Nyt iPadissa ja iPhonessa! Lataa Applen App Storesta tai laitteesi Lehtikioskista ilmainen Riistaohjelma. Voit sen jälkeen ostaa uusia ja vanhoja numeroita luettavaksi i-laitteellasi milloin haluat!
Useat yrityksen markkinoille tuomat ominaisuudet ovat selkeästi viitoittaneet metsästystutkamaailman tietä. Toimintavarma, helppokäyttöinen ja tehokas Ultrapoint r Kaikki automaattisesti näkyvillä heti, kun avaat ohjelman: koiran sijainti, oma sijainti, haukkutiheys, kartta r Veloituksettomat Maanmittauslaitoksen kartat r Edullinen käyttää GPRS-pohjaisen seurannan ansiosta r Jälkipelit DoGPS NETissä r Kartanpiirto-ominaisuuksilla tarpeelliset tuunaukset r 1BOOBO akut voit vaihtaa itse Kotimaisia Ultrapoint-koiratutkia kehitetään jatkuvasti. Edelläkävijä haluaa tarjota toimintavarman, helppokäyttöisen ja kestävän ratkaisun jokaiselle suomalaiselle metsästäjälle – kohtuulliseen kokonaishintaan. Ultrapoint Koira-GPS:n valtuutetut jälleenmyyjät "-")3. )) 4QPSU t &7*+37* *MQPO ,BUJTLB t '0344" 'PSTTBO "TF KB 3FULFJMZ t )""1"+37* 3BJNP 0MLLPOFO 0Z t )*+ /FTUF )ÊJKÊÊ t ).&&/-*//" &SÊNBBJMNB
4FQQP ,BTUFQPIKB ,Z t ** ,ÊSLLÊJOFO t **4"-.* )) 4QPSU t +0&/466 $BSMTPO
&SÊSBBUF t +:74,:- "SNPSJB
.JEBSF t ,"+""/* 5FLOJTFU ,BKBBOJ t ,"/("4"-" "TF KB &SÊMJJLF ,BVLPQBSUJP t ,"/,""/1 5 NJ 3FQPMBJOFO t ,"3556-" 4JTÊ 4BWPO BTFOOVTQBMWFMV t ,&.* $JUZ 4QPSU t ,&.*½ ,FNJÚO NFUTÊTUZTQVPUJ t ,&.1&-& 0VMVO "TF t ,0*,,"-" "HSJQBMWFMV t ,0,,0-" ,POFLFTLVT ,PLLPMB
5NJ 5 6VOJMB t ,6).0 ,PSQJSPTWP t ,601*0 $BSMTPO t ,664".0 &MNP 4QPSU t -")5* "TFQJTUF
,ÊSLLÊJOFO t -"11&&/3"/5" 8JME 4QPSU 'JOMBOE
6SIFJMV ,PTLJNJFT t -*&,4" 3BKBO "TF t -011* &SÊMPQQJ t .*,,&-* $BSMTPO
5VLLJNJFT t .6)04 +PIO #FBS t /",,*-" 5VULBQBOUB t /*7"-" )) 4QPSU t 06-"*/&/ 6SIFJMV 1BKBMB t 06-6 5JVSB 6JTUJO
7JFTUJNBB t 1"3*,,"-" 1BSJLLBMBO BVUPUBSWJLF t 1*&,4.,* (SFFO 5SBJM t 103* "" 1SPEVDUJPO .BSLFUJOH t 103700 *40: 0Z t 16%"4+37* "OPO BTF KB UVLLV t 3"")& )) 4QPSU t 3"6." 4JTTPT .ZZNÊMÊ t 3**)*.,*ø&SÊLPOUUJ t 307"/*&.* $JUZ 4QPSU
0MMJO &SÊ KB ,BMBTUVT t 4""3*+37* &YQFSU ,POF -JOOB t 4"--" 6SIFJMV 4BMMB t 4"70/-*//" $BSMTPO t 4&*/+0,* 8FYUSB t 40%"/,:- 4JNPOFO 0Z t 40*/* "IUJ )VWJMB 0Z t 5".1&3& 39 59 5VPUF t 563,6 "TF KB LPOF t 7""4" ,VSSF &SÊ KB ,BMBTUVT 0Z t 7"/5"" .BVWBO t 7"3,"64 $BSMTPO t 7*33"5 &VSPWJSSBU t :-*7*&4," ,ÊSLLÊJOFO t /&,04,* ,FTLJ 4VPNFO WJFTUJMBJUFIVPMUP www.ultrapoint.?. Nyt ohjelmisto myös Android-puhelimiin Metsästystutkien edelläkävijä Ultrapoint tarjoaa sinulle entistä laajemman valinnanmahdollisuuden: ensimmäisen kerran voit käyttää kotimaista metsästystutkaohjelmaa, Ultrapointin DoGPS:ä, nyt myös Android-puhelimissa
Sisällys 4/2012 6 Saksanhirvijahdissa Skotlannissa 48 Neverlost Butcher Set Näkyvä veitsisetti metsämiehille 12 Anschütz 1780, .308 Winchester Perinteisen merkin paluu metsästyskiväärimarkkinoille 49 Loukkupyyntiä keinutuolista Helpotusta pienpetojahtiin 18 CZ-USA Ringneck Rinnakkaispiippuinen moderneilla höysteillä 50 Vaiston varassa Kokeneen jousimetsästäjän uudet elämykset 24 Metsästäjän knoppitietoa Ratahaulikot metsästysaseina 56 Riihimäen erämessuraportti Kauden uutuustuotteet esittelyssä 28 Sellier & Bellot ”Remes 30 vuotta” -juhlapatruunat 64 Uutiset ja uutuudet 66 Viimeinen sana 30 Kevät keikkuen tuli Havainnot riistan kevättouhuista 34 Uway lisävalo riistakameraan 36 SRVA-toiminta Käytännön kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä 42 AKU Jager High Top GTX metsästysjalkineet 44 Kylmäsavustusta kytösavulla Katoavaa Katoa avaa kansanperinnettä pelastamassa
Viides vuosikerta. Tämä aiheutti taas lisäkyselyitä ja aikaa kului jälleen turhaan puhumattakaan asiaa hoitavien ajankäytöstä, parempaakin tekemistä varmasti olisi ollut. Voidaankin todeta, että suurin syy näiden edellä mainittujen lintulajien vähenemiseen on varislintujen määrän tolkuton kasvu luontojärjestöjen avustuksella. Emme takaa Riistassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Toki tämä käytäntö vaatisi Riistakeskuksen toimijoilta selkärankaa, joten lienee viisainta keskittyä ensin mainittuun ehdotukseen. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. PÄÄTOIMITTAJA: Esa Höysniemi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Arto Määttä / arto@firekustannus.fi TEKIJÄT: Tero Kuitunen, Juha Kylmä, Tuomo Karsikas, Jussi Grönstrand, Erno Lindroos, Hannu Uronen, Timo Höysniemi, Ville Pohjola, Jari Laulumaa, Maiju Suominen, Erkki Tamminen, Turo Niemi GRAAFIKKO: Antti Teittinen VALOKUVAAJAT: Arto Määttä KANNEN KUVA: Tuomo Karsikas ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET: asiakaspalvelu@riistalehti.fi puh: ?. jani.leskinen@firekustannus.fi Riistan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Firekustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. kk KUSTANTAJA: Fire-kustannus Oy PL ??, ????. Toinen tapa olisi hoitaa hakemukset vain leimaamalla anomus kuin anomus ilman sen kummempia kyselyitä hyväksytyksi sitä mukaa kun niitä tulisi ja antaa luonnonsuojelujärjestöjen hoitaa valitukset. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. ??. (klo ?.??-??.??) Muina aikoina automaatti, puh: ?. Samaan aikaan kun varislinnut saavat nauttia rauhoituksesta, ovat erityisesti pelto- ja vesilinnut hätää kärsimässä, samaten myös suojelua vaativat tai harvinaistuneet lajit. Päätös tuli kyllä aikanaan, kun paras jahtiaika oli jo ohi. pääkirjoitus Varislintujen suojelu, miksi. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Luontoliitto ja eri lintujärjestöt jaksavat jauhaa joka vuosi siitä, kuinka harvinaisempia riistalajeja tulisi suojella (näinhän metsästäjät tekevät), mutta tärkein asia, varislintujen toimesta tapahtuva pesärosvous, on kokonaan unohtunut. Tämä kaikki vain siksi, että voisi tehdä yhtä tärkeintä riistanhoitotyötä, joka auttaisi myös muiden kuin riistalajien hyvinvointia. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Kaikki oikeudet pidätetään. On muistettava, että nimenomaan ihmisen olemassaolo on mahdollistanut varislinnuille hyvät olosuhteet. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Onkin turha syyttää metsästäjiä suojelijoiden itse aiheuttamasta ongelmasta. Kukaan ei ole vielä osannut kertoa miksi varislinnut rauhoitettiin, yhdelläkään lajilla kun ei ole eikä ole koskaan ollut vaikeuksia. On todella erikoista kuinka täysin turhaa asiaa joudutaan vatvomaan jopa kuukausitolkulla raskassoutuisella organisaatiolla ja tuhlaamaan byrokratiaan talon korkuinen monistepinkka, vieläpä useiden virkamiesten allekirjoituksilla varustettuna. euroa kestotilaus ??,?. Monissa muissakin tapauksissa luonnonsuojelu on tekopyhää ja siten estetään näiden järjestöjen peräämä luonnon monimuotoisuus. Fire-kustannus Oy vastaa Riistan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. HELSINKI MEDIAMY YNTI: Jani Leskinen puh: ????-??. Huvittavaa asiassa oli se, että sitä oli joutunut hoitamaan toinen piiri. Pesimisaikaisen rauhoituksen voisi vielä jotenkin käsittää, mutta tärkein, kevätpyynti, on käytännössä tehty niin hankalaksi, että monissa tapauksissa se jää kokonaan hoitamatta. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Niitä on siis ihmisten myös metsästettävä. Viime keväänä meillä päin kevätjahti epäonnistui, koska Riistakeskuksen Uudenmaan piiri ei muka ehtinyt käsitellä hakemuksia ajoissa. toukokuuta, pohjoisessa myöhemmäksi. Asia olisi helppoakin helpompi ratkaista muuttamalla KAIKKIEN varislintujen rauhoitusajan aluksi esimerkiksi etelässä ?. - Esa Höysniemi Riista löytyy myös Facebookista: facebook.com/riistalehti. - ???. HELSINKI email: toimitus@riistalehti.fi ISSN ????-???. Tilaushinnat: ?. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kysymys on siis poikkeusluvan hakemisesta. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. RIISTA PL ??, ????. ???. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Riistaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Riista ilmestyy 8 kertaa vuodessa. - ???. kk ??,?. euroa/?. Lupapaperit oli lähetetty vuoden alussa, mutta tämäkään ei enää riitä, hakemus tulisi jättää jo reilusti edellisen vuoden puolella. ???
6 RIISTA
Tä- män reissun hyvä puoli on se, että oppaamme on samaa ikäluokkaa kanssani. K oska tämä sakki ei tee kovin fyysistä työtä, kehotin heitä hoitamaan itsensä kuntoon reissua varten. Pari isoa urosta nähtiin myös taistelemassa keskenään, näky johon en ole koskaan aiemmin törmännyt metsästäjänurallani. Laskimme lähistöllä olevan kahdeksan valtaurosta, jotka ajoivat nuorempia uroksia pois naaraiden kimpusta. Tämän jälkeen kroppa aukeaa ja pääkoppa säätyy oikeaan tilaan kiipeämistä varten. Parhaimmassa kunnossa olin ennen neljääkymmentä ikävuotta ja siitä eteenpäin jokainen reissu on ollut edellistä raskaampi. Koska alueella oli näin paljon metsästettäviä yksilöitä, päätimme ajaa mönkijällä hyvin varovasti lähemmäs hirviä jokivartta pitkin. Kiima oli käynnissä ja uroksilla on täysi höyry päällä. Kun mönkijän moottori sammutettiin, kuului ympäriltä saksanhirvien kiimahuu- toja. ENSIMMÄINEN PÄIVÄ Jahtiaamu oli kuiva ja aurinkoinen ja sään odotettiin jatkuvan tällaisena seuraavat kolme päivää. Olen reissannut Skotlannissa jahtihommissa jo ?. Glen Moidart GLEN MOIDART, KINLOCHMOIDART, SKOTLANTI Glasgow TEKSTI: ANDY PEARCE SAKSANHIRVIJAHTIA SKOTLANNISSA Ammuin Ianin vieraana ollessani erittäin hyvän japaninhirven Dorsetissa, eteläisessä Englannissa. vuotta, eivätkä reissut muutu koskaan helpommiksi kun ikää kertyy mittariin. Rinne jossa nämä urokset ottivat yhteen, oli niin jyrkkä, että pienikin virheaskel olisi syössyt hirvet alas vuorenrinnettä. Jokaisella jahtireissulla ensimmäisen vuorenrinteen kipuaminen ylös on aina se vaikein. Tämä on erittäin harvinaista Skotlannissa, kolme päivää putkeen satamatta! Hyppäsimme heti aamusta Argocatin kyytiin (monipyöräinen ”miehistönkuljetusmönkijä”) ja ajoimme viisi kilometriä solan pohjalla sopivaan tarkkailupisteeseen, jotta saatoimme seurata vuorenrinteistä paikat missä hirvet olivat. Tästä kiitollisena ajattelin järjestää Ianille, hänen veljelleen Robille ja parhaalle ystävälleen Glynille matkan Skotlantiin pyytämään saksanhirviä niiden parhaimpaan kiima-aikaan. Eteenpäin päästään parhaiten kun lakataan ajattelemasta kiipeämistä ja painetaan menemään sen suurempia murehtimatta. Hirvet eivät välittäneet läsnäolostamme juurikaan, sillä ne olivat hyvin kiireisiä kiimatouhujensa kanssa. Saimmekin jätettyä mönRIISTA 7
Muistin kuitenkin repussani olevat suklaapatukat ja kolmen patukan jälkeen Ianin huumorintaju saatiin palaamaan. Tässä vaiheessa Ian oli kuitenkin onnellinen, sillä enää ei mentäisi rinnettä ylös vaan vaihteeksi saataisiin laskeutua rinnettä alas! Bill ehdotti, että minä menisin Robin ja Glynin kanssa yrittämään toista kannanhoitokaatoa noin kilometrin päästä vastatuulesta. Tarkkaillessamme hirviä harjanteelta näimme nuoren uroksen säntäävän sitä ajavan ?. Weatherby Magnumillaan. Lähestyimme hirviä kunnes tämä iso uros ajoi toista kohtuullisen kokoista urosta syrjemmälle, poispäin meistä. Iso uros piti näpeissään kuudentoista naaraan laumaa. Viidensadan metrin kiipeämisen jälkeen Ian sanoi ensimmäisen kerran sanat ”kuinka pitkästi vielä?” Näimme kumpareen harjan ja sanoin meidän tarvitsevan nousta vain tämän päälle. Glyn sen sijaan 8 RIISTA oli hyvässä kunnossa. Uros tulikin ??. Näitä kiviä Skotlannissa piisaa jääkauden jäljiltä ja osa niistä on omakotitalon kokoisia. Kesti vielä tunnin ennen kuin olimme saavuttaneet oppaamme Billin tavoittelemaan korkeaan maastonkohtaan, josta kykenisimme suunnittelemaan jahdin ja aloittamaan lähestymisen hirville. Myöhemmässä vaiheessa reissua tämän aseen vaikutus tulisi kuitenkin olemaan hieman toisenlainen. metrin etäisyydelle, josta Ian suoritti puhtaan osuman yläkeuhkolle .??. Olin käskenyt poikia pitämään huolen kunnostaan, mutta Rob ja Ian olivat päättäneet olla kuuntelematta neuvojani. piikkisen uroksen edellä. Nämä äänet roh- kaisivat meitä jatkamamaan matkaa. Kolmannen ”laen” päällä Ian oli hassun värinen ja Rob vinkui kuin koulutyttö: ”Kuinka pitkästi vielä, kuinka pitkästi vielä…” Tässä vaiheessa olimme kävelleet vasta kilometrin. Matkallamme vastatuuleen näimme ison valtauroksen alapuolellamme. kijän piiloon ison kiven taakse aivan laakson päähän. Jostain syystä Ian oli hukannut kaiken huumorintajunsa ja pelkäsinkin tämän pilaavan koko reissun. Se olisi ollut hieno trofee, mutta Bill oli antanut luvan kaataa vain kannanhoitoperusteella. Tässä vaiheessa alkoi reissun hauska osuus. Billin matka kesti varttitunnin kuorman kanssa kun taas Ian käveleskeli mönkijälle puolen tunnin verran. Päästyämme tähän pisteeseen näimme taas uuden horisontin. Meidän täytyi kiivetä suoraan ylös rinnettä näkösuojassa hirviltä. Osuma oli niin ylhäällä, että luoti raapaisi selkärankaa ja hirvi putosi paikoilleen. Ian saisi ampua nuoren uroksen kannanhoitoperusteella siinä vaiheessa kun se mahdollisesti tulisi kantaman päähän. Näimme ison uroksen ajavan naaraita alarinnettä kohti, mutta pienempiä uroksia ei ollut enää näkyvissä missään.. Vitsailimme hänen kustannuksellaan ja kysyimme, että olisiko hän halunnut mahdollisesti kuollessaan tulla haudatuksi kukkulalle vai pitäisikö ruumis viedä kotiin haudattavaksi. Etenimme hitaasti rinteen kulmaan, josta saatoimme taas tarkkailla etumaastoa. Ian ei ollut enää viininpunainen vaan hän oli muuttunut aivan valkoiseksi. Bill oli tässä vaiheessa sitä mieltä, että Ianin kanssa ei edettäisi enää yhtään pidemmälle. Pidimme pienen hengähdystauon hirvien mylviessä ympärillämme. Tuuli puhalsi miten puhalsi ja meillä oli vain yksi mahdollisuus yrittää päästä lähelle hirviä. Katsoessamme taaksepäin näimme kaikki kahdeksan pientä kumparetta, jotka olimme ylittäneet matkallamme tälle harjanteelle. Tämän jälkeen Bill kantoi Ianin kiväärin selässään mönkijälle ja raahasi samaan aikaan hirven perässään
Myöhemmin selvisi, että se oli parantelemassa haavojaan. Winchester Magnumistaan ja uros hyppäsi eteenpäin pudoten rinnettä alas noin viidenkymmenen metrin matkan, jossa se makasi kuolleena. Seutukunnan isompi valtauros oli tökännyt sarvellaan reiän nahkaan ja nyt tämä uros siis hoiti kipeää persaustaan. metrin päässä uroksen. Glyn kehotti Robia ampumaan. Suolistaessani eläintä eivät sen sisukalut olleet onneksi rikkoutuneet putouksessa, mutRIISTA 9. Rob lähetti luodin matkaan .??. Eläin seisoi poikittain katsoen laakson suuntaan. Ehdin miltei nukahtaa kun alapuoleltamme kuului valtava uroksen mylvintä. Olimme juuri nousemassa ylös piilostamme kun Glyn näki ??
Kiipeämistä oli viitisensataa metriä, eikä tuuli muuttunut suotuisammaksi lähestyessämme tasannetta. Emme nähneet urosta, mutta ajattelimme sen mahdollisesti olevan naaraslauman parissa. Winchester Magnumillaan ja eläin putosi. TOINEN PÄIVÄ Toisen aamun valjetessa Ian ja Rob olivat liian väsyneitä kiipeämään kukkulalle, joten Glyn ja minä vietimme erittäin mielenkiintoisen päivän Billin kanssa. Tuolloin nämä perheensä tarpeen verran maata viljelevät häädettiin pois maanomistajien lampaiden tieltä. Nousu kesti tunnin ja viimeisen sata metriä etenin melkein konttaamalla. Ainoa tie sinne oli nousta suoraan notkonpuoleista seinämää. kilometrin päähän asti. Nousu oli raskas erityisesti siitä syystä, että rinne oli niin virikkeetön. Tuuli oli epäsuotuisa, mutta jos pääsisimme tasanteelle, olisi meillä enemmän vaihtoehtoja. Ehdin miltei nukahtaa kun alapuoleltamme kuului valtava uroksen mylvintä. Olimme maailman laella ja tästä eteenpäin edessä olisi vain alamäkeä. Sieltä näimme lauman naaraita, mutta joukossa ei ollut yhtään urosta. Pilvet hälvenivät huipulla kymmeneksi minuutiksi, jolloin näimme mahtavimmat 10 RIISTA Nousu kesti tunnin ja viimeisen sata metriä etenin melkein konttaamalla. Länsirannikon Rum, Eigg ja Muck –saaretkin näkyivät. Näimme viereiset laaksot ja ympäröivät vuorenhuiput noin ?. Hirvet eivät säikähtäneet, mutta ne siirtyivät hiljalleen rinteen kylkeen kivien sekaan. metrin päässä olevaa eläintä .??. Etäämmällä näkyi harjanne, johon suuntasimme. Tässä vaiheessa Bill tuumasi, että kun täällä asti ollaan menossa, voidaan aivan yhtä hyvin kiivetä vuoren laelle ??. Palattuamme alas laaksoon Bill kysyi miksi emme olleet ampuneet isompaa urosta kun siihen oli mahdollisuus. Pilvi peitti jälleen huipun ja lähdimme laskeutumaan rinnettä kävellen itään tuulen puhaltaessa etelästä. Kun pääsimme lopulta tasanteen reunalle, olivat hirvet siirtyneet täysin aukealle paikalle noin ??. Kylän reunalla olevan kukkulan päältä saatoimme tarkkailla toista kukkulaa kuin edellisenä päivänä. Täällä asuneet perheet muuttivat aikoinaan Amerikkaan. Glyn tähysti kiviä, joiden keskeltä tämän ison uroksen mylviessä nousi ylös isokokoinen ”switch” (yksi sarvipiikki puolellaan) ja katsoi äänen suuntaan. Yleensä itseään voi tsempata eteenpäin kun näkyvillä on selviä kiintopisteitä, joita voi asettaa tavoitteekseen. Tässä vaiheessa meillä ei enää ollut mitään mahdollisuuksia päästä lähemmäs. Tähän vastauksena oli luonnollisesti vain se, että meidän piti ampua niitä pienempiä kannanhoitomielessä… Bill ei ollut varsinaisesti kovin innostunut ruhon laadusta ja lupauduimmekin ostamaan sen makkaralihoiksi. Vielä nyt yli kahdensadan vuoden jälkeenkin kylän rakennusten jäänteet ja jopa vanhat pellot olivat näkyvissä laaksossa. Rinteen seuraavalla osiolla ei näkynyt yhtään hirveä. ta sen selkäranka oli poikki ja suurin osa kylkiluista oli katkennut. metrin korkeuteen. Glen ampui nopeasti tätä ??. näyt reissullamme samaan aikaan kun söimme lounastamme. Otimme aurinkoa harjanteen laidalla puolisen tuntia ja nautimme hyvästä säästä. Korkealla olevalla tasanteella näimme suuren naaraslauman, jossa oli kaksi urosta. Glyn taas sai jostain virtapiikin ja nousi ensimmäisenä laen kivikasalle, jolla korkein kohta oli merkitty. Aloitimme ajamalla hylättyyn kylään erään laakson päässä. Fileet syötiin samana iltana ja ne olivat erittäin mureat, ehkäpä putous oli nuijinut niitä valmiiksi. metrin päähän meistä
metriä ja taas jysähti. Laakson päässä oli pieni kukkula ja järvi, joiden takana oli luonnollinen kyttäyspaikka. Tässä vaiheessa pojat kuitenkin tunnustivat, että heidän patruunansa olivat Viron reissun peruja ja sopivia villisialle lyhyille etäisyyksille. Sain aseelle hyvän tuen, mutta eläin seisoi poispäin minusta, kaula sivulle päin kääntyneenä ja silmät minua tuijottaen. metrin päästä. Hirvi kaatui nurin, nousi ylös ja taas kajahti. metriä. Tämän episodin aikana myös Ian oli ottanut kiväärinsä mönkijästä ja nyt hän tarkkaili toista urosta toisesta ampumapaikasta – mönkijästä! Bill käski Ianin ampua ja ??. Tämä oli mielenkiintoista, eikä Bill ollut tyytyväinen ampumiseen. Helpotuksekseni näin ruhon kymmenen metriä alarinteessä ja pääsin suolistamaan sen saman tien. Rob tiesi mihin hänen kiväärinsä veisi tälle matkalle ja hän ottikin aseensa nopeasti mönkijästä ja kiipesi pienen mäen nokkaan, jossa hän valmistautui ampumaan. Vetomatkaa oli ???. paikoilleen. Hän ei kuitenkaan tyttömäisesti aikonut kastella jalkojaan jokea ylittäessään. metriä kahteen mieheen, jonka jälkeen jäimme odottamaan Billiä ja mönkijää. Luodit olivat läpäisseet keuhkot laajentumatta ja vasta osumat lapaan olivat olleet riittävän hyviä avaamaan luodin. us kajahti. Meillä oli joka tapauksessa kaksi hirveä nurin. Nyt hirvi kaatui kuolleena maahan. Pelkäsin hirven katoavan näkyviltä jos se päättäisi suunnata eteenpäin alas rinnettä. En ollut ampunut tällä kyseisellä aseella aiemmin ja rekyyli yllätti minut. metriä alarinteeseen, joka menikin sujuvasti, mutta lopun tasaisella osalla matkanteko pysähtyi kokonaan. Maisemat ovat upeita ja trofeen saamiseksi vaadittavat fyysiset ponnistukset tekevät reissusta arvokkaan. Asetin ristikon kaulaan ja laukaisin aseen. Vihdoin viimein uros oli kumossa. Bill ja Glyn liittyivät seuraani. Hetken kuluttua hirvi kääntyi ja taas jysähti. Rob joutui nyt myös kastelemaan jalkansa, sillä hänen täytyi hakea ruho pois. Siinä vaiheessa kun sain ristikon takaisin kohteeseen, ei eläintä näkynyt enää missään. Loput patruunat olivat Glynillä ylärinteessä. Sitä luulisi, että .??. Suuntasin kahden lohkareen väliin, josta näin uroksen tuijottavan minua suoraan ??. Taas samat tapahtumat ja hirvi lähti juoksemaan suoraan kohti meitä. Hän otti hyvän tuen, uros pysähtyi ja laukaRIISTA 11. Weatherby Magnum olisivat siinä määrin tehokkaita laitteita, että hirvet kuolisivat niillä kohtuudella. Otin Glynnin kiväärin ja latasin sen ja laskeuduin rinnettä alas näkösuojassa. Bill otti kiväärin ja suuntasi harjannetta kohti löytääkseen taas mönkijän. Kahdestaankin ruhon vetäminen oli todellista työtä ja molempia ruhoja kiskottiinkin enää ?. Laukauksen äänen jälkeen kuului uusi mylvintä ja äänen päästäjä ilmestyi näkyville alapuolellemme. Kaivoin esille etäisyysmittarin ja mittasin matkaksi ??. metrin päässä hirvi kävi nurin, nousi ylös ja juoksi ?. Oli Robin vuoro ampua ensiksi. Skotlanti on mainio paikka metsästää, mutta metsästääksesi sinun täytyy olla kunnossa fyysisesti. Latasin aseen jäljellä olevalla patruunalla. Jo ruhoa käsiteltäessä se tuntui painavalta ja myöhemmässä punnituksessa paljastui, että ruhopaino oli tasan sata kiloa. Heti noustuamme mönkijästä siirryimme pienen mäen yli ja toisella puolen jokiuomaa oli kaksi urosta. Se näki minut, muttei selvästikään tiennyt mistä oli kyse. Winchester Magnum tai .??. Menin hitaasti paikkaan jossa hirvi oli seisonut. Kauhea numero tästäkin, mutta loppujen lopuksi hän sai kotiinsa mukavan trofeen. KOLMAS PÄIVÄ Keskiviikko oli viimeinen jahtipäivämme ja ajattelimme tehdä yhden lyhyen jahdin, jotta pääsisimme starttaamaan kotimatkalle hyvissä ajoin. Edellisen päivän kiipeämisestä toipuneet pojat auttoivat meitä ruhojen käsittelyn kanssa kun saimme ruhot kylmätilalle
Anschütz on useimmille tuttu merkki, vaikka sitä ei viime vuosina ole näkynyt metsästysasemarkkinoilla. 12 RIISTA. Nyt tehtaan tuotteita on taas tarjolla myös jahtimiehille ja kokeiltavana on Model 1780 kaliiperissa .308 Winchester. Merkin painoarvo urheilupuolella on kuitenkin huomattava ja erityisesti ampumahiihdon ystävät tietävät mikä Anschütz on miehiään
Niitä on vuosien saatossa jokunen käynyt kääntymässä ja koeammuntatulokset ovat olleet poikkeuksetta erinomaisia. Todellakin, Model ???. Rem –kaliiperinen Model ????. Mainittakoon myös, että lipas asettuu kuiluun helpoimmin ”etureuna ensin” –tekniikalla. Ensimmäinen tapaus on sukulaismiehen muutama vuosi sitten hankkima vanha .??. Materiaalistaan huolimatta kehys on jämäkkä, ja kun se on kooltaan jopa massiivinen, ei sen materiaaliin kiinnitä huomiota ennen kuin aseen purkaa paloiksi. Tähtäimet on suunniteltu nopeiksi ja hyvin näkyviksi keski-eurooppalaiseen tyyliin. Anschützin kehys kuitenkin on kevytmetallia. Mahtavatko ne kestää kovassa käytössä. on vasta toinen metsästysmallin Ansu, johon minulla on ol- lut kunnia tutustua. Sen sijaan kuilun takareunassa molemmin puolin olevat muoviset tapit, jotka lippaansalpaa painettaessa pukkaavat lipasta ulospäin, herättävät epäilyksiä. Kehyksen RIISTA 13. Käytännössä kevytmetallikehys toimii Ansussa vain runkona, jossa muut osat ovat kiinni ja jota pitkin lukko liukuu edes takaisin. Varsin lähelle sitä kuitenkin menee .??. Kyseistä mallia ei ole tehty aikoihin eikä täysin vastaavaa löydy näiden uusien metsästysmallienkaan joukosta. Nämä piirteet kuitenkin jakavat Suomessa mielipiteitä sen mukaan sykkiikö henkilön sydän amerikkalaiselle vai keskieurooppalaiselle muotokielelle. Ulkonäöltään ja ergonomialtaan osa Ansun pienoiskivääreistä on ollut tietyllä tapaa ”keskieurooppalaisia” ja ”perinteisiä”, joka on sinänsä luonnollista kun huomioidaan alkuperämaa. Liipaisinkaaren etureunaan sijoitettu lippaansalpa on erinomainen niin ergonomialtaan kuin toiminnaltaan. Sivusäätö on takatähtäimessä ja korosäätö etutähtäimessä. Lukko luonnollisesti kiinnittyy piipun jatkeeseen, ei kehykseen. Tavanomaisen kierrekiinnityksen sijalla on simppeli puristusliitos. KEVY TMETALLIKEH YKSEN SEURAUKSET On varsin harvinaista tavata pulttilukkokivääri, jossa lukonkehys ei ole terästä. Patruunan paine ei siten rasita kehystä millään tavalla. Alumiiniseoskehysten harvinaisuudelle on selvä syy: moni loppukäyttäjä vierastaa sitä koska kehyksellä on suuri osuus pulttilukkoaseen rakenteellisessa kestämisessä. Tuolloin keveys paljastuu ja huomaa, että teräksisiä inserttejä on laitettu tarpeellisiin kohtiin. Piipun kiinnitys kehykseen onkin hieman yllättävä. Vanhan linnunsortajan perusteella käsitykseni Anschützin metsästyskivääreistä on kuitenkin ollut varsin positiivinen: se on hyväkäyntinen ja helppokäyttöinen erittäin metsästyksellinen kivääri. Kaikki suuremmalla rasitukselle joutuvat osat on joko tehty teräksestä tai vahvistettu teräksellä. ANSCHÜTZ MODEL 1780 Paluu jahtimaille TEKSTI: TERO KUITUNEN M inun on myönnettävä, että omassakin ajattelussani ”Ansu” liittyy erityisesti kaliiperiin .??LR ja sitä ampuviin erittäin tarkkoihin kivääreihin. Esimerkiksi nykyiset Sako ja Tikka –mallit ovat varsin amerikkalaistettuja, joten täällä Atlantin takainen näkemys on yleinen. Rem –kaliiperinen snellarikoneistolla
Kiikarikiskon kiinnitysruuvien jaosta on helppoa päätellä, että kisko on mahdollista korvata perinteisemmillä jaloilla. Lippaansalvan mekanismissa on kaksi jousitettua tappia, jotka pukkaavat lipasta ulospäin kun salpaa käännetään. Lukko on kaliiperiin nähden massiivinen ja varustettu kuudella lukitusolakkeella. Avotähtäimillä ammuttaessa poskea joutuu painamaan hieman tavallista voimakkaammin perää vasten (1. Kuva) ja kun kampea joutuu vääntämään suhteellisen voimakkaasti samaan suuntaan, on lukon avaaminen ainoa paikkolaukausta hidastava tekijä (3. Mainittakoon erikseen piirre, joka saattaa osoittautua kestävyydeltään arveluttavaksi jahtikäytön rasituksissa. 14 RIISTA. Kuva), muutoin ampuminen on luontevaa ja rekyylituntemus on mieto. Varmistin lukitsee myös lukon. Myös lukon pää näyttäisi olevan erillinen osa, joten senkin puolesta homma voisi olla toteutettavissa. Piippu on siten mahdollista irrottaa aseen mukana tulevilla työkaluilla ja kun lukko lukittuu suoraan piippuun, ei sulkuväliongelmiakaan tarvitse pelätä. Varmistin on kaksiasentoinen ja sijaitsee tavanomaisessa paikassa. Kuva). Korostan, että edellä esittämäni on täyttä spekulaatiota, aivan yhtä hyvin rakenneratkaisut ovat voineet seurata pyrkimyksestä pienentää aseen valmistuskustannuksia. Ulosvetäjä on sironpuoleinen, mutta tarttuu patruunan kantaan laajalta alueelta. Viretila on helposti havaittavissa lukon takapäästä: kuvassa ase on vireessä. Nämä ohuet tapit ovat muovia, joten niiden kestävyys saattaa loppua JOS aseen käyttäjä hölmöilee erityisesti pakkaskeleillä. Varmistinvipu on varsin pitkäliikkeinen, mutta äänetön. Siksi siirtymien varatähtäimien käyttämiseen vaatii vain kiikaritähtäimen irrottamisen. Kun iskurikoneisto on virittynyt, lukko liikkuu kuin ajatus ja ase palautuu kuin itsestään osoittamaan oikeaan paikkaan. Weaver-tyyppisessä tähtäinkiskossa ura, josta avotähtäimet näkyvät. Operaation helppouden perusteella tulee väistämättä mieleen että aseeseen olisi ainakin suunniteltu vaihtopiippuoptiota. Kevyt piippu toki nousee jonkin verran rekyylissä (2. Ulosheiton hoitaa jousitoiminen plungeri. etuosa on halkaistu alapinnaltaan siten, että ”halkeama” on mahdollista puristaa kiinni rekyylivastimen läpi kulkevilla poikittaisruuveilla
g) ja ammuttiin niillä verrokki. Mutta pikkuruiseen mustaan neliöön tähtääminen vaati omat järjestelynsä. mm osumakuvio oli mukava yllätys. Neliö oli siis kokonaan näkyvissä ja ristikon langat sivusivat sitä yläreunassa ja oikealla. mm ”kasat” olivat hyvässä muistissa, joten tauluun ilmaantunut . VX-R –tähtäimellä, joka osaltaan lisäsi paineita. Tuloksena oli reilun ?. Ampumamatkana oli ??. g ja S&B Sierra Game King ??,. Anschützin annettiin siis jäähtyä täysin. Rekyylivastimen tilan etupuolella on erillinen teräskappale, joka jakaa rekyylivoimia myös tukin etuosaan. Alussa saadut ??-?. Ilmeisesti tämäkään jäähdytys ei aivan riittänyt, koska Fusionilla ja Game Kingillä sarjojen viimeiset laukaukset erkanivat muista kasvattaen osumakuviot kooltaan moninkertaisiksi. Odottelun jälkeen ammuttiin osumakuviot kolmella tehdastekoisella metsästyspatruunalla (Mega ?. metriä ja osumakuviot ammuttiin penkkituelta. Tähtäimen ristikkona ollut FireDot Duplex on keskiosastaan sen verran peittävä, että se toi tarkkuuskokeeseen lisähaastetta. Koeammunta tehtiin lopulta niin, että tähtäyspisteenä toimi neliön oikea yläkulma. g). Samaa lipasta (ja lukonkehystä) käytetään myös muissa kaliiperessa, joten .308 Win –lipasta on lyhennetty takareunan täytepalalla. mm osumakuvio, joka oli pieni pettymys, joten samalta istumalta lipastettiin Lapua Megat (?. Raudat kiinnitetään petauskappaleeseen (toinen ruuvinrei’istä on piilossa lippaansalvan alla), ja liipaisinkaaren kiinnittämistä varten on omat ruuvinreikänsä. Siihen hyvin näkyvä ristikko on paikoillaan. KYLMÄ JA KUUMA PIIPPU Anschütz on luonut maineensa erittäin tarkoilla kilpa-aseilla, joten Model ????:n koeammunnassa oli jopa pieniä ennakkopaineita. Tukissa on alumiininen petauskappale, joka muodostaa lipaskuilun seinät ja rekyylivastimen kolon. Ensimmäisenä ammuttu Mega nakuttikin erinomaisen pienen osumakuvion (. Tukin alapinnalla näkyy taas omintakeinen ratkaisu. Myös lippaassa on epätavanomaisia yksityiskohtia: lippaanpohjan reunassa on kumitatteja, jotka poistavat välyksen lippaan ollessa lipaskuilussa. Jämerä kaksirivinen lipas vetää viisi patruunaa. Jälleen aseen annettiin jäähtyä täysin, koska halusimme tutkia mikä olisi Sako Rangen tulos kylmänä. Osumakuvio oli samanlainen. Piipun lämpötilan merkitys päätettiinkin tutkia ensimmäisenä, koska ei olisi ensimmäinen kerta kun metsästyskivääri kärsii lämpöelämisestä. Tarkoitukseni ei ole nyt kritisoida ristikon sopivuutta esimerkiksi hirvijahtiin, päinvastoin. Maahantuoja oli varustanut sen Leupold ?-?x?. Lisäksi lippaansalpa on integroitu siihen. g, Fusion ??,. Jos lipas asetetaan oikeaan kohtaan ja painetaan suoraan sisään, ei ongelmia kuitenkaan pitäisi tulla. Piippu oli ammuttu kuumaksi kohdistuslaukauksilla, eikä se ollut päässyt missään vaiheessa jäähtymään. Aluksi tehtiin kohdistus rivakkaan tahtiin ja heti perään ammuttiin ensimmäinen kolmen patruunaan koesarja Sako Rangella. mm). Jokaisen sarjan välissä pidettiin parin minuutin tauko ja laukausten välillä piipun annettiin jäähtyä kokonainen minuutti. Koe toistettiin vielä molemmilla patruunoilla, samanlaisin tuloksin. Oli pohdinnan paikka. RIISTA 15
Lippaan asettelu solaan vaatii hieman tarkkuutta, mutta pienen totuttelun jälkeen sekin sujuu huomaamatta. Venyminen on tavallisesti kirosana laukaisusta puhuttaessa, mutta Anschütz:n tapauksessa se ei häirinnyt lainkaan. Toisena vaihtoehtona pitää muistaa, että piipussa itsessään voi olla jännityksiä, jotka muuttuvat lämpötilan mukaan ja aiheuttavat osumapisteen siirtymisen. KG, Saksa Kaliiperi: .308 Win ( .30-06, 8x57IS, 9,3x62) Kapasiteetti: 5+1 patruunaa Pituus: 109 cm Piipun pituus: 22 tuumaa (56 cm) Paino: 3,2 kg Hinta: 2100 euroa Maahantuoja: Oy K. Metsästysaseelle tyypillinen ominaisuus olisi se, että piipun ja tukin välillä on jotain vialla. Piipun kiinnitysratkaisuun on todennäköisesti syynä vain kehyksen materiaali. Koeammuntojen perusteella Anschütz on kuitenkin luonut toimivan ja perustarkan kiväärin, jolla ampuminen on helppoa. Mistä lopulta on kysymys, siihen emme osaa vastata. Anschütz Model 1780 Valmistaja: J.G. HIEMAN MU TKIKAS MU TTA TOIMIVA Amerikkalaisilla on tapana sanoa, että eurooppalaiset ”ylisuunnittelevat” tekniset laitteensa. Ansun petausharkko vaikuttaa ihan pätevältä ja piippu on periaatteessa vapaasti värähtelevä. Ennen aseen käyttöönottoa kannattaa vain käydä kaikki ruuvit läpi ja varmistaa vaikkapa lukitteella että ne pysyvät kiinni myös jatkossa. Loppukäyttäjän näkökulmasta Anschütz ???. Putkesta näkee läpi luontevasta ampuma-asennosta eikä leukaperää joudu hilaamaan ylemmäs tukin harjaa kohden. Kenties siinä tapahtuu jotain kun teräs ja alumiini lämpölaajenevat eri tahdeissa. Aseen koneisto toi16 RIISTA mii kaikin puolin takeltelematta, patruunat syöttyvät ja hylsyt poistuvat luotettavasti. Suorituksia kuvattiin myös videolle, josta oli nähtävissä, että iskurikoneiston virittyminen kammen avausvaiheessa oli ainoa hieman takeltelua aiheuttava vaihe, sen jälkeen lukko liikkuu kehyksessä kuin unelma. Sen merkitys kutistuu olemattomaksi, kun laukaisutuntuma on aina täysin samanlainen ja puhtaan laukaisun tekeminen on todella helppoa. Anschützin ulkonäkö todennäköisesti jakaa mielipiteet, mutta tällaiset seikat ovat lopulta vähämerkityksisiä verrattuna aseen käyttöominaisuuksiin. Haluamme kuitenkin korostaa, että paketistakin koease kelpaisi minkä tahansa suuremman riistan jahtiin. Anschütz Model ????:ssä on kenties ripaus tällaista. Kolmantena vaihtoehtona on, että ilmiö johtuu piipun ja kehyksen kiinnitystavasta. Mainittakoon kuitenkin muutamia jo tässä vaiheessa havaittuja seikkoja: Kivääriksi, jossa on avotähtäimet Anschütz:n perän mitoitus on varsin hyvin toimiva myös kiikaritähtäimellä ammuttaessa. Paikkolau- Laukaisussa voi säätää vastusta ja liipaisimen sijaintia. Piippu on kuin vaihtopiippuaseessa. Ero ideaalitilanteeseen oli niin pieni, etten huomannut esimerkiksi ”snap-shotin” (tarkoittaa suunnilleen ”tähdättyä heittolaukausta”) ampumisessa minkäänlaisia vaikeuksia. Nopeatempoisessa pystyammunnassa oli ilo todeta myös avotähtäimet toimiviksi, siis nimenomaan suhteessa kiväärin perään. Anschütz osaa siis tehdä myös tarkkoja metsästyskiväärien piippuja, koska sitähän nuo kylmästä piipusta ammutut osumakuviot mittaavat. on siten varsin houkutteleva laite. Avoilla ampuessani jouduin painamaan poskea vain hieman tavanomaista voimakkaammin perää vasten, jotta tähtäimet linjautuivat oikein. Tarkkuustaivas saattaisikin aueta piippukourua avartamalla. ANSCHÜTZ GmbH & Co. Rekyylikorokkeen halkeamaan on sijoitettu teräskappale, johon tulee toinen rautojen kiinnitysruuveista. Huomionarvoista on, että ruuvi on poikkeuksellisesti vinossa. Se on kuitenkin sitä vain marginaalisesti koska ylimääräistä tilaa on todella vähän. Laukaisu kun ”venyy” tasaisesti ehkä millin pari ennen kuin ase laukeaa ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Osia ja niitä paikoillaan pitäviä ruuveja on pulttilukkoaseeksi paljon, piipun kiinnitystapa on erikoinen ja niin edelleen. KÄY TÄNNÖN AMMU TTAVUUS Metsästyskiväärin käyttöominaisuuksien arvosteleminen pelkän penkkikokeen perusteella olisi yksinkertaisesti väärin, joten loput koeammunnasta tehtiin pystystä. Tehtaan asetuksessa vastus on 1,2 kg ja säätöalue on 0,6-1,8 kg. Piipun kiinnittämiseksi kehyksen etupää on halkaistu siten, että se voidaan puristaa kokoon ruuveilla. Onkin harmillista, että perustarkkuudeltaan erinomaisesta piipusta ei nyt saada kaikkea potentiaalia ulos. Hjorth Ab, www.ase.?. Laukaisukin on toimiva, joskin hieman erikoinen: siinä ei ole etuvetoa vaan se ikään kuin ”venyy” aavistuksen ennen laukeamista. kauksen ampuminen olisi siten erittäin helppoa ja nopeaa. Pystyammuntakokeiluissa aseen lukkoa käsiteltiin asiaankuuluvalla voimalla. Perä on onnistunut kompromissi, joka on perin harvinaista
RIISTALEHTI.FI/TILAUS TAI PUH: 03 4246 5340 Vastaanottaja maksaa postimaksun 12 kk (8 nroa) kestotilaus 56,90 euroa 12 kk (8 nroa) määräaikainen 67,20 euroa 6 kk (4 nroa) kestotilaus 29,00 euroa 6 kk (4 nroa) määräaikainen 33,60 euroa vast. Hinnat sisältävät ALV 9% Nimi Syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.) VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 134164 PL 20 00251 HELSINKI. läh. tunnus ??????
Nyt esiteltävänä on Turkissa valmistettu rinnakkaispiippuinen, johon on sekoitettu onnistuneesti sekä perinteisiä että nykyaikaisia ominaisuuksia. CZ-USA RINGNECK 201 A Perinteitä ja nykyaikaa CZ-USA:n haulikkomallistoon kuuluvia aseita on saatavana myös CZ:n Suomen maahantuojalta. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI 188 RII RI R RIISTA I ST STA T TA
mm. kohdemaan kielellä. mm ja takaa ?. Käsityön osuus tuotannossa on nykymittapuun valossa poikkeuksellisen suuri. ???, pumppuja ?. Kiskon yläpinta on karhennettu pitkittäisillä aaltoviivoilla, joskin notkoselkäistä kiskoa ei yleensä tarvitse karhentaa heijastusten takia. Tänä päivänä on todella erikoista nähdä lisäsulkuja ja piippujen sivuohjaimia uusissa haulikoissa. V almistaja, Huglu Arms Company, on tehnyt haulikoita jo yli ?. ja itselataavia ?. CZ Ringneck on tyylikkään näköinen kirjokarkaistulla baskyylillä sivulevyineen sekä pyöreäpohjaisella pistooliperällä. Näin koko kylän ???. Etutähtäimenä on perinteinen messinkinuppi. Pinnoitus on tehty karhennusten jälkeen, mikä heikentää oleellisesti pitoa ja tekee karhennuksista enemmän koristeita. ???. mm, edestä . Varmistin on manuaalinen eli se ei palaudu automaattisesti piippuja taitettaessa. asukkaasta merkittävä osa on kiinni tavalla tai toisella aseenvalmistuksessa. Tänään haulikoita valmistuu noin ?. Esittelyaseen nimikkolintu on näistä fasaani, kuinkapa muuten, eihän kanakoiralla metsästävä voi lintuja ampua kuin rinnakkaispiippuisella... Karhennukset on tehty käsin, mikä on erittäin harvinaista nykyisellä laser-kaudella. cm (??”) ja se painaa noin ?,. Puun ja metallin sovitukset on tehty varsin hyvin ja myös sisäpuolisista, näkymättömiin jäävistä pinnoista työstöjäljet on pyritty häivyttämään. RINGNECK 201 A Ringneck-nimityksen voi yhdistää kolmeen eri riistalintuun, eräisiin kyyhky- ja sorsalajeihin sekä fasaaniin. Perän sivuvääryys on selkeä, oikeakätisen hyväksi. vuotta. kg. Niistä päällekkäispiippuisia on ?. kappaletta vuosittain. ja oheistyöllistettyjä likimain sama määrä. Molemmat viittaavat perinteisiin, samoin monet pienet tekniset yksityiskohdat, jotka on kustannussyistä jätetty pois useimmista nykyrinnakkaispiippuisista. Piipun suupuoli on laajennettu vaihtosupistajia varten nykyisin yleisesti käytettyyn tyyliin, mutta rinnakkaispiippuisessa laajennus erottuu ulkopinnaltaan selvemmin kuin muissa haulikkotyypeissä. ??. mm. Vetopituus on ??. RIISTA 19. ??. ???, rinnakkaisia ?. cm pitkä, sen piippupari on ?. Etutukki on leveä amerikkalaistyyppinen eli mallia majavan häntä Varmistimessa on pienikokoinen piipunvalitsin, mutta siitä saa pitävän otteen, joten käyttäminen on helppoa. Yritys on nykyisin samalla paikalla, mutta työpajoja löytyy yli ???, työntekijöitä on yli ??. Näiden lisäosien sovitus vaatii niin paljon käsityötä, että useimmat valmistajat ovat luopuneet niistä. Tähtäinkisko on ”notkoselkäinen” ja leveydeltään takaa . Puiden pinnoitus vaikuttaa mattalakkaukselta, joskin asiaa on nykyisin vaikea erottaa silmämääräisesti useista vastaavan näköisistä pinnoitustyypeistä. mm, perän pudotus edestä on ?. Käytetty pähkinäpuu on turkkilaista, hieman peruspuuta parempaa ja ilmeikkäämpää. Piiput on ulkoa mustakromattu ja sisältä kovakromattu. Kahden miehen yritys lähti käyntiin pienestä pajasta, joka sijaitsi Huglun kylässä, Taurusvuorten kupeessa. Nykyaikaa selvimmin edustavat vaihtosupistajat, joita kaikkein vanhoillisimmat rinnakkaisen käyttäjät katsovat pitkin nenänvarttaan. Perälaatta on kumia ja sen yläreunassa on liukas muovi-insertti, jotta perä ei nostossa takerru vaatteisiin. Puritaaneja piippuparin etupään selvästi erottuvat laajennukset saattavat häiritä esteettisesti. Vaihtosupistajia löytyy tavanomainen viiden setti sylinteristä täyssuppeaan. Ringneck on kaikkiaan ??
Standardisupistajat ovat pituudeltaan ?. mm ja piipunsuulta ennen supistusta ??,. mm. Täyssuppean supistajan sisäläpimitta on ??,?. Piipunvaihdin on me-. Hihnalenkit ovat kiinteät, etumainen on kiinnitetty ruuveilla piippujen välikiskoon. Piippujen sisäpinta on kovakromattu, ulkopuoli mustakromattu ja liljamerkinnän puuttumisesta huolimatta ase on piippujen osalta teräshaulikelpoinen. Ylimeno on varsin lyhyt, vain noin ?. mm ja niiden suupuolessa on kierre, joka on sama kuin Berettassa ja Benellissä (Mobilchoke). PIIPU T JA SUPISTUKSET Täyssuppean osumaprosentit olivat supistusasteen mukaisia, magnum-patruunalla tyypillisesti hieman alakantissa. mm, mutta mittausten perusteella oikean piipun poraus on koko matkalta ??,. Etutukki on amerikkalaismallinen beaver tail (majavan häntä). Molempien piippujen porausläpimitaksi on leimattu ??,. Koska piippujen välillä on selviä mittaeroja, ainakin teoriassa myös osumakuvioiden prosentit vaihtelevat riippuen siitä, kumpaan piippuun tietty supistaja kierretään. 20 RIISTA Iskupohjaan on tehty ura nallipiikin aukon ympärille ja ruutikaasujen ohjaus/ poistokanava. Varmistimen yhteydessä on piipunvalitsin, jota voidaan liikuttaa oikealle tai vasemmalle mutta vain aseen ollessa varmistettuna. Yleisin piippujen valmistusmenetelmä on nykyisin takominen, mutta Ringneckin piiput on valmistettu poraamalla tähän tarkoitukseen suositusta ????-teräksestä, joka sisältää hiiltä ??-?. Sen puolen piippu laukeaa ensin, mille puolelle valitsin työnnetään. Pistooliperän pohja on pyöreä, mikä antaa vintagenäköä aseelle. mm, kolmevarttisen ??,. TEKNISIÄ RATKAISUJA Laukaisukoneisto on yksiliipaisiminen. Kumisen perälaatan yläosa on muovia, jotta perä ei takertelisi nostettaessa vaatteisiin. Lisävarusteena on saatavana myös pidennettyjä supistajia joko mustana tai ”hopeana”. mm, poraus on siis hieman kartiomainen. Perässä käytetty turkkilainen pähkinäpuu on keskimääristä ilmeikkäämpää. ?. Vasemman piipun läpimitaksi sain takaa ??,. mm ja suhteellisen karkeapintainen. mm. mm ja puolisuppean ??,
Piipun sulkuharkot ovat massiiviset ja etumainen niistä ulottuu lukkorungon läpi. Erikoista rakenteessa on kuitenkin lisäsulut, Greenerin ristitappi ja Purdeyn lisäsulkua muistuttava kolo piipunjatkeessa, johon tässä tapauksessa piippujen avausvivun uloke osuu. Iskupohjissa on nallin puhkeamisen varalta vuotourat, jotka olivatkin tarpeen vasemmassa piipussa, sillä muutamalla latauksella puhkesi nalli. Itse varmistin on manuaalinen, joten metsästystilanteiden jälkeen se tulee muistaa palauttaa päälle. kean piipun nallipiikki iski niin paljon sivuun, että lyhyempänä se ei välttämättä olisi tappanut nallia lainkaan. Piipun alapuoliset sulkuharkot ovat suurikokoisia ja pituussuuntaista rasitusta ehkäisemään toinen harkko ulottuu baskyylin (lukkorungon) pohjan läpi. Osumakuviot olivat, jyrkät ylimenot huomioiden, kohtalaisen hyviä ja keskustaltaan vähäaukkoisia. Ringneckin sulku on yleisimmin rinnakkaisissa käytetty Purdey underbolt eli piippujen alapuolinen kaksoislukitus. Ennen tärkeinä pidetyistä lisäsuluista, samoin kuin Ringneckissä olevista piippujen sivuohjaimista, on lähes poikkeuksetta luovuttu jo aikoja sitten. Tähtäinkiskon pintaan on tehty loiva aaltoviivakarhennus. Piiput on liitetty toisiinsa monoblockilla, joka on järkevin ja edullisin tapa. Sekä varmistimen että pienikokoisen vaihtimen otepinnat on karhennettu hyvin, joten käyttäminen sujuu ilman lipsumisia. Täyssuppean osumaprosentit olivat supistusasteen mukaisia, magnumpatruunalla tyypillisesti hieman alakantissa. RIISTA 21. Nallipiikit iskivät varsin syvään ja niiden kärkien työstö näytti jääneen vajaaksi. kaaninen, joten laukeamattoman sattuessa toinen piippu lähtee ongelmitta. Oi- Standardisupistajat asettuvat tasan piipunsuun kanssa. Lisäsuluista ja piipunohjaimista ei tietenkään ole mitään haittaa, päinvastoin, ja syynä niistä luopumiseen onkin ollut yksinomaan tuotannon nopeuttaminen eli halvempi valmistusprosessi. Lisäsuluista ja sivuohjaimista kun ei ole mitään hyötyä, ellei niitä ole sovitettu välyksettömiksi, mikä vaatii runsaasti käsityötä. Kierre on sama kuin Berettan/Benellin Mobilchokessa. Molemmat kärjet olivat muodoltaan kartiomaisia ja niissä erottui työstöjälkiä, kun niiden pitäisi olla täysin pyöreät ja sileät. Kaikki metalliosien ja puiden koristelut on tehty täysin käsityönä. KOEAMMUNTA Koeammunnassa käytettiin oikeassa piipussa puolisuppeaa ja täyssuppeaa sekä vasemmassa piipussa kolmevarttista. Tätä Lukkorunko ja sivulevyt on kirjokarkaistu
Kyseessä on selkeästi mainio käyttöhaulikko, jota ei kannata hankkia vain näytille. 189 kpl/ 78 % Puolisuppea S&B Champion (Remes 30v.) no. 3 76 3,3 56 266 167 63 2 F 377 Sellier&Bellot Gold no. Kärkien muokkaus on sinänsä pieni toimenpide, mikäli tukin irrotuksessa ei tule ongelmia. 5 70 2,9 36 272 116 43 1,4 M 401 Armusa PLA-3 no. 135 kpl/ 79 % Valmistajan merkintöjä. Ase sopii yhtä hyvin kanakoirametsästäjälle kuin muihinkin jahtimuotoihin. WANNSEE?TAULUT 9 12 11 22 11 23 9 8 9 8 10 23 9 20 10 9 12 EI PURISTEILLE Kaiken kaikkiaan Ringneckistä jäi varsin positiivinen kuva. 5 3 mm/ 36 g/ 243 kpl S 70 U 119 yht. 4 3,4 mm/ 36 g/ 171 kpl S 54 U 81 yht. 8 70 2,75 36 302 168 56 2,6 IM 370 Eley Impax no. 6 70 2,75 36 292 204 70 2,3 IM 431 Sellier&Bellot Champion (Remes 30v) no. Mikäli hankkisin aseen itselleni, työstäisin ylimenot loivemmiksi, paremmin nykypatruunoille sopiviksi, joskaan tulokset eivät olleet lainkaan huonoja nytkään. Piippujen porausläpimitaksi on merkitty molempiin 18,5 mm. Ase toimi moitteetta ja normaalipainon ansiosta myös magnumpatruuna oli miellyttävä ampua. Käsityö on kauttaaltaan varsin laadukasta huomioiden hyvin sovitetun sulun ja puuosien karhennukset sekä muut sovitukset. Kolmevarttisella tulokset olivat varsin samansuuntaisia, vaikka mukana oli kaksi patruunaa (Impax ja Tricolor) haulikupittomalla huopatulpparakenteella. 6 2,75 mm/ 36 g/ 292 kpl S 88 U 116 yht. Ainoa pieni miinus tuli keskeneräisistä nallipiikkien kärjistä. 5 6 9 7 5 Täyssuppea S&B Gold no. Ringneckissä on toki piirteitä, joita kaikkein vanhoillisimmat eivät hyväksy rinnakkaispiippuun, kuten vaihtosupistajat, mutta käyttöhaulikossa niistä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. 5 70 3 36 243 189 78 1,8 F 401 Baschieri&Pellagri F2 Long Range no. Oikean piipun nallipiikki iskee sivuun, mutta kuitenkin riittävän voimakkaasti sytyttääkseen nallin. 204 kpl/ 70 % edesauttoi hieman tavanomaista keskustapainotteisempi tiheysluku. 5 70 2,9 36 277 201 73 2,1 F 407 Baschieri&Pellagri Tricolor no. CZ-USA Ringneck 201 A Valmistaja: Huglu Arms Company, Turkki Kaliiperi: 12/76 (myös 28 ja .410) Pituus: 115 cm Piippuparin pituus: 71 cm (28”) Paino: 3350 g Vetopituus: 365 mm Supistukset: Vaihdettavat F, IM, M, IC ja C Takuu: 2 vuotta Suositushinta: 770 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, www.remes.. Tähtäinkuva tulee pitää kuten tyypillisesti rinnakkaisilla siten, että kiskoa jää hieman näkyviin, muuten osuma on alhaalla. 6 67,5 2,6 28 265 169 64 1,6 IM 360 Sellier&Bellot Champion (Remes 30v) no. 4 70 3 36 238 134 56 1,6 M 404 RIISTA. 22 10 9 14 8 18 19 8 12 19 14 13 7 10 8 5 3 5 15 14 4 10 15 7 13 12 9 3/4-suppea S&B Champion (Remes 30 v.) no. Patruuna hylsy mm Ø mm g kpl osumia % tiheys supistus nopeus m/s Baschieri&Pellagri Mythos Valle no. Tähän ei lasketa Saturnpatruunan alle puolisuppean arvoa, sillä kyseisen patruunan haulit ovat ”kehällisiä” eli niissä on Saturnuksen rengasta vastaava koroke, mikä vaikuttaa hajottavasti hauliparveen. 4 70 3,4 36 171 135 79 2 M 410 Baschieri&Pellagri MG 2 Saturn no. Puolisuppealla tulokset olivat vaihtelevampia, ylisuppeasta puolisuppean nimellisarvoa vastaavaan
Osuva rengas haulikkoon Redring on maailman ainoa erityisesti haulikolle kehitetty elektroninen tähtäin. Ominaisuudet: t TPQJJ LBJLLJJO IBVMJLPJIJO
KPJTTB PO NN tähtäinkisko (ei rinnakkaispiippuisiin) t FJ WBBEJ BTFFTFFO NVVUPLTJB
IFMQQP KB OPQFB asentaa t UÊIUÊÊ OPSNBBMJTUJ
PTVU TJOOF NJTTÊ OÊFU punaisen renkaan t BSWJPJ FUÊJTZZUUÊ SFOLBBO BWVMMB SFOHBT WBTUBB hauliparvea 20 metrin päässä) t IFMQPUUBB FOOBLPO BSWJPJOUJB t VOPIEB WBTFNNBO PJLFBO TJMNÊO EPNJOPJOUJ
nyt voit ampua molemmat silmät auki t QBSBMMBLTJWBQBB
FJ WBBEJ LPIEJTUVTUB t BVUPNBBUUJTFTUJ TÊÊUZWÊ QBUFOUPJUV WBMPONJUUBVT TÊÊUÚ Tekniset tiedot 1BSJTUP """" QBMPBJLB OPJO UVOUJB
1BJOP H
.JUBU Y Y NN
.BUFSJBBMJ BOPEJTPJUV BMVNJJOJ
5BLVV WVPUUB
MVF TVPNFOLJFMJOFO LÊZUUÚPIKF SH 795 € www.redringsight.com .BBIBOUVPOUJ )KPSUI 6SIFJMVUVLLV
XXX IKPSUI ý LBUTP NZÚT XXX BTF ý REDRING –jälleenmyyjät: ENO: Enon erä ja urheilu | ESPOO: Printec Hobby | HAAPAJÄRVI: Raimo Olkkonen | HAMINA: Erä Plus | HELSINKI: Schröder | Urheiluase | Varuste.net | HUMPPILA: Asetalo Rantanen | IISALMI: Villi Erätuli | JALASJÄRVI: Urheilu- ja Koneliike Vilponen | JUVA: Juvan Rauta ja Maatalous | KAJAANI: Ase- ja Optiikkahuolto | KARJAA: Elmo Sport | KEMIÖ: Kemiön Metsästyspuoti | KIRKKONUMMI: Erä Plus | KLAUKKALA: Juhani Sinisalo | KOUVOLA: KT-Sport | LAHTI: Asepiste | LAPPEENRANTA: Wild Sports | LOPPI: Erä Loppi | MAARIANHAMINA: Sunes Jakt och Fritid | OULU: Tiura Uistin | RAUMA: Sissos | RIIHIMÄKI: Eräkontti | SAUVO: Talvitie | TURKU: Turunmaan Ase ja Kone | VAASA: Kurre erä ja kalastus | YLIVIESKA: Urheilu ja Lelu. Tähtäimen avulla ampuminen ja maaliin osuminen on entistä helpompaa ja varmempaa
Tämä laji on metsästysammunnallisesti haastavaa, sillä lentokorkeutta näillä linnuilla saattaa olla hyvinkin paljon ja lentonopeus on yleensä kohtuullisen kova. Erona näiden urheilulajien ja varsinaisen metsästyksen välillä on se, että metsästyksessä aseen kanssa liikutaan kun taas ampumisessa ampuja on paikoil- laan. Tyypillisintä riistaa ovat fasaanit. HAULIKKOAMMUNNAN JUURET Sporting juontaa lajina juurensa hyvin vahvasti metsästykseen ja erityisesti metsästyksen ”game shooting” osa-alueeseen. Puritaanisissa taktisissa piireissä taas pyritään pitäytymään myös taktisissa ampumaurheilulajeissa (esim. IPSC) myötä aseet kyseisissä lajeissa ovat hieman poikkeavia esimerkiksi armeijoiden niin sanotusta jakokalustosta. sporterit, eli sporting-ammuntaan ja ampumapainotteiseen metsästykseen tarkoitetut haulikot. Trap-lajit taas ovat periytyneet ”live pigeon shooting” -ampumamuodosta ja nykyään helice (electrocibles, ZZ) on tästä pidemmälle viety laji. RATAHAULIKOT METSÄSTYKSESSÄ Ylenkatsottu voimavara TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ Metsästystä vaivaa pahasti sama ongelma kuin esimerkiksi taktisia ampumaurheilulajeja. SRA) jakokalustoa vastaavissa välineissä. Skaala toteutuksen suhteen vaihtelee tavallisen rahvaan pienistä ajoista aina ylemmän luokan luksusjahteihin. Kilpaurheilussa pyritään saavuttamaan etua kalustolla ja puolustuslaitokset taas ajattelevat kuka mitäkin asevalinnoissaan. Haulikkoammunnan emämaassa Brittein saarilla varsinaista haulikkometsästystä on esimerkiksi nummiriekkojen pyynti ilman ajomiehiä seisovan tai ylösajavan lintukoiran kanssa. Game shooting on käytännössä luonnonvaraisen tai kasvatetun riistan ajometsästystä, jossa ajajat hätistelevät riistalinnut liikkeelle ja ampujat ampuvat näitä passeistaan. Ne ovat usein huonosti tasapainotettuja, liian 24 RIISTA keveitä ja monesti perinnesyistä jopa hyvin epäergonomisia, nykymittapuulla arvioiden. V ertaus taktisen puolen kalustoon juontaa juurensa siitä, että toiminnallisen ampumaurheilun (esim. Yleensä rata-aseet mielletään hyvin pitkälle erikoistuneiksi trap- tai skeet-haulikoiksi, mutta näiden lisäksi on olemassa ns. Tosiasia kuitenkin on, että usein ampumaurheilulajeissa kehittynyt kalusto olisi jopa parempaa myös siellä oikeassa toimessa. Metsästyksessä vastaava ilmiö tulee vastaan metsästyshaulikoissa, jotka ovat pääasiassa jotain täysin muuta kuin ampujan haulikot. Metsästyksessä eräs vähiten hyödynnettylä voimavaroja ovat sporter-tyypin haulikot, eli tutummin ratahaulikoiden ja game shooting –metsästysammuntahaulikoiden välimuodot. Myös sorsalintujen passiammunta ja kuvastus ovat Briteissä hyvin suosittuja metsästysammunnan muotoja.. Metsästäjän knoppitietoa Metsästäjän knoppitietoa on palsta, jolla pyritään syventämään metsästäjän tietoja metsästettävästä riistasta, metsästystekniikoista ja välineiden käytöstä. Estetiikka, perinteet tai ”tositoimi” pyrkivät jarruttamaan kehitystä, joten varusteiden rataoloissa tapahtuneen kehityksen myötä saavutettu hyöty ei sitten päädy sinne ”tositoimeen”
Henkilökohtaisesti kuulun siihen metsästäjien sakkiin, jolle kanalintujahti tarkoittaa vain metsästysaikaa ennen Ammunnallisesti hyvän haulikon tärkein ominaisuus on suuntautuminen ja oikea painotus. Ammunnallisesti, ja siksi myös tuloksekkaan metsästyksen kannalta, hyvän haulikon tärkein ominaisuus on suuntautuminen ja oikea painotus. Sportinghaulikoilla ja sportereilla on kuitenkin eroa. Toinen game shootingin alalaji on kyyhkyjen ja varislintujen ampuminen, joka erityisesti kyyhkyjen osalta poikkeaa hieman meikäläisestä ajattelutavasta. Yleensä kevyet aseet ovat myös rasittavia ampua pidemmän päälle. Toisin sanoen haulikon suunnattavuus ja tasapaino asettavat rajoja ammuttavuudelle. hirvijahtia. Armi Salvinelli on hyvin tyypillinen ”keskihintainen” sportinghaulikko, joka sopii mainiosti myös metsästykseen niin varsinaisina metsästysmalleina kuin myös sporter-versiona. Joten jos olisi pärjättävä koko kausi yhdellä haulikolla, olisi se sporter. METSÄST YSHAULIKKO SUOMESSA. Ensisijaisten ja toissijaisten käyttötarkoitusten tulee olla aina dominoivia päätöstä tehtäessä eikä satunnainen käyttö saisi juurikaan vaikuttaa. Kiekot siis ovat ampujaan nähden eri kulmissa lentäviä ilmamaaleja ja myös maata pitkin heitettäviä rabbit, eli jäniskiekkoja. Haulikkovalinnat tehdään kuitenkin hyvin usein nimenomaan tämän liikkuvan jahdin perusteella. MIKÄ ON H YVÄ HAULIKKO. Minulta kysytään usein: ”mikä olisi hyvä haulikko?” ja yhtä usein annan hyvin epäselvän vastauksen. Kevyet haulikot tulevat kysymykseen siis lähinnä liikkuvassa metsästyksessä, kanakoirametsästys etunenässä. Sporterit ovat tyypillisesti hieman raskaampia ja vakaampia metsästyshaulikoita kun taas sportinghaulikot ovat tyypillisesti tästäkin hieman pidemmälle vietyjä erityisesti perän ergonomian suhteen. Tällöin ase päätyy käytettynä myyntiin alta aikayksikön. Sportinghaulikoissa huomiota on kiinnitetty enemmän ampumaergonomiaan, sportereissa perissä on otettu huomioon myös nostonopeutta ja eroja ampuma-asennoissa. Pahin yhtälö saadaan aikaan siten, että hommataan kevyt taittuvapiippuinen haulikko ??-kaliiperisena pienikokoiselle naiselle. Paras tilanne olisi se, että ampuja ei olisi yhden aseen varassa, toisin kuin ”ohjeissa” sanotaan. KEVYET HAULIKOT Kantamiseen tarkoitetut kevyet haulikot ovat pääasiassa kamalia ammuttavia, sillä vain harvoin keveissä haulikoissa on kiinnitetty riittävästi huomiota niiden tasapainoon. Myös aseen ergonomiaan pitäisi kiinnittää tavanomaistakin enemmän huomiota, jotta rekyylin hallinta on helpompaa. Tämän vuoksi pyrin suosimaan hyvin ammuttavaa haulikkoa näppärästi kannettavan haulikon sijaan. Aseen pituudesta on etua suuntautuvuuteen, samoin kuin oikeasta mitoituksesta. Ampumarataharjoittelu näillä aseilla paljastaa usein, että ne ovat herkkiä keskittymisvirheille ja ampuminen menee herkästi väkinäiseksi ja hervottomaksi tai vaihtoehtoisesti puristamiseksi. Niillä ampujan on hyvin vaikea ampua omalla tasollaan. Tällöin parhaat kevyet haulikot löytyvät kaasumäntätoimisista itselataavista tai sitten kerralla pienempikaliiperisista päällekkäispiippuisista. Vain metsäkanalintujen ja peltoriistan metsästys perustuu liikkumiseen, olipa kyse sitten samoilumetsästyksestä, ketjussa metsästyksestä tai seisovan koiran kanssa metsästyksestä. Lisäksi rekyyli korostuu hyvinkin vahvasti. Liikkuvan jahdin vaatimukset aseen kannettavuuden perusteella siis menevät hyvin usein ohi ammuttavuudesta. Täten haulikkohommat ovat syksyisin pääasiassa lokkien ampumista kaatopaikkojen lähimaastossa treeniperusteella, kyyhkyjahtia, sorsajahtia ja vain lyhyt rypistys kanalintujahtia. Ensinnäkin haulikon käyttö tulee osata priorisoida, aivan kuten mikä hyvänsä muu ase- tai asevarustehankinta. Rekyylin lisäksi ongelmana on kevyiden haulikoiden ammuttavuus. Näitä metsästysammunnan lajeja simuloimaan on sitten kehitetty sporting clays –ampumalaji, jossa heitettyjen kiekkojen tulee jo sääntöjen mukaan jäljitellä näitä metsästystilanteita. Briteissä tilanne on kuitenkin toinen. Jos ase on kevyt, pitää sen olla joko pienemmässä kaliiperissa kuin ”tavallisesti” tai sitten siinä täytyy käyttää keveitä latauksia. Tämän jälkeen linnut saavat olla rauhassa. Tämä on ymmärrettävää. Nykyään metsäkanalintujen metsästys kuitenkin jää osalta porukasta yhä pienemmälle painoarvolle. Meillä Suomessa haulikkometsästys on usein juuri game shooting –tyyppistä jahtia. Ase on Boss-lukkoinen ja sen tasapaino on esimerkillinen. Vaikka sepelkyyhkystä on lisääntymisensä myötä tullut meilläkin riesa maataloudelle, suhtaudutaan siihen edelleen riistalintuna. Kyyhky on siellä rauhoittamaton lintu ja sen metsästyksellisyys on lähinnä lisäarvo. Aseen kanssa mennään passiin ja ammutaan sieltä. Suurin osa painosta on käsien välissä lukkorungossa ja piippuparin takaosassa. Johtuen kanalintujen metsästyksen painoarvosta, on meillä myytävät haulikot pää- asiassa varustettu lyhyemmillä piipuilla kuin ”haulikkomaissa” ja samaten kevyet haulikot ovat suositumpia kuin muualla. Suuri osa erityisesti edullisemman hintaluokan sporting-nimellä myytävistä haulikoista on juuri näitä sportereita. Myös oikeasta tasapainosta on etua suuntautuvuuteen ja oikea painotus on RIISTA 25
Ampumasuoritusta voi siis korjata kesken liikkeen. Näissä haulikoissa on siis ”liikaa rautaa väärässä paikassa ja liian vähän siellä missä sitä pitäisi olla”. Jos olet lähdössä. ampumisen osalta muutenkin erittäin merkityksellistä. Ne ovat joko kankean hitaita tai liian eläväisiä (tunnottomia). Painoa on lisätty vaihtamalla makasiiniputki teräksiseen. Tässä ei siis puhuta teknisistä tai mekaanisista seikoista, vaan ampumiseen ja osumiseen vaikuttavista seikoista, jotka ovat kaikille toimintatavoille yhteisiä. HUONO HAULIKKO. 26 RIISTA Hyväkin haulikko on ehkä helpompi ymmärtää, kun kootaan yhteen huonojen haulikoiden yhteispiirteitä. Nyt 30” piipuilla varustettu ase on tasapainoisempi kuin vanhat mallit 28” piipuilla. Tällöin suoritukseen lähteminen on hidasta ja kun rautakanki on saatu liikkeeseen, ei sen rataa ihan pienillä voimanponnistuksilla korjata. Poiketen tavanomaisista A400 –malleista on eroa myös kiskon etuosan korkeudella – sporter ampuu alemmas kuin perusmallit. Kankeasta haulikosta on turhankin monella suomalaisella kokemusta, kiitos kotimaisen aseteollisuuden takavuosien tuotosten. Myös kisko on sporting-tyyppinen, eli takaosastaan leveämpi. Yleensä kun haulikkoa lyhennetään tai sen kokonaispainoa pudotetaan, kärsii aseen tasapaino merkittävästi. Browning B725 on nykyaikaistettu B25:n perillinen. Tällä keinolla myös tasapainopiste on enemmän käsien välissä. Ja kun tasapaino menetetään, haulikosta tulee herkästi huonosti suuntautuva (nostettaessa ase normaalisti, se ei nouse osoittamaan kohteeseen) ja äärimmäisen herkkä ammuttava. Huonot haulikot ovat useimmiten ”hervottomia” käsittelytuntumaltaan. Oikein tasapainotetussa aseessa ei ole mitään dominoivaa piirrettä, joka ohjaisi ampumasuoritusta, mutta se ei myöskään korosta ampujan virheitä. Nykyään on liian tyypillistä, että ”teräshaulipiipuissa” piippujen etuosat ovat erittäin raskaita ja kun tällaista asetta kevennetään, on tuloksena etupainoisuus. Näillä aseilla on äärimmäisen vaikea ampua edes ampujan omalla tasolla. Metsästäjän knoppitietoa Beretta A400 Xcel on sporter, jossa erot perusversioon löytyvät sinisen lukkorungon lisäksi myös aseen muista ominaisuuksista. Oikein painotettu ase nousee oikeansuuntaisesti, se liikkuu loogisesti ja se on kuitenkin sen verran herkkä, ettei se kulje kuin kiskoilla lähdettyään liikkeelle. Siinä on huomioitu nimenomaan piippujen painotusta ja sen suhteen on onnistuttu
Kun haulikkoa pääsee kokeilemaan radalla, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millä haulikolla ampuminen on luonnollisinta ja millä osuminen on helpointa. Tämä on ehkä klassisinta sarkaa nimenomaan hyvälle haulikolle, jossa korostuvat ampumaominaisuudet. Ylipäätään lajissa kuin lajissa pyritään aina siihen, että käytettävällä kalustolla annettaisiin mahdollisimman vähän tasoitusta. Liian eläväisestä haulikosta olkoon esimerkkinä erittäin kevyt, mutta takapainoinen haulikko. Tässäkin roolissa tarvitaan hyvää yleishaulikkoa. Kontrollilla siis tarkoitetaan ampujalle syntyvää varmuutta, joka mahdollistaa kohteen pudottamisen. YLEISHAULIKOKSI RATAHAULIKKO. Yleensä metsästystrap ja skeet riittävät kertomaan aseista jotain, mutta jos tulee mahdollisuus sporting-kiekkojen ampumiseen, näkee niiden perusteella myös aseen realistisen tason. Onneksi moni maahantuoja kiertää nykyään aseineen ampumaratoja ja tällöin on mahdollisuus kokeilla aseita siten, että niiden ammuttavuus tulee selville. Erittäin tyypillisesti sorsastushaulikot kuitenkin ovat erillisiä veneessä ja rantakivikoissa kolisteltavia työkaluja, joissa vuodet näkyvät nopeasti. Ratahaulikot mielletään hyvin usein traptai skeet-lajien erikoiskäyttöön tarkoitettuina haulikoina. Amerikkalainen asekirjoittaja ja erittäin ansioitunut ampuja Ross Seyfried osui mielestäni naulan kantaan aikanaan kun hän perusteli metsästysasevalintaansa (Beretta ASE-??) Guns & Ammon sivuilla: ”Ei ole merkitystä kuinka nopea ase on ampua jos aseella ammutaan vain nopea ohilaukaus”. Lista myyntiargumenteista määrittää tuotteen kaupallisuuden. Ajateltaessa metsästyskautta kokonaisuutena, johon sisältyy myös rataharjoittelu, huomataan, että kokonaisuudessaan haulikkoammunnassa parhaiten tullaankin toimeen sillä aavistuksen painavammalla ja ratakäytön rasitukset mukisematta nielevällä urheiluaseella. Nopean haulikon määrittely kannattaa siis ajatella niin päin, että millä haulikolla on nopein saada aikaan hyvä osuma. Valitettavan suuri osa edullisista päällekkäispiippuisista haulikoista tipahtaa tähän huonojen haulikoiden kategoriaan. Tässäkin tapauksessa siis keskimääräinen metsästäjä pärjäisi takuulla parhaiten haulikolla, jolla on helppo ampua hyvin. LUONNOLLINEN AMMU TTAVUUS AVAINASEMASSA Valitettava totuus on se, että kaupan tiskillä haulikkoa on äärimmäisen vaikea valita oikein. Yksinkertaiset valmistustekniikan kustannussyyt sanelevat miten nämä haulikot on valmistettavissa. Tämäntyyppiset aseet vaativat hyvin paljon opettelua, jotta ampuminen on sujuvaa. Syksy alkaa kyyhkynpyynnillä ??.?. Laukaus on tällöin enemmän tai vähemmän tuuripeliä. Mielikuva on siinä mielessä väärä, että metsästyksellinen ratahaulikko on juuri edellä mainittu sporter- tai sportinghaulikko. Kilpa-aseissakin homma menee periaatteessa juuri näin: mitä helpompi aseella on ampua hyvin, sen kilpailukykyisempi ase on. Aseen näennäinen sopivuus saattaa selvitä, mutta vasta ampumarata kertoo totuuden asiassa. Metsästyksessä nämä ovat yleensä ne parhaat vaihtoehdot. Kanalintujahdissa moni suosii hyvin kannettavaa kevyttä haulikkoa, mutta tosiasia on, että keskiraskas sporter on usein nopeampi ja tarkempi ampua hyvin kuin mikään ”kevyt” haulikko. Metsästysammuntakin on aivan riittävän haastavaa, vaikka sitä ei hankaloittaisi huonolla haulikolla. Tyypillistä on myös se, ettei lentävään kohteeseen saada kontrollia. RIISTA 27. Tyypillinen esimerkki huonosta ergonomiasta tai ergonomian ja tasapainon yhdistelmästä on haulikko, jonka kanssa otteen joutuu stemmaamaan joka suoritukselle tai ase ei nouse täydellisesti. Huonojen haulikoiden ergonomiakin on usein heikko, jolloin haulikon joutuu vaivalloisesti opettelemaan, jotta sillä voi toimia asiallisesti. Huonoilla haulikoilla ampuja ei siten useinkaan edes tiedä mistä ohiampuminen ylipäätään johtuu. Kevyistä piipuista puuttuu vakauttava massa, jolloin piiput vispaavat joka suuntaan ja jokainen ampujan tekemä korjaus on lopulta liian suuri ja tunnoton. Ajatellaanpa hetki vuodenkiertoa. Ase myös pysähtyy helposti laukaushetkellä, vaikka aseen liikkeen tulisi yhä jatkua. Itse asiassa sorsastus on ensimmäinen jahtimuoto, jossa hyvä yleishaulikko ei aina ole yksiselitteisesti se paras vaihtoehto. Myyntitapahtumassa paperilla olevat ”speksit” painavat enemmän kuin aseen ampumaominaisuudet. Jokaisen on helppo kuvitella seuraava esimerkki: kun hyvällä haulikolla riittää että katsotaan kohdetta, nostetaan ja ammutaan, liian eläväisellä haulikolla jo nostovaiheessa piippu harhailee suurehkolla alueella ja sitä joudutaan suuntaamaan aktiivisesti koko suorituksen ajan. Sorsajahdissakin sillä luonnollisesti pärjää maanmainiosti, mutta on täysin eri asia, että pärjääkö ase vesilintujahtiympäristössä. Hyvällä yleishaulikolla hoituu niin skeet- ja metsästyshaulikko, trap-lajit kuin myös sporting ja compak-sporting. Browning B425 edustaa määrätyllä tavalla vanhaa haulikkomaailmaa. Kevätpuolella ampuminen painottuu hyvin pitkälti varislintujen pyyntiin. Kevät- ja kesäaikana valmistaudutaan metsästykseen, eli ampumaradalla vietetään aikaa huomattavan paljon jos ja kun tarvetta ampumataidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen on. jäljessä, suorituksen nopeuttaminen saa piiput menemään liian suurella vauhdilla kohteen ohi ja tuloksena on usein ohi laukaus kohteen etupuolelta. ja sorsastus alkaa ??.?. Samalla on huomioitava, että edelleen sorsastuksessa parhaiten toimiva haulikko tuppaa olemaan ”ampujan haulikko”, eli samankaltaiset ampumaominaisuudet kuin radalla tai kyyhky- ja varisjahdeissa ovat haluttuja. Sen piiput ovat lyhyet ja painojakauma on sijoittunut aseen pituussuunnassa tasaisesti
Nykyiset haulikonpatruunoiden lähtönopeudet alkavat olla lähes poikkeuksetta mieluummin yli kuin alle ??. S&B REMES CHAMPION 30 VUOTTA OSUVIA VALINTOJA TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI Aseliike Markus Remes on toiminut alalla 30 vuotta. mm pitkä muovihylsy on väriltään tumma lila, jossa tekstit ovat kullanvärisenä. m/s lähtönopeudet. Tämä on varsin tavanomaista ja tyypillistä vaihtelua kaikille eurooppalaisille patruunavalmistajille. g ja muovinen välitulppa/ haulikuppi. m/s. g, mikä vastaa ??. Haulien läpimitta poikkesi ilmoitetusta hieman ylöspäin ollen todellisuudessa ?,. Rakenteellisesti patruuna on tavanomainen, hauliannos ?. mm. Arvot ovat ohjeellisia, mitattuna ja punnittuna tulokseksi saatiin no. Sieltä löytyy erilaisia latauksia niin metsästystilanteisiin kuin kiekkoradalle. Asialla on käytännön merkitystä lähinnä koeammunnassa, patruunaeräkohtaiset haulimäärät kun saattavat vaihdella paljonkin vaikka ulospäin eroja ei löydykään. . No. KOEAMMUNTA Koeammunnassa oli käytössä kolme eri haulikkoa: kiinteäsupisteinen (F) itselataava. sisältää rasian mukaan ?,?. - ??. Juhlavuosien kunniaksi Sellier & Bellot on valmistanut Remekselle Champion -nimikkopatruunoita. . vastaavan painoisen annoksen ?,?. g ja ??. g ja no. S ellier & Bellotin haulikonpatruunavalikoima on tavattoman laaja. mm hauleja ?. kappaletta. Koeammunnassa oli kahta eri haulikokoa, joita ammuttiin kolmella eri haulikolla. . Juhlapatruuna lähtee joistakin aseista jopa ??. PATRUUNAT Remes no. Maahantuojan juhlavuosipatruunan ?. antimonilla ”terästetty” lyijyhauli kes- 28 RIISTA tää ilman bufferirouhetta muokkautumatta (haulin koosta ja hauliannoksesta riippuen) ??. ?:lle ??,. mm hauleja. Normaali . m/s, joten tutkailimme onko patruunasta myös tositoimiin. kpl, haulikoko ilmoitusta vastaava. ?:n annos painoi ??,
Koeammunnan perusteella voi numero kuutosta suositella esimerkiksi lintujahtiin jopa yli ?. 4/ 36 g/ 171 kpl S 43 U 70 yht. 4 3,4 36 36 171 410 RIISTA 29. 113 kpl/ 66 % Patruuna hauli Ø lataus mm g lukumäärä kpl osumia kpl osuma% kuvion tiheys ase/supistus/piipunpit, cm nopeus m/s S&B Champion Remes no, 6 2,75 292 213 73 2,2 Browning DA / kiinteä F / 70 431 197 67 2,2 Winchester 1300 / Carlson’s IM / 55 204 70 2,3 CZ-USA Ringneck IM/71 113 66 1,8 Browning DA / kiinteä F / 70 94 55 1,5 Winchester 1300 / Carlson’s IM / 55 135 79 2,0 CZ-USA Ringneck M/ 71 S&B Champion Remes no. Oikean kupin pohjalla vastaavaa ilmiötä ei esiinny ja pienempihaulinen patruuna toimiikin tasaisemmin eri aseissa. m/s, mutta käynti kaikilla aseilla oli yllättävän hyvä. metriin, lähimatkoilla täysosuma tekisi saaliista jauhelihaa. Mikäli ampumamatkat ovat pääsääntöisesti lyhyitä, tarvitaan nyt kokeiltuja avoimempia supistuksia kuten parannettua sylinteriä tai puolisuppeaa. Numero ?:n hauleilla ladatun patruunan lähtönopeus oli luokkaa ??. Patruunan komponentit ovat tavanomaiset, eli ruuti, muovinen haulikuppi ja haulit. ?:n haulikupissa sen sijaan oli jo selviä merkkejä haulien muotoutumisesta. Browning Double Auto (??/??), Winchester ???. WANNSEE?TAULU T, 35 M Ase: Browning Double Auto, kiinteä täyssuppea 11 12 6 12 3 21 17 11 12 26 25 10 13 10 11 13 Remes no. 6/ 36 g/ 292 kpl S 89 U 124 yht. METSÄST YKSEEN Juhlapatruunat käyttäytyivät varsin mukavasti, joskin suurempihaulinen oli krantumpi aseen/supistuksen suhteen. Kuvio oli tasainen, joskin keskustapainotteinen ja supistusasteen mukainen tai hieman suppeampi. Tästä voidaan päätellä että ruutilaji ja -annos olivat kohdallaan. (??/??) tavanomaisella Carlson’s -supistajalla (IM) sekä rinnakkaispiippuinen CZ Ringneck (??/??) kolmevarttisella ja puolisuppealla supistajalla. Winchesterin kuvio jäi supistusasteen alapuolelle ja Browning toimi supistuksen alarajoilla. Yllättäen kuitenkin Ringneckin puolisuppealle patruuna kelpasi selkeästi kahta ensin mainittua paremmin, jopa niin että kuvio vastasi peräti ylisuppeaa. Numero ?:n kohdalla tulokset olivat vaihtelevampia ja ase/supistuskohtaiset erot suuria, joten koeammunta on sitä tärkeämpi, mitä kauemmas patruunalla halutaan ampua. 213 kpl/ 73 % 4 5 4 9 2 8 3 9 6 2 10 16 5 12 10 8 Remes no. Voidaan kuitenkin todeta että kyseessä on potentiaalinen metsästyspatruuna eikä vain juhlaversio. Kuten muidenkin patruunoiden kohdalla, koeammunta on helpoin tapa selvittää miten patruunat toimivat omassa aseessa ja mikä supistus sopii parhaiten haluttuun käyttötarkoitukseen. Suurempihaulisen no. Haulikupin pohjaan jääneistä merkeistä voitiin nähdä, että alimpien haulien muokkautuminen oli varsin vähäistä. Vasemmalla olevan haulikupin pohjassa voidaan nähdä haulien jättämiä epämuotoisia jälkiä merkkinä haulien muokkautumisesta
Sääennusteetkin ovat kehittyneet niin, että tänään osataan kertoa millainen ilma eilen oli. Ennusteiden mukaan meno soidinpaikalle tuotti monesti pettymyksen. Kevät keikkuen tuli Välillä näytti, että kevät tulee tohisten, mutta se tulikin keikkuen. TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS 30 RIISTA. Aamulla satoi tai taivas oli täyspilvessä, vaikka ennusteiden mukaan päivän olisi pitänyt aamulla paistaa
Hanhet ja pienemmät linnut olivat ihmeissään lumentulosta. Lunta tuprutti viitisentoista senttiä ja soidin lopahti siihen, mutta vain väliaikaisesti. Ketä se palvelee ja kuka ”loppari” eli lahjonnan välikappale sen sai aikaan. Yllätys yllätys, tapasin niitä jopa Kalajoen Letolta useita, jo pariutuneina. Aloituksen siirrolla ei ratkaista mitään, sillä vain taataan enemmän ammuttavaa muualla, kuin siellä missä ne lisääntyvät. Meri- ja met- sähanhet olivat kuitenkin pääosassa. RIISTA 31. Tosin se loppui sitten lyhyeen. Ja mikä riemullisinta, peltopyyt ovat lisääntyneet koko Pohjanmaan alueella todella nopeasti. Palveleeko se vain muuttoreitin varren metsästäjiä, jotka eivät enää jaksa rämpiä pesimäsoille ja nevoille metsästämään. M etson ja teeren aloittaessa soitimen, tuli uudelleen takatalvi, onneksi. Tämä asia pitäisi aluksi saattaa EU-tasolla kuntoon. Hanhien muutto oli runsas. Joukossa oli myös ”eksoottisempia” lajeja. Jos metsähanhen metsästystä halutaan ra- joittaa, sen tulisi tapahtua juuri muuttoreittien varsilla ja talvehtimispaikoilla. Kyttäävät vain rannikolla, odottamassa ruokailemaan tulevia hanhia. Siitä selvittiin ja soidin jatkui nyt viivästyneenä, mutta kiivaana. Niitä siis oli vielä palaamassa pesimäalueilleen, jos vain saavat pitää ne, runsastuvan joutsentulvan vuoksi. On selvää, että hanhet joutuvat tässä kilpailussa väistäjän osaan. Aavistelivat kai myös aikaista kevättä. Peltopyyt pariutuivat jo varhain maaliskuun puolella. Hyvä niin, sillä nyt naaraat pääsivät aloittamaan pesinnän. Muutto tyssäsi ja aikaisemmilla muuttajilla oli ravinto lujassa. Olenkin ihmetellyt tuota metsähanhen metsästyksen aloituksen siirtoa. Suurin osa hanhista ammutaan muuttoaikana ja talvehtimisalueilla
Niitä oli niin paljon, että ei ollut enää mitään mielenkiintoa kuvata niitä. Näin muut metsästäjät eivät olisi “häiritsemässä” heidän. Pariutumiset olivat siis jo tapahtuneet. Jos ja kun näin käy, niin tulevana syksynä on riistamiehillä juhlaa, kunhan vaan ”virkaheitot” ja rauhoitusyhdistykset eivät päätä kateuksissaan toisin. Koppeloiden lukumäärää on aika vaikea laskea, kun 32 RIISTA niitä käy paikalla moneen otteeseen, eikä tiedä ovatko samoja, vai vaihtuvatko välillä. Parhaalla metsonsoitimella tapasin kymmenen metsoa ja yhtä aikaa paikalla oli neljä koppeloa. Toinen hyvä soidinpaikka oli miehitetty seitsemällä metsolla ja kahdella koppelolla. Metsälintuja oli nyt paljon soitimella. Luonnonfasaanit olivat myös varhain soidinpuuhissa, mutta varsinainen pariutuminen tapahtui vasta pääsiäisen aikoihin. Viimeinen yö kojussa oli pettymys, sillä aamulla vain pari metsoa tuli paikalle, eikä koppeloita näkynyt lainkaan. Se tietäisi sitä, että pesinnän onnistumisen kannalta tilanne näyttäisi peräti suotuisalta, lämpöä ja ravintoa on tarjolla. Hirvestäjät haluaisivat rauhoittaa metsät vain omaa harrastustaan varten. Kateus, jopa metsästäjien keskuudessa on suuri. Mikä ilahduttavaa, teeren soidin koki melkoisen yllätyksen, kun lähes kahdeksankymmentä prosenttia paikalla olleista oli naaraita. Ennusteiden mukaan kesästä pitäisi tulla lämmin ja hyttystäyteinen. Oliko soidinpaikoista puute. Teeret soivat jopa epätavallisilla paikoilla, metsäautoteillä ja kynnöspelloilla. Toivottavasti säät vaan ovat suosiollisia silloin, kun poikaset kuoriutuvat. Niiltä on odotettavissa melko lailla aikaiset poikueet. Metsot vain kököttivät mättään juuressa laulamatta. Yhdellä metson soidinpaikalla oli yksi kukko saanut kunnon rökityksen, sillä ei ollut yhtään ehyttä pyrstösulkaa – se soi puussa. Metsojakin tapasin varsin paljon juuri metsäautotien varsilta, samoin koppeloita
Toivossa on hyvää elää… RIISTA 33. Metsästys ei ole enää nykyaikana elintarvikehuoltoa, vaikka hirvenlihaa tuotetaankin liikenteen ja metsänomistajien kustannuksella, kun hirvikantoja pyrittiin pitämään ylisuurina. Harrastustahan tämä on kaikille. Jo maaliskuulta alkaen niiden soidinpäkätys kuului joka aamu ja mikä ilahduttavinta, monesta eri suunnasta ja lähes kaikkialla jossa liikuin kuvaamassa. Saamaa tietoa olen saanut muiltakin aamuvirkuilta liikkujilta. Mutta saammepa nähdä, kyllä rauhoittajat iskevät jälleen. Onpa jopa tapahtunut niin, että muut metsästäjät on ajettu alueelta pois, jotta on rauhassa saatu hirvijahti suoritettua. Metsästysaikoja tulisikin jatkaa ja säädellä pyyntiä saaliskiintiöillä. Pitää olla koira mukana, jos tahtoo niitä löytää ja nähdä. Runsastuneet suurpedot toki verottavat nykyään jo aika suuren osan tuotosta. Eikä siellä ollut taaperrellut vain yksi riekko, vaan niitä oli lukuisia. Varsinkin peurakannan lisääntyminen on pysähtynyt juuri tästä syystä. Väittävät sitten kiven kovaan etteivät ole riekkoja nähneet vuosikausiin. Ja juuri ne jotka eivät juuri luonnossa liiku, kuin vain metsäautotietä autolla ajaen. Luulisi metsissä olevan tilaa kaikille. Kysyn vaan, että millä etuoikeudella. Hankikelin aikaan, kun oli helppo liikkua suksilla, riekonjälkiä tapasi lähes jokaisen suon ja rämeen laidalta. Ei niitä yleensä tieltä näekään, ja nähdäkseen niitä tulisikin mennä metsään. Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää ja sitten syksyä. Juuri hirvimiehet ovat ponnekkaasti rauhoitusseuroissa ajamassa lyhyitä metsästysaikoja linnustajille. Jos kaikki käy hyvin, niin syksyllä on riistaa. pyyntitapahtumaansa. Sielläkin jalkaisin liikkuja ani harvoin törmää niihin, sillä ne hiljaisuudessa kiertävät kulkijan taakse – väistävät. Kuin sokerina pohjalla on – ainakin kanakoiramiehelle - riekkojen runsas esiintyminen
huom. Siinä missä tavallisessa järjestelmäkamerassa kameran oma salama on ääpätön (toim. Uway on rehellinen lisäsalama, jossa on oma virtalähde ja siinä on laajempi ja pidempi valaisualue kuin kameroiden omissa salamavaloissa. Paluuta perusasioihin on siis jo havaittavissa. Tämä näin karkeasti ilmaisten. euroa ja sitä myy Eränetti (www.eranetti.fi).. Anturi kiinnitetään riistakameran salamaan. Ongelmana on, että pienempi kamera tarkoittaa automaattisesti rajallisempaa paristokapasiteettia ja pienempi otsapinta tarkoittaa pienempää salamavaloa. vyyttä valaistuun alueeseen, tekee se tämän tavanomaisen infrapunavalon sijaan inframustavaloa käyttäen. Muutoin ne eivät kameraa huomaa jos kameran oma salama on esimerkiksi peitetty. Anturi vain teipataan kameran salaman päälle siten, että se näkee kun kameran salama välähtää. on tehokas lisäsalama, joka antaa leveyttä ja sy- 34 RIISTA Salama toimii neljällä D-koon alkaliparistolla. Tämä erityisesti pienissä kameroissa. Hintaa Uway XtendIR-B?:lla on ?. Lisäsalaman voimakkuus on valittavissa ja samalla on valittavissa valaisukulma. ääpätön = “hengetön”) ja tarjoaa yleensä heikon ja pistemäisen valaisun, on sama ongelma havaittavissa myös riistakameroiden omissa salamavaloissa. Myös lisävarusteita on alkanut tulla markkinoille, joista lisäsalama on mainio esimerkki. Sen lisäksi, että Uway XtendIR-B. Täten lisäsalama toimii samassa tahdissa kuin kameran oma salama. MUSTAA LISÄVALOA RIISTAKAMERAAN R TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ iistakameroissa on dilemma, joka johtuu kehityksen trendien ja arkirealismin ristiriitaisuuksista. Salaman heräte on anturi, joka kiinnitetään kameran salamaan. UWAY XTENDIR-B2 Riistakameroissa kehitys laukkaa eteenpäin hurjaa vauhtia. Keila on kapea ja lyhyt. Kameroiden koko pienentyy pienentymistään ja niiden suorituskyky elektronisella puolen paranee koko ajan. Eräs merkki kehityksen nopeudesta on, että nykyään julkistetaan enenevässä määrin kameramalleja, jotka eivät enää edustakaan sitä terävintä kärkeä. Valaisuteho on valittavissa. Täten on todennäköistä, että jos elukat vahtaavat kameraa kuin lehmä uutta navettaa, on kyse siitä, että kamera pitää kuvatessaan ääntä. Eränetin maahantuoma Uway-lisäsalama on ratkaisu ongelmaan
Super Vinci: kaliberi 12/3,5”; saatavana musta synteettinen, Camo Apg HD, Camo Max 4; piippuvaihtoehdot 26”, 28”, 30”; crio supistajat F/IM/M/IC/C. Vinci: kaliberi 12/3”: saatavana musta synteettinen, Camo Apg HD, Camo Max 4, Camo Wood, Amazonia Green, Sequoia Brown, Desert Dune; piippuvaihtoehdot 24”, 26”, 28”, 30”; crio supistajat F/IM/M/IC/C. Vinci Slug: kaliberi 12/3”: saatavana musta synteettinen, Camo Wood; piipun pituus 24”. Lisää Vinci-mallistosta: www.benellivinci.com Maahantuonti: Teuvo Louhisola Oy – 09-7249821 – www.teuvolouhisola.À
Uudistus aiheutti myös paljon päänvaivaa uusien lakitulkintojen muodossa. Ensimmäisen haavoittuneen peuran jäljestys todisti Jyrkille, että koira osaa verijäljellä aina enemmän kuin ihminen. raanakkohälytystä saavat varmuudella jatkoa tänä vuonna. SUURRIISTAVIRKA-APU Sitoutumista ja pitkiä jäljestyksiä Suurriistavirka-apu-organisaatio aloitti toimintansa toukokuussa 2009. Asia joka lopullisesti sai hänet lähtemään vapaaehtoiseen jäljestystyöhön, johtuu taas hieman ikävämmästä asiasta. kahdenkymmenen vuoden kokemuksen metsästyskoirien jäljestyskokeissa hankkinut Virpi sai siis sytytettyä mieheensä todellisen palon. Haavoittuneen eläimen jäämisellä metsään kitumaan ei siis ollut mitään väliä. Jo lakikin velvoittaa metsästäjät teke36 RIISTA. TEKSTI: VILLE POHJOLA V esilahtelaisessa Savolaisen perheessä isäntä Jyrki innostui jäljestyksestä vaimonsa Virpin koiraharrastuksen myötä. Hän törmäsi muutaman kerran asenteeseen, jossa haavoittunut riistaeläin ei ollut metsästäjälle rottaa arvokkaampi asia. Silti moni vapaaehtoiseen poliisiviranomaisen auttamiseen innostunut metsästäjä on sitoutunut etsimään loukkaantuneen tai haavoittuneen suurriistan laskematta työtuntejaan. Innostus jäljestystä kohtaan on niin vahvaa, että viime vuoden vajaat ?
Samoin tänä päivänä esiintyvän sosiaalisen paineen metsästysharrastusta kohtaan luulisi olevan riittävä motivaattori korkean metsästysetiikan noudattamiseen. vuotta käytännön jäljestämistä, pääasiassa PohjoisHämeen Riistakeskuksen piirin eteläisimpien metsästysseurojen alueella. Jyrkillä itsellään on nyt takana . Jäljestyksen kohteen tullessa näköetäisyydelle koira komennetaan sivulle ja asehihnan päästä nykäisten haulikon saa ampuma-asentoon. Aseen pitää kulkea mukana siten, ettei se ole koko ajan kiinni risuissa ja pusikoissa. Nyt puheena oleva ase on alun perin Remington ??. Tämän vuoksi siihen on asennettu alkuperäisen perän tilalle taittoperä. Usein näissä tilanteissa koira on lähes kiinni peuran peräpeilissä. Koiran indikoidessa haavakosta, taitetaan perä esiin. Siksi kalustona on Jyrkin mielestä ehdottomasti oltava haulikko täyteisillä varustettuna. Liivien pohjana on Suomen Metsästysjäljestäjien käyttämä liivi, mutta koska siinä oli tiettyjä puutteita, kehitettiin sitä hieman eteenpäin liivin valmistajan avustuksella. Jäljestäjiin ei välttämättä osata suhtautua oikealla tavalla jos esimerkiksi kolari-peuran perässä joudutaan kulkemaan talojen piha-alueilla. lyhyellä piipulla. Kyse on toisaalta myös työturvallisuudesta. Koiran ja jäljestysliinan kanssa ryteiköissä toimiessa on tarkoituksenmukaista että asekalusto ei haittaa toimintaa mutta on tarpeen tullen saatavissa käyttöön salamannopeasti. Erityisesti peura, joka useimmin on Jyrkin jäljestyksen kohteena, toimii usein niin, että vielä viimeiseltä makuultaan se pomppaa ylös ja jatkaa pakolaukkaansa. Lisäksi käsissä oleva koiran jälkiliina, vuorokauden ajasta riippuen heikkokin näkyvyys sekä muut olosuhteet vaativat aseeseen muutaman lisävarusteen. riaalia ja kääntömalli. Täten myös selässä oleva VIRKA-APU -teksti auttaa ulkopuolisia ymmärtämään, että nyt ei ole kyse normaalista metsästystilanteesta. Taittoperän ansiosta ase kulkee mukana niin, ettei siitä sojota mikään osa yläkropan mittojen ulkopuolelle. SRVA-jäljestäjä ei ole metsästämässä vaan antamassa virka-apua. Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä SRVA-tehtävissä. SRVA-jäljestyksen pariin hän päätyi kun seuroille tehtiin Riistakeskuksen toimesta kysely SRVA-henkilöistä. Työasustandardit täyttävä huomioasu antaa autoilijoille aikaa reagoida ja tienvarsissa liikkuva jäljestäjä tulee huomatuksi. Nykyinen liivi on jämäkkää mate- JÄLJESTÄJÄN TÄY TEISHAULIKKO Jyrki on vienyt myös muun kaluston kehittämisen pitkälle. VARUSTEIDEN KEHITTÄMISTÄ Tilanne on poikinut myös sen, että Jyrkin omista tarpeista lähtenyt tuotekehitys on nyt synnyttänyt sekä SRVA-henkilöille soveltuvan työasun, liivit, sekä omassa selässä kulkevan työkalun eli jäljestäjän täyteishaulikon. Normaalisti ase kulkee hihnasta roikkuen kainalossa eli vaakasuorassa lonkalla ja asehihna pitää sen riittävän heilumatta paikallaan. mään kaikkensa haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen kärsimysten lopettamiseksi. Keltainen on pääväri SRVA-käyttöön mutta toiselta puolelta löytyy oranssi normaalia hirvipassitusta varten. RIISTA 37. Väärinkäsitysten välttämiseksi on huomattu hyväksi se, että SRVA-tehtävissä käytetään työasun omaista keltaista väriä. Makuupaikkakin on yleensä ryteiköissä tai tiheän kuusipuskan alla. Metsästäjän eettinen tietoisuus eläimen kärsimyksen minimoimisesta ajaa monen muunkin SRVAmiehen syksyiseen ja pimeään metsään koiransa kanssa eri puolilla Suomea. Tärkeä osa konseptia on myös hihna joka tukee käyttötilanteita. Yhtenä lisänä innokkuuteen on ollut tietynlainen sisäänrakennettu velvollisuudentunne. Tämä ei tee aseesta laitonta niin kuin moni on kommentoinut, mutta siirtää sen aselupateknisesti luokkaan ”muu ase”
Ensimmäiset vihjeet olivat perinteiset kurainen sorkanjälki asfaltilla ja auton peilistä irronnut muovikehys. KOKEMUKSIA TOSITILANTEISTA Aina kun eläin löytyy helposti, keikkaa voidaan pitää onnistuneena. Valolla varustettu etutukki mahdollistaa sen, että etukäden sormilla saa nopeasti valaisimen päälle. Kun passit oli saatu paikoilleen entuudestaan tunnetuille peurojen kulkureiteille, mäyräkoira ohjaajineen aloitti haun siitä mihin jäljestys oli lopetettu. Tässä vaiheessa ei voitu tietää, oliko ajossa juuri se loukkaantunut peura vai kenties terveitä peuroja. Loukkaantuneesta peurasta ei löytynyt tien vasemmalta puolen koiran avulla mitään jälkiä, joten jäljestäjä päätti katsoa tien toisen puolen. Kaadolle päästyämme peura tarkistettiin ja todettiin, että selässä ja kyljessä oli karvattomia laikkuja. Peuralla olisi ollut tuskallinen loppu jos sitä ei olisi tavoitettu.. Täten alkuselvittelyt voitiin tehdä jo tuolloin. metrin päästä auton etupuolelta. metrin päässä. Hetken kuluttua kuului laukaus. Parhaaksi tähtäimeksi on osoittautunut sellainen, jossa linssit eivät ole liian syvällä, koska silloin lunta ei keräänny linsseille niin helposti. Pienen selvittelyn jälkeen alkoi ajo. Törmäyskohta löytyikin noin ??. Koska kuljettaja mainitsi peruuttaneensa auton bussipysäkille, ryhdyttiin merkkejä törmäyksestä etsiä auton etupuolelta. Jäljestäjän palattua kysymään lisätietoja, kuljettaja ei ollutkaan enää varma paikasta. metriin asti. Kuljettaja sanoi peuran poistuneen törmäyksen jälkeen kulkusuunnassa vasemmalle. Paikalle soitettiin lisäksi kaksi passimiestä. Joka tapauksessa yksi parhaiten onnistuneita oli jäljestys, jossa olennaisinta oli kahden erityyppisen koiran käyttö. Kolaritilanteissa käy usein niin etteivät autoilijan havainnot ole tilanteen äkillisyydestä ja johtuen tarkimmat mahdolliset. Tiessä oli myös pieni määrä karvoja. Alkutiedoissa oli mainittu kolarin tapahtumapaikka, auton vahinkojen laatu ja se, että peura oli poistunut paikalta metsään. Ajo suuntasi suoraan poispäin mutta teki muutaman sadan metrin päässä lenkin ja lähti tulemaan suoraan kohti passipaikkaa. Kolariauto oli linja-autopysäkillä ja kuljettaja kertoi törmäyksen olleen tulosuunnassa noin ??. Kolaripaikka osui yövuorosta palaavan jäljittäjän kotimatkan varrelle. Jalat olivat ehjät mutta lähemmässä tarkastelussa leukaluiden havaittiin olevan pirstaleina. Eräänä marraskuun lopun aamuna alueen SRVA-yhteyshenkilö teki ilmoituksen peurakolarista. Aseen päällä nököttävä punapiste takaa sen että laukaus lähtee oikeaan kohtaan nopeasti. Paikalle soitettiin kaveri, jolla on ajavia mäyräkoiria. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt mitään merkkejä auton ja peuran kohtaamisesta. Koirakin osoitti kiinnostusta jälkeä kohtaan ja liina kiristyi merkiksi siitä että nyt ollaan oikeilla jäljillä. Peura oli kaadettu viereiseen passiin. Lähtötilanteen ollessa hieman selvempi lähdettiin hakemaan varusteita ja koiraa. Karvoja löytyi lisää, mutta verta ei kuiten38 RIISTA kaan löytynyt. Jäljestämistä jatkui muutaman sata metriä ison metsän puolelle, mutta jäljitys lopetettiin, koska eläin ei antanut merkkejä pahasta loukkaantumisesta eli makuita tai verta ei löytynyt. Piipun suulla on Saigan rihlattu supistaja joka antaa käytetyille täyteisille riittävän vakaan lennon ?. Kolaripaikan kohdalta löytyi vahva peurapolku jota pitkin lähdettiin etenemään ja jo kymmenen metrin päästä löytyikin kohtalaisen paljon irtokarvaa. SRVA-jäljestäjä ei ole metsästämässä vaan antamassa virka-apua
Jos metsästäjienkin on vaikea tunnistaa eroa näiden kahden asian välillä, niin miten suuri yleisö voisi erottaa toimia toisistaan. Esimerkiksi Köyliön susijahdissa kyse ei ollut SRVA-tehtävästä vaan Riistakeskuksen antaman poikkeusluvan käyttämisestä normaalissa jahdissa. Karhukonfliktien yhteydessä iskenyttä ”söpö nalle”-epidemiaa on ollut helppo seurata tiedotusvälineistä ja keskustelupalstoilta. Koska nykyinen SRVA-organisaatio levittäytyy sekä valtiollisen Riistakeskus-organisaation että metsästäjien oman järjestökentän puolelle, on toiminnassa erilaisia hidasteita ja särmiä joita viimeiset kaksi vuotta ovat nostaneet esiin. Lisäksi vapaaehtoisen virka-avun antaminen Poliisille tuo puuhaan edelleen omat kiemuransa, joista myös on uudistuksen jälkeen noussut eri puolilla Suomea kipakkaakin polemiikkia. METSÄST YSSEUROJEN SISÄINEN TOIMINTA Seurojen tasolla varmasti suurimmat haasteet aiheuttavat tällä hetkellä jännitteet seurojen sisällä ja maantieteellisten erojen aiheuttamat haasteet SRVA-toiminnan organisoinnissa. P oliisi toki johti toimintaa myös aikakaudella ennen SRVA:ta mutta uuden organisaation käyttöönoton yhteydessä tapahtuneet muutokset esimerkiksi jäljestäjän vakuutusturvan organisoinnissa eivät ole olleet kaikkien mieleen. perusteella käynnistettävät SRVA-toimet ovat siis eri asia kuin poikkeusluvalla poistettava pihasusi. Ero on suuri, sillä SRVAtilanteessa ryhdytään poikkeustoimiin loukkaantuneen tai liian tuttavallisen suurriistan pois hoitamiseksi kaatolupa-byrokratian ulkopuolella. Eläinsuojelulain pykälän ?. Tällä toiminnalla alkaa olla toisinaan jo piirteitä jotka itse asiassa aiheuttavat pedoille suuremman hengenvaaran kuin metsästäjät jotka yrittävät häätää petoja pois taajamista. Paineita aiheuttavia tekijöitä muodostuu kolmelta taholta: suuri yleisö, metsästysseurojen sisäinen toiminta ja asioiden organisointi valtiollisella tasolla. SRVA JA SUURI YLEISÖ Suuri yleisö eli metsästäjä-piirin ulkopuoliset tavalliset tallaajat ovat tunnetusti muuttaneet asenteitaan suurpetoja kohtaan. SRVA-ORGANISAATIO, MINNE MENET. Joka tapauksessa se haittaa jäljestystä vaativien tilanteiden hoitamista ja siten lain kirjaimen toteutumista, oli kyse sitten normaaliin metsästykseen liittyvisRIISTA 39. SRVA-organisaatio koostuu monesta muustakin rattaasta kuin vain lopputyön tekijöistä. Viime vuonna tapahtunut siirtymä Riistakeskuksiin nosti lopullisesti esiin tietyt kehitystarpeet. Sisäpoliittisiin jännitteisiin liittyy paljon sitä vanhaa tuttua sukupolvien takaa kumpuavaa kansanperinnettä. ja Poliisilain pykälän ?
Mahdollisesti muu arki on osoittanut että vakuutusyhtiöiden ensisijainen toimintatapa on jättää korvaukset maksamatta. Sellaisilla alueilla, joilla syystä tai toisesta jäljestäminen on suositumpaa, on asenneympäristökin suosiollinen. Voimassaoleva metsästyskortti antaa siis periaatteessa erillisellä pykälällä vahvistettuna riittävän turvan SRVA-jäljestäjälle ja koiralle. Moni näkee, että jäljestäjien vakuutusturva heikkeni olennaisesti kun SRVA-or40 RIISTA ganisaatio tuli voimaan. Sitten taas keskenään vastaavan kokoisilla alueilla eli koko Pohjois-Hämeen Riistakeskuksen alueella ja pelkällä Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksellä ero yhteyshenkilöiden määrässä on kokonaan toinen. Rovaniemellä SRVA- yhteyshenkilöitä on neljä (4). Pohjoisessa asia on ongelmallisempi alueiden laajuuden vuoksi. Tämä ei käytännössä tarkoita motivoitunutta ja vannoutunutta SRVAtoimijaa. SUOMI ON ISO MAA SRVA-järjestelmän ongelmaksi voidaan lukea se, että eri päässä Suomea sijaitsevien Riistakeskusten alueiden koot vaihtelevat suuresti. Aikaisemmin Poliisin virka-apuna olleet metsästäjän vahingot korvasi yksiselitteisesti Valtionkonttori. Jäljestämisen kulttuuri vain on korkeammalla tasolla, kenties muutamien innokkaiden ja sitoutuneiden SRVA-toimijoiden myötä. Yhtenä tyypillisimpänä ilmentymismuotona tästä on kytkettynä jäljestävän koiran käyttöön liittyvät kulttuurierot. Jos verrataan esimerkiksi Pohjois-Hämettä ja Lappia voidaan todeta, että pelkästään Rovaniemen Riistanhoitoyhdistyksen alue on helposti yhtä iso kuin koko Pohjois-Hämeen Riistakeskuksen alue. Nyt SRVA-tehtävässä olevan metsästäjän vakuutusturva on ensisijaisesti kytketty metsästäjävakuutukseen liitettyyn lisäturvaan, ja korvauksista vastaa ensisijaisesti vakuutusyhtiö. SRVA-työtä organisoidessa on pidetty yhtenä ohjenuorana sitä, että jokaisella yhdistyksellä olisi virallisesti 3-4 SRVA-yhteyshenkilöä, jotta aina saataisiin esimerkiksi kolaritapauksessa joku näistä kiinni ja organisoimaan jäljitys. 4 53 SRVA?ASIOIDEN ORGANISOINTI Kolmas näkökulma SRVA:han on asioiden organisointi, josta vastaa Riistakeskus. Pohjoisessa tilanne on taas ongelmallisempi, sillä SRVA-yhteyshenkilöt ottavat käytännössä yhteyttä aina kulloisenkin alueen metsästysseuran metsästyksenjohtajaan, joka sitten yrittää saada hommaan jonkun vapaaehtoisen. Aktiivisten seurojen alueilla esimerkin Pohjois-Hämeessä on lisäksi SRVA-yhteyshenkilöiden alla kymmeniä vapaaehtoisia käytettävissä, toisilla alueilla SRVA-yhteyshenkilö hoitaa itse myös jäljestykset. Pointti on siinä, että käytetäänkö tilanteeseen sopivaa koiraa nopeuttamaan haavakon lopettamista vai tilanteeseen sopimatonta koiraa haavakon kärsimyksiä samalla pitkittäen. Koska ensisijainen korvauksen maksaja on nykyään vakuutusyhtiö, moni suhtautuu asiaan erittäin skeptisesti. Tarkoituksenmukainen koira voi olla joko vapaana työskentelevä tai kytkettynä jäljestävä. Pohjoisen miehet saattavatkin ajatella SRVA:sta tykättävän etelässä, koska kaverit saavat jatkettua niillä hommilla kautta ja voivat harrastaa. Tosin esimerkiksi Savon seudulla on myös aktiivista SRVA-toimintaa, eikä ainakaan korkea peurakanta ole siellä syynä asialle. Vaikka pykälissä sanotaan että Valtionkonttori on se taho, jolta korvauksen kuitenkin viime kädessä saa, on vahinko jo tapahtunut. Joka tapauksessa kritiikin aihepiirinä ovat pääsääntöisesti korvaukset ja vakuutusturva. Moni aikaisemmin innokas kolarihirvien jäljestäjä on menettänyt luottamuksensa järjestelmää kohtaan.. Tässäkin kohtaa pitää olla järki päässä ja miettiä sitä oikeaa tavoitetta, haavakon pois saamista. tä haavakkotilanteista tai SRVA-toimintaan liittyvästä loukkaantuneiden eläinten jäljittämisestä. Pysäyttäviä ja karkottavia pystykorviakin tarvitaan, mutta erilaisissa tilanteissa. Näillä alueilla käytössä on laajempi kirjo koirarotuja, pääasiassa mäyräkoiria, spanieleita ja noutajia. Osa kritiikistä on selkeästi nähtävissä maantieteellisistä eroista johtuvana, osa myös tiedon puutteesta tai paikallistason organisoinnista aiheutuvana. Kärsijänä on vain ja ainoastaan loukkaantunut eläin, jonka kärsimykset pitäisi jo pelkästään metsästäjän omantunnon perusteella lopettaa mahdollisimman pian. Jos voimassa olevaa korttia ei ole, korvauksesta vastaa edelleen Valtionkonttori joka on aina viime kädessä korvaaja. Kyse on pikemminkin rivimetsästäjästä, joka saa yhtäkkisen ja arvaamattoman komennuksen hoitamaan asiaa, jonka hoitamisesta hänellä ei ole mitään käsitystä. Koko Lapissa on virallisen tiedon mukaan kaiken kaikkiaan 71 SRVA-yhteyshenkilöä, kun Pohjois-Hämeessä on vastaavasti 53 henkilöä. Suurin kritiikki, joka Suomen eri kolkista kuuluu, johtuukin juuri asioiden nykyisestä organisoinnista. Asiallisen ja onnistuneen toiminnan myötä kytkettynä jäljestävää koiraa osataan jo käyttää oikeissa paikoissa. Tämä koskee erityisesti hirvieläintilanteita. Selkeää maantieteellistä jakoa on vaikea tehdä mutta esimerkiksi suurten kaupunkien läheisyydessä, joissa metsästetään paljon peuraa, ollaan asian kanssa tutumpia. Niillä alueilla joissa ainoa oikea metsästyskoira on pysäyttävä hirvikoira, on vieläkin vaikea perustella opetetun jälkikoiran käyttöä, joka on monen mielestä kukkahattu-tätien hommaa. Pohjoisessa vapaaehtoistoiminta taas alkaa käydä työstä ja esimerkiksi ajomatkat talkootyöläisillä ovat pitkät
kaatomaksun, ei kokorajoitusta 2790€ Helmi-maaliskuu, H He l ilm i ma aal a is isku kuu E ku Etelä-Afrikka telä te ä-Afr -A Afr frik ik kka ka 7 pv, 3 kaatoa 1790€ Huhtikuu, Hu H uh httik ikuu u N Na Namibia am miibi bia 8 pv, 4 kaatoa 2490€ Toukokuu, T To ouk ouk kok kuu uu Ka K Kanada nada na da da 8 pv, mustakarhujahti 2490€ Varaukset ja lisätietoa matkoista: 040 417 8807 ___ JZP]V\QVO Å Kesä-heinäkuu, Puola 4 pv, kauris&villisika 890€ Ell k Elokuu, A Azerbaidzan b id 7 pv, Dagestan Tur, vuoristojahti 4990€ B&R Hunting tarjoaa metsästyselämyksiä maailman! www.brhunting.fi ympäri info@brhunting.fi. Saksanhirven kiimajahti Syyskuu, Sy S yy yssku sk ku uu Puola uu Puo uola la 5 pv sis
Jo nimi viittaa metsästykseen ja myös jalkineen konservatiivinen ulkonäkö on ajatukseen sopiva. Jager High Top GTX:n edustamassa ”Forester”tuoteryhmässä on ?. AKU JAGER HIGH TOP GTX Kovat kengät TEKSTI: TERO KUITUNEN Käsi ylös, jos olet joskus kuullut kenkämerkistä AKU. Lähtökohtaisesti kyseessä on siis varsin tavanomainen jahtimiehen vaelluskenkä. Varsi on suhteellisen korkea, materiaali on nupukkipintaista nahkaa ja pohja voimakkaasti kuvioitu. AKU:n valikoima on hyvin laaja. erilaista mallia. Niin, en minäkään ollut. 42 RIISTA A lkuun muutama sana Jager High Top GTX –mallista. Kyseessä italialainen merkki, joka valmistaa kenkiä ulkoilmaihmisille, ja kun valikoimasta löytyy vaelluskenkien näköisiä jalkineita, piti sellaiset ilman muuta ottaa koekäyttöön. Ensimmäisellä pukemiskerralla huo-. Tarjolla koekäyttöömme olisi ollut myös saapasmainen malli, mutta valitsimme tämän, koska Suomessa se on varmasti kiinnostavin. KOVAN PEHMEÄ ENSIKOSKETUS Kun Jager High Top GTX:t saapuivat maahantuojalta, alkoi niiden koekäyttö välittömästi
Kun tavallisesti iltin molemmille puolille tulee taitokset materiaaliin, AKU:n ratkaisussa materiaali laskostetaan vain toiselle puolelle. Jo muutaman käyttökerran jälkeen AKUt alkoivat mukautua käyttäjänsä jalkoihin ja nilkkaosaan alkoi tulla liikettä. Jalkineissa on kuitenkin myös pari erikoisempaa ominaisuutta, jotka ovat kuitenkin erittäin hyviä. Pohja on siten varsin pitävä ja eristäväkin, mutta kerää myös tehokkaasti kiviä ja törkyä. Niiden pohjarakennekin on tarkoitettu suojaamaan jalkaa, joten tuntuma maastosta on heikko. Nauhojen aukeaminen itsestään on estetty yksinkertaisesti tarrakiinnitteisellä läpällä, joka kiristetään solmukohdan päälle. Ne eivät ole Jager High Top GTX:n iltti eli kieli poikkeaa tavanomaisesta. Ensimmäisellä kerralla jäykkyys dominoi tunnelmaa ja suoraan sanottuna olin hieman epävarma olisiko näitä kengistä jahtipäivän pelastajiksi. Jahtikengät ovat usein varsin hintavia, joten mieluusti ne saisivat kestää enemmän kuin yhden jahtikauden. Jalkineiden käyttöönottovaiheessa kannattaa laskoksen tekemisessä olla huolellinen, koska kun se on tehty oikein, se ei paina jalkaa. Iltti, eli ”kieli” ei olekaan erillinen ohuempi läpyskä vaan samaa jämäkkää tavaraa jalkaa kiertävän nahan kanssa. Näitä kalvoja mainostetaan hengittävinä, mutta sitähän ne eivät tee. Toinen erikoisuus on nauhojen alla. Teknisesti ja istuvuudeltaan ne ovatkin kerrassaan mahtavat. Mukavuus on toki tärkeää, mutta itse arvostan suuresti myös sitä, että vain toiselle puolelle laskostettava paksumpi materiaali kestää paremmin murtumatta ja kun taitos on loivahko, ei myöskään sen sisällä oleva kalvo hajoa. Se laskostetaan vain toiselle puolelle. Jalkineet on siis suunniteltu tukemaan nilkkaa ja sen ne todellakin tekevät. On kuitenkin korostettava, että tämä malli ei ole ideaali kevyeen liikkumiseen kuumalla kelillä. ”TEKNIIKKAA” Ei varmaankaan tule yllätyksenä, että Jager High Top GTX:ssä on vettä pitävä kalvo, tässä tapauksessa lyhenteen mukaisesti Gore Tex –sellainen. Kun sovittelin kenkiä jalkaani ensimmäisen kerran, toinen taitos onnistui täydellisesti, mutta toisessa kengässä se painoi jalkapöytää. Myöskään sadetta tai pikkupakkasia ei tarvitse pelätä, joten loppusyksyn jahtimuodot ovatkin tämän mallin parasta sovellusaluetta. mio kiinnittyi kolmeen asiaan: Jager High Top GTX:t ovat painavahkot, rakenteeltaan jäykät ja sisukaluiltaan miellyttävän pehmeät. hajonneet mistään, vesi pysyy yhä ulkona ja niiden käyttäminen on vaivatonta. Vähitellen laskos ”asettuu” ja pyrkii palaamaan aina samanlaiseksi. Ilttiratkaisulla on monta etua. Tämä toki jakaa mielipiteet, mutta tulkoon selväksi, että näitä kenkiä ei ole tarkoitettu hiiviskelyyn, jossa jalkapohjalla halutaan tuntea maaston yksityiskohtia. Pohja myös vaimentaa iskuja, joten jahtimiehen jalka ei rasitu pitkänkään päivän aikana. Avasin nauhat ja tein taitoksen uudestaan, jolloin saavutin saman tuloksen kuin toisessa kengässä. Jalkineet ovat sanalla sanoen painavat ja yhä melkoisen jäykät (lue: tukevat). Tukevuuden rinnalle nousi nyt kengän mainio sisärakenne. Pohja on, kuten nykyään monissa jahtikengissä Vibramin valmistama, joka on hyvä valinta. Tietyille laatumerkeillekin tämä on juuri mainitusta taittumisongelmasta johtuen haasteellista. Kenkä siis muotoutuu käyttäjän jalan mukaiseksi ja se alkoi istua kuin hansikas käteen. Vibramin tämä malli on eristävä ja sen materiaali on pitävä. Sanoisin, että AKU Jager High Top GTX:t ovat parhaimmillaan vaikeissa maastoissa ja käyttäjillä, jotka haluavat tukea jaloilleen. Jotta pohjat säilyvät ehjinä, erityisesti kivet kannattaa rapsia pois päivän päätteeksi. Metsästysjalkineen nauhojen aukeaminen kävellessä on varmaan tuttua kaikille, mutta Jager High Top GTX:ssä solmukohdan päälle tulee nahkasuojus, joka estää solua aukeamasta. LOPPUKATSAUS Kirjoitushetkellä Jager High Top GTX:llä on takanaan jo sen verran käyttöä, että ne istuvat jalassa erinomaisesti. Paino on mitä on, mutta kaksi muuta ominaisuutta ansaitsevat suuremman huomion. Valmistaja mainostaa tätä jalkinetta erityisesti ”kosteisiin ja kylmiin olosuhteisiin”, joissa kalvokengät ovat parhaimmillaan. Nykäistäessä nauhat kireälle, on ensitunnelma sama kuin lätkäluistimien kanssa, eli jalka on kuin panssaroitu ja kävelemisessä tarvittava nilkan liike on osittain estynyt. Keksintö todellakin toimii ja on suorastaan ihme, ettei sitä ole kaikissa jahtikengissä. Pohjat ovat Vibram-nimistä keinomateriaalia, joka on tavanomainen ratkaisu. AKU Jager High Top GTX Valmistaja: AKU Italia, srl., Italia Koot: 35-48 Paino: ilmoitettu 930 g, punnittu 990 g (koko 42) Hinta: 389 euroa Maahantuoja: Nikander ja Wiinikka Oy, www.nikander.com RIISTA 43
Tavara vain ei ole enää siellä päinkään entiseen verrattuna. Oikean kytösavun taikaa KYLMÄSAVUSTUS Olen syönyt elämäni aikana jos minkälaisia kylmäsavulihoja, mutta yhä käsitykseni kylmäsavulihasta perustuu aikoinaan Rovaniemellä vaikuttaneen Poro ja Riista Oy -nimisen lihajalostamon Karvonrannan yksikön aikaansaannoksiin. Ero entisen ja nykyisen kaupallisen kylmäsavulihan välillä on siis karkeasti se, että nykyään kylmäsavuksi päätyy huo-. 44 RIISTA TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ V aikka muistijälki on hyvin kaukaa nuoruudesta, on poronlihatalouden kulta-ajan tuotokset muistissa edelleen. Yleisesti ottaen juuri sen ajan tuotteet ovat rakentaneet sen maineen, joka poron kylmäsavulihalla nykyäänkin on. Nykyään savustuksessa oiotaan rajusti suolaamisessa ja bakteerien käytöllä saadaan nopeutettua prosessia oleellisesti. Kirjoittaneen edesmennyt isä oli tuolloin jalostamossa savustusmestarina
Jos lihoja tulee seuraavanakin vuonna, on laatu miellyttänyt. Kylmäsavustus ei siis ole poppakonsti, jolla surkeat lihat taiotaan hyviksi. Mainnittakoon erikseen, että kylmäsavustuksessa lihojen tulisi olla mahdollisimman vähän sidekudosta sisältäviä, eli käytännössä kylmäsavuun sopivat parhaiten paistit. kiloa jauhelihaa. MITÄ SAVUSTETAAN. Kun esimerkiksi jokin paisti leikataan pienemmäksi, ei kyl- Perinteisessä kylmäsavustuksessa savu ei ole jäähdytettyä ”tavallista” savua, vaan kyse on kytösavusta. Suurin ongelma metsämiesten pakasteiden sisällössä tahtoo olla se, että hommat on jossain välissä tehty talkoilla ja näin ollen päin persettä. Kylmäsavulihan valmistus on lopulta hyvin yksinkertainen prosessi, mutta yksinkertaiseksi prosessiksi se on tavattoman helposti munattavissa. Suolauksen yhteydessä lihoista irtoaa nestettä, joka kaadetaan lihojen kääntämisen yhteydessä pois. Suolattaessa on tärkeää käyttää lihan pintaan hierrettävän kuivasuolaseoksen lisäksi lihan sisään ruiskutettavaa suolaliuosta. nompilaatuista lihaa, prosessi on oleellisesti nopeampi ja lopputuote on tuotannollisesti tehokas “lihajaloste”. Pienillä hirvieläimillä kuten kauris tai peuranvasa, paistit savustetaan tyypillisesti kokonaisina, aivan kuten poronvasoillakin. Kytösavu on hyvin voimakasaromista ja se ei lämmitä riihtä liiaksi. Suolattavat lihat asetetaan paljuihin, joissa ne saavat suolautua rauhassa muutaman päivän ajan, jonka jälkeen lihat käännetään ja suolautumisen annetaan jatkua. mäsavustettavaksi tarkoitettua lihaa saisi missään nimessä leikata poikkisyyhyn siten, että esimerkiksi sisäpaisti lyhenisi. Savustettaessa pyritään aina siihen, että savustettavat lihat olisivat tasakokoisia ja mieluummin pitkänpuoleisia “tankoja”. Ruiskutettavan suolaliuoksen kanssa pitää siis olla ennemmin runsaskätinen kuin kitsas. Tällöin ne ovat käyttökelpoisimpia valmiina tuotteina. Omia ja kavereiden. Ennen kuin kukaan hyppää suin päin kylmäsavustuksen pariin, annan pari varoituksen sanaa. Tämän jälkeen lihat suolataan. Hyvin tyypillistä aloitteleville savustajille on se, että lihojen keskellä on ns. Toinen hyvä nyrkkisääntö on se, että savustaja ei saa juurikaan kiitosta. SUOLAUS Leikkaamisen jälkeen lihat merkitään ja narutetaan. Leikkaaminen kannattaa suosiolla jättää savustajalle jos on pienintäkään epäilystä siitä miten homma hoidetaan. Lihojen silppuamisen jälkeen on ehkä saatu aikaan tasajako, mutta kuten muuallakin maailmassa, tasajako tarkoittaa yleensä vain kurjuuden tasapuolista jakautumista. Kyse ei siis ole enää oikeasta kylmäsavulihasta. Kytösavussa puru ja kataja sytytetään kytemään ja liekki estetään käyttämällä purun päällä peltilevyä. Tämä simppeli prosessi vie aikaa kaikenkaikkiaan noin viisi viikkoa, siis jos sen meinaa tehdä kunnolla. Itse pitää tehdä jos meinaa hyvän saada. Toinen korostuneessa asemassa oleva asia on lihanleikkauksen taso. Lopputuotteena pitäisi olla kauttaaltaan hyvin suolaantunut, savustunut ja sopivan kiinteä siivutettavissa oleva kylmäsavuliha. Suolaamisen kanssa kannattaa siis olla tarkkana. Rajoittavana tekijänä koon suhteen on siis lähinnä vain se, että lihat saadaan asiallisesti suolattua eikä savustettava kappale ole liian paksu. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä isompina paloina lihat tuodaan savuun, sen parempi ne on tästä eteenpäin prosessoida. RIISTA 45. Lihat on leikattu aivan miten sattuu ja niitä on tästä eteenpäin hyvin vaikea käsitellä. Kun lihat ovat suolautuneet noin kymmenen päivää, alkavat ne olla valmiita riiheen. Ensinnäkin riskit epäonnistumiselle ovat aina olemassa ja koska kyse on työläästä prosessista, tahtoo potissa olla aina aika paljon lihaa. Muusta sitä ei tiedä. Pientä lihapalasta kukaan ei yleensä viitsi alkaa näin pitkässä prosessissa savustamaan ja savustettaessa isoa määrää, on riski koko satsin piloille menemisestä olemassa. Prosessi alkaa suolaamisesta, jonka jälkeen lihoja aletaan savustaa kostealla savulla ja tästä eteenpäin niitä kuivatetaan kontrolloidusti. Eri ruhonosien tuntemus ja niiden käyttäminen ruoanlaitossa on valitettavasti melkein yhtä huonolla tasolla kuin nykysuomalaisten ruoanlaittotaito. Tällöin liha suolautuu varmasti myös sisältä. Kymmenen kiloa priimaa on siis parempi kuin ?. Erityisesti silloin kun oletus lopputuotteen olemuksesta on eri kuin mitä se todellisuudessa on, kuuluu aina moitteita suolaisuudesta, voimakkuudesta ja niin edelleen. Kylmäsavustuksessa korostuu oleellisesti savustettavien lihojen laatu. “Hyvää sisään, hyvää ulos” pätee parhaiten kylmäsavustuksessa. Kyseessä on makuhaitta, esteettinen haitta ja sillä on vaikutusta myös säilyvyyteen. harmaa alue, joka ei ole suolaantunut. Itse tekeminen taas vaatii harjoittelua ja pitkää pinnaa. On ensiarvoisen tärkeää, että jo lihanleikkausvaiheessa otettaisiin selvästi erilleen ne lihat, jotka on tarkoitus kylmäsavustaa, lämminsavustaa ja niin edelleen. Merkitsemisellä nähdään mikä liha on kenenkin ja samassa työvaiheessa lihoihin asetetaan narut, joista ne saadaan roikkumaan riiheen
Tällöin lihoista alkaa hiljalleen muodostua oikeaa kylmäsavulihaa. Loppusyksy ja alkutalvi ovat parasta aikaa kylmäsavustukselle, mutta myös kevättalvella savustus onnistuu hyvin. SAVUSTAMAAN Tämä artikkeli on rehellisesti sanoen pintaraapaisu aihealueeseen, joka on todellisuudessa hyvin laaja. Loppuvaiheessa kun lihojen rakenne alkaa olla lähellä oikeaa, seuraa vielä noin viikon kestävä pintakuivattava ja tasoittava vaihe, jolloin savuja ei enää anneta lainkaan. Tavoitteena olisi ylläpitää kellarilämpöä, eli lihojen tulisi olla muutaman asteen plussan puolella ja hetkellisesti savujen aikana lämpötila voi nousta korkeammalle, maksimissaan kuitenkin noin ??-?. Liian kosteasta lihasta ei voida leikata riittävän ohuita siivuja, joilla kylmäsavu pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Oleellista vanhan liiton savustamisessa on myös se, että kyseessä on kytösavu, ei liekillä palava tuli. Kaikenlaiset savunjäähdytyskanavat siis ovat perinteitä kunnioittavalle savustajalle suoraa humpuukia ja oikomista. SAVUSTUS . Tässäkin vaiheessa siis huolehditaan vielä riihen kosteudesta. Ehkä hyväkin niin, sillä kylmäsavustaminen on todellakin taiteenala, joka on opittavissa vain kokemusten kautta. On lisäksi täysin mahdotonta ennustaa, että mikä on kunkin savustusriihen kohdalla paras tapa toteuttaa asioita, joten asiat selviävät loppujen lopuksi vain kokeilemalla. Valmis tuote yleensä paranee vielä tästä kun se vakumoidaan ja makujen annetaan tasoittua jääkaapissa viikon verran. Liian kostea liha siis tahtoo päätyä leivän päälle liian paksuina siivuina ja tämä näkyy seuraavana aamuna silmänalusissa… Kylmäsavuliha aidoimmillaan on hyvin kestävää ja riittoisaa tavaraa, jossa savunma- ku on voimakas. Jos asiaan alkaa paneutua vasta marraskuulla, on parempi viedä lihat pikimmiten kaupalliseen savustamoon.. asteen tienoille. Tällöin lihan pinta kuivahtaa ja sisäosien kosteus tasoittuu. Perinteisesti kylmäsavustukseen käytetään savuriihtä, jossa on säädettävä veto ja poistoilma. Kun kuivuminen alkaa liian nopeasti, ei liha kuivaa sisältä kunnolla. Ensimmäisen viikon kostealla ja usein toistuvalla savustuksella on tarkoituksena pitää savustettavat lihat huokoisina, jotta niihin imeytyy mahdollisimman paljon savunmakua myös lihan sisäosiin. Esimerkiksi ne lukuisat pienet hienosäätöasiat, jotka seisovat onnistumisten ja epäonnistumisten välillä, eivät mahtuneet tähän artikkeliin mukaan. Kytösavua käytettäessä riihen lämpötila ei nouse holtittomasti. Toisin sanoen kylmäsavulihan pitää olla riittävän kuivaa. Kylmäsavustus on itse savustusprosessina varsin pitkäpiimäinen homma. Tällöin haitta liittyy lähinnä savustusmukavuuteen ja lisälämmitystarpeeseen. Suolauksen aikana lihoista poistetaan irronnutta nestettä ja lihat käännetään, jotta suolautuminen on tasaista. Savustamoa haikailevan tulee muistaa tässä vaiheessa se, että jos lähipiirillä on joulun alla tapana ruinata kylmäsavulihojen perään, on lukijan parempi tässä vaiheessa olla jo katselemassa savuriihen paikkaa pihapiiristä. Lisäksi kytösavun maku on voimakkaampaa kuin jäähdytetty lämminsavu. Ohut siivu riittää antamaan täyteläisen kylmäsavun maun. keen liha ei enää kuivu sisältä. Tärkeintä on siis pitää huoli siitä, että lihat hikoilevat itsestään mehut pihalle mahdollisimman huolellisesti. Nykytyyliset kylmäsavulihat ovat hyvin leikkelemakkaramaisia verrattuna oikeaan kylmäsavuun. Savustuksen alkuvaiheessa savuja annetaan riiheen pari kertaa päivässä ja samalla pidetään huoli siitä, että riihen sisäilman kosteus on korkealla Tähän voidaan vaikuttaa riihestä ulos menevän hormin vetoasetuksella. Liiallinen veto kuivaa riihtä, joten alkuvaiheessa räppänä on hyvä pitää pienellä. Jos liha pääsee tässä vaiheessa kuivumaan pinnastaan, ei savuaromi mene lihaan enää kirveelläkään. Parhaaksi lisälämmöksi on osoittautunut halogeenivalaisin, jota voidaan pitää päällä silloin kun riihen lämpötila meinaa painua pakkasen puolelle. ALUSSA PALJON JA KOSTEAA.. VALMIS LIHA Valmis kylmäsavuliha on rakenteeltaan sellaista, että sen voi leikata veitsellä ilman, että liha rikkoutuu terän edellä. Tällöin riihen lämpö ei pääse nousemaan liian korkealle. Oikeassa kytösavussa käytetään leppäpurun ja katajan seosta, joka sytytetään kytemään samaan tilaan kuin missä lihat savustuvat. Pohjoisessa keskitalvi on liian kylmää aikaa. Siis sama ongelma kuin kuivalihojen kanssa. Kuivattamisessa tulee jälleen ottaa huomioon se, että liian nopea kuivuminen aiheuttaa pinnan kuivumisen ja tämän jäl46 RIISTA Lihat suolataan kuivasuolalla ja lihan sisään ruiskutettavalla suolaliuoksella. Oikea kylmäsavuliha on myös erittäin juhlava tuote, jota ei tarvita tuumaa vahvasti antamaan makua esimerkiksi juhlissa tarjottaville voileiville. Johtuen rajallisesta lämpötilasäätelymahdollisuudesta, on kylmäsavustuksen ajoituttava aina kylmään vuodenaikaan. …LOPUSSA HARVAKSELTAAN JA KUIVATTAVAA Alkuvaiheen jälkeen savustusta vähennetään asteittain, jotta lihat eivät pikeenny aivan totaalisesti ja jotta lihat alkavat hiljalleen kuivua
Toz 78-16 raskaspiip.pak. Sinistetty, sekä 4,5 että 5,5mm. Toz 78-04 22LR, paketti sis.jalat, vaim.+ BSA E3-9x32 kiik. + 3-9x32 kiik 590,00 890,00 895,00 330,00 395,00 HARJOITTELUUN ilma-aseita mm; Saimme erän edullista/ laadukasta! Hämmerli Hunter Force 1000 kal 5,5mm + kiikari. VAIN 195,00 UUTUUS! Magtech AR N2 Extreme kaasumäntätoimiset taittopiippuiset ilmakiväärit synteettinen, muotoiltu tukki. Soita ja tilaa ilmainen lista, samalla saat tuotekuvastomme! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ!. Mukaan kiikarinjalat ja BSA DH3-9x40 kiikari. POISTO! Tikka T3 Hunter .308 win + BSA DH3-9x32 kiik. Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 EVS Stefano Fausti Elegant 20/76 vaihtosup. 1-liip. Stefano Fausti Dallas kal 10/89, 26” piiput, sup F/F Armed Super magnum 12/89 28” puoliautomaatti, vaihtos. Haulikoita uusia mm: Stefano Fausti Albion Light 12/76 28”, vaihtosup. Stefano Fausti Style 20/76, 28”, VS rinn.piipp. 1590,00 1070,00 1350,00 1140,00 1710,00 2970,00 1030,00 440,00 390,00 1190,00 m: Kivääreitä mm: Linnulle! Ruger 96/22, kal 22 WMR vipulukkoinen 22 WMR kivääri. Nyt koko paketti ainoastaan 450,00 Henry vipulukko Kal 22 Magnum, vipulukkokivääri, paketissa mukana jalat + BSA E 3-9x32 AO variaabelikiikarin kiikaritähtäin, erikoishintaan Marlin M1895G 45-70 + Bering Micro valopistetäht. Magtech AR N2 Extreme 1300 kal 4,5mm ilmakivääri 399,00 Magtech AR N2 Extreme 1000 kal 5,5mm ilmakivääri 399,00 Magtech AR N2 1000 4,5mm kaasumäntä, UUTUUS! 255,00 Magtech AR N2 800 5,5mm kaasumäntä, UUTUUS! 255,00 UUTUUS! Japanilaiset Vixen tähtäinkiikarit Vixen 1-6x24 30mm runkoputki, Duplex ristikko Vixen 2,5-10x56 30mm runkoputki 795,00 Vixen 5-20x50 30mm runkoputki, Duplex ristikko Vixen 2-8x32 1” runkoputki, Duplex ristikko Vixen 3-12x40 1” runkoputki, Duplex ristikko Pentaflex kiikarit! Kaikki mallit valopisteristikolla! 1-4x24 IR 195,00 2,5-10x50 IR 245,00 1,5-6x44 IR 3-12x56 IR 960,00 1150,00 375,00 395,00 220,00 280,00 Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Stefano Fausti Albion, kal 12/76, 28” pääll.,vaihtosup. JAHTIIN... Armed TS870 TM Magnum pumppu, 12/76, 22” tai 28” piippu Stefano Fausti Progress Inertia, 12/76, 5 x vaihtosup. Stefano Fausti Style kal 28, erikoismalli, valitut puut ym. sis ase+jalat+vaim
Kuin 48 RIISTA kruununa päällä on heijastinnauha, jolla suojus sattuu pimeässäkin silmään. Frostsin (Mora of Sweden) valmistama Neverlost-veitsisetti pitää sisällään lihakäyrän ja teurastajanveitsen (nylkyveitsi), sekä teräksen. Neverlost-setin veitset ovat molemmat omalla tavallaan hyviä, mutta jos tarkastellaan aivan realistista tarvetta metsällä, olisi kahden periaatteessa samankaltaisen veitsen sijaan ehkä järkevämpää pitää mukanaan lihaveitsen (yleisveitsi) kaverina avausveistä. Tällöin setti olisi täydellinen nimenomaan siihen käyttöön mitä on odotettavissa esimerkiksi hirvimetsällä. Sen lisäksi siis, että veitsissä on huomiooranssit päät, on ne pakattu erittäin kenttäkelpoiseen pussiin, jossa ne kulkevat siististi ja turvallisesti repussa. Useimmat Neverlost-tuotteet ovat hyviä, tämänkertainen veitsisetti on kuitenkin kerrassaan mainio. Tuotteiden tekijät taustalla ovat siis usein jo entuudestaan tuttuja. euroa.. Siksi vaadinkin parannusta välineeseen. Nämä on pakattu huomio-oranssiin suojakoteloon, jossa on ensinnäkin kovamuovinen kotelo veitsille ja “stoolalle”, sekä pussi, johon setti mahtuu mainiosti. Tämä tapa vain on näin, eikä näköjään siitä muutu. NEVERLOST BUTCHER SET Terä aina tallessa Hirviporukkani kaverit naljailivat taannoin, koska minulla on ruhoa käsitellessäni paha tapa jättää veitsi kädestä ja hetken perästä haeskella sitä varpujen seasta. Jatkuvasti kasvava trendi metsästyksessä on käyttää ammattiveitsiä (oikeat ruhonkäsittelyyn tarkoitetut veitset) yleiskäyttöisten puukkojen ja metsästysveisten sijaan. Ruotsalainen Neverlost on varustesarja, jonka kantavana voimana on edellä esitetty filosofia. Asiallisen leikkaamisen ja nyhertämisen välinen ero on suuri. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ T okaisin jo vuosikausia sitten, että jokaisen hirvenmetsästysvarusteen pitäisi lähtökohtaisesti olla varustettu huomio-oranssilla värillä. Kyseisellä tuotemerkillä varustetut välineet ovat tunnetuista varusteista huomio-oranssin värisiksi versioiksi muutettuja. Silloin kaikki välineet, termospullosta lompakkoon löytyisivät helposti kelillä kuin kelillä. Nykyäänhän on tyypillistä pistää ja suolistaa hirvi metsässä ja tämän jälkeen ruho kuljetetaan muualle nyljettäväksi. Itselläni tässä setissä toinen veitsi on siis Frostsin mainio avausveitsi, jolla on nätti tehdä avausviillot suolistusta varten. Neverlost veitsisettiä tuo maahan Oy K. Toisaalta myös tuotteiden käyttökelpoisuus riippuu niiden valmistajista. Näin tulisi olla erityisesti veitsissä, joita käytetään sekalaisissa tilanteissa ja alustoilla, johon tummat värin maastoutuvat liian hyvin. yleiskäyttö) ja siitä, että niiden teroitettavuus on vertaansa vailla myös kenttäolosuhteissa. Hjorth Ab (www.hjorth.fi) ja sillä on hintaa ?. Tämä johtuu ammattiveitsien paremmasta käyttöergonomiasta (erikoiskäyttö vs
Sekin on silkkaa rutiinia. Loukkupyyntiä keinutuolista Kun metsästys on aktiivista toimintaa, on siinä sitä jotain, mistä kannattaa maksaa. TEKSTI JA KUVAT: ADAM MYKKÄNEN K anu-tyyppistä saaliin elävänä pyytävää loukkua voi käyttää ympäri vuoden. Jos sattuu asumaan haja-asutusalueella tai muuten sopivassa paikassa, on mahdollista minimoida kyseinen vaiva. RIISTA 49. Näin pentuja ruokkivat naaraat voi vapauttaa metsästyslain edellyttämällä tavalla. Ennen kuin ryystetään mukista, vilkaistaan ikkunasta säätila ja vessankannen asento. Loukun kokeminen onkin rutinoitunut seuraavaksi toimenpiteeksi: istutaan aamukahville keinutuoliin ja avataan telkka. Pellon takana olevan metsän reunaan on sijoitettu Kanu-loukku niin, että se näkyy olohuoneen ikkunaan. Ja vieläpä hyvin vaivattomasti. Siinä sivussa voi harrastaa passiivista metsästystä, vaikkapa loukkupyyntiä. Se on pystyasennossa, jos loukku ei ole lauennut ja on vireessä. Laukaisuvaijeriin on asetettu vanha mutta valkoinen vessan kansi. Jos kansi on näkyvissä, katsotaan telkasta, mitä pöljää maailmalla on taas touhuttu. Jos taas kansi on kadonnut näkyvistä, katsotaan edelleenkin telkkaa, mutta päivän työsuunnitelmassa on ensimmäinen kohta valmiina. Kirjoittajan SRVA-toiminta antaa tämän pienen bonuksen siitä, että on valmiina lähtemään kuin palokunta kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Kirjoittajan pihasta riittää silmänkantamaa pellon yli noin ??. metriä. Elävänä pyytävä loukku on käytävä kokemassa lakien ja asetusten mukaan joka päivä ja siitä on tietenkin omat vaivansa. Jos taas kansi on kiinni ”pytyn päällä” eikä sitä näy ikkunasta, niin ansa on lauennut ja napannut saalista. Syötitkään eivät muodostu ongelmaksi, jos liikenteen murjomia pieniä ja välillä suurempiakin hirvieläimiä on tarjolla tasaiseen tahtiin ympäri vuoden. Kuvat kertovat asiasta ainakin yhtä paljon kuin yllä kirjoitetut sanat
Mielessä kummitteli kuukauden takainen ”löytö” kaapin perukoilta, Jarkko Kaunismäen valmistama pitkäjousi. Lupaus taisi tulla tehtyä joskus ???. ÄITIMAAN KAMARALLA Mieli asettui taas alkukantaisille juurilleen, joka sopi hyvin valituille pyyntivälineille. Varusteeni oli koeammuttu ja todettu toimivaksi. Samaan tahtiin nuolet alkoivat löytämään tiensä maaliin. ”Että näillä vehkeillä suurriistan pyyntiin...” Vetelin kalkkunan sulkaisia keppejä ampumataustaan sellaisella innolla, että tunnin jälkeen sormenpäät näyttivät nauravilta nakeilta. Olin hylännyt tuon jalon harrastusvälineen arjen kiireissä ja samalla lykännyt Jarkolle tekemääni lupausta siitä, että vien jousen Afrikkaan ja kaadan sillä jotain. Vaiston varassa Maaliskuun alku alkoi häämöttämään. tienoilla. Suhtellisen lyhyeksi jääneen, mutta tasaisen harjoittelun jälkeen kroppa ja vaistot muistivat hiljalleen jousiammunnan perusteet. Juttelimme tulevasta jahdista ja mietimme mitä. Noin seitsemää vuotta myöhemmin pyysin häpeissäni samaista jousiseppää tarkastamaan jousen jonka taival Afrikkaan al- 50 RIISTA kaisi pian. Nyt seistä törötin typerän näköisenä jalopuusta veistetty risulinko kourassani. Herrasmiehenä Jarkko uusi jousen pintakäsittelyn, sääti jänteen kierteet ja pituuden kohdalleen, lainasi kuljetusputken, sulitti kolme kappaletta omia nuoliaan ja toivotti kaupanpäälle vielä onnea ja menestystä. Mittatilauksena allekirjoittaneelle tehty, asiakkaan valikoimista raaka-aineista, sudenkarvaisilla jännevaimentimilla ynnä muilla hienouksilla. TEKSTI: HENRI VIITANEN K yseinen taideteos oli ensimmäisiä J-Bow:n luomuksia. Mies ei. Aktiivinen jousimetsästys oli jäänyt jostain syystä sivummalle joitakin vuosia sitten. Oli aika tehdä tulevan reissun viimeiset valmistelut ja pohtia millä eväillä matkaan tällä kertaa lähdettäisiin. Seuraavana aamuna naputtelin hartiat jäykkänä ammuntahansikastilausta Karjalaisen Jormalle
prosenttisen varma, että saisin tuhlata tähän varatut rahat ihan johonkin muuhun kuin kaatomaksuihin. RIISTA 51. Ampuisin maksimissaan ?. metriin, mielellään ??-?. Suomalaista käsityötä a´la J-Bow & Jarkko Kaunismäki. Nuo herrat kuitenkin vetelivät vireeseen täysin toisen luokan jousia kuin minä. lajia ja metsästystapaa suosisimme. Olen nähnyt suomalaisia ja muitakin pelimiehiä työssään, sekä kuullut ja nähnyt legendaariset tarinat ja videot puhvelien, harmaakarhujen ja muiden jättiläisten kaadoista pitkäjousella. metrin etäisyydeltä ja ainoastaan kyljittäin olevaa eläintä. Totuuden nimissä myönsin, että en ole koskaan ollut vannoutunut pitkäjousimies. paunainen ja lisäksi tunsin oloni epävarmaksi. Keskustelun edetessä palikat kuitenkin loksahtivat paikoilleen. Oma ritsani oli ?. Metsästäisin hiipimällä ja nimeämättä mitään tiettyä saalieläintä. Päätin lähteä jahtiin avoimin mielin. SULKA PÄÄHÄN JA SUKKAHOUSU T JALKAAN Aamukahvin jälkeen tunnelma oli mukavalla tavalla jännittynyt. Enemmänkin taljajousen käyttäjä ja epäileväinen mokoman aurausviitan tappotehoon. Oli hienoa huomata miten erilaiset fiilikset sai aikaan pelkällä Ammattimetsästäjät Danie Scheepers & Charles Campher tuoreella kaadolla. Suunnitelma tuntui täydelliseltä koska olin ?
Väistelimme aamukasteessa kiiltäviä hämähäkin seittejä ja karkotimme tien vieressä maanneita pahkasikoja. pyyntivälineitten vaihdolla. Eläin käyttäytyi rauhallisesti ja tilanne oli toistaiseksi hallinnassa. Etsimäni eläin oli lähtenyt liikkeelle tai sitten niitä oli kaksi. Yritetään. Sama toistui monien muidenkin eläinten kohdalla. Ajoimme hiljentämättä ohi eläimestä ja todennäköisesti se odottaisi samassa paikassa tiukan puu- ja pensasrykelmän keskellä. paisteen ajaksi. Pojat tuijottivat kysyvä ilme kasvoil- laan. Tie kaartoi loivasti vasemmalle ja kaarteen puolella kasvoi harvempaa ja matalampaa pensaikkoa. Se olisi ensimmäinen nyalani. Nyt olisi paikka. Tarkistin tuulen suunnan ja huomasin sen olevan sijaintiimme nähden täydellinen. Silloin näin ??. Aurinko jatkoi tasaista nousuaan taivaan kannelle ja lämpötila nousi samaa tahtia. Ajelimme hiljakseen ja tarkastimme jäljet juomapaikan ympäriltä. Arvioin etäisyyttä paikkaan jossa näimme eläimen ja aloitin hiljaisen lähestymisen. Auto pysähtyi terhakkaasti. Samalla Charles ja Danie näkivät vilauksen eläimestä. Tästä monipuolisen metsästyksen tarjoamasta mielihyvästä nauttien kiipesin auton lavalle ja siirryimme metsästysalueelle. Silmääni osui jotain ruskeaa. metrin päässä nyalan. Kohta eläimet jämähtäisivät piilottelemaan puskien varjoon kuumimman 52 RIISTA Tunsin kalkkunan sulan koskettavan leukaani ja samalla annoin nuolen mennä. metrin rauhallisen etenemisen jälkeen tuuli käänsi hieman suuntaa ja yritin etsiä mahdollisimman puhdasta ja hiljaista reittiä pusikon puolelta. Jäin polvilleni maahan ja odotin. Tähän oli syynä pyörivä tuuli ja tiheä maasto. Yritimme löytää yksinäisen ja urokseksi oletetun eläimen jäljet, tai vaihtoehtoisesti bongata eläimet ja sen jälkeen tehdä suunnitelma niiden päänmenoksi. Vasta muutaman sadan metrin päässä koputimme hiljaa kattoon. Täysin tuttu ja turvallinen ympäristö näytti tuona aamuna erilaiselta. Alkumatka oli helppo edetä pehmeää tienpohjaa pitkin. Nyala olisi arvokas saalis niin hinnaltaan kuin muussakin mielessä. Tuuli puhalsi edelleen suoraan kasvoille. Takaviistosta kulmasta ammuttu nuoli lävisti molemmat keuhkot ja tuli ulos lavan etupuolelta. Nyala jatkoi rauhallista kulkuaan vielä parikymmentä metriä kunnes asettui puun. Noin ?. Ensi vilauksen ja värin perusteella olimme yhtä mieltä siitä että pusikon suojissa piilotteleva otus oli urosnyala. Näimme lauman impaloita jotka tervehtivät iloisesti varoitushuudoillaan. MUNAT TURPEESEEN Puntaroin hetken ja nostin jalkani perälaudan yli. Umpimähkään rämpiminen olisi äänekästä ja tuulensuunnan vaihdellessa myös turhauttavaa ja tuloksetonta. Emme sanoneet kuskille mitään. Ainakin kudut, impalat, pahkasiat ja nyalat olivat käyneet juomassa
RIISTA 53. Nyala. Tovin kuluttua jatkoin vanhalla kaavalla. Nyala sai Robinista luovutusvoiton kun maahan retkahtava metsästäjä sytytti eläimen pakenemisvietin. Maitohapot ja niskaani ilmestynyt kahvikuppisyndrooma sai pääni vatkaamaan kuin pingispallotuomarilla. Eläimellä oli aikaa tuijottaa. Sarvien muoto ei ole nyalalle tyypillisin vaan tavanomaista leveämpi. Tarkistin vielä kiikarilla sarvien koon jonka jälkeen päätös oli helppo tehdä. Tällä nyalalla olisi parhaimmat vuodet vielä edessä päin. Pinnistelin pysyäkseni paikoillani. En ollut enää täysin varma sijainnista koska kaikki puskat näyttivät olinpaikastani katsottuna samalaisilta. Vaihtoehtona olisi kiertää pitkä lenkki tuulen alle ja yrittää uudestaan, tai luottaa siihen että eläimiä on kaksi ja jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tuuli käyttäytyi levottomasti ja puhalsi väärään suuntaan. Jatkoin etenemistä kohti oletettua sarvipäätä. Yritin arvioida etäisyyttä oletettuun eläimeen. Sarvien kärjistä näkee selvästi että kyseessä on vanha yksilö. Edessä oli ??-?. Toinen sarvi (kuv.oik.) on myös vaurioitunut jossain vaiheessa. Näköpiirissä olevaa eläintä en näissä olosuhteissa tulisi saamaan. Nyljetty ruho antaa käsityksen eläimen todellisesta koosta. Tehtävä joka ei siinä asennossa ollut kaikkein helpoimmasta päästä. Tuhahduksen jälkeen sen katse nauliutui suoraan pusikossa rymyävään pulaajan Robin Hoodiin. Jäin paikalleni kuuntelemaan. Tuulen pyörähdys sai nuoren uroksen valppaaksi. En kuullut edestäni pakolaukkaa enkä mitään muutakaan. varjoon. metrin levyinen avonainen kaistale jonka yli oli Farmin työläiset lihanjalostuspuuhissa
Kerroin huoleni nuolen läpäisystä ja Charles ja Danie kertoivat nuolen tippuneen eläimen juostessa. Hiljalleen hivutin sormet jänteelle ja odotin. metrin jälkeen piina oli ohi. Silti en pystynyt näkemään sen lapaa. Olin onnellinen hyvästä osumasta, mutta samalla huolissani nuolen läpäisystä. paunaisen pitkäjousen heittämä nuoli oli läpäissyt koko nyalan. Ihmettelin kysymystä ja käännyin katsomaan. Danie piti sormeaan vasemman puoleisen lavan etureunassa olevassa nuolenreiässä. Suomalaisena käsityönä valmistetun pitkäjousen kauneus ja toimivuus saivat matkan aikana monta ystävää. PALUU TODELLISUU TEEN Tuijotin kädessäni olevaa jousta ja palasin takaisin tielle. Odotimme hetken ennen kuin lähdimme jäljittämään. Kirkasta veriuraa oli helppo seurata ja veren määrästä päätellen nyala ei olisi kaukana. helppo edetä. Danie taputteli eläimen kylkeä ja kysyi mistä suunnasta sitä ammuin. Etenin kyyryssä ja vihdoin otus alkoi hahmottumaan tiukasta pusikosta. Luontoäidin tarjoaman adrenaliiniruiskeen jälkeen pelkäsin sen kuulevan sydämenlyöntini. Huolestuttavimpana seikkana mainittakoon, että löysin myöhemmin itseni Namibian pusikoista konttaamassa...samainen risulinko tiukasti kourassa.. Nyala seisoi aavistuksen pois päin katsoen ja avaten oikeanpuoleisen lapansa kuin tarjottimelle. Muuta en eläimestä nähnyt. Nyala lähti kuin raketti. Nousin hiljaa ylös ja otin muutaman askeleen. osaa nuolesta. SUMMA SUMMARUM Löysimme myöhemmin kaikki nuolen osat ja saimme selvyyden tilanteen kulkuun. Ei mitään. Pystystä ei olisi mitään saumaa ampua joten päätin edetä ampumaetäisyydelle ja laskeutua riskillä polvilleni. Eläin oli niin lähellä että kuvittelin haistavani sen. Viimein eläin havaitsi tai haistoi jotain ja käänsi päänsä tiukasti vasemmalle. Sekunnit venyivät. Viimeinen muistikuva ulkona roikkuvasta nuolesta oli siinä mielessä virheellinen että kyseessä oli ulos pullahtava nuolen takapää. Nuoli läpäisi eläimen ja katkesi nyalan sännätessä viimeiseen juoksuunsa. Lampsin takaisin autolle enkä edes yrittänyt peitellä pientä vapinaa. Pojat olivat nähneet kun rymysin aukean yli ja osuman saanut eläin oli rynnännyt lähes samoja latuja kadoten tiheään pusikkoon. Näin lauman hymyileviä kasvoja. Olin hämilläni tilanteen aiheuttamasta adrenaliinipiikistä. Etenin metri kerrallaan ja katsoin. Näin sulkien poistuvan kohti nyalan lapaa ja kuulin selkeän osumaäänen. Aukean toisella puolella pääsin takaisin kartalle. Kaiken järjen mukaan eläin lymysi muutaman kymmenen metrin päässä, mutta kiikarien läpi tai paljaalla silmällä en sitä nähnyt. Prkl...miten puusilmä ihminen voi olla! Nyalan oranssin ruskeat jalat loistivat oksien alta kuin postimerkki. Tilanne ei sallisi pienintäkään tuulen pyörähdystä. Se oli siis sama nuori kolli joka pakeni paikalta hetki sitten. Painuin polvilleni. ?. ?. Nuolen kärkiosa putosi ruhon ulkopuolelle, keskimmäinen pala löytyi eläimen sisältä ruohoa käsiteltäessä. Matkaa oli vajaa parikymmentä metriä. Olimme silti varuillamme koska läpäisy oli vielä epävarmaa. ”Sait sen!”, Danie kiljaisi. Nyalan suklaanruskea raitapaita pilkisti esiin puskan takaa. Eläin kuuli ilmeisesti kyykistymiseni ja pää singahti takaisin tuijottaen nyt suoraan minua kohti. 54 RIISTA Namibialaiset bushmannit kokeilivat jousta innostuneina. Tunsin kalkkunan sulan koskettavan leukaani ja samalla annoin nuolen mennä. Viimeinen verkkokalvoille tallentunut kuva oli pois laukkaavasta eläimestä jonka oikeasta kyljestä roikkui ?/. Eläin vuotaisi yhden keuhkon osumallakin, mutta samalla jaksaisi yllättävän pitkään. Eläin makasi oikealla kyljellään ja oli taistelunsa taistellut. Ensin pelkäsin että se näkee
Aiemmin maahan ei ole esimerkiksi tuotu uutta Magnus –mallia lainkaan. Metsästyksellisen annin osalta messut olivat keskitasoa – monet epäilivät, että messujen runsas määrä alkaa näkyä esittelijöiden ja kävijöiden innostuksessa. Tällä kertaa sää suosi kohtuullisen hyvin messuja, eivätkä puhurit repineet telttoja maasta tai helle korventanut messukävijöitä liiaksi. Riihimäen erämessut järjestettiin tänä vuonna 7.-10.6. 56 RIISTA. Riihimäen erämessut Messujen suurin tähtäinoptiikkauutinen oli Nordis Oy ryhtyminen Leica –metsästysoptiikan maahantuojaksi
Erityisesti VX-6 –sarja herätti kiinnostusta. Jo parin päivän jälkeen laitetta oli kokeillut useampi tuhat messuvierasta. RIISTA 57. Hjorth Ab:n osastolla kuhina kävi haulikkopuolen lisäksi Leupoldin kiikareiden puolella. Kennet Dalgren ja Kristian Ohls Gyttorpilta esittelivät erittäin hyvin vastaanotettuja Browningin B725 –malleja. Oy K. Redring –simulaattori veti porukkaa kokeilemaan haulikkoammuntaa
58 RIISTA All Optics Oy:n osastolla Suomen olosuhteisiin erittäin hyvin sopivaa Sauer 303 Hardwoods –mallia oli esittelemässä valmistajan edustaja Dominik Scheidt. Benellin näyttävin uutuus oli puukuvion pintaansa saanut Vinci.. Hämäräkäyttöön tarkoitetut Euroopassa valmistetut kiikaritähtäimet odotuttavat vielä, mutta esillä oli katselukiikaripuolen huippu, argontäytteinen APO HG –malli. Gyttorpin osastolla kiinnostivat myös Schultz & Larsenin valmistamat vaihtopiippuiset pulttilukkokiväärit, jotka herättivät voimakkaasti omistamishaluja myös Riistan toimituskunnassa. Tässä mallissa on nopeisiin tilanteisiin sopivat avotähtäimet ja pikairrotettavat hihnalenkit. All Opticsin uusi edustus Minox oli messuilla esillä laajasti
Näiden hinnat asettuvat useiden kilpailijoiden alapuolelle. Kartanokuva on ottanut maahantuontiinsa Carlson’s -jatkomakasiinit haulikkoihin. Benelli Becaccia Supreme edustaa uudenaikaista, mutta klassisen näköistä linjaa ja se on tarkoitettu erityisesti lehtokurppajahteihin. RIISTA 59. Tämän supistajan tarkoitus on pyöräyttää haulikupille kierroksia, jotta kuvio avautuu nopeammin. Breda Chiron on Elorannan maahantuoma ja HH Sportin yksinoikeudella jälleenmyymä inertiatoiminen haulikko. Benellin panostukset lehtokurppajahteihin näkyvät myös Ampliator-supistajan myötä. Käyttömatka tälle on valmistajan mukaan enimmillään 15 metriä
Uutena mahdollisuutena on lähettää käyttäjän muokkaukset karttatoimittajalle joka tulostaa sen esimerkiksi säänkestävänä Jääkäri –karttana tai vaihtoehtoisesti vaikkapa paperikarttana metsästysmajan seinälle. Zeiss:n Jukka Ketola esitteli uutta Victory HT –sarjaa, josta suomalaisia kiinnosti tämän kuvassa näkyvän ajojahtimallin ja isolinssisten kyttäysmallien lisäksi klassinen 1,5-6x42. Mia Kairikko ja Nina Helli esittelivät nyt koko kansalle uudistetun Swarovski Z6i 2nd Generation -tähtäinkiikarit. Osastolla oli esillä näyttävästi valmistajan koko tuotantolinja, joten kävijät pääsivät konkreettisesti tutustumaan kiinnostuksensa kohteisiin. 60 RIISTA. Ultrapointin karttaohjelma on entistä helppokäyttöisempi
Suomen mittakaavassa Berettan tärkein yksittäinen haulikkomalli tänä vuonna lienee Jari Länkelän tässä esittelema A400 Extreme uudistetulla Kick-Off –järjestelmällä. Riistan osastolla oli vetävä messuarvonta ja useat lukijat kävivät jututtamassa lehden toimittajia. RIISTA 61. Rekyylin lyijynvaluesitys keräsi porukkaa esityslavalle. Tero Kuitunen valoi kiväärin luoteja ja tapahtuma kuvattiin isolle näytölle, josta näkyi seikkaperäisesti eri työvaiheet
Sakon kivääreiden merkittävin uutuus on vasenkätinen Sako 85. Kysyntä on ilmeisen kovaa, sillä valmistaja ei ole kyennyt toimittamaan kaikkia tilattuja malleja. 62 RIISTA. Valmistajan edustajan mukaan ehdottomasti suosituimpia ovat olleet sporting-mallit. Beretta DT 11 on uudistettu kisahaulikko eri ampumalajeihin
RIISTA 63. Slogan menee jotenkin näin: ”jos et tiedä sen olemassaolosta, sitä ei ole”. Viime vuonna panta sai uudet sisuskalut, joilla päivitykset softapuolella hoidetaan vuosia eteenpäin. Ultrapoint on uudistanut pantaa. Steinerin uutuuskiikarit herättivät suurta mielenkiintoa kävijöiden keskuudessa. Jari Rajala ja Vesa Kujansivu esittelivät Krieghoffin haulikoita Räiskylän ampumaradalla. Suunnitteluyhteistyössä ovat olleet englantilaiset ampujat ja asemyyjät. Tästä on etua nimenomaan työskenneltäessä pimeässä. Fenixin käsivalaisimissa oli erikoisia uudistuksia. RC 10 –malli on merkin ladattava uutuusvalaisin. Fenixin uusin otsavalaisin on uudistus siinä mielessä, että nyt valmistaja ei ole pyrkinyt pitkään valokeilaan vaan leveämpään ja silti voimakkaaseen lähivalaisuun. Nykyään esimerkiksi niiden strobotoiminto on piilotettu, eli se on olemassa, mutta sitä ei saa päälle kuin vain silloin kuin ominaisuudesta tiedetään. Ensi syksynä Riistan toimitus pääsee kokeilemaan tähtäimiä riittävän pimeissä olosuhteissa, jolloin näiden kiikareiden todellinen käyttökelpoisuus selviää. Halukkaat pääsivät kokeilemaan haulikoita sporting-kiekkoihin. Siinä on ratamallien painava lukonkehys, kevyet 32” piiput ja suoralinjaisempi tukki, joka vähentää rekyylinousua. Krieghoffin suurin uutuus on tämä Jari Rajalan esittelemä K-80 Parcour, joka on ”sporter” eli sportingin ja game shootingin lähtökohdista suunniteltu erikoismalli. Nyt vuorossa olivat kuoret, joissa on lasikuituvahvistus
Pohjois-Amerikan eteläisemmissä osissa villiintyneet siat (feral hog) aiheuttavat mittavat tuhot maataloudelle ja toisaalta nämä röyhkeät eläimet aiheuttavat myös potentiaalista vaaraa ihmisille. dollarin tuntihinnalla helikopterista tapahtuvaa sikojen ammuntaa asiakkaille ja tämä hyödyttää niin maanomistajia kuin helikopteriyrityksiä. Hurjalta meikäläiseen korvaan kuuluva jahti on kuitenkin vain pintaraapaisu Yhdysvaltojen sikaongelmassa. EKA-tuotteita tuo maahan Ky Magnus Paul Kb. Tämän lystin on siis maksanut maanomistaja, joka on vielä kärsinyt sikojen tuhoistakin aiheutuvat seuraukset. Irrallaan metsässä olevat metsästyskoirat nähdään verenhimoisina petoina, jotka re64 RIISTA pivät laumoissa saaliseläimet kappaleiksi jos vain suinkin saavat siihen mahdollisuuden. Asian suhteen kannattaa siis olla valppaana ja muistaa se, että jokainen myönnytys asian suhteen on hyvin suurella todennäköisyydellä suora tappio koirien käytön suhteen ylipäätään.. Hintaa Firesharp-teroittimella on 29 euroa. Ensimmäinen uhri oli Brittein saarten ketunmetsästys, jossa koira- ja hevosajot päätyivät usein ketun menemiseen luolaan, josta se sitten poistettiin luolakoirien avulla. Helikopterijahdeissa tyyli on aiemmin ollut se, että maanomistaja on joutunut palkkaamaan lentäjän koptereineen töihin itselleen ja tämän lisäksi kopterilentäjän mukana on ollut virallinen ampuja. Kyse on siis vain yhdestä keinosta sikojen aiheuttamien vahinkojen torjunnassa. Koska terään jää tämän käsittelyn jälkeen kierrettä, on kovametalliterien vieressä myös keraamiset puikot, joilla kierrettä saa vähemmäksi. ”Aerial Wildlife Management Permit” –käytännön kautta saadaan verotettua sikoja vain paikallisesti ja noin puolessa vuodessa tämä nopeasti levittyvä vitsaus saa taas vallattua alueen itselleen. Myös halukkaat metsästäjät pääsevät tositoimeen. Tällä keinoin terän saa useimmiten jo hyvin leikkaavaksi. Strategia asian suhteen on hyvin selvä. Jos asiaa rupeaa penkomaan kunnolla, on viitteitä koirien kieltämisessä metsästyksessä havaittavissa periaatteessa joka paikassa, jos- sa käytetään metsästyskoiria. Uutiset & uutuudet EKA Firesharp -veitsenteroitin Ruotsalainen EKA on tuonut markkinoille pienikokoisen veitsenteroittimen, joka sopii niin hinnan kuin koonkin puolesta metsämiesten reppuihin. Aihealueen yllä kuitenkin leijuvat mustat pilvet, sillä kansainvälinen trendi eläintensuojelujärjestöjen ja luontoaktivistien piirissä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan koirien käytön rajoittaminen ja hiljalleen myös kieltäminen metsästyksessä. Loivennuksia metsästyslakiin Texasissa Siinä missä eurooppalaiset pähkäilevät metsästyksen julkisuuskuvan kanssa, ottavat Texasisilaiset metsästyksen avulla hoidettaviin ongelmiinsa ripeämmän otteen. Teroittimessa on myös hieman ”epäoleellistakin” eli toiselta sivulta löytyy tulustikku ja lappeessa on metallinen morsetuspeili sekä morseaakkoset. Nyt maanomistaja voi myydä ??. Kovametalliset palat lastuavat veitsen terää ja huonossakin kunnossa olevan terän saa helposti kuntoon. Ongelmana on se, että kieltopyrkimyksiä ajavat tahot eivät pyri yksilöimään käytettäviä pyyntimetodeja vaan pyrkimyksenä on kohdistaa kiellot koiriin laitaluvulla. Tänä vuonna koirat saivat sitten kyytiä Kalifornian Sacramentossa, jossa mustakarhun, puuman ja ilveksen pyynnissä ei enää saa käyttää koiria. Teroittimessa on karbiditerä, jolla terän saa teroitettua karkeasti oikeaan kulmaan. Lopullinen viimeistely kannattaa kuitenkin tehdä vielä teräksellä (stoola). Suojeluväen villitys – koirat kieltoon metsästyksessä Suomalainen metsästäjä saattaisi helposti luulla, että koirien käyttö metsästyksessä on kaikkien mielestä aivan mukavaa ja kannustettavaa toimintaa. Texasissa onkin nyt säädetty laki, joka mahdollistaa maanomistajille lupamyynnin helikopterijahteihin
Hjorth Ab. Palkinnoksi tästä karhuperheen kuvasta lähtee Neverlost Crossover -reppu. Kuvista valitaan toimituksen raadin toimesta yksi voittaja jokaiseen numeroon. Onnittelut voittajalle! Palkinnon Oy K. Tämänkertaisen riistakamera-kuvakilpailun voittajakuvan on saanut taltioitua Jonne Alanko Keski-Pohjanmaan Möttösestä. Kuvien lisäksi viestin tulee sisältää lähettäjän yhteystiedot. Lähetä kuvasi osoitteeseen toimitus@riistalehti.fi. Otsikoksi viestiin ”Riistakamerakuvakilpailu”. Riistakamerakuvakilpailu jatkuu edelleen. Palkintona voittajille jaetaan metsästysaiheisia tuotepalkintoja.
Seuran varoilla keväällä hankittu vakoilulaite nimittäin tallensi, kuinka valtava mesikämmen kyhnytti selkäänsä suolatolppaa vasten. Kesän mittaan on kuitenkin käynyt selväksi, ettei Kessin sota koneita vastaan ole päättynyt.. Ensimmäisenä aitaukseen karhun kanssa joutunut Rasseli ymmärsi vasta kymmenen minuutin kuseskelun ja heinän syönnin jälkeen, että aitauksessa oli myös karhukaave. Toinen kokouksessa säädetty pykälä koski metsästysaseen kaliiperia. Tarkemmassa kuva-analyysissa pystyin ilmoittamaan tumman uroskarhun iäksi noin kahdeksan vuotta ja painoksi huikeat ??. Tätä kirjoittaessa Kessi on hajottanut naapurin ruohonleikkurin, vaimon föönin ja syntymäpäivälahjaksi saadun partakoneen. Annoin vaimolleni ?. Robokarhu teki raukkamaisen yllätyshyökkäyksen ja rullasi rauhallisena suoltaan tyhjentävän susikoirani tassun päältä. Jouduimme lahjoittamaan myös tulevan vuoden riistanhoitorahat konekarhun entisöintiin, mutta olin silti äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen. Testitilaisuuteen saapui Raivosen ??-vuotias norjanharmaa Rasseli, Kisulan Eijan nuori lupaava jämpti Roxette sekä oma uskollinen susikoirani Kessi. Olimme jälleen yksimielisiä, että jonkinlainen testitoimenpide ei olisi pahitteeksi, joten järjestin seuran riistanhoitorahoilla koirille yksityistapaamisen moottorikarhun kanssa. Se tilskutti herkeämättä aivan takalistossa kiinni ja seurasi sitä ympäri aitausta kuin lyhytaisainen peräkärry. On siis vain ajan kysymys, koska hyvin hoidettu hirvikarjamme ja Jänesvaaran laitaan kylvetty peräkärryn kokoinen riistapelto joutuu nälkäisen pedon kitaan. Sitten vertasimme kuinka paljon karhu oli prosentuaalisesti suurempi ja lopuksi punnitsimme Raivosen seuran lihavaa’alla. Karhu oli valehtelematta kuin puutavarajunan alle jäänyt minkkiturkki. Muutaman päivän kuluttua kokeesta vaimoni suoritti viikoittaista tupasiivousta, kun Kessi täysin varoittamatta teki sissimäisen hyökkäyksen imurin niskalihaksiin. Heijastin seuran piirtoheittimellä karhun kuvaa seinälle ja kysyin, kuka haluaa ampua tuota manalan valasta kolmenollakasilla.. kiloa! Näin tarkkaan arvioon pääsin asettamalla eniten karhua muistuttavan miehemme eli Raivosen samaa tolppaa vasten passikuvaan. vuorokautta poistumiskieltoa ja kuljetin Kessin lähimpään päivystävään eläinlääkäriin. Kessi ei tuhlannut aikaa haukkumiseen, vaan ampui suoraan päälle. Valitettava faktahan on, että kun pieni karhu elää pääasiassa marjoilla ja mehiläisillä, niin iso nalle pistelee poskeensa lähinnä hirviä ja märehtii kaurapellon jälkiruuaksi. Yksimielisellä päätöksellä ysikolmonen säädettiin pienimmäksi sallituksi tappokoneeksi ensi syksyn jahtiin. Se repi viikkoa aiemmin Expertiltä ostetun uuden Dysonin tuhannen pillun päreiksi ja söi lopuksi puolet koko laitteesta. Kaikki sai alkunsa juhannustalkoissa nuolukivelle asetetusta riistakamerasta. Seuraava huolenaihe oli, kuinka koiraosastomme reagoisi suorassa viholliskosketuksessa. Kun karhusta loppui akku, kantoi Raivonen tasaisesti louskuttavan koiransa autoon, jossa haukku jatkui vielä tunnin verran. Kun loppuhuipennukseksi säästetty Kessi loikkasi aitaukseen, pääsi piru irti. Seuraavaksi vuoron saanut Roxette juoksi tarhaan päästyään riemuis- saan ympyrää minkä koivista lähti, jonka jälkeen se kiipesi aidan yli ja lasetti yhtä kyytiä Mallasjärven R-kioskille. Kun karvaa oli ilmassa enemmän kuin turkkilaisessa naisbaletissa, alkoi kokeen vetäjä huutaa täyttä kurkkua: Ottakaa tuo rabiessusi pois aitauksesta! Käskin Kessin sivulle, jotta pääsimme tutkimaan sen tekemää tuhoa. - Majuri Hovimäki Riista 5/12 66 RIISTA ilmestyy 1.8.. Shokkiin mennyt vaimoni hortoili luokseni pelkkä imurinjohto kädessään ja käski minua deaktivoimaan Kessin. viimeinen sana Mallasjärven karhu Heti alkuun on todettava, että koko Mallasjärvi on kiehumispisteessä. Järjestimme välittömästi kriisikokouksen, jossa määrättiin muun muassa karhukokeen ampumispakko kaikille hirviseuran jäsenille. Konitohtori kertoi Kessin kärsivän motofobiasta, joka kuulemma johti hallitsemattomaan raivoon kaikkia konevoimaisia kohtaan. Odotamme elokuun kahdettakymmenettä veren maku suussa, koska jos Kessi saadaan nenätysten Mallasjärven karhun kanssa, niin ionosfäärin kenraalin täytyy laittaa uusia taivaspaikkoja jakoon. Vaikka varsinaista karhukosketusta ei Kisulan rakille saatukaan, niin uusi gps-panta sen sijaan osoittautui välttämättömäksi lisävarusteeksi. Konekarhu yritti ravistaa pedon kurkustaan pyörimällä vinhasti, mutta se ainoastaan lisäsi Kessin raivoa. Kessi sai pussillisen rauhoittavia nappeja sekä kuonokopan
Maailman rennoin joukkueampumakilpailu RTC REKYYLI TEAM CHALLENGE 15.9.2012 Seppälän ampumarata, Iittala .22 cal 3 hlöä/joukkue (2 pistoolia,1 kivääri) www.rekyyli.fi/rtc
Karhusarja Sako 85 Grizzly Sako 85 Black Bear Sako 85 Brown Bear Sako 85 Kodiak SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI