alv. 041-451 4015 tero.kuitunen@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 8/2014 TEKIJÄT Veikka Gustafsson Esa Höysniemi Juha Jormanainen Jouni Kantonen Tuomo Karsikas Ari Mikkilä Arto Määttä Mikko Lamminpää Ville Pohjola Jukka Saarinen VALOKUVAAJAT Tuomo Karsikas Tero Kuitunen Arto Määttä Ville Pohjola KANNEN KUVA Veikka Gustafsson TILAAJAPALVELU p. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 54 Vaimentimet osa 2 44 KU V A T V ille P ohjola KU V A V ille P ohjola 04-05_Sisallys_TK.indd 4 04-05_Sisallys_TK.indd 4 1.12.2014 14:41:55 1.12.2014 14:41:55. TAITTO Tenhelp Oy/ Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. RIISTA ILMESTYY 8 KERTAA VUONNA 2014 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. alv. PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen p. ISSN 1796-8267 www.riistalehti.. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin
Ajankohtaiset 6 Pääkirjoitus 9 Henkilökuva: Mehtäpellon heinäsato 10 Valkohäntäpeura 80-vuotta: Laukon juhlajahti 12 Metsästyssimulaatori: Hunting1 14 Mikä on ampuma-ase. Aseet ja varusteet 38 Koeammunnassa haulikon pakkaspatruunat 44 TESTI: Kevyet metsästysvaimentimet: Osa 2, mittaukset 50 Sako A7 Roughtech Pro ja Range – käyttötesti, osa 2 54 Optiikka: Superzoomit 68 Asut: viikko samalla paidalla 100 % metsästystä KU V A T e ro K uitunen 12 KU V A V eikk a Gus taf s s on 60 KU V A E s a Höy sniemi KU V A E s a Höy sniemi 38 20 04-05_Sisallys_TK.indd 5 04-05_Sisallys_TK.indd 5 1.12.2014 14:41:58 1.12.2014 14:41:58. 24 Metsästäjän latauskoulu: Aliäänipatruunat 27 Riistaeläin: Supikoira 28 Elintarvikevälineet: Tyhjiö säilyttää 30 Riistaresepti: jouluherkut 66 Naisen perä: siis haulikon.. Aselaki ja sen tulkinta 70 Uutuudet ja uutiset 73 Viimeinen sana Jahdissa 16 Sahtihirvi 34 Kotimaa: Hylje sukeltamalla 60 Ulkomaa: Lumikenkäjahdissa Virossa Tieto ja Taito 20 Haulikkonurkka: perälaatan asennus 22 HUTI: Miksi hämärässä on vaikea osua
Metsästyslain sisältö riippuu pitkälti vaalien tuloksesta, koska lakia muutetaan uuden hallituksen linjausten perusteella. Tämä olisi sääli, sillä tällä kertaa valmistelu on tehty hyvin ja muutokset olisivat toimivia. Metsästäjien pitää kuitenkin olla hereillä jo nyt, koska eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. Jos tilanne jatkuu muuttumattomana vaaleihin saakka, jää esitys pöydälle. Lähimenneisyydestä kun löytyy esimerkki siitä, mitä epäonnistuneesta lainsäädännöstä voi seurata. Edellä oleva kehotus ei ole pelkkää sanahelinää vaan olen harvinaisen tosissani. On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan muutoksia tapahtuu vuonna 2015. Hieman kyllä hirvittää, että ”hoito” tarkoittaa susien ruokkimista metsästyskoirilla. Elinkeinoelämän tukahduttaminen tuskin oli lainlaatijan tarkoitus. Metsästäjien toiveissa olisi tietenkin seurata metsästys-viittaa, mutta yhteiskunta tuntuu olevan kaartamassa toiseen suuntaan. Mutta jostain syystä se ei etene. Seuraava merkittävä asiakokonaisuus on metsästyslain muuttaminen, jonka valmistelu on alkanut Maaja metsätalousministeriössä. Parasta olisi, jos jokainen ottaisi myös yhteyttä potentiaalisiksi katsomiinsa ehdokkaisiin ja tiedustelisi heidän kantojaan metsästysasioihin. Kyseessä on ampuma-aselaki, jonka muuttamisen seuraukset ovat nyt realisoituneet. Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi Hieman kyllä hirvittää, että ”hoito” tarkoittaa susien ruokkimista metsästyskoirilla. Näissä vaaleissa kannattaakin ottaa kunnolla selvää ehdokkaiden näkemyksistä ennen kuin kirjoittaa numeron vaalilipukkeeseen. Aselaki ja tulevat vaalit ovat myös suorassa yhteydessä toisiinsa tavalla, jota harvempi edes tietää. Lupamäärän romahtamisen seurauksena aseliikkeitä on tänä vuonna lopetettu kiihtyvällä tahdilla ja onpa pari alan maahantuojaakin lakannut olemasta. 6 • PÄÄKIRJOITUS Kulisseissa kuhisee Metsästys on tienhaarassa. Risteyksen toisessa viitassa lukee ”metsästys” ja toisessa ”pedot”. 06-07_Paakkari_TK.indd 6 06-07_Paakkari_TK.indd 6 30.11.2014 14:24:28 30.11.2014 14:24:28. No, ensi vuonna nähdään, mihin suuntaan matkamme jatkuu, kun esimerkiksi sudenhoitosuunnitelma saadaan valmiiksi. Vuosi 2014 jää taakse muutoksen vuotena kun ajatellaan ase-elinkeinoa. Aselakiuudistuksen seuraava vaihe, joka käsittelee muun muassa metsästysseurojen ampumaratojen perustamista, on valmisteltu jo aikaa sitten. Uudistukset tulevat voimaan arviolta syksyllä 2016
Tässä lahjaksi Riista-lehti vuode lle 2015! Hyvää joulua toivoo Joululahjatilaus 07-08_Joulutarjous_Riista.indd 7 07-08_Joulutarjous_Riista.indd 7 26.11.2014 12:53:31 26.11.2014 12:53:31
73,60 € 07-08_Joulutarjous_Riista.indd 8 07-08_Joulutarjous_Riista.indd 8 26.11.2014 12:53:34 26.11.2014 12:53:34. numeron vuosikerta lahjahintaan LEHDEN MAKSAJAN TIEDOT : 60 60 euroa Norm. tunnus 5020143 OUTDOORMEDIA Oy VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5020143 30101 FORSSA PL 115 Tilaan Riista-Lehden lahjaksi . Leikkaa tämän sivun yläosa irti, taita keskeltä ja anna lahjan saajalle. Joulutarjous on voimassa 1.2.2015 asti. nimi: lähiosoite: postinumero ja toimipaikka: puhelinnumero: sähköposti: syntymäaika: allekirjoitus: nimi: lähiosoite: postinumero ja toimipaikka: puhelinnumero: LEHDEN SAAJAN TIEDOT : Vastaanottaja maksaa postimaksun vast. läh
STRATOS 2.5-13 x 56 Stratos* 1.1-5 x 24 Stratos 1.5-8 x 42 Stratos Schmidt & Bender GmbH & Co. KG | Am Großacker 42 | D – 35444 Biebertal, Saksa | Puhelin: +49 (0) 6409 8115 | info@schmidt-bender.de | www.schmidt-bender.com *Kuvassa BDC HS (saatavana erikoistarvikkeena) UUDET STRATOS KIIKARITÄHTÄIMET – CHOOSE YOUR SCOPE, CHOOSE YOUR LIGHT! Uudet, kaikkeen metsästykseen soveltuvat 5-kertaisella suurennoksella varustetut kiikaritähtäimet Uusi ohjelmoitava valaistusyksikkö Uusi sivuja korkeussäätö FlashDot-teknologia Ajaton ja tyylikäs muotoilu UUTTA UUTTA UUTTA SAATAVANA HETI! Lisää tuoteja myyjäinformaatiota saat osoitteesta: www.schmidt-bender.de 09_SB.indd 9 09_SB.indd 9 1.12.2014 12:57:55 1.12.2014 12:57:55
10 • LAUKONPEURA Valkohäntäpeura, jota pitäisi kai nykyään kutsua suositusten mukaan valkohäntäkauriiksi, tunnettiin Suomessa alunperin Laukon peurana. Sen mukana ei myöskään tullut amerikkalaista peurapopulaatiota vaivaavia tauteja. Järjestäjänä toimi Laukon metsästyskuvioita nykyään pyörittävä Kuninkaan Erä. Peura tuli tyhjään ekologiseen lokeroon eikä siten syrjäyttänyt alkupäislajeja. Nykyperspektiivistä katsottuna siirrossa oli mukana myös rutosti tuuria. Peurat olivat lahjoitus amerikansuomalaisilta siirtolaisilta, jotka halusivat antaa entiselle kotimaalleen uuden kotimaansa parhaan riistalajin metsästettäväksi. Matka oli eläimille koettelemus ja hengissä perille pääsi vain yksi uros ja neljä naarasta. Kun peuroja on paljon, ja koiria viilettää kolmesta neljään niiden perässä, riittää jahdissa tapahtumia. Juhlavieraat ”kenttälounaalla”. . Hienosti järjestetty metsästys oli kuitenkin vain osa tapahtumaa, osansa oli myös juhlapuheilla ja niitäkin juhlallisemmilla päivällisillä upeassa ympäristössä. Laukonpeura 80 vuotta Suomessa TEKSTI JA KUVAT Tero Kuitunen 10-11_Laukon Peura_TK.indd 10 10-11_Laukon Peura_TK.indd 10 26.11.2014 13:21:42 26.11.2014 13:21:42. Kuninkaan Erän Veijo Kantanen hoitaa viinurin tehtäviä. Juhlajahti Peuran leviäminen eteläiseen Suomeen alkoi siis Laukon kartanosta ja on luonnollista, että 80-vuotisjuhlajahti järjestettiin samassa paikassa. Kutsuvieraille oli tarjolla sekä kyttäystä että ajojahtia mäyräkoirilla Laukon peurarikkailla mailla. Vastaavaa pääsee normaalisti kokemaan vain maamme rajojen ulkopuolella. Syy nimelle on yksinkertainen: ensimmäiset peurat istutettiin Laukon kartanon maille vuonna 1934. Valkohäntäpeuran siirtäminen Suomeen onkin ollut harvinaislaatuinen menestystarina ja nykyään se on arvostettu riistalaji. Järjestelyt olivat poikkeuksellisen tyylikkäät, jokaisessa suhteessa. Nykyään tämänkaltainen uusien eläinlajien tuominen Suomeen ei tulisi kyseeseen, mutta 80 vuotta sitten sitä ei pidetty mitenkään kummallisena
11 • Jahtiin Laukkoon. Laukon peurajahdeista löytyy tietoa osoitteesta: www.kuninkaanera.fi Tarjolla on sekä kyttäysettä ajojahteja sekä niiden yhdistelmiä. Maaja metsätalousmisteriön Juha Ojala pitää puhetta. Esimerkiksi komeaa trofeeta haikailevan kannattaa vilkaista ”Kymppipiikin kyttäys jahti”-kausikorttia. Laukossa metsästysmahdollisuuksien lisäksi myös puitteet ovat todella hienot. 10-11_Laukon Peura_TK.indd 11 10-11_Laukon Peura_TK.indd 11 26.11.2014 13:21:44 26.11.2014 13:21:44. Juhlajahdin tukikohtana toimi Laukon rantapaviljonki, jossa tarjoiltiin myös päivällinen
Kaikissa eläimissä on oma osuma-alueensa, johon osuminen tuottaa kaadon. Saati sitten päälle ryntäävän karhun pysäyttämistä. Kävimme koeampumassa kotimaisen Hunting1metsästyssimulaattorin. Hunting1 Metsästyssimulaattori Lisätietoja Hunting1-simulaattorista www.hunting1.net Talin keilahallin simulaattori www.metsastyssimulaattori.fi 12-13_Simulaattori_V2_TK.indd 12 12-13_Simulaattori_V2_TK.indd 12 28.11.2014 13:40:51 28.11.2014 13:40:51. Ajatellaan nyt vaikka karhujahtia: millä muulla keinoin on mahdollista päästä kokemaan juoksevan karhun ampumista. Kokeilujen lomassa keskustelimme laitteiston ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. Eläimet ilmaantuvat eri suunnista, liikkuvat eri nopeuksilla ja vaihtavat kulkusuuntaansa. Sorsastushommiin paremmin sopiva haulikko nähtäneen jossain vaiheessa kiväärin rinnalla. Mukana on myös ampumaratasimulaatio, jossa voi ampua trappia tai sitten vaikkapa hirvikokeen. Alueen ulkopuolelle osuva laukaus ei siis tuo kaatoa tai pudotusta. Tietenkään simulaatio ei ole täysin sama asia kuin jahti, mutta ampumaradalla tapahtuvan harjoitteluun liitettynä sille on varmasti paikkansa. Hauskaa harjoittelua Viiden minuutin karhujahdin jälkeen ensikertalainen kommentoi vaikutelmiaan: ”mutta tämähän on hienoa” ja latasi simulaattoriin seuraavan karhuaiheisen osion. Aseena on tällä hetkellä ”kivääri”, jossa on punapistetähtäin. Tai aloittelijaa, joka on menossa syksyllä jahtiin: millä muulla keinoin hän pääsee ottamaan tuntumaa jahtitilanteeseen etukäteen. Realistisempi kuin uskoisi Nyt Hunting1:ssa näkemämme maisemat ovat oikeita kuhmolaisia maisemia, mutta Timo kertoi, että ne on voidaan vaihtaa. Pidin simulaattorista ja kun kuulin että Talin keilahallin yhteyteen ollaan avaamassa vastaava, kiinnostuin heti. Sorsien ampuminen on kiväärillä hieman outoa, mutta nelijalkaisten kanssa puuttumaan jää vain laukauksen aiheuttama ääni sekä rekyyli. Laitetta meille esittelivät Talin simulaattoria pyörittävä Tuomo Sarasti sekä simulaattorin luoja, kuhmolainen Timo Jortikka. Simulaattori ottaa huomioon ampumaetäisyyden, ammuksen nopeuden sekä kohteen nopeuden, joten ennakkojen kanssa saa olla tarkkana. Esimerkiksi metsästysseuralle on räätälöitävissä versio, joka mahdollistaa hirvitai karhujahdin harjoittelun seuran omilla passipaikoilla. 12 • KOKEILTUA Vuonna 2012 törmäsin ulkomaista alkuperää olevaan metsästyssimulaattoriin Rovaniemellä. Se oli pystytetty tiedekeskus Arktikumiin, jollei muistini täysin petä. Kiinnostusta lisäsi se, että tämä simulaattori on kotimaista valmistetta. TEKSTI JA KUVAT Tero Kuitunen Simulaattorissa ammutaan hirviä, karhuja, peuroja ja sorsia. . Vähitellen alkoi valjeta, että leppoisan ammuskelun lisäksi simulaattoria voi käyttää vakavahenkisempäänkin harjoitteluun. Tämä tekee simulaattorista varsin haastavan. Otin mukaan Riistan kustantajan Veikka Gustafssonin, joka ei ollut vastaavaa aparaattia koskaan nähnyt
12-13_Simulaattori_V2_TK.indd 13 12-13_Simulaattori_V2_TK.indd 13 28.11.2014 13:40:52 28.11.2014 13:40:52. Pelisilmää vaaditaan myös silloin kun kohde on väärässä asennossa: se saattaa muuttaa suuntaansa ja kääntyä otollisempaan asentoon. Sorsastuksessa lintu putoaa, jos osumia tulee torsoon, suurriista taas kaatuu osumasta osuma-alueelle. Aseena on ”pulttilukkokivääri”, jonka päällä on punapistetähtäin. Suorituksen jälkeen simulaattori näyttää mihin osumat menivät ja on mahdollisuus analysoida sitä, mikä meni vikaan. 13 • Usein on syytä odottaa, että kohde tulee esiin puiden takaa, koska puutavara vaikuttaa ”luotiin” kuten oikeassakin elämässä
Piiputon ase Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi marraskuussa jutun, jossa miehellä oli ollut hallussaan starttiaseita, ja muutaman hän oli myös myynyt. Tähän viittaa myös Långin vastaus kysymykseen, miten muunnetut aseet kestäisivät luotipatruunan ampumisen: ”Emme tutki materiaalin kestävyyttä.” Myös RTL:n päällikkö Erkki Sippola ilmoitti, ettei starttiaseiden paineenkestoa ole testattu. 14 • STARTTIASEET, OSA 3 Poliisihallituksen edustajat ovat keväästä 2012 väittäneet monien starttiaseiden olevan helposti muunnettavissa luotiaseiksi. Laitteet olivat muuntamattomia. Lehtosen mukaan muuntaminen on yleistä: ”Rikosten yhteydessä starttiaseita määrätään valtiolle tällä hetkellä noin kahdenkymmenen aseen kuukausivauhtia, puolet näistä on muutettu luotipatruunaa ampuviksi” (Turun Sanomat 29.5.2014). ”Starttiaseen muokkaaminen tappavaksi aseeksi ei vaadi kovin suuria muutoksia. Mikä on lain tarkoittama ampuma-ase. 14-15_Asemuunnos_TK.indd 14 14-15_Asemuunnos_TK.indd 14 26.11.2014 12:42:17 26.11.2014 12:42:17. Ote RTL:n 15.1.2013 päivätystä lausunnosta: ”Tutkitut aseet ovat muutettavissa myös luotipatruunoita ampuviksi aseiksi. Lausunnoissa ei myöskään ole allekirjoituksia. Jälkimmäiset kertoivat tehneensä edellisenä päiPalaamme aiheeseen sen ennakkotapausluonteen vuoksi. Tämä vaatii enemmän toimenpiteitä, mutta niistäkin suoriutuu kohtalaisen helposti metallityöstöön perehtynyt henkilö”. Millä perusteella RTL katsoo, että epäkeskisellä, kahdesta palasesta kootulla piipulla varustettu laite olisi muunnettavissa luotiaseeksi. Suomen poliisin käyttämä 9x19 mm -patruuna tuottaa normaalilatauksella yli 2300 barin paineen, joten yritys ampua sellaisia päättyisi luultavasti tuhoisasti. Väite muunnettavuudesta perustuu KRP:n rikosteknisen laboratorion (RTL) lausuntoihin, jotka ovat toistensa kopioita. päivänä lähettämä kirje, jossa se ilmoittaa olevansa valmis kasvattamaan piipun akselin ja iskurin yhdensuuntaisuuspoikkeamaa aina 1,6 mm saakka.” Sikäläisten viranomaisten johtopäätös on, ettei laite aiheuta vaaraa ihmisille. Samalla vertaamme Suomen tilannetta paukkupatruuna-aseiden lähtömaihin, Italiaan ja Saksaan. Vähän isommalla vaivannäöllä aseella voi ampua poliisin virka-aseen tehoisia patruunoita,” kertoi Pohan asehallintoyksikön päällikkö Mika Lehtonen viime toukokuussa. Tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta jättää tosiasiaksi, ettei laboratorio pysty perustelemaan väitettään. Saksan Fysikaalis-tekninen liittovaltion virasto on antanut Umarex -starttipistooleista todistuksen: ”Ase on valmistettu sinkkipainevalusta. Todistajina olivat asehallintoyksikön päällikkö Mika Lehtonen, ylitarkastaja Jussi Kytösaari ja aseseppä Jussi Suutari. RTL:n lausunnoissa ei kuitenkaan kerrota, mihin väite starttiaseiden muunnettavuudesta luotiaseiksi perustuu. ”Jos tarkoitat starttiaseen muuttamista ampuma-aseeksi, niin laboratorio ei anna vastauksia/ohjeita tähän,” ilmoittaa rikoskemisti Saara Lång, laboratorion vertailut-ryhmän päällikkö. Kaasupiippuna toimiva teräsputki koostuu kahdesta osasta, jotka on kovajuotettu yhteen ja joiden akselit ovat eri linjassa.” Saman viraston edustaja H.C.Schönekess toteaa lausunnossaan: ”Voimme todistaa, että tyyppihyväksyttyjä hälytysaseita ei voi muuttaa todelliseksi tuliaseeksi!” Lisäksi hän huomauttaa: ”Yli 500 barin kaasun paine voi tuhota aseen”. TEKSTI MIKKO NISKASAARI Saksa ja Italia eri linjoilla Vuonna 2007 Italian sisäministeriö antoi Bruni -starttipistoolille hyväksymistodistuksen: ”Aseelle on tehty muutostestit Gardone Val Trompian kansallisessa testauskeskuksessa, jotka on huomioitu; samoin on huomioitu yhtiön tämän kuun 16
Brunin kaliiperi on 8 mm ja Suutarin mukaan ensin panoskammio porattiin isommaksi. Mika Lehtonen on luvannut toimittajille näytöksen, jossa starttiase muunnetaan luotiaseeksi ja sillä ammutaan 9 x 19 patruuna. . Hovissa nähtiin Poliisihallituksen koko tekninen näyttö starttiaseiden muunnettavuudesta luotiaseeksi. RTL:n lausunnot eivät kelpaa todisteeksi, koska ne ovat anonyymejä. Suutari ei kertonut mikä niiden lopullinen väljyys oli, mutta epäkeskisyyden korjaus edellyttää materiaalin huomattavaa poistamista. Lehtosen pääteema olikin todistaa, ettei ampuma-aseessa tarvitse olla lainkaan piippua, ollakseen silti lain mukaan ampuma-ase. Hovioikeus hylkäsi kaiken. Kokeesta ei tehty pöytäkirjaa, eikä sitä videoitu. Hän myönsi, että samalla tavalla patruunan voi laukaista vaikka pihtien leukojen välissä, mutta kaikki pihdit eivät silti ole ampuma-aseita. ”Ampuma-aseessa paine syntyy piipussa, ruudin palaessa luodin takana”, huomautti puolustuksen todistaja insinööri Erkki Katerma. Seuraavaksi panoskammio ja piipun jäänne porattiin 9,5 mm terällä ja laitteella ammuttiin .38 Special -patruuna, jonka luoti olisi uponnut 28 mm syvyyteen. Bruni-starttirevolverista oli sahattu pois koko piippu, lukuun ottamatta muutamaa milliä, eli osaa ylimenokartiosta. Lupausta ei ole vielä lunastettu. 15 • vänä muuntamiskokeen. Siinä laukaistiin paukkupatruunan voimalla 7,65 mm luoti. ”Lähinnä uteliaisuuttamme kokeiltiin”, kertoi aseseppä Suutari. Oli vain pari valokuvaa piiputtomasta laitteesta. Suutari väitti sen uponneen 60 cm päässä olevaan lankkuun 22 millin syvyyteen. Porauksilla saatiin patruunapesä ja piipun jäänteet samaan linjaan. Sen, etteivät sinkkialumiiniset starttiaseet kestä oikeiden patruunoiden painetta, AHY siis kiersi poistamalla aseesta piipun. 14-15_Asemuunnos_TK.indd 15 14-15_Asemuunnos_TK.indd 15 26.11.2014 12:42:17 26.11.2014 12:42:17. Pohan oma koe ei ole pätevä, koska sitä ei ole dokumentoitu, eikä piiputon laite ole aselain mukaan ampuma-ase
Vaihtokaupat aiheuttivat joskus kaaoksia; etenkin kun kyseessä oli pahamaineinen Pohjois-Satakunnan toimintaryhmä. Sahtihirvi 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 16 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 16 27.11.2014 9:25:24 27.11.2014 9:25:24. Jo silloin kun ei ollut nettiä tai kännykkää, näitä vaihdantaan perustuvia prosesseja viljeltiin enemmän tai vähemmän yleisesti. 16 • TEKSTI JA KUVAT Jouni Kantonen JAHTITARINA Meille metsästäjille on suositeltu viimeaikoina vaihtojahteja
Keski-Suomessahan tuo seura piti majaansa, joten arvelin kutsun taustapirujen olevan minulle kovin tuttuja. Parempi puoliskoni oli luvannut hoitaa kuskin hommat, joten ajattelin saman tien testata ukkojen sahdin laadun. Juhla olisi heinäkuussa parhaaKun koe oli ohi, huomasin ukkojen vielä roikkuvan nurkilla. Vastineeksi oli luvattu hirvi, jonka pojat saisivat ihan itse kaataa. Kai joku heistä sen saisi suoritettua. Ehdotin ukoille, että he tulisivat seuraavaan kokeeseen, löisivät taaloja tiskiin ja paukuttelisivat kortit plakkariin. Missään nimessä en pojille rupeasi väärentämään sitä vihreää lappua! Jos ukot haluaisivat korttinsa, niin herrat olisivat hyvät ja tulisivat kokeeseen. Jotenkin minusta tuntui, että ukot omalla omituisella tavallaan olivat tyytyväisiä na loma-aikana. Rahaa ei ollut liiemmälti ja keskustelun pohjalta hirvenliha tuli ihan tarpeeseen. Kysyin piruuttani paremmalta puoliskoltani hänen kiinnostustaan pieneen lomareissuun Keski-Suomessa ja suureksi yllätyksekseni hän innostui kovasti. Arvelin sen tulevan naapurista Isojoelta, jossa vielä silloin eleli muutama maankuulu tekijämies. Sain muutaman kevyen vittuilun jälkeen pyynnön tulla auttamaan poikia sinne Keski-Suomeen; lähinnä logistiikassa. Nätisti jonossa, kuin konsanaan köyhän talon porsaat. Keski-Suomessa oli kuulemma metsästysseura, joka tarvitsi peijaisiin boolitarpeita ja kevyttä juotavaa riistapäivällisen painikkeeksi. Juhlahumua Olin kovin yllättynyt kun posti kantoi kutsun minulle täysin tuntemattoman metsästysseuran 70-vuotisjuhlaan. Samaan tahtiin homman hoitivat muutkin ukot. Tein työtä käskettyä ja kuinka ollakaan koe meni läpi ensimmäisellä kerralla. Kalustoa ukoilla kyllä oli, sen tiesin. Sitten sotapoliisit olivat lopettaneet tämän yleisen harrastuksen joskus vuonna 1943. Ilmoitin heti alkuunsa, että ryhmä saa kuskata korkeimman omakätisesti pontikan ja sahdin sinne Keski-Suomeen. Heille kun pätkätyöt, rahan vähyys ja vekselivetoinen talous olivat jo entuudestaan tuttuja. En viitsinyt kysyä mistä pontikka oli peräisin. Jostain kuului vain vaimeaa kuiskintaa. Helpommallakin ja ennen kaikkea halvemmalla tämä homma olisi kuulemma voitu hoitaa. Se näkyi myös näiden varsin vaatimattomilla tuloilla elävien eläkeläismiesten elämässä. Parin perkeleen ja muutaman mutinan jälkeen pääsimme sopuun asiasta ja ukot lupasivat tulla radalle. Samoin taitoa. Se oli tummanruskeaa, sameaa sahtia. Punaisia Ladoja ei näkynyt parkissa, eikä sen paremmin kotipuolen ukkojakaan. Sen sijaan sahdintekijöitä nämä herrat olivat kaikki; osa oli jopa kilpaillut sahdinteon SM-kisoissa. Huomasin, että pöytään oli kannettu lasikannuja joiden sisällön tunsin kovin hyvin. En sanonut siihen mitään. Tässä vaiheessa keskustelua löin nelivedon jarrut täysin päälle. Puhelimen toisessa päässä oli Kurre, kotipuolen tuttu. Huokasin mielessäni raskaasti, sillä näihin soittoihin yleensä liittyi jonkin sortin pyyntö. Jaettu omatunto painoi. Hänen mukaansa minun piti nyt vain pistää se pirun pahvihirvi liikkeelle, että hän pääsee tuhlaamaan kalliita patruunoita. Oli hiljaista. Annoin pari neuvoa Tokarevin kanssa hirveä sihtaavalle herralle joka kyllä kuulemma tiesi mihin pitää tähdätä. En malttanut olla kysymättä paljonko ukot olivat luvanneet tavaraa toimittaa Keski-Suomen seuralle. Siksi en nyt ihan heti lyönyt luuria kiinni. Elettiin vuotta 1991 ja lama puristeli Suomen kansaa kovin ottein. Löysimme itsellemme paikan pitkän pöydän ääressä, keskeltä tummia pukuja, jotka olivat mallia hääpuku tai liian pieneksi jäänyt rippipuku. ”Bonderoosaa” oli tilattu 50 litraa parasta laatua ja sahtia 300 litraa. Meno oli suomalaisen jäykkää ja arkaa. Tiesin, että isäni oli osaltaan tuon arsenaalin keräämiseen osallistunut. Kaatelin sahtia mukiin, tarjosin apuani vieressä istuvalle isännälle, joka paljastui sikatilalliseksi ja kovaksi hirvimieheksi. Vain taito ratkaisi. Sahti oli hyvää ja tunsin heti, että tämän tavaran Isännät pönöttivät kuristavissa kravateissaan ja rouvat vilkuilivat uteliaana paikalle kertynyttä väkeä kesämekoissaan. siitä, että parempikin väki joutui hieman kärsimään. Oma ukkoni oli syntynyt vuonna -23 ja osallistunut sotareissullaan tavaran hankintaan aktiivisesti. Kun asiat oli selvitetty, kyselin muutenkin ukkojen vointia. Isännät pönöttivät kuristavissa kravateissaan ja rouvat vilkuilivat uteliaana paikalle kertynyttä väkeä kesämekoissaan. Osa oli luvilla ja osa ei. Elettiin vielä sitä aikaa kun koe ammuttiin liikkuvaan maaliin. Nämä tekijät olivat sukua, joten tavaran lähde oli luultavasti siellä. 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 17 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 17 27.11.2014 9:25:24 27.11.2014 9:25:24. Ongelmana vain oli se, ettei herroilla ollut suoritettua ampumakoetta plakkarissa. Kotipuolen ukot olivat tehneet diilin. Ja oven takana näemmä odotti kolme muuta tuttua Ladakuskia. Nurkissa lojui ”ryssän winsua, mossea, mauseria, tokarevia” ja herra ties mitä muuta. Samoin linnut, marjat ja itse pyydetty kala. Nyt siis sellainen tarvittiin ja minun puoleeni käännyttiin, koska olin toiminut ampumakokeen valvojana. Ruudin tuhlausta Kun ampumakoppiin työnnettiin ovesta Tokarevia, en kovin suuresti yllättynyt, että perässä koppiin rymysi tuttu ukko. 17 • Puhelin soi joskus iltakahdeksan aikoihin. Arvasin tästä johdannosta hyvin mistä oli kyse: pontikasta ja sahdistahan pojat olivat kauppaa vääntäneet. Sitä kalustoa oli kerätty sota-ajoista saakka ja taito oli kertynyt lintumetsällä. Oikotiet eivät nyt auttaneet. Katselin juhlan ohjelmaa jossa oli puheita, riistapäivällinen ja muuta virallista. Niinpä heinäkuussa seisoimme keskellä keski-suomalaisen nuorisoseuran talon pihaa ja yritimme löytää juhlaväen joukosta juomapuolen toimittajia. Näin nytkin
Nämä pirunpenikat olivat buustanneet sahdin. Meillä oli kuulemma yksi viikonloppu aikaa hoitaa kaato. En ole ihan varma menikö perille. Pitäjään oli kuulemma vihdoinkin saatu todellisia hirvimiehiä näyttämään mallia. Riistapäivällisessä oli tarjolla tietysti hirveä, lohta ja paljon muutakin hyvää syötävää. Booli oli hyvää ja pontikan makua en sekoituksessa maistanut, mutta yhteen lasiin se silti jäi. 18 • kanssa kannatti olla tarkkana. Kravatit alkoivat aueta ja kokkapuheet irrota. Hirvijahdin aloituksen aikaan sain sitten soiton. Asialle ei nähty mitään estettä, varsinkaan kun vaimoni on erittäin hyvä tanssija. Keskellä mellakkaa minä ja vaimoni teimme määrätietoista vetäytymistä kohti autoa. Sitä oli tullut sitten liiankin kanssa. Koska kotipuolen ukot ovat ajoittamisen mestareita, heidän punainen Ladansa käänsi parkkipaikalle juuri kun meno oli yltynyt täyteen vauhtiin. Kun puheet oli pidetty ja ansiomitalit jaettu, huomasin pöytien ilmapiirissä selvän muutoksen. Niille, jotka eivät tätä ikävää ja salakavalaa metodia tiedä selvennettäköön sen verran, että sahdin sekaan oli siis lisätty kirkasta viinaa kotipuolessani tunnetulla prosessilla. Pidin ukoille aika kiihkeän juhlasaarnan moraalista ja etiikasta. Minut pyydettiin mukaan kaatamaan sitä Keski-Suomen hirveä. Oli rempseämpää. Kannut olivat tyhjät ja se alkoi näkyä juhlaväen käytöksessä. Humalassa vanhat kaunat nousivat esille ja jopa paikalla olevat vanhat miehet löivät toisiaan kainalosauvoilla, tuoleja särkyi ja naiset repivät toisiaan tukasta. Niinpä löysin itseni eräänä kuulaana aamuna passista paikassa, jonka tunsin entuudestaan vain kartalta. Meno oli kuin Villin Lännen saluunassa. Kysyin sopisiko meidän liittyä seuraan. Illan mittaan asia valkeni. Mulkoilin ukkoja vihaisesti ja jossakin vaiheessa nämä ymmärsivät vaieta seurakunnassa. Oli se sen verran vahvaa. Olihan sitä pakko maistaa. Tässä tiukassa paikassa ukoilta puuttui passimies ja minä kuulemma sovin joukkoon erinomaisesti. Porukan keskinäisiä jänniteitäkin näkyi edelleen olevan. Se on kuulemma sitä mitä amatöörit nauttivat. Noutopöydän vieressä nökötti punaiseen muovisaaviin rakennettu booli, jonka pohjan arvelin olevan sitä ukkojen hoitamaa pontikkaa. Ukkoja niuha vastaanotto ei paljon näyttänyt vaivaavan, pikemminkin päinvastoin. Pohjalainen uho kuului ja näkyi. Huovisen kirjat kuulemma sen todistivat; etenkin novelli heimojensa karkottamat piti paikkansa. Tiesin aivan varmasti, että sitä oli jossakin Ladan kätköissä. Kyselin ukkojen halukkuutta liittyä joukkoon tummaan, mutta heitä kuulemma kiinnostivat läheisen tanssilavan hameenhelmat enemJAHTITARINA män; etenkin kun paikalla lauloi Reijo Taipale. He nousivat ulos katselemaan menoa ja vuosien kokemuksella totesivat juhlaväen nauttineen rähinäviinaa. Seurantalon ikkunasta lensi ulos paikallisen RHY:n nokkamies raamit kaulassa, seuran puheenjohtaja huiteli nyrkeillä hirviporukan voutia joka yritti panna parhaansa mukaan hanttiin. Keski-suomalaiset kuulemma olivat sekaheimoa. Kovia musiikkimiehiä kun olivat. 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 18 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 18 27.11.2014 9:25:24 27.11.2014 9:25:24. Ukot trossasivat sen kun ehtivät. Meidän osaltamme juhlat olivat juhlittu. Naapurillekin tavara maistui; itse asiassa paremmin kuin minulle. Pari isäntää kinasi jostakin vanhasta asiasta, joista meillä turisteilla ei ollut mitään käsitystä. Hyvin näkyi tuo luonnistuvan. Juhlaseura oli halunnut juhlien jälkeen perua koko diilin, mutta ukot olivat jollakin keinoin saaneet homman sovituksi. Ajomiehiä oli kuulemma riittävästi. Kyseistä tekoa pidetään kunniattomana, mutta jostakin minulle tuntemattomasta syystä ukot olivat halunneet antaa vauhtia juhliin. Toisen isännän avuksi tuli ilmeisesti hänen veljensä ja muutaman minuutin kulutta paikalla riehui amerikkalaistyylinen joukkotappelu. Olimme pihalla kun tappelu alkoi. Aamulla näin paikallista porukkaa ja vastaanotto ei ollut niitä kaikkein lämpimimpiä mitä olen metsästäjänä saanut. Kävin santsilla parikin kertaa. Voltteja nimittäin riitti. Ukkoja huvitti selvästi jokin asia, mutta ajattelin onkia huvituksen syyn selville vasta kun ukkelit olivat itse nauttineet juomaansa
Tuuppasin taivaalle merkkilaukkaukset. Lahjoitin hirven pään paikalliselle seuralle. Sahtihirven jahti oli ohi. Ajo alkaisi tasan klo 12.00 jolloin passimiesten tuli olla asemissa. Jossakin etumaastossa oli hirvi. Minä olin muuttunut suolapatsaaksi. Tein ainoan poliittisesti viisaan päätöksen. Minun ei tarvinnut paikata laukaustani sillä eteenpäin ryntäävä sonni puski verta ulos molemmin puolin. Vedin Winsun hanan hiljaa taakse. Tunnin odottelun jälkeen etumaastossa katkesi maahan jäänyt oksa. Olinhan sentään tämän rosvoporukan vouti. 19 • Pääsimme vihdoin jahtiin. Se tuli varovasti, hiljaa hiipien. Mukanani tuoma konjakkipullo ei paljon auttanut. Kaatamani hirvisonni oli nimittäin 14 piikkinen, todellinen jötkäle hirveksi. Sen kylki kääntyi vihdoin minua kohti. En liikkunut. En hengittänyt. Katselin paikallisten ilmeitä ja kuuntelin ukkojen uhoa. . Paikallisten poikien jahtivajalla ei oltu kovin tyytyväisiä. Nostin Winchesterin ylös, otin kyljen jyvälle ja kahdeksanmillinen kuula lähti matkaan. Istuin ja tähystin etumaastoa. Eikä ukkojen uhokaan ollut aamusta vähentynyt. Rämmin passipaikkaan ja asetin takamukseni kannon nokkaan laakeassa laaksossa, jossa kasvoi hyvin hoidettu mäntymetsä. Se oli iso sonni. Tämä arvoasema ei tullut yllätyksenä. Ukkoja sarvet eivät onneksi kovin paljon kiinnostaneet; he halusivat lihat ja kotiin saunan lämmitykseen. Noin viidenkymmenen metrin päässä hirvi kääntyi hieman. Minun ei tarvinnut paikata laukaustani sillä eteenpäin ryntäävä sonni puski verta ulos molemmin puolin. Jokin, ehkä villin eläimen vaisto, oli sitä varoittanut edessä olevasta vaarasta. Meni viitisen minuuttia ennen kuin vihdoin näin elukan. Minä poloinen kuulemma olisin sitten vouti. Jostakin kumman syystä en ole rohjenn ut kysyä. Ukkojen mulkoilut jätin tyynesti huomiotta. Siellä täällä oli muutama kuusi ja kataja ja jääkauden viskomia kiviä pönötti sammalen keskeltä. Olen monesti halunnut tietää miten niille sarville loppujen lopuksi kävi. Sovimme passit kartan avulla, koska paikallista apua ei nyt jostakin kumman syystä herunut. 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 19 16-19_Sahtihirvi_TK.indd 19 27.11.2014 9:25:24 27.11.2014 9:25:24. Paikka oli kaunis, hiljainen ja täydellinen hirvipassi. Korvat heiluivat ja pää kääntyili koko ajan. Sovimme merkkilaukauksista ja aloimme ryhmittyä jahtia varten. Se aikoi nousta laakson vastakkaista puolta pitkin ylemmäs. Se tuli eteenpäin hitaasti, ikään kuin vaanien. Se juoksi kymmenen metriä, kääntyi paluujäljilleen ja kaatui siihen paikkaan. Se vähän helpotti tilannetta. Päinvastoin
Useimmissa tapauksissa perälaatan vastinpinta perässä on suora, mutta joissakin vanhemmissa aseissa leikkaus on enemmän tai vähemmän kaareva. Kun perän pituutta tai kulmaa muutetaan, muuttuu silloin myös perän mitoitus eikä vanha perälaatta enää sovikaan paikoilleen. Haulikoissa työ liittyy useimmiten sopivan vetopituuden säätämiseen. Mikäli perän pinnoitukseen ei haluta koskea, tulee koko perä suojata. Ennen perälaatan hiontaa se kiinnitetään paikoilleen ja liitoskohdassa suojataan perä teippaamalla. Jos perän kulma on ollut sopiva, ei sitä tulisi asennustyön yhteydessä muuttaa, mutta mikäli muutosta tarvitaan, hoituu sekin työ samalla. Perää lyhennettäessä vanha laatta jää ylisuureksi ja se voidaan useimmissa tapauksissa hioa uudelleen oikeaan muotoon. Pidennyksissä vanha laatta jää tietysti pieneksi. Pöytämallinen nauhahiomakone on nopein tapa hioa perälaatta muotoonsa. 20 • HAULIKKONURKKA Perälaatan vaihto tai asennus haulikon (tai kiväärin) puutukkiin voidaan tehdä itsekin useimmista talouksista löytyvillä työkaluilla. TEKSTI JA KUVAT Esa Höysniemi Haulikon tukin kunnostaminen Perälaatan asennus puutukkiin On monia syitä, miksi uutta perälaattaa tarvitaan. Laatan hionnassa tulee huomioida perän linjat, erityisesti perälaatan alaosassa viistoutta tulee huomattavan paljon. Tämä säästää huomattavasti aikaa uuden laatan asennustyössä. Jos perä on pinnoittamaton tai itse öljykäsitelty, se voidaan hioa puupintaan asti ja viimeistellä käsin. 20-21_Haulikkonurkka_Pera_TK.indd 20 20-21_Haulikkonurkka_Pera_TK.indd 20 30.11.2014 14:27:40 30.11.2014 14:27:40. Tämän voi kokeilla pelkällä perälaatalla ennen ostopäätöstä. Tällöin laatan pinnan tulee olla sileä ja vaatetukseen takertumaton. Ellei vanhaa laattaa haluta tai voida käyttää, kannattaa uusi perälaatta valita siten, että kaareva leikkaus voidaan suoristaa. Voi olla että halutaan joustava laatta kovan sijaan, jolloin myös perää on tavallisesti lyhennettävä. Perälaatan materiaalivalinta on erityisen tärkeä haulikoissa, joilla harrastetaan nopeita heittolaukauksia. Kun perän pinnoitukseen ei haluta koskea, lopetetaan hionta, kun päästään teippiin asti. Työtä helpottaa, jos nauhan saa pystyyn ja perän voi tukea hionnan aikana pöytäosaan kuten kuvassa. Työn lopputulos on suoraan verrannollinen tekijän huolellisuuteen
Joskus näkee jopa tehdasaseissa perälaattoja, joissa alalinja ei noudata perän linjaa ja silloin työ näyttää tökeröltä, olkoonkin kyse suunnitellusta yksityiskohdasta. Perän tai perälaatan keskialuetta voidaan lievästi hioa koveraksi, jolloin laatan ja perän sauma saadaan tiiviimmäksi. 20-21_Haulikkonurkka_Pera_TK.indd 21 20-21_Haulikkonurkka_Pera_TK.indd 21 30.11.2014 14:27:43 30.11.2014 14:27:43. Ruuvinreikiin liimataan puutäytteet tai ne voidaan tapittaa. Tällöin kannattaa työntää sopiva piikki laatan sisäpinnan reikien aukoista, jotta ruuvit saadaan paikoilleen laatan sisälle. Tähän voidaan myös tehdä pieni viilto, jolloin ruuvien reiät jäävät siistimmiksi kuin vain puhkaistaessa pinta. Useimmissa joustavissa perälaatoissa ei näy lainkaan reikiä ruuveille laatan ulkopinnalla. Laattojen hiontavaroissa on kuitenkin valmistajakohtaisia eroja ja monet ovat merkinneet hiontarajat laatan takapuolelle tai sitten kyseinen alue voi olla avoin, jolloin aukon reunoille tulee jättää vähintään noin neljä millimetriä ehjää materiaalia. Eniten hiontavaraa on jätetty yleensä perälaatan alaosaan, sillä perän viiston alalinjan säilyttäminen perälaatan muodossa vaatii aineen poistoa enemmän laatan vastinpinnan läheltä kuin sen ulko-osasta. Työkalut Tärkein työkalu perälaatan sovituksessa on nauhahiomakone, mieluiten pöytämallinen, jossa nauha voidaan kääntää pystyasentoon. Varsinkin perää lyhennettäessä se voidaan muotoilla sopivaksi ilman erillistä laattaa, mikäli perää ei ole kiinnitetty pitkällä pultilla tukin läpi. Tässä on vanhaan käyttöaseeseen lisätty alkuperäisen hajottua uusi muovinen vintage-laatta, joka jouduttiin lämmittämään muotoonsa. Ba sc hi er i & Pe lla gr i -p at ru un at re ky yli ä va im en tav all a Go rdo n-h ylsy llä. Ero on huomattava laatan alareunassa. Perälaatan voi tehdä myös puusta, joskin se on helpommin naarmuuntuva kuin useimmat muut materiaalit. Tähän tarkoitukseen tarvitaan myös sopivat työkalut ja epoksiliimaa. Käsityökaluinkin pärjätään, mutta työ vie aikaa eikä lopputulos välttämättä ole paras mahdollinen. Mikäli perä on kiinnitetty muulla tavoin, voidaan perälaatta kiinnittää myös kokonaan liimaamalla tai käyttää liimaa ruuvien lisänä. Sitten laatta irrotetaan ja hiotaan lähelle merkattua rajaa. Monissa perälaatoissa on takana tyhjä tila tai niihin on merkattu hiontaraja, jota ei pidä ylittää. Hionnan ja muotoilun viimeistely on joka tapauksessa parasta tehdä käsin. Monet haulikon tukit on kiinnitetty perän läpi kulkevalla pultilla, joten perälaatan tulee olla kohtuudella irrotettavissa. . Kats o lähin kauppias www.hjorth.fi. Materiaalit Perälaattoja valmistetaan monista eri materiaaleista, kuten muovi, kumi ja niiden erilaiset joustavat seokset. Perälaatan koot Perälaattoja valmistetaan yleensä kolmea eri kokoluokkaa, iso, keskikoko ja pieni. Tällöin tulee pitää mielessä, että laattaa ei hiota tasasivuiseksi, sillä perän muotoja noudatettaessa perälaatta on hieman kartiomainen, suurempi aivan takaa kuin vastinpinnan läheltä. Ilmoitettuja hiontarajoja ei tule ylittää, sillä monilla valmistajilla on laatan sisällä metallinen vahvike ja liikaa hiottaessa metallin reuna tulee häiritsevästi näkyviin. Perälattojen hinnat alkavat noin 10 eurosta ja mallista riippuen kohoavat 40 – 60 euroon ja ylikin. Perälaatan hionta ja kiinnitys Kun aseeseen asennetaan uusi perä tai perä pinnoitetaan uudelleen, voidaan laatta kiinnittää paikoilleen ja hioa se muotoonsa perän linjoja noudattaen. Lähes kaikki valmistajat ilmoittavat laatan tärkeimmät mitat, joten oikean koon löytämisen ei pitäisi olla vaikeaa. Perää lyhennettäessä paras lopputulos saadaan jiirisirkkelillä. Useimmissa haulikoissa käytetään isoa tai vähintään keskikokoista laattaa. Löytyy myös monia muovija kumiseoksia, joita on kohtuullisen helppo muokata perälaataksi. Lisäksi tarvitaan akkuporakone tai ruuvimeisseli perälaatan ruuveille. Jos hiomista on paljon, voidaan laatta kiinnittää paikoilleen ja piirtää tukin rajat takapuolelle esimerkiksi lyijykynällä. Monissa tapauksissa joudutaan vanhat ruuvinreiät täyttämään ja poraamaan uudet reiät kiinnitysruuveille. Perän lyhennyksissä taas toimii parhaiten hyväteräinen jiirisaha. Vasta tämän jälkeen tehdään sekä perän että perälaatan viimeistelyhionta ja aloitetaan puuosien pinnoitus. Myös perää lyhennettäessä, kannattaa leikkauslinja teipata, teippaus vähentää mahdollisia lohkeamia sahattaessa. Jos perän pinnoitukseen ei haluta koskea, toimitaan samoin mutta ennen hiontaa perä teipataan vaikkapa maalarinteipillä ja aivan perälaatan liitoskohdan lähelle kierretään ainakin aluksi hieman paksumpi teippikerros suojaamaan pinnoitusta. Koska myös pinnoitus täytyy korjata, voidaan perä vielä hioa täysin perälaatan mukaiseksi
Nyt nostamme esiin muutamia syitä ilmiölle. Tällöin syvyyden hahmottaminen häiriintyy ja riski etäisyyden virhearvioinnille kasvaa. Tämä virhe on erityisen ongelmallinen, koska se tapahtuu yleensä keskipitkillä matkoilla, joilla osumiseen alkaa vaikuttaa luodin lentorata. 22 • KOULUTUS Pimeässä ampuminen aiheuttaa valtavaa päänvaivaa metsästäjille. Tämä aika on sitä missä pienpetoja ja peuroja paljolti kytätään ja missä ollaan sitten tekemisissä ampumiseen liittyvien ongelmien kanssa. Etäisyyden arviointi avoimilla paikoilla on korotetustakin asemasta haastavaa, erityisesti kun ampumakulma on loiva. Metsästyksellisesti pimeä tarkoittaa tähtitieteellistä pimeää, jossa aurinko on määrätyn asteluvun verran horisontin takana. Pienet yksityiskohdat pinnanmuodoissa katoavat ja maasto näyttää hyvin monotoniselta. Niinpä valon ja varjon sijoittuminen korostuu olemuksen määrittämisessä. Tällöin etäisyysarvio saattaa heittää useita kymmeniä metrejä johtuen siitä, että kohteet vaikuttavat olevan aivan samalla etäisyydellä vaikka niillä olisi reilusti väliä. HUTI Miksi pimeässä on vaikea osua. Koska pimeässä kohde valaistuu aina ylävoittoiTEKSTI Arto Määttä PIIRROS Karoliina Lahti 22-23_Huti_TK.indd 22 22-23_Huti_TK.indd 22 26.11.2014 13:02:40 26.11.2014 13:02:40. Etäisyys Niin helppoa kuin etäisyyksien arviointi onkin tutulla pellolla päiväsaikaan, muuttuu kaikki pimeässä. Vaikka aseet ovat kohdallaan ja kohteet ammuttavissa, jotenkin vain osumia ei tule tai sitten ne ovat väärässä paikassa. Erityisesti lumimaan aikana näyttää kuin kohteet kelluisivat taustassa. Valon suunta Hämärässä kohteen ääriviivat sekoittuvat taustaan (kohde ”pehmenee”) ja kohde näyttää pienemmältä kuin päivänvalossa. Eli jos arvio olisi oikea, osuttaisiin, mutta viidenkymmenen metrin virhearvio näkyy ohilaukauksena alle. Tällöin ei ole absoluuttisen pimeää vaan puhutaan tietystä hämärän asteesta
Kyse on siis havainnointiin Lääkkeet On turha repiä haavoja auki paikkaamatta niitä. Yhteisvaikutus Kettu vaikuttaa seisovan näreen kohdalla, jonka tiedetään olevan 150 metrin päässä, mutta todellisuudessa se ei seiso näreen juuren vaan latvan kohdalla, jolloin matkaa onkin 198 metriä. Ammuttaessa esimerkiksi peuraa ”lavan taakse” osuma on helposti todella takana. Tätä voi jokainen kokeilla tornista valoisan aikana tukemalla aseen etutukin pöytää vasten. Tämä johtuu usein siitä, että kettu liikkuu ja osumapiste ei olekaan aivan siinä missä se oli hetkeä aiemmin: ampuja toimii siis hieman viiveellä. Yleensä ampuja pyrkii tukemaan myös tukin takaosan huomatessaan, että pitoalue on levoton. Tämä johtuu siitä, että kun ristikon voi havainnoida olevan lapalinjan takana, ollaan lapalinjasta irti jo toistakymmentä senttiä tavanomaisilla matkoilla. Mutta hämärässäpä näin ei sitten käykään. Kettu lisäksi kikkailee haaskan kimpussa ja se liikkuu jonkin verran. Pidemmille matkoille ammuttaessa tehdään usein lentoradan ylikompensointivirhe. Lähelle ammuttaessa tämä ei haittaa, mutta vähänkään kauemmas ammuttaessa alkaa rapa haista. Esimerkiksi peura ei ole vaikea havainnoitava tai ammuttava, mutta kun sen yläosa on selkeästi vaaleampi kuin alaosa, vetää silmä osumaa kohti tummempaa osaa. Jälkitarkastelu osoittaa, että luodin iskemä on hangessa samassa kohtaa jossa kettu seisoi. Vähäisessä valossa pitoalueen hahmottaminen häiriintyy ja saattaa hyvinkin näyttää siltä, että piste on kohdallaan vaikka se vaeltaa todellisuudessa kymmenen sentin alueella. Kuutamo valaisee ketun selkäpuolen ja sen alapuolella on varjo. Senpä vuoksi muutama konsti ongelmien ratkaisuun: • mittaa ennalta maksimietäisyydet ja merkitse ne kyttäyspaikalle tai tee tuliasemakortti maastosta; katso maamerkit myös ylipitkien etäisyyksien varalta, jotta voit arvioida etäisyyksiä myös niihin verraten • järjestä aseelle niin hyvä tuki, ettei se heilu vaikka ampujalla olisi adrenaliinia veressä. Ampuja toimii nopeasti ja tähtää keulapään massakeskeispisteeseen ja vetää koukusta. Tällöin keskilinja tahtoo määrittyä lähemmäs tummaa reunaa. Tämän vuoksi kauas ammuttaessa laukaus suuntautuu helposti yli. 23 • sesti, käykin helposti niin, että silmä vetää osumaa varjon suuntaan, eli kohteen alaosaan tai jopa kokonaan sen alle. Osumapainotukset ovat korostuneempia kuin olisi tarkoitus. Ilmiö on vähän sama kuin määritettäessä neliön keskilinjaa silloin kun se on värjätty liukuvärillä valkoisesta mustaan. Etäisyysarvion heitto oli niin suuri, että luodin iskemä oli 8 cm alempana kuin tähtäyspiste. . Ja edelleen mukana oli se ongelma, että kohteen valon ja varjon suhde veti osumaa alaspäin. Kymmenen sentin kompensointi onkin 30 senttiä. Ongelmahan esiintyy myös pitkillä ampumaetäisyyksillä ja optiikan pienillä suurennuskertoimilla. liittyvästä ongelmasta, joka korostuu etäisyyden ja hämärän myötä. Käytä tätä tukea uskollisesti ampuessasi • ole tarkkaavainen kohteen selkälinjan suhteen ja kiinnitä korostetusti huomiota siihen, ettet ammu kohdetta alavoittoisesti • jos metsästät paljon vähäisessä valossa, panosta optiikkaan ja erityisesti siihen, että voit käyttää riittävän suurta suurennosta – suurempi suurennus vähentää havainnointivirheitä • jos ammut pimeässä kauas, tee lentoratakompensointi jotenkin muuten kuin tähtäämällä yli. Toimenpiteet ovat muutoinkin ylikorostuneita. 22-23_Huti_TK.indd 23 22-23_Huti_TK.indd 23 26.11.2014 13:02:41 26.11.2014 13:02:41. Tämän lisäksi ampuja tähtäsi liian alas johtuen ketun alapuolisesta varjosta. Keli on kuitenkin todella vaativa ja ketun hahmottaminen on hieman vaikeaa. Siksi tuen merkitystä ei hämärässä voi korostaa liikaa. Pito Niin hassulta kuin se kuulostaakin, on ketun ampuminen tuelta tarkkaa puuhaa vaatimattomalta 150 metrin etäisyydeltä. Lisäksi tuki oli huono, mutta tätä ei voinut havainnoida vähäisestä valosta johtuen. Toinen hyvin tyypillinen tapaus menee näin: etäisyyttä kohteeseen on 130 metriä ja matka on tiedossa. Ampuja ottaa hyvän tuen ja livauttaa varman osuman vain huomatakseen, että kettu ottaa armottomat ritolat häipyen häntä suorana lähimpään metsään. Ohi menee. Ylikompensointi Kun ammutaan tavallisesta poikkeava laukaus, jossa joudutaan muuttamaan tähtäyspistettä, pimeässä muutos tehdään ylikorostuneesti
Vaikka tässä kerrotut latausyhdistelmät ovat Riistan tekijöiden omissa aseissaan turvallisiksi havaitsemia, jokainen soveltaa niitä omalla vastuullaan ja omaa harkintaansa käyttäen! Nopeusrajoitus Laukausmelu koostuu tunnetusti kahdesta komponentista: suupamahduksesta, jota voidaan vähentää vaimentimella, sekä lentomelusta, jota yli äänen nopeutta lentävä luoti tuottaa. Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Jostain syystä subsonic-patruunoita lataavat Suomessa vain harvat kotilaturit ja hekin yleensä pitävät tietonsa visusti omanaan. 24-26_Latauskoulu_TK.indd 24 24-26_Latauskoulu_TK.indd 24 1.12.2014 14:24:25 1.12.2014 14:24:25. TEKSTI JA KUVAT Tero Kuitunen Nyt kerromme perusteet subsonicpatruunoiden lataamiseen. 24 • LATAUSKOULU Aliääniset kiväärin patruunat Kuten pienoiskivääreistä tiedämme, äänenvaimentajasta saa täyden hyödyn kun luoti lentää äänen nopeutta hitaammin. Vaimennetusta kivääristä ammuttu aliäänilataus onkin todella hiljainen, koska molemmat melukomponentit puuttuvat. Koska vaimentimet ovat Suomessa arkipäivää myös keskisytytyskivääreissä, voisi kuvitella, että myös aliäänipatruunat olisivat sitä. Kenties syynä on se, ettei virallista aliäänilatausdataa ole nykyään tarjolla. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla
Lievästä häntimisestä huolimatta osumakuvio 53 mm. Kun ilma viilenee, äänen nopeus pienenee 0,6 m/s jokaista lämpöastetta kohden ja kun lämpötila on 0°C, on äänen nopeus on 331,4 m/s. Ja kun mennään pakkaskeleihin, äänen nopeus yhä vain pienenee ja on käytettävä hitaampaa lähtönopeutta. Viimeisenä Sierran 125 gr Spitzer, jonka avautuminen näillä nopeuksilla vaatii vielä jatkotutkimuksia. 100 metrin etäisyydellä osumat tulevat siis selvästi tavanomaista metsästyslatausta alemmas! Väärinpäin hylsyyn asetettu H&N puristelyijyluoti vaikuttaa hyvinkin kokeilemisen arvoiselta, jos .30-kaliipereihin on haussa kaatokykyinen aliäänilataus edullisella ”kaupanluodilla”. 24-26_Latauskoulu_TK.indd 25 24-26_Latauskoulu_TK.indd 25 1.12.2014 14:24:26 1.12.2014 14:24:26. Luodit tulivat tauluun suoraan, ilman häntimistä tuottaen annoksella 0,41 g N310-ruutia 50 mm osumakuvion keskinopeudella 288 m/s. Vasemmalla LBT:n muotilla valettu 170 grainin karkaisematon lyijyluoti. Koska keskinopeus oli vain 280 m/s, on annosta varaa hieman kasvattaa jolloin suurempi nopeus todennäköisesti vakauttaa luodit paremmin. Tästä syystä tyypilliset kivääriruutilaadut, kuten Vhtavuoren Sierran ”kasigrammainen” Spitzer osoitti odotukset todeksi: lyhyt ja kevyt luoti vakautuu matalammallakin nopeudella. Ylempänä annoksella 0,44 g N310 (tähdätty keskelle taulua) ja alempana 0,41 g N310 (tähdätty taulun oikeaan alakulmaan). Ruudissa sen salaisuus Lataustaulukoissa ilmoitetaan minimilataus kullekin ruutilaadulle. Se on taso, jolla kyseinen ruuti vielä palaa ennustettavasti. Seuraavana H&N 165 gr pinnoitettu RN-puristelyijyluoti (ensin kärki ja sitten parempaa kohdevaikutusta ajatellen perä edellä). 25 • Artikkelia varten ladattiin aliäänipatruunoita erilaisilla luodeilla, tällä kertaa erityisesti supikoirakytisjahtia ajatellen. Äänen nopeus ilmassa on 22°C lämpötilassa noin 345 m/s. LBT-lyijyluodilla ammuttuja osumakuvioita. Tähän kivääriin sopiva ruutiannos olisi siis jossain 0,43 gramman tietämillä
26 • Luoti: 170 gr LBT -valulyijyluoti. Latauspituus: 66,0 mm Annos Keskiarvo Hajonta grammaa m/s m/s 0,55 373 5 0,52 361 2 0,49 353 1 0,47 340 3 0,44 332 6 0,41 314 7 Nopeuden muutos ruutiannoksen funktiona Koease: Tikka LSA-55, .308 Win Ruutiannos N310 / 0,44 g Ruutiannos N310 / 0,41 g Luoti Latauspituus Nopeus (ka) Osumakuvio Nopeus (ka) Osumakuvio LBT 170 gr 66,0 mm 332 m/s 41 mm 314 m/s 28 mm H&N 165gr RN 66,7 mm 295 m/s 75 mm 272 m/s 40 mm sama perä edellä 57,3 mm ei kokeiltu ei kokeiltu 280 m/s 53 mm Sierra 125 gr Spitzer 69,4 mm 314 m/s 79 mm 288 m/s 50 mm Esimerkkejä nopeuksista ja osumakuviosta HUOMIO! 0,44 g lataukset ammuttiin ensin ja koska luotityyppi vaihtui, ensimmäinen laukaus oli ns. Hylsyt kaulasupistetaan ja nalliksi käy se tavanomainen. Metsästys supupatruunoilla SUOMALAISEN metsästyslainsäädännön tehorajat ovat ongelmallisia aliäänipatruunoiden kannalta, koska tehovaatimus on ilmoitettu jouleina. . Sekä H&N:llä etttä Sierralla se kasvatti osumakuviota merkittävästi. Lienee sanomattakin selvää, että näillä ruudeilla annos on vain murto-osa tyypillisiin kivääriruuteihin verrattuna. Voitelu tehdään vasta valmiisiin patruunoihin juuri ennen ampumista. Niitä ei siis tule missään tapauksessa käyttää! Pistoolija haulikkoruudit on suunniteltu palamaan puhtaasti matalalla painetasolla ja syttymään vaikka hylsy ei olisi läheskään täynnä. Oheisista taulukoista löydät lisää tietoja kokeilluista .308 Win –latauksista. Esimerkin vuoksi kerrottakoon, että 325 m/s lähtevällä 8 gramman luodilla on piipun suulla energiaa 424 J ja 10 g luodilla 529 J. Nalli: Magtech iso kiväärinalli. Normaalilla maltilla ja ajatuksen juoksulla varustetulle kotilaturille aliäänipatruunat eivät tuota erityisiä ongelmia. Esimerkkinä .308 Win N310-ruuti sopii .308 Win -aliäänipatruunoihin. Suuremmalle riistalle laillisia aliäänipatruunoita on mahdollista ladata vain kaliipereihin, joissa luodin paino on huomattavasti suurempi. N100ja N500 -sarjat ja muiden valmistajien vastaavat, tulee aliäänipatruunoita ladatessa unohtaa kokonaan. Vaippaluoti aiheuttaa suuremman piippukitkan, joten se vaatii suuremman annoksen tullakseen luotettavasti läpi piipusta. pienoiskivääririista sekä ykkösluokka (kettu, mäyrä, supi, metsäjänis, rusakko, metso, teeri..), jossa 100 metrin päässä tehoa pitää olla 200 joulea. Muutama esimerkkilataus .30-06: 3N37 / 0,7–0,8 g (11,3 g SP) 7,62x53R: 3N37 / 0,7–0,75 g (13 g D146) N320 / 0,55 g (13 g D146) LATAUSKOULU 24-26_Latauskoulu_TK.indd 26 24-26_Latauskoulu_TK.indd 26 1.12.2014 16:30:24 1.12.2014 16:30:24. Esimerkiksi kakkosluokan aliäänihätyyttely vaatii vähintään 25 gramman luodin. Vihtavuoren ruudeista sopivia ovat siis N300-sarja ja erityisesti sen nopeimmat laadut. Jos nopeushajonta kasvaa epänormaalin suureksi tai luodit tulevat tauluun poikittain, on komponenttiyhdistelmässä vikaa. Vasta kun tunnetaan oman aseen käyttäytyminen ja tiedetään mitä ollaan tekemässä, voidaan ehkä harkita alitusta. Ruuti: N310 Hylsy: Lapua, kaulasupistettu. Siksi se on varma valinta kun haetaan tasaista laatua. Erityisesti Vihtavuori N310 on immuuni sille missä osassa hylsyä ruutiannos sattuu sijaitsemaan laukaisuhetkellä. Joulet kun suosivat NOPEUTTA, joka aliäänipatruunoiden tapauksessa on rajoitettu luokkaan 310–320 m/s. Sitä annostellaan hylsyyn alkuvaiheessa 0,4–0,55 grammaa. Ruutiannosta ei siten voi pienentää loputtomasti. Latauskehittely tehdään ylhäältä alaspäin, eli annosta pienennetään pienin askelin kunnes saavutetaan aliäänisyys. Komponenteista Turvallisin valinta luodiksi on liukas valulyijyinen, mutta myös vaippaluodit ovat käyttökelpoisia. Latauspituus lyhyt, luoti selvästi irti rihloista. Artikkelia varten tehdyissä koeammunnoissa ei ko. Laillista riistaa ovat siten ns. Vaipallinen 8 gramman luoti vaatii taakseen noin 0,5 grammaa N310:ä, jotta päästään äänennopeuden kynnykselle. rasvalaukaus. Sille tuskin on kuitenkaan tarvetta. ilmiöitä havaittu ja kaikkien ruutiannokset paloivat täydellisesti. Vaippaluodit kannattaa myös liukastaa esimerkiksi valkovaseliinilla. Lataamisessa tuleekin olla tavallistakin huolellisempi ja jos se ei tunnu omalle luonteelle sopivan, kehotan pidättäytymään kokeiluista tyystin. Ne ovat liian hitaita palaakseen ennustettavasti niin pieninä annoksina, että vauhti jäisi alle äänen nopeuden
Riistaväki on ottanut kannanrajoittamisen vakavasti ja vieraslajin pyytäminen ylsikin Vuoden luontoteko -eh dokkaaksi tänä vuonna. Mitä tiheämmässä supikoiria on, sitä helpommin taudit pääsevät leviämään; suotuisilla alueilla parin elinpiiri on vain noin neliökilometrin suuruinen. Supikoirasta arvioidaan tulevan Euroopan haitallisin sairauksien levittäjä niin ekologisesti kuin taloudellisestikin. Lähes kaikki naaraat synnyttävät vuosittain kymmenkunta poikasta. Nykyinen kanta on kasvanut jo puoleen miljoonaan yksilöön, ja se jatkaisi voimakasta kasvuaan, ellei metsästäjäkunta yrittäisi hillitä sitä. Ulkonäöltään ja elintavoiltaan mäyrää muistuttava koiraeläin kantaa ja levittää useita tauteja, kuten rabiesta, kapia, parvovirusta, penikkatautia, trikiiniä ja myyräekinokokkia. Lajia voi metsästää ympäri vuoden, lukuun ottamatta pentueellista naarasta, joka on rauhoitettu vapusta heinäkuun loppuun. Vieraslajit ovat ihmisen toimesta alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolelle siirrettyjä kasvitai eläinlajeja. Supi voi saavuttaa metrin pituuden, josta reilu neljännes on häntää. Supikoira viihtyy lehtimetsissä, tuoreilla niityillä ja heinikkoisilla hakkuualoilla, jotka tarjoavat suojaa sekä sopivaa ravintoa kuten pikkunisäkkäitä ja marjoja, joita se syö varsinkin talviuneen valmistautuessaan. Kesän aikana reippaimmat yksilöt saattavat vaeltaa jopa 500 kilometriä. Pääkaupunkiseudulle levinneitä villikaneja yritetään nitistää asein ja hillerein, Australiassa jopa räjähteillä ja myrkkykaasuilla. Se osaa tarvittaessa nukkua myös talviunta. Niinpä sen kanta keskittyy etelään ja on tiheimmillään Etelä-Savossa. . Siirroilla on pyritty saamaan alueelle uusia riistalajeja tai viljelytai puutarhakasveja, mutta useimmiten on aiheutettu vähintään pienimuotoisia ekokatastrofeja: Jättiputki ja kurtturuusu levittäytyvät kaikkialle tukahduttaen alleen muun kasvillisuuden, minkki tuhoaa vesilintukantoja, kilpailee saukon kanssa elinpiireistä ja lienee ollut osasyy vesikon sukupuutolle maassamme. Ensimmäiset tarhakarkulaiset ylittivät silloisen itärajamme 1930-luvun lopulla ja sittemmin laji on levittäytynyt lähes koko maahan. Lyhytjalkaisena supikoira ei kuitenTEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Siirrettyjä murheita RIISTAELÄIN kaan mieluusti kulje syvässä lumessa. Supikoira on sopeutunut oloihimme: Sille kelpaa sammakoiden, munien ja pikkunisäkkäiden lisäksi myös kasviruoka. Vuosittainen saalis ylittää jo 170 000. Koiraeläimistä ainoana supikoira ei hauku vaan se päästelee uhattuna sähiseviä ja narisevia ääniä. 27 • 27_Supi_riistaelain_TK.indd 27 27_Supi_riistaelain_TK.indd 27 27.11.2014 9:33:32 27.11.2014 9:33:32. Lyhytjalkaisena sen säkäkorkeus jää alle 30 senttimetriin. Supikoira (Nyctereutes procyonoides) tuotiin Siperiasta Eurooppaan arvokkaana pidetyn talviturkkinsa vuoksi. Ilmaston lämpiäminen levittää lajin Pohjois-Lappiinkin
Vakumoijan on tarkkailtava kaukaloa ja kuivattava se heti jos sinne eksyy nestettä. Koneen saumausaikaa voi säätää ja laitteen lämmetessä saumausaikaa voikin vähentää muutaman pykälän. Tyhjiöpakkaajan kanssa se onnistuu helposti. Monesti alkukaudesta on niin lämmintä, ettei eläintä voi riiputtaa vuorokautta pitempää aikaa. Jos laitat riistalihat muovipusseissa pakkaseen, kosteus sublimoituu lihasta muodostaen lihan pinnalle jääkiteitä ja samalla liha kuivuu merkittävästi. Hinta-laatusuhde on vuosien kokemuksen perusteella erinomainen. 28-29_Vakuumi.indd 28 28-29_Vakuumi.indd 28 27.11.2014 10:19:59 27.11.2014 10:19:59. Halvimpien tyhjiöpakkaajien ongelmana on niiden hiNyrkkisääntö on, että tyhjiössä elintarvikkeet säilyvät yhtä monta viikkoa kuin rasiassa tai tuorekelmussa päiviä. 28 • METSÄSTÄ PÖYTÄÄN Säilyvyys johtuu siitä, että poistamalla ilmaa, siis typpeä ja happea, estetään bakteerien ja homeitiöiden lisääntyminen ja kehittyminen. Jos harrastuksiin kuuluu metsästys ja saalista kertyy, hanki kunnollinen tyhjiöpakkauslaite. Pakkasen ”polttama” (freezer burn) riistaliha ei ilahduta kokkia. Teclassa tätä ongelmaa ei ole, ja aikaa säästyy. Kaukalossa voi olla vettä lähes 0,5 desilitraa ilman ongelmia. Raakakypsytyksen kun pitää tapahtua alle neljässä asteessa. TCL 330 on teräsrunkoinen ja äärimmäisen kestävä tyhjiöpakkaaja. Esimerkkilaite Tecla TCL 330 Paino: 6,5 kg Materiaali: ruostumaton teräs Saumausleveys: 300 mm Suositushinta: 490 euroa Maahantuoja: Myllyposti Oy, www.myllyposti.fi Suositus: TCL -tyhjiöpakkauslaite sopii saamamiehille. Painemittarin näyttämä alipaine on -0,6:sta -0,7:ään. TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen Tyhjiö säilyttää taus, sillä monien niistä pitää antaa jäähtyä minuutin verran saumausten välillä. Vakuumikaukalo on koneen herkin kohta, sillä imuilman mukaan ei saa mennä nestettä tai koneisto on vaarassa. Laadukas laite nopeuttaa Kirjoittaja on käyttänyt vuosia Tecla TCL 330 -tyhjiöpakkaajaa, jonka teho on huippuluokkaa. Apua alkukauteen Riistalihan raakakypsytys on asia, joka metsästäjien on syytä osata. Teclan kaukalo on riittävän suuri ja ennen kaikkea riittävän syvä
Tyhjiöpakkaajasta on muutakin hyötyä. Vinkkejä Riimiliha on suomalaista herkkua ja vakuumissa se valmistuu helpoimmin. Kun nälkä yllättää, vakuumipussi sulatetaan ja sen jälkeen ruoan voi kypsentää kiehuvassa vedessä vakuumipussissa. Foodsaverin ilmakanavapussirulla on helppokäyttöinen ja materiaaliltaan kestävää. Muista kirjoittaa jokaiseen pakkaukseen mitä se sisältää ja miltä vuodelta. Muista hieroa vakumoitavaa lihapalaa tyhjiöinnin aikana, jotta pienet ilmataskut tyhjentyvät. Vakuumipusseihin on ehdottoman tärkeää kirjoittaa spriiliukoisella tussilla mitä pakkaukset sisältävät. Osa eväästä nautitaan heti, ja loput laitetaan sopivankokoisissa vakuumipusseissa pakkaseen. Hiero lihan pintaan merisuolaa, rouhittua katajanmarjaa, murskattua valkosipulia, oreganoa, rosmariinia, ja niin edelleen. Vakuumissa raakakypsyttäminen sopii myös riistalinnuille ja jänikselle. Vakumoi huolella maustettu lihanpala ja anna sen kypsyä 2–4 -asteisessa jääkaapissa pari päivää. Oluttölkki rusentuu littanaksi Teclan käsittelyssä. 28-29_Vakuumi.indd 29 28-29_Vakuumi.indd 29 27.11.2014 10:20:01 27.11.2014 10:20:01. TCL:n suuri etu on kookas kaukalo nesteen keräämistä varten. 29 • Jos alkukaudesta eteen tulee sopiva eläin, niin elukka nurin ja turkki pois päältä. Lopputulos on herkullista ja mureaa lihaa. Toinen suositeltava tapa on valmistaa kerralla suurempi määrä ruokaa, vaikkapa riistapataa. Pakasta valmis riimiliha kevyesti ennen leikkaamista, muuten ohuiden siivujen veistäminen on vaikeaa. Se on pidettävä kuivana vakumoinnin aikana. Tyhjiöpakattu juusto säilyy riittävän kylmässä jääkaapissa (alle +4 C) viikkoja. Jääkaappi säädetään sopivan kylmäksi ja lihapaketit saavat vanheta siellä kolmesta viiteen viikkoa. . Tyhjiöpakkaajasta on muutakin hyötyä. Talvisilla latvalinnustusreissuilla toimimme tällä tavalla. Sitten riiputus viileässä paikassa yli yön, seuraavana aamuna paloittelu ja lihojen pakkaus vakuumipusseihin. Kun saavuimme rättiväsyneinä kämpille, vakuumipussissa oleva kaurispata laitettiin kiehuvaan veteen ja hetken päästä herkullinen eväs oli valmista. Kaupasta voi ostaa tarjousjuustoa suuremman kimpaleen ja leikata sen sopivan kokoisiin palasiin ja pakata ne vakuumiin. Tehoa riittää. Ota sopivan kokoinen sisätai ulkofileen pala joka on raakakypsytetty huolella
Jos liemi jää sameaksi, suodata se kahvinsuodattimen läpi. Valmis aladobi ei kestä pakastamista. Tarkista liemen suolaisuus, sillä suolaton aladobi on kauhistus. Keitä hiljaisella lämmöllä kunnes lihat irtoavat luista. Tarveaineita kannattaa valmistaa kerralla suurempi määrä ja pakastaa kypsä liha sekä liemi erikseen. Hirvenlihahyytelö eli hirvialadobi V RU eri Ce paa tumm vanilja Hirvenlih hahyytelö eli hirvialadobi 1 Laita paloiteltu hirvenliha hyvin kylmään veteen ja kuumenna vettä, kunnes lihasta irtoaa vaahtoa. 2 Kun lihat ovat kypsiä, jäähdytä ja revi pieniksi paloiksi. Siivilöi liemi ja lisää madeira sekä konjakki. Kuori vaahto erittäin huolellisesti pois, äläkä anna veden kiehua liian kovaa. 3 Laita liivateliuskat pieneen määrään kylmää vettä ja anna niiden turvota kymmenisen minuuttia. Tarveaineet kuutta annosta varten 1,5 kg hirvenlihaa, niskaa, kylkeä tai lapaa 2 litraa vettä 3 laakerinlehteä 3 porkkanaa 4 salottisipulia 0,5 dl väkiviinaetikkaa 1 rkl sokeria 3 rkl suolaa 12 maustepippuria loraus madeiraa loraus konjakkia 10 liivateliuskaa 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 30 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 30 1.12.2014 14:46:31 1.12.2014 14:46:31. Ranskan ”à la doube” tarkoittaa hyytelöksi keittämistä. Kuumenna liemi ja sekoita liivateliuskat huolellisesti nesteeseen. Näistä on helppoa valmistaa aladobia myöhemmin. 30 • Jouluherkkuja riistasta Jouluherkkuja riistasta TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen Moni säästää parhaat riistalihat jouluksi, mutta upeita herkkuja saa vähäarvoisemmistakin ruhonosista. On erityisen tärkeää että liemi on täysin kirkasta, sillä samealieminen aladobi ei herätä ruokahalua. Kun vaahtoa ei enää synny, lisää liemeen mausteet, porkkanat ja sipulit. RIISTARESEPTI Viinivinkki RUOKAJUOMAKSI sopii erityisen hyvin Torresin Celeste Crianza, jonka paahteisesta mausta löytyy tummia marjoja, sekä aavistus vaniljaa ja kirsikkaa. Avuksi tarvitaan liivatelehteä hyydyttämiseen, koska riistan lihaksissa ei ole riittävästi gelatiinia hyytelön tekoon. Aikaa saa kulua jopa yli 10 tuntia. Anna aladobin hyytyä jääkaapissa yön yli. Ero itse tehdyn ja kaupan tuotteen välillä on huima, sillä teollinen aladobi on usein valmistettu sianlihasta ja -kielistä. Tarjoa voilla voidellun ruislevän, tomaattien ja salaatin kera. Ruokalaji tuli tunnetuksi 1700-luvulla lounaissuomalaisten pitojen voileipäpöydistä. Hirvialadobi on näyttävä alkuruoka ja riistan maku on siinä puhtaimmillaan. 4 Laita revityt lihat silikonimuottiin ja täytä muotti liemellä
Työnnä seoksen keskelle digitaalisen lämpömittarin anturi. Persoonallinen samppanja täydentää makua upealla tavalla. 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 31 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 31 1.12.2014 14:46:32 1.12.2014 14:46:32. 3 Laita seos kattilaan ja lisää voi. Tyylikään samppanjan hedelmäisessä maussa on briossia, sitrusta ja jälkimaku on pitkä. 1 Leikkaa rintafileet sekä maksat pieniksi paloiksi. Pateet tarvitsevat hyvin usein enemmän suolaa kuin luulisi. Viinivinkki RUOKAJUOMAKSI sopii Henriotin Blac de blancs -samppanja, joka on valmistettu vain Chardonnay -rypäleistä. Hiero seos tiheän siivilän läpi lusikalla. Sekoita niihin konjakki, murskattu valkosipulin kynsi, murskattu laakerinlehti, suola ja rosmariini. Tarveaineet neljälle 350 g teeren, metson tai sorsan rintaa 100 g broilerinmaksaa 1 rkl konjakkia pateeseen ja 4 rkl kokille 1 laakerinlehti 2 tl rosmariinia 2 tl suolaa 1 murskattu valkosipulin kynsi 300 g huoneenlämpöistä voita pateevuoka Lintupatee lisukkeineen on suorastaan kuninkaallisen maukas alkuruoka. Kaada seos oliiviöljyllä voideltuun pateevuokaan ja laita jähmettymään vähintään pariksi tunniksi jääkaappiin. Tarjolle tuotaessa koverra pateesta kuumaan veteen kastetulla lusikalla munanmuotoisia paloja. 31 • Lintupate Tämä patee on helppo valmistaa, ja makuyhdistelmä hurmaa kokeneenkin kulinaristin. Sen voi valmistaa sorsistakin, mutta teeri ja varsinkin metso tekevät siitä todellista kuninkaiden evästä. Täytä vuoka liha-maksa seoksella. Anna seoksen jäähtyä kunnolla. Paista seosta kunnes sen sisälämpötila on 60 astetta. Viimeistele annos jauhetulla mustapippurilla. Tarjoa lisukkeena pihlajanmarjahyytelöä, siivutettuja oliiveja ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Paista paahtoleivän paloja voissa ja aseta pateen palat leipien päälle. Anna maustua jääkaapissa yön yli. Aja seos sauvasekoittimella hienoksi tahnaksi ja maista suolaisuus. Mausta mustalla pippurilla, suolalla ja konjakkitilkalla. 2 Kuumenna uuni 175 asteeseen
30-33_Tytina ja pate_TK.indd 32 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 32 1.12.2014 14:46:34 1.12.2014 14:46:34. Kymmenen annosta 600 g hirvenmaksaa 1 l maitoa 250 rasvaista sikaa 1 tl valkopippuria 2-3 tl suolaa 1 tl meiramia 10 anjovisfileetä 1 hienoksi silputtu keltasipuli voita 2 munaa 2 pakettia pekonia lihamylly pateevuoka noin 26 cm Hirvenmaksapatee Hirven maksa on todellista herkkua, mutta moni pelkää sen syömistä raskasmetallien takia. 4 Kypsennä pateeta vesihauteessa 125 asteisessa uunissa kunnes lämpömittari näyttää 60 asteen sisälämpöä. En jaksa uskoa että pari kertaa vuodessa nautittu hirvenmaksa-ateria romuttaisi terveyden. Viini on hienosti kehittynyt ja mausta löytyy rusinaa, kuivattuja hedelmiä, suklaata ja jouluisia mausteita – täydellinen päätös jouluillalliselle. Anna maustua maidossa vuorokauden verran jääkaapissa. 2 Pilko sianliha pieniksi paloiksi. Jälkiruoaksi tyylikästä Tawnya Rusehtava Tawny Port on tyylikäs päätös jouluaterialle. Niiden saatavuus on heikkoa, mutta onneksi perinteikäs tuottaja Dows tulee apuun viinillään Dow’s Colheita Single Harvest Tawny Port 2002. 1 Leikkaa maksa pieniksi paloiksi, laita palat kattilaan ja kaada sinne maitoa niin paljon että palat peittyvät. Lisää munat seokseen ja tee koepaistos. Jouluna syödään, syödään ja taas syödään. 3 Vuoraa vuoka pekoninviipaleilla ja kaada hurjan näköinen massa vuokaan. 32 • RIISTARESEPTI Viinivinkki TORRESIN kulttiviini Mas La Plana, joka on 100 % Cabernet Sauvignon, astuu tässä kohtaa näyttämölle. Jauha seos lihamyllyn hienoimmalla terällä. Taittele pekoninsiivut seoksen päälle ja työnnä massan keskelle digitaalisen lämpömittarin anturi. Todennäköisesti joudut lisäämään suolaa. Kuullota sipulisilppua voissa, lisää se maksan ja sianlihan sekaan, samoin anjovisfileet. Kirjoittaja ei joulukakuista tai -haloista piittaa ja perinteisesti illallisen päättää lasillinen portviiniä, mieluiten vanhempaa vuosikertaa. Jäähdytä ja tarjoa marinoitujen sienien, paahtoleivän, aurinkokuivattujen tomaattien ja pihlajanmarjahyytelön kera. Viinin täyteläisessä maussa on tummia marjoja, aavistus vaniljaa, tammea ja viinin melko tiukat tanniinit tasapainottavat pateen makua oivasti. Hirvenmaksapateen maku on vahva ja marinoidut sienet säestävät sitä oivasti. Aikuisen hirven maksa on varsin vahvan makuista, mutta vasan maksa suorastaan sulaa suussa ja pateen muodossa se jalostuu aivan huikeaksi evääksi. Monesti ähkyyn asti, ennen kuin päästään edes jälkiruokiin
Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA Blaser-asut ja -asusteet metsästykseen ja ulkoiluun naisille ja miehille! Kysy kauppiaalta talven uutuudet nyt kauppiailla! 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 33 30-33_Tytina ja pate_TK.indd 33 1.12.2014 14:46:37 1.12.2014 14:46:37
Hylkeen pyynnissä Suomenlahdella TEKSTI Niklas Nordblad KUVAT Niklas Nordblad ja Riistan arkisto. Ei voi olla! Päätän kuitenkin ajaa rantaan ja varmistaa; ehkä merellä ei olisi sumua. Aamulla herään puoli viideltä. Avaan ulko-oven ja haistan raikkaan aamuilman. Menen keittämään teetä ja tekemään voileipiä, yritän olla hiljaa, perhe nukkuu vielä yläkerrassa enkä halua herättää heitä. Tarkistan netistä kuulleeni varmasti oikein. Saapuessani rantaan kuu ja tähdet loistavat ja on aivan kirkasta. Kyllä, tyyntä on luvassa. Kukaan ei pääse lähtemään, on arkipäivä ja kaikilla töitä. Tunnen meren ja osaan sitä kunnioittaa, olen vuosien varrella nähnyt monta huonosti päätynyttä merimatkaa. Päätän lähteä yksin, onhan minulla kokemusta merellä liikkumisesta. Matkalla rantaan näen pellonreunalla muutaman kauriin. Pakkaan tavarat jahtireppuun. LaiKuuntelen radiosta säätiedotuksia. 34 • HYLJE SUKELTAMALLA Soitan kaikki jahtikaverini läpi. Pitkän tuulijakson jälkeen on luvassa tyyntä. Katselen ikkunasta, on pilkkopimeää. Ei, nyt ollaan menossa hylkeenpyyntiin. Nuorena pari vuotta ammattikalastajan renkinä, vuosia merivartiostossa saariasemalla ja nykyään melkein 20 vuotta takana ammattisukeltajana. Vaikka puenkin pelastautumispuvun päälle en halua ottaa mitään riskiä ja pakkaan vielä lämpimät varavaatteet vedenpitävään säkkiin. Minulla on huomenna vapaapäivä. Tuonneko pitäisi lähteä. Päätän lähteä hylkeenpyyntiin. Hieno homma, eikun merelle. Onneksi lämpömittari sentään näyttää +5 astetta. Lastaan tavarat veneeseen ja tarkistan viellä, että on bensaa. Pitäisikö mennä sittenkin kaurispassiin. Kauhea sumu, näkyvyyttä ehkä 50 metriä. Veneessä on jo valmiina tiiviissä muovilaatikossa kaikki turvavälineet, hätäraketit, soihdut, vhf-puhelin, liivit, ea-pakkaus, puukko, työkalut ja niin edelleen. Illalla lounaasta luoteeseen kääntyvää tuulta ja aamulla enää 2 m/s. Termos, eväsrasia, patruunoita, kiikarit ja mitä kaikkea. Ennenkin on liikuttu yksin saaristossa kaikkina vuodenaikoina, mutta silti hieman mietityttää
Olisi pitänyt ottaa haulikko matkaan, nyt olisi saanut hyvin allia saaliiksi, harmittelen. Aallokon vuoksi maihin meneminen ei tule kyseeseenkään, hajoittaisin veneeni siihen paikkaan. Linnut lähtevät lentoon edessäni ja kohta ympärilläni on useita satoja alleja. Vedensyvyys on paikoittain vain 1,5 metriä ja aallokossa voi hyvin saada pohjakosketuksen, johon ei nyt ole varaa. Hylkeistäkään Vedessä näkyy liikettä kun hylje katselee minua uteliaana mutta hyvin varovaisena noin 100 metrin päästä. Ammattikalastajiakaan ei enää näy niinkuin ennen, sekin ammattikunta on kutistunut todella pieneksi. 35 • tan tavarat omille paikoilleen moottorin lämmetessä. Nyt pitää olla tarkkana. Tarkan osuman ampuminen aallokossa on todella vaikeaa.. Saaret ja luodot erottuvat hyvin kuun loisteessa, on aivan rasvatyyni. ei näy jälkeäkään, vaikka edellisellä reissulla niitä oli luodot täynnä. Hieno tunne; tätä ei moni metsästäjä pääse kokemaan. Maininki alkaa olemaan jo metrinkorkuista, reilun viikon mittaisen tuulijakson nostattama aallokko ei tasoitu ihan heti, se kun tulee Gotlanista asti. Ajan luotojen suojan puolelle ja pudotan ankkurin. Jotkut parvet lentävät suoraan veneen yli. Alleja lentelee, ensin muutama kymmenen, sitten jo sadoittain ja hetken päästä näkyy jo selvästi yli tuhannen linnun parvi. Kylmä ilma puree naamaa kun ajelen 20 solmun vauhdilla kohti avomerta ja uloimpia luotoja. Saavun hyljeluodoille pimeässä. Nousen seisomaan, kuluu loiskahdus kun hylje sukeltaa samantien. Tutut poijut ja linjataulut vilkuvat pimeässä. Yksin Marraskuussa ulkoluodoilla ei liiku enää ketään. Tarkkoja ovat. Saapuessani ulkosaaristoon törmään isoon alliparveen. Ympärillä näen tutut luodot ja karikot, aallot murtuvat karikoille ja välillä kohina kuuluu veneeseen asti vaikka moottori käy. Kohta näkyy Jään istumaan pimeään, ainoastaan luodoille murtuvat aallot kohisevat muuten on aivan hiljaista. Ajelen ulos lahdelle kapean salmen kautta, edessäni on noin tunnin merimatka hyljeluodoille. Jään istumaan pimeään, ainoastaan luodoille murtuvat aallot kohisevat muuten on aivan hiljaista. Aamu valkenee vähitellen, kohta näkyvät ensimmäiset auringonsäteet idässä
Käännän keulan kohti sitä ja annan hieman kaasua. Matkaa on ehkä 60-70 metriä mutta ongelma on muuttumaton. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Nostan varovasti kiväärin ja katselen niitä kiikaritähtäimen läpi. Jatkan odottelua. Näen kuinka hylje katoaa pinnan alle kun matkaa on jäljellä vain 10 metriä eikä aikaa ole laukauksen jälkeen kulunut kuin 20 sekuntia. Kohta ilmaantuu toinen ampumahollille, nostan kiväärin ja tähtään mutta hylje sukeltaa ennenkuin ehdin ampua. Viimeksi näin sen luodolla ja se on yli kolme metriä pitkä, ehkä yli kolmesataa kiloinen, joten jätän ampumatta. Ei puhettakaan että pystyisin ampumaan. Yhtäkkiä hylje nousee pintaan 30 metrin päässä veneestäni. Pidän katseen hylkeessä. Näen kiikaritähtäimen läpi kuinka luoti osuu ja hylje jää kellumaan. Nyt on kiire, hylje ei kauan kellu, tiedän sen edellisestä kerrasta. Veneessä ei saa olla mitään mihin voisi kompastua tai liukastua kun liikutaan ääriolosuhteissa yksin eikä apua ole saatavilla. Jään tarkkailemaan tilannetta. Vieressä pohja putoaa 5 metrin syvyyteen, sielläkin pohjan vielä erottaa mutta hylkeen näkeminen HYLJE SUKELTAMALLA Mereen kadonnut riista haetaan sukeltamalla.. Tämä toistuu useita kertoja, tuntuu että hylje leikki kanssani. On aivan mahdotonta ampua tarkasti ja osuma-alue on todella pieni, noin 10 cm. Ristikkoa ei saa millään pysymään hylkeen pään kohdalla, ei lähelläkään. Päätän odottaa hieman, että vesi kirkastuisi. Lopulta se jää uteliaana katsomaan minua, tähtään ja kun ristikko pysyy hienosti pään alueella, ammun. Sen kokoisen hylkeen nostaminen veneeseen olisi mahdotonta ja sen hinaaminen rantaan kestäisi 4-5 tuntia. Alkaa tuntumaan ettei hommasta tule mitään. Tähtäilen välillä hylkeitä jotka uskaltautuvat jo hieman lähemmäs. Nyt ristikko pysyy hyvin pään alueella ja ampuminen olisi mahdollista. 36 • jo kolme hyljettä jotka tarkkailevat minua turvallisen välimatkan päästä. Vesi on verestä punainen mutta eläintä ei näy vaikka syvyyttä ei ole kuin 2 metriä. Saan muutaman kuvan hylkeistäkin. Nostan varovasti kiväärin. Vesi värjäytyy punaiseksi. Avaan kiväärin lukon ja hylsy lentää kaaressa veneen pohjalle, poimin sen talteen ja laitan taskuun. Saavun kohdalle missä hylje kellui. Tunnistan hylkeen edellisestä reissustani, se on todella iso uros. Käynnistän koneen, irroitan ankkuriköyden pollarista ja päästän sen veteen, köyden päähän olen sitonut valmiiksi kanisterin kohoksi, jotta löydän sen uudestaan. Alleja lentää edelleen, nyt jo tuhansia. Tyydyn valokuvaamaan niitä, hauskaa sekin on. Hylkeet liikkuvat ylösalas aallokossa, vene heiluu, kivääri heiluu ja koko ukko heiluu. Pitäisi päästä maihin luodolle mutta yksin se on mahdotonta. Hetken päästä veri on jo kadonnut mutten silti näe hyljettä missään
Olen etsinyt 10 minuuttia ja aika laajalta alueelta veneen ympäriltä kun alan jo uskoa että meri on ottanut omansa. Kiertelen vielä hetken ympyrää ja yritän löytää hylkeen mutta ei. Veikka kertoo ehtivänsä rantaan kahdeksi joten valoisaa aikaa riittäisi vielä muutama tunti. Alan uskoa että meri on ottanut omansa. Se on tämän vuoden poikanen, ehkä 60 kg painoinen. Veikka toimii narumiehenä. Käyn vielä ihan lähellä rantaa missä ei ole kuin 1,5 metriä vettä ja sieltä se löytyy. Siivoamme paikat ja keräämme mukaan tavaroita joita ei jätetä sinne talveksi. Viimeksi hylje jäi hienosti kellumaan ja ehdin hyvin nostamaan sen veneeseen. Saavumme hyljeluodoille. Mietin että niinkö merivirrat ovat sen vienneet jo muualle. Näkyvyys on noin 10 metriä eli huippuluokkaa. Kun saavun rantaan pakkaan tavarat autoon ja ajelen kotiin. 37 • siinä syvyydessä olisi jo vaikeaa. Ehkä se sittenkin vajosi sinne syvempään kohtaan. Pudotamme ankkurin ja katsomme vielä laidan yli muttei näy mitään muuta kuin kalliopohjaa. Kallotrofeen valmistaminen vaatii tarkuutta. Siitä ehkä enemmän toisessa artikkelissa. Sinne meni – vai menikö. Hylkeitä on vielä ampumahollilla mutta ei tee mieli ampua. Veikka vetää sekä minut että hylkeen veneen viereen ja sitoo sallin roikkumaan veneen kyljelle ja auttaa minut kyytiin. Syötyäni lähden varastolle hakemaan sukelluspuvun ja pullot. Nyt pitäisi olla vesikiikarit, niillä näkisi hyvin. Nostamme hylkeen veneeseen. Päätämme lähteä hänen veneellään ja käydä samalla sulkemassa hänen kesämökkinsä talveksi. Vihdoin rannassa saaliin kanssa.. Nostamme ankkurin ja suuntaamme kohti Veikan mökkiä. Puen sukelluspuvun ja -laitteet. Näen heti että osuma on ollut täydellinen, suoraan oppikirjasta. Se on kallion kolossa, jonka pohjalla on 3 metriä syvää. . Ammuttu riista ei ole aikaisemminkaan jäänyt metsään eikä jää nytkään, ajattelen. Nyt tarvittaisiin apua. Ryhdyn uimaan ympyrää ja yritän löytää hylkeen. Hyppään veteen ja laskeudun pohjaan. Sidon hylkeen köyden päähän ja nousen pintaan. Harmittaa pirusti, miten tässä näin kävi. Kun saavumme rantaan on jo pimeää, mutta kotona edessä on vie lä hylkeen nylkeminen. Tässä se upposi, sanon ja osoitan kohtaa missä hylje oli. Kaivan kännykän taskusta ja soitan kaverilleni Veikalle tiedustellakseni pääsisikö hän lähtemään hieman aikaisemmin töistä. Rannassa tapaan Veikan. Ajelen takaisin ankkuripoijulleni, nostan köyden vedestä ja kiinnitän veneen
Haulikonpatruunan ”hyytyminen” pakkasessa tarkoittaa yleensä sitä, että metsästäjä karttaa kaikkia kyseisen valmistajan patruunoita vastaisuudessa. “Kylmän” patruunan lämpötila oli ampumahetkellä -16 °C. Lämpötilat olivat siis 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 38 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 38 27.11.2014 9:52:33 27.11.2014 9:52:33. Haulikon talvipatruunat Hyytyykö haulikonpatruuna pakkasessa. Lämpimässä laukauksessa ulkolämpötila oli +10 °C ja myös patruunoiden lämpötila oli sama. 38 • PAKKASPATRUUNAT Kun haulikonpatruuna pettää pakkasessa on kyseessä tyypillisesti joko lataukseen sopimaton ruuti tai välitulpan rikkoutuminen. Toisaalta monien patruunoiden komponentteja muutellaan vuosittain niin paljon, että jo kerran hySuomen talvi ja sen pakkaset ovat haastava tilanne nykyaikaisille haulikonpatruunoille. Koejärjestelyt Tutkimme patruunoiden nopeustasoa lämpimänä ja kylmänä. Jälkimmäinen on selvästi yleisin, mutta aina tulpan rikkoutuminen ei kuitenkaan johda katastrofiin. Tämä ei aina ole järkevää, sillä tietyn valmistajan valikoimista voi löytyä hyvinkin käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Koeammunta tulisikin tehdä aina patruunaerän vaihtuessa vaikka kyseessä olisin jo aiemmin kokeiltu patruuna. Vastaavasti luottopatruunan uusi valmistuserä voi pettää. TEKSTI JA KUVAT Esa Höysniemi lättyyn merkkiin kannattaa tutustua uudelleen koemielessä. Lukijan kanntaa koeampua patruunansa juuri niissä olosuhteissa, joissa metsästys tapahtuu
Haulikoon kasvaessa haulin kovuus vähenee, eli mitä suurempi hauli, sitä pehmeämpi se on. Joillakin patruunoilla saatiin kovempia tai samoja nopeuslukemia kylmänä kuin lämpimänä. Välitulpan tiivistysosan rikkoutuminen ei aina johtanutkaan suureen nopeuden pudotukseen tai huonoon kuvioon. Koeammunnoissa ilmeni, että useissa tapauksissa erikokoisilla hauleilla ladatut patruunat vaikuttivat tulppien toimintaan merkittävästi. 39 • ääripäitä, joten ei voida sanoa millaisessa lämpötilassa nyt kylmässä pettäneet lataukset vielä olisivat toimineet. Samassa latauksessa haulikuppi saattoi aueta täysin tai vain vähän haulikoosta riippuen. Vasemmalla kaksi lämpimänä ammuttua välitulppaa ja oikealla kylmänä. Vasemmalla tulpan pohjan painumista näkee selkeästi että lämpimän patruunan (vasen) haulit ovat muokkautuneet enemmän ja sekä haulikupin pohja että seinämät ovat kärsineet verrattuna kylmänä ammuttuun. Latauskohtainen nopeushajonta pitäisi selvittää ennen koeampumista vähintään viidellä patruunalla. Tämä johtui todennäköisimmin välitulpan käyttäytymisestä, sillä lämpimänä tulppa avautui huomattavasti enemmän ja jäi nopeammin jälkeen hauliannoksesta kuin kylmänä. Tähän riitti usein se, että haulikuppiosa säilyi ehjänä ja riittävän tiiviinä. Jos patruunakohtainen nopeushajonta on varsin tavanomainen eli luokkaa 10–20 m/s, voivat hitain nopeus lämpimänä ja nopein kylmänä olla hyvinkin lähellä toisiaan. Nopeuden mittaus Nopeusmittarina käytettiin Oehler 33:a kahden metrin anturivälillä. Aiemmissa kokeiluissamme ei ole ammuttu kuvioita, joten tässä tulivatkin suurimmat yllätykset. Mielestäni nopeusmittaria ei tarvita lainkaan omatoimisissa pakkaskokeissa, toimivuus selviää muutenkin kun huomioidaan patruunan laukausääni ja rekyyli, kerätään jokainen välitulppa talteen ja lopuksi tärkein, patruunalla ammutaan myös osumakuviot. Vastaavasti myös haulikupin aukeaminen on lämpimänä (vasen) suurempi. Joissakin latauksissa myös samalla haulikoolla kuppien avautumisessa oli suuria keskinäisiä eroja. On helppo kuvitella että myös osumakuvio muuttuu yhtä dramaattisesti. 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 39 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 39 27.11.2014 9:52:34 27.11.2014 9:52:34. Esimerkki B&P Flash-patruunan välitulpan toiminnasta lämpimänä ja kylmänä. Välitulpat Maahantuojat toimittivat monia patruunamerkkejä kahdella eri haulikoolla. Jos erot lämpimänä ovat tätä luokkaa, miten on kuvioiden laita. Tässä tapauksessa pieni nopeuden pudotus paransi osumakuviota merkittävästi, likimain 20 %! Välitulpan aukeaminen pienellä nopeuserolla voi olla näinkin suuri. Pehmeä hauli muokkautuu jo patruunan syttyessä enemmän ja painaa eri tavoin välitulpan pohjaa sekä laitoja kuin pyöreänä säilyvä kova hauli
Kun tähän lisätään huolimattomasti leikatut aukeamisviillot joidenkin haulikuppien osalta, ei voida olettaa osumakuvioiden pysyvän samanlaisina laukauksesta toiseen. Tämäntyyppisissä haulikupeissa koko hauliannos on täysin kupin sisäpuolella. Gamebore, Gyttorp, USA-Winchesterit). Lämpimänä patruuna kuitenkin toimii. Kun tuho on tätä luokkaa, ei voida odottaa kovin hääppöisiä tuloksia. Haulikonpatruunan suorituskyky on useissa tapauksissa huomattavasti kärsinyt liiallisesta nopeudesta. Kehitystyötä on siis tehty. 40 • PAKKASPATRUUNAT Lämpimänä ammutuista välitulpista oli myös selvästi nähtävissä että useimmat patruunatehtaat liikkuvat välitulppien kestokyvyn rajoilla, jolloin pienikin paineenvaihtelu tai jokin muu tekijä kuten jyrkkä ylimeno haulikossa, yliporaus tms. Ilman osumakuvioiden ampumista on vaikea päätellä patruunan toiminnasta pelkän tulpan perusteella, vaikka se oleellisimman kertookin. Syy patruunan hyytymiseen kylmässä on melkein aina välitulpassa. Yleistä koepatruunoista Koepatruunoiden perusteella esimerkiksi magnum-patruunoissa on yleistynyt teräshauleille tarkoitettujen välitulppien käyttö (mm. Semimagnumeissa välitulppa on sama kuin valmistajan magnumeissa. Ruudit Patruunoissa esiintyi sekä single että double base -ruutilaatuja. voivat saada aikaan haulikupin epätasaisen aukeamisen (esimerkiksi yksi siiveke taipuu täysin auki) tai sitten haulikupit aukeavat eriasteisesti eri laukauksilla. Double base sisältää nitrosellulooNäinkään rankka välitulpan rikkoutuminen ei vielä pudottanut tehoja eikä heikentänyt osumakuvioita. Singlet ovat niroselluloosapohjaisia, joita pidetään parhaina kylmäominaisuuksiltaan. Pientä toivoa vielä on, sillä verrattaessa koepatruunoiden nopeuksia muutaman vuoden takaiseen on huippunopeuksia hieman pudotettu. Toisaalta esimerkiksi Rottweil-, RCja Winchester Super Speed -magnumpatruunoissa haulikuppi suojaa vain osan hauleista. Seurauksena oli monissa tapauksissa jopa 20 % tiukempi osumakuvio. Nitroselluloosaa on muunneltu monin eri tavoin, joten ruutien värit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Teräshaulikuppien käyttäminen on seurausta lähtönopeuksien nostamisesta komponenttien kestävyyden äärirajoille. Näissä, aavistuksen liian kovissa latauksissa, kylmyys pudotti sopivasti lähtönopeutta jolloin haulikuppien toiminta tasaantui (elleivät rikkoutuneet) eivätkä ne auenneet yhtä rajusti. 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 40 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 40 27.11.2014 9:52:36 27.11.2014 9:52:36. Jos suuntaus jatkuu, tilanne paranee entisestään
Näistä erityisiä talvipatruunoita oli vain kolme, huopatulppainen Pappe, B&P Winter ja Mirage Winter. 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 41 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 41 27.11.2014 9:52:37 27.11.2014 9:52:37. Kaiken kaikkiaan varsinaista ruutifloppia ei nyt esiintynyt, ellei oteta lukuun Gyttorp Rödan heikkoja nopeuksia kylmänä. Baschieri&Pellagrin ja RC:n kaikki kokeessa mukana olleet lataukset pääsivät myös ykkösryhmään. Tämä voi johtua myös patruunan rakenteesta eli tiivistyminen käytetyllä yhdistelmällä ei ollut riittävä, mihin viittaa myös heikko toiminta Mossbergin väljässä piipussa. 41 • san lisäksi jotakin toista ainetta, jolloin lopputulos voi olla kylmäominaisuuksien häviäminen. Tungsten-haulien käyttö myös talvipatruunana voi olla perusteltua, sillä wolframi on lyijyä painavampaa ja siten läpäisyä haettaessa käyttökelpoista. 3) ja Steel Magnum, Rottweil Pappe, Gyttorp Special ja Silver. Gyttorpilla on käytössä Nobel Sportin Vectan single base -ruudit, Special A1SP, Magnum ja Wetland AO. Lisää ykkösryhmäläisiä: Kent Impact Mallard, Gamebore Mammoth Magnum (no. Koepatruunoista Winchester Super Speed Gen 2 on ladattu double base -ruudilla (ulkonäöstä päätellen Nobel Sportin SIPE tai Tecna?), joka näyttäisi toimivan hyvinkin kylmässä, kun aikaisempi lataus vastaavalla Winchesterin omalla ruudilla ei toiminut. Myös B&P käyttää omia single base -ruutejaan, Winter MB 36, Mythos M92S ja Flash MG 2. Koetulosten ykkösryhmään pääsivät kaikki USA-lataukset. Muut haulimateriaalit Patruunoita tuli kokeeseen myös “myrkyttömillä” hauleilla ladattuna, vaikka niitä ehkä harvemmin tarvitaan silloin kun on pakkasta. Patruunamerkit Kokeiluun osallistuneet maahantuojat edustivat seuraavia patruunamerkkejä: RC, Rottweil, Winchester, Baschieri & Pellagri, Kent/Gamebore, Clever Mirage ja Gyttorp. Useimmat lataukset toimivat varsin hyvin myös kylmänä, tulokset löytyvät oheisesta taulukosta. Rottweil käyttää omia single base -ruutejaan, Pappe on ladattu Rottweil J 706:lla, muut koepatruunat magnumeille tarkoitetulla erikoisruudilla, jonka laatua ei ole ilmoitettu
1), jonka nopeus putosi alle käyttökelpoisen toisin kuin vastaavassa pienempihaulisessa latauksessa. 3 • Kent Impact-Mallard Tungsten Matrix • Rottweil Weidmannsheil Pappe Toiseen ryhmään lukisin patruunat, joiden haulikupit säilyivät ehjinä, mutta tiivistysosa rikkoutui. Joillakin latauksilla vertailtiin osumakuvioita sekä lämpimänä että kylmänä. Hjorth Ab: B&P, Federal ja Winchester Supreme ja Super X Gyttorp Finland: Gyttorp, Winchester Super Speed, Winchester Drylok ja Winchester Long Beard, Rottweil HW Hunt: Clever Mirage UK Pallas: RC-patruunat Hantaurus: Gamebore ja Kent 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 42 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 42 27.11.2014 9:52:39 27.11.2014 9:52:39. Ensimmäisenä varsinaiset talvipatruunat, joiden komponentit pysyivät ehjinä ja nopeuden lasku oli vähäinen: • Yhdysvalloissa ladatut Winchesterit ja Federal • kaikki kokeen RC-patruunat • kaikki kokeen B&P-patruunat • Gyttorp Special ja Silver 12 • Gamebore Steel Magnum ja Mammoth Magnum no. 42 • PAKKASPATRUUNAT Tulokset Havaintojen perusteella jakaisin patruunat kolmeen eri ryhmään. Niissä nopeuden menetys oli vähäinen ja kuvio käyttökelpoinen. Clever Mirage Winter, Rottweil Waidmannsheil HV, B&P MG 2 Flash 38 ja Rottweil Magnum paransivat selkeästi kuvioitaan kylmänä kun Winchester Super Speed Extra ja Gyttorp Magnum 42 epäonnistuivat, nopeuden pudotus oli liian suuri ja kuvio huonompi kuin lämpimänä. • Clever Mirage Winter • Winchester Super Speed Magnum ja Super Speed 36 g • Rottweil magnum ja HV Kolmanteen ryhmään luen talvikäyttöön sopimattomat lataukset: • Rottweil Semimagnum • Gamebore Buffalo Special load • Gyttorp Röda, Magnum 42 ja Wetland 32 • Winchester Super Speed Extra 40 Ni Kakkosryhmän patruunat toimivat kokeessa kylmänä, vaikka välitulpat osittain tuhoutuivatkin. Patruunat kuuluisivat muuten ykkösryhmään, mutta tiivistysosan rikkoutuminen ei tapahdu aina samalla tavoin, joten patruunan toiminta ei ole yhtä varmaa kuin ykkösryhmässä. Winchester Super Speed Extra (Gen 2), Rottweil Semimagnum, Buffalot, Gyttorp Röda, Magnum 42 ja Wetland 32. Kokeeseen osallistuneet maahantuojat Oy K. Kolmosryhmän patruunat pettivät pakastettuna eikä niitä voi suositella talvikäyttöön. Kuvassa voisi olla myös Gamebore Mammoth (no. Clever Mirage Winter, Winchester Super Speed 36 g ja Magnum, Rottweil Magnum ja Weidmannsheil HV
Ampumamatka 35 metriä. hauli mm hauliannos g hauli kpl osumat kpl osumat % kuvion tiheys Clever Mirage Winter no. 2 3,7 50 170 132 78 2 Kylmä 104 61 1,6 Lämmin B&P MG 2 Flash 38 no.3 3,25 38 181 114 63 1,7 Kylmä 78 43 1,6 Lämmin Win Super Speed 40Ni no. 3 3,25 40 199 154 77 2,1 Kylmä 143 72 2,2 Lämmin Rottweil Weidmannsheil HV no.3 3,5 36 138 106 77 1,9 Kylmä 80 58 1,3 Lämmin Rottweil Magnum no. Miroku, supistus kiinteä IM. 3 3,5 42 169 95 56 2 Kylmä 108 64 1,6 Lämmin Läpimän ja kylmän patruunan vertailu. Ase B.C. 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 43 38-43_Pakkaspaukut_TK.indd 43 27.11.2014 9:52:41 27.11.2014 9:52:41. 2 3,7 40 151 74 49 0,8 Kylmä 91 60 2,1 Lämmin Gyttorp Magnum 42 no
Väittämämme oli, että pystyisimme arvioimaan vaimentimien paremmuuden puhtaasti aistinvaraisesti. Tietyt taajuudet koetaan epämiellyttävämpinä kuin toiset, ja äänen jälkikaiunta-aika vaikuttaa myös melutuntemukseen. Testiryhmämme pisti siis vaimentimet järjestykseen pelkästään kuulon perusteella. Väitimme, että nykyinen vallitseva menetelmä, eli 1 metrin päästä piipunsuun tasolta mitattu vaimennusteho, olisi optimistinen. Aikana jolloin metsästyksen vastustus nostaa päätään ja ampumaratoihin kohdistuu jopa lapsellisia valituksia melusta, asiaa ei kannata unohtaa. Oli siis luonnollista että tämä amerikkalaistenkin asekirjoittajien referoima Työterveyslaitoksen tohtori ja tutkija auttaisi meitä rakentamaan sen paremman kuvan vaimenninmittauksesta. Väitimme myös, että pelkän piikkimäisen melun mittaaminen ei kerro koko totuutta. Illuusio vaimennetusta kiväärinlaukauksesta elää vahvana vaikka vaimennettukin kivääri tuottaa ympäristöönsä yleensä paljon melua. Todistustaakka jäi toimitukselle, joten kaivoimme mittarit esiin. Rauno Pääkkönen kirjaamassa virallisten mittarien lukemia. Kannattaa muistaa, että piikkimelun mittaaminen ei pysty näitä eroja kertomaan. 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 44 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 44 28.11.2014 12:59:40 28.11.2014 12:59:40. Näytös Mittaukset TEKSTI JA KUVAT Ville Pohjola Koska väitteemme aiheuttivat paljon jälkipuheita, päätimme alan johtavan asiantuntijan Rauno Pääkkösen avustuksella kasata maan tarkimmat mittarit ampumaradalle. Se siis vääristäisi kuluttajien mielikuvia eri vaimentimien todellisesta tehosta. KEVYET METSÄSTYSVAIMENTIMET Kevyet vaimentimet, 2. Keskimäärin ero on normaalimittaisella piipulla 10 desibeliä. Tämäkin väite siis pohjasi osaltaan metallurgian ja akustiikan lainalaisuuksiin. Pureuduimme vaimenninvalmistajien välisen verisen taiston lieveilmiöihin ja saimme siksi myös melkoista kritiikkiä. Menimme tässä jopa niin pitkälle, ettemme testin ensimmäisessä osassa suostuneet edes mittaamaan vaimennustehoja. 44 • Ensimmäinen ja rankin väittämämme liittyi vaimennustehojen esittämiseen. Metrin päässä piipusta tai ampujan korvan kohdalta mitattu arvo ei kerro mitään siitä miten esimerkiksi asutuksen lähellä tapahtuva laukaus koetaan muiden toimesta. lutuntemukseen. Melko luonnollista melun ollessa kyseessä, eikö. Kolmantena väitimme, että valmistusmateriaaleilla on iso vaikutus vaimentimien sointiin ja tätä kautta koettuun meRiista 6/2014 kevyiden vaimentimien testin yhteydessä teimme joukon rohkeita väittämiä. Neljäntenä peräänkuulutimme nykyiseen vaimenninmittaukseen ympäristömelun parempaa huomioimista. Testiasetelmamme yksi tärkeä vertailu oli piipunsuun ja ampujan korvan tason väliset desibelierot. Testimme pohjatietona toimi satoja sivuja Pääkkösen kollegoidensa kanssa tekemiä julkaisuja
Ihminen kokee tietyt taajuudet epämiellyttävämpinä kuin toiset vaikka osa näistä taajuuksista on normaalin kuuloalueen ulkopuolella. Pääkkösen mukaan helpoiten järjestettävä tapa olisi mitata vaimentimien taajuusTohtori kenttämittauksissa. Saimme tätä testiä varten käyttöömme sekä maan parasta asiantuntemusta että mittalaitteistoa. Lisäksi halusimme selvittää tarkemmin vaimentimien säteilykuvioita ja siksi lisäsimme takaviistoon 10 metrin päähän yhden mittauspisteen. Kun lähdimme suunnittelemaan mittaustapahtumaa, keskityimme Pääkkösen löydöksiin väittämästä yksi. Kuuntelutestin yhteydessä käytimme tiettyä 4 kuuntelupisteen menetelmää ja koska pisteet noudattivat jo Pääkkösen tutkimuksissaan määrittelemää kaavaa, päätimme käyttää samoja myös mittaamiseen. Tätä on tutkittu hyvin vähän ja mittaussessiomme on ensimmäisiä jotka pyrkivät siihen. Toinen lisäys kuuntelutestimme mittauspisteisiin muodostui edellä mainituista väittämistä 3 ja 4 (äänenlaatu). 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 45 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 45 28.11.2014 12:59:42 28.11.2014 12:59:42. Itse asiahan on kuitenkin tuttu esimerkiksi hifimaailmasta. Siis näissä olosuhteissa mitatut. 45 • T E S T I Miten mittasimme. Nämä lukemat ovat siis virallisimmista virallisimmat
Tämä taajuusmittari sijoitettiin 10 metriä sivulle, piipunsuun tasalle. Käytännössä lisäsimme siis mittausskeemaan yhden mittarin, joka mittasi desibelilukemia eri taajuusalueilla. Muut järjestelyt Testivaimentimien ryhmä oli matkalla kokenut pari muutosta. Yksi mittareista asetettiin tutkimaan asiaa jota on haarukoitu vähemmän, nimittäin vaimentimien tuottamaa äänenlaatua. Jaki Classic toimitetKEVYET METSÄSTYSVAIMENTIMET tiin valmistajan pyynnöstä takaisin tutkittavaksi. SuperClassic vastaa kooltaan A-Tec Carbon 03:a joten näiden keskinäinen taisto kertoisi meille taas lisää. Samoin käytetty patruuna oli sama. Koirien kuuloa ei ole tutkittu niin paljoa kuin ihmisten, mutta voidaan olettaa että tuttu 140 desibelin turvaraja toimii ainakin yhtä hyvin herkkäkorvaisimmilla eläimillä. Molemmilla on positiivinen vaikutus vaimennustehoon. Kaikki vaimentimet ammuttiin samalla kiväärillä kuin aikaisemmin. Toinen muutos testiryhmään tuli kun päätimme ottaa mukaan vielä muutaman erilaisen referenssivaimentimen eri skenaarioita edustamaan. 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 46 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 46 28.11.2014 12:59:45 28.11.2014 12:59:45. Edellisellä kerralla isomman tilavuuden vaimentimet pärjäsivät paremmin, mutta nyt halusimme varmistaa asiaa vielä mittauksilla. Näin halusimme verrata sitä, onko tilavuudeltaan samanlaisten vaimentimien välillä isoja eroja vaikka materiaali vaihtuisikin. Osa kuluttajista kiinnittää turhan vähän huomiota vaimentimen rakenteeseen ja tilavuuteen. Vaimennin ei ehtinyt takaisin mittaushetkeen mennessä joten se jäi pois. Suosituimpia tuntuvat olevan pienimmät tai tunnetuimmat vaimentimet, tai sitten ne ylimitoitetunkin pomminkestävät. 46 • käyrät. Laukauksia ammuttiin viisi jokaisella vaimentimella. Eri taajuuksilta löytyikin eroavaisuuksia vaimennustehoissa. Testin aikana sen saumasta oli valunut ulos jotakin, joka tarkemmissa tutkimuksissa osoittautui päätylaipan kiinnittämisessä käytettäväksi liimaksi. Se on eri asia kuin maksimiäänenpaine, ja väittämämme mukaan se vaikuttaa ainakin yhtä paljon vaimentimien koettuun vaimennustehoon. Yleensähän käytössä ovat vain maksimiäänenpaineen, eli piikkimelun mittaukseen kykenevät mittarit. Tämä ”neitsytlaukaus” on aina erilainen kuin seuraavat, sillä vaimennin sekä lämpenee että täyttyy kaasuilla. Yhteensä kuusi mittaria siis keräsi dataa joka joko vahvistaisi tai kaataisi testissä esittämämme väittämät. Tuloksia analysoidessa ensimmäinen laukaus erotettiin omakseen. Halusimme haarukoida myös pienten ja isojen vaimentimien eroja. Kaliiperien välisiä eroja kuvaamassa oli A-Tec Carbon 02 kaliiperissa 6,5x55. Siksi enEtuviistoon 10 metrin päähän piipunsuusta sijoitettu mittari taltioi hirvikoiran saamaa melualtistusta. Näin siis päädyimme mittausasetelmaan jossa oli 5 piikkimelumittaria ja yksi taajuusmittari. Pelkästään piipunsuun etupuolelle sijoittuvat vaimentimet ovat suosittu ryhmä ja siksi Aseutra SL5:n lisäksi päätimme mitata myös NoiseStopper Sport:n. Saimme mukaan myös Jakin isomman SuperClassicin
Kuitenkin toinen näistä vaimentimista sijoittui toiseksi ja toinen viidenneksi kuuntelukokeissa. 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 47 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 47 28.11.2014 12:59:47 28.11.2014 12:59:47. Vaimennustehon mittaamiseksi ammuttiin vaimentamattomalla aseella kolme referenssilaukausta. Suurin osa vaimentimista suoriutui tärkeimmissä mittauspisteissä kuulovaurion rajan, eli 140 desibelin, alle. Pelkän vaimennustehon perusteella vaimentimista Ampujan korvan tasolla mitattava melu on edelleen se tärkein kuulovaurioiden synnyn kannalta. Toinen löydös liittyy oleellisesti vaimentimien markkinointiin. Niiden keskiarvon ja vaimenninkohtaisten laukausten 2-5 keskiarvojen erotus kirjattiin jokaisesta mittapisteestä. Jo valaistuu koko maisema. Tässä testissä isoja eroja ja poikkeamia ei saavutettu. 47 • T E S T I simmäinen laukaus on tuloksissakin erikseen, ja neljästä seuraavasta laukauksesta on kirjattu keskiarvo. Liekki on jo selvästi leveämpi. Asiasta lisää analyysi-osiossa. Paras esimerkki on 10 metriä piipunsuusta 45 asteen kulmassa etuviistosta mitatut arvot. Jos siis metsästetään sen minimin, 150 metrin päässä asutuksesta, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tämä ilmiö johtuu siitä, että näin etäällä puolet melusta muodostuu jo luodin lentoäänestä. Toisilla raja kun voi olla jo 130 dB kohdalla. Testin aikana kirjattiin siis jokaisesta vaimentimesta 30 eri arvoa ja niiden lisäksi taajuuskäyrät. Ensimmäisessä kuvassa suuliekki A-Tec Carbonin, pimeässä kuvattuna, toinen kuva AseUtra SL5:llä. Tästä syystä kaasujen purkausnopeudesta ja samalla vaimennustehosta saa hyvän kuvan suuliekkiä tutkimalla. sijalle. Esimerkiksi Jaki 3i:n ja NoiseStopper Economic:n välisissä mittaustuloksissa on pääsääntöisesti mittapisteestä riippuen noin 1 desibelin ero. Referenssinä (kolmas kuva) vaimentamattoman aseen suuliekki samassa tilanteessa. Vaimenninvalmistajien pitäisi ilmoittaa vaimentimistaan niiden todelliset desibeliarvot. Siihen auttaa vain maahamme pikkuhiljaa lännestä hiipimässä oleva trendi, aliäänipatruunoilla metsästys. . Löydökset Mittaustulokset noudattivat hyvin pitkälle samaa kaavaa kuin kuuntelutestimme tulokset. Piipunsuun tasolla vaimennusteho voi olla hivenen parempi desibelierolla mitattuna. Miten muuten selitettäisiin se, että vaimentimet, joiden välinen desibeliero ei pitäisi olla korvalla kuultavissa, laitettiin kuuntelutestissä samaan järjestykseen kuin mittauksissa. Tyypillisimmillään vaimennus on vain 3 dB. Sen sijoitus nousi AimZonic Predatorin kanssa jaetulle 6. Itse asiassa saimme vahvistuksen sille, että korva on pätevä vaimennustehon arviointiväline. Vaimentimen perustehtävä on hidastaa ruutikaasujen vauhtia ja siten venyttää suupamauksen äänienergia pidemmälle ajanjaksolle. Ero ei selity siis pelkästään desibeleillä. Ihmisen korvan pitäisi normaalisti kuulla 2-3 desibelin ero. Vaikka ihmisen voi tutkimusten mukaan sietää jopa 150 dB pulssimelua, on kyse hyvin yksilöllisestä asiasta. Toki kokonaismelu on luokkaa 110 desibeliä, mutta kuitenkin. Kolmas tärkeä löydös on se, että pelkkä vaimennin ei riitä ympäristömelun vaimentamiseen. Mitatut arvot olivat 138-142 dB:n haarukassa. voi todellakin saada positiivisemman kuvan kuin mitä niiden tuottama melutaso oikeasti on. Silti tietyissä mittapisteissä ollaan hyvin lähellä tai jopa yli tuon rajan. Vai mitä sanotte siitä että 50 metrin päässä etuviistossa yhdenkään vaimennusteho ei ylittänyt 5,5 desibeliä. Herkkäkorvaisilla eläimillä rajan oletetaan olevan vielä alempana. Kuten kuuntelutestissämme väitimme, vaimennetunkaan aseen etupuolella olevan koiran kuulo ei siis ole turvassa. Suupamaus siis vaimenee mutta yliäänisen patruunan lentomelulle ei vaimennin voi mitään. Ainoa vaimennin jonka sijoitus muuttui mittauksissa on NoiseStopper Hunt1. Silti, vaimentimesta huolimatta kannattaa käyttää suojaimia aina kun pystyy
Laukaus 140,0 148,0 134,0 121,0 141,0 112,0 2-5 lks keskiarvo dB 134,5 143,8 128,8 119,5 138,8 110,5 Osuma 170 1. Laukaus 136,0 145,0 131,0 118,0 140,0 112,0 2-5 lks keskiarvo dB 132,5 142,0 123,8 115,5 139,0 111,5 NoiseStopper Hunt1§ 1. Laukaus 132,0 141,0 124,0 116,0 139,0 111,0 2-5 lks keskiarvo dB 128,5 137,0 117,5 113,3 139,0 111,0 AimZonic Predator 1. 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 48 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 48 28.11.2014 12:59:52 28.11.2014 12:59:52. Tällä kertaa mittauksissa mukana ollut A-Tec 02 korjattiin valmistajan ilmoittamalla kaliiperikohtaiselle erolla (6.5x55 vs. Laukaus 137,0 146,0 132,0 118,0 142,0 113,0 2-5 lks keskiarvo dB 134,3 142,5 127,3 117,5 139,5 111,3 AimZonic Triton 1. Laukaus 139,0 149,0 130,0 122,0 142,0 112,0 2-5 lks keskiarvo dB 139,0 148,8 130,0 119,5 141,5 111,8 AseUtra SL5 1. Koska arvosanakin oli keskiarvo eri kuuntelupisteiden arvosanoista, myös mittausten tulokset muutettiin joka mittapisteen huomioivaksi vaimennustehon keskiarvoksi. Laukaus 144,0 153,0 138,0 122,0 142,0 113,0 2-5 lks keskiarvo dB 139,5 151,3 134,8 119,0 140,8 112,3 Jaki SuperClassic 1. Laukaus 135,0 142,0 127,0 113,0 139,0 111,0 2-5 lks keskiarvo dB 131,5 141,3 121,8 114,5 139,0 110,5 NoiseStopper Economic 1. 48 • Vaimennin Kuuntelu Vaimennusmittaus Huomiot A-Tec Carbon 03 2,58 18,04 Jaki 3i 3,00 16,35 A-Tec Carbon 02 3,08 16,85 +4 dB korjattu arvo Jaki Classic 3,83 Ei osallistunut mittaukseen NoiseStopper Economic 3,92 15,67 AimZonic Predator 4,00 15,04 AseUtra SL5 4,00 14,17 AimZonic Triton 42 4,92 11,67 NoiseStopper Hunt1 5,00 15,04 Mittausten perusteella sija 6. Ainoastaan NoiseStopper Hunt1 vaihtoi sijoitustaan. Osuma 170 5,08 8,85 Kuuntelu-mittaus vertailu KEVYET METSÄSTYSVAIMENTIMET Aistinvaraisesti suoritetun ensimmäisen osan kuunteluarvosanat ja vaimentimien mittauksiin perustuvat vaimennustehojen keskiarvot vertailussa. Laukaus 133,0 146,0 123,0 116,0 138,0 111,0 2-5 lks keskiarvo dB 128,0 139,0 117,3 116,8 138,3 110,8 Kooste mittaustuloksista Taulukkoon on koostettu mittauspisteiden tulokset: 1) Ensimmäisen laukauksen maksimiäänenpaine desibeleissä 2) Neljän seuraavan laukauksen maksimiäänenpaineen keskiarvo. Vaimennin Selite Ampujan korva 1 m piipun sivusta 10 m sivulta 10 m takaviisto 10 m etuviisto 50 m etuviisto Ilman vaimenninta Keskiarvo 157,3 167,0 147,0 140,3 149,3 114,0 A-Tec 03 1. .308 Win 4 dB). Laukaus 137,0 149,0 127,0 120,0 139,0 112,0 2-5 lks keskiarvo dB 135,0 145,0 126,5 118,0 139,0 112,0 Jaki 3i 1. Laukaus 146,0 <150 137,0 128,0 140,0 110,0 2-5 lks keskiarvo dB 145,3 155,0 136,0 130,5 139,8 112,3 Referenssivaimentimet NoiseStopper Sport 1
44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 49 44-49_Vaimentimet_osa2_TK.indd 49 28.11.2014 12:59:52 28.11.2014 12:59:52. Kuitenkin sen taajuuskäyrästä selviää että 500 ja 800 hertzin kohdilla sen vaimennusteho on jopa 23 dB. Näin saatiin tässä tapauksessa selville esimerkiksi se että A-Tec 03:n vaimennustehon takana on 5 dB parempi vaimennus korkeilla taajuuksilla. Isot pöntöt vaimentavat hyvin myös alle kuuloalueen 200 hertsin taajuuksilla. SL5:n piikkimelun vaimennustehoksi mitattiin 10 metriä piipun sivulla 20 dB. 49 • T E S T I 5 10 15 20 25 30 35 A-Tec03 SuperClassic NS Economic Jaki3i AU SL5 NS Hunt1 NS Sport 5 10 15 20 25 LAe q LAFMax LCpk(MaxP) 40 50 63 80 10 12 5 16 20 25 31 5 40 50 63 80 10 00 12 50 16 00 20 00 25 00 31 50 40 00 50 00 63 00 80 00 10 00 12 50 16 00 20 00 Desibeliä SL5 Hunt1 Eräs uusi tapa vertailla vaimentimien välisiä eroja on analysoida vaimennustehoja eri äänen taajuuksilla. Tämä kuva kertoo olennaisimman. Sen parempi vaimennusteho yli 4000 hertsin taajuuksilla lkuitenkin tasoittaa piikkimelujen eroa. Hunt1 puolestaan kuunneltiin selkeästi SL5:sta huonommaksi, kuten taajuuskäyrä 200-2000 hz osoittaa. Lisäksi näiden käyrien kautta voi tulkita eroja eri kokoisten vaimentimien välillä
Se on hieman perinteistä painavampi ja piippuprofiililtaan kevyen yleiskiväärin ja pitkänmatkan kiväärin välimuoto. Tämän voisi jopa sanoa olevan Sakon nykylinja, sillä Karhu-sarjasta asti on tarjolla ollut yhä enemmän malleja, jotka ovat valmiita. tajan olevan enenevässä määrin ajan hermolla. A7 Roughtech Pro on juuri tällaisen metsästäjän ase, eli se on kuin kotonaan niin radalla kuin myös epämääräisissä jahtiympäristöissä. Jahtikausi on lyhyt ja moni ottaa esimerkiksi lomat jahtikauden alkuun. Yleensä tämäntyyppiset aseet ovat pienten pajojen tehdas-customeita tai käyttäjien itsensä rakentamia tai rakennuttamia aseita. Tämä on merkittävä seikka, joka osoittaa valmisSako A7 Roughtech Pro on nykyaikainen metsästyskivääri sanan varsinaisessa merkityksessä. Varsinkin aktiiviharrastajat käyttävät kauden ulkopuolisen ajan huolelliseen valmistautumiseen, aseissa tämä tarkoittaa lähinnä ampumarataharjoittelua ja asekokonaisuuden hiomista tikkiin. Nykyiset metsästäjät ovat entisen maailman metsästäjiin verrattuna selkeästi erilaista porukkaa. Tämä on suuri muutos ajoista, jolloin Sakokin tarjosi vain muutamaa perusmallia joihin oli tyytyminen. Paino on nimenomaan sanalla tehdasvalmisteinen. Intensiivinen pariviikkoinen on monella ”kausi” esimerkiksi hirvenpyynnissä. TEKSTI JA KUVAT Arto Määttä 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 50 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 50 26.11.2014 12:39:51 26.11.2014 12:39:51. 50 • ROUGHTECHIN VUOSI, OSA 2 Pro – metsästäjän työkalu Pro on edistyksellinen tehdasvalmisteinen kivääri. Metsästäjät eivät enää ole niin tiiviisti kiinni metsästysmaissaan ja metsillä vietetty aika on huomattavasti rajallisempi. Ajan rajallisuudesta johtuen kun ei ole välttämättä mahdollista katsoa aamulla ikkunasta, että onko aseriepu vietävissä metsälle vai pitääkö odotella kuulaampia kelejä
Koiran kanssa metsästäessäni kuljetan asetta liki poikkeuksetta edessä ja rynnäkkökiväärin hihnan saa tätä varten riittävän pitkäksi. Aseen kantamista varten asenettiin tuttu ja turvallinen rynnäkkökiväärin hihna Quace Hushstalker hihnalenkeillä. Hirvijahdin ajaksi Roughtechin päälle asennettiin Talleyn valmistamilla jalustoilla Zeiss Victory HT 1,5-6x42. Tämä systeemi on erinomainen, sillä ”kolmas asento” ei ole häiritsemässä varmistimen toimintaa. Asensin tähtäimen mielestäni parhaalla saatavilla olevalla kiinnitysratkaisulla, Talley Lightweight Alloy Scope Mount -rengasjalustoilla. Samalla sanottakoon, että arvostaisin kovasti jos Zeiss kehtaisi tuoda markkinoille saman kokoluokan mallin 2,5–10 -suurennuksella. Vanha Victory Diavari 2,5–10x42 kun oli mielestäni paras kiikaritähtäin hirvenmetsästykseen. A7:ssä on Sako 75:n ajoista asti hyväksi havaittu varmistin, jossa on erillinen lukonkammen vapautin. RK-hihna on myös kestävä eikä hihnan pettämisestä johtuva aseen putoaminen ole todennäköistä. Patruunaksi valitsin uudehkon Sako Hammerhead 11,7 g (180 gr) tehdaslatauksen. 51 • Jahtiasetuksiin! Syksyinen kiväärijahtini painottuu hirvenmetsästykseen. Liimauksen jälkeen linjahioin jalustat 30 mm:n tuurnalla, jolloin renkaiden pohjat ovat takuulla suorassa. Alumiini alumiinia vasten on toimiva ratkaisu! Lisäksi näillä jalustoilla aseen päältä saadaan pudotettua helpostikin miltei sata grammaa painoa teräksisiin jalustoihin verrattuna. Valinta saattaa tuntua konservatiiviselta, mutta se kävi aseessa erinomaisesti 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 51 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 51 26.11.2014 12:39:52 26.11.2014 12:39:52. Tämä kiinnitysjärjestelmä on erittäin luja ja tarkkuuden suhteen optimaalinen, sillä osumapisteen muutokset jahdin aikana ovat vuodesta toiseen minimaaliset. Kiikari asennetaan tämän jälkeen normaalisti renkaisiin. Metsästystapojemme ja maastojen monipuolisuudesta johtuen yleiskivääri on osoittautunut parhaaksi kompromissiksi, joten olin hyvin tyytyväinen lähtiessäni jahtiin Sako A7 Roughtech Pro:n kanssa. Jalustan liimaamiseen olen käyttänyt jo vuosia UHU Plus 300 Endfest -epoksiliimaa, joka on toiminut asennuksissa täysin moitteettomasti ja tarvittaessa liimauksen saa poistettua jalustaa kuumentamalla. Sako A7 Roughtechin piippuprofiili on hieman raskaampi kuin perusmalleissa. Vaimenninkierre piipunsuulla on M15x1. Myös asennuskorkeuden määrittäminen sopivaksi on huomattavan helppoa, sillä jalustoja saa riittävän matalina versioina päiväkäyttöä varten suunniteltuihin aseisiin. Asentamista varten pinnat puhdistetaan asetonilla ja jalusta liimataan koko tartuntapinta-alaltaan kehykseen ja kiristetään kohtuulliseen momenttiin asennusruuveilla. Hirvijahtia varten asensin Pron päälle Zeiss Victory HT 1,5–6x42:n, joka on mielestäni yksi parhaista kompromisseista valovoiman, suurennuksen ja fyysisen koon välillä. Tätäkin on allekirjoittaneelle joskus käynyt. Niissä rengas ja jalusta ovat yhtä materiaalia ja jalusta asennetaan suoraan aseen lukkokehykseen. Huomionarvoista on, että Sako A7:n lukonkammen avauskulma on sellainen, etteivät tähtäinkiikareiden isotkaan okulaarit ole ongelma asennettaessa optiikka matalalle
Kirjoittajan valinta kiväärin kantohihnaksi on tuttuakin tutumpi rynnäkkökiväärin hihna. Kun vasa ei osoittanut kaatumisen merkkejä, ammuin sitä uudelleen keuhkolle, tällä kertaa avopaikasta. Toinen osuma oli siellä missä sen pitäisikin olla. Osumaääni oli selkeä, mutta osumavaikutus epäselvä. lna uTehdaspatruunoista parasta käyntiä vaimenninta käytettäessä saatiin 9.7 gramman Sako Super Hammerhead latauksella. Ensimmäinen hirvi Ensimmäinen Roughtechin kohteeksi päätynyt hirvi oli 1+1-piikkinen hirvenmullikka, ruhopainoltaan 131 kg. Hyvä optiikka helpotti laukausta, sillä jouduin ampumaan poikittaisten risujen välistä kun hirvi siirtyi sopivasti kahden puun väliin. Tämän hirven koira noukki hieman yli kilometristä ja siirryin haukulle suunnilleen saman verran. Vasa käyttäytyi kuitenkin sekavasti ja erosi emästä ja sonnista takaisin paluusuuntaan, jossa koira jatkoi vasan haukkumista. Osumajälki oli siistiä haavakanavan ympäristössä ja varsinainen haavakanava oli suuri. Passit siirrettiin takamaastoon varmistamaan kaikko, mutta pääsin haukulle varsin vaivattomasti ja ammuin hirven kohtuullisen tiheässä risukossa noin 60 metrin etäisyydeltä. Kohdistin aseen 150 metrin etäisyydelle, jotta pystyisin jahtaamaan hirvet mietiskelemättä lentorataa. Emä kuitenkin mutta tällä kertaa vaihtoehdot olivat vähissä. En pidä tällaisista osuman sijoittamisista erityisesti hirven kanssa, taa lähtösuurennus oli säädetty 2,5x asetukselle, mutta molempien kaatojen jälkeen asetus oli ollut täysillä. Rintalasta, suolten etuosa ja maksa olivat vaurioituneet osumasta. Vasa saatiin pestyä heti suolistuksen yhteydessä ja homma saatiin hoidettua siististi. Eli pidän siitä, että suurennusta saa tarvittaessa riittävästi. Osumaääni oli selkeä, mutta osumavaikutus epäselvä. pysähteli ja vasa työntyi jossain vaiheessa pari metriä sen edelle. Tämä 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 52 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 52 26.11.2014 12:39:54 26.11.2014 12:39:54. Hohdokkuus kaadosta kuitenkin puuttui, sillä en hirveämmin välitä ravantuoksusta kaadolla… Huomioita Jo aiemmin mainitsin pitäväni hirvenmetsästyksessä optiikasta, jossa suurennusta saa käännettyä isommalle. Vasajahtia Vasa laukotutti sekä koiraa että miehiä hieman enemmän kuin ensimmäinen hirvi ja saatiin erinäisten siirtymien jälkeen ammuttua noin neljän tunnin työskentelyn päätteeksi. Suurennuksesta ei liioin ole haittaa silloin kun optiikka on asennettu oikein. u ian aoiusri. Luodin jäämäpainoksi punnitsin 77 % alkuperäisestä, mitä voidaan pitää mainiona näin kovassa osumassa. Luoti murskasi hirven molemmat lapaluun nivelkohdat, pysähtyen lapalihakseen. 52 • ROUGHTECHIN VUOSI, OSA 2 ja halusin omakohtaista kokemusta uudistetusta Hammerheadista. Normaalissa osumassa luoti olisi läpäissyt hirven todennäköisesti kokonaan. Pituussuuntaisen osumakohdan arvioin hirven säkäkyhmystä ja korkeussuuntainen sihti piti ottaa risujen väliin. Tälläkin kerVanhat tavat kuolevat hitaasti. Vasa oli tiukasti emän kyljessä ja ampumatilanne tuntui jo valuvan käsistä. Hammerhead toimi erinomaisesti. Kyseinen kohdistusetäisyys kattaa varsin hyvin kaikki eteen tulevat tilanteet normaalissa hirvijahdissa. Koira oli 55 minuutin haukun jälkeen vielä hyvin kuumana ja se olisi todennäköisesti ollut halukas jatkamaan haukkua vielä pitkäänkin, ruhon takuttamisesta päätellen. Ampumamatka avopassissa oli jonkin verran toistasataa metriä hirvien ylittäessä suota koiran haukussa. Ensimmäinen osuma oli juuri hieman liian takana ja alhaalla, korosuuntaisesta arviointivirheestä johtuen. Molemmat laukaukset ammuin polvituelta. Osumasta hirvi tormasi noin parikymmentä metriä ja heitti sorkat kohti taivasta. Tuolloin vasan lapa oli kuitenkin puun takana, joten jouduin ampumaan vasaa lavan takalinjaan juuri puun vierestä. Tämän osuman vasa merkkasi kunnolla ja kaatui nopeasti
Tai vastaavasti, mies ei sovi hirvenmetsästykseen… . Roughtech on juuri sen verran peruskeveitä kivääreitä painavampi, ettei se ole epämiellyttävä ampua hieman raskaammillakaan latauksilla. siin Remington-Sako –linjan liipaisinvarmistimiin, enkä kaipaa enää mitään muita härpäkkeitä opeteltavaksi. Yksinkertaisuus on valttia. Toisaalta kolmesatanen on metsästyskäytössä yhtä monipuolinen kuin pienemmätkin .30-kaliiperiset, joten se häviää näille oikeastaan vain rataharjoittelussa. Ajatuksia SAKO A7 ROUGHTECH PRO ei ole mikään hienohelma, eikä se missään nimessä ole kovin seksikäs eurooppalaisiin tuhannen palan palapeleihin verrattuna. Vahvan luuosuman jälkeenkin luoti on säilyttänyt painostaan noin 77 prosenttia alkuperäisestä. Olen siirtynyt näihin perinteiSako Hammerhead uusittiin muutama vuosi sitten. Niin rauhallisesta jahdista kuin hirvijahdissa onkin kyse, on aseeseen kiinnitettävä huomio aina pois itse jahtitilanteesta ja keskittymistä vaativat aseet ovatkin kerrassaan raivostuttavia. Lukonkehys mahdollistaa varsin monipuoliset asennusvaihtoehdot ja kukin voi valita itselleen sopivimman tavan asentaa optiikka. Lisäksi nykyaikaisilla luodeilla .300 Winchester Magnum on selkeä harppaus ylöspäin käytännön ”kaatotehossa”, vaikkei .30-06-vanhuksessakaan ole mitään moittimista. Jos aseen huolloksi ei riitä se, että se kuivataan ja huolletaan iltasella kotona, ei ase sovi mielestäni hirvenmetsästykseen. 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 53 50-53_Sako Roughtech_osa2_TK.indd 53 26.11.2014 12:39:55 26.11.2014 12:39:55. A7:n ehdoton vahvuus liittyy sen käyttöliittymän yksinkertaisuuteen. Jos olisin tällä hetkellä ostamassa kivääriä hirven metsästykseen, olisi ensimmäinen vaihtoehtoni Sako A7 Roughtech rosterina, mutta kaliiperiksi valitsisin .30-06:n sijaan .300 Wichester Magnumin. En ole metsästysolosuhteissa mitenkään varovainen aseenkäsittelijä, enkä oikein pidä ajatuksesta, että asetta joutuisi säälimään metsästyspäivinä. Mutta kun aseita on saatavana säänkestävinä juuri tästä syystä. Minä nostan kivääriä piipusta verisillä käsillä, enkä kuivaa asetta räntäsateella ennen kuin paiskaan sen asepussiin auton peräkonttiin lahtivajalle suunnattaessa. Tämä on erinomainen ominaisuus, koska se mahdollistaa huomion täydellisen kiinnittämisen itse jahtiin. Osa haluaa vaihdella tähtäimiä aseen päällä, mutta itse pidän siitä kun kaikki on ”fiksattua” ja mahdollisimman yksinkertaistettua. Joku voisi sanoa, että tämä on huolimatonta aseenpitoa. Tämän 11,7 g tehdaslatauksen lähtönopeus A7 Roughtech Pro -mallista on noin 810 m/s. Meikäläisittäin ajatellen suurten selkosten hirvimiehet ja pitkien jahtireissujen harrastajat hyötyvät Roughtechin ominaisuuksista eniten. 53 • on Sako A7 -mallien vahvuus. Varmistimen käyttö on helppoa eikä aseen käyttämiseen ylipäätään vaadi erityistä keskittymistä. Roughtech Pro saapuminen käyttötestiin ruostumattomilla raudoilla oli vain ja ainoastaan positiivinen asia. Se on kuitenkin tämänhetkisistä tehdaskivääreistä se yksinkertaisuutta ja toimivuutta parhaiten edustava malli, jossa vahvuutena on toimivuus vaikeissa olosuhteissa ja jahdeissa, joissa aseen tarkkuus ja toimivuus nousevat suurimpaan rooliin. Asetta lähmitään siten kuin lähmitään ja se saa pyöriä matkassa siten kun se sattuu pyörimään
Pistimme superzoomit mittelemään ensimmäistä kertaa voimiaan oikeissa käyttötilanteissa. Tänä vuonna kulisseista pomppasi haastajaksi myös Zeiss. Kun objektiivin kokoa on nostettu valovoiman parantamiseksi, on näkökenttä kaventunut. Siksi suurin osa tähtäimistä on edelleen 4x suurennussuhteella varustettuja ja metsästäjällä on käytössään eri kiikarit eri tilanteissa. 54 • SUPERZOOMIT SuperZoomien taisto V8 vastaan Magnus ja Z6i TEKSTI JA KUVAT Ville Pohjola Tähtäinkiikareissa on jo kauan etsitty viisasten kiveä: kuinka ratkaista kaikki mahdolliset käyttötilanteet yhdellä tähtäimellä. Laajalla suurennusalueella varustettujen tähtäinten taistoa on käyty tähän asti enemmän oikeussalin puolella, kun Swarovski ja Leica on kiistelleet patentista. Jos maksimisuurennosta on tarpeeksi, ovat näkökenttä ja hämäräominaisuudet kärsineet. Optiset haasteet ovat kuitenkin estäneet täysverisen yleiskiikarin rakentamisen. 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 54 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 54 1.12.2014 12:02:10 1.12.2014 12:02:10
Villakoiran ydin Keksintö, jota Swarovski suojeli, liittyy nimenomaan laajan suurennusalueen ja laajan näkökentän yhdistelmään. Patentti purettiin ja peli muille valmistajille aukesi. Zeiss toi V8:ssa uuden pitkän matkan ASV+:n jonka erottaa asteikkokiekkojen LR-merkinnästäö. Leica ja Swarovski perustuvat perinteisiin hämäräkiikareihin ja siksi edustavat kokonsakin puolesta perinteistä linjaa. Parallaksisäätöjen myötä kaikkien valokontrollit ovat nousseet okulaaripään päälle. Swarovski luottaa tuttuun BDC:hen. Leicalle on ollut tyypillistä myös kuvan vääristymättömyys, eli sen tuotteet ovat tuottaneet tässäkin mielessä puhdasta kuvaa. Zeiss (Alimpana) puolestaan juoruaa poikkeuksellisilla mittasuhteillaan erilaisesta peruskonseptista. Leicallakin on korotorni lisävarusteena. Jokaisessa putkessa on parallaksi säädettävissä 50 metristä äärettömään. Legendaarisen haastajan ratkaisut Leica on kameramaailman legenda. 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 55 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 55 1.12.2014 12:02:11 1.12.2014 12:02:11. Syynä on Swarovskin patentti, joka oli niin rajoittava etteivät muut aivan helpolla saaneet superzoomejaan aikaiseksi. Isoin suurennuskerroin on ahdettu lyhyimpään ja paksuimpaan runkoon. Vuonna 2007 se toi tarjolle 6x zoominsa perusteella Z6:ksi nimetyn sarjan. Leicalla otettuja molemmat. Meopta sujautti viimevuona R2-sarjansa markkinoille. Patentissa mainittiin myös, että teknologia koskisi kaikkia alle 34 mm runkoputkella varustettuja tähtäimiä. Epävirallisen tiedon mukaan Zeissillä oli superzoominsa valmiina jo vuonna 2012 mutta sen lanseeraus peruttiin koska Swarovski oli juuri vienyt Leican oikeuteen. Tästä eteenpäin tarina on useille tuttu, mutta syy sille mikseivät muut valmistajat ole aiemmin tarjonneet vastaavia tähtäimiä, on jäänyt monilta piiloon. Patenttiriidan seuraava välietappi nähtiin keväällä kun oikeus päätti Leican rikkoneen patenttia. Moni on nähnyt kuvan esimerkiksi ilmalaiva Hindenburgin telakoituneena mastoonsa vuodelta 1936. Leica oli seuraava joka yritti, ja joutui heti patenttiriitoihin. Maine on isolta osalta perustunut kuvien optiseen puhtauteen, Leican kameroiden kontrastintoisto on saanut useat kuvajournalistit haltioitumaan. Moni on kuitenkin epäillyt Leican kykyä siirtää tietotaitonsa tähtäinoptiikkaan ja viime kuukausina on jopa Superzoomit samalla viivalla. Zeiss päätyikin omassa superzoomissaan isompaan, 36 milliseen runkoputkeen. 55 • Swarovski onnistui ensimmäisenä rakentamaan tähtäimen, joka täyttää määritelmän. Se pystyi siihen todennäköisesti tiiviin Swarovski-yhteistyön tai rojaltien kautta. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt saamaan selville mikä olisi Leican kärsimä sanktio ennen kuin lokakuussa tuli uusi tuomio vetoomustuomioistuimesta. Swarovskin patentti ei ollutkaan pätevä. Niinpä patentti purettiin ja peli muille valmistajille aukesi. Tai sen kun neuvostoliittolainen sotilas heiluttaa voitonlippua Reichstagin rakennuksen katolla Berliinin taistelujen loputtua vuonna 1945. Leican kohtalosta oppineena Wezlarissa otettiin uusi suunnittelukierros ja tuloksena syntyi V8
Tässä yksi ominaisuus jolla se tehdään. Leica Magnus on konseptina vastaavanlainen kuin Swarovski Z6. Samalla oli luonnollista pyrkiä nostamaan superzoomit seuraavalle askelVaikka ennakkoon pelättiin isomman V8:n olevan todellinen mammutti, ei se vaikuta sironkaan aseen päällä kömpelöltä. Korkeusuunnassa naksuja on 100 ja ryhmän parhaaseen sivusäätönuppiin on valmiiksi kaiverrettu ryhmän paras asteikko tuulikorjausta ajatellen. 10x ja 15x suurennusten valovoimassa ei normaalissa hämärässä ole isoja eroja. 56 • arasteltu Leican tähtäimien hankkimista, koska niiden vetämistä markkinoilta on pelätty. Suurennusalueen alapään käytettävyyttä on puolestaan parannettu perinteistä isommalla okulaaripäällä. Suurennuksen suhteen poikkeuksellisen laaja näkökenttä on yksi superzoomien temppu. V8 ei ole venytetty vakiokiikari vaan se on suunniteltu uusista lähtökohdista. Piippuja tähtäinlinjojen väli on edelleen tuttu 45 mm ja esimerkiksi tämän Blaserin päällä pikajalka ja kiinnityskisko pitävät painopisteen sopivan alhaalla. V8 erottuu muista putkista 20X maksimisuurennoksella, joka tuo kohteen lähemmäksi. Tämä toimenpide avaa katselukulmaa eli käytännössä näkökenttä laajenee. V8:illa pystyy hämärässä ”ajamaan isommalla vaihteella” kuin kilpailijoilla. Leica antaa muille tasoitusta sillä että korotornia ei ole vakiona mutta sen säätönupit ovat muuten hyvin varustetut. Magnus 2,5–16x56:n pohjana on tavanomainen hämäräkiikari, jonka käyttöaluetta on laajennettu kasvattamalla suurinta suurennosta. Isolohko Zeiss päätti lähteä kokonaan uudelle uralle, ilman patenttiriidan riskiä. Näillä ominaisuuksilla on pyritty venyttämään käyttöaluetta pitkän matkan ammuntaan. Tätä tukemaan on perusristikoksi valittu perinteistä Plex-ristikkoa ohuemmalla ja avarammalla keskiviivastolla varustettu 4A. Putken kylkeen on lisätty parallaksisäätö ja ballistiikkatornin saa lisävarusteena. SUPERZOOMIT 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 56 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 56 1.12.2014 12:02:15 1.12.2014 12:02:15. Sitä, miten tämä vaikuttaisi tähtäimen käyttökelpoisuuteen, ei tosin kukaan ole osannut selittää. Esimerkiksi V8:n okulaaripää on halkaisijaltaan isompi kuin perinteistä rakennetta edustavan HT:n
Hämärässä V8:n pitäisi siis olla ainakin yhtä hyvä kuin vanha Victory Varipoint -sarja. Leican pistekin on oranssi ja sisältää kaksi esiasetusta, hämärään ja päivänvaloon omansa. Ristikon keskelle on jouduttu kuitenkin tekemään vielä erillinen pallo. Tällä hetkellä Swarovskin Z6-sarjassa niitä on kahdeksan, Leicalla kolme ja Zeissilla kaksi. Fluoridi lasin joukossa on tehnyt Zeissin FL-sarjan tähtäimistä tarkkuusampujien korkeakontrastisia päivänvalon työkaluja ja HT-linssit ovat markkinoiden korkeimman valonläpäisyn omaavia linssejä. (Kuva ei vastaa todellista optista laatua). Swarovskilla näkee normaalilevyisen tien laidat, Zeiss näyttää jo vähän pientareitakin, mutta Leicalla näkee vähän ojanpohjiakin. Jos superzoomin pitäisi ratkaista kaikki käyttötilanteet, miksi valmistajien valikoimissa on useita versioita. Se paras Zeiss hämäräspesialisteille on yhä Victory HT. Testit tehtiin ajojahtietäisyydellä eli 50 metrillä. Sisäisen raSwarovskin näkökenttä ja ristikko pienimmällä suurennuksella. Valopiste itsessään on tutun asiallinen. V8:n runko on kolmikon lyhyimpänä ja paksuimpana jännä pötikkä. Runkoputki venytettiin 36 milliin, edellä kerrotuista syistä, ja okulaaripään halkaisija maksimoitiin. Oikeudenmukaisuuden vuoksi lainasimme 56 mm objektiivilla varustetun version. Swarovskilta saimme pitkän matkan ammuntaan tarkoitetun 3-18x50:n, joka suurennusalueeltaan vastasi hyvin muuta ryhmää. Hiuksenhieno keskiristikko toimii esimerkiksi pitkällä matkalla ja radalla mukavasti. Vanhanaikaisesta ja turvallisesta ajattelusta sekä siitä että optiikka pakottaa yhä tekemään kompromisseja. . Kiitos Häijään Urheilutarvikkeelle tästä. Rinnanvertailussa havaittiin pientä heittoa ilmoitetuissa arvoissa, sillä käytännössä Zeissin käyttökelpoinen näkymäalue on laajempi kuin Swarovskissa. (Kuva ei vastaa todellista optista laatua.) Zeiss pienimmällä suurennuksella. Kriteeriksi otimme sen, että perinteinen suomalainen hirvipassisektori eli metsäautotie pitäisi nähdä kerralla. Merkillepantavaa on sekin, että lyhyydestään huolimatta V8:ssa on joukon pisin asennusväli. Optiikan laadusta Zeiss pyrki huolehtimaan keittämällä putken sisälle keitoksen FLja HT-linsseistä. Leica ja porukan laajin todellinen näkökenttä pienimmällä suurennuksella. Zeissin ristikko on joukon paksuin ja vaikka se on monipuolinen yleisristikko ja sen piste on pienin, kilpailijoita tiiraillessa tulee mieleen että voisiko nykyisenä valopisteiden valtakautena ristikkoa häivyttää vieläkin enemmän taka-alalle. Käytännössä Leica tarjoaa noin puoli metriä lisää kuvaa. Tuoteportfolioiden monimutkaisuus kertoo kahdesta asiasta. Testitulokset Mihin superzoomista oikeasti on. Uuden rungon myötä tuli myös uusi valoyksikkö ja 100 naksun ASV-torni. (Kuva ei vastaa todellista optista laatua). Kaikki kolme tarjoavat pienimmällä suurennoksella poikkeuksellisen virheettö54-59_Superputkien taisto_TK.indd 57 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 57 1.12.2014 12:02:19 1.12.2014 12:02:19. Ensimmäiset hämärätestit tehtyämme totesimme sen kuitenkin olevan väärässä seurassa. 57 • malle ja niinpä suurimman V8:n suurennusuhde on 7,14x. Nyt ominaisuudet olivat suurin piirtein tasa-arvoisia. Testitähtäimien näkökentän laajuus asettuu välille 15-17 metriä (100 metrin etäisyydellä) pienimmällä suurennoksella. Ajojahti Ollaan sitten Suomessa tai Saksassa, ajojahti ja hämäräkyttäys kiinnostavat. Yleistähtäimen pitäisi siis venyä molempiin ääripäihin. kenteen ja laajan okulaaripään ansiosta objektiivipään kartio voi olla lyhyt ja jyrkkä. Potentiaalinen superzoom-tähtäimen ostaja törmää kummalliseen paradoksiin. Ristikko on myös hieno ja piste Swarovskin kanssa hyvin samalla tavalla toteutettu. Mekin jouduimme hetken pohtimaan testitähtäimiä ennen kuin saimme ryhmästä tasaveroisen
Samalla todettiin ettei kummallakaan pystynyt enää lukemaan taulujen numeroita kunnolla. Parallaksisäätö löytyy vakiona myös Zeissistä. Tässä kohtaa Leica oli hiuksenhienosti terävämpi. Kun muistaa että sen suurennuskerroin on isompi, niin jälki on vakuuttavaa. Leicassakin on parallaksisäätö, mutta Leican ratkaisusta puuttuu yksi tärkeä ominaisuus: perusmatka eli 100 metriä pitäisi löytyä ilman katsomista eli sillä kohtaa säädössä saisi olla selvä pykälä. Leicassa näin ei ole ja säädön joutuu aina tarkistamaan silmämääräisesti. Zeissin kuva selkeästi hyötyy FL-linsseistä ja laajasta okulaaripäästä. SUPERZOOMIT 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 58 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 58 1.12.2014 12:02:23 1.12.2014 12:02:23. Leicalla pystyi maksimisuurennoksella samaan kontrastin ollessa hieman heikompi. Yksityiskohdat erottuvat hyvin ja kuvan kolmiulotteisuus auttaa hahmottamista. Vakiona oleva parallaksisäätö auttaa ampumamatkojen molemmissa ääripäissä jonkin verran joten annoimme plussaa siitä. Valinta on kuitenkin edelleen ostajan. Lokakuun lumettomassa illassa Swarovski tippui kyydistä kello 16:43, kun sillä ei erottanut taulun numeroita maksimilla eikä 10x suurennoksella. Swarovski on kerännyt maineensa juuri tällä alueella ja Z6i pärjää siinä edelleen mainiosti. Klo 17.00 kummankin suurennus säädettiin varsinaiseen ”hämäräsuurennukseen”, 10-kertaiseen. Kun perinteisemmät allrounderit pyörivät alle 600 gramman luokassa, voidaan todeta että ominaisuudet ja varusteet painavat. Swarovski on kevyin, karvan yli 700 grammaa. 58 • män kuvan. Laita-alueiden sumentumat ja tynnyrivääristymä ovat minimaalisia. Zeiss laajimman zoominsa ja varusteidensa johdosta painavin, 850 grammaa. Värien toisto ja kontrasti tekevät kuvasta miellyttävän ja helpon katsella. Sen piirtokyky ja kontrasti säilyivät pisimpään vaikka valovoimassa ei eroa saatu. Keltaisen ja punaisen valon aallonpituuksilla kaikkien kiikareiden kontrasti on loistava. V8 pääsee samoihin hämäräominaisuuksiin kuin Perinteinen suomalainen hirvijahtitilanne, hirvi seisomassa metsäautotien pientareella, pystytään vielä isoilla superzoomeilla selvittämää. Ampumamatkat vaihtelevat 50 metristä 300 metriin, asetta kannetaan koko päivä ja sarventyngätkin pitäisi vielä erottaa pensaikossa. Tämänkin jälkeen kaikilla olisi toimivien valopisteiden ansiosta peura päätynyt eräksi. Hiivintämetsästys päivänvalossa Afrikan savannit ja Keski-Euroopan peltoaukeat ovat niitä paikkoja jotka ovat saaneet metsästäjät kaipaamaan tällaisia superzoomeja. Pöytäkirjaan kirjattiin, että kun Swaro tipahti, Zeissillä pystyi lukemaan maksimisuurennoksella valkopohjaiset numerot seiskaan asti. Kuva on tutun terävä joten ei kompromisseja tällä saralla. Yksikään tämän luokan laitteista ei ole kevyt. Korostettakoon, että kyseessä on pikkutarkka testi, joka on tarkoitettu pienten erojen havaitsemiseen. Tilanne kääntyi kuitenkin todellisen hämärän laskeuduttua hienoisesti Zeissin eduksi. Leica tarjoaa parhaan, laidasta laitaan liki virheettömän kuvan. Valonläpäisyä kyllä oli mutta ei piirtokykyä. Kello 16:53 tiputettiin myös Zeissin suurennus lukemaan 16x. Leica yllätti vahvoilla hämäräominaisuuksillaan Zeissin ollessa odotetun hyvä. Pikaisiin possuja peuratilanteisiin voisi pienempien mallien yli 20 metrin näkökentät olla kuitenkin toimivampia. Hämäräjahti Tällaiset isommat nuijat valitaan juuri sen vuoksi ettei jahtireissulla tarvitsisi tehdä kompromisseja varsinkaan kyttäysjahdin puolella. Piirtokykyä, kohtuullista painoa ja käyttökelpoista suurennusaluetta siis kaivataan. Leica on maineensa veroinen. Näin kiikareiden erottelukyvystä hämärässä saatiin tarkempi kuva. Yleensähän yli 18x suurennuksilla tähtääminen on jo tarkempaa tihrustamista. Koska tiesimme ennestään esimerkiksi Z6:n valonläpäisyn, halusimme selvittää kolmikon väliset erot FinnAccuracyn resoluutiotestin tauluilla. Isoimmallakin suurennoksella tähtääminen on nopeaa ja helppoa sillä ”eye box” on laaja
Jos eläin sattuukin seisomaan 339 metrin päässä ollaan arvailujen varassa. Vaikka paljaalla silmällä ei näy kuin kasa sukkia, emän ja kahden vasan hahmot oli helppo erotella toisistaan Leicalla ja Zeissillä. Hienoa hiusviivaa heikentämään on tosin tiputettu keskelle valopisteen täplä. Jos ajatellaan että reissumiehellä on nykyään aselaukussa kaksi laatutähtäintä, tyyliin 1,5-6x42 ja 3-12x56, päästään yhdellä superzoomilla jo lähelle. Eka laukaus kilautti lätkää Swarollakin joten kauris olisi kyseiseltä matkalta realistinen saalis. Käytännössä matkoja voi asettaa neljä, tyyliin 100, 200, 300 ja 400 metriä. Pitkän matkan metsästys Pitkän matkan ominaisuuksia arvioitiin 450 metrin päässä sijainneen 20x25 cm peltilätkän avulla. Leica on onnistunut rakentamaan optisesti huippulaadukkaan superzoomin ja se pääsee nauttimaan nyt työnsä hedelmistä. 59 • perinteisemmät hämäräkiikarit 4x zoomilla ja se on hyvin se. Koska patenttikiista on nyt todennäköisesti ratkannut, kisa voi alkaa uudelleen. Zeiss puolestaan on onnistunut tekemään markkinoiden laaja-alaisimman kiikarin, joka saatta avata kokonaan uusia uria. Luonto tarjosi omia testikuvioitaan hämärätesteihimme. Ballistiikkatornin saa lisävarusteena mutta sitä ei nyt päästy testaamaan käytännössä. Swarovski antaa hieman tasoitusta pitkän matkan lajeissa pienimmän maksimisuurennuksensa vuoksi. Leica on varusteiltaan perinteisin. 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 59 54-59_Superputkien taisto_TK.indd 59 1.12.2014 12:02:24 1.12.2014 12:02:24. Zeissin ratkaisu vie siis voiton tornien taistossa. Swarovskin ballistiikkatornin kohdalla keskieurooppalaisiin ratkaisuihin tykästyneen toimittajankin on todettava että nyt on insinöörillä mennyt kikkailuksi. Zeissin uudessa pitkän matkan ASV:ssä on 100 naksua, ja sillä pärjää jo 500600 metrin matkoille asti. FinnAccuracyn resoluutiotestitauluista valkopohjainen versio auttoi meitä tässä osiossa. Ristikko on kuitenkin miellyttävä eikä se tule peittämään normaaleilla linnustusetäisyyksillä teertä liikaa. Isossa V8:ssa on tämä ASV vakiona. Metsästäjän on tehtävä toki vielä valinta alkaako suurennusalue alapäästä vai valitaanko kiikari puhtaasti hämäräominaisuuksien perusteella. . Swarovski pääsi 7x64:n päälle ja Zeiss 6,5x55:n. Jäämme odottamaan mikä on Swarovskin vastaus. Leica arvioitiin korotornin puuttuessa puhtaasti optisilla ominaisuuksilla. Z6:ssa kun alkaa jo hieman näkyä sen ikä. Swarovskin ristikko on kuitenkin linnustajankin mieleen. Korvaako yksi superi kaksi tavallista. Kohde näyttää siis pienimmältä Swaron läpi. Asiasta tullaan tekemään erillinen artikkeli joten aiheesta lisää myöhemmin. Leican tarjoamat ominaisuudet pitkän matkan metsästäjille ovat siis 16x maksimisuurennus ja Zeissiä ohuempi ristikko. Koska valovoima ja kontrasti hämärässä ovat kaksi eri asiaa, selvitimme jälkimmäisessä syntyviä eroja tarkempien menetelmien avulla. Korotornien asetuksissa käytettiin apuna valmistajien sovelluksia, jotta rummut saatiin kohdilleen. Ensimmäinen laukaus kilauttaa peltiä joten Zeissin laskurin ehdottama matkakiekko oli ilmeisesti oikea
61 • Villisikaa lumikengillä ”Sikajahti on joillekin meistä haastavaa, koska siinähän pitää olla vähän fiksumpi kuin sika.” Haastavaa jahtia Haastavaa jahtia talvisessa Virossa talvisessa Virossa TEKSTI Veikka Gustafsson KUVAT Veikka Gustafsson ja Riistan kuva-arkisto KARTTA Joel Ahola 60-65_Sillivika_TK.indd 61 60-65_Sillivika_TK.indd 61 1.12.2014 14:23:08 1.12.2014 14:23:08
Esimerkkijahdissamme nämäkin polut yhdistyivät jo muutaman sadan metrin päässä yhdeksi ”siirtopoluksi”, joka johtaa kohti villisikojen talvipesää. Yksi meistä käveli sikojen ”siirtopolkua” eli kulkureittiä pitkin lumikengät reppuun kiinnitettyinä. 62 • Omaatko hyvät suhteet johonkin virolaiseen sisämaan villisikajahtiorganisaattoriin. Heti ruokintapaikan ulkopuolella jäljet muuttuvat poluiksi joita siat tallaavat talvisin. Jäljitystä lumikengillä ja ilman Meitä oli jahdissa kolme kaveria, mutta homma onnistuu myös kahden metsästäjän voimin. Pyyntitapahtuma alkaa sillä, että syvän ja upottavan lumen aikaan mennään normaalille sikojen ruokintapaikalle. Tähän jahtiin osallistujilla on myös hyvä olla jonkin verran fyysistä suorituskykyä, koska varsinkin jahdin onnistuessa saattaa hengitys nopeutua ja aineenvaihdunta kiihtyä. Talvipesä on kooltaan sellainen, että emakko mahtuu makaamaan siinä porsaidensa kanssa. Niitä myöten ne pääsevät eteenpäin vaikka puolitoistametriä syvässä hangessa. Etenimme siten, että polulla kulkureitti jälkitarha polusto talvipesä ruokintapaikka maantie 300 m tiheikkö SIKAJAHTI Kaavapiirros esimerkkijahdista. Jos vastaus on kyllä, niin ehdota hänelle tässä artikkelissa esiteltyä erilaista sikajahtia. 60-65_Sillivika_TK.indd 62 60-65_Sillivika_TK.indd 62 1.12.2014 14:23:08 1.12.2014 14:23:08. Kaatuneet puunrungot, läpitunkemattomat tiheiköt, tiet, isot ojat ja joet ovat sikojen järjestämiä tehtävärasteja mahdolliselle jäljittäjälle. Jälkiä lähtee yleensä joka suuntaan, mutta mitä syvempi sekä pehmeämpi lumi, sitä nopeammin jäljet rupeavat yhdistymään ja joskus jo 100 metrin päässä ruokinnasta löytyy enää muutamia polkuja. Mikäli metsästäjiä on enemmän, niin turvallisuusriskit kasvavat kun ampumatilanteisiin asti päästään. Sellaiselle, joka on täynnä sikojen jälkiä. Operaattorin täytyy olla sisämaassa, koska rannikolla on harvoin niin paljon lunta, että tällainen jahti onnistuisi. Kova polku mahdollisti helpon etenemisen, joskin eläimet olivat vieneet jotoksensa läpi erilaisten maastoesteiden. Pesiä voi olla myös useita lähekkäin
Tätä sokkeloa lähdimme perkaamaan. Kun vastaan tuli tilanne, jossa kulku polulla estyi, etsittiin polun jatko esteen toiselta puolelta. Näin matka eteni kunnes polku tuli maantielle. 63 • kulkeneen molemmin puolin tallasi kaveri lumikengillä näköyhteyden päässä. Kompassin avulla estettiin, että polun sivuhaarat eivät saisi metsästäjiä harhautuSiirtopolku toi mieleen armeija-aikaiset sissikoulutuksen latutarhat. Polun jatkeen löytäminen vaati, että tietä tutkittiin molempiin suuntiin. Jahti alkaa sikojen aktiivisesti käyttämältä ruokintapaikalta. Näin toimittiin, jotta saimme haravoitua suuremman alueen jokseenkin tarkasti ja kattavasti. Siat eivät olleet ylittäneet tietä suoraan, vaan siirtyneet maantietä pitkin joitakin satoja metrejä jäljittäjän harhauttamiseksi. 60-65_Sillivika_TK.indd 63 60-65_Sillivika_TK.indd 63 1.12.2014 14:23:09 1.12.2014 14:23:09. Jokainen meistä otti polun ja lähti etenemään sitä sovittuun kompassisuuntaan. Näissä paikoissa oli polulla kulkijankin helpompi laittaa lumikengät jalkaan ja kiertää este, esimerkiksi tiheikkö, kun yrittää päästä siitä läpi. Kohta sikojen polut risteilivät joka suuntaan. Polkutarhan perkaaminen Lopulta siirtopolku alkoi haarautua ja haarautua tuoden mieleen armeija-aikaiset sissikoulutuksen latutarhat, joita tehtiin perässähiihtäjän harhauttamiseksi
SIKAJAHTI 60-65_Sillivika_TK.indd 64 60-65_Sillivika_TK.indd 64 1.12.2014 14:23:10 1.12.2014 14:23:10. Jännittävää se on varsinkin niille, joiden tehtävä on koittaa saada lauma liikkeelle puiden alta. Talvipesän tyhjennys Sikojen tekemän polkuhelvetin sisällä on lauman talvipesä, jonka koetimme paikallistaa. Voimakas sian ominaishaju, jota reissun jälkeen ihmeteltiin autoni huollossa, kertoi myös että olimme oikeilla jäljillä. Usein lauman voi myös kuulla kun se rymistelee kuusikon alla eikä se välttämättä lähde liikkeelle kovin helposti. 64 • maan täysin eri suuntiin. Sen tunnistaa läpitunkemattomasta tiheiköstä, joka oli tässä tapauksessa kuusikko. Kun sitten radion korvanapista kuului viisi peräkkäistä naksutusta, jonkun meistä painaessa tangenttia, oli etsimämme ehkä löytynyt. Edessä oli jahdin jännittävin vaihe. Kun löytyy yhden tai useamman emakon havuilla vuoraama pesä, tietää olevansa oikeassa paikassa. Metsästäjä, joka oli tuulen alla suhteessa talvipesätiheikköön, jäi ampujaksi ja muut kiersivät tiheikön toiselle puolelle. Pidettiin pieni käskynjako radioiden välityksellä
Osa eläimistä koettaa edetä syvässä lumessa joka antaa ampujalle mahdollisuuden hyvään laukaukseen lumen hidastaessa kulkua. Tämä edellyttää että vetäjällä on lumikengissään niin sanotut jääraudat, jotka estävät lipsumisen taaksepäin. Usein tiheikön sisällä ei ole kovin paljon valoa ja lauman läheisyyden voi kuulla sekä nähdä vellovan harmaana massana edestakaisin puiden alla. Kuntoilua Laukauksen tai laukausten jälkeen jahti on ohi, mutta edessä on päivän fyysisin osuus. Tässä vaiheessa jahtia ei tarvitse enää olla hiljaa joten ajajat voivat huudella toisilleen pysyäkseen linjassa ja myös varoittaa ampujaa että lihaa on liikenteessä. Turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää että ajajat tietävät ampujan sijainnin eivätkä ammu kuin tiheiköstä sivuille pyrkiviä eläimiä. Ampujan on hyvä pitää mielessä että ollaan kilometrien päässä lähimmästä tiestä kun miettii montako otusta koettaa saada nurin. Kun saalis on sitten saatu tien viereen, voidaan ilmoittaa paikallisille että tulevat korjaamaan sen talteen. Suolistuksen jälkeen saalis on saatava ihmisten ilmoille. Tiheikkö oli niin taaja, että liikkuminen tapahtui osin konttaamalla ja ryömimällä, mutta tarkoituksena oli koettaa saada lauma siirtymään kohti ampujaa. On tapahtunut niinkin, että ajureiden piti antaa vauhtia aseen piipulla laumalle, joka ei ollut kovin motivoitunut lähtemään pesästään liikkeelle. Ampuja ei myöskään ammu tiheikön sisälle. Vetovaljaiden onkin hyvä kuulua porukan varustukseen ja yllättävää onkin miten kevyesti yli sadan kilon saalis liukuu myötäkarvaan hangella eteenpäin. Kun lauma sitten lähtee liikkeelle, se tulee ulos eri puolilta tiheikköä. Jos porukalla on tämän jälkeen vielä virtaa, niin ei mu uta kun seuraavalle ruokintapaikalle.. Tarvittavat varusteet tavanomaisen lisäksi: • Lumikengät mallia erämaa, ei mallia hiihtokeskus • Lumipuku tai lumicamopuku • Vhf-radio korvanapilla • Vetovaljaat • Kartta ja kompassi 60-65_Sillivika_TK.indd 65 60-65_Sillivika_TK.indd 65 1.12.2014 14:23:11 1.12.2014 14:23:11. Toiselle puolelle päästyään he sukelsivat tiheikköön sopivin etäisyyksin toisistaan. Tuolloin tavaraa on liikkeellä niin paljon etteivät kaikki edes mahdu poluille. Tuolloin tavaraa on liikkeellä niin paljon etteivät kaikki edes mahdu poluille.
Kun haulikko oli sitten hankittu, tuli va aika etten osunut, ei niin millään. Browning GTS:n alkuperäisen levyn alakulma muodostaa lievän koukun ja tämä voi olla yksi ongelmien lähde. Kun aloittaa nelikymppisenä, eikä varsinaisesti ole lajissa erityisen lahjakas, pitäisi silloin kompensoida kovalla, mutta laadukkaalla harjoittelulla. Asko Valonen pyysi minua nostamaan aseen poskelle, katseli hetken, kuunteli murheitani ja totesi jo kertaalleen tehNainen ja perä. Perä on liian pitkä! Näin sanoi ainakin joka toinen. Työ on onneksi yleensä melko helppoa tehdä ja kustannuksiltaan sitä luokkaa ettei huonosta perästä kannata kärsiä. Vaikka oli sekin kivaa. No, siinä missä aseliike jätti neuvomatta, niin ampumaradalla neuvoja on tullut edestä ja takaa. Kaikkea. Opiskelut ja muu kiire estivät kuitenkin minua ampumasta niin usein kuin olisi pitänyt. Oli onni, että ensimmäisestä haulikostani pääsin varsin nopeasti eroon, se kun ei olisi kestänyt pitkässä juoksussa ratakäyttöä. Välillä romahdin alle 10 tuloksiin. Kaikki voi kuitenkin olla kiinni perästä. Aseliikkeessä oltiin todella ystävällisiä, mutta näin jälkikäteen ajatellen olisin kuitenkin arvostanut enemmän asiantuntevia neuvoja kuin sitä, että kaveri kantoi ostokseni parkkipaikalle. naisen pitäisi muuttaa asentoa, asetta, perää, patruunaa ja valmentajaa. Sen sijaan 169-senttisen TEKSTI Monna Alatalo KUVAT Ville Pohjola Aloittelevan naisampujan tie osuvaksi ampujaksi voi olla joskus monimutkainen. Hänkään ei haulikon kanssa vasta-alkajana kummoisesti osunut, mutta kukaan – ei kukaan – sanonut halaistua salaa yli 190-senttiselle miehelle. Harmitus nousee erityisesti silloin, kun paikalla on useampi neuvoja, joiden neuvoja ei yhtä aikaa edes voi noudattaa. Jossain vaiheessa otin kokeeksi miespuolisen kollegan mukaan radalle. Uutta haulikkoa ostaessani sain sen koekäyttöön ja menin radalle. Lisäksi olen kuulemma liian hidas ja jään kiekon perään. Myönnän auliisti, että en ole enää aikoihin, jos ikinä, ottanut neuvoja vastaan erityisen innokkaasti. Suorempi perälevy voi asettua johdonmukaisemmin olalle. 66 • NAINEN JA HAULIKKO Ostin ensimmäisen haulikkoni upouutena jokunen vuosi sitten. Nyt sain haulikolle hyväksyvää mutinaa ja aluksi tuntui, että pääsin hyvinkin jyvälle – trap-kierrokset olivat parhaimmillaan 20 tuntumassa. Haulikon siis. Neuvojia riittää ja ohjeiden ristitulta on väisteltäväksi asti. Naismetsästäjillä on keskimääräistä useammin tarve hienosäätää haulikkonsa mitoituksia. Tänä kesänä mitta täyttyi. Suosittelujen perässä menin Jokelaan. Haulikkoampujat miettivät usein vain perän mittaa, mutta toinen tärkeä muuttuja on perälevyn muoto. 66-67_Naisen pera_TK.indd 66 66-67_Naisen pera_TK.indd 66 28.11.2014 13:25:08 28.11.2014 13:25:08. Nekin, jotka ajatuksella ja aidosti yrittivät minua auttaa osumaan paremmin, olivat nyt kaikki yhtä mieltä, että asepuusepälle olisi ihan oikeaa asiaa. Samalla pääsin myös asiantuntevan ja palvelualttiin aseliikkeen asiakkaaksi
Kun perä on oikean mittainen ase asettuu paremmin sekä sivuettä korkeussuunnassa. 67 • Vanha kannattaa laittaa – muttei aina Oman aseeni ollessa pajalla sain kaverilta lainaan lähes pakasta vedetyn Berettan. Haulikon perässä on siis muitakin muuttujia kuin pituus. Tämä taas johtaa siihen ettei ase asetu sivusuunnassakaan aina samaan linjaan silmän alle. Onneksi sain sorsajahtiin vanhan Valmetin, joka asettui käsiini ihan mukavasti. Lyhennys toi aseen myös paremmin silmän alle joten piippujen sivusuuntaus parani. Tämä on erilaisen anatomian takia tyypillinen haaste varsinkin naisampujille. Perälaatta oli saanut uuden muodon ja lyhentynyt sovitusti. Uudenkarheissa lainavehkeissä on se vika, ettei niitä oikein tohdi ottaa mukaan kaikkiin rääseikköihin. Olin ostanut sen käytettynä ja siihen oli aikoinaan tehty korjauksia silloiselle omistajalle. Sitten tuli aika hakea omani takaisin. Nyt todettiin, että perää hitusen lyhennetään ja perälaatta muotoillaan niin, että siitä tulee suorempi. Tällaisella muutoksella saadaan tasalaatuisuutta suorituksiin. Korjaustyön hinta-arvio oli noin puolensataa joten jälkikäteen kaikki takkuilu sopimattoman perän kanssa tuntuu suurelta haaskaukselta. Ainahan on se mahdollisuus, ettei vika olekaan aseessa. Ainakaan enää. Silloin tällöin tarjotaan sota-ajan kivääriä laitettavaksi, mutta useimmiten sellaisessa työ tulee aseen nykyarvoa kalliimmaksi. Sovittamisen jälkeinen ensimmäinen ratavierailu oli jännittävä. neensä aseeni perän. Sovittamisen lomassa Asko Valonen totesi, että perän lyhentämiset ovat selvästi suurin työsarka. Nämä peräasiat ovat niin pienestä kiinni. Lainsäädännöstä löytyy totuus: kauppakaaren mukaan lainakalua älköön laskettako pahenemaan (11:1 §). Tyypillisin ongelma on että perä asettuu vuorotellen liian ylös tai alas olkapäällä. Ammuin illan ensimmäisen sorsan miesten välistä. Nyt ase ei nouse enää epäloogisesti, vaan kerta toisensa jälkeen se asettuu samalla tavalla olkapäälle. Tällä muutoksella perä istuu oikealla tavalla rinnalle, eikä enää nouse toisinaan liian ylös solisluun päälle. Pääsääntöisesti laatumerkit pitävät arvonsa ja niitä voi ja kannattaakin muokata vielä käytettynäkin omistajalleen paremmin sopivaksi. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi sillä muutaman millin lyhennys ja perälaatan uusi muoto toivat nostoihin tasaisuutta. Lisäksi etutukkia oli korjattu. Tällöin suuntautuvuus on johdonmukaisempaa ja ampuja voi keskittyä paremmin maaliin eikä säätämään asetta poskelle. Kaikki tyypilliset virheet siis poistuivat pienellä työllä. Askon pöydällä oli myös piirustukset kokonaan käsin tehtävästä aseesta – tällaisiakin toimeksiantoja silloin tällöin tulee. Lama tai aselain kiristykset eivät hänen hommissaan juuri näy. . 66-67_Naisen pera_TK.indd 67 66-67_Naisen pera_TK.indd 67 28.11.2014 13:25:13 28.11.2014 13:25:13. Sovittamisen jälkeinen ensimmäinen ratavierailu oli jännittävä
Kämpässä oli yövytty ennen meitä, joten lämmitysurakka oli tavanomaista helpompi. Avaan kauluksen vetoketjun mahdollisimman avoimeksi tuuletusta tehostaakseni. Villakerraston pesuväliä voi pidentää hyvällä tuuletuksella. Takana on viikko vaihtelevaa talvisäätä myrskyisine tuulineen ja ankarine pakkasineen. Saavuimme perille jo päivällä, joten tupa on muuttumassa iltaa kohti saunaksi. Mietin, pistäisikö minun vaihtaa paita ohuempaan. 68-69_Paidat_TK.indd 68 68-69_Paidat_TK.indd 68 28.11.2014 13:43:48 28.11.2014 13:43:48. Villa on lämmintä ja se siirtää hyvin kehosta haihtuvan kosteuden ulompiin vaatekerroksiin. Ei voi sanoa lämpimillä tuvilla, sillä kovan pakkasjakson jälkeen kämpässä saattaa olla aluksi ulkoilmaa kylmempää – tuvan esilämmitys tehdään ulko-ovi avaamalla. Juhlistamme vaelluksen viimeistä iltaa autiotuvan lämmössä tuoreella saaliilla. Nyt vietämme juhlaillallista poikkeuksellisen lämpimässä tuvassa. Parasta päälle Viikko ilman peseytymistä saattaa kuulostaa nykyaikana hullulta, useimmat meistä käyvät päivittäin pesulla ja pari kertaa viikossa saunassakin. Enkä riisu sitä vieläkään. Silti luonnossa liikkuu yhä kulkijoita, jotka saattavat joutua olemaan useita viikkoja peseytymättä. Vaihtopaitaa pohtiessani yllätyn huomiostani: alkamassa on metsästysvaelluksen kuudes yö, mutten ole riisunut kerrastopaitaa kertaakaan päältäni. 68 • METSÄSTÄJÄN ASUT Kaveri lorauttaa tilkan konjakkia paistinpannulle. Runsas hikoilu saa paidan TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Viikko samalla paidalla Talvisessa tunturissa liikkuva metsästäjä tarvitsee samanlaisen kerrastopaidan kuin naparetkeilijä. Hieman pannua kallistamalla kaasukeittimen liekki tarttuu tuliliemeen – riekon rintafileet saavat viimeisen silauksen liekityksellä. Kevyintä, pehmeintä ja hienointa materiaalia kutsutaan merinovillaksi. Hyvänä esimerkkinä on kuukauden pituinen arktinen retkikuntaelämä. Yöksi sulloudumme makuupusseihin, joista kömmimme aamulla pakkaslukemia hätyyttelevään tupaan. Kuumuus pakottaa minut vetämään kerrastopaidan hihoja ylemmäs. Kovan kelin vastapainoksi olemme viettäneet yöt tuvilla. Jotta samaa kerrastopaitaa voisi käyttää useita päiviä, sen on oltava villaa. Enpä ennen ole käyttänyt haulikkoa yli 35 asteen pakkasessa. Kamiina suo vähitellen lämmön kämppään. muus käy hiostavaksi, vaikka peränurkissa ja lattialla huurre ja lumi ovat yhä sulamatta. Villakerrasto ei ala hikoilusta huolimatta haista, sillä se puhdistaa itse itseään: villa reagoi ilman hapen kanssa neutraloiden ihon eritteitä. Tulisijan vierellä kuuVillaista kerrastopaitaa ei tarvitse riisua kertaakaan talvisen metsästysvaelluksen aikana. Siitä valmistettu paita ei kutita parinteisen villapaidan tavoin
Paita on muistettava vetää muotoonsa ennen kuivumaan ripustamista. Pesuun käytetään villalle tarkoitettua pesuainetta. Ruskovillan kaulus yltää jopa nenään asti, mistä johtuen yläpuolisessa kuvassa kaulus on taitettu kaksinkerroin. Hyviä vaihtoehtoja Kerroimme maahantuojille ja valmistajille talvimetsästäjän tarkat vaatimukset. Hyvä paita tarvitsee hyvän huollon. Norjalainen Devold on perinteikkäin, naparetkeilijät ovat luottaneet sen kerrastoihin jo toistasataa vuotta: Fridtjof Nansen ylitti ensimmäisenä Grönlannin kesällä 1888 ja Roald Amundsen saavutti ensimmäisenä Etelänavan joulukuussa 1911. Kaikissa paidoissa takahelma on riittävän pitkä, ja vetoketjulliset kaulukset suojaavat kaulaa. Aclima Warmwool Polo W/Zip Devold Expedition Man Zip Neck Ruskovilla Ulkoilupaita 68-69_Paidat_TK.indd 69 68-69_Paidat_TK.indd 69 28.11.2014 13:43:49 28.11.2014 13:43:49. Kerrastopaidan korkean kauluksen ansiosta metsästäjä ei tarvitse erillistä kaulaliinaa. Paidan selkäosan pitää jatkua selvästi pakaroiden päälle, jotta alaselkä ei paljastu alas kumarruttaessa kuten suksen siteitä kiinnitettäessä. On tärkeää valita tuote, jonka kaulavetoketju on suojattu lämpimällä listalla paidan sisäpuolelta. Paitakolmikosta Devoldin ja Ruskovillan malleissa on hihansuissa peukalolenkit. Devoldin kilpailija on norjalainen Aclima, joka on omien sanojensa mukaan ollut maansa vaatetuksen johtaja jo kolmen sukupolven ajan. Niiden avulla paita pysyy paikoillaan uloimpia vaatekerroksia puettaessa. Metsästäjä arvostaa pitkiä hihoja ja peukalolenkkejä. Vuonomaan kerrastojen rinnalle nousee Ruskovilla, joka valmistaa luomuvillakerrastonsa Artjärvellä. Peukalolenkki pitää kerrastopaidan paikoillaan ulompia vaatekerroksia puettaessa. Villavaatteet suositellaan pestäväksi käsin tai käsipesuohjelmalla vain 30-asteisella vedellä. Pelkkä vetoketju tuntuisi jäätävältä ihoa vasten kovalla pakkasella. Pelkkä materiaali ei takaa miellyttävää käyttöä, myöskään paidan saumat eivät saa hangata repun tai aseen hihnojen alla. Leikkaukseltaan väljin on Ruskovillan ulkoilupaita, joten se sopii kolmikosta parhaiten myös tukevarakenteiselle metsästäjälle. . Korkea kaulus lämmitää koko kaulaa, mutta kauluksen voi avata vetoketjulla, kun käyttäjä haluaa tuuletusta. Pitkä hiha lämmittää rannetta tilanteissa, joissa hansikkaiden käyttäminen on hankalaa. Saimme katsaukseemme kolme samankaltaista paitaa, joiden hintaluokka on aavistuksen sadan euron alla. 69 • kosteaksi, mutta villa lämmittää myös kastuttuaan. Kaikki paidat ovat joustavia ja kehoa myötäileviä. Kylmässä talvisäässä paita kuivuu nopeimmin käyttäjänsä päällä – onhan sisäpuolella jatkuvasti 37 asteen patteri
Zeissin edustajan ollessa estynyt tähtäimen luovutti Varuste.net:n Kalle Hedberg. 70 • UUTISIA JA UUTUUKSIA ZEISS Conquest DL-tähtäinkiikari pääsi uuteen kotiin, kun Riistan vuoden 2014 Pienpetokilpailun voittanut Tero Savolainen saapui noutamaan palkintonsa. Ampumatelineestä saisi myös aika helposti pikakoottavan version..” Lähetä oma innovaatiosi osoitteeseen : tero.kuitunen@riistalehti.fi Kerro innovaatiosi! RIISTAN Innovaatiojahti on yhä käynnissä. Se on kuitenkin mahdollista ja esimerkiksi Schmidt & Benderin putkiin on mahdollista saada tilaamalla erilaisia kaiverruksia, ristikoita, värivaihtoehtoja ja niin edelleen. Tässä malliksi Jukka Mattilan yhdessä kaverinsa Sepon kanssa ideoima veneeseen kiinnitttävä ”sorsantappolaite”: 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 70 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 70 1.12.2014 13:23:52 1.12.2014 13:23:52. Pienpetokilpailun voittaja palkittiin CUSTOMOINNIN tavoitteena on muokata väline vastaamaan paremmin käyttäjän tarpeita. ”Ladattu haulikko on nopeasti nostettavissa poskelle, kun sorsa pomppaa sauvoimella kaislikossa työnnettävän veneen edestä siivilleen. Putki ja jalustat on pinnoitettu vastaamaan aseen (Sauer 202) väritystä ja tähtäimeen kaiverrettu asiakkaan nimi. Koska kyseessä on yksilöllinen tuote, hinnat ja erilaisten optioiden saatavuus selviävät vain kysymällä tehtaalta. Aseissa tämä on tutumpaa, mutta tähtäimien puolella ei niinkään. Kaupallisesti valmistetusta telineestä saisi hyvin helposti sellaisen, että sen pystyy muutamalla siipimutterilla tai vastaavalla kiinnitysruuvilla säätämään erilaisille aseille ja toisaalta sekä oikealta että vasemmalta puolelta ampuville sorsastajille sopivaksi. Se on kuitenkin mahdollista ja esimerkiksi Schmidt & Benderin putkiin on mahdollista saada ti Custom tähtäimiä Schmidt & Benderiltä S& B:n tansanialaiselle asiakkaalleen customoima Stratos 2,5-13x56. Aseissa tämä on tutumpaa, mutta tähtäimien puolella ei niinkään. Custom-tähtäimiä Schmidt & Benderiltä CUSTOMOINNIN tavoitteena on muokata väline vastaamaan paremmin käyttäjän tarpeita
Erityisen paksu vuori suojaa kylmältä. Sopii syksyn kyttäysjahteihin. 3-12×42SF, 4-16×42SF ja 4-16×50SF –malleissa on parallaksinsäätö tähtäimen sivulla. Nikon PROSTAFF 7 VIDEOSARAN uutuuselokuva kertoo hirvenmetsästyksestä Inarissa. Tärkeimmät ominaisuudet ovat monikalvopinnoitetut linssit, ¼ MOA:n säätönaksut, suuri silmäetäisyys sekä vesitiivis, huurtumaton ja iskunkestävä rakenne. Pinta Supershell™. Mukana tulee mustasta synteettisestä Clarino-nahkasta valmistettu sisäkäsine, joka parantaa eristystä ja ylläpitää toimintakykyä. Muut ominaisuudet 5-tex™, korkealaatuinen, hengittävä tuulenja vedenpitävä välikalvo. Koot 8, 9, 10, 11, 12 METSÄSTYSKÄSINEET 5etta-metsästyskäsineet on kehitetty yhteistyössä metsästäjien kanssa pohjoismaisen ilmaston vaatimuksiin. Ristikkovaihtoehtoina on Duplex ja BCD. 5etta pitää sinut lämpimänä ja kuivana – estämättä toimintaasi silloin, kun kohde on tähtäimessäsi. Kämmenpuoli Synteettistä Clarino-nahkaa. Kämmenpuoli Synteettistä Clarino-nahkaa. Kämmenpuoli Musta, joustava vuohennahka. Peukalon sisäpuoli on vahvistettu kulutusta vastaan. HL-1165 on kyttääjän unelmahansikas ja sitä arvostavat myös moottorikelkkailijat. Tuulta ja vettä hylkivä yläpinta. Valmistumisvuosi: 2014 Kesto: 47 min Lisätietoja ja tilaukset: www.videosara.fi Erämaan hirvenpyytäjät UUSI Prostaff 7 -sarja laajentaa Nikonin valikoiman 30 mm runkoputken kiikaritähtäimiin. Koot 8, 9, 10, 11, 12 HIGH LINE 1165 TALVIKÄSINE HL-1165 on kylmimpien säiden talvikäsine. Käsineessä on lisäksi lämpötyyny ja 5-tex™, hengittävä vedenpitävä välikalvo. Eteläisen Suomen pyytäjille elokuva on katsomisen arvoinen jo siksi, että siinä näkee kuinka paljon olosuhteet voivat vaihtua saman valtakunnan sisällä. Varustettu kosketusnäyttöpinnalla. Pinta Supershell™. Ampumasormi joustavaa stretchiä. Prostaff 7 -tähtäimillä on 30 vuoden takuu ja niiden hintahaarukka on 319–519 euroa. Pinta Supershell™. Tarvittaessa rukkanen jää roikkumaan ranteeseen ja voit ampua pelkällä sisäkäsineellä. Lisätietoja: www.nikon.fi 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 71 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 71 1.12.2014 13:23:54 1.12.2014 13:23:54. Vuori Thinsulate 100 g. Koot 8, 9, 10, 11, Leica vs Swarovski MAALISKUUSSA 2011 pidetyistä IWA OutdoorClassics –messuista lähtien Leica Camera AG ja Swarovski Optik KG ovat kiistelleet siitä, loukkaako Leica Magnus-kiikaritähtäimellään Swarowskin patenttia. Käsineet kestävät kosteutta ja tuulta. Ampumasormi on joustomateriaalia, joten voit ampua käsineet kädessäsi. Monipolvinen riita on kestänyt yli 3,5 vuotta. Muut ominaisuudet Aukko ampumasormelle. Vaikka pyyntimenetelmä, hirvijahti koirilla, on tuttu, tiettömät erämaat ja harvat metsät muuttavat asioita merkittävästi. Viimeisimpänä askeleena on Euroopan Patenttiviraston (EPO) Muutoksenhakulautakunnan päätös peruuttaa Swarowski Optik KG:n patentti. Vuori Vuoreton. Vuori Thinsulate 100 g ja Polyfilla 1 800 g. MAAHANTUONTI JA TUKKUMYYNTI: HJORTH URHEILUTUKKU www.hjorth.fi ja www.ase.fi HIGH LINE 1164 SYYSKÄSINE HL-1164 on tyylikäs käsine kylmiin päiviin. Peruutus tuli välittömästi voimaan ja koskee kaikkia EU-valtioita. 5-tex™, vesitiivis hengittävä välikalvo. HIGH LINE -metsästyskäsineet täyttävät kaikki vaatimukset. 71 • HIGH LINE 1163 VUORETON KÄSINE HL-1163 on joustava ja hiljainen käsine, joka sopii metsästykseen elo-syyskuussa. Muut ominaisuudet 5-tex™, korkealaatuinen, hengittävä tuulenja vedenpitävä välikalvo.Ranneremmi ja ampumakäsine kuuluvat pakettiin. Suosittu koiranohjaajien parissa
Tulostin tekee myös kaikki kierteet ja muut pienet yksityiskohdat. Tilaa nyt joulun mielenkiintoisin kirjapaketti suoraan kirjailijalta osoitteesta jij@dlc.. a erikoiselta ja nnostellaan hiattaa sen kiina kerrallaan ja tuntia. Vaimentimen hintaluokka on noin 800 euroa. Titaanivaimentimia myy Suomessa Varuste.net. Tulostin tepienet yksityismyös erikoisemmentimessa on joka vähentää a merkittävästi. Käsittelemme myös muutoin talven metsästäjälle asettamia haasteita. TE Titan – tulostettu vaimennin NORJALAINEN Trorud Engineering AS valmistaa kiväärin äänenvaimentimia 3D-tulostuksella. Riista 1/2015 ilmestyy 6.2.2015 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 72 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 72 1.12.2014 13:23:56 1.12.2014 13:23:56. Upeat kirjat Latvalinnustus – metsästystä ääriolosuhteissa ja Riistaruokia – parasta pöytään nyt yhteishintaan 50 euroa (+pakkaus ja postimaksu 12 euroa) . Näin on, vaikka varsinainen vaimennin on jäähdytysvaipan sisäpuolella ja rakenteessa on siten ylimääräinen kerros. 800 euroa. 72 • UUTISIA JA UUTUUKSIA Tiedota Riistan tapahtumakalenterissa! Lähetä tiedot tapahtumastasi Riistan toimitukseen osoitteella tero.kuitunen@riistalehti.fi Riista-lehden avustaja ja eräkirjailija Juha Jormanainen tarjoaa vain Riistan lukijoille joulun parhaan lukupaketin. Näin on, vaikka varsinainen vaimennin on jäähdytysvaipan sisäpuolellajarakenteessa on ng AS valmistulostuksella. Menetelmä mahdollistaa myös erikoisemmat rakenneratkaisut, TE Titan vaimentimessa on esimerkiksi erillinen ulkovaippa, joka vähentää vaimentimen pinnan kuumenemista merkittävästi. Testissämme ovat suoravetolukkoiset kiväärit. ssa Varuste.net. Titaanin tulostaminen voi kuulostaa erikoiselta ja sitä se onkin: siinä titaanipulveria annostellaan hitaasti haluttuun kohtaan ja laser sulattaa sen kiinteäksi. Lisätietoja valmistajasta: www.tronrud.no Riist Juha lukijo Upe met Riist yhte (+pak Kirjo nyt suo jij@ (04 Koska titaani on kevyt metalli, on TE Titan kokoaan huomattavasti kevyempi vaimennin. Seuraavassa numerossa Sydäntalvella aiheina ovat metsästäjän pakkaspuvut ja talvipukeutuminen. Kirjoihin tulee tekijän signeeraus. Tulostin tekee 20 vaimenninta kerrallaan ja aikaa erän valmistumiseen kuluu 90 tuntia. JOULUTARJOUS RIISTA-LEHDEN LUKIJOILLE yhteishintaan 50 € (+pakkaus ja postimaksu 12 euroa) Koska titaani on kevyt metalli, on TE Titan kokoaan huomattavasti kevyempi vaimennin. aikki vaimenoviholkkia luiaalia eikä kosa. tai puhelinnumerosta (0400) 851 911. Menetelmän etuna on se, että kaikki vaimentimen osat, kuvassa näkyvää muoviholkkia lukuunottamatta, ovat samaa materiaalia eikä koneistamista tarvita missään vaiheessa
alv. alv. 10 %). T t t i til + A II o 50 €) an ti.fi 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 73 70-73_Uutiset ja markkina_TK.indd 73 1.12.2014 13:24:02 1.12.2014 13:24:02. 73 • Markkinapaikka ERÄLIIKE HIIDENKIVI Browning, Verney-Carron, Zeiss ja Swarovski kauppias Verney-Carron VERCAR haulikot 890 € ( 945 € ) 12/76, 5 vaihtosupistajaa, ulostyöntäjät, teräshaulikelpoinen, 3,1 kg WWW.HIIDENKIVI.FI Ruoholahdenkatu 26, 00180 Helsinki +358 9 626 009, info@hiidenkivi.. www.hiidenkivi.fi www.hiidenkivi.fi Koe elämäsi metsästyssafari Etelä-Afrikan Limpopossa! Tilaa laadukas Riista-T-paita Koot: L, XL ja XXL Hinta + postituskulut Tilaukset sähköpostilla tero.kuitunen@riistalehti.fi 19,90 euroa R E T K E I LY • M AT K A I L U • VA R U S T E E T Tilaa Retki tutustumistarjouksena – saat lahjaksi hienot Spy Targa II -laskettelulasit (arvo 50 euroa ) Tutustumistilaus 3 numeroa ja SPY TARGA II -laskettelulasit (arvo 50 €) huimaan yhteishintaan 48,90 euroa (sis. 10 %) tilaajapalvelu@retkilehti.fi TYYLIKKÄÄNÄ RINTEESEEN! Tilaus jatkuu kestotilauksena 6:n numeron jaksoissa hintaan 50 euroa (sis. Ilmestyy 10 kertaa vuodessa
Hirvikoiraksi patukka paineli päättäväisesti ketunjälkeä pitkin ja sadan metrin jäljen päästä löytyi häirikkö hengettömänä. Naapurin koira oli huomannut kupletin juonen ja olisi kovin innokkaasti lähtenyt taas toimeen. Koska olin tyystin kyllästynyt politikointiin, otin kourallisen koirannappulaa ja kävin viskaamassa ne lumiselle pihatienpistolle naapurin koiratarhan lähistölle. Odotin toisenkin kierroksen ja käsikirjoitus oli edellisen kaltainen, joskin kettu oli pienempi kuin ensimmäinen eikä se päässyt osumasta kuin kymmenisen metriä. Kykenemättömyyden selittely meni jopa niin pitkälle, että koiranomistajat alkoivat syytellä kissanomistajia siitä, että kyseessä ei suinkaan ollut kettu. Muut hirviporukat, puliukko-osastoa myöten, olivat saaneet hirvensä, mutta papoilla eivät hirvet enää nousseet edes talvehtimisalueille. Tasan varttia vaille yhdeksän, aivan kuten edellisinäkin iltoina, alkoi haukkuvien koirien aalto saavuttaa naapurin tarhan. Käsittämätöntä. Hirvet olivat kuulemma loppu, vaikka vasta edellisellä viikolla niitä oli havaittu riistapellon jämien kimpusta puolijoukkueellinen. Saatuani koiran häkkiin, dumppasin ketun väliaikaissäilytykseen kompostin taakse. Mutta kylällä oli hirvikatoakin suurempi ongelma. Otin uutena kyläläisenä sovittelevan asenteen ja pyysin kaikkia kirjaamaan tarkkaan ylös seuraavana yönä kuuluvien haukkumisten ajankohdat, jotta ketun liikkeet voitaisiin kartoittaa tarkemmin ja suunnitella jonkinlainen jahdintynkä jollekin sopivalle metsäpätkälle talojen välissä. Aivan kuin aikoinaan Lärsäkössäkin, papat alkoivat vaatia omaa osuuttaan lihoista ja pakastearkuilla käymisestäkin puhuttiin. Mutta samapa tälle, papoilla ei ollut hirviä. Kuvassa komeili potra kettu, jota koira yritti napata jalallaan häkinsilmän läpi. Itselleni ilmiö oli niin ihmeellinen, että se suorastaan pysäytti. 74 • VIIMEINEN SANA Mallasjärvellä oli alkanut talvi, sanan varsinaisessa merkityksessä. Koska kettu säntäsi metsään, otin oikeudekseni ottaa jälkikoiraksi toisen naapurin harmaista. Tästä vartti niin kettu olisi ensimmäisellä kierroksella. Kukaan ei siis ollut kykenevä hoitamaan häirikköjä pois päiviltä kun niiden perään ei voitu löysätä ajuria. Tiesin melkein tarkastaa kellon ketun liikkuma-aikojen suhteen, joten painuin passiin iltauutisten alkaessa. Itselleni ei ollut varsinaisesti yllätys, että koiranhaukkuja kirjaamaan lähteneet kyläläiset eivät enää seuraavana päivänä muistaneet koko episodia, sillä kylä vaikutti rauhoittuneen kuin taikaiskusta. Enää myöskään Rötkösten ei tarvitsisi jännittää Misse-rievun puolesta. Toki pari kuumaverisempää sanoa pätkäytti pappaköörille pahoja sanoja aina siihen asti, että vuokrasopimusmapillakin asti päästiin käymään, mutta onneksi kahinoista kuitenkin selvittiin ilman hehtaarimenetyksiä. Seuraavana päivänä kalabaliikki luonnollisesti jatkui, mutta satuin onneksi juuri paikalle kun tinka koirien haukkumisesta oli pahimmillaan kyläkaupan eteisessä. Syyllinen oli selvä. Muutama kettu oli keksinyt kiertää kylän koirahäkkejä ruokakuppien puhdistusperskojen toivossa. Tilanteen muhiessa olin kuvannut riistakameralla naapurini koiranhäkkiä, jossa pari hirvikoiraa sai niin maan halvatunmoisen kohtauksen kolmesti yössä. Ja taas oli uusi tappelu käynnissä. Jos siis jonkin päätä vaadittaisiin vadille, olisi se Rötkösten Misse. Mallasjärven kylä oli toivottoman surkea siinä suhteessa, että kaikki niin sanotut metsästäjät olivat enemmän tai vähemmän koiramiehiä ja siksi kiertelevät ketut kerta kaikkiaan ylitsepääsemättömän tuntuinen ongelma. Vaikuttaa siltä, että jotkut ongelmat kannattanee tällä kylällä hoitaa jatkossakin kaikessa hiljaisuudessa. Kettujahti Tämä oli sen viimeinen virhe, sillä pienoiskiväärin luoti lopsahti sen kylkeen yön hiljaisuudessa. Kettu ei vitkutellut vaan ampaisi suoraan koirannappuloiden kimppuun. Kyläläiset olivat epäileväisiä, mutta rauhoittuivat. Reiska Naapurivaara 74_VS-Ketun vitkutus_TK.indd 74 74_VS-Ketun vitkutus_TK.indd 74 28.11.2014 13:44:18 28.11.2014 13:44:18. Koiran talutin takaisin pitäen ketun hännästä koiran hoitaessa otteen kurkusta. Kettu ei vitkutellut vaan ampaisi suoraan koirannappuloiden kimppuun. Tämä aiheutti normaalit käräjöinnit, joskin hieman siistimpään tyyliin kuin mihin Lärsäkössä olin tottunut. Koirien haukku lakkasi kuin veitsellä leikaten. Kolmatta aaltoa ei enää aamuyöstä tullut, joten se oli ollut jommankumman saaliiksi saadun aikaansaannoksia. Tämä aikaansai valtavan äläkän koirissa ja varsinkin koirattomissa talouksissa, joissa vaadittiin räkyttävien koirien päitä vadille
Häijään Urheilutarvike Ky Tupurlantie 4 38420 Häijää Eräkontti Oy Kinturinkuja 4 11120 Riihimäki Salainen Agentti Hitsaajankatu 13 00810 Helsinki Varuste.net Ruosilankuja 3 00390 Helsinki Forssan Ase ja Retkeily Opintie 2 30100 Forssa Kurre Erä ja Kalastus Pitkäkatu 44 65100 Vaasa Ulkoiluliike Patikka Savilahdenkatu 10 50100 Mikkeli WildSport Valtakatu 48 Lappeenranta Ollin Erä ja Kalastus Rovakatu 41 96200 Rovaniemi Tiuran Uistin Kallisenhaara 2 H 4 90400 Oulu Maken Pyydys Tulliportinkatu 25 70100 Kuopio Erä+Heinola Savontie 7 18100 Heinola Erä+ Kuopio Leväsentie 2 70700 Kuopio ElmoSport Kuusamo Kitkantie 18 93600 Kuusamo ProFish Ilmarisenkatu 4 40100 Jyväskylä Metsästäjän Erikoisliike Olkkonen Puistokatu 33 85800 Haapajärvi Jälleenmyyjät ympäri Suomen TESTIVOITTAJA Tapio Scout Nebraska Pro Maahantuoja
20141117_RIISTALEHTI_1634.indd 1 18.11.2014 13:23:13. alv 24%) TECLA 330 vakuumikoneen ostajalle uritettuja vakuumipusseja 100 kpl kaupanpäälle. Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti. Jopa 100 kg riistalihaa tunnissa.. VAKUUMIKONE TECLA 330 400W RST Koneille täydellinen huolto ja varaosasaatavuus maahantuojalla. myynti@myllyposti. . LEONARD MR972LM12 Leonardin lihamyllyt metsästäjille ja poromiehille sekä kotikäyttöön hyvän ruoan ystäville. Myllyposti, Yrittäjäntie 9 21870 RIIHIKOSKI puh. Valmistusmaa Italia. (02) 242 2123 www.myllyposti. -lehden toimituksen testissä viisi tähteä 12/2009 Metsästäjälle laatua pukinkonttiin Metsästäjälle laatua pukinkonttiin 450,00 €/laite (sis. Takuu 2 vuotta