1 2022 12,50 € johannes piirto juurtui Wieniin ja satsaa myös säveltämiseen CLASSIC 100 VUOTTA uutta tangoa MUSIIKIN RAHOITUS: uudistuksia vai vakautta. klassikoiden energia takaisin aikalaissoittimin HYVÄ KAIUTIN on ikkuna musiikkiin Vapauden väyliä IMPROVISAATIOSTA KAMARIMUSIIKIN sarjat tuovat kesää talven keskelle TANSSIN TALO – unelmista todeksi hallitus petti kulttuurin odotukset cd KESKIAJAN MUSIIKKI vaatii luovuutta
Hintaan lisätään käsittelykulut. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. 03-225 1948. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. 47,00 €. Uusi vuosi uusin sävelin Musiikista, sanoin ja sävelin. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.
8 R ONDO C LASSIC 1|2022 MONET SÄVELTÄJÄT OVAT saattaneet mennä kausina, mutta Prokofjev on aina iskenyt kovaa. Hän on haastattelua edeltävänä iltana esittänyt yhdessä Kirill Kozlovskin ja Juho Pohjosen kanssa Sergei Prokofjevin kolme ”sotasonaattia” PianoEspoo-festivaalilla. Kaikki kolme sotasonaattia ovat niin massiivisia, että kolmelle pianistille jakaminen on inhimillisempää ja ehkä yleisöllekin mielenkiintoisempaa.” Varhaisnuoruuden huiman nousukiidon jälkeen on JOHANNES PIIRTO juurtunut Wieniin luomaan monipuolista uraa. Hiljattain uutta tuulta purjeisiinsa on saanut myös pitkään säästöliekillä ollut säveltäminen. Piirrolle oli osunut pianosonaateista keskimmäinen eli nro 7. Lapsena lempilevyjäni kotona oli Matti Raekallion kokonaislevytys Prokofjevin sonaateista, ja haaveenani olisi itsekin opetella ne kaikki ja kiertää sen ohjelmiston kanssa”, kertoo pianisti ja säveltäjä Johannes Piirto. ”Seiska alkaa heti hengästyneessä ja epävarmassa tilassa, inquieto, ja on siksi esitystilanteessa hurjan intensiivinen kokemus myös soittajalle, sillä koko ajan täytyy tehdä paljon töitä, että kontrolli säilyy. pitkän matkan Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: HEIKKI TUULI | ” pianisti
9 R ONDO C LASSIC 1|2022 R ONDO kannessa ”Luulen, että minulle on käynyt onni sen ympäristön suhteen, jossa olen ollut.”
Kliseinen ’meidän pitäisi hengailla joskus’ -tilanne, mutta tällä kertaa se oikeasti toteutui!” Piirto myhäilee. Hiljalleen, kun opin wieniläistä mentaliteettia, saksan kieli alkoi sujua ja sai Julianin kaltaisia kontakteja, niin se tuntuu nyt kodilta jo enemmän kuin Suomi. Se minut on kuitenkin Wienissä yllättänyt, että useat klassiset muusikot eivät kuitenkaan juutu kaupungin kantamaan traditioon, vaan ovat yhä kokeilunhaluisia.” ”En vieläkään osaa sanoa, mitä tulen tekemään ja olemaan tulevina vuosikymmeninä. Eli ehkä minulla on pikemminkin ranskalainen vaihe! Soitan myös paljon nykymusiikkia, muun muassa Ensemble Wiener Collagen kanssa, jonka profiilina on kantaesittää ja levyttää koko ajan uusia sävellyksiä.” Mietteitä wieniläisestä mentaliteetista 28-vuotias Piirto on asunut Wienissä viimeiset seitsemän vuotta ja hiljattain päättänyt maisteriopintonsa Stefan Vladarin johdolla Wienin musiikkiyliopistossa. 1900-luvun alun pianomusiikki ylipäätään on ollut Piirron konserttiohjelmissa viime aikoina näkyvällä paikalla. En puhuisi kuitenkaan slaavilaisesta kaudesta: Prokofjevin ohella olen soittanut paljon Schönbergiä, mutta myös huvikseni kotona paljon Ravelia, opetellut vastikään Messiaenin Preludit, ja myös Skrjabinin pianokonsertto on loppujen lopuksi niin ranskalaista kuin vain olla ja voi. He tiedostavat varmasti, miten hienossa paikassa elävät, ja se luo myös tietynlaista jähmeyttä. Aiemmin hän on esiintynyt kaupungin toisessa pääsalissa Konzerthausissa sekä Mozartin pianokonserton peruutustapauksen tuuraajana että duona viulisti Julian Rachlinin kanssa. Paljastui, että asuimme molemmat Wienissä hyvinkin lähellä toisiamme, ja siitä lähtien olemme soittaneet säännöllisesti toistemme kanssa. ”Wien on fantastinen kaupunki, mutta sen paras puoli eivät ole wieniläiset. ”1900-luvun alussa pianomusiikki meni hyvin moneen suuntaan. ”Wienissä on todella vilkas kulttuurielämä, mutta ihmisiin tutustuminen voi kestää jonkin aikaa. ”Minulla ja Julianilla oli yhteinen konsertti Turun musiikkijuhlilla pari vuotta sitten, eli Klaus Mäkelää on tästä kohtaamisesta kiittäminen. Hänen kalenterissaan vuodelle 2022 on muun muassa Beethovenin neljäs pianokonsertto Wienin valtionbaletissa ja kamarimusiikkia Musikvereinissa. Uran luominen ei ole sprintti, vaan pitkä rutistus.”. 10 R ONDO C LASSIC 1|2022 Prokofjevin ohella muutkin slaavilaiset säveltäjät ovat olleet näkyvällä paikalla Piirron konserteissa: Aleksandr Skrjabinin pianokonserton hän soitti Radion sinfoniaorkesterin solistina lokakuussa, ja peruuntuneille Helsingin juhlaviikoille olisi ollut tulossa Leoš Janá?ekin Umpeenkasvaneella polulla. Johannes Piirto on viime aikoina soittanut ja esittänyt monipuolisesti 1900-luvun pianoteoksia. En ole sidottu mihinkään tiettyyn paikkaan, ja elätän itseni konserteilla; jos jokin uusi, hieno tilaisuus aukeaisi, niin voisin olla valmis kolmannellekin kodille.” Piirto miettii pitkään vastausta siihen, mitä se wieniläinen mentaliteetti lopulta oikein on
11 R ONDO C LASSIC 1|2022 ”Oli ok tähdätä korkealle” Kuten monella muullakin klassisen musiikin huipulla, Piirron muutto ulkomaille tapahtui opetuksen perässä. Varhaiset saavutukset ovat huimaavaa luettavaa. Tulkinnan, harjoittelun ja vastuun aiheet ovat olleet hänen elämässään jo varhain. Lopulta pianisti on itse vastuussa siitä, miten hän lähestyy musiikkia ja mitä hän saa soittajana aikaan”, Piirto miettii. ”Luulen, että minulle on käynyt onni sen ympäristön suhteen, jossa olen ollut. Minulle tärkeimpiä kokemuksia on ollut nähdä, kuinka András Schiffin, Raekallion tai Liisa Pohjolan kaltaiset kaiken nähneet sekä valtavasti tietoa ja ymmärrystä keränneet hahmot eivät koskaan lopeta omaa taiteellista kehittymistään. Tavoitteet, joita kohti halusin viedä omaa muusikkouttani, olivat niin korkealla, että ei siinä ehtinyt vertailla itseään ikätovereihin. ”Jos pandemia-ajassa on jotain hyvää ollut, niin sen tarjoama mahdollisuus oman säveltämiseni ’nollaukseen’. Säveltäminen on hänelle asia, joka vaatii isompia jaksoja aikaa. ”Omalla kohdallani mestarikurssit ja ulkomaiset opettajat ovat olleet kaikki hyvin erilaisia kokemuksia. | Jatkuva oppimisen ja kehittymisen halu on ollut läsnä Piirron tärkeissä opettajissa. Piirto debytoi Pori Sinfoniettan solistina vasta 10 vuoden iässä omalla sävellyksellään Allegro pianolle ja orkesterille, pääsi pian sen jälkeen Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, esiintyi 13-vuotiaana Mikkelin musiikkijuhlilla ja voitti samana vuonna lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun, soitti 17-vuotiaana Musiikkitalon avajaisissa oman sävellyksensä Virta ja oli 18-vuotiaana Maj Lind -pianokilpailun nuorin finalisti. ”Jos pandemia-ajassa on jotain hyvää ollut, niin sen tarjoama mahdollisuus oman säveltämiseni ’nollaukseen’. Sitä paitsi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ympärilläni oli paljon lahjakkaita ihmisiä, ja heidän joukossaan oli ok tähdätä korkealle, joten menestys ei päässyt nousemaan hattuun. Ehdin selvittää, mihin suuntaan haluan siinä lähteä juuri nyt.”. Olin jo nuorena luonteeltani kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen, ennen kaikkea itseäni vastaan. Ehdin selvittää, mihin suuntaan haluan siinä lähteä juuri nyt”, Piirto kertoo. Nuorisokoulutuksessa myös opetettiin tiedostamaan, että ulkomusiikillinen kilpailu ei ole kovin hyvä motiivi soittamiselle.” Säveltämisen suursiivous Ennen Wieniin muuttoaan Piirto opiskeli myös säveltämistä Tapio Tuomelan johdolla, ja säveltäminen on saanut pitkästä aikaa enemmän tilaa Piirron elämässä. Mitä pidemmälle yrittää hioa omaa taitoaan, sitä tärkeämpää on pysyä avoimena samaan aikaan, kun oma tulkinta vahvistuu
Siksi olen iloinen uudesta soolopianoteoksestani, jonka kantaesitän Islannissa, sillä koen saaneeni vietyä omaa sävellystaitoani siinä eteenpäin. Herkässä kamarimusiikissa tulevat sen hienoimmat puolet esille juuri oikeassa ympäristössä. Varsinkin kamarimusiikissa tarvitaan luottamusta ja uskallusta heittäytyä, mikä ei synny hetkessä. ”En vieläkään osaa sanoa, mitä tulen tekemään ja olemaan tulevina vuosikymmeninä. ”Minulle festivaalin ohjelmistossa kiinnostavaa on, miten ohjelmisto sopii esitystilaan. ”Aina en voi täysin päättää, mitä soitan, mutta nyt ei myöskään ole tuntunut siltä, että haluaisin esitellä vanhempia kappaleitani. ”Oli pakko priorisoida. Kapellimestarin työtä ei ole mitään järkeä tehdä puolivaloilla tai sivutoimena, jos sitä haluaa tehdä hyvin. Jos sopiva aika tulee joskus eteen, niin kenties palaan siihen, mutta sielultani olen kuitenkin pianisti ja säveltäjä”, Piirto toteaa. ”Aikaa tarvitaan myös itsensä kehittämiseen, ei ainoastaan siihen, että saa viime tingassa jotain valmiiksi.”. Aikaa tarvitaan myös itsensä kehittämiseen, ei ainoastaan siihen, että saa viime tingassa jotain valmiiksi.” Omaa musiikkiaan Piirto toivoisi tulevaisuudessa esittävänsä useamminkin. Minulla kesti kauan oppia se läksy. Olen nähnyt liikaa tapahtumia, joissa esitetään valtavia ohjelmistoja aivan liian vähillä harjoituksilla.” Myös orkesterinjohto, jota Piirto opiskeli Jorma Panulan johdolla, on jäänyt syrjään isompien konserttien myötä. ”Sillä ehdolla, että ehtisi syventyä tiiviillä muusikkoporukalla isompiin kokonaisuuksiin. Uran luominen ei ole sprintti, vaan pitkä rutistus.” . 12 R ONDO C LASSIC 1|2022 ”En ole koskaan pystynyt säveltämään tuntia päivässä, vaan sille täytyy aina raivata vähintään koko päivä, mielellään viikko kerrallaan. Uusia taiteellisen johdon pestejä ei hänellä tällä hetkellä ole, mutta ne saattaisivat tulevaisuudessa kyllä kiinnostaa. Kaikille teoksille ei tee arvoa soittaa niitä ihan missä vain”, Piirto tuumii. Oman teoksen esittämisessä on aina oma jännitysmomenttinsa.” Kamarimusiikkia kaikessa rauhassa, kiitos Piirto päätti viime kesänä kautensa Helsingin Ritarihuoneella järjestettävän Kamarikesä-festivaalin taiteellisessa johdossa, jota hän hoiti viime vuodet yhteistyössä Borea-kvartetin kanssa
45:5 W. Couperin: L’Apothéose de Lully J. Mozart: Serenadi c-molli ”Nachtmusik” RAKKAUDESTA BAROKKIIN Ke 23.2. Pingoud) P. klo 19.00 Kotkan konserttitalo To 3.2. Bach: Konsertto viululle ja oboelle, c-molli, BWV 1060 F. klo 19.00 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Martin Kuuskmann, fagotti J. A. 51 J. 75 (orkesterisovitus: E. 05 234 4891, toimisto@kymisinfonietta.fi MUSIIKKIA MAAILMAN NÄYTTÄMÖILTÄ Ke 19.1. Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3 Es-duuri, KV 447 L.-E. SU 13.3.2022 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Hindemith – Valtonen – Šostakovitš TO 17.3 JA PE 18.3.2022 KLO 18, PIENI SALI KOKO PERHEEN KONSERTTI: HYÖNTEISSINFONIA Mäenpää. A. (peruslippu/eläkeläinen/opiskelija, työtön tai varusmies/5–16-vuotiaat) Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonserttien liput 15 / 8 / 5 €. Tarrodi: Serenade in Seven Colours W. klo 19.00 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts J. LIPUT JA AJANTASAISET KONSERTTITIEDOT: WWW.TAMPEREFILHARMONIA.FI PE 14.1.2022 KLO 19 LYYRINEN Santtu-Matias Rouvali Bruckner PE 21.1.2022 KLO 19 YSTÄVÄT Leo McFall, Elina Vähälä, Heini Kärkkäinen Schumann – Mendelssohn – Mayer PE 28.1.2022 KLO 19 IKILIIKKUJA Tabita Berglund, Andreas Brantelid Wagner – Mjaskovski – Bartók SU 30.1.2022 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Mozart – Ligeti – Thorvaldsdottir – Strauss PE 4.2.2022 KLO 19 YÖN LAULU Eliahu Inbal Mahler PE 11.2.2022 KLO 19 ESIKUVA Matthew Halls, Adam Walker MacMillan – Rouse – Haydn SU 13.2.2022 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Matsudaira – Villa-Lobos – Ourkouzounov – D’angelo – Ustvolskaja PE 18.2.2022 KLO 19, PIENI SALI BAROKKIKONSERTTI: LAMENTO Antti Tikkanen, Tuuli Lindeberg Ohjelmassa mm. A. Ke 16.2. klo 19.00 Kotkan konserttitalo To 17.2. R. I. S. Stravinsky) I. JA PE 13.5.2022 KLO 19 BEETHOVEN 9 Santtu-Matias Rouvali, Ylva Stenberg, Niina Keitel, Tuomas Katajala, Giorgi Kirof, Tampereen Filharmoninen Kuoro Beethoven SU 15.5.2022 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Räihälä – Glinka – Vaughan Williams KE 25.5.2022 KLO 19 ELÄKÖÖN WILLIAMS! Eero Lehtimäki John Williams 90 vuotta KE 1.6.2022 KLO 19 SINFONEVA Eva Dahlgren, Hans Ek Liput 45 / 40 / 25 €. Strauss: Porvari aatelismiehenä -sarja op. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri, KV 543 KEVÄÄN 2022 OHJELMA ILMESTY NYT! www.kymisinfonietta.fi Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, liput 28 / 22 / 15 / 8 € ellei toisin mainita. klo 19.00 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Henriikka Teerikangas Solisti: Radovan Vlatkovi?, käyrätorvi A. klo 19.00 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Jaakko Kuusisto Kansanmusiikkiyhtye Frigg ja Kymi Sinfonietta KÄYRÄTORVIGURU RADOVAN VLATKOVI. Stravinsky: Pulcinella-sarja R. LIPUT 25 / 20 / 11 € ENNAKKOMYYNTI ticketmaster.fi KAUSIKORTIT Kotka 170 / 120 / 75 €, Kouvola 125 / 85 / 55 € LISÄTIETOJA Orkesteritoimisto puh. klo 19.00 Kotkan konserttitalo To 20.1. Bach: Italialainen konsertto, BWV 971 PUUT KERTOVAT – VALOKEILASSA FAGOTTI Ke 9.3.klo 19.00 Kotkan konserttitalo To 10.3. Lippu.fi perii tilausja maksutapamaksun. Sibelius: Canzonetta op. 62a (sov. Sibelius: Belsazarin pidot -orkesterisarja op. 60 FOLKFONIAA Ke 2.2. Vivaldi: Konsertto kahdelle trumpetille ja jousiorkesterille, C-duuri, RV 537 J. Hahn: Mozart-alkusoitto kamariorkesterille W. S. Sibelius: Puusarja op. Liput 20 / 10 € TO 31.3.2022 KLO 19 WIEN–TAMPERE Hannu Lintu, Juhani Lagerspetz Kaipainen – Mahler SU 3.4.2022 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Byström – Fauré – Debussy – Musorgski PE 8.4.2022 KLO 19 TAMPERE BIENNALE Rebecca Tong, Felix Zenger Sokka – Raasakka – Ahvenjärvi & Lappalainen – Bång – Vainio TO 14.4.2022 KLO 19 MYRSKY JA TYVEN Andris Poga, Sergei Krylov Vasks – Prokofjev – T šaikovski PE 22.4.2022 KLO 19 TANSSEJA Christopher Warren-Green, Marianna Shirinyan Adams – Prokofjev – Rahmaninov SU 1.5.2022 KLO 15 VAPPUKONSERTTI: TANGO DEL ÁNGEL Aliisa Neige Barrière, Henrik Sandås, Katja Koukkula, Jussi Väänänen Astor Piazzolla 100 vuotta TO 5.5.2022 KLO 19 KEVÄT Mikko Franck, Tami Pohjola Sibelius – Ravel – Debussy TO 12.5. Pálsson: PLAY (Kymi Sinfoniettan ja Viron kansallisen sinfoniaorkesterin yhteistilausteos) R. Muutokset mahdollisia. Larsson: Concertino käyrätorvelle ja jousille op. Händelin, Monteverdin, Lullyn, Rameaun ja Strozzin musiikkia. klo 19.00 Kotkan konserttitalo Liidaus: Raymond Cox A
Sarjan taiteellisessa toimikunnassa ovat Untamalan lisäksi viulisti Elina Vähälä ja alttoviulisti Atte Kilpeläinen. Yleisökin tuntuu olevan valmiina – pienilläkin paikkakunnilla olemme saaneet innostuneen vastaanoton. Miten saada aikaan yhteistyötä niin, että vaivalla harjoitettu projekti tai riskeillä kutsuttu vieras voisivat kiertää ympäri maata, jolloin sanomaa saataisiin levitettyä ja kulut jaettua. Konserttitaloillakaan ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta resursseja omaan tuotantoon. Tätä pitkään vallinnutta käsitystä yritetään nyt kumota uusien kamarimusiikin konserttisarjojen voimin. Ongelman perisyyt ovat selvät. ”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jokin uusi organisaatio kamarimusiikin tarjonnalle tarvittaisiin, jottei yhtyeiden työ valuisi hukkaan. Lindgren kutsui mukaan tuottamistyöhön Hannele Eklundin, ja he ryhtyivät saman tien tekemään apurahahakemuksia. Kaupungeilla ei ole rahaa konserttien järjestämiseen – omien orkesterien pyörittäminen riittää. Instituutiovetoisessa systeemissä vapaan kentän toimijat jäävät usein nuolemaan näppejään. Näin sai alkunsa Helsinki Seriös -konserttisarja, jonka on määrä aloittaa ensi syksynä. Kamarimusiikin kulttuuri kukoistaa Suomessa kesän festivaaleilla mutta kuihtuu normaalisesonkina. Kausikorttien myynti alkaa keväällä. Pääyhteistyökumppanina on Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, jonka perinteinen ja akustisesti hyvä R-talon sali toimii konserttisarjan kotina. 14 R ONDO C LASSIC 1|2022 AMUS-KVARTETIN VIULISTI Jukka Untamala on kollegoineen paininut pitkään saman ongelman äärellä: kuka järjestäisi festivaalisesongin ulkopuolella kamarimusiikkikonsertteja. Lisäksi ryhmiä ja konserttisaleja ympäri Suomea on tarkoitus saada yhteistyökumppaneiksi. mistä kesää Teksti: HARRI KUUSISAARI k talven keskelle. Asia nytkähti eteenpäin, kun asiasta keskusteltiin Minna Lindgrenin kanssa, ja hän lupasi auttaa”, Untamala kertoo. Klassinen Hietsu -sarja on saanut vakiinnutettua yleisönsä, ja se palkittiin vastikään Musiikin valtionpalkinnolla.. Selkeä konsepti tepsi, ja Pro Musica -säätiö avusti sarjan suunnittelua ja Jane ja Aatos Erkon säätiö toteutusta vuosina 2023–25. Riittävätkö vapaiden järjestäjien rahkeet alan eloon herättämiseen
Kävin Oulussa opettamassa 65 km päässä kotoa ja Helsingissä professorina kaksi tai kolme kertaa lukukaudessa.” Päätös ei ole kaduttanut Isokoskea, joka oli tehnyt laulajan työtä maailmalla 20 vuoden ajan pitkään ja intensiivisesti. Oli aika palata kotiin. Saan tavata ja ohjata tulevia ammattilaulajia”, Isokoski kertoo. oopperalaulajasta dosentiksi Teksti: ELINA SALIN s ”Opettajan on hyvä laulaa myös itse, mutta tärkeintä on kuuntelemisen taito.”. Korona-aikana opetin vain etänä, joten pystyin olemaan kotona äidin kanssa. 20 R ONDO C LASSIC 1|2022 OPRAANO Soile Isokoski sai tänä vuonna Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta dosentin arvon. Yllätys se ei ollut, koska Isokoski oli opettanut akatemiassa professorina jo vuodesta 2015, ja dosentuurista oli ollut puhetta. ”Muutin Siikajoelle vanhaan kotitalooni iäkkään äitini avuksi. ”Äitini nukkui pois 96-vuotiaana huhtikuussa 2021. Laulaja on siirtynyt lavoilta luokkahuoneisiin kasvattamaan oopperan ja liedin tulevaisuuden nimiä. Soile Isokoski haluaa opettajana havainnollistaa sen, mitä haluaa ja kertoa selkeästi, mitä laulaessa kehossa tapahtuu. ”Professuuri ja dosentuuri ovat olleet hieno ikkuna tulevaan. Siksi Isokoski olisi voinut hyvin valita tukikohdakseen esimerkiksi Wienin tai Lontoon. Monelle oli yllätyspäätös, kun hän ryhtyikin Oulun ammattikorkeakoulun lehtoriksi vuonna 2014. Isokoski on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia oopperalaulajia. Ajattelin siihen kevääseen lopettavani työn Oulussa, mutta opettajakollegani ottivat yhteyttä, että jos kuitenkin jatkaisin.” SOILE ISOKOSKI teki oopperauraa maailmalla pitkään ja intensiivisesti – kunnes palasi kotiin pohjoiseen. Lyyrinen sopraano on tullut tunnetuksi etenkin lied-tulkinnoistaan ja esiintynyt kaikissa Euroopan suurissa oopperataloissa
Musiikki oli läsnä lestadiolaisperheessä. En aina tiennyt, missä majoitun tai mihin matkatavarat olivat lennolla kadonneet. Se on puhetta sydämestä sydämeen.”. ”He vaikuttavat olevan valmiimpia lähtemään kuin mitä minä aikanaan olin. ”On kiinnostavaa opettaa. 21 R ONDO C LASSIC 1|2022 Toimistotyöläisestä sopraanoksi Soile Isokoski syntyi Posiolla ystävänpäivänä 1957. Toisaalta nuoret laulajat ovat hänestä koulutetumpia kuin ennen. On yhtä arvokasta pystyä tekemään musiikkia missä tahansa.” Ensimmäiset vuodet Lappeenrannan kilpailun jälkeen eivät vielä vieneet maailmalle. Se kaikki vahvisti ja kasvatti.” . Kesäkursseilla professori Dorothy Irving opetti, että laulusolistin osuus on vain osa musiikkia, eikä aina se tärkein. Mikkonen) opetti tekniset asiat hyvin. ”Olimme kiertueella esittämässä Richard Straussin neljää viimeistä laulua, kun Mehta piti pienen puhuttelun. Ne olivat silloin, nyt on nyt.” Paluu opettajan työhön oli mieluinen valinta. Uran auettua kapellimestari Zubin Mehta antoi tervettä itseluottamusta. Mutta kun pääsin lavalle, se oli tuttua ja jotain, jonka osasin. Ei se mitään, jos ette pääse vielä isommille lavoille. Kuopiossa kirkkomusiikin opinnoissa laulu alkoi saada lisää merkitystä elämässä. Hän sanoi, että minun pitää ymmärtää olevani hyvä juuri sellaisena kuin olen.” Mehta opetti käytöksellään myös, että suuri taiteilija saa olla aivan tavallinen ihminen. Tunne on tärkeä osa laulua.” Muita esikuvia tuli uran varrella. ”Minun piti opetella ihmisten edessä olemista, koska olin nuorempana aina esiintyessä pikkuisen anteeksipyytävä. ”Laulunopettajani Seija Nylund (ent. Perheen isä oli pappi, äiti diakonissa. Sanoisin heille, että jos pystytte, musisoikaa kotimaassa ja pienemmissä paikoissa. Oopperalavat ja roolit saivat jäädä taakse. Jos laulaa täydestä sydämestä, se koskettaa paljon enemmän kuin tekninen osaaminen. Musiikkiin kunnioituksella suhtautuminen on arvokkaampaa kuin diivailu. Pianistin tyyli astella lavalle itsevarmasti pää pystyssä teki Isokoskeen suuren vaikutuksen. Isokoski oli opettanut jo ennen Lappeenrannan laulukilpailun voittoa vuonna 1987. Opettajan on hyvä laulaa myös itse, mutta tärkeintä on kuuntelemisen taito. ”Takahuonetta ei aina ollut, eikä mahdollisuutta saada ääntä kunnolla auki. On harhaluulo, että oopperaa täytyisi aina laulaa korkealta ja kovaa. En ollut siitä itse tietoinen.” Opetusta oppilaan lähtökohdista Syksyllä 2020 Isokoski teki päätöksen keskittyä vain opettamiseen. Hän oli hyvin tarkka hengityksestä ja opetti minut laulamaan myös tunteella. Aikuisena haaveet vaihtuivat toimistotyöhön ja toimistotyö kanttorin opintoihin. Se on puhetta sydämestä sydämeen.” Monenlaiset esiintymiset kasvattivat Isokoskesta kulttuurin nykytila ei tarjoa helppoa lähtökohtaa nuorille esiintyjille. ”Oopperoihin meni aina paljon aikaa, vähintään viikko tai kaksi esityksiin. On hyvä havainnollistaa se, mitä opettajana haluaa, ja kertoa selkeästi, mitä laulaessa kehossa tapahtuu.” Opetuksessa Isokoskesta on hyvä lähteä siitä, millainen ääni oppilaalla lähtökohtaisesti on. Kotona kuunneltiin klassista, toisinaan salaa myös kevyempää musiikkia. ”Jos laulaa täydestä sydämestä, se koskettaa paljon enemmän kuin tekninen osaaminen. ”Yksi oppilas voi laulaa teknisesti hyvin, kun taas toinen laulaa tarinan. Tärkeä esikuva oli myös Angela Hewitt. Laulutaitoaan hän pitää yllä laulamalla itse yhä viikoittain. Nuorena Isokoski haaveili lakiopinnoista ja tuomarin työstä. Esiintymisolosuhteet vaihtelivat. Soile Isokosken suosikit • SÄVELTÄJÄT: Schubert ja Mozart • OOPPERAROOLIT: Straussin Ruusuritarin marsalkatar ja Mozartin Figaron häiden kreivitär • LIEDIT: Schubertin ja Straussin laulut • HARRASTUKSET: lukeminen, leipominen, kokkaaminen ja vanhojen huonekalujen entisöinti On harhaluulo, että oopperaa täytyisi aina laulaa korkealta ja kovaa. Isokoski konsertoi paljon yritysten ja pankkien juhlissa sekä monissa erilaisissa paikoissa. Kirkossa virret ja suuret kirkkomusiikkiteokset tulivat tutuiksi. Kerran muutamaa minuuttia ennen esitystä ompelin revennyttä pukua ehjäksi. Isän ammatin vuoksi perhe muutti usein, ja Siikajoesta tuli Isokoskelle ensimmäinen oma koti
Keskiajan musiikin kansanomaiset tyylilajit ovat nopeasti omaksuttavia, ne houkuttelevat liikkeeseen, tanssiin ja vaikkapa spontaaniin teatraalisuuteen”, miettii Anneliina Rif. ”Keskiaikaisen musiikin ammattimaisia tekijöitä on joka maassa vähän. Digitaltiointien kautta musiikki leviää laajemmin kuin fyysisten levyjen aikakaudella”, Kontu-Korhonen miettii. 22 R ONDO C LASSIC 1|2022 USKON YHDEN SYYN vanhan musiikin suosioon olevan helppo lähestyttävyys. Yhdessä Uli Kontu-Korhosen kanssa hän muodostaa keskiaikaista musiikkia esittävän Duo Medievalin, jonka tuore levy Hodie aperuit nobis – Varjoista valoon ilmestyi vastikään. duo Medieval tuo keskiajan musiikin lähelle Teksti: MATTI LEHTONEN | Kuvat: HEIKKI TUULI Sinfonia (symphonia) on ensimmäinen kielisoitin, johon sovellettiin kosketinperiaatetta. Siinä viulun jousenkäyttö korvataan kahvalla pyöritetyllä pyörällä. Fanijoukko on kansainvälistä ja uskollista. Kontu-Korhonen lisää, että jos pyrkimyksenä on esittää periodisoittimilla keskimäärin vuosien 1000– 1300 musiikkia aikakauden tyyliraamien ja estetiikan mukaisesti, harrastajien joukko jää ainakin Suomessa edelleen sangen pieneksi. ”Ulkomusiikillisista vaikutuksista olen varma: vanhat, kiehtovat tarinat, Robin Hood, viikingit, kuningashuoneiden elämät ja näiden tuominen elokuviin ja tv-sarjoihin visuaalisesti upeassa muodossa on rakentanut myös pohjaa keskiajan musiikin harrastukselle”, Rif jatkaa. ”. Keskiajan musiikki vaatii luovuutta, mielikuvitusta ja tietoa musiikin syntyajan historiasta ja taiteista, kertovat Anneliina Rif ja Uli Kontu-Korhonen. Eri maiden innostuneella pienellä piirillä on tänä päivänä mahdollisuus löytää alan uusia levytyksiä globaalisti, eli tällöin piiri ei olekaan enää niin pieni. Turkulainen Duo Medieval tekee tätä kaikkea uudella levyllään. Keskiajan musiikki vaatii luovuutta, soiton ja laulun yhtäaikaista hallitsemista ja tekstien yhdistelyä sopivaan melodiaan
”Itse asiassa pitää harjaantua niin, että soiton ja laulun yhdistymisestä tulee kuin yksi soitin. Monenlainen kansainvälinen yhteistyö alan muusikoiden kanssa on tärkeää. Vanhojen, alkuperäisten käsikirjoituskokoelmien tutkiminen onnistuu nykyään tietysti myös digimateriaalien avulla. . Duo Medievalissa kumpikin laulaja soittaa myös useita keskiaikaisia soittimia, mikä vaatii muusikoilta aivan omanlaista tekijyyttä. Tämä on melkoista multitaskaamista”, miettii Kontu-Korhonen. Lauluihin liitetyt improvisoidut instrumentaatiot ovat syntyneet hänen eri soittimiin liittämiensä luonnehdintojen inspiroimana. Taiteilijan on tiedettävä paljon aikakaudesta, muustakin kuin musiikista, mutta esitystilanteessa se on jätettävä mielestä ja oltava vapaa tilanteelle, hetkelle – tyyliraamien puitteissa, toki.” Harjoitusvaiheessa teoksen synnyttäminen olemassa olevia materiaaleja käyttäen kysyy luovuutta ja mielikuvitusta sekä tietoa keskiajan historiasta, taiteista ja elämästä. Hildegard Bingeniläisen teoksia. Muusikoiden soittimet ovat suurelta osin varta vasten heille rakennettuja: harppu Englannista, sinfoniat Virosta, organetto Italiasta. Ihmisääntä Hildegard piti kuitenkin soittimista jaloimpana. Kansainvälistä käsityötraditiota Tuoreella levyllä kuullaan mm. ”Itse asiassa pitää harjaantua niin, että soiton ja laulun yhdistymisestä tulee kuin yksi soitin.” Duo Medievalin runsasta soittimistoa: keskiaikainen portatiivinen urku (organetto), psalttari, kaksi sinfoniaa, dulcimer, rebec ja goottiharppu.. ”Esimerkiksi yhteen uuden levyn laulumelodiaan sain hollantilaiselta kollegalta vinkin, jonka pohjalta kappale löytyi Utrechter Liederbuchista”, kertoo Rif. ”Kaikkea ei ole löydetty eikä koskaan löydetäkään – eikä kysymys ole kovin olennainen. Muun muassa uruissa hän kertoi kuulevansa seurakunnan yhteisen rukouksen ja huilussa Pyhän Hengen tuulahduksen. ”Yhden selkeimmistä alkusysäyksistä minulle antoi lapsena koetut virolaisen Hortus Musicus -yhtyeen konsertit syntymäpaikkakunnallani Kouvolassa. ”Pitää pystyä kontrolloimaan ja tasapainottelemaan soittoa ja laulua yhtä aikaa: puhtautta, yhtäaikaisuutta, volyymeja ja nyansseja, motoriikkaa ja artikulaatiota, tulkintaa ja yhteismusisointia. KEVÄT 2022 KEVÄT 2022 JOUSIEN LUMOA JOUSIEN LUMOA to 12.5.2022 klo 19 to 12.5.2022 klo 19 Poleeni, Pieksämäki Poleeni, Pieksämäki Jan Söderblom, kapellimestari Jan Söderblom, kapellimestari Anna-Liisa Bezrodny, viulu Anna-Liisa Bezrodny, viulu PANULA PELTOMIEHEN RUKOUS la 5.2.2022 klo 18 Mikkelin tuomiokirkko Jorma Panula, kapellimestari Juha Kotilainen, baritoni Luminos Ensemble MOZART REQUIEM to 14.4.2022 klo 19, Mikaeli Jonas Rannila, kapellimestari Päivi Pylvänäinen, Essi Luttinen, Mika Nisula, Heikki Kilpeläinen SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA to 27.1.2022 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Ensi-ilta la 5.3.2022 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Markku Pölönen, ohjaus Anu Ontronen, Heikki Kilpeläinen, Mari Karjalainen Saimaa Sinfonietta SÄHKÖVIULUKONSERTTO ke 25.5.2022 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Tuukka Lehtonen, sähköviulu 23 R ONDO C LASSIC 1|2022 Multitaskaamista Uli Kontu-Korhosella keskiaikaiseen musiikkiin perehtyminen alkoi Oliphant-yhtyeen kanssa yli 20 vuotta sitten. ”Kuuntelimme alkuvaiheessa muun muassa vanhaa arabialaista musiikkia ja haimme uudenlaista asennetta musiikin tekemiseen, melodian koristeluun ja intervallien olemuksiin sekä lähdimme improvisoimaan keskiaikaiseen tyyliin”, hän muistelee. Duo Medieval on ensisijaisesti lauluduo. Tärkeämpää on se, miten teoksia esitetään”, muusikot pohtivat. Dulcimerit ja krumhorn ovat suomalaisen Jonte Knifin käsityötä. Tuon musiikin sointiväri ja valtava herkkyys yhdistettynä elämäniloon ja -tuskaan tekivät vaikutuksen pikkutyttöön”, miettii Rif. Keskiaikamuusikon työnkuvaan kuuluu myös käsillä olevien tekstien yhdisteleminen sopivaan melodiaan – kaikki asiantuntemuksen pohjalta
Jimmy López Bellido: Where Once We Sang. Sinfonia Lahti. kantaesitykset 1 ”Ooppera tapahtuu jonkinlaisessa taivaassa, ihmiskabinetissa, jossa Minna ja Snellman ovat keskeisiä hahmoja.” ni Aho) sekä ”astraaleina” ja ”enkelikuorona” Johanna Takalo, Ossi Jauhiainen ja Olli-Pekka Tikkanen. Orkesterina on Kuopion kaupunginorkesteri, jota johtaa Rauno Tikkanen. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki 20.1. Davies Symphony Hall, San Francisco, USA. ”Ajatus rytmimusiikillisista viitteistä tuli Rauno Tikkaselta, ja minun oli helppo suostua siihen. Toisaalta tälläkin orkesterilla voi luoda värikästä sointikuvaa. Mukana ovat lisäksi Jukka Romu, Marjatta Airas sekä kolmen solistilaulajan trio. naisen asema, miehen ja naisen suhde, työ yrittäjänä sekä erilaiset ihmisja elämänkäsitykset. . ”Ooppera tapahtuu jonkinlaisessa taivaassa, ihmiskabinetissa, jossa Minna ja Snellman ovat keskeisiä hahmoja.” Realistinen aiheenkäsittely on teoksessa hylätty, mutta sikäli tosiasiat ovat taustalla, että esiin nousee niitä samoja kysymyksiä, joita Minna Canth joutui elämässään ja taiteessaan pohtimaan. Siinä käsitellään aatteellisia asioita, mutta mukana on myös vahva rakkausjuoni”, Linkola kertoo. Sasha Cooke, mezzosopraano & Kirill Kuzmin, piano. Näitä olivat mm. Ilmaisuasteikko ulottuu vuolaasta, romanttisen pitkälinjaisesta melodisuudesta ironiaan, tehokkaaseen rytmisyyteen ja erilaisiin tyyliteltyihin tanssimuotoihin. 19.1. Linkola iloitsee myös solistiryhmästään. ”Marjukka Tepponen oli hienoa saada Minnan rooliin. Coro Cantatutti & Orquesta Ciudad de Zaragoza. New Orleans funeral ragtimen, tangon, hiphopin, samban ja habaneran kaltaisia tyylilajeja. Sibelius-museo, Turku 23.1. railakas ooppera minna canthista. Charlie Morrow: 24 hours in 48 minutes. Hänellä on osuudessaan pitkälinjaista melodiaa ja roolia karakterisoivaa vahvaa rytmikommentointia. ”Se on hyvin erilainen kuin Minnan taivas, selkeä suurten joukkojen juoniooppera, jonka tapahtumat kietoutuvat lapualiikkeen ympärille. ”Pieni kokoonpano on ihan harkittua, sillä ajatuksena on ollut, että produktiota voisi kierrättää helpommin eri puolilla Suomea. 30.1. Rockland-oopperani pääsolisti Esa Ruuttunen on Snellman. Sooloviululla ja soolosellolla on myös tärkeä rooli, samoin pianolla, joka luo kuvioineen tekstuuriin usein eräänlaista taivaan kimmellystä”, Linkola kertoo. Antti Haapalainen: Jousikvintetto ”La Corona”. Katariina Sallinen, viulu, Marja Sihvo, viulu, Riikka Hoefft, alttoviulu, Matti Moilanen, sello, Tuomas Haapalainen, kontrabasso. Myöskään Linkolan musiikki ei jää suomalaiskansallisen aiheen vangiksi vaan maustaa ilmaisuaan monenlaisilla musiikillisilla viittauksilla. Tässä on varmaan enemmän erilaisia tanssirytmejä kuin missään muussa teoksessani, ja tämä kallistuukin vähän musikaalin suuntaan.” Linkola on säveltänyt oopperan orkesteriosuuden suhteellisen pienelle kokoonpanolle, jossa ovat yksinkertaiset puhaltimet, lyömäsoittimet, piano ja jousisto. Minna oli kansainvälisesti valveutunut ja ajan hermolla, ja halusin mukaan kansainväliset elementit, joista monet olivat olemassa tai muotoutumassa juuri samoihin aikoihin. Esitysohjeissa mainintaan mm. Sibeliustalo, Lahti 23.1. Esittäjät vahvistetaan myöhemmin. Patrik Kleemola. ”Teoksen lähtökohta on vahvasti musiikkiteatterillinen”, toteaa Linkola. Talvisarja 2.2.–25.3.2022 BALDERIN SALI, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Katso koko ohjelma: www.acktefestival.fi AINO ACKTÉN K A M A R I F E S T I V A A L I 25 R ONDO C LASSIC 1|2022 2.1.2022 Jaime Belmonte: Somos tu voz. Auditorio de Zaragoza, Espanja. Esityksessä ei ole kuoroa, joten tästä tulikin ensemble-ooppera.” Vuodesta 2022 on tulossa Linkolalle vahva oopperavuosi, sillä alun perin jo kesäksi 2020 Ilmajoen Musiikkijuhlille tehty Hiljaiset perivät maan saa vihdoin ensi-iltansa kesäkuussa. Lauri Porra: Ukkonen (uusi sovitus jousille). Sibelius-museo, Turku. Antti Haapalainen: Yön sirpaleet
117 nyt saatavana reduktio viululle ja pianolle. Tapahtuman peruuntuminen on selvä peruste saada rahat takaisin, mutta muu on tulkinnanvaraisempaa. ”Onhan tämä ollut urani hurjin viikko! Olen esiintynyt parikymmentä vuotta, ja homma onnistuu vaikka yleisöä olisi vähemmänkin. Meillä on pitkä koulutus, itselläni noin 10 vuotta. Linnan juhlissa olen esiintynyt useampia kertoja, joten ympäristökään ei ollut vieras, se oli muusikon työpäivä ja työkeikka. Entä jos esiintyjä on päissään. Äänen opiskelu on pitkäjänteistä työtä, jonka ansiosta laulaminen näyttää helpolle ja tuottaa suuria elämyksiä.” – Sopraano Angelika Klas-Fagerlund Oma aika -lehdessä 5/2021. Täytyy toivoa, että koronapandemia ei näy kyseenalaisena riskinottohaluna: paine järjestää sovitut tapahtumat tavalla millä hyvänsä voi olla kova, jos tulovirrat ovat ehtyneet. 117 & Konserttialkusoitto Suositusta, lyhyestä konserttikappaleesta op. 26,90 Jean Sibelius: Sarja viululle op. Toiveohjelmistoa pianolle 2 Gettin’ into Groove Uudistettu editio svengaavasta pianokokoelmasta. Siinä ketjussa myös kotimainen maahantuoja on tärkeä lenkki.” – Toimittaja Millamari Uotila kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa 14.12.2021. Tämä voi luoda maailmaa kiertäville tuotannoille houkutuksen kokeilla kepillä jäätä – ainakin sen yhden kerran. Konserttialkusoitto on sensaatiomainen Sibelius-löytö. 24,50 Géza Szilvay: Colourstrings Violin ABC (kirjat G3 & G4) G-kirjat tarjoavat laajan kattauksen asemanvaihtoharjoituksia ja innostavaa ohjelmistoa asema kerrallaan. Tai jos esitys on lyhyempi kuin piti. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. Kulttuurielämys ei ole kodinkonekauppaa, jossa tuote kiistatta joko toimii tai ei. à 37,50 Muista myös nämä: Uuno Klami -julkaisut Klamin teoksia jousille ensipainoksina. Ei sillä ole merkitystä, kuka siellä soittaa vaikka viulua.” – RH Entertainment -yhtiön toimitusjohtaja Riki Huhtala Iltalehdessä 18.11.2021 Suomeen tuomastaan Hans Zimmer -teemakonsertista, joka aiheutti kritiikkiä muun muassa luvatun 100-henkisen orkesterin vaihduttua 40-henkiseen orkesteriin. Olemme markkinoineet musiikillista elämystä ja kokonaisuutta. Meille on tullut vain ilmoitus, kun olemme kysyneet sitä, mikä orkesteri. SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. ”Esiintymisten takana on todella paljon työtä. Anna soida! Pianokoulu aikuisille Ajatuksia 10 jazzahtavaa pianokappaletta Hymyilevä Apollo Lauluja Leinon runoihin Iiro Rantalan tuoreet kokoelmat. ” Kuluttajan näkökulmasta kulttuurielämykset ovat siitä kinkkisiä, että ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, milloin pettymys on perusteltua. ”Haluan orkesterille kansainvälistä tunnettuutta. Tai vain huonompi kuin piti. 21,90/24,50 Robert Kajanus: Teokset viululle ja pianolle Kajanuksen koottujen viuluteosten ensijulkaisu. Voiko saada hyvitystä, jos esiintyjät vaihtuvat tai jos festivaalin pääesiintyjä jättää tulematta. Minun työni on onnistunut, jos yleisö on tykännyt.” – Eero Saunamäki kommentoi Linnan juhlien esityksen saamaa huomiota Tamperelaisessa 11.12.2021. Uusia nuotteja viulisteille – ja muillekin! Toisia suomalaisia viulusävelmiä – suomalaisten naisten säveltämiä teoksia viululle ja pianolle 1886–1936 Mirka Malmin ja Tiina Karakorven toimittama historiallinen kokoelma nostaa esiin unohdettuja säveltäjälahjakkuuksia. Harjoittelu aloitetaan jo lapsena ja se jatkuu päivittäin. Vaikka kulttuurituotteen laadukkuus on toisinaan kokijasta kiinni, tuotantoketjuun pitää kuulua laaduntarkkailua. Eihän me sillekään voida mitään. ”Se orkesteri on vaihtunut kahteen kertaan. Minua hieman häiritsee television viihdemusiikkikilpailujen antama kuva laulajan työstä. Ikään kuin laulajaksi voisi tulla tuosta vain. ”Salaperäinen ’nokkahuilumies’ ihastutti Linnan juhlissa – somekansa ällistyi taitavasta soitannasta.” – Ilta-Sanomien otsikko Kaartin Combon johtajan, ylikersantti Eero Saunamäen nokkahuiluesityksen aiheuttamasta reaktiosta 7.12.2021. Sen voimme tehdä vain levyttämällä vähemmän tunnettua suomalaista musiikkia.” – Oulu Sinfonian tuleva ylikapellimestari Ruman Gamba Kalevassa 18.11.2021. . Esiintyjän tehtävä on soittaa ja viihdyttää vähän kuviteltuakin yleisöä, se on osa sitä ammattitaitoa. Tunnin esiintymistä voi edeltää vuosien työ
Välillä tulee myös valtaisa jano kuunnella orkesterimusiikkia, vaikkapa joku tietty Sibeliuksen sinfonia.” Solisti solahti yhtyeeseen Genrejä ylittää myös Rajaton, jossa Ikonen on laulanut vakituisesti syksystä 2018. Itse asiassa yhtye onkin esiintynyt metallifestivaalien ohella myös kokeellisen nykymusiikin tapahtumissa, eikä ole kavahtanut alkuvaiheenkaan levyillään käyttää muun muassa runonlausuntaa, syntetisaattoreita ja orkesterisoittimia. Lapsuudessani ei musiikkiopistoissa hirveän paljoa improvisoitu. Olen hyvässä ja pahassa ollut monesta kiinnostunut, ja itselleni luontevinta on omaksua eri tyylien elementtejä. Vaikka ei silti ihan sormia napsauttamalla menty mukaan porukkaan, joka oli laulanut yhdessä jo 20 vuotta!” Ikonen naurahtaa. 32-jalkaisten urkupillien tavoin on yhtyeen musiikki ennen kaikkea äänikylpy, kehollinen kokemus. R ONDO C LASSIC 1|2022 29 ”Opiskeluaikoina on jatkuvasti edessä ulkopuolelta syötettyjä asioita, joita kuuluu oppia tai ’pitäisi’ oppia, mutta mitä enemmän irtauduin koulumaailmasta, niin aloin vain hyväksyä sen musiikin, mitä tulee, tykkäsivät ihmiset mitä tahansa. Agharthan metamorfoottisuuden jälkeen on Big Church [megszentségteleníthetetlenségeskedéseitekért] kulmikkaista blokeista veistetty kollaasi kuin Le Corbusier’n pytingit. Naiskuoro asettuu lähes antifoniseen vuoropuheluun Csihárin messuamisen taustalle. 17-minuuttinen Aghartha valaa kaikessa rauhassa ensimmäisen viiden minuutin aikana perustukset, joiden päälle black metal -yhtye Mayhemin laulaja Attila Csihár saapuu lausumaan matalalla, pahaenteisen kärisevällä äänellään runollista kuvausta ontosta maapallosta. Monoliths & Dimensions on luonnollisen kehityskaaren tulos: sinfonian tavoin neliosainen askel Iannis Xenakiksen, György Ligetin, Louis Andriessenin ja kumppanien viitoittamaan suuntaan. Kansainvälisillä lavoilla keikkaileva lauluyhtye tuo vakaata toimeentuloa, mutta on myös aikaa ja energiaa sitovaa liiketoimintaa. ”MAKSIMIVOIMAKKUUS TUO maksimitulokset” on lause, joka toistuu yhdysvaltalaisduo Sunn O))):n levyjen kansissa. Millaista on solistina toimimiseen tottuneelle ollut asettua lauluyhtyeeseen. ”Nautin solistiuden lisäksi ryhmässä olemisesta, siitä, että saan olla osa hyvää lauluporukkaa ja ettei minun tarvitse yksin kannatella kaikkea.” Jazzin puolella Ikonen on esittänyt niin vanhaa suomalaista jazziskelmää, Ella Fitzgeraldin ohjelmistoa kuin uutta big band -musiikkia. Toisaalta minulle tärkeitä vaikutteita ovat olleet muun muassa Miles Davisin ja John Coltranen levyt, Björk, Sting, Väsen ja Altan, mutta vaikkapa tekstejä etsiessäni saatan päätyä Suomen kansan vanhojen runojen pariin. ”Improvisoinnin palo liittyy varmaan ensimmäiseen soittimeeni eli viuluun. Jazzmuusikko ja -säveltäjä Alice Coltranen mukaan nimetty finaali Alice on levyn kirkkain taidonnäyte. Sen takaa nousevat harppu, oboe ja yksin lopussa soimaan jäävä käyrätorvi, aivan kuin palaneesta maasta puhkeaisivat pilvien väistyessä köynnösten versot, kasvaen peittämään rappeutuneet kivirauniot. Säveltäjä-alttoviulisti Eyvind Kang teki yhteistyötä kamariorkesterija kuorosovitusten parissa, mutta lopputulos ei todellakaan ole mikään viihdeorkesterisovitus, vaan tinkimätöntä modernia. Vaikutelmassa on jotain spektraalista: jos laittaa heti perään soimaan vaikkapa Gérard Griseyn Partielsin, voisi Sunn O))):n kuvitella aivan hyvin samaan konserttiohjelmaan. Hiljalleen taustalle hiipii piano, riipivät ja narisevat jouset ja kotiloihin puhaltamisen herhiläisparvi. Hitaan särövallin mestariyhtye Sunn O))) loi nahkansa Monoliths & Dimensionsilla (2009): kitaran ja basson pörinän vuoropuhelu kuorojen ja kamariyhtyeen kanssa on spektralistien sukua. ”Lopputulos on musikaalisinta, mutta samalla raskainta, voimakkainta ja abstrakteinta, mitä olemme koskaan äänittäneet”, yhtye on itse todennut albumistaan. Äärimmäisen hidas, ajantajun hukkaava vauhti suuntaa keskittymisen ennen kaikkea sointiväriin. mannerlaattojen murahtelua R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 11 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA.. Toki se on myös vaatinut kiinnostusta tyyliin sekä paljon harjoittelua ja levytettyjen soolojen analysointia”, Ikonen kertoo. . Yhtye tunnetaan rituaalinomaisista esiintymisistään, joissa munkkikaapuisten Stephen O’Malleyn ja Greg Andersonin matalaviritteisten kitaroiden riipivän hitaalla tahdilla pudottelemat särösävelet puskevat vahvistinläjästä niin valtavalla äänenpaineella, että pelkät korvatulpat eivät riitä tärykalvojen suojaksi. Hunting & Gathering (Cydonia) on vaskisektiostaan huolimatta lähimpänä perinteistä doom metal -biisiä; sanoitukset maalaavat tuhansien vuosien aikajänteen, jossa sivilisaatiot nousevat ja rappioituvat. Mutta laulaessani koin, että tässähän saa tehdä mitä vaan! Halusin kokeilla äänelläni kaikkea, ja ympärilläni on ollut paljon taitavia jazzmuusikoita, jotka ovat kannustaneet minua improvisoimaan sooloja. ”He vaikuttavat tyytyväisiltä, samoin olen minä. Minulle ei koskaan esitetty improvisaatiota mitenkään vaikeana asiana, vaan luonnollisena osana turvallisissa puitteissa tapahtuvaa tekemistä ja oppimista.” . ”Jos monella laulajalla on lukkoja improvisoinnin suhteen, niin ehkei siihen ohjata tarpeeksi, varsinkin jos opettaja itse ei ole innostunut siitä. Koen solahtavani luontevasti sekä solistin että yhtyelaulajan rooliin. Kontrastina aiemmille pauhuille se raivaa tilaa hiljaisuudelle, hitaille jousten ja puhallinten aalloille, joissa särökitara on sivuosassa ja lopulta väistyy. Hän ei liene ainoastaan Suomen tunnetuin jazzlaulaja, vaan myös tunnetuin jazzlaulun improvisoija eli scattaaja
Juttua varten on haastateltu asioita tuntevia henkilöitä eri puolueista. Kun ne oli löydetty ja päätetty, mitä lähdetään tekemään, päätettiin talousraamista. Nykyisten hallituspuolueiden tavoitteet ennen vaaleja olivat lähes yksi yhteen. Osa esiintyy jutussa nimellään. Silloinen tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) muistelee ilmiöpohjaisesti käytyjen neuvottelujen lähtökohtia: ”Lähtökohtana oli hahmottaa ne kaikkein tärkeimmät asiat suomalaisten ja Suomen kannalta. Näin otsikoi Rondo 4/2019 optimistisesti ennen eduskuntavaaleja. Rahat olivat OKM:n pääluokan ja mukana oli Veikkauksen potti.” Miksi kulttuurimäärärahat eivät nouse, vaikka vallassa on puolueohjelmista ja poliitikkojen puheista päätellen kulttuuriystävällinen hallitus. Koronapandemian piikkiin menee paljon, mutta se ei ole ainoa syy. 30 R ONDO C LASSIC 1|2022 OITTAAKO KULTTUURILLE kulta-aika. kulttuuri ei ole prioriteetti Teksti: TAINA DAHLGREN | Kuvat: HANNE SALONEN / Eduskunta k. Rondo selvitti, mitä tapahtui hallitusohjelmaa laadittaessa, mitä on tähän mennessä saatu aikaan ja millainen tulevaisuus kulttuurimäärärahoja odottaa. Muistaakseni tuossa yhteydessä ei puheenjohtajien pöydässä ollut niin hienojakoista rahojen määrittelyä, että kulttuuri olisi erikseen eroteltu. Todellisuus iski vastaan kuitenkin jo hallitusohjelmaa laadittaessa
31 R ONDO C LASSIC 1|2022 Rinteen mukaan opetusja kulttuuriministeriön pääluokkaan ”laitettiin merkittävästi lisää rahaa, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, maksuttomaan toiseen asteeseen sekä yliopistoillemme, Suomen Akatemialle mm. Tietoja ei kuitenkaan lehden painoon mennessä saatu. Niissä olivat istuneet osan aikaa myös nykyiset hallituspuolueet kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ohella. tutkimukseen.” ”Kulttuurin osalta muistan vain sen nousseen esille Veikkauksen tuloutuksiin liittyen”, Rinne sanoo. Sen sijaan pitkän tähtäimen tavoite kulttuurimäärärahojen nostamisesta yhteen prosenttiin budjetin loppusummasta on koronapandemian ja Veikkaustuottojen romahtamisen takia karannut kauemmas. Sitä johtivat vihreät, ykköspuheenjohtajanaan kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.). Vuoden 2021 valtion budjetissa määrärahojen suuruus oli 581 miljoonaa euroa. Siitä Veikkaustuottojen osuus on noin puolet. Pääpöydän alaryhmä käsitteli kulttuuria, urheilua ja nuorisotyötä. Opetusja kulttuuriministeriön toimiala oli hallitusneuvotteluissa jaettu kahdelle työryhmälle. Yritettiin saada hätäapua kentälle. ”Kun korona tuli, meidän työmme myös kulttuuripuolella muuttui teho-osastomaiseksi. Rondo pyysi OKM:n talouspäälliköltä täsmällisiä lukuja kulttuuriin käytetyistä varoista viimeisten hallitusten aikana, jotta voitaisiin verrata eri hallitusten panostuksia kulttuuriin. valtionosuusjärjestelmän laajentamisen esittävään taiteeseen vuoden 2022 alusta, 1,8 miljoonan euron korotuksen taitelija-apurahoihin, elokuvaja av-alan tuotantotuen kasvattamisen, Creative Business Finlandin perustamisen, esityksen kansallisten taidelaitosten rahoitusaseman lainsäädännöllistämisestä sekä eräiden merkittävien taidelaitosten korjaushankkeet ja uuden Arkkitehtuurija Design-museon hankkeen etenemisen. Ihannetilanteessa ilman koronaa oltaisiin se aika käytetty strategian kehittämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Puumala vakuuttaa. Puumala vakuuttaa, että mikään hallitusohjelmaan kirjattu asia ei unohdu, koska ”meillä on niin hyvä virkakunta”. Esitys hallitusohjelmaksi oli yksimielinen ja sisälsi pieniä korotuksia kulttuurimäärärahoihin sekä pitkän tähtäimen tavoitteen niiden nostamiseksi yhteen prosenttiin budjetin loppusummasta. Tämä oli ensimmäinen kyselytunti Eduskunnan alettua purkamaan koronarajoituksia talossa. Hän luettelee hallitusohjelman kulttuuriosion tähän mennessä toteutuneiksi hankkeiksi mm. Kansanedustajien työpöydillä valtion ensi vuoden talousarvioesitykset perinteisissä keltaisissa kansissaan.. Loppuvaiheessa alkoi näyttää, että tuki alkoi riittää kohtuullisesti, ei hyvin, mutta kohtuullisesti. Keskustelu kävi vilkkaana, ajoittain jopa kuumana hallituksen ja opposition välillä. | Nykyinen Sanna Marinin johtama hallitus Eduskunnan täysistunnon kyselytunnilla 7.10.2021. Pääpöytä käsitteli koulutusta ja tiedettä, jotka olivat keskustelujen prioriteetti kolmen edellisen hallituksen mittavien leikkausten vuoksi. Koronapandemia muutti tilanteen Kulttuurija urheiluministeri Antti Kurvisen (kesk.) valtiosihteeri Tuomo Puumala on kulttuuripolitiikkaan perehtynyt keskustan entinen kansanedustaja
”Ymmärrän, että koronaan liittyen on ollut pettymystä. Se meni koulutukseen. Silloin ei ole enää jakosuhdelakia eikä mahdollisesti kulttuurille taattua prosenttiosuutta. 32 R ONDO C LASSIC 1|2022 Mielenkiintoisena uutena hankkeena on vireillä Olympiarahaston tyyppinen rahasto, josta on selvitysmies Antti Huntuksen raportin pohjalta tehty päätös. Niiden avustusprosentit ovat 90–100 % luokkaa, kun esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat saa tuloistaan noin 14 % erilaisina avustuksina, loput katetaan lipputuloilla ja sponsoroinnilla. Lukkoja ollaan pohdittu, mutta mitään valmista ei vielä ole”, Haapajärvi toteaa. OKM:lle tuli paljon rahaa. . Vastapuolella ovat lobbaustaidoistaan tunnetut ja poliitikkoyhteyksiä omaavat sosiaalialan järjestöt. Ministeri Kurvinen on ilmoittanut kannattavansa koko Veikkauspotin siirtämistä valtion budjettiin vuodesta 2024 alkaen. Esillä on ollut myös ajatus, että keskus keräisi hakemukset, mutta päätökset tehtäisiin edelleen ministeriöissä. Esitystä asiasta valmistelee valtiosihteerityöryhmä, jota johtaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. Jälkimmäisen vuoden summa päätetään syksyllä 2022. Oman rahoituksen hankkiminen on tuttua puuhaa myös muille kulttuurin toimijoille sekä urheiluja nuorisojärjestöille. Tähän voi tulla myöhemmin lisärahoitusta”, Puumala kertoo. ”Joudutaan miettimään, miten taataan vakaa, ennakoitava järjestelmä. Haapajärvi vakuuttaa moneen kertaan, että työryhmä ei päätä asiaa, korkeintaan ehdottaa sen siirtämistä jatkovalmisteluun. Kukin sektori hyötyy jakosuhteiden mukaisesti, OKM saa 53 %, STM 43 % ja Maaja metsätalousministeriö MMM 4 % hevoskasvatukseen. Ne rahat on Haapajärven mukaan suunnattu kulttuurialan koronatukiin, Design-museoon ja vastaaviin. Kompromisseja pitää tehdä.” ”Minusta oli äärimmäisen arvokasta, että tällä arvopohjalla varustettu hallitus oli hoitamassa koronakriisiä nimenomaan kulttuuripuolen näkökulmasta. Valtiosihteeriryhmä on ilmoittanut, että hallituksen esitys on yleiskatteinen budjetti vuodesta 2024 eteenpäin. On syytä epäillä, että nämä edunsaajat ovat sosiaalialan järjestöjä. ”Rahaston varoja aiotaan käyttää esittävän taiteen tukemiseen vapaan kentän ja valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien laitosten yhteistyössä. Ei tästä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että kulttuuri ei ole puolueille prioriteetti. Kulttuuri odotti tältä hallitukselta paljon, koska koossa oli ennakkolupausten mukaan kulttuurirahojen määrää nostava hallitus. ”Kyllähän demareilla oli hallitusneuvotteluissa varsin vahva kulttuurin puolustaminen. Miksi odotukset petettiin. Työn pohjana oleva Erkki Liikasen työryhmän raportti ehdottaa, että järjestelmään pitää lyödä lukkoja, jotka takaavat sen, että siihen saataisiin vakautta edunsaajille. Hallitusneuvotteluissa lyötiin raamit. Veikkauksen tuotto ei ole nyt vakaata, ja siihen kohdistuu paineita. säätiöiltä ja rahastoilta tulee vastaava summa. Jos esitys toteutuu, kulttuurin kannattaa varautua kovaan taisteluun rahoista. Neljä säätiötä on jo lähtenyt mukaan, ja hanke lähtee liikkeelle 5+5 miljoonan rahoituksella, valtiolta siis puolet ja yksityiseltä puolet. kulttuuri odotti tältä hallitukselta paljon.. On kuitenkin pystytty edistämään isoja hankkeita, kuten Design-museota”, pääministerin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sanoo. Neuvotteluissa ei aina voi saada kaikkea läpi, se on monipuoluehallituksissa otettava huomioon. OKM:n sisällä jakosuhteet ovat: kulttuuri 38,5 %, urheilu 25 %, tiede 17,5 % ja nuoriso 9 %. Kulttuuripuoleen on kuitenkin pantu satoja miljoonia enemmän kuin hallitusohjelmassa oli”, Haapajärvi vastaa. Mikä on pääsyy (ilman koronaa), että odotukset on petetty. Se näyttää hyvin todennäköiseltä mallilta. Veikkausrahojen kompensaatiosta sovittu Veikkaustuottorahojen kompensoinnista on Puumalan mukaan päätetty vuosien 2022 ja 2023 osalta. Ei ollut mahdollisuutta harjoittaa omaa ammattiaan. Siihen on vuoden 2022 budjetissa päätetty irrottaa 7,5 miljoonaa euroa valtion rahaa sillä edellytyksellä, että yksityiseltä puolelta, mm. Haapajärven työryhmän keskusteluissa on ollut esillä myös ”eräiden edunsaajien piiristä tullut” esitys valtioneuvoston kansliaan perustettavasta avustuskeskuksesta, joka jakaisi kaikki valtionavustukset. Miten taataan, että kulttuurin määrärahat eivät alene, kun koko potti siirtyy valtiolle
Savonlinna International Music Academy TALVIJUHLAKONSERTTI Ritarihuone Lauantaina 8.1.2022 klo 18.00 Schubert, Dvo?ák Ralf Gothóni (piano), Mark Gothóni (viulu), Marko Ylönen (sello) Olivia Kyllönen (mezzosopraano), Jyri Mishukov (piano) Liput: lippu.fi www.savonlinnamusicacademy.com IV Suruton Festivaali Savonlinnassa 5.-9.1. ja 16.2.-16.3.2022 Oopperaa, kamarimusiikkia, jazzia, etnoa ym. Ohjelmassa mm. Pianotrio: Timo Koskinen – Mark Gothóni – Marko Ylönen 7.1. 6.1. Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri 8.1. Laban Asila Band (Kenia) Liput: nettilippu.fi www.surutonfestival.com. Hurja Halla 9.1
Jäsenistön vaatimuksesta koolle kutsuttiin ylimääräinen vuosikokous, jonka tuloksena miltei koko hallitus meni vaihtoon ja nimeksi tuli Tanssin talo. Tanssin talo koostuu kahdesta osasta. Suunnittelussa on yhdistetty uutta ja vanhaa ja käytetty materiaaleja, jotka sopivat teolliseen miljööseen.. Mutta alalla, jolla on totuttu venyttämään penniä, kalliiden design-toimistojen ja konsulttifirmojen käyttö, heikko tiedottaminen sekä päätös englannin kielen valitsemisesta työkieleksi rikkoi kentän luottamusta koko hommaan. On selvää, että näin suuren hankkeen suhteen pelkkä tanssin ammattilaisten asiantuntemus ei voi riittää. Pian tämän jälkeen, lokakuussa 2020, silloinen toiminnanjohtaja Matti Nuutinen jätti tehtävänsä. veroseminaareissa ja ymmärtämään kaavoitusja käyttökustannuslaskelmia”, kertoo hanketta aktiivisesti ajanut koreografi Alpo Aaltokoski. Toive tanssille omistetusta talosta juontaa juurensa jo 1930-luvulle, jolloin vapaan tanssin pioneeri Maggie Gripenberg nosti asian esiin. ”Vaikka kyllä mekin jouduimme istumaan mm. Lukuisten selvitysten, työryhmien ja asiaa ajavien yksityishenkilöiden työn tuloksena talolle osoitettiin tontti vuonna 2016 Kaapelitehtaan kyljestä. Kriisistä luottamukseen Nykyinen toiminnanjohtaja Niki Matheson valittiin tehtävään vasta vuosi sitten. Siitä lähtien oman talon merkitys tanssitaiteen identiteetin vahvistajana ja työnteon mahdollistajana on ollut kaikkien toive. Tilaa vailla olevat tekijät ovat joutuneet vuosikymmenestä toiseen etsimään harjoitusja esiintymistiloja muiden nurkista. Nyt sen tanssii Atte Kilpinen. | t Tero Saarinen Company tuo Tanssin talon Erkko-saliin uuden tulkinnan Saarisen Stravinskyn Kevätuhriin perustuvasta Hunt-teoksesta. 35 R ONDO C LASSIC 1|2022 ALO AUKEAA AIVAN koko kansalle tanssin gaala-kavalkadilla, joka lähetetään suorana Ylen Teema-kanavalla. Kynät piti jättää pois, kun valmisteluryhmä vilautti ehdokaslistaa”, kertoo silloinen hallituksen jäsen. Sisältö on vielä salaisuus, mutta työntekijät vitsailevat, että nyt ei ainakaan nähdä juontajaa se perinteinen kansio kädessä tepastelemassa suurella Erkko-salin näyttämöllä. Teatterin ja musiikin rinnalla ala on aina jäänyt taiteen rahoituksessa marginaaliin. ”Meiltä vietiin Tanssin talo!” riemastuivat ammattilaiset. Brändiuudistuksen ja puolentoista vuoden strategiatyön tuloksena nimeksi valittiin FORM. Monien vaiheiden jälkeen vuonna 2011 unelma konkretisoitui lisää, kun Tanssin talo ry sai kokopäiväisen projektipäällikön, Hanna-Mari Peltomäen, Suomen kulttuurirahaston avustuksella. Vastineeksi säätiö edellytti kaupunkia ja valtiota sitoutumaan talon käyttökustannuksiin, kummaltakin 650 000 € vuodessa. Vuonna 2014 tuli läpimurto: Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi huikean 15 miljoonan euron ehdollisen avustuksen rakennushankkeeseen. VR:n makasiineille Vallilaan, Aleksanterin teatteriin ja Hernesaareen. Talon peruskivi muurattiin tammikuussa 2020. 2000-luvulla tanssin toimijoiden vapaaehtoisvoimat yhdistyivät ja määrätietoinen työ tanssille omistetun talon puolesta alkoi. Valintaa edelsi kriisi, joka eskaloitui riitaan talon nimestä. Siitä syntyi rähinä, sillä jäsenistö koki, että sitä ei ollut kuultu riittävästi. Taloa on soviteltu mm. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Tanssin talon pääsuunnittelija, arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela kuvaa talon ilmettä sanoilla: ”Painovoimaa uhmaava leija. Hakuprosessi oli ”kuin paavin valintaa, salaista headhuntereiden meininkiä”, kertoi asiaa läheltä seurannut toimija. ”Hallitus ei saanut edes listaa ehdokkaista. Lukuun ottamatta muutamia teatterija orkesterilain piiriin kuuluuvia VOS-ryhmiä tanssin kenttä rakentuu pääosin vapaiden ryhmien toiminnasta. Riihimäen teatteria johtaneen Nuutisen valinta oli herättänyt alalla kummastusta. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään”. Uudisrakennuksessa on 700-paikkainen Erkko-Sali ja Kaapelitehtaan remontoiduissa tiloissa 235-paikkainen Pannuhalli (kuvassa)
. Heräisi uteliaisuus, että ahaa, täällä tapahtuu kaikkea tällaista, tanssin ristiinpölyttymistä. 38 R ONDO C LASSIC 1|2022 Muusta Tanssin talon kevään ohjelmistosta on julkaistu vasta Zodiakin tuotantoa olevan Sivuaskel-festivaalin viisi teosta. Tein tähän juttuun pienen somekyselyn tanssin keskustelufoorumilla, jossa kysyin, mitä vapaan kentän tekijät odottavat avajaisten kynnyksellä talolta. Sivuaskel-festivaalin ohjelmaan kuuluva italialaisen koreografin Silvia Gribaudin Graces on saanut inspiraationsa Canovan veistoksesta Kolme sulotarta. Kysely tuotti nopeasti laajan kirjon vastauksia, toiveita ja pelkoja. Toivottiin läpinäkyvää päätöksentekoa, demoja, kursseja, luentoja, avoimia harjoituksia, edullisia treenitiloja, mentorointia, tanssin vientiä, tanssia pääkaupungin ulkopuolelta. Jotta voidaan nousta, pitää olla myös isompaa, sillä tanssilla on paljon annettavaa myös suuremmalle yleisölle”, hän sanoo. Heidät kutsutaan ilomielin jo ensi vuoden aikana muutamaankin otteeseen”, hän sanoo. Ei kukaan voi tietää, miltä talon toiminta vaikkapa viiden vuoden kuluttua näyttää”, päättää Matheson. Ristiinpölyttymisen toive ”Minusta ei kannata huolestua liikaa siitä, paljonko katsomossa on väkeä. Esimerkiksi Hurjaruuthin Talvisirkus ja Circon esitykset tulevat laajentamaan lajikirjoa kohti kaikenlaisen tanssin taloa. Aution mielestä suuri katsomo liittyy tanssin identiteetin laajentamiseen. ”Kyllä tässä itsekin oppii tanssikulttuurin laajuudesta. Toiveemme on, että yleisöt alkaisivat sekoittua. Epäiltiin, että talo ei edusta koko kenttää, vaan sinne pääsee ”tanssieliitti”. ”Toiveemme on, että yleisöt alkaisivat sekoittua. Ehkä huoli on turhaa, sillä kevään ohjelmistosta on julkaistu vasta pieni osa. Hän pitää suuria puitteita myös mahdollisuutena tekijöille. Ohjelmapäällikkö Aaltonen vakuuttaa, että syksyn esityskalenteri alkaa olla lyijykynämerkintöjä täynnä, sillä kyselyjä tulee paljon. Meistä on tärkeää, että saamme kehittää tätä pitkäjänteisesti toimijoiden kanssa”, sanoo Matheson. Heräisi uteliaisuus, että ahaa, täällä tapahtuu kaikkea tällaista, tanssin ristiinpölyttymistä.. Esimerkiksi tanssiurheilun puolella on valtavia harrastajaja yleisömääriä. Valinta on sangen rohkea avaus koko talolle, sillä kuten Sparks-hankkeen koreografit, Sivuaskel edustaa nykytanssin kokeilevinta kärkeä, joista yksikään ei ole ns. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten tanssia tuntematon yleisö saadaan koukutettua paikalle pelkän nykytanssin voimin. Tai toisin päin: miten paljon taloon riittää sellaisia suomalaisia tanssiryhmiä, jotka pystyvät vetämään ilta toisensa jälkeen 700 tanssista innostunutta katsojaa paikalle. ”Jos aina vaan ollaan marginaalissa, niin sinne jäädään. suuren yleisön tuttavuuksia. Eli ihan samoja toiveita, kuin koko valtaisan ponnistuksen alussa, jolloin kaikki oli vielä mahdollista, ainakin paperilla
Jyrki Koivikko jyrki.koivikko@evl.fi 040 670 5509 MIKKELIN MUSIIKKIOPISTO ETSII REHTORIA. Kelpoisuusehdot määräytyvät asetuksen 986/1998 mukaan. Arvostamme esimieskokemusta ja musiikkiopistotyön tuntemusta. Eduksi katsotaan esimerkiksi kiinnostus hanketoimintaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tarkempia tietoja löydät osoitteesta mlimo.fi Hakuaika: 19.1.2022 klo 15.00 asti Hakeminen : Hakemus, CV ja palkkatoive osoitteeseen heidi.lyyra@mlimo.fi Tiedustelut : Hallituksen pj. Meillä sinua odottavat monipuolinen työnkuva, ammattitaitoinen työyhteisö sekä tilavat toimitilat Mikkelin paraatipaikalla. 40 R ONDO C LASSIC 1|2022 Maaherrankatu 10, Mikkeli|mlimo.fi Mikkelin musiikkiopisto Toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen Etsimme dynaamista ja tulevaisuuteen suuntautunutta henkilöä, jolla on innostava ote johtaa ihmisiä ja muutosta sekä kyky rakentavaan vuorovaikutukseen
1800-luvun biedermeier-romantiikka polarisoi keskiluokkaiset sukupuoliroolit kauas toisistaan. Joseph Joachim teki Brahmsin kanssa tiivistä yhteistyötä viulukonsertossa, ja hänelle Brahms sävelsi myös F-A-Escherzon kollektiivisesta viulusonaatista.. Perhe oli pienituloinen, isä Johann Jacob Brahms oli keikkamuusikko, joka vanhemmiten pääsi kaupunginorkesteriin soittamaan kontrabassoa. Brahmsin oli osallistuttava pienestä pitäen perheen tulonhankintaan. Avioliittoa hän ei saanut solmittua. viiniköynnökset tunteiden Piano voi BRAHMSIN viulusonaateissa olla aloitteentekijä, mutta viululle on varattu herkimmät hetket. 42 R ONDO C LASSIC 1|2022 OHANNES BRAHMS (1833–1897) syntyi Hampurissa, mutta veri ei myöhemmin vetänyt sinne takaisin. Se on primadonna, säveltäjän rakastavan huomion kohde. Jan Swafford julkaisi 1990-luvulla Brahms-elämäkerran, jossa hän kertoi Brahmsin joutuneen 13-vuotiaana soittamaan sataman ilotalojen saluunoissa, ”Animierlokaleissa”, ja tulleen siellä prostituoitujen kaltoin kohtelemaksi. Asetelma oli ahdistavampi naisille kuin miehille, mutta romantiikan ajan säveltäjille se saattoi rakentaa ylittämättömän kuilun taiteen ja todellisuuden välille. Brahmsin lisäksi parisuhteen muodostaminen osoittautui ylivoimaiseksi Beethovenille, Schubertille ja Brucknerille. Brahms varjeli yksityisyyttään, mutta hänen suhteensa vastakkaiseen sukupuoleen on voitu dokumentoida kattavasti. Hän kihlautui vuonna 1858 Agathe von Sieboldin kanssa, mutta saatuaan huonot arvostelut ensimmäisestä pianokonserR ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN j JOHANNES BRAHMS: VIULUSONAATIT 1–3 tostaan ilmoitti, ettei voi ”kantaa kahleita”. Miestään 17 vuotta iäkkäämpi Christiane-äiti työskenteli ompelijattarena ja vaali miehensä lailla nuoren Johanneksen pianistintaitoja. Aiheesta käytiin jonkin verran lähdekriittistä väittelyä, mutta myös säveltäjä itse luonnehti lapsuuttaan ”kovaksi”. Naisilta vaadittiin täydellistä siveyttä ja hyveellisyyttä, jonka arvoisiksi miehet eivät usein kokeneet itseään. ”Kunnialliset” naiset tuntuivat karkaavan säveltäjältä tavoittamattomiin, ja ”kunniattomiin” prostituoitujen palveluja säännöllisesti käyttänyt Brahms ei kohdistanut romanttisia tunteita. Salaisuus ei ainakaan ole, että Brahmsin suhteesta naisiin tuli vaikea. Tärkein oli epäilemättä suhde 14 vuotta vanhempaan Clara Schumanniin, säveltäjä Robert Schumannin leskeen, josta tuli Brahmsin elinikäinen uskottu ja kiintymyksen kohde. Sonaatit viittaavat Brahmsin liedien maailmaan, tutuille laulajattarille kirjoitettuihin teoksiin
Niissä ratkaisut ovat voineet olla scherzon lailla dramaattisempia, mutta sävellysluetteloon hyväksytyissä sonaateissa korostuu yhteisymmärrys ja myötäeläminen. Viulukonsertto D-duuri oli yhden pianokonserton ja kaksi sinfoniaa säveltäneelle Brahmsille lopullinen kypsyysnäyte, jonka vahvistukseksi hän kasvatti säveltäjäkuvaansa sittemmin hallinneen pitkän parran. Finaalikaan ei tuo käännettä mietteliääseen sonaattiin. Vuonna 1853 Joachim otti osaa Ala-Reinin musiikkijuhlille, jossa kolme säveltäjää ojensi hänelle kollektiivisen viulusonaatin. Yli 70-vuotias Joachim ennätti 1900-luvun alussa levyttää muutaman kappaleen: niistä erottuu musiikkia objektiivisesti lähestyvä, portamentoissaan säästeliäs ja sointiajattelultaan aristokraattinen taiteilija. Viulusonaatit kytkeytyvät usein Brahmsin liedien maailmaan, tutuille laulajattarille kirjoitettuihin teoksiin. Piano voi olla näissä teoksissa aloitteentekijä ja hallita painollaan sointikuvaa, mutta viululle on varattu herkimmät hetket. F-A-E-sävelaihe oli poimittu Joachimin tuolloisesta tunnuslauseesta Frei aber einsam, ”Vapaa mutta yksin”. Brahms rakentaa laajan sonaattimuodon vähin elein, välttää jyrkkiä kontrasteja ja purkaa tunteet hienotunteisesti vetäytyen. Ainoastaan tuo F-A-E-scherzo on jäänyt vakituiseen käyttöön ja kertoo jyskyttävillä rytmeillään Beethovenin vaikutuksesta. Tunteellinen turjake Beethovenin mallin mukaan Brahms merkitsi sonaateissaan pianon ensimmäiseksi, mutta sen rooli poikkesi aikaisemmasta. Pianon matalassa rekisterissä valmistelema sivuteema on huolestuneempi ja sisältää traagisiakin välähdyksiä. Brahmsin tiedetään säveltäneen ainakin kolme viulusonaattia, jotka hän myöhemmin hävitti monien muiden nuoruudenteosten tavoin. Teos valmistui vuonna 1879 pian viulukonserton jälkeen, ja Brahms omisti sen Joachimille. Sen sijaan se paljastaa jotakin teoksen olemuksesta lainaamalla Brahmsin Klaus Grothin runoon säveltämää Regenliediä (” Sadelaulua ”), jonka melodia soi viulussa ja pisaroiva säestysaihe pianossa. Laulu valmistui pari vuotta aiemmin syntymäpäivälahjaksi Clara Schumannille, joka syttyi myös sonaatille: ” Voit kuvitella ihastukseni, kun löysin kolmannesta osasta intohimoisesti rakastamani sävelmän. Hän paikkasi puheitaan viittaamalla lapsuutensa kokemuksiin. Se on säveltäjän rakastavan huomion kohde, sonaattien primadonna. Kuvaavaa on kuitenkin, että nousevat tunteet taittuvat pian suloiseen melankoliaan, ja että viulun laulavaa melodiaa katkovat pienet empivät tauot, pariäänien tummentaessa ja syventäessä vaikutelmaa. R ONDO C LASSIC 1|2022 43 naateissa ei kuulu takana saapastelevia jättiläisaskelia. Häneltä irtosi myös naisvihamielisiä kommentteja, ja ainakin kerran hän julisti joissakin kesteissä juovuspäissään ”kaikkien naisten olevan huoria”. Robert Schumann oli säveltänyt intermezzon ja finaalin, hänen oppilaansa Albert Dietrich avausosan ja 20-vuotias Brahms scherzon. Ensimmäisessä osassa viehkeästi melankolinen teema tuntuu pulppuavan kuin itsestään, muistellen lämminsydämisesti valssin askelia. Kirjeenja nuottienvaihto kertoo, kuinka paljon Joachim vaikutti soolostemmaan. Brahmsille tunnuslause olisi sopinut loppuelämäksi. 98 G-duurissa, kuten Brahmsin ensimmäinenkin. Vapaa mutta yksin Brahmsin oma soitin oli piano, ja pianistina hän loi maineensa. Yhteistyö Joachimin kanssa huipentui vuonna 1878 viulukonserttoon op. Toinen osa (Adagio) jatkaa ensimmäisen tunnelmaa vielä empaattisemmin ottein. Kadenssit Brahms jätti kokonaan ystävälleen, ja niistäkin voi päätellä, että säveltäjä ja solisti ymmärsivät toisiaan täydellisesti. A-molliin sävelletyn sonaatin hän jopa esitti Leipzigissa Ferdinand Davidin kanssa ennen hävittämistä. 77, jota voi myös luonnehtia kollektiiviseksi projektiksi. Viitteen viulun feminiiniseen identiteettiin voi mieltää laajemmin. Ehkä tähän liittyy G-duuri-sonaattia hallitseva empiminen ja ujostelulta tuntuva varauksellisuus, joka käy ilmi tempomerkinnöistä: ensimmäinen osa on Vivace, mutta ’ma non troppo’ (”ei liian”), ja kolmas Allegro, mutta ’molto moderato’ (”hyvin kohtuullisesti”). Viuluun hän tutustui ensin säestäessään Ede Reményitä tämän Unkarin-kiertueilla, joiden muistot kaikuivat Unkarilaisissa tansseissa. Reményi esitteli parikymppisen säveltäjäpianistin lapsuudenystävälleen Joseph Joachimille, toiselle unkarinjuutalaiselle viulistille, joka pari vuotta vanhempana mutta huomattavasti itsevarmempana otti mentorin roolin. Hänestä tuli arvovaltainen, umpimielinen ja töksäyttelevä, mutta musiikissaan lempeä Herr Doktor Brahms – tultuaan kunniatohtoriksi Erfurtin yliopistossa. Näissä sonaateissa puhutaan luottamuksella, mutta hellin äänenpainoin. ” Vanhemmiten Brahms sopeutui vanhanpojan rooliin ja piti itseään avioliittoon kelpaamattomana turjakkeena. Kauneus ja onni tuntuivat mahdolliselta vain musiikissa ja sielläkin enemmän muistoina ja pakona raadollisesta todellisuudesta. Jos F-A-E-scherzo kuvasti Beethovenin vaikutusta, so| Kauneus ja onni tuntuivat mahdolliselta vain musiikissa ja sielläkin enemmän muistoina ja pakona raadollisesta todellisuudesta.. Lempeyttä hän pääsi viljelemään erityisesti kolmessa viulusonaatissaan, joista ensimmäinen sai alkunsa viulukonserton satelliittina kesällä 1878. Tai ehkä lähtökohtana on ollut Beethoven läpikuultavimmillaan, viimeisessä viulusonaatissaan op. Varsinkin kahdessa ensimmäisessä sonaatissa yksityinen sävy on ilmeinen, mutta vailla Brahmsin suurempien kamarisävellysten raskasmielisyyttä. Kaikki kolme sonaattia saivat inspiraationsa kesäisin Brahmsin lomaillessa eteläisessä Itävallassa Pörtschachissa Wörtherseen rannalla. Vielä vanhanakin säveltäjällä oli ihastuksensa, mutta sekä musiikissa että elämänkatsomuksessa hänen ajatteluunsa tunki pessimismi
Myöhäistuotantoa leimaava pessimismi on hiipinyt musiikin varjoihin ja astuu sieltä esiin viimeisessä osassa. Moniselitteisessä laulussa sävelmä kantaa tunnetta, josta sanat eivät pysty kertomaan. Brahms sirottelee musiikkiin myös impulsiivisia vetoja, mutta löytää lopussa sovun ensimmäisen osan pääaiheen palatessa ja sulkiessa ympyrän. Sveitsin Hofstettenissä Thun-järven rannalla kesällä 1886 sävelletty sonaatti kertoo Brahmsin ihastuksesta laulajattareen ja hänen ääneensä. Operaatio toistetaan, jolloin viulu voimansa keräten kurottaa vielä ylemmäs laskeutuen liekkinsä polttaneena sovinnollisesti lähtötasolle. 105/1 , ” Kuin melodiat se kulkee hiljaa mieleni läpi ”. . A-duuri-sonaatin ensimmäiseen osaan Brahms ei kirjoittanut romanttisille säveltäjille tyypillistä ohjetta ‘amoroso’ (’rakastuneesti’), vaan harvemmin käytetyn esitysmerkinnän ’amabile’ (’rakastettavasti’) – osan pääteema on siis enemmän tunteiden kohde kuin niiden ilmaisua. Teoksen julkisempaa luonnetta kuvastaa myös omistus kapellimestari Hans von Bülowille, joka muiden palvelusten ohella julisti säveltäjän musiikin kolmanneksi suureksi B:ksi. Toinen viulusonaatti on kolmikon kevein ja ilmavin. Ensimmäisessä osassa (Allegro amabile) säveltäjän tunteet välittyvät pääteemassa pianon ja viulun dialogina, joka kulminoituu intohimoisesti. Sivuteeman Brahms lainasi Grothin runoon sävelletystä laulusta Wie Melodien zieht es mir op. Sivuteema on vakava ja koraalimainen, mutta ei pysty tyynnyttämään kiihkeää pääteemaa. Tavoilleen uskollisena Brahms säästää jousisoittimen kirkasta ylärekisteriä ja vuodattaa aristokraattista melodiaa pianon säestyksellä tunteikkaassa alarekisterissä, josta sävelmä lopulta kohoaa korkeuksiin kaartuen takaisin hehkuvissa pariäänissä. Viulusonaateissa romanttinen tunneilmaisu alkoi siirtyä määräysten alueelta mahdollisen vyöhykkeelle ja päätyi todenmakuiseen epävarmuuteen.. Syksyn sävel Yhtä aikaa A-duuri-sonaatin kanssa aloitettu, mutta vuonna 1888 valmistunut d-molli-sonaatti op. Se on temperamenttisen Herminen muotokuva, johon säveltäjä tosin pian otti etäisyyttä. 108 on kumppaneitaan rotevampi sekä ilmaisultaan että neliosaiselta rakenteeltaan – tempomerkinnätkin ovat nyt päättäväisiä. Toinen avausosassa vilahtava laulu on saman opuksen kuuluisa Immer leiser wird meine Schlummer Hermann Lingin tekstiin, jossa rakastetun ääni kantautuu kaukaa huolien täyttämän unen läpi. Alkuosan sonaattimuodon draama on säästeliästä, mutta toisessa osassa (Andante tranquillo) on selkeä vastakohtaisuus rauhallisen hitaan taitteen ja nopean pizzicatojen tehostaman tanssillisen aiheen välillä. Lyhyt väliosa (Un poco presto e con sentimento) alkaa kevyen ja tanssillisen intermezzon tapaan, mutta alakuloiset mollisävyt käännähtävät yllättäen terävään draamaan, jota lyhyt ja tuikea välitaite jatkaa – kertaus on jälleen ovelasti muunneltu. Brahmsia syytettiin sentimentaalisuudesta, mutta jos sentimentalisti on Oscar Wilden sanoin ” ihminen, joka haluaa nauttia tunteiden ylellisyydestä maksamatta niistä ”, Brahms ei kuulunut joukkoon. Uussaksalaisen koulun kannattajia tunteiden taakka häiritsi. Clara poimi musiikista intiimin viitteen: ” Kolmas osa on kuin kaunis tyttö kirmaamassa rakastettunsa kanssa – ja äkkiä kaiken keskellä, välähdys syvästä intohimosta. Piano paukkuu nyt nuoruudenteosten tapaan, ja viulun lyhyet aiheet leikkaavat terävästi. Viulusonaatit syntyivät kymmenen vuoden aikana, jona Brahms nousi maineensa huipulle ja menetti illuusionsa. ” Finaalissa (Presto agitato) on kaikki pelissä alusta lähtien. Yhteys säveltäjän yksityiseen elämään on olemassa, mutta meidän ei tarvitse tietää siitä ymmärtääksemme musiikkia. Asetelma tuo mieleen Charles Rosenin ajatuksen: ” Romanttiset muistot kertovat usein jostain poissaolevasta tai sellaisesta, mitä ei ole koskaan ollutkaan .” Finaalissa muistelun kohteena on Adagio-osan teema, ja sen surumielinen liike raukeaa hiljaiseen ja vaatimattomaan koodaan. Finaaliosa (Allegretto grazioso, quasi andante) tarjoaa jälleen päänvaivaa ristiriitaisella esitysmerkinnällään. Osa kaihtaa retorisia päätöseleitä ja kätkee lyyriseen rondorakenteeseensa monia huomaamattomia hienouksia. Vanha Clara Schumann ihaili, ” miten kaikki kietoutui yhteen kuin tuoksuvat viiniköynnökset ”. Melodiat mielen läpi Huolella sävytetyt tunteet kuvastuvat myös toisen viulusonaatin ilmaisusta. D-molli-sonaatistakaan se ei ole tyystin kadonnut, mutta soittimet operoivat kauempana toisistaan ja ilmaisu on orkestraalisempaa. Viulusonaateissa romanttinen tunneilmaisu alkoi siirtyä määräysten alueelta mahdollisen vyöhykkeelle ja päätyi todenmakuiseen epävarmuuteen. Teosten idea on kasvanut Brahmsin tavasta muokata duosonaatti aidosti vuorovaikutteiseksi, komplementaariseksi tapahtumaksi. Tarkkanäköinen ystävätär Elisabeth von Herzogenberg totesikin, että ”koko sonaatti on hellittelyä”. A-duuri-sonaatistakin juontavat jäljet liedin maailmaan, erityisesti mezzosopraano Hermine Spiesille sävellettyihin opuksiin 97 ja 105. Brahms muuntelee hienostuneesti päämelodiaa ja antaa sen lopussa häipyä viulun pariääniin staccatoaiheen viedessä viimeisen sanan. Adagio on ylistyslaulu jalostuneelle viuluäänelle. Musiikin sanoma tuntuu silti tiivistyvän hiljaisiin taitteisiin ja niiden toistuviin säveliin. Kaksi ensimmäistä sonaattia kuvastavat kahden soittimen yhteiseloa läheisenä ja aktiivisena, kaihoisana, mutta onnen mahdollisuuteen uskoen. Lopussa Brahms lisää kontrapunktilla teeman voimaa, ja kooda musertaa koraaliaiheen toiveet synkeällä kohtalouskolla. Tunteita vailla tulevaisuutta Brahmsin viulusonaatit eivät ole ohjelmallisia teoksia, eivät salattuja rakkauskertomuksia tai päiväkirjoista vuotaneita tunnustuksia. 44 R ONDO C LASSIC 1|2022 Laulun sanat ovat nostalgisia: sade herättää lapsuuden muistot, turvallisen, mutta tavoittamattoman menneisyyden. Ensimmäinen osa alkaa rauhattomalla teemalla ’sotto voce’ (’puoliääneen’) pianon synkeiden synkooppien säestyksellä, mutta siirtymätaite syttyy intohimoisessa fortessa ja luo laveaan sivuteemaan uudenlaisen jännitteen
SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Tämä on meidän uudenvuodenlupauksemme Sinulle eikä se vaadi sinulta itseltäsi vaikeita päätöksiä. Rondon tilaus on lempeä uudenvuoden lupaus, joka antaa enemmän kuin ottaa: se ilmestyy kerran kuussa, paperilehti tuodaan vuoden kuluessa kotiisi 9 kertaa postitse ja muut numerot voit lukea kätevästi netissä. Paras joululahjamme. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. (03) 225 1948 2. Rondon uudenvuodenlupaus: hyviä lukuelämyksiä kautta koko vuoden.. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo 2022 12 numeroa 118 € (sis. myös lukuoikeuden verkkosisältöön) Uusi vuosi tuo mukanaan uusia päätöksiä, lupauksia ja käännekohtia – miksei myös tällä kertaa. Tilaa nyt Rondo ihan itsellesi, olet sen ansainnut. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
Hän toteaa heti kärkeen, että huippuluokan äänen lisäksi brändissä merkittävää on muotoilu. Viitisentoista vuotta sitten Louhivaara perusti oman kaiutinfirman – Aurelian – jonka myi uudelle omistajalle aivan hiljattain. Yrityksen päämaja on Helsingissä, ja esimerkiksi ääniaaltoja ohjaavat suuntaimet valmistetaan Turussa. Lisäksi tiimiin kuuluu kolme muuta keskeistä pelaajaa, jotka vastaavat myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Kaiuttimien kokoaminen sitä edeltävine kriittisine työvaiheineen tapahtuu Suomessa. Musiikkia kuunteleva suuri yleisö ei tunne Aureliaa yhtä hyvin – vielä. t Teksti: TOMMI SAARELA sama sointi läpi koko paletin Lindvall vakuuttaa, että langat ovat tiukasti ydinjoukon hyppysissä, vaikka vastuita on ulkoistettu sekä muualle Suomeen että Manner-Euroopan puolelle. Marko Lindvall ja koontivaiheessa oleva uuden polven Aniara, Aurelian malliston pieni ja pippurinen jalustakaiutin. Lindvall on itsekin taustaltaan hifisti, jolle omakätinenkään kaiuttimien rakentelu ei ole vierasta, mutta Aurelian kaiutinteknologian suunnittelussa on tärkeänä lenkkinä Johan Riikonen, joka kolmenkymmenen vuoden kokemuksen omaavana tietänee alasta suunnilleen kaiken. 46 R ONDO C LASSIC 1|2022 Kotimaisia kaiutinvalmistajia esittelevässä sarjassa tutustutaan Aureliaan, joka on nauttinut arvostuksesta hifiharrastajien keskuudessa jo vuosia. Uusiin omistajiin lukeutuva Marko Lindvall johtaa nyt Aureliaa ja vastaa konseptisuunnittelusta. Sitten selviää, mitä kaikkea verhon takana lymyilee.. Meidän kaiuttimissamme reunat pyöristyvät kauniisti ja ulkoasu on selkeän yksinkertainen.” Muotoilusta on Lindvallin mukaan etua, koska hifistin arkkityyppi on perheenisä, jonka on helpompi saada vaimoltaan hyväksyntä kaiutinhankinnalle, mikäli laitteet ovat siroja ja kapeita. ”Vierastan käsitettä ’skandinaavinen design’, koska Suomi ei kuulu Skandinaviaan, mutta jostain sellaisesta on kyse. Aurelia elää yrityksenä jännittävämpiä hetkiä kuin koskaan, sillä uudistettu mallisto julkistetaan lähiaikoina. Pelkällä hinnalla kilpailevia Kaukoidän komponenttimyyjiä ja alihankkijoita on opittu karttamaan. AUSTALTAAN AURELIA linkittyy kaiutinsuunnittelijana pitkän uran tehneeseen Antti Louhivaaraan, joka jo ennen omaa perheyritystään tunnettiin kuopiolaisen Amphionin tuotekehittäjänä
Haluamme osoittaa, että pyöristetyillä sisätuennoilla varustetun kaiuttimen ei tarvitse maksaa kymppitonnia.” Normaalien passiivikaiuttimien rinnalle Lindvall lupailee aktiiviversioita, joissa vahvistimet on pakattu kaiuttimien sisään. Jännittäviä aikoja Aurelia elää yrityksenä jännittävämpiä hetkiä kuin koskaan. Varsinkin lippulaivamallit Cerica ja Graphica poikkeavat massasta jo etulevyllään, josta voi erottaa kolme pientä, päällekkäistä diskanttielementtiä yhdistetyssä suuntaimessa. Omistajanvaihdoksen myötä mallisto on uudistumassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Aurelian päällekkäisten diskanttielementtien rintamasta käytetään nimitystä sylinteriaaltosäteilijä. Kalliin kuuloisista erikoisratkaisuistaan huolimatta Aurelian kevyimpien mallien, hyllyyn tai jalustalle asetettavien Aniaran ja Magentan parihinta on onnistuttu puristamaan tonniin tai pariin, joten ne mahtuvat tyypillisen suomalaisostajan budjettiin. Tällöin ääniliitännät esimerkiksi televisiosta ja musiikkia toistavilta laitteilta hoidetaan erityisen keskittimen kautta. Se tarkoittaa vähemmän romua, ja asiakkaalle entistä parempaa ääntä – entistä edullisemmin.” . Kun musiikinystävä lähtee ostoksille, on kaiutinvalinta syytä tehdä kuunteluhuoneen eikä musiikinlajin ehdoilla. Silloin on luontevaa satsata isompaan kaiuttimeen. ”Tavallisesta kaiutinelementistä ääni säteilee joka puolelle, ja jos kuuntelee musiikkia kolmen, neljän metrin päästä, niin 80 prosenttia äänestä tulee jo muiden huonepintojen kautta. ”Esimerkiksi meidän mallistossamme kaikki kaiuttimet sopivat kaikkiin lajeihin. Volyymista ja potkusta puheen ollen, Lindvall ei lämpene väitteelle, että yksi kaiutin voisi olla parempi hevimetalliin ja toinen viihteelliseen pianomusiikkiin. Vähemmän romua Aurelian kaiuttimien välittämää ääni-ihannetta on kuvailtu luonnolliseksi ja eläväksi, ei missään tapauksessa liian analyyttiseksi tai värittömäksi. Kaikkihan tykkäävät koteloidemme designista, ja kun vastaisuudessa kehitämme kaiuttimiemme tekniikkaa, toteutetaan se niin, että uutuudet voidaan päivittää vanhaan koteloon. Aniara soveltuu pienen stereojärjestelmän lisäksi kotiteatterin surroundkaiuttimeksi. Kysymys on kuunteluvoimakkuudesta ja -tilasta. Esimerkiksi kaiutinkotelon tuenta on tärkeää, koska kotelo itsessään ei saisi kauheasti soida. Malliston yläpäästä löytyvät aiemmin mainitut lippulaivat, joissa jo ulkokuori kertoo asiaa tuntemattomallekin, että tällaisia ei pikkurahalla osteta. Lindvallin mukaan siihenkin on panostettu, että kaiuttimista lähtee ääntä poikkeuksellisen paljon, ilman säröjä. ”Tulossa on jotain, missä ei voida puhua enää perinteisestä kaiuttimesta, koska kaiutinelementit ovat avoimessa rakenteessa – ilman koteloa”, Lindvall vihjaa. Idea on viety niin pitkälle, että kotiteatterin etukaiuttimet voi poimia valmistajan kalliimmasta lattiakaiutinmallistosta ja ympäröivät surround-kaiuttimet pienemmistä hyllykaiutinvaihtoehdoista. ”Koska kaiuttimiin tulee tyypillisesti vuoden parin välein pieniä teknisiä uudistuksia, haluamme tarjota toimintamallin, joka edustaa kestävää kehitystä. Lindvall nostaa lopuksi esiin poikkeuksellisen palvelumuodon, jota ollaan tuomassa Aurelian konseptiin. Lindvall paljastaa, että tuotekehitys ei rajoitu edellä kuvaillun vanhan malliston uudistamiseen vaan on tarkoitus esitellä upouuttakin mallistoa, joka enteilee jotain poikkeuksellista. ”Aurelian kaiuttimissa oli ennen meitäkin asiat enemmän kuin hyvin, mutta päätimme panostaa teknisiin ratkaisuihin lisää. Hyllykaiuttimien ja lippulaivojen väliseen hintahaarukkaan mahtuu vielä jämäkkä lattiakaiutin nimeltä Ambera. ”Sen avulla kuulijan korviin tulee heijastuksia esimerkiksi katosta ja lattiasta huomattavasti vähemmän ja suoraa ääntä enemmän.” Tällainen suuntaava kaiutin on kaiken kaikkiaan armeliaampi tilalle, jossa musiikkia kuunnellaan, eli kuunteluolojen ei tarvitse olla viimeisen päälle akustoituja ja viriteltyjä – ja kuuntelunautinto on silti korkealla tasolla. Koko katalogi pienimmästä hyllykaiuttimesta järeimpään lattiakaiuttimeen saa enemmän kuin kasvojenkohotuksen, sillä myös kaiutinkoteloiden sisäpuolta on uudistettu. Eli kuuntelet sitä, kuinka huone soi”, Lindvall perustelee poikkeuksellista ratkaisua. Tällainen ”hubi” siirtää äänisignaalin tarvittaessa eteenpäin langattomastikin, ja jopa kahdeksalle kaiuttimelle. 47 R ONDO C LASSIC 1|2022 HIFI Suuntaa äänelle Diskanttisuuntain, johon korkeampia taajuuksia toistavat elementit kiinnitetään, on tärkein yksittäinen innovaatio Aurelian kaiuttimissa. Jalustan vaihtoehdoksi sille käy myös TV-taso, jossa kaiutin tekee katsomiskokemuksesta aiempaa muhkeamman.. Kaikki jakosuotimista kaapeleihin ja liittimiin on Lindvallin mukaan viety seuraavalle tasolle. Jos halutaan enemmän dynamiikkaa, kuuntelutila on suurempi ja myös volyymin vaade, se tarkoittaa, että etäisyys kaiuttimesta kuuntelijaan kasvaa. Aurelia onkin saanut hyvää palautetta maailmalta, eritoten Cericaa on hehkutettu kansainvälisissä hifialan julkaisuissa. Isompi tarkoittaa myös kalliimpaa, mutta toisaalta sellainen nostaa musiikista esiin uusia yksityiskohtia ja tarjoaa rahalle vastinetta.” Lindvall nimeää yhtiön kaiutinsuunnittelun yhdeksi kulmakiveksi sen, että Aurelia-merkkisissä kaiuttimissa on sama klangi läpi koko paletin, koosta ja mallista riippumatta. Suunnitelmat alkaneelle vuodelle ovat kaikin puolin suuret
Matilda riisuu aseista avaukset ovat siksi niin tärkeitä asioita tällä hetkellä, nyt. Ja nyt on pääosassa pieni tyttö. . Koronasta mennään yli lasten ja nuorten vuoksi ja heidän kanssaan. ROALD DAHLIN rajuun lastenkirjaan täytyy olla oma suhde ja ymmärrys siitä, että nyt tehdään jotakin itseä suurempaa. Ja mikä tärkeintä: on oltava aito lapsi. Kinky Bootseilla ja Billy Elliotilla hän loi maineensa jo kolme vuotta sitten. Dahlin kirjat naurattivat ja itkettivät. On uskottava lääketieteen voimaan ja otettava rokote, jotta yhteiskunta pääsee taas toimimaan. Ensi-illassa loisti Villa Murtagh. Sillä Matilda on vaikea musikaali kaikilla tavoin. Jauhoin itse Dahl-kirjoja puhki tyttäreni iltalukemisena parikymmentä vuotta sitten. Matilda on älykäs pieni ihminen, jota isä ja äiti eivät rakasta. Tähän musikaaliin kannattaa lapsi viedä ja vaikka koko perhe isovanhempia myöten. Kaikkialla, missä auktoriteetti latistaa heitä madoiksi, on uskallettava nousta tyranniaa vastaan. He tekevät hyvää sielulle. Otso Kautolle, Tampereen Työväen Teatterin johtajalle ja tyttösarjan isälle, ensi-illan standing ovation oli varmasti tähtihetki. Rooli on niin suuri, että tällä tytöllä täytyy olla vahva luottamus ei vain itseen, vaan myös ymmärrys siitä, että nyt tehdään jotakin itseä suurempaa. Jyrki Mänttärin ja Anna-Maija Tuokon rouva ja herra Wormwood, itseään aina ja vain rakastavat vanhemmat, ovat salsavimmassaan ja itsehoidoissaan lumoavia turhakkeita. On tehtävä kanssakulkijoita ilahduttavia juttuja, kuten taidetta, jotta elämä olisi elämisen arvoista. Opettaja Honeyn (Pihla Pohjolainen) menneisyyteen ja rohkeuteen perustuu koko tarinan juoni.. Tanssien pitää sujua varsinkin ryhmäkohtauksissa, jotta iskukyky ja rytmi säilyy. Heissä on myös teatterin tulevaisuus. Pidetään teatteria pystyssä, noin esimerkiksi. Elämä ei ollut silloin paisteisinta. TTT:n Matilda ja syksyn muut taidelaitosten arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD TA M M I K U U N | p Tähän musikaaliin kannattaa viedä lapset ja vaikka koko perhe isovanhempia myöten. Matildan puolentoista vuoden harjoitusrupeama Tampereella tuotti upean, koskettavan, aseistariisuvan esityksen, jossa lapset loistavat. Jani Karvisen Trunchbull on haarniskamekkoineen ja solmunutturoineen potenssiin viisi ihan järkyttävän ihanan pelottava tappajahai. Onko teatterissa käyminen turvallista. Nyt sinnitellään koronan kanssa. Siinä on draama. Dialogissa älyn ja ymmärryksen pitää leikata, jotta sanaleikkejä sisältävistä pitkistä repliikeistä tulee ymmärrettäviä eikä paasausta. Nyt käydään nimittäin sotaa monella rintamalla, sallittakoon militaari termi. Ja varaäiti, Pihla Pohjolaisen opettaja Honey, hänen menneisyyteensä ja rohkeuteensa perustuu koko tarinan juoni, jonka nuori nero Matilda sepittämillään saduilla purkaa auki. Matilda oli rakkain, sitten lennettiin Suuren kurpitsan matkassa. Poterossa odottamalla ei kukaan lopulta pelastu. Brittikirjailija Roald Dahl (1914–1990) kirjoitti pahoja satuja, joista tuli niin suosittuja, että vanhemmatkaan eivät lopulta uskaltaneet jättää niitä lukematta lapsilleen. Samuel Harjanne on ollut viimeiset viisi vuotta suomalaisen laitosteatterin musikaalituotantojen kultasormi. Nämä alakoululaiset eri puolilta Pirkanmaata ovat tehneet työtä, oppineet sitoutumaan ja yrittämään yhä uudestaan mahdottomilta tuntuvia liikesarjoja ja ammattilaisellekin vaikeita kappaleita. On mentävä eteenpäin, kohdattava toinen silmästä silmään ja koettava joukkovoima. Mutta lukekaa ensin Dahlin kirjoja. 49 R ONDO C LASSIC 1|2022 UHU TYTTÖ, PUHU! Ja tyttö puhuu, selittää tarinoita ja ojentaa ihan pihalla olevia vanhempiaan. Matildan lisäksi sitä tekevät kaikki taitavat lapset kauhean Madame Trunchbullin koulussa. ANNE VÄLINORO Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalin nuoret esittäjät onnistuvat lähes mahdottomassa. Pitkää ikää Matildalle, toivon juuri nyt. Mitä uskalletaan, mitä voidaan. Lapsen mielikuvitus ja luottamus vievät eteenpäin mahdottomilta tuntuvina hetkinä. Ja kyllähän näissä Villa Murtaghissa, Alma Järvensivussa ja Helinä Puusassa, Matildan esittäjissä, pokeria ja poweria riittää
Orkestereista ovat hävinneet persoonallisuudet, koska kaikki haluavat keskivertotumman, pehmeän oboen äänen. Berglundin karismaattista otetta musiikkiin hän suorastaan imi omaan soittamiseensa. Siellä soittimeksi valikoitui oboe. Kansakoulussa hänen opettajanaan oli oopperalaulaja Antti Kaleva, joka kannusti Aalea klassisen musiikin pariin. ”Pikkuvauvan, sorsapillin ja ambulanssin äänien synteesiä tuuttaavan oboen soittajan on aluksi oltava täysin kuuro, kunnes ääni alkaa vähitellen muuttua. Mehr on tehnyt selvästikin huolellista taustatyötä päästäkseen lähelle kohdettaan. Huoleton oboisti. Lindgrenillä on jo okariinayhtyekin. Lindgren nautti ylpeyttäkin tuntien siitä ”filharmonisesta pöhinästä” ja omasta jäljittelemättömästä äänestä, johon orkesteri ylsi. Kirja kuljettaa kronologisesti, paikoin liiankin yksityiskohtaisesti oboistin elämänpolkuja. Lindgren pääsi 16-vuotiaana armeijan soittokuntaan. HKO oli hänen perheensä ja kulttuurinsa 43 vuoden ajan. Itseään estradeilla näyttelevät kapellimestaridiivat eivät Lindgrenin arvoasteikolla korkealle kapua. Tämä on ollut myös Marissa Mehrin tavoite oboistista kirjoittaessaan. Läpi kirjan hohtaa Lindgrenin valoisa elämänasenne. SISKOTUULIKKI TOIJONEN. Jossain vaiheessa kirjaa pulla juuttuu lukijan suuhun. Aviador Kustannus, 2021 irjailija-toimittaja Marissa Mehr on punonut oboisti Aale Lindgrenin (1951), värikkään elämän ja taiteilijantien vaiheita elämäkerralliseen keskustelukirjaan Aale. Hän on kunnostautunut myös studiomuusikkona. Helsingin Kaupunginorkesteri ”adoptoi” Lindgrenin syyskuussa 1972. Kovista kokemuksistaan huolimatta hän ei ole katkera vaan kiitollinen. Lindgrenin varhainen soitonopettaja Kaarlo Pietikäinen oli todennut, että oboen äänen tulee olla kuin jääkukka: lämpimän kaunis, mutta jollakin tavalla viileä, ei liian mairea tai makea. R ONDO C LASSIC 1|2022 51 | sydämeen käypä oboisti k Marissa Mehr: Aale. Vasta silloin pystyy jatkamaan soittamista” Lindgren virnuilee. Ylipäätään kilpailut ovat hänen mielestään turhia ja tyhmiä. Hän jatkoi opintoja sotilasmusiikkikoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. KIRJAT rimäisen vaikutelman. Mehr tapasi Helsingin kaupunginorkesterista eläkkeelle jääneen oboistiveijarin lukuisia kertoja Taiteilijakoti Lallukassa, jossa vireä eläkeläinen puhaltelee okariinojaan, on aloittanut käyrätorven soittamisen, ja pari uutta levyäkin on tuloillaan. Romanilastenkodissa lapsuutensa viettänyt, sioilla ratsastanut, kepposiin altis Aale kuunteli kiusaamisen pelossa salaa klassista musiikkia ja ihastui jo tuolloin oboen laululliseen ääneen. ”En ajattele: ’Voi kun olin ihan yksin, pieni orporukka!’” Veijarioboistille tyypillisesti hän kuittaa kirjan tekijälle: ”Kyllähän tästä paremman jutun saisi, jos oikein valittaisi. ”Kulttuurini on aina ollut enemmän orkesterikulttuuria kuin näitä muita: mustalaistai valkolaiskulttuureja”, hän tähdentää. Soittimelle, joka lumoaa, mutta myös tuhoaa, hän kertoo pian jättävänsä jäähyväiset – suutelevansa oboetaan pitkään, pistävänsä koteloon ja hyvästelevänsä toteamalla: ”Sinä senkin riivinrauta!” Nyt oboen on korvannut okariina. Mehr kuvaa uuvuttavan toisteisesti jokaisen haastattelutilanteen arkisia yksityiskohtia ja tunnelmia pullakahveineen, pahimmillaan sivutolkulla. Mainiosti hän kuvailee ”vähän kuin ummessa olevan oboen” ominaisuuksia ja soittotekniikkaa. Lindgren harmittelee, että nykyään kaikki soittavat kloonatusti samalla tavalla. Alunpitäen Lindgrenistä piti hänen omien sanojensa mukaan tulla Suomen paras tenori, mutta oboe vei miehen. Tämä tuo sinänsä ansiokkaaseen kirjaan amatööAale Lindgrenin humoristinen ja humaani elämänasenne tulee kirjasta selkeästi esiin. Kirjan ansio on, ettei Mehr nosta kohdettaan jalustalle lankeamalla monien elämäkertojen tapaan liialliseen ihailuun. Se on synti, Lindgren jyrähtää ja sadattelee, että nämä kloonatut soittajat pärjäävät kilpailuissakin. Eivät lukijaa kiinnosta kirjan tekemisen yksityiskohdat ja haastattelijan mietteet vaan kirjan kohde. Lindgrenin sivistyneisyydestä kertoo hänen intohimonsa kuolleiden kielien kuten sanskriitin ja romanikielen tutkimiseen. Kirja avaa myös romanitaustan vaikutuksia Lindgrenin elämään ja musiikkiin. Kapellimestareista Jorma Panulaa ja Paavo Berglundia hän pitää musiikillisina isinään. Lindgrenin vuolaiden repliikkien kautta kirja tuo hersyvästi esiin hänen monisärmäisen, hurtilla huumorilla ja monilla hyveillä varustetun sanavalmiin persoonansa ja taiteelliset ambitiot. Tämän tyyppiset pohdinnat ovat kirjan parasta antia ja toki myös hänen rosoisen elämäntaipaleensa kuvaaminen tuhansine anekdootteineen, joita hän värittää hurtilla huumorillaan. Hänen mielestään valkolaiset suhtautuvat musiikkiin joskus turhankin vakavasti, mustalaismusiikissa kun ei tunteiden näyttämistä säästellä. Sen ääntä joutuu koko ajan pidättelemään. Mutta kun ei tullut kärsittyä tämän enempää.” . Lindgrenin mielestä liialla älyllä soittaminen asettaa estoja heittäytymisen tielle, jolloin soittajista tulee akateemisia ja värittömiä. Huoleton oboisti
ALASDAIR BEATSON 17.3. Kaikki kappaleet ovat ammattitaitoisesti viimeisteltyjä ja musiikillisesti mieleenpainuvia, eli niiden sivuuttamiseen ei keksi muuta syytä kuin säveltäjien sukupuoli. ANTTI HÄYRYNEN OOPPERA Monteverdi Claudio Monteverdi: L’Orfeo. Se muuttuu taikaiskusta kyynelehtiväksi ja melankoliseksi, kun tieto Euridicen kuolemasta tulee. He edustavat Simone de Beauvoirin ”toista sukupuolta” eli naisia. 31.3. Alun juhlajaksossa tunnelma on estottoman tanssillinen, melkein bakkanaali, jota riuskat tempot, laulajien hihkuva ote ja värikäs orkestraatio alleviivaavat. Latvian radion kuoro, johtajana OLLI MUSTONEN 17.2. Agnes Tschetschulin (1859–1942), Ida Moberg (1859–1947), Minna von Knorring (1846–1918), Betzy Holmberg (1860–1900), salanimellä N. . Alpha 720. 25.3. Levyn tekeminen on edellyttänyt laajaa tutkimusja taustatyötä, josta kiitokset kaikille asianosaisille. Periodisoidulla viululla soittava Mirka Malmi ja vuoden 1882 Bösendorferilla soittava Tiina Karakorpi tavoittavat hyvin naissäveltäjien saundija ajatusmaailman. Sen lisäksi yhteistä näyttäisi olevan säätyläinen tausta ja kosmopoliittinen elämä. HARRI KUUSISAARI VOKAALIMUIIKKI Gretshaninov Alexander Gretshaninov: Vigilia. Näiden säveltäjien tuotannoista löytyy myös oopperoita ja orkesteriteoksia, joita soisi saatavan esille. Hänen mustalaisromantiikkaa peilaavissa taiturinumeroissaan leimahtaa tulinen temperamentti. 17.3. Pienimuotoisissa viuluteoksissaan he liikkuvat vapautuneesti romanttisessa tyylissä ja käsittelevät taiturillisesti soolosoitintaan. Tschetschulin opiskeli Helsingissä ja Berliinissä ja toimi viulistina ensimmäisessä ammattimaisessa naisjousikvartetissa. MILJOONASADE 25.3. Namurin kamarikuoro ja Cappella Mediterranea luovat oopperaan välimerellisen tunnelman. CD naisten ääni kuulukoon KUUKAUDEN DVD Toisia suomalaisia viulusävelmiä: Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart. Alba ABCD 507. SIRKKA-LIISA KAAKINEN-PILCH 7.4. Namurin kamarikuoro, Cappella Mediterranea, joht. Netzelin pikkukappaleet liikkuvat suvereenisti salonkiromantiikan maailmassa. Historian ensimmäisestä merkittävästä oopperasta ei puutu levytyksiä, mutta näin emotionaalinen ja elävä versio kuin minkä Leonardo Garcia Alarcon tarjoaa, on aina tervetullut. Leonardo Garcia Alarcon. . 24.2. Hänen pianistinaan on Tiina Karakorpi. 22.4. LIZA FERSCHTMAN 31.3. 52 R ONDO C LASSIC 1|2022 RSO:n viulisti Mirka Malmi on tehnyt suuren työn suomalaisten naissäveltäjien viuluteosten esiin kaivamisessa. AILI IKONEN 29.4. TOMAS DJUPSJÖBACKA 24.2., 17.3., 31.3. ANGELIKA KIRCHSCHLAGER 22.4. Mirka Malmi, viulu, Tiina Karakorpi, piano. Sitä odotellessa epätietoiset tai -luuloiset voivat vakuuttua tämän levyn perusteella, että naisen äänen pitäisi kuulua Suomen musiikin historiassa paljon kirkkaampana. Pietarissa ja Dresdenissä opiskelleen Mobergin tuotannosta löytyy myös viulukonsertto, mutta levytetty Marssi kertoo hänen pedagogisista tavoitteistaan. Fennica Gehrman on julkaissut levyllä kuultavat teokset myös uutena nuottilaitoksena. 7.4. Von Knorringin synkeässä Nocturnessa voi erottaa suomalaiskansallisia sävyjä ja Ranskassa ja Saksassa vaikuttaneen Holmbergin Andantessa herkkää impulsiivisuutta. Contaldo ja Eudiricea esittävä Marianna Flores lataavat päättyvään maan päälle toivon, odotuksen ja romahduksen tunteita. Von Bronsartin kymmenminuuttinen Fantasia on levyn laajin teos, soittimellisesti näyttävää seikkailua suurten tunteiden syövereissä. On oikeastaan vaikea kuvitella näin aistillista esitystä Mantuan hovin peilisaliin, jossa Monteverdin L’Orfeo kantaesitettiin, mutta tällaisena se edustaa erinomaisesti oopperan syntyyn liittyvää vapautumisen ilmapiiriä ja uudenlaisen humaanin tunneilmaisun esilletuloa. . Manalan vasket ja mieskuorot soivat teatraalisen jyhkeästi, ja Orfeon ( Valerio Contaldo) laulu yltyy nöyrästä rukouksesta tihentyvään, orientaalisen kuuloiseen melismointiin, joka pehmittää kovapintaisimmankin vartijan. Lago säveltänyt Laura Netzel (1839–1927) sekä Ingeborg von Bronsart (1840–1913) ovat ”toisia” suomalaisia tai suomalaistaustaisia viulusäveltäjiä, joista historiankirjat ovat olleet hiljaa. www.vaasankaupunginorkesteri.fi KEVÄT 2022 17.2. 29.4..
klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Kirjoittanut / Koonnut Anni Saari KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri. Menneisyydestä ponnistaa harvoin esiin täysin tuntemattomia säveltäjämestareita, mutta Zacara (n. Sandrine Piau, sopraano, José Maria Lo Monaco, mezzosopraano, Edgardo Rocha, tenori, Christian Senn, basso, Francesco Corti ja Cristiano Gaudio, pianot, Damiel Perer, harmoni, Coro Ghislieri, johtajana Giulio Prandi. Daniel Pinteno. Teos on enemmän konserttikäyttöön kuin kirkolliseen palvelukseen tarkoitettu taiteellishengellinen kontemplaatio, jota hallitsevat rohkeat harmoniat ja monipuolinen kuoron käsittely. Antonio Literes on espanjalaisen barokin mestareita, joka loi uraa ennen muuta zarzueloilla ja oopperoilla, mutta työ Madridin kuninkaallisessa kapellissa poiki myös paljon kirkkomusiikkia. Teokset ovat täynnä kuvioiden ilotulitusta, ja kontratenori Carlos Mena heittäytyy niiden virtuoosiseen kauneuden palvontaan täysillä. R ONDO C LASSIC 1|2022 53 | CD Sigvards Klava. Rahmaninovin tapaan Gretshaninovin vigilia on laaja runoelma kuorolle, jonka vaihtuviin väreihin Sigvards Klavan johtama Latvian radion kuoro sukeltaa ilmeisen inspiroituneena. Tarkkaavaisella tekstinkäsittelyllään, vetävillä tempoillaan ja onnistuneella äänityksellään Klava ja Latvian radion kuoro tarjoavat saundimaailmaltaan ”läntisemmän” vaihtoehdon, joka huomioi Gretshaninovin musiikin persoonallisia piirteitä. Guatemalaan päätyivät monet ajan espanjalaiset säveltäjät, ja kolonialismin absurdius tuskin voi pidemmälle mennä, jos ajattelee tämän ääriestetisoivan musiikkityylin etäisyyttä alkuperäiskansojen maailmaan. Alpha 640 (4 cd). Aleksandr Gretshaninov (1864–1956) oli ortodoksisen kirkkomusiikin keskeinen uudistaja, jonka kokoöinen vigilia op. Petit messe sollennellea kuullaan ja levytetään useimmin myöhemmässä orkesteriasussaan, mutta pianot ja harmoni suhteuttavat erilaiset ainekset oikeaan mittakaavaan. ANTTI HÄYRYNEN Literes Antonio Literes: Hengellisiä kantaatteja altolle. Sandrine Piaun johtama solistikvartetti tuo jälkimmäiseen osastoon tarpeellista glamouria, mutta Giulio Prandin johtama tulkinta ei silti kadota kodikasta perusvirettään. . . Arcana A 494. HARRI KUUSISAARI Rossini Gioacchino Rossini. ANTTI HÄYRYNEN Zacara da Teramo Zacara da Teramo: Enigma Fortuna (kootut teokset). . . . Latvialaislaulajien sointi on kamarikuoromaisen heleä ja ilmava. Petit messe solennelle. Vigilia on Gretshaninovin ainoa, mutta hän sävelsi myös neljä Johannes Krysostomoksen liturgiaa, katolisia messuja sekä Ekumeenisen messun orkesterin kanssa. 59 syntyi vuonna 1912, pari vuotta ennen Rahmaninovin tunnetumpaa teosta. Carlos Mena, kontratenori, ja Concerto 1700, joht. Musiikista kuvastuu 1800-luvun pariisilaissalonkeja inspiroinut hengellisyys, jonka Arcanan levytyksen periodisoittimet tavoittavat hienosti. Solistien ja kuudentoista laulajan kuoron lisäksi käytössä ovat teoksen alkuperäisversion soittimet periodimalleina: kaksi pianoa (Erard 1838, Pleyel 1855) sekä harmoni (Alexandre 1890). Rossinin ”pieni” juhlamessu kestää Arcanan hyvin täytetyllä levyllä 86’46’’, mutta olennaisempaa on käytetty pieni kokoonpano ja uusi nuottieditio. Musiikillisesti Zacaran pitkälle kehitelty moniäänisyys kuuluu Liput: la 8.5. Eri tavoin kirjoitetun nimensä vuoksi hänet on pystytty identifioimaan kunnolla vasta 2000-luvulla. Zacara palveli kolmea paavia kirjurina, laulajana ja säveltäjänä aikana, jolloin paaveja oli yhtä aikaa Avignonissa ja Roomassa. 1700. . Yli kaksi kertaa suuremman Holst Singersin levytyksessä (Hyperion) nousee esiin jyhkeä bassosointi ja slaavilainen mystiikka, joita latvialaisilta jää välillä kaipaamaan. Ondine ODE 1397-2. Ketterästi laulava Ghislieri-kuoro ei ole aivan laserinpuhdas instrumentti, mutta sekin tuntuu osaltaan sopivan konseptiin. ”Zacara” oli alun perin pilkkanimi, joka liittyi säveltäjän kehitysvammaan, hyljeraajaisuuteen eli fokomeliaan. Rossini sävelsi epäkirkollisen messunsa vanhoilla päivillään Pariisissa ja yhdisti musiikissa viattoman yksinkertaisuuden belcantoiseen oopperatyyliin. . La Fonte Musica, johtajana Michele Pasotti. Teosten käsikirjoitukset löytyivät Guatemalan katedraalin arkistoista. 1360–1416) Abruzzon Teramosta on tällainen tapaus. Neljässä hengellisessä kantaatissaan hän tulee hyvin lähelle aikansa napolilaista ja venetsialaista musiikkia, mutta italialaistyylistä huolimatta espanjalainen aromi säilyy. Concerto 1700 -yhtyeen soitosta kuuluu tutkimisen ja löytämisen ilo. Tiiviin otteen ansiosta teos kuulostaa lähes läpisävelletyltä, mutta lisää musiikkia noin 46 minuutin mittaiselle levylle olisi mahtunut
Teoksesta kasvaa levyn muistettavin kokonaisuus, eleginen tunnustus brittiläiselle renessanssipolyfonialle. Konsertossa orkesterille kaikilla orkesterin sektioilla on tilaisuutensa loistaa, ja ne tekevät sen yhtä paljon persoonallisuudellaan kuin taituruudellaan. . . Tauno Pylkkänen: Kullervon sotaanlähtö. Sibeliukselle Kalevala oli ”kokonaan musiikkia”, ja hänen laaja Machaut’n teoksia seuranneeseen ars novaan, ”uuteen taiteeseen”, sekä ars subtilioriin, ”hienovaraiseen taiteeseen”. La fonte musican levytyksessä teokset heräävät eloon vuosisataisesta Ruususen unestaan vitaaleina, persoonallisina ja houkuttelevina. Arvoituksellisesta onnesta (Enigma Fortuna) levykokonaisuus on saanut otsikkonsa, josta kuvastuu 1300ja 1400-lukujen vaihteen uudenlainen, maallinen, ailahteleva ja virtuoosinen elämäntunto. Energian tiivistyessä voimankoitoksiin yhteissointiin syttyy filharmonista eeppisyyttä. . ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Bartók Béla Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle, Konsertto orkesterille. BIS-2371. . Neljälle levylle mahtuu Zacaran koko elämäntyö, joka täydentää käsitystä myöhäiskeskiajan musiikista. Sinfonia Lahti, johtajana Dima Slobodeniouk. BR Klassik 900199 (2 cd). Hänen tulkinnassaan Vihan päivä iskee ripeissä tempoissa ja verenhimoisella 54 R ONDO C LASSIC 1|2022 CD ankaruudella, jota kukaan ei pysty väistämään. ANTTI HÄYRYNEN Klami ym. Vuosikymmenien varrella on kuultu kasapäin levytyksiä, joissa nämä teokset runtataan tehosteiseen Täältä pesee -tyyliin. Levyn avaa Edward Elgarin salonkihenkinen Sospiri, jota seuraa Benjamin Brittenin täysin erilainen, synkkiä sodan enteitä uhkuva Sinfonia da Requiem. Se käynnistyy mojovasti mutta tuntuu vähän kadottavan ajatustaan loppua kohden. Jessye Norman ja José Carreras ovat jopa parannus aiempaan. Helsingin kaupunginorkesteri, johtajana Susanna Mälkki. Molemmissa teoksissa tuntuu kuin musiikin päältä olisi poistettu jonkinlainen kalvo, ja monet yksityiskohdat pääsevät näissä esityksissä ensi kertaa oikeuksiinsa. Baijerin radion kuoro ja orkesteri ovat mukana valtavalla vimmalla, joka vetää syntisen kuulijan nöyräksi. Otsikolla ”Brittiläinen projekti” julkaistu levy kokoaa hieman eriparisen joukon englantilaissävellyksiä, jotka saavat raikkaat ja myötäelävät tulkinnat. Äänitys on pätevä mutta ei loistokas, ja pientä epätarkkuutta erottuu matkalla tuonpuoleiseen. Musiikin taustana olivat suuret mustan surman vuodet, Boccaccion Decamerone ja katolisen kirkon skismat, joihin Zacara otti teoksissaan kantaa. Tärkein kohdeyleisö on löytynyt Englannista, jossa hän on johtanut ja vuoden kuluttua jättää Birminghamin kaupunginorkesterin. Benjamin Britten: Sinfonia da Requiem. Susanna Mälkille ja Helsingin kaupunginorkesterille on kunniaksi, etteivät he ole ottaneet jälkimmäistä elementtiä levytyksensä lähtökohdaksi. Tämä on HKO:n ja Mälkin Bartók-levytysten tähänastinen huippu. Leevi Madetoja: Kullervo. Latvialainen mutta Salzburgiin asettunut Mirga Grazinyte-Tyla on ensimmäinen naiskapellimestari, jonka kanssa Deutsche Grammophon on tehnyt levytyssopimuksen. . Helsingin kaupunginorkesterin suorituskyky ei BIS:n sacd:llä kylläkään jätä mitään toivomisen varaa, mutta Mälkin näyttämisen halu keskittyy kokonaan Bartókin nerokkaaseen musiikkiin. City of Birmingham Symphony. ANTTI HÄYRYNEN Elgar Edward Elgar: Sospiri. Kalevalasta tuli jossain vaiheessa lähes välttämätön innoituksen lähde suomalaissäveltäjille, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. . Deutsche Grammophon 486 1547. Molemmissa teoksissa häilähtää sodan ja totalitarismin varjo, mutta se ei taannu Mälkin käsissä mukiloivaksi aggressiivisuudeksi vaan soi ennen kaikkea herkkänä traagisuutena. Kumpikin teos kohoaa päätöksessään vakuuttavaksi ja virtuoosiseksi, mutta mahtipontisuutta karttavaksi elämän ylistykseksi. CBSO:n soitto on kauttaaltaan esimerkillistä. Varhaisempi teos soi enemmän suggestiivisena ja arvoituksellisena kuin pahaenteisenä. Jean Sibelius: Lemminkäinen Tuonelassa (1897 versio). Norman ei ehkä ole luontainen Verdi-sopraano, ja Carreras voi kuulostaa välillä lähes yliempaattiselta, mutta soolot ja ensemblet löytävät suuresta freskosta oikean paikkansa niille kuuluvalla vokaalisella hehkeydellä. Verdin Requiemissa elämästä ja kuolemasta taistellaan loppuun saakka, eivätkä tuomiolla ole näyttämöhahmot, vaan kaikki kuolevaiset. . Christopher Palmerin sovittama Troilus ja Cressida -sarja pelastaa hienoimmat hetket William Waltonin huono-onnisesta oopperasta. BR Klassik julkaisee nyt maestron 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi livelevytyksen lokakuulta 1981. William Walton: Troilus ja Cressida -sarja. Orchestra, johtajana Mirga Grazinyte-Tyla. BIS-2378. Säveltäjä ei ollut väärässä sommitellessaan sielunmessusta oopperamaisen spektaakkelin, eikä Riccardo Muti ole harhateillä johtaessaan sen sellaisena. Zacara sävelsi maallista ja hengellistä musiikkia keskiajan taittuessa syksyynsä. Mälkin ja HKO:n tarkkuus on omaa luokkaansa. La fonte musica -yhtye höystää kokonaislevytystään rikkain soitinosuuksin yhtä hyvin hienosti kuvioiduissa Glorioissa ja Credoissa kuin Fortunan oikkuja ihmettelevissä maallisissa lauluissa. Samalla Enno Mäemetsin äänitys tavoittaa epätavallisen soitinnuksen ja kahden jousiston layoutin kaikessa rikkaudessaan. Jessye Norman, sopraano, Agnes Baltsa, mezzosopraano, José Carreras, tenori, Jevgeni Nesterenko, basso, Baijerin radion kuoro ja sinfoniaorkesteri, johtajana Riccardo Muti. Bartókin Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle (1936) ja Konsertto orkesterille (1943) ovat 1900-luvun musiikin vankimpia klassikoita ja tunnettuja orkesterin suorituskyvyn mittareita. Mutin studiolevytys (Emi 1978) on lajinsa klassikko, ja sitä seurasivat konserttitaltioinnit La Scalan (1987) ja Chicagon sinfonikkojen (2009) kanssa. . Tempojen ja rytmien takaa paistaa kansanmusiikin juurevuus. Agnes Baltsa ja Jevgeni Nesterenko olivat mukana jo studiossa, ja he kuulostavat yhtä vakuuttavilta tässä. Uuno Klami: Kalevala-sarja. Dramaattisen pauhun jälkeen palataan alun henkistyneeseen jousisointiin Frank Bridgen Tallis -muunnelmissa. ANTTI HÄYRYNEN Verdi Giuseppe Verdi: Requiem. Ralph Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta
ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 1|2022 55 CD | Sibelius Jean Sibelius: Luonnotar, Tapiola, Pelléas ja Mélisande -sarja, Rakastava, Kevätlaulu. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Olli Mustonen, piano Palmgren – Saint-Saëns – Debussy. Chandos CHSA 5217. Lise Davidsen, sopraano, Bergenin filharmoninen orkesteri, johtajana Edward Gardner. Lauluissa ja lumikuvissa Yeree Suhin sopraanosta tulee pianon maalaamissa taustoissa liekehtivä värien kimppu. . pe / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Christoffer Sundqvist, klarinetti Stravinsky – Fagerlund – Sibelius Tabula rasa 3.2. Sibelius tunsi Kalevalansa, ja tarttuessaan Luonnottaressa eepoksen syntymyyttiin hän kiersi kaukaa mahtipontiset luomisfreskot. Siellä scherzoaiheiden menninkäiset hyppelevät kuin vitamiiniporeiden innostamina, ja myrsky pyyhkäisee näyttävästi metsäisen mystiikan läpi. Laajimmat teokset ovat persoonallisesti konsertoivia. Tyhjässä avaruudessa ja orkesterin maalaamalla meren selällä liihottava sopraanosoolo on sekä tekstinettä äänenhallinnan kannalta vaativa, Aino Acktélle ammoin räätälöity näytös. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Henri Sigfridsson Solisti Sirja Nironen, sello Pärt – Elgar – Dvo?ák Montmartren kulmilta 10.2. Siitä tulee Sinfonia Lahden ja Dima Slobodenioukin kokoelman vetonaula. Molemmat kurottavat ilmaisunsa äärirajoille, joka tiivistyy räjähteleväksi energiaksi. Rakastava-sarjan jousiversiossa on pohjoisen kesäyön hämyä, mutta Kantelettaren eroottinen lataus jää vähän vaimeaksi. Kapellimestarina hän seurasi Susanna Mälkkiä Ensemble Intercontemporainin johtajana ja toteuttaa heidän kanssaan tuplalevyllisen teoksiaan. Pintscherin teoksista ja niiden esityksistä välittyy ylellinen viimeistely, hienostunut käsityö, jossa mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Viisikymppinen Matthias Pintscher on saksalaisen nykymusiikin johtavia nimiä, jota on kuultu usein Suomessakin. ”Haluan kutsua yleisön teoksiini – niin kuin veisin heidät taidenäyttelyyn ja jättäisin siellä omaan rauhaansa omaksumaan ja vastaamaan kokemaansa”, kertoo Pintscher. ANTTI HÄYRYNEN Pintscher Matthias Pintscher: Nemeton, Mar’eh, Verzeichnete Spur, Nur, Beyond, Lieder und Schneebilder, Sonic eclipse. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa José María Moreno Solisti Petri Kumela, kitara Rodrigo – Mendelssohn Saimaa Sinfonietta Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa 28.1. . ANTTI HÄYRYNEN Sibelius Jean Sibelius: Sinfoniat nro 2, 4 ja 5, Kom nu hit död, Demanten på marssnön, Illalle. SWR Classic SWR 19105cd (2 cd). . Myös Madetojan sinfoninen runo saa nasevan toteutuksen, josta löytyy enemmän yksityiskohtia kuin aiemmista levytyksistä. Norjalaissopraano Lise Davidsenin täyteläinen ääni kuroo vaivatta yhteen laajan ambituksen ja dynaamisen asteikon, mutta kohtuullisesta suomen ääntämyksestä huolimatta tekstin tulkinta jää ulkokehälle. Kalevala-sävellystensä tuotanto sai monet säveltäjät karttamaan aihepiiriä. Verzeichnete Spurissa kuulijasta tulee matalien jousien ja elektroniikan jättämien merkkien jäljittäjä. . Ensimmäisessä ja kolmannessa osassa soolosoitin on trumpetti ja toisessa käyrätorvi. Viulukonsertto Mar’eh viittaa juutalaiseen perinteeseen, mutta tutkii yhtenäisen melodisen kaarroksen suhdetta läpikuultavaan ja moniväriseen orkesteriin. Edward Gardner bergeniläisineenkään ei tunnu suunnistavan Luonnottaren alkumaisemassa yhtä varmasti kuin Tapiolan korvessa. Hieno äänitys tekee oikeutta komealle yhteissoitolle. Sinfonia Lahti ja Slobodeniouk löytävät Klamin teokseen tuoreita kosketuksia ja tavoittavat herkästi Terhenniemen väreilevän kesätunnelman, Lemminkäisen kehtolaulun folkloristisen koruttomuuden sekä Sammon taonnan optimismin ilman kalisevaa mahtipontisuutta. Hupaisalta kuulostaa Maan synnyn modernistisen myllerryksen vaihtuminen Kevään oraan viihteellisiin harmonioihin. Tauno Pylkkäsen Kullervon sotaanlähtö (1942) huokuu jatkosodan alussa kotirintamalla syntynyttä voitonuhoa, joka nyt tuntuu vähän nuutuneelta. Victor Hanna, lyömäsoittimet, Diego Tosi, viulu, Nicolas Grosse, kontrabasso, Dimitri Vassilakis, piano, Sophie Cherrier, huilu, Yeree Suh, sopraano, Clement Saunier, trumpetti, Jean-Christophe Vervoitte, käyrätorvi, Ensemble Intercontemporain, johtajana Matthias Pintscher. Kim Borg, basso, Südwestfunk Orchester Baden-Baden, johtajana Hans Rosbaud. Madetojan Tshaikovski-vaikutteinen Kullervo syntyi 1913 Sibeliuksen vedettyä oman Kullervonsa pois julkisuudesta, kun taas Klamin Kalevala-sarja tähtäsi aihepiirin modernisointiin. Koussevitskyn, TosKevät 2022 www.lprorkesteri.fi Espanjan puutarhoista 20.1. Hänen esteettisesti hiotut ja soittimellisesti palkitsevat sävellyksensä tuntuvatkin näyttelyesineiltä. Sibeliuksen Lemminkäisestä Tuonelassa on levytetty varhainen 1897 versio, joka on laajempi ja vielä rosoisempi kuin lopullinen. 2018 valmistunut pianokonsertto Nur on kokoelman tuorein teos, harkittujen sointivärien ja pakenevan kauneuden näytös. Kolmiosaisessa Sonic eclipsessä valon peittyminen ja paljastuminen on saanut inspiraationsa tähtitieteellisestä ilmiöstä. Ei ole vaikea arvata, että kalevalaisen maailmansynnyn ohella kyse on itsenäisen Suomen kasvusta kaoottisesta sisällissodasta 1930-luvun nousukaudelle. Pelléas ja Mélisande -sarjan erikoisuutena Davidsen laulaa balladin Kolmesta sokeasta sisaresta. . Historiallisia Sibelius-äänitteitä on viime aikoina julkaistu tiuhaan. Lyömäsoittimille sävelletyssä Nemetonissa on kilisevää hilpeyttä, ja soolohuilun Beyond seurustelee Anselm Kieferin Salzburgissa sijaitsevan installaation kanssa. . Alpha 769 (2 cd)
Konsertin ohjelmassa Ester Mäen ja Minna Leinosen teoksia. Nyt sen soittaa Noriko Ogawa. Sharon Bezaly on solistina sisäistänyt herkän ja katkeran kontekstin. BIS-2409. Kovin pastoraaliselta yli 40-minuuttinen sonaatti ei kuulosta. . 28/25 € Olli Mustonen soittaa kolme Ludwig van Beethovenin sonaattia: Es-duuri op. 1969) Peter Parkerin (2004) leikkaavissa linjoissa, arpeggioissa ja nuottitoistoissa voi aavistella hämmästyttävän Hämähäkkimiehen liikettä. Viidennessä sinfoniassa on persoonalliset kosketuksensa, mutta myös huipentumia heikentävää ylimalkaisuutta. . Liput alk. Ahosellakin tuntuu taiturinumerossa olevan supervoimia käytössään, vaikkei musiikki ylläkään esikuvansa sankaritekoihin. Salaperäinen taikahuilu Ma, Ti, Ke 7.-9.2.2022 klo 18. Suomalaisia lauluja Ti 19.4.2022 klo 19. Liput alk. 7, G-duuri op.31/1 ja c-molli op. Charles Ivesin pianosävellyksistä muistetaan parhaiten ”Uuden Englannin” älymystöä peilaava Concord-sonaatti, jonka Joonas Ahonen on levyttänyt aiemmin. Gilbert Varga ja José Serebrier. 30/27 € Seppo Hovin seurassa Angelika Klas ja Hannu Lehtonen tulkitsevat tangon, operetin, jazzin ja ikivihreiden tunnetuimpia sävelmiä. Nykyaikaiset Sibelius-tulkinnat ovat tiedon ja ymmärryksen kasvaessa vakiintuneet melko yhtenäisille linjoille, mutta 1950-luvulla tilanne oli toinen ja tulkintalinjoja oli monia. ANTTI HÄYRYNEN KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala p. Karajan ja Philharmonia-orkesteri tai Ormandy ja philadelphialaiset levyttivät sinfonioita kohtalaisen suvereenein ottein, mutta Rosbaudin soittajat tuntuvat toisinaan liikkuvan kuin kuun maisemissa. 040 773 0148 | info@kangasala-talo.fi Klassisia tarinoita Kangasala-talossa keväällä 2022 Olli Mustonen Ti 18.1.2022 klo 19. Puhallinorkesteri Mansetti: Bremenin soittoniekat Ke 2.2.2022 klo 18. . Liput 20/10 € PMOpen Sinfoniaorkesterissa kohtaavat kokeneet musiikkipedagogit, nuoret ammattiopiskelijat sekä opiston nykyiset ja entiset oppilaat. Mansetin soittoniekkoja johtaa Soila Takanen, tarinankertojina Katriina Hokkanen ja Laura Luoma. Moderniin musiikkiin erikoistunut Rosbaud saa paljon irti neljännestä sinfoniasta, jonka tulkinta on umpimielisessä salaperäisyydessään kutsuva. Teoksessa December Chrysanthemus säveltäjä muistaa nuorena kuollutta tytärtään. HARRI KUUSISAARI KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Ives Charles Ives: Pianosonaatti nro 1, Three-Page Sonata. The Song of Sorrow and Gratification taas heijastaa buddhalaismunkki Li Shutongin tekstien alistunutta melankoliaa, johon kypsä-ääninen baritoni Shenyang tuo myös raukean nautinnon sävyjä. Liput alk. PMO:n soittajien ja Kangasalan Pikkuteatterin näyttelijöiden yhteisproduktio. Liput alk. 20/10 € Musiikkinäytelmä vie katsojan Mozartin kasvutarinaan ja musiikin alkujuurille. 12 € Valloittava musiikkisatu. Vuosina 1955–61 monoäänitettyjä sinfonioita kuunnellessa palaa mieleen, miten uutta Sibeliuksen musiikki vielä oli. Joonas Ahonen, piano. Optimistisessa glamourissa on annos Hollywoodia, mutta ei ilman substanssia. Vuonna 1905 valmistuneen lyhyen Kolmen sivun sonaatin Ives kertoi säveltäneensä ”lähinnä pilaksi ärsyttääkseni aitioissa istuvia arkajalkoja ja läimiäkseni heidän pehmeitä korviaan!” Ahosen suvereeni tulkinta on oiva johdatus Ivesin äkkiväärään taiteeseen. 18/15/8 € Suomalaisista saksofonitaitureista koostuva energinen ja monipuolinen saksofonikvartetti esittää György Ligetin, Claude Debussyn ja Modest Mussorgskyn musiikkia. . 56 R ONDO C LASSIC 1|2022 CD caninin, Fougstedtin, Hannikaisen ja Jalaksen tallenteita on julkaistu erikoistuneilla levymerkeillä, vaikka Suomeen niitä on yltänyt valitettavan vähän. PMOpen Sinfonia: Kohtaamisia To 27.1.2022 klo 18:30. Hans Rosbaud levytti Berliinin filharmonikkojen kanssa DG:lle valikoiman pienempiä orkesteriteoksia, mutta näissä monoäänityksissä orkesterina on hänen vakituinen kumppaninsa, Lounais-Saksan radio-orkesteri Baden-Badenista. Katso koko päivittyvä ohjelmisto kangasala-talo.fi. Tuplalevyn alkajaisiksi kuullaan maistiaisiksi kolme Sibeliuksen orkesterilaulua Kim Borgin verevinä tulkintoina. Bernhard Gander: Peter Parker. Bernard Ganderin (s. Enemmän on kyse tajunnanvirtaisesta elämänkokemuksesta, johon ivesiläiseen tapaan on upotettu hengellisiä ja patrioottisia sävelmiä, 1900-luvun alun ragtimeja ja muuta yhteistä amerikkalaisuutta. Liput alk. David Munk-Nielsen: Ravel, Chopin Ti 8.3.2022 klo 19. Maurice Ravelin ja Frédéric Chopinin musiikkia. José Serebrier on ollut Ye’n musiikin lähettiläs jo pitkään, ja skottiorkestereineen hän tarjoaa jälleen paneutuneita tulkintoja. Liput alk. ANTTI HÄYRYNEN Ye Xiaogang Ye: Winter, The Song of Sorrow and Gratification, December Chrysanthemus, The Brilliance of Western Liang, Starry Sky. BIS 2113. 111. Näkemystä ja visioita ei puutu: toisen sinfonian avausosa on hidas, mutta jännittävästi odottava, finaali riuska ja määrätietoinen. Kun Ilta Tummentuu Su 3.4.2022 klo 15. Vuosikymmeniä valmisteltu ja vasta 1949 kantaesitetty ensimmäinen pianosonaatti on huomattavasti harvinaisempi ja ainakin säveltäjän kuvauksen perusteella maanläheisempi näkymä samoihin seutuihin: ”Vaikutelmia, muistoja ja kuvajaisia Connecticutin maanviljelijöistä”. . Sitä symboloi soolohuilun krysanteemi, joka kuolee ensimmäisen lumipeitteen saapuessa. Liput alk. Ahonen rakentaa monsterisonaatista vaikuttavan kokonaisuuden taltuttamatta sen pelotonta pioneerihenkeä, mutta puhaltamalla virtuoosisuudellaan elävän hengen häikäilemättömästi vaihtuviin kohtauksiin. 1955) on Kiinan taidemusiikin konkareita, jota ei voi asettaa millään tavalla ”kiinalaisuuden” muottiin. 18/15/8 € Suomalaisuuden syvintä olemusta etsimässä Toivo Kuula -laulukilpailun elokuussa 2021 voittanut sopraano Minna-Leena Lahti ja pianisti Markus Vaara. Xiaogang Ye (s. Maria Ylipää: PIAZZOLLA! – TANGO NUEVO Pe 8.4.2022 klo 19. 32/29 € Valovoimainen Maria Ylipää maamme nimekkäimpien musiikin moniottelijoiden seurassa tarjoten taiturimaisia, intohimoisia ja sielukkaita tulkintoja Piazzollan rakastetuimmista sävellyksistä. Liput alk. Shenyang, baritoni, Sharon Bezaly, huilu, Wei Lu, viulu, Noriko Ogawa, piano, Royal Scottish National Orchestra, joht. 18/15/8 € Tampereen pianokilpailun syksyllä 2021 voittanut tanskalainen David Munk-Nielsen tulkitsee mm. Useat aiheet toki viittaavat sikäläiseen kulttuuriin, mutta musiikin tyylissä hän vetää omaa linjaansa, jolle antavat suuntaa orkestraation herkkä väriaisti ja pentatonisen melodiikan puhuttelevuus. Populaareimmillaan säveltäjää taas edustaa Starry Night, joka soi Pekingin kesäolympialaisten avajaisissa Lang Langin toimiessa pianosolistina. Varhaisinta Yen tuotantoa on viulukonsertto The Brilliance of Western Liang, jossa hän käyttää Tang-dynastian aikaista sävelmateriaalia, ja Wei Lun sooloviulu vetää kukkeasti tarinaa muinaisen valtakunnan loistosta. Vakavinta Ye’ta edustaa orkesteriteos Winter, jossa fagotti ja muut matalat puhaltimet maalaavat kolkoin sävyin talven tilaa. Saksofonikvartetti Aava: Näyttelykuvia Su 27.3.2022 klo 16
Hindemith rinnastaa 1520-luvun talonpoikaiskapinan oopperan syntyaikaan 1930-lukuun, jolloin Hitlerin varjo alkoi tuntua myös säveltäjän elämässä. Vikingur Olafsson, piano DG. . Valtaosa sävellyksistä syntyi 1800ja 1900-lukujen vaihteessa, ja tyyli oli kosmopoliittisesti kansallisromanttinen. Janne Oksanen, Risto-Matti Marin, piano. Bachin Rondo d on täynnä jännittäviä harmonioita, yllätyksellisiä taukoja ja spurtteja. Mukana on myös pari opintojen yhteydessä syntynyttä fuugaa sekä kolme Järnefeltin Eva-tyttären (1901–1995) pianosävellystä. Mozart: Rondo F, Fantasia d, Rondo d, Kleine gigue G, Pianosonaatit nro 14 ja 16, Adagio Es, Adagio B, Ave verum corpus, Galuppi: Andante spirituoso, Cimarosa: sonaatit no 42 ha 45, C. Bertrand de Billy. E. klo 19 Promenadisali OLARI ELTS kapellimestari JOZSEF BALOG piano Sibelius Strauss Mendelssohn salut d’amour To 27.1. W. P. Armas Järnefelt (1869–1958) teki pitkän uran säveltäjänä ja kapellimestarina, jälkimmäisen viedessä lopulta pidemmän korren. ANTTI HÄYRYNEN Mozart ym. Piano oli Järnefeltin oma soitin, ja hän oli Busonin oppilas, joten edellytyksiä merkittäviin saavutuksiin lajin parissa oli. klo 19 Promenadisali MICHAEL MACIASZCZYK kapellimestari & viulu Karlowicz Kreisler Elgar Massenet Monti Prokofjev muumiooppera Promenadisali Ke 19.1. Johan Engelsin luoma lavastus keskittyy koko lavan täyttävään, jättimäiseen Kristus-patsaaseen, joka muuttaa esityksen kuluessa asentoaan. Musiikin kontrapunkti ja miehinen, väkivallan kyllästämä asetelma – muutama naissolisti jää täysin valtakamppailun jalkoihin – tekee oopperasta raskasta kuunneltavaa, mutta Keith Warnerin realistinen ohjaus onnistuu pitämään jännitteen yllä. . Tämä on perinteen puolustuspuhetta aikana, jolloin duuri-molli-tonaliteetin perustat olivat halkeilemassa. klo 19 på svenska To 20.1. on täynnä sosiaalista eetosta ja julmaa historiallista kuvaelmaa, jotka saavat musiikissa käsityöläisen asun. Kurt Streit, Wolfgang Koch, Franz Grundheber, Manuela Uhl ym. E. Kaksi Cimarosan sonaattia soivat kuin unten mailla, ja samoin Galuppin Larghetto ja Mozartin Fantasia d, kaksi Adagiota (toinen sovitus g-molli-jousikvartetosta) ja Ave verum corpus -sovitus. klo 19 Promenadisali TIBOR BOGÁNYI kapellimestari TUIJA KNIHTILÄ mezzosopraano HANNU NIEMELÄ baritoni Bartók: Herttua Siniparran linna burleske To 3.2. Hindemith suhtautuu siihen vailla utopioita: Mathis myöntyy siihen, että hän ei voi auttaa talonpoikia taiteellaan ja jättää lopussa hyvästit pensseleilleen. C. Onneksi Mozartin Rondossa F ja pianosonaateissa nro 14 ja 16 saadaan nauttia luonnollisen musikaalisesta ja helmeilevästä soitosta. Lavaohjaus Keith Warner (Theater an der Wien, 2012). 4 ja noin yhdeksänminuuttinen teema muunnelmineen. Levykannessa pianisti pitelee isoa sulkaa ja sen mukaisesti viljelee höyhenenkeveää sointia ja äärihitaita tempoja. Tunnetuimmat näytteet ovat sovitukset Praeludiumista nelikätisesti sekä Kehtolaulusta, jonka Järnefelt tallensi itsekin pianolla. Bach: siniparran linna To 10.2. . . Wagner-baritoni Wolfgang Koch panee itsensä likoon täysillä Mathisin luomisen tuskaan ja maniaan, ja Bertrand de Billy nostattaa Wienin sinfonikoista ja Slovakian filharmonisesta kuorosta jyhkeitä tehoja. . Haydnin b-molli-sonaatista sen sijaan puuttuu ripaus huumoria. klo 19 suomeksi ohjaus VILLE SAUKKONEN KAAPO IJAS kapellimestari Rooleissa mm.: JOEL BONSDORFF (Muumipeikko) REETTA HAAVISTO (Niiskuneiti) MARGIT WESTERLUND (Muumimamma) NIKLAS SPÅNGBERG (Muumipappa) Yhteistyössä Pori Sinfonietta & Satakunnan Musiikkijuhlat____ PORI.FI/SINFONIETTA LIPUT KEVÄTKAUDEN KONSERTTEIHIN. Päähenkilö Mathis eli maalari Mathias Grünewald maalaa alussa Isenheimin alttaritaulua. Naxos. Janne Oksanen on ansiokkaasti koonnut yhdelle levylle Järnefeltin kaikki pianoteokset, joista laajimmat kokonaisuudet ovat kolmiosainen pianosarja op. Kiinnostava yllätys on Lapsuuden ajoilta, nelikätinen sovitus Järnefeltin Suomalaisesta rapsodiasta, jossa toisena pianistina soittaa Oksasen opettaja, Risto-Matti Marin. Slovakian filharmoninen kuoro ja Wienin sinfonikot, joht. Hindemith jäsentelee tapahtumat barokin sävellysmuotojen kuten chaconnen ja concerto grosson avulla. HARRI KUUSISAARI DVD Hindemith Paul Hindemith: Matis der Maler. Sovitukset suosituista mieskuorolauluista tai vaikkapa Porilaisten marssista solahtavat samaan kategoriaan salonkimaisten valssien kanssa, kaikki viihdyttäviä miniatyyrejä. Hindemithin Mathis der Maler R ONDO C LASSIC 1|2022 57 CD DVD Järnefelt Armas Järnefelt: Kootut pianoteokset. Tuoda rauhaa ihmisten sieluun. Mukana on modaalisia sävelkulkuja ja lainauksia Altdeutsches Liederbuch -laulukirjasta. P. Alba ABCD 506. . Taiteilijan rooli yhteiskunnassa nousee oopperan pääteemaksi: voiko hän olla riippumaton politiikasta. A. Uudella, Mozartin ja hänen aikalaistensa musiikkia esittävällä koosteella kuullaan parhaimmillaan todella vivahteikasta soittoa, mutta niiden ympärille hän on vuorannut hitaiden pikkukappaleiden pumpulikerroksen, joka kummastuttaa. 47 b. No joo, mutta minusta se vaikuttaa laskelmoinnilta. Vikingur Olafsson on viime aikoina tehnyt niin nappiin osuneita levyjä, että tuli jo mieleen, voiko sama tahti enää jatkua. HARRI KUUSISAARI Rondo d, Haydn: sonaatti no. Mikä tällaisen adagio-kuurin tarkoitus on
suomessa soi 58 R ONDO C LASSIC 1|2022 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Pe 21.1. Orkesterin nettokustannukset jäävät muutosten jälkeen vuositasolla alle 500 000 euroon. Sophie Dervaux, fagotti. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI La 1.1. MIKKELIN KAUPUNGINHALLITUS totesi kokouksessa 7. Valtionosuus kasvaa 80 000 eurolla vuonna 2022. Hillborg: Through Lost Landscapes, Schumann: viulukonsertto, Musorgski: Näyttelykuvia. Manfred Honeck, joht. Su 30.1. Orkesterin jatkolle antoi sinetin valtuusto 13.12. Nuno Coelho, joht. Musiikkitalossa. Helena Juntunen, sopraano. Aki Yli-Salomäki: Helpottaa jo viululle ja kitaralle, Haydn: Jousikvartetto f, Ruders: Schrödinger´s Cat viululle ja kitaralle, Beethoven: Serenadi D. Nathalie Stutzmann, joht. Klaus Mäkelä, joht. To 6.1. Kannelmäen kirkossa. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa. Tulotavoite luo nostopaineita lippujen hintoihin, ja omaa varainhankintaa pitää kehittää”, intendentti Jaakko Antila kertoo. Wennäkoski: Soie, huilukonsertto, Bruckner: Sinfonia nro 5 B. Stradella: La forza delle stelle, Corellin soitinmusiikkia. Ke 12.1. Susanna Mälkki, joht. Christoph Altstaedt, joht. Ritarihuoneella. Orkesterissa ja sen lähipiirissä tehtiin lujasti töitä, jotta lakkautusuhka väistyisi. Ke 19.1. Ville Matvejeff, joht. Bartók: Pianokonsertto nro 3, Bruckner: Sinfonia nro 7. Mikkelin orkesteri selvisi lopetusaikeista, mutta toimintaa täytyy supistaa. joulukuuta YT-neuvottelujen päättyneen Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. Heini Kärkkäinen, piano, Elina Vähälä, viulu. Wagner: Siegfried-idylli, Wagner: Wesendonck-laulut, Damström: Infirmus, Schubert: Jousikvartetto d. Leo McFall, joht. Mikkelin musiikinystäväin yhdistys. Olga Heikkilä, sopraano. Tabita Berglund, joht. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa. Santtu-Matias Rouvali, joht. Francesco Piemontesi, piano. Schumann: Al”Orkesterin toimintakuluihin on tehty kohtalainen leikkaus samalla kun tulotavoitetta nostettiin huomattavasti. Dvo?ák: Othello, alkusoitto, Lutos?awski: Sellokonsertto, Miroslav Srnka: Tak klid, Strauss: Ruusuritari, sarja. Säästötavoitteet ovat kuitenkin kovat, sillä orkesterilta vaaditaan nettosäästöjä 200 000 euron verran. Narek Hakhnazaryan, sello. Pe 14.1. Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa, Yle Radio 1:ssä ja Teemalla. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Ti 18.1. Brahms: Ein deutsches Requiem. Mozart – Kraus – Crusell. Kun uhka tuli ilmi, intendentti oli heti yhteydessä kaikkiin valtuustoryhmiin. Jukka-Pekka Saraste, joht. Pe 21.1. Pe 21.1. Aleksandr Melnikov, piano. Joe Hisaishi, joht. Kamarimusiikkia. Leikkaus tarkoittaa jatkossa hieman suppeampaa tarjontaa. Neuvotteluissa löydettiin vaihtoehtoja toimintojen lakkauttamiselle sekä irtisanomisille, osa-aikaistamiselle ja lomautuksille. MATTI TUOMISTO. Ke 26.1. Giuseppina Bridelli, mezzosopraano, Kajsa Dahlbäck, sopraano, Hugo Hymas, tenori, A rttu Kataja, baritoni. Pe 14.1. Joe Hisaishi: Spirited Away Suite, The East Land Symphony, DA-MASHI-E. Elisabeth Watts & Leon Kosavic, laulu. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa. Nämä tulisi saavuttaa lähinnä lisäämällä ulkoista rahoitusta. Myös Suosio ry puheenjohtajansa Erkki Liikasen johdolla vaikutti lopputulokseen. Gaydn: Autio saari, ooppera. Auerbach: Icarus, Rahmaninov: Paganini-rapsodia, Lutos?awski: Konsertto orkesterille. Pe 14.1. Kaisa Kortelainen, huilu. Frank Peter Zimmermann, viulu. Myriam Arbouz, sopraano, Kajsa Dahlbäck, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Mats Lillhannus, tenori, George Parris, basso. Vikingur Ólafsson, piano. Pe 7.1. mikkelin orkesterin toiminta saa jatkua Pe 28.1. . Su 23.1. Bruckner: Sinfonia nro 7. Aapo Häkkinen, joht. Taustatukea antoi mm. Zinovjev: Pianokonsertto (ke), Mahler: Sinfonia nro 9 D. Bach: Fuuga a 6 voci, Gubaidulina: Fagottikonsertto, Honegger: Sinfonia nro 4 A
Teatteritalossa. Olli Mustonen, joht. John Storgårds, joht. Håvard Gimse, piano. To 13.1. Seinäjoki-salissa. Nathanaël Iselin, joht. Tshaikovski: Voyevoda, Nielsen: Huilukonsertto, Sibelius: Nocturne op. Mozart. Abel Puustinen, viulu. Dalia Stasevska, joht. Kirill Kozlovski, piano Essi Höglund, viulu, Sirja Nironen, sello 29.3. Pe 28.2. To 20.1. klo 19, Lappeenranta-sali. 62a, Stravinsky: Pulcinella-sarja, Strauss: Porvari aatelismiehenä -sarja. Andreas Brantelid, sello. Petri Kumela, kitara. ja cembalo. Karlowicz – Kreisler – Elgar – Massenet – Monti – Prokofjev. To 27.1. Bach – Stravinsky – Schwertsik – Gruber – Haydn. Nikita Boriso-Glebsky, viulu. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 20.9. KYMI SINFONIETTA Ke 19.1. Andreas Helling, sello, Anni Collan, piano 5.4. Jonathan Leibovic, klarinetti. Eeva Rysä, sello, Jouko Laivuori, piano 8.3. OULU SINFONIA To 13.1. Korundissa ja Pe 14.1. Nome-jousikvartetti 15.2. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa. Weber: Concertino klarinetille, Schubert: Sinfonia nro 6, Busoni: Concertino klarinetille, Schubert: (sov. Christoffer Sundqvist, klarinetti. Snellman-salissa. Turku Ensemble 8.2. Mm. ja viulu. Elgar Cockaigne: Overture, Sibelius: Viulukonsertto, Vaughan Williams: Sinfonia nro 2. Y. Eivind Aadland, joht. Elina Mustonen, joht. To 20.1. & viulu. . Zarzuela-numeroja KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 6.1. Tabita Berglund, joht. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 19.1. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa. 51 nro 3, Rimski-Korsakov: Seherazade. Elokuvamusiikkia. Pasi Eerikäinen, viulu, Antti Vahtola, piano 22.3. To 27.1. Turku Ensemble 3.5. Janne Thomsen, huilu. Korundissa ja Pe 28.1. Risto Lauriala, piano 26.4. Jani Lehtonen, viulu, Jani Aarrevaara, piano 1.3. Kaapo Ijas, joht. To 27.1. Michael Maciaszczyk, joht. Kuusisto: Muumiooppera. To 27.1. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut – Finaali. Brahms: Traaginen alkusoitto, Britten: Viulukonsertto, Tshaikovski: Sinfonia nro 6. Igor Stravinsky: Dumbarton Oaks, Sebastian Fagerlund: Klarinettikonsertto, Jean Sibelius: Cassazione op. Wagner: Alkusoitto ja Isolden lemmenkuolo oopperasta Tristan ja Isolde, Mjaskovski: Sellokonsertto c, Bartók: Konsertto orkesterille. Malin Broman, joht. Clemens Schuldt, joht. Sampsa Heiniö, baritoni, Ella Kinnunen, sopraano, Laura Lehtonen ja Kalla Ruokokoski, piano 12.4. Mm. Sibelius: Belsazarin pidot -orkesterisarja, Sibelius: Canzonetta op. To 6.1. klo 19 Sodankylän valtuustosalissa. Olari Elts, joht. Håkan Hardenberger, johtaja ja trumpetti. Yoel Gamzou, joht. TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI La 15.2. Juha-Pekka Vikman, viulu, Li Qi, viulu Virittäydy alkavaan kevääseen 2022 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu-pro/. Ke 19.1. Ophelia-duo 15.3. To 20.1. Grégoire Pont, animaattori. Joel Bonsdorff, Reetta Haavisto, Margit Westerlund, Niklas Spångberg. klo 19 Kuusankoskitalossa. Musiikkikeskuksessa. Reich: Clapping Music, Pärt: Tabula Rasa, osa 1, Damström: ICE, Thorvaldsdottir: In the Light of Air, osa 3 Existence, Jóhannsson: A Song for Europa, Tarrodi: Birds of Paradise, Porra: Cabins & Hideouts, osa 9: Ukkonen, Vivaldi: Vuodenajat Max Richterin uudelleen säveltämänä. Erkki Lasonpalo, joht. 6, Igor Stravinsky: Pulcinella-sarja. José María Moreno, joht. Linkola: Minnan taivas -ooppera, ensi-ilta. Antti Tikkanen, viulu. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa. Gamzou) Fantasia C. klo 19, Mikaeli ja Pe 28.1. Weber: Klarinettikvintetto B, Verdi: Jousikvartetto e, Bottesini: Duo concertante Bellinin Puritaanit -oopperan teemoista. Rumon Gamba, joht. Sara Hakaste, oboe. Kaarlelan kirkossa. Pe 28.1. LAPIN KAMARIORKESTERI To 13.1. Ohjaus Ville Saukkonen. Johanna Isokoski, sopraano. R ONDO C LASSIC 1|2022 kusoitto oopperasta Genoveva, Mendelssohn: Konsertto viululle, pianolle ja jousiorkesterille d, Mendelssohn: Meren tyven ja onnellinen matka -konserttialkusoitto, Mayer: Sinfonia nro 1. Strauss: Preludi oopperasta Capriccio, Mozart: Pianokonsertto nro 23 A, Grieg: Lyyrinen sarja orkesterille, Strauss: Sarja oopperasta Ruusuritari. Heli Haapala, huilu. Kotkan konserttitalossa ja To 20.1. klo 19 Hetan kirkossa. Jonathan Biss, piano. Leticia Moreno viulu. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Su 30.1. WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KONSERTTISARJA Kevät 2022 Konsertit tiistai-iltaisin klo 19.00 Ovet avataan klo 18.30 Vapaa pääsy, ilmainen käsiohjelma #turkutekeehyvää Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku Järjestäjä: Turun kaupunginkirjasto ja Museokeskus 1.2. Rodrigo – Mendelssohn. Madetojan salissa. Ravel: Ma mère L’Oye (Hanhiemo), Ravel: Le Tombeau de Couperin (Couperinin hauta). Rauno Tikkanen, joht. LAPPEENRANNAN JA MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERIT SAIMAA SINFONIETTA To 27.1. Erkki Lasonpalo, joht
Molemmat nyökyttelivät, että kyllä vain. Mutta sen taustalla voidaan nähdä myös polttava kysymys musiikkikasvatuksen saavutettavuudesta. r Kuvis.... Viidennet valtakunnalliset musiikkikasvatuspäivät Tampereella pureutuivat ajankohtaisiin peruskysymyksiin. Musiikkioppilaitosten oppilaiden esitykset elävöittivät päivien ohjelmaa eri kohdissa, ja lauantaina yleisöpäivänä Tampere-talo täyttyi nuorten musikanttien esityksistä. 60 R ONDO C LASSIC 1|2022 & mestari kisälli musiikki kuuluu kaikille Miten musiikinopetuksen saavutettavuutta tulisi parantaa ja alan verkostoitumista kehittää. Sitä kysyi Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio presidentti Tarja Haloselta ja muusikko Iiro Rantalalta Mukaan! -musiikkikasvatuspäivillä Tampereella marraskuussa. Aamupäiväseminaareissa kuultiin asiantuntijoiden esitelmiä musiikkikasvatuksen ajankohtaisista aiheista. Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI | Kuvat: VILLE HAUTAKANGAS Nuoret musikantit toivat musiikkikasvatuspäivillä yhdessä musisoimisen ilon. Puhujista kuuluisin, presidentti TARJA HALONEN nosti esiin aikuisten mahdollisuudet musiikin harrastamiseen. Sopisiko iskulause tästä lähtien musiikkikasvatuksen motoksi. Iltapäivisin oli musiikkioppilaitoskentän hanke-esittelyjä, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja. OHKEASTI, YHDESSÄ JA ILON KAUTTA. Suomen musiikkikasvatusseura FISME ry:n järjestämän tapahtuman ohjelma oli todella mittava ja monipuolinen, ja osallistujia oli Tampere-talo täydempänä kuin miesmuistiin. Tapahtuman nimi ”Mukaan!” on kuin iloinen huudahdus, joka kutsuu kaikkia musiikin harrastuksen pariin
Erot maamme väestöryhmien välillä kasvavat ja väestö muuttuu monikulttuurisemmaksi, mutta siitä huolimatta suurin osa musiikkioppilaitosten oppilaista on edelleen valkoisten keskitai hyvätuloisten vanhempien lapsia. Musiikkikoulutuksen vision 2030 mukaista valtakunnallista verkostotyötä pitää nyt intensiivisesti jatkaa. Huippuja pitääs tulla, mutta tuloo onnettomia, jokkei usko ittehensä mihinää asias.” Näin on lausunut, kuten moni arvaa, Jorma Panula. Kummankin näkemyksissä oli paljon samaa. Heillä oli yhteinen talkshow, jota rytmittivät Rantalan pianosoolot. Vai tuleeko kehittämisestä liian raskassoutuista, jos verkosto kasvaa liian massiiviseksi organisaatioksi. Heitä yhdistää samantyyppinen solidaarisuuden eetos ja syvällinen kiinnostus kulttuurin eri ilmentymiin. He keskustelivat yleisönsä edessä omista varhaisista kokemuksistaan musiikin parissa ja ajatuksistaan musiikkikasvatuksesta. Kohta suurin osa maailman väestöstä on syntynyt 2000-luvulla, ja sille osalle perinteinen kirja ei välttämättä ole ensisijainen oppimisväline. Hän painotti, että muutoksen aikaansaaminen on koko alan eikä ainoastaan yksittäisten opettajien tehtävä. Ajatus tuntui provosoivalta, mutta pysäytti. 61 R ONDO C LASSIC 1|2022 jokaisen pitäisi voida harrastaa musiikkia omista lähtökohdistaan. Hän antoi ymmärtää, että meillä suomalaisilla saattaa jo olla, mikä voi estää rohkeaa uuden etsimistä. Merkityksellisintä Pölösen mukaan on välittää nuorille kestävää tulevaisuutta rakentavia asioita, ja yksi tärkeimmistä arvoista on inhimillisyys. Juttelutuokiossa pirskahteli rempseä huumori. Varsin keski-ikäisen seminaariyleisön asenteita ravisteli futuristi, tietokirjailija ja moniosaaja Perttu Pölönen. Espoossa on tästä hyviä kokemuksia esimerkiksi muskaritoiminnan järjestämisessä päiväkoteihin. Ihmisiä pitää rohkaista harrastustoimintaan mukaan, mutta erityisesti pitäisi pystyä tavoittamaan nekin ihmiset, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään, musiikkikasvatuksen ulottumattomiin. Hän on toiminut musiikkipedagogina ja tekee tällä hetkellä Sibelius-Akatemiassa väitöskirjaa, joka käsittelee populaarimusiikkikasvatuksen demokratiaa. Espoon musiikkiopiston rehtori Paula Jordan totesi kommentissaan, että valtakunnan tason ratkaisut ottavat usein aikansa, mutta paikallistason verkostoitumisella voidaan asioita saada aikaan nopeastikin. Erityisluokanopettaja ja tohtoritutkija Kaisa Vuorinen toi esiin positiivisen kasvatuksen näkökulman, jossa on lähtökohtana löytää lapsen vahvuudet. Jokaisessa lapsessa on jotain pysäyttävän kaunista ja hyvää, | mutta kehityskäyrä ei ole koko ajan nouseva, ei edes suora viiva, vaan joskus viiva jopa osoittaa alaspäin. Maailma ympärillämme kuitenkin muuttuu koko ajan. Hän väläytti, että taiteen rahoituksen suurin vihollinen saattaa olla taidekentän itsensä järjestäytymisen pirstaloituminen ja verkostoitumisen puuttuminen. Vuorinen painotti, että opettamisessa pitäisi aina olla lähtökohtana hyvän huomaaminen lapsessa. Aikuisillakin on lupa harrastaa Tapahtuman aamupäiväsessioiden päätteeksi lavalle astui yhdessä kaksi esiintyjää, jotka eivät esittelyjä kaivanneet: presidentti Tarja Halonen ja muusikko Iiro Rantala. Moni soittaa niin hermona, jotta aiva täräjää... Jokaisen pitäisi voida harrastaa musiikkia omista lähtökohdistaan. Hänen mukaansa musiikkikasvatussektorin rakenteellinen epätasa-arvo pitää voida korjata rakenteellisilla muutoksilla. Presidentti Tarja Halonen ja muusikko Iiro Rantala keskustelivat kokemuksistaan musiikkikasvatuksesta.. Pirstaleisuudesta toimiviin verkostoihin Alan verkostoitumisen kehittäminen nousi esiin monessa puheenvuorossa. Arvojen ja asenteiden selkiyttämistä ”Ei kakaroota pirä prissata. ”Musiikin tulee kuulua kaikille, koska se on liian arvokas asia jätettäväksi vain harvoille”, linjasi väitöskirjatutkija Minja Koskela puheenvuorossaan. Verkostotutkija Timo Järvensivu korosti, että verkosto ei saa sulkeutua, vaan sen kannattaa olla avoin ulkomaailmalle. Pitäisikö siis musiikkialan ottaa käyttöön vielä laajemmat hartiat, eli tiivistää verkostoja muihin taiteenaloihin. Koskela on myös Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, ja nyt hän on aloittamassa Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) uutena toiminnanjohtajana. Tampereen kaupungin sivistyspalvelujen johtaja Lauri Savisaari kertoi havainnollisesti, millainen on musiikkikasvatuksen asema kuntahallinnossa. Hän kertoi säväyttävän tarinan kokemuksestaan Myanmarissa, jossa pienet koululaiset olivat opiskelleet munkkiluostarin koulussa kemiaa eräänlaisen korttipelin ja älykännyköiden avulla – siis maassa, joka on yksi maailman takapajuisimpia! Pölösen mukaan myanmarilaiset ovat opetusmenetelmissään ennakkoluulottomia, koska heillä ei ole opetuksen kehittämisessä perinteen painolastia
Hän heitti myös idean, että esiintyviä ammattimuusikoita kannattaisi kutsua nykyistä enemmän kouluihin esiintymään, varsinkin silloin, kun joku yhtye vierailee paikkakunnalla. Ihmiset haluavat tulla yhteen ja oppia uutta. Molemmilla oli konkreettisia ehdotuksia. 62 R ONDO C LASSIC 1|2022 Sä HDENVERTAISUUDELLA TARKOITETAAN sitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tapahtuma oli pullollaan erilaisia workshopeja, joka avasivat musiikkikasvatuksen uusia näkymiä.. Lisäoppiminen auttaa parantamaan omaa taidenautintoa. Kuvataiteet ja teatteri ovat olleet hänelle tärkeitä kiinnostuksen kohteita. Sittemmin hän lauloi Cantores Minores -kuorossa. Kaikki piano pääaineena ilmoittautuneet oppilaat soittivat yhden vuoden pianoa. Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa. Kasvatusfilosofi Gert Biesta liittää yhdenvertaisuuden demokratian ydinasioihin, yllä mainittuun erilaisuuteen ja sen kohtaamiseen, kannatteluun ja tukemiseen. Hän työskentelee edelleen demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja kestävän kehityksen teemojen parissa, joten oli kiinnostavaa kuulla häntä juuri nyt musiikkikasvatuspäivillä, kun keskeiseksi kysymykseksi on nousemassa suuremman tasa-arvon saavuttaminen alalla. Toisin kuin Tarja Halosta häntä kannustettiin musiikkiin voimakkaasti. Rakenteiden muuttaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi opetustarjonnan monipuolistamista, jota monissa opistoissa jo tehdäänkin. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa jotain, mikä on lapsena jäänyt jostain syystä väliin”, presidentti Halonen pohdiskeli. Oppijoille voidaan tarjota monenlaisia tavoitteellisia polkuja omanlaisen musiikillisen maailman ja osaamisen rakentamiseen. . Tarja Halonen nosti esiin aikuisten ja varttuneempien ihmisten musiikkikasvatuksen. Mukaan! valtakunnallisten musiikkikasvatuspäivien 2021 julkilausuma on luettavissa osoitteessa https://fisme.fi/julkilausuma2021/ Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta. Yhdenvertaisuuden toteuttamisesta musiikkioppilaitoksissa seuraakin uudenlaisia tilanteita ja konkreettisia ratkaisuja siihen, mitä ja miten instrumenttipedagogi luokassaan opettaa. Olisiko tässä yksi teema seuraaville musiikkikasvatuspäiville. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Muutos koskettaa sekä toiminnan rakenteita että opettajan opetusta. Tutkimushankkeessa tunnistettiin monia eriarvoistamisen mekanismeja ja syvällisten pohdintojen tarpeita. Kysymys tulee yhä ajankohtaisemmaksi, kun lasten ikäluokat pienenevät. Oman polun mahdollisuuksia voi tutkia monenlaisen y Teksti: HANNA-MAIJA AARNIO ja LEENA UNKARI-VIRTANEN Tarja Halosen muistot koulun musiikinopetuksesta eivät olleet kovin ruusuisia, eikä perhekään kannustanut häntä musiikin harrastukseen, mutta hän oli hyvä piirtämään. Ne, joiden harjoittelu oli vaihtelevaa, saivat siirtyä soittamaan cembaloa. ”Myös aikuisia ihmisiä, joilla ei lapsuudessa ole ollut mahdollisuuksia, pitää kannustaa harrastukseen. Iiro Rantalan lapsuudenkodissa ei ollut aluksi pianoa. Iiro Rantalan mielestä työyhteisökonfliktit ratkeaisivat, jos työyhteisö toimisi kuin bändi, jossa jokainen soittaja tukee toistaan. Ja ne, joiden läksyt jäivät enimmäkseen harjoittelematta, siirrettiin toisesta vuodesta lähtien oppilaiksi kokeellisen ja luovan musiikin tekemisen elektroakustiseen studioon. Omien polkujen mahdollisuus Vaikka tämä esimerkki saattaa suomalaista musiikkipedagogia naurattaa, on taustalla soveltamiskelpoinen ajatus. Sen ohjeistuksen mukaan jokaisella oppilaitoksella on oltava opetussuunnitelman lisäksi tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Elävä yhteys muusikoihin voi antaa lapsille todella mielenpainuvan kokemuksen. Vanhemmat ostivat pojalle melodikan, mutta onneksi Iiro sai harjoitella välituntisin koulun pianolla. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että ”demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Yhdenvertaisuus koskettaa siis tavalla tai toisella kaikkea musiikin opetusta. Mitä yhdenvertaisuuden toteutuminen instrumenttiopetuksessa sitten muuttaa. Ne, jotka harjoittelivat opettajan mielestä riittävästi, saivat pitää pääaineenaan pianon. Yhdenvertaisuuden edistämiseen velvoittaa konkreettisesti myös Opetushallitus. Sen jälkeen heidät jaettiin opettajan havaintojen mukaan eri ”linjoille”. Tuskin hän olisi muuten nyt se, mikä hänestä on tullut. Yksi esimerkki tästä on Pariisin liepeillä toimivasta konservatoriosta, jossa toteutettiin 1800-luvulta lähtien vallinnutta vapauden, veljeyden ja tasa-arvon velvoittamaa yhdenmukaista opiskeluoikeutta 1990-luvulla varsin omaperäisesti
Strauss: Sarja bal. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen Dufay: Ce jour de l’an (Tänä uudenvuodenpäivänä) (Orlando Consort). Madetoja: Tanssinäky (RSO/Jorma Panula). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Nielsen: Juhla-alkusoitto (Mina Miller, piano). 00:05 W.A. 00:28 Homilius: Wünschet Jerusalem Glück (Katja Fischer, sopraano, Alexander Schneider, kontratenori, Martin Petzold, tenori, ja Jochen Kupfer, basso, sekä Körnerscher Sing-Verein ja Dresdner Instrumental-Concert/Peter Kopp). (Tukholman FO/Tor Mann). 02:19 Albrechtsberger: Alttopasuunakonsertto (Christian Lindberg ja Australian kamariork./Richard Tognetti). Singer & Doebber): Valssisikermä oopperasta Ruusuritari (Cölln-salonkiork.). Hin ondes lärospån (Tukholman kuninkaallisen oopperan ork./Stig Westerberg). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 05:57 Sibelius: Pieni serenadi (Cyril Szalkiewicz, piano). R. 03:50 Sibelius: Pelléas ja Mélisande (RSO/Jukka-Pekka Saraste). MAANANTAI 3.1. 00:52 Gebel (nuor.): Uudenvuoden oratorio (Monica Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi Mauch, sopraano, Kai Wessel, kontratenori, Nico van der Meel, tenori, ja Peter Kooij, basso, sekä Cantus Thuringia ja Capella Thuringia/Bernhard Klapprott). 03:04 Parry: Elegia As-duuri. 05:43 Bauldeweyn: Missa Myn liefkens bruyn ooghen (Beauty Farm). Martin-inthe-Fields/ Iona Brown). 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Dr. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Paganini: Sonaatti e-molli (Sarah Chang, viulu, ja Charles Abramovic, piano). 02:16 Telemann: Sarja jousille ja continuolle Es-duuri (L’ Arpa Festante München/Rien Voskuilen). Mozart: Don Giovannin samppanja-aaria oopp. Cavalleria rusticana (Pekka Nuotio, tenori, ja RSO/ Kari Tikka). 19.02-21.00 Kamus-kvartetti: Beethoven Effect 4 Kamus-kvartetti soittaa Ludwig van Beethovenin kaikki jousikvartetot kuuden konsertin sarjassa. 22.05-22.20 Lappeenrannan laulukilpailut alkavat 22.20-23.30 Lappeenrannan laulukilpailujen ensimmäinen välierä 23.35-6.00 Yöklassinen Madetoja: Pianotrio e-molli (Olavi Pälli, viulu, Veli-Pekka Bister, sello, ja Ralf Gothóni, piano). SUNNUNTAI 2.1. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. J. 06:13 Ponce: Teema, muunnelmia ja fuuga säv. 00:02 J.S. Sullivan: Orpheus with his lute (Thomas Allen, baritoni, ja Malcolm Martineau, piano). W.A. Les Petits riens (Pikku turhuudet) (Symphony Nova Scotia/Georg Tintner). 03:09 Glazunov: Balladi F-duuri. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Waldteufel: Luistelijat (Philharmonia-ork./Herbert von Karajan). Mertz: Romanssi kitaralle (Richard Savino). Carulli: Kitarakonsertto e-molli (Pepe Romero ja Academy of St. Brahms: Ständchen (Urszula Kryger, mezzosopraano, ja Katarzyna Jankowska, piano). Josef Strauss: Houreita (Wienin filharmonikot/Herbert von Karajan). Galuppi: Adagio konsertosta huilulle ja ork. 06:42 Händel: Sonaatti viululle ja continuolle F-duuri op.1/12 (Hiro Kurosaki, viulu, ja William Christie, cembalo). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Jazzlegendat Suomessa: Martial Solal Trio Hankenilla 4.12.1967. La Folia (Diego Blanco, kitara). 23:29 Loewe: Die Heinzelmännchen (Kurt Moll, basso, ja Cord Garben, piano). 03:25 Berlioz: Fantastinen sinfonia (RSO/Sakari Oramo). J. 03:13 Chopin: Sylfidit, 1-näytöksinen baletti (Boston Pops -ork./Arthur Fiedler). Strauss Paulik: Hiprakkalaulu (Barbara Bonney, sopraano, ja Ronald Schneider, piano). 00:20 Bacheler: La Jeune fillette (Jakob Lindberg, luuttu). Coppélia (Berliinin filharmonikot/ Herbert von Karajan). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 03:40 Ligeti: Lontano suurelle orkesterille (RSO/ Hannu Lintu). 04:19 W.A. 00:38 J. 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. (Rudolf Serkin ja Peter Serkin, piano ja Marlboron musiikkijuhlien ork./Alexander Schneider). 00:25 A. Äänitetty Hessenin radion konserttisalissa Frankfurtissa 6.3.2015. 02:19 Stenhammar: Sinfonia n:o 2 g-molli. 04:18 Rahmaninov: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli (Jan-Erik Gustafsson ja Arto Satukangas). Suppé: Wiener Jubel (Wienin filharmonikot/ Zubin Mehta). 7.05-7.59 Aamusoitto 12.15-12.30 Musiikkia uuteen vuoteen 13.00-14.00 Klassinen kattaus J.S. (Gottlob Frick, basso, ja Berliinin sinfonikot/Berislav Klobucar). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Chopin: Valssi n:o 7 cis-molli (Maria Jo?o Pires, piano). Dietrich: Romanssi Konsertosta sellolle ja orkesterille g-molli (Alban Gerhardt, sello, ja Berliinin radion SO/Hannu Lintu). 03:26 Nielsen: Klarinettikonsertto (Stanley Drucker ja New Yorkin FO/ Leonard Bernstein). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mozart: Sinfonia n:o 1 Es-duuri (RSO/Esa-Pekka Salonen). Tsaari kirvesmiehenä. Delibes: Kohtaus ja valse lente bal. Lonnie Smith & HR Big Band. 64 R ONDO C LASSIC 1|2022 LAUANTAI 1.1. Kuohukermaa (Detroitin SO/Neeme Järvi). Mascagni: Turiddun aaria oopp. 13.00-14.10 Lappeenrannan laulukilpailujen ensimmäinen välierä 15.35-15.55 Suomalaista musiikkia 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.32-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.05-22.20 Iltasoitto 22.20-23.30 Lappeenrannan laulukilpailujen toinen välierä 23.35-6.00 Yöklassinen Nielsen: Jousikvartetto n:o 1 g-molli (Kamus-kvartetti). Rusalka (Anna Netrebko, sopraano, ja Wienin Filharmonikot/Gianandrea Noseda). 00:34 Brahms: Gesang der Parzen (Kohtalotarten laulu) (Atlantan sinfoniakuoro ja -ork./Robert Shaw). 01:57 Muffat: Sonaatti n:o 5 G-duuri. 01:25 R. 02:34 Grey: San Andreas -sarja (Leila Josefowicz, viulu). Strauss (vanh.): Uudenvuoden polkka (Tukholman Straussork./Mika Eichenholz). 23:12 M-A. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Konsertit toimittaa Minna Lindgren. Don Giovanni (Tom Krause, baritoni, ja Wienin valtionoopperan ork./ Argeo Quadri) Tshaikovski: Tammikuu (Mihail Pletnjov, piano). von Suppé: Alkusoitto oper Kaunis Galateia (Wienin filharmonikot/ Lorin Maazel). Groneman: Huilukonsertto G-duuri (Jed Wentz, Marion Moonen ja Cordula Breuer, traverso, sekä Musica ad Rhenum -kamariyhtye). 23:39 Händel: Soitinmusiikkia oopp. 02:46 Franck: Sinfonia d-molli (Clevelandin ork./Christoph von Dohnányi). 04:03 von Klenau: Sinfonia n:o 9 (Cornelia Ptassek, sopraano, Susanne Resmark, altto, Michael Weinius, tenori, ja Steffen Bruun, basso, sekä Tanskan radion konserttikuoro ja Tanskan radion SO/ Michael Schönwandt). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 15.35-15.55 Suomalaista musiikkia 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Strauss (sov. 00:47 Bruckner: Sinfonia n:o 4 Es-duuri (Romanttinen) (Los Angelesin FO/ Esa-Pekka Salonen). Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Mozart: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille Es-duuri. Charpentier: 8-ääninen sonaatti (London Baroque, joht. Tawaststjerna, piano, ja Hui-Ying Liu, piano). Mendelssohn: Uudenvuoden laulu (Leipzigin radiokuoro/Horst Neumann). 05:32 Söderman: Alkusoitto oper. 04:55 Corelli: Concerto grossot op.6/n:ot 1-6 (Philharmonia barokkiork./ Nicholas McGegan). (Benjamin Schmid ja RSO/ Hannu Lintu). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 23:46 Händel: L’Allegro, il Penseroso ed il Moderato, 3-osainen paimenoodi. 00:01 Saint-Saëns: Pianotrio n:o 2 e-molli (Arden-trio). Purcell: Air oboelle ja uruille (Aale Lindgren ja Kari Jussila). Bach: Jumalallisen kaitselmuksen ja Ajan duetto Uudenvuodenpäivän kantaatista 134a ( Presti: Uudenvuoden valssi (Olivier Chassain ja Stein-Erik Olsen, kitara). Sinding: Adagio sarjasta viululle ja orkesterille a-molli (Itzhak Perlman ja Pittsburghin SO/André Previn). 05:40 Schubert: Johdanto ja muunnelmia e-molli (Emmanuel Pahud, huilu, ja Bruno Robilliard, piano). Foote: Francesca da Rimini (Seattlen SO/Gerard Schwarz). D-duuri (James Galway, huilu, ja Veneton solistit/Claudio Scimone). Toimittajana on Amanda Kauranne. TIISTAI 4.1. 05:56 Elokas: Miten soikaan laulusi, leivonen yksinlaulu (Pekka Nuotio, tenori, ja Ralf Gothoni, piano). (Nancy Armstrong, sopraano, Mary Westbrook-Geha, mezzosopraano, Sharon Baker, sopraano, Frank Kelley, tenori, ja James Maddalena, baritoni, sekä Banchetto Musicale -kuoro ja -ork./Martin Pearlman). 06:57 Guerrero: Nino dios d’amor herido (La Compania/ Danny Lucin). 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Sarasate: Andalusialainen romanssi (Gil Shaham, viulu, ja Orpheus-kamariork.). Chapi: Aaria ’’Fue mi mare la gitana’’ zarzuelasta La Chavala (Teresa Berganza, mezzosopraano, ja Englantilainen kamariorkesteri/Enrique Garcia Asensio). Charles Medlam). 04:44 Ravel: Daphnis ja Chloe (Uuden Englannin konservatorion kuoro ja Bostonin SO/Charles Munch). (Neuvostoliiton radion SO/Odissei Dimitriadi). Alcina (Collegium Musicum 90/Simon Standage). 03:57 Griffes: The Kairn of Koridwen, 2-kohtauksinen baletti (Perspectives Ensemble -kamariyhtye). Rutter: New Year (Uusi vuosi) (The Cambridge Singers ja Lontoon kuninkaallinen FO/John Rutter). (Kalevi Kiviniemi, urut). Mozart: Osia bal. 01:50 Ligeti: Viulukonsertto. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Haydn: Sinfoniat n:o 97 C-duuri, 98 B-duuri ja 99 Es-duuri (Clevelandin ork./ George Szell). (Tasmanian SO:n kamariyhtye/Geoffrey Lancaster). 01:56 Fauré: Kolmetoista nokturnoa (Stéphane Lemelin, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Nedbal: Im Urwald, polkka (Tsekkiläinen FO/ Václav Neumann). 23:32 W.A. 04:27 ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus Rahmaninov: Jousikvartetto n:o 1 (Goldner-kvartetti). Dvorák: Rusalkan laulu kuulle oopp. 03:18 Lortzing: Van Bettin aaria oopp. Busoni (sov.): Suomalaisia kansanlaulusovituksia (Erik T. 02:43 Schubert: Winterreise (Talvinen matka) (Christian Gerhaher, baritoni, ja Gerold Huber, piano). Wolf: Zum Neuen Jahr (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Daniel Barenboim, piano). 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Fantasia pianolle, kuorolle ja orkesterille c-molli (Vladimir Ashkenazy, piano, Mary Shearer, sopraano, Teresa Cash, sopraano, D’Anna Fortunato, altto, Jon Garrison, tenori, Terry Cooke, baritoni, Martin Horning, baritoni, Clevelandin orkesterin kuoro ja Clevelandin orkesteri/Vladimir Ashkenazy). Bach: Kantaatti n:o 190 (Singet dem Herrn ein neues Lied, Laulakaa Herralle uusi virsi), uudenvuodenpäivän kantaatti (Daniel Taylor, kontratenori, James Gilchrist, tenori, Peter Harvey, basso, Monteverdi-kuoro, ja Englannin barokkisolistit/John Eliot Gardiner)
13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Bruch: Gesang der heiligen drei Könige (Kölnin radiokuoro ja -ork./Helmuth Froschauer). 21.20-21.40 Iltasoitto 21.40-22.00 8 klasaria Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. klo 19 Klassismin kunnioitus Eero Lehtimäki, Tami Pohjola 10.2. Rosamunde (San Franciscon SO/Herbert Blomstedt). Respighi: Kuninkaiden kumarrus (New Yorkin kamariorkesteri/Salvatore Di Vittorio). 04:50 W.A. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Schubert: Alkusoitto näytelmämus. 6.25-6.56 Aamusoitto Coprario: Kaksi fantasiaa kolmelle gamballe (Jukka Rautasalo, diskanttigamba, Timo Alanen, tenorigamba, ja Miika Uuksulainen, bassogamba). (Moskovan virtuoosit/Vladimir Spivakov). Kember (sov.): Joululauluja pianoduolle (Risto Lauriala ja Pentti Kotiranta). Klaus Mäkelä, sol. Ranta: Taas kaikki kauniit muistot (Lilli Paasikivi ja Pentti Kotiranta). 00:02 Obrecht: Missa Fortuna desperata (The Sound and The Fury). 00:49 Grieg: Sonaatti sellolle ja pianolle a-molli (Inbal Segev ja Juho Pohjonen). klo 19 Wappu Retuperällä Retuperän WBK, Audio Dubbado 5.5. 03:32 R. Schmitt: Kermesse-valssi bal. 02:50 Bruch: Skotlantilainen fantasia (Maksim Fedotov, viulu, ja Venäjän FO/Dmitri Jablonski). Hela (sov. 05:38 Giuliani: Serenadi viululle, sellolle ja kitaralle op.19 (Erkki Palola, Markku Luolajan-Mikkola ja Ilkka Virta). Jeannen viuhka (Philahrmonia Orchestra/ Geoffrey Simon). 05:29 W.A. Gruber Spindler: Fantasia sävelmästä Jouluyö, juhlayö (Pentti Kotiranta ja Risto Lauriala, piano). Haydn: Sinfonia n:o 38 C-duuri (Los Angelesin kamariork./Christof Perick). Collan: Sylvian joululaulu (Markus Suihkonen, basso, ja Noora Ylönen, piano). 23:28 J. Kansansäv.: Entre le boeuf et l’ane gris (Maitrise Saint-Pierre aux Liens/ André Corboz). Chydenius): Hiljainen joululaulu (Rajaton). 03:50 Pejacevic: Pianokonsertto g-molli (Oliver Triendl ja Brandenburgisches Staatsorchester Frankfurt/Howard Griffiths). 05:34 Marais: Sarja barokkiyhtyeelle D-duuri (Musica Pacifica-barokkiyhtye). klo 18 Joensuun ev.lut. kirkko Johannes-passio 20.4. 02:39 Tshaikovski (sov. 05:57 J. 20.00-22.30 Lappeenrannan laulukilpailujen loppukilpailu 22.30-23.10 Musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen J. Kotilainen: Varpunen jouluaamuna (Jorma Hynninen, baritoni, ja Tapio Tiitu, urut). Strauss: Die heiligen drei Könige aus Morgenland (Soile Isokoski, sopraano, ja Berliinin radion sinfoniaorkesteri/Marek Janowski). klo 18 Lastenkonsertti 17.3. KESKIVIIKKO 5.1. Kuusisto): Kun joulu on (Taru Valjakka, sopraano, ja Studio-ork./Ilkka Kuusisto). Esitys on äänitetty 23.5. 03:24 Mielck: Kolme fantasiakappaletta (Margit Rahkonen, piano). 05:57 Madetoja: Yksin (Lilli Paasikivi ja Ilmo Ranta). 01:08 Marchand: Pieces d’orgue, deuxieme livre (Joseph Payne, urut). Jocelyn (Uusi radiosekstetti). Hannikainen (sov.): Kuule neito armas (Jaakko Kortekangas, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). Mozart: Divertimentot jousille D-duuri, B-duuri ja F-duuri. Tosca (Carlo Bergonzi, tenori, ja Rooman Santa Cecilia -akatemian ork./ Gianandrea Gavazzeni). Harri Ahmas): Kolmen kuninkaan marssi (Zagros Ensemble). klo 18 Kamarimusiikin helmiä v a p p u k o n s e r t t i 28.4. 01:24 Ligeti: San Francisco Polyphony (RSO/Hannu Lintu). 05:36 Farrenc: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 c-molli (Gaëtane Prouvost ja Laurent Cabasso). 23.10-6.00 Yöklassinen Lully: Psyché (Psyyke), ooppera (Carolyn Sampson, sopraano, Karina Gauvin, sopraano, Aaron Sheehan, tenori, Colin Balzer, tenori, Mireille Lebel, mezzosopraano ym, sekä Bostonin Vanhan Musiikin Festivaalin kuoro ja ork./Stephen Stubbs ja Paul O’Dette). 01:18 Buxtehude: On kirkas aamutähti nyt (Tauno Äikää, urut). Sauli Zinovjev: Pianokonsertto, kantaesitys (Ylen tilaus). klo 19 Jouset valokeilassa Florian Donderer 3.2. 06:33 Röntgen: Sonaatti alttoviululle ja pianolle c-molli (Steven Dann ja Dianne Werner). 04:52 Brahms: Pianokvintetto f-molli (Leon Fleisher, piano, ja Emerson-kvartetti). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 03:27 Bruch: Oktetto B-duuri (Nash-yhtye). Vasks: Epifania (Loppiainen) jousiorkesterille (Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri/Juha Kangas). Hopkins: Kolme itämaan tietäjää (Canadian Brass ja Aaron Davis, kosketinsoittimet). 02:06 Peterson-Berger: Viulukonsertto (Nilla Pierrou ja Ruotsin radion SO/Stig Westerberg). klo 19 Yhteisiä uutuuksia Eero Lehtimäki, Anatoly Rybalko l a p s e t 3.3. 05:57 R. R. 05:22 Brulé: Les oxeles de mon paix (Paul Hillier, baritoni, ja Andrew Lawrence-King, harppu). Víkingur àlafsson, piano. 23.10-7.00 Yöklassinen Melartin: Sex enkla stycken (Kuusi helppoa kappaletta) (Arto Noras, sello, ja Tapani Valsta, piano). Bach: Sonaatti viola da gamballe ja klaveerille n:o 1 G-duuri (Kim Kashkashian, alttoviulu, ja Keith Jarrett, cembalo). Wartiovaara-Kallioniemi: Tonttu (Ruut Kiiski, sopraano, Simo Mäkinen, tenori, Sampo Haapaniemi, basso, ja EMO Ensemble/Pasi Hyökki). Manchicourt: Reges terrae (Maan kuninkaat) (Huelgas-yhtye/Paul van Nevel). 03:11 Chopin: Scherzot pianolle n:o 1 h-molli, n:o 2 b-molli, n:o 3 cis-molli ja n:o 4 E-duuri (Ivan Moravec). 01:58 Orkesterimusiikkia Wagnerin oopperoista Lohengrin, Valkyyria, Siegfried, Jumalten tuho, Tristan ja Isolde, Nürnbergin mestarilaulajat ja Parsifal (Metropolitan oopperan ork./James Levine). Viisi etydiä pianolle (Leon Fleisher). Schumann: Waldesgespräch (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja Tuija Hakkila, piano). TORSTAI 6.1. Melartin: Talvitie (Tapani Valsta, piano). Strauss (nuor.): Räjähdys-polkka (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). 04:38 J.S. I. Adam: Oi jouluyö (Karita Mattila, sopraano, ja Kalevi Kiviniemi, urut). Gauk): Vuodenajat (Tampereen KO/ Leonid Grin). 02:08 Vivaldi: Konsertto sellolle, jousille ja continuolle c-molli (Misha Maisky ja Orpheus-kamariork.). J. 01:26 Telemann: Ihr Völker, hört (Kuulkaa, te kansat) loppiaiskantaatti (Clare Wilkinson, mezzosopraano, ja Florilegium/Ashley Solomon, huilu). 04:20 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen) (Euroopan kamariork./ Nikolaus Harnoncourt). 04:54 Elgar: Sellokonsertto e-molli (Arto Noras ja RSO/ Jukka-Pekka Saraste). Wolf: Epiphanias (Loppiainen) (Peter Schreier, tenori, ja Norman Shetler, piano). Tuntematon (1100-l.): Epiphaniam Domino (Martin Best Consort). Mozart: Viulukonsertto n:o 3 G-duuri (Zino Francescatti ja Columbia-sinfoniaork./Bruno Walter). Turunen (sov. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Sibelius: Loppiaisaatto, näytelmämusiikki: Kom nu hit, död ja Hållilå uti storm och regn (Waltteri Torikka, baritoni, ja Turun FO/Leif Segerstam). Martin-in-the-Fields -kamariork./Iona Brown). 06:56 Chopin: Masurkka n:o 15 C-duuri (Gergely Bogányi, piano). Toimittajana on Ainomaija Pennanen. 05:22 Puccini: Cavaradossin aariat Recondita armonia ja E lucevan le stelle oopp. 13.00-14.10 Lappeenrannan laulukilpailujen toinen välierä 14.10-15.00 Musiikkia 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Händelin Messias-oratorio Kallion kirkossa Laulusolisteina loistavat Marjukka Tepponen, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Tuomas Katajala, tenori, ja Aarne Pelkonen, basso. 01:39 Szymanowski: Jousikvartetto n:o 1 (Varsovia-jousikvartetti). Gustav Mahler: Sinfonia nro 9 D-duuri. klo 19 Läheisten paluu Jurjen Hempel, Elina Raijas v i i h d e 7.4. Quantz: Käyrätorvikonsertto Es-duuri (Barry Tuckwell ja St. 18.00-19.00 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Madetoja: Arkihuolesi kaikki heitä (RKK/Timo Nuoranne). 7.25-7.58 Aamusoitto Sjögren: Aamukävely (Mats Widlund, piano). Kuula: Rukous (Suomen Laulu/Esko Kallio). Bach: Brandenburgilaiset konsertot n:o 5 D-duuri ja 6 B-duuri; Sarja n:o 2 h-molli (Ransom Wilson, huilu ja Los Angelesin kamariork./Gerard Schwarz). R ONDO C LASSIC 1|2022 65 Brahms: Muunnelmia Paganinin teemasta a-molli pianolle (Shura Cherkassky). PERJANTAI 7.1. Lisäksi mukana lauluyhtye, soitinensemble, ja Markus Malmgren, urut. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Platti: Allegro oboekonsertosta g-molli (Albrecht Mayer, oboe, ja New Seasons EnYLE RADIO 1 | Kevät 2022 27.1. klo 19 Suuret kiitokset Eero Lehtimäki, Minna Pensola ja Iiro Rantala joensuu.fi/ kaupunginorkesteri Liput Ticketmasterista: www.ticketmaster.fi. 04:52 Arenski: Pianotrio n:o 1 d-molli (Yefim Bronfman, piano, Cho-Liang Lin, viulu, ja Gary Hoffman, sello). 01:38 Copland: Kaksitoista Emily Dickinsonin runoa (Barbara Bonney, sopraano, ja André Previn, piano). Godard: Kehtolaulu oopp. V. Kallio): En etsi valtaa loistoa (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Miikka Kallio, urut). 23:47 Brahms: Etydi pianolle n:o 5 (vasemmalle kädelle) kok. Tshaikovski: Tammikuu (Mihail Pletnjov, piano). 7.05-7.58 Loppiaisen Aamusoitto Koskinen (sov.): Kolmen kuninkaan marssi (Kaartin Seitsikko/Harri Karri). Sandström: Det är en ros utsprungen (Erik Westberg -kuoro/Erik Westberg). S. (Uusinta) 21.00-22.00 Iltasoitto Respighi: Loppiaisaatto (Pittsburghin SO/ Lorin Maazel). 05:55 Humperdinck: Shakespeare-sarja n:o 1 (Bambergin sinfonikot/Karl Anton Rickenbacher). Sibelius (sov. klo 19 Bondin matkassa Antti Rissanen, Diandra p a s s i o 13.4. Poulenc: Videntes stellam (Kun itämaan tietäjät näkivät tähden) (Voces 8). 03:51 Casella: Sinfonia n:o 3 (Rooman SO/ Francesco La Vecchia). 04:26 Zelenka: Te Deum D-duuri (Carol Meyer, sopraano, Suzanne Hickman, sopraano, Susan McAdoo, mezzosopraano, Frederick Urrey, tenori, William Riley, basso sekä Westminsterin oratoriokuoro ja Zelenka-kamariork./John Eric Floreen). 23:30 Gouvy: Trio pianolle, viululle ja sellolle n:o 3 B-duuri (Münchenin pianotrio). 00:06 J.S. LAUANTAI 8.1. klo 19 Vierailuja Pariisissa Simon Crowford-Phillips, Iiro Rantala 24.3. klo 19 Mestarit jalustalla Judith Kubitz, Jonathan Leibovitz 24.2. Kotilainen (sov. Kansansävelmä (sov. (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-17.30 8 klasaria Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. Suora lähetys Musiikkitalosta. von Bingen: O Euchari, columba virtutem illius (Stephen Grant ja Paul Guttry, laulu, sekä Sequentia-yhtyeen miesäänet). Niemi): Me käymme joulun viettohon (Matti Salminen, basso, Kalevi Kiviniemi, urut, ja Avanti!/Atso Almila). klo 19 Kesäinen Pariisi Eero Lehtimäki, Suzana Bartal 31.3. Strauss: Don Juan. Bach: Kantaatti n:o 123 Liebster Immanuel, Herzog der Frommen (Loppiaiskantaatt) (Franziska Gottwald, altto, Paul Agnew, tenori, Klaus Mertens, basso, Amsterdamin barokkikuoro ja Amsterdamin barokkiork./ Ton Koopman). 03:51 Debussy: Images (Clevelandin ork./Pierre Boulez). 02:20 Berg: Lyyrinen sarja (Juilliard-kvartetti). 06:19 Sweelinck: Erbarm dich mein, o Herre Gott (Mua armahda, oi Jumala) (Manuel Tomadin, Lyypekin Pyhän Jaakobin kirkon urut)
00:10 W.A. 00:56 Tshaikovski: Myrsky (Chicagon SO/Claudio Abbado). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Haydn: Sinfonia n:o 92 G-duuri (Oxford) (RSO/Sakari Oramo). SUNNUNTAI 9.1. 05:33 Mendelssohn: Sinfonia n:o 5 D-duuri (Uskonpuhdistus) (Gewandhaus-ork./Kurt Masur). Helena Juntunen, sopraano. Raitio: Serenadi (RSO/Jukka-Pekka Saraste). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 12.45-13.00 Musiikkikamari 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:35 J. 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. Deborah (David Thomas, basso, ja Philharmonia -barokkiork./Nicholas McGegan). Tristan ja Isolde (Kim Borg, basso, ja Württembergin valtionoopperan ork./ Ferdinand Leitner). MAANANTAI 10.1. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. Puccini: Adagetto F-duuri (Wienin Filharmonikot/Alberto Veronesi). Cecilia Damström: Infirmus op. Toimittajana on Amanda Kauranne. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Franz Schubert (sov. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mozart: Konserttiaariat Mia speranza adorata! Popoli di Tessaglia! Schon lacht der holde Frühling ja Ah, lo previdi (Edda Moser, sopraano, ja Dresdenin valtionork./Herbert Blomstedt). Richard Wagner: Siegfried-idylli; Wesendonck-laulut. Suoran lähetyksen Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalista toimittaa Ahti Paunu. 01:19 Lauluja ja tansseja 1500-luvulta; säv. 15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 16.1. Brevik): Csardas (Harri Lidsle, tuuba, ja Tuomas Turriago, piano). 05:56 Händel: Abinoamin aaria orat. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 12.1. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Monti (sov. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Rahmaninov: Moment musical nro 4 e-molli (Benno Moiseiwitsch, piano). Kaisa Kortelainen, huilu. Whitacre: A boy and a girl (The Eric Whitacre Singers/Eric Whitacre). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Jazzvuosi 1962. Suora lähetys Musiikkitalosta. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 15.1. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 17.1. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Davydov: U fontana (Suihkulähteellä) (Janos Starker, sello, ja Gerald Moore, piano). Cimarosa: Paolinon ja Carolinan duetto oopp. Paganini: Sonata concertata A-duuri (Monica Huggett, viulu, ja Richard Savino, kitara). Vecchi, Banchieri, Agostini, Bottegari, Willaert, Rore, Bassano, Crecquillon ja Rore (Paul O’Dette, luuttu, Ellen Hargis, sopraano, Nancy Mayer, altto, ja The King’s Noyse/David Douglass). Tabita Berglund, sol. Gustav Mahler): Jousikvartetto nro 14 d-molli (D.810) ’’Tyttö ja kuolema’’. 01:27 Monteverdi: Magnificat secondo (RKK/Timo Nuoranne ja yhtye). Musorgski Ravel: Sankariportti Kiovan suuressa kaupungissa sarjasta Näyttelykuvia (Lontoon SO/ Claudio Abbado). Beethoven: Allegretto alla polacca serenadista D-duuri (Alexa Still, huilu, Robert Alemany, klarinetti, ja JoAnn Falletta, kitara). 03:59 Mahler: Das Klagende Lied (Alessandra Marc, sopraano, Susanne Resmark, mezzosopraano, Arnold Bezuyen, tenori, Andreas Schmidt, baritoni, Alexander Kalbitz, poikasopraano, ja Georg Drexel, poika-altto, sekä Alankomaiden radion kuoro ja Alankomaiden radion FO/Jaap van Zweden). 04:44 Chabrier: Larghetto (Hermann Baumann, käyrätorvi, ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 05:04 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri (Emerson-kvartetti). Lanner: Koti-ikävä (Alexander Schneider -kvintetti). Mozart: Concertone C-duuri (Jaap Schröder, viulu, Marilyn McDonald, viulu, Stephen Hammer, oboe, ja Kenneth Slowik, sello, sekä Smithsonian-kamariork./Schröder). Giuliani: Jasmiini (David Starobin, kitara). 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 05:59 Telemann: Konsertto huilulle, jousille ja continuolle C-duuri (Robert Stallman, huilu, ja Philadelphian kamariork.). 02:39 Graun: Konsertto D-duuri viola da gamballe, jousille ja continuolle (Siegfried Pank ja Akademie für Alte Musik Berlin). Lotta Wennäkoski: Soie, huilukonsertto Anton Bruckner: Sinfonia nro 5 B-duuri. 02:27 Szymanowski: Sinfonia n:o 2 B-duuri (Detroitin SO/Antal Dorati). 04:31 Wagner: Marken monologi oopp. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 13.1. 04:02 Tshaikovski: Konserttifantasia pianolle ja orkesterille G-duuri (Stephen Hough ja Minnesotan ork./Osmo Vänskä). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Perthin kaunotar (Melbournen SO/John Lanchbery). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Gluck: Autuaitten sielujen karkelo oopp. 00:49 Gottschalk: La Savane (Savanni) (Eugene List, piano). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Lucia di Lammermoor (Anna Netrebko, sopraano, sekä Milanon Giuseppe Verdi -kuoro ja Mahler-kamariork./Claudio Abbado). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Unissakävijä (Juan Diego Florez, tenori, Ermonela Jaho, sopraano, sekä Milanon Giuseppe Verdi -kuoro ja -ork./Riccardo Frizza). 02:02 Beethoven: Serenadi huilulle, viululle ja alttoviululle D-duuri (Ransom Wilson, Ani Kavafian ja Paul Neubauer). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Dvorak: Humoreski n:o 7 Ges-duuri (Arthur Grumiaux, viulu, ja Istvan Hajdu, piano). 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Joakim Berghäll Dark Roast 006 Tampere Jazz Happeningissä. 23.10-6.00 Yöklassinen. Toimittajana on Amanda Kauranne. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 00:39 Liszt (sov. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.06 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. 01:39 Verdi: Jousikvartetto e-molli (Juilliard-kvartetti). 05:37 Weber: Concertino e-molli (Esa Tapani, käyrätorvi, ja RSO/John Storgårds). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Wagenseil: Allegro assai sonaatista kolmelle sellolle ja kontrabassolle n:o 1 D-duuri (Piccolo Concerto Wien/Roberto Sensi). W.A. Rantala: Anyone with a heart (Iiro Rantala, piano, Adam Baldych, viulu, ja Asja Valcic, sello). 03:04 Ravel: Jousikvartetto F-duuri (Budapest-kvartetti). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. Diabelli: Rondo kitarasonaatista C-duuri (Anthony Glise). Jukka-Pekka Saraste, sol. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Tapiola Sinfonietta: Toivo Tapiola Sinfonietta, joht. 04:53 W.A. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla 13.00-14.00 Klassinen kattaus Bellini: Elvinon cavatina ja cabaletta oopp. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 14.30-14.50 8 klasaria Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. 21.20-21.40 Iltasoitto 21.40-22.00 8 klasaria Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. Donna Diana (Academy of St. 20.06-21.00 Jazzklubin illan keikka Elektro GT Pori Jazzissa. Valepuutarhuri (Renée Fleming, sopraano, ja St. 02:57 Nuorvala: Viisi kappaletta huilulle ja klarinetille (Mikael Helasvuo ja Heikki Nikula). 40. Martin-in-the-Fields/ Neville Marriner). Toimittajana Jan-Erik Holmberg. Orfeo ed Euridice (Olivier Pons, viulu, ja Risto Lauriala, piano). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. YLE RADIO 1 66 R ONDO C LASSIC 1|2022 semble). Luken ork./Charles MacKerras). Madetoja: Far, hvor flyver svanerne hen (Helena Juntunen, sopraano, ja Gustav Djupsjöbacka, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Reznicek: Alkusoitto oopp. Donizetti: Lucian aaria oopp. Äänitetty Kirjurinluodon Lokkilavalla 15.7.2021. Pasculli: Oboekonsertto Donizettin La Favorita -oopperan teemoista (Burkhard Glaetzner ja Berliinin SO/Claus Peter Flor). Salainen avioliitto (Léopold Simoneau, tenori, ja Pierrette Alarie, sopraano, sekä Berliinin radion SO/Lee Schaenen). 6.02-6.35 Aamusoitto 7.02-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23:52 Gade: Noveletteja (Trio Parnassus). 06:16 Schubert: Pianotrio n:o 1 B-duuri (Eugene Istomin, piano, Isaac Stern, viulu, ja Leonard Rose, sello). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mozart: Sandrinan aaria ja cavatina oopp. 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen Brahms: Viulukonsertto D-duuri (Ida Haendel ja Stuttgartin radion SO/Hans Müller-Kray). Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 31.10.2020. Halle: Kappale soittimille (Sequentia). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 14.1. Doppler): Unkarilainen rapsodia n:o 2 d-molli (Chicagon SO/Georg Solti). 06:56 Glier: Valse triste (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 11.1. Toimittajana Markku Salo. 23.10-6.00 Yöklassinen Glazunov: Raimonda (Bolshoi-teatterin ork./Jevgeni Svetlanov). Rossini: Kvintetto puhaltimille F-duuri (Mozzafiato/Charles Neidich). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti In the Spirit of Wadada Leo Smith 80 vuotta. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 02:57 Rautavaara: True & false unicorn (RKK ja RSO/Timo Nuoranne) 03:45 Bizet: Sarja orkesterille oopp. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola
Jóhann Jóhannsson: A Song for Europa. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem op. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Euroradion konsertti-ilta 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 29.1. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 25.1. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 19.1. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.02-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 28.1. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 24.1. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 30.1. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 20.1. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Musiikkitalon Kuoro, valm. YLE RADIO 1 R ONDO C LASSIC 1|2022 67 TIISTAI 18.1. Lauri Porra: Cabins & Hideouts, osa 9: Ukkonen. Jani Sivén. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.02-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Steve Reich: Clapping Music. Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 26.1. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Nathalie Stutzmann, kapellimestari, Elisabeth Watts, sopraano, Leon Košavi?, baritoni. Toimittajana on Amanda Kauranne. 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperailta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 23.1. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 6.05-6.35 Aamusoitto 6.35-6.50 Hartaita säveliä 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 45. 23.10-6.00 Yöklassinen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 27.1. Arvo Pärt: Tabula Rasa, osa 1. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 21.1. Anna Thorvaldsdottir: In the Light of Air, osa 3 Existence. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Cecilia Damström: ICE. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 22.1. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 19.02-21.00 Sinfonia Lahti: Dalian Mixtape#1 Dalia Stasevska, kapellimestari, Antti Tikkanen, viulu. Antonio Vivaldi: Four Seasons, Recomposed by Max Richter. Andrea Tarrodi: Birds of Paradise. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.54 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin
Taustalla tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa Rondon verkkosivujen tekijöiden työtä, sillä toistaiseksi toiminnassa olevien sivujen rondolehti.fi vanha alusta on tuonut ongelmia päivitystyöhön. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 2/2022 ilmestyy 31.1.2022 R ONDO info RONDO-LEHDEN VERKKOSIVUT palvelevat lehden lukijoita toistaiseksi vanhassa osoitteessa rondolehti.fi. . Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Avautuva sivusto on keskeneräinen kehitysversio, jonka kehittämiseen voit osallistua lähettämällä palautetta, sekä nykyiseen sivustoon pohjautuvia parannusideoita, osoitteeseen: kotisivu@rondo.fi Uudistuksella halutaan helpottaa Rondon tilaajien, joihin sisältyvät musiikkioppilaitosten opettajat, mahdollisuutta seurata musiikkielämän ajankohtaisia tapahtumia: elävää musiikkia striimauksineen, äänitteitä ja kirjoja, kulttuuripolitiikkaa, huveja jne. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Näin saavutetaan merkittäviä hyötyjä myös verkkosivujen käyttäjille. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Käynnissä on kuitenkin verkkosivujen uudistus, joka saatetaan päätökseen kevään 2022 aikana. rondon verkkosivut uudistuvat keväällä Rondon verkkosivut toimivat vielä vuoden 2022 alussa nykyisessä rondolehti.fi -osoitteessa.. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. kännykältäsi tai tabletiltasi. Uusiutuvien sivujen kehitystyötä voit seurata Rondon tulevassa uudessa osoitteessa rondo.fi