IDA MOBERG Musiikin symbolismia ja henkimaailmaa STRIIMAUKSELLE kysyntää orkestereissa KUOROT kamppailevat koronan kurimuksessa URHEILUN HISTORIA on täynnä musiikkia 1 2021 12,50 € kirill g erstein lataa virtuositeetin hyveet nykymusiikkiin CLASSIC cd
Webern ei ole kaukana Brahmsista.” KIRILL GERSTEIN on pianon virtuoosi mutta samalla paljon muuta: opettaja, ajattelija, uuden musiikin esitaistelija ja jazzinkin taitaja. Siksi hän ei usko, että soitonopetus voisi koskaan toimia kokonaan etäyhteyksien varassa. Olin odottanut tilaisuutta saada soittaa Brahmsin molemmat pianokonsertot peräkkäin. Se ei ole mikä tahansa maraton vaan tilaisuus luoda kaksoiskuva säveltäjästä nuorena ja kiihkeänä sekä kypsänä ja seestyneenä. Muusikko ei hänen mielestään saa koskaan lakata kysymästä kysymyksiä ja luopua opiskelijan uteliaasta asenteesta. muusikko on ikuinen opiskelija Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: MARCO BORGGREVE | ” R ONDO kannessa. ”Siinä tulevat rajat pian vastaan, jo soinnissa ja viimeistään psykologisissa asioissa”, hän sanoo. ”Kyllähän peruutuksiin on saanut tottua, mutta Helsingin konserttien pois jääminen oli sikäli pettymys, että olin kuullut, että Suomessa tautitilanne olisi hyvä. Sovittu haastattelu ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti olivat peruuntuneet pääkaupunkiseudun koronarajoitusten vuoksi. 7 R ONDO C LASSIC 1|2021 PALJON MIELUUMMIN OLISIN tavannut kasvokkain”, huokaa Kirill Gerstein puhelimeen kotoaan Berliinistä. Niin vastakkaisia konsertot ovat.” ”Hauska idea oli myös aloittaa konsertti Webernin viulu-pianoteoksella yhdessä kapellimestari John Storgårdsin kanssa. Venäläis-amerikkalainen pianisti tykkää puhua musiikista, pitkään ja analyyttisesti, se onnistuu parhaiten suoralla kontaktilla
8 R ONDO C LASSIC 1|2021 HKO on nimennyt Gersteinin residenssitaiteilijakseen tälle kaudelle. ”Se oli joskus itsetunnolle rankkaa mutta soitolle hyödyllistä, sillä se opetti minut kysymään kysymyksiä ja muuttumaan jatkuvasti.” Tästä Gerstein ammentaa myös omassa opetustyössään. Mukana ovat olleet mm. Matkustaminen on keino tutustua toisiin ihmisiin ja kulttuureihin. Olen vetänyt koulun puitteissa myös avoimia online-seminaareja, joissa muusikot ja kirjailijat/tutkijat keskustelevat. Isä oli matemaatikko ja äiti lasten musiikkikasvattaja. Gerstein vastaa hänelle tyypilliseen tapaan: ”Se on kompleksinen asia, eikä sellaisiin ole koskaan yksinkertaista hyvä/huono -vastausta. Olen usein kokenut, että opiskelijat omaksuvat liikaa valmiiksi pureksittuja ratkaisuja. ”Matkustelun tyrehdyttyä olen saanut keskittyä enemmän uusien teosten tutkimiseen ja opetustyöhöni Berliinin Hans Eisler -musiikkikorkeakoulussa. ”Useimmat suuret säveltäjä-pianistit Chopinista ja Lisztistä Busoniin ja Kurtagiin olivat myös opettajia, ja tätä perinnettä minäkin haluan jatkaa. Ja ei, en halua yhtyä siihen kuoroon, että globalisaatio on pahaksi. Korona-ajassa on ollut jotain hyvääkin. Samalla siinä voi yhdistää solistitehtäviä, kamarimusiikkia ja resitaaleja. Jazzjakson jälkeen nuorukainen palasi kuitenkin klassiselle uralle ja sai opettajikseen Solomon Mikowskyn New Yorkissa, Dmitri Bashkirovin Madridin Reina Sofia -musiikkikoulussa ja Ferenc Radosin Budapestissä. Viimeksi mainitun luokalla ovat olleet myös mm. Vielä teini-iän kynnykselläkin rakkaus musiikkiin oli oleellisempaa kuin kutsumus siitä ammattina. Neuvostoliitossa hän ei ollut neuvostoliittolainen vaan juutalainen, jotka tarvitsivat oman passinsakin. 12-vuotiaana Kirill toimi Leningradin jazzfestivaalilla Gary Burtonin tulkkina ja sai tilaisuuden esitellä kykyjään. Kulttuurisesta vuorovaikutuksesta ei saa tehdä uhria”, hän korostaa. Opettajan tehtävä on kiihottaa jatkuvaan uteliaisuuteen. Muusikko on ikuinen opiskelija – ei koskaan valmis.” Yksinäisenä mutta avoimena Tietty yksinäisyyden tunne on seurannut Kirill Gersteinia läpi elämän. Hän kokee, että opettamisen, esittävän muusikkouden ja säveltämisen eriytyminen toisistaan on valitettavaa. Jokaisen opettajanvaihdoksen yhteydessä jouduin toteamaan, miten paljon minulla on vielä työtä edessäni”, hän kertoo. Solistina on avartavaa kokea, miten eri orkesterit soivat ja yleisöt reagoivat. säveltäjä Thomas Adès, tenori Ian Bostridge, kapellimestari Ivan Fischer, historiallisten pianojen taitaja Andreas Staier, musiikkitoimittaja Alex Ross ja jazzvibrafonisti Gary Burton. Pianistin mielestä tämä titteli antaa tilaisuuden syventää suhdetta yleisöön ja orkesteriin sekä luoda normaalia syvempiä katsauksia tiettyihin ohjelmiston aspekteihin. On erittäin tärkeää, ettei pandemiaa tai ilmastonmuutosta käytetä provinsialisoitumisen ja sulkeutumisen edistämiseen. Äitinsä opein hän aloitti pianonsoiton kaksivuotiaana, mutta ihmelapsen putki jäi kokematta. Yritän saada heitä irti niistä, kysymään kysymyksiä ja hahmottamaan isoja konteksteja. ”En nuorena ollut mikään himoharjoittelija, ja jouduin myöhemmin paikkaamaan aukkoja. Erojen näkeminen lisää ymmärrystä.” ”Musiikissakin tämä on tärkeää. Burton ihastui ja järjesti hänet oppilaaksi johtamaansa Berklee College of Musiciin Bostoniin. Andras Schiff, Zoltán Kocis ja Dezsö Ránki, ja häntä Gerstein pitää tärkeimpänä vaikuttajanaan. Keskustelut löytyvät netistä #eislerlab -nimellä. Nyt kaikilla on aikaa tällaiseen enemmän kuin normaalisti”, hän kertoo. Taidot kuitenkin ylsivät 11-vuotiaana Gorozówin Bach-kilpailun voittoon, ja jazz-improvisoijan kyvyt saivat kantavuutta alan kursseilla Puolassa. Maailmankansalainen Gerstein kotikaupunkinsa Berliinin maisemissa. Yleisölle vieraileva esiintyjä on ikkuna ulos. Kysymyksiä ja konteksteja Kirill Gerstein syntyi 1979 Voronezhissa Neuvostoliiton lounaisosassa juutalaiseen perheeseen. Olisiko tällainen pidempään yhdessä kaupungissa viipyilevä residenssiys ratkaisu peräti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin paineisiin musiikkielämässä. Amerikassa hän ei tuntenut itseään amerikkalaiseksi, ja vaikka asuinpaikaksi sittemmin vakiintui Berliini ja hän puhuu sujuvaa saksaa, ei hänen identiteettinsä paikannu sinnekään.. Kyllä, on hyvä saada keskittyä pidempiin jaksoihin eikä vain lennellä kaupungista toiseen
Kaikki musiikilliset prosessit tapahtuvat orkesterissa, ja siksi halusin kapellimestariksi Sakarin, joka on sinfonisen ohjelmiston mestari. Tämä on tärkeää kokea myös klassisessa musiikissa.” Jazztausta kuuluu myös Gersteinin Gershwin-tulkinnoissa, joissa on vanhan Amerikan glamouria ja otteen vapautta. Vuonna 2010 saamansa Gilmore-palkinnon rahat hän käytti uusiin sävellystilauksiin. 9 R ONDO C LASSIC 1|2021 Tilanne oli ideaali erilaisten vaikutteiden sulauttamiseen. Se tulee latinan sanasta virtus [hyve, kunto, rohkeus]. Mitä se on antanut klassiselle pianistille. Se on niiden keinojen hallintaa, jotka saavat aikaan musiikillisen flow’n. Venäläinen, amerikkalainen ja keskieurooppalainen pianokoulu yhdistyvät Gersteinin soitossa, ja myös jazztausta on tuntuvilla. Gerstein on kuitenkin tunnettu ennen muuta kirkassointisesta virtuoosisuudesta, joka ei tarkoita telaketjuvyörytystä vaan musiikin monitasoisuuden kuultavaksi tekemistä. ”Virtuoosisuus ei ole pelkkää nopeasti soittamista. Se sopi kuvioon muutenkin, sillä Busonillahan oli Suomi-yhteys. Niistä saatiin nauttia vuonna 2018 myös Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa, jossa hän soitti säveltäjän pianokonserton. Säveltäjien joukossa olivat nykymusiikin mestareiden lisäksi myös jazznimet Chick Corea ja Gary Burton, jotka toivat mukaan improvisaation mahdollisuudet partituurimusiikissa. Hän oli Helsingissä musiikinopettajana ja tärkeä mentori Sibeliukselle”, Gerstein tietää. Suuri puolalainen pianotaiteilija Josef Hofmann sanoi, että pianisti ilman tekniikkaa on kuin turisti ilman rahaa.” Gerstein on mieltynyt Ferruccio Busonin pianokonserttoon, virtuoosiseen mammuttiin, ja hänen Sakari Oramon ja Bostonin sinfonikkojen kanssa tekemänsä levytys siitä sai suurta huomiota. | Pianisti ilman tekniikkaa on kuin turisti ilman rahaa.. Musiikki ei tule nuoteista vaan elävästä, improvisoidusta hetkestä. Uuden musiikin supervaljakko Kirill Gerstein on ulottanut virtuoosipianismin perinnettä myös nykymusiikkiin. ”Paljon, mutta sitä on vaikea täsmällisesti määritellä, koska kyse on kokonaisvaltaisesta tavasta kokea musiikillinen flow. Ehkä oleellisinta on asioiden vaistomainen ajoitus, joka tulee jazzmuusikoiden tavasta kuulla musiikin harmoniaa. ”Se ei ole tavallinen pianokonsertto vaan Gustav Mahlerin jalanjäljissä kulkeva sinfonia piano-obligatolla ja italialaisilla aromeilla
Pian säveltäjä alkaa heitellä kapuloita rotaatiomaisten liikkeiden rattaisiin, ja ravelmainen kuulas lyyrisyys luo kontrastin. ”Adèsin musiikki on perinteisellä tavalla virtuoosista, mutta siinä on aina jokin oma resepti, joka tekee siitä kompleksista opeteltavaa. Huimaavia matkoja läpi aikojen Thomas Adès: pianokonsertto, Totentanz. Grammophone-palkinnon, ja tuoreella Myrios cd:llä Gerstein tulkitsee muita Adèsin teoksia. Finaali rynnistää kuin Prokofjevin toinen konsertto ikään. Adèsin vanhempi, pianolle ja orkesterille sävelletty In Seven Days -teos ei oikein kasva aiheensa eli raamatullis-biologisen luomiskertomuksen mittaiseksi, mutta sointien kuvausvoimaa riittää. Pianon muhkeat, kelluvat tekstuurit muistuttavat Debussyn Uponneesta katedraalista. Oleellista on suhde ajoitukseen, sillä rubatokin on kirjoitettu nuotein. Gersteinin mystisiä tehoja saavuttava piano-osuus ja orkesterin eri sektiot (erityisesti mureat vasket) kuvaavat tähtien tuiketta, meren syntymistä ja kaaoksen taittumista valoon. Thomas Adès. Totta kai! Klassiset esikuvat eivät rajoittuneet muotoon, vaan myös tyylissä on ripaus Gershwiniä, Rahmaninovia, Ravelia ja Bartókia. Gersteinille siitä sovitettu Berceuse kuvaa kohtausta, jossa kaksi rakastavaista on pakenemassa jumiutuneen juhlaväen vankilasta vessaan tappaakseen itsensä. Konserton tarina alkoi tapaamisella New Yorkissa 2012. Hidas osa pysähtelee kuin kysellen bileiden keskellä elämän tarkoitusta, tuoden mieleen Beethovenin neljännen pianokonserton. Saan siinä hyödyntää koko ohjelmiston tuntemustani”, Gerstein iloitsee. Avausosa lainaa Lisztin h-molli-sonaattia. Kirill Gerstein ja Thomas Adés, piano, Tanglewood Music Centre Orchestra. Gersteinin yhteistyö säveltäjä Thomas Adèsin kanssa on tuottanut mm. 10 R ONDO C LASSIC 1|2021 Erityisen tiivis suhde hänelle on kuitenkin muodostunut brittisäveltäjä Thomas Adèsin kanssa. Vuonna 2019 kantaesitetty konsertto on saanut jo yli 50 esitystä, ja Gerstein soitti sen Adèsin johdolla tuoreeltaan myös Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Adèsin ooppera The Exterminating Angel perustuu Luis Buñuelin elokuvaan Tuhon enkeli. Gerstein kysyi, voisiko säveltäjä kirjoittaa hänelle jotain, varautuneena valitteluihin jonon pituudesta. Se on suuren tyylin show-teos, jossa on salamoivia kaksoisoktaaveja, koskettimiston läpi pyyhältäviä glissandoja ja kadenssi, mutta myös syvällinen hidas osa”, Gerstein kuvaa. Vimmattu meno päättyy Schubertin Tyttö ja kuolema -laulun lainaan. Pianisti odottaa innoissaan jatkoa Helsingin kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjäprojektille, jonka alun korona torppasi. Vaikka musiikki olisi miten tiheää vieraannutetuista tyylilainoista ja rytmisistä kierouksista, kuulijalle riittää, että nojautuu tuoliinsa ja antautuu sen säihkeelle ja nautinnollisille sävyille. Silti se ei jää plagiaatiksi vaan on täysin uutta musiikkia, jossa tutut elementit saavat huimaavasti vieraannuttavan, ikään kuin kieropeilistä heijastetun ilmeen. Masurkat ovat taas säveltäjän kumarrus Chopinille tämän juhlavuonna 2010, ja hän korostaa eloisana välkkeenä etenevän sosiaalisen tanssin ja lyyrisen melankolian vastakkaisuutta. DG 4837998 (2020) Thomas Adès: Kolme masurkkaa, Berceuse oopperasta The Exterminating Angel, parafraasi oopperasta Powder her face, In Seven Days. Dekadentit tangot alkavat suistua raiteiltaan polyrytmisissä kuvioissa, ja pianistit ovat paikoin kuin roolihenkilöitä, jotka yrittävät pudottaa toisiaan pelistä. Tämä jättää tulkitsijalle tilaa vapaudelle, mutta samalla säveltäjä kontrolloi sitä. pianokonserton, joka on saanut yli 50 esitystä runsaassa vuodessa. Adès yllättäen kysyi saman tien, voisiko se olla perinteinen, kolmiosainen konsertto. Kirill Gerstein, piano, Bostonin sinfonikot, joht. ”Minusta meillä ei ole ollut tällaista pianokonserttoa sitten Prokofjevin ja Ravelin. Tämä irrationaalinen aikamitta tekee omanlaisen, virtaavan flow’n.” ”Adèsin musiikki taittaa historiallisiin traditioihin kuin prisma, tuo niitä esiin eri perspektiiveissä. Se on tuottanut suuren suosion saaneen pianokonserton ja sooloteoksia sekä palkittuja levytyksiä. Parafraasin oopperasta Powder her Face Adès teki ensin soolopianolle, mutta tässä se kuullaan kahden pianon versiona Gersteinin ja säveltäjän itsensä soittamana. Pianokonserton vauhdikas energia vie mukanaan heti Gershwin-henkisesti synkopoivasta pääteemasta lähtien. ?. . Epäsäännölliset rytmit ja kromaattiset ”väärät äänet” muistuttavat kuitenkin, että nykypäivästä tätä kaikkea tarkastellaan. Se on ICMA-palkintojen finaaliehdokkaana. Myrios classics MYR027 (2020) • Kirill Gerstein soittaa Adèsia samoilla sointiaisteilla ja taituriotteilla kuin Chopinia ja Lisztiäkin. Pianokonserton sisältävä Deutsche Grammophonen cd voitti mm
Musiikin ystävä tarvitsee siti edelleen taustatukea, koska mahdollisuudet tankata elävää musiikkia ovat olleet vähissä ja ajoittain täysin poissa. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. Taustatukea koko kevättalven pituudelta saat nyt Rondon Soivasta tilauksesta, jossa joka lehden mukana saat myös cd-levyn! Cd:t ovat aiemmin julkaistuja Rondon levyjä, joita voit tarkastella osoitteessa rondolehti.fi/rondo-cd. Hei suomalainen, nyt lähdetään yhdessä kohti uutta aikaa! Musiikin voimin uutta kohti SSIC V L Uusi vuosi tuo uudet tuulet tullessaan. Soiva Rondo 5 numero a + verkkos isältö + 5 cd-levy ä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) KOLME TAPAA TILATA: 3. Lisääntyvän auringon myötä ajatus kääntyy automaattisesti kohti parempaa huomista. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
Harjoitusten pitäminen Zoomissa ei tuntunut mielekkäältä, joten päätettiin keskittyä asioihin, joihin ei normaaliarjessa ollut tilaa. Noora Hirn työskentelee kuoronjohtajan töidensä lisäksi musiikkitoimittajana Ylellä ja perää toimittajien vastuuta kuorolaulua koskevassa uutisoinnissa. Lokakuussa VocalEspoo-kuorofestivaalin raikas ohjelma painottui lauluyhtyeisiin, ja marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Erik Fordell Grand Prix -kuorokilpailu ratkaistiin nauhakilpailuna. Kuorot toimivat kuitenkin nyt syksyllä aivan eri tavalla kuin naistenpäivän aikaan, jolloin koronavirukselta ei vielä osattu suojautua. ”Lopuksi keräsin nimettömän palautteen, ja kaikki pitivät tosi arvokkaana, että tehtiin tällaista”, Hirn sanoo. Kamarikuoro Värinä oli poikkeuksellisen tarmokas. Monet kuorot menettivät joulukonserttien myötä syyskauden kenties ainoat tulonsaantimahdollisuutensa, sillä striimatuista keikoista ei ole helppo saada tuottoa. Syksyn mittaan on järjestetty turvallisuusohjeiden mukaisia kuorokonsertteja ja niitä on myös striimattu. Yhdessä vaiheessa joulukonsertit aiottiin toteuttaa ulkoilmakonsertteina, mutta edes ulkotapahtumia ei ole saanut järjestää. Syksyn turvaväliharjoittelukaan ei ole ollut pelkkää entisen varjoa. Saapumiset ja lähtemiset on ohjattu, treenit ovat puolet lyhyemmät. Tämän lehden mennessä painoon pääkaupunkiseudun rajoituksia oli jatkettu 10.1. Monet kuorot tähtäsivät syksyn harjoittelunsa joulukonsertteihin, joilla toivottiin pystyttävän paikkaamaan edes jotakin raskaan vuoden taloudellisista tappioista. Kuorot ovat olleet hyvin erilaisissa tilanteissa ikärakenteen, koon ja vaikkapa harjoitustilan suhteen. ”Samalla tietysti kaikki ikävöivät yhdessä laulamista. Tämä tarkoitti erilaisia workshopeja rytmimusiikista intonaatioon, minikehityskeskusteluita sekä yhteistä tulevaisuussessiota, jossa koko kuoro osallistettiin pohtimaan seuraavien vuosien suuntaviivoja. Esimerkiksi suurikokoinen ja keski-iältään iäkäs Suomen Laulu on organisoinut treeninsä niin, että vaihtuva osa laulajista on paikalla, loput mukana Zoomin välityksellä. asti. Sinnikkyys kertoo siitä, että yhdessä laulamisesta ei hevin luovuta, siitä huolimatta, että kuorolaulu on leimattu julkisessa keskustelussa harrastuksista vaarallisimmaksi. Tämä on vahvistanut laulajien omaa osaamista, parantanut kuuntelemista ja tarkentanut johtajan seuraamista. Noora Hirnin johtama Kamarikuoro Värinä aloitti elokuussa kautensa uudessa normaalissa: harjoitustila vaihtui seurakuntasalista väljempään kirkkosaliin, laulajille luotiin uusi, 2–3 metrin turvaväleihin perustuva istumajärjestys, ja kaikki treenit myös videoitiin siltä varalta, että joku ei pystynyt tai halunnut tulla harjoituksiin. Jokaisen on oikeasti osattava oma stemmansa”, Hirn tähdentää. Maskilaulaminen muodostui arjeksi, ja monessa kuorossa tutkittiin, mikä maskimalli ja -merkki on paras laulamiseen. Tämä oli silti parasta, mitä nyt voitiin tehdä.” Kuoron toiminnan ylläpitämisen lisäksi Värinän haluna oli työllistää ammattilaisia tiukassa tilanteessa. 13 R ONDO C LASSIC 1|2021 OOM-työpajoja, ulkoilmaharjoituksia, esiintymistä turvavälein ja maskit kasvoilla. ”Tuntuu siltä, että Musiikkitalon huono-onnisen naistenpäivän konsertin jälkeen kuorolaulu jäi kummittelemaan koronauutisointiin ainaisena pahiksena. Etätreeneistä hyöty irti Kun Suomen hallitus lokakuussa suositti korkean riskin aikuisten harrastustoimintaa keskeytettäväksi, urheilutahot vetosivat, että vastuullinen jatkaminen on mahdollista. Turvatoimien noudattamisen ansiosta kuoropiireissä on kuitenkin havaittu vain yksittäisiä tartuntatapauksia, ja mielikuvat kuorotreeneistä viruslinkoina ovat osoittautuneet vääriksi. Värinän oli tarkoitus toteuttaa syksyllä koreografioituja lastenkonsertteja, mutta koronaolosuhteissa ne eivät tulleet kysymykseen. Poikkeusaika tekee kuitenkin sopeutuvaiseksi. Lisäksi on tarkka läsnäoloseuranta ja tietysti perusasiat, että ei tulla treeneihin, jos on vähääkään nuhaa”, kuoronjohtaja Noora Hirn luettelee haastattelussa marraskuussa. ”Lokakuussa otettiin maskit käyttöön. ”Kun tilanne oli karu, päätettiin, että yritetään saada siitä irti se hyöty, mitä voidaan”, Noora Hirn kertoo. Luonnollisesti kaikki joukossa tapahtuva ja äänenkäyttöä sisältävä toiminta on pandemia-aikana riskialtista. Marraskuun lopussa rajoituksia tiukennettiin, ja lopulta yleisötilaisuudet käytännössä kiellettiin kautta maan. Tässä vaiheessa kuorot olivat käytännössä jo koko syksyn ajan toteuttaneet selkeitä turvatoimia. Monelle laulaminen on mielenterveydellisesti äärimmäisen tärkeää. Yhteiskunnan ollessa keväällä kiinni etäharjoittelusta tuli normi, ja syksyllä kulttuurielämän käynnistyttyä kuorot aloittivat toimintansa tiukoin turvatoimin – olosuhteissa, joissa normaalitilanteessa ei kukaan kuvittelisi pystyvänsä laulamaan. Kuoro harjoitteli joulun ohjelmaa, jota oli lisäksi muokattu kestämään mahdolliset äkilliset stemmapoissaolot. Kun koronapandemia iski Suomeen, kuorot eivät lannistuneet. Monet kuorot toimivat seurakuntien tiloissa, minkä edellytyksenä on ollut seurakunnan turvaohjeiden tiukka noudattaminen. Työpajojen lisäksi kuoro tilasi laulupedagogeilta lämmittelyvideot kuorolaisten oman harjoittelun tukemiseksi. ”Haastavaa ja palkitsevaa on se, että turvavälien takia lauletaan ikään kuin yksin. Keväällä monet kuorot saivat paljon irti etätreeneistä, kun taas jotkut keksivät toisenlaisia muotoja ylläpitää harrastusta. Mielen hoitamisen pitäisi olla vähintään yhtä tärkeää kuin ruumiin.” Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | z Mielikuvat kuorotreeneistä viruslinkoina ovat osoittautuneet vääriksi.
klo 15 Pieni sali Hummel – Adams – Böddecker – Bozza – Piazzolla ITALIALAINEN Pe 19.3. klo 18 Aapo Häkkinen, Tampereen Filharmoninen Kuoro, solistit Bach: Matteus-passio PETRUŠKA Pe 9.4. klo 18 ja 20 Ariane Matiakh, Alexander Melnikov Rahmaninov – Stravinsky FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 11.4. klo 15 Pieni sali Mozart – Poulenc – Thorvaldsdottir – Mäenpää – Strauss TAMPERE FILHARMONIAN KEVÄT 2021 Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, ellei toisin mainita. klo 15 Henrik Sandås, Katja Koukkula, Jussi Väänänen Astor Piazzolla 100 vuotta TULIVUORI Pe 7.5. Gabrieli, Tšaikovski, Gershwin, Joplin, Morricone FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 14.2. klo 15, Pieni sali Kaipainen – Kopetzki – Ravel – Crumb – Kliphuis HOMMAGE Pe 19.2. Sinfoniakonserttien liput 28 / 22 / 15 / 8 €. klo 19, Pieni sali Marco Pierobon, TF:n vaskiryhmä Mm. Liput ja ajantasaiset konserttitiedot: www.tamperefilharmonia.fi KEVÄT Pe 15.1. Tšaikovski – Sibelius FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 14.3. klo 18 ja 20 Ben Gernon, Sabine Meyer Mozart – Vaughan-Williams FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 16.5. klo 18 ja 20 Santtu-Matias Rouvali Bartók – Tšaikovski MONUMENTTI Pe 23.4. klo 19 Santtu-Matias Rouvali, Nemanja Radulovi. klo 15 Pieni sali Ligeti – Ravel LIITTO Pe 16.4. Muutokset konserttiohjelmiin ja -ajankohtiin mahdollisia. klo 18 ja 20 John Storgårds, Guy Braunstein Dvorák – Brahms SININEN To 11.3. Faunien iltapäivä -kamarikonserttien liput 15 / 8 / 5 €.. klo 18 ja 20 Joana Carneiro, Johannes Moser Schumann – Saint-Saëns TANGO DEL ANGEL Vappukonsertti La 1.5. 8 Liput 20 / 10 € (aikuiset / lapset) TF BRASS & PIEROBON Pe 12.2. klo 18 ja 20 Joshua Weilerstein, Dmitry Masleev Mozart – Beethoven KYMMENES Pe 5.3. klo 18 ja 20 Carlos Kalmar, Adam Walker Wolf – Liebermann – Mendelssohn MATTEUS-PASSIO To 1.4. klo 18 ja 20 Ryan Bancroft, Marianna Shirinyan Ravel – Schumann VUODENAJAT Lastenkonsertti Pe 5.2. klo 18, Pieni sali Vivaldi: Neljä vuodenaikaa op. klo 19 ja Pe 12.3. klo 18 ja 20 Taavi Oramo, Eva Alkula Leinonen – Mäenpää – Kaipainen – Sibelius BEETHOVEN 4 Pe 26.2
Der schwere Abend 12:01 20. Se perustuu laulun ja pianon tasavertaiseen kommunikointiin, jossa molemmat valottavat runotekstiä toinen toistaan täydentäen. Svarta rosor 2:00 2. 4. II Ich wandte mich und sahe an 3:45 12. Tässä hän jatkaa mm. 1. 90: 14. Var det en dröm. 5. Jääkukkia 2:59. 3. Einsamkeit 2:54 19. III O Tod, wie bitter bist du 3:39 13. Tuijotin tulehen kauan 5:09 23. Kuoleman ja elämän katoavaisuuden sanoma päättyy rakkauden ylistykseen. Den första kyssen 1:57 3. 6. . Requiem 3:45 Toivo Kuula (1883–1918) 21. Die stille Stadt 2:07 6. Kom nu hit, död toimii siltana Brahmsin viimeiseen lauluopukseen 121, joka perustuu Raamatun teksteihin. Sibelius-osasto alkaa dramaattisella Svarta rosorilla. Lenau und Requiem, op. Norden on Katajalle säveltäjän lauluista läheisimpiä; siinä lähtevien joutsenten laulu luo hiljaisen jännitteen, joka purkautuu vasta lopussa. Die Sennin 1:52 18. Norden 2:42 4. 7. Sinipiika 2:52 24. Kom nu hit, död 2:52 Johannes Brahms (1833–1897) Vier ernste Gesänge, op. Yö 2:18 22. ”Surrealistinen Die stille Stadt, väkivaltaisen intohimoinen Aus banger Brust ja kuin kyynelten läpi soiva Im Feld ein Mädchen saavat kuulijan ehkä kysymään, oliko kaikki siltikin vain unta”, Kataja tulkitsee. Säv, säv, susa 2:36 5. Sibeliuksen, Schumannin, Brahmsin ja Kuulan laulut jäsentyvät loogiseksi kaareksi, jossa on romanttista haaveilua, uhmaa ja hyvästijätön tunnelmaa. Heidezauber 2:37 25. 121: 10. liedin tummassa vedessä R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 202 Serious Songs [76:03] HARRI KUUSISAARI Arttu Kataja, baritoni Pauliina Tukiainen, piano ABCD 456 | 6417513104561 Jean Sibelius (1865–1957) 1. Suutelo 4:58 26. Luontokuvailua ja lemmenhuolia riittää myös Toivo Kuulan lauluissa, mutta vielä fatalistisemmassa mielenmaisemassa. IV Wenn ich mit Menschen – und mit Engelszungen redete 4:52 Robert Schumann (1810–1856) 6 Gedichte von N. Lied eines Schmiedes 1:16 15. 2. Se kuuluu myös joustavassa äänenkäytössä. Kommen und Scheiden 1:45 17. I Denn es gehet dem Menschen wie dem Vieh 4:04 11. Niiden ympärille duopari päätti sommitella suomalaista ohjelmistoa, osaksi myös saksan kielellä tehtyä, mikä toi sitä lähelle keskieurooppalaista perinnettä. Tumma ja melankolinen maaperä yhdistää levyn lauluja, ja siitä tuli myös sen nimi, Serious songs. R ONDO C LASSIC 1|2021 21 BARITONI Arttu Katajan ja pianisti Pauliina Tukiaisen uusi levy tuo yhteen kaksi ulkomailla työskentelevää musiikin ammattilaista. Schumannin Lenau-laulut kietoutuvat rakkausja vaellustematiikkaan. Ohjelman ytimeksi muodostuivat Schumannin Lenau-laulut, joiden pariksi Kataja halusi Brahmsin Neljä vakavaa laulua -sarjan. Säveltäjän ainoan saksankielisen laulun Heidenzauber (Yö nummella) duopari halusi mukaan tähän kokonaisuuteen alkukielellä, ja levy saa painavan päätöksen ”pakkaslauluista” Suutelo ja Jääkukkia. Aus banger Brust 2:18 8. Arttu Kataja on harvoja suomalaisia oopperalaulajia, joilla lied on ollut näin kiinteä osa taiteellista työtä. Ensimmäisessä laulussa Lied eines Schmiedes vielä kengitetään matkaan lähtevää hevosta, mutta rakkaudentunnustuksen (Meine Rose) ja luontoihmisen kuvan (Die Sennin) jälkeen sarja tummuu yksinpuheluksi (Einsamkeit), katkeriksi hyvästeiksi (Der Schwere Abend) ja kuoleman kaipuuksi (Requiem). He tapasivat toisensa jo vuonna 1999 Kangasniemen mestarikurssilla, ja yli 20-vuotisen yhteistyön luoma pohja kuuluu debyyttilevyllä. Meine Rose 3:43 16. 2:05 9. Kataja kuuluu Berliinin valtionoopperan solistikuntaan, ja Tukiainen työskentelee liedin professorina Salzburgin Mozarteumissa. Jorma Hynnisen, Martti Talvelan ja Tom Krausen perinnettä
’Kun tekee levyä tai taulua, siitä voi tulla mitä paskaa tahansa.’” – Kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja Anna-Leena Härkönen pohti luovuutta kolumnissaan Apu-lehdessä 26.11.2020 ”Miten näennäisen yksinkertainen on musiikin merkkijärjestelmä, aivan kuten kirjallisuudenkin. Olen tyypillinen meidän alan edustaja, jolla kaikki pyörii enemmän tai vähemmän musiikin ympärillä. Ilman järjestystä ja muotoa ne ovat käsittämättömiä ja abstrakteja, mutta heti kun ne saavat muodon ja järjestyksen, syntyvät Bach ja Dostojevski. Uudellamaalla yleisötilaisuudet kielletään, ja kulttuuritilat menevät kiinni. On helppo ymmärtää, että tilanne on vakava. Joskus ehkä liikaakin. Jos SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Se, mikä on feministin näkökulmasta oikein ja mikä on musiikin tulevaisuuden näkökulmasta oikein, ei lopputuloksen kannalta ole eri asia. Sen sijaan Black Friday -alennuksia saa jonottaa ruuhkassa ja karaokebaarissa huutaa iltaan asti. Ja kaiken yllä virtaa musiikki omana näkymättömänä universuminaan.” – Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Eeva-lehden kolumnissaan 3.12.2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Tieto ja tunne samassa paketissa. Samalla syntyvät lohtu ja ajattelu ja ihmismielen kyky luoda maailmaan merkityksiä ja tarinoita – tosia ja keksittyjä. Se on mielestäni yksi taiteen suurista arvoituksista, se miten kaiken maailman musiikin ja kirjallisuuden voi purkaa noihin pieniin pisteisiin ja merkkeihin. Siltä se vaikuttaa. Koska monista tartunnanlähteistä ei ole tietoa, on toimittava sokkona ja rajoitettava kaikkea mahdollista. Mutta miten se tapahtuu, siitä on aika paljon erimielisyyttä.” – Kapellimestari Hannu Lintu Suomen Kuvalehdessä 48/2020 ”Ystäväni, joka on tähän asti elättänyt itsensä muusikkona ja kuvataiteilijana, päätti opiskella puusepäksi. ’Kun tekee tuolia, tietää, että siitä tulee tuoli’, hän selitti. Hän on kokenut työn valtavan vapauttavaksi. samassa baarissa esiintyisi oikea artisti, tilaisuus kiellettäisiin.” – Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Juuso Määttänen käsitteli koronarajoituksia ja Muusikkojen liiton kannanottoa Helsingin Sanomien kolumnissaan 28.11.2020 ”Se, että klassisesta musiikista on alettu sortohistoriana… että historia pitäisi tuhota, jotta tasa-arvossa päästään eteenpäin… Mozartin sisko ei saanut ruveta muusikoksi, ja me ei voida sille mitään. . Silti uudet rajoitukset vaikuttavat olevan kummallisesti epätasapainossa. ” 24 RONDO CLASSIC 1|2021 Meillä muusikoilla identiteetti rakentuu niin vahvasti sen varaan, mitä me tehdään työksemme. Mutta me voidaan tehdä kaikki mahdollinen, että säveltäjien siskot voi nykyään ruveta muusikoiksi, jos haluaa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Mulla ei ole oikein harrastuksiakaan, koska mikään muu ei kiinnosta mua yhtä paljon.” – Kitaristi ja tuottaja Jussi Jaakonaho Helsingin Sanomissa 22.11.2020 ”Kannanoton ydin on tämä: Onko esittävän taiteen rajoittaminen koronatilanteessa poliittisesti liian helppoa ja houkuttelevaa
luonnonmuodostelmat innoittajana R ONDO kantaesitys KIMMO KORHONEN Utahin Arches holvikaarineen on inspiroinut Jan Lehtolaa hänen sonaatissaan käyrätorvelle ja pianolle. Lapsuusja teinivuosien teokset ovat sittemmin jääneet pois Lehtolan varsinaisesta teosluettelosta, jonka varhaisimmat teokset ovat 1990-luvun alusta. Noudatan usein Mika Waltarin ohjetta, jonka mukaan kannattaa jättää illalla lause kesken, niin siitä voi heti jatkaa seuraavana aamuna.” Lehtolan uusimpiin teoksiin kuuluu sonaatti käyrätorvelle ja pianolle Short Stories of Arches (2018), jonka kantaesitys on 29. Sen jälkeen Lehtola on jo saanut valmiiksi laajan orkesteriteoksen Rytyli sekä klarinettisonaatin. ”Siinä on oma vapautensa, että ei ole päätoiminen säveltäjä. Voin tehdä teoksia omien aikataulujeni mukaan. Olen tehnyt suhteellisen vähän tilausteoksia; sen sijaan teen ensin sävellyksen ja etsin sitten esittäjät. tammikuuta Helsingissä Sibelius-Akatemian konserttisalissa, esittäjinä Tommi Hyytinen ja Marko Hilpo. Lehtolan mukaan hänen säveltämisensä sai uutta virtaa vuosina 2015–16 sävelletystä fagottisonaatista. Hänet tunnetaan parhaiten yhtenä aikamme hienoimmista ja aktiivisimmista suomalaisista urkureista, mutta hän on jatkuvasti myös säveltänyt. Työ ei kuitenkaan sujunut, mutta kun ideat nousivat uudelleen esiin 2018, nyt käyrätorvelle ja pianolle kirjoitettuina, sävellystyö lähti käyntiin ja muokkautui aivan uudeksi teokseksi, nyt viisiosaiseksi sonaatiksi. ”Olen oppinut säveltämisestä paljon soittamisen kautta, olen esittänyt niin paljon nykymusiikkia, yli 100 teoksen kantaesitykset, ja mukana on ollut teoksia tyylillisesti ihan laidasta laitaan”, Lehtola kertoo. Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle on syntynyt pitkän prosessin tuloksena. Säveltäminen on aina ollut minun juttuni. ” 26 R ONDO C LASSIC 1|2021 Näin kertoo säveltäjänuransa alkuvaiheista Jan Lehtola (s. Tein ensimmäisen teokseni jo kuusivuotiaana. 1972). Lehtola pääsi Sibelius-Akatemiaan sekä kirkkomusiikkiettä sävellyslinjalle. Mielikuvitukselliset luonnonmuodostelmat tuntuivat Lehtolan mukaan ”kuin vaativan ilmenemistään musiikillisissa muodoissa”, ja 2014 hän alkoi säveltää niiden innoittamana laajaa fantasiaa käyrätorvelle ja uruille. Ensimmäisen sävellyskonserttinsa Lehtola piti 1990 Tampereella ja näytti teoksiaan myös Usko Meriläiselle, joka oli hänen mukaansa hyvin kannustava. Pian sen jälkeen valmistui Zagros Ensemblen kantaesittämä kamarikonsertto Sei Bagatelli (2016), jossa ei nimestään huolimatta ole kyse mistään bagatelleista vaan laajasta puolen tunnin kokonaisuudesta. Alkuidut palautuvat vuoteen 2000, jolloin Lehtola oli esiintymismatkalla Los Angelesissa ja kävi samalla matkalla tutustumassa paikallisiin kansallispuistoihin. Suurimpina ryhminä hänen nelisenkymmentä teosta käsittävässä teosluettelossaan ovat sooloja kamarimusiikkiteokset. Aloin soittaa pianoa seitsemänvuotiaana, ja teini-iässä tein pianokonserton.”. Hänen sävellyksenopettajinaan olivat Olli Kortekangas ja Paavo Heininen, mutta sävellysopintoja hän ei vienyt loppuun. Näiden teosten jälkeen Lehtolan säveltäminen on sujunut helpommin. Yksi näistä oli Utahissa maisemallisesta geologiastaan kuuluisa Arches, jossa on eroosion hiekkakiveen kaivertamia onkaloita ja holvikaaria. Esiintyvän taiteilijan työ asettaa omat ajalliset rajansa Lehtolan sävellystyölle, mutta hän kertoo olevansa tyytyväinen tilanteeseensa
Jan Lehtola: Short stories from Arches. 29.1. Ääriosissa ovat mukana myös seudun alkuperäisasukkaat, ja avausosassa Rituals tuo mieleeni rituaalit ja toteemit. Sibelius-Akatemian konserttisali, Helsinki. 29.1. Sibelius-Akatemian konserttisali, Helsinki. Kai Nieminen: Hymnos VII. Niiden rinnalla ihminen tuntee itsensä todella pieneksi. Päätösosassa mietin taas alueen kansoja, ja siinä on vähän paluuta Rituals-osaan.” . 27 R ONDO C LASSIC 1|2021 17.1.2021 Olli Kortekangas: Sonatina per oboe. ”Teos rakentui kaarien idealle. Vihdin kirkko, Vihti. Tommi Hyytinen, käyrätorvi, ja Marko Hilpo, piano. kantaesitykset 1 Paitsi koko teoksella myös jokaisella viidellä osalla on otsikot, mikä tuo teokseen ohjelmallisen elementin. Kolmas osa Sandstone rolling on eräänlainen intermezzo, jossa rakennetaan vähitellen neljättä osaa. Toisessa osassa Whisper of Wind on käyrätorvella mikrointervallien puhinaa ja pianolla epäsymmetrisiä rytmejä, ja ne tuovat mieleeni tuulen ja suhinan. Aale Lindgren, oboe. Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi ROSSININ RAJAMAILLA. Muodostelmat ovat haurasta kiveä, ja niiden päällä on vaarallista liikkua, ne holvikaaret voivat romahtaa.” ”Kaaret ovat ytimenä teoksen neljännessä osassa, nimeltäänkin Arches, ja sen sävelsin teoksesta ensimmäisenä. Tommi Hyytinen, käyrätorvi. Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle. ”Teos oli jo kyllä valmis, ennen kuin keksin otsikot”, Lehtola tarkentaa, mutta toteaa, että kansallispuiston holvikaaret olivat tärkeitä sävellysprosessille
Arkistoja penkoessa saattaa paljastua, millaista vaskikulttuuria Suomessa taannoin oli.. 28 R ONDO C LASSIC 1|2021 Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUUKKA RAITALA historiallisten vaskien esiinmarssi Viisi aikoinaan barokkikipinän saanutta vaskipuhaltajaa perusti kvintetin, jonka tarkoituksena on perehtyä romantiikan ajan vaskisoittimiin
”Tuolloin Euroopan parhaat aivot käyttivät aikaansa vaskien venttiileiden kehittelyyn. Esimerkiksi Puolustusvoimain musiikkiarkiston perkaaminen on työ, joka odottaa tekemistään. ”Luonnontorvi säilyi Pariisin konservatoriossa pääsoittimena 1900-luvun alkuun asti! Siellä pelättiin, että venttiilit tuhoavat luonnontorven kauniit sävyt”, Hyytinen sanoo. | 1970-80 historiallisten vaskien esiinmarssi Legendan mukaan sylinteriventtiilin inspiraationa oli oluttynnyrin hana.. Romantiikan ajan musiikin historiatietoiseen esittämiseen ovat Suomessakin paneutuneet monet muusikot, ja aikakauden pianoja, kitaroita ja puhaltimia näkee konserteissa yhä useammin. Esimerkiksi Berlioz ja Wagner käyttivät musiikissaan erilaisia vaskia rinnakkain. Saarinen ja Hyytinen myös opettavat molemmat Sibelius-Akatemiassa periodivaskia sekä soittavat Suomalaisessa barokkiorkesterissa. klarinetti oli korvannut sen solistisena orkesterisoittimena. Kvintetti haluaa kuitenkin myös paneutua siihen, millaista vaskimusiikkia kätkeytyy Suomen ja lähimaiden historiaan. Trumpetin suhteen muutos oli Miikka Saarisen mukaan sutjakampi, sillä luonnontrumpetti oli ollut klassismin ajalla pimennossa, kun mm. Hän on tehnyt taiteellisen tohtorintutkintonsa juuri romantiikan ajan käyrätorvensoitosta. Nyt alkoi vihdoin tapahtua”, Tommi Hyytinen kertoo. Erilaiset venttiilipatentit olivat sotajalalla, ja luonnontorvien soittajat pelkäsivät, että venttiilitorvet vievät heiltä työn ja arvostuksen. Nyt Suomeen on perustettu uusi yhtye tuomaan lisävaloa periodipuhaltimien maailmaan: vaskikvintetti Raiku, jonka tutkimuskohteena ovat romantiikan ajan vaskisoittimet ja vaskiyhtyeteokset. Raiku-vaskikvintetissä soittavat Zoltán Kövér, kornetti (vas.), Tommi Hyytinen, käyrätorvi, Nicolas Indermühle, ofikleidi, Antti Hirvonen, pasuuna ja Miikka Saarinen, kornetti. Legendan mukaan sylinteriventtiilin inspiraationa oli oluttynnyrin hana”, Tommi Hyytinen kertoo. Kaikki ovat sinfoniaorkesterimuusikoita, jotka ovat jo pitkään perehtyneet historiallisiin soittimiin. Yhtyeen kaikilla jäsenillä on suuri palo penkoa arkistoja, ja jo nyt näyttää siltä, että kotimaisia vaskimusiikin lähteitä kyllä riittää sovituksista ja sävellyksistä oppikirjoihin. 1800-luvun murroskausi ei mennyt kivuttomasti. Raiku-kvintetti on ottanut lähtökohdakseen ranskalaissäveltäjä Jean-François Victor Bellonin (1795–1869), joka kirjoitti ensimmäiset vaskikvintetot 1800-luvun puolivälissä. Yhtyeen muut soittajat ovat trumpetisti Zoltán Kövér, pasunisti Antti Hirvonen ja tuubansoittaja Nicolas Indermühle. ”Neljä meistä on opettajina Kälviän musiikkileirillä, ja useana kesänä siellä on ruokalassa juteltu tällaisesta ideasta. Pitkään luonnonvasket ja uudet venttiilimallit elivät rinta rinnan. Raiku sai lentävän lähdön Wihurin säätiön apurahan turvin, ja debyyttikonsertti on maaliskuussa. Venttiili muutti kaiken Mutta millaisia vaskipuhaltimia 1800-luvulla sitten käytettiin. Arkistojen uumeniin Trumpetisti Miikka Saarinen ja käyrätorvensoittaja Tommi Hyytinen kertovat videokeskustelussa, että ajatus periodivaskiyhtyeestä oli kytenyt mielissä jo jonkin aikaa. ”Romantiikan ajan kvintetti oli meille kaikille uusi aluevaltaus, mutta looginen jatkumo vanhan musiikin kiinnostukseemme”, Miikka Saarinen summaa. Muut soittajat ovat aikoinaan innostuneet periodimusisoinnista barokin ja klassismin kautta. 29 R ONDO C LASSIC 1|2021 -LUVUILLA EUROOPASSA vakiintunut vanhan musiikin liikehdintä aloitti uurastuksensa barokin, renessanssin ja keskiajan musiikista, mutta jo varhain periodisuuntaus lähti hivuttautumaan aikajanalla eteenpäin. Vuosisadan alku oli kiihkeän soitinkehittelyn aikaa, ja vaskipuhaltimissa se tarkoitti siirtymistä luonnontorvista venttiilejä käyttäviin malleihin. Romantiikan ajan periodivaskikvintetti on Suomessa aivan uusi asia, ja maailmallakin pioneeriyhtyeitä on vasta muutama. Alkusysäys tuli Turun filharmonisessa orkesterissa soittavalta Nicolas Indermühleltä, joka on paneutunut tuuban isovanhempaan, 1800-luvulla käytössä olleeseen ofikleidiin
Toiveena on, että pioneerityön hedelmillä voisi olla vaikutusta orkestereihinkin. Se antaa hienon perspektiivin siihen aikaan. Raiku-yhtyeen kokoonpanona on kvintetti, mutta muusikot suhtautuvat materiaaliinsa periodimusisoinnin avoimuudella. Raiku-kvintetin ensikonsertti Suomalaisen barokkiorkesterin konserttisarjassa 7.3.2021 klo 15 Kannelmäen kirkossa. 1800-luvusta on kuitenkin kulunut niin vähän aikaa, että aitoja historiallisia soittimia on mahdollista käyttää. Siihen kannustan oppilaitanikin”, Hyytinen sanoo. Syksyn alussa uunituore yhtye haali lainaksi aitoja historiallisia soittimia kotimaisilta keräilijöiltä ja testasi ensimmäistä kertaa, miten romanttiset vasket soivat yhteen. Että soittimella on oma historia!” Saarinen kertoo innoissaan. 30 R ONDO C LASSIC 1|2021 Tietysti venttiili tasapäisti sointia, mutta ennen kaikkea kyseessä oli soittimen mahdollisuuksien laajeneminen esimerkiksi kromatiikkaan. Barokkivaskisoittimet ovat käytännössä aina vanhan mallin mukaisia kopioita. Aika näyttää, millaista ohjelmistoa paljastuu. ”Kuten periodisoitinten kohdalla aina: äänenvärit muuttuvat, voimasuhteet ovat tasa-arvoisemmat ja syntyy mielenkiintoisia värejä”, Hyytinen kuvailee. Se vaatii salapoliisityötä ja riskinottoa. Yhtye voi laajeta tarvittaessa vaikka septetiksi, ja materiaalia voidaan myös sovittaa. ”Kaikki on läpikuultavampaa, balansointi on helpompaa, soittaminen vapautuneempaa!” Saarinen jatkaa. Huutokaupoista voi tehdä löytöjä, jos uskaltaa tarttua ”hirveisiinkin ränneihin”, tai soittimia voi hankkia vanhojen soittimien etsimiseen ja konservointiin perehtyneiden muusikoiden kautta. ”Mutta pitkällä tähtäimellä toivomme, että jotain näistä soittotyyleistä voisi siirtyä orkestereihin, joiden perusrepertuaaria on juuri romantiikan ajan ohjelmisto”, tuumaa Hyytinen. ”Välillä menee viikkoja, etten koskekaan moderniin torveen. Syksyn mittaan Raiku-yhtye on etsinyt Euroopasta itselleen sopivaa soitinvalikoimaa. ”Romantiikan ajan vaskien ja modernien soittimien viritys on eri, joten suoraan ei näitä soittimia voida orkesteriin siirtää”, Saarinen huomauttaa. Romantiikan ajan vaskiyhtyeiden kokoonpanoon kuuluu juuri kornetti. Se rikastuttaa paljon työnkuvaa ja antaa paljon modernin soittimen soittamiseenkin. . ”Historiallisten soitinten käyttäminen on meille uusi asia. Kvintetin jäsenillä on päätyö sinfoniaorkesterissa: Zoltán Kövér työskentelee Jyväskylä Sinfoniassa, Tommi Hyytinen ja Miikka Saarinen Radion sinfoniaorkesterissa, Nicolas Indermühle Turun filharmonisessa orkesterissa ja Antti Hirvonen Tampere Filharmoniassa. Se soi trumpetille ja sen pehmeä-äänisemmälle rinnakkaissoittimelle kornetille nousun uudenlaiseen solistiasemaan. Hyytinen löysi 1880-luvulta peräisin olevan pariisilaisen ranskantorven, ja Saarinen odottaa jännityksellä 1850-lukuisen ranskalaisen kornetin restauroinnin valmistumista. Miikka Saarisella ja Tommi Hyytisellä on kummallakin virka Radion sinfoniaorkesterissa, mutta periodimusiikki on vallannut yhä isomman siivun heidän toimenkuvassaan. Se oli hieno kokemus, joka valoi paljon intoa tulevaan. Soittimen historia resonoi eteenpäin Periodisoittamisen käsite laajenee koko ajan
Ensimmäisen konserttonsa Scharwenka soitti Helsingissä vuonna 1899, mikä olikin ennen Lahtea tiettävästi teoksen ainoa esitys Suomessa. Matti Heinonen viimeistelee robottikameroiden sijainteja Sibeliustalon lavalla.. Kun korona iski keväällä 2020, työn painopiste siirtyi orkesterien konserttien striimauksiin eli verkkolähetyksiin. 36 R ONDO C LASSIC 1|2021 AHDEN SIBELIUSTALOSSA on orkesterilavan takatiloissa rekanmentävät ovet, joista Matti Heinonen on ajanut ison ulkotuotantoautonsa lämpimiin sisätiloihin. Ensimmäisinä vuosina tuottajana oli usein saksofonisti ja kapellimestari Pekka Savijoki. ”Se oli opettavaista aikaa. Jos Robi oli minulle oppi-isä äänityksissä, niin Pekka oli sitä musiikillisella puolella: soundeja mietittiin tosi paljon yhdessä.” Finlandia Recordsin julkaisutoiminta loppui vuonna 2004. Enno Mäemetsin ostettua yrityksen 1992 Heinonen jäi vaille työtä. Okko Kamun johtamalla Sinfonia Lahdella oli Sibeliustalossa 12. striimauksille kysyntää orkestereissa Teksti ja kuvat: MATTI TUOMISTO l Mikrofonien paikkoja valittaessa huomioidaan myös kameroiden kuvauslinjat. Hän soitti säkenöivästi yli puolituntisen konserton, joka koostui kolmesta nopeasta osasta. Hänestä kehittyi virtuoosinen pianisti mutta myös etevä säveltäjä. Se oli vielä ollut perinteinen levy-yhtiö, joka MATTI HEINONEN on äänittänyt musiikin yli tuhannelle äänilevylle. Finlandia Recordsin äänittäjä Matti Heinonen oppi äänittämään klassista musiikkia Robi de Godzinskyn firmassa. marraskuuta ohjelmassaan kiinnostava harvinaisuus: Xaver Scharwenkan (1850–1924) ensimmäinen pianokonsertto, solistinaan Risto-Matti Marin. Scharwenka syntyi Puolassa mutta tuli 15-vuotiaana opiskelemaan Berliiniin. Tämä on kätevää: kameroiden ja mikrofonien kaapelit voi vetää konserttisalista autoon kuivilla pinnoilla. Kysyntä niille on kovaa. ”Tulevaisuus ratkesi, kun Finlandia Recordsin johtaja Jari Tiessalo soitti, että Järvenpää-talossa pitäisi tehdä Hammerklavier-sonaatin levytys. Kun hänelle odottamatta tarjottiin Helsingin Juniorijousten levytyksen äänitystä, hän pani liikenevät rahat kiinni omaan yritykseen ja perusti Pro Audilen. Sain paljon vastuuta. Soinnista pidettiin, ja näin minusta tuli tavallaan Finlandia Recordsin oma äänittäjä moniksi vuosiksi”, Heinonen muistelee
Pro Audilen perusliiketoimintaa on toteuttaa ammattimaisesti konserttilähetysten ääni ja kuva. 37 R ONDO C LASSIC 1|2021 maksoi korvauksia kaikille tuotannoissa mukana olleille, jopa taiteilijoille. Levy-yhtiö vastaa tehdaskustannuksista levyn, bookletin ja kotelon osalta sekä hoitaa tiedottamisen, markkinoinnin ja jakelun. Taiteilijalle hyötyä levyistä Kun erään ortodoksikuoron levy ei ehtinyt pääsiäiseksi 2020 ulos fyysisenä tuotteena, Matti Heinonen mietti Pro Audilelle ohjelmointia hoitavan IT-osaajan kanssa, voisiko levyä myydä netissä sähköisessä muodossa. Osana sopimusta taiteilija saattaa saada itselleen omaa levyään ”levytyspalkkiona”, tai hän voi ostaa niitä ”taiteilijahinnalla”. Striimauksen laskutuksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa verkkojakelun osalta tyydytään 35 prosentin provisioon tuotosta kuten esimerkiksi vapaaehtoisten tukimaksujen kertymästä. Pian hän hankki yhtiölleen omia kameroita mainostaen esimerkiksi seurakunnille häiden ja hautajaisten videointeja. Heinosella oli siis paljon kokemusta ja tietoa video-ohjauksesta ja suorista lähetyksistä netissä, kun konserttistriimien kysyntä Suomen orkestereissa nousi koronakeväänä 2020 huippuunsa. Tiimissä ovat mukana myös Matti Heinosen poika Jere ja pari muuta taitajaa. Se jaeltiin Refrain Recordsin nimissä vapaaehtoisten tukimaksujen turvin ja tavoitti aika paljon kuulijoita”, Heinonen kertoo. Tässäkin tavoitteena oli akustisen sointikuvan säilyttäminen.” Torikan keikoilla Heinonen näki, että taiteilija voi saada itselleen merkittäviä tuottoja äänilevyjen myynnistä konserttiyleisölle. Usein taiteilija vastaa myös kansiteksteistä. ”Tein myös parina vuotena Waltteri Torikan joulukonsertteja, joiden yhtyeessä oli akustinen kitara, piano, saksofoni ja kontrabasso. Näin syntyi Refrain Records, jolla on vuoden 2020 lopussa jo neljän levyn materiaali odottamassa julkaisua. Hän oli myös testannut uudenlaista bisnesmallia: ”Teimme kesämökki-liven jazztrion kera. Entä miten levyjen tekeminen voisi helpottaa taiteilijan selviytymistä talouden näkökulmasta. Vastuu levyistä taiteilijoille Matti Heinonen myöntää, että Finlandia Recordsin katoaminen omasta työkentästä pelotti aluksi, mutta kekseliäs yrittäjä kehitti levyjen äänittämisen rinnalle nopeasti täydentävää toimintaa kuten äänentoistoa: ”Jos ison firman tilaisuuteen on kutsuttu esiintymään jousikvartetti, vaatii klassisesti koulittua korvaa, että yhtye kuulostaa sähköisesti vahvistettuna yhä jousikvartetilta, ei rokkibändiltä”, Heinonen toteaa. Jari Tiessalo vastasi tuotannoista alusta loppuun ja osallistui kansainväliseen markkinointiin käyttäen Warnerin jakelukanavia. Heinonen löysi ratkaisun tekijänoikeuksista: ”Kun kerran muusikot vastaavat äänilevyn varsinaisista tuotantokustannuksista, on oikein, että muusikoille jää oikeudet levyihin. Assistentti Sofia Riippi ohjasi Sinfonia Lahden konsertissa seitsemää robottikameraa.. Levy-yhtiö kerää tuotot vain itse myymistään levyistä.” Videot robottikameroin Kun Sinfonia Lahti aloitti suorat konserttilähetykset ClassicLiven alla vuonna 2007, Matti Heinonen vastasi niiden toteutuksesta orkesterin kameroin parin vuoden ajan. ”Joo, kyllä onnistuu, oli bittinikkari Tomin vastaus”, Matti Heinonen kertoo. Taiteilija ehkä tekee myös editointisuunnitelman äänittäjän kanssa toteutettavaan varsinaiseen editointiin. Taiteilija kontrolloi äänittäjän kanssa lopputuloksen, ilman eri tuottajaa. Pro Audile investoi keväällä 2020 uusiin robottikameroihin, joiden ohjaus ja zoomit tapahtuvat etänä ulkotuotantoautosta käsin. Ensin taiteilijan pitäisi kuitenkin saada myytäväksi levyjä. Näin on syntynyt taiteilijan rahoittama levyn master, jonka taiteilija luovuttaa ilman korvausta levy-yhtiölle. Refrain Recordsin ideana on, että taiteilijat voivat tilata omaan myyntiinsä tulevat levyt suoraan tehtaalta ja tehdashintaan. Lahden Scharwenka-konsertissa kameroita oli seitsemän. Hän neuvottelee ja varaa salin, ehkä konsultoiden äänittäjää. Ratkaisun kehittelijät totesivat siinä sivussa, että tässähän heillä olisi oikeastaan levy-yhtiö valmiina. Selvitin, että levy-yhtiöt tuottavat niitä nykyisin yleensä seuraavalla kaavalla: Taiteilija suunnittelee levyn ohjelmiston ja konseptin. Matti Heinonen toteaa, että levy-yhtiöiden tuotteita saa medioihin ja arvosteltaviksi helpommin kuin omakustanteita. Siksi tarvitaan label kuten Refrain Records. Klassisen musiikin verkkolähetyksissä kaiken perustana on aina korkealaatuinen ääni. Torikka on tietenkin television tietoisuuteen nostama kuuluisuus, mutta konserttien levymyynnistä voisi Heinosen mielestä hyötyä myös ”tavallinen” klassinen taiteilija. Tiimin kasvu on tuonut työhön joustoa. Maine äänen osaajana siivitti Heinosen liitoa, kun yhtiö aloitti striimaukset ensin Tapiola Sinfoniettan konserteista, joita seurasivat Sinfonia Lahti, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Kymi Sinfonietta ja Jyväskylä Sinfonietta. Assistentin palkkaamiseen Heinosella oli keväällä varaa, koska hän itse saa palkkaa Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian lehtorina, opetusalanaan klassisen musiikin äänittäminen. Niille tehtiin partituurin mukainen ohjaussuunnitelma, jonka toteutuksesta konsertissa vastasi assistentti Sofia Riippi. Usein konsertit striimataan ulos livenä, kun taas toisinaan ne lähetetään tallenteena. . Ja priima on tavoite, johon kannattaa aina pyrkiä. Koska kameroiden kaikki aineisto tallennetaan kovalevylle, videoon voi tehdä jälkikäteen paikkauksia, jos jokin ohjauksen leikkaus ei suorassa toteutuksessa ole aivan priimaa. Tarvittaisiin koodausta verkossa tapahtuvien striimauksien toteutusta varten
Tekniikkaani kuuluu, että viritän oktaavin thereminiin oman käteni mitan mukaan”, Eyck kertoo. ”Rockmoren kaltaisessa historiallisessa naisnäkyvyydessä kyse oli myös siitä, että soitin oli harvinainen ja soittajia oli hyvin vähän. Thereminin soitto oli heille kuin taikuutta. Konserton levytys voitti Echo-palkinnon vuonna 2015, ja Aho on käyttänyt thereminiä myös oopperassaan Frida y Diego. Thereminin harvinaisuudestakin johtuen soittajille on tyypillistä esittää monenlaista musiikkia. Olin aloittanut viululla ja pianolla, mutta thereministä tuli heti pääsoittimeni”, Eyck kertoo. Todellinen suosio thereminille löytyi kuitenkin 1950-luvulla, jolloin sen moukuva ja pehmeä ”toismaailmallinen” ääni tuli ikoniseksi osaksi kauhuja tieteiselokuvia. ”Ihmiset olivat enemmänkin haltioituneita. Hänen opettajakseen tuli Lydia Kavina, jota Léon Theremin itse oli opettanut. Oma keho viritysmittarina Carolina Eyckin tie theremintähdeksi jo parikymppisenä selittyy varaslähdöllä: siinä missä monet muusikot ovat sen aloittaneet aikuisena, Saksan sorbivähemmistöön kuuluvan Eyckin vanhemmat hankkivat thereminin hänen ollessaan seitsenvuotias, ja jo 14-vuotiaana hän soitti Berliinin filharmonikkojen solistina. Keksijänsä jälkeen iso osa kuuluisista thereministeistä on ollut naisia, mikä tekee soittimesta kiinnostavan poikkeuksen miesvaltaiseksi mielletyssä sähkösoitinten maailmassa. Hän kehitti sormitustekniikan, jolla pystyy viulun otelaudan tapaisesti soittamaan kaikki oktaavin 12 säveltä ilman erottuvia glissandoja. ” Clara Rockmorella oli neljä eri soittoasemaa omassa tekniikassaan, ja Lydia opetti minulle viisi asemaa. Robert Moogin aloitettua thereminin sarjatuotannon 1960-luvulla sen ääni päätyi myös Rolling Stonesin ja Led Zeppelinin käyttöön. ”Vanhempani harrastivat elektronista musiikkia. Oktaavialan vaihto tapahtuu siirtämällä kämmentä lähemmäs tai kauemmas. Thereministä innostuneiden säveltäjien joukkoon kuuluu myös Kalevi Aho, johon thereministi Carolina Eyck otti yhteyttä vuonna 2011. Tämän päivän soittajia löytyy niin klassisen musiikin, avantgarden kuin kokeellisen elektronisen musiikinkin puolelta. ”Kun käsillä ei ole kiinnekohtaa soittimeen, on vaikea löytää seuraava sävel tarkasti, varsinkin jos mennään yli oktaavin intervalleihin”, Aho kertoo kokemuksistaan. 41 R ONDO C LASSIC 1|2021 käytti sitä musiikissa elokuvaan Odna (1931). ”Otin Internetistä selvää soittimesta, kuuntelin ja katselin. Tämän päivän theremin-ammattilaisiin kuuluvat Kavinan ja Eyckin ohella muun muassa Pamelia Stickney, Thorwald Jørgensen, Grégoire Blanc, Coralie Ehringer, Ernesto Mendoza ja Katica Illényi. Vuonna 1993 julkaistu dokumenttielokuva Theremin: An Electronic Odyssey nosti jälleen soittimen mainetta, ja samoihin aikoihin Lydia Kavinan johdolla theremin teki paluun konserttisaleihin ja orkesterien solistiksi. ”Lapin kamariorkesteri tekee mitä tahansa kummallista, joten heitä kiinnosti kantaesitys heti. Kävin tapaamassa Eyckia Leipzigissa, ja hän kertoi thereministä ja demonstroi sen soittamista.” Ahon mukaan thereminin hankkimisesta ei olisi ollut paljonkaan hyötyä. ”Soolona teen elektronista musiikkia. ääni toisesta maailmasta Carolina Eyck (ylh.) kuuluu tämän päivän kysytyimpiin thereminsolisteihin, samoin kuin häntä opettanut Lydia Kavina (oik.). Äänen lähteinä ovat vain laulu ja theremin, mutta ajan niitä tietokoneen kautta, jolloin voin käyttää filttereitä, efektejä, sekvenssereitä ynnä muita. ”Lydia asui tuolloin Venäjällä, joten hän saattoi tulla kerran tai kahdesti vuodessa opettamaan viikoksi kerrallaan. ”Hän oli kuullut, että harrastan kummallisille soittimille säveltämistä”, muistelee Aho, jolle theremin ei tuolloin vielä ollut tuttu. ”Sen sijaan ’kyllästin’ itseäni sen äänellä niin paljon kuin mahdollista ennen kuin aloin säveltää.” Tilaajaorkesteria konsertolle oli hankala löytää. Jos heitä olisi ollut runsaasti, olisivat miehet saattaneet jyrätä naiset.” . Laajensin sitä kromaattiseen oktaaviin. ”Soittotapoja on yhtä monta kuin soittajia, sillä jokaisen soittajan käden ja kehon mitat ovat erilaiset.” Soitto kuin tanssia 1960-luvun jälkeen theremin oli laskusuhdanteessa. Se vaatii herkkää käsitystä omasta kehollisuudestaan, ja stereotyyppisesti tyttöjä kannustetaan sellaiseen ’hienouteen’ nuorena enemmän kuin poikia”, kertoo Eyck, joka muistuttaa huipulta löytyvän yhtä lailla myös miehiä. Näin valikoitui kokoonpanon lisäksi myös Lapin luontoon liittyvä kahdeksan vuodenajan aihe”, Aho paljastaa. Sain myös itseluottamusta siitä, että minua ei voitu vertailla itseäni parempiin soittajiin, toisin kuin vaikka viulun kanssa.” Eyck kirjoitti jo teini-ikäisenä ensimmäisen theremin-oppikirjan, ja on juuri viimeistelemässä uutta opasta. Muun ajan vuodesta isäni piti huolta harjoittelusta.” Harvinainen soitin ei kiusaannuttanut Eyckiä nuorena. Konserteissa käytän myös sormuksen muotoista MIDI-ohjainta kontrolloimaan efektejä”, kertoo Eyck, joka pitää visuaalista elementtiä hyvin vahvana osana omaa soittoaan. ”Thereminissä on tietty tanssillisuus läsnä
Serbialla on hakemus vetämässä ja Moldova – jolla on puolisen kilometriä joen pohjoisrantaa – assosiaatiosopimus. Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti kuullaan 1.1. Tonava oli aikoinaan Rooman valtakunnan koillisraja, ja sen hallinnasta ovat vuorollaan taistelleet unkarilaiset, puolalaiset, itävaltalaiset, ottomaanit ja venäläiset. Vuodessa tapahtui paljon: Itävalta hävisi sodan Preussille ja kansakunta kaipasi hengen nostatusta. Idea valssiin näyttää tulleen Karl Beckin runosta, jonka kertosäe päättyi sanoihin ” An der Donau, an der schönen, blauen Donau ” (” Tonavalla, kauniilla, sinisellä Tonavalla ”). ” Alte Donau ” -kanaali jäi suurin piirtein entisille sijoilleen, kun Tonavan kulkua muutettiin uudelleen 1980-luvulla. R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN t JOHANN STRAUSS NUOREMPI: TONAVA KAUNOINEN OP. Intohimojen laineet ovat lyöneet niin etnisissä konflikteissa kuin kansoja yhdistävässä kulttuurissa. Konsertin johtaa RICCARDO MUTI. 314 , jäi historiaan alle kymmenessä vuodessa. ” alssin V. Tonava virtaa kymmenen valtion ja neljän pääkaupungin läpi halkaisten maanosan Saksan Alpeilta Mustalle merelle. Joessa on virrannut myös veri, sen yli ovat pyyhkineet Napoleonin armeijat, kaksi maailmansotaa ja kylmän sodan jakolinja. Beck oli unkarinjuutalainen vapaustaistelija ja keisarivallan vastustaja, josta Friedrich Engels povasi ”uutta Goethea”. Anders Zornin maalaus Valssi (1890), tuo onnistuneesti esille valssin eroottisen luonteen ja sitä pidettiin aluksi jopa säädyttömänä tanssina. ilman yleisöä mutta jälleen yli 90 maassa televisioituna. pyörteissä Joen matka lännestä itään on symbolinen. 42 R ONDO C LASSIC 1|2021 ONAVA ON EUROOPAN toiseksi suurin joki; sitä suurempi on Volga Venäjällä. Tonavan rannoilla Wienin mieskuoro tilasi vuonna 1865 Straussilta laulettavaksi teoksen, jota hän ei kiireiltään ennättänyt säveltää ennen seuraavan vuoden syksyä. Perinteet ovat voimissaan, ja encore-osasto alkaa maailman tunnetuimmalla valssilla. Tuhoisien tulvien vuoksi joelle kaivettiin vuosina 1870–75 uusi reitti kaupungin keskustasta sivuun. Wienissä, Habsburgien keisarikunnan pääkaupungissa, Tonava virtasi kaupungin läpi luonnollista uomaansa 1870-luvulle saakka. Se kuvastuu Euroopan unionin laajentumisessa Saksasta Itävallan (1995), Slovakian ja Unkarin (2004) kautta Romaniaan ja Bulgariaan (2007) sekä Kroatiaan (2013). Tonava-runon alku on kaukana herttaisesta maisemakuvauksesta: ” Ja näin sinut kärsivänä, ja näin sinut nuorena ja kauniina, uskollisuuden kasvaessa sydämessä. Tonava, johon Johann Strauss nuorempi (1825–1899) viittaa valssissaan An der schönen, blauen Donau op. Yli kolmekymmentä sivujokea rakentaa vesireittien verkoston, joka kattaa suuren osan itäistä Eurooppaa ja ulottuu kanavien kautta Reiniin ja Atlantille. Vastakkaiseen suuntaan kulkevat pakolaiset. 314 Johann Strauss nuorempi käyntikorttikuvassa Fritz Luckhardtin kuvaamana
Tanssin juuret olivat kansanomaisessa ländlerissä, kaukana hovimenuetin kollektiivisesta koreografiasta. 1860-luvulla Straussin asema valssin kuninkaana oli kiistattomampi kuin Frans Joosefin Itävallan keisarina. Vastakkainasettelu oli myös perheen sisäinen: isä-Strauss sävelsi kapinan kukistaneelle sotamarsalkka Radetzkylle marssin, mutta poika joutui putkaan esitettyään julkisesti Marseljeesia . Mieskuorolta hän sai yhden kultadukaatin kunniapalkkion. Synnin maku oli omiaan lisäämään tanssin suosiota ja kipuamista kapakoista ja tanssisaleista konserttipyhättöihin, operettiin ja balettiin. Taidesäveltäjätkin antoivat Straussille tunnustuksensa, kuten Johannes Brahms, joka kirjoitti Straussin Adele-vaimon viuhkaan valssin ensitahdit ja sanat ” Valitettavasti ei Johannes Brahmsin ”. R ONDO C LASSIC 1|2021 43 vuonna 1862 rautakansleri Otto von Bismarck, jonka periaatteena ” Saksa oli yhdistettävä verellä ja raudalla ”. Wienin musiikillinen mielipidejohtaja Eduard Hanslick toi ovelasti esiin Straussin musiikista kumpuavan radikaalin jännitteen kutsuessaan vuonna 1872 Tonava kaunoista ”sanattomaksi rauhan Marseljeeksi”. Hävityistä sodista seuraa usein uudistuksia, ja yksi sodan voittajista oli wieniläisvalssi. Vuonna 1872 Bostonissa Strauss johti ’Donauwalzerin’ yli 2000 soittajan ja 20 000 laulajan ”Monsterkonsertissa”. Empimisen ymmärtää, kun Straussia samaan aikaan kutsuttiin ”itävaltalaiseksi Napoleoniksi” (Napoléon austrichien). Ensimmäisenä kukistettiin – yhdessä itävaltalaisten kanssa – Tanska vuonna 1864. Paritanssin fyysinen kontakti ja pyörivä liike vaikuttivat yläluokasta kyseenalaisilta. Vuonna 1889 teos sai edelleen käytössä olevat sanansa Franz von Gernerthiltä, joka sitoi tekstin jokeen, maisemiin ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon: ” Tonava niin sininen, niin sininen ja kaunis, kautta laaksojen ja niittyjen keinuit tänne, Wieniin, jossa sinua tervehdimme, sinun hopeinen nauhasi sitoo maat toisiinsa. Monikansallinen Itävalta, Habsburgien hallitsema keisarikunta, menetti asemiaan 1700-luvulta lähtien. Beckin runo inspiroi Straussin kuuluisimman valssin ja sen nimen, mutta laulettavaksi teksti ei päätynyt. Tonava ei siis virrannut vuonna 1866 Wienissä nykyisellä paikallaan, vielä vähemmän se oli sininen. Itse asiassa Beckin runo viittaa Etelä-Unkariin, runoilijan syntymäkaupunkiin Bajaan, jossa ”Tonava on sininen” ja sen sivujoki Tisza ”Valkoinen”. ” Piru vieköön valssin, mutta olen pahoillani koodasta – sille olisin toivonut menestystä ”, kommentoi Strauss. Suuruudesta jäi jäljelle kauniita muistoja ja kukoistavaa kulttuuria. Napoleonin sotien ja vuoden 1806 jälkeen se ei ollut enää mitään muutakaan. Kappaleessa tarrataan kauneuteen, jonka pelätään jääneen taakse, mutta toivotaan häämöttävän tulevaisuudessa. Suosion myötä valssista tuli salonkikelpoinen, mutta kuoroversiossaan se kaipasi normalisoimista. ” Lehdistö otti uusitun viestin vastaan ilolla: ” On hienoa, että tämä ’Hymni Wienin kaupungille’, josta on jo kauan sitten tullut suosittu ulkomailla ja valtamerten takana, on viimein saanut arvoisensa sanat .” Ei ole epäilystä, etteivätkö Gernerthin sanat ole ylevintä runoutta, jolla Tonava kaunoista on kohdeltu, mutta samalla sen viestistä katosivat hampaat. – No, katsokaa ympärillenne – Siis miksi. Kaksi vuotta myöhemmin nujerrettiin Königgrätzin taistelussa Itävalta. Orkesteriversion ensiesitys maaliskuussa Wienin Volksgartenissa hukkui kahdenkymmenenviiden uutuusteoksen vyöryyn. Siinä valssi tulkittiin uuden yhteiskuntasovun sanansaattajaksi. Kuoron tenorien ja bassojen vuoropuheluna esittämä teksti oli ironinen: ” Wieniläiset, olkaa iloisia – Oho, kuinka niin. Tuorein tutkimus on kuitenkin osoittanut, että orkesterivalssin vastaanotto oli myönteinen. Valtaapitävätkin joutuivat tunnustamaan sen nimittäessään Straussin vuonna 1863 pitkän kiemurtelun jälkeen KK Hofballmusikdirektoriksi, ”Keisarilliskuninkaallisten hovijuhlien musiikinjohtajaksi”. Saksalainen Strauss-tutkija Norbert Linke on osoittanut, että Strauss käytti teokseen sävelaiheita aiemmista teoksista. Itävallalle sota merkitsi yli 130 000 kaatunutta ja pysyvää iskua suurvalta-asemalle. Säveltäjä jäi painetusta menestyksestä osattomaksi, sillä hänellä oli kustantajansa Spinan kanssa sopimus, joka velvoitti tuottamaan vuodessa tietyn määrän valsseja 25:n guldenin kokonaispalkkiosta. Strauss luopui komeasta tittelistä jo vuonna 1870, kun säveltäminen vei kaiken ajan. – Valon säde – Emme näe mitään – Hei, laskiainen on tullut. Valssin pianosovitus myi lyhyessä ajassa yli miljoona kappaletta. Tanssi yli hautojen Musiikin historian painotuksilla on suhde saksankielisen Euroopan hajaannukseen ja yhdentymiseen 1800-luvulla. Valssin suuruuden aika ulottui ensimmäiseen maailmansotaan, jonka jälkeen kevyt musiikki sai uuden suunnan. Ranska hävisi lyhyen sodan vuonna 1871 ja Preussin kuningas julistettiin Versaillesissa yhdistetyn Saksan keisariksi. Saksankielisen maailman yhdistäväksi voimaksi nousi Preussi. Kuoroversion kantaesitys oli Wienin mieskuoron Fasching-Liedertafelissa 15.2.1867, jossa lehdistö luonnehti esitystä ”täysosumaksi” ja Die Presse ennusti sille ”ehdotonta menestystä”. Teoksen voittokulku alkoi heti seuraavana kesänä, kun Strauss esitti ’ Le beau Danube bleun ’ Pariisin 1867 maailmannäyttelyn yhteydessä. Esityskorvauksia sentään satoi. ” Jatkossa teksti veistelee lamasta kärsivistä vuokraisännistä ja poliitikoista, jotka näyttävät liikkuvan, vaikka pysyvät paikallaan. Hän sävelsi valssista samaan aikaan orkesteriversion, johon hän liitti kuoroversiosta puuttuvan johdannon ja loppukertauksen. Voltaire totesi Habsburgien johtamasta Pyhästä Saksalais-Roomalaisesta keisarikunnasta, ettei ” se ollut pyhä, roomalainen, eikä keisarikunta ”. Tonava kaunoinen syntyi historiallisella vedenjakajalla, josta alkoi Itävallan alamäki. Hävitty sota nosti uudelleen esiin vastarintahengen, joka oli saanut Straussin vuonna 1848 liittymään monarkian vastustajien joukkoon. Valssin historian alkutahteja 1700-luvun lopulla olivat säestäneet epäilyt sen terveysja moraalivaikutuksista. Preussin laajenemispolitiikan arkkitehdiksi nousi | Valssin historian alkutahteja 1700-luvun lopulla olivat säestäneet epäilyt sen terveysja moraalivaikutuksista.. Valssin sanat laati Wienin mieskuoron vakituinen runoilija, poliisikomisario Josef Weyl
Itävallan julistautuessa itsenäiseksi toisen maailmansodan jälkeen esitettiin Tonava kaunoinen natseihin viittaavan virallisen kansallishymnin sijaan. Terävimmin valssiallegoriaa hyödynsi Arthur Schnitzler (1862–1931) Piirileikki -näytelmässään ( Reigen , 1900), jossa tavataan kymmenen henkilöä kymmenessä kohtauksessa ennen ja jälkeen parittelun. Kerroksellisuus viittaa wieniläisvalssissa muuhunkin kuin gastronomiaan. Kymmenkerroksinen struudeli Strauss oli sikermävalssin mestari, ja tarttuvien valssiteemojen ketjutuksessa hänen parhaista teoksistaan tulee 3/4 -tahdissa pyöriviä sävelrunoja. Teoksen pianoversion kannessa komeilivat valssin ”isät” Joseph Lanner ja Johann Strauss vanhempi, joiden kanssa nuoremman Straussin välit eivät olleet mutkattomat. Valssin kronikka Tonava kaunoinen lähtee liikkeelle johdannosta, jonka tunnistamisen Wienin filharmonikot on tehnyt helpoksi. Ilman hidastuksia ja muita taiteellisia manööverejä ei kuitenkaan päästä matalassa rekisterissä esiteltyyn pääasiaan, eli kaikkien tunnistamaan valssimelodiaan, joka soi niin Kubrickin avaruudessa ( Avaruusseikkailu 2001 ) kuin Kiinan kotimaanlentojen laskeutumisissa. Se viittaa myös ihmismielen kerroksellisuuteen, Sigmund Freudin Wienissä esiin kaivamaan alitajuntaan ja sen tiedostumattomiin viesteihin, jotka kuuluvat wieniläisvalssin rivien välistä. Valssi toimi myös koko keisarillisen yhteiskunnan allegoriana. Tonava kaunoisessa kuulijan huomiosta kilpailee kymmenen eri valssimelodiaa, jotka on ryhmitelty asiaankuuluvasti viideksi kahden sävelmän pariksi. Straussin omia esityksiä luonnehdittiin säännöllisesti hyvin temperamenttisiksi, joten aivan laahaten tässä ei pitäisi mennä. Tuo valssi oli omistettu wieniläisjournalisti Friedrich Uhlille, joka oli monissa kirjoituksissaan ”kronikoinut” wieniläisvalssin tarinaa. Projektin otsikkona tuolloin oli Kriegswinterhilfswerk (” Talvisota-apu ”). Kaikki kootaan kerroksittain omenastruudelin tai Sacherkakun tavoin: yhdistelmä makeaa, hapanta, kirpeää tai karvasta, saatteeksi vaniljakastiketta tai kermavaahtoa. Tärkeässä osassa ovat myös nopeat mutta taitavat siirtymät sekä kokonaisuutta kehystävät johdannot ja koodat. Tonava kaunoinen ei kuulu Uuden vuoden konsertin viralliseen ohjelmaan – poikkeuksena vuodet 1967 ja 2005 – vaan yhtä viralliseen ylimääräisten numeroiden osastoon. ” Se, jolla ei ole ideoita, ei voi säveltää valsseja, messuja ja motetteja voi sen sijaan kirjoittaa tällä tavoin ”, totesi Hanslick. Tahtilaji on valssia enteillen 6/8 ja tempomerkintä Andantino, eikä nykyisin usein kuultu Adagio. No, wieniläisvalssin tulee kuulostaa wieniläiseltä, ja nuo ristiriitaiset paikalliskäsitykset ovat erottamaton osa wieniläisyyttä. . Seksi yhdistää valssin tavoin erilaisia ihmisiä riippumatta siitä, onko se hyvää, huonoa, pyyteetöntä, laskelmoitua vai vallankäytön jatketta. Melodinen runsaus antaa vaikutelman ylellisyydestä ja aiheiden nopea vaihtuminen loputtomasta fantasiasta. Molemmista on luonnollisesti vallalla monenlaisia käsityksiä. Fraseerauksessa yhdistellään lempeyttä ja tulisuutta, tempoissa mekaanisuutta karkottavia hidastuksia ja kiihdytyksiä. Käyttäessään aikaisempien laskiaisvalssien teemoja Strauss näyttää tarkoituksella sommitelleen jonkinlaista valssin historiaa. Helsingin Musiikkitalossa valssi jäisi todennäköisesti kuulematta, koska siellä varsinaisen ohjelman viimeinen tahti on lähtökäsky kuulijoille, jotka ampaisevat kiivaasti konkaten kohti naulakoita. Valssin tahti (3/4) ja tempo (Tempo di valse) esitellään ovelasti siirtymätaitteessa. 44 R ONDO C LASSIC 1|2021 Vuosikymmenet takasivat valssille yhä virallisemman aseman. Wienin Musikvereinissä Straussin ’Donauwalzer’ on saavuttanut sosiaalisen apoteoosinsa, jossa se esitetään arvohenkilöitä vilisevälle yleisölle musiikillisena luksustuotteena. Valssin kooda on yksinkertaisuudessaan tehokas. Wieniläisvalssi on hurmaamisen taidetta.. Tuo synkkä tausta on painettu unohduksiin maailman menestyksekkäimmästä konserttibrändistä, joka tavoittaa vuosittain yli 40 miljoonaa kuulijaa yli 90 maassa. Valssiteemat pakkautuvat kertauksissa yhteen, kunnes kappale kiertyy takaisin alkuunsa. Parigalleria leikkaa läpi yhteiskunnan ja piiri sulkeutuu, kun ensimmäisen kohtauksen prostituoitu tapaa lopussa viimeisen kohtauksen kreivin. Odotushorisontin maalaavat tuo viulujen korkea pianissimotremolo A-duurissa ja yksinäisen käyrätorven kutsu, johon puhaltimet lisäävät valssirytmiä ennakoivat pisaransa. Leonard Bernstein kertoi, kuinka hänen johtaessaan Rikhard Straussin Ruusuritaria takahuoneeseen hipsi wieniläismuusikoita, joilla kaikilla oli varma ja erilainen neuvo siitä, miten wieniläisvalssin kuuluu mennä. Komea loppuriuhtaisu ei ole pelkkää retoriikkaa: elämä jatkuu, vaikka valssi ja keisarikunnan suuruus jäävät unhoon. Johdannon, ensimmäisen valssin ja koodan tärkein lähde oli Straussin vuonna 1862 säveltämä Wiener Chronik . Toiseen ja kolmanteen melodiapariin Strauss onki aiheet tekniikan opiskelijoille omistetuista Motoren ja Klangfiguren -valsseista. Vakiintunut asema sillä on myös Wienin filharmonikoiden Uuden vuoden konsertissa, joka sai alkunsa kapellimestari Clemens Kraussin ja natsigauleiter Baldur von Schirachin yhteistyöstä vuonna 1939. Soitinnus ohenee nostalgiseksi, ja livertelevä huilu ja yksinäinen trumpetti jättävät hyvästit ensimmäiselle valssiteemalle. Jatkuvasti pyörivä parien liike on sisäänpäin kääntynyttä ja johtaa huolellisesta koreografisesta sommittelusta huolimatta yhteentörmäyksiin. Kokonaisuuden täydentää tasapainotettu crescendo-diminuendo. Wieniläisvalssi on hurmaamisen taidetta, jossa melodisen idean on iskettävä kuulijaan heti, mutta se on viskattava sivuun saman tien ennen kuin se ehtii kalveta. Valssisäveltäjän menestyksen edellytyksenä oli ehtymätön melodiavirta. Ne seikkailevat jatkossakin, kuten aiheet lainopiskelijoille omistetusta valssista 5 paragraphen aus dem Walzer Codex tai säveltäjän omien romanttisten seikkailujen inspiroimasta Gedankenflug -valssista (” Ajatuksen lentoa ”), jossa hän kokeili ”sinfonisesti” kehitellyn sikermävalssin ideaa. Jossain siinä välissä vilahtaa täyttymyksen hetki, jonka merkitystä ei reaaliaikaisesti tajua. ” Tonava -valssin” pääteemasta puuttuu tässä vaiheessa vielä olennainen eleganssi. Aikarakenteet synnyttävät mielikuvan hyvin etenevästä prosessista – kevään tulo, parisuhteen muodostaminen, perustuslaillisen kansallisvaltion syntyminen – johon johdanto luo odotuksen ja kooda taakse katsovan nostalgian tunteen. Kaikkein vaikeimmin tavoitettavia ovat valssirytmin ja fraseerauksen pienet ja spontaanit korostukset, joiden ”wieniläisyyttä” on vaikea määritellä
Ondine ODE 1363-2 . Vuonna 2008 perustettu naiskuoro on profiloitunut 1900-luvun ja aikamme musiikin lisäksi klassisromanttiseen ohjelmistoon. Tõnu Kõrvitsin You Are Light and Morning (2019) kasvaa vaivihkaa hiljaisuudesta. BIS 2336 . . Sidoroffin sävellys sekä Juhani Komulaisen Niin paljon ohi (2018) ovat Kaari-ensemblen tilausteoksia, ja Aila Meriluodon teksteihin sävelletty Niin paljon ohi on vivahteikkuudessaan hieno päätös albumille. Kaari-ensemble on koonnut esikoislevylleen ydinohjelmistoaan. 46 R ONDO C LASSIC 1|2021 CD Kortekangas: Three fiord sketches, Frank Havrøy: Salve Regina, Karin Rehnqvist: Sånger ur jorden, Juhani Komulainen: Niin paljon ohi. . Johanssonin Pater nosterin puhekuorot tehdään ahnaalla iskevyydellä, ja Mikko Sidoroffin Rukoushuokauksia Neitsyt Marialle -teoksessa (2011) on traagista pehmeyttä. Tekstissä on kankeutensa, mutta Smythin musiikki on ryhdikästä ja verkkaisuudessaankin valpasta. Se on tarkka ja yhtenäinen, mutta väkevyydessä on myös kulmikkuutta – yhtenä syynä sopraanopäässä liian leveiksi aukeavat vokaalit. Alun Tu sei come un terra petaa elementit: maltilliset tempot, keinuva rytmi, molli ja tummasävyiset moodit sekä kontrapunktaalisten jousien harkitut riitasoinnut. Yhtenäistä kokonaisuutta leimaa jylhyys, mutta Saara Aittakummun johtama kuoro taipuu myös taitavasti eri karaktääreihin. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Aho Kalevi Aho: Sieidi, konsertto soololyömäsoittimille ja orkesterille; Sinfonia nro 5. KAARICD2020 . Kaari-ensemble, joht. Italialaisen Cesare Pavesen (1908–1950) runoihin sävelletty teos on tunnelmaltaan jotain maallisen requiemin ja kantaatin välimaastosta. Levyn toinen pyöräyttäminen kuitenkin maadoittaa tunnelmaan paremmin ja paljastaa sykähdyttäviä yksityiskohtia, etenkin jousten ja kuoron hienossa yhteispelissä. . Sibelius, B. Bassobaritoni Dashon Burtonin Vankia kalvaa ahdistus ja epävarmuus, jota sopraano Sarah Brailey Hänen sielunaan rauhoittaa kuoron laajentaessa aihetta elämänviisaudella. Kyseessä ei ole protestisävellys vaan pohdiskeleva syväluotaus vapauden olemukseen. Ilmaisun kiihtyessä kuorokin päätyy blue notea muistuttavaan ”kattoon” aivan kuin todellisuus palauttaisi tunnekuohusta maan tasalle. Paganini, Joaquín Rodrigo. Chandos CHSA 6279. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Kõrvits Tõnu Kõrvits: You Are Light and Morning (Sei la luce e il mattino). Smythiä syrjittiin säveltäjänä eläessään, mutta James Blachlyn johtamat joukot todistavat, että hänen musiikillaan on paikka sekä historiassa että nykyajassa. Dashon Burton (Vanki), Sarah Brailey (Hänen sielunsa), Experiential kuoro ja orkesteri, johtajana James Blachly. Colin Currie, lyömäsoittimet, Sinfonia Lahti, Dima Slobodeniouk, kapellimestari. Leipzigin konservatoriossa opiskelleella sufragettisäveltäjällä oli siten omakohtaista kokemusta hänen säveltäessään ”vokaalisen sinfonian” The Prison (”Vankila”, 1930) ystävänsä Henry Bennet Brewsterin librettoon. Bartók, Gabriela Lena Frank, Kaija Saarikettu, K. Viron filharmoninen kamarikuoro, Tallinnan kamariorkesteri, Risto Joost, kapellimestari. Dame Ethel Smyth (1858– 1944) tuomittiin vankilaan hänen kivitettyään vuonna 1912 naisten äänioikeutta vastustaneen siirtomaaministerin ikkunaa. Kuolemattomuudesta kertova vaskikoraali tai lopullista vapautumista huokuva pastoraali säteilevät teoksen lopulla vakuuttavaa valoa. 1949) orkesteriteoksissa toisinaan toistuva arSeuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Osta liput ennakkoon! TARKEMMAT OHJELMATIEDOT KAMARIMUSIIKKIVIIKKO.NET LIPUT LIPPUTOIMISTO.FI MUSIIKKILUKION ILTA LASTENKONSERTTI LAURA MADDALENA KAMARIMUSIIKKITALKOOT Taiteellinen johtaja KAIJA SAARIKETTU Vuoden nuoret taiteilijat Lotus Tinat, viulu Otto Kentala, kitara Vuoden kuvataiteilija Jan Kenneth Weckman Viikon säveltäjävieras Juha T. Eero Hämeenniemi, Kaija Saariaho, J. Koskinen KOHTAAMISIA Esiintyjinä mm. Viron filharmonisen kamarikuoron ja Tallinnan kamariorkesterin ulosanti on taattua huippulaatua. Runojen rakkaudenkiihko purkautuu runsaiksi metaforiksi, mutta Kõrvits ja kapellimestari Risto Joost kaivertavat sieltä esille katoavaisuuden ja uumoiltavan tragedian; Pavese kuoli oman käden kautta. Timo Alakotila, Tomas Djupsjöbacka, Kimmo Hakola, Elina Mustonen, Jukka-Pekka Peltoniemi, Juho Pohjonen, Kaija Saarikettu, Lauri Sallinen, Janne Virkkala, Annemarie Åström, Akkapelimannit, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Lantrinki Konsertteina mm. Kalevi Ahon (s. Skrjabin, Eugène Ysaye, N. . Saara Aittakumpu. Ensikuuntelulla harmoniallinen ”helpon kautta” meneminen häiritsee, samoin kuin se, että koko tunnin teos on pääosin samaa tunnelmaa ripauksella vaihtuvia mausteita – Last Blues, to Be Read Some Day on virkistävin poikkeus. Se johdattaa päähenkilönsä ja kuulijan ylittämään itsensä, vapautumaan pyyteistään ja tiedostamaan paikkansa maailmassa. SANTERI KAIPIAINEN Smyth Ethel Smyth: The Prison. Levyn teoksia yhdistää arkaaisuus, on kyse sitten Bengt Johanssonin keskiaikavaikutteista, Olli Kortekankaan Three fiord sketches -sarjan zen-buddhalaisesta maisemasta tai Karin Rehnqvistin maanläheisyydestä. Raitoja silmäillessä mieleen tulee monille suomalaiskuoroille mieluinen kuulakas pohjoismainen modernismi, mutta kuulas ei nousekaan tämän levyn avainsanaksi. Alakotila, A. Hakola, T. Sointi on juureva ja vahva, kuin ruskan värit
Alfred Schnittken (1934–1998) ensimmäinen sellokonsertto (1986) valmistui säveltäjän selvittyä vaikeasta sydänkohtauksesta ja pitkästä koomasta. Teos on estoton ryntäys modernisti. Teos tuntuu kuvastavan draamassaan sekä Neuvostoliiton että Schnittken kuolinkamppailua. Beethovenin ja Shostakovitshin viidensien jälkeläinen on myös Ahon viides sinfonia, joka konfliktin, aggression ja uhan täyteisessä valtavassa, kakofoniaksi kasvavassa polystylistisyydessään on ajankohtainen myös tässä maailmanajassa siinä missä lyömäsoitinkonserton globaali odysseiakin. . Suppeasta kappalevalikoimasta ei synny säveltäjän sommittelemia kaarroksia. Haefliger ei sen sijaan yllä jälkimmäisissä teoksissa yhtä intensiiviseen vuorovaikutukseen, vaikka muotoileekin teokset varmasti ja herkästi. BIS 2310. Liveäänitys ei myöskään ole kaikkein imartelevimpia. . R ONDO C LASSIC 1|2021 47 CD | seen karkkikauppaan, läkähdyttävän toiminnallinen Gran Toccata, sokaisevan säihkyvä harmonisessa rikkaudessaan ja kilisevässä soitinnuksessaan. Sveitsiläisen Dieter Ammanin (s.1962) pianokonsertto herätti huomiota vuoden 2019 Proms-festivaalilla ja vangittiin tuota pikaa myös levylle kantaesittäjä Andreas Haefligerin ja Susanna Mälkin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin konserteista saman vuoden marraskuussa. Runge taistelee vaikuttavasti murjovasta kaaoksesta hiipuvaan loppuun. . ANTTI HÄYRYNEN Kapustin & Schnittke Nikolai Kapustin: Sellokonsertto nro 1, Alfred Schnittke: Sellokonsertto nro 1. Soolo-osuus käy läpi mm. Teos kasvaa solistin ja orkesterin koitoksesta konsertoivan sinfonian suuntaan ja loppuu vasta, kun kaikki energia on käytetty. ANTTI HÄYRYNEN kaaisen ihmisyyden teema ilmenee myös lyömäsoitinkonsertossa Sieidi vuodelta 2011. Balettimusiikissa ei konserttioloissa tarvitse sitoutua tanssin vaatimuksiin, mutta Rouvalin hidastukset, kiihdytykset ja agogiset alleviivaukset tuntuvat toisinaan hämärtävän musiikin rytmisen luonteen. Orkesteri ympäröi tarkan taitavaa Currieta välillä tukien, välillä riepotellen; Sibeliustalon akustiikka tarjoaa loistavan ympäristön Dima Slobodenioukin johdolla kokoaan suuremmalta kuulostavalle Sinfonia Lahdelle. Eckart Runge, sello, Berliinin radio-orkesteri, johtajana Frank Strobel. Artemis-kvartetista soolouralle ponnistanut sellisti Eckart Runge esittelee levyllään kaksi erilaista venäläistä sellokonserttoa, jotka eivät sopineet eri syistä viralliseen kulttuuriin. Seitaa eli pyhää luontopaikkaa tarkoittava saamen sana laajenee Ahon hyppysissä universaalimmaksi, kun lyömäsoittaja Colin Currie lähtee liikkeelle afrikkalaisen djemberummun luota ja siirtyy seuraavaksi Lähi-idän darbukan pariin. Signum SIGCD648. Heinäkuussa kuollut Nikolai Kapustin (1937–2020) muistetaan jazz-vaikutteistaan, jotka hallitsevat vuonna 1997 valmistunutta sellokonserttoa. Ammannin jazz-tausta kuuluu taitavasti jäsennellystä, alati svengaavasta rytmiikasta, jolle on suvantoina yläsäveliä ja mikrointervalleja kuulostelevia mietiskelyhetkiä sekä hartaita koraaleja. SANTERI KAIPIAINEN Amman Dieter Amman: The Piano Concerto (Gran Toccata). ANTTI HÄYRYNEN Tshaikovski Pjotr Tshaikovski: Joutsenlampi, otteita. marimban, ksylofonin, puublokit, tomit ja vibrafonin, johtaen tam-tamin kadenssiin, jonka jälkeen palataan päinvastaiseen suuntaan. Siinä on enemmän letkeää swing-meininkiä kuin kovapintaista irrottelua, mutta Runge ja saksalaissoittajat antavat teokselle sykähdyttävän ensilevytyksen. Philharmonia-orkesteri, johtajana Santtu-Matias Rouvali. Ammann tuntuu ammentaneen konserttoonsa kaiken kivan, mitä on löytänyt, mutta onnistuu organisoimaan siitä kokonaisuuden, joka pitää herpaantumatta otteessaan. Maurice Ravel: Konsertto vasemmalle kädelle, Béla Bartók: Pianokonsertto nro 3. Joidenkin tunnettujen numeroiden rinnalle on nostettu harvinaisempia kappaleita, mutta kun levyn kesto yltää suosionosoitusten kanssa vaivoin yli 43 minuutin, lopputulos on kitsas. . Äänilevydebyytin hän tekee Tshaikovskin Joutsenlammen sävelin, joiden perusteella on odotettavissa hyvää yhteistyötä. Orkesteri reagoi tulevan päällikkönsä ideoihin valppaasti ja sooloja aloitteellisesti muotoillen. Capriccio C5362. . Andreas Haefliger, piano, Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Susanna Mälkki. . Santtu-Matias Rouvali seuraa vuonna 2021 Esa-Pekka Salosta Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestarina. Berliinin radio-orkesteria johtava Frank Strobel liikkuu Schnittken näyttämöllä kuin kotonaan. . Helsingin kaupunginorkesterin soitto on erinomaisen tarkkaavaista, myös Ravelin konsertossa vasemmalle kädelle ja Bartókin kolmannessa pianokonsertossa. Se tarkoittaa moniaineksista runsautta ja sen ruokkimaa paatosta, joka hitaassa finaalissa kasvaa suureksi kiitoshymniksi
Säveltäjän usko luontoon ja sinfoniseen traditioon luovat yhteyden Sibeliukseen, jolle Vaughan Williams omisti vuonna 1943 ”lupaa kysymättä” serafisen viidennen sinfoniansa. Yksi viidennen sinfonian taustaelementeistä on englantilaisen kattilanpaikkaaja John Bunyanin vuonna 1678 julkaisema Kristityn vaellus, vuosisatojen varrella taajaan luettu kertomus matkasta Turmeluksen kaupungista Taivaan kaupunkiin. Hyperion CDA 68325. Niissä on sivuutettu solistinen poseeraus ja keskitytty sointiin, harmoniaan ja menneen elämän reflektointiin. Muunnelmamuoto istuu hänen loogiselle ajattelutavalleen ja ripeille sormilleen hyvin. Beethovenin humoristinen ote, jonka seurauksena Proms-konserteissa kritisoitu Rule Britannia – englantilaisen imperialismin symboli – kuulostaa varsin vaarattomalta. ANTTI HÄYRYNEN Brahms Johannes Brahms: Klarinettisonaatit 1–2, Jörg Widmann: Intermezzi. Teoksesta ei löydy edeltäjänsä hurjia kontrasteja, mutta BBC:n sinfonikot tavoittavat Hyperionin äänityksessä laajan sävykirjon. Widmannin klarinetti soi pehmeästi hiljaisimmissa pianissimoissa ja matalimmassa rekisterissä. Hyperion CDA68346. Angela Hewitt, piano. Tyyli on toinen, mutta yhteistä ovat KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: 32 muunnelmaa c-molli WoO 80, Kuusi muunnelmaa F-duuri op. Jörg Widmann ja Andras Schiff kunnioittavat lähtökohtia korostetun lempeillä otteilla. Muhkeat hidastukset hämärtävät hetkittäin sonaattien klassistista puolta, mutta appassionato-osissa tartutaan reippaasti läikkyviin tunteisiin. Niitä piristää 48 R ONDO C LASSIC 1|2021 CD Vaughan Williams Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 5, Kohtauksia Bunyanin Pilgrim’s Progressista. . Brahmsin myöhäiset klarinettisonaatit ovat eräänlaisia jatkoaikateoksia: hän oli jo ajatellut jättää säveltämisen, mutta tapasi klarinetisti Mühlfeldin ja sävelsi tälle kaksi sonaattia, trion ja kvinteton. Pohdintojen tuloksena syntyy hyvin jäsennelty finaalifuuga. Hyväntuuliset muunnelmat Paisiellon La Molinara -oopperasta edustavat kevyempää tyyliä, samoin variaatiot patrioottisista brittisävelmistä. Tunnetuimpiin kuuluvissa c-molli-muunnelmissa korostuu sukulaisuus barokkiin, staccato-painotteinen kosketus ja maltilla annosteltu mollidraama. Widmannin viisi Schiffille omistamaa Intermezzoa (2010) ottavat suuntimat Brahmsin myöhäisistä pianokappaleista. BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Martyn Brabbins. Äänitys imartelee Hewittin Fazioli-pianon helmeilevää sointia, jota ei tämän jälkeen kuulla: Berliinin Jesus-Christus-kirkon levytyssessioiden jälkeen piano putosi kantajilta korjaamattomaan kuntoon. ECM 4819512. . Ralph Vaughan Williamsin musiikilla on juuret syvällä englantilaisessa elämänasenteessa. Yhdessä ystävykset luotaavat taitavasti sonaattien intiimiä itsetutkiskelua, muunnelmien kansanomaisia käänteitä ja musiikin sointupohjan laajuutta. ”Eroica”-muunnelmat etenevät iloisina ja huolettomina ennen laajaa viimeistä muunnelmaa, jossa Hewitt syventyy mietiskelemään läpi käymäänsä. Siihen kuuluu humaani eetos ja toteava tapa katsoa maailmaa sekä pyrkimys karttaa subjektiivisuutta. Martyn Brabbins häivyttää itsensä taustalle mutta varmistaa, että pianissimot ja synkeät juonteet rekisteröityvät myös. Jörg Widmann, klarinetti, Andras Schiff, piano. . Schiff on myötäelävä kumppani, joka ei silti säästele pianon voimaa. Widmann katsoo modernista aikakaudesta Brahmsiin ja romantiikkaan. ANTTI HÄYRYNEN Alan toimija ilmoitus Rondossa huomataan! ota yhteyttä: mediamyynti@rondolehti.fi tai matti.tuomisto@classicus.fi. Vaughan Williams sävelsi vuonna 1906 aiheesta levylle näytteiksi kootun näyttämömusiikin ja vuonna 1951 kokonaisen oopperan. Angela Hewitt on koonnut levylleen tunnetuimmat Beethovenin muista pianovariaatioista, ei silti läheskään kaikkia. 34, Eroica-muunnelmat op. . Monet Beethovenin vaikuttavimmista muunnelmista syntyivät osaksi pianosonaatteja tai jousikvartettoja, poikkeuksena myöhäiskaudella syntyneet Diabelli-muunnelmat pianolle. 35, Yhdeksän muunnelmaa aariasta ’Quant’è più bello’ Paisiellon La molinarasta, Kuusi muunnelmaa aariasta ’Ne cor più non mi sento’ Paisiellon La Molinarasta, Seitsemän muunnelmaa God Save the Kingistä, Viisi muunnelmaa Rule Britanniasta.
Jani Lehtonen, viulu, Jani Aarrevaara, piano 6.4. ANTTI HÄYRYNEN Ensemble Gamut! Ensemble Gamut!: UT. . Eskelisen ote on vaivaton ja herkkä, tarinallisuuden määrittämä. Ismo Eskelinen, kitara. Ophelia-duo Sanna Kola Kirjallisuus kohtaa musiikin 27.4. . WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KONSERTTISARJA Kevät 2021 Konsertit tiistai-iltaisin klo 19.00 Ovet avataan klo 18.30 Vapaa pääsy #turkutekeehyvää Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku Järjestäjä: Turun kaupunginkirjasto ja Museokeskus 9.3. Alba ABCD 460. Tiina Karakorpi, piano, Emil Holmström, piano. Eero Kesti), Andantino alttoviulusonaatista, Berceuse viululle ja pianolle, Pianokvartetto D-duuri. Harri Sippel, alttoviulu, Roope Gröndahl piano 20.4. On mukana hieman renessanssia ja Viroakin, sekä tietysti improvisaatiota. Albumilla keskiaikaiset laulut ja suomalaiset kansansävelmät muodostavat symbioosin kaipauksen ja katkeruuden teemojen ympärille. Aino Peltomaa, laulu, harppu ja lyömäsoittimet; Ilkka Heinonen, jouhikko, tenorigamba ja violone; Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka; Marianna Henriksson, cembalo. Juha-Pekka Vikman, viulu ja Li Qi, viulu 30.3. Jollei mottona olisi ”In search of new ways to perform early music”, olisi virhe edes yhdistää yhtyettä ensisijaisesti vanhaan musiikkiin, vaikka muusikoiden tausta siinä pitkälti onkin. . Kitara on jatkuvasti tarinankertojan roolissa varhaisimpien näppäilysoittimien tapaan. BIS-2395. Uuden musiikin resitaalilevyt ovat usein täynnä kontrasteja, mutta Ismo Eskelisen uusi nykymusiikkialbumi on yllättävän yhtenäinen kaarros, joka kuljettaa toisiin maailmoihin. Barokkia ja folkia on täällä toki yhdistelty, ja kentällä on paljon ennakkoluulotonta asennetta, mutta Gamut!in esikoislevyn omaleimainen sointimaailma on jotain vielä enemmän. ANTTI HÄYRYNEN Korjaus: Jouni Someron viime Rondossa arvioidun Love Story -cd:n oikea tuotenumero on FCRCD-9764. . Klamin alttoviulusonaatti (1920) on viulusonaatin sisarteos, jopa niin läheinen, että levylle riittää näytteeksi Eero Kestin soittama Andantino, josta ei otsikoinnistaan huolimatta puutu painokkuuttakaan. R ONDO C LASSIC 1|2021 49 CD kaipauksen ja synkkämielisyyden tunteet, impulsiiviset purkaukset ja haikea sovinnon etsintä. Impressionistisesti vaikuttunut viulusonaatti (1920) on aiemmin kuultu fragmentaarisessa muodossa, mutta nyt finaalin on täydentänyt mukaan vakuuttavasti Eero Kesti. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Eskelinen ”Kromos”: Sebastian Fagerlund: Kromos, Kalevi Aho: Solo XI, Olli Mustonen: Sonata nro 2, Tan Dun: Seven Desires, Jukka Tiensuu: Daydreams, Timo Alakotila: Psalm. Levyn nimikkoteoksessa, Sebastian Fagerlundin Kromoksessa flamencon tulisuus antaa potkua vähitellen kuumenevalle matkalle Auringon pinnalle. Eclipse Music ECD-2020122 . Pasi Eerikäinen, viulu, Antti Vahtola, piano 16.3. Turku Ensemble 4.5. Ensemble Gamut! lähestyy vanhaa musiikkia tavalla, joka on Suomen vanhan musiikin kentällä aivan omaa luokkaansa. Kitaran hienovivahteinen, moniääninen luonne avautuu levyllä mystisiin, hypnoottisiin ja hallusinoiviin maailmoihin, jotka herkistävät korvan ja mielikuvituksen. Studioäänitys kietoo syliinsä pehmeänä ja kirkkaana, ja elektroniikka laajentaa sovituksia orgaanisesti. Myös kolmiosainen pianokvartetto D-duuri (1922) on ollut unohduksissa käsikirjoitussotkujen vuoksi. Olli Mustosen toinen kitarasonaatti on täynnä satua ja myyttiä, ja Jukka Tiensuun Daydreams -teoksessa poikkeusviritykset ja elektroniset kaksoisolennot luovat värjyvän virvatulimaailman. Aino Peltomaan laulu kumpuaa syvästä keskiajan tuntemuksesta, mutta hyräilevä, intiimi tapa tehdä musiikkia on ennen kaikkea tässä hetkessä. Kitaran sukusoittimien perimästä ammennetaan suoraan: Kalevi Ahon Solo XI suodattaa arabiluuttu udin henkeä säveltäjän omaan sävelkieleen, ja Tan Dunin kutkuttelevassa Seven Desires -sarjassa kitara kirjaimellisesti flirttailee flamencon ja kiinalaisen pipa-luutun kanssa, kun moderni soitin kietoutuu yhä lähemmäs pipaa huokailevin viettely-yrityksin. Erilaisten traditioiden ja genrejen annetaan vapaasti vaikuttaa toisiinsa. Virolahtelainen Uuno Klami kiinnostui kamarimusiikista lähinnä uransa alkupuolella, mutta toimivuudessaan teoksilla voisi olla enemmänkin käyttöä suomalaisessa konserttielämässä. . Levy ei asemoidu klassiselle kentälle vaan taitavasti lokeroiden välimaastoon, jonka se tuntuu venyttävän kauniin avaraksi. Huikean matala Paetzold-nokkahuilu kuulostaa sähköbassolta, jouhikolla ja cembalolla voidaan tehdä musiikkia odottamattomilla tavoilla. Kerim Gribajcevic ja Susanna Suorttanen, viulu, Helinä Nissi ja Sauli Kulmala, alttoviulu, Andreas Helling ja Roi Ruottinen, sello 11.5. Turku Ensemble 23.3. Esa Ylönen on kaikkien teosten taitava ja rytmisesti valpas pianisti sekä esitetekstin laatija. . AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Klami Uuno Klami: Viulusonaatti (täyd. Tätä henkii jo vihko, jossa jutusteleva puhuttelevuus ja tarkat käsikirjoitustiedot elävät sovussa. Ella Kinnunen, sopraano, Kalla Ruokokoski, piano, Sampsa Heiniö, bassobaritoni, Laura Lehtonen, piano 13.4. Musiikkia ei ”kaiveta esiin” tai ”tulkita”, vaan se synnytetään eläväksi juuri nyt. Esa Ylönen, piano, Essi Höglund, viulu, Eero Kesti, alttoviulu, Sirja Nironen, sello. Lara Levi, viulu, Kirill Kozlovski, piano 18.5. Tässä se soi dynaamisena ja päättäväisenä kotkalaismuusikoiden hienossa tulkinnassa. Kaikki yhtyeen muusikot ovat olleet jo pitkään kiinnostuneita lajityyppien sekoittamisesta ja instrumenttiensa luovasta hyödyntämisestä. Essi Höglundin tulkinta sonaatista on linjakas, ja viululle ja pianolle sovitetussa Kehtolaulussa – alkuperäinen on hitaana osana Symphonie enfantinessa – olisi aineksia pieneksi hitiksi
Koko opettajakunta siirtyi saman tien etäopetukseen. Ääni katkeilee, joskus häipyy hetkeksi kokonaan – ja alkaa sitten heti uudestaan, mutta naurettavasti nopeutettuna. Kaiken tämän lisäksi Zoomin välittämä pianon sointi sinänsä on lähes tunnistamaton, pahimmillaan jossakin rikkinäisen kanteleen ja hohtimilla hangatun riivinraudan välillä. päivänä. etäopetusta pianolla j Koronakevät laittoi musiikinopetuksen metodit kertaheitolla uusiksi. Koulun akateemisten aineiden opettajilla oli monilla ainakin joitain kokemuksia luento-opetuksen tekemisestä etänä, mutta me instrumenttiopettajat olimme täydellisiä noviiseja. Juilliardin kollegani Stephen Hough irvaili, että siinäpä oiva keino tottua rohkeaan rubatoon. Useimmat yrittivät hoitaa tuntinsa Zoomin kautta. Opeta siinä sitten huippuluokan nuoria pianisteja. Ikään kuin kaikki ympärillä vallinnut todellinen kauheus ei olisi ollut tarpeeksi. Ilmeisesti data pakkaantuu joihinkin yhteyden solmukohtiin, jolloin soitettu ääni katkeaa, ja jumin auettua ryöpsähtää sitten kertasylkäisynä taas kuuluviin. Millaisiin ongelmiin etäopetuksen metodeissa voi törmätä ja millaiset tekniset ratkaisut ovat parhaita. Tämä kaikki oli osaltaan lisäämässä instrumenttiopiskelijoiden ja opettajien stressiä viime keväänä niin Juilliardissa kuin kaikissa muissakin korkean tason laitoksissa. Sehän on kerrassaan mainio väline puhuttuun kommunikaatioon, mutta musiikin välittäjänä siitä ei ole paljon mihinkään, varsinkaan kun puhutaan pidemmällä olevien opetuksesta. Saimme toki ohjeistukset koulun IT-väeltä, mutta kuten aina, työn oppi vain tekemällä. Teksti: MATTI RAEKALLIO Yamahan Disklavier toi Matti Raekalliolle toimivimman ratkaisun etäopetuksen ongelmiin.. 50 R ONDO C LASSIC 1|2021 & mestari kisälli UILLIARDIN RAKENNUKSET suljettiin maaliskuun 16. Zoomin taustahälyn poiston algoritmit tulkitsevat diminuendot häiritseväksi meluksi, joka on syytä häivyttää kokonaan pois. Samasta syystä mikä tahansa dynaaminen tapahtuma, siis musiikille välttämätön voimakkuuserojen vaihtelu, saattaa joutua karhunpalvelusten kohteeksi. MATTI RAEKALLIO kertoo seuraavassa kokemuksistaan Juilliard Schoolin professorina
Keksin seuraavaksi käyttää vanhaa ystävääni Zoomia, mutta monologeihin. Cleanfeed osoittautui kelvolliseksi kompromissiksi, joka ei vaadi käyttäjiltään liikoja, mutta joka sentään tekee etätyön musiikinopetuksessa realistiseksi. Aluksi tein niin, että kuunneltuani äänityksen ja tehtyäni nuotteihin tarvittavat merkinnät kirjoitin yksityiskohtaiset kommenttini, skannasin nuotit merkintöineen, ja lähetin koko paketin oppilaalle sähköpostilla. Kun korona-aika on pitkittynyt, joku siinä yhtiössä varmaan hoksasi, että Kiinassa on paitsi suunnaton määrä videokonferenssien osallistujia, jotka nyt jo käyttävät kyseistä ohjelmistoa, myös miljoonia muusikoita.Yhden arvion mukaan maasta löytyy jopa 60 miljoonaa pianonsoiton opiskelijaa, joista monetkin ehkä mieluusti ottaisivat tunteja ulkomaisilta opettajilta, jos nämä vain kuulisivat, miten opiskelija itse asiassa soittaa. 51 R ONDO C LASSIC 1|2021 ”Opeta siinä sitten huippuluokan nuoria pianisteja.” | Kollegat reagoivat eri tavoin. Lähetin sitten opiskelijalle sekä nauhoituksen monologistani että skannatut nuotit merkintöineen. Siinä, että jotkut jaksoivat härkäpäisesti puskea eteenpäin, vaikka työskentelyn materiaali oli lähes käyttökelvotonta ja työn sisältö joutui perustumaan sitkeyteen, valistuneisiin arvauksiin ja pettämättömään toivoon paremmasta, on tietysti jotakin traagisen sankarillista. Tätä voisi ehkä nimittää Väinö Linna -doktriiniksi: ”Suo, kuokka ja Jussi.” Itse en tällä kertaa yrittänyt sitä, niin suomalainen kuin olenkin. CLEANFEED ON VAKIINNUTTANUT asemansa monissa USA:n huippukonservatorioissa ja yliopistojen musiikkiosastoissa. Puhuin kameralle siis tuoreet reaktioni oppilaan soittoon ja näytin samalla vastaavat merkintäni nuoteista. asynkroniseen etäopetukseen, jossa kummankaan osapuolen ei tarvinnut sitoutua tiettyihin kellonaikoihin. Kuunneltuani oppilaan nauhoituksen avasin Zoom-kokouksen, jossa ainoa osanottaja olin minä itse. Aloin siksi tehdä parannuksia. He siellä, minä täällä, ja kaikilla tiukat aikataulut. Siksi siirryin ns. Sekä Juilliard että Yale suosittelevat sitä. Nyt on käytettävissä lisää säätömahdollisuuksia, jotka hiukan parantavat tilannetta. Ylitsekäymättömän tuntuinen puute oli silti se, ettei näin tullut minkäänlaista reaaliaikaista kontaktia oppilaan ja minun välilleni. Jok’ikinen niistä parantaa äänen tarkkuutta ja luonnollisuutta Zoomiin verrattuna aivan ratkaisevasti, mikä ei vielä ole paljon sanottu, mutta parhaat ohjelmat eli kolme ensin mainittua mahdollistavat jo melkein CD-tasoisen äänentoiston. Se ei ole ihan helppoa silloin, kun molemmat ovat eri mantereilla ja eri aikavöhykkeillä, kuten tilanne syyskuusta lähtien Juilliardin oppilaitteni ja minun välilläni on ollut. Tämä oli jo parempi ratkaisu, paljon nopeampi, mutta silti tarkka. Ensiksi siirryin hitaasta kirjoittamisestani saneluun tietokoneelle tai älypuhelimelleni. Se on Zoomin tavoin käyttäjäystävällinen ja maksuton. Metodin suuri miinus on sen hitaus ja sen vaatima suunnaton työmäärä opettajalta. Teknisissä ongelmissa pystyin myös hidastamaan toistonopeutta jopa neljännekseen säveltason pysyessä samana, jolloin voin tehdä paljon tarkempia diagnooseja siitä, mikä nuotti tai mikä käden aseman vaihto itse asiassa aiheuttaa milloinkin oppilaan hankaluudet juuri siinä paikassa, vaikka kyseessä olisi miten nopea virtuoosikuvio tahansa. Se oli tietysti paljon nopeampaa, ja käyttämäni ohjelmisto salli jopa jonkinasteisen ”oppimisen” eli sen, että pystyin kertomaan softalle, mitä milläkin ääntämiselläni itse asiassa tarkoitin. Käytin keväällä ja kesällä asynkroniseen työhöni menetelmää, joka on hankala ja aikaaviepä, mutta sitä tarkempi. Kaivoin internetin teknologiasopukoita, joista en ymmärtänyt paljon mitään, mutta vähitellen alkoi löytyä lupaavan tuntuisia mahdollisuuksia käytettäväksi Zoomin rinnalla tai paremminkin sen ohi, mykistämällä surkea äänentoisto ja jättämällä näppärä videomateriaali. Sittemmin Zoomkin on herännyt ja kohentanut tuotteensa musiikintoistokykyä. Soundtrap, Listento, Iqoya ja Cleanfeed vaikuttivat lupaavimmilta. Silloin ne kuitenkin vaativat sekä lähettävässä että vastaanottavassa päässä monia asioita. Täytyy olla nopea internet-yhteys, erillinen mikrofoni, mielellään sen kanssa myös erillinen äänikortti, riittävän suorituskykyinen tietokone, ja tietty minimimäärä teknistä taitoa kaiken sen junailuun. ”Diminuendo” oli yleensä ”demon window”, mutta joskus, kun oikein yritin , ”deeming window”; ”portato” oli tietysti useimmiten ”potato” mutta joskus ”or Toronto”; ”fermata” oli ”for mother”, ja niin edelleen. Kaikki reaaliaikainen opetus edellyttää tietysti, että opiskelija ja opettaja löytävät molemmille sopivan ajan tunnille. Kuuntelun tarkkuus on tämän metodin suuri plussa. Yhden oppitunnin työstö kesti aina paljon kauemmin kuin asianmukaiset minuutit. Eikä äänenlaatu ole ainoa ongelma. Mutta uusien petrauksien jälkeenkin Zoom yksinään jää sointiominaisuuksiltaan toiseksi verrattuna yhdistelmiin, joissa käytetään musiikin toistoon erikoistunutta softaa ja jätetään vain videokuva Zoomille. Pidän kyllä työstäni, ja oppilaan soiton puhtaan äänentoiston kuuntelu oli miellyttävää Zoom-pelleilyn jälkeen, mutta rajansa kaikella. Se perustuu opiskelijan tekemiin nauhoituksiin siitä materiaalista, jota he haluavat työstää. Jotkut yksinkertaisesti kieltäytyivät tunnustamasta tosiasioita; siitähän on USA:ssa ollut äskettäin muitakin esimerkkejä, kuten tiedämme. Itsekin olen käyttänyt sitä yhtenä vaihtoehtona jo pitkään, ja yleensä se toimii kunnolla. Oppilas siis äänittää esityksensä ja lähettää tallenteen minulle esim. Tuo nuorten pianistien meri olisi ihan mukava lisä firman asiakkaiden kasvavaan joukkoon. Silti, kun halutaan todella hyvää, tarkkaa ja luotettavaa äänenlaatua etäopetuksessa, on parempiakin mahdollisuuksia. Ei voi mitään sille, että välitön puheyhteys on paitsi mukavampi myös informatiivisempi tapa kommunikoida kuin nauhoitukset. Äänitys onnistuu aika hyvin jopa pelkällä älypuhelimella, joten opiskelijan ei välttämättä tarvitse tehdä erillisiä investointeja kameroihin ja muihin. Suora reagointi ilmeisiin, body languageen, äänenpainoihin tuo molemmille tietoa ja ymmärrystä siitä, miten toinen suhtautuu mihinkin ajatuk. YouTuben kautta, tietenkin suojatusti, tai jollakin muulla vastaavalla tavalla. VAIHTOEHTOINEN TAPA voisi olla nimeltään Ibsen-doktriini: ”Kierrä, sanoi Isokiero.” Korvaavien vaihtoehtojen etsiminen alkoi heti. Kuuluin tähän porukkaan. Mutta muutamia italiankielisiä musiikkitermejä ohjelmisto ei oppinut kunnolla koskaan. Ohjelmiston ja ääntämiseni yhteensopimattomuus aiheutti siis sekin ylimääräistä ajanhukkaa, kun iso osa tekstistä piti kuitenkin korjata käsipelillä
Musiikin perusteiden opetus on kokenut suuren muutoksen, kun teoriasta on tullut käytäntöä. ”Haluamme myös tuoda julkiseen keskusteluun esille musiikin hyvinvointia edistävää puolta ja turvata musiikinopetuksen moninaisuutta, mahdollistaen yhtä lailla sekä elinikäisen harrastamisen että huippuammattilaiseksi kehittymisen.” Mikä olisi musiikin PISA-testi. Samaa tarvittaisiin muuallekin Suomeen.” Auramon mukaan musiikkikoulutuksen rintamalla on nähty tarve työnjaon selkeyttämiselle ja toiminnan yhteiselle kehitykselle. Myös yhteissoittoon satsataan – kuvassa nuorten puhallinorkesteri Pirkanmaan puhaltajat.. ”Pääpaino on siinä, että saadaan eri koulutusasteet toimimaan ja keskustelemaan laajasti keskenään”, Auramo selventää. ”Yhteistyö mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja parantamisen ilman, että välttämättä tarvitaan lisäresursseja, esimerkiksi tarjoamalla yhteisiä kursseja tai yhteisen orkesterin. ”Yksi jo olemassa oleva esimerkki on Kuopiossa, jossa kaikki ovat saman katon alla ja musiikkiluokatkin tiivisti mukana toiminnassa. Raportti ei niinkään keskity opetettaviin sisältöihin, ovathan esimerkiksi taiteen perusopetuksen tämänhetkiset opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2017. ”Meillä ei ole mittaristoa kansainväliseen vertailuun, mutmusiikkikoulutus puhaltamaan yhteen hiileen LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi joku soittaa pianoa ajattelen että se joku on ylemmässä kerroksessa sillä on siegmund freudin viikset se on tyttö josta on hienoa soittaa pienoa sillä on lornjetti sillä on perhossilmälasit se on jo ammoin kuollut tai vielä syntymätön sillä on sormijärjestyksessä pari juttua ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ ta yhtenä mittarina voidaan pitää vaikka sitä, mikä on kotimaisten ja ulkomaisten hakijoiden suhde orkesterien koesoitoissa”, Auramo ehdottaa. ”Siellä tarvitaan yhä enemmän monipuolisuutta opettajalta.” Visiotyön vastausten perusteella eri koulujen, opetusasteiden ja tyylien välisestä kuppikuntaisuudesta halutaankin päästä eroon. ”Tietopohjaa muiden asteiden todellisuudesta täytyy kuitenkin lisätä, esimerkiksi vastaako soitonopettajankoulutus musiikkioppilaitosten oppilaitten tarpeita”, Auramo sanoo. Voiko suomalaisessa musiikinopetuksessa olla laatukriteerit. Näin vapautuu väkeä ja rahaa muualle opetukseen.” Miten sitten toimenpiteiden toteutumista ja onnistumista tulisi mitata. ”Tai sitä, miten Suomessa musiikkiopinnot ovat paljon vähemmän varallisuudesta riippuvaiset kuin monessa muussa maassa.” . 53 R ONDO C LASSIC 1|2021 MESTARI & KISÄLLI Yhteistyöhön saattaminen tärkeintä Muutostarpeet on kiteytetty 25 toimenpide-ehdotukseen, joihin kuuluvat muun muassa opetuksen saavutettavuuden parantaminen, yhteistyön vahvistaminen, johtamisen ja pedagogisen osaamisen parantaminen sekä tutkimuksella tuettu yhteiskunnallinen keskustelu
23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 8.1. 9.05-9.53 Kauneimmat joululaulut vielä kerran 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen Moulinie: Magi videntes stellam (Tietäjät, nähdessään tähden) 5-ääninen motetti. B. Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista: W.F.Bach: Sonaatti nro 3 Es-duuri huilulle ja oboelle. Saint-Saëns: Romanssi Des-duuri. Palmgren: Samppanjaimpromptu. Klytaemnestran uskottu Valeriia Savinskaia, sopraano. Jousitrio op. Tom Jobin: Aguas de Marco. Herbert: Sikermä musikaalista Maija Poppanen. Lumityttö. 106 ”Hammeklavier”. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23.10-7.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 6.1. 96 ”Arkkiherttua”. Sherman R. S. Pianosonaatit op. 101. R. 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 3.1. Minkälainen on hyvä tai huono ystävä. 130 & Grosse Fuga. 78. Lumbye: Samppanjagaloppi. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Camilla Nylund Baijerin radion sinfoniaorkesterin solistina Joht. Nuori palvelija Matthäus Schmindlechner, tenori. Haastattelu on tehty kevään 2020 koronaeristyksen aikana etähaastatteluna. Rimski-Korsakov: Lintujen tanssi oopp. 16. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Keväällä 2020 nauhoitetut konsertit toimittaa Lotta Emanuelsson. 7. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 19.02-21.00 Beethovenin tarina: Rakastunut Beethoven Paavali Jumppasen teemoitetun konserttisarjan viidennen konsertin vieraana on sopraano Sophie Klussmann. Chrysothemis Asmik Grigorian, sopraano. M. Oresteen kasvattaja Tilmann Rönnebeck, basso. Janácek: Määriläisiä tansseja. Vanha palvelija Jens Larsen, basso. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 11.1. Pianosonaatit op. Johann Sebastian Bach: Oboekonsertto BWV 1055R. 98. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 4.1. Ravi Shankar: Sitar and violin duet. 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Ystävyyden ääniä Ystävyys on elämän suolaa. Eri elämäntilanteissa ja eri kulttuureissa ystävyys voi olla varsin erilaista ja joskus ystävyys voi ajautua kriisiin, tai loppua. Kvintetto pianolle ja puhaltimille op. Anderson: Sleigh ride. 13 ”Pateettinen” ja op. Klytaemnestran laahuksenkantaja Verity Wingate, sopraano. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Élisabeth Jacquet de la Guerre: Sarja oopp. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäen toimittaman sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 11.00-11.55 Uudet levyt 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.40 Lux Musicae: Roland Pöntisen pianoresitaali Lux Musicae -festivaalin konsertti, Roland Pöntinen, piano. Musiikkia Chopinilta, Sibeliukselta, Rahmaninovilta, Debussyltä, Ravelilta sekä Roland ja Stefan Pöntiseltä. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 10.1. Libretto: Hugo von Hofmannsthal. 26 ”Surumarssi” ja op. R. 23.10-6.00 Yöklassinen ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 2 nro 2 ja op. Kreeta-Maria Kentala, sol. Pianotrio op. 7.05-7.58 Aamusoitto Buxtehude: Uudenvuodenpäivän kantaatti Das Neugeborne Kindelein. 22.05-22.35 Unilentäjän ääniraita 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 2.1. Pianosonaatit op. 54 R ONDO C LASSIC 1|2021 PERJANTAI 1.1. Musiikkitalossa 13.11.2020 äänitetyn konserti toimittaa Lotta Emanuelsson. Elgar: The Snow. Fanny Mendelssohn-Hensel: Pianotrio d-molli, osa Allegro molto vivace. S. Manchicourt: Reges terrae (Maan kuninkaat). Céphale ja Procris. M. Palvelustyttöjä Katie Coventry, Sinéad Campbell-Wallace ja Natalia Tanasil, sopraano, Deniz Uzun, mezzosopraano, ja Bonita Hyman, altto. Aegisthus Michael Laurenz, tenori. Richard Strauss: Serenadi puhaltimille Es-duuri; Neljä laulua. Franz Schubert: Sinfonia nro 1 D-duuri. Castaldi: Un Bocconcino di fantasia (Mielikuvituksen herkkupala). Äänitetty 1.8.2020 Salzburgin musiikkijuhlilla. Karina Canellakis, sol. Fougstedt: Konserttialkusoitto. Rooleissa: Elektra Ausrine Stundyte, sopraano. Nelson Rollins: Kuuraparta. Helsingin Ritarihuoneella 15.11.2020 nauhoitetun konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Buxtehude: Jesu dulcis memoria (Jeesuksen muisto ihana). Sehling: Ecce magi veniunt. Ystävyys on vapaaehtoista ja tasavertaista vuorovaikutusta, peilautumista ja peilaamista. Wienin valtionoopperan kuoro ja Wienin filharmonikot, joht. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Charpentier: Pour la f?te de l’Épiphanie. Franz Welser-Möst. Illan aikana oopperalaulajat Jenni Lättilä ja Esa Ruuttunen sekä toimittaja Risto Nordell keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Kyeong Ham, oboe. Äänitetty 27.11.2020 Münchenin Filharmoniassa. Schreck): Wie schön leuchtet der Morgenstern (Kas, kirkas nyt kointähtönen). Klytaemnestra Tanja Ariane Baumgartner, altto. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 13.1. 10 nro 3. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Inari Tillin vieraana oopperalaulaja Jussi Merikanto. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: En osaa enää mitään! 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Beethovenin tarina: Kohti romantiikkaa Paavali Jumppasen teemoitetun konserttisarjan kolmannen konsertin vieraina ovat Elina Vähälä, viulu, ja Alexander Buzlov, sello. Telemann: Ihr Völker, hört (Kuulkaa, te kansat) loppiaiskantaatti. Strauss: Freundliche Vision. Jousikvartetto op. 7.05-7.58 Loppiaisen aamusoitto J. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 9.1. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Inari Tillin vieraana oopperalaulaja Jussi Merikanto. Balbastre: Mihin nämä iloiset paimenet ovat menossa. An die Ferne Geliebte op. Grigny: A solis hortus (Aamuvarhaisesta ylistämme Herraa) hymni uruille. Camilla Nylund, sopraano. Pianosonaatit op. R. Schumann: Uudenvuoden laulu sarj. Palmgren: Lumihiutaleet. Strauss: Pienten suklaakonvehtien tanssi, Paukkukaramellien tanssi ja Galoppi balettisarj. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Olli Mustonen, piano. Siuntion Pyhän Pietarin kirkossa 8.1. Toisen konsertin vieraana on 60° Quintet. Hannu Lintu, sol. Orestes Derek Welton, baritoni. Lissant-Collins: Fuquoi in the sugar cane. Pianosonaatti op. Pentti: Lintujen joululaulu. Bach (nuor.): Loppiaiskantaatti Mache dich auf, werde licht (Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee). Helsingin Ritarihuoneella 11.10.2020 nauhoitetun konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Georg Friedrich Händel: Ilotulitusmusiikkia. Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisunnittelijana Anders Wiksten. Palvelustyttöjen valLisätietoja ohjelmista: www.yle.fi voja Sonja Saric, sopraano. Jolivet: Pastorales de Noël. Erik Satie: J’avais un ami Claude Debussy: Sonaatti viululle ja pianolle, osa Intermede. Bach: Kantaatti n:o 65 (Sie werden aus Saba alle kommen, Kaikki tulevat Sabasta). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Musiikissa ystävyys voi kantaa kulttuurierojen yli. Händel: Kauneuden aaria oratoriosta il Trionfo del Tempo e del Disinganno. 19.02-22.00 Oopperailta Salzburgissa Richard Straussin Elektra Yksinäytöksinen ooppera. Haastateltavana viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijatohtori Ira Virtanen. 9 nro 2. Paul Hindemith: Teema ja muunnelmia neljän luonnetyypin mukaan. ”À Thérèse”, op. Nicolai (sov. 81a ”Jäähyväissonaatti”. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 14.1. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Anonyymi 1300-luvulta: Czaldy waldy. Album fuer die Jugend. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 5.1. Vejvanovsk?: Sonaatti C-duuri (Joulusonaatti). 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 7.1. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 12.1. 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Beethovenin tarina: Wienin valloittaja ja Kuriton oppipoika Paavali Jumppasen teemoitetun konserttisarjan ensimmäisen konsertin vieraana on Meta3-jousitrio. 27 nro 2 ”Kuutamo”, op. Kuohukermaa. J. Sherman, sov. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Beethovenin tarina: Vastaisku valistukselle Fuuga Paavali Jumppasen teemoitetun konserttisarjan neljännen konsertin vieraana on Kamus-kvaretti. Helsingin Ritarihuoneella 20.9.2020 nauhoitetun konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Arnold Schönberg: Kirkastettu yö. Leos Janacek: Sonaatti viululle ja pianolle
19.02-21.00 Franz Schubertin Talvinen matka Mark Padmore, tenori, ja Mitsuko Uchida, piano. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.40 Kaustisen 43. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 18.1. Maurice Ravel: Gaspard de la nuit. Sakari Oramo, sol. Kaija Saarikettu: Terra. Koskinen: Omaggio a smilla. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 20.1. Franz Schubert: Winterreise. Betsy Jolas: Onze Lieder. Mozart: Sinfonia nro 39. Béla Bartók: Divertimento jousille. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 17.1. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Conrad Tao, piano. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Francis Poulenc: Sekstetto. Béla Bartók: Kontrasteja. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Joht. Gabriela Lena Frank: Leyendas. Suoran lähetyksen Kaustinen-salista toimittaa Inari Tilli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 19.1. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 29.1. Kimmo Hakola: NATURE op. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 22.1. Musiikkitalossa. äänitetyn konsertin toimittaa Riikka Holopainen. kamarimusiikkiviikko: Vaelluksia ja hiljaisuuden lauluja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. W.A. Juha T. Jukka-Pekka Saraste, sol. Anton Webern: Konsertto op. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkikonsertti Conrad Tao, piano, Yuki Koyama, huilu, Kyeong Ham, oboe, Han Kim, klarinetti, Jussi Särkkä, fagotti, ja Jukka Harju, käyrätorvi. 11.00-11.55 Uudet levyt 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Kaustisen 43. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 24.1. 24. Camille Saint-Saëns: Sellokonsertto nro 1 a-molli. Äänitetty 26.6.2020 Lontoon WIgmore Hallissa. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Äänitetty 24.1. Akkapelimannit, kaustislaista perinnemusiikkia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 10.00-10.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Aleksandr Skrjabin: Sonaatti nro 6 opus 62. 103; 13 Songs of silence for piano and optional instruments (kantaesitys). Susanna Mälkki, sol. Suorat konserttilähetykset Kaustinen-salista toimittaa Inari Tilli. 11.00-11.55 Uudet levyt 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Moderni klassikko Uusinta Ensemblen konsertti Musiikkitalossa 16.1. Musiikkitalossa 18.11.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Steve Reich: Music for ensemble and orchestra. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Kimmo Hakola, piano, Lauri Sallinen, klarinetti, Kaija Saarikettu, viulu, ja Janne Virkkala, sello. Jean Sibelius: Sarja näytelmästä Kuningas Kristian II. Håkan Hardenberger, trumpetti. Juha T. R ONDO C LASSIC 1|2021 55 PERJANTAI 15.1. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Hannu Lintu, sol. osa Equality; Heart of Light klarinetille, viululle ja pianolle (kantaesitys). Franz Schubert: Schwanengesang. 23.10-6.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 | Rondo_60x297mm_K2021.indd 1 Rondo_60x297mm_K2021.indd 1 4.12.2020 13.27.59 4.12.2020 13.27.59. 10.00-10.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4. Tuomas Lehto, sello. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 16.1. Helsingin Ritarihuoneella 15.1. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 27.1. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Tomas Djupsjöbacka, sol. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 21.1. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 28.1. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 31.1. Koskinen: Dream Transmission klarinetille, 2. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 26.1. 19.02-21.00 Franz Schubertin Joutsenlaulut Christian Gerhaher, baritoni, ja Gerold Huber, piano. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Andrew Norton: “Suspend” fantasia pianolle ja orkesterille. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 23.1. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Annemarie Åström, viulu, ja Jukka-Pekka Peltoniemi, trumpetti, Akkapelimannit. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 25.1. kamarimusiikkiviikko: Kontrasteja Juho Pohjonen, piano, Lauri Sallinen, klarinetti, ja Kaija Saarikettu, viulu. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Igor Stravinsky: Konsertto D-duuri. Conrad Tao, piano. Sibelius: Rakastava. 10.00-10.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 30.1
klo 16.50 Norjan RSO: Schumannin Sellokonsertto Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Audun Sandvik toimii solistina Robert Schumannin kauniissa ja melodisessa sellokonsertossa. klo 13.35 Metropolitan: Romeo ja Julia Yle Teema (uusinta pe 22.1. klo 15.00 Eurooppa-konsertti 2020 Berliinistä Yle Teema (uusinta pe 15.1. klo 15.35. Mutta kenelle Ravelin perintö ja rahat ovat menneet. Peppinä Abigail Sheppard, Koreografi Pär Isberg. Fabien Caux-Lahallen tutkiva dokumentti avaa kutkuttavaa mysteeriä. klo 15.15. 56 R ONDO C LASSIC 1|2021 Lauantai 2.1. – Orkesterin edessä -elokuva, YLE Teema 6.1. Yle Teema (uusinta pe 5.2. klo 15.35 Orkesterin edessä Yle Teema (Areenassa 90 päivää) Emilia Hoving, I-Han Fu ja James Kahane ovat nuoria muusikoita, jotka ovat valinneet itselleen instrumenteista kaikkein vaativimman, sinfoniaorkesterin. Teoksen suosio on ollut valtava: sitä soitetaan jatkuvasti noin 15 minuutin välein jossain päin maailmaa ja se on tuottanut oikeudenhaltijoille vuosittain noin 2 miljoonaa euroa. Radion sinfoniaorkesterin ohjelmassa muutokset erityisesti kansainvälisten vierailijoiden osalta ovat mahdollisia. Kansalliabaletin esitys on kuvattu joulukuussa 2019. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Olli Mustonen, piano Paul Hindemith: Teema ja muunnelmia neljän luonnetyypin mukaan Franz Schubert: Sinfonia nro 1 D-duuri D.82 Perjantai 15.1. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Berliinin filharmonikkojen 15 soittajaa esiintyivät toukokuussa tyhjälle Philharmonie-katsomolle kapellimestari Kirill Petrenkon johdolla. Lotta Emanuelsson selostaa suomeksi. Charles Gounod’n ooppera nähtiin New Yorkissa Bartlett Sherin ohjauksena tammikuussa 2017. Kuka anasti Ravelin Boléron. klo 15.35 Tšaikovskin Talviunelmia Yle Teema (uusinta pe 29.1. Keskiviikko 6.1. Tunteikkaan konsertin ohjelmassa oli Pärtin, Ligetin, Barberin ja Mahlerin musiikkia. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Sakari Oramo, kapellimestari Conrad Tao, piano Andrew Norton: ”Suspend”, fantasia pianolle ja orkesterille, ensiesitys Suomessa Béla Bartók: Divertimento jousille Sunnuntai 31.1. klo 13.45 BBC:n Proms-festivaalin 2020 päätösilta Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Proms-festivaalien perinteinen päätösilta soitettiin Lontoon Royal Albert Hallissa syyskuussa, mutta koronarajoitusten vuoksi ilman saliyleisöä. Keskiviikko 6.1. Ohjelmassa ovat mm. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Conrad Tao, piano Anton Webern: Konsertto op. 5. Sunnuntai 10.1. Keskiviikko 6.1. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Maurice Ravelin hypnoottinen orkesteriteos Boléro sai ensiesityksensä vuonna 1928. klo 12.00 Peppi Pitkätossu -baletti Yle Teema (Areenassa 10.6. (Uusinta) Torstai 7.1. Keskiviikko 27.1. (Uusinta) Perjantai 22.1. Laulusolistina sopraano Christiane Karg. klo 12.00, Areenassa pysyvästi) Norjan radion sinfoniaorkesteri soittaa Pjotr Television klassisen musiikin ohjelmia tammikuussa 2021 YLE TEEMA & AREENA Tšaikovskin ensimmäisen sinfonian johtajanaan Ingar Bergby. – YLE Teema, 31.1. He opiskelevat orkesterin johtamista maailmankuululla Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. 24 Igor Stravinsky: Konsertto D-duuri Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 Sunnuntai 24.1. Andrea Tarrodin Solus-teoksen kantaesitys ja Jean Sibeliuksen Impromptu jousiorkesterille op. Tällä kertaa Wienin filharmonikkoja johtaa italialaismaestro Riccardo Muti. klo 20.00 Christian Gerhaher & Schubertin Schwanengesang Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Christian Gerhaher, baritoni Gerold Huber, piano Franz Schubert: Schwanengesang D.957 Sunnuntai 17.1. Kapellimestarina Andreas Hanson. Kapellimestari Dalia Stasevska johtaa BBC:n sinfoniaorkesteria ja kuoroa. asti) Tervetuloa Huvikumpuun! Maailman vahvin tyttö -baletti tarjoaa vauhtia, väriä ja rohkean esikuvan koko perheelle. klo 15.15. Keskiviikko 13.1. Virittäydy alkavaan vuoteen 2021 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/ klasu-pro/. klo 12.00, Areenassa 14 päivää) Suuria tunteita ja lumoavaa musiikkia. Hannu Lintu tarkkailee, kun ranskalainen kapellimestariopiskelija James Kahane johtaa Sibelius-Akatemian kapubändiä. Orkesteria johti Gianandrea Noseda. Solisteina ovat eteläafrikkalainen sopraano Golda Schultz ja viulisti Nicola Benedetti. Kuinka näille uraansa aloitteleville nuorille käy, kun he astuvat orkesterin eteen. Kuka anasti Maurice Ravelin Boléron. klo 15.00 Uudenvuoden konsertti Wienistä Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Perinteinen uudenvuoden konsertti Wienistä uusintana edellispäivän TV1:n suorasta lähetyksestä. Pääroolien rakastavaisina Diana Damrau ja Vittorio Grigolo
Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €, norm. • Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Kasvuvoimaa! Toivottu ikisuosikki. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. TILAUKSET rondolehti.fi/shop/ tai asiakaspalvelustamme, puh. (03) 225 1948. Sisällössä mm: Soittopolku I 4?–?7 -vuotiaille 19,50 € Soittopolku II 7?–?9 -vuotiaille 22,00 € Soittopolku III 9?–11?-vuotiaille 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Musiikista, sanoin ja sävelin. SSIC V L Soittopolku I–III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I – III Tilaa nyt opaskirjat musiikin poluille! Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. 47,00 €. Hintaan lisätään käsittelykulut