SOTIEN JA DIKTATUURIEN musiikkia cd aliisa neige Barrière Johtaminen on yhdessä rakentamista. 1 2024 15,00 € CLASSIC Turun Fuuga haluaa ovet auki Jyväskylän Encore ja hybridiakustiikka MITEN PIANISTI valitsee flyygelin
| 19.00 pe 12.1. tfo.fi päävierailija CHRISTIAN KLUXEN JYRKÄNTEILLÄ to 11.1. | 19.00 Christian Kluxen, kapellimestari Carolina Eyck, theremin Olivier Messiaen: Les Offrandes oubliées Kalevi Aho: Kahdeksan vuodenaikaa, konsertto thereminille ja kamariorkesterille Béla Bartók: Konsertto orkesterille Turun konserttitalo 29,50 | 24,50 | 10,50 €. | 18.00 Christian Kluxen, kapellimestari Christina Nilsson, sopraano Richard Strauss: Vier letzte Lieder Rued Langgaard: Sinfonia nro 1, ”Klippepastoraler” KAHDEKSAN VUODENAIKAA to 18.4
7 Pääkirjoitus: Seiniä ja sisältöjä 8–14 Aliisa Neige Barrièren haastattelu 16–18 Turun Fuuga nousee 19–21 Jyväskylän Encore avautuu 22–24 Kirill Kozlovski – sodan ja diktatuurin musiikkia 26–27 Kantaesitys: Ilkka Hammon uudet orkesteriteokset 28 Kaustinen muistaa Nordgrenia 29 Minna Leinosen kolumni 30–31 Kulmalla: Essi Leppänen 32–35 Flyygelien käyttäjät ja huoltajat 36–39 Tampere hankkii jousisoittimia Filharmonian muusikoille 40–42 Ammattina hautajaiskanttori 43 Lauri Toivion sarjakuva 45 Johan Tallgrenin kolumni 46–49 Kuukauden klassikko: Sibeliuksen Historialliset kuvat Rondo arvioi 51 – 61 • Charpentierin Médée Berliinissä • Kalifornian musiikki soi uudella festivaalilla • Saiturin joulu Kansallisbaletissa • Kirja Jukka Kajavasta • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 63 • Tammikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 64 – 65 • Mikä on musiikinopetuksen tulevaisuus. Teoksena on Mahlerin kolmas sinfonia. Wienin Valtionooppera aloitti viime keväänä Figaron häillä uuden Mozartin Da Ponte -oopperoiden sarjan, jonka ohjauksesta vastaa Barrie Kosky. Solisteina ovat mm. Davide Luciano ja Federica Lombardi ja Philippe Sly. MUSIIKKIMATKA OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelma: okmatkat.fi Hinta Rondon lukijoille 2395 €/hlö/2 h huoneessa 2585 €/hlö/1 h huoneessa Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelmiston.. Klaus Mäkelä aloittaa maailmankuulun Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin ylikapellimestarina 2027 ja toimii siihen saakka sen taiteellisena partnerina. Rondon matkalla on mahdollisuus nauttia yhteistyön hedelmistä Musikvereinin Kultaisen salin suurenmoisessa akustiikassa. Kauden uutena tuotantona on Wagnerin Lohengrin, jonka kapellimestarina on Christian Thielemann. Ohjaus on Jossi Wielerin. 66 Rondo palvelee 67 Kimmo Hakolan kolumni sisältö VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: Wienin oopperakevään huiput ja Concertgebouw-orkesteri Musikvereinissa 7.-10.5.2024 Rondon lukijamatkalla keväisessä Wienissä on mahdollisuus kokea kaksi huippuesitystä, Mozartin Figaron häät ja Wagnerin Lohengrin Wienin Valtionoopperassa ja Klaus Mäkelän johtaman Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin konsertti Musikvereinissa. Kapellimestari Philippe Jordan päivittää orkesterin ainutlaatuista Mozart-perinnettä, ja solisteina laulavat mm. David Butt Philip, Malin Byström, Martin Gantner ja Anja Kampe
Konsertteja, festivaaleja ja oopperaesityksiä järjestetään pitkin Pohjanmaan maakuntia moderneissa konserttisaleissa, puukirkoissa, museoissa ja saaristolaisrakennuksissa. Liput: lippu.fI | Ohjelma: kamarimusiikkiviikko.net ”Kuorofestivaalilla on pitkät juuret Vaasassa ja on mahtavaa päästä juhlimaan sitä upeiden kuorojen ja orkestereiden kanssa. Nordgren, tapahtumia kirkkoja kyläkonserteista Pelimannijameihin. Pääkonserteissa kuullaan ammattilaisja huippukuoroja ja toivottavasti saadaan myös ennätyksellinen määrä osallistujia mukaan juhlavuonna!” Ohjelma: vaasachoirfestival.fi 19.–27.1.2024 Liput: netticket.fI | Ohjelma: kamariorkesteri.fi Cecilia Damström: ”Permafrost”harmonikkakonsertto (kantaesitys), KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri, johtaa Jan Söderblom, solistina Sonja Vertainen. klo 15 Solistit: Mia Heikkinen, Johanna Rusanen, Niklas Spångberg, Elli Vallinoja, Tuomas Miettola, Mika Nikander, Minna-Sisko Mutanen 24.7.–31.7.2024 Liput: netticket.fI | Ohjelma: korsholmmusicfestival.fi. Tutustu Bothnia Classicin tarjontaan ja tule vierailulle. Kaikki 18 toimijaa löytyvät: bothniaclassic.fi – klassista musiikkia ympäri vuoden KOE KUULUISA KAUSTINEN TALVELLA Runsaan ohjelman keskiössä P.H. klo 19 ja la 10.8. Maailmankuulu pianisti palaa Suomeen – tule kokemaan Bachin maagiset pianokonsertot Angela Hewittin ja KPKO:n tulkitsemina! Vierailukonsertti: Angela Hewitt ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri pe 23.2.2024 klo 19.00 Temppeliaukion kirkko, Helsinki Bothnia Classic (BC) on pohjalaisten ammattilaisten klassisen musiikin verkosto. Alla on alkuvuoden tarjontaa. Martin Palmeri: Tangomessu, Guardia Nueva & Keski-Pohjanmaan Kamarikuoro, Seminaari, Bryats Band (Ukraina) 30 v. 9.–12.5.2024 Liput: lippu.fI | Ohjelma: talviharmonikka.com Korsholman Musiikkijuhlat tuottaa kesälle 2024 uuden ooopperan TOVE TEUVALLA! Esitykset Teuvan kirkossa: la 3.8 klo 18 (ensi-ilta), su 4.8. Kokkolaan, Pietarsaareen, Vaasaan ja Seinäjoelle pääsee nopeammin kuin luuletkaan. Mukana mm. klo 15, pe 9.8. monitaiteellinen esitys Try me Good King, KPKO & Juha Kangas, Kirill Kozlovski, Petri Kumela, Kamus ja Tempera-kvartetti
Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN | a LIISA NEIGE BARRIÈRE pitää itseään onnekkaana. Hänen suhteensa orkesterinjohtamiseen oli kauan ristiriitainen. Nyt hän on löytänyt tapansa johtaa: tuoda orkesterikonsertteihin dramaturgista kokonaisvaltaisuutta ja luoda musiikillista energiaa yhdessä muiden kanssa. Tällainen asenne ei ole jäänyt vaille vastakaikua. On tavallista, että lyhyessä ajassa uraloikan tehnyt nuori muusikko sanoo näin, mutta Barrièren kohdalla kyse ei ole vain hyvästä tuurista. Lukuisat opettajat puskivat häntä kohti kapellimestarikoroketta. Tänä vuonna Barrière tutkii visioitaan mm. Tarvittiin ulkopuolista kannustusta, usealta eri taholta, että hän ymmärsi voivansa tehdä musiikkia johtajana. johtaminen on yhdessä rakentamista. Viulistiksi kouluttautunut ranskalais-suomalainen Barrière oli vuosia unelmoinut orkesterinjohtamisesta, mutta pitänyt kapellimestarin roolia itselleen epäsopivana, epämieluisanakin. 8 R ONDO C LASSIC 1|2024 Kapellimestari ALIISA NEIGE BARRIÈRE tuskaili vuosia, miksi tunsi vetoa orkesterinjohtoon, vaikka viihtyi viulistina hyvin. Turun Musiikkijuhlien residenssitaiteilijana
9 R ONDO C LASSIC 1|2024
10 R ONDO C LASSIC 1|2024 Vuoden 2023 alussa Aliisa Neige Barrière, 28, valmistui Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalta. Aliisa varttui Pariisissa, jossa viulunja pianonsoiton lisäksi lauloi Pariisin konservatorion kuorossa. ”Ajattelin, onko minussa jotain vikaa, kun haluan johtaa orkesteria vaikka olin pienenä mielettömän ujo.”. Kuoronjohtaja Didier Seutin oli ensimmäinen, joka huomasi Aliisan potentiaalin johtajana. Islannin sinfoniaorkesteria, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, tanskalaista Ensemble Storstrømiä ja norjalaista uuden musiikin kamariorkesteria BIT20. ”Tätä työtä ei voi oppia muuten kuin tekemällä”, Barrière toteaa. Vaikka Barrièren kapellimestariopinnot sijoittuivat korona-aikaan, hän alkoi nopeasti saada työmahdollisuuksia. Pian Barrière johtaa äitinsä Kaija Saariahon muistokonsertissa Pariisin orkesteria ja Ensemble Intercontemporainia. Maisteriopinnot olivat eräänlainen nyt tai ei koskaan -hetki. Kapellimestari kuvattiin Helsingin Talvipuutarhassa. Hän on vastannut videopuheluun New Yorkista, jossa kirkas aamuaurinko välillä kätkee hänen kasvonsa. ”Minulla kesti pitkään hyväksyä haaveeni johtamisesta. ”Monet ihmiset ovat työntäneet minua orkesterinjohtamisen suuntaan ja sanoneet, että minulla on annettavaa”, hän kertoo. New Yorkissa ja Oslossa suoritettujen opintojen myötä kiinnostavia yhteistyökuvioita oli paljon, ja hän oli ollut perustamassa useita kokoonpanoja, kuten jousikvartetti Nordlydiä sekä nykymusiikkiyhtyeitä Ensemble Temporum ja +47. Uusi musiikki ja nuorilta säveltäjiltä tilaaminen on Aliisa Neige Barrièrelle tärkeää. Ajattelin, onko minussa jotain vikaa, kun tällainen ihminen, joka oli pienenä mielettömän ujo, haluaa johtaa orkesteria”, sanoo Barrière, joka luonnehtii itseään introvertiksi. ”On pitänyt löytää tapa, jolla voin olla oma itseni tässä roolissa.” Barrière koki, että kapellimestariluokalla hänen vahvuutenaan oli oppimisen nälkä. ”Kapuluokalla saa johtaa orkesteria viikoittain ja se on ainutlaatuista, mutta työkeikoilla saa kokemusta harjoittamisesta ja ajan hallinnasta.” Kuoronjohtaja äkkäsi potentiaalin Ennen hakemistaan Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle Barrièren ura kamarimusiikkiin erikoistuneena viulistina oli hyvässä vauhdissa. Hän on lyhyessä ajassa johtanut lukuisia suomalaisia kaupunginorkestereita sekä ulkomailla mm. Ammatillinen debyytti tapahtui Joensuun kaupunginorkesterin edessä vuonna 2020, kymmenen päivän varoitusajalla. Konsertin on organisoinut Esa-Pekka Salonen
Unelmaa kohti Muistot ensimmäisistä johtamiskokemuksista eivät jättäneet Barrièrea rauhaan viulunsoitonopintojen aikana. Kun hän suoritti kandidaatintutkintoaan New Yorkin Mannes Collegessa, opiskelijaorkesterin johtaja David Hayes huomasi suomalais-ranskalaisen viulistin otteissa kapellimestarin ainesta. Tällä hetkellä kapellimestarius merkitsee hänelle tätä: musiikin ja konserttikokemusten rakentamista yhdessä, vuoropuhelua. |. ”Varhaisimpia musiikkimuistojani on Kaijan [Saariahon] Kaukaisen rakkauden kantaesitys”, hän kertoo. Barrière oli toinen kahdesta ensimmäisestä oppilaasta, jotka Oramo valitsi. Tuolloin Aliisa oli 5-vuotias. Tällä kertaa kyseessä oli Atso Almila, Sibelius-Akatemian tuolloinen orkesterinjohdon professori. 11 R ONDO C LASSIC 1|2024 ”Olin tuolloin 15-vuotias. Hän on ollut ideaali esikuva, musiikkia täynnä ja sellainen jalat maassa -ihminen.” Kapellimestariluokalle ei kuitenkaan tuosta vain astella. Heittäytyessään tekemään omaa festivaalia Barrière yhtäkkiä huomasi, kuinka inspiroivaa oli luoda jotain täysin omaa. Kuoromme johtaja kysyi, olinko koskaan harkinnut johtamista. Hän oli innoissaan Oslon Kulturhusetista, jossa oli kolmessa kerroksessa esitystiloja, baareja ja kahviloita ja jossa ihmiset viihtyivät. Olen kiitollinen, että sain kokea hänet tällaisena.” Esitys luodaan yhdessä Vielä hetki ennen orkesterinjohdon maisteriopintoja Barrièren käsitys kapellimestariudesta oli melko vanhanaikainen. Tarvittiin monenlaisia kokemuksia, ennen kuin Barrière alkoi mieltää kapellimestariuden laajemmin – ja jonakin sellaisena, jossa hänen muusikkoutensa olisi kotonaan. Häneltä Aliisa sai ensimmäiset johtamistuntinsa sekä kokemusta kuorojen edessä. ”Sakari oli minulle erittäin tärkeä opettaja. Viulun maisteriopintojaan varten Barrière oli lähtenyt Osloon Norjan musiikkiakatemiaan, ja siellä orkesterinjohdon professori Ole Kristian Ruud työnsi hänet hakemaan Panula-akatemiaan. ”En ollut ajatellut asiaa, mutta se tuntui yhtäkkiä itsestäänselvyydeltä.” Seutin oli ensimmäinen monista ihmisistä, jotka sinnikkäästi kannustivat Barrièrea kohti kapellimestariutta. Hän sanoi, että soitostani päätellen olen varmasti kehittynyt myös johtajana”, Barrière kertoo. Kuoronjohtaja Didier Seutinin tavoin hän antoi Barrièrelle yksityistunteja ja kannusti etenemään kohti kapellimestariutta. ”Ilman Atsoa en olisi nyt tässä tilanteessa.” Sakari Oramo oli Almilan seuraaja kapellimestariluokan professorina. ”Olin vuonna 2018 jousikvartettini kanssa Suomessa, ja konserttimme jälkeen Atso tuli kysymään, olenko tehnyt yhtään johtamista. Jorma Panulasta Barrièrella on niin ikään lämpimiä muistoja. Maisterikonserttini ympäri Kulturhusetia kesti aamukymmenestä puoleenyöhön, ja lautakunta pakotettiin olemaan paikalla koko se aika”, Barrière nauraa. ”Pitkäjänteinen työnteko ja yhteistyö ylipäätään kiinnostavat, siksikin toivon johtavani tulevaisuudessa myös oopperaa”, hän sanoo. ”Aloin miettiä, kuinka siistiä olisi valloittaa koko talo minifestivaalilla. ”Jorma otti hommat käsiinsä ja valmensi minut kapuluokan hakutilanteeseen sekä ammattidebyyttiini. ”Ymmärsin, että johtajana voisin olla jotain tällaista. Hän halusi panostaa viulunsoittoon, jossa ei tuntenut olevansa tarpeeksi hyvä. Viulu ja unelma orkesterinjohdosta olivat kuitenkin jännitteessä. Siinä ei pitäisi olla kyse minusta vaan musiikista.” Barrière kertoo nauttineensa aina eniten muiden kanssa soittamisesta. Kaikki olisi ehkä jäänyt siihen, jollei häntä jälleen kerran olisi tuupattu kohti kapellimestarikoroketta. Norjan musiikkiakatemian viulun maisterikonserttiaan varten Barrière sai villin idean. Aliisa kuitenkin epäröi. Useita vuosia hän piti etäisyyttä orkesterinjohtamiseen. Musiikkiakatemian tuottaja sanoi, että tämä on niin hullu idea, että se pitää toteuttaa. Ensimmäisen oopperansa Barrière johti syksyllä 2022, kun hän toimi Heta Ahon Tove J -oopperan kantaesityksen kapellimestarina. 15-vuotiaana Aliisa oli käynyt Seinäjoella tämän orkesterinjohdon kurssilla. Hän päätti antaa minulle mahdollisuuden ja on edelleen lämmin, kannustava mentori. Vokaalimusiikki on edelleen hänelle rakasta
Konsertissa kuullaan mm. Aliisan veli, ohjaaja-kirjailija Aleksi Barrière on puolestaan luontevin valinta, kun Aliisa kaipaa yhteistyökumppania dramaturgian saralla. Myöhemmin Kullberg esitteli Aliisan Norjan musiikkiakatemiassa opettavalle viulisti Peter Herresthalille, jonka oppilaaksi tämä päätti lähteä Osloon. ”Kysyin, miltä musiikin historia näyttäisi, jos naisten ääniä ei olisi systemaattisesti hylätty.” Barrière tuo yhdessä norjalaisen mezzosopraano Christina Herresthalin kanssa perustetun Hehku-ensemblen esiintymään Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa. Hän on suunnitellut kolmen konsertin kokonaisuuden teemalla Ukronia, vaihtoehtoinen historia, ja esiintyy niin orkesterinjohtajana kuin viulistinakin. Adriana-laulut Saariahon Adriana Mater -oopperasta. ”Minua kiinnostaa, miten dramaturgisuutta voisi toteuttaa orkesterikonserteissa.” Kosto ei ole ratkaisu Aliisa Neige Barrière on tänä vuonna Turun musiikkijuhlien residenssitaiteilija. ”Pyrin antamaan soittajille vastuun tunnetta. Uutta ja vanhaa yhdistelevässä ohjelmassa kuullaan historiallisia säveltäjiä kuten Elisabeth Jacquet de la Guerre ja Louise Farrenc sekä Outi Tarkiaista ja Kaija Saariahoa. Jotta esityksestä tulee elävä, on saatava kaikki mukaan! Kapellimestari ei ole mitään ilman soittajia.” Barrière ei näe myöskään yleisöä staattisena vastaanottajana, vaan haluaa kokeilla uudenlaisia konsepteja ja esityspaikkoja. 12 R ONDO C LASSIC 1|2024 ”Jos olen oma itseni ja jos yhdessä suuren ihmisjoukon kanssa rakennamme energiaa, joka ajaa musiikkia, annan musiikin olla keskiössä – tajusin, että silloin olisin onnellinen.” Tämä merkitsee myös sitä, ettei yritä pitää kaikkia lankoja omissa käsissään. ”Jo ensimmäisen konsertin keskeinen teema on, mitä tulee koston jälkeen. Tanskalaisen sellistin Jakob Kullbergin kanssa Barrière soittaa duokonsertin, jossa etsitään harmoniaa miesten ja naisten äänten välillä. Turun filharmoniselle orkesterille suunnittelemaansa Musiikkijuhlien konserttiin Aliisa Barrière on tilannut veljeltään tekstin, jonka näyttelijä esittää musiikin lomassa. Kamarimusiikin saralla kokeilevuudesta on tullut yhä yleisempää, mutta suuren kokoonpanon kanssa sellainen on harvinaista. Herresthalista tuli jälleen yksi merkittävä hahmo hänen polullaan. ”Kaija oli inspiroitunut minun ja Jakobin duohankkeista ja kirjoitti meille laajan teoksen Concordia, jonka esitämme Turun-konsertissa.” Teini-ikäisenä Aliisa oli osallistunut Tanskassa Jakob Kullbergin Open strings -kamarimusiikkikursseille ja löytänyt sellististä isovelimäisen hahmon. Sisarukset jakavat kiinnostuksen uudenlaisiin konserttikokonaisuuksiin ja tekstin ja musiikin yhdistämiseen. Adriana Mater -oopperan lopputulemana on anteeksianto, ajatus siitä, ettei kosto ole ratkaisu.”
Beethovenin yhdeksännen sinfonian Saimaa Sinfoniettan ja Musiikkitalon kuoron kanssa. Hän on ollut esimerkiksi Århus Sinfoniettan residenssikapellimestari vuosina 2021–23. Barrière on kiitollinen, että on saanut jo varhain suunnitella vierailukonserttiensa ohjelmia itse. Minua häiritsee, että valitaan kappaleita, joita halutaan tehdä, mutta niiden yhdistämisellä ei kerrota tarinaa.” Vierailevana johtajana ei ole helppoa tuoda dramaturgisia elementtejä konserttiin, koska se tuo lisäkuluja orkesterille. | ”Minulta on kysytty, haluanko välttää profiloitumista Kaijan musiikkiin. Sibeliusta, Barberia ja Louise Farrencia (1804– 1875). Mutta tuntuisi oudolta vältellä musiikkia, joka on aina ollut osa elämääni ja musiikillista kehitystäni.”. Teokset muodostivat temaattisia ja omakohtaisia kytköksiä, ja mukana oli Aleksi Barrièren tekstiä näyttelijä Thomas Kellnerin esittämänä. Tämän vuoden elokuussa Barrière johtaa mm. Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon maisterikonsertistaan Barrière rakensi näyteikkunan siitä, miltä dramaturgisuus voisi näyttää sinfonisessa yhteydessä. 13 R ONDO C LASSIC 1|2024 Kokonaisvaltaisia konsertteja ”Haluan, että orkesterikonsertissa on punainen lanka, jota voi seurata. Ohjelmassa oli mm. sinfonian. Toisaalta on etuoikeus päästä johtamaan kantaohjelmiston järkäleitä. ”Farrencin orkesterimusiikin puolesta haluan kamppailla! Hänen sinfoniansa ovat uskomattoman värikkäitä ja täynnä elämää”, kertoo Barrière, joka johti pari vuotta sitten Vaasassa Farrencin 2
”Lähestymistapa on sama kuin kaikessa musiikissa: pitää paneutua ja luoda oma näkemys teoksesta. Meidän perheessämme on aina ollut hyvin luontevaa tehdä yhteistyötä erilaisilla kombinaatioilla.” Pariisin, New Yorkin ja Oslon jälkeen Barrière on asettunut Helsinkiin kumppaninsa, kapellimestari Aku Sorensenin kanssa. Jo olemassa olevasta musiikista hänellä on erityinen suhde äitinsä Kaija Saariahon teoksiin, joita on jo johtanut paljon, esimerkiksi säveltäjän 70-vuotisjuhlakonserteissa syksyllä 2022. ”Minulta on kysytty, haluanko tietoisesti välttää profiloitumista Kaijan musiikkiin. Vuonna 2019 ilmestyneellä viulualbumillaan Ekstasis Barrière esittää niin Kaija Saariahon kuin isänsä Jean-Baptiste Barrièren musiikkia. ”On tärkeää saada kulttuurishokkeja ja huomata, miten asiat, joita pidät itsestäänselvyyksinä, kyseenalaistetaan muualla. Kulttuurishokit lisäävät ymmärrystä Nykymusiikki on Aliisa Neige Barrièrelle hyvin tärkeää, ja hän haluaa tilata teoksia nuorilta säveltäjiltä. Kaijan suhteen minulla on se onni, että tunnen hänen musiikkiaan erittäin hyvin, ja tiedän, miten hän säveltäjänä halusi tiettyjen teknisten asioiden toteutuvan. C M Y CM MY CY CMY K rondo_joulukuu_110x297mm.pdf 1 5.12.2023 15.08 ”Jos yhdessä suuren ihmisjoukon kanssa rakennamme energiaa, joka ajaa musiikkia, silloin olen onnellinen.”. ”Aina kun olen muuttanut uuteen paikkaan, olen hieman enemmän rakentunut siksi ihmiseksi, joka nyt olen”, hän kuvailee. Mutta tuntuisi oudolta vältellä musiikkia, joka on aina ollut osa elämääni ja musiikillista kehitystäni”, Aliisa Neige Barrière sanoo. Silloin oppii kunnioittamaan ihmisiä ja hyväksymään erilaisuutta.”
klo 19 Kuusankoskitalo Clyne – Tšaikovski – Beethoven YÖN SYLEILYSSÄ Adrien Perruchon, kapellimestari MyungJoo Lee, sopraano Ke 6.3. klo 19 Kuusankoskitalo Ichiyanagi – Miyoshi – Beethoven TUNNETTA JA TAITOA Kerem Hasan, kapellimestari Jonathan Roozeman, sello Ke 21.2. klo 19 Kuusankoskitalo Schönberg – Musgrave – Berlioz YLÖSNOUSEMUS Topi Lehtipuu, kapellimestari – Magdalena Lucjan, sopraano – Sylwia Ziólkowska, sopraano – Delphine Galou, altto – Žiga ?opi, tenori – Ensemble Nylandia, continuo Ke 27.3. Schumann – Brahms. klo 19 Kuusankoskitalo Händel: La Resurrezione VALOPILKKUJA Tianyi Lu, kapellimestari Alexandra Dariescu, piano Ke 10.4. klo 19 Kotkan konserttitalo To 11.1. klo 19 Kotkan konserttitalo To 7.3. KAHDEN KAUPUNGIN ORKESTERI KOTKA | KOUVOLA Katso koko kevään ohjelma: kymisinfonietta.fi KYMI SINFONIETTA 25 VUOTTA! Yasuo Shinozaki, kapellimestari Kuniko Kato, marimba Vladimir Belov, lyömäsoittimet Ke 10.1. klo 19 Kymin kirkko To 28.3. klo 19 Kotkan konserttitalo Andrée – C. klo 19 Kotkan konserttitalo To 22.2
”Sekä teatteri että Filharmoninen orkesteri jatkavat itsenäisinä brändeinään. ”Kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, ja avajaiskonsertti on näillä näkymin joko vuoden 2026 keväällä tai syyskauden alussa.” Kun Fuuga-hanke selvisi kunnallispoliittisista väännöistä ja lopullinen rakentamispäätös saatiin tehtyä, se tuntuu edenneen hyvien tähtien alla. Emme kuitenkaan katsoneet tarpeelliseksi perustaa konserttitaloa hallinnoimaan erillistä yhtiötä. Viivästyttäviä valituksia, kustannusten paisumisia ja muita ongelmia – joita vastaavissa projekteissa on riittänyt – ei ole ollut riesana. Rakennustyöt Turun konserttitalon, Fuugan työmaalla ovat hyvässä vauhdissa, ja myös organisaatio on selvillä: kaupunginteatteri isännöi vierekkäisten talojen kokonaisuutta synergioihin pyrkien. Yksi linkki toiminnassa on vielä työn alla: miten mahdollistaa vapaan kentän ja vierailujen pääsy taloon. Vierekkäiset talot yhdistetään käytävällä, jonne tulee yhteinen lippukassa. Juuri kukaan Turussa ei jää ikävöimään vanhaa konserttitaloa, sen ahtautta ja tynnyriakustiikkaa. Se saa uuden elämän lasten ja nuorten liikunnan ja kulttuurin keskuksena. Se olisi tullut maksamaan x summan euroja. Eikä edes kovin äänekästä oppositiota, sillä poliittiset erimielisyydet koskivat enemmän talon paikkaa kuin tarvetta sinänsä. fuuga haluaa ovet auki Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: PES-Arkkitehdit ”. Tällöin kaupunki päätti myös organisaatiomallista, jossa teatteriyhtiö vastaa sekä teatterin että Fuugan hallinnosta ja palveluista. Rakennustyöt alkoivat lokakuussa. 16 R ONDO C LASSIC 1|2024 TOISELLA PUOLELLA JO paalutetaan, toisella vasta louhitaan, onhan tontti Aurajoen ja kallion välissä”, hymyilee Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen, jonka työajasta valtaosa menee nykyisin musiikkitalo Fuugan koordinointiin. Orkesteri taas voi keskittyä ydintehtäväänsä”, Isomöttönen selittää. Pari vuotta sitten julki tulleet Fuugan havainnekuvat loivat kuvan pikemmin harmonisesta ja funktionaalisesta kokonaisuudesta kuin mistään wau-arkkitehtuurista. Konserttisalin kenkälaatikkomalli antaa edellytykset hyvälle akustiikalle, jonka toteutuksesta vastaa alalla meritoitunut Eckhard Kahle. Suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijanaan Tuomas Silvennoinen. Teatteriyhtiöllä on jo nyt samankaltaisia toimintoja, joita se voi laajentaa
Niitä ovat esimerkiksi myynti, markkinointi ja tekniikka sekä aulaja ravintolapalvelut, joiden ulkopuolisille työntekijöille saadaan lisää tunteja ja joustavuutta työvuoroihin.” Orkesterille kehitysbuusti Turun filharmonisen orkesterin muusikot odottavat uutta taloa kuin kuuta nousevaa, sillä vanhassa on paljon ongelmia niin harjoitusja sosiaalitilojen vajavaisuuden kuin salin soinnin suhteen. Fuugassa olemme selkeä pääkäyttäjä, ja talon muu ohjelma rakentuu meidän konserttikalenterimme ympärille. 17 R ONDO C LASSIC 1|2024 Eikö se yhtään sureta, ettei orkesteri ole enää herra talossaan. Sali on optimoitu täysikokoiselle sinfoniaorkesterille eli 95 soittajalle, mutta siihen 74-henkisellä Turun filharmonisella orkesterilla on vielä matkaa. ”On paljon asioita, joiden järjestäminen on yhdessä kätevämpää. Sen voitti kuvanveistäjä ja tekstiilitaiteilija Johanna Suonpään veistoskokonaisuus Soiva sydän, Legato ja Kaiut. Monitoimisalin kapasiteetti on 300 paikkaa. Valinta herätti myös debattia, sillä kovin samannäköisiä kiehkuraisia luomuksia on myös Suomen muissa julkisissa tiloissa. Isomöttönen uskoo, että Fuuga antaa mahdollisuuden viedä soitto aivan uudelle tasolle. Uudessa salissa kaikki kuulevat toisensa, mikä tietenkin tarkoittaa, että on opittava kuuntelemaan ja soittamaan eri tavalla.” Salissa on 1300 paikkaa ja kuoroparvella 100. ”Kyllä tämä 95 muusikkoa olisi päämääränämme. ”Emme tietenkään voi huseerata omistajan elkein, mutta ei tästä talon isännyydestä ole tähänkään asti paljoa iloa ollut. Muusikoiden omat harjoittelutilat ovat akustoituja ja niissä riittää korkeutta, kun nykyisissä tiloissa jousi saattaa osua kattoon. Soitinryhmien välinen tasapaino vääristyy. ”Totta kai uusi sali antaa akustisesti parhaat mahdollisuudet oopperalle, mutta siellä ei ole näyttämökoneisfuuga haluaa ovet auki |. Vasket korostuvat liikaa, bassot tuntevat jäävänsä alakynteen. Turulla ei kuitenkaan ole omaa oopperayhdistystä kuten monilla muilla kaupungeilla, vaan tuotannot on tehty orkesterin, teatterien tai muiden omina tai yhteistuotantoina. Päälämpiön taideteos valittiin marraskuussa kilpailun kautta. Fuugan 1300-paikkainen pääsali on mitoitettu täysmittaisen sinfoniaorkesterin tarpeisiin, mutta Turun filharmonisella orkesterilla on siihen kokoon vielä matkaa. ”Lavakuuluvuus on vanhassa talossa ongelma. Vakanssien lisäämisestä ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta ideaalia olisi, jos sali ja orkesterin koko kulkisivat käsi kädessä.” Fuugan konserttisalissa on myös orkesterimonttu, mikä mahdollistaa oopperatuotantojen siirtämisen sinne. Uskomme rinnakkaiselon teatterin kanssa toimivan ja tuovan myös synergiaetuja.” Toimintojen tehostaminen kuulostaa heti säästötoimenpiteeltä, mutta siitä ei Isomöttösen mukaan ole kyse
Lahden Sibeliustalo on kuitenkin esimerkki siitä, että vaikka siellä on maailman parhaisiin kuuluva klassisen musiikin akustiikka, niin siellä on saatu hyvinkin monipuolinen ohjelma toimimaan.” Ovet auki, mutta millä rahalla. Kaupunki avustaa nykyiselläänkin yhdistyksiä, ja viime kädessä sen päätettävissä on, miten se haluaa asiaan satsata. Lämpiön kahvilaja ravintolatilojen lisäksi taloon tulee kattoravintola ja -puutarha Aurajoki-näkymineen. Talon kattoterassilta on komeat Aurajokinäkymät.. Sellainen on myös Helsingin Musiikkitalo. Kaikki musiikkityylit ovat tervetulleita. Täytyy katsoa, mihin esityksissä halutaan panostaa. Isomöttönen pitää kuitenkin esimerkiksi kesäkuuta hyvänä aikana kokouksille, koska se on vielä bisneskautta, mutta teatteri ja orkesteri ovat lomalla. Vai subventoitu sarja, johon kuorot ja muut ryhmät voisivat hakea mukaan. ”Kaikki musiikkityylit ovat tervetulleita. Talo on optimoitu akustiselle orkesterimusiikille, ja optimointi tarkoittaa, ettei se aina ole kaikkein ideaalein jollekin muulle. 18 R ONDO C LASSIC 1|2024 toja, tornia eikä sivulavoja lavasteiden siirtelyyn. Mikä pitää ovet auki myös vapaalle kentälle. Miten tämä käytännössä toteutetaan, se riippuu taloudellisesta kokonaisuudesta. Fuugan budjetiksi ilmoitettiin tarjousvaiheessa 62 miljoonaa euroa. Oman tuotantobudjetin puute on tehnyt suurimmasta osasta Suomen konserttitaloja pelkän isäntäorkesterin – jos sellaista edes on – kodin ja vuokrattavan kohteen niille, joilla on rahaa. Fuuga muodostaa Turun kaupunginteatterin kanssa käytävällä yhteen liitetyn kokonaisuuden. Tänä vuonna sille laskettiin indeksikorjattu tavoitekustannus, ja summa kohosi 80 miljoonaan. Kaupunginteatterissa viimeksi tehty Sallisen Punainen viiva onnistui musiikkiteatterillisena elämyksenä erinomaisesti, vaikka ääni oli sähköisesti vahvistettu.” Salin akustiikkaa saadaan muutettua kuivemmaksi verhoilla ja kanooppia säätämällä. Haluamme Turun musiikkielämän olevan siellä laajasti edustettuna. ”Ne muodostavat sisältötyöryhmän, jonka tehtävänä on muodostaa talon ohjelmasta kuratoitu kokonaisuus. Mikä takaa Turun Fuugaan linjakkaan musiikillisen sisällön. . Nykyiselläänkin kaupunginteatterilla on tällaisia kumppanuuksia, jotka laajentavat talossa nähtävää antia. Taloa ei kuitenkaan ole rakennettu niiden ehdoilla, joten siellä ei ole juurikaan eriytettäviä tiloja, ison salin lisäksi vain pieni sali ja yksi kabinetti. Joka tapauksessa olisi saatava aikaan malli, joka olisi periaatteiltaan selkeä ja läpinäkyvä.” Varsinaisen tuotantotoimiston sijaan Isomöttönen uskoo talon pääkäyttäjien ja keskeisten kumppanien kuten Turun musiikkijuhlien vuoropuheluun. Siihen liittyviä asioita ollaan vasta kehittelemässä”, intendentti kertoo. Millaiseen riskinottotasoon tuotannoissa on varaa – se on vielä täysin auki.” Kokouksia ja konferenssejakin Fuugaan halutaan vuokralaisiksi vapaina päivinä. ”Kyllä tavoitteena ehdottomasti on se, että talossa olisi rikasta ohjelmaa myös niinä iltoina, kun Filharmoninen orkesteri ei sitä käytä. Itsekin kuoromiehenä hän tietää, että vapaiden ryhmien kyky isojen vuokrien maksamiseen on hyvin rajallinen. ”Olisiko yksi ratkaisu kaupunginteatterin nykyisen Sopukka-näyttämön malli, jossa vapaan kentän toimijat tekevät teatterin kanssa tuotantosopimuksia. Talo on optimoitu akustiselle orkesterimusiikille, ja optimointi tarkoittaa, ettei se aina ole kaikkein ideaalein jollekin muulle. Se tarkoittaa sitä, ettei ole esimerkiksi liikaa samanlaisia tapahtumia peräkkäin
1970ja 80-luvuilla harjoituspaikkana oli Killerin raviradan kellari. Lavaja harjoitusolosuhteet paranevat huomattavasti. jyväskylässä askel eteenpäin Teksti: HARRI KUUSISAARI YVÄSKYLÄN KAMPPAILU konserttitalon rakentamiseksi on kestänyt niin monta vuosikymmentä ja kokenut niin monta takaiskua, että ulospäin se on vaikuttanut jopa surkuhupaisalta – kun samaan aikaan kaupungissa on tehty monia miljoonaluokan investointeja urheiluun. Nyt ne ovat kuitenkin historiaa. Salin akustiikkaan on panostettu myös teknologian avulla, mutta sen viuhkamuotoa ei voitu muuksi muuttaa. 1990-luvulla saatiin edelleen liian pieni harjoitustila Kolmikulmaan ja konserttipaikaksi sähköisesti vahvistettu kaupunginteatterin sali. Miten kompromissi toimii – se selviää avajaiskonsertissa 18. 19 R ONDO C LASSIC 1|2024 | Lutakon kongressikeskukseen remontoitu Encore-sali mullistaa Jyväskylä Sinfonian elämän. Konsertit olivat yliopiston salissa, joka oli soinnintappaja vailla vertaa. Orkesteri on juuri päässyt muuttamaan messuja tapahtumakeskus Paviljongin saliin, jota on uudistettu mittavilla muutostöillä. Hupaisuus on kuitenkin kaukana Jyväskylä Sinfonian muusikoilta, jotka ovat työskennelleet koko maan huonoimmissa olosuhteissa. tammikuuta. Jyväskylän kaupunki investoi projektiin 7,5 miljoonaa euroa. Kompromissisali ei ole vielä se lopullinen unelma omasta konserttitalosta mutta kuitenkin iso askel eteenpäin akustisesta kurjuudesta. Jyväskylä Sinfonia pääsee muuttamaan tammikuussa orkesteria varten remontoituun ja akustoituun Encore-konserttisaliin. j. Sitä dokumentoi valokuva solistivieras Karita Mattilasta astelemassa korkokengillään raviradan ramppia alas
”On myös vielä epäsuorempia vaikutuksia. ”Sotaohjelmiston suhteen minua on vaivannut yksiulotteinen suhtautuminen käsitteeseen. Esimerkiksi historiassa useimmiten on sotivan valtion säveltäjä ajatellut olevansa hyvien puolella, ja voi olla, että ajan kuluessa ovat roolit vaihtuneet. Esimerkiksi tšekkiläinen Leoš Janá?ek oli erittäin omistautunut slavofiili ja Venäjän ystävä, jolle Itävalta-Unkari oli vastustaja ja joka toivoi Venäjän vapauttavan Tšekin saksalaisen kulttuurin vallasta. Vaikka joku kappale on sävelletty sodan aikana, se ei välttämättä kuvaa musiikillisesti sotaa, mutta sota voi heijastua jollain muulla tavalla”, Sibelius-Akatemian pianonsoiton lehtori Kozlovski kertoo. sodan ja toivon säveliä Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Kuvat: MARKUS KAARTO m. Janá?ek kuoli 1928 eikä nähnyt myöhempää neuvostomiehitystä, Prahan kevättä ja tšekkien kääntymistä venäläisvastaisiksi.” Pianisti KIRILL KOZLOVSKI tutkii sodan ja diktatuurin vaikutusta musiikkiin – ja tuo konsertteihinsa historian väärälle puolelle jääneitä säveltäjiä. Tätä pianisti Kirill Kozlovski oli mukana pohtimassa niin sanoin kuin sävelin Taideyliopiston marraskuisessa symposiumissa. Tästä esimerkkinä voi olla teoksen omistaminen sodassa kaatuneille sukulaisille tai ystäville, kuten Einar Englundin pianokvintetto tai Maurice Ravelin Le tombeau de Couperin. 22 R ONDO C LASSIC 1|2024 ITEN SOTA KUULUU musiikissa, niin sanattomassa kuin lauletussa, ja kuinka sodan aika vaikuttaa musiikkisuhteeseen
”Synnyin Valko-Venäjällä inkeriläisjuuriseen venäjänkieliseen perheeseen. Kirill Kozlovski muistuttaa, että sodat ja miehitykset voivat heijastua musiikkiin yllättävän monella tavalla. ”Šostakovitš kyllä käytti musiikissaan paljon huumoria, ironiaa ja muita kaksoismerkityksiä. Symposiumissa hän esitti näistä Inkeri Jaakkolan muunnelmat Kupalinkan teemasta. Välillä motiivina on elintason ylläpito tai statuksen nostaminen. sinfonia. Hän kiinnostui säveltäjästä aloitettuaan opinnot Sibelius-Akatemiassa 1990-luvun lopulla. 23 R ONDO C LASSIC 1|2024 Kozlovskia kiinnostaa myös säveltäjien yhteistyö miehittäjien ja totalitarististen hallintojen kanssa sekä sota-ajan propagandamusiikki. ”Inkeri sai tuotua musiikkiin omia tunteitani, kun vallankumous ei toteutunut: epätoivoa, kieltämistä, ulkomailta seuraamisen voimattomuutta ja epäonnistumisen häpeää.” Kozlovski huomauttaa, että tänä päivänä tarve samankaltaisille piilotasoille taiteessa ei ole enää niin suuri kuin neuvostoaikana, sillä protestimusiikkia ja kriittistä viestiä pystyy levittämään suorempaankin, esimerkiksi yhä Venäjällä sallitun YouTuben kautta. Joskus kollaborationismi on selviytymisehto, muttei aina. ”Itse taiteen kannalta tämän hienovaraisuuden katoaminen on toki harmillista.” sodan ja toivon säveliä |. Hurahdin Šostakovitšiin vasta Suomessa. Muutimme Suomeen vuonna 1998, kun olin 17-vuotias, ja olin sitä ennen aloittanut piano-opintoni Valko-Venäjän valtion musiikkiakatemian lukiossa. Siellä neuvostosäveltäjät olivat musiikkikoulutuksen pakkopullaa, ja oppimateriaaleissa näkyi vielä hyvin ideologisesti valikoitunut rajaus länsieurooppalaisiin säveltäjiin. Mutta maineeseensa nähden Šostakovitš sävelsi paljon yllättävän huonoa propagandamusiikkia.” Šostakovitš oli myös Kozlovskin vuonna 2017 tekemän taiteellisen tohtorintutkinnon aihe. Esimerkiksi sodan jälkeen häneltä odotettiin mahtipontista voittoteosta, mutta syntyikin kepeän neoklassinen 9. Valko-Venäjä ei tällä hetkellä ole ainoastaan satelliittivaltio vaan käytännössä Venäjän miehittämä.” Reaktiona mielenosoituksiin ja niiden kaatumiseen Kozlovski tilasi muutamalta suomalaiselta säveltäjältä teoksia Kupalinka-laulusta, joka oli toiminut Valko-Venäjän demokratialiikkeen musiikillisena tunnuksena. ”Luulen, että jos mielenosoittajat olisivat onnistuneet tavoitteessaan ja kaatamaan presidentti Lukašenkan, niin nykyistä sotaa Ukrainassa ei olisi, niin tärkeää kauttakulku Valko-Venäjän kautta oli Venäjän hyökkäyksen alkuperäiselle suunnitelmalle. ”Vaikka Neuvostoliitto oli juuri aiheuttanut Ukrainaan valtavan nälänhädän edellisellä vuosikymmenellä, sai Andriy Štoharenko vuonna 1946 Stalin-palkinnon kantaatistaan Minun Ukrainani, jonka viimeisessä osassa ylistetään Stalinia. Esimerkiksi Suomen sisällissodan aikaisia punalauluja on levytetty Yhdysvalloissa, koska Suomessa se ei ollut suvaittua.” Kiinnostavimpia esimerkkejä Kozlovskille on toisen maailmansodan aikainen Ukraina, joka oli kahden miehittäjän – Stalinin Venäjän ja Hitlerin Saksan – välisessä puristuksessa. Hänen musiikkinsa tutkiminen on ollut minulle ilmaista terapiaa, tapa prosessoida ja kirkastaa omaa menneisyyttäni ja identiteettiäni.” Valko-Venäjän lähihistorian merkittävimpänä käännekohtana Kozlovski pitää vuoden 2020 mielenosoituksia ja niiden tukahduttamista Venäjän tuella. ”Nämä ovat vaiettuja aiheita kahdestakin syystä: voittajat sanelevat pelin säännöt, joten heidän tuotoksiaan ei välttämättä edes ajatella propagandana, ja häviäjien kohdalla ne pyritään unohtamaan, niistä vaietaan tai ne kielletään. Näitä säveltäjiä ja heidän teoksiaan tutkimalla aukeaa aika julma ja armoton ikkuna ihmisyyteen, jossa on muutakin mukana kuin vain puolen valitseminen ja sotatapahtumien reflektointi.” Tukahdutettuja tunteita Historiallisesti tunnetuin sortokoneiston kanssa tasapainotellut säveltäjä lienee venäläinen Dmitri Šostakovitš, jonka musiikissa on kuultu niin sarkastisia ja satiirisia kuittailuja neuvostovaltaa kohtaan kuin aitoa yhteistyötä propagandan parissa
Tällöin kaikki, joka voisi herättää separatistisia kansallisajatuksia, oli hälyttävää, varsinkin kun Ukrainan väkiluku oli Neuvostoliitossakin huomattavan suuri muihin neuvostotasavaltoihin verrattuna”, Kozlovski muistuttaa. Tässä tietenkin auttaa se, että iso osa venäläisistä muusikoista vastustaa sotaa. Ukrainaa on kutsuttu ”Pikku Venäjäksi” (Malaja Rossija), ja ukrainalaissyntyisiä, Venäjällä työskennelleitä taiteilijoita on historiankirjoituksessa venäläistetty, kuuluisana esimerkkinä Ilja Repin. Sota on käynnissä, ja me emme saa täällä Suomessa väsyä ja unohtaa sitä.” . ”Tämä ei onneksi koske vain nykysäveltäjiä, vaan jossain määrin myös menneiden aikojen säveltäjiä. ”Kaari sävellystilauksesta kantaesitykseen voi kestää useamman vuoden, joten voi olla, että sotasävellykset vasta odottavat kantaesityksiään.”. Kaari sävellystilauksesta kantaesitykseen voi kestää useamman vuoden, joten voi olla, että sotasävellykset vasta odottavat kantaesityksiään”, Kozlovski muistuttaa. ”Neuvostoliitto oli eräänlainen tapa entisöidä Venäjän imperiumia uusilla painotuksilla. Silvestrov on elävien ukrainalaissäveltäjien julkkis, jota esimerkiksi John Storgårds on vuosia nostanut esille, mutta toivoisin myös Ljatošynskyin ja Mykola Lysenkon (1842–1912) orkesteriteosten nostamista esille. Esimerkiksi pianisti Aleksei Ljubimovin tapaus – hän soitti ystävänsä Valentin Silvestrovin musiikkia Moskovassa, ja poliisi tuli keskeyttämään konsertin vedoten pommiuhkaan.” Myös Kozlovski joutui tutkailemaan omien verkostojensa reaktioita sotaan. Tähän liittyvät niin kielelliset ja kulttuuriset läheisyydet sekä suuret venäjänkieliset vähemmistöt kuin myös vuosisatainen keisarillisen Venäjän vallan alla oleminen. Säveltäjät menestyivät paremmin, jos onnistuivat ”neuvostoliittolaistamaan” itsensä. Hän piti vahvasti kiinni ukrainalaisuudestaan, ja se johti ajatukseen, että tämä musiikki on vain ukrainalaisten käyttöön, ei koko Neuvostoliiton.” Vielä 2010-luvulle saakka olivat Ukrainan verkostot Venäjälle päin vahvoja niin taloudessa, koulutuksessa, sosiaalisissa verkostoissa kuin taiteissakin. ”Sodan alettua tuli venäläisten kanssa aina varovaisesti tunnusteltua sivulauseiden kautta, tuomitsivatko he hyökkäyksen vai olivatko Venäjän puolella. ”Olen soittanut sooloresitaaleissani myös valkovenäläisten nykysäveltäjien pianoteoksia, ja toivon pystyväni vielä useasti niitä esittämään. Jos olimme samalla aaltopituudella, pystyimme puhumaan vapaasti.” Slaavilaisen aarrearkun äärellä Kuuluuko Ukrainan sota jo 2020-luvun sävellyksissä. 24 R ONDO C LASSIC 1|2024 Veljeskansojen katkenneet välit Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Baltian maat integroituivat länteen huomattavalla vauhdilla, mutta Ukraina ja Valko-Venäjä jäivät itsenäisyydestään huolimatta poliittisesti Neuvostoliiton etupiiriin. ”Ukrainalaiset säveltäjät tietenkin heijastavat tilannetta musiikkiinsa, vaikka useat heistä asuvatkin muualla Euroopassa, mutta luulen, että Ukrainan sotaan liittyviä teoksia tulee nousemaan näkyville vielä muualtakin. Ukrainalaisia säveltäjiä on kuitenkin löytänyt tiensä konserttiohjelmaan aiempaa enemmän – joko ukrainalaisten muusikkojen esiintymistä tukemalla tai muusta solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. ”Esimerkiksi Borys Ljatošynskyi (1895–1968), mielettömän hyvä säveltäjä, dominoi Ukrainan musiikkielämää 50 vuoden ajan, eikä silti onnistunut murtautumaan koko Neuvostoliiton suosioon. Ukrainalaista musiikkia ei kannata soittaa vain siksi, että se on ukrainalaista, vaan koska sieltä löytyy niin paljon laadukkaita teoksia.” Kozlovski itse kertoo aikovansa esittää Ljatošynskyin musiikkia niin paljon kuin vain pystyy. Minua esimerkiksi yllättää, ettei Ukrainan asiaa upeasti esillä pitänyt Dalia Stasevska ole johtanut heidän musiikkiaan Lahdessa. ”Tosin vaikka oppilaitokset ja instituutiot ovatkin katkaisseet sodan myötä siteensä, saattavat ukrainalaiset ja venäläiset muusikot ja säveltäjät pitää toisiinsa yhä yhteyttä. Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen Ukraina alkoi katkoa näitä siteitä myös taideinstituutioiden kohdalla. Ensi kesälle on mahdollisesti tulossa enemmänkin ukrainalaista ja valkovenäläistä musiikkia
W. 83a Jyväskylä Sinfonia & Diandra: Music of Divas Ke 8.5. klo 18 Louise Alder, sopraano Theodore Platt, baritoni Keval Shah, piano Wolf: Italialainen laulukirja Su 21.4. Mahler: Sinfonia nro 9 Wagnerin enkeli To 25.4. klo 18 Paviljonki Lorenzo Passerini, kapellimestari Lilja Haatainen, viulu P. klo 18 Paviljonki Meta4, liidaus Okko Kamu, kapellimestari K. klo 18 Les Vents Français: Emmanuel Pahud, huilu François Leleux, oboe Pascal Moraguès, klarinetti Gilbert Audin, fagotti Radovan Vlatkovic, käyrätorvi Eric le Sage, piano Verd – Mozart – Hersant – Thuille Su 19.5. klo 18 Paviljonki Atte Kilpeläinen, liidaus Helena Juntunen, sopraano H. 1,50 € ovat myynnissä 14.1.2024 asti Lippu.fi verkkokauppa, sovellus, palvelupisteet ja R-kioskit Kaikki liput ovelta 40,00 € | www.helsinkiserios.fi Sibelius-Akatemian konserttisali Pohjoinen Rautatiekatu 9 KAMARIMUSIIKKISARJA 2023 2024 Su 14.1. van Beethoven: Sinfonia nro 5 Movie Quiz – Arvaa mikä leffa. A. klo 18 Bohdan Luts, viulu Carl Nielsen -viulukilpailun voittaja 2022 ja Long-Thibaud -kilpailun ensimmäisen palkinnon, yleisö-, orkesterija lehdistöpalkinnon marraskuun lopussa 2023 voittanut ukrainalaislahjakkuus ensi kertaa Suomessa. Marjukka Manner P. W. Ohjelmatiedot ilmoitetaan myöhemmin. Abrahamsen: Two Last Moments F. klo 10 ja 13 Paviljonki Maltti ja Valtti Jyväskylä Sinfonia & Rajaton: ABBA To 22.2. Sibelius: Kevätlaulu W. klo 18 Paviljonki Marjo Riihimäki, kapellimestari Gradian laulusolistit Pääsiäiskonsertti: Pekka Kostiainen 80 vuotta Ke 27.3. Tšaikovski: Souvenir d’un lieu cher I. klo 18 Paviljonki Antti Rissanen, kapellimestari Diandra Flores, solisti Šeherazade Ke 15.5. Kevään sarjaliput (5 konserttia) 173,25/164,25 € + tilausmaksut alk. Tšaikovski: Serenadi jousille, osa Valssi P. klo 18 Paviljonki Maria Itkonen, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Esa Pietilä, saksofoni E. A. Adams: The Black Gondola R. klo 18 Paviljonki Olli Mustonen, kapellimestari Aapo Järvinen, huilu O. klo 18 Paviljonki Eero Lehtimäki, kapellimestari Lauluyhtye Rajaton Kohtalon kosketus To 7.3. Henze: Wesendonck-laulut D. Ke 20.3. klo 18 VALO-kvartetti: Maria W?oszczowska & Tim Crawford, viulu Lilli Maijala, alttoviulu Amy Norrington, sello Haydn – Szymanowski – Korngold Avaus uuteen To 18.1. Wagner / H. Sibelius: Sinfonia nro 1 Megalomaniaa To 25.1. klo 18 Taulumäen kirkko Elisar Riddelin, kapellimestari Aurora Marthens, sopraano Leila Saari, sopraano Virpi Räisänen, altto Markus Nykänen, tenori NN, baritoni Musica-kuoro, valm. van Beethoven: Sinfonia nro 1 Mahler 9 To 18.4. Rimski-Korsakov: Šeherazade jyvaskylasinfonia.fi. Kostiainen: Triduum Paschale Lilja & Lorenzo Pe 5.4. Henze / H. C. Nielsen: Viulukonsertto Jyväskylä Sinfonia & Maltti ja Valtti La 17.2. 1,50 €. Baršai: Kamarisinfonia op. Mozart: Huilukonsertto nro 2 L. Stravinsky: Danses concertantes L. Liszt / J. Su 17.3. klo 18 Timo-Veikko Valve, sello Aura Go, piano Beethoven – Webern Su 11.2. Mustonen: Vanha kirkko Petäjävedellä W. Lintinen: La permanenza della memoria, ke. Pietilä: Kairos Ludus, kaksoiskonsertto viululle ja tenorisaksofonille, ke. klo 18 Paviljonki Eugene Tzigane, kapellimestari Jyväskylä Sinfonia & Kuopion kaupunginorkesteri G. Walton: Alttoviulukonsertto N. Liput ennakkoon 38,50 / 36,50 / 16,00 + tilausmaksut alk. klo 18 Paviljonki Erkki Lasonpalo, kapellimestari Jyväskylä Sinfonia & Mikkelin kaupunginorkesteri Sara Ferrández, alttoviulu J. Clyne: Quarter Days J. Šostakovitš / R
Siksi Radion sinfoniaorkesterin teoksellakaan ei ole vielä nimeä.” Entä kahden uuden orkesteriteoksen suhde toisiinsa, niiden sävellysprosessithan olivat kuitenkin lähekkäin. helmikuuta. Yhtäkkiä sota oli palannut täydellä teholla Eurooppaan. Annan musiikin viedä, ja heti aluksi annettu nimi voisi häiritä. Pian mukaan liittyi videoeditoinnin avulla R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN s energiaa ja tummia varjoja ”Ukrainasta kantautui yhä järkyttävämpiä uutisia, mikä alkoi näkyä sävellystyössäni: valoisa musiikki sai rinnalleen sotaisaa iskutusta ja painostavuutta”, Ilkka Hammo kertoo.. ”On osin sattumaa, että kantaesitykset ovat näinkin lähekkäin”, Hammo kertoo. ”Sävellystyön aloittaminen on aina vaikeaa, kun kaikki on mahdollista, mutta sitten se vähitellen alkaa sujua. Päivien pidetessä ja kevään lähestyessä Ukrainasta kantautui yhä järkyttävämpiä uutisia, mikä alkoi näkyä sävellystyössäni: valoisa musiikki sai rinnalleen sotaisaa iskutusta ja painostavuutta. Häntä kiinnostavat sen ”valtavat mahdollisuudet” niin kuin hän toteaa, ja jo hänen aiempi RSO:lle säveltämänsä teos, syyskuussa 2019 kantaesitetty On the Horizon (2018), todistaa monisäikeisine tekstuureineen ja rikkaine sointikirjoineen vahvasta orkestraalisesta ajattelusta. Säveltämisestä tuli kevään ajaksi itselleni tärkeä henkireikä ja yksi tapa käsitellä kauhistuttavien sotauutisten aiheuttamia tunteita.” Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi teokseen myös Hammon musiikissa aivan uuden elementin: mukana on sitaatti, ukrainalainen kansanlaulu Verbovaya Doshchechka, johon säveltäjä tutustui Youtube-videon kautta. Alussa minulla on piirroksia ja luonnoksia ja sellaista, mutta suunnitelmat voivat muuttua sävellysprosessin aikana. ”Videon alussa ukrainalainen viulisti Illia Bondarenko soitti kansanlaulun melodiaa yksin kellaripommisuojassa Kiovassa. 1983) viettää alkuvuodesta orkesteriteosten sadonkorjuuaikaa, kun kaksi hänen teostaan kantaesitetään vajaan parin kuukauden välein: Tampere Filharmonialle sävelletty Spring Flames Matthew Hallsin johdolla 19. Varsinkin Spring Flamesin sävellysprosessi sai yllättävän käänteen: ”Alkuvuodesta 2022 lähtien olin työstänyt teokseen valoisan energistä ja virtuoosista materiaalia, kunnes Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 24. 26 R ONDO C LASSIC 1|2024 ÄVELTÄJÄ ILKKA HAMMO (s. Suotta ei Hammo ole maininnut itseään innoittaneina säveltäjinä mm. Radion sinfoniaorkesterin tilaus taas tuli alkuvuodesta 2022.” Kahden Suomen kärkiorkestereihin kuuluvan soittajiston tilaukset olivat hienoja kokemuksia Hammolle, sillä juuri orkesterin hän kokee itselleen läheisimmäksi kokoonpanoksi. ja 14. ”Tampere Filharmonian teoksesta sovittiin jo 2020, jolloin tilattiin teos useammaltakin tamperelaiselta säveltäjältä. Miten Hammo luonnehtii sävellysprosessiaan. ”Pyrin etsimään RSO:n teokselle omaa identiteettiä verrattuna Tampereen Spring Flamesiin, mutta hyväksyin myös sen, että teosten välillä on yhtäläisyyksiä.” Eroja syntyy kuitenkin jo teosten syntyaikojen erilaisista tunnelmista. Lutos?awskia ja Magnus Lindbergiä. maaliskuuta. tammikuuta ja Radion sinfoniaorkesterin tilaama, vielä nimetön teos Hannu Linnun johdolla 13. Kolmantena karakterina esiin nousi inhimillistä ääntä kuvaava melankolinen laulavuus. En esimerkiksi halua antaa teokselle nimeä ennen kuin se on täysin valmis
Alter ego toimiikin Leppäsen taiteessa eräänlaisena rajanvetäjänä. 30 R ONDO C LASSIC 1|2024 OISINAAN SALANIMESTÄ tulee taiteilijalle muutakin kuin keino suojautua julkisuudelta. Runoilija-muusikko Essi Leppäsen alter ego Ester Nuori Leppä syntyi, kun Leppänen ei kehdannut julkaista tekstejään omalla nimellään. ”Se oli alun perin sellainen häpeäjuttu, että halusin keksiä salanimen suojatakseni itseäni. Tänä vuonna ilmestynyt kokopitkä Polka Memoriam on jatkoa vuonna 2018 ilmestyneelle Viekää terveiseni Polkalle! -ep:lle. t OSA: 9 ”Räppijutut eroavat muusta tekemisestäni siinä, että ne syntyvät usein Felixin kanssa yhdessä studiossa”, pääosin yksin työskentelevä Leppänen kertoo. Essi Leppänen systeemi -nimisessä viisihenkisessä kokoonpanossa viulut, kontrabasso, kitara ja piano soittavat karhean koskettavaa luomuindietä. Paraikaa Leppänen työstää systeemillään levyä arvostettua vaihtoehtofolkia tehneen savonlinnalaismuusikko Joose Keskitalon tuottamana. Ester Nuori Leppä -nimellä syntyy spoken word -runoutta ja rouhean urbaania rapmusiikkia, jota Leppänen tekee yhdessä tuottajansa Felabayn, oikealta nimeltään Felix Damskin, kanssa. Systeemi-Leppänen ja räppi-Leppä ovat musiikintekijä-Leppäselle kuin ulkoisia voimia, jotka ohjaavat hänen musiikintekoaan.. Sittemmin Esteristä on tullut kiinteä osa niin Leppäsen monipuolista taiteellista kuin henkilökohtaista persoonaa, jonka nimellä hän on julkaissut levyjä ja runoteoksia. Minulla on ystäviä, jotka luulevat, että nimeni on Ester”, Leppänen kertoo. Levyllä kuullaan Leppäsen ja Damskin ohella Asan ja DJ Polarsoulin kaltaisia suomiräpin konkareita. Nykyään se ei enää toimi niin. Leppäsen omalla nimellä syntyvä musiikki puolestaan kanavoi akustisempaa folk-ilmaisua. Runoilija-muusikko ESSI LEPPÄSELLE vaihtoehtoiset persoonallisuudet ovat kanava, joiden kautta hän luo uutta musiikkia. R ONDO kulmalla Teksti: PAAVO KÄSSI SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA. persoonalta toiselle Kuvis..
Olen vain väylä, josta joku korkeampi voima ohjailee minua, jonka kautta musiikki tulee maailmaan”, Leppänen kertoo. Sitä Leppänen opiskeli myöhemmin Oriveden opistossa, missä ilmaisu keskittyi runouteen. Yllättäen uudessa kaupungissa mukaan tuli musiikki. . ”Teen niin paljon asioita, että on ihana herätä aamulla ja huomata, että ei ole nähnyt unta”, Leppänen naurahtaa. ”Uudelle levylle, joka äänitetään Joosen luona Savonlinnassa 2024, on tulossa japanilaisrunoilija Hitomaron tankoihin perustuvia tekstejä. ”Ajattelen, että nämä eri persoonat käyttävät minua. ”Musiikissa minulla on ollut hieman huono itsetunto, koska minulla on ollut kriittisiä opettajia. Pestin päätyttyä kiinnostus alkoi kohdistua omaan musiikkiin, ja vuonna 2019 syntyi Essi Leppänen systeemi viulisti Lauri Talasniemen kanssa. Saatuaan perinnön hän jakoi sen köyhille ja eli kadulla vielä 40 vuotta sen jälkeen. ”Olin Lintulan nunnaluostarissa vapaaehtoisena yhtenä kesänä, ja olen sen jälkeen yrittänyt käydä siellä kerran vuodessa. ”Musiikissa minulla on ollut hieman huono itsetunto, koska minulla on ollut kriittisiä opettajia.”. R ONDO C LASSIC 1|2024 31 Musiikillisten genre-erojen ohella Leppäsen eri minuudet näkyvät myös teksteissä. Syntyi kappale ’On tullut syksy’, joka tulee seuraavalle levylle”, Leppänen kertoo. ”Osaan ulkoa virsiä todella paljon. Itä-Helsingistä Keski-Suomeen Vaikka Leppänen on etenkin kirjallisuuspiireissä tunnettu runoilijana ja Lahden Runomaratonin nykyisenä taiteellisena johtajana, Leppäsen tausta on vankasti klassisessa pianomusiikissa. Siinä missä räppäri-Ester saattaa riimitellä rumpubiittiin ironisesti silmissä välkkyvistä dollarinkuvista, folk-Leppäsen laulut saattavat syntyä Lauri Viidan runojen pohjalta. Ortodoksisista liturgioista ja rukouslauluista, joita olen kuullut paljon, on itse asiassa varmasti jäänyt melodian käyttöä omaan musiikkiini. Syykin on eri taiteiden ja ilmaisumuotojen parissa toimivalle tekijälle käytännöllinen: välillä on pakko löytää aikaa, jolloin voi vain levätä. Leppänen päätyi kosketinsoittajaksi Litku Klemetin bändiin, jonka riveissä hän esiintyi muun muassa vuonna 2017 Ylen Aamu-tv:n suorassa lähetyksessä. Sen parissa Leppänen jatkoi muutettuaan opiskelemaan runoelämältään vilkkaaseen Jyväskylään. 12 vuotta pianonsoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa tyssäsi teini-ikään, kun Bachin, Beethovenin ja Chopinin sijaan kiinnostus alkoi kohdistua kirjoittamiseen. Ksenia Pietarilainen, jonka ikoneita mulla on kämppä täynnä, on köyhien ja sairaiden parantajahahmo. Hän oli nainen, joka 26-vuotiaana jäi leskeksi rikkaalle miehelle. Nykyään koen Essi Leppänen systeemin hyvin rakkaaksi. Olen laulanut paljon kuoroissa, ja tulevalle levylle on tulossa paljon lauluosuuksia, jotka muistuttavat kirkkomusiikkia. Toinen Keskitalolle tärkeä kirjoittamistekniikka on unista kirjoittaminen, josta hän Nuori Voima -kirjallisuuslehden haastattelussa on kertonut, että ”ensin tulee nähtyä uni, ja sitten se täytyy kirjoittaa ylös heti kun herää.” Myös Leppänen mainitsee unet kertoessaan omasta taiteellisesta työskentelystään, mutta toisin kuin Keskitalo, hän ei pidä niistä kirjaa. Tarinoita nunnaluostarista Haastattelun yhteydessä Leppänen esittelee ikonin, jonka hahmo tuli tutuksi hänen tehtyään vapaaehtoistyötä Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarissa. Se on ollut hyvin voimaannuttava projekti, ja olen saanut paljon kannustusta siihen. Ihmiset ovat saattaneet tulla kertomaan keikalla, miten tärkeää musiikki heille on ollut”, Leppänen kertoo. Systeemi-Leppänen ja räppi-Leppä ovat musiikintekijä-Leppäselle kuin ulkoisia voimia, jotka ohjaavat hänen musiikintekoaan. Levyn kansikin muistuttaa ikonia, ja sen on tehnyt jyväskyläläinen puupiirtäjä Maria Pihl.” Joose Keskitalon valikoituminen Leppäsen levyn tuottajaksi on sopiva valinta, sillä myös hän on tehnyt runollista ja uskonnollisvaikutteista folkmusiikkia. Olen tutkinut Kseniaa aika paljon ja lukenut kaiken aineiston, mitä hänestä suomeksi löytyy.” Vaikka Leppänen ensin toteaa Ksenia Pietarilaisen hahmon sekä kristillisen kulttuurin näkyvän enemmän hänen kirjallisessa ilmaisussaan, vähitellen kristillisiä vaikutteita alkaa paljastua myös musiikissa. Löysin niitä Tuomas Anhavan käännöksinä, joiden pohjalta aloin mielivaltaisesti yhdistellen tehdä laulua. Systeemin ekalla levyllä on kappale ’Taivas on jumalan kasvot’, jossa laulan, että ’taivas on Jumalan kasvot, kuu on sen suu ja silmät on tähdet’
1980-luvulla oli tuotannossa hirveän painavia vasaroita, mutta sitten siirryttiin takaisin kevyempiin. Jäljelle jäävien joukosta soittaja saa valita sen, joka on paras. Vastaavasti hiljaa soittaminen voi olla Steinwaylla haastavampaa. ”Fazioli miellyttää monia, myös meikäläistä, mutta sitä pitää opetella soittamaan. ”Ikävuodet 5–15 ovat varmasti konserttiflyygelien huippuaikaa. Se toimii hyvin.” Kyllönen pyrkii pudottamaan ensin joukosta yksilöt, joissa on vähänkään epäilyttäviä ominaisuuksia. Esimerkiksi Juilliardissa on täyspitkät flyygelit kaikilta tärkeimmiltä valmistajilta.” Eri vuosikymmenten mausteet Uuden konserttiflyygelin valinta on mielenkiintoinen ja herkullinen tilanne. Sen jälkeen olisi paikallaan, että soitin pääsisi orkesterin edestä vaatimattomampaan paikkaan.” Kamarimusiikkitehtävissä tai studioissa soittimella voi olla vielä uusia huippukausia edessä. Faziolin ja Steinwayn suhde on vähän kuin Ferrarin suhde Mercedeksen S-sarjaan. On rakenteellisia eroja, puumateriaalit ovat vaihtuneet, kielisillan veisto on nykyisin erilainen, kaikupohjan lakka on vaihtunut, runkorauta on vaihtunut, ja vasaratkin ovat vaihtuneet 4–5 kertaa. ”Minulla on siihen oma taktiikka: soittaja sanoo kyllä, ja minä sanon ei. Yleensä tuotekehityksessä käy niin, että jonkin ajan jälkeen palataan pitkän ajan keskiarvoon.” Mikä on flyygelin tyypillinen elinikä huippukuntoisena. ”Se on taas Bechsteinin, Bösendorferin ja Yamahan hienoja ominaisuuksia.” Laatumerkkeihin luetaan myös italialainen Fazioli, joita tosin näkee Suomessa verraten harvoin. ”Oppilaitoksista on syytä löytyä kaikkien suurimpien flyygelivalmistajien soittimia. Faziolia on vaikea hallita, mutta kun sen oppii, soitin suorastaan lukee soittajaa”, Raekallio ihastelee. ”Yritän olla kiinnittämättä huomiota pinnallisiin seikkoihin, kuten viimeistelyyn tai yksittäisiin ääniin. Monokulttuuri ei ole kenellekään hyväksi. Raekallion mukaan pianistin kannattaa suhtautua eri valmistajiin kunnioittavan uteliaasti. Jälkimmäisen kohdalla voi luottaa, että se suorittaa kaikissa olosuhteissa. Hän oli myös esimerkiksi Wiener Neustadtissa valitsemassa Musiikkitalon nykyistä Bösendorferia. Rungon eli kaikupohjan väsyminen aiheuttaa sen, että sinfoniaorkesterin edessä harva soitin kantaa yli 30-vuotiaaksi. Arvioin ennen kaikkea rungon ominaisuuksia, koska ne ovat ainoa asia, jota ei voi muuttaa.” Kyllösen mukaan eri vuosikymmenien soittimet tuovat virittäjän työhön oman mausteensa. ”Vaikka konserttisalien flyygelit ovat suurelta osin Steinwaytä, ne ovat kuitenkin pitkältä ajanjaksolta. ?. Matti Kyllönen on ollut usein Steinwayn tehtaalla Hampurissa
Eteen piirtyy Cremonan vanhan kaupungin muuri. Pikkubussissa matkalla viulujen pääkaupunkiin kuulen perusteellisen esitelmän instrumenttikaupasta, sen foorumeista, toimintamalleista, laatukontrollista, epävarmuustekijöistä – ja kiehtovuudesta. Koteloa kannattelee tutun näköinen mies. Hän kiinnostui alasta vuosikausia sitten, ja Tampere Filharmonian soitinhankinnoissa hän on keskeinen asiantuntija. Lisäksi on varmistettava, että kaikki ratkaisevat tekijät, jotka vaikuttavat soittimen jälleenmyyntiarvoon, on otettu huomioon. Heikki Hannikainen osti Cremonassa orkesterisoittimekseen Roberto Collinin rakentaman viulun. Cremonan viulunrakennuksen historiasta kertoo upeTampere hankkii jousisoittimia Filharmoniansa muusikoiden käyttöön. Silloin maailman yhä parhaat jousisoittimet – Amatit, Stradivarit ja Guarnerit – rakennettiin Cremonassa. Sen mallina on ollut Nicolò Amati vuodelta 1691. Cremonan brändinä on viulujen maailman pääkaupunki Cremona oli toisen maailmansodan jälkeen köyhä, harmaa pohjoisitalialainen pikkukaupunki. filharmonialle ostetut soittimet ovat tampereelle Teksti ja kuvat: MATTI TUOMISTO v kilpailutekijä. Hyvä tasapaino laadun ja hinnan välillä löytyy usein Italiasta ja Cremonasta. Heikki Hannikainen ei ole näissä kuvioissa eilisen teeren poika. Haluan tietää enemmän, ja sovimme tapaamisesta Mondomusicassa. Kun hankinta on tehty oikein, soittimen arvo nousee, mutta väärin tehtäessä se laskee. 36 R ONDO C LASSIC 1|2024 IULUKOTELOSSA Milano Malpensan lentoasemalla on Tampere Filharmonian logo. Valokuvat tuolta ajalta eivät kerro viulujen kulttuurista, joka on loistanut täällä barokin ajoista alkaen. Käy ilmi, että meillä on sama päämäärä: Cremonan Mondomusica-tapahtuma. Mielenkiintoinen idea lyö puheista läpi: tee hankinta ilman välikäsiä, niin tasapaino laadun ja hinnan välillä toteutuu parhaiten. Niinpä tietysti, viulisti Heikki Hannikainen, Helenan, Antin, Raimon ja Markun veli
italialaiset mestarit Arnaldo Morano ja Gio Batta Morassi. Mondomusicalla on tärkeä tehtävä Cremonan brändäyksessä viulukaupunkina, jonka jousisoitinten rakentamisen ja restauroinnin traditio on osa Unescon aineetonta kulttuuriperintöä. ”Tavoitteenani on löytää merkittäviä italialaisia viuluja asiakkailleni. Haluan, että soittimet saavat uuden elämän niin, etteivät ne päädy museoitaviksi keräilijöiden lasikaappeihin”, Roberto Collini toteaa. Collini on saanut lukuisia palkintoja jousisoittimistaan. Hän opiskeli soitinten restaurointia Yhdysvalloissa ja tuo soittimet myyntiin hyvin huollettuina. mestari Giorgio Scolarin työpajassa. Soitinkokoelman ytimenä on italialaisen soitinkeräilijän ja -myyjän Giovanni Battista Ceranin 1893 tekemä lahjoitus Cremonan kaupungille. Periaatteena on, että myyn soittimia muusikoille ja nimenomaan soitettaviksi. Hän jatkoi tiedonkeruuta soitinrakennuksesta oppi-isinään mm. Cremonan Mondomusica yhdistää musiikkimessut ja festivaalimaisen konserttitarjonnan kokonaisuudeksi, jonka sisällössä jousisoittimilla on iso rooli. Hannikainen kertoo vielä lähtevänsä valitsemaan jousia Cremonan keskustaan Emilio ja Luca Slavieron pajaan. Roberto Collinilta on hankittu kaksi arvoviulua Tampere Filharmonialle Heikki Hannikaisen kanssa sovin tapaamisen italialaisen viulunrakentajan ja soitinkauppiaan Roberto Collinin osastolle. Vuonna 1957 valmistunutta viulua soitti 2004 edesmennyt Mario Ferraris, joka toimi mm. Tällä kerralla Hannikainen saapui Cremonaan ostamaan Collinin rakentaman viulun orkesterisoittimekseen. Messualueella Cremonan jousisoitinklusteri kohtaa maailmanmarkkinat, joissa Kiinan instrumenttiteollisuudella on kasvava rooli. ”Lähtökohtana on rakentajan tunnettu nimi, soittimen hyvä kunto, kaunis sointi sekä sataprosenttinen autenttisuus eli pitävä sertifikaatti – ilman tätä ollaan aika heikoilla jäillä. 37 R ONDO C LASSIC 1|2024 an kokoelmansa kautta Museo del Violino, joka avattiin 2013 ja joka vietti 10-vuotisjuhliaan Mondomusican konsertissa syyskuun lopussa. Collini toimii myös laadukkaiden instrumenttien välittäjänä. Vuonna 1983 Roberto Collini perusti oman pajansa Cremonasta 40 km luoteeseen sijaitsevaan Creman kaupunkiin. Sen mallina on ollut Nicolò Amatin rakentama soitin vuodelta 1691. Oikealla viulun snekka.. Hän valmistui Cremonan kansainvälisestä viulunrakentajakoulusta 1982 parhain arvosanoin ja työskenteli sen jälkeen mm. Kun Tampereen kaupungille on hankittu jousisoittimia, on noudatettu toimintatapaa, jossa myyjällä tai myyjillä on asettaa tarjolle aluksi viisi, kuusi soitinta. Heikki Hannikaisen itselleen ostama viulu on antiikkilakattu. Milanon La Scala -oopperan orkesterin konserttimestarina. Nämä kaikki seikat ovat välttämättömiä soittimen arvon säilymisen ja kohoamisen, siis jälleenmyyntiarvon takaamiseksi.” ”Selvitystyössä asetetun riman ylittäneet soittimet tulevat kokeiltavaksi Tampere Filharmonian muusikolle, jolle soitinta ollaan hankkimassa. On tärkeää jättää soittajalle yksilöllinen valinnanvapaus, vaikka arvioinnissa on mukana jousisektion muusikoita myös kollektiivina.” filharmonialle ostetut soittimet ovat tampereelle | ”Haluan, että myymäni soittimet saavat uuden elämän niin, etteivät ne päädy museoitaviksi keräilijöiden lasikaappeihin” – Roberto Collini Roberto Collini esittelee rakentamansa viulun pohjaa. Cremona sai lisää lahjoituksia. Heikki Hannikainen kertoo, että Tampereen kaupunki on ostanut Collinilta Tampere Filharmonian muusikoiden käyttöön kaksi merkittävää soitinta, viulun ja alttoviulun: ”Tampereelle hankittu viulu on yksi hienoimmista Arnaldo Moranon rakentamista soittimista. Alttoviulun rakentaja on Natale Novelli Milanosta.” Luottamus myyjän ja ostajan välillä hyvän kaupan takeena Roberto Collinin ja Heikki Hannikaisen välille on syntynyt luottamuksellinen suhde usean vuoden ajan jatkuneen yhteistyön aikana. Cremonan-matkoilta tarttuu aina mukaan myös viuluja käsittelevää kirjallisuutta, jota on kotiin kertynyt jo kuuden hyllymetrin verran. Samassa valintaprosessissa soittimia voi siis olla mukana eri toimitsijoilta. Kreivi Ignazio Alessandro Cozio oli kerännyt massiivisen kokoelman Stradivarin perheen työkaluja, malleja ja dokumenttejä, jotka viulunrakentaja Giuseppe Fiorini hankki omistukseensa ja lahjoitti Cremonalle vuonna 1930
Jos instrumenttiin on sijoitettu 20 000 euroa, mutta siitä tarjotaan vain 3 000 euroa, tilanne ei ole mieltä ylentävä. Tampereen Filharmonian sointiin on tullut värejä ja kirkkautta Idea oman soitinkokoelman keräämisestä Tampereen kaupungille alkoi kehittyä jo Hannu Linnun 2013 päättyneellä ylikapellimestarikaudella. Lisäksi kaikki orkesterissa soivat kontrabassot ovat kaupungin omistamia. Laatusoittimen arvo voi sen sijaan kaksinkertaistua vuosikymmenessä. Se oli erityyppinen ja soinniltaan kirkkaampi, ja monet pitivät siitä. ”Kun aloin soittaa Moranon viulua, huomasin pian, että pystyin soittamaan sävyjä, joita en omasta viulustani tavoittanut. Hankinnat edellyttävät aina huolellista harkintaa. ”Orkesterisoitto on myös välineurheilua. Heidi Kuula iloitsee Tampere Filharmonialta käyttöön saamastaan Arnaldo Morano -viulusta, joka on ollut Milanon La Scala -oopperan orkesterin konserttimestarin soittimena.. Kuvittelin testaavani niitä kollegoilleni. Hankintapäätöksiä sinetöitäessä avainhenkilöitä ovat Tampere Filharmonian intendentti Eija Oravuo ja Tampereen kulttuurijohtaja. ”Tampereella on koettu, että mahdollisuus tarjota laatuinstrumentti muusikon käyttöön on kilpailuetu, joka houkuttelee hyviä hakijoita orkesterin koesoittoihin”, Heikki Hannikainen toteaa. Moranon viulussa on italialaista loistokkuutta. Heidi Kuula aloitti orkesterissa Tampereella 29 vuotta sitten. Soitinostoihin satsaaminen on yleisönkin näkökulmasta kaukaa viisasta. Tavoitteena on, että soittimet kestävät vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja, ja että niiden arvo säilyy ja nousee.” . Taustalla vaikutti ajatus kunnan työntekijöiden keskinäisestä tasa-arvosta: saahan myös kaupungin hammaslääkäri tai kaivinkoneen kuljettaja kaupungilta työvälineet käyttöönsä. Tampereen kaupungin oman kokoelman instrumenteilla soittavat mm. ”Soittimessa on tasainen ja voimakas ääni – tästä eräs kollega sanoi, että hänen korvansa ei sitä kestä – mutta ensivaikutelma muuttui. Ylikapellimestarina oli vielä Eri Klas, joka laajensi Tampere Filharmoniaa, ja kakkosviulu sai vuorottelevan äänenjohtajan vakanssin. On hauskaa, että viululla on oma tarinansa ja historiansa. Hyvät soittimet ovat jo tuoneet orkesterin jousisointiin kirkkautta, rikkautta ja uusia värisävyjä.” . Soittimesi oli aiemmin Milanon La Scalan orkesterin konserttimestarilla, mitä tämä sinulle merkitsee. Arnaldo Morano -viulussa kiva kitku ja napakkuus ”MEIDÄN ORKESTERIMME viuluasiantuntija Heikki Hannikainen oli käynyt Cremonassa ja toi sieltä Tampere Filharmonialle kokeiltavaksi useita viuluja. Heikki Hannikainen toi Roberto Collini -viulullaan soitinten kuoroon elegisiä sävyjä. Testeissä suosikkeja ovat Mendelssohnin ja Sibeliuksen konsertot. Heikki Hannikainen huomauttaa, että soitinhuutokaupat ovat raadollisin foorumi, jossa soittimen arvo paljastuu. Arnaldo Morano sopi hieman tummasävyisempänä mielestäni erittäin hyvin kakkosviuluun”, Heidi Kuula kertoo. Helpottaa soittoa, kun instrumentilta saa vastauksen. ”Vaikka käytännön merkitystä asialla ei ole, onhan tämä hieno yksityiskohta. Vauhtiin päästiin seitsemän, kahdeksan vuotta sitten Santtu-Matias Rouvalin kaudella. ”Olen ollut niin iloinen, että saan soittaa tällä viululla, soitin on Tampere Filharmoniassa minulle tuki ja turva.” Intendentti Eija Oravuo pitää soitinprojektia merkittävänä: ”Laatusoittimen hankinta omin varoin on muusikolle melkoinen vaatimus, kun otetaan huomioon palkkataso. Mondomusica tarjoaa tilaisuuden laadukkaiden viulujen vertailuun. Kuuntelin ja soitin, sanoin, että tuopa kuulostaa kivalta. Moranosta herkät sävyt löytyvät helposti, ja nyt löydän uusia ihania sävyjä omastakin viulustani. Heikki kysyi: no haluaisitko sinä sen?” Tampere Filharmonian toisen viulun vuorotteleva äänenjohtaja Heidi Kuula kertoo, millä tavoin italialainen Arnaldo Morano -viulu tuli Tampereen kaupungille ja päätyi hänen käyttöönsä orkesterisoittimena. Sitten hän soitti välillä HKO:ssa ja RSO:ssa, kunnes palasi Tampere Filharmoniaan pari vuosikymmentä sitten. Tampere Filharmonian konserttimestari, virolainen Johannes Põlda, soittaa LähiTapiolan lainaamalla Jean-Baptiste Vuillaume -soittimella, joka valmistui Pariisissa 1873. On hienoa, että pystymme edes osalle Filharmonian soittajista hankkimaan työvälineeksi hienon instrumentin Tampereen kaupungin puolesta.” ”Parhaillaan haussa on sello, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt. 38 R ONDO C LASSIC 1|2024 Kollektiivin mukaantulo hankintapäätökseen on perusteltua, sillä muusikot vaihtuvat orkesterissa, ja laatusoittimet siirtyvät kaupungin kulttuuriperintönä tuleville soittajille. ”Lähdimme kartoittamaan soittimia erityisesti Italiasta, sillä Pariisissa ja Lontoossa hinnat ovat usein 30– 40 prosenttia kalliimpia, kun välikädet lisäävät hintaan oman provisionsa”, Heikki Hannikainen kertoo. toinen ja kolmas konserttimestari, kakkosviulun äänenjohtaja ja sooloaltisti. Vanha vuonna 1957 rakennettu soitin ei ole, mutta Arnaldo Morano on arvostettu rakentaja, ja tämäkin viulu on kuvattu alan kirjoihin”, Heidi Kuula kertoo. Aikaisemmin ruttasin ihan turhaan.” ”Tampere Filharmonia hankki samoissa viulujen koesoitoissa Igino Sderci -viulun. Jos punaviini on tanniininen, samoin tässä viulussa on kiva kitku ja napakkuus”, Kuula kuvailee
7.9. Ensimmäinen JORMA PANULA MINIKAPU KAPELLIMESTARIKILPAILU Vaasa 4. Arvostettu rakentaja. Kuuluisan Milanolaisen viulunrakentajan Giuseppe Pedrazzinin veljenpoika ja oppilas. • IGINO SDERCI, 1943, Firenze. Mario on Marinus Capicchionin poika. David Oistrah, Yehudi Menuhin ja Salvatore Accardo. Tampere Filharmonian alttoviulut • MARIO CAPICCHIONI, 1984, Rimini. Viulu on kuvattu Jost Thonen neliosaiseen kirjasarjaan French & Italian Violin Makers. Hänen soittimiaan ovat omistaneet mm. Erittäin arvostettu tekijä, yksi parhaista moderneista viulunrakentajista Italiassa. Mario teki soittimia isänsä työpajassa ja alaisuudessa. 2024 Hakuaika 1.12.2023 29.2.2024. • ALESSANDRO CICILIATI, 2005, Ferrara. Aikansa parhaita viulunrakentajia Italiassa. Viulu ollut Mario Ferrariksen käytössä. 29.2.2024 Lisätiedot ja kilpailijoiden ilmoittautuminen: IX JORMA PANULA KANSAINVÄLINEN KAPELLIMESTARIKILPAILU www.panulacompetition.fi Yleisö on tervetullut seuraamaan kilpailuja sen kaikissa vaiheissa! Solisteina: Iris Candelaria, sopraano, Luke Terrence Scott, baritoni Finaalin solistina: Tami Pohjola, viulu Vaasa 3. • ANNIBALE FAGNOLA, 1939, Torino. • NATALE NOVELLI, 1960, Milano. • ARNALDO MORANO, 1957, Torino. Hänellä on kuuden vuoden tilausajat uusille soittimille; tekee soittimia Ferraran vanhojen viulunrakentajien kuten Ettore Soffrittin perinteen mukaan. Yksi 1900-luvun tunnetuimmista italialaisista viulunrakentajista. Yksi aikamme kuuluisimmista elävistä viulunrakentajista. 7.9.2024 Kilpailu on suunnattu alle 20-vuotiaille, suomalaisille ja Suomessa asuville opiskelijoille Hakuaika 1.1. Tampere Filharmonian konserttimestari Johannes Põlda soittaa LähiTapiolan lainaamalla Jean-Baptiste Vuillaume -soittimella (Pariisi 1873). • GAETANO PASTA -koulun viulu, 1700-luku, Milano. Kuvan lähteenä on Cremonan Museo del Violinon ja Oxfordin Ashmolean-museon Stradivari / Messias -yhteisnäyttelyn katalogi (2016). Tampere Filharmonian viulut • MARINUS CAPICCHIONI, 1946, Rimini. Työskenteli muutaman vuoden setänsä työpajassa. Soittimen myi Tampereelle Atelier Eric Blot, Cremona
Sen tehtävä on toimia tilaisuuden tunnelmanluojana, lohduttavana ja hoitavana muistelun palvelijana.” Seppäsen viikko etenee kiireiseen tahtiin. 41 R ONDO C LASSIC 1|2024 ”On ehkä kuunneltu netistä ja etsitty sitä kautta musiikkia hautajaisiin, tai voi olla, että hautajaisissa halutaan soitettavaksi jokin yhteinen kappale, jota kuunneltiin silloin kun vaikkapa tavattiin edesmenneen puolison kanssa. Muilta osin on vaikea rajata musiikkia niin sanotuksi hautajaismusiikiksi.” Nykyisin myös ihmisten suhde kirkkoon ja kirkollisiin toimituksiin saattaa olla etäinen, mikä näkyy tilaisuuksissa. Musiikillisessa mielessä kaikki tilaisuudet ovat niin erilaisia.” Hautajaisten prototyyppiä onkin mahdoton nimetä, mutta on olemassa kappaleita, jotka kiertävät hautajaisista toiseen. ammattina hautausmaakanttori – ”suru kertoo välittämisestä” | ”HAUTAJAISET OVAT PAIKKA, JONNE TULLAAN SUREMAAN, JA MUSIIKKI HELPOTTAA SURUN KOKEMISTA.” b d b d. Musiikki on voimakas väline ja herättää monenlaisia tunteita. Musiikkia sijoitellaan joko alkutai loppuosioiksi tai välimusiikeiksi siunaussanojen jälkeen. Myös papin sanoihin voi olla toiveita. Mutta silti lopultakin musiikki herättää aina tunnetta. ”Hautajaiset ovat paikka, jonne tullaan suremaan, ja musiikki helpottaa surun kokemista. Jos omaisten toiveita ei ole valmiina, tällöin mietitään yhdessä vainajan lempimusiikkia ja etsitään soitettavaa sitä kautta. Se myös motivoi työssä. Kirkollisesta suhteestaan riippumatta jokainen vainaja saa Suomessa aina hautaustoimituksen. Monet eivät tunne urkumusiikkia, mutta urut taipuvat moneen. On tavallista, että harjoituksiin saapuu muita muusikoita, jotka on palkattu esiintymään hautajaisissa. Yleensä löydetään vähintäänkin kompromissi, joka on kaikkien kannalta hyvä.” Musiikin valinnassa täytyy huomioida myös se, että kysymyksessä on kirkollinen tilaisuus ja sakraali toimitus. Vainajalle saatetaan järjestää oma muistelutilaisuus ilman kirkollista seremoniaa. Esimerkiksi kevyemmän musiikin kanssa voidaan tarkastella sanoituksia, ja arvioida, sopivatko ne tilaisuuteen. SEPPÄNEN KERTOO, että jokaiset hautajaiset ovat omanlaisensa ainutlaatuinen tilaisuus. Hautajaisia järjestetään tiistaista lauantaihin, ja ”kanttorin viikonloppu” sijoittuu sunnuntaista maanantaihin. ”Kun soittaa työkseen hautajaisia, voisi kuvitella sen olevan aika yksitoikkoista tai monotonista, mutta asia on toisin. On olemassa noin kymmenen niin sanotun hautajaisvirren lista, jota tulee soitettua usein, kokemukseni mukaan ainakin virsi numero 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, virsi numero 30 Maa on niin kaunis sekä Virsi numero 971 Maan korvessa kulkevi. Suunnittelutyön lisäksi päivään kuuluu paitsi itse hautajaisia myös ohjelmistoon perehtymistä ja harjoittelua. Työvarauksia on kuukausien päähän. Tässäkään tapauksessa yksi seikka ei muutu: hautajaisiin kuuluu musiikkia. ”Omainen saattaa ilmoittaa, ettei tilaisuuteen haluta virsiä, vaikka ne kuuluvatkin kaavaan. Harjoituksiin on varattu aikaa puoli tuntia ennen hautajaistoimitusta. Se menee jollain lailla syvemmälle kuin sanat.” JOTKUT HALUAVAT tilaisuudesta mahdollisimman valoisan, toiset taas toivovat, ettei musiikki herättäisi suurta tunnetta, jotta surun saisi pysymään aisoissa. ”Tyypillisintä on, että alkuja loppusoitot toteutetaan uruilla. Vaikka konteksti pysyykin työpäivissä samana, tilaisuudet ovat musiikillisesti ja tunnelmiltaan hyvin vaihtelevia
Avoimin mielin kohti uutta. Rondo on 9 kertaa vuodessa ilmestyvä klassisen musiikin lehti, joka tuo elämääsi paljon uutta.. Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelusta, puh. Usein näin käy etenkin tiukkojen lupausten kanssa. Ajan pilkkominen osiin on toki monin tavoin keinotekoista, mutta nämä merkkipaalut antavat myös meille itsellemme hyvän hetken tarkastella mennyttä ja tunnustella tulevaa – kenties muuttaa jotain elämässämme. Ja tietysti etenkin uusi vuosi. Ihminen on kautta vuosituhansien keksinyt ajallisia merkkipaaluja, jotka jakavat elämäämme ja kokemuksiamme ymmärrettäviin osiin: henkilökohtaiset vuosipäivät, yhteiset juhlapäivät, vuotuinen ajanlasku jouluineen ja juhannuksineen. Ota Rondo avuksesi. Mitäpä, jos alkavana vuonna soisit itsellesi enemmmän iloa ja kulttuuria. Mutta jos käännät ajatuksen toisinpäin – et kiellä itseltäsi mitään vaan katsot avoimesti uutta kohti ja annat sille mahdollisuuden – lupauksesi ehkä pitää pidempään. Opiskelisit aihetta syvemmin, sukeltaisit mukaan länsimaisen kulttuurin syvään virtaan. (03) 225 1948 129 € Rondo Classic -vuosikerta: 9 numeroa + koko verkkosisältö Uudenvuodenlupaukset perustuvat tähän ajatteluun, mutta kuten kaikki tiedämme, ne unohtuvat usein jo ensimmäisen kuukauden kuluessa. Nauttisit taiteesta, konserteista, musiikista hyvässä seurassa tai itseksesi
O. Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa marraskuussa 1899 järjestetyn tapahtuman viralliseksi syyksi annettiin lehtimiesten eläkerahaston kartuttaminen. Lindeqvist: Suomen historia, 1907). Valmistuttuaan vuonna 1899 maalaus oli niin tulenarka, että se piti salakuljettaa Suomesta turvaan Venäjän viranomaisilta, jotka halusivat tuhota sen. Painokuvina se levisi kuitenkin ympäri Suomea ja toimi sorron symbolina aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Protesteista merkittävin oli Suuri adressi, jota varten kerättiin parissa viikossa alle kolmen miljoonan ihmisen kansakunnassa yli puoli miljoonaa nimeä. Teos on esillä Suomen kansallismuseossa. Sen kautta sivistyneistön piirissä virinnyt kansallisaate otti tulta entistä laajemmissa kansankerroksissa. Kaikessa kohottavuudessaan kyse oli seurapiiritapahtumasta, jolle kenraalikuvernööri Bobrikovkin huutokauppasi aitionsa, koska rahat menivät ”hyvään tarkoitukseen”. menneisyyden kuva n Edvard Iston maalaus Hyökkäys on ehkä Suomen taidehistorian poliittisin maalaus. 46 R ONDO C LASSIC 1|2024 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN JEAN SIBELIUS: HISTORIALLISET KUVAT I–II IKOLAI II ANTOI helmikuussa 1899 ”Keisarillisen majesteetin armollisen julistuskirjan”, joka jätti Suomen säätyvaltiopäiville neuvoa-antavan roolin yleisvaltakunnallisten lakien säätämisessä. ” Suomen kansan elämän kulku on ollut pääpiirteissään samallaista kuin muidenkin sivistyskansojen, nimittäin yhtämittaista kehittymistä alkuperäisestä raakuuden tilasta yhä täydellisempään ja monipuolisempaan sivistykseen.” (K. Tunnettu esimerkki on ennakkosensuuria vastaan suunnattu Sanomalehdistön päivien musiikki, josta saivat alkunsa kaksi Historiallisten kuvien sarjaa sekä Finlandia . Helmikuun manifesti aiheutti protestiaallon, johon osallistui myös Jean Sibelius (1865–1957) sävellyksillään. Eino Leino ja Jalmari Finne laativat käsikirjoituksen Kuvaelmiin Suomen muinaisajoilta , jotka seurasivat fennomaanisen historiankirjoituksen suuntaviivoja
Toisessa osassa ( Scena ) mollisävyinen menuettiaihe (Tempo di menuetto) kuvastaa triangelinhelähdyksineen 1600-luvun alun vaatimatonta hovielämää. Sivuun jäivät laimealta kuulostava kaste kristinuskoon, synkkä näky Isonvihan ajalta, josta osa yhdistyi aiemmin muokattuun ja tulevaisuutta kajastavaan päätösnumeroon, Finlandiaan . Sibelius oli suomalaisille jätetyn kanteleen symbolinen perillinen, ja Väinämöisen soitto oli säveltäjää askarruttava aihe. ” Sibeliuksen mieleen oli voinut tarttua Välskärin kertomuksista hakkapeliittojen päällikön Stålhandsken kysymys talonpoikaissoturille: ” Kas niin, Perttilä, tekeekö mielesi tänään ansaita ritarin kannukset. Julius Krohn kertoi asiasta vuonna 1868 Kertomuksissaan Suomen historiasta: ” Wäinämöinen lauloi ja soitti iloissaan niin suloisia runoja, että kaikki ihmiset ynnä myös elävät ja jumalatkin heittivät toimensa ja tulivat kuultelemaan… Ijäti ei kuitenkaan hänen riemunsa kestänyt. Sibelius ihannoi Kalevalaa, ja etenkin Lemminkäistä hän piti suorastaan kansallissankarina, ”Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys!”, kirjoitti Sibelius Lemminkäis-legendojen yhteydessä. Sen keskeyttävät lähestyvästä 30-vuotisesta sodasta viestivät trumpettifanfaarit. 48 R ONDO C LASSIC 1|2024 Muokatessaan Sanomalehdistön päivien kuvaelmamusiikkia itsenäisiksi sävelrunoiksi Sibelius vapautti kappaleet säestävästä roolistaan ja kaivoi niistä esiin rikasta motiivitekniikkaa. Hän käsitteli 30-vuotista sotaa suomenkielisessä ylioppilasaineessaan: ” Kustaa II Aadolf perusti tämän sodan kautta Ruotsin tulevata mahtia, joka teki sen suurvallaksi. Hänen aikomuksenaan oli palata siihen myöhemmin perusteellisemmin, ja vielä vuonna 1921 hän kertoi aiheen ”vaativan kaikkien taiteiden yhdistämistä”. Säveltäjän mieltymys ylellisyystamineisiin sai vahvistusta herttuahovin vaatteiden, korujen, viinien ja kirjojen luetteloista. Akseli Gallen-Kallelan maalaus Väinämöisen lähtö, 1906, edusti symbolista historiamaalausta, jota ihannoitiin ja käytettiin kohottamaan kansallista identiteettiä Venäjän sortotoimien pahentuessa. ” All’ overtura perustui kuvaelmaan, jossa Väinämöinen ilahduttaa soitollaan luontoa ja Kalevalan kansaa. Hän kirjoittaa muhkeaa orkesterisatsia, josta erottuu taitavasti porrastettu vaskien käyttö. Välähdys mannermaista hovikulttuuria oli ” ainoa laatuaan, mitä ikänä meidän raukkojen rajojen sisäpuolella on nähty ” (Julius Krohn). Esimerkiksi K. Kappaleet eivät ole enää suoraviivaisesti ohjelmallisia teoksia, vaikka aiheista erottuvatkin suomalaiskansallisen historiankirjoituksen idylliset piirteet. Lindeqvist sivuutti sen historiassaan kokonaan, mutta Sibeliukselle Ruotsin suurvalta-aika säteili myös Suomeen. Kappaleen hiljainen loppu voisi muistuttaa kukoistuksen lyhykäisyydestä ja maan vajoamisesta takaisin päreiden valaisemaan kurjuuteen. Maalauksessa vanha maailma väistyy uuden tieltä. Neitti Marjatalle syntyi poika. Äissään läksi Wäinämöinen purjehtimaan ilmoja ja jätti vaan kanteleen Suomen kansan iloksi. Bolero-aiheellaan ja kastanjeteillaan Sibelius muistuttaa kosmopoliittisesta Katariinasta, joka oli äitinsä puolelta Milanon Sforzia. Orkesterinkäsittely on modernisoitunut mm. Historiallisten kuvien ensimmäiseen sarjaan Sibelius poimi kuvaelmamusiikista kolme osaa. Aihe liittyi Juhana-herttuan ja Katariina Jagellonican Turun linnassa 1500-luvulla viettämiin loiston päiviin, jotka kestivät muutaman kuukauden. ” Hän saattoi muistella Scenassa myös aineessaan nimeämäänsä maineikasta yhteenottoa: ” Ensi sijassa on mainittava taistelu Breitenfeld’in luona, jossa kuninkaan suuri päällikkötaito tuli esiin. Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmat.. Suomalaishistorioitsijoille Kalevala oli historiallinen todistuskappale kansakunnan pitkästä historiasta. Waan päinvastoin se ristittiin Karjalan kuninkaaksi. Sen enempää toisen sarjan aiheista ei kerrota, emmekä tiedä, liittyvätkö ne Suomen tai mihinkään muuhunkaan paikannettavaan historiaan. Sodan äänet etenevät jousien kähisevissä sul ponticelloissa , puhaltimien luikkauksissa ja pianissimoisessa vaaniskelussa, kunnes voitokas marssiaihe julistaa Ruotsin suurvalta-ajan koittoa. Aristokraattiset mieltymyksensä Sibelius päästi valloilleen ensimmäisen sarjan päättävässä Festivossa . Suomenmielisille historioitsijoille Ruotsin sotamenestys oli vaikea pala. 66 , jossa edeltävän triptyykin italiankieliset musiikilliset otsikot korvattiin aihetta kuvailevin saksankielisin otsikoin. Pohjolan tyttären ja neljännen sinfonian kokemuksilla. Wäinämöinen sen tuomitsi tulella poltettavaksi, tai suohon hukutettavaksi. ” Ritarin kannuksista haaveili myös säveltäjä, jolle aatelisesta syntyperästä kasvoi kohtalainen päähänpinttymä. Kohtaus etenee nopein siirroin, mutta notkea orkesterinkäsittely ehtii tuoda esiin teemojen romanttisen potentiaalin. Sibelius pysyttelee loitolla kalevalais-shamanistisesta tyylistään ja tarkastelee aihetta omasta ajastaan käsin. Historian tajunnanvirtaa Kuvaelmamusiikin muokkaus innosti Sibeliuksen säveltämään toisen sarjan Historiallisia kuvia op. Historiallisena ajankuvana näyttäisi olevan kuvitteellinen ritariaika, joka tarjosi kehykset monille säveltäjän teoksille, kuten pienoisoopperalle Neito tornissa sekä Svanevittai Pelleas ja Melisande -näyttämömusiikeille. E
Ei ’kaiken kallella kypärin’. ” ?. Toinen osa vaihtoi otsikkoaan Falconierestä Ritterliebeksi ja viimein Minneliediksi ( Rakkauslaulu ). Suomen historian läpi kulkeva yhtenäinen tarina kansallisvaltion synnystä on voitu osoittaa myytiksi, joka kuitenkin elää taideteoksissa ja valtiollisissa seremonioissa. ” Omanpa henkeni kieltä ne puhuu honkain humina ja luonto ja muu ”, runoili Yrjö Koskinen laulussa Suomen salossa (1858), ja samoin puhuu myös hänen ja Sibeliuksen historiankäsitys. Ensimmäinen osa, Der Jagd eli Metsästys , on perinteikäs laatukuva ruhtinaallisesta ajankulusta, jota Sibelius oli nuoruudessaan harrastanut vaatimattomammissa puitteissa. Historiantutkimuksen tarkoituksena on – tai ainakin oli – tuottaa objektiivista kuvaa menneisyydestä. 64 . Olemme sekä historian tulosta että sen tekijöitä, ja Sibelius ponnisti kansallisesta historiatulkinnasta jälkimmäiseen. E. Mitä meillä on häpeämistä. Säveltäjällä on luultavasti ollut mielessään täsmällisempi kohtaus, josta nykykuulijalle syntyy musiikillisten motiivien leikkiä ja historiallista tajunnanvirtaa. Lindeqvist korjasi autonomian ajan hedelmät ja päätti Suomen historiansa vuonna 1907 näin: ” Tuo kehitys, jonka kautta kansamme on kulkenut vuosisatojen kuluessa, sekä se edistys, jonka se on saavuttanut, varsinkin viimeisen satavuotisen ajanjakson kuluessa, on oleva sille rohkaisevana kehotuksena yhäti ponnistamaan voimiansa, voidakseen olla, niinkuin tähänkin asti, sivistyksen etuvartijana kylmässä pohjolassa. ”Prinssi ja hänen uskotut ystävänsä metsäaukeamalla”, hahmotteli asetelmaa Erik Tawaststjerna. Lemminkäis-legendojen yhteydessä hän kirjoitti vuonna 1919: ” Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Sellaisena se tuo mieleen Karelia -sarjan Balladin ja sen alkuperäisversion, jossa Kaarle Knuutinpoika kuuntelee trubaduuria: ”I biden mig väl!” Keskiajan idealistinen amour courtois inspiroi Sibeliusta, ja asetelman hienoimpana tulkintana voi pitää vuonna 1913 valmistunutta sävelrunoa Bardi op. Jostain syystä on jäänyt sivummalle se yleisinhimillinen tehtävä, jota varten kansakuntaa ja kulttuuria ajateltiin rakennettavan. Sibeliuksen Historiallisissa kuvissa on kyse subjektiivisesta historiakokemuksesta. Tawaststjernan mieleen tulivat harlekiinit ja naamiaiset, ja kappaleen monet käänteet saivat sen tuntumaan Erkki Salmenhaaran mielestä hajanaiselta. K. Toisen kuvasarjan viimeinen ja vaikeimmin tulkittava osa on An der Zugbrücke , Nostosillalla . Historiallisissa kuvissaan Sibelius eläytyi suomalaisen menneisyyden harvoihin loiston hetkiin sekä fiktiivisiin näkyihin, joissa aatelinen elämänmuoto näyttäytyi onnistuneimmillaan. Tawaststjerna vertasi sitä Sibeliuksen samaan aikaan uudistamaan ja eroottisesti latautuneeseen Rakastava -sarjaan todeten historiakuvan muistuttavan ”ritarillisen seremoniallista rakkausrunoa”. Pizzicatojen säestämä huiluduo toimii aloitteentekijänä keveästi ja valoisasti liikkuvassa kappaleessa, jossa on myös salaperäiset taitteensa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys! ” Säveltäjän vimma löytää itselleen aristokraattisia juuria saattoi kummuta isän varhaisesta kuolemasta ja perheen (ja säveltäjän) ainaisesta rahapulasta. Kohtauksen avaavilla metsästystorvilla on sinfonista painoa, mutta itse ajo sujuu ketterästi tanssivan liikkeen ja tiuhan motiiviverkon voimalla. Saaliin kaatoa seuraa komea loppunousu, joka huokuu ylistystä metsälle. Lemminkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa
klo 15 Carlo G – Pandoran lipas Musiikkia 1600-luvun luostareista Anna-Maaria Oramo, sopraano Aira Maria Lehtipuu, viulu Heidi Peltoniemi, viola da gamba Eero Palviainen, luuttu Jouko Laivuori, urut Carlo G, Caccini, Merula, Quagliati pe-su 17.–19.5. klo 16 Pääsiäispäivän Scarlatti Cembalistit: Aapo Häkkinen, Matias Häkkinen, Elina Mustonen, Anna-Maaria Oramo la 20.4. Bach su 3.3. klo 15 Aapo Häkkinen, klavikordi J. (S-Etukortilla 5 €.) Liput su 10.3.: aikuinen 25 €, eläkeläinen 20 €, lapsi alle 15v. (S-Etukortilla 22/17/7 €.) Ennakkomyynti su 10.3.: SAVONLINNAN TALVIBAROKKI 9.-10.3.2024 La 9.3. 10 €. klo 16 Savonlinnan Tuomiokirkko Barokkiyhtye Helmi Consort Savonlinnan Orkesteri, liidaa viulisti kaisa ruotsalainen sopraano minna malinen urkuri Jarkko Pajunen TÄLLÄ MENOLLA SINUSTA TULEE MUSIIKKIPEDAGOGI.* Hae nyt! > savonia.?/musiikkipedagogi *Hae yhteishaussa 13.–27.3. 50 R ONDO C LASSIC 1|2024 www.kylakirkko.fi Henrikintie 25, 00370 Helsinki Liput: 25 € / 20 € (eläkeläiset) / 10 € (lapset ja opiskelijat) https://pitajanmaenkylakirkko.eventiolive.fi su 7.1. Ph. klo 16 Italian aurinko kohtaa Pohjolan talven Kreeta-Maria Kentala, viulu Heidi Peltoniemi, sello Aapo Häkkinen & Tea Polso, cembalo ja luuttucembalo Corelli, Boni, Bonporti, Geminiani, Somis su 28.1. klo 18 iltamusiikki Savonlinnan Tuomiokirkko Urkuri eino susitaival Telemann A. Corelli Marais Muffat pajunen HELMI CONSORT Su 10.3. ja ryhdy toteuttamaan unelmiasi.. klo 16 Schubert: Die schöne Müllerin Aarne Pelkonen, baritoni Juho Alakärppä, fortepiano su 11.2. S. klo 16 Kahvia ja klassikoita Gaia-kvartetti Kari Olamaa & Teija Kivinen, viulu Tiila Kangas, alttoviulu Heidi Peltoniemi, sello Boulogne "le Chevalier de Saint-Georges", Mendelssohn ma 1.4. Kyläkirkon luuttupäivät Eero Palviainen, Kaisamaija Uljas & co Pitäjänmäen kyläkirkon Kevätkausi 2024 Liput la 9.3.: vain ovelta 8 €. klo 18 Romanttinen ilta Trio Origo Asko Heiskanen, klarinetti Jussi Seppänen, sello Jerry Jantunen, fortepiano Ries, Volckmar su 5.5. E. Bach, C
Suurin yllätys itselleni Saiturin joulussa oli musiikki, joka oli tilattu Britannian ykkösketjun nykysäveltäjiin kuuluvalta Sally Beamishilta. Ensi-illassa tanssinut Johan Pakkanen kykeni silti rakentamaan roolille myös kehityskaarta, mikä kertoi teatterillisista vaistoista. klo 19 JOHTAA Jószef Hárs SOLISTI Bela Röhl, fagotti Raitio–Mozart Liput 32/22 €, opiskelijat 7 € Tammikamari to 25.1. Paikoin tanssijat yhtyvät musiikintekoon laulamalla – olisiko sitä voinut käyttää vielä enemmän. HARRI KUUSISAARI Zhiyao Chen menneiden joulujen henkenä edusti klassisen baletin keijuperinnettä. Dramaattisissa kohdissa on jyliseviä lyömäsoitintehoja. Beamish sitoo yhteen monenlaisia aineksia uusklassisella tyylillä, ja katukohtaus tuo mieleen Stravinskyn Petrushkan. Kevät 2024 Lappeenranta-sali Postitorviserenadi to 18.1. klo 19 JOHTAA Erkki Lasonpalo SOLISTI Jonathan Roozeman, sello Sibelius–Boccherini–Martinu–Janacék Liput 32/22 €, opiskelijat 7 € Koko kevään ohjelma: www.lprorkesteri.fi. Musiikista löytyy myös rytmistä monipuolisuutta vaihtuvine tahtilajeineen ja suuntineen. klo 19 JOHTAA Erkki Lasonpalo SOLISTI Olli Mustonen, piano Beethoven–Aho Liput 32/22 €, opiskelijat 7 € Sellokomeetta to 15.2. klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Mozart–Strauss–Gade Liput 32/22 €, opiskelijat 7 € Saimaa Sinfonietta – Juhlan aika Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa pe 9.2. Musiikkia leimaavat erilaisten kellojen soinnit – säveltäjän omien sanojen mukaan ”kirkonkellot, kaappikellot, palvelijoiden kutsukellot ja rekien kellot” – mutta myös laajemmin läpikuultavasti väreilevät diskanttisoinnit, jotka kasvavat joskus uhkaaviksi ja pelottaviksi. Beamish on käyttänyt aineksinaan viktoriaanisen ajan joululauluja ja kansantansseja mutta upottanut ne osaksi tekstuuria niin, että syntyy saumaton flow. Surumarssit ja chaconne-tyyppiset sointukulut tuovat musiikkiin painavuutta, mutta useammin se kuitenkin pirskahtelee irtonaisesti tai vääntyy pillipiiparimaiseksi. ESITYKSET R ONDO C LASSIC 1|2024 55 Jun Xia loisti Scroogen innokkaana sisarenpoikana, ja Johan Pakkanen oli saituri kaikilla ilmeillään. Jun Xia ilmensi Scroogen sisarenpojan Fredin innokkuutta notkeasti singahtelevin liikkein, ja Zhiyao Chen menneiden joulujen henkenä edusti klassisen baletin ilmavaa keveyttä. Tämä antaa tanssille paljon ärsykkeitä. Kansallisbaletin tanssijat onnistuvat joka tapauksessa luomaan paljon erilaisia karaktäärejä ja yhteisyyden huumaa, eikä joukkokohtausten runsaudessa tule edes ruuhkan makua. valla koko ajan, ja hänen ristiriitaisuuttaan on ilmaistu hieman koomisin, rujoin liikkein. Joskus joululaulut ovat piilotettuina. . Luonnehdinta kulki vähän kliseisyyden rajoilla. Tuloksena oli ensiluokkaista balettimusiikkia sikäli, että se seuraa kerrontaa ja liikettä sekunnin tarkkuudella mutta säilyttää silti itsenäisen substanssinsa. Kapellimestari Paul Murphy oli valppaana musiikin vaihtuvien liikkeiden tasalla, ja orkesteri otti tehtävänsä kiitoksella vastaan – kerrankin balettimusiikkia, joka antaa haasteita
Kangasniemen Musiikkiviikkojen taiteellinen johtaja Mikko Franck 12.-13.7.2024 Kangasniemen Laulukilpailu. Hän pui teatteripoliittisia skismoja ja selostaa esityksiä ja niiden vastaanottoa joskus turhankin perusteellisesti. Kajavan valta perustui institutionaaliseen asemaan ja kykyyn saada lukija mukaansa mehevällä kielellä, jossa elävät ja ilkeätkin kielikuvat saavat hykertelemään: ”Intohimo on kauravelliä, murhe kermaviiliä, kosto tikkukaramellia. Kritiikkien kokonaisia sitaatteja olisi saanut olla enemmän. ”Näyttämön väki velloo kuin Anttilan alennusmyynnissä, kun taas Kyllikki Forssell käyskentelee kuin Stockmannin parfyymiosastolla.” Vastaavasti kukaan ei ylistänyt yhtä hurmaavasti kuin Kajava. . ”Jukka Linkolan musiikki melskaa montussa kuin siellä olisi niittokoneiden keväthuolto käynnissä”. Jäin kaipaamaan kirjasta enemmän Kajavan omaa ääntä. Hänen maineensa on kuitenkin sävyttynyt liikaakin haukkujan suuntaan, sillä ei juttujen kokonaisuus aina sitä ollut. Hannu Harjun kirja Helsingin Sanomien toisesta legendaarisesta kriitikosta Jukka Kajavasta on paikallaan. Se toimii kulttuurijournalismin ja suomalaisen teatterin lähihistorian katsauksena ja muistutuksena nyt jo kadonneesta tähtikriitikon lajityypistä. Cabaret-musikaalin ja Tampereen oopperan Manon Lescaut’n parissa, jossa alkoi yhteistyö Karita Mattilan kanssa. Tällaista mediakritiikkiä tarvittaisiin nykyisen viihdemössön aikana. Televisioarvostelut ja Kanavalla-pakinat tekivät Kajavasta koko kansan tunteman hahmon. Hän ottaa Kajavaan sopivan objektiivisen välimatkan ja käyttää runsasta lähdeaineistoa haastatteluineen. Hampaaton selostustyyli ei palvele taide-elämää senkään vertaa – eikä varsinkaan se, jos julkisuutta ei edes ole. Lieneekö hän ollut siinä roolissa yhtä kotonaan kuin kriitikkona. Hän puolusti intohimoisesti taiteellisia ihanteitaan. Kaksoisroolin tuomien jääviyksien suhteen HS:ssa ei aina oltu kovin tarkkoja, sillä hänen läheinen kollegansa Kirsikka Moring arvosteli muitta mutkitta Kajavan ohjaustöitä. Harju liikkuu teatterialan sosiaalisissa kuvioissa ja etsii Kajavan asemaa niissä. HARRI KUUSISAARI KIRJAT Programmet på svenska Program in English : www.acktefestival.fi A I N O A C K T É N KAMARIFESTIVAALI KEVÄT 2024 Helsingin Lyceumklubi, Rauhankatu 7 E, 5 krs. Siltala 2023. 00170 Helsinki HELSINGIN LYCEUMKLUBI 4.2.–26.4.2024 SEELA SELLA PIA FREUND KRISTINA KUUSISTO JANNE MERTANEN LAURA PYRRÖ TIINA LAITILA OSSI TANNER KIRSI POUTANEN ESA HELASVUO HELENA LINDGREN JORMA UOTINEN ILKKA JORONEN NAPULETANATE-YHTYE FLAMENCODUO MURTOLA & WIDENIUS ANGELIKA KLAS SEPPO HOVI LINDA HEDLUND FLORALEDA SACCHI MARKO YLÖNEN acktefestival_rondo_43x127_2021.indd 1 acktefestival_rondo_43x127_2021.indd 1 7.12.2023 15.20 7.12.2023 15.20 Ilmoittautuminen 12.4.2024 mennessä Säännöt ja lisätiedot: www.kangasniemen musiikkiviikot.. Tuomariston pj. Pasilan päässä kävi kuhina aina siihen asti, että joskus häneltä jopa kiellettiin ohjelmien ennakkokatselu. Jukka Kajavan verbaalisen ruoskan edessä vapisi koko teatterimaailma, vaikka suhtautumisessa häneen oli myös vainoharhaisuutta – ilmestyihän hänen aktiiviaikanaan paljon vaihtoehtoisiakin kritiikkejä Uutta Suomea myöten. Kirjan loppupuolella tulevat esiin eri spekulaatiot Kajavan siirtymisestä teatterinjohtajan tehtäviin. Minä-muodossa Harju tulee mukaan 1990-luvun alussa, kun hänestä tuli HS:n kriitikko ja voi kertoa omista kohtaamisistaan. Hän yritti taistella fiksujen ohjelmien puolesta, mutta voiko kansan makua muuttaa. Musiikkiteatteriin hän pak lasi myös mm. riitikoista ei ole liiemmin ilmestynyt Suomessa kirjoja, ja jos onkin, ne ovat useimmiten olleet heidän itsensä tekemiä – surullisimpana esimerkkinä Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat. Harjun kirjan nimi Kajava – pelätty, parjattu, palvottu kertoo hyvin kohteensa asemasta. Se oli omiaan herättämään närää teatteripiireissä – varsinkin kun hän otti hanakasti kantaa teatteripolitiikkaan. Kajavan ensimmäinen ohjaus isommilla näyttämöillä kumppaninsa Antti Einari Halosen kanssa oli Iloinen leski -operetti 1973. Lisää väriä Kajavan persoonaan tuo hänen kaksoisroolinsa kriitikkona ja ohjaajana. Sitäkin kirja pohtii. Kajava oli viimeinen mohikaani, jota sopii muistella juuri nyt, kun kulttuurikritiikki on alamaissa sekä median antamien resurssien että sisällöllisen uskaltamisen suhteen. Hän ei juuttunut esteettiseen pyörittelyyn ja pohdiskeluun vaan sivalsi reippaaseen raporttityyliin subjektiivista särmää pelkäämättä. Ja erotiikka – pelkkää kihnaamista”. Esiin tulee myös Helsingin Sanomien vääristävä valta-asema taidemaailman portinvartijana. Juttujen rakennetta ja tyyliä päästään analysoimaan kunnolla vasta Pekka Kyrön Teatteri-lehteen tekemää analyysiä lainaten. Nyt hän jää hieman etäiseksi, vaikka hänen homoseksuaalisuutensa ja pukeutumisensa tulevatkin käsitellyiksi. Kajavan ohjaustapaa olisi voinut selostaa enemmän – hänellähän ei ollut varsinaista koulutusta siihen. Kajavan ja Heikinheimon kaltaiset kriitikot herättivät sentään mielenkiintoa ja tunteita, vaikka heidän subjektiiviseen tuomarointiin perustuva käsityksensä kritiikin tehtävästä olisikin vanhanaikainen. Määrällisesti teatteriarvioita enemmän Kajava kirjoitti tvja radioarvosteluja eikä tyytynyt niissäkään esittelyyn. Hannu Harjulla on vankka kokemus teatterikriitikkona, toimittajana ja Tammen kotimaisen kirjallisuuden kustannuspäällikkönä, ja se näkyy kirjassa. 56 R ONDO C LASSIC 1|2024 viimeinen mohikaani Hannu Harju: Kajava – pelätty, parjattu, palvottu
. Bacewiczin kolmas (1952) ja neljäs sinfonia (1953) eivät ole konservatiivisia vaan pelottomasti eteenpäin katsovia ja konflikteja kaihtamattomia teoksia. Laajassa avausosassa sukelletaan neoimpressionistisiin maisemiin, joista dramaattisempi toinen osa luikkii vääjäämättä karkuun. . Suomalaisen barokkiorkesterin muusikot ovat yhdistäneet mielikuvituksensa ohjelmaan, jossa kohtaavat italialainen varhaisbarokki, kalevalainen runonlaulu ja suomalainen kansanmusiikki. Lotta Wennäkoski: Susurrus. Tästä leimasta modernit barokkimuusikot ovat rimpuilleet irti tekemällä taiteellisia poikkileikkauksia, joissa myös kansan syvät rivit tulevat kuulluksi. Ne saavat kerrassaan uljaat tulkinnat Sakari Oramon johtamalta BBC:n sinfoniaorkesterilta, kuten myös sota-aikana syntynyt lyhyt Alkusoitto. Maailman synty Maailman synty. . BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Sakari Oramo. Auvisen Andalusian Panzerwagen Jazzissa (2021) otsikon vihjaama woke-tyyppisen kulttuurikeskustelun kritiikki jää taka-alalle pokerinaamaiseen soitinleikittelyyn verrattuna. Ehkä levy 58 R ONDO C LASSIC 1|2024 CD kertookin eniten nykyaikaisen periodimuusikon identiteetistä, jossa haetaan vaihtoehtoja akateemiselle ammattikuvalle. Laaja soitinvalikoima tuo esiin kaikkiin kolmeen genreen liittyvän vapauden tunteen, mutta itse esityksissä painottuu kamarimusiikillinen intiimiys. Riikka Talvitien teos on maalattu rikkaalla värija sointupaletilla. Trad., Valdebarrano, Merula, Uccellini, Monteverdi. Kokonaisuudesta syntyy enemmän rinnakkaisuniversumien kohtaaminen kuin mikään symbioosi. Lotta Wennäkosken Susurrus-konserton otsikko viittaa kahiseviin, suhiseviin ja rapiseviin ääniin, joita solisti ja orkesteri kilvan loihtivat. Kolmanneksi pyöräksi tulevat kansanmusiikkisovitukset Samuli Rinta-Nikkolan paljon käytetystä nuottikirjasta (1809). Petri Kumela, kitara, Tapiola Sinfonietta, johtajana Dima Slobodeniouk. Riikka Talvitie hyödyntää cembaloa sekä rockja jazz-kitaristien käyttämää e’bowta, vieläpä ilman ironiaa (Without Irony). Kitarasta ei taida olla kokonaisen orkesterin vastustajaksi, ja sen vuoksi konserttojen säveltäjät usein pyrkivät laajentamaan tekstuureja epäperinteisiin suuntiin. Tämä on Bacewiczin orkesteriteosten kokonaislevytyksen ensimmäinen osa ja lupaa hyvää jatkolle. Gra?yna Bacewiczin (1909– 1969) musiikki on noussut kohinalla marginaalista, vaikka ei se täysin unohduksissa ole ollutkaan. Exquisitely Absurd. munaleikkureita, puruleluja, hiekkapaperia ja arkaaisia sähkösoittimia, joista syntyvä absurdius on varsin hienovaraista. Antti Auvinen marssittaa Tapiola Sinfoniettan kokoonpanoon mm. Abstraktiin draamaan ja kirkkaaseen logiikkaan tähtäävät sinfoniat edustivat tuossa ympäristössä vaarallista protestia. Wennäkosken konserton (2016) ytimenä on vilpitön runollisuus – intiimeimmillään puolivälin kadenssissa – jota kehystää toimelias ja vähemmän viaton huumori. Se puolestaan inspiroi muusikot löytämään paljon yhteistä lähtökohdiltaan hyvin erilaisista kappaleista. Kumelan kitara on levytyksessä vahvistettu juuri sopivasti, ja Tapiola Sinfonietta tekee Dima Slobodenioukin johdolla taiturimaista takuutyötä. Alba ABCD 475. Virpi Räisänen, mezzosopraano, Taito Hoffrén, runonlaulu ja kantele, Pauliina Fred, nokkahuilut ja pitkähuilu, Kirsi Ojala, nokkahuilut, pitkähuilu, åspipa, luikku, Anthony Marini, viulu, Alina Järvelä, viulu, Louna Hosia, gamba ja saha, Ilkka Heinonen ja Pauliina Syrjälä, kanteleet, Eero Palviainen, arkkiluuttu ja barokkikitara, Petteri Pitko, cembalo. Levytys tehtiin covid-rajoitusten aikana, mistä varmaan kumpuaa vahva yhdessä tekemisen henki. Chandos CHSA5316. . ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERIMUSIIKKI Auvinen ym. Sen sijaan hänen taiteensa kuitattiin usein ”uusklassiseksi”, ymmärtämättä täysin, mitä klassistinen asenne merkitsi ensin natsien ja sitten Neuvostoliiton miehittämässä Puolassa. Riikka Talvitie: Without Irony. Säätyvallan huippuaikoina syntynyttä taidemusiikkia voi syystä luonnehtia elitistiseksi. ANTTI HÄYRYNEN Bacewicz Gra?yna Bacewicz: Sinfoniat nro 3 ja 4, Alkusoitto. Alba ABCD 522. Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz. Molemmat sinfoniat ovat jännitteisiä, aistillisia ja terävästi karakterisoituja toimintadraamoja, joiden energian Oramo ja orkesteri vapauttavat hetkeäkään empimättä. . Taito Hoffrén tulkitsee kansanrunoja maltilla ja verkkaisin tempoin, ja Virpi Räisänen tuo latinalaista säihkettä barokkinumeroihin. ANTTI HÄYRYNEN. Alban levyllä aloitetaan kalevalaisesta maailman synty -myytistä ja jatketaan italialaisbarokin alkuräjähdykseen 1600-luvulla. . Kaikki kolme teosta on räätälöity Petri Kumelan persoonalliselle taituruudelle
Mieczyslaw Weinbergin (1919–1986) Aamunkoitto (Zarja) oli tarkoitettu Lokakuun vallankumouksen nelikymmenvuotisjuhliin, mutta jäi esittämättä. Andrea Tarrodi on tullut tunnetuksi koristeellisista orkesterikappaleista, mutta Malin Bromanille ja Pekka Kuusistolle sävelletty kahden viulun konsertto Acanthes (2017) on jännitteisempi ilmestys. | R ONDO C LASSIC 1|2024 59 CD Peja?evi. Pirskahtelevan jousitekstuurin yllä liitelee Bromanin viulusoolo. Dora Peja?evi. Riikka Repo, alttoviulu ja ääni, Norbotten NEO, johtajana Fredrik Burstedt. aloitti säveltämisen tyylipuhtaana myöhäisromantikkona, mutta kokemukset sairaanhoitajana I maailmansodan aikana toivat teoksiin rohkeaa särmää. 33, Sinfonia op. ANTTI HÄYRYNEN Tarrodi ym. Toivottavasti Storgårds on perinyt Chandosin Weinberg-projektin, joka on edennyt aiemmin hitaasti Göteborgissa. Peja?evi. (1885–1923) syntyi kroatialaiseen aatelissukuun, jonka elämäntavan ja etuoikeudet hän koki itselleen vieraaksi. Alba ABCD 473 . Mats Larsson Gothen Lied von der Erde jousille ei polveudu Mahlerin elämännostalgiasta vaan puristaa huolen maan kohtalosta vähän poseeraavaksi ekspressiivisyydeksi. BBC:n filharmonikot, johtajana John Storgårds. Peter Donohoe, piano, BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Sakari Oramo. Storgårds on tällaisten synkkien ja ekspressiivisten monumenttien mestari, ja hän pitää moniaineksisen sinfonian vakuuttavasti koossa. 41. Musiikista tuli väline laajemman elämänpiirin ja tunneilmaisun hahmottamiseen, ja hänestä tuli kansakuntansa pioneeri monissa sävellysmuodoissa. . . . BIS 2685. Britta Byströmin Im Freien (2020) kurottaa koronasulun ja kulttuurien rajoituksista vapauteen länsiafrikkalaisen musiikin kautta. Ehkä alkusoitosta puuttui tulisin aatteen palo, mutta samalla klassistinen ote tekee teoksesta nyt helpommin lähestyttävän. Chandos CHSA 5299. . Bromanin konserttimestarin paikalta johtama Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on juurevien, viiltävien, herkkien ja rehevien jousisointien loppumaton lähde. Dora Peja?evi?: Pianokonsertto op. Ääriosat liikkuvat kuulaasta surusta repivään katkeruuteen, ja John Storgårdsin johtamat BBC:n filharmonikot eivät jätä mitään puolitiehen. Kolmiosainen muoto on silti vakuuttavasti hallussa, ja Peter Donohoe saa virtuoosisen soolon kimmeltämään, etenkin taiten upotetuissa kadensseissa. Vanhemman kollegan tyyli on läsnä riekkuvassa scherzossa sekä syvällä kyntävässä hitaassa osassa. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: Sinfonia nro 12 op. KEVÄT 2024 KEVÄT 2024 SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA JUHLAN AIKA JUHLAN AIKA to 8.2.2024 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Olli Mustonen, piano Kalevi Aho: Sinfonia nro 18 kantaesitys ALTTOHUILUN TAIKAA ALTTOHUILUN TAIKAA ke 17.1.2024 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Sharon Bezaly von Bahr, huilu Kalevi Aho: Alttohuilukonsertto LINDA LAMPENIUS LINDA LAMPENIUS ke 21.2.2023 klo 18, Mikaeli Hossein Pishkar, kapellimestari Linda Lampenius, viulu ŠEHERAZADE ŠEHERAZADE to 16.5.2024 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Sara Ferrández, alttoviulu Yhteistyössä Jyväskylä Sinfonian kanssa MIELIKUVITUSPASSIO MIELIKUVITUSPASSIO to 28.3.2024 klo 18, Mikaeli Matias Häkkinen, cembalo ja liidaus Tölöläb UUTTA JA VANHAA UUTTA JA VANHAA NUORUUTTA JA KOKEMUSTA NUORUUTTA JA KOKEMUSTA to 18.4.2023 klo 18, Mikaeli Juha Kangas, kapellimestari Otto Antikainen, viulu. Andrea Tarrodi: Acanthes, Mats Larsson Gothe: Lied von der Erde, Britta Byström: Im Freien, Sauli Zinovjev: Recharged. 60. 114, Aamunkoitto op. Se saa myös lopussa kiteytyvät kansanmusiikkilainat tuntumaan luontevilta. Teos on levytetty aiemminkin, mutta Chandosin levyn äänitys, soittimellinen viimeistely ja sinfoninen jäsentely ovat omaa luokkaansa. esittäytyy täysiverisenä romantikkona vuonna 1913 valmistuneessa g-molli-pianokonsertossa, joka aaltoilee vajaassa puolessa tunnissa tunneasteikon laidalta toiseen. Richard Straussin tai Skrjabinin vaikutus tuntuu taustalla, mutta ei sumenna Peja?evi?in persoonallista orkesteritaituruutta. Teoksen innoituksena toimineet Henri Matissen maalaamat akanttikukat ovat paitsi värikkäitä, myös piikikkäitä, mikä tuo teoksen edetessä purevuutta soolo-osiin ja hyökyilevään jousistoon. Luonto lienee musiikillisen ilmaisun ikuisimpia inspiraation lähteitä, mutta kun nykykuulijaa ”ladataan luonnolla”, mukaan tulee myös huolta ja omantunnon kolkutusta. Chandos CHAN 20165. ANTTI HÄYRYNEN Zivkovic Djuro Zivkovic: Citadel of Love, I Shall Contemplate… II, Night Music. Malin Broman, viulu ja liidaus, Pekka Kuusisto, viulu, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Muita lyhyempi on Sauli Zinovjevin Recharged (2015/18), reipas rynnistys virtuoosijousistolle, joka lataa kuulijan akut päästöttömällä energialla. Peja?evi. Hänen elämänsä päättyi ennenaikaisesti synnytyksen jälkeiseen sepsikseen. Recharged by Nature. . Teoksen hiljenevä päätös hymyilee salaperäisesti, mutta viimeisenä häilähtää bassoissa kuoleman varjo. Weinbergin ystävänsä Shostakovitshin muistolle vuonna 1976 säveltämä sinfonia nro 12 on eri lajin eläin, tinkimätön ja vereslihaisen rohkea eepos. Vuonna 1917 valmistunut mutta vuonna 1920 uudistettu sinfonia fis-mollissa on samalla tavoin polveileva ja uhkeasti soitinnettu koitos, joka antaa Sakari Oramolle ja BBC:n sinfonikoille tilaisuuden herkutella väreillä ja draamalla. Kaiken komeuden keskeltä erottuu rehellinen ja suorapuheinen taiteilija. Sinfonia on tilaisuus kuulla livenä RSO:n alkuvuoden ohjelmistossa
Arcana A543. 88/2. Orsino Ensemble. Johann Sebastian Bach: Trio BWV 1025 (sov.). ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach ym. Janá?ek muistelee nuoruuttaan Mladissa ohikiitävinä välähdyksinä, joita maustetaan piccolon ja bassoklarinetin saundeilla. perheenjäseneksi laskettavan Carl Friedrich Abelin teoksia sekä yhden Telemannin soolofantasioista. Yömusiikissa (2014) huilu, klarinetti, viulu ja sello ympäröivät Skrjabinin pianokappaleita värjyvin, naukuvin ja kuiskuttelevin äänin, jotka lisäävät säveltäjän haltioituneisiin näkyihin toisinaan hyväntahtoista huumoriakin. Kietoutuessaan vaihtuviin sointimaisemiin nuo tekstin sirpaleet tuntuvat muistuttavan tuon ajatusmaailman houkutuksesta ja kaukaisuudesta. Arcanan levyillä tarkastellaan gambataiteen iltaruskoa 1700-luvun puolivälin tienoilla. Reichan noin 25 puhallinkvintettoa ovat lajityypin perusta, ja sinfonisiin mittoihin ja ilmaisuun yltävä Es-duuri-kvintetto (1817) on sulokkaan soittimenkäsittelyn mallikappale. Chandos CHSA 5348. ANTTI HÄYRYNEN Orsino Pavel Haas: Puhallinkvintetto op. Heidän levyllään painottuu gambaan kuuluva intiimiys, jota kirkkoakustiikka vähän rajoittaa. Leos Janá?ek: Mladi. Gambisti Guido Balestraccin vetämä l’Amoroso-trio esittelee Bach-veljesten Carl Philipp Emanuelin (1714–1788) ja Johann Christianin (1735–1782) sonaatteja, joissa säestyksenä on vuoroin continuo ja klaveeri, Francesco Corsin soittama cembalo tai kodikas tangenttipiano. op.88/2 säveltäessään vaikutti Pariisin konservatoriossa. Guido Balestracci, gamba, Paolo Corsi, cembalo ja fortepiano, Stéphanie Houillon, gamba. Vaikka gambataiteen huippu sijoittui ranskalaiseen barokkiin, pisimpään perinnettä vaalivat saksalaiset säveltäjät, joiden teoksissa tyylimurros tulee hyvin esiin. Riikka Revon soiton ohella lausumat sanat pohjautuvat jälleen bysanttilaiseen mystiikkaan. André Lislevand, gamba, Jadran Duncumb, luuttu ja teorbi, Emil Duncumb, fortepiano. Itäinen perinne kumpuaa bysanttilaisortodoksisesta mystiikasta, jolle modernina esikuvana on toiminut mm. Carl Philipp Emanuel Bach: Sonaatit gamballe ja continuolle Wq 136–137, Sonaatti gamballe ja klaveerille Wq 88. . . André Lislevandin levyllä painottuu puolestaan temperamentikas virtuoosisuus ja galantti tyyli. Hänen oppilaansa Pavel Haas poimii kvintetossaan (1929) myös aineksia kansanmusiikista, mutta jättää sivuun psykologisen itsetarkkailun. . Zivkovicin musiikki on meditatiivista ja vähäeleistä, vaikka I Shall Contemplate… II:n (2019) alttoviulusoolossa on virtuoosisetkin piirteensä. Arcana A549. Bohuslav Martin?: Sekstetto puhaltimille. Martin?n sekste. Hän soittaa myös 60 R ONDO C LASSIC 1|2024 CD. Georg Philipp Telemann: Fantasia TWV 40:36. Rakkauden linnake (Citadel of Love, 2020) suurelle kamariyhtyeelle on pystytetty 1000-luvun munkki Nikitas Stithatoksen ajatuksille, ja siitä kasvaa Rauhaan johtava hiljaisten sävyjen henkinen matka. Luutun, teorbin ja fortepianon kanssa Lislevandin trio kuulostaa täysin erilaiselta kuin Balestraccin vastaava, ja erikoisimmillaan yhdistelmä toimii JS Bachin triossa BWV 1025. Molemmat soittavat CPE Bachin C-duuri-gambasonaatin, Balestracci barokkisin nyanssein ja Lislevand räväkämmin. Böömiläinen puhallinmusiikki on vuosisatainen ilmiö, ja aikoinaan sillä oli myös oma saundimaailmansa. Antoine Reicha Puhallinkvintetto op. . 10. 1975) on ruotsinserbialainen Grawemeyer-palkittu säveltäjä ja Ruotsin akatemian jäsen, jonka musiikki liikkuu läntisten ja itäisten koulukuntien välillä. Carl Friedrich Abel: Allegro A18, Sonaatti a-molli B93, Andante D-duuri A10. Gubaidulinan musiikki. Norrbotten NEO -kamariyhtye soittaa Fredrik Burstedtin johdolla herkästi ja sävykkäästi. Carl Philipp Emanuel Bach: Sonaatti Wq 136. Johann Christian Bach: Sonaatteja klaveerille ja gamballe. Kekseliäs ja toimelias soittimellisuus viittaa ensin mainittuun, jossa henkevinä esikuvina ovat toimineet Messiaen ja Takemitsu. Djuro Zivkovic (s. Suomessakin vieraillut englantilainen, vuonna 2018 perustettu Orsini-yhtye ei tavoittele noita piukeita ja vienosti vibreeraavia sointeja, mutta he ovat muuten oivaltaneet tsekkiläisen puhallintaiteen ilmavan ja juurevan ajatusmaailman. Böömistä tulivat maineikkaat puhallinsoittajat ja -säveltäjät jo Mozartin aikoihin, mutta Orsini aloittaa Beethovenin lapsuudenystäviin kuuluneesta Antonin Reichasta, joka puhallinkvintettoaan op
Kuusankoskitalossa. (klo 13.00), 23.1. Kaupunginorkesterin yhtyeitä. 25.1. Lintinen: La permanenza della memoria (ke.), Clyne: Quarter Days, Sibelius: Sinfonia nro 1. Sol. Sol. Topi Lehtipuu, joht. Tieto ja tunne samassa paketissa. , 2.2. Mozart: Taikahuilu. Paviljongissa. 25.1. 31.1. , 25.1. 63 R ONDO C LASSIC 1|2024 KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa 5.1. Maria Itkonen, joht. Okko Kamu, joht., Meta4, liidaus. Eugene Tzigane, joht. 11, Bach / Heribert Breuer: Kolmoiskonsertto F, Veli Kujala: DAI, Schuman: Night Journey. . 18.1. Raitio: Romanssi, Mozart: Fagottikonsertto B, Mozart: Serenadi nro 9 D. Emil Holmström, piano. 74, Brahms: Schicksalslied. Donizetti: Lemmenjuoma. , 27. Johanna Isokoski, Tuomas Miettola, Marika Hölttä, Niklas Spångberg, Tomi Punkeri. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 11.1. Jószef Hárs, joht. Piazzollan tangoja ja Straussin valsseja. Kuniko Kato, marimba, lyömäsoittimet, Vladimir Belov, lyömäsoittimet. , 31.1. Eugene Tzigane, joht. Bela Röhl, fagotti. Virva Puumala, Joshua Owen Mills, Waltteri Torikka, Henri Uusitalo, Olga Heikkilä. Ville Matvejeff / Ruut Kiiski joht. Fartein Valen: Cantico di Ringraziamento, Tshaikovski: Viulukonsertto, Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Uusinta 11.1. Henrik Sandås, bandoneon. joht. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 4.1. Klughardt: Schilflieder, Brahms: Trio Es-duuri viululle, käyrätorvelle ja pianolle Mendelssohn: Sekstetto pianolle ja jousille D. R ONDO C LASSIC 1|2022 TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA dun menneisyydestä, Nordgren: Konsertto pianolle (vasemmalle kädelle) ja kamariorkesterille, Aho: Kirje tuolle puolen. Rumon Gamba ja Erkki Lasonpalo, joht. Paavali Jumppanen, liidaus ja piano. 18.1. Paviljongissa. Pekka Kuusisto, viulu, Esa Pietilä, saksofoni. OULU SINFONIA 13.1. , 3.2. Esitykset 5. 25.1. Lilli Paasikivi, mezzosopraano. Jyväskylän Oopperakuoro. Somnium Ensemble. Teatteritalossa. John Storgårds. John Storgårds, joht. KYMI SINFONIETTA Kotkan konserttitalossa 10.1. Maria Elisabet ja Pasi Laurén, argentiinalainen tango. Mozart: Huilukvartetto A, Strauss / Hasenöhrl: Till Eulenspiegel einmal anders, Gade: Jousioktetto. Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 129 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehti tilaus 64,50 € Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Ilmoittautuminen kilpailuun 1.-30.4.2024 Helsingin Konservatorion konserttisali Sarjat Alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat #helsinkilied | helsinkilied.fi Kilpailu 25.–27.10.2024. Esitykset 19.1. Jennifer Pike, viulu. A. , 28.1. Toshi Ichiyanagi: Concertino kahdelle lyömäsoittajalle, ”Time Revival”, Akira Miyoshi: Marimbakonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 3. , 20.1. Sandrine Piau, sopraano. Yasuo Shinozaki, joht. , 29.1. W. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 18.1. Oulun kamarikuoro ja Cassiopeia. , 13. Esa Pietilä: Kairos Ludus, kaksoiskonsertto viululle ja tenorisaksofonille (ke.), Nielsen: Viulukonsertto. mm. Schönberg: 3 Stücke op. 24.1. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 18.1. Mozart: Konserttirondo pianolle ja orkesterille D, Pianokonsertto nro 23 A, Serenadi nro 6 D, Pianokonsertto nro 24 c. Laurentius-salissa. Connesson: Flammenschrift, Berlioz: Les nuits d’été, Beethoven: Sinfonia nro 5. kaupunginteatterissa. Bergin, Brahmsin, Mozartin, Straussin, Webernin ja Zemlinskyn lauluja, Brahms: Motetti op. , 11
Ja mikäli taiteen perusopetus rajataan vain lapsille – toisin kuin Rantasalmella – toiminta voi supistua syrjäseudulla niin, että se voi viedä harrastuksen lopulta kaikilta. ”Mikkelin musiikkiopiston oppilaista reilu 10% on aikuisia, osa avoimella osastolla ja osa taiteen perusopetuksessa”, rehtori Marja Ikonen kertoo. Aiemmassa työpaikassani Rantasalmella kutsuimme aikuisia mukaan kansalaisopiston TPO-toimintaan jo 15 vuotta sitten alun perin juuri seudun lapsimäärän vähenemisen seurauksena”, Ikonen kertoo edellisestä työpaikastaan. Iivosen kanssa keskustellessa hahmottuu, että valtion tukemia oppilaspaikkoja tarvittaisiin Espoossa kipeästi lisää. Perheiden yhteinen musiikkiharrastus tuo opiston käytäville hauskaa kilvoitteluakin, kun iskä ja lapset aloittavat yhtä aikaa soittamisen. Työelämässä uupuneille aikuisille musiikki tarjoaa mahdollisuuden itseilmaisuun, tunteiden käsittelyyn ja kuulluksi tulemiseen”, Zapasnik pohtii. Lisäksi harjoitustilojen rajallisuus estää perustamasta nykyistä enempää yhtyeitä. TULEVAISUUDESSA. Niin ilman musiikkiopistopaikkaa jääneet lapset kuin aikuisetkin voivat saada opetusta Espoon työväenopistossa, yksityisissä musiikkikouluissa ja yksityisopettajien johdolla. . Musiikinopetusta järjestävät tahot kannattelevat elävää musiikkia ja yhteisöllisyyttä koko maassa myös tulevaisuudessa. Yksityisissä musiikkikouluissa opetus voi olla tavoitteellista taiteen perusopetuksen laajan opetussuunnitelman mukaisestikin, mutta se on kallista valtion tuen ulkopuolella eikä anna nuorille kelpoisuutta hakea ammattiopintoihin. Tämä onnistuisi nostamalla paikkamäärää valtionosuuksia nauttivissa opistoissa tai lisäämällä opetuksen järjestäjiä valtionosuuksien piiriin. Suomi uhkaa jo hiljetä. Vastaavia esityksiä kun ei siellä kuule juuri koskaan. ”Avonian oppilasvalinnassa priorisoidaan lapsia, jotta mahdollisimman moni pääsisi nuorena TPO-opetuksen piiriin”, Iivonen kertoo. Akateemiset Muusikot välittää musiikin yksityisopetusta useissa kaupungeissa. Kasvukeskuksissa yhä useampi lapsi ja nuori jää vaille harrastusmahdollisuutta, ja syrjäseuduilla vaarassa ovat kaikkien musiikkiharrastukset. ”Aikuisten osallisuudesta opistolla on vaikeaa keksiä haasteita. Artikkelin kirjoitushetkellä opetusja kulttuuriministeriön leikkausehdotus on 22,5 miljoonaa euroa 2023 tasoon nähden (tiedote 28.8.2023). Aikuiset tuovat paljon positiivista vaikkapa yhteissoiton harjoitteluun”, Ikonen kertoo. Mikkelin musiikkiopistossa soittoharrastuksen ympärillä elää vireä sosiaalinen yhteisö, jossa on mukana lasten lisäksi myös vanhempia ja muita aikuisia. ”Musiikista on kuitenkin tutkitusti merkittävää kansanterveydellistä hyötyä. Lasten motoriset herkkyyskaudet ja toisaalta aikuisten jäsentynyt opiskelukyky vievät heitä eteenpäin omia reittejään. Suomi soi siis yhä harvemmille. Muun kulttuurielämän vähentyessä syrjäseuduilla musiikkioppilaitosten merkitys ihmisiä yhteen kokoavina vetovoimatekijöinä korostuu. Työntekijät ovat korkeakoulutettuja muusikoita, joista monet opettavat myös musiikkiopistoissa. Mikkelin musiikkiopistossa toimii kaksi kuoroa ja yhteensä seitsemän jousija puhallinorkesteria. YKSITYISELLÄ PUOLELLA ”Näin ei tule tapahtumaan”, kertoo Akateemiset Muusikot Oy:n Espoossa 2015 perustanut Anna Zapasnik. Tällöin aikuisopiskelijat saattavat olla tärkeä osanen opiston toimintaa. Musiikin merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnille on kuitenkin erityisen tärkeä muistaa vaikeina aikoina. Hänelle todettiin, että tukea ei tulla myöntämään vaikka ehdot täyttyisivät, sillä taiteen perusopetusta tarjoavia paikkoja tullaan tulevaisuudessa pikemminkin karsimaan kuin lisäämään. Zapasnik selvitti aikaisemmin mahdollisuutta hakeutua taiteen perusopetuksen järjestäjäksi. Riittävä opiskelijamäärä turvaa monipuolisen soitinvalikoiman, isojen orkesterien toiminnan ja harrastusmahdollisuuden kaikille. Musiikinopetusta järjestävät tahot kannattelevat elävää musiikkia ja yhteisöllisyyttä koko maassa myös tulevaisuudessa.. ”Aikuisetkin voivat opiskella Avonian avoimella osastolla, joka toimii ilman valtion ja kunnan tukea. Musiikkialan työpaikkojen kadotessa kunnista lähtevät opettajat perheineen, ja samalla menetetään myös heidän ylläpitämänsä konserttielämä. Kuvaavaa on, että tämän artikkelin kirjoittajan oopperamusiikin kiertueella 2023 Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan lukioissa 200 hengen yleisöistä löytyi usein ennen konserttia vain muutama elävää oopperaa kuullut oppilas. Moni harrastushan on nykyään rajattu tietynikäisille, joten on suuri rikkaus yhteiskunnassamme, kun eri-ikäiset pystyvät tekemään asioita yhdessä. Haluammeko kasvattaa lapsista luovia yhteiskunnan jäseniä, joilla on kyky ymmärtää asioita syvällisesti, vai kuljemmeko siitä poispäin?” SAIMAAN RANNALLA Pienillä paikkakunnilla soivaa tulevaisuutta uhkaavat väen vähenemisen ja toiminnan supistumisen tuomat haasteet, joista Harri Kuusisaari kirjoitti pääkirjoituksessa (Rondo 8/2023). Petteri Orpon hallituksen kaavailemat leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen vuodelle 2024 muodostavat suuren uhan erityisesti harvaan asuttujen seutujen musiikkielämälle. 65 R ONDO C LASSIC 1|2024 Laki taiteen perusopetuksesta toteaa, että opetuksen on oltava tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ja ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää. Tämä kaventaisi oppilaitosverkostoa ja hävittäisi syrjäseuduilta suuren osan etenkin aikuisille suunnatuista koulutuspalveluista. ”Halusimme tarjota lapsille harrastusmahdollisuuden omalla paikkakunnalla, minkä takia opettajille oli pystyttävä tarjoamaan riittävästi tunteja.” ”Toiminnan alettua huomasimme, kuinka arvokas kohtaamispaikka musiikista tuli lapsille, aikuisille ja kokonaisille perheille. Mutta heitä on vähän, 1,4% kaikista soiton ja laulun yksilöoppilaista.” Iivosen mukaan aikuisia on vaikea ottaa mukaan kuoroihin tai orkestereihinkaan, sillä niihin olisi jo lapsistakin enemmän tulijoita kuin on paikkoja. Yhteismusiikin ryhmissä on mukana aikuisia. ”Lasten soittoharrastus taas tukee oppimista ja keskittymiskykyä maailmassa, jossa älylaitteet ovat vallanneet koulutkin
Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Nyt määrä on laskenut alle 800 miljoonaan euroon vuodessa.” Keskeinen syy kerrottiin otsikossa: ”Meta ja Google imuroivat median mainoseurot, kahdella amerikkalaisjätillä on yli 60 prosentin markkinaosuus Suomen digimainonnasta.” Kansainvälisen kilpailun tuoma paine kasvaa samalla, kun kotimainen talousleikkuri viuhuu. Hyvää uutta vuotta kaikille! . Pohjoismaiden suurimman musiikkilehden toimittaminen vaatii sekä uskallusta, kokemusta että taitoa. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Myös kulttuurilehtien toimintaedellytykset kapenevat. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondo.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. Medialla on tuoreiden näkökulmien esille nostajana iso vastuu, mutta talouden ongelmat hiertävät ja asettavat rajoja kehittämistyölle. 03 225 1948 Vuonna 2024 Rondolehti ilmestyy 9 kertaa. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 2/2024 ilmestyy 31.1.2024 R ONDO info HELSINGIN SANOMAT KIRJOITTI pääkirjoituksessa 9.10. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. MATTI TUOMISTO musiikkilehdellä tärkeä osa kulttuurin tulevaisuudessa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Rondo haluaa musiikkilehtenä ylläpitää näissäkin olosuhteissa avointa keskustelua, jossa kotimaan ilmiöitä ja tapahtumia suhteutetaan kansainvälisiin trendeihin. median muutoksesta: ”Suomen kaupallisen median murros on ollut 2000-luvulla raju. Ne, jotka muistavat 1990-luvun alun laman vaikutukset Suomen kulttuurielämään, tietävät selkäytimessään, mitä uusi vuosi 2024 voi tuoda tullessaan. 2000-luvun alussa mainoseuroja oli jaossa eri toimijoille runsaat miljardi euroa vuodessa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Tätä kaikkea on rondo 2024 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö 129 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 58 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02 Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Vuonna 2024 lehti ilmestyy 9 kertaa. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Paavo Haavikko kirjoitti 1990-luvun kriisin keskellä: ”Kun rahat loppuvat, ajattelu alkaa.” Ei vaivuta synkkyyteen, sillä elämä jatkuu myös 2024. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 210 € kestotilaus 158 € opiskelija Rondo verkkolehtenä 86,70 € vuosi 43,50 € 6 kuukautta verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim
www.hebo.fi Vanhan musiikin sarja | kevät 2024 su 21.1. Sarjaliput myynnissä 21.1.2024 asti! Yksittäisliput palvelumaksuineen 15–49 € Sarjaliput: koko sarja –30 %. klo 19 | Temppeliaukion kirkko Bach, Händel, Pergolesi Federico Fiorio, kontratenori | Terry Wey, kontratenori Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Dmitry Sinkovsky, viulu to 1.2. Aapo Häkkinen su 7.4. klo 16 | Musiikkitalo, Camerata-sali Piae Cantiones Ulrike Hofbauer, sopraano Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Marianna Henriksson ohjaus Sinna Virtanen | valosuunnittelu Ville Virtanen pukusuunnittelu Kaisamaija Uljas ja Saima Uljas la 23.3. Domen Marin . i . klo 16 | Musiikkitalo, Camerata-sali Bach: Die Kunst der Fuge Aapo Häkkinen, cembalo su 12.5. | la 3.2. klo 18.30 | Kansallisooppera, Alminsali Caccini: Alcinan saari Erica Back, Isabella Shaw, Juho Punkeri, Tuuli Lindeberg Helsingin Barokkiorkesteri | joht. | pe 2.2. klo 16 | Musiikkitalo, Konserttisali Bach, Händel, Rebel Helsingin Barokkiorkesteri | joht