Rondo Classic 01/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KULTTUURIN katse kääntyy säätiöihin SINFONIAORKESTERIT joustavuudella päin leikkauksia Tuuli Lindeberg tuo yhteisöjen arvoa Musica novaan MUSIIKINOPETUSTA yksilön ehdoilla 1 2025 15,00 € CLASSIC Nicholas collon ei halua nuotteja kapellimestarin ja orkesterin väliin rondo.fi cd
Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Seinäjoen välillä on helppo matkustaa, ja nähtävää ja koettavaa riittää lähialueillakin. Ohjelma: vaasabaroque.com | Liput: netticket.fI Tervetuloa Vaasan XXXI Kuorofestivaaleille 22.–24.5.2025! Vaasan kuorofestivaali on vokaalimusiikin juhla – tule mukaan kokemaan kuoroesityksiä ympäri Suomea, ja hemmottele itseäsi vaikkapa Semmareiden juhlavuoden kiertueen konsertilla Ritzissä la 24.5., johon liput ovat jo myynnissä. Tutustu laajaan tarjontaan: bothniaclassic.fi – klassista musiikkia ympäri vuoden Vaasa Baroquen kevätkausi 2025 alkaa Chiara Margarita Cozzolanin Mariavespereillä, italialaista 1600-luvun nunnan säveltämää musiikkia parhaimmillaan! Yhteistyössä Earthly Angels ja Floridante (Viro). festivaalillemme. Tervetuloa tekemään musiikkimatka Pohjanmaan lakeuksilla. VKO:iin (p. 1930) kuuluu 31 muusikkoa. Solistit Kajsa Dahlbäck (mus.johto), Maria Valdmaa, Katariina Heikkilä ja Teppo Lampela. Tutustu pohjalaisten klassisen musiikin verkostoon! Kantaesityksiä, kansainvälisiä vieraita ja kotimaisia tähtiä. Vaasan kirkko la 25.1 ja Kaustisen kirkko su 26.1. teatteridraama “Jääkärin rakkaus”, oopperailta John Adamsista Giuseppe Verdiin, Guardia Nuevan “Bella Italia” -konsertti. 22.–30.7.2025 Ohjelma: korsholmmusicfestival.fi | Liput: netticket.fI. Kulttuurin juhlaa Kokkolassa! Ohjelma: talviharmonikka.com | Liput: lippu.fI Korsholman Musiikkijuhlat ja taiteellinen johtaja Jan-Erik Gustafsson toivottaa teidät tervetulleiksi 43. Pohjanmaalla on tarjolla konsertteja, festivaaleja ja oopperaesityksiä läpi vuoden. Tammikuusta 2025 alkaen orkesterin ylikapellimestarina toimii Anna-Maria Helsing. Teemana 2025 on SILLAT. Tarkempi ohjelma keväällä: vaasachoirfestival.fi | Liput: netticket.fi Tutustu kevään 2025 ohjelmaan: vaasankaupunginorkesteri.fi | Liput: netticket.fi Talviharmonikassa oopperaa, teatteria ja tanssia Kokkolan Talviharmonikassa tänä vuonna mm. Mielenkiintoisten sinfoniakonserttien lisäksi orkesteri tarjoaa myös viihde-, koululaissekä eri musiikkityylejä yhdistäviä konsertteja. Kesällä esiintyy upea joukko taiteilijoita, kuten: Aurora Marthens, Elina Vähälä, Aleksei Kiseliov, Mari Palo, Markku Luolajan-Mikkola, Ismo Eskelinen, Opus 13, FRIGG, Mackenzie Melemed ja monia muita
Turun konserttitalo Christian Kluxen, kapellimestari Nicolas Altstaedt, sello Mazzoli – Bacewicz – Šostakovitš Urut ja kellot 28.2. Helsingin musiikkitalo John Storgårds, kapellimestari Bálint Karosi, urut Varèse – Karosi (kantaesitys) – Dvo ?ák Katso koko ohjelmisto:. Turun konserttitalo John Storgårds, kapellimestari Christian Tetzlaff, viulu Savikangas (Suomen ensiesitys, tilausteos) – Dvo ?ák – Silvestrov Sellosävyjä 23.1. tfo.fi Suuria musiikkielämyksiä joka viikko Jontte & Tetzlaff 16.–17.1. Turun tuomiokirkko 1.3
Berliinin DSO-orkesteri haluaa uudista imagoaan. Selvitäkseen ne tarvitsevat lisää joustavuutta, omaa varainhankintaa ja kommunikaatiota yleisön kanssa – taiteenteon paloa unohtamatta. säätiöt sävelten ohjaajina joustavuutta orkestereihin Säätiöiden rooli kulttuurin tukemisessa kasvaa. Nicholas Collon haluaa irti nuoteista. Kuvassa Noomi ja Tanja Nisonen. 4 R ONDO C LASSIC 1|2025 CLASSIC 1 / 2025 © SH U TT ER ST O C K • RSO:n ylikapellimestari Nicholas Collon uskoo, että sinfoniaorkesterin ydin säilyy jatkossakin, vaikka mukaan tulisikin tekoälyä ja laajennettua ääntä. perintöä välittämässä • Sinfoniaorkesterit ovat haavoittuvaisia kulttuurileikkausten edessä. Sen kausiesitteessä muusikot ovat viimeisellä ehtoollisella naispuolisen Kristuksen kanssa. © HYESOO CHUNG © R IK U IS O H EL LA RONDO.FI 38–42 Vaskiakatemia on yksi säätiöiden tukemia koulutushankkeita. Näin arvioivat asiantuntijat Rondon artikkelissa. Miten ne musiikkia Suomessa tukevat. 8–12 14–23 © TU O M AS TE N K AN EN
7 Pääkirjoitus: Säätiöt pelastajina 8–12 Nicholas Collonin henkilökuva 14–19 Säätiöt tukevat musiikkia 20–23 Koulutusta säätiörahalla 24–27 Tuuli Lindeberg tuo yhteisöjen ääniä Musica novaan 29 Rondo CD: P. OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Hintaan sisältyy • suorat lennot Finnairilla Helsinki Nizza Helsinki • majoitus Univers-hotellissa • aamiainen päivittäin, 3 lounasta, 1 illallinen • matkaohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsyt • suomenkielisen oppaan palvelut matkaohjelman mukaisesti RANSKAN RIVIERA. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 40 vuotta hänen kuolemastaan ja tällä matkalla seuraammekin rakastetun taiteilijan jalanjälkiä Ranskan Rivieralla, jossa hän vietti elämänsä viimeiset vuodet 1950–1985. Alue lumosi hänet, kuin niin monet muutkin suuret taiteilijat, erityisen valonsa, ainutlaatuisen väripalettinsa ja hersyvän elämänilon – joie de vivren – ansiosta. Nordgrenin musiikkia 30–31 Seppo Murto haluaa tukea kuoroille 32–33 Kantaesitys: Olli Koskelinin sinfonia 35 Minna Leinosen kolumni 36–37 Ajattomia säveliä – saksofonisti Heli Hartikainen 38–42 Orkesterien selviämisvisiot 44–47 Vapaaliitoa koodatussa kaaoksessa 49 Lauri Toivion sarjakuva 50–51 Musiikista sivusilmin: Saara Henrikssonin Moby Doll 52–56 Kuukauden klassikko: Ukrainan musiikin kultainen kolmikko Rondo arvioi 57 – 64 • Pohjalaisia Kansallisoopperassa • Kuolema Venetsiassa Kansallisbaletissa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 66 – 68 • Heini Kärkkäinen ja Tampere Chamber music • Tammikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 70 – 73 • Musiikinopetusta yksilön ehdoilla • Oppilas kukoistamaan 74 Rondo palvelee 75 Kimmo Hakolan kolumni © SH U TT ER ST O C K sisältö Hinta 1929 € /hlö/2 h huoneessa VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: Ranskan Riviera Chagallin jalanjäljissä 19.-23.4.2025 Marc Chagall on yksi 1900-luvun tunnetuimmista ja persoonallisimmista taiteilijoista. Chagallin lisäksi matkan aikana tutuiksi tulevatkin myös muut Rivieralla vaikuttaneet taiteilijat kuten Henri Matisse ja Pablo Picasso. Sinisenä loistava Välimeri, aurinko, kevään kukkaloisto ja pääsiäinen ilon juhlana yhdistyvät kauniisti Chagallin käsitykseen siitä, miten meidän tulisi värittää elämämme toivon ja rakkauden värein. H
Pe 9.5. klo 15 Maria Itkonen, kapellimestari Waltteri Torikka, baritoni Unelmien vappukonsertissa soivat yleisön valitsemat suosikkisävelet. ja 18.5. Tule herkuttelemaan kamarimusiikilla! La 29.3. ja to 15.5. klo 15 Tamperetalon Pienessä salissa. klo 19 Jukka Iisakkila, kapellimestari Marzi Nyman, kitara ja laulu Arttu Takalo, lyömäsoittimiet Musiikkia legendaarisen Frank Zappan monipuolisesta tuotannosta. klo 19, K John Storgårds, kapellimestari Elina Vähälä, viulu Poleva: Sinfonia nro 3, ”White interment” Sallinen: Viulukonsertto Tšaikovski: Sinfonia nro 6, ”Pateettinen” Pärt: Swansong To 1.5. klo 19, K Matthew Halls, kapellimestari Samantha Clarke, sopraano Ian Bostridge, tenori Andrew Foster-Williams, baritoni Tampereen Filharmoninen Kuoro Poikakuoro Pirkanpojat Britten: War Requiem Pe 11.4. klo 14, G Livelab Tampere Tampere Filharmonia esittää: Suomalaisia tangoklas sikoita ja Astor Piazzollan tangoja. Ajantasaiset konserttija lipputiedot: tamperefilharmonia.fi Emmi Kallio © Tampere Filharmonia. klo 19, K Matthew Halls, kapellimestari Rameau: Ouverture, Air gracieux et gai ja Contredanse oopperabaletista Pygmalion Ravel: Daphnis et Chloé, sarja nro 2 Debussy: Pelléas et Melisande -sarja, op. To 17.4. To 22.5. klo 19, K Matthew Halls, kapellimestari Adam Walker, huilu Ravel: La Valse Saariaho: Aile de songe (Unelmien siipi), huilukonsertto Sibelius: Sinfonia nro 2 su 16.2., 16.3., 27.4. Alan Wake, Final Fantasy, Halo, The Last of Us ja The Legend of Zelda -peleistä. klo 19, K Ryan Wigglesworth, kapellimestari Steven Osborne, piano Wigglesworth: Pianokonsertto Berlioz: Fantastinen sinfonia Ke 14. Pe 4.4. klo 19, K Tampere Filharmonia 95 -juhlavuosi alkaa! Matthew Halls, kapellimestari Paul Lewis, piano Beethoven: Pianokonsertto nro 5, ”Keisari” Sibelius: Lemminkäinen Pe 24.1. klo 19 Finaalit I ja II Jan Söderblom, kapellimestari Tuotanto: Tampere Filharmonia ja Tampereen Pianoseura ry. K = Kausikorttisarjan konsertti Tampere Filharmonian konsertit Tamperetalon Isossa salissa, ellei toisin mainita. klo 16 ja 18, Pieni sali Muumi 80 -juhlavuosi Kimmo Tullila, kapellimestari Ella Mettänen, kertoja Meri-Maija Näykki, dramaturgi Leinonen: Kuinkas sitten kävikään?, maailman ensiesitys Konsertit ovat osa Muumi 80 -juhla vuoden ohjelmaa. klo 19, K Matthew Halls, kapellimestari Vadim Gluzman, viulu Lydia Teuscher, sopraano Sibelius: Bardi, op. klo 19, K Pekka Kuusisto, kapellimestari Nicholas Daniel, englannintorvi Bach/ Reger: O mensch, bewein dein Sünde groß Tarkiainen: Milky Ways, konsertto englannintorvelle ja orkesterille Moberg: Sunrise-orkesterisarja Bjarnason: Emergence Pe 25.4. Muutokset mahdollisia. 80 Stravinsky: Tulilintu-sarja Pe 31.1. Pe 17.1. 64 Tüür: Viulukonsertto nro 3, ”Kõnelused Tundmatuga” (Keskusteluja tuntemattoman kanssa), Suomen ensiesitys Mahler: Sinfonia nro 4 Pe 14.2. klo 19, K Thomas Dausgaard, kapellimestari Andreas Brantelid, sello Svendsen: Sinfonia nro 2 B-duuri Tšaikovski: Rokokoo-muunnelmat Nielsen: Sinfonia nro 4, ”Sammumaton” Pe 7.2. Pe 28.3. klo 19, K Anna-Maria Helsing, kapellimestari Lise de la Salle, piano Mazzoli: Sinfonia (for Orbiting Spheres) Liszt: Pianokonsertto nro 1 López Bellido: Sinfonia nro 3, ”Altered Landscape”, Suomen ensiesitys To 6.3. klo 19 Pelimusiikkia Elisar Riddelin, kapellimestari Pelimusiikin kultaisia klassikoita ja uusia tuttavuuksia mm
Se mahdollistaa uuden Music Business -maisteriohjelman Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan yhteistyössä Music Finlandin ja ulkomaisten tahojen kanssa. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Onneksi ainakin joku säätiö muistaa korostaa kriteereissään myös kansainvälisyyttä ja korkeaa laatua. säätiöt taidetta pelastamassa TAMMIKUU K U VA © H ER A C H O I R ONDO C LASSIC 1|2025 TOIMITUS . LEIKKAUSTEN KURITTAMALLE vapaalle kentälle säätiöiden tuki on pelastusrengas, ja syksyn hauissa on ollut nähtävissä jopa hätähuudon sävyä. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 / 2025 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Ei ole sattumaa, että musiikkiluokilla oppilaat menestyvät myös muissa aineissa, ja yhteisöllisyys toimii normaalia paremmin. (03) 225 1948 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Opastinsilta 6 A, 409-410, 00520 Helsinki toimitus@rondolehti.fi . Perinteisesti säätiöt tukevat apurahatyöskentelyn lisäksi projektiluontoisia taidehankkeita. Kärsiikö laatu tasapäisyyden paineissa. Säätiöiden perustajilla ja lahjoittajilla on tietenkin sananvalta avustuskohteissa, mutta toivottavasti kiristyneessä tilanteessa jaksetaan kiinnittää huomiota kulttuurikentän kokonaisuuteen, diversiteetin säilymiseen ja pitkäjänteisen taiteellisen työskentelyn mahdollistamiseen. Se kutistaa kulttuurista ilmapiiriä entisestään. Kansainvälinen vierailutoiminta lienee putoajien kärjessä, kun avustuksia leikataan. Se osaltaan paikkaa koulujen näivettyvän musiikinopetuksen ja taidekasvatuksen jättämää aukkoa. Ovatko opetusviranomaiset tietoisia siitä, miten musiikki ja taide voisivat auttaa lisääntyneiden häiriöiden kitkemisessä. Joskus tulee se vaikutelma, että projekti-ideoiden trendikkyyttä korostetaan liikaakin, kun perustyönkin pohja alkaa murtua. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. 7 ÄÄTIÖIDEN ROOLI KASVOI kulttuurin tukemisessa jo ennen hallituksen tuoreita leikkauksia, ja nyt odotukset niitä kohtaan ovat paisuneet entisestään. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : Tu om as Te nk an en R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi s Vienti lähtee aina ja vain substanssista.. Soitinakatemioiden päätyminen yksityisen rahan varaan panee kysymään, onko taiteen perusopetusjärjestelmässä jotain pielessä, jos huippulahjakkuuksista huolehtiminen ei näytä kuuluvan sen ydintehtäviin. UUSI TEOSTON KULTTUURISÄÄTIÖ teki ensimmäisessä myönnössään ison satsauksen – voilà! – koulutukseen. Kapellimestari Sakari Oramon johdolla ihmeteltiin, miksei Sibelius-Akatemia satsaa kaupallistamisen, viennin ja markkinoinnin sijaan itse musiikinteon sisältöön ja laatuun. Musiikkiopistot ovat panostaneet yksilölähtöisyyteen ja harrastamiseen, mikä sinänsä on hyvä, mutta onko resursseja tarpeeksi niille, joilla on kykyjä tähdätä korkeammalle. Meillä tarvitaan yhtä paljon musiikin tuontia kuin vientiä. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. . Mutta mitä tekevät päättäjät – lopettavat näitä erityisluokkia, vaikka niitä pitäisi päinvastoin lisätä. Ymmärrän taidemusiikkiväen epäluulot ”kaupallistamista” kohtaan, sillä vienti lähtee aina ja vain substanssista. Hanke lanseerattiin itsekehun ja jargonin kera ja sai odotetun vastareaktion. Laitoksen johto puolusteli hanketta sen erityisrahoituksella. Kansainvälistä manageriosaamista eri aloille silti tarvitaan. Käsittämätöntä! Säätiöt taas apuun. Viime aikoina ne ovat tulleet myös koulutuksen puolelle, jonka rahoitusta on yleensä pidetty julkisen puolen tehtävänä. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Korhonen, Kimmo Hakola, Johanna Hasu, Antti Häyrynen, Anu Jaantila, Santeri Kaipiainen, Minna Leinonen, Riitta Pietilä, Elina Salin, Auli Särkiö-Pitkänen, Tuomas Tenkanen, Lauri Toivio O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Nähtäväksi jää, tuoko uusi ohjelma sellaista, vai jääkö anti taas vain populaarimusiikin tuotteistamiseen. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Taidetestaajat on toinen säätiöiden mahdollistama, huipputärkeä hanke
8 R ONDO C LASSIC 1|2025 ”Joskus tunnen, etten halua nuottia itseni ja orkesterin väliin, en tarvitse sitä ja pystyn paremmin kommunikoimaan ilman.”
Hän kertoi Rondolle taipaleestaan, ratkaisevista kokemuksistaan sekä suhteestaan uuteen musiikkiin. Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN | ” Sinfoniaorkesteri on ihmeellinen otus ”. Millainen muusikko Collon on. 9 R ONDO C LASSIC 1|2025 NICHOLAS COLLON on luotsannut Radion sinfoniaorkesteria nyt kolme vuotta, ja sopimusta on jatkettu vuoteen 2028. Hän on kerännyt vuolaita kehuja niin orkesterin soittajilta, vierailevilta muusikoilta kuin kuulijoiltakin
10 R ONDO C LASSIC 1|2025 SUOMESSA ON SELVÄ kapellimestaripolku kapuluokkineen ja kursseineen, mutta Britanniassa kapellimestariksi tullaan kukin omalla tavallaan yrityksen ja erehdyksen kautta”, sanoo Nicholas Collon ja naurahtaa. ”Yliopistoissa on useita collegeja, ja jokaisella on oma kappeli ja kuoro, joka laulaa palveluksissa monta kertaa viikossa”, Collon kertoo. Käytännön muusikkoutta yliopistokuorossa Vastaavanlainen on monien muidenkin brittikapellimestarien tausta. Aloitin 13-vuotiaana koulun hienossa kuorossa ja laulaessani kuulin, miten 50 metrin päässä jotkut nuoret soittivat aivan upeaa, virtuoottista musiikkia uruilla. Ne ovat kuin orkesteri”, Collon muistelee. Hänen instrumentteinaan olivat alttoviulu, piano ja urut. Jos Suomessa keskeistä on musiikkioppilaitosjärjestelmä, Iso-Britanniassa musiikkikentän perustana ovat kuorot, nimenomaan lasten ja nuorten muodostamat kirkkokuorot. Collon halusi valita jälkimmäisen. ”Kävin lapsena Etonia, jonka katedraalissa on mielettömät urut. Hän kertoo, että kolme vuotta Cambridgessa opetti hänelle muusikontyöstä niin paljon, että se tuntui 20 vuodelta. ”Yliopistoissa on valtavasti todella taitavia muusikoita, jotka opiskelevat vaikkapa ranskaa tai kirjallisuutta, mutta tekevät myös erittäin kunnianhimoisia musiikkiprojekteja, ja nuoret kapellimestarit pystyttävät kaikenlaisia hulluja hankkeita.” Cambridgessa Collon halusi olla osa legendaarista kuorosysteemiä. ”Kuoro esiintyi neljä kertaa viikossa ammattimaisesti. Nunc Dimittiksen (Simeonin kiitosvirsi) ja Magnificatin (Marian kiitosvirsi). Obsessoiduin uruista täysin. Collon selittää, että se liittyy koulujärjestelmään sekä anglikaaniseen liturgiaan. RSO:n nykyisen ylikapellimestarin taival on näin ollen ollut varsin toisenlainen kuin tyypillinen suomalainen käsitys kapellimestariurasta. Cambridgessa hän kuului Clare Collegeen. ”Se on rituaali, jota ei tehdä yleisön takia – kuoro esiintyy huipputasolla, vaikka kirkossa olisi vain kourallinen ihmisiä.” Collon opiskeli Cambridgen yliopistossa, joka on tunnettu merkittävien kapellimestareiden hauduttajana. Yliopistollinen musiikkikoulutus tähtää akateemiseen oppiarvoon ja sisältää historiaja teoriaopintoja, mutta käytännön musiikintekemisellä on myös valtava rooli yliopistoissa. Tyypillistä musisoinnille on sen omaehtoisuus. Jumalanpalveluksissa on aina kuoro, joka laulaa urkujen säestyksellä tietyt osat, mm. Laulamisesta ja kirkkomusiikista lähti Colloninkin ura. Siellä opin, mitä ovat korkeat musiikintekemisen standardit.” ” Nicholas Collon vertaa orkesterimusiikin yhteisöllistä voimaa myös jalkapalloon, jonka suuri ystävä hän on. ”Tiesin jo varhain, että haluan kapellimestariksi, en instrumenttiuralle”, sanoo Collon. Hänestä on upeaa huomata, miten musiikki antaa ihmisille voimaa elämään ja voi jopa muuttaa sen suuntaa.. Hän lauloi Clare Collegen kuorossa ja soitti urkuja. Brittiläinen musiikkikoulutus jakautuu karkeasti kahteen vaihtoehtoon, solistiuraan tähtäävään korkeakouluopetukseen sekä teoreettisempaan yliopistokoulutukseen
Collonin ja Auroran tarkoituksena ei silti ole korvata perinteistä nuoteista soittoa ulkoasoittamisella. Aurora-orkesteria kuultiin Musiikkitalossa vuoden 2023 Helsingin juhlaviikoilla, jolloin se esitti Stravinskyn Kevätuhrin ilman nuotteja, näyttämöllisesti rikastettuna. ”Ulkoa soittaminen on yksi muoto tekemisessämme, ja se mahdollistaa monia asioita: muusikot voivat seistä, liikkua lavalla ja mennä syvemmälle musiikkiin”, Collon selittää. Aluksi soittajia oli vajaa 20 ja ohjelmistossa kamariorkesteriteoksia. Normaalissa sinfoniaorkesterin viikkorytmissä ja muusikoiden työajan puitteissa se ei olisi mitenkään mahdollista, eikä Collonin mukaan tarkoituksenmukaistakaan. ”Muusikot olivat upeita, ja kaikki oli tosi jännittävää. Collon toimii edelleen taiteellisena johtajana orkesterissa, joka viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Auroran identiteetti alkoi kirkastua, ja 2014 se esiintyi ensimmäistä kertaa ilman nuotteja. Silloin aloimme tehdä poikkitaiteellisia juttuja.” Seikkailuhenkiset muusikot yhdistivät konsertteihinsa erilaisia musiikkityylejä, valaistusta, kirjallisuutta ja nukketeatteriakin. Näin teki myös Collon, joka heti Cambridgesta lähdettyään, 21-vuotiaana, perusti toisen nuoren kapellimestarin kanssa Aurora-orkesterin. Kun soittajalla ei ole nuottitelinettä eikä kapellimestarilla partituuria, kehollinen viestintä nousee uudelle tasolle. Aurora on tullut tunnetuksi ulkoa soittamisesta, mutta se esiintyy myös perinteisin konsertein. Collon kertoo, että Aurora sai alkunsa orkesterihankkeissa tutustuneiden muusikkonuorten kaveriporukkana, joka halusi soittaa yhdessä. Itse johdan sekä nuotin kanssa että ilman, se vaihtelee teoksittain.” On teoksia, jotka Collon ehdottomasti haluaa johtaa partituurista, sitten on tilanteita, jolloin hän kokee, että vasta opettelemalla teoksen ulkoa hän ymmärtää sen rakenteen kunnolla. Hän pitää ulkoasoittamista hienona mahdollisuutena tehdä musiikkia toisella tavoin. ”Joskus tunnen, etten halua nuottia itseni ja orkesterin väliin, en tarvitse sitä ja pystyn paremmin kommunikoimaan ilman.” | ”Luotan, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka siirtävät eteenpäin näitä soittamisen ja kuuntelemisen taitoja.”. ”Mutta en ole mitenkään saarnaamassa ulkoasoittamista orkestereille. ”Huomaan aina suuren eron, kun johdan muusikoita, jotka soittavat ulkoa”, Collon kertoo. Kun sitä oli jatkunut viitisen vuotta, aloimme ajatella syvemmin sitä, miksi teemme tätä. 11 R ONDO C LASSIC 1|2025 Irti nuoteista Koska virallista orkesterinjohdon koulutusta ei Iso-Britanniassa ole, kapellimestariksi tullaan usein perustamalla itse itselleen instrumentti
Niitä täytyy vaalia, ettei niitä aleta pitää museaalisina. Ensin se tuntui vaikealta, ja sitten aloin rakastaa uudempaa ohjelmistoa”, Collon kertoo. Ja Adès on yksi suosikkejani, koska hänellä on niin hieno yhteys rakenteen, rytminkäsittelyn ja harmonian välillä. ”Tällaiset tilaukset pitävät orkesterin kansainvälisessä etulinjassa uuden musiikin suhteen”, Collon sanoo. ” Collon kuvailee, että orkesterin kanssa työskentelevän on jatkuvasti nähtävä sekä orkesterimusiikin pitkä traditio että pystyttävä kuvittelemaan sen tulevat mahdollisuudet. Auroran näyttämöllisissä esityksissä tämä toteutuu konkreettisesti, kun musiikin lomassa on eräänlaista dramatisoitua teosesittelyä. Hänen mukaansa suomalaisorkestereiden valmius ja motivaatio ottaa uutta musiikkia haltuun on korkeampi kuin missään muualla. ”Olen hyvin tietoinen siitä, mistä itse tykkään, mutta myös siitä, että vaikka en itse pitäisi jostakin, sille on oma paikkansa ja sitä on tärkeää esittää.” Hän kuvailee, että nykysäveltäjät suhtautuvat orkesterikokoonpanoon hyvin eri tavoin, ja lähestymistapoja on suorastaan rajattomasti. Hän ei ollut niitä muusikkoteinejä, jotka ”alkavat ahmia Birtwistleä ja Saariahoa”, vaan hän paneutui esimerkiksi Bachiin ja Brahmsiin. Collon on tuonut RSO:n ohjelmistoon sekä uutta että vanhaa Suomessa aiemmin tuntematonta brittiläistä musiikkia, kuten Elgarin suurteoksen Gerontiuksen uni ja George Benjaminin oopperoita. Mutta saman voi tehdä perinteisessäkin konsertissa musiikin itsensä kautta. Esimerkiksi Ylen Adèsilta tilaama Märchentänze-teos kantaesitettiin 2021. Collonin mielestä on uskomatonta, että ylipäätään on olemassa musiikki-instituutio, joka on säilynyt oleellisilta osin muuttumattomana näin kauan. ”Orkesterin profiilille on tärkeää saada Suomeen kansainvälisiä huippusäveltäjiä, ja että säveltäjät tulevat tänne ja näkevät, miten halukas ja taitava tämä orkesteri on soittamaan nykymusiikkia!” Collon toteaa, että Suomessa unohdetaan helposti, miten erityinen maamme musiikkielämä on uuden musiikin suhteen. 12 R ONDO C LASSIC 1|2025 Kansainvälisiä tilausteoksia Tällä hetkellä Collon on tunnettu modernin ja uusimman musiikin tulkki, mutta näin ei suinkaan ollut aina. Olen itsekin saanut kokea sitä, joskin onneksi tilanne on muuttunut jo parempaan päin.” Orkesteriperintöä välittämässä Nicholas Collon kertoo olevansa melko nirso uuden musiikin suhteen. 1971) musiikkiin Collonilla on erityisen läheinen suhde, ja sitä hän on tuonut myös RSO:n ohjelmistoon – itse asiassa Collonin ensimmäisen RSO-syksyn päätapahtumana vuonna 2021 oli Thomas Adèsille omistettu festivaali. Me klassiset muusikot olemme syntyneet tästä musiikkiperinnöstä, ja sen vaaliminen on upea haaste. Oleellisinta on, että nykymusiikkia ylipäätään esitetään. ”Ja Sibeliuksella on ollut valtava merkitys monille brittisäveltäjille, etenkin Adèsille!” hän nostaa esiin. ”Henkilökohtaisesti pidän musiikista, jossa on vahva harmoninen konsepti, mitä harmonia sitten säveltäjälle tarkoittaakin. Suomessa unohdetaan helposti, miten erityinen maamme uuden musiikin kenttä on kansainvälisesti vertailtuna, muistuttaa Nicholas Collon. Ja uskon, että ihmiset tarvitsevat asioita, joita tehdään ikivanhoilla ja perustavilla tavoilla, kuten laulamalla ja koskettamalla soitinta.” . Tuon ytimen välittäminen ja avaaminen kuulijoille on Collonille elintärkeää: auttaa yleisöä kokemaan vahvoja asioita ja kuulemaan tarinoita. ”Yhtäkkiä johdin paljon Thomas Adèsia, John Adamsia ja Ligetiä. Kapellimestarin on siksi tärkeää esittää monipuolisesti eri tyylistä nykyorkesterimusiikkia. ”Luotan, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka siirtävät eteenpäin näitä taitoja, soittamista ja kuuntelemista. ”RSO:n avaintehtävä on joka tapauksessa uuden suomalaisen musiikin esittäminen.” Tämän rinnalle Collon on tuonut myös kansainvälisiä sävellystilauksia. Tilanne muuttui Aurora-orkesterissa, joka alkuaikojen kamariorkesterikokonsa vuoksi päätyi väistämättä soittamaan paljon 1900-luvun orkesteriteoksia. Hänen mukaansa suomalaisorkestereiden valmius ja motivaatio ottaa uutta musiikkia haltuun on korkeampi kuin missään muualla.. ”Orkesteri on ihmeellinen eikä ollenkaan itsestään selvä otus!” Collon huudahtaa. ”On uskomatonta, että eri puolilla maailmaa soitetaan täsmälleen samalla kokoonpanolla tätä tiettyä repertuaaria, jota rakastamme. ”Jos esittämämme musiikki loppuisi vuoteen 1945, mikä on tulevaisuus?” Tulevaisuuden ja menneisyyden suhde on sinfoniaorkesterin kohdalla erityisen näkyvä. Adèsia RSO on myös levyttänyt Collonin johdolla. Tämänkin vuoksi suomalaisen ja brittiläisen musiikkikentän välillä havaittava läheinen yhteys on hyvin mielekäs. Toki säveltäjät kautta aikojen, Beethovenista alkaen, ovat kehittäneet ja laajentaneet orkesteria, mutta perusta, soittimien määrät ja roolit, ovat säilyneet samoina. ”Monet säveltäjät kokevat orkestereissa, etenkin Euroopan tietyissä osissa, suurta vastustusta ja epäluottamusta. ”Totta kai teemme enemmän suomalaista, enkä mitenkään halua tyrkyttää brittiläistä musiikkia, mutta on paljon hienoja teoksia, jotka tunnen ja joita haluan tuoda esiin täällä”, hän sanoo. Brittisäveltäjä Thomas Adèsin (s. Joka soinnulla on merkitys.” Tällainen säveltäjä oli Collonin mukaan myös Sibelius. Hän uskoo, että sinfoniaorkesterin ydin säilyy jatkossakin, vaikka mukaan tulisikin tekoälyä ja laajennettua ääntä
Bach: Johannes-passio Liput 36 / 30 / 15 € + tilausmaksut To 24.4. klo 19: MUSICA NOVA Jutta Seppinen, kapellimestari Key Ensemble, kuoro Uutta ja ennenkuulumatonta nykymusiikkia To 27.2. klo 17: AFTER WORK 2 Mateusz Gwizdalla, kapellimestari Purcell Górecki Nyman To 20.3. saakka. klo 19: SHAKER LOOPS Erle Kont, kapellimestari Cage Byrd Adams Pärt To 27.3. klo 17: AFTER WORK 1 Malin Broman, viulisti-johtaja Irina Zahharenkova, piano Clyne Shaw Beethoven To 13.2. TAPIOLA SINFONIETTAN KEVÄT 2025 Liput kausikonsertteihin 32 / 26 / 10 € ja After Work -konsertteihin 20 / 17 / 8 €. klo 18: NEVERMIND ENSEMBLE Anna Besson, traverso Louis Creac’h, viulu Robin Pharo, viola da gamba Jean Rondeau, cembalo ja urut J.S. klo 19: CITY LIFE Aku Sorensen, kapellimestari Raschèr Saxophone Quartet Reich Glass Riley To 13.3. Platina 216 € Kulta 128 € Hopea 102 €. klo 19: STRONG ON OAKS Mateusz Gwizdalla, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Purcell Górecki Nyman Andriessen Pe 14.3. klo 19: RONDEAU Jean Rondeau, cembalisti-johtaja Dutilleux Rebel Rameau Royer Gilles Delplace Gervaise Poulenc Alain Françaix Pe 28.2. Hintoihin lisätään tilausmaksut. 0600 900 900 (2 €. klo 19: BANCROFT & VALVE Ryan Bancroft, kapellimestari Timo-Veikko Valve, sello Clyne J. Kuusisto Schumann To 30.1. Bach: Goldberg-muunnelmat BWV 988 Pe 11.4. klo 19: BROMAN & ZAHHARENKOVA Malin Broman, viulisti-johtaja Irina Zahharenkova, piano Clyne Shaw Beethoven Pe 31.1. klo 18: VAPPUKONSERTTI: SINFONINEN CLUB FOR FIVE Nick Davies, kapellimestari Club For Five Liput 35 / 30 / 12 € + tilausmaksut To 15.5. klo 19: BANCROFT & DAIN Ryan Bancroft, kapellimestari Katharine Dain, sopraano Schumann Saariaho Kausisarjat keväälle myynnissä 10.1. klo 19: PÄÄSIÄISKONSERTTI Topi Lehtipuu, kapellimestari, evankelista Somnium Ensemble, kuoro J.S. min + mpm/pvm) To 16.1. klo 19: LINTU & YANG Hannu Lintu, kapellimestari Inmo Yang, viulu Beethoven Hartmann Hindemith Mendelssohn To 6.3. klo 17: AFTER WORK 3 Ryan Bancroft, kapellimestari Schumann To 17.4. klo 19: IRINA & BEETHOVEN Janne Nisonen, viulisti-johtaja Irina Zahharenkova, piano Beethoven pianokonsertot 3 & 4 To 10.4. Lipunmyynti: lippu.fi, puh. alk. klo 18: TAPIOLA SINFONIETTA & APRIL JAZZ Ricky-Tick Big Band: Helsinki Noir Suite Liput 40 / 35 € + tilausmaksut: lipunmyynti apriljazz.fi Ke 30.4
Taike leikkasi jo vuonna 2024 apurahoista noin miljoonan euron verran. Se myönsi vuonna 2024 säveltaiteille yli 4,5 miljoonaa euroa, eli lähes puolitoistakertaisesti listakakkosen eli Svenska Kulturfondenin vuoden 2024 musiikin tukeen (3,2 M€) verrattuna. Kiristyneessä julkisrahoituksen tilanteessa seisovat yksityiset säätiöt omavaraisina taiteen puolustajina. Lisäksi taideja kulttuurialan järjestöiltä sekä kulttuuritiloilta leikataan 3,8 miljoonaa ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahoista 1,3 miljoonaa. Marraskuussa OKM päätti turvata Museoviraston rahoituksen leikkaamalla kulttuurista vielä miljoonan lisää. Lahjoittajien tahdon rajoissa Suomen Kulttuurirahasto (SKR) on ylivoimaisesti suurin yksityinen musiikkialan rahoittaja. säätiöt sävelten ohjaajina Teksti: SANTERI KAIPIAINEN s. Niiden varallisuus on autonomista ja on vuosikymmenten varrella kasvanut pitkäjänteisen sijoittamisen tuloksena. ”Taidealan ahdinko näkyi myös lokakuun haussa. Kuinka paljon – ja millaista – tukea säätiöt antavat kotimaiselle musiikille. Eri organisaatiot ovat hakeneet hätähuudonomaisesti meiltä tukea selviytyäkseen taloudellisesti. 14 R ONDO C LASSIC 1|2025 UOMEN KULTTUURIKENTÄN syksy synkkeni, kun opetusja kulttuuriministeriö ilmoitti syyskuussa leikkaavansa vuonna 2025 lähes 7,9 miljoonaa euroa esittävien taiteiden valtionosuuksista. Kolmannella sijalla oli Musiikin edistämissäätiö (3,0 Kun leikkaukset iskevät kipeästi kulttuurin julkiseen tukeen, korostuu yksityisten säätiöiden osuus alan rahoittajina entisestään. Lassila kertoo taiteen hakemusten määrän kasvaneen viimeisimmässä haussa noin viisi prosenttia, mutta samaan aikaan hakemuskäytäntöjä muutettiin niin, että sama henkilö voi hakea enää vain yhteen projektiin apurahaa, joten ilman tätä muutosta kasvu olisi saattanut olla vieläkin suurempaa. Jotkut ovat harkinneet fuusioitumista toiseen yhdistykseen säilyäkseen hengissä”, kertoo Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja Juhana Lassila. Kilpailu säätiöiden apurahoista on jo alkanut kiristyä, minkä lisäksi myös koronapandemian jälkimainingit tuntuvat vielä hakemusten kasvussa
Noudatamme niiden suhteen eräänlaista liittovaltiomallia. ”Keskusrahasto kompensoi niitä aloja, joita nimikkorahastot eivät tue. Soitinhankintoihin myönnettiin vuonna 2024 enemmän rahaa kuin näyttämömusiikkiin tai jazziin. Etenkin kaksi piirrettä erottaa Kulttuurirahaston muista säätiöistä: merkittävä osa sen antamasta tuesta on hajautettu maakuntarahastoille, ja sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston sisällä on erityisiä nimikkorahastoja, joihin lahjoitetut tai testamentatut varat on usein osoitettu juuri tietylle alalle tai tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tampere Raw osallistui säätiöiden mahdollistamaan Taidetestaajat-hankkeeseen Tampereen Tavara-asemalla. ”Maakuntarahastojen rooli on tavattoman tärkeä. 15 R ONDO C LASSIC 1|2025 M€, 2023), jota sitäkin uhkaa yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen. ”Tämä liittyy vahvasti nimikkorahastoihin. Tähän vaikuttaa hakupaine, eli tietyn alan suhteellinen osuus hakemuksista, ja nimikkorahastojen näille aloille jo varaamat rahat. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Savossa lähes kaikki musiikin apurahansaajat olivat yhteisöjä tai työryhmiä, kun taas Varsinais-Suomessa huomionarvoista oli klassisen musiikin opiskelijoiden saamien apurahojen suuri lukumäärä. Joissain niistä on hyvin tärkeää tukea nimenomaan klassista musiikkia tai vaikkapa erityisesti jousisoitinopintoja ja -hankintoja.” SKR:n sisällä nimikkorahastoja on yli 900, ja niiden pääomista 70 prosenttia on sidottu juuri tiettyyn käyttötarkoitukseen. © SH U TT ER ST O C K säätiöt sävelten ohjaajina © ID A K AL LIO SA AR I | ”Lahjoittajat käyttävät paljon valtaa, ja myönnöissä näkyy heidän kädenjälkensä.”. Tämä selittää tiettyjen alojen suurta osuutta apurahoissa: klassisen laulun hakemuksista keskimäärin 20 % ja klassisen soitinmusiikin hakemuksista 16,6 % on mennyt läpi vuosina 2020–2024, kun taas esimerkiksi rytmimusiikin kohdalla sama luku on 6,1 %. Jos jonkin alan hakemuksissa on vahvaa nousua tai laskua viiden vuoden keskiarvoon nähden, pyrimme nostamaan tai laskemaan osuutta sen mukaisesti.” Lassilan mukaan SKR käy säännöllisesti keskustelua vallastaan, arvoistaan sekä kulttuurikentän muutoksista. Hoitokunnat ympäri maata tuntevat erittäin hyvin omien seutujensa kulttuurielämän. ”Lahjoittajat käyttävät paljon valtaa, ja myönnöissä näkyy heidän kädenjälkensä”, Lassila toteaa. Maakuntarahastojen myönnöt saattavat olla keskenään hyvinkin eriparisia. Neljättä sijaa pitää Jane ja Aatos Erkon säätiö (2,7 M€). Ne pitävät yllä koko maan kulttuurielämää sekä auttavat nostamaan esiin nuoria lahjakkuuksia, jotka eivät välttämättä heti pääsisi valtakunnallisessa haussa läpi”
”Kun säätiötä alettiin suunnitella, ei osattu edes kuvitella, että kulttuurin julkinen rahoitus olisi vajoamassa nykyisen kaltaiseen alennustilaan.” © ROBERT SEGER. Myös pelitaiteen tukeminen on kehittynyt esille nousseen ilmiön – taiteellisesti kunnianhimoisten pelien – ympärille. Niinpä keskitymme esimerkiksi fonetiikkaan, musiikkisivistykseen, tekstianalyysiin, ohjelmiston laajentamiseen sekä esiintymis-, verkostoitumisja bisnestaitoihin”, Loponen-Kyrönseppä listaa. Rahasto on kasvanut Loponen-Kyrönsepän mukaan sen verran hyvinvoivaksi, että Mirjam Helin -kilpailu järjestetään jatkossa kolmen vuoden välein aiemman viiden vuoden sijaan. ”Vaikka Suomessa on hyvää laulunopetusta, laulaja tarvitsee kansainväliselle tasolle päästäkseen taitoja, joita ei aina tiiviissä korkeakoulututkinnossa ehdi omaksua. Päätöksiä käsittelevät asiantuntijat vaihtuvat joka vuosi, jolloin monenlaiset taidekäsityksetkin pääsevät esiin.” Taidelaulun mesenaatti SKR:n tuorein jymyuutinen kotimaisen klassisen musiikin kentälle on elokuussa 2025 käynnistyvä Mirjam Helin -lauluakatemia. Tuottoa on kuitenkin sallittua käyttää muutenkin edistämään kotimaista laulutaidetta ja klassisen laulun opiskelua. 16 R ONDO C LASSIC 1|2025 ”Viime vuosina olemme esimerkiksi reflektoineet saamelaiskulttuurille antamaamme tukea ja kysyneet, miten voimme parhaiten tunnistaa yhteisössä omaehtoisesti tapahtuvan liikkeen. Jukka Untamala johti Turun filharmonisen orkesterin Open orchestra -projektia Taidetestaajissa. Lauluprofessori Mirjam Helinin suurlahjoituksen turvin perustetun rahaston ensisijainen tarkoitus on tunnetun kansainvälisen laulukilpailun järjestäminen. ”Kulttuurirahaston uudessa strategiassa haluamme nostaa tulevaisuuden huippuja esille ja tehdä lahjakkuusohjelmia. Lauluakatemian tavoite liittyy juuri tähän: nostaa lahjakkaita suomalaisia tai Suomessa asuvia klassisia laulajia kohti kansainvälisiä läpimurtoja”, kertoo SKR:n erityisasiantuntija, Mirjam Helin -laulukilpailun päällikkö Päivi Loponen-Kyrönseppä
17 R ONDO C LASSIC 1|2025 © M IN N A H AT IN EN Akatemiaan valitaan vuosittain 6–10 laulajaa, ja sen nimikko-opettajana toimii sopraano Camilla Nylund. ”Haluamme keskittyä hyvin ammattimaisesti toimivien, huipun tuntumassa olevien tekijöiden nostamiseen uudelle tasolle niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Haluamme edistää monimuotoisuutta ja alan uusiutumista, ja pyrimme tunnistamaan olemassa olevien tukimuotojen jättämiä katvealueita ja tekijäkunnan suurimpia tarpeita.” Koneen Säätiön vahva oma visio Viidettä sijaa musiikin säätiöapurahoissa pitää Koneen Säätiö, jonka musiikkiin kohdistuneet taidemyönnöt vuosina 2021–2023 erottuivat muusta joukosta muun muassa nykymusiikin ja muun kokeellisen musiikin (27 %), kansanmusiikin (32 %) sekä useampaan taidealaan kuuluvien rahoituspäätösten (27 %) suurilla osuuksilla. ”Koneen Säätiöllä on vakiintunut tapa tukea nimenomaan nykyajan taidetta, ja musiikissa se näkyy juuri uuden musiikin vahvan tuen kautta”, kertoo säätiön tiedeja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen. Lähes kaikki apurahat kohdistuivat taiteelliseen työskentelyyn; suoraan konserttien tai festivaalin tuottamiseen kohdistui hyvin harva apuraha. ”Tarkoitus oli varmistaa aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämisen jatkuvuus tilanteessa, jossa edistämistoimintaan liittyvät rahoituslähteet vähenevät”, kertoo Teoston kulttuurisäätiön puheenjohtaja Anna Baijars. Opetus tapahtuu kansainvälisten ja kotimaisten vierailijaopettajien voimin viikonloppuisin ja kesäleireinä. Nyt kilpailu on saanut rinnalleen myös Mirjam Helin -akatemian.. Vuonna 2009 perustetun Teosto-rahaston varojen karttumisen lähteenä ovat sopimusten mukaisesti pidätetyt kansalliset varat sekä Teoston omaisuuden myynti. Säätiön varallisuus on riippumaton tekijänoikeuskorvauksista ja muusta Teoston budjetista. Suoria euromääriä Loponen-Kyrönseppä ei halua paljastaa, mutta kertoo rahallisen panostuksen olevan merkittävä, mittakaavaltaan verrattavissa Kulttuurirahaston tuella syksyllä 2024 käynnistettyyn, uusia oopperateoksia tukevaan Kansallisoopperan Oopperalaboratorioon. Säätiö voi tukea myös yritysten hankkeita. Baijarsin mukaan tähän on useita keinoja. Teoston uusi säätiö täyttää aukkoja Eräs toinen viimeaikainen valonpilkahdus musiikin säätiökentällä on Teoston kulttuurisäätiö, jonka säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeusjärjestö Teosto perusti joulukuussa 2023. Toisin kuin nuorten pianoja jousiakatemioissa, ovat Helin-akatemian opiskelijat jo aikuisia. Kun säätiötä alettiin suunnitella, ei osattu edes kuvitella, että kulttuurin julkinen rahoitus olisi vajoamassa nykyisen kaltaiseen alennustilaan.” Teoston kulttuurisäätiön tavoitteena on lisätä sekä taiteellista että taloudellista säveltaiteen menestystä. Ensimmäinen apurahahaku säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille järjestettiin marraskuussa 2024. Kokeellisuus ei sinänsä ole painopisteemme, mutta se usein kuuluu nykytaiteeseen.” | Kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu voitti Mirjam Helin -laulukilpailun 2024. ”Säätiö ei ole vain yhden kriisin, kuten pandemian tai valtion rahoituksen vähenemisen, seurausta. ”Toisaalta meiltä haetaankin rahoitusta nimenomaan uuden musiikin luomiseen, ei niinkään olemassa olevien teosten uudelleen esittämiseen
Tampere Filharmonian Taidetestaajissa tutustuttiin orkesterin eri soittimiin. Lisäksi yleisen haun rinnalla kulkevat teemahaut, jotka pääosin koskevat tieteen hakemuksia. Pitkäjänteisyys puolestaan näkyy käytännössä muun muassa siinä, että valtaosa työskentelyapurahoista on yksitai useampivuotisia. ”Hakijoissa yhdistyksiä on vähemmän. Emme karSuomen Kulttuurirahasto, yleisrahasto, 2024 Suomen Kulttuurirahasto, maakuntarahastot, 2024 Koneen säätiö, 2021–2023 Wihurin säätiö, 2023–2024 Alfred Kordelinin säätiö, 2022–2024 Myönnöt yhteensä, €/vuosi (keskiarvo) Henkilökohtaiset apurahat, % rahoituksesta Työryhmät, % rahoituksesta Yhteisöt, % rahoituksesta Opiskelijat, % rahoituksesta Taidemusiikki (yhteensä), % rahoituksesta Säätiöiden apurahamyönnöt musiikille, aloja ja käyttötarkoituksia 2 866 000 2 124 500 1 221 926 964 250 285 200 57,3 % 42,6 % 61,6 % 38,2 % 77,6 % 7,3 % 11,2 % 36,2 % 10,2 % % 35,3 % 41,8 % 2,2 % 51,6 % 22,4 % 7,4 % 12,7 % % 9,0 % % 71,4 % 47,1 % 23,9 % 71,1 % 53,9 %. Hakemuksissa voi lisäksi valita useampia aloja, mikä voi myös lisätä tilastollista kohinaa”, Korhonen huomauttaa. ”Toisin kuin monet muut säätiöt, julkaisemme myönnettyjen apurahojen hakemustiivistelmät, jolloin meillä monitaide saattaa olla paremmin tilastollisesti havaittavissa. 18 R ONDO C LASSIC 1|2025 © TO M M I TU R U N EN Koneen säätiön vuosien 2021–2025 strategian painopisteisiin kuuluu kylläkin rajojen ylittäminen – yhteisöllisyyden, moninaisuuden, pitkäjänteisyyden, vapauden ja ekososiaalisen sivistyksen rinnalla – joten Korhonen on tyytyväinen monialaisen tekemisen osuuteen. Vain kolme apurahaa myönnettiin yhdistyksille
Mutta kyllä arvioija näkee, jos teemat tai arvot vaikuttavat päälle liimatuilta hakemuksen läpimenon tehostamiseksi.” Musiikin myönnöistä ei Korhoselle tosin tule mieleen mitään, josta olisi noussut esimerkiksi samankaltaista polemiikkia kuin ympäristöliike Elokapinan saamasta Metsän puolella -apurahasta. Jos muillakin säätiöillä julkaistaisiin myönnettyjen hakemusten tiivistelmät, löytyisi sieltäkin keskusteltavaa tai nälvittävää. Korostuvatko uusissakin hakemuksissa tällöin tämänkaltaiset kytkökset. 19 R ONDO C LASSIC 1|2025 si hakijatyypin mukaan arviointivaiheessa, mutta emme myöskään pidä niille mitään kiintiöitä, vaan valitsemme parhaat hakemukset.” Korhosen mukaan vähyys saattaa liittyä siihen, että muilla säätiöillä on pidemmät perinteet festivaalien, orkesterien ja muiden yhdistystoimijoiden tukemisessa. Nykymusiikki ja muu kokeellinen musiikki, % rahoituksesta Ooppera ja musiikkiteatteri, % rahoituksesta Kansanmusiikki, % rahoituksesta Jazz, % rahoituksesta Populaarimusiikki/ muu rytmimusiikki % rahoituksesta Lapsille ja nuorille suunnattu ja/tai pedagoginen projekti, % rahoituksesta Sairaalat, palvelutalot ym. Toisaalta, nykytaiteestahan on pöyristytty jo vuosisatoja, joten mitään uutta ei siinäkään olisi.” . ”Se liittyy siihen, mitä kunkin säätiön ajatellaan tukevan. Musiikin hakemusten määrä alkoi Koneen Säätiössä nousta nykytasolle vasta pandemian myötä, kun muusikoilla oli hankalaa.” Julkisessa keskustelussa ja taidepiireissä liikkuu toisinaan mielikuva, että Koneen säätiö olisi avokätinen esimerkiksi feminismiä, luontoaktivismia, vähemmistöjen ääntä tai kolonialismikritiikkiä korostavia hakemuksia kohtaan. ”Media tykkää nostaa esille kaikkein raflaavimpia myöntöjä. hoivamusiikkiprojekti, % rahoituksesta Soitinhankinnat, opinnot, mestarikurssit ja kilpailumatkat, % rahoituksesta Säätiöiden apurahamyönnöt musiikille, aloja ja käyttötarkoituksia 10,9 % 7,1 % 27,0 % 10,3 % 27,8 % 4,5 % 7,1 % 14,1 % 12,5 % 12,2 % 9,6 % 7,9 % 31,6 % 7,1 % 17,2 % 7,1 % 5,0 % 9,0 % 5,0 % 1,5 % 7,3 % 14,1 % 15,3 % 6,0 % 9,1 % 5,1 % 7,6 % 8,5 % 3,6 % 7,6 % 0,3 % 5,4 % % 0,9 % 1,5 % 17,0 % 10,9 % % 20,5 % % Eräiden säätiöiden vuosittaiset avustukset musiikille • Suomen Kulttuurirahasto (2024) 4 578 500 € • Svenska kulturfonden (2023) 3 148 000 € • Musiikin edistämissäätiö (2023) 2 988 055 € • Jane ja Aatos Erkon säätiö (2023) 2 669 000 € • Koneen Säätiö (2023) 1 325 200 € • Jenny ja Antti Wihurin rahasto (2024) 920 000 € • Niilo Helanderin säätiö (2024) 273 550 € • Musiikintekijöiden rahasto (2024) 270 570 € • Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto (2023) 92 500 € • Georg Malmstén -säätiö (2023) 86 000 € • Madetoja-säätiö (2024) 79 700 € • Samuel Huberin taidesäätiö (2024) 35 500 € © SH U TT ER ST O C K. Vuosien 2021–2023 apurahatiivistelmistä 18 prosenttia sisälsi näitä teemoja. ”Sehän on inhimillistä
Puupuhaltajat ovat vielä vailla omaa akatemiaansa, mutta sellaistakin suunnitellaan. Se toimi vuosina 2012–2015 ja käynnistyi 2023 uudelleen. Avainsanoina niissä ovat mm. huippujen tukeminen, kansainvälisyys, moninaisuus, inklusiivisuus ja saavutettavuus. Kuvassa Selloakatemian opiskelija Leevi Pelli. Nuorten pianoakatemian opiskelijoihin kuuluu Maximilian Fagerlund, joka opiskelee myös kapellimestariksi. © R IK U IS O H EL LA Vaskiakatemia on soitinakatemioista nuorin. Alkuvuoden 2025 kaikki periodit ovat Porvoonseudun musiikkiopistossa. säätiöraha muokkaa musiikin tulevaisuutta Teksti: HARRI KUUSISAARI © VIL LE LE H VO N EN © RIKU ISOHELLA Jousiakatemian opetus jakaantuu Viulu-, Alttoviuluja Selloakatemioiksi. Hän voitti syksyllä Jorma Panula -kapellimestarikilpailun nuorten sarjan.. 20 Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee paitsi kansainvälisiä orkesterivierailuja niin myös kolmea suomalaiseen musiikkikoulutukseen liittyvää hanketta
Säätiö on antanut projektille kaksivuotisen 660 000 euron avustuksen. ”Avustuksen saamisen kriteereinä ovat kansainvälisyys ja korkea taso. Viime vuonna nämä kolme perustivat yhteisen Soitinakatemiat ry:n kattoyhdistyksekseen, ja se sai Erkon säätiöltä nelivuotisen 1 234 000 euron apurahan. Jane ja Aatos Erkon säätiö on tarttunut myös Konservatorioliiton vetämään Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeeseen kolmine konkreettisine pilotteineen. Ilman sitä ei olisi kuultu vaikkapa Cleveland Orchestraa Helsingin juhlaviikoilla tai Lontoon Philharmoniaa Mikkelin musiikkijuhlilla. © RIKU ISOHELLA. ”Kattoyhdistyksen tarkoitus ei ole puuttua akatemioiden taiteellispedagogiseen toimintaan, koska ne itse tuntevat alansa parhaiten, vaan ajaa niiden yhteistä asiaa”, Soitinakatemiat ry:n hallituksen puheenjohtaja Anni Pokki kertoo. Säätiön myöntämä alkupääoma käytännössä ratkaisi Tanssin talon rakentamisen, ja sen tuki ohjelmatuotannolle on mahdollistanut kansainväliset vierailut. Helsingin juhlaviikot tuo sinne elokuussa 2025 Sydney Dance Companyn. Haku on aina kolmen vuoden jaksoissa, nyt päätökset on tehty vuoteen 2026.” Jane ja Aatos Erkon säätiö on viime aikoina aktivoitunut myös suomalaisen musiikkikoulutuksen rahoittajana. Säätiörahoitus auttaa kohti tätä tavoitetta.” Onko ristiriitaista, että lahjakkuuksien koulutus on joutunut yksityisen rahan huomiin – eikö se ole julkisen vallan tehtävä. Myös Suomen Kulttuurirahasto myönsi järjestölle saman summan. 21 R ONDO C LASSIC 1|2025 ANE JA AATOS ERKON säätiö tukee pääasiassa tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimusta, mutta pääoman tuotosta irtoaa myös noin 2,7 miljoonan euron potti musiikkikulttuurille. Se vaatii käytäntöjen yhtenäistämistä ja aseman vakiinnuttamista. ”Pidemmän aikavälin tavoite olisi saada soitinakatemiat pysyvämmän valtion rahoituksen piiriin. Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Johanna Freundlich pitää säätiön roolia tällaisten isomman mittakaavan vierailujen toteutuksessa ”korvaamattomana”. | j Selloakatemian opiskelija Saima Malmivaara voitti Porvoon sellokilpailut lokakuussa. Helsinki Chamber Soloistsin muusikoista ja Sibelius-Akatemian opiskelijoista koostuvaa kamariorkesteria johti kapellimestari Elisar Riddelin. Säätiö ei puutu taiteelliseen sisältöön vaan luottaa meihin mandaatillaan. Dialogi on kuitenkin auki. ”Tavallaan, mutta toisaalta yksityinen pohja on antanut paljon vapautta räätälöidä opetusta yksilöllisten tarpeiden mukaan”, Pokki huomauttaa. Jane Erkon viehtymys tanssitaiteeseen näkyy myös. Myöhemmin mukaan tuli myös Vaskiakatemia. Sen strategiaan kuuluu korkean tason läpimurron mahdollisuuksiin panostaminen, ja tällä motiivilla se on jo aiemmin tukenut lisäkoulutusta nuorille huippulahjakkuuksille tarjoavia Jousiakatemiaa ja Nuorten pianoakatemiaa. Säätiö on tullut tunnetuksi kansainvälisten orkesterivierailujen mahdollistajana
Asia on Lähdetien mukaan mutkikkaampi kuin ensi alkuun voisi kuvitella, joten konsultin apu ja myös mahdollisesti taloudellinen tuki alkuvaiheessa on tarpeen. Pidemmän aikavälin tavoite olisi saada soitinakatemiat pysyvämmän valtion rahoituksen piiriin. Projektissa selvitetään musiikin tarjoamia työkaluja kulttuurisesti herkkien aiheiden käsittelyssä. Tätäkin tilannetta Vaskiakatemia yrittää paikata. Samalla maahanmuutto monimuotoistaa yhteiskuntaa. Se vaatii käytäntöjen yhtenäistämistä ja aseman vakiinnuttamista. © R IK U IS O H EL LA. Mukana on myös tekijöiden kulttuuritaustoista ja moninaisuudesta lähtevä oopperan luomisprosessi. Toukokuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi 1 000 000 euron nelivuotisen rahoituksen myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kokonaisuuteen Ääni ja oikeus: Musiikki monimuotoisuuden edistäjänä. ”Tutkimme musiikin, sen perinnön ja esittämisen roolia kulttuurisen ymmärryksen ja vuoropuhelun mahdollistajana”, Gardberg sanoo. Kuvassa Sinfonia Lahden tuubisti Harri Lisdle opettaa Einari Järvistä akatemian periodilla. ”Haluamme kehittää opintietä suomalaisessa musiikkikoulutuksessa niin, että se valmistaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa toimimiseen. 22 R ONDO C LASSIC 1|2025 ”Väestö vanhenee, resurssit pienenevät. Tuuba on niitä harvinaisempia soittimia, joiden harrastus on ollut kriisissä puhallinorkesterien vähenemisen myötä. Kolmas projekti paneutuu instrumenttiopettajien sekä musiikinopettajien koulutuksen kehittämiseen niin, että se vastaisi paremmin tulevaisuuden haasteita. Lisäksi Konservatorioliitto aloittaa Sibelius-Akatemian kanssa musiikkioppilaitosten rehtoreille suunnitellun johtamiskoulutuksen. Yhteistyöprojekteissa opiskelijat tarkastelevat esimerkiksi alkuperäiskansojen vaikutusta musiikkikulttuurien kehittymiseen Euroopassa ja Amerikassa ja jazziin pohjautuvaa populaarimusiikkia nykynuorten kommunikaation välineenä. Yksi pilotti yrittää auttaa selvittämään Keski-Helsingin musiikkiopiston, Kallion musiikkikoulun ja Musiikkiopisto Resonaarin yhteistyön tiivistämistä ja jopa yhdistymistä. Tiedotteen mukaan se ”vastaa kasvavaan polarisaatioon sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun tarpeeseen musiikkikoulutuksessa ja yhteiskunnassa”. Sibelius-Akatemia tekee hankkeessa yhteistyötä yhdysvaltalaisten musiikkikorkeakoulujen ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Moninaisuuden, inklusiivisuuden ja saavutettavuuden vahvistaminen on Musiikkikoulutuksen vision 2030 tahtotila. Monen musiikkiopiston alueella lapsiluku ja siten myös oppilasmäärä vähenee. Hankkeeseen kuuluu neljä taiteellista yhteistyöprojektia ja lukuisia opetusvierailuja. . ”Tarkoitus on auttaa musiikkiopistoa tekemään yhteistyötä peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten, perheiden ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa ja saamaan uusia oppilaita”, Lähdetie selventää. Yhteistyökumppaneita ovat USC (University of Southern California), Thornton School of Music (Los Angeles), De Paul University (Chicago), Kaliforniassa toimiva Gabrielino-Tongva -heimo sekä School of Advanced Research Santa Fe. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisten kulttuurien ja kulttuuriperintöjen näkökulmista, omistajuudesta ja arvosta”, Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg lausuu tiedotteessa. Jyväskylän yliopisto on mukana tässä tutkimusprojekteineen. Toisessa projektissa hiljenevällä alueella sijaitseva Mikkelin musiikkiopisto laajentaa yhteistyöverkostoja elinvoimansa säilyttämiseksi. Etäopetus kasvoi räjähdysmäisesti korona-aikana, ja nyt päälle tulevat tekoäly sekä muu teknologinen muutos”, taustoittaa Konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie
SOKOLOV G R I G O R I 13.4.2025 KLO 19 | MUSIIKKITALO LIPUT 70 115 € 16.3.2025 KLO 15 • MUSIIKKITALO AMSTERDAMIN BAROKKIORKESTERI LIPUT 90-125€ & © VIL LE LE H VO N EN Pianoakatemia kokoontuu alkuvuonna viiteen viikonloppukurssiin, jotka pidetään Porin Palmgren-konservatoriossa, Vaasan Kuula-opistossa, Kuopion konservatoriossa, Espoon musiikkiopistossa ja Mäntän musiikkijuhlilla. © R IK U IS O H EL LA. Tässä hän opastaa Albert Sahlströmiä. Aiemmin Turun opetusperiodin yhteydessä tutustuttiin myös Turun linnaan. Wienin Musiikin ja esittävien taiteiden akatemian professori Elina Vähälä kuuluu Jousiakatemian kantaviin voimiin
Tässä esitys Pietarsaaren RUSK-festivaalilla. 24 R ONDO C LASSIC 1|2025 vaikuttavan laulun jäljillä Teksti: HARRI KUUSISAARI © K EV IN ÅK ER LU N D Barokkiyhtyeet ovat Tuuli Lindebergin säännöllisiä yhteistyökumppaneita. Tuuli Lindeberg oli solistijoukon kantavia voimia tanssia ja varhaisbarokin musiikkia yhdistävässä teoksessa Eros, jonka suunnittelusta vastasivat Marianna Henriksson ja Anna Mustonen.
Todellinen luovuus ja taiteenteon flow syntyy siitä, että jokainen lähtee omista lähtökohdistaan”, Lindeberg sanoo. Tyypillisimmän laulajakarriäärin vastaisesti Lindeberg on erikoistunut vanhaan ja uuteen musiikkiin. Se on kantaa ottava taiteellinen kokonaisuus, ei hajuton ja mauton uutisraportti siitä, mitä nyt tapahtuu.” Jokapaikanhöylien maa Kun festivaalin teema käsittelee yhteisöjä, niin millaisena se näyttää Suomen nykymusiikkipiirit. © SIN EM K AY AC AN | k. Lisäksi hän on hurahtanut retoriikan ideaan – musiikin vaikuttavuuden ja tunneilmaisun keinoihin. Yhteisöllisyyden voimaa Ensimmäisessä Musica novassaan Tuuli Lindeberg valitsi teemaksi tunteet ja aistit, ja tämänkertaisella festivaalilla yksilökeskeisyys on vaihtunut yksilöjen välisyydeksi. Täytyy löytää ympäristön kannalta kestävämpiä tapoja.” ”Nykymusiikki on hyvä keino tuoda esiin aikamme ongelmia kuten polarisaatiota. ”Laulaminen itsessään on ihanaa, mutta pelkkä lauluäänen yksisilmäinen palvonta ei ole koskaan inspiroinut minua. Monet nykysäveltäjät ovat inspiroituneet hänen taidoistaan, ja kantaesitysten määrä on mittava. Tuskin sellaista nykymusiikkifestivaalia onkaan, joka päättää itse kaikesta. ”Omalle äänityypilleni niistä löytyy mielekkäämpää ohjelmistoa kuin ns. ”Näen taiteellisen johtajan fasilitaattorina, sparraajana ja ehdottelijana, joka yrittää tuoda temaattista jatkuvuutta kokonaisuuteen. Musica nova on esimerkki siitä, miten instituutiot ja vapaa kenttä voivat tukea toinen toisiaan ja ajaa yhdessä uuden musiikin asiaa.” ”Minulle teema ei ole rajoitus vaan kehotus ja rohkaisu asenteeseen, jolla kuunnella tarjontaa. Lisäksi niiden vaativa muusikkouden asenne sopii minulle”, Lindberg vastaa. Helmikuun tapahtumassa hän haluaa tuoda esiin uuden musiikin verkostoja ja täyttää myös sen tehtävää yhteiskunnallisten ilmiöiden ajankohtaisena heijastajana. Toinen niistä on vuorossa 5.–12. Musica novahan on sateenvarjo, jonka alla kukin järjestäjätaho vastaa itsenäisesti omista tuotannoistaan. Vieläkö niissä vallitsee sosiaalinen paine tehdä tietynlaista, ”oikeaa” nykymusiikkia. Haluaisin tuoda esiin myös yhteisöjen näkymätöntä arvoa yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme. Yhteistyö säveltäjien kanssa kuitenkin toimii mielestäni hyvin. Taiteelliset intressini laajentuivat luonnollisesti ohjelmistosuunnittelun suuntaan, kun tykkäsin etsiä uusia teoksia ja nostaa esiin unohdettuja säveltäjiä. ”Muusikkopiirien suomalainen erityispiirre on se, että vain harvalla on mahdollisuus erikoistua nykymusiikkiin. Ei ole yhtä ok kuin ennen lennättää esiintyjiä yhden konsertin vuoksi. Kyse on yhteistyöstä. Se on iso voimavara.” TUULI LINDEBERG on tunnettu vanhaan ja uuteen musiikkiin erikoistuneena laulutaiteilijana. Mistä tämä ohjelmiston äärialueiden veto. Kaikki ovat vähän jokapaikanhöyliä, jotka hyppivät tyylistä toiseen. helmikuuta. Hän selvittää jo prima vistana kaiken, mitä eteen tulee, omaksuu tehtävät nopeasti, ja absoluuttinen korva takaa puhtauden. Hän toimii toista kertaa myös Musica nova Helsinki -festivaalin taiteellisena johtajana. Se voi heijastaa yhteiskunnan diversiteettiä eri kulttuureista ja vähemmistöistä tulevien säveltäjien kautta: miten he tuovat esiin heille läheisiä asioita kuten vaikkapa ekokatastrofia. Erilaisten konstellaatioiden sommittelu kiehtoi.” Kun lisäksi musiikkielämän vapaan kentän rakenteet ja ihmiset olivat tulleet tutuiksi, tie oli selvä Musica nova Helsinki -festivaalin taiteelliseksi johtajaksi. Siinä mielessä on menty hyvään, liberaaliin suuntaan. Tämähän on vanhan ja uuden musiikin kaltaisille, epäinstitutionaalisille aloille tyypillistä.” Itä-Helsingin musiikkiopiston kasvatti opiskeli laulun lisäksi pianonsoittoa, kuoronjohtoa ja musiikin teoriaa ja lauloi eri ensembleissä ennen siirtymistään solistiuralle. Hän suunnittelee kolme festivaalia. Sitä ei voi pukea euroiksi.” Lindeberg näkee, että nykymusiikin kuratointi ei voi olla ottamatta kantaa muihin globaalin taidekentän ajankohtaisiin asioihin kuten inkluusioon, diversiteettiin ja kestävyyteen. ”Jos vertaa omaan opiskeluaikaani 1990-lukuun, niin kyllä silloin kollektiivinen maku oli säädellympää. 25 R ONDO C LASSIC 1|2025 UN JOKIN ENSEMBLE kiinnittää tuotantoonsa sopraano Tuuli Lindebergin, se tietää jo etukäteen, mitä saa. Tämä tulee esiin esimerkiksi kiertuetoiminnassa. ” ”Ohjelmaa ei silti voi purkaa tilastoiksi. ”Tykkään valmistaa ja etsiä ohjelmistoa ja työskennellä kamarimusiikillisessa kontekstissa itsenäisesti, ilman johtajaa tai oopperassa käytettäviä korrepetiittoreita. Nykymusiikkikenttä on esteettisesti laveampi kuin vaikka 30 vuotta sitten, ja tämä taiteilijoiden omaäänisyys on voimavara. valtavirtaoopperasta. Yhdessä-teemalla hän haluaa viitata esimerkiksi sanattomaan kamarimusiikin kommunikaatioon, luottamuksen verkostoihin ja esiintyjien ja yleisön väliseen kontaktiin. ”Täytyy kyseenalaistaa menneitä tapoja ohjelmoida. Kuulostaa aika lavealta, mutta Lindeberg ei halua tehdä festivaalista omien ideoidensa muistomerkkiä vaan antaa tilaa ja vapautta taiteilijoille
Hänestä se liittyy menneisiin vuosikymmeniin, jolloin irtiotot traditiosta koettiin tärkeäksi. Miksi se ei näy Musica novassa. ”Marginaaleissa saa kokea sellaista tekemisen vapautta, mitä muualla ei ole. Suomalaisen barokkiorkesterin 35-vuotisjuhlakonsertin solistina Ritarihuoneella. Vivaldin ooppera Ottone in villa Opera Boxissa. ”Se oli tietoinen ratkaisu, koska meidän on pidettävä kiinni siitä, mikä oikeasti on novaa, uutta. Myös gender blender onnistuu. Uudet ideat testataan yleensä siellä ennen kuin ne säteilevät muualle. ”Tiukimman modernismin vaiheen jälkeen on alettu ymmärtää uudella tavalla elävän esityksen merkitys. Optimistisena ihmisenä hän näkee sen hyvänä paikkana kasvaa ja kehittyä vaikka kuvaakin nykyistä leikkausten ajan resursseista taistelua raadolliseksi ja surulliseksi. Tuuli Lindeberg myöntää, että oopperan poisjäänti on suuri pettymys, mutta hän ymmärtää, että talon johto katsoo omaa kokonaisuuttaan. Hänen henkensä on läsnä, vaikkei hänen musiikkiaan soitettaisikaan. Mehän olemme kaikki Boulezin perinnön kasvatteja. Pitää olla ihmisiksi ja yhteistyökykyinen.” Kansallisooppera on irtautunut Musica novan organisaatioista. Haussa ovat Onko tavoite viihdyttää vai kyseenalaistaa ja tarkastella asioita kriittisesti ja empaattisesti, kaivaa ihmisyydestä esiin jotain sellaista, joka on heikkoa ja kipeää. Silloin ei enää ole oleellista, tunnistaako melodioita. Vapaat ryhmät ovat ketterämpiä reagoimaan kuin laitokset. Pääjärjestäjinä jatkavat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Radion sinfoniaorkesteri ja Suomen Säveltäjät. © M AR K K U PIH LA JA. Se kutittaa aisteja ja tuo kokovartalokokemuksen. Pierre Boulezin syntymästä tulee sata vuotta. 26 R ONDO C LASSIC 1|2025 © JUKKA GRANSTROM ”Klassisen musiikin piirit ovat myös sosiaalisessa mielessä hallittavan kokoiset, eivät liian suuret mutta eivät myöskään liiaksi sisäänpäin lämpiävät. Se näkyy siitä, että yhteisö pystyy huolehtimaan itse omasta etiikastaan. Siksi esimerkiksi uudelle musiikille olisi luontevaa tarjota resursseja.” Lindebergin mielestä ajatus siitä, että nykymusiikki on vaikeaa, on vanhanaikainen. Musiikin modernismi itsessään on syntynyt siitä ajatuksesta, että kyseenalaistetaan kaanonia, joten en näe hedelmällisenä perustaa uutta kaanonia.” Marginaalissa on vapautta Tuuli Lindeberg on itse musiikin vapaan kentän kasvatti
Miten suunnittelen äänenkäytön dynamiikan niin, että luonnehdinnasta tulee kaikkein vetoavin?” ”Joskus säveltäjän tarkoituksena on tarkastella ääntä esiintyjästä ulkopuolisena asiana, jolloin roolini on taas retorisesti aivan erilainen – samoin kuin silloin, laulanko yksin, liidaanko ensembleä vai päättääkö kapellimestari kokonaisuudesta. Aina on tärkeintä luoda tässä ja nyt -illuusio. Se, että laulaa vain mitä nuoteissa lukee, on täysin epäkiinnostavaa.” . Tähän liittyvät myös keinot, joilla antaa vaivaton ja vakuuttava vaikutelma itsestään esiintyjänä.” ”Keskittyminen näiden kolmen osa-alueen analysointiin harjoitustilanteessa ja antautumalla niille elävässä esitystilanteessa ovat olleet minulle ratkaiseva juttu taiteellisella polullani, jossa esiintyminen ei alun pitäen ole ollut mitenkään luontaista.” ”Olen tiedostanut, että esittävän muusikon on oltava esittämisen ammattilainen. Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät käy klassisen musiikin konserteissa mutta ovat aivan fiiliksissä nykymusiikista.” ”Se asia, mihin taiteilijat joutuvat väistämättä ottamaan kantaa, on viihteen ja taiteen suhde. Tervetuloa konsertteihin! Lisätiedot ja liput: musiikkitalonurut. Minulla on aina jokin rooli ja jokin tavoite. Ihailen niitä kollegoita, joilla on tämä taito.” Vaikuttavan esityksen reseptit Yksi eniten Tuuli Lindebergin laulutaiteeseen ja taidekäsitykseen vaikuttaneista asioista on retoriikka. Minun on tunnustettava, että en ole identiteetiltäni yhtään viihdyttäjä. Onko tavoite viihdyttää vai kyseenalaistaa ja tarkastella asioita kriittisesti ja empaattisesti, kaivaa ihmisyydestä esiin jotain sellaista, joka on heikkoa ja kipeää. En minä astu lavalle privaattihenkilönä. Hän jakaa retoriikan kolmeen eri tyyppiin. 1 Su 5.1.2025 19:00 4 54–89 € URUILLA SINFONISESTI · Stephen Tharp Maailman urkueliitin huippunimi vierailee ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa ja esittää omat sovituksensa Bartókin, Stravinskynja Musorgskin orkesteriteoksista.. / tulevat-tapahtumat Tule, koe, l umoudu! Ku va : Sa ka ri Rö ysk ö G ra a ne n su un nit te lu : Stu dio Pe kk a Pii pp o 1 Su 19.1.2025 16:00 4 12,50–36 € KOKO PERHEEN KINOKONSERTTI · Peter Krasinski Showmies ja häkellyttävän briljantti urkuri Peter Krasinski loihtii Buster Keatonin Kameramiesmykkä elokuvaan uuden äänija efektimaailman. 1 La 1.3.2025 17:00 4 12,50–46 € TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN VIERAILUKONSERTTI · John Storgårds, kapellimestari · Bálint Karosi, urut Unkarilaisen, USA:ssa vaikuttavan Bálint Karosin teoksen Syöjätär esittää säveltäjä itse yhdessä John Storgårdsin johtaman Turun lharmonisen orkesterin kanssa. Millä keinoilla tehdä musiikista vaikuttavaa ja saada tunteet esiin – se on barokkimusiikin esityskäytäntöjen keskeinen kysymys, mutta Lindeberg haluaa ulottaa sen myös muihin tyyleihin, nykymusiikkia unohtamatta. Tekstin retoriikka taas keskittyy laulutekstin jäsentämiseen ja analysointiin näyttelijän tapaan: millaisia ovat sen rakenteet, kontrastit, alatekstit, pintaja piilotason tunnesisällöt ja miten käyttää lauluääntä värikkäästi näiden ilmentämiseen.” ”Esittämisen retoriikka taas tarkoittaa minulle kaikkia niitä keinoja, joilla luoda elävä yhteys kuulijoihin ja toisiin esiintyjiin sekä välittää musiikin affektit, draama ja roolihahmon sisäinen maailma ja tilanne siten, että siitä tulee lavalla ’vilpittömästi ja liikuttavasti totta’. ”Musiikin retoriikassa kyse on puhetta jäljittelevistä musiikillisista figuureista, motiiveista, eleistä, tauoista jne. 1 La 8.2.2025 14:00 4 12,50–36 € MUSICA NOVA HELSINKI: IMPROVISAATIO KONSERTTI · Thierry Escaich Thierry Escaich, Pariisin Notre-Damen urkuri, on yksi kysytyimpiä ranskalaisia urkuri-säveltäjäimprovisoijia maailmalla. eri parametrit. 1 La 8.2.2025 19:00 4 12,50–36 € MUSICA NOVA HELSINKI: URKUKONSERTTI · Jan Lehtola Kaija Saariahon muistolle omistetussa konsertissa suunnataan katse tulevaisuuteen ja lähestytään Musiikkitalon urkujen uusia soinnillisia ulottuvuuksia peräti seitsemän kantaesityksen voimin
jyvaskylasinfonia.fi Sadunkertoja To 9.1. klo 18 Paviljonki To 20.2. klo 18 Paviljonki Antti Rissanen, kapellimestari Erja Lyytinen, laulu & sähkökitara Okko & Sibelius To 10.4. klo 18 Fleur Barron, mezzosopraano | Keval Shah, piano | Laura van der Heijden, sello Su 13.4. klo 18 Castalian-kvartetti Su 17.11. klo 18 Laurentius-sali La 15.3. klo 18 Valtiontalon juhlasali Jyväskylä Sinfonian salonkiorkesteri Mimmi Salo ja Jaakko Kulmala, tanssija-juontajat Jyväskylä Sinfonia & Rajaton: Queen Ke 19.2. Schubert: Sinfonia nro 3 Valtiontalon tanssiaiset Pe 14.2. Strauss: Oboekonsertto F. Prokofjev: Sinfonia nro 1 Valokeilassa oboe To 13.2. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta) myynnissä 26.1.2025 klo 16 asti. Prokofjev: Alkusoitto heprealaisista teemoista M. van Beethoven: Sinfonia nro 6 Mork?nas & Melemed To 23.1. klo 18 Paviljonki Timo Hietala, liidaus Helena Juntunen, laulu ja juonnot Jori Huhtala, basso Veli Kujala, harmonikka Seppo Kantonen, piano Anssi Nykänen, rummut Tunturin tarina -elokuvakonsertti Ke 14.5. Melartin: Sinfonia nro 6 J. Sibelius: Sinfonia nro 2 Pääsiäiskonsertti Ke 16.4. Tarkiainen: Eanan, gi?a nieida J. klo 18 Paviljonki Pe 14.3. klo 18 Paviljonki Lorenzo Passerini, kapellimestari 16–24-vuotiaiden sarjan finalistit Kaksi kaupunkia, kaksi sinfoniaa To 13.3. klo 18 Paviljonki Mateusz Gwizda??a, kapellimestari Lauluyhtye Tuuletar Liput 40,00 / 38,00 / 16,00 € + toimitusmaksu alk. Paviljonki klo 18 Heikki Elo, kapellimestari Pentti Rasinkangas & Arja Koriseva, laulu Jyväskylän musiikkiluokkien kuoro Kaiken takana on tango Ke 30.4. klo 18 Paviljonki Adomas Mork?nas-Budrys, kapellimestari Mackenzie Melemed, piano S. klo 18 Paviljonki Olli Mustonen, kapellimestari Janne Thomsen, huilu O. Sibelius-Akatemian konserttisali | Pohjoinen Rautatiekatu 9 KAMARIMUSIIKKISARJA 2024 2025 Su 26.1. Schumann: Pianokonsertto S. klo 18 Paviljonki Eero Lehtimäki, kapellimestari Lauluyhtye Rajaton Juhani Heinonen -viulukilpailun finaali To 6.3. Sibelius: Nocturne sarjasta Belsazarin pidot L. Weinberg: Sinfonia nro 2 R. Strauss: Serenadi O. klo 18 Lisa Ferschtman, viulu | Malin Broman, alttoviulu | Antoine Lederlin, sello Jonathan Biss, piano KEVÄT 2025. Brahms: Sinfonia nro 1 Jyväskylä Sinfonia & Erja Lyytinen La 29.3. klo 18 Stephen Waarts, viulu | Jonathan Swensen, sello | Juho Pohjonen, piano Su 16.3. Jenkins: Stabat Mater Koko perheen konsertti: Pentti, Arja & Markan possu Ke 23.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko Lorenzo Passerini, kapellimestari Jyväskylä Sinfonia & Lohjan kaupunginorkesteri E. klo 18 Meta4 -kvartett & Reto Bieri, klarinetti Su 9.2. Taulumäen kirkko klo 18 Eveliina Salonen, kapellimestari NN, kontra-altto Kipinät-kuoro K. klo 18 Paviljonki Gordon Hunt, kapellimestari Inoko Isobe, oboe F. Schubert: Alkusoitto italialaiseen tyyliin R. Mustonen: Sadunkertoja, huilukonsertto J. klo 18 Paviljonki Okko Kamu, kapellimestari Virpi Räisänen, mezzosopraano R. 1,50 € Kevään sarjaliput (5 konserttia) 180,00 / 171,00 € + tilausmaksu (alk
Kysymyksiä esittävät aluksi sooloviulu ja myöhemmin koko viulutai alttoviuluryhmä, ja kysymyksiin vastaa aluksi selloryhmä myöhemmin kontrabassojen tukemana. Jousikvartetto oli sikälikin läheinen laji säveltäjälle, että hänen oma soittimensa oli viulu, ja jousisoittimien kyky intensiiviseen laulavuuteen tuntui vastaavan erityisen hyvin hänen ilmaisupyrkimyksiään. Ahon teos Kirje tuolle puolen (2018) on sävelletty Nordgrenia ajatellen. Teos alkaa surumielisen melodisena, rauhallisesti hengittävänä mietiskelynä. 85 (1992) 13:21 Lávllaráidu Nils-Aslak Valkeapää divttai’e (1978) op. ”Teos on ikään kuin abstraktia kirjeenvaihtoa, jossa ’tämän puolelta’ esitettyihin musiikillisiin kysymyksiin vastataan ’tuolta puolen’. Viimeinen kysymys on samalla eräänlainen jäähyväiskommentti, joka vähitellen nousee viulujen äärimmäisiin korkeuksiin ja katoaa siellä kuulumattomiin.” . (03) 225 1948 Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on P. (Toimitettu Kimmo Korhosen levyesittelyn pohjalta) Pehr Henrik Nordgren (1944–2008) 1. Nordgrenin hoviorkesteriksi muodostunut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri kantaesitti teoksen Nordgrenin 75-vuotismuistokonsertissa Kokkolassa tammikuussa 2019. Kalevi Aho kertoo teoksestaan seuraavaa: japanista lappiin ja tuolle puolelle R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 227 A Letter to the Other Side Kokkola Quartet ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Gabriel Kivivuori Sereno, baritoni Joanna Hanhikoski, sello Kirill Kozlovski, piano Juha Kangas, kapellimestari (SKU): ABCD 484 © K AR O LI N A IS AK SS O N • Tutustu jo ilmestyneisiin cd-levyihin sivulla www.rondo.fi – seurattavaa – rondo-cd • Tilaa asiakaspalvelustamme, puh. Nordgrenin pianokvintetto valmistui vuonna 1978. III Beaivi gozii 1:35 6. Seitsemäs jousikvartetto valmistui marraskuussa 1992. Kolmantena materiaalin lähteenä on Lappi ja muutamat teoksessa esiintyvät melodia-aiheet, jotka liittyvät joikuperinteeseen. Nordgrenin soololauluista ensimmäisenä valmistui Laulusarja Nils-Aslak Valkeapään runoihin altolle, sellolle ja pianolle op. Teoksen perusmateriaali pohjautuu kuitenkin aiemmin samana vuonna valmistuneen kolmannen sellokonserton (1992) hitaaseen osaan. Ilmaisu on pääosin vähäeleistä ja pelkistettyä. Kuvaillessaan pianokvinteton musiikillista materiaalia Nordgren jäsensi teoksen elementtejä maantieteellisin perustein. V Cabbamus iditnai 3:30 8. Viulujen ja alttoviulun liikkuvammissa unisono-melodioissa on myös Nordgrenin mainitsemaa perinteisen japanilaisen musiikin tuntua. Hän oli muutamia vuosia aiemmin palannut Suomeen kaksi ja puoli vuotta kestäneeltä opintomatkalta Japanista (1970–1973) ja asettunut asumaan Kaustiselle. VIII Cohkkan ja geahcan 1:29 11. 45 Laulusarja Nils-Aslak Valkeapään runoihin baritonille, sellolle ja pianolle 3. Nämä tyyliainekset muotoutuvat ilmaisultaan eheäksi ykseydeksi. Nordgrenin musiikin esitaistelija. Náste gáisi alit calmit 1:36 5. Kysymykset ja vastaukset tulevat sävellyksen kestäessä yhä pidemmiksi ja intensiivisemmiksi. 45 (1978). Toisena alueena on Japani, josta hän mainitsi jäljittelemänsä vanhan buddhalaisen rituaalilaulun. Vastauksissa olen käyttänyt Nordgrenin nimen musiikillisista kirjaimista johtamaani kahdeksansävelistä asteikkoa. Kirje tuolle puolen 11:29 K U VA T © M AA R IT K YT Ö H AR JU [64:13]. Siitä on olemassa myös saamenkielinen versio Lávllaráidu Nils-Aslak Valkeapää divttai’e, jossa laulustemma on baritonilla. Hillityt, intiimit ja romanttissävyiset tunnelmat hallitsevat varsinkin kvarteton alkupuolta, joka soitetaan kauttaaltaan sordinoituna. X Don dadjet 1:21 12. Nordgren omisti sen syntymäpäivälahjana japanilaissyntyiselle Shinobu-vaimolleen, ja siinä voikin Nordgrenin mukaan aistia viitteitä perinteiseen japanilaiseen musiikkiin. R ONDO C LASSIC 1|2025 29 PEHR HENRIK NORDGRENIN (1944–2008) musiikin voima on sen emotionaalisessa aitoudessa ja ihmiselämän syvimpiäkin tuntoja tulkitsevassa ilmeessä. 44 (1978) 17:24 2. V Rusta joga 3:31 7. H. Nordgren on sulauttanut tietoisesti mukaan myös joikuaineksia. Jousikvartetot muodostavat yhden Nordgrenin tuotannon keskeisistä ja ajallisesti kattavimmista teossarjoista. X Cakca luomelastta 3:27 Kalevi Aho (1949–) 13. Ensimmäistä edustaa Eurooppa, josta hän nosti esiin sekä tonaalisuuden että atonaalisuuden kvintetolle keskeisen 12-sävelrivin käytön muodossa. Laulusarjan teksteissä elävät rinnakkain rakkauden kukoistuksesta eroon ja kaipaukseen kulkeva kehityskulku sekä herkät, Lapin magiikkaa henkivät luonnonvaikutelmat. I 1:50 4. Nordgren ja Kalevi Aho olivat läheisiä ystäviä. VII Ihkku gullán 1:12 10. Jousikvartetto nro 7, op. Pianokvintetto, op. Teoksen hillityt tunnelmat liittyvät kuitenkin enemmän runojen minä-kertojan sisäisiin tuntoihin kuin niihin ilmaviin Lapin maisemiin, joiden keskellä kesken katkeava rakkaussuhde koetaan. Musiikki saa myös rajua ja riitasointista ilmettä, mutta teos päättyy alun intiimeihin tunnelmiin. VI Ráhkis lea áiki 2:21 9
”Nautin kovasti, ja seurasin kapellimestarien työskentelyä.” Seppo liittyi jo seitsenvuotiaana Cantores Minores -kuoroon. Pääsin kapellimestariluokalle ja pyörin enemmän orkesterija muun musiikin piireissä.” Koulussa Murron haaveena oli opiskella diplomi-insinööriksi, ja siinä vaiheessa oli tehtävä päätös lukioon jatkamisesta. Ensimmäisessä harjoituksessa hän sanoi että ’istu’ ja ’laula’, tietenkin saksaksi. ”En ollut mikään kiltti kanttorityyppi. vuosi. Kun pääsin oppikouluun Norssiin, sieltä löytyivät urut, ja rehtori palkkasi meille innostuneille urkujensoiton opettajaksi Markku Heikinheimon.” CANTORES MINORES -kuorossa syntynyt pienen pojan ympäröinyt musiikillinen ihanne on säilynyt Murron myöhemmässä kuorotoiminnassa. Edelleen hän on kansainvälisesti menestyneen Teknillisessä korkeakoulussa perustetun Dominante-kuoron johtaja, menossa on 44. SEPPO MURTO tunnetaan suurten säveltäjien suurten kuoro-orkesteriteosten tulkkina. ”Tasavallan presidentti on tänään myöntänyt sinulle musiikkineuvoksen arvonimen.” Jatkan siis musiikkineuvoksen kanssa; vielä äsken hän oli dir. Koko keskieurooppalainen perinne tuli tutuksi ja omaksi ohjelmistoksi.” Murron opiskeluvuosina Sibelius-Akatemiassa Suomen kuoroelämä oli paljolti Harald Andersénin hyppysissä. Murron rakentama junaratojen ympärille luotu värikäs ja vehreä maailma katuineen, kauppoineen ja kioskeineen täyttää melkein puoli huonetta. Vasta kun Matti Hyökistä tuli kuoronjohdon lehtori, alettiin puhua kuoronjohdon opiskelusta. Tänä vuonna juhlitaan sekä Seppo Murtoa, 70, että hänen johtamaansa Dominantea, 50. Mitään harjoitusinstrumenttia ei ollut, joten ainoa mahdollisuus oli saada kasaan oma kuoro, jonka avulla pystyi opiskelemaan eteenpäin.” Urkudiplomin Murto teki 25-vuotiaana ja tasapainoili samalla urkutöiden ja kuoronjohtamisen välillä. ”Hänellä oli omat näkemyksensä, ja opiskelu oli hyvin kaavamaista. ”Kuoron uusi johtaja Heinz Hofmann oli juuri tullut Suomeen. Onpa mukana Murron mäntyharjulainen mökkimaisemakin kaikkine perheenjäsenineen. mus., ja muutama vuosi sitten Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pitkäaikainen urkuri, kuoronjohdon ja liturgisen soiton opettaja Sibelius-Akatemiassa ja usean korkeatasoisen sekakuoron johtaja. Sitten istuinkin siellä 11 vuotta.” Cantores Minoresin ohjelmisto oli Sepolle hyvin mieluista. ”Sen voisi kiteyttää nimeen Bach, jonka ympärillä ovat pyörineet monenlaiset asiat jo vuosikymmeniä. Aloitimme yhtä aikaa. Murto haluaa lisää resursseja ammattimaiselle kuorotoiminnalle ja myös maahanmuuttajat harrastukseen mukaan. Viisivuotiaana pianonsoiton aloittanut Seppo Murto kasvoi Orimattilassa, ja perheen muutettua Helsinkiin musiikkia rakastanut äiti osti kausikortit ja vei seitsenvuotiaan Sepon RSO:n ja HKO:n konsertteihin. ”Kaverit diggailivat Beatleseja, jotka eivät kolahtaneet minuun ollenkaan. 30 R ONDO C LASSIC 1|2025 STAHDAMME KEITTIÖNPÖYDÄN ääreen Espoon Laaksolahdessa, laitan nauhurin päälle, ja sitten soi puhelin. ei mikään kiltti kanttorityyppi Teksti ja kuvat: ANU JAANTILA i
Sen asenteen haluaisin muuttaa. Itsekin olen oppinut aika paljon saksaa ja latinaa pelkästään laulujen kautta. ”Kuorotoiminnassahan tämä ei ole mitään uutta. Kuuntelen kuoron mielipiteitä mielelläni ja haen sieltä vastakaikua.” Kosketus moderniin musiikkiin tapahtui vasta opiskeluvaiheessa, kun hän työskenteli useita vuosia Helsingin kaupunginorkesterin kosketinsoittajana ja RSO:ssa urkukeikoilla. ”En ole mikään despootti. Mutta siinä vaiheessa, kun teos aukenee, niin se myös palkitsee.” KULTTUURIN ALASAJON toteamme olevan todella surullinen ja masentava aihe. ”Kuoro on instrumenttini, jolla on oma sielu, ja kun meidän sielumme kohtaavat, kuten on tapahtunut varsinkin Dominantessa, niin silloin syntyy hyvää jälkeä.” Murto valitsee kuorolleen ohjelmistoa, joka hyödyntää kuoron parhaita ominaisuuksia ja vie eteenpäin niitä asioita, joissa on kehittämisen varaa. ”Pienenä rakensin sähköjunia ja niihin kaikenlaisia systeemejä. Kuoro on halpa konsti tähän. Dominante tunnetaan erityisesti Erik Bergmanin teosten tulkkina, ja kuoro on tilannut paljon nykymusiikkia suomalaisilta säveltäjiltä, esimerkiksi syksyn -25 juhlakonserttiinsa Jaakko Mäntyjärveltä, Tapani Länsiöltä ja Minna Leinoselta. Kuoro olisi myös aivan loistava kotouttamiskeino. ”Mutta olen sen verran positiivinen ihminen, että uskon tämän olevan väliaikaista”, Murto sanoo. ”Tarvitaan vankka perusta, jonka päälle sitten rakennetaan ammatillisesti toimivia haastavia kuoroja.”. Suomessa tarvitaan kaikenlaisia kuoroja, myös sellaisia, joihin ihmiset voivat mennä ilman kynnystä, koska kuorolaulu tekee hyvää.” ”Tarvitaan vankka perusta, jonka päälle sitten rakennetaan ammatillisesti toimivia haastavia kuoroja. Tarvitaan kuoroja, joihin voisi tulla maahanmuuttajia tutustumaan toisiinsa, saamaan otetta suomalaisesta kulttuurista ja laulamaan yhdessä eri kielillä. ”Uusi moderni teos yleensä ensin herättää vastarintaa – se on vaikea, se on hankala. ”Innostuin taas uudestaan, ja sitten mopo karkasikin käsistä.” Alakerrasta löytyy upeista maisemista ja yksityiskohdista koostuva maailma erilaisine vetureineen ja vaunuineen. Siinä oppisi suomen kieltäkin. Jos musiikinopetuksesta ruvetaan leikkaamaan, niin se alkaa näkyä mielenterveysja sosiaalitoimessa ja tulee kalliiksi. Yhdistääkö niitä jokin perusideaali. Se oli hauskaa puuhaa, ja jossakin vaiheessa minusta sitten tuli musiikin kautta teekkari h.c.” Arvonimeen kuuluu myös oikeus käyttää tupsulakkia. Maahanmuuttajat kuoroon!” . Korona-aikana Murto siivosi kaappeja ja löysi pienoisrautatietarvikkeita takahyllyiltä. Kuoroja on kautta aikojen pidetty vain harrastustoimintana, johon ei tarvita rahaa. ”Myöhemmin olen huomannut, että aika moni musiikki-ihminen on ollut kiinnostunut junista, esimerkiksi Kauko Kuosma, loistava pianisti, oli yksi Suomen kuuluisimpia pienoismallien rakentajia.” MURTO ON JOHTANUT kymmeniä kuoroja ja useimpia todella pitkään
Olli Koskelinin uutuusteos ei suhtaudu sinfonian perinteeseen mitenkään orjallisella uskollisuudella.. Koskelinin musiikki on kuluneina vuosikymmeninä saanut uusia piirteitä, mutta enemmän sisäisen evoluution tapaisena prosessina kuin varsinaisina äkillisinä tyylinmurroksina. En kuitenkaan mennyt varsinaiseen mikrotonaalisuuteen. Yllätys Koskelinin sinfonia voi olla sikälikin, että vaikka hänen tuotannossaan on konserttojen kaltaisia laajamuotoisia teoksia, hän on viime aikoina keskittynyt pääasiassa pienten kokoonpanojen musiikkiin. ” 32 R ONDO C LASSIC 1|2025 SINFONIA ON TEOSLAJINA ladattu täyteen odotuksia. ”1980-luvulla olin kiinnostunut spektrimusiikista, ja opiskelinkin sitä Tristan Murail’n johdolla. Minulle se ei kuitenkaan ole ollut mikään riippa, ei mikään pallo jalassa.” Näin pohtii sinfoniasäveltämisen lähtökohtia Olli Koskelin (s. Koskelinin puhuessa nousevat esiin esimerkiksi kiinnostus nopeisiin ja liikkuviin asioihin, hitauden ja nopeuden suhteeseen ja pohdiskelu muuttumisen ja kehittelyn eroista. Kun sävellän, en enää mieti mitään metodeja tai lähestymistapoja; olen ikään kuin sisällä musiikissa.” ”En pakota itseäni mihinkään. Hän nousi esiin 1980-luvulla, jolloin sinfonia oli monille säveltäjille vanhentunut teoslaji, vaikka esimerkiksi puolalaismestari Witold Lutos?awski oli juuri tuolloin avaamassa sille uudenlaisia mahdollisuuksia. 1955), kun työn alla, aivan sen viime vaiheissa, on hänen ensimmäinen sinfoniansa, tarkalta otsikoltaan First Symphony in 11 Movements (2024). Kehittelen ideoita ja alkuolioita ja katson, mihin niillä pääsee. Vertauskohtana nousee esiin kuvataiteen abstraktin ekspressionismin mestari Jackson Pollock, mikä osoittaa, että Koskelin näkee yhtymäkohtia myös musiikin ulkopuolella. helmikuuta. Sävellystyössä karsin pois paljon materiaalia, mutta sitä voi käyttää jossain muualla”, Koskelin kertoo. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN olli Koskelin sinfonisuuden maailmassa © SA AR A VU O R JO K I OLLI KOSKELININ pitkään hautunut sinfonia saa kantaesityksensä Helsingin Musica nova -festivaalilla 12. Ajatus sinfoniasta Koskelinin tuotannossa voi tuntua äkkiseltään yllättävältä
Lauluyhtye. Olli Koskelin: Sinfonia nro 1. Sävellystyössä karsin pois paljon materiaalia, mutta sitä voi käyttää jossain muualla.”. Teoksella on ollut tavallista pitempi syntyhistoria: ”Joskus vuoden 2008 aikoihin tuli Yleisradiolta tilaus, ja sovittiin, että teos tulisi esiin muutaman vuoden kuluttua. 10.2. Nathanaël Iselin. Minna Leinonen: Soisin. Jukka-Pekka Lehto: Uponnut saari. Temppeliaukion kirkko, Helsinki. Kesän ja syksyn 2024 teos on kuitenkin ollut päätoimisesti työn alla.” Niin kuin otsikon maininnasta ”in 11 Movements” (11 osassa) voi aavistella, teos ei suhtaudu sinfonian perinteeseen mitenkään orjallisella uskollisuudella. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Näitä ominaisuuksia on esimerkiksi sellokonsertossa (2012/2018) ja kitarateoksessa then when A-go (2022). Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali, Musica nova Helsinki -festivaali. Markku Klami: Fractured (Memoria II). Klo 19 Kaustinen-sali, Kansantaiteen keskus, Kaustisen kamarimusiikkiviikko. Hanke jäi kuitenkin tuolloin sivuun, ja tilaus elvytettiin vasta Tuula Sarotien kaudella.” ”Sinfonia on ollut mukana sävellystöissä muutaman vuoden, mutta sen rinnalla on ollut muitakin projekteja. Vlc, pf. Uudemmissa teoksissa tyylipiirteisiin on tullut täydennyksenä moni-ilmeisempi ja nopeakäänteisempi dramaturgia ja yleisemmällä tasolla sointikuvan usein terävöitynyt ote. Tilaaja: Yle. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Tilaaja: Musica nova Helsinki. 12.2. Pianokonsertosta jäi yli materiaalia, joka päätyi tähän.” ”Teos on yhtäjaksoisesti soitettava kokonaisuus. Jan Lehtola, urut. Musica nova Helsinki -festivaali. Tilaaja: Mari Mäntylä. The Vicentino Singers. Sauli Zinovjev: Uusi teos sellolle ja pianolle. Keskeisiä asioita sävellystyössä ovat olleet esimerkiksi pinta, tausta, syvyys ja vauhti.” Haastattelua tehdään vain muutama päivä ennen partituurin luovuttamista kantaesityksen soittavalle Radion sinfoniaorkesterille. ”Lutos?awski on ollut itselleni läheinen. Muihin Koskelinin viimeaikaisiin teoksiin verrattuna sinfonia edustaa sikäli uudenlaisia lähtökohtia, että kesto ja kokoonpano ovat siinä kasvaneet olennaisesti. 8.2. Decacorde. 30.1. Klo 18 Balderin sali, Helsinki. Tässä kyseessä on iso orkesteriteos, joka hahmottui aluksi 27-minuuttiseksi mutta tiivistyi sävellysprosessissa 22-minuuttiseksi. Nathanaël Iselin. Valo-kvartetti: Maria W?oszczowska, Tim Crawford, viulu, Lilli Maijala, alttoviulu, Amy Norrington, sello. Sebastian Dumitrescu: Flame and Shadow: Madrigal Fragments. Mari Mäntylä, decacorde. Hän on säveltäjä, joka hallitsee kokonaisuudet. Sami Junnonen, huilu, Joensuun kaupunginorkesteri. Lentua-sali, Kuhmo-talo, Kuhmo. Klo 19 Musiikkitalo, Helsinki, Musica nova Helsinki. Tilaaja: Yle / Radion sinfoniaorkesteri. Teoksessa 7 Haikua huilulle, sellolle ja pianolle (2019) on mukana myös säveltäjän antamien ohjeiden mukaan improvisoitavia interludeja. Siinä on kolme isompaa blokkia, joiden sisällä on pienempiä osia. Tiina Myllärinen: [uusi teos]. 9.2. Klo 12 Kamarimusiikkisali, Sibelius-Akatemia, Helsinki, Musica nova Helsinki -festivaali. Urut. Jousikvartetto. Olli Koskelin: First Symphony in Eleven Movements. kantaesitykset 1–2 Koskelinin varhaisissa teoksissa vilkasliikkeiset tapahtumat saattoivat rakentua muutoksen ja kehityksen yhtenäisiksi prosesseiksi, hyvänä esimerkkinä jo klassikon aseman suomalaisessa sooloklarinettikirjallisuudessa saavuttanut Exalté (1985/1991), josta voi vertailla Youtube-palvelussa jo peräti seitsemän eri klarinetistin tulkintoja. Soolofagotti ja soitinyhtye. 11.2. Klo 18 Olaus Petrin kirkko, Helsinki. 33 R ONDO C LASSIC 1|2025 15.1.2025 Krzysztof Dobosiewicz: Flute Concerto No.1 ”Baiser de Fleurs” Huilu, harppu ja jousiorkesteri. Toinen esitys Joensuussa 16.1.2025. 30.1. ”Sen jälkeen on pari päivää tyhjä olo, surueuforia”, Koskelin huokaa. . Santiago Canon-Valencia, sello & Naoko Sonoda, piano. Mikko-Pekka Svala (fagotti), Zagros Ensemble, joht. Silti Koskelin arvostaa sinfonian mestareita. Sibeliuksen neljännen sinfonian finaali on taas esimerkki siitä, kuinka yksinkertainenkin asia voidaan tehdä mielenkiintoiseksi.” ”Sinfonia teoslajina kyllä kiinnostaa, mutta toisaalta se on vain nimi. Edessä odottaa kuitenkin jo seuraava merkittävä tapahtuma, marraskuussa 2025 Helsingin Musiikkitalon Paavo-salissa pidettävä sävellyskonsertti. Tilaaja: Daniela Braun. Klo 19 Helsingin Musiikkitalo, Musica nova Helsinki. Tiina Myllärinen: [uusi teos] Viola d’amore. Toisenlaista, vähäeleistä ja mietiskelevää, ilmaisua edustaa urkuteos Placid (2012/20). 2025 Lontoo, UK. Tilaaja: BBC Radio 3 & Henry Barber Trust. Tilaaja: David Hackston. 7.2. Petri Komulainen. Daniela Braun, viola d’amore. ”Kehittelen ideoita ja alkuolioita ja katson, mihin niillä pääsee
(03) 225 1948 | asiakaspalvelu@rondolehti.fi aineenopettajista ala-asteilla. Erityisesti marginaalisemmilla kulttuurin sektoreilla kysymys alkaa olla eloonjäämistaistelusta, jossa takaseinä häämöttää jo monelle toimijalle. Vuoden vaihduttua kulttuuriala on entistä suurempien haasteiden edessä, kun valtion säästötoimet ja veropäätökset alkavat vaikuttaa toden teolla. Kun kasvava sukupolvi jää tällä tavoin kulttuuripaitsioon, alan tulevaisuus alkaa olla vaakalaudalla. Ole mukana pelastamassa kulttuurista elämäntapaa myös tuleville sukupolville – tilaa nyt Rondo tälle vuodelle! Kulttuuria kaupan – mutta entä huomenna. Musiikin iloa koko vuodeksi: 109 euroa (7 lehteä + digitaalinen sisältö). rondo.fi Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelustamme puh. Rondo on musiikkilehti, joka on edelleen pitänyt pintansa vaihtuvissa olosuhteissa. Myös klassiseen musiikkiin kohdistuu monia paineita: muistamme syyskaudelta keskustelut, joissa tehtiin rajanvetoa kouluissa opetettavan, yleissivistävän kulttuurihistorian ja uskonnollisen materiaalin välillä. Moni vastaava julkaisu maailmalla on jo joutunut antamaan periksi uuden ajan ja uusien ajattelutapojen paineissa, mutta pieni Suomemme on vielä toistaiseksi jättänyt lehdelle oman, vaikkakin kapean tilansa toimia. Pääkaupunki on luopumassa musiikin CLASSIC Ei tyhjiä sanoja
Tulosten mukaan taideharrastus lisää luovuutta, hyvinvointia, oppimisen iloa, ja opittuja taitoja hyödynnetään laajasti elämässä muun muassa itsetuntemuksen sekä vuorovaikutusja tunnetaitojen kehittämisessä. Musiikki kehittää aivoissa juuri niitä alueita, joilla kuunnellaan vaikkapa opettajan puhetta tai vieraita kieliä. Musiikin ytimessä on mielikuvitus. 35 R ONDO C LASSIC 1|2025 YSELIN VIIDESLUOKKALAISELTA tyttäreltäni historian kokeeseen, joka käsitteli esihistoriallista aikaa. Vasta väitelleen tutkijan Kaisa Murtoniemen mukaan kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä. Niiden ansiosta tiedämme, että jo 40 000 vuotta sitten ihmisillä on ollut mielikuvitus, kyky kuvitella jotain, mitä ei ole olemassa. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan musiikkia harrastavien tarkkaavaisuustaidot kehittyvät voimakkaasti, ja noin neljän vuoden kuluttua harrastuksen aloittamisesta taidot lähestyvät jo aikuisen tarkkaavaisuustaitoja. Musiikin arvoa voisi perustella myös sillä, että se on elimellinen osa ihmisenä olemista, sillä se on kirjoitettu geeneihimme. Mitä enemmän musiikkia tutkitaan, sitä enemmän tutkijat huomaavat, että se kietoutuu voimakkaasti ihmisyyteen ja ihmisyyden alkumetreihin. . Samaan aikaan mieliämme pommitetaan sosiaalisen median sisältövirralla, johon odotetaan tykkäyksiä. Kirjassa kerrottiin, että kivikautisissa taide-esineissä on kuvattu ihmisiä, joilla on eläimen pää. Psykologian tohtori Laura Auvinen-Lintusen mukaan kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli kaikissa kognitiivisissa toiminnoissa, kuten oppimisessa ja erilaisten taitojen hankinnassa. Vuorovaikutus lisää yhteenkuulumisen tunnetta, ja säveltäessä tarkkaavaisuus ja mielikuvitus on viritetty äärimmilleen. Ihminen ohjautuu passiivisen kuluttajan rooliin, jossa voi olla näennäisen mukava möllöttää. Sen jälkeen on ilmaisun aika. Taiteen perusopetusliiton ja sen jäsenjärjestöjen vastikään tekemään kyselyyn harrastuksen tuomista vaikutuksista vastasi lähes 2000 eri-ikäistä oppilasta eri puolilta Suomea. MUSIIKKI ON aivotutkimuksen mysteeri. Lisäksi hän keskustelee sävellyksestä opettajansa ja mahdollisen sävellysluokan kanssa, tekee yhteistyötä esittäjien kanssa ja kuulee teoksensa tulkinnan. Marraskuussa uutisoitiin Helsingin kaupungin suunnittelemasta musiikin aineenopetuksen alasajosta. Tämän ymmärtäminen ei vaadi edes mielikuvitusta. Nuotinnetussa musiikissa nuotti kertoo sen, mitä ääniä meidän tulee tuottaa. Huotilainen kertoo tutkimuksestaan, jossa luokanopettajilta kysyttiin, oletko harrastanut musiikkia. R ONDO kolumni MINNA LEINONEN. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset nostivat viime syksynä mediassa esiin, että lapset eivät kykene hahmottamaan käsittelemäänsä asiaa visuaalisesti ilman kuvaa. Kun kysyttiin, minkä aineen opettaja valitsisi jonkun muun opetettavaksi, yleisin vastaus oli musiikki. Yliopistolla ei ole resursseja opettaa alusta lähtien jotain soitinta. Jos opettajilla ei ole harrastuneisuutta tai ammattitaitoa, musiikkiharrastuksen pariin voi olla vaikea innostaa muitakaan. Koulut tavoittavat kaikki oppilaat, mutta musiikkiopetuksen tilanne kouluissa on hälyttävä. Yleisin vastaus oli en. Edellä mainitut hyödyt konkretisoituvat, jos ajatellaan vaikkapa säveltämisharrastusta. © VIL LE H AU TA K AN G AS Kosketuspintoja mielikuvitus musiikin ytimessä k KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Musiikin arvoa voisi perustella myös sillä, että se on elimellinen osa ihmisenä olemista, sillä se on kirjoitettu geeneihimme. Säveltäjä improvisoi ja kuvittelee soivia maailmoja, merkitsee niitä muistiin, muodostaa mielikuvan teoksesta nuotinnuksen ja usein myös teknologian avulla ja kuljettaa tätä mielikuvaa pitkäkestoisessa muistissaan koko sävellysprosessin ajan. MUSIIKKIHARRASTAMISEN MERKITYS, arvo ja vaikutukset ovat kiistattomat. Kun kevään haut harrastuksiin ovat alkamassa, herää kysymys, kuinka saada musiikkiharrastus mahdollisimman monen ulottuville. Kaukaiselta tuntuvat Uno Cygnaeuksen ajat, jolloin kansakoulunopettajalta edellytettiin lauluja soittotaitoa. Tulkinnassa kuvitellaan myös sellaista, mikä ei ole näkyvillä. Taideharrastuksen myötä myös yksinäisyyden koettiin vähenevän, ja Suomessa yksinäisyys on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Esi-isiemme minotaurukset mylvivät riemusta
Hiljalleen ne alkavat toistaa säriseviä muistoja keskellä salia seisovan Heli Hartikaisen saksofonista: ensin läppien ja kielityksen ääntä, sittemmin pitkiä säveliä, jokainen esine resonoiden niitä omilla tavoillaan. Sen ääni kuulosti yhdeltä taajuudelta, mutta kun veistosta kiersi, eri yläsävelet korostuivat eri kohdissa. Rakastin sitä teosta, olin varmaan kaksi tuntia sen äärellä”, Hartikainen kertoo. Äänitteenä teos julkaistiin syyskuussa 2024, ja Temppeliaukion esitys oli osa levynjulkaisukiertuetta. Chronovariations, Hartikaisen tähänastinen pääprojekti, sai kantaesityksensä vuonna 2022 Hartikaisen Taideyliopiston maisterikonserttina, ja valittiin jo saman vuoden Flow Festivalin ohjelmistoon. ”Aivan ensimmäinen Chronovariationsin kipinä oli joulukuussa 2018, kun Taidehallissa oli esillä virolaisen Jass Kaselaanin installaatio Hääl (Ääni), melkein sukellusveneen näköinen metallirojuista tehty soiva veistos. l Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © H EI D I PI IR O IN EN Saksofonisti HELI HARTIKAISEN musiikissa kohtaavat ajantajun hälventäminen, improvisaatio, elektroakustiikka, tilataide ja spektraalisuus. Heli Hartikainen esiintymässä Nomen Nescio -festivaalilla 2024.. Hänelle yläsävelet ja sointivärit ovat saksofonissa kaikkein kiinnostavin asia. ajattomia säveliä 36 R ONDO C LASSIC 1|2025 EVYJÄ, JOUSIA JA MUITA metalliesineitä roikkuu telineistä ympäri Temppeliaukion kirkkoa
”Halusin säveltää ja improvisoida, ja tiukalla klassisen solistin linjalla niille jutuille ei ole tarpeeksi aikaa. Hartikainen rakentamassa Chronovariationsalbumin kalustoa levytyksissä.. Hartikaisen mukaan sen lähtökohta on ollut spektralistinen eli äänen taajuusspektriin – sointiväriin – keskittyvä, mutta muodoltaan tiettyjen tekniikoiden ja tehtävien variaatioketju. Mitä muita tapoja ajan hahmottamiseen syntyy tilalle, kun sykkeen tai sekuntien kaltaiset mittarit hälvenevät?” Kansanmusiikista tila pitkälle improvisoinnille Chronovariations on kirjoitettu graafiseksi notaatioksi. Hartikaisen mukaan teoksen muoto ja järjestys pysyy aina samana, mutta kaikki soivat sävelet perustuvat lopulta improvisaatioon, tehden joka esityksestä erilaisen. ”Koko ajan minulle on ollut selvää, mikä minua kiinnostaa, mikä minulle on tärkeää ja mitä haluan sanoa taiteellani. UNM-valinta johti myös uuteen teokseen Pohjoismaisilla musiikkipäivillä Glasgow’ssa: Kide viululle, alttoviululle ja live-elektroniikalle syntyi yhteissävellyksenä Aileen Sweeneyn kanssa. Pyrin löytämään sitä soittaessani jotain uutta ja yllättävää. Tein kullekin soittajalle harmonisen kartan, jossa kaikki siirtyvät omassa tahdissaan partituurin läpi, jolloin elementit limittyvät sattumanvaraisesti. Hänen oma muusikon polkunsa poikkeaa tavallisimmin tallatuista. ”Kyllä se aika vapaaksi ainakin omalta osaltani saattaa lähteä. Sieltä löytyy yleensä jotain uutta ja ihmeellistä”, Hartikainen kuvailee. ”Niiden toistamat äänet ovat peräisin omasta live-soitostani, paitsi alussa, jolloin ne tulevat nauhalta, johdatellakseen yleisön teoksen tilallisuuteen. Pauli Lyytisen improvisaatiokurssi ja Juhani Aaltosen soittotunnit teini-ikäisenä Nilsiän musiikkileireillä olivat ensimmäisiä käänteentekeviä hetkiä. Lopulta kansanmusiikin aineryhmä Sibelius-Akatemiassa oli se paikka, jossa sain toteuttaa omaa vapaan improvisaation visiotani mahdollisimman hyvin, kiitos suomalaisen kansanmusiikin arkaaisen, minimalistisen kerrostuman. Arvostan ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä ja kokeilla juttuja, joille on vaikea antaa leimoja.” . ”Muut ihmiset laittavat niitä leimoja, että mitä tämä on. Se on kaunis muisto ensimmäisestä Chronovariations-konsertista, jota edelsi nelituntinen ääni-installaatio. R ONDO C LASSIC 1|2025 37 © K AJ M ÄK IU LL AK K O © M IK AE L K O PO N EN ”Samoihin aikoihin olin Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian kurssilla, jossa päädyimme kokeilemaan aktuaattoreita. Minulle oli selvää, mikä oma estetiikkani on. Palaset alkoivat päässäni loksahdella yhteen: aktuaattorit pystyivät nimenomaan korostamaan saksofonin spektraalisia ilmiöitä.” Chronovariationsissa romumetallilevyihin kiinnitetyt sähkömagneettiset aktuaattorit muuntavat minkä tahansa resonoivan pinnan kaiuttimeksi. Kuopion konservatorion ammattiopinnoissa Hartikainen keskittyi klassiseen klarinettiohjelmistoon ja jazz-saksofoniin. Isona vaikutteena ovat olleet Gérard Griseyn kirjan Tempus ex machina ideat ’ajan luurangosta’, jossa rytmistä kiintopistettä lähdetään hitaasti manipuloimaan. Koetan joka keikalla vähintään kerran saattaa itseni ongelmiin, epämukavaan tilanteeseen, jossa mietin että ’mitäs nyt’. Aika erilaista kuin bebop-jazzin nopeat sointuvaihdokset.” Lokerointia vastaan Syksyllä 2024 Hartikaisen uusi teos Light Cones alttoja tenorisaksofoneille sekä jousikvartetille esitettiin osana Ung Nordisk Musik -festivaalin ohjelmistoa. En ole nyt ’alkanut säveltää nykymusiikkia’, vaan tehnyt sitä aivan samaa kuin aiemmin, mutta se kulttuurinen konteksti, jossa se tapahtuu, on vähän erilainen. Pyrin taistelemaan sellaista lokerointia vastaan, jossa pitää kuvata omaa tekemistään parin kolmen fraasin hissipuheella – ehkä ihmisten lokerointia ylipäätään. ”Musiikki voi lähteä vaivihkaa uusiin suuntiin, ja kuulija yllättyy yhtäkkiä, miten sinne päädyttiin. Hartikaiselle soittaminen ja säveltäminen ovat kuitenkin samaa jatkumoa, ja niitä on vaikea eriyttää toisistaan. ”Projektissa neljä pohjoismaista säveltäjää laitettiin yhteistyöhön skottisäveltäjien kanssa. ”Tässäkin käsitellään nimen mukaisesti ajan suhteellisuutta, sekä fysiikan ilmiöiden että ihmismielen aikakäsityksen kautta. ”UNM:ssa muita säveltäjiä hämmästytti, että soitin teokseni itse. Jazzissa olisin nääntynyt perinteen laatikkoon. Säveltämisen prosessi oli sama kuin itse soittaessani: etsin ääniä, joita haluan kuulla”, Hartikainen huomauttaa. Sen vaikutus on kuultavissa yhä musiikissani, vaikkei se ole omasta mielestäni kansanmusiikkia tai edes sinne päin kallellaan.” Tärkein oppi, jonka Hartikainen sai kansanmusiikin improvisaatiosta, on maltti: miten pienillä elementeillä saa ihmisen pitkäksi aikaa penkin reunalle, miten pienestä voi tulla suurta kehittelyn avulla. Kuulijat olivat hämmästyneitä, sillä teos kuulosti liian tarkalta ollakseen sattumanvarainen, mutta liian kompleksilta ollakseen nuotinnettu”, Hartikainen myhäilee. Minulla ja Aileenilla on todella erilaiset taustat ja estetiikat, joten oli todella kiinnostavaa tehdä parissa kuukaudessa yhteinen biisi.” Nykymusiikin institutionaalisissa rakenteissa instrumentalisteilla on usein klassisen solistin maisterintutkinto ja säveltäjillä sävellyksen, ja nämä roolit ovat eri henkilöillä. Glasgow’hun sävelsin musiikkia muiden soitettavaksi, ja ajatus olla yleisön joukossa kuulemassa omaa musiikkiaan tuntui omituiselta.” Hartikainen ei kuitenkaan itse miellä oloaan ulkopuoliseksi. Käytämme elektroniikkaa ohjaavan Esther Calderón Moralesin kanssa paljon efektejä, joista osa on ilmiselviä, kuten kaiut ja viiveet, mutta myös granulaarisynteesiä ja erilaisia spektraalisia muokkauksia.” Teoksen nimen voisi suomentaa ”aikamuunnelmat”. ”Minimalistisella lähestymisellä variaatioihin tavoittelen ajantajun hämärtymistä
Suomi on astunut kulttuurileikkausten tielle. Kysytään ensin kahden edistyksellisenä pidetyn radio-orkesterin johtajalta. ”Meidän täytyy välittää musiikin kuva koko monipuolisessa kirjossaan, tukea suomalaista luovaa säveltaidetta ja käyttää monikanavaisen yhtiön kaikkia keinoja. USA:ssa San Franciscon sinfonikkojen johto katsoi koko Esa-Pekka Salosen taiteellisen vision uhraamisen arvoiseksi säästöjä hakiessaan. Berliini löi kulttuurisektorille 130 miljoonan euron leikkaukset, ja huolestuttavia uutisia kuuluu muualtakin Saksasta, jota sentään on pidetty subventoidun kulttuurin turvasatamana. ”Kaikki alkaa laadusta ja siitä, että yleisöä ei aliarvioida. Berliinin Saksalaisen sinfoniaorkesterin (DSO) selviämisstrategiana on laaja jalkautuminen ympäröivään yhteiskuntaan. Radio-orkestereiden vanha tehtävä eli kantanauhojen tekeminen on vähentynyt kaikkialla, mutta Gothóni katsoo tallentamisessa olevan vielä tehtävää. En sulje pois kuitenkaan myöskään kevyempää Sinfoniaorkesteri on haavoittuvainen, jos kulttuurista leikataan, koska niin suuri osa sen menoista on kiinteitä, eikä tulonmuodostus ole yksinkertaista. Kolme asiantuntujaa vastaa. Yhteistyö levy-yhtiö Ondinen kanssa on ollut todellinen win-win-tilanne, sillä olemme sillä saaneet paljon kansainvälistä huomiota ja auttaneet nykysäveltäjiä – viimeksi esimerkiksi Lotta Wennäkoskea – pääsemään esiin.” Gothóni on ylpeä siitä, että RSO:n konserttien täyttöaste on korkea silloinkin, kun ohjelmisto painottuu uuteen musiikkiin. ”Olemme vahvasti esillä Yle Areenassa. Millaisilla talouden, markkinoinnin ja taiteen keinoilla kunnianarvoisa instituutio luovii tulevaisuuteen. Teksti: HARRI KUUSISAARI © K AT H LE EN PR AC H T / D SO h. 38 R ONDO C LASSIC 1|2025 UOLI SINFONIAORKESTEREIDEN tulevaisuudesta on jälleen kerran herännyt viimeaikaisten tapahtumien valossa. miten käy sinfoniaorkesterin. Radion sinfoniaorkesterin intendentti Maris Gothóni näkee tulevaisuuteen katsovan sinfoniaorkesterin tunnusmerkeiksi monipuolisuuden, joustavuuden ja uteliaan seikkailumielen – jotka hänen mielestään ovat juuri RSO:n valtteja. Mitä selviämisvisioita orkestereilla on. Tässä yhteisprojektia sirkustaiteilijoiden kanssa. Perustoimintamme lisäksi esimerkiksi Elämäni biisi on hyvä formaatti kuulijakunnan laajentamiseksi, sillä sen perustana on klassinen ydinohjelmisto, jota kiinnostavat persoonat ja tarinat tuovat tykö”, Gothóni sanoo
”Periaatteenani on, että sekä kauden sisällä että yksittäisissä konserteissa on oltava dynamiikkaa, jännitettä ja teemallista logiikkaa, jossa detaljit alkavat synnyttää uusia kokonaisuuksia”, hän linjaa. DSO:n Symphonic Mob toi yhteen 1000 eri-ikäistä harrastajamuusikkoa musisoimaan yhdessä orkesterin kanssa Mall of Berlin -kauppakeskuksen Piazzalle.. Ei niin ole käynyt. Ihmiset elävät kauemmin, ja vapaa-aikaa tulee lisää. Tässä synergia valtakunnallisen mediayhtiön kanssa on erityisen arvokasta.” Konserttiyleisön korkean keski-iän vuoksi Gothóni ei menetä yöuniaan. © LE A H O PP / D SO | Jo sata vuotta sitten panikoitiin siitä, että yleisö kuolee kohta pois. Siihen voi sitten palata myöhemmin. Se on kuin pullopostin lähettämistä: koskaan ei tiedä, kuka sen poimii.” Yleisradion säästöt koskevat RSO:ta epäsuoremmin kuin joitakin muita yhtiön osia, mutta ei niistä välttämättä osattomiksi jäädä. Sillä on vahva vaikutus yleisöön.” Pianistin ja kirjailijan uralta kuraattoriksi ja organisaattoriksi ponnistanut Gothóni on ollut ohjelmasuunnittelijana Stavangerin sinfonikoissa, Belgian kansallisorkesterissa ja lukuisilla festivaaleilla Aasiaa myöten. Olemme mukana Taidetestaajissa, pidämme soitinsatukonsertteja, ja meillä on digitaalista tarjontaa eri ikäluokille. ”Jo sata vuotta sitten oli kirjoituksia, joissa panikoitiin siitä, että yleisö kuolee kohta pois. miten käy sinfoniaorkesterin. ”Onhan meillä. Meidän on työllistettävä sata muusikkoa.” Miksei RSO:lla ole omaa yleisökasvatustoimintaa. Ihmiset elävät kauemmin, ja vapaa-aikaa tulee lisää. Täytyy pitää vain huolta siitä, että nuoret saavat jo varhain impulsseja, että tällaistakin musiikkia on. 39 R ONDO C LASSIC 1|2025 ohjelmistoa, sillä esimerkiksi monista elokuvasäveltäjistä on tullut klassikkoja. Vaikka intendentti korostaakin RSO:n monipuolisuutta, hän pitää tärkeänä, että koko musiikin kentän diversiteetistä pidetään kiinni. Gothóni on seurannut huolissaan esimerkiksi Hollannin hallituksen äkkinäisesti toteuttamia kulttuuri-instituutioiden fuusioita ja lopettamisia. ”Vanhan ja uuden musiikin käytännöt vaativat joskus spesiaaliyhtyeitä, joilla on mahdollisuus workshop-tyylisiin kokeiluihin, sykliseen työtapaan ja teoksesta toiseen muuttuviin kokoonpanoihin. Ei niin ole käynyt. Tärkeintä on silti se, että puolustamme tinkimättömästi korkeatasoisen luovan taidemusiikin elinvoimaisuutta
Meidän on muututtava joustavammiksi ja itsenäisemmiksi. Ja se oli myös taiteellisesti mielekästä ohjelmiston laajentamista kaanonin ulkopuolelle.” Sinfoniaorkesterit voisivat monipuolistaa tarjontaansa lähestyäkseen laajempaa yleisöä. Ohjelmiston osalta orkesteripäällikkö ei astu ylikapellimestarin varpaille mutta toivoo, että viihteellisempää antia kohtaan koettavasta arroganssista päästäisiin Saksassa eroon. Orkesterin synty ja kasvu on ollut kovan työn takana ja vaatinut paljon resursseja. Schmidt-Ott kuitenkin yllättää sanoessaan, että leikkaukset olivat tarpeen. ”Kyse ei ole kulttuurivihamielisyydestä vaan siitä, että koko kaupungin talous on akuutissa hätätilassa. Jotain piti tehdä. ”Totta kai se on provokaatio, mutta halusin meidän herättävän huomiota. ”Bostonin sinfonikoilla on hyvä systeemi: varsinainen orkesteri huolehtii taiteesta ja Boston Pops populaarista annista – samoin muusikoin. RSO:n intendentti Maris Gothóni haluaa, että orkesteri puolustaa tinkimättömästi korkeatasoisen luovan taidemusiikin elinvoimaisuutta. Minusta sinfoniaorkesterit voisivat monipuolistaa tarjontaansa lähestyäkseen laajempaa yleisöä. Youtubeja Instagram-kanavillamme lähestymme nuoria heidän oman kommunikaationsa keinoin. DSO:ssa se on onnistunut.” Schmidt-Ott toteutti Berliiniin palatessaan Amerikasta tuttuja malleja. Erilaisia ovat myös orkesteripäällikkö Thomas Schmidt-Ottin puheet. Jokainen kuva viittaa tiettyyn konserttiohjelmaan. DSO:ta ne eivät pure niin paljon kuin monia muita, koska sillä on osavaltion lisäksi myös liittovaltion ja kahden radioyhtiön tuki. DSO:n orkesteripäällikön Thomas Schmidt-Ottin mielestä kulttuurisektorin pitää saada enemmän taloudellista itsenäisyyttä selvitäkseen.. Meillä ei ole läskiä grammaakaan. Jos kymmenen prosentin leikkauksen takia joutuu jättämään pois viisi konserttia 50:stä, onko se maailmanloppu. ”Saksassa on 138 orkesteria, jotka monessa pienemmässä kaupungissa soittavat puolille saleille. Orkesteri joko on, tai sitä ei ole. Ei tällainen ole pois substanssista eikä vie orkesterin taiteellista itsenäisyyttä, vaan se on keino suojella taidetta.” DSO:n kausiesitteessä muusikot poseeraavat viettäen viimeistä ehtoollista naispuolisen Kristuksen kanssa. Olemme saaneet heitä konsertteihin enemmän kuin Berliinin filharmonikot.” Imagon uudistamiseen liittyi myös viime kauden ohjelmistollinen panostus: mukana ei ollut yhtäkään konserttia ilman naissäveltäjien musiikkia. ”Jos haluamme olla validi tulevaisuuden kulttuurilaitos, kyllä tämä gender-kysymys täytyy huomioida. Mitään taloutta ei ole koskaan kunnostettu kulttuurisäästöillä.” Riippumattomuutta Amerikan malliin Helsingin Musiikkitalon steriilistä siisteydestä on pitkä matka Berliinin remonttia odottavaan, aavemaiseen Messukeskukseen, jossa kaupungin radio-orkestereista toinen, Deutsches Symphonie-Orchester pitää väliaikaista majaansa. Los Angelesissa aina loppuunmyydyt elokuvamusiikkikonsertit rahoittavat rohkeita uuden musiikin sarjoja. Meidän täytyy löytää uusia rahoitusrakenteita”, Schmidt-Ott sanoo. Se ei ehkä voi jatkua. 40 R ONDO C LASSIC 1|2025 © M AT H IA S B O TH O R ”Musiikin kenttä on ekosysteemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta rahoittajillamme on oikeus edellyttää, että täytämme salit. Hän toi sieltä ideoita orkesterin markkinointiin ja on sitä mieltä, että kulttuurisektorin pitää saada enemmän taloudellista itsenäisyyttä selvitäkseen. Projekti keräsi viimeksi toukokuussa yli tuhat amatöörimuusikkoa ostoskeskuksen piazzalle. Jos sen lopettaa, sitä ei saa takaisin. Kiinteät kulut ovat niin suuret, että siitä jää budjettiin vain pieni prosentti, mihin voimme vaikuttaa, ja siihen kajoaminen taas vaikuttaisi laatuun ja tuloihin. Tietty ironia voi olla tarpeen imagon uudistamiseksi. Hän aloitti managerin uransa orkesterien parissa mutta oli välissä 16 vuotta turismibisneksessä, Tui Cruises -risteily-yrityksen ohjelmapäällikkönä. Julkiset tuet ovat kasvaneet pitkään. Hän panosti markkinointiin ja otti käyttöön dynaamisen lippujen hinnoittelun. Hän lanseerasi Symphonic Mob -idean, jossa kuka tahansa saa tulla spontaanisti soittamaan orkesterin kanssa. Viihteellisempää antia kohtaan koettavasta arroganssista pitäisi päästä eroon. Haastattelua tehtäessä Berliini oli juuri julkistanut mittavat kulttuuritukien leikkaukset. Kun työskentelin Tui-risteilyjen parissa, laivat piti täyttää 100-prosenttisesti. Osakkeenomistajat eivät sallineet mitään tekosyitä
© K AT H LE EN PR AC H T / D SO © ER EN YA G M U R O G LU Orkesterin synty ja kasvu on kovan työn takana. 41 R ONDO C LASSIC 1|2025 Thomas Schmidt-Ott rohkaisee orkestereita rohkeuteen, kukin omalla tavallaan. | DSO:n muusikot levittäytyivät eri pisteisiin Berliinin eläintarhassa. Oikea henkilö vastaamaan on Magnus Still, manageri ja konsultti, joka on keskittynyt yleisön kasvattamisen kysymyksiin ja kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa: Effective Marketing by Classical Music Promoters ja Fill Every Seat – EVERY Week. Trumpetistit soittivat duettoa norsujen mylväisyjen kanssa. Mitään taloutta ei ole koskaan kunnostettu kulttuurisäästöillä.. ”Väestöpyramidin, globalisaation ja populistipuolueiden kasvun kautta on ollut selvää, että julkinen talous on kovassa ristipaineessa, ja kysymys oli lähinnä, milloin leikkaukset tulevat. Jos sen lopettaa, sitä ei saa takaisin. Pitää silti huomioida, että tulevaisuudessa rahat menevät sinne, missä ollaan innovatiivisia ja keskellä yhteiskuntaa.” Lisää menestyksen reseptejä Miltä orkestereiden tilanne näyttää niiden ulkopuolelta katsovan mutta kuitenkin niiden kanssa läheisessä yhteistyössä toimivan silmin. Rahoituspohjaa olisi pitänyt laajentaa jo vuosikymmeniä, mutta harva on siihen valmistautunut”, Still sanoo. Suomessa ja Saksassa ei pitäisi olla yllätys kenellekään. ”Kenttä on jo tullut liberaalimmaksi, ja uusia, jännittäviä muusikoita riittää. Hänen mielestään leikkausten mm. Manageri Magnus Still pitää orkesterien rahoituksessa terveimpänä Sveitsin mallia, jossa julkinen tuki, lipputulot sekä lahjoitukset ja sponsorointi ovat tasapainossa. Still on samaa mieltä Thomas Schmidt-Ottin kanssa rahoituspohjan laajentamisen tärkeydestä
Radion sinfoniaorkesteri esitti Musorgskin Hovanštšinaa Helsingin juhlaviikoilla, ja ensi pääsiäisenä tuotanto lähtee Salzburgin pääsiäisfestivaalille. Toivottavasti tämä saadaan ohjattua niin, että muutosprosessi olisi kokonaisuuden kannalta järkevä.” ?. ”Mutta usko ja kova palo siihen, mitä tekee, on tärkeintä, koska tämä intohimo tarttuu. ”Ehkä joku orkesteri kuolee tulevina vuosina, ja se on todella ikävää muusikoille, yleisölle ja paikkakunnalle. Heidänkin joukostaan voi löytyä taiteen rahoittajia.” Sisällössä Stillin mielestä tärkeintä on, että orkesteri kehittää omaa identiteettiään ohjelmistosuunnittelun ja palvelujen kautta ja käy jatkuvaa dialogia yleisön kanssa. ”Jos halutaan korkeat täyttöasteet mutta tehdä myös haastavaa ohjelmistoa, ei vain mainstreamia, niin tarvitaan vahva kausikorttikanta. Hehän eivät useimmiten itse päätä, että tulevat, vaan päätös on vanhempien, isovanhempien ja opettajien. ”Pidän itse kovasti Sveitsin mallista, jossa on 40–60 % julkista tukea, 20 % kausikorttija kertalipputuloja, 20 % lahjoituksia, 10 % sponsorointia ja 10 % kiertueita yms. Kyseessä on yksi orkesterin isoimmista kansainvälisistä näytöistä. Silti heitäkin täytyy muistaa puistokonsertein, sinkkutreffein jne.” ”Aivan eri asia on toiminta lasten ja nuorten kanssa. Eikä ole haitaksi, että on relevantti varakkaillekaan. Julkisen tuen pohja on paljon parempi kuin USA:ssa, mutta tulolähteet ovat eriytyneet, joten jos tulee leikkauksia, niin ne eivät aiheuta niin yhtäkkisiä katastrofeja kuten nyt on vaara Suomessa ja Saksassa.” ”Tarpeeksi suuret lipputulot pakottavat toisella tavalla kuin Suomessa olemaan hereillä siihen suuntaan, miten ja mihin yleisö reagoi. Jos taas halutaan 15–40-vuotiaita, pitää tiedostaa, että he kyllä saattavat pitää klassisesta musiikista siinä missä iäkkäämmätkin, mutta elämäntilanteen ruuhkaisuus asettaa esteitä konserttiin tulemiselle. 42 R ONDO C LASSIC 1|2025 © M AA R IT K YT Ö H AR JU Hän vertaa eri maiden orkestereiden tyypillisimpiä ansaintamalleja. Sen päälle pitää osata kommunikoida tehokkaasti ja luoda sille tarpeeksi resursseja.” Kun puhutaan uuden yleisön tavoittelusta, Stillin mielestä pitää olla tarkkana, mitä ”uudella yleisöllä” tarkoitetaan. Mutta jos he onnistuvat saamaan elämyksiä, kynnys palata aikuisena on matalampi.” Still ei ole huolissaan klassisen musiikin tilasta. Ainakin nykyään ja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tämä tarkoittaa 60+ -vuotiaita, korkeasti koulutettuja, keskiluokkaisia ihmisiä. USA:ssa se on yleensä 5 % julkista tukea, 30 % kausikorttituloja, 20 % kertalipputuloja, 10 % sponsorointia, 30 % lahjoituksia ja 5 % kiertue-, keikkaja rojaltituloja. Mutta jos ei ole liikaa niiden varassa, uskaltaa myös paremmin tehdä kiinnostavaa ohjelmistoa mainstreamin ulkopuolelta. Moni näkee tämän suurena ongelmana, mutta jos yrittää taistella sitä vastaan, ajaa kyllä jyrkkää ylämäkeä, ja markkinointiin pitää varata miljoonia.” ”Jos halutaan hieman nuorempaa väkeä, niin parasta on varata vähän houkuttelevampaa ohjelmistoa (”entry points”), kerätä yhteystiedot ja kutsua uudestaan muutaman kuukauden päästä. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa yleinen suhde on 85 % julkista rahoitusta, 10 % kausikorttija lipputuloja ja 5 % kiertue-, keikkaja rojaltituloja. Mutta klassinen musiikki on niin mieletön juttu – esteettisesti, aistillisesti, sosiaalisesti, yhteisöllisesti, älyllisesti – että itse asia jää elämään, ja aina joku kylähullu keksii sen uudestaan jokaisella paikkakunnalla
klo 16 Soirée Sor Patrik Kleemola, kitara Su 2.3. 43 R ONDO C LASSIC 1|2025 www.kylakirkko.fi Henrikintie 25, 00370 Helsinki Liput: 25 € / 20 € (eläkeläiset) / 10 € (lapset ja opiskelijat) https://pitajanmaenkylakirkko.eventiolive.fi Kevät 2025 Su 5.1. klo 16 Arkkiherttua Kentala-trio Kreeta-Maria Kentala, viulu Heidi Peltoniemi, sello Kirill Kozlovski, fortepiano Boccherini, Mozart, Beethoven Su 30.3. klo 16 Jousikvintettoja Kari Olamaa & Teija Kivinen, viulu Tiila Kangas, alttoviulu Heidi Peltoniemi, sello Anna Rinta-Rahko, kontrabasso Boccherini, Onslow Ma 21.4. klo 16 Cembaloresitaali Pierre Hantaï Bach, Händel Su 2.2. klo 16 Pääsiäismaanantain cembaloresitaali Cristiano Holtz Bach, Couperin S A L L Y S A L M I N E N – K A I S A L U N D A N – A I L I J Ä R V E L Ä ´ MUSIKALEN K A T R I N A SÅNGEN OM EN KVINNA REGI JAKOB HÖGLUND ÅBOPREMIÄR 7.2.2025 PÅ STORA SCENEN SUOMENKIELINEN TEKSTITYS
Musiikkiteknologian ja vapaan improvisaation liitto valikoitui Libero Mureddun leipälajiksi. 44 R ONDO C LASSIC 1|2025 LIBERO MUREDDUN teokset sekoittavat algoritimisia sattumanvaraisuuksia ja kollektiivista improvisaatiota. Pyrkiessään tarkkailemaan improvisoijien vaistonvaraista toimintaa ne toimivat sekä taiteena että tutkimuksena. © RICHARD HARRIS vapaaliitoa koodatussa kaaoksessa
Ne voivat myös toimia virtuaalisena soittajana tai kapellimestarina. Mustavalkoiset jaottelut säveltämisen ja improvisoinnin välillä saavat hänen olonsa epämukavaksi. Mureddun taiteellisen jatkotutkimuksen kohteena Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on improvisaatio ja siihen sisältyvä ruumiillistunut tieto. Steve Lacyn sanoin, improvisaatio on prosessi, jossa teos ja sen säveltämiseen käytetty aika ovat samanmittaisia.” Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © TJ KRE BS | ” vapaaliitoa koodatussa kaaoksessa. ”Yritän ymmärtää, mitä improvisoidessa todella tapahtuu. Huomasin pian sen kertovan hyvin vähän siitä, miksi soitin tietyn asian, ja vielä vähemmän siitä, kuinka soitin sen.” Tutkimustaan varten Mureddu luo esityksiinsä raameja ja rajoituksia erilaisin elektronisin keinoin. Tohtorikonserttejani voisi itse asiassa pitää myös sävellyksinä, sillä ne sisältävät ennalta päätetyt raamit ja säännöt”, Mureddu sanoo. ”Useat improvisoijat ovat myös säveltäjiä, ja nykyään yhä useammat säveltäjät ovat kiinnostuneita improvisoidusta musiikista. Säveltämistä ilman pyyhekumia Vapaalla improvisaatiolla tarkoitetaan musiikkia, jossa nuottien korkeuksia, rytmejä tai harmoniaa ei ole ennalta määritelty. 45 R ONDO C LASSIC 1|2025 ETSIN MUSIIKILLISIA TILANTEITA, jotka vääntävät esittäjien ennakko-odotukset kieroon, asettaen heidät tietämyksensä rajoille”, kertoo säveltäjä, pianisti ja musiikkiteknologi Libero Mureddu. ”Esittäjän aikaansaama ääni ei ole ainoastaan rationaalisen ajattelun tuotos, vaan sisältää myös sen kehon, joka äänen tuottaa, sekä monenlaista hiljaista ja epäsuoraa tietoa”, Mureddu selventää. ”Mielestäni säveltäminen, improvisointi ja kirjoitetun musiikin esittäminenkin ovat samalla jatkumolla. Vapaassa improvisaatiossa ei oikeastaan voi ennustaa tai hallita tulevaa, siinä missä perinteisessä säveltämisessä voi aina palata taaksepäin, pyyhkiä pois ja kirjoittaa uusiksi, deadlinen toimiessa prosessin päätepisteenä. Tutkimukseni alussa lähtökohtani oli pääosin kognitiivinen ja teoreettinen: analysoin intervalleja, rytmejä ja niin edelleen. Hän muistuttaa kaikella kehoon liittyvällä – koolla, voimalla, jopa vireystilalla – olevan vaikutusta soivaan lopputulokseen. Mureddun mukaan tulos on kuin laboratorio, jossa muusikot eivät välttämättä soita samalla tavalla kuin he yleensä tekisivät, mutta Mureddu pystyy havainnoimaan heidän reagointiaan ja keräämään dataa. ”Toisinaan keho tuntuu tietävän, mitä se haluaa tehdä, ennen kuin mieli ajattelee asiaa”. Genreen kuuluvat myös puolistrukturoidut sävellykset, useimmiten tekstimuotoiset tai graafiset partituurit, jotka toimivat kehyksinä improvisaation tunnelmalle, tekstuurille tai muodolle
Mureddu kuitenkin huomauttaa, että sitä ei aina kuitenkaan pidetä arvossa länsimaisen taidemusiikin piirissä. 46 R ONDO C LASSIC 1|2025 Mureddulle sysäys improvisaatioon tuli eurooppalaisen taidemusiikin ulkopuolelta. Toisinaan lopputulos jopa muistuttaa tapaa, jolla me ihmiset improvisoimme!” Mureddu toteaa. Tunnettuja esimerkkejä ovat afroamerikkalaisten musiikkityylien ohella muun muassa Intian ja Lähi-idän perinteet, flamenco, barokkimusiikki ja eurooppalainen urkurikoulutus. Live-elektroniikan ohjaajat eivät pystyneet kontrolloimaan näitä hetkiä, mikä toi teokseen ylimääräisen sattumanvaraisen kerroksen. Ensimmäinen Mureddun konserttitutkielmista oli vuoden 2021 Musica nova Helsinki -festivaalilla kuultu Joy Against the Machine, jossa soittajat saivat tableteilleen sattumanvaraisesti arvottuja esitysohjeita. ”Sonic Avatarsin esittäminen muuttui jopa itselleni yhä hämmentävämmäksi: en ollut varma siitä, ketä kontrolloin – oikeaa muusikkoa, avataria vai itseäni!” Klassisen katveessa Improvisointia löytyy lukuisista kulttuureista ympäri maailmaa. – Ajatus ’neron’ kirjoittamasta rationaalisesta partituurista yhä kummittelee.” © HARRI LAVAKLUBI. Mureddun mielestä olisi epäreilua olla tunnustamatta afrikkalaisdiasporan taiteilijoiden merkitystä vapaalle improvisaatiolle. ”Ohjelmointi on rationaalista puuhaa, mutta sen seuraukset voivat olla hyvin ennustamattomia. ”Monet mustat artistit ovat keksineet uudet tavat käyttää eurooppalaisia soittimia, sävellyksellisiä keinoja ja muita musiikillisia työkaluja, ja tämä yltää laajemmallekin kuin vain Ornette Colemanin kaltaisiin free jazzin uranuurtajiin.” Temppuilevia kaksoisolentoja Mureddu tekee tohtoriopintojaan musiikkiteknologian aineryhmässä, johon hän saapui perustutkinto-opiskelijaksi vuonna 2003 opiskeltuaan sitä ennen klassista pianoa ja säveltämistä Milanon Giuseppe Verdi -konservatoriossa sekä jazzia yksityisesti. ”Monet pitävät improvisointia vähemmän tärkeänä kuin ennalta sävelletyn musiikin esittämistä tai pitkää työskentelyä kirjoitetun sävellyksen parissa. Esimerkiksi avatar-videorumpalin lyödessä virveliin kuuluikin kontrabasson ääni”. Sonic Avatarsissa syksyllä 2023 neljän muusikon (rumpali Cristiano Calcagnile, basisti Antonio Borghini, saksofonisti Harri Sjöström ja DJ Vincent von Slippenbach) soitto äänitettiin ja videoitiin etukäteen ja jokaisen osuuksista editoitiin 20–40 musiikillisen tai mykän visuaalisen eleen ”leikekirjat”, joita kontrolloivat Livia Schweizer, Ville Herrala, Teemu Mustonen sekä Mureddu itse. Eurooppalaisen vapaan improvisaation perinteen voidaan katsoa olevan sekoitus taidemusiikin 1960-luvun avantgardea ja free jazzia. Odottamattomuus ja yllätyskäänteet – sekä niistä yhdessä selviäminen – ovat Mureddulle taianomaisinta kollektiivisessa improvisoinnissa. Siinä on mukana kenties jo siirtomaa-ajalta peräisin oleva taakka haluta määritellä kuulonvarainen tai muuten nuotintamaton ei-eurooppalainen musiikki alkukantaisena. Samplausja skrätsäyskulttuuri tuli tutuksi 1990-luvun alussa, kun hän oli mukana yhdessä Italian ensimmäisistä merkittävistä hiphop-yhtyeistä. ”Konsertin loppupuolella osa videoista syntyi algoritmisesti sekoittamalla yhden soittajan eleet toisen soittajan ääniin. Sibelius-Akatemiasta ei löydy erillistä improvisoidun musiikin tutkinto-ohjelmaa, mutta improvisaatio-opintoja on tarjolla useammassakin aineryhmässä. Esityksessä muusikot soittivat yhdessä näiden virtuaalisten kaksoisolentojensa kanssa, mutta soppaa hämmennettiin vielä sattumanvaraisuudella. Ajatus ’neron’ kirjoittamasta rationaalisesta partituurista yhä kummittelee.” ”Monet pitävät improvisointia vähemmän tärkeänä kuin ennalta sävelletyn musiikin esittämistä
Vastaavissa tilanteissa vapaan improvisaation kauneus tulee näkyviin: kaoottinen ja kompleksi todellisuus, jossa toisinaan tapahtuu taikuuksia, ja josta löytyy aina tie ulos”, Mureddu ihmettelee. Pyrimme rakentavuuteen ja inklusiivisuuteen silloinkin, kun tietyt soittajayhdistelmät eivät synkkaa.” Mureddu nostaa esimerkiksi toimivasta yhteistyöstä Berliinin vapaan improvisaation piirit, varsinkin Klub Demboh -kollektiivin, jossa hän on todistanut elämänsä villeimpiä improvisointeja. Hän pitää siitä, kun useita tarinoita kerrotaan yhtä aikaa, ja silti kokonaisuudessa on järkeä. 22 F. klo 19 Kotkan konserttitalo To 30.1. Haydnin, Beethovenin,Schubertin, Bartokin ja Schumannin vokaaliteoksia POIMINTOJA UPEASTA KEVÄÄN 2025 OHJELMASTA! Tutustu lisää: kymisinfonietta.fi ESTRADILLA PAAVALI JUMPPANEN To 20.3. klo 19 Kotkan konserttitalo NATHANAËL ISELIN, kapellimestari ELINA VÄHÄLÄ, viulu F. Brahms: Viulukonsertto D-duuri, op. klo 19 Kuusankoskitalo TOPI LEHTIPUU, kapellimestari FLORIAN BOESCH, baritoni Mm. Schumann: Sellokonsertto A-duuri, op 129 W.A.Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri, KV543 HIPAISUJA Ke 2.4. Olen soittanut pianoa 42 vuotta, ja sormeni tuntevat jazzin ja klassisen musiikin polkunsa. 47 R ONDO C LASSIC 1|2025 Kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta Mureddu sanoo projektiensa olevan aina yhteistyölle perustuvia. Weir: Heroic Strokes of the Bow R. ”Tykkään päästää irti hallinnasta, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Bizet: Sinfonia nro 1 C-duuri NÄKYMÄTÖNTÄ ETSIMÄSSÄ Ke 12.3. Kokeneet improvisoijat kuuntelevat aina toisiaan, mutta voivat päättää myös olla osallistumatta samalla pinnalla ja luoda sen sijaan rinnakkaisen tason”, Mureddu kertoo. Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A-duuri, op. Kuinka on mahdollista kuulla jotain niin hullua ja vaivattomasti sujuvaa samaan aikaan. 90 “Italialainen” FOKUKSESSA OLLI MUSTONEN MODERNIT MYYTIT © C R IS TIN A M AR X Juttu on julkaistu syksyllä englanniksi FMQ:ssa.. Mustonen: Triptyykki jousiorkesterille C. klo 19 Kotkan konserttitalo KEREM HASAN, kapellimestari – JAEMIN HAN, sello J. ”Yhdessä improvisoidessamme opimme sekä neuvottelemaan toisten kanssa että kesyttämään omat toiveemme ja odotuksemme, sillä toinen saattaa yhtä hyvin täyttää kuin torjua ne. klo 19 Kotkan konserttitalo To 13.3. ”Heidän soittonsa oli koko ajan kuilun partaalla. Flyygelin preparointi äänellisen paletin laajentamiseksi on Mureddulle hyvin tuttua toimintaa. LIPUT 30/ 25/ 15 €/ ticketmaster.fi Ke 29.1. klo 19 Kotkan konserttitalo Kapellimestari ja piano OLLI MUSTONEN O. Vaatii tietoista vaivannäköä olla avoin ja valita poiketa niiltä poluilta tarpeen tullen.” . ”Samaan ei tunnuta pystyvän keskustelussa eikä, surullista kyllä, arkielämässä.” Vapaan improvisaation yhteisöllisyys korostuu myös tyylisuunnan marginaalisuuden ja niukkojen taloudellisten resurssien myötä. Mureddun mukaan jokainen improvisoija kantaa soitollaan vastuuta toisista ja koko yhteisöstä, ja myös yhteisöllä on tehtävä kannatella yksilöitä. ”Siinä mielessä se on lähes anarko-utopistinen yhteisö. Sitä mysteeriä halusin tutkia ensimmäisessä tohtorikonsertissani. Waksman: Protonic Games – J. 77 – G. Jokaisen soittajan taiteellinen persoonallisuus vaikuttaa lopputulokseen merkittävällä tavalla. SaintSaëns: Pianokonsertto nro 2 g-molli, op. Väitän, että taitava ja kokenut improvisoija osaa löytää tiensä olosuhteista riippumatta. 15 Ke 19.2. klo 19 Kuusankoskitalo Liidaus ja solisti: PAAVALI JUMPPANEN, piano W.A. Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri, KV 452 – Pianokonsertto nro 27 B-duuri, KV 595 – Pianokonsertto nro 1 C-duuri, op
Luova Eurooppa -rahoitusta voi nyt hakea! EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tarjoaa hankerahoitusta musiikkialan organisaatioiden eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tutustu mahdollisuuksiin verkkosivuillamme www.oph.fi/luovaeurooppa • Klassinen musiikki • Kansanmusiikki • Pop/jazz-musiikki • Musiikintekijä AMMATILLINEN KOULUTUS: MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Kevään hakuaika 18.2.–18.3.2025 TOTEUTA UNELMASI KOKKOLASSA! kpkonsa.fi. Musiikkialan ammattilaiset voivat yksin tai ryhmänä hakea ohjelmasta Culture Moves Europe -liikkuvuustukea
49 R ONDO C LASSIC 1|2025 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa © LA U R I TO IV IO
NÄIN SIIS MOOSEKSEN ensimmäisessä kirjassa, joka ilmestyi noin 2500 vuotta sitten. Se erottaa heidät ja eroista syntyy nimien ja määrittelyjen meri. Valasaiheisen kirjan ideologisesti tärkein työmaa on nimittäin ihmisen ja eläimen välisen kahtiajaon purkuprojekti, joka jälleen johtaa dikotomiseen ajatteluun, sillä ainoa tapa ”purkaa” kahtiajako on yhdistää sen palat. Valas on monessakin suhteessa ihmeellinen eläin, myös siinä että se (tai sen kantamuoto) kulki evoluutiossa vastakkaiseen suuntaan kuin melkein kaikki muut ja siirtyi maasta veteen. Vedet erotettiin toisistaan kaartuvalla kannella, johon saatiin kolmantena päivänä valotkin, ja taivaankannen alapuolella olevat vedet koottiin kätevästi yhteen paikkaan. Romaani on niinsanotusti monikerroksinen, joten (eko)filosofisesti kunnianhimoista ajatusta ajamaan on valjastettu suunnilleen kaikki mahdollinen, mikä liittyy valaisiin tai saattaisi muuten vaan kiinnostaa potentiaalista lukijaa. Myyttien maailmassa hänen lähisukulaisensa on tietenkin Moby Dick, kun taas oikeassa elämässä ja luonnontieteessä valaan lähin sukulainen on – virtahepo! Luitte oikein. Valkoisen valaan jäljillä, cantando misteriosamente ( * ) * mystisesti laulaen Saara Henriksson: Moby Doll (Into, 2011).. Itse koin niiden pysäyttävän tekstin etenemisen, mutta rasvatyyntä seuraavassa hetkessä saatoin jo itse seisahtua ihastelemaan jotain veistoksellisen kaunista lausetta tai semioottisesti sivistynyttä mietelmää: Meri on raja ihmisen ja eläimen välissä. Joku saattaa jopa innostua niistä valasaiheisista tietoiskuista, joita romaanihenkilöt jakelevat toisilleen keskustelun varjolla ikään kuin ohimennen siinä samalla, kun paistetaan norjalaisen kalastusaluksen kajuutassa sipulia. Sen meren läpi eivät mitkään viestit kanna. 50 R ONDO C LASSIC 1|2025 LUSSA JUMALA loi taivaan ja maan ja sitä rataa sitten. Teos ei ole tämänkertaisen kirjapakinan varsinainen aihe mutta soveltuu hyvin sen johdatukseksi, sillä myös Saara Henrikssonin ensimmäisessä kirjassa Moby Doll sukelletaan heti syvään päätyyn, sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti. Esimerkiksi dualistinen maailmankuva, luomiskertomuksen suuri innovaatio, on Moby Dollissa läsnä koko ajan mutta siihen, jumalalliseksi julistettuun järjestykseen, suhtaudutaan kriittisesti – tekisi mieli sanoa rakentavan kriittisesti, ellei kyse olisi päinvastoin purkamisesta. Viikon loppua kohden homma oli suunnilleen kondiksessa, sillä kaikki maailmassa oli nyt binaarista eli kahdella jaollista, joko-tai: kuu merkitsi yötä, aurinko päivää, ja tätä kahtiajakoa pystyttiin tähtien avulla vielä loputtomiin täsmentämään viipaloimalla aikaa määrämittaan, hetkiksi ja vuosiksi. Moby Doll -kirja alkaa ja loppuu samasta yllättävästä paikasta eli Moby Dollin päästä, mutta viestit eivät kanna eikä nimihenkilöä tarkkaan ottaen ole olemassakaan, sillä hän on myytti. Siellä se, maailman suurin nisäkäs, tekee kaikenlaista kummallista, kuten imettää ja lähettelee audioviestejä osoittaen niin suurta musikaalisuutta, että muusikot ja musiikintutkijat – esimerkiksi kirjan Jenny – haluavat välttämättä änkeä valaiden kanssa samaan laulupiiriin hydroR ONDO musiikista sivusilmin Teksti: RIITTA PIETILÄ © SH U TT ER ST O C K SARJASSA ESITELLÄÄN MUSIIKKIAIHEISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA HÄPEÄMÄTTÖMÄN SUBJEKTIIVISESTI, MAKUASIOISTA TINKIMÄTTÄ. a OSA: 6 Tätä(kin) Moby Dollissa yritetään ja mielestäni yritys on varsin onnistunut
Ehkä siksi Moby Dollin laivan kapteenin nimi on Hope. Hän on kerran lapsena kuullut valaan laulua eikä voi kuulemma unohtaa kokemusta, vaikka on unohtanut jo. MOBY DOLLISSA KAIKKI tosiaan etsivät ja myös välttelevät jotakin. ELÄIN NÄKÖKULMAKERTOJANA oli kirjan ilmestyessä vuonna 2011 vielä äärimmäisen harvinaista herkkua (eikä sitä nytkään saada kuin muutaman si(i)vun verran) mutta myöhemmin, esimerkiksi Anni Kytömäen Margaritassa, on kertojaksi kelvannut raakkukin. Jotkut siinä esitellyt kirjat ovat hyviä, toiset erinomaisia ja loput mukiinmeneviä (huonoja kirjoja ei esitellä, koska sarjan tekijä ei jaksa lukea niitä). R ONDO C LASSIC 1|2025 51 foni kädessään ihan vaan kysyäkseen, mitä kuuluu. Mitähän Jokke silloin sanoisi. HENRIKSSON PALJASTUU esikoisteoksessaan säkenöivän aistivoimaiseksi kirjoittajaksi, jonka sanat soljuvat kuin musiikki. Se on kunnianhimoinen ja osin kielellisestikin ansiokas romaani, jossa on tavanomainen juoni ja kaksi päähenkilöä, ihminen ja valas. Tai sitten hän etsii yhteyttä ja toivoo, että Jenny vastaa. Sekin oli tosi hyvä suustaan, mutta ei silti ehkä aivan yhtä hyvä kuin tämä Norjanmeressä elelevä kaskelotti ja oman elämänsä asiantuntija, jonka viestit ovat parhaimmillaan kuin suolaveden hiomia ja kirkastamia pieniä runoja: Veden alla kaikki äänet kietoutuvat yhteen ja muuttuvat seinämäksi, rajaksi, joka humisee ja soi. Mikä luonnollisesti selittyy sillä, että hän, valaista kertovan kirjan näkökulmakertoja, on itsekin valas. Hän ei selvästikään ole lukenut Hermann Melvillen klassikkoa Moby Dick, jolle Moby Doll on luonnollisesti paljossa velkaa, eikä siis tunne mainitun velan sinetiksi painettua mottoa kirjan alussa: Joken mielestä Jennyn jutut ovat ”tosi taiteellista ja kaikkee”, mutta Jenny ei voi sanoa samaa Jokesta, joten tilanne on lähtökohtaisesti toivoton, toiseus kirjoitettu tähtiin ja kaikki kommunikaatioyritykset tuomittu katoamaan epäonnistuneina sinne jonnekin samaan suuntaan. Seuraavalla kerralla: Haaskio Ihmiskunnan on tosiaan korkea aika oppia kyseenalaistamaan se raamatullinen jako kahteen, joka erottaa ihmisen eläimestä.. Hän hakee yhteyttä musiikista, jota toisilleen vieraat lajit harrastavat (joskus jopa yhdessä), ja on siksi nyt tässä: Norjanmerellä seilaamassa, tavoittelemassa tavoittamatonta Lady Franklinin kannella, taistelemassa tuulimyllyjä vastaan valaiden puolesta kaikkea pahaa, kuten ikävystymistä ja epäonnistumisen pelkoa vastaan. . Sitä suuremmalla syyllä kannattaa nauttia vedenalaisen maailman harvinaislaatuisesta kauneudesta, kun kerran voi! Valtameren syvyyksissä sijaitsee elämän ja ihmisen alkukoti, ja siellä asuvan kokemusasiantuntijan mukaan näkymät ovat huikeat: Täällä ei ole koskaan pimeää (...) Tähtien valo lävistää läpikuultavat tuntokarvat ja evät ja saa ne kimmeltämään kuin joukon esihistoriallisia tähtiä... Näiden kummankin kautta on mahdollista kuvata paitsi kahta erilaista maailmaa, myös niiden leikkauskohtia ja saada näin yksien kansien väliin valaan koko kulttuurihistoria eli kaikki se, mitä ihmisen ja valaan välillä on tapahtunut ja tapahtuu yhä, tälläkin hetkellä, juuri nyt. Itselleni yllytys tuli yllätyksenä: kesti monta sivua tajuta, että näkökulmakertoja onkin valas, josta käytetään pronominia hän (maailman suurimman nisäkkään tapauksessa voisi ehkä käyttää pronominin sijasta pronomaksia), vaikka asetelma on tietysti linjassa aiemmin opitun kanssa. Siksi valaanpyytäjät etsivät myös piilopaikkaa kuten aktivistitkin, jotka välttelevät poliisia joka etsii heitä... Itsehän etsin käsiini Moby Dollin, koska arvelin sen sopivan Rondon musiikkipakinasarjaan. Ihmiskunnan on tosiaan korkea aika oppia kyseenalaistamaan se raamatullinen jako kahteen, joka erottaa ihmisen eläimestä, ja siksi Henriksson heittää lukijansa heti kirjan alussa mereen. Ja pitäisi vielä tavoittaa joku tyystin vieras laji, kuten valas; tai toinen ihminen, lajeista vierain! Etsiminen on mainio teema. Kysyin kokemusasiantuntijalta, onko liioiteltua väittää, että runous saa käyttövoimansa vedestä. Onneksi Jokke ei vaikuta kauhean vakavissaan etsivän mitään, kunhan keikkuu menossa mukana löydettyään Jennyn puhelinnumeron. Hän vastasi, että ei lainkaan: vesi on runoudelle ja myös hänelle itselleen välttämätöntä, elinehto. Sitäkin Moby Dollissa kuvaillaan sekä runollisen kauniisti että täsmällisen tarkasti, mikä on lumoavaa mutta myös petollista, sillä lumous haihtuu heti, kun noustaan ihmisten ilmoille haukkaamaan happea ikään kuin kieli saisi käyttövoimansa vedestä. Tarkoituksena on siis lyhentää sitä aikaa, joka ihmiseltä kuluu hyvien kirjojen etsimiseen ja joskus jopa ilmoittaa, että etsinnät voi tältä erää lopettaa, koska hyvä kirja on jo löytynyt. Ihmettely ja ihailu mutta myös luovuttaminen saavuttamattoman edessä ovat Henrikssonin kirjassa läsnä heti ensimmäisestä lauseesta lähtien, sillä Moby Dollin lakoninen motto on tietenkin lainattu Herman Melvillen klassikosta Moby Dick: ”En tunne häntä enkä tule tuntemaankaan.” Silti Jenny lähtee etsimään valkoista valasta ja sen laulua, joka on hänelle pakkomielle. Siinä missä runoileva kaskelottimme puhuu soivista seinämistä ja näkymättömistä rajoista, Henriksson yllättää lukijansa ja yllyttää kyseenalaistamaan niitä. Lajitoverit taas etsivät turvaa valaanpyytäjiltä ja ravintoa, jota valaanpyytäjätkin etsivät, vaikka valasaktivistit yrittävät estää ravinnonsaannin etsimällä heitä. Moby Dollin (toinen) päähenkilö Jenny taas ujuttaa sinne vedenalaisen mikrofoninsa siinä toivossa, että joku laulaisi siihen. Se on ikävää ja ahdistavaakin luettavaa, mutta ahdistus on mahdollista muuttaa teoiksi, ja teot voivat muuttaa maailmaa tai ainakin korjata sen reittiä piirun verran parempaan suuntaan. Uponneet katedraalit ja muut kiehtovat (kuulo)kuvat vaihtuvat äkisti Norjanmerellä seilaavan kalastustroolarin rouheaan arkeen, jossa Debussyn impressioiden sijasta pohditaan polttoaineen riittävyyttä ja hytistään konehuoneessa harmittelemassa sitä, että leipä on loppu ja villapaita haisee märältä turskalta. Juuri tällainen tapaus – löytö – on mielestäni Saara Henrikssonin Moby Doll. Jenny etsii Moby Dollia, joka etsii pohjoista ilmansuuntaa ja lajitovereitaan, joiden kanssa hänellä on yhteinen laulupiiri
52 R ONDO C LASSIC 1|2025 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN © SHUTTERSTOCK MAXIM BEREZOVSKY, ARTEMI VEDEL, DMITRI BORTNJANSKI EUVOSTOLIITON hajoamiseen saakka ukrainalainen musiikki kuvattiin jonkinlaisena venäläisen musiikin alaosastona, mutta historiakuva on sittemmin tarkentunut. 1600-luvulla Ukrainassa yleistyi ”kasakkabarokiksi” kutsuttu kirkkojen rakennustyyli. Tämän on arveltu myös inspiroineen kirkkomusiikin säveltäjiä. Yksi pimentoon jääneistä ilmiöisn Loisteliaat kuorokonsertot ovat ukrainalaisen musiikin klassinen kivijalka. Koristeellisuuden sijaan kirkot tehtiin monumentaalisiksi. ukrainan musiikin kultainen kolmikko tä – tai oikeastaan kokonainen aikakausi – on ukrainalainen musiikki 1600ja 1700-luvuilta. Niiden mestareita olivat MAKSIM BEREZOVSKY, ARTEMI VEDEL ja DMITRI BORTNJANSKI. Kuvassa Kiovan suuri luostarikirkko.. Monet venäläisiksi mielletyt ilmiöt ovat täsmentyneet ukrainalaisiksi, ja monet leimallisesti ukrainalaiset musiikki-ilmiöt ja säveltäjät ovat vasta nyt nousseet yleiseen tietoisuuteen. Ukrainan juuret ulottuvat viikinkien 800-luvulla perustamaan Kiovan Rusiin ja ortodoksisen kasteen ottaneeseen Vladimir ” Suureen” – jotka venäläiset ovat määritelleet myös omaksi lähtöpisteekseen – mutta suurimman osan historiaansa Ukraina on ollut suurvaltapoliittisten intressien jakama, nimensä mukainen ”rajamaa”. Ukraina kehittyi vuosisatoja Puola-Liettuan kansanyhteisön, Moskovan Venäjän sekä ottomaanien valtaan kuuluneen Krimin kaanikunnan puristuksissa. Ukraina on monikansallinen ja moniuskontoinen maa, jossa valtaväestön ohella on asunut eri aikoina ja vaihtelevin määrin valkovenäläisiä, puolalaisia, tshekkejä, unkarilaisia, moldovalaisia, romanialaisia, tataareja, georgialaisia, armenialaisia, kreikkalaisia, juutalaisia ja romaneja
Soitinmusiikki on ortodoksisissa kirkoissa kielletty, mutta siihen suhtauduttiin epäluuloisesti myös kirkon ulkopuolella.. Ukrainalaisen moniäänisyyden kodifioi Mykola Diletsky julkaisemassaan ” Musiikillisessa kieliopissa ” (1677–81), joka teoreettisessa osiossaan demonstroi kirkkosävellajeja kvinttiympyrän avulla ja soveltavassa osiossaan esitteli moniäänisen kuorokonserton toimintaperiaatteet. Ukrainalainen kulttuuri loi identiteettiään 1600-luvun kasakkavaltion autonomiassa, kunnes Katariina II lakkautti hetmanaatin. Sen kaukaisena alkuna voi pitää Kiovaan 1000-luvulla perustettua Petsherskin luolaluostaria, joka toimi ortodoksisen kristillisyyden sillanpääasemana ja koulutuskeskuksena. Itäisen ja läntisen Ukrainan historia on hyvin eri näköinen, ja lähempää perehtymistä varten kannattaa tutustua esimerkiksi Jukka Korpelan kirjaan Muinais-Venäjän myytti (2023) tai Timothy Snyderin Ukrainan historian luentosarjaan Yalen yliopistossa (Youtube: The Making of Modern Ukraine ). Toinen Ukrainan autonomiasta unelmoinut kasakka oli Gogolin fiktiivinen Taras Bulba, jonka musiikkiin ikuistivat Leos Janá?ekin ohella ukrainalaissäveltäjät Mykola Lysenko ja Reinhold Glière. Kasakoista periytyi myös Razumovskien ruhtinassuku, joka 1700-luvulla sponsoroi musiikkia ja sai 1800-luvun alussa nimensä Beethovenin jousikvartettoihin op. | Artemi Vedelin kuorokonserton nro 12 käsikirjoituksen alkuperäinen ensimmäinen sivu (”Vaikeudessani huusin Herran puoleen”). Taidemusiikkiin päätyi Lisztin ja Tshaikovskin ikuistamana kasakkahetman Ivan Mazeppa, joka kääntyi Pultavan taistelussa Ruotsin puolelle. Neuvostoliiton valtaan läntisin Ukraina joutui vasta vuonna 1939 natsien kanssa solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen kautta. Sen elinvoimaisuuden takasivat vaikutteet kansanja populaarimusiikista sekä läntisestä taiteesta. Heidän nimensä pulpahtelevat ajoittain esiin ortodoksisissa kuorokonserteissa, mutta harvoilla teoksilla ja venäläisen historiatulkinnan varjostamina. 1700-luvulla läntinen Ukraina (Rutenia) pääkaupunkinaan Lviv kuului edelleen Puolaan ja itäinen puoli Kiovaan saakka Venäjään. Lvivin Uspenie-veljeskunnan vuonna 1697 laatimassa noin 400 sävellyksen listassa on mainittu 151 kuorokonserttoa, mutta lajin todellinen kukoistus tuli 1700-luvun jälkipuolella. Silloin astui esiin ukrainalaisen musiikin ”kultainen kolmikko” , Maksim Berezovsky, Artemi Vedel ja Dmitri Bortnjanski. Kuorokonsertosta tuli yli sadan vuoden ajaksi ukrainalaisen ja venäläisen taidemusiikin omintakeisin lajityyppi, enimmäkseen psalmiteksteihin pohjautunut hengellisen musiikin teos. R ONDO C LASSIC 1|2025 53 1500-luvulta lähtien Ukrainassa alettiin kehittää läntisen renessanssin innoittamaa monikuoroista moniäänisyyttä (partesni). Konserttoja kuorolle Ukrainan poliittinen historia voi näyttäytyä sirpaleisena, mutta kulttuurihistoriassa on erotettavissa punainen lanka, oma ääni, joka kantautuu musiikissa läpi vuosisatojen. Jumalanpalveluksissa kuorokonserttoja esitettiin hetkellä, jona papisto katoaa alttariin nauttimaan ehtoollista ja musiikki jää kannattelemaan seremoniallista loistoa. 59. Se oli myös hengellisen musiikin keskus, jossa palvelusten yksiäänistä musiikkia tallennettiin znamenni-nuotteihin. 1700-luvun lopun Puolan jaoissa läntinen Ukraina (Galitsia) liitettiin Habsburgien Itävaltaan. Moldovalaisruhtinas Petro Mohylan (Mogila) 1632 perustamasta Kiovan Mohyla-akatemiasta tuli Ukrainan kulttuurikehityksen moottori, jonka esikuvana olivat jesuiittojen Puolaan perustamat katoliset yliopistot. 1700-luvun alkupuoliskolla suuri osa Venäjän virkaja kulttuurieliitistä oli Mohyla-akatemiassa opiskelleita ukrainalaisia, jotka komennettiin töihin Venäjälle. Mohyla-akatemiassa opiskeltiin latinaksi, kirkkoslaaviksi ja kreikaksi, joita osaavia opiskelijoita lähetettiin länteen jatko-opintoihin. alueelle syntyi kasakkavaltio, joka oli vasallisuhteessa Puolaan ja Venäjään
yli 30 kuorokonserttoa, kaksi liturgiaa ja vigilia. Kuorokonsertosta kasvoi 1700-luvulla hybridi, jossa läntisen taidemusiikin muotoajattelu kohtasi ortodoksisen kirkkolaulun pitkän perinteen sekä paikalliseksi tunnistettavan musiikin. Vedel ei koskaan päätynyt Pietarin hovikapellaan, vaan sävelsi ja johti eri kuoroja Moskovassa sekä kenraali Andrei Levadinovin palveluksessa Kiovassa ja Harkovassa. Yhdeksän vankeusvuoden jälkeen Vedel vapautettiin kuolemaan kotonaan. 137), joka seikkaili pitkään ainoana esimerkkinä hänen konsertoistaan. Musiikilliseksi esikuvaksi tuli läntisen barokin suosima soitinkonsertto, concerto grosso. Tsaari Aleksei vainosi 1600-luvulla kiertäviä muusikoita, määräsi heidän soittimensa hävitettäväksi ja syytti soittajia ”noituudesta”. Vedel kertoi kirjeissään konserttojensa aiheista, joissa hän peilasi ukrainalaista identiteettiä ja arvosteli sitä sortavia toimia, kuten Katariina I:n Ukrainaan määräämää maaorjuutta (konsertto nro 5, Ps. Hänen taiteellinen omintakeisuutensa on ikuistettu ennen kaikkea kolmeen kuorokonserttoon, vaikka teoksia on aivan viime vuosina löytynyt lisää. Jäljet katoavat Berezovskyn palattua Italiasta vuonna 1773. Läntisen runsaasti koristellun barokkiarkkitehtuurin sijaan ukrainalaiset kirkot rakennettiin monumentaalisiksi, mutta linjoiltaan konstruktiivisiksi ja valosuunnittelultaan taidokkaiksi. Ukrainaan paenneet musikantit edustivat usein kriittistä ääntä, jonka perinnettä jatkoivat Stalinin ammuttamat sokeat kobzarit. Bolognan akatemiassa hän suoritti vuonna 1771 Padre Martinin johdolla täysin pistein säveltäjätutkinnon, jonka Mozart oli tehnyt vuotta aiemmin. Syntymäpaikaksi on mainittu vanha kasakkahetmanaatin pääkaupunki Hluhiv, jonka laulukoulusta valittiin Pietarin keisarillisen kapellan laulajat. Berezovskyn uskotaan olevan säveltäjä, jota Andrei Tarkovskin Nostalgia -elokuvan (1983) päähenkilö etsii Italiasta. Psalmiteksteistä tuli kuorokonserttoihin henkilökohtaisuutta ja intiimiyttä, jossa rukouksenkaltaiset runot hahmottivat elämän suruja ja kiitollisuutta. Soitinmusiikki on ortodoksisissa kirkoissa kielletty, mutta siihen suhtauduttiin epäluuloisesti myös kirkon ulkopuolella. Myöhemmin hän opetti ja johti kuoroa samassa laitoksessa. Hänenkin tapauksessaan suuri osa tuotannosta on kadonnut, ja 1800-luvulla liikkuneet käsikirjoituskopiot yksinkertaistivat usein huomattavasti tekstuuria. Hänen kuorokonsertoistaan kuuluu ukrainalaisen kansanmusiikin vaikutus sekä konsertoiva barokkinen loisto melismoivine sooloineen. Ukrainan identiteetti esiin Artem Vedelin (1767–1808) sävellystuotanto on säilynyt paremmin, mutta elämänkaari oli vielä onnettomampi kuin Berezovskyn. Kaksi vuonna 1798 syntynyttä konserttoa tuntuvat liittyvän hänen traagiseen kohtaloonsa, psalmiin 86 perustuva Jumala, sortajat käyvät kimppuuni sekä psalmiin 120 perustuva Herraa minä ahdingossani huudan .. ukrainalaisteemaisen viulusonaatin sekä ensimmäisen venäläisen oopperan ( Demofonte ). Te Deum ( Tebje, Boga, hvalite ) valmistui luultavasti Venäjän Turkista saaman voiton juhliin 1774. Vedelin tuotanto koostuu kokonaan hengellisistä sävellyksistä, mm. Hänen sävellyksenopettajinaan toimivat Venäjälle kutsutut Vincenzo Manfredini ja Baldassare Galuppi, joiden innoittamana Berezovsky matkusti Italiaan. Hän sävelsi myös ensimmäisen ukrainalaisen tai venäläisen sinfonian, jonka kumppaniksi on 2000-luvulla löytynyt kaksi uutta sinfoniaa. Tuomiota jatkoi Aleksanteri I, ja koko 1800-luvun Vedelin teokset olivat julkaisuja esityskiellossa. Kuorokonserttojen rakenne nojasi yleensä kolmiosaiseen nopea-hidas-nopea-muotoon tai neliosaiseen kirkkosonaattiin, mutta Vedelin konsertot vaihtelevat psalmisäkeistöjä seuraten yksiosaisesta seitsemänosaiseen. Vedel syntyi Kiovassa ja opiskeli Mohyla-akatemiassa ja Giuseppe Sartin johdolla. Berezovskylla oli käänteentekevä vaikutus seuraajiinsa, mutta suuri osa hänen teoksistaan katosi neuvostovallan hävittäessä 1920-luvulla Hovikapellan nuotistoa. Voi otaksua, että uusi kirkkoarkkitehtuuri inspiroi säveltämään temppeleihin entistä monumentaalisempaa ja rikkaampaa musiikkia. Vedeliä on pidetty kasakkabarokin taidokkaimpana ilmentäjänä musiikissa, tyylillisesti konservatiivisena, mutta ehkä omaperäisempänä kuin Berezovski ja Bortnjanski. Säveltäjän kuolemattomuuden on taannut psalmiin 71 perustuva kuorokonsertto Älä hylkää minua vanhuuden päivinä . Teos on jäsennelty monumentaalisesti – se sai kantaesityksensä Moskovan Punaisella torilla – ja kahdeksanääninen kuorotekstuuri soolokvartetteineen käsittelee tekstiä yllättävän dramaattisesti ja rohkein harmonioin. Työttömäksi jäänyt Vedel vetäytyi noviisiksi Petsherskin luolaluostariin, mutta lähti pian laitoksen ulkokultaisuuteen pettyneenä. Vedelin kuorokonsertoista tunnetuin on kollektiivisen surun painama Babylonin virtain tykönä (nro 21, Ps. Lyhyt psalmiin 92 perustuva ylistyslaulu esittelee neliosaisen fuugaan päättyvän rakennelman ja monipuolisesti muuntuvan, sanoja valppaasti seuraavan kuorotekstuurin. Paavali I tuomitsi Vedelin vuonna 1799 elinkaudeksi mielisairaalaan hämäräperäisten syytösten perusteella. Tsaari Paavali I lakkautti vuonna 1797 Levadinovin joukko-osaston ja rajoitti kuorokonserttojen esittämistä. Maksim Berezovskyn (n. Berezovskyn oletetaan opiskelleen myös Kiovan Mohyla-akatemiassa ennen kuin hän siirtyi vuonna 1758 Pietariin tsarevits Paavalin palvelukseen, jossa hän toimi italialaisen oopperan laulajana. Berezovsky sävelsi Italiassa joukon uraauurtavia teoksia, mm. Kansanmusiikkivaikutteista hengelliset teokset saivat linkin kansalliseen identiteettiin ja ehkä myös maallista valtaa uhmaaviin ideoihin. Teoksen traagisessa vireessä voi erottaa Tshaikovskiin, Rahmaninoviin ja Shostakovitshiin ulottuvan tunnemaiseman, yksinäisyyden ja kärsimyksen historian, johon nopeat fuugajaksot lisäävät vastarintaa ja julistavat päätteeksi häpeää ja pilkkaa ahdistajille. 54 R ONDO C LASSIC 1|2025 Kasakoiden loistelias barokki Ukrainalaisessa rakennustaiteessa yleistyi 1600-luvun lopulta lähtien tyyli, jota on kutsuttu kasakkabarokiksi. Epävirallisten tietojen mukaan hän olisi jäänyt ansioistaan huolimatta työttömäksi, velkaantunut ja tehnyt itsemurhan 32-vuotiaana. 41: ”Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta”). Vedelin musiikille on ominaista henkilökohtainen tunnelataus, joka on toisinaan erehdyttänyt esittämään hänen teoksiaan romanttiseen tyyliin. 1745–1777) elämänvaiheista on säilynyt vain hajanaisia tietoja
Teoksen loppu painuu alistuneena kohtaloonsa ennen kuin ampaisee fuugaan sanoilla ” eikä minua enää ole ”. 39) Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani , paljolti siksi, että Tshaikovski nimesi sen omaksi suosikikseen. Soitinmusiikin muodot häämöttävät toisinaan läpi, kuten sinfonisesti muotoillussa neliosaisessa konsertossa Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen (nro 27). Kuoro sai ylistävät arviot Beethovenin Missa solemniksen kantaesityksestä vuonna 1824, ja myöhemmin sen sointia kiittivät Pietarissa vierailleet Berlioz ja Schumann. tyessä myös kuorosointi tummenee ja musiikki saa bassoihin ankkuroituvan slaavilaisen sävyn. Puolan kansanyhteisö ja Venäjä jakoivat etupiirinsä Ukrainassa vuonna 1667. Saksalaissyntyinen Katariina II kirjoitti itsekin oopperalibrettoja, joihin musiikin sävelsi puolanukrainalainen Vasili Paskevitsh. R ONDO C LASSIC 1|2025 55 Taivaallista klassismia Paljon onnellisempi oli kasakoiden sukuun kuuluneen Dmitri Bortnjanskin (1751–1825) elämänkaari. Pietari I kutsui kulttuurityöntekijöitä etenkin Saksasta, mutta häntä seuranneet keisarinnat suosivat musiikin alalla Italiaa. Bortnjanskin eniten esitetty kappale lienee yhdeksästä kerubiveisusta enkelten äänin soiva seitsemäs, jonka Berlioz sovitti latinaksi ( Adoramus te ). Bortnjanskin teoksissa barokkiset piirteet väistyivät klassistisen objektiivisuuden ja harmonisuuden tieltä. Mistä saisin avun. Luterilaisillekin suomalaisille tuttu on Isänmaan virsi , jolla autonomian aikana tervehdittiin suuriruhtinaskunnan päämiestä. Tekstien synkenDmitri Bortnjanski pääsi jo lapsena Venäjän hovin suosioon kauniilla poikasopraanollaan. Vincenzo Manfredini, Giuseppe Sarti, Baldassare Galuppi, Tommaso Traetta, Vicente Martin y Soler ja Domenico Cimarosa. Ortodoksisessa kirkkomusiikissa katoliset italialaissävel|. Bortnjanskista tuli jo pikkupoikana keisarinna Elisabetin suosikki, jonka kaulaan vilustumista pelkäävä tsaaritar kietoi palvelusten jälkeen oman liinansa. 1700-luvun mittaan hovin palvelukseen kutsuttuja säveltäjiä olivat mm. Pelkästään kuorokonserttoja on 35 neliääniselle ja 10 kahdeksanääniselle kuorolle, valtaosa vuosilta 1780–1796. Aleksanteri I:n aikana Bortnjanski sävelsi lisäksi kaksoiskuorolle kymmenen kolmiosaista Te Deumia , joiden monumentaalinen tyyli on keskittynyt entisestään. Bortnjanskin varhaisten kuorokonserttojen painopiste on loistokkaissa ylistyslauluissa, myöhemmät tekstivalinnat ja mollisävellajit kertovat vakavoitumisesta. Teoksia julkaisuun toimittaneen Tshaikovskin se sai huokaamaan: ”Miksi hän sävelsi niin paljon?” Suurimmaksi osaksi Bortnjanskin kuorokonsertot ovat notkeita virtuoositeoksia, joissa Hovikapella pääsi loistamaan taidoillaan. Painopiste on yhä enemmän lyyrisessä kuvausvoimassa, ei niinkään Tshaikovskin kritisoimassa ”oopperamaisuudessa”. Eniten esitetty hänen konsertoistaan lienee nro 32 (Ps. Kirkkomusiikin taitajat tulivat hoviin jo 1600-luvulta lähtien Ukrainan alueelta ja sikäläisestä moniäänisestä perinteestä. Konsertossa nro 24 bassot nostavat syvyyksistä ilmoille psalmin 121 tekstin ” Minä kohotan katseeni vuoria kohti. ” ja avausosa kipuaa hitaasti pimeydestä taivaalliseen kauneuteen. Aleksanteri I lakkautti Kiovan Mohyla-akatemian ja muutti sen pelkästään kirkolliseksi oppilaitokseksi. ” Läntisiin joulukuvaelmiin kuuluvan kehtolaulun sijaan hitaassa osassa soi enkelten laulu. Bortnjanskin teoksista löytyy meditatiivista hiljaisuutta, kuten konserton nro 33 liikuttavassa avauksessa, tai ne voivat levittäytyä laajaan arojen ambitukseen, kuten konsertossa nro 34. Samalla kun ote valtakunnan uusista alueista tiukkeni, valtionjohto tavoitteli eurooppalaisen mallin mukaista hovikulttuuria. Italialaiset hovisäveltäjät eivät olleet erityisesti venäläinen ilmiö, vaan heitä kiersi pitkin Eurooppaa hovista toiseen. Bortnjanskin laaja tuotanto on säilynyt hyvin. Bortnjanski sävelsi Italiassa oopperoita sekä katolista ja protestanttista kirkkomusiikkia. Syyskuussa 1825 hän kutsui Hovikapellan kotiinsa laulamaan oman suosikkikonserttonsa nro 34 ” Sieluni täyttävät kaikki surut ”, jonka päätyttyä hänen havaittiin kuolleen. Rakenne on kolmitai neliosainen, ja solistiset osuudet on upotettu saumattomasti kuorotekstuuriin. Vuodesta 1796 Bortnjanski nimitettiin Hovikapellan kuoromestariksi ja myöhemmin eliniäkseen laitoksen johtajaksi. Moniääninen kulttuuri Suurvallaksi janoava Venäjä avautui 1600-luvun lopulta lähtien länsimaisille vaikutteille, samalla kun se keskitti valtaansa hallinnoimillaan alueilla ja pyrki purkamaan paikallisia rakenteita. Venäjällä 1700-luvulla syntyneissä oopperoissa ja soitinmusiikissa musiikilliset koordinaatit olivat italialaisia, eikä niiden alueella ollut slaavilaista perinnettä. Tämä takasi hänelle myöhemmin hyvän lähtökohdan sävellystyölle. Kasakoiden itsehallinto purettiin asteittain ja hävitettiin lopullisesti vuonna 1775. Hänenkin syntymäpaikakseen on merkitty Hluhivin kaupunki, jonka laulukoulusta hänet lähetettiin kahdeksanvuotiaana poikasopraanona Keisarilliseen kapellaan. Optimistisesta perusvireestä huolimatta slaavilainen alakulo ei ole kaukana Bortnjanskin konsertoista, ja hän suosi itse eniten melankolisia teoksiaan. Soitinmusiikin vaikutus kuuluu myös taidokkaissa tehokeinoissa, kuten neljännessä konsertossa, jossa psalmin 66 ilosanoma kajahtaa trumpettimaisin fanfaarein: ” Riemuitkaa maan asukkaat! ” Bortnjanski valaa usein kuorosointiin riemua tasapainottavaa rauhan tunnetta. Hän kohotti Hovikapellan huipputason valiokuoroksi, jonka ohjelmistoon kuuluivat Händelin Messias ja Haydnin Luominen . Joulukonsertossa nro 6 finaalifuugan intoa Kristuksen syntymästä hillitsee päätössanojen viesti: ” Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Vuonna 1686 Kiovan metropoliittakunta siirrettiin Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, ja vuonna 1726 Pietari I lakkautti metropoliitan viran. Kotiin palattuaan hänen oopperansa muuttuivat aristokratian tavoin ranskankielisiksi, ja niiden oheen hän sävelsi soitinmusiikkia. Katariina I:n hovissa Bortnjanski pääsi Galuppin oppiin ja seurasi tätä vuonna 1769 kymmeneksi vuodeksi Italiaan
Pietarissa vuonna 1847 vieraillut Hector Berlioz antoi Bortnjanskin musiikista todistuksen, joka on vapaa kansallisista intresseistä ja historianarratiiveistä: ” Hänen teoksensa todistavat harvinaisesta taidosta kuoron ryhmittelyssä, hienosta vivahdetajusta ja täyteläisestä harmoniasta. Ensemble Musikfabrik & Enno Poppe, Helsingin kamarikuoro & Ensemble Recherche, Kamariorkesteri Avanti!, Uusinta Ensemble, Key Ensemble, Superpluck, Zagros Ensemble, defunensemble, Tulkinnanvaraista, Korvat auki, Thierry Escaich ja monta muuta. Tähän konservatiivisuuden muuriin Tshaikovski törmäsi yrittäessään saada liturgiansa julkaistua vuonna 1879. Venäläisessä kulttuurihistoriassa vuorovaikutus läntisen taiteen kanssa on ollut vaikeasti sulatettava asia. Mukana mm. Ongelmaksi venäläiselle musiikinhistorialle tuli näiden säveltäjien ”kosmopoliittisuus”, josta tuli kohtalokas leimakirves sekä kansallisromanttisen että neuvostoajan säveltäjille. Katso koko ohjelma: musicanova.fi MUSICA NOVA HELSINKI 5.–15.2.2025. Surullisinta on, että tuo taiteellinen perintö on aidosti yhteistä, kumpaankin suuntaan kulkeneiden vaikutteiden tuotetta, jonka pitäisi enemmän yhdistää kuin erottaa kansoja. Tuntui kuin enkelten kuoro jättäisi maan ja katoaisi hiljalleen taivaallisiin korkeuksiin. Vaikka Tshaikovski kiitteli Bortnjanskin teoksia, myös hänen esittämänsä kritiikki on ymmärrettävää. Kaikkein hämmästyttävintä on kuoroäänien vapaa sijoittelu… sointikuvassa on mahdottomilta kuulostavia yhdistelmiä; voi kuulla huokauksia, sitten uneksivia kuiskauksia, joskus ilmestyy aksentteja, voimakkaita kuin huudot, jotka vangitsevat sielusi, puristavat sydäntäsi ja rintaasi, ja sitten kaikki purkautuu valtavaan keventävään diminuendoon. NYKYMUSIIKIN HUIPUT HELSINGISSÄ Musica nova Helsinki tuo jälleen yhteen nykymusiikin ilmiöt, tekijät ja yleisöt 5.–15.2.2025! Luvassa konsertteja, kantaesityksiä, keskusteluita ja poikkitaiteellista ohjelmaa. Se on tunnustettu 2000-luvulla lähinnä Ukrainassa, ei niinkään Venäjällä. täjät kohtasivat hyvin erilaisen perinteen ja palveluskulttuurin. Venäläisessä historianarratiivissa venäläisen musiikin ”isäksi” määriteltiin yhtä lailla Italiassa opiskellut Mihail Glinka (1804–1857), jonka oopperoissa bel canto -tyyli sekoittuu kansallisen herätyksen innoittamiin aiheisiin. Vedelistä ei ollut 1800-luvulla oikeaa käsitystä, ja yhden Berezovskyn teoksen ohella Bortnjanskin tuotanto tarjottiin vielä 50 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen esikuvaksi ortodoksisesta musiikista, eikä uusia teoksia tai tyylejä suvaittu. Kirkkomusiikissa seurasi sen sijaan vuosikymmenien pysähtymisen aika, kun hengellisten sävellysten julkaisuja esitysmonopoli luovutettiin vuonna 1816 Hovikapellalle. Heidän ukrainalaisilla oppilaillaan oli juuret syvällä znamenni-laulun ja slaavilaisen moniäänisyyden perinteessä, eivätkä Berezovskyn, Vedelin ja Bortnjanskin kuorokonsertot edusta vain italialaisen barokin tai galantin tyylin sivuhaaraa. Säveltäjien ukrainalainen tausta häivytettiin samalla tavoin kuin Nikolai Gogolin, jonka ”päällystakin alta venäläinen kirjallisuus ilmestyi” Dostojevskin mukaan. Venäjän nousua valistusihanteita seurailevaksi suurvallaksi säesti 1700-luvulla ukrainalaissyntyisten säveltäjien musiikki. . Se onnistui vasta paljon julkisuutta saaneen oikeustaistelun jälkeen, mutta avasi samalla oven romanttisen kirkkomusiikin noin 35 vuotta kestäneelle kultakaudelle. Moskovan Kremlin suunnittelijat tulivat 1500-luvun vaihteessa Italiasta, eikä Pietarikaan Rastrellin arkkitehtuurista huolimatta näytä Venetsialta. Ajan myötä tähän kritiikkiin liittyi nationalistisia näkemyksiä puhuttaessa venäläisen musiikin ”italialaisesta kaudesta” ja ulkomaisesta vaikuttamisesta määrittelemättömään venäläisyyteen. ” Venäläisessä kulttuurihistoriassa vuorovaikutus läntisen taiteen kanssa on ollut vaikeasti sulatettava asia
Maria Turusen Maija ja Johannes Vatjusin Antti ovat oopperan epäonnisia rakastajia. Aiemmissa Pohjalaisia-versioissa on sentään yritetty mäiskiä. Kyllä ne välittyivät. Sääli vain, ettei oikein selviä, mitä perunannostajat pellolla puuhaavat. 57 R ONDO C LASSIC 1|2025 eevi Madetojan 100-vuotias Pohjalaisia on niitä kansallisen oopperataiteen klassikkoja, joiden tulkintaperinnettä näyttää olevan vaikea lähteä muuttamaan. On vaikea kuvitella, että Saksassa tehtäisiin kansallisoopperaa, Weberin Taika-ampujaa aina vain metsien kätköistä käsin. Tradition jatkumoa korostivat konkarilaulajat jo pelkällä olemuksellaan: Päivi Nisula sisukkaana ja maanläheisenä Kaisa-emäntänä, Aki Alamikkotervo komediallisena ja viinaan menevänä Salttuna ja Jukka Rasilainen kunniantuntoisena talonisäntänä. Venäjän karhu käväisee näyttäytymässä toisen näytöksen lopussa, mikä on täysin irrallinen temppu. Perinteessä pysyminen ei ole vain huono asia – tässäkään esityksessä. Pohjalaisten Jussina hän on jo kolmannessa produktiossa, ja kukapa muu sitä nykyään paremmin tekisi. Miksi Salttu piehtaroi perunalaarissa ja vankikarkuri Antti hiippailee nurkkien takana vielä karkaamisensa jälkeenkin – eikö hänen pitäisi kalppia jo kipin kapin Ruotsiin. Kyse on suomalaisuuden arkkityypeistä: rehtiys, peräänantamattomuus ja talollinen ylpeys mutta myös taipumus alkoholismiin ja väkivaltaan. Miksi juuri tuo kekkoslandian aikakausi, jolloin YYA-sopimus oli politiikan perusta, ja oopperan kuvaama agraariyhteisö alkoi murtua maaltamuuton seurauksena. Mikä suhde epookilla on oopperan sisältöön. Jos tyylilajiksi valitaan mullantuoksuinen ja fyysinen realismi, se pitää viedä loppuun saakka. Tanssiaisten tyylittely ei toimi (koreografia: Klevis Elmazaj), ja Karjanmaan Kyöstin ja Jussin välinen painikohtaus on kesy. Jos nyt silti edes kokeiltaisiin jotain uutta. Esitys ei anna vastauksia kysymyksiin, joten lienee vedettävä se johtopäätös, että 1970-luku oli ohjaajalle vain ajaton kulissi. Miksi vallesmanni saapuu amerikanraudalla. Alussa huomion vie Erlend Birkelandin lavastama pohjalainen perunapelto, joka meille tuona aikana seudulla kasvaneille herättää nostalgisia muistoja. Heti kun tarvitaan arkkityyppi rehdistä suomalaisesta miehestä, jolla on ylpeyttä ja uhmaa mutta myös haavoittuvuutta, ja joka seisoo haara-asennossa kädet nyrkissä, Rusanen hoitaa homman luotettavasti. He ovat mitä ovat, uskottavina ja rakastettavina, vaikkei kovin uusista näkökulmista voikaan puhua. Kansallisesti tärkeiden teosten modernisoinnissa on tietenkin vaaransa. Jos Westerbergin tarkoituksena oli luoda uskottava kuva 1970-luvun Etelä-Pohjanmaasta, niin tulee mieleen pari kysymystä. Keitä olivat Härmän häjyt 1970-luvulla, entä talonpoikia sortava vallesmanni. Uusilla laulajilla ei tietenkään ole vielä samaa selkäytimistä lähtevää näyttämöpreesensiä kuin konkareilla, ja heidän kanssaan ohjaajan olisi pitänyt työskennellä enemmän persoonallisen ilmaisun ja karisman löytämiseksi. Miksei Pohjalaisia sijoitettu lähemmäs nykyaikaa, jolloin sen ikiaikaisia teemoja – vapaudenkaipuu, sorron vastustaminen ja väkivallan kierre – olisi saatu tangeeraamaan enemmän katsojien maailmaa. Karvalakkija jussipaitaoopperat ovatkin saaneet toistaa vuodesta toiseen samanlaisia roolimalleja. Ääni soi uljaana. Toisessa näytöksessä päädytään sumuiselle suolle laita-aitauksineen ja näköalatorneineen, jossa rakastavaiset kuhertelevat. Näkymä on lattea, ja perunatilan mainoskyltin peräpuoli on karua katseltavaa. Ne kantavat sellaista tradition kerrostumaa, ettei se aina toimi suhteessa yleiK U VA T © IL K K A SA AS TA M O IN EN / SU O M EN K AN SA LL IS O O PP ER A arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD TA M M I K U U | pohjalaisten draama jää ajankohtaistamatta sön kollektiiviseen tietoisuuteen. Suosittelisin ohjaajalle visiittiä pohjalaisissa painiseuroissa. Ellen Rugen kelmeä spottivalaistus ja Maria Geberin mitäänsanomaton puvustus eivät auta vaikutelmaa. Kansallisoopperan uudessa versiossa ohjaaja Paavo Westerberg on uskaltautunut siirtämään tapahtumat 1970-luvulle, mutta oopperan sisältöön epookilla ei ole suurempaa vaikutusta. Nyt mukana oli aika paljon jäykkyyttä. Huonosti Pohjalaisten draama päättyy, mutta unelma vapaudesta elää. Ville Rusasesta on tulossa uusi kansallisbaritoni suomalaisiin oopperoihin Jorma Hynnisen jälkeen. Lavalla nähdään samanlaisia karaktäärejä ja tilanteita, hyvässä ja pahassa, kuin aiemminkin. l
HARRI KUUSISAARI © IL K K A SA AS TA M O IN EN / SU O M EN K AN SA LL IS O O PP ER A Hyvät, pahat ja rumat to 16.1. Yhdessä to 30.1. Venetsia-kuvasto jää vähiin, sillä baletti matkaa päähenkilön päänsisäisissä maisemissa. Bachin Das Musikalische Opfer sopii musiikiksi, sillä sen teema on Fredrik Suuren anParhaan vaikutuksen teki Maria Turunen Maijana, ensimmäisessä suuressa roolissaan Kansallisoopperassa. klo 18, Kalevan Navetta Reetamaria Rajala, piano 12.3. Seinäjoen kaupunginorkesteri Pidätämme oikeudet muutoksiin skor.fi. SKOR-klubi: Äänen virta -rentoutumiskonsertti to 20.2. klo 19, Culture Club Still Standing Petri Ahjokoski, kitara • Anu Ahjokoski, basso 24.4. j ohn Neumeierin Kuolema Venetsiassa oli Kansallisbaletin nappiin osunut vuokraus: tanssillisesti vetoava, mutta myös mielensisäisenä draamana toimiva kokonaistaideteos. Epäilen syyksi syksyn täyttänyttä Oopperan kummitusta, joka veti yleisön tahtotilat kevyempään suuntaan, ja vakavampi anti jäi alle. Hänen ristiriitansa, juuri herännyt körttiläisyys ja rakkaus rikoksen tehnyttä Anttia kohtaan tulee hyvin esiin, ja kun hän päättää uskonsa vastaisesti auttaa vangittua kihlattuaan karkaamaan, uhma antaa hahmolle uusia puolia. Aarne Pelkonen yritti asettua hänen kontrolloijakseen herastuomarina, turhaan. klo 18 Peräseinäjoen kirkko Seinäjoki-kvintetti 10.-11.4. SKOR-klubi: Stories Cecilia Damströmin koko julkaistu pianotuotanto ke 12.3. klo 18 Ylistaron kirkko pe 11.4. klo 18, Seinäjoki-sali SKOR • Jouko Harjanne, trumpetti 16.1. Orffit ja SKOR: Saman auringon alla la 17.5. Mitä vielä, sillä ensi-illan jälkeen yleisöä oli vain vajain salein. Lyyrinen tenori soi kauniisti mutta kantamattomasti. Peltomiehen rukous pe 23.5. Ymmärrän ajatuksen musikaalin käyttämisestä uuden yleisön sisäänheittäjänä, mutta nyt se ei toiminut, vaan tarjonta muokkasi kysyntää ja vääristi kuvaa oopperatalon ydinsisällöstä. Suurelle yleisölle Kuolema Venetsiassa assosioituu ehkä eniten Luigi Viscontin elokuvaan, jossa ikääntynyt säveltäjä Aschenbach seuraa kaunista Tadzio-poikaa ympäri Venetsiaa, mutta Neumeierin baletilla on toinen lähtökohta. klo 15, Seinäjoki-sali SKOR • Marko Hilpo, kapellimestari • Reeta Vestman, laulu • Mikael Saari, laulu 1.5. Aapo Kilpelä oli asiaankuuluvan rehvakka Karjanmaan Kyösti. Asiantila varmaankin paranee esitysten myötä. Miksei laatu kelpaa. Alkunäytöksessä Fredrik Suuri -baletin hahmot ahdistelevat häntä vaatimuksillaan. Ijas on pätevän tuntuinen kapellimestari, joka osaa tasapainottaa partituurin suomalaiskansalliset ja ranskalaiset, veristiset ja lyyriset elementit. Metsän lumoissa to 3.4. Samoin kävi oopperan puolella Salomelle, ohjelmiston helmelle. S. klo 20.30, Lakeuden Risti SKOR • Jorma Panula, kapellimestari • Elja Puukko, baritoni • Tuulivoima -kuoro, johtaa Kirsi Burman 23.5. klo 18 Kalevan Navetta Antti Honkanen, kitara • Heli Lahti, tekstit 20.2. Liisana oli lyyrisen kauniin äänen omaava Johanna Nylund. Anttina oli tangokuningas Johannes Vatjus. Hän ajautuu luomiskriisiin, lähtee etsimään itseään ja joutuu apollonisten ja dionyysisten voimien ristituleen. Viisikko lähtee merelle to 20.3. Baletin tanssijoille, erityisesti miehille, se antaa haastavia tehtäviä, joissa seurue saa osoittaa kansainvälisen tasonsa. Kaikki siis hyvin, ja katsomot täynnä. Hänen ja Rusasen duetto oli puccinimainen herkkupala, täynnä nuoren rakkauden hehkua. Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä to 10.4. . Vallesmannina hän loi niljakkaan kuvan korruptoituneesta vallan väärinkäyttäjästä. Laulajat peittyivät ja puhaltajat dominoivat ainakin omalle paikalleni. Yllätyksiä to 13.2. Hänen vankinsa tuntui kovin alistuneelta, vailla uhmaa. Kansallisoopperan akustiikan ongelmallisuus korostuu aina silloin, kun lavastuksessa ei ole sivuja takaseiniä. klo 18, Seinäjoki-sali SKOR • Jukka Iisakkila, kapellimestari, piano ja kitara 30.1. ESITYKSET 58 R ONDO C LASSIC 1|2025 Rehtiä ja uhmakasta Jussia Pohjalaisissa esitti Ville Rusanen. Nyt tämän kanssa joutui kamppailemaan kapellimestaridebytantti Kaapo Ijas. klo 14.30, Törnävän saari SKOR • Lastenmusiikkiorkesteri Orffit 17.5. klo 18 Vaasan kaupungintalo SKOR • Vaasan kaupunginorkesteri • Anna-Maria Helsing, kapellimestari • Erica Nygård, huilu 3.-4.4. Vapun musikaalikonsertti: So Much Better! to 1.5. Veteraanikoreografi tarttuu Thomas Mannin novelliin ja klassiseen teemaan, järjen ja aistien / tunteiden ristivetoon tavalla, joka ei kuvita kirjallista lähtökohtaansa vaan luo liikkeen ja musiikin keinoin koskettavaa kerrontaa. J. klo 18, Seinäjoki-sali Pohjanmaa-kvintetti 20.3. SKOR-klubi: Atmos Duo: 20/20 -jazzia kahdelta 20-luvulta to 24.4. Turunen leiskutteli wagneriaanista sopraanoaan komeasti. Tuomas Pursio ennättää kotitalostaan Leipzigistä Suomeen ilahduttavan usein, sillä häntä tehokkaampaa pahista ei baritoneistamme löydy. klo 18, Seinäjoki-sali SKOR 13.2. Lauluäänet häviävät taivaan tuuliin, ja balanssi orkesterin kanssa vaikeutuu. Näyttämöolemukseltaan hän jäi vielä vähän estoiseksi. Baletissa on teatterillisia elementtejä, mutta pohjimmiltaan se luottaa tanssin kykyyn kertoa sellaista, mihin sanat eivät yllä. Aschenbach on koreografi, joka tekee balettia Fredrik Suuresta. klo 18 Seinäjoki-sali pe 4.4. Pelkonen lauloi niin komeasti, että roolin lyhyys jäi harmittamaan
Tristanin ja Isolden pätkät kuvaavat päähenkilön kohottautunutta kaipuuta purkautumattomina leijuvine harmonioineen. K U VA T © R O O SA O K SA H AR JU / SU O M EN K AN SA LL IS B AL ET TI melkoinen, sporttinen ja elinvoimainen tanssija teki ihmetempun saadessaan kaikki roolinsa luomistuskat ja eksistentiaaliset kriisit esiin fyysisellä ilmaisulla ja pienillä eleillä ilman dekadenssia. klo 19 Promenadisali, Pori JAN SÖDERBLOM kapellimestari, viulu Stravinsky Mozart Schnittke Haydn elämää ja eroicaa To 30.1. Atte Kilpinen Tadziona ja Michal Kr?má. Aschenbachina. Pianisti Anna Laakso vuorotteli pianistina Heini Kärkkäisen kanssa ja eläytyi näyttämötapahtumiin kuin yhtenä roolihenkilöistä. Bachin musiikki vääristyy sähköiseksi ujellukseksi. klo 19 Promenadisali. Kuolemaan assosioituva kahden tanssijan duo esittää vaeltajaa, Dionysosta, parturia ja koleran tuloa kuvaavassa jaksossa rock-kitaristeja, jotka muuttavat tunnelman groteskiksi kauhunäyksi. Ryhmät tanssivat kurinalaisesti ja elävästi. Atte Kilpinen teki Tadzion Neumeierin tarkassa ohjauksessa jo Hampurin baletissa, ja hän valloitti taas luonnonlapsimaisuudellaan, jossa oli myös haavekuvan tarvitsemaa distanssia. klo 19 Promenadisali, Pori OLLI MUSTONEN kapellimestari, piano Mustonen Saint-Saens Beethoven klassikot jazzaa To 6.2. Tadzion kohtaaminen vangitsee Aschenbachin. klo 19 Promenadisali, Pori ERKKI LASONPALO kapellimestari MARJUKKA TEPPONEN sopraano KEVIN GREENLAW baritoni L I P U T : 3 1 / 2 5 / 1 € L I P U T : 3 1 / 2 5 / 1 € L I P U T : 3 1 / 2 5 / 1 € L I P U T : 3 1 / 2 5 / 1 €. juhlakonsertti 25 vuotta promenadissa To 23.1. Siinä astutaan eksistentiaalisten rajojen yli, kuten Wagnerin Tristanissa ja Isoldessa, jonka Lemmenkuolo ( Lisztin pianosovituksena) päättää baletin lohdullisiin jäähyväisiin. Dionysialaisessa unessa hahmo suistuu surrealistisiin orgioihin Tannhäuserin bakkanaalin sävelin. Neumeier käyttää klassisen baletin liikesanastoa kauniine symmetrisine kuvioineen. Tunteita ja kosketuksia tämä Tadzio ei Aschenbachin kanssa jaa muuten kuin unenomaisessa duetossa. ESITYKSET R ONDO C LASSIC 1|2025 59 järjen ja aistien tanssia tama, ja sen kontrapunktinen työstö edustaa rakenteellisesti täydellisen taiteen ideaalia, johon Aschenbach pyrkii. Vaikka vastakohta Mannin ja Viscontin ikääntyvään intellektuelliin on Jun Xia ja Violetta Keller unelmoivan Aschenbachin sisäisinä näkyinä. Fredrik, hoviballerina Barbarina sekä assistentti / äiti nousevat roolihahmoiksi muiden tanssijoiden kuvatessa koreografisia visioita ja luonnostelmia. Pori JUKKA PERKO saksofoni ja johto Ellington Tsaikovski Grieg ym. Wagnerin musiikki kuvaa baletissa aistillisia unelmia ja täyttymätöntä rakkautta. . Näkemässäni esityksessä Aschenbachina oli brasilialainen Jonathan Rodrigues. HARRI KUUSISAARI SINFONIETTA.PORI.FI RAKASTU MUSIIKKIIN! vitsi, vitsi! To 27.2. Naiset jäävät baletissa sivuosaan, mutta Hye Ji Kang teki sitäkin hienomman roolin La Barbarinana kiteyttäen kaiken sen ylimaallisuuden, joka klassisessa baletissa vetoaa. Aschenbachin suhde Tadzioon on yksisuuntainen: se on hänen haaveensa ja kangastuksensa, mutta heidän duetossaan se fyysistyy kauniisti ja koskettavasti. Venetsia-kohtauksessa balettiryhmä on muuttunut muodollisesti askeltavaksi hienostoväeksi, jonka vastakohtana nuoret pojat kirmailevat rannalla. Lisäksi mukana on säveltäjän harvoin kuultuja, salonkihenkisiä pianokappaleita. Sisäinen matka alkaa muuttua yhä kaoottisemmaksi, mitä musiikin äkkinäiset leikkaukset alleviivaavat
toisen keisarikunnan aikana. 117 ei ole koskaan kuulostanut näin hyvältä, ja sen finaali on piinkovassa taituruudessaan mainio loppukiihdytys levylle. Ehnes on enimmäkseen viileä viimeistelijä, jolla on teoksessa tarvittava kotkan katse. KEVÄT 2025 KEVÄT 2025 KLASSIKOITA JA KLASSIKOITA JA UUTUUKSIA UUTUUKSIA to 20.2.2025 klo 18, Mikaeli Joonas Pitkänen, kapellimestari Janne Oksanen, piano SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA SIBELIUKSEN VIIDES SIBELIUKSEN VIIDES to 6.2.2025 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Jyrki Lasonpalo, viulu SINFONIA JOUSILLE SINFONIA JOUSILLE to 6.3.2025 klo 18, Mikaeli Juha Kangas, kapellimestari Mika Väyrynen, harmonikka SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA LAVAKARISMAN MESTARIT LAVAKARISMAN MESTARIT pe 21.3.2025 klo 18, Mikaeli Okko Kamu, kapellimestari Harri Mäki, klarinetti Annariina Jokela, alttoviulu KANSANMUSIIKISTA KANSANMUSIIKISTA AMMENTAEN AMMENTAEN to 3.4.2025 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Kirill Kozlovski, piano PÄÄSIÄISKONSERTTI PÄÄSIÄISKONSERTTI STABAT MATER STABAT MATER ke 16.4.2025 klo 18, Mikkelin tuomiokirkko Erkki Lasonpalo, kapellimestari Angelika Klas, sopraano Tuija Knihtilä, mezzosopraano Etelä-Savon maakuntakuoro KEVÄTILTA WALTTERI KEVÄTILTA WALTTERI TORIKAN SEURASSA TORIKAN SEURASSA to 22.5.2025 klo 18, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Waltteri Torikka, baritoni. Bru Zane BZ1057 (2 cd) . Chandosin monikanavaäänitys on tasapainoisempi kuin mikrofonien tukemalla Janine Jansenilla Klaus Mäkelän kanssa. Tässä on vuorossa Marsick-Stradivariuksineen kanadalainen James Ehnes, jonka pitkään diskografiaan mahtuu lähes koko keskeinen konserttokirjallisuus. Myöhäinen viulusarja op. Finaali on suvereeni virtuoosinäytös, jossa draaman kaari huipentuu pelottomalla etunojalla. Lopun pukujuhlissa heikkoluontoinen paroni rakastuu uudelleen vaimoonsa ja Gardefeau palaa Métellan syliin. Finaalin viite Mozartin Don Giovanniin rinnastaa toisen keisarikunnan feodaaSibeliusta mestarin ottein KUUKAUDEN CD Jean Sibelius: Viulukonsertto, Kuusi humoreskia, Kaksi kappaletta op. Chandos CHSA 5267. Jacques Offenbach (1819– 1880) sävelsi lähes sata operettia. Hän pystyy avausosan kiivaimmissakin mittelöissä vaalimaan sointinsa kvaliteettia ja etsaamaan sooloonsa hienoja yksityiskohtia. Ehnes on aiemmin levyttänyt nimeään kantavan jousikvartetin primaksena Sibeliuksen Voces intimae -kvarteton, joten ehkä sieltä on avautunut näkymä säveltäjän sisäiseen maailmaan. 117. James Ehnes, viulu, Bergenin filharmoninen orkesteri, johtajana Edward Gardner. Soolokadenssin Ehnes muotoilee kekseliäästi osaksi kokonaisuutta. Kahdessa vakavassa kappaleessa op. Myös levyn pienempiin teoksiin on paneuduttu valppaudella, joka ei suo tilaa läpisoitolle. Véronique Gens (Mëtella), Anne-Catherine Gillet (Gabrielle), Marc Mauillon (Bobinet), Artavazd Sargsyan (Gardefeau), Sandrine Buendia (paronitar de Gondremarck), Jérôme Boutillier (paroni de Gondremarck), Toulousen Capitole-orkesteri ja oopperakuoro, johtajana Romain Dumas. Jansen on myös impulsiivisempi solisti, millä on hyvät ja huonot puolensa. He päättävät tähdätä ylöspäin yhteiskunnassa ja vietellä ruotsalaisparonitar de Gondremarckin. 60 R ONDO C LASSIC 1|2025 CD OOPPERA Offenbach Jacques Offenbach: La vie parisienne. Chandosin levylle on soitettu myös säveltäjän kaikki muut teokset viululle ja orkesterille, joista viulukonserttokin saa lisävalaistusta. Bru Zane on rekonstruoinut Meilhac ja Halévy -duon libreton, jossa kurtisaani Métella on hylännyt kaksi pariisilaiskeikaria, Bobinetin ja Gardefeaun. ANTTI HÄYRYNEN James Ehnesin Sibelius -tulkinnat ovat laatutyötä. Poliittiset mielenilmaukset oli kielletty, minkä vuoksi Offenbachin operetit vilisevät satiirisia huomioita ja kriittisiä piiloviestejä. . Riskinä voisi tällaisessa tapauksessa olla geneerinen tulkinta, jossa Sibeliuksen persoonallinen teos niputettaisiin yhdeksi romanttiseksi viulukonsertoksi muiden jatkeeksi. Vuonna 1866 ensi-iltansa saanut Pariisilaiselämää avaa oven tuohon kevytmielisyyden aikakauteen ja jättää moraaliset johtopäätökset katsojien vedettäväksi. 71 soi harras paatos, ja kahdessa serenadissa tavoitetaan kesäöiden mystiikka ja sisäiset mielenliikkeet. Itse en kaipaa hitaaseen osaan tämän enempää paatosta ja vibratoa, mutta ehkä osan loppu voisi seestyä vakuuttavammin. Lavastetaan hotelli, jossa erilaiset puolimaailman (demimonde) tyypit esittävät aristokraatteja ja johtavat harhaan paronia ja puolisoaan. jäsentenvälinen eli suomalaisten kapellimestarien keskinäinen kisa, mutta säveltäjän viulukonserton pyrkii levyttämään yhä suurin osa kansainvälisistä viulistitähdistä. Kuvio on tuttu, mutta Offenbach & Co käsittelevät sitä kyynisemmin kuin wieniläisoperetissa. 77, Kaksi serenadia, Sarja op. Ehnesin viulukonserttoon valitsemat aikamitat ovat nopeita, mutta eivät hätäisiä. Humoreskeissa yhdistyy estradityylinen näyttävyys ja tarinankertojan seurallisuus. Edward Gardnerin johtamat Bergenin filharmonikot eivät arkaile suunvuoron saadessaan, ja vuoropuhelu solistin kanssa on dramatisoitu huolella. . Napoleon III:n Ranskaa leimasi yläluokan rehvakas elämäntyyli ja dekadenssi, jotka murenivat Saksalle 1870 hävityn sodan jälkeen. Sibeliuksen sinfonioiden levyttämisestä on tullut pitkälti ns. Kölnissä syntyneen juutalaiskanttorin poika menestyi Pariisissa nk
Bach G. . Pärt J. Lloyd Webberin esikuvana lienee ollut Faurén Requiem, ja molempien messujen kohokohtia on sopraanon, tässä poikasopraanoiden kanssa tulkitsema Pie Jesu. P. Haydn Olli Mustonen, piano & johtaja Áron Mojzer, fagotti O. Jolivet F. Andrew Lloyd Webberin Requiem vuodelta 1985 on hänen merkittävin sivuaskeleensa musikaalisäveltäjän menestyksekkäältä polulta. S. Soraya Mafi ja Benjamin Bruns eivät saksalaislevyllä yllä samanlaiseen karismaan, mutta hollywoodmaisesta pintakiillosta riisuttuna Patrick Hahn tuntuu löytävän teoksen hartaan ytimen. Mendelssohn Chorals and Dances Ti 29.4. klo 19 Korundi Pe 16.5. Alpha 698. Bach J. Gioacchino Rossini: La scala di seta -alkusoitto. Bru Zanen tuotanto on jälleen esikuvallinen, ja rapsakkaa ranskankielistä sanailua on helppo seurata kaksikielisestä libretosta. Mafin vilpitön tulkinta tuskin lentäisi hittilistojen kärkeen samalla tavoin kuin Brightmanin tai monen muun sopraanokuningattaren esitykset, mutta se palvelee hyvin kokonaisuutta. klo 19 Korundi Pe 14.2. Dunedin Consortia johtava John Butt kirjoittaa, kuinka näissä varhaisteoksissa tunteet läikkyvät resitatiiveista aarioihin ja leimahtavat hetkessä koloratuurisiin liekkeihin. klo 18 kuusamotalo Löytöjä ja harvinaisuuksia To 13.2. Huojentavaksi päätösnumeroksi on levytetty taitavasti jäsennelty Barberin Adagio jousille. Verduin V. E. Ukkelimainen ”Haydn-pappa” on kadonnut nykyaikaisista sinfonialevytyksistä, ja kaukana se on luomisen hetkissä ja ytimessä To 23.1. Polevà N. ANTTI HÄYRYNEN Lloyd Webber Andrew Lloyd Webber: Requiem. . ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Händel Georg Friedrich Händel: Ezo e Leandro, Tra la Fiamme, Armida abandonata, Il trionfo del Tempo e del Disinganno: Tu del ciel ministro eletto. Jia C. Copland L. . Kolmesta kantaatista syntyy nasevia pienoisdraamoja, joiden loppukaneetiksi on levytetty opettavainen aaria oratoriosta ”Ajan ja Totuuden voitto”: ”Enää ei näy rinnassani petollista kaipausta tai tyhjää intohimoa.” . Haydn E. Respighi R. klo 19 Korundi pe 24.1. Tuo sotaisa pauhu muistuttaa sielunmessun sanomasta nykyajassa, vaikka Libera messä poikasopraanon keskeyttävä riitasointinen urkusoolo pistää myös pohtimaan säveltäjän isäsuhdetta. Linn CKD 747. Morricone J. Tarina kuplii Romain Dumas’n johtamassa levytyksessä kuin Champagnen laakson vuosikertajuoma, jota kulutetaan viidessä näytöksessä tarmokkaasti. Nardus Williams heittäytyy debyyttilevyllään vakuuttavasti tunteiden vietäväksi, mutta pitää kuviotekniikkansa iskevänä. Hän säätää taiten vibratoaan, mutta pitkiin suoriin ääniin ilmestyy välillä leikkaava sävy, joka ei tee hyvää legatolle. M. Vaughan Williams A. Esityksen kruunaavat Anne-Catherine Gillet koloratuureissa säihkyvänä Gabriellena ja Véronique Gens oikeamieliseksi osoittautuvana Métellana, operetin todellisena grande damena. Sielunmessun innoittajana oli isän, säveltäjäurkuri William Lloyd Webberin, kuolema pari vuotta aiemmin sekä uutinen nuoren kambodzalaispojan kuolemasta Punaisen khmerin julmuuksissa. CD R ONDO C LASSIC 1|2025 61 | liajan hedonismiin. Hylätty Armida kiehuu katkeruudessa ennen lopun sovittavaa sicilianaa. Samuel Barber: Adagio. Il Giardino Armonico & Baselin kamariorkesteri, johtajana Giovanni Antonini. BR Klassik 900352. Williamsin sopraanoäänen voi olettaa kypsyvän vielä täyteläisempään suuntaan, mutta nyt voi nauttia nuorekkaasta terästä ja nopeasti syttyvästä temperamentista. Marc Mauillon (Bobinet), Artavazd Sargsyan (Gardefeau), Sandrine Buendia (paronitar de Gondremarck), Jérôme Boutillier (paroni de Gondremarck), sekä monet muut ovat synnynnäisiä näyttämöeläimiä, joilla on myös kelpo äänet. Heros päätyy itsemurhaan nähdessään rakastettunsa Leandrosin hukkuvan Hellespontoksen salmeen. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERIMUSIIKKI Haydn Joseph Haydn: Sinfoniat nro 98 B-duuri, 94 G-duuri ”Yllätys” ja nro 90 C-duuri. Soraya Mafi, sopraano, Benjamin Bruns, tenori, Baijerin radion kuoro ja sinfoniaorkesteri, johtajana Patrick Hahn. Kohtuullisen suurella ensemblellä soittavasta Dunedin Consortista löytyy taiturillisia soitinsolisteja hänen kirittäjikseen. Rasmussen D. . Prangcharoen S. 1860-luvun pariisilaiselämää kuvataan nopeilla käänteillä ja pisteliäällä huumorilla, joita terävästi soittava Toulousen Capitole-orkesteri pitää liikkeessä. klo 19 Korundi John Storgårds, johtaja Kirill Gerstein, piano Tomas Gricius, trumpetti A. Parikymppinen Händel matkasi vuonna 1706 Hampurista Italiaan ja ilmestyi sieltä neljä vuotta myöhemmin valmiina oopperasäveltäjänä. Nardus Williams, sopraano, Dunedin Consort, johtajana John Butt. Roomassa oopperoiden säveltämiseen kohdistui kirkollisia rajoituksia, joita kierrettiin maallisilla kantaateilla. Teos palkittiin vuonna 1986 Grammyllä, ja ensilevytyksen solisteina loistivat Placido Domingo ja Sarah Brightman. Arktisk Filharmoni (NO), Lauri Porra, omat solistit sekä kamarikonsertit Särestöniemessä Rondomainos_0125_60x297_LapinKamariorkesteri.indd 1 Rondomainos_0125_60x297_LapinKamariorkesteri.indd 1 5.12.2024 15:30:51 5.12.2024 15:30:51. Šostakovitš REidar Särestöniemi 100v ! To 15.5. Tra la fiammessa kerrotaan Daidaloksen ja Ikaroksen yrityksistä leikkiä auringon tulella. . van Beethoven S. Hilli Liput lippupiste: lippu.fi tai kulttuuritalo korundi info@korundi.fi lisätiedot: korundi.fi keväällä myös: Elina Mustonen, Gordan Nikoli. klo 19 korundi John Storgårds, johtaja Jukka Huitila, valo Lauri Sallinen, klarinetti Karita Tikka, liike A. klo 18 Marian kappeli levi Jean-Guihen Queyras, sello Jérémie Queyras, taidemaalaus J. Komean levytyksen viesti tuntuu olevan, että elämästä (Pariisissa) tulee nauttia, jos osaa kunnioittaa muita. Toisin kuin Fauré, Lloyd Webber ottaa vihan irti Dies iraen tuomiopäivänäyistä
ANTTI HÄYRYNEN Haydn Joseph Haydn: Sinfoniat nro 102–104. Sinfoniassa nro 90 finaalin harhalopukkeet muistuttavat, että Haydn oli sekä musiikin että kuulijoiden mestari. Kitara assosioituu Hosokawan teoksissa japanilaiseen kotoon, ulkonäöltään kannelta muistuttavaan ikivanhaan kielisoittimeen, jolle ovat ominaisia intiimi hienovaraisuus ja tarkoin mitoitettu dynamiikka. . . Haydnin musiikki kärsii usein rutiinimaisista esityksistä, mutta ei Tanskalaisen kamariorkesterin. Musiikista tulviva ja tarttuva hyväntuulisuus kestää syvätkin traagiset viillot. . Asetelma kuulostaa mahtipontiselta, mutta toteutuksessa seurataan solistin mietteliästä vaellusta arvaamattoman ja vaihtelevan maiseman halki. ANTTI HÄYRYNEN Ries Ferdinand Ries: Sinfoniat nro 4 & 5. Naxos 8574519. Toshio Hosokawa (s. Levyltä paistaa rakkaus Haydnin musiikkiin sekä viitseliäisyys, joka ulottuu myös Naxosin hienoon äänitykseen. Ondine ODE14542. . Orkesteri soittaa perinteisin instrumentein, mutta vapautuneesti historiatietoisella otteella. 1955) on sukupolvensa merkittävimpiä japanilaissäveltäjiä, ja hänen taiteensa juuret ovat pitkällä japanilaisessa perinteessä ja estetiikassa. 62 R ONDO C LASSIC 1|2025 CD ja Adam Fischerin levytyksessä. Sinfonioiden perään levytetty Rossinin Silkkitikkaat-alkusoitto kuulostaa saman puun hedelmältä. Kenties siihen liittyy pitkään Presto-finaaliin liitetty klaveerisoolo, jonka säveltäjä on oletettavasti soittanut itse. Vain kahdella säveltäjällä oli onni – ja välillä epäonni – saada opettajakseen Beethoven. Ne eivät ole minkään sinfonian pääasia. Sinfoniassa nro 98 tutulta polulta poiketaan esimerkiksi ylevässä Adagiossa, jossa Haydn osoittaa kunnioitustaan äskettäin kuolleelle Mozartille. ANTTI HÄYRYNEN Hosokawa Toshio Hosokawa: Two japanese folk songs, Serenade, Renka I, Voyage IX ’Awakening’, 12 japanese songs. Haydnin musiikkiinsa kätkemiä vitsejä on aikoinaan väännetty rautalangasta, mutta näissä tulkinnoissa huumori kukkii alleviivaamattomana ja moniselitteisenä. Lauluja vähän häiritsee Ilse Erensin lepattava äänenmuodostus, mutta hän on hyvin sisällä Renka I:n (1986) vanhan japanilaisrunouden painotuksissa. Jacob Kellermann, kitara, Ilse Erens, sopraano, Tallinnan kamariorkesteri, johtajana Christian Karlsen, BIS 2745. Tanskalaisen kamariorkesterin soitto on tarkkaa ja viihdyttävää. Sinfoniassa nro 94 yllättää yhtä paljon rajusti potkiva menuetti kuin muunnelmien fortissimomäjähdykset. Kolme myöhäistä sinfoniaa soivat Alphan levyllä reippaan elinvoimaisina, mutta eivät yhtä aggressiivisina kuin Adam Fischerin ja Tanskalaisen kamariorkesterin yhteistyössä. Jakob Kellermann on myös kotonaan pelkistetyissä kauneusnäyissä, joita ympäröi BIS:n äänityksessä houkutteleva hiljaisuus. B-duuri-sinfonian Presto-finaalissa tanskalaissoittajat ilahduttavat virtuoosisuudellaan, ja muutkin päätösosat tulvivat iloista energiaa. Tapiola Sinfonietta, johtajana Janne Nisonen. FerdiGiovanni Antonininkin otteista. . Fischerin kapellimestariveljeksistä vanhempi ja tuittupäisempi lataa kolmeen Lontoolaissinfoniaan nopeita käänteitä ja draamaa, joista ensimmäiseksi kuulijaa tervehtii B-duuri-sinfonian nro 102 hitaan johdannon ja nopean päätaitteen kontrasti. Selvimmin se kuuluu Kahdessa japanilaisessa kansanlaulussa (2003), jotka kertovat saken juonnista, kevään tulosta, kuolemasta ja kukista. Hintaluokassaan nämä ovat lyömättömiä esityksiä, joista säteilee soivaa auringonpaistetta pimeään vuodenaikaan. Myös ”Rummunpäristys”-sinfoniassa nro 103 sekä ”Lontoolaisessa” sinfoniassa nro 104 jännite energisten pääteemojen ja herttaisten sivuteemojen välillä on kiristetty, ja jokainen mollivarjo poimitaan huolella rikastamaan juurevasti optimistisia teoksia. Hosokawan Serenadi (2003) soolokitaralle ja kitarakonsertto ’Awakening’ (2007) ovat syntyneet Timo Korhoselle, joka on myös levyttänyt konserton. Tanskalainen kamariorkesteri, johtajana Adam Fischer. Antonini on Haydnin sinfonioiden kokonaislevytyksessään tähän saakka johtanut joko Il Giardino Armonicoa tai Baselin kamariorkesteria, mutta näihin Pariisiin ja Lontooseen valmistuneisiin, suuriin saleihin ja suurelle yleisölle suunnattuihin teoksiin orkesterien voimat on yhdistetty. 12:sta kitaralle sovitetusta japanilaislaulusta syntyy viattoman yksinkertainen kuukausikalenteri. Serenadissa liu’utaan vähäeleisesti kuutamoisesta yöstä unien polulle. Saman sinfonian Andantessa kurkataan murheen kaivoon, mutta kaikkien kolmen sinfonian menuetit jytkähtelevät kansanomaista elinvoimaa. . Voyage-sarjaan kuuluvassa kitarakonsertossa solisti symboloi ihmistä ja jousista ja lyömäsoittimista koostuva orkesteri maailmankaikkeutta. Vahvimman vaikutuksen jättävät levyn sooloteokset. Soolot tuovat etenkin hitaisiin osiin yksilöllistä herkkyyttä, kun taas patarummut kovine kapuloineen pitävät draaman hereillä, komeimmillaan Es-duuri-sinfonian avauksessa. Vaikka maailma on outo ja pelottavakin, musiikki ei ylitä inhimillistä mittakaavaa
Nämä ovat Lontoon Royal Festival Hallin rajatussa akustiikassa äänitettyjä konserttitaltiointeja, jotka eivät innostuksessaankaan tavoita studiotallenteiden viimeistelyä ja saundia. ANTTI HÄYRYNEN Messiaen Olivier Messiaen: Catalogue d’Oiseaux I–VII. Hän on aiemmin levyttänyt Chopinin pianokonsertot historiallisella Erard-pianolla, mutta tässä instrumenttina on Horowitzin aikoinaan omistama Steinway CD-18. . Sodan kynnyksellä syntynyt kuudes sinfonia on moniselitteisempi, laajassa avausosassaan pahoilla aavistuksilla höystetty koitos. . . Fantasia-Poloneesista, Barcarollesta ja kolmesta mietteliäästä masurkasta kuultaa sävykäs mielikuvituksellisuus. 61, Barcarolle op. Scherzon rumputuli muistuttaa sykähdyttävästi sotaisasta aikakaudesta, mutta triosta ja hitaasta osasta ammennetaan runollista kauneutta. Philharmonia Records POCD004. Chopin-ohjelman punainen lanka löytyy opusnumeroista: 1840-luvulla syntyneistä kappaleista on kadonnut näytöstyylisin bravuuri, ja tilalle on tullut kaiken takana kytevä alakulo. ANTTI HÄYRYNEN Shostakovitsh Dmitri Shostakovitsh: Sinfoniat nro 6 ja 9. . Neljäs sinfonia saa räjähdysherkän tulkinnan, jossa teräväkulmaisen draaman vastapainoksi kuullaan lenseitä sooloja ja hyväilevän kaunis hidas osa. Pentatone on vanginnut pianosoinnin rikkaana, pehmein pianissimoin ja sopivasti purevana fortessa. Riesin sinfonioita on levytetty aiemminkin, mutta Ondinen aloittamassa kokonaislevytyksessä ne harppaavat historian kulisseista suoraan ramppivaloihin. Molemmissa finaaleissa voitto saavutetaan vaikuttavan kamppailun jälkeen. Yhdeksäs ei ollut neuvostojohdon odottama voitonsinfonia sodan jälkeen, mutta tässä se soi railakasta vapauden tunnetta. Beethoveninsa tuntevalle kuulijalle teoksista löytyy helposti bongattavia vaikutteita, mutta myös esikuvan varjosta nousevaa dramaattista ja tehokasta teemojen käsittelyä. Siinä tapauksessa voi puhua jossain määrin menetetystä mahdollisuudesta, sillä Rouvali saa paljon irti sekä Shostakovitshista että orkesteristaan. Julianna Avdejeva voitti vuonna 2015 Varsovan Chopin-kilpailut ensimmäisenä naisena sitten Martha Argerichin (1965). Avdejevan elastinen temponkäsittely ja rubato eivät niinkään alleviivaa tunteita kuin terästävät musiikin harmonisia ja rakenteellisia käänteitä. Viides sinfonia hyökkää eteenpäin yhtä pelottomasti, ja Nisosen johtamat joukot tuntuvat selättävän kaikki vastukset virtuoosisuudellaan ja määrätietoisuudellaan. Tuo passacaglia lipuu tässä harmaana kuin jäälohkare Neva-joessa, tavoittamatta Klaus Mäkelän ja Oslon filharmonikoiden kolmiulotteista saundia ja huokaavaa salaperäisyyttä. 62, Poloneesi-Fantasia op. Philharmonia-orkesteri, johtajana Santtu-Matias Rouvali. ”Santtu johtaa Dmitriä” voisi olla Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin tuttavallinen otsikko, mutta soittoon ei ole laskettu ylimääräistä rentoutta. Shostakovitshin yhdeksäs sinfonia saa onnistuneen toteutuksen, jossa railakas aloitus täydentyy hilpeällä finaalilla. Väliin jääviin hitaisiin osiin löytyy yksinäisiä puhallinsooloja ja karua surua, jota osien välissä pyrähtävä Presto kiusoittelee neuroottisella vipellyksellään. Aloittavissa nokturnoissa kuulija uppoaa kaihon maailmaan, jonka Avdejeva loihtii herkällä kosketuksellaan. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Chopin Frédéric Chopin: Kaksi nokturnoa op. Ehkä ne on ajateltu ensi sijassa konsertissa kävijöiden muistoesineiksi. 60, Pianosonaatti nro 3 op. 59. Janne Nisosen johtama Tapiola Sinfonietta ei arkaile Riesin sinfonioiden jyrkkiä vastakohtia vaan ottaa ne haltuun laajalla dynamiikallaan ja valppaudellaan. 58, Kolme masurkkaa op. | R ONDO C LASSIC 1|2025 63 CD nand Ries (1784–1838) oli heistä toinen, ja hän otti tehtäväkseen viedä eteenpäin Beethovenin sinfonista soihtua. Avdejevan sormissa romanttinen retoriikka kukkii uskottavana, mutta etäännytettynä naiivista idealismista. Jälkimmäisten osien temposuhteet Rouvali toteuttaa Mäkelää fiksummin. . Suurin osa 1800-luvun alun sinfonikoista hiihti kaukana Beethovenin perässä, mutta Ries otti esikuvansa haasteen vastaan väkevällä otteella. Le chocard des alpes, Le Loriot, Le merle bleu, La traquet stapazin, La chouette hulotte,. Julianna Avdejeva, piano, Pentatone PTC 5187 233. Ries otti opettajaansa etäisyyttä muuttaessaan vuonna 1813 Lontooseen, jossa valmistuivat syntyjärjestyksessä hänen viides (1813) ja neljäs (1818) sinfoniansa. Ohjelman ytimenä on maltilla rakennettu h-molli-sonaatti. Hivelevällä soinnillaan ja herkullisella nyansoinnillaan Avdejeva pistää kuuntelemaan tuttuja teoksia uusin tai ainakin tarkemmin korvin. Scherzon ja finaalin virtuoosiotteet välähtävät aristokraattisella kontrollilla, runouden välikappaleeksi alistettuna
Lappeenranta-sali klo 19 Pe 21.3. Grand Piano GP952. Alppinaakka, kuhankeittäjä, sinirastas, rusotasku, lehtopöllö, kangaskiuru, rytikerttunen, lyhytvarvaskiuru, kerttuli, kivikkorastas, hiirihaukka, mustatasku ja kuovi. Parhaimmillaan hän oli nasevan pienoismuodon mestari, mutta ei täysin välttynyt toistamasta itseään. läisyydessään, tarkkuudessaan ja tunnelmallisuudessaan lyömätön. Kotimaisessa ohjelmistossa on pyörinyt vain murto-osa hänen valtavasta tuotannostaan, mutta tämän levyn eri aikoina syntyneet kolmekymmentäseitsemän kappaletta vahvistavat hänen pysy64 R ONDO C LASSIC 1|2025 CD © JULIA WESELY neen uskollisena romanttisille lähtökohdilleen. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti: Jyrki Lasonpalo, viulu Ohjelma: Mendelssohn – Bruch – Sibelius Liput: 34 € / 23 €, opiskelijat 8 € Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. klo 19 Lappeenranta-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä, mukana Laura Hynninen, harppu Ohjelma: Ravel – Caplet – Ibert – Piazzolla – Roussel Liput 34 € / 23 €, opiskelijat 8 € Aistillinen kohtaaminen To 6.3. 79:n päättävässä Marssissa hirttopaikalle. Sateiden heijastukset Runoutta ja musiikkia Ti 8.4. 8. Aimard antaa musiikille kirjaimellisesti siivet ja herättää eloon kipinöivät rytmikimput, lehahtavat värit ja huhuilevan yksinäisyyden – jokaisen linnun itsepintaisen ilmoituksen olemassaolostaan. Palmgrenilla oli myös demoninen puolensa, joka kuuluu esimerkiksi Caprice barbaresquessa op. klo 18 Martti Talvela -sali Pe 7.2. piano. ANTTI HÄYRYNEN Pierre-Laurent Aimard laittaa Messiaenin linnut lentoon. Siirtäessään linnunlaulua pianolle hän joutui pudottamaan oktaavialoja, hidastamaan tempoja ja tasoittamaan mikroskooppisen tarkkaa intervallipuhtautta. Luonnehdinnan voi tunnistaa Messiaenin La Rousserolle effarvattesta, joka kuitenkin laajenee yli puolituntiseksi runolliseksi meditaatioksi. Kaikki liput 25 €. Kokonaislevytykseen kuuluu kaikki, myös satunnaisemmat mielen juolahdukset. 71/3 tai op. Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Elisar Riddelin Solistit: Minna Pensola, viulu, Antti Tikkanen, viulu Ohjelma: Barber – Räihälä – Haydn Liput: 34 € / 23 €, opiskelijat 8 € Osmo-Tapio Räihälän ”Aistillinen kohtaaminen itäisessä puutarhassa” uuden version kantaesitys. Jouni Somero. . . Musiikkia tuntuu syntyneen joka kerran, kun Palmgren on istahtanut pianon ääreen, ja inspiraatio on toisinaan syttynyt enemmän sormien kuin suurten oivallusten vieminä. Niitä hallitsevat säveltäjälle ominaiset luontonäyt, kansanomaiset kuvaelmat ja nostalgiset muistot entisaikain seuraelämästä. . Kahdeksannen osan kiintoisimpia teoksia ovat opuksien 45, 71, 79, 83 ja 88 pianosarjat. Pentatone PTC 5187 214 (3 cd). Raatihuone klo 19 Johanna Suvenmetsä: runot, lausunta ja alttohuilu Tiina Heinonen: huilu Marianne Järvinen: huilu Jarkko Launonen: sello Runonlausuntaa sekä Saariahon, Debussyn ja Bachin musiikkia sekä improvisaatiota. Saimaa Sinfonietta Lavakarisman mestarit To 20.3. Kuhankeittäjän (Le Loriot) Messiaen omisti toiselle vaimolleen ja teoksen kantaesittäjälle Yvonne Loriodille luonnehtien kappaletta: ”Kullankeltainen mustasiipinen lintu viheltelee tammissa. Tuon opuksen kymmenen kappaletta ovat tutuissa aiheissaankin hieno kokonaisuus. Wikipedia kertoo, että rytikerttusen ”laulu on jankuttavaa, yksitoikkoista lavertelua ruovikon kätköissä”. Jouni Someron yltäessä pianoteosten kokonaislevytyksen kahdeksanteen osaan on viimeistään uskottava, kuinka tuottelias ja taitava pianosäveltäjä Selim Palmgren oli. Pierre-Laurent Aimard oli Loriodin oppilas, ja Pentatonen uudelleen julkaisema levytys Messiaenin linnuista on värikylTutustu konserttitarjontaan kokonaisuudessaan ja osta liput: lprorkesteri.fi Poimintoja kevään ohjelmistosta: Saimaa Sinfonietta Sibeliuksen sinfonia nro 5 To 6.2. Martti Talvela -sali klo 18 Johtaa Okko Kamu Solistit: Harri Mäki, klarinetti Annariina Jokela, alttoviulu Ohjelma: Sibelius – Sallinen – Sonninen – Stravinsky Liput: 34 € / 23 €, opiskelijat 8 € Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. L’alouette lulu, La rousserolle effarvatte, L’alouette calandrette, La Bouscarle, Le merle de la roche, La Buse variable, Le traquet rieur, Le courlis cendré. Kolmelle levylle olisi vielä mahtunut myöhemmin sävelletty Lehtokerttunen. Pierre-Laurent Aimard, piano. Koskettava osoitus Palmgrenin vaikeudet läpäisevästä optimismista on pian jatkosodan jälkeen syntynyt scherzo Auringonpaistetta kyynelten läpi, jossa Somero on samalla viivalla kappaleen tallentaneen säveltäjän kanssa. ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Kootut pianoteokset Vol. Sen laulu, joka pulppuaa kullattuna kuin kaukaisesta maasta tulevan prinssin, herättää ajatuksia Afrikasta ja Aasiasta tai tuntemattomalta planeetalta, täynnä valoa, sateenkaaria ja Leonardo da Vincin hymyjä”. . Säveltäjä panosti paljon lintukappaleidensa ornitologiseen tarkkuuteen, mutta se ei ollut musiikin päätarkoitus. Hän todistaa myös, että Messiaenin lintuluettelo on yksi 1900-luvun merkittävimmistä pianistisista kokonaisuuksista. Kiinnostava on myös op. Somero on sisäistänyt hyvin kappaleiden hengen, ja vain joihinkin bravuurihenkisiin etydeihin ilmaantuu hieman paiskova ote. Muistoja ja maisemia To 8.5. 88:n abstraktimpi neljän kappaleen sarja. Linnut ilmaantuivat Messiaenin musiikkiin ennen sotia ”Jumalan sanansaattajina”, ja vuosina 1956–58 valmistuneessa Catalogue d’Oiseaux’ssa hän tarkastelee kolmeatoista lintua luonnollisissa elinympäristöissään eri puolilla Ranskaa. Messiaenin ”Lintujen katalogin” esimerkeistä saisi tiukkoja kysymyksiä luonnontieteen opiskelijoille tai lintubongareille
49,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. Soittopolku 23,00 € Tämä varhaiskasvatukseen tarkoitettu, laadukas oppikirja antaa myös pienten lasten vanhemmille runsaasti kehittäviä musiikkileikkien ideoita. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 30 ,00 € Musiikin Perusteet 4 40 ,50 € Musiikin perusteet I-IV Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Hintoihin lisätään toimituskulut. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. (03) 225 1948, sähköposti: asiakaspalvelu@rondo.fi. Muista myös nämä: Laulu ja soitto jatkuvat tänäkin vuonna! Toivottu suosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teorian opiskelun tähän päivään. Musiikista sanoin ja kuvin. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja minä osaan! Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/
On pystyttävä löytämään ergonomisesti tavat, joilla se soi parhaiten. Kärkkäinen palaa puheissaan taas luontoon. Festivaali tukee monimuotoisen luonnon suojelua. Samoin pitäisi olla musiikissa, niin että kaikki taiteilijat löytävät oman erityisyytensä. Olen aina rakastanut tanssia ja kokenut musiikin liikkeenä, soittanut ilmaviulua ja tanssinut musiikin mukana. Nykyisin taiteessakin kaikkien pitäisi tehdä kaikkea. ”Se oli minulle yksi urani suurimpia elämyksiä. ”Tänä vuonna pääsemme kaikki myös itse tanssimaan. Se huolestuttaa minua.” . Tammikuisen tapahtuman teemaksi hän on valinnut ”Ytimessä – In the Core”. Monesti kyse on ennakkoluuloista, joiden vuoksi ei päästä olennaisen äärelle.” Ajatukset liikkeestä, painovoiman käytöstä ja tervehenkisyydestä ovat vahvasti mukana myös Heini Kärkkäisen opetustyössä Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorina. Luovuudessa on paljon samaa. Mutta miksi yleisö ei aluksi löytänyt sitä. viulistit Elina Vähälä ja Réka Szilvay, sellisti Robert Cohen, alttoviulisti Yuval Gotlibovich, pianisti Natacha Kudritskaya, tanssija Pontus Aleksander Sundset ja saksofonisti Jukka Perko yhtyeineen. suomessa soi 66 R ONDO C LASSIC 1|2025 Koonnut: HARRI KUUSISAARI © M AT TI K YL LÖ N EN PIANOTAITEILIJA Heini Kärkkäinen kertoo viime aikoina ajatelleensa paljon monimuotoista luontoa. Minusta taiteen tekeminen on jo mitä suurimmassa määrin tutkimustyötä. Hajottamisen ja resurssien leikkausten kautta kulttuurista menetetään osa ydintä, sen henkinen puoli. Tämä toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa”, hän kertoo. ”Luonnollinen painovoiman käyttäminen soittamisessa on keskeinen asia vivahteikkaalle sointipaletille ja rasitusvammojen ehkäisylle. Taiteellisen johtajan, pianisti HEINI KÄRKKÄISEN ideoima teema ”Ytimessä – In the Core” pureutuu konsertein, workshopein ja luennoin musiikin ja hyvinvoinnin ytimeen.. ”Musiikki ja luonto tarjoavat ihmiselle yhteyden ja mahdollisuuden kokea jotain itseään suurempaa – jopa pyhää. Piano on orkestraalinen soitin. ”On ihmeellistä, kuinka tarkoituksenmukaisesti kaikella on siellä oma tilansa ja roolinsa. Brahms ja Beethoven ovat keskiössä. Ohjelmasuunnittelussa hän luottaa intuitioon. Näihin asioihin paneudutaan työpajassa tutkien coren ja liikkeen, tukipisteen ja rentouden välistä yhteistyötä. Ytimen löytäminen elämässä vaatii rohkeutta ja priorisointia.” ”Tähän liittyy se, että saa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa. Harjoitteluvaiheessa korostan tietoisuutta, jotta kaikki toimii automaattisesti ilmaisuvoiman esiin saamiseksi.” Kärkkäinen on kutsunut festivaalilleen esiintymään taiteilijoita, joilla on ”erityistä koskettavuutta ja kyky päästä syvyysulottuvuuksien äärelle”. HARRI KUUSISAARI Heini Kärkkäiselle esiintyminen, opetustyö ja festivaalin tekeminen täydentävät toinen toisiaan. Heitä ovat mm. Se kosketti syvyystasoja, joita harvoin kohtaa. Siispä hän on johtamallaan Tampere Chamber music -festivaalilla tuonut jo useana vuonna esiin tieteen ja taiteen vuoropuhelua. Jouduin oppilaitoksessamme siirtymään yliopettajasta lehtoriksi, koska yliopettajan toimenkuvaa muutettiin niin, etten olisi voinut keskittyä enää ydinsubstanssiin. Liikehengitys liittyy myös hyvinvointiin. Se on nykyisin vaikeaa, kun meitä tuotteistetaan päälleliimatuin brändein ja hankkein, joissa sisältö voi olla ontto”, hän sanoo. ”Minua kiinnostavat valtavasti kivet, niiden hiljainen mutta voimakas energia, erilaiset muodot, pinnat ja värit. Kärkkäinen on tunnettu kulttuuria ja ihmisyyttä laaja-alaisesti tarkastelevana muusikkona, jolle pelkkä pianonsoitto ei riitä. Tutkimme ja mittaamme erilaisten soinninvärähtelyjen vaikutuksia ihmiseen, niin soittajiin kuin kuulijoihin. Tuulensuun palatsissa pidetään tanssiaiset vanhan jazzin rytmiin. Tanssi on ollut festivaalilla mukana joka vuosi. Luonto on mukana keskeisenä elementtinä. Tampere Chamber Music -festivaali (20.–26.1.) haluaa edistää kamarimusiikin ja tanssin keinoin ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä taiteen ja tieteen yhteyttä. Se lähtee usein hiljaisuudesta. Festivaalin aluksi kuullaan Jukka Perkon Avoimen taivaan alla -teos (2024) saksofoneille, elektroniikalle, lyömäsoittimille ja tanssille. Koko festivaali lähti liikkeelle ajatuksesta hengityksen, liikkeen ja energian osuudesta musiikin ymmärtämiseen ja muusikon hyvinvointiin.” Musiikillisesti näitä teemoja käsitellään laajalla tyyliskaalalla. ”Luotan sellaiseen metodiikkaan, jossa musiikki tulee esiin. Liikkeen mahdollistaminen on soitossa keskeinen asia: se vaikuttaa sointiin, kaikkeen.” Heini Kärkkäinen oli mukana pianistina Kansallisbaletissa John Neumeierin Kuolema Venetsiassa -teoksessa. Se liittyy yhtä lailla musiikkiin kuin ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joiden ytimeen anti pureutuu konsertein, tutkimuksin ja luennoin. Ytimessä oleminen velvoittaa jokaista kantamaan kortensa kekoon maapallon säilymisen ja hyvinvoinnin eteen. Eikö se ollut tarpeeksi uuden ja jännittävän oloista. Hän on kiinnostunut lääketieteestä, psykologiasta, luonnontieteestä ja muista taiteista. Hän ei lokeroi musiikkia genrelaatikoihin, vaan tärkeintä on, että kaikki musiikki elää ja hengittää tässä ja nyt. Teos pohjautuu heini kärkkäinen etsii musiikin ja hyvinvoinnin ydintä Nils-Aslak Valkeapään luontoa ja ihmisyyttä käsitteleviin runoihin
31.1. Sir Mark Elder, joht. Strauss: Alkusoitto ja tanssikohtaus oopperasta Ariadne auf Naxos, Strauss: Neljä laulua op. Debussy: Faunin iltapäivä, Debussy: La mer, Wagner: Preludi ja Liebestod oopperasta Tristan ja Isolde, Wagner: Sarja oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat. Christian Kluxen, joht. 22. Aapo Häkkinen, cembalo. 5. 2 nro 5, Marais: Tombeau pour Monsieur de Lully, de La Guerre: Triosonaatti nro 1 g. 23.1. Vadim Gluzman, viulu, Lydia Teuscher, sopraano. Sibelius: Bardi, Tüür: Viulukonsertto nro 3, Mahler: Sinfonia nro 4. Emilia Hoving, joht. Ed Partyka, joht. Nicholas Collon, joht. 9.2. 6.2. Andris Poga, joht. Andreas Brantelid, sello. ja 22.1. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 8.1. Stravinsky: Satakielen laulu, Crusell: Klarinettikonsertto nro 2, Pärt: Sinfonia nro 3, Bartók: Ihmeellinen mandariini, sarja. Tomas Djupsjöbacka, joht. Thomas Dausgaard, joht. Clyne: Restless Oceans, Ludwig van Beethoven: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2, Caroline Shaw: Entr’Acte, Beethoven: Sinfonia nro 4. Bach: h-molli-messu. Hannu Lintu, joht. 24.1. | Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! Lippujen ennakkomyynti: lippu.f i TUTUSTU OHJELMAAN KAMARIMUSIIKKIVIIKKO.NET Taiteellinen johtaja Tiila Kangas Viikon säveltäjävieras: Minna Leinonen Vuoden nuori taiteilija: Niilo Ruotsala, piano Vuoden kuvataiteilija: Mira Roivainen Ilmiö Ensemble Valo-kvartetti Earthly Angels & Floridante Kajsa Dahlbäck, sopraano Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Timo-Veikko Valve, sello ja liidaus Meeri Pulakka, sopraano Kreeta-Maria Kentala, viulu Veli Kujala, harmonikka mm. Marjukka Tepponen, sopraano, Kevin Greenlaw, baritoni. LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. ja 16.1. Bach, Beethoven, Cozzolani, Debussy, Leinonen (ke.), Ligeti, Mozart, Monteverdi, Nordgren, Purcell, Vasks, Schubert, Schumann, Sculthorp M in na Le in on en Valo-kvartetti. 31.1. Bach, Scarlatti. ja viulu. Yhdessä UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa. Paavali Jumppanen, piano. Clara Cecilie Thomsen, sopraano. 7.2. Oopperaja operettikohtauksia. 6.2. 23.1. Max Savikangas: War or Peace for Symphony Orchestra, Dvo?ák: Viulukonsertto, Silvestrov: Sinfonia nro 5. Matthew Halls, joht. Christian Tetzlaff, viulu. 30.1. Ryan Bancroft, joht. Nicholas Collon, joht. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa 16.1. 27, Mahler: Sinfonia nro 4. Pjotr Tshaikovski: Romeo ja Julia, al67 R ONDO C LASSIC 1|2025 kusoittofantasia, Sundblad-Halme: Lumottu vyö, Bernstein: Sinfonisia tansseja musikaalista West Side Story. Timo-Veikko Valve, sello. Alberto Hold-Garrido, joht. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan oppilaat Adomas Morkunas, Julie Røssland, Vincent Siret ja Kasmir Uusitupa, joht. Sibelius: Satu, Rihm: Sub-Kontur, Rihm: Verwandlung, Sibelius: Tapiola. Irina Zahharenkova, piano. Ernest Chausson: Poème de l’amour et de la mer, Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia. Tuomiokirkossa. Lucas & Arthur Jussen, piano. Tailleferre: Overture, Zimmermann: Oboekonsertto, Messiaen: Turangalîla-sinfonia. 7.2. Kaisa Ranta, sopraano, Essi Luttinen, altto, Aarne Mansikka, tenori, Tomi Punkeri, basso. Andrè Schuen, baritoni. ja 17.1. Nicolas Altstaedt, sello. Key Ensemble. Mazzoli: River Rouge Transfiguration, Bacewicz: Sellokonsertto nro 2, Shostakovitsh: Sinfonia nro 10. 29.1. Musiikkitalossa. Biber: Sonaatti II C139, Schmelzer: Sonaatti XIII a due, Biber: Harmonia artificioso-arioso Partita V, de La Guerre: Sonaatti, Hotteterre: Sarja op. Myöhäisillan kamarimusiikki: Boulez: Pianosonaatti nro 2. Wieniläismusiikkia. ja 10.1. 12.1. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 17.1. Kyeong Ham, oboe, Steven Osborne, piano. Osmo Linkola, klarinetti. Kaapo Ijas, joht. Jussi Chydenius, laulu, Oona Airola, laulu. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 9.1. John Storgårds, joht. Boulez: Rituel, in memoriam Bruno Maderna, Messiaen: Eksoottisia lintuja, pianokonsertto, Stravinsky: Satakielen laulu, Adams: Slonimsky’s Earbox. Ola Onabulé, laulu. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 10.1. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 9.2. Matti Koponen ja Philip Zukerman, joht. 16. 15. 30.1. Malin Broman, viulisti-joht. Lotus Tinat, viulu. Fauré: Pelléas et Mélisande, Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle, Brahms: Sinfonia nro 3. 31.1. Kaj Chydeniuksen lauluja. Matthew Halls, joht. Clyne: Within Her Arms, Kuusisto: Sellokonsertto, Schumann: Sinfonia nro 2. Alexandre Tharaud, piano. TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 10.1. Beethoven: Pianokonsertto nro 5, ”Keisari” Sibelius: Lemminkäinen. Rameau: osia ooppera-baletista Pygmalion, Ravel: Daphnis et Chloé, sarja nro 2, Fauré: Pelleas ja Melisande -sarja, Stravinsky: Tulilintu-sarja. Matthew Halls, joht. Jutta Seppinen, joht. Turun tuomiokirkossa. Ingo Metzmacher, joht. Pierre Boulez 100 vuotta. Debussy: Jeux, Ravel: Pianokonsertto G, Stravinsky: Kevätuhri. Boulanger: Pie Jesu, Ives: The Unanswered Question, Pärt: Fratres, Mozart: Konsertto huilulle ja harpulle, osa II, Gubaidulina: Meditation, Meriheini Luoto: Uusi teos (ke), Beethoven: Sinfonia nro 6. Antonello Manacorda, joht. 24.1. Silja Aalto, sopraano, Ville Rusanen, baritoni. Kristiina Poska, joht. ja 6.2. Eva Ollikainen, joht. Paul Lewis, piano. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 9. Boulez: Sonatiini, Boulez: Dérive, Boulez: Sonaatti pianolle nro 3, Couperin: Pièces de viole, sarja nro 1. Svendsen: Sinfonia nro 2 B, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Nielsen: Sinfonia nro 4, ”Sammumaton”. Schubert: Sinfonia nro 8, Sibelius: Viulukonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 6
6.2. Hyvinkään orkesteri 24.1. 1.2. 30.1. Daniela Musca, joht. 30.1. Gothe: The Apotheosis of the Dance, Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c, Tshaikovski: Sinfonia nro 4 f. Kaustinen-salissa. Erkki Lasonpalo, joht. Alberto Hold-Garrido, joht. Jukka Iisakkila, joht. Rumon Gamba, joht. Esa Ruuttunen, baritoni. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 16.1. Grime: Elegiac Inflections, Gounod: Petite Symphonie, Enescu: Dixtuor, Françaix: 7 Danses. Tosca: Reetta Haavisto, Scarpia: Waltteri Torikka, Cavaradossi: Mika Pohjonen. Saariaho: Serenatas, Fauré: Pelléas et Mélisande -sarja, Vaughan Williams: Pianokvintetto. Kaustisen kamarimusiikkiviikko. Sinfonia nro 5. Sallinen: Sunrise Serenade, Mozart: Viulukonsertto nro 5 A, Schubert: Sinfonia nro 3 D. Esityksiä 1.2. Seinäjoki-salissa. kohtauksia wieniläisopereteista. Kamariyhtyeitä. Vaasan ooppera. 5.2. Raymond Cox, liidaus. Mustonen: Sadunkertoja, huilukonsertto, Sibelius: Nocturne sarjasta Belsazarin pidot, Beethoven: Sinfonia nro 6, ’Pastoraali’. Ravel: Pavane kuolleelle prinsessalle, Dvo?ák: Raamatullisia lauluja, Beethoven: Sinfonia nro 7 A. Adomas Mork?nasBudrys, joht. 30.1. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa 16.1. ja viulu. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 17.1. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 9.1. John Storgårds, joht. Ulla Lampela, sello. Mari Palo, sopraano. Bach: Preludi ja fuuga C-duuri BWV 547, Guoping Jia: Scattered shade, C. Vieraana Hannu Alasaarela, piano. Seppo Välinen, ohjaus. Bartók: Romanialaisia kansantansseja, Veress, Neljä transilvanialaista tanssia, Popper: Unkarilainen rapsodia, Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5, Bartók: Divertimento. Timo-Veikko Valve, joht. Marjukka Tepponen, sopraano, TAMMIKUUN KAUSIOHJELMA KEVÄT 2025 KOE klassinen www.hyvinkaanorkesteri.fi Lisätiedot: www.toivokuula.fi Liput: www.lippu.fi TOIVO KUULA -LAULUKILPAILU Alkukilpailu 19.1.2025 klo 10-19 Seinäjoella Seinäjoki-salissa. Haydn: Sellokonsertto nro 1. . Mikaelissa. Elina Vähälä, viulu. 31.1. KYMI SINFONIETTA 15.1. 68 R ONDO C LASSIC 1|2025 SUOMESSA SOI Kevin Greenlaw, baritoni. Jukka Untamala, joht. Kotkan konserttitalossa, 16.1. Erkki Lasonpalo, joht. Jukka Iisakkila, joht., piano ja kitara. Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es, Mozart: Pianokonsertto nro 27 B, Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C. Eötvös: Meraki, Mozart (sov. Ooppera-aarioita. Kuusankoskitalossa. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 22.1. 421, Sculthorpe (sov. Takuya Takashima, oboe. Petri Bäckström, tenori ja kertoja. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Encoressa 9.1. & viulu. Puccini: Tosca. Kirill Kozlovski, piano. Välierä ja loppukilpailu 9.-10.8.2025 Alavudella. Jyrki Lasonpalo, viulu. Kaupunginteatterissa. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI 6.2. Mendelssohn: Ruy Blas -alkusoitto, Bruch: Viulukonsertto nro 1, Sibelius. OULU SINFONIA Tulindberg-salissa 16.1. 154. Hannikaissalissa. 6.2. Snellman-salissa. Piazzólla: María de Buenos Aires. 7.2. Sinfonia nro 5. Hedvig Haugerud, sopraano, Jingjing Xu, mezzosopraano, Junho Hwang, tenori. Kaikki yleisölle avoimia, tervetuloa!. Valve): Jousikvartetto d, K. Kotkan konserttitalossa. 7.2. Kuopion viulukilpailun finaali. asti. Mm. Hyvinkääsalissa. Bach: Sellokonsertto A Wq 172, J. Hannu Alasaarela, piano. Sibelius: Puu-sarja op. Dvo?ák: Viisi bagatellia, Duda: Dreamdance nro 1, Martin?: Duo viululle ja sellolle, Ewazen: Trio trumpetille, viululle ja pianolle. & sello. Seinäjoki-salissa. Paavali Jumppanen, liidaus ja piano. Jean-Guihen Queyras, sello, Jérémie Queyras, taidemaalaus. Valve): Jousikvartetto nro 8, Schumann (sov. Janne Thomsen, huilu. E. Snellman-salissa. Angelika Klas, sopraano. Puhallinyhtyeitä. 23.1. Saimaa Sinfonietta. T.-V. Kalevi Aho) Räihälä: Mural, Thorvaldsdottir: Illumine, Strauss: Vier letzte Lieder. Boulogne: Alkusoitto oopperasta L’amant, Gipps: Oboekonsertto d, Brahms: Sinfonia nro 1 c. Haydn: Divertimento G, Morricone: Notturno e Passacaglia, J. Kamarimusiikkikonsertti. Kotkan konserttitalossa ja 30.1. 75 (sov. Kuusankoskitalossa. T.-V. Saimaa Sinfonietta. Caprice Viennois, Liebesleid, Praeludium & Allegro, Schön Rosmarin, Melartin: Trio op. 29.1. Alberto Hold-Garrido, joht. Maurice Ravel: Ma mère l’Oye 23.1. Melartin: Ars Antica, Kreisler: mm. Byström: A Walk to Brahms Violin Concerto, Brahms: Viulukonsertto, Schubert: Sinfonia nro 4. Janne Valkeajoki, joht. Jyrki Lasonpalo, viulu. Emmanuel Laville, coach. O. Mackenzie Melemed, piano. 30.1. Tabakova: Fantasy homage to Schubert, Schubert: Jousikvartetto nro 15, G. 9. Olli Mustonen, joht. Jukka Untamala, joht. Elisar Riddelin, joht. Lorenza Borrani, joht. ja 10.1. Bach: Orkesterisarja nro 3 D, Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 3 G, Scarlatti: Concerto grosso in sette parti nro 1 f, Pachelbel: Kanon und gigue, Purcell: 3 parts upon a ground. P. Eugene Tzigane, joht. Anna-Maria Helsing, joht. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 17.1. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 3.1. Jopling): Sellokonsertto. Malin Broman, joht. Essi Höglund, viulu. M. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI 16.1. Mendelssohn: Ruy Blas -alkusoitto, Bruch: Viulukonsertto nro 1, Sibelius. Prokofjev: Alkusoitto heprealaisista teemoista, Weinberg: Sinfonia nro 2, Schumann: Pianokonsertto, Prokofjev: Sinfonia nro 1, ’Klassinen’. Vieraana Jouko Harjanne, trumpetti
69 R ONDO C LASSIC 1|2025 musiikki! Liitä tilaukseesi Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd 1 vsk = 5 cd-levyä + 7 lehteä hintaan 176 € Tieto ja tunne samassa paketissa. *) Sarja koostuu Rondon tuottamista ainutlaatuisista levyistä sekä uunituoreista äänitteistä eri julkaisijoilta. Jo 1277 cd-levyä *) Rondon levysarjassa! Rondo-lehden tilaajana voit lisätä tilaukseesi myös vviiii desti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Tämä tilausmuoto pitää sinut edullisesti mukana uusimman musiikin matkassa. Kasva musiikin huippuosaajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa AMK-tutkinnot, 240 op Musiikkipedagogi (AMK) – klassinen tai pop/jazz • soitonja laulunopetus • varhaisiän musiikkikasvatus ja kulttuurihyvinvointi Muusikko (AMK) – pop/jazz • musiikin esittäminen • musiikin tekeminen ja tuottaminen Ylemmät AMK-tutkinnot, 60 op Musiikkipedagogi (YAMK) – klassinen tai pop/jazz Muusikko (YAMK) – klassinen tai pop/jazz Yhteishaku: 11.–25.3.2025 Erillishaku: 1.–15.5.2025 Tutustu tutkintoihin ja katso hakuohjeet: metropolia.fi/haku »
Moniosaaja-ajattelu on tullut myös soitonopettajan arkeen. 70 R ONDO C LASSIC 1|2025 & mestari kisälli Teksti: ELINA SALIN UOMEN MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA tapahtui merkittävä muutos, kun uudet opetussuunnitelmat eli OPS:t tulivat voimaan vuonna 2018. ”Minusta nykyinen järjestelmä on humaanimpi.”. Nykyisissä on keskitytty niiden lisäksi esimerkiksi oppilaan oppimiseen, musiikkisuhteeseen ja harjoittelutaitoon. Toisilla opiskelu voi olla pitkälle vietyä instrumentin hallintaa. Ruotsalasta opetussuunnitelmien uudistus vaikutti opetukseen niin, että opetus siirtyi kuusi vuotta sitten enemmän oppilaslähtöiselle tasolle. Oppilaitoksissa uudistus vaikutti radikaalisti niin, ettei niissä ole enää täysin samanlaista opetussuunnitelmaa. Edellisissä opetussuunnitelmissa määriteltiin selkeästi soittoja laulutaitoon liittyviä yksityiskohtia. ”Jokainen musiikkioppilaitos on laatinut nykyisen opetussuunnitelmansa itse”, Ruotsala kertoo. Suomen musiikinopettajien liiton SMOL:n puheenjohtaja Anna Ruotsala toimii Vantaan musiikkiopiston laulun lehtorina ja musiikkiteatterilaulun opettajana. Opiskelun musiikkioppilaitoksessa on lähdettävä oppilaan omista lähtökohdista ja yksilöllisistä vahvuuksista. Samalla opettajien rekrytointi on muuttunut. Yksilölliset tavoitteet tulivat yhteisten vaatimusten tilalle. Lähtökohta nykyajattelussa on hänestä kuitenkin se, ettei opettajan tarvitse saada kaikkia oppilaita saavuttamaan tiettyjä kriteerejä. Toisilla kyse on enemmän harrastamisesta. Nykyiset opetussuunnitelmat korostavat myös enemmän yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista. Kuvis... musiikinopetus etenee yksilöiden ehdoilla s Musiikkioppilaitosten opetus käännettiin kuusi vuotta sitten oppilaslähtöisempään suuntaan. Muun muassa Suomen musiikkioppilaitosten liiton tasosuoritusohjeistukset jäivät opetussuunnitelmista asteittain pois. Ruotsalasta suunnitelmat eivät ole vähentäneet soittotaitojen hiomista musiikkiopistoissa
Toisaalta oppijoiden erilaisuus kysyy opettajalta lisää kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Syrjäseutujen kriteerit voivat poiketa kasvukeskuksista. Tavoitteellinen oppiminen ei siis ole kadonnut. Meidän pitää opettajina pystyä huomaamaan tällaiset lapset, vaikka meille ei olisi kerrottu etukäteen heidän haasteistaan.” Rekrytointi on muuttunut Suomen musiikkioppilaitosten liiton hallituksen puheenjohtaja Sanna Saarinen on myös espoolaisen musiikkiopisto Juvenalian rehtori. Heillä oli suuri keskittyminen ja halukkuus opintoihin”, Broman kertoo. Itse hän kokee, että oppilaat, jotka ovat aikaisemmin halunneet musiikkialalle, haluavat sitä edelleen ja ymmärtävät, mitä ammatti vaatii. Saarisesta yhteiskunnassa lisääntynyt moniosaaja-ajattelu on tullut myös soitonopettajan arkeen. ”Poissa ovat ne opettajat, jotka sanovat, että minä opetan vain tähtimuusikkoja ja minun ei tarvitse kasvattaa. Hyvinkäällä arviointia on toteutettu nykyään kevyemmin. © SH U TT ER ST O C K Opettajilta voidaan vaatia nykyään entistä enemmän opettajuutta ja moniosaamista. Myöhemmin hän laajensi työtään myös pianonsoiton lehtoriksi ja vapaan säestyksen opettajaksi. Ruotsalan mukaan yleispedagogista muusikkoutta vaaditaan opettajalta nykyään paljon. 71 R ONDO C LASSIC 1|2025 Yleispedagogista opettajuutta vaaditaan Joanna Broman on nähnyt vuosien varrella soitonopettajan työn muutokset. ”Olen ollut itse tilanteessa, jossa paikkaa on hakenut loistava instrumentalisti, mutta olemme tarvinneet toisenlaista osaajaa. Laaja-alaisuuskaan ei välttämättä joka tapauksessa auta.” Erikoisosaajat soitinakatemioihin Ruotsalan mukaan musiikkioppilaitoksia kohtaan on esitetty kritiikkiä, ettei järjestelmä tuota enää yhtä paljon ammattiin opiskelevia muusikoita kuin ennen. Broman aloitti cembalonsoiton opettajana Hyvinkään musiikkiopistossa vuonna 1995. ”Nykyäänkin oppilaat haluavat soittaa, mutta opettaja joutuu ehkä enemmän houkuttelemaan heitä opiskeluun.” © SH U TT ER ST O C K. Jousisoittimet voivat instrumentteina vaatia hänestä enemmän teknistä syventymistä ja yhden erikoisalan osaamista. ”Instrumentin osaaminen otetaan huomioon, mutta myös ryhmäopetus ja opetussuunnitelman osaaminen ovat tärkeitä. ”Nykyäänkin oppilaat haluavat soittaa, mutta opettaja joutuu ehkä enemmän houkuttelemaan heitä opiskeluun. Yhä useampi lapsi ja nuori pystyy opiskelemaan musiikkiopistossa. Kyllä nykyään täytyy.” Rehtorina Saarinen on nähnyt, miten soitonopettajien rekrytointi on muuttunut moninaisemmaksi. Bromanin mielestä musiikkiopistoissa tarvitaan erilaisia opettajia ja oppilaita. Ym| päröivä yhteiskunta asettaa hänestä lasten ja nuorten kasvun tukemiseen liittyviä uusia haasteita. Saarisesta pedagogi tarvitsee myös ulkomusiikillisia taitoja, kuten kasvatusosaamista ja ryhmäopetustaitoja. Opettaja voi erottua laaja-alaisuudella.” Tietynlainen hakija voi olla toiseen oppilaitokseen sopiva ja toiseen ei. Niissä kaikki soittimet eivät tosin ole vielä edustettuina.” Ruotsalan mukaan OPS-uudistuksen mukana opettajan työ muuttui myös enemmän kirjaamiseksi, jonka avulla opetusta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. ”Jos oppilas on yhden soittimen erikoisosaaja ja haluaa ammattilaiseksi, on olemassa akatemioita nuorille taitureille. Kaikille lapsille ja vanhemmille ei välttämättä ole selvää se soittamisen määrä, jolla opinnot etenevät.” Bromanin mielestä opetussuunnitelmien uudistus on helpottanut opettajan työtä ottaa monenlaiset oppilaat huomioon. ”Vaatimukset oppilaille pitää osata mitoittaa, mikä vaatii myös syvällistä pohdintaa.” Opetussuunnitelmat painottavat nykyään myös opettajan monipuolisuutta omassa instrumentissa ja musiikissa. ”1990ja 2000-luvun alussa opetimme pääsykokeilla opiskelemaan tulleita. Monipuolisuus voi hänestä sopia hyvin esimerkiksi pianon tai kitaran opintoihin. Rekrytoijan on pohdittava tarkkaan, millaisia osaajia oppilaitokseen haetaan. ”OPS:n mukaan meidän pitää pystyä opettamaan myös sellaisia asioita, jotka eivät ole olleet keskeisiä koulutuksessamme, kuten improvisaatiota ja säveltämistä.” ”Kohtaamme tänä päivänä lapsia, joilla on haasteita esimerkiksi keskittymiskyvyssä tai oppimisessa
Sanna Saarinen on mukana työryhmässä, joka valmistelee lakia voimaan seuraavaksi 30 vuodeksi. Lukion jälkeen haaveena oli ainoastaan laulaa, opettaa, kirjoittaa ja olla ihmisten kanssa. Siinä missä toiset oppilaat tahtovat soittaa vakavammin, toiset haluavat lähinnä harrastaa musiikkia. 100 SMOL. Nyt opetustunnilla voidaan avata vain puhelin ja kuunnella kappale Uudet opetussuunnitelmat ovat korostaneet musiikin opetuksen yksilöllisempiä lähtökohtia. Se huolehti vuoteen 2004 saakka ensin itse ja sitten omistamansa yhtiön kautta lehden kustantamisesta ja on yhä tärkeä yhteistyökumppani, jota ilman lehti ei ilmestyisi. Liitto on myös yksi Rondon perustajajäsenistä. Oppilaat ja vanhemmat eivät lopuksi saaneet siitä paljon. ”Ajattelin, että tämä kortti on katsottava.” Maria Pirttikangas viihtyi Jyväskylässä neljä vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi Turkuun ammattikorkeakouluun. Hän on nähnyt muutoksen kulttuurissa ja sen, miten ympäröivä maailma vaikuttaa oppilaisiin. Sen jälkeen olemme aika omillamme kehittämässä musiikkioppilaitosten opetusta. ”Opettajien täydennyskoulutuksilla on hankittu tärkeää lisäkoulutusta ja kehitetty ammattitaitoa. Taiteen perusopetuksen laki uudistuu Taiteen perusopetuksen lakia uudistetaan parhaillaan. Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa oli monella tapaa käänteentekevä. Suomen musiikinopettajien liitto SMOL täyttää alkavana vuonna 100 vuotta. Suunnittelu edellyttää hänestä kykyä ennakoida, mitä soitonopettajilta tulevaisuudessa vaaditaan. Teksti: JOHANNA HASU k ”Uudistuksen jälkeen arvioimme musiikkiopistossa useammin kuin kerran vuodessa, mutta se tuntui raskaalta ja vei aikaa. ”Aikoinaan esimerkiksi piti kaukolainata levyjä kirjastosta ja malttaa kärsivällisesti odottaa niitä viikkoja. Koen, että kokemukset ovat olleet suuri rikkaus, sillä kysymyshän on musiikista, genrerajoista välittämättä.” Pallo vai kuutio. Se oli huikea kokemus, ja tiesin jo silloin, että siltä tieltä ei ole paluuta.” Maria opiskeli Keski-Suomen konservatoriossa Jyväskylässä. Ruotsala nostaa esiin huolenaiheen, että Opetushallitus on leikkaamassa opettajien täydennyskoulutuksen rahoitusta 15 miljoonalla eurolla. Opettamisen kirjo on hänestä jo laajentunut. Arvokas työ, jota korkeakoulut ovat tehneet, loppuu. ”Lakiin ja uudistuvaan lakiin on kirjattu, että opetusta tulee tarjota niin laajasti, syvällisesti ja laadukkaasti kuin oppilas tarvitsee. Näen asian surullisena alamme kannalta.” . Maria Pirttikangas on kotoisin Kankaanpäästä. ”Pääsin laulamaan konserttikuoroon, jonka kanssa harjoittelimme joka aamu. Tunneilla annamme kuitenkin sanallista palautetta jatkuvasti”, Broman kertoo. Pahimmassa skenaariossa se lopettaa musiikkioppilaitosten opettajien täydennyskoulutuksen. Meillä oli opiskelukavereiden kanssa bändi ja sen kanssa paljon keikkaa sekä kevyen musiikin laulukilpailuja, jotka vähän hidastivat klassisen laulun opintoja. Hän haki myös opiskelemaan sosiaalialaa ja luokanopettajaopintoihin, mutta konservatorion pääsykoetulosten tultua julki muut suunnitelmat jäivät. Ensimmäisenä ääneen pääsee Kankaanpään musiikkiopiston laulunopettaja MARIA PIRTTIKANGAS. Laulajia oli 80, ja kiersimme kuoron kanssa myös ympäri Yhdysvaltoja kilpailuissa menestyen. Onneksi järjestelmämme mahdollistaa sen, vaikka oppilaitosja instrumenttikohtaisia eroja voikin esiintyä.” Joanna Bromanista on vaikea sanoa, mitä uutta tulevaisuus voisi tuoda musiikkiopisto-opintoihin. Maria Pirttikangas on nähnyt, miten oppilaat ja itse asiassa koko kulttuuri ovat muuttuneet vuosien aikana. Lapsena hän kävi pianotunneilla ja lauloi koulun kuorossa. Rondo onnittelee liittoa koko vuoden kestävällä juttusarjalla musiikinopettajien työstä. Anna Ruotsalasta se voi käytännössä tarkoittaa, että opetuksesta suurempi osa voi tulevaisuudessa olla yleiseen oppimäärään kuuluvaa ryhmäopetusta. Oppilaat saavat opiskella musiikkiopistoissa todella monenlaista musiikkia ja eri tavoin. ”Elämä vei klassisesta musiikista myös tanssimusiikin puolelle. Yksi uudistuksen näkökulmista on saavutettavuus. 72 R ONDO C LASSIC 1|2025 © KIMMO KOSONEN ANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTON laulunopettaja Maria Pirttikangas on toiminut laulunopettajana vuodesta 1998, edeten tuntiopettajasta lehtoriksi. Liitolla on ollut merkittävä rooli alan edunvalvojana ja kehittäjänä
”Tarvitsemme lujaa ja lempeää rohkeutta ja opettajien ja musiikinopettajien yhteisöllisyyttä. ”Opettajana koen, että minulla on ainutlaatuinen asema kohdata nuori tai aikuinen yksilönä ja antaa hänelle jakamaton huomio koko tunnin ajan. Maria Pirttikangas ei kauhistele nykymaailmaa. Turvallinen ja luottamuksellinen oppimisympäristö syntyy kohtaamisesta, kun oppilas kuullaan, kohdataan ja nähdään. Kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Syitä siihen on monia, kodeissa ei kuunnella musiikkia yhdessä yhtä paljon kuin ennen, ja opettajiksi opiskelevien musiikinopetus on vähentynyt. Kevään 2025 teemana on Satumetsässä. Jos olet aikanaan oppinut sen pallon muodon, ja nykyään mennäänkin kuutiossa, on pakko muovautua.” Hän on kuitenkin huolissaan lasten ja nuorten laulamisen vähentymisestä. Mitä tapahtuu nuorille, kun tätä välinettä ei ole?” Ratkaisuja – ei huolipuhetta Maria Pirttikangas on ottanut järeät aseet käyttöön. Kodeissa ei nykyisin kuunnella niin paljon, joten on meidän tehtävämme huolehtia siitä.” Maria teki mukali-toiminnasta myös ylemmän ammatopettajan tehtävä on saada oppilas kukoistamaan tikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön. Joka kevät kakkosluokkalaiset valmistavat konsertin, jonne kutsutaan myös kaikki kaupungin eskarilaiset. Kouluissa laulaminen on vähentynyt eikä yhteislaulun kulttuuria ole. ”Nuoret eivät uskalla laulaa, ja se huolestuttaa.”. Jokainen tunti päättyy musiikin kuuntelemiseen. Saattaa olla, että olen musiikinopettajana viikon aikana ainoa aikuinen, joka kysyy nuoren kuulumisia. ”Musiikkiopistomaailmassa eletään tietynlaisessa kuplassa, sillä meille hakeutuu sellaisia lapsia ja nuoria, jotka haluavat musisoida. ”Nuoret eivät uskalla laulaa, ja se huolestuttaa. ”Eihän mikään muu ole pysyvää kuin muutos, ja koen, että meidän pedagogeina tulee myös antautua sille muutokselle. Maria Pirttikangas painottaa opetuksessaan luottamussuhdetta ja avoimuutta, heittäytymistä. On turha yrittää työntää palloa kuutioon, kun se ei sinne mene. ”Minun pitää kohdata ja muistaa se tunne, joka oppilailla on.” Musiikin merkitys ihmiselle on tutkimustiedon valossakin valtava. ”Kuuntelemme klassista musiikkia, ja lapset saavat aina kertoa, mitä he kuulivat. Arvostan sitä aivan valtavasti, ja sen läpi katson kaiken. Annan oppilaalle sataprosenttisen huomioni koko ajan, ja tavoitteeni on, että oppilas lähtee tunnilta paremmalla mielellä kuin millä on tunnille tullut.” Huudellaan rohkeasti Kaiken keskellä Maria yrittää ehtiä myös esiintyä itse, sillä hän kokee, ettei uskaltaisi jättää esiintymättä. Musiikki tavoittaa ja kanavoittaa tunteet, se on itseilmaisun väline, joka opettaa meille kuuntelemisen taitoa, läsnäoloa, yhteisöllisyyttä. Hän ohjaa musiikkiopistossa mukali-ryhmiä, joissa opiskelevat lapset ovat pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen musiikkipainoitteisen luokan oppilaita. Mukalitunnit luotiin aikoinaan täyttämään muskarin ja musiikin hahmottamisaineiden nivelvaihetta. Vain terveet lohet uivat vastavirtaan, ja tämän puolesta jaksan kyllä puhua”, Maria Pirttikangas toteaa. Maria Pirttikangas toivoo kaikkien musiikin kanssa työskentelevien muistavan sen ja olevan ylpeitä työstään. Musiikin ja musiikkikasvatuksen puolesta pitää huudella ihan rohkeasti, voimakkaasti.” . Se on lapsille tosi merkityksellistä, sekä kuunteleminen että kertominen. Nuoret ovat nykyään aika tietoisia siitä, mitä he haluavat laulaa.” Maria muistuttaa, että aikaisemmin varsinkaan pienillä paikkakunnilla ei ollut tarjolla esimerkiksi rytmimusiikin opetusta laulajille. Konserttien avulla houkutellaan lapsia hakeutumaan musiikkipainoitteiselle luokalle toimintaan ja laulamaan. Laulutunneille tulee oppilaita, jotka ovat usein pienestä pitäen soittaneet jotain instrumenttia, ja joille musiikki on arkipäivää.” Maria Pirttikangas näkee, että kokonaisuudessa nuoriso ei laula samalla tavalla kuin hänen nuoruudessaan tai vielä muutama vuosi sitten. Kun Marian kanssa juttelee, ei voi olla huomaamatta hänen intohimoista suhtautumistaan työhönsä. ”Jotenkin minä jaksan aina uskoa musiikkipedagogian voimaan. 73 R ONDO C LASSIC 1|2025 saman tien. Tunneilla lauletaan, soitetaan, leikitään ja liikutaan muun muassa kehorytmejä käyttäen
Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 7 numeroa + koko verkkosisältö + 5 kpl cd-levyjä 176 € kestotilaus 144 € opiskelija verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. 03 225 1948 rondo pelkkänä verkkoleh tenä Verkkolehti löytyy rondo.fi -sivustolta. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 7 numeroa + koko verkkosisältö 109 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 64 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. maaliskuuta. Tätä kaikkea on rondo 2025 Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 5 kertaa vuodessa. Toimisto Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Opastinsilta 6A, 409–410, 4. Jos sinulla on Rondon kalenteriin tarjolla uusi leiri tai kurssi, ota ajoissa yhteyttä leirikalenterin kokoamisesta vastaavaan Matti Tuomistoon, email: matti.tuomisto@classicus.fi tai puhelin 0400 823 695. Kesäleirikalenteri tarjoaa tiedot leirien tai kurssien järjestäjistä, niiden ajankohdista ja paikoista sekä hinnoista ja sisällöistä, minkä lisäksi kalenterista löytyvät tapahtumien järjestäjien yhteystiedot. 86 € vuosi tai 43 € 6 kuukautta Rondo 2/ 2025 ilmestyy 12.2.2025 R ONDO info RONDO CLASSIC -lehti ilmestyy kevätkaudella 2025 viitenä runsaana numerona. helmikuuta. Helmikuun 12. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Helmikuun Rondo tapaa myös muusikkoja, jotka ovat aktiivisia sekä kevyen että klassisen musiikin kentällä, ja kysyy, miten eri maailmat kohtaavat ja millaisia taitoja eri genret vaativat. 50 vuotta täyttävän oopperan tuotanto on yhteinen Savonlinnan oopperajuhlien kanssa. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla.. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02 Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Suuri musiikkileirija kurssikalenteri julkaistaan Rondossa 3/2025, jonka ilmestymispäivä on 27. kännykältäsi tai tabletiltasi. päivän Rondossa nostetaan esille kaksi kantaesityksillään 50 vuotta sitten kohahduttanutta oopperaa: Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ja Aulis Sallisen Ratsumies. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Rondo 2/2025 ilmestyy 12. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Vuonna 2025 lehti ilmestyy 7 kertaa. kerros 00520 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. RONDON TOIMITUS kesäleirit ja -kurssit rondossa 3/2025 © TAMPERE-TALO Tampere-Talon Viimeisissä kiusauksissa pääroolissa jylisee Mika Kares. Kokkosen teoksesta nähdään uusi tuotanto Tampereen Oopperassa ja Sallisen oopperasta Kansallisoopperassa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Rondo 2/2025 pohtii, mikä oli oopperoiden sanoma ja validiteetti silloin ja mikä se on nyt sekä miten niiden käynnistämä suomalainen oopperabuumi on 50 vuoden aikana kehittynyt. Valtaosa kalenterin leireistä ja kursseista on perinteisiä, ehkä jo vuosikymmeniä järjestettyjä koulutustapahtumia, ja niiden järjestäjiin Rondo on asian tiimoilta oma-aloitteisesti yhteydessä.
Etelä-Afrikasta löytyy eräs Telluksen oudoin tapa: Siellä heitellään vanhoja kodinkoneita ikkunoista ulos. Kiinalaiset sanovat toisilleen ”Ping ping, ?n’?n”, toivottaen rauhaa, turvallisuutta ja onnellisuutta. Tupakasta, makeasta, salaisesta paheesta on vaikea lopulta päästä eroon, alkoholi maistuu (mietitään, oliko se suositus iltapäivälehtien mukaan lasi viiniä viikossa vai pullo päivässä) ja roskaruoat kotiinkuljetuksineen ovat väsyneelle helppo ratkaisu. Aloitetaan kuntoilu, syödään terveellisemmin, ollaan tehokkaampia, opiskellaan lisää, käydään vihdoinkin vuosien to do -listat läpi, ja yritetään oikeasti tykätä enemmän työkavereista ja esihenkilöstä. Kulttuurielämän kehitys Suomessa näyttää uhkaavalta. Joskus voi olla vähemmän perillä uutisista, tärkein on itse ja itsen hyvinvointi. tammikuuta. Nuorten ammattilaisten kehittymismahdollisuudet heikkenevät rahoituksen vähentyessä; innovaatioiden ja riskien ottamisen mahdollisuudet vähenevät, mikä hidastaa urakehitystä. Onnellisuus ei ole vain päämäärä, vaan matka, joka vaatii jatkuvaa itsensä ymmärtämistä ja sopeutumista elämän muuttuviin olosuhteisiin. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Hallituksen tutkima kulttuuriin kohdistuvien lahjoitusten verovähennysoikeus on positiivinen lisä taiteen rahoittamiseksi, mutta se ei voi korvata julkisen rahoituksen osuutta. Brasiliassa hypätään rannalla seitsemän aallon yli ja esitetään seitsemän toivetta tulevalle vuodelle. Me kaikki uskoakseni tavoittelemme onnellisuutta. Yöllä silmäillään vain hiukan sosiaalista mediaa ja aamulla on musta olo. Ennustajat katselevat aikasarjoja ja syöttävät dataa tilastotieteen algoritmeille. Leikkaukset, jotka jatkuvat myös ensi vuonna, aiheuttavat kauhua organisaatioissa. Tulevista leikkauksista on puhuttu paljon, ja olen niistä takavuosina varoittanut kirjoituksissani monta kertaa. Tänä vuonna se tulee olemaan 29. Tämä kaikki toistuu vuodesta toiseen. helmikuuta. Vaikka taiteilija-apurahat, taiteilijaeläkkeet ja näyttöapurahat säilyvät ennallaan, leikkaukset heikentävät taiteen ekosysteemiä ja uskoa tulevaisuuteen. . Venäläiset kirjoittavat toivomuksensa paperille, joka poltetaan, tuhka ripotellaan samppanjalasiin, joka sitten juodaan. SUOMALAISET KATUVAT suomalaisen ahdistuksen siunaamana helposti tekemisiään ja ajattelevat, että uusi vuosi on parannuksen paikka. Ehkä siten jaksaa synkästi kohisevaa maailmaa. Kiinalainen uusi vuosi, joka tunnetaan myös nimellä kevätjuhla (Ch?njié), on vuoden tärkein juhla, jota vietetään kiinalaisen kalenterin mukaan ajoittuen vuodesta riippuen välille 21. Kaikki tiedämme, että niitä on. Julkisen tuen leikkaukset johtavat todennäköisesti kulttuurialalla lisääntyvään työttömyyteen, lippujen hintojen nousu vähentää kulttuurin saavutettavuutta. Paremman elämän ei tarvitse odottaa uutta vuotta, kuukauden ensimmäistä päivää tai maanantaina. Onnellisuuden ja terveyden suhde on kaksisuuntainen: Hyvät elintavat lisäävät henkistä ja fyysistä terveyttä, mikä lisää onnellisuutta, ja onnellisuus motivoi terveellisiin elämäntapoihin, mikä edelleen parantaa terveyttä. Leikkauksista ei istuva hallitus peräänny. Kiinalaisen uuden vuoden viettoon liittyy monia perinteitä, kuten pukeutuminen punaiseen, jonka uskotaan tuovan onnea, huimat ilotulitukset pahan hengen karkottamiseksi, sekä punaiset kirjekuoret onnen toivottamiseksi. Tällaisia ennusteita saamme aika ajoin, ja ne sitten pitävät tai eivät pidä paikkaansa. Parhaiten muutos onnistuu, kun aivot ovat siihen valmiit ja ihminen sisällään tiedostaa rehellisesti, mitä elämältään haluaa ja mihin itsensä kiusaaminen lopulta johtaa. Jätin geopoliittiset uhkakuvat tästä kirjoituksesta pois. Ammattiennustajat povaavat bruttokansantuotteen kasvavan 1,1–1,7 %, työllisyysaste kääntyy kasvuun ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan hieman vuoteen 2026 mennessä. 75 R ONDO C LASSIC 1|2025 RI KULTTUUREISSA ON monia tapoja toivottaa onnea ja menestystä uudelle vuodelle: Espanjassa syödään 12 viinirypälettä keskiyöllä kirkonkellojen soidessa, yksi rypäle jokaisella lyönnillä. Ja niitä ei sen jälkeen muistella! Meille sopisi tästä kodinkoneiden sijaan kevyempi versio, niin ei menisi kansalla energiaa vanhojen jauhamiseen. Uusi elämä voi alkaa heti, vaikka klo 19.29. Päivässä pitää olla palkinto. MITÄ SUOMESSA väitetään tapahtuvan tänä vuonna. Tämän uskotaan tuovan onnea jokaiselle vuoden kuukaudelle. © K AA PO H AK O LA Hakola kohti parempaa itseä synkkyydestä huolimatta e KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Joskus voi olla vähemmän perillä uutisista, tärkein on itse ja itsen hyvinvointi. Korkojen ennustetaan laskevan, ja inflaatio hidastuu EKP:n tavoitetasolle. Yksi valopilkku on valmisteilla: Oulun vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke. tammikuuta ja 20. Tämä epätavallinen perinne symboloi vanhan vuoden ja sen ikävien tapahtumien hylkäämistä. Toivotan Ouluun onnea. Kaikista taiteilijoista ei myöskään ole yrittäjäksi
klo 16 huom! Vanha kirkko * Rameau, Marais, Forqueray Graciela Gibelli, sopraano Il Suonar Parlante Helsingin Barokkiorkesteri Vittorio Ghielmi, viola da gamba & johtaja su 26.1. klo 16 Camerata-sali Bach, Scarlatti Aapo Häkkinen, cembalo ti 4.3. Liput Musiikkitalon konsertteihin Musiikkitalon lipunmyynnistä. klo 19 Konserttisali Hamlet Scarlatti, Gasparini, Carcani, Vignati Roberta Mameli, sopraano Le Concert de l’Hostel Dieu Franck-Emmanuel Comte, johtaja su 23.3. klo 19 Konserttisali Improvisaatiokonsertti yhteistyössä Organum-seuran kanssa Sietze de Vries, urut pe 18.4. klo 18 Konserttisali Stabat mater Buxtehude, Monteverdi, Victoria Ana Vieira Leite, sopraano Helsingin Barokkiorkesteri Aapo Häkkinen, johtaja www.hebo.fi Liput palvelumaksuineen 25–60 € Sarjalipputarjous: Saat kaupan päälle lipun Vanhan kirkon bonuskonserttiin * (liput Ticketmaster) kun ostat liput kaikkiin viiteen Musiikkitalon konserttiin. klo 16 Konserttisali Turku 1825 Haydn, Ries, Romberg Pauliina Fred, huilu Maria Kubizek, Minna Kangas, viulu Hanna Pakkala, alttoviulu Jussi Seppänen, sello Ensemble Régence sonore. Vanhan musiikin sarja Musiikkitalossa | kevät 2025 su 18.5. Sarjaliput myynnissä 26.1.2025 asti! la 22.2