Rondo Classic 01/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M U S II K K IL E H T I 20 20 T A M M IK U U C LA SS IC 1 2020 9,90 € anna-maria helsing laadukas työ ylittää sukupuolirajat CLASSIC Beethoven 250 AIKAMATKA WIENIN SALEIHIN VAPAUS, VELJEYS JA TASA-ARVO NEROUS TÖRMÄÄ HULLUUTEEN OPETTAJA on metodia tärkeämpi Pidetään huolta PIANOSTA
MUSTONEN+ BEETHOVEN: Pianosonaatit #2
| 19.00 KONSERTTITALO Julian Rachlin, kapellimestari Denis Kozhukin, piano Beethoven TO 12.3. & PE 10.1. | 19.00 KONSERTTITALO Sian Edwards, kapellimestari Topi Lehtipuu, tenori Jukka Harju, käyrätorvi Ravel – Britten – Dvorák KE 6.5. TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU 02 262 0333 (arkisin klo 9–15) | kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KULTTUURIKAUPPA ARS MUSICA Aninkaistenkatu 9, avoinna arkisin klo 12–17 Kauden koko ohjelma: tfo.fi 24 | 19 | 9 € Lippu.fi 26,50 | 21,50 | 9,50 € + toimitusmaksut (alk. | 19.00 KONSERTTITALO John Storgårds, kapellimestari Rosanne Philippens, viulu Bartók – Ikonen – Bruckner. & TO 7.5. & PE 14.2. & PE 13.3. | 19.00 KONSERTTITALO Andreas Spering, kapellimestari Baiba Skride, viulu Harriet Krijgh, sello Lauma Skride, piano Beethoven – Bruckner TO 13.2. 1€ www.lippu.fi) MESTARITRIO ONNEA, BEETHOVEN 250! SERENADI SINFONIA 6 TO 9.1
4 R ONDO C LASSIC 1|2020 © TO M M I SA AR EL A Juha Huotari (oik.) ja Mika Kivi antavat vanhoille pianoille uuden elämän. © C H R IS TI AN N O W AK 50–53 WWW.RONDOLEHTI.FI CLASSIC 1 / 2020 16–29 • Vaikka Ludwig van Beethovenin musiikki on ajatonta, sen syntyajan informaatio voi olla avain tyylin ja sisällön löytämiseksi. Tässä konsertti Palais Niederösterreichnin salissa. Vierailimme maan suurimmalla pianoverstaalla. Beethoven 250 -juttupaketissa kerromme myös säveltäjälle tärkeistä vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ideologioista ja kyselimme Jukka-Pekka Sarasteelta ja Klaus Mäkelältä sinfonioiden tulkinnasta. BBC Concert Orchestra on Helsingin uusi kiinnekohta kansainvälisessä musiikkielämässä. Miltä teokset kuulostivat kantaesitysten alkuperäisissä saleissaan Wienissä. tasa-arvon puolesta • Kapellimestari Anna-Maria Helsingillä on luja usko siihen, että laadukas työn tekeminen palkitsee ja ylittää sukupuolirajat. © H EI K K I TU U LI Itävaltalainen kapellimestari Martin Haselböck on Wiener Akademie -orkestereineen vienyt Beethovenin musiikkia alkuperäissijoilleen. tuttu, uusi beethoven piano kuntoon • Säännöllisesti huollettuna piano on äärimmäisen pitkäikäinen soitin. Kuukauden klassikkona on Beethovenin yhdeksäs sinfonia. 10–14
Pikantin lisän idän tunnelmaa koet kiehtovassa Belgradissa sekä iloisesti yllättävässä Minskissä. Pohjois-Thaimaa–Laos vuosituhansia vanhoine temppeleineen sekä UNESCO:n maailmanperintökohteiden Jordania ja Israel. Katso koko matkatarjontamme www.okmatkat.fi. Eurooppalaiseen kulttuuriperintöön voit tutustua mm. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 10–14 Anna-Maria Helsingin haastattelu 16–20 Beethovenin jalanjäljillä Wienissä 22–25 Vapaus, veljeys, tasa-arvo 26–29 Sarasteen ja Mäkelän Beethoven 30–32 Uusi elokuva kapellimestariluokasta 34 Mediasakset 35 Olli Virtaperkon kolumni 37 Rondo cd:n esittely 38–39 Pelimannimuotokuvia: Johanna Juhola 41 Lassi Rajamaan piirros 42 Ihmisiä & uutisia maailmalta 44–45 Kantaesitys: Riikka Talvitien Kierrätyssäkeet • Tammikuun kantaesitykset 47 Lotta Wennäkosken kolumni 48–49 Musiikkia kollektiivin voimalla 50–53 Pianon virittäjät ja korjaajat 54–55 Naissäveltäjänä Suomessa: Heidi Sundblad-Halme 56–58 Kuukauden klassikko: Beethovenin 9. sinfonia 60 Köhinää ja pirinää konsertissa 61 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 63 – 69 • RUSK-festivaali Pietarsaaressa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 70 – 73 • Marttista ja Offenbachia Saukkos-tyyliin • Kesäkuvia Lahden kaupunginteatterissa • Orkesterien tammikuun kausiohjelmat encore 74 – 77 • Klassiset opetusmetodit voimissaan • Musiikkilääkärit auttavat vaivoissa • Lassi Rajamaan runo ylen ohjelmatiedot 78 – 81 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 82 Rondo palvelee 83 Kimmo Hakolan kolumni OK-MATKAT OY LTD Fabianinkatu 4 B, 00130 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi KAUPUNKILOMIA UTELIAILLE TILAA UUSI ESITE! OK-MATKOJEN ESITE ON ILMESTYNYT! Tutustu OK-Matkojen laajaan matkavalikoimaan – vuodelle 2020 esittelemme peräti 51 erilaista ohjelmallista matkaa, joista 20 uutuutta. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian suosittuja klassikkokohteita emme ole unohtaneet – ne jatkavat myös ensi vuonna. Luontokohteiden aatelia puolestaan edustavat Pohjoisen Atlantin vihreä helmi Färsaaret sekä majesteettisten luontomaisemien Alaska. Aasian valloituksemme etenee myös ensi vuonna, kun tarjolla on mm. värikkäänä sykkivässä Sisiliassa ja suurten tunteiden Veronassa
C M Y CM MY CY CMY K rondo_ilmoitus_joulukuu_2019.pdf 1 11/12/2019 16.45
Niin, tarvitaanko klassikkojen juhlavuosien viettoa. RONDOLEHTI .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : H ei kk i Tu ul i toivottavasti beethoven innostaa parempaan. Ensin postilakko ja sen aiheuttamien ruuhkien purku myöhästyttivät joululehden tuloa. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2020 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi m. Digitaalisuudesta ei aikakauslehtien puolella ole vielä paperin korvaajaksi, koska aikakauslehti on myös esteettinen ja päivälehtiä pidempään säilytettävä tuote. Ranskan vallankumouksen ydinsanat olivat myös Beethovenin musiikin inspiraationa. Toivottavasti Beethoven innostaa parempaan. Oikeastaan se vain korosti sitä, millainen aukko musiikki-instituutioiden visiointikyvyissä tässä mielessä on. Tällaisessa on oltava varovainen. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Sitten varkaat murtautuivat toimituksen tiloihin vieden tietokoneet, tietenkin vähän ennen painopäivää, mikä myöhästytti graafista tuotantoa ja tammikuun lehteä. Alle Menschen werden Freunde! . Saksan kulttuuriministeri valjasti säveltäjän sanoman jopa taisteluun nykypäivän oikeistopopulisteja vastaan. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI WWW. On oikeutettua kysyä tällaisten juhlavuosien mielekkyyttä silloin, kun säveltäjä kuuluu muutenkin kaanonin huipulle. Postin osalta ongelmia on ollut ennenkin. Kyseessä ei ole museoimisen viimeinen niitti vaan yritys päästä historiallisten esitysolosuhteiden, soittimien ja lähdeaineiston tutkimisen kautta uudelleen musiikin radikaaliuden, idealismin ja elinvoiman jäljille. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . VAPAUS, VELJEYS JA TASA-ARVO. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Sibelius -vuoden 2015 saldo jäi säveltäjän kotimaassa tässä mielessä aika laihaksi. 7 ENNYT VUOSI ei päättynyt Rondon fyysisen tuotannon kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. PAREMPAA UUTTA VUOTTA joka tapauksessa! Otamme jo heti sen aluksi käsittelyyn vuoden suurimman juhlakalun, 250 vuotta täyttävän Beethovenin . Tieto on hyvä ase vääristyneitä tottumuksia vastaan, ja se on aina ollut periodimusisoinnin voima. Muuten Posti vain kiihdyttää painetun journalismin katoa. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Säveltäjän ideologisuudella on riittänyt myös myöhempiä omijoita eri tarkoituksiin. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Toivottavasti Postin organisaatiouudistukset – yhtiön mahdollinen jako kaupalliseen pakettibisnekseen ja julkisena palveluna pidettävään jakeluun – tuovat asiaan parannusta, myös pienemmille asiakkaille. Eivät tekijöiltä tietenkään ideat lopu, ja kiinnostavimpia niistä on tässä lehdessä esiteltävä Wiener Akademie -orkesterin ja Martin Haselböckin projekti, jossa viedään Beethovenin musiikkia alkuperäisille esityssijoilleen. Pahoittelut tästä. Sen hinnoittelu on noussut niin, että postikulujen osuus lehden menoista on kasvanut suhteettomaksi, jo lähelle painokuluja, eikä palvelun laadussa ja aikataulun pitämisessä ole kehumista. TAMMIKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 1|2020 TOIMITUS . Esimerkiksi Beethovenin kotikaupungissa Wienissä tuntuu jo pieni väsähtäminen, sillä juhla ei ole saanut mitään julkista erityisstatusta toisin kuin Mozart -vuodet 1991 ja 2006. Ehkä ei, jos se pitää sisällään pelkkää normaalien esitysten tihentymää, mutta se antaa mahdollisuuden myös uudenlaiselle ideoinnille ja festivaalimaiselle kuratoinnille. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Nuppu Koivisto, Kimmo Korhonen, Jyrki Lähteenmäki, Lassi Rajamaa, Tommi Saarela, Petri Silas, Auli Särkiö-Pitkänen, Lauri Toivio, Matti Tuomisto, Heikki Tuuli, Olli Virtaperko, Lotta Wennäkoski JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Yhtä oleellista kuin Beethovenin yhteiskunnallisuus on musiikin syvä inhimillisyys henkilökohtaisine kamppailuineen. Siinä on aina oiva tilaisuus tehdä konserteista historian dialogeja, kyseenalaistaa perinteitä ja ujuttaa mukaan myös uutta musiikkia. kannattaako viettää juhlavuosia
LIPUT 44 € / 69 € / 85 € + mahdolliset toimitusmaksut SOKOLOV G r i g o r i Musiikkitalossa 9.6.2020 klo 19
klo 18 Liput 46 / 56 € + mahdolliset toimitusmaksut. The Road to Freedom BARBARA HENDRICKS & her Blues Band SAVOYTEATTERI 21.3. klo 19 Liput 50 / 67 / 87 € + mahdolliset toimitusmaksut TAMPERETALO 22.3. klo 15 Liput 50 / 67 / 87 € + mahdolliset toimitusmaksut SAVOYTEATTERI 20.3
Hän haluaa häivyttää kaikki rooliajattelut mielestään myös orkesteria johtaessaan. Kolmen suomalaisen päätyminen samanaikaisesti BBC:n orkesterien johtoon on melkoinen sattuma: Sakari Oramo on sinfonikkojen pomo, Dalia Stasevska on siellä päävierailijana ja John Storgårds samalla pestillä Manchesterissa toimivassa BBC Philharmonicissa. Hän ei halua tulla valituksi yhteenkään keikkaan sukupuolensa edustajana – mutta ei toki sen vuoksi menettääkään töitä. Marraskuussa julkistettiin hänen nimityksensä BBC Concert Orchestran päävierailijaksi. Hoidan työn niin hyvin kuin osaan, ja jos saan homman toimimaan, olen tyytyväinen”, hän sanoo. Helsing pitää tätä radioyhtiön pienintä orkesteria itselleen juuri sopivana, sillä se antaa mahdollisuudet seikkailevampaan ohjelmistoon. 10 R ONDO C LASSIC 1|2020 UKUPUOLELLA EI SAA OLLA mitään väliä. Jos nainen tekee virheen, huokaistaan heti raskaammin. ”Silti muusikot sanovat nähneensä myös asian toisen puolen. Orkesteri soittaa myös crossoveria, mutta roolini on klassisen johtaminen. Ennakkoluulot ovat ainakin päällisin puolin vähentyneet, vaikka ne jossain syvällä vielä lymyäisivätkin. Meidän pitää koko ajan todistaa, että olemme työn vaatimusten tasolla. Jos he tekevät virheen, se on inhimillistä – ovathan he lahjakkaita. Hänellä on ollut luja usko siihen, että laadukas työn tekeminen palkitsee ja ylittää sukupuolirajat. BBC Symphony ja BBC Philharmonic hoitavat Brahmsit ja Mahlerit. Hän on itse päässyt etenemään yhä tärkeämpien kansainvälisten orkesterien eteen ja onnistunut luomaan vankan aseman etenkin Pohjoismaissa ja Britanniassa. Nuoret miehet pääsevät helpommalla. Nyt hän sai ensimmäisen kansanvälisen vakikiinnityksensä BBC Concert Orchestraan. ”Meillä synkkasivat kemiat heti, kun viime talvena tulin ensimmäistä kertaa orkesterin eteen. Jos puheaika on täsmälleen sama, ihmisistä tuntuu, että nainen puhuu paljon pidempään.” Anna-Maria Helsing ei silti valita, sillä hänen aktiiviuransa aikana tasa-arvo on mennyt parempaan suuntaan. Poikkitaiteellisuus kiehtoo BBC Concert Orchestran pesti alkaa ensi huhtikuussa ja kestää aluksi kaksi ja puoli vuotta. Ne koskevat naismuusikoita yhtä lailla kuin miehiäkin. Rehellisyys maan perii Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI | s. Juuri luin tutkimuksesta, jossa vertailtiin sitä, miten miesten ja naisten puheet paneelissa vaikuttavat. Tosin heti helmikuussa tuon perhekonserttiin keskipohjalaista kansanmusiikkia”, hän kertoo. Miksei meillä olisi yhtäläinen oikeus antaa mennä, erehtyä ja oppia?” ”Sukupuolen merkityksestä työssä on vaikea puhua siksi, että siihen liittyy niin paljon tiedostamattomia asioita. Tämä on ollut Anna-Maria Helsingin motto koko hänen kapellimestariuransa ajan, ja sen puolesta hän on taistellut myös työtavallaan: omilla taidoillaan ja suoraan asiaan menemällä on pakko pärjätä. Lontoolaiset muusikot ovat huipputaitavia ja nopeita – he tekevät aivan mitä vain. Mistä minä sen voisin tietää. ”Ei ole minun tehtäväni ajatella sitä, että totteleeko ja arvottaako orkesteri eri tavalla naiskuin mieskapellimestaria. Kapellimestari ANNA-MARIA HELSING on kulkenut rohkeasti omaa tietään paitsi ammattinsa harjoittajana myös yksityiselämässään
11 R ONDO C LASSIC 1|2020 Rehellisyys maan perii ”Voisiko orkesterikonsertteihin tuoda edes vähän teatterillisia elementtejä?” R ONDO kannessa. Anna-Maria Helsingiä kiehtoo poikkitaiteellisuus, ja hän haluaisi lisää teatterin ja visuaalisuuden keinoja konserttiin
Minua kiinnostaisi etenkin ohjelmiston kokonaisvaltainen suunnittelu. Ensimmäinen hänen suunnittelemansa festivaali on ensi syksynä, ja Helsing kokee se aivan uudenlaisena haasteena. Ahvenanmaalle kesällä 2021 tuleva Karolina Eiriksdottirin uutuusooppera työllistää jo nyt, sillä Helsing on tiiviisti mukana sen suunnittelutiimissä. Panulalle hän oli ”hyvä likka”, eikä sukupuoli tuntunut olevan mikään ongelma, toisin kuin mitä professorin myöhemmistä naiskapellimestareita koskeneista möläytyksistä voisi päätellä. Tämän jälkeen minua ei ole enää kiinnostanut sellainen ooppera, jossa tätä kokonaisvaltaisuutta ei ole.” Energisen naistiimin esittämä Magnus-Maria kiersi ympäri Pohjoismaita, ja tarina rohkeasta naisesta, joka haluaa olla mies, kosketti yleisöä. ”Teimme Karolinan edellistä oopperaa Magnus-Mariaa niin, että säveltäjä, ohjaaja, koreografi ja minä olimme yhdessä läsnä melkein joka harjoituksessa, ja näin teoksesta tuli todella meidän yhteinen. Se kasvatti itsetuntoa ja keinovarastoa.” ”Nyt tuntuu, että minulla olisi paljon enemmän annettavaa ylikapellimestarin työhön. Ne voisivat olla vaikka muusikoiden asemointia tai liikettä.” Kokonaisvaltaisuus kiehtoo Anna-Maria Helsing tuli kapellimestarin tielle verraten myöhään opiskeltuaan ensin viulistiksi Pietarsaaressa ja Puolan Bydgoszczissa, kunnes Jorma Panulan kurssi tiivisti kutsumuksen orkesterin eteen. Keväällä tulee Nadia Boulangerin La ville morte Göteborgin oopperaan, ja helmikuu menee Tukholman Folkoperanissa Mark-Antoine Turnagen Coralinen parissa. ”Se pakottaa minut tutustumaan aivan uudella tavalla kamarimusiikkiin, sillä olenhan keskittynyt tähän. Edellä mainittu Eiriksdottirin seuraava ooppera kertoo Ahvenanmaalla tapahtuneesta noitaoikeudenkäynnistä. ”Olen edelleen sitä mieltä, että musiikki toimikoon musiikkina, mutta voisiko orkesterikonsertteihin tuoda edes vähän teatterillisia elementtejä. ”Olihan se huikea mahdollisuus, ja rakastan orkesteria yhä. Kaipaamaansa ohjelmasuunnittelua hän saa tehdä sydämensä kyllyydestä uudessa pestissään Pietarsaaren RUSK-festivaalin taiteellisena johtajana. Heidän kanssaan syntyy luonteva vuorovaikutus. Outi Tarkiaisen ja Anna Thorvaldsdottirin uutuuksia. Tällä kaudella ohjelmassa on mm. ”Syytin itseäni siitä, jos jokin asia ei orkesterin kanssa kehittynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt siihen antaa tilaisuuden RUSK-festivaali Pietarsaaressa. Kausi jäi kolmevuotiseksi mutta opetti paljon. Silti se oli niitä asioita urallani, joissa näin jälkeenpäin ajatellen olisi tarvittu vähän enemmän kokemusta”, hän muistelee. En tarkoita mitään ulkoisia temppuja vaan itse teoksesta lähteviä pieniä keinoja, joilla fiksu ohjaaja voisi auttaa ottamaan musiikkia vastaan uudella tavalla. Saimme nivoa fyysisyyttä ja musiikkia yhteen normaalia paljon pidemmälle. Helsing kaipaa mahdollisuutta taiteelliseen kokonaissuunnitteluun. Poikkitaiteelliset tuotannot ovat avanneet hänen silmiään myös konserttimusiikin uusiin mahdollisuuksiin. Sitten kun palasin freelanceriksi ja sain johdettavakseni suuria ulkomaisia orkestereita, asiat taas tuntuivat toimivan ilman mitään ongelmia. Anna Thorvaldsdottirin maaliskuussa Islannissa kantaesityksensä saavassa teoksessa AION on mukana Iceland Dance Company, ja myös kapellimestari Helsing saa ottaa liikkeillään osaa koreografiaan. Mutta kai se näin menee joka asiassa – kymmenen vuoden kuluttua saatan ajatella samoin nykyisistä töistäni”, Helsing huokaa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Leif Segerstamin kapellimestariluokalla ja sovelsi oppejaan käytännössä Wegelius-kamariorkesterin ja Pietarsaaren orkesterin johtajana. Kai sitä jonkinlaisena luottamuksen osoituksena voi pitää.” Helsingin ohjelmisto on ollut kallellaan nykymusiikkiin aina siitä lähtien, kun hän teki huomiota herättäneen debyyttinsä Kansallisoopperassa Kaija Saariahon Adriana materissa 2008. 12 R ONDO C LASSIC 1|2020 ”Onhan se hurjaa – vielä kun Santtu-Matias Rouvali aloittaa Philharmoniassa! En osaa sanoa syytä tälle invaasiolle, mutta ainakin minulle brittimuusikoiden temperamentti ja huumorintaju sopivat hyvin. Ensi kesäkuussa pääsen tekemään Philharmonian kanssa briteille tärkeän Elgarin kolmannen sinfonian. Vuonna 2010 hän sai nimityksen Oulu Sinfonian ylikapellimestariksi – ensimmäisenä naisena kyseisessä pestissä Suomessa. Tätä ristiriitaa Panulan sanoissa ja teoissa ovat monet kummastelleet
13 R ONDO C LASSIC 1|2020 asti aika lailla orkesteripuolelle. Tukholman filharmonikoissa projekti on ollut käynnissä jo pidempään, ja siellä minunkin eteeni on tullut todella mielenkiintoisia teoksia.” Helsingin mukaan suurin ongelma vanhemman naisten säveltämän musiikin esiin tuomisessa voi olla nuottimateriaalin huono laatu. Tämä syksy on ollut työtä tauotta: ellen tutki orkesteripartituureja niin kuuntelen kamarimusiikkia.” ”RUSK antaa loistavat mahdollisuudet ohjelmasuunnittelun kokonaisvaltaisuudelle ja rajattomuudelle. Kaikkien ei tarvitse olla heti mestariteoksia, mutta jossain ohjelmakombinaatiossa teos voi silti toimia täydellisesti. Emme me voi tietää, millaisia aarteita arkistoissa on ennen kuin niitä tuodaan kuultaville. ”Se vain täytyy laittaa kuntoon, ja se vaatii työtä. Mitä ei esitetä, sitä ei ole Syksyn kuuma keskustelunaihe eli naissäveltäjät saa Anna-Maria Helsingin huokaamaan. Se ei tyrmää mitään vaan haluaa aina yrittää parhaansa hullujen ja kalliiden ideoitteni toteuttamiseksi.” ”Erityisen tyytyväinen olen siitä, että olemme saaneet kiinnitettyä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin festivaalin vakiyhtyeeksi”, Helsing iloitsee. Tuotantotiimi on todella avoin. Mikään teos ei ole valmis ennen kuin sitä soitetaan. Siinä päästään itse asiaan vasta sitten, kun konserteissa on tarjolla niin elävien kuin kuolleiden naisten säveltämää musiikkia niin, että sitä päästään kunnolla arvioimaan.” ”Tämänsyksyisessä keskustelussa on ollut se hyvä puoli, että nyt asia on ainakin tuotu niin laajasti esiin, ettei kukaan pysty sitä mitätöimään.” ”En ymmärrä, miten voisi olla uhka kenellekään, että soitetaan myös naisten säveltämää musiikkia. Tämä koskee yhtä lailla unohdettua miesten säveltämää musiikkia.” | ”Ei henkilökohtaisilla asioilla muuta vaikutusta työhöni ole ollut kuin ehkä se, että niiden kanssa kamppaileminen on vahvistanut minua ja auttanut löytämään sisäisen balanssin.”. Haluaisin tuoda mukaan muita taiteita ja vakuuttaa yleisön siitä, että vaikka säveltäjänimet olisivat outoja, esitykset koskettavat taatusti. ”Mitä siitä voisin sanoa, kun tunnen, että olen niin keskellä asiaa, että se on melkein kuin omani. Kunpa olisikin jo sellainen aika, ettei tällaisista asioista tarvitsisi puhua – samoin kuin sellainen, ettei gay pride -tapahtumia tarvitse enää järjestää.” ”Mutta tällaisessa ihannemaailmassa emme vielä elä, ja naissäveltäjien osalta keskustelu on vasta alkamassa
Ellei se käy, ottakaa sitten joku muu.” ”Ei henkilökohtaisilla asioilla muuta vaikutusta työhöni ole ollut kuin ehkä se, että niiden kanssa kamppaileminen on vahvistanut minua ja auttanut löytämään sisäisen balanssin. Lähden vain siitä, että minulla on oikeus olla mitä olen ja että totuus on aina parempi kuin valhe. En halua piilotella asioita orkesterin edessä vaan olla avoimesti oma itseni. Asiaa koskevat haastattelut painoivat mieltä päiväkaupalla. Erään orkesterin edustaja suositteli, että pysyisin vaiti ihmissuhdeasioistani. ”En halua ajatella sitä, että onko tällaisista julkituloista haittaa uralleni. ”Ei se mukavaa ollut. Nyt on onneksi tullut nuorempia jakamaan omia kokemuksiaan, joten ehkä tämä riittää minun osaltani.” Nykyään tilanne on se, että jos Helsing kohtaa sukulaisiaan kadulla, he kääntävät katseensa pois. Sitten hän tuli julkisuuteen myös parisuhteestaan naisen kanssa. Esimerkiksi hän ottaa Outi Tarkiaisen Naarasäidin, jonka kantaesityksen hän johti syksyllä Kokkolassa. ”Kuka muu voisi tuoda musiikilla esiin synnyttämisen ja äitiyden teemoja kuin nainen. Maailma ei ollutkaan mustavalkoinen, kuten minulle oli saarnattu, vaan täynnä ihania värejä. ”Jehovan todistajista erosin siksi, koska ristiriita liikkeen saarnaamien oppien ja sen välillä, miten itse koin maailman, oli liikaa. 14 R ONDO C LASSIC 1|2020 Helsing korostaa, että ellei tarjolla ole naisten säveltämää musiikkia, jää pois erilaisia teemoja ja kokemisten tapoja. Ajattelin ensin pitää asiassa matalaa profiilia, mutta sitten kuulin televisiossa ja luin lehdistä, kun liikkeen silloinen tiedottaja valehteli päin naamaa siitä, miten entisiä jäseniä kartetaan. Päätin sanoa suorat sanat omista kokemuksistani”, hän kertoo. Eivät ne ole mitään marginaalisia aiheita vaan koskettavat suurta osaa yleisöstä.” Avoimuus ennen kaikkea Vaikka Anna-Maria Helsingin persoona on kaikkea muuta kuin julkisuushakuinen, rehellisyys itselleen on tuonut hänen henkilökohtaisen tarinansa tutuksi myös laajemmalle yleisölle. Ensin hän erosi lapsuuden uskonyhteisöstä, Jehovan todistajista, ja kertoi kokemuksistaan myös monille lehdille. Tärkeää ei ole vain se, mitä on ammattilaisena, vaan se kokonaisuus, jossa olo tuntuu ehjältä.” ?. Suhteet vanhempiin ovat sentään toimivat, mutta kyllä prosessi on siihenkin jälkensä jättänyt
Kapellimestari-urkuri Martin Haselböck on Wiener Akademie -periodiorkestereineen valmistautunut juhlaan jo viisi vuotta käynnissä olleella Resound-projektillaan. Tulokset ovat valaisevia. Beethovenin esityspaikat vievät aikamatkalle Teksti: HARRI KUUSISAARI | Wien l 250 Kaikki Beethovenin kantaesityssalit Wienissä ovat erilaisia. 16 R ONDO C LASSIC 1|2020 UDWIG VAN BEETHOVENIN (1770–1827) juhlavuosi asettaa juhlijat ongelman eteen: miten suunnitella tuoreita näkökulmia antavia ohjelmia säveltäjästä, joka on esillä muutenkin niin paljon, ettei oikeastaan mitään muistamisia edes kaivattaisi. Siinä hän on esittänyt ja levyttänyt Beethovenin tärkeimmät orkesteriteokset niissä Wienin saleissa, joissa ne ovat saaneet kantaesityksensä tai joissa niitä on muuten esitetty säveltäjän elinaikana. © CHRISTIAN NOWAK Vaikka LUDWIG VAN BEETHOVENIN musiikki on ajatonta, sen syntyajan informaatio voi olla avain tyylin ja sisällön löytämiseksi. Palais Niederösterreichin barokkinen loisto antaa musiikille erityistä hohtoa.. Itävaltalainen kapellimestari MARTIN HASELBÖCK on vienyt säveltäjän teoksia Wienissä alkuperäisille esityspaikoilleen aikalaissoittimin. ”Esitimme ensin Beethovenin sinfoniasarjaa Musikvereinissa ja Konzerthausisssa, mutta minua jo silloin askarrutti, miltä ne kuulostaisivat alkuperäissijoillaan. Olenhan urkurina kokenut, miten tiiviisti musiikki liittyy aikansa soittimiin ja tiloihin”, Haselböck kertoo toimistossaan Wienissä
Siellä kaikki soi miellyttävästi, pehmeästi ja pyöreästi, mikä on täysin väärin hänen musiikkiaan ajatellen”, Haselböck sanoo ehkä yllättävästi. Beethovenin jousikvartettoja on kantaesitetty nykyisissä hotelleissa ja ravintoloissa – ja siinä huoneistossa, jossa viime keväänä Ibiza-salakuunteluskandaalin vuoksi eroamaan joutunut varaliittokansleri Heinz-Christian Strache piti toimistoaan”, Martin Haselböck hymyilee. Tilojen ja esitysolosuhteiden tutkiminen on antanut paljon tietoa siitä, mitä Beethoven halusi. kahdeksannen sinfonian kantaesityspaikka, oli aikansa Wienin saleista suurin. Hofburgin linna-alueella sijaitseva Redoutensaal, mm. ”Musikverein on rakennettu 43 vuotta Beethovenin kuoleman jälkeen, ja se edustaa aivan eri aikaa ja musiikillista estetiikkaa. Ne vaihtelivat tilojen mukaan, ja orkesterin koko oli paikoin yli 70 muusikkoa. Beethovenin foorumeita olivat erilaiset akatemiat ja aatelisten järjestämät yksityistilaisuudet, joita pidettiin palatseissa, juhlatiloissa ja teattereissa. Muista yhä pystyssä olevista Beethovenin musiikin tiloista tärkeimpiä ovat Palais Niederösterreichin barokkisen loistokas Ladhaussaal sekä Tieteiden akatemian sali. Musiikin oli kouraistava syvältä vatsasta. Beethovenin orkesterisaleja Haselböck laskee olleen kahdeksan, joista kuusi on säilynyt. Se tuhoutui palossa 1991 mutta entistettiin parlamentin käyttöön, ja siellä järjestetään valtiovieraiden tapaamisia ja kongresseja. Sinfonioiden kantaesityspaikoista Hoviteatteria ja Kärnertor-teatteria ei enää ole, mutta Theater an der Wien ja Theater in der Josefstadt ovat yhä toiminnassa. Nykyisin palatsi toimii teatterimuseona. Ruhtinas Lobkovicin palatsi toimi ensimmäisen, toisen ja kolmannen sinfonian kantaesityspaikkana, ja sen sali nimettiin Eroican mukaan. Beethovenin esityspaikat vievät aikamatkalle © M AN FR ED LA N G ER | ”Beethoven oli vallankumouksellinen ja halusi shokeerata, tuoda jyrkät aksenttinsa ja ääritehonsa suoraan ja fyysisesti yleisön koettavaksi.” Yhdeksännen sinfonian kantaesityksessä kuoro ei ollut orkesterin takana vaan edessä. Ei Musikverein ole ideaali paikka tällaisten tehojen toteuttamiseen.” ”On väärä luulo, että kaikki kokoonpanot olisivat olleet hänen aikanaan pieniä. Musikverein ei sovi Beethoveniin Weinzierl oli kirjassaan tutkinut akustiikkaa eri saleissa ja mallintanut sitä myös tuhoutuneiden tilojen osalta. Lobkovicin palatsissa 22 muusikolla sai aikaan samanlaisen sointipaineen kuin mihin Musikvereinissa vaadittaisiin 120 soittajaa.” Haselböckin ja Wiener Akademien Resound Beethoven -levysarja (Alpha) on juuri saatu päätökseen, ja siitäkin voi kuulla, miten eri tilat vaikuttavat musiikin luonteeseen. Samoin Wiener Akademie toteutti sen Redoutensaalissa.. Tulos kertoi, että soivat olosuhteet olivat äärimmäisen erilaiset, ja Beethoven otti nämä kaikki asiat tarkasti huomioon kokoonpanoja ja esitysohjeita suunnitellessaan. ”Wienissä jokainen talo on täynnä historiaa ja tarinoita, ja ne saattavat tulla esiin yllättävissäkin yhteyksissä. Ensin mainitun mammuttimaisessa akatemiassa 22.12.1808 kantaesitettiin viides ja kuudes sinfonia sekä neljäs pianokonsertto. Nykyisin ne ovat parlamentin ja Wienin yliopiston käytössä. 17 R ONDO C LASSIC 1|2020 ”Lopullisen sysäyksen antoi musiikkitieteilijä ja akustikko Stefan Weinzierlin kirja Beethovens Konzerträume. Emme tietenkään voi palata ajassa taaksepäin, koska koko sosiaalinen konteksti ja ihmiset ovat erilaisia, mutta tämä kokemus on antanut suuntaa omille tulkinnoille.” Julkinen konserttitoiminta tuli Wieniin myöhemmin kuin Lontooseen, Pariisiin tai Berliiniin. Alkuna sille oli Musiikinystävien yhdistyksen perustaminen 1812, mutta sen talo kultaisine saleineen valmistui vasta 1870. ”Beethoven oli vallankumouksellinen ja halusi shokeerata, tuoda jyrkät aksenttinsa ja ääritehonsa suoraan ja fyysisesti yleisön koettavaksi
Luonnontorvet ovat itsestäänselvyys. Wellingtonin voitto -teoksen kantaesityksessä käytettiin Johann Nepomuk Mälzelin keksimää mekaanista trumpettia. Siitä Wiener Akademie oli teettänyt rekonstruktion. © B ER T M Ü LL ER © STEFAN FEINER Soittimien valinnassa Wiener Akademie pyrkii niin lähelle alkuperäistä kuin mahdollista. Tuolloin Wienissä oli yli 100 pianonrakentajaa, joiden soittimissa oli erilainen karaktääri. Soitinasia on hänestä kaikkein kiinnostavin juuri pianojen kohdalla. Vastasin hänelle, että kyseinen torvi on esillä museossa yhteys todistettuna, ja tiedämme jopa soittajan nimen. Kaiken tämän Beethoven huomioi orkestraatiossa ja muutti kokoonpanoa tilasta toiseen siirryttäessä. Beethovenista viljellään kuvaa yksinäisestä, äksystä ja kuurosta nerosta. Miksi niitä ei hyödynnettäisi?” ”Vielä hiljattain eräs kriitikko väitti, että vain hullut periodi-ihmiset väittävät, että yhdeksännen sinfonian käyrätorvisoolo olisi soitettu luonnontorvella. Beethovenin aikana kuulijat pääosin seisoivat, ja yleisömäärä ylitti rutkasti salien nykyiset rajoitukset. Yleisö ei päässyt kunnolla taputtamaan, kun he seisoivat ahdettuina kuin Tokion metrossa. Säveltäjän siellä johtaessa tunnelman on täytynyt olla todella suora ja fyysinen. 18 R ONDO C LASSIC 1|2020 ”Teatterit olivat kuivia mutta esimerkiksi Redoutensaal suorastaan räjähtävästi soiva. Tällöin myös nuottijulkaisu saattoi mennä uusiksi. Harva tietää, että esimerkiksi yhdeksännen sinfonian kantaesityksessä kuoro oli orkesterin edessä, ei takana. ”Beethovenia tukeneet aateliset Lobkowitz, Lichnowsky ja muut olivat avantgardisteja. © CHRISTIAN NOWAK. Haselböck silti huomauttaa, että kun hänet lähetettiin 22-vuotiaana Bonnista Wieniin, hän pääsi heti aatelispiireihin ja sai erinomaiset mahdollisuudet ideoidensa toteuttamiseen. Siitä vain tarkistamaan.” Haselböckin Resound-projektin viimeisinä julkaisuina ovat pianokonsertot. Beethoven rakasti wieniläisiä pianoja. He olivat tottuneet hänen teostensa äärimmäisyyksiin ja suorastaan kaipasivat niitä. Säveltäjä oli niin kuuluisa, että esityksistä on säilynyt paljon dokumentteja. Eroica-sinfonia soi tässä kantaesityspaikassaan Palais Lobkowitzin suuressa salissa. Tunnelman on täytynyt olla todella suora ja fyysinen, kuin nykyajan rock-konsertissa.” Miksi tietoa ei hyödynnettäisi. Senkin toteutimme alkuperäisesti.” ”Elävät konsertit ovat tietenkin jännittävämpiä kuin levytykset, jotka aina ovat reaktiota
”Tosin jotkut periodiorkesterit menevät nopeudessa liiallisuuksiin tehoja etsiessään. Kun Igor Levit viime kesänä Salzburgissa teki saman neljännessä konsertossa, kriitikko oli taas kimpussa omapäisyydestä. Joku sanoo, että jos Beethovenilla olisi ollut Steinway, hän olisi suosinut sitä. Niistä olemme rekonstruoineet mekaanisen trumpetin, jota käytettiin Beethovenin Wellingtonin voitto -teoksen kantaesityksen väliosissa. Mälzel teki metronomien ohessa myös soitinautomaatteja. Wagner väitti, ettei Mendelssohn ymmärtänyt musiikin syviä merkityksiä, mutta todellisuudessa kyse oli antisemitismistä.” | Wienin Beethoven-museo on keskustan ulkopuolella Heiligenstadtissa, jossa säveltäjä etsi hoitoa kuulo-ongelmiinsa ja sävelsi muutamia tärkeimmistä teoksistaan. Hauska vempain kiehtoi ajan yleisöä”, hän kertoo. Tempot on löydettävä suhteessa raameihin. ”Vastakohta traditioiden välillä jyrkkeni Wagnerin ansiosta. Hän suosi hitaita, juhlavia Beethoven-esityksiä, kun samaan aikaan Mendelssohn johti Leipzigin Gewandhausissa niitä hyvinkin nopeasti ja alkuperäiseen henkeen. Jos näin olisi ollut, hän olisi kirjoittanut tällöin täysin erilaista musiikkia.” Metronomimerkintöjen osalta Haselböck on ehdoton: ne ovat täysin oikeita. Siellä hän myös kirjoitti kuuluisan Heiligenstadtin testamentin (kuva ylä. Neljännessä konsertossa voi nähdä silti merkintöjä una corda, due corde, tre corde, jota viittaavat Erardin kielistöihin.” ”Beethovenin omasta soitosta tiedetään, että hän mielellään mursi sointuja ja otti muita vapauksia. 19 R ONDO C LASSIC 1|2020 K U VA T © B EE TH O VE N M U SE O W IE N ”Hän kirjoitti jokaisen konserttonsa eri soittimelle, niiden soinnillisia mahdollisuuksia ajatellen. Toisaalta ei tyyli säveltäjän omana aikanakaan ollut kiveen hakattu, vaan eriytyminen suuriin festivaaliesityksiin, joissa mukana saattoi olla harrastajia, ja toisaalta pienten salien ärhäkkääseen virtuoosisoittoon alkoi jo tuolloin. Suuret orkesteri, laiskat tempot Haselböck näkee Beethoven-soitossa ison trendin: kokoonpanot ovat kasvaneet, tempot hidastuneet ja salit suurentuneet. Kun hän sai lahjaksi ranskalaisen Erardin, hän takoi sen rikki yrittäessään etsiä haluamiaan tehoja ja lopulta lahjoitti sen turhautuneena veljelleen Linziin. oik), jossa hän ilmaisi epätoivonsa pahenevasta kuuroudesta.
Saksa tuntuu innostuneen suuresta pojastaan enemmän, ja liittovaltiolla on 27 miljoonan euron budjetti juhlien tukemiseen. Berliinissä jokaisella instituutiolla on omat ohjelmansa. Siellä voi testata mm. Jotenkin silti tuntuu, että Wien ei hyödynnä mahdollisuuksiaan kulttuurimatkailun alalla.” Wiener Akademien sarjan tarkat tiedot: https://www.wienerakademie.at Viralliselta taholta asia muotoillaan vähän toisin. Moderneilla sinfoniaorkestereilla voi saada aikaan todella hyvää jälkeä.” Käytännöllisen ja teoreettisen tiedon lisäksi musiikin alkuperäissijoille meneminen on antanut Haselböckille melkein filosofista auraa, tunnetta siitä, että on suuren jatkumon osa. ”Olemme tietoisesti lähteneet siitä, että Beethoven-vuodelle ei ole omaa johtajuutta kuten Mozart-vuodelle, ja tämä tapahtuu uudenlaisen budjettitietoisuuden vallassa”, sanoo Veronica Kaup-Hasler Beethoven-vuoden koordinaatiotoimiston tiedotteessa. . 20 R ONDO C LASSIC 1|2020 © B EE TH O VE N M U SE O W IE N ”Vuoden 1848 vallankumouksen jälkeen Wienissä katse kääntyi taaksepäin, ja samalla suhde Beethovenin kapinallisuuteen muuttui ihannoinnin myötä. Niin Kansalliskirjasto, Taidehistoriallinen museo, Haus der Musik, Leopold-museo, Mozarthaus kuin Juutalainen museo ovat ideoineet näyttelyitään. Filharmonikot satsaavat keväällä säveltäjän koko kamarimusiikkituotannon esittämiseen kahdessa mammuttikonsertissa 25. Historia tulee lähelle pienissäkin yksityiskohdissa ja koskettaa.” . Luovempaa antia tarjoaa Akademie der Künste pari vuotta kestäneen Labor Beethoven -projektin huipentumalla, jossa yritetään uusien teosten avulla rikkoa musiikin ja kuvataiteen rajoja. helmikuuta Fidelion harvoin kuullun alkuperäisversion, ja Theater an der Wien tekee maaliskuussa saman oopperan. ja 26. ”Vielä 1970-luvulla Wienin filharmonikot suhtautui karsastaen koko perioditouhuun, mutta nykyään suuri osa sen muusikoista soittaa myös vanhoja soittimia, ja heitä on ollut meidänkin riveissämme. Vastakohta edelliseen Mozart-vuoteen on suuri”, hän sanoo ja arvelee yhdeksi syyksi maan poliittisen tilanteen. Kesäfestivaalien ja syyskauden Beethoven-projekteista tiedotetaan myöhemmin. Tempot laiskistuivat. laitetta, joka suodattaa äänet juuri niin kuin säveltäjä ne kuuli. huhtikuuta. Hän ottaisi säveltäjästä esikuvaa niin Euroopan yhdistymiseen kuin ”populistisen rajojen pystyttämisen” vastustamiseen. Beethoven-museossa on sekä vaihtuvia näyttelyitä että säveltäjän elämään liittyvä peruskokoelma. Valtionooppera tuo ensi-iltaan 1. Bonnissa kohutuimpia tapahtumia on Beethovenin kymmenennen sinfonian uusiksi sävelletyn version esitys huhtikuussa. Saksan kulttuuriministeri Monica Güttler luonnehti Beethovenia ”ehkä historian kuuluisimmaksi saksalaiseksi”. Saksan juhlinta on hajautettu moniin eri projekteihin tanssituotannoista näyttelyihin ja konserttisarjoista ja kantaesityksistä kaupunkikierroksiin ja piknikeihin. Suurimman huomioarvon saa säveltäjän syntymäkaupunki Bonn, joskin siellä juhlintaa myöhästyttää se, että sen konserttisali, Beethovenhalle, on vielä remontissa. Musikvereinin akustiikka sopi ajan henkeen, se oli täydellinen Bruckner-katedraali. ”Siitä huolimatta panostamme omaan konserttisarjaamme ja kierrämme maailmalla. Saksa satsaa, Wien pihistelee MARTIN HASELBÖCK EI OLE tyytyväinen Itävallan liittovaltion ja Wienin kaupungin Beethoven-juhlavuoden satsaukseen. ”Kaupunki rahoittaa avausja päätösjuhlat, mutta muuten lähdemme siitä, että kyseessä on wieniläisten kulttuuri-instituutioiden oma juhla.” Totta kai kaikki instituutiot ovat ohjelmia tahoillaan rakentaneetkin. Hän näkee silti nykyisessä ilmapiirissä tervetullutta vastakkaisuuksien tasoittumista: periodisoittimien hallinnan taso on kehittynyt huippuunsa, ja sinfoniaorkesterit ovat avartuneet tyylillisesti. ”Hiljattain esitimme Beethovenin seitsemännen ja Schubertin ensimmäisen sinfonian yliopiston salissa, jossa Beethoven oli itse johtanut teoksensa, ja saman talon koulussa 16-vuotias Schubert oli säveltänyt esikoissinfoniansa. Beethoven sai teoksestaan tehtyä vain muutamia tahteja, mutta ryhmä tutkijoita ja ohjelmoijia on saattanut teoksen ”loppuun” tekoälyä hyödyntäen. Vaikutelma on traaginen.. ”Mitään erikoisrahoitusta ei ole osoitettu. Minusta joku Helsingin Finlandia-talo voi tarjota mahdollisuuden jopa aidompaan Beethoven-sointiin, sillä sen kuivuus on samaa kuin Theater an der Wienissä”, salin takavuosilta tunteva Haselböck vertaa. Wienin filharmonikot esittää sinfoniasarjan touko-kesäkuussa Andris Nelsonsin johdolla
It offers a selection of less well-known unaccompanied early works and excerpts from the choral-symphonic repertoire in versions with piano accompaniment. B. Die Zusammenstellung enthält rund 40 Chorsätze von ganz unterschiedlichem Ausdruck und vielseitiger Stilistik. With the Beethoven Choral Collection the editor Jan Schumacher has created an indispensable resource! C C_Carus C ho rb uc h . The compilation contains around 40 choral movements in a wide variety of styles. Carus 4.025/05 · M-007-18795-8 minimitilausmäärä 20 kpl tutustumishinta: 12.80 € voimassa 30.11.2020 hinta 1.12.2020 alkaen: 14.80 € Katso ja kuuntele: Näytepartituuri sekä Jan Schumacherin haastattelu (video) www.carus-verlag.com/4025. Henle Verlag) toim. The edition includes fascinating arrangements of Beethoven’s music from three centuries, for example the Hymn to the Night, the Kyrie (after the 1st movement of the “Moonlight Sonata”) and Agnus Dei by Gottlob Benedict Bierey as well as new works that contemporary composers have contributed to the collection. Jeder Kirchenchor oder Gesangsverein bis hin zum großen Kathedraloder anspruchsvollen Kammerchor wird hier Anregungen für eine Beschäftigung mit Beethovens Vokalwerk finden. Carus 4.025 · M-007-18794-1 tutustumishinta: 33.90 € voimassa 30.11.2020 hinta 1.12.2020 alkaen: 37.90 € editionchor 19 x 27 cm, 104 p. sinfonia Beethovenin koottujen teosten auktoritatiivinen editio Sinfonia nro 9 d-molli op. Der Herausgeber Jan Schumacher schafft mit dem Chorbuch Beethoven einen unverzichtbaren Fundus! The Beethoven Choral Collection is significantly expanding the repertoire for mixed choirs. 125 Urtext-laitos perustuen Beethovenin koottuihin teoksiin (G. C ho ra l C oll ec tio n Be eth ov en ISMN M-007-18794-1 9 790007 187941 Carus CV 4.025 www.carus-verlag.com Chorbuch . Every church choir or choral society – up to major cathedral choirs and ambitious chamber choirs – will find inspiration for exploring Beethoven’s vocal works. die Hymne an die Nacht, ein Kyrie (zum 1. Satz der „Mondscheinsonate“) und Agnus Dei von Gottlob Benedict Bierey sowie neue Werke, die zeitgenössische Komponisten zum Chorbuch beigetragen haben. 21 R ONDO C LASSIC 1|2020 Ludwig van Beethoven 9. Beate Angelika Kraus PB 14619 Partituuri OB 14619 Orkesteristemmat EB 9356 Pianopartituuri Uusia havaintoja ja lähdearviointeja liittyen: – Teoksen nimeen – Metronomimerkintöihin – Kontrafagottistemmaan – Finaalin vokaalitekstin taustoihin www.carus-verlag.com/beethoven Choral Collection Beethoven sekakuorolle 41 choral works SATB C_Carus mit CD | CD included Das Chorbuch Beethoven erweitert das Repertoire für gemischte Chöre entscheidend: Neben wenig bekannten frühen A-cappella-Werken sowie Klavierfassungen aus dem chorsinfonischen Repertoire bietet es besonders reizvolle Bearbeitungen Beethoven’scher Musik aus drei Jahrhunderten, z. Choral Collection • 41 kappaletta kokoonpanolle SATB, joista osa pianosäestyksellä • sopii kaikentasoisille kuoroille • sisältää Beethovenin alkuperäisteoksia sekä sovituksia vokaalija instrumentaaliteoksista kolmelta vuosisadalta • sopii konserttikäyttöön, kirkonmenoihin ja muihinkin yhteisöllisiin tilaisuuksiin • valikoima teoksia CD: llä, joka sisältyy johtajan partituuriin • edullinen kuoroeditio (editionchor) saatavana Toim Jan Schumacher Juhlavuoden editio kaikille kuoroille! johtajan partituuri, mukana CD 23 x 32 cm, 136 p
Miten oli veljeyden, tasa-arvon ja muiden ideologioiden laita hänen musiikissaan ja reseptiossaan. 22 R ONDO C LASSIC 1|2020 IBERTÉ, ÉGALITÉ ET FRATÉRNITÉ”, eli järjestyksessä ”vapaus, tasa-arvo ja veljeys”, kuultiin julkisesti kolmiosaisena iskulauseena vallankumousjohtaja Maximilian Robespierren pitämässä puheessa vuonna 1790. Moton taustana oli perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vuonna 1789 laatima ihmisja kansalaisoikeuksien julistus. beethoven ja vallankumouksen perintö Teksti: ANTTI HÄYRYNEN ”l Johannes Hendricus Fekkesin litografia vuodelta 1918 tuo vaikuttavasti esiin säveltäjän jurouden ja ajoittaisen synkkyyden.. Se ei ollut hänelle pelkästään inhimillinen perusoikeus, vaan ovi siihen uuteen maailmaan, jota hän musiikissaan tutki. Ranskan suuren vallankumouksen iskusanoista LUDWIG VAN BEETHOVENILLE henkilökohtaisin oli vapaus. Motto ei ollut hänen keksimänsä, vaan se oli esiintynyt Ranskan suuren vallankumouksen kuohuissa eri muodoissa
Edellisessä 19-vuotias säveltäjä ylistää vuonna 1789 kuollutta Itävallan keisaria valistuneisuudesta ja ”fanatismin vastustamisesta”, jälkimmäisessä (1790) toivotaan hänen veljensä tuovan kansakunnalle ”rauhaa ja hyvinvointia.” Kumpaakaan teosta ei esitetty säveltäjän elinaikana. No, se olisi ehkä ollut mahdollista kumouksellisen innostuksen aikana, mutta nyt kun kaikki on jälleen jämähtämässä vanhoille urilleen?” Musiikkia iskulauseesta Beethoven on usein nähty Ranskan vallankumouksen ihanteiden profeettana, viimeksi John Clubben kirjassa Beethoven: The Relentless Revolutionary (2019). Matkan varrella tunnusta viriteltiin tarpeen mukaan. Ranskan vallankumouksesta kolmijakoinen ihanne on periytynyt YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen (1948) ensimmäiseen artiklaan: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Mutta hän oli hyvin perillä vapautta rajoittavista tekijöistä ja varmaan tutustunut Rousseaun Yhteiskuntasopimuksen (1762) ajatukseen, että ihminen syntyy vapaana, mutta joutuu sen jälkeen kahleisiin. Ääntä hillitsi myös vallankumouksen muuttuminen terroriksi, joka ajoi aristokraatit paniikkiin, mutta hämmensi myös kannattajia. paroni von Swietenistä, kreivi von Waldsteinista, ruhtinas ja ruhtinatar von Lichnowskystä, kreivitär Erdödystä, ruhtinas von Lobkowitzista sekä keisarin veljestä, arkkiherttua Rudolfista, aatelisringin, joka vuosikymmenien ajan tilasi teoksia, järjesti esityksiä ja ylläpiti säveltäjää. Se vaikutti erityisesti Beethovenin soitinja kamarimusiikissa, jossa ylitettiin varhain perinteisen kotimusisoinnin rajat. Vapaus ja tasa-arvo kuuluvat inhimillisiin perusoikeuksiin, mutta veljeys on enemmän moraalinen toimintaperiaate, joka vaatii omaa aktiivisuutta. Ludwig van Beethoven (1770–1827) oli matkustanut sieltä vuonna 1792 taistelujen tieltä Wieniin palaamatta koskaan synnyinkaupunkiinsa. Sinfonioissa ja muissa suurimuotoisissa teoksissa nousevat kansankerrokset kokivat Beethovenin uuden ajattelutavan helpommin omakseen. Ihmisen arvo kasvoi teoista ja ”voima on muita etevämpien ihmisten moraalinen periaate”, kuten säveltäjä oli lausunut. Wienin julkinen konserttikulttuuri ei ollut yhtä kehittynyt kuin Pariisissa, Berliinissä tai Lontoossa, jossa Haydn oli tavoittanut uuden keskiluokkaisen yleisön. Kumouksellisesta kulttihahmoksi Vuonna 1815 Napoleon oli kukistettu ja Ranskan vallankumous kuopattu. Vallankumousihanteita saattoi käsitellä musiikissa symbolisesti, mutta kun kustantaja Hoffmeister tilasi vuonna 1802 vallankumousta käsittelevän teoksen, Beethovenin vastaus oli tyly: ”Piruko teihin on mennyt hyvä herra, että kuvittelette minun säveltävän sellaisen sonaatin. Napoleonille se oli ”vapaus ja yleinen järjestys”, ranskalaisen rasisimin oppi-isä kreivi Lapouge väänsi sen muotoon ”determinismi, epätasa-arvo ja luonnonvalinta”, kun taas toisen maailmansodan aikainen Vichyn hallitus sommitteli tunnuslauseekseen ”työ, perhe ja isänmaa”. Henkilökohtaisin iskusanoista Beethovenille oli vapaus. Ammattisäveltäjän oli hyvä muistaa, kenen leipää söi. Minä olen mitä olen tekojeni kautta. 91 tavoin edustaa varhaisten kantaattien kaltaista pragmaattisuutta. Napoleon menetti omistuksen Eroica-sinfoniaan korotettuaan itsensä keisariksi 1804, mutta hänen itsevaltaiset otteensa ensimmäisenä konsulina näyttäytyivät Beethovenille sankaritekoina. Suurin osa hänen musiikistaan ei liity kumoukseen millään ilmeisellä tavalla, mutta Prometheus-baletti, Egmont-näyttämömusiikki, Kristus Öljymäellä -oratorio, Fidelio-ooppera ja yhdeksäs sinfonia nostetaan aina esimerkeiksi vapauden, veljeyden ja tasa-arvon tavoittelusta musiikissa. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” Kantaatteja keisareille Robespierre päätyi vuonna 1794 astelemaan suosituksi tekemänsä giljotiinin eteen. Tunnettu on Beethovenin kommentti mesenaatilleen Karl Lichnowskylle: ”Ruhtinas, te olette mitä olette, koska olette sellaiseksi sattumalta syntynyt. Rauhan tuomaa iloa kesti hetken, ja sitten historian |. Beethoven työskenteli koko elämänsä freelancerina ja tarvitsi aristokraattisia tukijoita. Tasa-arvo näyttäytyy monimutkaisimpana. Se ei ollut hänelle pelkästään inhimillinen perusoikeus, vaan ovi siihen uuteen maailmaan, jota hän musiikissaan tutki. Tilalle saatiin voittajavaltioiden allianssi, jonka pyhyyden takasivat katolinen Itävalta, protestanttinen Preussi ja ortodoksinen Venäjä – Englanti vetäytyi tästäkin liittoutumasta. Samaan aikaan Ranskan tasavaltalaisarmeija torjui Itävallan ja Preussin hyökkäyksen ja valtasi Reininmaan ja Bonnin. Tasavaltaisista ajatuksistaan huolimatta Beethoven otti kantaa monarkian puolesta kahdessa varhaisteoksessaan, kantaatissaan keisari Joosef II:n kuoleman johdosta (WoO 87) sekä kantaatissa Leopold II kruunajaisiin (WoO 88). Beethoven kirjoitti Wienistä Bonniin 1794: ”Täällä ei kannata korottaa ääntään tai joutuu poliisin pidättämäksi”. Monien saksalaistaiteilijoiden tavoin Beethoven kannatti feodaalijärjestyksen kumoamista, mutta uudessa kotimaassa mielipiteet kannatti pitää ominaan. Ihmisyys näyttää olleen hänelle enemmän velvoittava kuin myötäsyntyinen arvo. Aristokraattinen sponsorointi mahdollisti myös vaikeamman taiteen esiin tuomisen. Kollektiivista yhteisyyttä korostava veljeys nousee esiin yhdeksännessä sinfoniassa, jossa ”kaikista ihmisistä tulee veljiä” (Alle Menschen werden Brüder). Wieniin saavuttuaan hän kokosi mm. 23 R ONDO C LASSIC 1|2020 Ranskan tasavallan perustuslakiin iskulause päätyi ”kansojen keväässä” 1848 ja viimeksi vuonna 1958. Suuri osa Beethovenin musiikista demonstroi ratkaisuillaan vapauden ajatusta. Beethovenilla veljeyden käsite näyttää liittyvän tapaan, jolla hän halusi musiikkinsa puhuttelevan kaikkia vapaita ja valistuneita ihmisiä. 136, joka taistelusinfonia Wellingtonin voiton op. Beethoven ei samaistunut nousevaan keskiluokkaan modernin tasa-arvon hengessä. Äkeä säveltäjä ei yksityiselämässään juuri veljeillyt, mutta monet sävellyksistä huokuvat empatiaa. On ollut ja tulee olemaan tuhansia ruhtinaita, mutta on vain yksi Beethoven.” Säveltäjän omanarvontuntoisesta asenteesta huolimatta kyse oli sosiaalisesta nuorallatanssista. Beethoven osallistui Wienin kongressin juhlintaan kantaatilla Der gloreiche Augenblick op
Ranskassa Beethovenista tuli tasavallan puolestapuhuja vuonna 1828 ensiesitetystä Eroica-sinfoniasta lähtien. Venäläisetkin pääsivät mukaan, kun Missa solemnis kantaesitettiin Pietarissa vuonna 1824. Hän näytti Euroopalle tietä tulevaisuuteen, jonka Pyhän Allianssin taantumus oli kahlinnut. Noihin aikoihin käynnistyi Beethovenin uudelleenarviointi esitysperinteestä käsin, jossa musiikista karsittiin jähmeä retoriikka ja romanttiset pinttymät. Kahdessa maailmansodassa Beethoven taisteli vertauskuvallisesti molempien osapuolien riveissä. Beethovenin teoksista tuli perusohjelmisto julkiseen konserttikulttuuriin, ja hänen vanavedessään historian hämärästä astuivat aikaisemmat suurmiehet, Bach, Händel ja Mozart. Beethovenin kumouksellisuus suuntautui musiikkiin eikä barrikadeille. Tuota kaanonia käytettiin todisteena muille suurille kertomuksille. Esimerkiksi vuonna 1782 Leipzigissa kuolleiden säveltäjien osuus konserttiohjelmistosta oli noin 11 prosenttia, mutta vuonna 1870 se oli kasvanut 76 prosenttiin. Roll-over-Beethoven-kumous oli suunnattu tuota kipsiin valettua, eliitin keulakuvaksi standardoitua säveltäjäkuvaa vastaan. Vuonna 1848 Wagner, Schumann ja Liszt kapinoivat perustuslaillisen monarkian puolesta, mutta tasavaltaisiin kokeiluihin Saksassa ja Itävallassa päästiin vasta täydellisen romahduksen jälkeen vuonna 1918.. Säveltäjä määriteltiin uudelleen valistuksen ja klassismin esitaistelijaksi. Liittoutuneille viidennen sinfonian alku lähetti voitonmerkkiä morseaakkosin. Ei ole täyttä varmuutta, tutustuiko Beethoven Schillerin valistuskriittiseen taidekäsitykseen (Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta, 1794), jossa taide ja kulttuuri kohottavat yksilöt ja yhteiskunnat korkeammalle ymmärryksen ja käyttäytymisen asteelle. Beethoven miellettiin modernin kansallisvaltion esitaistelijaksi myös muualla, kuten Suomessa Robert Kajanuksen johtaessa Beethovenin sinfonioita 1880-luvulla. Taiteen luomisesta tuli pelkän esteettisyyden ohella poliittista ja moraalista toimintaa, jonka Schiller tiivisti utopiaansa: ”Kaikkein täydellisin taideteos on todellisen poliittisen vapauden luominen.” Tämän ajattelun mukaan musiikki pystyi sivistämään ihmisiä yksilöinä ja yhteisönä ja tekemään maailmasta paremman ilman väkivaltaa. Kansalliselle identiteetille pohjautuva valtio oli Pyhälle Allianssille uhka, mutta Beethovenia orastava nationalismi kiinnosti. Toinen pettyneistä oli säveltäjälle läheinen kirjailija Friedrich Schiller, joka oli kirjoittanut oodin Ilolle (1785) jo ennen Bastiljin valloitusta. Preussi-legendaan, jossa messiaanisin sanankääntein kivettiin tietä ensin Saksan yhdistymiseen keisarikunnaksi vuonna 1871 ja sitten maailmanvalloituspyrkimyksille vuosina 1914–1918 ja 1939–1945. 1800-luvun saksankielisissä maissa kumousenergia kanavoitui yleensäkin enimmäkseen kulttuuriin. Useimpien nykytutkijoiden mielestä Beethoven tavoitteli musiikissaan Schillerin ihannetta, jossa kauneus ja totuus kulkevat käsi kädessä ja ”vain kauneuden aamuportista käy tie ymmärryksen valtakuntaan”. Itse sävellyksistäkin pyyhittiin pölyt Bärenreiterin vuosituhannen vaihteessa julkaisemassa uudessa nuottieditiossa. Monille 1800-luvun ihmisille säveltaide osoitti sen vapauden valtakunnan, jota yhteiskuntakehitys ei saavuttanut. Natsit peittivät säveltäjän flaamilaiset juuret ja todistivat hänet umpiarjalaiseksi. Sen merkkinä monissa myöhäisissä teoksissa esitysmerkinnät on kirjattu myös saksaksi. 24 R ONDO C LASSIC 1|2020 pyörät tuntuivat pysähtyvän paikalleen. Monien muiden saksalaistaiteilijoiden tavoin Beethoven pettyi vallankumouksen hirmutekoihin, mutta vielä enemmän sen ihanteiden hautaamiseen Wienin kongressissa. Vuonna 1970 Beethoven ilmestyi Bonnin asemalle marssiakseen käsivarakameralla kuvaten entiseen kotiinsa, josta löytyi läjäpäin säveltäjän murenevia kipsipäitä. Sotien jälkeen Beethovenista oli kasvanut eurooppalaista sivistystä ja kansallisvaltiota symboloiva monumentti, jonka asemaa korkeakulttuurissa ei kiistänyt kukaan ja josta kaikki halusivat siivun itselleen. Oli syntynyt musiikin historian suuri kaanon Bachista Beethoveniin. Englannissa orkesteriyhdistykset esittivät yhä uudelleen Beethovenin sinfonioita, jotka tuntuivat takovan teollistumisen läpimurtoa ja julistavan uudenlaisen selfmade-manin, oman onnensa sepän menestystä. Kyseessä oli säveltäjä Mauricio Kagelin elokuvaprovokaatio Ludwig van (1969), joka esitti 200-vuotisjuhliaan viettävän Beethovenin näköispatsaakseen kivettyneenä. Pyhä allianssi ajoi vanhenevan Beethovenin eristyksiin, mutta pian kuolemansa jälkeen hänet korotettiin musiikilliseksi profeetaksi. Totuuden valtakunta Kiinan kumousjohtaja Mao Tse-tungilta kysyttiin aikoinaan Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta, johon hän vastasi, että ”on liian aikaista sanoa”. Suuri vallankumous oli ohi muutamassa vuodessa, mutta sen tavoitteiden saavuttamisessa kesti yli sata vuotta – eikä vieläkään olla täysin maalissa. Wieniläisklassiseksi supistettu orkesteri ja metronomitempot palauttivat musiikkiin kumoushengen. Saksankielisellä alueella se liittyi historiankirjoituksen ns
Hänen perinnöstään kamppailivat 1800-luvulla niin sisältöestetiikkaa kannattavat romantikot, kuten Wagner seuraajineen, sekä musiikin abstraktia luonnetta painottavat formalistit, kuten Eduard Hanslick ja hänen seuraajakseen nimetty Brahms. Nuoren Beethovenin silmissä Ranskan vallankumous saattoi merkitä samanlaisen ”kauneuden aamuportin” avautumista musiikille universaalissa mittakaavassa. E. 25 R ONDO C LASSIC 1|2020 © B EE TH O VE N M U SE O W IE N Beethovenille musiikki merkitsi omien maailmojen luomista. Beethovenin musiikin voima ei ole peräisin iskulauseista tai uutisotsikoista. Joissakin teoksissaan hän kommentoi suoraan aikansa ilmiöitä tai henkilöitä, mutta sitä tärkeämpää on tapa, jolla koko todellisuus, sen eri tasot ja historian syvärakenteet, ovat läpäisseet hänen musiikkinsa. Hoffmann kirjoitti vuonna 1813, kuinka Beethovenin musiikki ”paljastaa meille jättimäisen ja mittaamattoman maailman. Henkilökohtaisin vallankumouksen iskusanoista Beethovenille oli vapaus. Molemmat elementit löytyvät myös Beethovenin teoksista. . Se tarkoitti esimerkiksi musiikillisten rakenteiden laajentamista, moniäänisen tietotaidon palauttamista, kehittelyn nostamista pääosaan sekä ilmaisun integroimista ns. Mutta monissa teoksissaan hän myös murtautui ulos perinteisestä ilmaisusta ja sen aikaja tilakäsityksistä. T. Klassismin ja romantiikan välissä Koko uransa ajan Beethoven sukkuloi valistuksen, klassismin ja romanttisen idealismin välillä. Myöhäiset pianosonaatit tai jousikvartetot voivat vaikuttaa ulkoavaruuteen lähetetyiltä luotaimilta, mutta samalla niissä on lämpöä ja empatiaa, jotka kertovat maanläheisestä humanismista. Ranskan vallankumous ilmensi poliittisten ja sotilaallisten tapahtumien ohella myös rakenteellista muutosta, jossa eurooppalainen sivilisaatio kääntyi hitaasti mutta varmasti uuteen asentoon. Sillä oli juurensa luultavasti jo lapsuudessa: korkeuksiin kurottava musiikki tarjosi pakotien alkoholisoituneen hovilaulajaisän väkivaltaisesta kasvatuksesta. Beethovenin yleisö ymmärsi, että hänen teoksissaan astuttiin uuteen aikakauteen. Loistavat valonsäteet lävistävät tämän valtakunnan syvän yön ja tulemme tietoisiksi sen valtavista varjoista.” Klassistisesta taustasta kasvoi musiikin yleispätevyys, muodon ja sisällön tasapaino. Beethoven ei hylännyt klassistista taustaansa ja palasi siihen myöhäisimmissäkin teoksissaan. Ensijärkytyksensä jälkeen useimmat kuulijat olivat myös valmiita loikkaamaan Beethovenin mukana tuntemattomaan tulevaisuuteen. A. kompensaatioperiaatteella, jossa yhdellä tasolla syntynyt musiikillinen ongelma voidaan ratkaista jossain muualla. Se oli ovi siihen uuteen maailmaan, jota hän musiikissaan tutki.. Siinä taiteen kauneus ei enää tarkoittanut esteettistä viihdettä vaan korkeamman totuuden etsintää. Bondsin sanoin meidän kannattaisi aikalaiskuulijoiden tavoin ”ymmärtää sekä yksilöllinen että kollektiivinen näkökulma, pyrkiä luomaan niistä vaikka epätäydellinen synteesi, joka yhdistää subjektin ja objektin, yksittäisen ja universaalin, sekä kuulijan ja sävellyksen”. Beethovenille aikalaisineen Ranskan vallankumous oli lähihistoriaa, ja muutoksesta oli tullut väistämätön. Tuo muutos on kirjattu Beethovenin musiikkiin, jossa vanhan järjestyksen pois pyyhkäisy ja uusien maailmojen löytäminen tulee aina mahdolliseksi. Erästä filosofia mukaillen: aikaisemmin musiikki oli näyttänyt, millainen maailma on, Beethovenista alkaen musiikki saattoi kertoa, millaiseksi se voi tulla. Säveltäjän alkuperäinen kuolinnaamio on esillä Beethoven-museossa ja hauta Wienin keskushautausmaalla. Mark Evan Bonds on tutkinut, kuinka Beethoven oli ajatellut musiikkiansa kuunneltavan
Yhteistyö kölniläisten kanssa oli erityisen antoisaa saksalaisorkestereihin sisäänkirjatun tradition vuoksi. ”Tuntui, että olisi tarvetta levyversiolle, joka on tehty nimenomaan isoilla jousilla”, kapellimestari sanoo. Se ei ole koskaan pintapuolista, vaan siinä on aina mukana heidän musiikillista filosofiaansa.” Nuorena poikana Saraste oppi ymmärtämään Beethovenia ennen kaikkea pianomusiikin kautta, ja edelleen pianosonaatit ovat läheisiä. Saraste kertoo, että kokonaislevytys tuntui molemmin puolin hyvältä tavalta dokumentoida yhteinen aika. Millainen ihminen Beethoven oli. Tehot eivät ole pääasia. vapauden voima Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Sinfonioissa kuuluu säveltäjän persoonan kehitys” ” 250. Beethovenin persoona alkoi kiehtoa jo pikkupoikana. ”Anekdootit hänen itsenäisyydestään ja itsepäisyydes© FE LIX B R O ED E Kaksi eri sukupolven kapellimestaria puhuu suhteestaan BEETHOVENIIN, sinfonioiden valtavasta kaaresta sekä tulkintafilosofioista. ”Siellä tulee automaattisesti lisää heidän omaa tunneskaalaansa ja sellaista paatosta. 26 R ONDO C LASSIC 1|2020 Jukka-Pekka Saraste oli jo jonkin aikaa odottanut tilaisuutta levyttää Beethovenin kaikki sinfoniat sinfoniaorkesterin kanssa, ja sopiva hetki ilmaantui, kun hänen yhdeksänvuotinen kautensa Kölnin WDR-sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina oli keväällä 2019 tulossa päätökseensä. Yhteistyön loppuhuipennukseksi tehtiin Beethoven-sarja ja sinfonioiden kokonaislevytys, joka oli myös orkesterille sen historian ensimmäinen Beethoven-sinfoniasyklin levytys. ”Kun Beethovenia tehdään isolla orkesterilla, jossa kamariyhtyeen tai pienen orkesterin sisäinen kuuluvuus ja kommunikointi pitää korvata sillä, että koko joukko reagoi samaan aikaan, se ei salli minkäänlaista passiivisuutta keneltäkään. Orkesterin aktiivisuus ja iskukyky mitataan usein Beethovenissa.” Sarasteen mukaan suuri orkesteri voi tuoda Beethovenissa esiin syvyyttä ja linjaa eri tavalla kuin kamariorkesteri
”Toki jos kuuntelee 50–60-lukujen versioita, tempot ovat yksinkertaisesti liian hitaita. ”Yksilön voima ja sisäinen vapaus olivat Beethovenin elämän johtoajatus, ja se kuuluu musiikissa. Jokaisessa sinfoniassa kapellimestari aistii myös suunnattoman yksinäisyyden. Säveltäjän äärimmäinen, epämiellyttävä luonne, kurjuus ja elämänolosuhteiden kauheudet yhdistettynä järisyttävän vaikutusvaltaiseen tuotantoon muodostavat yhtälön, jota on vaikea ymmärtää. Jos jotain kannattaa puolustaa, ne ovat nämä arvot, ja Beethovenin sinfonioista ne heijastuvat.” ”Hyvällekään orkesterille ei voi opettaa omaa Beethoven-käsitystään viikossa, eikä se ole kapellimestarin työkään”, sanoo Klaus Mäkelä. Sarasteen mielestä historiallisuuden tavoittelu ja modernit soittimet tarjoavat kaksi erilaista lähtökohtaa. 27 R ONDO C LASSIC 1|2020 tään tulivat jo aikaisin tutuksi ja tajusin, että tämä on ollut aivan käsittämätön persoona. ”Beethoven muutti jatkuvasti, palvelijat häipyivät, kun eivät jaksaneet olla siellä sotkun keskellä komenneltavina. Mäkelä riemastui, kun jo vuosia sitten, vasta yhden yhteisen konsertin jälkeen, Tapiola Sinfonietta pyysi häntä taiteelliseksi partnerikseen ja tekemään yhteisen Beethoven-projektin. Tämän vuoksi hän halusi tehdä Beethoven-sinfoniasarjan juuri Tapiola Sinfoniettan kanssa, jonka kotikenttää on wieniläisklassismi. Toisaalta hän tuo esiin, ettei periodiliikettä edeltävä aika sisältänyt mitään yhtenäistä Beethoven-tulkintatapaa, joka historiallisten esityskäytäntöjen tutkimisen myötä sitten haastettiin. Syksyllä 2018 pestissään aloittanut Mäkelä ja Tapiola Sinfonietta olivat sinfonioiden kokonaissarjan puolessavälissä lokakuussa, kun Mäkelä antoi haastattelun Beethovenin viidennen sinfonian harjoittelun yhteydessä. Beethoven huijasi kustantajiaankin.” Saraste sanoo, että säveltäjän persoonan kehitys kuuluu sinfonioiden kaaressa. Tappavaa on metrisyys”, Saraste painottaa. ”Yksilön merkitys ja vapaus luoda asioita ilman yhteiskunnan rajoitteita on ollut tärkeä osa eurooppalaisuutta. Hän visioi myös uusien teosten yhdistämisestä Beethoveniin. ”Asioita voi soittaa hitaasti tai nopeasti, mutta jos jännite ei säily, tempo on sivuseikka.” Miksi Beethovenia kannattaa soittaa ja kuunnella. Monet yrittivät ymmärtää Beethovenia, mutta saivat kaiken päälle vain valtavat haukut. | Et tiedä oletko helvetissä vai taivaassa” ” © H EIK K I TU U LI. Debattia Beethovenin metronomimerkinnöistä hän ei pidä kovin oleellisena. On vaikea ymmärtää, miten sellainen tyyppi on edes ollut olemassa.” Ei se tempo, vaan jännite Sarasteelle Beethovenin luonne ja elämänkaari kuuluvat historian hämmästyttävimpiin. Konseptiksi tuli, että sinfoniat esitetään 2018–2020 numerojärjestyksessä, ja Mäkelä suunnittelee ohjelmistot sinfonioiden ympärille. Näissä teoksissa on sisäinen maailma, joka on ehdottomasti oma eikä pääasiassa pyri kommunikoimaan ulkomaailman kanssa.” Miten Beethovenia sitten pitäisi tulkita. Keskeistä on dynaamisuus ja rubato, joka oli Beethovenille itselleenkin tärkeää. ”Olin ajatellutkin, kuinka kiva olisi tehdä kaikki Beethovenin sinfoniat jonkun orkesterin kanssa, se käsittämätön matka ensimmäisestä yhdeksänteen”, Mäkelä sanoo. Lokakuussa kantaesitettiin Sauli Zinovjevin laaja, tuskasta rauhaan lipuva orkesteriteos Un Grande Sospiro rinnastettuna Kohtalonsinfoniaan
”New Yorkissa pilvenpiirtäjät eivät ole suoraseinäisiä vaan huiput on tehty porrastetusti, jottei tulisi varjoja, ja Beethovenin sinfonioissa on vähän sama, että ne tulevat pykälittäin”, hän vertaa villisti. ”Halusin partneriuden edetessä konkreettisesti syventyä sointiin ja siihen, miten se muuttuu. Hän kertoo ymmärtävänsä sinfonioista aina enemmän, jos on välissä opiskellut jonkin jousikvarteton. ”Parittomat ovat niitä suuren mittakaavan sinfonioita, joissa on kehittelyä muodossa ja arkkitehtonisia oivalluksia. Beethovenia hän johtaa tällä kaudella myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa, joka aloitti syksyllä ”Näissä teoksissa on sisäinen maailma, joka on ehdottomasti oma eikä pääasiassa pyri kommunikoimaan ulkomaailman kanssa.” – Jukka-pekka Saraste ”Monet sanovat, että Bach on heille kaikki kaikessa, mutta Beethoven aloitti sinfonisuuden”, toteaa Jukka-Pekka Saraste. 28 R ONDO C LASSIC 1|2020 Kun sinfoniat esitetään aikajärjestyksessä, korostuu orkesterin ja taiteellisen partnerin yhteinen taivallus Beethovenin tyyliin. ”Nuorena kapellimestariluokalla olin ihan hard core ja huusin Schubertissa että ilman vibratoa! Nyt olen sinut sen kanssa, mitä oikeasti haluan, mutta 20 vuoden päästä varmaan taas eri mieltä. Tyyliasioiden kanssa kyllä tehtiin töitä, mutta se oli napakinta ja läpikuultavinta Beethovenia, mitä olin kuullut! Naps vain! Vaikka oli hillittömän iso jousisto, se kuulosti kuin kamariorkesterilta, mutta pianissimot hehkuivat. 23-vuotias kapellimestarikomeetta on kasvanut maailmaan, jossa Beethovenia soitetaan hyvin monella tapaa. Klassisen musiikin ideakin on se, että tehdään tämänhetkinen tulkinta.” Kapellimestarin käsitys sinfonioista täydentyy jatkuvasti, ja tulkinta-ajattelu elää koko ajan. ”Tavoitteenani on päästä mahdollisimman lähelle sitä, mitä Beethoven on tarkoittanut. © WDR THOMAS KOST. Harvoin Pastoraali soi näin onnellisena ja leikkisänä. Hän luettelee sinfoniakaaren palikoita ja karakterisoi numeron lausuessaan niiden olemusta äänensävyllään. Mäkelä kertoo Clevelandin orkesterista, jonka eteen hänet kutsuttiin lokakuussa menestyksekkäälle tuurauskeikalle. Mäkelä tuumiskelee, ajattelisiko hän Beethovenin johtamisesta toisin, jos olisi syntynyt aiemmin. Ja sitten ovat ne ’välisinfoniat’! Niitä mä rakastan! Ne on niitä terasseja.” Jos Eroicassa siirrytään jälleen yhdellä harppauksella kohti pilviä, niin nelosessa kaikki on jälleen arvioitava uudelleen, mutta terassikaan ei koskaan ole lepopaikka. Sen jälkeen rupesin miettimään, kuinka saisin sen sähäkkyyden ja samalla vielä enemmän sitä muhkeutta.” Mäkelän kansainvälisten orkesterivierailujen kalenteri on vaikuttava. ”Se oli mahtavaa! Pelkäsin, että meneekö nyt suhteet huonoon kuntoon, koska en halua päästää irti Beethoven-visiostani, ja kesällä meillä oli mennyt Sibeliuksen kanssa niin hyvin. Ykkösessä pitää soittaa aivan eri lailla kuin vaikkapa vitosessa!” Pykälä pykälältä taivaisiin Mäkelä alkaa kuvailla loputtoman energiseen tyyliinsä Beethovenin sinfonioita ja näiden yhteyksiä säveltäjän muuhun tuotantoon. Aina puhutaan tulkinnasta; minua kiinnostaa, mitä Beethoven yritti. Tajusin vitosesta taas kaikkea uutta, kun olin johtanut seiskan, sillä vitosessa Beethoven kokeili asioita, joita ei vielä ihan osannut kirjoittaa siten kuin ajatteli, mutta seiskassa hän jo osasi. Kausi Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina alkaa syksyllä, ja Mäkelä on myös Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailija. Diminuendot ja subitopianot ihastuttavat. Hän kertoo itse kannattavansa ”HIP-Beethovenia”. Hänen mukaansa niin Brahmsia, Mahleria kuin Sibeliustakin tulee sinfonikkoina lähestyä Beethovenin luoman sinfoniakäsityksen kautta. Mäkelän mielestä Beethovenin laaja tuotanto on erityisen herkullinen jousisoittajan näkökulmasta – hänen instrumenttinsa kun on sello. Lisäksi hän on nyt kertaalleen johtanut kaikki Beethovenin pianokonsertot tehtyään ensimmäisen pianokonserton viime syyskuussa Manchesterissa Víkingur Ólafssonin kanssa, ja ne ovat avanneet hänelle paljon uutta sinfonioihin. Beethoven on siitä mielenkiintoinen, että hän antaa paljon informaatiota mutta jättää paljon myös antamatta.” Kaikki ruokkii kaikkea Marraskuussa Tapiolassa kuudes sinfonia kuulostaa Caspar David Friedrichin maalaukselta – horisontaalisia linjoja, kuulautta, seesteisyyttä
Your next performance is worth it. Wieniläiset kerääntyivät tirkistelemään säveltäjää ovenraosta kuin sirkuseläintä. Bärenreiter Setting the Standard THE NEW BÄRENREITER URTEXT EDITION Ludwig van Beethoven Kootut sonaatit pianolle URTEXT / Toim. Tammikuun lopussa on luvassa nro 7, maaliskuussa nro 8. Klaus Mäkelä taivaltaa Tapiola Sinfoniettan kanssa pitkin Beethovenin sinfoniasarjaa. Ja sitten siinä on musiikkia, joka ei ole tästä maailmasta.” . Kauheus ja kauneus ”Beethovenia ei olisi kiva tavata”, Mäkelä pudistelee päätään. Hän etsi heti suosikkikohtansa. 54 – op. Nuottia oli lähes mahdoton lukea. 27 nro 1 ja nro 2 Rajoitettu painos erikoishintaan BA 11838-04 · € 3.00 Ota yhteyttä: 29 R ONDO C LASSIC 1|2020 © H EIK K I TU U LI 2018 oman ennenkokemattoman Beethoven-sinfoniasarjansa. 14 (13 sonaattia) BA 11841 € 29.00 Osa II: op. ”Se kaunein kohta on täynnä likaa, ruokaa, viiniä, oksennusta, ties mitä. ”Se, missä Beethoven on ketään muuta parempi, ovat ne käsittämättömät hetket vaikkapa Missa solemniksessa tai yhdeksännessä sinfoniassa tai myöhäisissä jousikvartetoissa, joissa hän avaa ikkunan maailmaan, jota ei oikeasti voida kuvitella. Jonathan Del Mar Osa I: WoO 47 – op. 22 – op. Huhtikuussa Mäkelä johtaa neljännen sinfonian, ja lokakuussa sarja huipentuu hänen johdollaan yhdeksänteen, jossa mukaan liittyy Tapiola Sinfonietta. Mäkelän sinfoniasuosikki on nro 2. Et tiedä, oletko helvetissä vai taivaassa.” Mäkelä kertoo hiljattain hankkineensa Missa solemniksen käsikirjoituskopion. 53 (11 sonaattia) BA 11842 € 29.00 Osa III: op. Beethovenin elämässä ja tuotannossa nerous ja hulluus, kauheus ja kauneus törmäävät niin totaalisesti, että kliseet ylitetään. ”Se likainen juoppo, joka heilui kantaesityksessä lavalla, se oli Beethoven.” Mäkelä juttelee Beethovenin aggressiivisuudesta, suolistosairauksista ja totaalisesta kyvyttömyydestä ihmissuhteisiin. 111 (11 sonaattia) BA 11843 € 29.00 Kaikki kolme osaa alennettuun hintaan BA 11840 € 79.00 Kriittinen kommentaari kaikkiin 35 sonaattiin BA 11840-40 · € 98.00 Maistiaiseksi: Sonaatit op. ”Se on nollasta sataan -kamarimusiikkikappale, jossa on sellaisia supercrescendoja ja sforzatoja!” ”Se likainen juoppo, joka heilui kantaesityksessä lavalla, se oli Beethoven.” – klaus Mäkelä
© TUFFI FILMS / LAURA OJA. Maailmanlaajuisesti tilanne on ainutlaatuinen: EMILIA HOVING, I-HAN FU ja JAMES KAHANE ovat nuoria muusikoita, joiden kehitystä Orkesterin edessä -dokumenttielokuva seuraa Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Hän myös kehitti taitavista nuorista soittajista kootun kapubändin koulutuksen ytimeen ja junaili oppilailleen keikkoja maakuntaorkestereihin. Jorma Panula toi tämän periaatteen pysyvästi osaksi Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutusta. orkesterin edessä on innostava elokuva kapellimestariluokasta Teksti: MATTI TUOMISTO s Atso Almila ohjaa Emilia Hovingia Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. ”Ollaan enemmän kiinnostuneita taitojen ylläpitämisestä kuin omasta egosta”, kuten Atso Almila asian muotoilee. 30 R ONDO C LASSIC 1|2020 UOMALAISEN kapellimestarikulttuurin hienouksia on kokeneiden tekijöiden halu välittää ammatin musiikillista ja teknistä osaamista sekä hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle
”Aiheeksi valikoitui aika nopeasti kapellimestarien koulutus. He ohjaavat, auttavat ja kannustavat. Klassisen musiikin maailmaan hänellä oli entuudestaan vain vähän kosketuspintaa. Voisikin sanoa, että dokumentti on myös elokuva Jorma Panulan pedagogisista innovaatioista, vaikka hän ei olekaan henkilönä läsnä. Elokuvaa siivittää eteenpäin nuorten kapellimestarien työskentely kapubändin harjoittajina. Katse luokkaan ulkopuolisin silmin Elokuvan ohjaaja Anna-Karin Grönroos tuli alalle vuonna 2004, jolloin hän alkoi tehdä tv-töitä ja dokumentteja. Kuvausjaksolle osuu myös unelmakeikka, kun Hoving saa muutaman päivän varoitusajalla kiinnityksen RSO:n kapellimestariksi Musiikkitaloon. Minua ihmetytti, miksi näin pienessä maassa kehittyy niin monia maailmantason kapellimestareita. Jorma Panula otti pioneerina käyttöön myös videoinnit, joita opettajat ja oppilaat analysoivat yhteisessä tiimissä. Eräskin saksalainen opiskelija oli aivan ihmeissään, kun hän havaitsi istuvansa Urho’s Pubissa yht’äkkiä samassa pöydässä Esa-Pekka Salosen kanssa ilman, että tarvitsi sanoa Herr Professor tai Maestro. Tämä on todiste siitä, miten lahjomatonta videon käyttö opetuksessa on. I-Han Fu tavataan paitsi puikko kädessä myös taidemuseossa ja Hannu Linnun korvina RSO:n harjoituksissa, joissa mestari kuuntelee tarkasti kisällinsä havaintoja orkesterin balanssista. Ekopoliksen tuottaja oli Venla Hellstedt. Hän halusi tehdä filmin Helsingin musiikkitalosta ja -talossa. Siis ihmiset ihmisinä.” Nämä teemat ovat keskiössä Anna-Karin Grönroosin ohjaamassa dokumenttielokuvassa Orkesterin edessä, jonka näin ennakkonäytöksessä (teatteriensi-ilta on 7. Almila näyttää malliksi, mutta Kahane ei usko millään. Atso Almila ei ole tyytyväinen hänen lyöntiinsä, joka jättää orkesterin tuuliajolle, kun Bartókin Konsertossa orkesterille on menossa melkoinen mekkala. Hän alkaa saada elokuvanteon aikana töitä muun muassa Ruotsista. helmikuuta). Kapina näyttäytyy mittelönä, jonka seuraukset soivassa tuloksessa on parempi kohdata kokeilutilanteessa kuin silloin, kun astuu tosikoitoksessa kovan luun, uuden orkesterin eteen. Jokainen on yksilö tullessaan kapellimestariluokalle, ja sama yksilö sieltä myös valmistuu. Etenkin Linnulta kommentit putoilevat terävinä: ”Nyt sinä tapat kärpäsiä!” Parhaimmillaan kuvaajien läsnäolo unohtuu täysin ja tallentuu maaginen hetki. Erilaisina he myös säilyvät elokuvan kaaren ajan. 31 R ONDO C LASSIC 1|2020 ”Jopa Yhdysvaltojen kuuluisassa Bloomingtonissa opiskelijat rukoilevat, että saisivat johtaa elävää orkesteria pianistien sijasta”, Almila toteaa. Syntyi Ylelläkin nähty Ekopolis, jossa tarkkaillaan utopistisia ideoita ja niiden törmäystä todellisuuteen”, Grönroos kertoo. Työtä mentoroi vuorotellen kolme kapellimestaria: Hannu Lintu, Susanna Mälkki ja Atso Almila. Sekin ihmetytti, miksei aiheesta ole tehty leffaa aikaisemmin”, Venla Hellstedt kertoo. Vangitsevia hetkiä kapuluokalla Orkesterin edessä seuraa kolmen vuoden ajan kolmen hyvin erilaisen nuoren muusikon kehitystä elävän orkesterin johtajina. ”Ensimmäisessä kansainvälisessä dokumentissani seurasin Kiinassa kahta ekokaupunkihanketta. Emilia Hoving näyttäytyy hyvin musikaalisena ja plastisena taiteilijana, joka ei korosta itseään lainkaan. Mutta seuraavan arkisen seikan ison merkityksen Atso Almila ymmärsi vasta myöhemmin: ”Täällä on vallalla jonkinlainen leppoisa kuviakumartamattomuus. Mukaan valikoituivat Emilia Hoving Suomesta, I-Han Fu Taiwanista sekä James Kahane Ranskasta. Toinenkin kultajyvä osuu Kahanen kohdalle, kun hän pääsee johtamaan Helsingin kaupunginorkesteria. Tällainen on James Kahanen puikon lassoheilautus yli pään ja sen kommentointi palauteryhmässä. | Hannu Lintu seuraa silmä kovana kapubändiä johtavan James Kahanen selustassa.. Valtaosa niistä on liittynyt ympäristöasioihin, arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun. Käden liike nähdään niin aidoksi ja spontaaniksi, että kaikessa yliampuvuudessaan se saa koko joukon hyväksynnän yhteisen naurun kera. Tähän hienoon jaksoon kiteytyy nuoren muusikon sisäisen kehityksen väistämätön vaihe: kapinointi auktoriteettia vastaan. Elokuva on yhä nähtävänä Yle Areenassa
Ohjaaja ei saa olla liian dominoiva mutta ei myöskään liian epämääräinen.” ”Kapellimestarin työssä on jotakin hyvin äärimmäistä: miten paljon hetkessä olemista siinä on, miten paljon kuuntelemista, miten paljon monen asian samanaikaista käsittelyä. Rondo tarjoaa tilaajilleen Orkesterin edessä -elokuvan ennakkonäytöksen Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingin Töölössä 29.1.2020 klo 17.30. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Anna-Karin Grönroosin dokumenttielokuva Orkesterin edessä tulee teatteriensi-iltaan 7. Tee varaus lähettämällä viesti ”Orkesterin edessä” ja tilaajatietosi: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai soittamalla: 03 225 1948. Elokuvan tuotanto: Tuffi Films. Se, jolta hiljaisuus on kehu. Minusta tuntuu, että kaikissa taidekoulutuksissa on yleensä yksi opettaja, jolta saa yksinomaan tiukkaa palautetta. – Stillkuva elokuvasta. Jaossa on 100 lippua. ”Hannu Lintu itsekin varmaan tietää tämän ja rakentaa tietoisesti tällaisen tilanteen, koska kokee sillä tavoin auttavansa nuoria kapellimestareita eniten.” . – Stillkuva elokuvasta. Taiwanilainen I-Han Fu vaeltamassa Töölönlahden jäällä. ”M-mm... 32 R ONDO C LASSIC 1|2020 © TU FF I FIL M S / LA U R A O JA ”Keväällä 2015 otin yhteyttä Anna-Kariniin, koska meillä oli hyviä kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä. Yleensä juuri häntä oppilaat ihailevat eniten”, Anna-Karin Grönroos sanoo. Havaintojensa perusteella Anna-Karin Grönroos vertaa kapellimestarin työtä elokuvaohjaajan ammattiin ja sanoo, että tiettyjä yhtäläisyyksiä on: ”Sinulla on se ’bändi’, ja koetat saada kaiken luovuuden irti sen eri jäsenistä niin, että kaikki palvelevat yhteistä tarkoitusta. Pidän hänen huumorintajustaan ja kerronnan tyylistä, ja ajattelin, että aihe sopisi hänen ohjattavakseen.” Ohjaajan käsikirjoitus alkoi hahmottua, kun hän meni aluksi ilman kuvausryhmää seuraamaan kapellimestariluokkaa, joka on oma kansainvälinen kuplansa keskellä Helsinkiä: ”Iso helpotus oli havaita, että siellä on sisäpiirivitsejä ja toimintaa, jonka tunnelmia ja vaikeuksia voi ymmärtää inhimillisellä tasolla.” Elokuvaa kuvattiin keväästä 2016 kevääseen 2019. Minulle kehittyi valtava kunnioitus tätä ammattitaitoa kohtaan.” Hannu Lintu erottuu elokuvassa erityisen pisteliäänä, miten näit hänet ulkopuolisin silmin. Olen miettinyt tuota tosi paljon. helmikuuta. Emilia Hovingin unelmakeikka: RSO ja Brucknerin toinen Musiikkitalossa. Kognitiivinen kyky, jota ammatti hioo, on huikea
Mm. The Naghash Ensemble Keskiajan mystiikka kohtaa uuden taidemusiikin Liput: 20-57 € Savoy JAZZFest 5.8.3. Kevät 2020 myynnissä nyt Philip Glass Ensemble Music in Eight Parts 28.3. Liput: 27-87 € Armenia Fest 25.-26.1. Liput: 50-87 € Savoy-teatteri savoyteatteri.fi lippu.fi. Mm. Joyce Moreno, Tom Harrell, Richard Bona, Johanna Försti Liput: 20-217 € Barbara Hendricks Road to Freedom 20.-21.3
0300 472 333 (0,51 €/min+pvm) Esitykset 17.1. Liekö tästä muutamat muutkin hänen lähellään innostuneet, kun edessäni oli ajoittain kuuden – seitsemän kännykän valomeri. I 18.1. . I 7.2. Kuinka ollakaan, edessäni istui nainen, joka nauhoitti yli puolet esityksistä kännykällään ja likimain loppuajan otti kuvia. Joulutunnelmaa sain toki taitavan esiintyjän ansiosta, mutta se vaati silmien sulkemista kappaleiden ajaksi.” – Marja-Leena Pippola mielipidekirjoituksessaan Ilkassa 11.12.2019 ”Vaikka esiintymiset loppuvat, me laulamme niin kauan kunnes meille lauletaan.” – Kuoronjohtaja, emeritusprofessori Reijo Pajamo Helsingin Sotaveteraanikuoron viimeisen esiintymisen alla Apu-lehdessä 4.12.2019 ”Ryhmässä on tärkeää turvallinen fiilis, jotta kaikki uskaltavat laulaa vapautuneesti. I 1.2. I 22.1. Haluamme pitää heistä kiinni tai muuten alkaa orkesterin alasajo.” – Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen kommentoi Kouvolan kaupungin päätöstä vähentää kulttuurilaitosten tukea 10 prosentilla Kymen Sanomissa 5.12.2019 SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. I 24.1. I 31.1. ”Kehitys ei lopu Sibeliukseen. Se ei ole kaupungin ydintoimintoja. Parhaimmillaan ajan taju katoaa, ollaan sellaisessa flow-tilassa.” – Kuoroharrastaja Johanna Virtanen Aamuset-lehdessä 30.11.2019 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Ludwig van Beethoven Ohjaus Tuomas Parkkinen • Kapellimestari Huba Hollókoi Ensi-ilta 17.1.2020 Oulun teatterin suurella näyttämöllä Oulun Ooppera ry Liput teatteri.ouka.fi/fidelio, p. I 8.2.. Kännykkää hän piti kuvatessaan edellään istuvien pään yläpuolella. Kaikki kumpuaa loppujen lopuksi musiikista, mutta yhdessä laulaminen tekee siitä sen kokemuksen. Jos ajattelemme, että kaikki se, mikä on hienoa, on jo tehty, emme anna mahdollisuutta musiikille. Kyllä sen brändin ylläpito huolehditaan jollain muulla tavalla kuin että tungetaan loputtomasti rahaa tämmöisiin kohteisiin.” – Hämeenlinnan kaupungin klassisen musiikin konserttien rahoituksen vähentämiseen johtaneen ehdotuksen esittänyt Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Anni Puntila (kok.) Hämeen Sanomissa 12.12.2019 ”Leikkaus näkyy väistämättä tulevien konserttien ja solistien määrässä. Jos joudumme pienentämään palkkoja tai lomauttamaan väkeä, on vaarana, että huippumuusikot menevät muualle. ” Koin, että tästä toiminnasta voidaan hyvin leikata ja että tässä tullaan toimeen pienemmälläkin rahalla. Mitä kaikkea klassinen musiikki voisikaan olla tulevaisuudessa, ja voisiko se houkutella jopa uuden yleisön, joka tähän asti ei ole kokenut klassista musiikkia omakseen syystä tai toisesta. I 29.1. En tiedä, olenko ainoa, joka kokee, että esiintyjien hyvästä tasosta huolimatta jotakin konserttien tunnelmasta on hävinnyt. On tärkeää, että arvostamme niitä ääniä, joita kuulemme tässä ajassa. I 25.1. Ei se [Hämeenlinnan maine Sibelius-kaupunkina] kaadu muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Jotta jatkossa kaikki musiikki tulee kuulluksi.” – Säveltäjä Sebastian Hilli Helsingin Sanomissa 24.11.2019 ”Olen jälleen näin joulun alla käynyt muutamassa joulukonsertissa, joissa esiintyjät ovat lunastaneet paikkansa
Ja kun ne tulevaisuuden välttämättömät Beethoven-festivaalit tapahtuisivat esimerkiksi vain joka 30. Tunsin vahvistuvaa ahdistavaa epätyytyväisyyttä kaikkeen. Vapaalla tyylillä R ONDO C LASSIC 1|2020 35 OTIKULMILLENI ILMESTYI taannoin kiertävä sirkus. Mainosjulisteessa perinteinen klovni hassuine pikkiriikkisine silinterihattuineen ja suurine punaisine pallonenineen irvisti katsojalle voimakkaassa, vahvasti silmien ja suun muotoa korostavassa värikkäässä maskissa. . Tunnereaktioni ärhäkkyys yhdistettynä välittömästi ilmoille pulpahtaneeseen analyysiin, ratkaisuun ja henkilökohtaiseen toimintasuunnitelmaan tuotti hetken ohimenevän tyydytyksen: sirkusasia olisi nyt lopullisesti käsitelty, siihen ei tarvitsisi enää koskaan palata. ALOIN MYÖS MIETTIÄ, aiheuttaako ajatus orkesterikonserttiin menemisestä ja maailmansotia edeltäneen ajan musiikin tulkintaan täsmäsuunnitellun soittimiston soinnissa marinoitumisesta tämän ajan tavalliselle nuorelle ihmiselle samanlaisen tunnereaktion kuin klovni sirkusjulisteessa itselleni. Klovnin kasvoja ympäröi tähtien vyö, joka purkaantui kiemurtelevana köynnöksenä taustalla siintävän vuoristoradan uumenista. Sitten tajusin, että tässä on nyt jotain mätää. vanhan ajan sirkus k KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO Kun paatuneen vanhuksenkin pään saa käännettyä, voi olettaa, että kokonaisia sukupolvia voi kasvattaa uuden musiikin sietäjiksi. TÄMÄ OLISI MYÖS tehokas tapa vastata vellovaan arvosteluryöppyyn orkesterikonserttien ohjelmistopolitiikan nykyisestä sukupuolijakaumasta, jolle on naurettavan yksinkertainen selitys: keskittyminen aikaan, jonka musiikista nolla prosenttia (lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä) on naisten säveltämää. Omat havaintoni ennakkoluulottomimpien orkesteriemme kausikorttiyleisön käyttäytymisestä eivät tue tätä oletusta: asteittainen siedätys ja altistaminen oman aikamme musiikille laajentavat makua. Tänä päivänä prosenttiluvut ovat toiset ja alati tasoittuvat. Elävien säveltäjien sukupuolijakaumaa mukaileva ohjelmapolitiikka oman aikamme musiikkiin painottuvassa orkesterikulttuurissa tuottaisi huiman parannuksen nykytilanteeseen asettamatta niukoista resursseista kilpailevia ammattisäveltäjiä keskenään eriarvoiseen asemaan sukupuolensa tähden. Taivaalta tähtien lomasta satoi epätodellisen suuria lumihiutaleita. Mikä minä olisin sanomaan karvalakkisirkuksesta mitään, kun elän itse taidemuodoista konservatiivisimman, institutionalisoituneen taidemusiikin ja sen orkesterikulttuurin tarjoamilla mahdollisuuksien murusilla. Olisiko minulla mitään perusteltua syytä esittää, että Pelle Hermannin isoisoisältä näyttävän klovnin ratkiriemukkaalla hassuttelulla ja aina jostain orkesterista vuosittain pulpahtavalla uudella ”jännittävällä” Beethoven-festivaalilla olisi kulttuurin elinvoimaisuuden ja uusiutumisen näkökulmasta jotain eroa. Orkesterilaitoksen kohtuullinen strateginen tavoite olisi asteittain muuttaa eri aikakausien musiikin esittämisen suhde päälaelleen: 90% oman aikamme musiikkia, 10% historiallista musiikkia. Tunnereaktioista on vaikea sanoa mitään yleispätevää, mutta faktat puhuvat puolestaan, sinfoniaorkesterikonsertit eivät ole nuorison tai nuoren aikuisväestön ajankäyttölistan kärkisijoilla, eivät edes pistesijoilla. Ongelma ei ole erityisesti suomalaisten orkesterien, kyse on kansainvälisestä megaluokan vääristymästä oman aikamme ja historiallisen musiikin esittämisen suhteessa. vuosi, saattaisivat ne ihan oikeasti alkaa tuntua raikkailta tuulahduksilta monikerroksellisesta, hienosta musiikinhistoriastamme. Intendentit kautta maailman ovat syystä huolissaan ikääntyvästä konserttiyleisöstään, jonka he lähtökohtaisesti olettavat olevan äärikonservatiivista ja täysin kykenemätöntä kohtaamaan mitään tutusta poikkeavaa. R ONDO kolumni OLLI VIRTAPERKO © H EIK K I TU U LI. Orkesterien nykyinen ohjelmapolitiikka huomioiden heitä voi tuskin siitä syyttää: väärillä soittimilla väärää musiikkia vieraannuttavassa ympäristössä, outoja rituaaleja, kummallisia käyttäytymissääntöjä. Ei jäänyt pienintäkään epäilystä, etteikö kyse olisi ollut vanhan ajan sirkuksesta. Välitön reaktioni oli: tuonne en tule menemään, en vaikka kirveellä uhattaisiin! Miksi haaskaisin aikaani menneisyyden maailman ummehtuneeseen – joskin epäilemättä taidokkaaseen – idealisointiin, kun voisin haaskata sitä modernin sirkuksen omaa aikaani peilaavaan fantasiaan. Kun paatuneen vanhuksenkin pään saa käännettyä, voi olettaa, että kokonaisia sukupolvia voi kasvattaa uuden musiikin sietäjiksi
klo 14.00 Päätöskonsertti ja palkintojen jako Snellman-sali, Kokkola Liput 15 €. Teos on kansanlaulusta kumpuava sävelkuva Kokkolasta ennen ja nyt. Helanderin säätiö Sarjaliput myynnissä 19.1.2020 saakka! lippupalvelu 400 Ääntä – 400 Röster -Konsertti Lauantaina 18.1.2020, klo 18.00 Kampushalli, Kokkola Suurkuoro Kokkolasta ja lähipaikkakunnilta Kansanmusiikkiyhtye Tallari Laulaja Anne-Mari Hakamäki Johtaa Marita Kaakinen Kantaesitys Marita Kaakisen teoksesta ”Karlabi” . 15.3.2020 La 14.3. Liput: 15 € KESKI POHJANMAAN PIIRI KESKIPOHJANMAA-SÄÄTIÖ Kisan kuorot: Cantio Laudis, Chorus Iuvenalis, Kaariensemble, Kamarikuoro Kaamos, Mieskuoro Euga, Musica-kuoro, Naiskuoro KYN, Turun konservatorion kamarikuoro G rand P rix K uoroKilPailu K oKKola 14. klo 11.00-15.30 Keski-Pohjanmaan konservatorio, Kokkola Vapaa pääsy Su 15.3. Konsertin tuottaa KuoroKokkola ry
I Allegro energico 5:28 12. Pianisti-säveltäjä opiskeli mm. Richard Faltin (1835–1918) 1. Variaatioteoksessaan Marvia leikittelee variaatioissaan kansanlaulun tunnelmilla eri sävellystyylejä karrikoiden.” . Richard Faltinin ja Martin Wegeliuksen teoksissa kuuluu puolestaan, miten vahva saksalaisen romantiikan vaikutus oli ennen häntä”, Marin tiivistää levykannessa. SIBELIUKSEN VARJO ja unohduksiin jääminen on koitunut suurelta osin suomalaisen romanttissävyisen pianomusiikin kohtaloksi. Monista teoksista ei ole tehty lainkaan äänitteitä. Laaja suomalaista pianoromantiikkaa R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 196 Hidden Treasures teos osoittaa opittujen sävellystekniikoiden taitavaa hallintaa”, Marin kirjoittaa. ”Fantasiakappale-alaotsikon Wegelius on varmastikin lainannut teokseensa Schumannilta, mutta teoksessa voi kuulla myös Schubertin ja Mendelssohnin vaikutuksen. Etydi (1947) 1:32 Einari Marvia (1915–1997) Pianosonaatti Des-duuri op.16 (1945) 16:58 11. Erityisesti sonaatin finaalia hän pitää varsinaisena musiikillisena viidakkona. Hän tuki naisten asemaa musiikkielämässä sekä sanoin että teoin. ”Slaavilaisen pianotyylin vaikutuksen voi havaita etenkin osan loppupuolella, joka yltyy lähes rahmaninovmaisen täyteläiseksi ja rehevästi soivaksi. Martin Wegeliuksen merkitys suomalaiselle säveltaiteelle ja musiikkikoulutukselle oli käänteentekevä. Vuonna 1947 säveltämällään etydillä Harjunmaa osallistui akateemisiin kulttuurikilpailuihin ja sai toisen palkinnon. Vivace alla burlesca 4:01 5. 54. 10 (1935) 8:07 Risto-Matti Marin, piano Alba / ABCD 446 [82:14]. Maestoso e molto rubato – Allegro appassionato ma non troppo 9:08 3. Risto-Matti Marin halusi levynsä täydentämään kuvaa siitä, millaista se on. urkurina ja ylipiston musiikinopettajana. Hannikainen viljelee rehevää myöhäisromanttista, suurenmoisen soivaa ja luontevaa pianotekstiä. Soolopianoteos Variationen av en eget thema on peräisin hänen opintomatkaltaan Leipzigiin, 1861– 1862. III Scherzo. IV Finale. Moderato distinctamente – Allegro con fuoco e molto energico 8:07 Martin Wegelius (1846–1906) Minnen från en dag i Sachsiska Schweiz – Tre Fantasistycken (1872) 15:19 6. II Andante quasi allegretto 3:08 8. I Introduzione. Marin löytää tiheästä tekstuurista mm. II Andante cantabile 6:46 4. soolopianoteoksen Minnen från en dag i Sachsiska Schweitz – Tre Fantasistycken. Opiskellessaan Leipzigissa vuonna 1872 Wegelius sävelsi mm. Brahmsin vaikutusta. Lisztmäiset oktaavit ja herooisuus sekä Chopinin henkeä huokuva lyyrisyys ja pianistiset kuvioinnit yhdistyvät melodiikan sibeliaaniseen tyyliin.” ”Teos on kuitenkin hyvin omaperäinen. ”Sibeliuksen tyylipiirteitä voi havaita Ilmari Hannikaisen, Einari Marvian ja Sirkka Harjunmaan kappaleissa. Muunnelmia eteläpohjalaisesta kansanlaulusta op. ”Etydin taustalla voi nähdä sekä romanttisen pianoetydikirjallisuuden että kevyen musiikin vaikutusta. Muunnelmia omasta teemasta (1861) 9:05 Ilmari Hannikainen (1892–1955) Pianosonaatti c-molli op.1 (1912) 28:02 2. III Poco adagio, ma rubato 5:26 Sirkka Harjunmaa (1926–2018) 9. Marin kuulee sonaatissa nuoruuden esikuvia: ”Sävelkieli on kansallisromanttista, eikä Hannikaisen musiikin myöhempiä impressionistisia piirteitä voi vielä havaita. Teoksen esikuvana on ollut Mendelssohnin pianoteos Variations serieuses, op. Pietarissa Lisztin oppilaan Alexander Silotin ja sittemmin Shostakovitshiakin opettaneen Maximilian Steinbergin johdolla. Hän perusti vuonna 1882 Helsingin Musiikki-instituutin, josta muotoutui sittemmin Sibelius-Akatemia. Häämarssin (1948) ryhdikkyys tekee sangen sotilaallisen vaikutelman.” Einari Marvian pianosonaatti Des sai kantaesityksensä 1945. 37 R ONDO C LASSIC 1|2020 © H EI K K I TU U LI RISTO-MATTI MARIN on tullut tunnetuksi uuden ja vanhemman suomalaisen pianomusiikin lähettiläänä sekä klassisten transkriptioiden virtuoosina. Sirkka Harjunmaa tuli tunnetuksi pianistina ja pedagogina Sibelius-Akatemiassa. I Largo – Allegro vivace 6:45 7. Myös mittasuhteiltaan teos on suomalaisessa kontekstissa poikkeuksellinen, ja siitä puuttuu miniatyyrimäisyys.” Saksalaissyntyisestä Richard Faltinista tuli yksi Suomen musiikkielämän merkittävimpiä hahmoja ensin Viipurissa ja sitten Helsingissä, jossa hän toimi mm. III Affettuoso 5:09 14. Häämarssi (1948) 2:35 10. ”Romanttistyylisen suomalaisen pianomusiikin on perinteisesti katsottu koostuvan lähinnä miniatyyreistä, mutta maassamme sävellettiin kuitenkin myös suurimuotoisia teoksia.” Huomattavimpia niistä on Ilmari Hannikaisen pianosonaatti vuodelta 1911. Hänen uusi levynsä käsittää ILMARI HANNIKAISEN, SIRKKA HARJUNMAAN, EINARI MARVIAN, RICHARD FALTININ ja MARTIN WEGELIUKSEN romanttisia pianoteoksia. II Andante sostenuto 6:21 13
Tango tuli kuvioihin lukiossa Ástor Piazzollan musiikin löytämisen myötä. Opinnoissani tutustuin pianisti Milla Viljamaahan, JOHANNA JUHOLA on sukupolvensa näkyvimpiä harmonikansoittajia, jonka sävellystuotanto rönsyilee vaikutteista ja yhtyeistä toiseen kuin hänen värikäs artisti-ilmeensä. ”Olin tekemässä Täydenkuun Tansseihin improvisaatioesitystä ja kysyin mukaan kitaristi Roope Aarniota. ”Olen kasvanut sen ympäröimänä, ja siksi koen voivani sekoitella siihen muita vaikutteita. Mutta samalla fantasia-etuliite vapauttaa siitä, ettei joku tule sanomaan, kuinka tämä ei ole ’oikeaa’ tangoa”, Juhola kertoo. j OSA: 16 joka oli myös kiinnostunut tangosta, ja olemme siitä lähtien soittaneet duona. Viljamaan ja Alakotilan kanssa muodostettujen kahden duon sekä Las Chicas del Tango -trion lisäksi Juhola johtaa kahta omaa yhtyettä. Kun sävellän itse, minulla on lupa tehdä mitä vaan, ja itse keksimässäni suuntauksessa olen luonnollisesti paras!” Kenties kansanmuusikko, mutta tuskin pelimanni Laajan oman tuotannon vuoksi Juhola on ”rivisoittajana” vain yhdessä kokoonpanossa. Lisäksi pystyn sovittamaan itseni lennosta, soittamaan korvakohtauksien kirjava kuvittaja R ONDO pelimannimuotokuvia SANTERI KAIPIAINEN Johanna Juhola puhuu musiikistaan fantasiatangona, ja mielikuvitus heijastuu myös hänen visuaalisesta ilmeestään.. Vielä lapsena tango oli hänelle tylsää ”vanhojen ihmisten musiikkia”. Kun Hannu Oskalan osuus äänisuunnittelijana ja efektoijana kasvoi, muodostui Johanna Juhola Trio.” Viisihenkisen Reaktori-yhtyeen alku sijoittui Juholan ensimmäisen soololevyn julkaisukonserttiin 2006. ”Se oli tosi iso juttu, sillä siellä soitettiin yhtyeissä, pääsi improvisoimaan ja oli vielä sävellyskilpailu. ”Pekalla on ehkä vähän samantapainen lähestymistapa kansanmusiikkiin kun minulla: hän soittaa perinteestä ammentaen ja kunnioittaen, mutta silti omalla tyylillään.” Juhola itse kuitenkin kokee olevansa kansanmuusikko, vaikkei se hänen musiikistaan heti mieleen juolahtaisikaan. 38 R ONDO C LASSIC 1|2020 OHANNA JUHOLA TITULEERAA musiikillista fuusiotaan fantasiatangoksi. ”Joskus 25-vuotiaana, kun alkoi olla vähän liikaa soitettavaa, päätin jättää jäljelle vain ne yhtyeet, joihin itse sävellän”, kertoo Juhola, jolle säveltäminen ja konseptien suunnittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin soittaminen. ” Tuomas Norvio oli soittamassa live-elektroniikkaa, Sara Puljula bassoa sekä Pekka Kuusisto viulua ja koskettimia. ”Kansanmusiikin tuntemus kuuluu soittotyylissäni. Nämä kolme asiaa olivat sellaisia, joita en musiikkiopistossa ollut päässyt tekemään.” Syttynyt polte vei Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ja sieltä varsinaisiin ammattiopintoihin. Pekka ei voinut seuraavan projektin periodiin sitoutua, joten Milla tuli hänen tilalleen.” Juhola ja Kuusisto ovat kuitenkin esiintyneet ja levyttäneetkin duona nimellä Kraft. Klassista pianoa ja harmonikkaa soittaneen Juholan muusikkouden käännekohdaksi osoittautui Kansanmusiikkiliiton leiri yläasteikäisenä. ”Tangon aksentointi on haitarille tosi luontevaa, ja sen tummuus ja intohimo puhuttelee minua. Timo Alakotilan tunneilla ymmärsin viimein, että suomalaistakin tangoa voi käsitellä kiinnostavasti. ”Fraseerauksessa ynnä muussa on selviä viitteitä tangoon. Ja tietyssä vaiheessa aloin haluta laajentaa tangoperinteestä kohti omaa suuntaani.” Argentiinan vaikutteet ovat tulleet ennen kaikkea äänitteiden kautta, sillä Juhola tunnistaa nimenomaan suomalaisen tangon omaksi perinteekseen
Juhola kertoo kulkeneensa samankaltaisia sävellyksellisiä polkuja kuin luottopianistinsa Milla Viljamaa (vasemmalla).. Yhteen olen järjestellyt musiikiksi raitiovaunujen ja junien ääniä, toisessa kodinkoneita ja kolmannessa tanssijoista lähteviä liikkeen ääniä. kuulolta ja improvisoimaan. Inspiraatio riippuu aina siitä, alkaako jonkin kohtauksen tai tunnelman kuulla musiikillisena ideana.” Kiskojen kirskunaa ja kodinkoneita Tällä hetkellä Juholan luomista työllistävät muun muassa taiteelliset tohtoriopinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmään. Inspiroidun helpommin tehdessäni musiikkia tilanteisiin ja tapahtumiin, ja siksi olen säveltänyt paljon musiikkia näyttämötaiteisiin. Kappaleet ovat enemmän tuokiokuvia kuin kertomuksia. Haaveissa Juholalla on muun muassa säveltää isommille kokoonpanoille, mutta videokonsertin jälkeen keväällä on vielä vuorossa Konsertti odottelusta. Mutta en halua lokeroida itseäni pelimanniksi, sillä olen myös säveltäjä ja pidän myös todella suunnitellusta esittämisestä.” Huomionarvoista on myös, etteivät Juholan sävellykset ole esimerkiksi polskia tai sottiiseja. Toki ne samat valmiudet olisi voinut saada jazziakin opiskelemalla. Teen nyt kolmen kappaleen ja videon sarjaa, jossa käytän oman soittoni lisäksi ympäristön ääniä tuodakseni esille, miten itse näen ja kuulen maailmaa. ”Yleisaiheena on tarinallisuuden hyödyntäminen sävellysprosessissa ja millaisissa formaateissa tarinallista inspiraatiota voi tuoda yleisölle. ”Niistä tulee niin vahva kytkös tanssiin. Koska raitiovaunuja ei voi tuoda konserttisaliin, päätin tehdä nämä saman tien videoiksi, jotta voin myös näyttää teoksen äänilähteet”, kertoo Juhola, jolle elektroniikan käyttö on luonnollinen osa musiikin tekemistä. Se on paljon helpompaa kuin säveltää tietyn tyylin ’kaavaan’, ja olen omaksunut siksi saman ajatuksen myös näyttämön ulkopuolella. Hänen tuorein esityskokonaisuutensa Imaginary Friends sisältää runsaasti videota ja nauhoitettua ääntä. ”Yritän tehdä siihen hidasta ja vähäsävelistä musiikkia, mutten tiedä, saanko sellaista aikaan!”
myös verkkosisältömme kokonaisuudessaan. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi ”Oikea aika rentoutumiseen on silloin, kun sinulla ei ole aikaa siihen.” Sidney J. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Harris Rentoudu vuonna 2020 Rondon parissa! 5 Rondoa Sis. vain 47 €. Musiikin siivin uuteen vuoteen. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
TIREHTÖÖRI GARY COOPERINA TAKIAISPALLOUNEN RAJAMAILLA Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi
Kinokonserteissa mykkäelokuviin luodaan musiikki ihmisäänellä. Olari Elts vahvistaa asemiaan Virossa. • Aasialaisten muusikoiden noste klassisen musiikin markkinoilla jatkuu nyt myös taiteellisten johtajien tasolla. Uutisia maailmalta • Kapellimestari Olari Elts on nimitetty Viron Kansallisen sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi. Bartolin aktiviteeteista lisää Rondossa 10/2019. kuorojen iltoja. Eun Sun Kim johtaa kohta San Franciscon oopperaa.. Koko finalistien lista: www.icma-info.com . Ennen muuttoa siellä toteutettiin peruskorjaus, jossa luvattiin konserttisalin akustiikan palauttamista lähemmäs alkuperäistä. Ondinelle menestystä International Classical Music Awards ICMA on julkistanut vuoden 2020 finalistinsa eli kunkin levysarjan kolme parasta. . Hyvä tilaisuus katsastaa uusvanha sali on Sibelius-Akatemian Sibefest (25.1.–1.2.), joka jakaantuu R-talon lisäksi Musiikkitaloon. • New Yorkin filharmonikot ja Lincoln Center ovat ilmoittaneet orkesterin kotisalin Geffen Hallin (entinen Avery Fischer Hall) täydellisestä remontista, jonka budjetti nousee 550 miljoonaan dollariin. Korealainen kapellimestari Eun Sun Kim, 39, on nimitetty San Franciscon oopperan taiteelliseksi johtajaksi vuodesta 2021 lähtien. Voittajaksi heistä selviytyi 23-vuotias kiinalainen Cunmo Yin. Rajaton, Club For Five ja Aito Collective. Bonnin Beethoven-pianokilpailussa puolestaan kaikki finalistit olivat aasialaisia. Tuomariston puheenjohtajana on juuri Wienissä viuluprofessorina aloittanut Elina Vähälä. toiseksi tuli japanilainen Yuto Takezawa ja kolmanneksi korealainen Shihyn Lee. Italialaisella tähtilaulajalla on ollut suhde taloon jo tähänkin asti, sillä hänen 2016 perustamansa ja Monacon hovin tukema barokkiorkesteri Les Musiciens du Prince toimii sen orkesterina. kapellimestarikoulutuksen vasta aloittaneen professorin Sakari Oramon ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttiin. Myös kamarimusiikkisali on remontoitu, ja sen akustiikkaa kaikki pitävät jo pidettyjen oppilaskonserttien perusteella erinomaisena. Sibafest päättyy 1.2. Ne ovat Latvian kamarikuoron levytys Tshaikovskin hengellisistä kuoroteoksista, Christian Tetzlaffin ja RSO:n levytys Beethovenin ja Sibeliuksen viulukonsertoista sekä toinen RSO:n ja Hannu Linnun levy, joka sisältää Kaija Saariahon musiikkia. Orkesteri on Eltsille tuttu, sillä hän on ollut sen päävierailijana vuodesta 2007. R-talon salissa musisoivat avioparit, veljekset sekä vanhemmat lapsineen. Solistina siinä ovat baritoni Gerald Finley ja harpisti Xavier de Maistre. Kaikkiaan salin 2738 paikasta vähennetään 500. . Avajaiskonsertissa äänessä ovat mm. Taiteilija jatkaa myös Salzburgin helluntaijuhlien taiteellisena johtajana. 28.1. Pääosa remontista tehdään kaudella 2023/24, jolloin filharmonikkojen täytyy etsiä väliaikaistilat. Ohjelmassa on myös mm. . Takaseinä on suoristettu, jolloin se ei enää ”heitä” ääntä katsomoon, ja verhoilla voi vaikuttaa hienosäätöön. Tunkkaisuus on tiessään ja akustiikka parantunut R-talon salissa. Hän on ollut samalla tittelillä Helsingin kaupunginorkesterissa ja jatkaa nykyistä pestiään Kymi Sinfoniettan taiteellisena neuvonantajana. • Cecilia Bartoli on nimitetty Monte Carlon oopperan taiteelliseksi johtajaksi vuodesta 2023. Kuopiossa ohjelmisto on suunniteltu niin, että se auttaa Sibelius-kilpailuun valmistautuvia. Kilpailu toimii jälleen esikokeena kansainväliselle Jean Sibelius -viulukilpailulle, joka pidetään vuoden lopussa 22.11.–3.12. Remontti tuo myös aulatiloihin sijaa yleisökasvatukselle ja ravintoloille. Cecilia Bartoli laajentaa taas vaikutusvaltaansa. TAIDEYLIOPISTON SIBELIUS-AKATEMIAN R-talon konserttisali palaa tammikuussa jälleen konserttikäyttöön. Ongelmallista akustiikkaa aiotaan parantaa monin keinoin. Suomalaisyhtiö Ondine pääsi joukkoon kolmella levyllään. Finaalissa Kuopion kaupunginorkesteria johtaa vuoden 1989 kilpailun voittaja Jaakko Kuusisto. Talo oli eduskunnan väistötilana 2015–2017, mutta yliopisto on muuttanut sinne takaisin syksyn aikana. Välierän uutena, pakollisena teoksena on Sebastian Fagerlundin Materie. 42 R ONDO C LASSIC 1|2020 sibafest palaa R-taloon © H AR R I K U U SIS AA R I © M AR C O LIV IE R LE B LA N C R ONDO ihmisiä & uutisia HARRI KUUSISAARI viulistit kisaavat taas KUOPION VALTAKUNNALLISEEN viulukilpailuun (5.–12.1.) osallistuu 34 kilpailijaa. Sukupuolijakautuma on tasainen, eli huoli poikien kadosta viuluopinnoissa on ainakin toistaiseksi turha. Suurin osa salin kolmannesta parvesta poistetaan, lavaa nostetaan metrillä, ja orkesterin taakse tulee seitsemän tuoliriviä katsomopaikkoja. tammikuuta. Hän seuraa tehtävässä Neeme Järveä, joka jatkaa kunniakapellimestarina. Voittajat julkistetaan 21
Virva Puumala, Matti Korkiala, Maria Autio, Jiri Tammilehto. Ystävyyttä ja naapuruutta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, johtaa Anna-Maria Helsing Sol. Harmonikkaparaati Suomen Harmonikkaliiton Pelimannimestarit -kavalkadi Kultaisen Harmonikan voittajat Janina Suihkola ja Pilvi Huhta LA 15.2. Sonja Vertainen ja Janne Valkeajoki, harmonikka Kantaesitys: Aulis Sallinen Duo Concertante TI 11.2. Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa PE 14.2. The Music Wizards Veli Kujala & Jarkko Riihimäki WWW.TALVIHARMONIKKA.COM Talviharmonikka XXII Kokkolan XXII Karleby Vinteraccordeon 9.–16.2.2020 Koko ohjelma ja lisätiedot WWW.TALVIHARMONIKKA.COM YLE Radio 1 Suora lähetys SU 9.2. Kokkola 400 -konsertti / Guardia Nueva, johtaa Raimo Vertainen sol. Tiit Kalluste, Villu Veski / Nordic Sounds (EST) Teija Niku Solo KE 12.2
tammikuuta klo 13 Helsingin kaupungin taidemuseossa HAMissa musiikkiopiston juhlakauden avajaisissa. Niin kuin hän toteaa, ” tutut sävelmät ei enää ole sitaatteja vaan materiaalia ”. Hän korosti, että musiikin merkitykset eivät ole vain abstraktissa ” teoksessa ” vaan ennen kaikkea niissä suhteissa, joita syntyy niiden ihmisten välillä, jotka eri rooleissaan – säveltäjinä, esittäjinä, kuulijoina, järjestäjinä, kriitikkoina jne. Kantaesitys on sunnuntaina 19. Tällainen yhteisöllinen ” musicking ”-elementti nousee vahvana esiin Riikka Talvitien (s. Tyylilaji on laaja, ja mukana on myös populäärimpiä kappaleita. 1970) teoksessa Kierrätyssäkeet (2019), joka juhlistaa vuonna 1945 perustetun ja siis komeaan 75 vuoden ikään ehtineen Länsi-Helsingin musiikkiopiston syntymäpäiviä. Talvitien Kierrätyssäkeet ei vain lainaile musiikkiopistossa käytettyjä teoksia vaan ottaa mukaan myös yleisön, joka on vanhempien ja sukulaisten kautta aina olennainen osa musiikkiopistolaisten esityksiä. 44 R ONDO C LASSIC 1|2020 USISEELANTILAINEN musikologi Christopher Small loi 1990-luvulla käsitteen ” musicking ”, jossa hän määritteli musiikin enemmän prosessiksi kuin staattiseksi objektiksi; hänelle sana ” music ” oli pikemminkin verbi (” to music ”) kuin substantiivi. Lisäksi aineistolähtöisessä sävellystavassa voi tutkia myös sitä aineistoa, jota käyttää, esimerkiksi kansallishymnissä voi uppoutua sen nationalistiseen taustaan.” Sävellystyön aikana Talvitie huomasi, että kaikki hänen käyttämänsä teokset olivat miesten säveltämiä. ”Koska tämä oli juhlavuoden teos, halusin tehdä jotain, joka sitoisi vuosikymmeniä yhteen. Riikka Talvitien mittatilaustyö musiikinopiskelijoille R ONDO kantaesitys KIMMO KORHONEN u RIIKKA TALVITIEN teos Kierrätyssäkeet peilaa juhlivan musiikkiopiston historiaa käyttämällä materiaalin lähtökohtana opetustyössä vuosikymmenien aikana käytettyjä kappaleita BACHIN inventioista Für Eliseen ja Titanic-elokuvan tunnussävelmään.. Kaikki materiaali ei ole tunnistettavissa, sillä sitä on muokattu usein eri tavoin, esimerkiksi soinnutettu uudelleen.” Vaikka lähtökohtana oleva aineisto on jo aiemmin sävellettyä, on teoksen kokonaisuus täysin Talvitien oma. – osallistuvat esityksiin. Tärkeä lähtökohta teoksessa on ollut se, että stemmat ovat soittoteknisiltä ja musiikillisilta vaatimuksiltaan eritasoisia, jotta ne soveltuvat eri-ikäisille ja eri vaiheessa opintojaan oleville opiskelijoille. Hän korostaa, että aineistolähtöisessä säveltämisessä työssä on mukana vahva tutkimuksellinen ulottuvuus. Talvitien teos peilaa musiikkiopiston historiaa käyttämällä materiaalin lähtökohtana kymmeniä opiston opetustyössä vuosikymmenien aikana käytettyjä kappaleita Bachin inventioista Für Eliseen ja Titanic -elokuvan tunnussävelmään. Hän on käyttänyt samantapaista aineistolähtöistä sävellystapaa jo aiemminkin, mm. Se sai hänet kytkemään mukaan musiikkia myös Lotta Wennäkosken ja Minna Leinosen teoksista. Siitä nimi Kierrätyssäkeet . ”On jännittävää, miten materiaalin tunnistettavuus on kiinni eri ihmisten historiasta ja siitä, miten materiaalia käyttää. Kierrätyssäkeet on sävelletty moniääniselle kitaraorkesterille, jossa on neljä stemmaa akustiselle kitaralle ja kaksi sähkökitaralle, esittäjinä Länsi-Helsingin musiikkiopiston opiskelijat parilla opettajalla täydennettynä. 2018 Prix Italia -palkinnon saaneessa radio-oopperassa Kylmän maan kuningatar . Voi myös miettiä sitä, mihin jonkin tietyn kappaleen tenho perustuu, se, että sitä soitetaan musiikkiopistoissa vuosikymmenestä toiseen
HAM, Helsinki. Kuulijat voivat hyräillä jotain tuttua kappaletta, joka tulee mieleen, ja niistä voi vähitellen syntyä pilvimäinen kokonaisuus. . 45 R ONDO C LASSIC 1|2020 Osan teoksesta muodostaa myös esitykseen kuuluva video, jonka työstää 15-vuotias sellisti Kauri Pylkkänen . Avustuksia voidaan myöntää rajoitetusti myös taltiointiin ja esittämiseen. ”Kokeilin tätä jo viime kesänä Meidän festivaalilla. 10.1. Teoksessa on kolme osaa, joiden lomassa kuullaan näitä kuulijoiden osuuksia.” Interaktiivisine aineksineen ja aineistolähtöisine sävellystapoineen Kierrätyssäkeet heijastaa sitä muutosta, joka Talvitien sävellystyössä on tapahtunut, siirtymistä abstraktimmasta ”teoksellisuudesta” kohti osallistuvaa ja osallistavaa, yhteisöllisempää lähtökohtaa. ”Muutos on ollut ihan tietoinen. Niillas Holmberg (joiku), Lapin Kamariorkesteri, joht. Riikka Talvitie: Kierrätyssäkeet. kantaesitykset 1 www.klaavi.fi Madetoja-säätiö julistaa haettavaksi avustukset, joita myönnetään Leevi Madetojan teoksiin liittyviin hankkeisiin sekä uuden suomalaisen taidemusiikin tilaamiseen. Hakuaika 1.1. Roope Mäenpää: Kumouksellisuus. ”Hän on tehnyt jo paljon video-editointeja, ja hänelle on annettu teoksessa vapaat kädet toteuttaa ajatuksiaan”, kertoo Talvitie. Toinen ääni voisi olla jonkinlainen kannustus. Teos pohjautuu musiikkiopistoissa esitettävään kierrätysmateriaaliin. Korundi, Rovaniemi, klo 19. John Storgårds. Teos ei peilaa vain musiikkiopiston historiaa vaan ottaa mukaan myös yleisön, joka on läsnäolevien vanhempien ja sukulaisten kautta aina olennainen osa musiikkiopistolaisten esityksiä. – 31.1.2020 MADETOJA-SÄÄTIÖN AVUSTUSTEN HAKU klaavi Tee sähköinen hakemus Klaavissa. Yhteistyö muiden ihmisten kanssa on tullut minulle jatkuvasti tärkeämmäksi”, Talvitie painottaa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Tällä kertaa yleisö pääsee osallistumaan myös teokseen. 19.1. Tässä yleisöltä pyydetään ennen esitystä ääniä, joita tallennetaan loopperiin. Musicking-elementti tulee aivan erityisesti mukaan teoksen interaktiivisessa osuudessa
Soittopolku-kirjasarjan kolmas osa ilmestynyt! Soittopolku on uudenlainen lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Innostavaa, moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. Soittopolku 1 (4?–7 -vuotiaat): 19,50 € Soittopolku 2 (7?–?9 -vuotiaat): 22,00 € Soittopolku 3 (9?–11 -vuotiaat): 22,00 € Hintoihin lisätään postitusja käsittelykulut 4 €. (03) 225 1948 2. Kirjan tekijät: konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun media-alan lehtori, graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvataideopettaja Hanna Azevedo. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Sarjan uusin, kolmas osa soveltuu jo vähän pidemmälle edenneille soittajille. Soittopolku-työkirjojen avulla oppija voi itse seurata edistymistään lapsen maailmaan sopivalla tavalla. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. Iloa oppimiseen. SSIC V L Nyt kolmas osa ilmestynyt! KOLME TAPAA TILATA: 3
Kaikki tämä on toki herättänyt vastareaktioitakin tai ainakin nykytilanteen puolustamista. . TASA-ARVOKESKUSTELUSSA asialla olivat menneinä vuosikymmeninä tosiaankin useimmiten yksinomaan naiset, mikä muistikuva totta puhuen hiukan kirpaisee. Valothan ovat nimittäin nyt päällä. Totuttuja ohjelmistovalintoja on perusteltu muun muassa yleisön maulla ja odotuksilla. Mutta asiahan voi kääntyä niinkin, että yhteiskunnallista keskustelua (toivottavasti) seuraava yleisökin kenties alkaa pikkuhiljaa toivoa uusia tuulia ja katsantokantoja – eikö vain. Vuonna 2017 joku tiivisti osuvasti Me Too -kampanjan merkityksen tokaisulla ”ihan kuin valot olisi laitettu päälle”. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten määre tuntui väheksyvältä, sitten se hävisi korrektiuden nimissä kokonaan, ja nyt etuliite tuntuu (ainakin hetkellisesti) viittaavan jonkinlaiseen uudestaan ylle sälytettyyn erityisyyteen. Myös patriarkaalisen kahlitsevat sävellysmuodot herättivät huolestusta. Niinpä tilaisuudesta kirjoitetussa raportissa todettiinkin sitten jälkeenpäin, että teoreetikkotytöt olivat sisäistäneet kritiikittä patriarkaalisen taidemusiikkikäsityksen. Tunnen itseni aivan normaaliksi, vastasin aloittelevana säveltäjänä toimittajan kysymykseen naiseudesta. Sama koskenee nyt viime syksyn jälkeen myös klassisen musiikin tasa-arvon puimista – tämän jälkeen ei kenties enää ole mahdollista olla katselematta asioita myös yhdenvertaisuuden kannalta. MONI ASIA EHTI syksyn keskustelussa mietityttää. Moinen pakkopulla ei tuntunut luotaavan juuri oman olemisen syövereitä. Musiikkielämän toimeenpaneva puoli – yhtä lailla moni meistä säveltäjistä kuin esittäjäinstituutioistakin – on siis ilmeisesti tosiaan ollut tähän asti näinkin tietämätöntä kulttuurisesta musiikintutkimuksesta, jossa aihe ei todellakaan ole mitenkään uusi. Opiskelutoverini toi tällöin esiin sen vasta-argumentin, että klassiset muotoihanteet kyllä olivat 1900-luvun edetessä jo pirstaloituneet moneen kertaan modernismin myötä. Toisaalta monenlaisten vähemmistöjen huomioiminen on oman kokemukseni mukaan ollut jo pitkään vakiintunut käytäntö esimerkiksi valtion tai säätiöiden apurahoista päätettäessä. Olin silti tuolloinkin äärimmäisen tietoinen siitä, että tuntemassamme musiikinhistoriassa toiminnan subjekti oli miltei yksinoikeudella ollut mies. Ja siitä, että naispuoliselle oli ja on koko inhimillistä historiaa ajatellen täysin uutta se, että ylipäätään saa keskittyä täysipainoisesti säveltämiseen yhteiskunnallisia tai psykologisia esteitä (kenties) kohtaamatta. Valehtelisin, jos se ei aiheuttaisi väristyksiä, tunnustinkin parikymmentä vuotta sitten aiheesta pitämässäni alustuksessa. Henkilökohtaiselta kannalta syksyn keskustelu on merkinnyt myös kummallista paluuta naissäveltäjyyteen. Asiallisten puheenvuorojen joukossa kuultiin tuolloin myös näkemyksiä, joiden esittäjät olivat turhautuneet esimerkiksi (kaikille musiikinopiskelijoille kuuluneen) satsiopin eli sävellysteknisten tyyliharjoitusten parissa. Syksyllä 2019 tasa-arvovaatimus tuntuukin Suomessa vasta ensimmäistä kertaa läpäisseen tiensä yleiseen tietoisuuteen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, klassisen musiikin näkyvimmille ja järeimmillekin näyttämöille. Syystä tai toisesta vastaava tavoite ei kuitenkaan ole tullut luontevaksi osaksi ohjelmistopoliittisia päätöksiä konserttielämää suunniteltaessa. © H EIK K I TU U LI patriarkaatin satsi l KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ R ONDO kolumni LOTTA WENNÄKOSKI Tunnen itseni aivan normaaliksi, vastasin aloittelevana säveltäjänä toimittajan kysymykseen naiseudesta.. Paluuta viattomuuden tilaan ei ole. Asetuin itsekin tätä näkemystä kannattamaan. Väreitä R ONDO C LASSIC 1|2020 47 OPETA LUKEMINEN TÄHÄN, jos et jaksa enää yhtään tekstiä klassisen musiikin sukupuolitasa-arvosta. Omasta puolestani päätin jatkaa aihetta siksikin, ettei syksyllä käynnistyneen keskustelun pitäisi alkavanakaan vuonna täysin laantua. Keventävänä muistikuvana kerrottakoon, että sukupuolten tasa-arvosta puhuttiin kyllä myös 90-luvulla esimerkiksi Nainen ja musiikki -nimisen yhdistyksen tilaisuuksissa
Eli sain onneksi pysyä käsivarren mitan päässä järjestelyihin suoraan liittyvistä jutuista.” ”Tuotantohäsellys olikin melkoista, mutta konsertti meni onneksi aika mukavasti. Taustanauhat, taustafilmit, orkestraatiot... ”Haaste piti ottaa vastaan, vaikka samalla sitouduimme ison produktion toteuttamiseen. Hän myös soittaa muutamassa bändissä. Näistä näkyvin on Pink Floyd -tribuuttibändi PULSE, joka järjesti hiljan melko spektaakkelin Pyynikin urheilukentälle. ”Albumilla vallitsee hyvä koheesio paitsi tietenkin jo Kitaristi ja säveltäjä TAPIO YLINEN toteutti uusimmat biisinsä erikoisella metodilla: antamalla ne jatkokäsittelyyn kuudelle muulle. Näin ollen myös Mortality meni maaliin kolhuitta. ”Roolini PULSEssa on soittaa kitaraa ja auttaa tiedotuksessa sekä joissakin muissa käytännön asioissa. Painotus molemmissa on progeen ja jazziin. 39-vuotias tamperelainen Tapio Ylinen kasasi ykkösrivin jazzmuusikoista sekstetin, jonka jäsenet hän innosti lisäksi hiomaan nipun demojaan valmiiksi sävelmiksi. The Wall oli sellainen Mount Everest, että viime kesään asti olimme aina kiertäneet sen.” Konsertti järjestettiin, biisinikkari-multi-instrumentalisti Jaan Wessmanin uusi bändi Wessmania saatiin lämmittelijäksi ja paikalla vallitsi erinomainen tunnelma. Tästä projektista Ylinen halusi astua muusikkona syrjään. 48 R ONDO C LASSIC 1|2020 B UURI ILMESTYNYT teemalevy Mortality on vahva näyttö primus motoriltaan. Mukana ovat trumpetisti Verneri Pohjola, pianisti Aki Rissanen, saksofonisti Pauli Lyytinen, kitaristi Jere Haakana, basisti Jori Huhtala ja rumpali Mika Kallio. Kyseessä on siis kollektiivi sanan varsinaisessa merkityksessä. kollektiivin voimalla Teksti: PETRI SILAS j. Ylinen julkaisee musiikkia Eclipse Music -levy-yhtiönsä kautta ja järjestää saman otsikon alla klubi-iltoja. ”Olemme soittaneet pääosin levykohtaisia keikkoja, ja kun legendaarisen The Wallin juhlavuonna aukesi tilaisuus toteuttaa konsertti ulkoilmassa, emme tavallaan voineet kieltäytyä”, Ylinen kertoo. Epäilimme aina sitä, saammeko resurssit kattamaan riittävän laadun. Pääsin paremmin tunnelmaan katsoessani tv-taltiointia.” Isojenkin konseptien hallinnointi ei ole vuosina 2003– 2009 Tampereen Ylioppilasteatterilla muun muassa ohjaajana toimineelle Yliselle vierasta. Olimme puhuneet The Wallista ennenkin, mutta sivuuttaneet sen aina juuri tuotannon raskauden tähden. Eikä mikä tahansa kollektiivi. Itse keikan aikana oli niin paljon tehtävää ja piti huolehtia ulkoilmakeikalle tyypillisesti jatkuvasti vireestä, ettei siinä päässyt täysillä nauttimaan itse musiikista. Hänellä riittää tekemistä musiikin parissa muutenkin – ja on riittänyt jo pitkään
klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Viviane Hagner, viulu Jörg Widmann: Con brio L. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Dimas Ruiz Santos Solisti: Puhallintaituri Abraham Cupeiro Joaquín Rodrigo Johan Daniel Berlin Abraham Cupeiro Carlos Vázquez Béla Bartók ”Radikaali muutos” Ke 19.2. sävelmien kautta, myös käsittelyn ja lopputuloksen myötä mitattuna. 1 € ORKESTERITOIMISTO puh. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solistit: Emma Bell, sopraano Anna-Kristiina Kaappola, sopraano Juhan Tralla, tenori Tommi Hakala, baritoni Timo Riihonen, basso L. Tapio Ylinen saa musiikkiinsa virtaa yhä vanhasta kunnon progesta. 05-234 4891; toimisto@kymisinfonietta.fi Musiikkia pintaa syvemmältä BEETHOVEN RADIKAALI GURU I: BEETHOVEN RADIKAALI GURU II: BEETHOVEN RADIKAALI GURU III: ENNAKKOMYYNTI:. ” Pekka Pohjolan musiikista pidän kovasti ja Harakka Bialoipokussa (1974) on ehkä vähän sellaista tarinallista elementtiä, jossa voi aistia hengenheimolaisuutta Mortalityyn”, päättää Ylinen. Händel: Aarioita J.-Ph. Beethoven-vuoden avajaiset: Fidelio-ooppera Ke 15.1. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Sharon Bezaly, huilu W. Eli jos joku olisi halunnut rikkoa melodian ja tehdä siitä 12-säveljärjestelmän mukaisen avantgardistisen teoksen, se olisi ollut ihan fine. ”En muista rajoittaneeni demojen muokkaamista lainkaan. Eheys hämmästyttää, koska tyypit tuskin juttelivat ennalta siitä, mitä he aikovat teemoilleni tehdä.” Yhtyeen ja Ylisen sisältä löytyy pitkiä ystävyyssuhteita. Lutos?awski: Preludeita Nicolas Bacri: Huilukonsertto Claude Debussy: Syrinx Faunin iltapäivä Jarkko Hartikainen: Uusi teos, kantaesitys L. Samoin olivat [basisti] Antti Lötjönen, [kitaristi] Timo Kämäräinen ja [laulaja-lauluntekijä] Paula Vesala”, Ylinen kertaa. klo 19 Kouvolan kaupungintalo Liidaus: Raymond Cox, viulu Solisti: Tuuli Lindeberg, sopraano G. klo 19 Kotkan konserttitalo To 13.2. Pink Floydin ohessa maininnan saa Yhdysvaltain tämän hetken progejätti Spocks Beard sekä tärkeä kotimainen alan suurmies. . Lopputulos ylitti odotukseni.” Omat Mortalityyn liittyvät esikuvansa Ylinen löytää helposti. van Beethoven: Alkusoitto ja aarioita oopperasta ’Fidelio’ LIPUT: 27/22/14 € Barokkikonsertti Ke 22.1. Rameau: Orkesterimusiikkia LIPUT: 23/18/9 € Beethovenin rakastettu Viulukonsertto Ke 29.1. Sittemmin hän on julkaissut heistä useamman musiikkia. Ottivat oleellisen, jalostivat siitä pykälää kompleksisemman version, mutta säilyttivät alkuperäisen melodiaja harmoniamaailman emotionaalisen ytimen. klo 19 Kotkan konserttitalo To 16.1. van Beethoven: Sinfonia nro 3, ”Eroica” Kevät 2020 LIPUT: 23/18/9 € LIPUT: 23/18/9 € LIPUT: 23/18/9 € Ticketmaster toim.kulut alk. klo 19 Kotkan konserttitalo To 23.1. Ylinen julkaisee musiikkia Eclipse Music -levy-yhtiönsä kautta ja järjestää saman otsikon alla klubi-iltoja. van Beethoven: Sinfonia nro 8 Viulukonsertto ”Muinaiset Soinnit” Ke 12.2. ”Olin Kuopion musiikkilukiossa samaan aikaan Paulin ja Akin kanssa. klo 19 Kotkan konserttitalo To 30.1. klo 19 Kotkan konserttitalo To 20.2. Lopulta kaikki työstivät teemojani erittäin hienosti. Omien kappaleidensa tekemiseen eniten virtaa progesta saava Ylinen luotti valitsemaansa tiimiin alusta saakka siinä määrin, ettei ohjeistanut heitä millään tavalla. Fr
Nykyisen Pianoverstaan toiminnan juurista yksi ulottuukin Musiikki-Fazerin aikoihin, jolloin yritys myös valmisti pianoja. Korjaamo aloitti toimintansa Musiikki-Fazerin Aleksanterinkadun tiloissa 1920-luvulla ja toimii nykyään F-Musiikin suurmyymälän kiinteistössä Vantaalla. Huotarin mielestä arvokkaan flyygelin tai pianon hienous piilee kestävyydessä. Kaikkien tuntemia kotimaisia Fazereita tuotettiin vuosikymmenien saatossa tuhansia. Siksi varsinkin arvokkaampia pianoja ja flyygeleitä kannattaa peruskorjata, jolloin instrumentin elinkaari venyy loputtomiin. Rondo vieraili maan suurimmalla pianoverstaalla tutkimassa, miten soittimista pidetään huolta. Pianoverstaan esimiehen Juha Huotarin mukaan pajassa tehdään kaikkea, mitä pianot ja flyygelit vaativat: uudet soittimet valmistellaan luovutuskuntoon, vanhempia huolletaan sekä peruskorjataan. Jarkko Mäki ja Mika Kivi irrottavat koskettimiston flyygelistä.. Niitä alkaa pohjoismaisessa ilmastossa syntyä soittimelle kuin soittimelle, kun sille kertyy ikää. Koko maan kattava asiakaskunta ulottuu yksityishenkilöistä oppilaitoksiin ja seurakunnista konserttitaloihin. ”Korjauksen jälkeen kaikupohja lakataan, runkorauta sovitetaan takaisin ja soitin varustetaan uusilla kielillä. Koneistoon vaihdetaan tietysti uudet osat kuluneiden tilalle, vähintään vasarasarja varsineen.” Piano on iso investointi, mutta oikein pidettynä ja säännöllisesti huollettuna äärimmäisen pitkäikäinen soitin. Nyt valmistus on lopetettu, mutta huollossa niitä toki nähdään edelleen. Ei sellaisen laatu ajan myötä mihinkään heikkene eikä arvo happane.” Pura ja kokoa Piano edustaa kestävää kehitystä sanan täydessä merkityksessä. pidetään huolta pianosta Teksti ja kuvat: TOMMI SAARELA t Pianohuolto ja -korjaus on käsityötä, usein raskastakin sellaista. Huotari esittelee verstaalla täydellisen peruskorjauksen vaiheita, joissa soitin puretaan, otetaan kielitys, viritystapit ja runkorauta pois sekä korjataan äänieli kaikupohjan halkeamat. ”Hyvä akustinen soitin on periaatteessa ikuinen. Meillä on nytkin pari satavuotiasta pianoa korjattavana. 50 R ONDO C LASSIC 1|2020 ÄYDEN PALVELUN pianokorjaamoja on Suomessa nykyään vain pari kolme, joista F-Musiikin Pianoverstas lienee ylivoimaisesti suurin ja perinteikkäin
Sitten piano soikin kuin pakasta vedetty, ja jos vielä pannaan pintakäsittely uusiksi, edes sadan vuoden ikä ei näy enää päällekään päin. Konsertoivat pianistit edellyttävät, että soitin käydään säätämässä esiintyjän toiveiden mukaan samana päivänä, kun esiintyminen on. Tätä toki koko ajan enenevässä määrin tapahtuukin. ”Jos piano on viritetty aamulla, kun lavalla on viileää, ja konsertissa onkin sitten kuumat esiintymisvalot, niin soitin lämpiää liikaa ja vire muuttuu.” Pianoväki toivookin hartaasti, että konserttisalien vanhan sukupolven kuumat lamput korvattaisiin pian uudella, energiatehokkaalla led-tekniikalla. Pianoverstaalla ammattitaitoa siirretään joka päivä kokeneemmilta nuorille, mestarilta kisällille. Pedaalimekanismitkin on ohessa purettu, uusittu ja kasattu. 51 R ONDO C LASSIC 1|2020 Koskettimistosta uusitaan erinäisiä osia, jotka tuottavat kuluneesta mekaniikasta johtuvia häiriöääniä tai klappia. Sibelius-Akatemiassa opiskelevan Elisa Vikin urkuopintoihin kuuluu omakätinen perehtyminen pianonvirittämisen saloihin. Juha Huotari katsoo päältä, kun Mika Kivi laittaa mekanismit kuntoon.. | Piano edustaa kestävää kehitystä sanan täydessä merkityksessä. ”Jos ajatellaan pianokonsertin sapluunaa, niin ennen harjoituksia laitamme flyygelin siihen kuntoon, että se on virittäjän mielestä kaikin puolin tip top. ”Tietysti olemme varmistaneet etukäteen mahdollisimman pitkälle, että kaikki on niin kuin pitää, mutta kysymys on lopulta myös tottumuksista ja makuasioista”, Huotari tunnustaa. Makuasioista saa kiistellä Huotari vihjaa, että haastattelua seuraavana päivänä muuan huippuartisti on tulossa verstaalle kokeilemaan flyygeliään, johon on vaihdettu vasarasarja. ”Ennen viritystä optimoidaan soittotuntuma, jotta kosketus olisi parhain mahdollinen. Kun harjoitus on ohi, artisti tapaa virittäjän ja pääsee kertomaan huomioitaan, jos sellaisia tuli ilmi”, Huotari kertoo. Aikaa tämä kaikki toki vie pari kolme kuukautta, ja jos työlle ja tarvikkeille kertyy kustannuksia 10 000 euron huitteilla on selvää, että perusteellisimpia korjauksia tehdään vain vakavassa ammattikäytössä oleville soittimille. Esimerkiksi näyttämövalojen on huomattu tekevän tepposia pianon vireelle. Niiden kohdalla isonkaan korjauksen hinta ei kasva kohtuuttomaksi soittimen kokonaisarvoon nähden. Toiveet toteutetaan ennen konserttia, ja virittäjä saattaa jäädä jopa konsertin ajaksi päivystämään takahuoneeseen ja voi säätää asioita väliajallakin. Grammamäärät ja äänensävytys ovat tärkeitä, niiden avulla soittimesta saa irti kaiken sen, minkä siitä voi saada”, Huotari huomauttaa. Huotari suosittelee viritystä pianolle kuin pianolle kerran pari vuodessa, vaikka konserttikäytössä soitin toki viritetään jopa päivittäin. Säätöä artistille F-Musiikin Pianoverstas on monien konserttitalojen ja myös yksittäisten muusikoiden soittimien luottohuoltaja ja -virittäjä
”Mutta sen jälkeen voidaan ruveta halkomaan hiuksia – vaikkapa pitäisikö olla enemmän kirkkautta, miten ääni syttyy ja onko dynamiikkaa tarpeeksi.” Mieltymyksiin liittyen Huotari muistuttaa myös, ettei pelkkä pianon merkki suinkaan lupaa etukäteen, kuulostaako soitin omiin korviin hyvältä tai tuntuuko sen kosketus juuri oikealta. Faktojen kautta on helpompi ymmärtää, että jos vasarat ovat ajan kanssa menneet lyttyyn ja akselit eivät toimi, ei sellaista viidessä minuutissa korjata.” Samalla, kun Huotari toivoo soittajilta lisää perehtymistä pianon rakenteeseen, hän toteaa asian olevan toisinkin päin. ”On myös eduksi, jos pianonvirittäjä tai -korjaaja on musikaalinen – ja on suotavaa, että hän osaa vähän soittaa itsekin.” Valtaosa pianoihin liittyvästä huolenpidosta on ikiaikaista käsityötä, jossa uudella teknologialla ei ole paljon sijaa. Myös äänensävytys eli intonointi tapahtuu vasaran huopaa käsittelemällä.. Kova käyttö näkyy ensimmäisenä vasaroissa. ”Konkretia helpottaisi vuoropuhelua tilanteissa, jos pianistilla on esimerkiksi toiveita kosketuksen tai äänenvärin suhteen. ”Kun yhdeltä maailmanmerkiltä löytyy soittimia seitsemää eri kokoa, ja kun vielä verrataan niiden eri aikakausina valmistettuja yksilöitä ja lisätään soppaan soitinyksilön sen hetkinen kunto, niin erot alkavat olla niin merkittäviä, etteivät ääripäät enää tunnu edes samanmerkkiseltä soittimelta.” Katse kannen alle Virittämisen, huoltojen ja korjauksien lisäksi Pianoverstas järjestää myös koulutusta, joissa tutustutaan soittimen rakenteeseen. Päivässä ehditään raapaista mukavasti pintaa, toisinaan asiaan on voitu syventyä viikonkin verran.” Huotarin mukaan opettajista, opiskelijoista ja ammattimuusikoista osa ei täysin tiedä, mitä pianon kannen alla oikeasti tapahtuu. ”Olen pitänyt esimerkiksi Sibelius-Akatemian oppilaille luentoja. 52 R ONDO C LASSIC 1|2020 Valtaosalla pianisteista sointi-ihanne on toki ”aika samankaltainen”, ja kun pianon ääni sävytetään tietyin säännöin, sen sointi alkaa maistua liki kaikille pianisteille. Hionnalla ikää voidaan pidentää, mutta jossain vaiheessa vasarat joutuvat vaihtoon
Jossain vaiheessa niin kosketustuntuma kuin äänenvärikin ovat väistämättä muuttuneet liikaa lähtötilanteesta, ja soitin kaipaa huoltoa. Pianoverstas huoltaa soittimia pitkällä jänteellä kotipianosta konserttiflyygeliin – jollaisen jalka on kuvassa juuri saamassa uutta pintaa. Juuri kielitetty vanhempi flyygeli soi taas kuin uusi.. Korjaukseen tuotaviin vanhempiin arvosoittimiin liittyvät dokumentit ovat näet harvinaista herkkua. Jotain on sentään keksitty – pianon suuri puuja kangasosien määrä näet altistaa soitinkoneistoa lämpötilojen ja varsinkin kosteuden muutoksille, jolloin osat turpoavat, kutistuvat ja vääntyilevät. Kielistä diskanttipuoli alkaa ensimmäisenä väsyä ja katkeilla. ”Nykyään pystymme mobiiliapplikaation avulla valvomaan etänä konserttisalien ja myös yksityiskotien lämpötilaa ja ilmankosteutta. Pianoverstaalla näkyy eri työvaiheissa monen ikäisiä ja -merkkisiä flyygeleitä: tässä on Grotrian-Steinweg, tuossa Schimmel, täällä Steinway ja tuolla Yamaha. Esimerkiksi kotimaisissa musiikkioppilaitoksissa käytössä oleville laatupianoille tehdään tyypillisesti 20–30 vuoden jälkeen jonkinasteinen peruskorjaus. Piano on monimutkainen mekaaninen laite, jonka soiva osa koostuu kielistä ja äänipohjasta. Vasarat varsineen voivat kestää kotisoitossa kymmeniä vuosia, mutta esimerkiksi Sibelius-Akatemian kovassa käytössä olevissa pianoissa vaihtoväli jää alle kymmeneen. Kun katse osuu yhteen toistasataa vuotta vanhaan kauniiseen flyygeliin, Huotari valittelee, ettei sen tarinasta ole juuri kerrottavaa. Piano on kone PIANOISSA MUUTTUU ajan myötä muukin kuin viritys – pianohan on kone, joka on täynnä liikkuvia ja kuluvia osia. Normaalissa esityskäytössä kielet kestävät parikymmentäkin vuotta, kotikäytössä monta kertaa pidempään. Esimerkiksi vasarat voidaan muutaman kerran hioa, mutta sen jälkeen ne on pakko vaihtaa. Ja parhaimmillaan tiedetään ehkä nykyistä edeltävä omistaja, mutta valmistumisen ja nykytilanteen väliin saattaa jäädä satakin vuotta, mistä ei ole mitään tietoa.” Valtaosa pianoihin liittyvästä huolenpidosta on ikiaikaista käsityötä, jossa uudella teknologialla ei ole paljon sijaa. 53 R ONDO C LASSIC 1|2020 Hämärän peitossa Flyygelin – saati useamman – purkaminen ja korjaaminen vaatii melkoiset fasiliteetit. . Usein soitinta ei tarvitsekaan kielittää kokonaan, riittää, kun uusitaan ylimmät oktaavit. ”Se voidaan jäljittää, missä soitin on aikoinaan tehty ja myyty tehtaalta ulos. Korkealuokkaisetkin oppilaitospianot vaativat jonkinasteista peruskorjausta 20–30 vuoden ikään ehdittyään. Sovellus hälyttää tarvittaessa, ja esimerkiksi kosteutta voidaan saman tien nostaa, jolloin piano pysyy kunnossa.”
Oli anekdootti tosi tai ei, Helsingin Naisorkesteri ry. Kanttorin perheessä kasvaneelle naiselle musiikkiura oli luontevampi valinta kuin monelle hänen kanssasisarelleen, vaikka vanhemmat toivoivat tyttärelleen vakaampaa ammattia. Sundblad-Halme sävelsi huomattavan määrän orkesterisarjoja ja lauluja, kamarija lastenmusiikkia sekä muun muassa baletin ja kantaatin. Aikalaiskritiikin perusteella kokoonpanoa pidettiin varsin korkeatasoisena. Tämä noin kolmikymmenhenkinen, jousipainotteinen orkesteri käsitti eri alojen asiantuntijoita aina ”kotirouvista dosentteihin” ja konsertoi aktiivisesti sekä Suomessa että Pohjoismaissa. tuottelias tulisielu Teksti: NUPPU KOIVISTO h R ONDO suomalaisia naissäveltäjiä 1 Heidi Sundblad-Halme (1903–1973). – Helsingfors Damorkester rf. Kuusivuotisten opintojensa jälkeen hän jatkoi sävellysja orkesterinjohtotuntien ottamista Leo Funtekin ja Väinö Raition johdolla. Sävellystyönsä lisäksi Sundblad-Halme sovitti kokoonpanolleen ahkerasti ohjelmistoa ja johti sen konsertit aina vuoteen 1968 saakka, jolloin hänen virkansa siirtyi toiselle aikakauden merkittävälle suomalaissäveltäjälle, Helvi Leiviskälle. Sen aloittaa HEIDI SUNDBLAD-HALME (1903–1973), joka säveltäjänä erikoistui koloristisiin orkesteriteoksiin, lauluihin ja kamarimusiikkiin. Niiden teksteinä Sundblad-Halme suosi muiden muassa L. Lisäksi hän oli kapellimestari, pianisti ja pedagogi. perustettiin Sundblad-Halmeen johdolla vuonna 1938. Sundblad-Halme sävelsi laajamittaisia orkesteriteoksia ja orkesterilauluja. Onervan, Katri Valan ja Edith Södergranin modernistista runoutta. Sen ohjelmisto koostui vaihtelevasti kaikenlaisesta aina Bachista Sundblad-Halmeen omiin orkesteriteoksiin. Niinpä Sundblad-Halme hankki nuorena tyttökoulusivistyksen sekä kävi opettajaseminaarin. Isä ja tytär jäivät pysyvästi kaupunkiin, ja Heidi Sundblad-Halme viettikin merkittävän osan nuoruudestaan Porvoossa. Erityisesti hänet muistetaan vuonna 1938 perustetun Helsingin Naisorkesterin johtajana ja voimahahmona. Helsingin konservatorioon Sundblad-Halmeen tie vei vasta vuonna 1927. 54 R ONDO C LASSIC 1|2020 EIDI SUNDBLAD-HALME syntyi Pietarsaaressa vuonna 1903 kanttori Henrik Gabriel Sundbladin ja Anni Wilhelmina o. Rönningin perheeseen. Perhe muutti Henrik Sundbladin työn perässä Porvooseen, jossa Anni-äiti menehtyi jo vuonna 1912. Kapellimestarin ammattitaitoaan Sundblad-Halme täydensi muun muassa vuonna 1938 Clemens Kraussin tunneilla Berliinissä. Leipänsä hän ansaitsi kuitenkin aluksi pianonsoitonopettajana. Tie kapellimestariksi Vielä sotienvälisen ajan Suomessa säveltäjä-kapellimestarin uravalinta oli naiselle varsin rohkea – etenkin, kun Sundblad-Halme sävelsi opiskeluaikanaan laajoja orkesteriteoksia, joita hän johti sävellyskonsertissaan jo 1930-luvun lopulla. s. Tarina kertoo, että Sundblad-Halmeen kyvyistä vaikuttunut Georg Schnéevoigt olisi samassa yhteydessä ehdottanut hänelle pelkästään naisista koostuvan orkesterin perustamista. Oman sävellystyönsä ohella Sundblad-Halme piti aktiivisesti esillä naispuolisten kollegojensa teoksia. Energinen ja tuottelias orkesterikoloristi Säveltäjänä Heidi Sundblad-Halme oli monipuolinen. Lisäksi Sundblad-Halme toimi 1920-luvun alusta alkaen kotikaupunkinsa hyväntekeväisyysja hengellisissä tilaisuuksissa pianistina sekä urkurina. Helsingin naisorkesterin 10-vuotisjuhlakonsertissa yleisö saikin kuulla teoksia kaikkiaan Rondo julkaisee vuoden 2020 kestävän artikkelisarjan suomalaisista naissäveltäjistä
Lasikatoista ja huomattavista vastustajistaan – aina nimettömistä puhelinsoitoista vaikutusvaltaisiin ammattimuusikoihin – huolimatta Heidi Sundblad-Halme onnistui luomaan itselleen vaikuttavan musiikkiuran 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Hän soitti minulle ja pyysi konsertissa esitettäväksi Tuulikanteleen. Tämän ”todellisen tulisielun” elämäntyö on yksi todiste sitä yleistä harhakäsitystä vastaan, jonka mukaan naiset eivät olisi historian saatossa säveltäneet kunnianhimoista orkesterimusiikkia. Toivottavasti ei saakaan. Joistain Kansalliskirjastossa Yleisradion kokoelmassa säilyneistä orkesteriteoksista on kuitenkin parhaillaan käynnissä kustannussuunnitelmia. lokakuuta 1938: ”Se suuri höpö ja ylitarmokas naissäveltäjä Heidi Sundblad-Halme on saanut Pingoudin lupaamaan itselleen kaupunginorkesterin johdettavaksi jossakin kansankonsertissa. Sundblad-Halme totesikin pitkän uransa loppupuolella, että hän ”olisi mieluimmin mies”, jotta välttyisi jatkuvalta ammatilliselta syrjinnältä ja kiusanteolta. Rannan, tuon pohjalaisnaisen opettajan, lausunnot jukuripäisestä ja suuruudenhullusta tuomarinrouvasta ovat aivan musertavat. Heidi Sundblad-Halme (korokkeella) johti perustamaansa Helsingin naisorkesteria yli 30 vuoden ajan. Aikoinaan kaikki eivät kuitenkaan Sundblad-Halmeen työstä innostuneet. Sävellysten aiheet – esimerkiksi Pan-sarja tai Vishnu-orkesteriteos – henkivät 1900-luvun alkupuolen sivistyneistön kiinnostusta erilaisia mytologioita sekä esoteriaa kohtaan. Esim. Samaan aikaan hän sävelsi, elätti itsensä pianonsoitonopettajana ja järjesti Helsinkiin pedagogisesti innovatiivisen musiikkileikkikoulun.. Säveltäjänä on hän toistaiseksi heikko, mitä lie johtajana?” Pesolan kommentti kuvastaa paljonpuhuvasti sitä ilmapiiriä, jossa Sundblad-Halme kanssasisarineen joutui työskentelemään. Sekä säveltäjään että hänen orkesteriinsa kohdistui suomalaisissa musiikkipiireissä huomattavan sukupuolittavia, syrjiviä äänenpainoja. Valitettavasti monet Sundblad-Halmeen teokset eivät ole julkisissa arkistokokoelmissa saatavilla. Sundblad-Halmeen lisäksi edustettuina olivat Svea Welander, Agathe Backer-Grøndahl, Benna Moe, Helvi Leiviskä ja Ida Moberg. Solistina pitäisi olla tyhmeliini Elna Eliassonin, entisen K.K:n [Kilven kuoron] jäsenen. © H EL SIN G IN N AIS O R K ES TE R I VU O N N A 19 39 / M U SE O VIR AS TO Sekä säveltäjään että hänen orkesteriinsa kohdistui suomalaisissa musiikkipiireissä huomattavan sukupuolittavia, syrjiviä äänenpainoja. Sundblad-Halmeen tuotantoa soisikin kuultavan useammin sekä suomalaisissa että kansainvälisissä konserteissa. Partituureista kuultaa läpi impressionistis-koloristinen ja usein tanssillinen ote. Esimerkiksi säveltäjä-kuoronjohtaja Väinö Pesola kuvaili Sundblad-Halmetta avoimen naisvihamielisin äänenpainoin päiväkirjassaan 13. . Hän kävi täällä ottamassa orkesterinuotit mutta tuo vastenmielinen daami ei olekaan vielä saanut johtaa. 55 R ONDO C LASSIC 1|2020 kuudelta pohjoismaiselta naispuoliselta säveltäjältä
Se oli pitkä kypsytysaika, kun muistetaan, että kahdeksan aikaisempaa sinfoniaa oli sävelletty kahdentoista vuoden kuluessa. Kuuro säveltäjä johti itse kantaesitystä, vaikka esiintyjät seurasivat apukapellimestari Duportia. Schiller itse suhtautui tuolloin kriittisesti runoonsa ja vallankumouksen saavutuksiin, mutta vuonna 1824 asiat näyttivät jälleen toisilta. 56 R ONDO C LASSIC 1|2020 UDWIG VAN BEETHOVENIN (1770– 1827) yhdeksäs sinfonia syntyi kymmenen työntäyteisen kuukauden aikana vuonna 1824. Yhteys varhaisempiin teoksiin on silti kuuluva. Beethoven omaksui Ranskan vallankumouksen tailoa eurooppaan R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN l LUDWIG VAN BEETHOVEN: SINFONIA NRO 9 D-MOLLI OP. Christian Hornemannin miniatyyrimaalaus Ludwig van Beethovenista on vuodelta 1803. Siinä Christoph Kuffnerin nimiin laitettu runo kertoo ihmisen, luonnon ja musiikin tasapainosta. Sinfoniassa hän käytti runoilijan vuonna 1803 uudistamaa versiota. Beethoven oli tutustunut Friedrich Schillerin ennen Ranskan vallankumousta kirjoittamaan oodiin ”Ilolle” ( An die Freude , 1785) viimeistään vuonna 1793. Yhdeksäs sinfonia kuuluu Missa solemniksen ja myöhäisten pianosonaattien ja jousikvartettojen kanssa Beethovenin viimeiselle luomiskaudelle. 250. Finaalin hymnimelodia esiintyi Beethovenin luonnoksissa myös 1790-luvulla, ja vuonna 1808 hän käytti sitä säveltämässään Kuorofantasiassa. 125 Eugène Delacroixin maalauksessa La liberté guidant le peuple (Vapaus barrikaadeilla) tiivistyy vapauden jano ja levottomuus 1800-luvun alkupuolen kuohuvassa Euroopassa. Edellisistä sinfonioista oli kulunut kymmenen vuotta
Tuon moninaisuuden nimissä luovuttiin jo varhain Schillerin saksankielisestä ja kristillisyyteen viittaavasta runosta. Vaikeuksia on syntynyt jälkeenpäin, kun ns. R ONDO C LASSIC 1|2020 57 senäistyessä EU:n avustuksella vuonna 2008. Umberto Broccatellin esperantonkielisissä sanoissa ( Hymni Euroopalle , suom. Epävirallisia tekstejä Beethovenin sävelmään on syntynyt mm. Anja Karkiainen) on kirkastettu EU:n rooli: ” Tässä malli maailmalle, tässä suunta, tässä tie: rauhan tuo se kaikkialle, iloon ihmiskunnan vie. Unionia on silti kalvanut yhteislaulun puute. Spekulaatioille siitä, että Schiller tai Beethoven olisi halunnut käyttää sanan Freude (”Ilo”) tilalla Freiheitia (”Vapaus”) ei ole todisteita. Ne vaikuttivat syvällisesti hänen sävelkieleensä ja sinfonisten periaatteiden muotoutumiseen. ” Iso-Britanniassa Beethovenin hymniä ovat laulaneet mm. Kuoron ja solistien liittäminen finaaliin oli Beethovenille periaatteellinen ongelma, mutta aikakauden yleisölle se viittasi tuttuun oopperaja oratorioperinteeseen. Perusteluna valinnalle olivat hymnin ilmentämät ”yhteiset arvot”. Arvostuksesta huolimatta hän eli taloudellisessa puutteessa ja sosiaalisesti eristyksissä. Vastaavasti EU-kriitikot ovat protestoineet hymniä seisomalla selin tai istumalla esityksen aikana. Salainen poliisi tarkkaili hänen toimiaan ja sensuuri iski Missa solemnikseen kieltäen sen konserttiesitykset. Ne vaikuttivat syvällisesti hänen sävelkieleensä ja sinfonisten periaatteiden muotoutumiseen. Ne vaikuttavat kaikki poliittisesti korrekteilta muunnelmilta Schillerin runosta. Vallankumousihanteet, vapaus ja tasa-arvo tuntuivat Pyhän allianssin Itävallassa kaukaisemmilta kuin koskaan. Musiikin historiassa on naureskeltu neuvostoliittolaisten Tshaikovskin 1812-alkusoitosta sensuroimaa tsaarin hymniä, mutta samanlainen historian korjailu on ollut käynnissä Beethovenin ja Schillerin oodin kanssa. |. Poliittisesti korrekti ilo Yhdeksännessä sinfoniassa on neljä osaa, joista kolmea käsitellään usein vain johdantona finaaliin ja sen ” Oodiin ilolle ”. Moninaisuutta ilmentääkseen EU on tuottanut sävelmästä hiphop-, jazz-, trance-, jingleja romaniversioita (joiden sovituksiin Karajan ei osallistunut). EU:n verkkosivuilla kerrotaan, että ” hymni ei symboloi pelkästään Euroopan unionia vaan laajemmassa mielessä koko Eurooppaa. Sen vuoksi melodia on säestänyt yhtä hyvin natsien juhlahetkiä kuin kaikkien yhteistä hyvää jakavien tahojen rituaaleja. Vuonna 1989 Leonard Bernstein johti yhdeksännen sinfonian Berliinin muurin murtumisen kunniaksi, mutta vuonna 2017, kun teos esitettiin Hampurissa G-20-kokouksen maailman johtajille Trumpista Putiniin, tapahtumaa luonnehdittiin ”taiteen pornografiseksi hyväksikäytöksi”. Uusi vapauden valtakunta näyttäytyi kaikissa ulottuvuuksissaan parhaiten abstraktissa soitinmusiikissa. Taiteilijanakaan Beethoven ei saanut täyttä vapautta. Johdanto ihmisyyteen Yhdeksännen sinfonian layout on draamallinen. Matkalla yhtenäisyyden symboliksi Oodista ilolle on hiottu pois särmät ja yksilölliset piirteet, jotka ovat kuitenkin aidon ilon tai yhtenäisyyden edellytyksiä – yksilöllisyydelle ei voi laatia direktiivejä. latinaksi ja antiikin kreikaksi. Runo ’Oodi ilolle’ kuvastaa Schillerin idealistista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Euroopan neuvosto omaksui sen vuonna 1971 tunnussävelekseen ja vuonna 1985 ” Oodi ilolle ” hyväksyttiin Euroopan Unionin viralliseksi hymniksi. Vuonna 2000 EU:n motoksi hyväksyttiin ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. skotlantilaiset brexitin vastustajat ja Unkarissa Fidesz-puoluetta vastustavat mielenosoittajat. Ensimmäisen ehdotuksen Beethovenin finaalisävelmän virallistamiseksi teki paneurooppalaista integraatiota ajanut kreivi Richard Coudenhove-Kalergi vuonna 1955. Siinä suhteessa Wagner oli oikeassa ottaessaan teoksen uudenlaisen musiikkidraamansa lähtökohdaksi. Beethovenilla oli sama visio. EU:lla ei ole erityisoikeutta Beethovenin tai Schillerin ajatusmaailmaan. Hymnin musiikin muokkaus uskottiin kapellimestari Herbert von Karajanille, joka määritti kappaleen tempon ja sovitti sen pianolle, puhallinorkesterille ja sinfoniaorkesterille ja levytti malliesitykset. Ideologisten ihanteiden dramatisoiminen, esimerkiksi pelastusoopperassa Fidelio tai musiikissa vapausnäytelmään Egmont , ei ollut hänelle helppoa. Toisenlainen mielikuva eurooppalaisuudesta syntyi rotusortovaltio Rhodesiassa, joka otti Beethovenin melodian kansallishymnikseen vuonna 1974. savaltaiset ihanteet nuorena. 1820-luvulle tultaessa Beethoven oli saavuttanut maailmankuuluisuuden ja horjumattoman auktoriteettiaseman. Sävelmä esitettiin Kosovon kansallishymninä maan itBeethoven omaksui Ranskan vallankumouksen tasavaltaiset ihanteet nuorena. ” Oodin sisältämästä kulttuuripääomasta ovat parin sadan vuoden aikana halunneet saada siivun kaikki. Finaalikin pelkistyy toisinaan vain Schillerin tekstiin ja rallattavaan hymnisävelmään, joita alettiin jo varhain pitää länsimaisen sivistyksen tunnuksina. ” Kohtalon ironiaakin voi kuulla Daniel Wrightin englanninkielisissä sanoissa: ” Eurooppa tulee kukoistamaan, suuri tehtävä odottaa teitä, yötaivaan kultaiset tähdet ovat symboleja, jotka meidät yhdistää. absoluuttisen estetiikan nimissä teos on haluttu etäännyttää aatesisällöstään, tai kun sinfonia on käänteisesti haluttu latistaa rituaaliseksi ohjelmanjulistukseksi
Beethoven ei tarkoittanut humanistista viestiään musiikillisaatteelliseksi liturgiaksi. Seuraa vaelluksen rauhallinen kolmas osa (intohimon itsetajunta), näkymä ikuisesta rauhasta, joka hymyilee kaihoisan autuaasti alas kaikelle harhailulle ja tavoittelulle. Nyt valloittaa inhimillisen intohimon laulu omalla voimallaan: näin korkealle ei voi päästä kukaan, ellei pimeyden, harhailun ja yksinäisyyden intohimo olisi niin suuri. Ja sitten neljäs osa: sydäntä särkevä tuskanhuuto: ihmissielut eivät enää kestä taakkaansa, rauhaton hurma on haihtunut, he luovat itse kuvan ikuisesta rauhasta, kärsivinä ja tuskaan sortuvina. 58 R ONDO C LASSIC 1|2020 Moninaisuuden vaatimus tarkoittaa nykyisin usein poliittista korrektiutta (pc), jossa tärkeintä on, miltä asiat näyttävät, ei se, miten ne tosiasiassa ovat. Finaaliosa on sonaattimuodon, rondomuodon ja variaatiomuodon sekoitus, jossa etualalle kohoaa haastava ihmisäänen käyttö sooloineen, kuoroineen, kvartetteineen ja fuugineen. Yhdeksäs sinfonia on mielletty jonkinlaiseksi länsimaisen kulttuurin peruskirjaksi, joka aukaistaan aina, kun haluamme vakuuttua sivilisaation yhteisestä perustasta. Koodaan pakkautuva energia kertoo uuden aikakauden synnytystuskista. Nyt he tietävät kirouksensa: olla yksin ja kadoksissa; yksilön ikuisuus on heille itsessään vain kirous. Silloin he kuulevat, yksinäiset sielut, ihmisäänen, joka puhuu heille kaikille, kuin ystävilleen, ja kehottaa iloitsemaan moneudesta ja erilaisuudesta. Alkukehittelyn ratkaiseva hetki on voimistuneen hymniteeman purkautuminen uuteen kaaokseen ja ihmisäänen esittely bassoresitatiivissa. Jokainen aikakausi poimii sinfonian universaalien, klassististen ja romanttisten, subjektiivisten ja ihanteellisten pyrkimysten välistä oman viestinsä. Myös musiikin retorinen kieli viittaa vanhaan perinteeseen. Toinen osa on hetki inhimillisen intohimon korkeimmalta lentoradalta; nyt he taivaltavat tähtien alla, rauhattomina häilyen, pyrstötähden lailla, aavemaisina, epäinhimillisinä, tietään löytämättä, herkeämättä. Sitä hallitsee itsepintaisesti seitsemännestä sinfoniasta periytyvä daktyylirytmi patarumputehoineen. Finaali ja etenkin sen johdanto askarruttivat Beethovenia pitkään. Edellytyksenä kuitenkin on, että kaikki nuo pyrkimykset rekisteröityvät. Kontrapunkti on enemmän Händelin kuin Bachin vaikuttamaa. ” Teos jätti painavan perinnön tulevien sinfonikkojen kannettavaksi. Alkuperäisestä yhteydestään irrotettuna ja vesitettynä sen sanoma kääntyy itseään vastaan. Hitaan osan muunnelmat kahdesta teemasta kertauksineen ovat tuoneet levollisessa kauneudessaan mieleen Elysiumin niityt, autuaitten sielujen D-duurissa säteilevät kentät, jonne maallisen elämän murheet eivät kantaudu. Sisällään leimuava tuli, uupumus sekä kiduttava eteenpäin rientäminen, ilman toivoa tai rakkautta – toisinaan pilkallisen karkeina, kuten henki, joka harhailee löytämättä koskaan rauhaa. Schillerin runo oli vuonna 1824 lähes neljäkymmentä vuotta vanha ja toi Pyhän allianssin pimeyteen vajonneeseen Eurooppaan toivon valoa ajalta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta. Yhdeksäs sinfonia on mielletty jonkinlaiseksi länsimaisen kulttuurin peruskirjaksi, joka aukaistaan aina, kun haluamme vakuuttua sivilisaation yhteisestä perustasta.. Beethovenin sinfoniassa soiva ilo ei alistu poliittiseksi julistukseksi. Ihmisen laulu 1800-luvun mittaan d-molli-sinfonian liekki sytytti romantikot, joista Friedrich Nietzsche on antanut kuvauksen teoksen ilmestyksenomaisesta voimasta: ” Ensimmäinen osa antaa kuulijalle intohimon, sen olemuksen, sävyn ja kehityksen. Kaoottinen avaus palauttaa draamallisen jännitteen. Käänteistä ilmoittavat käyrätorvisoolot on uskottu neljännelle torvelle. Sitä kompensoi rytmiaiheen iskevä yksinkertaisuus, jota oppivat takomaan myös Wagnerin nibelungit. Bruckner aloitti monet sinfoniansa samanlaisesta alkuhämärästä, Mahler yritti organisoida yhä mahtavammat voimat finaalinäkyihinsä ja Shostakovitsh tarttui eri tavoin sinfonian eettishumanistiseen haasteeseen. Edellisten osien aiheiden tultua kokeilluksi ja hylätyksi selloissa ja bassoissa, matalat jouset herättävät itse henkiin kuuluisan hymniteeman. Se syöksyy aina eteenpäin; matkaa läpi metsien, rotkojen ja vaarojen; tuolla kaukana kohisee vesiputous, tuolla se syöksyy yönpimeään kuiluun, kauhealla jylisevällä pauhulla. Ei näitä ääniä! Beethovenin yhdeksäs sinfonia on perusrakenteeltaan, kamppailussaan synkästä d-mollista valaistuneeseen D-duuriin, sukua viidennelle sinfonialle. Ensimmäisestä osasta (Allegro ma non troppo, un poco maestoso) Beethoven muotoili sävellysprosessin aikana entistä tiiviimmän (ei esittelyn kertausta) kokonaisuuden, jota on kuvailtu esihistoriallisia kokemuksia manaavaksi tai alkuvoimaisen luonnonenergian mittelöksi. Tämä on ihmisen laulu. Scherzoa, joka merkittyine kertauksineen on Beethovenin pisin, on luonnehdittu ensimmäisen osan ”tragediaa” seuraavaksi ”groteskiksi satiiriksi” (Tovey). Tenorisoolon mukana säveltäjä marssittaa esiin janitsaarisoittimet (piccolo, lautaset, triangeli.), joilla oli wieniläisyleisölle oma symbolinen merkityksensä Mozartista ja Haydnista lähtien. Tähän kohtaan Beethoven laati omat sanat: ” Oi veljet, ei näitä ääniä, vaan antakaamme miellyttävämpien ja iloisempien sävelten soida! ” (” O Freunde, nicht diese Töne, sondern lasst uns angenehmere anstimmen, und freudenvollere! ”). Turkkilaissoittimet kiidättävät myös finaalin riehakkaaseen päätökseen prestissimo-koodassa. Brahms tuskaili vuosikymmeniä esikoissinfoniansa kanssa jättiläisen askeleet takanaan. Osan rakenne on sonaattimuotoinen ja monivaiheisuudessaan Beethovenin labyrinttimaisimpia. . Yhdeksännen sinfonian jokaisen esityksen tulisi taistella sitä vastaan. Vaikeinta on ollut muodon, sävelkielen ja sisällön tasapainottaminen – suurien asioiden käsitteleminen suureen tyyliin kaikille ihmisille. Fortehuiput edustavat enemmän hetken täyttymystä kuin osan musiikillista päätavoitetta
Musiikkinäytelmä. Kaikki upeat kohteet samalla saarella! Tutustu: www.visitkotkahamina.fi www.kotk anteatteri. Syömällä paljon. Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois. Hulvatonta komediaa Suurella näyttämöllä! Charlie on ujo ja hyvin tavallinen mies Iso-Britanniasta, joka lähtee hermolomalle ystävänsä kanssa. Charlie ei mukamas ymmärrä muiden majatalon asukkaiden puheesta hölkäsen pöläystä ja siitäkös soppa syntyy. Ensi-ilta LA 22.2. Henkilögallerialtaan värikäs, syvästi inhimillinen ja riipaisevan hauska tarina paljastaa kauneutta ja ymmärrystä mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Ohjaus Pasi Lampela Ensi-ilta LA 1.2. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut. Yhdistä teatterivierailuusi käynti upeassa Merikeskus Vellamossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai tutustu kaupungin palkittuihin puistoihin. Hänen elämänsä ei ole mennyt aivan niin kuin piti. Tappiot ovat seuranneet toisiaan ja nyt hän piileskelee asunnossaan opettaen nettikurssin opiskelijoita ja lohduttautuen syömällä. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa. Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin 2020! Kotkan Kaupunginteatteri on ammattilaisteatteri keskellä Kotkansaarta. Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. Palkittu uutuusnäytelmä , Suomen kantaesitys. Ensi-ilta LA 4.4. Kun Charlien tytär Ellie ilmestyy eräänä päivänä ja järkyttyy tunnistamattomaksi paisuneesta isästään, Charlie saa viimeisen mahdollisuutensa kohdata tilanteensa, valintansa ja menetyksensä. fi Charlie painaa 270 kiloa. Hulvaton komedia kertoo ujoudesta, ennakkoluuloista ja siitä, kuinka harmittomasta pikkujutusta kasvaa kunnon sotku! Ohjaus Anna-Maria Klintrup Armi Aavikko oli vasta 18 vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Juttelu vieraiden ihmisten kanssa on Charlien mielestä kamalaa, joten ystävykset päättävät juksata majatalonsa rempseää emäntää, että Charlie on ulkomaalainen. Ohjaus ja käsikirjoitus, Katriina Honkanen Tutustu koko ohjelmisto omme:
”Pianisti Seong-jin Cho halusi soolokonsertissaan yhdistää Bergin ja Lisztin sonaatit suoraan toisiinsa ilman väliaplodeja – ja sitten hiljaiseen hetkeen iski kännykkä, joka tuhosi koko ylimenon. Usein toimii vieläpä Murphyn laki, eli juuri kenraalipaussin tai herkimmän kohdan aikana se puhelin soi”, Lintu kertoo ja jatkaa anekdootilla viime syksyltä. KLO 19 PROMENADISALI YHTEISTYÖSSÄ. Eihän sellainen häiritse vain esiintyjää, vaan myös koko muuta yleisöä.” Myös Sinfonia Lahden viulisti Sofia Greus kertoo äänten tulevan tietoisuuteen. Muusikko on lavalla flow-tilassa, virittynyt kuuntelemaan ympäristöään mitä herkimmin, ja silloin tuollaiselle on erityisen yliherkkä”, kuvailee Lintu tilannetta esittäjän näkökulmasta. Lavalle yskä ei onneksi tule niin läpitunkevasti kuin puhelin.” Myös Greusin mukaan yskä on helpompi suodattaa tietoisuudesta. Uusi konserttisukupolvi on tottunut nauttimaan kulttuurikokemuksensa interaktiivisemmassa muodossa, joten joudumme kenties jatkossa käymään keskustelua esimerkiksi konserttien valokuvaamisesta. Oman osuutensa mokaamiseen eivät äänet kuitenkaan ole häntä johtaneet. KLO 19 PROMENADISALI JUKKA PERKO saksofoni & johto HARRY POTTER FANTASY TO 19.3. ”Jos kenraalipaussilla alkaa soida kännykkä, odotan, kunnes se vaimenee, ja jatkan vasta sitten. KLO 19 PROMENADISALI TIBOR BOGÁNYI kapellimestari LUCIENNE RENAUDIN VARY trumpetti JIMMY CHIANG kapellimestari & piano ANNA BAXTER sopraano RAKKAUDELLA WIENISTÄ TO 16.1. Sekä Lintu että Greus pitävät yskää kategorisesti hieman erilaisena. Bernstein – Gershwin – Aznavour Webern – Mozart – Beethoven TO 2.4. SANTERI KAIPIAINEN Vuodesta toiseen ovat yleisöstä kuuluvat häiriöäänet piikkinä klassisten konserttien lihassa. ”Olin juuri Espanjassa kuuntelemassa konserttia, jossa kännykkä pirisi vähän väliä, eli ei Suomen tilanne nyt erityisen paha ole. ”Orkesteri, solisti ja kapellimestari kaikki vaihtavat katseita ja pyörittelevät silmiä lavalla, kun matkapuhelin soi. KLO 19 PROMENADISALI TO 6.2. Esimerkiksi Sakari Oramo aikanaan johtaessaan New Yorkin filharmonikoita löi Nielsenin sinfonian hitaan osan poikki kännykän vuoksi. Roman Kim: Harry Potter Fantasy, ke. • Ota mukaan pullollinen vettä, ettei kurkku kuivu. Nuoremmille suunnatuissa konserteissa olemme Lahdessa jo sallineet kuvien julkaisemisen someen.” Historiallisesti konsertit eivät kuitenkaan ole olleet kliinisiä tapahtumia. ”Yskiminen tuntuu olevan erityisen suomalainen juttu”, Lintu miettii. ”En tiedä, mitä enää voisi tehdä lisää, näyttää jonkin videon, vai. Mutta se kyllä kuuluu, kun joku kaivaa pussista pastillia yskänkohtaukseen”, Greus muistuttaa. 60 R ONDO C LASSIC 1|2020 VAIKKA JOKU VOISI ARVELLA ulkopuolisen maailman unohtuvan muusikon uppoutuessa soittamiseen, muistuttaa Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu tilanteen olevan pikemmin päinvastainen. ”Musiikkitalon lavalta kuuluu hyvin yksityiskohtaisesti katsomoon, mutta sama efekti toimii myös toiseen suuntaan, mitä kuulijat eivät välttämättä aina ymmärrä. ”Jos yskittää, niin sitten yskittää”, Lintu toteaa. CAVALLERIA RUSTICANA THE RIVER VIEWS OF LIFE PALMGREN-FESTIVAALI PALMGREN-FESTIVAALI Mascagnin menestysoopperan dramatisoitu konserttiversio! Ohjelmassa myös Cimarosan Il maestro di cappella. ”Esimerkiksi Lontoossa todella harva yskii konsertissa, vaikka se onkin sumuinen, sateinen ja kylmä kaupunki.” Pahimmillaan äänihäiriöt saattavat johtaa kappaleen keskeyttämiseen. Kiusallisin niistä on matkapuhelin, jonka mykistäminen vaikuttaa tuottavan yhä hankaluuksia yli 20 vuoden yhteiselosta huolimatta, mutta myöskään yskänkohtaukset herkissä taitteissa eivät jää huomiotta. KLO 19 PROMENADISALI ALEXANDER ZEMTSOV, kapellimestari ROMAN KIM, viulu DENITSA LAFFCHIEVA, klarinetti mm. KLO 19 PROMENADISALI MICHAEL MACIASZCZYK viulu & johto JOSÉ MARÍA MORENO, kapellimestari JUNHEE KIM, piano RALF GOTHONI, kapellimestari P IANO D UO C ON F UEGO FOUR SEASONS Vivaldi – Beethoven Smetana – Palmgren – Sibelius Prokofjev – Gothoni – Mozart TO 27.2. köhinää ja pirinää! Ammattilaisvinkit yskän varalle • Pyri hoitamaan yskää mahdollisimman hyvin ennen konserttia. ”Optimaalinen konserttikokemus on kuitenkin sellainen, jonka pystyy nauttimaan hyvin yhtäläisenä, joten totta kai äkillinen ääni rikkoo tunnelmaa yllättävän paljon”, Greus kuvailee. Se lienee tosin Suomessa laitonta, mutta esimerkiksi joissain saleissa Japanissa sellainen on olemassa”, Lintu kertoo. KLO 19 PROMENADISALI CHARLIE PARKER 100 V TO 5.3. mm. Esimerkiksi Haydnin sinfonioiden kujeilevaan luonteeseen sellainen jopa sopii.” . • Jos on pakko yskiä, säästele sitä kovaäänisiin kohtiin. • Varaa kääreettömiä yskänpastilleja kangaspussiin, jottei rapina häiritse. KLO 19 PROMENADISALI TO 13.2. • Jos yskä on täysin kontrolloimatonta, lahjoita tai myy lippu eteenpäin. Musiikkitalon konserteissa muistutetaan erikseen sekä kuulutuksella että käsiohjelmassa matkapuhelinten sulkemisesta. ”Toki on tiedostamatonta mutta tarpeetonta yskää, joka kuuluu klangista, ja se ärsyttää enemmän. Lintu ei toistaiseksi ole joutunut turvautumaan yhtä radikaaleihin toimenpiteisiin. Greus arvelee matkapuhelimen mykistämisen olevan arkea kuitenkin suurimmalle osalle yleisöä. Jos saisin itse päättää, asentaisin konserttisaleihin häirintälaitteen, joka blokkaisi kännykkäverkon. kevät 2020 KOKO KAUSI OSOITTEESSA PORI.FI/SINFONIETTA TRUMPETIN HALTIJATAR LA 11.1. ”Kyllähän flunssakaudella joku soittajakin saattaa lavalla yskäistä, eikä sille mitään voi. ”Mozartin ajan oopperakatsomo oli aikamoista hulabaloota, ja se oli aikalaisille ihan normaalia, mutta nykyään olemme tottuneet olemaan hipihiljaa”, Lintu muistuttaa
61 R ONDO C LASSIC 1|2020 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO © LA U R I TO IV IO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa
SSIC V L 3. 62 R ONDO C LASSIC 1|2020 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 www.lippu.fi • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Tove Jansson – Pipsa Lonka KESÄKIRJA Tarina ystävyydestä, kesästä, elämästä ja kuolemasta Tove Janssonin Kesäkirjaan perustuva näyttämöversio on hienovireinen, koskettava ja vakavan hauska esitys hyvin vanhan ja hyvin nuoren henkilön elämästä kesäsaarella. Tieto ja tunne samassa paketissa. 45 €) + toimituskulut 4 € ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” on Rondon kuvakolumnistin, SibeliusAkatemian entisen rehtorin Lassi Rajamaan piirroksista koottu proosarunokirja. Kuvat ovat syntyneet tekijän taskulehtiöön kertyneistä piirroksista, joiden malleina on ollut tavallisia helsinkiläisiä raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi KOLME TAPAA TILATA: Oivalluksia ja pieniä huumorin helmiä Rondon kuvakolumnistin piirroksia nyt kansien välissä. Rondon tarjoushinta: nyt vain 39 € (norm. Nunnia ja konnia Juoruja • Neljäntienristeys • Isä Kirjoitettuja sanoja musiikista. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rooleissa Eeva-Kirsti Komulainen ja Seija Pitkänen MUSIIKKI Markus Fagerudd / Ohjaus Laura Jäntti SUOMENKIELINEN KANTAESITYS 16.1.2020 YHTEISTUOTANTO Kuopion kaupunginteatterin kanssa LIPUT 30 € / 27 € / 21 € / lauantaisin 30 € hinnat sis.palvelumaksun Ohjelmistossa myös mm. Teos on mainio, ajatuksia herättävä kirja talvi-iltojen rauhallisiin hetkiin. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!
”Meille tulee paljon kulttuurielämän vaikutteita ennen kaikkea Ruotsista käsin, muttei KeskiPohjanmaan kamariorkesterikaan ole kaukana”, Sundqvist pohtii rannikko-Pohjanmaan musiikillista elinvoimaa, lisäten myös konservatorion ja Novia-ammattikorkeakoulun tuomat mahdollisuudet musiikinopintoihin. Uuden musiikin festivaaliksi ideoitu RUSK laajeni pian kattamaan muutakin – ennen kaikkea kuitenkin kamarimusiikkia, jota uunituore sali palveli hyvin. ”. Nyt konsertteihin tulee niin paljon ihmisiä, että voimme järjestää torstai-iltanakin konsertin ja perjantaina kaksi.” ”Alkuvuodet olivat tosiaan hulluja. ”Tällä seudulla yrittäjyys elää vahvana”, myöntää Sundqvist. Naissäveltäjille omistetussa konsertissa kuultiin Clara Schumannin Kolme romanssia viululle ja pianolle, teemasäveltäjä Outi Tarkiaisen Siimes puhallinkvintetille sekä Sofia Gubaidulinan sonaatti kontrabassolle ja pianolle. Suomen kielen taito vaihtelee huomattavasti, palvelukielenä pidetään mielellään ruotsi, ja muuttoliike Pohjanlahden yli on luontevaa. Idean isä oli kuitenkin Pietarsaaressa kasvanut klarinetisti Christoffer Sundqvist. ”Festivaalin pystyttäminen onnistui järjettömällä tarmolla ja luovalla hulluudella”, Fagerlund kertoo. Kuvailtu meininki kuulostaa samanlaiselta kuin startup-kokoontuminen Slushin ideamyrskyt. Tunnelma oli sukua Tuusulanjärven taiteilijakodeissa järjestetyille Meidän Festivaalin konserteille. Vireän puhallinorkesterija jazzelämän lisäksi pohjoismaiset artistit toisinaan piipahtavat Suomen-kiertueillaan vain Vaasassa tai Pietarsaaressa. arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD TA M M I K U U N | Vår f-…nej, höstfestival – kertomus Pietarsaaren RUSKista Marraskuun lopussa Pohjanmaalle matkustanutta vastaantulevaa kylmää ja sateista, yleistäen epämiellyttävää säätä kuvaa ruotsinkielinen sana rusk. Heidän seuraajansa Anna-Maria Helsing johti konsertin, solistina oli Helena Juntunen. Igor Stravinskyn Konserton jousille jälkeen K U VA T © K EV IN ÅK ER LU N D Christoffer Sundqvist ja Sebastian Fagerlund jättävät nyt RUSKin johtajuuden. Myös artistikattauksessa oli samansuuntaista all stars -henkeä, kun maamme kärjessä olevat artistit kävivät kukin esittämässä yhden teoksen. 63 R ONDO C LASSIC 1|2020 SANTERI KAIPIAINEN RUOTSIA pääkielenään käyttävän kamarimusiikkifestivaalin perustaminen marraskuussa Pohjanmaalle kuulosti kaikille täydeltä hulluudelta”, kertoo säveltäjä Sebastian Fagerlund, toinen festivaalin kahdesta perustajasta. ”Kenties siitä tulee se talkoohenki ja tuki, että aletaan tehdä itse eikä vain odoteta jotakuta.” Kamarin katveessa, preerian tienhaarassa Malmin talo henki ehtaa säätyläistunnelmaa illan ensimmäisen konsertin näyttämönä. Se on myös Pietarsaaressa tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestetyn monipuolisen kamarimusiikkifestivaalin nimi. Schauman-sali näytti akustiset kyntensä myöhemmin illalla Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertissa. Siimeksenkaltaisessa katveessa, naissäveltäjinä hyvin yksin, ovat olleet sekä Schumann että Gubaidulina. Valitseeko paikallinen nuori musiikkiopintoihinsa Sibelius-Akatemian vai Tukholman Kungliga musikhögskolanin. Pohjanmaan rannikkoseutu on Suomen hyvinvoivimpien maakuntien kärjessä. Festivaaliohjelman kiitoksista oli löydettävissä aimo lista ruotsinkielisiä mesenaatteja, ja ilmeisen jämäkässä rahoituksessa on aistittavissa Pohjanmaan suomenruotsalaisuus, joka stereotyyppisesti on yrittäjähenkistä, yhteisöllistä, konservatiivista ja enemmän kallellaan Merenkurkun toiselle puolelle kuin etelärannikon heimolaisiinsa. Toki jokaisella heistä oli ohjelmaa koko viikon ajalle. ”Viisi tai kuusi vuotta siinä meni, että kaupunki heräsi tähän. Eräänkin konsertin yhteydessä halusimme tarjota kaikille kuulijoille Cosmopolitanit ja juoksimme aplodien jälkeen kiireen vilkkaa sekoittamaan drinkkejä”, Sundqvist muistelee. Lienevätkö samankaltaiset mielenliikkeet vaikuttamassa molemmissa. Hän sai vuonna 2013 johdettavakseen Pietarsaari Sinfoniettan, ja samoihin aikoihin valmistui myös Schauman-konserttisali kaupungin kulttuuriytimeen Campus Allegroon
päästi Aaron Coplandin klarinettikonsertto ääneen konstnärlig ledare Sundqvistin, jonka solistiosuudet liikkuivat tuutulauluisuudesta kiihkeämpään menoon. Tämä artikkeli on lyhennelmä. Neljän suomenruotsalaisen kansanmuusikon vastikään perustama Seaside Sounds from Finland -projekti on julistanut suomenruotsalaisen kulttuurin suurimman uhkan olevan suomenruotsalaiset itse. Vallat ja väet Festivaalin teema oli tänä vuonna Valta. Hänen tuoreimpiin meriitteihinsä kuuluu muun muassa BBC Concert Orchestran päävierailijan titteli, mutta sattumana ei johtajavalinnassa voida pitää myöskään sitä, että Helsing on kasvanut kolmisenkymmentä kilometriä Pietarsaaresta lounaaseen. Fagerlund muistuttaa, että säveltäjiin ei ainoastaan ole käytetty valtaa, vaan he ovat myös käyttäneet valtaa. Päädyin myöhemmin illalla juttusille paikallisten festivaalivieraiden kanssa, ja he olivat ehdottomasti sitä mieltä, että rannikko-Pohjanmaan kulttuuritapahtumien rikkauden takana ei ainoastaan ole yrittäjäja talkoohenki, vaan tietoisuus siitä, että ruotsinkielinen Pohjanmaa on vähemmistökulttuurina elinvoimainen vain niin kauan kuin siihen halutaan satsata. ”Kaksikielisyys on välttämätöntä festivaalin johtajalle, mutta Pietarsaari on myös ylpeä kaupunki, jolla on pitkiä perinteitä. Johtokaksikosta oli Fagerlundkin konserttiohjelmassa Strings to the Bonensa jännitteisellä, liikettä hakevalla sävelkielellään. Yleisö äänestää jaloillaan, jotka ovat kantaneet Jeppiksen keskustaan marraskuun pimeydessä, sillä se on myös heidän festivaalinsa. RUSK on osoittanut, että festivaalia halutaan rahoittaa ja sinne halutaan tulla. Mistä ei voi puhua, on soitettava Valtateema saapui päätöskonsertissa rajoilleen: kuoleman edessä ei kellään ole valtaa. Alkuperäinen reportaasi on luettavissa Rondon verkkosivuilla. 64 R ONDO C LASSIC 1|2020 ESITYKSET Paavali Jumppanen ja Outi Tarkiainen olivat festivaalin taiteilijakuntaa. Entä RUSKin oma taiteellinen valta. W. Konsertin päättivät Richard Straussin Neljä viimeistä laulua. Haluamme tehdä konserteista myös yllättäviä – ja onkin jonkinlainen trendi, että ihmiset haluavat tulla konsertteihin tullakseen yllätetyiksi”, Fagerlund ruotii. Viimeistä teosta saapui yllätysvieraana johtamaan festivaalin tuleva taiteellinen johtaja, kapellimestari Anna-Maria Helsing. Emil Holmströmin yllättävä, sähköuruilla ja -kitaralla varustettu kamariorkestraatio Richard Wagnerin Siegfriedin surumarssista jatkui videotaiteiseen versioon G. Lähes päinvastainen kelluvuudessaan ja epädramaattisuudessaan oli Tarkiaisen helisevä saksofonikonsertto Liebkling, jonka saapui tulkitsemaan Jukka Perko. Identiteetti on myös ylläpitokysymys, johon valta kietoutuu olennaisesti. Kitaristi Jarmo Saaren harvat, efektoinnin jälkihehkuisina leijuvat soinnut toimivat kaarena Ennio Morriconen elokuvateemaan Gabriel’s Oboe. Oikeusvaltiossa kulttuuria rajoittaa lain sijaan raha. ”Olemme halunneet kehittää festivaalin, jolla on monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma, emmekä houkutella ihmisiä vanhoilla klassikoilla. ”Esimerkiksi Pierre Boulezilla, jota meillä oli ohjelmistossa, oli äärimmäisen suuri valta Ranskan taidemusiikissa huippukautenaan.” Myös sinfoniaorkestereilla ja festivaaleilla on Fagerlundin mukaan ohjelmasuunnittelunsa kautta suuri kulttuurinen valta. Tuonen tuvilta Holmström nykäisi kuulijan 135 vuoden taa Franz Lisztin yllättävän vähäeleisellä pianoteoksella Am Grabe Richard Wagners, jonka jälkeen Mirka Viitala otti lennosta ohjat pianolle sovitetusta Igor Stravinskyn Danse infernalesta. K U VA T © K EV IN ÅK ER LU N D. . Fredrik Paulssonin käsittelyssä uskomattomalla sulavuudella soinut Outi Tarkiaisen Kunnes kivi halkeaa toimi käännekohtana illan kaaressa. Hitaat, sävellyksellisesti melko perinteiset laulut vastaanottivat kuoleman tyynellä ja hyväksyvällä mielellä Helena Juntusen tulkitsemana. Matka manan majoille ja kuoleman rajan ylittävien asioiden pariin rakensi omanlaisensa narratiivin. Gluckin Autuaiden sielujen tanssista kuin alkusoittona Thea Musgraven huilun, valojen ja nauhan vuoropuhelulle Orfeo I:lle. Jos on täältä kotoisin, kuten minä ja Anna-Maria, on heti myös paljon vahvempia suhteita yleisöön ja muihin vaikuttajiin”, Sundqvist toteaa
Mikkeli, Martti Talvela -sali klo 19 To 23.4. . Carelia-sali klo 19 PAKO TODELLISUUDESTA Eero Lehtimäki, kapellimestari Iiro Rantala, piano Ke 29.4. Carelia-sali klo 19 RAKKAUDEN ILO Eero Lehtimäki, kapellimestari Olli Leppäniemi, klarinetti Ke 26.2. Nurmes, Porolylän koulu klo 18 To 27.2. Kapellimestari Maris Jansonsin (1943–2019) kuolema ei tullut yllätyksenä. Kuoleman varjo häilyy Shostakovitshin sinfonioissa usein, ja kymmenennessä sinfoniassa yksilön pyristely tylyä kohtaloa vastaan on kärjistetty riipaisevaksi. Hänen käsissään avausosasta kasvaa koko teosta määrittävä monumentti. Carelia-sali klo 19 WAPPU RETUPERÄLLÄ Audio Dubbado, harhaanjohtaja Retuperän WBK To 15.5. Carelia-sali klo 19 RINNAKKAISTODELLISUUKSIA Laura Linkola, kapellimestari Trio Lumos: Isa Halme, viulu | Juulia Pölönen, kantele | Pauliina Haustein, sello Ke 8.4. BR Classics 900185. Tshaikovskin sinfonioiden kokonaislevytys 1980-luvulla (Chandos) tuntui yhdistävän parhaat piirteet slaavilaisesta ja länsimaisesta perinteestä. Baijerin radion sinfoniaorkesteri, johtajana Maris Jansons. Kansainvälinen ura käynnistyi vuonna 1979 Oslosta, jonka filharmonikoista Jansons rakensi vuosien työllä kansainvälisen huippuensemblen. lut. Voimaa tarvittaessa, herkkyyttä herpaantumatta. Finaalissa pääsee valtaan optimistinen taituruus, mutta jälleen Jansons nostaa tärkeämpään rooliin epäröivät ja haikeat taitteet, jotka muistuttavat elämän hauraudesta. Carelia-sali klo 19 JOUSET ESTRADILLA Florian Donderer, kapellimestari, viulu Lapsille ! Viihde KEVÄT 2020 Rondo K2019.indd 1 5.12.2019 7:50:24. Kymmenennen sinfonian hän levytti uudelleen vuonna 2009 Concertgebouw-orkesterin kanssa ja vuonna 2010 Baijerin RSO:n kanssa. Muistan kuinka hänen vieraillessaan Leningradin filharmonikkojen kanssa Joensuussa 1990 puhuttiin konserttia uhanneista sydänongelmista. Carelia-sali klo 19 ZEUKSEN KARKELOT Ville Matjvejeff, kapellimestari Mikko Raasakka, bassoklarinetti To 30.1. Carelia-sali klo 19 OOPPERAN SUURUUDET James Sherlock, kapellimestari Angelika Kirchschlager, sopraano To 19.3. Carelia-Sali klo 19 LAPSUUTENI SANKARILLE Krzysztof Dobosiewicz, kapellimestari Miljoonasade To 26.3. Toinen sija Karajan-kilpailuissa vuonna 1971 olisi pitänyt sisällään assistenttisopimuksen itävaltalaismestarin kanssa, mutta neuvostoviranomaiset pimittivät tiedon Jansonsilta. Wienissä opinnot viimeisteltiin legendaarisen Hans Swarovskyn johdolla. ANTTI HÄYRYNEN In memoriam: Mariss Jansons (1943–2019) KUUKAUDEN CD LIPUNMYYNTI Carelicum, p. Se tekee vaikutuksen jyhkeällä polyfoniallaan, mutta vielä enemmän hiljaisempien taitteiden kauneudella, müncheniläisjouset silkkinä ja samettina. kirkko klo 19 JOHANNES-PASSIO Matias Häkkinen, kapellimestari Henna-Mari Luolamo, sopraano | Sari Nordqvist, mezzosopraano | Jussi Salonen, tenori | Juha Eskelinen, baritoni | Kristjan Mõisnik, basso Canzonetta-kuoro | Janne Piipponen, kuoronjohtaja Ke 15.4. Joensuun ev. Jansons ei Shostakovitshin musiikissa anna valtaa brutalismille, ja sen vuoksi Scherzo tai seuraavan osan purkaukset soivat tylysti tykittäen, mutta eivät demonisesti riekkuen. Hän levytti ne kokonaisuudessaan Warnerille (Emi) vuosina 1988–2005 eri orkesterien kanssa. Tämä on tuskin viimeinen kotonaan Pietarin Tolstoi-talossa kuolleen Jansonsin levyjulkaisuista, mutta hieno näyte taiteilijalta ja humanistilta, joka pystyi ylläpitämään korkeita suoritusarvoja luovuttamatta mitään taiteensa sielukkuudesta. . Tämän jälkimmäisen konserttitaltioinnin BR-Klassik on nyt julkaissut cd:nä. Baijerin RSO soittaa kertakaikkisen upeasti, syvästi resonoivalla bassosoinnilla ja yksilöllisesti muotoilluin puhallinsooloin. 013 267 5222 www.ticketmaster.fi www.joensuu.fi/kaupunginorkesteri To 23.1. Maris Jansonsin elämä myös alkoi kuoleman varjossa, kun hänen juutalaissyntyinen äitinsä joutui synnyttämään pojan sodan aikana piilossa Latvian saksalaismiehittäjiltä. Taidemuseo Onni klo 18 KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Ke 22.4. Isästä tuli ensimmäinen opettaja, ja perheen muutettua Leningradiin kapellimestariopinnot jatkuivat Nikolai Rabinovitshin johdolla. Shostakovitshin viides sinfonia kajahti silti tinkimättömällä eetoksella. Samoihin aiCD | koihin hän aloitti Münchenissä Baijerin radion sinfoniaorkesterin chefinä, jota hän jatkoi edelleen luovuttuaan amsterdamilaisista vuonna 2015. 2000-luvun alussa Jansonsin ura huipentui mannereurooppalaisten orkesterien peräsimessä: vuonna 2004 hän seurasi Riccardo Chaillya Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin ylikapellimestarina. Carelia-sali klo 19 YKKÖSET Eero Lehtimäki, kapellimestari Senja Rummukainen, sello To 20.2. R ONDO C LASSIC 1|2020 65 humaanin taiteilijan muistolle Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 10. Tämä on Jansonsin levytyksistä hitain ja syvällisin. Eikä sydänvaivojen sylttytehdastakaan ollut vaikea arvata: hänen isänsä, Suomessa arvostettu kapellimestari Arvids Jansons , kuoli 70-vuotiaana sydänkohtaukseen johtaessaan konserttia Manchesterissa. Carelia-sali klo 19 ERI ESTRADEILTA Eero Lehtimäki, kapellimestari Linda Lampenius, viulu Laura Mikkola, piano Perttu Kivilaakso, sello To 2.4. Carelia-sali klo 18 LINTU SININEN Eero Lehtimäki, kapellimestari Jussi Makkonen, sello Nazig Azezian, piano To 12.3. 1990-luvulla Jansons otti pestin Pittsburghin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, josta hän luopui 2004 jetlagin aiheuttamien rasitusten vuoksi. Vuonna 1996 Jansons sai sydänkohtauksen Oslossa kesken oopperaesityksen ja piti jatkossa kehoonsa asennettua defibrillaattoria. Dmitri Shostakovitshin sinfoniat olivat yksi Jansonsin ohjelmiston kulmakivistä
Berliozin kuoleman 150-vuotismuistojuhla saa tässä huomattavasti tarpeellisemman silauksen kuin XXX:nnet Fantastisen sinfonian levytykset. Sen seurauksena teos lähtee komean alkusoiton jälkeen liikkeelle perusteellisesti resitoiden, mutta tiivistyy toisessa ja kolmannessa näytöksessä. Nyt laulut viedään isosti keskiaikaiseen kontekstiin – suurin osa kokoelman materiaalista kun juontaa juurensa paljon julkaisuajankohtaa 1582 kauemmas. klo 19.00 Korundi Pe 10.1. klo 19.00 Korundi VIVALDI – SCHUBERT TAMMIKUU HELMIKUU LIPUNMYYNTI Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info. Rohkea, paikoin yltiöpäinen harmonian ja orkesterin käsittely kertovat valmiista säveltäjäpersoonasta. John Eliot Gardiner levytti teoksen tuoreeltaan vuonna 1994. Tyyli on Cherubinin messujen esimerkin mukaan arvokas, mutta oopperamaisesti dramaattinen. Hämmästyttävintä on kuitenkin nuoren Berliozin varmuus lauluäänen käsittelyssä, oli sitten kyseessä solistitrio – tässä erinomaiset Adriana Gonzalez , Julian Behr ja Andreas Wolf – tai massiiviset kuorot. . . tuu sekä israelilaisten ylevyys että filistealaisten hedonismi. ANTTI HÄYRYNEN LAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2020 TAIVAIDEN TARINOITA Kamarisinfoniakonsertti I To 9.1. Heille antaa hienon vastapainon Matthew Brookin ja Vitali Rozenkon sotilaalliset bassot sekä Jess Dandyn syvä alttoääni – Händelille ominaisesti myös sivuhenkilöille on sävelletty ensiluokkaista musiikkia. klo 18.00 Korundi Lucie Horsch, nokkahuilut ja musiikillinen johto Alexandra Nepomnyashchaya, cembalo ja piano NOKKAHUILUMAGIAA! Kamarikonsertti II To 23.1. Hervé Niquet ja Le Concert Spirituelin kuoro ja orkesteri on sen jälkeen seuraava studio-oloissa tehty taltiointi, jonka monumentaalisuuden takaa Versailles’n Chapelle Royalin akustiikka. klo 19.00 Korundi Pe 24.1. Joshua Ellicott (Samson), Jess Dandy (Miika), Matthew Brook (Manoah), Vitali Rozenko (Harapha), Sophie Bevan (Delila), Mary Bevan (neitsyt, israelilaisnainen, filistealaisnainen), Tiffinin poikakuoro, Dunedin Consort, johtajana John Butt. Niquet joukkoineen tulkitsee nuoren säveltäjän vision raikkaan estottomasti ja mitään säästämättä. Vanhan musiikin harvinaisuuksiin erikoistunut Utopia on toteuttanut joukon kiinnostavia hankkeita Andrew Lawrence-Kingin kanssa. klo 19.00 Pyhän Laurin kappeli, Äkäslompolo To 27.2. klo 19.00 Korundi John Storgårds, johtaja Mikko-Pekka Svala, fagotti Nooran Van Dok, kontrafagotti PATTERSON – FIRSOVA – RÄISÄNEN – KERNIS – MUSORGSKI YSTÄVÄLLE Korundin soittorasiasta -konsertti To 13.2. Harpistigurun myötä kuoro on päätynyt tekemään suomalaista vanhan musiikin historiaa levyttämällä Piae Cantiones -hankkeensa loistokkaalle Alia Vox -merkille. klo 19.00 Korundi BEETHOVEN ELÄMÄN TARKOITUS Kamarikonsertti III Ke 26.2. Kuorokohtauksissa erotCD VOKAALIMUSIIKKI Berlioz Hector Berlioz: Messe solennelle. klo 19.00 Sodankylän kunnan valtuustosali Pe 7.2. Linn Records CKD 599 (3 cd). Lawrence-King korostaa lisäksi materiaalin ajallista ja maantieteellistä laajuutta tyylipoiminnoilla kansanomaisesta (Värttinä-laulaja Karoliina Kantelisen ja Ilkka Heinosen jouhikon kanssa) aina varhaisbarokkiseen. Isohkoon 66 R ONDO C LASSIC 1|2020 Händel Georg Friedrich Händel: Samson. Jouluinen hehku ja perkussioilla rikastetut monipuoliset soitinvärit sopivatkin hyvin Jordi Savallin levymerkin estetiikkaan. Joshua Ellicott tuo koskettavasti esiin Samsonin koettelemukset ( Total eclipse ) ja Sophie Bevan laulaa Delilana määrätietoisesti hurmaten, vaikka hänen siskonsa Mary Bevan saa teoksen hittisävelmän, trumpetin koristaman Let the bright Seraphimin . Alpha 564. Libretto pohjautui englantilaisten hyvin tuntemaan John Miltonin Samson Agonistesiin , mikä takasi teokselle ensi kaudellaan ennätykselliset seitsemän esitystä. ANTTI HÄYRYNEN Piae Cantiones Piae Cantiones. Juhlamessussa voi kuulla ennakkokaikuja Fantastisesta sinfoniasta (hidas osa) sekä Requiemista ja oopperasta Benvenuto Cellini . Dunedin Consortin kuoro kiinnittää huomiota väkevillä miesäänillään, jotka nostavat Samsonin barokkisen komeuden loistavasti äänitetyksi mallikappaleeksi. klo 19.00 Korundi John Storgårds, johtaja Niillas Holmberg, joiku ja lausunta Esko Valtaoja, puhe Seitakuoron naisryhmä HOLMBERG – MÄENPÄÄ – WAGNER – CAGE – DEBUSSY – HOLST NOKKAHUILUN TAIKAA KOKO PERHEELLE Koko perheen kamarikonsertti I Ke 22.1. . Adriana Gonzalez, soprano, Julien Behr, tenori, Andreas Wolf, basso, Le Concert Spirituel, johtajana Hervé Niquet. Avustavia muusikoita on mukana useita. Sotaisat tapahtumat sijoittuvat näyttämön ulkopuolelle, mutta seuraukset kuvastuvat aarioissa, duoissa ja kuoroissa. Samson ei ole toimintaspektaakkeli raamatullisesta Arnold Schwarzeneggeristä , vaan kohottava kasvukuvaus voimien kadottamisesta hengelliseen valaistumiseen. Alia Vox AV9932. Händelin Samson on Vanhan testamentin voimamiehestä kertova kolmetuntinen oratorio, joka valmistui vuonna 1743 pian Messiaan jälkeen. Berliozin juhlamessu, Messe solennelle , on kaksikymppisen säveltäjän kunnianhimoinen sävellys vuodelta 1824, joka katosi vuosikausiksi löytyäkseen antwerpeniläisen kirkon urkuparvelta vuonna 1992. Kamarikuoro Utopia, Andrew Lawrence-King, harput ja johto. . Piae Cantiones -lauluja on toki toteutettu ennenkin historiallisten esityskäytäntöjen tulokulmalla, tyypillisesti renessanssiin ankkuroituen ja usein asiallisen hillitysti. Levyn ongelmana ovat kuorosoinnin epäpuhtaudet ja sumuisuus, jota äänityspaikan huppuinen kaikuisuus korostaa. Sovitukset ovat paitsi huolellisesti perehtyneitä myös herkullisia ja jouluhitteihin sopivan riemukkaita. klo 19.00 Luontokeskus Naava, Pyhätunturi Lucie Horsch, nokkahuilut ja musiikillinen johto Alexandra Nepomnyashchaya, cembalo ja piano BACH / STOKOWSKI – LEO – SCHREKER – VIVALDI – TELEMANN – PEIKO – WENNÄKOSKI TILOJA, KUVIA JA KÄÄNTEITÄ Kamarisinfoniakonsertti II To 6.2. Samsonin musiikki on Händeliä parhaimmillaan, ja John Buttin johtama Dunedin Consort on levyttänyt oratorion täysin lyhentämättömänä
Musisointi on parhaimmillaan kimmeltävissä harmoniaimprovisaatioissa, jotka vievät keskiaikaisten yliopistojen jouluriehatunnelmaan. Levyllekin ne yltävät lähinnä vain sinfonioiden kokonaislevytyksissä, joista tässä on käsissä markkinoiden huokein, alun perin VEB:n Eterna-merkin, sittemmin Berlin Classicsin ja nyt Brilliant Classicsin julkaisema Otmar Suitnerin ja Berliinin Staatskapellen vuosina 1979–1983 levyttämä kokonaisuus. ANTTI HÄYRYNEN Kopatchinskaja ”Time and Eternity” mm. 19, Rakkaus ja viha op. Musiikki tuo foxeineen ja galoppeineen mieleen berliiniläiskabareen, joka oli Shostakovitshin satiirisen nuoruudentyylin lailla R ONDO C LASSIC 1|2020 67 laulajistoon rakennetaan mukavasti kokoonpanovaihteluita, mutta sointikuvan huokoisuus vie niiltä tehoa. Brilliant Classics 96043 (5 cd). Camerata Bern & Patricia Kopatchinskaja, viulu ja liidaus. Keskiaikainen tyyli kaipaisi selvästi lisää teräväpiirtoisuutta. Yhden kaarroksen muodostavassa esityksessä holokausti ja Jeesuksen kärsimys, epätoivo maailman pahuuden keskellä ja hengellinen lohdutus kietoutuvat moniääniseksi verkoksi, johon yhdistyy esittäjien kotikaupungin uskonnollisten yhteisöjen edustajien rukouksia, puolalaisia kansanlaulajia ja de Machaut’n myöhäiskeskiaikaista musiikkia. Nämä ovat kaikki avuja, joilla Dvo?ákin sinfoniat saa toimimaan. Hartmann, Martin, Zorn, Fišer, Bach. Antonín Dvo?ákin sinfonioista nro:t 7–8 kuuluvat orkesterin vakio-ohjelmistoon, nro:t 5 ja 6 hieman satunnaisemmin, mutta varhaisia sinfonioita ensimmäisestä neljänteen en muista kuulleeni konsertissa koskaan. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN ORKESTERI & KONSERTOT Dvo?ák Antonín Dvo?ák: Sinfoniat 1–9. Tällainen esitys on tarkoitettu koettavaksi livenä, ja vaikka hanke on ollut tärkeä taltioida, äänitteenä sen vaikuttavuus jää etäiseksi. Time and Eternity on viulistin installaatiomainen kokonaisuus yhdessä Camerata Bernin kanssa. hän lietsoo Itä-Berliinin orkesterista iskevää soittoa. Vladimir Majakovskin aikansa neuvostomenoa ilkkuva Lude sai ensi-iltansa Vsevolod Meyerholdin ohjaamana ja Aleksandr Rodzenkon visualisoimana 1929. Kun tähän hygieeniseen todellisuuteen tuodaan vuodelta 1929 NEP-kauden keinottelija ja syöpäläisiä, saadaan aikaiseksi kaaos, joka loppuu vasta, kun molemmat on suljettu eläintarhaan. Erityinen ilonaihe ovat puupuhaltimet, joiden sointi on puolimatkassa Prahaan. Ei voi myöskään olla ajattelematta, että kun taiteella pureudutaan näin isoihin teemoihin, universaaliudesta huolimatta niitä voisi ulottaa tuntuvammin myös omaan aikaamme. Patricia Kopatchinskaja ei tyydy ’soittamiseen’ ja ’musiikkiin’ vaan antaa taiteilijuutensa levitä perinteisen konsertin raameista välittämättä. . Jos kahdesta viimeisestä sinfoniasta on legendaarisempiakin levytyksiä, on esittäjien ruuti niissäkin kuivaa, eikä sitä säästellä. 38. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Shostakovitsh Dmitri Shostakovitsh: Lude op. Seitsemännen sinfonian mollidraaman hän hahmottaa muita teoksia monumentaalisemmin. . On vuosi 1979, maailmassa kommunistinen järjestys eikä luteita sängyissä. Hän oli Clemens Kraussin oppilas ja Hans Swarovskyn seuraaja Wienin musiikkikorkeakoulussa. Berliinin Staatskapelle, johtajana Otmar Suitner. . Alpha 545 . Itävaltalainen Suitner työskenteli pääosan urastaan Itä-Saksassa ja edusti germaanista Kapellmeister-traditiota. Suitner onnistuu erityisen hyvin varhaissinfonioissa, jotka eivät ole oikein innostaneet muita johtajia. . Naxos 8.574100. Runoilijan ohje säveltäjä Dmitri Shostakovitshille oli: ”Sävellä palomiesten musiikkia”. Nuoren Dvo?ákin orkesterisaundi on Wagnerin Tannhäuserin ja Lohengrinin kyllästämää, tyyli dramaattinen ja ote hellittämättömän reipas. Maanmieheensä Herbert von Karajaniin nähden tyyli oli koruttomampi ja maanläheisempi, mutta selkeydessään ja tasapainoisuudessaan kestävä. Mannheimin oopperakuoro, Rheinland-Pfalzin Saksalainen Valtionfilharmonia, johtajana Mark Fitz-Gerald. Näin kontekstualisoituna musiikki lakkaa olemasta pelkkiä esteettisiä ääniaaltoja. Karl Amadeus Hartmannin natsien uhreille äänen antava Concerto Funebre (1939) saa ympärilleen juutalaista musiikkia ja venäläisen vallankumouslaulun, kun taas Frank Martinin pääsiäiskuvaelma Polyptyque (1973) rytmitetään Bach -koraaleilla. . Pitkäjänteisempää kehittelyä ja tsekkiläisiä tanhuaiheita alkaa esiintyä räväkästä viidennestä sinfoniasta eteenpäin, ja Suitner poimii hyvin böömiläisen poljennon kuudennen sinfonian furiantista. Jouset muuttuvat rukoileviksi ääniksi, vaativimpana Kopatchinskajan epätoivoisesti kuiskiva ja todistava viulu. Suitnerin tempot ovat riuskoja, ja CD | 1 2
. Mielenkiintoisessa esseessään Esfahani puhuu jumalallisuuden ja inhimillisyyden yhdistymisestä toccatoissa, ja tulkinnoista kohoavat selväpiirtoisina esiin horisontaalisina leijuvat ja kulmikkaan fyysisinä kovaa vauhtia päätymässä kiellettyjen listalle. Keith Jarrett, piano. Rheinland-Pfalzin Saksalainen valtionfilharmonia on löytänyt Mark Fitz-Geraldin ja fleksatonin johdolla sisäisen anarkistinsa. . klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari ja alttoviulu Jyrki Lasonpalo, konserttimestari ja viulu MARIAN PETRESCU PIANO MAN to 12.3. Päällimmäisenä on inhimillisyys, kosketuksen ( toccare ) todellisuus. Lähestymistapa on periksiantamattoman tutkimuksellinen, lopputulos luovaa vapautta korostava. Levy kuuluu Naxosin kauden parhaimpiin. klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Rebecca Roozeman, viulu SINFONIA CONCERTANTE to 19.3. Ero ei ole päätä huimaava, mutta silti olennainen. Sen seurauksena hänen studiolevytystään Bachin preludeista ja fuugista leimaa hienoinen akateemisuus, mutta nyt ECM on julkaissut hänen samoihin aikoihin (1987) New Yorkissa tekemänsä konserttitaltioinnin. hyppelehtivät jaksot. Muunnos täysipainoisiksi kamarisinfonioiksi on onKEVÄT 2020 KEVÄT 2020 KLARINETTIUNELMIA to 23.1. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: Kamarisinfoniat nro 1 ja 3. Vaikutelma 68 R ONDO C LASSIC 1|2020 CD nistuneempi kuin Shostakovitshin kvartetoista säveltäjän luvalla tehdyt orkesterisovitukset. Jääräpäinen ja itsetietoinen Mahan Esfahani on valmistellut nuoren Bachin toccatoista oman esitysedition, jossa tuo esiin itselleen tyypillisen ”autenttisuuden” kritiikin: Bachin ”intentio” on aina vuoropuhelua säilyneiden versioiden, aikalaiseditoreiden ja tulkitsijoiden musiikkifilosofioiden välillä. 151, 1990) kamarisinfonia perustuvat Weinbergin toiseen (1940) ja viidenteen (1945) kvartettoon. Bach: Toccatat BWV 910– 916. Kolmannessa kamarisinfoniassa painottuu elegisyys, jota Weinberg ryhdittää taitavalla kontrapunktilla. Koomisissa kohtauksissa Shostakovitshin terä on tallella, mutta sankarimoodissa musiikista kaikkoaa persoonallisuus. klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Fanny Söderstöm, piano Eero Heinonen, piano 2 X 4 VUODENAIKAA ke 19.2. Soitossa on erityistä ruumiillisuutta ja läsnäolevuutta, ja näkymättömänäkin instrumentti ruumiillistuu kuulijalle koneistoäänillään ja rekisterinvaihdoksista syntyvillä hälyillä, joita Esfahani ei peittele – ja jotka totisesti ovat cembalomusiikin suola. . . Shostakovitshin näyttämömusiikki tarjoaa hilpeän puolituntisen Pultin , Kultaisen ajan tai Nenän tapaan. Soittoa leimaa elastinen virtuoosisuus ja huolellisuus, jossa jokaista nuottia kohdellaan tasaveroisesti. Konserttitilanteessa Jarrett on rahtusen nopeampi, vapaampi ja inspiroituneempi. klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Roger Chiang, viulu SAIMAA SINFONIETTA VENÄLÄINEN ILTA to 5.3. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Bach Johann Sebastian Bach: Das wohltemperiertes Clavier I. S. ANTTI HÄYRYNEN SOITINMUSIIKKI Bach J. Taideohjelmistossa hänen soittonsa oli kurinalaisen objektiivista, putsattua jazzin omaperäisyyksistä. Ensimmäinen kamarisinfonia on rakenteeltaan naseva ja ilmaisultaan tiivis – lineaarisessa selkeydessään toimiva teos myös pitkälle ehtineille oppilasorkestereille. Oman innokkaan panoksensa touhuun antaa Dani Jurisin valmentama Mannheimin oopperan kuoro solisteineen. Albert Gendelshteinin elokuva Rakkaus ja viha (1935) edustaa muutamaa vuotta myöhemmin voimaan astunutta sosialistista realismia: siinä työläisnaiset ryhtyvät puolustamaan kaupunkiaan hyökkääjiä vastaan. Samoin on laita Jarrettin, jonka mukaan Bachin musiikki on niin hyvin sävellettyä, että oikeissa käsissä se soittaa itse itsensä. Jazzpianisti Keith Jarrettin rakkaus Bachin musiikkiin on ollut kestävää, ja hänen studiolevytyksensä (1987) Das wohltemperiertes Clavierin ensimmäisen kirjan preludeista ja fuugista on vakuuttanut, ettei kyse ole ollut pintapuolisesta ihastuksesta. klo 19, Mikkelin tuomiokirkko Jonas Rannila, kapellimestari Päivi Pylvänäinen, Essi Luttinen, Mika Nisula, Heikki Kilpeläinen RHAPSODY IN BLUE ke 22.4.2020 klo 19, Mikaeli Eero Lehtimäki, kapellimestari Iiro Rantala, piano LINDA LAMPENIUS ke 6.5.2020 klo 19, Mikaeli Hossein Pishkar, kapellimestari Linda Lampenius, viulu Rondo_60x297mm_K2020.indd 1 Rondo_60x297mm_K2020.indd 1 9.12.2019 14:04:42 9.12.2019 14:04:42. . klo 19, Helsingin Vanha kirkko ke 8.4. klo 19, Mikaeli Harri Hyppölä, kapellimestari Marian Petrescu trio PÄÄSIÄISKONSERTTI MOZART REQUIEM ti 7.4. East-West-kamariorkesteri, johtajana Rostislav Krimer. Tekstuureihin syntyy loisteliaita paksuusja leveyseroja, tilantuntua ja pysäyttämätöntä liikettä. Mieczyslaw Weinbergin (1919–1996), Neuvostoliittoon maailmansotaa paenneen puolanjuutalaisen säveltäjän musiikki on noussut hänen kuoltuaan voimalla esiin ystävänsä Shostakovitshin varjoista. Hyperion CDA68244 . Kamarisinfoniat kuuluvat Weinbergin myöhäistuotantoon, mutta niiden pohjana ovat sodan aikana syntyneet jousikvartetot. Fitz-Geraldin pätevästi rekonstruoimana ja toteuttamana elokuvapartituuri täydentää ansiokkaasti Shostakovitsh-diskografiaa. Pelkille jousille sävelletyt ensimmäinen (op. Jazzklarinetisti Benny Goodman piti aikoinaan tarkoin erillään swing-soittonsa ja poikkeamiset klassiseen ohjelmistoon. Naxos 8.574063. ECM 481 8016. Juri Bashmetin nimeä kantaville musiikkijuhlille koottu ja Rostislav Krimerin johtama East-West-kamariorkesteri tekee vaikutuksen hivelevällä saundillaan, mutta myös intensiivisellä virtuoosisuudellaan. Toccatat räiskyvät kuumeisina Jukka Ollikan vastikään rakentamalla valtavaäänisellä cembalolla, jonka tehoja hyödynnetään kuitenkin sopivan maltillisesti. klo 19, Mikaeli Katarina Andreasson, kapellimestari David Krakauer, klarinetti SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA PIANOSPEKTAAKKELI PIANOSPEKTAAKKELI la 8.2. 145, 1987) ja kolmas (op. Mahan Esfahani, cembalo
Teokset ovat sonaatteja, canzoneja tai sinfonioita – otsikoilla ei ole väliä, ainoastaan barokkisäveltäjien kisaavalla halulla näyttää, että näillä välineillä kaikki on mahdollista. Kummankin cd:n arvoa kasvattaa yli parikymmensivuinen, harvinaisin valokuvin kuvitettu kansivihko. Pauliina lehtinen, viulu, Sakari Lipasti, piano 24.3. Esimerkiksi oopperasopraano Malmi Vilppula laulaa nimilaulun SF:n musikaalimaisimpaan sotilasfarssiin Kasarmin tytär . . . Laura Vikman, viulu, Kirill Kozlovski, piano (Beethovenin viulusonaatit II) 17.3. Myös instrumentaalikappaleita on Bergström-levyllä runsaasti. Barokkinen runsaus ja rajattomuus on jälleen punaisena lankana, mutta levyltä erottuvat myös eri kehityslinjat Italiassa ja hollantilaisen Sweelinckin kautta Saksaan. Elokuvassahan sopraanon tahtiin suutaan aukoo elokuvatähti Elina Pohjanpää . Juha-Pekka Vikman, viulu, Li Qui, viulu. Ricercar-merkki tunnetaan hyvin taustoitetuista ja huolella tuotetuista vanhan musiikin levyistään. Laura Vikman, viulu, Kirill Kozlovski, piano (Beethovenin viulusonaatit III) 7.4. Sen merkitys korostuu Boccarellan näyttäessä räiskyvin ottein, kuinka Frescobaldista päädyttiin Frobergerin , Buxtehuden ja Reinckenin kautta Bachin kontrapunktiseen suurenmoisuuteen. Jukka Romu, baritoni, Arto Tarkkonen, harmonikka 25.2. Clematis, johtajina Stéphanie de Failly ja Brice Sailly. Pertti Jalavan sävellyskonsertti; Lorien Trio (Puola) sekä Juha-Pekka Vikman, viulu, Mikko Multamäki, kontrabasso ja Patrik Kleemola, kitara 12.5. R ONDO C LASSIC 1|2020 69 on edelleen objektiivinen, musiikin ajatonta suurenmoisuutta korostava, mutta kirkastunut aiemmasta pidättyvyydestä. Toivo Kärjen säveltämiä elokuvalauluja on restauroitu savikiekkojen lisäksi suoraan filmien ääniraidoilta. ANTTI HÄYRYNEN Gabrieli ym. Eeva Mattila, piano 14.4. ANTTI HÄYRYNEN ELOKUVAMUSIIKKI Kärki & Bergström Suomalainen elokuvamusiikki: Vol. Erik Rousi, basso, Jonathan Zakin, piano 5.5. Giovanni Gabrieli, Salomone Rossi, Biagio Marini, Dario Castello, Giovanni Fontana, Giovanni Buonamente, Marco Uccellini, Francesco Cavalli. Bergströmin levyllä voi kuulla aikojen muutoksen: musiikissa on soitinnuksesta alkaen urbaanimpi syke ja modernimpi ote kuin Kärjen haitarivetoisissa agraareissa jenkoissa ja polkissa. . Ranskalaisyhtye pursottaa runsaudensarvestaan säkenöivää soittoa tuutin täydeltä. TOMMI SAARELA CD WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KONSERTTISARJA Kevät 2020 Konsertit tiistai-iltaisin klo 19.00 Ovet avataan klo 18.30 Vapaa pääsy 7.1. Quattro violini a Venezia esittelee viulun kehitystä sooloja yhtyesoittimena 1600-luvun Venetsiassa. Ricercar RIC407. Rillumarei-kauden ykköselokuvasta Rovaniemen markkinoilla on ahdettu levylle toistakymmentä kappaletta, tulkkeinaan esimerkiksi Esa Pakarinen ja riimittelijä Reino Helismaa itse. Tässä on kaksi esimerkkiä oivaltavasta ohjelmasuunnittelusta ja sen viimeistellystä toteutuksesta kansikuvia ja esittelytekstejä myöten. 8 Harry Bergströmin SF-musiikkia 1952–1959. Artie Music AMCD 1053, AMCD 1054. . Andrea Boccarella on varustautunut neljällä Philippe Humeaun 1600-luvun mallien mukaan rakentamalla cembalolla ja soittaa pienimuotoisen mutta värikkään toccatan historian Claudio Merulosta (1533–1604) Johann Sebastian Bachiin (1685–1750). 7 Toivo Kärjen musiikkia 1950–1952, Vol. Harri Sippel, alttoviulu & Anni Collan, piano 19.5. Andrea Buccarella, cembalo. Claudio Merulo, Giovanni Picchi, Girolamo Frescobaldi, Jan Pieterszoon Sweelinck, Johann Jacob Froberger, Johann Caspar Kerll, Dietrich Buxtehude, Johann Adam Reincken, Johann Sebastian Bach. Ricercar RIC404. Henry Theel laulaa ikimuistoisia tangoja ja valsseja kuten Köyhä laulaja ja Kotimaan sävel , mutta ääneen pääsevät myös viisikymmenluvun alun tulokkaat Matti Louhivuoresta Metro-tyttöihin. 24:n preludin ja fuugan jälkeen kajahtavat suosionosoitukset kertovat, että Jarrett on tehnyt matkansa vuorovaikutuksessa elävien ihmisten kanssa. Barokin toccata tarkoitti alun perin improvisoitua ja hanakasti virtuoosiseksi yltyvää musiikkia kosketinsoittimille. Turku Ensemble LiQi, viulu; Harri Sippel, alttoviulu; Andreas Helling, sello 10.3. Turku Ensemble 28.4. Vähempikin olisi ehkä riittänyt. Vaikka levyn ote on opettavainen, lopputulos on ennen kaikkea viihdyttävä. Risto Lauriala, piano 18.2. Italian toccare tarkoittaa koskettamista tai vaikkapa tökkäämistä. . Kärki-levyn jatkoksi aikajanalle asettuva Harry Bergströmin elokuvasävellyksiä esittelevä levy sisältää harvinaisia savikiekkolevytyksiä muun muassa elokuvista Hilja maitotyttö ja Taas tapaamme Suomisen perheen . 21.4. Levyillä laulavat takavuosien elokuvatähtien lisäksi tuntemattomammat solistit, jotka lainasivat ääntään laulutaidottomille näyttelijöille. Laura Vikman, viulu, Kirill Kozlovski, piano (Beethovenin viulusonaatit I) 3.3. Quattro violini a Venezia. Suomalaisen elokuvan kulta-aikojen musiikkia esittelevän äänitesarjan uutuuskaksikko tarjoilee sekä ikivihreiksi muodostuneita että unohdettuja helmiä 1950-luvulta. Levyn päättävä Bachin Toccata BWV 912 on kaksi kertaa muita laajempi. Jani Lehtonen, viulu, Jani Aarrevaara, piano 31.3. Emil Holmström, piano 11.2. Toccata. Panu Sundqvist, sello #turkutekeehyvää Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku Järjestäjä: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala. Suurimman roolin Bergström-levyllä nappaa Olavi Virran tähdittämä Kipparikvartetti, mutta naissolistejakin esitellään ilahduttava joukko. Clematis-yhtye näyttää itsenäisen soitinja kamarimusiikin juuret Uccellinin , Giovanni Gabrielin , Marinin , Rossin , Buonamenten ja päätteeksi Cavallin teoksissa, jotka huokuvat löytämisen riemua
enemmän melodinen, milloin enemmän hälyllinen.” ”Ääni ei voi olla vain sample, ääniote jostain (esim. Oulussa miestään valepuvussa pelastamaan saapuvan sankarittaren vaatteisiin pukeutuu viime vuonna Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta valmistunut Silja Aalto. Nämä asiat yhdistyvät musiikissa ja äänisuunnittelussa.” Tehosteiden rakentaminen musiikillisen ajattelun kautta on Fageruddin mielestä tavattoman kiinnostavaa. Luonto on tuntuvasti läsnä, samoin isoäidin muistot ja hänen olemuksensa. ”Suomessa kilpailu sopraanolaulajien kesken on tiukkaa, koska heitä on hyviä niin paljon. HARRI KUUSISAARI Suomen aktiivisimpiin teatterisäveltäjiin kuuluva MARKUS FAGERUDD on tehnyt musiikin Lahden kaupunginteatterissa 16.1. Kuullaan, jos aineksesta muodostuu melodia tai muu tunnistettava musiikillinen ele, mutta esimerkiksi tuulen luoma mielleyhtymä tuntuu pikemminkin kuin kuuluu.” ”Ääni voi myös auttaa näyttelijää, antaa kantovoimaa olla näyttämöllä. ”Rooli on yhtä suurta kasvua kohti loppua, joten se on osattava rytmittää oikein. UUDET LAULAJATUTTAVUUDET ovat aina jännittäviä, varsinkin niin vaativissa rooleissa kuin Fidelion Leonorassa, jossa ovat suomalaisista viime vuosina mainetta niittäneet lähinnä Karita Mattila ja Camilla Nylund. Teatteriversion kiinnostavuutta lisää se, että siihen on musiikin tehnyt alan ahkerimpiin ja kiitetyimpiin säveltäjiin kuuluva Markus Fagerudd. Florestanina Oulussa on Kenneth Traver, joka on tunnettu Rossinin parista, joten eiköhän yhdistelmä toimi. Näyttelijä on teatterissa kaiken ydin”, Fagerudd tiivistää. ”Äkkiseltään Kesäkirja voi tuntua hankalalta transponoida teatterinäyttämölle. Amerikassa parissakin kilpailussa. Roolidebyyttinsä tekee siinä sopraano SILJA AALTO. Kirjassa ei ole draamaa teatterin näkökulmasta, on vain © SA AR A VU O R JO K I Markus Fageruddin musiikki pureutuu sekä Kesäkirjan ulkoiseen että sisäiseen maailmaan. Kirja kertoo Sophia-tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta Suomenlahden saarella. Tässä omaan ääneensä luottamisessa ja yliyrittämisen välttämisessä on laulamisen kiehtova haaste.” Silja Aalto voitti Toivo Kuula -laulukilpailun Alavudella 2016, ja sen jälkeen menestystä on tullut myös mm. suomeksi kantaesitettävään TOVE JANSSONIN Kesäkirjaan. Hän halusi kuitenkin hoitaa lapset ennen kuin lähti vakavammin luomaan kansainvälistä uraa. Roccona on Petri Lindroos ja Marcellinana Virva Puumala. Lahden kaupunginteatteri tuo sen ensimmäistä kertaa suomeksi näyttämölleen 16.1. Leonora on jo pari astetta raskaampi, mutta Aallon mielestä oleellisinta siinä on suunnitella voiman käyttö niin, ettei syö eväitä liian aikaisin. ”Kuitenkin juuri tuossa impressionistisessa udussa on mahdollisuus soutaa ja löytää. Saaristolaisnäytelmä soi luonnon ja ihmisten ääniä. Oulun Fidelion johtaa Huba Hollók?i. Isoäiti ja Sophia saarella, jolla aika vetelehtii kesäpäivien lämmössä”, Markus Fagerudd toteaa. ”Puccini on laulajaystävällistä, kun taas Beethoven on instrumentaalisempaa: tunteet eivät vello vaan ovat ikään kuin laatikossa”, hän vertaa. alkaen. tuuli), vaan sillä on oltava elämää. Juuri tästä syystä ääntä puheteatterissa ei huomata ensinkään. Tässä taistelussa hyvän puolesta ja pahuutta vastaan on teoksen mahtava imu”, hän kertoo. Vasta loppuduetossa voi avata kaikki luukut vapauden huumaan. tehosteiden käyttöä, ne kun ovat harvoin kiinni siinä näyttämöllisessä todellisuudessa, jota parhaillaan etsitään.” ”Kesäkirjassa havainnoidaan, Sophian mielikuvitus laukkaa täysillä eri suuntiin. Sen on vastattava moneen kysymykseen. Mikä muisto tai olotila häntä ajaa?” ”Loppupelissä on tärkeää, että ääni/musiikki on saumaton esityksen kanssa. . Hyvän puolesta Oulun Fideliossa Silja Aallolle Oulun Fidelio on tärkeä debyytti isossa roolissa.. Luonnon ja ihmisen ääniä ”Oma kokemus saaristosta, kesäkuukausien eri luonteet, veden ääni, aamujen usvat, iltojen tuulenvire, syyskesän pimeys, saaren hiljaisuus jne. Hänen aiempia roolejaan ammattilaisena ovat olleet La Bohèmen Mimi ja Figaron häiden Susanna Tallinnan Estoniateatterissa. ”Olen lyyris-dramaattinen sopraano, jollaisille Leonora kyllä sopii. Itse vierastan ns. Musiikki ja äänisuunnittelu ovat pitkään lyöneet kättä, ja Kesäkirjassa liitto on väistämätön. Milloin se on esim. – kaikki vaikuttavat siihen, miten rakennan juuri tämän Kesäkirjan äänimaailman. Ei sitä kuitenkaan auta lähteä ajattelemaan, vaan täytyy luottaa siihen, että jos on tarpeeksi annettavaa ja tekniikka on kunnossa, tilaisuuksia tulee.” . Dramatisointi on Pipsa Longan ja ohjaus Laura Jäntin. suomessa soi 70 R ONDO C LASSIC 1|2020 Koonnut: HARRI KUUSISAARI TOVE JANSSONIN vuonna 1972 ilmestynyt romaani Kesäkirja on käännetyimpiä suomalaisia kirjoja, sillä se on luettavissa jo 26 kielellä, ja sen pohjalta tehtiin Lontoossa myös teatterinäytelmä vuonna 2014. Minua kiehtoo erityisesti mahdollisuus saada rakentaa roolia ohjaaja Tuomas Parkkisen kanssa alusta asti.” LUDWIG VAN BEETHOVENIN juhlavuoden ensimmäinen isompi tempaus Suomessa on Oulun kaupunginteatterin ja Oulu Sinfonian yhteistuotanto säveltäjän ainoasta oopperasta Fidelio (17.–31.1.). Miten tämä henkilö sen kuulee. ”Äänen kehitystä on vaikea ennakoida – minun tapauksessani se saattaa kasvaa vielä dramaattisempaan suuntaan. Yritän kuitenkin säilyttää sellaisen prässäämättömän heleyden ja kirkkauden, joka kantaa itsestään orkesterin yli. Töitä eri orkesterien solistina on riittänyt hyvin, ja hän opettaa laulua Tuusulanjärven avoimessa musiikkikoulussa
Pe 10.1. 5 nrot 1 ja 2, Lanzetti: Sonaatti op. Ma 6.1. Eva Dahlgrenin musiikkia. Olli Mustonen, piano. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa klo 19. Bjarke Mogensen, harmonikka. La 11.1. Joonas Tuuri, basso, Teppo Mäkynen, rummut, Toomas Keski-Säntti, piano. Klaus Mäkelä, joht. Jaakko Kuusisto, joht. Alan Buribajev, joht. Ritarihuoneella klo 18. Huang Mengla, viulu. Ke 8.1. & saksofoni. Baiba Skride, viulu, Harriet Krijgh, sello, Lauma Skride, piano. Muut esitykset (klo 19 ellei toisin mainittu): 18.1. Pe 31.1. Pe 10.1. Tianyi Lu, joht. To 16.1. Tuomas Parkkinen, ohjaus. Dima Slobodeniouk, joht, Adès: Dances from Powder Her Face, Prokofjev: Tuhkimo-sarja nro 1, Simo Santapukki: Ukkonen (ke). Susanna Mälkki, joht. To 23.1. Anssi Tikanmäki: Musiikki elokuvaan Juha. Sian Edwards, joht, Ilja Gringolts, viulu. Kimmo Tullila, joht. Reijo Tunkkari, viulu. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19. 5 nro 5, Hellendaal: Sonaatit op. Ke 29.1. ja Su 12.1. Jackie Shin, joht, Sakari Männistö, jonglööri. Oulun kaupunginteatterissa klo 19. Anu Komsi, sopraano. Pe 31.1. To 23.1. To 16.1. 1 nro 9. Kuopion Viulukilpailu, Finaali. Christian Kluxen, joht. Pe 24.1. Hannu Lintu, joht. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. Dutilleux: Métaboles, Tshaikovski: Viulukonsertto, Stravinsky: Sarja baletista Tulilintu. Kaustinen-salissa klo 19. , 25.1. , 24.1. Aki Kaurismäki: Juha. Salieri: 26 Variazioni sulla Follia di Spagna, Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 3, Schumann: Sinfonia nro 2. Bach, Couperin. Pe 24.1. Pe 24.1. Ginastera: Variaciones concertantes, Raitio: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 7. Sibelius: Lento, Sibelius: Presto, Nørgård: Pastorale, Tüür: Action, Passion, Illusion, Rautavaara: Adagio celeste, Heininen: Michaelmas, Concerto da Camera. To 9.1. Pe 31.1. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19. Beethoven: Fidelio. Beethoven: Die Weihe des Hauses -alkusoitto, Babtiste Trotignon: Trumpettikonsertto ”Move” (ke), Beethoven: Sinfonia nro 3. Debussy: Faunin iltapäivä, Ruders: Sound and Simplicity – Seven Pillars of Music for Accordion and Orchestra, Stravinsky: Petrushka. Gianandrea Noseda, joht, Bruckner: Sinfonia nro 9. Pe 17.1. Bach: Sonaatti op. Romain Leleu, trumpetti. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa klo 19. (Sellosali klo 16) Barokkiyhtye Clavicula. Ke 15.1. Snellman-salissa klo 19. Su 19.1. Anna-Maria Helsing, joht, Emma Salokoski, laulu. , 31.1. Sakari Oramo, joht. Stravinsky: Konsertto Es ”Dumbarton Oaks”, Wennäkoski: Jong, Stenhammar: Serenadi. Martin: Etydejä jousiorkesterille, Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 1, Saint-Saëns: Allegro appassionato pianolle ja orkesterille, Schubert: Sinfonia nro 5. Beethoven: Kolmoiskonsertto C, Bruckner: Sinfonia nro 2. Beethoven, Ries. Su 26.1. Huba Hollók?i, joht. Laura Mikkola, piano. Huang Ruo: Folk Songs, He Zhanhao & Chen Gang: Butterfly Lovers’ Violin Concerto, Dvo?ák: Sinfonia nro 9 e. Ades: Living Toys, Strauss: Käyrätorvikonsertto nro 1, Brahms: Sinfonia nro 1. Daniel Blendulf, joht. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 19.1. konservatoriolla. Pe 24.1. Thomas Zehetmair, joht. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19. Eivind Gullberg Jensen, joht. Baptiste Lopez, viulu ja liidaus. Andreas Spering, joht, Baiba Skride, viulu, Harriet Krijgh, sello, Lauma Skride, piano. Kaija Saarikettu, joht. Jovanka Trbojevic: Vertigo, Bartók: Pianokonsertto nro 1, Beethoven: Sinfonia nro 7. Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto, Schumann: Sellokonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 7. ja To 23.1. Von Flotow, Melartin, Järnefelt, Hannikainen, Palmgren. Andreas Brantelid, sello. & viulu. Gioachino: La Cenerentola, alkusoitto, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Respighi: Rooman suihkulähteitä, Tshaikovski: Italialainen kapriisi. Riku Niemi, joht, Anssi Tikanmäen Orkesteri ATO. Aapo Häkkinen, cembalo. Jean-Jacques Kantorow, joht, Alexandre Kantorow, piano. Katy Woolley, käyrätorvi. La 4.1. Augustin Hadelich, viulu. Sakari Oramo, joht. Jukka Perko, joht. 15, Geminiani: Sonaatti op. Elina Mustonen, cembalo & näyttelijä, Johanna Isokoski, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Kokkola-kvartetti, Rabbe Smedlund, näyttelijä, Juha Vuorinen, näyttelijä. Berlioz: Kuningas Lear, alkusoitto, Bartók: Herttua Siniparran linna. Vesa Tapio Valo, ohjaus & käsikirjoitus. Musiikkitalon Cameratassa klo 16. Silja Aalto, Leonore, Kenneth Tarver, Florestan, Heikki Kilpeläinen, Pizarro, Virva Puumala, Marzelline, Aki Saarela, Jaquino, Petri Lindroos, Rocco. Beethoven: Alkusoitto oopperasta Fidelio, Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C, Mozart: Sinfonia nro 41. Pe 31.1. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Su 26.1. Joonas Ahonen, fortepiano. ”Helppotajuinen kansankonsertti 1930”. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa klo 19. Hannu Lintu, joht, John Irvin, tenori (Faust), Florian Boesch, baritoni (Mefisto), Markus Suihkonen, basso (Brander), Karen Cargill, mezzosopraano (Marguerite), Musiikkitalon kuoro, YL. Hyvän puolesta Oulun Fideliossa. Augustin Hadelich, viulu. To 30.1. Petri Aarnio, viulu, Tuomas Lehto, sello. Alain Altinoglu, joht. C. Abel: Sonaatti e, J. , 22.1. Schumann: Alkusoitto näyttämömusiikista Manfred, Berg: viulukonsertto, Brahms: Sinfonia nro 3. Sauli Zinovjev: Gryf, Schumann: Introduction & Allegro appassionato, Schumann: Introduction & Concert-allegro, Schubert: Sinfonia nro 4. To 16.1. Tuiran kamarikuoro, Cassiopeia. Jorma Hynninen, baritoni. Risto Joost, joht, Janne Mertanen, piano. Schubert: Sinfonia nro 3, Schubert: Sinfonia nro 8 h, Tshaikovski: Viulukonsertto. Szilvia Vörös, mezzosopraano, Mika Kares, basso. Ke 22.1. Leonardo Chiodo, sello. Pe 10.1. ja To 16.1. Pugnani: Orkesterikvartetto III, Schulz: Cembalokvartetto e, Sacchini: Jousikvartetto C, Pergolesi: Stabat Mater, osat 1–3, Cambini: Huilukvartetto D, Graf: Jousikvartetto G, 2. (klo 15) Glière: Neljä kappaletta käyrätorvelle ja pianolle, Schnittke: Jousitrio, Glazunov: Rêverie, Medtner: Pianokvintetto. ja To 30.1. Andreas Spering, joht. To 30.1. 71 R ONDO C LASSIC 1|2020 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Aarre Merikanto: Fantasia, Ekho, Langgaard: Sinfonia nro 6 ”Det Himmelrivende”, Strauss: Vier Letzte Lieder. Hannu Lintu, joht. OULU SINFONIA Pe 17.1. Beethoven: Kolmoiskonsertto C, Bruckner: Sinfonia nro 2. Sascha Goetzel, joht. Pe 10.1. (klo 13), 29.1. ORKESTERIEN TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA | KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Pe 10.1. Berlioz: Faustin tuomio. Pe 17.1. 17, Cirri: Sonaatti op. osa, Pugnani: Orkesterikvartetto Es. ja To 9.1. Myöhäisillan kamarimusiikki: Stravinsky: Sotilaan tarina, sarja viululle, klarinetille ja pianolle. ”Iloisen 1920-luvun musiikkia”
Reeta Tuoresmäen lavastus ja puvustus ovat mustavalkoisen yksinkertaisia ja ankaria epookin ja näytelmän tunnelman mukaisesti. maalle. Sellosaliin tulee Offenbachin Kaunis Helena, jota sitäkään ei Suomessa ole aikoihin nähty, vaikka se kuuluukin tekijänsä keskeisimpiin operetteihin. 10.1. Lisäksi hänen Opera Boxille viime keväänä ohjaamansa LEHARIN Giuditta palaa lavalle Vaasan kaupunginteatterissa.. Saukkonen on sijoittanut sen 1940-luvun neuvostomiehityksen ajan Viroon. Juuri teosten vatsakohtaisuus tekee päällekkäisestä työskentelystä mielenkiintoista. Offenbachilta Saukkonen on ohjannut aiemmin Orfeus Manalassa -operetin ja muutamia pienempiä teoksia, mutta hänen sormensa ovat pitkään syyhynneet tekemään lisää. Marjatta Airas tekee pääosassa paluun Aleksanterinteatteriin, jossa hän Kansallisoopperan aikana teki pääosan urastaan. Hän uskoo, että Offenbachin yhteiskuntakritiikillä, absurdiudella ja vapauden hengellä on tilausta nykypäivänä. Teos sai ensi-iltansa Kansallisoopperassa 1943, ja nyt se saa ensimmäisen esityksensä sitten vuoden 1953. Hänellä on kyky löytää teoksille sellainen toiminnallinen tarttumapinta, joka motivoi nuoret laulajat antamaan parastaan. hupia ja draamaa saukkos-tyyliin Hurjalla työtiheydellä ja ideoiden lennolla vakuuttanut ohjaaja VILLE SAUKKONEN tuo tammikuussa lavalle kaksi vapaan ryhmän tuotantoa: TAUNO PYLKKÄSEN Mare ja hänen poikansa sekä OFFENBACHIN Kauniin Helenan. Viikkoa myöhemmin 16.1. Tuotannon takana on sopraano Kaisa Närerannan johtama Teatro, joka on viime aikoina aktivoitunut vapaan oopperakentän tärkeäksi toimijaksi. Pylkkäsen Mare ja hänen poikansa perustuu Aino Kallaksen näytelmään, joka sijoittuu Viron Liivin72 R ONDO C LASSIC 1|2020 © SA K AR I R O YS K O SUOMESSA SOI Kolme Ville Saukkosen ohjausta pyörii oopperaseurueissa tammikuussa. KUN VAPAA OOPPERARYHMÄ haluaa saada aikaan toimivan ja mielikuvituksekkaan tuotannon pienelläkin budjetilla, paikalle kutsutaan usein Ville Saukkonen. Tammikuuksi hän ohjaa kaksi hyvin vastakkaista teosta. Tässä välissä ooppera esitettiin konsertissa ja levytettiin. Kauniin Helenan tarina kertoo perinteisesti Spartan kauniista Helena-kuningattaresta, jonka Paris-prinssi kaappaa mukaansa Troijaan. Tarinaa kannattelee miehittäjien ja miehitettyjen välinen jännite. saa Aleksanterinteatterissa ensi-iltansa Tauno Pylkkäsen Mare ja hänen poikansa Helsingin oopperayhdistyksen tuotantona. ”Ooppera edustaa säveltäjän melodista ja draamallista tyyliä parhaimmillaan – ei häntä suotta sanottu Pohjolan Pucciniksi. Musiikinjohto on Erkki Lasonpalon. Uskon, että vastakkainasettelu tulee näin lähemmäksi yleisöä”, Saukkonen kerto. Viron liittämisestä Neuvostoliittoon on kulunut 80 vuotta
ja 8.2. Päärooleissa ovat mm. To 30.1. Sibelius: Andante festivo, Golijov: The Dreams & Prayers of Isaac The Blind, Grieg: Kaksi elegistä melodiaa, Mozart: Divertimento B, Trad. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 23.1. mm. Janne Nisonen, joht. Ibert: Trois piéces bréves, Poulenc: Pianosektetto, Vaughan Williams: Pianokvintetto c. Puccini: La Bohème. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa klo 19. Ke 22.1. John Storgårds, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Seuraavallekin kaudelle on jo suuria suunnitelmia: Box ja Skaala tekevät yhdessä Philipp Glassin oopperan Akhnaten helmikuussa 2021. . Senja Rummukainen, sello. To 9.1. Seitakuoron naisryhmä. Jörg Widmann: Con brio, Beethoven: Viulukonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 8. Beethoven: Septetto Es ja Duo nro 1 C-duuri klarinetille ja fagotille, Elgar: Enigma-muunnelmat, sov. To 16.1. Susanne Kujala, urut. Kouvolan kaupungintalossa. Dutilleux: Mystère de l’instant, Poulenc: Urkukonsertto, Pärt: Sinfonia nro 4, Los Angeles. To 30.1. ”Nyky-yleisöllä voi olla vaikeuksia antiikin maailmaan sijoittuvien tarujen kanssa, sillä emme enää tunne sitä myyttimaailmaa kovin hyvin. Saukkonen kokee, että operetilla on edessään uusi aika myös Suomessa. Synagogue Wail sooloklarinetille, Trad. Stravinsky: Danses concertantes, Mozart: Sinfonia concertante viululle, alttoviululle ja orkesterille, Mozart: Kuusi saksalaista tanssia, Britten: Sinfonietta. Senja Rummukainen, sello. Webern: Sinfonia, Mozart: Konserttiaaria ”Ch’io mi scordi di te. Henri Sigfridsson, piano, orkesterin muusikoita. Tarkemmat tiedot musiikkiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/musiikkiopisto. Elokuussa seurue tekee Sebastian Fagerlundin Döbelnin, joka kantaesitettiin Kokkolan oopperassa 2009. – Non temer”, Beethoven: Ah, perfido, Beethoven: Prometheus-alkusoitto. ”Yleisö rakastaa sitä, ja tekijöille se antaa paljon vapauksia rakentaa hauskoja tilanteita.” Opera box, jonka johtotroikassa Saukkonen on yhdessä laulaja Ville Salosen ja kapellimestari Jonas Rannilan kanssa, jatkaa maaliskuussa Puccinin Turandotilla, josta on tulossa tulevaisuuteen sijoittuva scifi-satu. Kotkan konserttitalossa ja To 16.1. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI Mikaelissa klo 19. La 11.1. La 4.1. James Lowe, joht. Jyväskylän Oopperakuoro, Vox Aurea. Niillas Holmberg: Kumollisuus (ke), Wagner: Wolfgangin laulu iltatähdelle, John Cage: Atlas Eclipticalis, Debussy: Clair de Lune, Holst: Planeetat. Tekstistä on leikattu melkoinen osa, mutta kupliva, fatalistinen musiikki toteutetaan täysillä”, ohjaaja lupaa. ORKESTERIEN TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. , 17.1. Kotkan konserttitalossa ja To 23.1. Ville Matvejeff, joht. Katarina Andreasson, joht. To 23.1. Anamarija Knego/Marjukka Tepponen, Aljaz Farasin, Kevin Greenlaw, Kaisa Ranta, Tapani Plathan, Markus Nieminen, Juha Kotilainen, Aleksi Keurulainen, Topi Suutari, Sami Tabell/Iiro Uusitalo. , 30.1. , 9.1. 016 322 2490. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa klo 19. , 7.2. Ke 29.1. Lilli Maijala, alttoviulu. Hakuaika päättyy 12.1.2020 klo 15.00. Eero Lehtimäki, joht. , 31.1. Luvassa on vyöry pohjoista koomista todellisuutta saunabalettia, tv-kisoja ja hyttysparvia unohtamatta, ja Troijan sijaan matkataan Ruotsin laivaan. Alexandra Nepomnyashchaya, cembalo ja piano. Ville Matvejeff, joht. Mackenzie Melemed, piano. Kapellimestarina on nuori lupaus Kaapo Ijas. Ville Matvejeff, joht. Mikko Raasakka, bassoklarinetti. Händel: Aarioita, Rameau: Orkesterimusiikkia. Kuusankoskitalossa. . Tuuli Lindeberg, sopraano. puhallinkvintetille, Beethoven: Jousikvartetto nro 13 B, Große Fuge. Virkaa haetaan jättämällä hakemus Rovaniemen kaupungin sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.rovaniemi.fi/rekry Tiedustelut: Lapin musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kaisa.kuula-bullat@rovaniemi.fi tai puh. Muut esitykset: 8.1. Aznavour, Elliot, Bernstein, Gershwin. Ke 15.1. Anna Baxter, sopraano. Jimmy Chiang, joht. Olari Elts, joht, Viviane Hagner, viulu. Olari Elts, joht. Beethoven: Coriolan-alkusoitto, Mozart: Pianokonsertto nro 13, Beethoven: Sinfonia nro 6. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa klo 19. Raymond Cox, viulu ja liidaus. Anna-Kristiina Kaappola, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Juhan Tralla, tenori, Tommi Hakala, baritoni, Timo Riihonen, basso. Saukkos-tammikuun kruunaa vielä kolmaskin hänen ohjaamansa tuotanto, Leharin operetti Giuditta, joka tuli Opera boxiin viime keväänä ja palaa nyt Vaasan kaupunginteatteriin. Se sijoittuu vuosisadan alkuun, film noirin ja Marlene Dietrichin maailmaan. & viulu. 73 R ONDO C LASSIC 1|2020 JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa klo 19. HARRI KUUSISAARI ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi Lapin musiikkiopistossa viulunsoiton lehtorin viran nro 66368001 sijaisuuden ajalle 9.3.2020 – 26.5.2020 Sijaisuus voi mahdollisesti jatkua myös toimintakaudella 2020–2021. d’Indy: Karadec, Saint-Saëns: Sellokonsertto nro 1, Poulenc: Sinfonietta. Schoeck: Serenadi, Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 1, Beethoven: Sinfonia nro 1. , 24.1. Der Heyser Bulgar. Lucienne Renaudin Vary, trumpetti. Lappeenranta-salissa klo 19. Muut esitykset: 10.1. Kuusankoskitalossa. Seinäjoki-salissa klo 19. Rovaniemellä 20.12.2019 KOULUTUSPALVELUT. Spartan mielikuvia hallitsee miehinen jäykkyys ja sotilaallisuus, joten tuodaksemme sen lähemmäksi olemme siirtäneet tapahtumat Pohjolaan katajaisen Sportian valtakuntaan, jonka kuningatar kaipaa etelän huumaa”, hän kertoo. To 23.1. To 23.1. ”Räävitön burleskius toteutuu itseironisella hengellä. Tibor Bogányi, joht. , 11.1. Kotkan konserttitalossa ja To 30.1. Bach / Stokowski: Preludi E, Leo: Konsertto G, Schreker: Der Wind, Vivaldi: Konsertto g ”La Notte”, Telemann: Konsertto F, Peiko: Decimetto, Wennäkoski: Zeng, Bach: Konsertto d. Tero Harjunniemi, Kaisa Näreranta ja Aki Alamikkotervo. Niillas Holmberg, joiku ja lausunta. Beethoven: Alkusoitto ja aarioita oopperasta Fidelio. David Krakauer, klarinetti. Schulhoff: osia teoksesta Serenadi orkesterille, Kalevi Aho: Konsertto bassoklarinetille ja orkesterille, Sinfonia nro 41. Ke 22.1. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 23.1. To 23.1. KYMI SINFONIETTA Ke 15.1
encore encore@rondolehti.fi tä, mitä menetelmiä musiikinopetuksessa käytetään”, kertoo Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen. ”Opettajaopiskelijoille annetaan yleiskatsaus kaikista metodeista siitä näkökulmasta, mihin musiikilliseen tai s onko suurilla pedagogiikoilla yhä paikkansa. Itse epäilen eri menetelmiä vertailevan vaikuttavuustutkimuksen tarkoituksenmukaisuutta lähtökohtaisesti. © © JASESOI RY. Carl Orffin (1895–1982) pedagogiset ajatukset levisivät Suomen koulujen musiikinopetukseen sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, samoin Unkarista 1950–60-luvuilla maailmalle levinnyt Zoltán Kodályn (1882–1967) mukaan nimetty menetelmä otti tulta alleen sekä peruskouluissa että musiikkiopistoissa. ”Suomessa on vallalla opettajan autonomia, mikä tarkoittaa, että opettajat itse voivat päättää menetelmistään. Tänä päivänä ajatus selkeistä ideologioista on hämärtynyt yhteiskunnallisesti esimerkiksi uskontojen ja politiikan saralla. Maailmanlaajuisista ”isoista” pedagogiikoista viimeisimpänä Suomeen on saapunut Shinichi Suzukin (1898–1998) ajatus, jonka mukaan lapsi oppii musiikkia kielen tavoin eli matkimalla. Onko sama käynyt myös musiikkikasvatuksen puolella, vai koetaanko musiikkikasvatuksen uranuurtajien ajatukset jo vanhentuneiksi. ”Luulen yleisen suuntauksen olevan, että enää ei sitouduta yhteen menetelmään, vaan niitä sovelletaan tilannekohtaisesti. Meillä on siksi hyvin vähän tutkittua tietoa siiJaSeSoi-yhdistys järjestää aktiivisesti koulutusta Orff-pedagogiikan parissa. Itä-Helsingin musiikkiopistosta maailmanvalloituksensa aloittanut ColourStrings on osittain rakentunut Kodály-menetelmän pohjalta. DALCROZE, ORFF, KODÁLY, SUZUKI… 1900-luvulla syntyi useita musiikkikasvatuksen filosofioita, jotka kantavat ajatuksista ja menetelmistä kirjoittaneiden sukunimeä. ”Koska oppijoiden taustat, opetuksen kontekstit, opettajan toimet ja niin edelleen vaihtelevat, luotettavan tutkimuksen tekeminen on haastavaa. Jokainen menetelmä tuo tärkeitä elementtejä musiikinopetukseen.” Sibelius-Akatemiassa pedagogisia opintoja tekevien ei Juntusen mukaan ole tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan haltuun yksittäistä tai useampaa vakiintunutta opetusmenetelmää. Mikä on näiden ajatusten tilanne 2000-luvun Suomessa. Metodiopetusta on ainakin Suomessa häivytetty siksi, että se helposti keskittyy enemmän sisältöön ja opettajan toimintaan kuin oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin.” Laajempaa vertailevaa tutkimusta eri menetelmien ”tehokkuuden” välillä ei Juntusen mukaan ole tehty. Émile Jaques-Dalcrozen (1865–1950) musiikkiliikuntaan, rytmiin ja improvisointiin keskittyvät kasvatukselliset ajatukset tulivat Suomeen jo ennen toista maailmansotaa. 74 R ONDO C LASSIC 1|2020 © IT ÄH EL SI N G IN M U SI IK KI O PI ST O © © JASESOI RY Teksti: SANTERI KAIPIAINEN UOMEN KOULULAITOKSEN kehittyessä historian saatossa nykymuotoonsa on etenkin keskieurooppalaisen perinteen vaikutus ollut voimakasta. Pedagogiikkoihin ja metodeihin syventyminen vaatii opettajalta halua täydennyskoulutukseen
Suzukin asema on vahvistunut vuosien varrella: ensin menetelmä oli käytössä viulussa, sitten muissa kielisoittimissa, huilussa ja pianossa.” Suzuki-opetuksen ohella Käpylässä on myös ”tavallinen” klassinen puoli sekä kansanmusiikkilinja. ”Se tuli Käpylän musiikkiopistoon pian Suomeen rantautumisensa jälkeen. Tosin kaikkihan näistä eivät ole varsinaisia metodeja: Esimerkiksi Orff ja Dalcroze -pedagogiikat eivät anna suoria ohjeita, miten toimia, toisin kuin vaikka Kodály-metodi, jossa opetuksessa edetään tietyn järjestyksen suuntaisesti. Meille olisi tulossa koko ajan enemmän oppilaita kuin pystymme ottamaan vastaan. ”Monessa muussa Euroopan maassa tietyt pedagogiikat ja metodit ovat voimakkaammin läsnä kuin Suomessa. Lisäksi sertifioituneet kouluttajat ovat jäämässä näinä vuosina eläkkeelle.” . Monessa muussa Euroopan maassa tietyt pedagogiikat ja metodit ovat voimakkaammin läsnä kuin Suomessa.. ”Jos vaikka pienellä paikkakunnalla tällainen opettaja muuttaa pois, saattaa opiston sisällä toiminta muuttaa muotoaan yllättävänkin nopeasti.” Opettajan merkitystä korostaa myös Tuuli Talvitie. Siinä lainataan Kodály-metodista muun muassa relatiivista solmisaatiota. Dalcroze-pedagogiset ideat ovat kytköksissä myös Orff-pedagogiikkaan, jonka koulutus on Suomessa aktiivista, ja sitä sovelletaan varmaan siksikin, että Orff-opetus integroi myös koulusoitinten soiton.” Opettaja on metodia tärkeämpi Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettisen mukaan eri metodien hyödyntäminen on vahvuus ja nokkeluus suomalaisessa pedagogiassa. Szilvayn veljekset siirtyivät eläkkeelle vuonna 2010, mutta ehtivät sitä ennen muun muassa perustaa sittemmin kansainväliseksi levinneen ja muihinkin soittimiin sovelletun ColourStrings-menetelmän. Opettajankoulutuspuolella olisi Suzuki-pedagogiikan profiilinnostatus kuitenkin tarpeen. Hänen mukaansa opetusmenetelmät ja -filosofiat saattavat henkilöityä vahvasti jopa yhteen opettajaan. ”Ne ovat ennen kaikkea ajatuksia kokonaisvaltaisesta musiikin oppimisesta. Ne metodit eivät rohkaise luovuuteen ja omaan keksimiseen samalla tavalla, harjoitteet ovat mekaanisia ja pahimmillaan opetus on jopa passivoivaa. Siihen kuuluvia ajatuksia musiikkiliikunnasta löytyy myös uusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, joissa musiikkiliikunnan asema on jälleen vahvistunut. Esimerkiksi Lahdessa Kodály-metodilla on perinteisesti ollut vankka jalansija, samoin Itä-Helsingin musiikkiopistossa Géza ja Csaba Szilvayn jousiopetuksen myötä. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa on musiikin varhaiskasvatus selkeän angloamerikkalaista. Puskaradion kautta muodostuu vääriä käsityksiä.” Kodályn menetelmässä käytetään ennen kaikkea kansanmusiikkia, lastenlauluja sekä klassista musiikkia. Hän toimii rehtorina Käpylän musiikkiopistossa, jossa Suzuki-opetuksella on vahva jalansija. Eihän metodien tarkoitus ole koskaan ollut estää soveltamista muihin metodeihin tai oppimiskäsityksiin, enkä usko, että yksikään musiikkiopisto tai opettajankoulutus on pitkään aikaan vannonut yhden metodin nimeen. ”ColourStrings on hyvin lapsilähtöisesti ja laaja-alaiseen käyttöön suunniteltu, mutta myös Kodály-metodi on siirtynyt selvästi konstruktiivisempaan suuntaan”, kertoo Itä-Helsingin musiikkiopiston rehtori Minna-Maria Pesonen. Tampereella Suzuki-musiikkikoulu yhdistyi juuri Pirkanmaan musiikkiopistoon, mikä parantaa saavutettavuutta. Menetelmän kotimaassa Unkarissa on koulujen musiikinopetus yhä sidoksissa kansanja taidemusiikkiin. Myös ryhmäsoiton perinne on vahva, ja se luo yhteisöllisyyttä”, Talvitie jatkaa, ja huomauttaa myös kansanmusiikkiopetuksen pedagogiikan painottavan korvakuulolta oppimista ja yhteismusisointia. Eli kyllä meidän täytyy olla ylpeä muskareistamme. Menetelmä yksin ei saa mitään aikaan”, Talvitie kokee. ”Suzuki-opetuksen aseman vakaus myös vaihtelee, ja välillä suosio on kausittaista. Tällä hetkellä täytyy olla paneutunut asiaan, jos haluaa löytää tietoa Suzuki-kouluttautumisesta. Dalcroze-pedagogiikka esimerkiksi voi istua jopa paremmin muihin tyyleihin kuin klassiseen musiikkiin. 75 R ONDO C LASSIC 1|2020 pedagogiseen ongelmaan ne ovat pyrkineet vastaamaan ja miten niitä voidaan soveltaa opetuksessa. ”On harmillista, jos tuomitsee menetelmän ilman, että siihen perehtyy. Kyllä Suzukin ja Kodályn rinnalle voisi meillä nostaa Ritva Ollarannan ja Maija Simojoen kaltaiset musiikkileikkikoulun uranuurtajat”, Klemettinen kehuu. ”Tämän päivän näkökulmasta on etu, että meillä on Suzuki-traditio. ”Opettajan ammattitaitoon kuuluu se, että vaikka hän edustaisi tiettyä metodia, pystyy hän joustamaan siitä, jos se ei sovellu oppilaalle. ”Hyvää kuullaan ennen kaikkea siitä, että joku opettaa hyvin ja on hyvä persoona. Ihan pari-kolmevuotiaatkin voivat aloittaa sen, ja kaikilla Suzuki-opettajilla on koulutus heidän kanssaan toimimiseen. Toisaalta vaikka Suzuki-menetelmässä tarjotaankin valmis ohjelmisto, voi sen pedagogisia periaatteita musiikillisesta oppimista soveltaa muunkin materiaalin yhteydessä.” Vakiintuneetkin metodit voivat päivittyä Kodályn pedagogiikan valta vaihtelee paikkakuntien ja oppilaitosten mukaan. ”Kansanmusiikin puolelta myös improvisaatio ja säveltäminen ovat tulleet osaksi muitakin linjoja.” Suomen Suzuki-yhdistyksen hallituksessakin aikanaan istuneen Talvitien mukaan toiminnan valtakunnallinen aktiivisuus keskittyy ”yhteisöihin ja yksiköihin”, joihin pääkaupunkiseudun lisäksi kuuluvat muun muassa Oulu, Tampere, Turku ja Kouvola. Professori Juntunen ei kuitenkaan näe ongelmana soveltaa sitä tai muitakaan pedagogiikkoja muuhunkin musiikkiin. Jos ajattelee Kodály-metodin parasta puolta eli relatiivista solmisaatiota ja runsasta laulamista, on se hyvä ja tukea tuova pohja kaikkeen soittamiseenkin.” Pesonen kertoo kuulleensa Kodály-metodista puhuttavan ”rajoittavana”, mikä hänen mukaansa voi liittyä ennakkoluuloihin – jopa vain tietynlaisiin opettajiin
Erityispätevyysjärjestelmä toimii Suomen LääVähäiset muusikon terveysoireet helpottavat usein, jos pitää taukoa soittamisesta ja huoltaa kehoaan. Muusikkojen kehollisia erityisongelmia ovat yläraajojen ja niska-hartiaseudun kiputilat, mutta myös muusikon kuulo on jatkuvan altistuksen alla. Kun Helsingin Musiikkitalo syksyllä 2011 valmistui, Peltomaa ehdotti Musiikkitalossa toimivien organisaatioiden johtohenkilöille muusikkopoliklinikan perustamista.. Ongelmia voi ilmaantua hyvinkin varhaisessa vaiheessa jo ammattiopintojen alussa. Alan 20-vuotiaan yhdistyksen perustajiin kuuluva Miikka Peltomaa toteaa, että yksi iso haaste on muusikoiden joukon heterogeenisuus: ”On musiikin eri genret, erilaiset työsuhteet, monenlaiset työolosuhteet ja erilaiset terveydenhuollon rakenteet. Koulutus on ikään kuin kylpy muusikoiden erityisongelmien maailmaan, jotta lääkäri saa hyvät eväät ymmärtää ja hoitaa muusikon terveyden ongelmia. Jotta tilanne ei johtaisi sairauskierteeseen, ongelmiin pitää voida puuttua ajoissa. Siksi muusikoiden on tärkeää tietää, että on olemassa heidän erityisiin terveysongelmiinsa perehtyneitä ammattilaisia”, Miikka Peltomaa painottaa. Tällä hetkellä Suomessa on 32 musiikkilääketieteen erityispätevyyden hankkinutta lääkäriä, ja koulutuksessa pätevyyttä hankkimassa on noin kymmenen lääkäriä. Muusikon terveyden korkeakoulu Idea muusikkopoliklinikoiden perustamiseen syntyi 15 vuotta sitten, kun Miikka Peltomaa tapasi konferenssissa hollantilaisen kollegan, joka oli yhden ortopedin ja yhden psykiatrin kanssa yhdessä ruvennut pitämään ryhmävastaanottoa sairaille muusikoille. Apua kuitenkin on saatavilla, sillä suomalainen musiikkilääketiede on kansainvälistä huipputasoa. ”On monia muusikon terveyden erityisongelmia, joissa lääkärin peruskoulutuksen tiedot loppuvat auttamattomasti kesken. Musiikkilääketieteessä me pyrimme löytämään kaikki muusikot, ja parhaimmillamme olemme silloin, kun pystymme ennaltaehkäisemään vaivoja”, hän sanoo. Mutta entä jos se ei riitäkään. 76 R ONDO C LASSIC 1|2020 KUVAT © SHUTTERSTOCK UUSIKKO ALTISTUU työssään monille terveyttään uhkaaville ongelmille. Paineiset suoritustilanteet ja elämäntilanteen muutokset voivat horjuttaa henkistä tasapainoa. Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI Musiikkilääketiede auttaa m käriliiton suojissa, ja musiikkilääketieteen erityispätevyyttä varten on oma koulutusohjelmansa
Muusikkopoliklinikkatoiminta on aktiivista myös Turussa, ja keväällä 2019 on toiminta aloitettu myös Tampereella.” Valistusta jo opiskelijoille Sibelius-Akatemiassa on opiskelijoille hyvinvointiohjelma, jossa on mukana ulkopuolisia asiantuntijoita. ”Seuraava oireileva ryhmä on noin 30–40 -vuotiaat ammattilaiset, jotka ovat soittaneet esimerkiksi orkesterissa jo monia vuosia. ”Eniten vastaanotolleni Sibelius-Akatemiassa tulee ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Satu Palo työskentelee myös Helsingin keskustassa Auron Forumin-toimipisteessä, jossa valtaosa hänen asiakkaistaan on muusikoita. Kun nämä oireet tulevat tarpeeksi voimakkaiksi, muusikko ei pysty enää soittamaan”, Palo kertoo. Joillakin muusikoilla tilanne on päässyt niin pitkälle, että pelkkä musiikin kuuntelu saa kivun provosoitumaan.” Terveysongelmat eivät katso muusikon ikää. Suuret soittomäärät ja usein vaihtuvat vaativat ohjelmistot alkavat rasittaa myös tukija liikuntaelimistöä.” ”Keho kestää kuormitusta usein tiettyyn pisteeseen asti ilman ongelmia, mutta sitten ilmaantuu ensimmäinen pieni oire. Heillä on ammattiopintojen alkamisen myötä soittomäärät kasvaneet ja elämä muuttunut muutenkin opiskelujen suhteen vaativammaksi kuin kouluaikoina”, Palo kertoo. Hän tekee opiskelijoille myös kuntosaliohjelmia sekä käy konsultoimassa ryhmäja yksilöopetustunneilla, joissa on aina opettaja mukana. Itsensä ulkopuolelle asettuminen ja tilanteen viileä arviointi ei ole kovin helppoa. Ongelmien ilmaantuminen on kovin yksilöllistä ja seurausta esimerkiksi soittomääristä, soittotekniikasta, kehon rakenteesta, eletystä elämästä, mistä kullakin”, Satu Palo kuvailee. ”Voimakasta kipua aiheuttavat oireet, jotka ovat peräisin esimerkiksi hermokudoksesta. Mutta joillakin tilanne ei helpotakaan, vaan oireet lisääntyvät ja alkavat vaikuttaa soittokykyyn haitallisesti. Hermokudosoireet pitäisi pyrkiä diagnostisoimaan riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät ehtisi kroonistua. Satu Palo ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’. Potilaan ongelmat ovat usein monisäikeisiä, ja pöydän ääressä tarvitaan monien alojen erikoislääkäreitä, psykologi sekä musiikkifysioterapeutti. Yksi heistä on musiikkifysioterapeutti, OMT fysioterapeutti Satu Palo, joka työskentelee Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana. Siksi kannattaa mennä ajoissa asiaan perehtyneen ammattilaisen vastaanotolle. 77 R ONDO C LASSIC 1|2020 Miikka Peltomaa LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi soitonopettaja kirjoituttaa oppilaan vihkoon, että täydellinen esitys edellyttää vähintään kahta virhelyöntiä ja yhden osittaisen muistikatkoksen ”Monet kollegat innostuivat, ja muusikkopoliklinikkatoimintaan on tullut mukaan paljon lääkäreitä ja fysioterapeutteja. Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa viulistiklinikalla professori Réka Szilvayn kanssa ja huilistiklinikalla huilutaiteilija Hanna Juutilaisen kanssa. Usein löydetään uusia latuja, kun saadaan musiikkilääketieteellinen parviäly.” ”Muusikkopoliklinikalle seuloutuu muusikkopotilaiden virrasta erilaisia, usein moniongelmaisia potilaita, jotka hyötyvät moniammatillisesta yhteisöstä. . Vähäiset oireet usein helpottavat, jos muusikko vähentää soittomääriä joksikin aikaa, tauottaa soittamista tiheämmin ja huoltaa kehoaan säännöllisesti. Oireilevilla opiskelijoilla on tämän lisäksi mahdollisuus saada Satu Palolta konsultaatiokäyntejä kaksi kertaa lukuvuodessa. Niitä on muusikoilla yleensä yläraajoissa: puutumista, pistelyä, voimattomuutta ja voimakasta hermokudoskipua. Muusikon elämässä on yhtä aikaa vaikuttamassa mitä moninaisimpia paineita ja vaatimuksia. Mitkä ovat voimakkaita oireita. ”Hermokudosoireista toipuminen voi kestää kuukausia, mutta hermokipu voi myös kroonistua, ja silloin toipumisessa puhutaan jopa vuosista. Vaivoja voi tulla sekä nuorelle opiskelijalle että hyvin kokeneelle ammattilaiselle
Asumaton saari; Sinfonia nro 101 D-duuri ’’Kello’’. Taikahuilu; Pianokonsertto nro 27 B-duuri. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7 A-duuri. Oopperan kuluessa toimittaja Risto Nordell ja vieraat keskustelevat illan teoksesta ja esityksestä. Joseph Haydn: Alkusoitto oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen Bellini: Norma, ooppera 01:54 Mendelssohn: Kapriisi pianolle a-molli 02:04 J.S. Banquo Ildar Abdrazakov, basso. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Lady Macbethin kamarineito Sarah Cambridge, mezzosopraano. Macbethin palvelija Bradley Garvin, basso. Hoffmann säveltäjänä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana energia-asiantuntija Lauri Kärnä. Kuohukermaa 01:23 W.A. Bach: Das Wohltemperierte Klavier II, preludit ja fuugat n:o 1-24 05:16 Castello: Sonata ottava d-molli 05:21 W.A. Bach: Soolosellosarjat n:o 1-6 04:12 Massenet: Sarjat orkesterille n:o 3 Näytelmäkohtauksia ja 6 Satukuvia 04:50 Ravel: Jousikvartetto F-duuri 05:20 Beethoven: Pianokonsertto n:o 4 G-duuri 05:56 Tshaikovski: Ken kaihon tuntee LAUANTAI 11.1. Strauss (nuor.): Metsällä PERJANTAI 3.1. Malcolm Giuseppe Fillanoti, tenori. Bach: Orkesterisarjat n:o 1-4 05:57 Mendelssohn: Sanaton laulu n:o 25 G-duuri TORSTAI 9.1. Libretto: Francesco Maria Piave ja Andrea Maffel. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Kyllä Jago järjestää 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Utelias äänimatkailija: Liikkeessä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Turun musiikkijuhlat 2019: Concerto Köln Concerto Köln sekä Benjamin Appl, baritoni, ja Sergei Malov, viulu. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson 21.15-22.00 Beethovenin lauluja 23.10-6.00 Yöklassinen von Schillings: Kvintetto jousille Es-duuri 23:45 Liszt: Unkarilaiset rapsodiat pianolle n:ot 10-15 00:32 Fauré: Kvartetto pianolle ja jousille n:o 2 g-molli 01:06 Rimski-Korsakov: Espanjalainen capriccio 01:22 Paganini: Sonaatit viululle ja kitaralle n:o 1-6 op. New Yorkin Metropolitan-oopperassa. 21.00-22.00 Antonín Dvorákin kamarimusiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen Tulindberg: Jousikvartetto n:o 2 d-molli 23:30 Massenet: Valssi oopp. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi. 01:47 Villa-Lobos: Kitarakonsertto 02:07 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 15 es-molli 02:43 Dvorák: Messu D-duuri 03:29 Chausson: Sinfonia B-duuri 04:01 J.A. Rachel Redmond ja Hanaa Bennani, sopraano, Jeffrey Thompson, tenori, ja Stephan McLeod, basso. Lauluja haltijoista, merenneidoista ja pohjoisesta valosta Saksasta ja Pohjolasta. Tanejev: Jousikvartetto n:o 2 C-duuri 01:41 Sor: Fantasia kitaralle op.7 02:02 Bartók: Sarja orkesterille n:o 1 02:40 A. Mozart: Pianokonsertto n:o 24 c-molli 05:57 A. Merikanto: Nocturne LAUANTAI 4.1. Strauss: Kolme laulua mieskuorolle 05:21 W.A. n:o 10 fis-molli 03:45 Orkesterimusiikkia Wagnerin oopperoista Lohengrin, Valkyyria, Siegfried, Jumalten tuho, Tristan ja Isolde, Nürnbergin mestarilaulajat ja Parsifal 04:58 Vieuxtemps: Viulukonsertto n:o 5 a-molli op.37 (Grétry) 05:18 van Eijken: Sonaatti pianolle ja viululle op.18 05:39 Händel: Concerto grosso g-molli 05:57 Shahov: Scherzo KESKIVIIKKO 8.1. 19.02-22.00 Oopperailta New Yorkin Metropolitanissa: Giuseppe Verdin Macbeth Nelinäytöksinen ooppera. Sanansaattaja Christopher Job, bassobaritoni. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Utelias äänimatkailija: No onkos tullut kesä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Strauss: Käyrätorvikonsertto Es-duuri 05:04 Arkkiherttua Rudolf: Sonaatti klarinetille ja pianolle A-duuri 05:40 Beethoven: Sechs Lieder (Kuusi laulua) 05:57 Cagle (sov. Bach: Cembalokonsertot n:o 2 E-duuri, n:o 3 D-duuri, n:o 4 A-duuri ja n:o 6 F-duuri 05:31 Grieg: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 c-molli 05:57 Henselt: Kaksitoista salonkietydiä 06:36 Wagner: Siegfried-idylli 06:57 Härkönen: Hämärän askelissa SUNNUNTAI 5.1. Olli Mustonen, piano. W.A. Toimittajana Lotta Emanuelsson (Äänitetty Musiikkitalossa 13.11.2019). 2. Steven Osborne, piano. 6.05-6.15 Hartaita säveliä 6.25-6.56 Aamusoitto 7.10-7.15 Hartaita säveliä 7.25-7.29 Musiikkihetki 11.00-11.40 Journalisti Johanna 14.00-14.57 Utelias äänimatkailija: Kivisellä kamaralla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tenori Lawrence Brownlee ja pianisti Martin Katz Hämeenlinnan Verkatehtaalla Lawrence Brownlee, tenori, ja Martin Katz, piano. 23.10-6.00 Yöklassinen Ravel: Suihkulähde ( 23:17 Anna Magdalena Bachin nuottikirja 01:06 Rahmaninov: Sinfonia n:o 3 a-molli 01:48 Leclair: Sonaatti G-duuri 02:07 Albrechtsberger: Konsertto B-duuri 02:24 Gershwin: An American in Paris 02:42 Kuula: Eteläpohjalainen sarja n:o 1 03:08 W.A. 23.10-6.00 Yöklassinen Dufay: Ce jour de l’an (Tänä uudenvuodenpäivänä) 23:12 Waldteufel: Luistelijat 23:21 Homilius: Wünschet Jerusalem Glück 23:43 Händel: Sonaatti viululle ja continuolle F-duuri op.1/12 23:58 Gebel (nuor.): Uudenvuoden oratorio 00:31 R. Euryanthe 04:11 Tshaikovski: Serenadi jousiorkesterille C-duuri. Macduff Matthew Polenzani, tenori. Mozart Henneberg Schachk Gerl Schikaneder: Der Stein der Weisen, 2-näytöksinen ooppera 03:28 Telemann: Sarja jousille ja continuolle Es-duuri 03:55 Schubert: Winterreise (Talvinen matka) 05:14 Söderman: Alkusoitto oper. 02:48 Brahms: Neljä balladia pianolle 03:12 J. Bach: Fantasia G-duuri 23:19 Vivaldi: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle a-molli 23:33 Berlioz: Romeo ja Julia, ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. Haydn: Sellokonsertot C-duuri ja D-duuri 04:02 Weber: Alkusoitto oopp. Strauss: Sarja bal. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 04:42 Debussy: Pour le piano 04:55 Soler: Kvintetot n:o 1 C-duuri, 2 F-duuri ja 3 G-duuri 06:05 Paganini: Viulukonsertto n:o 1 D-duuri 06:32 Schubert: Jousikvartetto n:o 4 C-duuri 06:57 Ferrabosco: The Expiration MAANANTAI 6.1. Murhaaja Richard Bernstein, basso. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Mozart: Andante Pianokonsertosta nro 17 G-duuri 03:20 Mahler: Adagio sinf. Tristan und Isolde 00:22 Nielsen: Pieni sarja jousiorkesterille a-molli 00:40 SaintSaëns: Eläinten karnevaali 01:02 Sibelius: Jousikvartetto d-molli (Voces intimae) 01:33 Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 2 G-duuri 02:13 Kuula: Suru 02:20 Elgar: Sinfonia n:o 1 As-duuri 03:10 Brahms: Zigeunerlieder (Mustalaislauluja) 03:21 J.S. Groneman: Sonaatti kahdelle huilulle D-duuri 02:54 Sibelius: Öinen ratsastus ja auringonnousu 03:07 Collan: Yksinlauluja; Hurtti-ukko, Yhtäläisyys, Vähäinen lahja, Hänen kuvansa, Aamulaulu, Gondoliera, Gruss, Erster Verlust sekä Waldeinsamkeit 03:33 Stravinsky: Tulilintu 03:54 Rimski-Korsakov: Osia näytelmämus. Uusinta suorasta lähetyksestä Turun konserttitalosta, toimittajana Lotta Emanuelsson. Macbeth Zeljko Lucic, baritoni. Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1. Tuhkimo 23:36 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri 00:08 Vivaldi: Sonaatti B-duuri 00:16 Weiss: Sonaatti luutulle A-duuri 00:40 Zelenka: Magnificat C-duuri 00:53 Diabelli: Gran variazioni 01:07 Liszt: Années de Pelerinage (Vaellusvuosia), vuodet 1-3 03:29 Schumann: Jousikvartetto n:o 3 A-duuri 03:59 Anonyymi 1100-luvulta: Officium Sancti Jacobi 04:37 Ewald: Kvintetto vaskipuhaltimille n:o 3 Des-duuri 04:56 Berlioz: Alkusoitto oopp. TORSTAI 2.1. Mozart: Pianokonsertto n:o 26 D-duuri 03:15 Bortnjanski: Konsertot kuorolle n:ot 17-23 04:22 J. 78 R ONDO C LASSIC 1|2020 KESKIVIIKKO 1.1. Hämeenlinnan Verkatehtaalla 23.8. Lucio Papirio ja Publion aaria oopp. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Jovanka Trbojevi?: Vertigo. 23.10-6.00 Yöklassinen Schreker: Die Gezeichneten (Merkityt), ooppera 02:02 von Zemlinsky: Sinfonietta 02:25 Respighi: Adagio ja muunnelmia sellolle ja orkesterille 02:37 Britten: Viulukonsertto d-molli 03:10 Debussy: La Mer (Meri) 03:36 Elgar: Four partsongs 03:49 Beethoven: Trio jousille n:o 2 G-duuri op.9/1 04:17 Francesco Canova da Milanon luuttumusiikkia 05:35 Grieg: Holbergin ajoilta 05:56 O. Mozart: Alkusoitto oopp. Merikanto: Melodia PERJANTAI 10.1. Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Musiikinjohto> Marco Armillato. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Monitaituri E.T.A. Haydn: Jousikvartetto n:o 25 E-duuri 04:42 R. Matthew Halls, sol. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Liszt: Christus, 3-osainen oratorio 01:55 Rahmaninov: Pianotrio n:o 2 d-molli 02:40 W.A. Mozart: Käyrätorvikonsertto n:o 4 Es-duuri 23:57 Molino: Sonaatti kitaralle ja viululle n:o 3 op.7 00:11 Dvorák: Sinfonia n:o 1 c-molli (Zlonicen kellot) 01:04 S. Äänitetty 25.9. Hannu Lintu, sol. Kreutzer: Trio n:o 1 A-duuri 23:26 Molter: Sinfonia A-duuri 23:40 W.A. 23.10-7.00 Yöklassinen J. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Sopraano Marlis Petersenin resitaali Wigmore Hallissa Camillo Radicke, piano. Hasse: Lucion aaria oopp. Donizettin, Verdin, Rossinin, Bellinin ja Lisztin lauluja ja aarioita. Tito Vespasiano. Hernen vanhan musiikin festivaalilla 10.11.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Rooleissa: Lady Macberh Anna Netrebko, sopraano. 9.05-9.53 Kauneimmat joululaulut vielä kerran 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio Inari Tilli esittelee Yleisradion uunituoretta musiikkituotantoa ja arkiston aarteita. Jennings): Soar away TIISTAI 7.1. Johann Sebastian Bach: Sinfonia kantaatista ’’Ich geh und suche mit Verlangen’’; ’’Was des Höchsten Glanz erfüllt’’ kantaatista Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi ’’Höchsterwünschtes Freudenfest’’; Sinfonia ’’Ich steh mit einem Fuß im Grabe’’; ’’Es ist vollbracht’’ kantaatista ’’Sehet, wir gehn hinauf gen Jerusalem’’; Sinfonia kantaatista ’’Christ lag in Todesbanden’’; ’’Er ist mein Licht, mein Leben’’ kantaatista ’’Was Gott tut, das ist wohlgetan’’; Sinfonia kantaatista ’’Ich hatte viel Bekümmernis’’; ’’Willkommen, werter Schatz!’’ kantaatista ’’Schwingt freudig euch empor’’; Konsertto viululle, jousille ja basso continuolle d-molli; ’’Ich habe genug’’, kantaatti bassolle, oboelle ja orkesterille. Konsertti on äänitetty 24.9.2019 Lontoon Wigmore Hallissa. Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli 05:57 J. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Korngold: Vier kleine fröhliche Waltzer (Neljä pientä iloista valssia) 23:25 Gershwin: Lullaby (Kehtolaulu) 23:35 Molique: Pianotrio n:o 1 B-duuri 00:10 Wagner: Alkusoitto oopp. 04:12 Schumann: Alkusoitto, scherzo ja finaali 04:30 J.S. äänitetyn konsertin toimittaa Anu Jaantila. Barokkiyhtye Le Caravansérail, joht. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Utelias äänimatkailija: Linnunluista tekoälyyn 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Mässäilyä ranskalaisen ja saksalaisen barokin äärellä Barokkikonsertin teemana on 1600-luvun lopun Euroopassa eksoottiset luksustuotteet: suklaa, kahvi ja tupakka. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Kyllä Jago järjestää 9.25-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Utelias äänimatkailija: Tuli, joka varastettiin 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 23.10-7.00 Yöklassinen Pisendel: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri 23:21 Rossini: Stabat mater 00:17 Korngold: Kvintetto pianolle ja jousille E-duuri 00:48 Mendelssohn: Sonaatti uruille n:o 6 d-molli 01:03 Franck: Sinfoninen runo Les Eolides 01:14 Schubert: Die Schöne Müllerin 02:11 Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1 Es-duuri. Bertrand Cuiller, sol. 21.02-23.00 Kuopion viulukilpailun ensimmäinen finaali 23.10-7.00 Yöklassinen J.S. 02:34 Falla: Konsertto cembalolle ja kamariyhtyeelle. Benvenuto Cellini 05:07 R. Lääkäri Harold Wilson, basso. Pihkovan Tyttö 04:16 J.S. Hin ondes lärospån 05:24 Bauldeweyn: Missa Myn liefkens bruyn ooghen 05:57 Guerrero: Nino dios d’amor herido
Philidor: Kvartetto n:o 3 G-duuri 05:57 Sainz de la Maza: Zapateado kitaralle TIISTAI 14.1. Procter): Nell KESKIVIIKKO 15.1. 00:01 Arditi: Il bacio 00:06 Grieg: Holbergin ajoilta 00:27 Ravel: Bolero 00:42 Kodály: Tansseja Galantasta 00:59 Palmgren: Sarja näyt. S. 23.10-7.00 Yöklassinen Caplet: Kvintetto huilulle, oboelle, klarinetille, fagotille ja pianolle 23:36 Pleyel: Kuusi duoa kahdelle viululle 00:42 Satie: Ogives (Suippokaaria) 00:52 J.S. Berwald-salissa 17.10.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. SUNNUNTAI 19.1. Olari Elts, sol. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 6 h-molli. Berliinin Konserttitalossa 20.10 äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Usko, toivo ja rakkaus eli Lina Prokofjevin (1897-1989) tarina 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana lääkäri Tapani Kiminkinen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Hector Berlioz: Faustin tuomio, 4-osainen draamallinen legenda. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Nicholas Angelichin pianoresitaali Johann Sebastian Bach: Nun komm der Heiden Heiland. Margareta Karen Cargill, mezzosopraano. tuntematon, Dalza, Escobar, Hume ym.). Johannes Brahms: Fünf Gesänge. Bach Pärt Liput: ennakkoon 25/20/10 €, ovelta 30/25/15 € Festivaali 5.-9.2.2020 www.ovm.fi R ONDO C LASSIC 1|2020 79 draamallinen sinfonia 01:09 Tartini: Sonaatti g-molli 01:23 Foulds: Kelttiläinen lyyra 01:40 Coleridge-Taylor: Pieni konserttisarja 01:52 Kodály: Riikinkukkomuunnelmat 02:19 Purcell: Dido ja Aeneas, 3-näytöksinen ooppera 03:10 Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa 03:57 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 3 d-molli 04:44 Baritoni Gérard Souzay laulaa Franz Schubertin yksinlauluja 05:56 Franck: Jousikvartetto D-duuri 06:42 Rossini: Kvintetto puhaltimille F-duuri 06:57 Etydi n:o 18 gis-molli (Terssietydi) SUNNUNTAI 12.1. Tanejev: Kvintetto pianolle ja jousille g-molli 05:49 Griffes: Valkoinen riikinkukko 05:57 Ljadov: Preludi Des-duuri MAANANTAI 13.1. Benjamin Britten: Hymn to Saint Cecilia. klo 15 Madetojan sali Hän antaa rakkailleen unen... Banchetto musicale 03:15 Dvorák: Pianokvintetto A-duuri 03:56 Glazunov: Alkusoitto kreikkalaisista teemoista n:o 1 g-molli ja n:o 2 D-duuri 04:28 Elgar: Johdanto ja allegro jousikvartetille sekä jousiorkesterille op.47 04:42 Schubert: Impromptut pianolle op. Hannu Lintu. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana lääkäri Tapani Kiminkinen 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Usko, toivo ja rakkaus eli Lina Prokofjevin (1897-1989) tarina 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Roman: Oboekonsertto B-duuri 23:30 Erkel & Vieuxtemps & Csermák: Duo brillant 23:47 Händel: Meleagroksen aaria ’’Non sará poco, se il mio gran foco’’ oopp. Bach: Sarja orkesterille n:o 4 D-duuri 02:09 Lanner: Die Mozartisten 02:20 Szymanowski: Viulukonsertto n:o 1 02:45 Franck: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri 03:11 Sopraano Elisabeth Whitehouse laulaa aarioita oopperoista Sapfo, Saban kuningatar, Hamlet, Salvator Rosa, Cinq Mars, Etienne Marcel, Le Tribut de Zamora ja Marion Delorme 04:20 Wessman: Viisi etydiä 04:56 Loewe: Yksinlaulut Odins Meeresritt; Der Wirtin Töchterlein ja Kleiner Haushalt 05:12 Beethoven: Jousikvartetto n:o 15 a-molli 05:57 Fauré: (sov. Nürnbergin mestarilaulajat 01:01 Revueltas: Kunnianosoitus Federico Garcia Lorcalle 01:12 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 4 g-molli 01:37 Poulenc: Sinfonietta 02:06 Hummel: Missa solemnis, messu C-duuri 02:52 Liszt: Pianosonaatti h-molli 03:23 Skrjabin: Prometheus 03:46 J.S. Britta Byström: Lux aeterna. Joht. Bach: Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja) 02:05 Chopin: Poloneeseja pianolle 03:17 Bruckner: Sinfonia n:o 1 c-molli 04:04 Messiaen: Aikojen lopun kvartetto viululle, klarinetille, sellolle ja pianolle 04:55 Mendelssohn: Kvintetto jousille n:o 2 B-duuri 05:24 Debussy: Rapsodia saksofonille ja orkesterille 05:35 Beethoven: Jousikvartetto n:o 14 cis-molli 06:15 Loewe: Pianosonaatti E-duuri (Grosse Sonate) 06:41 Schmelzer: Aria Viennese 06:57 Palestrina: Vox dilecti mei (Kuule, rakkaani tulee). klo 19 Lääninhallituksen Valkoinen sali J’ay pris amours – Olen valinnut rakkauden Ensemble Gamut! Liput: ennakkoon 20/15/5 €, ovelta 25/20/10 € 9.2. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri 04:27 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 4 e-molli 04:55 Beethoven: Pianosonaatit n:o 25 G-duuri, n:o 26 Es-duuri (Les adieux) ja n:o 27 e-molli 05:36 de Ron: Jousikvartetto f-molli 05:57 Tallas (sov. Modest Musorgski orkestroinut Kalevi Aho: Kuoleman lauluja ja tansseja. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Gyrowetz: Jousikvartetto B-duuri 23:33 Reznicek: Alkusoitto oopp. Johannes Brahms: Seitsemän fantasiaa. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.02-21.30 Urkuri Iveta Apkalna: Bach ja baltit Latvialainen urkuri Iveta Apkalna esittää yhdessä Kremerata Baltica -kamariorkesterin kanssa J. Giuliani): Poloneesi G-duuri 23:19 Nápravník: Pianotrio d-molli 23:48 Schumann: Konzertstück neljälle käyrätorvelle ja orkesterille 00:08 Leclair: Oboekonsertto C-duuri 00:25 Weber: Klarinettikvintetto B-duuri 00:51 Brahms: Jousikvartetto n:o 2 a-molli 01:25 Weiss: Sonaatti luutulle C-duuri (Partita Grande) 01:51 J.S. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana energia-asiantuntija Lauri Kärnä. 23.10-6.00 Yöklassinen Giuliani: Gran Duo 23:28 Monteverdi: Madrigaaleja 00:26 Beethoven: Fantasia pianolle, kuorolle ja orkesterille c-molli 00:47 Wagner Lemare: Alkusoitto oopp. Topi Lehtipuu & Oulun barokkiorkesteri Virva Puumala, sopraano Anu Arvola, altto Janne Sihvo, basso Cappella pro Vocale Sofia Magdalena Vivaldi J.S. Atalanta 23:54 Abélard: De profundis (Syvyydestä minä huudan) 00:06 Joachim: Viulukonsertto d-molli (Unkarilainen) 00:54 Dvorák: Slaavilaisia tansseja 02:09 Witte: Viisi valssia pianolle 4-kätisesti 02:17 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 6 h-molli 02:47 Beethoven: Viulusonaatit n:o 7 c-molli, n:o 8 G-duuri ja n:o 10 G-duuri 03:56 W.A. 5.2. Thomas Tallis: Spem in alium. 02:01 Enescu: Cantabile ja presto 02:08 Bruch: Viulukonsertto n:o 1 g-molli 02:33 Klami: Lemminkäisen seikkailut saaressa 02:45 J.S. klo 18 Valvesali Stella splendens – Musiikki ja tähtitiede Sonus Rosa, Anna-Maaria Oramo, clavisimbalum, laulu sekä tähtitieteilijät Sébastien Comerón ja Pertti Rautiainen Dufay Argentorato Parrilla Firenze Montserrat Liput: 20/15/5 € 7.2. Unsuk Chin: Nulla est finis. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä YLE RADIO 1 |. Faust John Irvin, tenori. 99 ja op.142 05:45 Saint-Saëns: Havanaise viululle ja orkesterille 05:56 Orff: In trutina TORSTAI 16.1. Bachin ja balttisäveltäjien, kuten Eriks Esenvaldsin ja Peteris Vasksin, urkumusiikkia. Pasi Hyökki), ja Suomen kansallisoopperan lapsikuoro. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Alfred, ooppera 01:20 Lauluja keskiajan Englannista 02:27 Villa-Lobos: Choro n:o 11 03:29 Tárrega: Recuerdos de la Alhambra (Muistoja Alhambrasta) 03:35 Sibelius: Pianotrio C-duuri (Loviisa-trio) 03:49 Copland: Appalakkien kevät, baletti (alkuperäisversio kamariorkesterille) 04:27 Rameau: Sarja oopperabal. Bach: Goldberg-muunnelmat 04:08 Ligeti: Jousikvartetto n:o 1 (Yöllisiä muodonmuutoksia) 04:32 Glazunov: Sinfonia n:o 3 D-duuri 05:25 Beethoven: Pianosonaatti n:o 30 E-duuri 05:45 F.A. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Andrea Mastroni, basso. Modest Musorgski orkestroinut Bernd Alois Zimmermann: Muistoja Krimiltä. 19.02-21.00 Ruotsin radiokuoro Berwald-salin juhlissa Tukholman Berwald-salin 40-vuotisjuhlakonserttisarjassa laulaa Ruotsin radiokuoro johtajanaan Andrew Manze. Mozart: Eine Kleine Nachtmusik (Pieni yösoitto) G-duuri. Sergei Rahmaninov: Kuolleiden saari. Bister): Karjalan rahvas soittaa da laulaa MAANANTAI 20.1. Brander Markus Suihkonen, basso. Les F?tes de Polymnie (Polymnian juhlat) 04:59 Gade: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 B-duuri 05:21 Lachner: Nonetto F-duuri 05:57 Melartin: Souvenir LAUANTAI 18.1. Arne Lundmark (sov.): Kristallen den fina. Henry Purcell: Hear My Prayer, o Lord. klo 13 Tuomiokirkko Orfeus Britanniassa Anna-Maaria Oramo, cembalo, clavisimbalum ja laulu Byrd Händel Farnaby Käsiohjelma 10 € 5.2. 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-23.05 Kuopion viulukilpailun toinen finaali 23.10-6.00 Yöklassinen d’Indy: Souvenirs 23:31 Elgar: The Dream of Gerontius (Gerontiuksen uni), oratorio 01:07 Tausig: Nouvelles soirees de Vienne, sarja pianolle n:o 1 01:30 Tartini: Pastoraali A-duuri 01:44 Puccini: Aarioita ja kohtauksia oopperasta Madama Butterfly 02:40 Beethoven: Sinfonia n:o 6 F-duuri (Pastoraalisinfonia) 03:29 Madetoja: Okon Fuoko 03:42 C.P.E Bach: Sonaatteja klaveerille 04:44 Glazunov: Karjalan taru a-molli 05:07 S. 23.10-6.00 Yöklassinen Ramhaufski: Missa 23:43 W.A. Jani Sivén), Ylioppilaskunnan Laulajat (valm. Tuhkimo 01:21 Salmenhaara: Juopunut pursi 01:45 Schumann: Sinfonia n:o 4 d-molli 02:16 Schein: Sarjoja soittimille kok. (Äänitetty Musiikkitalossa 22.11.2019) 23.10-6.00 Yöklassinen Mayseder (sov. Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti nro 14 cis-molli “Kuutamosonaatti”. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Bach: Soolosellosarjat n:o 2 d-molli, n:o 3 C-duuri, n:o 4 Es-duuri ja n:o 5 c-molli 05:05 Röntgen: Serenadi A-duuri 05:34 Dvorák: Sonatiini viululle ja pianolle G-duuri 05:56 Eyck: Boffons PERJANTAI 17.1. Musiikkitalon kuoro (valm. Mefistofeles Florian Boesch, baritoni. Donna Diana 23:39 Brahms: Pianosonaatti n:o 3 f-molli 00:18 Nielsen: Sinfonia n:o 2 00:52 Musiikkia ja laulua suurten löytöretkien ajalta Euroopasta (säv. Konsertti on äänitetty 9.12.2019 Lontoon Wigmore Hallissa. Anders Hillborg: muoaayiyoum
Ferdinand Ries: Grand Ottetto op. Pjotr Tsaikovski: Andante cantabile. 23.10-6.00 Yöklassinen Melartin: Lyyrillisiä kappaleita 23:27 John Dowlandin luuttumusiikkia 00:33 Elgar: Yölaulu 00:38 Arnold: Sonaatti huilulle ja pianolle 00:53 Bartók: Viulukonsertto n:o 1 01:15 MacDowell: Sonaatti n:o 4 e-molli (Kelttiläinen) 01:36 Auber: Alkusoitto oopp. SUNNUNTAI 26.1. Prinsessa Ruusunen. Aarre Merikanto: Fantasia; Ekho. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.02-21.30 Suomalainen barokkiorkesteri: Uuden ajan alku Ludvig van Beethoven: Pianosonaatti nro 12 As-duuri. Haydn: Sinfonia n:o 105 B-duuri 01:05 Fabritius: Ljusterflamman 01:08 Wagner: Elsan uni oopp. Bach: Kantaatti n:o 110 (Unser Mund sei voll Lachens) 02:44 Weber: Pianosonaatti n:o 1 C-duuri 03:12 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli 03:59 W.A. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Arkkiherttua Rudolf, Beethovenin kallisarvoisin oppilas 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Lieder und Gesänge Op. Mozart: Jousikvartetot n:o 14 G-duuri, 15 d-molli ja 17 B-duuri (Metsästys) 05:57 Pugni (sov. Rued Langgaard: Sinfonia nro 6 ’’Det himmelrivende’’. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Christoffer Sundqvist, klarinetti, ja Otto Virtanen, fagotti. Lohengrin 01:17 Saint-Saëns: Pianokonsertto n:o 5 F-duuri (Egyptiläinen) 01:46 Puccini: Yksinlauluja 02:33 W.A. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Keski-Pohjanmaan YLE RADIO 1. Ritarihuoneella. Richard Strauss: Vier letzte Lieder. Haydn: Jousikvartetto n:o 32 C-duuri 01:48 Schubert: Sinfonia n:o 6 C-duuri 02:21 J.S. Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli 05:56 Tshaikovski: Ken kaihon tuntee LAUANTAI 25.1. Scarlatti: Sonaatti e-molli. Outi Tarkiainen: Naarasäiti. Ludwig van Beethoven: Septetto op. Sakari Oramo, sol. 04:35 Mendelssohn: Sinfonia n:o 4 A-duuri (Italialainen) 05:06 W.A. 06:35 Verhey: Huilukonsertto n:o 2 a-molli 06:57 D. 128. 23.10-7.00 Yöklassinen Beethoven: Missa solemnis 00:32 Maier: Viulukonsertto 00:50 Marsh: Sinfonia n:o 6 D-duuri 01:09 Norman: Waldlieder (Metsälauluja) 01:25 Farrenc: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 c-molli 01:45 Gouvy: Serenadi n:o 2 F-duuri 02:04 Grigny: Messu uruille ja lauluäänille (Kaikkivaltias Isä) 03:15 Cornysh: Woffully araid 03:26 J.S. Pas de quatre KESKIVIIKKO 22.1. Merikanto: Kylän tiellä PERJANTAI 24.1. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Mariss Jansons (1943-2019), rakkaudesta musiikkiin 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Mozart Stadler: Fantasia pianolle c-molli 05:56 Segovia: Etydi n:o 2 h-molli TORSTAI 23.1. 20.55-21.30 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 21.30-22.00 Syksy ja muita Kari Rydmanin jousikvartettoja 23.10-6.00 Yöklassinen Norman: Alkusoitto näyt. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Faust. 01:56 J.S. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Leclair: Sonaatti D-duuri op.13/1 23:22 Schreker: Der Geburtstag der Infantin (Prinsessan syntymäpäivä), pantomiimi 23:56 Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 9 A-duuri (Kreutzer) 00:31 Schubert: Impromptu n:o 3 B-duuri 00:42 J. (Äänitetty Musiikkitalossa 11.12.20199. Mozart: Fagottikonsertto B-duuri 01:26 Schubert: Moments musicaux 01:52 Anonyymi: Preludi ja englantilainen tanssi 02:02 Zimmermann: Trumpettikonsertto 02:16 Lalo: Espanjalainen sinfonia 02:48 Groneman: Konsertto huilulle, kahdelle viululle ja continuolle G-duuri 03:03 Byrd: Messu, 5-ääninen a cappella 03:24 Pierné: Canzonetta 03:27 Paganini: Viulukonsertto n:o 1 D-duuri ja n:o 2 h-molli. Mozart: Serenadi D-duuri (Postitorviserenadi) 23:51 Verdi: Balettimusiikkia oopperoista Sisilialainen vesper, Macbeth, Don Carlos, Otello ja Aïda 00:58 Schubert: Sinfonia n:o 8 C-duuri (Die Grosse) 01:46 Elgar: Maurilainen serenadi 01:52 Gounod: Valentinin rukous oopp. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 1 f-molli. Kultainen kukko 04:28 Brahms: Klarinettikvintetto h-molli 05:05 Griffes: The Kairn of Koridwen, 2-kohtauksinen baletti 05:35 Marais: Sarja barokkiyhtyeelle D-duuri 05:57 Prokofjev: Marssi sarjasta Rakkaus kolmeen appelsiiniin TIISTAI 28.1. Anton Bruckner: Sinfonia nro 9 d-molli. Gerald Finley, baritoni. 20. Valkyyria 23:32 Suk: Pianokvartetto a-molli 23:55 Ravel: Valses nobles et sentimentales 00:13 Melartin: Alkusoitto, juhlamarssi ja perhosvalssi näytelmämus. 03:45 Rimski-Korsakov: Sheherazade 04:29 Mendelssohn: Pianotrio n:o 2 c-molli 05:00 Turina: Sevillalainen sinfonia 05:23 Foote: Pianotrio n:o 1 c-molli 05:56 Moszkowski: Étincelles PERJANTAI 31.1. Pronssihevonen, Fra Diavolo ja Masaniello 05:12 Monteverdi: Neljä kaksiäänistä madrigaalia lauluäänille ja continuolle 05:26 Dvorák: Jousikvartetto n:o 12 F-duuri (Amerikkalainen) 05:56 Chopin: Masurkka n:o 14 g-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Fibich: Messinan morsian, ooppera 01:31 Casella: Italia 01:51 Rangström: Mälarlegender (Mälarin tarinoita) 02:07 C.P.E. Aarne Pelkonen, baritoni. Igor Stravinsky: Sarja baletista Tulilintu. Libuse. Toimittajana Lotta Emanuelsson. Jennings): TORSTAI 30.1. Bach: Konsertto sellolle, jousille ja continuolle B-duuri 02:31 Mihail Pletnjov soittaa Franz Lisztin pianosävellyksiä. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Konsertin Aurore-festivaalilta Helsingin Paavalinkirkosta toimittaa Noora Hirn. Pjotr Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. Sofia Gubaidulina: Reflections On The Theme B-A-C-H. Dmitri Sostakovtis: Sinfonia jousille. Tanejev: Sinfonia n:o 2 B-duuri (keskeneräinen) . Mozart: Sinfonia n:o 36 C-duuri (Linziläinen) 03:04 Mahler: Pianokvartetto a-molli 03:18 Rössler: Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille n:o 2 Es-duuri 03:38 Melartin: Lyydinen sarja 03:58 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Gustavo Gimeno, sol. Anu Komsi, sopraano. 21.00-22.00 Tuokio tansseja 23.10-6.00 Yöklassinen Rosenmüller: Vespro della Beata Maria Vergine (Maria-vesper) 01:07 W.A. Bach: Sarja soolosellolle n:o 2 d-molli 02:12 Nielsen: Klarinettikonsertto 02:37 Liszt: Hexameron morceau de concert 02:57 Poulenc: Urkukonsertto g-molli 03:22 Forqueray: Sarja cembalolle 03:39 Glinka: Musiikkia näytelmästä Ruhtinas Holmski 04:00 Bernstein: Serenadi 04:32 Tulindberg Mattila: Jousikvartetto n:o 6 F-duuri 04:54 Chopin: Pianokonsertto n:o 1 e-molli 05:34 Beethoven: Fantasia pianolle, kuorolle ja orkesterille c-molli 05:57 Billings (sov. 01:47 Glazunov: Romanttinen intermezzo 01:56 Tshaikovski: Vuodenajat-sarja pianolle 02:37 Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle 03:08 S. Bach: Die Kunst der Fuge 04:47 Respighi: Linnut, sarja pienelle orkesterille 05:06 Pandolfi: Sonaatit viululle ja continuolle n:ot 1-6 op.3 ja op.4 06:27 Sweelinck: Jesus Christus, unser Heiland (Jeesus Kristus, sielun turva). Mozart: Konsertto kahdelle pianolle Es-duuri 05:30 Couperin: La Piémontoise sarjasta Les Nations 05:56 O. Petros Paukkunen. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 04:43 Chopin: Balladit ja scherzot pianolle n:ot 1-4 05:57 Tuntematon: Half hanniken KESKIVIIKKO 29.1. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Henri Dutilleux: Métaboles. Pièces de Clavecin 02:14 Gershwin: Catfish Row sarja orkesterille oopp. Porgy and Bess 02:41 Chopin: 24 preludia pianolle op.28 03:22 Monteverdi: Osia kokoelmasta Selva Morale e Spirituale 04:43 W.A. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Toimittajana Noora Hirn. Kruununjalokivet 01:45 W.A. (Äänitetty Musiikkitalossa 27.11.2019). 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Sibafest 2020: Palju änne, Arvo Pärt! NYKY Ensemble ja Helsingin kamarikuoro juhlivat kapellimestari Jaan-Eik Tulven johdolla virolaissäveltäjä Arvo Pärtiä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Mozart: Serenadi D-duuri 04:35 Händel: Sonaatit nokkahuilulle ja continuolle g-molli, a-molli, C-duuri, F-duuri ja B-duuri 05:31 Popper: Im Walde (Metsässä), sarja sellolle ja pianolle 05:57 Skrjabin: Romanssi käyrätorvelle ja pianolle MAANANTAI 27.1. Mozart: Viulusonaatit n:o 21 e-molli, 23 D-duuri, 24 F-duuri ja 25 F-duuri 02:56 Mendelssohn: Elia, 2-osainen oratorio 05:10 Brahms: Jousikvartetto n:o 2 a-molli 05:46 Buxtehude: Preludi ja fuuga uruille g-molli 05:56 Sibelius: Säv, säv, susa TIISTAI 21.1. 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Herkules, oratorio 02:08 Gade: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 A-duuri 02:33 Bossi: Sinfoninen etydi uruille 02:38 Pez: Passacaglia ja Aria Concerto pastoralesta 02:47 Kajanus: Kolme laulua J.L. Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Hannu Lintu, sol. Runebergin runoihin 02:53 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli 03:46 Tshaikovski: 1812, juhla-alkusoitto orkesterille 04:02 Sibelius: Sinfonia n:o 5 Es-duuri 04:34 Smetana: Alkusoitto oopp. Sibafestilla 26.1. McDermott): Finaali bal. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Arkkiherttua Rudolf, Beethovenin kallisarvoisin oppilas 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Aurore-festivaali: Musiikkia Tudorien ajalta Ensemble Kaleidos, joht. Peter Lieberson: Songs of Love and Sorrow, laulusarja. Spanisches Liederbuch. 32 23:34 Hacquart: Sonaatti e-molli 23:43 Chopin: Souvenir de Paganini A-duuri ja kehtolaulu Des-duuri 23:51 Liszt: Faust-sinfonia 01:06 Boccherini: Kvintetto kitaralle ja jousille G-duuri 01:24 Glazunov: Espanjalainen serenadi 01:27 J. Richard Strauss: Duett-Concertino. Augustin Hadelich, viulu. 80 R ONDO C LASSIC 1|2020 Kamariorkesterin konsertti Joht. Konsertti on taltioitu 26.1. Kokkolan Snellman-salissa 28.9. Matti Heininen: towards extraordinary adventures of Baron Munchausen (kantaesitys, Ylen tilaus). Anna-Maria Helsing, sol. Alain Altinoglu, sol. ja viulu Baptiste Lopez, Joonas Ahonen, fortepiano. 00:24 Onslow: Sonaatti pianolle 4-kätisesti f-molli 00:47 Dvorák: Sinfonia n:o 6 D-duuri 01:32 Wolf: Kuusi laulua kok. 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: ’’Nukutko vieras’’ oopp. Antonius och Cleopatra 23:20 Dvorák: Romanttisia kappaleita viululle ja pianolle 23:34 Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli 00:02 Händel: Messias, oratorio 02:15 Lalo: Sellokonsertto d-molli 02:43 Beethoven: Diabelli-muunnelmat op.120 03:44 Glazunov: Sinfonia n:o 8 Es-duuri 04:32 Schubert: Jousikvartetto n:o 15 G-duuri 05:13 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri 05:46 W.A. 21.05-21.40 Erich Korngoldin lauluja 23.10-6.00 Yöklassinen Borodin: Ruhtinas Igor, ooppera 01:58 De Fesch: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle B-duuri 02:08 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen) 02:44 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 2 A-duuri 03:18 Moscheles: Pianokonsertot n:o 1 F-duuri, n:o 6 B-duuri ja n:o 7 c-molli (Pateettinen) 04:21 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1 04:48 Auber: Alkusoitot oopp. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 03:38 Berlioz: Fantastinen sinfonia 04:34 Bertali: Sonata a 5 d-molli (Tausend gülden) 04:43 Greve: Jousikvartetto a-molli 05:13 Rejcha: Harmonie, fantasioita pianolle n:o 20 05:23 J.S. 21.00-22.00 Ääniversumi 23.10-6.00 Yöklassinen Elgar: Nursery suite (Lastenkamarisarja) 23:32 Bruch: Kol Nidrei 23:44 Agrell: Konsertto huilulle, cembalolle ja jousille G-duuri 00:01 Schumann: Sinfonia n:o 2 C-duuri 00:41 Korngold: Sarja kahdelle viululle, sellolle ja pianolle vasemmalle kädelle 01:20 Linko: Pianokonsertto n:o 2 E-duuri 01:39 Rameau: Osia kok
klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Olli Mustonen, piano Jovanka Trbojevic: Vertigo Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1 Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7 A-duuri op. 92 Perjantai 10.1. Andrea Bocellin esittämä musiikki vauhdittaa tarujen vahvojen naisten esiintymisiä teemalla ”Kauneuden legenda” Areenalle astuvat niin Venus ja Troijan Helena kuin Kirke-velho ja Medusakin. Tähtiluokan esiintyjäkaartissa on taitoluistelun maailmanmestareita ja olympiavoittajia, kuten Jevgeni Plushenko, Shizuka Arakawa, Meryl Davis, Charlie White, Meaghan Duhamel, Eric Radford, Stephane Lambiel ja Carolina Kostner. Jani Sivén Ylioppilaskunnan Laulajat, valm. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Hannu Lintu, solisteina mm. (Uusinta) Sunnuntai 12.1. Esiintymässä on myös georgialaissyntyinen tähtipianisti Khatia Buniatishvili. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Alain Altinoglu, kapellimestari Augustin Hadelich, viulu Henri Dutilleux: Métaboles Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto D-duuri op. klo 12.00 Uudenvuoden konsertti Wienistä Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Perinteinen uudenvuoden konsertti Wienistä uusintana TV1:stä edellispäivältä. Cherkaouin musiikkina soi Ravelin tunnettu orkestraatio Modest Musorgskin Näyttelykuvista. Soile Isokoski, Arttu Kataja, Helena Juntunen, Markus Suihkonen & Maximilian Schmitt, sekä Tapiolan Kamarikuoro, Emo Ensemble & Cantores Minores. Torstai 2.1. Viulusolisteina Sarah ja Deborah Nemtanu sekä Renaud Capuçon. Perjantai 31.1. (Uusinta) Sunnuntai 12.1. Venäjän valtion akateemista sinfoniaorkesteria johtaa Constantine Orbelian. Rooleissa mm. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Moskovan Punaisella torilla vuonna 2013 kuvatussa suurkonsertissa baritoni Dmitri Hvorostovskin kumppanina oli tähtisopraano Anna Netrebko. klo 16.25 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Sergei Rahmaninovin teoksen Kuolleitten saari sekä Modest Musorgskin Kuoleman laulut ja tanssit. 54. Orkesteria johtaa Gustavo Gimeno. Tällä kertaa Wienin filharmonikkoja johtaa latvialaissyntyinen kapellimestari Andris Nelsons. Maanantai 6.1. Pasi Hyökki Suomen Kansallisoopperan lapsikuoro Hector Berlioz: Faustin tuomio op. Hannu Lintu johtaa Radion sinfoniaorkesteria. Flanderin Kuninkaallinen baletti esiintyy. Laulusolisteina olivat Aida Garifullina, Joyce DiDonato, Philippe Jaroussky, Matthias Goerne, Patricia Petibon ja Jean-François Borras. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Vaikuttava historiallinen Veronan areena on muutettu antiikin taruja käsittelevän upean oopperallisen jääshow’n näyttämöksi. Keskiviikko 22.1. Ranskan kansallisorkesteria ja radiokuoroa johti François-Xavier Roth. Konsertin ohjaus: Jussi Nikkilä. asti) Richard Wagnerin mahtava Ring-sarja nähdään Kansallisoopperan uutena tuotantona vuosina 2019–2021 myös Teemalla ja Areenassa. Konsertin yhteydessä nähdään myös Wienin Valtionoopperan baletin esityksiä. suorassa Areena-lähetyksessä Helsingin Musiikkitalosta. Mm. Tetralogian avausosa Reininkulta sijoittuu myyttiseen maailmaan ja esittelee sarjan keskeiset hahmot ja teemat. Perjantai 17.1. klo 12.00 Cherkaoui, Verbruggen ja Maurice Ravel Yle Teema (Areenassa 21 päivää) Maineikas belgialainen koreografi Sidi Larbi Cherkaoui ja hänen maanmiehensä, nouseva koreografitähti Jerome Verbruggen tarttuvat ranskalaisen Maurice Ravelin musiikkiin. klo 14.50 Jääfantasia Veronan areenalla Yle Teema (uusinta pe 17.1. Osa Helsingin Musiikkitalossa 22.11.2019 taltioidusta konsertista. Osa Helsingin Musiikkitalossa 22.11.2019 taltioidusta konsertista. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Hannu Lintu, kapellimestari John Irvin, tenori (Faust) Florian Boesch, baritoni (Mefisto) Markus Suihkonen, basso (Brander) Karen Cargill, mezzosopraano (Marguerite) Musiikkitalon kuoro, valm. (Uusinta) Sunnuntai 26.1. Hannu Kivioja, Sanna-Kaisa Palo, Alise Polacenko sekä Miro Lopperi. Esitys on kuvattu 7.9.2019. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Eiffel-tornin juurella Pariisissa pidettiin heinäkuussa 2018 totuttuun tapaan upea oopperakonsertti maan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Television klassisen musiikin ohjelmia tammikuussa Olli Mustonen esiintyy 8.1. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Modest Musorgskin teoksen Muistoja Krimiltä sekä © H EIK K I TU U LI Dmitri Šostakovitšin sinfonian nro 6 h-molli op. 35 Igor Stravinsky: Sarja baletista Tulilintu Myöhäisillan kamarimusiikki: Paula Sundqvist, viulu Christoffer Sundqvist, klarinetti Emil Holmström, piano Igor Stravinsky: Sotilaan tarina, sarja viululle, klarinetille ja pianolle d d d d d d Virittäydy alkavaan vuoteen nettiradio Klasua kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu. Keskiviikko 8.1. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Sakari Oramo, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Aarre Merikanto: Fantasia Aarre Merikanto: Ekho Rued Langgaard: Sinfonia nro 6 Richard Strauss: Vier letzte Lieder Trv 296 Sunnuntai 26.1. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Matti Heinisen uuden teoksen sekä Richard Straussin Duet-concertinon solisteinaan Christoffer Sundqvist, klarinetti, ja Otto Virtanen, fagotti. klo 12.00 Reininkulta Yle Teema (Areenassa 7.3. Orkesteria johtaa Olari Elts ja solistina laulaa basso Andrea Mastroni. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 1|2020 81 Torstai 2.1. klo 14.35 Robert Schumann: Kohtauksia Goethen Faustista Yle Teema (Areenassa 1 vuosi) Schumannin harvoin esitetty suurteos nähtiin Helsingin juhlaviikoilla elokuussa 2019. klo 14.40 Pariisi juhlii 2018 Yle Teema (uusinta pe 24.1. 24 Sunnuntai 19.1. Osa 27.11.2019 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. klo 14.35 Netrebko ja Hvorostovski Yle Teema (uusinta pe 31.1. Orkesteria johtaa Olari Elts. Verbruggen käyttää teoksia Pavane kuolleelle prinsessalle ja Hanhiemo. (Uusinta) Sunnuntai 19.1
Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. – Stillkuva elokuvasta Orkesterin edessä.. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa vuonna 2020. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 2 ilmestyy 31.1.2020 R ONDO info RONDO ESITTELEE Anna-Karin Grönroosin ohjaaman dokumenttielokuvan Orkesterin edessä tämän lehden sivuilla 30–32. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. 040 591 3688 arto.heiskanen@tuffifilms.com Orkesterin edessä -dokumenttielokuva soveltuu osaksi musiikkioppilaitosten koulutustarjontaa Kapellimestariksi opiskeleva Emilia Hoving opettajansa Susanna Mälkin seurassa. Jos haluat varmasti nähdä elokuvan, sinun kannattaa mennä katsomaan se jo ensi-iltaviikolla. Musiikkiopistoilla ja konservatorioilla on mahdollisuus toteuttaa elokuvasta paikallisia esityksiä oppilailleen ja opettajilleen. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Orkesterin edessä -dokumentin teatteriensi-ilta on 7. Jaossa on 100 lippua. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Elokuva tarjoaa kiehtovan näkymän Sibelius-Akatemian maineikkaan kapellimestariluokan toimintatapoihin. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. kännykältäsi tai tabletiltasi. helmikuuta. Mikäli haluat varata ryhmällesi oman näytöksen elokuvasta Orkesterin edessä, otathan yhteyttä oman paikkakuntasi elokuvateatteriin. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Rondo tarjoaa tilaajilleen Orkesterin edessä -elokuvan ennakkonäytöksen Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingin Töölössä 29.1.2020 klo 17.30. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Lisätietoa voit kysyä elokuvan tuotantoyhtiöstä: Tuffi Films / Arto Heiskanen, puh. Tee varaus lähettämällä viesti ”Orkesterin edessä” ja tilaajatietosi: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai soittamalla: 03 225 1948 Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. 020 748 9790 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh
Yhtiön naispuolisista työntekijöistä puhuttiin taukotiloissa halveksuttavasti ja heitä arvosteltiin ulkonäön sekä muiden miessakille sopivien ominaisuuksien perusteella. Seurasin monen kapellimestarin työskentyä etsiessäni kapellimestaria Thomas Adèsin kamarioopperalle Powder Her Face. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Laulumaailma, ennen kaikkea ohjelmisto, oli toki kiinnostavaa, mutta sosiaalisen kanssakäymisen koin välillä ahdistavaksi. Olin helpottunut. Meillä on siis vain kiinnostavaa, koskettavaa musiikkia, jota tulevaisuudessa luovat ja esittävät yhdenvertaisen yhteiskunnan yhdenvertaiset ihmiset – ehkä jopa mieleisemme algoritmit. Musiikkiopinnoissani ajauduin varhain laulajien pianistiksi. Olin heille se turvallinen sisareni isoveli, joka vaimensi poikien kiusaamisen heitä kohtaan. Ison kokoni ja tasaisen luonteeni vuoksi minua toteltiin, vaikka en todellisuudessa ollut fyysisesti ikätovereitani vahvempi. Aloittaessani Musica nova Helsinki -festivaalin johtajana 1990-luvun loppupuolella kävin läpi uuden taidemusiikin ilmiöt hyvin huolellisesti. ”Hei Kimmo , eiks mulla ole isot tissit, kokeile niitä.” 1980-LUVULLA PÄÄAINEISISSA sävellyksenopiskelijoissa ei ollut naisia. Muistan, että ensimmäisen työpäivän jälkeen oksensin matkalla kotiin, kokemuksesta syntynyt paha olo oli vahvasti myös fyysinen. Maamme hallituksessa naiset ovat keskeisessä asemassa. Koulussa ystäväpiiriini kuului enemmän tyttöjä kuin poikia. En ole päätöksiäni katunut. Oli selvää, että halusin kutsua tuohon aikaan kiinnostavimmat säveltäjät Helsinkiin. . Itseäni reilustikin vanhemmat laulajattaret flirttailivat estoitta, ja joskus esiintymisten jälkeiset juhlat ajautuivat suorastaan seksuaaliseksi häirinnäksi. Suomi sai loppuvuodesta kolmannen kerran pääministerikseen naisen. Halusin tukea tätä kehitystä. En tiennyt naisten ja miesten tasa-arvo-ongelmista mitään. En usko, että musiikkia kuunnellessa kuulija pohtii sukupuolikysymyksiä. Löysin nuorten Kallio-Kuninkalan festivaalilta poikkeuksellisen huippulahjakkaan Susanna Mälkin. Onneksi Greta Thunbergin kohdalla ei juuri puhuta hänen sukupuolestaan, lähinnä iästä. Tähän luonnollinen syy oli se, että tunsin paljon pikkusiskoni kavereita. Ajattelin nuorena poikana, että tämä on väärin, niin väärin; nämä aikuiset miehet eivät ole normaaleja. Sanna Marin on maailman nuorin istuva pääministeri. Kaija Saariaho ja Anneli Arho tiedettiin ja heitä arvostettiin, mutta he olivat opiskelleet aikaisemmin. Ympäristössäni oli oikeus ilmaista itseään, myös lapsien. Osa heistä oli esimiesasemassa. Miesten kohdalla ratkaisuni olivat oivaltavia. Teoksen tekijät ja esittäjät voivat olla sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan myös moninaisia – pelkän binäärisen sukupuolikäsityksen aika on hiipumassa. Hän oli nuorista säveltäjistä ensimmäinen, joka oli löytänyt vahvan oman äänensä jo varhain. Kaikkia näitä taiteellisia valintojani ihmeteltiin, koeteltiin ja kyseenalaistettiin eri yhteyksissä. Käydessäni Darmstadtin nykymusiikkikursseilla ensimmäisen kerran vuonna 1984 huomasin, että naispuolisia aktiivisia ja kiinnostavia säveltäjiä on paljon. © K AA PO H AK O LA Hakola musiikissa ei ole sukupuolta – tekijöillä on n KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ En usko, että musiikkia kuunnellessa kuulija pohtii sukupuolikysymyksiä. Suomalaisista säveltäjistä halusin antaa ensimmäisen sävellyskonsertin Lotta Wennäkoskelle . Olemme vastuussa tästä hienosta tasa-arvon kehityksestä – ja sen jatkuvuudesta. MENNESSÄNI ENSIMMÄISEEN kesätyöpaikkaani olin järkyttynyt kuulemastani. Hänen rohkeutensa ja uskonsa saa ”minut, vanhenevan” miehen luottamaan tuleviin sukupolviin. Vain siksi, ymmärtääkseni, että valintani olivat naisia. 83 R ONDO C LASSIC 1|2020 UORUUDESSANI OLI ympärilläni paljon turvallisia, voimakkaita, itseään arvostavia naisia ja miehiä. Suuri osa näistä oli säveltäjiä, jotka sattuivat olemaan sukupuoleltaan naisia: Chaya Czernowin , Unsuk Chin , Olga Neuwirth , Liza Lim , Elena Kats-Chernin ja Rebecca Saunders . MUSIIKISSA EI OLE SUKUPUOLTA. On vain musiikki. Tytöt olivat luotettavia: jos lainasin 20 penniä, sain sen takaisin – pojilta harvemmin. Huomasin pian, että tytöt oppivat koulussa nopeammin, olivat älykkäämpiä kuin pojat keskimäärin, ja he suhtautuivat musiikkiopintoihini hyväksyvästi, osa ihaillen. Suomi on saanut tästä positiivista huomiota kautta maailman
Liput 28/22/15/8 € ellei toisin mainita. Konsertit klo 19 Tampere-talon Isossa salissa ellei toisin mainita. Maazel): The Ring Without Words Orkesterin kokoonpanossa on mukana opiskelijoita Tampereen Orkesteriakatemiasta Pe 1.5. klo 15 Tampere-talon Pieni sali FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Poulenc: Sonaatti käyrätorvelle, trumpetille ja pasuunalle Piazzolla: Tango Ballet & Four for tango Lehtola: Jousikvartetto nro 2 Sota ja Rauha, ke. Santapukki: Ukkonen To 9.4. Georges Bizet: Carmen tampere-talo.fi/carmen Liput 102/88/68 € Eläkeläiset 95/83/62 € To 20.2. klo 15 Tampere-talon Pieni sali FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Sarasate: Navarra Kaipainen: Serenade: Full Moon, Lunatic Bassoon Wennäkoski: rosE Ravel: Pianotrio a-molli Liput 15/8/5 € Ke 20.5. NIBELUNGIN SORMUS Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Wagner: (sov. TAMPERE BIENNALE Taavi Oramo, kapellimestari Ismo Eskelinen, kitara Raasakka: Black cloud, under ground Meriläinen: Kitarakonsertto (1991) Ahvenjärvi ja Lappalainen: Water, ke. TA M P E R E FI LH A R M O N IA N K O N SE R TT IK E VÄ T 20 20 Kausikorttisarjan konsertti Lapsiparkki Teokset tutuiksi Kurkistus kenraaliharjoitukseen -tilaisuus konserttipäivänä klo 9.45 Muutokset mahdollisia. 2 kitaralle ja viululle Ligeti: 6 Bagatellia puhallinkvintetolle Martinu: Serenadi nro 1 a-molli Liput 15/8/5 € To 23.4. LEHMÄNKELLO, KITARA JA MANDOLIINI Eliahu Inbal, kapellimestari Mahler: Sinfonia nro 7 tamperefilharmonia.fi. Heikki Liimola Verdi: Messa da Requiem Tuotanto: Tampere Filharmonia ja Tampere-talo Liput 40/33/20 € Pe 17.4. klo 15 Tampere-talon Pieni sali FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Ourkouzounov: Three East Tales D’angelo: Introduzione e Aria Paganini: Sonata Concertata M.S. ENSIMMÄINEN SINFONIAKONSERTTI 1930 Tampere Filharmonia 90 vuotta Eivind Gullberg Jensen, kapellimestari Laura Mikkola, piano Beethoven: Alkusoitto oopperasta Fidelio Pianokonsertto nro 1 C-duuri Mozart: Sinfonia nro 41 "Jupiter" Pe 24.1. SÄTEILYÄ JA MAJESTEETTISUUTTA Christopher Warren-Green, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Ravel: Daphnis ja Chloe -balettisarja nro 2 Lindberg: Viulukonsertto nro 2 (2015) Mozart: Sinfonia nro 39 Su 19.4. klo 19 SORTOVALTAA VASTAAN Leo McFall, kapellimestari Jonathan Roozeman, sello Beethoven: Egmont-alkusoitto Šostakovitš: Sellokonsertto nro 2 Dvo?ák: Sinfonia nro 7 Pe 3.4. ERÄÄN ENKELIN MUISTOLLE Sian Edwards, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Schumann: Alkusoitto näyttämömusiikista Manfred Berg: Viulukonsertto "Dem Andenken eines Engels" Brahms: Sinfonia nro 3 Yhteistyössä Tampere Chamber Musicin kanssa. METROPOLIS MYKKÄELOKUVAN KLASSIKKO Tampereen elokuvajuhlat 50 vuotta Frank Strobel, kapellimestari Lang: Metropolis (1927) Huppertz: alkuperäismusiikki elokuvaan Metropolis Tuotanto: Tampere Filharmonia, Tampere-talo ja Tampereen elokuvajuhlat Pe 13.3. klo 15 VERDI: REQUIEM Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano Andrea Shin, tenori Giorgi Kirof, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro, valm. Pe 24.4. La 1.2. Hannikainen: Rauha Palmgren: orkesterisarja Kuvia Suomesta Pe 17.1. klo 13 ja klo 15 Tampere-talon Pieni sali NUORTEN SOLISTIEN KILPAILU Nuorten solistien karsinta 8.5.2020 konserttiin. Pe 8.5. Pe 10.1. VAKAVAA JA TRAAGISTA Olari Elts, kapellimestari Johannes Weisser, baritoni Brahms: Traaginen alkusoitto d-molli Neljä vakavaa laulua Šostakovitš: Sinfonia nro 10 Su 15.3. klo 18 Pe 21.2. HELPPOTAJUINEN KANSANKONSERTTI 1930 Tampere Filharmonia 90 vuotta Kimmo Tullila, kapellimestari Jorma Hynninen, baritoni Flotow: Alkusoitto oopperasta Alessandro Stradella Melartin: Lyyrillinen sarja nro 1: Preludium & Intermezzo Minä metsän polkuja kuljen Sirkan häämatka Sursum corda Järnefelt: Isänmaan kasvot Sinfoninen runoelma Korsholma V. PILVIMUODOSTELMIA JA ELEKTRONIIKKAA Anja Bihlmaier, kapellimestari Torleif Thedéen, sello Salonen: Sellokonsertto (2016) Dvo?ák: Sinfonia nro 8 Su 17.5. klo 18 Tampere-talon Pieni sali HIPINÄAASI APINAHIISI Lastenkonsertti Jan Söderblom, kapellimestari Aimo Räsänen, kertoja Liput 20/10 € Pe 28.2. Hannikainen: Karhunpoika I. klo 19 Tuomiokirkko SUITE IMAGINAIRE – BAROKKIKONSERTTI Antti Tikkanen, viulisti-johtaja Gabrieli: Canzon per sonar quarti toni a 15 Rameau: Suite imaginaire Vivaldi: Konsertto viululle ja jousiorkesterille "Suurmoguli" Lully: Suite imaginaire Händel: Kuninkaallinen ilotulitusmusiikki La 7.3. Elisa Huovinen Tampereen Oopperan kuoro, valm. Liput 15/8/5 € Pe 27.3. klo 15 Tampere-talon Pieni sali FAUNIEN ILTAPÄIVÄ -KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Jonne Valtonen: The Droplet and the Ocean Robert Schumann: Märchenbilder Dvo?ák: Jousikvintetto nro 2 Liput 15/8/5 € Pe 14.2. klo 18.30 ensi-ilta TAMPEREEN OOPPERA: CARMEN muut esitykset 16.2., 19.2., 22.2., 26.2., 29.2. POHJOLAN TARUT: MAAILMAN SYNTY Erkki Lasonpalo, kapellimestari Riikka Papunen, kertoja Klami: Kalevala-sarja Tveitt: Osia sarjasta 100 Folk-tunes from Hardanger Grieg: Osia sarjasta Peer Gynt Wagner: Valkyyrioiden ratsastus Hammo: Uusi teos, ke. klo 19 La 11.4. klo 15 VAPPUKONSERTTI – CALLING ALL WORKERS Nick Davies, kapellimestari Jukka Nykänen, piano Johanna Isokoski, sopraano Ohjelma julkaistaan myöhemmin. Vapaa pääsy Su 9.2. To 28.5. NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Markus Lehtinen, kapellimestari Solistit valitaan karsinnasta 1.2.2020 To 14.5