Eland Hirviantiloopin metsästys Namibiassa Steiner Ranger 1-4x24 Käyttötesti: Beretta 690 Sporting III 8 / 2015 9,20 € Peuran kutsuminen ja houkuttelu Kettumiehen kaveri – venäjän ajokoira Projekti: Kettukivääri Pikatesti: BS Planet 3000 -koiratutka LOUKKUPISTOOLIN HANKKIMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Huikeita lahjoja sivuilla 64-65 Tutustu ja tilaa Riista
BRISTOL WINDSTOPPER HIGHVISION Tuulenpitävä lämmin huomiopipo. DEER DRIVER GLOVE 1197 Vuorettomat ja kestävät hirvennahkakäsineet vapaa-aikaan tai metsälle. NORDIC SAFETY HEATER Hattu erittäin kylmiin olosuhteisiin turvavärityksellä. M20S-HS3 HUNTING KIT CREE XM-L2 LED strobo tin, jolla valaisimen voi kiinnittää mihin tahansa terästuotteeseen. Valmistettu tuulenja vedenpitävästä kankaasta.Taitettavat korvaläpät ulkopuolella, joiden alapuolella hatussa on ''kuuloreiät'' Materiaali: 100% polyesteria, teflonkäsitelty Vuori: 100% nailonia, 100% akryyliturkis WINTER GLOVE 1165 -PASSIHANSKAT Erittäin laadukkaat rukkaset alushanskoilla kylmille keleille, suunniteltu erityisesti metsästäjille. vihreä ja sininen eivät sisälly paketttitin. 09 454 0707 129€ 124 90 32 90 Tutustu koko eksklusiiviseen valikoimaamme, joka sisältää asepussit sekä kiväärille, että haulikolle ja hienot patruunalaukut. Ruosilankuja 3 | 00390 | Helsinki | www.varuste.net | info@varuste.net | puh. 180€ 200€ 350€ Haulikkopussi 180€ 300€ Riista_02-03-Varustenetindd.indd 2 30.11.2015 9.09.23
10x32 | 690.00 € 8x32 | 689.00 € VICTORY HT 2,5-10X50, RISTIKKO 60, ASV+ Tehokas jokapaikan kiikaritähtäin kaikkiin metsästystarpeisiin. ROSELLI ERÄPUUKKO UHC Metsästäjän unelmatyökalu, jonka terä on valmistettu Roselli koivua. WINCHESTER UNIVERSAL sarja puulaatikossa. Safari Ultrasharpissa on hyvä kuvankirkkaus, värien toisto-ominaisuudet ja toimii myös silloin, kun valoa ei ole paljoa tarjolla. Riista_02-03-Varustenetindd.indd 3 Riista_02-03-Varustenetindd.indd 3 30.11.2015 9.09.07 30.11.2015 9.09.07. LUPAKIRJALOMPAKKO Säilytä näppärästi aseluvat metsässä. SAFARI ULTRASHARP 8X22 Edullinen, kevyt ja moneen käyttötarkoitukseen sopiva katselukiikari. vaihtoehto hintaan 77.90€ (sh. 100% silkkiä. Materiaali mukavaa, pehmeää ja CONQUEST HD 8X56 katselukiikarit aina hämäräolosuhteisiin saakka. Valittavissa hirvi-, fasaani-, sorsa-, ja saksankolmessa eri värissä: Vihreä, punainen ja oranssi. Tuppi on tehty tukevasta kotimaisesta parkkinahasta. ASPEN Hyvän hinta-laatusuhteen lämpöliivi sekä miesten ja naisten malleissa. Unelmalahja itselle tai parhaalle metsästyskaverille. Lompakkoon mahtuu myös EU:n asepassi ja kortit. 91€) 99 90 sh.132€ 39€ 49€ SOLMIO & TASKULIINA Jokaisen tyylitietoisen metsästäjän luottovalinta after hunt -tilaisuuksiin tai ihan muuten vaan pidettäväksi. Liivissä iso lämmityselementti yläselässä, pieni ristiselän lämmitin ja lisäksi vielä kaksi pientä lämmityselementtiä rinnassa
(03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. alv. 34 K U V A T im o H ö y s n ie m i www.facebook.com/riistalehti K U V A J u h a J o rm a n a in e n TAITTO Tenhelp Oy/ Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna 70 8 K U V A J o e l A h o la Riista_04-05-Sislu_TK.indd 4 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 4 30.11.2015 12.15.27 30.11.2015 12.15.27. ISSN 1796-8267 www.riistalehti.. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. 041-451 4015 tero.kuitunen@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. RIISTA ILMESTYY 8 KERTAA VUONNA 2015 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. 8/2015 TEKIJÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Esa Höysniemi Juha Jormanainen Jouni Kantonen Tuomo Karsikas Arto Määttä Mikko Lamminpää Ville Pohjola Pekka Mommo Jukka Saarinen Pasi Uusivirta VALOKUVAAJAT Tuomo Karsikas Tero Kuitunen Arto Määttä Ville Pohjola KANNEN KUVA Adobe Stock TILAAJAPALVELU p. PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen p. alv. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.
Ajankohtaiset 6 Pääkirjoitus 8 Kritiikkipalaveri: Erään loukkupistoolin tarina. 14 Suomi riistamaana 2025: Osa 3, heikkoudet 78 Uutiset & Uutuudet 82 Viimeinen sana Jahdissa 18 Tarina: Hammaslääkäri 34 Ulkomaat: Eland 46 Franchin vieraana 54 Kettumiehen käveri: Venäjän ajokoira 70 Peuran houkuttelu: Pillit, sarvet ja hajusteet Tieto ja Taito 22 Haulikkonurkka: Täyteishaulikon ongelmakohdat 24 Riistaeläin: Orava 26 Metsästäjän latauskoulu: .22–250 Remington 30 Riistaresepti: Käristys 32 Koirien valeraskaudet 60 Kengät kuntoon! Aseet ja varusteet 42 Käyttötesti: Beretta 690 Sporting III 50 Ase ja sen tekijä: JO-KI .338 Lapua Magnum 58 Steiner Ranger 1–4x24 66 Projekti: Kettukivääri 74 Asut: lämpimänä kytiksellä 76 Pikatesti: BS Planet 3000 -koiratutka 100 % metsästystä K U V A V e ik k a G u s ta fs s o n 46 K U V A K a ri L in d h o lm 54 K U V A A rt o M ä ä tt ä 68 K U V A P e k k a M o m m o 32 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 5 Riista_04-05-Sislu_TK.indd 5 30.11.2015 12.15.30 30.11.2015 12.15.30
Hyvin todennäköisesti jossain päin Suomea toimii erittäinkin pätevä alan firma, josta ei ole kuultu mitään myöskään RIISTAn toimituksessa. On syytä korostaa, että valitsemme mukaan yrityksiä, joiden tuotteissa on muutakin ideaa kuin kotimaisuus. Ongelmana Suomessa on se, etteivät edes huippuluokan tuotteita valmistavat yritykset osaa pitää melua itsestään. Tuotteissa pitää olla uusia innovaatioita, niiden laadun pitää olla korkea tai niiden pitää sisältää muita metsästäjän kannalta merkityksellisiä ominaisuuksia. Artikkelisarjan tärkeimpänä ajatukPs. Olemme jo valinneet osan esiteltävistä yrityksistä, mutta otamme mieluusti vastaan vinkkejä ja ideoita. Vuonna 2016 tulemmekin esittelemään RIISTAn sivuilla suomalaisia metsästysvälineiden valmistajia. Ongelmana Suomessa on se, etteivät edes huippuluokan tuotteita valmistavat yritykset osaa pitää melua itsestään. Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 6 Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 6 30.11.2015 14.37.20 30.11.2015 14.37.20. 6 • PÄÄKIRJOITUS Suomessa osataan A jatus suomalaisten yritysten esittelemisestä on noussut RIISTAn toimituksessa puheeksi säännöllisesti. Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi Meiltä kun löytyy suuri määrä metsästysvälineiden valmistajia, jotka tunnetaan huomattavan heikosti. Nyt kun kotimainen työ on tapetilla ja sloganit, kuten ”ostamalla suomalaista 10 eurolla kuukaudessa syntyy x määrä uusia työpaikkoja”, kannustavat kotimaisuuden suosimiseen, päätimme kantaa kortemme kekoon. Pelkkä suomalaisuus ei siis riitä. He osaavat markkinoinnin aivan eri tavalla. Enkä nyt tarkoita kansainvälisiä markkinoita vaan ihan kotimaata. Onkin suorastaan karmeaa seurata tätä: kuinka joku voisi osata ostaa suomalaisen tuotteen, jos ei edes tiedä että sellainen on olemassa. Pienenä kiitoksena ja joululahjana laitoimme tilaajien lehtien väliin lupakotelon, jossa metsästykseen liittyvät paperit säilyvät suojassa. Ideaalitilanteessa kotimainen yritys tarjoaa parhaita tuotteita, mitä rahalla ylipäätään on saatavissa. . Jos joku on tästä eri mieltä, kannattaa verrata vaikka Ruotsiin. Tällaisia yrityksiä toimii niin aseiden, asetarvikkeiden, ampumatarvikkeiden, metsästysvälineiden, metsästyselektroniikan kuin metsästysvaatteidenkin saralla. sena on auttaa näitä yrityksiä ja metsästäjiä löytämään toisensa
• ERITTÄIN KORKEA YLI 96 % VALONLÄPÄISY • 34 MM RUNKOPUTKI • VALTAVA SÄÄTÖALUE: 380 CM / 100 M • HUIPPULAATUA, AJATON JA TYYLIKÄS MUOTOILU Schmidt & Bender GmbH & Co. Pikasäädettävän etäisyystornin suojakansiin voidaan tehdä asiakkaan haluamat kaiverrukset eri patruunaerille ja ampumaetäisyyksille. Pitkille ampumaetäisyyksille 34 mm runkoputkella varustettu „Polar T96“ tarjoaa uskomattoman paljon säätövaraa. Koskaan aiemmin 4x zoomilla varustetussa kiikaritähtäimessä ei ole onnistuttu saavuttamaan yli 96 % valonläpäisyä ja vasta nyt on mahdollista hyödyntää myös viimeistä hetkeä ennen täydellistä pimeyttä. UUTUUS MAAILMAN KIRKKAIN KIIKARITÄHTÄIN: ENSIMMÄINEN KIIKARITÄHTÄIN YLI 96% VALONLÄPÄISYLLÄ. 2.5-10x50 Polar T96 2.5-10 x 50 Polar T 96* Schmidt & Bender aloittaa „Polar T96“-linjallaan uuden korkean valonläpäisyn aikakauden. KG | Am Großacker 42 | D – 35444 Biebertal, Saksa | puh.: +49 (0) 6409 8115 | info@schmidt-bender.de | www.schmidt-bender.com Lisätietoja tuotteesta ja jälleenmyyjän tiedot löydät osoitteessa: www.schmidt-bender.com * Kuvassa näytetään malli BDC HS (saatavana erityisvarustuksena) Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 7 Riista_06-07-Paakkari_TK.indd 7 30.11.2015 14.37.21 30.11.2015 14.37.21. 2.5-10x50 Polar T96 on ihanteellinen kyttäyskiikari
Ennätys on yli 30 yksilöä samana iltana. Eletään helmikuun viimeisiä päiviä, kun tutustun paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kotisivuihin. Pienoiskiväärin kuljettaminen selässä olisi sivullisten turhaa provosointia. Kaksi pentua seuraa juosten emoaan, joka kiitää jo pyöräni ajovalon kiilassa kohti autotietä. Saan välittömästi kiitokset aktiivisuudestani ja minut ohjataan parin paikalliPistooli on ainoa järkevä valinta loukkuaseeksi, kun pyydysten tarkastuskierros tehdään polkupyörällä. Huomaan, että yhdistys yrittää innostaa jäseniään pienpetopyyntiin. Kohtaamani supikoirat eivät ole mikään harvinaisuus pyöräreitilläni. Olen päntännyt metsästäjän tutkinnon 11-vuotiaana, lähes kolme vuosikymmentä sitten. Riistanhoidollinen pienpetopyynti kärsii pitkästä ja raskaasta byrokratiasta. Lähes joka ilta näen ketun tai supikoiran – sekä runsaasti rusakoita ja villikaneja. 8 • KRITIIKKIPALAVERI Kritiikkipalaveri on mielipidepalsta, jossa lehden tekijät ja lukijat tuovat esiin metsästykseen vahvasti tai hatarasti liittyviä mielipiteitään. Jahtini suuntautuvat kotiseudulleni Satakuntaan ja valtion maille pohjoisen erämaihin. Ne kiipeävät jyrkän penkan päällä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Erään loukkupistoolin tarina K olme supikoiraa nousee merenrannan kaislikosta. Olen polkemassa parin peninkulman työmatkaani RIISTAn toimituksesta kohti kotia. Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 8 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 8 27.11.2015 11.35.54 27.11.2015 11.35.54. Tuollainen riistapaljous saa pyyntiveret kuohumaan. Mieleni tekisi päästä edes minkinpyyntiin täällä pääkaupunkiseudulla. Otan yhteyttä riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaan kysyäkseni miten voisin antaa oman panokseni riistanhoitotyölle. Ensimmäinen supikoira saadaan hengiltä kuukausien paperinpyörityksen jälkeen
Samassa tajuan, että tietokone todennäköisesti analysoi myös vastausaikani. Molemmat tahot tarjoavat käyttööni pyyntivälineitäkin, mutta joudun kieltäytymään, koska minulla ei ole supikoiran lopettamiseen sopivaa loukkupistoolia – vielä. Haluaisin selittää tekoani, mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Olen lyönyt yläasteella useaakin poikaa, sillä yritin selvitä koulupäivistä suurta kiusaajajoukkoa vastaan – koululaitos ja opettajat eivät turvaa osanneet antaa. Lopulta pärjäsin yksin jo useaa kiusaajaa vastaan, ja kotiin lähti joku muukin verta valuen. Mikä olisi soluasunnossa asuvan opiskelijanuorukaisen perhe, hän yksin vai kuuluuko perheeseen joku muukin. Olen tekemässä soveltuvuustestiä poliisiasemalla, sillä yritän hankkia lupia menehtyneen isoisäni kahteen kivääriin ja haulikkoon. Siinä kysytään jotain huumeista. Hikoilua poliisiasemalla ”Oletko lyönyt tai onko sinun tehnyt mieli lyödä toista henkilöä?”, tietokoneen näyttö kysyy syyttävästi. Valitsen rehellisesti tietokoneelta myöntävän vastauksen: olen lyönyt toista henkilöä. Kone kyselee myös perheeni mielenterveydestä, mutta missään ei täsmennetä mitä perheellä tarkoitetaan. ”Oletko rikkonut lakia tarkoituksella?”, tietokone inttää selvää asiaa. Tunnen, että vastaus antaa minusta väkivaltaisen kuvan, aivan kuin olisin joku vaimonhakkaaja ja äkkipikainen raivoaja, jolle ei asetta saisi antaa. Toinen seura ei vastaa lainkaan yhteydenottooni, mutta se ei haittaa, sillä naapurissa minut hyväksytään seuran jäseneksi kolme päivää myöhemmin! Olin kuvitellut lunastavani vieraskortin minkinpyyntiin, mutta minulle avautuvat mielettömät pyyntimahdollisuudet: seura on vuokrannut kaupungilta 3 000 hehtaaria joutomaita ja puistometsiköitä pienpetopyyntiin ja villikanien loukutukseen. KU VA P ek ka M om m o Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 9 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 9 27.11.2015 11.35.58 27.11.2015 11.35.58. En ole koskaan saanut edes pysäköintivirhemaksua saati sakkoja, mutta rikon lakia lähes päivittäin kuten kaikki muutkin: Olen ajanut pyörällä jalkakäytävällä ja joskus jopa ilman kypärää. 9 • sen metsästysseuran pakeille. Kannattiko tähän huumekysymykseen nyt ottaa minuutin miettimisaika. Villikanien loukutus on pienpetojen pyynnin ohella riistanhoitotyötä, jonka mainitseminen hakemuksessa osoittaa hakijan loukkupyyntiaktiivisuutta. Kiusaaminen loppui vasta, kun sain urheilun myötä lihaksia ja voimaa. Enkä ole ilmoittanut kaikkia pullonpalautusrahoja verottajalle, vaikka panttipullot eivät ole olleet aina ostamiani. Seuraava yli 260 kysymyksestä rävähtää näytölle. Onpahan tämä testi voimassa seuraavat kolme vuotta – jos vain pääsen läpi. Olen unohtanut joskus käyttää pimeällä heijastinta ja nopeuskin on ollut kolmenkympin alueella pari kilometriä yli sallitun. Kuuluvatko siihen samassa asunnossa asuvat henkilöt vai pitäisikö siihen ajatella myös muualla majailevat vanhemmat ja sisarukset. Olen kovassa flunssassa, joten kaivan taskusta paperia, niistän välillä nenääni ja otan pari kurkkupastillia. Sekä seura että riistanhoitoyhdistys ehdottavat minulle heti minkinpyynnin lisäksi supien loukutusta. En sekoittanut loukkupistoolin hankintaa tähän prosessiin, sillä haluan ensin perintöaseet itselleni
Pyydän vain allekirjoitukset laatimaani suositukseen. Kai sitä voisi ulkoiluttaa naapurin koiraa malliksi, mutta minä en voi lainata kaverin pistoolia supien loukutukseen. Olen varma, että joudun puhutteluun vastattuani rehellisesti, mutta hämmästyksekseni tulokseni ei johda jatkotoimiin. Haluaisin loukkuaseekseni kertalaukeavan pienoispistoolin. Myös RIISTAn suositus on erinomainen: kirjoitan sen itse – mitä sitä turhaan päätoimittajan tai kustantajan työtaakkaa lisäämään. Kuinka voin tehdä jo nyt aktiivisesti supikoirien loukkupyyntiä, vaikka haen vasta saaliin lopettamiseen tarvittavaa asetta. Kerrataanpa: ampuma-aseen hankintalupahakemukseen pitää hakea riistanhoitoyhdistykseltä lausunto, jonka hakemiseen pitää hakea suosituksia. Riistanhoitoyhdistyksen lausuntoa haetaan Suomen Riistakeskuksen sivuilta löytyvällä parisivuisella hakemuskaavakkeella. 10 • KRITIIKKIPALAVERI Pidän soveltuvuustestin kysymystulvaa syyllistävänä. Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 10 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 10 27.11.2015 11.36.00 27.11.2015 11.36.00. Asutuksen läheisyydessä loukku naamioidaan huollellisesti ja se sijoitetaan ulkoilureitiltä katsottaessa joen vastarannelle, pahimpaan ryteikköön. Täytän hakemuksen netissä ja järjestelmästä näyttäisi löytyvän biotunnisteenikin valmiiksi. Tilanne on sama kuin ensimmäistä koiraa hankkivan henkilön pitäisi todistaa aktiivinen koiraharrastus. Hankintalupa voidaan myöntää vain, jos riistanhoitoyhdistys antaa aseen hankinnalle puoltavan lausunnon. Passini on juuri vanhentunut, joten tarvitsen loukkupistoolin hankintaan uuden, vaikkei ulkomaanmatkoja ole lähiaikoina suunnitteilla. No, haetaan! Metsästysseurasta saan erinomaisen suosituksen, sillä olenhan hakeutunut jäseneksi kyseiseen seuraan juuri riistanhoidollista loukkupyyntiä tehdäkseni. Loukkupistoolin hankintalupaa haettaessa hakija joutuu todistamaan loukkupyyntiaktiivisuutensa. Pino paperia Ampuma-aseen hankintalupaa haettaessa henkilöllisyys on todistettava kuvallisella henkilökortilla tai passilla, ajokortti ei riitä. Siinä kehotetaan hankkimaan suosituksia hakemukselle. KU VA Ju ss i Le ht os al o KU VA Ju ss i Le ht os al o Todistan loukkupyyntiaktiivisuuttani viimekeväisellä minkkioperaatiollani, jolloin minulla oli yli kymmenen pyydystä vireessä. Parin viikon odottelun jälkeen passi on noudettavissa lähikioskin tiskiltä. Supikoiria ei voi metsästää loukuilla ilman lopetusasetta, joten edellinen vuosi ennen pistoolihakemusta kannattaa käyttää aktiiviseen minkkien rautapyyntiin. Passikuva maksaa yllättävän paljon, mutta meneepähän kuva suoraan liikkeestä poliisin tietokantaan. Ei kai minun pitäisi ensin pyytää supeja malliksi todistaakseni osaavani homman ja päästää otukset valokuvan jälkeen takaisin pahojaan tekemään. Suositukset saatuani täytän riistanhoitoyhdistykselle lausunnon hakemuskaavaketta. Hämmennyksekseni joudun todistamaan aktiivisen loukkupyyntiharrastuksen. Pyydän suosituksen myös RIISTA-lehdeltä, sillä tarkoitukseni on tehdä loukkupyyntiin liittyviä artikkeleita tuleviin numeroihin
Soveltuvuuskokeen tein jo keväällä ja minulla on viimein kasassa kaikki vaadittavat paperit. Lisäksi olen alkusyksyn aikana osallistunut ahkerasti villikanien metsästykseen. Sairastelu on vaikuttanut työssä jaksamiseen ja yrittäjänä olen ollut välillä aikataulujen kanssa todella kovilla. Siihen asti saan laatia varsinaista hakemusta perusteluineen. Stressi ja kasvokivut ovat aiheuttaneet lievää ahdistusta ja alakuloa. Ensimmäinen vapaa aika tarjotaan parin viikon päähän. Olen hämilläni. Teen myös tarkan selvityksen tulevista loukkupyyntisuunnitelmistani. Silti kivut kasvoissa ovat hellittäneet vasta täydellisellä ruokavaliomuutoksella: muonan pitää olla laktoositonta sekä gluteenitonta ja lisäksi kaikki fodmap-yhdisteitä sisältävät ruuat ovat nyt pannassa. Pitkiä pyssyjä löytyy asekaapista lähes kymmenen. Tilaa osoitteesta www.loimumedia.fi Alennuskoodi: RIISTA Kotimaiset metsästyselokuvat erikoishintaan RIISTAN lukijoille! van lausunnon. Mainitsen siinä pyydysten sijainnit ja määrät sekä kuvailen pyynnin kulun siten, ettei toiminta aiheuta sivullisille vaaraa. Minulla on ollut aseita jo 25 vuotta. Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 11 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 11 27.11.2015 11.36.04 27.11.2015 11.36.04. Todistan loukkupyyntiaktiivisuuttani viimekeväisellä minkkioperaatiollani, jolloin minulla oli yli kymmenen pyydystä vireessä. Tiedostin ongelVajaan kahdeksan kilon painoinen supikoira on peto, joka ehti yön aikana järsiä syöttinä olleen metsäkauriin niskapalan kaikkine luineen. Peto pitää lopettaa aiheuttamatta eläimelle turhaa kipua tai julmuutta, joten työhön tarvitaan ase. Nenäni on leikattu ja limakalvoja poltettu pariin otteeseen. Mukana on hirvikivääreitä ja itselataava pienoiskiväärikin. Onko kertalaukeava pienoispistooli todella näin vaarallinen kaTilaa Jousimetsästäjät ja Lintuhaukku –metsästyselokuvat hintaan 16,90 euroa /kpl (+ postikulut 2,50 euroa) Normaali hinta on 23,00 euroa (+postikulut 2,50 euroa). Pelästyn todella paljon lääkärintodistuksen vaatimista. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tutustuu muutaman päivän pitkään hakemukseeni, jonka jälkeen saan puoltakemuksineen, suositus metsästysseuralta, suositus RIISTA-lehdestä, kopiot metsästyskortista ja molempien metsästysseurojeni jäsenyydestä. Valkotakin vieraana Tiskin takaa virkailija pyytää asiakirjan toisensa perään: passi, sotilaspassi, hakemus, riistanhoitoyhdistyksen lausunto hapistus. Nyt voin viimein varata ajan poliisiasemalle ampuma-aseen hankintahakemuksen jättämistä varten. Kaiken pitäisi olla kunnossa. Paperia noutaessani saan käyttööni myös riistanhoitoyhdistyksen kanu-loukun, jonka olen luvannut laittaa tehopyyntiin. Ei – eipä ole, minun pitää täydentää hakemustani vielä lääkärintodistuksella ja sen jälkeen minut kutsutaan poliisiasemalle haastatteluun. Minulla kun on ollut suuria ongelmia kasvojeni kanssa viime vuosina. Otan vastaan myös riistanhoitoyhdistyksen pyynnön ongelmasupien poistamiseksi eräältä seuramme alueelta, sillä seudun asukkaat ovat valittaneet riehuvista supikoirista yhdistykselle
Se siitä. Vastuullinen urbaanimetsästäjä säilyttää loukkupistooliaan lukitussa salkussa, jonka saa sivullisilta piiloon pieneen selkäreppuun. Lääkäri laittaa nimen alle ja leiman paperiin. Minut kutsutaan haastatteluun. Kielteisellä päätöksellä hän veisi minulta metsästyksen tuoman ilon, jolla olen juuri voittanut orastavan masennuksen. Lääkärintodistus osoittautuu pelkäksi vitsiksi ja hakijan nöyryyttämiseksi: minun pitää kiertää yksityisiä lääkäreitä niin kauan, että joku kirjoittaa minulle puhtaat paperit. Entä jos lääkäri vastustaa metsästystä oman maailmankatsomuksensa vuoksi. man itse ja kävin hakemassa ajoissa ammattiapua terveysaseman mielenterveyspalveluista. Metsästys on ollut merkittävä osa jaksamistani ja työkyvyn palautumista normaalille tasolle. Ruksin kaavakkeeseen, ettei minulla ole todettu mitään seuraavista: dementia, päihderiippuvuus, psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakava masennus tai vakava ahdistus, persoonallisuushäiriö, itsetuhoisuus. Muutaman minuutin lääkärikäynti maksaa päivän palkan, mutta yritän ajatella asiaa positiivisesti. Viimein loukuilla Kolme viikkoa ampuma-aseen hankintalupahakemuksen jättämisen jälkeen saan soiton poliisiasemalta. Pelkään, että yksityinen toimija on keksinyt tästä hyvän bisneksen ja määrää minut kaikkiin mahdollisiin psykologisiin testeihin ja mielentilatutkimuksiin. Pelkoni on turha sillä rupattelemme viisi minuuttia siitä, kuinka lääkärin takapihalla oli ollut kesällä ketunpoikanen. Ja nyt joku terveyskeskuslääkäri päättää saanko pistooliin luvan. Pari tuntia myöhemmin istun lääkäriasemalla. 12 • KRITIIKKIPALAVERI Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 12 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 12 27.11.2015 11.36.09 27.11.2015 11.36.09. Se siitä. Tartun ensimmäiseen ehdotukseen, vaikka joudun sen vuoksi siirtämään jo sovittua metsäkanalinnustusretkeä hieman aikaisemmaksi. Ensimmäinen supikoira on taas yhden askeleen lähempänä loukkua, ja löydän lääkärin ja pysäköintipaikan välisestä puistosta uuden kaninpesän. Ensimmäinen vapaa aika on parin viikon kuluttua. Soitan jo poliisiaseman pihalla terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Lääkäri laittaa nimen alle ja leiman paperiin. Yllätyksekseni en voi saada lääkärintodistusta julkiselta puolelta, vaan se pitää hakea yksityiseltä lääkäriasemalta. Ruksin kaavakkeeseen, ettei minulla ole todettu mitään seuraavista: dementia, päihderiippuvuus, psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakava masennus tai vakava ahdistus, persoonallisuushäiriö, itsetuhoisuus
ampuma-aseen hankintalupahakemus 79 € . Tehdessäni lähtöä huomaan pukeutuneeni vihreisiin retkihousuihin, punaiseen paitaan ja kellertävään ulkoilutakkiin. vaimennin 108 € . Allekirjoitan lapun ja homma on selvä. Käväisen laittamassa loukut vireeseen. Kymmenet tuhannet tyytyväiset suomalaiset eivät voi olla väärässä ALKUPERÄINEN ON AINA PARAS ARCTIC SPORT • lämmin ja pehmeä Fleece -vuori • joustoistuva varsi pitää lämmön sisällä ja kylmän ulkona • 5mm:n CR-joustovaahto ja nelikerroksinen joustovuori • erittäin kevyt • erinomaiset kävelyominaisuudet • nilkan ja kannan kaksinkertainen vahvistus • 2mm:n vaahto eristys nilkan lisälämmöksi • EVA-valettu välipohja ja pyöristetty jalantila Mukavuuskäyttölämpötila -40 <> +15 . Neljän ja puolen vuoden kuluttua saan aloittaa saman luparumban soveltuvuustesteineen, suosituksineen ja puoltoineen lääkärikäyntiä unohtamatta. aliääniset panokset 200 kpl 23,60 € . pehmustettu asesalkku 42 € . Perhana – nehän ovat Etiopian lipun värit, joita rastafarit ja kannabiksen ylistäjät suosivat. riistanhoitoyhdistyksen lausunto 27 € . Lupa on ollut minulla alle vuorokauden, kun ase on jo ostettu, ja aseseppä on sorvannut siihen vaimentimelle kierteen. Poliisi ottaa auktoriteetillaan tilanteen haltuun ensisekunneista, mutta koen kohtelun reiluksi ja asialliseksi. En saa hankintalupaa seuraavan viikon alussa, vaan vasta viikon lopulla – kiitos työtaistelevan postilaitoksen. Pyyntini on muistuttanut enemmän petojen ruokintaa kuin riistanhoitoa, mutta ovatpahan supit tottuneet rauhassa käymään pyydyksillä. Olen pihalla jo ennen kuin varsinaisen haastatteluni olisi pitänyt alkaa. Loukut ovat olleet koko syksyn odottamassa asetta. Ainakin loukkupyyntiaktiivisuuden todistaminen on ensi kerralla helpompaa. Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 13 Riista_08-13-Kriittiik-Loukkupistooli_TK.indd 13 27.11.2015 11.36.13 27.11.2015 11.36.13. Passikin ehtii juuri sopivasti vanheta sitä ennen. Sehän kävi sukkelasti, mutta pitikö näiden parin minuutin vuoksi siirtää metsästysreissua, olla pari tuntia pois töistä sekä ajaa ruuhkassa kaupungin toiselle laidalle ja takaisin. Lopetan pistoolilla ensimmäisen viikon aikana kolme supikoiraa. vaimenninkierre asesepällä 80 € . Hankintalupa on voimassa puoli vuotta, mutta nyt aikaa ei tarvita enää hitaaseen byrokratiaan. passikuva 26 € . lukko asesalkkuun 5,90 € Yhteensä 651,50 € Kun haastattelupäivä koittaa, olen kuumeessa. Äänenvaimentimen saamiseen menee pari päivää pidempään, koska se voidaan lähettää vasta toimitettuani kopion luvastani. Vaihdan sinisen paidan ja lähden liikenteeseen särkylääkkeen voimalla. lääkärikäynti, lääkärintodistus ja toimistomaksu 106 € . Ryhdikkään ylikonstaapelin kädenpuristus on jämäkkä. Hän sanoo laittavansa sen liitteeksi varsinaiseen haastattelupaperiin, johon kirjoitetaan vain muutama rivi tapaamisestamme. käytetty pienoispistooli 110 € . VARRENKORKEUS 44 CM KOOT 37-49 Paino: ~ 950g / saapas VARRENKORKEUS 32 CM KOOT 37-49 Paino: ~ 870g / saapas Jälleenmyyjät ja lisätiedot: puh. 06-347 1 800 www.gyttorp.fi 100% vedenpitävä Supikoiralle hintaa . Poliisi lupaa esittää hankintaluvalleni myöntöä, mutta varsinainen päätös tulee poliisipäälliköltä postissa seuraavan viikon alussa. Hallussapitolupani on myönnetty vain viiden vuoden määräajaksi. Seuraavalla supin vierailulla ovet viimein sulkeutuvat. passihakemus 44 € . Ylikonstaapeli kehuu hakemustani erinomaiseksi. Sovitun ajan voisi perua tekstiviestillä, mutta en todellakaan halua siirtää sitä enää viikoilla eteenpäin.
Jos hirvellä olisi suurempi rahallinen arvo, sen kanta olisi huomattavasti nykyistä vahvempi ja kaatomäärät suurempia. Metsästysseurat ovat kasvaHirvi on koko suomalaisen metsästysjärjestelmän keskeisin peluri. Ensin mainitun perustehtävä on pitää huolta riistasta, toisen metsästäjistä. Lisäksi esimerkiksi RKTL:ää rahoitetaan noin 23,5 miljoonalla. Silti sitä ei ole osattu ”kaupallistaa” niin että jokainen peluri hyötyisi. Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 14 Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 14 30.11.2015 11.33.37 30.11.2015 11.33.37. Metsästäjäkortti maksaa tällä hetkellä 33 euroa vuodessa, joten valtion kassaan kertyy noin 10 miljoonaa euroa. Nyt pohditaan järjestelmämme heikkouksia: riistakantoja, hirvipainotusta, metsästysseurajärjestelmää. Sen ympärillä pyörivät niin metsästysseurat, metsätalousorganisaatiot kuin maanomistajatkin. Suurin syy metsästysseurojen syntyyn oli tarve organisoida paikallinen hirvijahti tehokkaammin. Riistaorganisaatiota rahoittaa meistä jokainen maksamalla riistanhoitomaksun. Metsästäjäliiton jäsenmaksua päästään maksamaan samalla kun päästään jäseneksi metsästysseuraan. Ja rahaa. 14 • SUOMI METSÄSTYSMAANA 2025 Osa 3 Heikkoudet S uomessa on kaksi ylätason organisaatiota jotka vaikuttavat metsästäjän elämään. Valtion julkinen riistaorganisaatio sekä Metsästäjäliitto. Se mitä jäsenArtikkelisarja suomalaisen metsästyksen tulevaisuudenvisioista jatkuu. TEKSTI JA KUVAT Ville Pohjola maksuilla tehdään on esitetty oheisessa kaaviossa. Siitä osa tilittyy riistan hyvinvointiin: Riistakeskuksen organisoimat hankkeet parantavat vesilintujen olosuhteita, tutkivat hirvien lisääntymistä ja niin edelleen. Yksittäisen metsästäjän kannalta merkittävin organisaatio on metsästysseura. Yli puolet metsästysseuroista on perustettu vuosina 1950–1970 jolloin Suomea muutoinkin rakennettiin yhteistyön hengessä
Ei, se ei ole Keski-Suomi vaikka näin voisi kuvitella. Naiset siis vain hivenen nuorentavat joukkoamme. Metsästyksen pelastajiksi kaavaillut naiset edustavat noin 20 prosenttia. Ikäluokka 25–44 vuotta on siitä vain murto-osa mutta hienoisessa kasvussa. Mutta palataan tähän hieman myöhemmin. Maaseudun nuorille liittyminen hirviseurueeseen on aika pitkälle itsestäänselvyys, mutta kun perhe perustetaan ja muut kiireet alkavat, putoaa osa heistäkin pois hirvijahdista. Kaupungistuminen heikentää seuroja Noin kolmasosa uusista metsästystutkinnon suorittaneista on perin mielenkiintoinen ryhmä: 30–39-vuotiaat etelän suurissa kasvukeskuksissa asuvat miehet. Seuroista iso osa on niin sanottuja ”hirvenhoitoseuroja”, joissa ei muita riistaeläimiä nähdä edes riistakolmiolaskennoissa. Itsekin olin kotiseutuni riistanhoitoyhdistyksen kursseilla kouluttamassa YHTÄ 12-vuotiasta metsästäjänalkua. Jos haluaa metsästää kotipaikkakunnallaan, vaihtoehtoja metsästysseuran jäsenyydelle ei nykyisellään useinkaan ole. Metsästää kun voi myös ilman metsästysseuraa ja tilastojen valossa se saattaa myös olla lajin tulevaisuus. Ikäluokka 45–64 vuotta on seurojen jäsenistössä murskaavan ylivoimainen. Suurten ikäluokkien, eli seurojen perustajasukupolven vanheneminen on vääjäämätöntä ja niinpä nuoria yritetään houkutella pää märkänä seuroihin. Hieman alhaisempi kuin keskimääräisesti kaikkien kortin lunastaneiden 306 542 metsästäjän 49,1 vuotta. Se oli Uusimaa jossa kortin lunasti 30 498 metsästäjää. Potentiaaliset seurojen uudet jäsenet, alle 20-vuotiaat maaseudun nuoret edustavatkin enää noin kolmasosaa metsästäjätutkinnon suorittajista. Kolmantena..... Tilastojen mukaan metsästyskortin lunastaneiden naisten keski-ikä oli viime vuonna 41,6 vuotta. neet osaksi pienten paikkakuntien elämää. Alle 27-vuotiaita metsästyskortin lunastajia on vain 27 000. Tulevaisuudessa tilanne saattaakin olla hyvinkin erilainen. Riista on ollut vähän samanlainen jokamiehenoikeus kuin metsiemme marjat. Hirvipainotus ja nuoret Seurojen ikärakenne on moneen kertaan todettu ongelma. Toisena Lappi, jossa kortin lunasti 34 755 metsästäjää. Toinen avainluku joka viittaa vastaavaan kehitykseen on metsästyskortin lunastaneiden asuinpaikka. Metsän karja on meillä aina ollut kansalle tärkeä ravinnonlähde. 15 • Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 15 Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 15 30.11.2015 11.33.39 30.11.2015 11.33.39. Niiden metsästäminen kun ”ajaa hirvet pois alueelta”. Tämä on selvä heikkous kun kaupungistuminen yhä vain jatkuu. Anteeksi että nostin tämän esiin, te kaikki metsästävät naiset. Pääkaupunkiseutu valtaa asukastiheytensä vuoksi tilastojen kärkipaikkoja mutta on tärkeää nähdä myös toinen fakta lukujen takana: Nämä metsästäjät eivät ole potentiaalisia uusia jäseniä metsästysseuroille. Tämä on heikkous, koska merkittävä osa nuorista olisi kiinnostunut nimenomaan pienriistasta. Vuokrasopimukset paikallisten maanomistajien kanssa ovat tärkein pääoma johon jäseneksi liittyvä pääsee käsiksi. Metsästysmahdollisuuksista maksetaan nykyään kuitenkin jo paljon. Seuran jäsenyydestä onkin tullut yhtä elintärkeä kuin keitaasta beduiinille. Jos seuraan ei päästä, innostus hiipuu tai metsästyspaine suuntautuu toisin. Riistaeläimen arvo on ollut vielä nimellinen, joten rahan mukaan tuominen keskusteluun on erittäin haastavaa. Kyllä, he ovat pääasiassa pääkaupunkiseutulaisia. Ensimmäisenä maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa 42 325 metsästäjällään
Järjestelmämme suuri heikkous onkin toimiminen vastikkeettomien maanvuokrasopimusten varassa. Niiden takia pitää matkustaa Lappiin ja sinne iso osa etelän metsästäjistä suuntaa jo nyt. Ihmiset kaipaavat hienoja kokemuksia ja vaeltelua upeissa ikimetsissä mutta näitä alueita ei ole kaikkialla. Metsähallituksen selvityksen mukaan valtion maiden kanalintujen metsästäjistä 20 % tulee Uudeltamaalta. Joihinkin seuroihin saa ilman isompia prosesseja ostaa jäsenyyden 300-1500 euron liittymismaksulla. Kun on maata, seurat löytävät jäseniä, eli rahoittajia toiminnalleen. tiin, metsänomistajien profiili tulee muuttumaan ja osa maista siirtyy pois metsätyskäytöstä. Kuvan seurueessa vedetään onneksi samaa köyttä. Vertailun vuoksi puun myynnin liikevaihto on liki 90 % Metsähallituksen tuloista eli yli 300 000 000 €. Ei ihme että osa metsästäjistä metsästää mieluummin omassa rauhassaan valtion mailla. Esimerkiksi tänä syksynä myytiin Lapista joidenkin alueiden kanalintuluvat koko kauden osalta loppuun ensimmäisen tunnin aikana. Huonosta demokratiasta ensimmäisenä kärsii paikallinen riistakanta. (Lähde: Ruralia-instituutin tutkimus Metsähallituksen eräasiakkaiden rahankäytön aluetaloudellisista vaikutuksista). Kysymys kuuluukin riittääkö alueiden kantokyky. Se on tämän osion kärkipaikka! Vesilintuja ja jäniksiä valtion mailla metsästävistäkin 18 % eli toiseksi suurin ryhmä tulee pääkaupunkiseudulta. Vuonna 2014 Metsähallitukselta lunastettiin 115 000 lupavuorokautta ja silti potentiaalisesta lupakiintiöstä jäi myymättä noin 40 %. 16 • Tästä kertovat luvut, jotka tulevat Metsähallituksen puolelta. Vaatimukset ovat toki kasvaneet esimerkiksi hygienian osalta, mutta eikö osa haasteesta ole myös itse aiheutettua. Silläkin metsästää jo hyvin valtion mailla. Yksi kolmasosa on Metsähallituksella, jonka 12 miljoonasta hehtaarista noin 3,9 miljoonaan hehtaaria on luontopalveluiden piirissä, muut ovat valtion metsätalouteen valjastettuja. Metsästysseurojen perusta on siis pikkuhiljaa järkkymässä. Nykyään puhutaan jo sadan euron vuosimaksuista, jolla ostaa viikon luvat hienoille valtion maille. Metsähallituksen tavoitteena on myydä 50 000 lupaa. Vastikkeeton maa Seuratoiminnan perustana ovat yksityismetsät, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa maamme metsäpinta-alasta. Siinäpä pohdittavaa kerrakseen. Valtion mailla metsästämistä pidetään vielä kalliina, mutta myös metsästysseurojen jäsenmaksut ovat nousussa. Metsähallitus Arvioitu liikevaihto 2015: 349 600 000 € Tilikauden tulos 128 300 000 € (35 %) Luontopalveluiden tulorahoitus 10 200 000 € Metsästyslupien liikevaihto 2014: 2 835 328,76 € Metsästysalueiden vuokrauksen liikevaihto: 563 000 € Lukuja suomalaisesta metsästyksestä Metsästyksen suorat tuotot Metsähallitukselle siis 3 398 328,76 euroa. Yksityismetsistä noin 40 % on yhä metsästävien maanomistajien hallussa, mutta jo nyt kuulee tarinoita siitä että ”poika on niin metsästyksenvastainen ettei tule varmaan koskaan seuran jäseneksi.” Kuten uhkakuvien puolella jo todetSUOMI METSÄSTYSMAANA 2025 Osa 3 Riistanhoitomaksun maksaneita vuonna 2014: 306 542 Valtion tuloarvio 2015 Riistanhoitomaksut: 10 240 000 € Hirvieläinten metsästysmaksut: 3 400 000 € Yhteensä valtion tuotot metsästyksestä arvioidaan vuonna 2015 olevan 13 640 000 € Lähde: Valtion talousarvioesitykset (budjetti.vm.fi) Vertailun vuoksi: Elinkeinokalatalouden tulot EU:lta 5 000 000 €, kalastuksenhoito ja viehelupamaksut: 9 580 000 €. Siitähän kaikessa on kysymys: seura tarvitsee jäseniä tuomaan rahaa, joilla ylläpidetään lahtivajoja, majoja ynnä muita joskus toissijaisiakin toimintoja. Miten parantaa koko maan kiinnostavuutta metsästysalueena. Metsähallituksen pitäisi kuitenkin parantaa tuottavuuttaan vielä lisää ja löytää jostakin noin 50 miljoonan lisätulot. Lähde: Metsähallituksen toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot Metsästysseurueiden kohdalla demokratia toteutuu hyvin vaihtelevasti. Olisiko tässä syy miksi Metsähallituksen lupasivuilla on lähes yhtä monta yksittäistä vierailijaa (285 843 kpl) kuin Suomessa on metsästäjiä. KuRiista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 16 Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 16 30.11.2015 11.33.41 30.11.2015 11.33.41. Metsästyksessä on siis edelleen suurempi potentiaali kuin kalastuksessa
Suomi on Euroopan ainoa maa jossa riistalla ei ole rahallista arvoa, ja samalla olemme Euroopan ainoita maita jossa riista lasketaan pääsääntöisesti tuholaiseksi. Riistan elinympäristöjen parantamiseen tästä kassavirrasta ei kuitenkaan liikoja liikene. Näyttää kuitenkin siltä että rahaa hukkuu eniten koneistojen pyörittämiseen. . Meillä riistatiheys ei nosta metsien arvoa, niin kuin tapahtuu esimerkiksi Ruotsissa. Ja tämä on todellinen heikkous Riistaa vai tuhoeläimiä. Näyttää siltä että tehokkaimmin raha kulkeutuu riistan luo riistanhoitoyhdistysten sekä yksittäisten metsästäjien ja seurojen vapaaehtoisen riistanhoidon kautta. Valtakunnalliset organisaatiot, eli yksityisen puolen Metsästäjäliitto ja julkisen puolen Riistakeskus saavat molemmat osan rahoituksestaan meiltä. Metsiemme suurimman tuhoeläimen tavoitekanta, kolme hirveä per 1000 hehtaaria, ei riitä enää tuottamaan eräelämyksen kliimaksia ihan joka syksy. Meillä ei hoideta paikallista kantaa yhtä suurella huolellisuudella. Tästä syystä kaupallisen jahdin suosio on kasvanut ja jatkaa kasvuaan. Saman ilmiön toisena seurauksena on se, ettemme me metsästäjät välttämättä edes tunne oman alueemme kantaa niin että pystyisimme suunnittelemaan järkevää, tuottoisaa kantaa ylläpitävää verotusta. Hirvijahdin valtavaan painoarvoon liittyy suoranainen paradoksi. Iso osa seuratoiminnasta keskittyy hirvenmetsästykseen, mutta silti keskivertohirvimies näkee jahdin aikana hirven joka kolmas vuosi ja ampuu hirven joka kuudes vuosi. Metsästyksen rahavirtoja seuraillessa mielenkiinto pitää tietenkin kohdistaa siihen mihin metsästäjän taskusta lähtevät kolikot päätyvät. Meillä hoidetaan puuntaimia, joista tulevaisuudessa on mahdolllista saada tuloja. Miksi emme. Riistakeskuksen puolelta rahaa jyvittyy riistakantoihin monia pieniä polkuja pitkin, mutta esimerkiksi koko hirvieläinlupien tuotto varataan valtion budjetissa”tuhoeläinten” vahinkojen estämiseen ja korvauksiin. Nykyään on helppo hypätä koneeseen ja lentää parempien riistametsien ja -maiden äärelle. edelleen julkisen puolen eli Riistakeskuksen tai yksityisen maanomistajan heiniä. Meillä puu on edelleen tärkeämpi kuin samassa metsässä elävä eläin. Se ei ole sinänsä suuri ihme, koska maanomistajalle haasteet ovat isommat kuin hyöty. Monessa seurassa onneksi osa jäsenmaksutuotoista vielä jyvittyy sen tärkeimmän, eli riistan hyväksi ruokintojen keskitetyn järjestämisen kautta. Metsänomistajalle riistasta ja sen metsästyksestä on kehittynyt pikkuhiljaa riesa. Olisiko rahavirtoja uudelleenohjaamalla mahdollisuus tehdä Suomesta oikea riistamaa. Metsästäjäliiton puolelta suoraan riistakantoihin kohdistuu pääosin vapaaehtoisen varainkeruun tuottoja. 17 • Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 17 Riista_14-17-Suomiriistamaa-osa3_TK.indd 17 30.11.2015 11.33.42 30.11.2015 11.33.42. Maanomistajan kannalta riista on vain haitaksi, koska se ei tuota pankkitilille täytettä, mutta popsii puuntaimia tai viljapellon satoa. Ammutaan mitä eteen tulee. Metsämme ovatkin riistatyhjiöitä verrattuna naapurimaihimme. Ja se on metsästyksen kannalta järjestelmämme suurin heikkous. Koska eläimillä ei ole arvoa eikä niitä ole valikoitavaksi asti. lut luonnollisesti nousevat kun omaisuuskin nousee. Se on Hirvijahdin valtavaan painoarvoon liittyy suoranainen paradoksi
Riista_18-21-Sata_TK.indd 18 Riista_18-21-Sata_TK.indd 18 30.11.2015 15.26.54 30.11.2015 15.26.54. Se näkyi myös suhtautumisessa vaikkapa hammashoitoon tai jahtiin. Keinot olivat rajuja kun hammassärky hoidettiin, jotta jahti voisi jatkua. 18 • JAHTITARINA Hammaslääkäri TEKSTI JA KUVAT Jouni Kantonen Sodankäyneet miehet olivat lapsuudessani ihan oma porukkansa, ainakin kotikulmieni väessä
Luonteeltaan Intoa voisi luonnehtia varovasti sanottuna erikoiseksi, tunteiden tukkirekaksi. Miehet kuulemma tulisivat tarvitsemaan niitä. Sain herran puheesta vaivoin selvää. Sain kuitenkin muuripadan ja kylmän veden saavit täyteen. Sanoja ei paljon vaihdettu. Toinen sai nimekseen Vajaa ja toinen Sata. Hän oli lyhyenläntä, tumma, paksuhiuksinen ja kaikin puolin muutenkin paksu vanhapoika. Hän mutisi jotain, josta en saanut mitään selvää, huokaisi syvään ja käski minun hakea työkalupankin kotoa. Todellisuudessa pentuja tuli kaksi. Isäni nakkeli vettä kiukaalle kiihtyvään tahtiin. Sitten isäni komennosta kävin kotona, jossa äitini pyöritteli päätään ja puhui jostakin miesten hulluudesta. Onneksi Into lupasi, että jos hammas saadaan kuntoon, niin huomenna mennään oikein autolla jahtiin, kun hänen jahtikaverinsa oli tulossa kylään. Sauna lämpenee Isäni katseli Inton suuhun. Kun Vajaa luikahti ovesta ulos kopilleen, juoksin kotiin pyytämään isää käymään naapurissa. Se oli lievästi sanottuna kuuma paikka. Eniten harmitti tietysti se, että koko lähilepikko oli ollut täynnä rusakon jälkiä kun olin ne edellispäivänä käynyt katsomassa. Nykyään omat jullikkani ovat aivan samaa mieltä minun löylytavoistani. Minä näin mieInto lupasi, että jos hammas saadaan kuntoon, niin huomenna mennään oikein autolla jahtiin. Minä olin pettynyt. Silti he ymmärsivät toisiaan jollakin hyvin omituisella tavalla. Into kantoi saunalle lisää puita ja minut komennettiin vedenkantoon. Asioita vain tehtiin; ilman mitään ulos näkyvää tunnetta tai reaktiota. Hiljaa. Hän pyyteli minua hakemaan isäukkoni paikalle. Tuijottivat eteensä ja sulkeutuivat kuin simpukat. Hän käveli liinavaatekaapille ja antoi minulle nipun puhtaita pyyhkeitä. Takkuinen, pystyssä sojottava paksu tukka oli tuttu juttu, mutta valtavasti turvonnut poski ei ollut. Samalla hän komensi Into-paran vetämään kuumaa ilmaa suun kautta. Kaikkeen kuitenkin tottuu, helvetin kuumaan saunaankin. Into elätteli itsensä hanttihommilla ja oli kuulu älyttömistä voimistaan. Tänään ei lähdettäisi jahtiin sillä takahammas oli halki, tulehtunut ja koko pää turvoksissa. Riista_18-21-Sata_TK.indd 19 Riista_18-21-Sata_TK.indd 19 30.11.2015 15.26.55 30.11.2015 15.26.55. Into oli isäni vuosikertaa; syntynyt vuonna 1923. Aikoinaan Into oli teettänyt nartulla pentueen ja innoissaan hän oli trossanut, että nartulle tulee vajaa sata pentua kun se astutettiin. Minua puistattaa vieläkin kun ajattelen isäni lämmittämää saunaa. Oli kirpeä tammikuinen pakkanen ja minulla oli asianmukaiset kymmenvuotiaan pojannaskalin pakkasvarusteet. Kun ovi aukesi, näin heti ettei Intolla ollut kaikki kunnossa. Toivottavasti heistä ei sentään tule ihan ruotsalaisen saunan ystäviä. Koiran omituinen nimi tuli siitä, että Vajaa oli Inton edellisen nartun pentu. Minä kävelin Vajaan luokse ja rapsuttelin sitä. Olin valmis ja kovalla tohinalla menossa jänisjahtiin naapurin Inton kanssa. Kun tulin takaisin, hän jo sytytteli tulta saunan kiukaan alle. 19 • A amuyhdeksältä koputtelin naapurin ovea. Tohtori ryhtyy hommiin Me istuimme parvessa. Sauna oli valmis ja me kuulemma menisimme miehissä kylpyyn. Karvahattu oli korvilla, syvästi inhotut raappahousut La Paz -farkkujen alla ja kahdet villasukat nokialaisissa. Takkina oli tietysti Amerikassa majaansa pitävän sukuhaaran lähettämä punaruutuinen Woolrichin villatakki. Jänismies henkeen ja vereen. Siinä ne istuivat vieretysten hiljaa ja tuijottivat pellon taakse metsänreunaan. Hän ei nauranut kuin humalassa, itkua ei tullut koskaan ja ainoa lämpimiä tunteita saanut luotokappale oli hänen suomenajokoiransa Vajaa. Into oli purrut hauliin. Saman tavan toimia olin nähnyt monissa sodan käyneissä miehissä. Ei Into turhaa trossannut. Katselin sivusta kun miehet painelivat porukalla Inton poskea lumella. Kävelin takaisin naapuriin. Käsissä oli parit rasat (=lapaset muualla kuin Pohjanmaalla) ja Vitalistakin oli tuupattu naamaan. Eivät he paljon puhuneet, olivat vain. Kaurismäki olisi ollut heistä ylpeä. Oli kuuma ja ukot alkoivat vähitellen hikoilla. Homma ei ollut silloin mielipuuhiani ja huonosti se sujuu vielä tänäänkin. Taas oli koko lauantai pilalla
Minä kun olen jo nähnyt sen toisen tohtorin hommissa. Intolla oli muitakin aseita ja aivan kaikki niistä eivät tainneet olla ihan luvillakaan. Osa oli luvilla, mutta luultavasti kolmannes kaikista aseista oli ihan oman luvan varassa. Hetken kuluttua isäni tuli ulos ja pyysi minut pesulle. Ei siinä kauan mennyt kun uliseva haukku kaikui pitkin peltoaukeaa. Minua puistatti monen touhu ja lähdin saman tien ulos vilvoittelemaan. Sen näin jäljistä. Hän antoi pyyhkeet äidilleni ja kertoi hampaan olleen lujasti kiinni. Myöhemminkin, ihan pikkupojasta saakka, olen ollut hammaslääkärin paras kaveri. Kädet olivat nyrkissä ja koko ryhti kuin luolamiehellä. Sen verran kovaa naapurimme oli kuulemma suutaan desinfioinut. Se oli kuulemma oikein vientimalli; tukkikin oli pähkinäpuuta eikä loimukoivua. En kysellyt autosta ja Inton metsästyskaverista, jonka piti tulla mukaan jahtiin. Minä pinkaisin juoksuun. Kaveria oli silti kuulemma autettava. Jostakin saunan eteisen ovenpieleen oli ilmestynyt Koskenkorvapullo ja kun isäni huomasi katseeni, sain kuulla, että Inton tarvitsee desinfioida suunsa ennen ja jälkeen operaation. Pakkaslumi narisi ja nokialaiset hölskyivät jalassa niin kuin ne nyt vain osaavat. Kotiseudulleni oli tullut paljon aseita sodasta ja heti sodan jälkeen asekätkennän kautta. Totesi siinä samalla lakonisesti, että oikea hammaslääkäri olisi varmasti ollut parempi vaihtoehto. Kun isäni sitten tuli kotiin, hänellä oli mukanaan muutama verinen pyyhe ja työkalupakki. Minulle hän kertoi, että seuraavana päivänä pääsisin jahtiin, mutta vasta puolilta päivin. Punasilmäisellä miehellä oli kaksi pyssyä kädessä, sarkatakin päällä lammasnahkainen turkisliivi ja takana ulisi täydellä voimalla Vajaa. Sillan vieressä oli pieni pajupuska jonka viereen menin piiloon. Hän katseli koiransa menoa ja kaiveli turkisliivinsä taskua. Sain käteeni pari Hornetin patruunaa ja komennon lähteä passiin noin parinsadan metrin päässä olevalle valtaojalle, tarkemmin sanottuna sen sillalle. Suksia ei sinä talvena muutenkaan kovin paljon tarvittu. Seutukunnan viimeinen suuri asekätkö purettiin vasta 2000-luvun alussa, kun sen ylläpitäjä ilmoitti kätköstä armeijalle. Arvelin isomman porukan jahdin peruuntuneen, sillä pihassa oli joku käynyt aamusta. Aikani koputeltuani hän jopa avasi oven. Vajaa saa haukun Olin Inton oven takana tasan kello 12.00. Availin sakolaisen lukon ja tungin patruunan makasiiniin ja ”Sa vie loim kon la o tä e tise ja h Osa nes var Pol pa tuk tiin läp jem ja – S ver ko k n nan tun lep vin nyt kaa Hän veti kuumaa ilmaa sisään ja kärsi ilman ynähdystä tai valitusta. Epäilin, ettei Into silloin vielä ollut oikein kunnossa. Hän veti kuumaa ilmaa sisään ja kärsi ilman ynähdystä tai valitusta. Hampaan hermo oli kuulemma tapettu lämpimällä ilmalla. Lunta oli koko vuonna ollut kovin vähän, mutta pakkasta oli silti riittänyt. Niinpä otimme sunnan yli kynnettyjen peltojen, kohti autioituneen harmaan mökin takana kasvavaa lepikkoa. Tuskinpa niitä kovin paljon on enää jäljellä. Lepikon reunassa oli tuore rusakon sivuloikka. Into komensi minut kantamaan pientä kivääriä, jonka tiesin olevan ”Sakon Hornetin”. Ymmärsin kyllä ja siinä samalla kiittelin kovasti perimistäni kivikovista hampaista. Ohjeistukseen kuului myös liuta varoituksia, ampumasuuntaohjeita ja tietysti oletus siitä miten rusakko käyttäytyisi. 20 • JAHTITARINA hen kivusta sameat silmät jotka tuijottivat suoraan eteensä näkemättä mitään. Siinä jemmassa oli vielä jäljellä panssarikauhuja ja –nyrkkejäkin. Mörkömäiseen kaveriini tuli uutta virettä kun hän päästeli lyhyellä komennolla Vajaan tositoimiin. Riista_18-21-Sata_TK.indd 20 Riista_18-21-Sata_TK.indd 20 30.11.2015 15.26.55 30.11.2015 15.26.55. Siinä lumisella pihalla seisoessamme kaverini kovasti kyseli missä minä ne rusakon jäljet olin nähnyt. Vähitellen ne luvitettiin tai vietiin Polisille tai palautettiin armeijalle. Saisin kuulemma lähteä kotiin. Perusteellisesti. Yksipiippuisen pitkän haulikon hän survoi omaan kainaloonsa. Me siis vain kävelimme kohti paikkaa. Minua katsellessaan hän kaiveli työkalupakista käteensä metalliset tongit ja pienen ruuvimeisselin
Kun pääsimme pihaan, Into työnsi toisen rusakon käteeni ja sanoi ”mettämiesten aina jakavan saaliinsa”. Sain kuulla, että leuassa on Outokummun kaivoksen kokoinen monttu. Ja lisäksi leukaa särki helvetisti ja krapula puski päälle. Niitä se sitten ajoi taidolla joka oli aivan ylivertainen. Samalla sieltä tuli komento pysyä paikallani. Vajaa oli nimittäin aivan sen perässä. Oli Saku, joka pärjäsi hienosti niin näyttelyissä kuin metsässäkin. Hetken kuluttua sain komennon palata takaisin passistani. Katselin Vajaata joka tuli nöyrästi perässä. Se oli viisas koira. Rusakko paineli ohitseni täyttä vauhtia ja minä jätin ampumatta. Jänis otettiin hyvillä mielin vastaan. Sen verran oli kuulemma troppia vielä jäljellä. Kuten Into oli sanonutkin, tämä toinen rusakko tuli hetken kuluttua metsänreunassa kohti passiani. Välineet ovat muuttuneet ja teknistyneet, on tullut radiota, tutkaa ja maastureita. Ruuan jälkeen minä keräsin piirustustarvikkeeni ja piirsin sarjakuvan Vajaasta ja jäniksestä. Minä kuulemma olin ihan hyvä ”mettämiehen alku” kun en roiskinut turhaan. Jotain siitä lyhyestä jahdista kuitenkin jäi muistin perukoille kaivamaan; se Hornetti nimittäin. Koira ei paljon nautiskellut. Meillä oli melkein samanlainen kivääri. toisen piippuun. Äitini taisi jopa arvella naapurin jatkavan lääkintää vielä seuraavanakin päivänä. Eikä ole varmasti kovin suuri yllätys, että hampaistani olen pitänyt huolta koko elämäni. Varmistin päälle, vuotava nenä rasan selkämyksellä puhtaaksi ja olin valmis ottamaan pupun vastaan. Muistan lapsuuden kotiseudultani monta hyvin erilaista ajokoiraa; oli serkkupoikieni kotona ollut isokokoinen Riku, joka ei koskaan ajanut jänistä, vain kettua. Nykyään minulla on oma ”tsekkiläinen Hornettini”; helkkarin hieno peli, snellari ja kaikki. Pitkäkorva kääntyi kohti lepikkoa ja kohta lepikosta kuului uusi laukaus. Se on ajokoira. Otin panokset pois aseesta ja lähdin kävelemään Inton luokse. En nimittäin muista koskaan nähneeni sitä hihnassa; edes pihassa. Koiran ulina vain kiihtyi. Sain yllättäen kiitosta sekä aseenkäsittelystä, että maltistani. Yritin viheltää, mutta eihän se toiminut. Pumppu petti eivätkä apuun ehtineet edes kaverit, vaikka hän oli kuulemma viime voimillaan ampunut molemmat piiput taivaalle. Se oli vain ”seitsemänmillinen Sako.” Setämiehen Orava-piekkarilla olin ampunut jo aiemmin. . Kotiin päästyään Into kuulemma aikoi puuduttaa posken uudestaan. Katselin samalla miten tottuneesti karhumainen kaverini perkasi jänikset ja antoi siinä samalla Vajaallekin se herkut. Olin ollut passissa vain ehkä kymmenen minuuttia kun haulikko lasahti Inton suunnalta. Minä olin jo silloin lentänyt pesästä ja minulla oli ihan omat jahdit menossa. Vajaalla oli kuulemma kaksi jänistä kierrossa. Olin ampunut sillä kesällä ja syksyllä pilkkaan palkkioksi muutamasta pikku hommasta jota olin tehnyt. Ja turkisliivikin löytyy kaapista. Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin naapurilta jäi jahti kesken. Yksi on kuitenkin pysynyt porukassa mukana yli vuosikymmenten. Siinä kävellessäni uskalsin viimein kysellä hampaasta. Kun tulin paikalle, hänen ensimmäinen tekonsa oli sakolaisen tarkastaminen. Mihinkähän sekin rustaus on hävinnyt. Se tiesi paikkansa olipa se sitten kopin katolla tai isäntänsä vieressä. Sakolainen oli minulle tuttu vehje. Niine hyvineni kävelin kotiin. Ja jos kotipuolessa kuljen erällä, niin melko varmasti tapaan edelleen kettuporukan tai kaksi. Se tiesi paikkansa olipa se sitten kopin katolla tai isäntänsä vieressä. 21 • Riista_18-21-Sata_TK.indd 21 Riista_18-21-Sata_TK.indd 21 30.11.2015 15.26.55 30.11.2015 15.26.55. Isä hieman kyseli naapurin vointia ja kerroin terveiset. Se hotkaisi sille tarjotut herkut nanosekunnissa mahansa kähyisiin kätköihin. Silloinen ajokoira siirtyi Inton veljen perheeseen, mutta sen myöhemmistä kohtaloista en tiedä. Se pinkoi minä jaloistaan pääsi. Kävelimme hiljalleen takaisin
Täyteispiippu voi olla myös rihlattu, mutta kaikkia rihlattuja piippuja ei ole tarkoitettu täyteisille. Täyteisille tarkoitetut piiput tunnistaa siitä, että niissä on jonkinlaiset avotähtäimet tai kisko kiikaritähtäimelle. Haulikkonurkassa käsitellään nyt aseessa esiintyviä ongelmia, jotka haittaavat käyntiä. Lyijyjäämien välttämiseksi piipun sisäpinta kannattaa kiillottaa mahdollisimman hyvin, varsinkin jos se näyttää silmämääräisesti tarkastellen karhealta. Syitä käyntiongelmiin TEKSTI JA KUVAT Esa Höysniemi Väljän pesän aiheuttamaa patruunan keskittymisongelmaa voi yrittää korjata teippaamalla patruunaa, joskus käynnin parannus on huomattava. Riista_22-23-Haulikkonurkka_TK.indd 22 Riista_22-23-Haulikkonurkka_TK.indd 22 27.11.2015 10.32.44 27.11.2015 10.32.44. Monissa lehtokurppajahtiin tehdyissä haulikoissa alapiippu on rihlattu, jotta hauliparvi saataisiin leviämään mahdollisimman laajalle. Jos kaliiperissa 12 piipun läpimitta on väljempi kuin 18,8 mm, ei huippukäyntiä voida odottaa (yliporatut piiput). Monissa itselataavissa ja pumpuissa piipun ja lukkorungon välinen liitos on liian väljä, jolloin kunnollista käyntiä ei saavuteta, mikäli kiikaritähtäin asennetaan lukkorunkoon. Piippu Kun suunnitellaan täyteisten ampumista tavanomaisella haulikolla, kannattaa ensin selvittää piipun mitoitus. Ampujasta riippumattomat täyteisten käyntiongelmat löytyvät joko patruunasta tai aseesta. cantilever-piippu, jossa kiikarinjalka on piipussa. Täyteisiä ampuvan on kuitenkin hyvä tietää, mistä vikaa voisi etsiä. Tilanne on helpoin pelastaa hankkimalla ns. Melkein kaikissa piipuissa on myös paksuuseroja seinämävahvuuksissa ja ammuttaessa useampia täyteisiä peräkkäin piipun lämpeneminen alkaa muuttaa osumapistettä. 22 • HAULIKKONURKKA Täyteishaulikon anatomia O n hyvä huomioida, että useimmat tässä esitetyt haulikon viat eivät välttämättä ilmene lainkaan haulipatruunoita käytettäessä. Siksi täyteispiiput tehdään tavanomaista lyhyemmiksi ja seinämävahvuuksiltaan paksummiksi. Normaalimittainen (18,2 – 18,6 mm) piippu toimii yleensä, mikäli sen muut osa-alueet ovat kunnossa. Niillä voidaan ampua toki täyteisiäkin vaikka se ei olekaan piipun alkuperäinen tarkoitus
Vain rihlaholkilla ja parannetulla sylinterillä oltiin edes likimain samassa. C = sylinteri, IC = parannettu sylinteri. Holkin rihlaukseen kertyvä lyijy voi kuitenkin tuhota käynnin nopeastikin. Tällaiselta aseelta ei voi odottaa hyvää käyntiä täyteisillä. Patruunapesä Täyteishaulikon ylivoimaisesti tärkein osa on oikein mitoitettu patruunapesä mahdollisimman loivalla ylimenolla. Katso lähin kauppias www.hjorth.fi. Ylinnä pikairrotettavalla tähtäimellä varustettu Winchester-pumppuhaulikko, keskellä yksipiippuinen Tikka H 45 lyhennetyllä ja portatulla piipulla kaliiperissa 16. Tämä ei toteudu monessakaan aseessa, jopa varsinaisten täyteispiippujen pesät toimivat harvoin optimaalisesti. Rihlattu supistusholkki suunniteltiin alun perin BRI-tyypin sabot-ammuksille varmistamaan sabotinpuolikkaiden samanaikainen irtoaminen piipunsuulla. Express-pesässä, jonka ylimeno on tavanomaista jyrkempi. Ajatus olisi hyvä, jos patruunoina käytettäisiin Paradox-tyyppisiä ammuksia, joissa luotiosa ulkonee hylsynsuusta kuten kiväärinpatruunoissa. Mikään piipunsuulle asennettu supistus ei voi korjata tässä tapahtuvaa virhettä. Piippuun on lisätty kiväärityyppiset säädettävät avotähtäimet. Pahimmillaan holkki voi olla niin vinossa, että sen takareunaan tarttuu jäänteitä ammuksesta tai välitulpasta. Alinna hieman modifioitu Tikka M 17 -rihla. Supistukset Vaihtosupistinaseen yleisin vika on supistusholkin asettuminen vinoon. Tutki piippu tarkasti! Kaikki edellä luetellut piippujen viat voivat olla jopa silmin havaittavissa, joten piipun sisäpuolta kannattaa tarkastella molemmista suunnista. Näin ei kuitenkaan ole ja mitä jyrkempi ylimeno aseessa on, sitä tärkeämpää on myös patruunoiden ”täydellisyys” eli hylsyn oikea pituus sekä ammuksen täydellinen keskittyminen hylsyyn. Holkkia voidaan käyttää myös parantamaan monien huonosti vakautuvien ammusten käyntiä. Muita patruunapesissä varsin yleisesti esiintyviä vikoja ovat karhea sisäpinta, pesä ei ole suorassa piippulinjaan nähden ja ylimeno on kiillottamatta. likot vähintään 76 mm pesillä, monet 89 mm. Seuraavassa osassa tutustutaan täyteispatruunoissa esiintyviin ongelmiin. Lisäksi tarvittaisiin riittävän tiukka pesä ja tavallista paksuseinäisempi hylsy, mutta näitä ominaisuuksia on kuitenkin turha hakea tämän päivän aseista ja patruunoista. M = puolisuppea, F = täyssuppea ja RC = rihlaholkki. Tavallisesta metsästyshaulikosta voidaan pienin muutoksin rakentaa täysin toimiva täyteisase. Kasojen koot olivat keskimäärin 10 cm luokkaa. Jokainen voi kuvitella mitä tapahtuu lyijymurikalle 89 mm pesässä, kun se lähtee 70 mm hylsystä vähänkin epäkeskeisesti ja osuu jyrkkäseinäiseen ylimenoon. Tauluun on rekonstruoitu kahden tehdaspatruunan osumapisteet eri supistusasteilla (tähtäyspiste kaikilla keskellä taulua), oranssi on B&P ja musta Federal. Riista_22-23-Haulikkonurkka_TK.indd 23 Riista_22-23-Haulikkonurkka_TK.indd 23 27.11.2015 10.32.45 27.11.2015 10.32.45. Niissä on pitäydytty vanhoillisessa ns. Pääosa 12-kaliiperin tehdastäyteisistä on 70 mm hylsynpituudella ja useimmat hauBaschieri & Pellagri -patruunat rekyyliä vaimentavalla Gordonhylsyllä. . Piippuja on lyhennetty ja sekä piippuparin keskelle että piipunsuuhun on lisätty säätömahdollisuus, jotta täyteisen ja kivääripiipun osumat voidaan kohdistaa samaan pisteeseen
Silti kurre viettää yönseudun yhdessä monista pesistään, jotka se on rakentanut korkeaan kuuTEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Käpyjä nakertava pörröhäntä RIISTAELÄIN seen tai mäntyyn. Orava syö kuusenja männynsiemeniä. Maamme eteläosissa pörröhäntä kätkee talviravinnokseen tammenterhoja ja pähkinäpensaan hedelmiä. Oravan saalismäärät olivat huippuvuosina jopa yli miljoonan. Huonoina talvina orava joutuu turvautumaan myös kuusen silmuihin. Se oli pitkään myös merkittävä vientituote. Sen sijaan orava (Sciurus vulgaris) luottaa hyvään näköönsä ja kykyynsä loikkia puusta toiseen petoja karkuun. Puiden oksille ja maahan tekemänsä kätköt orava löytää maamerkkien ja hajuaistinsa avulla. Oravalla on neljä teräväkyntistä varvasta etujaloissaan ja viisi takajaloissaan. Sen talviturkkia pidettiin suuressa arvossa ja käytettiin vielä muutama vuosisata sitten rahana sekä veronmaksunvälineenä. Niillä se pystyy takertumaan tiukasti puiden kaarnaan ja kiipeämään näppärästi puun runkoa pitkin. Eipä siis ihme, että oravalle kelpaavat myös toukat ja linnunpoikaset sekä marjat ja sienet, joita se piilottaa talven varalle. Kuohkean talviturkkinsa ansiosta orava tarkenee kovassakin pakkasessa. . Lisäksi harmahtavaa eläintä on vaikea erottaa huurteisesta puusta. Niistä monet jäävät löytämättä, ja siten orava toimii tehokkaana puiden levittäjänä. Saalismäärä yltää vuosittain enää noin viiteentuhanteen. Silloin ruokailupuun alta löytää röykkiöittäin menneen kesän vuosikasvaimia. Se irrottaa käpysuomut terävillä, talttamaisilla hampaillaan päästäkseen käsiksi runsaasti proteiinia sisältäviin siemeniin. Sammalilla, ruoholla ja naavalla tiiviiksi vuoratussa pesässä lämpötila pysyy plussan puolella pakkasellakin. Riista_24-25-Orkku_TK.indd 24 Riista_24-25-Orkku_TK.indd 24 30.11.2015 14.50.02 30.11.2015 14.50.02. 24 • U seimmat nisäkkäät säikkyvät saalistajiaan ja liikkuvat hämärän turvin. Niitä se saakin popsia aika määrän, sillä havupuidemme siementen tuhatjyväpaino on viiden gramman paikkeilla. Orava rauhoitettiin metsästyslailla vuonna 1929, mutta se oli vielä 1950-luvulla maamme tärkein riistalaji. Sen nykyinen jahtikausi osuu tuuhean talviturkin aikaan eli joulu-tammikuulle. Pitkiä hyppyjään se ohjaa tuuhealla ja miltei ruumiinsa pituisella hännällään
Koot: naisille 36–44 ja miehille 48–58 . . S S Su uo ositu us sh hintta a:: 4 499 e eu urro oa a M Ice www.i Riista_24-25-Orkku_TK.indd 25 Riista_24-25-Orkku_TK.indd 25 30.11.2015 14.50.04 30.11.2015 14.50.04. Gore-tex pitää kuivana . Suositushinta: 499 euroa Maahantuoja Icefox Oy www.icefox-shop.fi . Chevalier Protect GTX ”Villisikahousut” nyt Suomessa! Protect GTX -housuissa on Kevlar-suojakerros – kriittisillä alueilla kaksinkertaisena
Kaliiperi kun on kovasti sikäläisten makuun, koska siinä yhdistyy suuri nope.22-250 Remington Varteenotettava vaihtoehto pienriistan pyytäjälle 26 • Kun puhutaan ”pilkkuseiskasta” tarkoitetaan kaliiperia .222 Rem. Kehittely aloitettiin jo vuonna 1915, mutta patruuna standardisoitiin Remigtonin toimesta vuonna 1965. Kehittelyyn osallistui useita merkittäviä ampujia ja aseseppiä, mutta tehdaspanokseksi adoptoitu versio perustuu pitkälti J.E. Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 26 Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 26 27.11.2015 11.22.47 27.11.2015 11.22.47. LATAUSKOULU TEKSTI Pasi Uusitalo KUVAT Elina Uusitalo .2 2-250 kehitettiin .250-3000 Savage -patruunasta supistamalla kaula .224 kaliiperin luodille. Gebby:n villikissa-patruunaan, joka tunnettiin nimellä 22 Varminter. Itse olen kuitenkin aina ollut kiinnostunein isompihylsyisestä .22-250:stä, johon olen nyt tutustunut tarkemmin. Lisäksi olkapään kulma muutettiin 28 asteeseen. .22–250:n ja ketun poikasen kohtaamisen lopputulos 130 metrin etäisyydellä. Jo villikissakautenaan se oli erittäin suosittu, eikä asia standardisoimisen jälkeen muuttunut mihinkään: .22-250 on yksi Amerikan yleisimmistä pesityksistä. Se on edelleen yleinen lintumiesten kivääreissä vaikka .223 Rem on syönyt sen suosiota melkoisesti
Luotipainoa rajoittaa yleisimmin käytetty 1/14” rihlannousu. 1/12” nousu olisi varmasti toimiva, mutta sen jyrkempään nousuun en henkilökohtaisesti menisi. Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 27 Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 27 27.11.2015 11.22.48 27.11.2015 11.22.48. Myös linnustukseen ovat täysitehoiset 3,6 g kokovaipalla ladatut patruunat soveliaita kunhan vaan kohde on 150 metrin pahemmalla puolella. Ruudiksi valitsin Vihtavuoren N110:n, josta minulla on hyviä kokemuksia useissa Suomessa yleisempiä ”viispilkkuseiskan” luotia käyttäviä patruunoita : .22 Vierling, .22 Hornet, .222 Rem. Lataaminen .222:n tehotasolle Eräs tuttuni on käyttänyt .22-250:tä linnun pyynnissä jo pidempään ja kehuu sitä oivalliseksi. Se kun sopii kevyille luodeille, joilla saadaan kovat lähtönopeudet ja pienempi piipun kuparoituminen. Arvatkaapa harmittiko viimeinen karannut laukaus.. Itse otin hiukan toisenlaisen lähestymistavan ja lähdin hakemaan latausta, jolla saisi 3,6 gramman kokovaippaluodille noin 940 m/s lähtönopeuden. Kiikarina on Kahles K 418 TT Target-säätötorneilla ja Mill Dot -ristikolla. .223 Rem, .222 Rem Mag, .22 PPC USA ja .22–250 Rem. Kuvan osumakuvio on ammuttu oheisen taulukon 40 gr Hornady V-max -latauksella tuulettomassa kelissä 100 metrin etäisyydeltä. Kevyttä ja kovaa .22-250 on parhaimmillaan keskinopeilla ruudeilla ja alle 60 grainin luodeilla. Ase-patruunayhdistelmän saa käymään hyvinkin pienellä vaivannäöllä. Toki ase voitaisiin varustaa jyrkemmälläkin nousulla olevalla piipulla, joilla saataisiin vakautumaan pidemmätkin luodit, mutta omasta mielestäni .22250:n pitää olla loivalla nousulla. Myös N133, N135, N530, N540 ja N550 ovat käyttökelpoisia . Näitä murmelin räjäytyslatauksia voi käyttää vaikkapa varisten vähentämiseen ja tarkkuusammuntaan. Ainostaan lähitilanteissa hän moittii sitä repiväksi, kokovaippaluodeista huolimatta, ja pyrkiikin osumaan lintua tällöin kaulan tyveen. Täysitehoisen latausten reseptejä on saatavissa lähes joka lähteestä. Vaimentajana on Aseutra jet–Z CQB. Näissä patruunoissa hylsyjä ei ole mitenkään erikseen valittu tai kauloja sorvailtu eikä luoteja erikseen tulkattu tai lajiteltu. Ennen koeammuntoja petasin aseen Acraclass epoksi-petausaineella ja vaihdoin Rifle Basix -laukaisukoneiston, jolla laukaisuvastuksen saa säädettyä välillä 300–600 g. Jokaiselta valmistajalta löytyy useita laatuja, jotka sopivat mitä mainioimmin .22-250:n ajoaineeksi. 27 • us, suora lentorata ja hyvä tarkkuus. Olen tuunannut asetta sillä ajatuksella, että saisin mahdollisimman hyvän käynnin. Warnen teräskiilat & Sakon Optilokit ovat aseessa edellisen omistajan jäljiltä. Syksyn ja pimeiden iltojen myötä Kahles on saanut luovuttaa paikkansa Swarovskin Z4i 3–12x50:lle, jolla näkee valopisteen avulla pitempään haaskalla kytätessä. Ruudeista Parhaiten sopivat ruudit ovat keskinopeita, joten tarjontaa riittää. Jos painavampia luoteja mielii ampua, on helpompi kasvattaa luodin halkaisijaa pykälällä ylöspäin kuuteen millimetriin. .22–250 Remington oli aikoinaan aktiivisessa käytössä myös kasaammunnassa. Koeammunnoissa käytetty ase on käytettynä hankkimani Wetherby Vanguard Varmint valitulla Sub Moa -piipulla. Koeammunnoissa käytin Vihtavuoren ruuteja, joista suosikeikseni valikoituivat N140 ja N150. Onkin ihmeteltävä kuinka kaliiperin standardisointiin saatiin kulumaan liki 50 vuotta.
Ruotsinmaalla .22–250 on yleisempi kuin meillä johtuen Etelä-Ruotsin tiheämmästä kauriskannasta. Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 28 Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 28 27.11.2015 11.22.49 27.11.2015 11.22.49. Tämä laskee jonkin verran nopeuksia talukkojen ilmoittamista. Koekiväärissä on 22 tuuman piippu, joka on 2 “ lyhempi kun yleisesti suositellaan. Latausholkit RCBS 222 Remington holkkisetti 55,00 € RCBS 222 Remington Magnum holkkisetti 55,00 € RCBS 223 Remington holkkisetti 55,00 € RCBS 22-250 Remington holkkisetti 55,00 € .22–250 Rem hylsyt 100 kpl Lapua 100 €, Norma 132 € Ilmoitus RCBS Rock Chucker Supreme -puristinsetti 480 euroa. Bore Tech -aseenhoitotuotteet Eliminator piipunpuhdistusaine 120 ml 18 € ja 480 ml 32 € Carbon Remover piipunpuhdistusaine 120 ml 16 € ja 480 ml 30 € Chameleon Gel puhdistusgeeli 59 ml 16 € Copper Remover piipunpuhdistusaine 120 ml 16 € ja 480 ml 30 € Luoti painot graineina Hylsy Nalli Ruuti Lataus grainia Nopeus V3 m/s Osumakuviot 5 laukausta, 100 m Huom! Norma jaktmatch Norma Tehdaslataus 1045 / 1051 / 1042 24,8 mm Ilmoitettu nopeus 1100 m/s Sierra 52 gr HPBT Norma CCI 200 N140 36,5 gr 1108 / 1099 / 1110 11,7; 16,8; 24,9 mm Tarkka! Sierra 52 gr HPBT Norma CCI 200 N150 37,5 gr 1119 / 1128 / 1131 15,7 mm Myös N150 ruuti toimii Sierra 52 gr HPBT Norma CCI 200 N150 37,5 gr 1130 / 1124 / 1121 16,2 mm Vaimennin kiinnitettynä Sierra 52 gr HPBT Norma CCI 200 N110 21,0 gr 945 / 961 / 958 16,1 mm Lapua 3,6 g S382 FMJ Sako CCI 200 N140 36,0 gr 1077 / 1071 / 1068 18,6 mm Linnustukseen, tarkka lataus Lapua 3,6 g S382 FMJ Norma CCI 200 N110 21,0 gr 938 / 944 / 941 29,5 mm Hornady 40 gr V-max Sako CCI 200 N140 37,0 gr 1153 / 1157 / 1149 26,9 mm 5 ensimmäistä laukausta 10,4 mm! Norma Oryx 55 gr Norma CCI 200 N150 37,5 gr 1118 / 1111 / 1114 64,9 mm Ei käyntiä, vaihto nopeampaan ruutiin Norma Oryx 55 gr Norma CCI 200 N135 34,0 gr 1111 / 1109 / 1113 61,2 mm Käynti edelleen huono Sierra 55 grain Bliz King Norma CCI 200 N110 21,0 gr 937 / 935 / 940 57,8 mm Ei vakautunut millään nopeudella Osumakuviot ja nopeudet on ammuttu ilman äänenvaimentajaa, ellei toisin mainita. Kauriin pyyntiin oikeilla luodeilla Näin kovavauhtisen kiväärin kanssa on luotien kestävyys avainasemassa. Kokeillut .22-250 lataukset ja niiden osumakuviot eri kaliipereissa kohtuulliseen tehoon ladattaessa. Tuhoeläinten ampumiseen tarkoitettuja puolivaippaluoteja ei kannata missään tapauksessa käyttää kauriin kokoiselle eläimelle. Oheisesta taulukosta on nähtävissä nopeuden kehittyminen käytetyn ruutimäärän suhteen. LATAUSKOULU Ilmoitus RCBS Rock Chucker Supreme -puristinsetti 480 euroa. Aseeni ei näistä luodeista kuitenkaan ”tykännyt” ja sain niillä vain 60 mm luokkaa olevaa käyntiä. Sierran 55 gr Bliz King ei vakautunut näissä nopeuksissa, vaan teki jonkin verran soikeita reikiä tauluun ja käynti oli huono. Se kyllä nipin naTeeren kuvapyynnin satoa. Siellä suositaan kaurisluodiksi 55 gr Oryx:iä, johon itsekin päädyin. Ja nimenomaan kun hylsyn täyttöaste on vajaa
.22-250 Remington kun painii ihan samoissa sarjoissa! Yksi kaliiperi lisää omiin suosikkeihini Olen nyt kokeillut ja testannut tätä Amerikan-herkkua laidasta laitaan ja siihen on kyllä hyvin vaikea olla tykästymättä. Variksen pyynnissä tilanne onkin sitten ihan toinen, sillä ne istuvat suosikkipuissaan tuuli tai ei. Niinpä kun Sako teki 1990-luvun vaihteessa lipasaukottoman Varmintterin kaliiperissa 6 mm PPC USA, olin myyty. Samalla kiikarin asetuksella osuu ristikon keskelle (100 m) näillä matalampaan tehoon ladatuilla panoksilla ja teerikin jää silloin ehjäksi! Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 29 Riista_26-29-LK-NalliKumit_TK.indd 29 27.11.2015 11.22.52 27.11.2015 11.22.52. Bondatuilla luodeilla on joskus vaikea löytää huippukäyntiä, mutta se on usein asekohtainenkin juttu. Tuuleeko. Jos haluaa yli 941 m/s nopeuden kannattaa siirtyä keskinopeisiin ruuteihin. Ei ylipaineen merkkejä. Tulevat vuodet näyttävät liitynkö samaan porukkaan, vai tarttuuko käsi yhä ”kuusmilliseen”, kun on suunta vaakun pudotukseen. Jollain toisella kiväärillä Oryx todennäköisesti käy hyviä kasoja. Miedommat ”222 Rem” tehoon ladatut kävivät 15–18 mm alemmas, kun täysitehoiset N140 ruudilla ladatut, mutta mikä parasta, pystysuunnassa ne käyvät tarkalleen samalle linjalle! Eli kun kohdistaa aseen käymään N140 latauksella 20 mm yli 100 m, niin on se aika lailla keskellä 170 metrin etäisyydellä, jossa sen nopeus on laskenut ”lihaystävällisemmälle ” tasolle. Varisviikatteeni paukkuna on noista päivistä asti ollut 6mm PPC USA. Nalli: CCI 200. Olen aina ollut innokas varisten pyytäjä. Pitkälle matkalle ammuttaessa korkoennakon ottaminen on aina huomattavasti helpompaa kuin tuulen sortamisen arviointi. Metsäkanalinnut kun eivät nouse latvaan kuin pakkasaamuisin ja silloin ei tuule. Ilman lämpötila ampumahetkellä oli +15 astetta. Nyt 6mm PPC USA on kuitenkin saanut tosi kovan haastajan asekaappiini. 040 540 1182 Ilmoitus Luodit .224 Barnes Triple-Shock X 45 gr FB 50 kpl 39,00 € .224 Barnes Triple-Shock X 55 gr FB 50 kpl 40,00 € .224 Hornady V-Max 40 gr 100 kpl 30,00 € .224 Hornady V-Max 50 gr 100 kpl 30,00 € .224 Hornady V-Max 50 gr 250 kpl 65,00 € .224 Lapua 3,6 g FMJ (S538) 100 kpl 31,00 € .224 Lapua 3,6 g SP (E539) 100 kpl 38,00 € .224 Norma Oryx 55 gr 100 kpl 82,00 € .224 Nosler Custom Competition 52 gr HPBT 100 kpl 30,00 € .224 Nosler Custom Competition 52 gr HPBT 250 kpl 69,00 € .224 Sako 3,2g FMJ (105G) 250 kpl 45,00 € .224 Sierra BlitzKing 40 gr 100 kpl 33,00 € .224 Sierra MatchKing 52 gr HPBT 100 kpl 33,00 € .224 Sierra MatchKing 52 gr HPBT 500 kpl 150,00 € Gun Slicker -asepussi camo 26 € musta 26 € Lataus Nopeus V3 m m/s Keskiarvo V3, m/s Energia, J 15 gr 731 / 733 / 727 730 959 16 gr 762 / 765 / 765 764 1051 17 gr 807 / 800 / 807 805 1166 18 gr 834 / 842 / 850 842 1276 19 gr 863 / 877 / 864 868 1356 20 gr 917 / 912 / 910 913 1500 21 gr 938 / 944 / 941 941 1594 Latauskehittely Lapua S382 3,6 g kokovaippa-luodilla ja N110-ruudilla Koeaseen käyttölataukseksi muodostui 21 grainia. Hylsy: kaulasupistettu Norma pin riittäisi kauriille, mutta ei riitä minulle. ”Kuusmillinen” kestää tuulen sortamista huomattavasi paremmin, joten sain paremman pudotusvarmuuden. Vuosi sen hankkimisen jälkeen myin pois viimeisen .222 Remmarini. Laskennallinen ja testaamaton maksimilataus N110:iä on 21,85 grainia. Latausja metsästystarvikkeiden sekä optiikan kotimainen verkkokauppa – Kymmenien tuhansien tuotteiden valikoima. Sillä saa todella, siis TODELLA suoran lentoradan pidemmällekin ammuttaessa, mikä ei pienempihylsyisiltä sisarpanoksilta onnistu. Seuraavaksi aion hankkia kokeiluun Rihno 50 gr puolivaippaa, josko sillä saisin paremman tarkkuuden. Kaiken kukkuraksi sen saa käymään ihan käsittämättömän hyvin, kunhan ensin pikkusen näkee vaivaa. Nuorena miehenä oli pikkukiväärinäni .222 Remigton. Lapuan 3,6 g kokovaipalla (S382 FMJ ) ammutut osumakuviot. En enää lainkaan ihmettele, miksi tämä kaliiperivanhus on pysynyt amerikkalaisten suosikkina. Metsälinnun pyynnissä se toimi ihan hyvin. Jos et löydä haluamaasi nettisivuiltamme, ota yhteyttä! myynti@asetarvike.com P. . Toisaalta sen saa aliladattua varsin näppärästi .222 Remingtonin tehotasolle jos ei ole tarvetta ottaa paukusta kaikkea irti. Alempi on N110 latauksella ja ylempi N140 latauksella. Vauhtinsa turvin .22-250 Remington myös selviytyy sivutuulestakin niitä paremmin
K aikki tuntevat poronkäristyksen mutta vähintään yhtä maittavan herkun, ellei paremman, metsämies valmistaa hirvestä, kauriista tai valkohäntäpeurasta. Riistakäristysburgeri on varsinainen sanahirviö, mutta vie nälän pitkäksi aikaa. Lihaa ei kuitenkaan pakasteta umpijäähän vaan reippaaseen kohmeeseen. Ainoa synti on vaalea vehnäsämpylä, mutta tosimies vaihtaa senkin rukiiseen reissumieheen. Mutta älä lisää lautaselle ranskalaisia perunoita vaikka mieli tekisikin. Lisää kananmunat ja sekoita huolella 2 Laita juustot, kurkut, tomaatinviipaleet, salaatinlehdet ja mausteet valmiiksi. 4 Nauti burgeri kantrimusiikin ja sokerittoman kolajuoman kanssa – hätätapauksessa kylmä olutkin käy. Asettele brie-viipaleet pihvien päälle hieman sulamaan ja niiden päälle suolakurkut ja mausta ketsupilla tai chilikastikkeella. Niissä on paljon enemmän sidekudosta, mutta myös makua. 3 Laita sämpylän alaosalle salaatinlehtiä ja tomaattiviipaleet ja nosta kuuma pihvi niiden päälle. Tuoreesta lihasta käristys ei jostain syystä onnistu. Riista_30-31-Karistusriista_TK.indd 30 Riista_30-31-Karistusriista_TK.indd 30 27.11.2015 11.31.08 27.11.2015 11.31.08. urgeri valmisaa tehdä määrä ja erkulure estä stoa an ta Riistakäristysburgeri on varsinainen sanahirviö, mutta vie nälän pitkäksi aikaa. Eikä liha saa olla sisäpaistia tai fileetä, sillä paljon maukkaampi käristys syntyy lavasta, niskasta, kulmapaistista tai ulkopaistista. Paista pihvit nopeasti runsaassa voissa ja paahda reissarit tai lämmitä sämpylänpuolikkaat uunissa grillivastuksen alla. 30 • Käristettyä riistaa TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen RIISTARESEPTI Käristysburgeri K un riistakäristystä valmistetaan, sitä kannattaa tehdä kerralla suurempi määrä ja jalostaa jäljelle jäänyt käry herkullisiksi ja terveellisiksi riistaburgereiksi. Tarveaineet neljälle 600–800 g riistakäristystä 2 kananmunaa neljä sämpylää tai reissumiestä voita 8 viipaletta kypsää brie-juustoa 8 tomaatinsiivua suolakurkkuja maun mukaan ketsuppia salaatinlehtiä loraus makeaa chilikastiketta 1 Laita käristysliha kattilaan ja sekoita se sauvasekoittimella paksuksi tahnaksi. Valmistus alkaa lihapalan pakastamisella. Sitten kansi päälle, ja herkku on valmis
Mausta suolalla ja muskottipähkinällä. Vatkaa lopuksi sekaan reilu voinokare. Harras hauduttaminen pilkkoo lihan sidekudosta ja lopputuloksena on murea ja maukas. Tarveaineet neljälle 800 grammaa hirven, kauriin tai peuran lihaa 400 grammaa voita 2 dl punaviiniä 2 dl vahvaa lihalientä 2 salottisipulia siivuina vettä suolaa mustapippuria ripaus timjamia puikulaperunoita nälän mukaan maitoa voita jauhettua muskottia kokonaisia karpaloita tai puolukoita 31 p tenkin kokonaisia karpaloita tai puolukoita tenkin. 3 Kun käristys on kypsynyt lähes valmiiksi, keitä tai höyrytä kuoritut puikulaperunat kuorineen kypsiksi. Todennäköisesti ne hajoavat mutta se ei haittaa. Sekoita ja mausta pippurilla sekä suolalla. Anna käristyksen turista hiljaisella lämmöllä vähintään tunnin, mieluiten kaksi. 4 Laita uunin grilli päälle ja muotoile perunamuusista kahden lusikan avulla ”perunamunia”. 2 Kun kaikki siivut on ruskistettu, lisää pataan lihalientä niin että lihat juuri peittyvät ja lisää lämpöä. Ruokajuomana lähdevesi tai viileä olut on paikallaan ja kyllä pieni akvaviittisnapsikin maistuu – kohtuudella tietenkin. Lisää samalla loput punaviinistä käristyksen sekaan ja keitä neste lähes kokonaan pois. 31 • Riistakäristys ranskalaiseen tapaan 1 Leikkaa kohmeinen liha niin ohuiksi viipaleiksi kuin mahdollista. Laita ruskistetut lihansiivut valurautapataan. Kuullota salottisilppua rasvassa viitisen minuuttia ja laita sipulit lihojen sekaan. Survo kypsät perunat perunanuijalla, mausta ja lisää maitoa niin, että syntyy sakea muusi. Sulata voi kovalla lämmöllä ja laita lihanpalat sekaan ruskistumaan pienissä erissä, muuten hommasta tulee keittoa. kokonaisia karpaloita tai puolukoita Riistakäristys ranskalaiseen tapaan on maistuvaa äijäruokaa. Riista_30-31-Karistusriista_TK.indd 31 Riista_30-31-Karistusriista_TK.indd 31 27.11.2015 11.31.10 27.11.2015 11.31.10. 5 Tarjoa käristys mahdollisimman kuumana ja ripottele lautaselle karpaloita tai puolukoita antamaan annokseen hapokkuutta. Laita ne vadille ja uunin grillivastuksen alle siksi aikaa että ne saavat paahdetta pintaansa. Käristystä ei saa missään tapauksessa keittää kovalla lämmöllä, silloin liha kuivuu ja makuaineet uuttuvat liemeen! Lisää viiniä jos neste uhkaa vähentyä liikaa
1. Tällöin nartulla voi olla myös selviä kohdun supistuksia, pesän tekemistä ja muita synnytykseen liittyviä oireita. Progesteronieritys pysyy korkealla koko kiiman jälkeisen ajan olipa narttu tiine tai ei. Voiko sen estää jotenkin. On viitteitä siitä, että oireinen valeraskaus voisi ”periytyä” eli voimakkaita valeraskausoireita ilmentävän nartun jälkeläisilläkin esiintyisi voimakasta oireilua. Seurannut työssään maailmalla valeraskaudesta tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia. Oireet voivat kestää useita kuukausia. Prolaktiini on hormoni, joka valmistaa nisäkudosta imetystä varten. Juomaveden rajoittaminen voi olla jossain määrin toimiva konsti, jos narttu innostuu latkimaan vettä runsaasti oireen aikana. 6. Se esiintyy kaikilla normaalisti kiimassa olevilla nartuilla, jotka eivät ole tiineitä. Janoa nartun ei tule kuitenkaan antaa kärsiä. Kysyimme eläinlääkäri Merja Dahlbomilta, mistä valeraskaudessa oikein on kyse ja miten siitä pääsee eroon. Joillakin nartuilla valeraskausoire voimistuu iän mukana. Jos on pahat oireet, onko järkevää leikata koira. Valeraskauden oireet. . Entä voiko kestoa lyhentää liikunnalla tai vähentämällä ruokaa. Jalostuskäytön este valeraskausoire ei ole. Jos ei ole kiimaa, ei ole valeraskauttakaan. . Mäntsälän kunnaneläinlääkäri 21 vuotta. Osalla nartuista synnyttäminen lieventää seuraavien kiimojen jälkeisiä oireita. Narttu voi olla syömätön ja haluton liikkumaan. 32 • KOIRA Narttukoiran vaikea valeraskaus voi tehdä jahtikaudesta tuskaisen, koira kun voi olla kuutamolla viikkotolkulla. 5. Valeraskaus ei kuitenkaan läheskään kaikilla koirilla ilmene ulospäin oireina tai oireet ovat niin vähäiset, että valeraskausvaihe menee ohi pahemmin koiran tai omistajan elämää häiritsemättä. Ruuan vähentäminen ei ole suositeltava hoitomuoto ellei narttu ole ylipainoinen. Kuten tunnettua koirienkin kiimat synkronoituvat laumassa. Kaikilla nartuilla on valeraskaus, elleivät ne ole oikeasti tiineenä. Eläinlääkäriksi Eläinlääketieteellisesti korkeakoulusta Helsingistä 1976. 9. 8. Pahimmillaan kipuoireen kaltainen valitus ja ulvonta voi ajoittua laskennalliseen synnytysaikaan. Mystinen valeraskaus Jahtikausi pilalla TEKSTI JA KUVAT Pekka Mommo Merja Dahlbom . Nartun nisäkudos kasvaa ja voi alkaa erittää maitoa. 2002 suoritti eurooppalaisen lisääntymistieteen erikoiseläinlääkärin (pieneläimet) diplmaattitutkinnon (Dipl.ECAR). Mikä on valeraskaus. Psyykkisinä oireina on tietynlaista sisäänpäin kääntymistä, narttu usein vetäytyy omaan rauhaansa ja saattaa ärsyyntyä kontaktista. Korkea progesteronivaihe herkistää aivolisäkkeen erittämään prolaktiinihormonia alkaen 3-4 viikkoa ovulaatiosta. Valeraskaus on hormonaalinen tila. Onko valeraskaus perinnöllistä. Leikkaamisen järkevyys riippuu siitä mitä nartun suhteen on suunniteltu. Hoivavietti näkyy lelujen ja muiden esineiden kantamisessa petipaikalle ja niiden vartioimisessa. Narttu on aina oikeasti raskaana tai valeraskaana normaalin kiiman jälkeen. Joskus se myös valittaa. 3. Mikäli nartulle ei ole suunniteltu pentuetta, on Riista_32-33-Koiran-valeraskaus_TK.indd 32 Riista_32-33-Koiran-valeraskaus_TK.indd 32 30.11.2015 9.03.12 30.11.2015 9.03.12. . Samalla se vaikuttaa nartun psyykeen ja mahdollistaa osaltaan hoivavietin kehittymisen. Oire voi olla niin voimakas, että omistaja saattaa sen vuoksi tuoda koiran eläinlääkärin vastaanotolle. Koira on suden tavoin laumaeläin. Yleensä kuitenkin oire jää pois, kun ”synnytysaika” on ohi. Kuinka pitkään oireet kestävät. Pahenevatko oireet iän myötä. Se mahdollistaa toisten narttujen pentujen hoivaamisen ja imettämisen, vaikka narttu ei itse olisikaan penikoinut. Tällöin käy niin, että moni lauman nartuista on maidossakin yhtä aikaa. Vähäistä limaista emätinvuotoa voi esiintyä. Ainoa ennaltaehkäisevä, tehokas toimenpide on sterilisaatioleikkaus. Se laskee synnytysajan lähestyessä. Osa nartuista hyötyy liikunnan lisäämisestä. 2. 4. Miksi se tulee koirille. 1999 väitteli koiran siittiöiden rakenteesta ja siittiövikojen diagnostiikasta ja . 7
Haluttomuus seurata jälkeä johtunee enemmän keskittymisongelmasta kuin hajuaistin puutteesta. Jos oire häiritsee, voidaan koira jättää metsästysreissuilta pois sen ajaksi. Auttaako valeraskauteen jos vie koiran metsästämään vaikka se on haluton. 15. Toisaalta koira pääsääntöisesti nauttii myös valeraskaana metsään pääsemisestä, jolloin pikkuhiljaa voi oirekin lieventyä. . Pääasia on, että metsästysreissun tavoitteet ovat realistiset koiran sen hetkiseen kapasiteettiin nähden. 12. Vaikea valeraskaus voi kestää kuukausia. Kiimattomana aikana ne ovat ikään kuin sukupuolettomia. Anna vinkit miten metsästyskoiran valeraskautta kannattaa hoitaa. Jos nartun leikkaa, muuttuko persoonallisuus tai onko se herkempi lihomaan. Tiedetään kuitenkin, että korkea prolaktiinin määrä pitkään jatkuessaan lisää nisäkasvainten riskiä. Psyykkiset oireet loppuvat ensin, maidontuotannon loppumiseen voi mennä reilu viikko. 14. 16. Persoonallisuus ei ole riippuvaista munasarjojen hormonituotannosta. Riista_32-33-Koiran-valeraskaus_TK.indd 33 Riista_32-33-Koiran-valeraskaus_TK.indd 33 30.11.2015 9.03.12 30.11.2015 9.03.12. Nisiä ei saa kosketella, koska se lisää maidoneritystä. 10. Hoitoaika on 5-8 vrk. Töihin ei kannata koiraa laittaa siinä toivossa, että valeraskaus heti unohtuisi. Nisien oiretta tulee kuitenkin seurata, koska maidossa oleva nisäkudos on herkkä tulehduksille. Myös akupunktiolla on saatu hyviä tuloksia. vinkulelut ottaa pois. Nisät voivat myös tulehtua. 33 • leikkaaminen hyvä keino päästä valeraskaudesta eroon. Koira on silloin usein keskittymiskyvytön, eikä jahti maita. Saman voi saada aikaan nisiä käsin kosketeltaessa, joten nisien koskettelua tulee välttää. Valeraskaudessa voi tulla myös maitoa. Pentujen aiheuttama nisien painelu ja imemisliike kiihdyttävät maidon laskeutumista. Kilpirauhasen tilanne onkin aina syytä tarkistaa jos valeraskauden oireet pitkittyvät tai ovat poikkeuksellisen voimakkaat. Keskittymisongelman ymmärrän hyvin. 11. Lihomistaipumus on todellinen ongelma. Valeraskaus ei ole sairaus, jota tarvitsisi välttämättä hoitaa. Ovatko jatkuvat pahat valeraskaudet haitaksi koiralle. Valeraskausoireen taakse voi kuitenkin kätkeytyä vakaviakin tiloja kuten kohtuja nisätulehdusta, joita on pidettävä silmällä. Leikatun nartun olemus on siten sellainen kuin kiimojen välisessä olotilassa. Paljon kuulee, että valeraskas koira ei haista eikä osaa keskittyä. Mitä uskomuksia olet kuullut valeraskaudesta. 13. Tämä olisi mielestäni suositeltavin tapa. Jos kuitenkin oire menee liiallisuuksiin koira on esimerkiksi kovin levoton ja valittelee tai on aggressiivinen mutta metsästykseen halutaan joka tapauksessa osallistua, on markkinoilla tehokas reseptilääke. Onhan kyseessä nimenomaan luonnon luoma hormonaalinen tila, jonka tarkoituksena on saada koira vetäytymään ja keskittymään ”pentujen” hoitoon. Hajuaistia ei koira kuitenkaan tietojeni mukaan menetä valeraskaudessa. Pääsääntöisesti suositellaan nartun hoitamien lelujen pois ottamista. Narttu kuitenkin kaipaa hoivattaviaan ja sen vuoksi tilalle pitää antaa jotain mutta kuten ylimääräinen lenkille lähtö. Jos oire on lievä, pyritään pääsemään oireista eroon lisäämällä liikuntaa ja antamalla muita virikkeitä kuin pehmolelujen hoito. Voimakkaiden valeraskausoireiden taustalla voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Pitkittääkö nisien koskettelu valeraskautta. Nisät ovat hyvin herkät kosketukselle. Nuorella koiralla se voi tarkoittaa, että jutun juoni, metsästys, ei valkene millään kun hormonit hyrräävät. Valeraskaus itsessään ei ole sairaus, joten oireiden pysyessä kohtuullisina, ei valeraskaus haittaa koiraa. Leikkaaminen ei automaattisesti johda lihomiseen, jos ruuan määrää säännöstellään leikkauksen jälkeistä energian kulutusta vastaavaksi. Kun koiralla on valeraskaus, onko apua jo esim. Narttukoirat ovat narttuja oikeastaan vain kiimakierron aikana eli keskimäärin 3 kuukauden ajan kerrallaan. Toki koiran käytös muuttuu, koska kiimakierron aikainen mielialan vaihtelu jää pois
ANTILOOPIN METSÄSTYS NAMIBIASSA Elandijahtia omarurussa TEKSTI JA KUVAT Timo Höysniemi Riista_34-41-Eland_TK.indd 34 Riista_34-41-Eland_TK.indd 34 27.11.2015 11.16.02 27.11.2015 11.16.02. 34 • Hirviantiloopin kaatoon on hyvät edellytykset silloin, kun saaliiksi kelpaa mikä tahansa yksilö. Mutta jos pyritään löytämään siniharmaan sävyn saavuttanut iäkäs trofeesonni, voi jahdista muodostua vaativa niin fyysisesti kuin henkisestikin
Kaverini Marco ja Jarmo olivat jo kaataneet elandinsa ja sillä oli vaikutuksensa otusten käyttäytymiseen. Se muistutti täysikasvuisen puhvelin jälkeä ollen tuplaten suurempi kuin naaraiden ja nuorten urosten jättämät. Lähdimme harppomaan otusten suuntaan. Viimein erään korkean kukkulan laelta havaitsimme hirviantilooppilauman ruokailemassa harvassa metsikössä. Lähtisimme Stefanuksen kanssa lauman jäljille Louisin jäädessä kukkulalle odottamaan tilanteen kehittymistä. Runsaan tunnin kuluttua tilanne oli muuttumaton, ilman näköhavaintoa eläimistä. 35 • S eisoin jäljittäjä Stefanuksen kanssa Land Cruiserin lavalla tarkkailemassa savannia. Yritimme löytää merkkejä hirviantiloopeista Namibian Omarurun alueella kahdeksan tuhannen hehtaarin maatilalla. Aurinko lähestyi lakipistettä joten taas oli tiedossa yli neljänkymmenen asteen kuumuus. Ratin takana istui oppaani, ammattimetsästäjä Louis jr. Stefanus kiipesi milloin sähkötolppaan, akasia-puuhun tai korkean kivikasan päälle kiikaroimaan. Seurasimme laumaa marssien rivakasti. Joko lauman vauhti oli sen verran kova, että saavutimme niitä hitaasti, tai sitten ne olivat haistaneet palaneen käErongo-vuoret kohoavat yli kahteen kilometriin. Puhelimella pidettäisiin yhteyttä tarpeen mukaan ja Louis noutaisi meidät aikanaan, saaliin kanssa tai ilman. Vaikka matkaa oli lähes kilometri, erottui joukosta järkälemäinen sonni. Löysimme helposti lauman jäljet ja Stefanus osoitti hiekassa näkyvää painallusta, joka poikkesi selkeästi muista. Elandit ovat ruokaillessaankin alituisessa liikkeessä leväten tiheikössä ainoastaan päivän kuumimpana hetkenä. Aurinko paahtoi armottomasti pilvettömältä taivaalta, ja juotava hupeni uhkaavasti. Riista_34-41-Eland_TK.indd 35 Riista_34-41-Eland_TK.indd 35 27.11.2015 11.16.02 27.11.2015 11.16.02. Seurattuamme tovin eläinten liikkeitä Louis esitti suunnitelmansa. Nyt niitä ei tuntunut löytyvän mistään. Niiden näennäisen verkkainen eteneminen vastaa vauhdiltaan ihmisen reipasta kävelyä
ryn ja pidentäneet askelta. Matkan rasitukset ja mieleen hiipinyt epäilys lauman tavoittamisesta olivat poispyyhkäistyjä. Elandit katosivat vauhdilla jättäen vain ohuen pölypilven ilmaan leijumaan. Hento tuulenvire kävi laumasta meihin päin, joten otukset eivät saaneet meistä hajua. Iltapäivä olikin jo pitkällä, kun Stefanus nosti äkkiä kätensä pystyyn ja jähmettyi tuijottamaan eteenpäin. Loppupäivän aikana emme nähneet enää elandeja, mutta korvikkeeksi ammuin isohampaisen pahkasian ja rabieksen vaivaaman kudun. Elandit etenivät rauhallisesti avonaisemmassa maastossa ja suurin osa laumasta oli nyt näkyvissä. Vaikea päätös Seuraavana aamuna Stefanus näki korkean kallion laelta kaksi isoa hirviantilooppisonnia, joita lähdimme kaksistaan jäljittui puhelimeen soittaakseen PH:n noutamaan. Katselin hiekanruskeaa antilooppia ristiriitaisin tuntein. Se leiskautti itsensä joustavasti aidan toiselle puolelle ja katosi tiheikköön. Kyseessä oli muutaman vuoden ikäinen uros, jolla oli kohtuulliset sarvet. Se asteli rauhallisesti nauta-aidan viertä ja pysähtyi noin sataan metriin rintamasuunta meihin päin. Tultuaan alas hän puisteli vaitonaisena päätään ja tartSaaliin läheisyys muutti monotonisen marssin jännittäväksi vaanimiseksi. Yht´ äkkiä eläimet pysähtyivät tuijottamaan korvat hörössä samaan suuntaan. Viimein sonni kyllästyi tilanteeseen ja teki päätöksen puolestani. Nyt näytti eläimillä olevan vauhti päällä. Kiikarointi paljasti, että olimme saavuttaneet lauman häntäpään. Hän halusi tarkistaa etäisyyden eläimiin. Elandeilla oli jo niin paljon etumatkaa, ettei niiden saavuttaminen vaikuttanut mahdolliselta. Odotteluun kyllästyneen Louisin sattumanvarainen ilmestyminen maasturillaan ei olisi voinut ajoittua huonommin. Tovin kuluttua korviimme kantautui auton moottorin hurina. Pensaikko harveni ja sitä halkoi muutama vanha tieura. Nyt piti vain roikkua lauman kintereillä kunnes saisimme trofeesonnin tähtäimeen. Syödessämme illalla mehevää T-luupihviä Louis ehdotti, että jäisimme aamulla päätilalle elandijahtiin. Sovittelin otusta ristikkoon, mutten halunnut puristaa liipaisimesta. Isoa urosta ei näkynyt. ”Voit ampua tuon,” sanoi Louis tietoisena siitä, että otus ei vastannut sellaista vanhaa kolossia, jonka olisin halunnut. Lähdimme puolijuoksua eteenpäin tietoisena siitä, että edessä olisi pitkä ja hikinen taival. Olimme käyttäneet jahtiin jo paljon aikaa, ja hän halusi homman pakettiin. Tilaisuus saattaisi jäädä viimeiseksi, mutta vielä olisi kuitenkin yksi päivä. Olimme kaataneet Termiittien pesäkäytävistä maan pinnalle työntyvät termiittisienet olivat niin herkullisia, että ne poimittiin aina talteen. Vartin kuluttua jäljittäjä kiipesi piikkiseen akasiaan tähyämään, sillä maasto oli tasaista ja puusto harvaa. Ajeltuamme ympäri farmia eteemme ilmestyi yksinäinen hirviantilooppi. Toivoin löytäväni kypsään ikään ehtineen uroksen, jonka tunnusmerkkinä on turvan yläpuolisen mustanpuhuvan karvoituksen vaihtuminen kastanjanruskeaan tuuheaan otsatupsuun, josta työntyy kaksi jykevää, harvakierteistä ja elämän rosoiseksi uurtamaa ebenpuun väristä sarvea. Jouduimme siis puhaltamaan pelin poikki ja toinenkin erä meni elandeille. Riista_34-41-Eland_TK.indd 36 Riista_34-41-Eland_TK.indd 36 27.11.2015 11.16.03 27.11.2015 11.16.03. 36 • ANTILOOPIN METSÄSTYS NAMIBIASSA tämään. Näimme naaraita ja muutaman keskenkasvuisen uroksen. Edellispäivästä oppineena päätimme, että auto ei liiku ennen kuin erikseen sovitaan
En tosin muistanut nähneeni siellä elandeja, mutta ehkäpä niitä jostain löytyisi. Koska kuitenkin halusin hirviantiloopin, pyysin Louisia ajamaan tilalle, jossa niitä sentään varmuudella oli. Louis oli kai kyllästynyt toisen farmin tasaisuuteen, ja halusi kokeilla maasturin ominaisuuksia vaikeammissa olosuhteissa. 37 • siellä jo muita eläimiä, joten sen maastot olivat tulleet osittain tutuiksi. hiipivät haavoitetun elandin perässä. Riista_34-41-Eland_TK.indd 37 Riista_34-41-Eland_TK.indd 37 27.11.2015 11.16.03 27.11.2015 11.16.03. Pihalla odotteli Stefanus joka laittoi heti suolaa haavoihini kertomalla nähneensä aamulla uroksista koostuneen elandilauman ohittavan tilan päärakennuksen. Tässä vaiheessa piti vielä varmistaa, että kuvan keskellä näkyvä yksilö todella oli sama, jota oli ammuttu. Lounaan jälkeen lähdimmekin ajamaan tuttua reittiä noin viidenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle farmille. Viimeinen ilta Aamulla ajelimme yli kahteen tuhanteen metriin nousevan Erongo-vuoriston katveessa. Näimme monenlaisia otuksia lehmäantiloopista likiin ja paviaanista puffadderiin, mutta ei merkkiäkään elandeista. Ylhäältä avautui mahtavat näkymät alatasangolle, jota jatkui silmänkantamattomiin. Portilla meitä oli vastassa tilan kesy gepardi. Jäljittäjä Stefanus tähystää elandeja kallion laelta Jarmo ja Louis jr
Pian jo kaduin päätöstäni, sillä sade tuntui virkistävältä vain ohikiitävän hetken. Hirviantiloopit elävät laumoissa, joiden koko vaihtelee muutamasta yksilöstä satoihin. Eland Hirviantilooppi eli elandi on kaikista antiloopeista suurin ja painavin. Yleisimmin laumassa on muutama kymmenen eläintä ja johtajana on vanha uros. Täysikasvuisen sonnin säkäkorkeus on lähes kaksi metriä ja sen massa voi nousta jopa tuhanteen kiloon. Isot pisarat kastelivat pitkähihaisen paitani silmänräpäyksessä, ja maasturin vähäinenkin vauhti lisäsi jäiseltä tuntuvan veden ja kuuman ilman aiheuttamaa kontrastia. Helmikuisen ilman lämpötilaero Suomen J ohn ”Pondoro” Taylorin kommentti elandista: ”Tunnen poikkeuksetta katumusta ammuttuani näin suurenmoisen eläimen. Tämä olisi viimeinen mahdollisuus, ja minun tuli ampua heti. Niskassa tuntui mukava kihelmöinti ja nostin kiväärin olkaani vasten katsoakseni eläintä kiikaritähtäimen läpi. Tämäkin vielä, ajattelin, kyllä nyt lyötyä lyödään. Naaras synnyttää yhden vasikan pääsääntöisesti sadekauden alussa, mutta lisääntymistä tapahtuu ympäri vuoden. Toisaalta kuvittelin silmäparini tuovan edes vähän apua jo hiukan epätoivoiseen etsintään, josta tarkkaavainen Stefanus kantoi päävastuun. Kieltäydyin kunniasta, sillä ajattelin sateen viilentävän mukavasti. Eläin oli nyt liikkunut kokonaan näkyviin ja tähtäsin sitä lavan yläosaan. Ehdotin Louisille jalkautumista ja hiipimistä tietä pitkin lähemmäs ja paremmalle hollille, sillä tuulenvire kävi meihin päin. Hirviantiloopit ovat tasankojen vaeltajia, jotka eivät ole kotipaikkauskollisia eikä niillä ole reviiriä. Eläin saattaisi lähteä liikkeelle omia aikojaan, pelästyä jotain tai niitä voisi olla näkymättömissä useampia, jolloin saattaisimme paljastua, eikä aikaa uuteen yritykseen enää olisi. Lämpimämmässä ilmanalassa ruudin palamisnopeus kasvaa, joka taas muuttaa luodin lentorataa. Louis tyrmäsi ajatuksen toteamalla sen liian riskialttiiksi. Frederick Courteney Selous puolestaan oli sitä mieltä, että nämä jalot eläimet sopisivat paremmin johonkin vanhaan englantilaiseen puistoon kuin Afrikan veldille. Afrikan sää muuttuu usein pikavauhtia, ja sama pätee jahtitilanteisiin. Ne ovat niin ylväitä ja rauhallisia, että tuntuu epäreilulta tappaa niitä.” Kyseisen norsunmetsästäjän motiivi ampua elandeja oli yksiselitteinen, hänen mielestään niissä on Afrikan maukkain liha. Tuskin oli paitani ehtinyt kuivua sateen jäljiltä, kun Stefanus taputti avokämmenellä pehmeästi hytin kattoon. Antilooppi-nimitystä käytetään varsin erilaisista sorkkaeläinten lahkon onttosarvisten heimoon kuuluvista märehtijöistä, ja niitä tavataan useassa eri maanosassa. Puristin liipaisimesta ja 225 grainin Nosler Accubond ampaiTämä olisi viimeinen mahdollisuus, ja minun tuli ampua heti. Tarkkailimme isoa hirviantilooppisonnia, joka oli osittain puuston kätköissä. Aurinko verhoutui ohueen pilviharsoon, ja koimme koko matkan ainoan sadekuuron. Tajusin PH:n olevan oikeassa, ja olin tyytyväinen siitä, että olimme kohdistaneet aseet vastaamaan paikallisia olosuhteita. Louis sovitteli ampumatukea auton lavalle, sillä maan pinnasta ei eläintä voinut nähdä. Massiivisesta olemuksestaan huolimatta elandit ja Namibian välillä on aikamoinen, mikä tarkoitti kiikarin tuntuvaa justeeraamista. 38 • ANTILOOPIN METSÄSTYS NAMIBIASSA Kierreltyämme alueita tuntikausia päivä alkoi huolestuttavasti kääntymään kohti iltaa. Kolmijalka tuntui kömpelöltä, joten hylkäsin kapistuksen ja hakeuduin jonkinlaiseen polviasentoon. Riista_34-41-Eland_TK.indd 38 Riista_34-41-Eland_TK.indd 38 27.11.2015 11.16.04 27.11.2015 11.16.04. Isokokoinen elandi näytti ristikon takaa yllättävän pieneltä maalilta, sillä etäisyydeksi arvioitiin lähes neljänneskilometri. Välillä eri ikäiset urokset muodostavat pienehköjä ”poikamieslaumoja” ja vanhat sonnit saattavat liikkua myös yksinään. Louis pysäytti ja nousi vauhdilla lavalle kiikaroimaan. Ne liikkuvat päivittäin ravinnon haussa kymmeniä kilometrejä. Hän oli havainnut kaukana etumaastossa harmaan läiskän. Sadekaudella on useat eri laumat voivat yhdistyä monisatapäiseksi joukoksi muodostaen vaikuttavan näyn. Vilu pureutui luihin ja ytimiin ja aloin täristä kuin horkassa. Taksonomisesti hirviantilooppi luetaankin nautaeläimiin, eli samaan alaheimoon puhvelin kanssa. Ensimmäisten vesipisaroiden iskeytyessä tuulilasiin Louis kutsui minut sisälle hyttiin
39 • ovat erinomaisia hyppääjiä. Nuoret yksilöt pystyvät ilman vauhtia ylittämään kolmenkin metrin korkuisen aidan vaivattoman näköisesti. Riista_34-41-Eland_TK.indd 39 Riista_34-41-Eland_TK.indd 39 27.11.2015 11.16.04 27.11.2015 11.16.04. Kolmekymmentä vuotta ammattimetsästäjänä Afrikassa toiminut John Taylor hämmästeli sitä, ettei hän koskaan löytänyt leijonan tappamaa aikuisen elandin raatoa. Hirviantiloopilla on tarkka kuuloja hajuaisti sekä hyvä näkö, joten laumaa on vaikea yllättää. Kuolettavasti haavoittunut elandisonni odottaa tyynesti loppuaan. Syyksi tähän hän arveli eläinten valppauden ja alituisen liikkeelläolon. Elandien paetessa niille on tunnusomaista loikkia toisten lauman jäsenten yli
Tämän alalajin sarvet ovat selvästi sukunsa suurimmat. Elandit ovat hyvin sopeutuvaisia elinolosuhteidensa suhteen, niitä esiintyy niin karuilla aavikoilla kuin tiheissä metsissäkin. Hän kaivoi kylmälaukusta pari WindIäkkään sonnin tunnusmerkkejä ovat pään voimakkaat värit sekä sarvien kuluneisuus. Elandia on kahta lajia: hirviantilooppi, Taurotragus oryx , sekä jättiläishirviantilooppi, Taurotragus derbinianus . T.d.gigas esiintyy kapealla vyöhykkeellä Itä-Nigeriasta Etelä-Tsadiin, Kamerunin ja Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosissa ja Lounais-Sudanissa. Louis onnitteli ja oli itsekin silminnähden huojentunut. Elandit käyttävät ravinnokseen pääasiassa puiden ja pensaiden lehtiä, versoja ja hedelmiä, sekä jonkin verran ruohoa. Tämän alalajin yksilöiltä kylkien raidoitus häviää aikuisiän myötä. Laukaus kaularankaan pudotti sen savannin pintaan. Vuohien lailla ne pystyvät käyttämään hyväkseen kaikenlaisen ravinnon ja näyttävät aina hyväkuntoisilta. Ainakin kymmenkunta otusta poukkoili jättimäisillä loikilla kukin taholleen selvästi epätietoisena laukauksen lähtöpaikasta. T.o.livingstonei esiintyy Angolan, Pohjois-Namibian, Zimbabwen, Malawin ja Mosambikin alueella, ja muistuttaa muuten edellä mainittua serkkuaan, mutta sillä on lajinsa suurimmat sarvet. Rekyylin vaikutuksesta menetin hetkeksi näköyhteyden eläimeen, mutta selkeä läjähdys paljasti luodin osuneen lihaan. derbinianus asustaa uhanalaisena pienellä rauhoitusalueella Malin, Senegalin ja Guinean rajalla, eikä sitä metsästetä. Sillä on sukunsa pienimmät sarvet, ja elinalue sijoittuu Etelä-Sudanista Ugandan ja Kenian kautta Tansaniaan. Laukauksen kaiun vielä kiiriessä pitkin veldiä koko metsikkö heräsi eloon. Sitä on kahta alalajia, joista T.d. Riista_34-41-Eland_TK.indd 40 Riista_34-41-Eland_TK.indd 40 27.11.2015 11.16.05 27.11.2015 11.16.05. ”Kumpaa”, kysyin, ja hän vastasi että oikeanpuoleista. Puiden ja pensaiden seasta alkoi sinkoilla elandisonneja suuntaan jos toiseen. 40 • ANTILOOPIN METSÄSTYS NAMIBIASSA si matkaan kohti oksia riipivää antilooppia. T.o.oryx ia eli kapin hirviantilooppia tavataan Namibiassa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa, ja se sijoittuu sarvien pituudessa edellisten välimaastoon. Sarvia apuna käyttäen ne katkovat oksia saadakseen haluamansa lehdet ja kukat ulottuvilleen. Olisin halunnut heti lähteä katsomaan sonnia, mutta PH toppuutteli, että ensin juodaan kaikessa rauhassa viileät oluet. Lyhyen hetken kestänyt jännitys ja toiminta vaihtui valtaisaan helpotuksen kun jahti oli vihdoin onnistunut. Safari Club International tunnustaa hirviantiloopin kolme alalajia, joista T.o.pattersonianus on itäisin laji, ja jolla ruumiin valkoinen pystyraidoitus on selkeimmin näkyvissä. Elandisonni oli nyt noin sadassa metrissä ja alkoi kaartaa oikealle paljastaen leveän kylkensä. Kaksi eläimistä rynnisti meitä kohti, ja takanani tapahtumaa kiikaroinut Louis käski minun ampua uudestaan. Jättiläishirviantilooppi ei nimestään huolimatta juurikaan eroa kooltaan tavallisesta, mutta sarvet ovat isommat. Sain ammuttua keuhko-osuman ja eläin alkoi nopeasti hidastaa vauhtiaan pysähtyen pensaan taakse paikalleen eturuumiin jäädessä esiin. Ne juovat mielellään vettä silloin kun sitä on saatavilla, mutta tulevat hyvin toimeen myös kuivilla alueilla pelkästään sillä kosteudella, jonka ne ravinnostaan saavat
Robertson mainitsee pari kollegaansa, joiden suosikkikaliipereja ovat .308 Win ja 7 mm Mauser. Ulkoisesti se ei muistuta hirveä muuten kuin raameiltaan, mutta vertaus on muutoinkin osuva: Afrikan antiloopit ovat pääsääntöisesti sitkeitä ja saattavat häipyä jäljettömiin vaikeastikin haavoittuneena, mutta Elandin kuten hirvenkin saa nurin jo kohtuullisella osumalla. Elandijahdissa käytetään usein vastaavia kaliipereja kuin hirvimetsällä. Harvalle tulisi mieleen lähteä kaatamaan saman painoluokan puhvelia näillä tehoilla. Runsaasti hirviantilooppeja ruoaksi kaatanut Taylor toteaa, ettei hänen kohdallaan ollut ainuttakaan tapausta, jolloin elandi olisi käyttäytynyt hyökkäävästi. . Koska minulle riitti yksikin trofee, sain valita kumman haluaisin ottaa. Olin ampunut kahta eri eläintä. Buurit alkoivat kutsua tätä savannien lauhkeaa jättiläistä nimellä eland, joka tarkoittaa hirveä, ja josta eläimen suomenkielinen nimikin on johdettu. Katsoin häntä silmiin yrittäen löytää huumorin pilkettä, mutta turhaan. Land Cruiserin jousitus joutui koville puolentoista tonnin ruhokuorman alla. Elandit eivät myöskään omaa puhvelimaista taistelutahtoa. Namibia tuottaa kuvan mallasjuomaa yli kaksi sataa miljoonaa litraa vuosittain ja sitä viedään 18 eri maahan. Jälkimmäinen onkin yksi trofeemetsästäjien unelmista. Enpä olisi tovi takaperin uskonut, että saalista yleensäkään enää saadaan, saati sitten tuplana. Stefanus oli seurannut ensimmäistä elandia, joka oli siirtynyt joitakin kymmeniä metrejä oikealle olinpaikastaan, ja oli hyvällä tuurilla jäänyt vielä näkyviin. esittelee elävän puffadderin purukalustoa. Se suosii tiheämpää kasvillisuutta kuin ekvaattorin eteläpuoleiset serkkunsa, mikä tekee jahdista haastavamman. Homma ei ollut aivan riskitöntä. Molemmat sonnit olivat täysikasvuisia ja komeita, mutta valitsin niistä vanhemman ja kuluneempisarvisen, sillä se oli juuri sellainen jota olin lähtenyt hakemaan. Kevin ”Doctari” Robertsonin mielestä kolme eettisen metsästyksen vaikeimmin saalistettavaa sorkkaeläintä Afrikassa ovat jättiläishirviantilooppi, vuorinyala ja bongo. Hirviantiloopin kärkitulos on 119 tuumaa, jättiläishirviantiloopin uskomattomat 141 tuumaa. SCI mittaa elandien sarvitrofeet metodilla numero 5, jolloin kokonaistulokseen lasketaan sarvien pituudet spiraalin harjaa myöten sekä tyven ympärysmitta. Louis onnitteli uudemman kerran ja sanoi, että eiköhän nyt voida nauttia oluet loppuun rauhassa. Ammuin vielä kaksi laukausta ja eläin suistui nurin. Louis jr. Robertson korostaa, että nämä kaliiperit ovat ehdottomasti alarajalla, ja niitä käyttävät ammattimiehet, joilla on taitoa päästä lähelle ja ampua oikeaan paikkaan. Vanhan sonnin kaatamiseen Robertson suosittelee kaliipereja 9,3x74R tai .375 H&H. Keräillessäni hylsyjä auton lavalta kuuntelin yleensä hyvin vähäpuheisen Stefanuksen selostavan Louisille jotakin osoitellen horisonttiin. He metsästävät elandia lihan takia, jolloin saaliiksi valikoituu nuoria eläimiä. You have to shoot again!”. Louis myönsi reilusti tehneensä erehdyksen hukatessaan ensimmäisen otuksen ja otti vastuun ylimääräisestä elandista. 41 • hoek-merkkistä ohrajuomaa, ja harvoin on olut maistunut niin hyvältä. Sitten Louis kääntyi puoleeni ja totesi rauhallisesti: ”Sorry Timo, I made a mistake. . Riista_34-41-Eland_TK.indd 41 Riista_34-41-Eland_TK.indd 41 27.11.2015 11.16.06 27.11.2015 11.16.06. Se vaikutti liikuntakyvyttömältä mutta seisoi yhä jaloillaan pää painuksissa. Kun olimme saaneet punnerrettua molemmat ruhot vinssin avulla maasturin lavalle, oli aurinko painumassa jo mailleen. Vähitellen alkoi tapahtumien kulku valjeta euforian kyllästämässä pääkopassani
Finaalisarjassa sain tulokseksi 13/15 ja olin jaetulla toisella sijalla. Lyhensin kohteen seuraamista melko reilusti. TEKSTI JA KUVAT Arto Määttä Kausi yhdellä haulikolla Riista_42-45-Beretta_TK.indd 42 Riista_42-45-Beretta_TK.indd 42 30.11.2015 13.51.49 30.11.2015 13.51.49. Se siis sijoittuu metsästyshaulikoiden ja ratahaulikoiden välimaastoon. 690 Sporting III ei ole tuntumaltaan täysin samanlainen kuin 692, mutta hyvin lähellä kuitenkin. Beretta 690 Sporting III haulikon käyttötesti alkoi Juhannuksena ja jatkui aina syksyn linnunpyynteihin saakka. Erona on hienoinen metsästysvivahde. Kaikille tämä ajattelumalli ei avaudu, mutta jos ampumaharrastus haulikolla painottuu compak-sportingiin ja sportingiin, on metsästyksessä käypänen ase sopiva myös radalle, ja toisinpäin. Tämä antaa paljon marginaalia suoritukseen. Ergonomia on lähellä metsästysmalleja, mutta tasapaino ja aavistuksen korkeampi kokoBeretta 690 Sporting III naispaino viittaavat rata-aseisiin. Kilpailu olikin erinomainen alkurysäys, sillä löysin heti kohdat joista en aseessa pitänyt ja lisäksi sain ampua kisapaineen alla. Aloin olla kohtuullisen tyytyväinen 690 Sporting III:n ammuttavuuteen. Beretta 690 Sporting III on aiemmin esitellyn 690 Field III -metsästysmallin sporter-versio. 42 • KÄYTTÖTESTI O n täysin luonnollista, että että ratahaulikko on myös metsästyshaulikko ja päinvastoin. Ammuin kierroksen kahdesti ennen kuin pääsin aseen kanssa sinuiksi. Sporting III on hyvin helposti liikuteltava, joten lyhyt liike riittää kohteen kontrollointiin. Jotta tulosta alkoi tulla, jouduin säätämään hieman ampumatapaani. Lopuksi ammuin tynkäkierroksen puhtaalla 15/15 tuloksella. Päiväohjelmassa oli non-stop compakia, joten aivan ensimmäisenä ammuttiin kilpasarja sitä. Juhannus Sain haulikon käyttööni pari päivää ennen Juhannusta, joten ensimmäinen tositoimi oli Tornion Keskiyön skeet
43 • Pientä laittoa Minulla on tapanani olla suorapuheinen kun vastaan tulee sellaista josta en pidä. Jos joku asia on aiheuttanut harmia, niin Berettan piipunvalitsijalla oleva varmistin. Käytän metsästyksessä pääasiassa 2,6– 3,1 mm:n hauleja. Maahantuojalla ei ollut toimittaa aseeseen traptai skeet-mallin varmistinta, joten fiksasin vaihtajan liimatipalla. Jos haulikkoon ei luota, ei sillä ole myöskään tehokasta ampua. Keilapallon kokoinen valkoinen ”sporting-jyvä” on kerrassaan käsittämätön ratkaisu haulikkoon jolla pitäisi ampua tarkasti ja joskus vaistonvaraisesti. Niiden väliin sijoittuva sporter onkin meillä ehkä huonoimmin tunnettu haulikkotyyppi. Jos tähän aseeseen pitäisi valita yksi patruuna jokaiseen hommaan, olisi se Mirage Standard Game 34 gramman latauksella ja nimellisesti 2,75 mm:n (nro 6) haulilla. Tässä ovat ne asiat, joiden tulisi mielestäni olla toisin tässä Berettan haulikossa. Niillä ladatuista patruunoista löytyikin varsin laaja valikoima todella hyviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi pienenpieni punainen kuitujyvä olisi paljon parempi. SUOMALAISET jakavat haulikot mielellään metsästysja rata-aseisiin. Ratkaisu on jokseenkin tyylitön, mutta se toimi. Toisaalta ne ovat kevyempiä ja ergonomialtaan väljemmin mitoitettuja kuin varsinaiset ratahaulikot. Kaatopaikan harmaalokit olivat helisemässä ja itseäkin tuppasi hymyilyttämään hyvä purevuus pitkille etäisyyksille. Riista_42-45-Beretta_TK.indd 43 Riista_42-45-Beretta_TK.indd 43 30.11.2015 13.51.49 30.11.2015 13.51.49. Se on jo vuosia ollut luottopatruunaMikä on sporter. Ehdottomasti hurjin patruuna oli Lyalvale Express Special Pigeon, jonka käynti puolisuppean supistajan läpi oli Extra Full -tasoa. Sporterit ovat vakaampia ja parempia ammuttavia kuin kevyet ja eläväiset liikkuvan metsästyksen haulikot. Tuloksena on ilmainen pummi vastustajien laariin. Vaikka 30 gramman lataus ei kuulosta vakuuttavalta, toi tämä kohtuullisen nopea lataus linnut tonttiin ”hieman” kauempaakin. Patruunatestiä Olen jo jonkin aikaa käyttänyt haulikkoa, jossa on Beretta Optima HP -supistajat. Pahimmillaan usko haulikkoon saattaa haeskelun aikana hiipua. Sporter-haulikoissa on siis otettu huomioon ampuma-asentojen monipuolisuus metsästystilanteissa. Metsästystrappia tai skeetin yksittäisiä kiekkoja ammuttaessa pamahduksen sijaan kuuluu naksahdus, koska asetta avattaessa peukalo on pyyhkäissyt piippuvalinnan yläpiipulle. On erittäin turhauttavaa jos ase on ronkeli, koska sopivan yhdistelmän löytäminen voi ottaa turkasen paljon aikaa. Näille uusille supistajille ja piipun sisägeometrialle on tyypillistä, että tulokset ovat hyviä lähes patruunasta riippumatta. Haulikkoammunnassa pään sisäisillä asioilla on suuri merkitys. Itse halusin messinkisen field-mallin perusjyvän ja sen vaihtamisen jälkeen ampuminen on ollut huomattavasti helpompaa
Tämä on mielestäni erittäin hyvä merkki. Jos kuitenkin katsotaan kautta kokonaisuutena, ollaan sporterilla huomattavasti plussan puolella. Tällä mentiinkin myös sorsajahti. Berettaan sopivat erittäin hyvin myös Sellier & Bellotin patruunat, joista Corona ja Champion ovat erityismaininnan arvoiset, samoin edulliset Parcoursit. Kolmevarttisen ja täyssuppean yhdistelmää käytin jahdissa ainoastaan kaatopaikan reunalla lokki-, varis ja korppijahdissa. Magnum-tason tehoa tavoiteltaessa paras metsästyspatruuna 690 Sporting III:een löytyi niin ikään Miragen valikoimista. 44 • ni ja 690:een se sopi ehkä vieläkin paremmin. Kanalintujahdissa on hyötyä nopeudesta, joten metsästysmalli olisi vieläkin parempi valinta. VAIKKA suosinkin yhden haulikon periaatetta, on siinä myös muutama heikkous. Moni piti 690 Sporting III:n ergonomiasta ja koki sen luonnollisena ammuttavana. Vaikka sporter-haulikko soveltuu compak-sportingiin erinomaisesti, varsinaisessa sportingissa on hyötyä oikeasta sporting-haulikosta. Jos siis yhdellä haulikkotyypillä haluaa kahlata läpi koko kauden, on sporter mielestäni lyömätön. Hintaa pidettiin korkeana mutta ymmärrettävänä, sillä kyseessä on ase joka kestää vuosikymmeniä kovaakin käyttöä ja on Sporterilla koko kausi. Fiinin aseen kaitseminen sorsajahdin rankoissa olosuhteissa (vene, vesi ja niin edelleen) on hankalaa. Samaa käyntiä hieman suuremmalla keskustapainotteisuudella tarjosi kolmevarttinen supistaja. Supistajista Aseen mukana tullut puolisuppea ampui patruunasta riippuen parannetun sylinterin ja erikoissuppean väliltä. Tavoitteenamme oli viedä sportingin ilosanomaa tunturin riekonpyytäjille ja säistä huolimatta onnistuimmekin hommassa kohtuudella. Kanalinnustuksessakin sporter on hyvä ja jänisjahteihin ammuttavuutta on siksikin paljon. Royal Game Winter 3,3 mm:n haulikoolla kävi puolisuppeasta täyssuppeaa kuviota. Supistusaste oli rehellinen täyssuppea ja osumia 75 cm ympyrässä 35 metrin matkalta oli karvan vajaa 150. Esimerkiksi kyyhkyjahdissa ja haittalintujahdeissa, joissa laukausmäärät nousevat korkealle ja patruunan hinnallakin on merkitystä. Keskimääräinen käynti yli 40 patruunan otoksessa oli kolmevarttisen tasolla, joten aseen voidaan sanoa olevan tiukkakäyntinen. Berettalla ammuttiin kahden päivän aikana noin 1500 laukausta. Edullista ja hyvälaatuista patruunaa hakeville näitä patruunoita voi suositella lämpimästi. Ampumareissu pohjoiseen Osallistuin Berettan kanssa sporting-reissuun, joka suuntautui Nuorgamiin ja Utsjoelle. KÄYTTÖTESTI Riista_42-45-Beretta_TK.indd 44 Riista_42-45-Beretta_TK.indd 44 30.11.2015 13.51.52 30.11.2015 13.51.52. Metsästäjien ampumalajit hoituvat erinomaisesti, kyyhkyjahdissa sporter on suvereeni ja jos aseesta jaksaa huolehtia, on se sopiva myös vesilintujen ampumiseen. Kyyhkyjahdissa aloitin puolikkaalla ja kolmevarttisella, mutta totesin, että puolisuppean ja täyden kuviot antava parannetun sylinterin ja puolisuppean yhdistelmä oli paras hommaan. Myös haulikoot 4 ja 5 toimivat, joskin selkeä hyöty isommasta haulista on jäänyt näyttämättä toteen
Iltalennot olivat tänä vuonna minua varten ja sieltä sain poimittua muutaman komean pudotuksen ja lihaa paistinpannulle. Tällä konstilla piippujen takaosaan on saatu lisää painoa, eli aseen tasapainoa on parannettu. Kyyhkyjahdissa kokeilin ensimmäistä kertaa Rottweil Special 36 patruunoita 2,5 mm:n haulikoolla. Olen aiemmin käyttänyt samaa patruunaa isommilla hauleilla ja se on ollut eräänlainen peruspatruuna. . tarpeen vaatiessa huollatettavissa luotettavalla taholla. 45 • Brittiläiset juuret 690 SPORTING III:LLA on englantilainen tausta: Berettan sikäläinen maahantuoja GMK on ollut mukana mallin kehittämisessä. Sievä päällekkäispiippuinen ei ole oikein kotonaan tässä ympäristössä. Tausta selittää myös peltopyyja fasaanikaiverrukset. Sorsajahdissa konkreettisoitui ajatus siitä, että sorsahommiin jokin toinen ase olisi ehkä sittenkin se toimivin. Mukanamme pohjoisen sporting-kiertueella oli muitakin haulikoita, mutta ampujat valitsivat lähes poikkeuksetta käyttöönsä juuri Beretta 690 Sporting III:n. En haluaisi luopua siitä, mutta olen onneksi ollut näissä hommissa jo tovin, enkä koe enää välttämättömäksi hankkia itselleni jokaista asetta. Tässä yhteydessä olin patruunan ominaisuuksista erittäin otettu. Yksi asia on kuitenkin jo ounasteltavissa. Kesälomat oli pidetty kesällä ja päivätöissä oli tavallisen kiireistä. Kävin jahdissa lopulta vain muutamana päivänä, mutta sen verran ammuttavaa oli, että makuun päästiin. Jos aseessa olikin hieman uutuudenjäykkyyttä, reissun jälkeen se saattoi sanoa olevan sisäänammuttu. Eron hetki Tätä kirjoittaessani Beretta on vielä Rovaniemellä, mutta lehden ilmestyessä se on jo takaisin Riihimäellä. Lähtöajatuksena on ollut tarjota ampujille ja metsästäjille sporter-haulikko, joka toimii kaikessa lentoonammunnassa. Jouduinkin kiinnittämään erityistä huomiota alumiiniveneen laitojen suojaamiseen. En edes jokaista näin hyvää asetta. Erot Field-malliin löytyvät piippuparista: tähtäyskisko ja sivulistat ovat ventiloidut ja kisko on leveämpi sporting-mallinen (kapea edestä, leveä takaa). Aiemmista Berettan haulikoista poiketen 690 Sporting III:ssa on täyspitkät sivulistat piippujen välissä. Tiesin 690 Sporting III:n palautusajankohdan lähestyvän vääjäämättä enkä halunnut tässä vaiheessa kolhia sitä. Sorsahommia Myös sorsajahdin aloituksen missasin iloisesti. Riista_42-45-Beretta_TK.indd 45 Riista_42-45-Beretta_TK.indd 45 30.11.2015 13.51.56 30.11.2015 13.51.56. Tai, mistäpä sitä tietää. Kyyhkyjahdissa Tämänvuotinen kyyhkyjahti oli stressaava. Osumien määrä pitkilläkin etäisyyksillä oli runsas. Ensi vuoden käyttötestiaseesta en tule pitämään yhtä paljon kuin tämänvuotisesta
Pienimmällä vaihteella ylöspäin jurnuttaen saavutimme auringonvalon ja jahtialueemme, jonka ympärillä avautuivat hienot maisemat niin kauas kuin silmä kantoi. Sanakirja kertoi kyseessä olevan peltopyy -ja viiriäisjahti. Tällä reissulla se tulisi olemaan toisin. Nopeasti kävi ilmi, että suurin osa henkilökunnasta oli vastakkaisen sukupuolen reippaita edustajia. TEKSTI JA KUVAT Veikka Gustafsson tä insinööristyyppisiä ukkoja. Anconan kentälle saavuttuamme oli vastassa Franchin henkilökuntaa autokuskin muodossa. Tulisimme metsästämään reilusti puurajan yläpuolella olevilla heinäniityillä, joita harvat pensaat täplittivät. 46 • FRANCCHI M atkan aikana googlasin kuvia linnuista ja varsinkin viiriäinen näytti niin säälittävän pieneltä linnulta että kannattiko niitä pyytää ollenkaan. Mielenkiintoni moiseen ei ollut kovin korkea.. Tarkoitus oli metsästää 2/1-jahtia eli kahta ampujaa kohden olisi yksi koiranohjaaja ja kaksi koiraa. Aamutoimien jälkeen tapasimme jahdin järjestäjät kylässä laakson pohjalla, jonne aurinko ei vielä yltänyt. Yleensä näillä tehdasreissuilla tapaa aseisiin vihkiytyneiSain kutsun Italiaan Franchin tehtaalle ja vierailun yhteydessä olisi luvassa lintujahtia. Luvassa olisi ensin jahtia ja sitten tehdasvierailu. Tämä oli isoisäni opettaman periaatteeni, ”ensin työ sitten huvi”, vastaista. Kun porukka oli saatu jaettua tarkoituksenmukaisiin autokuntiin, lähdimme nousemaan kohti jahtialuetta. Viiriäinen ja Franchi Piristävä poikkeus Riista_46-49-Francchi_TK.indd 46 Riista_46-49-Francchi_TK.indd 46 30.11.2015 15.27.26 30.11.2015 15.27.26. Illallisen yhteydessä käytiin läpi seuraavan päivän jahti sekä kalusto jolla sitä tultaisiin suorittamaan
Siitä huolimatta valitsin itselleni mallistosta päällekkäispiippuisen, koska se tuntui sopivan poskelleni parhaiten. Opimme heti, että viiriäinen lähtee rivakammin liikkeelle kuin peltopyy ja on siten haastavampi pudotettava. Seuraava liikkeellelähtö koituikin linnun kohtaloksi, kiitos kaverini nopean laukauksen. Korkeasta heinästä johtuen näkyvyys koiriin hävisi, mutta kellon ääni kertoi että haku oli käynnissä. Peltopyy lähtee liikkeelle sen verran hitaasti että oli aikaa ampua hyvä laukaus. Taas hiljenivät kellot ja koirat piikkasivat kivettyneinä yhtä pusikkoa. Silloin koiranohjaaja meni lyömään puskaa mukanaan kantamalla kepillä. Se sai linnut taatusti liikkeelle. Homma voitti selkeästi normaalin toimistopäivän. Keli oli liian kuuma koirille ja metsästäjilläkin oli lippis märkänä. Jos seisonnan suunta ei ollut selvillä katsottiin koirien sijainti paikantimesta. Saalista oli saatu muutama kymmenen lintua ja oli hyvä aika päättää jahti. Koirat seisoivat usein puskaa, jonka piikkisten oksien suojassa lintu tai linnut lymysivät. Ennen kuin koirille annettiin käsky ajaa linnut ylös ampujien hollille, sijoituimme puskan molemmin puolin asemiin siten, että katoimme kaikki mahdolliset lentosuunnat. Kun koirat lähtivät liikkeelle heinikkoon, alkoi samalla kellojen iloinen kilkatus. Franchi on tunnettu itselataavista haulikoistaan. Käsky koiralle sai aikaan sen, että puskasta pölähti jotakin pienempää niin nopeasti että laukaukset kajahtivat selkeästi myöhässä. Koiran apuvälineenä 2 tuotetta, joista toinen ei ollut Hi-Techiä. Välillä puskat olivat niin tiiviitä ettei koira päässyt niihin sisään eikä lintu lähtenyt lentoon. Onneksemme näimme pusikon minne lintu lensi ja lähestyimmekin sitä reilusti skarpimpina. Ensimmäisistä seisonnoista lähti peltopyitä, jotka saatiinkin pudotettua. Näissä merkeissä jahtipäivä eteni kunnes lämpötila nousi yli hellelukemien. Kun kellon ääni lakkasi, koirat olivat ”piikanneet” linnun ja ampujia tarvittiin paikalle. Kellon kilkatus hiljeni usein, ei seisonnan, vaan pensaan varjossa makaavan koiran takia. 47 • Riista_46-49-Francchi_TK.indd 47 Riista_46-49-Francchi_TK.indd 47 30.11.2015 15.27.27 30.11.2015 15.27.27. Olen myös metsästänyt sellaisella aina rippikouluajoista asti. Seuraavana päivänä olisi mukava mennä tehtaalle katsomaan haulikoiden valmistusta kun oli itse päässyt Viiriäinen on vaatimaton lintu, mutta tilanne oli vaativa. Vikkelä pirulainen ”Tämähän on kivaa jahtia” ajattelin, kun koirat tekivät työtään, aurinko paistoi ja pudotuksia tuli. Koirille laitettiin tutkapannat ja ihmetystä aiheuttaneet kellot joiden hyödyllisyys selvisi tuota pikaa. Lähestyimme aikaisempien pudotusten itsevarmuudella. Kokemuksen perusteella kuitenkin se oli tärkeämpi
Tehdasvierailu Olen aikaisemmin vieraillut tämän alan tuotantolaitoksista vain patruunatehtailla, pois lukien kotimainen kivääritehdas Riihimäellä. Franchin toiminta voisi vetää metsästyksen pariin uusia ja varsinkin nuoria metsästäjiä. Minulle ainakin tuntui Franchi sopivan. Toiminalle, jota olin saanut nähdä ja kokea, on todellakin tilaus Suomessa. Tarjolla oli jotain aivan muuta. Kirkkaat värit ja lanseeraukset Milanon muotigallerioissa kuulostivat todella piristäviltä toimilta. Se, että ase lanseerataan suurkaupungin kävelykadulla sijaitsevassa muotigalleriassa ja sen edessä, on juuri sitä mitä metsästys mielestäni kaipaa. Valitut toimintatavat varsinkin viestinnässä ja markkinoinnissa ovat kovin erilaiset mihin olen alalla tottunut. Valokuvaaminen oli kiellettyä, paitsi paikoissa joissa se oli erikseen kiellettyä. Tuotannosta voi karrikoiden sanoa, että tehtaan toisesta päästä meni sisään metallitanko, joka muuttui piipuksi, ja metallipala, josta syntyi kehys. Koneet aloittivat oikeanpuoleisesta palikasta päätyen vasemmalla olevaan lukonkehykseen. 48 • FRANCCHI niitä käyttämään. Franchin tehtaalle mennessäni osasin odottaa pitkiä perinteitä, mahonkisia neukkareita ja muutenkin konservatiivista meininkiä. Tuolloin tehtiin Franchin brandin täydellinen uudistus ja keskityttiin vain metsästyshaulikoihin. Innokkaan presentaation ja keskustelun jälkeen siirryimme tuotantoon, joka olikin vaikuttava kokemus. Mukava oli mennä tehtaalle, kun Suomen lippu liehui salossa. Viimeisenä vaiheena ennen pakkaamoa aseeseen liitettiin tukki ja tuote oli valmis. Erittäin nuorekas toimitusjohtaja esitteli yhtiön sivuuttaen melko nopeasti 1868 alkaneen historian. Hän keskittyi ajanjaksoon, joka alkoi vuodesta 2011. Riista_46-49-Francchi_TK.indd 48 Riista_46-49-Francchi_TK.indd 48 30.11.2015 15.27.29 30.11.2015 15.27.29. Niihin lisättiin matkan varrella työstöjä sekä komponentteja osien edetessä tiukan laatukontrollin alla. Lopputuotteita sorsajahtia odottamassa. Eli kaupungeissa. Tulevaisuuden kannalta pidän tätä todella tärkeänä, koska metsästyksen hyväksyttävyys syntyy siellä missä on suurin osa ihmisistä. Eri vaiheissa olevat haulikon osat odottivat todella siisteissä tuotantotiloissa seuraavaa, pääasiassa koneiden tekemää, työvaihetta.
Uutukainen on sportterin ja varminterin risteytys, ja tarkoitettu erityisesti pitkän matkan ammuntaan. JO-KI .338 Lapua Magnum soveltuu nimenomaan niille metsästäjille, jotka osaavat ampua erinomaisesti, ja jotka ovat opetelleet käyttämään asettaan pitkiltäkin matkoilta. Suomalainen suurriista kaadetaan useimmiten varsin lyhyeltä 70– 80 metrin matkalta. RIISTA testasi kotimaisen JO-KI-kiväärin kaliiperissa .338 Lapua Magnum. ”Ylitehokkuus” ja ”ylipitkät ampumamatkat” ovat kuitenkin suhteellisia käsitteitä, koska metsästysmenetelmät ja metsästäjien ampumataidot vaihtelevat suuresti. Osat parasta laatua Säädettävällä poskipakalla varustettu tukki on koivulaminaattia ja se on valmistettu Etelä-Lapin Simossa. Puolustusvoimat kertoo, että .338 Lapua Magnumin tehokas ampumamatka yltää reilusti yli kilometriin, eikä tehokkuus ja tarkkuus suinkaan vähene, vaikka samaa kaliiperia käytetään metsästykseen. Kyseessä on siis erityiseen tarpeeseen valmistettu erikoisase. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu piippu on skotlantilainen Border Barrels R5, joka on rihlattu leikkaamalla. 50 • ASE JA SEN TEKIJÄ T arkkakäyntisiä kilpaja metsästysaseita JO-KI-tuotemerkillä valmistava aseseppä Jouko Kinnunen Äänekoskelta on tuonut markkinoille raskaan sarjan kustom-luodikon kaliiperissa .338 Lapua Magnum. Saman Monet metsästäjät haluavat aseeltaan yhä suorempaa lentorataa ja parempaa tarkkuutta. Kinnusen fokuksessa ovat sekä suurriistan metsästäjät että tarkkuusammunnan harrastajat: –Tällä aseella ryhdytään ampumaan yleensä vasta siitä, mihin ampuminen joudutaan tavallisella luodikolla lopettamaan, kun matka kasvaa, Kinnunen luonnehtii. Tukin alapinta on suora eikä siinä ole hihnalenkin pidikettä, joten hiekkapussin päältä ampuminen luonnistuu mukavasti. –Pitkältä matkalta oikein käytettynä ei lihan hävikki ole tällä kaliiperilla sen suurempaa kuin millään muullakaan, Kinnunen huomauttaa. Ei jokamiehen kivääri Monet metsästyksen harrastajat vieroksuvat tätä kaliiperia ylitehokkaana ja ovat siinä osaksi oikeassa. Ase kiinnostanee pitkän matkan metsästäjien lisäksi myös tarkka-ammunnan harrastajia, jotka harjoittelevat tätä sotilaallista ampumalajia reserviläisjärjestönsä lukuun. Asiakas voi valita aseeseen hihnalenkit niin halutessaan, mutta yleensä tämän tapaiset aseet kanniskellaan aserinkassa tai raahataan dragbagissa. –Myös keskieurooppalaisessa vuoristometsästyksessä, jossa kilipukkeja ammutaan vuoren rinteeltä toiselle, tarvitaan pyyhkäisevää lentorataa ja tarkkuutta pitkälle matkalle, Kinnunen sanoo. Näissä metsästysmuodoissa ampumamatkat usein venähtävät pois tavallisten metsästysluodikoiden ulottuvilta. Ase sopii erinomaisesti vaikkapa hirvieläinten peltopyyntiin, ketun kutsuntaan tai mustikoita maistelevan karhun naakimiseen avotunturissa. Pitkän matkan spesiaali JO-KI TEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 50 Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 50 27.11.2015 10.40.59 27.11.2015 10.40.59
Samasta materiaalista valmistettu lukkopultti on erittäin sitkeää erikoisterästä, jonka kovuus Rockwell asteikolla on yli 50 HRC. Säänkestävät metalliosat ja säädettävällä poskipakalla varustettu koivulaminaattitukki tekevät aseesta varsin kenttäkelpoisen. Lisäksi materiaali on puuta jäykempää. Amerikkalainen laukaisukoneisto on Bold-merkkinen. Etuvedottoman koneiston laukaisuvastus lähtee puolesta kilosta. –Nopeassa metsästystilanteessa etuveto olisi jopa haitaksi, sillä ase pitää voida tarvittaessa laukaista heti. –Kaliiperia käytetään pitkän matkan kasa-ammunnassa, sillä nopea ja painava luoti ei ole tuuliolosuhteille kovinkaan herkkä. Asevalmistaja Jouko Kinnunen Äänekoskelta on suunnitellut ja rakentanut pitkän matkan JO-KI -luodikon kaliiperissa .338 Lapua Magnum. Yhdestä kappaleesta valmistettu lukkoaktio on läpikarkaistua ruostumatonta terästä. Materiaalit ovat moniin tehdasKinnusen 5,8 kilon painoisessa aseessa yhdistyvät sekä sporterin että varminterin ainekset. Jos tukki vaihdetaan lasikuituiseen kasa-ammuntatukkiin ja jos laukaisukoneisto vaihdetaan herkempään, voidaan kivääriä käyttää 600 metrin kasa-ammuntakilpailuissa. Laminaatti ei kärsi kosteudenvaihteluista kuten puutukki. Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 51 Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 51 27.11.2015 10.40.59 27.11.2015 10.40.59. Piipun saa toki myös kiillotettuna. 51 • tehtaan valmistamia piippuja käytetään myös Kinnusen rakentamissa kasa-ammuntakivääreissä. Kiillottamaton ja vapaasti värähtelevä Border Barrels R5 -rosteripiippu eliminoi heijastukset
Erittäin hyvä käynti Tunnusomaista .338 Lapua Magnum -kaliiperille on 16,2 gramman luoti, joka sylkäistään matkaan reilun 900 metrin sekuntinopeudella. Aseesta kun on haluttu rakentaa mahdollisimman jäykkä: –Jäykkä ase käy paremmin, ja lippaaton kaikkein parhaiten. Mikäli ase halutaan ladata neljällä patruunalla, pujotetaan yksi patruuna hylsynpoistoaukon kautta patruunapesään ennen makasiinin täyttämistä. Ase käännetään selälleen, ja samalla avataan makasiinin kansi. Koska Kinnusen asepaja on kustom-aseiden kehto, ei tarvitse välttämättä tyytyä tässä jutussa esiteltyyn versioon. –Makasiinia ei voi unohtaa kotiin, eikä sitä voi kadottaa. Tavanomainen luodin paino lapualaisessa on 16,2 grammaa eli 250 grainia ja lähtönopeus noin 915 metriä sekunnissa. Ruutipanos on .338 Lapua Magnumissa noin kaksinkertainen verrattuna .308 Winchesteriin. Ladatut lippaat olisivat myös melko painavia tässä kaliiperissa. Moni käytännön seikka puoltaa makasiinia irtolippaaseen verrattuna. Suurriistalle tehoa riittää varmasti vielä puolen kilometrin etäisyydellä. Piipun suulla on 17x1 spigot -kierre suujarrun tai vaimentimen kiinnittämistä varten. 52 • Tukin alapinta on täysin suora, eikä siinä ole hihnalenkkejä, joten tuelta ampuminen onnistuu helposti. Tavoitteena on riittävä terminaaliballistiikka hyvinkin pitkälle matkalle. Kiikarin jalustojen kiinnitystä varten on aktion päälle jyrsitty 17 millimetrin urat. Testiammunnassa paras kolmen laukauksen osumakuvio sadalta metriltä oli kuusi (6,00) millimetriä ja huonoin 15 millimetriä. Pidempiä matkoja ei voitu testata ratojen puutteessa. Aseessa ei ole avotähtäimiä. Useimpiin tilanteisiin riittäisi kertalaukausase, Kinnunen huomauttaa. Pahvitaulut, jantterit sekä pienriista ottavat itseensä vielä reilun kilometrin päästä. ASE JA SEN TEKIJÄ valmisteisiin aseisiin verrattuna huomattavasti kestävämpiä. Varmistin ei ole automaattinen. Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 52 Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 52 27.11.2015 10.41.00 27.11.2015 10.41.00. Oikealla seisova .308 Winchester -patruuna on kuin nälkiintynyt ruipelo verrattuna .338 Lapua Magnum -patruunaan. Piipun lisäksi myös aseen lukkoaktio, lukko ja makasiiniraudat ovat ruostumatonta terästä. –Tukkimallia ja piipun paksuutta voidaan muuttaa helposti, jos halutaan vaikuttaa aseen painoon ja ulkonäköön. Ase ladataan alakautta, koska hylsynpoistoaukko on tehty mahdollisimman pieneksi. Patruunat pudotetaan makasiinin, jonka jälkeen luukku suljetaan. Lukko voidaan tarvittaessa purkaa yhden kuusiokoloavaimen avulla vaikka kenttäoloissa. Kiikaritähtäimen jalustat kiinnitetään 17 millimetrin uriin. Kun lataustapaan tottuu, on se mukavampi kuin patruunoiden pujotteleminen makasiiniin perinteisellä tavalla yläkautta. Jäykkä ase käy paremmin, ja lippaaton kaikkein parhaiten. Ladataan alakautta Aseessa on kolmen patruunan kiinteä makasiini, joka ladataan suomalaisia ehkä oudoksuttavalla tavalla, alakautta. –Suurimpaan tarkkuuteen päästään aina siten, että kullekin aseyksilölle etsitään parhaiten sopiva lataus, Kinnunen opastaa
Aseen ampumaergonomia ja ammuttavuus ovat sinällään mallikkaita. Suujarrun kanssa piipusta purkautuva jyräys ravisuttaa ampumakatosta tavalla, joka hirvittää heikompia. Sadan metrin tuloksen perustella myös 300 metrille ja pidemmille matkoille on lupa odottaa erittäin hyvää käyntiä. Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 53 Riista_50-53-Jo-Ki_TK.indd 53 27.11.2015 10.41.01 27.11.2015 10.41.01. 53 • JO-KI .338 Lapua Magnum Valmistaja: Aseseppä Jouko Kinnunen Aseen pituus: 122 cm Aseen paino: 5,8 kg Piipun pituus: 69 cm Vaimenninkierre: 17x1 spigot Hinta: 3 890 euroa Lisätietoja: www.jo-ki.fi Koepatruunoiden lataus: Ruuti: Vihtavuori N570 6,10 g Luoti: Sierra 250 gr Latauspituus 95,77 mm Tarkkuus on siis parhaimmillaan samaa luokkaa kuin kasa-ammunta-kivääreissä. .338 Lapua Magnum .338 LAPUA MAGNUM on Nammo Lapuan kehittämä tarkkuuspatruuna, joka on tarkoitettu etenkin sotilaskäyttöön. –600 metrin kisoissa tällä kaliiperilla ammutaan parhaimmillaan alle 100 millimetrin kasoja, Kinnunen kertoo. Mies on paitsi asevalmistaja, myös kasa-ammunnan moninkertainen SM, PM ja EM-mitalisti. . Voimaa ja melua riittää Vaikka ase painaa 5,8 kg, Kinnunen sepitti piipun suulle 17x1–spigot -kierteeseen sopivan suujarrun tai vaihtoehtoisesti Jaki-äänenvaimentimen. Suomessa kaliiperin aseita ovat ennen Kinnusta valmistaneet ainakin Sako, Pirkan Ase sekä aseseppä Jyri Jalonen, jotka lanseerasivat .338 Lapua Magnum -aseensa ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. Ilman suujarrua tai vaimenninta aseen rekyyli ja pamaus ovat liki sietämättömiä, mutta vaimennin pehmittää potkun ja karjaisun kohtalaiselle tasolle. .338 Lapua Magnum virallistettiin vuonna 1989 ja se on saavuttanut alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan laajan suosion. Monet ulkomaiset pitkän matkan aseisiin panostavat asevalmistajat ovat ottaneet kaliiperin repertuaariinsa huomattavasti laajemmin. Pitkä piippu sekä raskas ja nopea luoti aiheuttavat liipaisinkäden ranteeseen ylimääräistä vääntöä, jota pienemmillä kaliipereilla ei juuri havaitse. Kampeaminen on .338 Lapua Magnumin ominaisuus, johon rekyylinestolaitteet eivät juuri tepsi
54 • KETTUJAHDISSA K etun jäljillä tarpovat satojen kettujen saalistaja Esko Koskela Torniosta seurueineen sekä Koskelan omistama venäjänajokoira Inka. Sulalla maalla Inka kyydittää jänistä, mutta talvella sen mielenkiinto kohdistuu kettuun ja myös ilvekseen”, Koskela selvittää. Jahtikaverit ilmoittavat, että kettu lienee kierroksessa yöllisistä jäljistä päätellen. Kuvan henkilöt takarivistä vasemmalta alkaen: Marko Päkkilä, Arvo Friman, Jari Rääpysjärvi, Markku Autio, Markku Kotala ja Seppo Haanpää. ”En ole ampunut Inkalle ensimmäistäkään jänistä, sillä jäniksen ampuminen saattaisi pilata hyvän kettukoiran. Päivät, jolloin kettu jää löytymättä, ovat perin harvinaisia. Jälki etsitään aamuhämärissä Pyyntipäivä alkaa varhain aamulla, kun Koskelan puhelin pirahtaa. Kyydittäjänä on 150 kettua saaliiksi ajanut venäjänajokoira Inka Venäjän ajokoira Kettumiehen kaveri TEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 54 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 54 30.11.2015 13.06.13 30.11.2015 13.06.13. Alarivi vasemmalta alkaen: Joni Kanto, Teuvo Ojanperä, Esko Koskela, Jari Taskila ja Seppo Kanto. Uutta lunta on satanut pari päivää sitten, sitä riittää saapasvarteen. Jalkavaa venäjänajokoiraa tuo lumimäärä ei vielä haitEsko Koskelan kettuseurue metsästää Meri-Lapin alueella, lähinnä Torniossa. Osapuilleen 150 kettua saaliiksi ajanut Inka on varma kaveri kettumetsällä. Koskela valjastaa Inkan paikantimella, nappaa asekaapista kouraansa puoliautomaattisen, 12-kaliiperisen Berettan, ja syöksyy nokka tielle päin parkkeeratun maasturinsa kahvoihin. Kylmyyden kangistama nokivasara rysähtää käyntiin, ja matka voi alkaa kohti ketun jälkien löytöpaikkaa. Edes joulukuun kaamos ja kipakka pakkanen eivät haittaa merilappilaisia ketunpyytäjiä, kun tähtäimessä on lumikauden ensimmäinen punaturkki. Koskelan vakituisessa pyyntiporukassa, joka toimii Meri-Lapin alueella, passituksen hoitaa kymmenkunta asiansa osaavaa haulikkomiestä. Se on Bravon kennelin ja Raimo Viljanmaan kasvatti
Inka on tappanut muutaman supikoirankin. Koira kannattaa kytkeä myös, jos pimeys estää ketun ampumisen. Pakkanen napsahtelee koivikossa. Oppivainen koira totesi lajin pyydettäväksi riistaksi, ja tappoi leskeksi jääneen yksilön omatoimisesti. Rodun suomalaisiin pioneereihin lukeutui Aljo Kennelin omistaja Matti Kuivila Sodankylästä, joka toi rodun ensimmäisiä kantakoiria Suomeen Neuvostoliitosta. Tämä nopeuttaa ajon alkamista. Liika juoksutus kostautuu väsymyksenä ja pyynti-innon laantumisena. Se ajaa myös ilmavainulla, jolloin ketun tekemät mutkat oikaistaan. Ketun kulkusuunta selviää perättäisten jälkien hajun voimakkuutta vertailemalla. ”Inka on nopea ajuri. Metsästys on alkanut. Syy voi olla ajon siirtyminen tien lähettyville tai heikoille jäille. Ensimmäisen ketun ampuminen selvensi koiralle, että tätä otusta ajetaan.” Koskela on opettanut koiransa tulemaan autolle äänitorven töräytyksestä. Raskas työ vaatii myös laadukkaan ravinnon, jossa ei kannata pihtailla. ”Koulutin sitä ohjaamalla tuoreelle ketun jäljelle. Aamuseitsemältä on vielä pimeää. Ajo onnistuu parhaiten, kun lumijälki on yöllinen. Jos ajon aloitus venyy aamupäivään, katkaisee kaamos jahdin ampujien osalta jo pari tuntia jälkeen puolen päivän. Inkan opettaminen ketulle kävi helposti, sillä kiinnostus ketun ajamiseen oli verissä. Inka nuuhkaisee muutaman ketunjäljen pohjiaan myöten, ja puntaroi, ovatko ne ovat kyllin tuoreita, jotta ketun perään kannattaisi lähteä. Itäisen ajokoiraryhmän ominaisena piirteenä sillä on tiheä ja kuuluva haukku sekä lämmin, kaksikarvainen turkki, jolloin pakkasesta ei ole suurempaa haittaa. Liian vanhan jäljen koira hylkää, mutta se tarttuu työhön, jos jälki on riittävän tuore. Koskela päästää koiransa maastoauton takaluukusta lumen peittämälle sänkipellolle, jossa kettu on vieraillut yöllä hiirenpyynnissä. Jahtia voi yrittää jatkaa seuraavana aamuna siitä, miKoira päästetään autosta vasta, kun ketun tuore yöjälki on löytynyt. Alkusysäyksen tähän antoi Koskela, joka kumautti merenrantakosteikkoon ajatetun supiparin toista osapuolta kalloon keittopuulla. Peli tehdään muutamassa sekunnissa. Susi, ilves, kettu, jänis, karhu ja muutkin riistaeläimet kelpaavat metsäveriselle venäjänajokoiralle, jos ne vain kelpaavat koiran isännälle. Ilmavainu antaa vauhtia ajoon Koiraa pimeys ei hidasta. Luoteessa loistavat Outokummun Tornion jaloterästehtaan ja Röyttän syväsataman valot. hin edellisiltana jäätiin. Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 55 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 55 30.11.2015 13.06.14 30.11.2015 13.06.14. Kaiken riistan ajuri Rodun lähtömaassa Venäjällä tätä tarkkanokkaista ja pelotonta ajokoirarotua käytetään ammattimetsästäjien apuna. Isokokoinen venäjänajokoira on tataarien käyttämien ajokoirien jälkeläinen. Loppiaisen jälkeen valoa riittää huomattavasti pidempään, ja helmikuussa valotilanne on jo kokonaan toinen. ”Isännän tehtävänä on kannustaa koira haluamansa riistan jäljille. Koiralle pitää myös tarjota riittävästi lepoa. Välillä se käy tarkistamassa jälkijonoa ja vaihtaa takaisin ilmavainuun. Päivän kajastuksesta voi havaita jo pieniä enteitä idän taivaalla. Tämä on tärkeä ominaisuus, jos isäntä on ammatikseen metsästävä: vain yhdestä riistaeläimestä kiinnostuneella koiralla ei olisi ammattilaisella kovinkaan paljon käyttöä. Kettuporukan on oltava pyyntipaikalla ajoissa. Tästä on apua silloin, kun koira halutaan kytkeä nopeasti. Uudelta jäljeltä kettu löytyy ajettavaksi viimeistään tunnin kuluessa, mutta yleensä jo aikaisemmin. Se hylkää nopeasti ne eläimet, joita ei metsästetä”, Koskela kertoo. Mikäli lähistöllä on antoisa haaska, kettu löytyy ajoon varmemmin. 55 • taa, mutta kettua kylläkin. Venäjänajokoira oppii ajamaan juuri sitä riistaa, mistä isäntä on kiinnostunut. Venäjänajokoiraa tuotiin maahan jo 1800-luvulla, ja uudelleen 1970 ja -80 -luvuilla. Ajo tapahtuu parikymmentä metriä ketun jäljestä mitattuna tuulen alapuolella”, Koskela selvittää ajotaktiikkaa
56 • Kerran Inka vainusi meren jäältä piisamin, joka oli satojen metrien päässä ylätuulen puolella. Molemmat seikat parantavat haulien läpäisytehoa: ketun tuuhea ja kaksikarvainen talviturkki saattaa estää tavalKETTUJAHDISSA Koskela kertoo Inkan kyydittävän kettua vielä 20 asteen pakkasella, jos passimiehet vain tarkenevat passissa. Haix puolisivua_Riista.indd 1 2.7.2015 12:05:36 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 56 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 56 30.11.2015 13.06.15 30.11.2015 13.06.15. Mäet eivät estä kuuluvuutta, kun niitä ei ole.” listen lyijyhaulien uppoamisen nahan alle etenkin, jos haulit litistyvät supistimen läpi syöksyessään. Lyhyen ajon jälkeen passimiehen haulikko puhuu, ja repo pääsee paremmille hiirestysmaille. Kuvan kettumies Jari Rääpysjärvi valmistautuu ketun passittamiseen. Koira päätti selvittää, olisiko tämä outo talttahammas isännälle mieluinen riistalaji. Turkki myös vaimentaa haulien shokkivaikutusta, jos patruuna on heikkotehoinen. Silloin tavallinen piipparitutka on tarpeen. ”Venäjänajokoiralla pystytään ajattamaan kettua helmikuun lopulle, jonka jälkeen pyyntiä jatketaan jalkanaruilla ja lippusiimalla.” Koiratutkaa tarvitaan Kettujahdissa on tarpeen tietää, missä ajuri viilettää, sillä ajomatkat saattavat usein veKettupassissa on eduksi, jos pukeutuminen naamioi passimiehen taustalla olevaan maastoon. ”Inka kantoi piisamin minulle hännästä. Myös lähistöllä sijaitseva Kemi-Tornio -moottoritie on koiralle vaaraksi. Ase nostetaan vasta, kun kettu on ampumahollilla”, Jari Taskila opastaa. ”Jahtipäivän jälkeen se loikoilee lämpimän leivinuunin kyljessä. Aina, kun piisamirotta puri koiraa kuonosta, se tipautti otuksen takaisin jäälle. Ketunpyytäjät suhtautuvat aseisiinsa pieteetillä. Mutta metsälle lähdettäessä siltä löytyy turbo.” Koskela kertoo, että venäjänajokoiran tassut ovat lujaa tekoa, eivätkä ne ole herkät rikkoutumaan roustekelillä. Erilaisille camovaatteille on käyttöä. ”Kun puhelinkenttä häviää saaristossa, GPS-laitteeseen ei saada yhteyttä kännykällä. Se on erittäin kiltti ja helppo koulutettava, sopisi sisäkoiraksikin. Eduksi on, jos haulit on niklattu ja jos patruunoissa on kunnolla potkua. Ja piisamin lähtiessä karkuun Inka nappasi sitä taas hännästä.” nyä pitkiksi. Varmuuden vuoksi Inka kantaa kaulassaan kahta erilaista paikanninta: GPS-pantaa ja perinteistä radiotaajuista koiratutkaa. Koskela käyttää 12 kaliiperin haulikossaan 4,5 mm eli BB-hauleja, jotka ovat ketulle riittäviä. ”Passissa pitää seistä hiljaa. Koiran korkea maavara varmistaa sen, ettei jahtikautta ei tarvitse päättää liian lumen takia. Paikantimien paino ei haittaa 30-kiloista ja säkäkorkeudeltaan 65-senttistä koiraa
Pian Inka löytää ketun makuulta. Metsikkö on passitettu ympäriinsä. Inka nukutettiin vakavan sairauden takia ikiuneen ennen tämän jutun julkaisemista. 0400 995 448 Tapio agle Black Ea Athletic Nebraska Pro Lisää jälleenmyyjiä löydät nettisivuiltamme Haix puolisivua_Riista.indd 1 2.7.2015 12:05:36 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 57 Riista_54-57-Kettumiehenkaveri_TK.indd 57 30.11.2015 13.06.16 30.11.2015 13.06.16. Luodikkoa ei voi käyttää, sillä alueella on liiaksi asutusta.” Kettu löytyy nopeasti Pellon reunasta löytynyt ketun jälkijono kulkee ojanpohjan ja hakkuuaukon poikki pieneen metsikköön. Samoin on myös, jos ketun jäljelle vaihdetaan tuoreempi ajuri kesken ajon. Kettujen nahkoja Koskela peittaa turkisnahoiksi, mutta osa raakanahkoista jää lähikylällä toimivan avuliaan nylkijän käyttöön. ”Sinne lähti hurtta, jälki oli yöllinen. Toisinaan joudumme turvautumaan luolakoiran apuun, joita on muutamilla metsästäjillä.” Jos lumitilanne suosii koiraa, ja jos ajuri tästä syystä saavuttaa kettua, silloin punaturkki livahtaa useimmiten luolaan. Nahkoja ei tarvita määrättömästi, eikä niillä ole käytännössä rahallista arvoa. Turkki on ommeltu sen tappamista supikoirista, liivi ilveksen nahkasta. . Black Eagle Athletic Tapio TESTIVOITTAJA H ai x su os it te lee HE Y SPORT -keng änh oit ot uo tte ita Häijään Urheilutarvike Ky Tupurlantie 4 38420 Häijää Eräkontti Oy Kinturinkuja 4 11120 Riihimäki Salainen Agentti Hitsaajankatu 13 00810 Helsinki Varuste.net Ruosilankuja 3 00390 Helsinki Forssan Ase ja Retkeily Opintie 2 30100 Forssa Kurre Erä ja Kalastus Pitkäkatu 44 65100 Vaasa Ulkoiluliike Patikka Savilahdenkatu 10 50100 Mikkeli WildSport Valtakatu 48 Lappeenranta Ollin Erä ja Kalastus Rovakatu 41 96200 Rovaniemi Tiuran Uistin Kallisenhaara 2 H 4 90400 Oulu Maken Pyydys Tulliportinkatu 25 70100 Kuopio Erä+Heinola Savontie 7 18100 Heinola Erä+ Kuopio Leväsentie 2 70700 Kuopio ElmoSport Kuusamo Kitkantie 18 93600 Kuusamo ProFish Ilmarisenkatu 4 40100 Jyväskylä Vaeltajankauppa Turuntie 7 13100 Hämeenlinna Eräkontio Näätämöntie 10 90900 KIIMINKI Sporttia KT-Sport Kuusankoski Väkevänkuja 1 45700 Kuusankoski Metsästäjän Erikoisliike Olkkonen Puistokatu 33 85800 Haapajärvi X-Treme Hunter Oy Hallituskatu 17 33200 Tampere Jälleenmyyjät ympäri Suomen Jouko Lätti Itäja Pohjois-Suomi 040 555 9500 Mikko Känkänen Kotisivut: Etelä-Suomi sales.cpe.. Nuhteita on luvassa, mikäli kohti ammuttu kettu karkaa passimiehen nuukuuden eli huonojen patruunoiden takia. Ootappa vähän, kohta ajo raikaa”, Koskela tuumii. Lyhyen ajon jälkeen passimiehen haulikko puhuu, ja repo pääsee paremmille hiirestysmaille. ”Tämä kettulakki on tehty Inkan ajamasta ristiketusta. Näitähän riittää”, Koskela esittelee. ”Inka on ajattanut saaliiksi noin 150 repoa”, kertoo ketunmetsästäjä Esko Koskela Torniosta. Mutta jos lunta on vähän, kettu kyllä säilyttää etumatkansa”, Koskela tietää. ”Siinäs näit, ei pyynnissä aina viivy kauan. ”76 millimetrin magnumpaukku on poikaa. Nahkojen arvottomuus on huono asia, sillä ketunpyynnistä koituu melkoisia kustannuksia, eivätkä pienpetokisan palkintopuukot käy maksuvälineenä bensa-asemalla tai jalkanarukaupassa. Esko Koskela on hankkinut samaa rotua olevan uroksen jatkamaan Inkan työtä. Tällä kertaa kettu ei ehtinyt luolaan, josta se pitäisi häätää luolakoiran avulla. ”Mikäli kettu väsyy ja joutuu paniikkiin, se turvautuu luolaan
Suomessa sen suurin rooli on hirvija karhuaseissa, peuran ajojahtipyyntiä unohtamatta. Aivan samalla tasolla alan huippujen kanssa ei siis olla, mutta verrattuna 10 vuoden takaisiin vastaaviin tähtäimiin, joissa pienimmällä suurennuksella oli hieman tunnelointia ja näkökenttä oli kapea, parannus on suuri. vain kohdetta vaihdettaessa tai juuri silloin kun ase nostetaan poskelle. Suurimmalla suurennuksella kuva on erittäin laadukas. Metsästyksessä eroa on vaikea havaita. Hintaansa nähden pienin Ranger on suorastaan erinomainen. Suurennusta säädettäessä silmäetäisyys ei juurikaan muutu. Eron kaikkein parhaimpiin vastaaviin tähtäimiin huomaa TEKSTI JA KUVAT Arto Määttä KENTTÄTESTI Steiner Ranger 1-4x24 Steinerin uutuustähtäimiin tutustuminen aloitetaan pienimmästä päästä, jahtikauden mukaisesti. Rangerissa se on hyvä, vaikka kuva kaareutuu hieman reunoille. Ilmiön merkitys tulee esille lähinnä toiminnallisessa urheiluammunnassa, jossa sekunnin murto-osatkin ratkaisevat. Ristikko ja valon säätö Rangerin ristikko on mittasuhteiltaan erinomainen yhdistelmä perusristikkoa ja Riista_58-59-Steiner Ranger_TK.indd 58 Riista_58-59-Steiner Ranger_TK.indd 58 27.11.2015 11.40.56 27.11.2015 11.40.56. Kuvan reuna-alueet ovat terävät ja kuva on silmälle vaivaton. Näissä tilanteissa kuvan vääristymä hieman hidastaa kohteen poimimista. Lähimatkojen ominaisuudet Kuvan laatu pienimmällä suurennoksella on ratkaisevaa tässä tähtäinluokassa. Tämä on erittäin hyvä piirre, koska se helpottaa optiiikan asentamista aseen päälle. Se ei ole yllätys tähtäimessä jossa kuva on jo piemimmällä suurennuksella laadukas ja zoom-kerroin on maltillinen 4x. 58 • KENTTÄTESTI S teiner Ranger 1-4x24 on perinteinen ajojahtiputki suuriistan pyyntiin
Suurin rooli osumapisteen määrittämisessä on jätetty valopisteelle, mikä nykyaikaisissa kiikareissa onkin järkevää. Sarjan jaottelu vastaa ehkä paremmin käyttäjien tarpeisiin: liikkuvaan jahtiin on tarjolla kompaktimmat vaihtoehdot ja hämärään perinteisen version lisäksi myös pidemmille matkoille tai pienempiin kohteisiin sopiva versio. Näkökentässä ei ole ylimääräistä tavaraa, joten kohde näkyy kunnolla pienelläkin suurennuksella. Kiikarin suunnittelussa on huomiotu niin hintaryhmä kuin kokoluokalta yleisesti halutut käyttöominaisuudetkin. Steiner Ranger 1-4x24 Valmistaja: Steiner-Optik, Saksa Hinta: 890 euroa Maahantuoja: Sako Oy, www.sako.fi Steiner Ranger 1-4x24 on mutkaton ja erittäin tasapainoinen kokonaisuus ja hintaluokassaan todella laadukas kiikaritähtäin. 59 • valaistua pistettä. Riista_58-59-Steiner Ranger_TK.indd 59 Riista_58-59-Steiner Ranger_TK.indd 59 27.11.2015 11.40.57 27.11.2015 11.40.57. Valon säädöissä on portaat, mutta sen saa sammutettua jokaisen säätöportaan välillä. Kokonaisvaikutelma Jos ajatellaan Ranger-tähtäinsarjan eri mallien suhdetta vastaaviin huippuputkiin, juuri tässä kokoluokassa Ranger häviää huippuputkille eniten. x42-malli on nykyaikaisempi kuin perinteinen 1,56x42. Mutta, kun huomioidaan hinta ja tällaisen tähtäimen tyypillinen käyttötapa, ei pienin Ranger ole lainkaan hullumpi kapistus. Steiner Rangerin suuremmat versiot testataan RIISTAn tulevassa optiikkavertailussa. Tästä ei kannata vetää johtopäätöksiä muihin mallisarjan kiikareihin, sillä niiden valopisteen säätöalue voi olla toteutettu eri tavalla. Ranger 1-4x24:n ykkössuurennos on laadukas, jota ei yleensä liitetä tähän kokoluokkaan, vaan vähintään 5x tai isommilla zoom-alueilla varustettuihin tähtäimiin. Optiikassa on aina tehtävä kompromisseja, mutta jos kompromissit tehdään oikeissa paikoissa, on lopputulos toimiva. Suurennusaluetta on siirretty karvan ylemmäs, eli vastaamaan Zeiss Duralytin (ja Conquest DL:n) 2-8x42:ta. x50-kokoluokka on jätetty kokonaan pois ja x56 on tarjolla kahdella eri suurennusalueella: 3-12 ja 4-16 (parallaksisäätö). Se on paras sijainti kun aseella ammutaan tuetuista asennoista, mutta ratkaisu on toimiva myös ajojahtiaseissa. Kun suurennosalue alkaa ykkösestä, on superzoomeilla tarjota käyttäjälle selvästi laajempi käyttöalue, koska niiden maksimisuurennos on 6 tai jopa 8-kertainen. Syksyisessä metsässä on päiväsaikaankin syytä käyttää hämäräasetuksia, koska valopiste on tässä päiväkäyttöön tarkoitetussa mallissa erittäin kirkas, joten. Valon säätö sijaitsee tähtäimen keskellä putken vasemmalla kyljellä. Rangerissa ei ole juututtu kiinni perinteisiin paksuihin tolppiin, vaan ristikko on kohtuullisen ohut ja keskusta on ”ilmava”. Ranger-sarja on jälleen osoitus siitä, kuinka optiikka menee eteenpäin jos sen kehittämiseen panostetaan ja jos kuluttajien vaatimuksia kuunnellaan. Säätövaraa kirkkaalle päivänvalolle on siis reilusti. . Nykyaikainen tähtäinsarja Ranger-tähtäinsarjassa on havaittavissa muutamia hienoja linjanvetoja
Siksi uudenuutukaisetkin kengät suihkutetaan kyllästysaineella joka sopii kalvojalkineille. Todellisuudessa huippuluokan varsikengän käyttöikä jää alle vuoden, jos käyttö on vähänkin kovempaa eikä kenkää hoideta lainkaan. Lika ja hajut Monessa kengässä on kangasvuori ja sen alla on kalvo ja vaahtomuovipehmuste. Kalvollisten nahkakenkien hoito pitää aloittaa heti niiden ostamisen jälkeen. Vaikka eräreissun jälkeen sohva, peti, kylmä olut, tyttöystävä/vaimo, tai näiden yhdistelmät kutsuisivatkin, huolla ensin varusteesi. Ja varsinkin kalliit varsikenkäsi. Jokaisen käyttökerran jälkeen on syytä uhrata aikaa, armeijan tyyliin, huoltotoimiin ennen kuin kengät laitetaan varastoon. Moni kuvittelee kenkien toimivan moitteitta ilman mitään hoitoa. Vaikka raakavuodat on kyllästetty jo tehtaalla, varastoinnin aikana osa kyllästeestä on saattanut haihtua pois. Silti ne hylätään usein kuraisina ja kosteina eteiseen käytön jälkeen. Ilman hoitoa se ei niitä kestä. Vaahtomuovi on erinomainen kasvualusHoida varsikengät oikein TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 60 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 60 30.11.2015 15.29.20 30.11.2015 15.29.20. Sen pitää kestää vettä, sohjoa, pölyä, likaa, kolhuja ja kosteutta. Harva jalkine joutuu yhtä kovalle rasitukselle kuin nahkainen varsikenkä metsästyksessä. 60 • VARUSTEHUOLTO E rilaisilla kalvoilla varustetut eräjalkineet ovat kalliita
Jalkineiden puhdistus on nykyään helppoa. Jotta nahan ominaisuudet säilyvät, tulee kengät pestä käsin kenkäshampoolla tai puhdistusgeelillä. Mehiläisvaha on myrkkyä kalvokengille, mutta erinomainen hoitoaine tavallisille nahkakengille. Kenkädeodorantit poistavat hajuhaitat ja samalla ne tuhoavat bakteereja ja sieni-itiöitä. Vekkeihin jää aina likaa ja yhdessä kosteuden kanssa ne alkavat hiljalleen mädättää nahkaa. Pahimmassa tapauksessa kenkä tuhoutuu Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 61 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 61 30.11.2015 15.29.22 30.11.2015 15.29.22. Harjaa kenkävoide nahan pintaan lankkiharjalla jolloin harjauksessa syntyvä lämpö auttaa aineen imeytymistä nahkaan. Hammasharja on oiva apuväline iltin laskoksien puhdistukseen. Irrota nauhat ja pese ne erikseen. Shampoolla voi pestä myös nahkavuoriset jalkineet. Kova hammasharja on erinomainen väline. Jos kostea kenkä kuivatetaan patterin vieressä, takan loimussa tai pannuhuoneessa, nahka kuivuu ja hapristuu. Niin sanottu ”suolaraja” on selvä merkki hoidon laiminlyönnistä. Kuivaa oikein – älä polta karrelle! Kuivattamisessa tehdään yleensä suurimmat virheet. Suihkauta kenkiin ensiapuna Bacoutia tai Hey Shoe Frehs:iä, jotka poistavat hajun ja ehkäisevät bakteerien kasvua. Vasemmalla käsitelty kenkä ja oikealla käsittelemätön. Ensin jalkineen pinta huuhdellaan vedellä jotta isompi lika poistuu, sitten nahan päälle levitetään puhdistusgeeli ja kenkä harjataan puhtaaksi vaikka hammasharjalla. 61 • ta bakteereille ja sienille. Muista kuitenkin säännöllinen hoito. Lopuksi pinnalle levitetään hoitoaine ja kenkä on kuin uusi. Kenkiin syntyneet käyttövekit on syytä puhdistaa tarkkaan. Lankkiharjan avulla saat hoitoaineen myös pienimpiin vekkeihin ja saumoihin. Jos kenkiä ei pestä, seuraa hajuhaittoja. Pintanahasta se poistetaan kenkäshampoon avulla, mutta nupukkinahasta se hiotaan kuivasta pinnasta erityisellä puhdistuskumilla, esimerkiksi Wolyn Gum Veloursilla
Pintanahkaiset kengät kannattaa harjata lankkauksen jälkeen, sillä harjauksen aikana syntyvä lämpö saa aineen tunkeutumaan syvemmälle nahkaan. Hätätilassa kengän voi täyttää sanomalehtipaperilla. Jalat pelaavat paremmin ja kenkien käyttöikä pitenee kun ne saavat tuulettua kunnolla päivän jälkeen. Puiset ja säädettävät lestat pidentävät varsikenkien käyttöikää. Jalkineet kyllästetään ensin sprayllä, joka on tarkoitettu kalvojalkineille. Helpointa on jos käytössä on kaksi kenkäparia, jolloin toinen on aina kuivumassa kun toinen on käytössä. Hoidettu ja hoitamaton nahkakenkä – ero on huomattava ja hoidettu kenkä kestää pidempään käytössä. Jos harrastat pitkiä ja vaativia vaelluksia tai olet extreme-retkeilijä, kenkien säännöllinen huolto ja hoito lisäävät myös turvallisuutta. Laadukkaat varsikengät ovat kalliita ja niistä on syytä pitää huolta. Näin suora auringonvalo ei kuivata eikä uv-säteily pääse tekemään tuhojaan. Vanha ohje: ” Missä voi sulaa, siinä nahka palaa”, pitää edelleen paikkansa. Kenttäolosuhteissa kengät voi kuivata esimerkiksi teltan absidin auringon puoleisella seinustalla. On yllättävää että normaalit jalat erittävät hikeä päivän aikana 0,5 desilitraa ja kovassa liikunnassa jopa viisinkertaisen määrän. Jotta kenkien ryhti säilyy ja käyttövekit oikenevat, olisi parasta laittaa niihin puiset lestat. Viimeistely tehdään kalvokengille suunnitellulla lankilla, joka pitää nahan notkeana ja hengittävänä. 62 • Miksi nahkakengät. Tehokas kuivaus pidentää kenkien ikää ja tappaa myös bakteerit ja sieni-itiöt. Nahka imee jalan erittämää kosteutta ja luovuttaa sen hitaasti pois, joten nahkajalkine ei tunnu yhtä kostealta. Nupukkinahkaisiin kenkiin lankkia levitetään ohuelti sormenpäillä, pintanahkaisiin lankkiharjalla, jolloin se tunkeutuu helpoimmin saumoihin ja tikkauksiin. Vuorottelu ja tuulettaminen todellakin pidentävät nahkakengän ikää. . Nuotion loimussa kuivattamista pitää välttää viimeiseen saakka. Nahka on joustava materiaali, joten se mukautuu. Suurin virhe on tempaista nahan pintaan ensimmäistä kenkärasvaa mitä kaapista löytyy. Vanha kunnon lankkiharja on edelleen kunniassaan vaikka huipputeknisiä jalkineita hoidetaankin. VARUSTEHUOLTO Karkelon RetkiRiista.indd 1 30.11.2015 12.34.51 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 62 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 62 30.11.2015 15.29.29 30.11.2015 15.29.29. Sen ominaisuuksista tärkeimpiä on hengittävyys. Nahan kuiturakenne päästää ilman kulkemaan nahan läpi, eikä nahkakenkä siten haudo jalkaa. Hyvin huollettuina niiden käyttöikä voi olla useita vuosia, mutta ilman huoltoa vain vuoden tai kaksi. NAHKA on eräjalkineiden materiaaleista ehdoton ykkönen. Ei ole ihme, että monet käyttävät vaihtokenkiä jos se suinkin on mahdollista. Anna märkien varsikenkien kuivua hitaasti huoneenlämmössä ja kuivaa irrotettavat pohjalliset patterin päällä. Perinteiset lanoliinia, minkkiöljyä, avokadoöljyä tai vaseliinia sisältävät rasvat sopivat loistavasti perinteisille, kalvottomille kokonahkaisille kengille, mutta ne eivät sovi kalvokenkien hoitoon! Ne tukkivat nahan huokoset, jolloin hengittävyys heikkenee. kokonaan. Kenkäpari tarvitsee käytön jälkeen noin 20 tunnin lepoja tuulettumistauon jotta sen ominaisuudet säilyvät hyvinä. Kun jalka päivän aikana laajenee (etenkin silloin kun kävellään paljon) nahkajalkine laajenee mukana ja palautuu lepoaikana taas omaan mittaansa. Kylläste pitää nahan vettähylkivänä ja sillä voidaan käsitellä kaikki nupukki-, pinta-, mokka-, ja keinonahat. Nahka myös säätelee ulkoapäin tulevaa kuumuutta ja kylmyyttä. Rankan metsästyspäivän aikana varsikengässä hölskyy siten reilu desi hikeä per kenkä. Viimeistely kuivaan kenkään Kun kenkä on kuivunut riittävän kauan, on edessä sen käsittely. Varsinkin iltin laskokset ja kaikki saumat kannattaa käydä tarkkaan läpi, jotta vedenpitävyys säilyy
. Päällyssukka • Merinovilla 70 % • Polyamidi/elastaani 30 % Merinovilla on miellyttävän pehmeää ja pitää jalat lämpiminä. Karkelon Sukka Oy Lieto as www.karkelonsukka.. Myös nupukkinahan voi viimeistellä tällä tavalla. Naudikas on kestävä kenkänahka ja sopii niin sisäkuin ulkokäyttöön tarkoitettuihin jalkineisiin. Nahkajalkineissa yleisimmin käytetty materiaali on kromiparkittu ja peitevärjätty naudikas. Haljasnahassa molemmat puolet ovat mokkaa ja sen nukka on nupukkiin verrattuna pidempää ja karkeasyisempää. Se on paksua (2 mm) mokkaa joka on käsitelty vettä ja likaa hylkiväksi. Pintanahkoja voidaan myös viimeistellä monella eri tavalla, mutta eränkävijälle vahaviimeistelty nahka on tärkein. N ahka raaka-aineena on aina eläimen vuota joka on sopivalla menetelmällä ja tietyillä aineilla käsiteltynä muuttunut niin, ettei se pilaannu (mätäne), muodosta liimaa kuumassa vedessä tai kuivu sarveismaiseksi. Nupukki syntyy kun nahan kiiltävä martioeli nappapinta hiotaan valmistuksen yhteydessä ohuelti pois. Pintanahka on yleisnimitys kaikille nahkalajeille ja -tyypeille joissa on sileä ja kiiltävä nappapinta joka on tarkoitettu valmiissa tuotteessa ulospäin. p. 040 7380 184 Suunniteltu ja valmistettu Suomessa! Karkelon RetkiRiista.indd 1 30.11.2015 12.34.51 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 63 Riista_60-63-Kenkien hoito_TK.indd 63 30.11.2015 15.29.31 30.11.2015 15.29.31. Hirvennahka kuuluu myös harvinaisiin kenkänahkoihin. Sitä käytetään mokkasiinien ja vaelluskenkien valmistuksessa, mutta nahka on melko pehmeää ja siten helposti naarmuuntuvaa. Mokkapintaiset nahat valmistetaan lähinnä nautaeläinten nahoista ja kenkäteollisuus käyttää eniten nupukkia ja haljasta. Huippuluokan varsikenkien nahan paksuus voi olla jopa 2,5 -2,7 millimetriä. Lisäksi parkkinahasta tehdään erikoisjalkineita kromiallergikoille. Nahkaa joka lähtöön Laadukkaat eräsukat – jahtipäivän pelastus! Alussukka • Polyesteri 64 % • Merilevää sisältävä kuitu 8 % • Sinkkiä sisältävä kuitu 4 % • Polyamidi/elastaani 24 % Polyesteri pitää jalat kuivempina, merilevä vähentää rakkoja ja sinkki hien hajua. Pintanahkaa voidaan kutsua myös täyspintaiseksi nahaksi. Sen käyttö on nykyään vähäistä, mutta lapikkaista sitä vielä löytää. Siitä syystä nupukkinahan nukka on hyvin lyhyttä. Kuiturakenteesta johtuen nahka on kaikkein tiiveintä juuri nappapinnan alapuolella. Haljas on myös nupukkia edullisempi materiaali. Yleensä tässä nahkalaadussa on jäljellä nahan sileä nappapinta joka tulee kengässä sisäpuolelle. Naudikkaan paksuus vaihtelee millistä kahteen ja siinä on yleensä oma, luonnollinen pintakuvio eli martio. Haljasmokka syntyy vuodan halkaisun yhteydessä nahan alapinnasta. Nahka kyllästetään kosteutta sietäväksi suihkuttamalla sen pintaan vahamaisia suoja-aineita. Kromiparkituissa kenkänahoissa käytetään vahaviimeistelyä jota kutsutaan tuntunsa vuoksi myös rasvaviimeistelyksi. Kolmas mokkapintainen nahka on nimeltään Hunting. Parkkinahkaa valmistetaan naudan vuodasta perinteisellä kasvisparkituksella
(Arvo 57.95 €). Toimii kolmella AAA-paristolla. Maastokuvioitu. 100 % metsästystä Tilaa vaikka joululahjaksi! www.riistalehti.fi tai tilaajapalvelu@riistalehti.fi tai 03 – 42 465 340 (Arkisin klo 9-16) 6 numeroa + Petzlin Tactikka+ Camo -otsalamppu yht. 6 Joulun erikoiset tilaajapalvelu@riistalehti.fi 6 numeroa + Riserva -patruunakotelo (Arvo 42 euroa). Tilaa osoitteessa www.riistalehti.. 69.90 € Petzlin Tactikka+ Camo –otsalampussa on myös punainen valo. yhteishintaan 49 euroa (Haulikkoon tai kivääriin. Valoteho jopa 160 lm. Rajallinen määrä!) Riista_64-65-Riistatilaukset_TK.indd 64 Riista_64-65-Riistatilaukset_TK.indd 64 30.11.2015 15.22.59 30.11.2015 15.22.59
tai 03 – 42 465 340 (Arkisin klo 9-16) Mundialit ovat ammattiveitsiä: hygieenisiä, ergonomisia ja helppoja teroittaa. Koot 37 – 45. 10 %) 3 numeroa + Selviydy luonnossa -kirja (Arvo 22 €) tai metsästyssukkapaketti (Arvo 19,70 €). 24.90 euroa Karkelon Sukan sukkapaketin alussukissa on sinkkiä ja merilevää hien hajun vähentämiseksi. 10 %) 6 numeroa ja Solingen teroitin (arvo 29,90 euroa). 4 numeroa ja huippulaadukas Mundial-veitsi yhteishintaan 44,90 euroa (sis.alv. Samasta syystä se on myös erinomainen keittiöveitsi. Kerro tilattaessa oma kokosi. NYT MYÖS VIHREÄNÄ! Koot: L, XL ja XXL ita ja XXL Tilaajat voivat lukea ilmaiseksi myös aiemmat numerot osoitteessa www.lehtiluukku.fi! Tilausjakson päätyttyä tilaukset jatkuvat kestotilauksina. yhteishintaan 49 euroa (sis.alv. Paloitteluveitsi (arvo 26 euroa) on tarkoitettu suurten ruhonosien paloitteluun, joten jokainen yksityiskohta on suunniteltu niin, että käyttäjä selviytyy työstä mahdollisimman helposti. numeroa 3 tai Riista_64-65-Riistatilaukset_TK.indd 65 Riista_64-65-Riistatilaukset_TK.indd 65 30.11.2015 15.23.02 30.11.2015 15.23.02. sa 6 numeroa + 2 x Riista-t-paita (arvo 39,80 euroa) hintaan 59 euroa. Päällyssukka on lämmintä merinovillaa
Remarin aktio kun pitäisi vielä ”blueprintata” eli oikaista joka suuntaan (kierteiden oikaisu, pultin sulkupintojen oikaisu ja niin edelleen). Kaliiperiksi 6 mm Aikaisemmin käyttämäni .223 Remington on rajoittunut erityisesti ulkoballistiikaltaan. 66 • PROJEKTI KETTUKIVÄÄRI A lusta asti oli selvää, että rakennusprojektin aikataulu olisi avoin. Vielä parempia olisivat 6,5 mm luotia käyttävät kaliiperit, mutta niillä rekyyKyttäyspyynti on erittäin erikoistunut metsästysmuoto, joten rakensimme siihen erikoistuneen kiväärin. Kovalla tuulella jopa lähempää. ”Kettukivääri” Erikoistyökalu kyttäyspyyntiin Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 66 Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 66 27.11.2015 10.54.16 27.11.2015 10.54.16. .224” luodit ovat erittäin herkkiä tuulelle ja myös lento-ominaisuudet tyssäävät radikaalisti 200 metrin kohdalla. Myös tuuliherkkyys on ongelma, erityisesti silloin kun kettu istuu vasten ampujaa. Tällöin huono osuma tai ohilaukaus ovat mahdollisia jo parinsadan metrin etäisyyksiltä. Tarjolla oli kuitenkin vain uudehkoja aseita joiden hinta oli romutusta ajatellen suolainen. Lähtöajatuksena oli rakentaa ase Remington Model 700:n lukkoaktion ympärille. Jos kiirehtisin, olisi seurauksena kulujen järkyttävä kasvu tai kompromissien hyväksyminen. Päätin siis hankkia osat sitä mukaa kun niitä sopivasti löytyisi. Moni voi kyseenalaistaa yli 200 metrin holleille esitetyt tarkkuusvaatimukset, mutta olen käytännössä havainnut, että pimeässä kyttääminen altistaa arviointivirheille. ”Viisseiskojen” kanssa ongelma konkretisoituu kun etäisyydeksi arvioidaan 200 metriä, mutta todellinen etäisyys onkin 250 metriä. Kun tähän yhdistetään muutoinkin pimeässä vaivaava alavoittoinen tähtääminen, on seurauksena ohilaukaus. 6 mm luodit ovat ballistiikaltaan merkittävästi parempia, joten keskipitkille matkoille osuminen ei ole samanlaista arpapeliä. Tämä olisi TEKSTI JA KUVAT Arto Määttä ollut kallis operaatio, joten aikataulua löysennettiin entisestään ja huomio siirrettiin muihin vaihtoehtoihin
Kyttäysasetta käytetään pahimmillaan hyvin kylmissä olosuhteissa, joten poskipakkaan tuleva pehmuste/koroke sopii parhaiten juuri tämäntyyppiseen tukkiin. Predator on ”tyypillinen” Remington klooni siinä mielessä, ettei lukkoaktion takaosassa ole Remingtonin kevennystä vaan koko kehys on tasapaksu Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 67 Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 67 27.11.2015 10.54.17 27.11.2015 10.54.17. Halusin aktion, jossa on oikealla puolella syöttöja ulosheittoaukko sekä Picatinny-kisko MOA ”kallistuksella”. Valintaan oli siten myös tunneperäinen motiivi. Päädyinkin lopulta kertalaukausaseeseen, jonka tekeminen taas ei tuntunut järkevältä muutoin kuin käyttämällä lipasaukotonta aktiota. Predator on Stillerin tarjonnan edullista reunaa, mutta siinä on juuri sopivasti ominaisuuksia metsästystä ajatellen. Tämän verran aseessa saakin olla fiilispohjaista elementtiä… Stiller Predatorissa Picatinny-kiskon kiinnitys on varmistettu tapeilla, jotka ottavat rasitusta pois ruuveilta. Niitä on saatavana ”metsästyksellisinä versioina”, vaikka ensisijaisesti ne ovat tarkkuusaseiden aktioita. On myös todettava, että M40-A1 miellyttää minua esteettisesti. Nykyään tätä tukkia vastaa juuri HTG, General Purpose Hunting. Ampumaetäisyydet ovat pääasiassa alle 300 metriä, joten kallistettu kisko olisi lähinnä haittatekijä: lyhyemmillä etäisyyksillä tähtäyslinja nousee kun kiikari on ”nokallaan” ja sen peräpää on ylempänä. Hylsyn hartia on edempänä ja jyrkempi, joten ruutitilavuus on suurempi. 6 mm PPC ja BR katsottiin siksi sopivimmiksi kaliipereiksi Esimer McMillan HTG on ulkoisesti perinteinen tukkimalli, mutta erityisesti pistoolikahvansa osalta se on selvästi tarkkuuskiväärimäisempi ampumatuntumaltaan kuin tavanomaiset metsästyskiväärien tukit. Tukki Projektin etenemisen kannalta sattui miellyttävä yllätys, kun Marko Rautelinilta (MRA-Supply) löytyi juuri sopiva tukki eli McMillan HTG Remingtonin karkealla sovituksella. Kiikari joudutaan myös säätämään liiaksi optisesta keskilinjasta. Kasa-ampuja Jari Laulumaa käyttää BR:n ”parannettua” versiota, 6 Dasheria. Stiller Predator sopii tukkiin täydellisesti, sillä HTG on tehty nimenomaan Remington 700 -lukkoaktiolle. Tällaiset paisutuslataukset ovat tarkkuudeltaan varsin riittäviä metsästykseen, eikä niitä nyt tarvitse ampua kisapiipun läpi. Laulumaalta löytyi latausholkit ja patruunapesäkalvain, ilman niitä kaliiperi ei olisi ollut käytännöllinen. li nostaa asetta liikaa ja kohteen seuraaminen katkeaa. McMillan suunnitteli tukin, jonka myötä merijalkaväen TA-kiväärin mallimerkinnäksi tuli M40-A1. Nyt huomio kohdistuikin custom-valmistajien Remington-klooneihin kuten Kelbly Atlas, BAT Machine ja Stiller Predator. Suunnitelmissa oli ensisijalla 6 mm BR, mutta viime metreillä siihen tuli muutos. Ensin katse oli Kelblyssä ja BAT:issa, mutta suunta muuttui kun Asemestari Kari Laurila ilmoitti IWA-messuilla saaneensa kanavan auki Stillerin suuntaan. 67 • li nostaa asetta liikaa ja kohteen seuraaminen katkeaa. 6 mm PPC ja BR katsottiin siksi sopivimmiksi kaliipereiksi. Aktio on suora, toleranssit ovat pienet ja tekniset ratkaisut käytännössä toimiviksi osoittautuneita. Siitä se sitten jalostui Vaikka 6 Dasher olisi ehkä mahdollista saada syöttymään lippaasta, näin sen vähintäänkin työläänä. Tukissa oli vain pääkoneistus aktiolle ja heavy varmint –piipulle, joka antoi liikkumatilaa rakentamisessa. HTG perustuu vanhaan Remington Model 40x -malliin, joka korvattiin kun USA:n merijalkaväki tarvitsi vahvemman tukkimateriaalin. Alkuvaiheessa mielessä olivat modernimmat tukkimallit, mutta perinteisemmällä tukilla ampuma-asennot eivät ole niin rajattuja ja ampuminen onnistuu sekä oikeaettä vasenkätisesti. Esimerkiksi lukonvapautusvipu on vasemmalla puolen kehystä, ulosvetäjä on M16-tyyppinen ja Picatinnykiskon kiinnitys on tappivarmistettu. Synergiaetu Laulumaalle syntyy hylsyjen muokkaamisessa: hylsy paisutetaan lopulliseen muotoonsa ampumalla. Esimerkiksi 6XC tai .243 vaativat raskaamman aseen jotta rekyylihyppy minimoituisi
Heavy varmint -profiilin piippukanki löytyi yksityiseltä taholta ostoilmoituksen perusteella. Kokonaishinta jäi siis alle kolmen tonnin, mikä on edullinen hinta täydellisestä custom-kivääristä. Kalvainta tai latausholkkeja ei tarvinnut hankkia, joten niissäkin säästettiin. Raskaampaa piippua puoltaa myös vakaus ja pienempi pitoalue: valoisalla ristikon liikkuminen on mahdollista nähdä, mutta pimeässä virhearvioita tapahtuu helpommin. vaamista hieman soukemmaksi, mutta lopulta päätin pysyä tässä profiilissa. Koska etsintäni ei tuottanut tulosta, tein epätoivoisen teon: laitoin nettiin ostoilmoituksen. Piipun suulta poistettiin noin 30 mm ja lopulliseen mittaansa (25” / 635 mm) se lyhennettiin tyven suoralta osuudelta. Optiikka oli olemassa ja kiikarinjalat saatiin kohtuuhinnalla. Suoranaista haittaa lisäpainosta ei ole, koska matkan autolta kopille tekee raskaammankin kiväärin kanssa. Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 68 Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 68 27.11.2015 10.54.18 27.11.2015 10.54.18. Ja se hinta. Jos ei kettu, niin vähintään varis tai korppi joudutaan uhraamaan journalismin alttarille. Piippu oli sellainen kuin halusin, joskin olisin ennemmin ottanut sen 10” nousulla. Kun luotien ballistiikkaa on testattu ampumalla eikä vain laskemalla, ovat suositukset muuttuneet hieman jyrkempiä rihlannousuja suosiviksi. Muistaakseni samana päivänä sain tarjouksen ruostumattomasta nelirihlaisesta 6 mm piipusta 8” rihlannousulla. Sen hinnaksi tuli ostohetkellä hieman alle 1500 euroa, mutta tilanne voi olla jo aivan toinen valuuttakurssien vaihtelusta riippuen. Lisäpaino syö rekyyliä. Koska tärppi oli näin voimakas, tein ostopäätöksen ja piippuaihio lähti kohti Rovaniemeä. Eurooppalainen tuotanto ei kiinnostanut, sillä laatu ei ole projektin vaatimalla tasolla. USA:ssa piippujen kysyntä on todella suurta ja hinnat ovat korkeat, myös lähes sietämättömän korkeasta taalan kurssista johtuen. Piippu maksoi 450 euroa ja tukki toisen mokoman. Piippu on profiililtaan raskas, heavy varmint, joka on suosittu oikeastaan vain kasa-ammunnan HV-luokassa ja tietysti varmint-ammunnassa. Tämä piippu soveltuu nimenomaan veneperäisille ja pitkille luodeille. Lukon ulosvetäjä on M16 -mallinen ja erittäin varmatoiminen ja helppohoitoinen. Myöhempi tarkastelu on osoittanut, että nykyään luotivalmistajat suosittelevat hieman jyrkempiä rihlannousuja kun Lapuan käyttämä tapa määrittää ballistiset kertoimet on laajentunut myös muiden valmistajien käyttöön. Eli pääosat olivat koossa 2400 eurolla. . 87/88 grainin painoluokassa saavutetaan hyvä balanssi ballistista etua ja ammuttavuutta. 68 • PROJEKTI KETTUKIVÄÄRI 6 mm piippuaihio Piipun löytäminen on nykyään ehkäpä suurin ongelma rakennettaessa asetta erikoiskäyttöön. Tässä projektissa suurin kustannuserä oli lukkoaktio. Tiuhempi nousu toisaalta mahdollistaisi 105 gr (6,8 g) luotien käytön, eli myös peuralailliset patruunat. Latauksen haku aloitetaan Berger Hunting ja Varmint luodeilla. Tällä tavalla ulkoprofiili ei muuttunut, mutta painoa saatiin hieman kohtuullistettua. Toki täytyy muistaa, että rahat on panostettu käyttöominaisuuksiin: ulkoasuun ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota, vaan se seurailee teknisiä ratkaisuja. Tämä oli siis projektin tuuriosio. Tällä tosin on merkitystä vain pitkillä ampumaetäisyyksillä. Täydellisen custom-projektin ajatellaan olevan tavattoman kallis. Valmiista kivääristä ei vielä ole kuvaa, sillä raudat ovat tätä kirjoitettaessa työn alla. Merkki oli Bartlein. Pohdinkin piipun sorRemington 700:sta poiketen Stillerin lukonvapautin on aseen vasemmalla kyljellä, oikeassa paikassaan. Myöhemmin tuotos tullaan näkemään RIISTAn sivuilla
Kun patruunan paine on riittävä ja ruuti sopivaa, palaa ruutiannos piipussa. Suurin rooli yhtälössä on aseen piipun lämpötilalla, ei niinkään patruunan lämpötilalla. Kylmä rauta ja kylmettyminen ovat kovalla pakkasella todella huono yhdistelmä. Mutta se pakkanen.. Jotkut aseet ovat nimittäin herkkiä siirtämään osumapistettä merkittävästikin paineen muuttuessa. Varget on osoittautunut ruudiksi, jolla on helppo ladata tarkkoja patruunoita ja joka on hyvin joustava latausikkunoiden leveyden osalta. Nopeasti huomasin, että jopa .223:n patruunat joutuisi lataamaan itse, vaikka kyseiseen kaliiperiin saa erittäin hyvän valikoiman tehdaspatruunoita. Puolet vuodesta ollaan kuuran puolella ja kettusesongin paras jakso ajoittuu usein päällekkäin pakkasen kanssa. Pakkasella ensimmäisen ja toisen laukauksen ero korostuu äärimmilleen koska piippu on ensimmäisellä laukauksella jääkylmä, mutta toisella jo huomattavasti lämpimämpi. Patruunathan ovat yhtä kylmiä eikä muutama sekunti lämpimässä patruunapesässä vielä merkittävästi lämmitä patruunaa. Mutta jos aikoo ampua, on aseeseen koskettava. Varget on ehkäpä kaikkein stabiilein ruutilaatu lämpötilamuutoksille, joten siinäkin mielessä se on ykkösvaihtoehto 6 Dasheriin. Jos olisi hypätty 6XC:n kokoluokkaan, olisi ollut välttämätöntä käyttää hieman hitaampaa ruutia. . Kun aloitin ketun kyttäyspyyntiä vakavammin, käytin .223 Remingtonissani Federalin tehdaspatruunoita. Niiden käyntitarkkuus 55 gr Sierra GameKing HPBT -luodilla oli kerrassaan erinomainen. Mutta kiväärissä pätevät hieman eri lainalaisuudet. Tällöin H4350 olisi ollut ykkösvaihtoehto Hodgdonin valikoimasta. Liipaisin kannattaakin pinnoittaa ja latausvivun nuppi vaihtaa komposiittiseen tai pinnoittaa se työkalujen pinnoitukseen tarkoitetulla dippauskumituksella. Parhaimman tuloksen sain Hodgdon H322 –ruudilla, joka on ehkä nopeanpuoleinen ruuti kaliiperiin, erityisesti yli 50 gr luodeilla. Tällaista pilkunviilaamista ruutilaatujen kanssa teen vain ketun kyttäyspyynnissä. Myös häiritsevä suuliekki häipyi, sitä ei ole edes parinkympin pakkasilla muutaman tunnin kyttäyskopissa värjöttelyn jälkeen. Nopeutta saatiin kuitenkin nostettua mukavasti, tarkkuus parani ja erityisesti tasoittui. Haulikossa patruunan komponentit ovat suuremmassa roolissa ja siksi lämmin patruuna pelastaa paljon. Moni testaa patruunoidensa kylmäkeston lämpimissä olosuhteissa lataamalla aseen jäähdytetyillä patruunoilla, mutta se ei anna luotettavaa kuvaa patruunoiden ominaisuuksista. Siksi aseen ne alueet joihin kosketaan, on tehtävä lämpöä mahdollisimman huonosti johtavista materiaaleista. Kettukivääriprojektin 6 mm luodin halkaisijaa silmälläpitäen kiinnitin huomiota niihin kaliipereihin, jotka ovat 75–105 gr luodeilla ladattavissa Hodgdon Varget – ruudilla. Esimerkiksi suuliekki on päiväjahdeissa täysin hyväksyttävissä oleva ominaisuus, samaten suurriistajahdeissa muutaman sentin heitto osumapisteessä ensimmäisellä laukauksella ei kaada maailmaa. Patruunoissa käytetyn ruutilaadun tuleekin olla mahdollisimman stabiili, jotta paine ei ilman pakastuessa putoa ja aseen tarkkuus säilyy. Äänenvaimentimen jälkeistä suuliekkiä saadaan pienemmäksi eikä se sokaise ampujaa. 69 • O len kärsinyt pakkasesta koko ikäni asuessani Rovaniemellä ja hieman pohjoisemmassakin. Mutta kettuhommissa käynnin pitää säilyä, suuliekin pitää pysyä kurissa ja lähtönopeuden olla muuttumaton. Kun sormien verenkierto on heikentynyt muutaman tunnin kyttäyksen aikana, ei aseeseen kestä enää koskea ilman paleltumista. Aseen lämpötila ratkasee Lopuksi on syytä nostaa esiin eräs vähemmän tunnettu asia patruunoiden kylmäkestävyydestä. Olen tavattoman kriittinen patruunoiden painetasoille kettujen kyttäysmetsästyksessä. Muissa metsästysmuodoissa ei nimittäin ole yhtä monta asiaa joiden tulee olla yhtä aikaa balanssissa. Vaikutusta tarkkuuteen ei tässä Pakkanen haasteena aseessa ollut, mutta suuliekki häiritsi voimakkaasti. Kiväärin piipun lämpötilalla on siis merkittävä rooli ruudin palotapahtumassa. Pakkanen ei ole vain tarkenemiskysymys, laiminlyötynä se aiheuttaa jopa vammoja. Pakkasessa patruunat kuitenkin jättivät osan ruudista polttamatta ja suuliekki oli melkoinen. Alumiini on pahimmasta päästä, eikä teräskään ole kovin hyvä vaihtoehto. Patruunaja ruutiongelmat Pakkasen aiheuttamat vaatimukset vaikuttivat myös kaliiperin valintaan. Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 69 Riista_66-69-Ketun-vihollinen_TK.indd 69 27.11.2015 10.54.21 27.11.2015 10.54.21. Myös ruutijäämät piipussa ja vaimentimessa olivat merkittäviä. Tai paremminkin osumapiste säilyy. Toinen lämpötilastabiilin ruudin etu saavutetaan pimeässä
Sitten silmä havaitsi liikettä kun metsästä jolkotteli naaraspeura syötille. Aukea, tiheikkö ja metsä hiljenivät varttitunniksi. 70 • PEURAN HOUKUTTELU V asemmalla olevasta metsiköstä alkoi kuulua ääniä. Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 70 Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 70 30.11.2015 15.12.29 30.11.2015 15.12.29. Pillihän toimii! Lopullinen vahvistus True Talker -paurapillin toimivuus varmistui täydellisesti kun kiipesin torniin auttaEräänä pakkasiltana istuin tornissa riistapellon laidassa. Silloin tiheiköstä kuului peuran kysyvä ääni ”burrp”. True Talkerissa on siirrettävät kuminauhat, jotta oikeat sävelkorkeudet pysyvät muistissa. Hankikannon ansiosta askeleiden rapina kuului selvästi. Puhalsin pilliin rauhallisesti hiljaisen vastauksen, ”burrrrb”. Sieltä oli tulossa peura, mutta todella varovasti. Odotin kivääri valmiusasennossa, kun kauempana olevan talon ovi rämähti. Kutsu peura luoksesi TEKSTI JA KUVAT Juha Jormanainen mattoman myöhässä ja siinä tuskaillessani kolautin vahingossa kiväärin kaiteeseen. Odottelin puolisen tuntia, kunnes käytin pilliä ensimmäisen kerran. Lisää odottelua ja jälleen kutsu. Peura ei sitä kestänyt, vaan poistui paikalta. Vielä vartti ja pakkasilmaan mörähti peurauroksen: ”Brrrb, brrrb” eli kuka siellä. Hämärä tiheni ja todennäköisesti sama naaras ilmestyi tiheiköstä peräsJoskus vanhatkin pukit joutuvat tulilinjalle jos kutsuja osaa asiansa. Pinnistin kuuloani. En nostanut asetta, sillä en halunnut ampua sarvettomia. Se söi hetken kauraa ja poistui tiheikköön. Jäljistä päätelleen peura oli kulkenut tornin takana ja kuultuaan kutsun se oli tehnyt jyrkän mutkan ja jolkottanut suoraan kohti tornia
Jos naaras kuulee kutsun, se vastaa nopeasti ja lähtee etsimään pulaan joutunutta. Tämä kutsu pitää puhaltaa äänekkäästi ja aggressiivisesti, koska sillä yritetään matkia hengenhädässä olevaa eläintä. Joten pillin kanssa kannattaa mennä metsään jo alkusyksystä harjoittelemaan. True Talkerin kanssa kutsuminen käy seuraavasti. Päätin suorittaa riistanhoitotyötä ja ammuin. Naaraspeura pysähtyi kuin seinään ja kääntyi katsomaan minua sadan metrin päästä. Vaikutus oli dramaattinen. Joskus isosarvinen kuulee kutsun ja kun se tietää että emät ovat vasojen lähellä, se lähtee tutkimaan tilannetta. meästi hönkäisten ja joltakin neljän liikuteltavan kuminauhan kohdalta painamalla saa aikaan erikorkuisen äänen. Moni saattaa ihmetellä, mitä järkeä on pelotella peuroja muovisarvia kaliKutsumispilliin ei saa puhaltaa koko keuhkojen voimalla, vaan sordiino päällä ja lempeästi eläytyen. Yksi toimiva tapa varsinkin alkukaudesta on matkia hätään joutunutta vasaa. Baa-AAA... Minä puhalsin True Talkeriin uroksen peruskutsun, ”brrrb, brrrb”. True Talker –houkutuspillillä voi matkia vasan, ylivuotisen, vanhan naaraan ja pukin ääntä. True Talker oli näyttänyt osaamisensa tavalla, jota ei ollut enää epäileminen. Pilliin vain puhalletaan pehsuttelemalla, mutta hommassa on paljonkin ideaa, kun tietää, mitä tekee ja miksi. Tutkimusten mukaan peuroilla on ainakin kolmetoista erilaista tapaa viestittää ja houkuttelijan olisi hallittava niistä mahdollisimman monta. Silloin naaras loikkasi esiin ja aloitti pakolaukan häntä pystyssä kohti tummaa metsää. Baa-AAA ja kutsun loppuosan äänenkorkeuden pitäisi olla korkeampi kuin alun. On mahtava tunne nähdä peuran saapuvan paikalle kutsuttuna. Pukki ryntäsi osuman saatuaan takaisin tiheikköön naaraan seuratessa. Jokaisen kutsun välillä on viisasta pitää vartin tai jopa puolen tunnin tauko. Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 71 Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 71 30.11.2015 15.12.32 30.11.2015 15.12.32. Odottelin vartin ja lähdin kävelemään kohti tiheikköä. Kutsu on seuraavanlainen: ”Baa-AAA... Kutsuja painaa alimmaista nauhaa, eli kutsuu pukin äänellä. 71 • sään rumasarvinen pukki. Pilli on osoittautunut tehokkaaksi houkuttimeksi, mutta sitä ei saa käyttää liikaa. Koska aidoille sarville paras paikka on trofeelauta, on viisasta tyytyä tekosarviin. Taisteleminen kuuluu hirvieläinten perusluonteeseen kahdesta perussyystä, joita Kirjoittaja ja ruholtaan erittäin kookas peurapukki, joka joutui kutsumispillin lumoihin. Sormella painetaan ylintä nauhaa, eli ääni on paljon korkeampi kuin pukin mörinä. Kalistelusarvet Peuraa voi houkutella myös sarvia kalistelemalla. Miksi pilli toimii
Keuhkoihin ammuttua peuraa ei tarvitse pistää. Pukki voi tulla mistä suunnasta tahansa. Kun puoli minuuttia on kulunut, vetäistään sarvet irti toisistaan niin, että mahdollisimman monet piikit osuvat toisiinsa. Sarvia kalisuttaessaan metsämies ei metsästä pukkeja, vaan pukit metsästävät häntä. Silloin iso ykköspukki juoksee niin innokkaasti haareminsa perässä, että se kirjaimellisesti panee itsensä huonoon kuntoon. Ensin sarvien kärkiä naputellaan muutaman kerran toisiaan vasten. Kalistelusarvet toimivatkin parhaiten juuri kiima-aikana. Sen huippu ajoittuu yleensä marraskuun puoliväliin, mutta pukit virittäytyvät tunnelmaan jo lokakuulla. Jos pukkia ei kuulu vieläkään, odotetaan puolesta tunnista tuntiin ennen seuraavaa houkuttelua. Usein pelkkä pullistelu riittää, mutta jos kumpikin uskoo voittavansa, on edessä totinen taistelu. Pukin houkutteleminen sarvia kalisuttamalla on tehokasta, mutta silloin jahtaaja saa luvan unohtaa kaiken sen, mitä perinteisestä jahdista on oppinut. Jos kumpikaan ei luovuta, pukit tömäyttävät sarvet yhteen ja alkavat vääntää. Pitkä odotus on tarpeen, sillä paikalle saattaa olla tulossa pukki aikaisempien houkuttelukertojen seurauksena. Tappelu alkaa uhittelulla. Jos osuma on rangassa, hygieenisin tapa pistää eläin on työntää riittävän pitkä terä lavan takaa keuhkoihin. Sarvien käyttäminen Sopivia paikkoja ovat pienet mäet tai kumpareet. Oikeassakin taistelussa pukit ottavat aluksi tuntumaa toisistaan ja toivovat, että toinen luovuttaisi jo siinä vaiheessa. Ellei mitään tapahdu, odotetaan parikymmentä minuuttia ja aloitetaan toinen kierros edellisen tapaan, mutta lisätään hieman ääntä ja pidennetään houkuttelua 45 sekuntiin. Puskeminen kestää harvoin puolta minuuttia pidempää aikaa, mutta sen verran siitä lähtee ääntä, että lähistöllä olevat pukit lähtevät ottamaan selvää tapahtumista – siellä saattaa olla naaras josta pukit tappelevat. Alkukesällä pukit ovat oppineet omat paikkansa, mutta kiima-aikana nokkimisjärjestys saattaa muuttua. Niinpä kalistelua voi kokeilla silloin tällöin myös alkukaudesta. Nyt on aika ottaa puolestaan kivääri käteen ja tarkkailla ympäristöä tekemällä erittäin hidas 360 asteen käännös. Sarvia ei tässä vaiheessa saa varsinaisesti kolistella, mutta jaloilla voi tömistellä ja astua kuivien risujen päälle tappeluvaikutelman täydellistämiseksi. Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 72 Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 72 30.11.2015 15.12.35 30.11.2015 15.12.35. Seuraavaksi sarvet laitetaan rauhallisesti sekä tiukasti yhteen ja aletaan hieroa tyviPEURAN HOUKUTTELU nystyjä vastakkain, jolloin syntyy oikeanlainen ääni. Kun pukit törmäävät toisiinsa, otetaan joko matsi tai heikommaksi itsensä tunteva perääntyy. 72 • ovat nokkimisjärjestys (naaraita astuttaessa) ja reviirin puolustaminen. Kun muut pukit huomaavat tämän, ne lähtevät haastamaan johtajaa. Valkohäntäpeurapukit saattavat juosta kymmeniä kilometrejä etsimässä ”kuumia” naaraita. Kalistelusarvet toimivatkin parhaiten juuri kiima-aikana
Aika moni näidenkin sarvien omistajista kuuli viimeisenä houkuttelupillin äänen. Metsästäjän taakse jää voimakas hajuvana ja jos pukki sattuu kulkemaan sen poikki, se lähtee seuraamaan hajua. Homma käy seuraavasti: otetaan noin 2x3 cm huopapala ja tiputetaan siihen neljä viisi pisaraa houkutusainetta kun ollaan lähdössä passiin. Valtapukin virtsaa kannattaa käyttää yhdessä kutsumisen kanssa jolloin sen teho on kaikkien paras. Niiden ideana on houkutella joko kiimaista naarasta etsivää pukkia tai houkutella pukkia katsomaan että millainen vieras pukki alueella on. Sarvien kalistelu on jännittävää puuhaa ja usein myös varsin menestyksekästä. Liike ei ole pahasta, sillä pukkihan etsii toisia eläimiä ja odottaa näkevänsä liikettä. Vaikka ensi alkuun ne kuulostavat oudoilta, niitä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti, sillä hyvällä onnella onnistut kusettamaan valtapukin, kirjaimellisesti. 73 • Jos et ole kokeillut houkutusaineita, suosittelen kokeilemaan – tulokset voivat yllättää. Kiima-aika on yleensä huipussaan marraskuun puolivälissä ja silloin naaraan virtsaa sisältäviä hajusteita kannattaa kokeilla. Huopapala sidotaan narulla noin vyötärön korkeudelle (eli naaraan takapuolen korkeudelle) ja lähdetään kävelemään passiin tai torniin. Kun pukki haistaa vieraan ja vielä aktiivisen pukin virtsan hajun, se lähtee ottamaan selvää kilpakosijasta. Jokaisen houkuttelukerran jälkeen tehtävä 360 asteen kierros on erittäin tärkeä kuulemisen kannalta. Joskus pukit tulevat paikalle ryskyen, joskus ne jäävät vähän matkan päähän kuuntelemaan. Jahtaaja laittaa hajustehuovanpalan sopivalle noin 80 sentin korkeudelle hyvän ampumamatkan päähän tornista ja tipauttaa muutaman pisaran noin kymmenen metrin päähän hajustepalasta sen molemmille puolille. Siksi valtapukki haluaa häätää vieraat pois sieltä missä ikinä liikkuukin. Mukaan myös haju Jenkeissä peuran houkuttelussa käytetään paljon myös hajusteita. Naaraan virtsa sisältää kiima-aikaan erittäin paljon hormoneja, jotka toimivat pukille kuin Channelin Viitonen meille miehille. Siitä valmistetaan sitten erilaisia houkutusaineita. Käyttötapa on samanlainen kuin nartun virtsallakin. Ase pitää olla koko ajan ampumavalmiina. Yhdysvalloissa on suuria peuratarhoja ja kiima-aikana urosten ja naaraiden virtsa kerätään talteen. Toinen tapa on käyttää suuren valtapukin kiima-ajan virtsaa houkuttimena. Hajusteet ovat uusi ja mielenkiintoinen lisä peurajahtiin. Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 73 Riista_70-73_Peuranhoukutus_TK.indd 73 30.11.2015 15.12.38 30.11.2015 15.12.38. Silloin voi käyttää vielä peurapilliä ja kutsua pukkia vaimeasti. . Vaikka pukit eivät ole reviireihin sidottuja, niiden kesken vallitsee tiukka hierarkia
Sen seurauksena vilu ja väsymys tulevat tavallista herkemmin. Jalkojen lämpimyyttä voi parantaa huolehtimalla nestetasapainosta ja eristämällä jalat havuilla jäisestä maasta. Ensimmäisenä kylmyys tuntuu kantapäissä, kun saappaan kannat painavat jäistä poljentoa vasten. Kohta on liikutettava jalkoja lämmön lisäämiseksi tai kytikseltä on poistuttava suunniteltua aikaisemmin. Siitä kylmyys hohkaa kantapäähän, samaan kohtaan, josta jalan paino rutistaa sukan ja kengän vuoren ohueksi, heikosti eristäväksi kerrokseksi. Sama puristus heikentää verenkiertoa jalkaterässä pahentaen tilannetta entisestään. Yön saalistoiveet katoavat paleluun. Mikä neuvoksi, kun varpaita paleltaa. Paksuihin tamineisiin sonnustautunut metsästäjä muistuttaa Michelin-ukkoa, mutta tuntien kuluessa vilu tavoittelee vähitellen omaa saalistaan. Parin räntäsateisen päivän jälkeinen pakkaskuutamo valaisee aukiolla olevaa haaskaa. Pedot ovat varmasti liikkeellä. Puhtaat vaatteet ja iho parantavat edellytyksiä vilun voittamiseen. Pysyäkseen lämpimänä paikallaan nököttävä metsästäjä tarvitsee lämpimät vaatteet ja oikeanlaiset sukat (Saapassukat, RIISTA 7/2014). Riista_74-75-Jalat_TK.indd 74 Riista_74-75-Jalat_TK.indd 74 30.11.2015 15.07.38 30.11.2015 15.07.38. Huopikkaat ovat lämmin valinta kyttäyskeikalle. Thermo Soles -pohjalliset ladataan sähkövirralla. Päälle kytkettynä ne luovuttavat 41 asteen lämpöä jopa kahdeksan tuntia. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Kantapään kautta Kyttäävä metsästäjä ei voi liikutella jalkojaan pysyäkseen lämpimänä. Pelkkä vaatetus ei takaa miellyttävää kyttäystä, vaan lämpimänä pysyminen on monen tekijän summa. Keinoja kaihtamatta Ihminen hukkaa valtaosan lämmöstään pään kautta. Raskasta ateriaa ei kannata silti nauttia juuri ennen jahtia, sillä tällöin verenkierto keskittyy ruuansulatuselimistöön. Retkeilijä tai pilkkijä juoksisi ja hyppelisi kehonsa lämpimäksi, mutta passissa jokainen liike on liikaa. 74 • METSÄSTÄJÄN ASUT M etsästäjä istuu pellonlaidassa. Vanha sanonta kehottaakin laittamaan pipon päähän, kun varpaita paleltaa. Metsästäjän pitää olla levännyt, nestetasapainon on oltava kunnossa ja energiaa pitää olla riittävästi kehossa
Passipaikalle siirryttäessä voi nauttia kaurallisen salmiakkia. Niissä on lämmin, huokoinen ja eristävä materiaali. Se nostaa verenpainetta, joka parantaa ääreisverenkiertoa eli estää palelua. Rakennuseristeet ja solumuovipatjat eristävät hyvin, mutta niistä lähtevä ääni ei sulaudu talvimetsän äänimaisemaan. Jos perinteiset keinot eivät auta, on syytä tarttua pussilliseen uusia: markkinoilta löytyy erilaisia lämmittimiä. Istuimella on suuri merkitys, sillä esimerkiksi perinteisen pilkkijakkaran etukaari painaa sisäreisiä heikentäen verenkiertoa. Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA Pehmeät ja lämpimät paketit pukinkonttiin! Kysy kauppiaaltasi! Riista_74-75-Jalat_TK.indd 75 Riista_74-75-Jalat_TK.indd 75 30.11.2015 15.07.41 30.11.2015 15.07.41. Sen jälkeen pohjalliset pitävät yllä 41 asteen lämpötilaa jopa seuraavat kahdeksan tuntia. Saman eristävyyden voi saavuttaa paksulla havumatolla, joka on lähes äänetön alusta jalkojen alla. Leikkaukseltaan liian kireät housut puristavat istuma-asennossa helposti nivusista, polvista ja reisistä, mikä altistaa jalat palelulle. tistaaa jalat pallel elulle. Myös kengät voivat olla liian kireät kun sisä sään on Salmiakki nostaa verenpainetta, jonka kohoamisella on myönteinen vaikutus ääreisverenkiertoon ja siten lämpimänä pysymiseen. Kertakäyttöiset kemialliset lämmittimet perustuvat siihen, että pussin eri osissa olevat aineet päästetään reagoimaan toistensa kanssa lämpöä muodostaakseen. Pohjalliset ladataan sähkövirralla ja niissä oleva kytkin nykäistään päälle, kun lämmityksen halutaan alkavan. Jalat voi eristää maasta, jotta kylmyys ei johdu jääpatjasta suoraan kantapäähän. Lämmitysaika riippuu toki ulkolämpötilasta ja käytetyn jalkineen eristävyydestä. Kohta kyttääjällä on jo kuuma. Kokemus on osoittanut, että huopikkaat sopivat jahtiin erinomaisesti. Tällöin sisään sopivat paksut sukat sekä lisäpohjalliset, ja varpaita mahtuu koukistamaan verenkiertoa parantaakseen. Vaiva ilmenee jalkojen puutumisena, joka johtaa vähitellen paleluun. Heiltä opittu, hyvältä maistuva kikka voi olla pelkkä myytti, mutta muutaman vuoden kokemuksella siinä tuntuu olevan vinha perä. Huopikkaat ovat muodoltaan riittävät väljät ja ne voi valita jopa tarkoituksella numeroa liian isoiksi. Jos neulaset hieman kahahtavatkin, ääni on hyvin luonnollinen. Myös kengät voivat olla liian kireät, kun sisään on sullottu tavallista paksumpi sukka. Jotkut merimelojat popsivat kylmällä säällä pari salmiakkia maihinnousun yhteydessä. Vielä kehittyneemmissä malleissa pohjallisen lämpötilaa voidaan säätää kauko-ohjaimella. Lisäksi huopikkaat ovat kävellessä lähes äänettömät, mitä ei voi sanoa kovapohjaisista pakkaskengistä. . Paristokäyttöisistä tuotteista lämmittävät pohjalliset sopivat parhaiten kyttääjälle
Lupaus saattaa olla varsin optimistinen varsinkin pakkasella, sen verran livakkaan palkit hupenevat näytöllä. BS:n panta painaa 225 grammaa. Samoin napit ovat isot ja sopivan etäällä toisistaan hanska kädessäkin paineltaviksi. Akun latauksen jälkeen laite on valmis käyttöön: Suomen kartta on valmiina. Kapulassa on kiinteä litium-akku joka on syytä muistaa ladata joka reissulle. PIKATESTI Käytännön kokemuksia Testasin tutkaa jänisjahdissa. Ainakin kunnianhimoa löytyy, sillä yritys valmistaa paikantimia myös ilmassa kiitäville metsästyshaukoille. Lyhyt antenni jää hieman erikoisesti koiran kaulan vasemmalle puolelle. Panta laitetaan päälle kapulasta, eli kukaan muu ei voi sitä sammuttaa. Virta kuitenkin riittää mainiosti normaalin jahtipäivän ajan. Suomenkieliset ohjeet ovat mukana monistenippuna. Ensimmäisen reissun tein äijätyyliin lukematta käyttöohjeita: se paljastaisi armotta onko softantekijä ajatellut asiakasta. Riista_76-77-Pikatesti_TK.indd 76 Riista_76-77-Pikatesti_TK.indd 76 27.11.2015 11.12.13 27.11.2015 11.12.13. 76 • KOKEILTU B S-tutkia on valmistettu perheyrityksen voimin vuodesta 1995. Se ei pyörinyt kovassakaan menossa. Oli ja ei ollut. Koira pysyi kartalla ja palasimme päivän päätteeksi yhdessä kämpille, mutta vanhahtava ohjelma valikkoineen jätti tukun tutkittavaa illaksi. Liekö italialaisen muotoilun ansiota, mutta panta istui koiralle erinomaisesti. Luin ohjeet ja seuraavana aamuna homma toimi jo sujuvasti. BS astuu Garminin tontille sillä erotuksella, että se käyttää lupavapaata taajuutta, josta ei tarvitse maksaa Viestintäviraston 18 euron VHF-maksua. Puissa oli jonkin verran lehtiä ja maasto savolaista mäkistä rytteikköä. Käyttöaikaa 15 sekunnin paikannuksella luvataan jopa 28 tuntia. Kookas kapula, kevyt panta Kapula tuntuu kädessä isohkolta, mutta laadukkaalta ja kestävältä. BS Planet Evomap 3000 Lupavapaa koiratutka Italiasta TEKSTI JA KUVAT Pekka Mommo Radiopuhelintekniikkaa käyttävä BS tulee Italiasta. BS toimitetaan järeässä muovisalkussa, jossa on seurantalaite, panta, laturi pistorasiaan sekä autoon ja suojakotelo kantohihnoineen
Välillä nuoli tosin osoitti vikasuuntaan, mutta löysi aina lopulta kohteensa. Hirvikoiralla se tarvitsee kaveriksi GSM-pohjaisen paikantimen, mutta BS on oiva lisä myös hirvijahdissa jos ollaan seudulla jossa kännykkä ei kuulu. Laitteeseen saa myös magneettiantennin auton katolle. Miksi, sitä ei kerrottu. Käytännössä metsässä pärjäsi painamalla kahta nappulaa; koiran suunta ja kartta. Panta on pieni, kevyt ja erinomaisesti muotoiltu. Se tuo huimasti lisää kilometrejä, panta paikantui 20 km päästä. Oudossa paikassa paperikartta on ehdoton lisävaruste. Maahantuoja kertoo yltäneensä Pohjanmaan lakeuksilla parhaimmillaan 16 kilometriin. Kilsoja rutkasti lisää magneettiantennilla Testiaikana koira ei kadonnut kertaakaan tutkasta, vaikka olin mäkien takana ja kallioiden katveessa. . Etäisyyttä oli enimmillään reilu kilometri, eli varsin tyypillinen matka jänisjahdissa. Riista_76-77-Pikatesti_TK.indd 77 Riista_76-77-Pikatesti_TK.indd 77 27.11.2015 11.12.14 27.11.2015 11.12.14. Kehno kartta hyvällä näytöllä Laitteen kartta on auttamattoman epätarkka. Suurinta tuskaa letkunapit tuottivat kartan skrollauksessa. Antenni on erikoisesti sivussa. Maksuttomuus on BS:n valtti. Itse poistin kättelyssä koiran liikkeestä ja haukusta ilmoittavan värinän ja merkkiäänen. Ohjeessa se kehotettiin laittamaan koiran vasemmalle puolelle. Sama kartalla, joka on erittäin niukka. Nappulat ovat hieman ”letkun” oloiset, mutta niihinkin tottuu. Epämääräinen kartta sai alussa jopa epäilemään laitteen luotettavuutta. Paikansin pannan helposti 20 kilometrin päästä vaikka välissä oli Salpausselän harju. Jos siihen saa jatkossa paremman kartan, on se erittäin vakava haastaja nykyisille koiratutkille, kovahkosta hinnastaan huolimatta. BS on parhaimmillaan tutussa maastossa. Ne olivat turhan ärhäkät aamun hiljaisuudessa. Nuoli osoittaa koiran suunnan, etäisyyden, onko koira liikkeessä ja haukun. Todellinen maksimi jäi vielä saamatta. Puute korostuu oudossa maastossa, jossa pitää tietää tarkasti missä liikutaan. Näyttö itsessään on kookas (2,8 tuumaa) ja kirkas. Tutka sopii parhaiten seisojille, pystykorvalle ja jäniskoirille, kettukoiralle varauksella. Metrin piiska toikin huimasti lisämatkaa. Siitä Evomap 3000 saa täydet pisteet. Valmistaja lupaa paikannusetäisyydeksi jopa 30 kilometriä, mikä on Suomen oloisBT:n näyttö on selkeä ja kirkas. Haukkuja liiketunnistin toimivat moitteettomasti. Napakammat painikkeet olisivat paikallaan. sa perusantennilla mahdottomuus. Siitä näkee tiet, joet ja vesistöt, mutta Plussat ja miinukset + ilmainen käyttää + iso ja selkä näyttö + yksinkertainen hankintahinta kartta esimerkiksi korkeuskäyrät puuttuvat. BS Planet Evomap BS3000 Valmistusmaa: Italia Hinta: 795 euroa Lisätiedot: www.eranetti.fi 77 • Loppujen lopuksi BS on yksinkertainen käyttää kunhan kertaalleen naputtelee muutamat asetukset kohdalleen. RIISTA sai myös ensimmäisenä kokeilla uutta auton magneettiantennia joka oli 5dBm vahvistuksella. Kenelle sopii
Aseessa on musta synteettinen tukki, 4 patruunan irtolipas, uritettu piippu, Weaver-palat kiikarinjalkojen kiinnitystä varten ja LBA säädettävä laukaisukoneisto. Kenkä kiristyy simppelisti iltissä olevaa rengasta pyörittämällä. RIISTAN koekäytössä ovat olleet radiopuolelta tutun Genzon metsästyskengät. Ominaisuutta arvostavat eniten ne, joille nauhojen tiukkaaminen on hankalaa. Tämän vuoden voittaja on italialainen Claudio Montuori, joka otti upean toimintakuvan liitohaukasta. Vuonna 2015 kilpailuun lisättiin Eläinkujeet-luokka hauskoille eläinkuville neljän olemassa olleen luokan lisäksi. Gore-tex-kalvolla varustetut kengät ovat osoittautuuneet laadukkaiksi ja niiden Boa-kiristyssysteemi on parasta mitä on vastaan tullut. MOSSBERGIN uutuuskivääri on nyt saatavana kaliipereissa .308 Win ja .243 Win. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa. Ilmoitetut saalismäärät ja kilpailijoille kertyneet pistemäärät olivat selvästi matalampia. Muiden palkintojen voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Pese koirat huolellisesti ja käy itse saunassa. Kaikki maa-aines ja irtolika pois! . Pese varusteet, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin ja pidä niitä tunti kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella. Kengät on suunnitellut kenkävalmistaja TrekSta yhdessä Genzon kanssa erityisesti pohjoismaalaisten jalkoihin. Voittajan valitsivat kansainvälisistä valokuvaajista, lintuharrastajista ja digiscoping-asiantuntijoista koostuva tuomaristo sekä yleisö. 78 • UUTISIA JA UUTUUKSIA TÄMÄNVUOTINEN RIISTA-lehden kettu ja supi –kilpailu oli hyvin erilainen kuin vuonna 2014. . . Piippu on viimeistelty matalla sinistyksellä. . RIISTA onnittelee voittajia! Pienpetokilpailu 2015 on päättynyt! Zeiss-Suomen Jukka Ketola (vas) ja Eero Rautanen. Kilpailu olikin tällä kertaa huomattavan tasainen. Kenkää on saatavana matalana (koot: 38-47, varren korkeus 20 cm, 229 euroa) ja korkeana mallina (koot 40-47, varren korkeus 25 cm, 269 euroa). Kiväärin suositushinta on 555 euroa. Puhdista kaikki varusteesi sekä autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Lisätietotoja: www.hantaurus.fi Mossberg Patriot nyt Suomessa SWAROVSKI on järjestänyt digiscoping-kilpailun jo kymmenen vuoden ajan. Pääpalkintona olleen Zeiss Gonquest DL –kiikaritähtäimen voitti lopulta Eero Rautanen pistemäärällä 160. Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi on kulunut 48 tuntia. SWAROVSKI OPTIK – ”Digiscoper of the Year” MUISTA palatessasi afrikkalaisen sikaruton esiintymisalueelta . Pese vaatteet mahdollisimman korkeassa lämpötilassa. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä. Lisätietoa: www.navitek.fi TrekSta Genzo -kengät Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 78 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 78 30.11.2015 14.32.52 30.11.2015 14.32.52
Suositushinta: 117 euroa Maahantuoja: Oy K. Tuolin kantaminen koottuna kuljetuslaukussaan ei sinänsä ole ongelma. Lisätietoja: www.osumaproducts.fi Osuma-sarja uudistuu Käsintehdyt aseet JOS olet kiinnostunut käsityötaidosta, on Juha Jormanaisen uutuuskirja tehty sinua varten. Teoksen upea kuvitus tekee oikeutta mestariteoksille ja tekstissä kerrotaan aseiden ja niiden tekijöiden tarinat. Optilockin ideaa on viety eteenpäin eli rengasosan pohjassa on nyt suorakaiteen muotoinen ohjuri, jotta rengas asettuu aina suoraan alustapalaansa. Kiikarin kiinnitysrenkaan ulkomuoto on keventynyt ja myös pohjaan on tehty parannuksia. Tämä on osoittautunut erinomaiseksi ominaisuudeksi passipaikoissa, joissa ampumatilanne voi tulla mistä suunnasta tahansa. Pienellä jalkojen liikkeellä metsästäjä voi muuttaa katsomissuuntaansa 360 astetta käytännössä äänettömästi. KOTIMAINEN Osuma Products on tehnyt viimeisen vuoden aikana tuotekehitystä, jonka seurauksena on putkahdellut ulos mielenkiintoisia uutuuksia. Istuinta onkin helppo suositella kaikkiin tilanteisiin, joissa hieman alle kolmen kilon paino ei haittaa. Hjorth Ab, www.hjorth.fi Stag All Terrain Seat 79 • Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 79 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 79 30.11.2015 14.32.54 30.11.2015 14.32.54. Säädettävien jalkojen ansiosta istuimen saa vakaaksi ja vaateriin myös epätasaisessa maastossa. Quake Industries:n valmistama Stag ei ole. Suositushinta: 46 euroa. Sillä istuminen ei poikkea tavallisesta tuolista, koska teleskooppijaloilla istumiskorkeuden voi säätää itselleen sopivaksi ja istuimessa on selkänoja. Suositushinta: 46 euroa. Mainittakoon, että Osuma on tällä hetkellä matalin jalka esimerkiksi Blaseriin saatavista ja tarjolla on nyt myöskin korkea rengas 36 mm runkoputkelle. USEIMMAT jahti-istuimet ovat pidemmässä käytössä epämiellyttäviä. Huomionarvoista on, että istuinosa pyörii. Asekohtaisia alustoja on kehitetty myös, esimerkiksi Valmetin/Finn Marocchin jalka on uudistunut. OS olet kiinnost n t käsit ötaidosta tekstissä kerrotaan aseiden ja niiden tekijöiden tarinat
Jahtitilanteita varten pistoolikahvassa ja etutukissa on kumiset, märkänäkin luistamattomat otepinnat. Ensivaiheessa sitä on saatavana oikeakätisenä Tikka T3:een ja Howa 1500:aan. Tähtäimen asentaminen luotettavasti aseeseen on nyt todella helppoa, eikä tarvitse pelätä runkoputkeen tulevia vaurioita esimerkiksi renkaiden liiallisesta kiristämisestä johtuen. UUTISIA JA UUTUUKSIA Lisää uutisia ja uutuuksia Riistan verkkosivuilla www.riistalehti.fi RIISTA-lehden trofeekuvakilpailu jatkuu! Osallistu kilpailuun lähettämällä meille hienoin trofee-kuvasi. Kilpailuaika päättyy kuluvan metsästyskauden lopussa. Lisätietoja: www.zeiss.com/sports-optic ZEISS CONQUEST DL 3–12x50 nyt myös kiskolla JOULUKUUN aikana Suomessa tulee tarjolle GRS:n uutuustukki, Berserk. Erityisesti pikajalkasenukseen kiskollinen tähtäin on suositeltava valinta. Lisätietoja: www.nordis.fi GRS Berserk synteettinen ja säädettävä Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 80 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 80 30.11.2015 14.33.03 30.11.2015 14.33.03. Lähetä kuvasi osoitteella tero.kuitunen@riistalehti.fi Kuva muodossa: .jpg ja kooltaan > 1 Mb Mukaan yhteystiedot, kuvan ajankohta ja paikka. Berserk:n suositushinta on 495 euroa. 80 • KESKIHINTALUOKAN ZEISS CONQUEST DL 3–12x50 (Retikkeli 60) on saanut premium-tason ominaisuuden, kun siihen on lisätty Zeissin on kiinnityskisko. Tarkkuustyöskentelyä ajatellen perän alapinnan tasaista osuutta on pidennetty pusseilta ampumisen helpottamiseksi. Kilpailun voittaja palkitaan Zeiss Conquest -katselu kiikareilla! Raati arvostaa kokonaisuutta, joten pelkät suuret sarvet eivät riitä. Kyseessä on pilaripedattu tukki, jossa säänkestävyys kohtaa nykyajan tarkkuusvaatimukset. Materiaalin vahvuuden ansiosta pistoolikahva sekä etutukki ovat 5 % ohuemmat kuin puutukissa ja tukki painaa noin 1,2 kg. Tukissa on säädettävä poskipakka, vetopituus on säädettävissä välillä 33,5–36,5 cm ja lisävarusteena on saatavana korkeussäädettävä perälevy
08 770 080 • www.?nnsvala.com Laadukkaita alusasuja Suomessa! 60 v WWW.FACEBOOK.COM/RIISTALEHTI TYKKÄÄJÄ PYSYY JYVÄLLÄ Markkinapaikka Vuonna 2016 ilmestyy 10 numeroa. Merinovilla alusasut E X T R E M E Puh. www.outdoormedia.. Tilaa Tilaa laadukas Riista-T-paita NYT MYÖS VIHREÄNÄ! Koot: L, XL ja XXL Hinta + postituskulut 19,90 euroa Sähköpostilla: tero.kuitunen@riistalehti.fi Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 81 Riista_78-81-Uutiset-Markkinat_Tk.indd 81 30.11.2015 14.33.07 30.11.2015 14.33.07. tilaajapalvelu@retkilehti.
Nuorempi konstaapeli oli kimpoillut passissa ja töpännyt omat saantimahdollisuutensa totaalisesti. Radiopuhelimesta kuului seuraava lause: ”Tuota... Toiselta kierrokselta Arppa sai jäniksen ammuttua ja päivä oli tässä suhteessa erittäin hienosti onnistunut. Keke, päivän epäonnistuja, laitettiin hakkaamaan palasiksi isohko tervaskanto, joka oli tuijottanut tulistelijoita vuositolkulla viereisestä kantokasasta. Muut katsoivat tutkistaan ajon lähestyvän Kekeä ja odottivat laukausta. Kekeä itseäänkin nauratti, mutta hän pieksi uskollisesti kantoa kokonaisen varttitunnin. Tähän Pertsa sitten tuumasi, että olisi ehkä järkevintä, että Keken vaimoa käytäisiin tervehtimässä kun Keke olisi seuraavalla viikolla työreissussa. Tätä teroitettiin passimiehille. Kirves kimpoili kannosta kun mies pätki sitä suunnasta jos toisesta. Keke punoi päätään naureskellen ja hikeä höyryävänä. 82 • VIIMEINEN SANA M allasjärvi oli vaipunut talvihorrokseen. Ajo kuitenkin jatkui ohi Keken katkeamatta. Komennuksena oli se, että koiran tulisi ensin ajaa kohtuullisen hyvin ennen kuin jänistä saisi ampua. Koira tuli kaadolle ja sai ansaitsemansa palkkion. Keli oli mitä mainioin ja haukku kuului hyvin. Lärsäkössä moista jahtitapahtumaa ei olisi saatu aikaan näin vaatimattoman riistaeläimen ympärille, mutta Mallasjärvellä osattiin hienostelu ja ajokoirahommat. Raiku ajoi kohtuullisen isoa lenkkiä, mutta vaarat ohjailivat jäniksen sievästi uudelle kierrokselle ja kohta ajoa olikin kulunut vaaditut puoli tuntia. Koira oli tullut perässä ja mulkoillut Kekeä kuin pahempaakin väärintekijää. Puoli tuntia ajoa tai pari kokonaista kierrosta olisi rajana ja tämän jälkeen koiran voisi palkita kaadolla. Riemua riitti sen tunnin verran, kun makkarat oli syöty ja kanto poltettu. Silloin Arppa nosti kannon päänsä päälle ja paiskasi sen pari kertaa isoon kiveen. Raikulta kesti kaivaa jänis ylös kokonaista kolme minuuttia. Tutkaa juuri katselin ja en ehtinyt ampua, vaikka se jänis istahtikin välillä”. Radiopuhelimesta kuului Keken selostusta miksi hän ei ollut osunut jänikseen. Kovin oli itsevarmaa puhetta. Jahtihommissa taisin olla kylän aktiivisimpia. Keke laitettiin nyt toiseen passiin ja Pertsa vannotti, että passipaikalta löytyisi myöhemmin vain kaksi jalanjälkeä. Aika hyvin nuorelta koiralta... Keke nauroi, punoi päätään ja pakkasi tavarat autoon. Ette arvaa, mutta tässä kävi nyt niin, että minä näin kun se jänis tuli, mutta en sitten ehtinyt ampua kun se jo meni yli tuosta roopuriurasta. Kanto pasahti halki toisella tarkkaan sijoitetulla iskulla ja porukka repesi nauruun. Kuuntelin tuota koiraa ja odotin sitä ajoa tulevaksi lähemmäs kun se jänis meni jo tuossa. Tästä eteenpäin jahti jatkui Pertsan koiralla. Passimiehet pääsivät jahdin tunnelmaan. Nyt myös Pertsa tuumasi, että Kekellä taitaa tosiaankin olla makuukamarissa hiljaista. Koirat toimivat ja vain osalla miehistä oli ongelmia suorituksen kanssa. Keke Jaukkurin passissa kajahti. Heitin Jänisjahti puolihuolimattomasti, että ongelman todellinen sijainti lienee makuukammarin puolella, sillä muissa jahdeissa Keke on kyllä onnistunut useimmiten tasaisella varmuudella. Myös kettuja olisi lupa ampua. Sen jälkeen koira ajoi tasaisella ulinalla noin minuutin, jonka jälkeen haukku tasaantui mukavaksi ajohaukuksi. Koiran omistaja, naapurini Tenho, oli liikuttunut ja onnellinen mies. Huippuluokan päivä. Keke oli seurannut ajoa tutkasta ja siirtynyt umpivarmasta passipaikasta noin 50 metriä sivuun, kuulemma parempaan paikkaan. Keke tönötti uskollisesti ja kuinkas ollakaan, myös Pertsan koiran ajo suuntautui juuri sopivasti hänen passiinsa. ”Taidan pitää metsästyksestä vapaata seuraavaan hirvijahtiin asti”, hän tuumasi lakonisesti, nauroi ja kaasutti kotiin. Tulipaikalla porukka kertaili tapahtumia ja Keke sai kuunnella armotonta suunsoittoa. Yllättäen Keke tuumasi, että kyllä tässä nyt oli jotain mätää kun mies on mennyt näin lamakuntoon. Keke selvittää säklätti taukoamatta ja ukot naureskelivat Keken makuukammarihommille, joihin mies itse ei ottanut varsinaisesti kantaa. Ensimmäisenä kokeiltiin nuorta suomenajokoiraurosta, Raikua, joka vaikutti käytökseltään varsin lupaavalta alle vuoden ikä huomioiden. Tulilla istuskeltiin ja naureskeltiin taas tuttuun tapaan. Porukkaa oli saatu koolle toistakymmentä ja tunnelma oli mukava ja rento. Kanto luovutti savisen kuorensa ja Arppa nappasi kirveen. Keken tötöilyjen jälkeen vanha saamamies Pertsa Vekenlahti lampsi tienpohjaa uuden ajolenkin varteen ja ampua posautti jäniksen pois kuljeksimasta. Pertsa neuvoi lyömään kantoa nilkkaan ja koko porukka naureskeli kun huono suorittaminen jatkui kannon kanssa. Ajo loppui kuin seinään kunnes se parin minuutin päästä alkoi uudelleen kaikoten nyt uudelle reitille ja muuttuen hyvin katkonaiseksi. Reiska Naapurivaara Riista_82-Janis_TK.indd 82 Riista_82-Janis_TK.indd 82 30.11.2015 15.16.37 30.11.2015 15.16.37. Hän otti pari kaatoryyppyä välittömästi ja siirtyi muutaman passimiehen kanssa seuran kämpän suuntaan kaatotulille. Entiseen asuinpaikkaani Lärsäkköön verrattuna talvinen tuhertelu oli vaisumpaa ja näkymättömämpää, mallasjärveläiset olivat hyvin pitkälti kotitouhujen parissa. Nuori koira oli kokeiltu tositoimessa ja lähdöt olivat lupaavat. Kuulin parinsadan metrin päästä passistani Arpan röhönaurun. Hänen tai Arpan olisi ehkä syytä suorittaa visiitti kun he olivat näemmä sopivimpia parsimaan Keken saamattomuutta. Tämän jälkeen Keke oli turauttanut juuri sinne oikean passipaikan suuntaan noin 80 metrin etäisyydelle jänistä, jolloin pupu oli vain heittänyt persettä ja jatkanut matkaa. Kekeä nauratti ja hän edelleen suomi itseään koheltamisesta passipaikalla. Muutaman veijarin porukka oli kuitenkin saanut aikaan jänisjahteja ja nytkin viikonloppu oli tarkoitus pyhittää kampijalkojen jahtaamiselle. Joku harrasti taiteita ja osa tissutteli punaviiniä takkatulen loisteessa
Korkealaatuinen saksanpähkinäpuusta valmistettu tukki on Sakon aseseppien valitsema ja muotoilema. Maanmittauslaitoksen koko Suomen maastokartta tulee laitteen mukana. Materiaalina tuulta ja vettä hylkivä G-1000 Silent, osittain vuorattuna Hydraticmateriaalilla kosteutta vastaan kuluvissa osissa (olkapäillä, harteilla, hupussa ja osassa hihoja). ALPHA 100 + T5 KOIRAPANTA Garminin uusi ja paranneltu koiranseurantajärjestelmä. (sh.26 TIKKA T3 FOREST -PAKETTI Paketti sisältää: Tikka T3 Forest 6,5x55 avotähtäimillä Tikka T3 Forest on suunniteltu metsästäjille, jotka hakevat ja arvostavat erinomaista muotoilua, mutta edellyttävät aseelta tehokkuutta ja tarkkuutta. Stretch-kaitaleet polvitaipeissa ja vyötäröllä. Vahvistettu kaksinkertaisella kankaalla ja vedenpitävällä Hydratic-kalvolla takamuksesta ja polvista, mikä estää kastumisen kostealle alustalle polvistuessa tai istuuduttaessa. GPSMAP® 64s -käsinavigaattorissa on 2,6 tuuman auringossakin helposti luettava näyttö sekä herkkä GPSja GLONASS-vastaanotin, jonka quad helix -antenni takaa erinomaisen vastaanoton. Hämäräolosuhteisiin sopiva erimonaisen valonläpäisykykynsä vuoksi (yli 90%) Lisäksi vielä: koko paketti. DREV -HOUSUT Mukavat housut aktiiviseen metsästykseen kestävästä G-1000 Silent -kankaasta. SWAROVSKI Z4I 1.25-4X24 Kevyt ja laajalla näkökentällä varustettu monipuolinen huippukiikari. Päiväja yötila eri valaistusolosuhteisiin. Toimii myös yleiskiikarina keveytensä vuoksi. Monipuoliseen metsästykseen valaistulla ristikolla. SWAROVSKI Z4I 2,5-10X56 Erinomainen kontrasti myös hämäräolosuhteisiin. Valasituksen sammutusautomatiikka. Ru o s i l a n ku j a 3 | 3 9 | H e l s i n ki | w w w. va ru s t e. Maanmittauslaitoksen koko Suomen maastokartta tulee laitteen mukana. n e t | i n fo @ va ru s t e. Entistä enemmän koiria sekä parempi hallinta ja turvallisuus. Kaksi käsitaskua, oikeassa lahkeessa iso reisitasku, jossa palje ja läppä, ja pienempi tasku monitoimityökalulle vasemmassa lahkeessa. Steiner Ranger 3-12x56 Monipuolinen ja valovoimainen kiikaritähtäin esimerkiksi kyttäysjahtiin. SWAROVSKI Z6I 2.G 1-6 X 24 Monipuoliseen metsästykseen valaistulla ristikolla. Irrotettava ja säädettävä huppu, muotoillut hihat ja tuuletusaukot sivuilla. 9 4 5 4 7 7 269€ (sh.349€) 159€ (sh.199€) Drev -puku takki + housu t pakett ihintaa n 399€ (sh.54 8€) 249€ (sh.429€) 608€ (sh.889€) 1990€ (sh.2619€) 1150€ (sh.1500€) 1490€ (sh.2000€) 1880€ (sh.2050€) FJÄLLRÄVEN DREV -TAKKI Joustava takki liikkuvaan metsästykseen. Lahkeensuissa nyörisäätö ja kenkäkoukku, joka voidaan kiinnittää kengännauhoihin, jotta lahkeet pysyvät paikoillaan. Väljä malli ja normaali vyötärö. n e t | p u h . Kaksi käsitaskua, joissa lokero ammuksille ja kaksi vinoa rintataskua GPS-laitteelle tai koiratutkalle
Pikasoljen ansiosta valaisin voidaan laittaa esim. Paino 85 g paristoilla. Takuu 3 vuotta. Petzl Tactikka ja Tactikka RGB -otsavalaisimet on suunniteltu käyttäjille, jotka haluavat pysyä mahdollisimman havaitsemattomissa. Tactikka RGB-valaisimessa on valkoisen valon lisäksi punainen, vihreä ja sininen valo. kaulaan ilman tarvetta ottaa päähinettä tai kypärää päästä. Max valovirta (boost) 160 lm ja kantama 60 m. TACTIKKA. Vakiovalovoimakkuus 120 lm