1 2023 15,00 € CLASSIC miina-liisa värelä nauttii väkevien naisten rooleista PELIMUSIIKKI kutsuu osallistumaan Joiku kohtaa ELEKTRONIIKAN Thaimaan khon: perinne sai siivet Kalevi Ahon Sieidi löi läpi maailmalla cd
Olet sen varmasti ansainnut, ja musiikinystävälle Rondo on paras kumppani omiin hetkiin. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo on värikäs ja asiantunteva lehti, jonka juttujen parissa vierähtää tovi jos toinenkin. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. 9 numeroa 129 € (Hinta sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme.). Kohti parempia aikoja. Miksi et lupaisi antaa itsellesi tänä vuonna enemmän omaa aikaa. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Ajattele kerrankin itseäsi ja tilaa nyt Rondo koko vuodeksi! Hyvien lupausten aika. Saat uusia virikkeitä, koet musiikillisia elämyksiä ja pysyt ajan tasalla musiikkimaailman asioista
klo 9–15) kulttuuri.myynti@turku.fi Kauden ohjelma: tfo.fi KEVÄÄN KOHOKOHDAT TUOVAT TÄHTIESIINTYJIÄ TURKUUN to 16.3. | 19.00 | Konserttitalo SAMMUMATON SINFONIA Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 € to 20.4. | 15.00 | Konserttitalo VAPPUKONSERTTI: SVÄNGFONIA Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 € to 11.5. | 14.00 | Konserttitalo DIANDRA & BOND Liput: 39,50 | 34,50 | 24,50 € ma 1.5. & pe 13.1. | 19.00 | la 22.4. & pe 17.3. & pe 12.5. | 19.00 | Konserttitalo KARITA MATTILA Liput: 49,50 | 44,50 | 34,50 € to 12.1. Turun konserttitalon puhelinpalvelu: 02 262 0333 (ark. & pe 31.3. | 19.00 | Konserttitalo BYSANTIN KEVÄT Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 €. | 19.00 | Konserttitalo JULIANIN JUHLAT Liput: 27,50 | 22,50 | 10,50 € to 30.3
7 Pääkirjoitus: Katse eteenpäin 8–12 Miina-Liisa Värelä Wagner-poluilla 14–17 Kalevi Ahon Sieidi löi läpi maailmalla 18–19 Pianon nuori tähti Alexandre Kantorow 20 Rondon matkalle Pariisiin 21 Olli Virtaperkon kolumni 22–23 Eveliina Sumelius-Lindblom tutkii ja taiteilee 24–25 Kulmalla: uusi sarja populaarimusiikin rajapinnoilta 26–27 Kantaesitys: Olli Virtaperkon musiikki teoksessa Earthly Angel: Passion 28–33 Pelimusiikki kutsuu osallistumaan 34 Mioko Yokoyaman kolumni 35 Lauri Toivion sarjakuva 36–37 New Yorkin filharmonikot sai uuden kodin 38–41 Khon-tanssiteatteri nousuun Thaimaassa 42–43 Risto Niemisen visiot Portugalissa 44–46 Joiun uudet visiot 48–51 Kuukauden klassikko: Afrikka-aiheiset teokset Rondo arvioi 53 – 58 • CircOpera Kansallisoopperassa • Elämäkerta Kaija Saariahosta • CD ja DVD -sivut suomessa soi 60 – 61 • Uusien festivaalijohtajien tulikaste • Tammikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 62 – 63 • Miten musiikinteoriasta tehdään kivaa. Media 64 – 65 • Yle Teeman ja Arten tarjontaa 66 Rondo palvelee 67 Kai Amberlan kolumni sisältö MUSIIKKIMATKA
Se kyllä tietää, minne mennä.”. 8 R ONDO C LASSIC 1|2023 ”Täytyy kuunnella omaa kroppaansa
MIINA-LIISA VÄRELÄ on edennyt raskaimpaan sarjaan dramaattisen sopraanon ohjelmistossa. Pitkäjänteinen tapa rakentaa uraa askel kerrallaan, pienistä oopperataloista suurempiin, on tuottanut tulosta, mutta mitään ei ole tullut ilmaiseksi. Hän laittaa itsensä likoon WAGNERIN ja STRAUSSIN ”reippaiden akkojen” parissa, ja tammikuussa hän tarttuu ensi kertaa sadistisen kiinalaisprinsessan rooliin Kansallisoopperan uudessa Turandotissa. 9 R ONDO C LASSIC 1|2023 SOLDE, ELEKTRA, SENTA, TURANDOT. ”Kyllähän joskus kuulee, että miten onnekas olen ollut, kun olen saanut ulkomailla jalkoja ovien väliin tällaisella ohjelmistolla. väkevien naisten äärellä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: JAAKKO PAARVALA | i. Ehkä siksi hän ei ole Suomessa vielä ihan niin tunnettu kuin hänen taitonsa ja näyttönsä edellyttäisivät. Miina-Liisa Värelä on kasvanut sangen nopeasti dramaattisen sopraanon tiukimpien roolien pariin, itsestään meteliä pitämättä ja mediassa paistattelematta. Mutta ei kukaan aavista sitä työn määrää, mitä tämä on vaatinut: koelauluissa ramppaamista ja hylätyksikin tulemista, hyppykeikkoja lyhyellä varoitusajalla ja tietenkin jatkuvaa harjoittelua ja äänen kunnossa pitämistä”, hän sanoo
Tapaamme Kansallisoopperan tiloissa, ja kädessään Värelällä on jälleen kyseinen Wagnerin ikoninen partituuri. 10 R ONDO C LASSIC 1|2023 Värelän mukaan laulajamaailma on loppujen lopuksi aika pieni, ainakin hänen fakissaan, ja tieto kulkee suusta suuhun. Mozart sen sijaan ei istunut ollenkaan. Se on jumalaisen kaunista musiikkia ja hahmona sellainen, johon kaikki rakastuvat.” ”Ääni on, jos se on ollakseen, ja oikealla tekniikalla se tulee ulos.”. Lohengrinissa juonitteleva Ortrud on Elsaa mielenkiintoisempi. Koskaan ei tiedä, kuka on kuulemassa – aina täytyy antaa vain parastaan.” Glyndebournen oopperajuhlien Tristan ja Isolde poiki sekin uutta. ”Minulle kapellimestarit ovat olleet tärkeitä tukijoita. Tähän aikaan kokemusta kertyi myös Karita Mattilan coverina Janá?ekin oopperoissa Tapaus Makropoulos ja Jenufa. Tunnetilat vellovat äärimmäisyydestä toiseen. Täytyy kuunnella omaa kroppaansa. Otin heti isoja rooleja, jotka ovat vaatineet nopeita kasvupyrähdyksiä. Vain yhden mainitakseni: teimme Markus Poschnerin kanssa ensin Lentävän hollantilaisen Sentaa Bremenissä, ja sitten hän sai pestin Linzistä ja otti minut Straussin Elektraksi ja Färberinniksi [Die Frau ohne Schatten]. Se kyllä tietää, minne mennä.” ”Kehitykseni ei mennyt ollenkaan oppikirjan mukaan, eli systemaattisesti kevyistä rooleista raskaisiin kasvaen. Kyseessä on Peter Sellarsin ja videotaiteilija Bill Violan maailmaa kiertänyt produktio. Sentasta löysin jo sellaisen reippaan tytön, jollaisia haluan tehdä, mutta kaikkein inhimillisin Wagnereista on Valkyyrian Sieglinde. Haasteita lisää teksti-informaation valtava määrä – miten saa sen kaiken ulos?” Ääni on, jos se on ollakseen Miina-Liisa Värelä sanoo kokemuksensa perusteella, ettei Wagner-laulajaksi tulla tietoisella päätöksellä, vaan äänityyppiin kasvaa sisään luonnostaan. Se taas poiki koelaulun ja kiinnityksen Glyndebourneen Wagnerin Isoldeksi. ”Laulan Isoldea joulukuussa Los Angelesin filharmonikkojen kanssa, Gustavo Dudamel johtaa”, hän kertoo. Ensimmäinen iso rooli ulkomailla oli Lohengrinin Elsa Liettuassa 2013. Niiden mukaan ääni on sitten kehittynyt.” Värelä tuli laajempaan tietoisuuteen voittamalla Timo Mustakallio -laulukilpailun 2011. ”Kyllä se menee niin, että ääni on, jos se on ollakseen, ja oikealla tekniikalla se tulee ulos. Kun opettajani kanssa Sibelius-Akatemiassa kokeilimme erilaisia ohjelmistoja, niin Wagnerin Lohengrinin Elsan numerot tuntuivat kurkussa hyviltä, vaikken ollutkaan mikään äänitykki. Olen tehnyt reippaita akkoja muutenkin, mutta Isolde on raskaudessaan omaa luokkaansa. Samana vuonna hän debytoi Kansallisoopperassa yhtenä Wagnerin Ring-sarjan valkyyrioista. Rooli on pitkä ja vaatii todella stydiä keskirekisteriä mutta myös ylä-ääniä. Siksi on onni kohdata oikeanlaiset ihmiset oikeaan aikaan. Dramaattisissa purkauksissakin on muistettava säilyttää kuninkaallinen auktoriteetti, ja toinen näytös on eteerisyydessään aivan eri maailma. ”Kyllä se ihan kunnon puristus on. ”Lyyrisemmät Wagner-roolit Elsa ja Elisabeth [Tannhäuser] olivat hyviä kasvualustoja, mutta sisällöllisesti koin nämä miesten puolesta uhrautuvat naiset ongelmallisiksi
Klassinen kysymys tämän roolin esittäjille: koska hän siirtyy Ringin pääsankarittareksi Brünnhildeksi. On se hurja tunne, kun alkusoitto alkaa, eikä tiedä yhtään, mitä ilta tuo tullessaan. ”Olen saanut astua monen tähden saappaisiin Nina Stemmestä lähtien, ja totta kai se nostaa adrenaliinia, ettei tuota yleisölle pettymystä. 11 R ONDO C LASSIC 1|2023 Sieglinde-debyyttinsä Värelä teki Odensessa, ja Kansallisoopperan viimesyksyisessä Valkyyriassa hänen tulkintansa nousi yhdeksi tuotannon suurimmista ilonaiheista. ”Varmaan sen askeleen joskus otan, mutta koska, se jää nähtäväksi”, hän sanoo arvoituksellinen ilme silmäkulmissaan. Koronan myötä hän muutti takaisin Helsinkiin. Tässä vaiheessa Turandotin puvut eivät vielä olleet valmiit.. Wienin valtionooppera tarjosi Värjärin vaimon suurta roolia Straussin oopperassa Die Frau ohne Schatten – Christian Thielemannin johtaessa ja ilman ensimmäistäkään harjoitusta! En voinut ottaa sitä, vaikka rooli olikin hallussani.” Kyseinen rooli onkin ollut Värelän uran tärkeimpiä, sillä se on avannut ovia moneen oopperataloon. | ”On se hurja tunne, kun alkusoitto alkaa, eikä tiedä yhtään, mitä ilta tuo tullessaan.” Täällä toteutetaan unelmat. Ei siinä voi kuin heittäytyä rooliin ja antaa sen viedä.” ”Täytyy olla silti järkevä siinä, mihin suostuu. Debyytti eliittiorkesterin edessä tapahtuu ykkösluokan kollegojen kanssa. Dynamiittia koko nainen Kun esiintymismahdollisuuksia alkoi tulla lisää, Miina-Liisa Värelä muutti Berliiniin, koska sieltä käsin oli niin paljon helpompaa ottaa freelancerin töitä vastaan. Pääsiäisen aikaan hän on mukana orkesterin festivaalilla Baden-Badenissa, jonka päänumerona on Die Frau ohne Schatten. Miina-Liisa Värelä taustanaan oopperan puvustamon suunnaton kangasvarasto. Ura alkoi vakiintua jo niin, ettei koko ajan tarvinnut kiertää koelauluissa. huhtikuuta hän vielä laulaa sen konserttiversion Berliinin Filharmoniassa. Ensimmäisen Färberinninsä hän teki Linzissä 2017, ja se sai ylistävät kritiikit. Hyppykeikat eli sairastuneen kollegan paikkaukset – usein minimaalisin harjoituksin – ovat nuorelle laulajalle tärkeitä näytön paikkoja, ja Värelällä on niihin kaksijakoinen suhde. Ylikapellimestari Kirill Petrenko johtaa. Viimeisin kiinnitys rooliin tuli Berliinin filharmonikoilta. 14
Aaria kertoo, mitä on tapahtunut ennen, ja tulee hänen mielestään aina tapahtumaan. Ehkä hän silti näkee Calafissa jonkin erilaisen mahdollisuuden, mikä saa hänet paniikkiin”, Värelä analysoi. Totta kai se verottaa sosiaalista elämää ja ystävien kanssa hengailua. Löysin äänestäni aivan uusia ulottuvuuksia, ja rooli tuntui mukavalta laulaa. ?. Se liikkuu korkeammalla kuin se itse asiassa kuulostaa, mutta huutamista se ei vaadi – pikemmin ylimyksellistä sarkasmia, kun prinssejä tulee jonossa, ja hän saa tehdä heillä, mitä tahtoo. Lorenzo Passerinin musiikinjohto oli tapaus sinänsä. En ole ennen kokenut tällaista orkesterimontusta tulevaa rakkautta lauluääntä kohtaan. Hänen kehityskaarensa on oopperan kiinnostavin, ja laulullisesti se on hurja väkevyydessään.” ”Strauss on ihanaa laulettavaa sikäli, että se kantaa aina melodisella linjallaan, kun taas Wagnerissa laulustemma on usein osa orkestraalista kudosta. Hurja hahmo, kiinalainen jääprinsessa, joka mestauttelee tunteettomasti kosijaprinssejään ja luo ympärilleen kauhun ilmapiiriä. Reippaat akat ja suuremmat lavat odottavat. Hän on vanhan italialaisen perinteen kasvatti, joka osaa hengittää ja fraseerata laulajien mukana. ”Sanoisin vain, että pelkkä unelmointi ja itseensä käpertyminen ei riitä, vaan on keskityttävä itse ydintuotteeseen ja katsottava rehellisesti peiliin: missä minulla olisi parantamisen varaa. Olisin voinut laulaa vaikka silmät kiinni, niin hän olisi seurannut.” ”Uusiakin italialaisia rooleja minulla on viritteillä, mutta niistä en vielä voi kertoa. Laulajan freelance-markkinat ovat nykyään aikamoinen villi länsi, mutta ei siinä muuta voi kuin tehdä työnsä niin hyvin, että pääsee kipuamaan koko ajan paremmille paikoille ja sopimuksille.” Mitä Värelä sanoisi suomalaisille nuorille laulajille, jotka unelmoivat kansainvälisestä urasta. Strausseista Salome olisi kiva tulevaisuudessa tehdä, samoin kuin Elektran Chrysothemis.” Mutta eikö lyyrisemmästä Chrysothemiista yleensä siirrytä dramaattiseen Elektraan eikä toisin päin. ”No joo, mutta minulla nämä jutut joskus menevät toisin kuin on totuttu”, Värelä virnuilee. Balanssi on tärkeää, ja lähivuosina joudun tekemään sen löytämiseksi entistä enemmän ratkaisuja.” Mutta nyt on taottava, kun rauta on kuumana. Kyllä minä Turandotia silti jonkinlaisena sosiopaattina pidän, sillä eihän hänen suhteensa miehiin terve ole, eikä lopun yhtäkkinen rakkauden löytyminen ole uskottavaa. 12 R ONDO C LASSIC 1|2023 ”Se on fantastinen rooli, yhtä dynamiittia koko nainen! Hän on inhimillinen, kaikkensa yrittänyt kotirouva, joka on pettynyt haaveissaan mutta yrittää lapsettomuuden traumastaan eteenpäin. ”Joskus rankkojen esitysja harjoitusputkien jälkeen herään huomaamaan, ettei minulla ole ollut viikkoihin yhtään kunnon hengähdystaukoa. Turandot ja Tosca – unelmat toteen ”Reippaiden akkojen” roolilista saa täydennystä tammikuun lopussa, kun Miina-Liisa Värelä debytoi Puccinin Turandotin nimiroolissa Kansallisoopperassa. Olenko valmis kaikkeen siihen kovaan työhön ja kokonaiseen elämäntapaan, jota tämä ammatti vaatii?” Elämä ei silti ole pelkkää työtä, sen Väreläkin on oppinut. ”Vakikiinnitys ei oikein tule kyseeseen, sillä vain harvalla oopperatalolla on mahdollisuus tarjota pelkästään minun äänityypilleni sopivaa ohjelmistoa, enkä halua tehdä mitä tahansa. ”Laulullisesti tämä on friikkirooli, joka vaatii metallikasta, stydiä ääntä. Ensin nyt kuitenkin tulee Fidelion Leonora.” Rehellisesti peilin ääreen Miina-Liisa Värelä kuuluu manageritoimisto HarrisonParrottin talliin, jonka kontaktit ovat olleet tärkeitä järkevän uran rakentamisessa. Kokemus oli niin innostava, että hän haluaisi tehdä italialaista ohjelmistoa enemmän. Freelancerin elämään hän on tyytyväinen. Onko hän silti inhimillinen, esiäitinsä julmaa kohtaloa kostava nainen. ”Osoittautui vääräksi luuloksi, ettei pääasiassa saksalaista ohjelmistoa tekevä laulaja sopisi italialaiseen. Olen jättänyt ovet auki eri vaihtoehdoille.” Toisessa unelmiensa Puccini-roolissa, Toscana, Värelä esiintyi viime kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla. Jännittävää nähdä, mikä on ohjaaja Sofia Jupitherin näkökulma Helsingissä. Kun vierellä oli Ludovic Tézierin ja Matthew Polenzanin tapaisia tähtiä, ei siinä voinut muuta kuin ottaa opiksi. ”Se riippuu tietenkin ohjaajan näkökulmasta, jota me esiintyjät toteutamme
Koen, että soittaja ei tässä teoksessa saa puristaa tunnetta joka nuotista vaan isommista kokonaisuuksista. Hän ei kuitenkaan itse näe asiaa niin yksioikoisena vaikka myöntääkin, että hänelle on suotu tiettyjä fyysisiä edellytyksiä pianotekniikan hallitsemiseen. Jos taas rupean ajattelemaan liikaa, että miten nyt asioita teen ja mitä nyt seuraa, sitten heti tulee jännitteitä, vaikka ne eivät ulospäin näkyisikään. Vanhemmat eivät usuttaneet poikaansa mitenkään määrätietoisesti musiikin paALEXANDRE KANTOROW on ponnistanut nuorten pianistien kärkeen soittonsa luontaisella virtuositeetilla ja intuitiivisella kyvyllä löytää musiikin omin sointi. Harva pianisti näyttää vaikeimmankin virtuoosisatsin äärellä niin rennolta kuin hän: ikään kuin mitään fyysistä ponnistelua ei tarvittaisi, musiikki vain pulppuaa soittajasta itsestään selvänä. ”Ensimmäinen konsertto on nuoren Rahmaninovin teos, jossa jokainen nuotti on täynnä tapahtumaa, ja fraasit vievät malttamattomina eri suuntiin. Säveltäjän omat levytykset ovat hurjan kiinnostavia: hän antaa musiikille enemmän aikaa ja vapautta kuin mitä nykyisin on tapana mutta säilyttää aina tietyn aristokraattisuuden.” Virtuositeetti suvun perintönä Alexandre Kantorowin isä on Tapiola Sinfoniettan johtajana 1990-luvulla toiminut viulisti-kapellimestari Jean-Jacques Kantorow, ja myös hänen äitinsä on viulisti. Tshaikovski-kilpailun voitto sysäsi nuorukaisen hullunmyllyyn, josta alkaa vasta nyt löytyä balanssi. ”Helppouden vaikutelma on kuitenkin sitä, että peitän vaikeudet”, hän naurahtaa. Oleellisinta on se, mitä tapahtuu sisällä, ja se vaihtelee konsertista toiseen.” Tapaamme Helsingin Musiikkitalossa, jossa hän on edellisenä iltana soittanut Rahmaninovin ensimmäisen pianokonserton Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Esitys osoitti sen, että huikea tekniikka ei todellakaan ole Kantorowin ainut valtti, vaan soitossa on kaikki se soinnin syvyys, tunteikkuus ja muodon taju, mitä tämä musiikki vaatii. ”Rahmaninov on minulle yleisemminkin rakenteisiin keskittyvä säveltäjä, jonka parissa balanssin löytäminen on tärkeämpää kuin kaikkensa antaminen. helppouden tunne on kykyä piilottaa vaikeus Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: SASHA GUSOV k. 18 R ONDO C LASSIC 1|2023 UIN PIANON ÄÄRESSÄ SYNTYNYT. Kun musiikkia pelkistää, saa tilaa pelata ajan kanssa ja luoda tunteita”, hän selittää. Alexandre Kantorow pääsi Suomessa esiin jo nuorena erityisesti Tapiola Sinfoniettan solistina. Sellainen luontevuuden vaikutelma tulee, kun kuuntelee ja katsoo Alexandre Kantorowin, 25, soittoa. ”Jos avaan vain korvani ja luotan täydellisesti kroppaani, niin siitä lähtee soittamisen flow
Pitkäjänteisiä suhteita on vaikea rakentaa.” . ”Kenen kanssa voisi löytää vastaavanlaisen luontaisen yhteyden, kun kapellimestarit vain tulevat ja menevät. Kuulin koko ajan hänen harjoitteluaan, ja muistan hänen energisen otteensa viuluun. ”Isäni on soittanut Saint-Saënsin viulukonserttoja, ja säveltäjä on ollut kodissamme läsnä aina. Halusin alleviivata valon ja pimeyden kontrasteja. Keskityn vain soittooni ja kohtaan ihmiset silmästä silmään musiikin tasolla, ajattelematta heidän mainettaan.” ”Uusien ihmisten ja orkesterien kohtaaminen vaatii kommunikaation kykyä, sillä monet asiat niin kamarimusiikissa kuin orkesterin kanssa soittaessa ovat löydettävissä vain yhdessä. Nykyisin tiuhan matkustelun vuoksi siihen ei ole enää mahdollisuutta. Konserteissa spontaanin reagoinnin merkitys on kasvanut.” Mitä Alexandren tapaisen muusikon, joka teknisesti osaa jo kaiken, täytyy vielä harjoitella. En enää suunnitelle asioita tarkasti vaan annan vaistojen ja inspiraation viedä. ”Ei sitä Ranskassa tunne kukaan. ”Olin aluksi hieman hämmentynyt siitä, että yhtäkkiä soitin niiden muusikoiden kanssa, joita vain muutama vuosi sitten kuuntelin vain ihaillen levyiltä. Joskus musiikki liikkuu Chopinin ja Schumannin maisemissa, sitten se taas syöksyy Lisztiin, Gounod’n oopperoiden draamaan, barokkiin tai egyptiläiseen sävelmään.” Alexandre levytti hiljattain myös Brahmsin pianomusiikkia ikään kuin todistaakseen, ettei hän ole pelkkien virtuoositeosten spesialisti vaan myös syvällinen muusikko. Niissä on kevyttä ja leikkisää ranskalaista kosketusta mutta myös synkkiä syövereitä. Siinä on mukana aina ennakoimattomuuden elementti: ideat ja kemiat kapellimestarin kanssa joko kohtaavat tai sitten eivät. Olin pää pyörällä. Hän toki tiesi kilpailun merkityksen muttei voinut aavistaa, millainen rumba voitosta seuraa. Tekniikkaa on se, mitä teen käsilläni ja miten saan haluamani asiat kuuluviin. ”Isän kanssa musisointi on niin luontevaa, ettemme edes tarvitse sanoja toisiamme ymmärtääksemme. 19 R ONDO C LASSIC 1|2023 riin vaan pitivät tärkeämpänä sitä, että koulunkäynti sujuu ja ettei suhde musiikkiin saa turhia paineita. Tämän luottamuksen turvin pystyn myös kokeilemaan rajoja tavalla, joka tuskin muiden kapellimestarien kanssa onnistuisi.” Seuraavaksi yhteiseksi projektiksi valikoitui Camille Saint-Saënsin viiden pianokonserton kokonaislevytys, jälleen tapiolalaisten kanssa. Jatkossa häntä kiinnostaisi tarttua säveltäjien syrjään jääneisiin teoksiin – kuten Sibeliuksen pianomusiikkiin. BIS:n Robert von Bahr vakuuttui nuorukaisen kyvyistä, ja Lisztin pianokonsertot sisältänyt levy nousi vuonna 2015 sensaatioksi. Jos ainut päämäärä olisi soittaa virheettömästi, sehän olisi paljon helpompaa, koska soinnin ja ajankäytön vivahteiden kanssa työskentely on vaativinta.” Alexandre soittaa säännöllisesti maailman parhaiden orkesterien ja kapellimestarien kanssa. Hän on siellä pelkkä sinfonikko.” Spontaanille reagoinnille tilaa Alexandre Kantorow voitti vuonna 2019 Tshaikovski-kilpailun ensimmäisenä ranskalaisena, ja se sysäsi hänen uransa kertaheitolla vauhtiin. Igor Lazko oli hänen opettajistaan se, joka sai 12-vuotiaan pojan ottamaan pianonsoiton tosissaan ja juurruttamaan tekniset taidot. Se on uusi ja vähän pelottavakin tapa organisoida, mutta se on opettanut minut luottamaan vaistooni. Opin kontrolloimaan asioita ja pitämään balanssia, joka ehti ensimmäisen vuoden aikana jo niksahtaa paikoiltaan.” Aiemmin Alexandrella oli tarkka harjoittelurutiini: viisi tuntia päivässä järjestelmällistä työstämistä. Miltä se nuoresta miehestä tuntuu. Piano kuitenkin valikoitui viisivuotiaana soittimeksi, koska sen äärellä Alexandre tunsi olonsa luontevammaksi kuin viulun. ”Joskus kokonaisia päiviä menee matkustamiseen, ja harjoittelussa täytyy keskittyä siihen, mitä juuri nyt on tulossa. Erot olosuhteissa ovat suuria: joissakin on neljäkin päivää aikaa löytää toisensa ja hioa yhteistä tulkintaa, toisessa mennään melkein kylmiltään ja hetkessä reagointiin luottaen.” Tämän vuoksi Alexandrea hieman huolestuttaa se kysymys, kenen kanssa hän tekee konserttolevytyksiä sitten, kun hänen isänsä ei ole enää kuvioissa. Ehkä se vaikutti minun käsitykseeni virtuositeetista. Sen toinen cd ilmestyi viime syksynä. helppouden tunne on kykyä piilottaa vaikeus. ”Totta kai isälläni oli silti suuri alitajuinen vaikutus, vaikkei hän soittooni puuttunutkaan. Onhan se inspiroivaa, mutta toisaalta haluan pitää pesäeron tähän kaikkeen kuuluisuuteen. Asioita, mitä olen suunnitellut, täytyy heittää roskakoriin. Konsertoista tekee kiehtovan matkan se, että ne ovat niin erilaisia. ”Jo seuraavana päivänä finaalin jälkeen agenttini oli luettelemassa pitkän listan konsertteja, joihin pitäisi suunnitella ohjelmaa, ja koko ensimmäinen vuosi oli yhtä hullunmyllyä: uusia ihmisiä, orkestereita ja saleja päivä toisensa jälkeen. ”Minusta tekniikkaa ja musiikillista ilmaisua ei voi erottaa toisistaan, koska ne ovat samaa asiaa. Soitimme yhdessä myös sonaatteja.” Kun isä alkoi keskittyä enemmän kapellimestarin töihin, hän oli itsestään selvä partneri Alexandren ensimmäisille konserttolevyille. Sitten tuli COVID, ja sain aikaa rauhoittua. Luonteva valinta orkesteriksi oli Tapiola Sinfonietta
To 23.2. klo 19 Kotkan konserttitalo / To 12.1. ”Silent revolution -nimi viittaa myös siihen työhön, jota itse olen tehnyt. klo 12 Kouvolan kaupungintalo MOZART & VASKS / Kapellimestari Juha Kangas ja Marko Ylönen, sello Ke 10.5. Se, että soitetaan vain sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä, on itse asiassa aika vaarallista. 14 Lotta Wennäkoski: Nosztalgiaim Huom! Liput Haminaan: lippu.fi KE 8.3. Sumelius-Lindblom halusi ottaa levytykseen mukaan myös suomalaista musiikkia, jota edustaa Melartinin Sonata Fantasia apocaliptica -teos: ”Halusin ottaa sen mukaan levylle, koska sävellys on väkevyydessään ja virtuoosisuudessaan niin irrallaan aikansa suomalaisesta pianomusiikista. klo 19 Kouvolan keskuskirkko / To 6.4. Olen kokenut tutkimuksen tekemisen vapauttavana. klo 19 Kuusankoskitalo LISÄTIETOA KEVÄÄN OHJELMASTA: KYMISINFONIETTA.FI KOTKA KOUVOLA INTOHIMOSTA MUSIIKKIIN Kapellimestari Tung-Chieh Chuang Jiyoon Lee, viulu Osmo Tapio Räihälä: Swerve (kantaesitys) Felix Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli, op. klo 19. Tervetuloa kokemaan elävän musiikin voima! TO 19.1. Teoksessa on läsnä ihmisen sisäiseen kamppailuun liittyvä sisältö, joka liittyy teosofiaan”, kuvailee Sumelius-Lindblom. klo 19 Kuusankoskitalo LAPSILLE: SALASAAREN SALAKONSERTTI / Kapellimestari Jukka Myllys Ke 15.3. Musiikki ei edustakaan ranskalaista neoklassismia, vaan levy on oma lukunsa, osoituksena siitä, että modernismin sisällä on itsenäisiä, rohkeita taiteellisia kannanottoja, joita kuitenkin huonosti tunnetaan.” Levylle on valittu Messiaenin ja Murailin musiikkia. klo 19 KOTKA SYVÄÄ RAUHAA Kapellimestari Tõnu Kaljuste J. klo 19 Kotkan konserttitalo / Ma 1.5. 64 Kurt Weill: Sinfonia nro 2 Kevätkauden ensimmäinen sinfoniakonsertti lumoaa nopeassa nousukiidossa olevilla taiteilijanimillä. / Kapellimestari Henriikka Teerikangas Ke 19.4. Ennemminkin neoklassismiin liittyy käsite musiikin arkipäiväisyydestä; musiikin pitää olla ihan tavallista.” Aatteesta, joka teki pesäeroa impressionismiin, kirjoittikin Jean Cocteau vuonna 1921: ”Riittävät jo pilvet, tekolammet ja laineet, vedenhaltiattaret ja öiset tuoksut; tarvitsemme maan pinnalla olevaa musiikkia, arkipäivän musiikkia.” Sumelius-Lindblomin tohtorintutkinnon yksi osuus on ollut tuottaa Silent revolution – French modernism and the zone of colours -levytys, jonka on kustantanut SibaRecords. S. klo 19 Kuusankoskitalo VAPAHTAJAN SEITSEMÄN VIIMEISTÄ SANAA RISTILLÄ / Liidaus Raymond Cox Ke 5.4. 12 Edvard Grieg: Osia Peer Gyntista Anna Clyne: Overflow Laura Netzel: Sarja viululle ja jousiorkesterille Jean Sibelius: Rakastava, op. klo 19 Kotkan konserttitalo / To 11.5. KE 15.2. Tutkimusprosessi on ollut pitkä, ja olen hiljaisuudessa tehnyt työtä sen eteen, että musiikki, jota huonosti tunnetaan, ja jossa kuitenkin on paljon huomioitavia asioita, pääsisi päivänvaloon. klo 19 RUK:n maneesi HAMINA KOTKA NAISTENPÄIVÄN KONSERTTI Kapellimestari Aliisa Neige Barrière Hanna Rantala, sopraano Helvi Leiviskä: Lapsifantasioja, op. klo 19 Kotkan konserttitalo / To 30.3. säveltäjiltä François Francoeur, Jean-Philippe Rameau, Pierre Montan Berton, Antoine Dauvergne. Teoksia mm. klo 18 Kuusankoskitalo NÄYTTÄMÖMUSIIKIN HERKKUJA / Kapellimestari Topi Lehtipuu Ke 29.3. ”Taiteellinen idea levyssä on se, että asiaa pitää katsoa laajemmin. Mielestäni esittäjän velvollisuus on siis tiedostaa myös musiikin historiallinen tausta. Tutkimukseni on itse asiassa henkilökohtainen manifestini.” . Se, että soitetaan sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä, on itse asiassa aika vaarallista.” Tutkimuksessaan Sumelius-Lindblom antaa osviittaa siitä, miten neoklassista musiikkia kannattaa lähestyä: ”Tätä musiikkia ei soiteta samalla tavalla kuin impressionistista musiikkia. klo 19 TO 9.3. klo 19 Kotkan konserttitalo KÄYRÄTORVIGURU RADOVAN VLATKOVI. Taideyliopiston oma levymerkki muun muassa nostaa aikaisemmin julkaisematonta musiikkia esille. klo 19 TO 16.2. klo 18 Kotkan konserttitalo / To 16.3. klo 19 KOTKA Vanha kirkko HELSINKI Symphonie du Concert Municipal des Honorables Villes de Kotka et d’Helsinki Liidaus Raymond Cox Yhteistyössä Ensemble Nylandia Kaksi orkesterisarjaa ranskalaiseen tyyliin. klo 19 Kotkan konserttitalo / To 20.4. klo 19 Kotkan konserttitalo / To 2.2. Totuudellinen tapa tehdä taidetta Sumelius-Lindblom näkee tieteen tekemisen rikkautena taiteelle: ”Minulla on nyt enemmän ymmärrystä ja vaihtoehtoja. klo 19 Kuusankoskitalo VAPUN RIEMUA / Kapellimestari Sauli Saarinen Su 30.4. FOLKFONIAA / Kapellimestari Janne Nisonen ja kansanmusiikkiyhtye Frigg Ke 11.1. klo 19 PE 20.1. Bach: Die Kunst der Fuge (Fuugan taito) BWV 1080 (Contrapunctus I, IV, IX ja XII) Arthur Honegger: Sinfonia nro 2, D-duuri H 153 Arvo Pärt: Cantus in Memoriam Benjamin Britten, Trisagion, Collage über B-A-C-H, Sinfonia nro 1 Konsertin keskiössä on virolaisen klassisen musiikin tukipylväs Arvo Pärt. klo 19 Kuusankoskitalo SAMULI EDELMANN: VAIHEET Ke 1.2
Maksimalistisen levyn oheisteksteistä löytyy laaja lista vaikutteita isoista pop-kertosäkeistä ja Suomi-iskelmästä indie-visionääreihin, kirjailijoihin, kuvataiteilijoihin ja muotisuunnittelijoihin, ja kappaleista löytyy niin proosaa, puhaltimia, äkillisiä leikkauksia, lofi-folkia, kuoroja kuin elektronista angstia. ”Jonkinasteinen burnout oli tapahtumassa levytyssopimuksen aikaan. lopusta alkuun SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA.. Sellaisen, joka kuvastaisi aidosti minua saundin, tekstin ja mieltymysten kannalta, eli jossa kuuluisi oma ääneni”, kertoo pyy eli laulaja-lauluntekijä ja tuottaja Pietari Pyykönen, jonka esikoisalbumi Maailma lopu ilmestyi lokakuussa. Samanaikaisesti sekä tein liikaa töitä että koin levynteon suhteen valtavia paineita, ja se johti lopulta ’päivätöiden’ vähentämiseen ja opintojen keskeyttämiseen.” Suurin osa teksteistä syntyi vuoden 2018 jälkeen, ja laulunkirjoitusprosessi oli valmis vuonna 2020. OSA: 1 Hän oli tuolloin 21-vuotias ja teki nousujohteista uraa tapahtumatuottajana ja managerina. Aikaa meni oman saundin kiteyttämisessä, ja siinä samalla löysin oman tavan kirjoittaa tekstiä. Kun sinne yhdistää vielä muita asioita, joihin olen mieltynyt – isoja 80-luvun virveleitä, akustista kitaraa, omaelämäkerrallisia esseitä, säröpörpötystä ja jousia, se alkaakin kuulostaa minulta.” Pyykönen solmi levytyssopimuksen Universalin alamerkin Johanna Kustannuksen kanssa jo syksyllä 2017. Enemmän se oli epävarmuutta siitä, pystynkö vastaamaan nimenomaan omiin odotuksiini. Levyllä kuuluu lapsuuden lempiyhtyeeni Lordin isot kertosäkeet ja tuottaja Max Martinin stemmapinot, mutta myös vaikkapa The Kinksin All Day And All Nightin ’paska’ rumpusaundi. ” R ONDO kulmalla Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: TERO AHONEN Esikoisalbuminsa hiljattain julkaissut pyy punoi viiden vuoden ajan yhteisöllisen ja yksityisen yhdistävää kasvukertomusta, jossa pop-kertosäkeet kohtaavat äkkiväärät tuotannolliset ratkaisut. Tiedän, mistä musiikissa vaikutun, ja halusin tehdä vaikuttavan levyn.” Tarina täytyi elää Pyykönen on monessa yhteydessä sanonut, että hänelle kyseessä ei ole vain albumi, vaan henkilökohtainen projekti ja kronologinen kasvutarina, joka käsittelee – muun muassa – luottamuspulaa, itsekritiikkiä, masennusta, yhteiskunnan normeja, ilmastokriisiä, yksinäisyyttä, sukupuolta ja seksuaalisuutta, perhe-, parija ystävyyssuhteita sekä nähdyksi tulemista. ”Luulen, että siinä alussa tuli epävarmuuskohtaus: maailman isoimmalle levy-yhtiölle kiinnittäminen sai miettimään, mitä minulta oikein odotetaan – kunnes vakuuteltiin, että ei tässä ole mitään hätää, ota vain aikasi. ”Minulla oli tosi vahva visio siitä, millaisen levyn haluan tehdä, mutten osannut artikuloida sitä itselleni. 24 R ONDO C LASSIC 1|2023 HALUSIN TEHDÄ SELLAISEN ALBUMIN, jonka minä tekisin
”Koska olen työskennellyt paljon artistien kanssa ja seurannut levytysprosesseja, pystyin tavallaan olemaan oma A&R:ni – tietämään, mistä biiseissä kiikasti. ”Jään yli oli kirjoitettu jo 2015, kun olin vielä teini-ikäinen, ja sen ajan tunne on vahvana mukana. Kirjoitin sen loppuun motivaatiopuheen, manifestin, muistutukseksi itselleni. 2011/Ainoa kaksonen oli Anna Eriksson -sampleineen se palanen, joka ratkaisi minulle levyn olemuksen ja jolta levy myös lopulta sai nimensä. Laulunkirjoittamiseni on sellaista, että asioita tapahtuu paljon sekä kypsytellen että vahingossa. Kuuntelin juuri ihailemani muotisuunnittelijan haastattelun, jossa hän kiisti tekevänsä taidetta ja korjasi tekevänsä tuotteita – hätkähdin. ”Halusin tehdä raa’an rehellisen levyn – A&R:ni Minna Koivisto kuvaili tekstejä ’raivointiimeiksi’ – ja siinä sivussa käsitellä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Maailma lopu sai tekstinsä viimeisenä. ”Lopulta on vaikea selittää, mistä biisit ovat tulleet, aivan kuin en muistaisi niiden syntymästä paljoa mitään.”. Rubik, Pariisin kevät, Ruusut] mukaan viimeistelemään tuotanto. Linda Fredriksson, Verneri Pohjola, Selma Savolainen ja Sibelius-lukion tyttökuoro. Lopulta on vaikea selittää, mistä biisit ovat tulleet, aivan kuin en muistaisi niiden syntymästä paljoa mitään.” Ensimmäisenä syntyivät Jään yli, Sinä ja tuolloin eri tekstillä varustettu päätösraita Maailma lopu. Suunnittelija perusteli, ettei hänellä ole mitään virkaa, elleivät ihmiset pidä hänen vaatteistaan ja hanki niitä ylleen. Esimerkiksi Bon Iverin 22, A Million tai Frank Oceanin Blonde ovat melko lailla täydellisiä levyjä, niillä on oma maailmansa, saundinsa ja miljöönsä.” Pyykönen pitää ajatuksesta verrata tekemisiään musiikin sijaan muotiin tai kuvataiteeseen. Näen kokonaisuuden käsittelevän toivetta radikaalista muutoksesta yhtä aikaa henkilökohtaisella ja globaalilla tasolla. ”Pidän albumeista, joille mahtuu koko maailma, mutta se maailma voi myös olla pieni. ”Inspiroidun niistä suuresti osin juuri siksi, etten osaa selittää, mistä niiden herättämät tunteet ovat peräisin”, Pyykönen pohtii. Tällaiset mielikuvat ovat minulle tekijänä tärkeitä. Itsensä kanssa pallottelu on haastavaa, joten oli todella tärkeää saada Artturi Taira [mm. Miten teen sen niin, etten vaikuta jotenkin saarnaavalta. Haudottuani esikoista vuosien ajan on kummasti alkanut kiinnostaa roso ja epätäydellisyys.” Pyykösen mielestä musiikin merkitys muuttuu sillä hetkellä, kun se muuttuu yksityisestä julkiseksi. ”Minua inspiroisi lähestyä albumia kuin vaatemallistoa: ensin kerätään sekalaisia ideoita, valitaan parhaat ja kootaan tiimityönä valmiiksi, julkaistaan ja siirrytään seuraavaan. En voinut etukäteen nähdä levyn kaarta, koska en ollut vielä elänyt kaikkia niitä hetkiä ja tunteita, joita se lopulta sisälsi. ”Ehkä se on enemmän esseekokoelma, jonka osat viittaavat toisiinsa. Olen alkanut tehdä seuraavan levyn kappaleita, ja näen sen mielessäni puulaatikkona tai pienoisnäytelmänä. Tavoittelen sattumia. En vielä pysty allekirjoittamaan sitä kokonaan – että kykenisin olemaan vähemmän kriittinen itseäni kohtaan ja välittämättä standardeista – mutta koko ajan paremmin.” Kytkökset musiikkimaailmaan saivat levylle myös vaikuttavan vierailijatiimin, johon kuuluvat mm. R ONDO C LASSIC 1|2023 25 ”Vaadin itseltäni, että albumin pitää sekä olla eheä että sisältää kaikki nämä asiat”, Pyykönen muistelee. Pitkään tuntui vaikealta sisällyttää sitä levylle, kun en enää itse ollut siinä mielenmaisemassa ja elämänvaiheessa, mutta se on mukana juuri siksi, että se osoittaa kehitykseni. Tuntui, että hän ymmärsi jo puolesta sanasta, mitä tavoittelin.” Pienempää maailmaa kohti Maksimalismi saattaa tulevaisuudessa väistyä Pyykösellä toisenlaisen ajattelun tieltä. Miten voin puhua vaikkapa ilmastokriisistä niin, että se tuntuu samalla henkilökohtaiselta. Samaan tapaan laulu pyrkii yhteyteen ja tarvitsee yleisön ollakseen olemassa.” . Selkeyttääkseni sekamelskaa kirjoitin monikymmensivuisia tekstitiedostoja ja piirtelin miellekarttoja.” Vaikka levyllä on selkeä kaari ja konteksti, ei Pyykönen ajattele sitä konseptialbumina. ”Hyvä julkaisematon biisi on vain hyvä biisi, mutta hyvä julkaistu biisi määrittyy nykymaailmassa ensisijaisesti tykkäysten ja striimilukujen perusteella, joita hamutaan ulkomusiikillisin keinoin
”Se on saksofonille multifonien tutkielma, ja sävellystyön pohjaksi tutkimme Joonatan Rautiolan kanssa huolellisesti multifonien mahdollisuuksia. Muutoin mukana ovat cembalo, viola da gamba, luuttu sekä urut/celesta.” Virtaperkon uudessa musiikissa on verhottuja viittauksia barokin suuntaan mutta ei minään suorina pastisseina. Mukana on myös saksofonilla sydämenlyöntien kaltainen osuus”, Virtaperko kuvailee. Aulis Sallinen: Yhdeksän fragmenttia Barabbas-septetille. KLO 17 ESPOON KULTTUURIKESKUS AFTER WORK III Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari ja juonto Schubert: Sinfonia C-duuri ”Suuri” TO 16.2. Kymi Sinfonietta, joht. Sopraanon on suhteutettava vokaliisinsa multifonien dominoiviin säveltasoihin. Aleksanterin teatteri, Helsinki. Olli Virtaperko: Kuvitteelliset rakastavaiset. Ritz, Vaasa. Sen sointi kiehtoi myös Kajsaa ja Mariannaa. Ries PE 13.1. ”Se alkaa arkaaisena, tiukkana kaanonina, jonka rinnalla sykkii modaalinen, quasi-minimalistinen toisteisuus. Schubert LA 11.2. Bartók. Crusell . Laajin Virtaperkon säveltämistä osuuksista on esityksen loppuun sijoittuva 12-minuuttinen Du genomborrade mig (Sinä läpäisit minut). kantaesitykset 1 on eräänlainen hybridikokoonpano, että yhtyeeseen sisältyy myös saksofoni kolmessa eri muodossa (altto, tenori ja baritoni). KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS TANSSIINKUTSU Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Senja Rummukainen, sello Clyne . 26.1. Yhdessä niistä syntyy rytmisesti rikas ja vaihteleva kokonaisuus. Tung-Chieh Chuang. Liput alk. 19.1.2023 Osmo Tapio Räihälä: Swerve. KLO 17 ESPOON KULTTUURIKESKUS YSTÄVÄLUISTELUKONSERTTI: DISCO INFERNO Antti Rissanen, kapellimestarii Johanna Försti, laulu Antti Koivula, laulu Discomusiikin hittejä Hans Ekin orkesterisovituksina. ”Tässä on selkeästi kaksi aikatasoa: on barokin aika ja oman aikamme musiikki.” Esityksen avaukseksi Virtaperko sävelsi Alkusoiton. DIKTAATTORI PE 24.3. Kajsa Dahlbäck (sopraanosolisti), Suvi Väyrynen (sopraano), Katariina Heikkilä (mezzosopraano), Joonatan Rautiola (tenorisaksofoni), Louna Hosia (bassogamba), Marianna Henriksson (cembalo, sopraanonokkahuilu), Petteri Pitko (Roland C-30), Eero Palviainen (arkkiluuttu). ”Saksofoni edustaa teoksessa tavallaan Jeesuksen ääntä. Alkusoiton jälkipuolen muodostaa toistuvan melodia-aiheen ympärille rakentuva ground-tyylinen jakso.” Sopraanolle ja saksofonille sävelletty Kuvitteelliset rakastavaiset on hillitty ja sisäistynyt teos, eräänlainen rakkausduetto, joka voisi kuvastaa nunnaa edustavan sopraanon yhteyttä saksofonin edustaman Jeesuksen kanssa. KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS HOMMAGE AN CLARA Antonello Manacorda, kapellimestari Lisa Larsson, sopraano Strauss . PE 27.1. Kotkan konserttitalo. KLO 15 SELLOSALI HETKIÄ III: LUOMA X BERGHÄLL Jaakko Luoma, fagotti Joakim Berghäll, puhaltimet Tutkimusmatka lehdyköiden ja improvisaatioiden maailmaan. KANNANOTTO SU 19.2. 27.1. Ritz, Vaasa. KEVÄTKAUDEN AVOIMET KENRAALIHARJOITUKSET 24.3. Olli Virtaperko: Du genomborrade mig. Teos on luonteeltaan päättävä ja muodostaa esityksen kulminaation.” . KLO 19 ESPOON KULTTUURIKESKUS AARTEITA II Janne Nisonen, orkesterinjohto Jaakko Luoma, fagotti Schubert . 1,50 € TULOSSA: POLITIIKKA-FESTIVAALI PE 10.3. KLO 10 JA 18.5. 27.1. Siinä tekstinä on uudempaa runoutta, Catharina Östmanin ruotsinkielisiä tekstejä kokoelmasta Elegi (1990). KLO 17 ESPOON KULTTUURIKESKUS AFTER WORK II Antonello Manacorda, kapellimestari ja juonto Strauss . Kajsa Dahlbäck (sopraano), Joonatan Rautiola (baritonisaksofoni). KONTROLLI PE 31.3. Kolmelle tanssijalle, seitsenhenkiselle soitinyhtyeelle, viidelle laulajalle sekä kertojalle toteutettu teos. ”Tässä on draamallinen, runoja seuraava rakenne, ja ilmaisun ääripäät ovat laajalla aina lopun hälymassaa myöten. Bartók TO 12.1. 5?30 € + toimitusmaksut alk. PE 17.2. ”Kajsa Dahlbäck on koostanut Östmanin runoista minulle tekstin sävellettäväksi, ja runoilija on hyväksynyt tämän koosteen”, Virtaperko kertoo. KLO 13
Myös pelin hiljattain julkaistun, vuosikymmeniä odotetun Return to Monkey Island -jatko-osan vastaanotto on ollut ylistävää. Game Music Collective sai alkunsa vuonna 2017, kun sen perustaja ja taiteellinen johtaja Lukas Stasevskij halusi tuoda pelimusiikkia laajemmin tunnetuksi. iMUSE-teknologiaa sovellettiin ensimmäistä kertaa Ron Gilbertin, Tim Schaferin ja Dave Grossmannin suunnittelemassa Monkey Island 2: LeChuck’s Revenge -videopelissä, josta on juuri kerrontansa ja rikkaasti sovitetun musiikkinsa vuoksi tullut ajan mittaan yksi kaikkien aikojen rakastetuimpia videopelejä. 30 R ONDO C LASSIC 1|2023 Musiikin laaja-alainen kokemuksellisuus selittää pelimusiikkiin usein liitettävää nostalgiaa. Toisaalta harva jaksaisi kuunnella keskinkertaista musiikkia toistuvasti vain sen takia, että se herättää muistoja. Tuottajan roolissa Pelimusiikkiin liittyy olennaisesti musiikin tuotanto. ”Halusimme valikoida hankkeeseen mahdollisimman monipuolisen kattauksen suomalaista pelimusiikkia. Musiikki ei soi vain esityksen aikana, vaan myös taukojen ja valikoiden kaltaisissa levähdyspaikoissa. 1980-luvulla pelimusiikissa tapahtuneet siirtymät olivat vielä kankeita: pelaajan siirtyessä pelitilasta toiseen kappale loppui aina kesken ja uusi alkoi saman tien ilman minkäänlaista porrastusta. Tarkoitus on tuottaa ja sovittaa niistä yhtenäinen musiikillinen kokonaisuus ja nostaa kunkin teoksen kohdalla tuotantoarvot meidän näkökulmastamme huippuunsa”, Kärki kuvailee. Monet vastauksista sijoittuivat lapsuuteen, johon merkitykselliset pelikokemukset palautuvat. Pelimusiikin tuotannolliseen ja sovitukselliseen puoleen on viime vuosina keskittynyt suomalainen Game Music Collective, joka on konserttien ja tuotantojen ohella työstänyt muutaman vuoden ajan kokoelmalevyä suomalaisesta pelimusiikista. Tärkeä muutos koettiin vuonna 1991, kun peliyhtiö Lucasartsin säveltäjät Michael Land ja Peter McConnell kehittivät iMUSE-nimisen järjestelmän, jonka ansiosta musiikki reagoi luontevammin pelitilanteissa tapahtuviin muutoksiin. Edellä mainitussa tutkimuksessa kerättiin tarina-aineisto, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan merkityksellisistä pelimusiikkimuistoistaan ja kokemuksistaan. Pelisäveltäjä Guy Michelmore on todennut pelimusiikin toimivan ääniraitana pelaajan omille voitoille ja tappioille”, Koskela sanoo. Alan Wake – Kehittäjä: Remedy Entertainment – Julkaisija: Epic Games Publishing.. Return to Monkey Island – Kehittäjä: Terrible Toybox – Julkaisija: Devolver Digital. Koskelan mukaan vastauksissa nousikin esiin myös pelimusiikin oma arvo sinänsä. Pelaajan toimintaan reagoiva musiikki vaatiikin tarkkaa pelisuunnittelua. Hankkeen taiteellinen johtaja ja tuottaja Markus Kärki kertoo, että tavoitteena on sekä tuoda suomalaista pelimusiikkia tutuksi uusille yleisöille että osoittaa, mihin kaikkeen hyvin suunniteltu musiikkituotanto pelialalla kykenee. Erikokoisiin esityskokoonpanoihin venyvä kollektiivi koostuu esiintymistilanteessa laajimmillaan 20-henkisestä orkesterista, jota kuoro ja solistit tarvittaessa täydentävät. ”Peli on esimerkiksi saatettu pysäyttää, jotta voitaisiin keskittyä ja uppoutua musiikkiin, tai sitten sitä on jopa erikseen äänitetty nauhalle
Kirjoitan luonnoskirjani japaniksi tai joskus englanniksi, kun aion näyttää sitä muille. Ensinnäkin etsin kiehtovaa sointia instrumentoinnin näkökulmasta. Piirrän luonnoskirjaan abstrakteja hahmoja siitä, milloin minun pitäisi esitellä materiaali, mikä ajoitus olisi sille tehokkain ja miltä musiikin ennen ja jälkeen tulisi kuulostaa. OLEN JAPANILAINEN, ja tulin Suomeen Sibelius-Akatemian maisteriopiskelijana seitsemän vuotta sitten. Vaikeinakin aikoina haluan välittää positiivisen viestin taiteilijasuodattimen läpi sen sijaan, että ilmaisin suoraan aikamme vaikeutta. Riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa käytän suunnitteluun luonnoskirjan edessä, musiikin syntyessä äänimateriaali tietää toisinaan enemmän luonnollisesta suunnasta kuin minä. Minun on helpompi käsitellä kynää kuin tietokonetta, ja tyhjä paperi antaa minulle enemmän vapauden tunnetta kuin nuottiohjelmisto. Aina on uutta opittavaa. Siksi minun on jatkuvasti tarkistettava, että musiikin virtaus toimii. Japanilainen kulttuuri perinteisestä kulttuurista videopeleihin ja mangaan on vaikuttanut luovaan prosessiini, sekä tietoisesti että tiedostamatta. Haluan tehdä musiikilla merkityksellistä aikaa, jonka ohi muuten normaalisti voisi vain kulkea. Vaikka pyrin kirjoittamaan teoreettisesti vakuuttavan teoksen, pidän myös pienistä epähomogeenisuuden ja inhimillisten virheiden merkeistä. Haluan myötävaikuttaa kiertokulkuun, jossa ihmiset ovat innokkaita käymään konserteissa, nykymusiikin kenttä aktivoituu, ja maailmassa syntyy mestariteoksia. Kun esittelen itseni säveltäjänä Japanissa, minulta kysytään usein: ”Sävellätkö tv-mainoksiin tai vastaaviin. SÄVELLYSPROSESSINI TÄRKEITÄ osia ovat sointi ja rakenne. Tällaisissa tapauksissa hylkään luonnokset ja aloitan teoksen lopun suunnittelun uudelleen. Joskus teoksen keskellä musiikki pyytää minua jättämään luonnosvihon ja lähtemään toiseen suuntaan. Toisin sanoen, oli ihmisiä, jotka tarvitsivat sitä teosta ja olivat valmiita siirtämään korvansa seuraavaan vaiheeseen. Tämä ei tarkoita, että tavoittelisin vain suuren yleisön suosiota. Vaikka olen opiskellut kaikkien soittimien perusteet, opin aina uudelleen jonkin soittimen, kun minulla on mahdollisuus säveltää sille. Vieraskynä 34 R ONDO C LASSIC 1|2023 ALUAISIN, ETTÄ KONSERTTI olisi yleisölleni nautinnollinen ja erityinen kokemus. Yleisesti ottaen pidän eri soittimien luomasta perkussiivisesta soundista. Mietin, millaisen soinnin haluaisin kuulla kuuntelemalla kappaleita samanlaisella instrumentaatiolla ja soittamalla itse soitinta. Otan yhden esimerkin: Stravinskyn Kevätuhri (1913) oli ensi-illassaan skandaali, mutta lopulta siitä tuli erottamaton osa perusohjelmistoa. Kun olen Japanissa, saan tietoa silmieni ja korvieni kautta, vaikka en haluaisikaan. Lisäksi musiikillinen kieleni on sekoitus suomenja englanninkielistä ajattelutapaa sekä sitä, mitä olen oppinut monilta musiikin parissa tapaamiltani ihmisiltä. Sen jälkeen kirjoitan musiikkia paperille käsin. Kun olen löytänyt äänimateriaalin, jota haluan käyttää, seuraava askel on pohtia kappaleen rakenteellisia kuvioita. En ajattele tässä vain muusikkoystäviäni vaan myös niitä, jotka eivät välttämättä ole kovinkaan perehtyneitä nykymusiikkiin, mutta jotka ovat tulleet konserttiin sattumalta. Jos muutos musiikillisessa virrassa tuntuu liian äkilliseltä, lisään musiikkia. Olisin esimerkiksi iloinen, jos joku yleisön jäsen sanoisi kuultuaan musiikkiani: ”Nämä kymmenen minuuttia menivät niin nopeasti”. Etkö. Opiskelen ahkerasti suomea, joten saatan jonain päivänä menettää tämän hiljaisuuden. Sibelius-Akatemian sävellysseminaarissa muutama vuosi sitten keskustelimme siitä, että ”säveltäjän tehtävä on siirtää yleisön korvat seuraavaan vaiheeseen”. Inspiraationi lähtee yleensä äänestä itsestään. Viime aikoina säveltasojen merkitys minulle on kuitenkin kasvanut. Mutta täällä en ymmärrä kaikkea, mitä ympärilläni puhutaan ja mainostetaan. KUN OLEN EDENNYT tiettyyn vaiheeseen, kuuntelen musiikkia alusta alkaen mielessäni. Ihmisillä on selvästi puutteellisia käsityksiä nykymusiikin säveltäjän ammatista. Pyrin tarjoamaan yleisölle kokemuksia, joita he eivät ole koskaan ennen kokeneet. . Silti kaiken ymmärtäminen ei aina tuo onnea. Haluaisin vain luoda musiikkia, joka on mielenkiintoista – ehkä siksi, että monimutkainen ajattelu ei sovi minulle. Kun sävellän, olen yleensä eri virrassa kuin yleisö, koska keskityn yksittäisiin soundeihin. Se jättää minulle lopulta vain hiljaisuuden. Äskettäin esimerkiksi sävelsin kitaralle ja harmonikalle; opiskelu on loputonta. Erilaisten kulttuurien ja kielten kynnyksellä oleminen on varmasti vaikuttanut työhöni. Miten sitten ansaitset tulosi?” Olen kokeillut erilaisia selityksiä, ja viimeisin vastaukseni kysymykseen on: ”On ihmisiä, jotka tarvitsevat tätä musiikkia.” MITÄ SITTEN ON nautittava nykymusiikki. nautinnollista nykymusiikkia etsimässä h KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO R ONDO kolumni MIOKO YOKOYAMA Kolumni on ilmestynyt englanniksi Finnish Music Quarterly -lehdessä.
38 R ONDO C LASSIC 1|2023 PERINNE sai uudet siivet Hanuman muuttaa itsensä kuusikätiseksi jättiläiseksi. Klassinen thai-tanssi tuo esitykseen unenomaista kauneutta.
Esityksiä nähdään Bangkokissa pienemmissä paikoissa pitkin vuotta, mutta marras-joulukuussa voimat kootaan vuoden suurimpaan tuotantoon Thailand Culture Centerissä. Thaimaa on saanut nostettua klassisen tanssiteatterinsa khonin uuteen nousuun, ja vuosittaiseen huipputuotantoon satsataan kuin megamusikaaliin ikään. Se käytettiin perinteisten pukujen ja naamioiden valmistuksen aktivoimiseen. Ompelimoja ympäri Thaimaata perehdytettiin alkuperäiseen tyyliin ja materiaalien käyttöön, ja nyt niillä on kädet täynnä töitä, kun alan harrastajien lisäksi muutkin haluavat khon-pukuja lapsilleen. PERINNE sai uudet siivet Teksti: HARRI KUUSISAARI, Bangkok | Kuvat: The Support Foundation of Her Majesty Queen Sirikit | J. Kyseessä on kuningataräiti Sirikitin vuonna 2007 perustaman SUPPORT-säätiön projekti. ”Kyllä, sillä harrastusta riittää taidekouluissa ympäri maata, ja vuonna 2018 khonin saama asema Unescon aineettoman perinteen luettelossa herätti myös suuren yleisön huomaamaan, mikä aarre meillä on”, kertoo esityksen tuottaja-assistentti Anucha Thirakanont. Tämänkertainen Thaimaan kansalliseepoksen jakso Maiyarapin taistelu yhdisti klassisen thai-tanssin kauneuden, maskien ja pukujen loiston sekä musiikin energian moderniin spektaakkeliin tavalla, joka oli puhdasta taikaa. Tämä tradition ja modernisoinnin yhteensovittaminen voi olla kaksiteräinen miekka, mutta näissä esityksissä se tuntuu onnistuneen. Samalla kuitenkin khonia on ollut määrä kehittää niin, että se puhuttelee nykyihmisiä. Hän kertoo, että koronapaussin aikakaan ei mennyt hukkaan. Juuria on löydetty mm. Kaikkiaan sanoisin, että estetikka ei ole kaukana siitä, miten barokkioopperaa Euroopassa tulkitaan: toinen jalka periodija tyylitietoudessa ja toinen nykypäivän teatterifantasiassa. Säätiön tarkoituksena on ollut vaalia traditionaalisia taitoja tanssijoiden koulutuksesta aina pukujen ja maskien valmistukseen. Maiyarapin taistelussa on klassista thai-tanssia sitä edellyttävissä rooleissa ja näyttävissä joukkokohtauksissa, ja piphad-orkesterissa soittavat perinnesoittimien mestarit. Kuninkaallisen perheen tuki antaa vakuuttavuutta houkutella mukaan myös yksityisiä rahoittajia. Sulkuaikana tehtiin myös paljon tiedotustyötä sekä khon-elokuva, joka tuli teattereihin vuodenvaihteessa. 39 R ONDO C LASSIC 1|2023 OUKKO TOIVEIKKAITA mattimyöhäisiä parveilee Bangkokissa Thailand Culture Centerin kulmilla kyselemässä lippuja khon-esitykseen Maiyarapin taistelu. Demonien liikkeissä on taistelutaitojen peruja. Iso panostus kokoaa pitkälle toistasataa esiintyjää, ja yksistään värikkääseen pukuloistoon käytetty työmäärä on valtava. Näyttämöllepano muistuttaa suureellisuudessaan grand opéraa tai musikaalia. Tuotannon kaikki 20 esitystä ovat loppuunmyytyjä, ja sana spektaakkelin lumosta on kiirinyt myös niille, jotka eivät perinteisestä taiteesta hirveästi välitä. Khonilla tuntuu siis menevän Thaimaassa hyvin. Huomiota herättää, että myös nuorta yleisöä on paikalla kiitettävästi, mitä ei voi sanoa esimerkiksi Japanin noja kabuki-esityksistä. varhaisemman khmer-kulttuurin kuvataiteesta sekä varjonukketeatterista, kuninkaallisista rituaaleista ja taistelutaidoista. Tarkat käsieleet kuuluvat klassisen thai-tanssin sanastoon, ja jalot hahmot esiintyvät hovietiketistä juontuvassa hierarkiassa. Panostusta lisäsi vielä se, että kuningatar Sirikit vietti 90ja nykyinen kuningas Maha Vajiralonkorn 70-vuotisjuhliaan. Toisaalta maanläheisempiin rooleihin on tuotu huumoria ja nykypäivän realismia. Taikuuksien kyllästämä matka Ensimmäinen kirjallinen lähde khon-tanssidraamasta on peräisin ranskalaisen delegaation vierailusta Ayuttahayassa 1691, mutta lajin alkuperää ei tarkoin tunneta
Englanninkielinen tekstitys kertoi vain kohtauksen ydinjuonen. Esityksen ohjauksesta ja muista osa-alueista on vastanMaiyarap kidnappaa Pha Ramin jättiläisen suusta. Eepoksen pääjuonteena on Phra Ramin ja demonikuningas Thotsakanin välinen pitkittynyt sota, mutta kukin näytelmä keskittyy tiettyyn episodiin tai sivupolkuun, joita riittää loputtomiin. 40 R ONDO C LASSIC 1|2023 Khonin roolityypeillä on omat liikesanastonsa. Manalan portinvartijoiden kohdalla tekstiä on uudistettu nykyaikaiseksi, humoristiseksi kommentoinniksi, ja lavalla nähdään jopa koronatestipaketti. Sitten törmäävät kaksi erilaista armeijaa: hyppelehtivä demonijoukko ja rituaalinen kuninkaallinen armeija. Maiyarapin taistelussa pääosan saavat demonikuninkaan veljenpoika ja alamaailman hallitsija Maiyarap sekä Phra Ramin sankarillinen apinasoturi Hanuman. He tanssivat klassisen thai-tanssin tyylitellyllä ilmaisukielellä ja luovat silhuettimaisia asentoja. Teos alkaa alkusoitolla, jonka aikana ei voi kuin huokaista: klassisten tanssijoiden elegantti liikevirta sensuelleine taivutuksineen on kuin paratiisin kuva. Esityksiä säestävät piphad-orkesteri, laulajat ja resitoijat. Jalot sankarit ja sankarittaret esittäytyvät perinteisestä hovietiketistä juontuvassa hierarkiassa. Niiden muodostelmat ovat visuaalisesti vangitsevia asetelmallisine pyramidikuvineen: sotakin on estetiikkaa. Tämä nokkela ja kansanomainen sanailu muodostaa kontrastin tyylitellylle estetisoinnille, mutta thai-kieltä osaamattoman oli vaikea pysyä siinä mukana. Mitä tahansa siis voi tapahtua tässä lumottujen näkyjen ja teatraalisten vaihdosten spektaakkelissa – mieleen tulevat monet taikuuden tematiikassa liikkuvat barokkioopperat. Samalla lavasteet kuten lootussuo, maanalainen järvi ja palmurotko loistavat satumaisina. Maiyarap käyttää maagisia juomiaan vaivuttaakseen Phra Ramin armeijan uneen, kidnappaa tämän ja kuljettaa valtakuntaansa. Episodi on kyllästetty taikuuksilla, ja oman tunnelmansa sille tuo matka Manalaan – ensimmäisen oopperan Orfeon tapaan. Hanumanilla on kyky muuttaa itsensä erilaisiin olomuotoihin: hän taikoo itsensä jättiläiseksi, joka nielaisee hovin suojellakseen sitä ja lopussa käy Trikut-vuorella tappamassa kärpäsen, joksi Maiyarap on muuttanut sydämensä. Khon-esitysten sankarina on prinssi Rama (Phra Ram), hindujumala Vishnun inkarnaatio intialaisessa Ramayana-eepoksessa ja sen thai-versiossa Ramakienissa. Historiallisten esikuvien mukaan tehdyt puvut ovat väreiltään hillitympiä kuin ennen, mutta valaistustekniikan ansiosta ne kimaltavat lumoavasti. Toiminnalliseen vauhtiin päästään, kun Maiyarap lentelee ilmojen halki kaappausaikeineen. Hanuman lähtee matkalle seuraamaan häntä, voittaa Manalaan pääsyn esteet maagisilla kyvyillään ja lyö taistelussa Maiyarapin. Taistelut ovat estetisoivaa koreografiaa, ja armeijoiden kulkueissa saa ihailla pukujen loistoa ja rikkaita muodostelmia.. Estetismistä kansanomaisuuteen En ole nähnyt kahdeksaa aiempaa SUPPORT-säätiön khon-draamaa, mutta niitä nähneet kertovat, että nykyisessä versiossa on paljon uudistuksia. Alkupuolella korostuvat myös seremoniallis-mystiset kohtaukset ennustuksineen ja taikajuoman valmistuksineen, jossa lähteestä pulpahtelee leijonia ja elefantteja. Demonit tömistelevät aggressiivisesti, ja apinat liikkuvat leikkisästi ja akrobaattisesti
Vuodesta 2009 alkaen Nieminen on työskennellyt Gulbenkian-säätiön, Fundação Calouste Gulbenkianin, musiikkiosaston johtajana, vastaten säätiön orkesterin ja kuoron toiminnasta sekä konserttisalin eli Grande Auditórion ohjelmasta. mahtisäätiön musiikinjohtaja Teksti ja kuva: SANTERI KAIPIAINEN | Lissabon. Rondo tapasi Lissabonissa säätiön musiikkiosaston pitkäaikaisen johtajan RISTO NIEMISEN. ” 42 R ONDO C LASSIC 1|2023 KOLMENTOISTA VUODEN AIKANA olen ehtinyt oikein hyvin asettautua tänne”, kertoo Risto Nieminen työhuoneessaan, muutaman oven ja käytävän päässä Portugalin merkittävimmän sinfoniaorkesterin kotisalista Lissabonissa. Vauras Gulbenkian-säätiö on omalla sinfoniaorkesterillaan, kuorollaan ja runsaalla konserttiohjelmallaan merkittävä peluri klassisen musiikin kentällä. Tätä ennen hänellä oli lähes yhtä pitkä jakso Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajana
Sitä kuratoi Pariisin Théâtre de la Ville, ja olemme festivaalille tilanneet ja siellä esittäneet teoksia säveltäjiltä, jotka yhdistävät Lähi-idän musiikkia ja länsimaista taidemusiikkia.” Musiikkitieteilijän aarreaitta Kulttuurieroilta ei alkuvaiheessa voi välttyä musiikinjohtajan pestin kaltaisissa erityistehtävissäkään. Modernia arkkitehtuuria edustavat säätiön tilat rakennettiin 1960-luvulla silloisen keskustan laitamille 7,5 hehtaarin puistomaiselle alueelle, mikä tuo asetelmaltaan hieman mieleen myöhemmin rakennetun Pariisin La Villetten ja siellä sijaitsevan Philharmonien. Monet heistä saattavat myöhemmin tulla meille takaisin orkesterin jäseniksi.” Oman orkesterin ja kuoron ohjelmien lisäksi Gulbenkian pyörittää muun muassa pianoresitaalien sarjaa ja järjestää joka toinen vuosi jousikvartettifestivaalin. ”Klassisen musiikin ohella on elokuussa avantgardistisempaan, hyvin improvisatoriseen jazziin keskittyvä festivaali. Gulbenkian-orkesterin ohella toisena tärkeänä toimijana taidemusiikissa on [toiseksi suurimman kaupungin] Porton konserttitalo Casa da Música, jolla on niin ikään oma orkesteri sekä muuta kuratoitua vierailuohjelmaa.” Taidemusiikin perinne kantaa maassa kuitenkin kauas. ”Oopperalla ei tosin pyöri koko ajan produktioita, kuten vaikkapa Kansallisoopperassa, vaan ne esitetään yksi kerrallaan, ja välissä saattaa olla kahdenkin kuukauden harjoittelutauko.” 66-vuotias Nieminen ei pitkän pestinsä aikana koe varsinaisesti muuttaneensa Portugalin kulttuurielämää sinänsä, mutta mainitsee ainakin Gulbenkian-säätiön konserttien täyttöasteen kohonneen kautensa aikana. Aloittaessaan työnsä oli Niemisen tärkeimpiä ensitehtäviä opetella portugalin kieli. ”Sinfoniaorkesterin vuoksi ohjelmisto on pääasiassa klassista. Meillä on ollut myös maailmanmusiikkisarja, joka tällä kaudella järjestetään maaliskuussa Lähi-idän musiikin festivaalina. 43 R ONDO C LASSIC 1|2023 Haastattelun aikaan, lokakuun lopussa, oli Nieminen juuri viimeistelemässä käytännön järjestelyjä Gulbenkian-orkesterin ja kuoron syyskiertueelle Itävaltaan ja Saksaan. ”Parhaiten se onnistui puhumalla silloinkin, kun en vielä osannut sanoa paljon mitään”, Nieminen neuvoo. ”Portugalilaiset ovat onneksi hyvin avuliaita, liittyneekö se katoliseen kulttuuriin, jossa pidetään voimakkaasti yhtä. Ulkomaisten orkestereiden vierailut keskeytyivät pandemian aikana, mutta ovat käynnistymässä uudelleen. Orkesteri esiintyy torstaisin ja perjantaisin joka viikko osana kausikorttiohjelmaa sekä tekee maakuntakiertueita Portugalissa. Oma sali täyskäytöllä Niemisen johtama musiikkiosasto tuottaa yhteensä noin satakunta konserttia vuodessa. ”Jokainen onnistunut konsertti on paras palkinto työssäni.”. ”Yksi iso syy lienee nimenomaan pienempi julkisen tuen määrä. ”Yleisöprofiili on nuorentunut ja monipuolistunut, ja aplodit ovat paljon reippaammat ja innokkaammat. ”Sen lisäksi olen iloinen, että meillä on erittäin hyvälaatuinen kuoro, jonka kanssa voidaan tehdä kaikkea Bachin oratorioista ja Mahlerin kuorosinfonioista nykymusiikkiteoksiin. Jokainen onnistunut konsertti on paras palkinto työssäni.” Entä onko Portugali muuttanut Niemistä. Suomalaisista on Susanna Mälkki aiemmin ollut Gulbenkian-orkesterin päävierailijana vuosina 2013–16. Armenialais-brittiläinen öljypohatta Calouste Sarkis Gulbenkian (1869–1955) asettui asumaan Portugaliin toisen maailmansodan aikana. Noin viitenä viikkona vuodessa on populaariohjelmistoisia, hieman lyhyempiä sunnuntaikonsertteja, jotka tuovat myös yleisöprofiiliin vaihtelua”, Nieminen kertoo. ”No, ainakin paikallinen ruokakulttuuri on saanut minut viettämään paljon enemmän aikaa keittiössä.” . Musiikki on vain yksi Gulbenkian-säätiön toimialoista: se tukee myös tiedettä, kasvatusalaa ja sosiaalista työtä sekä myöntää vuosittain miljoonan euron palkinnon ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Lissabonista löytyy myös yksi Euroopan vanhimpia oopperoita, vuodesta 1793 saakka yhtäjaksoisesti toiminut oopperatalo Teatro Nacional de São Carlos. Hän testamenttasi suuren osan omaisuudestaan nimeään kantavalle säätiölle, jonka varallisuus oli vuonna 2021 3,7 miljardia euroa. Taiteen puolella säätiö tunnetaan olennaisesti myös kuvataiteen mesenaattina, mukaan lukien konserttisalin naapurissa oleva kuuluisa taidemuseo. Esimerkiksi säveltäjä Domenico Scarlatti toimi 1700-luvulla Portugalin prinsessan ja myöhemmän Espanjan kuningattaren Barbaran soitonopettajana. ”Nuorilla portugalilaisilla on myös mahdollisuus saada koe-esiintymisen kautta stipendi opiskeluun ulkomailla. Oma ohjelma vie sen verran suuren osan salin käytöstä, ettei sitä liiemmin liikene ulkopuolisille vuokrattavaksi.” Musiikkipuoleen kuuluu myös koulutustoimintaa, kuten nuorille opiskelijoille suunnattu orkesteri, joka harjoittelee ohjelmistoa ja kiertää esittämässä sitä eri puolilla Portugalia. Samoin kesken olivat vielä kauden 2023–24 ohjelmiston loppusilaukset, ja pari viikkoa myöhemmin julkaistiin myös Hannu Linnun uusi pesti Gulbenkian-orkesterin uutena ylikapellimestarina. Kun kerroin, millainen ohjelma on tulossa ja mitä kaikkea pitää saada järjestymään, niin se vain hoidettiin valmiiksi ilman, että kukaan olisi sanonut, ettei ehdi tai pysty.” Kymmenen miljoonan asukkaan Portugali ei ole klassisen musiikin maana kansainvälisesti yhtä merkittävä kuin puolta pienempi Suomi
| Giacomo Meyerbeer käytti eksotisoivia aiheita oopperoissaan. ” Paratiisin varjo ”Ihmeellinen maa, onnellinen puutarha, säteilevä temppeli, terve! Oi paratiisi aalloista syntynyt” , laulaa Vasco da Gama Giacomo Meyerbeerin (1791–1864) oopperassa ” Afrikatar ” ( L’Africaine , 1864). Aarian alun idyllinen bel canto herättää aistilliset mielikuvat eksoottisesta paratiisista. Heistä Sélika on rakastunut löytöretkeilijään, kun taas miespuolinen Nélusko tappaa paluumatkalla Afrikkaan suurimman osan eurooppalaisia. Löytöretkeilijä on aariassaan O Paradis saapunut hämärälle paikkakunnalle, jonka asukkaat ovat afrikkalaisia, mutta hengelliset menot jotenkin hindulaisia. Maailman synty Afrikassa Darius Milhaud (1892–1974) kuuluu ranskalaissäveltäjiin, jotka 1920-luvulla jättivät taakseen romantiikan rippeet. Sélika paljastuu Afrikassa kansakuntansa kuningattareksi, joka pelastaa Vasco da Gaman, mutta väistyy, kun tämän rakkauden kohteeksi osoittautuu amiraalintytär Inés. Milhaud tutustui jazziin vieraillessaan vuonna 1920 New Yorkin Harlemissa ja sävelsi vuonna 1923 sen innoittamana baletin La Création du Monde , ” Maailman luominen ”. Keisari kasvatti Ranskan siirtomaat kolminkertaisiksi ja keskittyi valloituksissaan kilpajuoksuun Afrikassa. Hän tarttui kaikkiin aikansa kuohuttaviin epätaiteellisuuksiin, joista yksi merkittävimpiä oli jazz. ” Afrikattaresta ” on jäänyt eloon tuo Vasco da Gaman aaria, jota tenorit ovat tulkinneet Carusosta lähtien. R ONDO C LASSIC 1|2023 49 Oopperoissa ei yleensä viitata suoraan siirtomaavaltaan. Meyerbeerin oopperan tapahtumat alkavat Portugalista, jossa Vasco da Gama kertoo löytämästään tuntemattomasta maasta ja esittelee todistuskappaleina sieltä tuomiaan alkuasukkaita. Meyerbeerin viimeinen ooppera ei ole kiinnostava paikallistuntemuksensa vaan kuvastamiensa asenteiden vuoksi. Paljon siirtomaissa aikaansa viettäneen Saint-Saënsin ” Egyptiläistä ” pianokonserttoa tai Afrikka-fantasiaa on kiitetty taidemusiikin avartamisesta pohjoisafrikkalaisilla aineksilla. Meyerbeerin myöhäiset teokset osuivat yhteen Napoleon III:n eli Ranskan toisen keisarikunnan kanssa. Kertomuksen taustana oli länsiafrikkalaisen Fang-kansan suullinen traditio, perinteinen syntymytologia. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan peruspilari, josta ei ole syytä tinkiä.. Saksan juutalaisena nimellä Jakob Liebmann Beer syntynyt Meyerbeer tuli 1820-luvulla Pariisiin, missä hänestä tuli spektaakkelimaisen Grand Opéran valtias. Balettilibretoksi sonnustettuna se kuvaa alussa hiljaisen autiuden, josta kolme luomisen jumalaa, Nzame, Mbère ja Nkva, ilmestyvät näyttämölle ja käynnistävät iloisen tanssin. Ranskalaisen kolonialismin johtohahmo Jules Ferry julisti, että ” korkeammilla roduilla on oikeus hallita, mutta myös velvollisuus sivistää alempia rotuja ”. basso) yrittävät viedä hengen. Sélika ja Nélusko tekevät itsemurhan myrkyllisellä tuonenomenalla, joka tosin kasvaa vain latinalaisessa Amerikassa. Tanssi lähensi ” Maailman luomista ” afrikkalaisten rituaalien maailmaan, jossa myyttisten tapahtumien fyysinen uudelleen eläminen kaivoi lihasmuistista esiin pyhän elinvoiman. Teoksen pohjana olivat Blaise Cendrarsin vuonna 1921 muokkaamat afrikkalaiset kansansadut. Suomalaisille on ollut tyypillistä heikko erilaisuuden sietokyky, jossa ylenkatseeseen tai vihanpitoon riitti muinoin naapurikyläisyys, kuten toukolaisten kanssa tappelevilla Jukolan veljeksillä. Vasco ja Inés lähetetään kotimatkalle. Pontevaan loppuun siirryttäessä iskee vallanhimo: ” Meille kuuluu tämä uudelleen löydetty Eeden! ” Aaria huipentuu kadenssissa korkeaan B-säveleen, joka julistaa siirtomaavallan oikeutusta: ” Uusi maailma, sinä kuulut minulle! Joten ole minun! ” ” Afrikatar ” kuuluu suureen joukkoon eksoottisiin ympäristöihin sijoitettuja ranskalaisoopperoita – esimerkkeinä Delibes´n Lakmé , Bizet’n Helmenkalastajat , Saint-Saënsin Simson ja Delila , sekä Massenet’n Thaïs ja Lahoren kuningas – joissa eurooppalainen (tenori) päätyy kamppailemaan pakanallisen idän (sopraano) seksuaalisen vetovoiman kanssa ja pääsääntöisesti voittaa, vaikka alkuasukkaat (baritoni t. Afrikassa sivistys tarkoitti ranskan kieltä ja katolista kristinuskoa. Teoksiin on kuitenkin muurattu kolonialistinen asenne, selvimpänä Algerialaisessa sarjassa op. Yksi toisensa jälkeen syntyvät eläimet liittyvät kulkueeksi jazztyylisesti svengaavaan fuugaan. Jazzin ja epäkristillisen maailmanselityksen yhdistäminen oli provosoivaa, mutta oudoimmalta aikakauden yleisölle tuntui elämän syntyyn liitetty hilpeys. Heidät pakotti rauhaan lukkari: ” Huomaitkaat: jo aurinkoinen laskee… Katso: tämä on Herran armonliiton merkki ja nyt tärkeä viittaus entisille vihamiehille käymään sovintoon, ihanaan veljellisyyteen ja antamaan perkeleelle ja hänen enkeleillensä vasten otsikkoa tuikeampi isku kuin koskaan ennen. Se on tietysti näköharhaa, sillä asetelma – dynaaminen ja organisoitu länsi sekä aistillinen, passiivinen ja despoottinen itä – perustelee kaiken aikaa kolonialismia. 60 , joka eksoottisten ilmestysten jälkeen päättyy Ranskalaiseen sotilasmarssiin
Uusi ihminen on kuolevainen, jota maan alla elävä kuolematon Fam vaanii. Nykyisin noin miljoonahenkinen Fang-kansa elää Päiväntasaajan Guinean, Gabonin ja Kamerunin alueilla. Milhaudin musiikin jazztyylillä oli hyvin vähän tekemistä afrikkalaisen musiikin kanssa, mutta fangien syntymyytti on kuvattu periaatteessa empaattisesti. Djamila Boupachássa vapauteen kurottava viesti välittyy sanoja enemmän laajoina harittavista intervalleista ja tyhjyyttä puhkovista crescendoista. Jo de Beauvoiria syytettiin aikoinaan siitä, ettei hän ollut kiinnostunut Djamila Boupachásta henkilönä, vaan esimerkkinä. Haluan nähdä asiat niin kuin lapsi näkee. Modernistisella sävelkielellään Nonon Djamila Boupachá yleistää vapaustaistelijan kohtalon. Teoksessa Nono oli irtaantumassa suoraviivaisesta sarjallisuudesta, joka hallitsi vielä oopperaa Intolleranza ( Suvaitsemattomuus , 1960). Espanjalainen Jesus Lopez Pachego tarttui Boupachán kohtaloon tuoreeltaan runossaan Esta noche (” Tämä yö ”). Balettina teos yksinkertaistaa ja kesyttää afrikkalaisen uskomuselämän. Darius Milhaudin Maailman luominen ei ole välttynyt postkoloniaaliselta kritiikiltä.. Ja on syytä muistaa, että jazz torjuttiin 1920-luvun konservatiivisissa taidepiireissä rappioilmiönä, ” röyhkeäksi paisuneena rämesävelten rähinänä ” ( Ilmari Krohn). Afrikkalaisuutta on Nonon sävellyksestäkin turha etsiä. 1800-luvun nationalismin ja kolonialismin jälkeen ”kuohuva” 1920-luku näyttäytyy vapautumisen aikana ja antietabloituneen taiteen esiinmarssina. Nonon sopraanosoolo ei ole perinteinen protestisävellys, vaan se yhdistää viidessä minuutissaan hyökkäävyyden haavoittuvuuteen ja julistavan kiihtymyksen itsetutkintaan. Cendrarsin tekstiversiosta nousevat enemmän länsimaisen avantgarden psykoanalyyttiset ja aggresiiviset intressit kuin yritys ymmärtää afrikkalaista kulttuuria. Vielä vuosituhannen vaihteessa säveltäjät seikkailivat eksoottisissa ympäristöissä ”maailmanmusiikin” hengessä, mutta nyt kokeilunhalua rajoittaa valkoisen musiikin taakka. Hänet karkotetaan, maailma hävitetään ja luodaan uusi ihminen, Sekume, joka tekee itselleen puusta vaimon, Mbwongen. Teoksessa Boupachásta tulee kuka tahansa oikeuksiensa puolesta kamppaileva ihminen Algeriassa, Ukrainassa, Kiinassa, tai Suomessa. Afrikkalaisia kulttuurivaikutteita tulvi Ranskaan 1900-luvun alussa, etenkin kuvataiteisiin. De Beauvoirin keskeinen argumentti oli, että naisiin kohdistunut seksuaalinen väkivalta koskee kaikkia naisia, ja että Ranskan valtion harjoittama väkivalta on kaikkien ranskalaisten harjoittamaa väkivaltaa. Valkoisen musiikin taakka Djamila Boupachá (s. Nonosta kehkeytyi 1960-luvulla kantaaottava modernisti, mutta hänen sarjallinen tyylinsä kehittyi samaan aikaan hienopiirteisemmäksi ja yksilöidymmäksi. Vuonna 2012 algerialaiset historioitsijat arvioivat sodassa kuolleen puolitoista miljoonaa algerialaista, ranskalaishistorioitsijoiden mukaan kuolleita olisi ollut molemmilla puolilla yhteensä noin 400 000. Saksofonille siirtyvä concertino-aihe yhdistyy fuugateemaan ja huipentaa luomistyön. Stockhausen kujeili ulkoeurooppalaisilla aineksilla Stimmungissaan (1968), mutta Kagelin Münchenin olympialaisiin 1972 tilattu Exotica oli selkeästi suunnattu ”länsimaiden dominanssia” vastaan. Musiikin humoristiset piirteet asettavat eurooppalaisen säveltäjän ja kuulijan aiheen yläpuolelle. 1938) oli Algerian vastarintaliikkeen jäsen, jonka ranskalaiset laskuvarjojääkärit vangitsivat, kiduttivat ja raiskasivat vuonna 1961. Algerian vapaussota käytiin vuosina 1954–62. Suuri osa Afrikan maista itsenäistyi, USA:ssa voimistui kansalaisoikeusliike, ja jotain näistä tiedettiin Suomessakin. Simone de Beauvoir kirjoitti aiheesta Le Mondeen ja kiinnitti maailman huomion tapahtumaan. 50 R ONDO C LASSIC 1|2023 Kiihtyvän tanssin huipentava rummunisku on merkki ihmisen, miehen ja naisen, luomisesta. Beatlesit innostuivat Ravi Shankarista, ja amerikkalaismodernistit Cage, Riley ja Reich kiinnostuivat afrikkalaisesta musiikista. Milhaudin teoksessa luodaan silti uutta maailmaa, jossa afrikkalaisuus näyttäytyy relevanttina ja positiivisena. Suomessa avattiin ikkunoita Eurooppaan ja Euroopassa muualle maailmaan. Protestisävellykset eivät yleensä kuulu musiikillisesti palkitsevimpiin teoksiin. Mies ja nainen mittailevat toisiaan gershwinhenkisessä meditaatiossa ja ilmaisevat yhteenkuuluvuuttaan klarinetticoncertinossa, ”lihallisen halun tanssissa”. Sillä se välttyy ainakin ”kulttuuriselta omimiselta”, jota afrikkalaiseen musiikkiin tarttuminen voisi nykyään tarkoittaa. Seesteinen alkuteema palaa, kun elämän kevät on alkanut. Asenne oli huoleton ja etnologiset mielikuvat suuripiirteisiä. Fang-kansan syntymyytti on todellisuudessa monimutkaisempi, ja ensimmäinen luotu ihminen, Fam, epäonnistuu muututtuaan julmaksi hallitsijaksi. Se kuvastaa Edward Saidin luonnehtimaa ”toiseutta”, epämääräistä erilaisuutta, johon länsimaat peilaavat itseään ja jota ne pyrkivät hallitsemaan. Pachecon runon alku tuntuu murtavan vanhoja asenteita: ” Puhaltakaa tämä vuosisatoja vanha sumu silmistäni. Sen pohjalta Luigi Nono (1924–1990) sävelsi vuonna 1962 Djamila Boupachán sooloäänelle keskimmäiseksi osaksi laulusarjaa Canti di Vita e d’Amore . Milhaudin ” Maailman luominen ” ei silti ole välttynyt nykyajan postkoloniaaliselta kritiikiltä. ” 1960-luku edusti samankaltaista vapautumisen aikaa kuin 1920-luku ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tärkeät aiheet houkuttelevat säveltäjiä poseeraaviin ratkaisuihin ja tarjoavat näkyvyyttä muilla kuin musiikillisilla ansioilla. Boupachá vapautettiin vuonna 1962, ja itsenäisessä Algeriassa hän on työskennellyt naisten koulutuksen ja työllistymisen hyväksi
Hae yhteishaussa 15.–30.3.2023: •Musiikkipedagogi (AMK) •Taidepedagogiikka (YAMK) Tieto ja tunne samassa paketissa. 52 R ONDO C LASSIC 1|2023 savonia.?/yhteishaku Savonia-ammattikorkeakoulu SavoniaMusiikkijaTanssi @savoniamusiikki Kouluttaudu opettajaksi ja kulttuurialan osaajaksi taiteen kansainväliselle kentälle. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!
IRCAMissa järjestetty kurssi tietokoneen mahdollisuuksien käytöstä merkitsi käännettä elämässä, jonka keskukseksi alkoi muodostua Pariisi. . Tietokoneen tulo säveltäjän työkaluksi ja sitä koskevat ennakkoluulot käsitellään kiinnostavasti, ja sukupuolitematiikkaan kirja palaa usein. Pitkäaikaiset ystävät Kaija Saariaho ja Pekka Hako. klo 18 Promenadisali SAMULI EDELMANN laulu JUKKA PERKO liidaus & saksofoni LERI LESKINEN koskettimet MATTI PAATELMA piano johann strauss lepakko ANU HÄLVÄ ohjaaja AKU SORENSEN kapellimestari Huom! Liput Ticketmasterista Pe 17.2. Kautta matkan on luettavissa Saariahon muistiin merkitsemiä unia ja lapsuuden muistoja. Säveltäjän suhde Suomeen näyttää olevan kaksijakoinen hyvine ja huonoine puolineen. IRCAMista löytyi myös aviomies Jean-Baptiste Barriére. aija Saariahosta on ilmestynyt paljon julkaisuja muttei yhtään niin laajaa kokonaiskuvaa kuin Pekka Hakon 430-sivuinen kirja. klo 18 La 14.1. Hako vaihtelee perspektiivejä oman kerrontansa ja säveltäjän suorien sitaattien välillä. Saariahon lapsuus näyttäytyy pääosin onnellisena, vaikka yrittäjäperheessä olikin ongelmansa isän paikoittaisen väkivaltaisuuden ja äidin alkoholismin vuoksi. klo 19 Promenadisali EUGENE TZIGANE kapellimestari PIOTR PAWLAK piano Schwertsik Schumann Beethoven samuli edelmann: vaiheet La 21.1. klo 19 Promenadisali ANTTI RISSANEN kapellimestari HETA HALONEN laulu EINO GRÖN laulu PORI.FI/SINFONIETTA LIPUNMYYNTI SIIRTYY LIPPUPISTEESEEN RAKASTU MUSIIKKIIN ystävänpäiväkonsertti it takes two to tango Operetin lisänäytökset Promenadisali, Pori Pe 13.1. Materiaalina on myös hänen kirjeitään ja muita tekstejään. Yhteistyö sellisti Anssi Karttusen kanssa nousee tärkeäksi soittimien värien loputtomassa kartoituksessa. Teksti kuljettaa rinnakkain henkilöhistoriaa ja teosten musiikillista maailmaa ja pyrkii saamaan otetta myös teosten takana olevista inspiraatioista ja intuitioista, joihin kuuluvat monenlaiset aistikokemukset. klo 19 Promenadisali GIOVANNI GUZZO kapellimestari & viulu Beethoven Haydn first price winner To 9.2. Muita Saariaholle tärkeitä taiteilijoita ovat huilisti Camilla Hoitenga ja sopraano Dawn Upshaw sekä myöhemmin ohjaaja Peter Sellars. On hyvä ratkaisu jättää kritiikkisitaattien osuus vähiin. Tärkeä askel kohti orkesterin mestarillista hallintaa oli teos Du cristal…á la fumée, josta myös kirja on saanut nimensä. Musiikista kuitenkin löytyi kiinnekohta elämälle, ja Paavo Heinisen ankara sävellysluokka Sibelius-Akatemiassa ja Korvat auki -yhdistyksen hauskan idealistiset puuhat saavat niille kuuluvan aseman. Kirja palaa myös aika usein samoihin asioihin, joten tiivistämisen varaa olisi ollut. Lähtö opiskelemaan Freiburgiin näyttäytyy henkisenä irtiottona, mutta ranskalainen spektrimusiikki tuntuu kiehtoneen Saariahoa enemmän kuin saksalainen modernismi. Perhe-elämä ja lasten kasvaminen taiteilijoiksi on luontevasti kuvattu. Toisinaan kerronnan tasojen vaihtelu kuitenkin menee vähän sekavaksi. Tämä pätee myös Hakon omiin kuvailuihin ja sivupolkuihin. Syvällisimmillään Hakon kirja on inspiroivaa luettavaa, ja Saariahon oma ääni on siinä vahvasti läsnä. Kiinnostavampaa onkin varhaisemman historian esiin tuonti uskottavan tuntuisine ajankuvineen. Pariisissa hän innostui äänen mikromaailman ja värien sisään menemisestä, ja tästä tulikin hänen tiensä. Saariaho näkee äänet väreinä, ja erilaiset rajapinnat – valon ja varjon, äänen ja hälyn jne. Saariaho oli 1970ja 80-luvuilla Rondon aktiivinen avustaja, ja hänen juttunsa tuolta ajalta ovat kiinnostavia. ”Määrittelen ajanlaskuni ennen ja jälkeen oopperan”, Saariaho sanoi vuosituhannen vaihteessa, ja kuudella näyttämöteoksella onkin ollut ratkaiseva rooli sekä hänen musiikkinsa melodisen ja emotionaalisen puolen rikastajina että maailmanmaineen tuojina. – ovat oleellinen osa hänen musiikkiaan. 54 R ONDO C LASSIC 1|2023 KIRJAT Pekka Hako: Kristallista savuksi – Kaija Saariahon maailma. Saariahon varhaiset laulut olivat kuin intiimejä päiväkirjamerkintöjä, ja niissä jo tulee esiin hänen herkkä suhteensa tekstiin. Tähteyden taivasteluun kirja ei sorru, vaikka menestykset luetellaankin. Kuitenkin oopperoista on kirjoitettu sen verran paljon, että niiden osuus kirjassa ei tuo kovin paljoa uutta. Otava 2022. ”Aistikokemusten maailmassa haahuileva” arka tytär ei aina vastannut isän odotuksia. Sisäiset kokemukset kanavoituivat taiteellisiin pyrkimyksiin, jotka eivät saaneet isältä ymmärrystä – uravalinnasta puhumattakaan. Kirjoittaja yhdistelee lähteitään vapaasti, ja lienee kohtuutonta vaatia niiden dokumentointia. Kirja ei kavahda musiikillisia analyysejä, mutta jos ne eivät aukene, se ei ole fataalia. Hako on tuntenut Saariahon yli neljä vuosikymmentä, ja se näkyy. Saariaho sai niskaansa kaksi absurdia ja marginalisoivaa määritelmää, naissäveltäjä ja tietokonesäveltäjä. Ei aina tiedä, kuka on äänessä ja missä tilanteessa. Tässä riittää taivasteltavaa jälkipolville. Se luo inhimillisen kuvan suuresta taiteilijasta. Avioliitto Markku Saariahon ja suhde Olli Lyytikäisen kanssa päätyivät eroon. Osa säveltäjän suuhun laitetusta materiaalista on peräisin Hakon kanssa käydyistä keskusteluista, jota on kymmeniä tunteja. klo 15. HARRI KUUSISAARI inhimillinen kuva saariahosta k classic deluxe To 2.2
Gallenin orkesterin kanssa. 1930-luvulla Hartmann kunnostautui elokuvamusiikin säveltäjänä, ja sekin kuuluu hänen toiminnantäyteisestä konserttimusiikistaan. . . Hahnin ja Andrés Orozco-Estradan johtaman Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin tulkinta on häikäisevän hieno, heittämällä paras, minkä olen kuullut. ANTTI HÄYRYNEN Langgaard Rued Langgaard: Sinfonia nro 1, ”Klippepastoraler”. Jos Ginastera olisi saksalainen tai englantilainen eikä argentiinalainen säveltäjä, hieno uusekspressionistinen teos esiintyisi ohjelmistossa taatusti tiuhempaan. Dvo?ákin viulukonsertto saa Hahnilta keskittyneen tulkinnan, mutta orkesteriosuus kuulostaa vähän passiiviselta. Teoksen virtuoosielementti tuntuu tavallista selvemmin osalta musiikin runollisuutta. Toccata Classics TOCC 0676, . Teos alkaa soolokadenssilla ja käy seuraavaksi läpi sarjan raastavan vaikeita etydejä orkesterin kanssa. Berliinin filharmonikot, johtajana Sakari Oramo. Se paljastaa lajityyppiä uudistavan konserton kaikessa fantastisuudessaan. . Channel Classics CCS542522. Langaardin näyistä kasvoi elämän ja 14 sinfonian myötä yhä villimpiä, mitä aikalaiset kavahtivat, mutta nykykuulija riemuitsee. Hänen tulkintansa Rahmaninovin toisesta pianokonsertosta yhdessä Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin kanssa on saanut Youtubessa yli 35 miljoonaa katsojaa. Musiikki on vähän velkaa Skrjabinille, orkesterinkäsittely on hulppeaa ja muodonkäsittely eeppistä. Hartmann korosti teoksen olevan puhdasta musiikkia mutta hahmotteli taustaksi ”ihmisyyden vapauttamisen mekaanisuudesta”. ANTTI HÄYRYNEN Rahmaninov Sergei Rahmaninov: Pianokonsertot nro 2 ja 4. Ukrainalaispianisti Anna Fedorova ryhtyi keväällä 2022 järjestämään konsertteja maansa hyväksi ja on kerännyt niillä huomattavan määrän humanitaarista apua. Lisänimi ”Klippepastoraler”, ”Vuoripastoraaleja”, yhdistelee wagnerilaisessa saundissa mahtavia maisemia ja metafysiikkaa. Ukrainassa syntynyt Thomas de Hartmann (1884–1956) opiskeli säveltäjäksi Arenskin ja Tanejevin johdolla, pakeni vallankumousta Ranskaan ja lyöttäytyi siellä yhteen armenialaismystikko Gurdijeffin kanssa. Levyn muut teokset jäävät säestävämpään rooliin. dio-oloissa yhdessä sveitsiläisen St. Lvivin filharmonikot ja Theodore Kuchar äänittivät teokset syksyllä 2021, ja kelpo esitykset nostavat unohduksista jälleen yhden säikeen ukrainalaista taidetta. Sarasaten Carmen-fantasiassa Hahn muistuttaa olevansa täysiverinen virtuoosi, joka ei kainostele näyttämöbravuuria. Fedorovan suosiota ei tarvitse ihmetellä, sillä Rahmaninovin toisesta pianokonsertosta ei ole aikoihin kuultu näin vapautuneesti romanttista levytystä. Kolminasteran viulukonsertto (1963). Hidas osa on varattu ”22 solistille”, ja finaali on pianissimossa hyrisevä ikiliikkujamainen Scherzo. . DG silaa levyn viulusooloon porautuvalla äänityksellä ja typerällä otsikolla Eclipse, joka viittaa viulutaiteilijan toipumiseen ”koronapimennyksestä”. Neljäs konsertto on Fedorovalle varmaan tuoreempi tuttavuus, pätevä tulkinta, josta jää puuttumaan c-molli-konserton ainutkertaisuutta. Dacapo 6.220644. Matka kulkee ”Tyrskyistä ja auringonpaisteesta”, ”Vuorikukkien” (Fjeldblomster) ja ”Sadun” (”Sagn”) kautta ”Ylös vuorelle” (”Opad Fjeld”), jonka huipulta löytyy ”Elinvoima” (”Livsmod”). ANTTI HÄYRYNEN de Hartmann Thomas de Hartmann: Symphonie-Poème nro 1, Fantaisie-Concerto kontrabassolle ja orkesterille. Gallenin sinfoniaorkesteri, johtajana Modestas Pitrenas. Berliinin filharmonikot eivät ehkä ole viimeisen 110 vuoden aikana esittäneet paljon Langgaardia mutta suhtautuvat siihen nyt viimeistellyllä soitollaan kuin perintökalleuteen. Hollantilaisyhtiö Channel Classics on levyttänyt Fedorovan Rahmaninov-tulkinnan stu56 R ONDO C LASSIC 1|2023 CD KEVÄT 2023 KEVÄT 2023 LINDA LAMPENIUS LINDA LAMPENIUS pe 14.4.2023 klo 19, Mikaeli Hossein Pishkar, kapellimestari Linda Lampenius, viulu OOPPERA OOPPERA ensi-ilta la 4.3.2023 klo 18, Mikaeli Markku Pölönen, ohjaus Erkki Lasonpalo, kapellimestari Saimaa Sinfonietta Anu Ontronen, Heikki Kilpeläinen, Mari Karjalainen PÄÄSIÄISKONSERTTI SUURI C-MOLLIMESSU to 6.4.2023 klo 19, Mikaeli Jonas Rannila, kapellimestari Johanna Nylund, Silja Aalto, Mika Nisula, Heikki Kilpeläinen Suomalainen Oratoriokuoro CONCERTO FUNEBRECONCERTO FUNEBREto 19.1.2023 klo 19, Mikaeli Juha Kangas, kapellimestari Jyrki Lasonpalo, viulu HOOSIANNA HOOSIANNA PALMUSUNNUNTAIVIIKON MUSIIKKIA to 30.3.2023 klo 19, Mikkelin tuomiokrikko Erkki Lasonpalo, kapellimestari Teppo Lampela, kontratenori Ensemble Nylandia OSKAR OSKAR MERIKANTO MERIKANTO KLARINETIN LUMOISSA to 4.5.2023 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Olli Leppäniemi, klarinetti. Teoksen kimpussa on kuultu teräksisempiäkin virtuooseja, mutta Fedorovan tunnelatauksessa on jotain vastustamatonta. Muutenkin hänen vuonna 1934 valmistunut ”Sinfonia-runoelmansa” on yhdistelmä 1900-luvun alun monenlaisista henkisistä ja musiikillisista virtauksista. Orkesterikin heittäytyy mukaan upealla rutistuksella, vaikka saundissa ei aina ole luksusorkesterien patinaa. Anna Fedorova, piano, St. Rued Langgaard (1893–1952) sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 17-vuotiaana ja sai sille kantaesittäjäksi Berliinin filharmonikot vuonna 1913. Leon Bosch kaivaa soittimensa alarekisteristä jyhkeää saundia, eikä orkesteri arkaile musiikin slaavilaista väritystä. Esikoissinfoniassakaan ei ole kyse niinkään luonnonkuvauksesta kuin henkisestä kasvusta, joka Sakari Oramon johtamassa levytyksessä tulee vakuuttavasti esiin. Maantieteellisenä taustana ovat eteläruotsalaiset Kullenin jyrkänteet Juutinrauman reunalla, jossa vaelletaan Straussin Alppisinfonian (1915) tavoin vertauskuvallisesti kohti huippua. osainen ”Fantasia-konsertto” (1944) kontrabassolle ja orkesterille on soolosoittimensa ansiosta erikoinen ilmestys. Leon Bosch, kontrabasso, Lvivin Kansallinen filharmoninen orkesteri, johtajana Theodore Kuchar.
. Caroline Shaw (s. F. Niinpä näissä soitinteoksissa kajahtaa pikemmin maallinen kuin hengellinen joulutunnelma pulppuavana virtana, jota Balbastre koristelee virtuoosiottein. A. klo 18:00 Korundi F. ANTTI HÄYRYNEN Balbastre Claude Balbastre: Quatre Suites de Noëls. Urkureiden tapana oli 1700-luvulla soittaa ja varioida ranskalaisia joululauluja, ja Balbastre julkaisi vuonna 1770 neljä tällaista joululaulujen sarjaa. Corelli – J. Rantala Iiro Rantalan KANTAESITYS! KAMARIKONSERTTI III ’Barokin juhlaa ja papukaijainterludi…’ Ke 15.2. Valttinaan Harjulla on kimmoisa rytminkäsittely, joka saa nopeat osat tanssimaan. ”Postmoderni” on varmaan leimasin, joka Shaw’n teoksien yhteydessä on useimmin viuhunut, mutta tälläkin ilmiöllä on jo pitkä historia ja rungostaan haarautunut lehvästö. KARLSSON – H. Vuonna 1947 valmistunut kuudes sinfonia on säveltäjän rajuimpia luomuksia, jonka dramaattinen sävelkieli yhdistettiin syntyaikana maailmansotaan. A. J. Jukka Harju, käyrätorvi. klo 19:00 Kittilän kirkko To 16.2. FAURÉ – M. Shaw’n musiikki on perusolemukseltaan yksinkertaista ja seurustelee vapautuneesti menneisyyden ja eri tyylien kanssa. MOZART Korundin korurasiasta To 2.3. Teokset voidaan esittää cembalolla, fortepianolla tai uruilla, joten Baumont soittaa levyllään kaikkia kolmea. The Wheel pianolle ja sellolle alkaa eleettömän alun jälkeen pyöriä yhä vinhemmin. Harjun notkealla käyrätorvisoinnilla kumminkin kauniiksi. SUK KAMARIKONSERTTI II ’Veneziana’ To 26.1. Soolosellolle ja kukkaruukuille sävelletty Boris Kerner etenee bachmaisena passacagliana, mutta nimi on peräisin kuuluisalta liikennesuunnittelijalta. CEREMUGA – J. klo 19:00 Sodankylä W. HAYDN – F. ANTTI HÄYRYNEN 58 R ONDO C LASSIC 1|2023 CD han Williamsin 150-vuotisjuhlaa, mutta säveltäjä ei ole vakiinnuttanut asemaansa yhtä lujasti kansainvälisessä ohjelmistossa. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Soolosellosarjat 1–3. Balbastre toimi Notre-Damen ja La Chapelle Royalin urkurina sekä kuningatar Marie-Antoinetten opettajana, mutta ennätti vallankumouksen jälkeen säveltämään myös muunnelmia Marseljeesista. SCHUBERT: OKTETTO F-DUURI, D 803 HELMIKUU TAMMIKUU MAALISKUU LIPUNMYYNTI Ticketmaster.fi Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi info@korundi.fi | www.korundi.fi +358 16 322 2822 HUIPPUV IERAILU!. Jos ennakkoluulona oli elefantti riehumassa Bachin posliinikaupassa, niin Harjun norsu on upottanut kärsänsä syvälle musiikin sieluun… ja osoittaa, että messinkiastioilla on omat valttinsa. A. klo 19:00 Korundi Kreeta-Maria Kentala, musiikillinen ohjaus ja viulu Heli Haapala, huilu Petteri Pitko, cembalo A. Brabbins ei tartu ennakko-oletuksiin vaan nostaa teoksesta esiin kaikki tasot ja yksityiskohdat. . MOZART – J. S. Alpha 881. Mikkola / T. Rossini – G. Kuten Olivier Baumont levyesitteessä muistuttaa, Ancien Régimen henkeen kuului iloisuus ja viihtyminen, ei totisuus. SCHUBERT – G. Tempéraments TEM 316068. . Claude Balbastre (1724–1799) oli aikansa kuuluisin ranskalaisurkuri, jonka jouluisia esiintymisiä piispat rajoittivat ihmistulvan vuoksi. Malipiero – E. ANTTI HÄYRYNEN Shaw Caroline Shaw: Thousandth Orange, Gustav le Gray, The Wheel, Boris Kerner, In manus tuas, Limestone & Felt. FRANÇAIX – J. I Giardini. Tasapuolisessa tarkkaavaisuudessaan tulkinnasta ehkä puuttuu vimmaa, jolla Stokowski aikoinaan naulasi teoksen historiaan, mutta Hyperionin huolella äänittämä esitys kuuluu nykyajan parhaimpiin. . Martyn Brabbins ja BBC:n sinfoniaorkesteri vastaavat tuoreimmasta sinfonioiden kokonaislevytyksestä, josta on vielä yksi julkaisu tulossa. Olivier Baumont, cembalo, fortepiano ja urut. Juhlan jälkeenkin on ilo nauttia valloittavasta ja huolettomastakin joulumusiikista, jolla myös urkutaiteilija Tapio Tiitu on vuosien ajan ilahduttanut kuulijoitaan Temppeliaukion kirkossa. ”Tuhannennessa appelsiinissa” innoituksen lähteena ovat monien maalausten hedelmäkulhot, mutta musiikillisena kummina ovat Brahmsin pianokvartetot. Lisänumerot on suunnattu kotoperäiselle yleisölle. Bachin soolosellosarjoja on soitettu nimetyn instrumentin lisäksi monenlaisin välinein, jotka tuovat musiikkiin omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa. Käyrätorvi saattaa kuulostaa kaukaiselta vaihtoehdolta, mutta sekä Bach että Radion sinfoniaorkesterin soolocornisti Jukka Harju osoittavat, että tuonkin oven takaa avautuu rikas ja toimiva tulkinallinen paletti. Alba ABCD 517. 1982) on New Yorkissa asuva muusikko – laulaja, viulisti, säveltäjä ja tuottaja – josta tuli vuonna 2013 kautta aikain nuorin Pulitzer-palkinnon voittaja. Pitkän linjan rakentaminen onnistuu belcantomaisella laulavuudella, joka ei yllä d-molli-sarjan Sarabandessa tahtiviivojen yli kurottavaan suruun, vaan virittää rapsodisempaa kaihoa. Levyn musiikkia leimaa rento viattomuus ja kyky nähdä ihmeitä pienissäkin asioissa. klo 19:00 Olos Polar Center Pe 27.1. klo 19:00 Korundi Pe 24.2. klo 19:00 Korundi Iiro Rantala, piano G. Stölzel KAMARISINFONIAKONSERTTI I ’Laulukuningattaren seurassa’ To 23.2. Säyseämmässä kahdeksannessa sinfoniassa (1955) Brabbinsin kärsivällinen ote palkitaan ruhtinaallisemmin, ja BBC:n sinfonikot nostavat valokeilaan persoonallisen orkesterinkäsittelyn. klo 19:00 Korundi Pe 20.1. Käyrätorven sointi on lähtökohtaisesti pelkistetympi kuin sellon, mutta Harju pystyy käsittelemään sitä hämmästyttävän kevyesti ja sävykkäästi, töräyttäen joukkoon harkitusti draamaa. Shaw’n musiikissa kuuluu vaikutteiden kirjo amerikkalaisesta minimalismista Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkiin. Valokuvauksen uranuurtaja Gustave le Grayn mukaan nimetyssä pianokappaleessa pääosassa on Chopin ja hänen a-molli-masurkkansa. Suutarinen – G. . Hän on niittänyt mainetta myös yhteistyöstään räppäri Kanye Westin kanssa. . SIBELIUS – W. DUPARC – J. klo 19:00 Keminmaan kirkko John Storgårds, johtaja Anne Sofie von Otter, mezzosopraano Yhteistyö Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Wolf-Ferrari – I. Bach – A. Viitteellisen kontrapunktin toteutus jää paljolti kauniiksi ajatukseksi – mutta LAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2023 KAMARIKONSERTTI I ’Prahan kaikuja’ To 19.1. . Vivaldi – M
Sillä varmistat, että meiltä lähetetty posti ja lehden paperinumerot löytävät varmasti oikeaan postiluukkuun.. 4. Kirjaudu tästä sisään. Kun tämä näkymä avautuu, otetaan kuvan vasemman laidan “ Hallintapaneeli“-valikosta kohta “ Osoite”. Kun klikkaat tästä, teksti vaihtuu siniseksi, jolloin pääset luomaan itsellesi lukemiseen oikeuttavat tunnukset. Verkossa on paljon hyvää luettavaa, jota et lehdestä löydä. Kaikki alkaa tästä. Klikkaa tästä, niin pääset tilaamaan itsellesi uuden salasanan. Mikäli tarvitset tunnukset, saat ne alhaalta “ Luo tunnus” -kohdasta . 1. 6. Täyttämällä tämän kohdan saat uuden salasanan. 5. Mikäli sinulla on jo lukemiseen oikeuttavat tunnukset, kirjoita ne kirjautumiskenttään. Tarkista oma Rondo-tilisi Klikkaa yläpalkista sanaa Rondo-tilini. Kirjoita tähän sähköpostiosoitteesi. 3. SSIC V L Klikkaa itsesi Rondon sähköiseen maailmaan osoitteessa www.rondo.fi! Näin kirjaudut rondo.fi -verkkosivulle Seuraa näitä kuvallisia ohjeita! Näillä pääset hyödyntämään Rondon verkkosivujen antia. Kirjoita lomakkeelle osoitteesi. 2. Unohtuiko salasanasi. Sitten muokataan laskutusosoite kuntoon
Maja Burggraaff, laulu. 26.1. Kotkan konserttitalossa ja 20.1. Dvo?ák: Tertsetto C, Martin?: Trio huilulle, sellolle ja pianolle. . Priya Mitchell, viulu. Masaaki Suzuki, joht. J. Taulumäen kirkossa. Promenadisalissa. E. OULU SINFONIA 13.–18.1. C. Bach: Jouluoratorio II. Purcell, Byrd, Dowland, Geminiani, Mendelssohn, Nordgren, Byström (ke.), Ravel Schubert, Berg, A. Pergolesi: Lo frate ‘nnamorato. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI 12. Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Lippujen ennakkomyynti: lippu.fi Taiteellinen johtaja TIILA KANGAS Vuoden kuvataiteilijat Anni Laukka, Leif Strengell Vuoden nuoret taiteilijat Iiro Koskinen, käyrätorvi Veikko Virkkala, kontrabasso Esiintyjinä Baccano Motiv-kvartetti Torbjörn Näsbom, avainviulu Jazzduo Eero Savela ja Simo Laihonen Helena Juntunen, sopraano Eveliina Kytömäki, piano Malin Broman, viulu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Ohjelmassa myös Musiikkilukion ilta Aurinkokuninkaan oikut konsertti koko perheelle Kamarimusiikkitalkoot mm. Sinfonia C, Karin Rehnqvist: Arktis Arktis! VAASAN KAUPUNGINORKESTERI 26.1. Sarah Aristidou, sopraano, Shenyang, baritoni, Dominante & Murtosointu -kuorot. Jyrki Lasonpalo, viulu. Gershwin – Igor Frolov: Konserttifantasia teemoihin oopperasta Porgy ja Bess. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 15.1. Brahms: Ein deutsches Requiem. 61 R ONDO C LASSIC 1|2023 18.1. ja 13.1. Musica-kuoro. Kuusankoskitalossa. Kotkan konserttitalossa ja 12.1. 12, Beethoven: Sinfonia nro 3. Joona Pulkkinen, sello. Kristian Winther, viulu. Bomsori Kim, viulu. Carolyn Sampson, sopraano. Candide-kuoro. Bach: Ouverture I D-duuri op.3, Mozart: Viulukonsertto nro 5, Grieg: Kaksi lyyristä kappaletta, Shostakovitsh: Kamarisinfonia. Germaine Tailleferre: Pianokonsertto nro 1, Elfrida Andrée: 1. Bach: Viulukonsertto nro 2 E, Bruckner: Sinfonia nro 5. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 13.1. R ONDO C LASSIC 1|2022 TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA 26.1. 19.1. 27.1. Maria Listra, Katariina Heikkilä, Mathias Monrad Møller, Sorin Coliban. Oulun teatterissa. Vanhassa kirkossa. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Konservatorion salissa 13.1. Solistit Kaisa Ranta, Tero Harjunniemi, Heikki Kilpeläinen, Elleriin Muuripeal, Heikki Halinen, Juuso Koski ja Heli Immonen. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 6.1. Johann Strauss: Lepakko. 26.1. J. Turun linnassa. Osmo Vänskä, joht. Johanna Isokoski, Tuomas Miettola, Marika Hölttä, Niklas Spänberg. Scarlatti. S. Mozart: Taikahuilu. Olli Mustonen, joht. 22.1. 19.1. Clemens Schuldt, joht. konserttitalossa. Bach: Sinfonia Es, Wq. Juha Kangas, joht. KYMI SINFONIETTA 11.1. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI 26.1. Mahler, Kuula, Clarke, Fagerlund (ke.), Moberg, Tšaikovski 27.1.–4.2.2023 TUTUSTU OHJELMAAN TARKEMMIN KAMARIMUSIIKKIVIIKKO.NET Ku va : Kr ist a Jä rv el ä. Prokofjev: Jousikvartetto nro 1, Debussy: Jousikvartetto g, Debussy: Clair de Lune. Aliisa Neige Barriére, joht. Kaupungintalossa. Maderna: Osia teoksesta Kaksi sarjaa Odhecatonista, Pettersen: Gjenstand for samtale, Schubert: Jousikvartetto nro 14 d, Tyttö ja kuolema. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 12.1. Janne Nisonen, joht. cello Rosiello, Ana Vieira Leite, Emanuela di Rosa, Joana Seara, Tuuli Lindeberg, Carolina Figueiredo, Rita Filipe. Jukka Untamala, joht. Sol. Händel – A. Risto Joost, joht. Britten: Phantasy Quartet, Lourié: Sonaatti, Prokofjev: Kvintetto. Tung-Chiech Chuang, joht. Piotr Pawlak, piano. Sol. Paavali Jumppanen, piano. Strauss: Don Quijote, Berlioz: Fantastinen sinfonia. Mikaelissa. Aku Sorensen, joht. Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3, Dvo?ák: Sinfonia nro 8. Fanny Mendelssohn-Hensel: Alkusoitto C, Tower: Chamber Dance, Brahms: Pianokonsertto nro 1. Jiyoon Lee, viulu. Thierry Fischer, joht. Oulun kamarikuoro ja Cassiopeia. Tatu Eskelinen, piano. 20.1. Scarlatti – D. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 5.1. Janulyte: Apnea. 22.1. Nuorten solistien konsertti. Musiikkikeskuksessa. PORI SINFONIETTA 13.1. Sibelius: Aallottaret, Respighi: Concerto Gregoriano, Nielsen: Sinfonia nro 4. Tomas Djupsjöbacka, joht. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI 19.1. Kansanmusiikkiyhtye Frigg. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI 19.1. Räihälä: Swerve, Mendelssohn: Viulukonsertto e, Weill: Sinfonia nro 2. Vänskä: Alkusoitto N, Weill: Konsertto viululle ja puupuhaltimille op. Sallinen: Serenadi, Poulenc: Sekstetto puhaltimille ja pianolle, Brahms: Pianokvartetto nro 1. Nordgren: Koko maailma valittanee, Hartmann: Concerto Funebre, Schubert: Viisi menuettia ja kuusi trioa, Mozart: Serenata Notturna. Kuusankoskitalossa. P. 179/1, Aho: Konsertto alttoviululle ja kamariorkesterille, Schreker: Intermezzo, Hindemith: Trauermusik alttoviululle ja jousille, Boccherini: Sinfonia ’La casa del Diavolo’. C. Emil Holmström, piano. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 20.1. Rumon Gamba ja Erkki Lasonpalo, joht. Bernstein: Candide-operetti. Santtu-Matias Rouvali, joht. Jonas Rannila, joht. Eerin Keefe, viulu. Viena Jylhä-Ollila, harppu, Jesse Ansala, piano, Elina Lampinen, huilu, Pirta Pöllänen, viulu, Siiri Kaijansinkko, alttoviulu, Matti Skyttä, sello. Jukka Untamala, joht. Solistit mm. Johannes Pessi, Heta Sammalisto, Elisaveta Rimkevich, Johanna Takalo, Stella Tähtinen, Olli Tikkanen, Ari Hosio, Jasper Leppänen, Jere Hölttä, Jyri Lahtinen, Satu Yli-Suutala, Elisabet Petsalo, Akseli Ferrand. Lorenza Borrani, viulisti-johtaja. Ruut Kiiski, joht. Janá?ek: Orkesterisarja oopperasta Ovela kettu, Szymanovski: Viulukonsertto nro 1, Prokofjev: Sinfonia nro 5 B. Dima Slobodeniouk, joht. Nils Mönkemeyer, alttoviulu. LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Kolbjorn Holthe, viulu
Sen myötä, että oppilaat saivat toimia keskenään, tehtävien tekemiseen käytetty aikamäärä kasvoi. Kartoitin asiaa musiikin hahmotusaineiden opetuksen käytäntöä käsittelevässä väitöstutkimuksessani. Tutkimuksen yksi havainto on, että yhteistoiminnallinen tablettityöskentely avasi oppilaille mahdollisuuden oppia toisiltaan. Esimerkiksi, jos ryhmien hiljaiset sanoivat jotakin, katseet kohdistettiin heti heihin. Tämä työskentelytapa toi keskiöön oppijan. Tästä seuranneet tilanteet ratkaisi usein opettaja. DIGITAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ kuitenkin antaa mahdollisuuden muokata pedagogisia menetelmiä ja rikastaa opetusta, ja tekniset taidot ovat työkalu muun osaamisen kartuttamiseen. . Opettajan rooli on kuitenkin edelleen tärkeä sosiaalisen ilmapiirin ja toiminnan sekä oppilaiden kognitiivisten taitojen kehittämisessä. Silti kaikissa ryhmissä jokaiselle oppilaalle annettiin mahdollisuus vaikuttaa tehtävien ratkomiseen ja yhteiseen toimintaan. Kysyntää on mielekkäällä ja innostavalla oppimisella. Vaikka tähän työskentelymuotoon liittyi paljon positiivisia piirteitä, se ei sovi kaikille oppilaille. Työskentely yhteistoiminnallisessa tablet-laiteoppimisympäristössä on moniaistista, auditiivista, visuaalista ja kinesteettistä, ja antaa eri tavoin oppiville mahdollisuuden osallistua musiikilliseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen toimintaan. moottorioppilaiden rooli oli keskeinen. Kiinnostavan ja kivan oppimisen lähtökohtana ovat kiinnostavat ja räätälöidyt oppimissisällöt sekä aktiivinen toiminta. Tutkimusryhmässä eräs oppilas ei ottanut kontaktia ryhmään eivätkä ryhmäläiset saaneet kontaktia häneen. Vaikka tuntisuunnitelmat olivat opettajan laatimat, oppilailla oli paljon mahdollisuuksia vaikuttaa tuntitoimintaan ja tehtävien toteuttamiseen, mikä todennäköisesti lisäsi opiskelun mielekkyyttä. Tarkastelin tutkimuksessani myös oppilaiden välisen vuorovaikutuksen piirteitä. Mobiililaitteet ja muut teknologiset innovaatiot voivat olla yksi tapa, joka auttaa edistämään monimuotoista oppimista. Ihmiset oppivat yksin ja yhdessä, toisiltaan ja toisiaan opettaen, niin virtuaalisesti kuin fyysisesti läsnä ollessaan. Niistä keskeisenä mainittakoon ryhmien hyväntuulinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Ryhmissä tavallisesti hiljaiset ja epävarmatkin oppilaat uskalsivat yhteistoiminnallisessa tablet-laiteympäristössä osallistua toimintaan kysymyksin ja ehdotuksin, ja ilmapiiri rohkaisi heidän musikaalisuuttaan, luovuuttaan ja ilmeikkyyttään. Tunneilla oppilaat muun muassa tekivät toisilleen säveltapailuharjoituksia, pelasivat musiikkipelejä, kuvasivat musiikillisia videoviestejä toisille ryhmille, sovittivat musiikkia ja toteuttivat toistensa sävellyksiä. Se tarkoittaa oppilasta, joka tarttui toimeen ja edisti ratkaisukeskeisyydellään koko ryhmän etenemistä. Oppimistilanne kannattelee oppimisen prosessia, oppilaan mahdollisuutta päätellä ja rakentaa tietoa sekä konstruoida musiikin käsitteitä. 63 R ONDO C LASSIC 1|2023 Mitä voidaan saada aikaan yhteistoiminnallisella tablettien käytöllä musiikin hahmotusaineiden opetuksessa. TEHTÄVIEN TEKEMISESSÄ ns. Tässä työskentelymuodossa keskeistä oli soiva kuva, joka kokosi kaiken toiminnan. Vaikka äänimaisema tehtäviä työstettäessä oli opettajan korviin aika ajoin jopa kaoottinen, tilanteiden tarkempi tarkastelu paljasti, että oppilaat jäsensivät koko ajan kuulemaansa ja olivat tietoisia toistensa tekemisestä. Ryhmissä oli myös hiljaisia ja vetäytyviä oppilaita. Tutkimuksessani havaitsin, että yhteistoiminnallinen tablettityöskentely vastaa hyvin konkreettisella ja käytännöllisellä tavalla oppilaslähtöisen toiminnan malliin, jota musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmakin korostaa. Sanallista vuorovaikutusta enemmän kommunikaatio tapahtui nonverbaalisesti. Siihen kannattaa ehdottomasti etsiä vastauksia. Tämä havainto kyseenalaistaa perinteisen opettajajohtoisen opetustavan ja erityisesti kurssikohtaiset asiasisältömäärät. ONNISTUNEEN JA JOUSTAVAN tuntitoiminnan takana on opettajan tekemä tuntien ennakkosuunnittelu. Koska yhteistoiminnallisessa tuntitoiminnassa oppilaiden keskinäinen työskentely ja vuorovaikutus on keskeistä, voitaneen ajatella, että tässä oppimisympäristössä vastuuta oppimisesta siirtyy oppilaille. Kaiken keskellä on edelleen tärkeää säilyttää opiskelun substanssi. Kiinnostavan ja kivan oppimisen lähtökohtana ovat kiinnostavat ja räätälöidyt oppimissisällöt sekä aktiivinen toiminta.
. Ohjelmassa on J. Alkuvuodesta nähtävillä ovat mm. Suomalaisittain sarjan tekee kiinnostavaksi se, että Mika Kares laulaa sen kolme keskeistä bassoroolia, Fasoltin, Hundingin ja Hagenin. Berliinin valtionoopperan uusi Ring tapahtuu ihmistutkimuslaitoksessa, ja ohjaustyyli on suorasukaisen realistinen. Arte Concert -osastolla julkaistaan viikoittain uusia tuotantoja oopperaja konserttitaloista ja festivaaleilta. Puccinin Turandot, Berliinin valtionooppera • Berliinin valtionoopperan tuore tuotanto Giacomo Puccinin Turandotista. Ensemble Pygmalion soittaa. Se sijoittuu Intiaan ja kertoo Britannian valtaa vastustavan brahmaanipapin tyttären Lakmén ja brittiläisen sotilaan Geraldin rakkaustarinan. seuraavat esitykset: Wagnerin Nibelungin sormus, Berliinin valtionooppera • Richard Wagnerin tetralogia Nibelungin sormus sai ensi-iltansa Berliinin valtionoopperassa lokakuussa, ja se on kokonaisuudessaan nähtävillä Arte-kanavalla ja myös Kansallisoopperan Stage-palvelussa. Muina solisteina ovat mm. Teos kantaesitettiin samassa talossa 1883. Johtaa Erkki Lasonpalo Etelä-Karjalan klassinen kuoro 1.–6.1.2023 Liput ja lisätiedot: lappeenrantanevents.. Pääsolisteina laulavat Sabine Devieilhe, Frédéric Antoun ja Stéphane Degout. Konsertissa esiintyy Viron Kansallinen sinfoniaorkesteri Olari Eltsin johdolla. Bachin kantaattien ja oratorioiden osia, joista Pichon on koonnut Kristuksen syntymää kuvaavan kokonaisuuden. Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja Kimpisen koulun musiikkiluokkien kanssa Johtaa Erkki Lasonpalo Sibeliuksen säveliä to 23.3. Solisteina ovat viulistit Aleksei Botnikov ja Daniel Hope, ja ohjelmassa kuullaan Pärtin, Mozartin ja Brittenin musiikkia. R ONDO C LASSIC 1|2023 65 MEDIA KEVÄÄN 2023 TÄHTIPOIMINTOJA Katso konserttitarjontamme kokonaisuudessaan: www.lprorkesteri.. Mika Kares Hagenina ja Johannes Martin Kränzle hänen isänään Alberichina, joka ilmestyy pojalleen kautta matkan vaateliaana haamuna. Odessa Classics Tallinna • Ukrainassa riehuvan sodan vuoksi Odessa Classics -festivaali on saanut uuden väliaikaisen kodin Tallinnasta. Kapellimestarina on Zubin Mehta. Halévy on tunnettu ranskalaisen grand opéran edustajana, ja hänen pääteoksensa on La Juive. Christus – Sacred Trilogy Nativity • Raphaël Pichon johtaa Pygmalion-orkesteria. Ohjaus on Dmitri Tcherniakovin ja musiikinjohto Christian Thielemannin. Musiikki sisältää lyyrisiä helmiä kuten kuuluisan kukkaisdueton, mutta kulttuurien väliset konfliktit päättävät teoksen traagisesti. Ohjaus on Laurent Pellyn ja musiikinjohto Raphaël Pichonin. Halévy: La Tempesta • Wexford Festival Operan tuotanto Halévyn lähes unohduksiin painuneesta oopperasta, joka perustuu Shakespearen näytelmään Myrsky. S. /laulukilpailut Saksalais-ranskalainen julkisen palvelun kanava Arte on parhaita ilmaisia näyteikkunoita eurooppalaiseen klassiseen musiikkielämään. Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Elias Lassfolk, viulu Leinonen–Sibelius Pääsiäiskonsertti – Mozart: Messu c-molli ke 5.4. Oopperan tähtihetkiä Arte-kanavalla. Delibes: Lakmé, Opéra Comique • Pariisin Opéra Comiquen uusi tuotanto Léo Delibes’n oopperasta Lakmé. Prinsessa Ruusunen, Marcos Moraun koreografia • Espanjalainen koreografi Marcos Morau tulkitsee uudesta, radikaalista näkökulmasta Tshaikovskin baletin Prinsessa Ruusunen. Ohjaajana on Philipp Stölzl ja pääsolisteina Elena Pankratova, Aida Garifullina, Siegfried Jerusalem ja René Pape. Marzi Nymanin johdolla Sumén: Ritmo Animale ke 8.2. Marzi-Meininkiä to 26.1. Michael Volle (Wotan), Anja Kampe (Brünnhilde) ja Andreas Schager (Siegfried). Lyonin oopperan tuotanto
klo 16 & ti 30.5. Marcos Magalhães su 12.2. klo 16 | Organo-sali Forqueray Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba | Aapo Häkkinen, cembalo su 23.4. klo 16 | Camerata-sali Belle Époque Grieg, Leoncavallo, Skrjabin Laura Granero & Sebastian Bausch, automaattipiano su 12.3. klo 19 | Konserttisali Schumann: Genoveva Sampson, Beekman, Weisser, Kasarova, Speer, Uhle, Krokovay, Aigner Arnold Schoenberg Chor | Helsingin Barokkiorkesteri joht. klo 16 | Camerata-sali Georgian Sinfonietta Lully, Marais, Rameau Georgian Sinfonietta | joht. Aapo Häkkinen | Kristiina Helin, visualisointi | IC-98, animaatiot Sarjaliput myynnissä 27.1.2023 saakka!. Yksittäisliput palvelumaksuineen 15–65 € Sarjaliput: 3 konserttia –20 %, koko sarja –30 % www.hebo.fi Vanhan musiikin sarja Musiikkitalossa | kevät 2023 su 29.1. Giorgi Kerelashvili su 28.5. klo 16 | Konserttisali Pergolesi: Lo frate ‘nnamorato (konserttiesitys) Sousa, Fernandes, Rosiello, Leite, di Rosa, Seara, Lindeberg, Figueiredo, Filipe Helsingin Barokkiorkesteri | joht