivat linjassa aiempiin Blasereihin. Nämä pohdinnat ovat kuitenkin laantuneet sen jälkeen kun Eberlestockin asereput ja näiden kopioarmeija ovat muuttaneet aseen kuljettamisen maastossa. Huolimatta siitä, että Purkaminen osiin aloitetaan irrottamalla lukko ja lipas aseen rungosta. Tarkoituksena tällaisella mitoituksella on vähentää sulun rasitusta ja helpottaa latausliikettä, jossa ei ole niin sanottua "ensiöulosvetoa". Blaserin perusheikkouksia ovat sitten sen maine "heikkona" aseena ja voinkin omasta puolestani sanoa, että en suosittele Blaseria esimerkiksi niille, jotka lataavat itse patruunansa. Täten aseen kaksiosainen rakenne ei ole vakava puute tarkkuuspotentiaalissa. Toisissa tapauksissa on nimittäin enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että kiikarikiinnitys tapahtuu aseen runkoon ja irrotettavan piippujärjestelmän sovitustarkkuus on oleellisen tärkeässä roolissa aseen tarkkuuden suhteen. Blaser on siis tehdaspatruunoita käyttävän ase
Samasta ominaisuudesta jotkut pitävät myös ammuttaessa tuetuista asennoista. Kyse on siis makuasiasta. Tätäkin isomille tähtäimille tilaa toki olisi. Samaisessa taskussa on myös remmit saaliin kiinnittämiseksi reppuun ja luonnollisesti myös repussa on lenkit, johon nämä remmit voidaan kiinnittää. Repun sisällä on taskut niin aseen rungolle kuin myös piipulle. Eri latausten välinen osumapiste-ero on usein metsästäjille oleellisemmassa asemassa kuin aseen absoluuttinen tarkkuuspotentiaali. Pienimuotoinen koe tuotti sen tuloksen, että toimittajan tyypillinen metsästysvarustus (ase, patruunat, puukot, teroitusvälineet, narunippu, tulentekovälineet ja valokuvausvälineet) nosti repun kokonaispainon likelle kymmentä kiloa. Tämä kannattaa tulkita lähinnä siten, että Blaseria ei tule hankkia ainakaan lyhytpiippuisena versiona jos luodin lähtönopeuksilla on yhtään merkitystä käyttäjälle. Tämä on take down aseelta erinomainen suoritus. Tämän nivellaukaisun etu on se, että esimerkiksi ajojahdissa laukaus lähtee luonnollisesti ja yllättämällä, jolloin selkeämpi laukaisukynnys ei haittaa suoritusta. Tälläkään kertaa aseen käynti ei tuottanut pettymystä, parhaiten käynyt lataus tuotti toistuvasti alle kulmaminuutin käyntiä sadalle metrille. Toiset taas vaativat selvempää tuntumaa laukaisuun ja tämä nivelen muljahdus on heidän mielestään kontrolloimattoman tuntuinen. Repun läpässä on tasku, jossa on suoja repun päälle saaliin kuljettamista varten. Hinta: Ase laukkuineen: 3300 euroa (hinta ei sisällä kiikaria ja kiikarijalustaa) Reppu: 189 euroa Maahantuonti ja myynti: Juhani Sinisalo Oy, www.juhanisinisalo.fi RIISTA 27. Kyseessä on perinteikkään näköinen jahtireppu kolmella ulkoisella taskulla ja "sipulisäkkimäisellä" pääosastolla. piippu oli muutaman sentin pitempi kuin keskimääräisillä . Kuten arvata saattaa, on tämä suoja mitoitettu vuoristojahdeille tyypillisen gemssin mukaan. Täten piipun asennuksen rooli ei ole niin kriittinen tarkkuuden suhteen kuin niissä take down -aseissa, joissa kiikari kiinnittyy aseen lukonkehykseen. REPPU Blaser R on aina ollut tarkka tehdasase. Kun tosiasia on vielä se, että reissussa on yleensä syytä olla tehdaspatruunoilla (jossain jopa vaatimus), on Take Down Ulrich ase, joka täyttää paikkansa mallikkaasti. Kun ase oli kohdallaan, olivat eri patruunoiden kasojen osumakeskeispisteet noin kolmen senttimetrin sisällä toisistaan sadan metrin ampumaetäisyydellä. Aseen lisäksi kokeiltavaksi toimitettiin reppu, joka on nimenomaan tälle Ulrich Take Down kiväärille valmistettu. Tämä pitää siis sisällään kaiken tarpeellisen ja normaali käyttäjä Take Down Ulrich on erityisesti matkailevan metsästäjän ase, olipa kyseessä sitten lentomatkustaminen aseen kanssa tai vuoristojahdit. Kiinnityksen toistettavuus ja tunnottomuus osumapisteen suhteen on erittäin tervetullut ominaisuus ja selviytyminen kasaamistöistä ilman työkaluja on takuulla monenkin kohdalla ostopäätöstä jouduttava tekijä. Ilmeisesti kuitenkin enemmistön mielipide on ollut perinteisemmän virepintakoneiston aikaansaaman laukaisutuntuman kannalla, sillä uudessa R:ssa laukaisutuntuma on jo muuttunut. TARKKUUS Kiikaritähtäin kiinnitetään aseeseen Blaserin omalla kiikarijalustalla. Koease oli varustettu Blaserin pikajalustalla ja Zeiss Victory Diavari -x T* II kiikaritähtäimellä. Toiset pitävät laukaisusta kuin hullut polkasta ja toiset, kuten allekirjoittanut, pitävät sitä hyvin vaikeana. Täydessä varustuksessa repun paino saadaan normaalimetsästyksessä siis pidettyä alle kymmenessä kilossa ja repun hyvästä kannettavuudesta johtuen on koko paketin kantaminen varsin miellyttävää. REISSAAJALLE Tämän take down kiväärin vahvuus on nimenomaan siinä, että kiikaritähtäin kiinnitetään suoraan aseen piippuun. Ulrich Take Down oli tässä mielessä loistava ase. Parhaiten aseessa kävi uusi Geco Plus lataus, joka sopii bondattuna luotina hyvin laajalle käyttöalueelle. Tämä jakaa käyttäjäkunnan oikeastaan tasan kahtia. Tämän aseen kaveriksi ei tarvita sitten enää muuta kuin reppu ja reissumies ja se reppukin löytyy valmistajan tarjonnasta. Makura Hunting Rifles Take Down Ulrich Valmistaja: Blaser Jagdwaffen Gmbh Tehdascustomointi: Makura Hunting Rifles Kaliiperi: .308 Winchester, saatavana tyypillisissä metsästyskaliipereissa. Yksi "Blaserismi" aseessa on myös sen laukaisu. Winchester kaliiperin kivääreillä (verrokkeina edellisen numeron vertailun kiväärit), olivat koeaseen antamat nopeudet - metriä sekunnissa hitaampia kuin niin sanotuilla tavallisilla kivääreillä. Henkilökohtaisesti pidän tätä asetta yhtenä parhaista reissukivääreistä, joita olen kokeillut. Ulkotaskut taas ovat niin tilavia, että sinne sopii isokin kiikaritähtäin jalkoineen. Tämän voidaan sanoa olevan erityisesti reissukivääreissä erittäin tärkeä ominaisuus, sillä ei olisi tavatonta, että ase ja patruunat erkanevat toisistaan matkan varrella ja patruunat joudutaan hommaamaan matkakohteesta. Toisekseen myös mahdollisuus käyttää kahta erityyppistä patruunaa on joskus tarpeen, erityisesti jos listalla on pientä ja suurta riistaa, joiden vaatimukset ovat toisistaan poikkeavat. Kiikarina aseessa oli kokeilun aikana Zeiss Victory Diavari 3-12x56 T* II. säästää tässä yli kilon verran, sillä järkkäri jalustoineen ei ole höyhensarjassa
Se oli suorittanut totaalisen "puhdistuksen" näillä kolmella paikalla. tehdään näiden laskentojen perusteella. 28 RIISTA TEKSTI: TUOMO KARSIKAS K urpilla se tämäkin vuosi alkoi. Hyvän kevään ja kesän jälkeen riistalaskennoista kuului kahtalaisia tuloksia. Kolme paikkaa, joita jo vuosikausia olemme pitäneet varmana paikkana, tuottivat pettymyksen. Jos ei kuule, on vaikea tehdä näköhavaintoja tiheissä metsämaastoissa. Monta monituista kertaa ne vain nousivat vähän kasvuston yläpuolelle ja pudottautuivat lähes välittömästä takaisin suojaan. Näin saataisiin oikeaa tietoa, jos päätökset rauhoituksista yms. Yksi kurppa löytyi ja sekin karkasi. Syykin selvisi vähän ajan kuluttua kanahaukka. Nousi nopeasti ja teki jyrkän käännöksen, mutta ampujan aavistus tuotti tulosta ja kurppa suistui alas peittei-. Ongelmana vaan oli, että kurpat vain juoksivat, eivätkä tahtoneet siivittää koiran edestä. Olisikohan syy ollut laskijoitten kuulossa. Se lehahti lentoon kuusikosta, jonka kätkössä oli poikue saatettu lentokykyisiksi. Ensimmäinen päivä tuotti vain yhden uroskurpan, joka lähti lentoon, kuten kurpan tuleekin. Onneksi löysimme lintuja sitten muilta tutuilta alueilta. Toisilla alueilla oli tavattu hyvin riistaa. Sitten tuli myös tietoa alueista joilta ei riistaa löytynyt laskennoissa, muttakin kyllä metsästyksen aikana. Kaunis ja poutainen sää säesti jahtia. Tulisiko harkita, että laskijoille tehtäisiin pakolliset kuulotestit. Lukumäärää se kylä kysyy Soidinaika antoi jo odottaa hyvää lintuvuotta
Seuraava tilanne tulikin sitten teerelle. Koirat yrittivät hakea minkä taisivat, mutta minkäs teet tuulettomuudelle. Seuraavana päivänä saimme toisen uroskurpan. Metso siivitti ampumamatkan ulkopuolelta. Nyt tilanne meni ohi. seen maastoon. Se oli juossut tuossa pienessä ajassa lähes sata metriä ja sitten siivitti. Tilanteita saimme normaaliin tahtiin, mutta kurppien käyttäytymien tuotti päänvaivaa, kun emme halunneet ampua matalia laukauksia turvallisuussyistä. Ei auttanut muu kuin kiertää vähän oikealta ja lähteä etsimään uuttaa poikuetta. Pidimme tauon ja teimme tulet, sillä nuotio on yhtä tärkeä osa metsästystä, kuin saaliin saanti. Kaikki tuntui vähän takkuiselta. Nyt oli lintu tai lintuja edessä. Seisonta oli varma. Se lähti rivakasti etenemään. Sekään ei toiminut. Toinen metsästäjä oli ehättänyt ennemmin noille tiedossa oleville teeripoikueilla. Ryhmityimme koiran taakse ja annoin koiralle luvan edetä. Ajattelin, että tulentekotaika toimisi tulilta lähtiessä löytyy ainakin se savuriekko. Sen näki heti koiran hakukuviosta, jos sitä nyt edes siksi voisi sanoa. Metsälinnustus alkoi pystytuulessa. Kurppa tuli käteen. Edestä kuuluu komea rysäys. Koiralla olikin työtä löytää se ojanpohjalta runsaan kasvuston seasta, mutta sitkeä työskentely tuotti tulosta.. Eikä kukaan muukaan seurueen jäsenistä ennättänyt ampua, sillä he kulkivat vähän minun jäljessäni. Yksikään lehti ei edes liikahtanut tuulenvoimasta koko päivän aikana. Lataan aseeni vasta sitten, kun pääsen seisovan koiran viereen tai taakse. Saimme kulkea varmaan kilometrin verran kun edestä vähän vasemmalta alkoi kuulua laukauksia. Nopea hyppy ojan yli ja se jatkui vauhdilla pitkin suopursujen peittämää nevan reunaa. Näin se säästi nahkansa. RIISTA 29. Syykin kurppien "outoon käytökseen" selvisi myös. Tuntui, että tänään ei oikein luonnistu mitään. Ennätimme kulkea jälleen vajaan kilometrin, kun edessä oleva koira seisoi, mutta seisoessaan se katsoi matalaan tiehään kuusikkoon. Hetken päästä näin kuitenkin koiran seisovan metsäojan penkassa. Ennätin nähdä pyyn, mutta ampuminen ei onnistunut, sillä ase oli vielä lataamaton. Pyypoikuehan se siinä "litisi" ja puitti koko ajan edemmäksi. Jatketaan jahtia sitten, kun muuttokurpat tulevat. Naarailla oli toiset poikaset, joten eettisistä syistä päätimme lopettaa jahdin, jotta emme tekisi vahinkoa uudelle poikueelle. Koira otti seisonnan, mutta yksinäinen urosteeri ei jäänyt odottamaan, että olisin koiran viereen päässyt
Metsäreissuni kesti vain pari tuntia ja hyödynnettyjä tilanteita oli kuusi, joten tämä tuntuu jo suorastaan juhlalta. Heti näki koirista, että nyt oli mihin nojata - tuuleen. Tulihan se pellonkin vuoro; tuulta ja aurinkoa ja keltainen sänkipelto, siinä se kanakoiramiehen unelmien täyttymys. Siinä se oli piilotellut jo jonkin aikaa, sillä osa porukasta oli autolla jo odottamassa ennen minua. Kuvasin, ja korjasin saaliin laukkuuni ja ajattelin, että tämän päivän paisti on saatu ja se tälle päivälle riittää. Ylitettyäni ojan lataan aseeni, kun pääsen koiran viereen ja annan sille luvan nostaa. Suoritus herättää vähän ihmetystä: Miksi rusakko ei ehtinyt paeta. Yritimme vielä tavoittaa lintuja, mutta tuloksettomaksi se jäi. Se lähti kuitenkin sen verran etäältä, että jätin ampumatta. Nyt oli seisonnalla jänis, jonka jätin ampumatta. Viimein lähes suorastaan hyppy ja rusakonpoikanen parkaisee, kun jää koiran leukojen väliin. Rivakka kaksivaiheinen ja nopea eteneminen, joka johti suoraa linnulle ja pakotti sen siivilleen. Syykin selvisi, kun lopetimme poikasen. Toinen metsäreissu olikin jo sitten toisenlainen, sillä tuulta oli riittämiin, samoin kosteutta. Välillä vähän hitaampaa menoa, kun asialla olivat saksanseisojat. Matka jatkui ja jälleen seisonta. Kuin pisteenä iin päälle oli, että kun saavuimme autolle, niin muutaman kymmenen metrin päästä puolipuusta rysähti lentoon koppelo. Niitäkin oli nyt runsaasti ja poikuekoot olivat runsaita. Parhaassa poikueessa oli yli parikymmentä lintua. Annoin luvan edetä ja sieltä nousikin yksi musta teeri. Onko kuitenkin niin, että "liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän." Syksy on sadonkorjuun aikaa ja silloin korjataan, kun on mistä korjata.. Tehokasta oli työskentely siitä huolimatta, mutta ei läheskään yhtä silmäähivelevää, kuin pointtereiden kiito. Sen lento jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hauliparvi saavutti sen ja se tuupertui kauniisti mättäälle siivet levällään. Pysyy siinä karvankaan hievahtamatta ja odottaa toimintalupaa. Paineita kuin ei ollut, sillä ruokalintu oli jo laukussa. Mustat pointterit kiisivät tuulen lailla pitkin keltaisia laajoja sänkipeltoja. Koska näin linnun putoamispaikan, päätin että kuvaan sen, enkä anna koiran noutaa sitä. Koira nostaa rusakon pojan ylös ja tuo sen minulle elävänä. Vielä koirilla oli kolme tilaisuutta, joissa yhdessä ammuin laukauksen vain ilmaa, jotta opetin nuorta koiraa menemään maahan laukauksesta. Vaikka näyttää, että 30 RIISTA lintuja on nyt runsaasti, riittää yksi lintu päivässä ruokalinnuksi. Koska lukumäärää se kylä kysyy, niin saimme viiden miehen päiväsaaliiksi yhden saaliseläimen kullekin kohtuullista. Huolimatta siitä kesken kovimman vauhdin käännähtää saksanseisoja niin, että mutaa lentää ilmaan ja jää seisomaan vähän outoon asentoon, kuin sahapukki. Eikä meidän tarvinnut pitkälti kulkeakaan, kun koira otti jo seisonnan. Täyttymys toden totta, sillä lintuja löytyi, kun alkuun päästiin. Haavat olivat parantuneet hyvin, eikä niissä näkynyt märkimisen merkkiäkään. Sen molemmat takajalat olivat leikkautuneet poikki, ilmeisesti työkoneen terissä. Pääsimme vielä päivän aikana lukuisiin tilanteisiin, missä seisonnalla oli vuoroin joko lehtokurppa tai peltopyyt. Ensimmäinen metsälinnustus päivä oli tuottanut vain raitista ilmaa ja kokemusta. Vaikka lukumääräähän se kylä kysyy, on siitä huolimatta säilytettävä maltti ja kohtuullisuus, sillä sanoohan se sananlasku, että: "On useampi päivä, kuin makkara". Hetken päästä tuli jälleen seisonta. Koira syöksyy vauhtiin, joka vain kiihtyy kiihtymistään ja kaartaa edestäni oikealle
tunnus Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.) Syntymäaika VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 134164 PL 20 00251 HELSINKI. RIISTALEHTI.FI/TILAUS TAI PUH: 03 4246 5340 Vastaanottaja maksaa postimaksun 12 kk (8 nroa) kestotilaus 56,90 euroa 6 kk (4 nroa) kestotilaus 29,00 euroa 12 kk (8 nroa) määräaikainen 67,20 euroa 6 kk (4 nroa) määräaikainen 33,60 euroa Hinnat sisältävät ALV 9% vast. läh
Tämä ei taas toimi, koska ammumme pieniä maaleja jotka ovat näkyvillä eri etäisyyksillä usein vain pari sekuntia kerrallaan tällöin ei usein ole aikaa miettiä luodin lentorataa tai etäisyyttä aivan tarkkaan, vaan on vedettävä liipaisimesta heti kun preeriakoira on näkyvissä. Remingtonin suorituskykyä. Käytän mainostekstiä otsikossa siksi, koska mielestäni se kuvaa erittäin hyvin myöhemmin artikkelissa mietittyjä asioita. A jatus Varmint-kaluston päivityksestä juolahti mieleeni, kun olimme ystäväni kanssa metsästämässä preeriakoiria Pohjois-Coloradon preerialla. Raskaammilla luodeilla tuulipoikkeamaa voisi toki pienentää, mutta tällöin lentoradasta tulisi kaarevampi. Luoteina 40gr ja 50gr Hornady V-maxit. Remington kaliiperin luotivalikoimaa. Tutkin ensin käyttämäni . Tulin siihen loogiseen johtopäätökseen, että . Toisaalta en halunnut luopua itselataavan AR-:n eduista; nopeilla ja tarkoilla peräkkäisillä laukauksilla on usein mahdollista saada saaliiksi jopa preeriakoiraa muutaman sekunnin aikana. SUORITUSKYKYÄ ETSIMÄSSÄ Vasemmalla .204 Ruger ja oikealla .223 Remington. Tällöin paljastui, että käytännössä käytin jo ulkoballistisilta ominaisuuksiltaan parhaita mahdollisia luoteja. Remingtonia, mutta aiempien, 32 RIISTA. Vaikka .204 Ruger on pidempi ja hylsyn hartiakulma on eri, kaliipereiden sukulaisuussuhde on ilmeinen. Seuraavaksi ryhdyin tutkimaan, mitä muita mahdollisia kaliiperivaihtoehtoja olisi tarjolla AR--konstruktioon. .204 RUGER TEKSTI JA KUVAT: HANNU URONEN Vauhti tappaa Otsikolla ei oteta kantaa liikenteen nopeusvalvontaan, vaan se on lainattu tunnetun patruuna- ja luotivalmistaja Hornadyn Varmint-patruunamainoksesta. Remington kivääristäni en millään keinolla saa ystäväni käyttämän . Jahdin alussa eläimet oleskelivat melko lähellä ampumapaikkaamme, mutta mitä enemmän niitä ammuimme sitä kauempana ne tulivat näkyviin pesäkoloistaan. Päätin tällöin, että jotakin on tehtävä pitkän matkan laukauksien osumatodennäköisyyden parantamiseksi. Ensimmäisenä ajattelin . Jahdin loppuvaiheessa preeriakoirat tarjosivat mahdollisuuksia laukauksiin enää yli metrin ampumamatkoilla
piippuja. Hornady on myöhemmin laajentanut valikoimaansa 24 ja 40 grainin V-max sekä 45 grainin Soft Point -latauksilla. . Tehdaspatruunoita valmistavat Hornadyn lisäksi (aakkosjärjestyksessä) Cor-Bon, Federal, Fiocchi USA, HSM, Nosler, Remington, ja Winchester. Suuresta lähtönopeudesta on toki hyötyä myös siinä mielessä, että lentorata on suorempi ja tuulipoikkeama pienempi kuin vastaavalla hitaammalla luodilla. Raskain ." luoti on yli kertaa raskaampi kuin kevein: Hornady NTX grainia versus Berger LRV grainia. . Lopuksi oli vielä tehtävä valinta itse kaliiperin suhteen. Mikään testatuista latauksista ei aivan täyttänyt valmistajan asettamia lähtönopeuksia edes kuumalla kesäkelillä. Voidaankin sanoa, että . ei niin hyvien kokemusten valossa hylkäsin ajatuksen erityisesti pitkän matkan osumia ajatellen, se ei ehkä olisi paras vaihtoehto. Helpoimpia . Remington kaliiperin osat, kuten lippaat, toimivat normaalisti myös . Rugerin suosio vaikutti yllättävän suurelta, varsinkin kaliiperin iän huomioiden. Rugerin hylsytilavuus on - prosenttia suurempi kuin suositun . Ruger -kaliiperista Arskaa, kaikki asiakkaani ostavat vain . Käytännössä lisäksi tarvitaan siinä määrin heikkorakenteinen luoti, että se hajoaa välittömästi osuessaan kohteeseensa. Silti voitaneen .204 Rugerin hylsynkanta on täsmälleen sama kuin .223 Remingtonin. Remington kaliiperille tarkoitetun aseen, lippaiden ja muiden varusteiden toiminnan kannalta vaikuttivat olevan . . Piipun suorastaan hämmentävän edullinen hinta sai minut miettimään, että miksi se ei ollut kelvannut kenellekään . Mainittakoon, että kyseisen latauksen mitattu lähtönopeus " Shilen-piipusta oli m/s, eli jalkaa sekunnissa. .-kaliiperisten luotivalikoima osoittautui kuitenkin yllättävän laajaksi ja huomattavasti . Rugerin suosio ylittää moninkertaisesti . varustettiinkin säädettävällä kaasuportilla. kaliiperin luotia ampuvaa patruunaa. Remingtoniin verrattuna. Remington Magnumiin, jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa . Uuden AR--piipun kanssa on toki suositeltavaa hankkia myös uusi lukko. Remingtonin kanssa. . Remington piippuun. Yleisimmin luodit näyttävät olevan - grainin painoisia ja tässä luokassa löytyykin hyvä valikoima kaikilta suurilta amerikkalaisilta valmistajilta. Lähtökohtana toiminutta . Rem Mag:ssa astetta) ja hartian siirtyminen hieman eteenpäin. Ruger. Esimerkiksi AR- tarvitsee ainoastaan uuden piipun, koska kaikki muut . Reming- ton Magnumin. Kaliiperivalinta ratkesi lopulta siten, että siirryin aseliikkeen kassan kautta kotiin asentamaan . Remingtonin maksimipaine baaria on hieman korkeampi. Ruger -piippua. KALIIPERI .204 RUGER .204 Rugerin ensimmäinen tehdaspatruuna; Hornady Varmint Express 32 grainin V-max luodilla varustettuna. Luonnollisesti tarvitaan myös korkea osumanopeus, jotta tällainen luodin hajoaminen RIISTA 33. Tästä syystä ajatus .-kaliiperisesta kivääristä jäi itämään mieleeni. CIP-normin mukaan . Lisäksi hylsyn kartiokkuutta on vähennetty hieman. . Rugerin kanssa. Mitä suurempi osumanopeus, sitä parempi tappoteho ja tätä kautta parempi kaliiperi pienten tuhoeläinten metsästykseen. Remington Magnumin hylsyä ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti supistettu ." kaliiperin luodille, vaan hylsyyn on tehty pieniä muutoksia. Remington kaliiperin hylsy (lähde: kirjoittajan mittaukset samanmerkkisillä hylsyillä). Ruger on suunniteltu muutenkin yhteensopivaksi . Remingtonin kanssa. Tämä tekee osaltaan aseen pesittämisen .204 Rugerille helpoksi. kohtuullisella varmuudella mainita grainiselle NTX luodille ilmoitetun jalkaa sekunnissa, tai metrisissä yksiköissä ilmaistuna m/s, lähtönopeuden olevan nopein tehdasvalmisteinen patruuna tällä hetkellä. Remington varusteiden kanssa. Rugerin maksimipainetaso on baaria, eli sama kuin . Seuraavaksi pohdin Yhdysvalloissa .-kaliipereita huomattavasti suositumpia ." luotia ampuvia patruunoita, mutta paperilla ero ei vaikuttanut kovin järisyttävältä . Kyseessä oli Shilenin valmistama AR- "bolt-on" -piippu kaliiperissa . Remington-aseiden kanssa. kaliiperia laajemmaksi. Näistä ehkä näkyvin on hartiakulman muutos asteeseen (. . Practical (käytännössä . Näillä toimenpiteillä . Rugeria voidaan pesittää kaikkiin asemalleihin jotka ovat turvallisia . . Ruger on tullut markkinoille vuonna ; patruunanvalmistaja Hornadyn ja asevalmistaja Rugerin yhteistyön tuloksena. Ruger on tullut markkinoille jäädäkseen. VAUHTIA TARVITAAN Varmint-kaliiperiin kuuluu olennaisena osana kyky tappaa pieni eläin silmänräpäystä nopeammin. Kaliiperin kehittäjä Hornady tarjoaa neljää eripainoisella luodilla ladattua tehdaslatausta. Asiaa miettiessäni havaitsin paikallisessa aseliikkeessä vieraillessani AR- piipun, joka oli erikoistarjouksessa ja siten varsin edullinen. Ostamani piipun kaasureikä vaikutti lisäksi varsin suurelta; , millimetrin kokoinen kaasureikä sopisi paremmin tuumaiseen . ja . Näin ollen . Se oli tuumaa pitkä ja tuuman rihlannousulla varustettu raskas bull-piippu (."-."-."). Hylsyt tehdään samasta aihiosta, joten käytännössä jälleenlataaja voi käyttää samaa painetasoa kuin . Rugerin puolesta puhuivat hieman isompi hylsytilavuus ja siten suurempi lähtönopeustaso, hylsyjen erinomainen saatavuus sekä niiden edullinen hinta. Osta osta, special price only for you my friend...". Tästä johtuukin ikuinen "nopeuskilpailu" Varmint-kaliiperien kesken. Tämän havaittuani päätin kokeilla jotakin . Ruger perustuu nyt jo hieman sivuun jääneeseen . Practicalin puolesta taas puhui prosenttisen varma yhteensopivuus kaikenlaisten AR- . Vastaukseksi kysymykseeni sain: "ei kukaan halua . Remington -hylsy supistettuna ." kaliiperin luodille) ja . . Ruger. Remington Magnumin
Rugerin kaltaisiin kaliipereihin. Vastustan lähtökohtaisesti kaikkia lyijyn käytön rajoituksia ampuma-aseiden ammuksissa, mutta on todettava että Noslerin lyijyttömässä uutuusluodissa on ideaa muulla tavoin. Ruutivalinnan suhteen . Se olikin testatuista luodeista ainoa, joka hajosi täysin jopa metrin osumassa. Loput kyseisestä erästä jätettiin ampumatta selvien ylipainemerkkien vuoksi. Hämmästyttävää oli pienen luodin osunta; jaardin laukauksen keskiarvokasan kooksi muodostui millimetriä eli , kulmaminuuttia. Palloruudeilla holvaantumisongelmaa ei luonnollisestikaan esiinny, minkä vuoksi ne ovat erityisen suositeltavia . Luodit grainia: Alliant Reloader-, Accurate , Hodgdon Varget, Hodgdon H, Hodgdon H, Hodgdon BL-C() ja Winchester . Esimerkiksi itselläni on käytössä Dillonin . Winchester pääsevät - metrin paikkeille, mikä on mielestäni merkittävä ero . Rugeriin, ne toimivat kaikenpainoisilla luodeilla hyvin. Lisäksi . Rugeria testatessani löysin kaksi luotia, joita en saanut toimimaan tyydyttävästi minkäänlaisella järkevällä latauksella. nopeasti kappaleiksi ylipäätään tapahtuu. Ilman ruudin tarkistuslaitetta tämä aiheuttaa todella suurta ruutiannosten vaihtelua, jolloin hyvästä osunnasta on turha haaveilla. Huomaa, että lyijytön 24 graininen NTX on lähes yhtä pitkä kuin 32 grainiset tavanomaiset luodit. . Eräs selvästi ylipaineinen V-max & Accurate -lataus antoi yhden , kulmaminuutin kasan jaardiin lähtönopeudella m/s. Ruger on selvästi haastavampi kaliiperi esimerkiksi . Rugerin jälleenlataaminen ei juuri poikkea suositusta . Edellä kerrotusta lienee helppo huomata, että vaatimukset hyvälle Varmint-luodille ovat varsin ristiriitaisia. Ruger, .- Remington että . kaliiperin ruutisuppilo. kaliiperin hylsyä ruuditettaessa. Nopeushajonta pysyi kuitenkin järkevällä tasolla; laukauksen kokonaishajonta oli m/s. Korkean lähtönopeuden ansiosta , grammainen luoti toimii mainiosti noin metriin saakka. Tässä suhteessa . Remington lataukset säilyttävät m/s osumanopeuden noin metrin etäisyydelle saakka. Eivät ainakaan yhtenä kappaleena... JÄLLEENLATAAMINEN Yleisimmät .20 kaliiperin luodit vertailussa, vasemmalta oikealle: Hornady 24gr NTX, Hornady 32gr V-max, Nosler 32gr BT, Sierra 32gr BK, Sierra 39gr BK, Hornady 40gr V-max ja Berger 55gr LD. Molemmat grainiset olivat varsin tunnottomia painetasolle tai lähtönopeudelle. Käytännössä parhaat . graininen Sierra BlitzKing ja graininen Midway Dog Town osoittautuivat liian heikkorakenteisiksi tuuman rihlannousulle, eivätkä kaikki luodit jaksaneet edes - jaardin etäisyydellä olleeseen pahvitauluun saakka. Esimerkiksi Hodgdon H tai Winchester -palloruudit ovat erinomaisia valintoja "yleisruudeiksi" . Luodin tulee olla kestävä, jotta se kestää jopa lähes m/s lähtönopeuden ja tästä seuraavan tiuhankin rihlannousun aiheuttaman keskipakovoiman, mutta samalla luodin tulee hajota heti kohteeseen osuessaan. Rugerissa voidaan käyttää progressiivisempia ruuteja, jotka ovat usein jyväkooltaan suurempia mikä pahentaa asiaa entisestään. 34 RIISTA Esimerkiksi eräs . Mainittakoon, että IMR XBR kanssa päästiin käytännössä samoihin arvoihin, keskiarvo m/s. grainin V-max on preeriakoiran, variksen tai muun pienen eläimen todellinen räjäyttäjä lyhyillä ampumamatkoilla. Remingtonista, mutta kaliiperikohtaiset latausholkit toki tarvitaan. Monet näistä on suunniteltu kaliiperille ., jolloin saattaa esiintyä ongelmia . Noslerin Lead Free Ballistic Tip ei tosin jäänyt osunnassa kauas taakse, keskiarvon ollessa melko tarkkaan , moa. Erinomaisia tuloksia saavutettiin seuraavilla ruudeilla: Luodit - grainia: Accurate , Alliant Reloader-x, IMR XBR, Hodgdon H ja Winchester . Sopiva lähtönopeustaso testiaseessamme oli m/s paikkeilla, jolloin osunta oli erinomainen ja hylsyjen kestoikä tai ylipainemerkit eivät muodostuneet ongelmaksi. kaliiperisia pienempien patruunoiden kohdalla, kannattaa tosin huomioida ruutiannostelijan ja/tai suppilon pudotusreiän halkaisija. Jotta osumanopeus säilyy korkeana, tarvitaan luonnollisesti korkea lähtönopeus. Rugerin, kuten muidenkin . Korkein lähtönopeustaso saavutettiin Hornady gr V-max ja Accurate -yhdistelmällä: m/s lähtönopeuden keskiarvo on huima, verrattiin sitä mihin tahansa muuhun kaliiperiin. Kokemukseni mukaan, osumanopeuden tulee tyypillisillä Varmint-luodeilla olla noin metriä sekunnissa, jotta tähän tavoitteeseen päästään. Remingtoniin verrattuna. - grainin luodeissa Hornadyn V-max osoitti olevansa huipputuote kevyemmän vel-. . Nosler LFBT osoittautui rakenteensa ansiosta erittäin tehokkaaksi "räjäyttäjäksi"; luodin sydän on eräänlaista puristettua kuparipurua. Useilta valmistajilta on kyllä saatavana sopivia tarvikkeita . Pienen pudotusputken kanssa saattaa tosin seurata ongelmia suurijyväisiä ruuteja käytettäessä. . Paras osunta saavutettiin Hornady V-maxilla, IMR XBR ja H antaessa tasaista hieman alle , kulmaminuutin osuntaa jaardin ampumamatkalla. Ruger -kaliiperikohtainen ruudittimen pudotusputki Dillon-ruudittimeen sekä RCBS:n . grainin luodeista toimivat mainiosti kaikki muut paitsi edellä mainittu Sierra. Rugerin suosikkiruudeistani, Alliant Reloader- (käytännössä sama kuin Norma B), vaatii ruudin tarkistuslaitteen käyttämistä progressiivisella latauskoneella ladattaessa, koska keskimäärin - annosta sadasta holvautuu ruudittimen pudotusputken sisään. kaliiperille. Sekä . Ruger osoittautui erittäin joustavaksi, sillä kaikille ylipäätään hyvin osuville luodeille löytyi useita sopivia ruutilaatuja. Remingtoniin verrattuna. Kirjaimellisesti
Ruger -piipun lyhyempi kestoikä . Siinä yhdistyvät erittäin suora lentorata kohtuulliseen tuulipoikkeamaan ja erinomai- seen osuntaan. Rugerilla on myös joitakin huonoja puolia . .- kuitenkin polttaa ruutia tyypillisesti noin grainia / , grammaa enemmän, mikä tuntuu selvästi suurempana rekyylinä ja vaikeampana maalin seuraamisena laukauksen jälkeen. . kaliiperisen aseen puhdistuspuikko, vaan . Rugeriin ei sovi . Toinen ja Suomessa mielestäni ylivoimaisesti huonoin ominaisuus . Korkein lähtönopeuksien keskiarvo ilman ylipainemerkkejä saavutettiin Reloader- ruudilla, m/s. Ruger on lähimpänä optimaalista pienpetojen ja vahinkoeläinten metsästyskaliiperia, minkä olen tähän mennessä kohdannut. kaliiperia varten on hankittava oma puhdistuspuikko ja puikon varusteet. Neljäs asia lienee ainakin teoreettisella tasolla . . Rugerin pienemmällä ruutimäärällä olevan positiivisen vaikutuksen piipun kestoikään. Nopean ja herkästi hajoavan luodin osuma on erittäin tehokas ja pienen eläimen kuolema on varmasti nopea. Verrattaessa . Ruutimäärällä on toki vaikutuksensa myös jälleenladatun patruunan hintaan, erityisesti viime vuosien Suomen markkinoiden ruudin hintakehitystä seuratessa. Rugerissa on linnustukseen sopivien luotien puute niitä ei . . kaliiperissa yksinkertaisesti ole. .204 Rugerin vauhti tappaa: .223 Remington -kaliiperi suuremmalla mutta hitaammalla luodilla ei saa aikaan läheskään yhtä räjähtävää maalivaikutusta millään luodilla tai latauksella. . Ilmeisesti tiuhasta " rihlannoususta johtuen raskaamman luodin osunta oli hieman kevyempiä parempaa. Remingtoniin verrattuna. ja . Ruger osoittautuu yllättävän paljon suorituskykyisemmäksi Varmint-patruunaksi. Ruger kaliiperinen AR- kivääri, asuinpaikastani riippumatta. RIISTA 35. kaliiperin luotia ampuviin kaliipereihin verrattuna, millä on merkitystä asutuilla alueilla metsästettäessä. Paras , kulmaminuutin keskiarvo ammuttiin Hodgdon Vargetilla lähtönopeudella m/s. Lisäksi kimmokeriski on selvästi pienempi . Joka tapauksessa uskon että omassa asekaapissani tulee asumaan pitkään . Ero ulkoballistiikassa kääntyy . Winchester. Ruger on kyllä täysin laillinen kaliiperi metsäkauriin metsästykseen. Rugerin kehittäjät ovatkin varmasti opiskelleet tarkkaan .- kaliiperin ulkoballistisia ominaisuuksia. Remingtonin eduksi vasta, kun ammutaan yli metrin matkalle ja . tai . Remington kaliiperille suunniteltuun kivääriin; tarvitaan ainoastaan uusi piippu. EI NIIN H YVÄÄ ETTEI JOTAKIN HUONOA Nosler LFBT -luodin osuman tulos noin 70 metrin ampumamatkalla. Sen sijaan, . -luoteja ampuviin patruunoihin verrattuna: . Myös osunta pysyi hyvällä, hieman alle puolen kulmaminuutin tasolla. Remingtoniin . .-luotivalikoima on kohtuullinen tällaiselle riistalle ja .-kaliiperissa löytyy jo useita erinomaisia vaihtoehtoja, mutta .:lle riittävän painavia luoteja löytyy vain pari erilaista eivätkä nekään ole metsästystä varten suunniteltuja. Remigtoniin verrattuna, mutta tähän asiaan en vielä ota jyrkkää kantaa kokemuksen puuttuessa. Kolmas heikko puoli on mielestäni puhdistusvälineet; . Hyvin lähellä edellisiä on myös kevyellä - grainin luodilla ladattu . Todettakoon, että . Remingtonissa käytetään erityisen raskaita ja ballistisesti edullisia - grainin luoteja. Rugerin laukausääni on tyypillistä Varmint-patruunaa ammuttaessa yllättävän voimakas. Lisäksi uskon . Rugeria eri kaliipereihin voidaan todeta, että .- Remington ja . Ruger piipun lopullista kestoikää: noin laukauksen jälkeen piippu on edelleen hyvässä iskussa. Verrattaessa . Käytännössä samaan tulokseen päästiin myös Winchester ruudilla, joka vakiintuikin kirjoittajan " grainin luotien ruudiksi" erinomaisen annostelutarkkuutensa vuoksi. PIENPETO JA VAHINKOELÄIN METSÄSTÄJÄN UNELMA? Tällä kokemuksella sanoisin mielipiteenäni, että . Ruger ovat ulko- ja maaliballistisesti erittäin samankaltaisia patruunoita. kaliiperin Varmint-luotien maalivaikutus on myös kirjaimellisesti räjähtävä, yllättävän suurella erolla . jensä tapaan. Ruger on helppo pesittää mihin tahansa . Ruger on mielestäni heikoimmillaan silloin, kun halutaan ampua metsäkauriin kokoista riistaa. Tätä kirjoittaessani on tosin vielä liian aikaista kommentoida
METSÄSTYSKOIRAN HUOLTO TEKSTI: VILLE POHJOLA Kaveri kuntoon jahtipäivän jälkeen Monella metsästyskoiralla elämä on melko työntäyteistä. Omistajan kuljettua päivän jahtikaverinsa perässä ovat lihakset illalla helposti kipeät. Kuinka moni meistä tekisi itse moisen suorituksen, edes yhden maratonin. Metsästyskoiran viikonloppu vastaa helposti kahta peräkkäisinä päivinä juostua maratonia ihmisen mittapuussa. Eräkaverimme tekevät tätä kuitenkin viikonlopusta toiseen välillä yönsä ulkotarhassa paikallaan maaten leväten. RIISTA Seisoja eläinfysioterapeutti Tanja Kottin hierottavana. 36. Missä kunnossa ovatkaan siis jahtikaverin paikat kun taivalta on takana varmasti enemmän? M etsästyskoiran työaika keskittyy pääsääntöisesti viikonloppuihin, jolloin kiivaimman kauden aikana molemmat päivät vietetään ahkeroiden. Kokenut jahtikaveri alkaa jo tämän tutun prosessin aikana nostaa saalisviettiään niin korkealle, että linkun auettua ei koira enää tee normaaleja luonnollisia käynnistystoimiaan eli venyttelyjä ja lämmittelykäyntiä, vaan säntää suoraan korpeen hakulenkilleen. Päivä etenee usein niin, että koira napataan aamutuimaan ulkotarhasta kylmään autoon ja hetken ajon jälkeen päästetään takaisin syksyiseen ulkoilmaan, mahdollisesti vesi- tai räntäsateeseen. Ajavilla koirilla ja seisojilla tulee juosten taitettuja kilometrejä päivässä kymmeniä, hirvikoirallakin helposti viitisenkymmentä. Vastaava toimintamalli saisi esimerkiksi aktiivisesti urheilevan maratoonarin lihakset huutamaan armoa
Lähes puhdasta rasvaa oleva pemmikaani ei sulanut kunnolla vaan aiheutti saksanseisojalle sen tason ripulin että kaverilta olisi kaksi jahtipäivää mennyt penkin alle jos mukana ei olisi ollut toista koiraa. Erityisesti seisojaharrastajien joukossa on tietty joukko joka aktiivisesti omaksuu uusia ajatuksia koiraurheilun puolelta, muun muassa koirahiihto- ja valjakkourheilu-maailmasta. Toiset vannovat luonnon omia proteiineja sisältävän raakaravinnon nimeen, toiset hyvälaatuisen ja monipuolisesti ravinteita sisältävään kuivamuonaan. Tulipahan ainakin lannoitettua mökin ympäristö. Mahalaukun kiertymä on pahin riski ja sehän voi olla koiralle jopa hengenvaarallinen. On ravinnonlähteenä sitten mikä vaan, on kuitenkin koiran työskentelyhalukkuuden kannalta tärkeää, että ravinnosta saatava energia jää koiran kroppaan vaikka mahalaukku tyhjeneekin. Toinen tapa antaa koiran lämmitellä on kävelyttää sitä hetki narussa ennen linkun avaamista. Lisäksi yhä useampi metsästyskoiraharrastaja myös muista lajeista on alkanut omaksumaan näitä vinkkejä. Moisella tahdilla on varmasti vaikutuksensa koiran fysiikan kestävyyteen. Siksipä metsästyskoiran toimintakykyä ylläpitävään huoltoon kannattaisi käyttää jahtipäivän jälkeen hetki. Siksi luulisi että jahtikaverin toimintakyky kiinnostaisi omistajaa enemmän kuin se nykypäivänä kiinnostaa. Tämän Vaikka koiran energiavarastot olisivatkin aamulla täynnä, tulee päivän aikana varmasti vastaan hetki jolloin akut loppuvat. Tässäpä mielenkiintoinen yhtälö joka on synnyttänyt paljon erilaisia uskomuksia ja myös paljon koiranruoka-alan bisnestä. Se perinteisempi perustelu ruokkimattomuudelle on tietenkin se, että maha täynnä koira on laiska, eikä viitsi tehdä töitään. Muuten käy niin, että normaali ruokinta ei enää riitäkään täydentämään arkea runsaampaa liikuntaa ja jahtikaveri uuvahtaa loppuviikosta. Koiran lihaksien on järkevää olla edes jollakin tasolla lämmitetyt ennen kuin lähdetään varsinaisiin hommiin. Koira joka on ollut haluton tai kapea-alainen hakija on saattanut muuttua vallan toisenlaiseksi luovijaksi koirahierojan tekemän venyttelyn ja hieronnan jälkeen. Turha potkia uuvuksissa olevaa jahtikaveria persuuksiin jos itse on jättänyt energiavarastojen täytön lapsipuolen asemaan. PÄIVÄN AIKANA TEHTÄVÄT HUOLLOT Seisoja venytyksessä. Samalla tavoin kuin huippu-urheilijalla kannattaa koirallakin olla pieni alkuverryttely ennen kuin sen päästää työhönsä. Normaalisti koira tekee itse aamulla liikkeelle lähtiessään venyttelyjä ja lämmittelyä heti ylösnousunsa jälkeen. Tästä on kuitenkin ainakin itsellä huonoja kokemuksia. Ruokaahan päivän aluksi koiralle ei monikaan metsästäjä anna, koska täydellä mahalla juokseminen altistaa ainakin isommat rodut erilaisille ruoansulatusvaivoille. Moni tosin paikkaa tätä ongelmaa pitämällä kahta koiraa, jotta voi vaihtaa toiseen sitten kun on itse kävellyt ensimmäisen uuvuksiin. Jälkihuollon lisäksi ennen jahtipäivää ja sen aikana tehdyillä toimenpiteillä pystyy auttamaan asiaa paljonkin. JAHTIA ENNEN TEHTÄVÄT VALMISTELU T Koiran työskentelytehokkuuden kannalta on tärkeää, että ravinnosta saatava energia jää koiran kroppaan. voi tehdä käyttämällä koiralla lämmintä loimea hetken ennen varsinaista hakuhommiin lähtöä. Joidenkin resepti asiaan on pala pelkkää ruisleipää, jotkut tarjoavat palan omia eväsleipiään. Kolmannet luottavat vanhanaikaisiin energian- tankkaus-menetelmiin kuten pemmikaaniin. Eli, vatsan pitäisi olla tyhjä mutta energiavarastojen täydet ennen kuin jahtipäivä alkaa. Tilanne on kuitenkin se että koiran pattereiden pitäisi kuitenkin olla täydet ennen kuin jahtiin lähdetään. Silloin pitäisi olla hyvä keino tankata energiaa siten, ettei mahalaukku kuitenkaan täyty. Oppi tästä tapauksesta on se, että mitä tahansa metsästyskoiralleen tarjoaakin, se kannattaa kokeilla etukäteen ja mieluummin varovasti. Kymmenen minuutinkin narulenkki avaa jo paikkoja vähän sekä kierrättää lihaksista kuona-aineita pois. Pienillä asioilla pystyy itsekin tekemään kevyttä huoltoa, kunhan tietää mitä tekee. Jahtipäivänä koira ei välttämättä ehdi tätä tekemään, joten paras tapa aloittaa päivä, on lämmittää lihaksia ennen rasitusta. Jokaisessa metsästyskoirassa piilee myös urheilukoiran kaltainen aktiiviliikkuja. Siksi heidän joukossaan on jo harrastajia jotka käyttävät koiriensa lihashuollossa apuna muun muassa koirahierojaa. Hieronnalla ja fysioterapialla on huomattu olevan monissa tapauksissa vaikutuksia mitä ihmeellisimpiin asioihin kuten esimerkiksi hakuintoon. Erilaiset jumissa olevat selän tukilihakset vaikeuttavat koiran liikkeitä niin paljon, että vauhdikkaampi liikkuminen tuottaa sille jopa suoranaista kipua. Jahtimuodoissa joissa muutenkin pelipaikoille siirrytään koirat narussa, kuten esimerkiksi seisojien peltokanalintu-jahdeissa, koirat kulkevat joka tapauksessa hetken narussa joten niiden lihakset pääsevät vetreytymään samalla. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää että isännän reppukin saattaa jäädä tyhjäksi kun koira ei pystykään parhaaseen suoritukseensa. Kaikilla tähän ei ole mahdollisuutta joten palataan taas alkuperäiseen aiheeseen eli koiran ravintovarastojen varmistamiseen. RIISTA 37. Joka tapauksessa ainakin edellä mainituissa tapauksissa, jossa ollaan tiukkatahtisella jahtireissulla, kannattaa päivän aikana huolehtia siitä että energiavarastoja täydennellään säännöllisesti. Pari syksyä sitten jahtilomamme kanalintujen parissa koki pienen takaiskun kun päätimme kokeilla kaverin vanhemmalle koiralle energian palautusta varten ostamaani "valjakkokoirien energiapatukkaa" eli pemmikaania
Lihakset supistuvat liikunnan aikana ja perinteinen ajatus venyttelyn tarpeesta pohjautuu tämän supistumisen vaikutusten neutralisointiin. PÄIVÄN LOPUKSI TEHTÄVÄ JÄLKIHOITO Päivän lopuksi kannattaa huolehtia samantyyppisistä asioista kuin ihmiselläkin, eli riittävästä energian ja nesteen tankkauksesta sekä lihasten huollosta. Suomessa energia- ja palautustuotteita ei kuitenkaan juurikaan ole vielä ollut myynnissä ja harrastajat ovat joutuneet tyytymään vaihtoehtoisiin tuotteisiin. Markkinoilla onkin selkeä tarve laadukkaille ja helppokäyttöisille, erityisesti koirille kehitetyille energia- ja palautustuotteille. Valmisteista on erityistä hyötyä tilanteissa, joissa tavallisen ruoan syöminen on hankalaa. Ihmisille kehitetyissä energia- ja palautusvalmisteissa on koiralle liikaa suoloja, joka voi johtaa eläimellä haitallisiin terveysvaikutuksiin. Yrityksen taustalla on aktiivikoiraharrastaja Laura Heinonen, joka omien palvelus- ja metsästyskoiriensa kanssa on jo pitkään kaivannut laadukkaita tuotteita, jotka tukisivat koiran suorituskykyä ja nopeuttaisivat sen palautumista. Näillä korvaavilla tuotteilla on sitten pyritty nesteyttämään ja tankkamaan harrastuskoiria. Tammikuussa 2012 koiraharrastajien käyttöön on tulossa uusia ja tehokkaita energia- ja palautustuotteita FitDog-yrityksen myötä. Tätä ennen yritys tarjoaa koiraharrastajille Tsekeissä ja USA:ssa valmistettuja hyväksi todettuja energia- ja palautustuotteita. FitDog-tuoteperhe saatetaan markkinoille vuoden 2012 aikana. Näitä voi ostaa yrityksen verkkokaupan sekä jälleenmyyjien kautta.. Tällöin esimerkiksi juoksemista harrastajan ihmisen palautusmenetelmät eivät suoraan sovi koiralle. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia heti päivän päätteeksi riittävästä nestetankkauksesta. Niitä käytetään korvaamaan tavallista ruokaa esimerkiksi harjoittelun ja kilpailun aikana tai palautumisen yhteydessä. Koirille ei kuitenkaan voi käyttää ihmisille tai hevosille suunnattuja tuotteita, koska koiran fysiologia eroaa ihmisen tai muiden eläinlajien vastaavasta. Isomman operaation eli ammattilaiseen turvautumisen hieronnan muodossa voisi suoda jokaiselle ainakin kerran kauteen. Myös urheilukoirille kuten agilitykoirat, palveluskoirat, metsästyskoirat ja valjakkokoirat on tarvetta käyttää yhä enenevässä määrin erilaisia energia- ja palautustuotteita koirien fyysisen kestävyyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Ruokaa ei kannata tarjota heti vaan vasta sitten kun koiran elimistö on vähän rauhoittunut, parin kolmen tunnin päästä rasituksen loppumisesta. Metsästyspäivän jälkeinen perushoito onnistuu yksinkertaisimmillaan niin että lihakset pidetään lämpimänä lämpömanttelin avulla. Koirankin suorituskykyä voi elvyttää vastaavanlaisella tankkauksella kuin ihmisellä mutta palautusjuomana kannattaa käyttää koirille suunnattuja tuotteita ravintosisältö-erojen vuoksi. Jotkut ovat käyttäneet koirien ripulin hoitoon tarkoitetut elektrolyyttijauheet, toisena vaihtoehtona ovat olleet omatekoiset sekoitukset. Lihasten liiallinen supistuminen kiristää niitä liikaa ja jos lihas on liian kireä, on se alttiimpi erilaisille revähdyksille ja muille kudosvammoille. Tuotevalikoimaan tulevat jauhejuomien lisäksi kuulumaan patukka- ja geelimuotoiset tuotteet, joiden annostelu koiralle esimerkiksi maasto-olosuhteissa on helppoa. Samalla saa esimerkiksi sateisen päivän jälkeen kosteuden pois koiran turkista nopeammin. Koirille onkin kehitetty omia tuotteita, joilla pystytään vastaamaan niiden tarpeisiin. Monissa koirillekin suunnatuissa tuotteissa kun on doping-aineiksi laskettavia ainesosia. 38 RIISTA Urheilujuomat, palautumisjuomat, energiageelit, energia- ja proteiinipatukat, sekä proteiini- ja hiilihydraattijauheet ovat ihmisurheilijoiden keskuudessa tunnettuja ja paljon käytettyjä tuotteita. Voivatpa kireät lihakset vetää koko koirankin vinoon jolloin liikeradat eivät enää ole normaalit ja kovempi liikunta alkaa rassata koko kroppaa. Valmisteiden etu tavalliseen ruokaan nähden ovat lähinnä käytön kätevyys ja käyttötarkoituksen mukaan laadittu koostumus. Koira hikoilee liikuntasuorituksen aikana vain vähän tassuistaan eikä siis menetä vastaavia määriä suoloja hien mukana kuin ihminen. Jos vielä käy Kennelliiton alaisissa kokeissa, joissa dopingsäännöt ovat voimassa, kannattaa kiinnittää huomiota käyttämänsä lisäenergian tuoteselosteeseen. Tämä on varsinkin sateisilla ja viileillä keleillä se paras apu jonka kaverilleen voi tarjota. Jahtipäivän jälkeisenä päivänä koiraa ei kannata pelkästään makuuttaa, vaan viedä se narulenkille verryttelemään lihaksiaan. TANKKAUKSEEN TARKKUU TTA VARSINKIN KOEKOIRILLA FITDOG Energia- ja palautustuotteita koirille TEKSTI: LAURA HEINONEN Koiran aineenvaihdunta on erilainen kuin ihmisen eli koira poistaa ylimääräistä lämpöä eri mekanismilla kuin ihminen. Tällaisia vaivoja ei jahtikaverikaan kaipaa joten yksinkertaisin keino koiran pitämiseksi kunnossa on lihasten huolto päivän päätteeksi. FitDog on aloittanut oman tuotekehityksen, jossa yhteistyössä eläinlääkärien ja elintarviketeknologian asiantuntijoiden kanssa kehitetään suomalaisia, korkealaatuisia energia- ja palautustuotteita työ- ja urheilukoirien käyttöön
Saksanhirven kiimajahti Syyskuu Puola Syyskuu, Puola 5 pv sis. kaatomaksun, ei kokorajoitusta 2790 H lmi aa isku Helmi-maaliskuu Etelä-Afrikka Helmi-maaliskuu, Etelä-Afrikka lmisk te ä Afr kka 7 pv, 3 kaatoa 1790 Huhtik u Namibi Huhtikuu Namibia Huhtikuu, Namibia tik Namibia 8 pv, 4 kaatoa 2490 To k kuu Kanada Toukokuu K nada Toukokuu, Kanada ouk da 8 pv, mustakarhujahti 2490 Varaukset ja lisätietoa matkoista: 040 417 8807 Kesä-heinäkuu, Puola 4 pv, kauris&villisika 890 El k Elokuu, A b id l Azerbaidzan 7 pv, Dagestan T ur, vuoristojahti 4990 B&R Hunting tarjoaa metsästyselämyksiä ympäri maailman! www.brhunting.fi info@brhunting.fi
Alustana käytettävää Heinenmann-perävaunua tarvittiin aivan ensimmäiseksi levytavaran noutoon Saukkolasta Landenin K-kaupalta. JA PELIT SOIMAAN Perävaunun päällä olevaa väijyvajaa on helppo siirtää vaikkapa mönkijällä. Kuvassa näkyvällä liitäntäjohdolla saa sisälle tarvittaessa virtaa. Kun vanhassa perävaunussa oli pohjan leveys vain hieman yli metrin ( cm), olisi huoneesta tullut kovin kaita jos seinät olisivat nousseet laitojen sisälinjassa ylös saakka. Kun perävaunun omistaja sai idean ja kertoi siitä allekirjoittaneelle, niin homma käynnistyi enemmittä seremonioitta materiaalien hankinnalla. Lattiaksi valittiin kestävyys- ja puhtaanapitosyistä millin filmivaneri ja sen alle syrjälleen pituussuuntaisiksi jalaksiksi kolme kestopuista x soiroa eli "kakkosnelosta". Tilan kasvattamiseksi kärryn laitojen yläpuolelle tehtiin viidentoista sentin ulosvedot, jolla yläosan leveys saatiin siedettäväksi. Nyt esitellään näppärästi liikuteltava kyttäyskoppi, jota voi käyttää riistan tai tuhoeläinten väijyntämetsästykseen tai vaikkapa vain valokuvaukseen tai pelkkään eläinten "bongaukseen". TEKSTI: ERKKI LAHTINEN I dean lähtökohtana oli vanha telillä varustettu tavaraperävaunu. Sivuseinien alaosa saatiin halkaisemalla yksi havuvaneri pituussuunnassa jolloin päästiin jo Heinemannin reunojen yläpuolelle, kun ne ruuvattiin reunimmaisiin kakkosnelosiin. LIIKUTELTAVA VÄIJYVAJA Liikkuvassa nyky-yhteiskunnassa on monia asioita siirretty pyörien päälle toimintoja helpottamaan. Sisänurkkiin sahattiin x mm:n tolpat ja "kurkihirreksi" x lankku. 40 RIISTA. Lattiallahan ei käytettävissä olevan tilan leveys muodostanut ongelmia. Samaa ajatusmallia voidaan hyödyntää myös metsästyksessä. Kuten jo edellä olevasta kävi ilmi, tilan leventämiseksi näiden levynpuolikkaiden yläreunojen ulkopuolelle kiinnitettiin senttiä leveät lankut joiden kylkiin tulivat kiinni varsinaiset seinälevyt
Liukulaseilla varustetuista ikkunoista aukeaa hyvät näköalat. Hyvän tuolin ansiosta pitempiaikainenkaan kyttäys ei muodostu rasittavaksi. Vanha piiankamarin lukko uusiokäytössä. Katoksi taivutettiin yhdeksän millin filmivanerilevy ja malliltaan katto on kuin vanhassa junan vaunussa. Väijyvajan väri ei liene vielä lopullinen, mutta tuskinpa eläimet tulevat nykyisestäkään väristä valittamaan. Liuku-ikkunaa voi raottaa vain sen verran kuin kulloinkin tarvitaan. OLESKELU TILAN MITAT Sisäkorkeus "kurkihirren" kohdalta: 170 cm. Ovi valmistettiin kahdesta yhdeksän millin filmivanerista joiden väliin tuli kaksi kerrosta sisustukseen käytettyjen insuliittilevyjen jäännöspaloja. Oven runko tehtiin x rimasta. Saranat löytyivät kirjoittajan romulaatikosta, kuten myöskin vanha piiankamarin lukko joka on lukittavissa ulkopuolelta avaimella ja sisäpuolelta oven saa pienestä vääntimestä takalukkoon eli "reikeliin". Sisäleveys lattiasta: 97,5 cm Sisäleveys ylempää: 125 cm. MATERIAALIT: Filmivaneri 15x120x270 mm: 1 kpl Filmivaneri 10x150x300 mm: 1 kpl Havuvaneri 12x122x244 mm: 5 kpl Insuliittilevy 12x120x270 mm: 5 kpl Kateruuveja 4,8x50 Muut ruuvit, lasit ja tarvikkeet löytyivät väijyvajan omistajan omasta hallista. Väijyvajaa ei tarvitse välttämättä poistaa vaunun lavalta jollei vaunua tarvita muuhun ajoon. RIISTA 41. Lattiaan asennettiin pehmeä matto liikeääniä vaimentamaan ja sivulevennysten päälle tehtiin pieni liikuteltava pöytä jonka etäisyyttä voi muutella liukulaseilla varustetuista ikkunoista kuvattaessa bongatessa tai ammuttaessa
Poronhoitoalueella jos on mahdollista koiraa nuorena käyttää,. Yleensä näillä perillä työskentelevä koira on omilla kotikonnuillaan, mutta toisinaan se voi olla täysin vieraalla maalla. Kaiken takana on jälleen kerran se isäntä. 42 RIISTA apinmaassa riistaa löytyy metsäkanalinnuista hirven kautta karhuun. Porovapaa metsästyskoira KAIKKIEN ETU TEKSTI: MAIJU SUOMINEN L Illuusioon täysin porovapaasta koirasta ei kannata tuudittautua, sillä sellaista ei ole olemassakaan. Pyynnissä mukana on usein myös nelijalkainen kaveri. Sieltä se vika löytyy näissäkin tapauksissa. On vain hyvin peruskoulutettuja, hallinnassa olevia ja oman riistansa osaavia koiria. Joka ikinen niistä on liikaa. Tai sitten ei. Hänen työkavereinaan on aina ollut paitsi porokoiria, myös hirvikoiria. Markku Rauhala, muoniolainen poromies ja hirvenpyytäjä, tietää mistä puhuu. Yhtälö on täysin yhteen sovitettavissa. Suurimmalta osalta metsästyskoiria hommat hoituvat hyvin eikä ongelmia porojen laukottamisessa, saatikka repimisessä ole, mutta paha kello kuuluu kauas, eli aina mahtuu joukkoon niitä huonoja tapauksia. Koira ehkä toimii silloinkin muuten hyvin, kunnes sitten pökätään siihen poroon. Porovapaan koiran kouluttaminen ei hänen mukaansa mitenkään edellytä porokontakteja pentuaikana, vaan kyse on ensisijaisesti koiran hallinnasta. Jostain syystä toimivat koirat on aina yksillä ja samoilla isännillä. - Koirat vaihtuvat ja isännät ovat samat
Erityisen suuria ongelmia ovat viime vuosina saaneet aikaan nopeasti yleistynyt usean metsästyskoiran yhtäaikainen käyttö, sekä metsästäjien ja muiden luonnossa liikkuvien osaamattomuus, välinpitämättömyys ja vastuuttomuus koirien käytössä. Hänen mukaansa yleensäkin paras tapa osoittaa nuorelle koiralle mikä on ei-toivottua riistaa, on olla noteeraamatta jos koira yrittää lähteä väärän riistan perään. Saamelaisalueella kanakoirat (riekonmetsästyksessä käytettävät koirat) aiheuttavat paljon ongelmia. Silloin pentu on vielä niin nuori että se on isännästään riippuvainen, ei mene kauas, motoriikka on heikohkoa ja koiraa on helppo hallita ja kieltääkin, Rauhala vinkkaa. Ellei koira ole välittömästi kytkettävissä, sillä ei ole mitään asiaa olla irti kyseiseen aikaan. Jos tämä onnistuu laajahakuisilta koirilta, pitäisi sen sitä suuremmalla syyllä onnistua myös seisojilta, jotka jo lähtökohtaisesti työskentelevät huomattavasti tarkemmin isäntänsä ohjauksenalaisina. MIKÄ KAIKKI VOI MENNÄ PIELEEN On suuri virhe kuvitella ettei oma koira lähde poron perään, kun ei se ole ennenkään lähtenyt. Poronlaukotuskohtauksia sille tosin tuli, mutta jyrkästi kieltämällä se heitti ne höpötykset, Rauhala kertoo. Jos ja kun se tilanne sitten eteen tuRIISTA 43. - Olen opettanut nuoren koiran täsmäriistalle viemällä sen narussa jäljelle ja kun koira kiinnostuu ja kyseessä on varma hirvi, niin päästän irti. Kyselyyn vastasi 44 paliskuntaa 56:sta. (lähde: Poromies 6/2011 ) - Jos nollasta eli pennun ottamisesta lähdetään, niin talvipentu on ehdottomasti kaikkein otollisin porovapaaksi koulutettava. Pahimmat tapaukset ovat siltikin yleensä niitä, jolloin porovapaalta alueelta tuodaan seisojia tai hirvikoiria pohjoiseen. Se, että koira ei ole ennen poroja nähnyt on kuitenkin heikko puolustus silloin jos vahinko käy. Jos koira sitten vielä on juurikin voimansa tunnossa oleva parivuotias eikä sille ole oikein kaatojakaan vielä saatu, niin ongelmat ovat käsissä justiinsa, Rauhala painottaa. TEMPPU JA MITEN SE TEHDÄÄN PALISKUNTAIN KERTOMAA Paliskuntain yhdistys teki syksyllä 2011 paliskunnille kyselyn koiravahingoista ja koirien poronhoidolle aiheuttamista häiriöistä. Tapauskohtaisesti vahingoissa on kuollut tai jouduttu lopettamaan 2-16 poroa. - Meillä on piha poroja täynnä, selvähän se että ne käyvät niitä pöläyttämässä pentuna. Sehän sitten itse irtoaa niistä ei-toivotuista, eli poroista, kun osaa oman riistansa, Rauhala huomauttaa. Eritoten poroihin tottumattomien koirien käyttö ja usein poronhoitoalueen eteläpuolelta tulevat ulkopaikkakuntalaiset, koirien aiheuttamista poroihin kohdistuvista haitoista tietämättömät metsästäjät, saavat lähes poikkeuksetta aikaan suuren vahinkoriskin. Jos se on optimaalisessa noin kuukauden iässä, voidaan se (esimerkkitapauksessa hirvikoira) viedä paikkaan missä taatusti esiintyy hirviä. Oman riistansa osaava hyvä metsästyskoira, joka on omistajansa hallinnassa, ei höntyile sinne tänne. Selkeästi eniten ongelmia aiheuttavat metsästyskoirat, erityisesti ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien koirat, mutta paikallistenkin kanssa sattuu vahinkoja. Syksyllä koiraa aletaan kouluttaa sen omalle riistalle. Vähän aikaa se kiinnostaa ja sitten makoillaankin jo samoilla heinillä. 82% paliskunnista toteaa, että koirien poroille ja poronhoitotyölle aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina. Sellainen marras-joulukuun vaihteessa syntynyt pentu on koulutuksellisesti parhaimmassa puolenvuoden iässä pikkuvasan aikaan touko-heinäkuussa. Samalla perusteella tapahtuneen täsmäriistakoulutuksen Rauhala mainitsee onnistuneen hyvin myös nykyisellä, vuotiaana ottamallaan itäsiperianlaikanartulla Jelenalla. -Samoilla lääkkeillä sekin oppi porovapaaksi. se auttaa, mutta ei se ole onnistuminen ollenkaan siitä kiinni. Muulla poronhoitoalueella eniten harmia aiheuttavat hirvikoirat, isot vahvan metsästysvietin omaavat koirat sekä valvomatta irralleen jätetyt koirat. Koirien aiheuttamia vahinkoja ja häiriöitä on tapahtunut viime vuosien aikana 98%:ssa kyselyyn vastanneista paliskunnista. Pysyn itse välinpitämättömänä niin pennut eivät jaksa kauaa itsekään kiinnostua poroista, Rauhala naurahtaa. Kiinnipitoaika ei ole tuulesta temmattu asia, vaan siihen on perusteet hyvinkin luonnosta ja se velvoittaa jokaista koiranomistajaa. Yleinen hirvenpyynnin ajankohta on poroelinkeinon kannalta huono
Isäni suomenpystykorva ja oma porokoirani - joka siis oli ollut poronhoitotyössä jo monta vuotta sattuivat vahinkojen summana olemaan yhtä aikaa irti illan pimeydessä. Porovapaan koiran kouluttamisessa oleellista ei siis ole saada porokontakteja, vaan peruskoulutus, hallinta ja isännän maalaisjärki. Kun se hirvi sitten löytyi, niin muuten hyvin toimiva laika ei yrittänytkään enää pysäyttää, se oli ihan tappovietti ja laumameininki, Rauhala kertoo. 44 RIISTA Jotta asia tulisi kertaheitolla selväksi niille joiden koirat eivät ole ikinä poroa nähneetkään, on Rauhalalla toinenkin esimerkki siitä miten asiat menevät jos koiria on enemmän kuin se yksi. Porojen karkottamista vahinkojen ehkäisemiseksi ei pidetä porojen pelottelemisena. Suurin virhe mihin isäntä itse voi syyllistyä, on lopettaa loukkaantunut poro koiran haukkuun, Rauhala puistelee päätään. Kuvan koirat eivät ole metsästyskoiria, vaan kaksi saman talouden sekarotuista isokokoista koiraa, jotka tavan mukaan ulkoilutettiin päästämällä ne itsekseen ulos. lee, voi virheiden listaa kartuttaa omilla toimillaan. Näihin isäntiin törmää täälläkin joka vuosi. Vastakin minulta kysyttiin, että sopiiko tuoda koira käymään. Metsästyslain noudattamista valvova viranomainen sekä poronomistaja ja poropaimen saavat oman paliskuntansa alueella tappaa isännättömän koiran, joka koirien kiinnipitoaikana tavataan ajamasta poroja niiden laitumella tai joka muuna aikana tavataan repimästä ajamaansa poroa. Ja jos se poro lieassa koparaa antaakin niin ei se luonnossa puolustaudu, Rauhala puistelee päätään moisten ikivanhojen "viisauksien" äärellä. Kiinniottamisesta tai tappamisesta on ilmoitettava välittömästi poliisille. - Jos sillä koiralla pikkuisenkin lahjoja on ja isännällä virtaa värkätä, niin tuleehan siitä ihan hyvä koira.. - Yksi tapaus oli sellainen, että tein sen virheen, että minulla oli metässä matkassa yhtä aikaa sekä laika että porokoira. Lopetuksen suoritti poromies täysin lain kirjaimen mukaan tavattuaan ko. Varminkin porovapaaksi ajateltu koira ei ole sitä välittömästi sen jälkeen kun se toisen koiran kanssa muodostaa lauman. Nämä kaksi koiraa lopetettiin ampumalla ne poroaitaan niiden ollessa repimässä vasaa. Nehän menivät poroaitaan ja vasojen kimppuun, yhden ehtivät tappaa. Ne ovat jokaisen saavutettavissa. PORONHOITOLAKI 42§ Porojen pelotteleminen on kielletty. - Paha virhe on kuvitella että koira siitä porot jättäisi rauhaan, että sitä käytetään jonkun pihassa poron koparoitavana. koirat verekseltään poroaidastaan. Siitä ei koira pääse enää yli. Tapaus oli jo toinen kahden viikon sisällä, edellisellä kerralla samat koirat tappoivat useamman poron. Tästäkin asiasta Rauhalalla on omakohtaista karvasta kokemusta, joten epäilevät tuomaat heittäkööt mahdollisen omahyväisyytensä romukoppaan. - Ei ikinä kahta saman lauman koiraa metsälle yhtä aikaa silloin kun ollaan poronhoitoalueella! Rauhala painottaa. - Siitä on jo vuosia aikaa. Ei siitä koira muuta opi kuin tulemaan vihaiseksi porolle. Koiraa ei kuitenkaan saa tappaa, jos se saadaan kiinni tai vahinko voidaan muuten estää. - Rautsaporo, eli semmoinen vaivainen joka ei edes pakene, on pahin jos se vastaan tulee ja vahinko käy. Pelottelemisesta poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko ja haitta on korvattava. Ainoa oikea tapa toimia, on viedä koira pois tilanteesta ja vasta sitten lopettaa kituva eläin
Talven kuumin UUTUUS! Akkukäyttöiset lämpöliivit 99 N Nevercold ld d Colorado joustava lämmityselementti fleecen ja vuorikankaan välissä ladattava litiumioni-akku 2-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 3 4 h koot S XXL 159 Nevercold Alaska 3 joustavaa lämmityselementtiä fleecen ja vuorikankaan välissä ladattava litiumioni-akku 4-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 2 5 h koot XS XXL Tehokkaat pienlämmittimet ASETIEDON YKKÖNEN TALVEN TUPL ANUMERO 16 1 SIVU A! 9 90 -KONEKIVÄÄRI 11007 REKYY LI 78 / 2011 M60-K ONEKI VÄÄRI · BERET TA DT 11 · ISSC MSR MK22 · FN P90 · COLT 22 RAIL GUN · BENEL LI VINCI SUPER SPORT · LATAU SKOUL PAL.VKO 2012-05 ISSC MSR MK22 BERETTA DT 11 FN P90 78 2 0 11 1,90 /pari Varpaanlämmitin lämmittää kengän sisällä kätevä tarrakiinnitys toiminta-aika 6 h 1,90 /pari Kädenlämmitin lämmittää käsineen sisällä tai taskussa toiminta-aika 7 h 6 414886 854468 WWW.REKYYLI.FI U, KORVA AVAT HA 685446-1107 LATAUSKOULU KOR MYY TTIN EN VAIM VAAVIA HAULIPATRUUNOIHIN ENN ETTU REV OLV ERI VOE RE LBW 20 03 19 " SUO MAL TOIM IIKO VAI EI. AISI PATA RAU DAS TA PAN SSA RIIN TER ÄSL LLE TEH TY KIVÄ ÄRI AAD UT KES TOTE STIS SÄ Feel the personal warmth Myynti: ase- ja eräliikkeet www.kartanokuva.fi
Samanlaisilla latausmetodeilla käynti on joko huippuluokkaa. Raudat on massapedattu tukkiin ja keskiketteräksi kivääriksi tarkkuus on hyvällä tasolla ilman vaimenninta ja erinomaisella tasolla vaimentimen kanssa. Koska piipussa oli valmiina kierre ja raakapesitys, ei seppä ollut muuttanut kaliiperia miksikään ja se oli näin ollen säilynyt -luvulta koskemattomana. Sattumalta kävi kuitenkin niin, että erään maahantuojan varastossa oli ruma läjä vahingossa väärässä kaliiperissa tulleita patruunoita ja ostin koko satsin pois pilaantumasta. Kiväärini on rakennettu Sako AV-runkoon ja siinä on sakon LR runkoon alkujaan valmistettu Sakon alkuperäinen piippu. H&H kaliiperin kiväärin uudelleenpiiputtamista kolmesataseksi, oli ensimmäinen vaihtoehto luonnollisesti . Tämän jälkeen olikin enää tarpeen ostaa kalvain kyseiseen kaliiperiin... Kiinnityskierrekin piipussa oli valmis, joten prosessi oli varsin helppo. Näitä lajeja tulee joskus harrastettua ristiin, joten on käytännöllistä, että kivääri on riittävän muuntautumiskykyinen näihin rooleihin. Olen joka tapauksessa kolmekymppisten vankkumaton kannattaja ja kyseessä on mielestäni kaikkein muuntautumiskykyisin luodinhalkaisijaryhmä. Vaikka töiden puolesta tulee pyöriteltyä monia erilaisia kivääreitä ja niitä tulee siinä ohessa myös metsässä retuutettua, on omissa valinnoissani mukana aimo ripaus yksinkertaisuutta. Syyksi kohtuullisen eksoottiseen 46 RIISTA kaliiperiin päätymisessä on usein epäilty erikoisuudentavoittelua, mutta todellinen syy oli paljon raadollisempi. Piippu oli ns. Piippukin oli siinä mielessä hauska tapaus, että sekin oli alun perin vahingossa tässä kaliiperissa rovaniemeläiselle asesepälle päätynyt. H&H. Viimeistelykalvaimen käyttö pesässä riitti muuttamaan pesän lopullisiin mittoihinsa ja tekemään pesään ylimenon. Kolmen roolin kivääri Metsästyskivääreissä yksinkertaisuus on joskus valttia. Tukkina kiväärissä on Bell & Carlson, joka on saatavana edelleen Sako AV-malliin. Winchester Magnum. Käytössäni onkin hyvin usein melko monipuolinen "yhden kiväärin patteri". TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ ääosassa kivääripyynnissäni on ehdottomasti hirvi, mutta säännöllisesti pyydän kiväärillä myös kaurista ja peuraa. Tämä tukki on edullisimman sarjan Carblelite, eli siinä ei ole Medalist sarjan alumiinisovituksia. Metsästyskäytön vaatimuksia ajatellen kiväärin raudat on pinnoitettu Diarc timanttipinnoituksella, joka nyt parin vuoden käytön perusteella näyttäisi olevan erittäin kulutuskestävä ja kenttäkelpoinen pinnoite. tehdasuusi sen saadessani ja sen patruunapesä oli keskentekoinen. Tämä pinnoite on myös täydellinen suoja korroosiolta ja pinnoitteen lisäksi pinta ei tarvitse esimerkiksi öljykalvoa. LATAUKSET Käytettävien luotien suhteen tämä kivääri on äärimmäisen kranttu. Tämä johtuu mielestäni vain siitä, että kolmekymppisillä pyydetään eniten riistaa maailmassa ja luoteja löytyy miltei jokaiseen käyttötarkoitukseen. Kun pohdin tämän alkujaan . Esimerkiksi reissussa ratkaisullani pärjää myös niissä tapauksissa, joissa on tarkoituksenmukaista säätää asetta ajojahdin ja kyttäysjahdin vaatimusten välillä. LAVETTI P Kivääri, jolla metsästän kaiken hirvistä kauriisiin, sattuu olemaan käyttöalueensa toisessa reunassa hieman järeä ja toisessa reunassa hieman pieniluotinen
Tällöin esimerkiksi metrin matkalla olevassa maalissa osumakeskeispisteen ja iskemän välinen ero saattaa olla niin suuri, että yk- Päiväjahtiroolissa kivääri on matalaprofiilinen ja luonnollinen ammuttava. Käynti ei ole siis ollut parhaimmillaan kaikkein moderneimmilla luodinmuodoilla, vaan ylimeno suosii hieman perinteisempiä luoteja. Huippukäyntiä saavutetaan muovikärkisillä luodeilla lähinnä gr (, g) luokassa ja perinteiset spitzerit käyvät parhaiten ja grainisina (, ja , g). Kun tähän yhdistetään etäisyydestä johtuvat haasteet ja ampujan mahdolliset virheet, niin pahimmillaan voi lopputuloksena olla rapaosuma. KAKSI KIIKARITÄHTÄINTÄ Kolme hyvin yleiskäyttöistä latausta nykyaikaisilla polymeerikärkisillä luodeilla. Esimerkiksi kauriin kokoisessa maalissa yli viiden sentin heitto osumapisteessä sivusuunnassa voi tarkoittaa eroa hyvän keuhko-osuman ja keuhkon reunaosuman välillä. Oma valintani tässä yhdistelmässä on varsin käyttökelpoiseksi ja kestäväksi osoittautunut Sightron SII Big Sky -x. Vasemmalta 165 gr (10,7 g) Hornady Interbond, 200 gr (13,0 g) Nosler Accubond ja 150 gr (9,7 g) Swift Scirocco II. Hirvenmetsästyksen ja pienempien nelijalkaisten kyttäysjahdin pääasiallinen ero on jahdin ajoittuminen. Tämä selviää helpoiten vaikkapa sillä, että mitataan luotien rihlakosketuspituus ja tämän jälkeen patruunan kokopituus. On usein niin, että eri luodeilla on erittäin voimakkaasti toisistaan poikkeavat kokonaispituudet, eli luodin kärjen malli poikkeaa luodista toiseen. Vaikka yleiskivääreissä voidaan käyttää menestyksellä x mm luokan tähtäinkiikareita, ovat ne mielestäni usein käyttötarkoitukseen liian painavia ja kömpelöitä silloin kun pääpaino on päiväkäytössä. Tämän vuoksi päätä ei kannata hakata seinään jos käyntiä ei löydy esimerkiksi tai grainin luodeista. Parasta käyntiä olen saavuttanut luodeilla, joiden kärjen muoto eli ogive ei ole liian virtaviivainen, vaan luoti on malliltaan enemmänkin klassinen spitzer. Tämä liittyy mitä ilmeisimmin ylimenoon, sillä luodin lähtönopeustasolla tai luodin pituudella ei ole varsinaisesti merkitystä tarkkuuteen. Sopivaa luotia kannattaa hieman haeskella, sillä usein saman luotimallin eri luodinpainot suunnitellaan tätä ajatellen keskenään vähän erimallisiksi. (, MOA) tai vastaavasti käynti voi olla kerrassaan luokatonta (, MOA). Se on kiinni aseessa Warnen pikajaloilla. Käytettävät kiikarit eroavat toisistaan optisesti, mutta myös vaikutus asekokonaisuuteen ja aseen käyttöominaisuuksiin on suuri vain kiikareiden välisistä eroista johtuen. RIISTA 47. Näiden välillä on yleensä grainiset luodit, joilla tarkkuus saattaa löytyä. Hirvijahdissa pärjätään päiväkiikarilla, kun taas kauris- ja peurakytiksellä vaaditaan kiikarilta valovoimaa. Painoa tällöin on noin 4,2 kg ja ase täyttää mainiosti yleiskiväärin vaatimukset. sistään se riittää määrittämään eron hyvän ja huonon osuman välillä. Syy latausten hieromiselle on nimenomaan siinä, että kiväärin käynti on pahimmillaan erittäin huonolla tasolla. Myös grainisista (, g) Nosler Accubondin kärjen muoto sopii tälle piipulle, sillä maksimilatauspituuden ja patruunan lipaspituuden eroa on , mm, joka on erinomainen lähtökohta tarkalle lataukselle. Tällöin enintään x mm kokoluokan kiikarit ovat perusteltuja. Toki sääntö voi päteä myös toisin päin
Päiväkiväärinä painoa on ilman vaimenninta , kg ja kyttäyskuosissa painoa on , kg. Tactical Bean Bag tasapainottaa aseen nokkapainoisuutta kun aseeseen asennetaan vaimennin. Näillä lisävarusteilla ja isommalla kiikarilla aseen paino nousee kilolla päiväversiosta. Tällöin lataus kyttäyskäytössä pitää sisällään - grainisen nopeasti avautuvan luodin ( gr [, g] Nosler Partition tai gr [, g] Nosler Accubond) ja päiväkäytössä on kontrolloidummin avautuva luoti, jonka jäl- ki mahdollisessa lihasosumassa on siistimpää ( gr [, g] Swift A-Frame). Päiväkiväärin kokonaispaino tekee siitä vaivattoman kannettavan ja toisaalta kyttäysasetelmassa se on riittävän painava ammuttavaksi vakaasti. Perän päälle tuleva B.A.L.S. Se tarjoaa myös miellyttävän poskituen kylmillä keleillä. Tällaisenaan ase on vakaa ammuttava ja malliesimerkki erikoistuneesta käyttötarkoituksesta. Kyttäystähtäimen virkaa on toimittanut viime aikoina Zeiss Duralyt -x, joka on mielestäni varsin riittävä peurakyttäykseen niissä olosuhteissa joissa peuraa tulee kytättyä. B.A.L.S. Nimeä antavana osana on mukana kulkeva "hernepussi", jonka saa perän alle. Kun olen etelän peurareissussa, on lähtökohtana taas useimmiten se, että jahdin aikana käytettävä patruuna pysyy samana, mutta muu kokoonpano muuttuu kyttäyskäytön ja päiväkäytön välillä. Tällöin iso kiikari ja vaimennin ovat peltokyttäystä varten ja päiväkiikarilla kivääri muuttuu koira-/passimiehen aseeksi. Kun minulta on kysytty sitä, että minkä vuoksi en olisi reissussa vaikkapa vain yhden kiikarin taktiikalla, on vastaus mielestäni aivan ilmiselvä. MK-2 Sniper Bean Bag tarjoaa tarvittaessa tuen perän alle ja tasapainottaa asetta. Tuen poskipakka korottaa hieman perän harjaa ja helpottaa erityisesti korkealle asennetun optiikan kanssa toimimista. Se on valmistettu alumiinista eikä se ole näin ollen pahin mahdollinen piippupaino. Karkeasti voitaisiin sanoa, että latauksen ja kiikarin vaihtaminen riittää varsin hyvin roolivaihdoksen, mutta koska ase on varustettu vaimenninkierteellä, olen käyttänyt kyttäysroolissa vaimenninta ja perän päälle tulevaa lisäsukkaa. Toisaalta hirvijahdin aikana tämä kivääri on kahden roolin hir48 RIISTA Tämä lisävaruste on kyttäyskäytössä äärimmäisen käyttökelpoinen. Kyttäysroolissa aseen paino nousee 5,2 kiloon ja pituus kasvaa reippaasti. Suurennusalueensa puolesta se sopii myös kauriille, joskin kauriin kohdalla toivoisi, että tähtäimessä olisi parallaksin säätömahdollisuus. Täten ase on juuri passeli molempiin tarkoituksiin. Vaimentimen käyttö muuttaa aseeni osumapistettä niin merkittävästi, että saman kohdistuksen käyttäminen Yksi tapa käyttää tätä kivääriä on siis vaihtaa sen rooli hirven päiväjahdista kauriin tai peuran kyttäspyyntiin. Tällekin on kyttäyspaikasta riippuen aina toisinaan käyttöä. REISSUSSA JA KOTONA vikivääri. Tämäkin putki on kiinnitetty aseeseen Warnen jaloilla, jotka toimivat Sakon kiilassa erittäin hyvin. VAIHTO ROOLIEN VÄLILLÄ Vaimennin on KR-koneistuksen valmistama. Kyttäyksen jälkeen patruunat on hyvä asettaa luuppeihin ja vaimentimen kierresuoja kulkee pienessä vetoketjutaskussa Bore Snake -puhdistusnarun kanssa.. Duralyt on parallaksivapaa noin metrin matkalle, eli se on mitä mainioin hämäräkyttäykseen, mutta pidemmillä matkoilla putki on erittäin herkkä silmän asemasta putken linjaan. Tämä systeemi on erittäin käyttökelpoinen silloin kun päiväohjelma saattaa muuttua kesken aamukyttäyksen tai jos jahti jatkuu kyttäyksen jälkeen muunlaisena
Irrotettaessa vaimennin, siirtyvät osumat sivusuunnassa sadan metrin etäisyydellä yli kymmenen senttiä, joka on mielestäni aivan liikaa metsästyksen etiikan suhteen. Rehellisyyden nimissä on kylläkin sanottava, että järkevämpää olisi hommata tällainen kivääri joko kaliiperissa .- Sprg tai . Tästä syystä johtuen yksi ase on huomattavasti miellyttävämpi reissukaverina kuin kaksi eri asetta. Aseessani on hirvenmetsästyksen vaatimuksista ja kaliiperista johtuen keskipitkä " ( mm) piippu, joten vaimennettuna aseen kokonaispituus on hieman liiallinen kanniskelua ajatellen. VAIN YKSI ESIMERKKI Käyttämäni ase on vain yksi esimerkki monien joukossa. Kotimaassa kahden aseen epäkäytännöllisyys tulee eteen esimerkiksi silloin kun jahdissa ollaan raskaan kiväärin kanssa ja homma syystä tai toisesta jatkuukin päiväjahdilla ilman mahdollisuutta vaihtaa asetta. Jos taas jahti ei pidä sisällään muuta kuin tasankoriistaa, ei isompaa kivääriä tarvita ja jos ollaan puhtaasti puhvelijahdissa, ei asiakas häviä mitään sillä, että ampuu puhvelikiväärillään jonkin satunnaisen pienemmän otuksen. Tämän vuoksi .375 H&H:n suosio on vankkumaton. Se on hirvikivääri päiväjahtiin raskaalla kuulalla, se on peltohirvien kyttäyskivääri täysvarustuksessa ja se on muuntautumiskykyinen reissukivääri silloin kun reissu pitää sisällään niin kyttäystä kuin ajojahtia. Tämä on toisaalta kustannustehokas tapa toimia, mutta myös käytännöllinen aina toisinaan. Tällä "minun kiväärillä" on siis kolme roolia. Kotinurkilla yksinkertainen ja erikoistunut saattaa siis toimia, mutta reissun päällä mieli usein muuttuu yleistä käyttökelpoisuutta suosivaksi. ei vain ole realistinen ajatus. Nämä voidaan menestyk- sellä nitoa myös samaan pakettiin. Toki on olemassa tilanteita, joissa kaksi kivääriä on aina parempi ratkaisu, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aina kun aseen kanssa ollaan reissussa, on yhden aseen kanssa helpompaa touhuta. KAHDEN KIVÄÄRIN REISSUT Oltiinpa reissussa sitten autolla kotimaassa tai lentäen ulkomailla on kaksi asetta aina kaksi kertaa enemmän kuin yksi ase. Win Mag, mutta kun kohtalon oikut kerran pääsivät vaikuttamaan tämän kiväärin lopulliseen kokoonpanoon, on tämä kivääri ehkäpä jotain muuta kuin se kaikkein järkevin ratkaisu kaliiperinsa puolesta. RIISTA 49. Tällöin liian erikoistuneella aseella tapahtuvasta jahdista tulee pahimmillaan tympeää vääntämistä, erityisesti jos ase on painava tai muuten epäkäytännöllinen käyttötarkoitukseen. Kun otetaan huomioon se, että reissussa tahtoo yleensä muutenkin olla aina mieluummin enemmän kuin vähemmän tavaraa, on käytännössä aina mielekkäämpää reissata kevyesti. Jos taas ajatellaan asia siten, että käyttäisin vaimenninta myös ajojahdeissa, ei se olisi enää mielekästä aseen pituuden ja painon vuoksi. Lisäpaino repussa on pienempi paha kuin lisäpaino käsissä. Useimmiten juuri optiikka ja vaimennus ovat niitä seikkoja, jotka erottavat päiväkäyttöön tarkoitetut aseet ja kyttäysaseet toisistaan. Omat kokemukseni kuitenkin puoltavat näkemystä, että on olemassa kosolti käyttötarkoituksia, jotka on mutkattomampaa hoitaa yhtä kivääriä muuntamalla kuin esimerkiksi kahden kiväärin järjestelmällä. Kompromissit ovat kompromisseja, mutta toisinaan kelvollinen kompromissi on käyttömukavuuden kannalta suuri etu verrattuna erikoistuneempien välineiden mukanaan tuomaan epäkäytännöllisyyteen. Esimerkiksi Afrikassa yhdistelmäjahdeissa kevyen kiväärin kantaminen kostautuu helposti siten, että juuri tällöin edessä olisikin ammuttava puhveli. Tällöin olen havainnut erittäin käytännölliseksi sen, että aseen voi muuttaa ruuvaamalla siitä vaimentimen irti ja vaihtamalla siihen kätevämmän kiikaritähtäimen. Matkustusmukavuuden lisäksi kahden kiväärin ongelma tulee esiin myös aseiden käytössä. Tämän jälkeen kyttäyspyynti muuttuukin passitukseksi. Tyypillinen tilanne erityisesti hirvenmetsästyksessä kohdallani on se, että se alkaa aamukyttäyksellä tai houkuttelulla ja jatkuu tämän jälkeen jonain muuna pyyntinä jos aamu ei tuo tulosta. Kun tämä kyttäys tapahtuu esimerkiksi paikassa, johon pääsy vaatii siirtymistä maastossa jalan, on tilanne usein se, että päiväjahti alkaa toisaalla. Moni ei halua riskeerata tätä ja tällaisissa jahdeissa kaikki riista metsästetäänkin yleensä yhdellä aseella, jolla voi ampua kaiken. Kun aseen roolin voi muuttaa näinkin radikaalisti, on periaatteessa kyse samasta asiasta kuin mitä useimmat hakevat kahden aseen käytöllä
Alankomaiden kautta kulkevilta metsästysturisteilta tai ampuma-aseiden kanssa matkustavilta vaaditaan erillinen kauttakul-. saakaan viedä lennolle. Tätä reittiä on metsästysmatkailijan jatkossa syytä välttää. Lisäksi metsästäjän tai metsästysporukan vetäjän on varauduttava puolustautumaan yksinkertaisesti vääriä tulkintoja ja jopa lahjusvaatimuksia vastaan. Lentäen safarille, lentävätkö aseet mukana? TEKSTI JA KUVAT: JUHA KYLMÄ Pitkään suunniteltu ja hieman säästämistäkin vaatinut metsästysmatka ulkomaille voi saada yllättävän ja ikävän käänteen, kun virkailija lentoaseman tiskillä ilmoittaa, ettei asetta, metsästyspuukkoa, metsästysnuolen kärkiä yms. Amsterdam on yksi tyypillisistä välietapeista metsästysmatkoille lennettäessä. Alankomaat on muuttanut aseiden ja myös jousimetsästysvälineiden kuljettamista koskevia määräyksiä radikaaleimmin. Kotimaasta lähtö voi vielä sujua, mutta matka saattaa tyssätä jollekin välietapille. 50 RIISTA K aikki muutokset ja tulkinnat eivät tule meidän metsästäjien tietoon, eivätkä edes matkatoimistojen tietoon
Kommenttiin menetetystä kalliista jahtimatkasta vastasi samainen virkailija: "Se on sinun ongelmasi, ei meidän". Viime kaudella Ugandaan matkaavilta vaadittiin kutsukirje, tänä kautena myös Tansaniaan matkustavat ovat joutuneet hankkimaan kut- sun. Mutta, muutama testipuhelu paljasti, ettei tämä olekaan kelvollinen keino. Jos kauttakulkulupa puuttuu, takavarikoidaan aseet tulliviranomaisen toimesta. Jousen ja nuolet (ilman kärkiä) saa kuljettaa ruumaan menevässä matkatavarassa. Myös Suomen posti kieltäytyi tarjoamasta kuljetuspalvelua näille "vaarallisille" nuolille. Tähän ei antanut vastausta myöskään varsinainen lupia myöntävä viranomainen, vaan tokaisi: "Jätä aseet kotiin". Alankomaiden "transit permit" -lupaa voi hakea numerosta + . maan kautta. Seuraava tiesi, ettei metsästyskärkiä saa kuljettaa, mutta ei ollut varma kuinka nuoliin ilman kärkiä suhtaudutaan. "Emme valitettavasti saa kuljettaa vaarallisia esineitä ja aseita", kuului vaivautunut kommentti. Puhelu tulliin ei myöskään antanut uutta valaistusta asiaan. Huumeiden käytön suhteen on Alankomaissa erittäin vapaamielinen politiikka, mutta laillista metsästystä hankaloitetaan vakavasti, eikä tässä tapauksessa ainoastaan kyseisessä maassa vaan kansainvälisesti. OIKEAA INFORMAATIOTA VAIKEA SAADA Ongelmallista on myös se, ettei asiaa tiedusteltaessa saa eri virkailijoita samanlaista tietoa. Nämä kuuluvat kategoriaan neljä, eivätkä vaadi kauttakulkulupaa. Ensimmäinen puheluuni vastannut henkilö kertoi, ettei ole mitään ongelmaa, jos et poistu lentoasemalta, vaan jatkat matkaa transit-matkustajana. Tällaisen luvan voi anoa tullin lisenssitoimistosta (Customs Licensing Office). Soitin vielä muutaman puhelun ja lopulta vasta lentoaseman poliisi osasi antaa selvät vastaukset, ystävällisesti ja hyvällä englanninkielellä. Faksinumero lisenssitoimistoon on + . Poliisin puhelinnumero on + . Tällainen toiminta tuntuu käsittämättömältä! Asian ymmärtäisi, jos kutsukirjeen vaatisi kohdemaan viranomainen. VARUSTEIDEN LÄHETTÄMINEN KOHTEESEEN Jos lennot on tilattu ja maksettu ja yksi etappi sattuu olemaan jokin ongelmakohde, esimerkiksi Amsterdam, tulee pelastusvaihtoehtona mieleen metsästyspuukon ja nuolenkärkien lähettäminen etukäteen kohteeseen. Erikoista Alankomaiden tilanteessa on se, että edes metsästysnuolen kärkiä ei saa kuljettaa ko. Nuolenkärjet siis myös takavarikoidaan. DHL otti paketin mitat ja tiedot ystävällisesti ylös, mutta kun päästiin kohtaan "sisältö" (puukko ja nuolia), alkoi palvelu takkuilla. Alankomaat on myös ryhtynyt vaatimaan safarifirmojen/outfittereiden kutsukirjeitä kauttakulkulupien käsittelyä varten. Kysymykseen mitä vaaraa metsästysnuoli voi lentokoneen ruumassa aiheuttaa, ei tullut vastausta. Tullissa kysyttiin mihin maahan on paketRIISTA 51. kulupa (transit permit) vaikka matkustaja ei poistu lentoasemalta, vaan jatkaa seuraavalla koneella matkaa lopulliseen päämäärään. Myös metsästyspuukot ovat kiellettyjen esineiden listalla! Kuljetuslupaa nuolenkärjille kysyessäni vastasi lisenssitoimiston virkailija, ettei sellaista anneta, koska nuolenkärjet ovat vaarallisia ja kiellettyjä esineitä. Puhelu UPS:lle tuotti saman tuloksen. Tämä saattaa pilata metsästysmatkan täydellisesti. Se, että kärjet ovat jousilaukussa ja koneen ruumassa ei pelasta tilannetta. Tällaiseen viiveeseen ei yleensä osata varautua. Luvan saaminen on voinut kestää jopa yli kuusi viikkoa
Pääsääntöisesti metsästysmatkat sujuvat moitteettomasti ja etenkin jousimetsästysvälineiden kanssa on helppo matkustaa, kun papereita ei tarvitse täytellä eikä lupia esitellä. Jousi ei ole ampuma-ase (firearm) eivätkä nuolet ole ammuksia. Tälläkin reissulla seuraavaan kohteeseen siirryttäessä matkusti jousilaukkuni Kansas Cityn sijaan New Orleansiin ja peurajahti lyheni päivällä. Helsinki-Vantaalla on joskus vaadittu poistamaan nuolet jousilaukusta, koska "ampumaasetta ja ammuksia ei saa kuljettaa samassa laukussa". Joskus, kuten tässä esimerkkitapauksessakin, on aiheellista varata päivä pari ylimääräistä aikaa ennen varsinaiseen metsästyskohteeseen lähtöä, etenkin kun kyseessä on pienkonelento leiriin. Tällainen selvien metsästysvarustelaukkujen "eksyminen" vääriin kohteisiin on toisinaan lentoasemilla työskentelevien "anti-huntereiden" tekosia. Etelä-Afrikassa vaaditaan randin ( euroa) lisämaksu urheiluvälineistä maasta pois lähtiessä. Lontoon Heathrown lentoasemaa pyritään muutenkin metsästäjäpiireissä välttämään. Tästä maksusta kannattaa jousen kanssa matkaavan kuitenkin riidellä, jos mukana on vain yksi laukku, jossa on sekä jousi että muut safarivarusteet. Kaksi laukkuani oli mukana vielä Vancouverista San Franciscoon. Sain Pro Hunting Staff -tiimin jäsenenä metsästyskärjet ja mittojeni mukaan valmistetut nuoletkin yhdysvaltalaisilta välinevalmistajilta suoraan hotellihuoneeseeni ennen vesitasolentoa kohteeseen. On raportoitu, että British Airways on kieltäytynyt kuljettamasta ampuma-aseita, ellei matkustaja ole ilmoittanut aseesta tuntia ennen lentoa. Virkailija näpelöi hetken konettaan ja vastasi: "Tähän kohteeseen ei saa lähettää urheiluaseita". Kannattaa siis toteuttaa metsästysretkihaaveet nyt, kun se vielä on kohtuudella mahdollista!. Myös tässä tapauksessa sekä opas että KC:n kadonneiden matkatavaroiden toimiston väki uskoi näin käyneen. 52 RIISTA Metsästysmatkailijan varusteet eivät välttämättä saavu samalla koneella kuin isäntä itse. MUU TA HUOMIOITAVAA Myös Pohjois-Amerikkaan suuntautuvilla lennoilla on alettu periä lisämaksua toisesta ruumaan menevästä matkatavarasta. American Airlines ei kuljeta aseita lennoilla Ison-Britannian kautta, joten on syytä valita toinen lentoyhtiö tai reitti. Metsästysmatkailijan varusteet eivät välttämättä saavu samalla koneella kuin isäntä itse. Kysymykseen onko nuoli urheiluase, vastattiin kehotuksella ottaa yhteyttä kohdemaan tulliin. Air Francella on samanlainen käytäntö. Tästä sain hankittua viranomaisilta kirjallisen lausunnon. Maksu vaadittiin randeina (!) eurot/dollarit eivät kelvanneet, eikä luottokorttiakaan huolittu. Kuitissa mainitaan nimittäin maksun aiheena "lisämatkatavara". ti tarkoitus lähettää. Edellä kuvattu ei todellisuudessa pilannut Brittiläisen Kolumbian metsästysretkeäni. Kyse on onneksi kuitenkin vain muutamasta kympistä. Kaikki edellä kuvattu antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei matkailu metsästysvarusteiden kanssa ainakaan ole helpottumassa
Ryhmät 10 ¤/hlö, kokoaikalippu 27/20 ¤. Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. Testaile taitojasi, tee huippuhankintoja ja hyödynnä ohittamattomat messutarjoukset! Lue lisää osoitteessa www.metsastysmessut.fi ja valitse paras päiväsi saapua. 2,50 ¤).. 9 tapahtumaa samalla lipulla! Lajit bmx-pyöräilystä melontaan ja juoksusta jalkapalloon osallistu, kokeile ja testaa. Kaikki ulkoilusta ja liikunnasta! FILLARI KUNTO GOLF BALL SPORTS RETKI KALASTUS METSÄSTYS KUVA & KAMERA HORSE FAIR HELSINGIN MESSUKESKUS 2.4.3.2012 Välineitä ja uusia vinkkejä kalastukseen, metsästykseen ja retkeilyyn. ja alle 16-v. lapset). Perhelippu 35 ¤ (2 aik. Huom! Horse Fair avoinna vain lasu. Pääsyliput: aikuiset 15 ¤, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 10 ¤
Vaikka Hunter :n toimintoja on lisätty, on ohjelman käyttö tehty helpommaksi. Tämä TTA-paikannin osoittautui poikkeuksellisen valmiiksi tuotteeksi, sillä esimerkiksi koesarjan panta toimii edelleenkin. No kaikkia hienouksia ei tietenkään tarvitse käyttää jatkuvasti. Tärkeimpiä muutoksia on kuitenkin syytä RIISTA DigiMestan Jyrki Aaltonen esittelee Asko Rantalalle Tracker Hunter 3:n ominaisuuksia. 54. Hunter -ohjelma on tuonut käyttäjille uusia toimintoja ja ominaisuuksia runsaasti ja jopa riittävästi, sillä veivattavan puhelimen aikana nuoruuttaan elänyt vanhempi metsästäjä totesi huolestuneella äänellä, että kerkiääkö sitä enään metsästämäänkään, kun nuoremmat näpelöivät kännyköitään. Uusi G--panta tuli käyttöön muutama vuosi sitten ja nyt pannan ja puhelimen välistä "keskustelua" voidaan käydä internetin kautta tekstiviestitoiminnon lisäksi. Tracker kehitti kuitenkin ensimmäisenä koiran pantaan kiinnitettävän gps-gsm-paikantimen ja ohjelmiston, jolla pantaa voitiin seurata gps-laitteella varustetulla kännykällä tekstiviestien välittämänä. Koirien satelliittipohjainen paikannus Suomessa alkoi Benefonin selässä kannettavalla gps-puhelimella. TRACKER HUNTER 3 KÄYTTÖKOKEESSA Uutuus paikantaa myös metsästäjät Vanhin suomalaisia paikannuslaitteita valmistava TRACKER Oy on uudistanut ja laajentanut Trackerin metsästyskoirien paikannuksessa käytettyä Hunter-ohjelmaa aivan uusiin toimintoihin. Hunter 3-navigointiohjelmalla voidaan seurata koirien lisäksi vaikka koko metsästysseurueen jäsenten sijoittumista metsästysalueelle. TEKSTI JA KUVAT: ADAM MYKKÄNEN P aikannukseen tarvitaan tietysti henkilökohtainen suostumus, mutta turvallisuus nousee aivan uudelle tasolle, kun jokainen Hunter :n käyttäjä näkee jahdin aikana metsästyskoirien ja muun jahtiseurueen jäsenten sijainnit
Kun Hunter :n avulla voidaan myös luoda kartalle metsästysalueen rajat ja erotella esim. Toiminnon käyttöönotto ja poisto käy alta minuutin, joten myös vieraan liittäminen ryhmään käy helposti. Viimeinen paikannus ja jälkijana päättyi erään ojan kohdalle ja haukunilmaisin oli silloin aktivoitunut. Näkisipä päivän, jolloin sama sama järki leviäisi myös puhelinoperaattoreiden keskuuteen. Selkein turvallisuutta parantava muutos on Hunter :n ryhmätoiminto, jossa katselija-statuksen alla voidaan seurata koiria ja muita jahtikavereita. Hunterin toimivuudessa ei ole havaittu tähän mennessä mitään ongelmia, kunhan asennuksesta on selvitty kunnialla. Siltä varalta, että jahtipäivä venähtää ylipitkäksi, kirjoittaja on helpottanut ongelmaa taskuun mahtuvalla ns. Kun voi seurata reaaliajassa jahdin kulkua ja olla itse siinä mukana, innostus ja tilanteiden tuoma jännitys kohottaa pulssia aivan eri tavalla kuin telkan realitysarjoja seuratessa. Kymmenen metrin päästä alkoi kuulua haukkua maan alta ja siellähän Sissi väänti supista ilmoja ulos, vaikka oli itsekin jumissa. Hunter :n harvennetusta paikkatiedon hausta ei sinänsä ole kovin suurta haittaa, sillä Live-palvelu lähettää kuljetun jäljen joka tapauksessa pääkäyttäjän määräämällä tiheydellä. Itseasiassa tämä akkujen riittämättömyys silloin, kun toimitaan kuuluvuusalueiden rajoilla osoittautui koko seurannan heikoimmaksi lenkiksi ja pakotti harventamaan seurannan tiheyttä. Siinäpä viestintäministerille tavoitetta, josta kansalaiset olisivat oikeasti kiitollisia. Seuraavassa numerossa esitellään kesken jahtikauden uudistunut tehokkaampi malli. Tracker Hunter Paikannuslaitteet: www.tracker.fi Seurantaohjelma: Trackerhunter.com Puh: 08-5219000 Myynti: Tracker Store -liikkeet, DigiMesta.com Puh: 045-1128622 RIISTA 55. Koiran omistaja ihmetteli aikansa paikkatiedon jumittumista. Puolen tunnin urakkaluontoisen käsinkaivuun jälkeen pelastuspartio saapui tien varteen savessa ja murassa. Sähköenergian jakelussa on otettu järki käteen, kun sähköä voi kilpailuttaa ja ostaa keneltä myyjältä tahansa riippumatta jakeluverkon omistajasta. Ne oli helppo vaihtaa aiemmin käytössä olleisiin pienempiin "naamoihin", jotka eivät peitä karttaa alleen niin laajasti. Ryhmätoimintoa käytettäessä tuli esille seuraajien kesken ahaa-elämys, kun koirien ja niiden ohjaajien kulku näkyy reaaliajassa. nollaversio. Vaikka gps- eli taivasyhteys olisi kuinka hyvä, kuuluvuusalueen mustia aukkoja löytyy yllättävästi paikoista, joissa operaattoreiden karttojen mukaan on hyvä kuuluvuus. Tämä ongelma koskee tietysti kaikkia matkapuhelimella seurattavia koirien paikannuslaitteita. Näin myös jälkipelit saadaan käytyä dokumenttien mukaan eikä mielikuvituksen avulla, sitäkin kun saattaa leijailla toisinaan syksyisen sumun seassa. Käytettävä puhelin oli kolme vuotta kunnialla palvellut Nokian Navigator ja vertailu suoritettiin samanlaisella nuoremmalla puhelimella, jossa oli asennettuna Hunter . Autossa on lisäksi tupakansytyttimeen liitettävä laturi. Yhtenä päivänä nuori kkn Sissi päätti hirven puutteessa nutistaa ajankulukseen supikoiran ja tunki itsensä luolaan, josta ei ollut poispääsyä ilman apuja. tuoda esille. Jahtiseurueemme on käyttänyt huittislaisen DigiMesta oy:n Jyrki Aaltosen palveluita, joten itselle on jäänyt vain katselijoiden lisääminen ja päivitysten automaattinen asennus. Toivottavasti tätä tapahtumaa ei tule koskaan vastaan, mutta Hunter :n ryhmätoiminnon tämä ominaisuus tuli kokeilluksi kuitenkin. Maksupuolta on myös yksinkertaistettu, sillä kerran vuodessa suoritettava vuosimaksu korvaa aikaisemmat lisenssi- ja karttamaksut. Myös karttatasojen vaihtoa on helpotettu, nyt riittää kuvakkeen painallus, kun aikaisemmin piti operoida valikkojen kautta. TOIMII KÄY TÄNNÖSSÄ Hunter :n kokeilu aloitettiin jo kesällä, jolloin oli saatavilla ohjelman ns. Lyhyeksi sen sijaan osoittautui monen älypuhelimen akun kesto, kun seurannat ja puhelut päättyivät pariin merkkiääneen. Seuraavassa päivityksessä riesa poistui ja muihin moitteisiin Hunter kolmonen ei sitten ole antanutkaan syytä lukuunottamatta mustia kuvakkeita, jotka häiritsivät tarkkaan kartanlukuun tottunutta silmää. Ilman paikannuksen tarkkuutta olisi lopputulos saattanut olla traaginen. Varmasti mielenkiintoista ja passituksessa aika ei käy pitkäksi. Ryhmätoimintoa päästiin kokeilemaan tositoimissa vasta hirvijahdin alettua, jolloin ryhmä muodostui kuudesta henkilöstä ja kahdesta koirasta. Edellä on todettu turvallisuuden lisääntyvän jahtiin osallistuvien Hunter :n ryhmätoiminnon avulla. Suurenkaan ryhmän toiminnat eivät rasita sen enempää koiran pantaa kuin puhelimiakaan, sillä kaikki data kerätään Tracker Live-palvelimelle ja jaetaan sieltä ryhmälle. Nettipaikannuksen samoikuin muunkin metsässä tapahtuvan gsm-viestinnän suurimmat riesat liityvät gsm- ja erityisesti gverkkojen tukiasemien katvealueisiin. Ikävintä on tuskailla kuuluvuuden kanssa silloin, kun vieressä sojottaa taivaalle väärän firman tukiasema. Tämä tarkoittaa monille aktiivikäyttäjille pienempiä kustannuksia vuositasolla. vuokraamattomat alueet, metsästäjän elämä helpottuu tältäkin osin. Metsästäjien yleisin kuolinsyy jahdissa on nimittäin sairauskohtaus. Soitto pantaan ilmoitti, että siihen ei saada nyt yhteyttä. Kun ohjelma avataan, se kytkeytyy automaattisesti Live-palveluun pääkäyttäjän mukaan. Kun alueella saataa olla myös koiran hengen riistäviä petoja, palattiin paikalle Hunterin opastamana niinsanotusti sydän syrjällään. Nollaversiossa kartta jumittui toisinaan seurattavan siirtyessä ruudun ulkopuolelle, mutta kursorilla voi tietysti siirtää näkymän kohdalleen. Koiran pannassa riittää kyllä ytyä parin päivän käyttöön ja se on hyväksi, sillä koiran työskennellessä riistan parissa akun lataaminen on hyvin, etten sanoisi hyvinhyvin vaikeaa. Seurattavan koiran jälki tallentuu automaattisesti vaikka ohjelma olisi suljettuna. lataavalla akulla, jonka kapasiteetti riittää noin kahteen lataukseen. Maastokartat ovat siirtymävaiheen jälkeen ilmaisia Suomessa ja ulkomaisia karttoja saa edelleenkin kohtuuhinnalla. Maastossa liikkuvien turvallisuustaso nousisi ja samalla operaattoreiden tulot, kun puhelut ohjautusivat parhaiten kuuluvan tukiaseman kautta omistajasta riippumatta.Jos ei ole kenttää, ei tule sykäyksiäkään, mistä laskuttaa asiakasta. Onhan se näinkin, jos viitsii kiivetä korkean puun latvaan. Live tallentaa myös saapuneen tiedon, joten se ei häviä, vaikka puhelin tilttaisi. Syksyn aikana on käynyt selväksi, että Hunter on nostanut jahdin kiinnostavuutta erityisesti passissa olijoiden kannalta
Jos lajittelua ei tehdä, menee hirvestä varsin paljon käyttökelpoisia osia koirille tai tunkiolle. BALKANIT TANKOON Makkarareseptejä löytyy esimerkiksi internetistä huikeita määriä. Mausteseosten reseptejä on joka lähtöön ja periaatteessa kaikki makkarareseptit ovat toimivia kun vain muistetaan se seikka, että pääosa niistä on tehty hirveä rasvaisemmille eläimille. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ Hirvestä makkaraa Vuosittain hyödynnettävät riistanlihamäärät ovat suuria ja on luonnollista, että liha pyritään käyttämään tarkoin hyväksi. Lisäksi makkaratarpeiksi sopii myös elinleikko, joka pitää sisällään päästä leikattuja lihaosia ja elinten kannattimina toimivia lihoja sekä esimerkiksi pallealihoja. Ensimmäinen on kokolihana käytettävät osat ruhoa, jotka jakautuvat käyttökelpoisuuden perusteella useampaan eri ryhmään. Toinen on niin sanottu jauhelihaleikko, josta sitten yleensä tehdään jauhelihaa. Jos tämä lajittelu otetaan huomioon lihoja leikattaessa, voidaan saalis hyödyntää kaikkein tehokkaimmin. Tämän vuoksi sianläskiä kannattaa lisätä noin naudanlihapohjaiseen makkaraan ver-. Lihojen prosessoinnissa kannattaisikin huomioida se, että ihmisravinnoksi kelpaavaa tavaraa on hirvessä hyvin paljon siihen verrattuna mitä hirvistä useimmiten käytetään. Me teemme hirvestä myös makkaraa ei grilliin, vaan leivän päälle laitettavaksi. 56 RIISTA H irvenliha voidaan jakaa useaan eri ryhmään. Tässä leikossa on mukana jo kohtuudella sidekudosta, mutta vahvemmin kalvoja sisältävät osat ovat kakkosleikkoa, josta tehdään yleensä purkkilihaa tai kuten tässä tapauksessa, balkanmakkaraa
Makkaroiden pursottaminen tehdään niin ikään lihamyllyllä. Balkania tehtäessä jauhetaan liha keskikarkealla terällä, jolloin makkaran rakenne on karkea. Tässä tekotavassa myllyyn tarvitaan lisävarusteena vain pursotusnokka, joka asennetaan myllyn reikälevyn päälle. Savustamisessa käytetään leppää ja kiukaan tulipesä on riihen ulkopuolelta täytettävä. Pursotusnokan päälle laitetaan liotettu keinosuoli, jonka täyttymistä toinen vahtii ja toinen lappaa taikinaa keskeytyksettä myllyyn. Siinä vaiheessa kun kolmisenkymmentä kiloa jauhettua lihamassaa oli valmiina, sekoitettiin taikina vielä kunnolla ennen pursottamista suoleen. Tällä tavoin riihen sisällä on riittävä kosteus eikä savustus kuivata lihoja. Lihojenkin suhteen huomioitiin se, että eri leikkoja jaettiin tasan eri jauhamissatsien kanssa. Sierijärvellä Pertti Maununiemen savustamossa homma hoidetaan savuriihessä, jossa makkarat saavat savua kahdentoista tunnin ajan. Balkanin teossa homma lähtee siitä, että jo jauhamisvaiheessa otetaan huomioon eri ainesten sekoittaminen. Jos reseptissä sianlihan määrä on vaikkapa naudanlihan kanssa , tulee sen hirvellä olla noin . Tällä kertaa teimme satsit siten, että mittasimme mausteet, veden ja lihat viiden kilon satseihin ja sekoitimme satsin ennen jauhamista, jotta jo ensimmäisessä jauhamisvaiheessa seos olisi mahdollisimman tasainen sen tullessa myllystä. Savuhormilla ja vetoluukulla säädetään riihen vetoa ja lämpötilaa. Täten koko massa oli tasainen taikina. Kun pursottuvan taikinan paine täyttää suolen, eikä taikinan tulossa ole katkeamia, ei makkaraan tule isommin ilmataskuja. SAVUUN Tangot voidaan pakastaa kokonaisina tai kammiovakuumikoneen ollessa käytössä voidaan makkara viipaloida valmiiksi. Valmis makkara näyttää hyvälle ja se ennen kaikkea maistuu hyvälle. Lihat leikataan ja sekoitetaan jo ennen jauhamista, jotta massasta saataisiin mahdollisimman tasalaatuinen. Jauhettu massa sekoitetaan isossa paljussa taikinaksi. Keinosuolet liotetaan hyvin vedessä ennen täyttämistä. Massa pursotetaan lihamyllyllä suoleen. Kivipesän yläpuolella on vesisäiliö, josta kiville tiputetaan määräajoin vettä. Massan paine täyttää suolen ja makkaraan ei mene ilmaa. rattuna. Täyslihamakkara, jossa savuaromi on peräisin savusta! Kun kaikki tangot on täytetty ja sidottu hyvin kiinni, savustetaan makkarat ylikypsiksi. Savustuksen loppuvaiheessa vettä lisätään kiville reilummin, jotta löylyt huuhtelevat makkaroiden pinnalta noet vähemmäksi. RIISTA 57. Viimeisen neljän tunnin ajan savuriihen lämpötila pidetään :ssa asteessa. Esimerkiksi grillimakkarat jauhetaan pääasiassa huomattavasti hienommalla terällä, jolloin taikinan rakenteesta tulee tasaisempi. Pienet heitot eivät kuitenkaan merkitse mitään makkarat ovat hyvin käyttökelpoista einestä vaikka niiden tarveaineita punnitessa ei käytössä olisikaan kirjevaakaa. Savustuksen jälkeen riihen ovet avataan, ja makkaroiden annetaan jäähtyä
Aiemmat suunnitelmat loukun valmistuksesta olivat jääneet muiden kiireiden jalkoihin, syyllä "ei ole tarvikkeita" (= laiskuus, saamattomuus), mutta nyt tapahtuneen kofliktin seurauksena päätin käynnistää defensiivisen toiminnan. Siinä olin pitänytkin reippaan tauon, noin kaksikymmentäviisi vuotta. Kehyksen sisäpuolelle kiinnitin mainituilla ruuveilla pellistä prässätyn tiheäsilmäisen verkon, jonka silmäkoko vastaa pientä salmiakkikarkkia. Se alkoi tutkimuksella mitä nurkista löytyviä materiaaleja voisi loukun valmistuksessa hyödyntää. Samasta vanerista sahatun sulkuluukun saranoin putken toisen pään sisälle si58 RIISTA. TEE-SE-ITSE Pienpetoloukku kierrätystarvikkeista Nähtyäni aiemmin mökillä pari villiminkkiä, joista toinen käyttäytyi erittäin agressiivisesti, kiteyi päätös pienpetojen vähennyksestä. Ja materiaaleja löytyi kun sopiva inspiraatio oli iskenyt. TOTEU TUS Runkona käytin tuumaa eli noin senttiä leveätä ja hieman toista senttiä paksua lautaa, joka oli ollut ensimmäisessä käytössä tiilirännin pohjana purettaessa vanhaa saunan tiilikattoa. Puuhaan tarvitaan kuitenkin loukku jota en ajatellutkaan ostaa valmiina. TEKSTI: ERKKI LAHTINEN E rään ansioituneen pienpetopyydystäjän mukaan esimerkiksi villiminkki menee parhaiten puiseen pyydykseen toisin kuin verkkopohjaiseen häkkiin tottunut tarhakarkulainen. Sahasin laudasta neljä senttistä pätkää, joista ruuvasin "lättäkantaruuveja" käyttäen putken sisäleveydeltään on noin senttiä ja sisäkorkeudeltaan senttiä. Putken syöttipäähän valmistin avattavan luukun, jonka kehyksenä käytin kaksitoistamillistä vaneria. Kaihtaneeko se verkkopohjaista häkkiä sen vuoksi että jalkojen alla oleva verkko on epäluonnollinen alusta, joten loukun runkomateriaaliksi luonnollinen valinta oli puu
Unelmat vaimolle merkkipäivänä annettavasta turkista kuitenkin karisivat sillä ansassa olikin vain iso varis, mutta hyvä näinkin. Nyt en ole pitänyt loukkua pyytämässä sillä muut aktiviteetit ovat vieneet aikaa eikä loukun päivittäinen kokeminen ole ollut mahdollista. Hautasin raadon samaan paikkaan mistä edellinen oli kaivettu ylös, mutta nyt laitoin vanhan kolmen tuuman viemäriputken pätkän supin kyljen päälle pystyyn ja täytin kuopan niin että putken pää jäi maanpinnan tasolle. Saalista tuli lähes joka toinen tai kolmas päivä, mutta sitten se tyrehtyi kun nurkissa alkoi pyöriä ilves. Kun raadon bakteeritoiminta käynnistyi kunnolla niin loukulla oli käyty jäljistä päätellen taistelua siitä kuka pääsee ensiksi sisälle. Niin, yhtään minkkiä ei loukkuun eksynyt. RIISTA 59. Loukun pohjaan tein reijän syöttitilan kohdalle niin että "kutsuvat" hajut ohjautuisivat aikanaan loukkuun sisälle. Hautasin roippeet uudelleen, mutta jokin jäi kuitenkin mieltä vaivaamaan. Sisälle oli ahtautunut pulska supikoira. Viritys tapahtuu siten että laukaisupainikkeen vapaaseen reunaan pystysuoraan kiinnitetty millin rautalankatanko vetää putken päällä selällään olevan L- kirjaimen muotoista välitysvipua jonka sahasin lattarautapalasta. Raato oli kaivettu ylös ja vain toisen takajalan luut olivat jäljellä. Loukku oli siirtynyt paikoiltaan kun sen alla olevaa haaskaa oli yritetty päästä hyödyntämään, mutta jostakin syystä puuhat olivat jääneet kesken.. Kun sulkuluukku on pudonnut, niin lisää pyydystettäviä ei pääse sisään sillä pieni polkupyörän pinnasta väännetty salpa estää aukityöntämisen ulkoapäin. Luukku aukeaa siis vain sisällepäin, kiristyen sitä enemmän mitä kovemmin sitä sisältäpäin työnnetään. Pari yötä myöhemmin näin aamulla että loukku on lauennut. Ensimmäisenä sisälle päässeen takana lauenneen sulkuluukun vuoksi toiset ha- lukkaat jävät ulkopuolelle ja maa pyydyksen ulkopuolelta muistuttikin entisajan kunnallista viemärityömaata, sillä erotuksella että lapioon nojailijat puuttuivat. ten, että se on viritettynä putken katossa ja putoaa alas sulkien ulospääsyn. Ennallistin ympäristön ja ladoin vanhoja purkutiiliä loukun ympärille niin paljon että nyt yritteliämpinkin supien olisi muututtava kaivosmiehiksi ja kaivettava tunnelia vaakasuuntaankin. Kun taas muutaman päivän kuluttua oli loukku osoittanut tehonsa niin olin keksivinäni konstin. Hautasin vainajan, mutta muutamaa päivää myöhemmin näin että hautarauhaa oli rikottu. Kaivettu kyllä oli. Välitysvivussa on puolestaan kiinni vaakasuorassa laatikon päällä liikkuva tanko jonka laukaisupää on sulkuluukkuun kiinnitetyn silmukkaruuvin reijässä. P Y YNNISSÄ Myös mekanismin "monimutkaisin" osa tehtiin itse. Viemäriputkella haaskan kutsuvat tuoksut saatiin hyötykäyttöön. Kun olin saanut pyydyksen valmiiksi syötitin sen parilla pikkukalalla, sijoitin ennalta tietämälleni poistettavien otusten liikkumaalueelle ja käynnistin odotuksen. Samasta vanerilevystä sahatun laukaisulevyn akseloin lähelle verkonpuoleista päätä niin, että sen ja verkon väliin jää vielä sopivasti syöttitilaa. Pyydyksellä ei siis kannata käydä turhan usein jos viritystilan voi tarkistaa kauempaa. Vaakku ulos, loukku vireeseen ja jälleen odotusta. Pitkään ei tarvinnutkaan pyydyksen ilmoittua, sillä jo seuraavana aamuna näin kiikarilla että viritysvivun tanko ei ollut enää luukun silmukkaruuvin reijässä
Koe siis. Kyse on nimittäin pääasiassa siitä, että eläimen asento on arvioitu väärin ja eläin on ollut ampujaan päin kulmittain. Suurin piirtein näillä main kulkee raja sen suhteen, että vaikuttaako eläin kyljittäiseltä vai vaikuttaako se esimerkiksi kulmittain vasten seisovalta. Kun otetaan huomioon, että tämä kulma saattaa olla selvässäkin "poikittain-havainnossa" jopa kolmekymmentä astetta, ei asia ole lainkaan eriskummallinen selitys mutkia tekeville luodeille. Tähän asiaan liittyy oleellisesti eläimen kulmittaisuus suhteessa ampujaan. Tällaisissa tapauksissa ei ole tavatonta, että metsästäjä tekee havainnointivirheen ja eläin on kuin onkin jopa astetta kulmittain ampujaan nähden. Metsästäjän knoppitietoa Metsästäjän knoppitietoa on palsta, jolla pyritään syventämään metsästäjän tietoja metsästettävästä riistasta, metsästystekniikoista ja välineiden käytöstä. Kulmittain vai poikittain Metsästäjän knoppitiedossa 7/2010 käsittelin perspektiivin ja etäisyyden aiheuttamaa ongelmaa osuman sijoittamisessa. Lähempää tarkasteltaessa ja valoisassa kulmittaisuus havaitaan helpommin, mutta pidemmällä etäisyydellä, eläimen liikkuessa tai hämärässä vaaditaan huomattavas60 RIISTA Yleensä erityisesti hämärässä tehdään karkeita virhearviointeja eläimen kulmittaisuuden suhteen. Toki niin sanottu väärä havainto on henkisesti helpompaa panna mutkittelevan luodin kuin virhehavainnon piikkiin. KÄY TÄNNÖN KOKEILU Jotta homma ei jää yksistään spekuloinnin varaan, päätimme tehdä toimituksessa testin, jossa eläimen vaikutelmaa kulmittaisuuden suhteen arvioitiin astemäärissä. Näin nimittäin hyvin usein on, vaikka havainnot antaisivat olettaa jotain aivan muuta. Sitä, kuinka paljon tätä kulmittaisuutta on, onkin vaikeampi arvioida. Tällöin osuma ei menopuolelta ole ravoilla, mutta on kuitenkin keuhkoilla. LUOTI MU TKITTELEE? Eläimen vaikuttaessa olevan ampujaan nähden kyljittäin, on tällä vaikutelmalla yleensä vaihteluväli. Mitä pidemmästä ampumaetäisyydestä on kyse, sen enemmän eläin saa olla kulmittain sen vaikuttaessa edelleen suoraan kyljittäin seisovalta. Tällöin osuma pysyy konehuoneen puolella, eikä osuma ole ravoilla. Tuleehan aina muistaa, että eläin on kolmiulotteinen eikä siihen voida ampua kuten kaksiulotteiseen pahvitauluun. OIKEA SUHTAU TUMISTAPA Aina tulisi lähteä siitä, että eläin on ainakin jossain määrin kulmittain. Yleensä asia selitetään siten, että luoti kääntyy osumassa ja rikkoo pallealihat ja rapoja. Jos eläin on taas ampujasta poispäin, tulee osuma pyrkiä sijoittamaan am- Olen kuullut lukemattomia kertoja kuinka luoti tekee omituisia mutkia matkallaan. Yleensä jätetään kuitenkin huomiotta, että eläin on lähes poikkeuksetta kulmittain ampujaan nähden. Tällöin osumapisteen valinnassa tulee noudattaa aina seuraavaa sääntöä: pyri sijoittamaan osuma eläimen ollessa ampujaa kohden kulmittain "metsänpuoleisen etujalan takalinjaan". Riistaeläin on yleensä ollut ampujaan nähden juuri siinä asennossa kun luodinreikä antaa ymmärtää. Voidaankin sanoa, että eläin näyttää ampujaan nähden kulmittaiselta vasta sitten kun se on yli kolmenkymmenen asteen kulmassa. Näin tuleekin olla. Totuus on yleensä huomattavasti karvaampi. Kulmittaisuus on tilastollisesti todennäköistä ja se tulisikin ampumahetkellä huomioida. NÄY TTÄÄ OLEVAN KYLJITTÄIN ti selvempi kulma ennen kuin kulmittaisuus vaikuttaa ajattelutapaan esimerkiksi osuman sijoittamisessa. NÄY TTÄÄ OLEVAN KULMITTAIN pujan puoleisen etujalan takalinjaan. Tällainen kulmittaisuus sitten vaatii omat toimenpiteensä osumapisteen valinnassa. Tähän puutumme tämänkertaisessa Metsästäjän knoppitietoa -artikkelissa. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ O masta mielestään metsästäjät ampuvat suurimman osan keuhko-/sydänalueen osumista heihin nähden poikittain seisoviin eläimiin
Jos eläin kuitenkin liikkuu rauhallisesti ja esimerkiksi katselee eri suuntiin liikkuessa, on oikean havainnon tekeminen todella vaikeaa. HARJOITTELUA Pääosa metsästäjien rataharjoittelusta painottuu tavanomaisten maalien ampumi- seen. Tällöin osumasta tulee helposti takavoittoinen ilman ampumavirhettä, puhtaasti havainnointivirheestä johtuen. Ongelmat moninkertaistuivat, sillä kun työkaluna on vain eläimen ruhon pituuden ja korkeuden välinen suhde, on arviointi todella haastavaa. Metsästystä palvelisi erittäin paljon, että metsästäjät käyttäisivät -D malleja ja tekisivät niihin vähintäänkin mielikuvaharjoituksia osuman sijoittamisesta. Kohteen liike luonnollisesti vaikuttaa siihen, että havainnoidaanko eläimen kulma oikein. Teimme siis pienen jatkoviritelmän aiheesta. Tämä on luonnollisestikin hyvä tapa ampumasuorituksen kannalta, mutta kehno pedagogisesti. Jalat juoruavat liikaa eläimen asennosta, sillä ne ovat aina samassa asennossa. Nyt arvioitiin siis vain torson asentoa. Resepti huonolle laukaukselle on seuraava: ammutaan hirvieläintä pienisuuren- noksisella kiikaritähtäimellä tai punapistetähtäimellä liikkeeseen pitkän puoleiselle etäisyydelle hämärissä. Toisessa vaiheessa poistimme muovieläimeltä sekä pään, kaulan, että jalat. Voidaankin sanoa, että kivääriampujia opetetaan systemaattisesti ampumaan kohteita ja osuma on aina sitä parempi mitä lähempänä kohteen keskustaa se on. Valon puutteen kanssa yhtä paljon asioita vaikeuttava tekijä on kohteen etäisyys. Ensinnäkin pienisuurennoksisella kiikaritähtäimellä, punapistetähtäimellä tai avotähtäimillä käy pidemmiltä etäisyyksiltä niin, että ampuja painottaa vaistonvaraisesti osumaa lähemmäs eläimen massakeskeispistettä. Vaikka koejärjestely oli yksinkertaistettu, olivat tulokset hyvin selvät. Täten tällä perusteella eläimen asentoa on hyvin vaikea määritellä tarkasti. Tilanteen nopeus on luonnollisesti asioita vaikeuttava tekijä, sillä päätökseen vaikuttavia tekijöitä ei välttämättä ehditä ottaa huomioon. Tässä kuvassa kulmittaisuus on kuitenkin jo niin voimakasta, että näennäisesti samanlainen osuma on toisessa tapauksessa toimiva ja toisessa tuloksena on "rapakymppi". Myös kiikaritähtäimen suurennuskerroin vaikutti hyvin paljon asiaan, eli pienempi suurennus vaikeutti havainnointia ja poikittaisuuden tai kulmittaisuuden tuli olla ampujaan nähden korostetumpaa kuin isommalla suurennuksella. Jos valoa oli runsaasti, oli kulmittaisuus mahdollista arvioida paremmin kuin hämärässä. keskellä maalia. Tämä tarkoittaa symmetrisiä maaleja, joissa tavoiteltava osumapiste on massakeskeispisteessä, ts. Tämä vaati taas aikaa, mikä tukee sitä päätelmää, että suoritettaessa riistalaukausta vaikeissa olosuhteissa, tulee tämän kulmittaisuuden selvittämiseen käyttää aikaa ja vaivaa ja osuman sijoittamisen kanssa tulee olla erittäin tarkkana. PIME YDEN, NOPEUDEN JA LIIKKEEN ONGELMA Hirvieläin voi olla hyvin paljon kulmittain ilman, että sen pituuden ja korkeuden suhde ampujaan nähden muuttuu selvästi havaittavaksi. Tällöin tultiinkin siihen tulokseen, että kaikilla arviointitavoilla ei ollut mahdollista arvioida kulmittaisuutta edes puolittain asiallisesti. Samaten kohteen liike vaikeuttaa asioita, sillä esimerkiksi jalkojen asentoa ei voida käyttää hyväksi kohteen kulmittaisuutta määritettäessä. Molemmissa tapauksissa hirvieläin saattaa näyttää ampujalle olevan juuri poikittain. Kulmittaisuuden hahmottamista vaikeuttaa eniten valon puute, tilanteen nopeus ja kohteen liike. tapahtui siten, että lelueläintä pyöritettiin pöydällä ja matkan päässä ollut koehenkilö arvioi asteissa sen kulmittaisuutta ja asentoa "ampujaan nähden". Jos "ampuja" pakotettiin sanomaan eläimen asento asteissa, oli tässä +- asteen heitto suuntaan tai toiseen ja vasta kun kiikaritähtäimen asetuksia sai säätää mielensä mukaan, päästiin siihen tasoon, että riistalaukauksen suorittaminen olisi ollut mahdollista. Lelueläimestä paljastui kuitenkin se mitä etukäteen arvelimmekin. Tätä tapahtuu tyypillisesti myös silloin kun etäisyys kasvaa. Nämä kaksi asiaa siis eivät lyö käsipäivää keskenään. Siinä valitettavasti totutetaan ampuja siihen, että hänen ajattelunsa säädetään kaksiulotteiselle tasolle. Päivänvalossa liikkuvasta eläimestä on joskus jopa helpompi tulkita sen kulmittaisuus, sillä jalkojen käydessä epäsymmetrisesti, voidaan helposti tulkita eläimen olevan kulmittain. Lisäksi maalit ovat hyvin pitkälti ampumasuoritusta ohjaavia. On henkisesti erittäin vaikeaa ampua niin paljon kohteen reunaan kuin olisi tarpeen. Tämä parantaisi kolmiulotteista hahmottamiskykyä, josta olisi suuri apu käytännön metsästystilanteissa. Tottumus eläimen oikean asennon hahmottamisesta lisääntyisi ja vaikutus siirtyisi takuulla myös ampumasuoritukseen metsällä. RIISTA 61. Metsästyksessä asia on taas juuri toisin ja metsästäjän tulisi kyetä valitsemaan oikea osumapiste kohteesta
Gore-Texin voittokulkuun on tuonut pientä säröään myös se totuus että ihan kaikki kyseiseen teknologiaan liitetyt mainospuheet eivät pidä paikkaansa. Muckboot taas on talvikalastajille tuttu brändi mutta mitä tapahtuu kun tuo "navettasaapas" pyrkii metsämiehen jalkaan? S uomalainen erämies vetää nykyään yleisimmin jalkaansa tukevat, pitkävartiset goretex-kengät. KOEKÄVELTYÄ: Muckboot Torray Camo TEKSTI: VILLE POHJOLA Suomalainen metsästäjä on viimeisten vuosien aikana löytänyt sekä gore-tex-kengät että modernit kumisaappaat. Sillä erotuksella että gore-kenkä on sen jälkeen varsin veikeä kuivattava. Nämä kengät ovat pääsääntöisesti valmistajansa järeämmän pään vaelluskengästä kehitetyt pidempivartiset versiot. Moni on jo huomannut, että ihan samalla tavalla se kalvokenkäkin kastuu pidemmällä jahtirupeamalla kuin vanhanaikainen nahkakenkä ilman kalvoa. Vedenpitävyys ja gore- kenkää parempi puhdistettavuus puoltavat kumisaappaan käyttöä kosteikoilla, soilla ja 62 RIISTA. Näissä on usein melko järeä pohja ja toisinaan tyypilliselle suomalaisen erämiehen kuulantyöntäjän pohkeelle turhan tiukka varsi. Kuivumisaika on pitkä ja kuivatus pitäisi tehdä mieluummin viileässä paikassa kuin takan päällä. Kalvon "hengittävyys" on paksuvuorisessa kengässä heikko joten kenkä kastuu sisältäpäin lämpimämmillä keleillä. Moni onkin unohtanut jo hengittävyyden ja rasvaa kalvokenkänsä perinteisen nahkakengän ohjein niin hyvin, että kenkä varmasti pitää veden ulkona. KUMISAAPAS JA LÄTTÄJALKA, VARMA TAPA RASITUSVAMMOILLE Kumisaappaalla on edelleen vannoutuneet käyttäjänsä ja tietyissä jahtimuodoissa se perinteinen Kontio toimii edelleen parhaiten. Myös kalvon kuluminen kengän "saranakohdissa" on toisinaan pilaamassa vedenpitävyyttä, joten Gore-texin alkuperäinen idea vedenpitävästä ja samaan aikaan hengittävästä materiaalista ei siis kengässä varsinkaan toteudu. Alkukauden sorsa- ja kyyhkysjahdit tapahtuvat olosuhteissa joissa paksu gore-tex- kenkä on liian kuuma
Seisonnalle lähestyminen tai sorkkaeläimen hiivintäjahti kärsivät hieman siitä jos joka as- Käytön jälkeen. keleella saappaasta kuuluu vinkaisu. Käytännössä siis esimerkiksi talleille ja navetoihin, nimensä mukaisesti (Muckboot = Sontasaapas). Näitä saappaita käyttäessä ei tarvinnut pelätä rakkoja, sillä pehmeä neopreenivuori yhdistettynä hyvään muotoiluun varmistivat sen, että vaikka saapas ei hansikasmaisen tiukka olekaan, niin istuvuus ainakin meikäläisen jalalle on mainio. Vielä kun viikon aikana satoi sopivasti, niin kaikki tärkeimmät ominaisuudet eli vedenpitävyys, kuivattamisen helppous, pohjan pitävyys sekä käveltävyys joutuivat prässiin. Sama ongelma on lähes kaikissa samalla konseptilla valmistetuissa perinteisen mallin kumisaappaissa, vaikka esimerkiksi Tretorn, Viking ja Aigle ovatkin tehneet saappaidensa kantaosasta hieman nokialaista korkeampia. Suomalaiset talvikalastajat ovat omineet muutamien viime vuosien aikana valmistajan arktisen mallin omaan käyttöönsä sen erittäin lämpimän mutta kuitenkin vedenpitävän luonteen vuoksi. Neopreenivarsi ja luonnonkuminen teräosa ovat osoittautuneet toimiviksi järvien jäillä. Tuntuu että camoa pitää olla nyt joka paikassa varmistamassa myynti. Muckbootilla on malleja myös metsästyskäyttöön ja Suomeen niistä on nyt tullut myyntiin malli Torray. Kotimainen Kontiomme kun ei ole välttämättä varustettu parhaimmalla mahdollisella holvikaaren tuella eikä pohjan mallikaan ole kovin rullaava. Oma mielipiteeni on, että vaikka Real-Tree camo onkin ihan hieno, niin saappaassa se on kenties hieman turha. Käyttäjätarve olisi siis pitävä jalkine joka pitäisi veden, olisi helppo kuivata ja olisi varustettu hyvällä käveltävyydellä. Tämäkin jalkine kannattaa siis kuivattaa kunnolla ennen uutta jahtipäivää. Näissä saappaissa on kuitenkin usein edelleen se yksi perinteisen kumisaappaan ongelma: käveltävyys. Samoin ei myöskään se että entisen puulaaki-tason (lue: tosi amatööri) lentopalloilijan leikatun polven kipeytyminen pistäisi stopin kauan odotetulle jahtiviikolle kesken kaiken. Kaikissa näissä mannermaisissa saappaissa on kuitenkin toinen haaste: Varren mitoitus. Perinteinen vaelluskengän ongelma eli jalan turpoamisen aiheuttamat muutokset istuvuuteen loistivat poissaolollaan. Muckboot Company on lähtenyt liikkeelle hyvinkin maanläheisistä lähtökohdista eli tarjoamaan mukavimman mahdollisen jalkineen sotkuisiin ja vaativiin ympäristöihin. Ajatus siitä että vetäisi kolmannen sadepäivän aamuna läpimärät ja kylmät kalvokengät jalkaan ei houkuttele. Perinteisen kumisaappaan hengittävyyttä ja kylmyyttä on paranneltu tuomalla markkinoille neopreeni-vuorisia versioita. Saapas istuu jalkaan hyvin ja pohja antaa jalalle riittävän tuen. Muckbootin varsi on väljempi kuin monissa muissa saappaissa ja siksi se ei alkanut puristaa pohkeesta päivän aikana. Kaikkein parasta tässä "sontasaappaassa" on se että se toimii joka tilanteessa: Jalat eivät palele kytiksellä, saapas on mukava pidemmilläkin kävelytaipaleilla ja lahtivajalta lähtiessään tai saviselta pellolta palatessaan voi roiskeet tai saven pestä pois vaikka painepesurilla. Muck Boot Torray Camo Koot: 3948 Suositushinta: 129 euroa Maahantuoja: Gyttorp Finland Oy, www.gyttorp.fi RIISTA 63. Ainoa häiritsevä piirre saappaassa on se, että vaikka neopreeni on kastuessaankin lämmin eikä tunnu märältä niin hikinen saapas alkoi äännellä parin päivän kävelyn jälkeen. Tästä todisteena rakko-tilastovertailu: kahtena edellisenä vuotena sama reissu vaelluskengillä on tuottanut vähintään kaksi rakkoa per vuosi, tänä vuonna ei ainoatakaan. Vetolenkit on neulottu hieman hankalasti varsien sisäpuolelle ja ne saattavat painaa paljasta ihoa. Lopputuloksena on sanottava että kyseinen saapas täytti paikkansa erinomaisesti. Niissä on jätetty milliä paksu lisäeriste pois ja esimerkiksi nyt esittelyssä olevassa Woodya mainostetaan hajuttomalla kumipinnalla joka on nykyajan tyyliin tietenkin camottu. Saappaisiin on pyritty rakentamaan istuvuutta ja sitä kautta käveltävyyttä tiukalla varsiosalla eikä sellainen saapas sovi esimerkiksi allekirjoittaneen pohkeelle ollenkaan. SONTASAAPAS, JOKA TILANTEESEEN Mistäpä siis jalkine kun suomalaisen "eräballerinan" tavoitteena on esimerkiksi tarpoa viikko kanalintujen perässä syyskuisessa sateisessa metsässä. peltojen laidoilla. Alue tarjosi juurikin sopivat testimaastot, sillä seudun soista maaperää rikkoo tiheästi rankat rakat. Saapas joutui tosi testiin viikon reissulla Keski-Pohjanmaan maastoissa seisojien perässä kävellessä
Näitä ovat . Rem Fireball ja . Winchester gr / , g, . Winchester ladattuna gr / , g, .- Remington gr / , g, . Win Mag , /kpl. Hinnoittelusta ja tuotteiden tilaamisesta lisätietoja löytyy maahantuojan sivuilta www.kivelaoutdoor.com/Cabelas.html 64 RIISTA. . Tuotevalikoimaan eivät kuulu vesilinnustusasusteet ja kahluusaappaat. Oikaisu Edellisessa numerossa Gecon patruunoissa oli väärät hinnat. Käsin ladattujen NoslerCustom patruunoiden jälkeen Trophy Grade patruunoilla aloitettua tehdaspatruunalinjaa on nyt levennetty varmint-patruunoihin, rata-patruunoihin ja vaarallisen suurriistan solideihin. Hinnat Geco Express ja Plus patruunoille ovat (sisältäen alv ) . välisenä aikana. Winchester gr / , g, .- Springfield gr / , g, . He ovat myös tottuneet taistelemaan metsässä sytytysongelmien kanssa. Oleellisena osana tähän jahtiin liittyy myös se, että metsät eivät ole enää täynnä metsästäjiä, vaan piilukkomiehet saavat toteuttaa jahtiaan kuten "ennen vanhaan" mantereella, joka ei vielä tuolloin kuhissut väkeä. Ruger, . Tämä on peurakauden viimeinen pätkä ennen seuraavan syksyn karkeloita. Uutiset & uutuudet Uutta Noslerilta vuodelle 2012 Luotivalmistajana tunnettu Nosler on satsaamassa voimakkaasti valmiisiin patruunoihin. Pennsylvaniassa erikoinen "jatkoaika" jahdille on niin sanottu "flintlock season", joka tapahtuu tammikuun . Nämä ovat . Monikaan ei näe tätä kautta epätoivoisena viimeisenä mahdollisuutena, vaan se on odotettu pätkä jahtia, jolloin metsästäjä voi ikään kuin palata ajassa taaksepäin ja metsästää välineillä, joita on käytetty aiemmin. Asiakas säästyy ulkomailta tilaamisen ikäviltä puolilta, kuten tavaroiden tullaamiselta. Weatherby gr / , g luodilla. Urheilullista näkökantaa Siinä missä meillä kaiken pitää mahtua samaan muottiin kontrolloidusti, on USA:ssa otettu huomioon metsästäjien erikoisryhmät. Ylipäätään tyypillistä sikäläisessä metsästyskulttuurissa on järjestää eri pyyntivälineille erilaisia pyyntikausia, jolloin metsästys pystyy tarjoamaan paremman virkistysarvon sitä haluaville. Winchester , /kpl, .- Sprg , /kpl ja . Remington. RUM gr / , g ja . Kokonaan uudet patruunasarjat metsästykseen ovat siis varmint-patruunat, jotka on nimetty myyvästi. Trophy Grade patruunat ovat tulevalle vuodelle saaneet muutamia lisäyksiä uusilla E-Tip luodeilla ladatuilla patruunoilla. Remington, . Piilukkoaseilla metsästys tuo kuvioihin vanhan ajan ongelmat ja piilukkoharrastajat ovatkin ahneita riplaamaan aseidensa kanssa. Tämänkertainen konsepti poikkeaa aiemmista, sillä laajasta tuotevalikoimasta johtuen Kivelä Outdoor varastoi vain rajallisen määrän tavaraa ja pääpaino on tilausmyynnin hoitamisessa. Varmageddon patruunat on ladattu samaa nimeä kantavilla uutuusluodeilla ja kaliiperitarjonta kattaa mielenkiintoiset "pienet" varmint-kaliiperit, joiden tarjonta on muuten kapeaa. Näiden lisähaasteiden myötä metsästyskokemus on yleensä vahvempi elämyksellisesti ja saavutettu kaato arvoasteikossa korkeammalla. Cabela's Suomeen Rovaniemeläinen Kivelä Outdoor on saanut maahantuoja- ja jälleenmyyjästatuksen Cabela'sin tuotteisiin
Onnittelut voittajalle! Riistakamerakuvakilpailu jatkuu edelleen. Voittajakuva Tämänkertaisen kilpailun voitti Onni Laiho kuvallaan nahistelevista peurapukeista. Lähetä kuvasi osoitteeseen toimitus@riistalehti.fi. Palkintona voittajille jaetaan metsästysaiheisia tuotepalkintoja.. Lisäksi voittaja saa Bandee Hunterin ja Riista logotuotteita. Kuvista valitaan toimituksen raadin toimesta yksi voittaja jokaiseen numeroon. Kuvien lisäksi viestin tulee sisältää lähettäjän yhteystiedot. Palkinnoksi lähtee Victorinox Huntsman Camouflage, jonka lahjoitti Mastermark Brands Oy. Otsikoksi viestiin "Riistakamerakuvakilpailu"
Kokous oli niin sanotusti äimän käkenä tästä, mutta eivät oikein pontevasti osanneet vastustaakaan. Päällimmäisenä äänessä oli Rauno ja seuran uusi hirvimies Kyösti Mäenpää, jotka olivat sitä mieltä, että lihat jaettaisiin jatkossa siten, että kaikki saisivat varmasti saman määrän lihaa. Tälle motiivina oli lähinnä se, että ennen tällaista ei ollut ja nyt Arttu oli saanut huudettua entisen osuuskaupan vaa'an pilkkahintaan. viimeinen sana Grammavaaka Lärsäkössä pääsi käymään nyt niin, että seura oli hommannut lihavajalle grammavaa'an lihojen punnitsemiseen. Jostain syystä Rauno ymmärsi tässä vaiheessa jättää vaatimuksensa pakastimien tonkimisesta ja vaati tasajakoa vasta nyt jaettavana oleviin hirviin ja sitten tulevaisuudessa jaettaviin hirviin. Nyt siis pengottaisiin itse kunkin pakastin ja tarkistettaisiin, että onko lihat jaettu likimainkaan tasapuolisesti. Soppa oli siis valmis ja kiehumassa hyvää vauhtia yli. Johtokuntaa oli vaadittu tarkistamaan jälkikäteen kaikkien saamat lihaosuudet. Viesti meni ilmeisesti perille, sillä kukaan ei ole puntarista sen koommin puhunut. Nythän oli siis päässyt käymään niin, että koko kausi, ja herra paratkoon, kaikki edeltävät kaudet oli käynyt niin, että lihat oli jaettu miten sattuu. Tämä oli reilu korvaus seuran menettämästä omaisuudesta ja halpa hinta siitä, että hirvimiesten lihat saatiin pelastettua tasa-arvojäsenten lihamyllyiltä. Arttu kuitenkin säesti Leilaa ja sai mukaansa Raunon ja tasajakomiehet. Koska vaaka saapui lahtivajalle vasta hirvenpyynnin loppumetreillä, pääsivät viimeiset aktiivit kokeilemaan vaakituksen ihanuutta vasta viimeisten jakohirvien kanssa. Lahtivaja meni hiljaiseksi. Nyt alkoi siis epäilyttää koko seuran touhu pahemmassa määrin ja tilanteelle piti tehdä jotain. Aluksi naamat olivat maireassa hymyssä, mutta jostain kumman syystä tilanne alkoi muuttua uhkaavasti kun jaossa päästiin pidemmälle. Arttu oli ostohetkellä huutovimmassa ja hänellä ei luonnollisestikaan ollut tarvetta moiselle värkille. Tästäkös Rauno riemastui ja vaati johtokuntaa samaan syssyyn nämä seuran toimintaa haittaavat jäsenet välittömästi erotettaviksi. Kokousväki todisti edelleen sen kun Pena kävi kippaamassa puntarin lihavajan taakse elintunkiolle, jonka pohjaan sen sotki tonnien painoisen pyöräkoneen avustamana. Arvatenkin tähän vastattiin kohtuullisen reteetä huumoria hyväksikäyttäen ja kuviteltiin tämän vaatimuksen olevan lähinnä vitsi. Allekirjoittanut saikin melko erikoislaatuisen soiton eräältä johtokunnan jäseneltä noin viikko tämän puntarin hommaamisesta. Tämän tilaisuuden virallisena valvojana toimisi Raunon ryhmittymä. Eki sanoi läväyttävänsä suoraan turpaan sitä, joka tulee hänen pakasteitaan penkomaan ja sai Penan samoille linjoille hyvin nopeasti. Päätirehtöörinä kauhistelussa oli, yllätys yllätys, Rauno. Nyt hirvenlihat voitaisiin punnita tarkasti ja päästä vihdoin tilanteeseen, jossa kaikkien lihaosuus olisi takuulla tasapuolinen. Näin ollen hän myi sen tilanpuutteessa Lärsäkön erälle omakustannushintaan. Tämä koostui lähinnä niistä hirvimiehistä, jotka olivat jahdissa mukana vain lihaosuuden perässä, eivätkä taas välittäneet osallistua joihinkin epämiellyttävämpiin osiin jahtia. Kesken kokouksen lihavaraston suunnasta alkoi kuulua armoton rytinä ja pauke. Hirven voisi vaikka jauhaa kokonaisuudessaan jauhelihaksi, joka sitten punnittaisiin ja jaettaisiin tasan hirvimiesten kesken. Kokousväki siirtyi ikkunoihin vain nähdäkseen sen, että lihavaraston ovi oli sepposen selällään ja varastoon oli tunkeutunut Penan pyöräkuormaaja. Ongelma olikin siinä, että asia oli taas vastassa hirviporukan jälkipalaverissa. Ekin karjuminen kuului varaston sisältä hänen komentaessaan Penaa peruuttamaan. Kun Rauno ja hänen pari kusitolppaansa kuitenkin kimmastuivat tästä muiden naureskelusta, alkoi lämpö nousta seuran niin sanotusti oikeissa hirvimiehissä, jotka ylipäätään olivat vastuussa siitä, että hirvet saatiin metsästä eräksi ja siitä eteenpäin myös lihoiksi. Loppuviimeistelyksi koko hommalle Eki naulasi satalappusen lahtivajan seinään puntarin paikalle. Hän oli kaiken lisäksi se, jolle oli tässä tarkistuspunnituksessa sattunut juuri se kilon säkki. Tässä vaiheessa Arttu puuttui keskusteluun Leilan motivoimana ja sanoi olevansa periaatteessa sitä mieltä, että vääryys oli tapahtunut, mutta jälkikäteen pakastimia ei voitaisi penkoa. Pyöräkuormaajan kauhassa oli pahasti murjottu puntari, joka oli otettu kyytiin mitä ilmeisimmin "lievää väkivaltaa" käyttäen. Nyt heidän epäilyksensä saivat vahvistuksen ja he alkoivatkin olettaa joutuneensa petoksen kohteeksi muiden hirvimiesten toimesta. Nyt porukalla oli suu auki, sillä kukaan ei ollut kuvitellut asian johtavan aivan näin pitkälle vietyihin johtopäätöksiin. Kauheuksia olisi siis voinut tapahtua jopa tämänkertaisessa jaossa, jossa Rauno olisi jäänyt häviölle. Rauno kokosi välittömästi ympärilleen epäilijöiden kerhon. Tilanne meni siinä mielessä aivan hyvin, että tilanne saatiin rauhoittumaan. Siellä tunteet alkoivat taas kuumentua ja vieläkin muutamasta suusta saatiin kuulla epäilyksiä muutamiin hirvenlihakiloihin liittyvistä petoksista. Hän ehdotti, että jatkossa jokainen hirvi jaettaisiin kaikkien seuran jäsenten kesken tasan. Heidän syksynsä kuluikin usein lentsussa tai reissuhommissa ja lihat he kävivät hakemassa yleensä vasta lihanjaon jälkeen. - Reiska Naapurivaara Riista 2/12 66 RIISTA ilmestyy 21.3.. Jaon aikana huomattiin nimittäin se, että kun arviolta tehdyt lihasäkit painoivat keskimäärin noin kiloa, oli keveimpien ja painavimpien säkkien välinen ero jopa kaksi kiloa, eli joku olisi ilman vaa'an kertomusta saanut vain kiloa hirvenlihaa verrattuna naapurin kilogramman säkkiin. Leila tuli tässäkin tapauksessa pelastavaksi enkeliksi. He olivatkin tottuneet nurisemaan osuuksistaan, joiden määrää ja laatua he hieman epäilivät. Moni kiitteli Arttua tästä hienosta eleestä
Verkkokaupan ostokset voi maksaa myös laskulla tai osamaksulla. 49,90e 79e DigiMesta.com Lauttakylänkatu 6-8, HUITTINEN Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-17 puh. LÄMMINTÄ JA VALOA TALVEEN! alk. 95e O Ominaisuudet mm. 59,90e 105e lamppu X21 229e 89e 109e 45e 59,95e 65e 17e Verkkokaupassa paljon tuotteita elektroniikasta metsästykseen. 045 112 8622 Myymälä: ma-pe klo 12-17, myynti@digimesta.com www.digimesta.com