Riista 7/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HAULIKKORIHLAT VERTAILUSSA 7 / 2008 6,90 KANALINTUJAHTI seisovalla koiralla 9,3x62 vs .35 WHELEN klassikoiden kädenvääntö mäyräkoiralla 710640-0807 08007 106405 6 414887 VALKOHÄNTÄPEURAN AJOMETSÄSTYS IKUINEN RIITA HIRVIKALIIPEREISTA ISO VAI PIENI. REMINGTON M700 ABG AMMATTIMETSÄSTÄJÄN VALINTA HIRVEÄ HAULIKOLLA METSÄSTYSLAIN TULKINNANVARAISUUS PAL.VKO 2008-51
879 Pakettihinta TM (panta + ohjelmisto) 1049 LIVE TM Maksuton 31.12.2008 asti! ** 199 399 269 Hunting Experience 2 RIISTA
RIISTA 3
Sisältö 7/2008 04 Pääkirjoitus 06 Valkohäntäpeuran pyynti ajavalla mäyräkoiralla 12 Deer Hunter -metsästyspuku 14 Haulikkorihlat vertailussa 20 Winchester XP3 -sabottitäyteinen 21 Rihlapiipun täyteinen Metsästyslain tulkintaa 22 Metsäkanalinnustus seisovalta koiralta 26 Hirvikaliiperit suuri vs pieni 30 Ase turvana Huippuvuorilla, osa 2 34 Jousimetsästyksen alkeet, osa 5 38 Vanhukset vastakkain: 9,3x62 ja .35 Whelen 42 Metsästyskoiran koulutus, osa 5 45 Pyyntiopas, hajuste 46 Puukkoja ja kuksia 48 Ching Sling -asehihna 50 Remington Model 700 ABG .375 H&H 54 Tee-se-itse: Kiväärin petaus 56 Kanakoirakerhon kilpailut Lapualla 58 Kullamaan kaadot 60 Smith & Wesson Field Skinner 62 Uutiset 64 Palautepalsta 65 Resepti: Hirvenlihapullat 66 Pakina 4 RIISTA
Tämä oli yksi -luvun tyhmimmistä päätöksistä. Olisi ehkä syytä tehdä luonnonsuojelu luvanvaraiseksi. Älylliseen toimintaan pystyvät varislinnut ovat luonnon pahimpia pesärosvoja, eikä niillä ole juurikaan luontaisia vihollisia. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. RIISTA 5. Metsästäjien tärkeä riistanhoitotyö, vahinkolintujen hävittäminen ennen pesimäaikaa on historiaa, mutta miksi. Miksi suojellaan yhtä lintulajia, kun samanaikaisesti koko elinympäristö lukuisilta muilta lajeilta tuhoutuu. Fire-kustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Jo nyt moni metsästäjä on oma-aloitteisesti perustanut suojelualueita mailleen eikä yhdenkään jahtimiehen intresseihin kuulu minkään eläinlajin sukupuuttoon tappaminen, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Riistassa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä, emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Esa Höysniemi, päätoimittaja ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos mustanharmaa varis on Saksassa harvinainen, ei se tarkoita sitä, että se pitäisi Suomessa rauhoittaa. Nyt suojellut varislinnut ovat lisääntyneet ennennäkemättömiin määriin ja samaan aikaan todella suojelua tarvinneet harvinaisemmat lajit ovat taantuneet. Toinen vuosikerta. Fire-kustannus Oy vastaa Riistan toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. Kaikki oikeudet pidätetään. Jos rauhoituspäätöstä ajaneilla tahoilla olisi ollut edes alkeellista tietoa luonnon kiertokulusta, he olisivat ehkä ymmärtäneet pitää leipäläpensä suljettuna. RIISTA PL , HELSINKI Puh: - email: toimitus@riista.info ISSN - PÄÄTOIMITTAJA: Esa Höysniemi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Tero Kuitunen ART DIRECTOR: Paula Laitinen TEKIJÄT: Arto Määttä, Juha Kylmä, Aimo Paukku, Tuomo Karsikas, Markus Forsström, Pekka Hautamäki, Birgitta Vuorela GRAAFIKKO: Antti Teittinen KUVAAJAT: Esa Toivonen, Arsi Ikäheimonen KANNEN KUVA: Tuomo Karsikas ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET: asiakaspalvelu@riista.info puh: - (klo :-:) Tilaushinnat: kk , euroa kestotilaus , euroa/ kk KUSTANTAJA: Fire-kustannus Oy PL , HELSINKI Painettu Suomessa, UPC-Vaasa MEDIAMY YNTI: Jani Leskinen puh: - jani.leskinen@firepublications.fi pääkirjoitus LUONNONSUOJELUA LAINAUSMERKEISSÄ J Riistan kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat Firekustannus Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Riista ilmestyy 8 kertaa vuodessa. ostain käsittämättömästä syystä korpit, naakat ja närhet ovat täysin rauhoitettuja lintulajeja. Myös variksen kevätpyynti on käytännössä estetty. Fire-kustannus Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Riistaan lähetettyä tilaamatonta aineistoa. "Luonnonsuojelijoiden" on syytä myös tietää, että Suomen reippaasti yli :sta metsästäjästä suuri osa on myös maanomistajia. Sen sijaan, että metsästys koetaan vastustuksen kohteeksi, kannattaisi harkita eri yhteistyömahdollisuuksia. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Lähitulevaisuudessa vaaditaan vaihteeksi järkeviä tekoja, myös "luonnonsuojelijoilta" ennen kuin suojelu kääntyy täysin itseään vastaan. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Palveluiden ja tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, Fire-kustannus Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Henkilö, joka ei olisi suorittanut suojelututkintoa, ei saisi myöskään aukoa päätään asioista, joista ei tiedä mitään. Kuinka pitkään aiotaan katsella, kun suojeltu lintulaji autioittaa ekologisesti herkän ja erityissuojelua kaipaavan saaristoalueen. Tällainen tutkinto vaatisi asianomaiset henkilöt perehtymään luonnon kiertokulkuun ja paikallisiin olosuhteisiin. Tuskin fanaattisinkaan lintujen ystävä olisi halunnut asioiden kulkevan nykysuuntaan, nyt suojellaan runsaslukuisia varislintuja, jotka tuhoavat todella suojelua tarvitsevia lajeja! Tässä on taas kuunneltu oikeita asiantuntijoita! Vastaava tilanne on myös merimetsojen kohdalla. Silloin kun edellä mainittujen lintujen rauhoitusasia tuli esille, metsästysjärjestöjen vastustusta ei käytännössä ollut ja luonnonsuojelun nimissä mekastaneet saivat helposti tahtonsa läpi
Alkujaan viidestä siirtoistukkaasta on kasvanut merkittävä ja hieno riistaeläin, joka esiintyy varsin yleisesti etelä- ja lounaissuomessa. MÄYRÄKOIRALLA TEKSTI: PEKKA HAUTAMÄKI KUVAT: ARTTU KOTISARA Valkohäntäpeuran pyynti AJAVALLA Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen vuonna 1934. Monin paikoin hirvijahti jatkuu peuran pyynnillä, seuruejahtina. 6 RIISTA
Laki kieltää säkäkorkeudeltaan kaikki yli senttiä korkeat ajurit, joten käytännössä ainoa käypä värkki on mäyräkoira. Ulkomaan tuonnit eivät ole lyhytkarvaisissakaan vieraita, mutta moni karttaa niitä rodun epäpuhtauden takia, koska mm. Kyttäysjahti on erinomainen jahtimuoto valikoivaan metsästykseen, siinä voidaan kaikessa rauhassa valikoida kaadettava yksilö. Jahtimuoto on aika passiivinen, eivätkä kaikki ole mieltäneet omenaa pureskelevan peuran ampumista metsästykseksi. Tyypillisesti peura ottaa ajossa pieniä karkkoja ja jää sitten kuusikkoon juromaan koiran lähestyvää ajohaukkua kuunnellen. RIISTA 7. Tämä pitkä loikkaväli onkin monelle ajurille kompastuskivi niin kauan, kunnes koiraa oppii käyttämään ilmavainua hyväkseen. Mäyräkoirien rekisteröinnit, varsinkin karkeakarvaisen normaalikokoisen, ovat lähteneet huimaan nousuun. Tämän lisäksi haukun tulee olla laadukasta. Ajavalta mäyräkoiralta edellytetään riittävää metsästysintoa ja sitkeyttä seurata peuraa riittävän pitkään. Monesti kuuleekin, että jänistä ja kaurista erinomaisesti ajava nuori koira pitää ensin "ka- Suomessa mäyräkoiraa on perinteisesti käytetty luolakoirana. Uusien metsästysmuotojen ja riiataeläinten myötä on mäyräkoirista ruvettu kaivamaan myös ajo-ominaisuuksia esille. Peuran pyynnistä on hiljattain valmistunut kotimainen ainutlaatuinen elokuva. AJAVA MÄYRÄKOIRA Pohjanmaalla on ollut lyhytkarvaisissa mäyräkoirissa vahvoja ajo-ominaisuuksia ihan kotimaisissakin linjoissa, ja niitä muutamat asialle vihkiytyneet kasvattajat haluavat edelleen pitää yllä. Vuonna voimaan astuneen uuden metsästyslain myötä saatiin aktiivinen, seuruejahtina parhaiten tapahtuva jahtimuoto, ajojahti ajavalla koiralla. Tyypillisesti peura ottaa ajossa pieniä karkkoja ja jää sitten kuusikkoon juromaan koiran lähestyvää ajohaukkua kuunnellen. Kotimaisissa karkeakarvaisissa näitä ominaisuuksia ei pahemmin ole ollut, mutta länsinaapurin tuontikoirien avulla on Suomeen saatu laadukkaita ajavia karkeakarvaisia mäyräkoiria. Peura poikkeaa ajettavana eläimenä oleellisesti jäniksestä ja kauriista. Tuloksellinen kyttääminen edellyttää peurojen ruokamaiden tuntemista ja moni onkin tehnyt kyttäyspaikan keinoruokinnan välittömään läheisyyteen. P erinteisesti peuraa on pyydetty kyttäämällä. Liikkeelle lähdettäessä valkohäntä hyppii monien metrien loikkia ja saattaa vaihtaa maisemaa suoraviivaisesti muutaman kilometrin. Peura poikkeaa ajettavana eläimenä oleellisesti jäniksestä ja kauriista. Ruotsissa ja Norjassa eri karvanlaatujen risteytykset ovat edelleen laillisia
Suoraan polulle ei kannata mennä passiin, mutta muutama kymmenen metriä polun sivulla saattaa päättää jahdin passimiehen kannalta onnellisesti. Jahtiin valmistaudutaan pääsääntöisesti kuten hirvijahtiinkin, tarvitaan metsästyksen johtaja ja punainen vaatetus. Seuruejahdissa koira lasketaan monesti suoraan yöjäljelle, jolloin hakuaika jää aika lyhyeksi. Riittävän haukkutiheyden omaavalla koiralla ajo pyörii yleensä suhteellisen pienellä alueella. Win ladattuna , gramman puolivaippaluodilla on pienin sallittu kaliiperi. Tyypillisesti peura kulkee metsässä hiljaa loikkien ja pysähtyy silloin helposti esimerkiksi pieneen vihellykseen tarjoten paremman maalin. Ajon räjähtäessä käyntiin kannattaa ensimmäinen varttitunti kuulostella hyvinkin rauhallisena. Monella metsästysseurueella peurajahti alkaa vasta hirvijahdin jälkeen. Hyvän koiran herättelystä kuuleekin, että paljonko on aikaa, ennen kuin koira löytää päivämakuun ja ajo alkaa. Peurajahdissa pätee hyvin pitkälle samat säädökset kuin hirvijahdissakin. Tämän lisäksi haukun tulee olla laadukasta. moin passimiehien sijoittelu on usein täysin erilainen. Jahdissa saa käyttää hieman pienempitehoisia aseita, käytännössä kaliiperi . Sopivasti yöjäljellä herättelevän koiran edellä peurat lähtevät rauhallisesti päivämakaukselta liikkeelle ja ajo ei heti karkaa naapuriseuran alueelle. Tyypillisesti peura kulkee minuutin tai kaksi koiran edellä, siis samalla välimatkalla kuin jänis suomenajokoiran edellä. Mikäli peura saa passimiehestä havainnon, niin melkein järjestäen ajoon tulee suurempi karkko, jonka jälkeen elukka ei ole enää metsästettävissä. SEURUEJAHTI Ajavalta mäyräkoiralta edellytetään riittävää metsästysintoa ja sitkeyttä seurata peuraa riittävän pitkään. Koiramies lähtee liikkeelle vasta, kun passitus on valmis. Sulan maan aikana koiramiehen kannattaa lähteä liikkeelle ruokamaan läheltä tai jos tiedetään peurojen oletetut päivämakuupaikat, niin niiden läheisyydestä. Hakkuuaukot ja pellot peurat ylittävät monesti täydellä vauhdilla, jolloin hyvän osuman saaminen eläimeen on aika epätodennäköistä. Metsästettävä alue voi olla oleellisesti pienempi, sa8 RIISTA. Kaikista tärkeimmät ajavan koiran ominaisuudet ovat laadukas ja riittävän tiheä haukkuääni ajossa sekä selkeä, kertova herättely yöjäljellä. Passiin tulee mennä todella hiljaa, sillä valkohännillä on erinomaisen hyvä kuulo, missä suhteessa niitä voidaankin verrata esimerkiksi kettuun. Mäyräkoiralla ajatettaessa peurat käyttävät tuttuja kulkureittejä sekä peurapolkuja. Lisäksi jahdissa saa käyttää haulikon täyteistä, jolloin ei tarvitse suorittaa ampumakoetta. Poikkeuksena on aseiden teholle asetetut rajoitteet. Tässä onkin moni peura säästänyt nahkansa, kun passimies on ollut terävänä vain ajon suuntaan ja siten tullut peuran yllättämäksi. Normaalisti peura kunnioittaa koiraa tunnin verran ja sen jälkeen lenkit alkavat suurentua. libroida" peuran hajulle, ennen kuin ajot alkavat kunnolla kulkea. Hyvä koira herättelee yöjäljellä, jolloin passimiehet tietävät olla valmiina ja peurat lähtevät hieman rauhallisemmin liikkeelle. Tämä onkin hyvin luonnollista, sillä peurajahti kestää aina tammikuun loppuun saakka
Ajolle tulee mennä hiipien, kuten hirvikoiran seisontahaukulle. Asevalinta riippuu myös paljon maastosta, jossa passipaikat sijaitsevat. Elukka kun laitetaan roikkumaan vielä takajaloista, niin rikkoutuneen virtsarakon si- sältö "marinoi" koko elukan. Tällöin nähdään tulevatko elukat saman tien ringistä pihalle vai jäävätkö sisälle pyörimään. Täyteisen käyttäminen haulikossa vaatii joskus runsaastikin kokeiluja, jotta riittävän hyväkäyntinen ja tähtäyspisteeseen osuva ammustyyppi löytyy, kylmiltään ei kannata täyteishaulikolla jahtiin lähteä. Harkituilla laukauksilla ja huolellisella saaliinkäsittelyllä saadaan mitä herkullisinta riistalihaa. ASEKALUSTO Edellä on jo osittain käynyt selväksi sallittu aseistus. Silloin, kun ampumamatkat jäävät lyhyiksi ja varsinkin asutuksen läheisyydessä haulikko RIISTA 9. Juoksuun ammutun eläimen liha kun maistuu pahoin kuselle, eikä ole oikein syömäkelpoista. Gps on pelastanut monien mäyräkoirien henkiä, sillä sen avulla koiranohjaaja voi ohjeistaa koiran kiinniottajaa, mikäli ajo vaikka suuntaa kohti vilkasta tietä. LIHA MAISTUU "KUSELLE" Vanhan kansan kuulee monesti puhuvan, että peura tulee ampua paikalleen, siis kyttäämällä. Perinteisellä tutkallakin pärjää, varsinkin tutuissa maastoissa mutta vieraalla jahtialueella gepsi on paikallaan. Myös eläintä suolistettaessa hätäinen kaveri saattaa pökätä terävällä puukonkärjellä pienen reiän virtsarakkoon ja asia alkaa olla valmis. Puhumattakaan siitä, että sitä voisi tarjota metsäkämpällä idyllisessä tunnelmassa tuoreelle kaupunkilaiselle morsiamelle... Tämän takia moni suosii haulikon täyteistä tai kiväärissä , mm väljyyttä peuralle. Ei ole siis ihme, jos kuulee villejä juttuja lihan pikantista sivumausta. Ase on kuitenkin syytä pitää valmiina, sillä peura ilmestyy ampumahollille salakavalasti, eikä sen tulosta kuulu hirven menosta tuttua ryskettä. Kun nopea luoti osuu eläintä mahoille, niin virtsarakko saattaa rikkoutua luodin iskuenergian vaikutuksesta. Haulikon tai kiväärin lisäksi käyttökelpoisia ovat myös yhdistelmäaseet, haulikkorihlat tai drillingit. Kun päästään ajon tuntumaan, alkaa vain odottelu erinomaista ja hienoa ajoa kuunnellen. Tässä ei ole mitään perää, ratkaisevaa on osumakohta ja suolistus. Koiramies voi yrittää ajosta kaatoa, mikäli ajo juroutuu. Koira on hyvä varustaa nykyaikaisella gpspaikannuslaitteistolla
Näissä on suurin ongelma se, että parissa minuutissa peura on jo naapurin mailla. Laadukkaat suurriistalle tarkoitetut luodit saattavat joskus lävistää peuran lähes muotoutumatta, jolloin osuman teho on heikompi kuin heikkorakenteisella luodilla. Luodin keventäminen yleensä lisää nopeutta ja jälleen ollaan huonolla tiellä lihahävikkiä ja lihan laatua ajatellen. Peuran ajattaminen mäyräkoiralla on metsästysmuotona yksi mielenkiintoisimmista, joten voimme vain toivoa että nykysuuntaus jatkuu ja että yhä useampi metsästäjä pääsisi osalliseksi tästä harrastuksesta. 10 RIISTA. Tästä syystä suuremman kaliiperin raskas ja hidas luoti sopii paremmin kuin pienikaliiperinen lähes tuhannen metrin sekuntinopeudella. Kivääriksi käy sama kalusto kuin hirvijahdissakin, mutta tavallisesti peuralle sopii paremmin luotityyppi, joka avautuu osumasta helposti. Ajossa tilanteet ovat usein nopeita ja monelle jahtimiehelle haulikon käyttö luontuu paremmin silloin, kun ei ole liiemmälti aikaa tähtäillä kiikarin läpi. Kaikille alueille ajometsästys ei kuitenkaan sovi, sillä varsinkin Etelä-Suomessa on paljon pieniä asutuksen läheisyydessä olevia jahtimaita, joiden koko ja rikkonaisuus estävät tuloksellisen ajattamisen. Lisäksi ajometsästyksessä passitukset ovat enimmäkseen lyhytkestoisia, joten kiinnostus säilyy eikä passimies ehdi paleltua. täyteisellä on hyvä valinta. Jos näössä ei ole vikaa, avotähtäimet ovat täysin riittävät ja paremmat kuin väärin valittu kiikaritähtäin. Ajometsästyksessä ampumamatkat ovat lyhyitä riippuen toki paljon siitä, kuinka hyvin tuntee peuran metkut eli osaa asettua oikeaan paikkaan. Tämä ei ole mikään ihme, sillä ajojahdissa tilanne on koko ajan enemmän tai vähemmän kuultavissa ja lähestyvän haukun nostattama jännitys on jotain muuta kuin odottaminen kyttäyskopissa. Ehkä sopivin optinen tähtäin ajojahtiin on jokin punapistemalli tai vaihtoehtoisesti juuri ajojahtiin suunnitellut kiikarimallit, joissa on ristikon keskellä punainen piste. AJOJAHDIN SUOSIO NOUSUSSA Valkohäntäpeuran ajometsästys mäyräkoiralla on juuri nyt muotilaji, jonka suosio tuntuu yhä vain lisääntyvän. Lyhyillä matkoilla kiikaritähtäimessä tulisi olla mahdollisimman pieni suurennus ja mahdollisimman suuri näkökenttä. Valkohäntäpeura on hieno riistaeläin ja sen kannat ovat noususuunnassa. Tällaisilla alueilla kannattaakin sopia naapuriseurojen kanssa yhteisjahdeista, jotta metsästysalueen koko saadaan mielekkääksi ajometsästystä ajatellen. Täyteisten käyttö vähänkin pitemmille matkoille vaatii kunnolliset tähtäimet, pelkällä kiskolla ja nuppijyvällä ei pitkälle pötkitä
239 y Huom! R AN! AMIBIA ÖS N KAT MY not AT löä! 4 henki ko max RIISTA 11 hmäko + len. Perinteinen LUKIJAMATKA 11.19.4.2009 MATKAPAKETTI MATKANJÄRJESTÄJÄNÄ JA PRO-HUNTERINA SUOMALAINEN B&R HUNTING Sisältää majoituksen, ruokailut, 7 päivää perillä, 5 metsästyspäivää, 3 kaatomaksua (impala uros, topiantilooppi, pahkasika) Ryhmäkoko max 8 henkilöä LIMPOPO Nkonka Etelä-Afrikka 1990 +LENNOT KORKEALU US OKKAINEN MAJOIT ISTO A: SARVIKUONOPU EXTR ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT: s-posti: info@brhunting.fi Puh: 040 417 8807 M 0 alk
Deerhunter Game Stalker poikkeaa kuitenkin joustavana edukseen. ennyt kesä oli siinä mielessä erikoinen, että se oli pohjoisessa Suomessa lähinnä hyvää alkusyksyä juhannuksesta eteenpäin vesisadetta, kylmää pohjoistuulta ja jälleen vesisadetta. Kalvon ensisijainen tarkoitus on kuitenkin pitää vettä ja tuulta ja tämän asian kaikki hyvät kalvoasut tekevät. Maastouttamisen puku hoitaa taatusti siinä missä mikä tahansa muukin hyvä maastokuvio, joka saa rikottua metsästäjän siluetin. Eri kalvojen hengittävyys on lähes aina nimellistä ja enemmän tulisikin painottaa juuri helppoa tuuletettavuutta. Teknisinä yksityiskohtina mainittakoon, että puvussa on piilotettu tasku niskassa takin sisäpuolella, jossa on sääsketkin loitolla pitävä kiinteä verkkohuppu. Takin ja housujen kangas on joustavaa ja myös Deer-tex-kalvo joustaa päälliskankaan mukana. Kiinteän sadehupun saa puvussa rullalle ja tämän pitää aloillaan magneettikiinnitteinen läppä. Tuntumaltaan puku ei siis ole ahdistava, eikä se rajoita liikkumista lainkaan. Tosin tällöin ei puhuta joustavista kalvoasuista. Game Stalkerin paras puoli on juuri se, että se on joustava joka suuntaan ja tästä johtuen se on tuntumaltaan erinomainen. Takin ja housujen leikkaus on rento ja nykyaikainen, eikä esimerkiksi vyötäröllä ole kiristystä. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin se, että puvun väritys on selkeästi metsästyksellinen eikä se näin ole sekoitettavissa mihinkään muihin värityksiin. Deerhunter Game Stalker sopi näihin keleihin erittäin hyvin. Vedenpitävien asujen ongelmia ovat kuumuus, huono hengittävyys ja jäykkyys. JOUSTAVAA VEDENPITÄVYYTTÄ DEERHUNTER GAME STALKER TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ Vaatetuksen suhteen olen tietyllä tapaa traditionalisti, eli en välttämättä niele purematta kaikkia metsästysvaatteisiin tyrkytettyjä argumentteja. Puvun Camo-kuosi on Realtreen uusi AP (all-purpose) ja se on ulkonäöltään erittäin metsästyksellinen ja pukua on kehuttu komeaksi monenkin metsästäjän toimesta. Kalvoasuja piinaava hengittämättömyys on luonnollisesti osa Game Stalkeriakin, mutta tässä puvussa on se hyvä puoli, että teknisten asujen tapaan kainaloissa on kunnolliset tuuletusaukot, joita säätelemällä takin sisäpuolisen ilmaston tuuletusta voi säädellä. Verrattuna esimerkiksi vanhempiin kalvoasuihin äänekkyyttä ei ole juuri nimeksikään, mutta nykyään on olemassa hiljaisempiakin vaihtoehtoja. Hupussa on kova lippa joka toimii erityisesti sateella mainiosti. Deerhunter Game Stalker Valmistaja: Deerhunter, www.deerhunter.dk Ominaisuudet: Deer-Tex kalvo, vedenpitävä, hengittävä, tuulenpitävä, joustava, kauluksessa erillinen kasvonaamio/hyönteishuppu Väri: Realtree AP Hinta: 239 euroa (takki ja housut saatavana myös erikseen) Maahantuoja: Gyttorp Finland Ab, (06) 347 1800. Tämä on periaatteessa lisäämässä puvun maastoutusominaisuuksia, mutta käytännössä hyöty on lähinnä ihon tuntumasta pois pysyvät hyönteiset. Ainoastaan takin helman saa kiristettyä. Tärkeintä on se, 12 RIISTA M että pintamateriaali ei sido itseensä kosteutta ja tee tätä kautta vaatteesta raskasta ja entistäkin huonommin hengittävää. Puvun ainoat moitteet koskevat sen äänekkyyttä
etupake tin - Testimenestyjä - Ammattilaisen ja aktiivisen harrastajan suosikki - Erittäin helppokäyttöinen - Vakiona muistikortti - Erittäin tarkka GPS-kompassi ja antenni - Vesitiivis - Pitkä pariston kesto - Pinta-alamittaus Karttakeskuksen GPS -käsikirja - Huippu-uutuus - Valmiina tarkimmat Garmin-maastokartat - Huipputarkka värinäyttö - Yhteensopiva 3-ulotteisen kartan kanssa - Pinta-alamittaus - Vesitiivis - Sähköinen kompassi - Laite tukee G 2 Vision karttaa Tilaa www.eratukku.fi TAMPERE, Possijärvenkatu 4 tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 + toimituskul ut 445,- + toimituskulut le + 200:l alle m nopeim 499,-. Sis. asennusmedian ja kartan vapaavalintaiselta alueelta. SUOMEN KOVIN GPS-TARJOUS GARMIN KARTTA-GPS TOPO SUOMI PLUS MAASTOKARTALLA Ensiesittelyssä Suomessa! Oregon 300 kartta-GPS maastokartalla - KOSKETUSNÄYTTÖ - Valmiina tarkimmat Garmin-maastokartat - Huipputarkka värinäyttö - Yhteensopiva 3-ulotteisen kartan kanssa - Pinta-alamittaus - Vesitiivis - Sähköinen kompassi - Laite tukee G 2 Vision karttaa + toimitu s kulut 499,s i s . Erätukku -pikalaturi + NiMH -akut Huippu-uutuus! 60 CX kartta-GPS maastokartalla Colorado 300 kartta-GPS maastokartalla sis. et u p aketin Erätukun etupaketti 0,NYT kaksi vapaavalintaista TopoSuomi PLUS karttaa asennettuna 1 Gt muistikortille Lisämuistikortti 1Gt + adapteri. etupaketin sis
Viime aikoina on varsinkin Etelä-Suomessa valkohäntäpeuran ja/tai metsäkauriin jahti ajavalla mäyräkoiralla lisääntynyt. Rihlasta on usein hyötyä myös muissa pienten hirvieläinten jahtimuodoissa sekä yleisaseena monissa metsästystilanteissa. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI KUVAT: ARSI IKÄHEIMONEN 14 RIISTA. HAULIKKORIHLAA VERTAILUSSA MONIKÄYTTÖASEET ERI JAHTIMUOTOIHIN Suomessa on perinteisesti käytetty haulikkorihlaa yleisaseena, kuitenkin etupäässä metsäkanalintujen ja hanhien pyynnissä. Tässä jahtimuodossa ampumatilanteet saattavat vaihdella paljon ja tästä syystä haulikkorihla on erittäin sopiva ase myös tähän tarkoitukseen
Rem) kävi juuri tähtäyspisteeseen, kasa mm. Tästä esimerkkinä BRNO, jonka osumat Federalin Slugilla (kasa mm!) olivat noin cm Sellier & Bellotin (. Aseilla ammuttiin myös savikiekkoja ja arvosteltiin mekanismien toimintoja. RIHLAT AMPUMAKOKEESSA Koeammunta haulipatruunoilla tapahtui metristä, joka on suositeltu maksimietäisyys ampua kaurista haulipatruunalla. Tämän lisäksi tulee huomioida metsästyslain tehorajat, jolloin kiväärikaliiperi on käytännössä vähintään . Täyteisen käynti oli erittäin hyvä, kasa mm, luotipiipulla mm. Win) , g luotia alempana. Sovelias haulikoko on ,, mm. Tämän jälkeen osumapisteen vaellus pysähtyi. Koska BRNO oli ainoa ase, jonka maahantuoja oli varustanut kiikaritähtäimellä, vain sillä ammuttiin metriin. Lincoln Sellier & Bellotin , g:n luodilla (. Metsäkauriille riittää . Federalin täyteisen mm kasa sen sijaan sijaitsi luotipiipun osumista cm vasemmalla ja saman verran alhaalla. Antonio Zoli Coronalla Federal-täyteinen ja Norman , g Oryx (,x) osuivat vain viiden sentin päähän toisistaan, täyteisen kasa mm ja luotipiipun mm. Luotipiipulla ja täyteisellä ammuttiin metriin kolmen laukauksen kasoja. Kun piipun annettiin jäähtyä joka laukauksen jälkeen, saatiin mm:n viiden laukauksen kasa. Remington ja lisäksi kaurista voidaan ampua sekä hauli- että täyteispatruunalla. Kasojen välinen etäisyys oli vain nelisen senttiä, tosin noin cm tähtäyspisteen yläpuolella, mikä on korjattavissa takahahloa laskemalla. Säädettävillä piipuilla ei ole ongelmia saada molemmat piiput ampumaan samaan, mutta kiinteäpiippuisilla ainoa keino on kokeilla erityyppisiä latauksia. Winchester. Baikal oli tässä suhteessa pahin tapaus, Lapuan , g luoti RIISTA 15. Tehtaan säädöt osuivat kohdalleen piippujen välillä Federal Power-Shok Rifled Slugilla ja Norman , g Oryxillä (,xR). Huomionarvoista oli, että kokeilluilla patruunoilla kaikki rihlat selvittivät haulin rajan helposti metrissä. Tässä kannattaa huomioida, että tavallisessa g hauliannoksessa yli , mm:n hauleilla kokonaishaulimäärä on vain vähän yli kpl, jolloin tarvittavan kuvion tulisi olla metristä luokkaa . Ilmiö on tavanomainen kaikilla kiinteäpiippuisilla yhdistelmäaseilla ja aseen omistajan on vain tiedostettava tämä ja koeampumalla todeta kuinka suuri siirtymä on milläkin latauksella. Valkohäntäpeuraa voidaan metsästää myös haulikon täyteisellä, joten parhaan hyödyn rihlan omistaja saa aseesta, jossa haulipiippu täyteisellä ja kiväärikaliiperilla käy likimain samaan osumapisteeseen esimerkiksi metristä. TÄSSÄ vertailussa on huomioitu pienten hirvieläinten jahtimuodot, jossa haulikkorihlalle asetettavat vaatimukset poikkeavat esimerkiksi linnustajan arvostamista ominaisuuksista lähinnä (avo)tähtäinten ja piippuparin säädettävyyden suhteen. Tällä yhdistelmällä osumapisteiden ero oli enää cm, RWS:n kasa mm, Partitionin mm. Vertailussa tutkittiin aseiden käyntiä täyteisellä ja samalla osumapisteiden eroa kiväärikaliiperilla. Ruotsissa on tutkittu , mm haulilla olevan paras läpäisy, joten siellä on kielletty kaurisjahdissa yli , mm haulien käyttö. Vertailun aseista piiput olivat kiinteästi liitetty toisiinsa Lincolnissa, Zolissa ja BRNO:ssa. Tähtäyspiste oli cm ylempänä ja cm vasemmalla, koten on helppoa säätää avotähtäimet kohdalleen tällä yhdistelmällä. RWS:n Brenneke Magnum raskaalla g luodilla (raskaampi/kovarekyylisempi täyteinen käy kevyttä ylemmäksi, koska rekyyli ehtii nostaa asetta jo täyteisen ollessa vielä piipussa) ja Federalin Premium-lataus , g Partitionilla oli ratkaisu. Aina patruunan vaihtuessa, oli se täyteinen tai kiväärikaliiperi, vaihtuu tavallisesti myös patruunoiden välinen osumapiste sekä tähtäinten osumapiste. Muutamalla haulipatruunalla ammuttiin osumakuviot metriin lähinnä metsäkauriin metsästystä ajatellen. Piippujen kiinteän asennuksen takia osumapiste alkoi siirtyä heti ylöspäin siten, että toinen laukaus oli cm ensimmäistä ylempänä ja seuraava saman verran toista korkeammalla. Tarvittiin siis täyteinen, joka käy ylemmäksi ja luotipatruuna, joka käy alemmaksi. Nyt ei kokeiltu muita patruunoita, mutta kohtalaisen suuresta sivuttaiserosta johtuen osumapisteet saadaan todennäköisesti lähemmäksi toisiaan eri täyteismerkkejä kokeilemalla. Balanced load-periaatteen mukaan tarvitaan osumaa sentin ympyrään, jolloin ase/patruunayhdistelmä sopii myös liikkuvan eläimen ampumiseen. Verney-Carron oli ainoa vertailun aseista, jolla piippujen keskinäistä osumapistettä voitiin säätää
Laukaisu oli haulikkomainen, mutta kohtalaisen hyvä. Laukaisu oli molemmissa piipuissa tyypillinen haulikon laukaisu. Avotähtäimet olivat kuten ZolisValmistaja: F.A.I.R. Suurin plussa tulee piippujen täydestä säädettävyydestä. Aseen ulkonäkö sai koeryhmältä negatiivista palautetta, samoin liipaisimen vieressä sijaitseva manuaalinen varmistin, jonka käyttö sinänsä oli helppoa alkukankeuden ja totuttelun jälkeen. Mixte olikin kirjoittajan suosikki, mutta kaliiperissa 7x65R tai 8x57JRS. Puuosien ulkoinen muotoilu ei ole siitä esteettisemmästä päästä, mutta muotoilu toimii ja aseesta saa tukevan otteen. Haulipiipun nallipiikki puhkoi silloin tällöin nallin, mutta mitään toimintahäiriöitä ei esiintynyt. Avotähtäimet Lincolnissa ovat vastaavat kuin Zoli Coronassa. Haulipiipun ylimenokartio oli loivahko, venäläisetkin alkavat siis hiljalleen toteuttaa länsimaista tekniikkaa. Esimerkiksi linnustajan kannattaa huomioida, että Lincolniin on tilauksesta saatavana myös Stecher-herkistin. Ominaisuuksiltaan Lincoln on varsin neutraali, koeampujilta tuli kaikkein vähiten palautetta tämän aseen kohdalla. Lincolnin muut kaliiperit: 20/76, .22 Hornet, .223 Rem, 5,6x50R, 6,5x55, 6,5x57R, .270 Win, 7x57R, 7x65R, .308 Win, .30-06, .30R Blaser, 8x57JRS ja 9,3x74R 16 RIISTA. Aseen sovitukset ja puuosien muotoilu käyttöä ajatellen sai hyvät arvostelut. Se olikin vertailun painavin ase. Samalla periaatteella kiinnitys voidaan toki tehdä myös Mixteen, mutta työhön tarvitaan erittäin kyvykäs seppä. Valmistaja tekee tähän samaan runkoon myös kaksoisluodikkoa, johon on jo tehtaalla istutettu battuekiskoon kääntöjalan palikat. Mixten muut kaliiperit: 20/76, 7x65R, 8x57JRS. BAIKAL IZH-94 Baikalista henkii massiivisuus ja työkalumaisuus. srl, Brescia, Italia Kaliiperit: .222 Rem ja 12/76 Paino: 3,5 kg Pituus: 108 cm Piippuparin pituus: 25" (63,5 cm) Haulipiipun supistus: Kiinteä F Suositushinta: 900 euroa Maahantuoja: Normark Oy, (014) 820 711 sa, samoin kiikarin kiinnityskisko. Plussaa Baikal saa vaihtosupistajista, jotka lisäävät aseen monikäyttöisyyttä. Hjorth Ab, (03) 234 4300 laukausta osuvat varsin pieneen kasaan. Laukaisukoneisto oli kaksiliipaisiminen ja etumaisesta laukesi haulipiippu kuten Baikalissa. VERNEY-CARRON SAGITTAIRE MIXTE Sagittaire Mixte on tehty erityisesti lyhyille ampumamatkoille ja nopeisiin tilanteisiin. Miinuspuolena on kiikaritähtäimen asennusmahdollisuuden puute. Piippujen "reguloitu" rakenne vähentää luotipiipun lämpenemisestä johtuvaa hajontaa ja ensimmäiset kolme Valmistaja Izhevsk Arms, Izhevsk, Venäjä Kaliiperit: .222 Rem ja 12/76 Paino: 3,7 kg Pituus: 102 cm Piippuparin pituus: 60 cm (23½") Haulipiipun supistus: Vaihtosupistajat IC, M ja F Suositushinta: 625 euroa Tarkka pikajalka: 160 euroa Maahantuoja: Oy K. Kiikarin kiinnitys onnistuu Sakon/ Valmetin pikajalalla, mutta kiskosta puuttuva rekyylistopparin kolo on syytä lisätä, mikäli haluaa kiikarin pysyvän paikoillaan. Suurin miinus oli erittäin jäykkä ja liukaspintainen varmistin, jota oli todella vaikea saada pois päältä. Varmistimen toiminta oli automaattinen ja kiikaritähtäimelle oli lohenpyrstökisko, jossa kolo rekyyliolakkeelle. Avotähtäimet olivat battue-mallia, edessä loisteValmistaja: Verney-Carron, Saint Etienne, Ranska Kaliiperit: 9,3 x 74R ja 12/76 Paino: 3,5 kg Pituus: 105 cm Piippuparin pituus: 60 cm Haulipiipun supistus: Kiinteä M Suositushinta: 2082 euroa Maahantuoja: Teuvo Louhisola Oy, (09) 724 9821 kuitujyvä sivusäädöllä ja takahahlossa korkeussäätö. Avotähtäimet ovat omiaan juuri ajojahtiin ja ase soveltuukin siihen erinomaisesti. Mixte voidaan poistaa vireestä samaan tapaan kuin Corona. Baikal IZH-94:n muut kaliiperit: .223 Rem, 5,6x50R, 6,5x55, 7x57R, 7x65R, 7,62x39, .308 Win, 7,62x53R, 7,62x54R, .30-06 Sprg, 9x53R ja 9,3x74R. LINCOLN TM 2000 K Lincoln TM 2000 K oli ulkonäöltään ja puiltaan yksi tyylikkäimmistä. Laukaisu on todella jäykkä haulipiipulla, myös luotipiipun laukaisu jäykänpuoleinen. Suurin miinus on piippujen välinen suuri ero osumapisteissä, mutta tilanne saattaa olla toisenlainen kaliiperin vaihtuessa. Automaattisen varmistimen toiminta on erittäin hyvä. Avotähtäimet ovat toimivat, mutta takahahlon lovi on aivan liian ahdas jyvään nähden
Ongelmiakin esiintyi, urakantaisen patruunan (6,5 x 55) poisto oli takertelevaa ja aseella oli taipumusta kaksoislaukauksiin kun ammuttiin ensin erittäin kovarekyylinen magnumhaulipatruuna. BRNO BO:n muut kaliiperit ovat: .243 Win, 6,5x57R, 7x65R, .308 Win, .30-06 Sprg ja 8x57JRS. Moitteita sai ahdas liipaisinkaari, joka estää esimerkiksi sormikkaiden käyttämisen, sekä ehkä turhankin jäykät sovitukset asetta taitettaessa. Haulipiipun ylimenokartio oli loivahko ja täyteisten käynti erittäin hyvä. Zoli on miellyttävä käyttää ja kanniskella hyvän muotoilun ja keveytensä ansiosta, tosin kovarekyylisillä latauksilla ampuja tuntee keveyden haitat olkapäässään. Aseeseen sopii Kozap-pikajalka. Laukaisu ilman herkistintä oli vertailun parhaasta päästä. ANTONIO ZOLI CORONA Antonio Zoli Corona oli vertailun sirorakenteisin ja kevein ase ja se vakuutti käyttöominaisuuksillaan ja muotoilullaan. Pistooliperä voimakkaine kämmenkyhmyineen sai sekä risuja että ruusuja sen mukaan, oliko ampujalla pitkät vai lyhyet sormet. Kiikaritähtäintä varten Zoliin on saatavana pikajalustaa. Myös BRNO:lla saatiin aikaan muutama kaksoislaukaus kuten Zolilla. Tarkoitusta varten oli varattu Hubertuksen Max 52 patruunaa. Coronan muut kaliiperit: 20/76, .222 Rem Mag, 5,6 x 50R, .243 Win, 6,5x57R, 6,5x65R, .270 Win, 7x57R, 7x65R, .308 Win, .30-06, 8x57JRS ja 9,3x74R. Valmistaja: Ceska Zbrojovka, Uhersky Brod, Tsekin tasavalta Kaliiperit: .308 Win ja 12/76 Paino: 3,6 kg Pituus: 104 cm Piippuparin pituus: 60 cm Haulipiipun supistus: Kiinteä IM Hinta: 1415 euroa Tähtäinkiinnitys: pikajalka 192 euroa Maahantuoja: Aseliike Markus Remes Oy, (08) 5209 999 HAULIKKORIHLOJEN OMINAISUUKSIA Ase Haulipiipun poraus, mm / supistus 18,5 / kiinteä F 18,3 / kiinteä IM 18,5 / kiinteä M 18,4 / vs F, M ja IC 18,4 / kiinteä F Luotipiipun kaliiperi Laukaisukoneisto liipaisimet /luoti 2/I + S 2/I + S 2/I 2/II 2/II Perän mitoitus, vetopituus /pudotus 375 mm/ e45 t70 360 mm/ e40 t70 380 mm/ e30 t50 365 mm/ e35 t55 380 mm/ e40 t65 Ylimenokartio Piiput Muuta Antonio Zoli Corona BRNO BO 802,8 Verney-Carron Sagittaire Mixte Baikal IZH-94 Lincoln TM 2000 K Selityksiä: 6,5 x 55 .308 Win 9,3 x 74R .222 Rem .222 Rem erittäin loiva loivahko erittäin loiva loivahko erittäin loiva kiinteät kiinteät säädettävät regulaattori kiinteät vireenpoisto vireenpoisto vireenpoisto 2/I + S = liipaisimia kaksi, ensimmäinen luotipiipulle, herkistin e30 t50 = perän pudotus edestä 30 mm, takaa 50 mm Vireenpoisto = ase voidaan poistaa vireestä seuraavasti: taitetun aseen varmistin työnnetään pois päältä, minkä jälkeen suljetaan ase samanaikaisesti pitämällä kumpaakin liipaisinta pohjassa. RIISTA 17. Avotähtäimet olivat asialliset, mutta sopivat parhaiten juuri pienten hirvieläinten jahtiin, ei niinkään linnustukseen. Valmistaja: Antonio Zoli, Gardone, Italia Kaliiperit: 6,5 x 55 ja 12/76 Paino: 3,3 kg Pituus: 104 cm Piippuparin pituus: 60 cm Haulipiipun supistus: Kiinteä F Hinta: 2060 euroa Tähtäinkiinnitys: Kisko: 240 euroa, renkaat: 150 euroa / pari (1" ja 30mm) Maahantuoja: Gyttorp Finland Ab, (06) 347 1800 BRNO BO 802,8 BRNO:n ulkonäkö ei ollut kaikkien koeampujien mieleen. Avotähtäimet arvioitiin erittäin hyviksi, ne sopivat myös linnustukseen kohtuumatkoilta. Kiikaritähtäintä varten on lohenpyrstökisko, jossa kolo rekyyliolakkeelle. Kahdella koeampujalla laukesi samalla kertaa myös luotipiippu ja muillakin tuli kevyt nallipiikin jälki luotipatruunan nalliin. Laukaisukoneisto oli kaksiliipaisiminen, etumaisesta liipaisimesta laukesi luotipiippu ja lisäksi siinä oli herkistin. Pienirekyylisillä haulipatruunoilla ei esiintynyt ongelmia. Laukaisu molemmilla liipaisimilla oli kohtuullinen, haulikkomainen ilman herkistintä. Myös korkea ja erittäin litteä etutukki jakoi käyttäjien mielipiteitä Avotähtäiminä oli edessä kiinteä jyvä, takahahlo on lohenpyrstössä ja siten liikuteltavissa sivusuunnassa
1+3 Gyttop Express no. 2 Gyttorp Duplex no. Parannettu sylinterikään ei auttanut, kasa edelleen samassa paikassa kuin edelliset, vain käynti parani, kasan koko mm. 2 Gyttorp Duplex no. (. Federal Power-Shok Rifled Slug (70 mm) ja Norma Oryx 6,5 x 55 (42 mm). Laippakannan etuna on myös, että hylsyn saa tavallisesti putoamaan pesästä vain asetta kallistamalla, jolloin päästään melkein yhtä nopeaan lataamiseen kuin ejektorin avulla. ITSELATAAJALLE VAI TEHDASPATRUUNOIDEN KÄY TTÄJÄLLE Vertailun aseissa luotipiipun liipaisin sijaitsi sekä etumaisena että takimmaisena. Linnustaja voi unohtaa täyteisten käytön, jolloin tärkeimmät kriteerit ovat hyvä luotipiipun käynti ja tasaiset haulipiipun osumakuviot unohtamatta kiikaritähtäimen kiinnitysmahdollisuutta. Puolisuppealla tilanne pysyi ennallaan, täyteisen osumat samassa kuin täyssuppealla ja kasa nyt mm. Tämän lisäksi laippakantaiselle patruunalle voidaan helposti rakentaa myös ejektoritoiminto, jolloin uuden patruunan saa pesään huomattavan nopeasti. 18 RIISTA Ase Patruuna hylsy, mm 76 70 70 76 70 70 76 70 70 76 70 70 76 70 70 76 70 70 haulikoko, mm 3.5 3,6/4,0 3.6 3.5 3,6/4,0 3.6 3.5 3,6/4,0 3.6 3.5 3,6/4,0 3.6 3.5 3,6/4,0 3.6 3.5 3,6/4,0 3.6 hauliannos, g 48 42 36 48 42 36 48 42 36 48 42 36 48 42 36 48 42 36 haulimäärä, kpl 205 140 138 205 140 138 205 140 138 205 140 138 205 140 138 205 140 138 osumia, kpl 191 119 116 188 106 115 180 117 115 196 126 128 162 116 126 198 123 124 supistus Antonio Zoli Corona Remington Heavy Magnum no. 1+3 Gyttop Express no. Helpoin tapa on tehdä lista "ihanneaseessa" tarvittavista toiminnoista ja sen jälkeen alkaa kysellä maahantuojilta mallia, joka täyttää nämä vaatimukset. Kaliiperivalikoima on laaja lähes kaikilla haulikkorihlojen valmistajilla. Myös haulipatruunoilla osumakuvio oli avotähtäimillä selvästi alempana tähtäyspisteestä, kun kaikilla muilla vertailun rihlakoilla haulikuvio oli keskellä tähtäyspistettä. 3 F F F IM IM IM M M M F F F M M M F F F BRNO BO 802,8 Remington Heavy Magnum no. Tilanne on sama kuin haulikossa, jos aseen mitoitus on sopiva, niin homma toimii. LUOTIPIIPUN LIIPAISIN Verney-Carronin osumakuvio 75 metristä: Federal Power-Shok Rifled Slug (56 mm) ja Norma Oryx 9,3 x 74R (25 mm). Antonio Zolin osumakuvio 75 metristä. 2 Gyttorp Duplex no. Oletettavasti kysymys on siitä, että aseen hankkijat tyytyvät tehdaspatruunoihin ja yleisellä kaliiperilla pyritään varmistamaan mahdollisimman laaja patruunavalikoima. 1+3 Gyttop Express no. Liipaisimen herkistin on tarpeeton silloin, kun on kyse ajojahdista ja tilanteet nopeita. 2 Gyttorp Duplex no. Linnustuksessa ja kyttäysjahdeissa snellari-optiosta on hyötyä, varsinkin kun rihlakoiden laukaisut tahtovat olla enemmän haulikkotyyppiä kuin kivääriin soveltuvia. PATRUUNAT Haulikkorihlasta saa parhaan hyödyn silloin, kun lataa itse patruunansa. 1+3 Gyttop Express no. Tarkka ampuminen ja tähtääminen on helpompaa, kun sormi ylettyy liipaisimelle ilman venyttelyä. Riippuu paljon aseen käyttötarkoituksesta, mitä ominaisuuksia aseelta vaaditaan. Ampuminen onnistui ongelmitta, kun unohti aseen avotähtäimet ja keskittyi pelkästään kiekkoon. Muutaman kerran on ollut tarvetta paikata nopeasti luotipiipulla tai vastaavasti olisi voinut ampua toisenkin riistaeläimen. 1+3 Gyttop Express no. Tässä tapauksessa pärjätään mainiosti tehdaspatruunoilla. Peura/kaurisjahdissa täyteisten käyttöä helpottaa oleellisesti se, että piippujen osumapistettä voidaan säätää kulloinkin käytettyjen latausten mukaan, jolloin työläs patruunoiden kokeilu jää pois. 3 Verney-Carron Sagittaire Mixte Baikal IZH-94 Remington Heavy Magnum no. 1+3 Gyttop Express no. Mikäli säätöä ei ole, voidaan itse lataamalla päästä nopeammin ja vähemmällä vaivalla hyvään lopputulokseen. Tässä olen jälleen laippakantaisen patruunan puolestapuhuja, olkoonkin että niiden saatavuus meillä on heikompi. Rem) osui hieman tähtäyspisteen yläpuolelle (kasa mm) ja Federalin täyteinen täyssuppealla samaan linjaan sivusuunnassa, mutta peräti cm alemmas, kasa mm. 2 Gyttorp Duplex no. Henkilökohtaisesti pidän parempana takana olevaa, sillä yleensä aseiden vetopituus on kaksiliipaisimisella keskivertoa pitempi. 3 Remington Heavy Magnum no. Tällöin piippujen säätömahdollisuus on ehkä tärkein valintaperuste. 3 Baikal IZH-94 Remington Heavy Magnum no. Tässä vertailussa on pyritty tuomaan esille haulikkorihlojen eri ominaisuuksia, joiden tärkeyden ratkaisee käyttötarkoitus. 2 Gyttorp Duplex no. 3 Lincoln TM 2000 K Remington Heavy Magnum no. Urakantaisen hylsyn ronkkiminen pois pesästä vieläpä hanskat kädessä on kuitenkin vienyt niin paljon aikaa, että uuden, nopean laukauksen on saanut unohtaa heti kättelyssä. Useimmissa tapauksissa tullaan toimeen myös tehdaspatruunoilla, mutta silloin ollaan täysin kaupan valikoimien varassa. 3. Lentoon ammunta onnistui jopa yli odotusten, eikä aseiden välillä havaittu tässä suhteessa suuria eroja. Tästä syystä en enää halua metsästää taittuvapiippuisella aseella, jossa käytetään urakantapatruunaa. Jokainen voi valita helposti mieleisensä, mutta hieman ihmetyttää urakantaisten patruunoiden suuri suosio. Jokaisella vertailuaseella ammuttiin myös savikiekkoja. Siksi aseita ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen, vaan lukijan tehtäväksi jää kaivaa esiin ne ominaisuudet, joista on eniten hyötyä siinä jahtimuodossa, jota itse harrastaa
Piippuparin keskellä on "regulaattori", joka vähentää piippujen värähtelyä. Sagittaire Mixten piippuja voidaan säätää etupäästä sivusuunnassa ja keskeltä korkeussuunnassa. Zolissa ja Lincolnissa jyvän korkeutta voidaan säätää sen edessä olevasta kuusiokoloruuvista. Lincolnissa on etutukin täytepala, joka mahdollistaa, että rihlaa varten ei ole tarvinnut tehdä omaa etutukkia. Se on myös huomattavan korkea verrattuna esimerkiksi oikealla olevaan Zolin tukkiin. Zolin ja Lincolnin kiikarin kiinntyskohdat. Rihloissa yleisesti käytettyjä urakantaisia patruunoita, vasemmalta .222 Rem, .223 Rem, .243 Win, 6,5x55, 7x57, .308 Win ja .30-06 Sprg. Schnabel-mallinen etutukki jakoi koeampujien mielipiteitä. Mixten battuetähtäimessä ei ole kiikarinkiinnitysmahdollisuutta valmiina. Lincolnin varmistin oli aivan liian sileä ja jäykkäliikkeinen, jotta se toimisi tositilanteessa. Jäykkyys on todennäköisesti vain yksilövika, sileä pinta ei. Laippakantaisia patruunoita: 5,6x50R, 7x57R, 7x65R, 7,62x53R, 8x57R ja 9,3x74R. Ainoastaan Baikalissa oli vaihdettavat supistajat. Lincoln, Sagittaire, Zoli, Brno ja Baikal. Pikajalkaa käytettäessä on tärkeää, että kiskossa on rekyylistopparin kolo, joka varmistaa että tähtäin tulee aina samalle kohdalle. Jos Zolin luotipiipun kaliiperi olisi laippakantahylsylle, voitaisiin ejektoritoiminto ottaa käyttöön. Kiikaritähtäimen kiinnityskiskoissa on suuria eroja, Sagittaire Mixtessä kiinnitysmahdollisuutta ei ole. Asennusta ajatellen kaatuva takatähtäin on hyvä asia. Ratkaisu on siisti ja toimiva. Samanlaiset mutta niin erilaiset: vasemmalta Baikal IZH-94, BRNO BO 802,8, Antonio Zoli Corona, Verney-Carron Sagittaire Mixte ja Lincoln TM 2000 K. Patruunoiden ulosvetoratkaisuja. Vasemmalta Lincoln, Sagittaire, Zoli, Brno ja Baikal. RIISTA 19. Takatähtäin liikkuu sivusuunnassa. Jyvän korkeutta voidaan säätää kiertämällä. BRNO:n etutukki (vas.) oli joidenkin koeampujien mielestä liian litteä, jotta siitä saisi kunnollisen otteen
Huomioiden patruunoiden korkean hinnan, joka huitelee likimain euron paikkeilla, on turha edes kokeilla patruunoita muissa kuin rihlatuissa aseissa. Winchester XP3-patruunoita tuo maahan Oy K. Kolmen aseen hitaimman keskiarvon perusteella ( m/s) laskettu teho on piipunsuulla J. Jos ase kohdistetaan metriin, on luodin putoama metrissä noin cm ja metrissä noin cm. Laskennallinen teholukema metrissä on J eli viitisenkymmentä joulea yli minimirajan. Patruunaa valmistetaan kaliiperissa 12/70 ja 12/76. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI uodin rakenneperiaate on sama kuin XP kiväärinluodeissa. Painoa luodilla on gr eli , g ja se on kaliiperia . WINCHESTER XP3 SABOT SLUG TEHOA JA TARKKUUTTA Winchester Supreme Elite -patruunat ovat valmistajan parhaimmistoa. /magnumpatruunalla lähtönopeus on tehtaan mukaan noin m/s kovempi kuin lyhyemmällä versiolla. VAIN RIHLATTUUN PIIPPUUN Kuvassa patruunan sisärakenne kokonaisuudessaan. Luoti hidastuu siten, että nopeus metrissä on m/s. Usein saatiin kolmella laukauksella alle mm:n kasa, mutta neljäs tai viides kasvatti koon mm:n tuntumaan. 20 RIISTA Keskinopeus Benellillä oli m/s, nopeushajonta m/s, Browningilla m/s, nopeushajonta m/s ja Winchesterillä m/s, nopeushajonta m/s. Silti nopeus riittää ylittämään juuri hirvilaillisuuden vaatiman rajan. Aseet olivat Browning Fusion, Benelli M ja Winchester Black Shadow. Runko-osa on kuparia ja rungon peräontelo on täytetty tinalla. Kärki laajenee osumasta kuuteen sakaraan. Vaikeinta ampumasuorituksessa oli aseen pitäminen aina täsmälleen samasta kohtaa ja samalla tavoin tuettuna, sillä patruunan huomattavan kova rekyyli vaikutti osumiseen eniten juuri tätä kautta. Hieman yllätyksellisesti lyhimmällä piipulla saatiin suurin keskinopeus, mutta myös suurin nopeushajonta, joten laajemmalla otannalla tilanne todennäköisesti muuttuu. Ampumamatka oli metriä ja aseilla ammuttiin viiden laukauksen sarjoja. Winchesterin piipunpituus oli " ja rihlannousu - ", molemmissa muissa vastaavat mitat olivat " ja ". Valmistajan mukaan aukeaminen tapahtuu myös pienillä nopeuksilla. Winchester XP-slugin voi ampua myös sileästä sylinteripiipusta, mutta koska luoti on takapainoinen kuten normaali kiväärinluoti, vaatii se vakautuakseen rihlauksen. Tehtaan lupaamasta yli m/s (/) lähtönopeudesta jäätiin siis lähes m/s nyt käytetyllä kalustolla. Magnumpatruunalla vastaavat lukemat ovat cm ja cm. KOEAMMUNTA 100 METRIIN L Käytössä oli /-patruunoita, joita ammuttiin kolmella eri rihlapiipulla. Kärkiosa on ontto ja seinämissä halkeamisurat. Luodin polymeerikärki parantaa ammuksen ballistiikkaa ja avautumista. Luoti laajenee kuusisakaraiseksi. Laajenemista edesauttaa luodin polymeerikärki, joka samalla parantaa ballistiikkaa eli luodin lentorata saadaan suoremmaksi. merkittävää eroa eri aseiden välille ei saatu, mutta lopulta paras viiden laukauksen kasa tuli Browningilla, kasan koko mm. Hjorth Ab, (03) 234 4300 XP3-slug: ampumaetäisyytenä 100 m, osumakuvion koko 84 mm. (, mm). Tähän kategoriaan on päässyt myös XP3-täyteisammus, jota käytetään haulikon rihlatussa piipussa
Tämä saattaakin olla ainoa etenemistie, koska metsästysasetuksen muutosta ei ole näköpiirissä. RIISTA 21. Aluksi ministeriön kanta oli jyrkän kielteinen: " Metsästysasetuksen . Koska kyseessä on erityisesti metsästyslain tulkinta, pyydettiin vastaus Maa- ja metsätalousministeriöstä. Niinpä varmuuden saaminen vaatisi kansalaisrohkeutta, eli hirven kaatamisen nykyaikaisella haulikkokalustolla, josta saataisiin ennakkotapaus. "Asiasta tullaan varmaan keskustelemaan, kun metsästysasetusta seuraavan kerran muutetaan ko. Oma käsitykseni on, että koska haulikko voi olla ampuma-aselain mukaan olla myös rihlapiippuinen, metsästysasetuksen § kattaa myös tätä varten tehdyt luodit." Loppupäätelmänä siten on, että suoraa vastausta ei ole olemassa kenelläkään. Sen sijaan, että asiaa käsiteltäisiin metsästyslain hengen mukaan (= riittävä teho ja tarkkuus), kukaan ei halua ottaa asiaa vastuulleen nyt tai edes lähitulevaisuudessa. Nykytilanne on muuttunut radikaalisti, rihlatulla haulikonpiipulla ja kiväärinluotiin perustuvalla sabot-ammuksella saavutetaan tilanne, jossa metsästyslaissa mainitut vaatimukset täyttyvät sekä aseen että patruunan osalta. Huolimatta siitä, että sabot-ammukset ovat käytännössä tavanomaisia .-kaliiperin kivääreitä tehokkaampia kudososumissa, on niiden lentorata kaarevampi ja siten vaarallinen kantama lyhyempi. "asiantuntijaa", jolla sattuu olemaan virka vaikkapa AAHY:ssä. MINISTERIÖN NÄKEMYS TEKSTI: TERO KUITUNEN Nykytilanteessa lain tulkinta pohdituttaa ja koska oma päättelykyky ei tuonut selvyyttä, päätettiin asiasta kysyä viranomaisilta. Asiaa tuskin tarvitsee enempää perustella, mutta rajoitusten tarkoituksena on ollut suurikokoisimpien riistaeläinten suojeleminen turhilta haavoittumisilta. Sama tarkoitus on ollut momentissakin, jossa on kielletty haulipatruunalla ladatun hau- likon käyttö eräiden riistaeläinten ampumisessa, ml. kiertotie, eli rihlattupiippuisen kaliiperisen luvittaminen kivääriksi. Toimivalta ja vastuu säännösten tulkinnasta kun on tuomioistuimilla. Lisäksi suuriläpimittaisen laajenevan luodin puunläpäisykyky on huomattavasti kiväärinluotia heikompi. Nyt asiassa päästiinkin hiukan eteenpäin. hirvi." Seuraavaksi kysymyksen taustaa valaistiin lisää ja kerrottiin ase-patruunayhdistelmässä tapahtuneesta kehityksestä. Tällöin mitään ongelmaa ei maallikon näkökulmasta olisi, koska hirveä ammuttaisiin aseella, joka vastaa ominaisuuksiltaan kivääriä ja on myös nimellisesti kivääri. Suomalaiseen tapaan saivartelemalla ja lain sanamuotoja vääntelemällä ei yhdistelmän "laillisuutta" pystytä suoralta kädeltä sen paremmin hyväksymään kuin hylkäämäänkään, tarvitaan siis ennakkotapaus! Mielestäni nykyisenkaltainen tilanne on selvä osoitus virkamieskunnan haluttomuudesta perehtyä asiaan. On vain toivottava, että jos ja kun tilanne joskus ratkeaa, päätöksessä on huomioitu turvallisuuskysymykset ja kuultu todellisia asiantuntijoita eikä ns. Tuolloin ei kuitenkaan ollut vielä hajuakaan siitä, millaisia ammuksia haulikkoon voidaan kehitellä. Lisäksi nostettiin esiin ajatus siitä, että olisiko olemassa ns. Sen osalta, että jos hallussapitolupaan on merkitty haulikko kivääriksi ja tällai- sella ammutaan hirvi, totean, että ministeriöllä ei ole toimivaltaa ratkaista, miten yksittäistä säännöstä on tulkittava, vaan viime kädessä tuomioistuimet ratkaisevat asian mikäli asia sinne etenee. Näin ollen "haulikkoa varten valmistetun luodin" käyttökielto ja vaatimus rihlatusta piipusta sulki tehokkaasti tavanomaiset täyteiset ja haulikot pois hirvijahdista. RIHLAPIIPUN TÄYTEINEN METSÄSTYSLAIN TULKINTAA TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI Haulikon täyteisen käyttökielto hirvenmetsästyksessä oli lakia laadittaessa perusteltu toimenpide. pykälien osalta. Asian selvittäminen on kuitenkin sikäli tärkeää, että erityisesti Etelä-Suomen pienillä asutuksen pirstomilla metsästysalueilla haulikon käyttö hirvijahdissa olisi huomattavasti kivääriä turvallisempaa. § on yksiselitteinen: Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen. Siellä asiaa pohti kanssamme kala- ja riistaosaston ylitarkastaja Jussi Laanikari
22 RIISTA
Myydä niitä saa mutta ei käyttää. Meitä oli kolme miestä ja kuusi koiraa, joten tulivoimaa ja käyttökoiria löytyi. Siellä ne linnut lymysivät piilossa. Heti alkusyksystä, kun poikueet ovat vielä kasassa, metsästys on vähän helpompaa. Tiesimme tai aavistimme, että nyt se seisoo, mutta missä. Tulimme lähelle tietä, jossa oli tiheä sekametsä ja heti vieressä avautui harvempipuustoinen räme. Vanhoja lintuja löytyi, mutta poikueet olivat harvemmassa tai ainakaan niitä ei koiriemme eteen tullut, niin kuin aikaisempina vuosina. SEISOVALLA KOIRALLA On kaksi hienoa asiaa maailmassa. Kaksi ensimmäistä päivää olivat vähän hakuammuntaa. Pillityshän ilmaisee koiralle koko ajan ohjaajan sijainnin, eikä sen tarvitse tulla ottamaan yhteyttä ohjaajaansa. Kokenut saksanseisoja oli haussa. Liitänkin nämä ns. Olimme odotellessa ladanneet jo aseet. Yritimme edetä vähin äänin koiran näyttäessä tietä. Tosin osa koirista oli nuoria, joille ei vielä ollut tarkoituskaan pudottaa riistaa vaan saada ainoastaan kosketus vaativiin villilintuihin ja antaa näin oppia ja kokemusta niiden käsittelyssä. Sinne johonkin pusikkoon koira katosi ja liike loppui, eikä mitään ääntä kuulunut. "apuvälineet" kiellettyyn koulutusvälineeseen; sähköpantaan, jonka käyttö koirien koulutuksessa on lisääntynyt sen jälkeen, kun se kiellettiin. Muutaman vuoden ajan olen aloittanut käytännön metsästyksen jo elokuun . Toki suunnan nyt tiesimme ja jatkoimme eteenpäin. Löysimme vain pari lintutilannetta päivässä, ja se on vähän. päivänä Ruotsissa. Kaikki tekniset apuvälineet ovat mielestäni turhia ja rahan haaskausta. Ilmat olivat suotuisia; pilvipoutaa, eikä lämpötilakaan noussut edellissyksyjen hellelukemiin. Tämän vuoksi koirilta, jotka osallistuvat käyttökokeisiin, tulisi ottaa kaikki pannat ja viitat pois, ainakin kokeen ajaksi. Näin lä päästiin, mutta pusikossa ampuminen vaati nopeutta ja taitoa. Aikaisemmin en metsästänytkään muualla kuin metsässä, sillä pelloilla ei liiemmin riistaa ollutkaan. En hyväksy edes koirilleni mitään väripantaa tai liiviä. Jos olisimme lähteneet etsimään koiraa, olisivat linnut karkottuneet edestämme ja sitten olisimme vasta huomanneet seisovan koiran. Se pyörähti ohjaajan edessä ja palasi välittömästi takaisin pusikkoon. Se on opetettavissa kaikille seisojille, jos vain ohjaajalta löytyy tahtoa ja koiralta yhteistyöhalukkuutta. Oli aivan selvästi aistittavissa, että täälläkään ei lintutilanne ollut edellisvuosien kaltainen. Metsämaastossa koirakin oppii pitämään yhteyttä ohjaajaansa paremmin, kun se ei näe missä ohjaaja kulloinkin on - kunhan ohjaaja malttaa olla pillittämättä jatkuvasti. Hyvään metsästystulokseen pääsemisen kannalta on hyvä, jos koira osaa tiedottaa. Mikä parasta, täältä ainakin toistaiseksi puuttuvat hirvikärpäset. Liikuimme paikoissa, jossa emme aikaisemmin olleet olleet. Siirryimme sitten tutuille alueille kosteille rämeille ja tureikkoihin. Kun lehdet putoavat ja kellastuvat, tilanne vaikeutuu heti, sillä silloin linnut arkiintuvat. Niin tänäkin vuonna tutulla Kengis Brukin alueella, jos on noin ha metsää yhdessä palstassa ja pari pienempää erillistä metsä- ja tunturipalstaa. Koira oli kuitenkin nopeampi ja se katosi pusikon suojaan, emmekä me enää nähneet sitä. Silloin tarvitaan kokenut koira, joka saa linnun pysymään seisonnalla. Odotimme! Viimein koira saapui etuvasemmalta ja näytti, että sillä oli kiire. Ensimmäinen on kanakoirametsästys ja toinen, jota ei saa sanoa tämän lehden palstoilla! Kanakoirametsästyksessä on vielä kuninkuuslajina metsästää seisovalla lintukoiralla peitteisessä maastossa metsoa, teertä ja pyytä. TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS METSÄLINNUSTUSTA tehtiin ennen, jokaiselta koiralta ennen starttia poistatettiin jopa tavallinen panta. Ampumatilanteisiin kyl- M etsässä tapahtuva metsästys ei ole helppoa, mutta se on haasteellista. Toisaalta jatkuva pillitys saa arat linnut kaikkoamaan hakualueelta, eikä siellä sitten tapahdu paljon muuta, kuin tyhjiä seisontoja jäljille. Jäimme odottamaan, sillä koiran etsimen tuosta pusikosta olisi ollut lähes mahdotonta. Parinkymmenen metrin päässä näimme sitten koiran seisoRIISTA 23
En ennättänyt antaa noutolupaa, kun irrallaan oleva seisoja syöksyi vielä elävän. Valitettavasti linnut olivat tällä erää ovelampia kuin metsästäjät. Voi mikä siiven räpinä sieltä kuului. Siinä se seisoi! Tiesimme, että tällä koiralla oli raju eteneminen. Onneksi se nousi suuntaan, jossa minulla oli ampumatilaa. Viimein sieltä musta koira tuli ja pyörähti luonamme ja palasi kiireen vilkkaa takaisin. Sieltä pusikosta kuului siiven läiske, kun koko teeripoikue nousi ilmaan. Välillä se käväisi pätkän matkaa nevankin puolella, mutta näytti että vetinen neva ilman hajua ei kovin kiinnostanut. Koira syöksyi halukkaasti eteen. "Tässä kuusikossa voisi olla vaikka metsoja sanoin kavereilleni, on niin hyvän näköiset paikat." "Laitetaan nuori koira asialle!" Teimme työtä käskettyä ja jatkoimme kuusikon ja nevan reunaa myötäillen. Se nosti halukkaasti ja nyt metsollakin oli tilaa nousta siiville. Alimmat kuusen oksat ulottuivat maahan saakka. Kaikki sujui mallikkaasti. Koiran ohjaaja menee koiran taakse ohjaamaan koiraa ja minä vasenkätisenä otan aina vasemman puolen ja kolmas metsästäjä oikeakätisenä oikean puolen. Jouduin kuitenkin odottamaan, että se saisi vähän etäisyyttä, sillä se oli aivan liian lähellä minua. Kuljimme ainakin kilometrin, kun setterin meno hiipui ja jäi siihen eteemme näkökenttään seisomaan. Meidän oli hyvä seurata koiraa tässä maastossa, kun näkyvyyttä oli aivan siedettävästi. Säännöllisestä hausta johtuen tiesimme, että se jäi hakualueella vasemmalle puolelle, siis johonkin nevan reunan puolelle. Meille on jo muodostunut selvä "työnjako", kun olemme paljon metsästäneet keskenämme. Eihän sillä ole väliä, sillä saimmehan tilanteita koirille ja sitä paitsi olihan meillä jo yksi lintu, jonka laitoimme sitten ruuaksi lähtöillalliselle. METSO KONTISSA Päivä oli kääntymässä jo iltapuolelle, kun tulimme vetisen nevan yli kovalle maalle. Pidimme päiväsiestan ja kävimme kämpällä lepäämässä. Kun maasto kävi harvemmaksi, sen haku laajeni, ja päinvastoin, kun se tiheni, se kavensi hakua. Viimein lupa tuli ja koira syöksyi kuusen alle. Annoin koiralle luvan edetä. Toinen jalka ja toinen siipi oli poikki, ei siltä koiralta enää karkuun päässyt. van. Nopeasti vain menimme paikalle ja jo tutuksi tulleeseen ryhmitykseen. Näin toimimme nytkin. Musta koira kuusen juurella sylki suustaan metson pyrstösulkia, jotka olivat jääneet sen suuhun rajun etenemisen seurauksena. Kokeneena koirana se myös osasi sopeuttaa hakunsa maaston mukaan. Päästin kokeneen setterin irti, sillä kun oli laaja haku, niin tarttuisi haavakkometso ehkä paremmin sen hakualueeseen. Viimein musta seisoja katosi näkyvistä. Yksi teerikukko sai kuolettavan osuman ja suistui kesken nousulennon mättäälle, josta koira kävi sen luvan saatua noutamassa ohjaajan käteen. Laukaus lähti ja metso suistui alas. Viimein koira kiirehti askellustaan ja etääntyi meistä ja otti kiinteän seisonnan tuuhean ja pitkäoksaisen kuusen viereen. Viimein se pääsi siivilleen ja ammuin kaksi laukausta kuusen läpi ja näin, että siihen osui, mutta lento jatkui. Kova maa oli helpompaa juosta. Koira oli jo sen pyrstössä kiinni metso rimpuili siitä kuitenkin lentoon ja viimein pääsi siivilleen. Piti saada raikasta juotavaa. Koira haki mukavasti vasten tuulta ja sen kuvio oli säännöllistä ja riittävän laajaa tähän kuusikkoon. Jäimme tapamme mukaan odottamaan tiedotusta. Lähdimme jäljittämään haavoittunutta lintua lähes myötätuuleen. Vielä ennen tuulen lopullista tyyntymistä kävimme kolmen tunnin reissun, jonka aikana meillä oli viisi lintutilannetta tosi tiheässä sekametsässä. Tällä kertaa koira sai etenemisluvan kaukaa, sillä aivan koiran viereen meneminen olisi karkottanut linnut ennen aikaa. Emmehän tienneet tarkkaan, mihin metso oli laskeutunut. Istuimme 24 RIISTA suurelle kivelle levähtämään, sillä nevan ylitys oli saanut "pannun" kiehumaan. Metsokukko yritti siivilleen tiheän kuusen alta. Ne olisivat valinneet lähtöhetken, emmekä me
Aloitan seisojalla ja päästän sen vanhempana hakemaan. Jos se lähtee kauemmaksi, teen heti käännöksen ja yritän sitä vähän niin kuin eksyttää, että se oppi pitämään minusta huolen, enkä minä siitä. Varsinkin oma-aloitteinen tiedotus on kullanarvoinen ominaisuus ja sen voi oppia mikä tahansa seisoja. Hyvä, nyt ainakin tiedän, että se ei ole paukkuarka. Hyvin se meneekin. Vaihdan sitten koiraa, kun pääsin suon reunaan. Hitain siiven iskuin se nousi ilmaan ja viimein sai ilmaa siipiensä alla ja katosi nopeasti kuusikkoon. Vettä satoi lähdes koko päivän. Kas kun en sitä ennen huomannut. Samassa huomaa edessäni koiran seisovan minua päin. Vietin aikaani kirjoittaen jotain juttua. Metsässähän minä kaikki nuoret seisojani koulutan rodusta riippumatta. Lintu ennättää jo etäälle, mutta ammun kuitenkin. Ensin pitää oppia käsittelemään arat metsälinnut ja sitten vasta siirrytään pellolle. "Kesylinnuille" en nuoria koiria vie, siellä ne vain menee pilalle. Tätä olin odottanut koko päivän. Kotimetsäkin piti käydä tarkistamassa, kun joka puolelta kuului, että nyt on heikko lintuvuosi. Ase on tietysti kanakoiramiehen lailla taitettuna ja ilman panoksia. Vaihdan vie- lä ennen autoa seisojan hakuun. Edestäni hyppää ukkometso siiville. Otin pari nuorinta koiraa mukaan ja suuntasin heti metsään. En vihellä, enkä ohjaa koiraa, vaan annan sen hakea omaa tahtiaan. Se ei ole vain mannermaisten koirien etuoikeus. Otin mukaan vähän yli vuoden ikäisen mustan pointterin ja neljännellä vuodella olevan lyhytkarvaisen saksanseisojan. Menkää hyvät ystävät metsään kouluttamaan koiria ja kehittämään yhteistyötä, sillä saatu saalis metsästä on koiran ja ohjaajan välisen saumattoman yhteistyön kruunu. RIISTA 25. Linnulta oli mennyt toinen jalka poikki ja toinen siipi oli poikki, joten se ei päässyt enää koiraa pakoon. Se oli varmaan tuo äskeinen lintu, jonka perään ammuin. Yhden teeren olen päässyt pudottamaan tältä parivaljakolta ja todennut, että lintutilanne on ainakin varsin kohtuullinen, kun kolmen tunnin aikana on viisi kosketusta lintuihin ja yksi kosketus oli kokonaiseen teeripoikueeseen. TIEDOTUS Tiedotuksen tärkeys korostuu metsästettäessä peitteisessä maastossa. Annan sen purkaa tässä avoimemmassa maastossa enimmät menohalut ja käännän kulkuni sitten tiheämpään metsään. Onpa likellä! Lataan nopeasti aseeni ja taitan sen kiinni. Pointteri lähtee vauhdilla hakemaan. Tämä metso päätyi joulupöytään. metson noutoon. Seisoja katsoo minua vähän hölmistyneen näköisenä. Pillikutsusta koira jättää seisonnan, vaikka linnut olisivat vielä liikkeessä, mutta koiran lähtiessä oma-aloitteiseen tiedotukseen, se lähtee vasta sitten kun linnut ovat painautuneet ja jääneet paikoilleen. Suuri lintu nousee kuusen takaa ojanpenkasta. Pillillä saatava tiedotus ei oikeastaan ole muuta kuin osoitus koiran hyvästä tottelevaisuudesta. Olin ajatuksissani, enkä osannut odottaa tässä suonpäässä rämeen puolella olevan lintuja. Vihdoin iltapäivällä tuli pilveen rako ja aurinko vähän pilkisti. Se seuraa katseellaan lentävää lintua, eikä reagoi millään lailla laukaukseen. Vähän ennen metsäautotietä se vainuaa jotakin mutta kaukaa. Haku paranee huomattavasti, kun se pääsee hakemaan vasten tuulta. Annan sen jatkaa vielä vähän aikaa. Ammun oikeastaan siksi, että mukanani oleva pointteri ei ole koskaan kuullut laukausta. Lopputulos ei kaiketi ole niin hyvä, kuin oma-aloitteisessa tiedotuksessa. Kohta kuulen, kun metso siivittää puusta. Nyt meillä oli mehto kontissa! Tämä metso päätyikin joulupöytään. KOTIMETSÄN INVENTOINTI Yhtä äkkiä nousi suuri lintu kuusen takaa ojanpenkasta. Toinen syy, olen lähes myötätuulessa, joten kokeneempi aloittakoon. Pääsen liki varttitunnin kulkemaan, kun se tapahtuu
Olet kuullut tämän väitteen usein, vai mitä. Ei ole aivan ennenkuulumatonta, että kommentit tähän suuntaan ovat varsin kärkkäitä. Jotkut painottavat risunsietoa ja toiset taas luotivalinnan helppoutta. Ehkä asia selviää paremmin, jos mukaan otetaan pari esimerkkiä. Tämä pitää tietyllä tapaa paikkansa. Ongelmana tässä ajattelutavassa on kuitenkin se, että näin ajattelevilla metsästys on painottunut pääasiassa siten, että kaadetun eläimen löytäminen on lähes poikkeuksetta helppoa, vaikka eläin tekisi pitkähkönkin kuolinjuoksun osuman jälkeen. Pienten kaliiperien kannattajat puhuvat taas suureen ääneen sitä, että se onkin iso kivääri joka pilaa lihat. Vain hyvin harva luoti pystyy pysäyttämään eläimen niille jalansijoilleen keuhko-osumasta ja toisaalta riippuu täyRIISTA sin luodista, millaista jälki on eläimessä. Argumentteja löytyy joka lähtöön. Tämä on alati laajemmin käytössä oleva pyyntitapa alueilla joissa hirviä on vaikea metsästää ajamalla tai koiralla. Toisaalta ne, jotka ovat metsästäneet isommalla, tietävät miltä toisessa päässä näyttää silloin, kun luoti tapaa maalin. Yleensäkin sulan maan aikana saattaa joissain maastotyypeissä olla hankalaa löytää hirveä, joka makaa kuolleena kuin kivi. 26. Nämä kaksi tekijää ovat mielestäni tär- keimmät syyt käyttää voimakasta patruunaa ampuvaa asetta. Tällöin on toisinaan hyvin vaikeaa löytää raatoa, jonka vireystaso ampumahetkellä on voinut olla hyvinkin korkea ja kuolinjuoksu tästä syystä hyvin pitkä. Toinen yleinen väite on se, että isommilla kivääreillä ampuvat eivät uskalla ampua ja tästä johtuen osumia tulee mihin sattuu. ISON PAIKKA Harva kunnollisen suurriistakiväärin omistaja myöntää sen, että yksi päällimmäisistä syistä voimakkaammalle patruunalle on eläimen kuolinjuoksun minimoiminen. Ensimmäinen paikka, jossa lyhyt kuolinjuoksu on toivottavaa, on peltokyttäys iltahämärässä. Molemmilla kannoilla on puolestapuhujansa ja monesti toista mielipidettä ei haluta ymmärtää ja siihen saatetaan suhtautua jopa vihamielisesti. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ KUVAT: ARSI IKÄHEIMONEN IKUINEN RIITA M uutama perusargumentti. "Kolmenollakasi" riittää. Raanakoista voi taas sanoa sen, että lähes aina kun hirvi menetetään, osuma on väärässä paikassa ja isompi kaliiperikaan ei tilannetta pelastaisi. Moni ei ymmärrä näiden seikkojen merkitystä. Jos tätä isompaa tarvitaan, niin vika on perän takana. Osuma ratkaisee, ja jos luoti on kunnollinen, niin hirvi kuolee pienemmällä siinä missä isommallakin. Kaikkein mieluiten se saisi jäädä pellolle. Toinen paikka, jossa isompi puoltaa paikkaansa, on koirapyynnissä sulan maan aikaan, jolloin ongelmana on se, että ammuttu eläin säntää kuolemaan toisaalle ja koira ja eloon jäänyt toinen hirvi jatkavat yksipuolista seurusteluaan toisaalla. Periaatteessa näinkin, mutta jälleen kerran ero on usein vain marginaalinen. ISOMPI VAI PIENEMPI? Suomalaisen suurriistan ja erityisesti hirven metsästykseen käytettävistä metsästyskivääreistä puhuttaessa törmätään jatkuvasti kiistaan siitä, tarvitaanko metsästyksessä teholtaan vain juuri lain kirjaimen täyttävää patruunaa, vai tätä selkeästi voimakkaampaa patruunaa käyttävää asetta. Tällöin on selkeästi etua siitä, että hirvi kuolee mahdollisimman lähelle sitä paikkaa, jossa se on ampumahetkellä. Tämä on argumenttina sellainen, että tällä tehdään helposti tyhjäksi tarve isommille kaliipereille. Isompia kaliipereita puolustavat metsästäjät ovat yleensä voimakkaasti sitä mieltä, että heidän valintansa säästää lihaa, pysäyttää varmemmin ja säästää raanakoilta
Patruunoiden ääripäät poikkeavat toisistaan huomattavasti ja voidaan sanoa, että kumpikaan ääripää ei ole kovin yleisesti käyttökelpoinen kaikissa metsästystilanteissa. Itse siirryn .-kaliiperisiin lähinnä silloin, kun maahan tulee lunta tai jahti vaatii luonteensa vuoksi vaativia ampumasuorituksia. Vasemmalta oikealle: 6,5x55 SE, 7x57, .308 Marlin Express, 7,62x53R, .308 Winchester, .30-06 Springfield, 9,3x62, 9,3x74R, .300 Remington Ultra Magnum, .375 Holland & Holland, .404 Jeffery, .458 Lott ja .50-110. Jos hirvi kuitenkin löytyy jälkeenpäin, niin parin kilon lihahävikin sijaan siunaillaan kilon hävikin kanssa. SOPIVA TASAPAINO Kuten edellä tuli mainittua, minä henkilökohtaisesti käytän kahta asetta metsästyskaudella. Moni porukka tuomitsee tämän ohilaukaukseksi ja näistä ei juurikaan puhuta. Parin kilon verran ampumalla menetettyä lapalihaa itkettää, mutta kymmenen kilon leikkuuhävikkiä ei pidetä minään, kun kaikki kynnelle kykenevät iskevät kiinni lihoihin kuin hyeenalauma ja jälki on asiantuntijan silmin tarkasteltuna karmeaa. Pienempiä kaliipereita kannattaa käyttää, jos on pienintäkään tunnetta siitä, että ase vie miestä eikä toisinpäin. Järeää suurriistaasetta käyttävät tekevät mahdollisesti tarvittavan paikkolaukauksen yleensä huomattavasti nopeammin, sillä riistaeläimen reaktio isompaan tärskyyn on dramaattisempi, ja tästä johtuen on syytä epäillä osuman laatua, jos palaute välittömästi osumassa ei ole odotetunlaista. PIENEN PAIKKA Isot pyssyt vaativat perämiehen. Jako isoihin ja pieniin on vaikea tehdä pelkästään patruunan ulkoisten ominaisuuksien perusteella sillä luodilla ja käytetyllä latauksella on äärimmäisen suuri merkitys patruunan kulloiseenkin tehopotentiaaliin. Valitettavasti hyvin suuri osa hirviporukoista on sellaisia, jotka eivät kuuntele tai perusta paremmista ohjeista. Tällöin metsästäjien on oikeasti käytettävä vaikeammatkin paikat hyväksi, jotta hirvet saadaan ylipäätään metsästettyä. LIHAHÄVIKKI keeko eläin pitkään osuman saaneena. Eniten lihahävikkiä saadaan aikaan siten, että kuollutta eläintä ei löydetä ajoissa. Enemmän on merkitystä sillä, onko luoti riittävän kestävä osumanopeuteen nähden ja toisaalta sillä, kul- Isommalla ja pienemmällä patruunalla on myös toinen puoli. Käytännössä isompi kivääri voi olla vieläkin isompi, mutta siirryttäessä .-kaliiperiin ja siitä ylöspäin, aletaan lähes poikkeuksetta puhua enemmän Lihahävikkiin vetoaminen on yksi kaikkein hatarimmista argumentoinnin lajityypeistä ja voidaan sanoa, että sitä käytetään tasapuolisesti kaikkien toimesta omaa näkemystä ajettaessa. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että toisinaan verimössöä tulee ja toisinaan ei. Tämä on monestikin hyvin suuressa roolissa lopullisessa ase-/patruunavalinnassa. Isompi patruuna vaatii isomman ja painavamman aseen kun taas pienempää patruunaa käytettäessä on mahdollista käyttää sirompaa, kompaktimpaa ja kevyempää asekokonaisuutta. Jos aiheen yksityiskohdissa ei mennä yhtään tämän pidemmälle, voidaan sanoa, että jo näihin kategorioihin löytyy varmasti riittävä määrä eri vaihtoehtoja. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos eläin ei kulje pitkään tolpillaan, luoti ei ole hajonnut osumassa ja pysyvä haavakana on iso. Jos on vieraillut lahtivajalla ja asioita on arvioinut yhtään objektiivisesti, huomaa, että lihahävikkiä tapahtuu kaikilla kamppeilla huolimatta luodin koosta tai nopeudesta. Tässä yhteydessä korostan, että metsästystapoja löytyy Suomesta joka lähtöön ja karkeasti voidaan sanoa, että mitä pohjoisemmas edetään, sen vaativammaksi pyynti muuttuu. Osuma on joka tapauksessa kaikkein tärkein tekijä riistaeläimen saaliiksi saamisessa, ja tätä ei kannata riskeerata mietiskellessään jouleja ja haavakanavien kokoja. Parasta on, jos metsästäjällä on vara valita vaihtoehdoista mieluisampi kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. RIISTA 27. Lihahävikkiä saadaan aikaan merkittävästi enemmän saaliin käsittelyn ollessa ala-arvoista. Toinen on niin sanottu "ysimillinen" ja toinen on sitten yleiskiväärin määritelmän täyttävä .-kaliiperinen. Pienissä kaliipereissa .30-kaliiperin luotia ampuvat patruunat hallitsevat markkinoita ja isommissa .338-.375 luodilla tulpitetut patruunat ovat kaikkein monikäyttöisimpiä. Pienten ja isojen selkeänä erona on myös saaliin reagoiminen osumaan. Lihahävikki on näin ollen pienempi. Tämä on yleisempää kuin mitä ajatellaan ja erityisen yleistä tämä on pienikaliiperisilla aseilla. Hyvänkin osuman jälkeen hirvi saattaa kulkea yllättävän kauas ja jos maa on sula ja jäljestäminen on vaikeaa, saattaa hyvinkin käydä niin, että koko otus jää lojumaan kuolleena metsään ja se löytyy aivan liian myöhään. Myös osumakohdalla on äärimmäisen suuri merkitys
Jos ei lataa, ei kavereiden tai tutun tuttujen lataamisiin kannata turvautua. on kaliiperina sellainen, että se kärsii Afrikka latauksista ja nämä eivät ole välttämättä kovin sopivia hirven kokoisille eläimille, jotka eivät vaadi samankaltaista läpäisyä kuin Afrikan vaarallinen suurriista. Isommaksi kaliiperiksi kannattaa ottaa joko ,x, . Esimerkiksi ,x on paremminkin pienriista-ase, jolla voi halutessaan metsästää myös hirveä, mutta jos valinta tehdään sen perusteella, että ase tulee lähtökohtaisesti hirvenmetsästyskäyttöön, . Jos johonkin haluaa välttämättä vaikuttaa, panostus kannattaa tehdä luoteihin, jotka ovat kuitenkin ainoa osa koko ase-/patruunakokonaisuudesta, jotka koskettavat riistaeläintä. H YVIÄ VAIHTOEHTOJA pujien rekyylinsietorajan varsinkin, jos ase on ns. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että kyseessä ei enää ole edes raskas yleiskivääri ja ongelmia alkaa yleensä esiintyä ampumaetäisyyksien tai aseen mittasuhteiden kanssa. Pienemmissä kivääreissä, jotka tulevat ensisijaisesti hirviaseiksi, ei kannata suosia pienintä mahdollista, jos siihen ei ole jotain erityisen pätevää syytä. premium luodeilla. Minä en henkilökohtaisesti ole minkään kaliiperin fanaattinen kannattaja, vaikka olenkin tehnyt parin kaliiperin kanssa toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen. Nettikeskusteluiden sokaisemina metsästäjät saattavat toisinaan hankkia aseita, joiden kanssa heidän tietotaitonsa esimerkiksi patruunoiden jälleenlataamisen kanssa on riittämätöntä tai jopa olematonta. Erityisesti . Kaikilla on omat syynsä käyttää juuri sitä kaliiperia mitä he kulloinkin käyttävät ja tähän ei kannata puuttua kovin voimallisesti. normaalipainoinen metsästyskivääri. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA Mielestäni toimivia ja hyviksi havaittuja kaliipereita hirvenmetsästyksessä ovat kevyissä kivääreissä . premium luodeilla, .- Sprg/- gr. saattaa ylittää joidenkin am28 RIISTA Isojen kiväärien kohdalla puhutaan monesti myös hyvin monesta muusta vaihtoehdosta käytettävän kaliiperin suhteen, mutta jos käyttäjä ei pysty itse lataamaan patruunoitaan, on suositeltavaa pysyä edellä mainituissa kolmessa kaliiperissa. Kokoero on huomattava isomman eduksi ja ei liene jää kenelläkään arvailujen varaan se, että kummalla saadaan aikaan suurempi haavakanava hirven tärkeisiin elimiin. Jos lähtötilanne on isomman eduksi, niin se on sitä myös kun luodit alkavat muotoutua. Jos jälleenlataus on hanskassa, kysymys "mitä patruunoita tähän saa", muuttuu kysymykseksi "minkälaisia latauksia tähän voi tehdä". millimetrin luotia ampuvista patruunoista mielestäni vain mm Rem Mag on riittävä ja periaatteessa x on aika lähelle tätä vastaava. Win Mag/ gr. Näissä kaliipereissa luotivalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä siihen, mihin käyttötarkoitukseen kulloinenkin luoti on alun perin suunniteltu. Rekyylin kannalta järkevimmät vaihtoehdot ovat ,x ja . Itselleen kannattaa olla tämän kysymyksen "lataanko patruunani itse vai en" kanssa äärimmäisen rehellinen. Tämä on monessakin mielessä hyvä asia. Isojen kaliiperien edut: Eläinten lyhyet kuolinjuoksut, joista johtuen riistaeläimet löytyvät helposti Antaa jonkin verran anteeksi luotivalintaa Hieman enemmän virhemarginaalia osuman laadun suhteen kuin pienillä kaliipereilla Riistaeläimen selkeä reaktio osumaan Isojen kaliiperien huonot puolet: Kova rekyyli varauksella Vaikeampi ampua, jos ampujalla vähemmän kokemusta isoista aseista Harjoittelun vähyyden vuoksi ase ei ole välttämättä kovin tuttu Aseiden saatavuus rajallisempaa ja mallivalikoima on niukempi kuin pienillä Tehdaslatauksia rajallisemmin Pienten yleiskaliiperien edut: Helppo ampua tarkasti Yleisesti hyvin saatavilla olevia aseita Hyvät luotivalikoimat ja laaja tehdaslatausten kirjo Aseiden tuttuus (harjoittelukäyttö ym.) Pieni rekyyli Pienten yleiskaliiperien huonot puolet: Riistaeläinten pitkät kuolinjuoksut, joista johtuen kuolleiden eläinten löytäminen on joskus työlästä Houkutus käyttää edullisia ja heikkorakenteisilla luodeilla varustettuja tehdaslatauksia Pienempi virhemarginaali osuman laadun suhteen Riistaeläimen vähäisempi reagointi osumaan. premium luodeilla sekä . Auenneena isomman luodin pinta-ala on valtava ja tämä tarkoittaa vain sitä, että pysyvä haavakanava on reilu. Win Mag tai . Win/- gr. Periaatteessa nämä patruunat toimivat parhaiten grainin premium -luodeilla, mutta pidän .-kaliiperisia joka tapauksessa parempina vaihtoehtoina isommalle riistalle. H&H, jos käyttäjä on vähänkään tehdaspatruunoiden varassa. Win on huomattavasti parempi vaihtoehto. 6,5 mm:n luoti ja .50-kaliiperin luoti. Pienempi kivääri voi sitten taas olla myös , tai millimetrin luotia ampuva. Mielestäni alle grainin painoisia luoteja ei pidä käyttää, sillä pääosa kyseisen painoluokan luodeista on suunniteltu peuran kokoluokalle, eivätkä ne välttämättä ole riittäviä hirvelle hankalissa osumissa. . erikoiskäyttöön soveltuvasta aseesta kuin mitä ysimilliset tarjoavat. Kevyemmillä premium luodeilla ladattuna se on kuitenkin paras tästä kolmikosta. Jos lataa, voi sitten vasta tulla kysymykseen se, että hankkii aseen jossain muussa kuin tavanomasessa kaliiperissa. Win Mag. Tämän vuoksi sen tulee olla myös ampujalle tuttu. Tässä kannattaa muistaa se, että yleiskiväärin tulee olla sellainen, jolla on helppo ampua hyvin. Tästä johtuen en myöskään yritä ylentää omia valintojani alentamalla muita
MARKKINAJOHTAJALTA LYÖMÄTTÖMÄÄN HINTAAN SUOMEN MYYDYIN PARIVALJAKKO! 5 PRO 35 aseelle 8-15 R PRO 815 aseelle takaseinässä aseille Mitat: k. 575 x s. Aseiden säilyttämisestä 1.3.1998 voimaan tulleen lain (§105, §106) mukaan aseet ja myös patruunat on säilytettävä siten, ettei vaaraa niiden joutumisesta ulkopuolisten käsiin ole. Uutu us! erikoisteräs. pois lasten ja luvattomien ulottuvilta pitää aseet turvassa Loistava muunneltavuus. 500 x s. 350 x s. 1380 x l. 1500 x l. Uusi arvokkaan aseille ja pistooleille. turvalukko ja kiinteä turvakahva lukitsevat oven varmasti tallessa Tek n suomalaisten metsästäjien kanssa + toimituskulut 749,TAMPERE, Possijärvenkatu 4 Mitat: k. 400 mm Paino: kullanvärinen Lukko: avain, ja aina uusia tarjouksia ai ne n hi nt a-la Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 tu a su hde Erätukun verkkokaupassa on STALOU US TUTKIM 8 3/200 i s se ti edistykse ll i ne n E rino m. 300 mm Paino: Väri: Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko teräs ja pistooleille varusteille VASTAAVAT 390,+ toimituskulut VASTAAVAT 695,+ toimituskulut 229,PREMIUM 479,- Mitat: k. 370 mm Paino: Väri: Lukko: JAHTIJAKT PREMIUM GUNSAFE 16 aseelle ASEKAAPPI ON TURVALLISIN TAPA SÄILYTTÄÄ ASEITA Asuntomurrot ovat hälyttävästi lisääntyneet ja aseet ovat haluttua tavaraa. 1500 x l
Vieraana karhun valtakunnassa ASE TURVANA HUIPPUVUORILLA, OSA 2 Kuukausien suunnittelun ja lukemattomien käytännön järjestelyiden jälkeen vaeltajan saapas koskettaa asfalttia Longyearbyenin lentokentällä. Varusteiden täydennyksen ja kantamusten järjestelyn jälkeen on aika suunnata tunturiin. TEKSTI JA KUVAT: TIMO VIRTANEN 30 30 RIISTA RIISTA RIISTA RIISTA IIST I T
) ja paino (n. Matkaan vuokrattiin karhujen hälytinlangat panoksineen sekä EPIRB-hätälähetin, joka kuuluu alueella normaaliin vaellusvarustukseen. g). Leveämpi Galcon hihna toimi myös erinomaisena pehmusteena kun aseen joutui laskemaan käsistään kivikkoon tai soralle. Pussista purkautuu remmien ja solkien vyyhti, josta ei tahdo saada mitään tolkkua. Longyearbyenissä on varmasti maailman ainoa kansainvälinen lentoasema, jonne voi kävellä pumppuhaulikko olalla tilaamaan taksia, ja saada ystävällisen vastaanoton. TAKTISET REMMIT Vajaan parin tuhannen asukkaan Longyearbyen muistuttaa lappilaista kirkonkylää Jäämeren rannalle levittäytyneenä. Laadun sivutuotteena tulevat asehihnalle hulppea hinta (n. Uudenaikainen kolmipistehihna on ensi kertaa nähtynä hämmentävä tuote. elkävamman vuoksi ryhmämme kolmas jäsen joutui jäämään viime metreillä pois, joten hanke toteutettiin kahden hengen vaelluksena. Koska asetta joutui raahaamaan puolitoista viikkoa vaikeassa maastossa, jossa liikuttiin vaellussauvojen kanssa, oli tärkeää löytää ratkaisu, jossa asetta saattoi kantaa kädet vapaana kehon edessä, piippu joko maata kohden tai ylöspäin. Retkeilyvarusteiden solkien ja tikkausten laadusta näkee heti, onko tuote tarkoitettu sunnuntaiulkoilijalle, tosiharrastajalle vai sille käyttäjäkunnalle, jonka terveys oikeasti riippuu tuotteen kestävyydestä. kolmipistehihnoilla. Näistä jälkimmäinen oli selvästi monimutkaisempi, mutta kantoasennoiltaan monipuolisempi. Haulikkoon saatin askarreltua kiinni brittiläisen SA-kiväärin ylijäämäslingi, kun taas Valmet Petraan sopi kantolaitteeksi AK-:lle suunniteltu Galco BATTL -hihna. Longyearbyenissä kaikki tuntuvat puhuvan erinomaista englantia, mutta huonoon kouluruotsiin perustuvaa skandinaviskaa solkkaamalla saa monesti parempaa palvelua, erityisesti vanhemman sukupolven yrittäjiltä. Ilmeisesti tällainen taktinen hihnatyyppi ei ole mitenkään tavanomainen Huippuvuorten vaeltajien keskuudessa, mutta itse koimme sen erittäin toimivaksi. Kuormahihnoilla vyötetty aselaukku kesti lentojen koettelemukset moitteetta, paria pikkulommoa lukuunottamatta. HANKINTOJA Kauppojen ja vuokraamoiden tarjonnalla onnistuisi isonkin retkikunnan varustaminen. Testikäyttöön saatu Galcon hihna vaikuttaisi kuuluvan viimeksi mainittuun luokkaan. Suhtautuminen aseisiin on Huippuvuorilla virkistävän mutkatonta. Kylässä lienee asukaslukuun suhteutettuna pohjoisen pallonpuoliskon suurin retkeilyliikkeiden keskittymä. Keskeinen kysymys matkan asevarusteiden suunnittelussa oli asehihnojen valinta. On hyvä tietää, että ruumassa kuljetettavista ampuma-aseista tulisi ilmoittaa etukäteen lentoyhtiölle, vaikka tätä ohjetta ei SAS:n internet-sivuilta löytynytkään. Asiaa ei helpota se, että hihnan voi usein kiinnittää monella eri tavalla, joten kokonaisuudessa voi olla ylimääräisiä osia. Lentoja kantopaino henkilöä kohden lisääntyi jonkin verran, mutta muuten matka toteutui suunnitelmien mukaan. Vaikka sekunninnopeaa ampumavalmiutta ei kävellessä tarvittaisikaan, jääkarhuaseen köyttäminen rinkkaan tuntui myös huonolta ajatukselta. Sekä Oslossa että Longyearbyenissä aselaukun kanssa matkustaminen vaikutti huomattavasti jouhevammalta kuin Helsingissä. Kentällä kannattaa siis olla hyvissä ajoin! Oslon kautta lennettäessä laukut pitää itse viedä tullin läpi Norjan kotimaanlentojen matkatavaran vastaanottoon. Taktisten "slingien" ominaisuudet vaihtelevat laajalti, mutta yhteistä niille on, että erilaisten solkien ja hihnajuoksutusten avulla ne mahdollistavat aseen kantamisen tukevasti lähellä kehoa, mistä se voidaan vetäistä tai vapauttaa nopeasti ampuma-asentoon. Käyttöohjeita tiukasti tavaamalla alkaa kuitenkin hahmottua, mikä remmi kuuluu mihinkin päähän asetta. Yllättäen check-in-tiskillä varauksessa ei enää näkynytkään mainintaa aseista, mutta asia saatiin onneksi hoidettua lentoyhtiön lipunmyynnissä. Kivääri kulkee luontevasti mukana maastoon niin ulkoilevilla opiskelijoilla kuin ammattimaisilla eräoppaillakin. Ilmoitus onnistui kuitenkin vaivattomasti asiakaspalvelun numeroon soittamalla. Sotilaskäytössä nämä kysymykset on ratkaistu ns. Normaalissa olkahihnassa ison rinkan kanssa ase lipsuu ärsyttävästi olalta. Herättipä kokemus jopa ajatuksen, että kolmipistehihna voisi toimia myös samoilevassa metsästyksessä. Oslon tullissa riitti Euroopan ampuma-asepassin vilauttaminen, ja reissu jatkui hyvän matkan toivotusten saattelemana. Olisi kätevää, jos vaikkapa haulikko olisi koko ajan kainalossa ampumavalmiina, mutta sen voisi laskea roikkumaan käsien lepuuttamiseksi, tai Tyypillinen opaste Longyearbyenin virastoissa ja kaupoissa. Koti ja kodinturva-ase. RIISTA 31. Ampuma-aseiden kuljettaminen matkatavaroissa tuntuu olevan jännittävämpää lentoyhtiön virkailijoille kuin matkustajalle, ainakin Helsinki-Vantaalla
Päivän päätteeksi kannattaa kuivata ja puhdistaa aseet ulkoisesti sekä sipaista pintaan kevyt aseöljy. Toisaalta liikaa ylimääräisiä patruunoita ei kannata hankkia, sillä vuokraamot eivät lunasta niitä takaisin. Tiedetään myös tapauksia, joissa jääkarhu on livahtanut ansalangan alitse laukaisematta sitä. Mikäli karhu tulee leiriin, se (teoriassa) kävelee siimaan, jolloin laukaisimen liipaisinsokka irtoaa ja valoraketti laukeaa. Reissulle ei kannata ottaa mukaan priimakuntoista keräilyasetta, sillä rankat olosuhteet jättävät jälkensä. Mikäli teltassa on uloskäynnit molemmissa päissä, täytyy varmistaa, että toisesta päästä ulos nouseva kaveri ei joudu tulilinjalle, mikäli karhu on siinä suunnassa. Hätätilanteessa on ikävä tempoa latausliikettä, jos lukko on jämähtänyt jumiin pienen pintaruosteen vuoksi. AINA MIELI VALPAS Erityisesti ensi kertaa Huippuvuorille matkaavalle jääkarhu- ja aseasiat nousevat helposti päällimmäiseksi huomion kohteeksi. Jääkarhun valtakunnassa itsenäisesti liikkuminen on sikäli avartava kokemus, että se. Alempi varmistin-sokka poistetaan telttaan vetäydyttäessä. kiristää kehoa vasten hihnaa irrottamatta. tripwire, nor. On syytä miettiä etukäteen, miten toimitaan kun langat sanovat "PAM" juuri kun on päässyt uneen makuupussin uumenissa. Mikäli turvajärjestelyt on laiminlyöty, voi ampuja joutua oikeudelliseen vastuuseen tilanteen aiheuttamisesta. Tämän pitäisi pelästyttää karhu pakosalle, tai ainakin antaa muutama sekunti toiminta-aikaa teltassa olijoille. Aseesta tulee yllättävän nopeasti huomaamaton osa kaikkea toimintaa. Virallisesti hyväksyttyjä menetelmiä ovat ansalangat, koulutetut rekikoirat tai vahtivuorojen pito. Itse lahjoitimme yli jääneet valorakettimme paikallisen UNIS-yliopiston kenttätutkijoille. TYÖKALUT KUNTOON line, joka auttaa keskittymään ainutlaatuisen luonnonympäristön rauhaan. Paras ratkaisu olisi käyttää kaksia lankoja, esimerkiksi ja cm korkeudella. Ilmastointiteippiä tarvitaan kiinnitykseen. Lankojen virittely vaatii huolellisuutta. Laukaisin viritettynä. Kokonaisen porolaumankin äkkää usein vasta aivan vierestä, jos se on ollut näkymättömissä pienen kumpareen takana. Laukaisimen liipaisinsokka jää joskus jumiin, eikä irtoa kovastakaan vedosta huolimatta. Koska merkinantopatruunoita ei saa viedä lentokoneessa, niille täytyy keksiä muuta käyttöä ellei halua järjestää omaa ilotulitusta tunturissa reissun päätteeksi. Jos karhua joudutaan ampumaan hätävarjeluksi, leirin suojauskeinot arvioidaan tapauksen poliisitutkinnassa. Koska aseöljy on tulenarka aine, jonka kuljettaminen on kiellettyä lentomatkatavaroissa, öljypullo on syytä hankkia vasta paikan päältä. Lisäksi merkinantopatruunoiden nalli ei ole kovin herkkä, minkä vuoksi on tärkeää, että patruuna kierretään mahdollisimman tiukasti laukaisimeen. Ympäristöä tulee silmäiltyä jatkuvasti ilman sen kummempaa stressiä, ja tauoilla asetutaan luontevasti istumaan niin, että ryhmällä on näkyvyys joka suuntaan. Adrenaliinipiikin aiheuttajana oli kuitenkin onneksi vain poro. Merkinantopatruunoita kannattaa ostaa reilusti, koska porokontakti voi pamauttaa langoista useamman patruunan kerralla. Kosteassa ilmanalassa fosfatoitukin pinta alkaa kukkia nopeasti. Jääkarhun voi periaatteessa kohdata missä vain, ja avaralta näyttävä puuton maasto voi tehdä tepposet. Kantotapa tosin näyttää hieman "sotaisalta", mikä istunee huonosti perinnetietoiseen suomalaiseen metsästyskulttuuriin. PAUKKULANKOJA JA POROJA Aseiden ohella merkittävin huomioon otettava turvallisuusasia Huippuvuorilla on leirin suojaaminen. Jos paukut loppuvat kesken reissun, on leirissä edessä ikävä vahtivuorosirkus. Tällöin ei tarvitse järjestellä selustatukea vessakäynneille, ja voi muutenkin liikkua itsenäisesti lähimaastossa. snublebluss) koostuu neljästä laukaisimesta, jotka teipataan maahan työnnettyihin keppeihin tai vaellussauvoihin. Paukkulankojen virittelytaidot ja teltasta poistuminen saatiin testattua tositilanteessa jo vaelluksen ensimmäisenä yönä. Parin, kolmen päivän välein aseesta kannattaa myös poistaa patruunat ja tarkastaa liikkuvien osien toiminta. Täytyy muistaa, että Arktiksessa ase on vain turvavä- Huippuvuorilla ei tarvitse vaeltaa kylmä hiki niskassa ja sormi liipaisinkaarella, mutta tarkkaavaisuus on tarpeen. Ansalanka (eng. Laukaisimiin ruuvataan pieni valopistoolin patruuna, ja niiden välille kiristetään siima noin cm korkeudelle ja metrin päähän teltasta. Arktinen vaeltaja asettuu luontevasti vireystilaan, jota voisi verrata maantieajoon loppukesän iltana hirvivaaramerkin voimassaoloalueella. Oli siis mukava nähdä, että karhulangat todella toimivat, mutta järjestelmään ei voi luottaa sokeasti. Pieni seurue pärjää periaatteessa yhdelläkin aseella, mutta kaksi torrakkoa antaa enemmän joustavuutta. Ansalankoihin kuuluu kelallinen joustamatonta monikuitusiimaa, valopatruunat ja laukaisimet. Teltasta poistuminen, liikkumissuunnat ja aseen turvallinen käsittely on hyvä harjoitella tarkasti. Kahden valoraketin pamahduksista 32 RIISTA huolimatta eläin laidunsi rauhassa muutaman metrin päässä, eikä näyttänyt häkeltyvän sen suuntaan singotuista suomalais-ugrilaisista voimasanoistakaan. Reissullamme sattui eräänä yönä, että jokin eläin (oletettavasti taas poro) oli laukaissut patruunan, mutta nalli ei ollut syttynyt selkeästä iskurinjäljestä huolimatta. Seuraaville Huippuvuorten reissuille otamme ainakin itse mukaan tällaisen kahdeksan laukaisimen tuplasatsin
Stirling & D. Toisaalta teknologiamme antaa meille tässäkin roiman tasoituksen, ellei suoranaisen ylivoiman ahtojäällä lepäävällä hylkeellä ei ole turvanaan magnum-täyteisillä ladattua Remingtonia. Huippuvuoret on vaativa matkakohde, johon liittyy jääkarhujen lisäksi muitakin erityistekijöitä, joihin esimerkiksi Lapissa saatu vaelluskokemus ei välttämättä anna valmiuksia. Stange 2008, ISBN (10) 3-937903-07-0 Guide to Spitsbergen (2nd Edition), A. Sale & T. Herkässä arktisessa luonnossa itsenäisesti retkeilevän ryhmän on osattava ottaa vastuu omasta olemisestaan tavalla, joka tutummilla alueilla ei ole tarpeen. Ihminen on vieras karhun alueella, mutta karhu vain toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Nykyisenä informaatioaikana tietämättömyyteen ei voi vedota: Jos lähdet liikkeelle omin päin, ota selvää edellytyksistä ja ole valmis toimimaan niiden mukaisesti. Huippuvuorten erikoisvarusteiden lisäpaino tavalliseen Lapin vaellukseen verrattuna Valmet Petra .3006, patruunat ja hihna Remington 870, patruunat ja hihna Muut asevarusteet Karhulangat ja merkinantopatruunat EPIRB-hätälähetin Lisäpaino vaelluksella yhteensä Lennoilla lisäksi Kahden aseen alumiinilaukku 4,5 kg 4,2 kg 0,4 kg 0,5 kg 0,6 kg 10,2 kg (5,1 kg/hlö) 6 kg LÄHTEITÄ: Spitsbergen Svalbard, R. Meehan & J. Jääkarhuaseen, patruunoiden ja muiden teknisten härpättimien ominaisuudet ovatkin loppujen lopuksi täysin triviaaleja asioita niiden isojen kysymysten rinnalla, joita meidän tulisi Huippuvuorilla ja muualla pohjoisessa luonnossa pohtia. Galco BATTL -hihna on ilahduttavan jämäkkä, mutta ensi kertaa kohdattuna hämmentävän monimutkainen tuote. Aseen piippu on syytä suojata veden, hiekan ja muun roskan varalta. Huippuvuorten poro on jääkarhua todennäköisempi yövieras. pistää ihmisen tilanteeseen, jossa hän ei ole ollut tuhansiin vuosiin pois ravintoketjun huipulta. Onko edes moraalisesti hyväksyttävää retkeillä alueella, jossa oma läsnäolo asettaa uhanalaisen, luonnonvaraisen eläimen vaaraan. Guravich, University of Michigan Press 1990, ISBN 0-472-08108-X Arctic Odyssey: Travelling in Arctic Europe, R. Valta-asemamme planeetalla tuntuu niin itsestään selvältä, että on tervehdyttävää joutua hetkeksi katsomaan maailmaa siitä näkökulmasta, josta melkein jokainen muu planeetan eläin sen näkee: ei metsästäjän, vaan saaliseläimen silmin. Jos nälkäinen karhu hyökkää ja tulee ammutuksi, kumpi onkaan uhri. Jos epäilet omia valmiuksiasi, kannattaa hyödyntää ammattimaisen eräoppaan palveluksia. Etene harkiten Norjan napainstituutti, www.npolar.no Laskuvarjojääkärikillan naparetkikunta, www.pohjoisnapa.fi ARTIKKELIN YHTEISTYÖKUMPPANIT: Midway Suomi Oy, www.midwaysuomi.com Sako Oy, www.sako.fi RIISTA 33. Umbreit, Bradt 1997, ISBN 1-898323-38-0 Polar Bears, I. Thilenius, USDA Forest Service General Technical Report PNW-152, 1983 Huippuvuorten kuvernööri, www.sysselmannen.no Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellyt tekniikat on pyritty suunnittelemaan luotettavien lähteiden perusteella, mutta kirjoittaja tai lehden toimitus eivät ota vastuuta niiden mahdollisesta soveltamisesta käytäntöön. Oliver, Crowood Press 1991, ISBN 1-85223-329-X Safety in Bear Country: Protective Measures and Bullet Performance at Short Range, W. Miten tasapainottaa arktisten alueiden kaupallinen hyödyntäminen, vapaa-ajan matkailu ja ympäristön suojeleminen
JOUSIMETSÄSTYKSEN ALKEET, OSA 5 Tavoitteena METSÄSTYSKÄRKISEN NUOLEN PUHDAS LENTO 34 RIISTA
Tällöin myös laukaisulaitteen kytkeminen jänteelle sujuu nopeammin ja helpommin tilanteessa, jossa katsetta ei ole suotavaa irrottaa saaliseläimestä. HIENOSÄÄTÖ Sisäänammunnan jälkeen on nuolen lento tutkittava ja hienosäädettävä. Optimaalisessa tilanteessa saadaan taulunuolet ja metsästysnuolet osumaan samaan pisteeseen. Anna jousen ampua!. Kun laukaisulaitetta ei aseteta suoraan jänteelle, jatkuu myös keskipunoksen ikä. Tämä on linja jossa jänne "halkaisee" taljapyörät ampujan suunnasta tarkasteltuna. Kärjen suoruus voidaan tarkistaa pyörittämällä nuolta tasaisella alustalla kuin hyrrää. Testinä voidaan käyttää paperitestiä, sulattomalla nuolella suoritettavaa testiä tai metsästysnuolitestiä (vrt. Laukaisulaiteen silmukka / jännelenkki (Dloop) voi auttaa puhtaamman laukaisun saavuttamisessa. Tosin, majavaa ammuttaessa olisi hyvä käyttää kärkityyppiä jonka olat toimisivat jarruna vedettäessä majavaa siimalla rantaan. TOTUUDEN HETKELLÄ Kun metsästyskärkinen nuoli lentää vakaasti kuin tikka ja osuu tähtäyspisteeseen, liitelee itsetunto pilvissä ja ampuminen pitkästäkin matkasta on helppoa. Jos tämä ei täysin onnistu, mutta metsästyskärkiset nuolet niputtavat hyvin samaan pisteeseen, voidaan tyytyä säätämään tähtäin leikkaavateräisille nuolille. Oikealle harhautunut osuma korjataan siirtämällä hyllyä vasemmalle. Maalina käytetään taustaa johon voidaan ampua leikkaavilla kärjillä (esim. Jos metsästyskärkinen nuoli osuu taulunuolen vasemmalle puolelle, siirretään hyllyä oikealle. Suorassa oleva kärki pyörii virheettömän tasaisesti. vakauttamiseksi. Ampumista on harjoiteltava myös oudoista asennoista ja täydet metsästysvarusteet päällä. Kiinteäteräistä metsästysnuolta käyttämällä voidaan hienosäätää nuolihyllyn sivusuunta ja nokinpaikan korkeus. Custom-jänteet ja kaapelit rakennetaan erikoismenetelmin ja ne esivenytetään määrätyssä lämpötilassa, jolloin niiden sisäänammunta vaatii vähemmän laukauksia, yleensä - . Edellä mainitut säädöt koskevat oikeakätistä jousta. Tyypillisesti uuden jänteen asentamisen jälkeen on jousella ammuttava noin laukausta, ennen kuin jänne on venynyt pysyvään mittaansa. Toisaalta laadukkaan custom-jänteen keskipunos kestää pitkään vaikka jännelenkkiä ei käytettäisikään. Täydellisesti säädetty jousi ei riitä takaamaan hyvää osumaa, jos ammuntaformi on kehno. Nuolen aseman pi- täisi kuitenkin säilyä noin hyllyn kiinnitysreiän kohdalla. Metsästysnuolen painopisteen olisi hyvä olla - nuolen keskipisteestä kärkeen päin. PERUSSÄÄTÄMINEN Jos jousi on uusi tai sen jänne / kaapelit on juuri vaihdettu, on "narut" ammuttava sisään ennen hienosäätöjen tekoa. Jousta hienosäädettäessä voi hyllyn ja nokinpaikan asemaa joutua hieman muuttamaan, mutta jos perusasemia joudutaan säätämään useita millimetrejä, on ongelma jossain muualla. Jos osuma on talukärjen alapuolella, on nokinpaikka liian ylhäällä. Nokinpaikka asetetaan siten, että nuoli ja jänne muodostavat suoran kulman. Tällöin on syytä tarkistaa uudelleen sulituksen mahdollinen kontakti, nuolen jäykkyyden sopivuus, taljapyörän mahdollinen kallistuminen täydessä vedossa ja leik36 RIISTA kaavan kärjen suoruus suhteessa nuoliputkeen (metsästyskärkitesti) ja muut aiemmin mainitut nuolen hyvään lentoon vaikuttavat tekijät. Nuolihylly säädetään keskelle jänteen iskulinjaa. Koska kyse on yleensä - millimetrin muutoksesta, voidaan säätö tehdä nuolihyllyn säätöruuvilla. solumuovi). Peräpää kevenee ja painopiste siirtyy eteenpäin. Mekaanisilla metsästyskärjillä ja keskiverto metsästysjousen voimalla voidaan hyvin ampua kaikkea kotimaista jousilaillista riistaa. Easton Arrow Tuning and Maintenance Guide). Tyypillisin sulan pituus on vain kaksi tuumaa. Jos metsästyskärkinen nuoli iskee taulukärjen yläpuolelle, on nokinpaikka liian alhaalla. Käyttämällä mekaanisia, osumasta aukeavia kärkiä saadaan harjoitusnuolet ja metsästysnuolet helposti iskemään samaan pisteeseen. Tämä kehitys myös osaltaan edesauttaa nuolen oikean painopisteen saavuttamista
Micro1Drykangas imee kosteuden pois. 00 ke t i n Auton istuinsuoja Sopii kaikkiin automalleihin. Mukana Scentech-hajunestoteknologia ja AIR-TEX2-kalvo. Mukava, kestävä ja entistä kevyempi myös sateella. Erityisesti JahtiJakt Premium -pukuun suunniteltu. PREMIUM-LUOKAN JAHTIPUKU HÄVYTTÖMÄN HALVALLA PREMIUM JAHTIJAKT PREMIUM -PUKU Ota seuran ja koiran lisäksi metsästysreissulle mukaan myös huipputekniikkaa. et u p Scentech-alusasu Hajuttomaan kerrospukeutumiseen. Vetoketjukiinnitys. Helppo irrottaa ja konepestävä. Hiivi yhä lähemmäksi riistaa uudessa JaktiJaktin Premium -kalvopuvussa. Uusi muodikas ulkonäkö. Koot: XXSXXXXL ITTÄVÄ | EN G p H | ä korotonta ivä ä ksuaikaa ma jopa 60 LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ TU K K U - R A H OI t a r jo yn kovin Syks PREMIUM tai CAMO -kalvopukusetin ostajalle us! kulut s + toimitu LEATHERMAN -monitoimityökalu ILMAISEKSI 0 Erätukun etupaketti 0,- [arvo 265,-] Kääntölakki AIR-TEX2-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. 279 a s i s . Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä. Flanellipaita Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Metsästykseen ja vapaaaikaan. Laadukasta puuvillaa. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän. Fleece-väliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä väliasu kerrospukeutumiseen. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 US T | ER Ä
Kummallakin kaliiperilla pärjätään kuitenkin hyvin jo mainituissa paineissa, joten turha latausten maksimointi ei ole normaalioloissa edes tarpeellista. TEHDASPATRUUNAT Vanhempien kaliiperien painolastina on yleensä melko alhaiseksi määritetty painetaso. Mukaan mahtuu sekä erittäin hyviä että keskinkertaisia, luodinpainot tavallisesti välillä g g. Kummatkin ovat siis kohtuullisen modernissa luokassa, toki , x voidaan itse ladata täsmälleen samaan painetasoon kuin Whelenkin aseen kestävyyden mukaan, sillä kotilataajaa ei CIP-ohjeistus kos- Meillä tehdaspatruunoita kaliiperiin , x on saatavilla todella laaja valikoima. Näistä löytyy varmasti sopiva useimpiin tilanteisiin, vain kaikkein raskaimmat luodinpainot puuttuvat. Pitkään uskotRIISTA tiin, ettei Townsend Whelenillä ollut mitään tekemistä patruunan suunnittelun kanssa, vaan sen toteutti Griffin & Howe. Kaliiperissa mm luoti ei tavallisesti laajene yhtä paljon kuin , mm, joten siinä luodin nopeus säilyy paremmin kohteessa ja samalla se joutuu kovemmalle kuin enemmän laajentuva ,. Whelenin synty ajoittuu edellisiä myöhemmäksi, vuoteen . firma toimitti vain tarvittavat työkalut. Whelenin ja alkoi valmistaa siihen sekä patruunoita että aseita. VANHAT KALIIPERIT, PIENET PAINEET ke, se on patruunatehtaiden päänsärky. Whelenin tehdaspatruunoita on toistaiseksi tuotu Suomeen vain Remingtonin tekeminä, niissä luodinpainot ovat ja , grammaa. Samoihin aikoihin ilmestyi myös kaliiperi x , joka on sikäli mielenkiintoinen, että se on lähes identtinen . Whelenissä MPa (Whelen lisättiin CIP-taulukoihin vasta ). Hartiakulma on hieman jyrkempi ja olkapäät ylempänä, mutta luodit ovat vaihtokelpoisia. Myöhemmin löytyneiden dokumenttien mukaan näyttääkin siltä, että Whelen oli tiukasti mukana suunnittelussa ja em. Syynä siihen, ettei x menestynyt, saattaa olla liian keveät ja heikkorakenteiset luodit. Whelenin kanssa. Kaliiperissa , x CIP-paineraja on MPa ja . Lisäksi tämä mm:n luoti painoi vain g ( gr), kun ,:ssa normaali paino oli , g ( gr), heikkorakenteisilla luodeilla tämä tarkoitti suurta eroa esimerkiksi kestävyydessä ja läpäisyssä ,:n hyväksi. . Molemmat patruunat ovat olleet ja ovat edelleen erinomaisessa maineessa, ne pärjäävät hyvin kaiken suurriistan pyynnissä. TEKSTI: ESA HÖYSNIEMI O tto Bock mainitaan , x :n suunnittelijana ja patruunan synty ajoittuu vuoteen . 9,3 X 62 VASTAAN .35 WHELEN VANHUKSET VASTAKKAIN Taisteluparille olisi yhtä hyvin voinut antaa otsikon Amerikka vastaan Eurooppa, sillä .35 Whelen syntyi USA:ssa ja 9,3 x 62 Saksassa. Remingtonin lisäksi patruunoita lataavat USA:ssa vain muutama pikkupaja ja Federal, jonka latauksessa on , g ( gr) Trophy Bonded Bear Claw luoti. 38. Niin tai näin, vasta vuonna Remington virallisti
Jos halutaan Whelenin koko potentiaali käyttöön, on itse lataaminen välttämätöntä. , g ( gr) painavia luoteja löytyykin sitten jo runsaammin, mutta ei tehdaspatruunoissa. Whelenin raskain luoti on , g ( gr) Woodleigh. Kun , x :n normaali luodin paino on , g, vastaava paino Whelenissä on , g. Itselataaja voi kuitenkin räätälöidä tämän kaliiperin suoritustasoa huomattavasti tehdaspatruunoiden yläpuolelle. . Whelen toimii tehdaspatruunoilla tiettyyn rajaan asti hyvin. lataus. Whelenissä käytetään palonopeudeltaan astetta hitaampaa ruutia kuin ,:ssa samanpainoisten luotien takana. Koska lataukset ovat sekä ase- että luotikohtaisia, tulee maksimilla merkittyjen latausten annostusta pudottaa ja lisätä sitten määrää painemerkkien mukaan. Kaliiperin , x hylsy on kannastaan . Edullista Sellier & Bellotin , g:n luotia voidaan käyttää harjoituslatauksiin. Tavallisimmin vastaavantyyppisillä luodeilla varustettuna Whelen läpäisee selvästi paremmin ja tekee tavallisesti myös laajemman haavakanavan. revolverinluoteja. KOTIMAISET RUUDIT H YLSY T Molempiin kaliipereihin on luoteja erittäin hyvin saatavilla. Tässä itselataaja säästääkin pitkän pennin käyttämällä . ,:n raskain saatavilla oleva luoti on toistaiseksi Woodleigh , g ( gr), Normalla on kuitenkin tulossa , g ( gr) Oryx. Raskaammassa päässä maksimitehoja haettaessa molemmissa saavutetaan parhaat nopeudet -sarjan ruudeilla N ja N . Kevyet, tavanomaiset luodit ( g) sopivat peuran kokoluokkaan ja , g jo hirvellekin, mutta käytetyt luodit ovat rakenteeltaan tavanomaisia pois luettuna Federalin em. Hylsyn kaulan avarrus tapahtuu yksinkertaisesti työntämällä voideltu .- hylsy Whelenin täyssupistusholkkiin, jonka kartiomainen avartaja laajentaa hylsynsuun toivottuun mittaan. Oheisessa lataustaulukossa on eripainoisille luodeille latauksia, joiden käyttö vain omalla vastuulla. Sopivalla luodilla ja latauksella voidaan nostaa esimerkiksi pitkän matkan tai raskaimmilla luodeilla lähietäisyyksien tehotasoa. Wheleniä paksumpi, joten siinä on pysyttävä "omissa" hylsyissä, kun taas Whelen perustuu .-:een. Niistä on helppo muokata Whelen, tehtävä onnistuu ilman erikoistyökaluja. Hyväkuntoinen hylsy kestää muokkauksen ongelmitta, hauraampien yksilöiden kaulaosa saattaa haljeta ja ne joutavatkin romukoppaan. KAIKKI RIISTA Käytännössä , x :n ja . Hitaammilla ruudeilla loppuu hylsyjen tilavuus yleensä kesken. Jo pelkästään tehdaslatausten perusteella , x on selkeästi sellaisen metsästäjän valinta, joka ei lataa itse patruunoitaan. Kotimaisista ruudeista voidaan käyttää kumpaankin Vihtavuoren N N keveille ja keskiraskaille luodeille ja N N raskaille. Tämä johtuu siitä, että mm luotien laajentuma on ,:a pienempi ja siksi ohuempi ja vähemmän muotoutuva luoti säilyttää paremmin nopeuten- .35 Whelen Luoti Sierra 180 FPJ (.357) Speer 180 FN Hornady 200 SP Sierra 225 SBT Swift A-Frame Speer TB Bear Claw Nosler Accubond Barnes TSX Woodleigh 225 RN Hornady 250 SP Woodleigh 250 RN Speer 250 Grand Slam Hawk 300 Woodleigh 310 FMJ ja RN Paino (g) 11,7 11,7 13 14,6 14,6 14,6 14,6 14,6 14,6 16,2 16,2 16,2 19,4 20,1 Ruuti N 140 N 133 N 140 N 140 N 550 N 550 N 140 N 550 N 150 N 160 N 550 N 550 N550 N550 Annos (g) 3,5 3,4 3,6 3,8 4,1 4,2 3,8 4,2 4 4,4 3,9 3,8 3,4 3,6 Nalli CCI-250 Fed 215 CCI-250 Fed 215 Rem 9½ Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Rem 9½ Fed 215 Nopeus (m/s) 780 800 820 840 870 860 850 860 850 770 800 790 660 704 max max max max max Huom. 9,3 x 62 Luoti S&B FN RWS Doppelkern Lapua Naturalis LR Norma Vulkan RWS Kegelspitz Brenneke TOG Speer 270 Lapua Naturalis Woodleigh 286 RN Barnes X 286 Barnes Original 300 Woodleigh 320 RN Paino (g) 12,5 14,6 14,3 15 16 16 17,5 17,5 18,5 18,5 19,4 20,7 Ruuti N 133 N 133 N 133 N 133 N 133 N 133 N 150 N 140 N 135 N 140 N 140 N 550 Annos (g) 3,5 3,6 3,75 3,6 3,5 3,5 3,8 3,5 3,6 3,5 3,3 4 Nalli CCI-250 CCI-250 CCI-250 Rem 9½ CCI-250 CCI-250 Fed 215 Fed 215 Fed 215 Rem 9½ CCI-250 Fed 215 Nopeus (m/s) 750 780 810 730 710 720 700 680 690 640 600 710 max max Kuvassa vasemmalla .35 Whelen 225 gr Swift A-Frame -luodilla ladattuna, keskellä verrokkina Sakon tehdaslataus kaliiperissa .30-06, luoti Hammerhead 220 gr ja oikealla 9,3 x 62 RWS:n tehdaslataus, luoti Evolution 291 gr. Huom. max RIISTA 39. Lisäksi harjoitusammuntaan soveltuvia tehdaslatauksia ei oikeastaan ole tarjolla. Whelenin ero on vähäinen
Huolimatta molempien kaliiperien "keskiluokkaisuudesta" voidaan niillä kaataa kaikki tällä planeetalla tallustelevat eläimet norsua myöten. 225GR (848 m/s) .35 Whelen, Woodl. Parhaimmillaan molemmat kaliiperit ovat kuitenkin hirven ja karhun kokoluokassa kun ampumamatkat jäävät alle m. 320GR (630 m/s) .35 Whelen, Accub. sa kohteessa tehden laajempaa tuhoa. Viimemainittuun tehtävään on saatavana myös solideja tai täysivaippoja , mm:ssä luodinpainoilla ,, g ( gr) ja .:ssä ,, g ( gr). 14,6 g (730 m/s) Molempiin kaliipereihin on saatavana kattava luotivalikoima, ylärivissä .358 ja alarivissä 9,3 mm. Tämä kaavio ja viereisen sivun haavakanavat kuvaavat pehmytkudososumia. Järjestelyssä on ammuttu läpimärkiin puhelinluetteloihin siten, että ensin luoti osuu pariin luetteloon, minkä jälkeen tulee kylkiluuta simuloiva vaneri ja sen jälkeen jälleen luetteloita. Tämä on yksi omista valintakriteereistäni, sillä mielestäni luodin teho on loppunut kesken, ellei se pysty puhkaisemaan myös vastapuolen nahkaa. 310GR (709 m/s) 9,3 x 62 RWS Evolution 291GR (687 m/s) .35 Whelen, Speer Grand S. 250GR (740 m/s) 9,3 x 62, Woodl. 286GR (598 m/s) .35 Whelen Woodl. 225 GR (857 m/s) 9,3 x 62, Barnes Original (620 m/s) 9,3 x 62, Woodl. Palkistossa kylkivolyymi tarkoittaa luodin tekemän kanavan tilavuutta ennen vaneria ja konehuonevolyymi tilavuutta vanerin jälkeen. Kun ammutaan esimerkiksi hirveä, niin tavallisesti osumilla, joissa , mm:n luoti jää vastapuolelle nahkaan, Whelenin luoti menee kokonaan läpi. Luusimulaattorin läpäisytuloksia molemmista kaliipereista julkaistiin Riistan edellisessä numerossa (6/2008). Kylkivolyymi (cm3) Konehuoneen volyymi (cm3) 0 25 50 75 Haavakanavan tilavuus (cm ) 3 100 125 40 RIISTA. Riistaeläimen kaato on huomattavasti nopeampi silloin, kun haava on läpihengittävä. 250GR (745 m/s) 9,3 x 62, Naturalis 17,5 g (688 m/s) .35 Whelen, Naturalis LR 220GR (820 m/s) 9,3 x 62, Naturalis 14,5 g LR (785 m/s) .35 Whelen, A-Frame 225GR (858 m/s) 9,3 x 62, Brenneke TOG 16 g (678 m/s) 9,3 x 62, RWS Doppelk. Sopivalla luotivalinnalla ja itse lataamalla molemmilla patruunoilla voidaan ampumamatkaa helposti pidentää metriin asti, taakse jäävät tehossa useimmat pienempireikäiset magnumkaliiperit. .35 Whelen, Barnes TSX 225GR (868 m/s) .35 Whelen, Sierra Gamek
Erona Riista 6/2008 olleeseen luusimulaattoriin on se, että luuta simuloiva vaneri on ohuempi. 20,7 g (630 m/s) 9,3 x 62, RWS Evolution 18,9 g (687 m/s) 0.0 -2.5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 www.finscoop.fi puh. Lisäksi myös vesi pysyy ulkona. Lyhyesti sanottuna ne ovat parhaat kengät, joita olen metsällä koskaan käyttänyt." Tero Kuitunen, Riista-lehti 3/2008 2.5 9,3 x 62, Woodl. 16,2 g (745 m/s) 0.0 -2.5 0 5 10 15 20 25 30 Haavakanavan syvyys (cm) 35 40 45 50 Haix Tapio .35 Whelen Woodl. 20,1 g RN (709 m/s) .35 Whelen TBBC 14,6 g (857 m/s) 2.5 "Haix Tapio oli jalkineista ainoa, jonka kumpikin kenkä pysyi allaskokeessa aivan kuivana." Metsästys ja Kalastus -lehden testi 6/2006 0.0 -2.5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2.5 .35 Whelen Hawk 19,4 g (651 m/s) .35 Whelen A-Frame 14,6 g (858 m/s) 0.0 -2.5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2.5 9,3 x 62, Oryx 15,0 g (686 m/s) 9,3 x 62, Naturalis LR 14,5 g (785 m/s) 0.0 Moninkertainen testivoittaja 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 9,3 x 62, Naturalis 17,5 g (705 m/s) 9,3 x 62, Brenneke TOG 16,0 g (678 m/s) -2.5 5.0 2.5 0.0 -2.5 -5.0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 "Eräs etukäteen kiinnostanut seikka oli luonnollisesti kenkien kestävyys, olenhan kävellyt ison liudan kenkiä ennenaikaiseen hautaan. Edes saumat eivät ratkenneet ja myös pohjien kiinnitys kuin uusissa. Tässä kokeessa vaneria oli 30 mm, joka vastaa suunnilleen hirven kylkiluuta. Kaviteetin puolileveys (cm) 2.5 .35 Whelen Accubond 14,6 g (848 m/s) .35 Whelen Woodl. Ei ole sinänsä suurempi yllätys, että Tapiot kestivät rääkin täysin. Pehmyskudossimulaattoriin ammuttujen luotien haavakanavat. 020 758 9966 FINSCOOP Myynti ja markkinointi:
On vain hakeuduttava maastoon, jossa tiedetään olevan lintuja. Jalostustyöllä taipumuksen palauttaminen olisi ollut vaativa, mutta kannattava toimenpide. Sitä voidaan kyllä harjoittaa, opettaa ja ylläpitää. Aiemmin tämä taito on ollut myös englanninsettereillä, mutta kun taipumus menetettiin, oli helpompi muuttaa sääntöjä ja jättää vaatimus pois koesäännöistä. kärpäsille. Siinäpä jälleen oli minulle haastetta. A Saadessani pennun pois karanteenista aloin rakentaa tuota yhteistyötä kaikin tavoin. Tämä on jo ensimmäinen merkki siitä, että kohta siel- Koiran seisoessa kiinteästi siivelle, mennään piiloon joko puun, pensaan tai nurkan taakse, kuitenkin, niin, että näkyvyys koiraan säilyy. RIISTA 27. Kuinka sitten tiedottamisen voi opettaa. Tuodessani pennun Saksasta, sanoivat tuontia vastustavat, että kyllähän sinä voit kaikessa muussa onnistua, mutta tiedotusta et voi saada aikaan, koska sitä ei vaadita Saksassa. Jos koira palatessaan käskyttä karkottaa riistan, suoritus on arvosteltava tiedottamisena, mutta siitä ei tule antaa korkeinta arvosanaa. Varsinaisen tiedottamisen koulutuksen aloitan siivellä, josta olen kertonut seisontatestissä. Koira jätti seisonnan ja tuli luokseni. Peltopyy ja riekko ovat parhaat koulutuslinnut tähänkin. Kuten sanoin, se on koiran ja ohjaajan yhteistyön huipentuma. Koiran seisoessa kärpäselle kehuin sitä ja kutsuin luokse hiljaa huulilla imaisten. Parasta olisi jos linnut etsitään toisella koiralla ja sitten mennään koulutettavalla koiralle hakemaan jo tiedossa oleva riista. Yleensä koira seisoo aikansa ja alkaa katsella sivuilleen molemmin puolin. Annoin pennun palata takaisin seisonnalle. Tässä oli ensimmäinen merkki ja oiva merkki, että koira tulisi kyllä myöhemmin tiedottamaan. Kun tämä siivelle seisominen, ja tiedottamien onnistuvat, siirrytään siitä riistan pariin. Parasta olisi, että koira tulisi oma-aloitteisesti tiedottamaan seisonnalta. Tiedottaminen jos mikään on ohjaajan ja koiran välisen yhteistyön huipentuma. Unohdin koko asian ja ajattelin palata siihen myöhemmin. Mannermaisilta koirilta tämä vaaditaan voittajaluokassa, mutta siitä on nimenomaan suurin hyöty käytännön metsästyksessä varsinkin metsämaastossa. Avoimessa maastossa sallitaan enintään kolme tyhjäksi osoittautunutta tiedotusta. Huomasin jo varhaisessa vaiheessa koiran halun seisoa mitä merkillisimmille eläville, mm. Tällä vältytään siltä, että ei oteta tiedotusta tyhjältä seisonnalta, jos sellainen sattuu tulemaan. Kun koira saa seisonnan, jäädään odottamaan samalla tavalla piiloon, kuin siivellä opetettaessa niin, että näköyhteys kuitenkin säilyy. KOULUTUS OSA 5: TIEDOTUS TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS METSÄSTYSKOIRAN Koesääntöjen mukaan tiedottamisella tarkoitetaan sitä, että koira tulee ilmoittamaan loitolla ja näkymättömissä olevalle ohjaajalleen löytämästään riistasta oma-aloitteisesti tai ohjaajan annettua vihellysmerkin. rvostelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten selvästi koira ilmentää riistan löytymisen ja miten se riistan luo palatessaan pitää yhteyttä ohjaajaan
Se juoksi ohitseni. Ensimmäinen tiedotus linnuille oli tapahtunut. Edellisenä yönä oli ollut pakkasta, joka oli saanut sammaleen jäätymään. Siitä ei kannata hermostua. Palasimme yhdessä seisonnalle. Opettaessani tuontikoiraani Arnoa tiedottamaan se onnistui ensiyrittämällä peltopyillä. Ja jopa pellolla suoritettuna englantilaiselle kanakoiralle se tulkitaan seisonnan jätöksi, jolla koira suljettaisiin kokeesta. OMAALOITTEINEN TIEDOTUS Olin toiseksi viimeisenä metsästyspäivänä vuosituhannen alussa. Eikä tuo sammal ollut sulanut edes päivälläkään. Kehotetaan se palaamaan takaisin riistalle, kysymällä esim.: Missä tipu. Jäin odottamaan. Olin viisi vuotiaan setterini kanssa kotikulmilla metsällä. Koira ei mene maahan, mutta ei sen tarvitsekaan mennä. Lähdetään koiran mukaan sen palatessa seisonnalle. En nyt katsonut kelloon, vaan odotin. Tiedotukseen tarvittava aika lyheni sitten ajan kuluessa. Kun kaksitoista minuuttia tuli täyteen, koira perääntyi seisonnalta muutaman taka-askeleen, kääntyi ja juoksi kohden takamaastoa. Linnut nousivat ilmaan ja koira jäi paikoilleen. Sitten annetaan luoksetulovihellys, kaksi lyhyttä. Jos koira ei kuitenkaan lähde, se voidaan kutsua pillillä luokse. Tätä odottamista kesti kaksitoista pitkää minuuttia. Linnut ovat siivittäneet alta pois, kun koira on lähtenyt takamaastoon tiedottamaan. Tiedotuksen opettaminen englantilaisellekaan kanakoiralle ei ole mahdotonta. Koira lähtee oma-aloitteiseen tiedotukseen vasta sitten, kun linnut tai lintu on varmasti painautunut. Se perustuu aivan samalla tavalla yhteistyökykyyn kuin muukin. Kehuin koiraa ja annoin sen seistä siinä vielä jonkin aikaa. Piilouduin välittömästi pellonojaan ja jäin odottamaan. Ensin vihelletään pitkä maahanamenovihellys. Setteri katosi, mutta tiesinhän minä, että eihän se missään laittomuuksissa ole. Pillikutsulla tapahtuvassa tiedotuksessa piilee aina vaara, että tottelevainen koira lähtee tiedotukseen, vaikka linnut vielä juoksevat. Sieltä se Napoleon sitten tulikin. Oma-aloitteiseen tiedotukseen tulee pyrkiä, sillä se on varmempi. Tiesin parven asustavan aina lähes samalla paikalla. Panin koiran hakuun tuulen alta. Välillä se vain vilkaisi, että minäkin varmasti. Tätä en- nen koira alkoi vilkuilla sivuilleen, kuin apua odottaen. Jopa Irlannin-setterini tiedotti. Olen omistanut viisitoista seisovaa koiraa, joissa on ollut sekä mannermaisia ja englantilaisia kanakoiria, jotka kaikki ovat tiedottaneet. Aikansa seisottuaan koira irtaantuu seisonnalta ja tulee ohjaajansa luokse. Tässä vaiheessa koiralle voidaan opettaa erilaiset ilmentämisen muodot. tä tulee koirakin pois. Tällä estetään, ettei koira ryntää ja aja lintua tai lintuja pois. Loppumatkan Arno kiiruhti nopeasti, etten vain minä olisi karkottanut lintuja. Normaaliin kehitykseen kuuluu muutama ylösajo ennen kuin koira oppii irtoamaan seisonnalta. Ovelan näköisenä se palasi samaa reittiä, josta oli juuri tullut. Se oli myöhemmin noin neljä minuuttia, mutta monesti paljon lyhempi. Luonnollisesti minulla oli pari nuorta koiraakin mukana. Jos koira ei tule tiedotukseen vaan ajaa riistan lentoon, silloin on vihellettävä koira maahan ja nyt koiran täytyy totella. Koiraa nuhdellaan; siivellä opetusta on jatkettava ja yritettävä myöhemmin uudelleen kunnes se onnistuu. Katsoin kelloa ja odotin. Kehutaan koiraa. Metsässä tämä taito on perusteltua, mutta pellolla se vaikuttaa enemmän sirkustempulta. Tämä ilmenee kyllä sitten aikanaan tyhjänä tiedotuksena. Harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Annoin sitten nostoluvan. Vainuttuaan minut sieltä pellonojasta se kiiruhti luokseni ja oli tohkeissaan yrittäen kertoa, että oli kiireinen asia. Jo muutaman minuutin haun jälkeen koira sai seisonnan. Koira lähtee ja tulee luokse
Yht` äkisti Napoleon laskeutui ja alkoi ryömiä. Kun koira on aikansa seisonut eikä mitään kuulu, se lähtee etsimään isäntäänsä. Pelkäsi kai sen karkaamista. Odottavan aika käy pitkäksi ja niin myös minun. Tähän vaiheeseen voi jokainen kehittää mitä monimuotoisimmat ilmentämiset eli tiedotukset. Kun koira jälleen seisoo kiinteästi, annetaan sille lupa edetä. Se nosti mallikkaasti ja yllätys, yllätys, sieltä lähti iso parvi peltopyitä, joka puolelta Ropia. Latasin haulikon ja lähdin hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi lähestymään tuota makaavaa koiraa. Parempi näin tässä tapauksessa. Näin se kokeneena koirana jätti isännän käs- kyn tottelematta. Odotin, että ystäväni ehtisivät myöskin paikalle. Annetaan koiran seistä siivelle ja odotetaan. (Yläpuolella) Ohjaaja ottaa vavan käteensä, jonka toisessa päässä on siipi ja antaa koiralle luvan edetä. Tiesin kyllä koiran olevan oma-aloitteisen tiedottaja. Kun kaikki oli valmista, annoin koiralle luvan edetä. Annoin koiralle nopeasti noutoluvan. Tiedotus otetaan vastaan kehuen koiraa ja palataan yhdessä seisonnalle. Olin ystävieni kanssa metsästämässä, kun Arno eli Ropi katosi etumaastoon. Sitä ei kuulunut. Kun koira etenee, tempaistaan siipi ilmaan ja käsketään koira maahan ja ammutaan laukaus. olen tulossa. (Vasemmalla ylhäällä) Koira lähtee viemään ohjaajaa takaisin seisonnalle. Hitaastihan se minun liikkuminen sellaisessa sammalikossa oli ja vielä kun minulla oli vieressä kaksi koiraa. Ei kuulunut mitään. Eihän minun kauas tarvinnut kulkea, kun havaitsin Ropin seisomassa kanavan penkassa, toisella puolen kanavaa. Koiran tullessa luokse, tiedustellaan siltä onko sillä asiaa. Kun koira seisoo siivelle kiinteästi, eikä enää ryntää, voidaan aloittaa tiedotuksen opetus. Vieläkin menee iho kananlihalle, kun kirjoitan tätä kokemaani. Nyt kutsuin sitä erotuomaripillillä, ja lopuksi sormet suuhun ja voimakkaat kaksi lyhyttä vihellystä. Vedetään samalla siipi ilmaan ja komennetaan koira maahan sekä ammutaan vaikka starttipistoolilla laukaus ilmaan. Ei minkään laista vaikutusta. Pääsinkin koirasta kymmenen metrin päähän, kun taivas repesi. Kun seisonnat ovat varmoja, eikä koira ryntää siivelle, voi ohjaaja poistua piiloon puun, pensaan tai nurkan taakse, josta voi kuitenkin nähdä koiran ja seurata sen edesottamuksia. Kutsuin sitä ensin imaisten huulilla kaksi kertaa ja odotin. (Vasemmalla alhaalla) Koira ottaa jälleen kiinteän seisonnan siivelle. Hypätessään kanavan yli Ropi oli joutunut parven keskelle, eikä voinut lähteä tiedottamaan parvea karkottamatta, vaikka isäntä sitä toistuvasti käski. Silloin on päästy siihen mihin olemme pyrkineet oma-aloitteiseen tiedotukseen. RIISTA 45. Aloin jo hermostua sen pitkästä poissaolosta. Tarkka laukaus ja yksi linnuista suistui lennosta. Yli kaksikymmentä valkoista lintua nousi ilmaan. Totesin: "Onpa pojalla kovat paikat, kun ei tule." Lähdin etsimään suunnasta, jossa näin koiran viimeksi. Toimitus toistetaan. Kuka tuon koiran oli opettanut ryömimään. Ilmoitin, että kyseessä lienee rusakko, koska Ropi ei tullut tiedottamaan. Arvaatte varmaan, että siinä vietettiin iloinen ja kiitosten täyttämä hetki. Se ryömi hitaasti ja hiljaa nelisenkymmentä metriä eteenpäin ja sitten pysähtyi makuuasentoon ja jäi siihen paikoilleen. Kun koira alkaa katsella sivuilleen, seisottuaan riittävän kauan, kutsutaan se luokse, mieluummin pillillä tai aluksi käskyllä TÄNNE. Kutsuin uudelleen, nyt pyypillillä, kaksi lyhyttä kutsua. Eikä tarvinnut kahdesti käskeä! Viimein sieltä tuli koira ylpeän näköisenä ja luovutti minulle käteen tuon kauniin melko valkean linnun. Kerran tämä aikaisemmin mainitsemani lyhytkarvainen saksanseisoja Arno ei tiedottanutkaan. Siinä jäivät laukaukset kavereilta ampumatta, sillä odotettua rusakkoa siellä ei ollut. Minä jäin seisomaan niille jalkojeni sijoille ymmälläni, mitä tuo koira nyt tekee. "Siperiako lie opettanut?" TIEDOTUKSEN OPETUS SIIVELLÄ Tiedotuksen alkeet on hyvä opettaa alkuun siivellä
Ne menivät edustuslahjoiksi. tuppeen, eikä siihen tuppeen mikään muu puukko sovi. Nykyisin hän takoo puukonterätkin itse, "sillä jokaisen puukon tekijän on kuitenkin opittava itse takomaan ja karkaisemaan puukonterät" Yrjö Puronvieri oli sanonut. Ensimmäisenä työnä Rauno joutui valmistamaan pihdit itse. Jokainen puukko sovitetaan erikseen ko. Kun puukko ja puukon pää on valmis, alkaa tupen valmistus. Ihastuin heti hänen töihinsä ja siihen millimetritarkkuuteen, jolla hän tuotteensa oli valmistettu ja viimeistelty. "Terän takominen täytyy lopettaa, kun terä menee marjapuuron väriseksi ja laittaa lämpenemään takaisin ahjoon. Sen Rauno aloittaa puulestan valmistamiselle, silloin kun tuppi valmistetaan nahasta. Ne oli tehty paljain käsin! Raunon jäädessä asettelemaan tuotteitaan neuvottelupöydälle, säntäsin hakemaan asunnoltani kameraa, jotta sain ikuistettua ne filmille. Eihän Rauno mikään aloittelija ollut tässä työssä. Sovitus on millin tarkkaa työtä. Yrjö opasti yhden päivän ajan Raunoa tuossa taonnan jalossa taidossa, siirtäen samalla saloja sukupolvelta toiselle. Terämateriaalina Rauno käyttää joko laakeri- tai hiiliterästä. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Ry:n myöntämä kultainen taitomerkki ja Etelä-Pohjanmaan Taideteollisuus ry on myöntänyt vuoden käsityö I palkinto . PUUKKOJA JA KUKSIA "Annan sinulle muutaman neuvon: Lopeta kalusteiden asennus ja kakkosnelosen sahaaminen ja naulaaminen ja köyhien kanssa seurustelu sitä osaavat muutkin tehdä!" TEKSTI JA KUVAT: TUOMO KARSIKAS Alasin ja vasara ovat vaihtuneet konevasaraan. iinä oli ensitapaamisen ohjeet puukkojen- ja kuksantekijälle Rauno Vainionpäälle, kun hän tuli vuonna työhuoneeseeni esittelemään kädentaitojaan. Aluksi puukonterät hänelle takoi alahärmäläinen Yrjö Puronvieri, Raunon keskittyessä vain puu- ja nahkatöihin. Sen jälkeen siirryttiin takomaan puukonteriä ja karkaisemaan ne. Puukon päät ovat valmistettu joko visakoivusta, tuohesta tai hirven luusta. Puukonteriä hän oli takonut jo kouluaikanaan opettaja Eero Vuoriaisen opastuksella. Puukot ja kuksat ovat yksilöllistä käsityötä alusta loppuun saakka. Silloin hän nousi lähes koko kansan tietoisuuteen; puukkomestarina. Eihän se mikään ihme ole, että Rauno jo S nuorena ihastui puukkoihin, sillä hän on koko ikänsä asunut Kortesjärvellä, Kauhavan puukkopitäjän naapurissa. Nykyisin terien takominen ja karkaisu tapahtuu oman ateljeen yhteydessä olevassa pajassa. Terää ei sovi takoa kylmänä, sillä silloin siitä ei tule kestävää ja se katkeaa," kertoo Rauno. Raunon mielestä käyttöpuukon paras pää valmistuu tuohesta, sillä siinä ote pitää. Harrastuspohjalta hän oli valmistanut näitä töitä jo vuodesta lähtien. Koko pitkä päivä siinä touhussa meni. Ja olenpa nähnyt reissuillani monen talouselämän vaikuttajankin kantavan vyöllään kaunista puukkoa. Kaksipuolisen puulestan valmistuttua sen päälle ase- Nahkatupen valmistus alkaa puulestan valmistamisella. Puulesta sahataan ennen vuolemista muotoon. Visatuppi taas syntyy osittain omavalmisteisin työkaluin kaivertaen yhdestä puusta. 46 RIISTA. Kättä säästääkseen alasin ja vasara ovat vaihtuneet konevasaraan, jolla nykyiset terät taotaan. Pian tieto Raunon taidoista levisi suusta suuhun ja vuonna hän alkoi päätoimisesti valmistaa puukkoja ja kuksia metsästäjien käyttöön ja lahjaesineiksi. Myöhemmin hänelle on myönnetty mm. "Läpimurto" tapahtui varmaankin vuonna , kun hän voitti Fiskarsin järjestämän puukkokisan Käyttöpuukko- ja avoimessa luokassa, johon hän osallistui visatuppisella puukolla, saaden molemmissa luokissa I-palkinnon. Tuotteet, jotka hän mukanansa toi, jäivät siihen, eivätkä enää lähteneet Raunon mukaan. Taisipa silloin pääministerikin saada visakoivutuppisen kaksineuvoisen puukon, samoin kuin europarlamentaarikko. Hän oli tehnyt ensimmäisen puukon pään jo alakansakoulun toisella luokalla ja tämä puukonpää on edelleen tallella
2000 lintua. Zimbabwelainen ammattimetsästäjä Patrick Mavros neljän poikansa kanssa. RIISTA 47. Lopputuloksena syntyy tyylikäs kokonaisuus, yksinkertaiset luonnonmateriaalit; -visa tai tuohi ja nahka, koristeena metsoaihe tai saajansa ammatista kertova tunnus painettuna nahkaan. Hän on myös julkaissut kaksi puukko-kirjaa, joista toinen on: Collectable Knives of Finland, jossa myös Raunon tekemiä puukkoja on esitelty. Uutena tulokkaana oli työpöydällä puukkopinssi. Hirvenluusta valmistettu puukon pää. Metsästyspuukko ja Pikku Antti -puukko. Juuri valmisteilla oleva karhupääpuukko nro 27. Itsellä on ollut käytössä tämä kuksa vuodesta 1993. Puukko ja kuksa, jossa vielä omistajansa ammatista kertova tunnus Kaksineuvoinen puukko. Varmuuden vuoksi halusin omaan puukkooni vielä varmistimen. Lintu Antti vuoli tällä puukolla n. tetaan märkä nahka, joka pakotetaan tiukasti lestan päälle ja ommellaan kaksipäisellä pikilangalla kiinni. Ne numeroidaan ja mm. On karhunpääpuukkoa, metsästyspuukkoa, Pikku Antti puukkoa, kaksineuvoista, sekä puukon ja kuksan yhdistelmä, jolloin kuksan varsi toimii tuppena ja siinä on puukko. Enpä tiedä ketään muuta, joka pystyy tekemään visakoivusta yhtä upeaa puukontuppea, johon puukko istuu tiukasti ja täsmällisesti paikoilleen. meni mm. Osa puukkomalleista numeroidaan, joten ne ovat arvokkaita keräilyesineitä. Sekin onnistui tupesta puukon kahvanpäälle tuli pieni nahka, varmistin, pitämään puukon tupessa, vaikka se siitä nousisi ylös. Erikoistilauksesta Rauno valmistaa puukkoja eri ammattikunnille. Metsänhoitajille on valmistettu erikoispuukko, jota ei valmisteta eikä myydä muille, kuin Metsänhoitajaliitolle ja heidän jäsenilleen. Neljännen polven suomalainen Author Laster C. Ristinen vierailee usein Raunon luona tai tapaa eri messuilla ja vie mennessään puukkoja Amerikan markkinoille. Puukkoja löytyy joka lähtöön. Varmuuden vuoksi halusin omaan puukkooni vielä varmistimen. Leo Lastumäelle. Visatuppi taas syntyy osittain omavalmisteisin työkaluin kaivertaen yhdestä puusta. Karhunpää puukko nro . nro . Käydessäni Raunon luona oli juuri valmisteilla puukko nro ., joten jos satut saamaan Raunon valmistamia puukon tai kuksan, saat haltuusi erinomaisen ja arvokkaan käyttö- ja keräilyesineen. on luovutettu Metsänhoitajaliiton toimesta pääministeri Matti Vanhaselle
On otettava huomioon myös se, että aseella pitää kyetä harjoittelemaan ja sillä pitää ensisijaisesti osua hyvin. Perusajatuksena tässä aseessa on, että se on ampumaergonomialtaan ja käsittelyltään mahdollisimman identtinen asetta hankkivan jo omistamien ja entuudestaan tuttujen peurakiväärien kanssa. "ensioulosvetoa" ei ole lainkaan vaan patruuna lähtee pesästä raakana suoraan taaksepäin, joten kynnen on parastakin olla ylimitoitettu. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että push-feed on kontrolloitua syöttöä neutraalimpi paineiden. Tätä tarkoitusta varten ase on painava ja siinä on kosmeettisina ominaisuuksina safariaseille tyypilliset avotähtäimet ja kantohihnan kiinnityslenkit. Kontrolloiduissa systeemeissä tätä ns. asiantuntijapiireissä lainkaan silloin kun kyseessä on vaarallisen suurriistan jahtiin tarkoitetut aseet. Päällisin puolin tarkasteltuna aseessa on selkeä Afrikka-look, mutta jo pintaraapaisu kertoo myös jotain muuta aseen syvimmästä olemuksesta. Totta, iso kynsi on kestävämpi, mutta push-feedien etu on siinä, että ulosvetäjän kynsi lähtee pyörähtämään lukon pään mukana ja tätä kautta ulosveto helpottuu. Muutama vuosi sitten yhtiö pullautti markkinoille mallin ABG, joka on lyhennys sanoille African Big Game. Remington on tähän tarkoitukseen kaikkein 50 RIISTA järkevin lähtökohta, sillä sen käyttöliittymä on tuttu suurelle osalle metsästäjiä. Aseella on helppo ampua hyvin ja voimakkaiden patruunoiden rekyyli ei pääse häiritsemään vähemmänkään isoilla aseilla ampuneita, joten tarvittavat harjoituslaukaukset saadaan ammuttua kohtuullisen vähäisellä tuskalla. KONTROLLOIMATON SYÖTTÖ Remington on nykyaikaisen push-feedin prototyyppi ja sellaisenaan sitä ei arvosteta ns. REMINGTON MODEL 700 ABG ASIAKASKIVÄÄRI PUHVELIJAHTIIN Remingtonin tuotteet tunnetaan meillä lähinnä massatuotteista haulikko- ja kivääripuolella. Remingtonin lähestymistapa suurriistakiväärin valmistamisessa on erilainen kuin monella muulla valmistajalla, mutta se on siitä huolimatta hyvin toimiva ja loppuun asti ajateltu tapa tehdä ase metsästysmatkailijalle Afrikkaan. KONSEP TI Remington on kiistatta yksi maailman suosituimmista pulttilukkoisista kivääreistä ja erityisen suosittu se on Yhdysvalloissa, joiden kotimarkkinoita Remington hallitsee kohtuullisen suvereenisti tietyssä segmentissä. Periaatteessa nämä teoreetikot ovat oikeassa sen suhteen, että täydellisessä maailmassa kontrolloitu syöttö ja ulosheitto ovat toimintavarmuudeltaan ylivoimaisia push-feediin nähden, mutta aivan viimeisen päälle toimivat kontrolloitua syöttöä käyttävät tehdasuudet aseet ovat todella harvinaisia. Voidaan sanoa kokemukseen perustuen, että push-feed ei ole lähellekään niin herkkä kuin kontrolloitu syöttö patruunan syöttämisen ja ulosheiton kannalta. Joidenkin mielestä vain kontrolloitu Mauser-tyyppinen syöttö kelpaa Afrikan vaarallisen suurriistan pyyntiin, samoin kuin jousitoiminen patruunan ulosvetäjän kynsi on virhe ja oikeaoppisesti tämän tilalla on jäykkä ulosvetäjän kynsi. Tämän lisäksi aseen pitää näyttää klassiselta suurriista-aseelta. Push-feedin toinen vahvuus on sen voimakkaampi ulosveto. Tämä on luonnollisestikin asia, joka kannattaa huomioida silloin kun pyritään tekemään näiden kivääreiden käyttäjille sopiva suurriista-ase. Pääosassa kivääreissä on Model 700 eri variaatioinaan ja se onkin lähes jokaiselle kivääreihin perehtyneelle jo jonain versiona vanha tuttu. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ KUVAT: ARSI IKÄHEIMONEN R emington tekee perusaseiden lisäksi Custom Shop versioita tarkemmin määriteltyihin käyttötarkoituksiin
Viimeisen päälle push-feed. Periaatteessa . Keskeltä syöttävä lipas toimii varmasti. Tähtäimet ovat oikeaoppiset, mutta ne asettuvat aivan liian matalalle tällä tukkimallilla. Remington Magnum ja . Pääasiassa ongelmia tuotti patruunan alkuaikoina se, RIISTA 51. Järkevämpää olisi lukita tämä lippaaseen myös mekaanisesti esimerkiksi pienillä ruuveilla. Remington Ultra Magnum, . ABG poikkeaa normaalista sarjan kivääristä siten, että siinä on keskeltä syöttävä irtolipas. Jos aseeseen asennetaan ensisijaiseksi tähtäimeksi kiikari, niin samalla tukilla avotähtäinten realistinen käyttömahdollisuus tarkoittaa yksinkertaisesti liian korkeaa kiikariasennusta. Olisin täysin varma aseen toiminnasta silloin kun syöttö on toteutettu tällä tavoin. TAVALLISESTA POIKKEAVIA RATKAISUJA ABG:n erottaa tavanomaisesta Remington mallista laminaattitukki, piipun hihnalenkki, ns. Näillä muutoksilla aseesta on saatu käytännössä tavattoman käyttövarma ja luotettava samalla kun siihen on saatu ympättyä kaivattuja esteettisiä piirteitä. Myyntiargumentteja ei kuitenkaan sovi aliarvioida, eli avotähtäimet ovat mukana tuomassa katuuskottavuutta, ja kieltämättä ne saavat aseen näyttämään äärimmäisen hyvältä. KALIIPERISSA .375 H&H Konseptia palvelee erinomaisesti tämän koeaseen kaliiperivalinta, joka on viime vuonna järjestetyssä kyselytutkimuksessa ollut afrikkalaisten ammattimetsästäjien ehdoton ykkösvaihtoehto puhvelikivääriksi safariasiakkaiden käsiin. Periaatteessa tämä on idioottivarmin tapa toteuttaa kiväärin syöttö ja syötön säätäminen kellontarkaksi on taatusti kaikkein vaivattominta juuri tällaisessa konseptissa. Aseen tähtäimet asettuvat niin alas, että niitä on käytännössä kenenkään mahdotonta käyttää. Remingtonilla asia on ilmeisesti ajateltu siten, että kyseessä on todellakin asiakaskivääri, jonka käyttäjät ovat tottuneet kiikaritähtäimiin ja ase kannattaa rakentaa ensisijaisesti kiikaritähtäintä varten. Sama pätee myös toisin päin, eli jos kiikaritähtäin on asennettu optimaalisesti, niin avotähtäimet ovat liian korkealla ja häiritsevät kiikarikäyttöä. Keskeltä syöttävä irtolipas on teknisessä mielessä suurin poikkeus perinteiseen Model :ään ja tämä tekee aseesta erittäin varmatoimisen. Tämä on lujin ja käytännöllisin aseen kantamisen kannalta, mutta ennen kaikkea se on tyylillisesti oikea tapa toteuttaa Afrikka-kiväärin hihnalenkki. kasvamisen suhteen seikka josta aina vaahdotaan Afrikan kuumuudesta puhuttaessa. Aseen avotähtäimet edustavat perinteistä tyylisuuntaa, mutta niiden hauska piirre on, että ne ovat tämän tukin kanssa täysin käyttökelvottomat. Afrikassa . Poskituki on juuri sopivasti toteutettu ja perälevy on pehmeä ja se pysyy hyvin paikoillaan ammuttaessa. Barrel band eli piipun ympärille kiinnitetty etummainen hihnalenkin kiinnityskohta. Winchester Magnum. Se on suomalaisesta näkövinkkelistä ikään kuin afrikkalaisten "kolmenollakasi", jolla pärjää tilanteessa kuin tilanteessa, ja joilla erityisesti annetaan ammattimetsästäjälle mielenrauha asian suhteen. barrel band -etutähtäimen jalusta, poikkeava piipun profiili, metalliosien massapetaus ja keskeltä syöttävä kaksirivinen irtolipas. on erittäin suosittu ja yleinen patruuna ja sitä saa käytännössä joka paikasta. Toisaalta irtolipas osoittautui tämän aseen kohdalla sen heikoimmaksi lenkiksi, sillä lippaan pohjan liimaus ei pitänyt ja pohja piti liimata uudelleen, jotta se pysyisi mukana menossa. on kasvattamassa suosiotaan myös ammattimetsästäjien suosituslistalla ja voidaankin sanoa, että se on tulossa alkukankeuksien jälkeen varteenotettavaksi puhvelipatruunaksi safariasiakkaiden keskuudessa. Tämä tietenkin on jälleen kerran niitä kompromisseja, joita aseiden kanssa joudutaan tekemään. Ne ovat kuitenkin tyyliltään sopivat tämän kiväärin käyttötarkoitukseen, sillä ne näyttävät juuri siltä miltä pitääkin. Tukin muotoilu on miellyttävää ja tyylikästä. Asetta on saatavana myös kaliipereissa
Kaikki tietävät, että paha kello kuuluu kauas. ASIAKKAALLE ABG täyttää makeasti sen markkinaraon kun kyseessä on totinen puhvelijahti selkeästi asiakkaan roolissa. Mielessä kävi myös liitoksen mekaaninen varmistaminen. Alaosa on yhtä metallia. Lippaan pohja kiinnitettiin jälkeenpäin uudelleen liimaamalla. Jos kyseeseen tulee sitten totinen puhvelijahti niin uuden aseen hankinta saattaa olla paikoillaan ja tällöin kannattaa 52 RIISTA hankkia ase, joka on entuudestaan mahdollisimman tuttu. Custom Shop onkin kopeloinut laukaisun valmiiksi sille mallille, että siihen ei tarvitse puuttua. Hyvää ampumatuntumaa lisäsi oleellisesti se, että aseen laukaisu on amerikkalaiseksi aseeksi erittäin hyvä. Sopiva Plains Game -kivääri löytyy periaatteessa jokaiselta suurriistametsästäjältä pohjoiselta pallonpuoliskolta, joten sitä tuskin tarvitsee erikseen hommata. Normaaliksi metsästyskivääriksi meidän olosuhteisiin se on liian painava, mutta kevyellä varus- tuksella sitä jaksaisi kanniskella useammankin päivän vaikka kyseessä olisi liikkuva metsästys. Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos reissussa ollaan töllerönä, niin silloin kuunnellaan mitä oppaalla eli tässä tapauksessa PH:lla on sanottavana. Tästä ei kannata vetää hernettä nenään, sillä arvostelijana ja epäilijänä on yleensä aina henkilö, jolla on aivan ensikäden kokemusta huonoista ja hyvistä ampujista ja heillä on kokemusta myös siitä, että mikä toimii ja mikä ei. Tässä mielessä ABG on järkevimmästä päästä vaarallisen riistan kivääreitä, sillä se on tuttu käyttäjälleen konseptina vaikka ase käsissä saattaisikin olla uusi. Varsinaisia kasoja aseella ammuttiin vain sen verran, että tarkkuuden todettiin olevan kolmella laukauk-. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että ase on käytännössä kertalaukeava jos sen ampuu tyhjäksi ja tästä eteenpäin lisäpatruunat on ammuttava yksitellen tilanteen ollessa päällä. Myös kaliiperia asiakkaalle suositellaan helposti ja senkin suhteen kannattaa olla kuuntelupuolella. Voidaan sanoa hyvällä omallatunnolla, että ase on suunniteltu erittäin helpoksi ampua ilman tukea tai kenttäampuma-asennoista. Vaikka moni kaliiperi tekee asiansa paremmin kuin ., niin oppailla on paha taipumus epäillä ensikertalaisen kaliiperivalintaa jos se on kovin muhkea ja jos metsästyskokemusta kyseisellä aseella ei selvästikään ole. Tämä tuo käyttöikää pitkässä juoksussa. että se ladattiin hieman liian kuumaksi jolloin ongelmia patruunan ulosvedossa alkoi ilmaantua erityisesti kuumissa olosuhteissa. Pitkä " piippu tekee aseesta kohtuullisen etupainoisen ja aseen kokonaispaino tekee siitä varsin vakaan ammuttavan. Yleensä tämän työn joutuu tekemään itse, mutta tällä kertaa Custom Shop on pitänyt huolen asiasta. Yleensä he suosittelevat jos heidän mielipidettään kysytään ja yleensä he suosittelevat kivääriä jota asiakas on tottunut käyttämään entuudestaan. Tähän vaikuttaa myös lippaan erittäin jäykkä kiinnitys. Piipunsuuhun on kiinnitetty huomiota ja se on pyöristetty siten, että suu on suojassa kolhuilta. Tukissa on epoksipetaus valmiina, joten raudat asettuvat paikoilleen juuri oikein, eikä tarkkuuden suhteen ole moittimista. Näin ei saisi käydä uudelle aseelle. Tämä on erinomainen piirre aseessa, jonka ensisijainen käyttö vaatii tarkkaa ensimmäistä laukausta mahdollisesti kokemattoman ampujan toimesta (tästä ei muuten ole haittaa vaikka ampuja olisi kuinka kokenut...). Tarkkuus ABG:ssä on hyvällä tasolla Remingtonin nykymittapuun mukaan ja osasyy tästä tarkkuudesta menee varmaankin metalliosien petauksen piikkiin. Yksirivisen lippaan täyttäminen on kovempaa hommaa kuin kaksirivisen, mutta aseesta irrallaan toteutettuna operaatio on helppo. Kysymys kannattaa suhteuttaa vähän samaan kategoriaan kuin se, että jos hirvimetsälle aikova kyselee sopivinta kaliiperia, niin vastuulliset suosittelijat pitäytyvät asiassa varsin konservatiivisina sillä he ajattelevat yleensä maaliballistiikan lisäksi itse ampumasuoritusta. RATAKÄYNNIT ABG on tavattoman hyvä kivääri ampua
ovat monen safarioppaan suosituslistalla vaikkakin uusi TBBC ei ole kuulemma aivan sitä mitä se oli Jack Carterin aikoina ennen massatuotantoa. Remington Model ABG . sella ½ kulmaminuuttia pääosalla kokeilluista latauksista. plains game -lataukset vaaralliselle suurriistalle suunnitelluista, ja kuinka paljon Federal Premium gr. Ero grainin Sierran ja TBBC:n välillä oli niin selvä, että lähdettäessä puhvelijahtiin tulisi mahdollisena kevyempänä kiväärinä olla jokin muu jos tarkoituksena olisi ylipäätään osua mihinkään pienempään riistaeläimeen silloin kun ase on kohdistettu suurriistaluodille. Sen sijaan ero ns. Jälkeenpäin nämä on kyllä mahdollista muuttaa ja jos ase olisi oma, niin se saisi Sako-tyyppisen ulosvetäjän ja ulosheiton jousitoimisen ulosheiton lisäksi. Federal TBBC 300 gr. Muuten ase on taas kerran hyvä muistutus siitä mihin kaikkeen Remington Model taipuu. Laukaisukoneisto näyttää tavanomaiselta Remingtonin koneistolta, mutta sitä on viritetty. Ero tuntumassa tavanomaiseen on huomattava. Safaripatruunoita suosituimmasta päästä. Toisaalta avotähtäimet ja etummainen hihnakiinnitys ovat suoraan luvun alkupuolen safariaseista, joten ase näyttää myös siltä. TBBC:n ja Solidin yhteinen kasa ammuttiin siten, että molempia latauksia ammuttiin kahdesti ja ne ammuttiin vuorotellen. Remington Model African Big Game Valmistaja: Remington Arms Company Inc, Custom Shop, Yhdysvallat Kaliiperi: .375 Holland & Holland Piipun pituus: 26" (63,5 cm) Kokonaispituus: 117 cm Rihlannnousu: 1/12" Hinta: n. Ainoina miinuspuolina tulevat henkilökohtaisiin mielipiteisiin perustuvat seikat kuten ulosvetäjän kynsi ja ulosheitto. Se on jännä yhdistelmä viimeisen päälle hyvää ammuttavuutta ja modernia asesuunnittelua samalla kun se hieman huijaa antamalla itsestään klassisemman kuvan kuin äkkinäinen arvaakaan. ja Trophy Bonded Sledgehammer Solid 300 gr. Parhaiten ase kävi grainin Sierra SBT latauksella, jonka säesti matkaan grainia Hodgdonin BL-C()-ruutia. 2900 euroa Maahantuoja: Normark Suomi Oy, (014) 280 711 RIISTA 53. Hylsyt olivat RWS:n valmistamia. Se on ampujan kivääri ja tekee asiat erittäin hyvin silloin kun ampuja tekee osansa. H&H Patruuna Oma lataus Sierra SBT 250 gr. Aseen ampumaergonomia on taas juuri niin hyvä kuin nykyaikaisissa custom-aseissa kuuluukin olla. "soft pointin" ja "solidin" välillä oli niin pieni, että sen voidaan sanoa olevan merkityksetön niille matkoille joille solidia ylipäätään käytetään. Nallina kaikissa itse ladatuissa käytettiin Federal Premium Match nallia. Tarkkuuskokeilun painopiste oli lähinnä siinä, että kuinka lähelle toisiaan ase niputtaisi ns. Kaikki tarkkuuskokeet ammuttiin käyttäen Leupold VX-III ,-x IR -kiikaritähtäintä joka kiinnitettiin aseeseen Talleyn kiinteillä jaloilla. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että aseen irtolipas ja lippaan irrotusmekanismi saavat aseen näyttämään siltä kuin siinä olisi Rigby tyyppinen jatkettu makasiini. TBBC:n ja Sledgehammer Solidin välinen ero osumilla olisi käytännön ampumaetäisyyksillä. Hylsyt oli trimmattu , mm:n pituuteen ja nallitasku oli kalvettu tasaiseksi Wilsonin työkalulla. Kokonaisuus miellytti. JÄLKIMAKU Muodoiltaan ABG tuo mieleen vanhan liiton safariaseet ja etunenässä yhtäläisyyksiä on Rigbyn kivääreihin. Federal Trophy Bonded Bear Claw 300 gr. Irtolippaan "drop belly", piipun profiili ja lippaan irrotusvipu vetävät kokonaisuuden ulkonäköä oikeaan suuntaan. ABG jätti itsestään positiivisen jälkimaun. Yhteiskasa TBBC ja Solid (75 m) Lähtönopeus keskiarvo m/s 848 744 Kasa keskiarvo mm (3 ls.) 31 55 60 Oman latauksen osumapiste oli noin 25 cm ylempänä sadan metrin etäisyydeltä kuin TBBC:llä, joten patruunoita ei käytännössä voi käyttää sekaisin. Voin suositella lämpimästi ABG:ta kaikille niille joiden haaveena on Afrikka ja puhveli toteutuipa haave koskaan tai ei
Tukin latvaan piippukourun päähän pannaan välipahvi, vaikkapa kaksinkerroin taitettu käyntikortti, pitämään piippua irti tukista. Huoneenlämmössä epoksi saavuttaa lopullisen kovuutensa noin neljässä vuorokaudessa, koeammuntaa ei kannata tehdä sitä aikaisemmin. Ellei irtoa, niin onneksi olkoon, sait hyvän opetuksen huolellisen esivalmistelun tärkeydestä! Ongelmatilanteissa osat saattavat lähteä irti esimerkiksi pakastamalla raudat tai viemällä ne hetkeksi kuumaan saunaan. SE ON VALETTU! Irrotetut raudat puhdistetaan teipeistä ja vahoista. Myös alaheloitus on pedattu. puupinnat karhennetaan parantamaan massan tarttumista. Muovailuvahalla puolestaan täytetään kaikki kolot ja sopukat joihin massan ei haluta tunkeutuvan. Tukin sisäpuolelle joutuvat metallipinnat puhdistetaan huolella ja suojataan korroosiolta. Raudat kiinnitetään ja kiristetään kunnolla petaukseen. Huomaa huolellinen suojaus! Valmis peti kupariholkeilla Sako L579 -luodikossa. Massan annetaan kovettua rauhassa massavalmistajan ohjeen mukaisesti. Raudat suojataan samalla tavalla. Sitä sivellään metallipintoihin, annetaan kuivua ja kiillotetaan. Ulkopuolelta tukki suojataan huolellisesti maalarinteipillä. Epoksin tarttumisen estämiseksi rautojen pintaan sivellään irrotusainetta. Mikäli tukin piippukouru on avarrettu on paljas puupinta suojattava puuöljyllä, lakalla tai vastaavalla. Rekyylikorokkeen etu- ja alapinta teipataan kolminkertaisesti jotta sovitukseen saa riittävän "asennusvälyksen". Kaksin kerroin taitettu käyntikortti piippukourussa antaa juuri sopivan välyksen. Massaa laitetaan riittävästi jotta valusta tulee täydellinen ilman ilmataskuja tms. Muista aina käyttää puristimien leukojen välissä riittävästi pehmikkeitä niin säästyt rumilta painaumilta ja muilta jäljiltä. Huom: Älä käytä rasvaa, vaseliinia tms. Massavalu siistitään tukin sisältä, mm kiinnitysruuvien reiät. Pari- kolme kerrosta riittää. Paikalleen laitettu alaheloitus toimii tarvittaessa hyvänä alustana puristimen leualle. Kuvassa työn alla Sako P54 piekkari. Valmis massapeti Mauser 98 -kiväärissä. Ne voivat ns. Aukot teipataan ja täytetään muovailuvahalla umpeen kaikki ne kohdat joista massa mahdollisesti tunkeutuessaan saisi otteen. Rautoja ja tukkia pidetään yhdessä kuivumisen ajan parilla liimapuristimella. Välillä liitos voi olla tiukka mutta pienen ähellyksen jälkeen raudat kyllä irtoavat. "märkinä" sekoittua epoksimassaan pilaten sen. VALU T YÖ Kun kaikki valmistelevat työt on tehty ja työtilat suojattu varmistaudutaan häiriöttömästä työtuokiosta. Välistä pursuava massa pyyhitään huolellisesti pois, kovettuessaan se saattaa estää rautojen irrotuksen. Jännittävin osuus on rautojen irrotus kovettuneesta valusta. Lukkokehyksen aukot täytetään muovailuvahalla tai teipataan. Vaikka aseesi ei massapedattunakaan välttämättä ole yhtään aikaisempaa tarkkakäyntisempi, se kuitenkin säilyttää osumapisteensä paremmin eikä ole samalla tavalla herkkä säänvaihteluille kuin ennen. RIISTA 55. (Puhelin kiinni, muut perheenjäsenet pois häiritsemästä jne.) Petausmassaa sekoitetaan varmuuden vuoksi reilumpi määrä niin että sitä varmasti riittää. Kaikista kokeilemistani aineista olen päätynyt käyttämään väritöntä kenkälankkia tai kiinteää autovahaa. Haljennut takakiinnitys on korjattu holkittamalla. Liimapuristimilla osat pidetään tukevasti paikoillaan massan kovettuessa. Isoimmat kolot kuten lipassola, laukaisukoneiston läpivienti yms. Petausmassa annostellaan reilusti jonka jälkeen raudat painetaan paikalleen
Perjantain karsintaerissä nähtiin pareja, joiden metsästysvaistot eivät olleet vielä riittävästi heränneet ja leikittely paritoverin kanssa oli päällimmäisenä mielessä. Tämän vuoden kisoissa vahvimmin edustetut rodut olivat pointteri ja englanninsetteri. Nuoret koirat hakivat vauhdilla, tyylillä ja selvästi pyrkivät löytämään riistaa mahdollisimman nopeasti. Derby-kilpailu oli tänä vuonna mielestäni hyvätasoinen. Ikäluokkien koiramäärät vaihtelevat. Sunnuntain finaalista oli leikki kaukana. Näin huolimatta siitä, että kostean kesän takia puinnit siirtyivät paikoin jopa viikkoja. Toisaalta Derbyn kisamaastossa oli runsaasti lintuja mikä varmasti oli yksi syy hyvään lopputulokseen. Edellä mainittujen ominaisuuksien ohella kärkipäähän pyrkivien koirien on tietysti pystyttävä näyttämään taitonsa myös linnun löytäjänä ja käsittelijänä ikäluokan vaatimalla tasolla. Nuoret kanakoirat MITTELIVÄT LAKEUKSILLA Sata setteriä ja pointteria omistajineen kokoontui lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Lapualle vertaamaan nuorten metsästyskoirien tasoa. Joidenkin kompastuskiveksi muodostui, niin kuin usein nuorten koirien kanssa, linnunkäsittelytaito, kertoo Kojonen. DERBYSTÄ NOUSSEE TULEVAISUUDEN TÄHTIÄ Derbyn loppukilpailussa päätuomarina toimi Ilkka Korhonen Ivalosta. Nuorille koirille tarkoitetuissa nimikilpailuissa tahti on tiukka kärkikahinoihin pääseminen edellyttää taitojen lisäksi aina hiukan tuuriakin. Sadonkorjuutöiden viivästymisen takia tapahtuma jouduttiin siirtämään lokakuun alkuun. Kultamaljakilpailun finaalituomari Juha Kojonen Alahärmästä pitää loppukilpailun tämän vuoden tasoa tavanomaisena. Parihaku tuo monella tapaa jännittävän lisän mittelöihin. Koirat olivat itsenäisiä, eivätkä kilpailussa sortuneet leikkimään tai seurailemaan paritoveria. Nuorten koirien kilpailujen arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota koiran luontaisiin metsästysominaisuuksiin. TEKSTI: BIRGITTA VUORELA KUVAT: KATA ROIHA K oiran tyyli, vauhti ja metsästysinto ovat asioita jotka määrittävät englantilaisia kanakoirarotuja ja erottavat ne monista muista seisovista kanakoiraroduista. Kultamalja - ja Derby-kilpailujen tavoitteena on seuloa esiin ikäluokkien parhaimmisto. Englantilaisten kanakoirien kenttäkokeet toteutetaan parihakuna eli jokaisessa erässä on irti kaksi koiraa yhtä aikaa. Pyrkimyksistä huolimatta olosuhRIISTA teet eivät ole koskaan täysin tasapuoliset, kaikkiin eriin ei satu lintuja. TASOKASTA NUORISOA KULTAMALJASSA Kultamaljan ja Derbyn osallistujamäärät olivat tänä vuonna vähintäänkin normaalilla tasolla. Liekö hieman pidempi harjoitteluaika parantanut nuorten koirien valmiuksia, sillä kilpailun ohessa jaettujen avoimen luokan palkintojen määrä oli epätavallisen korkea. Etenkin - vuotiaiden koirien kohdalla tämä voi tuoda mukanaan yllätyksiä. Yksivuotiaat koirat kilpailivat Kultamaljasta, kaksivuotiaiden tähtäimessä oli Derbyvoitto. Finaalissa koirien hakutyöskentely oli erittäin hyvää tai erinomaista. Parihakua on harjoiteltava tai voi käydä niin, että paritoveri hämmentää yksinään jo mallikkaasti työskentelevän nuoren kanakoiran. Kanakoirakerhon suurin tapahtuma, kyseinen nuorten koirien mittelö, oli määrä järjestää alun perin ennen syyskuun puoltaväliä. Vaikka avoimen luokan palkinto tai sen laatu ei olekaan merkittävä tekijä itse kilpailusijoituksessa, on se yleistasolla hyvä mittari. Korhonen näki derbyfinalisteissa myös tulevaisuuden tähtiä. 56. Sen tavoitteena on nostaa esiin todelliset linnunlöytäjät
englantilaisten kanakoirien eli englanninsetterien, gordoninsetterien, pointterien sekä punaisten että punavalkoisten irlanninsetterien virallinen rotujärjestö. pn av Rabbelugn Pizza/ Henrik StandertskjöldNordenstam Derby 2008 1. www.kkk-hhs.fi Derby-kilpailun voittajiksi suorituivat Mikael Grahn ja pointteriuros Tawastian Toivo. Derbyfinalistit Sami Sorri sekä irlanninsetteriuros Finby Chico ja Markku Parviainen yhdessä gordoninsetteri narttu Hilibatibibbanin kanssa seuraavat tarkasti tilanteen kehittymistä. Kultamalja Kultamalja-kilpailu on nuorten kanakoirien kenttäkoe, jossa erityistä huomiota kiinnitetään koirien perinnöllisiin metsästysominaisuuksiin. Kultamaljassa sijoitetaan viisi parasta koiraa. Kultamaljasta kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1948. Derby Derby-kilpailu on nuorten kanakoirien kenttäkoe, jossa erityistä huomiota kiinnitetään osallistuvien koirien perinnöllisiin metsästysominaisuuksiin ja opetuksen vastaanottokykyyn. gsu Mountaineers Elton/ Tapani Kriivarinmäki RIISTA 57. pu Tawastian TaaviAVO 2/ Jens Vingård 4. Catarina Standertskjöld-Nordenstamn on matkalla pointterinarttu Pasta av Rabbelugnin seisonnalle. KanakoirakerhoHönshundssektionen ry Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry (KKK-HHS ry) on ns. Toiminnan painopiste on kuluneen yli sadan vuoden aikana ollut selkeästi koetoiminnan kehittämisessä, mutta myös näyttelytoiminta on kuulunut kerhon aktiivisen mielenkiinnon kohteisiin. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää kokeita ja kilpailuja jalostustyön tueksi settereiden ja pointtereiden käyttöominaisuuksien selvittämiseksi ja parantamiseksi. Finaalikoirissa oli pari huippulahjoilla siunattua koiraa, jotka eivät ihan vielä olleet täysin omistajiensa hanskassa. äKM-08 pn av Rabbelung Pasta/ Catarina Standertskjöld-Nordenstam 2. esn Finnstar Brilliant AVO 2/ Pasi Lähdekorpi 5. Uskon, että finaalikoirista on vielä iloa isännilleen jatkossakin metsästyksessä eikä menestys katkea tähän, arvelee Korhonen. Kilpailuun saavat ottaa osaa englantilaiset kanakoirat syntymävuottaan seuraavana vuonna. esu Jekuttajan Kuumakalle/ Jani Pakarinen 5. pn Aukian Onerva/ Heikki Takala 4. Kilpailuun saavat ottaa osaa englantilaiset kanakoirat, joilla oli osallistumisoikeus edellisen vuoden Kultamalja-kilpailuun. Voittajia juhlistettiin iltagaalassa, jossa menestyneitä muistettiin muun muassa Riistalehden vuosikerroilla. Tässä sinetöidään tämän vuoden Kultamaljavoitto. Ensimmäinen Derby-kilpailu järjestettiin vuonna 1935. Tulokset Kultamalja 2008 1. Kanakoirien jakaantuminen näyttely- ja koelinjoihin on herättänyt jäsenet puolustamaan rakenteeltaan tervettä, vaativaan metsästykseen soveltuvaa kanakoiratyyppiä. Vuonna 1935 kieliriidan seurauksena perustettuun Suomen Kennelliittoon muodostettiin myös kanakoiraväelle oma rotujärjestö, Kanakoirakerho, josta sitten sotavuosien aikana 1943 mannermaiset kanakoirarodut erosivat omaksi järjestökseen, Suomen saksanseisojakerhoksi. Kilpailussa sijoitetaan viisi parasta koiraa. Suomen kennelklubiin perustettiin 1901 seisovien kanakoirien jaos - Hönshundssektionen - joka on Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö ja toimi sekä englantilaisten että mannermaisten kanakoirien rotujärjestönä. äDV-08 pu Tawastian Toivo AVO3 / Mikael Grahn 2. pn av Rabbelungn Polar/ Mika Pesonen 3. pu Blackplains Heaihka AVO3/ Esa Lahdensuo 3
Metsästysturismi on kasvava elinkeino esimerkiksi Virossa, missä metsästysalueita on riittämiin. Se sijaitsee kolmen maakunnan Läänemaan, Harjumaan ja Raplamaan raja-alueilla. Esittelyjen jälkeen porukka jaettiin autoihin ja kuljetettiin maastoon. PUKKIA NURIN sukasta poimin kaksi patruunaa ja painoin ne makasiiniin. Pelto oli märkä, joten yritin astua mahdollisimman vähällä lotinalla. Eläin suolistettiin ja nostettiin auton lavalle muovilaatikkoon. JAHI ON JAHIA Kohteenamme oli RMK:n metsästyspiiri Nõva Kullamaa. Automatka ennalta varattuun majataloon kesti parisen tuntia. Jätin auton oven raolleen ja hiivin nopeasti lähimmän heinäpaalin luokse. Matkapaketin hinta riippuu tietenkin ryhmäkoosta. Se oli hieno pukki, hyvänkokoiset kuusipiikkiset sarvet olivat lähes symmetriset. Aseiden taso ja kunto ei välttämättä ole kovin kummoinen, suosittelen siksi lämpimästi oman aseen mukaan ottamista. Aseen voi myös vuokrata perillä korvausta vastaan. Suurin osa on edelleen valtion maita ja siellä metsästystä ja riistanhoitoa hoitaa Riigimetsa Majandamise Keskus, lyhyesti RMK joka hallinnoi tällä hetkellä kymmentä eri metsästysaluetta, kattaen kokonaisuudessaan noin prosenttia maan kaikista metsästysalueista. Ryhmien koot voivat vaihdella kahdesta viiteentoista henkeen, mutta hengen ryhmät ovat kuitenkin käytännössä ja järjestäjien kannalta kaikkein sopivimmat. Ladattuani uudelleen katselin kiikarin läpi nurin mennyttä pukkia. Matkaa niihin oli reilusti yli metriä, enkä halunnut ampua pienikokoista kaurista niin kauas, joten jotenkin olisi päästävä lähemmäksi. Ne eivät enää kauaa meikäläistä katselisi, nyt oli katsottava voisiko tästä ampua. Perän patruuna- Seuraavana aamuna ammuin vielä toisen pukin tienvierestä pienelle peltoaukeamalle ja illansuussa doublén, eli kaksi eläintä peräkkäin, samalta seisomalta. Perille päästyämme iltapäivällä purimme tavarat huoneisiin, kävimme pesulla ja söimme. Kaatomaksut vaihtelevat riistan ja trofeen koosta riippuen. SINNE JA TAKAISIN taaria. Puoli kahdeksalta illalla RMK:n ammattimetsästäjät saapuivat katetuilla avolavamaastureilla majatalon pihaan. Viikonlopun matka alkoi perjantaiaamuna autolautalla Helsingistä Tallinnaan. Se potki kerran ja yritti nostaa päätään kerran ja jäi sitten paikalleen makaamaan. Ristikon vakautuessa pukin lavan taakse puristin gr Nosler Ballistic Tip:in liikkeelle. Suljin lukon varovasti ja vedin varmistimen päälle. Hämärtyvässä illassa erotin neljä eläintä, pukki, emä ja kaksi vasaa. Laivasta päästyä poikettiin vielä ruokakaupassa täydentämässä eväitä ja paikallisessa eräliikkeessä patruunaostoksilla. Metsästys järjestetään erityisinä matkapaketteina. Alueilla asustaa metsäkauriiden lisäksi runsaasti hirviä ja villisikoja. Siitä seuraavalle paalille ja seuraavalle kunnes eläimet alkoivat näyttää hermostumisen merkkejä. RMK on mahdollistanut sen että periaatteessa kaikilla halukkailla on mahdollisuus metsästää sen hallinnoimilla alueilla. Win Sakolaisen pussista ja aukaisin kiikarin suojaläpät. Järjestelyt tehdään kulloisenkin tarpeen ja ryhmäkokojen mukaan. Hiivin pellonreunassa seisovien eläinten läheisyyteen pajupensaikkoa kasvavaa ojanpengertä pitkin kunnes pieni pensasta kasvava peltosaareke jäi minun ja eläinten väliin. RMK:n mies ajoi pellolle lähemmäksi kaatunutta pukkia. Järjestelyihin sisältyy tarpeen vaatiessa myös ruokailut, saunomiset ja muuta. Kirjoittaja kokeili millaista on kauriinmetsästys Vironmaalla. TEKSTI: MARKUS FORSSTRÖM E uroopassa metsästysalueet ja maattomien mahdollisuus metsästämiseen ovat vähenemässä. Sitten vaihdoimme metsästyskamppeet ylle ja valmistauduimme niin sanotulle iltasafarille. Kullamaan kauriit Suomenlahden takaa löytyy hienoja metsästysmahdollisuuksia. Mittasin askelmitalla ampumamatkaksi m. Otin . Auto sammutettiin ja pysäköitiin metsän siimekseen. Kauriita oli runsaasti näkyvissä, miltei joka toisella pellolla näkyi - eläintä ruokailemassa. Viimeisen viiden vuoden aikana alueen vuosittaiset kaatomäärät ovat pysyneet jotakuinkin samoina, keskimäärin vajaat sata hirveä ja metsäkaurista, toistasataa villisikaa ja parisenkymmentä majavaa. Sieltä katselin eläimiä kiikaritähtäimen läpi. Jos asetta kuljetetaan auton lukitussa tavaratilassa, sen suojaksi riittää pehmustettu asepussi. Otin kivääriin Ching-slingillä tiukkaan hihnatukeen ja ujuttauduin hitaasti rullapaalin päälle. Metsästysmatkapakettiin sisältyy kaikki tarvittava, myös paikallisesti tarvittavien lupien hankinta. Tarvittavien lisenssien saamiseen tarvitaan kopiot kotimaan metsästyskortista ja mahdollinen ampumakokeen suorittamistodistus. Matkalle tarvitaan aseen ja patruunoiden lisäksi Euroopan asepassi, hallussapitolupa, metsästyskortti ja (tarvittaessa) todistus suoritetusta ampumakokeesta. Piiriin kuuluu kuusi metsästysaluetta; Luiste, Sooniste, Piirsalu, Vihterpalu, Nõva ja Riguldi joiden yhteenlaskettu pinta-ala on heh58 RIISTA Safari-tyyppisessä metsästyksessä kuljetaan autolla riistan suosimille paikoille, peltoaukeille tai metsäniittyjen ääreen. Seuraava rullapaali oli metrin päässä ja hiivin sen luokse. Matkapaketti sisältää majoitusjärjestelyt, kuljetukset maastoon ja takaisin sekä ammutun riistan mahdollisine trofeiden käsittelyineen. Pellolla oli tuttuun tapaan
Seuraan sitä tähtäimen läpi. Kallot puhdistetaan, keitetään ja valkaistaan paikan päällä ja hyvällä tuurilla ne kerkiävät mukaan kotimatkalle. Sopivan heinäpaalin luokse päästyäni katsoin eläimet, viisi emää, ei pukkia. Kaadoin niistä lähinnä seisoneen. Mikäli haluaa mukaansa lihat, saa ne mukaansa kolmen euron kilohintaan. Se lähestyy jäykin askelin maassa makaavaa kuollutta emää. Pidän ristikkoa lavalla ja kun pukki pysähtyy, palaa ruuti. Sitten on tilinteon paikka. Valmistaudun paikkaamaan mutta pukki tuupertuukin maahan ennen kuin ehdin ampua sitä uudelleen. Ruhot jaettiin puolikkaisiin, käärittiin voimapaperiin ja pakattiin muovisäkkeihin tai laatikoihin. Eläinten kaatomaksuun kuuluu myös trofeiden esivalmistus. Lihojen mukaan laitettiin varmuuden vuoksi pari pakastettua, l vesipulloa kylmäpatruunoiksi kuljetuksen ajaksi. Aamuinen pukki Päiväpukki Doublee, pukki ja emä tasaisin välein paaleja tarjoamassa edes jonkinlaista näkösuojaa lähestymiselle. RMK:n metsästysjohtaja laskee yhteen majoituksen, kaadettujen eläinten ja trofeiden hinnan. RMK:n mies saapuu suolistamaan eläimet ja nostaa ne muovilaatikkoon. Sitten olikin jo aika putsata ase, pakata tavarat ja vaihtaa kamppeet kotimatkaa varten. Viimeisenä päivänä ehdimme vielä yhdelle aamusafarille. Laivalla olisi luvassa illallisbufee ja hytti lepoa varten. Neljän ampumani metsäkauriin lihapaino oli kg. Ennen kuin ehdin poistamaan patruunan aseesta, ilmestyy jostain pukki paikalle. Sahauksen ja asennuksen taustalevylle voi teettää kotimaassa. Tallinnassa ehtisi vielä hankkia tuliaisiksi sitä tulista sinappia... Neljän metsäkauriin lihat mahtuvat mukavasti auton tavaratilassa kulkevaan laatikkoon. Matkalla metsästä lahtivajalle Riistan käsittelyyn on asianmukaiset tilat. RIISTA 59. Pukki loikkaa liikkeelle takaoikealle
Tämä ei suinkaan ole Field Skinnerin yksinoikeus, sillä tarkoitettuun työhön tällainen koukku on varsin usein erittäin huonosti toteutettu. Tällaisenaan se on kuitenkin miltei käyttökelvoton ja sopii paremminkin sukelluskäyttöön eli narujen katkomiseen pinnan alla. KÖMPELÖ TERÄ Terän malli Field Skinnerissä on terän suun osalta hyvä vaikkakin se voisi olla aavistuksen kaarevampi. Yrittäessäni aivan hyvää hyvyyttäni nylkemistä tällä veitsellä,. Ensinnäkin teroitus kääntyy siten, että koukku leikkaa nahkaa molemmilta puolin. Taitavissa käsissä sopivan mallinen terän kärki kulkee nahan alla avaajana paremmin kuin esimerkiksi koukku. Nykyään metsästysveitsissä näkee yhä enemmän avauskoukkuja tätä tehtävää varten ja voidaan sanoa hyvällä omallatunnolla, että ne periaatteessa erottavat metsästykseen suunnatut veitset yleisveitsistä ja taktisista veitsistä. Periaatteessa koukku on haittaamassa muun muassa pistämistä, koska se hankaloittaa puukon vetämistä takaisin pistoreiästä niin haluttaessa. Field Skinnerin koukku on juuri sellainen kuin veitsissä nykyään on tapana, eli se on kooltaan liian pieni kaikille muille paitsi aivan pienimmille sorkkaeläimille. Nylkemiseen ei taas kenttäolosuhteissa tarvita välttämättä aivan siihen optimaalista terän muotoilua. NYLKYLINKKARI SMITH & WESSON FIELD SKINNER Smith & Wesson on laajentanut veitsivalikoimaansa nyt myös metsästyspuolelle samaan tapaan kuin se tarjoaa revolverien ja pistoolien lisäksi metsästyskivääreitäkin. Toisaalta taas koukun takia terän hamara on liian pyöreä kärjestä ja terässä ei ole pisto-ominaisuuksia, joita veitseltä yleensä jonkin verran vaaditaan silloin kun metsällä ollaan liikkeellä kevyesti. Tämä on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa, sillä tällöin koukun tulisi olla liian pitkä ja se olisi äärimmäisen hankala teroittaa. Nyljettäessä terästä paljastuu se, että se on liian jäykkä ja tästä johtuen se on äärimmäisen tunnoton ja hankalasti ohjattava. Tämä tarkoittaa sitä, että koukku on jo hirven kokoiselle otukselle liian ahdas ja sen teroitus on vääränlainen, jotta se kulkisi hyvin nahan alla. Field Skinner on valmistajan kevyen luokan taittoveitsi nylkemiseen ja avaamiseen. TEKSTI: ARTO MÄÄTTÄ N 60 RIISTA ylky-/teurastajanveitsi on metsästäjälle erittäin tärkeä työkalu, jolla suoritetaan ruhon raajojen katkaisu ja ruhon nylkeminen. Tämä tulisi olla siten, että terävä osa olisi ainoastaan nahan alapuolella. Tämän lisäksi tarvitaan yleensä avausväline, jolla nahkaan tehdään tarvittavat viillot nylkemistä varten
Kaiken pahan alku ja juuri - gut hook. Terän lukitus on sieltä vanhimmasta päästä taittoveitsiä. Jos asia arveluttaa ylipäätään yhtään, niin kannattaa pitää muistisääntönä vaikkapa sitä, että jos veitsellä ei voi kuoria perunaa niin se on todennäköisesti huono muissakin hommissa. Se näyttää hyvältä, mutta sopii lähinnä vain mak- karapaketin avaamiseen ja makkaran viiltelyyn. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että perunankuorimaveitsen kanssa kannattaisi lähteä metsälle. Toisaalta monissa kiinteäteräisissä veitsissä on tämän kokoluokan pää ilman ongelmia ja erityisesti ilman ongelmia hennompaa terää käytettäessä. TUOMIO Field Skinner on metsästyksellinen kääntöveitsi metsästäjille jotka eivät koskaan sotke käsiään suurriistaan. Kevyesti kuljettaessa mukaan kannattaa valita yksinkertaisempi ja yleisesti käyttökelpoisempi vaihtoehto. Aiemmin käyttämissäni kääntöveitsissä kahva ei ole näin dominoiva ja periaatteessa tämä kahvan jämeryys saattaa osaltaan aiheuttaa veitsen tunnottomuutta, jonka herkästi kuitenkin tulkitsee terän huonoudeksi. Se on huono jokaisessa tehtävässä johon metsästysveistä tulisi voida käyttää. Joka tapauksessa kääntöveitset ovat tarpeellisia metsästäjän varatyökaluja tilanteisiin jossa metsästäjä on esimerkiksi joutunut erilleen repustaan (mitä ei saisi tapahtua...). RIISTA 61. Tämä antaa terän suulle kestoa. Kiinni taitettuna terästä ulkonee vielä koukku, joten veitsi on parasta säilyttää kotelossaan. Smith & Wesson Field Skinner Terän hamarapuolella on sormiuritus antamassa pitoa silloin kun terää yritetään käyttää tarkasti. Valmistaja: Smith & Wesson Maahantuoja: Suomen Tukkuri Oy, (02) 756 9976 se lensi kohtuullisen nopeasti kädestä vetopulkkaan ja käteen tuli valittua tarkoitukseen sopivampi veitsi. ERGONOMIA Kahva eli pää Field Skinnerissä on mukava, mutta sormikolot ovat hieman liian ohjaavat ja ne eivät välttämättä ole kaikkein paras ratkaisu ylipäätään mihinkään veitseen. Milloinkahan nämä myyntiveitsiä valmistavat yritykset ottavat neuvot ammattikäyttäjiltä vastaan ja suunnittelevat kääntöveitsen jolla aivan oikeasti tekeekin jotain. Kumimainen kahvamateriaali on lisäksi siitä hyvä, että se estää osaltaan esimerkiksi veitsen putoamisen taskusta. Kahvan koko on kohtuullisen jämerä ottaen huomioon, että kyseessä on kääntöveitsi. Esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitetuissa veitsissä niitä ei näe koskaan. Kahvan materiaalin tuntuma käteen on erinomainen, vaikkakaan sillä ei ole juurikaan merkitystä muutoin kuin erittäin kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Kahvan sormiurat eivät ole käytännölliset. Terä on tyypillinen amerikkalainen, eli terässä on selkeä teroituskulma
On tärkeää että nahat jälleen otetaan talteen eikä kaiveta maahan, sillä olisihan se kansantaloudellisesti harmillista. Ministeriön pysyvä määräys sitoo riistanhoitopiirejä niiden lupaharkinnassa. Arvoisat hirvenmetsästäjät, toivomme hyvän ja monivuotisen yhteistyön jatkuvan ja pyydämme ottamaan yhteyttä nahkakauppojen merkeissä. Koska nahkojen käsittely ja laatu lähtee metsästä niin 62 RIISTA haluamme taas muistuttaa nahkojen käsittelyn tärkeydestä. Riistanhoitopiirien lupapäätöksiin vaaditaan täsmälleen samat tiedot kuin ministeriön päätöksiin. Voitaisiin jopa yksinkertaistaen ajatella, että eläinyksilö on käyttäytymisellään itse aiheuttanut itselleen "ongelmapedon" leiman ja siten aiheuttanut poikkeuslupapäätökseen johtavan prosessin. Merkittävin etu muutoksesta on päätöksentekoprosessin nopeutuminen. Uhan on lisäksi oltava konkreettinen ja välitön ja siitä on oltava todennettu näyttö. Toiseksi on selvitettävä se, miten kyseisen pedon aiheuttama ongelma on poistettavissa muutoin kuin tappamalla. Hirvikärpänen on meidän kaikkien tiedossa ja myös ongelma jonka kaikki tiedostamme. Muutoksen tavoitteena oli ennen muuta poikkeuslupakäsittelyn nopeuttaminen. Hinnat ja suhdanteet ovat vaihdelleet, samoin nahkojen määrät ja hinnat. Tänä syksynä ostamme taas hirvennahkoja ja kehotammekin ottamaan yhteyttä allekirjoit- taneeseen samoin jos nahkojen käsittelyn suhteen on kysyttävää. Hakijan on pystyttävä tämä konkretisoimaan esimerkiksi osoittamalla eläimen säännöllinen liikkuminen pihoissa tai eläinaitausten läheisyydessä. Usein on jopa odotettava vahinkojen syntymistä. Toinen etu on tietysti se, että alueellisella riistanhoitopiirillä on yleensä erittäin hyvä paikallistuntemus, niin olosuhteiden kuin alueensa riistakantojen osalta. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jari Pigg, Metsästäjäin keskusjärjestö, (0400) 463 942 HIRVENNAHAT TALTEEN! Olemme vanha perustettu nahkatehdas Kokkolassa ja olemme tehneet yhteistyötä hirviporukoiden kanssa jo noin vuotta. Vastaavasti, ja vähintään yhtä paljon, on muutosta arvosteltu ja kyseenalaistettu luontojärjestöjen taholta, jotka pelkäävät samaa asiaa. Näitä "muita tyydyttäviä ratkaisuja" ovat esimerkiksi sähköaidat, eläimen pelottelu ja karkottaminen. EIVÄT OLE METSÄST YSLUPIA Ministeriö haluaa muistuttaa metsästäjiä siitä, että riistanhoitopiirien tästedes myöntämät poikkeusluvat eivät ole metsästyslupia lainkaan, vaan ne ovat tietyn yksilöidyn eläimen poistolupia. SUURPETOJEN POIKKEUSLUVAT RIISTANHOITOPIIREILLE PERUSTEET MUUTTUMATTOMIA Elokuun alussa tuli voimaan metsästysasetuksen §:n muutos, jossa ongelmapetojen tappamiseen oikeuttavien poikkeuslupien myöntäminen muuttui. Tämän kanssa olemme tehneet kovasti työtä ja olemme jo hyvällä tiellä. Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy toivottaa hyvää metsästysonnea! Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy, Hannele Zitting (0400) 763 542. Monilla on toive siitä, että nyt lupia vihdoinkin saa. Tämä tarkoittaa että nahka on kunnolla suolattu, ei ole vedetty pitkin metsää vaan käytetty liinoja eikä koirien ole annettu "näykkiä" nahkaa "palkinnoksi". Näissä toiveissa ja peloissa unohtuu se tosiseikka, että poikkeuslupien myöntämisperusteet eivät ole muuttuneet miksikään. Onhan tällä myös työllistävä vaikutus ja täten voidaan edistää kotimaista nahkateollisuutta. Ongelmapedon poistamisessa on selvitettävä, mitä haittaa eläin aiheuttaa. Päätösvalta siirrettiin riista-alan aluehallinnolle eli riistanhoitopiireille. Metsästysasetuksen muutosta on kiitelty laajalti etenkin petotihentymäalueiden ja maaseudulla asuvien ihmisten taholta. On selvää, että poikkeuslupien käsittelyajat lyhenevät, kun päätöksentekijöitä on aikaisemman yhden sijaan ja päättäjä on paljon lähempänä uhkaa tai vahingon kärsijää
Sen uusin tuotos on Peuramailla-niminen minuuttinen elokuva suomalaisesta valkohäntäpeuran metsästyksestä. Ilveskanta näyttää kaksinkertaistuneen vuoden jälkeen, sillä vuonna ilvesten vähimmäiskannaksi arvioitiin yksilöä. Riista-lehti tulee tekemään elokuvasta myös arvostelun vuoden viimeiseen numeroon. Juhlapatruunat on pakattu Gyttorpin alkuperäiseen laatikkomalliin vuodelta . Patruunat on suljettu rullaamalla. Erityisen kiinnostavaksi elokuvan tekee se, että Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa valkohäntäpeuraa esiintyy. UUTUUSELOKUVA VALKOHÄNTÄPEURAN METSÄSTYKSESTÄ Viitasaarelainen Videosara on erikoistunut erä- ja luontoelokuviin. Kuten asiaan kuuluu juhlapakkausta on valmistettu rajoitettu määrä. Hintaa DVD-formaatissa olevalla elokuvalla on euroa. Videosara www.videosara.fi, (0400) 229 739 100-VUOTISJUHLAPANOS GYTTORPILTA Patruunavalmistaja Gyttorp juhlistaa merkkipäiväänsä juhlapatruunalla. Viime vuosina ilvesten määrä on kasvanut erityisen voimakkaasti Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Pakkauskoko on kpl. Pohjois-Savossa määrä on edelleen suurempi kuin muissa riistanhoitopiireissä. Lisätietoja: Erikoistutkija Ilpo Kojola, (0205) 751 411 RIISTA 63. Hauleja latauksessa on g. Maahantuoja: Gyttorp Finland Oy, (06) 3471 815 ILVESTEN MÄÄRÄ TUPLAANTUNUT 14 VUODESSA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi viime talvena Suomessa olleen ilvestä. Kun yhdistetään täkäläisiä jahtitapoja ja pohjoisamerikkalainen riistaeläin, on tuloksena kansainvälisestikin harvinainen katseluelämys. Saatavana on vain haulikokoa kaliiperissa /. Metsästys on kuvattu Vesilahdella ja mukana on sekä kyttäysjahtia että mäyräkoiralla ajattamista. Ilvesten lukumäärä oli suurempi kuin sataan vuoteen.Vähimmäiskannasta prosenttia eleli poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella
Metsästyksestäkin voi kirjoittaa hymynkare suupielessä, ja sellainen teksti on erittäin viihdyttävää luettavaa. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Rautakirjan logistiikka on huomatavan tehokas verrattuna Itellaan, joka kuljettaa lehdet tilaajille. Kiitos! - Maria Kiitos ruusuista! Toivomukset pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan, tosin joskus kuluu aikaa paljonkin ennen kuin otollinen tilaisuus toteutukseen tulee. Jos vastaavia ongelmia esiintyy toistuvasti, kannattaa niistä antaa palautetta meidän lisäksemme myös lehdet perille toimittavalle liikelaitokselle. Luemme todella innokkaasti ulkomaalaisia jahtikertomuksia, koska meillä ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta lähteä itse ulkomaille jahtiin. Tarkoituksenamme on, että tilaajat saavat uuden numeron noin viikkoa aikaisemmin kuin se ilmestyy lehtipisteisiin. -Tero Kuitunen Laittakaa testiin/vertailuun rinnakkaispiippuiset haulikot. Maailma muuttuu, ja metsästyskulttuuri sen mukana. Olen toistamiseen ollut samassa asemassa !!!! RINNAKKAISET VIIVALLE -Timo Olemme pahoillamme tapahtuneesta ja pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että tilaajat saavat lehtensä ajoissa. -Jussi Rinnakkaispiippuisten haulikoiden vertailu on tulossa. Lupaan lähettää uuden kiitoksen, kun saan sellaisen käsiini. eläintentäyttäjät, tutkijat, eläintarhat (eikös ainakin ahmoja ole siirtoistutettu ihan virallisesti?!) jne. Meillä kun kaikki metsästyslehdet on säästetty -luvulta asti, ja edelleen ne ovat jatkuvassa luennassa, uusi pino vain varastosta sohvapöydälle ja aina löytyy hyvää luettavaa.... Ennen kaikkea lehdessä käsitellään metsästystä sellaisena, mitä se on nykyään eikä haikailla siihen, mitä se oli -luvulla. Sisältöä pyritään muokkaamaan lukijoiden ehdoilla, joten toiveet ovat aina tervetulleita. PAL .VK O 200 8-4 5 Suurs Ruotsiaaliit n pelloilt a JAHDISSA HANHI- K anada n- 6 / 2008 6,90 Fretit a kaniinij vuksi ahtiin -0806 710640 414887 106405 08006 TOMAHAW PUNAPISTETÄ LEHTOKU K 1400 EDULL HTÄIMET VERTAIL RPPA A IN LIARVOST EN KÄYTTÖHAULIUSSA ETTU RIIS TALINTUMKKO ME 6 - Toimitus LEHTI MYÖHÄSSÄ Hei, miten se nyt taas on niin että kauppa myy lehteä ennen kuin tilaaja saa sen kotiin. Kiinnostaisi tietää, onko kallis todella hintansa arvoinen vai saako kohtuuhintaan enää hyvää rinnakkaispiippuista. -Esa Höysniemi KIRJOITA MEILLE! 64 RIISTA Palsta on tarkoitettu Riistan lukijoilta saatujen palautteiden ja kysymysten käsittelyyn. Artikkelinne ovat todella mielenkiintoisia, usein jopa yllättäviä ja ottavat esille asiaa myös sellaisista suunnilta joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Myös edelleen olisi mukavaa lukea erilaisista ammattiryhmistä jotka tavalla tai toisella ovat riistaeläinten kanssa tekemisissä esim. Tarkoitus kun on vertailla aseita myös tositoimissa. Toivoisin myös artikkelia villisian pyynnistä. Olemme mieheni kanssa tilanneet Riistaa alusta asti, ja olemme molemmat sitä mieltä, että Riista on ehdottomasti paras riista-alan lehti Suomessa. Nimettömiä kirjeitä ei julkaista.. Kyseessä on asia, josta varsinkin kanakoirapiireissä puhutaan Paljon. Jos sinulla on kysymys Riistan toimitukselle tai haluat antaa palautetta toiminnastamme, lehdestämme tai vaikkapa nettisivuistamme, lähetä palautteesi osoitteella: Riista-lehti, PL 82, 00511 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen toimitus@riista.info Muistathan liittää mukaan myös oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka haluaisitkin palautteen julkaistavaksi nimimerkillä. Asia siirtyy jälleen, mutta ei jää unohduksiin, joten pyydän kärsivällisyyttä. Tästä syystä pyrimme saamaan tilaajien lehdet aina huomattavasti aiemmin liikenteeseen, jotta ne saavat reilun etumatkan. Lupailin sitä jo tälle vuodelle, mutta sopivaa tilaisuutta ei saatu järjestettyä. PAL AUTEPALSTA 45 ERI HIR VILUOTIA 6 / 200 8 RASITUSV ERTAILUS SA RUUSUJA Olen monesti aikaisemminkin meinannut lähettää kiitosta lehden toimitukselle, mutta vihdoin sain aikaiseksi. Vanhaa ei saa unohtaa, mutta pitää pysyä ajan hermoilla. Siinä olette onnistuneet erinomaisesti! Olisin halunnut erikseen kiittää muutamaa loistavaa kirjoittajaa, mutta nyt en tähän hätään löytänyt kuin yhden vanhan Riista-lehden
Mutta tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että suurin työ olikin vielä edessä. Pyyntöön suostuttiin ja niin sitten astelimme puolelta öin pitkin kylätietä pakkasen paukkuessa ja tähtien loistaessa talvisella yötaivaalla, mutta silti meitä ei yhtään palellut. Jälkien seuraaminen oli kuitenkin helppoa, joten lähdimme vauhdilla perään. Mutta en tiennyt, että suurin työ olikin vielä edessä. Jukka Waltonen 66 RIISTA. Kiväärit olivat selässä ja latvalintua oli aikomus yrittää. Etäisyyttä oli aika lailla ja aikaa vastaavasti hyvin vähän, mutta vedin silti heittolaukauksen takimmaiseen vilistäjään. Mutta en tiennyt, että suurin työ olikin vielä edessä. Kotia kohti tallustellessamme kohtasimme parit tuoreet valkohäntäpeuran jäljet. "Kävipä hyvin", ajattelin, "nythän asia on selvä", mutten tiennyt, että suurin työ olikin vielä edessä. Ja tämähän teki todella hyvää. Hän itse ilmoitti lähtevänsä ajamaan peuroja sinnepäin. Verta oli aika lailla pitkin matkaa, mutta peuraa ei näkynyt. Tämä tapahtui kauan, kauan sitten, sinä yhtenä ihmeellisenä vuotena, jolloin tammikuussakin oli jonkin aikaa laillista ampua metsäkanalintuja. Ystävällinen isäntä tarjosi ruokaa ja sitten olikin pakko mennä saunaan. Talvisen päivän iltahämäräkin alkoi langeta. Tanssiravintola osoittautui mainioksi paikaksi ja siellä oli joka suhteessa oikein mukavaa. Reilun kilometrin päässä näin peuran ensimmäisen kerran, mutta se otti välittömästi lisää etäisyyttä. Kun iltapimeässä hikisinä ja nälkäisinä tulimme taloon, arvelin päivän koettelemusten vihdoin loppuvan. Kaverini tiesi muutaman kilometrin päässä olevan tutun maalaistalon, joten siis sinne. Illan lähestyessä loppuaan kysyin, että sopisiko, että saattaisin hänet hänen kotiinsa. Hän kertoi olevansa pankissa töissä ja muuttaneensa niin äskettäin paikkakunnalle, ettei tuntenut täällä juuri ketään. Pakkasta oli sopivasti, mutta hankea olisi saanut olla vähän vähemmän. Sain ohjeet mennä tiettyyn paikkaan passiin. Tästä ilahtuneena kuvittelin, että J nyt ovat tämän päivän työt ohi, mutta en arvannut, että suurin työ olikin vielä edessä. Sitten aloin nähdä sitä uudestaan ja uudestaan ja lopulta pääsin niin lähelle, että sain saaliin nurin. Puoleen päivään tultaessa olimme tehneet jo melkoiset lenkit ja silloin päätimme lopettaa tämän turhan touhun ja palata takaisin kämpälle. Mutta en arvannut, että suurin työ olikin vielä edessä. Niinpä sitten varhain huurteisena talviaamuna lähdimme kaverini kanssa lintujahtiin. Kutakuinkin epäuskoisena sitten istua mökötin sovitulla passipaikalla. Tästäkös kaverini innostui. Innostuin tanssittamaan yhtä sievää tyttöä niin paljon, että aloimme tutustua. Olimme nimittäin peuraa jäljittäessämme joutuneet kauas korpeen ja etäälle kaikista teistä ja taloista. Päätimme oikeaoppisesti antaa peuralle aikaa hyytyä ja pidimme tauon, mutta luultavasti liian lyhyen, koska peuraa ei löytynyt lähimaastosta. Saunomisen vihdoin loputtua isäntä ilmoitti, että tänä iltana olisivat paikkakunnan parhaassa soittoruokalassa aivan erinomaiset juhlat, ja että sinne meneminen olisi nyt enemmän kuin paikallaan, lähes velvollisuutemme. "Voi ei" ajattelin, mutta päätin kestää vielä tämänkin koetuksen, sillä arvelin, että eiköhän siitäkin selvittäisi, kuten muistakin tämän vuorokauden hommista oli selvitty ja sitten pääsisin vihdoin levolle. Itse arvelin, että sen päivän työt olivat nyt tehtyjä, mutta enpä tiennyt, että suurin työ olikin vielä edessä. Mutta homma oli pakko hoitaa loppuun asti. Kovat löylyt ja muutamat kaatoryypyt aikaansaivat sen, että olin kohta täysin kypsä tapaus vaikkapa sammumaan sänkyyn. Kotiportille tultaessa tyttö kertoi asuvansa yksin sekä lupasi tarjota minulle saattamisen palkaksi kupillisen teetä. Nyt vasta, ensimmäisen kerran koko kuluneen vuorokauden aikana, tajusin ja tiesin, että suurin työ olikin vielä edessä. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut ja tarkkaavaisuuteni alkoi herpaantua. Kiertelimme koko aamun niitä paikkoja, joissa teeret tapasivat istuskella, mutta kuinka ollakaan, emme päässeet edes yrittämään. Mutta sitten, yhtäkkiä, kuten tällaisessa tilanteessa lähes aina, huomasin silmänurkastani kahden ison peuran loikkivan hyvää kyytiä kohti metsän reunaa. Hän ilmoitti seuralla olevan vielä käyttämättömiä peuralupia, joten nyt meillä oli vaihteeksi mahdollisuus alkaa jahdata peuraa. Ilokseni totesin luodin osuvan. viimeinen sana Jahtimiehen kova koulu eli kun aina luulin, että suurin työ oli jo tehty ahtimiehen elämässä sattuu etenkin nuorempana monenlaista ja milloin mitäkin. Pikainen suolistus ja sitten kaksin miehin kiskomaan peuraa hankea pitkin ihmisten ilmoille. Epäilin vahvasti onnistumistamme, mutta ajattelin, että katsotaan nyt vielä tämäkin hullutus, jotta sitten päästään pois metsästä. Jahtikaverini tultua paikalle lähdimme seuraamaan jälkiä. Linnut olivat sinä aamuna ilmeisesti muilla mailla
TALVEN SUOSIKKIPUKU SNOWCAMO JAHTIJAKT LUMICAMO -PUKU Talvimetsästäjän suosikkipuku lämmittää ja pitää kuivana. et u p voit palauttaa tuotteen ellei se ole sopiva myös laskulla (maksu eräpäivään mennessä) tai osamaksulla (Erätukku-rahoitus) a ke t i n Verkkokaupassa asiointi on turvallista Nordea, Sampo, Osuuspankki sekä yleisimmät luottokortit Erätukun etupaketti 0,- Tek n Erätukun verkkokaupassa on ja aina uusia tarjouksia Neulepipo Kynsikkäät ai ne n hi nt a-la Tilaa www.eratukku.fi TAMPERE, Possijärvenkatu 4 tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 tu a STALOU US TUTKIM 8 3/200 i se st i edistyks s + toimitu 00 kulut US T su hde | ER Ä e ll i ne n E rino m. Likaa hylkivä Teflonpinta. Pintakangas ja kalvo testattu pakkasella. ä korotonta vä äi p NG HE | ITTÄVÄ | ksuaikaa ma jopa 60 LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ TU K K U - R A H OI 149 s i s . Uniikki suomalainen talvimaastokuvio, design Kimmo Takarautio. Uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu. Uusi AIR-TEX2-huippukalvo, vedenpitävyys ja hengittävyys huipputasoa