.204 RUGER – PIENPETOJAHTIIN VIRITETTY 8,80 €. 15. Tarjous uusille tilaajille sivulla. 4 / 2013 VERTAILUSSA 11 VHF-RADIOTA VILLIVUOHIJAHTI IRLANNISSA METSÄSTYSKOIRIEN JALOSTUKSEN EPÄKOHDAT ASENNEMUUTOKSELLA SORKKARIISTAKANNAT NOUSUUN HOWA 1500 KAL. ONKO METSÄSTYSRADIOIDEN TEKNIIKKA AJAN TASALLA
The Hunter GTX® Extreme Trekker nro 5/2013 vaelluskenkätesti Tibet GTX® Ranger GTX® Camino GTX® Renegade GTX® Mid Focus GTX® Mauria GTX® Ws .. Kaikilla kengillämme on kahden vuoden takuu. ge on w.b ww. 90 YEARS 1923 - 2013 LOWA:n laadukkaat käsintehdyt jalkineet ulkoiluun ja metsästykseen
02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 3 25.9.2013 12:29:12. Sa ks ass ak äsi nt eh ty LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. Metsästys ja Kalastus -lehden #8 kokeessa sanottua: The Hunter GTX® Extreme I Hunting ”Huikea LO LOWA” perusteella LOWA kävelee ”Tämän kokeen ko kilpailijoist kilpailijoistaan edellä oikeastaan kaikilla osa-alueilla.” osa-alueill ”Kenkien vvettymä oli uskomattoman pieni.” ”Vaikka tä tässä kokeessa ei anneta pisteitä tai koeteta rankata kenkiä järjestykseen, voittaja voi voidaan nostaa esiin. The Hunter GTX® Extreme Istuvuus, laadukkuus, monikäyttöisyys ja teknisyys olivat termejä, jotka ohjaavat tämän kengän ken valmistusta. 90 YEARS 1923 - 2013 MAD Quali E IN ty si nce 1923 GER MAN Y Klassinen metsästyskenkä pohjoisiin oloihin. Niiden nimi on LOWA Hunt Hunter GTX® Extreme.” The Hunter GTX® Extreme Löytääksesi lisätietoja LOWAN vaelluskengistä, käy osoitteessa www.bonge.
Sisältö 4/2013 Aseet ja metsästysvarusteet 6 Metsästysradiovertailu, osa 1 – tekninen taso ja sen vaikutus kuuluvuuteen 22 MTs 109 – venäläinen huippuhaulikko 42 Howa 1500 .204 Ruger – pienpetojahdin erikoisase 52 Sako Quad Range – Ratapiekkarin uusi tuleminen Jahti 16 Villivuohijahtia Irlannissa 32 Loppukauden sorsastus Vakiopalstat ja sekalaiset 26 Haulikkonurkka: Esittelyssä haulimateriaalit 28 Sporting – parasta metsästäjälle 36 Metsästyskoirien jalostus – suuri häly, suuri hiljaisuus 46 Metsästäjän latauskoulu osa 3 – ruuditus 48 Yleiskiikarin happotesti – vuosi yhdellä tähtäimellä 50 Henkilökuva: Tuukka Aronen – linnunlumoaja 56 Kuvaa luonnossa osa 2 – kuvia spontaanisti 60 Kritiikkipalaveri: Miksi Suomi on riistaköyhiö. 64 Riista-resepti 66 Viimeinen sana 02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 4 Kuva: Veikka Gustafsson 62 Uutiset 25.9.2013 12:29:13
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Jokaisen metsästäjän – ja erityisesti maanomistajametsästäjän – kannattaa lukea artikkeli ajatuksella. Saako suomalainen maanomistaja ylipäätään hyötyä metsästyksestä taloudellisesti. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Uutisen tunnelmissa ryhdyin pohtimaan, voisiko ripauksen samaa päättäväisyyttä ja pitkän aikavälin sijoitusajattelua tuoda suomalaiseen riistanhoitoon. Ulkomaisissa jahdeissa käydään, koska siellä on riistaa, mutta jostain syystä kotimaan riistaköyhyyttä pidetään pohjoisesta sijainnistamme johtuvana luonnollisena olotilana. Onko taimikoiden suojeleminen hirvikantojen kustannuksella taloudellisesti typerää. 10 %) pääkirjoitus MIKSI EI MEILLÄ. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Sitä se ei kuitenkaan välttämättä ole. (03) 42 465 340 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Artikkelissa kerrotaan ammattiriistanhoitajien näkemyksiä Suomen nykyisistä ja potentiaalisista riistamääristä. Jos ajatuskulkuni ihmetyttää, kannattaa tutustua tämän numeron Kritiikkipalaveriin (s. Joten JOS haluamme enemmän metsästettävää, pitäisi metsästäjäkunnan keskustella asiasta ensin. K irjoitan tätä sen päivän aamuna kun Nokia yllätti suomalaiset myymällä puhelinliiketoimintansa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. On suorastaan erikoista, ettei ilmiötä tunnisteta laajemmin. Mitä sinä ajattelet asiasta. Keskustelu olisi hyödyllinen siksikin, että moninaiset vaietut kysymykset saattaisivat nousta esiin. Kritiikkipalaverissa esitetyt tunnus- ja vertailuluvut ovat suorastaan typerryttäviä ja ainakin niiden perusteella asiaan tulisi kiinnittää huomiota. Millä tahoilla on oikeasti valmiutta edistää metsästystä. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Liike-elämässä kovat päätökset ovat normaalia menoa, kun pedataan tulevaisuuden tuottoja. RIISTA 02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 5 5 25.9.2013 12:29:15. ??). Tero Kuitunen, päätoimittaja Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. PÄÄTOIMITTAJA: Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi TEKIJÄT: Markus Forsström Veikka Gustafsson Jussi Grönstrand Esa Höysniemi Nina Juslin Tuomo Karsikas Juha Kylmä Adam Mykkänen Arto Määttä Ville Pohjola Jukka Saarinen REPRO: Tenhelp Oy VALOKUVAAJAT: Tero Kuitunen Arto Määttä Tuomo Karsikas KANNEN KUVA: Joel Ahola JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. On varmaa että nykytilaa puolustettaisiin kiivaasti. alv. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI: Veikka Gustafsson p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Metsästysmahdollisuuksien lisääminen suurriistakantoja kasvattamalla olisi kova päätös, jota edeltäisi tiukka yhteiskunnallinen keskustelu. TILA AJAPALVELU p. RIISTA ILMESTY Y 8 KERTA A V UONNA 2013 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. alv. Pelättäisiin taimikkotuhoja, hirvikolareita ja monia muita vaikutuksia. Jatkammeko turvallisesti tyhjien maiden kiertämistä. Pitäisikö hirvieläinkantoja kasvattaa jo pelkästään suurpetopaineen vuoksi. RIISTA Pihlajatie 28 00270 Helsinki email: toimitus@riistalehti.fi ISSN ????-???
RIISTA 06-15_Testi.indd 6 24.9.2013 12:44:44. 6 M ittausdataa kertyi valtavasti ja suurin ongelma oli muokata tulokset tähän rajalliseen tilaan sopiviksi ja helposti ymmärrettävään muotoon. Pyrimme nostamaan esille metsästäjää kiinnostavia seikkoja esimerkkien ja käytännön tilanteiden kautta. Otimme niistä selvää pohjamutia myöten. Ensimmäisessä osassa pistämme laitteet tekniseen paremmuusjärjestykseen ja samalla kerromme kuuluvuuteen vaikuttavista ominaisuuksista. Esitys on siis rajusti yksinkertaistettu. – TEKNINEN TASO JA SEN VAIKUTUS TEKSTI JA KUVAT: MIKA NIEMELÄ Pyysimme vertailuun metsästysradioita ja saimme mukaan 11 laitetta. Edes likimain kattava selostus vaatisi kaikki tämän lehden sivut ja enemmänkin. ILU VERTA Metsästysradiot vertailussa, osa 1 KUULUUKO VAI EIKÖ KUULU
välillä radiohorisontti onkin jo 82,4 km päässä. Merkittävämpiä ovat radion herkkyys, lähetysteho yhdessä antennin kanssa tai maaston muodot. metrin korkuisen kukkulan Testin tekijästä Mika Niemelälle testirupeama oli paluu juurille. Kantamaa rajoittaa niin sanottu radiohorisontti, joka on noin ??,. ??. Lähetystehon maksimin ovat taajuushallintoviranomaisemme rajoittaneet tiettyyn arvoon ja syytä onkin, koska liian suuri teho voi häiritä radioliikennettä naapurimaassa asti sopivissa olosuhteissa. Faktaa kuitenkin on, ettei pelkkä teho määrittele metsästysradion maksimikantamaa. MIKÄ ON METSÄST YSRADIO. Lähetysteho vaatii virtaa, joten virrankulutus mitattiin vastaanottimen toiRIISTA 06-15_Testi.indd 7 7 24.9.2013 12:44:45. Hän on puuhannut radioiden kanssa vuosikymmenniä sekä harrastuksena että ammatiksi. Puhumattakaan käsiradioiden akun kapasiteetista, joka osaltaan rajoittaa käsiradioiden tehoa. Lähettimessä taasen lähetysteho ja deviaatio. Hänen nykyinen toimenkuvansa muodostuu radiojärjestelmien erityisasiantuntijatehtävistä. Punaisella värillä on sama signaali vastaanotettuna 10dB signaali/ kohina/särö (Sinad) -suhteella ja keltaisella sama asia 12dB Sinad-suhteella. Vastaanottimessa keskeisiä parametrejä ovat herkkyys, selektiivisyys ja kohinaluku. Metsästysradion voi ajatella koostuvan kahdesta osasta, vastaaottimesta ja lähettimestä. On varsin luonnollista ajatella, että tehokkain käsiradio kantaa pisimmälle. TEHON MERKIT YS Kun loppukäyttäjät vertaavat metsästysradioita, usein painotetaan lähetystehoa. kilometriä. km etäisyydellä, kun lähetin ja vastaanotin ovat . Metsästys ja muu harrastustoiminta sijoittuu taajuusalueelle 68,05–72,325 MHz. Kahden ??. Mainittakoon, että radiohorisontti on noin 15 prosenttia pidemmällä kuin näkyvä horisontti. Tämä hurja kantomatka toteutuisi käytännössäkin, ellei maapallomme olisi pyöreä. Kuvasta näkyy Lafayetten vaihekohina lähetteessä verrattuna normaaliin lähetteeseen (Wouxun). Molemmissa merkityksellistä on myös taajuustarkkuus. Toisin sanoen se, että suomalaisessa metsämaastossa kuulet metsästyksenjohtajan käskyt radiosi kautta, on monen sattuman summa, joiden etukäteisennustaminen on pelkkää todennäköisyyksillä laskemista. Korkealta kukkulalta kantaa huonokin radio kauemmaksi kuin paraskaan radio kurun pohjalta. Maapallo siis kaareutuu radioaallon alta paljon ennen matkavaimennuksen vaikutusta asiaan. Testin huonoinkin radio kantaa vapaassa tilassa 1 watin vaatimattomalla teholla yli kymmenentuhatta kilometriä! Kyllä luit aivan oikein, yli ?. Särö ja kohina vääristävät alkuperäistä signaalia kuvassa esitetyllä tavalla. Ammattikielessä metsästysradioiden taajuusaluetta (30–87,5 MHz) kutsutaan ala-VHF:ksi. Vihreä käyrä on alkuperäinen signaali. metriä merenpinnan yläpuolella. Sinisellä Lafayetten TX-spektri ja pinkillä Wouxunin. Metsästysradiot toimivat 25 kHz kanavaväleillä taajuusalueellaan. Niiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn ei riittäisi edes Riistan kymmenen vuoden sivut. Tämä toki edellyttää niin sanottua näköyhteyttä, yhteysvälillä olevat esteet aiheuttavat vaimmennusta, sirontaa, heijastumista ja monia muitakin ilmiöitä, joihin emme paneudu sen tarkemmin
-100 -101 -102 -103 -104 -105 -106 -107 -108 -109 -110 -111 -112 -113 -114 -115 -116 -117 -118 -119 -120 -121 -122 -123 -124 -125 Kanava 9 Kanava 21 Kanava 19 Wouxun KG-869 Wouxun KG-819 Wouxun KG-703 Lafaette DC-70m5 Zodiak Easy hunt Zodiak Team Pro II Zodiak Bt Gentzo 66Bt Hunter F1 Yaesu VX-5R Vastaanottimien mitattu herkkyys läpi metsästysradion taajuusalueen kanavilla 1, 9, 21 ja 19 (taajuusjärjestys). Ei lähimainkaan, vaan parantamisen varaa on ja paljon. Ilmiö voimistui sitä enemmän, mitä “halvempi” radio oli. Herkkyydelläkin on rajansa, jota kutsutaan termiseksi kohinaksi (aineen lämpötilan antama kohinakomponentti, joten siinäkin on rajapyykki vastassa jossakin kohdin. Tässä osa-alueessa mielestäni liian monet radiot suoriutuivat heikosti. Se heikentää käytännön kantomatkaa ja pahimmillaan häiritsee muita melkoisesti. Se vaatisi laadukkaampia komponentteja ja maksaisi hieman enemmän. le kuin pitäisi. Nimenomaan vastaanottimen herkkyyserojen vuoksi tietyillä kanavilla radio “kantaa” pidemmälle. Kanava 1 TEHOA HARAKOILLE Mittaamalla lähetysteho ja myös lähetteen spektri selvitettiin, täyttyvätkö radiotekniset vaatimukset ja vastaako todellisuus valmistajan ilmoittamaa. Testin aikana paljastui yllättäviäkin seikkoja radioista, joten käsittelen niitä tässä yleisessä osiossa. Vähiten käytännön merkitystä on suurella lähetysteholla, ellei se ole todella suuri (100 W). Verrokkina Yaezu-radioamatöörikapulan tulos. Näin saatiin käsitys siitä, miten kauan akulla on edes teoriassa mahdollisuus kestää. Lisäksi vaihekohina lähetteessä oli muutamassa radiossa liian suurta. Lähetystehon osalta eroa oli myös samalla tavalla, mutta watin osien merkitys on käytännön kantamaan olematon. Varsinkin mitatuissa ja luvatuissa lähetystehoissa oli luvattoman suuria eroja. Selektiivisyyttä testattiin karkeasti muuttamalla radiomittapaikan lähetystaajuutta 0,5 kHz askelin keskitaajuudelta poispäin tasolla -90 dBm. Puilla on oma merkityksensä, mutta varsinaiset maaston muodot määrittävät sen, minne “Qso” voi päätyä. miessa, lepotilassa ja tietysti myös lähetyksen aikana. Vastaanottimen hyvyyttä määrittää herkkyyden lisäksi selektiivisyys, eli se, kuinka tarkasti radio kuuntelee vain valittua kanavaa, eikä kuule “naapurikanavan” lähetteitä. Tässä testiosassa kaikki radiot pärjäsivät siedettävästi, eikä aivan mahdottomia tuloksia löytynyt. Tämä kertoo tylyä kieltään radion suunnitelusta ja toteutuksesta. Tämä kielii siitä, että vastaanottimen etuasteen suunnittelussa on säästetty, mielestäni väärässä kohdin. Peilitaajuusvaimennustesti tehtiin lähettämällä kanavalla 1 (68,05 MHz) analysaattorista -20 dBm tasolla signaalia ja etsittiin kanavat, joilla lähete myös kuuluu. Eniten auttaa hyvä vastaanottimen herkkyys sekä selektiivisyys ja toimiva antenni. Yksikään testin radio ei tuota rajapyykkiä koputtele. Näin määriteltiin alin lähetysteho jolla ilmiö tapahtuu. Maaston vaikutus Maasto lopulta määrittää minne radioaalto voi edes teoriassa kulkea. Olematta kuitenkaan liian kapeakaistainen. Peilitaajuus / harhalähete-vaimennus paljastuikin yllättäen monien radioiden akilleen kantapääksi. Ilman suoraa yhteyttä radioaaltojen päätyminen vastaanottimeen vaatii siis siroamista tai heijastumista, joka on sattumanvaraista. Jos lähetteen spektraalinen vaste on heikko, lähetystehosta osa menee aivan muual8 Herkkyys (dBm) HERKÄLLÄ KORVALLA Koska lähetysteho on rajoittunut tiettyyn arvoon maksimissaankin, pitää radiovastaanottimen herkkyyttä kasvattaa, jotta radio kuulisi. Mahdollisimman suuri käytännön kantama edellyttää laadukasta vastaanotinta, hyvää antennia ja lähetystehoa. Mitä vähemmän käyrä nousee taajuuden funktiona, sitä parempi herkkyys radiolla on läpi taajuusalueen. Niinpä jo 1/4 aallonmitan siirtyminen johonkin suuntaan saattaa muuttaa tilannetta dramaattisesti! Eli jos radio ei kuulu, ota askel johonkin suuntaan ja kokeile uudestaan. Mutta silti joillakin valmistajilla on parannettavaa. Tässä testin osassa parhaat pisteet sai sillä, että radio lopetti vastaanottamisen mahdollisimman vähäisillä askelilla. On riippuvainen kaistanleveydestä). Tietysti ymmärrän yläpuolisella taajuusalueella majailevan yleisradio-taajuusalueen (ULA) merkityksen asiaan, mutta silti ongelma olisi ratkaistavissa ilman merkittävää herkkyyseroa. MHz, kanava ?) jokainen mitattu radio oli selkeästi herkempi kuin taajuusalueen yläreunassa RIISTA 06-15_Testi.indd 8 24.9.2013 12:44:45. Herkkyys muuttui jokaisella radiolla taajuuden funktiona, eli matalammilla taajuuksilla (??,?. KANAVIEN VÄLISET EROT Poikkeuksetta jokaisessa mitatussa radiossa vastaanottimen herkkyys laski, kun taajuus nousi. Suurin negatiivinen lukema on paras tulos
Mittaus suoritettiin jokaisella radiolla neljällä pistetaajuudella 68,05–72,325 MHz taajuusvälillä. Yksi desibeli ei ole paljoakaan, mutta jo 3 desibeliä tarkoittaa puolittumista tai kaksinkertaistumista. Vastaanottimen etuasteen kaistanpäästösuodattimet on mahdollista toteuttaa toisellakin tavalla, mutta se edellyttää taas sitä, että vas- taanottimen peilitaajuusvaimennukseen on kiinnitetty huomiota. MUU TAMA SANA MITTAUKSISTA Radioista mitattiin herkkyys 12 dB signaali / kohina / särö -suhteella (Sinad). Yleisradio-taajuusalue alkaa 87,5 MHz taajuudelta ja siellä käytettävät lähettimien säteily-tehot ovat jopa yli 100 kW (80 dBm). Syykin tähän omituisuuteen on tavallaan itsestään selvä. Ja pirusti piuhaa, tehonjakoa ja kaapelia. Metsästysradioiden valmistajat haluavat suodattaa mahdollisimman tehokkaasti nämä lähetteet pois häiritsemästä vastaanotinta. Vastaavasti 10 dB tarkoittaa kymmenkertaistumista ja 20 dB satakertaistumista tai sadasosaa. Herkkyyden yksikkönä käytetty dBm tarkoittaa desibelejä verrattuna 1 milliwatin tehoon. Toisin sanoen hyötysignaalin pitää olla tehossa 16 kertaa kohinaa/säröä suurempi. Joka kerran kun lukema muuttuu kymmenellä desibelillä, kerrotaan tai jaetaan edellinen lukema kymmenellä. Se herätti kummastusta ensimmäisen radion mittausten kohdalla, mutta jo toinen radio paljasti, että kyseessä ei ole vika, vaan omituisuus. Tämä on se rajapyykki, jossa ihminen käytännössäkin saa selvää puheesta. MHz, kanava ??). Positiiviset lukemat ovat suurempia kuin milliwatti ja negatiiviset vähemmän kuin milliwatti. (??,??. Varsinkin mitatuissa ja luvatuissa lähetystehoissa oli luvattoman suuria eroja. Tekstissä vilahtelee jatkuvasti desibeli (dB), joka on dimensioton suure, eli suhde-luku kahden asian välillä logaritmisella asteikolla. RIISTA 06-15_Testi.indd 9 9 24.9.2013 12:44:45. Lisäksi epästandardinomaisesti selvitettiin myös herkkyys 10 ja 15 dB:n pisteistä, jotta saatiin käsitys vastaanottimen kohinaluvusta. Tässä on tehty kompromissi kustannusten ja laadun välillä. Vasemmalla alhaalla radiomittapaikka, sen yläpuolella digitaalinen oskilloskooppi, sen vieressä toinen mittaamassa radiovirrankulutusta ja viimeisenä Rohde & Swartz FSH4.24. Kohinaluku on vas- Mikä ihmeen desibeli. Mittavälineistöstä
Lopulta ei siis valittu parasta radiota, vaan teknisesti heikoista vähiten heikko. taanottimen laadun mitta, joka kertoo kuinka paljon vastaanottimen ensimmäinen vahvistin kohisee. Herkkyydessäkin on luvattoman suurta vaihtelua kanavasta riippuen. Teknisesti yksiselitteistä voittajaa ei siis saatu. Akun fyysinen koko korreloi suoraan sen kapasiteetin kanssa, jos akkujen teknologia on sama. Ne joko ylittävät tai yleensä alittavat ilmoitetun. Jos akun haluaa kestävän koko päivän, on syytä valita pienin riittävä lähetysteho. TULOKSISTA Lopulta se, mikä näistä radioista on teknisesti paras osoittautui äärimmäisen vaikeaksi arvottaa. Huomattavasti helpompaa olisi ollut selvittää, mikä kivääri on absoluuttisesti tarkin jollakin patruunalla. Nikkeli-metalliakut kestävät paremmin pakkasta, mutta tässä on elettävä määräysten mukaan. Pieniä valmistajakohtaisia kapasiteettieroja tietysti on, mutta ne eivät ole maata mullistavia. Eikä kaikkien radioiden selektiivisyyskään antanut hurraamisen aihetta. Teho mitattiin akun lisäksi virtalähteellä, jonka jännite tai virranantokyky ei notkahda ennenkuin valtakunnan verkosta alkaa teho loppumaan. Luvuin 6-0. Yhteistä testin metsästysradioille on se, etteivät ilmoitetut tehot pidä paikkaansa. Absoluuttisesti tarkastellen mittauksissa voi olla vieläkin virheitä, mutta kaikki mittaukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja tulokset radioiden välillä vesitiiviitä. Cadmiumin käyttäminen kuluttajatuotteissa on ollut kiellettyä syyskuusta 2009. Testin radioiden akut ovat litium-pohjaista teknologiaa, joka eroaa merkittävästi vanhoista nikkeli-metalli (NiMh / NiCd) -akuista. ”Parhaimmillaan” radio mitattiin yhdeksän kertaa, jotta tulokset olisivat vedenpitäviä. Yleisesti, mitä suurempi luvattu teho, sitä enemmän siitä jäätiin. Päädyinkin laittamaan peliin tietoni radioiden toiminnasta ja arvostelemaan metsästysradiot painottaen niitä ominaisuuksia, joiden tiedän olevan merkityksellisiä kuuluvuuden kannalta. Valitettavasti testin epävarmuustekijöihin kuuluu se, että jokaista radiomallia testattiin vain yksi yksilö. Litium-akkujen kapasiteetti on suurempi, erityisesti akun painoon suhteutettuna. Se yllätti, koska kehityksen olisi pitänyt kehittyä, eikä taantua! Yllätystä seurasi epäilys ja toistimme kaikki mittaukset jokaiselle radiolle, jottei tuloksiin jäisi mittaajan virhettä. Paras saattoi olla huonoin ja huonoinkin paras, riippuen mitattavasta asiasta. Ainoa asia, jossa kaikki radiot pärjäsivät vähintään tyydyttävästi on taajuustarkkuus. Poikkeuksen muodostivat pari edullisinta radiota, jotka tuottivat täydellä akulla ja virtalähteellä luvattua 5 watin tehoa suuremman tehon (5,3 W). Siinä lienee syy siihen, miksi akku romahti melkoisen nopeasti täydellä teholla. Arvostelemme myös laitteiden ja oheistarvikkeiden käytettävyyden ja teemme kokonaisarvostelun. Oli suuri yllätys, kun vastaanottimen herkkyydessä jokainen testiradioista otti ”selkäänsä” 14 vuotta vanhalta Yaesu VX-5R -radioamatöörikapulalta. 10 Vaikka akkujen kapasiteetti on kasvanut, on metsästysradiossa mukana kuljetettavan sähkön määrä yhä rajoittava tekijä. Antennin vaikutus on niin suuri, että paremmuusjärjestys saattaa mennä kokonaan uusiksi. RIISTA 06-15_Testi.indd 10 24.9.2013 12:44:46. JATKOA SEURAA Ensi kerralla mukaan tuodaan antenni ja tutkitaan kokonaisuuksien toimivuus
Tämä tiputtaa herkkyyttä, joten tuloksessa ei ole erityistä juhlimista. Lähetin on tasapaksu, deviaatiota on vain hitusen reilusti. Ylimmän ja alimman taajuuden välillä herkkyyseroa on 10dB eli kanavalla 1 kuulee loistavasti lähetteen, josta kanavalla 19 voi vain unelmoida. Mekaanisesti radio on kaikilta osiltaan tukeva, joten siltä voi odottaa pitkää ikää. Lähete on luvattoman leveä, Lafayettessa on siis varsinainen kohinalähetin. Liian taajuusriippuvainen vastaanottimen herkkyys tiputti pisteitä rajusti, tasaisemmalla herkkyydellä sijoittuisi kärkeen. Yrittää olla premium-radio, vaikka oikeaan premium-tasoon on teknistä matkaa. Sinad-mittauksessa herkkyystulos on hitusen heikompi audion särön vuoksi kuin pelkässä signaali/kohinamittauksessa. RX kaistanleveys: 18kHz Akku: 7,4V Li-ion, 3Ah Pisteitä 3/5 Lafayette DC-70 M5 (5W ja 6W lähettimet) Vastaanotin kokonaisselektiivisyyden osalta testin paras, naapurikanavan lähetteet eivät roiski lävitse kuten liki kaikissa muissa. Semi-toimiva singaalimittari antaa plussaa. Gentzo Ei yritä olla mitään muuta kuin jykevä perusradio. Tämä ei yllättänyt. Mikä on vain hyväksi. Radiotekniset ominaisuudet eivät asetu mekaanisen tukevuuden tasolle. TNCliitin antenniliittimenä on positiivinen poikkeus. Kokonaisarvostelussa ykköseksi niukasti, koska vastaanotin ei ole riittävän herkkä yläkanavilla. Päästökaista kuitenkin testin levein. Eräs parhaista lähettimen hyötysuhteista. Lähetin 5W: Mitattut tehot 4,3W / 2,56W / 1,14W Deviaatio: 2,8kHz (3mV) Virrankulutus: TX 1,38A (täysteho) RX: 40mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 128mA RX kaistanleveys: 21,5kHz Akku 7,4V Li-ion (kapasiteettia ei ilmoiteta). Teho ei ole luvattu 5 tai 6W vaan 4,2 tai 5,2W. Vastaanotin sai käytännössä samat herkkyysarvot molemmissa malleissa. Pisteitä 3/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 11 11 24.9.2013 12:44:47. Selektiivisyydessä testin kärkipäätä. Lähetin: Mitattu teho 4,5 / 2,8 / 1,34W Virrankulutus: TX 1,32 / 1,01 / 0,70A Deviaatio: 4,62kHz (3mV) RX: 43,2mA , Audio täysillä: 205mA. Testin suuri-kapasiteettisin akku ja siksi pitkä toiminta-aika, mutta sähkösäästötilan puute verottaa kestoa. Lähetin 6W: Mitattut tehot 5,2W / 2,64W / 1,27W Virrankulutus: TX 1,49A (täysteho) Deviaatio: 4,35kHz (3mV) RX: 40mA : Sähkönsäästötilassa 9mA, Audio täysillä: 138mA RX kaistanleveys: 20,5kHz Akku 7,4V Li-ion (kapasiteettia ei ilmoiteta). Vastaanottimen herkkyys tippuu taajuuden funktiona: kanavalla 1 Genzo on 7dB (1:6,3) herkempi kuin kanavalla 19
Toimii radiona häiriöttömissä paikoissa mutta ei siedä suuria signaalitasoja läheisillä taajuuksilla. Tasapaksu tulos. RX kaistanleveys: 16,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 1,3Ah Pisteitä 2/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 12 24.9.2013 12:44:47. Se ei kuitenkaan hyödytä jos naapurikanavan lähete puskee läpi. Ei loista miltään osin, eikä ?oppaa tolkuttomasti. kanavan 1 lähete tulee läpi kanavilla 12 ja13. Vastaanotin testin toiseksi herkin. Tämä aiheuttaa vastaanottoon säröä, jos vastapään radio on kovin tiukoilla ?lttereillä. Lähettimen puolella ei mahdottomia yllätyksiä. Herkkyys laskee Lafayetten tavoin ylimmälle kanavalle mentäessä 7dB (1:5). Akun kapasiteetti on pieni. Huonoimman ja parhaimman kanavan ero on 5dB (1 : 3,16). Herkkyys kärkipäätä alakanavilla. Lähetin on peruskauraa. Yllätyksetön lähettimen spektri, mutta deviaatiota on ehkä hitusen liiallisesti. Wouxun KG-869:n tapaan signaalimittari hyödytön ON/OFF-ilmaisin. Peruskauraa kaikilta muita osiltaan mekaanisesti ja sähköisesti. Akun kapasiteetti on pieni. Tosin vain alimmalla kanavalla. Selektiivisyydessä jää jälkeen Lafayettesta ja paljon. Tässä on kaikissa Wouxuneissa parantamista. Hunter F1 Wouxun KG-869 Wouxun KG-703 Vastaanotin on 7dB (1:5) epäherkempi ylimmällä kanavalla verrattuna alimpaan. Näytön taustavalo lisää kulutusta 30mA. Esim. Audion säröominaisuudet ovat välttäviä. Heikon estokaistan vaimennuksen vuoksi vastaanottimen kuulema kaista on leveä kuin lentokonehangaarin ovi. Samat oireet Wouxun KG-869:n kanssa estokaistan vaimennuksen osalta, eli kuulee lähimpiä kanavia läpi, jos niillä on riittävän voimakas lähete. Lähimmät kanavat roiskivat lävitse, jos sieltä tulee lähete -30dBm tasolla. Laitteen signaalimittari on hyödytön ON/OFF-ilmaisin. Toisaalta varsinainen päästökaista on yksi kapeimmista, mikä parantaa herkkyyttä ja vähentää termisen kohinan osuutta vastaanotossa. RX kaistanleveys: 15,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, (kapasiteettia ei ilmoitettu) Pisteitä 2,5/5 Lähetin: Mitattu teho 4,3W (3mV) Virrankulutus: TX 1,37A (täysteho) Deviaatio: 4kHz RX: 70mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 190mA RX kaistanleveys: 16,5kHz Akku: 7,4V Li-ion 1,3Ah Pisteitä 2/5 12 Lähetin: Mitattu teho 4,2W Virrankulutus: TX 1,44A (täysteho) Deviaatio: 4,9kHz (3mV) RX: 70mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 112mA. Lähetin: Mitattu teho 4,2 / 1,45W Virrankulutus: TX 1,41 / 0,88A Deviaatio: 4,18kHz (3mV) RX: 57mA : Sähkönsäästötilassa 21mA, Audio täysillä: 150mA. Testin toiseksi herkin ja yllättävän tasainen herkkyys läpi kanavien. Selektiivisyydessä kärkipäätä
Vastaanottimen kaistanleveys on mukava, joten herkkyyttä voisi parantaa sen ehdoilla teknisesti. Pienikin staattinen räpsy kuurouttaa vastaanottimen useiksi sekunneiksi. Sähkönsäästötilassa ei virrankulutuksen vähyydellä pääse juhlimaan, joten iso akku tulee tarpeeseen. RX kaistanleveys: 18,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 2,2Ah Niin perusradio kuin olla voi. Zodiak Team Pro II:n vastaanotin on, rumasti sanottuna, kuuro ja horo. normaali-settiä, eikä loista tai ?oppaa miltään osin. Lähetin: Mitattu teho 4,7-4,2W (Ch1&19) Virrankulutus: TX 1,32A (täysteho ch1) Deviaatio: 3,3kHz (3mV) RX: 60mA : Sähkönsäästötilassa 31mA, Audio täysillä: 310mA. Huonoin suoritus on 14 dB (1:25). Käyttöohjetta paketissa ei ollut, joten kanavia voi olla piilotettu lisää jonnekin. Ja yllättävää kyllä, Easy hunt II:n signaalimittari toimii järkevästi. Lähetin saa risuja harhalähetteiden osalta deviaation ollessa sentään maltillinen. RX kaistanleveys: 15,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 1,7Ah Lähetin: Mitattu teho 5 / 2,4 / 1,28W Virrankulutus: TX 1,49 / 0,85 / 0,63A Deviaatio: 3,9kHz (3mV) RX: 60mA : Sähkönsäästötilassa 38mA, Audio täysillä: 250mA. Lähtöteho on luvatulla tasolla. Vastaanotin aiheuttaa sijoituksen puurokorvaisuudellaan. Eroa on vain 3 dB (1:2). Lähetin on ns. Zodiak Easy hunt II Wouxun KG-819 Zodiak Team Pro II Perusradio perusominaisuuksin. Team Pro II kuuntelee iloisesti naapurikanavan riittävän voimakasta signaalia, joten estokaistan vaimennus ei yksinkertaisesti riitä. Lähetin on säröinen, joten tehoa menee harakoille ja se laskee tehollista kantomatkaa. Lisäksi kanavat rajoittuvat 15 kanavaan. Lisäksi peilitaajuusvaimennus on puutteellinen, koska voimakas kanavan 1 lähete kuuluu läpi kanavalla 12. Eli taajuudessa ylöspäin mentäessä kuuroutuu 9 dB:n verran (1:7,94). RX kaistanleveys: 15kHz Akku: 7,4V Li-ion, (kapasiteettia ei ilmoitettu) Pisteitä 1,5/5 Pisteitä 1,5/5 Pisteitä 2/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 13 13 24.9.2013 12:44:49. Herkkyydessä häntäpäässä, vaikka herkkyyden tasaisuus onkin testiryhmän kärkeä, Sen herkkyys jää jälkeen 10 dB (1:10) parhaista vastaanottimista parhaimmillaankin. Teho sentään on liki luvattu 5W ja virrankulutus tehoon nähden hyvä, mikä nostaa pisteitä. Lähetystehon lasku taajuuden funktiona kertoo karua kieltään suunnittelusta ja toteutuksesta. Lähettimen hyötysuhde on sentään kohdallaan, mikä parantaa pisteitä loppuarvostelussa. Testin toiseksi paras tulos herkkyyden ja taajuuden suhteessa (jaettu sija Gentzon kanssa). Ei kuuro, muttei loistavakaan. Vastaanottimen hidas vahvistuksen säätö (AGC) kuitenkin pilaa kaiken. Team Pro II tarvitsisi kuulolaitteen. Kohtuullisen herkkä mutta jo tutuilla vaivoilla varustettu. Lähetin: Mitattu teho: 4,7W Virrankulutus: TX 1,34A Deviaatio: 4,4kHz (3mV) RX: 90mA : Sähkönsäästötilassa 24mA, Audio täysillä: 220mA. Näytön taustavalo lisää kulutusta 40mA
Koska mittauksia ei voitu suorittaa luotettavasti, ei V-com:lle anneta loppuarvosanaa. Vastaanotin kuuroutuu eniten taajuuksia ylöspäin mentäessä. Signaalin vaiheen muutos näkyy spektrissä hetkellisenä taajuuden muutoksena TX Lähetys yleisesti RX Vastaanotto yleisesti Peilitaajuusvaimennus Peilitaajuus on oskillaattoritaajuudesta välitaajuuden päässä jompaan kumpaan (ylös tai alas) suuntaan oleva taajuus, joka halutaan vaimentaa mahdollisimman pieneksi AGC Automaattinen vahvistuksen säätö 14 RIISTA 06-15_Testi.indd 14 24.9.2013 12:44:49. Virtakin kelpaa. RX kaistanleveys: 18kHz . RX kaistanleveys: 18kHz Akku: 7,4V Li-polymeeri, 2,1Ah Pisteitä 0/5 Lähetin: Mitattu teho 5,3W (epävarma tulos) Virrankulutus: TX 1,92A Deviaatio: 5kHz (3mV) RX: 80mA : Sähkönsäästötilassa 6mA, Audio täysillä: 102mA. Akku: 7,4V Li-polymeeri, 2,1Ah Ei kokonaisarvostelua Sanasto Sinad Suhdeluku vastaanotetun kokonaistehon ( = vastaanotettu signaali + kohina + särö ) ja vastaanotetun kohina + särötehon välillä. Zodiak BT ja V-com ovat selvästi saman valmistajan tekeleitä, myös suunnittelultaan. Lähetin suoritti testin toiseksi kovimman ajoittaisen lähtötehon. Tervetuloa uuteen testiin, kunhan olet saanut säällisen antenniliittimen. Lähetin: Mitattu teho 5,5W /1,28W Virrankulutus: TX 1,84A / 0,78A Deviaatio: 5kHz (3mV) RX: 80mA : Sähkönsäästötilassa 60mA, Audio täysillä: 112mA. Pisteet tippuvat ansaitusti. MX-antenniliittimen vuoksi kunnollisen kontaktin saaminen aiheutti epätoivoa. Vielä seitsemännen kerran jälkeen se vaikutti lähinnä SERjätteeltä. Päästökaista Kanavan leveys, jolla radio vastaanottaa signaalin. Estokaista Kaikki muut taajuudet kanavan ulkopuolella Herkkyys Kyky vastaanottaa mahdollisimman heikkoa signaalia Selektiivisyys Valintatarkkuus, kyky erotella haluttu signaali muista läheisistä signaaleista Deviaatio Taajuusmoduloidun (FM) signaalin hetkellinen taajuuspoikkeama Vaihekohina Todellisen oskillaattorin tuottaman signaalin ominaisuus, jolla se poikkeaa ideaalisesta puhtaasta yksitaajuisesta signaalista. Vaikka tehoa tulee eniten, lisäkantamaa saadaan maastossa vain jokunen sata metriä. Riippuu kanavan leveydestä. Koska tulokset eivät olleet toistettavia, se mitattiin yhä uudestaan. Lähettimen deviaatio on leveimmässä luokassa, mikä ei ole hyväksi kantamalle. Aluksi V-com suoriutui herkkyystestissä selvästi heikoimmin. Zodiak Bt V-com Bluetooth-ominaisuuksilla varustetun Zodiak BT:n käytettävyyttä tuhoaa vastaanotin, joka kärsii huonosta estokaistan vaimennuksesta ja päästökaistakin on aivan liian leveä. Zodiak BT:ssä muinaismuistoliitin ei edes kiristynyt kunnolla, vaan kierreosa pyöri radiossa. Yhdeksännen mittauskerran jälkeen MX-antenniliitinadapteri oli saatu hiottua niin hyvin, että tulokset olivat likimain toistettavia
RIISTA 06-15_Testi.indd 15 15 24.9.2013 12:44:51. ERIKOISTARJOUS UUSILLE TILAAJILLE! TÄMÄ Kestotilaus 6 numeroa 50 euroa ( sis.alv. (03) 42 465 340 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. EI PILAANNU + 4:n vanhan h numeron lukupaketti TILAAJAPALVELU p. alv. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. 10 %) www.riistalehti.fi tai tilaus@riistalehti.fi tilaus s i a k i a ä r Mää a 84 € o r e m u n 10 %) 10 (sis
Olimme saaneet kutsun Irlantiin villivuohijahtiin. Vihreän saaren kippurasarvet Villivuohijahtia Irlannissa Arlandan lentokentän terminaalialueella tapasin ruotsalaisen jahtikaverini Kjellin. TEKSTI JA KUVAT: MIKA KIRMA 16 RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 16 24.9.2013 12:48:01
Kutsun saatuamme olivat lentoliput varattuna nopeasti. Uuden ja lähes tuntemattoman jahdin mahdollisuus olikin vastustamattoman houkutteleva. Irlannin luonnossa onkin elänyt jo vuosisatoja villivuohikanta. Syynä tähän hie- man riskialttiiseenkin päätökseen oli vaikeat ja aikaa vievät lentokenttäselvitykset aseita mukana kuljetettaessa. VANHA LAJI Suurin syy Irlannin villivuohikantaan ovat olleet ????- ja ????-lukujen suu- ret nälänhädät sekä brittien harrastamat maiden haltuunotot Irlannissa. J ahtitarjous tuli irlantilaiselta Jimiltä, joka on muutaman ystävänsä kanssa jalostanut saksanhirvien ja kuusipeurojen populaatiota isoilla aidattomilla riistamaillaan jo lähes ?. Mehän olimme tietysti valmiit harventamaan ongelmalajia. Pääsyynä ”lainsuojattomuuteen” on vuohien tapa riipiä puiden kaarnaa, jolla ne tappavat jo muutenkin onnettomat Irlannin metsäalueet. Majapaikkaan asettumisen jälkeen lähdimme läheiselle laidunmaalle tutustumaan ja testaamaan Jimin meille vuohijahtiin valitsemaa kivääriä. Ase oli Heym Concord kaliiperissa .??. RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 17 17 24.9.2013 12:48:02. Illansuussa saavuimme pellit yhä ehjinä kapeiden tierännien läpi Jimin luokse. Tarkoituksena oli käyttää isäntämme tarjoamia aseita. Näillä suurisarvisilla eläimillä ei ole Irlannissa erikseen määrättyä metsästysaikaa, vaan ne luokitellaan tuhoeläimiksi. VÄÄRÄÄ KAISTAA JA KIRJAVAA SAKKIA Dublinista vuokrasimme auton jolla pyyhkäisimme Länsi-Irlantiin ”väärään” kaistaan totutellen ja Suomen sekä länsinaapurin petopolitiikkaa manaillen. varus- Minä ja Jim ensimmäisen päivän villivuohisaaliin kanssa. vuoden ajan. Varsinkin kun metsästys tapahtuisi huhtikuussa, jolloin Suomen metsästysmahdollisuudet ovat melko suppeat. Ihmisiä kuoli ja muutti pois maasta, ja vuohet päästettiin vapaaksi luontoon
Aamulla herätys oli maltilliseen aikaan, koska isäntämme mukaan vuohijahtiin ei ole suurempaa kiirettä eläinten liikkuessa koko valoisan ajan. Tähtäin oli valopisteellinen ?,?-??x?. Rinteet näyttivät kuitenkin tyhjiltä, eikä alempana Kjell yrittää päästä parempaan ampumapaikkaan. Maasto oli melko puuduttavaa kuljettavaa, koska turvetupsujen välissä voi olla syviä reikiä, joihin huonosti astuessaan voi rikkoa jalkansa. Schmidt & Bender. 18 RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 18 24.9.2013 12:48:03. Matkamme kulki tiheän metsikön läpi pusikoita välillä kiikaroiden ja kuunnellen. Koska käytimme vain yhtä asetta, niin tilanteen salliessa vaihtaisimme nopeasti ampujaa, jos toiselle laukaukselle olisi tilaisuus ensimmäisen kaadon jälkeen. Lähdimmekin ajelemaan kohti valittuja jahtimaita auringon jo noustua. Vajaan tunnin ajelun jälkeen saavuimme ensimmäiselle jahtialueellemme, jossa tuoreiden tietojen mukaan asusteli parikin noin ?. Alapuolellamme oli suuri järvi ja ylöspäin katsoessa näkyi metsikön peittämää jyrkkää rinnettä. Aika kului pääosin kiikaroidessa ja jylhiä maisemia ihaillen. Reflex -vaimentimella. Myös nuoret pässit haastavat usein toisiaan sarvia yhteen puskien, josta syntyvä pauke kuuluu melko kauas. Olimme sopineet että Kjell saa ensimmäisen vuoron ampua kun mahdollisuus tulee. Vuohet kulkevat aina laumoissa ja nämä laumat voivat olla ylämaan aukeilla, notkoissa tuulelta suojassa tai vuorten juurella kasvissa tiheissä metsissä. Jim kurvasi auton parkkiin jyrkän rinteen reunalla kiemurtelevan tien penkalle. Tähyilimme koko ajan ympäristöä ja haravoimme lähikukkuloita kiikareilla. metrin matkalle Hornadyn ??-grainisilla SST-patruunoilla. Matka jatkui puuston loputtua kanervikon peittämää turvemaata pitkin mäkeä aina vain ylöspäin kiiveten. Pienen hienosäädön jälkeen tähtäinkin oli kohdistettu molemmille ampujille miellyttäväksi noin ?. Jim kertoi vuohien olevan melko paikkauskollisia, mutta lauman löytämiseen voi mennä aikaa. Väritykseltään ne voivat olla lähes mitä tahansa valkoisesta ruskeaan ja mustaan, joten niiden pitäisi erottua pitkänkin matkan päästä kunhan oikeille alueille saavutaan. Suomessa vastaavaa tiheää ja kitukasvuista metsää tosin nimitetään lähinnä pusikoksi. Turvemaa on muutenkin melko pehmeää ja raskasta alustaa taaperrettavaksi. Jimin johdolla lähdimme hiljaa etenemään kohti mäen huippua. Myös jyrkkä nousu piti vauhdin melko maltillisena, mutta minnepä meillä olisi kiire ensimmäisenä jahtipäivänä ollutkaan. tettuna herkistinkoneistolla ja T. Kohdistusoperaation, iltapalan ja muutaman irlantilaisen oluen jälkeen olimmekin valmiit nukkumaan. Vuohilauma pitää liikkuessaan meteliä kun nuorimmat karitsat ääntelevät lammasmaisesti määkyen. vuohen laumaa
reunaa sai toimia meille näkösuojana. Emme nähneet kuin yhden sarviparin, mutta se riitti meille merkiksi ja lähdimme kyyryssä hiipimään aidan suojassa kumpareen toiselle puolelle. Lähdimme hiipimään osin kukkulan suojissa kohti vuohia. Näimme edessämme vajaan sadan metrin päässä ?. Metsiköissä saattoi nähdä vuohien tekemät tuhot, puiden kyljistä oli kaarnat riivitty pois. kiväärille ottaen. olevien metsiköiden reunoiltakaan erottunut ainoatakaan vuohta. Lopulta Jim huomasi, että laumasta oikealla laskevassa notkossa heiluivat valtavat vuohen sarvet. Riipimisjäljistä ja tuoreista jätöksistä saattoi kuitenkin päätellä ettei Jimin vakuuttelu alueella asustelevista vuohilaumoista ollut tuulesta temmattua. Jim alkoikin jo epäillä poikkeuksellisen lämpimän ja tuulettoman kevätpäivän auringon ajaneen vuohet suojaan johonkin uuteen paikkaan. Kjell hivuttautui varovasti kiväärin kanssa ylöspäin aidasta tukea Kuului vaimentimen vienontama tussahdus, vuohi otti lyhyen spurtin ja kaatui kuolleena maahan. Tuulen suunta oli sopiva ja vuohilauma näytti levolliselta, joten hötkyilyyn ei ollut tarvetta. Yksi valtavasarvinen vanha ja kaksi hieman pienempää pässiä söivät meistä täysin tietämättöminä. vuohta syömässä rauhallisesti. Kun olimme mielestämme oikeassa kohdassa, kurkistimme varovasti aidan yli, ja siinä ne olivat aivan edessämme. metriä. Kiikarointi seuraavankaan mäen huipulta ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Bongasimmekin viisi nuorta villivuohta syömässä metsikön reunalla. Ne olivat nuoria yksilöitä tai naaraita. Aioimme jatkaa jahtia illemmalla jos kelit vaikka muuttuisivat ja olihan kello jo reilusti yli puolenpäivän, joten nälkäkin painoi päälle. KIVIAITURIT Nautittuamme tukevan lounaan lähdimme jälleen kohti ylämaita. Etenimme hitaasti vähän väliä pysähdellen ja loppulaumaa maastosta etsien. Huolena tosin oli, että jos osa laumasta olisi piilossa tiheikön reunassa, ne huomaisivat meidät ensin ja varoittaisivat muita. Jatkoimme matkaa seuraavalle mäen harjanteelle ja tarkastimme hitaasti edeten myös mäkien välissä olevan metsikön, laihoin tuloksin. Matkalla tarkistimme erään niitty- ja metsikköalueen, jossa asusteli kuulemma vajaan ?. Isäntämme vakuuttelikin että jossain lähistöllä ne nytkin ovat, ne pitää vain löytää. kilon gasellimaisella voimistelijan kropalla oli melkoista taiteilua. RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 19 19 24.9.2013 12:48:03. Pässejä emme vielä erottaneet, mutta samassa laumassa niitä kuulemma oli. Aidalle saavuttuamme aloitimme kiihkeän pässien etsinnän. Niiden ylitys parimetrisellä ??. Päätimme lähteä paluumatkalle alarinteen metsiköt matkalla tarkistaen. Suurimpaan pässiin oli etäisyyttä vain ?. vuohen lauma. Jim antoi Kjellille ampumaluvan ja asetuin hänen viereensä valmiiksi mahdollista kiväärin vaihtoa varten. Kjell odotti hetken parempaa ampumakulmaa ja lo- Irlantilaista metsää mäkien välissä. Niistäkin suoriuduttiin lopulta kunnialla ja viimeinen aita ennen vuohia ja metsikön Normaali irlantilainen sää: Vettä ja auringonpaistetta.. Melko lohduttoman näköistä jälkeä vuohet olivat tosiaan saaneet aikaan. Omat haasteensa hiipimiseen asettivat myös Irlannin niittyjen vanhat kiviaidat, joita saarella on varmasti tuhansia kilometrejä
Niiden sijainti ei ainakaan helpottanut piilossa pysymistä. Valitsemani eläin oli huonossa kulmassa, joten nyt piti vain odotella. Välillä pysähdyimme kiikaroimaan ja havaitsimme nuorempia yksilöitä kauempana mutta laumaa ylempänä. Jimin kanssa valitsimmekin kohteekseni valkoisen, paksusarvisimman uroksen. pulta eläin tarjosi kylkeään. Myös tuuli oli yltynyt erittäin navakaksi ja oudolla kaliiperilla tuuliennakon ottaminen vaivasi mieltä. Vanhoja pässejä näytti olevan seitsemän, mutta kahdelta niistä näytti puuttuvan toinen sarvi. Se olikin melko mieleenpainuva, vaikkei se kuulemma keväällä ole edes pahimmillaan. Olin noina piinallisina sekunteina pitänyt kahta pienempää pässiä silmällä. Varovasti nousin kyyrystä nähdäkseni olisivatko vuohet jo mahdollisesti ohittaneet kukkulamme, mutta näinkin helpottavan näyn: lauma oli pysähtynyt vastakkaiselle rinteelle. Kanervikossa esteettömän ampumalinjan saaminen oli haasteellista, mutta lopulta sain viritettyä kiikareista suhteellisen vakaan ampuma-alustan. Hän oli varma että vuohet siellä jossain ovat ja ne me aioimme tänään löytää. Osuman vaikutuksesta pässi tipahti niille sijoilleen ja skandinaavit olivat kaataneet ensimmäiset villivuohensa! Tuuletusten ja onnitteluiden jälkeen menimme ihailemaan saalistamme. YLÄMAAN TUULISSA Toisena jahtipäivänä Jim suuntasi auton nokan kohti edellisen aamun jahtimaita. Edellytys onnistuneen ja mukavan jahtimatkan luomisessa on rehellisyys. Samalla tutkailimme laumasta komeasarvisimpia yksilöitä. Välissä olleiden kukkuloiden katveessa etenimme pikamarssia kohti ampumapaikaksi katsomaamme harjannetta. syke noussut turhan tiuhaksi ja puuskutuskin oli melkoinen. Mikäli tarjoukset ovat molempia tyydyttäviä ja henkilökemiat kohtaavat, niin mahdollisuus uusiin metsästyskokemuksiin maailmalla on valmis. Varsinkin manner-Euroopasta olisi tulijoita jonoksi asti suomalaisten metsästäjien silmissä melko arkisten riistaeläinten jahteihin (mainittakoon valkohäntäpeura, hirvi, metso tai teeri). cm tuulien- RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 20 24.9.2013 12:48:04. Toinen osapuoli voi sitten tarjota sinulle jotain uutta ja mielenkiintoista jahtia. Mielessäni toivoin etten joutuisi ampumaan ainakaan ihan heti, koska turverinnettä harppoessa oli Lentolippujen hinnalla vuohijahtiin Riista-lehdessä on aiemminkin mainittu YesWeHunt-sivusto, jonka kautta myös tämä villivuohireissu tuli mahdolliseksi. Monen värisiä vuohia oli laumassa noin ??. Saimmekin hyvää aikaa tasata hengitystä ja katsella hyvää ampumapaikkaa. Ja ilmiselvästi se oli asettunut siihen pitemmäksi aikaa koska muutamat isommat pässit olivat päättäneet ottaa nokoset. Molempien herrojen seurassa tulen metsästämään varmasti monta kertaa tulevaisuudessakin. Toinen niistä jäi pienen juoksun jälkeen metsän reunaan ihmettelemään johtajansa kohtaloa lopun lauman kadotessa metsikköön. 20 Villivuohien väritys vaihtelee valkoisesta lähes mustaan. Viritin herkistimen, otin ?. Ensimmäisenä havaittiin tuoksu joka vuohista lähtee. Kiirettä ei ollut koska suurin osa vuohista näytti nuokkuvan. Lopulta yli puolen tunnin odottelun jälkeen vuohi kääntyi sopivaan asentoon. Vuohet takakontissa lähdimme kohti majapaikkaamme mutta matkalla piti tietysti poiketa pieneen pubiin ja paikalliseen tapaan ottaa single malt -viski vuohien kunniaksi. Ampumamatkaa oli kuitenkin ??. Harmillisesti lauma liikkui koko ajan meistä katsottuna oikealta vasemmalle ja meille tulikin kiire lähteä vastaan jottei se karkaisi rinteen reunaa pitkin tuulen alapuolelle. Se onkin loistava keino päästä ulkomaille jahtiin lähes lentolippujen hinnalla. Tällä kertaa lähdimme taivaltamaan alueelle hieman eri suunnasta ja nopeasti näimmekin vuohilauman syömässä avoimella rinteellä puolen kilometrin etäisyydellä. Sen tulee olla kunnossa niin saalislupauksissa kuin kaikessa muussakin. Välittömästi Kjellin pässin kaaduttua otin kiväärin ja tähtäsin seisomaan jäänyttä lapaan. Periaatteena on vaihtojahti: joko itse tarjoat jotain metsästysmuotoa tutuksi tulleelle metsästäjälle tai laitat siitä julkisen tarjouksen. Jim laski sarvien vuosirenkaista vuohien iät: Kjellin vanhalle suurisarviselle vuosia oli kertynyt seitsemän ja omalle feral goatilleni niitä oli ehtinyt tulla viisi. Itse olen tehnyt vaihtojahdit kahden eri YWH-foorumin metsästäjän kanssa. Lopulta kuitenkin pääsimme oikean kukkulan laelle. Kuului vaimentimen vienontama tussahdus, vuohi otti lyhyen spurtin ja kaatui kuolleena maahan. Hyvää ampumapaikkaa hakiessani kaipailin suuresti bipodia tai reppua, jotka olivat jääneet autoon. Vastikkeeksi voit saada ikimuistoisen matkan metsästämään esimerkiksi mu?onia, gemssiä, villisikaa, saksanhirveä ja niin edelleen. metriä, joten kevyehkö luoti varmasti reagoisi
metrin, joten Kjell luopui yrityksestä ja päätimme vain odotella vuohien seuraavaa liikettä. Eläimet pysähtyivätkin seuraavan mäen harjalle ihmettelemään tilannetta rauhattomina. Olimme varautuneet vielä yhteen jahtipäivään, mutta sen käytimme vuohenkallojen puhdistamiseen. Lopulta tilaisuus tuli ja valkoinen vuohi nyykähti luodin vaikutuksesta. metriä. RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 21 21 24.9.2013 12:48:06. Kjell ampui vielä toisen kerran varmistaakseen eläimen niille sijoilleen jäämisen. Ja kohta odottelimmekin tyytyväisinä lentoamme hienoa Irlantilaista metsästyskokemusta muistellen ja tulevaisuuden jahteja suunnitellen. Myös etäisyyttä alkoi olla reilusti päälle ??. Pienen ravin jälkeen vuohet jo hiljensivät vauhtiaan eivätkä luultavasti oikein ymmärtäneet mitä tapahtui. Oma pässini näytti olevan paksuista sarvista huolimatta vain viisivuotias. Loput laumasta lähti välittömästi ravaamaan rinnettä ylös, ja Kjell ryömi samalla ampumapaikalleni ojentaessani kiväärin hänelle. Kiikarista näin ennen uuden patruunan pesään syöttämistä vuohen kääntyvän kyljelleen potkaisten pari viimeistä kertaa. Tämä oli helpottava näky koska tuulen vaikutus lentorataan epäilytti minua suuresti. Mutta saaliimme olivat kaatuneet niille sijoilleen, joten olimme kaikki erittäin tyytyväisiä päivän jahtiimme. Kjell ja ensimmäinen Feral goat. Kjell aloitti hitaan etenemisen lähemmäs. Ja samaa mieltä oli myös Kjell omasta ensimmäisestä laukauksestaan. Lopulta Kjell pääsi viimeiseen mahdolliseen näkösuojaan, josta ampumamatkaa oli ??. nakon, pidätin hengitystä ja puristin kevyesti liipaisinta. Tilanne oli päättynyt hyvin ja nyt loput vuohet jo juoksivatkin näkymättömiin. Silti eläimet pysyivät koko ajan liikkeessä eikä Kjell saanut mahdollisuutta ampua. Lopulta tilaisuus tuli ja valkoinen vuohi nyykähti luodin vaikutuksesta. Seurasin jännittävän tilanteen kehittymistä. Saalista tarkastaessamme näytti ampumani luoti tuuliennakosta huolimatta menneen tuulen mukana aiotusta osumapisteestä. Laukkuja läpivalaiseva virkailija vain naureskeli meidän kallolaatikoidemme sisällölle. Myös Kjell joutui odottamaan pienen tovin että sopiva pässi tarjoaisi kylkeään. ja Kjellin hieman ohuempisarvinen seitsemänvuotias. Meillä ei ollut tietoa Dublinin lentokentän käytännöistä trofeiden suhteen, mutta jännittäminen osoittautui turhaksi
Aseet tunnetaan nimellä MTs. Tosin myös nimeä MC käytetään, mutta translitteroinnista johtuen käytän mieluummin nimeä MTs. -haulikot, joita myytiin myös nimellä Vostok. Vuodesta ???. Tehdas on yhä olemassa, mutta sen tuotteiden hintataso on nykyään vallan toista, mitä se oli Neuvostoliiton vuosina. Venäjälläkin ovat työkustannukset RIISTA 22-25_MTs.indd 22 24.9.2013 12:49:13. Meillä tunnetuimmiksi malleiksi nousivat rata-ampujien suosimat MTs . Jonkin verran meille on tuotu myös Tozin haulikoita, joista tunnetuin on päällekkäispiippuinen malli ??. ja MTs . Mutta sellaiset löytyvät myös päällekkäispiippuisesta MTs-109-haulikkosta, jonka kotimaa on Venäjä. Meillä Suomessa tunnetuin tulalainen asemerkki lienee Toz, jonka pienoiskiväärit ovat meillä olleet suosiossa edullisen hintansa vuok22 si. Suomessa merkillä oli edustus vuosina ????-????. Tulassa toimii myös pieni TSKIB SOO:n paja, joka valmistaa käsityönä hyvin pieniä määriä korkealaatuisia haulikoita, rihlakoita, tuplaluodikoita, sekä TEKSTI: JUSSI GRÖNSTRAND KUVAT: TERO KUITUNEN itselataavia ja pulttilukkoisia luodikoita. alkaen Suomessa oli saatavilla jokaista MTs:n haulikkomallia, mutta merkin edustus hiipui hiljalleen pois. Tuolloin maahantuojana oli aluksi Finn-Arms ja myöhemmin Kalakokko. T ulan kaupungissa on valmistettu aseita jo ????-luvulta alkaen. Laadukas sivulukkoinen Tulasta TSKIB SOO:n MTs 109 Sivulukot on totuttu yhdistämään rinnakkaispiippuisiin haulikoihin ja suurriistakaksoisluodikoihin. Valmistuksessa on ollut niin teräkuin tuliaseitakin
Tukkimalli onkin yleisin tehtaan aseissa, mutta koska aseet rakennetaan pitkälti tilaajan toiveiden mukaisiksi, niitä saa tietysti myös englantilaisella perällä. nousseet rajusti markkinatalouden myötä ja käsityöartesaanien palkat ovat jo lähes lännen tasolla. Puu-metalli sovituksissa ei ole huomautettavaa. Tokihan nämä aseet on tilattavissa myös kumiperälevyllä varustettuna, mutta mielestäni sellainen ei oikein sovi näin hienoon haulikkoon. Valitsimen toiminta on kuitenkin selkeää. MTs käyttää samanlaista tukin harjaa myöskin englantilaismallisissa perissään. Tehdas valmistaa ainoastaan kiinteäsupisteisia haulikoita, aivan kuten arvoaseissa onkin tapana. Näin sovitukset kuuluu tehdä, sillä nyt asetta on ilo käyttää ja myös katsella. 2 3 1 Tukin malli on tuttua muistakin venäläisistä arvoaseista. 1 MTS 109 . Tukki on pistooliperällä ja Monte-Carlo-tyyppisellä linjauksella. Puuosat on kaiken kaikkiaan tehty erinomaisen hienosti ja sovitukset rautoihin ovat ensiluokkaiset. Tukkipuu on kaunista kaukasialaista pähkinäpuuta ja se on käsitelty öljyämällä. Esittelyaseen ratkaisu on paljon parempi tyylillisesti ja myöskin käytännöllisesti, koska haulikkotilanteet ovat joskus nopeita ja liukkaasta perästä on etua. Lukituksena on, englantilaisten haulikoiden tapaan, tukin päähän sijoitettu painonappi. 2 Kaikki pienimmätkin yksityiskohdat on kaiverrettu ja ne on tehty hyvällä maulla. 5 Tässä yksilössä on jälkeenpäin n asennetut vaihtosupistajat. Venäläiset ovat itse sitä tosin RIISTA 22-25_MTs.indd 23 23 24.9.2013 12:49:13. Tukkipuu on kaunista ja karhennukset on tehty erittäin laadukkaasti. Työnlaatu myöskin tässä kohdin on virheetöntä. 4 5 VENÄLÄINEN NÄKEMYS ENGLANTILAISESTA Lukkolaite on lujaa ja koeteltua Purdeytyyppiä. 4 Piipunvalitsin on sijoitettu liipaisimen viereen. Ratkaisu on hyvin omintakeinen ja vaatii aluksi hieman totuttelua. Kiitokset siitä hänelle. Karhennukset on leikattu käsin ja jälki on kauttaaltaan yhtä tasaista ja kaunista. Esittelyase on varustettu yhdellä liipaisimella ja piipunvalitsimella, mutta sitä valmistetaan toiveiden mukaan myöskin kahdella liipaisimella. MALLISTON HUIPULTA Saimme tilaisuuden tutustua heti kerralla merkin lippulaivaan, MTs ???:ään, päällekkäispiippuiseen aitoon sivulukkoon, jonka meille antoi esiteltäväksi eräs yksityishenkilö. Erillistä perälevyä ei ole, vaan se on hienojen haulikoiden tapaan ”yhtä puuta”. Sen toiminta on mukavan pehmeää ja etutukki istuu paikalleen todella tarkasti. Etutukki on malliltaan hyvin solakka ja siro ilman minkäänlaista sormiuraa, ja juuri tällaisena se arvoaseeseen sopiikin. 3 Etutukki on kaksi osainen. Se onkin ainoa oikea tapa käsitellä arvoaseiden puut, ja jos ase tulee käyttöön, öljytukki ylläpito on helppoa. Varmistin on myös hyvän muotoinen ja täysin äänetön
MTs ???:n lähtöhinta on ?. Tällaisen arvoaseen esittely on siinä mielessä ”tylsää”, että kaikki on tehty niin hienosti. Aseen taittaminen sujuu myös todella puhtaasti, ilman minkäänlaista rahinaa. MTs valmistaa kaikki metsästyshaulikot kiinteillä supistajilla, mutta tähän yksilöön on asennettu jälkeenpäin vaihtosupistajat asesepän toimesta ja työ on tehty todella taidokkaasti. ja ??. Toivon, että tämä esittely kirvoittaisi Suomenkin edustajia harkitsemaan tämän merkin uutta maahantuontia. On vaikea löytää kritisoitavaa, vaikka yrittäisi olla kuinka kriittinen tahansa. Sivulevyt on sovitettu todella tarkasti eikä saumoja juuri edes huomaa. euroa ja hinta nousee kaiverrusten ja puulaadun myötä. Tulokset on nähtävissä oheisessa taulukossa. Asiakas saa luonnollisesti itse valita haluamansa ja voi olla varma että saa juuri sellaisen aseen kuin haluaa. 24 24 laukaisu on kaiken kaikkiaan parempi kuin runkolukkoisissa. Tehtaan ohjelmistossa on monta mielenkiintoista haulikkoa, yhdistelmäasetta ja luodikkoa. ??. Materiaalit on huolella valittu ja valmistuksen taso erittäin korkeaa, minkä ansiosta aseelle uskaltaa povata pitkää käyttöikää. MTs 109 -koeammunta (35 m) Patruuna Lataus Haulikoko Haulimäärä Osumia Osuma-% Supistus Sellier & Bellot, Red & Black 12/70 35 g 3,0 mm 220 kpl 136 kpl 61% M Sellier & Bellot, Red & Black 12/70 35 g 3,0 mm 220 kpl 144 kpl 65% F Rottweil Waidmannsheil 12/70 36 g 3,5 mm 150 kpl 119 kpl 78% M Rottweil Waidmannsheil 12/70 36 g 3,5 mm 150 kpl 124 kpl 82% F hieman muokanneet, mutta perusidea on lähellä esikuvaa. ja ???, jotka on tarkoitettu pääosin rata-ammuntaan. Sitä valmistetaan kaliipereissa ?. Se on likimain Purdeyn veroinen ase, mutta Purdeyn hinnalla saa viisi MTs ???:ta. Faktat MTs 109 Valmistaja: TSKIB SOO, Tula, Venäjä Pituus: 116 cm Piippujen pituus: 72 cm (normaalisti 75 cm) Perän vetopituus: 365 mm Kiskon leveys: takaa 7,5 mm ja edestä 6 mm Paino: 3,3 kg Hinta: alkaen 15 000 euroa RI RII RIISTA IST STA S TA T A 22-25_MTs.indd 24 24.9.2013 12:49:14. Tehtaan suosituin malli metsästyshaulikoista on MTs ?, joka on siro runkolukkoinen malli. Juuri tällaisenaan se on kaunis ja hyvällä maulla toteutettu. myöskään ole. Venäläinen alan lehdistö on ollut yhtä mieltä siitä, että se on paras koskaan valmistettu venäläishaulikko. ja ??. Tätä asetta ei ole onneksi kaiverrettu niin mauttomaksi kuin joskus venäläisissä aseissa on tapana. Seuraavia malleja ovat ???, ??. Tällä hetkellä ainoa länsi-eurooppalainen edustaja on Saksassa toimiva Hans Wrage GmbH. lyhyt Tunnettuahan on, että yleensä sivuluk sivulukkoisissa aseissa Jokaisen MTs:n mukana toimitetaan kovakantinen kirja, jossa on aseen käyttöohjeet, räjäytyskuva sekä yleistä tietoa tehtaasta. Suljettaessa se sulkeutuu kauniisti kuin kassaholvin ovi. ja ??. onkin vaikutelmaltaan hyvin brittiläinen ja sellaiseksi sitä saattaa äkkiseltään erehtyäkin luulemaan. MTs ??. Käsin tehdyissä aseissa on tavallaan sielu, jota sarjavalmisteisista aseista on miltei mahdotonta löytää. Lisäksi sitä saa monilla eri luotipiipuilla. MTs . Ilo näitä on puolestaan aina käsitellä ja ihastella. Koeaseen sivulukkoja emme avanneet, koska ase on yksityishenkilön omistama ja aseen totaalinen purkaminen on aina silloin kyseenalaista. Se soveltuu kaikkeen haulikolla tapahtuvaan metsästykseen ja rata-ammuntaan. on tehtaan edullisin haulikkomalli, jota valmistetaan kaliipereissa ??, ?. American Rifleman -lehti rankkasi aikoinaan tämän haulikon erittäin korkealle ja se sai arvonimen ”Russian Purdey”. Jälki on hienompaa kuin sinistyksessä ja pinta on todella kiiltävä ja kestävä. ???:n sisarmalli on rinnakkaispiippuinen MTs ???, jossa on suora englantilaistyyppinen perä. Tässä oli pitkästä aikaa haulikko, joka sai ajattelemaan, että näin ne aseet kuuluisi valmistaa. Ilmaisia eivät toki ??. Aseella ammuttiin poikkeuksellisen vähän, vain muutamia laukauksia Wannsee-tauluun. LAATUA ILMAN EDUSTAJAA MTs ???:stä jäi kaiken kaikkiaan miellyttävä kuva. Ammunnassa oli merkillepantavaa se, että ase on hyvin rauhallinen käsiteltävä ja sillä on miellyttävä ampua, jonka lisäksi lisä laukaisu on erittäin puhdas ja liipais liipaisimen liike täsmällinen ja hyvin lyhyt. Myös piippujen pohjahionta on tehty huolella, jonka jälkeen pintaan on tehty mustaoksidointi. Varsinkin kun kyseessä on näinkin arvokas ase. Mutta valmistuksen laatu on tässäkin ratkaisevaa. Tähtäyskisko on umpinainen ja tässäkin on huomattavissa sukulaisuutta englantilaisiin haulikoihin sekä Merkelin ???-sarjan aseisiin
lle. OPTI OP T FA FADE DE® ® Wa W terffow owl. Erittäin kev E evyt yt kuori jahtik u ka kaud uden en n alk allk lkuun uu un lint n um met e sä äll lle lle. GORE® OPTIFADE® Concealments. e e. OPTI OP TIFA FADE DE® ® Gr Grou ound nd For orestt. “Ammun kaukaa vain radalla. Ota uusi ase metsästykseen - muutu näkymättömäksi. t. Pe eur ra. Metsällä luotan Optifadeen.” -Juha Hirvi Haah h ka . l Nu uor orekas as ja ää ä netö ön so s ft sh he ell liik li iik ikku kuva vall lle le me mets tsäs ästä äst ttä äjjä äll llle. O TI OP TIFA FADE DE® ® Gr Grou ound nd Fores st. Ve Vede den de npittäv npit ävyytttä v attiv va va am mpi piin in olo losu suht suh hte ht h te eisiin i iin isi n. Kats Ka tso o lä lähi hin n jä jäll llee eenm nmyy yyjä jäsi si:: sasta.fi RIISTA 22-25_MTs.indd 25 25 24.9.2013 12:49:16. Kaltio. 2L L Gor oree-Te T x® Te x®
hauleihin, etsitään uusia materiaalivaihtoehtoja. Lisäksi tina on kymmenen kertaa lyijyä kalliimpaa. Ennen nykyisiä valmistustekniikoita sille ei oikeastaan edes ollut vaihtoehtoa hauleissa. Se kuitenkin painaa vain ?,?. Sen sulamispiste on ??. 26 lyijyä edullisempi. Päämateriaali rauta (Fe) on yleisin raskas metalli, joten teräshaulit ovat edullisia. Lisäksi sinkki on suhteellisen pehmeää. Testimme ei vastaa piippuajan rasituksia, mutta verrattuna muihin kyseiset vismuttihaulit ovat hauraita. Paras puoli on sen edullinen hinta, joka on samassa luokassa lyijyn kanssa. °C, se painaa hieman vähemmän (?,?. Korvaavista materiaaleista teräksellä on monia etuja. Puhtaasta vismutista tehdyt haulit ovat hauraita, mutta oikein seostetut kestävät paremmin. kg /litra) ja on hieman kovempaa. Myös molybdeeni (Mo) on kasviravinne ja tärkeä hivenaine. Volframihaulien ”lyijynpehmeys” yllätti, sekoitetta on siis hauleissa runsaasti. Haulikkonurkka Haulikkonurkassa käsitellään kaikkia haulikkoihin liittyviä asioita. Nyt esitellään tärkeimmät haulimateriaalit. n ilKorvaavien haulimateriaalien maantuessa markkinoille tina (Sn) tunijylle, tui luontevalta vaihtoehdolta lyijylle, ulava onhan se matalassa lämpötilassa sulava pehmeähkö metallinen aine ilman vasn taavaa myrkyllisyyttä. kg / litra). Ensinnäkin se sisältää eliöille hyödyllisiä tai neutraaleita aineita. Nykyään vaihtoehtoja on ja seuraavassa niistä tavallisimpia ”painojärjestyksessä”. Tai oikeastaan teräshaulit ovat Suomessa suhteettoman kalliita, onhan teräksen markkinahinta huomattavasti Esimerkkinä materiaalien kovuudesta kopautimme hauleja vakiovoimalla. °C). Sinkki ja teräshaulit linttaantuivat odotetusti, eli teräs on varsin pehmeää ja sinkki vieläkin pehmeämpää. Oikeassa reunassa on kahden vanhasta vismuttipatruunasta otetun haulin jäänteet. Haulimateriaalina ongelmaksi tulevat sen hauraus ja keveys (?,?. Muutoin se on ominaisuuksiltaan hyvin lähellä lyijyä. Lyijyn vuosisatainen suosio ei ole ihme, se on kuin luotu tarkoitusta varten. L yijy (Pb) on se perinteinen haulien materiaali, johon muita on verrattava. Suomalaisten sorsastajien aikoinaan kiroama vismutti (Bi) on vähiten myrkyllinen raskas metalli. Lukijoiden toiveet ovat olennainen osa palstan sisältöä, joten aiheehdotukset ja kysymykset pyydetään lähettämään osoitteeseen: toimitus@riistalehti.fi Haulimateriaaleista TEKSTI: TERO KUITUNEN Metsästysprojektiileihin, niin luoteihin kuin a. Tinal-la on siis lyijyn ja teräksen huonot puolet (pehmeä ja kevyt). Vaikka teräs on lyijyyn verrattuna kevyt haulimateriaali (rauta painaa ?,?. Vain poikke- RIISTA 26-27_Haulikkopalsta.indd 26 24.9.2013 12:49:41. kg / litra), sitä on laajalti saatavana maaperästä ja sen saattaminen haluttuun muotoon on helppoa (sulamispiste on ??. kg / litra. kg/litra), on se myös merkittävästi kovempaa. Se on painavaa (??, ?. Sinkki (Zn) on neljänneksi yleisin metalli ja tunnetusti tärkeä hivenaine. Vismutin hinta on samoissa lukemissa tinan kanssa
Mutta tiukassa nipussa lentäessään osa hauleista tulee ”peesissä” ja säilyttää vauhtinsa paremmin. kg Sinkki Teräs Volfram Tässä kuvassa näkyy samojen patruunoiden hauliannosten vaatima tila. Se on myös todella kovaa, vastaten karkaistua terästä. Edellä on mainittu sen merkitys vismutti- ja volframi-hauleissa, mutta otettakoon esille vielä paljon puhuttavat teräshaulit: nimestään huolimatta ne ovat pehmeämpiä kuin piipputeräs. Ja lisäksi välissä on haulikuppi. Toisesta suunnasta katsottuna laukaus on selkeämmin joko hyvä osuma tai puhdas pummi. Tai sitten voi hyväksyä ajatuksen, että supistus saattaa vähitellen avartua. Hauleista tulee näin kevyempiä (=tietyn painoiseen annokseen saadaan enemmän hauleja), ja samalla hieman halvempia. Lähtönopeus 410 m/s. Litra sitä painaa hulppeat ??,?. kg / litra) ja kovaa. Saatavana haulikoot 0, 2, 3, 4, 5 ja 6. MITÄ PIIPPUUN. Koska kovilla materiaaleilla syntyy vähemmän hajahauleja, on niillä oikeasti osuttava. Hauliparvi siis laajenee ja venyy jolloin osumia liikkuvaan kohteeseen tulee vähemmän. Se on painavaa (??,?. Huomaa myös teräshaulien kokomittainen haulikuppi: haulit eivät ole suorassa kontaktissa piipun kanssa. Niissä hauliannos on 30-32 g. Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, 26-27_Haulikkopalsta.indd 27 RIISTA 27 24.9.2013 12:49:42. kg! Se on myös hintakuningas, kilo volframia maksaa saman kuin ?. Esimerkiksi kaliiperi ??/?. Vain jos aseessa on kiinteänä ¾- tai täyssupistus, on syytä katsella muita vaihtoehtoja. Jos tavoitellaan nykyaikaista nopeaa sorsapatruunaa, paras hauli on kova, sitkeä ja kokoonsa nähden mahdollisimman painava. Oikean reunan volframihaulit menevät huomattavasti pienempään tilaan ja hauleja on kappalemääräisesti huomattavasti vähemmän. a (10 kpl) Suositushinta 10,90 euroa/rasia kk www.ase.. lyijyä. Raanakkoriski siis pienenee. Double Base -ruudilla. on syntynyt puhtaasti teräshaulikäyttöön. Yhden parvesta harhautuneen muotopuolen haulin tuuripudotuksia ei tule. Kevyet haulit hidastuvat nopeammin, ja ampumamatkaa on lyhennettävä. PainaVaativiin via ja edullisia korvikelaukauksiin tarkoitettu materiaaleja ei vain patruuna niklatuilla ole. Nämä ominaisuudet löytyvät listan loppupään materiaaleista. B&P F2 Long Range 12/70, 36 g. Volframin kohdalla pienempi hauliannos taitaakin olla enemmän kustannuskysymys. OMINAISUUKSIEN MERKIT YS Haulipatruunan teho perustuu usean haulin yhtäaikaiseen osumaan riittävällä nopeudella. Seostaminen on merkittävä juttu kaikissa materiaaleissa. uksellisen suurina määrinä se on haitallista. Oikein seostettuna vismuttia voi ajatella likimain lyijyä vastaavana, molybdeeni on parempi ja volframi omaa luokkaansa. Kevyillä hauleilla tiukka kuvio on jo siksikin erittäin tärkeä. Sinkki ja teräs ovat kevyitä ja vaativat paljon tilaa. Jos ajatuksena on käyttää suuria hauliannoksia, on haulien oltava kovia. Korvaavia hauleja on patruunoissa usein normaalia kevyempi annos. . omalla, juuri tähän lataukseen kehittämällä Se on teräs. Jos patruunan hinta on määräävä tekijä, on tehtävä kompromissi. Pehmeät haulit eivät kestä kiihdytystä ja muotopuolina lentävät mihin sattuu ja myös hidastuvat nopeammin. Mutta kova ja hauleilla ja B&P:n edullinen löytyy. Kuvan sinkki-, teräs- ja volframipatruuna ovat tästä esimerkkejä. Molybdeeni on samassa hintaluokassa kuin tina ja vismutti, mutta haulien tekeminen on kalliimpaa, koska molybdeenin sulamispiste on yli ???. Näin, vaikka volframin seassa on runsaasti sekoitemateriaalia. Patruunassa Gordon rekyylihylsy (vähentää 15 % rekyyliä). Näistä syistä johtuen hauleissa voidaan, ja kannattaakin käyttää sekoitemateriaaleja. Niitä olisi suhteellisen hankala saada mahtumaan hylsyyn tavanomaista 36 grammaa. Siksi likimainkaan nykyaikaisilla haulikoilla voi puolisuppealla ja väljemmillä supistusasteilla ampua terästä huoletta. Tämän otannan painokuningas on volframi (W). °C
Tuloslistalta oli poimittavissa paikkakuntia kuten Sotkamo, Nokia, Sipoo, Pori, Oulainen ja Tornio. TEKSTI JA KUVAT: VILLE POHJOLA 28 E rilaisia metsästystilanteita voisi luetella paljon enemmänkin, kuten suoraan ylös sinkoavan lehtokurpan. MISSÄ RATA, SIELLÄ HARRASTAJA Ratojen vaikutus oli nähtävissä myös Compak Sportingin SM-kisoissa Nokialla ?-?.?. Huolestuttavinta on, että suuntaukset ovat täysin vastakkaiset. Sportingin suurin haaste, erikoisratojen tarve, on hidastanut lajin leviämistä, joten compak sporting on noussut suosituimmaksi versioksi. Satakunnan ja Pirkanmaan ampujillakin compak-radat käytössään, Nokialla oli vielä jokin aika sitten myös täysimittainen ”maastorata”. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja eteläisen Lapin seutuvilla on muutenkin tilanne hyvä, sillä Kajaanissa ja Oulussa on myös compak-radat. Kyyhkynen lentää kohti houkutuskuvia. Compakissa pystytään hyödyntämään myös olemassa olevia skeet- ja trap-ratoja. Jokainen tietää, ettei riista lennä säännöllisesti vasemmalta oikealle, mutta miten metsästyskautta varten tyypillisesti harjoitellaan. Lajille on nostetta ja tarvetta metsästäjien taitojen parantamiseksi, mutta ampumaradat saa- RIISTA 28-31_Kiekot.indd 28 24.9.2013 12:50:06. Sportingin eri muodot ovatkin viimeisen kymmenen vuoden aikana keränneet jatkuvasti lisää harrastajia, koska ne simuloivat paremmin metsästystilanteita. Sporting tarjoaa harjoitusta näihin kaikkiin. Teeri karkottuu matalalla kaarrolla sivulle. Sporting, parasta metsästäjälle Sorsa lentää korkealta ylitse. Rusakko singahtaa pelto-ojan pajukosta. Joillain radoilla on vain hankittu siirrettäviä heittimiä täydennykseksi, toisilla on ra- kennettu itsenäinen compak-rata häkkirivistöineen muiden ratojen viereen. Kaikki paikkakuntia joissa ratatilanne on kunnossa. Trap ja skeet ovat hienoja urheilulajeja, mutta niistä puuttuu metsästyksen vaihtelevuus ja yllätyksellisyys
Jahtiohjelmaan on sportingin myötä tulleet kaikki haulikolla ammuttava, erityisesti riistalinnut. MIKSI SPORTING. Mäkäräisen mukaan mestarissa oli heti havaittavissa tietynlaista lahjakkuuttakin, joten kai sekin loi intoa. Metsästyksestä kaikki alkoi, mutta ????-luvun taitteessa alkoi sporting-ampujan ura, joka nyt kahden viimeisen vuoden aikana on kiteytynyt myös menestykseksi. Tästä syystä lajissa voittaa yhä se, joka rikkoo eniten kiekkoja, eikä se, joka tekee vähiten virheitä. Hopeaa ampunut Marko Aaltokin on metsästäjä aktiivisemmasta päästä. -Esimerkiksi skeetradan yhteydeen saa rakennettua nykysääntöjen mukaisen compak-radan hankki- MITÄ VAADITAAN. Sportingissa on yksi mies maailmassa pystynyt rikkomaan täydet ??. Ratoja myös muutetaan jatkuvasti, joten rutiinia ei pääse syntymään. Täysimittaisia sportingratoja ei Suomessa enää montaa ole. Hänenkin elämässään kilpa-ammunta ja metsästys ovat sekoittuneet tiiviis- Metsästyksellisyys ja ampumaurheilu yhdistyivät sportingissa. Compakin vuoden ???. kiekkoa. heitintä, kertaa Marko Aalto. MITALI?MARKOT, METSÄSTÄJÄT Marko Kortelainen, tuore compak sportingin Suomen Mestari, on vahvasti metsäverinen mies. ti toisiinsa. -Compak-rata vaatii yhteensä . voi ampua, vaikka ei olisi lainkaan kilpailuhenkinen. Onhan sportingin takana brittien ajatus taitojen kartuttamisesta fasaani- ja kyyhkyjahteja varten, myöskin kenties kurpan kiivas lento. Sotkamolainen tarttui lajiin vuonna ????, kun paikallinen aktiivi Hannu Mäkäräinen sai muutamia nuoria kokeilemaan sitä. Kyyhkyjahti ja sporting ovat niin lähellä toisiaan kuin olla voi. Sporting on monipuolinen, vaihteleva ja haastava laji. mestaruuteen oikeuttava tulos, ??. Kiistatta paras laji parantamaan metsästäjän ampumataitoja. vat jatkuvasti vastaansa tuulta ja tuiskua. Metsästyksellisyys ja ampumaurheilu yhdistyivät sportingissa luontevasti ja siksi laji vei koko ajan syvemmälle syövereihinsä. Sitä RIISTA 28-31_Kiekot.indd 29 29 24.9.2013 12:50:07. kiekkoa, on jo hyvää tasoa
Tällä hetkellä Suomen Ampujainliitto pitää sportingia ja compakia sateenvarjonsa alla. Molemmat lajit lasketaan siis enemmän urheiluammunnaksi kuin metsästysammuntaan kuuluviksi Ongelmana vain on, ettei kumpikaan lajeista ole olympialaji. Perinteinen trap-kiekko siis. malla . euron investointi, sisältäen heittimet ja compak-radan ampujanhäkit, Marko jatkaa. Sporting-kilpailuja liiton kisakalenterissa on kuitenkin vähän. -Esimerkiksi Suomen ranking-kisojen järjestäminen Viron puolella tekee pohjoisen ampujille haastavaksi osallistua kisoijin, Kortelainen toteaa. Metsästäjäliitolla on siis tätä kautta kosketus sportingiin. -Moni kokee että SAL:in tuki lajille voisi olla parempikin, molemmat Markot toteavat. Säännöt kun lieventyivät jossakin kohtaa sen verran, että takaa ylilentävän kiekon sijasta voidaan ampujalle nakata eteen myös poispäin pakeneva kiekko. Vasta nyt viimeisen parin vuoden aikana Ampujainliitto on lähtenyt mukaan jo kymmenen vuotta nousussa olleeseen buumiin. Taidot rapistuvat entisestään, jos ei pian keksitä tapaa jolla trendi saadaan nousevaksi. -Sen verran tilanne on parantunut, että ranking-kisojen yleisen sarjan menestyjille on alkanut tulemaan rahallisia palkintoja sekä parin päivän leirityksiä, Aalto jatkaa. Mielenkiintoisia lajeja varmasti ja moni sportingampuja osallistuu myös esimerkiksi kahteen ensiksi mainittuun. Niissä kun on kahdesta haulikkolajista nykyään toinen usein compakia. Liiton edustaja istuu myös kansainvälisen keskusjärjestön, F.I.T.A.S.C:in, yhdistetyn metsästysammunnan komissiossa. Compakin tai sportingin vastaavissa komissioissa ei ole suomalaisia. -SAL ottaa kyllä esimerkiksi SM-kisojen järjestäjältä mielellään rahaa järjestämisoikeudesta, mutta takaisinpäin sitä valuu vähän, Aalto jatkaa. LAJIPOLITIIKAN VASTUUNJAKO Haulikkometsästäjien kohdalla taitotaso on ollut laskeva kun metsästysammunta, skeet ja trap eivät enää houkuttele. siirrettävää heitintä, Aalto jatkaa. -Valmiin skeet/ trap-radan muuttaminen compak-radaksi on noin ??.???-??.??. 30 Suomen Metsästäjäliitto repertuaarissa on sellaisia lajeja kuin pohjoismainen ja eurooppalainen metsästysammunta, hirvenjuoksun ja ilmaluodikon lisäksi. RIISTA 28-31_Kiekot.indd 30 24.9.2013 12:50:11
Ranking-kisojen perusteella kun valikoituvat Suomen edustajat arvokisoihin, joten leiritys tuo sportingin vähän lähemmäksi muita SAL:in lajeja. Sporting kun on joka tapauksessa parasta metsästäjille. -Varmasti osaltaan, sillä jo nyt Compak- ratoja on alkanut syntymään pitkin Suomea. Ampumaratojen turvaaminen ja metsästäjien ampumataidon ylläpitäminen kuulostaisivat tärkeämmiltä hankkeilta. Jos compakista kehittäisi ampumakokeen, jolla metsästäjät voisivat vaikkapa vapaaehtoisesti sertifioida itsensä syksyä ajatellen, tulisi uusille sportingradoillekin tarvetta. -Kyllä varmasti, Marko Aalto vastaa. Voisiko lajin siirtyminen Metsästäjäliiton alle sitten parantaa esimerkiksi ratojen tilannetta. RIISTA 28-31_Kiekot.indd 31 31 24.9.2013 12:50:14. Lajista voisi kehittyä vakiolaji kaikille ampumaradoille. Esimerkiksi myyntituotoista voisi osan jyvittää ratahankkeiden tukemiseen. Metsästäjäliitto käyttää nykyisellään resursseja metsästäjien älypuhelinsovellusten kehittämiseen ja erilaisten metsästystarvikkeiden myymiseen. Näin kuolinkamppailua käyville pikkuradoille saataisiin liiton rahallisella avustuksella lisää toimintaa, jolla olisi selkeä hyötynäkökulma. Siihen nähden, että sporting on Euroopan suosituin ammuntalaji ja osa F.I.T.A.S.C:in kansainvälisten metsästysammuntalajien repertuaaria, tilanne on siis Suomessa ristiriitainen. Jos lajista kehittyisi samanlainen metsästäjän sertifikaatti kuin hirviammunnasta, olisiko tulevaisuus turvattu. Heittämmekin haasteen Metsästäjäliitolle: Kehittäkää vaikkapa compa- kista uusi haulikkometsästäjien taitoa mittaava laji, hirviammunnan tyyliin. Pienikin lisätuki Metsästäjäliitolta, esimerkiksi ratalaitteiden hankkimiseen, auttaisi varmasti sekä lajin että ratojen tulevaisuutta, Aalto jatkaa. Luultavasti luontojärjestötkin hyökkäisivät vähemmän haulikkometsästystä vastaan kun metsästäjille saataisiin vastaava laatujärjestelmä kuin hirvimiehille. Lajista voisi samalla kehittyä vakiolaji kaikille ampumaradoille
Poistan hiljaa varmistimen ja nousen varovasti ylös ja työnnän haulikon piipun kojun reunan yli. Se hukkuu erinomaisesti saarella kasvaviin pujoihin ja pajuihin. Vieressä ui lisää. Sitten kuulen siipien suhinaa. ”Kyllä ne jossain välissä tänne varmaan vielä uivat”, ajattelen itsekseni. Alkukauden kyyhkyt ja sorsat makaavat sulassa sovussa vierekkäin pakkasessa ja mustaherukkahyytelöäkin on höysteeksi. Vielä reilu tunti on aikaa auringon nousuun. Aivan yläpuoleltani läjähtää lintuja veteen. Kaikkialla ympärillä kuuluu kvääkätystä ja ilmassa kuuluu lisää siipien suhinaa. Kosteikollani aamulento on ohitse kun aurinko värjää maan. Aurinko nousee puoli kahdeksalta ja hämärä alkaa hellittää noin tuntia ennen ainakin kirkkaalla kelillä. Tehdä pieni suolainen iltapala ja ottaa vaikka yhdet huurteiset kylmäkassista. Taivas oli kirkas ja tähtiä näkyi. Lisää tulee koko ajan. Keskityn mieluimmin varhaiseen aamuun. Lampi ei ole suuri, mutta hyvin usein ne laskevat juuri tuohon toiseen kulmaukseen. Tiedän nämä etuni ja katsahdan kännykkääni. Sopiva ennakko ja mytty mätkähtää veteen. Linnut tulevat aivan hämärissä, aina ei näe edes kunnolla ampuakaan. Syyssorsia sisävesiltä TEKSTI JA KUVAT: JUKKA SAARINEN Kaikkien siivekkäiden avajaisjahdit on jo vietetty. Lataan puoliautomaattini refleksinomaisesti. Tulin passipaikkaani jo ennen kuin pimeys edes miettiikään hälvenemistä. Määrää on vaikea arvioida, on vielä niin pimeää, mutta toistakymmentä varmaankin. Tiedän sen myös heinuriksi. Yksi musta möykky tulee hyvin suoraan päin. Lammessa alkaa kova siipien läiske ja vedenlätinä. Mutta loppuuko sorsajahti avajaisiin. Menen kumaraan. Erotan taivasta vasten heinureiden hahmoja. Ehkä tämä johtuu RIISTA 32-35_Sorsastus.indd 32 24.9.2013 12:50:50. Osa jää hämilleen veteen sekunnin murtoosaksi. Niiden varaan on pingotettu maastoverkko. Tämä on juuri se hetki jota olen koko työviikon odottanut! Vastavaloon erotan hyvin yksittäisen uimarin. Paikkaan vielä varoiksi ensimmäistä. Sitten viuhoo lisää siipiä. Itse ampumasuoja tulee neljästä rautakangen kanssa pystyyn lyö32 dystä seipäästä. Siellä toisessa päässä on vastaavanlainen ampumasuoja. Ei voisi syysjahti paremmin alkaa! Jostain kumman syystä ainakin omalla kosteikollani aamulennot ovat parempia kuin iltapassit. Kun vielä sisällä istuu puhelinpylväästä sahatun pölkyn päällä maastopukuun pukeutunut metsästäjä, on naamiointi täydellinen. Haulisuihku piiskaa heinäsorsaa. Ainakin viiden parvi kaartaa lammellani, mutta laskeutuvat liian kauas. Ruokintalautta on kojustani noin ?. Aamulla herätys oli pilkkopimeässä. Jyvä siirtyy toisen kohdalle ja se putoaa poukkaan. Ne ulottuvat noin rintani yläosan tasolle ja muodostavat pienen neliön. Poteroni muodostuu pienestä aarin kokoisesta saaresta noin neljän hehtaarin lammella. I llalla en ehtinyt enää pyssyjä lataamaan, enkä pitänyt sitä nyt niin tarpeellisenakaan. metrin päässä. Oli mukavaa kuunnella kun kuivat koivuklapit napsuvat kamiinassa ja tuntea lämmön pikku hiljaa kohoavan
siitä että lähellä kulkeva maantie tuo levottomuutta alueella. lautalle nousevat joutsenet Itse olen jotenkin mieltynyt kohti valoa menevään jahtiin eli aamulentoon iltalennon sijasta. Vain lampun valossa on haasteellista etsiä heinäsorsaa, tavista puhumattakaan, vaikka lintu putoaisi kivikuolleena alas. Trukkilavasta saa helposti tehtyä ruokintalautan. Parempi tapa on laittaa ohrat keinosaarelle. Huonona puolena ovat mm. Sorsat löytävät ne sieltä hetkessä ja joutsenetkaan eivät pääse upottamaan lauttaa. Toki voihan mattimyöhäisiä lennellä vielä myöhemminkin. Omalla alueellani se ei jatku edes auringon nousuun asti. Vain ??-?. RIISTA 32-35_Sorsastus.indd 33 33 24.9.2013 12:50:50. Suuremmilla järvenselillä linnut voivat kaarrella epäluuloisina jonkin aikaakin, mutta pienemmillä lammilla tullaan aika nopeasti alas. Ainakin sisämaassa iltalento alkaa loppusyksyllä myöhään, aivan hämärän rajamailla ja on usein kestoltaan lyhyempi kuin alkukaudesta. Joskus heillä on suuri kiusaus läiskytellä käsiään yhteen ja pelottaa ilmaan avovedessä olevat linnut. metrin poikkeama tietä ja he pääsevät esteettä näkemään koko alueen. Aikaa menee noin 15 minuuttia. Muutama kierros lammen yllä ja sitten syöksytään veteen. Usein valoisana aikana ohikulkijat tapaavat pysähtyä ja tulla katsomaan lampeani. Metsästän usein ilman koiraa ja on aina helpompi etsiä haavakoita kun valoa on riittävästi. Myös aamulento on lyhyt ja usein aika intensiivinen. Jos on kyse haavakosta, niin aina vaan muuttuu vaikeammaksi
Koska syyssorsastus tapahtuu maillani vain iltaja aamulennoilla, suuret kuvat erottuvat tavallisia muovisorsia paremmin. RUOKINNALLA LISÄÄ TEHOA SY YSSORSASTUKSEEN Tarjoamalla sorsille viljaa joko luonnonmättäältä tai sitten erilliseltä ruokintalautalta, saa lisätehoa lentoihin. Ohra on kokemuksieni mukaan parasta vesilinnuille. Heinäsorsilla on mestarillinen tapa löytää ruokapaikat nopeasti. Hyötynä molemmissa hämäräjahdeissa ovat lyhyet ampumaetäisyydet. Uros- ja naarasorsan erottaa jo ihan kaudenkin alussa nokan väristä. Uroksen nokka on vihreä. vaaleat kasvot hohtavat esimerkiksi iltalennolla näkyvästi. Pudotukset on helppo nähdä ja markkeerata, sekä uiviin lintuihin on helppo saada hyvät osumat ker- RIISTA 32-35_Sorsastus.indd 34 24.9.2013 12:50:51. Onkin hyvä laittaa veteen kriittisiin suuntiin tikku tai muu merkki esimerkiksi ?. KAAVEET JA PILLIT Syyssorsat ovat tyypillisesti huomattavasti arempia kuin alkukauden linnut. metrin päähän ampumapaikastani. Näin voi turvallisin mielin ampua veteen laskeutuneita lintuja. Harvoin tulee ammuttua lennosta liian kaukaa, kuten avajaispäivänä joskus näkee tapahtuvan. Iltalentojahtiin on kuitenkin paremmin aikaa, koska aamulennolle meneminen vaatii yöpymistä tai vähintäänkin aamuyön herätyksiä. Lavan alle koloihin laitetaan riittävästi kelluketta ja ruokintapaikka on valmis. Trukkilavan päälle pingotetaan kangas niiteillä. Unelmapaikka on pieni tuuhea puska keskellä avovettä. Olen asettanut muutaman juuri tällaisen ruokintalautan noin ?. Sorsajahdissa on aina hyvä käyttää naamasuojusta. etäisyyksiltä. Kuvia tärkeämpänä pidän oikean ääntelyn merkitystä. Parhaisiin tuloksiin pääsee kun löytää oikean lentoreitin ja varsinkin jalkamiehenä on syytä katsoa mahdollisimman avoin paikka, mistä on helppo hakea linnut pois ja tarvittaessa parsia haavakoita. Kun pellot on käännetty, lintujen ravinnonhaku kohdistuu entistä enemmän vielä avoimina oleviin vesialueisiin. Paikasta riippuen kuvat voivat auttaa tai sitten eivät. Olen joskus joutunut raivaamaan viikatteella veden alta kasvillisuutta pois, jotta sain syntymään pienen avovesipaikan. Tätä ääntelyä on syytä harjoitella, sillä muuten linnut kyllä kaikkoavat herkästi ja varmasti pysyvät etäällä epämääräisestä mölystä johtuen. Hyvän ruokintalautan rakentaa nopeasti trukkilavasta, styroksista tai finnfoamista ja neliömetrin kangaspalasesta. Helposti arvioi hollit liian pitkiksi ja jättää ampumatta, vaikka päivän valossa ampuisi surutta samoilta 34 Vielä tuli pari komeaa urosheinuria. metrin päähän. Varsinkin heinäsorsat uivat helposti ampumahollille, jos osaa hyvin matkia sorsien rauhallista narskutusta. Silloin tiedän etäisyydet oikeaksi, sillä pimeässä on usein yllättävän vaikeaa arvioida matkat oikein. Ne tapaavat helpommin laskeutua avoveteen kuin vesikasvien täyttämään poukamaan. Lautta kannattaa kiinnittää narulla vesikasveihin tai ankkuroida pohjaan kivellä. Selviä palvisorsia. Laitan myöhäissyksyn jahteihin vain uivia hanhenkuvia. Uskon kyllä, että merellä ja avoimessa vedessä tilanne voi olla aivan toinen
Lavoja saa useimmiten ilmaiseksi esimerkiksi kaatopaikoilta. Hyviä loppusyksyn jahtipaikkoja voivat myös olla myös sulana pysyvät valtaojat, kuinhan niillä on ainakin metrin verran leveyttä ja varsinkin jos ne halkovat viljelyaukeita ja laskevat johonkin isompaan jokeen tai järveen. Kova raahaaminen voi olla edessä, jos ei pääse autolla aivan vesistön rannalle. Niiden suolalihasta pitää koko perheemme. Toisaalta leutoina syksyinä olen ampunut vielä joulukuussakin sisälammilta komeita lihavia heinäsorsia. Nämä kaudet ovat toisaalta harvinaista herkkua. Vähän ennen pakkaskelejä saapuvat muuttosorsat. Kokemuksen myötä oppii erottamaan ainakin tavin, heinäsorsan ja telkän lajityypilliset siipiäänet. Nyrkkisääntönä on, että kun liekin alla oleva nahka ei Loppukaudesta pudonneet linnut on helppo löytää. Itselläni on tapana viedä lihavat sorsat palvaamoon. Jo yhden jahtikerran jälkeen linnut vaihtavat mielellään ruokamaitaan ja siirtyvät muualle. Jonkin verran on vielä lentoa ensimmäisen jääpeitteenkin sulamisen jälkeen, mutta kyllä kauden loppu jo silloin häämöttää. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla kosteikollani jäät tulevat yleensä lokakuun lopussa, mutta ei vielä pysyvästi. Niiden lähestyminen voi vielä onnistuakin. Itse olen saanut tällaisista pajupuskista kelpo paikkoja kun olen laittanut niiden keskelle trukkilavoja. Muutaman tunnin liikkumattomaan olotilaan on hyvä varautua lämpimällä kerrastolla. Ja kuten edellä on jo useaan kertaan sanottu, linnut ovat kertaluokkaa arempia kuin alkukaudesta, joten vaatetus on tärkeää. Viidennen jälkeen alkaa tuntua jo aika vakaalle. Myöhemmin syksyllä harvoin onnistuu peräkkäisissä sekä ilta- että aamujahdissa. Tämä sopii meille metsästäjille hyvin, koska kaiken maailman suojelutahot ovat sahaamassa alkukaudesta päiviä pois keinolla millä hyvänsä. Kaikkea turhaa liikehdintää on vältettävä, ja kuulon on keskityttävä siipien suhinan havaitsemiseen. Tuulisilla, sateisilla ja pilvisillä keleillä linnut liikkuvat paremmin kuin kirkkaina, kuulaina ja tyyninä päivinä. enää krymppäänny, vaan ainoastaan tihkuu rasvaa, on se kohta valmis. Polttaminen käy kätevimmin pienellä käsilampulla, joka kulkee vaikka repussa. LIHAVAT SY YSSOR. Kaislikoista saa vain harvoin poukkoja, kun sorsat oleskelevat mielellään avoveden partaalla. Äänettömästi kahlaamalla kaislikoiden poikki voi vielä päästä ampumamatkoille. Vaikka palvamoa ei omalta seutukunnalta löytyisikään, niin ihan perinteiselläkin tavalla valmistettuna paksu nahka- ja rasvakerros auttavat lihaa säilymään herkullisen mehukkaana ja maukkaana. Periaatteena saisi olla että ”vaatetta on helppo vähentää, jos sattuisi tulemaan kuuma”. Lieriösäiliö on helppo vaihtaa ja lamppu painaa vain muutama sata grammaa. Jos viljaa on ollut tarjolla, niin juuri ennen jääpeitteen tuloa voi kokea mahtavia lentoja. Lammen mentyä kerran viikoksikin jäähän, linnut ovat kyllä karkonneet. Näyttäisi kaiken kaikkiaan onneksi siltä, että sorsakaudet ovat ennemminkin pitenemässä kuin lyhenemässä loppupäästä. SAT KYNITÄÄN . Myöhemmin kaudella hiipiminen tuottaa harvoin tulosta. RIISTA 32-35_Sorsastus.indd 35 35 24.9.2013 12:50:52. Polton jälkeen nahka hangataan puhdistetaan kynsiharjalla. Vedessä niitä on jo helpompi vetää veneen perässä. Haapanoita, taveja ja telkkiä voi vielä päästä juksaamaan, varsinkin haapanat ovat ”kesymmän” oloisia. Aina löytyy viljelysaukeilta vielä joku kääntämätön pellonlohko joka tarjoaa syötävää. Ohraruokintaa on tärkeää pitää yllä aivan jäiden tuloon saakka, ja vaikka vielä vähän sen jälkeenkin. Jos tästä jatkaa eteenpäin niin nahka palaa, ja saattaakin aiheuttaa makuvivahteita. Sateiset, tuuliset ja usvaiset kelit suosivat pieniä lampia ja kosteikkoja. Sorsilla on yleensä noin viikon muisti ja taas pienen paussin jälkeen voi yrittää uudelleen. Myös vaale- at kasvot ja kämmenet on syytä peittää maastoon sopivalla vaatetuksella. Kirkkaat, kuulaat ja tyynet kelit pitävät linnut suurten järvien selillä. Lähes poikkeuksetta siivistä lähtevä ääni kuuluu ennen itse lintujen saapumista. EI NYLJETÄ Syksyllä säiden merkitys korostuu. KALUSTOSTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN Juuri ”paksunahkaisuuden” ansiosta kannattaa myöhemmin syksyllä käyttää yhtä haulikokoa karkeampaa haulia. Sorsat ovat paksussa rasvassa ja ne kannattaakin nyppiä kokonaan ja polttaa jäljelle jääneet sulkakynät. Veneellä lähestyttäessä sama homma, parvien vahdit ovat aina ajan tasalla, ja pieninkin epäilyttävä liike saa linnut nousemaan siivilleen. Putoamispaikka kuin pieni taideteos. Polttamisen jälkeen on suolestuksen ja pesun vuoro. Jos ensimmäinen lava vajoaa, niin sitten perään toinen. Usein parhaat syyslennot etelässä kokeekin juuri pakkasten alettua pohjoisessa. ralla. Jos avaa ensin vatsaontelon, vaatii kyniminen enemmän aikaa
Mutta, lopullisena syynä ongelmiin eivät välttämättä olekaan rotujen geneettiset sairaudet. Rotujen välillä on siis valtavasti eroja. Missä jalostustyö nyt oikeasti menee. Suomen Koirankasvattajat Ry:n puheenjohtaja Juha Kares on pyrkinyt nostamaan esiin tätä näkökulmaa. TEKSTI JA KUVA: VILLE POHJOLA K oirarotujen tilasta keskustellaan laajasti ja jopa valtamediassa on putkahdellut esiin tarinoita roduista, jotka on jalostettu pilalle. Suuri häly, suuri hiljaisuus Metsästyskoirien jalostus Tavallinen harrastaja kiinnostuu jalostuksen laadusta yleensä vasta kun oma koira sairastuu tai sen metsästysominaisuudet ovat puutteellisia. On paljon rotuja, jotka eivät kärsi tavanomaista enempää terveysongelmista, mutta toisaalta joidenkin rotujen tilanne on huolestuttava. Onko puhdasrotuiset koirat oikeasti pilattu. Lyttynenäiset vääräsääriset koirat ovat olleet sopiva ase, kun esimerkiksi metsästyskoiraharrastajat ovat halunneet osoittaa näyttelytoiminnan järjettömäksi. Todellisuus on tällä hetkellä jossain mustan ja valkoisen välillä, valitettavasti. 36 RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 36 24.9.2013 12:51:17. Kasvatus on vastuullista ja kasvattajat ympäri maailman huolehtivat roduista yhdessä hyvin vastuullisesti.” Toisaalta, joukkoon mahtuu myös rotuja, joissa jalostustyön suunta on erittäin huolestuttava ja ne pilaavat myös terveiden rotujen maineen. Näitä rotuja käytetään esimerkkeinä siitä, kuinka ulkomuotoon ja näyttelymenestykseen keskittyminen tuottaa sairaita koiria. ”Ensinnäkin on satoja rotuja, jotka ovat hyvin terveitä”, Kares kirjoittaa ja jatkaa: ”Satojen rotujen luonteet ovat myös kunnossa
Jotkut eivät halunneet tulla liikaa esiin ja antaa vääränlaista mielikuvaa omista motiiveistaan. Suuri hiljaisuus jatkuu. Toiset taas vain halusivat puhtaasti välttää kon?ikteja. Artikkelia varten haastateltiin eläinlääkäreitä, kasvattajia, rotujärjestöjen vapaaehtoisia sekä tavallisia koiraharrastajia. RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 37 37 24.9.2013 12:51:21. Vain Juha Kares oli valmis tulemaan esiin omalla nimellään ja saimme lainata hänen aiheeseen liittyviä blogimerkintöjään. Suomalaisen koirajalostuksen tilannetta kuvaa hyvin se, että haastatteluun pyydetyistä eläinlääketieteen puolueettomista ammattilaisista moni joko kieltäytyi kokonaan tai kieltäytyi antamasta lausuntoja omalla nimellään
Kares luettelee ongelmattomien rotujen joukkoon useimmat lintukoirarodut, useimmat ajokoirat sekä pääosan pystykorvaroduista. lähtien ryhtynyt antamaan asiantunti- VALE, EMÄVALE, TILASTO Muun muassa Juha Kareksen mukaan nykyinen rotukoirista tuotettu terveydellinen tieto ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Esimerkkejä löytyy vaikkapa jo mainituista lintukoirista. RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 38 24.9.2013 12:51:22. Marginaalisista ongelmista saatetaan nostaa suuri häly, kun samaan aikaan suuremmat vaietaan kuoliaaksi. Toiset tuijottavat sokeasti lonkkatilastoja, toiset viis veisaavat ja jatkavat kasvatustyötä juuri riman ylittävillä koirilla. tarkasteltavissa. Keskustelusta tekee haastavaa se, että jalostuksen laatumittareita on useita. Se, kuinka vakavasta ongelmasta spondyloosin kohdalla puhutaan, on toinen juttu. Tietoa siis kerätään ja tilastoja luodaan laadun valvomiseksi. Eräiden lähteiden mukaan metsästyskoiraroduissakin on selkeitä spondyloosirotuja, vaikka virallisesti näin ei ole. Kuitenkin, joidenkin rotujen osalta väitellään nyt kiivaastikin siitä, ovatko ne menossa huonompaan suuntaan. Lonkkasairaista koirista puhutaan, ja väitellään paljon. Viimeinen on se standardi, johon kaikkia kasvatettuja koiria pitäisi verrata. Yhden ongelman tuijottaminen on estänyt näkemästä muita. Tapaukset ovat tulleet esiin vasta oireiden myötä, koska rodun PEVISA-ohjelmassa ovat pakollisina vain lonkkakuvat. KoiraNetin lanseeraamisen jälkeen siitä on tullut koiraharrastuksessa mukana olevien perustyökalu. Monessa tapauksessa rotumääritelmät ovat kansainvälisen FCI:n ja rotuorganisaatioiden aikaansaannoksia. Terveys on tärkeä, mutta ei ainoa mittari: lisäksi tulee huomioida metsästysominaisuudet, luonne ja rotutyypillisyys. Jalostustyön laadunvalvontaan Kennelliitto käyttää Jalostuksen tavoiteohjelmia ( JTO), perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa (PEVISA) sekä rotumääritelmiä. Juuri näistä roduista pitäisi keskustella, ovathan ne esimerkkejä toimivasta jalostustyöstä. Tässä on juuri se syy, miksi mäyräkoirilla tehdäänkin PEVISA-ohjelman ulkopuolisena mutta silti jalostuksessa pakolliset selkäkuvaukset, joilla ongelmaa seulotaan aktiivisesti pois. Pentueen vanhempien koetulokset ja terveystilastot on siis löydetty harrastajien keskuudessa. Vankkumaton fakta on se, että koiria jotka eivät käytännössä kärsi lonkistaan, tilastoidaan turhaan sairaiksi vain koska niiden lonkkakuvissa on löydöksiä. Koe- ja näyttelytulokset sekä PEVISA-ohjelmien mukaiset terveystiedot ovat nyt kaikkien Esimerkiksi saksanseisojien kohdalla puhutaan terveestä rodusta. Metsästyskoirarodut ovat yleisesti terveimpien rotujen joukossa, ainakin tilastollisesti. Heidän käsityksensä pääsääntönä on, että terveydessä on menty koko ajan eteenpäin. Samalla linjalla ovat metsästyskoirarotuja harrastavat tavalliset metsästäjät. Joka tapauksessa, poikkeuksellisen nuorillakin koirilla on spondyloosi nyt todettu sen verran laajaksi haasteeksi että Kennelliittokin on ?.?.???. Viime aikoina on noussut esiin myös koiria, joilla on todettu nikamamuutoksia esimerkiksi kipeytyneen tai jäykistyneen selän seurauksena. 38 LAATUMITTARIEN HAASTEET Terveen, toimivan ja hyväpäisen metsästyskoirarodun polulla ovat myös metsästyskoiraharrastukseen liittyvät lieveilmiöt. Myöskään suomalaisen koirankasvatuksen keskusjärjestön, Kennelliiton, tarjoamat työkalut eivät kata koko totuutta. Kenties parhaana esimerkkinä toimii monessa rodussa tärkeänä jalostuskriteerinä käytettävät lonkkaniveldysplasia-lausunnot. ”Rodut, joissa tyyppi on osapuilleen säilynyt, terveys on hallinnassa, luonteet hyviä ja koirien omistajat ovat valtaosin todella tyytyväisiä koiriinsa, eivät tunnu saavan lainkaan tilaa julkisessa keskustelussa”, Juha Kares toteaa. Laaja tutkimustyö tuottaa yhä enemmän tietoa ja jo tämä luo vakuuttavaa mielikuvaa. Tämä jälkimmäinen joukko saa usein myös paheksuntaa osakseen. Syvemmin määriteltynä liitto on asiantuntijajärjestö, joka edistää terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Koirista on kuitenkin löytynyt vapaaehtoisissa selkäkuvauksissa spondyloosia eli erilaisia nikamamuutoksia selkärangassa. Nämä monella rodulla PEVISA-ohjelman mukaiset, jalostuskäytön edellytyksenä olevat lonkkakuvat eivät kuitenkaan kata koiran anatomiassa alueita, joilta on viime aikoina löytynyt ongelmia. Nikamamuutoksia kehittyy kaikille koirille iän myötä, ja esimerkiksi mäyräkoiran lyhytluisuuden aiheuttavaan mutaatioon kuuluu spondyloosi kaupanpäällisinä. Kasvatustyötä edistääkseen Kennelliitto on kehittänyt KoiraNet-jalostustietojärjestelmän. Artikkelia varten haastattelemistamme metsästyskoiraharrastajista jokainen tukeutuu pennun valinnassa KoiraNetin tuottamaan tietoon. Eräs tilannetta hämärtävä seikka on, että keskustelu on vääristynyttä. Kasvatustyön tavoitteena pitäisi siis olla rotutyypillisten, määritelmän mukaisten koirien tuottaminen. Osa ominaisuuksista on vaikeasti mitattavissa, ja niinpä henkilökohtaiset näkemykset pääsevät vaikuttamaan niihin enemmän. Tällä kohtaa vallitsee siis suuri hiljaisuus, jota KoiraNet edesauttaa. Samalla KoiraNetistä on tullut virallinen totuus, aivan kuten Kennelliitto on tarkoittanutkin. KENNELLIITTO JA LAADULLISEN TIEDON KERÄÄMINEN Kennelliitto on suomalaisten rotukoirien jalostuksen keskusjärjestö, joka on määritellyt toiminta-ajatuksekseen puhdasrotuisten koirien kasvattamisen ja käytön edistämisen. Sen tarkoitus on kerätä koirarotujen ja niitä edustavien yksilöiden laadullinen tieto yhteen paikkaan. Nikamamuutoksia kehittyy kaikille koirille iän myötä
Tuloksena on karkeakarvaisiin rotuihin kuuluvia koiria, joilla on puutteellinen karvapeite, tai pahemmassa tapauksessa näennäisen hyvin perusteluin täysin rotutyypin vastaisia, esimerkiksi ylikokoisia koiria. Varsinkin metsästyskoirajärjestöt joutuvat edelleen pitämään omia tietokantojaan käyttöominaisuuksiin liittyen faktojen kirjaamiseksi. Joissain roduissa suoritetaan RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 39 39 24.9.2013 12:51:22. Joissakin roduissa eriytyminen eri linjoihin kun on tapahtunut täysin metsästysominaisuuksien takia, ei näyttelypuolen niin kuin metsästyskoirapuolella usein halutaan syyllistää. Tämä rotutyypin muuttuminen ei valitettavasti näy riittävästi missään tilastoissa. Ja suuri hiljaisuus jatkuu. SPJ tekee näin kaikissa edustamissaan roduissa ja järjestön oma tietokanta on tärkeä osa tätä työtä. rodun kannalta olennaisia asioita. Esimerkiksi suomenpystykorvasta, jonka erääksi tärkeimmistä seurattavista on määritelty epilepsiariski, kirjautuu KoiraNetiin paljon muuta mutta ei epilepsiariskiin liittyvä epi-lukua. Joissain rotujärjestöissä terveystiedot eivät kuitenkaan ole kaikille avoimia. Hyvänä esimerkkinä ovat mäyräkoirat, jotka eivät enää mahdu luolaan. Joidenkin käyttörotujen valitettavasta eriytymisestä näyttely- ja käyttölinjaisiin on luotu ase, jonka on uskottu antavan oikeutuksen rotumääritelmän unohtamiseen metsästyskoirien kasvatuksessa. Liiton julkinen kuva on hyvin näyttelypainotteinen. Suomen Pystykorvajärjestö on onneksi tehnyt vuodesta ???. Vain pieni sisäpiiri näkee missä rodun terveydessä oikeasti mennään. Nyt vain tarvittaisiin vielä soveltuvat selkäkuvat mukaan rotukohtaisiin PEVISA-ohjelmiin että kuvia liitolle lähetettäisiin. Samassa yhteydessä osa rotujärjestöistä kirjaa tietokantoihinsa myös terveyteen liittyvää tietoa. jaeläinlääkäriensä toimesta spondyloosilausuntoja. Usein melko olennainenkin hiljainen tieto löytyy juuri vapaaehtoistyötä rodun eteen tekeviltä jalostusneuvojilta. Järjestöjen omia tietokantoja käyttävät myös rotujärjestöjen omat jalostusneuvojat jotka ovat esimerkiksi kasvattajille edelleen tärkeä tietolähde. Ulkomuoto ja rodunomainen tyyppi on saatettu tarkoituksellisesti sysätä syrjään, koska asenne näyttelytoimintaa kohtaan on fundamentalistisen negatiivinen. Näin toimitaan, koska KoiraNetin tilastot eivät kata kaikkia ko. Mustavalkoinen näyttelyvastainen ajattelu on joissakin roduissa johtanut vastaheittoon toiseen ääripäähän. Peiliin katsomisen paikka siis molemmilla puolilla rintamaa. asti hyvää työtä epilepsian torjumiseksi. Samoin kaikki jalostuksen kannalta tärkeä yksityiskohtaisempi koetulostieto kirjautuu rotujärjestöjen tietokantoihin, KoiraNetiin vain lopullinen tulos. Niille, jotka vapaaehtoisesti asiasta haluavat maksaa, on kuitenkin virallisen lausunnon saantiin mahdollisuus. KUKKAHATULLA EI USKOTTAVUU TTA Kennelliiton uskottavuusongelmat ovat selkeä haaste metsästyskoirien jalostukselle
Lähtökohdat ovat siis hieman erilaiset. Rotujärjestöjen rooli kun todellakin on kantaa huolta siipiensä suojiin kuuluvista roduista. Rotujärjestöissä tehtävästä vastaavat yleensä jalostustoimikunnat joiden jäsenet on valittu äänestyksillä. Joidenkin rotujen jalostustietokantaan korkeus kirjataan, mutta sekään ei takaa etteikö ylisuuria tai muuten rotutyypistä poikkeavia koiria käytettäisi jalostukseen. Hirveästä hälystä saattaa siis olla seurauksena rodun edun hämärtyminen. Koirajärjestöjen, joiden katto-organisaationa Kennelliitto toimii, henkilöstö on pääsääntöisesti vapaaehtoisesti luottamustoimissa toimivia harrastajia. Lopputuloksena voi jopa olla, ettei jalostuksen laatua mitata oikeilla mittareilla. ITSEKKY YDEN ESIINMARSSI Kennelliitto on delegoinut paljon varsinaista käytännön työtä rotujärjestöille. noja päätöksiä. ”Yksilökeskeisyys näkyy ikävällä tavalla monissa asioissa”, Juha Kares toteaa. Missään ei kuitenkaan ole yksiselitteisti dokumentoitu, ovatko koirat liian korkeita. Moni on ajan saatossa väsynyt jatkuvaan henkien taistoon ja riitelyyn ja päättänyt jättäytyä sivuun järjestötoiminnasta. Valitettavasti he saattavat kokea olevansa kilpailutilanteessa ja onpa nähty jopa tapauksia, joissa rodun todellisia ongelmia esiin nostavia jäseniä on savustettu ulos. Vapaaehtoispuolella toiminta on helposti poliittista, ja perustuu vieläkin enemmän henkilökemioihin kuin yritysmaailmassa. Kärsijänä on lopulta järjestön edustamat rodut. Oman egon pönkittäminen nousee suurempaan rooliin kuin rodun tai kerhon yhteisen asian ajaminen. Lopputuloksena on poltettuja siltoja, kuppikuntia, eripuraa ja lopulta mahdollisesti myös politikoinnin ohjaamana huo40 Rotumääritelmät ovat muodostuneet tietynlaisiksi hyvästä syystä. Tässä vastuunsiirrossa tapahtuu melko iso henkinen muutos. Rotukohtaisten JTO:iden ja PEVISA-säädösten tuottaminen on toisaalta luonnollistakin siirtää sinne, missä rotutuntemus on korkein. On nostettu esiin kysymys jopa siitä, kuinka paljon esimerkiksi jalostuksen tavoiteohjelmia määriteltäessä on jouduttu tekemään kompromisseja. Toimikunnissa ei välttämättä ole esimerkiksi eläinlääkäreitä asiantuntijajäseninä, vaan ne muodostuvat useimmiten kokeneista rodun kasvattajista. Toisista asioista pidetään suurta meteliä, toisista vaietaan, syystä tai toises- RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 40 24.9.2013 12:51:23. Politiikka ja oman edun tavoittelu voivat siis ohjata JTO- ja PEVISA-työtäkin. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu on nostanut koko ajan enemmän päätään jalostukseen liittyvässä toiminnassa. Kennelliitto on suuri järjestö, jonka listoilla on viimeisten YT-neuvottelujen jälkeenkin kymmeniä palkattuja työntekijöitä. He ovat olleet uhka toisten jäsenten kasvatustoiminnalle. Lisäksi liiton tytäryhtiöllä, näyttely- ja rekisteröintitoimintaa pyörittävällä Showlink Oy:lla on listoillaan ?. ”Aina ei edes koiraa osata huomioida, kun oma menestys ja omat tarpeet tulevat esiin,” toteaa myös Kares. TULEVAISUUS YHTEIST YÖSSÄ JA AVOIMUUDESSA Jalostuksen laadun tarkkailua sotkevat siis pohjamutien penkominen ja vääränlainen tilastotieto. työntekijää. näyttelyissä mittauksia joiden tulokset saattavat hyvässä tapauksessa vaikuttaa koiran arvosteluun. Huonosta demokratiasta johtuvien päätösten vaikutuksia jalostuksen laatuun on vaikea mitata, mutta alan toimijoiden mukaan joudutaan tekemään paljon kompromisseja jotta saadaan edes laiha sopu
Liiton yhteistyösopimukset kaupallisten alkuperää olevissa roduissa toimijoiden kanssa yhdistettynä siihen, että koiramuutos tapahtuu helpomharrastajan on lähes pakko kuulua Kennelliittoon, saavat metsästyskoiraharrastajat epäilemään liiton min, koska sitä perustellaan puolueettomuutta. Pystykorvien man laukan. Hiljaisuuden rikkominen häivyttäisi myös vääränlaisen hälyn. Näin vaikkamahdollinen. yksi maailmanperintökohde lisää. Vaikka suomalaisten onneksi nähtävissä paljon Kotimaisissa roduissa rotujen vaaliminen, haukku- ja ajomestarit huomipositiivistakin. Kyseisenmallinen runko kun takaa kevyen, vaivattonyt huolta koirien metsästysominaisuuksista. Käyttökoirissa tämä olevan syvällä, ja Kennelliiton toiminta leimataan on suuri ongelma, koska usein kukkahattutätien touhuksi ja rahastukseksi. Asialla ei voi olla olematta tämistä kuin muuttamisvaikutusta jäsenistössä sikiävään epäluuloisuuteen. jestöt ovat päässeet tähän nä jälleen suomenpystykortilanteeseen avoimuuden ja va, jonka rotumääritelmässä yhteisvastuun kautta. Avoimuus takaisi siis yhteistyön ja olisi rotujen parhaaksi. Nyt joidenkin rotujen todellinen terveystilanne on hämärän peitossa. Nyt tulkinnanvaraisuudet mahdollistavat spekuloinnin ja sitä kautta myös riitelyn. Näissä roduissa on siis lähToivottavasti näillä eväillä suomenpystykorvasta saadaan detty yhteisiin talkoisiin rotujen säästämiseksi. Yksineliömäinen ulkomuoto petyiskohtainen käyttöominaisuuksien tilastoiminen BLUP- rustellaan nimenomaan rodulle tyypillisellä liikuntamuoindeksiä käyttämällä on esimerkiksi suomenajokoirissa pitä- dolla. Kenttäväelle liitto näyttäytysominaisuuksia ja tekee tyy vain näyttelyiden järjestäjänä, koska liitto pitää ne alttiiksi sairauksille. Kennelliitto, näyttelyt ja raha ole kunnioitettu rotumääritelmää, tai sen tiettyjä määMetsästyskoiraharrastajien keskuudessa on aina olreitä on lähdetty liioittelelut enemmän tai vähemmän kriittistä suhtautumista liittoa kohtaan. Suurin kärsijä on helposti sitiivinen. Niiden rotujärlopputulokseen. Suomen erilaisilla käyttöPohja kasvatustyön laadulle ei siis ole paras olosuhteilla. muiden maksujen muodossa. jan ”oman tyypin” etsiminen Jopa liiton omissa tiedotteissa puhutaan Kennelliitei saisi muuttaa rotua liian to-konsernista, jonka liikevaihto on noin 10 miljookauas niistä. Kasvattamarkkina-asemassa – Tapaus Suomen Kennelliitto”. ta. kasvaminen liian kookSelkeimmät vihjeet epäluulon syistä liittyvät näyttekaaksi syö koirien metsäslykeskeiseen toimintaan. Ulkomaalaista naa euroa. Vanha jermuhenki herää ja suomapa kaikenviljan rodusta on lainen kuumenee kun hänelle yritetään väkisin saattanut tulla vain yhteen asettaa sääntöjä niiden toimesta, jotka edustavat VALOAKIN riistalajiin erikoistunut rotu, toista ääripäätä. Terveyttä suurempi haaste metsästysroduissa on koirien muuttuminen rotumääritelmän vastaisiksi. katsoa vuosisadan alun koiria Suurin osa toiminnasta on delegoitu, tai annettu, ja miettiä missä mentiin virotujärjestöjen ja kennelpiirien vastuulle. ”On edelleen näpeissään suurten Voittaja-näyttelyiden olemassa kymmeniä rotujärjestämisvastuun sekä omistaa näyttelytoiminja joita on liioiteltu,” toteaa taa pyörittämään perustetun tytäryhtiön. Esimerkiksi avoin keskustelu rotujen terveydestä ja käyttöominaisuuksista tyrehtyy usein selittelyyn Suomen suppeasta geenipohjasta ja erilaisista olosuhteista. Yleinen kälöytyy yhä hienoja esimerkoidaan Kennelliiton uutisissa, suomalaisen metsässitys rotujen terveystilankejä siitä, kuinka määriteltäjän epäilys on joka tapauksessa herätetty kun teesta varsinkin ”maatiaismä ohjaa koko jalostustyötä suurin paino tiedotuksessa on Voittaja-näyttelyillä tai yhteistyökumppaneilla. Varsinkin kun kuvioissa pyörivät PILKAHTELEE koska on keskitytty vain yhkoko ajan suuret setelit pakollisten rekisteröimis- ja Metsästyskoiraroduissa on teen ominaisuuteen. ?. Kukkahattutädit ne vain roduissa” eli pystykorvissa rakenteen ja käyttöominaijärjestävät koiratanssinäytöksiään metsästäjien ja ajavissa koirissa on posuuksien tasapainoiseen rahoilla, ajattelee moni. Jalostustyössä ei RIISTA 36-41_Koirien kasvatus.indd 41 41 24.9.2013 12:51:23. Epäluulon juuret tuntuvat välillä maan. Kennelliitto on taustaltaan aatteellinen järjestö, kaan.” Jalostustyön pitäisi mutta käytännössä nykyään liiketoimintaa harsiis olla enemmän säilytjoittava organisaatio. Vain avoin ja riittävän perusteellinen faktatieto takaisi näkyvyyden todellisuuteen ja takaisi tulevaisuudessakin terveet metsästyskoirarodut. Olennaista tietoa jää puuttumaan kun keskustelua ohjataan omien tarkoitusperien mukaisiin suuntiin. Rotumääritelmät ovat Aiheesta on jopa tehty Lapin yliopiston oikeusmuodostuneet tietynlaisiksi tieteellisessä tiedekunnassa pro gradu -tutkielma hyvästä syystä, useimmat jo otsikolla ”Aatteellinen yhdistys määräävässä sata vuotta sitten. vuoden aikana merkittävästi. Ulkonäköseikkojen sijasta tervettä rakennetta puolella epi-luvun tilastoiminen ja siihen pohjautuen asete- perustellaan käyttöominaisuuksilla, juuri niin kuin käyttötut tiukat jalostuskriteerit ovat parantaneet terveystilannetta koiralla pitäisikin. Terveystietoa ja käyttötulostietoa pitäisikin kerätä laajemmin ja tehdä siitä kaikissa roduissa avointa. ta. Esimerkkijuurikin rotukoira. Yhtään Juha Kares ja jatkaa: ”Monikenttäkelpoisuutta ja käyttöominaisuuksia valvovaa en rotujen kohdalla olisi syytä koetta ei ole suoraan Kennelliiton alaisuudessa
Ruger, joka on suomalaisittain vielä varsin tuntematon. on juuri metsästysasetuksen alarajalla pienpetojen metsästykseen. Kaliiperi on kehitetty nimenomaan tuhoeläinjahteja varten ja sillä on pyritty saamaan .??-??. Meikäläisittäin .??. HOWA 1500 .204 RUGER pienpetojahtiin viritetty Nyt esiteltävä kivääri on yksi täydellisimmistä aikakautensa edustajista: Howa 1500 Varmint KKC-tukilla, äänenvaimentimella ja kaliiperissa .204 Ruger on moderni kokonaisuus pienpetojahtiin. -kaliiperin suora lentorata yhdistettynä .???:n tai .???:n mietoon rekyyliin. USA:ssa, patruu- RIISTA 42-45_Howa.indd 42 24.9.2013 12:51:43. Näitä on saatavilla tällä hetkellä useiden valmistajien toimesta. 42 KALIIPERI .204 RUGER Tässä kiväärissä huomio kiinnittyy luonnollisesti sen kaliiperiin .??. Ketun ja supikoiran metsästyksessä on käytettävä vähintään ?,. Rugerissa käytetään kertaluokkaa kevyempiä luoteja, joilla rekyyli on taas miedompi. Vaimenninasennus alkaa kyttäysaseissa olla normi ja suurimmat parannukset aseisiin saadaan vaihtamalla niihin alkuperäistä parempi tukki. Itse asiassa .???:n rekyylivoima on samanpainoisilla luodeilla likimain sama kuin .???:ssa, mutta keskimäärin .??. gr eli ?,?. g). m). gr), joka saavutetaan .???:ssä vain raskaamman pään luodeilla (tyypillisesti ?. Ulkopuolista työtä tarvittiin tukin petaamisessa ja äänenvaimenninasennuksessa, jonka yhteydessä piippu lyhennettiin ??” pituuteen (??. Syitä pyrkimykselle ei ihmettele varmasti kukaan, sillä suoralentoisempi ja siten myös vähemmän tuuliherkkä kaliiperi on helppo ampua tarkasti ja pieni rekyyli mahdollistaa sen, ettei ase hyppää pois kohteesta, vaan sitä voi seurata kiikarin läpi koko toimituk- sen ajan. Tämänkaltaisia muutoksia tehdään nykyään paljon. gramman luotia (??,. Tukiksi valittiin monikäyttöinen ja erittäin ergonominen KKC, joka on myös säädettävissä ampujakohtaisesti sopivaksi. TEKSTI JA KUVAT: ARTO MÄÄTTÄ A rtikkelin aihe on yksinkertaisilla muutoksilla toteutettu custom-kivääri
Varmintit ovat näitä pieniä jyrsijöitä ja koiraeläimet sitten taas kuuluvat predator-kategoriaan. Tällöin riski olka- tai lapaluuosumalle on suurin. Tappoteho ei ole jäänyt epäselväksi, mutta kojootin ja jopa ketunmetsästäjien keskuudesta on kuulunut jonkin verran palautetta muovikärkisten luotien ongelmista luuosumissa. KKC:n tukki on ergonomialtaan erinomainen. nan kotimaassa, käytetään hyvin paljon myös kevyempiä ?. Nämä luodit on suunniteltu äärimmäisen nopeaa avautumista silmälläpitäen, joten ne ovat toi- sinaan sirpaloituneet kokonaan luuosumissa, eivätkä ole tunkeutuneet riittävän syvälle. gr (?,??-?,?. Korkeussuunnassa säädettävä poskipakka mahdollistaa hyvän tuen silloinkin kun kiikari on asennettu korkealle. gr ( ?,??-?,?. Niinpä monikaan ei suosittele niiden käyttöä isommille koiraeläimille. g) luodeista ja kevyempiä käytetään pääasiassa pienemmille tuholaisille. Tässä havainnollistuukin ero Suomeen, englanninkielisessä maailmassa tuhoeläimet jaetaan varmint ja predator -luokkiin. Rugerin ??-?. Suurin osa suositteleekin houkuttelupyyntiin ??-?. Suomalaisen ketun kohdalla jokaisen tuleekin arvioida etukäteen ovatko ampumakulmat etuvoitRIISTA 42-45_Howa.indd 43 43 24.9.2013 12:51:44. Nämä luodit on suunniteltu äärimmäisen nopeaa avautumista silmälläpitäen. Isommat saavat siis tuta .??. g) tasaperäisiä soft point -luoteja tai reikäpäisiä luoteja, joilla läpäisy on varmempaa. Ongelma korostuu houkuttelupyynnissä, jolloin kohteisiin ammutaan usein jopa suoraan edestä tai eläimen ollessa vain hieman kulmittain. g) luoteja, joiden pääasiallisia käyttökohteita ovat kuitenkin preeriakoirat. gr (?,?
Se jat- kaa aseen pituutta vain kymmenen senttiä. Vaimennin on ?. Tällaiseen kehitykseen on päädytty koska asevalmistajat ovat perusaseiden kohdalla lakanneet kiinnittämästä huomiota tukkeihin, eikä hintakilpailu oikeastaan edes salli kovin suuria irtiottoja asian suhteen. Spigot -kierteellä Jaki Classic i –teleskooppivaimentaja, joka on kevyt ja tehokas. 44 Jälkiasennustukkien markkinat ovatkin kasvaneet suoraan sanoen räjähdysmäisesti. KKC?TUKKI Nykyään on tavanomaista, että metsästäjä parantaa aseen ominaisuuksia vaihtamalla tukin. toisia vai haaskapyynnille tyypillisesti sivuvoittoisia. Aiemmin vaihtoehdot rajoittuivat tukkiseppien aikaansaannoksiin ja amerikkalaisiin lasikuitu- ja laminaattitukkeihin, mutta nyt tukkeja tarjoavat myös eurooppalaiset valmistajat. Meillä vaihtoehtoja ovat ainakin KKC ja GRS, joista tähän aseeseen on päätynyt metsästykseen hyvin sopiva KKC. MUITA OMINAISUUKSIA Aseeseen on asennettu ??x. Vaimentimen mukana on lisäksi alumiininen kierresuoja, joka on piipun ulkoprofiilin kanssa yhtenevä. Jaki-vaimentimet ovat vaimennusteholtaan erinomaisia ja ne on tehty siististi ja tarkasti. Alkuperäisen etuvedollisen laukaisukoneiston tilalle asennetaan mainio Rifle Basix –koneisto, mallinimeltään WTHBY-V (varmint), jonka laukaisuvastus on säädettävissä ???-??. Keskimäärin aseet varustetaan vaatimattomilla ja toisinaan myös epäkelvoilla tukeilla. Koeammuntojen ajaksi tähtäimeksi asennettiin Steiner 2-10x50. senttimetriä pitkä ja sen takaosa tulee siis aseen piipun päälle. Tukin leveys vakauttaa ampumista ja parantaa aseen pystyssä pysymistä tuen päällä. Kun ase palaa omistajalleen ”lehtireissulta”, vaihdetaan siihen myös laukaisukoneisto. RIISTA 42-45_Howa.indd 44 24.9.2013 12:51:45
Kierteen suojaholkki on alumiinia. gramman välillä. Hjorth Ab) Laukaisukoneisto: Ri?e Basix WTHBY-V, 259 euroa (Oy K. Vaimennin on .22 kaliiperin JAKI Classic i, joka jatkaa asetta noin kymmenen senttiä, kun osa vaimentimesta tulee piipun päälle. ERIKOISVÄLINE ERIKOISKÄY TTÖÖN Korostettakoon, ettei tätä kivääriä ole tehty Skandinavian linnunmetsästäjille. Faktat Lukkopiippu: Howa 1500 STS HB, 851 euroa (Oy K. Siksi aseeseen on yhdistetty nopea ja helposti ammuttava patruuna, ampumasuoritusta puoltavat ergonomiaratkaisut ja muutama tekninen seikka, joilla esimerkiksi nopea supituplan ampuminen helpottuu. Tämä saattaa kuulostaa turhankin herkältä, mutta tulee muistaa tämän aseen rooli: pienpetojen kyttäysmetsästyksessä laukaisun merkitys korostuu, eikä laukaisulle aseteta suurriistakivääreiden laukaisutuntumaan perustuvia jäykkyysvaatimuksia. Vaimenninkierre on M17x1 Spigot. Hjorth Ab) Vaimennin: Jaki Classic i, 184 euroa (Jaki tuote Oy) Tukki: KKC, 549 euroa (Olkkonen Oy) Näiden lisäksi asesepänkuluja tulee tukin petauksen ja vaimenninasennuksen osalta. Lisäksi on huomioitu se, ettei luoti läpäisisi kohdetta kokonaan, vaan turkikselle aiheutuva vaurio saataisiin pidettyä minimaalisena ja kimmokeriski olisi olematon. 150 metriä, 5 laukausta, 24 mm. Kevyt ja hyvä laukaisu helpottaa ampumista huomattavasti, sillä ampujan kontrolli laukaisuhetkeen paranee. RIISTA 42-45_Howa.indd 45 45 24.9.2013 12:51:46. Vasemmalla verrokkina .223 Remington, keskellä .204 Ruger -hylsy ja oikealla Hornady V-Max 23 gr -luoti. Se on suunnattu täysin pienpetojen kyttäyspyyntiin, jossa tarkoituksena on saada ketut ja supit hengiltä mahdollisimman tehokkaasti ja varmasti. Myönnytyksiä muiden käyttötarkoitusten suhteen ei ole tarvinnut tehdä. Latauspituudet ovat yhteneviä, mutta .204-hylsyn ruutitilavuus on suurempi
Ruutiannostelijoilla syntyy tästä johtuen aina pieni heitto, joten liikkumavaraa tulee olla molempiin suuntiin. Eräs tapa on tarkastaa jokainen ruudittimen antama annos vaa’alla. Ensinnäkin ruutiannostelijat ovat hyvin herkkiä käytettävälle ruutilaadulle. Lataukset toimivat asiallisesti, eivätkä ne vahingossakaan lipsahda ylipaineille. RUUDITTIMEN JA VAA’AN YHTEISPELI Ruutiannostelijan nopeuden hyödyntäminen on mahdollista laajemminkin. R uudittamista on karkeasti ottaen kahdenlaista. Metsästäjän latauskoulu osa 3 Metsästäjän latauskoulussa keskitytään vain metsästäjien tarvitsemiin kiväärinpatruunoihin ja opastetaan askel askeleelta kuinka ne valmistetaan ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Se nopeuttaa latausprosessia huomattavan paljon. Lähtökohtaisesti suuri osa lataajista lataa patruunansa kuitenkin harjoituskäyttöön, joten annostelijan käyttäminen on ymmärrettävää. Mitä karkeampirakeinen ruuti, sen epätarkempi on mittaustarkkuus. Lataaminen on nopeaa ja lopputulos käyttötarkoitukseen aivan passeli. Lataus tulisi siis hakea lataustaulukon puolivälin tienoilta, jolloin annostelijan virhemarginaali pysyy hyvinkin taulukkominimin ja -maksimin välimaastossa ja kaikki sujuu hyvin. RIISTA 46-47_Latauskoulu_osa3.indd 46 24.9.2013 12:52:06. RUUDITTIMEN OIKEA KÄY TTÄMINEN Ruutiannostelijalla työvaihe on nopea, helppo ja sujuva, mutta siinä piilee muutama sudenkuoppa. Lataus on katsottu noin taulukon puolivälistä, eivätkä ruutiannostelijasta johtuvat hienoiset heitot aiheuta ongelmia kyseisessä lajissa ja kyseisillä latauksilla. On ruudittimella annostelu ja yksittäin mitattava ja punnittava ruutiannos. Ensimmäistä käytetään esimerkiksi harjoituspatruunoissa, jälkimmäistä tarkkuutta vaativassa toiminnassa tai jos latauksen kanssa liikutaan painemaksimien lähellä. Myös putkiruudeista nopeammat ja pienirakeisemmat toimivat tietyissä annostimissa yllättävän hyvin, varsinkin 46 jos annostimen käyttö on kerrasta toiseen samanlaista. Tämä on nopeampaa kuin jokaisen annoksen kauhominen erikseen. Ruutianostelijaa ei siis missään nimessä saa käyttää yksinään jos latauksen ruutimäärä on lähellä maksimilatausta. Kirjoittaja tekee tällä tavalla suurimman osan rataharjoittelupatruunoistaan, joita hän lataa ratahirvelle aina noin viitisenkymmentä kerrallaan. Esimerkiksi Hodgdonin palloruudit ovat erittäin helppoja annosteltavia.Varsinkin ratalatauksissa, joissa käyttölämpötilat ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, ne ovat aivan ehdoton valinta. Ruuditin on nopea annosteluväline. Ruuditus TEKSTI JA KUVAT: ARTO MÄÄTTÄ Aiemmin on käsitelty hylsyn supistaminen sekä nallittaminen. Nyrkkisääntönä on, että latauksessa tulee olla riittävä marginaali niin ylös kuin myös alas. Lataukseksi kannattaa valita keskitien ratkaisu. Mittatarkkuudelle voidaan asettaa jokin hyväksyttävä Aina kun käytetään jotain menetelmää ruutiannoksen mittaamiseen, tarvitaan ruutisuppilo. Tällöin jokainen ruutiannostimella mitattu annos punnitaan. Seuraava vaihe on ruuditus, johon pitää perehtyä huolella heti alkajaisiksi. Ruudittimia käyttävät lataajat valitsevatkin ruutilaatunsa usein juuri sen perustella, että ruuti juoksee annostelijan läpi sujuvasti
Lataustiheyden pitäisi siis olla sopiva (hylsy ei liian täynnä tai liian vajaa) ja liikkumavaraa niin luodinpainon kuin lataustenkin suhteen saisi olla mahdollisimman runsaasti. vaihteluväli tai sitten ruutiannostelija voidaan säätää heittämään vajaa annos, joka sitten sirotellaan kohdalleen. RIISTA 46-47_Latauskoulu_osa3.indd 47 47 24.9.2013 12:52:08. Heti kun määrät ovat suurempia, kannattaa käyttää annostelijaa apuna ja vain viimeistellä latauksen ruutimäärä sirottelemalla. Ruudittimen etuna vaa’an kautta punnitsemisessa voidaan mainita se, että pelkän vaa’an kautta toimiminen vaatii ruutisuppilon käyttöä. Tässä menettelytavassa helpoin vaaka käyttää on digivaaka. Vinkkinä sirotteluun: ammutusta hylsystä sirottelu on huomattavasti nopeampaa kuin sirottelijalla ja sirottelunopeudessa on ”portaaton säätö”. JOKAISEN ANNOKSEN PUNNITSEMINEN Tehtäessä esimerkiksi koepatruunoita tai pieniä sarjoja metsästyspatruunoita, on tarkoituksenmukaista punnita jokainen ruutiannos. Käytännössä helpointa on kaataa ruuti johonkin avoimeen purkkiin, josta sen voi lusikoida suoraan vaakakuppiin. Hylsyn käyttäminen on lisäksi ilmainen konsti. jne) on hyvin tavanomaista, että ruutiannostelijan heitto on jopa parin grainin luokkaa (?,?. grainin (noin ?,. Ruudeissa on eroa. Liiaksi hylsyä täyttävä ruutilaatu vaatii usein erikoistuneempia lataustekniikoita niin ruudin mahduttamisen kuin myös luodituksen suhteen. Tämä on nopeahko tapa jos tarve on tehdä suurempia patruunamääriä paremmalla tarkkuudella (esimerkiksi SML:n luodikkolajeihin). Jokaisen annoksen punnitseminen on luonnollisesti hitaampaa. Kovissa latauksissa se tarkoittaa ylilatauksen ja hyväksyttävän latauksen eroa. Puomivaa’atkin ovat toimivia, mutta ne ovat hitaampia ja ehkä myös hieman epätarkempia tällaisessa käytössä. g) annoksilla karkeita ruutilaatuja (N???, N???, H???. Jokaisen ruutiannoksen punnitseminen on ensiarvoisen tärkeää tarkkuuslatausten lisäksi niissä patruunoissa, joissa liikutaan hyvin korkeilla painetasoilla. Pääsääntöisesti valintaan vaikuttaa joko edellä mainittu ruudittimen käytön optimointi, latauksen tehon nostaminen tai tarkkuuden optimointi. Varsinkin alkuvaiheessa kannattaa kuitenkin muistaa tämä: lataustyötä helpottaa suunnattomasti jos ruudin vaatima tilavuus ja palonopeus ovat käyttötarkoitukseen nähden lataustaulukoiden keskivaiheilta. Ei ole ollenkaan epätavallista, että pieninkin heitto aseissa tai latauksen muissa osaalueissa johtaa tekemisiin asekohtaisten painemaksimien kanssa. g). Kuvan ruudit ovat palonopeudeltaan hyvin samankalataisia, mutta niistä pienempirakeisempi on parempi ruudittimeen. Tämä ei käytännössä ole edes mutkikas juttu, varsinkaan käytettäessä digivaakaa, jonka avulla annoksen kehittymistä voidaan seurata. Jos ollaan lähellä maksimilatausta, on ehdottoman tärkeää punnita jokainen ruutiannos erikseen! RUUDIN VALINNASTA Ruudin valintaan on olemassa erilaisia sääntöjä ja motiiveja. Tähän tarkoitukseen hyviä ovat esimerkiksi Leen tuotteiden mukana tulevat ruutikauhat, joilla on helppo myös sirotella, jopa ?,. Digivaaka on tässä työssä lyömätön apuväline. Metsästäjän latauskoulun seuraavassa osassa käsitellään luodittamista sekä luodituksen ja ruudituksen yhteispeliä lataustekniikan kokonaisuuden hallinnassa. Ruudin valintaan liittyviä asioita käsitellään Metsästäjän latauskoulussa vielä lisääkin, mutta alkuvaiheessa tämä ohjeistus riittää, jotta patruunat saadaan tehtyä asiallisesti ja itse tehdyistä toimivista patruunoista, päästään nauttimaan ampumaradalla. Tämä on pieni vaiva, mutta mainitsemisen arvoinen joka tapauksessa. ”Kuumilla latauksilla” on ruuditinta käytettäessä tavallistakin, että osa latauksista takertelee ulosheiton yhteydessä. Heitto nähdään selvästi ja vaihteluväliin sopimattomat lataukset nähdään heti. grainin tarkkuudella. Esimerkiksi noin ?. Liian nopeakaan ruuti ei ole hyväksi, sillä vaikka annos sopii hylsyyn helposti, on sen toiminta hyvin äkkiväärää verrattuna sopivamman palonopeuden ruuteihin. Ylilatauksen siinä mielessä, että esimerkiksi aseen painemaksimi ylitetään ja latauskammen käyttö alkaa takkuamaan. Tätä kannattaa välttää, sillä on huomattavasti helpompaa ladata kun ruuti sopii hylsyyn asiallisesti, eikä se pullista luotia ulos luoditettaessa. Tarkin tapa on tehdä jokainen annos erikseen
48 SUURENNOS X PIIRTO Maksimisuurennoksen merkitys korostuu optiikkakeskustelussa joskus liikaakin. Toisille se muodostuu pienemmällä, toisille vasta isommalla suurennoksella. Toisinaan taas isompi suurennos jopa syö informaatiota, koska näkökenttä kapenee ja etäisyyden arviointi on haastavampaa. Siinä riittää jännitystä. Eläin on löydettävä ja sitä on osattava lähestyä oikein. Allrounderimme kuitenkin paljasti ”naaraan” tappisarvet, jotka kaareutuivat samalla tavalla kuin korvalehdet. Sanoisinkin, että Victory HT ?,?-??x?. Tilanteet voivat tulla eteen yllättäenkin. TEKSTI JA KUVAT: VILLE POHJOLA K eväinen pukkijahti saa monet kaivamaan buttolonsa esiin ja maastoutumaan aukeiden laidoille. metrin päähän, naaraskauris. Laukaisupäätös on henkilökohtainen tapahtuma: milloin metsästäjällä on riittävä luotto tähtäinkuvaan. Sitä mietin järeän kuusimetsän halki pellonlaitaan hiipiessäni. Itselleni se tarkoittaa ”intiaani-hommia”, eli hiivintäjahtia. on hyvä esimerkki putkesta, jolla keskivertometsästäjä RIISTA 48-49_Allrounder.indd 48 24.9.2013 12:52:54. Tämä todistettiin kun eteen käveli, etäisyysmittarin mukaan ??. Miten taipuu saksalainen allrounder Keski-Euroopan suosituimman riistaeläimen metsästykseen. Mutta mitä jahtimuodossa vaaditaan optiikalta. Esimerkiksi sarvipiikkien laskemista helpottavat myös muut optiset ominaisuudet. Paljaalla silmällä haittasi taustan mullalla oleva pelto, eikä halvoista ?x??-katselukiikareistakaan ollut apua. Jahtivuosi allrounderilla: Alkukesän hiivintäjahdit Kevätkesän jahtihuipentumia on kaurispukkijahti. Laukaisupäätös olisi ollut helppo tehdä
Valopisteen koko on siis aina se sama 3 cm, hiusviiva peittää aina sen 5 milliä ja paksumpien vaakapalkkien päiden väli on aina 70 cm (Zeiss Classic Diavarin ristikko #60). KOMPAKTI KOKO Kokoero hämärätähtäimiin on numeroina melko pieni, pari senttiä pituudessa ja sentti objektiivin halkaisijassa. Keskieurooppaisissa kiikareissa on yleensäkin pyritty huomioimaan ristikon mitoituksessa kauriin metsästys. Aamu- ja iltahämärä, vuoriston ampumamatkat ja asennus kevyen kertalaukauskiväärin päälle ovat olleet mielessä kun ?,?-??x??:stä on suunniteltu. Samat tekevät siitä riittävän hyvän myös alkukesän hiivintäjahtiin. Optiikan ABC: Ristikot Eurooppalaisissa ristikoissa on vuosikymmeniä ollut tietty logiikka. Tyypin ??. KAURISRISTIKKO Zeiss on ollut yksi niistä valmistajista, jotka ovat tehneet pesäeroa muihin ristikkoratkaisuillaan. Siinä on kuitenkin eräs etu: Sen mittasuhteet 100 metrin päässä pysyvät samoina suurennoksesta riippumatta. Nimittäin kaurislogiikka. ristikko on Riistan kiikaritesteissä todettu toimivaksi hämäräjahtiin, perusteena on ollut riittävän avoin mitoitus ja toimiva valopiste. Etäisyysmittariin verrattuna menetelmä ei todellakaan ole tarkka mutta tiukassa paikassa tästäkin voi olla apua. Hiivintäjahdissa pärjäisi myös ilman paksumpia tolpantyviä, mutta kaurisjahdissa niistä on kuitenkin yksi etu. Sama koskee painoa: ASV:n, kiskon ja pikajalkojen kanssa putki painaa ??. Seuraavassa osassa kerrotaan kesän rataharjoittelusta sekä ASV+:sta. TEKSTI: VILLE POHJOLA Ristikon sijainti eri kuvatasoilla on aihe joka herättää jonkin verran tunteita. Siitä lisää oheisessa Optiikan ABC:ssä. Kaurisjahdissa ristikko joutui suurimmalle koetukselle kirkkaimmassa illassa. Normaalipainoisen metsästyskiväärin kanssa allrounder muodostaakin mukavasti selässä kulkevan paketin. pärjää keskisuurten nisäkkäiden jahdissa. Suurennoksen mukana säätyvä ensimmäisen kuvatason ristikko alkaa monen mielestä olemaan vanhanaikainen ja hankala. Jos etäisyysmittaria ei ehdi käyttää voi ristikolla arvioida hieman tarkemmin etäisyyden. Hiivintäjahdissa ollaan siis allrounderin kotikentällä. RIISTA 48-49_Allrounder.indd 49 49 24.9.2013 12:52:56. Turvauduin taas HT:n valopisteeseen, jonka saa säädettyä myös kirkkaaksi ilman liikaa häiritseviä tähtiefektejä. Se ei ole ihme, onhan tähtäinluokka luotu nimenomaan liikkuvaan jahtiin. Metsänreuna oli jo melko tumma ja vastavalo söi silmän näkökykyä. Kun kauris täyttää ristikon paksunnosten välin suurimmalla suurennoksella, tietää että etäisyys on suhteellisen lähellä 100 metriä. Mutta käytännössä ero on merkittävä. Aivan ääripäässään piste alkaa hienoisesti leviämään, mutta onneksi aivan suurimpia säätöjä ei ole vielä tarvittu. grammaa. Samoin kuin kevättalven majavajahdissa, aurinko paistoi matalalta suoraan vastaan
vuotta sitten, ja vaikka taito on hankittu hankalamman kautta, niin pilli on tällä hetkellä suosikki. – Pillissä on tarvittaessa kovempi ääni kuin pelkällä suulla imitoiden, joten RIISTA 50-51_Tuukka.indd 50 24.9.2013 12:53:17. Ensimmäisen varispillinsä Tuukka hankki . – Kai silläkin pieni vaikutus on ollut että Vilppulassa toimivan eräalan ohjelmapalvelu Retu-Retkien omistaja on setämies, Tuukka toteaa ja jatkaa: – Sedät ovatkin osallistuneet metillä kuskaamiseen aktiivisesti. Henkilökuvassa Tuukka Aronen - Linnunlumoaja TEKSTI: VILLE POHJOLA Moni tuntee hänet hanhimiehenä. -Riistanhoidosta kaikki lähti, varisjahdissa oli uran alku ja se on edelleen parasta, Aronen kertoo. ??. Jos on elänyt paikassa jonne kylän miehet ovat kokoontuneet metsästämään lähtiessään, ei voi olla saamatta edes pientä tartuntaa. Jos ensimmäiset aseetkin ovat olleet palkintoja koulutodistuksen pa- rantamisesta, niin syvällä ollaan. Metsästäjäksihän siinä kehittyy pakostakin. Hänen sydänsä kuitenkin sykkii vallan muulle linnulle. ??-vuotias Tuukka on kasvanut metsästykseen isän ja muiden suvun miesten opastuksella. Tuukka on nähty myös jälleenmyyjien järjestämissä tapahtumissa messuamassa houkuttelupyynnin sanomaa. Tällä hetkellä metsästyspäiväkirjan mukaan vajaa ?. Joillekin Tuukka on tullut tutuksi myös Ruotsiin suuntautuvien hanhenmetsästysreissujen oppaana. varista ja muuta haittalintua on tiputettuna. – Varisjahdissa oli myös alku houkuttelupyynnille, Tuukka jatkaa. – Houkuttelu tapahtui ensin suulla huutamalla, mankkavehkeet ja huuhkajankuva tulivat aika alkuvaiheessa mukaan myös. Mikä saa houkuttelupyytäjän liikkeelle. A ki Perälä, Joonas Lampimäki ja Tuomas Annala perustivat jokunen vuosi sitten houkuttelupyyntiin erikoistuneen Houkuttelupyynti.fi-verkkosivun. Tuukka Aronen lähti mukaan pari vuotta sit50 KUVA: TUUKKA ARONEN ten ja kun toiminta päätettiin siirtää Facebookin puolelle, nousi Tuukka yhdeksi ylläpitäjistä. VARISKANNAN HOIDOLLA ALKUUN Noina vuosina kylvettiin myös houkuttelupyynnin siemen
Nauhuri vetää varikset kyllä kauempaakin mutta niiden lähestyessä pitäisi vaihtaa pilliin. Tuukan saksanseisojiin ovat jotkut asiakkaatkin törmänneet. Vaikka varisekspertistä onkin kyse niin pientä kallistumaa vesilinnustuksen suuntaan on siis havaittavissa. www.berner.fi/sport/woolpower 50-51_Tuukka.indd 51 RIISTA 51 24.9.2013 12:53:18. Tuukan suosikki varispilliksi on nyt Faulks C-?. Villa kuljettaa hien ihon pinnalta pois luonnollisesti ja on kuiva ihoa vasten. kemukset Tuukalle tarjoaa se kun on saanut riistaa sieltä mistä muut eivät ole edes osanneet metsästää. Älä palele enää. – Ilves olisi esimerkiksi vallan erinomainen pillieläin, mutta useammat seurat haluavat käyttää vähät lupansa seuruejahtina. Paleletko. Miten sitten houkuttelupyynnin seuraavat askeleet. Joillain paikoin on jo tosin kyllästytty ilvesjahteihin joten näille alueille houkuttelu sopisi hyvin. Merinovillaneuleen patentoitu, untuvanpehmeä silmukointi säilyttää ilmakerroksen lämpimänä ja eristävänä suojana kehon ympärillä. Woolpower Ullfrotté Original –asuja on valmistettu vuodesta 1972. Nykyinen jahtikaveri Sumu kulkee mukana myös opaskeikoilla. Parhaat ko- KUVA: NIKO KESÄNEN sillä pystyy houkuttelemaan kauempaa. Mieluisimman metsästyspaikan määrittely kuuluu Tuukan suusta näin: – Mieluisin paikka on vesillä sorsajahdissa paikassa jossa ei ole muita. -Sijoittumisen, naamioinnin ja äänen käytön pitää kaikkien onnistua ja silloin kun näin käy ja saa saalista, siinä on se kovin juttu, Tuukka kiteyttää. – Itselleni tärkeä riistanhoidollinen puoli korostuu toki koirametsästyksessäkin, jo edesmenneellä vanhemmalla koirallani oli tilillään nyt 140 supia, Tuukka naurahtaa. Paljon on vielä työtä edessä, varsinkin pillien laatu- ja hintaerojen perustelussa. Woolpowerin sukat, alusasut, välikerrastot ja villatakit valmistetaan Pohjois-Ruotsissa, Östersundissa, aidosta Patagonian The secret is in our loops merinovillasta. HOUKU TTELUN TULEVAISUUS Houkuttelupyytäjien ”veljeskunta” on tehnyt nyt pari vuotta kovasti töitä nostaakseen houkuttelun yleistä tunnettuutta. Nauhurin Tuukka toteaa huonoksi koska sillä ei pysty varioimaan ääntä tilanteeseen sopivaksi. – Se huutaa aina samaa ja samalla volyymilla ja siksi linnut jäävät usein pyörimään korkealla. ja yhdistelmän tehosta onkin muun muassa YouTubessa videota katsottavaksi. Vaikka houkuttelupyynnin sanansaattajaksi onkin lähtenyt, metsästää Tuukka kaikilla tavoilla. – Tavoitteemme on viestittää edelleen siitä mitä laadukas houkutteluvälineistö oikein tarkoittaa, sekä pillien että kaaveiden osalta, Tuukka toteaa. Suomalaisten metsästäjien tietotaitoa on kehitetty aktiivisesti ja sen seurauk- sena tietty herääminen on jo tapahtunut
VANHAT RAUDAT, UUDET ”PUU T” Rangen lähtökohtana oleva Sako Quad on jo sen verran ”vanha” asemalli, ettei sen läpikäymiseen liene tarvetta. Sako Quad Range Ratapiekkarin uusi tuleminen TEKSTI JA KUVAT: TERO KUITUNEN Asevalmistajan menestyksen määrittää pitkälti ympäröivän maailman tunteminen. Tämä kirkastuu kaikissa niissä ylistävissä kertomuksissa, mitä maailmalla on kirjoitettu Sako Finnfire Rangesta, eli Quadia edeltäneen P??S:n ratatukkisesta mallista. Sako Quad Range -pienoiskivääri on kuitenkin syntynyt puhtaasti kotimaisesta tarpeesta. Kaliipereista RIISTA 52-55_Sako-Quad.indd 52 25.9.2013 13:34:56. Taustalla on SML:n luodikkolajien sääntömuutos, joka mahdollistaa pienoiskiväärin käyttämisen junioriluokissa. 52 S ako Oy:n suurin markkina on Pohjois-Amerikassa ja niinpä on ollut luonnollista pyrkiä tuotteisiin, jotka vetoavat siellä. Sitä on käytetty menestyksellä metsästyksestä aina pienoiskiväärikasa-ammuntaan asti. On varmaa, että Quad Rangen käyttäjäkunnasta muodostuu yhtä moninainen. ja .?. Vaikka Quad Range onkin taustaltaan ”erikoismalli”, on se kiinnostava myös laajemmin. Mach. HMR. Sako Quad Range on mainio esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun valmistajalla on silmät ja korvat auki. Mainittakoon sen verran, että kyseessä on vaihtopiippurakenteinen pienoiskivääri, jossa piippua ja lipasta vaihtamalla käytettävissä ovat kaliiperit .??LR, .??WMR, .?
Näkisin, että suurimpia hidasteita Rangen päätymisessä jahtiin on käyttäjäkunnan vanhoillisuus. Esimerkiksi varmistimen manipuloiminen on hankalaa pistoolikahvasta johtuen, koska ampumaotteessa peukalo jää väkisinkin kauas varmistinvivusta. .?. Quad Rangen raudat ovat siis vanhat tutut. Painavuuteen yhdistyy myös lievä etupainoisuus, joka on luonnollinen seuraus paksusta piipusta. Quadin kaliiperilistallakin se on säilynyt lähinnä siksi, että Quad ei olisi Quad vain kolmella kaliiperivaihtoehdolla. Siro pähkinäpuutukkinen pienoiskivääri on monelle se ainoa metsästyksellinen vaihtoehto ja tällaista peruspiekkaria havitteleva tuskin edes vilkaisee Rangeen päin. Ratakäytön suunnasta ajateltuna ne ovat joko neutraaleja ominaisuuksia tai vahvuuksia. Vain harvoin suomalainen jahtimies kanniskelee pienoiskivääriä pitkiä aikoja, pääsääntöisesti riistalaukaustilanteisiin päästään kyttäämisen tuloksena. Metsästäjän kannalta urheilullinen tukki ei lopulta ole huono asia. Idea on siis täysin sama kuin numerossa ?/???. Kirjoittajalle ko- RIISTA 52-55_Sako-Quad.indd 53 53 25.9.2013 13:34:57. kg:n yläpuolelle. esitellyssä Tikka T. Range onkin selvästi tarkoitettu ammuttavaksi, ei mukana raahattavaksi. Rangen metsästyksellistä roolia pohdittaessa on muistettava pienoiskiväärin tyypillinen käyttötapa jahdissa. Kilpaaseessa arvostetut ominaisuudet kun ovat haluttuja myös muissa käyttötarkoituksissa, joissa vaaditaan erityistä suorituskykyä. KUIN KALLIO Quad Rangen arvosteleminen on hankalaa, koska sen niin sanotut ”heikkoudet” liittyvät sen aiottuun käyttötarkoitukseen. Range on luotu liittämällä koeteltuihin rautoihin urheilullinen laminaattitukki. Ratakäytössä asialla ei ole merkitystä, ja jahtihommissakin vain pikatilanteissa, joita pienoiskiväärin kanssa harvemmin ilmenee. Vastaavat on aiemmin nähty Quadin Varmint ja Heavy Barrel -malleissa. Mach. Sporterissa (Sakon vastaavaan tarkoitukseen suunnattu keskisytytyskivääri). Tähän saattoi olla vaikuttamassa kiikaritähtäin ja sen jalkojen mataluus, joiden vuoksi ampuma-asennosta ei saatu kaikille ideaalia. ei lopulta ottanut tuulta alleen ja se on muuttunut käytännössä merkityksettömäksi. Range on pienoiskivääriksi todella painava, optiikalla ja jaloilla varustettuna vaa’an lukema painuu helposti ?,. Tarkka, ampujakohtaiseksi säädettävä pienoiskivääri helpottaa myös onnistuneen riistalaukauksen suorittamista. METSÄST YKSEEN. Pystystä ammuttaessa osa piti Quadista, osa koki sen liiankin piippupainoiseksi. Mutta jos ammuttavuus on ykkösasia, on tilanne toinen. Mutta asiaan
mm, mutta muissa vaakahajonta määritti tuloksen (?. 54 RIISTA S 52-55_Sako-Quad.indd 54 25.9.2013 13:34:57. Kyseessä ovat valikoiman lyhyet patruunat, joille sopivaksi lipas on saatu lisäämällä lippaan rungon sisälle täytepala. Piipun vaihtaminen on erittäin helppoa, kehyksen alapinnalta avataan yksi ruuvi, suoritetaan vaihto ja kiristetään ruuvi takaisin. Winchester Subsonic RN:n ja CCI Standard:n koesarjoissa ei ollut havaittavissa vastaavaa hajonnan vaakasuuntaisuutta. ja ?. ja ?. Tässä vertailussa kannattaa muistaa, että tuolloin on tyypillisesti etsitty huippukäynnin tuottava patruunaerä. metrin matkalta kahdessa osassa. Koeammuntojen jakaantumisen syynä olivat tuuliolot, jotka eivät lopulta kumpanakaan päivänä olleet ideaaleja. mm) ja Federal Champion:lla (?. sekä ?. Piippu menee paikoilleen vain yhdessä asennossa, joten virhettä asennuksessa on lähes mahdotonta tehdä. ??. ja ?. ja ?. Jokaisen koesarjan laukaukset pyrittiin kuitenkin ampumaan yhdenmukaisissa tuulioloissa. Hyvää, jos ajattelee sitä, että osalla pienoiskivääreistä vastaavaa tulosta pidettäisiin normaalina puolet lyhyemmältä ampumamatkalta. konaisuus oli käyttökelpoinen kun poskipakka säädettiin äärimmilleen alas ja oikealle, mutta osalle sekään ei riittänyt. mm) saatiin Lapua Midas M:llä, jonka kaksi muuta kuviota tuuli hajotti sivu- Myös laukaisukoneisto ja lukkolaite ovat vanhaa toimivaksi todettua Quad-tekniikkaa. mm). Joko ne ammuttiin parempiin tuulioloihin tai sitten tuulen vaikutus hukkuu patruunan käynnin alle. Onko tällainen käynti sitten hyvää vai huonoa. Huonoa taas, jos verrataan pienoiskiväärillä saavutettaviin huipputuloksiin. mm, pystyhajonta vain ?. suunnassa kokoon ?. mm objektiivilla varustettu putki saadaan liitettyä toisiinsa asiallisesti. mm. TUULESSA JA TUISKUSSA Tarkkuuskokeet suoritettiin ??. Myös piipussa on lipasta vastaava värikoodaus (vihreä rengas). Laukaisu on Sakolle tyypillinen (= hyvä), kaikki toimii takeltelematta ja painava ase rötköttää tuella vakaasti. Winsun aliäänipatruunalla kuviot olivat ??, ?. mm). mm ja CCI:n peruspatruunalla vastaavasti ??, ?. Kiikarinjalat saavat siis olla korkeammat, jotta Quad Range ja ?. Tuulen vaikutus on siltikin nähtävissä koesarjoissa. Käytännössä odotettiin likimain tyyntä hetkeä, jossa sitten ammuttiin viivyttelemätön viiden laukauksen sarja. Tukien päältä ammuttaessa tuntuma ei ole lainkaan pienoiskiväärimäinen, paitsi tietysti rekyylin osalta, ja ilman sitä voisikin helposti kuvitella ampuvansa isompireikäisellä tarkkuuskiväärillä. mm). Pituudestaan huolimatta lipas uppoaa kokonaan tukin sisään, jossa on kuitenkin reilujen leikkausten vuoksi mukavasti tilaa sen irrottamiseen. Nyt kokeilluissa patruunoissa oli selvästi muutamia jatkotutkimusten arvoisia, Quad:n lippaan pohjassa olevat värit kertovat siihen sopivat kaliiperit, tässä tapauksessa ne ovat .22LR (vihreä) ja .17Mach2 (sininen). LR:lle, joten patruunaerienkin väliset erot korostuvat. Kyseisten kuvioiden pystyhajonta oli vain noin puolet vaakahajonnasta (?. metriä on pitkä ampumamatka .?. Tuetuista asennoista Quad Range on todella helppo tapaus. Pienin osumakuvio (?. Sama tapahtui SK High Velocity:lla: osumakuvioista yksi oli tasainen ?. Lisäksi ammuttiin yhdet koesarjat RWS Rifle Match:lla (?. Quad Range saapui mukanaan Burris E1 Fulfield 3-9x40 -tähtäin, joka oli asennettu 11 mm kiilaan sopivilla Sako Optilock-jaloilla. ja ?. mm
MITÄ SEURAAVAKSI. Poskipakka liukuu korosuunnassa reilusti, mutta sivusuunnassa säätövaraa on vain vähän. RWS Rifle Match 34mm. Tällainen kokonaisuus voisi olla nannaa metsästäjien lisäksi esimerkiksi pienoiskiväärisiluettiampujille, joiden on pysyteltävä sääntöjen sanelemissa painorajoissa. Halutessaan Sako voisikin luoda Quadin ympärille modulaarisuutta täysimittaisesti hyödyntävän järjestelmän. Pelkästään erilaisilla tukeilla Quad:sta olisi mahdollista luoda mitä erikoistuneempia työkaluja eri käyttötarkoituksiin. Pulttilukkoaseiden yhteydessä termiä harvemmin käytetään, mutta siitähän tässäkin lopulta on kyse. Burris E1 Full?eld 3-9x40 + optilock-jalat) Suositushinta: 1768 euroa Lisätietoja: www.sako.. Faktat Sako Quad Range Valmistaja: Sako Oy, Suomi Kaliiperi .22LR (.22 WMR, .17 Mach2, .17 HMR) Kapasiteetti: 5 patruunaa Piipun pituus: 22 tuumaa (558 mm) Paino: 4,5 kg (sis. Koeammuntojen osumakuvioita 100 metrin etäisyydeltä. SK High Velocity 34mm. Asemaailma on menossa kiihtyvästi kohti modulaarisuutta. Lapua Midas M 29mm. Kannattaa huomata, että jo Rangen tukillakin olisi mahdollista saada mielenkiintoisia yhdistelmiä. RIISTA 52-55_Sako-Quad.indd 55 55 25.9.2013 13:34:58. Muutama tukkioptio lisää, vaimenninkierre- mahdollisuus, kenties tähtäinkiinnitysvaihtoehtoja, niin valittavaa alkaisi olla enemmän kuin tarpeeksi. Quad on lähtökohtaisesti modulaarinen ase (helppo kaliiperin vaihtaminen), joten miksi modulaarisuutta ei laajennettaisi entisestään. Näkisin, että Rangen tukki on luonnollinen jatkumo sille, minkä Sako aloitti luodessaan Quad-pienoiskiväärin. eli niistä kannattaisi hankkia muutamia valmistuseriä koeammuntoihin. Ratatukki ja metsästysprofiilinen piippu -yhdistelmässä ergonomia olisi tarkkuutta tukeva, mutta kokonaispaino olisi matalampi. Kenties voisi olla jopa niin, että asiakas ”kokoaisi” netissä haluamansa pienoiskiväärin, jonka Sako sitten toimittaisi paikalliselle kauppiaalle valmiina
x telejatke, sekä ??-??. Ahne kun olen, niin pitää yrittää molempia samalla reissulla. VR. Useasti juuri tästä syystä kuvan laatu kärsii, sillä joskus sekunnin murto-osa ratkaisee onnistuneen kuvan. Jopa postinhakureissulle otan usein kameran mukaan; aina niitylläkin voi jotain mielenkiintoista ilmestyä eteen. - ??. Varsinkin metsästystilanteet tulevat eteen nopeasti ja ennalta arvaamatta, usein juuri kun sitä vähiten odottaa. Haluan kuitenkin kuvata spontaanisti, koska silloin syntyvät ne aidoimmat kuvat. Hyvin usein kirjoittajallekin käy niin, että vaikka olen valmistautunut kuvamaan, niin kuva jää ottamatta, kun tilanne on niin nopeasti ohi. Metsästäjä valokuvaajana osa 2 Kuvia spontaanisti TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS ”Voi kun olisi ollut kameran mukana, niin olisipa tullut hyvä kuva!” Tuo lausahdus saa minut aina hymyilemään, ainakin sisäänpäin. mm/?.. Kuvaamista ajatellen tämä ei ole hyvä ratkaisu, sillä parempi olisi keskittyä joko metsästykseen tai kuvaukseen. Kuvaustilanteisiin täytyy varautua jo edeltä käsin, vähän niin kuin aavistaen. mm/?.. VR -objektiivia, koska sen tarkennus on nopea. Varalta on mukana . Metsästäessä minulla on yleensä mukana kolme koiraa, ase, laukku ja kamera, joten kameran painolla on merkitystä. Muuten luonnossa liikkuessa käytän ??. RIISTA 56-59_Luonnonkuvaus-Osa2.indd 56 25.9.2013 12:22:51. Tosin zoomausominaisuudesta johtuen sen tarkennusnopeus on kiinteään objektiiviin verrattuna vähän hitaampi. Useimmiten laitan järjestelmäkameraan ?. Tai sitten kamera laukeaa, mutta kuvasta ei tule laadullisesti kelvollista, sillä tarkennus, valotus tai jokin muu seikka menee pieleen. 56 METSÄST YS ON ERI ASIA Nykyisin kannan aina kameraa mukanani ollessani metsästämässä tai muuten liikkeellä luonnossa. VR objektiivin, koska se on kevyt kantaa ja pitää sisällään zoomaus-ominaisuuden. Ja se harmittaa. mm/?.. V aikka eihän se kameran mukana oleminen pelkästään riitä. ”VR” tarkoittaa tärinän vakaajaa, joka on arvokas ominaisuus, koska harvoin näissä kuvaustilanteissa on jalusta mukana. Tosiaan, jos kamera olisi ollut mukana.. Spontaanisti syntyneissä tilanteissa kaikki on mahdollista ja epäonnistuminen on tavallista. Ehkä tässä se metsästyksen ja kuvaamisen viehätys piileekin, koskaan ei voi ennalta tietää mitä tapahtuu
ja aukon korjaus -?. Jos objektiiviin on lisätty . RIISTA 56-59_Luonnonkuvaus-Osa2.indd 57 57 25.9.2013 12:22:52. Jalusta on mukana harvoin, sillä sekin painaa keinun kanssa useamman kilon ja on aika vaikea kantaa. VAKIOSÄÄDÖT VALMIIKSI Nopeiden tilanteiden tallentamisen edellytys on, että kamerassa on ns. ja suljinaika määräytyy automaattisesti. Jotta kuvattavan kohteen saa pysähtymään pitää suljinajan olla ?/???. x telejatke, niin se muuttaa aukonarvoksi ?.?. Tarkastan kuvat ja, jos kuvauskohde mahdollistaa, niin teen tarvittavat korjaukset. tai vieläkin nopeampi. Kuvaan RAW eli raakakuvaa, automaattivalotuksella, täydellä aukolla, joka on ?.. Muutan säätöjä mahdollisuuksien mukaan ”lennosta”, kun olen aluksi ot- tanut muutaman kuvan vakiosäädöillä. vakiosäädöt aina valmiina. Joka kuvaustilanteen jälkeen, jos asetuksia on muutettu, tulee vakiosäädöt palauttaa ennalleen
Metsästäjä valokuvaajana Koira apuna Koirametsästyksessä on mahdollista varautua vähän ennakkoon, oli sitten kyseessä haukkuva-, ajava- tai seisova koira. Aloitin kuvauksen, kamera nakutti 11 kuvaa sekunnissa. Koiran pään asennosta voi päätellä missä linnut mahdollisesti lymyävät. Odotin valmiina laukaisemaan kameran. Haukku oli kiivas, sitten kuulin kun koira kiljaisi, sitten tuli hiljaisuus. Voi aivan rauhassa lähestyä koiraa. Kun olin saanut selville hirven kulkusuunnan, nostin kameran valmiiksi kuvausasentoon, jotta liike ei paljastaisi olinpaikkaani. Tämä tilanne tuli ikuistetuksi Lapualla. YKSITOISTA PIIKKINEN HIRVISONNI/ 600 MM/5.6. Kun koira seisoo, ei ole enää mitään kiirettä. Kuulin kuinka sarvet kolisivat puihin. Annoin koiralleni luvan edetä ja kun koira lähti liikkeelle laukaisin jo kameran ja kohdistin lentoon nouseviin pyihin ja annoin kameran seurata niitä. PELTOPYYJAHTI/ ISO 1500 190 MM/2.8 1/5000 KORJAUS -0.7. Oli minun onneni, kun hirven pää tuli esiin juuri siitä, mihin olin tarkentanut kameran. 58 RIISTA 56-59_Luonnonkuvaus-Osa2.indd 58 25.9.2013 12:22:53. Aavistin hirven ottaneen karkon. Keskityin tilanteessa vain kuvaamaan. Kameran suljinäänen kuultuaan hirvi kääntyi minua päin ja tuijotti pitkään. ISO 1000 1/640 KORJAUS -0.7 Tämä hirvisonni tuli kameran eteen koiran haukusta. Seisovalla kanakoiralla metsästettäessä tilanteisiin pääsee varautumaan vähän ennakolta. Seurasin kameran läpi, kuinka hirvi tarkasteli maastoa ja pienen odottelun jälkeen nousi tielle. Sitten se kääntyi ja jatkoi matkaansa tien yli mitään kiirettä pitämättä
Tilanne oli niin nopea, ettei kukaan saanut niistä yhtään kuvaa. Seurasimme katseella mihin suuntaan ne lensivät ja laskeutuvat. Viimein näin riekon pienen rantamännyn alla lymyämässä. Naaras oli painautunut maata vasten ja vasta aikojen päästä huomasin sen, kun se vähän liikahti. Aloin matkia naarasriekkoa tavalla, jonka edesmennyt Rauno Sanila opetti kerran Näätämöllä. Lähdimme liikkeelle vitjassa. Huomasin maassa riekon ulostekasan ja ilmoitin siitä muulle seurueelle. Päivä oli painumassa iltaan ja viimeiset valonsäteet vielä näkyivät. RIISTA 56-59_Luonnonkuvaus-Osa2.indd 59 59 25.9.2013 12:22:55. RIEKKOKOIRAS/ISO-2500 300MM/2.8 1/250 KORJAUS -0.7 Oli viimeiset hankikelit. Olin tulossa nevalta autolle, kun kuulin riekon naurun. KUVATTU 10 METRIN PÄÄSTÄ. Piilouduin. Koiras vastasi ja jälleen lähempää. Viimein koiras oli näkyvissä ja kamera toimi. Sain, kuin sainkin otettua kuvia tästä uteliaasta riekkokoiraasta. Tämä kuvaustilanne syntyi Kalajoen Letolla, kun olimme jo tulossa autoille. Samassa kuulin takaani riekon naurun, kun pariskunta nousi ilmaan päkättäen. Uudestaan ja uudestaan. Spontaanisti Nämä täysin spontaanisti syntyneet kuvaustilanteet tuovat parasta mielihyvää, jos vielä kuvat onnistuvat. Jos toisin käy, antaa se vain haastetta uusiin tilanteisiin. Kun pääsin lähemmäs, otti se muutaman juoksuaskeleen ja pysähtyi kuvattavaksi. SOIDINRIEKKO/ ISO 1600 300MM/2.8 1/1000 KORJAUS + 1.0. ”Nau - nau” - tauko ja jälleen kolmesti ”nau - nau - nau”
Päivän pääaiheeksi nousi sorkkaeläimiä koskeva riistapolitiikka. yksilöä / ???. Riistasta aiheutuvan haitan kokemusta voisi Järvisen mukaan lieventää muuttamalla metsästyskulttuuria. MTK:n välitön vastine kaatomäärien laskuun oli, että hirvikannan kasvu on uhka metsätaloudelle. Asennemuutoksella sorkkariistakannat nousuun Suomen Ammattiriistanhoitajien Riistatalouspäivä Suurriistanhoito on monen tulen välissä. / ???. ja Eestissä ?,??. prosenttiin. Thorsvikissä vastaavat luvut ovat ?. eläintä, Ruotsissa ?,. TEKSTI JA KUVAT: HEIDI KALLIONIEMI S uomen Ammattiriistanhoitajien Riistatalouspäivä pidettiin elokuun puolivälissä Kirkkonummella, Thorsvikin tilalla. Suomalaiselle kansanluonteelle tyypillinen kateus on myös ajanut vähättelemään riistasta saatavia hyötyjä. ja ??. HAITTOJA LIIOITELLAAN Riistakantojen kasvusta aiheutuvaa haittaa liioitellaan, Suomi on riistaköyhiö verrattuna muuhun Eurooppaan, totesi Heikki Järvinen Sauvalan Kartanosta, itsekin metsänomistaja ja maanviljelijä. Maa- ja metsätalous vaatii haittojen vähentämistä ja metsästäjissä itsessään majailee saaliskateus, joka torppaa hyvätkin aikeet. Kritiikkipalaveri Kritiikkipalaveri on mielipidepalsta, jossa lehden tekijät ja lukijat tuovat esiin metsästykseen vahvasti tai hatarasti liittyviä mielipiteitään. Metsästäjä ja riistanhoitaja joutuu perustelemaan riistan olemassaoloa itsessään, ja jopa puolustelemaan harrastustaan tai ammattiaan. RIISTA ON MONENLAISEN POLITIKOINNIN KOHDE Sorkkaeläimet ovat katsantokannasta riippuen joko petojen ravintokohteita, metsän- ja pellontuhoajia, liikennevahingon aiheuttajia tai peräti hirvikärpästen levittäjiä. Ruotsissa samankaltaiselle alueelle mahtui ??. Järvinen suomi myös lupabyrokratiaa: peuralupia jaetaan vaikkei alueella olisi metsästettävää kantaa. hehtaarin riistatiloja Suomessa ja Ruotsissa. sorkkaeläintä, hirviä, kauriita, kuusipeuroja ja villisikoja. Metsä- ja maatalouden näkökulmasta riistaeläimet ovat haittaeläimiä. ha ja saaliiksi saadaan ?,. Pinta-alaan suhteutettuna naapureilla on noin ?,. Riistapolitiikan vaikutusvoimaa kuvaa esimerkki Namibiasta, missä ???. sorkkaeläintä / km2, kun Suomessa vastaava luku on ?,?. Maanomistajille tulisi maksaa korvauksia metsästysoikeudesta, nykyinen tapa on maanomistajien hyväksikäyttöä, eikä edistä riistanhoitoa. Laulumaa painotti, ettei Thorsvikissä tehdä mitään mitä ei voisi tehdä muuallakin. Metsästäjien määrään suhteutettuna luvut ovat vielä karummat, Suomessa metsästäjää kohti on ?,. Tunnusluvut puhuvat puolestaan: Uudellamaalla kauriita on vain . siirrettiin riistan omistusoikeus maanomistajille, ja valtio alkoi tukea riistataloutta erilaisin keinoin. Järvinen vertaili noin ???. Jotta suurriistakannat saataisiin kasvatettua eurooppalaiselle tasolle, ammattilaiset toivoivat asennemuutosta ja jopa tiukempaa lupapolitiikkaa. Ruotsilla ja Eestillä on kauriita ja villisikoja ylenmäärin, lisäksi vielä kuusipeuroja, saksanhirviä ja hirviä. Suuresta eläinmäärästä huolimatta satovahingot jäivät vain ?–?. Kotimaisella tilalla sorkkaeläimiä oli ??, koostuen valkohännistä ja hirvistä. Sanna Kumpulainen Helsingin Yliopistolta kertoi afrikkalaisesta riistanhoidosta ja sen ta- RIISTA 60-61_Kritiikki_Riistanhoito.indd 60 25.9.2013 12:19:28. OIKEILLA VALINNOILLA TULOKSIIN Markku Laulumaa valotti Thorsvikin kartanon riistastrategiaa: poistot kannan kasvun ehdoilla kantavat hedelmää. ha. 60 Riistakeskuksen johtaja Reijo Orava antoi esimerkin riistapolitiikan vaikeudesta: Hirvenpyyntilupia pudotettiin kymmenesosalla, koska kanta on alimmillaan kolmeenkymmeneen vuoteen
Pidä huoli, että eläimet eivät näänny talvella: talviruokintapaikat, riista- ja luonnonhoitopellot sekä talven yli vihreät lohkot tarjoavat kauriille ja valkohännille ravintoa talven vaikeina aikoina. Suurpetojen määrän kasvaessa on entistä tärkeämpää nostaa sorkkaeläinten kantoja koko maassa. RIISTA TARVITSEE PUOLESTAPUHUJIA Vaikka metsästys on tuoreen Taloustutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan positiivisemmassa huudossa pariinkymmeneen vuoteen, on julkisuudessa käytävä keskustelu paljolti negatiivisuuden värittämää. 3. Entisestä haitasta tuli voimavara, kun kasvavan luonto- ja metsästysturismin myötä riistanhoito elinkeinona nousi karjanhoitoa kannattavammaksi. Eläimiä ei myöskään kannata houkutella vilkasliikenteisten teiden lähistölle. 2. Sanna Kumpulaisen kokemukset Afrikasta herättivät suurta kiinnostusta. KASVAVISTA RIISTAMÄÄRISTÄ H YÖT YVÄT KAIKKI Riista-ala on kasvussa, kertoi Suomen Ammattiriistanhoitajien puheenjohtaja Niko Hytönen. Poistoja suunnitellessa on otettava huomioon liikenteen ja maatalouskoneiden alle jäävät yksilöt sekä petojen suihin joutuvat. Uusia yrittäjiä on tullut ja entiset yritykset ovat palkanneet lisää työvoimaa. Poistot pitää aina tehdä kannan kasvun ehdoilla. Niko Hytönen, Heikki Järvinen ja Markku Laulumaa Suomen Ammattiriistanhoitajat ry:stä saivat hyvää palautetta yleisöltä, Riistatalouspäivälle toivottiin jatkoa tulevaisuudessa. Minimoi tappiot: Huomioi pedot ruokintapaikkojen sijoituksessa, valitse avoin paikka. Riistakannat kasvuun – 3 faktaa: 1. Laadukkaita metsästyselämyksiä voi hankkia ostopalveluna myös kotimaasta, riistaa vain pitäisi olla enemmän. Puhumattakaan Suomeen suuntautuvasta metsästysturismista. Myös suurpetokeskusteluun tulisi ottaa mukaan saaliseläimet. Riistakantojen kasvusta hyötyisivät kaikki metsästäjät ja kansantalouskin, kun suomalaisen metsästäjän ei tarvitsisi lähteä merta edemmäs kalaan, vaan saalista riittäisi kotimaassa. RIISTA 60-61_Kritiikki_Riistanhoito.indd 61 61 25.9.2013 12:19:31. Riistapolitiikka on eri viranomaistahojen keskinäistä kädenvääntöä, höystettynä kansalaisaktiivien kannanotoilla. Suomella olisi potentiaalia nousta riistarikkaaksi maaksi. Se vaatii paitsi poliittista tahtoa, myös malttia toteuttaa pitkän linjan visioita kentällä. Jätä ampumatta: Verotuksen suunnittelu on kasvun tärkein edellytys. Kotimaiset hirvieläimet ovat aliarvostettu luonnonvara. loudellisesta arvosta. Joskus saattaa olla tarpeen rauhoittaa eläimet metsästykseltä useammankin vuoden ajaksi,jotta kannasta saadaan verotuksen kestävä. Järjestettyjen jahtien suosio on noussut ja liitännäistyöpaikkoja syntyy
Mutta varsinkin ensikertaa reissuun lähtevälle ohjeet ovat tarpeen. Hinta:79 euroa www.3hgr.fi Lyijyn jälkeen kuparin kimppuun. – pienoiskivääristä tuttuja osia. Uutiset & uutuudet Asehihna/ampumatuki 3HGR 3HGR-kiväärihihna on syntynyt käytännön tarpeesta. Lakiesitys on enää kuvernöörin allekirjoitusta vailla. Kyseessä ovat perusohjeet, joissa ei sinänsä ole mitään uutta. Lisäksi on ilmennyt, että kupari on myrkyllistä kondoreille. Onkin nostettu esiin näkemys, että kondorit saavat lyijynsä syödessään kaikenlaista roskaa. Jos kuvernööri ei siis käytä veto-oikeuttaan ja lyijyn täyskielto tulee voimaan, siirtyvät metsästäjät käyttämään kupariluoteja, joiden materiaali on myös myrkyllistä linnuille. Kiinnittyminen tukeen on nopeaa, 3HGR:n elastinen hihna kietaistaan kireälle puun ympäri ja lukitaan hihnan ”jalustaan”. Poskipakka-perälevy-komponentti on vaihdettavissa, joten ase saadaan sovitettua joko rautatähtäimille tai optiikalle sopivaksi. Suurin uutuusarvo on sen modulaarisella perällä. Painavimpia perusteita on ollut kaliforniankondorien suojelu. Ruger American Rimfire Sturm, Ruger & Co:n julkisti pulttilukkoisen pienoiskiväärin nimeltään American Rimfire. 3HGR on kotimainen innovaatio, ja se vaikuttaa kaikinpuolin laadukkaalta tuotteelta. Hihnan avulla ase saadaan kiinnitettyä puun runkoon, josta saadaan hyvä tuki tarkkaa laukausta varten. Mutta kondoritutkijoiden näkemykset on asetettu kyseenalaisiksi: vaikka lyijypatruunoiden käyttämistä on jo rajoitettu voimakkaasti, silti osa tutkimuslinnuista pitää yllä korkeita pitoisuuksia. Raadonsyöjälintuina niiden on todettu saavan liikaa lyijyä. Nyt Kalifornia on säätämässä lyijylle osavaltion laajuisen täyskiellon. www.ruger.com Vinkkejä lentämiseen Finavialta Kasvava metsästysmatkailu on huomioitu nyt myös Suomen lentoasemia pyörittävän Finavian toimesta. Esimerkiksi lipas on sama. Laji pelastettiin sukupuutolta tarhauksella ja nykyään osa vapautetuista linnuista tutkitaan säännöllisin väliajoin. RIISTA 62-63_Uutiset.indd 62 24.9.2013 12:54:51. Se on koonnut kompaktiksi paketiksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeet aseiden, patruunoiden ja muiden tarvikkeiden kuljettamisesta lentokoneessa. Uutuudessa on käytetty jonkin verran itselataavasta Ruger ??/?. Siitä kertyneet käyttökokemukset kerromme seuraavassa numerossa. www.finavia.fi/fi/lentomatka/ennen-matkaa/metsastajille-ja-vaeltajille 62 Kalifornian osavaltio on ollut lyijykieltojen edelläkävijä. Metsästäjien pelkona on, että lyijykiellon jatkumona tulee olemaan vastaava hyökkäys kupariluoteja vastaan. Piippu on kylmätaottu ja tukki on komposiittia, joten Rugerille tyypillisesti American Rimfire vaikuttaa työkalumaiselta aseelta
Kiertoliikkeen pitäisi myös pitää kupin lentorata oikeana. Tasku-Swarot on saatavana kolmessa eri värissä: vihreä, ruskea ja musta,, suusi, 8x ja 10x. Viimeisin tulokas on n Jussi-sarja, jossa työkalujen n kahvalevyjä koristaa pohjalaisten Jussi-kuosi. Työkaluja koetetaan persorsonoida maakohtaisiksi. rennosvaihtoehtoja on kaksi, Kynnys laadukkaiden katselukiikarien käyttämiseen alkaakin olla aika matalalla. Suositushinnat ovat 24, 56 ja 64 euroa. Monipuolisin taas on Jussi, jossa on 21 toimintoa. Winchester Wi h t TTrAAcker AA k Haulikupin lentorataa on käytetty indikaattorina siitä, mistä aloittelija ampuu ohi kiekosta. ä. CL8x25-malli painaa 360 grammaa ja ne mahtuvat nimensä mukaisesti taskuun. winchester.com Victorinox on nykyään muutakin kuin ”Sveitsin armeijan jan veitsi”. www.swarovskioptik.com RIISTA 62-63_Uutiset.indd 63 63 24.9.2013 12:54:52. Ketterin on Pikku-Jussi, jolla on pituutta vain 84 mm. Painotettu haulikuppi ei aiheuta vaaraa lentämällä liian kauas, koska se aukeaa helikopterin lapoja muistuttavaksi propelliksi. Winchester on jalostanut ideaa ja tuonut tarjolle TrAAcker –kiekkopatruunat. Kuljettamisen hankaluuteenkaan ei voi enää vedota. CL8x25 suositushinta 680 euroa. www.mastermarkbrands.fi Tasku-Swarot Swarovski CL8x25 Pikkuruisen kokoluokan Swarovski CL Pocket –katselukiikarit taittuvat kokoon, mutta tarjoavat valmistajalleen tyypillistä erinomaista laatua. Niissä haulikuppi on valinnan mukaan musta (kirkkaat kelit, taivasta vasten ampuminen) tai oranssi (pilvinen sää, maastoa vasten ampuminen), jotta se näkyy hyvin. Tuotevalikoiman laajenemi-sen myötä myös veitsen punaiset kahvalevyt, ne jotka tekevät Victorinoxista klassikon, ovat saaneet väistyä. www. Tuotemerkin alta löyöytyy esimerkiksi kelloja, vaatteita, eita, matkalaukkuja ja hajuvesiä. Victorinox Jussi Mistä meni ohi. Suomalaisia alaisia koukuttamaan tuli ensin Finlandiaandiasarja, jossa koristeena oli Suomen omen leijona. Näin se hidastuu suunnilleen samaa tahtia kiekkohaulien kanssa. Haulikuppi myös lentää aivan hauliparven kannoilla, koska se on painotettu muutamalla grammalla hauleja. Jussi-sarjassa on kolme eri työkalua: Vahva-Jussi on joukon jämerin 111 mm pitkällä lukittuvalla terällä
Tee hiljaa poreilevaan veteen lusikalla pyörre ja riko siihen kananmuna. Annostele lautaselle ja viimeistele salaatti paistetulla kyyhkyn rinnalla ja uppomunalla. Revi salaatti. PAISTETTUA KY YHKYN RINTAA PERUNALETULLA Irrota linnusta rintalihat (ne paistetaan viimeisenä, pannulla noin kaksi minuuttia molemmin puolin). Lisää noin 2 litraa vettä, mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Paista kyyhkyn rinta molemmin puolin noin kaksi minuuttia. Valmista kastike: sekoita 2 rkl sinappia, 1 rkl punaviinietikkaa, 2 tl sokeria ja ripaus suolaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Keitä kasaan (noin 1 litra). Lisää 1 dl öljyä ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Sekoita kulhossa salaatin lehdet, tomaatti, pekoni ja musta makkara ja sekoita kastike joukkoon. Keitä hiljalleen noin 2 minuuttia. ÄIJÄSALAATTI Suikaloi pekoni ja viipaloi mustamakkara. Lisää suola, vehnäjauhot sekä persiljasilppu. Paista pannulla voissa miedolla lämmöllä kunnes kypsää. Siivilöi liemi ja lisää siihen 3 rkl tummaa balsamicoa ja 1 rkl sokeria. Laita loput linnusta kattilaan porkkanan, sipulin ja varsisellerin kanssa. Lisukkeeksi; Kuutioi punajuuri pieniksi kuutioiksi. PERUNALETTU noin 2 dl perunasosetta 2 kanamunaa 1 tl suolaa noin 2 dl maitoa noin 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1/2 dl persiljasilppua voita paistamiseen Sekoita kulhossa perunasose, kanamunat ja maito. Paista pekoni ja mustamakkara pannulla rapeaksi. Sekoita tasainen taikina ja anna turvota noin 15 minuuttia. Lisää joukkoon pieneksi leikattu neulapapu. Sulata rasva pannulla ja paista kauniinruskeita lettuja. RIISTA 64-65_Kyyhkyreseptit.indd 65 65 24.9.2013 12:55:28. Keitä noin puoleen, tarkista kastikkeen maku. Tee uppomuna: keitä puoli litraa vettä, lisää siihen 0,5 dl väkiviinaetikkaa. Kyyhkyn rintaa Pekonia Mustaa makkaraa Kananmuna Kirsikkatomaattia Salaattia Väkiviinaetikkaa Ryytisinappia Rypsiöljyä Punaviinietikkaa Sokeria, suolaa, mustapippuria Puolita tomaatit
Asiasta ei puhuttaisi kenellekään. Hänen syyllisyystaakkansa putosi kuitenkin jo kuulusteluiden aikana, kun kylän huoltoasemalle saapui ELY-keskuksen tarkastaja, joka ihmetteli kovasti sitä, että kuka oli jo ehtinyt valaa padon räjäytettyyn ojaan. Byrokratia osoittautui tosin niin raskaaksi, että Sotkasuvanto päätti ohittaa ELY-keskuksen ja hoitaa asian kaikessa hiljaisuudessa Hovimäen kanssa. Hovimäki panosti laskuojaa koko päivän ja illalla kaikki alkoi olla valmista. Muutaman sadan metrin päästä räjäytystä seuranneet Sotkasuvanto ja Hovimäki hätkähtivät siitä voimasta mikä suoraan kalliota vasten asetetulla trotyylillä oli. Mallasjärvi ja Lärsäkköjärvi kun olivat samaa kalastusaluetta, ajattelivat Sotkasuvanto ja Hovimäki tehdä vedenvaihdon ensin Lärsäkköjärveen ja sen jälkeen Mallasjärveen. Matalan Lärsäkköjärven päässä oli käynnissä tapahtuma, joka muuttaisi koko Lärsäkön kylän idylliä mitä melkoisimmin. Koska järvikylässä vesilintujen perään ei ollut kuin Arttu ja hänen koiransa Blondi, alkoivatkin katseet kääntyä tähän kylän ruutiperseeseen, jolla todennäköisesti nytkin oli lusikkansa sopassa. Ensin oja auki ja kun vedenpinnan ihmettelijät olisivat häipyneet, niin kaikessa hiljaisuudessa padon tekoon. Ei näitä hommia sentään näin hoideta – kyllä tähänkin olisi pitänyt lupa kysyä. Häkki tulisi heilumaan. Huhut alkoivat kuitenkin kiertää kylällä melkoista tahtia. viimeinen sana Lärsäkköjärven tuho L ärsäkköä järisytti eräänä kesäisenä yönä varsin jykevä pamaus, joka helisytti ikkunoita koko kylässä. Joka tapauksessa oja oli nyt auki. Itse räjähdys kuitattiin kylällä kohtuullisen vähäisellä huomiolla. Kunnolla. Muutama koira räksytti tovin ja kylällä kuuluikin ainoastaan koiriaan sadattelevien huutoja – nukkuakin pitäisi eikä vain kuunnella hurttien haukuntaa. Näky oli karmea, eikä hajukaan ollut miten- 66 kään houkutteleva. Reiska Naapurivaara RIISTA 66_Larsakkojarventuho.indd 66 24.9.2013 12:55:48. Hovimäen asiantunteva silmä huomasi heti, että räjähteen määrä oli mitoitettu väärin ja oja oli heti kerralla alkuperäistä tarkoitusta syvempi ja leveämpi. Rantaviiva oli paennut pahimmillaan kymmeniä metrejä ja Artun sorsanruokintalautta oli nyt kuivalla maalla. Kahden maissa yöllä majahti. Kyläläiset vetivät johtopäätökset asiasta – Arttu ei ollut syyllinen. Tai tarkemmin ottaen se lillui mutavellissä, jota matalan järven pohjassa riitti. Alkoi armoton puhelinralli ja äkillisen ympäristökatastrofin ihmettely. Reissu laskuojalle paljasti räjähteiden repimät montut ja lähimaastoon singonneet kivet. Alistettu Arttu palasi kylälle. Aamun valjettua kylään alkoi kuitenkin tulla säpinää. Heidän toimensa oli lisäksi niin erikoinen, ettei vedenvaihdon osattu ajatella olevan sen motiivina. Ei mennyt kauaakaan, kun Arttua jo vietiin poliisiasemalle ja koko huusholli myllättiin läpi räjähdysaineita haettaessa. Tai sitten hölmöt kyläläiset saattaisivat tehdä padon itsekin, aina helpompaa. Mitään ei luonnollisestikaan löytynyt, mutta parin päivän kuulusteluissa Arttu oli menettää järkensä kun poliisit tinkasivat pontevasti tunnustusta Artun luvattomista kosteikkopuuhista. Lärsäkköläisillä oli nyt mutalammikko entisen järven sijaan. Lärsäkköjärven laskuojan suu oli kivikkoinen eikä ojan kaivaminen auki ollut mitenkään mahdollista. Leo Sotkasuvanto oli yhteistuumin Mallasjärven kalamiesten vetäjän, Majuri Hovimäen, kanssa päättänyt muuttaa Lärsäkköjärven mutapohjan paremmin siian kudulle sopivaksi. Syyllisiä ei luonnollisestikaan löydetty, sillä Sotkasuvanto ja Hovimäki olivat pitäneet turpansa visusti kiinni. Niinpä Sotkasuvanto ja Hovimäki päättivät tehdä homman nopeasti. Kyse oli Mallasjärveläisten kateudesta ja ilkitöistä kaunista Lärsäkköjärveä vastaan. Mahtava homma. Tarkemmin ajateltuna osittainen järvenlasku nähtiin toimenpiteenä, jonka tavoitteena olisi todennäköisesti kosteikon luominen puolittain tyhjentyneelle järvelle. Luvassa olisi kuulustelijoiden mukaan syyte ympäristörikoksesta ja räjähdysainerikoksesta. Paikalla olivat pian myös poliisit, palokunta ja ELY-keskuksen väkeä
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. Ilmestyy 10 kertaa vuodessa. alv 10 %). RE TKEILY • M ATK AILU • VARUS TEE T tilaajapalvelu@outdoormedia.
3190 € A300 Outlander 12/76 990,sh. 5548 € sh. 248 € Ahti Huvila Oy, Alajärventie 9, 63800 Soini, Puh.06-5281 203 ZZZ DKWLKXYLOD À. 1350 € Kodiak Gore-Tex puku Brown Bear kalvopuku 429,Tikka T3 Lite S/S .308 –paketti • Tikka T3 Lite S/S .308 14x1 luodikko • Burris Fullfield E1 3-9x40 valaistu tähtäinkiikari • Optilock Tikka jalusta ja renkaat • AseUtra vaimennin SL5 .30, kierre 14x1 Sako • Tikka asepussi ja asehihna 249,- sh. 328 € 1590,- X20 - Synthetic Combo 145,- Fiammes Gore-tex kenkä Ranger Pro 8x56 189,sh. 270 € 549,sh. 3590 € (3890 €) SV10 Perennia I kick-off 12/76 2 190,sh. Ahti Huvila Oy Jahtitarjoukset Soinista SV10 Perennia III 12/76 ( kick-off 2890€ ) 2790,sh. 819 € sh