M U S II K K IL E H T I 20 20 H E L M IK U U C LA SS IC 2 2020 9,90 € Eero saunamäki yhdistää nokkahuilun, saksofonin ja laulun CLASSIC BALTIAN MUSIIKKI kansainvälistyy ESTONIA-FLYYGELIT suuntaavat maailmalle KONSERTTITALOT kaipaisivat itse tuotettua sisältöä Andris nelsons luo orkesterisiltaa Leipzigista Bostoniin
sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vielä hitaammin. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. myös verkkosisältömme kokonaisuudessaan. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. vain 47 €. Siitä tunnet sä ystävän. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. (03) 225 1948 2. Benjamin Franklin Tilaa nyt itselle tai vaikka ystävälle! 5 Rondoa Sis
F I. 2 . Ohjaus ja käsikirjoitus A N N A K A R I N G R Ö N R O O S Kuvaaja M I K A M AT T I L A Leikkaaja O K KU N U U T I L A I N E N Äänisuunnittelu T U O M A S K L A AV O Sävellys S A L L A LU H TA L A Äänittäjä T U O M A S O N T TO N E N Graafikko A N U S A A R I Linjatuottaja J U H A LÖ P P Ö N E N Vastaava tuottaja E L L I TO I V O N I E M I Tuottaja V E N L A H E L LST E DT I H A N F U E M I L I A H O V I N G J A M E S K A H A N E AT S O A L M I L A H A N N U L I N T U S U S A N N A M Ä L K K I E L O K U V A T E A T T E R E I S S A 7 . 2 2 O R K E S T E R I N E D E S S A E L O K U V A
Hinta Rondon lukijoille 1395 €/hlö/2 h huoneessa 1525 €/hlö/1 h huoneessa LISÄTIEDOT JA VARAUKSET : Praha 3.-6.4.2020 Keväinen musiikkimatka vie meidät Tšekin pääkaupunkiin Prahaan. Mysteerinäytelmä on täynnä hurmioitunutta musiikkia vaikuttavine kuorokohtauksineen ja värikkäine orkesteriosuuksineen. Musiikki muodostaa tärkeän osan Tšekin kulttuurielämää. 22–23 Opettajien musiikkitietämys hukassa 24 Mediasakset 25 Johan Tallgrenin kolumni 26–27 Pelimannimuotokuvia: Esko Järvelä 28 Ihmisiä & uutisia maailmalta 29 Lassi Rajamaan piirros 30–31 Kantaesitys: Tommi Räisäsen Axis Mundi • Helmikuun kantaesitykset 32–33 Cantores Minores: perinteitä ja uusia tuulia 34–36 Andris Nelsonsin haastattelu 38–42 Viron pianotehdas suuntaa maailmalle 44–45 Tallinna ylpeilee uudella konserttisalilla 46–47 Baltian nykymusiikki kansainvälistyy 48–49 Säveltäjänaisia: unohdettu Fanny Mannsén 50–52 Kuukauden klassikko: Mozartin klarinettikonsertto 53 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 55 – 61 • Hassen Irene Musiikkitalossa • Vuoden oopperat • Eero Tarastin kirja • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 65 • Aulis Sallinen esillä Kokkolan talviharmonikassa • Ralf Gothónin uusi teos Poriin • Orkesterien helmikuun kausiohjelmat encore 66 – 69 • Miten soitonopettajan työ muuttuu. OOPPERA& KONSERTTIMATKA OK-MATKAT OY LTD Fabianinkatu 4 B, 00130 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Vielä muutama paikka jäljellä varaa 11.2. Euroopan perinteikkäimpiin kuuluva orkesteri Tšekin Filharmonikot on tunnettu jalostuneesta soinnistaan. Ohjaajana on tunnettu puolalainen Mariusz Treli?ski. mennessä! Matkaohjelman ja lisätiedot saat toimistostamme tai okmatkat.fi Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelman. Giovanni Antonioni johtaa akustiikaltaan erinomaisessa Rudolfinum-konserttitalossa Beethovenin sinfonioita. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 8–12 Eero Saunamäen haastattelu 14–16 Musiikkitalo haluaa avata oviaan 17 Pioneeri Tampere-talo juhlii 18 Konserttisalit vajaakäytöllä 20–21 Miten syntyi Lahden Sibeliustalo. Upeasti uudistuneessa Valtionoopperassa saa ensi-iltansa Karol Szymanowskin huikea Kuningas Roger, joka tulee myös Savonlinnan oopperajuhlille ensi kesänä. Interiööriltään loistokkaassa Kansallisteatterissa näemme italialaisklassikon Andrea Chénier. Matkalla tutustumme Kultaiseen Prahaan, joka on kautta aikojen ollut taiteiljoiden luovuuden ja inspiraation lähde. Historiallisella raitiovaunuajelulla vietämme nostalgiahetken, ja Vltava-joen risteilyltä käsin Prahan nähtävyydet esittäytyvät parhaimmillaan. • Salla Vanhasen kolumni ylen ohjelmatiedot 70 – 73 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Rondo palvelee 75 Kai Amberlan kolumni. Kävelykierros vie meidät Vanhankaupungin kujille sekä Tšekin Musiikkimuseoon
1 € lippu.fi) BORDERLESS Ilpo Laspas (FIN) 14.00 PAAVALINKIRKKO PAULUS KYRKA ST. 1 € lippu.fi) HEALING MUSIC Paneelikeskustelu Paneldiskussion Panel discussion 14.00 MUSIIKKITALON KAHVILA MUSIKHUSETS KAFÉ MUSIC CENTRE CAFÉ ORGANUM -SEURA HELSINKIORGANFESTIVAL.FI 6 Fazer konsertti.indd 1 6 Fazer konsertti.indd 1 17.1.2020 16.08 17.1.2020 16.08. JOHN’S CHURCH Yhteistyössä Johannes församlingin kanssa Tickets 28,50/22,50 € + service fee (min. PAUL’S CHURCH Yhteistyössä Paavalinseurakunnan kanssa LA GRANDE FINALE Vincent Warnier (FR) 18.00 KALLION KIRKKO BERGÄLLS KYRKA KALLIO CHURCH Yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa Tickets 28,50/22,50 € + service fee (min. 1 € lippu.fi) 6.3.2020 7.3.2020 8.3.2020 YOUNG TALENT Kadri Toomoja (EST) 13.00 ORGANO-SALI ORGANO-SALEN ORGANO HALL CARTE BLANCHE Anna-Maria Lehtoaho (FIN) 16.00 ORGANO-SALI ORGANO-SALEN ORGANO HALL METAL ANGEL Gunnar Idenstam (SWE) 19.00 JOHANNEKSENKIRKKO JOHANNESKYRKA ST. LIPUT 44 € / 69 € / 85 € + mahdolliset toimitusmaksut SOKOLOV G r i g o r i Musiikkitalossa 9.6.2020 klo 19 h e l s i n g i n urkufestivaali h e l s i n g f o r s orgelfestival helsinki o r g a n festival THE LEGEND Ton Koopman (NL) 19.00 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO HELSINGFORS DOMKYRKA HELSINKI CATHEDRAL Yhteistyössä tuomiokirkkoseurakunnan kanssa Tickets 33,50/27,50 € + service fee (min
”Opiskeluaikana annettiin ymmärtää, ettei monien genrejen tekeminen ja useiden soittimien soittaminen välttämättä ole opiskelijalle hyväksi. Saunamäki ei esimerkiksi menisi soittamaan jazzia Koko Jazz Clubille, mutta voi hyvin luikauttaa muutaman standardin jossakin cocktail-tilaisuudessa. Hänen mielestään monipuoliselle muusikkoudelle on kuitenkin omat harkitut aikansa ja paikkansa. Tyylilajit vaihtuvat klassisesta viihdemusiikkiin ja vapaaseen improvisaatioon silmänräpäyksessä. Voiko monipuolisempaa muusikkoa enää olla. Teksti: MICHAEL SAGULIN | Kuvat: MIRKA KLEEMOLA | E musiikin moniottelija. EERO SAUNAMÄKI on virkistävä poikkeus aikana, jolloin ihmiset erikoistuvat yhä pienempiin osa-alueisiin. Sitten kun meni työelämään, monipuolisesta taustasta onkin ollut pelkästään hyötyä”, Saunamäki kertoo. Nokkahuilistina ja saksofonistina hän on työskennellyt useiden kotimaisten orkesteriden solistina sekä työskennellyt taustalaulajana kevyen musiikin tähtien kanssa. Saunamäki soittaa nokkahuilua ja saksofonia sekä laulaa. 8 R ONDO C LASSIC 2|2020 ERO SAUNAMÄKI työskentelee päätyökseen puupuhaltimien erikoissoittajana Kaartin soittokunnassa, liidaa Linnan juhlista tuttua Kaartin Comboa, opettaa, laulaa, soittaa bändeissä ja tekee ajoittain kaikenlaisia poikkitaiteellisia projekteja. Musiikin tekeminen riippuu paljolti siitä, millaisessa kontekstissa se ilmenee
9 R ONDO C LASSIC 2|2020
Ajatus itsestä ammattimuusikkona tuli Saunamäelle siis vasta parikymppisenä. Sibelius-Akatemiassa Saunamäki opiskeli nokkahuilunsoittoa Rabbe Forsmanin luokalla ja kävi lisäksi saksofonitunneilla Pekka Savijoella. Siitä huolimatta molemmat soittimet pysyivät tiiviisti mukana koko opiskeluajan. Tajusin, että tämähän voisi olla hienoa. Ehkä myös tietämättömyys uramahdollisuuksista nokkahuilulla ja saksofonilla vaikutti, sillä soitinyhdistelmä on edelleenkin varsin epätavallinen. ”En osannut tehdä valintaa soittimien välillä, mikä kuvaa muusikon uraani muutenkin. Myöhemmin mukaan astuivat vielä bändikoulu ja Tampereen musiikkiluokat. Tajusin, että hetkinen: tätä voi tehdä tuohonkin tapaan.” ”Kaikessa ei voi olla huipputasolla, ainakaan minun mielestäni. ”Olin ajatellut, että minusta tulee musiikkitoimittaja. On pakko valita fokuksia.”. Sitten tuli se hetki, kun tarvitsin jotain muuta. Minulle se on nokkahuilulla nykymusiikkia, saksofonilla orkesterimusiikkia Kaartin soittokunnassa ja kamarimusiikkia saksofonikvartetti Aavassa sekä kevyessä musiikissa Kaartin Combon liidausta ja yksityistilaisuuksissa esiintymistä.” Oikeastaan Saunamäen musiikillisen monipuolisuuden voi sanoa olevan osittain sattuman kauppaa. Joku ehdotti, että mitäs jos soittaisin jotain muuta soitinta sen vuoden. Saunamäki hakikin lopulta Sibelius-Akatemiaan keväällä 2000 paitsi nokkahuiluun myös musiikkikasvatukseen ja saksofoniin, mutta ainoastaan nokkahuilulla opinahjon ovet aukenivat. Hänen vanhempansa eivät ole muusikkoja vaan luokanopettajia, jotka veivät poikansa lapsena muskaritunneille. On pakko valita fokuksia. Lisäksi Saunamäki verkostoitui musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kanssa. Pari vuotta myöhemmin myös saksofoni ilmestyi kuvioihin, kun Saunamäki ei halunnut toista nokkahuiluopettajaa oman opettajan lähtiessä vuodeksi virkavapaalle. Niinpä nokkahuilutunnit alkoivat Tampereen konservatoriossa. En ole halunnut valita tiettyä soitinta tai genreä, mihin panostaisin kaikkeni.” Laurin avasi uuden maailman Saunamäestä ei alun perin pitänyt tulla muusikkoa lainkaan. Siitä se saksofonin soitto sitten sai alkunsa.” Siitä lähtien molemmat soittimet ovat kulkeneet rinta rinnan. Ruotsalainen nokkahuilisti ja professori Dan Laurin, jolla Saunamäki opiskeli valmistumisensa jälkeen yksityisesti, on kuitenkin hänelle tärkeä erityisesti oman muusikkouden löytämisessä. Siellä soittimeksi ehdotettiin nokkahuilua, joka tuntui istuvan hennon pojan käteen hyvin. ”Olin Varusmiessoittokunnassa armeijassa ja siellä tutustuin sekä harrastelijamuusikoihin että musiikin ammattiopiskelijoihin. Jotain täysin toisenlaista näkökulmaa. ”Olin jotenkin häneen niin tykästynyt, että en halunnut mennä sijaiselle. ”Opettajani Akatemialla olivat aika konservatiivisia, mikä varmaan teki ihan hyvää varsinkin opiskelun alkuvaiheessa. Kun en hakenutkaan, kaikki ihmettelivät”, Saunamäki muistelee. Hän on myös rajoja rikkova persoona, ja sellaista tarvitsin juuri siinä vaiheessa. Siellä sitten aloin harjoitella enemmän itsekseni”, Saunamäki kertaa polkuaan ammattimuusikoksi. Ehkä aiemmat opettajani eivät pystyneet auttamaan persoonan avautumisessa suhteessa soittamiseen, mutta kun menin Danin tunneille, aukesi uusi maailma. 10 R ONDO C LASSIC 2|2020 ”Kaikessa ei voi olla huipputasolla, ainakaan minun mielestäni. Hän [Laurin] oli sitten se, joka sitä pysty antamaan.” ”Danilla on kokonaisvaltainen elämäntyyli nokkahuilun suhteen. Toki lukiossa kaikki luulivat, että haen Sibelius-Akatemiaan
Vuosi sitten myös Jouni Hirvelä sävelsi Saunamäelle konserton, jonka hän kantaesitti Kymi Sinfoniettan kanssa. Ulkomaalaisten säveltäjien teoksia on Saunamäen mielestä vaikeampaa markkinoida Suomessa. ”Olen kokenut nokkahuilun jotenkin itselleni kaikista luontevimmaksi solistisoittimeksi. Kolmaskin suomalainen nokkahuilukonsertto on kuulemma jo vireillä. Huomasin myös aukon: ainakaan suomalaisista nokkahuilisteista kukaan ei ollut päässyt sinfoniaorkestereiden solistiksi.” Vuodesta 2017 muodostui Saunamäen uran kannalta käänteentekevä, kun hän kantaesitti Avanti-kamariorkesterin solistina Jukka Tiensuun säveltämän Appo-konserton nokkahuilulle ja orkesterille. Eteeni tuli biisejä, joissa kaikkia ääniä ei ollut selkeästi kirjoitettu, vaan ne olivat jotain laatikoita tai vastaavia. ”Akatemialla nokkahuiluopinnoissa tykästyin nykymusiikkiin. Saunamäki kävi lapsena bändikoulussa, jossa opeteltiin jazz-improvisaation alkeita. Siitä tuli menestys, ja Saunamäki on sen jälkeen esittänyt teosta jo seitsemän kertaa. Saunamäen mukaan uutta ohjelmistoa tarvitaan kipeästi. Piti aina hatusta keksiä niitä, ja siinä sitten vähän tuli sitä improa.” Kun Saunamäki sitten ajautui virolaisen vapaan improvisaation professorin, pianisti Anto Pettin tunneille, sattumalla oli sormensa pelissä. Hänen mukaansa vanha musiikki sisältää lähtökohtaisesti paljon improvisoimista, mikä onkin varmasti ollut ensimmäinen sysäys kiinnostukseen. Improvisaatiosta voimaa ja pokkaa Saunamäki on perehtynyt myös vapaaseen improvisaatioon, joka on Suomessa edelleen varsin marginaalinen musiikinlaji. Lopullinen tönäisy tapahtui kuitenkin ammattiopintojen aikana nykymusiikin parissa. Ja sitten kun niitä laatikoita ja muita alkoi tulla tarpeeksi, niihin oppi suhtautumaan tietyllä tavalla.” ”Varmaan vaikutti myös se, että silloin 15 vuotta sitten tein paljon yhteistyötä säveltäjien kanssa, ja he halusivat aina kuulla, miltä jotkut asiat kuulostavat. | ”Opiskeluaikana annettiin ymmärtää, ettei monien genrejen tekeminen ja useiden soittimien soittaminen ole hyväksi.” Improvisaatio on opettanut Saunamäelle myös yleistä asennetta: on pokkaa tehdä mitä vain tarpeen vaatiessa.. 11 R ONDO C LASSIC 2|2020 Uuden musiikin jano Nokkahuilulle kirjoitettua repertuaaria Saunamäki esittää niin sinfoniaorkesterien solistina kuin kamarimusiikkikokoonpanoissakin. Euroopasta uusia nokkahuiluteoksia on mahdollista löytää, mutta suomalaisilta säveltäjiltä niitä ei juurikaan ole. Fonilla ei ole niin suurta paloa soittaa solistina yksin osittain sen vuoksi, että minulla on niin hyviä kollegoita, jotka sitä jo tekevät
Tai muita vähän tyhmiä sattumuksia. Joudut esimerkiksi yhtäkkiä puhumaan, tai nuotin sivu ei käänny tai se tippuu maahan. 12 R ONDO C LASSIC 2|2020 ”Sähköpostiin ilmestyi viesti, että Tallinnassa on viikonlopun kestävä improkurssi. Saunamäen mielestä improvisaatio antaa myös yleisiä valmiuksia esiintymiseen. ”Ehkä se tärkeintä on, että olen löytänyt itselleni jälleen yhden viiteryhmän, jossa tunnen olevani kotona. Mielestäni impro-opinnot antavat yleistä voimaa ja pokkaa, mitä esiintymisessä tarvitaan.” ?. Olin siinä vaiheessa tehnyt nykymusiikkia jo varmaan kymmenen vuoden ajan, joten tavallaan se sävelkieli oli tuttua.” Aina Pettin vieraillessa Helsingissä opettamassa Saunamäki on ollut mukana soittamassa. Se oli Anton kolmipäiväinen intensiivialkeiskurssi, ja innostuin aika paljon. Myös teknisiä valmiuksia on tullut lisää.” Lisäksi Saunamäki kokee vapaan improvisaation antaneen mahdollisuuden tehdä pientä jekkua perinteistä, nuotinnettua musiikkia esittäessä. Tämä ammatti on kuitenkin sellainen, että sitä sattuu ja tapahtuu. Varsinaista tutkintoa hän ei kuitenkaan ole improvisaatiosta tehnyt, vaikka sekin olisi mahdollista. Instrumentilla ei ole väliä, mikään ei maksa mitään, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Auttaa jaksamaan, kun huomaa, että tässä on muitakin mukana.” ”Ja kyllä minusta tuntuu, että improvisointi auttaa kuunteluun ja kamarimusiikilliseen reaktionopeuteen tosi paljon. ”Jos tulee joku sellainen kohta, että sitä voi maustaa omilla sävelkuluillaan, niin ainakin muut soittajat huomaavat sen positiivisessa hengessä.” Saunamäen mielestä tämä on juuri muusikoiden keskinäistä kommunikointia: esitettävä teos saadaan kuulostamaan paremmalta ilman, että yleisö sitä välttämättä havaitsee. Kuka tahansa henkilöstöön kuuluva voi osallistua. Onko se auttanut oman muusikkouden kehittämisessä. Lisäksi hän on käynyt apurahojen turvin Tallinnassa yksityistunneilla. Ajattelin, että minullahan on viikonloppu vapaana, ja tämä on oma juttuni”, Saunamäki muistelee. ”Se oli nappi – tavallaan tietämättä yhtään, mihin olin menossa. Välillä on voinut olla sellainen olo, että olenko ainoa, joka on kiinnostunut tällaisesta. ”On pokkaa tehdä mitä vain tarpeen vaatiessa. Miten Saunamäki sitten on kokenut vapaan improvisaation
. Onko akustiikka sattumaa. Se on KOKO Lahti Oy:n liikevaihdosta reilut 11 prosenttia. Uuteen konserttitaloon haluttiin maailman paras akustiikka. miten syntyi lahden ihme. Akustiikan suunnittelijaksi pyydettiin New Yorkissa toimiva Artec-yhtiö ja Russell Johnson, joka oli jo hieman tutustunut Lahden rakentamisvaihtoehtoihin. Sen akustiikka on nostanut Lahtea esille kaikkialla maailmassa. Lahden kaupunki maksoi 40 miljoonaa, EU 30 miljoonaa ja metsäteollisuus 10 miljoonaa. Viimeisessä äänestyksessä rakentamispäätös syntyi yhden äänen enemmistöllä. Onko into säilynyt myös lahtelaisen yleisön keskuudessa. Artec uhkasi luopua hankkeesta, jos heidän tavoitteeseensa ei suostuta. 21 R ONDO C LASSIC 2|2020 Vaikein päätöksenteko tapahtui Lahdessa, jossa monet poliitikot, vasemmisto etunenässä, pelkäsivät eliittikulttuurihankkeen vaikutusta syksyn 1996 kuntavaalien menestykseen. Itse taloa hallinnoi KOKO Lahti Oy, johon on yhdistetty Sibeliustalo ja Lahden messut. Artecin asettamat akustiikkavaatimukset olivat pohjana valtakunnallisessa arkkitehtuurikilpailussa, jonka voittivat nuoret arkkitehdit Kimmo Lintula ja Hannu Tikka. Talon hinnaksi muodostui 120 miljoonaa markkaa. Asiasta äänestettiin peräti seitsemän kertaa kaupunginvaltuustossa, jossa kannatus pieneni joka kerta. Sibeliustaloon saapuvat kiertueillaan myös kevyen musiikin artistit. Lahden maamerkki Sibeliustalosta on tullut kiistatta Lahden tunnetuin rakennus. Sali on mittasuhteiltaan ideaali juuri Sinfonia Lahden tarpeisiin.. Hyvä sali toimii myös sähköisesti vahvistetun musiikin esittämisessä. Talon rakentaja NCC-Puolimatka lähti siitä, että talo voidaan rakentaa hiljaisuudeltaan 25 desibelin tasolle. Artecin vaatimukseen suostuttiin. Intendentti Teemu Kirjonen sanoo, että konserttien täyttöaste enimmillään 1229 henkilön salissa on nykyisin noin 80 prosenttia. Nyt eläkkeellä olevan intendentti, kulttuurineuvos Tuomas Kinbergin säilyttämä sähköpostikirjeenvaihto osoittaa, että Artec halusi ottaa kantaa kaikkiin rakentamisvaiheisiin ja tutustua jokaiseen piirustukseen. Iso tekijä äänestyksen tulokselle oli se, että kuusi johtavaa demarivaltuutettua äänesti rakentamisen puolesta. Sen arvioidaan olevan yli 20 miljoonaa markkaa. Äänestyksen jälkeen heidät erotettiin ryhmästä. NCC-Puolimatka teki rakentamisessa roiman tappion, jota ei ole julkisuuteen kerrottu. Talolla on paljon muutakin käyttöä, vaikka orkesteri onkin sen päävuokralainen, joka maksaa vuokraa vuodessa 686 000 euroa. Artecin päättäväisyyden ansiosta Sibeliustaloa pidetään nykyisin yhtenä maailman parhaista konserttisaleista. Sibeliustalon akustiikan erikoisuuksia ovat seinien ”kaikukammiot”, joita avaamalla ja sulkemalla kaikua voi säädellä. Sillä oli merkittävä lisähinta, sillä 25 ja 19 desibelin ero on valtava. Sinfonia Lahden vuosittain järjestämällä Sibelius-festivaalilla on saatu kuulla myös hienoja vierailuorkestereita ulkomailta. Vain sen myötä päästäisiin parhaaseen lopputulokseen. Jos Sibeliustaloa ei olisi, mistä Lahti nykyisin tunnettaisiin, kun Salpausselän kisatkin ovat enää varjo entisestään. Artecin vaatimus oli 19 desibeliä, koska hiljaisuus on konserttisalien lähtökohta
Jos opettajankoulutukselle on asetettu korkeat kasvatusja sivistystavoitteet, eikö suomalaisen musiikkiperinteen tuntemus ole osa tätä sivistystä. Tunnetuimpia kansanlauluja olivat ”Minun kultani kaunis on” (14 %), ”Sinisiä, punaisia ruusunkukkia” (12 %) ja ”Kaksipa poikaa kurikasta” (7 %). Tämäntapaista yhteistyötä tulisikin lisätä mahdollisuuksien mukaan. ”Meillä ei ole enää vahvaa suomalaista kulttuuria, se on sekoittuneempaa”, kuten eräs tutkimuksen opiskelijoista toteaa. Opiskelijat osasivat nimetä keskimäärin vain yhden kansanlaulun, ja lähes puolet jätti tyhjän vastauksen. Haasteena globalisaatio Perusopetuksen määräävinä tekijöinä ovat hyvin pitkälti yhteiskunnan arvot ja odotukset. Luokanopettajaksi valmistuvan musiikillinen kompetenssi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisen näkökulmasta” on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7765-8 Arvostaako nykyinen koulutus suomalaista kulttuuriperinnettä?. Lasten ja nuorten elämässä koulu on merkittävä sosiaalista ja kulttuurista identiteettiä muokkaava instituutio, jonka tehtävänä on ollut ylläpitää myös kansallista identiteettiä. Kun luokanopettaja ei tiedä Maamme-laulun säveltäjää, ei tunnista kuulemansa perusteella ”Finlandiaa” ja tuntee ainoastaan yhden kansanlaulun tai ei edes tiedä, mikä on kansanlaulu, voidaan koulutuksen sidos kulttuuriperinteeseemme asettaa vähintäänkin kyseenalaiseksi. FT Henna Suomi, työskentelee musiikkikasvatuksen tutkijana Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistolla. Valinnoillaan luokanopettaja tekee ratkaisevia päätöksiä myös musiikinopetuksen sisällöistä – ovatko esimerkiksi Sibeliuksen ”Finlandia” tai suomalaiset kansanlaulut osa hänen kulttuuriperintöään tai se, osaako oppilas oman maakuntalaulunsa. Yhteiskunnan muutosten haasteissa luokanopettaja joutuu pohtimaan, millaista kulttuurista pääomaa hän haluaa välittää oppilailleen, siis mitä tietoja, taitoja ja arvoja hän pitää oppimisen arvoisina. Vahva globalisoituminen on kuitenkin haastanut opetussuunnitelmat ja koulujen toimintakulttuurit laajentamaan käsitystään oppilaiden kulttuurisesta identiteetistä. Myönteisenä seikkana voidaan pitää koulujen yhteistyötä sitä ympäröivien kulttuuritoimijoiden kanssa. Onko siis niin, että kuuntelukasvatus toteutuu kouluissa ainoastaan niiden luokanopettajien välityksellä, jotka itse harrastavat musiikkia, joille taidemusiikki on merkityksellistä ja jotka kykenevät myös ohjaamaan oppilaitaan musiikillisten merkitysten kokemiseen. Väitöskirja ”Pätevä musiikin opettamiseen. Mikäli opiskelija ei ole saanut aikaisemmin tarttumapintaa – edes luokanopettajakoulutuksessa – taidemusiikkiin, on hyvin vaikea nähdä häntä luomassa musiikinopetuksessa tilanteita, joissa taidemusiikki voisi tuottaa merkityksiä oppilaille. Musiikkia opettavan luokanopettajan pitäisikin tuntea musiikkia laaja-alaisesti ja olla tietoinen niistä pedagogisista keinoista, joilla oppilaat avautuvat vastaanottamaan musiikkia. . Kansanlaulun käsite vaikuttaisi olevan suurelle osalle opiskelijoista vieras tai ainakin epävarma, mikä ilmeni muun muassa kommenteissa ”en ehkä ole varma, mikä täyttää kansanlaulun kriteerit” tai ”en tiedä, mitä kansanlaulu tarkoittaa käsitteenä”. Konserttikäynnit tai taiteilijaja orkesterivierailut kouluilla ovatkin mitä parhainta musiikkikasvatusta, joka saattaa synnyttää oppilaassa oman musiikkiharrastuneisuuden. Koska kuulijalle musiikki aukeaa aina hänen omasta elämysmaailmastaan käsin, musiikki on olemassa vain siten kuin yksilö sen kokee. Kuuntelukin vaatii kasvatusta Musiikin opetussuunnitelman (POPS 2014) mukaan musiikinopetuksen tulisi tarjota kaikille oppilaille ”mahdollisuuksia musiikin elämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä tarkastelemaan musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallista monimuotoisuutta”. Arvostaako nykyinen koulutus suomalaista kulttuuriperinnettä. 23 R ONDO C LASSIC 2|2020 ti. Ja kysyn vielä, miten perusopetus suhtautuu käsitteeseen yleissivistys. Onkin todennäköistä, että tutkimuksessa ilmennyt opiskelijoiden vahva orientaatio popja rockmusiikin lukuisiin alakulttuureihin syrjäyttää mielenkiinnon ylipäätään taidemusiikkiin ja etenkin kansanlauluihin
Kerran faija harjoitteli samaa kohtaa uudestaan ja uudestaan. Isäni oli ammattiharmonikkataiteilija. Samaan aikaan äiti vatkasi ruokaa keittiössä. Mestari kun oli tietojen mukaan kovin hankala, moniongelmainen ja äärettömän itsetietoinen. Korkeatasoisen opetuksen lisäksi tarjoamme sinulle kannustavan ilmapiirin monipuolisen kurssitarjonnan mahdollisuuden keskittyä muusikon taitojesi kehittämiseen erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin Haku koulutukseen 18.2.–10.3.2020 opintopolku.fi Lue lisää: konservatorio.fi/ammattiin Tule opiskelemaan muusikoksi tai pianonvirittäjäksi. Mutta kuulon suojaaminen jää monelta tekemättä, vaikka pysyvä kuulovaurio voi syntyä jo yhdellä altistuksella. Tyypit voivat olla vähän ikäviä, mutta ei meillä parempiakaan ole. ” 24 RONDO CLASSIC 2|2020 Kun aurinko paistaa, me ihmiset vauvasta vaariin puemme silmiemme suojaksi aurinkolasit. On siihen muitakin syitä kuin herraklubien perinne.” – Toimittaja Kari Salminen Suomen Kuvalehdessä 1/2020 ”Isän työ oli soittaa Pro Fide -gospelyhtyeessä. Kuulon suojaaminen pitäisi olla yhtä selviö kuin aurinkolasien käyttö.” – Deafmetal-kuulokoruja suunnitteleva Jenni Ahtiainen Muusikko-lehdessä 6/2019 ”Yhteiskuntamme on murroksessa. Musiikki luo siteitä ihmisten välille. Siinä Beethovenin musiikki voi olla avuksi. Ehkä se oli minulta sitten myös jotain kapinaa, että aloin opiskella oopperalaulajaksi.” – Tenori Petri Bäckström Turun Sanomissa 2.1.2020 ”Tavoitteenani on viestiä sitä, mitä rakastan klassisessa musiikissa ja toivon, että se avautuu muille ja myös he voivat rakastua siihen.” – Pianisti Mackenzie Melemed Hämeen Sanomissa 13.1.2020 ”Kapellimestari Hannu Lintu on sanonut, ettei viettäisi ravintolailtaa Beethovenin kanssa. Äidillä oli klassisen musiikin koulutus, ja hän oli seurakunnan kanttori. Sen pituus on vain 12 minuuttia, mutta sillä voi olla pitkäkestoinen vaikutus.” – Kapellimestari Iván Fischer The Economistin Maailma 2020-lehdessä ”Meillä ei lapsuudenkodissani kauheasti arvostettu oopperaa ja klassista laulutaidetta. Pidetään ovet ja portit auki erilaisuudelle, mutta ei tönitä neroja tai sen tapaisia. Kyltymättömän omistamisen himon sijaan tarvitsemme uusia arvoja – inhimillisiä, tunteisiin perustuvia arvoja. Niitä löytyy lukemattomasti erilaisia, moneen persoonaan ja kasvojen malliin sopivia. Ihmiskunnan on muutettava tapojaan, jos haluamme säilyttää planeettamme ja välttää tuhoisat konfliktit. Heitä kuunnellaan, soitetaan ja tutkitaan vuosisadasta toiseen. . Musiikissa ei ole muureja, rajoja tai heimoriitoja. Unohda sähköpostit ja kuuntele vaikkapa PastoraaSUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. lisinfonian toinen osa. Pienenä leikin olohuoneen lattialla pikkuautoilla, ja faija teki biisejä vieressä pianolla. Hän ei puhunut niin nätisti oopperasta. Ota siis osaa Beethovenin 250-vuotispäivän juhlallisuuksiin. Sain kosketuksen säveltämiseen ja opin, etteivät asiat onnistu aina ykkösellä. Isä lopetti soittamisen ja sanoi: ’Jos on pakko vatkata, voisitko vatkata edes rytmissä?’” – Muusikko Anssi Kela Kodin Kuvalehdessä 1/2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN @helsinginkonservatorio @helsinginkonservatorio #helsinginkonservatorio Ruoholahdentori 6 100 m Ruoholahden metroasemalta Helsingin Konservatorion toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistut klassisen musiikin muusikoksi tai pianonvirittäjäksi
Pian sen jälkeen kuvioihin tuli Frigg, josta kasvoi hiljalleen yksi Suomen kansainvälisesti näkyvimpiä kansanmusiikkiyhtyeitä. Tutustuin häneen 2000-luvulla, kun Myspace oli kova juttu. ”Toisaalta se on myös ollut upeaa, ja siksihän sitä yhä teen: pääsee tapaamaan uusia ihmisiä, soittamaan heidän kanssaan ja kiertämään maailmaa.” Aktiivisempien Tallarin, Friggin ja Teho.-duon varjossa on myös kausittaisempia yhtyeitä, kuten 15-vuotisjuhliaan viime vuonna viettänyt suomalais-tanskalais-englantilainen Baltic Crossing sekä vuonna 2011 perustettu rockyhtye Esko Järvelä Epic Male Band. Arjen realiteetit alkoivat lyödä kapuloita rattaisiin, sillä vielä ensilevyn aikaan minulla oli kaksi lasta vähemmän. Se pitää homman mielenkiintoisena ja tuoreena, että pääsee soittamaan monenlaista musiikkia.” Järvelällä on suunnitelmissa tehdä soololevy, jolla soittaisi itse useampia instrumentteja. Helanderin säätiö Sarjaliput myynnissä 19.1.2020 saakka! lippupalvelu. Sen verran kauan on tullut kierrettyä, että ei se tästä enää muutu miksikään!” Järvelä nauraa. Tietysti myös bluegrass ja muut amerikkalaiset jutut ovat olleet läheisiä. ”Rockja popmusiikkia en nuorempana oikeastaan kuunnellut ollenkaan; heräsin rockiin vasta 17-vuotiaana, kun näin TV:ssä 22-Pistepirkon Onion Soup -musiikkivideon.” Kiertäminen karisee Keski-Pohjanmaalle muuttaminen on tuonut mukanaan myös haasteita. Vastaavaa sosiaalista mediaa ei muusikoiden verkostoitumiselle ole sittemmin ollut.” Myös klassinen ja jazz kiinnostivat Järvelää lapsuudenkodissa. ”Usein on tullut pohdittua, että entä jos panostaisi vain yhteen bändiin, mutta aina sitä haluaakin tehdä myös muuta. ”Se oli minulle tärkeä siksikin, etten ollut päässyt Kaustisen musiikkilukioon, kun keskiarvo ei ollut riittänyt. Musiikkihommat kiinnostivat koulua enemmän jo ysiluokalla.” Pohjoismaiseen kansanmusiikkiin perehdyttyään Järvelän kiinnostus suuntautui rapakon taa. Teini-ikäisenä tuli otettua valtavasti vaikutteita Ruthie Dornfeldilta. Casey Driessen on toinen amerikkalaissoittaja, jolta on tullut ammennettua. ”Keikoista on täytynyt jonkun verran karsia, mutta ei se tällä hetkellä haittaa. ”Innostuin valtavasti quebeciläisestä kansanmusiikista. Hän sai jo kouluikäisenä soittaa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla yhdessä muun muassa JPP:n ja legendaarisen ruotsalaisen Väsen-trion kanssa. ”Frigg oli ensimmäinen yhtye, jossa soitin viulua; siihen asti olin soittanut urkuharmonia lähes aina, mutta siitä eteenpäin pääsoitin oli viulu ja keskityin siihen tosissani. ”Epic Male Band elää jonkinlaista hiljaiseloa. Antti sitten muutaman vuoden vanhempana repi minut joka proggikseen.” Seuraava sysäys oli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus. Se alkoi Eskon sekä hänen siskonsa Alina Järvelän ja serkkunsa Antti Järvelän projektina. ”Vireillä on myös uusi trio, jossa kokeilen sekoittaa elektroniikkaa vahvoihin, juureviin melodioihin.” . Vuonna 1995 Järvelä päätyi riehakkaan Tötterssön-yhtyeen harmoninsoittajaksi sen perustamisvaiheessa. Kaikki yhtyeessä oli omilla harteillani, sävellykset, tuotanto, managerointi: se on valtava kakku yhdelle hengelle”, Järvelä kuvailee
Rovaniemi. Mikko-Pekka Svala (fagotti), Noora Van Dok (kontrafagotti), Lapin kamariorkesteri, joht. Alex Freeman. 19.2. Huddersfieldin yliopisto, UK. ”Tämä liittyy vahvasti Suomen historiaan ja nimenomaan Lappiin. 1.2. Logomo, Turku, klo 18. Tomas Djupsjöbacka. S. Timo-Juhani Kyllönen: Unohdetut sankarit op.98 oratorio-ooppera sinfoniaorkesterille, laulusolisteille ja sekakuorolle. Kirjokansi tarkoittaa taivaankantta ja Polaris Pohjantähteä, kultaista naulaa maailmanpylvään päässä.” . Kaustisen kansanmusiikki-instituutti, klo 18. Ville Rusanen (baritoni), Turun yliopiston kuoro ja Turun filharmoninen orkesteri, joht. Kymi Sinfoniettan tilaus. Olari Elts. Toinen osa Sammas tarkoittaa maailmanpylvästä. Olarin kirkko. Kotkan konserttitalo, klo 19. Anna-Maria Helsing. Sonja Vertainen ja Janne Valkeajoki (harmonikka), Keskipohjanmaan Kamariorkesteri, joht. ”Leikkisästi tätä voisi kutsua nimellä Täällä Pohjantähden alla ”, Räisänen naurahtaa. 14.2. Bach: Matteus-passio cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI (HKI) NETTICKET.FI (LOHJA) JA 45 MIN ENNEN OVELTA LA 14.3. Kuusamo-talo, Kaamosgalleria. Jan Söderblom, kertoja: Aimo Räisänen. Teos kuorolle. Kokkola. Sampo on siis jäänmurtaja, mutta onhan se tietenkin tuttu myös Kalevalasta . John Storgårds. 9.2. 1.2. Aulis Sallinen: Konsertto kahdelle harmonikalle ja jousiorkesterille. Kolmas osa ?51,5 °C viittaa Suomen pakkasennätykseen Kittilän Pokassa 1999 ja neljäs osa ??-2 venäläiseen Tupolev-pommikoneeseen, jollaiset pommittivat myös Rovaniemeä. Roope Mäenpää: Hipinäaasi apinahiisi. Näin oli myös marimbakonsertossa Portal .” Entä mitä eri osien otsikoiden takana on. 20.2. 6.2. 7.2. 31 R ONDO C LASSIC 2|2020 Teoksessa on kuusi osaa, jotka soitetaan tauoitta yhteen. Dejana Sekulic (viulu), Miika Hyytiäinen (viulu). 25.2. KLO 19 TUOMIO KIRKKO LIPUT KULUINEEN 50/40, 25/15, 15 € LOHJAN KIRKKO LIPUT KULUINEEN 25/20 € (ENNAKKO) JA 30 € (OVELTA) TUOMIO KIRKKO AINUTLAATUINEN ERIKOISESITYS DRESDENIN KREUZKUORON KANSSA J. 9.2. Kyseessä on korjattu ja laajennettu versio aiemmasta versiosta Impossibilities of 3/6/2019. Jukka-Pekka Lehto: Monumentin vapaapäivä. Palmgren Quartet: Ion Buinovschi (viulu), Stefan Kavén (viulu), Kei Ito (alttoviulu), Béla Bánfalvi (sello). 20.2. Teemu Huunonen (huilu), Seppo Kallio (kitara). KLO 18 PE 10.4. Eri osissa voi käyttää erilaisia, selkeästi erottuvia sointimaailmoja, ja lyhyet osat antavat oikeutuksen vaihtuvuudelle. ”Viime aikoina olen tykännyt lyhyistä osista rakentuvasta laajemmasta muodosta. Mikko Heiniö: Syvyyden yllä tuuli. Jarkko Hartikainen: [uusi teos orkesterille]. Tampere-talo, klo 18. Raatihuone, Pori. Kymi Sinfonietta, joht. Libretto: Maritza Núñez. Tomi Räisänen: Axis Mundi. Konzerthaus, Wien, Itävalta. Juha Leinonen: String Quartet no. Avausosa Sampo sai innoituksen workshopista solistien kanssa, jolloin he vertasivat matalalla soivien kvarttien ja kvinttien resonanssia jäänmurtajaan ja pommikoneeseen. KLO 17 LIPUT TICKETMASTER.FI & 45 MIN ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 65, 50/40, 30/25, 15 € Cantores Minores Dresdenin Kreuzkuoro, Saksa Hannu Norjanen, johtaja Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Tuuli Lindeberg Jenny Carlstedt • Jere Martikainen • Aarne Pelkonen Lohjan kaupungin orkesteri Cantores Minores Hannu Norjanen, johtaja Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tuomas Pursio Suomalainen barokkiorkesteri. Bach: Johannes-passio PYSÄHDY SÄVELTEN HISTORIAN SUURIMMALLE MONUMENTILLE J. Miika Hyytiäinen: Impossibilities25/2/2020. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki. Tilattu Turun yliopiston 100-vuotisjuhliin. 15.2. Esko Kallio. Candomino, joht. 2. Martin Grubinger (marimba). KLO 18 PE 13.3. Lohjan kaupunginorkesteri, Chorus Cathedralis Aboensis (CCA-sekakuoro) laulusolisteja. Kalevi Aho: Solo XV marimballe. Jyrki Linjama: Allerheiligentag V. Kaija Saarikettu (viulu). Teksti: Lassi Nummi. S. Taiteilija Kuutti Lavosen taidenäyttelyn avajaiset. kantaesitykset 2 KE 8.4. Turun tuomiokirkko. Juha Leinonen: Nous. 28.2 . Tampere Filharmonia, joht
Kirjan tekijät: konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun media-alan lehtori, graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvataideopettaja Hanna Azevedo. SSIC V L Nyt kolmas osa ilmestynyt! KOLME TAPAA TILATA: 3. Iloa oppimiseen. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Soittopolku-työkirjojen avulla oppija voi itse seurata edistymistään lapsen maailmaan sopivalla tavalla. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. Soittopolku-kirjasarjan kolmas osa ilmestynyt! Soittopolku on uudenlainen lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Innostavaa, moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. Sarjan uusin, kolmas osa soveltuu jo vähän pidemmälle edenneille soittajille. (03) 225 1948 2. Soittopolku 1 (4?–7 -vuotiaat): 19,50 € Soittopolku 2 (7?–?9 -vuotiaat): 22,00 € Soittopolku 3 (9?–11 -vuotiaat): 22,00 € Hintoihin lisätään postitusja käsittelykulut 4 €. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1
Ratkaisevaan rooliin uudessa kukoistuksessa nousi virolaisen musiikkielämän merkkihenkilöihin lukeutuvan, hiljattain edesmenneen Venno Laulun perhe. 38 R ONDO C LASSIC 2|2020 STONIA KLAVERIVABRIKIN lähtökohdat ovat virolaisen Ernst Hiisin 1890-luvulla valmistamissa flyygeleissä. virolaisen flyygelin uusi kukoistus Teksti: TOMMI SAARELA | Kuvat: JÜRI SELJAMAA e Nykyiset Estonia-flyygelit ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta korkeasta laadustaan ja rikkaasta, soinnikkaasta äänestään.. Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa – kivenheiton päässä Suomen-laivojen laiturista – valmistetaan tänään maailmanluokan flyygeleitä. Viron itsenäistyessä 1990-luvun alussa Estonia Klaverivabrik palautettiin osakeyhtiöksi, omistajinaan yrityksen johtoa ja työntekijöitä. Ensimmäiset Estonia-nimiset pianot tehtaassa valmistettiin 1950-luvun alussa, ja yritys toimi kommunistihallinnon komennossa seuraavien neljän vuosikymmenen ajan. Rondo kävi selvittämässä millä, eväillä takavuosien huonomaineinen Estonia on onnistunut kirimään maailman arvostetuimpien flyygelimerkkien joukkoon. Hiisin tuolloin perustama pianotehdas tietysti ”kansallistettiin” toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehityksen jälkitoimina
”Tallinnan satamassa käväisi kääntymässä joku arabiprinssi, ja laivaltaan soitettiin, että hän ottaisi yhden valkoisen flyygelin matkaansa. Atlantin toisella rannalla ei moisia ajatuksia ole. Täytyy siis tietää, mitä tilaa – ja myös milloin tilaa. Valkoisia sen sijaan ei tehdä varastoon. Saksalaista alkuperää ovat muun muassa Rennerin koneistot, Abelin vasarat – sekä raaka-aineet kieliin, jotka sitten punotaan omin voimin Virossa. ”Tilaan itse kaikki osat, joita emme täällä tee. Yhden flyygelin valmistamiseen kertyy mittaamaton määrä puutöitä, metallitöitä, koontia, viimeistelyä ja testausta, ja tätä kaikkea tekevät Tallinnan toimipisteissä kymmenet alansa ammattilaiset. Jos soittimen pintaviiluksi haluaa mahonkia, ruusupuuta tai pähkinää, työstöaika kasvaa reilulla kuukaudella. Velbri kertoo amerikkalaismiljonääreistä, joilla olisi rahkeita hankkia mikä flyygeli tahansa, mutta niinpä vain olohuoneesta saattaa löytyä Estonia. Naapurien yhteistyötä Suomalaisittain on kiinnostavaa, että raumalainen Karhuvalu tekee Estonia-flyygelin metallirungon. Työssä on näet vaiheita, joita ei voi tehdä kuin tietyssä tahdissa. Raivo Kaustel valmistaa flyygelin runkoa. Toisaalta tiettyjä kokoja on jopa ”hyllyssä”, eli odotteluaikaa ei välttämättä tule laisinkaan, jos kiiltävä musta kelpaa. Vaikka ehkä pitäisi – annetaan Velbrin kertoa. 40 R ONDO C LASSIC 2|2020 Pohjois-Amerikassa on lähtenyt sujumaan hyvin, mutta yhtä helppoa ei Estonia Klaverivabrikilla ole lähimmissä naapurimaissaan manner-Euroopassa. Tanskasta tuodaan messinkiosia ja Italiasta lakkaa. Eikä se välttämättä ole aina hintakaan, mikä ratkaisee. Katson, että ne ovat parasta, mitä on, joten materiaalikustannuksien osuus on hinnassa korkea.” Estonia-flyygelissä on noin 12 000 osaa. ”On esimerkiksi seisoma-aikoja, joita liimat, maalit ja lakat tarvitsevat kuivuakseen.” Siinä kun lippulaivamallin valmistuminen saattaa ottaa viisikin kuukautta, pienimmän voi saada lähes puolta nopeammin. Ja on näitä selvästi edullisempi. Veiko Turkov tekee tallan leikkauksia.. Ruslan Nikitin mittaa tallan korkeutta. Hän oli piipahtanut presidentinlinnassamme ja nähnyt siellä valkoisen Estonian.” Kaupat jäivät sillä kertaa tekemättä, sillä prinssillä ei ollut malttia jäädä satama-altaaseen odottelemaan flyygeliään viikkokausiksi. ”Saksalaiset tuntuvat kuvittelevan, että vain he osaavat valmistaa autoja, aseita ja flyygeleitä – kaikki muut tekevät kopioita”, Velbri heittää. Estonia on siellä samalla viivalla saksalaisten – ja amerikkalaistuneiden saksalaisten – merkkien kanssa
41 R ONDO C LASSIC 2|2020 Jos aiemmin kiinalaiset myivät länteen paljon flyygeleitä, nyt liikennettä on toiseenkin suuntaan. Käynti on venähtänyt pariksi vuosikymmeneksi.. Velbri kertoo sikäläisestä seitsemän tähden luksushotellista, jossa jököttää Estonian valkoinen, pienin 168-malli. Tehtaan yksityistämisen jälkeen näiden kahden seuraksi kehitettiin pienin malli 168. Kolmella pärjäiltiin tälle vuosituhannelle, kunnes reilu vuosikymmen sitten suunniteltiin Velbrin johdolla kaksi mallia lisää. Velbri tarinoi muun muassa siitä, että kun missään päin Neuvostoliittoa ei osattu valmistaa flyygeleitä (paitsi tietenkin miehitetyssä Virossa), kommunistihallinto osti Moskovaan Steinwayn, joka purettiin atomeiksi, jotta saatiin tehtyä tarkat piirustukset kaikesta. Auta armias, jos välistä puuttuu jotain, silloin tehdas ei pysty vastaamaan tilaukseen, jossa jälleenmyyjä haluaa kerralla viidestä kymmeneen flyygeliä erilaisiin käyttötarpeisiin. Ensi syksynä olen ollut täällä 20 vuotta.” Velbrin siirtyessä Estonian palvelukseen Viro oli ollut jo hyvän aikaa itsenäinen maa. Velbrin mukaan flyygeli ”huonekaluna” on ollut jo pitkään valmis, mutta soittimelliseen puoleen on hänen johdollaan puututtu paljonkin. Vanhemmat olivat arkkitehtejä, kuten kuuluisa isoisäkin, Edgar Velbri. ”Kiinassa talot ja huoneet ovat pieniä, joten niin ovat soittimetkin.” Viisi vähintään Neuvostoaikana tehdas satsasi pianoihin, ja flyygelimalleja oli vain kaksi, Estonia 274 ja 190, jotka vastaavat kooltaan nykyvalikoiman suurinta ja toiseksi pienintä mallia. 1960-luvun puolivälissä syntynyt Velbri oppi kielen kuten kaikki ikäpolvensa virolaiset – katselemalla illasta toiseen Suomen televisio-ohjelmia. Velbrin omaan lapsuuteen ei sisälly juurikaan laulua ja soittoa. Kosketusta voidaan painottaa. Esimerkiksi mittasuhteita on vaihdeltu – muun muassa kaikupohja oli ennen ohuempi, nyt se on vankempaa tekoa. Piirustusten mukaan koottiin uusi uljas neuvostoflyygeli, jossa kaikki vaikuttikin olevan aluksi ihan OK. . Ilmeisesti suoranaisia mannekiinisopimuksia ei ole, joten jätämme nimenpudottelun tällä kertaa. ”Se ei soinut ollenkaan, ja näyttikin kauhealta”, Velbri laskettelee. ”Minulla on oikeasti kaksi poikaa, ja kaksi ’tytärtäni’ ovat Estonia 210 ja 225, niihin olen henkeni puhaltanut.” Siinä kun koteihin myydään kahta pienintä mallia, ja kouluihin ja juhlasaleihin näitä paria seuraavaa, konserttisaliin valitaan lippulaiva, Estonia 274. Tiettyjen osien ja asioiden on oltava tietyllä tavalla – jo fysiikan lakienkin takia. ”Kesällä vuonna 2000 flyygelitehtaalta kysyttiin, voisinko tulla antamaan neuvoja ja ehdotuksia, miten kannattaisi edetä tietyissä kysymyksissä. Tallinnan teknisestä yliopistosta valmistunut Uku itse päätyi tekemisiin Estonia-tehtaan kanssa puunjalostustietojensa ja -taitojensa vuoksi. Uku Velbri tuli Estonian flyygelitehtaalle käymään pariksi viikoksi. Sitä edeltäneestä neuvostohallinnosta hänen ikäluokallaan ei ymmärrettävästi ole pelkästään lämpimiä muistoja, ja Velbri käyttääkin hirtehishuumorin hengessä hyväkseen hetket, joissa pääsee rökittämään entistä vallanpitäjää. Velbrin mukaan markkinoilla pysyäkseen malleja täytyykin olla vähintään nykyiset viisi. Ne olivat Viron rannikkoseudulla asuvien kurkistusikkuna vapaaseen Länteen. Velbri kertoo, että nykyään Kiinaan menee aika kivasti Estonia-flyygeleitä. | Kommunismin ikeen alla HAASTATTELU Estonia Klaverivabrikin tuotantojohtaja Uku Velbrin kanssa sujuu rattoisasti suomeksi. Kunnes huomattiin pari vikaa. Sitten on asioita, joita voi muunnella. Sen Velbri suostuu sanomaan, että tälle ”vaativalle asiakaskunnalle” voidaan valmistusvaiheessa tehdä tiettyjä käyttäjäkohtaisia muokkauksia, mutta aina tietyissä rajoissa. ”Myyjäliikkeet haluavat monia eri kokoja, ja jos valmistajalta ei löydy kaikkia, ei saa myytyä sitä ensimmäistäkään.” Velbri välttelee mainitsemasta tunnettuja pianotaiteilijoita tai muita asiakkaita, vaikka nimiä on jopa yleisessä tiedossa. On tietty tapa toteuttaa koskettimisto, koneisto, vasarat, kielet sekä asettaa niiden mitat ja etäisyydet. Oli tarkoitus tulla vierailulle viikoksi tai kahdeksi. Suurin osa Estonia-flyygelin olemukseen vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin tietyllä tasolla standardoitu, joten niihin ei kosketa!” Kohti täydellisyyttä Pianonvalmistus rakentuu vuosisataiselle perinteelle, sukupolvien mittaiselle osaamiselle. Maassa on niin valtavasti ihmisiä, että rikkaitakin mahtuu joukkoon jo paljon. ”Äänensävyä voidaan pehmentää – tai koventaa niin, että piano kilahtaa kirkkaasti kuin lattialle läjähtävä juomalasi
Finlandia-talo lippu.fi Tähtipölyä ti 25.2. Toomas Altmäe asentaa sammuttaija. Verkatehdas, Hämeenlinna ticketmaster.fi pe 17.4. ”Yksi syy, miksi minua pyydettiin aikoinaan tänne pohtimaan asioita, oli se, että flyygelien valkopyökkinen kielisilta halkeili Yhdysvaltoihin viedyissä soittimissa. ”flyygeli ei tule kehitystyön lopputuloksena koskaan ’valmiiksi’ vaan ainoastaan koko ajan paremmaksi.” – Uku Velbri kaartinsoittokunta.. Turun kaupunginteatteri lippu.fi Ihmeellinen mandariini ke 5.2. Ei tämä lopulta mitään tähtitiedettä ole!” . Tässä kohtaa Velbri haluaa kuitenkin muistuttaa, että puulajeissa on merkittäviä eroja, vaikka puun nimi olisikin sama. Konservatorion sali, Ruoholahti Vapaa pääsy! K E V Ä T 2 2 Ohjaus Ville Saukkonen kapellimestari Jonas Rannila Ensi-ilta la 21.3.2020 P u c c in i T u r a n d o t. 42 R ONDO C LASSIC 2|2020 Myös materiaalivalintoja kehitetään. Temppeliaukion kirkko Vapaa pääsy! Töölö II ke 20.5. Temppeliaukion kirkko Vapaa pääsy! Kevätkonsertti to 16.4. Velbri toteaa, ettei flyygeli tule kehitystyön lopputuloksena koskaan ”valmiiksi” vaan ainoastaan koko ajan paremmaksi. Piti keksiä, millä se korvataan, ja etsin vastausta viikkokausia.” Korvaajaksi löytyi vaahtera. ”Olen toteuttanut Estonia-flyygeliin aika paljon muutoksia parinkymmenen vuoden aikana, ja jos vielä jotain keksin niin tietysti teen sen. ”Jos pihalla kasvaa vaahtera, sen voit halkaista kirveellä, mutta jos vaahtera on flyygelin sisällä, niin ei se siellä itsekseen kovin helposti halkea.” Estonia-flyygelin rakennusmateriaalina käytetään puolta tusinaa puulajia. Tapiolasali ke 26.2. Ja toisaalta, mitä paremmaksi soitin tulee, sen vaikeammaksi uusien parannusten teko muuttuu. Jälleenmyyjän tarkoittama ”paperikoivu” eli hieskoivun pohjoisamerikkalainen vastine Betula papyrifera on tyystin eri laji kuin luja ja soiva Betula pendula eli rauduskoivu, joka kasvaa Euroopassa, erityisesti Suomessa ja Baltian maissa. Konsertit alkavat klo 19 Töölö I ke 4.3. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksi flyygelikauppias ihmetteli, miten me voimme käyttää flyygelissä koivua, kun heillä siitä tehdään paperia!” Kyse ei tietenkään ole samasta puusta
(03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. 45 €) + toimituskulut 4 € ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” on Rondon kuvakolumnistin, SibeliusAkatemian entisen rehtorin Lassi Rajamaan piirroksista koottu proosarunokirja. 43 R ONDO C LASSIC 2|2020 Kirjoitettuja sanoja musiikista. Turun ammattikorkeakoulussa MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK) Soitontai laulunopettaja Musiikin perusteiden opettaja MUSIIKKIPEDAGOGI (YAMK) Taiteen uudet kontekstit Mediaja kulttuuriyrittäjyys Tutustu myös muihin esittävän taiteen koulutuksiin: Tanssinopettaja, Teatteri/nukketeatteri, Sirkus HAKUAIKA 18.3.–1.4.2020 www.opintopolku.fi Lisätiedot: www.turkuamk.fi/musiikki eero.linjama@turkuamk.fi Turun konservatoriossa ammatillinen peruskoulutus MUUSIKKO Klassinen (myös kirkkomusiikki), popja jazzmusiikki MUSIIKKITEKNOLOGI Studiotyöskentely ja äänentoisto HAKUAJAT Pohjana peruskoulu tai lukio: Yhteishaku 18.2.–10.3.2020 www.opintopolku.fi ja www.turunkonservatorio.fi/hae Pohjana muu tutkinto: Jatkuva haku 1.2.–27.3.2020 www.turunkonservatorio.fi/hae. Teos on mainio, ajatuksia herättävä kirja talvi-iltojen rauhallisiin hetkiin. Rondon tarjoushinta: nyt vain 39 € (norm. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi KOLME TAPAA TILATA: Oivalluksia ja pieniä huumorin helmiä Rondon kuvakolumnistin piirroksia nyt kansien välissä. SSIC V L 3. Kuvat ovat syntyneet tekijän taskulehtiöön kertyneistä piirroksista, joiden malleina on ollut tavallisia helsinkiläisiä raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa
Konserttija teatteritalossa on konserttisalin ohella pienempi, akustisesti erityisesti jazzille ja teatteriesityksille suunniteltu black box -sali sekä multimediakeskus. Talo on rakennettu lisäsiiveksi vuonna 1999 valmistuneelle EMTA:n päärakennukselle. Viron musiikkija teatteriakatemian uutta salia on kuvattu Viron parhaimmaksi saliksi ja uuden musiikin temppeliksi. Viron musiikkija teatteriakatemia avasi viime vuonna osana 100-vuotisjuhliaan uuden konserttija teatteritalon, jonka keskiössä on 482-paikkainen konserttisali. EMTA:n uuden konserttija teatteritalon ovat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit Toivo Tammik, Mart Rõuk sekä Kalvi Vooglaid, ja akustikkona toimi alan grand old lady Linda Madalik. viro ylpeilee uudella konserttisalillaan Teksti: MICHAEL SAGULIN v. Konserttisalin rakentaminen oli suunnitelmissa jo vuosituhannen vaihteessa, mutta rahoituksen vähyyden vuoksi se jätettiin rakentamatta. Tavallaan on onni onnettomuudessa, ettei konserttisalia rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti jo 20 vuotta sitten, sillä nykyistä akustista ja teknistä huippuosaamista tuskin olisi saavutettu, kuten EMTA:n rehtori Ivari Ilja totesi Eesti Päevalehden haastattelussa syksyllä. Iljan mukaan EMTA:n uusi salikompleksi parantaa merkittävästi musiikinopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. 44 R ONDO C LASSIC 2|2020 IRON MUSIIKKIja teatteriakatemialle (EMTA) oikean konserttisalin saaminen 20 vuoden odotuksen jälkeen on merkittävä askel. Pitkän odottelun ja liki 12 miljoonan euron kokonaiskustannusten jälkeen Virossa ollaan ylpeitä uudesta salikompleksista, ja esimerkiksi Sirp-kulttuurilehdessä se nostettiin yhdeksi vuoden merkittävimmistä saavutuksista
Lisäksi lavan yläpuolelle on rakennettu liikuteltava pleksilasirakenne, akustinen pilvi, jolla akustiikkaa voidaan muokata. ”Uskon, että kun sali täyttää sen käyttötarkoituksen, se on kaikkein paras tulos. Salin akustiikkaa on kehuttu paljon, ja sitä on kutsuttu Viron parhaimmaksi konserttisaliksi, jopa musiikin temppeliksi. Lokakuussa Tallinnassa yhdessä NyNorsk-vaskiyhtyeen kanssa esiintyneen norjalaisen kontratenori Sean Bellin mielestä sali sopii erinomaisesti paitsi akustisen myös sähköisesti vahvistetun musiikin esittämiseen. 45 R ONDO C LASSIC 2|2020 Tallinnassa maisteriopintojaan suorittava italialainen klarinetisti Vittoria Ecclesia on samaa mieltä, ja hänen mukaansa opiskelijat ovat olleet innoissaan uudesta salista. Katso tarkemmat ohjeet ja hakulomake: www.musiikinaika.o rg Valitse oma linjasi: klassinen tai pop-jazz Opiskele muusikoksi Lahden konservatoriossa Yhteishaku 18.2.–10.3.2020 opintopolku.fi www.concis.fi. Madalik kuitenkin suhtautuu skeptisesti suitsutukseen, sillä jokaisella salilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Lisäksi on ilahduttavaa, että suurimmassa osassa konserteista on tähän asti ollut ilmainen sisäänpääsy. Madalikin mukaan kahdella parvella varustetun salin sisäarkkitehtuuriset ratkaisut tekevät siitä Virossa ainutlaatuisen. ”Ennen [tässä] salissa soittamista en oikeastaan ymmärtänyt, miten olennainen osa hyvä akustiikka on esitystä”, Ecclesia kommentoi Rondolle. EMTA:n omat opiskelijat, erityisesti pianistit ja laulajat, ovat nousseet useasti uuden konserttisalin lavalle, mutta myös Tallinnan kamariorkesteri on ottanut konserttisalin omakseen. Sali on täysin puinen ja koristeltu aallonmuotoisilla koivupaneeleilla. En silti laittaisi koskaan saleja paremmuusjärjestykseen, koska ideaalista salia ei varmastikaan ole”, Madalik totesi Viron yleisradiolle avajaispäivänä. Se saa hänet soittamaan entistä paremmin, jotta hyvästä akustiikasta saisi kaiken irti. Se myös auttaa esiintyjiä kuulemaan toisensa paremmin lavalla. Kesäakatemian opettajina Sävellys: Sandeep Bhagwati ja Catherine Milliken Piano: Marilyn Nonken Kuratointi: Julia Gerlach, Du Yun,Vigdis Jakobsdottir Viitasaari 30.6.–5.7.2020 MUSIIKIN AIKA TIME OF MUSIC Hakemukset kursseille viimeistään 15.3. Salin akustiikkaa on kehuttu paljon, ja sitä on kutsuttu Viron parhaimmaksi konserttisaliksi, jopa musiikin temppeliksi. Konserttisali on muodoltaan perinteinen kenkälaatikko. Konserttien suhteen sali onkin saanut suorastaan lentävän lähdön, ja musiikki on soinut erilaisilla kokoonpanoilla duoista aina sinfoniaorkestereihin asti. . Sirpin kriitikko Anete Sammler kirjoitti lokakuisessa arviossaan ääniaaltojen sekoittuvan uudessa konserttisalissa täydellisesti ennen yleisön korvien tavoittamista ja äänten kantautuvan tasaisesti aina parvelle asti
säveltäjät P?teris Vasks ja Andris Dzen?tis. Sen yleisösuhde on vaikea kaikissa entisen Neuvostoliiton maissa. ”Neuvostoaikana avantgarde-musiikkia ei hyväksytty, ja monet latvialaiset säveltäjät lähtivät tuona aikana ulkomaille”, Dre?e kertoo. Neuvostoaika on Dre?en mielestä syy siihen, että nykymusiikin harrastaminen ei ole Latviassa kovin aktiivista. Chilestä, Turkista ja Irlannista. ”Mistä kansalliset elementit edes tulisivat, jos musiikissa ei ole melodiamateriaalia. Loppuvuodesta 2019 tapahtuman teemana oli Hear The Future eli Kuuntele tulevaisuutta. Näyttävän alun jälkeen tapahtuma on kokenut monia vaiheita, ja sen jatko on ollut paikoin epävarmaa. Myös osa Ar?nan rahoituksesta osa tulee ulkomailta. Pääpaikkana oli Riian reformaatiokirkko, joka muutettiin neuvostoaikana äänitysstudioksi, ja nyt entistä kirkkosalia käytetään konserttisalina. Viro, Latvia ja Liettua suuntautuivat voimakkaasti länteen, ja moni säveltäjä pystyi rakentamaan uraa uudella tavalla. ?eni?š oli näkyvästi esillä vuoden 2019 Ar?nan ohjelmassa. Yksi kaupungin nähtävyyksistä on alun perin 1300-luvulla rakennettu linna. Miten se kuuluu musiikissa. Ainoa latBaltian maiden uudelleen itsenäistymisestä tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Ennen sitä meillä ei ollut koko Latviassa yhtään nykymusiikkitapahtumaa”, kertoo Ar?nan taiteellinen johtaja Antra Dre?e. Itävallasta, Saksasta, Puolasta ja Liettuasta. Nykymusiikilla ei kuitenkaan Dre?en mielestä voi olla kansallista luonnetta. Häneltä on tilattu teos myös vuoden 2020 Latvian New Music Days -tapahtumaan.. 46 R ONDO C LASSIC 2|2020 R?NA-FESTIVAALI ON järjestetty Riiassa vuosittain vuodesta 2002. Sen teosten säveltäjät ovat kotoisin mm. Kansallisuus ei kiinnosta Erityisen kansainvälinen viime festivaalilla oli laajennettuihin soittotapoihin erikoistuneen itävaltalaisen Airborne Extended -yhtyeen konsertti. Neuvostoaikana uusromanttinen musiikki ja kansanperinteestä lähtevät aiheet hyväksyttiin, ja kuoromusiikki oli suosiossa. Meidät tunnetaan edelleen laulavana kansakuntana”, kapellimestarina ja kuoronjohtajana toimiva Dre?e toteaa. Säveltäjä Oskars Herlinš säveltää parhaillaan teosta tanssijoille ja lyömäsoittajille. ”Latviassa kehittyi erittäin vahva kuoroperinne. ”Festivaali käynnistyi aivan tyhjästä. Jokainen latvialainen lapsi oppii edelleen koulussa omaa perinnettään. Vuoden 2019 festivaalille saapui vieraita mm. Dre?e kutsuttiin taiteelliseksi johtajaksi seitsemän vuotta sitten juuri tällaisessa tilanteessa. Kilpailu oli koventunut, ja yleisöä oli entistä vaikeampi tavoittaa. baltian musiikki kansainvälistyy Teksti: ANNI SAARI a Kaunas on toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2022. Ar?na-festivaalin taiteellinen johtaja Antra Dre?e kuvattuna Riian reformaatiokirkossa, jossa valtaosa konserteista järjestettiin. Ar?naa käynnistämässä olivat monet Latvian musiikin kärkinimistä, mm. Nykymusiikki on kansainvälistä alusta lähtien.” Kansainvälisyys onkin Ar?nassa tärkeää. Yksi esimerkki tästä on T?livaldis ?eni?š (1919–2008), joka pakeni neuvostomiehitystä Ranskaan toisen maailmansodan päättyessä ja teki uran säveltäjänä Kanadassa. Pääpaino oli elävien säveltäjien musiikissa, ja myös taiteenja musiikinlajeja haluttiin yhdistää. Festivaalit Latviassa ja Liettuassa antoivat valaistusta asiaan
Se sisältää laajoja murtosointukulkuja, melodista vuolautta ja kaikuisia sointeFANNY MANNSÉN oli turkulainen ihmelapsi ja 1800-luvun puolivälin teinitähti. Vuonna 1853 Henselt käynnisti Oldenburgin koulussa pianonsoiton erikoisluokan, johon Mannsén todennäköisesti osallistui. 48 R ONDO C LASSIC 2|2020 UN PIANISTI-SÄVELTÄJÄ Fanny Mannsén lähti Aurajoelta höyrylaivalla vuonna 1845 äitinsä suojeluksessa opiskelemaan Pietariin, hän oli vasta 10-vuotias paikallinen kuuluisuus. Mannsén kertoo kirjeessään ystävä-kollegalleen, säveltäjä ja kriitikko Axel Ingeliukselle: ”Henselt, minun entinen opettajani, ei ole enää täällä; hän on ostanut 300 000 ruplan talon Saksasta. Hekin olivat hovimuusikkoja ja keisarillisten oppilaitosten opettajia. Henselt toimi tuolloin muusikkona ja soitonopettajana Pietarin keisarillisessa hovissa sekä ruhtinatar Teresa von Oldenburgin keisarillisessa tyttökoulussa. Tämä lienee tapahtunut jossakin tyttöjen sisäoppilaitoksessa, jossa oli konservatoriotasoista musiikinopetusta. Isän kuoltua vuonna 1845 äiti ja tytär elivät tiiviisti yhdessä Fannyn uraa luoden ja runsaasti matkustellen. Mutta tietyissä tilanteissa hän on kuitenkin läsnä edelleen. teinitähti, pianovirtuoosi ja säveltäjä Teksti: SUSANNA VÄLIMÄKI k R ONDO suomalaisia säveltäjänaisia fanny mannsén (1834–1855) Mannsénista ei ole säilynyt tunnistettua valokuvaa, vaikka varmasti esiintyvä taiteilija sellaisia otatti ja esimerkiksi tältä hän saattoi näyttää. Tuntematon nuori nainen Johan Jakob Reinbergin kuvaamana n. v. Tieto on niukkaa, koska lähteitä on kadonnut, mutta etsintä jatkuu. Fanny syntyi Helsingissä 4.12.1834. L’Adieu: Souvenir à l’Åbo, Fantaisie mélancolique eli Hyvästit: Muisto Turusta, Melankolinen Fantasia on romanttinen ja kiihkeä tunnelmakappale. Gerke, Mendelssohn-Bartholdyn paras ystävä, on nyt merkittävin opettaja ja on tullut täysin Henseltin tilalle. Meteliä tosi tarkoituksella Pietarissa Mannsén opiskeli pianonsoittoa myös pianisti-säveltäjä Anton Gerkellä ja ilmeisesti sävellystä viulisti-säveltäjä Henri Vieuxtempsilla. Minulla on kaksi tuntia viikossa hänellä, ja metelöin, rakas Axel, tosi tarkoituksella.” Turkulaista melankoliaa Pietarissa julkaistiin vuonna 1852 ainakin kaksi Mannsénin pianosävellystä. OSA: 2. Pietarin konservatoriota ei vielä ollut, sillä se perustettiin vasta vuonna 1862. Lähde: Åbo Akademin valokuvakokoelma. Svettitskyn johdolla. Hän kuoli nuorena mutta ehti konsertoida, säveltää ja luoda pianovirtuoosin maineen. Noin vuodesta 1848 alkaen Mannsénin opettajana oli pianistilegenda ja säveltäjä Adolf von Henselt (1814– 1889). Joka tapauksessa Mannsén opiskeli Henseltillä aikana, jolloin tämä sävelsi keskeisen opetusmateriaalinsa ja kehitti pedagogiikkaansa. Varhaisopetuksensa Mannsén lienee saanut äidiltään Karolina Mannsénilta (1815– 1898), joka oli pianonsoiton opettaja. 1850-luvulla Turussa. Pietarissa Mannsén opiskeli pianonsoittoa ensin tiettävästi valtioneuvoksetar R. Tyttökouluissa nimenomaan opetettiin myös pedagogiikkaa, sillä opettaminen oli harvoja naisille sallittuja ammatteja
Julinin teollisuussuvun mukaan on Turussa nimetty Julinin kortteli (Eerikinja Brahenkadun kulmassa). Sitä katsellessa sopii hyräillä Mannsénin Muistoja Turusta. Lähde: Åbo Akademin valokuvakokoelma. Chanson de Berceau eli Kehtolaulu on omistettu Emma Peranderille (os. Turun kirkonkirjoista löytyy tarkka kuolinpäivä (6.6.1855). Muun muassa Sofia Topelius on kuvannut Zacharias-pojalleen kirjoittamassaan kirjeessä (23.11.1851) Mannsénin taiturillista konserttia Uusikaarlepyyssä. Kuva: J. Hän oli Kuopiossa vaikuttanut opettaja, josta sittemmin tuli Porvoon ja Viipurin tyttökoulun johtaja. Konserttikiertueet Varsinaisen konserttipianistin uransa Mannsén aloitti vuonna 1850, 15-vuotiaana. Vaikka Mannsénilta on säilynyt vain yksi teos, 17-vuotiaana sävelletty pianokappale, se on sitäkin suuremmalla syyllä tutustumisen arvoinen ja kiehtova dokumentti suomalaisesta romantiikasta. Hyvästit on säilynyt Sibelius-museon nuottikokoelmassa, jonne se päätyi musiikkipedagogi Agnes Mobergin kuolinpesästä vuonna 1964. Konserttia avusti Konrad Greve viulua soittaen ja orkesteria johtaen. Nuoren Brandtin ura katkesi avioliittoon, Mannsénin kuolemaan. Samaa säveltäjäsukupolvea hänen kanssaan ovat muun muassa Richard Faltin, Gabriel Linsén, Laura Netzel sekä niin ikään Henseltillä opiskellut Ingeborg von Bronsart. . Sävyjen äkkikäänteet sekä riitasointujen häivähdykset tuovat mieleen Franz Schubertin, katkeamaton pianistinen virta Clara Schumannin. Yleisöä oli 200 henkeä. Parina seuraavana vuonna hän teki laajoja kiertueita Suomessa. Koleran aikaan Maaliskuussa 1856 ilmestyneiden suomalaisten sanomalehtien mukaan Mannsén kuoli Pietarissa äkilliseen sairauteen. Turun Seurahuone (nykyinen Kaupungintalo), jossa Mannsén soitti ensikonserttinsa 21.3.1850. Omaa ammattikuvaansa vahvistaen Mannsén esitti pianisti-säveltäjien aikalaismusiikkia. Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Sibelius-museo, Turun kaupunginarkisto); Pulkkinen (toim.), Suomalaisia musiikin taitajia (1958); Keil-Zenzerova, Adolph von Henselt (2004) ym. Sairauden laatua lehdet eivät kerro. Lippu maksoi 50 hopeakopeekkaa. Todennäköisesti nuoren lahjakkuuden vei 20-vuotiaana hautaan kaupungissa riehunut kolera. Esimerkkeinä mainittakoon Friedrich Kalkbrennerin Briljantit muunnelmat, Carl Maria von Weberin Tanssiin kutsu, Alexander Fescan Toivo, Henri Rosellenin Follette ja Uni, Alexandre Gorian Nokturni sekä Franz Lisztin La Sonnambulaja Norma-muistelut. Mannsénin kahden pianokappaleen nuotit Viipurilaisen kirjakaupan mainoksessa sanomalehdessä. Siinä perhe Mannsénin aikanakin musisoi koristeellisessa keskieurooppalaistyylisessä kotitalossaan. Vuonna 1966 Turun tauti tuhosi koko talon yhtä surullista päätyä lukuun ottamatta. Henseltin tavoin Mannsénilla lienee ollut hitailla matkoilla mukanaan mykkä harjoituskoskettimisto. Ehrstöm). Matka taittui höyrylaivoin ja hevospelein. Hän konsertoi pitkin eteläja länsirannikon kaupunkeja aina Viipurista Ouluun sekä Sisä-Suomessa Kuopiota myöten. Teos on kadoksissa, kuten kaikki Mannsénin sävellykset Hyvästejä lukuun ottamatta. Reinberg. Virtuoosisena pianisti-säveltäjänä Suomea kiertänyt Mannsén oli aikanaan varsin ainutlaatuinen hahmo suomalaissäveltäjien joukossa. Myös Alexandra Brandt ( Edelfelt) on Mannsénin kanssa samaa ikäluokkaa. Lähde: Kansalliskirjasto. Sävellys on omistettu ajan turkulaiselle silmäätekevälle, kauppaneuvoksetar Sofia Julinille. 49 R ONDO C LASSIC 2|2020 ja. Lähteet: Historiallinen arkistoja sanomalehtiaineisto (mm. J. Ne ovat mainoksen kalleimmat myyntituotteet. (Tillkännagifvanden ifrån embets-myndigheterne i Wiborgs län 28.7.1852). Molemmat olivat teinitähtiä ja luultavasti tunsivat toisensa. Ohjelmistoon kuului ajanmukaista taituripianismia, korvanvangitsijoita ja pianosovituksia
” Klarinetti hurmasi wieniläiset nimenomaan saundillaan, johon Stadler myös panosti soitollaan ja soitinkokeiluillaan. Vuonna 1800 Stadler oli organisoimassa musiikkikoulua Unkariin. Basettiklarinettiin Mozart tarttui kahdessa laajimmassa klarinettiteoksessaan, klarinettikvintetossa (1789) ja klarinettikonsertossa (1791), joka nuottifragmenttien perusteella sai alkunsa konserttona basettitorvelle. kreivi Palmin ja Venäjän Wienin-lähettilään, kreivi Galitsinin orkestereissa. Internetistä löytyy listauksia ” maailman kauneimmista sävellyksistä ”, lähinnä mieleen painuvia sävelmiä. Wieniläiskriitikoiden arviot Stadlerin klarinettisoitosta kertovat uudenlaisesta muusikkoudesta ja sointi-ihanteesta. Silti ei ole epäilystä, että Mozart piti hänestä suuresti sekä ihmisenä että soittajana. Kokeilujen yhteydessä syntyi viimeistään 1760-luvulla pitkäkaulainen basettitorvi, joka löysi myös tiensä Mozartin sävellyksiin. Modernismi erotti kauneuden ja totuuden, ja jossain vaiheessa viime vuosisataa totuus saattoi olla vain ruma. Wienin liepeillä syntynyt Anton Stadler (1753–1812) soitti 1770-luvun lopulla mm. Mozart ja klarinetti Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) kuuli klarinettia ensi kerran vieraillessaan 8-vuotiaana Lontoossa isänsä kanssa. Böömiläissyntyisen Lotzin klarinetteja kiiteltiin laajasta, ”paksusta” ja tasaisesta soinnista. Vivaldin ja Telemannin käyttämästä chalumeausta, joka oli lähinnä yksilehdykkäisellä suukappaleella varustettu nokkahuilu. Klarinetin keksijänä pidetään nürnbergiläistä Johann Christoph Denneriä, joka lisäsi soittimeen 1700-luvun ensipuoliskolla uudenlaisen läppäkoneiston. Vuonna 1788 hän mainosti konserttia, jossa hän esitteli yhteistyössä soitinrakentaja Theodor Lotzin kanssa kehittämäänsä basettiklarinettia, jonka ääniala ulottui tavanomaista A-vireistä klarinettia suuren terssin matalammalle. Trumpetin korkeisiin säveliin viittavasta clarino-termistä huolimatta soitinkehittelyn kohteena oli etenkin matala ääniala, jota esi-isää kunnioittaen kutsutaan chalumeau-rekisteriksi. Nopeasti se vakiinnutti paikkansa wieniläisklassisessa orkesterissa ja turkkilaisten inspiroimissa sotilassoittokunnissa. Literarische Fragmente -lehti kirjoitti Stadlerista vuonna 1783 Mozartin Gran Partitan yhteydessä: ” Kiitos teille, uljas virtuoosi! En ole koskaan kuullut tuollaista soittoa. Arvoituksellisessa klarinetistissa tuntuu yhdistyneen huoleton hulttio, valistusviisas humanisti ja täysiverinen muusikko, jonka avulla Mozart pystyi kartoittamaan uudenlaista herkkävireistä tunneilmaisua. Yhtään basettiklarinettia ei ole säilynyt jälkipolville, ja Stadler onnistui hukkaamaan klarinettikonserton käsikirjoituksen. Salzburgissa soitinta ei tunnettu, joten se löysi tiensä Mozartin teoksiin vasta vuosina 1777–78 Pariisin-matkan yhteydessä. Mozart sävelsi Stadlerin huomioiden paljon puhallinviihdettä, mutta myös piano-puhallin-kvinteton KV 452 ja ”Kegelstatt”-trion kaltaisia teoksia, joissa pääsi itse soittamaan kaverinsa kanssa. Mozart tutustui Stadleriin vuoden 1781 tienoilla, jolloin hän kiitteli serenadinsa KV 375 ykkösklarinetistia nimeä mainitsematta. Mozart kutsui klarinetistiystäväänsä kirjeissään ”Punanaamaksi” tai Notschibinitschibiksi, joka on yhdistelmä ”notschibia” (. 1700-luvun alussa klarinettimaisia ääniä saatiin mm. Musiikillisen ilmaisun vapautuminen kauneuden yksinvallasta rikasti tulkintoja ja avasi uusia mahdollisuuksia. En ikinä olisi uskonut, että klarinetti voisi jäljitellä ihmisääntä, kuten sinä soitollasi. ”nuori hulluttelija”). C-duuri-pianokonserton KV 467 Andante ja Requiemin Lacrimosa . Mozart sävelsi liki kolmekymmentä teosta, joissa Stadler soittimineen oli mukana. R ONDO C LASSIC 2|2020 51 Klarinetti oli koko 1700-luvun ajan kehittyvä ja kokeellinen soitin. Soittimesi ääni on niin pehmeä ja suloinen, ettei sitä kukaan voi vastustaa. Omaan kauneustarkasteluun otan Mozartilta klarinettikonserton KV 622. Ja koska nekin ovat mukana, se ei ole tylsä. Nykyisin tuollaista painamatonta kauneusihannetta ei välttämättä tunnisteta, vaan kauneutta lisätään soittoon ja lauluun, jos sitä pyydetään – eikä aina silloinkaan. Stadler lainasi Mozartilta rahaa maksamatta takaisin, ja joidenkin aikalaistodistusten mukaan hän myös huijasi ystäväänsä. | Anton Stadlerin konsertin ohjelmalehdessä on ylälaidassa kuva hänen käyttämästään basettiklarinetista.. Paitsi klarinetti, Mozartia inspiroivat sen soittajat. Siinä on osattu sanoa kauniisti kaikki, myös ikävät ja surulliset asiat. Vähän myöhemmin Stadler ja hänen klarinetistiveljensä Joseph olivat keikalla keisarillisessa hoviorkesterissa, ja vuonna 1780 Joosef II luonnehti heidän palveluksiaan ”korvaamattomiksi”. Hänen suunnitelmansa painottivat monipuolista muusikkoutta, laajaa yleissivistystä, kollegiaalista kunnioitusta ja psykologista esitysvalmennusta. Kehittelyn kohteena oli nimenomaan klarinetin tummin sävyin soiva chalumeau-rekisteri. Listoilla komeilee tuttu joukko Puccinin O mio babbino carosta ja Griegin Aamutunnelmasta Chopinin Es-duuri-nokturnoon ja Bachin kolmannen orkesterisarjan Airiin . ”surkimus”) ja ”nitschibiä” (. Mozartilta mukaan ovat päässeet mm. Menneiden aikojen musiikissa kauneus on kuitenkin elementti, jota esittäjän on odotettu tavoittelevan, vaikka sitä ei nuotissa erikseen käskettäisi
Avausosan ( Allegro) orkesterijohdanto on pitkä, mutta keskittyy teosta hallitsevaan sulavuuteen. Äänialoja halkova aaria valaa sopua jännitteiseen ihmissuhteeseen ja päättyy konsertoiden sanoihin: ” Oi jumalat, minkä voiman olette antaneet kauneudelle! ” Stadlerille sävelletty klarinettikonsertto valmistui kovalla kiireellä syys-lokakuussa 1791. Adagio on näyte Mozartin melodisesta suvereeniudesta, ”jalosta yksinkertaisuudesta”, jossa kohtaavat hovija populaarityyli. Onnellisina pulppuavia aiheita maustavat ovelat sävellajinvaihdokset ja pienet poikkeamat molliin. Konsertto A-duuri KV 622 sai kantaesityksensä 16. Ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen, toinen laulumuotoinen ja finaali yhdistelmä rondomuotoa ja sonaattimuotoisia elementtejä. Tanssillisessa finaalissa ( Allegro) taiturielementtiä käsitellään silkkihansikkain. Loppuun saakka kultivoitu, mutta samalla maanläheinen klarinettikonsertto tuntuu maalaavan tällaista utopiaa. Laajuutensa ja ritornellomaisten toistojensa vuoksi se antaa ensiosalle barokkimaisen sävyn. Hänen klarinettiteoksissaan on pääosassa sointimaailma, jota voi luonnehtia klassistiseksi impressionismiksi. Sivuteeman esittelylle klarinetti antaa haikeamman profiilin. Levollisena levittäytyvässä klarinettisävelmässä on kansanlaulun välittömyyttä, mutta orkesterin myötäelävä aktiivisuus ja solistin portaaton tunneasteikko antavat osalle täyteläisen ilmeen. Teos valmistui demonstroimaan basettiklarinetin sointia, mutta Mozartin kuoleman jälkeen vuonna 1801 painetuissa versioissa soolo-osuus korotettiin tavalliselle A-klarinetille, jolla teosta soitettiin 1900-luvun jälkipuolelle asti. Mozart oli palannut syyskuussa Leopold I :n kruunajaisista ja Tiituksen lempeys -oopperan esityksistä Prahasta. Kehittely korostaa tätä vakavaa puolta siirtyessään molliin ja aiempaa kontrapunktisempaan kirjoitustapaan. Dialogi jatkuu myös soolosoittimen yläja alarekisterin välillä. Sen jälkeen hänen oli sävellettävä loppuun Taikahuilu , jonka ensi-illan hän johti syyskuun 30. Mozart hyödyntää basettiklarinetin matalimpia säveliä, joissa voi kokea viileitä varjostuksia ja lähes mystistä kauneutta.. Solistin ja orkesterin vuoropuhelu elää koko ajan liukuen pääteeman toiveikkuudesta sivuteeman tunteellisiin väristyksiin ja surumielisiin aavistuksiin. päivä. Pari viikkoa ennen konserttoa valmistuneen Taikahuilun Kolmen pojan sanoin: ” Pian katoaa taikausko, pian viisaat vallitsevat… Silloin maassa on kuin taivaassa ja kuolevaiset ovat kuin jumalia. Oopperoissaan Mozart kommentoi hovityylisiä kauneusihanteita suoraan. Tunneilmaisussa matka ilosta suruun on usein alle tahdin mittainen. Klarinettikonserttoa ei ollut tarkoitettu syvälliseksi teokseksi, vielä vähemmän taiteelliseksi testamentiksi. Soitinmusiikissaan Mozart saattoi jalostaa hovityylin ideaaliseen muotoon. Pitkin teosta solistilla on tilaisuuksia improvisointiin, mutta soolokadenssille on varattu paikka hitaan osan lopulle. ”Jalo yksinkertaisuus ja hiljainen suuruus” oli yksi antiikin innoittamista iskulauseista, joka korosti kauneuden yhteyttä aristokraattisiin ihanteisiin. Valistusajattelun inspiroimana Mozart saattoi kuitenkin kuvitella maailman, joka toimisi niiden mukaisesti. Klarinetti esittelee sekä toistuvan rondoteeman että sen yhtä hyväntuuliset vierailijat. lokakuuta Prahassa, jonne Mozart ei ehtinyt. Muunneltu ja koristeltu kertaus puhaltaa tummat pilvet taivaalta. Klassistiset käsitykset ylevyydestä ja sopusuhtaisuudesta tuntuvat kaavamaisilta verrattuna Mozartin musiikin rikkauteen. Mozart hyödyntää basettiklarinetin matalimpia säveliä, joissa voi kokea viileitä varjostuksia ja lähes mystistä kauneutta. Säveltäjän kuolemaan oli aikaa alle kaksi kuukautta, mutta lopputuloksessa ei näy merkkejä kiireestä. lokakuuta kirjeessä Badenissa lomailevalle Konstanze-vaimolle, jossa hän kertoo saaneensa lähes valmiiksi kolmannen osan orkestroinnin. Sitten hän kävi käsiksi klarinettikonserttoon, jonka jälkeen vuoroaan odottivat vielä Pieni vapaamuurarikantaatti ja Requiem . Don Giovannin kolme naispäähenkilöä, ylväs ja etäinen Donna Anna, hylätty ja impulsiivinen Donna Elvira sekä välitön kansannainen Zerlina edustavat feodaaliyhteiskunnan eri säätyjä, mutta myös erilaisia kauneuskäsityksiä. Konserton orkesterissa soivat jousien lisäksi maltilla hyödynnetyt huilut, fagotit ja käyrätorvet. Taikahuilun Pamina on modernimpi hahmo, jossa aristokraattinen legato yhdistyy aitoon myötäelämisen kykyyn. Mozart mainitsi klarinettikonserttonsa ainoastaan 8. Tiituksen lempeydessä Mozart kirjoitti kastraattitähti Domenico Bedinille aarian ( Parto, parto ), jossa hänen duokumppaninaan oli virtuoosisesti pulppuava basettitorvi. Komeista intervalliloikista ja liukkaista juoksutuksista huolimatta tunnelma ei ylly riehakkaaksi, mutta iloinen loppukertaus ei jätä sijaa myöskään syksyiselle haikeudelle. Klarinettisointia hän hyödynsi vielä Requiemin surumielisissä basettitorvissa, mutta konserttoa säveltäessä hänen asenteensa oli luottavainen. Klarinetti tarttuu ensimmäiseksi esiteltyyn teemaan ja kehittelee sitä yhteisymmärryksessä orkesterin kanssa. . Klarinetin sointia verrattiin 1700-luvulla usein ihmisääneen ja ylärekisterissään nimenomaan sopraanoon. ” Klassistista impressionismia Mozartille basettiklarinetti oli siis uuden ja yksilöllisen tunneilmaisun väline, sopraanoja baritonifakkia yhdistävä instrumentti, ei niinkään repäisevä taiturisoitin. 52 R ONDO C LASSIC 2|2020 Jalo yksinkertaisuus Mozart oli valistusajan ja -aatteiden kasvatti, mutta hänen musiikkinsa ei tyhjene aikakauden taidekäsityksiin tai esteettisiin määrittelyihin. Aristokraattiset hyveet – kunniallisuus, pyyteettömyys tai huomaavaisuus – eivät hänen silmissään varmaan näyttäneet syntyperäisiltä ominaisuuksilta. Mutta tässä vaiheessa uraansa Mozart ei päästänyt käsistään teoksia, joissa eivät olisi risteytyneet hänen elämänsä ja taiteensa keskeiset teemat
Kursen ordnas för alla åldrar och nivåer, från nybörjare till professionella. Hela familjen är hjärtligt välkommen på våra stämningsfulla kurser! Huvudkurs 23.6-3.7 1-5.6 Miniwegelius Nyland | 1-5.6 Miniwegelius Österbotten 8-12.6 Blåsorkesterläger | 23.6-3.7 Huvudkurs 29.6-3.7 Mästarkurs | 3-7.8 Miniwegelius City Kursutbud Mästarkurs 2 .6-3.7 OPISKELE MUUSIKOKSI JYVÄSKYLÄSSÄ! Yhteishaku 18.2.–10.3.2020, opintopolku.fi. 54 R ONDO C LASSIC 2|2020 Musiikin ja musiikkipedagogiikan huippuosaajat kasvavat Metropoliassa. Hae musiikkialan perustutkintoon, muusikko. Myös jatkuva haku. Tutustu koulutuksiin ja hae! Kevään 2020 yhteishaku 18.3.-1.4.2020 AMK-tutkinto (240 op) Musiikkipedagogi (AMK) klassinen tai pop/jazz-musiikki suuntautumisvaihtoehdot: • soitonja laulun opetus • varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö Muusikko (AMK) pop/jazz musiikki suuntautumisvaihtoehdot: • esittäminen • musiikin tekeminen ja tuottaminen Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (60 op) Musiikkipedagogi (ylempi AMK) klassinen ja/tai pop/jazz-musiikki Muusikko (ylempi AMK) klassinen ja/tai pop/jazz-musiikki Hakuohjeet, valintakoekuvaukset sekä alustava hakuaikataulu osoitteessa metropolia.fi/haku sekä opintopolku.fi Tutustu myös Metropolian musiikin konserttitarjontaan osoitteessa metropolia.fi/tapahtumat Martin Wegelius-institutet www.mwi.fi | @martinwegeliusinstitutet En god kurs förlänger livet. Västra Nylands folkhögskola, Karis Anmälningstid: 1-29.2.2020 Kom med på Svenskfinlands mångsidigaste musikkurser! MWI:s huvudkurs har ordnats i över 60 år med meriterade, internationella lärare. Tutustu koulutukseen gradia.fi/muusikko Hae tulevaisuus Tanssinopettaja (AMK) 240 op, 4 vuotta Päivätoteutus | Kuopio Pääsykokeet 1.-3.6.2020 Musiikkipedagogi (AMK) 240 op, 4 vuotta Päivätoteutus | Kuopio Pääsykokeet 27.-29.5.2020 Taidepedagogiikka (YAMK) 60 op, 2 vuotta Monimuoto | Kuopio Pääsykokeet 5.6.2020 Hae kevään yhteishaussa 18.3.-1.4.2020 ja aloita opinnot syksyllä 2020! #savoniamusiikki #savoniatanssi #tunnerytmi #SavoniaAMK #HaeTulevaisuus savonia.fi Kouluttaudu musiikin ja tanssin ammattilaiseksi Kuopiossa!
Se vie lukijat Vironkadun musiikkitieteen oppiaineeseen, raportoi kulttuurielämän merkkitapauksista kuten Helsingin musiikkitalon avajaisista, tekee tarkkaa teosanalyysia ja kirjoittaa ylös musiikkitieteen historiaa raportoimalla väitöstilaisuuksista, seminaareista ja konferensseista. Kritiikki-instituution synty ajoitetaan 1700-luvulle, jolloin kritiikki-termi lakkasi viittaamasta pelkästään lukutapaan, jossa aito teksti pyrittiin erottamaan väärennöksestä. Kriittisanalyyttisella otteella kuvataan soivaa maisemaa. 144) Tarasti kuvaa aikoinaan monien jakamaa kokemusta uudesta musiikkitalosta, sen jyrkistä rappusista ja korkeuseroista. Semiootikot ovat tarttuneet erityisen hanakasti ajatukseen elämästä taiteena. 2000-luvulle tultaessa tähtikriitikkous on murtunut, ja kritiikissä painottuu keskustelevuus ja taiteen merkityksen avaaminen elävässä yhteiskunnassa. Sibeliuksen Finlandia kuulostaa uudessa konserttisalissa ”tynnyrimäiseltä”, Stravinskyyn mennessä sointi kirkastuu. Sen hengen voi tuntea erityisesti silloin, kun Tarasti kuvaa nykyisin harvinaistuneella, mutta kritiikin historiassa hyvin edustetulla päiväkirjamaisella tyylillä musiikkitieteilijöiden elämää. Vaikka Tarasti pysyttelee kriitikkona pääasiassa niin sanotun taidemusiikin alueella, on hänen kirjoituksissaan läsnä semioottisen esseistiikan perinne. Kritiikin yksi keskeisimmistä tehtävistä on ollut musiikkimaun normittaminen. Sittemmin kritiikkiä pidettiin sääntöjen tuntemisen taitona: jotta kohdetta voisi arvioida, tulee tuntea ne lainalaisuudet, joilla se on tuotettu. SINI MONONEN Polveilevia matkoja musiikkitieteeseen e KIRJAT. Kirjan keskivaiheilla (s. Hän on kansainvälinen vanhoja sivistyskieliä tunteva kirjoittaja, joka saattaa odottaa lukijaltaan sujuvaa saksan kielen taitoa ja vaihtaa lennosta vaikkapa ranskaan. Helsinki: Suomen semiotiikan seura & Kulttuuriperintöjen akatemia. Musiikkikriitikkous on muuttunut historiansa aikana moneen otteeseen. 390 s. Vuosina 1984–2016 Helsingin yliopiston musiikkitieteen professorina toiminut Tarasti on julkaissut urallaan lukuisia teoksia. Elämystä ja analyysia lukemalla voi kurkistaa antoisaan ja rikkaaseen maailmaan, joka on painunut monelta osin eiliseen musiikkitieteen oppiaineen muutettua pois Helsingin Vironkadulta. Tarastin leipälaji on semiotiikka. Monipuolisena kirjoittajana ja ajattelijana hän on harjoittanut myös musiikkikritiikkiä: viime vuosina pääasiallisena julkaisualustanaan Tarastilla on ollut verkkolehti Amfion, jonka toimituskuntaan hän myös kuuluu. Elämys ja analyysi on yhtä aikaa muisteloja kritiikkiteos. Semiootikoilla on aivan erityinen suhde kritiikkiin. . Esseistisenä ja joustavana tekstilajina kritiikin muodot vaihtelevat arvioitavan taiteenlajin ja kirjoittajan taustojen mukaan. Vielä 1900-luvullakin kriitikot ovat toimineet portinvartijoina, jotka määrittelevät musiikin, maun ja musiikkimaailman rajoja. Nykyisin suositaan kuvailevaa ja tulkitsevaa kritiikin muotoa voimakkaasti arvottavan kritiikin sijaan. Tekstilajina se edustaa sellaista kritiikkiä, jota tapaa nykyisellä mediakentällä enää harvoin. ERO TARASTI ON kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu musiikin semiootikko. Vaikka Elämys ja analyysi kuvaa pienen oppiaineen elämää, se avautuu jokaiselle, joka innoittuu musiikkimaailman elämäkerroista, kritiikistä tekstilajina sekä nykyisellä journalistisella kentällä harvinaiseksi käyneestä taide-esseistiikasta. R ONDO C LASSIC 2|2020 57 | Eero Tarasti: Elämys ja analyysi – Musiikkiblogeja ja arvioita Amfionista 2007–2019. Kirjoitustapa on päiväkirjamaiselle esseistiikalle tyypillinen: muistoja, havaintoja, teoriaa ja tulkintaa vapaasti improvisoiden yhdistävä. Tarastin Elämys ja analyysi – Musiikkiblogeja ja arvioita Amfionista 2007–2019 kerää yhteen lehdessä aiemmin julkaistuja kirjoituksia. Teksteissään Tarasti innoittuu sekä pienemmistä salonkikonserteista että suurista Wagner-tuotannoista. Lähes neljäsataasivuinen kirja on monipuolinen katsaus musiikkielämään niin konserttiareenoilla kuin musiikin tutkimuksenkin saralla. Teksteistä huokuukin erityisen vahvasti musiikkitieteilijän elämä sellaisena kuin se on koettu erilaisissa musiikkielämän pyörteissä
Rische soittaa konsertoista kolme soolona ja F-duuri-kaksoiskonserton Wq 46 yhdessä pianisti Rainer Maria Klaasin kanssa. Edeltäjältään R ONDO C LASSIC 2|2020 59 kansanlaulantaan. Tiu’ut ja harput korostavat jouluisuutta, mikä lienee Kristuksen syntymää juhlistavaan Puer natus estiin päättyvän levyn tarkoitus. Mutta Lawrence-Kingin luovan otteen kaitsemana on saatu ajanhenkinen päivitys meille läheisten laulujen esitysperinteeseen. Lawrence-Kingin harpun käyttöön löytyy viite vuoden 1582 julkaisun kansikuvasta, ja keväästä iloitsevaan Tempus adest floridumiin ja Pyhän Henrikin legendasta kertovaan Ramus virens olivarumiin on lisätty livertäviä lintupillejä. Laulujen korkea viritys seuraa alkuperäistä julkaisua. Melodiaääneen sovelletaan usein organum-tekniikkaa eli siihen lisätään laulettuja tai soitettuja pohjatms. Levytyksen balanssi suosii pianoa ja sen ylärekisteriä, mutta myös orkesteri on vahvasti mukana. Pääkirjasto klo 12 MUSIIKKIA KONSERVATORIOLTA Taidemuseon sali klo 14 RAKKAUDESTAKIN LAULU Talvi-Maaria Turunen & Kaj Chydenius Taidemuseon sali klo 16 RAKKAUDESTA PALESTRIINAAN Lauluyhtye Mysterium Carelia-sali klo 19 JOENSUU BIG BAND Ville Karjalainen, kapellimestari Juliana Vehviläinen, laulu Teatteriravintola klo 21.30 VIBA Jazzkerho-76 SUNNUNTAI 23.2. SWR Music SWR19083cd. Välillä tehosteet tuntuvat saavat yliotteen, kuten talven taittumisesta kertovassa Cedit hiems eminusissa , jossa yhteen ottavat tuulikone ja juopuneilta tilhiltä kuulostavat pillit. Tosiasia on, että ainakin Rischen käsittelemänä nykyaikainen piano on hiukan raskasliikkeinen instrumentti Bachin musiikkiin. . Pakkahuone klo 19 ”MUSATALVEN ETKOT” Hear in now Jazzkerho-76 TORSTAI 20.2. . Pääkirjasto klo 12 MUSIIKKIA KONSERVATORIOLTA Carelia-sali klo 19 JOENSUUN OOPPERAYHDISTYS Angelika Klas, sopraano Pentti Hietanen, tenori Teatteriravintola klo 21.30 RYTMIKLUBI LAUANTAI 22.2. Tasapainoisempia ikuistuksia olisi ehkä saatu kapellimestaria käyttämällä, mutta on hauska kuulla pitkästä aikaa Saint Martin in the Fields -kamariorkesterin täyteläistä ja energistä soittoa. . Andreas Staier ja Miklos Spanyi ovat tarjonneet nyansoidumpaa taidetta, mutta Rischen edukas neljän levyn paketti tekee oikeutta CPE Bachin taiturillisille ja temperamenttisille konsertoille. Vielä 20–30 vuotta sitten ei olisi tuntunut oudolta levyttää Carl Philipp Emanuel Bachin (1714–1788) klaveerikonserttoCD | LIPUNMYYNTI Carelicum p. Pietari Inkinen aloitti vuonna 2017 Saarbrückenissä soittavan Saksalaisen radiofilharmonian ylikapellimestarina. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Bach Carl Philipp Emanuel Bach: Pianokonsertot Wtq:t 23, 112/1, 31, 17, 43/4, 14, 22, 43/5, 46 (2 pf), 26, 44, 20. ja modernilla konserttiflyygelillä. 2000-luvulla tämä musiikki kuuluu yhä enemmän perioditulkitsijoiden reviiriin, ja Michael Rischen kahdentoista ”pianokonserton” kokoelma kuulostaa sen vuoksi nostalgiselta, rehdisti suoraviivaiselta soitolta. ääniä. Deutsche Radio Philharmonie, johtajana Pietari Inkinen. . Carelia sali klo 19 MUSIIKKITALVEN AVAJAISKONSERTTI Eero Lehtimäki, kapellimestari Olli Leppäniemi, klarinetti PERJANTAI 21.2. Laulamista leimaa paikoin vähäverisyys, joka ei tunnu paikantaneen Piae cantionesin itsetietoista luonnetta. Rische ja leipzigilaisorkesteria johtava Morten Schuldt-Jensen tekevät silti Bachin konsertoista tuikeaa taidetta, joka rakentaa sillan barokista klassismiin. Myös Leipzigin Kammersymphonie soittaa nykyaikaisin välinein. Vaikutelma on jouhikkoineen, kanteleineen ja psalttareineen sekä vaihtuvine kokoonpanoineen silti rikas. . 013 267 5222 www.ticketmaster.fi www.joensuu.fi/musiikkitalvi KESKIVIIKKO 19.2. Hänssler Classics HC19043 (4 cd). . Berliinissä joulukuussa 2018 konserteista tallennetut esitykset ovat leimallisesti nuoren miehen tulkintoja, nopeasti syttyviä ja säkenöiviä taidonnäytteitä. 24-vuotias kanadalais-puolalainen Jan Lisiecki on ennättänyt levyttää Chopinia , Mendelssohnia ja Schumannia , joiden suunnasta hän lähestyy myös Beethovenin pianokonserttoja. Joensuun ev.lut.kirkko klo 14 VIRTA ENSEMBLE Tuomas Pyrhönen, urut Carelia-sali klo 18 ”NUORI SYDÄN” Joensuun konservatorio Accart & The Band Puhallinorkesteri Kopone Juno ja Kaisku-kuoro Konsa Ensemble. Myös ” Keisarikonsertto ” kajahtaa pianistisena näytöksenä, josta jää kaipaamaan majesteetillisuutta. ANTTI HÄYRYNEN Beethoven Ludwig van Beethoven: Pianokonsertot 1–5. Jan Lisiecki, piano ja johtaja, Academy of Saint Martin in the Fields. Siroksi tarkoitetusta koristelusta tuppaa tulemaan takorautaista, ja parissa konsertossa kuultavat puhaltimet jäävät sameiksi. Bach sävelsi konserttonsa cembalolle tai fortepianolle, jotka ovat nykyisin vakiintuneet näiden teosten soolosoittimiksi. Lisiecki on panostanut näyttäviin avauksiin, mutta pitkien soolojen aikana orkesteri saa pärjätä omillaan. Beethovenin pianokonserttoja on viime aikoina levytetty taajaan, enkä ehkä asettaisi Lisieckiä Leif Ove Andsnesin , Lars Vogtin , Paul Lewisin tai Ronald Brautigamin edelle. Deutsche Grammophon 483 7637 (3 cd). ANTTI HÄYRYNEN Dvo?ák Antonin Dvo?ák: Sinfonia nro 2, Dramaattinen alkusoitto, Alkusoitto oopperasta Armida. Kolmas ja neljäs konsertto istuvat parhaiten Lisieckin pohjimmiltaan romanttiseen näkemykseen, jota ryhdittävät riuskat tempot ja persoonalliset yksityiskohdat. Hänen valttinaan on kuitenkin reipas live-energia ja ennakkoluulottomuus. Michael Rische, piano, Kammersymphonie Leipzig, johtajana Morten Schuldt-Jensen. Kahdessa ensimmäisessä konsertossa on pääosassa nuorekas briljanssi, joka löytää jalansijan paremmin tanssivissa finaaleissa kuin harhailevissa hitaissa osissa
. . Lopputulos on hauskasti yhtä aikaa tutunoloinen ja uusi. Varhaisempi Seitsemän orkesterikappaletta (1924) edustaa taas schönbergiläistä atonaalisuutta, jota terästää kontrapunkti. Fretworkin sointi on hivenen ohuempi ja liukkaampi kuin meillä paremmin tunnetun Phantasm-yhtyeen. Sarjallinen modernismi ei varmaan ole monen kuulijan lempityyli, mutta Krenek rakentaa siitä toiminnallista, dramaattista ja rikkaasti soivaa musiikkia. 101. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Hundsnes Sven Hundsnes: Clavinatas 1–7, Pianosonaatti nro 1, Downtoned Beats. . Hundsnes hyödyntää romanttisen pianomusiikin tekniikoita, mutta slaavilaiset vaikutteet nousevat pintaan vain hetkittäin, kuten pianosonaatin (2008–2018) finaalissa. Laura Mikkola on tarttunut ilmeisen inspiroituneena Clavinataksien pianistiseen haasteeseen. Ensilevytyksenä kuultava Tricks and trifles (” Temppuja ja joutavuuksia ”, 1945) palaa hauskanpitoon muunnelmissa, joissa musiikki luiskahtelee lupsakasti tonaalisuudesta atonaalisuuteen. In nomine -sävellykset olivat katolisen messun Benedictus-osasta liikkeelle lähteneitä ja soitinmusiikiksi itsenäistyneitä moniäänisiä kappaleita, joita suosittiin englantilaisessa consort-musiikissa. Fretwork-gambayhtye levytti ensimmäisen kokoelman In Nomine -sävellyksiä vuonna 1987 ja tässä tulee sen ”toinen osa”, joka juhlistaa yhtyeen pitkää taivalta. Gambaconsortin moniäänisyydellä on syvästi rauhoittava vaikutus, josta kuulijan havahduttavat Nico Muhlyn ja Gavin Bryarsin modernit teokset. Niitä ennen oli tallennettava Dvo?ákin toinen ja monin tavoin hankalimmin toteutettava sinfonia, 26-vuotiaan rahapulasta ja sydänsuruista kärsineen taiteilijan kunnianhimoinen järkäle. (s. 1951) on työskennellyt tutkijana Stavangerin yliopistossa, pääasiallisena kohteenaan Tshaikovskin musiikki. Sinfonia ” Pallas Athene ” (1954) perustuu oopperaan, joka kertoo antiikin Ateenan demokratian murenemisesta. Krenek kielsi teoksen olevan parodiaa, mutta nopeat käänteet ja koomiset soolot viittaavat Satien ja Shostakovitshin pisteliääseen huumoriin. Fretwork. Deutsche Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz, johtajana KarlHeinz Steffens. Joissakin teoksissaan Hundsnes luotaa romanttista perinnettä, mutta toisissa pääosassa ovat modernit tekniikat. Laura Mikkola, piano. Krenekin osoitteena oli myös mccarthyismin riivaama USA, mutta oopperan materiaaliin pohjautuva sinfonia tähtää aiheesta ajattomuuteen. Teos virtaa leppeän romanttisena, ja vain hetkittäin siihen toivoisi enemmän kontrasteja ja temperamenttia. ANTTI HÄYRYNEN La morte della ragione La morte della ragione (Anonymus), La Battalia (Anonymus), Giorgio Mainerio: Galgiarda, Schiarazula Marazula, Hayne van Ghizeghem: De fous biens plaine, Josquin Desprez: De fous biens plaine, Nymphes du bois, Alexander Agricola: De fous biens plaine I-III, John Dunstable: Puzzle Canon, Giovanni Gabrieli: Sonata XIII, Giovanni de Macque: Seconda Stravaganza, Nicolas Gombert: La Rose, Dario Castello: Sonata decimaquarta, Vincenzo Ruffo: Dormendo un giorno, Lodovico Grossi da Viadana: Napoletana, John Baldwin: 4 Vocum, Carlo Gesualdo: Canzon laaja tuotantonsa edustavat laidasta laitaan 1900-luvun musiikillisia pyrkimyksiä. 137, Tricks and Trifles op. ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran ni60 R ONDO C LASSIC 2|2020 CD messä” on näiden moniäänisten fantasioiden tekstipohja, joka säilyi säveltäjien mielessä, vaikka katolisuus karkotettiin saarivaltakunnasta. Myös muutama viikko ennen Dvo?ákin kuolemaa 1904 ensi-iltaan päässeestä Armidasta on jäänyt eloon vain lyhyt orkesterijohdanto. ANTTI HÄYRYNEN Krenek Ernst Krenek: Potpourri op. Signum SIGCD576. kolme sinfoniaa, huilukonsertto ja pienempiä orkesteriteoksia. Bryars on velmu käsittelemään historiallisia soittimia ja teostyyppejä ja lataa omaan In Nomineensa kutkuttavia saundeja ja hiljaista hartautta. . Dvo?ák on panostanut erityisesti sinfonisten operaatioiden monumentaaliseen toteutukseen, minkä vuoksi jokaista osaa valmistaa johdanto, ja kokonaisuus kasvaa yli viisikymmenminuuttiseksi. Vuonna 1927 valmistunut Potpuri orkesterille tulee lähelle jazzoopperan populaarityyliä. Rheinland-Pfalzin valtionfilharmonia soittaa KarlHeinz Steffensin johdolla erinomaisesti avaten Krenekin musiikista laajan ilmaisuasteikon. . Inkinen saa radio-orkesterinsa soimaan tarkkaavaisesti ja kultivoituneesti. 31, Sinfonia ”Pallas Athene” op. 54, Seitsemän orkesterikappaletta op. Ernst Krenek (1900–1991) muistetaan lähinnä ”jazzoopperastaan” Jonny spielt auf (1927), mutta hänen pitkä elämänsä ja. Downtoned Beats (2013–15) nojaa barokin tanssisarjaan, mutta täälläkin motorisesta liikkeestä syntyy klassistisen selkeä vaikutelma. Clavinatas -sarjan (2015–18) pianoteoksiaan Hundsnes luonnehtii toccata-sonatiineiksi, joissa taiturilliset ääriosat rakentuvat pienistä motiiveista, ja välissä on samojen aiheiden lyyrinen muunnelma. ANTTI HÄYRYNEN In Nomine In Nomine II: Robert Parsons, John Bull, John Baldwin, Alfonso Ferrabosco II, John Ward, Christopher Tye, Henry Purcell, Nico Muhly, Gavin Bryars. Hundsnesin tuotannosta löytyy mm. Capriccio C5379. Kaikki säveltäjän ideoista ja niiden kertauksista eivät kannattele valittua mittakaavaa, mutta Inkinen antaa musiikin puhua puolestaan. Wagnerilaisessa hengessä huokuva Dramaattinen alkusoitto valmistui 1870 esittämättä jääneeseen oopperaan Alfred Suuresta. Levy päättyy komeasti Purcellin seitsenääniseen In Nomineen , mutta sitä ennen sukelletaan harvinaisempaan brittimusiikkiin Robert Parsonsin (1535–1572), John Baldwinin (1560–1615), Alfonso Ferrabosco II :n (1575–1628) ja Christopher Tyen (1505–n.1573) taidokkaissa teoksissa. Joissakin osissa häilähtää myös Krenekin opettajan, Franz Schrekerin , myöhäisromanttinen epätoivo. . Grand Piano GP800. Runsaat ostinatot ja sekvenssit tuntuvat toisinaan jarruttavan ajatuksen liitoa, mutta Hundsnesin pianoteosten virtuoosisesta välittömyydestä ei ole kahta sanaa. Sinfonialle tekevät seuraa Dvo?ákin ensimmäinen ja viimeinen ooppera-alkusoitto. . Norjalainen Svein Hundsnes Karel Mark Chichonilta hän peri Dvo?ákin sinfonioiden kokonaislevytyksen, jossa Inkisen iloksi on vielä jäljellä kolme viimeistä ja tunnetuinta teosta
Keskuksena on sonaateista tunnetuin, synkopoitujen rytmien esterataan (Precipitato) päättyvä seitsemäs (1942). Jotenkin tuo tunnelma välittyy myös Egarrin levyltä, jossa hänen soittimenaan on vuoden 1638 Rückers-cembalon kopio. Neljännen pianosonaattinsa (”Vanhoista nuottivihkoista”) Prokofjev tallensi mykkäfilmille peläten, että hänen sotkuinen soittonsa paljastuu, jos filmi katsotaan hidastettuna. Keskisävelviritys tuottaa yllätyksiä nykykuulijalle esimerkiksi kuuluisassa Kromaattisessa fantasiassa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Jan Pieterszoon Sweelinckin (1562–1621) klaveeritaide osui yhteen Hollannin globaaliksi kauppamahdiksi nousun kanssa. CD Richard Egarr, cembalo. Harmonia mundin äänitys on erinomainen. Varhaisen barokin toccatat, fantasiat ja muunnelmat olivat sääntelystä vapaata musisointia. ”Aistit hallitsevat, järki on kuollut”, kirjoitti runoilija Petrarca , jonka sanoja tuntematon 1500-luvun italialaissäveltäjä peilaa Pavanessaan La morte della Ragione . R ONDO C LASSIC 2|2020 61 Francese, Giovanni Pietro del Buono, Sonata VII, Jacob van Eyck: Fantasia & Echo, Samuel Scheidt: Galliar Battaglia. Alexander Melnikov, piano. Levyn kirjavaa kimaraa jäntevöittää ajatus soitinmusiikin itsenäistymisestä lauletun musiikin malleista 1600-luvun hurjiin ”stravaganza”-kokeiluihin ja taistelunäytöksiin. Linn CKD 589. Melnikovin soitto kestää läpivalaisun, ja hän tavoittaa koskettavasti kahden ensimmäisen osan sisäistyneen runouden ennen kuin kirmaa 1920-luvulle finaalissa. Sen sijaan muunnelmissa Est-ce Mars. ANTTI HÄYRYNEN Tieto ja tunne samassa paketissa. Melnikov rakentaa sen samalla huolella ja maltilla, balettisella kimmoisuudella ja teräksisellä taituruudella kuin Prokofjevin kaksi muuta ”sotasonaattia” ensimmäisellä levyllä. . Pohjalla kulkevaa filosofista pohdiskelua tukevat hienosti kuvitetut esittelytekstit, mutta pääosassa on italialaissoittajien huikea, kokemuksen rintaäänellä vahvistettu taito, tieto ja loputon muuntautumiskyky. Antonini yhdistää levyn otsikoksi valitun Petrarcan säkeen Erasmus Rotterdamilaisen renessanssitapoja moralisoivaan Tyhmyyden ylistykseen (1509), mutta levytekstiin lainattu Gilles Deleuzen ja Felix Quattarin kapitalismikritiikki muistuttaa, että tämä musiikki ruoskii myös nykykuluttajan saamattomuutta. Kappalevalikoima yltää John Dunstablen ”Arvoituskaanonista” 1400-luvulta Cristoforo Caresanan Tarantellaan 1600-luvun lopulta. Sweelinckin ei tarvinnut hakeutua monikulttuurisesta Amsterdamista vaikutteiden perään, ja hänen musiikistaan huokuu rento ja suvaitsevainen ote, jonka voi yhä löytää kaupungista. . Aikalaistodistajat kertovat Sweelinckin olleen verraton urkuja cembalovirtuoosi, joka saattoi jatkaa muunnelmien soittamista pikkutunneille asti. Paduana Lachrimaessa Dowlandin kyyneleinen sävelmä saa uljaan asun. Hayne van Ghizeghemin rakastajattaren ylistyksestä, aikansa suosituimmasta chansonista De tous biens plaine , esitetään Josquin Desprezin neliääninen ja neljä erilaista Alexander Agricolan versiota. Finaalia soitetaan toisinaan roiskivalla sarjatulella, mutta Melnikov toteuttaa motorisen 7/8-osahurmion ilman slaavilaista takomiskilpaa. ANTTI HÄYRYNEN Prokofjev Sergei Prokofjev: Pianosonaatit nro 4, 7 ja 9. . Alpha 450. Harmonia mundi HMM 902203. . Tämä on toinen osa Aleksander Melnikovin pari vuotta sitten aloittamaan Prokofjevin sonaattien kokonaislevytykseen. Avausosan klassistinen viileys saa vastineen hitaan osan hauraasta kauneudesta. . Il Giardino Armonico, johtajana Giovanni Antonini, nokkahuilu. Melnikov vangitsee sen pettävän yksinkertaisuuden ja kasvattaa teoksesta yhden säveltäjänsä henkevimmistä saavutuksista. Sweelinckin teoksissa tuo hetkeen tarttuva, eri suuntiin kääntyilevä, mutta myös syvemmällä kulkevaa punaista lankaa seuraava ajatus korostuu. 30 vuotta Amsterdamissa asunut Egarr ymmärtää Sweelinckin musiikin sosiaalisen hengen. Yhtä vaikuttavia ovat muunnelmat hautajaissävelmästä ”Nuorella elämälläni oli loppu”, joka lopussa palaa yllättäen alkutunnelmaan. ANTTI HÄYRYNEN Sweelinck Jan Pieterszoon Sweelinck: Praeludium Toccata 21, Phantasia à 4, Paduana Lachrimae 66, Toccata 20, Esce Mars 58, Toccata 24, Fantasia 3, Mein junges Leben hat ein End, Ut re mi fa sol la à 4 voci. sodan jumala paljastuukin Cupidoksi. Il Giardino Armonico ruokkii aisteja yltäkylläisen virtuoosisella soitolla, kornettien, viulujen, sellojen, harppujen ja ennen muuta Giovanni Antoninin soittamien nokkahuilujen, dulcianien ja chalumeaun ilotulituksella. Arvoituksellisena on pidetty myös Prokofjevin viimeistä, yhdeksättä pianosonaattia.
Britten: Preludi ja fuuga jousiorkesterille, Hatšaturjan: Konsertto-rapsodia viululle ja orkesterille, Martin?: Rapsodia-konsertto alttoviululle ja orkesterille, Britten: Konsertto viululle, alttoviululle ja orkesterille. Tuuli Lindeberg, sopraano, Susanne Langner, altto. klo 19 tuomiokirkossa. Chédeville, Porpora, Scarlatti, Stradella. 196+121, Mozart: Viulukonsertto nro 3, Mozart: Sinfonia nro 38 D ”Prahalainen”. Tampereen Oopperan kuoro ja lapsikuoro. & viulu. klo 19 kaupunginteatterissa. Niina Keitel, Carmen, Arturo Chacón Cruz, Don José, Marjukka Tepponen, Micaëla, Tommi Hakala, Escamillo. klo 15. Johannes Gustavsson, joht. Widmann: Con brio, Widmann: 180 Beats per minute (string sextet), von Weber: Klarinettikonsertto 1 f, Widmann: Fantasia soololarinetille, Mozart: Sinfonia nro 40. Outi Tarkiainen: Yön auringon variaatiot, Nielsen: Viulukonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 4. Thomas Zehetmair, joht. 7, Vivaldi: Konsertto viululle, oboelle, jousille ja continuolle. Mario Venzago, joht. Adams: The Chairman Dances oopperasta Nixon in China, Prokofjev: Sinfonia Concertante, Copland: Appalachian Spring.. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa klo 19. & klarinetti. Klaus Mäkelä, joht. (klo 15), 19.2. Ossi Tanner, piano. 66. Muut esitykset: 7.2. Kuusankoskitalossa. Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Tomas Djupsjöbacka, sello, Paavali Jumppanen, fortepiano. Rossini: Il viaggio a Reims alkusoitto, Paganini: Viulukonsertto nro 1, Nono: Incontri, Martucci: Sinfonia nro 2. Denis Kozhukin, piano. 102/1 C ja opus 5/1 F, Variaatiot Händelin teemasta, Variaatiot ”Ein Mädchen oder Weibchen” Mozartin teemasta op. Jörg Widmann, joht. Eiji Oue, joht. Pe 14.2. (klo 15), 26.2. Fumika Mohri, viulu, Timothy Ridout, alttoviulu. Pe 14.2. Rumon Gamba, joht, Benjamin: Pas de Six baletista ’The Prince of the Pagodas’, Prokofjev: II näytös baletista Tuhkimo, Stravinsky: Petruška. Nicholas Collon, joht. ja Pe 7.2. Su 9.2. Musiikkitalon Kuoro. Berlioz: Fantastinen sinfonia, Berlioz: Lélio, ou Le retour à la vie. Su 9.2. ORKESTERIEN HELMIKUUN KAUSIOHJELMA | KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI To 6.2. Beethoven. Tuomas Parkkinen, ohjaus. Jonathan Bloxham, joht. To 27.2. ja Pe 14.2. klo 19 Ritarihuoneella. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Ma 10.2. (klo 18.30), 29.2. Aho: Sinfonisia tansseja, Adès: Viulukonsertto ”Concentric Paths”, Rahmaninov: Sinfoniset tanssit op. Sonja Vertainen & Janne Valkeajoki, harmonikka. Olari Elts, joht, Sharon Bezaly, huilu. La 1.2. Lauri Pulakka, sello, Kirill Kozlovski, piano. Strauss: Don Juan, Lauri Kilpiö: Uusi teos, kantaesitys, Brahms: Pianokonsertto nro 2 B. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19. 63 R ONDO C LASSIC 2|2020 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Cage: Bacri: Huilukonsertto, Debussy: Syrinx, Debussy: Faunin iltapäivä, Jarkko Hartikainen: Uusi teos (ke), Beethoven: Sinfonia nro 3. Pe 14.2. La 8.2. Silja Aalto, Leonore, Kenneth Tarver, Florestan, Heikki Kilpeläinen, Pizarro, Kristjan Moisnik, Don Fernando, Virva Puumala, Marzelline, Aki Saarela, Jaquino, Petri Lindroos, Rocco, Tuiran kamarikuoro, Cassiopeia. Pe 7.2. Juha-Pekka Vikman, viulu, Susanna Suorttanen, viulu, Jouni Rissanen, alttoviulu, Katja Kolehmainen, sello, Laura Vire, sopraano. Raatihuoneella. Jaakko Kuusisto, joht. Bizet: Carmen. Mozart: Sinfonia D K. Uusinta Ti 25.2. Alberto Hold-Garrido, joht,. Kotkan konserttitalossa ja To 20.2. Snellman-salissa klo 19. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19. Ohjaus Marco Bjurström. Yehuda Gilad, joht. Benjamin Shwartz, joht, Paavali Jumppanen, piano. Simone Young, joht. KYMI SINFONIETTA Ke 19.2. Anna-Maria Helsing, joht. Arensky: Variaatioita Tšhaikovskin teemasta, Sallinen: Duo Concertante kahdelle harmonikalle (ke), Wirén: Serenadi jousille, Sibelius: Rakastava, Pe 21.2. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19. To 20.2. Nathan Berg, baritoni. Martin?: Lidicen muistolle, Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 1 a, Sibelius: Sinfonia nro 4. & viulu. (klo 18.30), 22.2. Madetojan salissa klo 19. Kreeta-Maria Kentala, joht. ja La 15.2. Beethoven: Fidelio. Johannes Gustavsson, joht. 45 Su 16.2. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa klo 19. Britten: Phantasy Quartet, Finzi: Interlude, Bliss: Kvintetto oboelle ja jousikvartetille. Jan Söderblom, joht. Pe 14.2. Rossini: Il Signor Bruschino alkusoitto, Schumann: Sellokonsertto, Schubert: Sinfonia nro 4. Olli Leppäniemi, klarinetti. Pekka Kuusisto, viulu. Grieg: Holbergin ajoilta, Bach: Konsertto viululle E, Bartók: Romanialaisia kansantansseja, Gál: Musiikkia jousiorkesterille. To 13.2. Pekka Kuusisto, viulu. (klo 15) Kyeong Ham, taiteellinen suunnittelu ja oboe ja RSO:n muita muusikoita. To 13.2. Mario Zeffiri, tenori. Huba Hollók?i, joht. Chopin: Pianokonsertto nro 2 f, Glazunov: Chopiana Suite, Stravinsky: Tulilintu. Pe 28.2. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 2.2. & viulu. Senja Rummukainen, sello. To 20.2. ja To 13.2. Scarlatti, Porpora, Mancini, Scarlatti. Geminiani/ Corelli: Concerto grosso nro 1 D, Somis: Viulukonsertto G, Albinoni: Concerto a Cinque op. Tami Pohjola, viulu. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. Kaukametsän salissa, Kajaanissa. Antti Tikkanen, joht. To 27.2. Muut esitykset: 16.2. Sibelius: Sinfonia nro 3, Beethoven: Sinfonia nro 8. Ning Feng, viulu. Tampereen G-Livelabissa. OULU SINFONIA Madetojan salissa klo 19. Beethoven: Sonaatti pianolle ja sellolle op. Erik Söderblom, ohjaaja. Elena Schwarz, joht. Ritarihuoneella klo 15. tuomiokirkossa. ja To 27.2. Javier Perianes, piano. klo 19 Helsingin G-Livelabissa. Ke 26.2. 7, Valentini: Konsertto 4 viululle op. Gabrieli: Canzon per sonar quarti toni a 15, Rameau: Suite imaginaire, Vivaldi: Konsertto viululle ja jousiorkesterille D, Lully: Suite imaginaire, Händel: Kuninkaallinen ilotulitusmusiikki. Kamarimusiikkia. To 6.2. Strauss: Serenadi puhaltimille Es, Mozart: Klarinettikonsertto A, Brahms: Serenadi nro 2 A. Ke 12.2. Beethoven: Prometheus, alkusoitto, Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es, Beethoven: Sinfonia nro 6 F. To 6.2. Jukka Untamala, joht. Puccini: Crisantemi, Respighi: Il Tramonto, Verdi: Jousikvartetto e. To 13.2. (klo 15). Julian Rachlin, joht. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI To 6.2. To 27.2. Pe 14.2. Pe 28.2. Lindberg: Chorale, Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G, Bartók: Konsertto orkesterille. , 8.2. & viulu. Jonne Valtonen: The Droplet and the Ocean, Schumann: Märchenbilder, Dvo?ák: Jousikvintetto nro 2 G
To 6.2. Antal Mojzer, fagotti. To 13.2. Muut esitykset: 8.2. Pianoduo Con Fuego: Maria Männikkö, Pauli Kari. Kolbjörn Holthe, joht, Kreeta-Julia Heikkilä, viulu. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 7.2. To 20.2. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI Seinäjoki-salissa klo 19. Vivaldi: Neljä vuodenaikaa, Beethoven: Sinfonia nro 6. Eero Lehtimäki, joht, Olli Leppäniemi, klarinetti. & piano. 26, Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousille, Elgar: Serenadi jousille, Vaughan Williams: Serenadi pienelle orkesterille. 36, Mozartin, Wagnerin ja Tshaikovskin aarioita, Eteläpohjalaisia lauluja, Maxwell Davies: An Orkney Wedding, with Sunrise J. Ari Rasilainen, joht. Kari Kropsu, joht. Saimaa Sinfonietta. puhallinkvintetille ja kontrabassolle Breuer, Schubert: Jousikvartetto nro 14 d ”Tyttö ja kuolema”, sovitus jousiorkesterille. José María Moreno, joht Junhee Kim, piano. klo 19. Ke 5.2. To 13.2. Jukka Merjanen, viulu. Saimaa Sinfonietta. Seurakuntakeskuksessa klo 19. Mozart: Sinfonia nro 40 g, Beethoven: Viulukonsertto D. Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Miljoonasade. Mendelssohn: Sinfonia nro 3. & viulu. Jyväskylän Oopperakuoro, Vox Aurea, Puccini: La Bohème. 65 R ONDO C LASSIC 2|2020 JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa klo 19. Piazzolla: Buenos Airesin neljä vuodenaikaa, Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. 36, Mozartin, Wagnerin ja Tshaikovskin aarioita, Eteläpohjalaisia lauluja, Maxwell Davies: An Orkney Wedding, with Sunrise J. Pe 7.2. Erkki Lasonpalo, joht. Sibelius: Kuusi laulua op. Nazig Azezian, piano. Tarmo Peltokoski, joht. Toldrà: Suite en Mi, Wieniawski: Viulukonsertto nro 2, Schubert: Sinfonia nro 8, Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu. Prokfjev: Visions Fugitives, Gothóni: Views of life of H.H. Vilmos Szabadi, viulu. Virittäydy alkavaan vuoteen nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu-pro/ d d d d d d. Atso Almila, joht. Aarne Pelkonen, baritoni. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 7.2. Ralf Gothóni, joht. Eero Lehtimäki, joht. Erkki Lasonpalo, joht, Fanny Söderström, piano, Eero Heinonen, piano. SAVONLINNAN ORKESTERI Su 16.2. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI La 8.2. (ke), Mozart: Sinfonia nro 34. Jukka Myllys, joht. Ari Rasilainen, joht. Jonne Valtonen: Lintu sininen. Jussi Makkonen, sello. Lappeen Marian kirkossa. Arnold: Serenadi op. Vivaldi: Fagottikonsertto nro 6 ORKESTERIEN HELMIKUUN KAUSIOHJELMA e, Schubert: Fantasia f, sov. Roger Chiang, viulu. Smetana: Moldau, Palmgren: Pianokonsertto nro 2, Sibelius: Sinfonia nro 2. Erkki Lasonpalo, joht, Fanny Söderström, piano, Eero Heinonen, piano. Ville Matvejeff, joht, Marjukka Tepponen, Aljaz Farasin, Kevin Greenlaw, Kaisa Ranta, Tapani Plathan, Markus Nieminen, Juha Kotilainen. Paviljongissa. Pe 7.2. Verdi: Alkusoitto oopperasta La Traviata, Outi Tarkiainen: Joye, Pulkkis: Tales of Joy, Passion and Love, Elgar: Salut d’amour, Mozart: Sinfonia nro 40. To 13.2. Sibelius: Kuusi laulua op. To 20.2. To 27.2. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa klo19. Nick Davies, joht, Tom Nyman, tenori, Harri Ala-Aho, käyrätorvi. Shostakovitsh: Kamarisinfonia, Valen: Viulukonsertto, Beethoven: Romanssi F, Beethoven: Sinfonia nro 1. Beethoven: Prometheus-alkusoitto Mendelssohn: Pianokonsertto nro 1 g, Beethoven: Pianokonsertto nro 4. Ke 19.2. Petterson: At the Still Point of the Turning World, Tomi Räisänen: Axis Mundi, kaksoiskonsertto fagotille, kontrafagotille ja kamariorkesterille (ke), Kernis: Musica Celestis, Musorgski: Näyttelykuvia. To 6.2. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa klo 19. Lappeenranta-salissa klo 19. Michael Maciaszczyk, joht. Pe 14.2. To 27.2. John Storgårds, joht, Mikko-Pekka Svala, fagotti, Noora Van, kontrafagotti. . Aarne Pelkonen, baritoni. Mozart: Pianokonsertto nro 20 d, Mahler: Pianokvartetto a, Sibelius: Satu, versio 1892. Beethoven: Prometheus-alkusoitto Mendelssohn: Pianokonsertto nro 1 g, Beethoven: Pianokonsertto nro 4. To 27.2
Lapsia kuitenkin kannustetaan nykyään paljon. Nyt esimerkiksi Käyrätorviklubin seminaareissa saa valtavat määrät uusia ideoita. Silloin taso väistämättä nousee. ”Nykyään pedagogiikan käsite on paljon laajempi ja kokonaisvaltaisempi ja pedagogiikan koulutus ihan toisella tasolla. ”Soitonopettaja joutuu sopeutumaan, kun erot oppilaiden välillä voivat entisestään kasvaa. Toivottavasti resurssit riittävät kaikkiin ideoihin. Pedagogiikan opetus oli sitä, että kokeneempi ihminen istui vieressä ja katsoi, mitä pedagogiikan opiskelija teki, ja kertoi, mitä siitä ajatteli. Ongelmasta kyllä puhutaan paljon, mutta siihen ei oikeasti puututa”, Päivi Pyymäki tuhahtaa. Mutta osa oppilaista ei halua satsata kovin paljon, ja niidenkin kanssa opettajan pitää vain pärjätä. Mitenkään väheksymättä edellisen sukupolven merkittäviä opettajapersoonallisuuksia voin kuitenkin sanoa, että nyt opettaminen on yhteinen asia. Samanlaista toimintaa on myös muissa instrumenteissa”, Päivi Pyymäki kertoo innostuneena. ”Lasten kasvuympäristössä on liikaa ulkoisia ärsykkeitä, ja lapsilla on liikaa valinnan mahdollisuuksia. Opetustoimintaan on tullut kollektiivisuus, ja se on suurin muutos puhallinpedagogiikassa.” ”Kun nykyään tieto lisääntyy ja sitä jaetaan esimerkiksi internetin kautta, niin ymmärretään, että asioita voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Silloin valtaosa puhallinpedagogeista oli orkesterisoittajia. Sitä kannattaisi laajemmin kokeilla”, Arja Yurtseven ehdottaa. Kyllä ammatti-ihmisen pitää pystyä taidoillaan perustelemaan auktoriteettinsa. Nyt opetetaan jo kuusivuotiaita. Voi olla, että tällöin mennään huonompaan suuntaan, ja nykyinen hyvä yleistaso tulee laskemaan.” ”Jotta opettaja pysyisi mukana ajan haasteissa, hänen tulisi huolehtia täydennyskoulutuksestaan. Soiton opiskelu on paljolti yksinäistä puurtamista, ja tunneille pitäisi jaksaa pitkien koulupäivien jälkeen. He ajattelevat, että maailma on heitä varten. Ehkä se johtuu positiivisen kasvatuksen vaikutuksesta. Erittäin hyvät pedagogit ja erinomaiset muusikot kehittävät asioita yhdessä ja puhaltavat yhteen hiileen. Tilannetta 80-luvulla ja nyt ei voi verrata samana päivänäkään!” ”Silloin oli vaskipuhaltimissa todella merkittäviä opettajapersoonallisuuksia. Se aiheuttaa levottomuutta ja lyhytjännitteisyyttä. Yksi ratkaisu voisi olla, että soitonopetus vietäisiin kouluihin ja päiväkoteihin, sinne missä lapset ja nuoret joka arkipäivä ovat. Kuinka tämä näkyy puhallinten opetuksessa. Mutta silloin nuoren opettajan piti kuitenkin itse keksiä oma pedagogiikkansa”, Päivi Pyymäki kertoo. Ihmiset myös uskaltavat rohkeammin jakaa tietojaan toisille. Nyt oppilas otetaan enemmän kokonaisuutena ja opetetaan esiintymistä, luovia taitoja, kaivetaan oppilaasta esiin vaikka säveltäjä ja rohkeus improvisointiin. . Ennen vaskipuhaltimen opiskelun saattoi aloittaa 10–12 -vuotiaana. Heillä oli sinällään suuri vaikutus alan koulutukseen. Kun maailma on auki, niin lapsetkin ovat auki.” Millainen on soitonopettajan työn tulevaisuus. Lapsille on tehty laadukkaita pieniä puhallininstrumentteja, ja niitä kehitetään koko ajan.” ”Uuden OPS:n myötä on saatu selvät pedagogiset tavoitteet, ja puhallinpedagogiikkaa kehitetään opettajien yhteistyönä. ”En ihan ymmärrä sitä, miksi opettajan auktoriteetin pelätään olevan vaarassa. Kohti kokonaisvaltaisuutta Tampereen konservatorion käyrätorvensoiton ja puhallinorkesterin soiton lehtorin työstä hiljattain eläköitynyt Päivi Pyymäki on pitkän linjan ammattilainen, jonka oma soittajan taival alkoi Porin musiikkiopistossa. Nyt puhutaan paljon digisukupolven lyhytjännitteisyydestä ja pirstaloituneesta ajankäytöstä. ”1980-luvulla pedagogiikka oli vielä hyvin lapsenkengissä. ”Soitonopettajien on tulevaisuudessa pakko olla monitaitoisia. Suoritin itse Ammattikorkeakoulu Noviassa Barokkimuusikon koulutuksen, ja se kyllä kannatti.” ”Monta iltaa viikossa vieviin urheiluharrastuksiin nuoret sitoutuvat, koska saavat olla ryhmässä, kavereiden kanssa. Heidän pitää voida opettaa myös improvisoimista, säveltämistä, monia asioita.” ”Uusi OPS haastaa vanhan koulukunnan opettajat käyttämään luovuuttaan opetuksessaan, mikä on erittäin hyvä asia. Ne oppilaat, jotka haluavat satsata ja sitoutua opintoihin, menestyvät entistä paremmin. KORJAUS: Viime Rondon Encoressa julkaistun musiikkilääkäri Miikka Peltomaan kuvan on ottanut Patrik Stenström.. 68 R ONDO C LASSIC 2|2020 Päivi Pyymäen mielestä nykyajan lapset ovat monitaitoisempia kuin ennen, ja he ovat myös avoimempia ja rohkeampia ottamaan vaikutteita vastaan. Mutta vanha viisaus pätee aina: soittamaan oppii soittamalla, hyvässä ohjauksessa”, Päivi Pyymäki sanoo hymyillen. On eri asia, jos oppilas selvästi pullikoi. Silloin lapselle pitää kertoa, millaisten sääntöjen mukaan oppitunneilla toimitaan, ja vanhempien pitää olla keskustelussa mukana, koska käytösongelmat ovat myös kodin asia.” ”Mutta nykyajan lapset ovat monitaitoisempia kuin ennen, ja he ovat myös avoimempia ja rohkeampia ottamaan vaikutteita vastaan. ”Ennen, kun orkesterisoittajat opettivat, heillä olivat vain ne kappaleet, joita he olivat itse soittaneet. Ero nykyhetkeen on suuri”, hän vertaa
ei ole aikaa. Sekä sivistysvaltiolla että markkinataloudella on ollut ja on edelleen mahdollisuuksia ja velvollisuuksia hengen viljelyn edistämiseen. 69 R ONDO C LASSIC 2|2020 ENCORE SALLA VANHANEN Kolumni RKKITEHTUURI ON jäätynyttä musiikkia, lausui Johann Wolfgang von Goethe. Ilmaiseminen musiikin avulla on globaali kieli ja musisoinnin muodostama kulttuurinen ympäristö saavuse virtaa. Soittoa ja laulua opeteltaessa säveltaiteen osaaminen ja keholla tekeminen muodostavat kokonaisuuden. Strateginen suunnittelu korostuu ajankäytössä. Nuottikirjoitus on muistiin merkitsemisen keino, mutta musiikin tulkitsijana on uskallettava myös irtautua nuoteista ja annettava mielen virrata soiton ja laulun siivin. Ajan käytön rakenteisiin liittyvät muutokset ja mahdollisuuksien paljous pakottavat arvottamaan mielenkiinnon kohteitamme yhä kiihtyvällä tahdilla: digitalisaatio on luonut rajattomuuden ja jatkuvuuden (itse)palvelukäytäntöihin sekä jokapäiväisiin velvoitteisiin, ja kokonaisvastuu ajan hallinnasta ja sen rajaamisesta on siirtynyt uudella tavalla yksilön kannettavaksi. Hetkeen kannattaa tarttua! ?. Tämän tekstin lukemiseen menee kolme minuuttia. Taiteiden kulttuuri muotoutuu tervetulleeksi vastapainoksi liberaalille taloudelle ja teollistamiselle. VALISTUKSEN AJAN ja Ranskan vallankumouksen kulminaatiossa kehittyivät sivistysihanteet, joiden mukaan kaikilla tuli muun muassa olla mahdollisuus opiskella musiikkia ilmaiseksi. Sen säilyttämä ja välittämä kulttuuriperintö on suuren kiitollisuuden aihe. Oppiminen on kestävän kehityksen avain. Taiteen tekeminen on yksi luovan ajattelun tavoista. Mukaan on tuotava oma ajattelu ja ymmärrys. Paradoksi on, että luovan ajattelun ja käden taitojen harjoittamiselle jää alati kapeneva tila, vaikka aikaa ja resursseja olisi käytettävissä enemmän kuin ennen. Taide on luonteva osa sivistyneisyyttä: taiteellisuudessa ja taidokkuudessa on kyse henkilökohtaisten ominaisuuksien vaalimisesta ja kehittämisestä; itseyden ja minuuden hahmottamisesta sekä hahmottumisesta. Funktionalistiarkkitehti Alvar Aallon estetiikan taju pukeutui vuonna 1928 sanoiksi kauneus on toiminnan ja muodon harmoniaa. Nouseva elinajanodote ja hyvinvointivaltio lisäävät mahdollisuuksia tähän. Musiikki onnistuu luomaan vastaavan ajan kululle syvällisiä merkityksiä. Avatako kirja, lehti, tabletti, tietokone, puhelin, soitinkotelo, vai ulko-ovi. Musisointi opettaa ajan hahmottamisen lisäksi käden taitoja. Mestarien, kisällien ja oppipoikien perinnön jatkumo heijastuu musiikin instrumenttiopetuksessa edelleen. Taiteilija oppii ilmaisemaan sydämellään ja sivistyksellään. On suljettava jatkuvasti pois muita mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. a KIRJOITTAJA ON PORIN PALMGREN-KONSERVATORION VIULUNSOITON LEHTORI ”Taiteiden ymmärrys on jokaisen jäljittelemätön ominaisuus.” tettavissa kaikkialla. On tarjolla urheilua, taiteita, pelejä, luontoon liittyviä harrastuksia, mielen hallintaa, sosialisoitumista niin mediassa kuin muuallakin, henkistymistä... Henkilökohtaiselle kehittymiselle on annettava aikaa. Ajatelma tavoittelee ajan ja avaruuden jatkumoa. Elämme sirpaloituvaa todellisuutta, jossa kuva ajasta murenee. Nämä ovat voimavaroja, jotka ovat tavoitettavissa ja käytettävissä kaikkialla maailmassa. Nuottikirjoituksen ansiosta pystymme sekä kurkottamaan aikojen taakse että säilyttämään aikamme kulttuuria tulevaan: nuottikirjallisuus on kollektiivinen muistimme. Musiikki on ajan käsittelyä. Taiteiden ja taitojen parissa aikaa viettäen on mahdollista oppia kärsivällisyyttä. Kuulo-, näköja tuntoaistin avulla hahmottuu musisointi. Taiteiden ymmärrys on jokaisen jäljittelemätön ominaisuus. Joulun jälkitunnelmissa laulun sanat ”Tonttu puoliksi unissaan, ajan virtaa on kuulevinaan, tuumii minne se vienee, missä sen lähde lienee.” saavat mietteliääksi. Taide voimistaa ihmistä. älä kysy mikä. Tulkinta kysyy näkemystä ja rohkeutta. Omaksumiskyky sekä luovuus ovat luonnonvoimia, joiden hallinta ja kehittäminen johtaa tulevaisuuteen ja olevaisuuteen. Jotta jostakin, vaikkapa musiikista, saisi erityisen sisällön elämään, on siihen käytettävä aikaa säännöllisesti. Keskiajan kiltalaitosjärjestelmässä muusikon ammatti lukeutui käsityöläisammatteihin. LÄNSIMAISEN TAIDEMUSIIKIN aktiivinen harjoittaminen edellyttää lisäksi nuotinkirjoitustaitojen sekä nuotinlukutaitojen hallintaa. Otsikon aforismi on Paavo Haavikon kynästä. Sen myötä palataan lopuksi takaisin ajankäytön pariin. Vapaa-ajan vieton vaihtoehtoja on loputtomasti
Olli Mustonen, piano. MAANANTAI 10.2. Serena Latonia Moore, sopraano. Billy The Kid. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 00:57 Respighi (sov.): Viisi kappaletta Rahmaninovin pianokappaleista. 23.10-6.00 Yöklassinen Crusell: Kolme laulua Runebergin runoihin. Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri. Kreutzer: Trio n:o 3 D-duuri 23:25 Magnard: Promenades 23:52 R. Musiikkia säveltäjiltä Marin Marais, Antoine Forqueray, Robert de Visée ja Carlo Zuccari. 23:58 Weber: Klarinettikonsertto n:o 2 Es-duuri. Merikanto: Käsittämätön Jumala. TIISTAI 4.2. 01:59 Goossens: Concert piece (Konserttikappale). 02:22 Holst: Sarjat sotilassoittokunnalle n:o 1 Es-duuri ja n:o 2 F-duuri.. Bach: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle d-molli. 23:29 Schulhoff: Landschaften (Maisemia). 03:12 Mahler: Sinfonia n:o 4 G-duuri. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen F. 00:34 Magnard: Pianotrio f-molli. MAANANTAI 3.2. Bach: Sinfonioita kamariorkesterille. 03:50 Berlioz: Fantastinen sinfonia. 00:57 Telemann: Sonaatti viululle, alttoviululle ja continuolle a-molli. Säv. 01:25 Offenbach: Sarja kahdelle sellolle n:o 2 E-duuri. Haydn: Jousikvartetto n:o 33 g-molli. 00:50 Faltin: Kaksoisfuuga Es-duuri uruille. Stamitz: Klarinettikonsertto n:o 10 B-duuri. 05:56 Gabrieli: Canzona n:o 9. 05:25 Magnard: Sonaatti sellolle ja pianolle A-duuri. 06:07 Melartin: Trio huilulle, klarinetille ja fagotille. 05:45 Vivaldi: Huilukonsertto D-duuri (Tikli). 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Viron filharmoninen kamarikuoro laulaa Pärtiä ja Machauta Viron filharmoninen kamarikuoro yhdistelee Jaan-Eik Tulven johtamana keskiaikaista laulua avainviulun sointiin. 01:28 Dvorák: Kummitusmorsian, kantaatti 02:47 Reinecke: Jousikvartetto n:o 1 Es-duuri 03:14 Legnani: 36 kapriisia kitaralle 04:16 Brunetti: Sinfonia n:o 22 g-molli 04:36 Offenbach: La Papillon (Perhonen), baletti 05:32 Wolf-Ferrari: Orkesterisarja oopp. 05:37 Pez: Konsertto F-duuri (Concerto pastorale). TORSTAI 6.2. 00:58 Rossini: Sonaatit jousille n:o 1-6. 19.02-22.00 Oopperailta New Yorkin Metropolitanissa: George Gershwinin Porgy ja Bess. 04:47 R. 04:09 Liszt: Pianosonaatti h-molli 04:40 Weiss: Sarja luutulle C-duuri. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Operetin traaginen kuningas Paul Abraham. 05:56 Zupan: Allegro sonaatista uruille ja jousille. 04:53 Debussy: La Mer (Meri). Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Mouton: Missa Dictes moy toutes vos pensées. Clara Golda Schultz, sopraano. 02:45 Bruckner: Sinfonia n:o 8 c-molli. Oopperan kuluessa toimittaja Ahti Paunu, Mari Palo ja Kirmo Lintinen keskustelevat illan oopperasta ja sen esityksestä. Sakari Oramo, sol. 00:02 Beethoven: Pianosonaatti n:o 29 B-duuri (Hammerklavier). 00:43 J. 05:57 Kabalevski: Galoppi sarj. Bach: Kantaatti n:o 211 (Schweigt stille, plaudert nicht) (Kahvikantaatti). 05:38 W.A. LAUANTAI 8.2. 06:57 Tallis: Veni Redemptor. 23:24 Madetoja: Sinfoninen sarja. 23.10-6.00 Yöklassinen Ehrström: Svanen (Joutsen). 03:56 Verdi: kuorokohtauksia oopperoista Nabucco, Trubaduuri, Aida, Macbeth, Lombardialaiset, Don Carlos ja Otello. 04:12 Bauldeweyn: Missa sine nomine (Nimetön messu). 01:25 Brahms: Viulukonsertto D-duuri. Musiikinjohto: David Robertson. 00:35 Dvorák: Nokturni H-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen J. 02:58 Kaipainen: Konsertto alttoviululle ja orkesterille. 03:26 Chopin: Pianosonaatti n:o 3 h-molli. Ilveilijät. 00:00 Legrenzi: Il cuor umano all’incanto, oratorio. Strauss: Ruusuritari, sarja orkesterille. 23:43 Weber: Fagottikonsertto F-duuri. 05:57 Beethoven: Die Ehre Gottes aus der Natur. 03:41 J.S. Guillaume de Machautin säveltämä Messe de Nostre Dame on 1360-luvulta, kun taas Arvo Pärtin Missa Syllabica valmistui vuonna 1977. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. Kaija Saariaho: Terra Memoria. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:37 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli. Danzi: Kvintetto puhaltimille g-molli. 00:58 Saint-Saens: Hélène, ooppera. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 01:48 Wessman: Sonatiini pianolle. Strauss: Joosefin legenda 00:57 Molter: Viulukonsertto F-duuri 01:08 Compère: Ne vous hastez pas 01:17 Albéniz: Les Saisons (Vuodenajat). 23:44 Brod: Trio harpulle, oboelle ja fagotille. 23:34 A.B. 00:12 J.S. Sportin’ Life Frederick Ballentine, tenori. SUNNUNTAI 2.2. 23:21 Rangström: Sinfonia n:o 3 Des-duuri (Laulu tähtien loisteessa). 23:34 Chopin: Johdanto ja poloneesi C-duuri. 02:34 Englund: Pianotrio. 23:45 Reinecke: Trio B-duuri. Myyty morsian. Rodion Štšedrin: Alkusoitto ”Beethovens Heiligenstädter Testament”. 23:51 Röntgen: Sinfonia cis-molli. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri. Julius Caesar. Väliajalla haastateltavana illan taiteilijat. 05:42 Galuppi: Concerto a quattro g-molli. 03:21 Tshaikovski: Joutsenlampi, 4-näytöksinen baletti. Crown Alfred Walker, bassobaritoni. Fürstenau: Kvartetto huilulle ja jousille E-duuri. 13.1.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 03:09 Schumann: Fantasiestücke klarinetille ja pianolle. Robert Schumann: Jousikvartetto A-duuri 13.8.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 02:19 A. 02:40 Poulenc: Sekstetto pianolle ja puhallinkvintetille. Merikanto: Sellokonsertto n:o 1. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana varatuomari Veikko Havo 8.05-9.00 Narrin aamulaulu – Mariss Jansons (1943–2019), rakkaudesta musiikkiin. 19.02-21.00 Sibafest 2020: SibeliusAkatemian sinfoniaorkesteri Joht. 02:05 Wagner: Columbus-alkusoitto. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Ranskalaista barokkimusiikkia viola da gamballa ja luutulla Vittorio Ghielmi, viola da gamba, ja Luva Pianca, luuttu. New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7 A-duuri. Konsertin ohjelma yhdistää myös kaksi eri aikakauden teosta. 05:13 Melartin: Jousikvartetto g-molli. 00:27 Sarasate: Mustalaislauluja. 23:18 Rössler: Sinfonia D-duuri (Grande symphonie).. 03:11 Korngold: Sarja kahdelle viululle, sellolle ja pianolle vasemmalle kädelle. 02:39 Schönberg: Verklärte Nacht (Kirkastettu yö). PERJANTAI 7.2. 05:09 Giuliani: Kuusi muunnelmaa omasta teemasta. 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Buxtehude: Sonaatti kahdelle viululle, viola da gamballe ja continuolle G-duuri. 00:10 Monti: Csardas. (Äänitetty Musiikkitalossa 8.1.2020). 05:24 Borodin: Sonaatti sellolle ja pianolle h-molli. 00:36 Sorkocevic: Sinfonia D-duuri. 05:57 O. 04:45 Schönberg: Pelleas und Melisande. 02:18 PaLisätietoja ohjelmista: www.yle.fi cius: Sinfonia d-molli. 00:31 Hasse: L’ Armonica, kantaatti sopraanolle, lasiharmonikalle ja orkesterille. 03:54 J.S. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Operetin traaginen kuningas Paul Abraham. TIISTAI 11.2. 00:27 Händel: Kleopatran aaria Piangeró la sorte mia oopp. 01:43 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica).. 00:54 W.A. 70 R ONDO C LASSIC 2|2020 LAUANTAI 1.2. KESKIVIIKKO 5.2. Johanna Wallroth, sopraano. Äänitetty 1.2. Jovanka Trbojevi?: Vertigo. 06:21 Brahms: Jousikvartetto n:o 3 B-duuri. 04:43 1600-luvun englantilaisia balladeja ja tansseja. 04:40 W.A. 05:57 Massenet: Charlotten aaria oopp. 01:38 C.P.E. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Gustav Mahler: Sinfonia nro 4. 00:43 Matthes: Sonaatti oboelle ja continuolle C-duuri. SUNNUNTAI 9.2. Libretto: Ira Gershwin, Edwin DuBose Heyward ja Dorothy Heyward. 05:18 Tartini: Sonaatti g-molli (Paholaistrilli). Kolminäytöksinen ooppera. 04:45 Turina: Fantasiatansseja. 02:00 Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. Mozart: Sinfonia n:o 40 g-molli. 00:22 Liszt: Konserttietydi Des-duuri (Huokaus). 05:57 Sibelius: Pensée melodique. 03:00 Crusell: Klarinettikonsertto n:o 3 B-duuri. Zoroastre. 04:08 Stenhammar: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri. Werther. 02:00 Dvorák: Jousikvartetto n:o 11 C-duuri. 01:41 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 4. 04:37 Schäfer: Kvintetto pianolle ja jousille Des-duuri. 01:21 Saint-Saëns: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 d-molli. 23:23 Fabritius: Scherzo jousikvartetille op.6.. 00:15 Dvorák: Pianotrio n:o 1 B-duuri. 02:49 Rodrigo: Fantasia aatelismiehelle.. 04:07 S.Tanejev: Jousikvartetto n:o 8 C-duuri. 01:04 Pierné: Ballet de cour. 05:19 Kreutzer: Viulukonsertto n:o 17 G-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen Pfitzner: Sellokonsertto a-molli. 03:21 Smetana: Alkusoitto, polkka, furiant ja ilveilijöiden tanssi oopp. 02:14 J. 03:47 Dvorák: Sonatiini viululle ja pianolle G-duuri. Béla Bartók: Pianokonsertto nro 1. 05:56 Rubinstein: Romanssi Es-duuri. Prahan vanhan musiikin kesäfestivaalilla 31.7.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 23:15 Schubert: Adagio Es-duuri. Mozart: Serenadi B-duuri (Gran partita). Mozart: Jousikvintetot n:o 1 B-duuri, 2 c-molli ja 3 C-duuri. 23:34 Bruch: Das Lied von der Glocke (Laulu kellosta), oratorio. 03:54 Händel: Tanssisarja oopp. 04:24 Honegger: Sonatiini viululle ja sellolle. 21.00-22.00 Musiikin uudet suunnat 23.10-6.00 Yöklassinen Pezel: Sonaatteja vaskikvintetille. 00:07 Brahms: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 e-molli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen C. (Uusinta syyskuulta 2019) 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Partenope, ooppera. Strauss: Aus Italien (Italiasta). 03:25 W.A. 05:50 Paganini: Variazioni di bravura. Mozart: Pianokonsertto n:o 18 B-duuri. Almira. Kaija Saariaho: Laterna magica. 02:51 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. 04:27 Madetoja: Sinfonia n:o 1 F-duuri. 02:37 Schubert: Pianosonaatti n:o 19 c-molli. 01:12 Bottesini: Concertino c-molli. 01:29 Demersseman: Johdanto ja poloneesi. Hannu Lintu, sol. Bach: Goldberg-muunnelmat. Byrd, Marchant, Baldwine, Stoning sekä tuntemattomia säveltäjiä. Madonnan jalokivet 05:49 Gilles: Requiem 06:28 Chopin: Pianotrio g-molli 06:56 Kaski: Mietiskelevä fauni. 03:21 Fuchs: Pianotrio n:o 1 C-duuri. 23:55 Kajanus: Suomalainen rapsodia n:o 2 F-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Meta4 esiintyy Edinburghin festivalilla Fanny Mendehlssohn: Jousikvartetto nro 1 Es-duuri. 23:25 Loewe: Zigeuner-Sonate (Mustalaissonaatti). 00:46 Godard: Sarja huilulle ja pianolle B-duuri. 23:49 R. Päärooleissa: Porgy Eric Owens, baritoni. 02:40 Bergman: Simbolo. 02:45 Cabanilles: Urkusävellyksiä. 05:20 Rameau: Sarja oopp. 02:37 Massenet: Sarja orkesterille n:o 5 (Napolilaisia kuvia). Bess Angel Blue, sopraano. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 02:16 Copland: Orkesterisarja bal. 05:01 Alkan: Sinfonia pianolle. 01:05 Schubert: Winterreise
Juhlakonsertissa kuullaan säveltäjän kamariorkesteriteoksia vuosien varrelta. 04:34 Kraus: Viulukonsertto C-duuri. 05:50 Massenet: Neitsyt Marian viimeinen uni. 04:02 Liszt: Pianosonaatti h-molli. Fennimore ja Gerda. TIISTAI 18.2. Anna-Maria Helsing, sol. Halloran): Camptown races. Anu Komsi, sopraano. 04:47 Tshaikovski: Sarja orkesterille n:o 2 C-duuri. 03:35 Chausson: Poème de l’amour et de la mer (Rakkauden ja meren runoelma). 00:59 Beethoven: Wellingtonin voitto. 00:22 Janácek: Jousikvartetto n:o 2 (Intiimejä kirjeitä). PERJANTAI 14.2. Strauss: Sonatiini n:o 2 Es-duuri kuudelletoista puhaltimelle. 05:31 J.S. Dag Wirén: Serenadi jousille. Temppeliaukion kirkossa 8.2. 02:56 Ernst: Kaksi nokturnoa viululle ja pianolle. 01:43 J. Strauss (nuor.): Lepakko, operetti 03:10 Beethoven: Pianokonsertto n:o 1 C-duuri. 00:30 Brahms: Sonaatti n:o 3 d-molli. 23:24 Backer-Gröndahl: Sarja pianolle op.20. 03:57 Ernst: Fantaisie brillante. 01:44 Weber: Pianosonaatti n:o 4 e-molli. 03:06 Veracini: Sonaatti viululle ja continuolle d-molli. Sonja Vertainen ja Janne Valkeajoki, harmonikka. 05:37 Chopin: Poloneesi-fantasia As-duuri. 03:48 R. 05:10 Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli. 02:05 Villa-Lobos: Pianosarja Cirandas brasilialaisten kansansävelmien mukaan. 01:26 Corelli: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 12 d-molli. 23:42 Mahler: Sinfonia n:o 4 G-duuri. 00:07 Ernst: Le Carnaval de Venice. de Morales: Missa pro defunctis. 05:04 Fibich: Sinfonia n:o 1 F-duuri. Müller-Berghaus): Lapsuuden päivä. KESKIVIIKKO 19.2. 21.10-21.40 Unesi ääni Somnium Ensemble laulaa 23.10-6.00 Yöklassinen Meyerbeer: Les Huguenots (Hugenotit), ooppera. 23:48 Rameau: Sarja cembalolle n:o 4 a-molli. YLE RADIO 1 |. Korintin piiritys. TORSTAI 13.2. sol. 04:04 Schubert: Arpeggione-sonaatti a-molli. 23:39 Sweelinck: Doorinen fantasia kosketinsoittimelle. 05:57 Anonyymi (1300-l.): Gaude mater Polonia. 05:57 da Milano: Fantasia. 04:53 L. 02:13 Brahms: Sinfonia n:o 3 F-duuri. Haydn: Jousikvartetto n:o 81 G-duuri. 06:56 Satie: Gymnopédie n:o 1. 06:18 Pacius: Jousikvartetto n:o 2 Es-duuri. 23:22 Vitali: Chaconne g-molli. 00:13 Henry Purcellin lauluja. Étienne Marcel. 23:52 C.P.E. 23:24 Dvorák: Romanttisia kappaleita. 05:24 Kuula: Sonaatti viululle ja pianolle e-molli. Kalevi Aho: Sinfonisia tansseja. 05:57 Chopin: Masurkka n:o 34 C-duuri. Keski-Pohjanmaan Konservatorion salissa 14.2.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 05:57 Senfl: Patientam müss ich han. 03:01 d’Indy: Sinfonia ranskalaisesta vuoristolaissävelmästä G-duuri pianolle ja orkesterille (Sevenniläissinfonia). R ONDO C LASSIC 2|2020 71 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Sergei Rahmaninov: Sinfonisia tansseja. Bach: Partita sooloviululle n:o 3 E-duuri. 23:22 Storace: Ciaccona. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 ZENG Lotta Wennäkosken 50-vuotisjuhlakonsertti Kamariorkesteri Avanti!, joht. Aulis Sallinen: Duo Concertante kahdelle harmonikalle. 05:00 Dvorák: Serenadi d-molli. Haydn: Jousikvartetto n:o 74 g-molli. 03:04 MacDowell: Pianokonsertto n:o 2 d-molli. 23:22 R. 01:05 Schmidt: Das Buch mit sieben Siegeln (Seitsemän sinetin kirja), oratorio. 05:36 Arkkiherttua Rudolf: Muunnelmia viululle ja pianolle F-duuri. 04:18 Händel: Katkelmia oopp. 03:16 Respighi: Rooman suihkulähteitä. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Augustin Hadelich, viulu. 05:57 Holborne: Galliard A-duuri. Mozart: Divertimento Es-duuri viululle, alttoviululle ja sellolle. 23:55 Banchieri: Kolme osaa kok. 23.10-6.00 Yöklassinen Anonyymi (Slovakial. KESKIVIIKKO 12.2. 02:20 Berwald: Sinfonie singuliere C-duuri. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 03:46 Berlioz: Kuningas Lear, alkusoitto. 03:42 Beethoven: Jousikvartetto nro 10 Es-duuri (Harppukvartetto) ja nro 14 cis-molli. 03:31 W.A. Groneman: Sonaatti kahdelle huilulle G-duuri. 77. 02:47 Hérold: Unissakävelijä, baletti. (Äänitetty Musiikkitalossa 31.1.) 21.00-22.00 Musiikin uudet suunnat 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Lumityttö, näytelmämusiikkia. Glinka: Jousikvartetto D-duuri. Paderewski: Sinfonia h-molli. 01:18 Palmgren: 12 etydiä pianolle op. 00:53 Melartin: Cantilene sellolle ja pianolle.. 05:57 Massenet: Elegia. 00:04 Dowland: ’Lacrimae or Seaven Teares’. Bach: Sonaatti huilulle ja klaveerille g-molli.. 00:37 Mahler: Sinfonia n:o 3 d-molli. SUNNUNTAI 16.2. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Kokkolan Talviharmonikka 2020: Ystävyyttä ja naapuruutta Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Alain Altinoglu, sol. 23:29 Vivaldi: Gloria D-duuri. Igor Stravinsky: Sarja baletista Tulilintu. 04:10 Massenet: Sarja orkesterille n:o 7 (Elsassilaisia kuvia). 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Katedraali soi! 2020: Urkutaitelija Olivier Latry Pariisin Notre-Damen katedraalin pääurkuri Olivier Latry esiintyy Katedraali soi! -kirkkomusiikkiviikon päätöskonsertissa. Jean Sibelius: Rakastava. 04:56 Vanhal: Missa pastoralis messu G-duuri. Bach: Urkusonaatti n:o 5 C-duuri. 02:33 Schumann: Kreisleriana, kahdeksan fantasiaa pianolle. .23.10-6.00 Yöklassinen Telemann: Partita G-duuri (Hans-Martin Linde, nokkahuilu, ja Konrad Ragossnig, kitara). Henri Dutilleux: Métaboles. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. Richard Strauss: Vier letzte Lieder. Thomas Adès: Viulukonsertto ’’Concentric Paths’’. Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto D-duuri. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 02:53 W.A. Foster (sov. 00:37 Prokofjev: Pianokonsertto n:o 5 G-duuri. Mozart: Kassaatio G-duuri. 23:16 Melartin: Trio jousille. 02:08 Blasco de Nebra: Sonaatti n:o 6 E-duuri. 23:35 Beck: Sinfonia n:o 1 g-molli. 00:03 J.S. 05:26 Brahms: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 F-duuri. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 23.10-6.00 Yöklassinen Anonyymi: Johdanto, teema ja muunnelmia Es-duuri Rossinin oopperoiden teemoista. 05:57 Giuliani: Rondo kitaralle. Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 32 B-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen Vilsmayr: Partita n:o 2 B-duuri. Nicholas Collon. 03:33 Schönberg: Neljä laulua. 01:15 J.S. 03:34 Lanner: Kosijat-valssi. 23:19 J.S. 06:47 Carulli: Duo kahdelle kitaralle G-duuri. 04:55 Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 d-molli. 01:16 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli. Turun tuomiokirkossa 9.2. Anton Arensky: Variaatioita Tšaikovskin teemasta. Boulanger: Vanha puutarha. 02:06 Klami: Viulukonsertto. Strauss: Krämerspiegel (Kauppiaan peili). Mozart: Sinfonia n:o 38 D-duuri (Prahalainen). 05:28 Victoria: Dum complerentur, 6-ääninen messu. Sakari Oramo, sol. 03:52 J. 23:41 Saint-Saëns: Havanaise. Bach: Soolosellosarjat n:o 1 G-duuri, n:o 2 d-molli ja n:o 3 C-duuri. 02:28 Chadwick: Sinfonia n:o 2 B-duuri. 00:00 Beethoven: Piankokonsertto n:o 3 c-molli. 04:04 Schäfer: Kahdeksan kappaletta pianolle. 23:33 Altto Maureen Forrester laulaa aarioita Händelin oopperoista ja oratorioista Xerxes, Rodelinda, Ottone, Julius Caesar, Jephta, Theodora, Samson ja Herkules 00:51 Ravel: Hanhiemo, baletti. 04:13 Schütz: Kleine geistliche Konzerte. 04:21 Schubert: Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema). 04:26 Dukas: La Peri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu – Primadonna Hilkka Kinnunen 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Delius: Intermezzo oopp. 01:01 Offenbach: Monsieur Choufleuri, 1-näytöksinen operetti. 03:25 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 8. (Äänitetty Musiikkitalossa 22.1.) 21.00-22.00 Musiikin uudet suunnat 23.10-6.00 Yöklassinen von Schantz: Kullervo-alkusoitto. Mozart: Sinfonia n:o 41 C-duuri (Jupiter). Rued Langgaard: Sinfonia nro 6 ’’Det himmelrivende’’. 04:25 W.A. Bach: Partita n:o 6 e-molli. MAANANTAI 17.2. 05:32 Brahms: Lieder und Gesänge op.32. 00:02 Ernst: Thème Allemand Varié. 02:15 Händel: Sonaatti D-duuri. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu – Primadonna Hilkka Kinnunen 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. W.A. 03:05 Beethoven: Muunnelmia pianolle, viululle ja sellolle Es-duuri. 02:46 Brahms: Zigeunerlieder (Mustalaislauluja). Floridante. 03:36 Elgar: Sellokonsertto e-molli. 03:19 Boëllmann: Goottilainen sarja uruille. Bach: Die Kunst der Fuge. József Hárs, sekä Virpi Räisänen, mezzosopraano, Heikki Nikula, bassoklarinetti, Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Ville Syrjäläinen, lyömäsoittimet. 00:50 W.A. 01:20 Fabritius (sov. Aarre Merikanto: Fantasia; Ekho. Canzoni alla francese. 05:14 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. 1600-l.) Ave Potentissima. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Fabritius: Romanttinen sarja. 03:20 J.S. 23:34 A. 05:39 Rossini: Alkusoitto oopp. 23:48 Monteclair: Pan ja Syrinks, kantaatti sopraanolle, huilulle, viululle ja continuolle. 05:49 Telemann: Sarja kahdelle huilulle, jousille ja continuolle e-molli. 04:34 Cherubini: Requiem c-molli. 01:19 J. Pekka Kuusisto, viulu. 01:39 Arenski: Sarja orkesterille g-molli. 02:48 Telemann: Triosonaatti c-molli; Sonaatti e-molli; Huilukonsertto n:o 2 g-molli; Sonaatti D-duuri. LAUANTAI 15.2
Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Lauri Kilpiö: Keskeytyvä juhla, kantaesitys (Ylen tilaus). Kölnin radiotalon kamarimusiikkisalissa 8.10.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Clara Schumann: Pianotrio g-molli. Richard Strauss: Meinem Kinde; Befreit; Allerseelen. Felix Mendelssohn: Jousikvartetto nro 6 f-molli. 02:09 Berg: Viulukonsertto (Erään enkelin muistolle). 05:18 Whitacre: The Seal lullaby. 05:35 Hofmann: Huilukonsertto D-duuri. 01:11 V. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu – Peter Schreier (1935–2019) 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Euroradiokonsertissa huilisti Matvey Demin Matvey Demin, huilu, ja Raúl de Costa, piano. Thomas Adès: Darkness visible. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 23.10-6.00 Yöklassinen Kohaut: Kontrabassokonsertto 23:21 Lully: Orkesterisarja oopp. 05:35 W. 02:28 De Fesch: Konsertto viululle, jousille ja continuolle c-molli. F. 00:39 Albéniz: Iberia. 04:21 Bartók: Kossuth. 23:19 Beethoven: Messu C-duuri. 00:52 Crusell: Johdanto ja muunnelmia ruotsalaisesta juomalaulusta. Peter Grimes. Mary-Elizabeth Williams, sopraano, Felicity Palmer, mezzosopraano, Joshua Stewart, tenori, ja Matthew Brook, bassobaritoni. 04:33 J.S. 02:17 Bartók: Pianosonaatti. 05:24 J. Outi Paanasen vieraana on urkutaiteilija Jan Lehtola, joka on toimittanut mm. 03:41 Brahms: Pianotrio n:o 3 c-molli. Scarlattin mukaan. Sofia Gubaidulina: Quasi Hoquetus. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Myslivecek: Sinfonia G-duuri. Pekka Kuusisto, viulu. 04:12 Glass: Jousikvartetto n:o 2 (Company). 05:57 Geifman : Romanssi. 03:12 Britten: Neljä meriaiheista välisoittoa oopp. 05:18 Suk: Lemmenlaulu. 00:39 Suk: Pohadka leta (Erään kesän tarinoita), sinfoninen runo. Franz Schubert: Johdanto ja muunnelmia “Trockne Blumen” huilulle ja pianolle e-molli. Aulin: Jousikvartetto F-duuri. LAUANTAI 29.2. 21.05-21.40 Sopraano Anja Harteros laulaa Wolfgang Rieger, piano. 03:52 Brahms: Pianokvintetto f-molli. 03:42 Clementi: Pianosonaatteja. Strauss: Der Bürger als Edelmann. 00:36 Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle G-duuri.. 00:29 W.A. Alcina. 03:20 Stravinsky: Konsertto kamariorkesterille Es-duuri. Nicholas Collon. Bach: Englantilainen sarja n:o 5 e-molli. Louise Farrenc: Pianokvintetto nro 1 A-duuri. SUNNUNTAI 23.2. 01:01 Boccherini: Kvintetto oboelle ja jousille G-duuri. Phaëton. 02:26 D. 00:31 C. 00:40 Aguado: Kahdeksan etydiä kitaralle. 04:07 Lutoslawski: Konsertto orkesterille. Jevgeni Onegin. 03:36 W.A. 23:38 J. 04:03 Avison: Neljä concerto grossoa D. 23:19 Coleridge-Taylor: Kvintetto klarinetille ja jousille A-duuri. Francis Poulenc: Sonaatti huilulle ja pianolle. 01:42 Tshaikovski: Sinfonia n:o 1 g-molli (Talviunelmia). 05:56 Rahmaninov: Kevättulvat. 00:15 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle nro 1 F-duuri. Bach: Viulukonsertot a-molli ja E-duuri. 04:31 Billings: Thomas-Town. 05:57 Popper: Kehruulaulu. Heinz Holliger: t(air)e huilulle. 23:23 Compère: Asperges me, Domine (Herra, sinä pirskotat minun ylleni iisoppia). Bach: Sarja soolosellolle n:o 1 G-duuri. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 05:47 Rossini: Stabat mater. 03:24 Ravel: Daphnis ja Chloe. Musiikkia säveltäjiltä William Byrd, Orlando Gibbons, William Inglott, Juan Bautista José Cabanilles, Girolamo Frescobaldi, Louis Couperin, Jean-Henri d’Anglebert ja Jacques Champion de Chambonnieres. 04:41 J.S. Bach: Sinfonia concertante A-duuri. 02:19 M-A. 01:35 Melartin: Kuusi kappaletta pianolle. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Henry Purcell: Kuningatar Maryn hautajaismusiikkia. 04:57 Dvorák: Sellokonsertto h-molli. Sergei Rahmaninov: Sinfonisia tansseja. 03:27 Wagenseil: Alttopasuunakonsertto Es-duuri. 05:57 Fauré (sov. 01:44 Elgar: Surumarssi näytelmämus. Javier Perianes, piano. Mozart: Sinfonia n:o 41 C-duuri (Jupiter). 03:39 Stravinsky: Petrushka. Parysatis. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Purcellia ja Tippettiä Saint-Denisin festivaalilla Ranskan kansallisorkesteri ja Ranskan radiokuoro, joht. KESKIVIIKKO 26.2. Kalevi Aho: Sinfonisia tansseja. 23:20 Bargiel: Oktetto c-molli (Divertimenti). 23:21 Bollius: Johannes, oratorio. 01:46 Ljapunov: Zheljazova Volja, sinfoninen runo h-molli. kirja. 05:26 Händel: Oboekonsertto g-molli. 04:36 Händel: Otteita oopp. 05:46 Foote: Balladi viululle ja pianolle. 03:59 Respighi: Belkis, Saaban kuningatar. 23:28 Beethoven: Jousikvartetto n:o 13 B-duuri. 01:31 Elgar: Viulukonsertto h-molli. ja 2. 05:04 Biber: Partita n:o 1. 05:19 J.C. 00:15 Ingelius: Sinfonia G-duuri. 06:43 Geminiani: Concerto grosso n:o 12 d-molli. Tanskan Nyborgin linnan kirkossa 11.8.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 23.10-6.00 Yöklassinen Dufaut: Sarja luutulle c-molli. Merikannon kirjekokoelman ’’Rakas, kaivattu muoriseni’’. (Uusinta vuodelta 2018). PERJANTAI 21.2. PERJANTAI 28.2. 04:54 J.S. 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Otello, ooppera. 01:08 Vecchi: Saltarello detto Trivella. 04:24 Arenski: Pianotrio n:o 1 d-molli. 03:23 Buxtehude: Ich suchte des Nachts (Yöllä minä vuoteellani etsin häntä). 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 02:57 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica). 01:11 Mendelssohn: Pianokonsertto n:o 1 g-molli. Mozart: Jousikvartetto n:o 16 Es-duuri ja n:o 17 B-duuri (Metsästyskvartetto).. Bach: Toccatoja ja fuugia. 23:13 Wolf: Italienisches Liederbuch (Italialainen laulukirja). 04:48 R. 03:28 Sarasate: Faust-fantasia viululle ja pianolle Gounod’n oopperan Faust teemoista. MAANANTAI 24.2. 72 R ONDO C LASSIC 2|2020 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. Charpentier: Quatuor anni tempestates (Neljä vuodenaikaa), motetti. 06:18 Bruch: Viulukonsertto n:o 1 g-molli. Pjotr Tshaikovski: Lenskin aaria oopp. 05:34 de Lalande: Te Deum laudamus (Sinua, Jumala, me ylistämme). 02:49 Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli. Münchenin Residenz-palatsin Max Joseph -salissa 16.5.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 02:22 Hindemith: Sinfonisia metamorfooseja Carl Maria von Weberin teemoista. 03:38 Ravel: Pianotrio a-molli. 23:55 Balakirev: Pianokonsertto n:o 2 Es-duuri. Mozart: Viulukonsertto n:o 1 B-duuri. Joseph Haydn: Jousikvartetto nro 30 Es-duuri. 02:02 Hummel: Sonaatti alttoviululle ja pianolle Es-duuri.. 05:57 Barrios: Vals tropical. Tristan ja Isolde. Romeo ja Julia. Bach: Sonaatit viululle ja kosketinsoittimelle n:o 1 h-molli, n:o 2 A-duuri ja n:o 3 E-duuri. TORSTAI 20.2. Thomas Adès: Viulukonsertto ’’Concentric Paths’’. 23.10-7.00 Yöklassinen Marais: Viisi vanhaa ranskalaista tanssia. Stamitz: Klarinettikonsertto n:o 3 B-duuri. 01:55 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 10 e-molli. Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 2 B-duuri. 03:52 Copland: Rodeo. (Äänitetty Musiikkitalossa 14.2.) 21.00-22.00 Musiikin uudet suunnat 23.10-6.00 Yöklassinen Vinci: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri. Bach: Orkesterisarja n:o 4 D-duuri. Haydn: Divertimento G-duuri (Kassaatio). 01:31 Reinagle: Pianosonaatti n:o 1 D-duuri 01:44 Barokinajan hovija teatterimusiikkia Ranskasta. Dmitri Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 8 c-molli. Merikanto oli kuitenkin ennen kaikkea urkuri ja suomalaisen urkukulttuurin perustan luoja. 23:54 Browne: Stabat mater (Seisoi äiti murheissansa). 06:56 Merula: La Pusterla. Tukholman Saksalaisessa kirkossa 6.6.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 00:55 W.A. Mozart: Sinfonia n:o 36 C-duuri (Linziläinen).. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 YLE RADIO 1. 23.10-6.00 Yöklassinen Molter: Konsertto kahdelle oboelle, jousille ja continuolle F-duuri. 03:36 Debussy: Trois ballades de Francois Villon. Bach: Sekstetto oboelle, kahdelle käyrätorvelle, viululle, sellolle ja klaveerille C-duuri. 05:40 J.S. 04:19 Smetana: Tshekkiläiset tanssit 1. 02:02 Turina: Fantasiatansseja. 05:43 Leoncavallo: Mattinata. 06:45 Beethoven: Kaksitoista kontratanssia. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradiokonsertissa cembalomusiikkia 1600-luvulta Skip Sempé, cembalo. 05:57 Ferrabosco: The Expiration. 01:37 Messiaen: Aikojen lopun kvartetto viululle, klarinetille, sellolle ja pianolle. 04:57 Madetoja: Osia sinfonisesta sarjasta. Michael Tippett: A Child of our time -oratorio. Mirga Gražinyt?-Tyla, sol. 06:04 Balakirev: Venäjä, sinfoninen runo. Dardanus. Georg Philipp Telemann: Fantasia soolohuilulle nro 10 fis-molli. TORSTAI 27.2. LAUANTAI 22.2. 02:47 Lekeu: Sonaatti viululle ja pianolle G-duuri. 02:51 Respighi: Concerto gregoriano (Gregoriaaninen konsertto). Bach: Partita n:o 2 d-molli; Sonaatti n:o 3 C-duuri; Partita n:o 3 E-duuri. 23:59 Huré: Kvintetto pianolle ja jousille. S. 00:56 Rameau d’Indy: Sarja orkesterille oopp. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 04:52 Monteverdi: Missa da capella (1610). 23.10-7.00 Yöklassinen Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 G-duuri (Regenlied). 05:23 Corelli: Concerto grosso n:o 6 F-duuri. 02:28 Tshaikovski: Konserttifantasia pianolle ja orkesterille G-duuri. Mozart: Huilukvartetot n:o 1-4. 01:42 Schumann: Konserttikappale neljälle käyrätorvelle ja orkesterille F-duuri. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Iso, kiltti jättiläinen Oskar Merikanto Frans Oskar Mattsson oli jo pikkupoikana oikea kullanmurunen. Johannes Brahms: Dein blaues Auge; Liebestreu; Der Tod, das ist die kühle Nacht; Von ewiger Liebe. 03:47 Schütz: Die mit Tränen säen. 00:31 Onslow: Duo pianolle ja viululle n:o 4 F-duuri. 03:46 Pleyel: Sinfonia concertante viululle, sellolle ja jousille D-duuri.. Scarlatti: Sonaatteja. 04:34 Mahler: Pianokvartetto a-molli. 05:14 W.A. 04:19 Franck: Sinfonisia muunnelmia pianolle ja orkesterille. 02:37 Saint-Saëns: Balettimusiikkia näyt. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Neljän naisen kamarimusiikki-ilta Karin Löffler-Hunziker ja Andrea Eun-Jeong Kim, viulu, Giovanni Menna, alttoviulu, Uta Zenke-Vogelmann, sello, Wies de Boevé, kontrabasso, ja Anne Schätz, piano. 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Rienzi, 5-näytöksinen ooppera. 03:31 Francaix: Serenadi. Mozart: Konsertto huilulle, harpulle ja orkesterille C-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu – Peter Schreier (1935–2019) 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Bertali: Sonaatti a-molli. César Franck: Sonaatti huilulle ja pianolle A-duuri. Bach: Sarja jousille ja continuolle g-molli. Grania and Diarmid. 00:20 Diabelli: Sonaatti kitaralle F-duuri. 06:56 Sarasate: Zapateado. 05:56 Alkan: Barcarolle. Procter): Unen jälkeen. 05:39 Delius: Brigg fair. 05:22 Ravel: Pianokonsertto D-duuri vasemmalle kädelle. 02:01 Prokofjev: Balettisarja n:o 1 orkesterille bal. Germaine Tailleferre: Jousikvartetto. 04:15 John Dowlandin luuttumusiikkia. Pariisin Saint-Denisin basilikassa 27.6.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 02:44 Cembalohelmiä Elisabet I:n Englannista.. 04:38 Griffes: Kolme fantasiakappaletta pianolle. TIISTAI 25.2. 01:04 W.A. 01:17 Schubert: Pianosonaatti n:o 19 c-molli. 02:49 Mendelssohn: Sinfonia n:o 4 A-duuri (Italialainen). 00:47 W.A. 01:12 Wagner: Alkusoitto ja Isolden lemmenkuolo oopp. Isona hänestä kasvoi musiikkielämän lempeä voimahahmo. 04:54 J.S. 19.02-21.00 Jousikvartettoja Nyborgin linnassa Nightingale-jousikvartetti. Richard Strauss: Don Juan, sinfoninen runo. 02:45 J.S. 05:34 Gade: Pianotrio F-duuri. 01:31 Nielsen: Mielikuvitusmatka Färsaarille. 05:56 Zupan: Allegro sonaatista uruille ja jousille. 02:38 Henselt: Kaksitoista karakteristista konserttietydiä. 00:18 Schubert: Schwanengesang (Joutsenlaulu). 03:17 Herbert: Hero ja Leandros, sinfoninen runo. Johannes Gustavsson, sol. 01:36 Beethoven: Jousikvartetto n:o 9 C-duuri. sol. 02:48 Rimski-Korsakov: Sinfonia n:o 3 C-duuri. 02:31 J.C. 00:07 Chabrier: Viisi postuumia kappaletta. 23:47 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 g-molli
Tänä vuonna teemme yhteensä 10 muhkeaa Rondoa, joiden sisältöja laatuvaatimuksissa rimaa pidetään edelleen yhtä korkealla kuin aikaisemmin. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Printtilehden uusi ilmestymistiheys ei vaikuta millään tavalla myöskään YLE:n ohjelmatietoihin, vaan ne tulevat edelleen sisältymään lehden vakiosisältöön. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. uusi vuosi tuo uusia tuulia. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. Rondon cd-levytilaus uudistui • Kestotilaajamme ovat voineet lisämaksusta liittää tilaukseensa myös cd-levysarjan, jolloin sarjaan kuuluva cd on lähetetty tilaajille 6 kertaa vuodessa uuden lehden ohessa. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 3 ilmestyy 28.2.2020 R ONDO info Rondo classicin ilmestymisajat vuonna 2020 • Uusi vuosi tuo muutoksia Rondon ilmestymisaikatauluun. Viime syksystä lähtien levysarjaan on kuulunut Rondon tuottamien teemalevyjen lisäksi upouusia ja korkealuokkaisia, kotimaisen levykustantamo Ondinen tuottamia cd-levyjä. Lehden verkkosivut päivittyvät edelleen reaaliajassa ja olemme siellä, missä tapahtuu: löydät konserttiarviot ja muut ajankohtaiset asiat tuoreeltaan verkkosivuiltamme. Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa vuonna 2020. Rondon tutut teemalevyt jatkavat myös ilmestymistään, mutta jatkossa pääpaino on uunituoreissa Ondinen cd-levyissä. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa
klo 19 & 21.3. klo 15 Liput 50 / 67 / 87 € + mahdolliset toimitusmaksut TAMPERE-TALO 22.3. klo 18 Liput 46 / 56 € + mahdolliset toimitusmaksut #2 MUSTONEN+ BEETHOVEN: Pianosonaatit. The Road to Freedom BARBARA HENDRICKS & her Blues Band SAVOY-TEATTERI 20.3