Riista 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

STRASSER RS 05 SUORAVETOINEN HUIPPUKIVÄÄRI 3 / 2009 6,90 0 VAIN NYT 5 Joko on aika? JOUTSENEN METSÄSTYS TOIPUVATKO LINTUKANNAT? 710640-0903 HAULIKKO METSÄSTYSASEENA, OSA 2 BAIKAL IJ-43 RINNAKKAISTA NOSTALGIAA KALIIPERIN .25-20 PÄIVITYS KAURIINKAATAJAKSI PAL.VKO 2009-26 6 414887 106405 09003
Conquest kiikarit ovat miellyttäviä käsitellä johtuen ergonomiasta ja keveydestä. Kiikarin luistamaton kumipinta suojaa ja parantaa käsiteltävyyttä. 020 755 9480. Carl Zeiss T* monikalvo linssin pinnoite mahdollistaa parhaan valonläpäisyn hämärän aallonpituuksilla. UUTU US Valovoimaa Kyttäysjahtiin Uusi Zeiss Conquest kiikari 56mm etulinssillä tarjoaa valovoimaa kohtuulliseen hintaan. Conquest 8 /10 x 56 T* kiikarit löydät Zeiss jälleenmyyjiltämme Ensiesittelly: Savon ja Oulun erämessut 2009 Conquest 8 / 10 x 56 T* www.alloptics.fi Maahantuonti Vernissakatu 6A 01300 vantaa Puh
Joutsenen metsästyksestä 36 Henkilökuvassa saksalainen aseseppämestari 38 Metsästyslaki ajan tasalle vesilintujahdin haulit 40 Hirveen hyvä haukku -metsästyselokuva 42 Jousimetsästyksen alkeet, osa 8 jousiammuntataulut ja taustat 46 Safari Scout Guard -riistakamera 48 Benchmade 201 Activator 50 IWA 2009 kauden uutuudet 56 Remington Nitro-sarjan haulikon patruunat 60 Palaute 62 Uutiset 64 Metsästyskomennuskunta 66 Pakina 4 RIISTA KUVA: TUOMO KARSIKAS 58 Didriksons eräpuvut. Sisältö 3/2009 06 Strasser RS 05 14 Ensimmäiset lintuni aloittelija opettelee metsämiehen tavoille 18 Soidinmenoja 22 Baikal IJ43 26 Haulikko metsästysaseena, osa 2 30 Nuhapumpusta kauriinkaatajaksi - kaliiperin .25-20 päivitys 34 Joko on aika
Tähän asti tavanomaista syvemmälle menevät tekniset tutkielmat on suosiolla julkaistu Rekyylin puolella, mutta meillä olisi mahdollisuus lisätä tietyntyyppisiä, metsästäjiä kiinnostavia aihealueita myös Riistaan. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Riistaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. RIISTA PL , HELSINKI Puh: - email: toimitus@riista.info ISSN - PÄÄTOIMITTAJA: Esa Höysniemi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Tero Kuitunen ART DIRECTOR: Paula Laitinen TEKIJÄT: Arto Määttä, Juha Kylmä, Tuomo Karsikas, Joonas Konstig, Jussi Grönstrand, Esa Säppi GRAAFIKKO: Antti Teittinen KUVAAJAT: Julius Koivistoinen KANNEN KUVA: Tuomo Karsikas ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET: asiakaspalvelu@riista.info puh: - (klo :-:) Tilaushinnat: kk , euroa kestotilaus , euroa / kk KUSTANTAJA: Fire-kustannus Oy PL , HELSINKI MEDIAMY YNTI: Jani Leskinen puh: - jani.leskinen@firekustannus.fi pääkirjoitus KEVÄT ON VALMISTAUTUMISEN AIKAA lämme nyt metsästyksen kannalta vuoden hiljaisinta osuutta. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Myös lakiasioissa ja niiden soveltamisessa toivomme lukijoilta osallistumista niin epäkohtien esiintuomisessa kuin paremmin käytäntöön sopivien muutosehdotusten muodossa. Ei ole myöskään pidetty kovin tarkkaa lukua siitä, onko kohde ollut metsäkauris vai valkohäntäpeura. Toisaalta joillakin alueilla tätä oikeutta on käytetty väärin ja jahtia harjoitetaan kyseenalaisin keinoin pienillä tonttialueilla. tarjoaa mahdollisuuden innokkaimmille metsästäjille ja samalla jatkaa sopivasti jahtikautta ajankohtana, jolloin muuta metsästettävää ei ole. Syksyn jahtikautta odotellessa toivotan lukijoille antoisaa ja elämysrikasta kevään jatkoa! Esa Höysniemi, päätoimittaja E Riistan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Fire-kustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Koska monelle muullekin on käynyt samoin, on esimerkiksi aseseppien toimitusaika tavallista pitempi juuri ennen jahdin alkua. Kaikki oikeudet pidätetään. Riistan lisääntymiskausi on parhaimmillaan ja metsästäjällä on aikaa suunnitella tulevaa jahtikautta. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. RIISTA 5. Fire-kustannus Oy vastaa Riistan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. . Kolmas vuosikerta. Riista ilmestyy 8 kertaa vuodessa. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Tämän numeron sisältö poikkeaakin hieman tavanomaisesta, sillä ase- ja patruuna-asiaa on normaalia runsaammin ja oman osansa sivuista vie myös IWA-messuraportti. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Toimituksessa olemme usein pohtineet, mikä olisi sopiva taso tuoda Riistaan teknisempiä ase/patruuna-artikkeleita vai tarvitaanko niitä lainkaan. Emme takaa Riistassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Metsäkaurispukin kevätmetsästys . lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ampumaharjoitteluakaan ei pitäisi unohtaa kokonaan, riistapolkukilpailut ja savikiekkoammunta pitävät tuntumaa yllä ettei jo muutaman kuukauden päästä alkava jahtikausi pääse taas yllättämään. Metsästyslain ongelmakohtia onkin tarkoitus tuoda esiin myös Riistan sivuilla ja ensimmäiset kommentit ovatkin luettavissa jo tässä numerossa. Riistapeltojen suunnittelu pitäisi olla jo tehtynä ja erityyppisten rehuseosten siemenet tilattuna, koska viime tipassa monien seosten siemeniä ei enää saa. Kauriinmetsästyksen "vapautumisen" myötä myös hirviseurueeseen kuulumattomalle on auennut tilaisuus vähän suuremman riistan pyyntiin. Tästä olisi hyvä saada palautetta lukijoilta. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Tältä osin metsästyslaki jäi puutteelliseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tässä vaiheessa onkin hyvä hoitaa aseiden ja metsästysvarusteiden huollot ja korjaukset, sillä näiden töiden viivyttämisessä käy helposti niin, että juuri ennen jahtikauden alkua huomataan korjausten olevan vielä tekemättä
Insinöörin KIVÄÄRI STRASSER RS 05 6 RIISTA
Nyt tutustumme lajityypin edustajaan nimeltään Strasser RS 05. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ RIISTA 7. Kotimainen Pirkan Ase on yksi ja keski-eurooppalaisia valmistajia ovat ainakin Blaser ja Heym. Suoravetolukkoisia aseita nykyaikaisina metsästyskivääreinä on tähän mennessä tuonut markkinoille vain harvalukuinen joukko asevalmistajia
Etutukin sisällä on lisäksi paikka kuusiokoloavaimelle, jota käytetään piipun kiinnittämisessä ja irrottamisessa. 8 RIISTA. Jousi siis pakottaa sulkukappaleet siihen asentoon jossa lukon saa auki. Lukon pää on luonnollisesti vaihdettava koska kyseessä on vaihtokaliiperiase, jossa kaliiperiperheen muuttuessa on syytä myös lukon pään eli tässä tapauksessa sulkukappaleen vaihtamiselle. Toimenpiteeseen ei tarvita mitään työkaluja. Tällä on merkitystä myös sen suhteen, että sulku aseessa on täsmällinen piipusta riippumatta. Lukon takakappaleessa on varmistin, jonka toiminta jättää kyllä aavistuksen verran toivo- Etutukki pitää sisällään säädettävän kiinnitysmekanismin, jolla etutukin kiinnityksestä aseeseen saadaan mahdollisimman täsmällinen. Strasser koostuu täysin eri moduuleista ja se "avautuu" tästä johtuen käyttäjälleen varsin helposti moneen muuhun asekonstruktioon verrattuna. Strasserissa sulku on normaalilla paikallaan lukon etuosassa, mutta sulun toteutus on varsin poikkeava muista suoravetolukkoisista. S trasser SR omaa suoran sukulaisuussuhteen Blaser R -kivääriin jonka suunnittelusta vastasi aikoinaan samainen Horst J. Lista on siis melko kattava ja yhteen aseeseen sijoitettuna saavutus on varsin mallikas. Lähimpänä on ehkä Blaser R:n sulku, mutta sekin on toteutukseltaan hieman monimutkaisempi. Eniten tavanomaisista metsästysaseis- Lukkopultti Strasserissa on varsin massiivinen ja jykevä, joka on luonnollista seurausta siitä, että ase on vaihtokaliiperijärjestelmään perustuva ja täten isoin käytettävä patruuna määrää lukon ja lukkokehyksen mittasuhteet. Kun lukko työnnetään eteen, sulku menee kiinni. Sulku on lisäksi aavistuksen kiristyvä, eli sulkuolakkeet ovat hieman kiilamaiset ja ne sulkevat lukon kiristäen sitä samalla. E. Homma on siis varsin yksinkertainen, mutta toteutus on uudentyyppinen ja toimivan oloinen. Blaser, joka on suunnitellut myös nyt tarkasteltavana olevan Strasser merkkisen kiväärin. Vaihtotoimenpide on äärimmäisen helppo ja yksinkertainen vain yhden vivun avaaminen on tarpeen ja lukon pään saa irti. Lukon toiminta sulun osalta on melko yksinkertainen ja yksinkertaisuus on luonnollisesti toivottavaa aseissa, jotka tulevat näkemään kenttäolosuhteita. Jykevyydelle on toinenkin syy, Strasserissa lukon peräkappale on ehdottomasti massiivisin mitä olen koskaan päässyt käsittelemään. Tällöin iskupiikin mukana kulkeva lukkopultin sisäinen tappi kiilaa etuasennossaan sulkukappaleet ulos lukon rungosta. Aseen kanssa ensi kertaa kosketuksissa oleville juuri tämä osa aseesta on selkeästi silmiinpistävin ja se samalla aiheuttaa yleensä joko ihmettelyä tai pahimmassa tapauksessa jopa ärsyyntymistä. Ideana sulussa on se, että lukon päätä kiertää neljä lukon runkoon uppoavaa "irrallista" sulkukappaletta, jotka sulkevat lukon kun lukon- kampi on etuasennossaan. Sulkukappaleet ovat "lepoasennossaan" lukon pinnan tasolla ja niitä vetää sisäänpäin lukon pään ja sulkukappaleet kiertävä kierrejousi. Lukonkammen ollessa taka-asennossaan sulkukappaleet painuvat lukon rungon sisään ja lukko voidaan avata. Nämä kiväärit ovat kuitenkin suunnittelullisesta sukulaisuudestaan huolimatta täysin eri tapauksia ja Strasserin kohdalla voidaankin sanoa monen asian parantuneen ja moni asia on kehittynyt ehkä myös päinvastaiseen suuntaan. KOKONAISUUS ta poikkeavaa on kuitenkin suoravetolukkoinen toimintaperiaate, joten on luonnollista aloittaa aseen arviointi tästä osa-alueesta. LUKKO JA LUKONKEH YS Aseena Strasser on siitä ongelmallinen kirjoitettava, että siinä on tavattomasti erinäisiä yksityiskohtia, jotka kaikki ovat sinällään poikkeuksellisen hienosti toteutettuja. RS :n erityispiirteitä ovat vaihtopiippuisuus, suoravetolukko, uudentyyppinen sulkumekanismi, varmistinsysteemi, irrotettava laukaisukoneisto, irtolippaan kiinnitys, kiikarin pikajalka ja sisäänrakennetut työkalut huoltotoimia varten
Pidän tätä metsästyskäyttöä ajatellen erinomaisena seikkana. LIPAS Strasserin lipas on yksirivinen keskeltä syöttävä irtolipas, johon mahtuu standardikaliipereis- Aseteknisesti varmistinratkaisu on perusteltavissa, mutta käytännössä en keksi yhtään hyvää syytä, jolla tämä ominaisuus olisi perusteltavissa turvallisuuteen tai käyttöominaisuuksiin vedoten. lestäni mielekäs tapa säätää laukaisuvastusta sillä laukaisutuntuma on kohtuullisen puhdas ja nämä kolme esiasetettua laukaisuvastusta riittävät kattamaan tavallisen metsästäjän tarpeen vallan mainiosti. Lippaassa käytetyt materiaalit ovat mielenkiintoinen yhdistelmä terästä, alumiinia ja komposiittia. Mainittakoon myös, että lipas on mitä huolellisemmin valmistetun oloinen. Strasserin laukaisukoneisto on pikakiinnitteinen ja se on irrotettavissa aseesta lukon olles- Etutukin kiinnityksen saa avattua etummaisella hihnalenkillä jossa on kuusiokoloavain. Lukko kiinnittyy suoraan aseen piippuun. Varmistimen ollessa yläasennossaan on ase ampumavalmis. Aseen saa varmistettua painamalla varmistinvivun alas, mutta varmistuksen poistamiseksi on painettava varmistimessa olevaa erillistä nastaa. Toivoisinkin valmistajan kiinnittävän asiaan tulevaisuudessa huomiota. LAUKAISUKONEISTO sa irrotettu. Piipussa on vastineet lukon sulkukappaleille ja lukitus on aavistuksen itsekiristyvä. Lippaan lukitus on hoidettu kahdella aseen molemmilla kyljillä olevalla painonastalla. RIISTA 9. Käytännössä ase on siis ladattavissa korkeintaan neljällä patruunalla, joka riittää useimpiin tilanteisiin vallan mainiosti. En ole törmännyt tähän ominaisuuteen kuin muutamassa muussa aseessa ja mielestäni seikka aiheuttaa lähinnä ylimääräistä sähellystä, varsinkin jos ase ei ole ollut käytössä pidempään. Aseteknisesti ratkaisu on perusteltavissa, mutta käytännössä en keksi yhtään hyvää syytä, jolla tämä ominaisuus olisi perusteltavissa turvallisuuteen tai käyttöominaisuuksiin vedoten. Laukaisuvastus on säädettävissä varsin pikaisesti vain liipaisimen jousen asentoa vaihtamalla. Toisaalta taas mitä kauemmas jousi siirretään, niin sitä jäykempi laukaisu saadaan aikaan. Lukitus on jalustan keskellä oleva pieni pultti, eli jalusta on kiinnitettävissä ja irrotettavissa yhdellä kädellä. misen varaa. Herkistintä käytettäessä laukaisuvastus ei ole tehdasasetuksissa aivan yhtä herkkä kuin monissa muissa aseissa. Tämä ei vielä ole ongelmallista, mutta pulttilukkoisiin tottuneelle on käsittämätöntä, että aseen ollessa ladattu ja varmistamaton (siis ampumavalmis), ei lukkoa saakaan vedettyä auki ilman, että samaan aikaan lukonkampea vedettäessä painaisi sisään tämän varmistimen nastan. Mitä lähemmäs liipaisimen niveltä jousi tuodaan, niin sitä kevyemmäksi laukaisu muuttuu. Tämä on mie- timellä, joka aktivoidaan yksinkertaisesti vain työntämällä liipaisin eteen. Kiikarin jalusta keskittyy aseen lukkokehykseen kolmella pallolla. Merkkinä vireystilasta on lukon takakappaleen päältä nouseva punainen muovitappi, joka on sinällään hyvä ja selkeä (ja myös tunnusteltavissa oleva) ominaisuus. Tämä operaatio vaatii ainoastaan lukonkehyksen takaosassa olevan kynsinastan manipulointia ja tämän jälkeen laukaisukoneisto irtoaa aseesta vaivattomasti. Lipas ei ole täytettävyydeltään kaikkein helpoimmasta päästä ja tämä heikentää käyttömukavuutta. Laukaisukoneisto on itsessään koneistettu alumiinista ja työn jälki on muun aseen tapaan kauttaaltaan ensiluokkaista. Laukaisukoneisto on varustettu varsin toimivan oloisella herkissa kolme patruunaa
Kyseessä on lieriökiinnitys joka toimii siten, että ruuvia kiristettäessä (ruuvaaminen on paremminkin korkeapaineisen pumpun käyttöä) lieriö on täysin pyöreä (piippua voidaan liikuttaa) ja kun jännitys poistetaan niin piippu kiristyy kiinni lukitusholkkiin. Hihnalenkki kiinnittyy aseeseen painamalla ja kääntämällä sitä astetta. Toki monella muullakin on vastaavalla tavalla toteutettuja lipasratkaisuja, mutta vain harvalle tulee mieleen, että asialla on aseen kenttäkelpoisuuden kannalta suuri merkitys. PIIPPU JA PIIPUN KIINNIT YS Strasserissa on kohtuullisen ohut metsästyskiväärin piippu. Piipun kiinnitys on toisaalta myös hieman kyseenalainen aseen tarkkuuspotentiaalin kannalta. Takatähtäin on ajojahteihin sopiva kartion mallinen hahlo, jonka keskellä on yksi pystysuuntainen ja erittäin hyvin näkyvä tolppa. Tämä on valmistusteknisesti järkevää koska tällä konstilla voidaan määrittää se, että osat sopivat yhteen mahdollisimman saumattomasti vaikka piipun hankkisi aseeseen jälkeenpäinkin. Joka tapauksessa aseen purkaminen ja kasaaminen ei vaadi ulkopuolisia työkaluja kaikki on integroitu aseeseen kiinteästi. Syy jyvän katoamiselle jäi epäselväksi, mutta todennäköisesti jyvän kiinnitys kannattaisi varmistaa pienenpienellä liimatipalla. PUU T Strasserin etutukki on kiinnitykseltään helppo ja tukin latvassa on hihnalenkki, jolla etutukki saadaan irti aseesta. Etutähtäimen jyvä on kuituoptinen ja se näkyy jokaisessa valaistusolosuhteessa hyvin. Tarkkuuden kannalta olisi ehkä suotavaa, että piippu olisi varsinkin tyvestään aavistuksen verran paksumpi, eikä se kapenisi niin voimakkaasti kun se tällä hetkellä tekee. Ainoa negatiivinen asia tähtäimistä havaittiin ampumaradalla kun etujyvän kuitu menetettiin kesken ammunnan. Kyseessä on parinsadan gramman painosäästö, joka on mielestäni tehty ehkä hieman väärässä paikassa. Yleensä valmistajat tekevät rakenneratkaisun, jolla lippaan saa irrotettua aseesta mahdollisimman helposti. Tämän helpommin työväline ei voi olla käyttäjän saatavilla. Ruuveja on vain yksi ja homma toimii siten, että etutukin hihnalenkki on samalla avain, jolla etutukin saa irti aseesta ja periaatteessa samalla avaimella saa myös avattua Tälle tasolle viety asesuunnittelu on tavattoman hienoa ja kiehtovaa ja myös käyttäjäystävällisyydessä on otettu aimo harppaus oikeaan suuntaan. ja suljettua piippua kiinnipitävän ruuvin. Kiinnitys on lisäksi sellainen, että vain harvassa aseessa vaihtopiippuisuus on toteutettu yhtä käyttäjäystävällisesti kuin Strasserissa. Strasserissa tämä osa-alue on ajateltu viisaasti ja lippaan saa irti painamalla samanaikaisesti aseen molemmilla kyljillä sijaitsevia irrotusnastoja. Lippaan kiinnitys aseeseen on mainio kun otetaan huomioon, että lipas on poistettava aseesta aina täytettäessä. Kaiken kaikkiaan tämä jännitys saa aikaan sen, että tarkkuuspotentiaali aseessa hieman kärsii. Etutukin sisällä on erillinen kappale, jolla tukin oikea 10 RIISTA. Piipun kiinnitys on varsin jykevä vaihtopiippuaseeksi. Tukki asettuu aseeseen siten, että piipun ja tukin väliin jää selkeä rako ja täten aseen käyntiä ei aseteta kyseenalaiseksi. Tämä saa aikaan sen, että piipulla on voimakas tuenta sivusuuntaisesti, mutta pystysuuntaisesti tuenta on vajaa. Tätä tarkoitusta varten etutukin sisässä on kuitenkin parempi avain, jolla jäykähköä piipunkiinnitysruuvia saa helpommin operoitua. Itse pitäisin hieman jäykemmästä piippuprofiilista, jolla olisi selkeä vaikutus aseen tarkkuuteen. Piipussa on vakiona avotähtäimet, jotka ovat näkyvää sorttia. Tämä taas johtaa siihen, että lippaan kiinnitys on vain yhden liikkuvan "kytkimen" varassa ja tällöin riski lippaan hukkaamiseen kasvaa valtavasti. Piipun tyvessä on rengas, jolla saadaan tarkasti määritettyä piipun oikea asennussyvyys lukonkehykseen
Takatukki on kiinnitetty aseeseen perinteisemmin ja konseptin ajatuksena on, että takatukkia ei olla irrottelemassa aseesta normaalin purkamisen yhteydessä. Huonona puolena voitaisiin mainita, että aseen ampumaergonomia puoltaa ainoastaan ensimmäistä tarkkaa ja nopeaa laukausta ja aseen suoravetolukkoisuus on ainakin tottumattomalle aavistuksen hyödyntämätön voimavara. Esimerkiksi Remingtonin Ultra Bonded latauksella ase sylki ensimmäiseksi kämmenen kokoisen viiden laukauksen kuvion ja käynti parani vasta kun putkeen syötettiin Fusion grainin ja Sako Hammerhead grainin latauksilla. Vapaamuotoinen ampumasessio aseella paljasti sen, että lukon käyttäminen vaatii tavattoman paljon totuttelua. Systeemi on käytön kannalta toimiva, mutta se jättää hieman arvailujen varaan sen, saavutetaanko tällä systeemillä paras mahdollinen stabiilius kiikarinasennuksessa. Tietystikään ongelmia asian suhteen ei ole jos ampujan kädet ovat riittävän pitkät, mutta manuaalisesti ladattavan kiväärin käyttömukavuutta aavistuksen "liian" lyhyt perä lisää huomattavasti. KIIKARIN KIINNIT YS Strasserin oma kiikarikiinnityssysteemi on kolmeen tukipisteeseen nojaava kiinnitys (edessä yksi, takana kaksi), joka lukitaan aseeseen kiristyvällä lukitusvivulla. Perän vetopituus on lukonkampeen nähden ehkä hieman pitkä ja normaalia aseenkäyttöä helpottaisikin jos perä olisi vakiomallisena edes hieman lyhyempi. oli standardinmukaisella tasollaan nopeuden ollessa m/s. Pulttilukkoihin tottuneelle Strasserin suoravetolukon kammen sijoitus on vähintäänkin outo ja tämä aiheuttaa haparointia latausliikkeeseen. Kiikarin kuin kiikarin saa kyllä kiinni aseeseen, mutta silmävälin säätämistä ajatellen jalusta on varsin edessä. Jalusta sijaitsee ampujaan nähden niin edessä, että kiikarin saa tuoda periaatteessa aina niin lähelle ampujan silmää kuin mahdollista. Voidaan jopa sanoa, että käytettävän patruunan suhteen ase on kohtuullisen kranttu ja sopivan latauksen kanssa täytyykin olla sanan- Strasser jätti itsestään vähintäänkin kaksijakoisen mielikuvan. Jalustan asennus on siis yksinkertaista, mutta kiikaritähtäimen asentaminen jalustaan on, varsinkin meikäläisittäin pääasiallisesti käytössä olevilla rengasjaloilla, kohtuullisen vaikeaa. Vain Sako Hammerhead oli selkeästi jäljessä nopeuskisassa nopeuden ollessa suomalaisittain tyypillinen m/s. Kaikilla patruunoilla hajontaa oli pystysuunnassa enemmän kuin sivusuunnassa ja syitä tähän on ainakin kaksi: kevyen aseen tuenta on tavattoman vaikeaa ja toisaalta piipun kiinnitys antaa mahdollisuuden juuri pystyhajonnalle. Aseessa kannattaisikin suosia kiskokiinnitteisiä kiikareita, joissa on lähtökohtaisesti enemmän säätömahdollisuuksia asennuksen silmäetäisyyden suhteen. Tämä Strasserissa on huomioitu mielestäni hyvin kun otetaan huomioon, että tämän aseen lajityypillinen käyttö painottuu nimenomaan ajojahteihin ja tukemattomaan ampumiseen. Lukon päällä on muovinen nasta, josta on visuaalisesti ja tunnustelemalla selvitettävissä aseen viretila. Linjanveto käyttöergonomian ja ampumaergonomian painotusten suhteen on tietysti vaikea tehdä ja jahdin onnistumisen kannalta on joka tapauksessa ensisijaisen tärkeää, että ensimmäinen laukaus on mahdollista suorittaa helposti ja tarkasti. Koeammunnassa käytettiin Leupoldin VX- ,-x -kiikaritähtäintä, jonka pitkä asennusjänneväli ja silmänetäisyys antoivat asennuksen suhteen hieman anteeksi ja helpottivat ampumasuoritusta. RADALLA mukaisesti tarkkana. Ase edustaa asesuunnittelun ja erityisesti asetekniikan osalta alan ehdotonta huippua. Mielestäni tämä seikka vaatisi hieman tarkennusta MIELIKUVA ASEESTA Piipun kiinnitystä varten aseen lukonkehyksen alapuolella on korkeapainepumppu jolla vaikutetaan kiinnityslieriön muotoon. Tälle tasolle viety asesuunnittelu on tavattoman hienoa ja kiehtovaa ja käyttäjäystävällisyydessä on otettu aimo harppaus oikeaan suuntaan. Lukitus on varsin pitävä ja käyttäjäystävällinen, mutta heikkoutena voidaan mainita epätasaisen jännityksen aiheuttamat hienoiset ongelmat tarkkuuspotentiaalissa. Ensimmäinen ratakäynti oli siinä mielessä yllättävä, että aseen tarkkuuden suhteen olleet käyntioletukset eivät aivan mukisematta täyttyneet. Lähtönopeudet Strasserissa ovat todella kovaa luokkaa aseen ½ tuuman piipusta. Itse näkisin parempana ratkaisun, jossa jalusta kiinnitettäisiin aseeseen kunnolla molemmista päistä jalustaa. Remington ylitti kaliiperille ja luodinpainolle tyypillisen tason antaen piipunsuulla m/s lähtönopeuden. Erityisesti silloin homma menee vaikeaksi jos asiaan ei kiinnitä riittävästi huomiota ja keskittyminen suoritukseen ei ole täydellinen. saksalaistyyppisellä suoralla perällä. Takatukin muotoilu edustaa keskieurooppalaista näkemystä baijerilaisine sianselkineen ja mielestäni olisi erittäin suotavaa, että ase olisi saatavana myös ns. Myös Fusion gr. Hienoisella viilaamisella ase olisi mahdollista saada siihen kuosiin, että se miellyttäisi myös niitä ampujia, jotka eivät omaa insinööritaustaa ja joiden mielenkiinto olisi asetekniikan lisäksi aseen käyttöergonomiassa. Tämän ansiosta jalka on irrotettavissa ja kiinnitettävissä aseeseen yhdellä kädellä. Varmistin on pystysuunnassa liikkuva ja varmistuksen poistaminen vaatii painonastan yhdenaikaista painamista varmistimen liikuttamisen kanssa. Kumista valmistettu perälaatta on toimiva ja sopii Strasseriin myös ulkonäkönsä puolesta. RIISTA 11. Vipu sijaitsee jalustan keskiosassa. asettuminen voidaan säätää siten, että palikat ovat jälleen juuri kohdallaan
Ammuttiin vain yksi viiden laukauksen osumakuvio ja todettiin, että kyseinen patruuna ei sovi aseeseen. 12 RIISTA. Lippaan täyttäminen vaatii tarkkuutta ja ei ole nopeimmasta päästä, mutta sen sijaan lipas toimii varsin moitteetta. Strasser RS 05, .308 Win Valmistaja: Strasser/HMS Präzisionstechnik GmbH, Eugendorf, Itävalta Paino: Valmistajan ilmoittama: kaliiperista riippuen 3,13,2 kg (standardikaliiperit), kokeillun aseen punnittu paino 3,380 kg Pituus: 109,5 cm Piipun pituus: 21 ½" / 54,5 cm Suositushinta: 2780 euroa Maahantuoja: Oy K. Fusion 180 gr. 256A Keskiarvo 803 796 765 Osumakuviot Pienin 44 mm 54 mm Suurin 48 mm 60 mm Keskiarvo 127 mm * 46 mm 57 mm * Huom. Sako Hammerhead 180 gr. Lukko on massiivinen erityisesti peräkappaleen osalta. Esteettisesti seikka on ehkä vastenmielinen, mutta lukko toimii täysin moitteetta. Lukonkammen asema on ampumaergonomian kannalta hieman kyseenalainen. Lipas on tehty pellistä, alumiinista ja komposiittimateriaaleista. Hjorth Ab, (03) 234 4300 Fusion / 44 mm Sako Hammerhead / 54 mm STRASSER RS 05, .308 WIN Luodin lähtönopeus, m/s Patruuna Remington Core-Loct Ultra Bonded 180 gr. Kaikki lippaat ovat pitkiä
80 km/h. n.100 km/h. Vetok. 4-t nestejääh., Autom/variaattori. V-aura 800,- L-H-N-R, lukot, erillisjousitettu. 2 hlö. FINMAN sauvaohjattava RUOHONLEIKKURI 17 hv Kohler. Takuu 2v. 3990,- SUOMEN SUURIN kehä III ESPOO 125cc skootteri Ilmajääh., 4-t kon. Leveys 40 Säästää 35% leikkuuajassa. Vetokyky 1000 kg. Norm.kytkin. Vak. Rek. 2990,- Myyty yli 2600 kpl! RALLY USA 650 4x4 RALLY USA 250 Nopeille VINSSI (arvo 490,-) USA Suomen halvin 500 cc 4x4 mönkijä. 2 hlö. Takuu 1v. 1890,- 2950,Myös osamaksulla, kysy tarjous! Käsiraha 490 loput 100/kk. www.rally.fi MODULARBOX OY, 040 553 2428. Norm.kytkin. Nop. Tiel. Rek. Käsiraha 400 loput RALLY USA 500 4x4 Nopeille VINSSI + ALUVANTEET (arvo 1000,-) Käsiraha 600 loput 100/kk. TGB 525 4x4 Blade 5490,Tieliikenne 8990,- 6990,- Käsiraha 800 loput 150/kk. Tieliikennemönkijä 6900,SHINERAY 250 TGB 400 Avanger Käsiraha 1000 /165/kk. 9990,- TGB 425 4x4 Blade Käsiraha 600 loput 100/kk. 5990,- tieliikenne Nestejäähdytys 4-t kone, autom/variaattori L-H-N-R. Rek. 95 km/h. Isot 16 vant., Kulutus vain 1,5 l/100 km. n. 1/2 autom. 80 km/h. Vak. 150 huoltopistettä Suomessa. Leveys 52, 22 hv BS 3950,-. Vetokyky 450 kg. Kääntyy paikallaan 360o. 4-v + pakki, tasauspyörästö takana. Kardaaniveto. 125,Tieliikenne 8900,- 2690,- 100/kk. Tieliikenne 7990,- TAKUU 2 VUOTTA. Käsiraha 800 loput 165/kk. LONCIN 125 Venus skootteri TGB 500 Target 7990,- tieliikenne Käsiraha 800 loput 150/kk. 5990,- Käsiraha 300 loput 100/kk. SHINERAY 300 tieliikenne 2890,- SHINERAY 250 4-t nestej. Tieliikenne 4990,- 3990,- 100/kk. Tieliikenne 6790,- RALLY USA 300 4x4 MITSUBISHI 2-syl. 2. Erillisjous., aluv. P 2800 x, L1450. OTAMME MYÖS VAIHDOSSA. KARTANONHERRANTIE 9 Toimitukset koko maahan. Maavara 290 mm. 5 vaiht. Hydrostaattinen ajovoimansiirto Made in USA. 700 kg. Teho 28 hv. 80 km/h. ark. TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE Leupold Cascades® 8x42 390,- 10x42 429,- Leupold Yosemite® 6x30 Black 129,- Leupold SequoiaTM-sarjat 15-45x60 459,- 20-60x80 679,- www.leupold.com Katso lähin Leupold jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Suomen suosituin tieliikennemönkijä. 2 hlö. 10-18, la 10-14. Vak.145,-. 4-tahti, nestejääh., variaattori L-H-N-R, vetokyky 500 kg. Av. Takuu 1v. Käsiraha 300 loput TGB 500 Avanger tieliikenne tieliikenne Lumilevy + ketjut 690,Rankakärry 490,Tukkikärry 690,- Nopeille VINSSI + ALUVANTEET (arvo 1000,-) 6990,- EUROOPAN MYYDYIN TIELIIKENNEMÖNKIJÄ TGB 525 Target 4x4 25% enemmän tehoa kuin vastaavissa. 680 kg. Vetok. 4 vaihdetta+ p. 125,-
Mietin, miten ehdin tunnistaa saalislinnut, kun en ole eläissäni nähnyt niistä kuin piirustuksia metsästyskurssin kirjassa. Ensimmäinen aamupäiväni metsästäjänä menee jännitellessä. Sojotan haulikon piipun sinne ja jähmetyn paikoilleni huohottaen. Samassa kohtaan mustan labbiksemme märät silmät. 14 RIISTA O len Ilomantsissa, aivan Venäjän rajan tuntumassa, ja ilmassa on pienen pientä pisaraa. Olen nuori umpistadilainen humanisti. Olen epätodennäköinen metsästäjä. HUMANISTINPLANTTU OPETTELEE METSÄMIEHEN TAVOILLE ENSIMMÄISET LINTUNI TEKSTI JA KUVAT: JOONAS KONSTIG Olen tullut sata metriä metsän sisään, kun kello kymmenessä kahahtavat puskat. Olin kuusi vuotta elämästäni kasvissyöjä. Sanon tämän kaiken kuin esittäytymisenä AA-kokouksessa.. Jännitän hauista, joka pitää haulikon piippua ylhäällä, jännitän aistejani lintujen varalta ja hermojani huolehtiessani, että tietäisin koko ajan missä kulkevat kolme aseveljeäni, appiukko Antti, Ville ja koiramme Jätkä
Sitten koiramme juoksi liian lähelle. Nyt olen valmis tappamaan ruokani. Kierrämme pari lenkkiä metsässä ja siirrymme autolla pohjoisemmalle alueelle. Muuten hän jää invalidiksi, jolla on ehkä taito sanoa, muttei mitään sanottavaa. Ehdin kulkea ehkä kymmenen metriä kun kahahti uudestaan ja näin koppelon lähtevän lentoon tien yli. Olen laajentamassa mukavuusaluettani ta puukolla. Keskiviikkona pääsen koettamaan kahta peräkkäistä teertä pienellä metsäaukealla ohi, ja tarvon pientä nevaa edestakaisin etsimässä, josko jälkimmäiseen kuitenkin olisi osunut. Riivin keuhkonpaloja pitkään. Seuraavina päivinä Tapio tarjoaa minulle kolme tilaisuutta näyttää lahjani. Tunnustaminen helpottaa. Huono kanalin- tuvuosi, sanovat, lintuja vähän ja nekin arkoja. Hänen isänsä, appiukkoni, on metsästänyt neljäkymmentä vuotta, joten minulla on hyvät edellytykset oppia nämä taidot häneltä niin kuin taidot ovat ennen internet-aikoja siirtyneet, vanhalta mieheltä nuorelle. KOLME KARANNU TTA Metsästys on eräretkeilyä ja ampumaharrastus, mutta se on enemmän kuin nämä yhteensä. Lapsenvaivoja. p Työnnän terän koppelon peräaukosta sisään. Kasvissyöjänä perusteluni oli, että on tekopyhää syödä eläintä, jota en ole valmis tappamaan. Ainakaan en ole aiheuttanut niiden d kuolemia. Linnun piti olla nyt välissämme. Olen juuri ehtinyt toivoa pääseväni metsästystilanteeseen minäkin, kun edestä lehahtaa lentoon jotain isoa ja oranssia. Säntäsimme perään. Huohotin raskaasti, en niinkään juoksusta kuin jännityksestä. Lintu oli juossut vielä viisitoista metriä, mutta koira oli saanut sen kiinni ja piti sitä paikoillaan leukansa alla. Olen kirjailija, ja kirjailijan tulee nähdäkseni pyrkiä aina laajentamaan elonpiiriään ja mukavuusaluettaan. Kunnes saamme sen koppelon. ELÄIMISTÄ SAA PÖPÖJÄ Elämäni neljäntenä metsästyspäivänä edessäni makaa kuollut akkametso. Emmin hetken ja työnnän käteni linnun sisään. Metsä on hieman harvempaa. Ensimmäinen saaliimme on teeri. Kädessäni on Mora ja päähäni nousee äidin sanat jostain kaukaa lapsuusvuosilta. "Kuolleisiin eläimiin ei saa koskea, niistä saa pöpöjä", hän opettaa. Ja onhan näitä asioita vaikeampi käyttää minua vastaan, kun myönnän ne itse. Baikal IJ-:ni on yhtä ensikertalainen kuin minäkin. Ville ampuu pian jossain etäällä. Ei pölähtänyt. Siinä ajassa kun minä ammuin kerran, Ville tyhjensi automaattisensa kaikki kolme panosta. Illalla vaihdamme majatalon saunassa kokemuksia naapureiden kanssa. Appiukko kysyy pölähtikö se. Se on jotenkin turhan intiimiä makuuni: hetki sitten lintu popsi puolukoita, nyt se on käsinukkena. Ville ampui jossain edessäni. Se tarkoittaa: nämä ovat faktoja, en ole niistä ylpeä, mutta olen valmis myöntämään ne ja tekemään työtä parantumiseni eteen. Vaimennan ensireaktioni, joka nyrpistää nenäänsä puuhan sottaisuudelle. Olimme lampsimassa Villen kanssa tietä pitkin autolle päivän päätteeksi, väsyneinä ja märkinä, kun läheltä metsästä kuului kahahdus. Taivaassa mies tivaa Herralta vihaisesti miksi tämä antoi hänen hukkua, johon Herra: "Johan minä jumalauta lähetin kaksi venettä ja helikopterin." Aivan samalla lailla minä torjun ensimmäisen Tapion tarjoaman teeren roikottamalla asettani juuri silloin sivulla kuin kauppakassia, toisen sähläämällä varmistimen kanssa ja lopulta otollisen pyyn vaihtamalla "ihan vain äkkiä paikkaa että tulee suorempi tulilinja". Äiti irvistää ja käskee heittämään sen pois. Ehdin nähdä sen minäkin, kauniin linnun maassa marjastamassa, täysin tietämättömänä uhkaavasta vaarasta, hölmö. Ville astui metsään ja komensi minut kiertämään tietä pitkin linnun edelle. Nosp tan t terän rintalastaan asti ja j hieman hienostelevasti kohotan lintua, että suolet k valuisivat itsekseen ulos. Nyt minun pitäisi suolistaa se. Taitan haulikon ja ejektorit sylkäisevät molemmat hylsyt ulos. Se selittää rekyylin. Tavallaan perusteluni pätee yhä. v Ilmaan tulvahtaa käyneen I mustikkakiisselin tuoksua. Tulee mieleen se vanha vitsi veden varaan joutuneesta miehestä, joka torjuu ensin soutuveneen, sitten purjeveneen ja lopulta helikopterin avuntarjoukset, koska "kyllä Herra huolehtii minusta". Ikään kuin nämä kaksi kokemusmaailmaa ei vain summattaisi yhteen, vaan kerrottaisiin toisillaan. Tämä ei ole paikka arvailla miksi olen, olin tätä kaikkea, tai miksi nyt halusin metsästäjäksi. Olen löytänyt kuolleen myyrän takapihalta ja näytän sitä tyytyväisenä äidille. Ville tarttui lintuun ja kopautti sen puuta vasten. RIISTA 15. Mutta me osuimme siihen, se pölähteli kuin kanat sarjakuvissa ja vajosi puitten alle. En ole tainnut koskea kuolleisiin eläimiin sen jälkeen. Silloin samasta kohtaa lehahtaa uudestaan. He vain näyttäytyvät sellaisina minun sukupolvelleni, sille porukalle jonka keskellä olen kasvanut, koska olemme heihin verrattuna niin suhteettoman herkkiä. Pystytämme leirin korkeiden kuusten alle. Juoksin tietä lähimmälle mutkalle ja poikkesin puitten sekaan. Se on kannettu sanomalehden päälle kääntöpaikalle automme luo. Löydän maksan, kivipiiran ja sydämen ja asetan ne levitetylle Hesarille viereeni. "No sitten taitaa olla paras jatkaa pikku hiljaa matkaa." Alan uskoa, että minulle on myyty paukkupatruunoita. Ville pudottaa sen ja näyttää saman tien suolistamisen. Osoitan ja laukaisen. Sanotaan näin: ymmärrän nyt, että eivät esi-isämme luolamiehistä isiimme asti olleet jotenkin tarpeettoman julmia ja raakalaismaisia. Luulen niitä pyiksi, mutta jälkiviisaana tiedän kiusanneeni koppeloita. Vaimo naureskeli, että nyt kun hän odottaa ensimmäistä lastamme, viettini määrää minua metsästämään ruokaa perheelleni. Ennätyksiä tuskin rikkoo kukaan, mutta kunhan nyt jotain saisi metsästä mukaansa. En ole koskaan nähnyt metsoa näin lähel- tä. Joitain kokonaisia puolukoita tulvahtaa vielä ulos. Otamme förskottia kaatoryypyistä. Hän saattaa olla oikeassa. Kuksasta murukahvikin maistuu herkulliselta. Rekyyli on yllättävän kova, ja sen sekunnin kun toinnun ensimmäisestä äkkitilanteestani, linnut ovat kadonneet. Valpastuimme hetkessä. Ehdin nostaa piipun sen suuntaan kun se on jo puiden peitossa
"No niin poika!" Turha pilata hienoa hetkeä tunteilulla. H YVÄSTIT METSÄLLE Saalis makaa mättäällä ja sen siivet räpiköivät. Metsästä kuuluu etäinen siipien läiskähdys ja saman tien kaikki tämä unohtuu.. Enkä viittaa hirvikärpäsiin, joita saan poimia niskastani vartin välein. Nyt voidaan jo puhua verenhimosta. On se tyhjä. Olisiko jotain valkoista irronnut. Paikallistan apen ja Villen savun perusteella. Ylitän ojituksien juoksuhautoja jonkin matkaa ja saavun kauniinpunaiselle suolle, josta tupsahtelee heinämättäitä siellä täällä. Tulen metsälampareen päähän pisteeseen, jossa sovimme tapaavamme. Iltapäivällä vaellamme hitaasti takaisinpäin autolle, ja kotimatkalla ehdotan, että tarkistamme vielä yhden nyppylän. "Mitä sä ammuit", appiukko kysyy. Ei tällä sentään eläisi. Viisi päivää, viisi lintua. Kalautan riekkoa pari kertaa päähän haulikon piipulla. Se tippuu saman tien, en tajua edes yrittää toista lintua. 16 RIISTA Lasken repun selästäni, otan muovipussin ulos ja heitän hänen eteensä. Kuljen lähes hiipien, piippu edellä niin että hauista alkaa pakottaa. Lintu päräyttää viimeiset kerrat ja heittää henkensä. Sen kaula tuntuu ohuelta, kuin solmuiselta narulta. Hiippailen puolisen tuntia mailla, joita olen oppinut pitämään lupaavannäköisinä: marjoja, ei liian harvaa, riittävästi tuuheita kuusia. Mieleni on niin täynnä välähdyksiä metsästä ja metsästystilanteista, maisemia, verta ja mustikoita, uusia elämyksiä, että työstän niitä vielä pitkään. Laitan linnun muovipussiin. Nostan haulikon ja laukaisen, olen nyt tarkkana, havaitsen ettei pöllähdystä näy, laukaisen uudestaan. Ne ovat aina menneet pidemmälle. Hirvikärpänen on puraissut niskastani palan pois. "Toi nyppylä vielä", vonkaan. En ole varma muistinko tyhjentää aseen, joten pysähdymme vielä tarkistamaan. Tyhjennän juomapullon kädelleni ja kuivaan sormet sammaleeseen. Olen päässyt jo kahdesti ampumaan tiensuuntaisesti lentäviä teeriä ohi ja kerran tähtäilemään lupaavan isoa, vähän omituista lintua, jonka Ville tunnisti sitten haukaksi. Olen poikki, aivan piipussa. Koira juoksee luokseni ja nuolee sormistani tuoretta verta. Lopulta minun on myönnettävä epäonnistumiseni. Olen tarponut viisi päivää risukoita ja hyppinyt ojia ja oppinut erottamaan nevan letosta ihan siitä moiskauksesta, minkä ne tekevät saappaassa. Suuntaan järvelle ja päätän oikaista suon poikki. Hiivin lähemmäs ase edellä kuin poliisit elokuvissa. Pihalla onkin juuri sopivasti yleisöä. NO NIIN POIKA Viimeisenä päivänä tutkimme uudestaan pienen metsälampareen, joka on täysin suon ympäröimä. "Riekkoja", totean mahdollisimman lakonisesti. Nousemme autosta ja kaivamme aseet vielä kerran esiin. Sitä on aina katsovinaan mihin linnut katoavat, mutta eivät ne sieltä löydy. Työnnän pussin takaisin reppuun, lataan haulikon ja lähden kohti järveä. Jatkan parven suuntaan metsikköön. Hauikseni kramppailee, takareittä särkee aina kun koukistan jalkaani. Mutta mitään ei löydy. Loppusyksylle on vielä suunniteltu ensimmäinen sorsastukseni, mutta metsä on minulta suljettu kokonaiseksi vuodeksi. Se on samaa suota, jolla appiukko ja Ville tiputtivat eilen riekon. Linnut pakenivat metsikköön minun ja järven välissä. Appiukko vihjaa olevansa jo kypsä saunaan. Ero tuntuu haikealta. Hän vilkaisee sisään ja nostaa katseensa minuun. Appiukko on siellä, ja kerron hänelle koukkaavani vielä metsän kautta, tavataan järven rannalla. Heitän linnun takakonttiin ja ajamme kohti majataloa. Minkäs teet, on viimeinen metsästyspäivä. Näen jo järven pilkottavan etelässä puiden läpi, kun äkkiä maasta viidestätoista metristä lähtee kaksi riekkoa lentoon. Olen tullut pari minuuttia, kun edestäni lähtee lentoon kokonainen parvi riekkoja. Painan mieleeni vinon männyn maanmerkiksi kohdalle, jossa ampumani lintu oli, ja tarvon sen juurelle. "Jaa", hän toteaa, ja kun en jatka mitenkään, kysyy suu hienoisessa virneessä: "No missä ne riekot on?" Riekkoni on viimeisen päivämme kaato. Tähtään lähempää ja laukaisen. Olen toiminut adrenaliineilla, autopilotilla. Heillä on leirinuotio pystyssä ja vaatteet kuivumassa sen yllä. Lataan Baikalini ja katson metsää edessäni. "Se on vuosi ennen kuin mä pääsen tekemään tätä taas." Se on totta. Se ei ehkä ole esimerkillinen tapa lopettaa lintu, mutta se toimii. Kierrän maastoa vartin verran, ase valmiina haavakon varalta. Metsä antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa
Saamme kai kiittää leutoa talvea, joka on mahdollistanut runsaan ruokapöydän talvehtiville linnuille. TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS 18 RIISTA. Soidinmenoja Tämän kevään soidinmenoja on ollut ilo katsella ja kuvata. Riistaa on runsaasti ja linnut näyttävät hyvinvoivilta
Mielenkiinnolla seuraan, mitä sanovat riistantutkijat, ennen kuin pesintäkausi on edes kunnolla alkanut. Riekkopareistakin on useampia havaintoja aiempiin keväisiin verrattuna. Jos emme metsästä, niin luonto kyllä korjaa sadon, emmekä me metsästäjät. RIISTA 19. Aikaisin aamulla kuuluukin joka puolelta teeren pulputus. Riekotkaan eivät ole malttaneet aamuhämärissä olla hiljaa, vaan ovat päästelleet omia naurujaan niin teeren kuin metsonkin soidinten taustaääniksi. Olemmehan tottuneet jo tuohon jokavuotiseen lauluun siitä, että on tulossa huono riistavuosi ja riistaa pitää nyt säästää ja vain varovaisesti metsästää. Varsinkin teerien ja metsojen soidinpaikoilla on ollut vipinää. En ole tämänkeväisen kal- taista soidinmenoa tavannut vuosikymmeniin. L innut ovat selvinneet vähin vaurion lisääntymiskauteen. Se enteilee ainakin hyvää teerivuotta, jos vain pesinnät onnistuvat vähintään tyydyttävästi. Katsotaan nyt! Pohjanmaan alueella näyttää nyt ainakin todella mielenkiintoiselta. Ennen vuoden vaihdetta tapaamani kolmensadan linnun parvi enteili jo jotain tällaista olevan tulossa. Ehkä aiheellisestikin. Hyvin onnistunut pesintä takaa moneen, moneen vuoteen runsaan riistasyksyn. Jos poikasten kuoriutumisaikaan sattuvat suotuisat kelit, syksyllä on lintuja ja niitä pitää silloin metsästää. Teeri- ja metsonaaraiden määrä edelliseen vuoteen verrattuna on kolminkertaistunut. Eipä tahdo löytyä sellaista suota tai peltotilkkua, jolla eivät teeret kujertaisi. Niitä on soilla ja pelloilla, etten sanoisi joka paikassa
Se oli suuren viemärin reunalla kasvava käkkärämänty, jonka alle tälläsin itseni kameroineni. Se hypähteli ja tuli suhisten lähemmäksi. Ei liene enää kovin kaukana aika, jolloin joutsenten määrää joudutaan rajoittamaan metsästyksellä. TEEREN SOITIMELLA Menin aikaisin aamuyöllä noin puoli kolmen aikaan kyttäyspaikalleni. Heikoimmat joutuivat väistymään sivustoille. Yllätyksen sen sijaan koin, kun kaksi joutsenta lensi soidinpaikan ylitse aivan kuin tiedustelulennolla ollen. Alkoi joutsenten soidin, jossa teeret joutuivat väistymään suurempien tieltä. Vahvemman oikeus näyttää pätevän. Joka puolella kävi siis melkoinen vilske. Aamuhämärissä laskeutui telkkäpariskunta takanani olevaan ojaan vain kolmen metrin päässä minusta. Oli hämärää, joten en voinut vielä nähdä lintuja. Vallitsi täysi hiljaisuus. Jouduin odottamaan siinä puolisen tuntia. Luulin jo välillä, että teeret eivät tulisi tähän paikaan ollenkaan, koska en ollut käynyt paikalla tänä keväänä. Välillä soidin rauhoittui ja teerikukot nuokkuivat nousevassa aamuauringon loisteessa. Tyhjästä pimeydestä kuului yllättäen suhauksia ja siiven suhinaa, kun ensimmäinen teeriparvi saapui soidinpaikalle. Teerten soidin tuntui jatkuvan loputtomiin, joten jouduin vetäytymään vähin äänin viemärin penkan suojassa alueelta. Kohta tulikin neljän joutsenen porukka, joka laskeutui äänekkääsi keskelle teerten soidinaluetta. Suuriäänisesti ja -eleisesti ne ryhtyvät häätämään teeriä pois omalta soidinalueeltaan, jolle ne saapuvat itse kuitenkin myöhemmin. Äkkiä soidinmenot kiihtyivät. Siivet läiskivät ja pellolla olevasta lätäköstä lensi vesi. Teeret joutuvat väistymään syrjemmälle. Lähin teeriuros kai näkikin minut siitä käkkärämännyn alta, koska alkoi uhitella minulle. Ääni oli korvia huumaava. Ilma täyttyi joutsenten huudoista ja torvien törähdyksistä. Kohta tuli toinen aalto. Sitä jatkui siihen saakka, kunnes naaraat syystä tai toisesta poistuivat paikalta. Muistikortit olivat täynnä ja kamerasta akku lopussa. METSOLLA MENEE H YVIN Heti ensimmäinen metson soidinpaikka tärppäsi. En voinut kääntyä, sillä olisin karkoittanut ne lentoon. 20 RIISTA Sitä paitsi oli vielä niin hämärää, etten voinut valon puutteen vuoksi edes yrittää kuvaamista. Siinä toista urosjoutsenta ajettiin takaa ja yritettiin kai häätää koko alueelta pois. Yhtä yllättäen kuin ne olivat saapuneetkin joutsenet poistuivat paikalta ja teeret pääsivät jatkamaan häiriintynyttä soidintaan. Siivet läiskivät pimeydessä, kun teerikukot ottivat voimallisesti yhteen vallatakseen parhaan soidinpaikan. Mielenkiintoinen piirre on myös joutsenten lisääntyminen ja niiden "häiriökäyttäytyminen". Siellä missä teeren soidin on kiivaimmillaan saapuvat nämä linnut paikalle. Pian ilma täyttyi teerten suhauksista ja pulputuksista. Ne palasivat. Tätä menoa kesti hieman toista tuntia. Soidinmenot olivat alkaneet. Tulla tupsahti siihen vielä metsähanhiparikin ruokailemaan takanani olevalle pellolle. Olin keskellä soidinta, sillä osa teeristä lauloi selkäni takana toisella puolella viemäriä. Parittelua en päässyt kuvaamaan, vaikka sitä siinä kaiken aikaan himoitsinkin. Yllättäen se taas roihahti käyntiin, kun jälleen naaraita saapui paikalle. Valitettavasti vain olin liian myöhään liikkeellä, sillä mennessäni soidinpaikalle olivat jo metsokukot paikalla ja soidin häiriintyi, kun kuulin niiden lähtevän lentoon. Välillä meno rauhoittui, mutta alkoi yllättäen uudestaan. Viimein valon voima alkoi vahvistua ja pääsin kuvamaan. Aamun aikana laskin, että takanani olevaan ojaan tuli ainakin kuusi paria vesilintuja; telkkiä, taveja ja heinäsorsia. Osa teeristä oli edessäni, vain viidentoista metrin päässä minusta. Pääsin kuvamaan aitiopaikalta. Samalla naaraat ilmestyivät paikalle ja tosi voimainkoitokset ja -esitykset alkoivat. Mattimyöhäisiä kukkoja saapui lentäen paikalle
Olivat varkain pariutuneet ja vain valmiita pareja tapasin maastosta. Lienee hätävarjelun liioittelua tuo rauhoitus. Varovaisen laskelman mukaan tällä soidinalueella ja sen välittömässä läheisyydessä laskin olevan ainakin viidestä kuuteen naarasta. Lämmin ja sateeton ilmanala tuolloin ja runsaasti hyönteisiä, niin metsämiestä ja - naista odottaa juhlallinen riistasyksy. RIISTA 21. Mitä tästä sitten seurannee. Odotukset ovat korkealla peltopyiden lisääntymisen suhteen. Siinä urokset ajavat kiivaasti toisiaan takaa. Urokset hätistelevät toisiaan pois alueelta. Huhuja on kuitenkin jo kuulunut, että riekko rauhoitettaisiin koko maassa. Riistaa on niin metsissä kuin pelloillakin runsaasti. Positiivisena puolena oli, että niitä oli runsaasti. Juhannuksen tienoo ratkaisee tulevan jahtikauden tilanteen. Viimein ne voimistuivat kunnon soinniksi. Varsinaista taistelua minun silmieni alla ei käyty. Kaikki on kuitenkin kiinni kesästä ja kuoriutumisajankohdan ilmoista. En myöskään halunnut lähteä hyppäämään niitä lähemmäksi, sillä alueella oli laskujeni mukaan viisi kukkoa soimassa. Tätä kestää siihen saakka, kunnes vahvin on valloittanut reviirin, jolle sitten naaras ilmaantuu mielitiettynsä luokse. Varovasti ensi näppäykset kuuluivat kuusikosta. Naaraiden lukumäärää on vaikea todeta, sillä ne tulevat eri aikaan paikalle. Naaraat valitsevat itselleen uroksen muodostaen pesivän parin. Tänä keväänä myöhästyin tuosta näytelmästä. Soidin näyttää erikoisen hyvältä. Seuraavana aamuna olin jo varhaisemmin liikkeellä, joten pääsin kojun suojiin ennen lintujen paikalle tuloa. Alueellisia eroja varmaan on, mutta Pohjanmaalla tilanne on hyvä. Jos "kylvö" onnistuu ja ilmat ovat suotuisat kuoriutumisaikaan, on meillä odotettavissa todellinen metsosyksy. PELTOP YIDEN KEVÄTMENOT Peltopyiden kevätmenot ovat monelle varsin tuntematon tapahtuma. Silloin soidinmeno kiihtyi ja kuulin, kuinka kukko paritteli naaraan kanssa, mutta siinä vallitsevassa valossa kuvaaminen ei ollut mahdollista. On myös muistettava, että tuntuririekko vaeltaa ja metsäriekko on paikallinen asukki. Naaraita tänä ensimmäisenä aamuna en havainnut lainkaan. Kohta tuli vastaus ja kolmaskin. On niin kuin lintuinfluenssa, jonka piti tulla ja tuhota kaiken. Maalis-huhtikuun vaihteessa, kun ilmat lämpenevät ja ensimmäiset pälvet ilmestyvät maisemaan, aamu- ja iltahämärissä aloittavat peltopyyt soidinmenot, joihin osallistuvat vain koiraat. Naaraat seuraavat näytöstä vähän etäämmältä. Ilma täyttyy peltopyiden tirskunnasta, kuuluu terävä huuto: tirri, tirri. Kolmannen päivän aamuna sitten kuulin, kuinka naaraat tulivat paikalle ja alkoivat äännellä. Samanlainen tilanne näytti vallitsevan jokaisella tiedossani olevalla soidinalueella. toki jonkin ajan kuluttua paikalle. En muista nähneeni koskaan aikaisemmin tällaista menoa kevätsoitimella. Näppäilyä ja sahausta kuului joka puolelta. Vaikka vanhoja kuusikoita on vähän ja hakkuut pyörivät täy- dellä höyryllä, ovat metsot löytäneet sekä uudet että vanhat soidinpaikkansa. Siivet läiskivät ja risukko ryskyi kuin parhaatkin risusavottalaiset olisivat olleet metsän raivauksessa. Välimatkoilla puolesta kilometristä kilometriin löytyi aina uusi pariskunta. Tämä muodostunut suhde, harvinaista kyllä, on sitten elinikäinen. Kukot saapuivat "tappelupaikalle". Välillä pieni pakopyrähdyskin on paikallaan, kun jaloin ei pääse kyllin nopeasti alta pois. Määrä täsmentyi ja parhaana aamuna näin yhdeksän metsoa ja kuusi koppeloa. On ainakin jo viides vuosi, että kannat ovat näin vahvat ja runsastumassa. ODOTTAVAISIN MIELIN SYKSY YN Voisin lainata vanhaa fraasia ja sanoa, että tilanne näyttää sellaiselta "kuin vanhoina hyvinä aikoina". Olen luonnossa päässyt seuraamaan moi- sia menoja pariin otteeseen ja yhden soitimen pääsin jopa kuvaamaan videolle. Siinä juostaan lujaa. Kuvaamaan en päässyt, sillä kukot pysyttelivät kuusikon suojassa piilossa. Kun palasin soitimelta, metsäautotien varressa tapasin lukuisia koppeloita, niitä oli puissa ja maassa. Valtakukko oli kai vallannut alueensa jo aiemmin keväällä, sillä kaksi muuta kukkoa väistyivät sovinnolla paikalta, kun valtias tuli paikalle. Teeret soivat lähes joka paikassa, soilla ja pelloilla, ja jopa kynnöspelloillakin näki teeriä soitimella
Rinnakkaispiippuisilla on kuitenkin oma kannattajajoukkonsa ja miksipä ei olisi, sillä se on asetyyppinä sirompi kuin yksikään päällekkäispiippuinen. TEKSTI: JUSSI GRÖNSTRAND RINNAKKAISTA uomeen on tuotu aikojen saatossa monenmerkkisiä ja mallisia rinnakkaispiippuisia. Izhevskin haulikoiden vienti USA:han on ollut huimaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja niille on olemassa Amerikassa omia fanclubejakin. USA:ssa näitä markkinoidaan myös Remingtonin kautta nimellä Spartan. IJ- vaikuttaa päällisin puolin tarkasteltuna asialliselta metsästyshaulikolta. Perälevynä on kaikille tuttu bakeliittinen laatta, jossa lukee "Baikal". IJ- tuli virallisesti markkinoille vuonna ja se korvasi mallin IJ-. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka aseessa on kaksi liipaisinta niin molemmat piiput voi laukaista halutessaan jommalla kummalla liipaisimella. Karhennusten leikkausjälki on kaikkiaan kelvollinen. Tunnetuimpia malleja ovat IJ-, IJ-, IJ- ja IJ-. Myöskin nimellä "Tähti" markkinoituja aseita tuotiin Keskon toimesta. NOSTALGIAA BAIKAL IJ-43 Rinnakkaispiippuisten haulikoiden kulta-aika Suomessa suorastaan loppui siihen kun päällekkäispiippuinen Leijona tuli markkinoille. Sitä valmistetaan useina eri viimeistelyversioina. Karhennukset perässä on melko ohuet ja niukat, mutta etutukissa ne ovat taasen hyvinkin runsaat ja pitävät. Tukin pintakäsittelynä on perinteinen öljy. Uudessa IJ-:ssa tätä mekanismia ei kuitenkaan enää ole. Nykyinen IJ- on hyvin perinteisen näköinen haulikko. Englantilaisia pidetään laadukkaimpina ja ne ovat Suomessa jääneet melko harvinaisiksi korkean hintansa vuoksi. Bakeliittilaatta on metsästyshaulikossa kumilaattaa sikäli parempi, että nopeissa nostoissa se ei jää takkiin kiinni. Nyt esittelyssä on uusi-vanha Baikal IJ-, jota valmistetaan useissa eri kaliipereissa. Tuolla laatalla on haulikkomiesten keskuudessa jo jokseenkin legendaarinen maine. Tunnetuimpia metsästäjien keskuudessa lienevät ikivanhat belgialaiset Rexit, Ducot ja Bayardit, kuin myös saksalaiset Sauerit, joita tehtiin Saksan itä- ja länsipuolella. Päällekkäispiippuisten ohella nähtiin useita rinnakkaispiippuisia malleja, joita on vieläkin laajalti käytössä. Tukit on tehty edullisesta peruspähkinäpuusta, joka on täysin kelvollista tavalliseen metsästysaseeseen. Spartan nimellä niitä myydään myös Kaukoitään, lähinnä Japaniin ja Etelä-Koreaan. Baikal IJ- on Suomessa kuitenkin melko harvinainen, kuin myös Tulassa valmistettu TOZ-. /, /, /, / ja /. Härmänjätkä kun ei metsästysaseellaan koreile. Rinnakkaispiippuisten tuotantoa on Venäjällä säilynyt näihin päiviin 22 RIISTA S asti. Teknisiä eroavaisuuksia ei juurikaan ollut muuta kuin se, että IJ-:ssa oli erikoisuutena laukaisukoneistossa takaisinkytkijämekanismi. -luvulla kauppoihin alkoi ilmestyä itänaapurissa tehtyjä haulikoita varsin laajassa mittakaavassa. Tukissa on hiukan sivuvääryyttä oikeakätisten hyväksi ja tukki on melkoisen. Myöskin hanallista versiota valmistetaan Venäjän ja USA:n markkinoille. Nyt esittelyssä oleva malli on aivan tavallinen ja halvin perusmalli, jossa on kaikki oleellinen eikä mitään ylimääräistä
RIISTA 23
Itse käytän metsällä harvoin yli , mm hauleja. IJ-:een on saatavilla myöskin englantilaistyyppistä tukkia, mutta ne ovat jääneet meillä melko harvinaisiksi. LUKKORUNKO JA PIIPU T pistusasteet ja paineenkestävyysmerkintä, joka on MpA. AMPUMAAN Karhennusten taso ei ole häikäisevä. Tämä tietää pitkää ikää tukin sovituskohdille. Oikea piippu on puolisuppea ja vasen täysi. Mitään rakoja eikä haritusta ole nähtävissä. Tukin ja lukkorungon sovitukset on tehty hyvin. Ensimmäiseksi kokeilin Sellier & Bellotin sinkkipatruunaa jossa on gramman lataus mm hauleja. Piiput ovat sisäpuoleltaan kovakromatut ja peilikirkkaat. Auki taittaminenkin sujui melkoisen letkeästi, mutta asiaan auttaa sekin että tässä perusmallissa ei ole ejektoreita. Karhennukset ovat erittäin niukat ja hieman epätasaiset. Perälevynä on jo legendaariseen maineeseen noussut punertava bakeliittilevy. Baikalin lukkorunko on lähes identtinen vanhan IJ-:n kanssa. Ase ei ollut varsinaisesti edes kankea. Tukin ja lukon sovituskohdatkin ovat kuin yksi yhteen. Jyvä on melko litteä ja pieni. lyhyt. Etutukki on leveää mallia ja se on tehty hiukan leveämmäksi kuin piiput. Rungossa on pieni kaiverrus molemmin puolin ja pohjaan on kaiverrettu aseen malli kyrillisin kirjaimin. Se on hyvä ja suositeltava voiteluöljy kaikkiin aseisiin, tosin liiallista käyttöä on kuitenkin vältettävä. Piippujen lukitus tapahtuu alapuolisella salvalla, kuten valtaosassa rinnakkaispiippuisista. Aseessa on kiinteät supistajat. Ne kun vaativat aina enemmän 24 RIISTA. Ennen koeammuntoja aseen saranatappiin ja liukupintoihin laitettiin kevyesti teflonöljyä. Monoblockiin on merkitty valmistusvuosi, su- Baikalin koeammunta suoritettiin talvisissa olosuhteissa pikku pakkasessa. Käynti oli molemmista supistuksista melko tiukkaa. Etutukki on leveää mallia. Hiontajälkiä eikä muitakaan työstöjälkiä näy missään. Lukitusmekanismi on hyvin tavallinen, sanoisinko että vanhoillinen, mutta hyväksi havaittu. Aseen piiput ovat pituudeltaan tavanomaiset cm ja läpiporausmitta on , mm. Tämä oli ensimmäinen haulikko jolla kehtaisin ampua sinkkipatruunoita jahdissa. Balanced Load periaate on hyvä pitää mielessä ja itsekin olen havainnut sen toimivaksi. LOPUKSI Baikal oli toiminnoiltaan jämäkkä ja hyvän tuntuinen. Haulet olivat yllättävän hienossa ympyrässä taulussa. Baikalin tähtäyskisko on takapäästä melko leveä ja se kapenee piipun suuhun päin mentäessä, kuten muissakin rinnakkaispiippuisissa. Kokeilin myöskin normaaleista gramman lyijyhaulipatruunoista Boaria ja NSI:n Percorsoa, joissa oli , mm haulet. Lopuksi kokeilin vielä Veloxin ja Winchester Super Speedin millisiä ja kuviot oli edellisiä patruunoita tasaisempia ja parempia. Patruunoiksi valittiin tuttuja tavallisia "jokamiesluokan" metsästyspatruunoita. Asiaan vaikuttaa ilmeisen paljon se, että aseessa on melkoisen jyrkät ylimenokartiot ja kaikki patruunat käyvät melko suppeasti. Piippujen viimeistely niin sisältä kuin päältä on halvoista aseista poiketen erittäin hyvä. Se on aavistuksen leveämpi kuin piiput. Tämä oli ensimmäinen haulikko jolla kehtaisin ampua sinkkipatruunoita jahdissa. Baikalin piipuissa on ainevahvuutta totuttuun tapaan reilusti. Tätä mekanismia on Izhevskin haulikoissa käytetty jo -vuotta. Tämä on patruuna on ollut ongelmallinen lähes kaikissa kokeilemissani aseissa, mutta Baikal tarjosi yllätyksen. Mainittakoon että asetta on saatavissa myöskin niklatulla lukkorungolla. Tämä on edullisin tapa valmistaa haulikon sulkulaite ja se on täysin riittävä normaaliin metsästyshaulikkoon. Sitä on kuitenkin helppo jatkaa, mikäli se on tarpeen
Tässä on oiva valinta metsästäjälle, joka haluaa käyttövarmuutta sopuhintaan. voimaa virittyäkseen. IJ- soveltuu hyvin kaikkiin haulikolla tapahtuviin metsästystilanteisiin. Lukkorungon viimeistely on riittävä. IJ- onkin omiaan paljon liikkuvalle metsästäjälle, mukaan lukien tietysti myös nuoret ja naiset. -sivuinen tehtaalla painettu ohjekirja on venäjäksi ja englanniksi. Hjorth Ab, (03) 234 4300 Monoblockin alta löytyvät koeistusmerkit, valmistusajankohta, kaliiperi sekä läpiporausmitta. Tässä on oiva valinta metsästäjälle, joka haluaa käyttövarmuutta sopuhintaan. Metalli ja puusovituksissa ei ollut huomauttamista. Työ on tehty hintaluokka huomioiden erittäin hyvin. Kaiken kaikkiaan aseesta jäi hyvä kuva. Jos venäjänkieli on hallussa, niin tähänkin aseeseen voi tilata erilaisia tukkeja ja muita tarvikkeita osoitteesta www.dmazay.ru Baikal IJ-43 Valmistaja: FGUP Izhevskin asetehtaat, Venäjä Kaliiperi: 12/70 Aseen pituus: 1120 mm Piippujen pituus: 711 mm Paino: 3,1 kg Poraus: 18,4 mm Supistukset: Kiinteät puoli ja täysi Tukkipuu: Pähkinäpuuta Varusteet: Kiinteät hihnalenkit ja ohjekirja Hinta: 260 euroa Maahantuoja: Oy K. Viimeinen kiillottelu puuttuu, mutta tällä ei ole metsästyksessä juurikaan merkitystä. BAIKAL IZH43, KOEAMMUNTA 35 METRIÄ Patruuna NSI Velox Winchester Super Speed Boar NSI Percorso Sellier & Bellot NSI Velox Winchester Super Speed Boar NSI Percorso Sellier & Bellot hylsy, mm 70 70 70 70 70 70 70 70 70 70 haulikoko, mm 3,0 3,5 3,5 3,7 4,0 3,0 3,5 3,5 3,7 4,0 hauliannos, g 32 36 36 36 30 32 36 36 36 30 haulimäärä, kpl 154 160 162 150 129 154 160 162 150 129 osumia, kpl 105 107 123 115 80 112 110 130 119 93 osumaprosentti 68 66 75 76 62 72 68 80 79 72 supistusaste M M M M M F F F F F RIISTA 25. Kaiken kaikkiaan aseesta jäi hyvä kuva. Kiinni taittaminenkin onnistuu hyvin ja aseen saa suljettua myöskin lähes äänettömästi. Vaikka sillä ei voikaan ampua magnumeita eikä terästä, niin sinkki- ja vismutpatruunat hoitavat hyvin virkansa sorsajahdissa. Baikalin mukana toimitetaan myöskin pari ohjekirjaa. Maahantuoja on tehnyt suomenkielisen version, joka on vain -sivuinen ja se käsittelee myös aseen turvallisen käytön. Rekyyli oli aavistuksen kipakka, mutta siihen ei tule metsällä kiinnitettyä juurikaan huomiota. Baikal on helppo nostaa poskelle ja on siten nopeasti suunnattavissa. Laukaisutuntumalta ase oli kaikin puolin hyvä ja laukaisu on normaaliin tapaan haulikkomainen. Rinnakkaispiippuinen on auttamatta jäänyt jo muiden haulikkotyyppien jalkoihin, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä että se olisi mitenkään huonompi. Etuja esimerkiksi päällekkäispiippuiseen on rakenteen sirous ja keveys sekä joidenkin mielestä pienempi taittokulma
Mitä enemmän hauliparven haulit ovat kärsineet piippuaikana, sitä 26 RIISTA Useimmilla korvaavilla haulimateriaaleilla on kovuusetu puolellaan lyijyyn nähden. Koska patruunoiden rakenne ei ole muuttunut, haulien kovuus on ennallaan eikä Euroopassa edelleenkään käytetä bufferia, ovat tulokset joskus jopa käsittämättömän huonoja. Yleisimmät nykyisin käytössä olevat haulikon kaliiperit ovat ., , , , ja . Bufferin käyttö haulien seassa vähentää oleellisesti haulien muokkautumista ja samalla pitää hauliparven paremmin koossa, mikä lisää tehollista kantomatkaa ja iskuenergiaa. Nykyaikaiset haulikupit suojaavat tehokkaasti haulien hankautumista piipunseiniin, mutta muuten suojaava vaikutus on vähäinen. Kaliiperissa on menty äärimmäisyyksiin: normaalien ja gramman latausten lisäksi tarjoillaan minimagnumeita gramman lastilla, magnumeita gramman annoksilla ja supermagnumeita peräti gramman lastilla. Tämä ilmiö on helpoiten havaittavissa esimerkiksi sellaisessa harjoituksessa, jossa ammutaan vaikkapa rinnettä alas lähetettyä autonrengasta, jonka sisällä on vaneri ja siihen kiinnitetty pahvi. HAULIKON KALIIPERIT JA KOEAMMUNTA HAULIKKO METSÄSTYSASEENA, OSA 2 Nykyisin kuvitellaan, että haulikonpatruunoissa olisi tapahtunut jotakin edistyksellistä. Korvaavilla haulimateriaaleilla koeammunta on jopa tärkeämpää kuin lyijylatauksilla, ja eri materiaaleihin kannattaa tutustua tarkemmin jo ennen patruunoiden hankkimista. Minusta on näköjään tullut /:n omistajille valtakunnan vihollinen numero yksi vain siksi, että olen tuonut esiin tämän kaliiperin heikkouden nimenomaan lyijyhauleilla. Ei ole myöskään mitään oikotietä omaan aseeseen sopivien patruunoiden löytämisessä, vaan koeammunta on edelleen ainoa tie tietoon. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI L yijyhauleja sisältävien metsästyspatruunoiden valmistuksessa on kaksi uutta trendiä, jotka ovat heikentäneet oleellisesti haulikon suorituskykyä toisin sanoen tehokas kantama on lyhentynyt! Toinen on lähtönopeuksien hilaaminen reilusti yli m/s ja toinen on hauliannosten kasvattaminen. Tässä artikkelissa esittelemme joitakin koeammunnassa havaittuja esimerkkejä, tutustumme haulikon eri kaliiperien "toimivuuskertoimeen" ja neuvomme miten koeammunta suoritetaan. SUURI HAULIANNOS KOVA LÄHTÖNOPEUS LYIJYHAULI nopeammin ne hajaantuvat ja samalla hauliparven pituus kasvaa. Kun /:stä kirjoittaa vähänkin negatiivista, näiden aseiden omistajilla tunteet kuohahtelevat. Pieni hauliannos tappaa tehokkaammin, mutta sillä on osuttava tarkemmin. KORVAAVAT HAULIMATERIAALIT HAULIKON KALIIPERIT MIKSI MAGNUMEISSA ON EROJA Väliotsikon yhtälö on myrkkyä haulikon käynnille, sillä tärkeimmät haulit tuhoutuvat jo patruunan syttymisvaiheessa. Yksinkertaistettuna kyseessä on hauliannoksen alimpaan neljännekseen kohdistuva kolmen ylemmän neljänneksen paino pinta-alayksikköä kohden. Selkeästi ennen muita tulevat kaliiperi ja seuraavaksi . Todellisuudessa edistys koskee vain uusia, korvaavia haulimateriaaleja, kun käytännössä mikään lyijyhaulipatruunoissa ei ole oleellisesti muuttunut parempaan. Aihetta tullaan käsittelemään myöhemmin laajemmassa mittakaavassa. Jos tarkastellaan eri kaliiperien ja niissä käytettyjen hauliannosten soveltuvuutta käytäntöön, on teoreettisesti laskettavissa, mikä yhdistelmä toimii tehokkaimmin lyijyhauleilla. Hauliannosten kasvattaminen ei tuo lisää osumia tauluun, tosin suuren hajahaulimäärän ansiosta isommalla hauliannoksella saadaan useammin yksittäisten haulien osumia, jotka käytännössä vain haavoittaisivat riistaeläintä. Tästä taas seuraa että mitä pitemmäksi hauliparvi venyy, sitä heikompi on sen iskuenergia ja sitä vähemmän hauleja osuu liikkuvaan maaliin. Niiden lähtönopeutta pystytään nostamaan lyijyä suuremmaksi ja sitä usein myös tarvitaan erityisesti silloin, kun hauli on lyijyä kevyempää materiaalia. Vaikka asiassa on runsaasti muuttujia, voidaan toimivuuskerrointa laskiessa lähteä siitä, että vertailtavissa kaliipereissa ja hauliannoksissa on kaikissa samaa materiaalia olevat komponentit ja sama lähtönopeus
Siitäkin huolimatta katson aiheelliseksi tuoda julki jälleen seikkoja, miksi tämä kohukaliiperi joka kehitettiin teräshaulikäyttöön ei toimi lyijyhauleilla kuten kuvitellaan. Varsinkin eurooppalaisilla patruunanvalmistajilla näyttää olevan paha tapa vaihdella surutta kaikkia komponentteja erästä toiseen. Haulimäärä ja haulien koko sekä hauliannoksen paino voi vaihdella paljonkin, joten tilanne uusiutuu aina myös patruunaerän vaihtuessa, vaikka ulkoapäin olisikin kyseessä sama patruuna ja haulikoko. Mikäli haluaa mennä hieman pitemmälle kuvion tarkastelussa, voi ottaa käyttöön myös sisäympyrän, jonka halkaisija on , cm. Taulukkoa tarkasteltaessa nähdään suoraan, millainen hauliannos toimii parhaiten. Esimerkiksi -kaliiperissa gramman hauliannoksella ja yli , mm:n hauleilla haulimäärä ampumattomassa patruunassa on jo lähtiessä riittämätön tulokselliseen metsästykseen! Eri kaliiperien toimivuuslukemat niissä normaaleiksi katsotuilla hauliannoksilla ovat . Kulut eivät muodostu ylivoimaisiksi, vaikka ostaisi muutaman rullan suojapaperia rautakaupasta. Toimivuustaulukko on täysin teoreettinen ja se pitää paikkansa vain silloin, kun lähtönopeus ja haulien kovuus sekä muut komponentit ovat samoja. Vasemmalla oleva mustahylsyinen Tunet edustaa eurooppalaisten 12/89-latausten parhaimmistoa. Taulun koko saisi olla vähintään x cm ja siihen piirretään ampumisen jälkeen sentin ympyrä kuvion silmämääräisesti arvioitu keskusta keskipisteenä. Tämän jälkeen ei tarvitse muuta kuin laskea ympyrän sisälle osuneet haulit. Yleisimmät nykyisin käytössä olevat kaliiperit, vasemmalta .410/65, .410/76, 28/70, 20/70, 20/76, 16/70, 12/70 (36 g) , 12/70 (40 g), 12/76, 12/89, 12/89 (suljettu rullaamalla) ja kolme kappaletta 10/89. niin, että luetun ymmärtäminen alkaa kärsiä. Hauliannosta ei voi kuitenkaan pienentää määrättömästi, sillä tulokselliseen metsästysammuntaan riittävä peitto saavutetaan vasta kun haulimäärä cm läpimittaisessa taulussa ylittää sadan osuman rajan. Ympyrän sisälle piirretään noin cm läpimittaiset aukot hauliparvessa savikiekkoa tai vastaavaa apuna käyttäen. Muut tarvikkeet eivät myöskään taloutta kaada: rimanpätkä, savikiekko ja tussi riittävät mainiosti. Koska haulikonpatruunassa on lukuisia muuttujia, todellinen toimivuus selviää vain koeampumalla. HAULIPATRUUNAN KOEAMMUNTA Korutonta kertomaa, suuri lyijyhauliannos, kova lähtönopeus ja pehmeät haulit aiheuttavat sen, ettei yksikään hauli tule ulos piipunsuusta edes suunnilleen pyöreänä. Kun noteerataan sisä- ja ulkokehän haulit erikseen, voidaan laskea kuvion tiheysluku kertomalla sisäkehän osumat kolmella ja jakamalla saatu tulos ulkokehän osumilla. Huomionarvoista on, että em. pienemmissä kaliipereissa magnumlatausten toimivuusluvut ovat parempia ja ne osuvat noin :n paikkeille. Oikealla olevassa patruunassa haulit tiivistyivät yhteen siten, että 45 metrissä tauluun tuli vain haulikupin tekemä reikä, kuvan haulit olivat vielä kupissa sen osuttua hankeen noin 100 metrin päässä. Mitä pienempi toimivuuslukema, sitä pienempi rasitus kohdistuu hauleihin. Haulien kovuutta on lisätty, mutta ilman bufferia sekään ei takaa ehjiä hauleja. Jokainen koeammunta edellyttää myös ainakin yhden koeammuttavan patruunan purkamista. Vasemmalla oleva mustahylsyinen Tunet edustaa eurooppalaisten 12/89-latausten parhaimmistoa. Jos asia ei itseä kiinnosta, niin kannattaa etsiä sellainen kaveri, joka hoitaa homman vaikka sitten pientä korvausta vastaan. Bufferin käyttö parantaa tulosta, mutta silti haulien on oltava mahdollisimman kovia. Yleisesti käytetyistä magnumeista tässä suhteessa heikoin on / (), sitten ./ (), kolmantena / () ja neljänneksi huonoin on / (). Kun hauliannosta kasvatetaan, heikkenee lukema siten, että se ylittää :n ja huonoimmillaan se on ylisuurilla hauliannoksilla luokkaa . Tarvittavan paperimateriaalin hankinta onnistuu yleensä melko helposti ja ilman kuluja esimerkiksi kirjapainoista tai paperitehtailta. Haulien kovuutta on lisätty, mutta ilman bufferia sekään ei takaa ehjiä hauleja. Jostain syystä valtaosalla metsästäjistä kynnys haulipatruunoiden koeammuntaan tuntuu olevan ylittämättömän korkea. Haulikoot saattavat samasta kokonumerosta huolimatta heitellä jopa yhden koon verran puoleen jos toiseenkin ja tällöin muuttuu myös hauliannoksen paino, koska RIISTA 27. Tähän sijoitetut rahat eivät mene hukkaan
Kun esimerkiksi eri patruunoiden välinen paremmuusjärjestys on ratkaistu, voidaan valitun patruunan pisin tehollinen kantama määritellä siirtämällä taulua kauemmas kunnes haulimäärä koko ympyrässä jää alle sadan, jolloin maksimi ampumamatka on ylitetty. Patruuna, jonka haulit vaurioituvat voimakkaasti, ei kelpaa kuin lähimatkoille. Ampumamatkana voidaan tässä vaiheessa pitää metriä mitattuna piipunsuulta kohteeseen. HAULIKUVION TARKASTELUA Kaliiperi hauliannos, g 21 21 24 28 28 36 32 36 40 24 32 36 40 53 64 53 64 ¾ hauliannos, g 15.75 15.75 18 21 21 27 24 27 30 18 24 27 30 39.75 48 39.75 48 Pinta-ala mm2 108 190 190 190 236 236 270 270 270 320 320 320 320 320 320 356 356 toimivuusluku ¾ annoksen paino/ pinta-ala x 100 .410 76 28 70 28 70 28 70 20 70 146 83 95 110 89 114 89 100 111 56 75 84 94 124 150 112 135 Magnum High Performance Magnum Haulikuvion tärkeimmät tarkastelukohteet ovat haulien määrä, aukkojen määrä ja haulien jakautuminen sisä- ja ulkokehän suhteen = tiheys. Tiheysluvun ollessa ovat haulit jakautuneet tasan koko ympyrän alalle. 4, ylhäällä parhaiten upottaneet, alapuolella heikoimmat. Kauas ammuttaessa tiheysluvun tulee olla mielellään , jolloin ulkokehällä osumia on vähän ja keskusta on taas ylitiheä. Useissa tapauksissa myös haulien kovuus vaihtelee, joten hyvin käyvästä patruunasta voi tulla todella huono erän vaihtuessa ja päinvastoin. Seuraavana Remington Nitro Magnum no. Patruunan lähtönopeuden mittaus ei ole normaalioloissa välttämätöntä, sillä kuvio, vä- litulpat ja rekyylituntuma antavat tavallisesti riittävästi informaatiota. Kaliiperi 16/76 magnum on kuvitteellinen Myös amerikkalaisissa hauleissa on selviä kovuuseroja. Välitulpat kertovat monia asioita, jotka selvittävät myös osumakuvioissa näkyviä ongelmia. Vain pyöreät haulit säilyttävät riittävän iskuenergian ja pitävät kuvion kasassa. haulit mitataan tilavuuden perusteella. Tässä tulee huomioida myös riistaeläimen kokoon suhteutettu haulikoko, joka selviää jo aikaisemmin esitetystä (Riista /) tasapainotetun haulilatauksen taulukoista. Ulkopuolelta mustunut välitulppa kielii ruutikaasujen ohivuodoista, joita tapahtuu tiivistysosan rikkoutuessa tai silloin, kun tiivistysosa ei laajene riittävästi, esimerkiksi pakkasen vaikutuksesta. Tiukka keskusta haulikuviossa heikentää kuitenkin osumatodennäköisyyttä liikkuvaan maaliin, sillä käytännössä kuvion ulkoympyrä on se, jolla osutaan useimmiten saaliin ollessa liikkeessä. 4, jonka haulit näyttäisivät olevan edellisiä pehmeämpiä. Tässä selitys Federalin vaihteleviin tuloksiin. Tiheysluku tai kokonaisosumamäärä eivät kuitenkaan kerro kuvion tasaisuudesta paljonkaan, joten hauliparven aukkojen tutkiminen on siksi ensiarvoisen tärkeää eri patruunoita verrattaessa. VÄLITULPPIEN KERTOMAA 20 76 16 70 16 70 16 76 12 70 12 70 12 70 12 70 12 76 12 89 10 89 10 89 Magnum Magnum Mini-Magnum Magnum Super-Magnum Magnum Magnum Huom. Tällöin osumakuviossa on tavallisesti nähtävissä vastaavaa epäsymmetrisyyttä, kun siivekkeen pettäessä osa hauleista on harhautunut sivuun kuvion todellisesta keskipisteestä. 4, ylhäällä patruunan kolme parhaiten uponnutta haulia, alhaalla kolme heikointa. On siis tärkeää selvittää eri patruunoiden toiminta ja etsiä niille sopiva supistus huomioiden käytännön ampumamatkat. Hyvä lähimatkojen patruuna ei välttämättä toimi kauemmas, vaikka supistusta tiukennetaan ja päinvastoin. Vasemmalla Winchester Supreme DXM no. Joissakin tapauksissa kupin toiminta on epäsymmetristä, esimerkiksi vain yksi siivekkeistä kääntyy täysin sivulle ja muut pysyvät suorina. Kuvion tiheysluvusta voi päätellä myös patruunan toimivuutta eri matkoille. Tarkasteltavia kohteita tulpassa ovat kuppiosan eheys ja symmetrisyys, tiivistysosan eheys ja mahdolliset kaasun ohivuodot. Useimmat haulikupit on halkaistu siten, että siivekkeitä on neljä. Haulikupin pohjaa tarkasteltaessa voi usein nähdä kuinka hyvin alimmat haulit ovat säilyttäneet muotonsa. Haulikuppi saattaa joskus pettää, jolloin kuvio menee pilalle. Koeammunta tulisi tehdä sellaisessa paikassa, josta patruunan välitulpat saadaan kerättyä talteen. Sopiva materiaali haulien keräykseen on esimerkiksi Finnfoam tai vastaava, jossa haulit eivät muokkaudu osumasta. Haulikuvion tarkasteluun perehdymme tarkemmin seuraavassa osassa, jossa selvitetään sopivan metsästyspatruunan valintaa, ja tutkitaan kuinka patruunan kylmänkestävyys voidaan todeta. 28 RIISTA. Haulien eheyden tutkiminen on myös järkevää erityisesti silloin, kun mielitään keskimääräistä pidempiä ampumamatkoja. Normaalisti tiheysluku metrissä on keskimäärin , jolloin osumia on keskiympyrässä tiheämmässä kuin ulkokehällä ja ampumatkaa voidaan tästä vielä pidentää jokunen metri. Äärimmäisenä oikealla Federal Premium Magnum no. Tämä tarkoittaa usein myös sitä, että ampumamatka on tällöin maksimissaan. Lyhyellä ampumamatkalla liian tiukalla kuviolla ammutaankin helposti ohi ja täysosuman sattuessa saaliista ei jää pataan pantavaa
30 RIISTA
Koska kaliiperin , x R hylsy on pituutta lukuunottamatta Vasemmalla olevat luodit vakautuivat loivanousuisessa 1 - 16" rihlauksessa: Hornady 60 gr FN, Hornady 75 gr Spire HP, Speer Hot-Cor 87 gr ja Hornady 87 gr SP. Remington. Jyrkemmällä rihlannousulla ( ") ja esimerkiksi pulttilukkoisella aseella patruunasta saadaan puristettua peuralaillinen, mutta se on jo toinen tarina. SAVAGE U TILIT Y GUN Savage Utility Gun oli ase, johon kuului sekä haulipiippu että luotipiippu, mallimerkintä muuttui kaliiperien vaihtuessa, mallit olivat , Koska .- kalvainta ei ollut lähipiirissä, lähdettiin etenemään hieman toista tietä. Näin muodostuneen pesän kaulaosa oli sitten laajennettava erikseen, sopivaksi kaliiperille .. NUHAPUMPUSTA KAURIINKAATAJAKSI KALIIPERIN .25-20 PÄIVITYS Suomessa on runsaasti vanhoja aseita kaliiperissa .25-20. Kaurisjahdin lisäksi ase sopii linnustukseen ja vahinkoeläinten pyyntiin. Käytännössä tämän patruunan suunnitteluun vaikutti eniten se, että käytettävissä oli kalvain kaliiperille . Usein kyseessä on joko yhdistelmäase tai yksipiippuinen haulikko, jossa on vaihtopiippuna kiväärikaliiperi .25-20. Uusi patruunapesä tehtiin siis .:n kalvaimella, joka oli mahdollista työntää viitisen milliä nimelliskaliiperia syvemmälle, jotta R:n hylsyn pituus saavutettiin. Taittuvapiippuinen ase on kuitenkin melko helppo muuttaa voimakkaammalle patruunalle ja tässä esitellään yksi vaihtoehto muutostyölle, lähtökohtana yksipiippuinen Savage M kaliiperissa .- Winchester. Näin päädyttiin kokonaan uuteen patruunaan, joka mahdollistaa ampumamatkat aina metriin asti. .25 R REHBOCK SYNT Y Y käytännössä identtinen .:n kanssa, se sopi erinomaisesti lähtökohdaksi. Nykyinen patruunatarjonta on Remingtonin ja Winchesterin varassa ja patruunat suhteettoman kalliita. Tämän kokoluokan laippakantaisia hylsyaihioita ei ole liiemmin tarjolla, joten jos laippakantaisuus pidetään pääkriteerinä, tullaan kaikissa muissa tapauksissa tilanteeseen, jossa tehdaspatruunaa ei ole saatavilla. Latausholkit valmistettiin edullisista Leen .-kaliiperin holkeista poraamalla niiden kaulaosa laajemmaksi kovametalliterällä, hylsynsuun avarrin sorvattiin erikseen. Aseita tuotiin Suomeen 1930-luvulta alkaen pääasiassa USA:sta ja Saksasta, mutta niitä valmistettiin myös meillä, esimerkiksi Tikka H-45. Looginen tehonparannus saataisiin kalvamalla pesä kaliiperille .- (, x R), johon löytyisi myös tehdaspatruunaa. Kovametalliterällä ei tässä tarkoiteta rautakaupasta hankittavia kobolttiteriä, vaan huomattavasti kovempaa materiaalia. Koska hylsyaihio oli saksalainen ja aseen pääasiallinen käyttötarkoitus metsäkauriin metsästys, nimettiin uusi patruuna saksankieliseksi: Reh (= kauris)bock (= pukki). Suuri osa näistä aseista lepää nykyään käyttämättömänä. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI K aliiperi .- (, x R) on sinänsä toimiva lyhyen matkan pienriistakaliiperi, mutta tehollisesti se jää metsästyslain ensimmäiseen kategoriaan. Laippakantahylsyn (Savagessa on ejektori) lisäksi alkuperäisenä tavoitteena oli muutostyön edullisuus ja parempi ballistiikka kohtuupaineisena. Oikealla olevat veneperäiset luodit eivät vakautuneet: Combined Technology Ballistic Silvertip 85 gr ja Sierra GameKing 90 gr HP. RIISTA 31
Alkuperäiset luotipiipun kaliiperit olivat . Luotivalikoima .-kaliiperiin on kohtalaisen hyvä, joskin täysivaippaisia luotimalleja ei liiemmin enää esiinny, vanhoja kotimaisia luoteja on silloin tällöin tarjolla asemessuilla ja huutokaupoissa. Ampumaton patruuna poistuu asetta avattaessa yhtä liukkaasti kuin hylsykin. Savage M :n koneisto virittyy avausvivulla. Hornet ja .- Winchester. Tästä syystä aseen avaaminen on hieman totuttua jäykempää, mekanismi ei kuitenkaan vaadi erityistoimenpiteitä. Tasaperäiset luodit toimivat grainiin saakka, mutta veneperäisten painon täytyy jäädä alle grainin. Jos alkuperäinen etutukki on tallella ja hihnalenkin kiinnittää piippuun, muutosta ei tarvitse tehdä. Savagessa on rakenteeltaan yksinkertainen ejektori, joka ei valikoi. Linturiistan ampuminen esimerkiksi Speerin gr HotCor-luodilla onnistuu kuitenkin mainiosti maltillisella m/s nopeudella, jolloin luoti ei juurikaan muotoudu ja mikä tärkeintä, bondauksen ansiosta luoti ei sirpaloidu edes luuosumasta. MUU TOST YÖT Esittelyaseeseen tehtiin seuraavat muutokset: patruunapesä kalvettiin, etutukin kiinnitys muutettiin, tehtiin uusi etutukki, mm kiikarinkisko jyrsittiin, piippu lyhennettiin pituuteen " ( cm) ja piipunsuuhun tehtiin äänenvaimen- 32 RIISTA. Aseiden piiput ovat tavallisesti hyväkäyntisiä, joten alkuperäisen laukaisukoneiston rukkauksella ampumaominaisuuksia voidaan parantaa oleellisesti. Näyttääkin siltä, että pääosa Suomeen kulkeutuneista Savageista tilattiin kaliiperissa .-, USA:ssa tätä kaliiperia esiintyy todella vähän. Sikäläiset Savage-keräilijät etsivätkin piippuja jo ulkomaita myöten, koska kotimaasta niitä ei kuulemma löydy. Savage Utility Gunia (valmistus ) tuotiin meille vuodesta alkaen kohtalainen määrä kaliiperin .- vaihtopiipulla, haulipiippukaliiperit olivat tai . Erikoistilauksesta sai myös kaliiperia .- ja .-. Liipaisimen muokkaaminen esimerkiksi kuvan mukaisesti pienentää laukaisuvastuksen alle puoleen alkuperäisestä ja tämän lisäksi liipaisimeen voidaan vielä asentaa säätöruuvi. Model :ssä oli vain haulipiippu ja model :ssä vain luotipiippu, tosin nyt muutetussa versiossa oli mukana myös haulipiippu, joka jäi edelleen käyttöön alkuperäisasuisena. Meillä asetta markkinoitiin myös nimellä "Erämiesase" (mallit ja ). Kivääri alkuperäiskunnossa. Ase muutostyön jälkeen, äänenvaimentimen kierrettä ei ole vielä tehty. Vaihtopiippu kaliiperissa 12/70. Savagen alkuperäinen etutukin kiinnitys on jousitoiminen ja se on edelleen käytössä haulipiipulla. , , , , , , ja . Tälle Savage-mallille on myös varsin tunnusomaista erittäin raskas laukaisu. Mikäli aseesi on erittäin hyväkuntoinen, kannattaa se jättää alkuperäisasuunsa, sillä myös edullisilla Savageilla alkaa jo olla jonkinasteista keräilyarvoa, mistään suuremmasta sijoituksesta ei kuitenkaan ole kyse.. SAVAGEN LAUKAISUKONEISTO Muutostöiden jälkeen tehdyt koeammunnat osoittivat käynnin olevan luokkaa 30 mm/150 m, joskin latauskokeilut ovat vasta alkuvaiheessa. hieman säätämään varmistimen toimintaa, mikäli muokkauksen jälkeen se ei mene päälle. RIHLANNOUSU JA LUOTIVALIKOIMA Etutukin kiinnitykseen piti keksiä uusi mekanismi, jotta siihen sai tukijalan kiskon ja hihnalenkin. Samalla joudutaan ehkä Savagen .- kaliiperisten piippujen rihlannousu näyttäisi olevan ", joten alkuperäistä raskaammat ja ballistisesti paremmat luodit eivät vakaudu siinä kunnolla
m/s) vastaavat lukemat ovat cm ja cm. Vasemmalla oleva nuoli näyttää kiillotettavaa kohtaa ja oikealla olevan nuolen kohdalle tai siitä vasemmalle asennetaan M3 säätöruuvi. Hylsyjä valmistavat Sellier & Bellot ja RWS. RIISTA 33. Muutostyön kulut olivat vähäisiä, mutta muutoksia tehtiin runsaasti ja niissä oman työn osuus oli suuri. Jos ase kohdistetaan metriin, on .R Rehbockin lentorata gr Speer-luodilla ( m/s) metrissä , cm tähtäinlinjan yläpuolella ja metrissä cm sen alapuolella. Näin menetellen myöskään aseen avaaminen ei vaikeudu ja raskaimmalla vielä rihlauksessa vakautuvalla luodilla ( gr) päästään hieman yli m/s nopeuksiin. Tukijalat paikoillaan. Savagen laukaisukoneisto, liipaisimeen on tehty muutos ja säätöruuvi lisätty. Laukaisuvastuksen keventämiseksi liipaisin halkaistaan kuvassa näkyvää katkoviivaa pitkin. Aseen kompakti koko ja keveys mahdollistavat sen kuljettamisen mukana myös haulikkojahdeissa kakkosaseena. Tämän lisäksi muokattiin laukaisukoneistoa muuttamalla liipaisimen toimintaa. Alkuperäiskaliiperilla ja Remingtonin tai Winchesterin tehdaspatruunalla (luoti gr FN, n. Jos laukaisua ei ole tarvetta keventää, säästytään myös koneiston muutostyöltä. Myös etutukin kiinnitystä muokattiin, koska bipodin ja hihnalenkin kiinnityspiste haluttiin etutukkiin. Muutostöiden jälkeen tehdyt koeammunnat osoittivat käynnin olevan luokkaa mm / m,joskin latauskokeilut ovat vasta alkuvaiheessa. Käytössä on ollut sekä Sellier & Bellotin että RWS:n hylsyjä. Etutukin valmistus oli tässä tapauksessa sikäli välttämätöntä, että alkuperäinen tukki oli aikain saatossa kadonnut. Alkuperäisellä jousilukituksella varustettuna etutukin jousisalpa olisi ollut liian heikko aseen kantamiseen. Kokonaisuutena hanke oli kuitenkin kannattava ja asetetut tavoitteet saavutettiin, joten tulevaisuus näyttää aikanaan kuinka ase toimii kentällä. Jos käytetään avotähtäimiä eikä tarvita äänenvaimenninta, jäljelle jääkin enää patruunapesän kalvaminen. Hylsyjen kaulan paksuuksissa on huomattava ero, mikä tulee huomioida latausholkeissa ja patruunapesän kaulan mitassa. Hylsyasia kannattaa selvittää ennen muutostöiden aloittamista. KAURIS JA PIENRIISTA Kuten jo edellä kerrottiin, aseen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsäkaurisjahti ja äänenvaimentimen yksi peruste olikin keväinen kaurispukin metsästys. Nykyisin kiikaritähtäimen asennus on kuitenkin vakiotoimenpide tämän tyyppiseen aseeseen, joten lohenpyrstöuran jyrsiminen piipun takapäähän on järkevää. TOIMIVUUS JA PAINEET Savagessa painetason määrää käytännössä haulikkokokoa oleva paksu nallipiikki. Myös ketut ja supikoirat kuuluvat listalle ja satunnaisesti myös linturiista. Alkuperäiseen kaliiperiin verrattuna luodin lentorata oikenee huomattavasti ja patruunan jouleteho kasvaa liki kolminkertaiseksi. Jos ase mitoitetaan S&B:n hylsyjen mukaan, joudutaan RWS:n hylsyistä ohentamaan kaulan seinämävahvuutta. Vastaava reikä tehdään myös aseen lukkorunkoon. timen kierre. Punainen ympyrä näyttää kohdan, johon tehdään reikä akselille. Mikäli kantohihnan kiinnike asennetaan piippuun, etutukin muokkaus on tarpeeton. Kun pat- ruuna ladataan siten, ettei nalli ammuttaessa tyssäydy nallipiikin reikään, ollaan vielä reilusti turvallisella puolella. Mikäli joku innostuu tästä kaliiperista, toimitukseen voi ottaa yhteyttä tarkempia yksityiskohtia ja lataustietoja varten. Vertailukuvassa vasemmalta .25-20, sitten .223 Remington, .222 Remington Magnum, 5,6x50R Magnumn, .25 R Rehbock ja .25 Rehbock. Vanha ja uusi patruuna verrattuna .308 Winchesteriin. Latausholkit tehtiin .223 Remingtonin holkeista. Piipun lyhennys ja äänenvaimentimen kierre eivät ole myöskään välttämättömiä
"Luulen, että aika alkaa olla kypsä jo . Siihen saakka, kunnes sinne ilmestyi pesimään iso valkea lintupariskunta. reviiristä syntyy kova kilpailu. ." Jokainen, joka on vähänkin seurannut joutsenten pesimäkäyttäytymistä tietää, että sen aggressiivisuus on niin voimakasta, että siinä joutuvat muut pesimälinnut häipymään lammelta, samoin nisäkkäät. Samalla oli myös koko vuoden tulo tältä osalta menetetty, eikä kukaan korvannut lintujen aiheuttamaa tulon menetystä. Ehkä kansallislintumme luonne kuvaakin samalla perisuomalaista luonnetta - jos näkee lastun laineilla, ottaa heti kirveen käteen ja lähtee katsomaan, kuka sinne on tullut ja karkottaa tunkeilijan pois. Birdlife vastusti asiaa koska tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Asiaa perusteltiin sillä, että aggressiivinen joutsen haittaa muiden vesilintujen pesintää. On siis aivan turhaa kaunistella tosiasioita linnun aggressiivisuudesta, vaikka kansallislinnustamme onkin kyse. Ei auta, vaikka me rakennamme lintukosteikkoja - laulujoutsenet valloittavat nekin. Seuraavana vuonna ne pesivät muualla, mutta heti poikasten kuoriutumisen jälkeen tulivat muutaman kilometrin matkan maitse ja toivat poikasensa taasen kosteikolle. Kaikki jo varatutkin metsästysvuorokaudet oli peruttava. Ne häätivät kaikki siivekkäät ja nisäkkäät alueelta. Hyvissä olosuhteissa pesimätulos vaihtelee poikasen välillä, joten jokainen voi laskea missä tilanteessa olemme muutaman vuoden kuluttua, ellemme ryhdy säätelemään kannan kasvua ts. Etelässä reviiri saattaa olla kymmenkunta hehtaaria, mutta pohjoisessa se saattaa olla satakin hehtaaria. Asia tulee ottaa uudelleen käsiteltäväksi ja sen taakse tulee saada laaja metsästäjien ja kaikkien metsästysjärjestöjen tuki. Joutsenen metsästyksestä JOKO ON AIKA? Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on suuri valkea sorsalintu, joka pesii Euraasian mantereen pohjoisosissa ja siirtyy talveksi etelämmäs sulan veden perässä. Varovaisesti arvioiden pesivien parien määrä on tällä hetkellä luokkaa. Ei ihme, että muut sorsakannat osoittavat taantumisen merkkejä, sillä ne menettävät jatkuvasti pesimäalueitaan lisääntyville joutsenille. . Varsinkin pohjoisessa, jossa juuri uhanalaiset hanhet pesivät, valloittavat joutsenet nuo aapasoiden yksinäiset lammet omikseen ja ajavat hanhet tiehensä. Ne pitivät kosteikon hallussaan syksyyn saakka, koska poikaset eivät päässeet vielä lentoon. On aivan turhaa haikailla uhanalaisten hanhien kohtalon perään, jos laulujoutsenkannat pysyvät suurina ja runsastuvat hallitsemattomasti. Ilmeisesti ka- 34. En usko noihin tutkimuksin. Se on valloittanut pesimäalueekseen koko Suomen ja valloitus jatkuu; samalla siitä on tullut kesympi. TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS J outsenet palaavat jälleen ja valloittavat pienetkin vesilutakot pesiäkseen ja lisääntyäkseen, jotta niistä muodostuisi alueillemme runsain sorsalintukanta. Kaksikymmentä seitsemän hehtaaria peltoa peittyi veden alle. Reviirin laajuus riippuu paljolti ravintotilanteesta. Seuraava metsästyssyksy oli katastrofi. Laulujoutsen kantojen lisääntyminen vain kiihtyy. Vuonna Suomen metsästysjärjestöt esittivät jo, että laulujoutsenen metsästys voitaisiin aloittaa uudelleen kannan runsastumisen takia. aloita laulujoutsenen metsästystä. Se on yksinvaltias alueellaan. Muutama vuosi sitten ystäväni rakensi kunnon kosteikon. Niille kelpaa nykyisin vaikka sorakuoppakin, paremman puutteessa. Tiedämmehän, että tutkimuksia voidaan tehdä myös tarkoitushakuisesti ja tilaustyönä. Siitä muodostuikin kunnon "lintuparatiisi". Lopputuloskin on jo tiedossa ennen tutkimuksen aloitusta. Sanalla sanoen se tietää sitä, että elintilasta ts. Esitys ei saanut vuonna kuitenkaan kannatusta eduskunRIISTA nassa, joten se raukesi
Samoin perunanviljelijät valittavat muuttoparvista, jotka laskeutuvat perunapelloille ruokailemaan, avaten perunapenkkejä ruokaa etsiessään. Olin keväällä kuvaamassa teerensoidinta, kun koin yllätyksen. Minulla oli tiedossa erään suon reunalla teeri- ja riekko poikue. Mukana oli nuoria koiria, jotka eivät vielä olleet tutustuneet joutseniin, saivat kyllä tuta sen. Siivet läiskivät ja pellolla olevasta lätäköstä vesi lensi. Ilman täyttivät joutsenten huudot ja torvien törähdykset. Muutaman viikon kuluttua joutsenperhe, ilmeisesti ravinnon vähäisyyden vuoksi, oli päättänyt muuttaa tuolle suolle. Näytti siltä, että ainoat siivekkäät jotka saivat pysyä kosteikolla, olivat tavit, joiden piilotteleva elämä sallii jonkinlaisen yhteiselon joutsenten kanssa. Tiesin myös lähistöllä olevan joutsenen pesän, jossa oli kolme munaa. Enää ei ole tietoakaan siitä Yrjö Kokon lumoavasta laulujoutsenesta, joka oli arka ja mystinen lintu. RIISTA 35. Olihan se kieltämättä upeaa katsottavaa ja kuvattavaa. Niistä kuoriutui aikanaan kaksi poikasta. Toivottavasti löysivät uuden ja paremman paikan. Välillä meno rauhoittui, mutta alkoi yllättäen uudestaan. Sama tois- tui seuraavana vuonna. Siinä toista urosjoutsenta ajettiin takaa ja yritettiin kait häätää koko alueelta pois. Elokuun alkupuolella olin kouluttamassa koiria samaisella suolla. Syysmuuttojen aikaan alkaa jo esiintyä ongelmia, kun suuret muuttoparvet laskeutuvat jopa viikoiksi samoille alueilla levähtämään ja ruokailemaan. Ne tulivat muodostelmassa minua kohden, uhkaavasti, mutta kääntyivät viime tingassa poispäin. Eikä sitä tuntunut minun läsnäoloni haittaavan lainkaan. Vahvemman oikeudella häädettiin ensin teeret pois soitimelta. Tämän jälkeen en ole tavannut tällä suolla enää teeren-, enkä riekon poikuetta. Teeret jäivät vähän etäämmälle ja reunoille ihmetellen seuraamaan isompien soidinta. Vasta myöhään syksyllä, kun suo oli jo jäässä, palasivat riekot tuolle suolle. Siihen teerten soidin pysähtyi ja alkoi joutsenten soidin. Yhtä yllättäen, kuin ne olivat saapuneetkin, poistuivat joutsenet paikalta ja teeret pääsivät jatkamaan keskeytynyttä soidintaan. Hyvä niin, sillä sainhan oivallisen oppitunnin koirilleni. Siinä tallaantuu hehtaareittain viljaa, varsinkin pohjoisimmassa Suomessa, jossa viljojenpuintia ei ole monestikaan saatu vielä päätökseen muuttoparvien saapuessa. Joutsenpari kokoaa suuren pesäkekonsa vesikasveista. Hyvissä olosuhteissa pesimistulos vaihtelee 3 ja 5 poikasen välillä. rusta lammesta loppui ruoka. Tätä menoa kesti ainakin puolitoista tuntia. Kun koirat uteliaisuuttaan lähestyivät joutsenia, lähti uros pää tanassa kohden koiraa ja ajoi sen tiehensä. Aiemmin arkana pidetystä linnusta on tullut pelkäämätön, joka paikan citylintu. Välillä jo Joutsenet tulossa muodostelmassa kohti kuvaajaa. luulin, että ne huomasivat minutkin piilostani ja ajavat pois. Eikä siinä kovin kauaa aikaa tuhraantunutkaan. Kohta tulikin neljän joutsenen porukka, jotka laskeutuivat äänekkäästi keskelle teerten soidinaluetta. Mitään korvauksiahan näiden muuttoparvien aiheuttamista vahingoista ei tietääkseni vielä viljelijöille makseta. Olen tavannut jo monta vihaista isäntää, jotka ovat aikoneet lopettaa tuollaisen rosvouksen. Se vain osoitti, kuinka aggressiivinen ja peloton joutsen on. Ensimmäiseksi uros joutsen karkotti teeripoikueen ja sitten myös riekot. Kaksi joutsenta lensi soidinpaikan ylitse aivan kuin tiedustelulennolla ollen
Kun kisällinä ja alan töissä on oltu vuotta, on mahdollisuus hakea mestarikoulutukseen, joka kestää sekin vielä kolme vuotta lisää. Suomessa monet asealan korjaajat ovat usein erikoistuneet tiettyihin töihin, joihin löytyy myös tarvittavat koneet ja osat. Näin varmistetaan, että kaikki asealan työt ovat hallinnassa, ja tämähän on ainoa tie pätevyyteen myös muilla ammattialoilla! FRANKONIAN LIIKKEESSÄ ANDREAS KRAUSE 36 RIISTA Saksassa aseiden keskimääräinen hintataso on paljon korkeampi kuin meillä, eikä niihin tehdä juurikaan muutoksia. Saksassa koulutuksen oppipoikavaihe kestää kolme vuotta. Meillä ei myöskään ole kaiken kattavaa ja perusteellista asealan koulutusta, joten itseoppineita "aseseppiä" riittääkin vähän joka kylään, tosin ammattitaidon taso on ikävä kyllä erittäin vaihtelevaa. H SAKSALAINEN ASESEPPÄMESTARI eikomminkin eväin varustettu aseseppä jättää meillä usein "ammattiylpeydestä" myöntämättä sen, että tarjottu työ on liian vaativa. Työtehtävät Andreas Krausella vaihtelevat pienistä korjauksista piippujen vaihtoihin, mutta juuri tällä hetkellä suurimman osan ajasta vievät kiikaritähtäinasennukset. Keski- ja Etelä-Euroopan metsästäjät haluavat kaiken valmiina, joten myös kiikaritähtäimet ja niiden kohdistukset työllistävät aseseppiä. Suomessa metsästäjät ovat asekorjausten ja -asennusten suhteen huomattavasti omatoimisempia kuin kollegansa etelämpänä Euroopassa. Työn ohjaaminen muualle silloin, kun omat resurssit eivät riitä, on kuitenkin myös asiakkaan kannalta paras vaihtoehto. Näin työn suoritus on usein myös edullisempaa kuin sepillä, joilta kokemus ja sopivat koneet puuttuvat. Tämän jälkeen päästään kisälliksi ja opinnot jatkuvat vähintään kolme vuotta, mutta tänä aikana on jo mahdollista työskennellä asealalla. Mestaritasolle pääsy vaatii siis noin kymmenen vuotta. Juuri nyt tilanne on entistäkin ruuhkaisempi, sillä uusien aseiden lisäksi myös vanhojen aseiden omistajat haluavat tähtäimeksi putken, jossa ristikko on valaistu. Jopa oman yrityksen perustaminen käy päinsä, eikä tästä etenemään edes pääse, ellei toimintaa ole harjoitettu muutamaa vuotta. Tästä syystä tavallisia ovat myös kiikarinjalkojen. Riista tutustui saksalaisen aseseppämestarin Andreas Krausen työhön Nürnbergin Frankonia-liikkeessä. PITKÄ KOULU TUS Suomeen verrattuna asealan koulutuksesta esimerkiksi Saksassa ei voida puhua samaan aikaan
Krausen ajoaika ampumaradalle kestää noin minuuttia suuntaansa, joten em. Useamman henkilön kehut tai varoitukset kun tapaavat pitää paikkansa, ainakin tämä keino on parempi kuin kokeilla yrityksen ja erehdyksen tietä. RIISTA 37. Saksalainen on kuitenkin tottunut maksamaan harrastuksestaan (ja laiskuudestaan?), joten hinnoittelu on tätä taustaa vasten koh- Jokaiselle jahtimiehelle tulee ennen pitkää eteen tilanne, jossa tarvitaan asesepän apua. Liiman koostumus on pidetty salaisuutena, mutta ainetta on saatu aseseppien käyttöön. Mistä sitten löytää "sen oikean", jolta homma luonnistaa ja vieläpä kohtuutaksoin. Liimauksen pitäisi olla vähintään yhtä kestävä kuin tinajuotos ja se on sikäli varmempi, ettei työn pilaavia kylmäjuotoksia esiinny, kuten joskus tinaa käytettäessä. T YÖN HINTA SAKSASSA dallaan, vaikka ehkä suomalaiselle korkeanpuoleinen. ETSI OIKEA SEPPÄ Kiikarinjalkapalojen juottaminen tinalla yhdistelmäaseiden kiskoon on historiaa. Tämä onkin tuhannen taalan kysymys, ja ehkä ainoa apu tilanteeseen on puskaradio. Kyselyihin kulutettu aika tulee takaisin jo siinä, että parhaassa tapauksessa säästyy sekä pettymykseltä että ylimääräiseltä rahanmenetykseltä. Työn suorittamisen kannalta tietty siisteysaste on välttämätön. muutostyöt erityisesti drillinkeihin. Tässä Krause suositteleekin jälkimmäistä jalkatyyppiä, sillä sellainen mahdollistaa erityyppisten tähtäinlaitteiden asennuksen, toisin kuin hakasjalka. halvin asennushinta vastaa suurin piirtein kahden tunnin työtä. Putkilossa ei ole mitään tekstiä ja sitä säilytetään jääkaapissa, sillä huoneenlämmössä liima menee nopeasti pilalle. Blaser on kehittänyt liiman, jolla se kiinnittää osia myös uusiin aseisiinsa. Vanhemmissa malleissa kiikari on lähes aina asennettu hakasjaloin, ja jos uuden kiikaritähtäimen mitat poikkeavat vanhasta, joudutaan lähes aina siirtämään jo aseessa olevia kiinnityksiä tai vaihtamaan palat esimerkiksi kääntöjaloille sopiviksi. Liimaaminen muistuttaa juottamista, koska aine joudutaan lämmittämään noin asteeseen. Kiikarit kohdistetaan normaalisti metrin matkalle. Tällöin asennus ja koeammunta/kohdistus maksaa noin + jalkojen/renkaiden hinta. Kannattaakin kilauttaa kaverille, joka on sepän apua tarvinnut, ennen kuin kiikuttaa aseensa hoitoon. Tämän lämpötilan sinistykset vielä kestävät, joten asennustyö onnistuu myös entistä nopeammin, kun pinnoitusta ei tarvitse enää Halvimmillaan kiikarin asennus käy silloin, kun aseessa on kiinnitys valmiina. Heikot suoritukset samoin kuin laatutyö selviää kyselemällä, joten kannatta etsiä mahdollisimman monta eri mielipidettä yhden perusteella ei aina saa objektiivista tietoa. Vanhat jalkapalat saadaan irti tinauksesta riittävän alhaisilla lämpötiloilla, mutta varma takaisinkiinnitys vaatii normaalisti niin korkean lämpötilan, että sinistys pilaantuu laajalta alalta palan lähipiiristä. Jalkatyyppien kestävyydessä ei ole oikein asennettuna eroja. EI ENÄÄ TINAJUOTOKSIA Aseseppämestari Andreas Krause toimii Nürnbergissa Frankonian liiketiloissa. korjata. Krausen työtilat ovat esimerkillisessä järjestyksessä. Kääntöjalka asennuksineen köyhdyttää saksalaista jahtimiestä noin :n verran + osat ja hakasjalalle vastaava kustannuserä on noin
Riista tulee käsittelemään epäonnistuneita, vanhentuneita tai muuten tulkinnanvaraisia pykäliä ja samalla teemme ehdotuksia siitä, kuinka pykälät pitäisi korjata. Lakimuutokset tarkoittavat lähinnä sitä, että hyvää tarkoitettaessa lähes poikkeuksetta lapsi menee pesuvesien mukana. Tarkoituksena kiellolla on ollut, että lyijyä ei pääsisi lintujen ruoansulatuselimistöön. Laihana lohtuna jälkimmäisessä seikassa on toki se, etteivät nykyiset muidenkaan alojen lakipykälien uudistajat ole osanneet asiaansa, joten yksin ei tarvitse hävetä. Esa Höysniemi, päätoimittaja S uomalainen metsästyslaki kärsii hyvin vahvasti samanlaisista ongelmista kuin kaikki muukin suomalainen lainsäädäntö eli siitä, että lainlaatijan huomio kiinnittyy hyvin vahvasti johonkin korjattavaan asiaan ja tätä korjatessa tulee aihealueen sivuhaarat vedettyä samalla läskiksi. Laista on siten samanaikaisesti toisaalla valtavasti haittaa, kun se jossain toisaalla on toimiva. Paljon jäi kuitenkin korjaamatta ja osa uudistuksistakin syntyi vanhentuneena. Syyt tähän ovat taatusti jonkin lainsäädäntöä paremmin tuntevan tiedossa, mutta joka tapauksessa maallikon silmin tarkasteltuna osa lainsäädännön kummallisuuksista on niin läpinäkyvää ja hölmöä, että väkisinkin mieleen hiipii tietyn lainsäädäntövaltaa käyttävän pyrkimykset kansalaisten voimakkaaseen häirintään. Vielä hullummalta tuntuu se, että jos hyväksyttyyn lakiin pääsee selvä epäloogisuus, niin se on siellä ja pysyy, eikä sitä saada muutettua vaikka elävä elämä olisi mitä. SORSAJAHDILLA ALOITETAAN Metsästyslain § kieltää yksiselitteisesti lyijyhaulien käytön vesilintumetsästyksessä. Ongelmia tämän pykälän kanssa on ilmentynyt varsin mojovasti ja tällä hetkellä pykälän 38 RIISTA. Tarkka sanamuoto pykälässä on "Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö: ) lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä päivästä elokuuta alkaen." Tämä pykälä on ollut tapetilla siitä päivästä alkaen kuin se on tässä muodossaan lakiin luiskahtanut. Toivomme myös lukijoilta mahdollisimman runsaasti palautetta ja esimerkkejä huonoista tai toimimattomista lain kohdista, niiden soveltamisesta sekä siitä, millaisia muutoksia toivotaan. Pahinta on, että lakiin tai asetuksiin lipsahti suoranaisia typeryyksiä, joita ei haluttu silloin eikä jälkikäteenkään korjata. T ämä on omiaan heikentämään lainkuuliaisuutta ja antaa lainlaatijoista suorastaan idioottimaisen kuvan. METSÄSTYSLAKI AJAN TASALLE, OSA 1 VESILINNUSTUKSEN HAULIT Viimeksi tapahtuneessa metsästyslakiremontissa tehtiin joukko uudistuksia, joita pidettiin silloin oikeaan osuneena
Suhteutettaessa tämä muihin rikoksiin, huomataan, että yleiseen oikeustajuun suhteutettuna rangaistukset ovat kohtuuttoman kovia lain tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen. Koskaanhan ei saisi olla niin, että lain tulkinta olisi syytettyä vastaan, jos lain käytön kanssa ilmenee tulkinnanvaraa. VESILINTU sorsien ruoansulatusjärjestelmään. "vesilintuja" joita lailla on todennäköisesti tarkoitettu. Tämä on aiheuttanut ainakin sen, että lakia on jo nyt tulkittu siten, että vesialueen yllä lentävää metsäkanalintua ampunut on tuomittu teosta, koska metsästäjä on rikkonut lakia teolla, joka ei ole ollut lain hengen mu- MITEN OLISI PITÄNY T TOIMIA Laki on todellakin helppo kirjoittaa siten, että se sisältää mahdollisimman paljon tulkinnanvaraa, mutta se on myös helppo kirjoittaa siten, että tulkinnanvaraisuus vähenee. Tämäntyyppinen laki olisi siinä mielessä helppo, että esimerkiksi lain noudattamisen valvominen olisi mahdollista ja tätä myöten lakia todennäköisesti myös noudatettaisiin, eikä lain rikkominen olisi yhtä laajamittaista kuin nykyään. Tiedä häntä sitten. Tällaisen määrittelyn tekeminen ei siis liene mahdottomuus. Siinä tapauksessa, että laki olisi kirjoitettu näin, olisi saavutettu kenties parhaiten se mitä lainsäätäjä huhujen mukaan oli hakemassa, eli lyijyhaulien pääsyn estäminen vesistöihin siellä mistä vesistöjen pohjassa olevalla lyijyllä olisi suuri vaara joutua esimerkiksi muuttavien Lakia on tulkittu usealla eri tavalla, mutta ei tietojemme mukaan kertaakaan toisin päin, eli metsästäjän edun mukaisesti. kainen. Lakihan saatetaan nykyilmapiirissä tulkita myös siten, että sateen kastelema metsäkanalintu on märkä ja tästä johtuen sekin on "vesilintu". Tämä lainkohta on aiheuttanut hölmöydellään niin paljon tulkinnanvaraisuuksia, että se on mitä ilmeisemmin kirjoitettu täysin väärin. Tässä tilanteessa tuntuu oudolta lähinnä se, että lain tulkinta toimii ikään kuin juuri päinvastoin kuin sen tulisi toimia. Sanktiot tämän pykälän rikkomisesta ovat kuitenkin ankarat. Mutta sitähän varten yhdistykset ovat olemassa, että niissä tiedetään mikä on riistakantojen hoidon kannalta edullista tai välttämätöntä ja toisaalta myös se, millä ei ole merkitystä. Arto Määttä. Tämä aiheuttaa sen ristiriidan, että lainrikkojan näkemys rikkeen suuruudesta tai vakavuudesta on pääasiassa aina eri kuin se mikä rangaistus lain rikkomisesta todennäköisesti koituu. Näissä tilanteissa lakia on tulkittu pilkulleen ja kirjaimellisesti, vaikka toisaalla oikeusistuimet ovat päätyneet toisenlaiseen näkemykseen kun he ovat tulkinneet lakia pidemmälle. Tulkinnan mukaan lainsäätäjän tarkoituksena on ollut estää lyijyhaulien pääsy vesistöön ja tätä kautta kaikki lyijyhaulien käyttö vesialueilla olisi kiellettyä. Ongelma on myös se, että koska laki kieltää ehdoitta lyijyhaulien käytön "vesilintumetsästyksessä" niin lain kirjain kriminalisoi niiden käytön kuivalla maalla silloin kun kohteena on esimerkiksi sorsa. Sen sijaan on olemassa sorsalintuja ja kahlaajia ym. Samaan kategoriaan menisi tällä metodilla myös jäniksen ampuminen jääpeitteisen järven jäällä. Lainkohdan olisi tullut kuulua jotensakin näin: Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö: ) lyijyhaulien käyttö riistanhoitoyhdistyksien määrittämillä vesialueilla päivästä elokuuta alkaen. Lainlaatijat ovat saattaneet olla lakimiehiä, mutta ainakaan biologiasta heillä ei ole ollut mitään tietämystä, koska he ovat käyttäneet näinkin epätarkkaa ja kansankielistä ilmaisua kuin "vesilintu" lakia kohdentaessaan. Tällainen sanamuoto tulee siis maallikon kynästä. Tällä termillä saisi todellakin heittää vesilintua. Tämä metsästyslain § on siinä mielessä ongelmallinen, että se on hölmöydellään tehnyt hyvin monesta metsästäjästä lainrikkojan - osasta tahtomattaan ja vilpittömässä mielessä ja osasta tieten tahtoen, koska valvontaa ei ole ja kiinnijäämisen riski on mitätön. Toki tämäntyyppinen laki olisi siinä mielessä ongelmallinen, että se saattaisi yhdistykset vaikean paikan eteen. Lakia ei kuitenkaan ole tietojemme mukaan kertaakaan tulkittu toisin päin, eli metsästäjän edun mukaisesti. Tämänhetkisen metsästyslain heikoin kohta on mielestäni siis § ja kohta lyijyhaulien käytöstä. Tämän tulkinnan mukaan laki sallisi lyijyhaulien käytön esimerkiksi pelloilla, joilta lyijyhaulien pääsy vesistöihin ei ole mahdollista. Ensimmäinen ongelma on se, että laki yksiselitteisesti kieltää lyijyhaulien käytön "vesilintumetsästyksessä". teho on laimentunut ja valvonta on satunnaista sekä enintään paikallista. Vesilintuja ei tietääkseni ole olemassa. Tämä aiheuttaa sen ongelman, että jonkin muun riistalajin ampumista samaisella vesialueella (jonne lyijyhauleja ei haluta pääsevän) lain kirjain ei kriminalisoi vaikka vaikutus olisi sama, eli lyijyä joutuu vesistöön ja tätä kautta sen kulkeutuminen lintujen ruoansulatuselimistöön mahdollistuu. Niissä kun jouduttaisiin määrittelytehtäviin. Tämä kyseinen lakipykälä on heikentänyt lain uskottavuutta valtavasti ja aiheuttanut sen, että lakien noudattaminen saattaa jäädä muiltakin osin puolitiehen. Luonnollisesti asetuksella olisi kerrottava se, mitä asioita määrittelyssä tulee ottaa huomioon. LAINRIKKOJAT Tämän kyseisen pykälän vähämerkityksisenä osana on se, että pykälä määrittää lyijyhaulien käytön kielletyksi sellaisten eliölajien osalta, joita luonnontiede ei edes tunne
Kuvaaja ei myöskään tunge itseään etualalle, joten myös katsoja kokee tapahtumat kuin kärpäsenä katossa. Toinen kritiikkiä saanut asia oli elokuvan lyhyys, minuuttia kun menee kuin siivillä. KENELLE? uksiakin on kuvattu aitiopaikalta, mutta ei mitenkään häkellyttävää määrää. Paikoillaan olevan tilanteen kuvaus on toimivaa ja rauhallinen kertojaääni täyttää pienillä tietopaketeilla katsojan näkymättömiin jääviä asioita. Jos katsojalla lisäksi on suonissaan riistaverta, on katsomiskokemus taatusti nautittava. Hirveen hyvä haukku (DVD) Pituus: 48 minuuttia Hinta: 17,90 euroa Tuotanto: Jahtifilm, www.jahtifilm.fi tai (044) 929 1344 Niille, jotka etsivät elokuvia, joissa riistaa kaatuu liukuhihnalta, "Hirveen hyvä haukku" ei sovi. Mukana on höysteen verran nuotiokuvaa ja saaliin käsittelyä, mutta metsän valtiaiden kaatopuuhat ovat pääosassa. Tälläkään kertaa Jahtifilm ei ole sortunut liialliseen tunnelmointiin tai ylilyönteihin. Aivan oppimateriaaliksi siitä ei ole, sen verran epäselviksi tilanteet pakostakin jäävät, mutta elokuva kuitenkin näyttää ummikollekin sen mistä on kysymys. Kaikille tuttu häiriömelu puskee ärsyttävästi läpi useassa kohtaa, myös jännittävissä kohdissa, joissa luonnon äänien ja koiran haukun soisi olevan pääosassa. Elokuvan tekijä ei ole myöskään erityisemmin vältellyt metsästäjille tyypillisten jutustelujen päätymistä filmille, vaan muutama pakollinen kirosanakin särähtää ja jahtimiesten keskeinen leppoisa suunsoittokin on autenttista tavaraa. Odottelu ei ole missään tapauksessa tylsää, vaan aivan kuin jahdissa, myös katsojan jännitys kasvaa ja tilanteen vihdoin edetessä pääsee mukavasti kokemaan metsästyksen tunnelmia. Metsästyksestä annetaan realistinen kuva, eli jokainen kaato vaatii vaivannäköä, vaikka käytössä olisivat hyvätkin koirat. Elokuvan varsinaista pääosaa esittävät tavalliset metsästäjät, joten "näyttelijöiden" käyttäytyminen on pakostakin luontevaa, varsinkin RIISTA kun usein tuntuu että mukana roikkuva kuvaaja on unohtunut täysin. Jahtifilmin elokuvat tehdään siten, että kuvaaja kulkee jahtimiesten mukana ja taltio tapahtumat juuri niin kuin ne kentällä tapahtuvat. Esimerkiksi tässä elokuvassa jahtimuotona on, kuten sen nimestäkin voi päätellä, koirajahti, joten välillä jahtimiehet kyttäävät haukulla pitkiäkin aikoja tilanteen etenemistä. JAHTIFILM: HIRVEEN HYVÄ HAUKKU Kotimaisen Jahtifilm:n uusin DVD-julkaisu kertoo kotimaisesta hirvijahdista. "Hirveen hyvä haukku" on kaikin puolin hieno elokuva. Elokuvaa voi kuitenkin suositella kaikille hirvijahdista metsästysmuotona kiinnostuneille. Riistan toimitus päättikin tutustua elokuvaan ja ottaa asiasta selvää. TEKSTI: TERO KUITUNEN E lokuvassa seurataan yhden jahtiporukan syksyä aina aloituksesta lumikeleille. Ainoa varsinaisesti häirinnyt seikka muutoin toimivalla ääniraidalla on koirien tutkapantojen kanssa käytettyjen matkapuhelimien kamerassa aiheuttama sivuääni. Moni kokemuksen parkkiinnuttama jahtimies saattaa nyt ihmetellä, kuinka näin arkisesta aiheesta voi saada tehtyä mielenkiintoisen elokuvan. Kaatoja toki tulee ja onnistuneita lauka- 40. Myös epäonnistumisia on mukana, aivan kuten asiaan kuuluu
H AU L I KO N PAT RU U N AT Laatu ja kokemus Nyt myös lyjytön vaihtoehto Rottweil Ultimate Tungsten Metsästäjät ovat luottaneet Rottweil® laatuun jo yli 100 vuotta. Tekninen asiantuntemus , osaaminen ja laadukkaat komponentit takaavat onnistuneen metsästyksen. www.ukpallas.fi Myynti: alan liikkeet ASETIEDON YKKÖSLEHTI TILAA! WWW.REKYYLI.FI ORYX kaliberit 222 Rem 3,6 g 223 Rem 3,6 g 22-250 Rem 3,6 g 220 Swift 3,6 g 6XC 6,5 g 243 Win 10,1 g 6,5x55 10,1 g 270 Win 9,7 g 270 WSM 9,7 g 7x57 R 10,1 g 7x57 10,1 g 7x65 R 10,1 g 280 Rem 10,1 g 7x64 10,1 g 7 mm Rem Mag 10,1 g 7,5x55 Swiss 11,7 g 308 Win 11,7 g 30-06 11,7 g 30-06 13,0 g 300 WSM 11,7 g 308 Norma Mag 11,7 g 300 Win Mag 11,7 g 300 Win Mag 13,0 g 8x57 JRS 12,7 g 8x57 JS 12,7 g 338 Win Mag 14,9 g 358 Norma Mag 16,2 g 9,3x57 15,0 g 9,3x62 15,0 g 9,3x62 18,5 g 9,3x62 21,1 g 9,3x74R 18,5 g 375 H&H Mag 19,4 g itta tivo Tes ja JAKTMATCH EDULLISET JA TARKAT LINTU- JA HARJOITUSPATRUUNAT. Myynti: alan liikkeet www.ukpallas.fi
Tämä maalaiskylän mies voinut myös ampua pellonreunan pyöröpaalia, se kun oli oman pellon tuote. Taustan pitää pysäyttää voimakkaalla metsästysjousella ammuttu nuoli, mutta samalla nuoli pitäisi saada kohtuullisella voimankäytöllä taulusta irti. Kaikki kymmenen nuolta olivat ensikokeilulla pihan vanhan hirsiladon seinässä, syvällä ja tiukassa. Ohut hiekka olisi pysäyttänyt nuolet ja sallinut useammankin kerran harjoittelut vaikka se aikanaan olisi hionut nuoliputken pinnan siistin camo-värityksen pois. Traktoritallin ylisillä myös lojui rakennustyömaalta jäänyttä solumuovista routaeristettä. Maalitaulujen pitäisi myös olla riittävän keveitä siirrellä tai jopa kantaa kauemmaskin maastoon. TEKSTI JA KUVAT: JUHA KYLMÄ E nsimmäistä jousta hankkiessa kiinnittyy huomio ensin itse jouseen sitten sen tarvittaviin muihin varusteisiin ja lopulta nuoliin. Harjoitteluinnostus tyssäsi nuolten loppumiseen. Jousimies olisi voinut käyttää ensikokeiluun vaikka naapurin maansiirtoyrityksen hiekkakuoppaa. Heti ei tule mieleen se, että nuolet pitäisi jollain taustamateriaalilla pysäyttää. Tämä telttapatjamateriaali olisi 42 RIISTA. Toisaalta ladosta olisi ehkä löytynyt vanhoja juuttisäkkejä ja suuren maalaistalon kylmältä vintiltä vanhoja täkkejä ja tyynyjä. JOUSIMETSÄSTYKSEN ALKEET, OSA 8 JOUSIAMMUNTATAULUT JA TAUSTAT Jousimetsästäjä joka harjoittelee jousiammuntaa metsästystilanteita simuloiden, tarvitsee useita erilaisia ja erikokoisia tauluja ja taustoja. Eräs kylän mies kertoi joitakin vuosia sitten ostaneensa metsästysjousen ja kymmenen nuolta. Myös hieman rautalangalla tiukattu pieni heinäpaali olisi saattanut pysäyttää tuon kevytvetoisen jousen nuolet. Myös taustoja joihin voi ampua leikkaavilla metsästyskärjillä tarvitaan, ainakin säätöjä tehtäessä. Jousimies olisi voinut survoa tarpeettomat "vierasvarat" säkkiin ja harsia säkin suun kiinni. Kyllä olisi kovaakin lentävä nuoli pysähtynyt
Tavoitteena on saada aikaan nuolten kiskomiseen. 3DMAALIT Tällöin nuoli ei uppoa syvään eikä myöskään Kun nuolet alkavat osua säännöllisesti halutole tiukassa. Voimakkaalla metsästysjousella hiilikuitu- maan eläinkuviin. Taulujen hinnat erilaisista solukumi yms. Säkin pintaan on tuhoaa taustan kuin taustan nopeammin kuin maalattu useita maaleja. LAMPAANVILLATAUSTAT Erityisesti jousimetsästäjän mieleen ovat var- Solumuovitaustan ohella tällainen kuutio somasti uudet, Nuoli-Villa tuotenimellä valmis- veltuu yleensä myös leikkaavien metsästyskärtetut taustat. Kierretanko työnnetään lankun reiästä läpi ja tangon päähän asetetaan suuri prikka ja mutteri. Taustapakan on syytä olla paksu, koska tarkoituksenamme on pysäyttää metsästysjousen jopa sata metriä sekunnissa lähtevä nuoli. Nuolen voi vetää kahdella sormella tuun pisteeseen, on aika siirtyä harjoitteleulos. Näihin ovat :stä reiluun euroon, koosta riip- kuutioihin tai palloihin voi yleensä ampua kaipuen. Valmiiseen taustaan voi kiinnittää paperitauluja suurikantaisilla pahvinauloilla tai siihen voi taiteilla mieleisiä kuvioita vaikkapa spraymaalilla ja pahvisapluunalla. VALMIIT SOLUMUOVITAUSTAT Jousikaupoissa on myynnissä valmiita laminoituja Termonovan taustapakkoja. auton perään naarmuttamatta autoa tai muita matkatavaroita, koska pakassa ei ole mitään KUU TIOT kovia tukirakenteita. OsumaRIISTA 43. Solumuovin olisi voinut vaikka puristaa nopeasti kuormaliinalla rullalle tai leikata suikaleiksi ja kiristää päällekkäin pinotut kaistaleet kahdella kierretangolla ja lankunpätkällä. SOLUMUOVI Solumuovia voi ostaa rullatavarana rakennustarvikeliikkeistä ja Etolasta. Kestävästä kuidusta kudottu säkki kien testailuun. Solumuovisuikaleista rakennettu tausta. pysäyttänyt nuoliputket kitkalla. materiaaleista. Solumuovista voi leikata mattoveitsellä ohjainlautaa apuna käyttäen - senttiä leveitä suikaleita jousen voimasta riippuen. euroa Merrysport Oy:ssä. Kun riittävä kasa solumuovisuikaleita on valmiina, sahataan lankusta riittävä pätkä ala- ja ylätueksi. nuolen kitkalla, joka syntyy nuoliputken ja solumuovin kontaktista. kista mahdollisista suunnista. Pienen taustan voi heittää Termonovan solumuovitausta. Markkinoilla on myös joukko erilaisia moniMerrysport Oy ja Sherwood Shop myy- särmäisiä kuutioita ja palloja, jotka on valettu vät Termonova-taustoja. Villa puolestaan pysäyttää nuolen työntymällä nuolen edessä kasaan. Ideana on, ettei eläinkuvasnuolia ammuttaessa tarvitaan usein silikonia ja sa ole ampumapaikalle näkyvää tähtäyspistettä erilaisia "ulosvetimiä" tiukkaan iskeytyneiden tai osuma-aluetta. Solumuovi pysäyttää taulukärki. Villatausta tekee harjoit- molemmat keuhkot lävistävä osuma. Helppoa ja nopeaa! Suurikin tausta on kevyt kantaa. Taustojen hinnat ovat euroa mal- eläinkuvia. Kun tällaisessa maalissa ei jatkuvasti ammuta samoja pisteitä samasta suunnasta, jatkuu taustan käyttöikä. Näitä kuvia voi ampua eri kulmista, lista riippuen. Reiät saa kohdalleen esimerkiksi vanerista sahattua ohjaimella, jonka molempiin päihin on porattu reikä haluttuun kierretangon kulkukohtaan. aivan kuin oikeaa peuraa, karhua tms. Suikaleiden molempiin päihin voi ohuesta putkesta teroitetulla työkalulla stanssata reiät kierretangoille. Koko paketti kiristetään lopuksi tiukaksi pakaksi sopivalla työkalulla. telusta hauskaa! Parhaimmillaan metsästysammuntaharjoitVillataustoja myy Nuoli-Villa ja Merrysport telu on, kun ammutaan kolmiulotteisia (D) Oy. Tämän valmiin paketin voi asettaa nojalleen sopivaan kehikkoon tai vaikka puuta vasten ja harjoittelu voi alkaa. Hinta n. Solumuovit ladotaan päällekkäin kierretankoihin ja päällimmäiseksi asetetaan toinen lankunpätkä. Metsästyskärki luonnollisesti on täytetty lampaanvillalla
Myös ammuntaharjoittelu on mielekkäämpää, kun käytössä ovat kunnolliset taustat. euroa ja kauris n. Hyvä keino harjoitella eri kulmista vitaalialueen keskelle ampumista (molemmat keuhkot läpäisevä osuma) on kiinnittää pitkällä piikillä tennispallo D-peuran selkään etujalan linjaan. Reissukäyttöön ja maastoon voi hankkia pienempiä, esimerkiksi x cm taustoja. Kun kuvaa ammutaan passitasolta eri korkeuksista ja eri etäisyyksiltä, voidaan tennispallon osoittamaa korkeuslinjaa käyttää tähtäyspisteen referenssinä. Kun keuhkosydänalue on mielessä kolmiulotteisena, voi D-kuvaa ampua vaikka ylhäältä puusta viitteellisistä rajoista välittämättä ja tulkita osuman laatu ottamalla huomioon nuolen osumakulma. Ei välttämättä tarvitse ajaa kauas ampumaradalle. Jousiammunnan harjoittelu on hauskaa ja helppoa. Tällöin tennispallo kiinnitetään peurankuvan rintaan (edestäpäin katsottuna) keskelle pystysuuntaista keuhkoaluetta. Eläimen 44 RIISTA 3D-rotta. Varoetäisyys on pieni verrattuna ampuma-aseisiin. Lisäksi osuma-alueen rajat toimivat anatomisesti ainoastaan suoraan sivulta ammuttuna. Tätä tietoa voi saada esimerkiksi Suomen Jousimetsästäjäin Liiton järjestämillä IBEP (International Bowhunter Education Program) -kursseilla. Jos jousi pitää jännittää kohti taivasta, on se liian jäykkä! Pahimmassa tapauksessa nuoli voi vahingossa karata ennen aikojaan ja päätyä ties mihin. Maaliin kannattaa merkitä useita eri tähtäyspisteitä, etteivät yhteen nippuun ammutut nuolet riko toisiaan. Hinta palautuu pian ehjänä säilyneinä nuolina. Perusharjoitteluun on syytä hankkia riittävän suuri tausta, jotta pitkiltäkin matkoilta ammutut nuolet osuvat turvallisesti taustaan, vaikkei ehkä juuri siihen pisteeseen mihin oli tarkoitus. Merrysportin Delta D-peura maksaa n. euroa. H YVÄ TAUSTA SÄÄSTÄÄ NUOLIA JA RAHAA Hyvään maaliin kannattaa sijoittaa. Myös dinosauruksia löytyy valikoimista! jaloissa on reiät, joihin maahan isketyt harjaterästapit työnnetään. Samaa temppua voidaan käyttää yläviistosta ammuttaessa. Ei vain maalin edusta, vaan myös sen takana ja sivuilla oleva alue. Metsästysjousi on voimakas ase. Jousiammunnasta ei myöskään synny äänihäiriötä.. On aina varmistettava ampumapaikan turvallisuus ennen ampumista. Kun ampumakulmaa muutetaan asteittain yhä enemmän takaviistoon, voidaan tennispallon osoittamaan pystylinjaan ampumalla löytää aina sydän-keuhkoalueen keskipiste. Merrysport Oy ja AA-Production. D-maaleja myyvät Suomessa useat alan liikkeet mm. D-maalit ovat keveitä ja erittäin kestäviä. Rinehartin korjauspala. 3D-maalin "haavat" paranevat ja materiaali kestää pitkään. alueet kuvissa on merkitty kuitenkin oikean metsästyksen kannata liian suuriksi ja liian keskelle eläintä. Metsästystilanteita varten harjoitellessa kannattaa tutustua eläinten anatomiaan ja selvittää itselleen missä keuhko-sydänalue kussakin lajissa sijaitsee. Eläinkuviot voi asettaa sopivaan kohtaan maastossa kahdella harjaterästapilla
Hawke Optics tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia tähtäinkiikareita, katselukiikareita ja ratakaukoputkia aktiiviharrastajille. Kat so o jäl RIISTA 45. Hawke Opticsin tuotteissa yhdistyvät korkealuokkaiset optiikat ja erittäin kestävät rungot. Tuotteille myönnetään 10 vuoden takuu. Hawke Nite Eye 3-10x44, valaistu 30/30 ristikko Hawke Endurance 3,5-10x50, 30/30 ristikko 190¤ ratakaukoputki Compact 15-45x60 159¤ Hawke adapteri 11mm kiskosta Weaver kiskoon. (Saatavana myös 1-osainen) Hawke renkaat Weaver 1" kiskoon 23¤ 139¤ Hawke Classic 50¤ maahantuoja: 59¤ 10 8x40 VUOD EN TA K UU Hinn at vo ima s s a s ito um uk s e tta 30 .9.2 00 9 a s ti. Hyvinvarustetuista ase- ja eräliikkeistä kautta maan! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi
Kameran asennus on sen koosta johtuen varsin helppoa esimerkiksi puuhun. Tummanvihreä pieni kamera ei herätä huomiota ja se on helposti kätkettävissä ohikulkijoiden katseilta. Yöllisissäkin videokuvissa kameran infrapunavalaisin riitti vallan mainiosti valaisemaan - metrin säteellä olevat kohteet ja kuvaraidan selkeys oli erinomainen. Ottaen huomioon, että kamera tukee GB:n SD muistikorttia, on järkevintä käyttää koko ajan korkeaa resoluutiota, joita niitäkin mahtuu muistikortille 46 RIISTA Suhtauduin aluksi skeptisesti mahdollisuuteen ottaa kameralla videotallennetta, mutta mielipiteeni muuttui välittömästi kun sain selville sen, että videotallenteen laatu on todellakin korkealuokkaista. Kuten muissakin elektronisissa laitteissa myös riistakameroissa kehitys menee eteenpäin varsin kovalla vauhdilla eli laitteiden taso paranee, koko pienenee ja hinta laskee. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ KOMPAKTIA RIISTATIEDUSTELUA afari Scout Guard pitää tällä hetkellä markkinoiden pienimmän riistakameran paikkaa. Yökuvauksessa kannattaa kuitenkin muistaa se, että infrapunavalaisimen keila on kapeampi kuin kameran kuvakulma ja tämän vuoksi erityisesti yöaktiivisissa kohteissa kannattaa huomioida se, että Safari Scout Guardin mukana tuleva kaukosäädin on varsin käyttäjäystävällinen. Homma menee niin, että kun kamera on asemoitu ja sen pohjaluukku on auki, niin kaukosäädin tuikataan liittimeen ja kameran virta kytketään päälle. Kuvien terävyydestä voi mainita sen verran, että kevättalvella ruokintapaikalla käyneiden porojen korvamerkit olivat kameralla helposti luettavissa ja esimerkiksi toisella ruokintapaikalla huhtikuun puolivälin paikkeilla vierailleet kauriit ovat kaikki selkeästi tunnistettavissa kameran kuvien perusteella. Kamera ei ota kuvia silloin kun kaukosäädin on kytkettynä siihen. Remmi saisi siis olla hieman pidempi. Tämän jälkeen kaukosäätimellä muutetaan kameran kuvausasetukset halutuiksi. Kuvan terävyydeksi voidaan valita joko korkean resoluution megapikseliä tai matalan resoluution megapikseliä. Toinen hankala seikka on kameran lukitseminen johtuen siitä, että kamerassa on lukitusvaijerille ura vaijerin läpiviennin sijaan. Kaukosäätimen irrottaminen kamerasta aktivoi kameran ja kymmenen sekunnin kuluttua säätimen irrottamisesta kamera on valmiustilassa kuvaamisen suhteen. SAFARI SCOUT GUARD SDC-550 Metsästäjien uusista apuvälineistä riistakamerat ovat tällä hetkellä suurimman seurannan kohteina. Tämä tekee kameran lukitsemisesta aavistuksen mutkikasta. LAADUKKAITA KUVIA S sellainen määrä, että vilkkaimmallakin ruokintapaikalla tarkastusväli voi olla useita vuorokausia. Asennus sinänsä on helppoa mukana seuraavalla remmillä, jossa on normaali solki. Käytännössä ainoat ongelmat esiintyvät niissä tapauksissa kun otollisimmat kameran kiinnityspuut ovat liian paksuja. Huolimatta pienemmästä terävyydestä on riistaeläinten erityispiirteiden hahmottaminen helpompaa liikkuvasta kuvasta kuin normaaleista kuvista. Kaukosäätimellä näkee käytössä olevasta kamerasta otettujen kuvien määrän ja kuvien määrän kokonaiskapasiteetin, joten halutessaan kameran voi jättää kuvaamaan silloin kun aktiviteettitaso on ollut vähäistä tai jo se saadaan talteen jos lyhyessä ajassa on saatu riittävä määrä otoksia. Kamera on varsin kompakti (paino paristoineen grammaa, ulkomitat x x mm) ja se on suorituskyvyltään erittäin potentiaalinen työkalu tehokkaaseen riistavalvontaan. Tämä helpottaa eläinten käyttäytymisen tarkkailua ja tästä saattaa oikein käytettynä olla apua myös metsästyksessä kun eläinten todelliset liikkuma-ajat selviävät.. Kuvien laatu oli ensiluokkaista myös mustavalkoisissa yökuvissa infrapunasalaman valaisemana. VIDEOINTIA kameran suuntaamisen kanssa tulee olla äärimmäisen huolellinen. KÄY TTÖMUKAVA LAITE Kameralla saa aikaiseksi varsin laadukkaita otoksia. Mukava ominaisuus muidenkin laitteiden tapaan tässä kamerassa on se, että kuvaan jää aina aikajälki kuvan ottohetken mukaan
Salama: näkymätön infrapunasalama yökuvaukseen, yltää 14 m saakka Toimintalämpötila: -20 oC 60 oC saakka, kovemmalla pakkasella hieman epäsäännöllistä toimintaa Kuvausviive liikkeestä: 1,2 sekuntia Liiketunnistin: säädettävä liiketunnistimen herkkyys välillä 2 10 metriä Videoklippien pituus: 1-60 sekuntia Varusteet: johdollinen kaukosäädin 1,7" LCD-näytöllä (uusimman version kaukosäätimessä kuvien esikatselumahdollisuus) kaapeli TV-ulostuloon, USB-johto (toimii tietokoneen massamuistiasemana) kiinnitysvyö Yhteensopivuus: Windows (98, 2000, XP, Vista) yhteensopiva, ongelmia yhteensopivuuden kanssa ilmeni Vistassa, joka ei tunnistanut massamuistilaitetta ja alkoi haeskella tälle ohjainta Hinta: 214,30 euroa Jälleenmyyjä: Eränetti, www.eranetti.fi TASANKORIISTAJAHDIT Etelä-Afrikka & Namibia VAARALLISEN SUURRIISTAN METSÄSTYS Mosambik & Botswana LISÄTIETOJA 010 622 3940 www.brhunting.fi. BMC Safari Scout Guard SDC-550 Paino: 450 grammaa sisältäen paristot Tyyppi: 5.0MP digitaalinen riista- ja valvontakamera Tarkkuus: korkearesoluutio (5,0 MP) tai matalaresoluutio (3,0 MP) kuvat, myös videotallenteen kuvakoko valittavissa Muistikortti: 1GB tai 2GB normaali SD-muistikortti (ei mukana) Toiminta-aika: n. 130 vuorokautta, 8 kpl AA 1.5V paristoilla, toiminta-aika riippuu hyvin paljon ulkolämpötilasta. Koejakson alussa yöpakkaset laskivat aina 30 asteeseen ja paristojen teho laski noin viikossa kolmanneksen alkuperäisestä pelkässä kuvauskäytössä
Artikkelin aihe, Activator kuuluu siniseen ryhmään, jonka kaikki veitset on valmistettu Yhdys-. Yritys on jakanut tuotteensa neljään luokkaan, joiden tunnuksina ovat värit: kulta, sininen, musta ja punainen. Kultainen on parasta mitä yritys tekee ja punainen on kaikkein edullisin ryhmä. BENCHMADE 201 ACTIVATOR+ SINISEN SARJAN JAHTIVEITSI B Amerikkalainen Benchmade on tunnettu veitsivalmistaja, jonka nimeen monet suomalaisetkin vannovat. Harva edes tietää, että Benchmaden tuotantolinjalta tupsahtelee myös metsästysveitsiä, niin voimakas on yrityksen taktisten ja arkiveitsien luoma mielikuva. LÄHES PARASTA Ennen kuin syvennymme itse aiheeseen, on tuotava esiin Benchmaden käyttämä tuoteluokittelu. Sininen ja musta ovat jotain näiden kahden väliltä. Kovahkolle hintalapulle on siten saanut katetta. 48 RIISTA enchmaden maine on kuitenkin peräisin eimetsästyksellisten taittoveitsien maailmasta. Ihailulle on yksinkertainen syy, Benchmaden tuotteet ovat olleet laadukkaita ja lähes aina myös hyvin tarkoitukseensa sopivia. Näitä jokapäiväisiä työkaluja on maassamme jo paljon ja niiden omistajat ovat niihin tavallisesti hyvin tyytyväisiä
Arvioinnissa on luonnollisesti huomioitava valmistajan näkemys, jonka mukaan Activator ei ole erikoisväline johonkin tiettyyn tehtävään, vaan se on ns. Sen terä on D-työkaluterästä ja kahvalevyt ovat puuta. Kestävyys on toki hyvä asia, mutta nyt kahvan etu- ja takareunassa on paljas teräspinta, joka esimerkiksi pakkasessa tuntuu erittäin kylmältä. valloissa. Kohteena oli kuiva kuusipuu, joten ainakaan puun liiallinen kovuus ei ollut ongelman syy. Sen kiinnityslenkki osuu aina veitseä kotelosta vedettäessä terään, joka luonnollisesti syö vähitellen nahkaa. Kun vuolemisominaisuudet ovat mitä ovat, on vaikea nähdä, mitä merkittävää käyttöä Activatorille enää jäisi. Eli sillä pitäisi voida nylkeä elukat, vuoleskella lastuja nuotioon ja niin edelleen. Vuolemista ajatellen terän kulma todettiin vääräksi, se joko haukkaa tai sitten se lipeää puun pinnasta. Kokemusten mukaan kaikkeen leikkaamiseen veitsi sopii hyvin ja suuremman riistan käsittelyynkin kohtuullisesti mutta kun siirryimme erällisempään puun veistelyyn, oli tyrmistys suuri. Activator löytääkin käyttäjänsä niistä, jotka haluavat omistaa jotain hieman erilaista. Activatorin teräkulma on sellainen, että se kestää varsin hyvin nuotiopuiden tekemisen nakuttelemalla. Työhön, jossa käytetään kaarevaa viiltoliikettä (nylkeminen jne.) Activator sopii kohtuullisesti, ja tällaisessa työssä veitsen tietynlainen keulapainoisuus voi olla jopa etu. Nahasta valmistetun kotelon koossa pitävät neulokset ovat epäsiististi päätellyt ja myös kotelon designissa on eräs paha vika. Siinä ei ole materiaalien tai valmistusjäljen osalla mitään, mikä ottaisi silmään. Suomalaiselle käyttäjälle ominaisuus ei kuitenkaan ole merkityksetön, joten se kannattaa huomioida hankintaa harkittaessa. Suomalaiset jahtimiehet tuskin hankkivat Activatorin kaltaista veistä riistan käsittelyyn, joten sen rooliksi jää täyttää muut roolit. Vaatimaton Benchmade pitääkin toiseksi korkeinta sinistä luokaa veitsiensä perusryhmänä. ACTIVAATTORI puloiminen ohuehkolla kahvalla on kömpelöä. Myös kahvan kulmikkuus antaa kädelle tärkeän tiedon veitsen asennosta, johon ei näin ollen tarvitse kiinnittää jatkuvasti huomiota. Käytössä Activatorin karisma varisi myös siksi, että suhteellisen massiivisen terän mani- Tuntemattomasta syytä veitsen kotelo ei ole linjassa pääosan esittäjän kanssa. Kuvan ote on luontevin tapa käyttää veistä, koska peukalon kiertäminen ohuelle kahvalle tekee otteesta epävarman. Yllättävänä loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Activator ei ole yleisveitsi, vaan pikemminkin pieni lyöntiväline. Pientä parannusta saa käyttämällä otetta, jossa etusormi sijoittaan terän hamaraa vasten, johon onkin tätä varten tehty toimiva karhennuskuviointi. KOTELOSTA Kotelo on tyylikästä nahkaa, mutta kärsii muutamista ärsyttävistä piirteistä. Activator on suunniteltu kestämään ja niinpä massiivinen teräsruoto muodostaa myös kahvan rungon. Kaiken kaikkiaan kotelo tuntuu siltä kuin veitsen suunnittelun jälkeen sille olisi vain hätäisesti kyhäilty jonkinlainen metsästyksellinen kantolaite. HAASTEEN EDESSÄ Activator on kooltaan järkevä yleisveitseksi. Sen pohjoisamerikkalaiset juuret ovat kuitenkin joka suhteessa vaikuttamassa käsittelytuntumaan. Kaikenlainen pikkutarkka työ toki onnistuu, mutta sitä luonnehtii jatkuva tunne, että näpertelyyn on valittu väärä työkalu. Kuten todettua, veitsi on kaunis ja hyvin tehty. Jos Activatoria verrataan puukkoon, saadaan puukko aina voittajaksi, jos vaatimukset asetetaan puukon käyttöfilosofiasta käsin. Puun lajiksi ilmoitetaan "winewood". Lisäksi kotelo on suomalaiseen makuun erikoisen väljä kahvan kohdalta, mutta sille on olemassa legitiimi syy; veitsen terä on sen verran massiivinen, että kotelon suusta on pitänyt tehdä väljä. Kuinka ihmeessä näin terävä veitsi voi olla näin onneton vuolla. Viimeistely on täydellinen ja veitsi voi tietynlaisesta koruttomuudestaan huolimatta jopa tuntua liian kauniilta käytettäväksi. Mutta, jos unohdetaan kaikki ennakkoasenteet siitä, millainen metsästäjän teräaseen pitäisi olla, onkin tulos kenties toinen. Mutta kuinka sen peri-amerikkalainen muotoilu sopii suomalaiseen metsään. Jos pohditaan veitsen potentiaalista käyttäjäkuntaa, niin Suomessa sen löytyminen ei ole itsestään selvää. Se on laadukas ja tyylikkään näköinen laite, jollaista ei taatusti tule jokaisella jahtikaudella vastaan, joten tässä suhteessa Benchmaden yleisveitsi on erinomainen valinta. Benchmade 201 Activator+ Valmistaja: Benchmade, Yhdysvallat Pituus: 207 mm Terän pituus: 92 mm Terän kovuus: 6062 HRC Paino: 142 g Hinta: noin 130 dollaria Maahantuoja: Teräasekeskus, (09) 4172 900 RIISTA 49. Merkittävin niistä on kiinnityslenkin vähittäinen leikkautuminen sen ottaessa kiinni veitsen terään. Todettakoon heti, että Activator on veitsi, jonka omistamista ei tarvitse hävetä. yleisveitsi. Painavan ja massiivisen terän ansiosta iskuihin saakin mukavasti voimaa vaikka veitsi ei olekaan koolla pilattu. Käytännössä kyseessä ovat siten mahdollisimman laadukkaat, mutta tuotannollisesti järkevät veitset. Activatoria ei siten ole edes suunniteltu vuolemiseen, vaan ilmeisesti amerikkalaisilla on tapana käyttää veitsiään kuin pientä kirvestä
Koeammunnassa oli kahta /-kaliiperin latausta gramman lastilla, haulikoot olivat ja . Puolisuppeilla tulokset olivat vastaavasti luokkaa ylempänä, eli osumakuviot vastasivat täyssuppeaa. Nitro Pheasant-latauksissa ei ole käytetty bufferia kuten Nitro Magnum- ja Turkeypatruunoissa, mutta haulit ovat kuparoituja. Sitä valmistetaan kaliipereissa /, / sekä / ja /. Haulikoolla numero osumakuviot olivat täyssuppealla ylisuppeita; prosentit molemmilla aseilla olivat yli . Haulit ovat erittäin hyvälaatuisia, tasakokoisia ja kovuudeltaan yhtä kovia kuin Remingtonin kuparipinnoitetut. Jokunen vuosi taaksepäin Remington kelpuutti myös numero :n valikoimiinsa ja tällä haulikoolla ladataan nykyisin myös Nitro-perheen tuotteita. Riistan esittelyssä on nyt neljä lyijyhaulista amerikanlatausta, jotka kuuluvat Nitro-tuoteperheeseen. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI HAULIKONPATRUUNOITA AMERIKKALAISITTAIN REMINGTONIN NITROT A 56 RIISTA merikkalaiset haulikonpatruunanvalmistajat eivät ole käyttäneet lainkaan Euroopassa ehkä yleisimpiä haulikokoja numero ja eli läpimittoja mm ja , mm. Molempien haulikokojen kuviot olivat poikkeuksellisen tasaisia ja haulimäärä huomioiden osumaprosentit selvästi keskiarvon yläpuolella. NITRO MAGNUM Nitro Magnum on Remingtonin "alkuperäinen" magnum-patruuna. Näissä patruunoissa käytetään Remingtonin kovinta lyijyhauliseosta, minkä lisäksi haulit on pinnoitettu kuparilla. Remingtonin haulikonpatruunavalikoima on tavattoman laaja USA:ssa, minkä lisäksi patruunoita ladataan myös Euroopassa eurooppalaisin komponentein. On mielenkiintoista, että kaikissa nyt esitellyissä patruunoissa hauliannoksesta riippumatta on täsmälleen sama välitulppa. NITRO PHEASANT Pheasant-latauksia valmistetaan kaliiperissa / hauliannoksilla ja g sekä kaliiperissa / annoksella g. Patruunaa valmistetaan myös kaliipereissa / ja /. Remington valmistaa itse kaikki lyijyhaulinsa käyttämällä haulitornia. Haulien suojana on käytetty bufferirouhetta ja haulikoot ovat , ja .. Pienemmällä numero :n ( mm) haulilla osumakuviot olivat puolestaan supistusasteen mukaisia, paitsi Winchoken puolisuppea, joka merkinnöistään huolimatta oli käytännössä lähempänä sylinteriä. Patruunat ammuttiin kahdella täyssuppealla ja kahdella puolisuppealla supistajalla. Haulikuppi on Remingtonin Power-Piston, joka toimii hyvin myös pakkaskeleillä. Haulikoot ovat , ja . Bufferi-magnumien hauleissa taas ei ole pinnoitusta, mitä perustellaan edullisemmalla hinnalla verrattuna Premier-luokan patruunoihin
KOEAMMUNTA 35 M Ase Piippu Supistus Osumia, kpl Osuma% Kuvion tiheys Lähtönopeus, m/s Remington Nitro Pheasant Magnum, 12/70 no. Ruuti näyttäisi olevan eri laatua ja haulikokoa on "rukattu" siten, että numero onkin läpimitaltaan hieman pienempi (, mm) kuin saman numeron Nitro Magnumissa (, mm). Komponenttien laadusta ei kuitenkaan ole tingitty; haulien kovuus suhteessa nykymittapuun mukaan maltillisiin lähtönopeuksiin on riittävä ja välitulppien toimivuus myös pakkaskeleillä on esimerkillistä. Puolisuppealla saatiin supistusasteen ylärajoille asettuva prosentin kuvio. 4, haulikoko 3,35 mm/ 187 kpl/ 40 g Winchester 1300 Browning Double Automatic Sauer Browning A500R 28" 27½" 28" 28" Briley SX2 F kiinteä F kiinteä M Hastings M 155 160 130 131 83 86 70 70 3,4 2,2 1,9 1,6 405,1 388,4 386,6 381,3 Remington Nitro Pheasant Magnum 12/70 no. Valmistaja lupaa tällä patruunalla ja erikoissuppealla supistajalla yli :n osumakuvioita. Se on ominaisuuksiltaan lähellä Nitro Magnumia, jopa lähtönopeudet ja rakenne ovat täysin samat. Koeammunnassa oli numero haulian- Koeammuntojen perusteella Remingtonin Nitro-patruunoita voidaan pitää tavallista laadukkaampina, vaikka kyseessä onkin varsinaisia Premier-tuotteita edullisemmat patruunat. Kahdella täyssuppealla osumaprosentit olivat ylisuppea ja normaali . Lyhyellä Hastingsin erikoissuppealla jäätiin normaalia täyssuppeaa vastaavaan prosentin lukemaan, jota sitäkin on pidettävänä erittäin hyvänä huomioiden haulikoko ja -annos. 4, haulikoko 3,3 mm/ 249 kpl/ 53 g Winchester 1300 Winchester 1300 Browning A500R 28" 22" 28" Briley SX2 F Winchoke F Hastings M 209 188 168 84 76 67 3,5 2,6 2,1 376,3 360,7 361,1 Remington Nitro Turkey 12/76 no. Toimivuuden voi olettaa olevan keskinkertaista parempi aseessa kuin aseessa, eikä käyttöominaisuuksista tarvitse tinkiä kylmissäkään olosuhteissa. Maahantuoja: Normark Suomi Oy, (014) 280 711 Nitro Pheasantin hylsy on eri materiaalia kuin Nitro magnumeissa ja siinä on 8-segmenttinen tuukkaus, muissa 6-segmenttinen. Kaikissa esittelyn patruunoissa oli täsmälleen sama Power-Piston välitulppa. RIISTA 57. Tästä seuraa, että haulien kokonaismäärä Turkeyssä on samalla hauliannoksella peräti kpl suurempi. Tuloksia on pidettävä erittäin hyvinä, sillä tavallisesti tällä haulimäärällä osumaprosentit jäävät käytetyn supistusasteen alapuolelle. 4, haulikoko 3,2 mm/ 310 kpl/ 53 g Winchester 1300 Winchester 1300 Browning A500R 28" 22" 28" Briley SX2 F Hiviz Long Spur EF Hastings EF 276 252 236 89 81 76 3,5 3 2,3 378,2 365 366,1 Koeammunnassa oli / Nitro Magnum numero (, mm) hauliannoksella g. Kuten edellisillä patruunoilla, oli myös Turkeyllä haulijakauma ympyrässä erittäin tasainen. LAADUKAS PATRUUNAPERHE Nitro Magnumissa ja Turkeyssä on erikoiskovat ja pinnoittamattomat bufferilla suojatut haulit. Nitro Turkey Magnum on kehitetty kalkkunajahtiin. Hivizin erikoissuppea jäi tuloksesta kahdeksan prosenttia, mutta pystyi vielä ylittämään tehtaan lupaaman prosentin rajan. Onkin todettava, että tällä hetkellä Remington näyttäisi tuottavan markkinoidemme tasalaatuisimmat amerikkalaiset haulikonpatruunat, eikä kilpailijoita juuri löydy Euroopastakaan. Myös haulien jakaantuminen ulkokehällä oli tiukoista keskustoista huolimatta poikkeuksellisen tasaista. NITRO TURKE Y BUFFERED MAGNUM noksella g. Patruunaa valmistetaan kaliipereissa /, /, /, / ja /. Tiukin osumakuvio saatiin tällä kertaa Brileyn täyssuppealla, peräti . Haulikoot ovat , ja . Koeaseissa käytettiin täyssuppeaa ja kahta erikoissuppeaa supistajaa. Ensi näkemältä vaikuttikin, että kyseessä on täysin sama lataus, mutta patruunan purkaminen toi esiin pieniä eroavaisuuksia. Nitro Turkey Magnumissa on käytetty samaa pinnoittamatonta ja erikoiskovaa haulia kuin edellisessäkin ja niissä on suojana bufferirouhe. 5, haulikoko 3 mm/ 248 kpl/ 40 g Winchester 1300 Browning Double Automatic Browning A500R Winchester 1300 22" 27½" 28" 22" Winchoke F kiinteä F Hastings M Winchoke M 185 176 149 106 75 71 60 43 1,9 2,7 1,7 1,2 381,7 385,7 383,8 376,6 Nitro Pheasantin haulit on kuparoitu, mutta bufferia ei ole käytetty. Remington Nitro Magnum 12/76 no
Tosiasia kuitenkin on se, että sadeasut ja sadeviitat ovat vielä tänä päivänäkin huomat- Erityisesti se, että ampuja saa viitan sivuilla viistosti sijaitsevista aukoista kädet ulos, on hyvä asia käytön kannalta. tavan käytännöllisiä silloin kun taivaalta aivan oikeasti sataa vettä. Tällöin on järkevää pitää mukanaan erillinen sadeasu. Toisaalta aina ei ole hyvä jos puku on vedenpitävä silloin kun sen ei välttämättä sitä tarvitsisi olla. DIDRIKSONS TYYLIÄ JA KÄYTÄNNÖLLISYYTTÄ Perinteiseen suomalaiskansalliseen jahtikulttuuriin kuuluu ajatus, että jahdin täytyy olla kovaa hommaa. Se on mielestäni ylivoimaisesti paras sadeviitta metsästyskäytössä. Ruotsalainen Didriksons valmistaa vaatteita oikeastaan ulko-ilmaelämän joka lähtöön ja eräpuvut ovat tarjonnan tärkeä osa-alue. SADEASU T Tänä päivänä voidaan pitää poikkeuksellisena sitä, että metsästäjille tarjotaan erillistä sadeasua. Se ei ole välttämättä 58 RIISTA. Didriksonin Cape -sadeviitasta minulle on kertynyt kokemusta jo monen vuoden ajalta. Ne pitävät veden varmasti ulkopuolella ja ovat samalla yleensä varsin kestäviä ja myös edullisia. Viime vuosina on onneksi yleistynyt tietoisuus, että huonoista vaatteista seuraava kastuminen ja paleleminen on turhaa itsensä kiusaamista. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ E räpuvut ovat luonnollinen osa metsästäjän säännöllisesti uusittavaa varusteistoa
Pitkään käyttämäni sadelahkeet ovat käytössä juuri sen vuoksi, että ne ovat monista muista sadelahkeista poiketen varsin hiljaiset. NYKYAIKAINEN METSÄST YSASU Tämän vuoden kevättalvella sain kokeiltavaksi myös nykyään tavanomaisen kalvolla varustetun metsästysasun, joka koostuu Yukon-takista ja Kodiak-housuista. Metsästyksessä on myös luonnollisesti hyötyä äänettömyydestä ja nämä vaatteet ovat varsin hiljaisia. Alkutuntuma asusta oli se, että sille tuskin olisi metsässä tavattoman paljoa käyttöä johtuen siitä, että esim. Tämän vuoksi puku on ollut päällä käytännössä kaikessa ulkotouhuamisessa ja takki on ollut myös ns. pullotasku ja oikealla puolen on pystysuuntaisella vetoketjulla suljettava tasku. Teknisinä yksityiskohtina housuista voitaneen mainita oikeastaan vain se, että etutaskut Puku on ollut loppujen lopuksi käytössäni ahnaammin kuin mikään aiemmin omistamani metsästysasu. va, eivätkä nämä vaatteet ole missään nimessä kankeita. kaupunkikäytössä huonoilla keleillä. Sisäpinnaltaan mukava sadekangas on lisäksi hyvin päällä laskeutukäytetään pysäyttävää hirvikoiraa. Takin selässä on riistatasku, johon pääsee käsiksi takin molemmilta sivuilta. Tämän puvun käyttöalue onkin siis mitä laajin ja se sopii tavattoman hyvin totiseen metsästyskäyttöön, mutta se on myös huomattavasti edustuksellisempi kuin moni muu metsästysvaate. Takin sisällä on molemmin puolin povitaskut vasemmalla ns. Muunkinlaista metsästystä ja metsästysvaatetarvetta on toki olemassa. ERÄPUVUT halvin mahdollinen, mutta siinä on muutama teknisesti ylivertainen ominaisuus, joka tekee siitä varsin hyvin soveltuvan vaatteen erityisesti vesisateella passissa seisovalle metsästäjälle. Lahkeensuut ovat kiristettävissä kiinni poikkeuksellisesti remmein, jotka kieltämättä ovat lujanoloiset. Takissa yksityiskohtia sen sijaan on enemmän. Sadepuvun ja sadeviitan kangas on pehmeää ja kumimaista ja pinta on selkeästi matta, eikä kiiltävä niin kuin sadeasuissa yleensä. Edessä olevat käsienlämmittelytaskut ovat suljettavissa vetoketjuilla. Erityisesti se, että ampuja saa viitan sivuilla viistosti sijaitsevista aukoista kädet ulos, on hyvä asia käytön kannalta. polvivahvikkeissa käytetty kangas ei ole kaikkein äänettömin mahdollinen. Toisaalta asia on myös niin, että ajattelen ehkä turhankin paljon vaateasioita siltä kannalta, että miten ne soveltuvat hirvenmetsästykseen silloin kun ovat suljettavissa vetoketjuilla ja sivutaskuista löytyy normaali nappikiinnitys. Tämä johtuu osittain siitä, että housujen leikkaukset ovat istuvat ja mukavat ja toisaalta myös siitä, että puvussa ei ole liian selkeää metsästysleimaa. Vasemman sivutaskun päällä on lisäksi pieni vedenpitävä vetoketjutasku. Hauska yksityiskohta on takin selkäosassa oleva istuinsuoja, jonka saa laskettua alas niin halutessaan. Didriksons-eräpuvut Valmistaja: Didriksons Ab, Ruotsi Hinnat: Cirrus-sadeasu 99 euroa Cape-sadeviitta 79 euroa Yukon-takki 289 euroa Kodiak-housut 169 euroa Maahantuoja: Oy HW-Company Ltd, (06) 824 5730 RIISTA 59. Toinen hyvä seikka on, että kun kädet ovat viitan ulkopuolella, on käsien päällä läppä, joka estää esimerkiksi käsissä kannateltavan aseen kastumisen. Puku on ollut loppujen lopuksi käytössäni ahnaammin kuin mikään aiemmin omistamani metsästysasu
Ohilaukauksia/ Osumia/ Älähdys tms. Kyseisestä aiheesta toivoisin myös lisää juttuja, sillä metsästetäänhän Venäjällä paljon muutakin, mutta asiatietoa on vain vähän saatavilla. Esa Höysniemi Lehti on ollut aika suuri pettymys minulle. Tämä johtuu pelkästään siitä, että yksikään lyijyhauli ei tullut :stä ehjänä piipun ulkopuolelle. Juttujen taso ei oikeen sytytä, puolet jutuista on päätoimittajan omien mielipiteiden ja egon pönkitystä. Beaglestä oleva juttu oli esimerkiksi hyvä, se ei ollut liian pitkä ja sen jaksoi lukea ajatuksen karkaamatta. Jos koeammutaan sata kertaa ja kerran joku patruuna/ase toimii tavanomaista paremmin, ei se tarkoita sitä, että tulos olisi edes keskimäärin hyvä. tässä numerossa on nähtävissä joitakin koeammunnan tuloksia / lyijyhauleilla. Kaikki palautteet kuitenkin käsitellään, vaikka ne eivät aina pääse julkaistavaksi asti. Vaikka artikkelin kirjoittajalla on sana hallussaan, niin jäin ihmettelemään mikä oli hänen juttunsa viesti ja tarkoitus. Oli kuitenkin omassa lehdessään testi jossa antoi enemmän osumia sentin ympyrään kuin tai mm panos. Suurin osa jutuista on jotenkin tekemällä tehtyjä että toivoisi asiansa osaavia ammattitoimittajia juttujen tekiöiksi. Niin se on vaan herkkää hommaa. Jäinkin ihmettelemään onko kukaan lukenut artikkelia ennen sen julkaisemista. Harmittaa kun tuli tilattua edes kokeeksi, enpähän ainakaan jatka tilaustani, katsotaan muutaman vuoden päästä onko lehti kehittynyt minnekkään suuntaan. /:ssä on aina huono osumaprosentti ja vaikka lyijyhaulilla osuisikin tauluun/saaliiseen sama määrä tai enemmän hauleja, on haulien iskuteho paljon heikompi :ssä kuin pienemmillä hauliannoksilla. Jotta lehti kehittyisi, toivomme erityisesti negatiivisen palautteen olevan mahdollisimman yksityiskohtaisen, sillä epämääräisten viittauksien tai tuntemuksien perusteelle emme voi kehittää sisältöä lukijan hyväksi. Nyt jutun ingressissä oli vain maininta kauan kauan sitten, joka jäi varmasti monelta lukijalta täysin huomioimatta. No onneksi eivät keränneet jo toimitettuja lehtiä lukijoilta ja tilaajilta. Ystävällisin terveisin - PP Juttu luettiin kyllä useammankin henkilön toimesta, mutta lähtökohta oli ehkä eri. Siitä olisi käynyt paremmin ilmi se, että juttu on kirjoitettu ja tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Toivoisinkin, että vastaisuudessa jutut olisivat kirjoitettu hyvän tavan mukaisesti, ei loukkaavia tai pahasti asenteellisia ketään kohtaan, olivatpa ne sitten humoristisia tai asiatekstejä. Ja kun kerran palautepalsta on olemassa, niin älähdänpä minäkin! Lehti No: / Ulkomaan jahdit Teemanumero oli erittäin odotettu ja tuli luettua kannesta kanteen kuten kaikki muutkin aiemmin tulleet lehdet. Minulla ei ole osaa eikä arpaa siihen, mitä nettisivuilta on mahdollisesti poistettu enkä näe kyseisessä asiassa mitään noloa, koeampumisten tulokset julkaistaan niin kuin ne ovat. / toimii hyvin lyhyillä matkoilla ja laajempi hauliparvi paikkaa hieman huonoja osumia, mutta ampumamatkaa sillä ei kyllä pidennetä yhtään. Toivoisin että, tekisitte lehteenne jutun novascotian noutajista ja muista noutajaroduista. Mm. Oikeaa taustaa vasten sisältö ja mahdollinen asenteellisuus on paremmin ymmärrettävissä ja kertomus kuvaakin humoristisesti sen ajan epämääräisiä jahtimatkoja ja kielenkäyttöä. Tulemme varmasti julkaisemaan artikkeleita myös tämän päivän jahtimatkoista naapurimaan puolelle. En halua pönkittää egoani, mutta väitän juttujen tason olevan vertailukelpoinen mihin tahansa Suomessa julkaistuun alan lehteen, lisäksi julkaisemme artikkeleita aiheista, joita ei löydy muista julkaisuista. Kirjoitus sai minut lukemaan pääkirjoituksen vierellä olevan RIISTA-lehden virallisen tekstin sekä julkaisijan että kirjoittajan oikeuksista ja vastuista. Joka tapauksessa minun mielestäni palautepalsta pitäisi olla paremmin esillä ja erottua selvemmin lehden sivuilta nasevamman otsikon alta esim. Kirjoitus on vahvasti asenteellinen, vähän informaatiota sisältävä. Kun asiasta huomautettiin Rekyylin keskusteluplastalla niin Höysniemi ilmeisesti itse poisti koko keskustelun. Suurempi hauli säilyttää nopeutensa ja siitä seuraan pidennetty ampumamatka. Aina kuitenkaan ei voi olla kirjoittajien kanssa samaa mieltä, josta näemme esimerkkejä tällä palautepalstalla. Esa Höysniemi (perinteiseen tapaan) morkkasi panoksia ja niiden huonoa osumaprosenttia. Että on sitten saatu metsästäjillekin oma pravda suomeen.. 60 RIISTA. Mieleeni tuli votkaturistin-metsästelijän toilailut Neuvostoliitossa. Artikkelit ovat yleensä olleet asiallisia ja informatiivisia, ja niitä on ollut hauska lukea. Lehtenne saa minulta arvosanaksi ja puoli. Läpäisykokeissa , mm:n /:llä ammutut haulit upottivat vain kolmanneksen siitä, mihin , mm:n hauli pystyi /-patruunalla. - Esa Höysniemi 12/89KIISTELY JATKUU Mielenkiintoista keskustelua eräällä palstalla. - Pettynyt Kuten palautteista näkyy, mielipiteitä riittää laidasta laitaan. Minua on myös turha syyttää siitä, että teräshaulikäyttöön tehty / ei toimi lyijyhauleilla, sen estävät fysiikan lait. Nyt ensimmäistä kertaa luin artikkelin, joka oli mielestäni kirjoitettu hyvän tavan vastaisesti:Villisikajahtia Volgan latvuksilla = Suomi-Poikien villisikailu Volgan latvuksilla . Valitettavasti tästä täytyy syyttää IWA-messuja ja Saksan heikkoja internet-yhteyksiä, sillä lopullisen version tarkastukseen ei ollut mahdollisuutta ja jutun alusta jäikin pois tarinaa selittävä alkuteksti. No nolo homma kuitenkin heille! Ihan turhaa moittia panoksia. On selvää, että kaikkia emme pysty miellyttämään, niin eri tavoin kukin mieltää lukemansa. ASENTEELLISTA VILLISIKAILUA Hienoa, että meillä Suomessa on erittäin hyvä ja mielenkiintoinen pelkästään metsästykseen ja sitä sivuaviin aiheisiin erikoistunut lehti, RIISTA. - Esa Höysniemi RUUSUJA... Kiitos lehdestä, lehti on ollut tosi hyvää luettavaa. Priimaa pukkaa jatkakaa samaan malliin!!! - S.J. ...JA RISUJA "Monesti osumaprosentti saattaa olla / patruunassa huonompi, tämähän on päivän selvää jos on tuplamäärä haulta niin osumaprosentti voi olla huonompi mutta osuma on silti parempi." Tuo sama homma oli viime vuonna Rekyylilehden vertailussa. Vastaan kuitenkin tähänkin palautteeseen, jossa ei ole nähty metsää puilta. Haulikoon kasvattaminen sillä varjolla että haulilasti on suurempi pahentaa tilannetta entisestään, sillä suurempi lyijyhauli muokkautuu pientä enemmän piippuaikana. - abc Tuulimyllyjä vastaan lienee turha taistella. Niissä voi käyttää hieman suurempia hauleja olkoon ne sitten rautaa tai lyijyä tai jotain muuta
Veitsessä on kumimainen kahva josta saa märkänäkin hyvän otteen. ARTO MÄÄTÄN VEITSIJU TUSTA Luin juttusi (Riista /) veitsistä saaliinkäsittelyyn ja ajattelin että kerronpa omasta veitsestäni, ja "pyhäinhäväistyksestä" johon olen veitseni nähneiden mielestä syyllistynyt. Veitsi maksaa - euroa, joskus mukana muutama varaterä, terän teräpakkaus - euroa ostopaikasta riippuen. Mutta tämä mm teräinen käy, voi vuolla, passissa istuskelijalle tärkeä ominaisuus, nylky- ja suolistusvehkeenä paras mitä olen tähän mennessä käteeni saanut. Minä pyrin välttämään tätä mahdollisimman pitkälle. Alkuunsa olivat tautisen teräviä suoraan kaupasta, hirven tai kaksi nylki ilman mitään ja sitten oli sopiva vielä timpurinliiviin, hyvä peli sekin. Kapeampia mm vehkeitä käytin paljonkin ennen mm. - Arto Määttä NYT SE ON VALMIS ! 17,90 kesto 48 min MUISTA MYÖS NÄMÄ: Taas tulee kyyhkyjä Jahtimme soilta saloille Jahtifilmit löydät Kuopion ja Oulun erämessuilta -osastolta. kipsilevyhommissa ja harmittelin kun terä niin hento että ei käy ns. Terän ulostulon säädettävyys nylkiessä on tämän veitsityypin yksi etu, avauksessa vain vähän kärkeä esillä ei viillä lihaa ja samoin mm suolipaitaa irrotellessa, kun taas peräsuolen irrotukseen löytyy ulottuvuutta riittävästi, ja terävällä veitsellä se irrottelu on naurettavan helppoa. Toimiva juttu varmaankin muuten, mutta minä pidän pienempänä pahana pitää mukana avausveistä ja bouneria, sillä ne ovat kyseisiin hommiin aivan viimeisen päälle ja niiden paino repussa on niin marginaalinen, että se on jopa merkityksetön. Yhteen väliin täälläkin päin näkyi tuon tyyppisiä veitsiä, mutta niiden ongelma todellakin on karvojen katkeaminen, aivan kuten sanoit. Alkuunsa sanon koska viimeksi kun kokeilin ko. Ehkä ainoana puutteena on kun avatessa jonkun verran katkeaa karvaa, josta olen saanut moitetta. . KIRJOITA MEILLE! Palsta on tarkoitettu Riistan lukijoilta saatujen palautteiden ja kysymysten käsittelyyn. - Markku Tervehdys ja kiitoksia palautteesta. tositoimiin. Aluksi oli joku perinteinen nahkatuppivehe jota hiottiin eli liipattiin vaihtelevalla menestyksellä, sitten tuli Finnman-merkkisiä muovituppi-muovipää timpurinpuukkoja työhommissa tutuksi tulleita. Nylkiessä käytetään aivan terän kärkeä, työtapa hiukan erilainen kuin kaarevateräisellä jolla enempi viilletään, mutta hyvin irtoaa. Tärkeintä tietysti ainutlaatuinen terävyys, nyt laitan uuden terän kun liiterillä aletaan nahkaa pois, helposti yhden hirven riisumiseen riittää terää, lopulla vielä seuraavana päivänä makkaratikun karsii. elsinki: Varuste.net Iisalmi: HH-Sport salmi: Lahti: J. Samaa kalua kun käyttää töissä ja harrasteissa niin tuntuma on hyvä ja käyttö sujuvaa, vähä niinkuin aseessakin.Sekin tässä veitsityypissä on hyvä että saa turvalliseen "kuljetusasentoon" helposti, eikä tarvitse tuppea. Olen ollut hirvihommissa liki v ja puukkoa monenlaista tullut kannettua ja käytettyä. Samoin jos jalka katkaistaan sahaamatta, perinteisesti veitsellä nivelestä onnistuu sekin tällä ilman rypistelyä. Finnmannia niin oli kiinanmoran luokkaa terävyys. Jos sinulla on kysymys Riistan toimitukselle tai haluat antaa palautetta toiminnastamme, lehdestämme tai vaikkapa nettisivuistamme, lähetä palautteesi osoitteella: Riista-lehti, PL 82, 00511 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen toimitus@riista.info Muistathan liittää mukaan myös oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka haluaisitkin palautteen julkaistavaksi nimimerkillä. Menee huomaamattomasti vaikka taskussa. Pidän sitä kuitenkin pienempänä ongelmana kuin niitä joskus hiukan taakse livahtaneiden osumien jälkiä... Näitä on varmaan muunkin merkkisiä, mutta kaikki jotka minulla on, ovat Tajima merkkiä, ostopaikkana rautakaupat ja nämä ns halpamarketit. Olisiko reilu puolenkymmentä vuotta siten tuli markkinoille leveä katkoteräveitsi mm teräleveydellä, tapettiveitsestä puhuvat jotkut vielä. Kokeilepa, kokemuksesta sanon, että herkän kaverin kannattaa tehdä testaus jossain että ei ole "vanhoja paksupäitä" lähistöllä, sen verran tulee kuittia vieläkin kun ratisutan terää esille. Kärkkäinen hti: Kärkkä Nivala: HH-Sport Niva Spo Raah Raahe: HH-sport H-sp JAHTIFILM 044 - 929 1344 www.jahtifilm.fi. Nimettömiä kirjeitä ei julkaista. Uusimmat jälleenmyyjät: nmyyjät Alahärmä: HH-Spo HH-Sport Helsinki: Varuste
Bluebaum Oy ( ) on nyt aloittanut Freeplay Energyn tuotteiden jakelun ja niitä on siten saatavana myös täällä pimeässä pohjolassa. SEKULIJÄNIKSET Joudumme ottamaan aikalisän tapauksessa sekulijänikset. Näyttää kuitenkin siltä, että sekuli perii ulkomuotonsa ja värityksensä rusakolta. Companion Kito LEVEREVOLUTIONIA IRTOTAVARANA Hornady kehitti LeverEvolution-luodin putkimakasiinillisiin aseisiin. Toinen ongelma asian tiimoilta on sekulin tunnistaminen. Edellä mainituista syistä pyydämme lukijoita yhä lähettämään kuvia mahdollisista risteymäepäilyistä, ehkä jokin tunnistamista selventävä piirre löytyy. Companion on radion, taskulampun ja matkapuhelimenlaturin yhdistelmä, jonka akku voidaan ladata veivaamalla, aurinkopaneelin kautta tai suoraan verkkovirralla. Rusakon ja metsäjäniksen risteytyminen on todennäköisintä esimerkiksi rusakon esiintymisalueen pohjoisosissa, jossa rusakko ei välttämättä löydä itselleen parittelukumppania oman lajin edustajista. Kyselimme riistantutkimuslaitokselta tämän päivän tilannetta, mutta asia ei ollutkaan aivan yksiselitteinen. Tarjolla on sekä käsivalaisin, että monitoimiradio, joihin saadaan lisää valoa lihasvoimalla. Nyt luoteja on saatavana myös irtotavarana. halkaisijat ., ., ., . Koska tutkimukset valmistuvat, on vielä arvoitus, asian selviämiseen saattaa kulua vuosi tai parikin. Parina viime vuotena on kuitenkin kerätty jäniksistä näytteitä ja näytteet on lähetetty Ruotsiin DNAtutkimuksia varten. Esimerkiksi Kito-käsivalaisimella on hintaa , euroa. Pisin käyttöaika on Indigolla tuntia ja ML- mallilla jopa tuntia. Putkimakasiinissa ei ole ollut turvallista käyttää teräväkärkisiä, eli ballistisesti suotuisia luoteja, koska luodin kärki nojaa edellään olevan patruunan kannassa olevaan nalliin. Pisin käyttöaika on jopa tuntia radiolle ja tuntia taskulampulle. Vaalea, mutta tavanomaista suurikokoisempi rusakko on lähes sataprosenttisen varmasti rusakko, pienikokoisemmat vaaleat yksilöt voivat olla sekoituksia. Tällä hetkellä ei vielä ole todellista tietoa asiasta. Tuotteiden toiminnan perustana oleva patentoitu veivausmekanismi muuntaa yli prosenttia liikkeestä sähköksi. Tutkijan mukaan nykytietämyksellä on lähes mahdoton selvittää silmämääräisesti tarkastellen onko kyseessä puhdas jänislaji vai risteymä. Hintaa laitteella on , euroa. Jos löytyisi talvikarvainen valkoinen tai lähes valkoinen jänis, jonka hännässä on mustaa, kyseessä olisi melko varmasti sekoitus. Hintaa luodeilla on ,-, euroa kappaleelta ja niitä myydään tai kappaleen rasioissa. 62 RIISTA Myyjä: MidwaySuomi, (09) 5122 933. Maahantuojan mukaan se toimii sekunnin veivauksella jopa puoli tuntia. VALOA VEIVAAMALLA Freeplay Energy on energiaa säästäviä elektroniikkatuotteita valmistava yritys, jolla on valikoima käyttäjän itse tuottamaa sähköä hyödyntäviä laitteita. Valikoimista löytyy myös latureita ja radioita, mutta jahtimiehiä kiinnostavampia ovat todennäköisesti yrityksen valaisimet. Tarjolla on mm. Kannattaa myös kiinnittää huomiota eläimen hännän väritykseen, musta hännänpäällinen on rusakon tuntomerkki, valkea häntä taas metsäjäniksen. ja .. Rekyylin vaikutuksesta luoti voi siten sytyttää nallin ja aiheuttaa räjähdyksen. LeverEvolution -luodin kärki on kuitenkin valmistettu pehmeästä kumista ja se on siten turvallinen myös putkimakasiinissa. Indigo ja ML- lamput ovat molemmat lyhtytyyppisiä, ladattavalla akulla varustettuja malleja
Amerikkalaiset pelkäävät, että Presidentti Obaman johtama hallinto rajoittaa aseiden saatavuutta sekä mahdollisesti lätkäisee patruunoille uusia veroja ja siksi kaikki alaan liittyvät tuotteet ovat suuren kysynnän alaisia. Suuretkin patruunavalmistajat ovat ilmoittaneet, että tehtaat pyörivät täydellä teholla, mutta silti valtavaa kysyntää ei voida tyydyttää. Vanhan mantereen varastoissa patruunoita onkin yhä riittämiin ja myös suomalaisille maahantuojille on patruunoita tulossa. Nyt eräs näistä vähemmän tunnetuista valmistajista nimeltään Bauer Germany (www.bauerkg.de), on nyt saanut suomalaisen edustajan. Nyt tarjolla on kevyempikin kuulonsuojausratkaisu. Kuvan edullinen puhdistusvälinesarja 12 kal. Varsinainen tulppaosa on silikonikumia ja vaimennussylinteri metallia. Se on kemikaali, joka jättää metallipinnoille näkymättömän, korroosiolta suojaavan kalvon vaikuttamatta puuosiin, muoviin tai lasiin. Monet kuitenkin vierastavat kookkaita kuppisuojaimia ja kokevat niiden aiheuttaman puristuksen häiritseväksi. VP90 auttaa suojaamaan aseesi. Amerikkalaisia patruunoita tuleekin olemaan tarjolla tällä kaudella tavalliseen tapaan. Materiaaleistaan johtuen tulpat on mahdollista pestä, joka on hygienian kannalta hyvä asia. haulikolle sisältää puhdistuspuikon, kaksi erilaista harjaa, työntöpään, pienen pullon öljyä ja kolme yksittäispakattua puhdistusliinaa. Maahantuoja: EF-Security Oy, (020) 785 6550 AMERIKAN PAUKUT LOPPUVAT? Yhdysvalloissa on tapahtumassa historian suurin patruunoiden hamstraus. Se on sen arvoinen! Puhdistusvälinesarjat Napierilta löytyy runsas valikoima erilaisia puhdistusvälinesarjoja ja -pakkauksia sekä haulikoille että kivääreille. Seinäjokelainen EF-Security Oy aloittaa maahantuonnin ja tulossa on ainakin Bauerin kiikaritähtäimiä. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. KUULEVAT KORVATULPAT Aktiivisuojaimet ovat tulossa yhä yleisemmiksi metsästäjien käytössä. Valmistusohjelmaan kuuluu myös mm. Winchesterin patruunoista ladataan Euroopassa. Näiden amerikkalaisvalmisteisten tulppien vaimennustehoksi luvataan dB, joka ei luonnollisestikaan pärjää tehokkaille kuppisuojaimille, mutta leikkaa kuitenkin merkittävästi korviin tulevaa melurasitusta. Suomalaisia metsästäjiä luonnollisesti kiinnostaa, kuinka tämä vaikuttaa sikäläisten metsästyspatruunoiden saatavuuteen Suomessa. Hintaa parilla tulppia on euroa. Aseöljyt, puhdistus- ja voiteluaineet sekä aserasvat Maahantuoja: Kartanokuva Oy, (050) 343 8750 11 6 5 5 OPTIIKKAVALMISTAJA BAUERIN EDUSTUS EF-SECURITY OY:LLE Keski-Euroopassa on paljon tunnettuja optiikkavalmistajia, mutta myös sellaisia joista Suomessa vain harva on edes kuullut. katselukiikareita ja etäisyysmittareita. Tiesitkö, että Napierin tuotteet sisältävät VP90-korroosionestäjää. Acu-Life-nimiset "kuulevat" korvatulpat vaimentavat laukausäänet, mutta eivät normaalia taustaääntä tai puheääntä. Suuri osa täällä myytävistä jenkkipatruunoista tulee eurooppalaisista varastoista ja osa mm. Amerikkalaisten tehtaiden vienti on tavallisestikin pientä verrattuna sikäläisten markkinoiden kysyntään, joten tällaisissa poikkeustilanteissa olisi mahdollista, että kaikki tuotteet myytäisiin kotimaassa. Jos jenkkien patruunoiden hamstraaminen pitkittyy merkittävästi, on mahdollista, että kaudella tilanne on jo toinen. vain 16 Kuulosuojaimet 37 Maahantuonti ja lisätietoja: www.teuvolouhisola. 09-724 9821 RIISTA 63. Lisäksi viimevuotisen lintukadon vuoksi monilla kauppiailla on yhä viimevuotista varastoa
Sopii hyvin, tehdään tulet ja juodaan saikat, myöntyi ryhmänjohtaja Ekku. Ahkio ja reput täynnä tarvikkeita ja muonaa, ainakin kahden viikon tarpeet elämiseen saatiin mukaan. Kelpasi siinä kellottaa. 64 RIISTA. Varmaan kannattaa aamulla lähteä kahta puolta järveä kulkemaan, mennään kaksittain, on mukavampi niin. Tarkkaavaisina he etenivät, ei haluttu M törmätä yllättäen viholliseen, vaikka riskiä pidettiinkin pienenä. Niitä aiottiin tavoitella. Rukajärven suunnan taistelut olivat ainakin toistaiseksi asettuneet sellaiseksi pienemmäksi nuhjaamiseksi. Pitkä ja jäntevä mies liukui suksilla helposti, vaikka repussa olikin painoa. Pystyyn kuivunut kelo alkoi lojahdella kirveeniskuista. Kun pysähdyttiin, niin pakkanen iski heti armottomasti hikisiin miehiin. Euroopan suurin korpialue otti hiihtäjät vastaan. Ekku iski toisille silmää ja totesi, että taidettiin löytää oikea hirvien Eldorado. Yksi komennuskunta oli nelimiehinen. Hiljalleen nelimiehinen komennuskunta häipyi pakkasen huurruttamaan korpeen. Paksuista keloista tehdyt tulet lämmittivät tasaisesti jalkopäässä ja armeijan viltit oli kääritty jalkojen suojaksi. Pidetään vähän taukoa, tuumi Aleksi, ryhmän paras kivääriampuja. Ajatus kiersi vähän aikaa sodassa ja itsekunkin omissa asioissa, sitten uni yllätti. Päätettiin hiihtää tavoitteeseen ennen iltaa. Ryhmänjohtaja oli tummakulmainen, hieman karskinoloinen mies. Aika paljon oli jälkiä tullessa, virkkoi Ekku, kun makailtiin jo havuilla laavukankaan suojissa. Mutta silmä haki jo tottuneesti riistankin jättämiä merkkejä, sillä asiallahan sitä oltiin. Väinö, Paavon pakkikaveri, alkoi polkea lunta tulevan nuotion ympärillä. Ekku ja Väinö aloittivat laavukankaan kiristämisen, toiset hakkasivat puita. Hiljainen puhe ei kauas kuulunut. Oliskohan peuroja järvellä nyt, mietti Väinö. Vaikka oltiin väsyneitä, alkoi leirin valmistaminen ripeästi. Miehet olivat sitkeän näköisiä, nuoria, itärajan kasvatteja. Avanto ruokavettä varten syntyi myös samalla. Ja tietysti normaalit kauraryynit, hernekeitot ja vanikat. Laavukangas oli uusi, työkalut samoin. Parin kilometrin päässä he jättäytyivät isompia puhumatta ladulta syrjään ja tervehtivät menijöitä. Ryhmän pienikokoisin, Paavo, kaiveli ripeästi kirveen repun läpän alta ja alkoi toimeen. Pitkänomainen erämaajärvi Nimetön oli kertomusten ja tietojen mukaan hirvien ja peurojen talvialuetta. Huoltopäälliköltä tingatut puoliturkit lämmittivät mukavasti. Eränkäynti oli heille ollut arkipäivää rauhan aikana ja sitä se oli sodankin aikana. Pataljoonan huoltopäällikön antama komennus oli mieluinen. Suurin taakka oli kuitenkin aina ahkionvetäjällä: se pyrki kyntämään syvällä tammikuisessa höttölumessa. Niinhän sitä paikalliset sanoivat, että täällä niitä on, myönteli Aleksi. Talven sinervässä hämärässä saavuttiin Nimettömän rannalle. Kun syötävää ei juuri liikaa ollut Suomessa eikä valloitettu aluekaan sitä ainakaan lisännyt, arvioitiin sitä, mitä luonto voisi tarjota: perustettiin metsästyskomennuskuntia. Ja kun eihän ihan varmaa ole siitäkään, jos iivanoihin täällä vielä törmätään, Ekku suunnitteli. Olo oli kylläinen ja huominen jännitti. Viimeksi Väinö haalasi valtavan kasan kuusenhavuja laavun pohjalle. Työmies savusi Aleksin huulessa, samoin Ekku poltteli savukettaan. Muonat olivat muutenkin sellaisia, että niitä ei jokaisen ulottuvilla ollut: säilykelihaa, -kalaa, voita, oikeaa kahvia, teetä, sokeria, saksalaisia savukkeita ja suklaata. METSÄSTYSKO Vuonna 1942 talvella Jatkosota oli kestänyt jo seitsemän kuukautta. Sen tammikuista rauhaa ei yksi latu rikkonut. Ja vähemmässä kuin kymmenessä minuutissa tulet lämmittivät pakkeja, jotka olivat täynnä lunta. Esikunnan vartiomiehet saattelivat vähän matkaa lähtijöitä. Kelotulet antoivat lämmintä sen verran, että paljain käsin saatettiin karttaa käännellä ja tutkia. Liikuntasodan näännyttämät suomalaiset ja jatkuvasti perääntymään joutuneet venäläiset taisivat molemmat tahoillaan iloita siitä, ettei tarvinnut jatkuvasti pelätä henkeään. TEKSTI: ESA SÄPPI ajoitusolot saatiin vähitellen siedettävään kuntoon, ja pitkään jatkunut huono ravitsemus alkoi saada huomiota osakseen jopa niiden pöytien ympärillä, joissa puutetta omakohtaisesti ei tunnettu. Loppumatka oli lupauksia antava: sorkkaeläinten polkemia jälkiraitoja oli tiheään. Miehet katselivat toisiaan ja taisipa hymykin häivähtää kasvoilla
Olo oli epätodellinen: kymmeniä peuroja juoksemassa suoraan päin. Aleksi ja Ekku kiipesivät järven rannan loivaa nousua mäelle tähystääkseen sieltä. Jos törmäätte viholliseen, niin älkää ampuko, jos ei ole pakko. Kun vielä sota tuntui jääneen jonnekin kauas, jännitys ja rasitukset alkoivat unohtua. Katso perhana, sieltä tullaan! sihahti Ekku pudottautuen männyn juurelle. Etumainen vihollissotilas nosti varovasti kätensä kämmen eteenpäin ja sihahti omilleen jotain. On tämä perhanaa, sota on maassa ja miehet makaa, vartijaakaan meillä ei ollut, tuumaili Aleksi. Sydän hakkasi, silmät saivat terävyytensä, etusormi kiristi tyhjät pois, ajatuksia ei enää ollut: oli vain peuralauma ja minä Molemmat yrittivät nähdä mahdollisimman kauas niin, että silmissä hämärsi. Isoa lihaa, sitä mitä oltiin hakemassa, ei vain löydetty. Niihin eivät huoltopäällikön kynnet yltäneet. Mihinkään rankkoihin tulitaisteluihin itseään isomman joukon kanssa ei ollut varaa: jokaisella oli Pystykorva ja Ekulla lisäksi Lahti-pistooli. Useita laukauksia, sortuvia eläimiä. Entäs viholliset. m. Aivan yllättäen viisi metriä leveän joen vastarantaa kulkivat vastaan vihollisen partisaanit. Miehet olivat hyvällä tähystyspaikalla, lauhtuvan sään nostama hienoinen usva oli jään yllä. MENNUSKUNTA Aamulla Väinö herätteli toisia. Ensimmäinen laukaus rikkoi lumouksen. Kaksi nurin. Kuudentena päivänä sää lauhtui tuntuvasti, ei aivan vesikeliksi, mutta melkein. Ilvesten ja kettujen ruhoja kyllä väitetään myydyn silloisille aseveljille, ne saattaa olla kyllä juttuja vaan, mutta mistäpä sitä tietää. "kyllä tämä on pojat perhana toista kuin korsussa makoilu"-tokaisu kertoi paljon. Saatuaan mukaansa pari pienoiskivääriä pyydettiin myös oravia ja näätiä. Ekku veti syvään henkeä ja etsi kuumeisesti parempaa asentoa pehmeässä lumessa. Mutta ilman konetuliaseita ei haluttu joutua kahakkaan, se oli selvää. Monta kertaa tyhjin toimin ei haluttu ilmoittautua, se tietäisi takuulla miesten vaihtoa. Monikymmenpäinen peuratokka tolvasi jääkannella ja ne tulivat suoraan kohti. m. arveli Aleksi. Ja kun jäseniin alkoi tulla taas vetreyttä ja voimaa alkoi mielikin virkistyä. Peuralauma menetti sinä päivänä monta jäsentään, että nuoret miehet saisivat tuoretta syötävää, pysyisivät terveinä ja kunnossa. Tilanne alkoi huolettaa miehiä. Minä vähän arvelin, että minä ja Aleksi mentäisiin itäpuolta ja Väinö ja Paavo sitten länsipuolta. Olishan se ollut herätys, jos naapuri olisi hiihtänyt tulille! Vaikka eivät taida kyllä täällä hiihdellä. Väinö ja Pave ampui, kun ei vaan olisi ryssiä, Ekku huolestuneena pohti ja kiipesi vauhdilla mäen päälle. Kuusi heistä oli näkyvillä. Saatu linturiista tuli syötyä itsellä ja sovittu määräaika läheni. Takaisin tullaan sitten ennen pimeää. Eräksi saatiin teeriä ja muutama oikea homenokka. Jyvä hakeutui etummaisen sonnin eteen. Vasen käsi pyyhkäisi piipunsuojuksen syrjään, oikea käsi pudotti rukkasen ja kintaan. Hirvieläimiä ei vain löytynyt. Neljä päivää oli hiihdetty erämaata. Ja sodan lopputuloksen kannalta se olisi tainnutkin olla aika turhaa? RIISTA 65. Molemmat uturoivat reput selästään ja sujauttivat ne eteensä tueksi aseille. Ja niin kävi, että kukaan ei silloin kuollut eikä haavoittunut. Mitä tehdään, pitäisikö hiihtää sinne, tuon niemen takaa laukaukset tulivat, Ekku mietti. Rauhallinen hiihtely, ahkiollinen muonaa ja saatu tuore liha alkoivat vaikuttaa miehiin piristävästi. Pataljoonan varastolta oli saatu tingattua nolla-piippuiset tehtaan rasvoissa olleet aseet, ne oli kohdistettu ja hyviksi havaittu. m. Niiden turkit päätyivät kyllä repuissa lomille ja siviilimarkkinoille. Kerran kesällä ryhmä kulki tuttua reittiä joenvarressa kohti leiriään. Lauma teki täyskäännöksen ja sekasorto oli täydellinen. Iltaisin leirissä nauru porisi ja uni oli syvää pakkasesta huolimatta. Taas kaksi ja vielä muutama lisää. Samassa kokoonpanossa komennuskunta teki toistakymmentä lihanhankintamatkaa. Hitaasti ja vaistomaisesti kämmenpohja käytti lukonkampea, kiiltävä patruuna solahti pesään. Jos silmille tulevat, sitten pankaa vehkeet soimaan, ryhmänjohtaja jakoi viimeisiä ohjeitaan. Heti perään jymähti myös Aleksin kivääri. Niin alkoivat komennuskunnan päivät kulua. Siihen oli totuttu, Väinö oli se, joka lisäsi yöllä puita tuleen, kuuhaili hereillä ja aamulla täytti pakit. Muutaman päivän päästä nimittäin pitäisi kahden miehen hiihtää pataljoonaan hakemaan joko lihannoutoväkeä tai sitten vain ilmoittautumaan. tyhjät pois, ajatuksia ei enää ollut: oli vain peuralauma ja minä. Veretseisauttava hetki siinä seisottiin ja katsottiin toisiaan, yksikään ase ei noussut. Aika monta laukausta, eikä kuulu muita aseita, Aleksi sanoi rauhallisesti, kun hengitys oli hieman tasaantunut. m. Ilves, susi, ahma, karhu, hirvi, peurat ja linnut olivat kohteena aina vähän tilanteen mukaan. Iso- Jyvä hakeutui etummaisen sonnin eteen. Syödään nyt tässä rauhassa ja lähdetään sitten liikkeelle. Ei sitä silloin kukaan osannut moittia. toiselle puolelle humpsahti hankeen Aleksi. Sydän hakkasi, silmät saivat terävyytensä, etusormi kiristi jen petojen vuotia ei repuissa olisi saanut kuljetettua oikein lomille ja ne jäivät useimmiten pataljoonan eräksi. Kahden laukauksen kaiku kuului äkkiä järven toiselta rannalta. Sitä ei haluttu ja jotain merkitsi myös metsämiesten kunnia
Kartanlukutaidottomien toimittajien Heisniemi ja Määttä työ ei ainakaan helpottunut siitä, että Kuitunen kaahasi hyvin mieluusti ohi jokaisesta risteyksestä ja liittymästä, jonne olisi ollut hyvä kääntyä. Kaikki edellä mainittu on pientä siihen verrattuna mitä jouduin kokemaan saksalaisessa liikenteessä. Kissan paskat. Väittäisin, että kiikarissa heillä olivat messukeskuksen varsin hehkeät työntekijät. Kuitunen ja Siukola taas keskittyivät hiplausvälineisiin ja jättivät oikeat aseet pienemmälle huomiolle. He hakeutuivat aktiivisesti optiikkavalmistajien osastoille ja pyrkivät saavuttamaan korkean tarkkailuaseman, josta he kykenivät suorittamaan vakoilua messualueelle. Haulikkopuoli messuilla ärsytti siinä mielessä, että vaikka amerikkalaiset ovat keksineet /-patruunan ja siihen aseita, niin eurooppalaiset ovat järjenvastaisesti kiinni vanhassa ja kieltäytyvät hyväksymästä nykyaikaa ja sitä, että kunnon BB-töräys tipauttaa riistaa komeasti melkein sataan metriin. Esa Toivonen sai kotimaasta käsin sapiskaa, kun nettiin ei ilmaantunut videoita toivottuun tahtiin. Saksa on paska maa. Mielestäni on aivan oikein, että lappalaisten kanssa ollaan tarkkana. Helsinkiläisiä toimittajia ajotapa tuntui miellyttävän ja kuljettajana toiminut Tero Kuitunen olikin kuin siipiä vailla oleva toisen maailmansodan syöksypommittaja. Toimittajat Tero "Helvetin Haukka" Kuitunen, Arto "Kartoffelklöße" Määttä, Esa Hoisniemi, Ari Siukola ja Esa Toivonen edustivat maataan ja erityisesti toimittajakuntaa varsin toivottomalla tavalla. Heidän pyrkimyksenään oli seurata oikeita toimittajia ja tätä kautta löytää messutarjonnan seasta oikeat uutuudet siinä kuitenkaan onnistumatta. Olenhan sentään metsästänyt jo huomattavan kauan ja ampunut monta otusta vuodessa. Kyseltyäni hirvenmetsästyksen puuttumisesta messutarjonnasta sain eurooppalaisilta sen käsityksen, että hirvimetsälle on varsin vaikea päästä verrattuna A muuhun metsästykseen. Kannattaisikohan harkita muuttoa vähän lähemmäs, niin ei olisi perse auki reissaamisesta... Hyvänä esimerkkinä panin merkille toimittajien Hyösniemi ja Määttä taktiikan uutuuksien etsiskelyssä messualueelta. On siinä meillä valokuvaaja. Lyhyesti ja ytimekkäästi voisin sanoa, että kyseinen toimittajaretkue olisi tarvinnut seurakseen opaskoiran, eikä suinkaan lärsäkköläistä metsästyksenjohtajaa. Toimittajien päättömän käytöksen lisäksi messuilla ahdisti se, että hirvenmetsästystä siellä ei käsitelty juuri lainkaan. Euroopan torvelot eivät näemmä ole kuulleet halaistua sanaa sarkapuvusta. Mitkä hemmetin ase- ja metsästysmessut ovat sellaisia joissa ei käsitellä metsästyksen kuninkuuslajia. Reiska Naapurivaara 66 RIISTA. Eikä enää sianlihaa minulle, kiitos. Ensin paahdettiin päivä messuilla ja sitten imaistiin napa täyteen niin, että toimittajista yksi toisensa jälkeen oli lähes jalaton syönnin päälle. Ihmiset ajavat kuin hullut ilman, että heillä olisi pienintäkään hajua siitä mihin he käyttäisivät ajoajassa säästetyt muutamat minuutit. Esillä oli kyllä kaikenlaista jonninjoutavaa kuten ylikruusattuja uusia aseita (mitä niillä tekee, kun sotilaskivääri on keksitty jo yli sata vuotta sitten?) ja kaiken maailman pussihousuja. Kysyttyäni asiasta parilta valmistajalta sain vastaukseksi jotain lätinää tasapainoisesta latauksesta, johon totesin hyvin painokkaasti, että kyseiset jästipäät ovat täysiä idiootteja. Olut on Saksassa pahaa (se maistuu jotenkin liian voimakkaalle) ja eniten kaipasinkin juuri suomalaista olutta, joka on huomattavan paljon juomakelpoisempaa tavaraa. Järjettömiä kiihdytyksiä, järjettömiä jarrutuksia ja avutonta ajosuoritusta huolimatta siitä, että autossa oli automaattivaihteet. He kuitenkin onnistuivat löytämään tiensä aina tasaisin väliajoin pressihuoneeseen kahvikupin ääreen muka lepuuttamaan jalkojaan. Syytä tähän ei tarvinne ihmetellä, sillä kuvaamisen sijaan myös Toivonen viihtyi enimmäkseen pressihuoneessa surffaten ansiokkaasti netissä. Messujen lattean tarjonnan ja toimittajien ammattitaidottomuuden lisäksi minua ärsytti suunnattomasti saksalainen ruoka- ja juomakulttuuri. Ai että minua hävetti. Jos reissusta pitäisi hakea jotain hyvää, niin mukavinta oli se, kun Määttää ahdisteltiin mennen tullen lentoasemien turvatarkastuksissa. viimeinen sana SAKSANMAALLA llekirjoittanut luuli saaneensa erinomaisen tarjouksen, kun hänet pyydettiin Riista- ja Rekyyli-lehtien helsinkiläisen toimittajakatraan kanssa Saksan Nürnbergiin IWA-messuille
Testaa ilmaisella demoversiolla! Lisää käyttäjien paljonpuhuvia kokemuksia ja kommentteja www.ultrapoint.fi. Katja Partanen Nerkoon riistamiehet ry ira-GPS mainen ko olosuhteisiin Koti isiin pohjoisma Koi Ultrapoint ra-GPS:n va ltuutetut jä lleenmyyjä t Ultrapoint Koira-GPS:ään kuuluu useimpiin puhelinmalleihin soveltuva ohjelmisto sekä muovinen, pestävä panta. "Tilanne aina hallussa" Ultrapoint Koira-GPS sisältää kaiken, mitä tehokkaalta ja toimintavarmalta tutkalta vaadit. Akuissa on markkinoiden pisin virrankesto. uudet ja -ominais point-mallit Kaikki Ultra t.fi www.ultrap oin. Katja Partaselle erityisen tärkeää ovat selkeät kartat, matalat käyttöja ylläpitokustannukset sekä pannan erinomainen vesitiiveys. Antennit sijoittuvat optimaaliselle paikalle koiran niskaan. GPRS-pohjaisen DoGPS+:n ansiosta laite pelittää kaiken lisäksi nopeasti, automaattisesti ja edullisesti
Kärkkäinen Oy, OULU Tiura-Uistin Ky, POLVIJÄRVI Erä-ankkuri Oy, PORI Eräpori, PULKKILA Kala-Oskarin Teerikirnu, RAAHE HHSport, RAUMA Sissos-Tuote Oy, ROVANIEMI City-Sport Oy, SOINI Ahti Huvila Oy, TAMMISAARI Tammisaaren Erämaapuoti, TURKU Turun ampumakeskus, VAASA Kurren erä ja kalastus Oy, VARKAUS Oy Carlson, YLIVIESKA J. (09) 724 9821. Kärkkäinen, YLIVIESKA Ylivieskan Urheilu ja Lelu, YLÖJÄRVI Ylöjärven Asetarvike, ÄÄNEKOSKI Niskanen Oy, Kodintekniikka ja Urheilu Maahantuoja: www.teuvolouhisola. AINA ASKELEEN EDELLÄ RAFFAELLO CRIOCOMFORT VOITOKAS KOKONAISUUS Benellin tyyliä ja teknologiaa parhaimmillaan: haulikko, joka on tyylikäs ja ergonominen, ensiluokkaisista materiaaleista valmistettu ja jonka ominaisuuksiin kuuluvat Benellin uusimmat, patentoidut, teknologisen kehitystyön saavutukset: - Comfortech System: vähentää rekyylituntumaa jopa 50%, vähentää piipunnousua ja nopeuttaa uudelleenkohdistamista. - Window System: "ikkuna" etutukissa mahdollistaa makasiinissa olevien patruunoiden tarkastelun visuaalisesti. VALTUUTETUT BENELLI-KAUPPIAAT 2009: ALAJÄRVI Kesport Hyöty-Puoti Oy, FORSSA Forssan ase ja retkeily, HAAPAJÄRVI Raimo Olkkonen Oy, HEINOLA Heinolan Kontti, HELSINKI Ajanase, HELSINKI Aseistamo, HELSINKI Eräliike Hiidenkivi, HELSINKI Varuste.net, HUMPPILA Aseliike Rantanen Ky, HÄMEENLINNA Erämaailma, HÄRMÄ HH-Sport, II Kärkkäinen Express Oy, IISALMI HH-sport, ILOMANTSI Kesport Kortelainen, JOENSUU Joensuun SAR, JUANKOSKI Sepon Urheilu ja Patruuna, JUVA Juvan Rauta ja Maatalous, JYVÄSKYLÄ Armoria, KAJAANI Erä- ja Koneliike E.Kainulainen, KEMI City-Sport Oy, KIURUVESI Rapakkojoen kauppa, KLAUKKALA Juhani Sinisalo Oy, KRONOBY Krono Järn o Lantbruk, KUOPIO Oy Carlson, KURIKKA Ase- ja Urheiluliike Patruuna, LAHTI J.Kärkkäinen Oy, LAPPEENRANTA Urheilu-Koskimies, NIVALA HH-Sport, OULU J. - Crio System: parantaa piipun ja supistajaholkkien ballistisia ominaisuuksia