HIRVI KYTTÄÄMÄLLÄ KASVAVA PYYNTIMUOTO
6 / 2011
7,50
SEISOJASTA KÄYTTÖKOIRA UUSIN OPEIN
HIRVEN KYTTÄYSPYYNTI
Konevoimaa hirven nylkyyn
710640-1106
6 4 14887 10 6405 0 11006
KANALINTUJAHDISSA PYSTYKORVAN KANSSA
PAL.VKO 2011-42
KIISTELY HAULIKON YLIMENOSTA JATKUU... LAUKAUKSEN JÄLKEEN, OSA 4 LINTURIISTA TALTEEN UNELMISTA TOTTA PROJEKTINA KAURISJAHTI JOUSELLA
Edelläkävijä haluaa tarjota toimintavarman, helppokäyttöisen ja kestävän ratkaisun jokaiselle suomalaiselle metsästäjälle kohtuulliseen kokonaishintaan.
Ultrapoint Koira-GPS:n valtuutetut jälleenmyyjät
www.ultrapoint.fi. Useat yrityksen markkinoille tuomat ominaisuudet ovat selkeästi viitoittaneet metsästystutkamaailman tietä. Nyt ohjelmisto myös Android-puhelimiin
Metsästystutkien edelläkävijä Ultrapoint tarjoaa sinulle entistä laajemman valinnanmahdollisuuden: ensimmäisen kerran voit käyttää kotimaista metsästystutkaohjelmaa, Ultrapointin DoGPS:ä, nyt myös Android-puhelimissa.
Toimintavarma, helppokäyttöinen ja tehokas Ultrapoint Kaikki automaattisesti näkyvillä heti, kun avaat ohjelman: koiran sijainti, oma sijainti, haukkutiheys, kartta Veloituksettomat Maanmittauslaitoksen kartat Veloituksetta ohjelmiston päivitys Android-puhelimiin sopivaksi versioksi (voimassa 1.10.2011) Edullinen käyttää GPRS-pohjaisen seurannan ansiosta Jälkipelit DoGPS NETissä Kartanpiirto-ominaisuuksilla tarpeelliset tuunaukset akut vaihdat itse
Kotimaisia Ultrapoint-koiratutkia kehitetään jatkuvasti
Sisältö 6/2011
6 Kanalintujahtia pystykorvalla 10 Haenel Jaeger.10 Pulttilukkokivääri Suhlista 16 Seisojan pentukoulutus Luomumenetelmä 22 Kritiikkipalaveri Petotutkimus uskottavuuskriisissä 24 Hirven kyttäyspyynti Kasvava pyyntimuoto pohjoisesta 30 Laukauksen jälkeen, osa 4 Linturiista talteen 34 Metsästäjän knoppitietoa Haulikkoammunnan aloittaminen, osa 3 38 Projektina metsäkauris jousella 42 Kaindl Diamant -teroituslaikalla terät kuntoon 44 RWS Safaripatruunat kaliiperissa .404 Jeffery 46 Sasta Wolf Camo Tuttu puku uudessa värityksessä 48 Drake Floating Blind Bag Erikoislaukku linnustajalle 50 Ltl Acorn Riistakamera uusilla ominaisuuksilla 52 Hirven nylkemiseen helpotusta konevoimasta 56 Palautepalsta Haulikon ylimenokeskustelu jatkuu 58 Palautetta haulikonpatruunoiden testaamisesta 60 Uutiset 64 Riistakamerakuvakilpailu 65 Eläinlääkärin palsta 66 Viimeinen sana, Reiska Naapurivaara
Vaikka joku olisi jo aiemmin osoittanut kykenemättömyytensä ministeritehtävien kunnolliseen hoitamiseen, niin hänet valitaan uudelleen. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Riistaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Jo nyt vaaditaan palikkatestiä monella paikkakunnalla KAIKILTA aseluvanhakijoilta eli jälleen jokainen nimismiespiiri on lähtenyt soveltamaan uusia ohjeita oman mielensä mukaisesti. Riista ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
ITSELATAAJAT HUOMIO!
Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Esa Höysniemi
Riistan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Firekustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Ulkoministeri sai jälleen syyn lempimissionsa julistamiseen presidentin vanavedessä. Olisi mielenkiintoista tietää miten presidentti Halonen ja ministeri Tuomioja perustelevat möläytyksensä. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Kaikki oikeudet pidätetään. Miten aseharrastajien ja metsästäjien kiusaaminen estää jatkossa päästään vialla olevien kauhuteot. Missään muussa valtiossa tuolla taustalla ei edes pääsisi maan johtoon. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Ikävä ampumistapaus Norjassa muutti päättäjämme taas hetkellisesti hyvinkin toimeliaiksi. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Jotain positiivistakin on nyt nähty, yllättäen ainoa järkevä mielipide löytyi tällä kertaa uudelta sisäministeriltämme, joka myös ainoana kykeni säilyttämään rauhallisuutensa eikä muiden tavoin menettänyt arvostelukykyään. deko-laki sekä lupien hinnan järjetön nousu) ovat saaneet aikaan asiantuntijoiden ennustaman luvattomien aseiden lisääntymisen. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. Uudistukset koskettavat metsästäjää siinä missä muitakin aseharrastajia. Miten heidän ehdottamansa toimenpiteet olisivat ehkäisseet tapahtuneen. Jos valtion ylin johto on näin täydellisen tietämätön ajamiensa asioiden taustoista ja vaikutuksista, niin ei tarvitse ihmetellä maamme muiden, tärkeämpien asioiden perin heikkoa tilaa. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla.
Riista löytyy myös Facebookista: facebook.com/riistalehti. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Tämä tunnetun poliitikon tokaisu taitaa pitää paikkansa paremmin kuin kukaan osaa kuvitella. Fire-kustannus Oy vastaa Riistan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. RIISTA PL , HELSINKI email: toimitus@riistalehti.fi ISSN - PÄÄTOIMITTAJA: Esa Höysniemi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Arto Määttä TEKIJÄT: Tero Kuitunen, Juha Kylmä, Tuomo Karsikas, Jussi Grönstrand, Erno Lindroos, Hannu Uronen, Timo Höysniemi, Ville Pohjola, Jari Laulumaa, Maiju Suominen, Erkki Tamminen, Vesa Julin GRAAFIKKO: Antti Teittinen VALOKUVAAJAT: Arto Määttä KANNEN KUVA: Jari Niskanen ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET: asiakaspalvelu@riistalehti.fi puh: - (klo .-.) Muina aikoina automaatti, puh: - Tilaushinnat: kk euroa kestotilaus euroa/ kk KUSTANTAJA: Fire-kustannus Oy PL , HELSINKI MEDIAMY YNTI: Jani Leskinen puh: - jani.leskinen@firekustannus.fi
pääkirjoitus
Uusi hallitus vanhat virheet?
"On hirveää ajatella kuinka vähällä järjellä tätä maata johdetaan". Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Emme takaa Riistassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Toisaalta, kun mennään ajassa taaksepäin riittävästi kyseisten henkilöiden poliittisen uran alkumetreille, ei näitä kysymyksiä ole enää tarvettakaan esittää. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Viides vuosikerta. Toivottavasti linja pitää ja oikeat aseasiantuntijat saavat äänensä vihdoin kuuluviin aselakia muokattaessa ennen kuin jo aloitettu lakifarssi saa korjaamatonta vahinkoa aikaan. Yhteen ääneen vaaditaan aselain kiristämistä, vaikka jo nykyiset ulkopuolisista vähäisiltä tuntuvat mutta käytännössä merkittävät muutokset (mm. Miten aselakiuudistukset sitten liittyvät metsästykseen. Mihin tämä maa joutuu, kun poliisikaan ei ymmärrä selvää suomen kieltä. Vanha käytäntö jatkuu myös ministerinvalinnoissa
- Lapin harvahkoissa metsissä ampumaetäisyydelle pääseminen on vaikeampaa ja myös jännittävämpää haulikko matkassa. Ensimmäiset omat saaliinsa hän ampui -vuotiaana Koillismaalla, sittemmin ovat pyyntimaat vaihtuneet Länsi-Lappiin ja Enontekiölle. Jos pelkkä saalis ei kuitenkaan ole pääasia, voi hommasta tehdä itselleen jännittävämmän ja haastavamman vaihtamalla kiväärin haulikkoon. Yksinomaan saalisorientoituneet voisivat hänen
RIISTA
6. - Koko metsästystapahtuma alkaen siitä kun koira hakee ja sitten rupeaa haukku kuulumaan, tilanteen kuutioiminen, lähestyminen ja lopulta ampumatilanteeseen pääsy. Loppukauden voikin sitten maata sohvalla televisiota katsomassa. Ja kun lintu sitten tippuu se on niin perinteistä suomalaista metsästyskulttuuria kuin olla voi. Haulikon kanssa korostuu taito päästä hiippaillen haukulle ja lähemmäs saalista, perustelee Jari Kaipainen mieltymystään haulikkoon metsäkanalinnunpyynnissä. Entistä mielenkiintoisempaa metsästyksestä tulee kun lähtee pyyntiin hyvän koiran kanssa.
M
ieluusti jätän kiväärin kotiin lintumetille lähtiessäni. Kaipainen on kulkenut metsällä yli neljä vuosikymmentä, eli lähes koko ikänsä. Alusta asti on kotona ollut pystykorvaisia koiria metsästystarkoituksiin ja tälläkin hetkellä tarhassa on kaksi suomenpystykorvaa. Kiväärillä vaikkapa metristä ampuessa riittää ampumataito ja hyvin kohdistettu ase, mutta haulikon kanssa hommasta tulee paljon mielenkiintoisempaa. METSÄKANALINTUJA PYSTYKORVALLA
TEKSTI: MAIJU SUOMINEN KUVAT: JARI KAIPAINEN, OLAVI AIRAKSINEN
Mehevämpiä tilanteita, enemmän koettavaa
Lapin kohtuullisen harvat metsät sekä vielä harvempi nykyinen metsäkanalintukanta tekevät sen, että kiväärillä metsästettäessä tilanteet saattavat olla nopeasti ohi ja pyyntikiintiö täynnä. Sitä pitäisi vaalia, Kaipainen sanoo
Samalla reissulla saatiin vielä toinenkin pyy haukusta, tosin pää tallella. - Pyy istui oksalla noin parinkymmenen metrin päässä. Hirviä ei sille päivälle ollut mailla eikä halmeilla, mutta metsoja sitäkin enemmän. Paikka tuli kun pyy kurkisti koiraa sivullepäin niin että pää oli kunnolla näkyvissä. Levottomana lintuna pyy myös laittaa koiran sinnikkyyden testiin. - Lähemmäs ei ollut mitään asiaa, sellaisella aukolla se istui. Yllättävän hyvinkin se aikansa jaksoi haukkua kestää, kunnes pyrähti lentoon ja vaihtoi paikkaa juuri sen puun oksalle jonka alla seisoimme. Siinäpä se sitten olikin, etten pilaa koko saalista. Silloin vedin liipaisimesta, suppealla piipulla. Se oli sille päivää jo viides Elkun metsohaukku. -Liian ahne ei pitäisi olla. Siihen asti olin loppuviimein karkottanut kaikki linnut, mutta nyt oli se paikka
että koiralle on annettava palkinto siitä hienosta työstä, mitä se oli koko pitkän päivän aikana tehnyt. Havulinnuille pohjoisen tykkylumen pakottamat pitkät männynoksat ovat hyviä istua. Metso tippui metristä, hirvipaukulla. Pesintä on jo monta vuotta peräjälkeen epäonnistunut. Hyvässä muistissa on eräskin, muutama syksy sitten sattunut metsohaukku. Porukka oli hirvimetsällä ja Elkku itseoikeutetusti matkassa. - Hirvenpyynti oli päätetty siltä erää lopettaa ja muu pyyntiporukka oli tullut meitä veneellä hakemaan, muutaman sadan metrin päässä jo odotellen. Koiralle on annettava palkinto, mutta kaikkea ei pidä ampua. Muutama syksy sitten kanalintumetsällä oltaessa otti suomenpystykorva Väkkäräsalon Elmeri, "Elkku", haukkuun pyyn. Aivan kuin iso homenokka tietäisi, että nyt ollaan toisen saaliin perässä, silloin niitä kyllä näkee ja varsinkin pyyntikauden jälkeen ovat helposti haukussa pysyviä, toisin kuin ruska-aikaan, Kaipainen naureskelee. Koiralle tuo haastetta paikallistaa pyy uudelleen ja aloittaa uusi haukku. Tämän jälkeen olenkin alkanut kuljettaa hirvimetsällä aina myös kokovaippaluotisia patruunoita matkassa. mukaansa katsahtaa peiliin. Toista tuntia koira oli paukuttanut menemään, paikka vain oli niin aukea että haukulle eteneminen otti aikaa. Sellainen ajattelutapa ei kuulu pystykorvan kanssa metsästämiseen.
HANKALISTA HAUKU TTAVISTA UNELIAISIIN
Pystykorvalla on kaiken aikaa tilanne päällä ja aistit valppaina.
Pyy on tunnetusti levoton haukuttava. - Miten usein onkaan hirvenpyynnissä puita potkittu. Ne kun saattavat lopulta jopa nukahtaa haukkuun - tai ainakin vaipuvat jonkinlaiseen transsinomaiseen uneen. Vaikka pystykorva periaatteessa on yhden ihmisen koira, muitakin saa toki olla metsäl-
Umpiuneen haukuttu koppelo.
RIISTA
7. Alkoi jälleen kerran haukku kuulua. Haukku tuntui jotenkin hypnotisoineen linnun, se ikään kuin ei välittänyt enää. Isommat metsäkanalinnut, koppelo ja metso, ovat toista maata. Luontaisesti pystykorva pyytäkin haukkuu ja kokenut koira osaa haukkua vähän kauempaakin, tosin lintu saattaa siltikin äkkiä ja toistamiseen vaihtaa paikkaa sen parikymmentä tai useammankin sata metriä. Viime syksynä Elkulla oli haukussa tällainenkin koppelo. - Maasto oli sellaista Lapin puoliaukeaa vaaran päällystä ja eteneminen tapahtui suunnilleen sentti kerrallaan, välillä piti tosissaan ryömiä. Turhautuuhan se koirakin ellei mitään saalista tule kovasta työstä huolimatta, Kaipainen toteaa. Ihan kaikkea ei tule ottaa vaikka hollilla olisikin, mutta koiralle pitää kuitenkin silloin tällöin muistaa antaa palkinto hyvästä työstä. Lopulta kun matkaa oli enää metriä, ammuin sen koppelon umpiunesta.
Kiväärillä sen olisi tietenkin saanut tiputettua jo metristä tuolla aukealla, mutta itseltä olisi jäänyt kokematta minuuttia jännitystä ja armotonta konttaamista, Kaipainen summaa kokemustaan.
PALKINTOJA SEKÄ VIERAANVARAISUU TTA
Varsinkin ison linnun pyynnissä kuten metsoa tällä perällä kutsutaan on Kaipaisen mielestä suotavaa harjoittaa malttia, nykyiset metsäkanalintukannat huomioon ottaen
Elkun haukusta tunnistin että kyseessä ei ole hirvi, vaan lintu. No se oli koppelo ja tipautin sen. - On tässä vuosien varrella välillä keittänytkin, kun koira kuuhaa ympäriinsä myyriä kaivamassa. Kunhan saa metsästää!
P YST YKORVA KAIKEN VILJAN KOIRA
Pystärin haukusta tipautetut pyyt. Oikeastaan tämä tapaus kuvaa hyvin pystykorvaa ellei löydetä sitä mitä ollaan hakemassa, niin haukutaan sitten jotain muuta. Ja saalis on aina yhteistyön tulos. - Hyvä pystykorva haukkuu kaikkea oravasta näädän ja ketun kautta karhuunkin. Jatkettiin metsästystä ja taas kohta haukku. - Mutta kyllä sen huomaa, että isännän on oltava mukana. Tässä yhtenä syksynä jokunen vuosi sitten - kun vielä oli lintuja mitä ampua - hirvimetsältä palatessa lähdimme kävelemään kotia kohti. Puolituntia se haukkua paukutti menemään, kunnes karkotin linnun. Kiikuimme vaaraa ylös kymmenisen minuuttia todetaksemme haukussa olevan jälleen koppelon. Jokaisesta tiputuksesta pitää tulla sellainen olo, että se oli isännän ja koiran yhteinen juttu ja molempien mielestä onnistunut reissu. Kiipesimme naapuriseuran rajaa ylös, kun alkoi haukku kuulua. Pystykorvalla on toki aina melko lailla sitä omaakin päätä, se osaa olla myös mestari koettelemaan isännän hermoja. Jalat edellä, kiitos.
Saumaton yhteistyö on Kaipaisen mielestä se hienoin asia koiran kanssa metsästettäessä. Yhdenkin kerran hirvimetällä istuin tunnin verran kannon nokassa pää punaisena Elkun touhuja
manaten. Keli oli sumuinen ja näkyvyys - metriä. Kokenut pystäri osaa tosin olla jopa hieman vieraanvarainenkin. Vastoin joidenkin tahojen käsitystä lintuhaukku ei ole koskaan huonontunut hirviä haukkumalla. -Kun isäntä pääsee haukulle, näkee koirasta että se on innoissaan ja ajattelee että no nyt me tämä otetaan! Annan aina palkkioksi esimerkiksi sydämen, keuhkot, maksan tai kivipiiran saaliseläimestä riippuen. Kaipaisen mukaan vanhempi kokenut koira antaa enemmän anteeksi jos sen haukkuun ovat jo muutkin ampuneet. Yhtään hyvää metsästyskoiraa ei tehdä vain häkissä pitämällä. Kaipaisen elämän mittainen kokemus yhteistyöstä suomenpystykorvan kanssa on saanut hänet vakuuttuneeksi siitä, että sen parempaa metsästyskaveria ei olekaan. Siihen kuuluvat yhteiset lenkit, monet vuodet ja luottamus. Kun koira sitten vihdoin suvaitsi saapua reissultaan, otti se saman tien haukkuun ison metson. lä matkassa. Haravatutkalla näin että koira meni yhä kauempana, puolentoista kilometrin päässä, lähellä vaaran sumuista lakea. Ajattelin että katsotaan vielä tämä. Koira tuumasi vissiin että jaa, ei tämäkään isännälle kelvannut ja alle tunnissa oli hirvi haukussa, Kaipainen naureskelee. Suomenpystykorva on edelleenkin se kaiken viljan koira, joka se on alun perinkin ollut.
8
RIISTA. Olli pääsi hyvin haukulle ja sai elämänsä ensimmäisen koiran haukkuun ampumansa linnun, tuli siitä isännällekin hyvä fiilis
tunnus
12 kk (8 nroa) määräaikainen 56,00 euroa 6 kk (4 nroa) määräaikainen 28,00 euroa
12 kk (8 nroa) kestotilaus 49,00 euroa 6 kk (4 nroa) kestotilaus 25,00 euroa
Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Syntymäaika Kotipuhelin, myös suuntanumero Sähköposti Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18 v.)
VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 134164 PL 20 00251 HELSINKI. Tilaa
KOTIIN KANNETTUNA
TILAA JA SÄÄSTÄ
Voit tilata Riistan myös netissä
WWW.RIISTALEHTI.FI/TILAUS
Voit tilata Riistan myös puhelimitse numerosta 03-4246 5340 (ark. läh. 9-16, muulloin 03-4246 5335)
Vastaanottaja maksaa postimaksun vast
Voisi kuitenkin todeta, että poikkeuksellisesti aseeseen on onnistuttu keräämään vain pulttilukkoisten hyviä ominaisuuksia perälaatasta piipunsuulle.
HAENEL JAEGER 10
Kiväärin yleisilmeestä huokuu taustalta toki edelleen saksalainen olemus, mutta maltillisena. Lukkorungon takaosan loiva leikkaus on esteettisesti hyvän näköinen, mutta rajoittaa takimmaisen kiikarinkiinnityspalan asennusmahdollisuuksia.
C
Liipaisinkaaren etuosassa sijaitseva lippaan irrotussalpa on suurikokoinen ja suhteellisen jäykkä.
arl Gottlieb Haenelin nimeä kantava yritys oli vuosia poissa markkinoilta, mutta vuonna toiminta alkoi jälleen. Vähemmän saksalaisen näköinen kivääri tuntuu miellyttävän enemmän monia suomalaisia ja jos ominaisuudet ovat muuten kohdallaan, ei ylimääräisiä krumeluureja meillä liiemmin kaivatakaan. Aseiden ominaisuuksissa on käytännön toimivuus viety turhien koristeluiden edelle ja näin saatu hintaa alemmaksi. Etutukin schnabel-mallinen etuosa on vaihtunut vähemmän kurvikkaaseen tropfnaseen, perä on suoraharjainen ja poskipakka loivalinjainen "perusmalli". Haenel Jaeger :ssä tässä on onnistuttu erinomaisen hyvin, ase on piristävä uutuus pulttimarkkinoilla, vaikka siinä ei
ole varsinaisesti mitään uutta. HAENEL JAEGER 10
Battue-tyyppiset avotähtäimet ovat sekä muovia että terästä. Punaista loistekuitujyvää voidaan säätää ruuvilla korkeussuunnassa ja lohenpyrstöurassa sivusuunnassa. Takatähtäimessä ei ole säätöjä.
Saksalais Suhlista
Suhl Arms Allianceen kuuluva Haenel on tuonut markkinoille nopeassa tahdissa uusia asemalleja. Valikoimassa alkaa näkyä myös yhteistyö Heckler & Kochin kanssa, esimerkiksi Haenelin itselataava kivääri SLB 2000 tunnettiin aiemmin H&K:n nimellä. Nyt esittelyssä on mielenkiintoinen pulttilukko, Jaeger 10 kaliiperissa .308 Winchester.
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
Haenelissa on samanlainen varmistin/lukonvapautinmekanismi kuin Sakossa. Aseen käsittely on mutkatonta ja pistooliperä sopii hyvin käteen, kämmenkyhmystä huolimatta perän
10
RIISTA. Tämän päivän Haenelit poikkeavat jossain määrin perussaksalaisesta
Myös tässä on päädytty materiaaleissa pääosin muoviseoksiin. Perälaatta on nahkeapintaista muovia ja sen yläosassa on liukkaampi pala auttamassa nopeissa olalle nostoissa.
teräksinen runko-osa kiinnittyy muoviseen jyväjalkaan lohenpyrstöliitoksella mahdollistaen myös sivusuuntaisen säädön. Ainoa pieni moite ulkopuolisen tarkastelun jälkeen tulee perälaatan osalle, ei ulkonäöllisesti vaan toiminnallisesti. Yksi syy asennusongelmaan on myös Haenelin lukonkehyksen liian loiva leikkaus. Asennus onnistuu kun eteen kiinnitetään pitkä pala, jossa kääntöosa tulee patruuna-aukon puolelle ja taakse lyhyt pala, jolloin molemmat ruuvit saadaan käyttöön.
Kämmenkyhmy on muotoiltu toimivasti ja sopii hyvin käteen.
RIISTA
11. Sekä piippu että lukonkehys on kylmätaottu. Tämä on erinomainen oivallus, ei ainoastaan työstöjen vähentämiseksi, mutta myös vaihtopiippuasetta silmällä pitäen sekä vähemmän tunnetusti käyntiä parantavana. Viime mainittu ajatus perustuu siihen, että erillinen sulkupää lukossa vähentää lukon ja lukkorungon välisiä jännityksiä verrattuna jäykkään, yksiosaiseen lukkoon. Tukin pähkinäpuu on laadultaan asiallinen, perässä vieläpä tavanomaista ilmeikkäämpi. . Laatan pinta on erittäin nahkea ja varsinkin nopeassa nostossa saattaa tarttua vaatteisiin huomattavan voimakkaasti. Yhtenäinen takahahlo on kokonaan muovia ja siinä on valkoinen juova helpottamassa linjausta punaisen jyvän kanssa.
LUKKO JA LUKONKEH YS
Lukonkehys on pitkä eli siihen sopivat .--pituiset "tavanomaiset" sekä magnum-patruunat. Takimmainen pala oli siten kiinni vain yhdellä ruuvilla. Erillinen sulkuosa pääsee myös liikkumaan hylsyn kannan mukaiseksi tai se kompensoi tilaa,
Aseen mukana toimitetut Leupoldin kiikarinjalat olivat vääräntyyppiset eikä niitä voinut asentaa "oikein päin". Jyvä on säädettävissä korkeussuunnassa ruuvilla ja jyvän niin ikään
Tukki on "perusmallia" tavanomaisella poskipakalla. Sekä lukon avaaminen että sulkeminen on äärimmäisen vaivatonta, lukko liikkuu kuin ajatus takeltelematta, joten parempaa ei voi toivoa. Perälaatan yläosaan on kyllä integroitu liukkaampi alue, mutta se on aivan liian pieni toimiakseen ajatellulla tavalla. Lukossa on sulkuolaketta, kolme kahdessa rivissä, mikä mahdollistaa lyhyen asteen avauskulman. pultti
kaula on jätetty riittävän ohueksi lyhytsormisellekin ampujalle. Sulkuolakkeiden vastinpinnan vaatima, piippua ja lukkorunkoa kovemmaksi karkaistu alue on nerokkaasti valmistettu erillisestä kappaleesta, joka on ilmeisesti kiinnitetty
kierteellä (?) sekä piippuun että kehykseen (?), ulkoisella tarkastelulla tämä ei selviä. Lukko on tehty tasapaksusta kangesta ja sen päässä oleva sulkukappale on erillinen osa. Liipaisinkaari ja lipaskuilu on yhtenäinen ja valmistettu muoviseoksesta, tuttua H&K:n aseista. Winchester -kaliiperia varten ainoa muutos näkyy lippaassa, jonka sisämittaa on rajoitettu takapäästä. Hieman tavallisuudesta poiketen lipassolan ulkopinta on niin laaja, että se nousee tukin sivuille ja näin antaa uudelle Haenelille tunnusomaisen massasta poikkeavan ulkonäön. Avotähtäimet ovat ajojahtityyliset ja tähtäinkuva suurriistalle on erittäin hyvä. Tulevaisuutta ajatellen tämä ominaisuus, kuten moni muukin Haenelin yksityiskohta helpottaa oleellisesti vaihtopiippuisen version suunnittelua ja valmistusta. Jyvä on terästä ja siinä on punainen loistekuitu
Ulosvedin puolestaan on sekoitus Remingtonia, Sakoa ja mitä lie, mutta kynsi on tehty poikkeuksellisen suureksi, joten se tuskin luiskahtaa patruunan urasta kovin helposti. Tässä
Rekyylikorokkeen tila lukkorungossa ja kiilan asennus tukkiin muistuttaa kovasti kotoista Tikkaamme.
Lipassolan puolelta katsottuna erottuu hyvin erillinen lukitusrengas piipun ja lukkorungon välissä.
Piippukouru on lähes koko matkalta avoin piipun alta, mutta sivuilla ja edessä on tilaa laajenemisella liian vähän.
12
RIISTA. Koska .:n lippaassa oli merkintä myös kaliiperille ., se lienee tulollaan. Valmistajan sivuilla ilmoitetut muut kaliiperit ovat ,x, ., x, mm RemMag, .-, . Näin erillistä hylsyn ulosheitintä ei tarvita ja lukonvapautussalpa toimii vain nimensä mukaisessa tehtävässä. Tämän pidemmälle ei normaalissa huollossa ole syytä mennä. Haenelin lukko voidaan helposti purkaa huoltotoimenpiteitä varten kolmeen pääosaan ilman työkaluja, tosin jäykän iskurinjousen takia tarvitaan kunnolla näppivoimaa. Peräkappale päästetään takaisin ja osat ovat erillään. Tukissa on kaksi vaakasuuntaista läpipulttia ehkäisemässä halkeamista.
netaan voimakkaasti alaspäin, mikä vapauttaa lukon kammen puristuksesta ja se voidaan vetää ulos. Iskun pituus on , mm. Kasaus tapahtuu samalla tavoin, iskurissa oleva viritintappi asetetaan lukon takaosan syvennykseen ja jousta painetaan kunnes lukon kampi saadaan paikoilleen. Tämän jälkeen peräkap-
paletta tulee kääntää sen verran että pyöreä viritintappi juuri nousee ylös syvennyksestä ja asettuu sitä varten työstettyyn pieneen koloon. WinMag, xIS, ,x. Tämä ei ole mahdollista jos aseessa on takapäästään ohjauksessa oleva, jäykkä lukkopultti. Lukon muovista, ulointa peräkappaletta pai-
Lipassola ja liipaisinkaari on upotettu tukkiin siten, että muoviset reunat ovat näkyvissä tukin sivuilla. Kynnen jousi on taivutettu poikkeuksellisesti jousilangasta, joka on yksinkertainen sekä edullinen ratkaisu. Pultti asetetaan pystyyn lukon pää alaspäin vasten sopivaa alustaa, joka ei anna liiaksi periksi tai päästä lukkoa luiskahtamaan nurin. Ulosheitin on plunger-tyyppiä eli jousikuormitettu tappi lukon iskupinnassa. jossa sulkuolat eivät kanna -prosenttisesti. Nyt salpa voidaan myös tehdä yksinkertaisemmaksi sekä pienikokoisemmaksi
Lipasta paikoilleen ase-
Haenelin lukko voidaan helposti purkaa huoltotoimenpiteitä varten kolmeen pääosaan.
Raudat on kiinnitetty tukkiin tavanomaisesti kahdella pultilla, mutta pulttien väli on normaalia lyhyempi, toinen ruuveista sijaitsee poikkeuksellisesti liipaisinkaaren edessä. Lukon pää ja avausvipu ovat erillisiä osia. On epätodennäköistä, että lipas irtoaisi huomaamatta risukosketuksesta. aikaisemmasta H&K -aseesta. Salvan jousi on sen verran jäykkä ja se pitää painaa loppuun asti ennen kuin lipas irtoaa. Rekyylikoroke on tehty kuten joissakin Tikoissa eli erillinen korokepala on upotettu tukkiin ja lukkorunkoon on tehty sitä varten lovi. Nyt latauspituutta löytyy mm, mikä on mm tavanomaista enemmän. Salpa on tuttu mm. Piipun ja tukin väliin on jätetty ns. Äkkiä ajatellen se on erikoinen ratkaisu, mutta ilmeisesti joku on laskenut sen olevan valmistusteknisesti edullisempi kuin yhdestä osasta tehtynä?
Lipas on kaksirivinen, patruunasilta ja lippaan pohja on muovia, kuoret peltiä.
RIISTA
13. Kiinnitysruuveissa on kuusiokolokanta ja ne on holkitettu. Näin pieni välys ei toimi puutukilla ja ensimmäinen aseen omistajaa koskeva työ onkin piippukourun avartaminen. Patruunakapasiteetti on tehtaan mukaan +, mutta ainakin esittelyaseen lipas veti + patruunaa. Tätä lisämittaa voi itselataaja hyödyntää ja myös saksalaistyylinen pitkähkö ylimeno sallii perusmittaa pidemmän patruunan. Suosittelen myös kunnollista petausta, jotta myös patruunapesän kohdalle piipun alkuosaan saadaan tukea. Haenel on varsin virtaviivainen, ehkä hieman Saueria muistuttava yleisilmeeltään.
Haenelin lukon koneistus on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Lyhyen kaliiperin (.-.) takia lippaaseen on hitsattu pituutta rajoittava peltipala. asesepän kerskasauma eli korkeintaan seteli mahtuu väliin. Lukkorungolle on tehty suorat tasopinnat, joskin tuki päättyy edessä heti kun runkokin
Lukonkampi on tehty kahdesta kappaleesta hitsaamalla. Sulkuolkia on kahdessa rivissä yhteensä kuusi, avauskulma 60 astetta.
Ulosvedin on poikkeuksellisen suurikokoinen, hylsyn ulos heitosta huolehtii jousivoimainen (plunger) tappi.
tettaessa tulee kuitenkin olla tarkkana, että lipas varmasti lukittuu ja lipas on oikealla paikallaan.
RAU TOJEN KIINNIT YS
Lukon huoltopurku kolmeen osaan onnistuu helposti ilman työkaluja.
vaiheessa haluaisin kuitenkin esittää toiveen, että tulevaisuudessa nähdään lyhyempi lukkorunko .-pituisille patruunoille.
LIPAS
Lipas on kaksirivinen, siinä on peltikuori, muovinen patruunasilta ja muovipohja. Lippaan suurikokoinen salpa on muovia ja sitä voi käsitellä kummalta puolelta asetta tahansa
Haenelissa valmistustapojen yksinkertaistaminen. Vaikka tällä tavalla valmistettuja piippuja pidetäänkin hyvinä, ei lopputulos ole kovinkaan erikoinen, jos ta14 RIISTA
komisessa syntyneitä valtavia jännityksiä ei saada poistettua. G. Suoraan paketista otetulle metsästyskiväärille tulokset olivat kuitenkin erinomaisia, paljon keskivertoa parempia. Varmistin toimii kuten esimerkiksi Sakossa ja lisäsalvalla lukon avaus onnistuu myös aseen ollessa vireessä. Kun hintakin asettuu keskiluokkaan, voidaan veikkailla kohtuullista suosiota, sillä löytyy kalliimpia aseita, joiden ominaisuudet eivät vedä vertoja Haenelille.
Haenel Jaeger 10
Valmistaja: C. Kun liipaisinta työnnetään eteenpäin, herkistin aktivoituu.
HAENEL JAEGER 10, KOEAMMUNTA 100 M
Keskinopeus Patruuna Impala HP 11 g (170 gr) Impala CHP 9,7 g (150 gr) Impala 8,4 g (130 gr) RWS Silver Selection 11,9 g (184 gr) Federal Premium Nosler Partition 11,7 g (180 gr) Winchester USA 9,5 g (147 gr) FMJ m/s 777 852 925 781 782 848 Osumakuviot 3 ls / 100 m 24 mm 19 mm 11 mm 13 mm 18 mm 45 mm 5 ls / 100 m 53 mm 79 mm 82 mm
Kiikarin kiinnitystä varten lukkorungossa on kaksi kierrereikää edessä ja kaksi takana. Tämä koskee luonnollisesti kaikkia takomalla valmistettuja piippuja. Jos oikein tarkkoja ollaan, liipaisimen liike saisi olla hieman lyhyempi, nyt liipaisin tulee herkistettynä ainakin lyhytsormiselle turhan eteen. Tähän on parikin syytä, hieman liian pieni välys piipun ja tukin välissä sekä kylmätaotun piipun ominaisuudet. Aseeseen on sisällytetty runsaasti piirteitä monista tunnetuista kiväärimalleista eikä se ole lainkaan huono asia, kunhan valituksi tulevat muiden parhaat ominaisuudet. Esittelyaseen mukana tulleet jalat eivät olleet sopivat, vaikka niitä koeammunnassa käytettiinkin. Haenelin lukkorungon takapään loivennusleikkaus kuitenkin rajoittaa jalustatyyppejä. Varmistinta poistettaessa se napsahtaa kuuluvasti, mutta tarvittaessa sitä voidaan saattaa sormella ja näin menetellen varmistimen poisto onnistuu äänettömästi.
KIIKARIN KIINNIT YS
Laukaisukoneisto pitää sisällään myös herkistimen. Hjorth Ab, www.hjorth.fi
Jos juuri nyt olisin hankkimassa pulttilukkoista kivääriä, olisi listan ykkösenä Haenel. Kiinnitysreikien mitoitus on tehty amerikkalaisittain, Haeneliin sopivat samat "palikat" kuin esimerkiksi Remington :aan. Federalilla, Winchesterillä ja yhdellä Impalan latauksella ammuin lisäksi viiden kasan, joiden perusteella voidaan päätellä lämpölaajenemisen vaikuttavan kasojen kokoon siten, että neljäs ja viides laukaus kasvattivat ensimmäisten kolmen laukauksen kasan kaksin- tai kolminkertaiseksi. Tukin halkeamista estämään on siihen pultattu ruuvit lukkorungon etu- ja takaosan kohdalle.
LAUKAISUKONEISTO JA VARMISTIN
Esittelyaseen laukaisu oli etuvedoton ja varsin hyvä. Haenel GmbH, Suhl, Saksa Kaliiperi: .308 Winchester Pituus: 1115 mm Paino: 3,3 kg Piipun pituus: 56.5 cm (22") Rihlannousu: 1 - 11" Hinta: 1100 euroa Maahantuoja: Oy K. loppuu. Siinä on myös rückstecher eli herkistin, joka saadaan toimintaan kun liipaisinta työnnetään eteenpäin. Tämä takaa varmasti tarpeeksi laajan valikoiman jalustoja ja esimerkiksi tuumaiset Leupoldjalat renkaineen maksavat euroa ja muutaman euron lisähinnalla saa vastaavat Leupoldin pikajalat (Remington pitkä aktio). Toisenmallisilla, mutta toiminnallisesti vastaavilla paloilla asennus kyllä onnistuu.
KOEAMMUNTA
Federal Premium 180 gr Nosler Partition / 18 mm
Impala 8,7 g / 11 mm
Ammuin esittelyaseella vain "yhden kierroksen" eli kutakin kuutta tehdaspatruunaa vain kolme laukausta siten että ase sai jäähtyä jokaisen sarjan jälkeen. Mikäli ase pedataan, tulee tukipintaa lisätä tästä eteenpäin vielä - cm. Piipun käynti riittää vaativaankin metsästykseen, sillä harvoin tarvitaan kolmea useampaa peräkkäistä laukausta tositoimissa.
VIRHEISTÄ OPITTU?
ei ole vaikuttanut epäedullisesti sen paremmin aseen toimintaan kuin käyttöominaisuuksiinkaan. Takapalan pystyi kiinnittämään vain yhdellä ruuvilla ja silti renkaiden väli jäi liian pitkäksi useimmille kiikarityypeille
Toivottavasti tämän esimerkin kautta omistajat ymmärtävät, että kaikissa seisojissa on riittävä potentiaali. Kaikkein autoritäärisimmissä menetelmissä tiukkaa perustottelevaisuutta on aikanaan etsitty jopa piikkipantojen avulla. Kokeneemmat konkarit tietävät jo kikat, mutta toivottavasti myös he saavat vinkkejä ja tietoa koulutuksen uusista tuulista. Tästä syystä seisojaa koulutetaan usein koulutuskentällä ihmismielen mukaisiin teknisiin suorituksiin. Riistalla tapahtuva pennun harjaannuttaminen saattaisi säästää monta seisovaa lintukoiraa ennenaikaiselta Vihtavuoren viimeiseltä voitelulta.
T
ämä juttusarja on suunnattu pääasiassa ensimmäistä seisojanpentuaan kouluttaville. Halla on allekirjoittaneen ensimmäinen seisoja. Siksi koiran varhaiseen ja omatoimiseen oppimiseen, erilaisiin viettitiloihin ja oikeanlaiseen palkitsemiseen kiinnitetään siinä paljon huomiota. Heille kaikki kunnia tietopuolesta sillä artikkelisarjan kirjoittaja on vain tavallinen harrastaja. Tämä perinteisiä menetelmiä positiivisempaan otteeseen luottava menetelmä on viime aikoina saanut paljon suosiota sekä uusien että kokeneempien seisojaharrastajien parissa siksi, että klassisen koulutusmenetelmän on huomattu synnyttävän paljon hallintaan ja
yhteistyöhön liittyviä ongelmia. Metsästystilanteessa joudutaan kuitenkin toteamaan, että koira ei olekaan niin hyvin hallinnassa kuin pitäisi. Esimerkiksi saksanseisojilla on todettu kotioloissa hermostuneisuutta ja riistatilanteissa ylistresRIISTA 17. Vieläkin vallalla oleva perinteinen, osaltaan pakotteisiin sekä vahvaan kuriin pohjautuva menetelmä on ollut käytössä vuosikymmeniä. Koiran pentuaikaiseen harjaantumiseen ja positiiviseen palkitsemiseen pohjautuva luonnonmukainen kouluttaminen on noussut viime aikoina erittäin suosituksi. Siinä tehdään asioita niin kuin laumaeläinten maailmassa asiat oikeasti tapahtuvat.
HERMORAKENNEONGELMIEN SY Y T KOULU TUKSESSA?
Tällä hetkelläkin Suomessa keskustellaan paljon siitä, tuottaako jalostustyö hermorakenteeltaan riittävän vahvoja koiria. Se on jo pentuvaiheen ohittanut, mutta sen tarinasta on paljon opittavaa. Kerromme seisovan lintukoiran pentukoulutuksesta esimerkkikoirien ja harjoiteesimerkkien kautta. Ei auta pysähtymiskomennot kun tuo ilkeämielinen ja tottelematon rakki katoaa linnun perässä peltosarkojen yli näkymättömiin. Koira siis hyvän seisonnan päätteeksi jatkaa linnun perässä kohti taivaanrantaa. Pysähtymiskäskyt kaikuvat kuuroille korville, kun hallinta häviää ja koira jatkaa omatoimisesti matkaansa. Autoritäärisen menetelmän rinnalle on viime vuosina kehittynyt pehmeämpiä menetelmiä. Aihetta pohjustetaan toimittajan oman kolmevuotiaan lyhytkarvaisen saksanseisojan Hallan tarinalla. Kaikessa koulutuksessa on olennaista olla estämättä koiran luontaisten viettien esiin tuleminen, kuten Hallan tapauksessa kävi.
PAKOTTEILLA PALJON PAHAA
Seisojaharrastajan painajaisiin kuuluvat yhtälailla korvansa lukkoon laittavat kuin myös noudetun linnun möyhentävät koirat. Tiukan perustottelevaisuuden tavoittelun on huomattukin tuottavan auktoriteettiongelmia sekä hermostuneita koiria. SEISOJAN PENTUKOULUTUS, OSA 1
TEKSTI: VILLE POHJOLA
Virheistä oppii
Ihmisellä on pahana tapana olettaa, että muut elävät olennot toimivat hänen logiikallaan. Vaikka rekisteriotteessa lukisi että koira on seisoja, on hyvin mahdollista että käyttövalioiden jälkeläinen painuu linnun perään mistään välittä-
mättä. Kaikkien kauheuksien huipentuma on kuitenkin se, kun seisoja ei seiso lintua. Uudempi ajattelutapa lainaa oppeja sekä palveluskoirapuolelta että luonnon omista laumaeläinten käytösmalleista. Kukkahattu-tätien yliampuvaa koiran inhimillistämistä vältetään tässäkin tavassa. Perinteisen menetelmän raamattu Saksanseisojan koulutusopas on kirjoitettu jo -luvulla, joten on helppo päätellä että ymmärrys koiran käyttäytymisestä on kehittynyt niistä ajoista. Silloin vahvempikin luonne etsii lohtua taskumatista. Tutumpi variaatio ongelmasta on seisoja joka on railakas peräänmenijä. Asiantuntijoina toimivat koirakoulu Gironin kouluttajat Laura Heinonen ja Mika Harju. Luomuhan nostaa päätään monella alueella, niin myös seisojien koulutuksessa. Tottelevaisuuden sijasta luomu-menetelmässä puhutaan kuitenkin hallittavuudesta ja keinot sen saavuttamiseen ovat aivan päinvastaisia kuin perinteisessä koulutustavassa. Näiden ongelmien välttämiseksi on vuosien varrella kehitetty monenlaisia koulutusmetodeja. Niitä, joiden karvat nousivat jo tässä kohtaa pystyyn, voidaan tyynnytellä sillä että tottelevaisuus on edelleen yksi peruselementti tässäkin metodissa
saantunutta käytöstä. Väitän kuitenkin, että näidenkin sukujen edustajien vieminen riistalle heti pennusta edesauttaa niiden nopeaa kehittymistä." Luomumenetelmässä koko koiran koulutuksen peruslogiikka meneekin siis toisin päin. "Hallan tapaus osoittaa miten seisojan vietit ovat varmasti niiden DNA:ssa ja kehittyvät itsestään, jos sitä ei vääränlaisilla pakotteilla sotketa", Mika jatkaa. Tällä säännöllä tavoiteltiin rauhoittumisesta sekä kontaktin ottoa. Pakotepohjaisessa koulutuksessa on monta osa-aluetta, joissa helposti saadaan aikaiseksi vakaviakin konflikteja. Heti ensimmäisellä tutustumiskäynnillä metsään sille ei nimittäin tuottanut tuskaa irrota isännästä sadan metrin päähän. Siksi päivittäiseen toimintaamme valittiin tietyt perussäännöt kuten istumalla pyydettävä lupa lähes kaikkeen. Näin se tapahtuu myös villieläimillä sudenpentu alkaa harjoitella saalistusta leikin varjolla heti kun lähtee pesästään ulos. Koulutuksen pääpainopisteiksi päätin maltin ja yhteistyön kehittämisen. Toisaalta ensimmäisen seisojan omistajana päätin tietyissä asioissa valita turvallisemman tien ja luottaa oppaiden sääntöihin. Onnistuneesta noutosuorituksesta pal18 RIISTA
Seisojan vietit ovat varmasti niiden DNA:ssa ja kehittyvät itsestään.
re ja sen pitää antaa kehittyä rauhassa. Miksi sitten en käyttänyt palkkioksi herkkupalaa. "Olemme tänä vuonnakin ratkaisseet kymmenien koirien hallintaongelmia, esimerkiksi peräänmenon, pelkästään purkamalla koiralta stressitilan." Saman näkee hyvin myös esimerkkikoirastamme Hallasta. Toinen tapa jolla kontaktin pitämiseen pyrittiin, oli erilaisten leikkien valitseminen palkitsemismenetelmäksi. Isännän kanssa leikkimisen perusteena oli yhteistyön parantaminen, eli että koirasta olisi mukavaa tehdä yhdessä asioita. "Toki joukossa on hermorakenteeltaan heikkojakin yksilöitä, mutta viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet että pääosa hermoheikoksi tulkitusta koirista itse asiassa kärsii koulutuksen aikana syntyneistä stressitiloista", sanoo Harju. Istualtaan otettu katsekontakti oli ehdoton vaatimus niin ruokailulupaan kuin ovista kulkemiseenkin. Sitä eivät pidätelleet pentuaitaukset eivätkä portit. Olin lukenut seisovien lintukoirien koulutusoppaita tarkasti enkä pitänyt kaikkia niissä esitettyjä menetelmiä mielekkäinä. Halla sai siis aina palkinnoksi jonkin viretilaa entisestään nostavan leikin. Mika Harjun kokemuksen mukaan suurin syy seisojan virheelliseen käytösmalliin on nimenomaan pakotteisiin perustuvassa koulutuksessa. Päättelin vähäisellä kokemuksellani, että kaikki harjoitteet joilla saisin sen pitämään yhteyttä, olisivat kotiin päin. "Kolmas kausi seisojan tekee" oli viisaus johon turvauduin erityisesti silloin kun tuntui, että homma ei nyt ihan toimi niin kuin pitäisi. Jotkut yksilöt ovat perusluonteeltaan itsevarmempia kuin toiset. Pieniä epäonnistumisia koulutuksessa toistamalla saadaan helposti aikaan tila, joka estää tehokkaasti koiran luontaisen toiminnan.
ALAVILLA MAILLA HALLANVAARA
kittiin myös palkkiolelulla eli vaihtomenetelmällä. Erityisesti säännöt kuten "perustottelevaisuus kuntoon ennen riistalle menoa" ja "laumanjohtajuus pitää ottaa tiukalla auktoriteetilla" jäivät aloittelijan mieleen. Se oli heti pennusta pitäen energinen ja innokas. Mikan kanta asiaan on aivan päinvastainen: "Meillä Suomessa on varmasti sukulinjoja joissa myöhään kypsyminen on geeneissä. Kuitenkin kaikilla nykypäivänä käytettävillä seisojaroduilla on pitkän jalostustyön tuloksena varmasti käyttöominaisuudet kunnossa. "Pentu ei tiedä vielä mitään niistä asioista joita pidämme virheellisenä toimintana", Mika sanoo ja jatkaa: "Lisäksi se on koko ajan hyvin avoin. Tällä tavoin pentu oppii viettiensä hallinnan jo pienenä. Koirien luonteissa ja niiden koulutettavuudessa on toki eroja. Koska jotkut kokeneet alan harrastajat sanoivat, että seisojaa ei makupalalla palkita, muuten sen keskittyminen itse tehtävään katoaa. Perustottelevaisuus rakentuu riistan kanssa hallintaa harjoitellessa. Ensimmäisen seisojan omistajana olin toisaalta tyytyväinen, toisaalta aloitin heti koulutussuunnitelman tekemisen Hallan kontrollissa pitämiseksi. Painotin itselleni koko ajan myös sitä, että seisojan kanssa ei ole kii-
Hallan tarina alkoi erittäin vauhdikkaasti. Halla osoitti heti ensimmäisillä metreillä itsenäisyytensä ja levottomuutensa
Tässä tapauksessa saaliseläin on tulkittavissa haavoittuneeksi, ja koiran pitääkin se pyydystää. Koira on edelleen perimältään laumaeläin, ja se lukee paljon myös meidän eleistämme.", Mika luennoi. Ihmisen onkin ennemmin sovitettava oma kommunikointinsa koiran kieleen kuin yrittää opettaa meidän kielemme koiralle, muuten voi seurauksena olla pahoja hallintaongelmia. Tästä hetkestä alkoi Hallan kohdalla sarja virheitä, jotka myöhemmin kostautuivat auktoriteettiongelmina. Kuivattu siipi ei haise oikealle riistalle, eikä se välitä samanlaisia viestejä kuin maahan piiloon painautunut saaliseläin. Koirahan ei oikeastaan tee virhettä jos se nappaa huonosti siivittävän linnun suuhunsa. Kokeilin kuitenkin heti luovutusikäisenä Hallan edesottamuksia siivellä. Jos koiraa innostetaan moisella tavalla, voi samantyyppisellä äänensävyllä annettaRIISTA 19. Se keskittyi mieluummin hyvinkin luonnolliseen toimintaan eli vaanimiseen ja syöksyyn. Siivellä ei myöskään kannata opettaa riistatyötä. Isännän "ei" voikin olla koiran "kyllä".
Vimma, 14 viikkoa, harjoittelee riistatyötä kyyhkysen ja heittohäkin avulla.
kaikelle uudelle joten sille on helpoin kertoa pienellä palautteella koska se tekee oikein." Ensimmäinen virheeni oli siis välttää pentuaikaisia riistakosketuksia kaikin keinoin. Tämän unohtaminen saa ohjaajan tekemään isoja virheitä. Tässä kohtaa isäntä aina hätääntyi ja aloitti kovaäänisen sarjan komentoja, joissa toistuivat usein sanat "Ei" ja "Nouda", ja tietenkin vuorotellen samassa
lauseessa. "Parasta on että keinotekoisten harjoitteiden sijasta pentu viedään heti luovutusikäisenä riistakosketuksiin. Tiukka komentoääni kuulostaa koiran korvaan laumanjohtajan varoittavalta murahdukselta. Tämä oli itselle melkoinen hätäännyksen paikka, sillä pitäisihän seisojan seistä heti! Myöhemmin olen oppinut, että siipiseisonnalla ei välttämättä ole merkitystä koiran luonnollisten ominaisuuksien mittaamisessa. "Koiran kanssa kommunikointi on ehkä se haastavin asia yhteistyössä. "Ei"-sanan merkitys voikin koiralle olla varoittavassa äänensävyssä, eikä sanan meille tutussa sisällössä. KUVA: PANU POHJOLA
Koiran kanssa kommunikointi on haastavaa. Koulutuskentillä ja koetilanteissa kuulee usein hyvinkin tiukkaa ja kovaäänistä murahtelua kun ohjaajat piiskaavat koiriaan suorituksiin. Kuivattu sorsansiipi ongensiimassa kuljeskelimme pitkin pihaa, ja kokeilimme yhdessä lintukoiran perustyötä. Koira ei tunne sanojen merkitystä vaan kuuntelee ennemmin äänensävyjä. Kun ohjaaja pyrkii olemaan jatkuvasti tiukka laumanjohtaja, tulevat kaikki käskyt helposti väärän viestin antavalla äänensävyllä. Nouda-komentoa sotkin sekaan, koska joku viisas oli neuvonut antamaan heti noutokomennon, jos koiralla jää saalis suuhun. ja toivottavasti myös tuoda isännän käteen nätisti luovuttaen. Halla osoitti heti alusta asti välinpitämättömyytensä seisontaa kohtaan. Käytämme itse heti pentukoulutuksissa oikeita lintuja, pääasiassa viiriäisiä," Mika jatkaa.
JOS EI ONKIN KYLLÄ?
Siipiharjoituksissa Halla keskittyi nopeisiin syöksyihin, joilla se usein onnistui nappaamaan siiven suuhunsa. "Siipi on hyvä väline pennun aktivoimiseen, ja siihen pitäisikin suhtautua enemmän leikkivälineenä kuin koulutusvälineenä", Mika sanoo. Kyseisessä tilanteessa en ohjaajana pystynyt kertomaan koiralle selkeästi mitä siltä odotin
Niiden on hyvä olla mahdollisimman aitoja.
Hallan energisyydestä johtuen sille tarjottiin heti pennusta asti älyllisiä harjoitteita. Nyt pidän näitäkin turhana puuttumisena koiran luontaiseen toimintaan. Hakuun liittyen ainoat asiat jotka opetin, olivat käsimerkit sekä kääntymismerkki. Nouto kun Hallalla oli hyvinkin luontaista, kaikenhan se kantoi jo pennusta asti. Lopulta laumanjohtajan ristiriitaiset viestit söivät isännän auktoriteetin niin että Halla alkoi tehdä omia ratkaisujaan.
VÄSY T YSTAKTIIKKAA JA NOU TOTREENEJÄ
KUVA: PÄIVI VÄHÄKOSKI
Ensimmäiset riistakokemukset ovat tärkeitä. Metsässä oppinsa saanut on taas suppeampihakuinen, ja oppinut tarkistamaan todennäköisimmät metsälintujen lymypaikat, eli sen haku ei ole välttämättä koko alueen kattavaa. Jos koira saa harjaantua luonnollisen toiminnan kautta hakemaan, se luultavasti oppii myös paremmaksi linnun löytäjäksi. Noutoon liittyvät neuvot olivat nimittäin seuraavanlaisia: "Varista koira ei kanna, se maistuu pahalle", "tavi on hankala", "lokin höyhenet pistelevät koiran kitalakea", "kyyhkysellä saa ikuisen noutokammon" ja niin edelleen. Vaikka välttelin riistakosketuksia, kuljimme kuitenkin paljon pelloilla ja metsissä. Ainoa riistatilanne syntyi, kun Halla kuuden kuukauden iässä osoitti. Halla sai juosta ja opiskella tuulenkäyttöä ihan itse. Tällaiselta koiralta voi jäädä peltopyyparvi löytymättä keskeltä sarkaa, koska se on tottunut nuohoamaan pusikkoja ja hakee siis pellonreunoja. Mitä enemmän se kokeili, sitä enemmän isäntä hermostui. He kun kertoivat minulle hieman enemmän hyvästä metsähausta. Toki omistaja voi haluta metsästää vain toisessa ympäristössä ja erikoistua siihen, mutta jos tavoitteena ovat KAER-kokeet, voittaja-luokka ja käyttövalio-titteli, tulokset sekä pelto- että metsäkokeista ovat vaatimus.
PENNUSTA JUNIORIKSI
Hallan kaksi ensimmäistä elinvuotta kuluivat siis perustottelevaisuuden ja noudon kouluttamiseen. Säännöllinen siksak oli meilläkin tavoitteena siihen asti, kunnes olin kokeneiden ohjaajien kanssa treenaamassa. Pellolla hakunsa oppinut koira on helposti laajahakuinen ja vauhdikas, jolloin se helposti häipyy metsämaastossa näkymättömiin. Hallan tapauksessa yksi konflikti lähti siis rakentumaan siitä, että se ei ollut varma, kiellänkö sitä vai innostanko sitä ottamaan siiven suuhunsa. Tässä kohtaa kaikki noutotreeni tehtiin noutokapulalla, osaltaan siitä syystä että noutolintuja ei ollut saatavilla helposti. Ainoa asia joka sille opetettiin, oli KAER-kokeissa tulevaisuudessa tarvittava sääntöjen mukainen luovutus. Näin pyrittiin saamaan sille riittävästi mahdollisuuksia purkaa loppumatonta energiaansa. Aktivointilelujen sokkeloihin piilotetut herkut Halla sai esiin alle minuutissa, jonka jälkeen lelu toimi mainiona puruluuna. Tämä sai sen hämmentymään ja tilaan, jossa se epätoivoisesti pyrki miellyttämään isäntää kokeilemalla kaikkea mahdollista. Käsimerkeillä pyrin siihen,
että pystyisin ohjaamaan koiraa etäämmältäkin herkullisen näköiseen maastonkohtaan. Pihaan piilotetut herkut löytyivät hyvän nenän ansiosta helposti. No, tämähän osoittautui myöhemmin vääräksi kuvitelmaksi.
20 RIISTA
Pellolla hakunsa oppinut koira on helposti laajahakuinen ja vauhdikas.
KUONO TUULESSA
Halla sai heti pennusta asti paljon mahdollisuuksia harjaannuttaa nenäänsä tuulen käyttöön. Viisaammatkin sanoivat että tuulenkäyttöä ei voi opettaa, oppikirja-hakukuvion kyllä. va tiukka kielto kuulostaakin kehotukselta. Saattaakin olla että moni suomalainen seisoja kuvittelee nimensä olevan Perkele. Toisaalta ajatuksena oli rakentaa perusmalli ensin helpommalla esineellä. Vääräksi tämäkin uskomus on nyt todettu. Tämä johti koiran vain entistä stressaantuneempaan tilaan. Toisin sanoen pillin yksi lyhyt puhallus merkitsi luovin käännöstä vastakkaiseen suuntaan. Kaikki nämä ajoivat minut uskomaan, että pennulle ei kannata heti lintua tarjota. Ainoa muistettava asia on kuljettaa koiraa mahdollisimman monipuolisessa maastossa - sekä pellolla että metsässä. Kyllä näillä pitäisi sen yhden harmaan aivosolun väsyä! Vaan kuinka kävikään. Hetkessä ohjaajan edessä istui seisoja tapittaen suoraan isäntää silmiin kysyvästi: "Mitäs sitten tehtäisiin?" Jossakin kohtaa tilanne päätyi siihen että noutotreeneistä tuli se harjoitus, jolla purettiin energiaa silloin kun lenkille ei tullut lähdettyä. Tehtäviin kuuluivat erilaiset herkkujenpiilotusleikit, aktivointilelut sekä noutotreenit. Illuusio oli täydellinen, Hallalla nouto muka kunnossa. Saimme kuitenkin vanhojen vesityösääntöjen ansiosta noutokapulaa käyttäen nuorten luokan vesityökokeesta täydet pisteet
Niiden perusteella se oppii mikä on sille kannattavaa. "Tilanne johtuu hyvin pitkälle siitä että jo pentuvaiheen ohittaneen koiran kanssa tullaan ensi kertaa riistalle eikä tiedetä yhtään kuinka koira käyttäytyy. Ihmiset ovat liian hyvin ehdollistuneet siihen että riistakosketus on jotakin ylimaallista ja siksi virheitä pelätään," Mika summaa. Ensimmäinen lintutreenimme rakennettiin siten, että fasaanikukko sijoitettiin keskelle pakettipeltoa häkkiin. Laura on Suomen Palveluskoiraliiton kouluttama koulutusohjaaja ja aktiiviharrastaja vuodesta 1996. Pennun perustottelevaisuus rakennetaan riistatilanteissa erilaisten hallintaharjoitteiden kautta. Jos ohjaaja kuvittelee koiransa tekevän jompaakumpaa, on aika pysähtyä ja analysoida tilanne uudestaan sillä kyse on todennäköisesti kouluttajan omasta virheestä. Koiran kannalta ensimmäiset riistakokemukset ovat ratkaisevia. ominaisuutensa ja seisoi marjapuskissa räkättirastasta. Hän on myös toiminut aktiivisesti Kanta-Hämeen Kanakoirakerhossa sekä osoittanut luomu-menetelmän tehon voittamalla 2009 Junkkarin koiransa Syystuiskun Untuvan kanssa. Tästä eteenpäin se pyrkii kerta toisensa jälkeen toistamaan malleja joista se kokee olevan sille hyötyä. "Toinen merkittävä asia johon olen törmännyt vetämissäni koulutuksissa, on ohjaajien virheiden tekemisen pelko" Mika kertoo ja jatkaa: "Ohjaajat ovat valmiiksi itse jännittyneitä ja stressaantuneita ja se välittyy koiriin." Onko suomalainen seisojakoulutus siis muodostunut sellaiseksi rakettitieteeksi että aloitteleviin harrastajiin kohdistuu liikaa suorituspaineita. Menetelmää aktiivisesti kehittävä ja soveltava Koirakoulu Giron on Laura Heinosen vuonna 2006 perustama, Liedosta käsin operoiva yritys. Lisää vieteistä, niiden hallinnasta ja hyvän yhteistyön rakentamisesta seuraavassa osassa, jossa Halla jatkaa tarinaansa metsästyskoulutuksen parissa.
Riistaorientoitunut pentukoulutus, "Luomu"
Riistaorientoituneen pentukoulutuksen perusajatus on antaa seisovan lintukoiran harjaantua luonnollisten viettiensä käyttöön heti pennusta. Harjoitusolosuhteissa Halla totteli niin hyvin, että ToKo-kokeisiinkin harkitsin jo osallistuvani. Vaikka se ei olisikaan täydellinen, niin koiralle alkaa rakentua ymmärrys siitä mikä on toivottu lopputulos" Mika täsmentää. "Pidän tärkeänä sitä, että koiran ensimmäisiä kertoja seisoessa lintua sille myös annetaan avanssi. Menetelmässä kiinnitetään myös huomiota ohjaajan rauhalliseen ja maltilliseen toimintaan. Jätimme siis enemmät riistatyöt seuraavaksi vuodeksi. Haku sujui ihan hyvin, kunnes Halla sai vainun linnusta ja päätti painua suoraan häkille. Tässä "luomu"-menetelmässä pentu tutustutetaan riistaan monipuolisesti jo luovutusikäisenä. Koska lintu oli häkissä, se ei siivittänyt, kuten lintu luonnollisessa tilanteessa olisi tehnyt. Riistalintu oli uusi ja ihmeellinen tuttavuus, ja se selkeästi kiinnosti korkean saalistusvietin omaavaa koiraa enemmän kuin laumanjohtaja. Hän harrastaa ja kilpailee aktiivisesti omilla koirillaan eri lajeissa. Luoksetulokomento ei saanut mitään reaktiota aikaiseksi, ja koira piti hakea narussa pois tilanteesta tiukasti toruen. Ohjaaja voi tarkkailla ja opetella lukemaan koiraansa ja seisojanalku kokeilla viettejään rauhassa. Moni kouluttaja on myös itse oppinut matkan varrella mihin koira kykenee ja mihin ei. Tätä myöhemmin kertoessani kuulin usein kysymyksen: "No kuumeniko?". Vielä kun riistalinnusta tehdään normaali osa elämää, ei se enää myöhemmässä vaiheessa aiheuta elämää suurempia tuntemuksia. Siksi kaavamainen opaskirjojen
Onko suomalainen seisojakoulutus muodostunut rakettitieteeksi?
oppien toteuttaminen aiheuttaa suurimmat haasteet. Vastoin koulutussuunnitelmaa päätin kuitenkin tämän yhden kerran käyttää hyväkseni jotta malli alkaisi rakentua koiran päässä. Pääpainopisteinä ovat erilaiset jäljestys- ja TOKO- kurssit, sekä erityisesti seisovien lintukoirien koulutukset. Se painui häkin viereen ja nuuhki sitä innoissaan. Tulkitsin tämän niin että riistatilanteet todellakin ovat vältettäviä tilanteita nuorella koiralla, koska pelko kuumenemisesta tulee heti esiin. Kokeilin rohkeasti antaa etenemisluvan ja kaikki meni hyvin. Seisojan maailmassa on kaksi hallitsevaa asiaa, laumavietti ja metsästysvietti, ja koiran toimintaa säätelee kuinka hyvin se on harjaantunut näiden viettien käytössä. Koira ei osaa sellaisia inhimillisiä asioita kuin kiusanteko tai tahallinen sääntöjen rikkominen. Pentu sisäistää oikean toimintamallin oikea-aikaisen palkitsemisen kautta, rajojen asettamista unohtamatta. Ymmärrys
koiran tavasta oppia on kehittynyt. Todellisuudessa riistakosketuksia olisi pitänyt vain jatkaa tiheästi, jotta pentu olisi siedättynyt lintujen antamille ärsykkeille. "Jo tässä tilanteessa Hallan riistatyön malli alkoi rakentua virheelliseksi", Mika toteaa. Seisojan pentukoulutuksessa ovat siis vanhat uskomukset kumoutumassa. Normaalissa tilanteessa koira oppii nopeasti itse miten sen kannattaa toimia. "Se ratkaisevampi tekijä oli kuitenkin, että lintu oli häkissä", Mika jatkaa. Seisojien koulutuksesta pääasiassa vastaava Mika Harju on harrastanut karkea että lyhytkarvaisia saksanseisojia vuodesta 1991. Koirien viettitasot ovat yksilöllisiä ja kouluttaja tekee yleensä ensimmäisen virheen siinä että kouluttaa kaikkia koiria samalla tavalla. Oikeanlainen tilanne antaa pennulle mahdollisuuden hakea seisontakynnystään. Koirakoulu tarjoaa kursseja eri lajeissa sekä kotikoirille että kilpailemaan tähtääville. Koska pentua on helpompi hallita ja pennun kanssa voi tehdä rauhassa virheitäkin, tarjoaa riistaorientoitunut pentukoulutus menetelmän sekä ohjaajan että koiran harjaantua rauhassa tehtäviinsä. Lauran ja Mikan lisäksi Gironissa toimivat kouluttajina Minna Uurainen sekä Tatu Virta.
RIISTA
21. Näin Halla sai vahvistuksen sille että se voi mennä suoraan linnulle seisomatta. Menetelmä lainaa perusideansa luonnosta, siitä miten suden tai ketun pennut oppivat metsästyksen yrityksen ja erehdyksen kautta. Jossakin kohtaa puolentoista ikävuoden paikkeilla tuli kuitenkin se hetki, kun totesin perustottelevaisuuden olevan niin hyvää että riistalle voitaisiin mennä. Mika on toiminut vuosia kouluttajana seisoville lintukoirille järjestetyissä tapahtumissa ympäri Suomea. Kummallekaan. Toisin sanoen isännän hallinta katosi riistalle mennessä. Lauralla on myös verkkokauppa Gundog.fi joka myy ja maahantuo koirankoulutus-tarvikkeita
Samalla hän ilmoitti vuotuiseksi lisäykseksi penikkaa. Vuosien - aikana Kojolan arvion mukaan karhukanta lisääntyi ilman metsästystä ja muiden seikkojen aiheuttamaa hävikkiä x = yksilöllä. Tämän karhumäärän olisi pitänyt vaellella maaRIISTA
kuntamme metsissä vuoden , lopussa mikäli Kojolan tiedot olisivat pitäneet paikkaansa. Se itse kumoaa omat arvionsa räikeästi. Kritiikkipalaveri
Kritiikkipalaveri on mielipidepalsta, jossa lehden tekijät ja lukijat tuovat esiin metsästykseen vahvasti tai hatarasti liittyviä mielipiteitään.
Suurpetotutkimuksemme harhateillä
TEKSTI: U. Voimmeko luottaa petotutkimukseen. Syynä on luottamuksen puuttuminen.
22. Mutta kuinka luotettavia ovat tutkimuslaitoksen esittämät arviot?
R
iista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) petotutkija Ilpo Kojola ilmoitti Pohjois-Karjalan karhukannaksi - yksilöä vuonna . oli saalismäärä , mutta kun lasketaan mukaan poliisin määräyksestä ammutut ja liikenteessä kuolleet, oli poistuma yhteensä karhua. Metsissämme elää siis - = "aavekarhua", koska petotukimus tiedottaa, ettei itäraja anna juurikaan lisäystä, vaan karhut menevät syksyllä rajan taa ja tulevat keväällä takaisin. Kysymys on tärkeä, koska mainittuihin seikkoihin vedottuna moni petohavainnoitsija onkin lakannut antamasta havaintojaan petotutkimukselle. PEKKA KINNUNEN
Suurpetojen kannanarviointi on RKTL:n tehtävä. Kaikesta huolimatta Kojola kiittelee metsästäjiä erinomaisista petohavainnoista, ja Oulussa Kojola julistettiin henkilöksi, joka ei panttaa tietojaan, vaan antaa niitä auliisti julkisuuteen. Paikalliset metsästäjät ja asukkaat pitivät lukua aivan liian alhaisena ja väittivät karhukannan olevan ainakin kaksinkertaisen Kojolan ilmoittamaan lukuun verrattuna, mutta Kojola pysyi kannassaan. Se olisi siis ollut vuoden lopussa + = karhua. Edellä kerrottu mielestäni osoittaa miten huteralla pohjalla petotutkimus on. Vuonna saalistettiin ja vuonna nallea. Kun tuo poistuma vähennetään luvusta , joka määrä karhuja olisi ollut ilman hävikkiä, jää jäljelle karhua. Poistuma vuosina - oli siis yksilöä. Mutta minkälaisia tietoja. Kojolalla oli käytettävissään edellä mainitut tiedot, kun hän ilmoitti äskettäin maakunnassamme käyskentelevän aikuista karhua ja lisäksi penikat
Esimerkiksi Lapissa ja Oulun lähialueilla vesistöjen läheisyydessä pyytävillä on ollut mistä pyytää ja hirvitiheät alueet ovat olleet todellakin hirvitiheitä alueita. Näillä alueilla tavanomaisen pyynnin lisäksi on päätään nostanut kyttäyspyynti, jolla on paikoin saatu tehostettua pyyntiä huomattavasti. Ennen kuin kyttäysjahti tuomitaan sellaisena, johon kaikki eivät pääse tasapuolisesti osallistumaan, tulee huomioida se, että pohjoisessa hirvenmetsästyskausi ei ole sama kuin
etelässä. Hirvi on aamuaktiivinen otus, jolle on hyvin tyypillistä konkoilla aamuhämärissä pellolle syömään. Tämän vuoksi kaikki hirvenkaadot alkukaudesta ovat suoraan pois loppukaudelta ja hirvijahti saadaan hoidettua asiallisemmin loppuun.
KY TTÄYSP Y YNNIN AJOITTUMINEN
Käytännössä hirven kyttääminen on juuri samanlaista kuin peuran kyttääminen sillä poikkeuksella, että hirven kyttäyspyynti kannattaa painottaa aamuun. Tämä johtuu siitä
yksinkertaisesta syystä, että hirven ampuminen pimeää vasten tarkoittaa hyvin usein hirven etsimistä pimeästä metsästä ja saaliin käsittelyä pimeässä. Hirven kyttäyspyynti
KASVAVA PYYNTIMUOTO
Usein hirvijahti mielletään perinteisenä miesajometsästyksenä tai koirametsästyksenä, joka tapahtuu päiväsaikaan ja johon osallistuu useita henkilöitä. Pyynnillisesti kyttääminen on alkukauden hommaa, sillä erityisesti pohjoisessa lyhyt päivä aiheuttaa sen, että hirvet liikkuvat alati pimeämmässä mitä edemmäs kausi etenee.
24
RIISTA. Parhaiten hirviä siis vetää niitetty pelto, jossa on tarjolla uusi ja mehukas äpäristö. Illalla hirvet ovat niin ikään aktiivisia, mutta ne tulevat pellolle jahdin aikana yleensä vasta hyvin hämärässä. Viime vuosina näiden rinnalle on kuitenkin noussut hirven kyttäyspyynti pelloilta.
TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ
H
irvenmetsästys on erityisesti rehevillä mailla pyydettäessä nykyään erittäin suuren volyymin hommaa. Tätähän se on suurimmassa osassa maata. Toisin sanoen luonto vaikeuttaa jahtia hyvin voimakkaasti usein jo marraskuusta lähtien ja pimeys on erittäin tehokas jarru joka vuosi joulukuun alusta alkaen, sulalla maalla jo marraskuun puolivälistä alkaen
Tämän vuoksi hirvenmetsästyksessä on ensisijaisen tärkeää pelata aina niin paljon varman päälle kuin se vain suinkin on mahdollista. Perusvirheet tässä tapauksessa ovat liikehdintä ja metelin pitäminen kyttäyspaikalla. · keuhkolaukauksen jälkeen kannattaa antaa eläimelle vähän aikaa tehdä kuolemaa, jotta se löytyisi mahdollisimman läheltä sitä paikkaa mistä se on hävinnyt metsän puolelle.
RIISTA
25. Hirven kyttäyspyynnissä tulee aina huomioida se, että hirvenmetsästys on kokonaisuudessaan yhteisöllistä toimintaa. Tyypillistä hirven kyttäyspyynnille on se, että hirvi tulee avoimelle pellolle metsästä ja jää syömään kohtuullisen likelle metsän reunaa. Tehdyt ratkaisut siis koskevat aina ampujan lisäksi muitakin metsästäjiä - lihanjakoporukan koosta riippuen onnistumiset tai epäonnistumiset siis koskevat joko muutamia tai useampia metsästäjiä. Täten hirvi menee laukauksen jälkeen usein kuolemaan metsän puolelle. Täten asetta ei tarvitse liikutella hirven ollessa pellolla. Näin käy erityisesti silloin kun metsästäjä säikyttää hirven ampumisen jälkeen ja hirvi ei konttaakaan pellolle vaan tekee kuolinjuoksun ja poistuu paikalta niin kauas kuin jalat kantavat ja öljynpainetta on jäljellä. Tähystäminen tapahtuu ikkunasta, jonka on syytä olla lämpöikkuna. Tällöin huurtumisongelmaa ei ole.
Tässä lyhennelmä ammutun riistan löytämisestä: Huomioitavat asiat hirven kyttäyspyynnissä ampumisen jälkeen: · osuman merkkaamistapa, josta voi päätellä hieman osuman laatua · eläimen liikkeiden tarkka seuraaminen laukauksen jälkeen - erityisesti paikka, jossa eläin näkyy viimeisen kerran, täytyy painaa tarkasti mieleen · kuulohavaintoihin perustuva "jäljitys", eli kuuntelemalla pyritään havainnoimaan mahdolliset rysähdykset, hengenvedot ja näiden suunnat
· ampujan rauhallisuus ja huolellisuus: On tavattoman yleistä, että hyvän osuman saanut eläin juoksee pellolta metsän suojaan, mutta jättää alkuvaiheessa matkanteon sitten tähän. Kyttäyspyyntiin ryhdytään herkästi ilman sen kummempia esivalmisteluja ja ongelmatilanteista tulee sitten mahdollisesti todella suuria ongelmatilanteita. Eläin saattaa saada vahvistuksen varovaisuudelleen ja se ryntää viimeisillä voimillaan yleensä yllättävänkin kauas. Tämä erityispiirre hirven ampumisen suhteen tulee pitää mielessä aina ja varautua siihen, että hirvi joudutaan laukauksen jälkeen etsimään metsän puolelta. Tätä käsittelin aiemmin "Laukauksen jälkeen" juttusarjan ensimmäisessä osassa omana osa-alueenaan.
Hyvässä kyttäyskopissa ampuma-aukko on erillinen ja ase on asetettu siihen kyttäyksen ajaksi. Hirvet liikkuvat siis samoihin kellonaikoihin, mutta päivä lyhenee molemmista päistä tasaisen tappavaa vauhtia.
P Y YNNIN ERIT YISPIIRTEITÄ JA ONGELMIA
Kyttäyspyynnin peruspiirteisiin kuuluu erityisesti tämän uuden pyyntikulttuurin alkuvaiheilla sen ongelmaherkkyys. Tässä vaiheessa eläin ei tiedä mitä on tapahtunut ja se alkaa tähystää yleensä pellon suuntaan häiriön aiheuttajaa
Tämä on hassua siinä mielessä, että kyttäyspyynnissä ampumatilanteessa on olemassa periaatteessa kaikki sitä helpottavat elementit. Se, mikä näyttää olevan kyljittäin, saattaakin olla aivan hyvin vähän
Henkilökohtaisesti olen kokenut seuratasolla parhaaksi tavaksi sen, että iltakyttäykselle määritetään viimeinen sallittu ampumisaika. Kylmillä keleillä parhaaksi osoittautunut systeemi on tehdä ampuma-aukkoon vaahtomuovista "tussu", jonka läpi kivääri työnnetään. Tälle hyvänä ohjenuorana on se, että ampumisaika määritetään auringonlaskusta. Hirvikyttäyksessä optiikan valovoima ei ole avainasemassa mutta valovoima mahdollistaa suuremman suurennoksen käytön ja tästä on etua tarkan osuman aikaansaamisessa. Optiikan peräpää on lämpimässä kopissa ja etupää on ulkona kylmässä, joten huurtumisongelmaa ei ole. Itse asiassa nämä helpottavat tekijät ampumasuorituksessa ovat usein se sudenkuoppa, johon kokematon metsästäjä kyttäyspyynnissä lankeaa. Hirven kyttäyspyynnissä on siis mahdollisuus tehdä koko joukko vääriä ratkaisuja ja pilata mahdollisuudet ammutun eläimen löytymiseen. Myöskään kopin lämpö ei karkaa harakoille.
· käytettäessä jälkikoiraa, tulee koiran olla nimenomaan jälkityöskentelyyn tarkoitettu ja koulutettu - hirvikoiraa ei siis saa löysätä jäljelle, sillä se pilaa helposti oikean jälkikoiran käyttömahdollisuuden. Pahin virhe hirven kohdalla on pyrkiä toteuttamaan niin sanottu lavantausosuma. Toisin sanoen ammutaan paikallaan olevaa kohdetta, jonka asento voidaan valita eläimen siirtyessä aina hieman paikasta toiseen. Toisekseen riski myös jalan takalinjaan tähtäämisellä on siinä, että hirven asento on hyvin vaikea määrittää tarkasti. Lapalihahävikki on pieni riesa siihen nähden mitä seuraa huonosta osumasta, jonka seurauksena hirvi joko menetetään metsälle tai jos hirven lihat pilaantuvat kerta kaikkiaan suolistoosuman myötä.
ILTAKY TTÄYKSEN SÄÄNNÖT
Metsästettäessä hirveä kyttäämällä, on lapa-/keuhko-osuman tavoittelu pidemmän päälle ainoa oikeaoppinen tapa ja yleisenä ohjeena vain tätä osumaa voidaan suositella. Tällöin riski huonon osuman suhteen kasvaa. Käytännössä noin - minuuttia auringonlaskun jälkeen ei enää kannata ampua hirveä, sillä vaikka pellolla saattaisi vielä nähdä kohtuullisen hyvinkin, on metsässä valoisaa aikaa etsimiselle yleensä enää noin vartin verran: Kun auringonlaskusta on kulunut tunti, alkaa syksyinen metsä olla jo pimeä. Kun otetaan huomioon se, että hirvi juoksee hyvin usein kuolemaan metsän puolelle, kannattaa jättää varaa etsimiselle ja rajoittaa ampumista hämärän loppuvaiheessa.. Tämän vuoksi on hyvin tyypillistä, että erityisesti kyttäyspyynnin alku26 RIISTA
vaiheessa etsitään rangalle ammuttuja ja liian takavoittoisesti ammuttuja hirviä. Varminta on siis tavoitella keuhkoja jalkalinjalta. Tämän vuoksi sitten myös suhtautuminen esimerkiksi iltapyyntiin on usein negatiivinen - kukapa haluaisi viettää illan pimeässä metsässä raanakkohirveä etsien.
LAPAKYMPPI
kulmittain. Tämän lisäksi käytössä pitäisi olla hyvä tuki aseelle ja ennalta mitatut ampumahollit. Kuvan kivääri on nimenomaan hirvikyttäystä varten FN Mauserin lukkoon rakennettu .35 Whelen 650 mm:n piipulla.
Hyvässä kyttäyskopissa kyttääminen on mielekästä. Siinä missä nopeammassa tilanteessa pyritään ampumaan vain varma osuma, alkaa kyttäyspyynnissä hierominen ja hienostelu. Tämä johtuu monesta eri seikasta, mutta lapaosuma on aina varmin tapa pitää huoli siitä, että hirvi kuolee takuuvarmasti laukauksen jälkeen. Tämä on hirven kohdalla riskaapeli sen vuoksi, että etujalan takalinjan takapuolella ei ole enää kovin pitkästi tilaa keuhkoosumalle ilman rapaosumaa
Tämä luoti on kuitenkin hyvin sitkeä ja kova, eikä se takaa nopeita kaatoja. Lisäksi kyttäyskiväärissä on luodin halkaisijasta etua ja oma suosikkini on ysimillisten ryhmä, eli ." ." luoteja ampuvat kaliiperit. Kyttäyspyynnissä tulee huomioida se, että luodin läpäisy ei ole kriittisessä asemassa, sillä osuma tulee aina pyrkiä saamaan aikaan optimaalisesta asennosta, eli hirven ollessa mahdollisimman jyrkästi poikittain ampujaan nähden. On siis aina parempi sanoa etsijöille, että hirvi on varmasti hengiltä ja se vain odottaa löytäjäänsä kuin se, että "yritin lavan taakse ja näytti, että kävi vähän liian taakse".
KALIIPERI JA LUOTI
Olen nykyään sitä mieltä, että hirvenmetsästyksessä koiran kanssa ei tarvita kovin järeää kaliiperia jos luoti on kunnossa. Lihahävikki on vähäistä ja osumajälki siisti, mutta kuten sanottua, kaadot
Kyttäyskopissa tulee olla jonkinlainen lämmitin, joka sekä pitää kopin lämpimänä, että poistaa kosteutta. Avoimella pellolla taas hirven etäisyyden ja asennon arviointi asettaa omat haasteensa.
RIISTA
27. Kolmekymmentä kaliiperinen riittää varsin mainiosti hirvihommiin. Sitten taas peltokyttäyksessä olen vakaasti sitä mieltä, että aseen tulisi olla järeämpi ja käytetyn luodin tulisi olla mahdollisuuksien mukaan voimakkaasti ja nopeasti avautuva ja kohtuullisen varmasti läpäisevä. Henkilökohtaisesti käytän nykyään hirvihommissa mieluiten Swift A-Frame -luotia, joka läpäisee ja avautuu varmasti. Toki hirven saa hengiltä pienelläkin pyssyllä ja "tehdas-Megalla", mutta eroa on
Pelloissa on eroja. Erityisesti iltakyttäyksessä pätee se, että homma täytyy hoitaa absoluuttisen varman päälle. Metsän läheisyys merkitsee yleensä sitä, että laukauksen jälkeen hirvi poistuu pellolta metsän suojiin. Näillä saadaan yhdistettyä hyvä lentorata, helppo ammuttavuus ja korkea osumanopeus - seikat, jotka puoltavat onnistumista kyttäyspyynnissä. Hirvi löytyy yleensä muutaman kymmenen metrin päästä ampumapaikasta. Tämä luoti on valintani koiran kanssa pyydettäessä. Tämä laatikko pitää sisällään lämpökynttilöitä ja on lämmönlähteenä varsin riittävä 100 mm villalla eristettyyn koppiin.
Helpottavat tekijät ampumasuorituksessa ovat usein se sudenkuoppa, johon kokematon metsästäjä kyttäyspyynnissä lankeaa.
eivät ole nopeimpia. On leuhkaa soittaa traktorimies hakemaan ruho lahtivajalle ja on todella viheliäistä pyytää apua ammutun hirven etsintään. Kyttäyshommissa parhaat luodit siis eivät ole tämänkaltaisia, vaan nopeasti avautuvia luoteja kuten esimerkiksi Nosler Partition, Nosler Accubond, Hornady Interbond jne
Näiden lisäksi myös kevytpeite on järkevää pitää mukana, sillä sen päällä suolet on hyvä siirtää esimerkiksi traktorin kauhaan. Hengettömät LED-valaisimet sopivat lähinnä liikkumiseen maastossa, mutta kun maastosta pitää etsiä jotain, tarvitaan valoa. Nopeutta saadaan aikaan käyttämällä kaliiperiin nähden keskiraskasta luotia, joka avautuu herkästi osumassa. Kyttäyspyynti mahdollistaa sen, että hirviä voivat pyytää nekin, jotka eivät esimerkiksi töistään johtuen pysty järjestämään viikonloppuja vapaiksi ja haluavat pyytää viikolla jolloin mahdollisuutta yhteispyyntiin taas ei ole. Jokainen ammuttu hirvi alkukaudesta on poissa loppukaudesta. Tärkein vaikutus kyttäyspyynnillä on kuitenkin sen hirvijahtia eteenpäin vievä vaikutus. Nykyään valo on vieläpä edullista ja sen mukana kuljettaminen on vaivatonta. Henkilökohtaisesti varusteisiini kuuluu kaksi erittäin tehokasta lamppua, eli Fenix TK Premium R käsivalaisin ja Fenix HP Premium R otsavalaisin. Parin satasen säästäminen valaisimissa on siis ehdottomasti väärässä paikassa säästämistä!
KY TTÄYSP Y YNNIN H YVÄT PUOLET
Kyttäyspyynti on erittäin järkevää jos hirvilupia on paljon ja jos metsästäjille asetetut kaatotavoitteet ovat korkealla. Kaikki saattaa mennä hyvinkin ja kelit suosia, mutta jos tuolloin koittaa huonojen kelien jakso, on erittäin miellyttävää, että jahdin alkuvaiheessa on onnistuttu hyvin. Tähän parasta lääkettä on pitää peltokyttäyspaikoilla miehitystä yllä ja ottaa pois ne hirvet mitä metsä tarjoaa helposti.. Bondattu luoti kuitenkin pysyy kasassa ja läpäisee riittävästi.
saasti ja hyvät valaisimet ovat pakko-ostos hirvenkyttääjälle. Toimittajan valaisinvalinnat pimeäkyttäykseen: Fenix TK45 -käsivalaisin ja TK20-otsavalaisin. Tämän vuoksi valoa pitää olla käytettävissä run28 RIISTA
Esimerkki hyvästä kyttäyslatauksesta. Tässä asiassa ei kannata antaa yhtään periksi ja lampun tulee olla pikemminkin ylimitoitettu käyttötarkoitukseen kuin hengetön. Samaten kyttäyspyynti mahdollistaa hirvenmetsästyksen sellaisellekin henkilölle, joka ei välttämättä ole kykenevä osallistumaan jahtiin täysipainoisesti esimerkiksi liikuntarajoitteiden vuoksi. Tämä jahtimuoto mahdollistaa siis mahdollisimman siistin ja tehokkaan riistankäsittelyn ja tästä on luonnollisesti hyötyä jos tarvetta on esimerkiksi ruhon tarkastukselle peijaisia varten. Lisäksi tulee muistaa se, että erityisesti pohjoisessa syksy saattaa asettaa luonnollisia pyyntirajoituksia ja tilastoja tarkasteltaessa on usein selvästi nähtävissä puhtaasti kelien vuoksi epäsuotuisiksi muodostuneet pyyntijaksot. Normaali varustus pistämistä varten riittää ruhonkäsittelyyn - suolistus on järkevää toteuttaa vajalla jos se on lähellä. Hirvet voidaan yleensä käydä näppäämässä sievästi traktorilla tai mönkijällä lähipellolta ja toimittaa lähimpään orteen. Kaliiperi on keskiraskas .35 Whelen ja käytetty luoti 225 gr/14,6 g Nosler Accubond. Otsavalaisinmallin hyvä puoli on sen paristokotelo, joka voidaan asettaa lämpimään paikkaan takin alle.
isossa mittakaavassa siinä mille etäisyyksille hirvet osuman jälkeen könyävät. Tällöin mukana tulee olla suolistamiseen tarvittavat varusteet. Jos vajalle on matkaa ja suolistus täytyy toteuttaa ennen ruhon siirtämistä nylkyvajalle, tulee suolet kuitenkin viedä pois metsästä haisemasta ja karkottamasta hirviä vastaisuudessa. Lamppu on erityisesti pimeää vasten kytättäessä tärkeimmän pään varusteita. Riski huonoille keleille alkaa noin lokakuun puolivälistä, jolloin aikainen talvi saattaa lyödä jarrua metsästykselle. Nykypäivänä LED-tekniikka on mahdollistanut äärimmäisen valotehoisten lamppujen käytön ja paristojen käyttöikä ei enää aseta rajoituksia samoin kuin ennen. Kyttäämällä
pelloilta on yleensä hyvä mahdollisuus hoitaa niin suolistus kuin nylkeminen mahdollisimman ammattimaisesti ja tehokkaasti. Keskiraskas kaliiperi, keskiraskas sitkeä mutta helposti avautuva luoti sekä korkea osumanopeus takaavat lyhimmät siipeämiset osuman jälkeen, olettaen, että osuma on oikeassa paikassa.
MUU T VARUSTEET
Hirven kyttäyspyynnissä ei välttämättä tarvita kovin paljoa varusteita. Parhaimmillaan hirvi on ilman takkia puolen tunnin kuluttua ampumisesta. Lumenit näissä ovat täysteholla ja ja käyttöaika täydellä teholla kaksi tuntia käsivalaisimessa ja kolme tuntia otsavalaisimessa
Olkoon kyseessä linnustus, hiipimisjahti tai ajometsästys, hämäräjahti tai rata-ammunta tärkeintä on, että voit luottaa varusteisiisi totuuden hetken ollessa käsillä. Lugerin tähtäimissä erottuvat huippuluokan materiaalit ja vertaistaan hakeva hinta-laatusuhde. Maailman nopein ampumatuki!
Trigger Stick® -ampumatuet riistalaukaus nopeasti ja tarkasti
Korkeudensäätö helposti liipaisinta painamalla
Malli Short Mono Pod Tall Mono Pod Short Bi Pod Tall Bi Pod Tall Tri Pod Jalkoja 1 1 2 2 3 Korkeus 51 76 cm 79 163 cm 60 83 cm 93 155 cm 93 155 cm Hinta 49,00 59,00 79,00 89,00 109,00
UUTUUS NYT KAUPOISSA!
Tuki lukittuu haluttuun korkeuteen kun liipaisin vapautetaan
Jalat asettuvat automaattisesti maaston mukaan, joten tuet soveltuvat hyvin myös epätasaiselle alustalle
Käy katsomassa suomenkielinen esittelyvideo nettisivuillamme!
Myynti: ase- ja eräliikkeet kautta maan
www.kartanokuva.fi
Tutustu tuotteisiin nettisivuillamme!
Löydä elämäsi hienoimmat kokemukset
Luger Pro NA 3-12×56:lla
Silmänräpäyksessä hetki voi olla jo ohi. 599,00. Laukauksen on oltava täydellinen.
Katso oman alueesi jälleenmyyjä: www.nexet.fi/luger
ovh
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
LAUKAUKSEN JÄLKEEN, OSA 4
Linturiista pataan asti
Haulikolla ammuttaessa kohdetta on aina pidettävä haavoittuneena, vaikka se ei osumaa "merkkaisikaan". Yhdenkin haulin osuma keuhkoihin tai muihin sisäelimiin tappaa kuitenkin linnun suhteellisen nopeasti, yleensä viimeistään pakolennon päätteeksi. Silloin tällöin kuitenkin käy niin, että runsaasta höyhenpilvestä huolimatta saaliiksi aiottu lintu jatkaakin matkaansa. Kummassakin mainitussa tapauksessa eläin ei välttämättä merkkaa osumaa lainkaan. Onkin erittäin tärkeää, että ammuttua lintua pyritään seuraamaan niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista ja "ohilaukauksen" vaikutus pyritään varmistamaan kaikin keinoin.
PALJON HÖYHENIÄ EI LINTUA
Normaalisti vain kyyhkystä irtoaa osumassa runsaasti höyheniä, muilla lajeilla höyhenpilvi tietää tavallisesti täysosumaa lyhyeltä etäisyydeltä. Kyseessä voi olla silloin raapaisuosumat, sillä suoraan kohteeseen osuva hauli ei juurikaan irrota höyheniä vaan ve-. Osuma suolistoon puolestaan tappaa myös varmasti, mutta hitaasti ja tuskallisesti, ehkä vasta päivien päästä. Ampumatilanteessa tulee toimia rauhallisesti, ahnehtimatta ja mahdollista haavakkoa on etsittävä aikaa ja vaivaa säästämättä.
30 RIISTA
K
un kohde laukauksen jälkeen jatkaa matkaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut ei läheskään aina ole kyse ohilaukauksesta. Riistaeläin ei useinkaan reagoi yhden tai kahden haulin osumiin. Joskus myös selvä pudotus voi jättää metsästäjän tyhjin käsin ellei saalista korjata heti talteen
Tämä tilanne on pahin silloin, kun ammutaan suoraan takaa eli poispäin pakenevaa riistalintua. Jos ei tuule kovasti, haituvat leijuvat ilmassa vielä pitkään vaikka lintu on jo kadonnut näkyvistä. kaislikot), joilla saaliin löytäminen on erittäin vaikeaa.
tää ne mukanaan linnun sisään. Avoimella pellolla siitä ei yleensä synny suurta ongelmaa, mutta peitteisessä maastossa tilanne on toinen. Kun koiraa ei ole, kannattaa ampuminen unohtaa alueilla (esim. Tässä vaiheessa moni toteaa vain että huti tuli, mutta lintu saattaa maata kuolleena siinä, mihin se jaksoi lentää. Höyhenpilvi tietää siis joko hyvää osumaa läheltä (useampi hauli lävistää linnun tai kohteeseen osuu paljon hauleja) tai myös huonoa raapaisuosumaa. Järjestetyissä jahdeissa maata kohti suuntautuvat paikkolaukaukset ovat yleensä kiellettyjä ja haavakoiden etsinnän hoitaa koira.
Noutava koira on korvaamaton apu kaikessa metsästyksessä. Lintu voi myös liitää koko ajan korkeutta menettäen ja voi siten päästä hyvinkin kauas. Joskus nousu voi olla todella korkea, mutta se päättyy tavallisesti linnun kuolemaan ja putoamiseen suoraan alas, paikkolaukausta ei yleensä tarvita. Mitä kauemmas ammutaan, sitä todennäköisempää on eläimen haavoittaminen ja sitä vaikeampaa on myös haavakon löytäminen. Näissä tapauksissa pyri paikkaamaan välittömästi, muuten etsinnästä voi tulla vaikeaa.
Putoaminen kaula jäykkänä ja pää ylöspäin kääntyneenä on merkki siitä, että eläin on hengissä vaikka putoaisikin kuin kivi. Jos näyttää että se on vain haavoittunut pudotessaan, älä aikaile etsimisessä. Ohilaukaukselta näyttävät osumat näkee usein sopivassa valaistuksessa, kun tietää mitä etsii. Tässä tulee unohtaa muut mahdolliset saalistettavat ja katsoa putoaminen loppuun asti valmiina paikkaamaan tarvittaessa. Kun lintu putoaa myttynä, kaula velttona ja pää rintaa vasten, se on kuollut heti osumasta ja löytyy putoamispaikalta, kunhan paikka on rekisteröity oikein. Fasaani, kuten muutkin kanalinnut, on nopea käänteissään. Mikäli näitä leijailee osumakohdan lähellä, on selvää, että karannut lintu on saanut osuman ja sitä on lähdettävä etsimään.
OIKEA HAULIKOKO
Haavoittamisriski ja saaliin etsiminen vähenee oleellisesti kun käytetään saaliin koko huomiRIISTA 31. Maahan tai veteen osuttuaan se yrittää piiloutua tai sukeltaa. Vaikka tilanne saattaisi tuntua toivottomalta, kannattaa silti yrittää etsiä ampumisen kohdetta kulkemalla samaan suuntaan eteenpäin siitä, missä linnun viimeksi näki. Vasta kokemus tuo riittävän varmuuden eri osumamerkkien tunnistamiseen, mutta asiaan kannattaa perehtyä heti metsästysuran alussa. Takaapäin todennäköisin osuma-alue on linnun suolisto, jolloin se merkkaa osuman huonosti tai ei lainkaan. Osuma peräpäähän ja/tai jalkoihin saa linnun riiputtamaan jalkojaan, vaikka lento ei muuten häiriintyisikään. Ensimmäisessä tapauksessa kohdetta ei tarvitse etsiä, se on kuollut, mutta toisessa eläin joko säilyy lähes vahingoittumattomana tai haavoittuu.
AMPUMAMATKAT
mieheksi joutuneena useimmat linnut pyrkivät piiloutumaan ja löytäminen ilman koiraa on lähes mahdotonta.
OSUMAMERKIT
Haulikko on lähimatkojen ase. Jotta vältyttäisiin hankalalta etsinnältä, tällaista lintua pitäisi paikata jo heti ilmassa. Suolisto-osuma ei myöskään tapa heti ja lintu on yleensä riittävän elinvoimainen lentääkseen pois metsästäjän näkökentästä. Osuessaan lintuun hauli/haulit tavallisesti irrottavat pieniä, tuskin havaittavia haituvia höyhenpeitteestä. Jos eläin on kuollut, se saattaa löytyä helpostikin, jalka-
Lajista huolimatta eri lintulajit käyttäytyvät samoin tietyissä osumissa. Tällöin lintu lähtee kohoamaan jyrkästi ylöspäin joko suoraan tai spiraalimaisesti. Lintu, joka putoaa räpiköiden alas saattaa olla kuolettavasti haavoittunut mutta osuma voi olla myös pelkästään toisessa siivessä, ja tässä tapauksessa lintu ottaa hatkat heti maahan pudottuaan. Joskus sattuu osuma päähän, usein vain yksi hauli
Ampumapaikan voi merkata eri tavoin maastosta riippuen. Vaikka riistaa olisikin paljon ammuttavissa, älä siirry seuraavaan ennen kuin olet
32 RIISTA
Kannattaa ottaa tavaksi merkata sekä ampumapaikka että katsoa mahdollisimman tarkasti putoamisalue.
varmistanut ettei aiemmin ammuttu karkaa. Tämä ero osumissa on helppo havaita käytännössä, mutta asia selviää myös katselemalla monia meillä kaupattavia jahtifilmejä. Ilman koiraa niiden löytäminen vaatii kokeneeltakin paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
oiden mahdollisimman pientä haulia. Saaliin putoamispaikan määrittelyyn taas auttaa mahdollisimman läheltä pudotuskohtaa oleva kiintopiste, heinätupsu, kuusentaimi, kanto tms. Piste voi sijaita kaukanakin, ellei putoamispaikan lähellä ole sopivaa, se kertoo kuitenkin oikean. Paniikinomainen uusien saaliiden ahnehtiminen johtaa aina tilanteeseen, jossa ampujalle ei ole lopulta hajuakaan mistä alkaa pudotettujen etsintä. Samalla haavoittumiset ovat pääsääntöisesti paljon lievempiä kuin suurilla hauleilla, joilla energiaa riittää hyvinkin kauas. Aseesta riippumatta kaikki patruunat saatetaan käyttää ja kun tilanne on ohi, ei ole tietoakaan siitä, mitä putosi ja mihin. Suuren haulin harvoilla osumilla kuolettavastikin haavoittuneella linnulla on usein juuri riittävästi voimia, että se ehtii piiloutua ennen kuin metsästäjä saa sen käsiinsä.
MERKKAA PAIKKA
Lehtokurppa on yleensä melko helppo löydettävä mikäli putoamispaikka havainnoidaan oikein. Niitä voi olla esimerkiksi kreppinauhaa, ampumapaikalta voi katkaista risun, raapaista siihen sammalkasan, jättää paikalle repun jne. Kummatkin saattavat juosta pitkiä matkoja ja ne myös piiloutuvat hyvin. Pienellä haulilla eläin kuolee jo ilmassa ja putoaa maahan myttynä kuin rukkanen. Samoin tulokset ovat usein silmin nähden parempia g kiekkopatruunoilla (haulikoko , - , mm) verrattuna , mm:n g metsästyslataukseen. Edellä kuvattu ero esimerkiksi kyyhkyjahdin pudotuksissa on nähtävissä jo haulikokojen mm ja , mm välillä. Usein kuitenkin maasto on niin tiheäkasvuista, että putoamista ei läheskään aina pääse näkemään kokonaan.
Varsinkin aloittavalle metsästäjälle tilanne, jossa kohdataan suuri lintuparvi sopivalla ampumaetäisyydellä, on usein niin voimallinen kokemus, että rauhallisuus häviää. Avoimella pellolla, jossa ei kasva mitään tilanne on sikäli parempi, että kaikki pudotetut, jotka ovat kuolleet, myös löytyvät ja haavoittuneen liikehtimisen näkee. Tämä on erityisen ongelmallista silloin, kun maasto on peitteistä. Jotkut pitävät mukanaan tätä varten erilaisia merkintätarpeita. Esimerkiksi kyyhkyjahdeissa nähdään usein todella paljon pudotuksia, mutta harvemmin osumia, joissa linnut kuolevat jo ilmassa. Jos riistalinnut putoavat enimmäkseen räpiköiden ja yrittävät karkuun maahan pudottuaan, on haulikoko liian suuri. Naarasteeri ja koppelo sulautuvat maastoon erinomaisesti. Kannattaa ottaa tavaksi merkata sekä ampumapaikka että katsoa mahdollisimman tarkasti putoamisalue
Metsäkana- ja vesilinnut ovat erityisen taitavia piiloutumaan haavakkoina ja on todella turhauttavaa pudottaa niitä alueelle, jossa jo ilmassa kuolleenkin linnun löytäminen on vaikeaa puhumattakaan vielä hengissä olevista haavoittuneista.
Kuten edellä todettiin, turha hätäily metsästystilanteista pitäisi jäädä kokonaan pois. Kahdesti on käynyt niin, että kanahaukka on ehtinyt ennen minua ja vienyt saaliin mennessään, tosin molemmilla kerroilla kyse oli variksesta, joten varsinaista menetystä ei tapahtunut. Yksikin riistalintu repussa on jo monin verroin parempi kuin kolme pudotettua, joita ei kuitenkaan löytynyt.
RIISTA 33. Nyt vain etsintää jatketaan spiraalimaisesti aluetta laajentaen pudotuskohta keskipisteenä.
Vietin joskus kauan aikaa etsien jo ilmassa kuollutta lehtokurppaa. Tärkeintä on, että "apumies" tuijottaa kohtaa herkeämättä, muuten tulee hukka tai ainakin etsintäaika moninkertaistuu.
MALTTI ON VALTTIA
Silloin kun maasto on hyvin vaikea, esimerkiksi kaislikkorannat, puimattomat viljapellot tai erityisen tiheä aluskasvillisuus metsässä, kannattaa ampuminen kokonaan unohtaa, ellei noutavaa koiraa ole mukana. Tuo haukan puuttuminen asiaan saa aikaan helposti pienen mysteerin, mikäli sen suorittama "nouto" jää ampujalta havaitsematta.
VÄLTÄ TURHAA AMPUMISTA
KAKSIN JAHDISSA
Pudonneen linnun löytäminen helpottuu huomattavasti silloin kun jahtikaverin kanssa sovitaan tietyt pelisäännöt. Samalla tavoin menetellään myös silloin, kun putoamispaikka on varma. Mitä tarkemmin saaliin putoamispaikan saa rekisteröityä, sitä paremmat mahdollisuudet on sen löytämiselle. Kaikki hanhet, kuten nämäkin kanadalaiset tottelevat suhteellisen pieniä haulia siinä missä muukin riista, niiden höyhenpeite ei ole panssaroitu niin kuin yleensä uskotellaan.
suunnan. Maasto oli peitteinen kuusikko, mutta alikasvustoa ei juuri lainkaan. Kun ampumapaikka on merkitty, voidaan sitä pitää alkupisteenä josta etsintä jatkuu oletetun putoamispaikan ollessa yhä laajenevan sektorin keskellä. Keino toimii hyvin ja nopeuttaa saaliin löytämistä huomattavasti varsinkin alueilla (kuten viljapeltojen laitamat), jossa ei ole selkeitä kiintopisteitä. Nämä kaikki johtolangat auttavat rajaamaan etsittävää aluetta ja kun myös ne merkitään maastoon, pienenee etsintäalue merkittävästi. Kurppa löytyi vasta kun lopulta hoksasin katsoa ylöspäin, se oli jäänyt pudotessaan kuusen oksalle noin kolmen metrin korkeuteen. Peitteisessä maastossa sääntönä etsinnässä tuntuu olevan, että lintu on usein kauempana kuin luulee.
ETSINTÄALUE
Kaikista varotoimista huolimatta joskus eteen tulee tilanne, että etsintäaluetta joudutaan laajentamaan. Maastosta kannattaa huomioida kaikki höyhenet, etsinnän lomassa pitää kuulostella mahdollisia haavakon aiheuttamia ääniä, kasteisessa tai pehmeässä maassa saattaa erottua kulkujäljet, veripisaroita voi löytyä jne. kohtaa. Kun ammutaan vuorotellen, seuraa ampujan kaveri aina tarkasti katseella mihin lintu tippui ja jää tuijottamaan ko. Kokenut metsästäjä osaa toimia yleensä rutiininomaisesti, mutta aloittelevan jahtimiehen pitää oppia sekä valitsemaan sopiva ampumatilaisuus että saaliseläin ja vielä malttamaan ettei yritä seuraavaa ennen kuin edellisen kohtalo on varma. Joko eläin on juossut karkuun aluskasvuston suojassa ja piiloutunut tai sitten määritetyt kiintopisteet eivät ole olleet riittävän tarkkoja. Kun metsästetään kuvilla, ampumapaikan voi yleensä valita siten, että ammuttujen lintujen löytäminen on helppoa. Näin saaliin pudottaja on helppo ohjata juuri oikeaan paikkaan, sillä usein ampujalla itsellään on taipumus "merkata" paljonkin vikaan
Skeet on kilpaurheilulaji, jota harrastetaan olympiatasolla ja toinen skeet-laji meillä on metsästyshaulikko, joka on SML:n kilpalaji. Skeetissä tämä tapahtuu lisäämällä tuplakiekkojen määrää tai kuten viimeisimmässä muutoksessa, ammutetaan neloslaatalla kahdet tuplat, joista jälkimmäinen toisin päin kuin aiemmin. Trap-lajeista tyypillisimmät harrastettavat kautta maan ovat metsästystrap (SML:n laji), automaattitrap ja kansallinen trap eli ns. Kun tuntuma on haettu laatta kerrallaan, on kehittyminen ollut yleensä tavattoman paljon nopeampaa kuin kierroksen junnaamisella, jossa syyt ohiampumiselle eivät välttämättä ole aivan selvät ja rutiini kehittyy toistojen välistä johtuen hyvin hitaasti.
MUUNNETTU SKEET
Skeetiäkin voidaan ampua useilla eri tavoilla, esimerkiksi muuntamalla tuplakiekkojen painotusta siten, että tuplat ammutaan vain esimerkiksi , , ja -paikoilta ja muilta paikoilta ammutaan yksittäiskiekkoja. Tällä hetkellä aloittaville voidaan kertoa tiedoksi, että molempien lajien sääntöjä on muutettu aina toisinaan kun tuloksissa on ollut näkyvissä monotonisuutta. Tämä johtuu siitä, että nämä vastaavat paremmin todellisia riistatilanteita ja toisaalta aikaa suoritukselle on hieman enemmän. Metsästäjän knoppitietoa
Metsästäjän knoppitietoa on palsta, jolla pyritään syventämään metsästäjän tietoja metsästettävästä riistasta, metsästystekniikoista ja välineiden käytöstä.
HAULIKKOAMMUNNAN ALOITTAMINEN, OSA 3
Lajiharjoittelu ja kilpaileminen
Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin valmiusasentoa ja nostoa ja toisessa osassa päästiin ampumaan peruskiekkoja, joilla päästään kiinni lentoon ammuntaan. Metsästyshaulikossa ja myös skeetissä on kaikkein järkevintä aloittaa harjoittelu niin
sanotulla paikkaharjoittelulla, eli ampumalla yksi laatta kerrallaan tutuksi. Kun nämä perusteet on jossain määrin sisäistetty, voidaan siirtyä perinteisiin haulikkoampumalajeihin eli skeet- ja trap-lajeihin. Tällaisella harjoittelulla saavutetaan rytmiä tuplien ampumiseen ja nopeutta suoritukseen, mutta tuplat eivät vaikeuta liiaksi harjoittelua paikoilta, joissa aseen liikettä vaaditaan eniten.. Tässä osassa käsitellään tavallisimpien haulikkoampumalajien soveltuvuutta metsästysammunnan harjoitteluun ja kilpailun merkitystä harjoitteluun.
TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ
iimeksi painotettiin sitä seikkaa, että harjoittelun alussa on syytä pitäytyä maltillisella nopeudella heitetyissä maaleissa. Metsästyshaulikko sen sijaan sopii aloittelijoillekin, mutta tulosta ei kannata lähteä hakemaan kiertämällä kierrosta muiden mukana. Tämä mahdollistaa saman suorituksen toistamisen ja tätä kautta oppimisen. On siis sanomattakin selvää, että skeet ei ole aloittelijan laji tässä nykyisessä muodossaan. Tämä on erityisesti lajia aloitettaessa hyvä asia - homma tulee tutuksi osumien kautta. ykköstrap.
34 RIISTA
V
METSÄST YSHAULIKKO JA SKEET
Skeet-lajit, joihin myös metsästyshaulikko kuuluu, ovat meillä varsin vähäiset johtuen lähinnä siitä, että meillä ammutaan käytännössä vain ISSF:n skeetiä ja metsästyshaulikkoa. Korostimme myös helpotetun compak-sportingin merkitystä harjoittelun alkuvaiheessa
Skeetiä voidaan muuntaa myös siten, että heitinten heittonopeutta lasketaan roimasti. Parinkymmenen metrin päässä lentävään lintuun ei juuri koskaan tarvita samanmoista ennakkoa kuin samalla etäisyydellä lentävään korkean A-tornin kiekkoon.
TRAPIN PAIKKAHARJOITTELU
Yhteistä Suomessa tyypillisesti harrastettaville trap-lajeille on se, että niissä kiekkojen heittosektori on sattumanvarainen ja automaattitrapissa sivusuunnan lisäksi vaihtelee
Sporting on ehdottomasti parasta treeniä, mutta huipputasolla se on hieman liian vaativaa aloittelijalle ja vaatii ampumatekniikan lisäksi myös ampumataktiikkaa. Nyt ammutaan skeetiä normaalisti, mutta hitaampiin kiekkoihin kuin tavallisesti. Hyvä sanonta on se, että "edestä ohiampuminen ei tuo puolta pistettä". Tämä on hyvin monessa maassa yleisesti tapana uusien harrastajien opettamisessa ja meilläkin tätä tulisi käyttää rohkeammin. Toisin sanoen kiekkoammunnalla ja eritoten skeetin ja metsästyshaulikon jauhamisella saadaan helposti aikaan liian suuren ennakon tarttuminen metsästysammuntaan. Hitaampi heittonopeus vastaa paremmin riistalintujen lentonopeutta ja ennakot ovat luonnollisempia. Skeetissä aloittelija hyötyy eniten 1,2,6 ja 7 -paikoista, joissa aseen liike ei ole turhan nopeaa.
RIISTA
35
Ylipäätään haulikkoammunnassa hankalin piirre Suomessa on monen metsästäjän vahva kivääritausta. Metsästystrap on kaikesta huolimatta trap-laji, eli se suosii traphaulikoita. Metsästäjän knoppitietoa
myös heiton korkeussuunta. Metsästystrapin huono puoli on siinä, että se sallii alkuharjoittelun jälkeen määrätyn tähtäilyn ja venyttelyn. Toisin sanoen kaikki trap-lajit ovat määrätyllä tavalla haasteellisia kokemattomille ampujille. Tämä on tapana huono ja siitä tulisi päästä pois. Trapissa paikkaharjoittelu tarkoittaa käytännössä siis sitä, että heitin asetetaan heittämään kiinteään suuntaan ja ampumista harjoitellaan tähän - joko matalasta valmiusasennosta tai poskelta. Tämä opettaa oikeaa ampumatekniikkaa ja samalla huomiota voidaan kiinnittää oikeaoppisiin asentoihin.
METSÄST YSTRAP
Kilpaileminen on ainoa mahdollisuus päästä ampumaan paineen alaisena.
sinomaan, aivan kuin ei muitakaan lajeja. Sporting-lajit ovat kokonaisuudessaan monipuolisimpia haulikkoampumalajeja ja ne vastaavat parhaiten metsästystä. Toisaalta sportingissa vaaditaan ampujalta kykyä lukea maali siten, että se tulee ammuttua oikein. Itse asiassa met-. Nämä lajit ovat erinomaisia aloittaville ampujille ja myös kokeneille ampujille, joiden tavoitteena on treenata nimenomaan toistettavuutta ja "pakko-osumista". Täten korostajan ja alleviivaan sitä, että parasta treeniä aloittelijalle ja metsästäjälle alkuvaiheessa ovat helpot compak-sportingradat, jotka on tarkoituksella säädetty helpoiksi. Tämä on sportingissa ratojen suunnittelun suurin haaste, ja aina toisinaan radoista tuppaa tulemaan liian vaativia aloittelijoille. Erityisesti metsästystrap on omiaan luomaan vääristyneitä ampumatyylejä, mutta yhdistettynä muihin lajeihin, opettaa metsästystrap mainiosti "point and shoot" tekniikkaa, josta on todellista hyötyä metsästyksessä.
SPORTINGLAJEISTA HUOMIOITAVAA
Metsästystrap on erinomainen laji päästä sisään haulikkoammuntaan, sillä se asettaa vaatimuksia aseen nostolle ja tätä kautta myös aseen sopivuudelle. Toisaalta paras mahdollinen yleishaulikko so36 RIISTA
pii jossain määrin myös trap-lajeihin, eli aavistuksen etupainoisesta haulikosta on yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa. Sportingin peruspiirre muihin haulikkolajeihin nähden on se, että suoritus ei ole välttämättä toteutettavissa kiekosta toiseen samalla ampumatekniikalla. Metsästystrap sopii siis aloittelijoille, mutta mielestäni sitä ei kannata ampua yk-
Syy sille, miksi sporting ei kilpatasolla välttämättä palvele parhaiten aloittelijaa on se, että ratojen vaatimustaso saattaa olla suorastaan lannistava. Täten paras mahdollinen haulikko metsästystrappiin on harvoin paras mahdollinen yleishaulikko. Haulikko- ja kivääriammunta ovat kuitenkin toisistaan hyvin vahvasti poikkeavia ampumalajeja ja niissä tulee painottaa aivan eri asioita. Esimerkiksi USA:ssa on olemassa trap-lajeja, jossa kiekkojen heittosuunnat ovat kiinteitä. Se on lisäksi vaistoammuntaa, sillä ennakoita ei varsinaisesti voi etukäteen määrätä
Mitä herkempi ampumatyyli on, sen suurempi vaikutus kilpailujännityksellä on tulostasoon. Tällöin käy hyvin usein niin, että alkaa armoton lajiharjoittelu ja "sekoittavat" harjoitukset jätetään pois. Esimerkiksi sorsapassissa saattaa käydä yhtäkkiä niin, että jo kaukaa näkyy parvi lähestyviä hanhia ja rento tilanne muuttuukin yhtäkkiä jännitysnäytelmäksi. Yksittäisen lajin kannalta tämä saattaa tarkoittaa takapakkia, mutta yleistä taitotasoa ajatellen monipuolisuudesta on hyötyä. Tilanne on kuitenkin toinen kun ollaan umpijäässä sorsa- tai hanhipassissa tai ammutaan istualtaan tai jos ampumisessa on rajoituksia esimerkiksi vaatetuksen osalta. Tällöin on lähes poikkeuksetta hyötyä siitä, että on kokenut kisajännityksen, joka haittaa konkreettisesti ampumasuoritusta, mutta jonka kanssa pystyy elämään ilman, että ampumisen tulos romahtaa pohjalukemiin. Yleensä kisajännitys vaikuttaa ampumasuoritukseen siten, että haulikko kulkee kuin täi tervassa ja liikkeet ovat jähmeitä. Sportingissa homma menee samoin, eli suorituksesta tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman varma. Tällöin saattaa myös huomata sen, että rento harjoittelufiilis ja rento ampumasuoritus muuttuvatkin kertaheitolla väkinäiseksi puurtamiseksi kun keho ja mieli alkavat lyödä kapuloita rattaisiin. Optimaaliset harjoitusolosuhteet ja optimaalinen harjoittelufiilis vaativat sitten käytännössäkin optimaalisia olosuhteita, olipa kyse kilpa-ammunnasta tai metsästyksestä. Tällöin metsästäjä luonnollisesti saattaa töpätä homman lukemattomilla eri tavoilla, mutta itse ampumasuorituskin, jos sellaiseen pääsee, saattaa tökkiä pahemman kerran. Samaten erilaisilla haulikoilla ampuminen saattaa sekoittaa ampumista. Puheet siitä, että harjoitellessa tulisi olla hyvä fiilis ja niin edelleen joutavat määrätyllä tavalla romukoppaan. Jossain kohtaa tulee vastaan se raja kun radan osoite muuttuu omaksi osoitteeksi ja harjoitusmäärät kasvavat liian suuriksi harjoittelun mielekkyyden suhteen. Tämä on yleensä yleisen haulikkoampumataidon kannalta metsästyksellisesti huono asia. Toisaalta kisoissakin on hyvä käydä.
KILPAILEMINEN JA HARJOITTELU
Ehkäpä vaativinta ammunnallisesti on yhdistää eri lajeja ja ampua kaikkea sekaisin. Toisin sanoen kiekot pitää ampua paikkoihin, joihin ne on helppo ampua tai toisaalla ne tulee ampua paikkoihin, joissa tuplakiekon toinen kiekko ei ensimmäisestä johtuen ole vaikeassa paikassa ampua. Osumat tulee saada kohdalleen myös hienoisesti puristaen jos sille on syystä tai toisesta tarvetta.
RIISTA 37. Paljon ampuvillehan tämä päivä tulee ennemmin tai myöhemmin. Metsästyksessä tilanne on rataoloista poiketen yleensä se, että fiilis on hyvä ja ampujaa ei tarvitse herätellä. Silloin tällöin on kuitenkin syytä mennä ampumaan juuri sinäkin päivänä kun esimerkiksi vesisade latistaa mieltä. Sporting opettaa siis ampumatekniikan lisäksi myös ampumataktiikkaa, josta on usein suurta hyötyä metsästyksessä ja haulikkoammunnassa ylipäätään.
ERI LAJIEN YHDISTÄMINEN
Haulikkoammunnan rataharjoittelun yleinen piirre on se, että harjoittelu alkaa metsästyksellisten sovellusten sijaan tähdätä rata-ammuntaan ja siinä menestymiseen. Jos ampumasuoritus perustuu tällaisissa tilanteissa siihen, että kroppa pelaa täydellisesti ja liikkeet ovat sulavia, saattaa jännitys tärvellä kaiken. Tällöin on hyvä, että ampuja on harjoitellut ampumaan osumia epäedullisissakin olosuhteissa ja suoraan sanoen vittuuntuneena. Itse asiassa aseidenkin erot ymmärtää parhaiten kun ampuu eri aseilla ja huomaa esimerkiksi niiden painotuksen vaikutukset ampumasuoritukseen.
Kilpaileminen on siinä mielessä järkevää, että se on ainoa konsti päästä ampumaan paineen alaisena. sästystilanteessa tämä toteutetaan vaistomaisestikin oikein, sillä jos mahdollista, metsällä pyritään ampumaan varman päälle ja helpottamaan osumaa. Tästä kaikesta on kuitenkin hyötyä ja ampumaan oppii aina paremmin, mitä enemmän vaihtelua ampumisessa on. Pidemmän päälle tällainen pitkäkestoinen väkisin harjoittelu kuitenkin syö motivaatiota, eikä ole hedelmällistä. Täten alkuperäinen ajatus, metsällä pärjääminen, alkaa jäädä taka-alalle ja tavoitteena ovatkin yhtäkkiä riistanhoitoyhdistyksen kisat, SML:n kisat jne... Kilpailujännitys ja määrätyt metsästystilanteet ovat keskenään varsin samankaltaisia. Kun harjoitellaan myös huonoina päivinä, opitaan ampumaan silloinkin kun ampumiselle ei ole hyvät puitteet. Tämä kilpailuromahtaminen kannattaa myös ajatella siten, että yleisestä uskomuksesta poiketen niin sanottu väkisin osumi-
sen harjoittelu huonona päivänä on tehokkainta ampumaharjoittelua
Jousen hankkimisesta mie-
38
RIISTA. Toisaalta meidän leveysasteillamme vaikuttaisi olevan myös niin, että jos verotus on liian vähäistä, tappaa talvi ylisuuren kannan ja yleensä raskaamman mukaan. Sysäys jousimetsästykselle tuli lähinnä siitä syystä, että kauriin verotettavat määrät ovat meillä päin niin pienet, että jos syksyn aikana otetaan eräksi muutama yksilö, on tämä varsin riittävä määrä. Taas jousella hommassa olisi niin paljon haastetta, että vähäinenkin verotus tulisi teettämään töitä.
ALKU TOIMET JA INFORMAATION KERÄYS
Onko tässä maailman pohjoisimpana jousella pyydetty kauris?
Jousimetsästykseen valmistautuminen sai konkreettisen alkusysäyksensä vuoden Riihimäen erämessuilla, jossa sain Juha Kylmältä asiantuntija-apua jousen valintaan. Tästä eteenpäin projekti kehittyi jousen ja varusteiden hankinnalla ja tiedon ahmimisella eri lähteistä. Nyt kerron kävikö niin.
TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ
K
auris on ollut tasaisesti runsastumaan päin oleva riistaeläin myös kylmässä pohjolassa ja se on meille uusi tuttavuus riistaeläimenä. Pitkiin ruutiaseisiin leimaantuneena sain pahimmillaan kuulla siirtyneeni vähintäänkin voiman pimeälle puolen. Siinä missä etelässä kauriita on hyvinkin runsaasti neliökilometrillä, on meillä Lapissa kanta hieman harvempi, mutta silti elinvoimainen. Verotuksen suhteen kauris on eläin siinä missä muutkin, eli jos metsästysverotus on liian raskasta, kanta kärsii. Jotta hommassa olisi yhtään mitään järkeä kiväärillä toteutettavaksi, pitäisi kauriita olla moninkertainen määrä ja kokonaisverotuksen tavoitteen tulisi olla suurempi. Projektina kauris jousella
Siinä vaiheessa kun ilmoitin tuttavapiirilleni aloittavani jousimetsästyksen, sain kuulla jos minkä sortin kommentteja uudesta harrastuksestani
Kesäloman lopussa varusteet ja mies olivat siinä kunnossa, että uskaltaisin lähteä jousen kanssa ampumataidon puolesta metsälle.
HENKILÖKOHTAINEN TAVOITELISTANI JOUSIMETSÄST YKSEEN:
epävarmuutta laukauksen suorittamiseen riistatilanteessa ei ole. Nuolihylly on vaihdettu Whisker Bisquitista altaputoavaan NAP Apacheen. Jatkossa tyylini onkin se, että harjoittelen tällä hyllyllä ja ehkä metsästyksessä käytän alta putoavaa hyllyä. . En varsinaisesti vastusta seuratoimintaa, mutta henkilökohtaisesti olen kokenut liian moneen eri seuraan kuulumisen rasitteena, joten ajattelin tällä kertaa suosia itseopiskelua. Käytännössä siis kuvasin itseäni ampumassa ja katsoin ruudulta ettei suorituksessa ole mitään ylimääräistä. Laadukkaimman pään jousi tarkoittaa nykypäivänä jousta, jonka säädöt pitävät kutinsa pidempään ja joka helpottaa hyvää ampumista huomattavasti. Tai sitten käytän "keksiä", aivan miten vain. Niin sanotuilla budjettijousilla aikaa tärveltyy kaluston kanssa saikkarointiin, vaikka huomion kuuluisi olla ammunnan harjoittelussa. Todellinen custom-piirre jousessa on Big Red´s rannehihna.
RIISTA
39. Asia vain on niin. Kylmän lisäksi vastaani tuli vain harvoja suomalaisia jousimetsästäjiä, jotka olivat rohkeasti omaa mieltään ja suosittelivat käyttööni järkeviä varusteita. lenkiintoista teki se, että asiantuntevia neuvoja oli saatavana hyvin kapeasti ja Suomi on takapajula puhuttaessa todellisesta asiantuntemuksesta. Välineiden tulee olla korkeatasoisia, niiden tulee olla oikeissa virityksissä ja kaikkien komponenttien tulee olla kokeiltuja. Tämä onnistui Whisker Bisquit -nuolihyllylläkin, eli en todellakaan usko siihen, että huolellinen ampuja antaa kovin paljon tasoitusta tällä hyllytyypillä. . Muutoin sain kuulla lähinnä "poliittisesti korrekteja" suosituksia välineistä - neuvoja, joissa ei otettu huomioon historiaani vastakaarijousella ja siinä, että paunan jousi ei todellakaan ole minulle raskas jännitettävä. Kyselyihin vastattiin lähinnä siten, että minun tulisi ottaa yhteyttä paikalliseen seuraan, jonka kautta saisin parhaan opastuksen jousimetsästyksen pariin. Riittävä ampumataitotaso seisten ja istualtaan on saavutettava ennen metsästyskautta. Ensimmäisen kauden tavoitteena olisi kerätä riittävästi pyyntitaktiikkatietämystä jousen rajoitteet huomioiden, jotta seuraavalla kaudella olisi helpompi lähteä metsälle. Tavoitteeni loksahtelivat kohdalleen varsin hyvin. Imin käytännössä kaiken mahdollisen tiedon eri vaihtoehdoista ja punnitsin informaatiota
On turha ostaa kaksia varusteita vain kauppiaiden mieliksi.
. Ampumataitotason sain haluamalleni tasolle kohtuullisen nopeasti pyynnissä käyttämilläni varusteilla. Kerralla kunnollisten varusteiden hankkiminen on järkevämpää. Ylimääräiset pinnit on poistettu tähtäimestä ja pinni on keskitetty kehykseen nähden. Yksi järkevimmäksi osoittautuneista päätöksistäni oli se, että en lähtenyt lainkaan niin sanotulle "aloittelijan paketti" -linjalle. Sen sijaan kyseinen hylly on mielestäni paras mahdollinen harjoitteluhylly, sillä se juoruaa virheistä armotta. Täten
Kuvassa Bear Attack -jousi sen nykyisessä konfiguraatiossa kauriin metsästystä varten. On siis turha ostaa kaksia varusteita vain kauppiaiden mieliksi. Tähän vaikuttaa laadukas harjoittelu pidemmiltä matkoilta kuin omaksi maksimietäisyydeksi määritellyltä matkalta. Kesälomalla kävin ampumaradalla kiväärihommissa vain kahdesti jousella ammuin lähes joka päivä. Varustepuolella kävin läpi lisäksi nuolenkärkiin liittyvää problematiikkaa. Näihin jousiin panostamalla sijoitus ei mene hukkaan. Periaatteessa mikä hyvänsä laatuvalmistaja tarjoaa huippumalleja ja juuri tämän alapuolella olevia "viime kauden" huippumalleja. Vanhat taidot muistuivat mieleen nopeasti ja omavalmennus videon avulla nopeutti kehitystä. Niinpä minun ei tarvinnut rymytä kaikkia kehitysvaiheita läpi väen väkisin, kiroten huonoja säätöjä ja huonoja komponentteja. Välineissä valitsin helpomman tien, eli hommasin jousen ja alkuharjoittelun jälkeen se kävi vielä ammattiliikkeessä viritettävänä, jonka jälkeen jousesta katosivat kaikki ongelmat, joita siinä ehkä alussa oli. Henkilökohtaisesti uskon paljon paremmin Juha Kylmän kirjaan "Jousimetsästys" ja USA:n jousimetsästysaiheisten nettisivustojen tarjontaan kuin kotimaiseen seuratoimintaan
Tämä on
Nuolet kuljetan "quiverissa", joka kiinnittyy pikalukolla jousen kyljelle. Ongelmia oli pääasiassa oman sijoittumisen kanssa, eli alkuvaiheessa tuppasin itseni passiin toistuvasti liian likelle kauriiden kulkureittiä ja paljastin itseni joutumalla törmäyskurssille kohteen kanssa. Päätelmäni oli, että nuolen lentoa ajatellen käytettävän kärjen tulisi olla mahdollisimman vähän nuolta ohjaava. Tämän vuoksi haluaisin kauriiseen niin suuren haavakanavan kuin mahdollista. Tämän suhteen sain ohjeen, jota en kyseenalaista - teline nuolineen kannattaa irrottaa jousesta jahdissa ampumisen ajaksi, jotta jousi ampuu samalla tavalla treenatessakin.. Hirvenpyynnin ajan pidin taukoa jousesta, mutta pidin taitoja yllä kuivaharjoittelulla, eli sisätiloissa viritys- ja pitoharjoituksia tekemällä. Kokemukseni kiväärillä kyseisestä eläimestä tukevat sitä näkemystä, että eläimen kyky jatkaa matkaansa osuman jälkeen on poikkeuksellisen hyvä muihin sorkkaeläimiin verrattuna. Kauriin kanssa sainkin sitten seuraavan setin harjoitusta jousimetsästyksen saralta. Lisäksi terä on kokonaisuudessaan terästä, joten se on kompakti ja lyhyt verrattuna alumiinirunkoisiin kärkiin. Verratessani terää G:n Montec CS -terään, tulin siihen päätelmään, että terillä on sama osumapiste. Tämä osoittautui jopa tehokkaammaksi harjoitteluksi kuin esimerkiksi kuivanostot haulikolla. Ei pidä mennä ruokintapaikan lähelle, sillä tällöin ei voi olla varma kohteen tulosuunnasta ja täten kyttäyspaikka saattaa olla liian likellä kohteen kulkureittiä. Samalla oli hyvä keskittyä jousen jännittämistekniikoihin ja oikeiden lihasten käyttämiseen. Ei pidä myöskään jäädä kulkureitillä paikkoihin, joissa kauris vain kipittää menemään, eikä pysähdy tarkistamaan ruokintapaikan turvallisuutta. Jos siis kiväärillä riittääkin,
40 RIISTA
että ristikko tuupataan kohdalleen ja puristetaan laukaus oikeaan osoitteeseen, on jousella mukana monia eri tekijöitä, jotka hankaloittavat ja rajoittavat toimintaa. Suurin ero ei ole etäisyydessä vaan itse ampumatilanteeseen pääsyssä. Lisäksi tulin siihen päätelmään, että kärjen tulee olla mahdollisimman suurella leikkuupinnalla varustettu. Näiden spine (nuolen jäykkyys) valittiin jousen voimakkuuden ja vetopituuden mukaan sopiviksi ja nuolet toimivatkin moitteettomasti. Tämä kärki avautuu edestä, eli teoriassa avautumisen pitäisi olla varmaa ja nopeaa. Itse nuoleksi valikoitui olosuhteista johtuen Trophy Ridge:n Wrath ja Blast -nuolia. Kerta kerralta aloin ymmärtää paremmin sen eron, mikä kiväärillä tai haulikolla on jouseen verrattuna. Sen verran erikoinen tämä liukaspintainen nuoli on, että se uppoaa todella syvälle tauluntaustaan ja sen irrottaminen on työläämpää kuin mattapintaisilla nuolilla. On siis järkevintä sijoittua riittävän kauas kulkureitistä kohtaan, jossa kauris pysähtyy tarkistamaan ruokintapaikan turvallisuuden. Täten päädyin mekaaniseen kärkeen ja valintani oli G:n T. Lähelle pääsy ei ole siis ongelma, vaan lähellä toimiminen, jota jousella metsästäminen vaatii. Kymmenen metrin päässä tapahtuvat tötöilyt voi panna reilusti alkujännityksestä johtuvan horkkahuohotuksen piikkin, mutta viiden ja kolmen metrin kohtaamisissa olisi aivan sama vaikka metsästäjä olisi ollut syväjäädytetty. Täten nuolikotelossa olisi siis Monteceilla varustettuja ja jänteessä T:lla varustettu nuoli. Toki järkevintä olisi odottaa sitä, että kauris lähtee pois ruokintapaikalta, jolloin se on varomattomampi liikkeissään. Joka tapauksessa huomioin nuolten maineen erittäin hyvin läpäisevinä, enkä näe syytä muuttaa valintaani.
METSÄLLÄ
Ampumaetäisyys saa aivan liian suuren roolin jousimetsästyskeskusteluissa.
Jousimetsästysurani alkoi kyttäyspyynnillä vähän samaan tapaan kuin olisin ollut kyttäämässä kiväärin kanssa. Tähän päädyin siitä syystä, että tiedän kauriin olevan äärimmäisen sitkaan, erityisesti elinpiirinsä äärialueilla. Kohtaamisia tuli tasaiseen tahtiin kun lumijäljet paljastivat taajaan kuljetut reitit ja houkuttimet. Päämäärä oli alusta alkaen selvä, eli kauriin vuoksi olin jousen hommannut ja se olisi pääasiallinen riistaeläin alkuvaiheessa. Näitä ovat muun muassa tarkemmin määritelty sektori, nuolen lento, jousen ääni, jousen virittäminen ja ennen kaikkea kohteen läheisyys itse ampumatilanteessa. Etäisyys on vain yksi asia yhtälössä, joskin se saa mielestäni aivan liian suuren roolin monissa jousimetsästyskeskusteluissa. Täten alkukohtaamiset kauriiden kanssa olivat todellakin oman sijoittumisen hierontaa. valistuneisiin arvioihin pohjaten
Neljä tuntia kyttäystä - asteen pakkasessa tuotti tuloksen. Olin onnistunut siinä mikä oli ollut tavoitteeni koko kauden ajan. Tunne oli voimakas ja erilainen verrattuna kiväärikaatoon, sillä jousen kanssa kyse on hyvin läheisestä tapahtumasta kohteen kanssa, sillä toiminta tapahtuu koko ajan eläimen turvasektorin sisäpuolella. Tämän jälkeen en enää koskaan saisi suoritettua ensimmäistä jousikaatoa. Jousiammunta vaatii hienomotoriikkaa ja jos se on kateissa, on osuminen epätodennäköistä. Hiljalleen sain kyttäyspaikkani asemoitua siten, että pääsin jo jännittämään jousen. Liian paljon tavaraa tähtäimessä tahtoo viedä huomiota pois kohteesta ja tämän vuoksi paljaalla silmällä selvästi erottuva kohde puuroutuu kun sen päälle asetetaan tähtäinpakka. G5 Montec CS on luottokärki, joka kaurisjahdissa toimittaa back-up -virkaa. Ensisijaisena kärkenä on osumassa avautuva mekaaninen kärki, joka lentää paremmin ja jonka leikkaama haavakanava on suurempi.
kuitenkin riskaabelia, koska kauris saattaa viipyä ruokintapaikalla pitkäänkin ja tänä aikana on vaarana että lähellä oleva metsästäjä pelottaa kauriin pois hajullaan tai virheillään (yskänpuuska, nenän kutina, puutumisesta tai kylmästä johtuva liikehdintä..) Horkasta eli "buck feveristä" mainittakkoon, että varsinkin alussa kyseinen tunne oli yhtä vahva kuin joskus aiemmin hirvihommissa tai ampumakisoissa. Tunne muuttui kuitenkin jo silloin kun yritin saada unta silmään saaliin käsittelyn jälkeen. Samalla huomasin myös sen, että kauris sai taas aikaan fysiologisen stressireaktion, eli täristelin rauhassa horkat pois. Seuraavana tähtäimessä ovat jänikset, sitten odotellaan peuran tulemista jousilailliseksi riistaksi ja toivotaan, että sama kävisi hirvelle. Päiväkäytössä tällainen tähtäin ei aiheuta ongelmaa, mutta pimeä muuttaa kaiken. Oli kuin olisin aloittanut metsästyksen kokonaan alusta. Se kuitenkin sai vainun minusta ja palasi takaisin tulosuuntaansa. Yhden pinnin järjestelmä oli luonnollisesti kokeiltava käytännössä. "Veri on pilalla", kuten tilanteessa voisi sanoa. En siis ollut varsinaisesti mökittynyt, mutta sanotaanko, että kyttääminen jousen kanssa tuntitolkulla iltaisin kovilla pakkasilla etäännyttää kummasti sivilisaatiosta. Tästä sisuuntuneena lähdin siis purkamaan tähtäimestä kaiken ylimääräisen pois ja otin käyttöön tehokkaan yhden pinnin järjestelmän. Ja hei, ei pelkoa, en ole kokonaan siirtynyt voiman toiselle puolen. Tämä oli yllätyksellistä, enkä ollut lainkaan varautunut henkisesti siihen, että keho tuottaa adrenaliinirysäyksen ja sen jälkeen aloittaa hurjan tasoittavan vaiheen. Tietäen omat prioriteettini ja metsästystapani olisi pitänyt kuunnella ensisijaisesti omaa näkemystä ja niitä muutamia auktoriteetteja, joiden näkemykset varusteiden konfiguraatioista vastaavat omiani.
KAATO
Seuraava passitus tuottikin tuloksen. Ensimmäiset lähikontaktit tuottivat sen verran informaatiota, että jos tällainen reaktio on tullakseen, on vain odotettava sen ohimenoa ennen kuin ryhdytään jatkotoimenpiteisiin pyynnissä. Noin kahden tunnin kuluttua kaksi kaurista tulikin perävilkkaa polkua ja niiden liikkuessa risujen suojassa viritin jousen ja ankkuroin jänteen hyvin huolellisesti paikoilleen. Toisaalta olo oli myös tyhjä, sillä tiesin tämän tunteen jäävän tähän. Tilanne oli siinä mielessä uskomaton, että tunsin todellakin jotain uutta ja mullistavaa. Ensimmäinen tilanne ilmaantui parin tunnin kyttäyksen jälkeen vastakkaiselta suunnalta saapuvan kauriin muodossa. Se oli siinä. Ei jumalauta, tästä tämä nyt sitten alkaa! Aamulla tilanne oli jo selvä olin jousimetsästäjä ja jatkoa seuraisi. Olin tehnyt ensimmäisen jousikaadon
Neljä tuntia kyttäystä -17 asteen pakkasessa tuotti tulosta.
ja minusta oli tullut jousimetsästäjä. Tämä on osaltani hieman hölmöä, koska suosin kivääreissä ja
haulikoissakin yksinkertaisia ratkaisuja (yksi supistusaste, yksi haulikoko, kiinteä suurennos kiikarissa jne). Olotila oli epätodellinen. Mikäs ihme se olikaan, sillä onhan pakassa viisi pinniä (joista vain yksi olisi tarpeen) ja tämän pinnipakan ympärillä sitten vielä rengas haittaamassa näkemistä (piippi+rengas helpottaa ankkurointia). Laukaus lähti alakolmannekseen, mutta kauris ilmeisesti ehti reagoida jousen ääneen ja nuoli osui rankaan lävistäen eläimen kokonaan. Nyt tilanne olikin sitten se, että tähtäin peitti kohteen täysin kuutamon kelmeässä valossa. Koska ilta oli vasta alussa, päätin jäädä odottamaan, josko tapahtumia tulisi lisää - jäniskin kelpaisi jos sellainen sattuisi tulemaan. Uusintahorkkaa ei enää tullut, eli kykenin toimimaan täysin! Ensimmäinen kauris käänsi itsensä hankalaan kulmaan, mutta tätä seurannut naarasvasa jatkoi polun suuntaan ja pysähtyi kuin tarjottimelle. Kokeilin tähtäimellä kaikki käytännölliset metsästysetäisyydet metrin väliltä ja totesin nuolen lentoradan olevan siedettävän lähellä tähtäyspistettä. Kaadolla otin luonnollisesti kuvan kännykällä, jonka lähetin mentorilleni, Juha Kylmälle. Tämä pysäytti kauriin luonnollisesti paikalleen, jonka jälkeen pistin eläimen. Öinen vastausviesti sisälsi onnittelut kaadosta ja tervetulotoivotukset jousimetsästäjien joukkoon pääsemisestä. Palaan pimeän puolelle taas kun paikka vaatii haulikkoa tai kivääriä.
RIISTA 41. Tämän olisin toki voinut ajatella valmiimmaksi jo aiemmissa pohdinnoissani, mutta uskoin muutamia "tehosäätäjiä" ja turvauduin monimutkaisempaan systeemiin. Uusi vuosi menikin sitten vähän normaalista poikkeavissa merkeissä, sillä ajatus juhlinnasta tuntui vieraalta kun koko joulukuu oli mennyt jousen kanssa kytätessä. Vaikka olinkin umpijäässä, en enää tuntenut kylmää
Nyt esittelemme laiskan miehen ratkaisun, jolla sutii hetkessä terään vaikka koko metsästysporukan teräaseet.
TEKSTI: TERO KUITUNEN
örmäsin Jyväskylän erämessuilla osastolle, jossa leppoisa esittelijä teroitteli veistä porakoneeseen kiinnitetyllä laikalla. KAINDL DIAMANT LAIKKA
Terät kuntoon T helposti
Aktiivisella metsästäjällä riittää teroitettavaa ja erilaisia teroitusvälineitä on puuhaan tarjolla paljon erilaisia. Pysähdyin ja juttutuokion jälkeen olimme sopineet teroitusjärjestelmän koekäytöstä. Juuri tähän kiinnitin messuilla ensimmäisenä huomioni. Nyt moni ajattelee, että eihän laikalla teroittamisessa ole mitään uutta: "Rälläkällä ne on morat ennenkin hiottu". Tämä on täysin totta, mutta moni varomaton teroittaja on myös pilannut terän, koska tavanomainen hiomalaikka kuumentaa terästä niin paljon, että valmistajan metalliin tarkoittaman ominaisuudet muuttuvat. Kaindl Diamant lakka on tehty nimenomaan teroittamiseen ja siksi siinä on pari teroittamisessa oleellista ominai-
42
RIISTA. Niille yhteistä on kuitenkin vaivalloisuus
He, jotka ovat joskus teroittaneet voimatyökalulla "sokkona" osaavat taatusti arvostaa ominaisuutta.
ENSIN LAPIO TAI KIRVES, SITTEN "HARJOITUSPUUKKOJA"
Messuesittelijä opasti minua ajamaan laikan ensin sisään esimerkiksi lapiolla tai kirveellä. Ensimmäinen on se, että timanttilaikka syö terästä ilman kovia kierroksiakin, joten teroitus muistuttaa tapahtumana enemmän tahkoamista kuin kulmahiomakoneen kanssa urheilua. Näkisin, että sille voisi löytyä koti esimerkiksi hirviseurueen vajalta.
RIISTA 43. Ensin tökkäsin sormeni laikkaan vahingossa ja sitten epäuskoisena tahallisesti. Sormi vain kimmahtaa pois, eikä edes iho mennyt rikki. Vedin mustalla tussilla väriä terän siihen osaan, jonka halusin hioa ja ryhdyin työhön. Tuen saaminen kannattaa huomioida voimanlähdettä valitessa, koska kulmahiomakone tarjoaa siihen huomattavasti heikommat mahdollisuudet.
Porakone asennetaan telineeseen ja laikka porakoneeseen. Toisaalta, kun teroittajalla alkaa olla taitoa, saa hän teroitettua hyvinkin hienostuneesti ja tulos muistuttaa lähinnä tehtailta ulos tulevia teroituksia, varsinkin jos lopuksi kiillotetaan huopakiekolla. Jenkkiläinen retkeilyveitsi on nyt yhtä terävä kuin uutena, eikä ulkonäkökään ole hassumpi. Teroitukseen meni, viimeistelyhuovan vaihtoineen kaikkineen, noin 4 minuuttia.
Ensimmäisen teroituksen tulos oli yllätyksekseni varsin kohtuullinen, joskaan ei vielä kovin kaunis. Suorituksen onnistumisen edellytys on, että teroittaja tukee kätensä porakoneen jalustaan. Porakoneessa on hyvä olla kierrosnopeuden säätö, jolla laikan saa pyörimään sopivalta vauhdilla.
Sisään ajetun timantin jäljiltä pinta on siisti, mutta viimeinen silaus saadaan lisätarvikkeena myytävillä välineillä. Seurasin laikan läpi kuinka musta väri lähti pois ja liikutin terää eteenpäin. Sen pinta on karkea ja niinpä teräkseen tulee alkuvaiheessa syviäkin naarmuja. Mainittakoon kuitenkin, että ainakaan matalahkoilla käyttökierroksilla ajettuna laikka ei ole kovinkaan turmiollinen sormille. Kirveessä nämä naarmut eivät suuremmin haittaa, mutta puukossa tai veitsessä kylläkin. Tunne osoittautui oikeaksi ja teroitettuani puolenkymmentä muutakin työkalua jälki alkoi olla kelvollista. Laikka on tässä suhteessa varsin armoton. Käyttöönotto on helppoa. Teräksen kovuus osoittautui nyt varsin suhteelliseksi, Kaind-laikka puri siihen niin vauhdilla, että hommassa sai olla hyvin varovainen. Toinen ero on laikan rakenteessa. Laikka on täynnä reikiä, joiden ansiosta se paitsi jäähtyy, myös sallii nähdä sen alapuolelle. Lisäksi hän neuvoi harjoittelemaan jollain vähemmän arvokkaalla veitsellä, kuten jo ohimennen mainitulla moralla. Timanttilaikka on siten myös varsin turvallinen käyttää.
MIHIN KÄY TTÖÖN?
Kaindl Diamant
Diamant-laikka: 62 euroa (saatavana sekä poraettä kulmahiomakoneeseen sopiva) Suositeltava kierrosluku: >1500 rpm Teline porakoneelle: 35 euroa Kiillotuspaketti: 25 euroa (sis. Niinpä teroitus tehdäänkin laikan alapinnalla, jolloin teroittaja voi jatkuvasti tarkkailla työn etenemistä reikien läpi. Tääsä on syytä muistaa, että jos terästä painetaan laikkaa vasten liiallisella voimalla, on riskinä timanttipinnoituksen vaurioituminen. Tämä onkin harjoittelun suurin syy: käyttäjän tulee oppia syöttämään terää laikalle harkitun varovaisesti, ja antaa kierrosnopeuden tehdä työ. Tosin se oli hieman naarmuinen ja ensimmäisenä teroittamaltani puolelta hieman surullisenkin näköinen. Erityisesti silloin
kun pahoin tylsynyt työkalu kaipaa hieman voimakkaampaa teroitusta laitetaan laikkaan kierroksia ja ajetaan siihen "uusi kulma". Sisään ajon jälkeen esimerkiksi Fiskarsin retkikirves oli terässä. suutta. Terää ei tarvitse juurikaan painaa, ja hieman harjoittelemalla terän puolen saa kuntoon yhdellä rauhallisella liikkeellä. Toisen puolen onnistumisen perusteella rohkaistuin kuitenkin jo kokeilemaan erittäin kovasta pulveriteräksestä valmistetun taittoveitsen teroittamista. Kokemusten perusteella voi Kaindl-laikkapakettia suositella kaikille niille, jotka teroittavat paljon. Koneeseen on vaihdettu huopakiekko, johon on lisätty annos kiillotusainetta.
Aloittelijan onnistuminen. huopalaikka, kara ja vaha) Lisätietoja: Smart Import, www.smartimport.fi
Mielestäni kovien terien kanssa laikasta on eniten iloa, onhan niiden hinkuttaminen käsipelillä melkoinen urakka. Samalla kun laikka tasoittuu, käyttäjä oppii sen käytöksen ja saa jo käsityksen vaadittavasta "käsialasta". Kokemuksien perusteella hommaan kannattaa varata useampia työkaluja ja teroittaa ne kaikessa rauhassa. Neuvot olivat erittäin hyviä, koska laikka on aluksi erittäin krouvi. Kun olin poistanut purseet terästä, oli minulla jo tässä vaiheessa tunne että laikalla on hyvinkin mahdollista oppia teroittamaan. Yhä kuitenkin joudun miettimään tekemisiäni, jotta laikka osuu vain ja ainoastaan haluttuun kohtaa terää
Parhaiten tähän kategoriaan osuu juuri esittelypatruuna, . RWS poikkeaa sikäli muista, että se ei ole vielä lanseerannut lainkaan erityistä safaripatruunasarjaa. H&H. Oli aika, jolloin se melkein hävisi käytöstä, koska patruunanvalmistajia ei enää ollut kuin yksi, RWS. Tuolloin tuskin kukaan olisi osannut ennustaa .:n paluuta, mutta niin vain kävi ja nykyisin sen suosio lähenteleekin jo kaliiperin parhaiden aikojen tasoa.
OMINAISUUDET
ruunoilla pari kolmen sarjaa metristä. Jeffery. Ammuin puolivaippaisilla luodeilla ladatuilla pat44 RIISTA
Rasian kansilehden sisällä on infoa latauksen nopeudesta, tehosta ja sopivista kohdistusetäisyyksistä.
Kolmen laukauksen osumakuviot 100 metristä: 40 mm ja 45 mm.. Itse asiassa .:n lisäksi ei varsinaisia vaarallisen suurriistan patruunoita esiinny vakioluettelossa muita kuin . Tässä kaliiperissa RWS käyttää Woodleighin 400 gr luoteja, tarjolla on lataus sekä lyijykärkisenä että kokovaippana.
N
ykyisessä järeämmän pään safaripatruunabuumissa alkaa melkein kaikilla patruunavalmistajilla olla jo omat tuotteensa alkaen tavallisesti kaliiperista . Molempien kasojen koko oli mm:n luokkaa, joten siinä suhteessa suurriistaa ajatellen huonompikin käynti riittäisi.
RWS:n ilmoittama lähtönopeus gr luodille on m/s, mikä on käytännössä tämän kaliiperin maksiminopeus. H&H. Koeaseen piipunpituus oli cm ( "). Lähtönopeudet yli + asteen kelillä olivat keskimäärin m/s, eli kuten tavallista, hieman alle ilmoitettujen arvojen. Jotkut tuotteet ovat olleet valmistuslistalla silloinkin kun muilla ei niitä ollut. Onkin pitkälti RWS:n ansiota, että kaliiperi yleensäkin sinnitteli hengissä. RWS KALIIPERISSA .404 RIMLESS NITRO EXPRESS
Safaripatruunoita Saksasta
TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI
RWS käyttää 400 gr (26 g) Woodleigh-luoteja kaliiperissa .404 Jeffery, valikoimaan kuuluu lyijykärki ja kokovaippa.
Norman ohella RWS on yksi harvoista .404 Rimless Nitro Expressin eli paremmin .404 Jefferynä tunnetun kaliiperin lataajista
SUORITUSKYKYÄ. TOIMINTAVARMUUTTA. VERSA MAXTM pystyy uuden VERSAPORTTM -kaasujärjestelmän ansiosta hyödyntämään kaikki 12-kaliiperiset patruunat ennen näkemättömällä nopeudella ja toimintavarmuudella! VERSAPORT -kaasujärjestelmä VERSAPORTTM kaasujärjestelmä pitää aseen myös puhtaampana, vähentäen huollon- ja puhdistustarvetta. VALINNAN VAPAUTTA. TOIMINTAVARMUUTTA. VALINNAN VAPAUTTA.
REMINGTON VERSA MAXTM ASETTAA UUDET STANDARDIT ITSELATAAVIEN HAULIKOIDEN LUOTETTAVUUDELLE. REMINGTON VERSA MAXTM saapuu Remington Premier Dealer -myymälöihin loppukesästä 2011 - tervetuloa tutustumaan!
Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi, email: info@normar
.normar
ASETIEDON YKKÖNEN
RIISTAKYLMIÖT
RATKAISUMME RUHONKÄSITTELYYN
· työskentely- ja säilytystilaksi · koko käsittelyketju saman katon alla · oikeat käsittelylämpötilat joka osastossa · vankka rakenne mitoitettavissa tarpeen mukaan · kaksi korkeutta, pienelle ja suurelle riistalle · työtilat yhdisteltävissä
Patenttisuojattu
WWW.REKYYLI.FI
LISÄÄ KATSO TISTÄ! NE
Edustaja Olli Elo 0400 751 068
WWW.SALLATUOTE.FI. UUSI
REMINGTON® VERSA MAX
SUORITUSKYKYÄ
Takin kauluksessa, vyötäröllä ja helmassa on kiristysnauhat. Takki on varustettu vetoketjulla ja nepparein suljettavalla tuulisuojalla. Takin kauluksessa on myös hupun kiinnitysmahdollisuus, sillä huppu myydään erikseen.. Vetoketjun vieressä vasemmalla puolella on ns. Vetoketjulla suljettavat käsien lämmittelytaskut ja kookkaat nepparein suljettavat taskut molemmin puolin takin helmassa. Aiemmin Wolf oli eniten myyty Gore-Tex metsästysasu, jonka minäkin hankin yli kymmenen vuotta sitten ja se on edelleen käytössä.
46 RIISTA
uin puvun ensikertaa päälle ja heti tunsin, että "tämähän on minun metsästyspukuni". Takissa on lisäksi radiopuhelintasku, sekä kiinnityslenkki radiopuhelimen antennille. SASTA WOLF CAMO
Vanha puku, uusi kuosi
P
TEKSTI: TUOMO KARSIKAS
Sastalta on tullut legendaarisen Wolfmetsästyspuvun päivitys; Wolf Camo -puku on saanut uuden tehokkaan Optifade-kuosin. Hihansuissa on tarrakiinnityksin varustettu kiristys. Takissa on hengittävä ja miellyttävä verkkovuori. povitasku. Leikkaukset olivat tutut ja turvallisen hyvin istuvat minunkin ikääntyneeseen "runkooni"
Ristiselkää suojaa korkea miehus, joka suojaa kastumiselta ja kylmettymiseltä. Ennen metsästyskauden alkua päätin testata sateella, miten pitävä puku on. Kun metsästäjä haluaa lähes näkymättömäksi tai sanoisinko havaitsemattomaksi, on Optifade varsin lähellä täydellisyyttä. Peltopyyuros ihmettelee.
Sasta Wolf Camo
Valmistaja: Sasta, www.sasta.fi Materiaalit: Päällinen 100 % pes, Gore-Tex Z-liner, verkkovuori tai kevyt vanuvuori. Kilometrin matkalta löysin kolme eri lintupoikuetta. Taskuja kun ei ole koskaan liikaa. 719 euroa), Wolf Camo Thermo-puku 599 euroa (norm. Emä vain kökötti mättäällä ja yritti saada selvää minusta. Puku toimi sateella niin kuin oletinkin sen toimivan. Henkseleitä varten on napit valmiina. Ensivaikutelma puvusta olikin niin positiivinen, että jo tuolloin teki mieli suositella sitä kaikille jotka ovat vielä ilman. Lisäksi löytyy kaksi kookasta reisitaskua sekä normaalit vinottaiset housuntaskut, joita ei voi sulkea. Välillä urospyy katsoi minua tarkkaan, mutta ilmeisesti puvun kuvio sotki niin, että se ei hahmottanut minua kunnolla, kun lähimmillään kuvasin sitä vain metrin päästä. Lähestyin varovasti piilottelijaa ja olin valmiina "ampumaan lentoon", kun oletin, että kurppa hyppäisi siivilleen. Urospyyn mukaan lähti kahdeksan poikasta ja emä vei mennessään yksitoista. Gore-Tex-kalvo tekee puvusta täysin vedenpitävän ja pintamateriaali on lähes kahisematon. Samallahan tulisi kartoittaa vähän riistakantojakin. Veden se piti hyvin eikä varvikkokaan ei saanut lahkeita kastumaan läpi. Viimein parvi hajaantui kahteen osaan. 726 euroa).
Olin kuvaamassa "iltavaloissa" lintuja, kun peltotien ylitti lintu, jota luulin ensin lehtokurpaksi. Hinnat: Wolf Camo-puku kampanjahinta 549 euroa (norm. Kuvasin pitkään ja hartaasti, sillä tällaista tilannetta ei joka päivä satu. Lisäksi Optifade sisältää epäsäännöllisiä pieniä mikrokuvioita, jotka "hävittävät" liikkumattoman metsästäjän luonnon epäsäännöllisyyden sekaan. Silloin kameran sijasta onkin ase mukana ja tämä puku päällä.
RIISTA 47. Housuissa on, nykylinjasta hieman poiketen, takatasku, joka on toivottu ominaisuus. Aina kun kameran suljin räpsähti, lintu kohottautui oikein kurkistamaan äänen suuntaan. Housuissa on myös verkkovuori ja lahkeissa tarroilla kiristettävät lahkeensuut. Ilman lämpötila oli + asetetta ja aurinko oli vielä aika korkealla. Se vain käänteli päätään, kun kuvasin sitä. Tuntui aika lämpimältä, mutta ajattelin, että: "Kyllä tämä puku pitää lämpimänkin loitolla, samoin kuin kylmän. Sain kuvatuksi metrin päästä teertä, jolla oli liki kymmenkunta poikasta, mutta ne katosivat kuin tina tuhkaan ka-
Ilmeisesti puvun kuvio sotki niin, että se ei hahmottanut minua kunnolla. Optifade-kuosi on minulle ja monille aktiivisille luonnossa liikkujille jo ennestään tuttu maastokuviointi, jonka mainoslauseet pitävät yllättävän hyvin paikkaansa: metsästäjä sulautuu luontoon, koska kuviointi rikkoo kehon symmetriset ääriviivat. Oikeastaan ainoa tapa lisätä naamiointikykyä olisi lisätä kankaaseen "röllipuvun" ominaisuuksia, eli tuulessa lepattavia hapsuja tai muita vastaavia rakenteita.
KOKEMUKSIA ENNEN METSÄST YSKAU TTA
Gore-Tex-kalvo tekee puvusta täysin vedenpitävän ja pintamateriaali on lähes kahisematon.
pariskunta ja yhdeksäntoista poikasta. Heti, kun otin pari askelta lähemmäksi, lehahti se lähi männyn oksalle ja kotkottaen antoi ohjeita jälkikasvulleen. Väistyin takavasemmalle ja jätin emän ja poikaset rauhaan, mutta syyskuun kymmenennen päivän jälkeen varmaan palataan asiaan uudestaan. Hämmästys oli suuri, kun heinikosta tulikin esiin peltopyy-
nervikkoon. Läksin liikkeelle metsään ja varvikkoon
Sateenpitävä läppä on samalla karttatasku, joten Blind Bag toimii tarvittaessa myös karttalaukkuna! Tämä on kerrassaan mainio ominaisuus. Itselläni auton avaimet ovat killuneet näissä koukuissa ja ne ovatkin olleet poikkeuksellisen hyvin tallessa Blind Bagin hankkimisen jälkeen. Hinta oli kohdallaan, joten kaupat syntyivät ripeästi. Laukussa on lisäksi varustelenkkejä ja -koukkuja, joihin on kätevä kiinnittää esimerkiksi pillin riimu tai auton avaimet. Näin sorsapillit (ja vaikkapa taittoveitset tms. Siellä on tyypillistä, että repun sijasta määrätyissä jahdeissa käytetään laukkuja. Hommasin laukun Rovaniemeltä kun sain kuulla, että Kivelä Outdoor myi kysei48 RIISTA
DRAKE WATERFOWL SYSTEMS FLOATING BLIND BAG
TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ
S
seen käyttöön valmistettua mallia. Muita taskuja laukusta löytyy. Jos karttalaukulle ei olekaan tarvetta, saadaan tähän vedenpitävään taskuun vaikkapa luvat tai muita tarpeellisia dokumentteja. Ja muoviset työkalupakit ovat lähes yhtä käteviä tavaroiden säilytykseen kuin ämpäri. Jokaisella on varmastikin omat tarpeensa ja mieltymyksensä, joten laukku on tässä suhteessa varsin universaali, eikä siinä ole mitään liian pitkälle vietyä lokerikkoa, joka vaatisi suun-
nilleen merkkikohtaisia metsästysvarusteita toimiakseen. Muihin taskuihin sopii sitten muita tavaroita, kuten taskulamppu. Olkalaukut ovat laji erikseen, mutta esimerkiksi juuri sorsastuksessa varusteet kuljetetaan passipaikalle laukussa, josta ne ovat sitten helposti saatavilla. Joten jos keli ei salli laukun jättämistä auki, voidaan päätytaskuun kaataa rasiallinen patruunoita josta ne ovat käsillä ja muu osa laukun sisällöstä on suojassa sateelta ja roiskevedeltä. Henkilökohtaisena kimmokkeena tämän laukun hankkimiselle toimi se seikka, että sorsajahdeissa varusteet ovat olleet enemmän tai vähemmän huonossa järjestyksessä repussa ollessaan. Apu oli siis lähempänä kuin olisin saattanut uskoa. Blind Bagissa on se hieno ominaisuus, että laukun päissä on taskut ja laukun saa päältä kiinni vedenpitävästi. tarvikkeet) saadaan järjestykseen ja ne ovat omilla paikoillaan laukun pääosastossa. Henkilökohtaisesti olen käyttänyt sorsajahdeissa jos minkälaista työkalupakkia, mutta nyt olen löytänyt mielestäni parhaanratkaisun tähän käyttöön.
Paras passilaukku
uomi on tässäkin suhteessa varusteiden osalta jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja eteläisempään Eurooppaan. Tarvitsin siis laukun, jonka voi kantaa veneeseen tai passipaikkaan ja jossa tavarat on helppo pitää järjestyksessä. Tämäkin on erittäin kätevää ja kenttäkelpoista. Laukun sisällä on pystytaskuja tarvikkeille ja venyviä lenkkejä esimerkiksi sorsapilleille. Karttataskun lisäksi laukun sisältä löytyy toinen läpinäkyvä tasku, johon saadaan joko lupakansio tai esimerkiksi pientä tavaraa, jota voidaan tarkastella avaamatta taskua (pienet varaosat välineisiin, lääkkeet ym). Suomalaiset ovat reppukansaa, eikä parempia välineitä varusteiden kuljettamiseen osata välttämättä edes ajatella
25 kappaleen patruunarasioita laukkuun menee enemmän kuin passiin kehtaa kantaa ja muillekin tavaroille jää ruhtinaallisesti tilaa. Kaikki Zodiac laitteeseen on Zo saatavana paljon erilaisia lisävarusteita.
UUTUUS
2011!
easyHUNT II
Pieni, kevyt ja helppokäyttöinen 26 kanavaa ohjelmoitu 52 pilottiääntä jokaiselle kanavalle Lähetysteho valittavissa 2200 mAh Litium-ioni akku Täyttää IP54 ja MIL810F vaatimukset
Päätytaskuihin saa helposti mahtumaan rasiallisen patruunoita kuhunkin. Läpän taskuissa on verkkoa, joten siihen voidaan laittaa tavaraa, joka voi kastua tai jonka tulee kuivua. Erityisesti kyyhkyjahdeissa patruunoita saattaa kulua, joten niitä tähän laukkuun sopii. Paikkoja kutsupilleille löytyy laukun molemmin puolin ja kiinnityshakoja avaimille tai riimuille on useita.
Waterproof Te TeamPro Waterproof on pienikokoinen, kevyt ja vesitiivinen radiopuv helin. Uskon, että myös muilta valmistajilta voi löytyä vastaavia tuotteita,
mutta aivan hevillä en Drake Floating Blind Bagin käytöstä enää luovu. Toisen pään taskussa on läppä, toinen on vain paljetasku se sopii esimerkiksi olkahihnalle tai kuivilla keleillä myös patruunoille.
Laukun pääosasto saadaan suljettua vesitiiviiksi tällä karttataskulla.
muun muassa sen etupaneelista ja läpästä. VHF
mets metsästys radiot säs
UUTUUS
2011!
Esimerkki laukun pakkausmahdollisuudesta. Täyttää IP65 he ja M STD 810F MIL l luokitukset. Blind Bag edustaa erittäin hyvin välinettä, joka on valmistettu yhtä käyttötarkoitusta ja pyyntimuotoa varten ja näin ollen se jättää muut vaihtoehdot kauas jälkeensä. Reput saavatkin nykyään odottaa metsäkanalintujahteja.
Ammatilainen malli Täyttää IP54 ja MIL810F vaatimukset 256 kanavaa ohjelmoitu 66-88 Mhz taajuudet Bluetooth ominaisuus 5W lähetysteho 2100 mAh Litium akku
BT - 80
Floating Blind Bag (Large)
Valmistaja: Drake Waterfowl Systems, Yhdysvallat Maastokuvio: Realtree Max-4 Koot: L ja XL Hinta: 70-80 euroa (koosta riippuen) Maahantuonti ja myynti: Kivelä Outdoor, www.kivelaoutdoor.com, (040) 728 4667
gyttorp.fi info@gyttorp.fi. Kyseessä on metsästysvaruste, jolla on käyttöä niin kyyhky- kuin sorsapasseissa ja joka ei ole näissä käyttökohteissa millään muotoa kompromissi
LTL ACORN
Uudenlaista tekniikkaa
Ok, olemme jo aiemmin tutustuneet perinteisiin riistakameroihin sekä kuvat SMS-viesteillä lähettäviin kameroihin. Käytännössä liiketunnistimen toimintaetäisyys on varsin rajallinen ja kuvaaminen onnistuu ainoastaan kulku- ja ruokintapaikoilta. Tämä on sinänsä aivan hyvä toimintatapa, mutta määrätyissä käyttötilanteissa time lapse -toiminto on parempi. Nerokkuus asiassa on siis se, että kamera on käytettävissä joko lähetinyksikön kanssa tai ilman sitä. Tätä on odotettu.
TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ
E
ränetti on takuulla yksi Suomen aktiivisimmista riistakameroiden maahantuojista ja myyjistä. Kamera siis suunnataan esimerkiksi riistapellolle ja kuvataan koko peltoa ja sillä liikkuvia eläimiä. Tavanomaisesti riistakamerat kuvaavat silloin kun niiden anturit havaitsevat liikeärsykkeen. Ltl Acorn on lähettävä riistakamera, joka poikkeaa useimmista vastaavista siinä, että kamerayksikkö ja lähetinyksikkö ovat toistaan irrallisina toimivat osat. Tämä pieni kamera sisältää suuren määrän ominaisuuksia, jotka ovat hyviä ja toivottavia, ikään kuin vakiotavaraa nykyaikaisissa riistakameroissa. Tämän lisäksi eri kameroiden tuottama tiedustelutieto on yhdistettävä, eli käytännössä menetelmä on varsin työläs. Time lapse -kameralla voidaan kuvata isoa aluetta ja seurata esimerkiksi eläinten eri vuorokaudenaikoina käyttämiä kulkureittejä.
50 RIISTA. Tästä johtuen eläinten käyttäytymistä on vaikea seurata ilman, että käytössä on yhtä aikaa useampi kamera samalla alueella. Kameran asetuksiin syötetään kuvien välinen aika ja niinpä kuvia kertyy kameran kortille juuri sen verran kuin kameran annetaan niitä räpsiä. Ilman lähetinyksikköä toimittaessa Ltl Acorn on takuulla markkinoiden pienimpiä kameroita ja se voi tällöin käyttää muista poiketen vain neljää AA-paristoa.
TIME LAPSE
Suurin ero fyysisen rakenteen lisäksi on time lapse -kuvausohjelma. Lähetinyksikkö on se puuhun kiinnitettävä osa, jossa on neljä AA-koon paristoa ja SIM-kortti. Time lapse -toiminnon avulla kameran voi säätää ottamaan kuvan säännöllisin välein. Kamerayksikkö on sitten käytettävissä joko itsenäisesti kamerana tai se on yhdistettävissä lähetinyksikköön. Tämäkin uutuus on heidän maahantuontiaan ja se esiteltiin ensimmäisen kerran kotimaassa Oulun erämessuilla. Muutamaa muutakin riista-/valvontakameraa on esitelty, mutta nyt esiteltävänä on ensimmäistä kertaa kamera, jossa on time lapse -kuvausominaisuus. Perinteisten riistakameroiden heikkous on ollut siinä, että ne vaativat aina ärsykkeen laukaisulle. Eläin liikkuu ja liiketunnistin laukaisee kameran, joka ottaa joko videon tai valokuvan kohteesta. Kamerayksikössä on omat neljä AA-koon paristoa
Kamera kuvasi riistapeltoa yhdeksän vuorokauden ajan ottaen yhteensä kuvaa. Ongelmallista on se, että periferioiden kolkat ovat sellaisia, joissa yhteydet eivät pelaa tai ovat heikkoja. Tämä on puolet vähemmän kuin aikaisemmissa laitteissa.
Ltl Acorn -riistakamera
Etäluettava sekä lähettävä riista- ja valvontakamera sisältäen GSM-robotin Hinta: 319,90 euroa Myynti ja maahantuonti: Eränetti Oy, www.eranetti.fi
Ltl Acorn tarjoaa lähetysominaisuuden lisäksi liudan muita ominaisuuksia, jotka ovat aiemmin puuttuneet riistakameroista. Lähettävien kameroiden ongelmana on ollut myös se, että niiden toiminta vaatii hyvän G tai G yhteyden. Tämä on toimiva ominaisuus silloin kun kamera on kaukana ja sen asetukset nähdään järkeväksi muuttaa kesken kuvauksen. Jos Ltl Acornia ajatellaan liiketunnistimilla toimivana kamerana, pidän erityisesti sitä, että
RIISTA
51. Ohjelmointiin on tämän kameran kohdalla panostettu aiempaa enemmän ja ohjeet ovat huomattavasti seikkaperäisemmät kuin aiemmin. Heikko yhteys taas tarkoittaa suurta virrankulutusta. Time laps -ominaisuus on siis kerrassaan mainio ja itselläni on sille käyttöä huomattavan paljon tavalliseen riistakameraan verraten.
ETÄOHJELMOITAVA
Vaikka itse en käytäkään kovin paljoa kameroiden lähetysominaisuutta, on Ltl Acornissa se mainio ominaisuus, että kameran ominaisuuksia voidaan säätää etänä. Parasta Ltl Acornissa on kuitenkin time lapse -ominaisuus, jolla mahdollistuu aivan uudenlainen kohteiden tarkkailu. Tällöin esimerkiksi kulkureitillä kuvattaessa nopeasti ohittavasta eläimestä saadaan pidemmän aikaa kuvamateriaalia. Esimerkkitapauksessamme yhdeksän vuorokauden "tiedustelutieto" oli käyty läpi noin minuutissa, johon sisältyi jo useampien ajanjaksojen tarkempi tarkastelu. Parhaiten lähettävän kameran ominaisuudet ovat siten hyödynnettävissä silloin kun kohdealue on hyvällä peittoalueella. Toinen mainio ominaisuus on kuvan ja videon yhdistäminen, eli kameran saa ohjelmoitua ottamaan kuva ja aloittamaan saman tien video, jolloin samasta tapahtumasta on videon lisäksi myös kunnollinen kuva. Tavallisella riistakameralla, joka olisi vaatinut liikeärsykkeen kameran laukaisemiseen, ei koekuvauksesta olisi tullut yhtään kuvaa. Tämä mahdollistaa videota tarkemman kuvan käyttämisen esimerkiksi tunnistuksessa ja video taas paljastaa helposti asioita esimerkiksi yksilöiden välisestä hierarkiasta ja muusta käyttäytymisestä. Time Lapse kuvaustapa ottaa kuvan tasaisin väliajoin, eikä välitä millä etäisyydellä kuvattava kohde on.
Kontrollit ovat selkeät ja valikko on helppo käyttää.
Kokeillessani tätä kameraa, keskityin erityisesti tähän ominaisuuteen. Yleensä muutostarve ilmenee siten, että kamera asetetaan kuvaamaan ja kun alueella liikkuukin jokin mielenkiintoinen yksilö tai ryhmä riistaeläimiä, halutaan kamera asettaa videokuvaustilaan lisäinformaation saamiseksi. Kuvista oli helppo todeta esimerkiksi kyyhkyjen saapumisajankohdat ja niiden säännöllisyys. Suuri edistysaskel kamerassa on myös se, että ilman lähetinosaa toimiakseen siihen ei tarvitse asettaa kuin neljä AA-paristoa. Tämä ei ole ongelma siellä missä hyvä yhteys on olemassa, mutta tämä sotii sitä vastaan mitä lähettävistä riistakameroista yleensä ajatellaan: kameran lähetysominaisuutta tavoitellaan juuri siitä syystä, että etäisissä kohteissa ei tarvitsisi käydä usein. Etäohjelmoitavalla kameralla ei siis
tarvitse kiirehtiä maastoon säätämään kuvausasetuksia. Tämä on ollut perinteisesti monelle käyttäjälle kompastuskivi lähettävien kameroiden suhteen. Näistä paljastui muun muassa, että tuona aikana ei näkynyt hirviä (ei vielä pellolla), pellolla kävi pääasiassa poroja ja kyyhkyjä ja näköjään myös naapurin kissan reviiri ulottuu riistapellolle. Huonoiten lähettävät kamerat taas sopivat siihen, että ne viedään kaukaisiin metsästyskohteisiin harvaan asutuilla alueilla ja ajatellaan lähettävän ominaisuuden olevan pelastus siitä, että kameran luona ei tarvitse käydä.
LAAJA KÄY TTÖALUE
liiketunnistimet osoittavat sivulle. Laitteen mukana tulee asennusCD:t, joilla laitteeseen saa syötettyä oikeat tiedot tietokoneella. Suuresta kapasiteetista johtuen kohtuullisen tiheäkin kuvaamisväli on realistisesti mahdollista, joten riistan liikkeitä on mahdollista seurata aiempaa tehokkaammin. Kuvattavat kohteet olivat liiketunnistimen käyttöalueen ulkopuolella
Samalla joku porukasta kertoi kuulleensa erikoisesta tavasta nylkeä hirvi vetämällä se etuperin koneellisesti ulos nahkastaan.
52 RIISTA
TEKSTI: VESA JULIN
siasta lähdettiin ottamaan selvää ja uusi hirviliiteri päätettiin suunnitella tätä nylkymenetelmää hyödyntäväksi.
MENETELMÄ KÄY TÄNNÖSSÄ
Nylkemistyö aloitetaan viiltämällä etujalkojen nahkat halki rintalastaan saakka ja katkaisemalla etujalat polvinivelten alapuolelta. Takajalkojen nahkat viilletään poikki ja halkaistaan vatsaan asti. Samalla tarkkaillaan nahkan irtoamista. Hirvi tuodaan liiterin eteen betonialustalle, pää liiterin ovelle päin. Jalat katkaistaan normaalisti. Hirveä aletaan kiskoa taljalla nahkansa sisältä. Sorkka ja sääriluu jäävät nahkaan kiinni. Helpompi tapa A nylkeä hirvi
Kun hirviliiterin virkaa toimittanut konesuoja tarvittiin muuhun käyttöön, oli Posiolaisen Lohirannan Metsästysseuran alettava miettimään uutta hirviliiteriä. Etujalat kiinnitetään vinssin vaijerissa olevaan "henkariin" ja etujalkojen nahkat kiinnitetään betoniin valettuihin renkaisiin sakkeleilla
Ruho paiskautuu muuten melko lujaa liiterin sisään. Hieman lämpötilasta riippuen seuraavana päivänä hirvi leikataan pienempiin paloihin ja palat viedään punnituksen jälkeen kylmiöön riippumaan.
MENETELMÄN EDU T
Nahka lähtee.
Nylkeminen on erittäin helppoa, nopeaa ja kevyttä. Vahingon varalta on ison hirven kanssa syytä pitää toinen liiterin pariovista suljettuna. Pään voi irrottaa myös ennakkoon, mutta tällöin betonin päällä on oltava muovi suojaamassa kaulan lihoja likaantumiselta. Vinssin käyttäjä valvoo tilannetta ja paimentaa tarvittaessa liikennettä pois liiterin ovilta. Jos nahkaan jää lihaa, niin parin puukon viillon jälkeen nahka irtoaa taas hyvin. Takajaloistaan roikkuvan hirven rintalasta halkaistaan konesahalla ja keuhkot yms. Etujalan nahka halkaistaan ja polvi katkaistaan alemman nivelen kohdalta.
Nahka kiinnitetään alustaan sakkelilla.
kummaltakin puolelta. Kun tämä on tehty, hirvi nostetaan kiskolle jäähtymään yöksi. Kun hirvi on melkein ulkona nahkastaan, on jonkun alettava "jarrumieheksi" ja otettava takajalasta ote. Perinteisellä konstilla hirven ympärille ei sopinut, kuin korkeintaan kolme miestä
Tarvittaessa autetaan hieman puukolla.
RIISTA
53. Kun pää roikkuu ilmassa, se voidaan irrottaa. Kun ne on irrotettu, hirvi nostetaan takajaloistaan roikkumaan ja etujalkojen henkari vapautuu mahdollista toista hirveä varten. Sisäpuolen taljalla hirvi nostetaan vaakasuoran asentoon, jossa irrotetaan peräsuoli ja virtsarakko. Henkarin ja vaijerin välissä on rullakoukku, jonka varassa hirvi aikanaan roikkuu kiskossa. Samalla lavat leikataan auki ja vertymät siivotaan. sisäelimet irrotetaan. Kun paljas ruho roikkuu etujaloistaan on aika kiinnittää sisäpuolen taljassa oleva "henkari" takajalkoihin
Kun yksi ruho on siivottavana on seuraava jo tulossa nahkastaan ulos ja kolmannesta leikataan jalkojen nahkoja.
MENETELMÄN HAITAT
Nahkan irtoamisvaiheessa on syytä olla tarkkana. Siivousvedet johdetaan omaan säiliöönsä, joka tyhjennetään tarvittaessa. Jarrumies valmiina.
Hirvi siirtyy sisätiloihin.
töihin. Kaikki sisäseinät ja sisäkatto ovat peltiä. Sekä sisä- että ulkopuolella on tehokkaat työvalot, joista osa on varustettu liiketunnistimella. Lämpöeristetyssä komerossa liiterin perällä on lämminvesivaraaja, joten siivousta helpottamassa on myös kylmä ja kuuma vesi. Lisäksi liiteri sijaitsee keskellä kylää monen valvovan silmän alla. Viimeksi pihapiiriin on tehty varasto polttopuille ja ylimääräisille rojuille. Suunnittelussa pääpainona oli lihankäsittelyn hygieenisyys ja helppous. Lattia on päällystetty likaa hylkivällä maalilla. Kylmiön tilavuus on testattu enimmillään seitsemällä hirvellä. Liiterin pihapiiristä löytyy vielä mutterikota sotasuunnitelmia ja huonon kelin lounastaukoja varten. Mitäpä sitä hirviliiteriltä muuta odottaisikaan. Varaston yhteyteen rakennettu kuivakäymälä pitää ympäristön siistinä.
Tutumpi roikutusasento.
54
RIISTA. Normaaliin siivoukseen riittää pelkkä huuhtelu vedellä ja lattian pyyhkiminen lastalla. Eläinlääkärin toiveesta myös puiset ikkunakarmit päällystettiin pellillä. Liiterin varustelutasoon kuuluu isohko Koneteollisuuden lihamylly, vannesaha, vakuumikone ja kuriositeettina pihvien mureutuskone. Peijaislihojen säilyttämistä varten liiterissä on arkkupakastin. Ilman jarrumiestä ruho tulee liiteriin reilua ylinopeutta.
MALLIKELPOINEN HIRVILIITERI
Lohirannan Erän hirviseurueen uusi hirviliiteri kelpaa malliesimerkiksi hyvin suunnitellusta hirviliiteristä. Nyt sopivasti ketjuttamalla työ sujuu kuin liukuhihnalla, eikä kenenkään tarvitse seistä toimettomana. Pitkäkyntisiä vastaan liiterissä on jykevät rautaovet lujalla lukituksella. Kun lähdettiin tekemään
uutta, niin voitiin tehdä kerralla mieleistä. Työtasot ovat ruostumatonta terästä ja leikkuun ajaksi otetaan käyttöön muoviset leikkuualustat. Kauden loputtua tilat desinfioidaan
LUKIJAMATKA
KANONA,NAMIBIA
21.30.10.2011
UUTUUSKOHDE
ALL-INCLUSIVE
NAMIBIA
KUUSI METSÄSTYSPÄIVÄÄ
Sisältää kolme kaatoa seuraavista lajeista: Oryx, punalehmäantilooppi, gnu, pahkasika, topiantilooppi
2790
RIISTAN LUKIJOILLE:
+ LENNOT
Neljäntenä kaatona naarashirviantilooppi ilmaiseksi!
ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT:
WWW.BRHUNTING.FI
SÄHKÖPOSTI: INFO@BRHUNTING.FI PUH: 040 417 8807
Tässä ei ole mitään järkeä, sillä silloin todellakin patruunapesän ja piipun liitoskohdan pykälä vahingoittaa osaa hauleista.
(F) Ohivuodon määrä on vielä suurempi, kuin edellä on kuvattu, lentäähän haulikuppi milliä kokoaan suuremmassa putkessa. Muotonsa on hyvin säilyttäneet myöskin seuraavat - alkuperäisestä haulimäärästä, ja niidenkin iskuvoima on vielä hyvä. - Esa Ovaskainen. Otuksen saamisen ratkaisee noin hauleista. Niiden muoto on säilynyt ja niiden nopeus ja läpäisy suuri. Tutkitusti haulikon käynti on parhaimmillaan, kun haulien nopeus on juuri äänen nopeutta suurempi. Lyijyä painavammat haulit kuten wolframipitoiset säilyttävät hyvin muotonsa. Tammisen kokeessa oli ammuttu myös / patruunoita haulikolla, jonka pesä oli /. Vanhojen kokeiden perusteella tiedetään, että hauliparven kärjessä on vain hauleista. Mitään kynnystä ei jää rikkomaan hauleja, koska piipun takaosa on juuri patruunan reunan paksuuden verran suppeampi kuin patruunapesä. (H) Browningin Invector, kuten myöskin Beretan Mobilchoke supistajat ovat huippuluokaa. Antimonilla ja muilla aineilla karkaistut haulit säilyttävät paremmin muotonsa. Tämä lienee suurin syy siihen, miksi osumakuvio parantui. Se on kyljellään, ja sen kärjessä on edellä mai56 RIISTA
nitut nopeimpia hauleja. (E) Artikkelissa mainittu kalvaminen lisää haulikon piipun alkuosan tilavuutta. (B) Kyseinen kaliiperi on se perusta ja lähtökohta, josta ei pidä poiketa milloinkaan. On muistettava, että haulikon patruuna kehitettiin - luvulla valtavien kokeiden, yritysten ja erehdysten opastamana muotoon /. Parempaa tavaraa ei juuri tehdä. Toinen paikka on supistus. (C) Lähes kokonaan haulien epämuotoisuudesta vastaavat kaksi tekijää. Ne kasaavat hauleja maalin keskustaan. (D ja D) Suurin osa hauliparvesta leviää laajemmalle alueelle joko epämuotoisuuden vuoksi tai siksi, että tarkasti ottaen haulin asema hylsyssä paljolti määrää sen lentoreitin. Kun patruuna on lauennut, ja haulikuppi juuri poistunut hylsystä seuraa erittäin runsas paineen ohivuoto kalvamisen vuoksi. Kun nopeutta nostetaan seuraa vain kuvion hajalle meno. Ehkä vain merilinnustus saattaa puoltaa tällaisen jytkyn hankintaa. Puhdas lyijy muotoutuu jo lähtökiihdytyksen alussa painautuessaan haulikupin tai hylsyn sisäpintaa vasten. Palautepalsta
HAULIKON KÄYNNISTÄ
Riistan numerossa / oli Erkki Tammisen artikkeli, joka herätti runsaasti kysymyksiä. (G) Mihinkään ei tarvita lähes tai yli m/s lentäviä hauleja. Painovoimattomassa tyhjiössä ammuttaessa nopeus olisi sama! On valitettavaa, että wolframi on niin harvinainen alkuaine, että se tekee huippupatruunat kohtuuttoman kalliiksi. Asialla ei paljon ole merkitystä, ehkä vain ketun haaskalle kyttäyksessä.- Haulikko on lähiase sekä lentoon ammunnan erikoisase, jonka suorituskyvyllä on rajansa. Kun ammutaan tarkan saksalaisen analyysin mukaan koejärjestelyssä, jossa maalin editse laukaisuhetkellä sivulta syöksyy haulien nopeudella metriä pitkä taulun korkuinen koelevy, havaitaan, että haulien osumakuvio muistuttaa tasakylkistä kolmiota. (C) Tässä ei ole mitään uutta. Siitä kuvio leviää, niin että hitaimmat haulit muodostavat kolmion kannan noin , metrin päässä kärjestä. Tällöin pehmeä materiaali muotoutuu, haulin pyöreys kärsii. Tällöin lataus on tasapainoinen, ase miellyttävä ampua, ja ase kestää syntyviä paineita pitkään. Ensimmäinen on haulin pehmeys. Miksi Tamminen moittii Invectoria. Tämä on kokeissa osoitettu jo kauan sitten. Patruunat ovat kalliita, ase raskas. Paine laskee ja samalla haulien nopeus. Ne siirtyvät väkisin sivusuunnassa ja joutuvat samalla valtavien voimien puristukseen. Bernoullin periaatteen mukaan keskellä haulilatausta olevat haulit kiihdyttävät nopeuttaan supistuksessa, reunahaulit törmäävät siihen. (A) Mihin tarvitaan meikäläisissä oloissa kaliiperia /. Alkaen kolmion kärjestä, läpäisy laskee tasaisesti kantaa kohti. (E) Aseella pitää ampua niitä patruunoita, jotka on tarkoitettu juuri sille patruunapesän pituudelle. On tietysti saatavilla pienten pajojen huippulaatuisia erikoissupistimia, joilla tavoitellaan hieman pidempää ampumamatkaa. Kun hylsyn taite oikenee laukaistessa, edessä on suora putki. Sen lisäksi niiden läpäisyä selittää se matemaattinen tosiasia, että samankokoinen painavampi hauli pitää nopeutensa kauemmas korkeampana. Sen pitää huipussaan vain hyvä ampumataito
Teräksen ja muiden korvaavien haulien tullessa markkinoille alkoi tapahtua sitä, että lintuja saatiin alas, mutta haavakkojen määrä lisääntyi. Teräksellä ja hyvin kovilla lyijyhauleilla jälki on yleensä siistimpää - linnut tulevat alas, mutta hengenlähtö ottaa aikansa. Lyijyllä tilanne on se, että lintu on haavakkona lyhyemmän aikaa ja kuolema korjaa nopeammin. Teräs käy hyvin, mutta sitä raskaammat materiaalit ovat sitten parempia tunkeutumaan ja täten tehokkaampia osumassa. Heilurin heiluttaminen vaatii osumia ja läpäisypotentiaalia. Käytännössä yksittäinen hauli toimii aivan samoin kuin luoti, joskin pienemmässä mittakaavassa. Näissä patruunoissa hauleja saa olla sitten - grammaa. Tämä johtuu siitä, että lähi- ja keskietäisyyksillä pehmeä lyijyhauli muotoutuu osumassa ja näin ollen haulin tekemä työ kohteessa on suurempi. Teräshaulipatruunoissa heiluritesti on pettämätön. Tässäkin yleistykset ovat vaarallisia, koska poikkeukset eroavat niin suuresti keskimää58 RIISTA
räisestä linjasta. Jos haulin läpäisy kohteessa on riittävä, riippuu kudosvaurio ainoastaan haulin tekemästä osumajäljestä. Lyijyhauli myös muokkautuu lähtökiihdytyksessä ja tämän vuoksi se on epämuotoisena kohteessa "raaempi" ja tekee haavakanavasta suuremman. Toisin sanoen linnut vaativat parsimista osuman jälkeen. Teräs on tältä väliltä, eli se on keskipitkille matkoille vielä potentiaalinen vaihtoehto, mutta se "hyytyy" nopeammin kuin lyijy. Kun läpäisy loppuu, kuuluu vain kilahdus ja kun kuvio loppuu, kuuluu vain kilahdus. Se näyttää juuri sen mitä on hakusessa, eli osuvien haulien yhteisvaikutuksen. budjettipatruunoihin verrattuna, mutta kuitenkin, käytän kahta eri patruunatyyppiä metsästyksestä riippuen. Liike-energia ei siis siirry kohteeseen, vaan hauli tekee työtä kohteessa. Tämä on siis tavanomaisin ero lyijyllä ja teräksellä. - Arto Määttä. Kyyhkylle käytän patruunaa, joka käy riittävän tiukkaan, mutta jossa on pehmeä hauli ja kohtuullisen suuri lähtönopeus. Henkilökohtaisesti käytän mieluiten hyvälaatuisia lyijyhaulipatruunoita ns. Esimerkiksi hyvin käyvä gramman sporting-
paukku on vallan mainio kyyhkypatruuna. Niinpä kuviot ovat huonoja, mutta lähelle patruunat toimivat aivan hyvin. Tämä tarkoittaa yleensä kohtuullisen pientä haulikuormaa (koko hauliannos mahtuu haulikuppiin), -kaliiperisessa yleensä noin grammaa. Palautepalsta
TERÄSHAULIEN TESTAUKSESTA
Sain palautetta teräshaulien testaamiseen liittyvästä artikkelista koskien "energian siirtymistä". Käytin termiä koska se on vakiintunut esimerkiksi patruunavalmistajien käyttämään kieleen. Tällaisia patruunoita käytän aloituksen jälkeen kyyhkylle ja metsäkanalinnuille. Nyrkkisääntönä on, että hyvä teräshaulipatruuna on lyhyillä ja keskipitkillä ampumaetäisyyksillä parempi kuin huono lyijyhaulipatruuna. Tämä termi on väärä, mutta sitä on varsin yleisesti käytetty ilmaisemaan haulin vaikutusta osumassa. Toisena patruunavaihtoehtona käytän kovahaulisia latauksia, jotka käyvät mahdollisimman tiukkaan. Verrattaessa lyijyhauli- ja teräshaulipatruunaa täytyy siis hakea molemmista samantasoinen patruuna luokassaan ja verrata näitä - muuten emme vertaa "omenoita omenoihin". Lyijyäkin on sitten moneen kelkkaan. Laadukkaat lyijypatruunat taas käyvät tiukkaan ja niillä voidaan ampua kauas. Tiputukset hieman pidemmällekin ovat mahdollisia, mutta efekti kohteessa on usein vaisumpi kuin pehmeämmillä haulilla. Tällöin haulikuppi suojaa haulia ja pienehkö kuorma vähentää haulien murjoutumista lähtökiihdytyksessä. Kovat haulit taas käyvät tiukemmin, joten niillä saadaan enemmän osumia. Pehmeä lyijyhauli tekee työtä kohteessa eri tavalla kuin muotoutumaton kova hauli. Halpojen lyijypatruunoiden ongelmana ovat pehmeä lyijyseos, huonot välitulpat ja liian nopeat ruudit
Kirja tarjoaa ohjausta niin ensimmäisen aseen ostoa harkitsevalle, työssään asetta kantavalle, toiminnallisen urheiluammunnan harrastajalle kuin ampuma-asekouluttajalle.
ERÄELEKTRONIIKKAA NETTIHINNOIN!
299e
Ltl Acorn GSM 12MP
279e
Digicool 660M GSM 12MP
209e
Safari SG550M GSM 5MP
128e
KG-659
138e
KG-703
188e
KG-869
Tarjous
48e
Bigland VPS
99e
31
20
Norm. laatuinensille Ainut omalai teos su pujille am
Otso Vainion Käytännön ampumataito on laajin kotimainen toiminnallisen ammunnan ja ammatillisen aseenkäytön opas. 39
Katso näyte ja tilaa omasi:
firekustannus.fi/kauppa
Eränetti
Suomen markkinoilla uusi pillimerkki on Buck Gardner Calls, jonka valikoimissa on uutuutena "puolitoistakieliset" Titan Pocket Rocket ja Hercules Pocket Rocket -pillit. Ensinnäkin rekyylinvaimennusjärjestelmää on parannettu entisestä. Näissä pilleissä on käytetty Buck Gardnerin "SpitTech Technology" -menetelmää, jolla pilleistä on saatu viritettyä sellaisia, että ne eivät tukkeudu syljestä. Suomeen aseita saadaan isommassa mittakaavassa todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella.
www.sako.fi
Buck Gardner Calls
Sorsapillitarjonta USA:ssa on suorastaan valtavan suurta. Täten pillin ääniskaala korkeissa ja matalissa on yhtä laaja kuin yksikielisessä, mutta toinen kieli ohjaa ääntä oikeaan suuntaan. Uutiset & uutuudet
Beretta A400 Xtreme Uniko KO
Berettan tuotelinjasto sai vihdoin odotettua jatkoa kun A-mallista esiteltiin synteettisellä tukilla varustettu Xtreme-malli. Joissain pilleissä tämä ominaisuus on kerrassaan raivostuttava, joten valmistajan takuu siitä, että näin ei tule tapahtumaan, on kova lupaus. Hintaa molemmilla malleilla on samaiset euroa.
Maahantuoja Kartanokuva Oy, www.kartanokuva.fi. Yksikielisten vahvuus on huomattavasti laajempi ääniskaala ja erilaisten kutsutyyppien lähes rajaton muokkaaminen puhallustekniikasta riippuen. Täten perän harja ei pääse enää lyömään kasvoihin kuten perinteisellä Kick-Offilla. Toinen merkittäväksi luonnehdittava uudistus on lukitusmutterissa. Hinta ei ole vielä toimituksen tiedossa. Vaikuttaisi siltä, että Riistan toimituksen lisäksi myös
muut alan toimijat ovat havainneet vanhan vaimennusjärjestelmän viat.. Tekijöitä ja lähestymistapoja löytyy lähes loputtomasti ja jokaiseen mieltymykseen löytyy varmastikin kohtuullisen sopiva edustaja. Puolitoistakielisissä "Sorta Single Mallard Call" -pilleissä on kaksi kieltä, joista toinen on lyhyt. Kaksikielisellä saadaan taas helpommin aikaan perusääni, mutta skaala on kapeampi. Titanissa on enemmän raspia ja sen korkea hail
call -ääni on hieman matalampi ja karkeampi. Näistä pilleistä Hercules sopii erinomaisesti monikäyttöpilliksi ja sillä on tavattoman helppo tehdä feeding call -naputusta. Pillillä saadaan siis helposti aikaan tavoiteltavat äänet, mutta pillin soittaminen eri tyyleil60 RIISTA
lä on mahdollista siinä missä yksikieliselläkin. Kuten mainoksessa sanotaan, toimii kuten yksikielinen, mutta kaksikielisen helppoudella. Uudistettu Kick-off järjestelmä "Mega" ei sijaitse enää perälevyn alla, vaan heti pistoolikahvan takapuolella. Tämän mallin ainoa uudistus muihin A-malleihin nähden ei ole vain tukkimateriaali, vaan selvät parannukset parissa kohteessa. Uusi Xtreme on saatavana camokuvioituna ja mustana ja siinä on kumitetut otekohdat käsille. Nyt mutteri irtoaa aseesta / kierroksen käännöllä, eli tässä on ilmeisesti vastaus Browningin Maxus-mallin pikalukitukselle. Rehellisessä yksikielisessä pillissä on vain yksi kieli ja kaksikielisessä on kaksi keskenään samanmittaista kieltä. Parina nämä pillit toimivat mainiosti eri kelejä ja paikkoja ajatellen
Feeding call onnistuu, mutta pitkänä pillinä ilmantarve on suurempi kuin lyhyemmissä. Näistä pilleistä erityisen käyttökelpoinen on kapealle markkinasektorille sijoittuva merihanhipilli.
Spectra Shot
Amerikkalainen Spectra Shot on julkistanut kaksi haulikonpatruunasarjaa, joissa on kummassakin jotain erikoista. Yksikielinen pilli sopii yleiskäyttöön kun pillin ääneltä vaaditaan aitoutta ja ääniskaalan pitää olla monipuolinen. Samaisiin tilanteisiin löytyy Woodford Double Reed Duck Call WFD-, jolla saa aikaan erinomaisen pehmeän ja aidon "quack" -äänen, mutta jonka käyttöalue on muutoin perinteisenä kaksikielisenä hyvin suppea. DJ:n pilleistä kokeiltavaksi saatiin kolme hanhipilliä. Näistä pilleistä ehdottomasti parhaalta käyttötarkoitukseen kuulostaa merihanhelle tarkoitettu Greylag Goose Call, jolla saadaan aikaan hyvin aidon kuuloinen merihanhen ääni ilman, että tyypillinen kanadanhanhipilli kuuluisi taustalta läpi. Ajatuksena on ratkaista kiistat siitä, kuka linnun oikeastaan pudotti. Puiset pillit ovat ääneltään hieman erilaisia kuin akryyliset open water -pillit ja samankaltaisia kuin polykarbonaattiset pillit. Molempia pinnoitteita mainostetaan ympäristölle vaarattomina.
www.spectrashot.com
RIISTA
61. Tällöin kovaäänisellä pillillä "kärähtää" helposti erityisesti ujompien lintujen kanssa. Puisten pillien ominaisuudet palvelevat mainiosti esimerkiksi niitä tilanteita kun pillin äänenvoimakkuuden tulee olla kohtuullisen voimakas, olematta kuitenkaan epäaito. Vesilintusarjassa (Waterfowl) teräshaulit on pinnoitettu eri väreillä. Puiset pillit vaativat kuitenkin enemmän huoltoa kuin akryyliset tai polykarbonaattiset ja ne tulee kuivata aina käytön jälkeen. Hintaa pilleillä on mallista riippumatta euroa.
Sorsapillejä DJ:ltä löytyy yksi- ja kaksikielisenä. Kun jokainen seurueen metsästäjä käyttää eri värisiä hauleja, voidaan pudotuksen tehnyt metsästäjä määrittää jälkeenpäin. Kaksikielisen ääni on oikealla tavalla puhallettuna erittäin aito, mutta ääniskaala on erittäin kapea.
Hanhipillit vasemmalta oikealle: kanadanhanhi, metsähanhi ja merihanhi. Tämä on kuitenkin pieni hinta siitä, että pilli on käyttökelpoinen myös tiheissä paikoissa, jossa linnut lentävät lähellä. Aitoudesta on hyötyä myös jos keli on kuulas ja pillin ääni kantaa hyvin. DJ Illinois River Valley Calls
Käsintehdyille pilleille on kysyntää. Ratapatruunoiden (skeet) sarjassa lyijyhaulien pinnalla on ainetta, joka loistaa kirkkaana UV-valolla valaistuna. DJ Illinois River Valley Calls on Dave Jacksonin perustama firma, joka on erikoistunut nimenomaan puisten pillien valmistukseen. Tuotetta suositellaan erityisesti aloittelijoille. Sorsapilleista kokeiltavaksi saatiin perinteiset yksi- ja kaksikieliset mallit, joista erityisesti yksikielinen vakuutti äänen aitoudellaan. Maahantuoja pilleillä on Kartanokuva Oy, www.kartanokuva.fi. Ajatuksena on että kiekkohommia treenataan hämärässä ja ampumasektoria valaistaan kyseisenlaisella valaisimella. Springlake Single Reed Duck Call SLD- on siis sopiva tilanteisiin, jossa äänen aitous on avainasemassa ja äänen voimakkuudelle ei ole niin suurta tarvetta. Puinen pilli on helpompi soittaa kuulostaen aidolta linnulta. Tällöin ampuja näkee hauliparven ja sen, mistä ampui ohi. Tämän pillin puute on äänen mataluus terveydysäänen suhteen, mutta vahvuus aito ääni laskeutumiskutsun ja takaisinkutsun suhteen. Bluelakes Goose Call BLG- kanadanhanhelle, Bean Goose Call BG- metsähanhelle ja Greylag Goose Call GLG- merihanhelle
Kieron teht rikkoutu tta nopea a palat, joi na lentäv ivat t ja erityi lla se kii ät nnittyy sesti kau än - mm Vaikka kat kiekot osoittautu ka- Tältä se suu . eaksi s oli sää i karkaa , jolloin ostuu kuv detty täy säädetty assa ai maan P kiek sill ä h
62
RIISTA. kohteessa. Kaupalliset lihankäsittelylaitokset, jotka käsittelevät ympärivuotisesti ja päätoimisesti elintarvikkeita, vaativat edelleenkin ruhoilta eläinlääkärin tarkastuksen. Tapau tähtäintä vat kuite keällä, eik huomasi li pussillin nkin säi ä kiristy n, lyneet en pikku stä tar vit osia, joiltu. Uutiset & uutuudet
Hygieniapassi metsästäjille
Metsästäjille järjestetään hygieniapassikoulutusta vastaisuudessa vaadittavia määräyksiä silmälläpitäen. Tähtäim näyttää, kun amp a pyrki itenkin sam ujan pit en en noust ja pun ohje, jon as- kat essa poske ämään kie- Kuv ainen valorengaskehys muuttuu hiem katse on ka mukaa se hetkek an sum auksessa leijuu lle fokuso n tähko tuppas si valorenkaaseen itui joten se kor renkaan kirkkau aseen yläpuolella. Koulutus on aina toki hyvästä, mutta kannattaa tutustua hyvin tarkkaan niihin seikkoihin, jotka meiltä oikeasti vaaditaan elintarvikehygienian suhteen.
Leupoldilta uusia riistakameroita
Korjaus
Redring-esittelyn (Riista /) kolmannen mielipiteen yhteydessä arvelin seuraavaa: "Redringin kehittäjällä ei selvästikään ole haulikkotaustaa tai hän ei tiedä mitään esimerkiksi lehtokurppajahdista." Haulikkotaustaa kuitenkin löytyy, laitteen kehittäjällä P-O Östergrenillä on nykyisin myös ampumakoulu.
Lisätietoa voi haeskella: http://www.redringsight.com/history.aspx
REDRING
aulikon va lorengastä htäin RED utuus, että RING on se saattaa kerrankin mullistaa mmunnast sellainen käsityksem a. Tätä varten hygieniapassi ei itsessään riitä - lihankäsittelytilojen tulee olla asianmukaisia ja niiden tulee täyttää määrätyt normit. Kannattaakin vastaisuudessa olla tarkkana, ettei hygieniapassien suhteen joudu väärin informoiduksi ja rahastetuksi. Tällöin riistanlihaa voi myydä ilman eläinlääkärin tarkastusta. Täten tarkistetut lihankäsittelytilat ja hygieniapassit eivät tule edelleenkään riittämään ja eläinlääkärin todistus vaaditaan jatkossakin. Tulevassa lainsäädännössä riistanlihan myynti ravintoihin ja vähittäiskauppaan helpottuu. Ison kuva-
ruudun ansiosta kameran saa asetettua ottamaan kuvaa juuri oikeasta sektorista. Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että hygieniapassi ei valveutuneen lukijamme mukaan sinänsä muuta toimenpiteitä, mitä laki asettaa myytävälle riistanlihalle. minen vittaessa en kiinn ity ruuvit ja pienen Käytänn ennakon olin valmi s tapahtui kiristä össä enn mällä s radalle ole kohdis akoksi riit renkaan . Es ydennettyn ittelymuimme asentaa niin taa korkeud tähtäime mana tra ä. Kameroissa on suomenkieliset valikot, jotka tekevät käytöstä helppoa myös niille, joilta englanninkieli ei luonnistu.
Lisätietoja www.hjorth.fi ja www.leupold.com/rcx
sta on ma kiskon lyhyen tot lin tapauk mpumine hdollista utt sessa kis n alkoi . Toinen asia ovat sitten savustamot ja lihankäsittelylaitokset. Tähtäim tus ti, että takareun essä ei taan oleva mahdollisuutta, aan. Tähän ei tarvita hygieniapassia. Niiden osalta niin sanotuilla maalaispalvaamoilla on edelleen mahdollista savustuttaa tarkastamatonta lihaa omaan käyttöön. nnilleen ivat vaikei seen kuink anti oli ku kossa, ase ksi. vaan sen riittävän luotehyvin koh koammun dallaan hau taa ajatel len. kir n. istuu eri levyisiin CO M PA kiskoihi kaivettav KI A n. Be ko madal tuntua yllä elun taaksepäi Kun ren tuu voima neln, joten kaan ttävän kkaasti tähtäin maan kau n rikkomi käyttöidean oli jouduttii as kehyks tajunseen riit n sijoitta en etupu ti sen saa n ja tar Tähtäim olelle. kse kuin en puole n avusppia ja
TEK STI: TERO KUI TUN EN
Käytännö kokemuksn ia
Leupoldin uusissa kameroissa on painotettu helppokäyttöisyyttä. Esitelim haulikkoal me haulik me tähtäi an palaamm osta ja er men tuor e asiaan la ityisesti ha eeltaan Re ajemman ulikk kyylin num käyttäjäku osiaankin erossa 3/20 , ens nnan koke 11, li ollut tod ikokemus Redri muksilla tä ngistä ella vakuu täin pitää äivänä am ttava. Be simme com sa valore nelli SL ti reilua pak-radal nkaan him kuutta mi misen jälk meämmä llimetriä, ttöohjee een alkoik lle säätässa ilmoit roksen alu in tulla ettuihin tul n kaan Re dringissä hy vin, mu helpohkot kieko osta. likKun ase nä olin ella on am toki kuull laukausta muttu ens ut nnuksen immäise olevan hel teoriassa tysruu , käyttöohjeen t mukaan ppoa: "tä vit pitää kiskolle sen kiinn h- ses ja kiriste kiristää isamme uudestaa tään ruu llessani ruuvit oli vit ". Uusien RCX-mallien perusominaisuus on USB-liittimellä toimiva kauko-ohjain, josta kameran asetukset saa säädettyä kohdalleen. En a esiin ja simmäise siinä neu n kiskon nä suunta - le, jos leveys
Uskomaton Sako-paketti tarjous!
Rajoitettu erä!
Sako-paketti sisältää:
SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI
2990,RAJOITETTU ERÄ!
SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI
Kotimainen Tikka-paketti
1699
2011 JAHTIPAKETTI SISÄLTÄÄ:
SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI
Äkäinen lintu hyökkää mustan Moultrie-kameran kimppuun, jota ilmeisesti luulee kilpailijakseen. Palkinnoksi mainiosta otoksesta lähtee riistan tuotepaketti.
Riistakamerakuvakilpailu jatkuu edelleen. Lähetä kuvasi osoitteeseen toimitus@riistalehti.fi. Voittajakuva
Tämän Tuomas Luoman lähettämän riistakamerakuvan voidaan sanoa olevan harvinainen riistakamerakuvien joukossa! Kuva on kyyhkyjen ruokintapaikalta, jonka korppi on miehittänyt. Palkintona voittajille jaetaan metsästysaiheisia tuotepalkintoja.. Kuvien lisäksi viestin tulee sisältää lähettäjän yhteystiedot. Otsikoksi viestiin "Riistakamerakuvakilpailu". Kuvista valitaan toimituksen raadin toimesta yksi voittaja jokaiseen numeroon
Tällöin riittää, kun vauriokohdat poistetaan jonkinasteisella marginaalilla eli poistetaan varmuuden vuoksi vauriokohtien ympäriltä terveen näköistäkin kudosta. Kysymys on siis nimenomaan kysyjän mainitsemasta tulehduksesta, joka lopulta johtaa ajan kanssa yleisinfektioon eli tulehdukseen ja vääjäämättä eläimen kuolemaan viime kädessä. Ennen pitkää vaurioitunut alue likaantuu ja siihen joutuu bakteereja. Missä vaiheessa loukkaantuneen eläimen lihat sitten ovat syömäkelvottomia, riippuu mo-
nesta tekijästä. Tällainen avoin haava tai ruhje on otollinen kasvualusta näille bakteereille. tulehdusmuutoksia useissa nivelissä, vatsa- ja rintaontelossa tai sisäelimissä), lihoja ei pidä käyttää elintarvikkeena. Kysymykseni on, että mistä lihojen pilaantuminen johtuu. Näin maallikkona tuntuisi, ettei tulehdus voisi levitä niin, että koko eläimen lihoista tulee syömäkelvottomia. Eläinlääkäri vastaa
Eläinlääkäri Hanna Yksjärvi vastaa tällä palstalla lukijoiden lähettämiin kysymyksiin, aihepiirinä kaikki metsästykseen liittyvät eläinten terveyttä koskevat aiheet. Kun eläin, sanotaan sitten tarkemmin että hirvieläin, loukkaantuu vaikkapa liikenneonnettomuudessa niin pitemmän päälle sen lihat menevät pilalle. Eläimen yleiskunto ja elinympäristön bakteerikanta ovat myös merkitseviä. Tämä on arkipäivää niille, jotka jahtaavat loukkaantuneita hirviä pois kuleksimasta. Mikäli ei ole varmuutta, kelpaavatko eläimen lihat elintarvikkeeksi, kannattaa kääntyä paikallisen kunnaneläinlääkärin puoleen, joka voi antaa ohjeita tai tarvittaessa tulla tarkastamaan ruhon.
119
Leatherman Wave
Yksi tunnetuimmista Leathermaneista. Loukkaantunut eläin voi toki kuolla muuhunkin syyhyn ennen kuin ehtii saada yleistulehduksen. Katso lähin jälleenmyyjäsi: leatherman.fi
6950
Led Lenser P7
Kestävä ja valovoimainen Led Lenser valaisee varmasti eränkäyntiä. Yleensä aistinvaraisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella voi kohtuullisen helposti todeta, ovatko eläimen lihat syömäkelpoisia vai onko syytä tehdä poistoja tai hylätä koko ruho. Lisävarusteina saatavilla mm. Mikäli on merkkejä yleistulehduksesta (esim. asekiinnike ja painekatkaisija.
5990
Led Lenser H7
Laadukas otsavalaisin rankkaankin maastoon. Kysymykset eläinlääkärille pyydetään lähettämään osoitteeseen toimitus@riistalehti.fi ja viestin otsikoksi "kysymys eläinlääkärille".
Tulehtunut hirvi. Jos "koko elukka" on siis tulehtunut, se kuolee kohtuullisen lyhyessä ajassa. Mikäli eläin ei ole saanut loukkaantumisen vuoksi ravintoa tarpeeksi, sen lihakset saattavat kuihtua jo kohtuullisen lyhyessä ajassa. Ruhjeiden ja vammojen määrä, sijaintipaikka, koko ja vakavuus tietysti vaikuttavat asiaan sekä aika, kuinka kauan eläin ehtinyt olla loukkaantuneena. Koska tulehdusmuutokset eivät kuitenkaan etene salamannopeasti, jalan katkaissut hirvi voi todellakin siis elää jonkin aikaa vammansa kanssa lähes normaalia elämää, kivuistaan huolimatta. Tässä monitoimi-ihmeessä on 17 laadukasta työkalua. Jos loukkaantunut eläin kaadetaan nopeasti loukkaantumisen jälkeen, lihat ovat todennäköisesti syömäkelpoisia lukuun ottamatta vauriokohtia. Valmiiksi jollain tavalla sairas tai vanha eläin saa helpommin yleisinfektion kuin nuori ja terve. -Upi
ETEVÄT LAHJAT
eräilijälle j
Kun eläin loukkaantuu onnettomuudessa se saa yleensä ruhjeita, haavoja ja muita vammoja, jolloin ihon pinta ja useasti myös syvemmät kudokset vaurioituvat. Jos taas eläintä on rasitettu pitkään ennen ampumista, lihasta saattaa tulla tummaa ja kuivaa, johtuen siitä, että lihan pH ei laske tarpeeksi alas. Loukkaantuneen eläimen liha voi olla myös muusta syystä kuin tulehduksen vuoksi syötäväksi kelpaamatonta. Tällaista lihaa kutsutaan tervalihaksi ja se säilyy huonommin kuin normaali liha. Pienriista joutuu useasti petojen saaliiksi tai mikäli eläin ei kykene hankkimaan itselleen ravintoa ja/tai vettä, se nälkiintyy tai kuolee veden puutteeseen. Aluksi tulehtuu siis vaurioitunut kohta, josta ajan kanssa tulehdus leviää isommalle alalle ja lopulta verenkierron välityksellä bakteerit siirtyvät eläimessä muuallekin elimistöön, sisäelimiä myöten aiheuttaen tulehdusmuutoksia. Monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu valaisin on saatavana myös ladattavana.
Katso lähin jälleenmyyjäsi: ledlenser.fi. Useimmiten esimerkiksi jalkansa katkonut hirvi kuitenkin liikkuu ja ilmeisimmin syö ja jatkaa muutenkin elämäänsä viasta ja "tulehduksesta" riippumatta. Tämä johtuu siitä, että rasitetun eläimen lihan glykogeenivarastot (glykogeenin hajoaminen aiheuttaa lihaksen pH:n laskun) on käytetty loppuun. Tervalihaa voi syntyä terveenkin riistaeläimen (yleensä hirven) lihasta, mikäli sitä esimerkiksi jahdataan pitkään ennen ampumista. Jos koko elukka olisi tulehtunut, niin eiköhän sen juoksut olisi juostu. Yleisen käsityksen mukaan kyseessä on tulehdus, joka leviää muuallekin eläimeen
Rauno pomppasi ylös ja ilmoitti oitis, että lintujahdin rajoittamisen erittäin tärkeä piirre on siinä, että lintumiehet eivät häiritsisi oikeaa metsästystä. Äänestys suoritettiin suljettuna lappuäänestyksenä ja vaihtoehdot numeroitiin. Äänestyksen jälkeen allekirjoittanut päätti kokouksen ja porukka hajosi pois paikalta. Lintumiehet olivat tulleet paikalle kokoukseen koko joukollaan ja pääsivät yllättämään seuran ydinporukan täysin. Veikko yritti parhaansa mukaan selittää väärinymmärrystä Raunolle, mutta vahinko oli jo tapahtunut ja Rauno alkoi kerätä ympärilleen vannoutuneiden hirvijäärien jengiä. Lintuja ei siis Veikon mukaan ollut ja hän oli asiassa samaa mieltä Raunon kanssa. Lintumiehet olivat kuulemma kyllästyneet siihen, että he saavat joka kokouksessa kuunnella tuomionsa henkeään pidätellen kun sadistiset hirvimiehet joko kieltäisivät linnustuksen tai sallisivat sen armollisesti kohtuuttomin rajoituksin. Römäkän kommenttien ydin oli se, että vuosia jatkuneen piinaamisen täytyy päättyä tai lintumiehet alkaisivat perustaa omaa seuraa Lärsäkön maille. Syyn tapahtuneesta saikin sitten niskoilleen Veikko, joka oli kuulemma kokouksessa puolustanut lintumiesten näkemystä. Tällä kertaa kokouksen puheenjohtajana oli Rauno, joka tajusi tapahtuneen vääryyden. Raunon esitys ei saanut yhtään ääntä. Tästä riemastuneena lintumiehet pomppasivat ylös ja alkoivat parkua täyttä kurkkua. Allekirjoittanut löi puheenjohtajan nuijasta varrenkin poikki, eikä tästä huolimatta saanut huomiota, vaan porukka hälisi aikansa ja huusi kuka mitäkin, pääasiassa suuta soitettiin puoleen ja toiseen. Tässä vaiheessa muu kokousväki alkoi olla "nakkikioskilla" asioiden tilan suhteen ja ainoa järkevä kommentti oli Ekin ehdotus äänestyttää asia kokouksella. Veikon kommenttien sisällöstä epävarma Rauno nousi seisomaan ja ehdotti, että Veikko ei heikosta näkökyvystään johtuen ole paras mahdollinen silminnäkijä ja hänen väitteistään huolimatta lintuja ei Lärsäkön seuran alueella kovin paljoa ole. Ilpo ei varsinaisesti ole aktiivinen metsämies, mutta vakuuttavuutta ei mieheltä puutu ja tarpeen vaatiessa hän puolustaa mahdollisuuttaan päästä kahvinkeittoon vanhan pystykorvansa kanssa. Raunon mukaan olisi hyvin kyseenalaista päästää lintumiehiä metsään samaan aikaan hirvimiesten kanssa, jolloin vähäpätöinen toiminta häiritsisi oleellisesti tärkeitä harrastuksia. Tämän hälinänpuuskan ollessa laantumassa nousi seisomaan Veikko Kestikievari, joka todisti Raunon havainnot, vaikkei ollut pahasta kaihistaan johtuen nähnytkään lintuja. Kun porukka alkoi istahdella taas alas, nousi Rauno ylös ja ilmoitti juhlallisesti, että kanalintukannat olivat Lärsäkön erän mailla todella alamaissa. viimeinen sana
Lintumiehet
Lärsäkön Erän kesäkokouksessa pääsi käymään harvinainen tapahtuma. Rauno ei ollut kuullut metsässä yhdenkään linnun pörähdystä, eikä nähnyt lintuja autoillessaan metsäautoteillä. Leikkausta odotellessaan Veikolla oli kuitenkin ollut vaimo mukana metsällä, joka ei kuulemma ollut hänkään nähdyt lintuja. Huonokuuloinen Rauno järkyttyi Ilpon kailotuksesta vähiten ja lähinnä luuli kuulolaitteen kerrankin toimivan kunnolla tavallisesti yleisestä hälinästä kärsivässä seuran kokouksessa. Rauno ei kuullut oman vaihtoehtonsa hyväksymisestä vaihtoehdoksi ja äänesti sen vuoksi Penan ehdotusta. Yleisessä hälinässä Rauno ei taas kuullut mitään ja luuli kuulolaitteensa virtapiikin menneen ohi. Nyt hirvimiesten veri kiehahti sen verran, että kähinä ja päiden pyörittely alkoi alun ripityksestäkin huolimatta. Suojauduin vaistomaisesti, sillä oopperalaulua harrastava Römäkkä on kylällä varsin tunnettu kantavasta äänestään. Äänestystuloksen valjettua kaikille alkoi kokoustilana toimineen kylän huoltoaseman portailla uusi kokous. Täten Raunon mielestä oikeaa politiikkaa olisi rajoittaa niin metsästettävien lintujen määrää, lintujen metsästysaikaa ja alueita, joilla lintuja saisi pyytää. Kolmas ehdotus oli Raunon ehdotus, jonka mukaan linnut rauhoitettaisiin seuran alueella kokonaan hirvenmetsästystä häiritsemästä. Tälläkin kertaa reipas parimetrinen basso karjaisi hyytävän kommenttivyörynsä kokoukselle siihen malliin, että jopa Rauno kuuli puheenvuoron ja loput kuulijat pyrkivät istumaan mahdollisimman huomaamattomina paikoillaan puheen alkuvaiheen ryöpytyksessä. Nyt hommaan olisi tuleva muutos ja lintumiehet olivat salassa sopineet suuresta edustuksesta kokouksessa. Tämä ei kuulemma olisi ongelmallista johtuen muutamien maanomistajien täydellisestä kypsymisestä Lärsäkön Erän toimintaan. Kokouksen puheenjohtajana aistin oitis jännittyneen ilmapiirin ja päästyämme kohtaan "syksyn metsästysasiat" nousi lintumiesten keulakuvakseen haalima Ilpo "Karhukotka" Römäkkä seisomaan ja veti palkeensa täyteen ilmaa. Älähän huoli. Toinen ehdotus oli Penan ehdotus, jonka perusteella lintujen metsästystä rajoitettaisiin näkö- ja kuulohavaintoihin perustuen viikolla molemmista päistä. Vaatimuksena Römäkällä oli vain ja ainoastaan se, että seura ei vastaisuudessa rajoittaisi linturiistan metsästystä ja seuran suositukset olisivat nyt ja tulevaisuudessa samat riistanhoitoyhdistyksen rajoitusten kanssa. Taas lintumiehet pomppasivat ylös ja Rauno epäili kuulolaitettaan. Tämä olisi pitänyt arvata, sillä Veikolla oli ollut - luvulla pystykorva ja takkansa päällä olevan täytetyn metson alla oli edelleen kuva, jossa Veikko roikutti homenokkaa kaulasta. Loppujen lopuksi lintumiehet voittivat äänestyksen melko reilustikin joten seura ei rajoittaisi lintujen metsästystä. Ensimmäinen ehdotus oli lintumiesten nokkamiehen kohtuullinen ehdotus, eli linnunmetsästys sallittaisiin nyt ja jatkossa siten, että seura noudattaisi vain ja ainoastaan riistanhoitoyhdistyksen suosituksia ja rajoituksia. Seuraavassa kokouksessa lintumiehet laitettaisiin aisoihin! - Reiska Naapurivaara
Riista 7/11
66 RIISTA
ilmestyy 20.10.
RUKIINEN UUTUUS. TÄYTTÄ OLUTTA.
Koska ase on tarkoitettu vaarallisenkin suurriistan pyyntiin, kaliipereja on vain kaksi, molemmat erinomaisia tähän tarkoitukseen: .338Win.Mag. Piippu on normaalimalleja hiukan lyhyempi ja paksumpi. Kiväärin suora ruskea laminaattitukki yhdistettynä mattamustiin metalliosiin luo säänkestävän ja tyylikkään kokonaisuuden.
Kodiak
Tämä ase on tehty metsästäjälle, joka haluaa jykevän suurriistaluodikon vaativaan metsästykseen. Piippujen pituus on hivenen tavanomaista lyhyempi, mutta tasapainon vuoksi läpimitta vastaavasti paksumpi. Tämä ase pitää ottaa käteen ja sillä on ammuttava, vasta silloin voi ymmärtää, miksi se on rakennettu.
SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI
SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI. Nämä ovat saaneet mallinimet karhujen mukaan.Yhteistä kaikille ovat kunnolliset avotähtäimet. Karhusarja
Olemme kehittäneet kolme metsästyskivääriä, jotka parhaiten soveltuvat suurriistan jahtiin peitteisessä maastossa ja vaativissa sääoloissa. tai .375H&H Magnum. Etuhihnalenkin hela on piipun ympäri pujotetulla teräshelalla ja kestää kovaakin käsittelyä.
Black Bear
Sako 85 Black Bear yhdistää mattamustan synteettisen soft touch -tukin tyylikkääseen mattamustaan metalliin.Tämä monipuolinen kivääri on suunniteltu helposti mukana kulkevaksi joka sään kivääriksi.
Brown Bear
Sako 85 Brown Bear malli on suunniteltu suurriistan metsästäjän tarpeita huomioiden