2 2022 12,50 € tabita berglund kutsuu orkesterin tasavertaiseen yhteispeliin CLASSIC SOITINLIIKKEIDEN kummat vuodet Yhteistyöstä voimaa ALUEOOPPEROIHIN Helsinki saamassa urkujen Rolls Roycen NUOTTIKIRJOITUS muuttuu musiikin mukana cd ENERGIAA pianismiin Ruotsin metsistä
verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Musiikista sanoin, kuvin, sävelin. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Suomalainen sisu on koetuksella, kun vaikeat ajat tuntuvat vain jatkuvan. Pandemia koettelee yksittäisten ihmisten lisäksi kokonaisia aloja: kulttuurielämässä tämä näkyy edelleen esitysten peruuntumisina. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Artistihaastattelut, ajankohtaiset artikkelit musiikista, levyuutuudet – Rondosta löydät runsaasti elämyksellistä tietoa siitä, mitä juuri nyt kaipaat eniten. Kun pääsy kulttuuriesityksiin on edelleen hankalaa tai jopa mahdotonta, kulttuurielämyksistä on nautittava muilla keinoin. Oman alamme haavoittuvuus on tullut näkyväksi. Rondon Ystävänpä ivätilaus: 6 numeroa 59 € (kattaa myös pääsyn laajaan verkkosisältööm me). (03) 225 1948 2. Ilahduta nyt myös ystävääsi ja tilaa hänelle Rondo ystävänpäivän tarjouksestamme! Näinä päivinä ystävä on tärkeä. Rondo levittää elämyksiä ja tietoa musiikista myös näinä aikoina
On pianomusiikkia, joka kietoutuu tarinan käänteisiin kuin käärme. 5 . 4 . K L O 1 9 M U U T E S I T Y K S E T 2 6 . 4 . Laura Voutilaisen kokoaman kollektiivin käsikirjoittama ja säveltämä musiikkinäytelmä ORIGO revittelee tyylisuunnilla huumoria kaihtamatta. M U S I I K K I T E AT T E R I HÄMEENTIE 68 00550 HELSINKI INFO@KAPSAKKI.FI 045 120 1200 WWW.KAPSAKKI.FI. Toivomme tällä teoksella liikehdintää yleisön sisuksiin, ja keskustelua siitä, millainen lokerointi meihin ulottuu, mistä tulemme ja millaisia uskallamme olla. ORIGO K E V Ä T H U U T O Kun pöly laskeutuu P S Y K O L O G I N E N T R I L L E R I M U S I I K K I T E A T T E R I K A P S Ä K I N K E V Ä Ä N K I E H T O V A T E N S I I L L A T, J O T K A P I T Ä Ä N Ä H D Ä M O L E M M A T ! E N S I I LT A K E 6 . – 2 8 . He tapaavat kerran kuussa, kun Jenni tulee siivoamaan Tuulan kotia ja pian käy selväksi, ettei mikään ole sitä miltä aluksi näytti. 3 . Rooleissa ensimmäistä kertaa Kapsäkin lavalla esiintyvät, valovoimaiset Anu Sinisalo ja Jutta Järvinen. ORIGO on alku, lähde, alkujuuri ja aiheuttaja – jäähyväiset rajoille. Näytelmän musiikin on säveltänyt Jukka Nykänen. OHJAUS MARKKU NENONEN ESIINTYJÄT LAURA VOUTILAINEN ANU PALEVAARA VEERA RAILIO MAIJA RUUSKANEN KÄSIKIRJOITUS EPPU NUOTIO TIINA BRÄNNARE OHJAUS TIINA BRÄNNARE ESIINTYJÄT ANU SINISALO JUTTA JÄRVINEN JOEL PAPINOJA LIPUT 38 € / 32 € Huom! Early bird -liput 31.1.2022 asti 28 € lippu.fi KESTO 2 h (sis. Kun pöly laskeutuu on Tiina Brännaren ja Eppu Nuotion kirjoittama tiheätunnelmainen jännitysnäytelmä, joka saa kantaesityksensä Musiikkiteatteri Kapsäkissä 18. väliajan) LIPUT 38 € / 32 € Huom! Early bird -liput 31.1.2022 asti 28 € lippu.fi KESTO 2 h 30 min (sis. 2 2 2 E N S I I LT A P E 1 8 . 4 . väliajan) On kaksi naista ja asunto, jota siivotaan. K L O 1 9 M U U T E S I T Y K S E T 8 . Jenni on Tuulan uusi siivooja. – 6 . 3 . Saako syntyä uudeksi. 2 2 2 Voiko vapautua lokeroista. maaliskuuta
Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteishaku 22.2. – 30.3.2022 MEILLÄ OPISKELE T MUSIIKKIJA KULTTUUR IALAN HUIPPUTEKIJÄKS I! www.musiikkikampus.fi • Jyväskylä @suomalainenmusiikkikampus Musiikki ammatiksi @helsinginkonservatorio @helsinginkonservatorio helsinginkonservatorio #helsinginkonservatorio Ruoholahdentori 6, 100 m Ruoholahden metroasemalta Tule opiskelemaan klassisen musiikin muusikoksi tai pianonvirittäjäksi. Haku koulutukseen 22.2.-22.3.2022 Opintopolku.fi (peruskoulupohjaiset) Jatkuva haku 22.2.-31.3.2022 Konservatorio.fi (kaikki muut) Lue lisää: konservatorio.fi/ammattiin. Korkeakoulujen yhteishaku 16. Yksilölliset ja joustavat opintopolut hyödyntämällä ristiinopiskelua EduFutura-oppilaitosten välillä. – 22.3.2022 Muusikon koulutukseen myös jatkuva haku. Schildtin lukio, musiikkilinja: ylioppilas Gradia Jyväskylä: muusikko JAMK: musiikkipedagogi (amk) Jyväskylän yliopisto: musiikinopettaja, musiikkija kulttuurialan asiantuntija Moderni oppimisympäristö uusissa tiloissa, innovatiiviset opetusmenetelmät, tiivis työelämäyhteistyö ja monialaiset projektityöt. Luovaa tiedettä, tutkivaa taidetta! SUOMALAINEN MUSIIKKIKAMPUS ON SOVELTAVAN TAITEEN KEHITTÄMISYHTEISÖ JYVÄSKYLÄSSÄ
Hänelle orkesterin johtaminen on ihmisten johtamista, jossa sosiaaliset taidot ovat tärkeitä siinä missä musiikillinen visiokin. totuutta etsimässä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: NIKOLAJ LUND HURRIKAANI. 8 R ONDO C LASSIC 2|2022 Norjalaiselle kapellimestarille TABITA BERGLUNDILLE musiikin totuus on tärkeämpää kuin se, miten hän sitä tulkitsee
Norjan maaseudulla asuva ja luonnossa vaelteleva kapellimestari keskittää silti energiansa taiteen ytimeen ilman mitään näyttämisen halua. Sama pätee norjalaisiin. ”No, sehän on vain terveellistä, että sana kulkee”, Tabita Berglund hymyilee Tapiolasalin lämpiössä. Meillä on hyvin samantyyppinen historia ja kulttuuri.” | ” ”tärkeintä musiikinteossa on se, mitä musiikki on – ei se, miten sitä tulkitaan.” R ONDO kannessa. ”Pidän suomalaisista orkestereista: niillä on oma skandinaavinen sointinsa ja soittotapansa, jossa on suoruutta, rehellisyyttä ja puhtautta, ilman mitään tehdyn tuntuista. Näinhän se menee: pienessä maassa yhden orkesterin lupaava löytö on jo seuraavalla kaudella toisten kiinnityksissä. Ei siis ihme, että suomalaiset orkesterit ovat löytäneet 31-vuotiaan lahjakkuuden. 9 R ONDO C LASSIC 2|2022 ORKESTERIN LÄPI PUHALTAVAKSI hurrikaaniksi” kutsui eräs kriitikko Tabita Berglundia hänen johdettuaan Hallé-orkesteria, ja hänen voimalliset eleensä kieltämättä tekevät luonnonvoimaa muistuttavan vaikutuksen. Debyytti Radion sinfoniaorkesterin edessä toi heti uusintakutsun, ja tammikuussa olivat vuorossa Tapiola Sinfonietta ja Tampere Filharmonia
Johdin pääsykokeissa pianoa, enkä varmaan teknisesti osannut mitään. Ja itse asiassa suuremmasta kuin musiikki, jota teen. Kasvoin pienessä maalaiskylässä, jossa kaikki musiikki oli samaa kenttää – ei ollut erikseen klassista ja jazzia. Se rauhoittaa.”. Orkesterin demokraattinen ja osallistuva henki teki häneen vaikutuksen. Tunsin silti, että homma toimi.” Tabita valmistui professori Ole Kristian Ruudin luokalta 2019. ”En sano, että se sopii kaikille, koska yhteiskunnat ja traditiot ovat erilaisia. Kaikkialla tämä ei ole ollenkaan itsestäänselvyys. Huomiota toivat myös näytöt Talent Norway -ohjelmassa. Mutta siellä, missä se toimii, tulos on erinomainen. Se, että muusikot ottavat itse vastuuta kokonaisuudesta odottamatta käskyjä ylhäältä, kuuluu heti soitossa”, hän sanoo. Mielestäni demokratia on pohjoismainen aarre, jota täytyy vaalia.” Sellististä kapellimestariksi Tabita Berglund kasvoi kapellimestariksi sellon takaa, aivan kuten Susanna Mälkki, Klaus Mäkelä ja moni muu. Päätin pyrkiä musiikkiakatemian orkesterinjohdon mestarikurssille. Vasta Osloon muutettuani näin, millaisia lokeroita alalla on. Kollegojen luetteleminen saa hänet hymyilemään: ”Jihuu, hyvä sellistimafia! En pidä tätä tietä sattumana, sillä sellistit saavat kasvaa sisään orkesteriin monessa eri roolissa: he luovat soinnin pohjaa osana bassosektiota mutta kuitenkin soittavat melodiainstrumenttia.” Berglund opiskeli Norjan musiikkiakatemiassa tunnetun sellogurun Truls Mørkin johdolla ja soitti valmistuttuaan freelancerina Oslon ja Bergenin filharmonikoissa ja Trondheimin solisteissa. ”On fantastista työskennellä sellaisen orkesterin kanssa, jolla on oma mielipide. ”Totta kai, mutta orkesterin oma ääni ei riipu soittajien kansallisuudesta vaan oman kulttuurin ja identiteetin voimasta – tietoisuudesta siitä, keitä olemme.” Tapiola Sinfoniettan tammikuinen konsertti jouduttiin striimaamaan ilman yleisöä, mutta se ei häntä haitannut. Joku ääni sisälläni vain sanoi, että se on minun tieni. Olen ohjelmistossani korostanut skandinaavista musiikkia, sillä siinä on paljon uutta löydettävää, ja se luo orkesterille profiilia. Korona tosin sabotoi alkua, mutta hän odottaa suhdetta innoissaan. Päämääränäni on tulla sellaiseksi kapellimestariksi, jonka johdolla itsekin olisin halunnut soittaa”, hän tiivistää. Minusta ne ovat turhia.” ”Luonto antaa minulle kokemuksen jostain itseäni suuremmasta. Kansainvälisen uran sinetöi pääsy Harrison & Parrott -agentuurin talliin. ”Paras koulutus kapellimestarin ammattiin on ollut se, kun olen päässyt toteuttamaan orkesterin pultista käsin Jukka-Pekan, Esa-Pekan [ Salonen] ja muiden loistotyyppien prosesseja: miten he saavuttivat haluamansa. Osallistumalla muusikot saavat omistajuuden tunnetta orkesteriinsa – motivaatiota ja sitoumusta huolehtia yhdessä siitä, miltä soitto kuulostaa. Sitä ennen hän osallistui Gstaadin orkesterinjohdon akatemiaan ja sai siellä Neeme Järvi -palkinnon. Olisiko demokraattisten työtapojen laajentaminen ja hierarkkisten rakenteiden purkaminen peräti koko orkesterikentän tulevaisuus. Monet Skandinavian orkesterit kutsuivat hänet eteensä, ja heti perään tulivat brittiläinen Hallé Orchestra ja muut eurooppalaiset kokoonpanot. ”Idea orkesterin johtamisesta syntyi varsin intuitiivisesti. ”Se on nuori, nälkäinen ja entusiastinen orkesteri, jolla on kova halu oppia ja kehittyä. Ensimmäisen vakipestin tarjosi Kristiansandin sinfoniaorkesteri, jonka päävierailijana hän aloitti viime vuonna. Myös myöhäisromanttinen ja varhaismodernistinen musiikki on minulle läheistä.” ”Uuden musiikin saralla en rajoitu vain klassisiin säveltäjiin, sillä olen kokenut, että norjalaisessa jazzissa olisi paljon sellaisia kykyjä, joilla olisi annettavaa myös sinfoniaorkesterille. 10 R ONDO C LASSIC 2|2022 Tartun asiaan huomauttamalla, että globalisaatio etenee, ja ulkomaiset muusikot ovat vallanneet paikkoja myös meillä. Jukka-Pekka Saraste oli tuolloin Oslon filharmonikkojen ylikapellimestari, ja häntä seuraamalla nuori muusikko oppi paljon tulevaa, uutta uraansa varten
”Sukupuoli ei tässä ole tärkein asia vaan musiikki, aivan kuten kapellimestarin työssä. Tällaisia taitoja orkesteri vaatii, ei ylhäältä sanelua.” Naispuolisten säveltäjien esiin nostoa Tabita Berglund luonnollisestikin kannattaa, mutta ei siksi, että he ovat naisia vaan siksi, että se antaa mahdollisuuden uudistaa ohjelmistoa. Nuorten naiskapellimestarien kiinnittämisestä on tullut poliittisesti korrektia, mikä on koitunut meidän eduksemme. No, saattaa olla, että heiluri vielä kääntyy toisin päin, jos meitä alkaa olla tarjolla jo liikaa”, hän pohtii. Totuushan on, että ohjelmistoissa on aika paljon toistoa, niin upeita kuin klassikot ovatkin.” Kaikki on emootiota ja ilmaisua Tabita Berglundin mielestä tärkeintä musiikinteossa on se, mitä musiikki on – ei se, miten sitä tulkitaan. Naisilla silti saattaa olla parempia sosiaalisia kykyjä. Me olemme yhtä erilaisia yksilöitä kuin miehetkin. Nykysäveltäjistä suurimpia elämyksiä minulle on tarjonnut Anna Thorvaldsdottir, jonka musiikki ravisuttaa minua kuin luonnonvoima. He hallitsevat demokraattisen työskentelyn ja kompleksisten ihmissuhteiden käsittelyn. ”Se on se kokonaiskuva, joka syntyy, kun lukee kaikki nuottien ja rivien välit ja tuntee historialliset taustat. Sillä on meille niin tärkeää sanottavaa, ettei sukupuoli tule mieleenkään.” ”Naisten tekemät sävellykset ovat historian aikana joutuneet paljolti varjoon, ja niiden nosto sieltä kannattaa siksi, että näin päästään vilkaisemaan perusohjelmiston ulkopuolelle. Tabita Berglund myöntää olleensa onnekas tultuaan kentälle juuri oikeaan aikaan. Yritän vain olla enää menemättä näihin paikkoihin, sillä haluan keskittää energiani musiikin tekemiseen enkä tuhlata elämääni taistelemiseen.” ”Olen kuullut usein sellaisia käsityksiä, että naiset kapellimestareina toisivat pehmeämpiä arvoja orkestereihin, mutta minusta se on roskaa. ”Asiat ovat muuttuneet todella nopeasti. |. ”Ennakkoluuloja sukupuoltani kohtaan saattaa silti esiintyä vielä sellaisissa orkestereissa, joiden taso on matalampi kuin Skandinaviassa. En minä halua tulla kiinnitetyksi vain siksi, että olen nainen. Se on varma tunne siitä, miten teos itse haluaa tulla realisoiduksi. Mitä se tarkoittaa. 11 R ONDO C LASSIC 2|2022 Ovet avautuivat naisille Nuoret naispuoliset kapellimestarit ovat tehneet aivan viime vuosina orkesterien edessä sellaisen rynnäkön, että tuntuu jo vanhanaikaiselta edes puhua koko sukupuolesta. Tabita Berglundin läheinen suhde luontoon tulee esiin myös hänen promokuvissaan, jotka on otettu Norjan maaseudun jylhissä maisemissa. Hän sanoo päämääräkseen ”musiikin totuuden” etsimisen. Oleellista ei ole se, että jokin nuotti tai fraasi soitetaan täsmälleen niin kuin minä haluan, vaan että soittaja tietää, mikä sen perimmäinen merkitys kokonaisudessa on”, kapellimestari pohtii
Aktiviteettia on paljon, ja ilmapiiri on jännittävä. Pitääkö muusikoiden ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin, joita nykyään ovat juuri ilmastonmuutos ja tasa-arvo. ”Jos jäisin suuriin kaupunkeihin, minusta tulisi eri ihminen. ”Olemme ihmisiä, ja meillä on mielipiteitä, joten olemme siinä suhteessa poliittisia. Siksi haluan jatkaa nykyistä elämänmuotoani. Jos päädymme esimerkiksi siihen, että jokin karaktääri on rukous, ei sen tarvitse olla minun ideani siitä, millainen rukous on kyseessä, vaan muusikko voi tulkita sitä tavallaan. Talvella hiihdän.” Kotisivuillaan Berglund kertoo, että hänen lempipaikkansa on suo noin tunnin kävelymatkan päässä kotoa: ”Sen puut ja sammalikot muodostavat etenkin lumipeitteessä ainutlaatuisen satumaiseman. Kaupunki on perustettu 1655, ja se kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Ja itse asiassa suuremmasta kuin musiikki, jota teen. Problemaattisempi kysymys silti on, pitääkö tätä tuoda esiin ohjelmasuunnittelussa. Luonnon inspiraatiot ulottuvat myös musiikintekoon.” Luonto on ilmastonmuutoskeskustelun myötä tehnyt uudelleen tuloaan myös konserttisaleihin, vaikka Pohjolassa suhde on ollut aina läheinen. Se antaa minulle rauhoittavaa tunnetta. Mutta orkesteri heijastaa aina yhteiskuntaa, ja jos olemme vakuuttuneita siitä, että voimme vaikuttaa asioihin työllämme, niin totta kai! Sitten teemme niin.” . Se on tie nuottien väliin ja teoksen olemukseen.” Miten kapellimestari sitten kaikki nämä ideansa orkesterille välittää. Se on täynnä pittoreskeja puutaloja, ja luonto on nurkan takana. ”Olen viettänyt aikaa Wienissä käsikirjoitusja muiden arkistojen äärellä ja osallistunut Reinhard Goebelin projekteihin vanhojen soittimien parissa. ”Ei turhaa puhetta, vaan välitän emootioita ja karaktäärejä käsilläni, kropallani, ilmeilläni. Yksi mies ylhäällä -asetelma on saanut orkestereissa väistyä.” ”Asun pienessä, 3000 asukkaan Rørosin kaivoskaupungissa vuorilla. Nyt se vaihe on takana. Niiden myötä olen oppinut sen, että musiikki on kieli, joka on koodattavissa. Siellä tunnen, että olen maailman huipulla, vaikka olen keskellä suota.” Hän pohtii elämäänsä tilanteessa, jossa ura väistämättä tulee keskittymään urbaaneihin keskuksiin. Haluammeko vaikuttaa ihmisiin?” ”En ole ollenkaan varma, onko luontoaiheinen musiikki paras keino edistää ilmastomuutoksen vastaista taistelua. Tämä on ideoiden jakamista, ottamista ja antamista muusikoiden ja kapellimestarin välillä.” Wieniläisklassisessa musiikissa Tabita Berglund on ottanut vaikutteita periodiliikkeen perinteestä, joka pyrkii historiallisten lähteiden avulla saamaan kuvaa siitä, millaisena säveltäjä teoksensa kuuli. Tabita Berglund kokee osuneensa onnekkaaseen saumaan, kun nuorten naisten kiinnityksistä kapellimestarin tehtäviin on tullut poliittisesti korrektia. ”Inte tala”, hän toistaa Jorma Panulan koulun perusperiaatteen – olihan hänen opettajansa Panulan oppilas. 12 R ONDO C LASSIC 2|2022 ”Meidän on tiedettävä, mitä kertomusta olemme kertomassa. Vaellan luonnossa niin paljon kuin ehdin, usein viisikin tuntia. Myös maan orkesterielämä on muuttunut hänelle mieluiseen suuntaan: ”Aikaisemmin Norjassa piti valtaa muutama ulkomainen kapellimestari. Nyt norjalaisten kapellimestarien määrä on kymmenkertaistunut. ”Ei turhaa puhetta, vaan välitän emootioita ja karaktäärejä käsilläni, kropallani, ilmeilläni.. Luonto antaa minulle kokemuksen jostain itseäni suuremmasta. On ainakin tiedettävä, mikä on tällöin päämäärä. Opiskellessani kiinnitin paljonkin huomiota johtamistekniikkaan ja katselin videoita. ”Koskahan heiluri taas liikahtaa toiseen suuntaan”, hän aprikoi. Kun hallitsen fyysisen ilmaisun, kaikki loppu on emootiota ja ilmaisua.” Luonto henkireikänä Tabita Berglund on ainakin vielä onnellinen asuessaan Norjassa, sillä hänelle lapsesta asti tärkeä luonto on lähellä. Mutta aina se ei ole tarpeeksi, vaan tarvitaan myös sanoja ja kielikuvia
KLO 19 PMMP-tribuutti Keski-Pohjanmaan konservatorion salissa Alli Järvelän D-tutkinto ja opinnäytetyö Alli Järvelä laulu Anni Kaakinen laulu Ilari Mäkelä koskettimet, taustalaulu Konsta Kivelä kitara Samuli Kiiveri basso Oskari Paakki rummut Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA WWW.KPKONSA.FI Tähtäimessä musiikista ammatti. 13 R ONDO C LASSIC 2|2022 Emma Rahjan opinnäytekonsertti ke 11.4.2018 klo 18 Konservatorion sali Emma Rahja, sopraano | Anna Kuusniemi, viulu | Ewa Tracz-Lejman, sello | Tero Tavaila, piano & cembalo Meine Seele hört im Sehen Meine Seele hört im Sehen Varjoa ja valoa Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Nelli Marjomäen opinnäytekonsertti Pieni sydän Tiistaina 10.4.2018 klo 20 Konservatorion iso sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Moments Ilmari Tunkkari, sello Johanna Tilus, piano Bach Debussy Schumann Keski-Pohjanmaan konservatorion sali Tiistaina 9.4.2019 klo 20.00 ILMARI TUNKKARIN C-TUTKINTO & OPINNÄYTEKONSERTTI Flying Foos Tribute To Foo Fighters Torstaina 11.4. Yhteishaku 22.2.-22.3.2022. myös Jatkuva haku! Suomen monipuolisin konservatorio Klassinen musiikki | Kansanmusiikki | Pop/jazz-musiikki | Musiikintekijä. Toteuta unelmasi Kokkolassa. klo 20 Konservatorion Sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA VIIMEINEN VALITUSVIRSI KE 10.4
14 R ONDO C LASSIC 2|2022 Pandemia vei töitä muusikoilta, mutta ajanvieton siirtyminen kotiin on lisännyt harrastajasoittajien määrää, ja konkurssin partaalla olleet soitinvalmistajat ovat yhtäkkiä tahkonneet huipputuloksia. Miten suomalaiset soitinliikkeet voivat nyt. Teksti: SANTERI KAIPIAINEN soitinliikkeiden kummat vuodet
Viotti-kilpailussa palkittu 20-vuotias nuori mies opiskelee kovatasoisessa Curtis-instituutissa IGNAT SOLZHENITSYNIN oppilaana. ANTON MEJIAS aloitti viisivuotiaana pianonsoiton ja piti ensikonserttinsa kahdeksanvuotiaana. Hän on minulle kaikista tärkein säveltäjä, joka inspiroi minua jo lapsena. Pianon ääressä pystyn melko hyvin näyttämään, mikä musiikissa minua puhuttelee.” Mejias piti ensikonserttinsa kahdeksanvuotiaana. Se on hauskaa, sillä hän ei yleensä ole nuorempien soittajien suosikki.” Mestariopettajia Curtis-instituutissa Päätös pyrkiä ammattipianistiksi kypsyi, kun Mejias opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa Teppo Koiviston ja Niklas Pokin johdolla. ”Kaikki lapset kokeilevat aluksi, mitä instrumentista saa irti. ”Äitini on pianisti, joten meillä oli kotona flyygeli. Molemmat ovat opettajina erilaisia – tosin heissä on pieni pala samaa opetustyyliä, koska Solzhenitsyn on Graffmanin entinen oppilas. Mejias valittiin opiskelemaan arvostettuun Juilliard Schooliin New Yorkiin ja Rimski-Korsakov-konservatorioon Pietariin. Samoihin aikoihin hän alkoi myös säveltää. Niin myös Anton Mejiakselle lapsena. Opiskelupaikakseen Mejias valitsi kuitenkin lopulta kovatasoisen Curtis-instituutin Philadelphiassa. Luulen, että säveltäminen lähti siitä. Hänestä lapset ovat muutenkin musiikin suhteen aikuisia avomielisempiä. Silloin hän esitti Bachia ja Mozartia sekä kaksitoista preludia, jotka ovat hänen omia sävellyksiään. Kun isosisko kävi soittotunneilla, pikku-Anton jäi usein kuuntelemaan. 18 R ONDO C LASSIC 2|2022 APSILLE SOITTAMINEN on yleensä ensin leikkiä. Olin utelias, että mikä tuo iso möhkäle on. Curtis-instituutissa Mejiasta ovat opettaneet pianoprofessorit Gary Graffman ja Ignat Solzhenitsyn, venäläiskirjailija Aleksandr Solzhenitsynin poika. Yläasteella ystävien musiikkimaku alkoi muuttua, mutta silloinkin onnistuin kääntämään heidät myös klassisen musiikin puolelle. Arvostetun koulun alumneihin kuuluvat muun muassa pianisti Lang Lang ja viulisti Hilary Hahn. Meri oli lisäksi todella inspiroiva opettaja.” Mejias oli jo lapsena kiinnostunut kaikenlaisesta musiikista. ”Bachin musiikki on ollut minulle tähän päivään asti tärkeää. poika, joka rakasti bachia Teksti: ELINA SALIN | Kuvat: Apollo Artists l. Kohta menin itsekin pianotunneille Meri Louhoksen oppilaaksi”, Mejias kertoo Vaikka muistikuvia ensimmäisistä tunneista ei juuri ole, musiikki puhutteli Mejiasta, ja hän innostui soittamisesta. ”En muista, että lapsena kukaan kaveri olisi sanonut minulle, että ei kuunnella tätä klassista, se on syvältä
Esiintyminen viidelle ihmiselle tai viidelle tuhannelle on yhtä jännittävää, vaikka konserteissa tunnelma on yleensä kilpailuja rennompi. Korona-ajan alussa instituuttia ei suljettu, mutta opinnot suoritettiin etänä Suomen tavoin syksyyn 2021 asti. Pitäisi keskittyä ainoastaan musiikkiin ja siihen, mitä haluaa ilmaista. Kaikki pianonsoitossa ja musiikissa on hänelle todella älyllistä. Hän oli kilpailun osallistujista nuorin. Mejias kertoo, että pianisteille järjestetään mestarikursseja usein, jopa kaksi kertaa viikossa. Älyllistä, muttei laskelmoitua. Mejias on voittanut aiemmin myös Pohjoismaisen pianokilpailun Arvikassa, Ruotsissa vuonna 2019. ”Kilpailussa soittaessaan ei pitäisi edes miettiä täydellistä suoritusta. Tyypillinen opiskelupäivä Curtis-instituutissa alkaa kursseilla aamuyhdeksän ja kello kolmen välillä. Graffman keskittyy enemmän siihen, miten pianonsoitto nähdään kokonaisuutena.” Curtis-instituutti on oppilaitoksena yhtenäinen kokonaisuus, jossa opiskelijat asuvat ja opiskelevat yhdellä kampuksella amerikkalaiseen tapaan. ”Kilpailussa soittaessaan ei pitäisi edes miettiä täydellistä suoritusta. Hyvä orkesteri ja kapellimestari, italialainen ruoka ja maan ilmapiiri tekivät vaikutuksen. Lisäksi hän on voittanut ikäluokkansa kategorian Steinway Piano Festivalilla vuonna 2016 ja toisen palkinnon Tampereen pianokilpailussa vuonna 2017. ”Kuuntelijat tulevat konsertteihin yleensä pitkän työpäivän jälkeen rentoutumaan. ”Jos valmistaudun kilpailuun tai konserttiin, lisään harjoittelua enkä pidä välipäiviä. Mejiaksesta ne voivat olla myös oma omituinen, hermoja raastava maailmansa. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Opiskelija oppii soittamisen lisäksi muun muassa musiikin perusteita ja historiaa, teoriaa ja kamarimusiikkia. Riippuu paljon siitä, kuinka paljon ohjelmistoa minun pitää valmistella. ”Se on edelleen mysteeri.”. Se on todella kannustavaa, ja ilmapiiri on mukava, koska ihmiset haluavat silloin vain nauttia hyvästä musiikista.” . Silloin on ehkä mahdollista antaa se paras mahdollinen esitys.” Korona-aikana soittaessaan live stream -konsertteja orkestereiden kanssa Mejias on tajunnut, ettei yleisön määrällä ole väliä. Sen jälkeen tajusin, etten kuitenkaan voi tehdä tuomariston päätöksille mitään ja rentouduin.” Kokemus Viotti-kilpailusta oli muuten mukava. S. 19 R ONDO C LASSIC 2|2022 ”Kaksi loistavaa professoria, joilla on valtava määrä tietoa”, Mejias kehaisee. Bach • KAPPALE: Bachin Jouluoratorio • PIANOKONSERTTO: Rahmaninovin kolmas konsertto • HARRASTUKSET: uiminen, jalkapallon pelaaminen ja elokuvien katselu 20-vuotias Anton Mejias ei tiedä, mikä häntä musiikissa kiinnosti lapsena niin, että hän halusi soittaa ja säveltää paljon. Mejias asuu asuntolassa instituutin viidennessä kerroksessa. Säveltäminen on toistaiseksi tauolla, koska soittaminen on nyt etusijalla. ”En ole erityisen kova jännittäjä, mutta tässä kilpailussa olin ennen ensimmäistä erää todella hermostunut. Keväällä 2022 häntä odottaa mahdollisesti jälleen yksi kilpailu lisää. Harjoittelu on oma prosessinsa, johon Mejias on löytänyt oman toimivan tyylinsä. Kilpailut ovat huippumuusikoille yksi tapa tehdä uraa. ” Kilpailut ovat outo oma maailmansa Marraskuussa 2021 Mejias saavutti jaetun toisen sijan Viotti-kilpailussa Italian Vercellissä. Pitäisi keskittyä musiikkiin ja siihen, mitä haluaa ilmaista.” Anton Mejiaksen suosikit • SÄVELTÄJÄ: J. ”Ignat on yksi viisaimmista ihmisistä, joita olen tavannut. Laatu on aina määrää tärkeämpää. Neljännestä kerroksesta alaspäin sijaitsevat harjoitteluja kurssihuoneet
Eikä yleisökään kovin paljon käy naapurikaupunkien oopperaesityksissä. Ruotsissa niitä on 5–6 ja Virossakin kolme”, Söderblom muistuttaa. Suomen sinfoniaorkesterien kanssa on käyty asiasta keskusteluja, ja mielenkiintoa löytyy. Pidemmät esitysjaksot toisivat säästöä, ja ohjelmistoon voitaisiin saada enemmän vaihtelevuutta – kuten suomalaista oopperaa tai uusia esitystaiteen muotoja”, Söderblom visioi. puolinäyttämöllinen on kokemuksena vähintään yhtä täyteläinen kuin lavastuksellisesti täysipainoinen tuotanto.” ”Usein oopperat lavastetaan tukkoon, eikä musiikki saa ansaitsemaansa tilaa. Teoksilla voisi olla myös eri miehityksiä, eli jos joku välttämättä haluaisi tietyn solistin, se on mahdollista.” ”Tässä olisi lisäksi se etu, että laulajat saisivat pidempiä kiinnityksiä lyhyiden pätkien sijaan. Orkesterien ohjelmistoon tämä tuo rikastuttavaa vaihtelua.” ”Kiertueooppera voisi osaltaan paikata sitä ongelmaa, että Suomessa on vain yksi ammattimainen oopperatalo. Kaikki muu ohjauksesta ja lavastuksesta solistien palkkaamiseen ja rahoituksen hakuun olisivat yhteistyötä. Ei jokaisen tarvitse tehdä omaa Carmeniaan, joka vie sitten kaikki paikkakunnan resurssit pitkäksi aikaa. Söderblom näkee tilaisuuden tällaiselle yhteistyölle tulleen, kun uusi tuottajapolvi on astunut kuvioihin. Se edellytys siinä tietenkin on, että salissa on tarpeeksi tilaa orkesterille ja laulajien esiintymiselle.” Eikö vaarana ole kuitenkin perisuomalainen nurkkakuntaisuus ja pelko siitä, että taiteellista päätösvaltaa valuu muualle. ”Ei siihen ole syytä. Ei välttämättä tarvita raskasta koneistoa, vaan oopperoita voitaisiin esittää entistä enemmän myös konserttisaleissa. Jokainen osapuoli on mukana suunnittelutiimissä, jossa yhdessä mietitään tuotantoja muutamaksi vuodeksi eteenpäin teoksia ja tiimejä myöten. ”Tuotannot voitaisiin tehdä kevyesti siirreltävällä alustalla, ns. Oopperanteko on kuitenkin kallista, eikä suuria riskejä voi ottaa. Siksi yhdistykset päätyvät usein samoihin, turvallisiin klassikkoihin, ja esityksiä on sangen vähän investoinnin suuruuteen nähden. Ideana on se, että tuotannot tehtäisiin keskitetysti, ja ne kiertäisivät kaupungista toiseen, mutta kaupungin oma orkesteri ja oopperakuoro toisivat mukaan paikallisväriä. Hyvin tehty ns. Näin saisimme aikaan 3–5 esitystä. . ”Tämä on win-win-tilanne. semi-concertanten tapaan. oopperaan uutta virtaa yhteistyöllä Te ks ti: H AR RI KU U SI SA AR I | Ku va : LI N U S LI N DH O LM s Suomen maakuntaoopperat voisivat saada lisää vireyttä toimintaansa valtakunnallisen kiertävien tuotantojen systeemin avulla. Hän on yhdessä laulaja Jussi Merikannon kanssa kehitellyt Suomeen valtakunnallisen kiertueoopperan systeemiä, joka toimisi Ruotsin Riksteaternin mallin mukaisesti. Mozartin Cosi fan tutten ensi-illan piti olla Vaasassa jo tammikuussa, mutta esitykset siirtyivät koronarajoitusten vuoksi. 20 R ONDO C LASSIC 2|2022 UOMEN MAAKUNTAOOPPERAT ovat perinteisesti toimineet yhdistysten vetäminä. Ohjaaja, teatterinjohtaja Erik Söderblom on sitä mieltä, että tällainen käytäntö on aikansa elänyt. Hanketta ajavan ohjaaja ERIK SÖDERBLOMIN mukaan yhteistyöllä saataisiin lisää esityksiä, ohjelmiston vaihtelevuutta ja vieläpä säästöäkin.. Suurin osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla, jolloin ensimmäiset harjoitusjaksot voitaisiin pitää siellä, ja kussakin esityspaikassa riittäisi viikon tai parin viikon lämmitysjakso orkesterin kanssa. Ne tekevät muutaman vuoden välein omia tuotantojaan, yleensä yhteistyössä kaupunginorkesterin kanssa. Hänen ja Merikannon kiertueoopperaidea voisi saada ensimmäisen toteutuksensa Vaasan tammikuisessa Cosi fan tuttessa, joka siirtyy seuraavaksi Jyväskylään
”Minussa on aika monta eri persoonaa. Olin saanut rummut joululahjaksi. . Työelämässä en ole koskaan sietänyt luutuneita ajatuksia. Siellä saan olla hullu ja kauhea nainen, mitä vaan rooli sisältää.” – Sopraano Camilla Nylund Eeva-lehdessä 1/2022. ” 22 RONDO CLASSIC 2|2022 Ajattelin, että ne ovat aika kuluneita kappaleita. Olen jättänyt tekemättä ja yrittämättä monia asioita häpeän takia. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. novjevin yleisöystävällinen, uusromanttinen konsertto olisi varmaan saanut innostuneen vastaanoton.” – Hannu-Ilari Lampila konserttiarviossaan Helsingin Sanomissa 8.1.2022. ”Toki on myös niin, että monen säveltävän naisen kohtalona oli saada osakseen murskaavaa arvostelua konserttien jälkeen ja muutenkin. Mutta toisaalta myös, että eihän ole vaikkapa Vivaldin vika, että hänen konserttonsa ovat äärimmäisen suosittuja.” – Musiikkitoimittaja Eva Tigerstedtin ensimmäinen ajatus pyynnöstä tehdä podcast suosituimmista sinfonioista. Olen halunnut tahallani provosoida ja ärsyttää, tehdä samanaikaisesti klassista musiikkia ja hypätä esimerkiksi Björn Borg -vaatebrändin bikinimalliksi ja tehdä kaikenlaisia hauskoja viihdejuttuja. ”Soitimme kolmasja kuudesluokkalaisille musiikkikappaleen kolme kertaa päivässä ja havaitsimme, että tuokioilla voidaan vaikuttaa työskentelyyn ja työrauhaan. Ne myytiin, koska en häpeältäni koskaan oppinut soittamaan.” – Toimittaja Katariina Halonen kolumnissaan Ilta-Sanomissa 16.12.2021. Haaste oli, ettei signaali saanut missään vaiheessa kuunteluprosessia muuntua digitaaliseksi. ”Näyttämöllä on ihanaa olla joku toinen. Nyt RSO esitti sen vihdoin viimein – tyhjälle salille. Uran esiintyjänä saattoi katkaista myös avioliitto.” – Unohdettujen suomalaisten naissäveltäjien musiikkia levyttänyt viulisti Mirka Malmi Suomen Kuvalehdessä 50/2021. Rauhoittavimmaksi paljastui analogisen signaalitien musiikki. ”Joskus häpeä on huvittavaa, joskus uuvuttavaa. En ole koskaan ymmärtänyt, miksei ihmisessä voisi olla monia eri puolia.” – Viulisti Linda Lampenius Apu-lehdessä 18.12.2021. Helsingin Sanomat 17.12.2021. Älkää siis heittäkö mitään vanhoja laitteita pois! Todennäköisesti niille tulee vielä joskus tarvetta.” – Musiikkiluokanopettaja ja tutkimustyöryhmän jäsen Elina Lamberg-Miettinen digitaalisen ja analogisen signaalitien musiikinkuuntelun vaikutuksia käsitelleestä tutkimuksesta Opettaja-lehdessä 16.12.2021. ”Sauli Zinovjevin (s. Se valmistui jo alkusyksystä 2019 Radion sinfoniaorkesterin ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterin tilauksesta. Joskus se on este jollekin tärkeälle. 1988) pianokonserton täytyi odottaa yli kaksi vuotta kantaesitystään. Onnistuimme löytämään kasettisoittimet koulun varastosta ja kieltenopettajien kätköistä. Sellainen, joka en voisi ikinä olla tavallisessa elämässä. Jos sali olisi ollut täynnä yleisöä, ZiSUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. En koskaan osallistunut musiikkiopiston pääsykokeisiin, sillä häpesin jo valmiiksi sitä mahdollisuutta, etten tule valituksi. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli sellainen, että naisia ei hevin hyväksytty esiintyvän taiteilijan ja säveltäjän rooliin
”Muutamat konsertoistani osoittautuivat menestyksiksi ja johtivat uusiin tilauksiin ja nämä taas seuraaviin. • Kaksoiskonsertto huilulle, harpulle ja orkesterille (2020), Niamh Mckenna ja Emmanuel Ceysson, joht. Konsertot ovat Kalevi Aholle mielekkäitä haasteita, sillä jokainen soolosoitin sanelee erilaiset lähtökohdat ilmaisulle.. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN k kalevi aholla konserttojen sadonkorjuukevät Kevätkaudella peräti neljä KALEVI AHON konserttoa saa kantaesityksensä. Kuluvalla kevätkaudella peräti neljä Ahon konserttoa saa kantaesityksensä. Kaikille sinfoniaorkesterin perussoittimille on jo aikoja sitten syntynyt konsertto, ja uusissa konsertoissa tulee esiin harvemmin kuultuja solistisoittimia tai soitinpareja. 1949) tunnetaan yhtenä aikamme huomattavimmista sinfonikoista, mutta vähintään yhtä merkittävän työn hän on tehnyt konserttojen parissa. Osmo Vänskä, 11.3. Kantaesityksen saavat seuraavat teokset: • Konsertto piccoloklarinetille ja orkesterille ”Simplicius Simplicissimus” (2021), Fàtima Boix Cantó, 24.2. Soitetuin on ollut lyömäsoitinkonsertto Sieidi, joka lähestyy jo sadatta esitystään. Suurin osa hänen konserttojaan on syntynyt 2000-luvun puolella; ennen sitä valmistui vain kolme konserttoa. 24 R ONDO C LASSIC 2|2022 ALEVI AHO (s. Anja Bihlmaier, 31.3. Helsinki. • Kaksoiskonsertto alttoviululle, lyömäsoittimille ja orkesterille (2020), Hiyoli Togawa ja Alexej Gerassimez, joht. Lahti. Gabriel Bebe?elea, 17.3. Skopje, Pohjois-Makedonia. Hänestä konsertoissa ei voi toistaa itseään, koska erilaiset solistisoittimet sanelevat lähtökohtia teoksille. Tähän mennessä konserttoja on syntynyt jo 37, ja tämän vuoden aikana niitä tulee kaksi lisää. Mielelläni kyllä sävellän konserttoja. • Konsertto alttohuilulle ja jousiorkesterille (2020-21), Matei Ioachimescu ja Philharmonic Orchestra of North Macedonia, joht. Siinä ei voi toistaa itseään, koska erilaiset solistisoittimet sanelevat lähtökohtia teoksille”, Aho kertoo. Kuopio
Ajattelin ensin Don Quijotea, mutta siitä on jo tehty niin paljon teoksia.” ”Es-klarinetti sopii hyvin tällaiseen veijaritarinaan, siinä on hyvä sointi alemmissa rekistereissä, vaikka se tunnetaankin parhaiten korkeista äänistään. 24.2. 17.2. Löysin sellaisen kerran Ulmin joulumarkkinoilta ja ostin sen. Konsertossa on kahdeksan tauotta yhteen soitettavaa kohtausta sankarin elämästä”, Aho kertoo. Olenkin lainannut omaa soitintani Gerassimezille. Mukana on myös waterphone, jollaisia on Suomessa ilmeisesti vain yksi, hang drum, jonka Gerassimez tuo mukanaan, sekä yhdeksän erivireistä gongia.” ”Teoksessa on kuusi tauoitta yhteen soitettavaa osaa. Molemmat ovat soittaneet musiikkiani ja pyysivät, että tekisin heille yhteisen konserton. Kalevi Aho: Konsertto piccoloklarinetille ja orkesterille ”Simplicius Simplicissimus”. ”Romanialainen huilisti Matei Ioachimescu on soittanut kahdesti huilukonserttoni. Ylemmässä rekisterissä ei ole ongelmia mutta alarekisterissä on, samoin bassohuilulla, joka on mukana neljännessä osassa, ja orkesterin pitääkin antaa välillä tilaa solistille”, Aho kertoo. Helsingin kaupunginorkesteri otti hankkeen omakseen ja halusi solistiksi uuden soolohuilistinsa Niamh McKennan ja harpistiksi New Yorkin Metropolitanissa soittavan Emmanuel Ceyssonin. kantaesitykset 2 ”Muutamat konsertoistani osoittautuivat menestyksiksi ja johtivat uusiin tilauksiin ja nämä taas seuraaviin.” Kaikki neljä konserttoa ovat syntyneet muusikkojen aloitteista. Yksi niistä on mond gong, eräänlainen yhdistelmä tamtamista ja Thai-gongista. ”Hiyoli Togawa ja Alexej Gerassimez ovat aviopari. Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. ”Fàtima Boix ehdotti, että en tekisi perinteistä konserttoa vaan sinfonisen runon kaltaisen teoksen. Oulu Sinfonia. Epätavallisin soitinyhdistelmä kevään kantaesityksistä on kaksoisonsertossa alttoviululle ja lyömäsoittimille. Lappeenranta-sali 11.2. ”Lyömäsoittaja ei käytä perinteisiä rumpuja, ja kaikkiaan mukana on vain viisi eri soitinta. Mikko Heiniö: Ohjelmakokonaisuus ”Koraaleja”. Turun tuomiokirkko. Royal Festival Hall, Lontoo. Piccinini ja Lenaertskin esittävät teoksen mutta näillä näkymin vasta 2024 Gentissä. Javier Perianes, piano & London Philharmonic Orchestra, joht. Huilu ja harppu tuntuvat melkein itsestään selvältä soitinyhdistelmältä, mutta Aho huomauttaa, ettei sille sittenkään ole kirjoitettu niin paljon konserttoja. ” Mozartin konsertto tietenkin tunnetaan, mutta se ei ole hänen parhaita teoksiaan, eikä sen harppustemma ole kovin luonteva”, hän toteaa. Kuopion musiikkikeskus. Myöhemmin on tulossa esityksiä Innsbruckiin ja muuallekin Keskija Itä-Eurooppaan. Lauri Porra: Pohjoinen Äärettömyys. ”Alttohuilu on hentoääninen soitin, joten mukana on vain jousiorkesteri. Lahden lisäksi teos esitetään luultavasti mm. Tämä on laaja teos, 36 minuuttia, ja välillä hyvin meditoivakin”, Aho kuvailee. ?. Hän oli muutama vuosi sitten Lahdessa levyttämässä Ahon viidettä sinfoniaa ja kysyi tältä, kiinnoistaisiko tätä säveltää konserttoa Es-klarinetille. Oulun kaupunginmuseo. ja Kuopion kauunginorkesteri. Eija Kankaanranta, kantele Antti Tikkanen, johtaja ja viulu Kristian Lindroos, baritoni Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. ”Huilu ja harppu jäävät helposti orkesterin peittämäksi, joten orkesterin on annettava tilaa solisteille. Tapasimme helmikuussa 2020 Wienissä ja sovimme silloin alttohuilukonsertosta. Solistit esiintyvätkin usein duona. Klaus Mäkelä. Korkealle Es-klarinetille sävelletty konsertto sai alkunsa nykyisin Radion sinfoniaorkesterissa soittavan Fàtima Boix Cantón ehdotuksesta. Aho arvelee, että kyseessä saattaa olla ensimmäinen konsertto näille soittimille. Otin lähtökohdaksi romaanin Seikkailukas Simplicissimus (Der abenteuerliche Simplicissimus Teutsch), joka on Hans Jacob von Grimmelshausenin 30-vuotisen sodan ajoille sijoittuva veijariromaani vuodelta 1668. Erkki Lasonpalo. 31minuuttinen kaksoiskonsertto huilulle ja harpulle sai alkunsa huilisti Marina Piccininin ja Wienin filharmonikkojen harpistin Anneleen Lenaertsin pyynnöstä, mutta koronaepidemia esti alkuperäiset suunnitelmat. Teos ei ole pelkkää pastoraalia, vaan siinä on myös draamaa.” Myös alttohuilukonserton synty koki vaikeuksia koronan vuoksi, mutta lopulta tilaajaksi saatiin Skopjessa toimiva Pohjois-Makedonian filharmonikot. Jimmy López Bellido: Ephemerae, konsertto pianolle ja orkesterille. 23.2. Fàtima Boix, picc.kl. 25 R ONDO C LASSIC 2|2022 10.2.2022 Selim Palmgren – Mikko Nisula: Sinfonisia kuvia. Düsseldorfissa ja Nürnbergissä.” Erikoisuudet eivät rajoitu solistien soitinyhdistelmään, sillä teoksen lyömäsoittimisto on poikkeuksellinen. Myös kantaesityksen johtava Gabriel Bebe?elea on johtanut huilukonserttoani.” Alttohuilu asetti soittimena omat vaatimuksensa teokselle
Ongelmana on formaattien vanheneminen. Johann Sebastian Bachin käsikirjoitus koraaliin Alle Menschen müssen sterben (BWV 643).. 29 R ONDO C LASSIC 2|2022 Editori on nuottien arkeologi Vanhojen nuottien merkitysten siirtäminen tähän päivään kuuluu editoreille, jotka tutkivat teoksiin liittyvän lähdeaineiston. Kriittisiä editioita on tehty 1850-luvulta lähtien, ja se kehittyi omaksi tieteenalakseen 1900-luvun alkupuolella. ”Urtext on markkinointitermi editiotutkimuksen tuottamasta versiosta, eli painos on sellainen, kuin miksi säveltäjän arvellaan sen tarkoittaneen. ”Jo nyt on hankaluuksia esimerkiksi 1990-luvun Finalella kirjoitettujen nuottitiedostojen kanssa. ”Monesti lähdeketjut ovat puutteellisia, esimerkiksi käsikirjoituksen ja siitä eroavan ensipainoksen väliltä ei löydy mitään. Ne eivät avaudu nykyohjelmilla ja -käyttöjärjestelmillä saman näköisinä kuin kirjoitusaikana. 1000-luvulla vaikuttaneen munkki Guido Arezzolaisen kehittämä ns. Puhumattakaan ohjelmista, jotka eivät enää toimi nykykoneilla. Tulevaisuudessa pdf-tiedostotkin saattavat syrjäytyä jollain muulla”, Kyllönen muistuttaa. Kriittinen editio on käytännössä sama kuin urtext, mutta siinä lähteiden väliset eroavaisuudet on merkitty vielä tarkemmin erityiseen kommentaariosaan. ”Kuuluisaan, ’kanonisoituun’ teokseen liittyy pitkä ketju lähteitä: on käsikirjoitus, säveltäjän tai hänen kopistinsa tekemä puhtaaksikirjoitus, kustantajan ensipainos ja mahdollisesti seuraaviin painoksiin säveltäjän elinaikana tehtyjä muutoksia”, kertoo nuottigraafikko ja editori Jani Kyllönen. Toisinaan, jos teosta ei kustanneta, ei arkistokappaleitakaan välttämättä löydy. Nykyään valtaosa säveltäjistä tekee puhtaaksikirjoituksen itse tietokoneella ja lähettää partituurin eteenpäin digitaalisena. Onko silloin muutos säveltäjän vai kustannustoimittajan tekemä. Hammerklavier-pianosonaatin eräästä nuotista keskustellaan yhä, onko Beethoven tarkoittanut siinä olevan A vai Ais. Ei tarvitse mennä kovin kauas historiaan, kun jo törmää teoksiin, joiden nuotteja ei löydy mistään. ”Guidon käsi” on varhaisimpia säilyneitä nuotinluvun opetusvälineitä. Lopulta se on vain yhden editorin mielipide, ja saman teoksen urtextit saattavat olla erilaisia kustantajien välillä”, Kyllönen muistuttaa. Ehkä tulevaisuuden tutkija joutuu käsikirjoitusten sijaan metsästämään vanhoja tietokoneita saadakseen disketin tiedostot auki.” | Nykynuotinnoksen lähtölaukaus oli katolisen kirkon halu yhtenäistää toimitustensa laulut. Tai Sibeliuksen Kuusi: säveltäjä itse oli sanonut painoksessa olevan ’rumia virheitä’, muttei täsmentänyt, missä kohti nuottia.” Tyypillisimmät neljä kustantajien julkaisemaa versiota nuotista ovat esityseditio (performance edition), urtext, faksimile eli käsikirjoituksen tai ensipainoksen näköispainos, sekä kriittinen editio. ”Niin kauan kun sävellys on painettu, olemme hyvässä jamassa
30 R ONDO C LASSIC 2|2022 Nykytekniikoille intuitiiviset merkinnät Eri vuosisatoina ja eri säveltäjillä on ollut omat tapansa kirjoittaa esitysmerkintöjä, mutta tämän päivän kirjo on aivan omanlaisensa nuotinnettaessa soittotapoja, joissa perinteisen notaation rajat tulevat vastaan. ”Neliönuotit tarkoittavat sitä, että ääni on huokoinen tai ilmava, kolmiot tarkoittavat tavallista enemmän voimaa tai ’rumempaa’ ääntä, ja perkussiivisiin ääniin käytän ristipäisiä nuotteja”, Raasakka avaa omia tapojaan. Lukuisat itseoppivat pianistit soittavat Internet-videoista piano rollin mukana. Tämänkin takia perinteisen nuottikirjoituksen kaltaisen standardin luominen on vaikeaa.” Raasakan mielestä vaikeinta säveltämisessä on löytää mielessä oleva ääni, toiseksi vaikeinta on keksiä sille nuotinnustapa, joka on soittajalle tarpeeksi intuitiivinen. Hän ei ole toistaiseksi lähtenyt keksimään omia merkintöjä, vaan on soveltanut muilta löytämistään nuotinnustavoista parhaimpia. Tähän on kaksi syytä: yhtäältä soittajan katseen perspektiivistä sellon talla on näkökentässä ’ylempänä’ kuin viritystapit, ja toisaalta äänenkorkeus kohoaa tavallisessakin soitossa, kun otelaudalla lähestytään tallaa. Ylhäällä esimerkki Turun graduaalista 600 vuoden takaa, alhaalla Maastrichtin dominikaaniluostarista 1500-luvulta. Esimerkiksi Helmut Lachenmann, Mark Andre ja Salvatore Sciarrino ovat tällaisia”, kertoo säveltäjä Ville Raasakka. ”Virallisia standardeja nykytekniikoiden nuotintamiseen ei ole, mutta tiettyjen säveltäjien notaatioita on käytetty toistuvasti referenssinä selkeytensä vuoksi. ”Kuitenkin esimerkiksi laulunuotissa kolmio voi tarkoittaa korkeinta tai matalinta mahdollista ääntä. ”Kun pitää ilmaista jotain, johon ei ole standardinotaatiota, ajattelen itse sitä yleensä käsien tekemisen tabulatuurin kautta, eli piirrän käsien liikkeen tai soittimen visuaalisuuden kautta. Myös eri nuotinpäillä on omat tarkoituksensa. ”Soittajat toivovat merkintöjä, jotka selitetään alussa, ja joiden tarkoituksen pystyy sen jälkeen soittaessakin nopeasti muistamaan. Yksiääniseen kirkkolauluun käytetty neuminotaatio oli nykyisen eurooppalaisen nuottikirjoituksen esiaste. Sen lukeminen on tavallista nuottiviivastoa kevyempää silloin, kun tarkkaa äänenkorkeutta ei ole merkitty.” Esimerkiksi Raasakan käyttämässä selloja kontrabassotabulatuurissa merkit nousevat sitä ylemmäs viivastolla, mitä lähemmäs tallaa otelaudalla mennään, vaikka kädet siirtyvätkin lattiaan päin. Säestäjät ovat lukeneet kenraalibassomerkintöjä barokin aikaan sekä reaalisointumerkkejä ainakin sata viime vuotta; Yhdysvaltain kantrimuusikoilla on oma sointuasteisiin perustuva Nashvillen numerojärjestelmänsä.. Jos jonkin nuotinnoksessa olevan kohdan ymmärtäminen vie soittajilta aikaa harjoituksissa, tajuan heti, että sen merkitsemistapaa täytyy muuttaa.” Rinnakkaisjärjestelmät vastaavat tarpeisiin Nykymusiikin vaatimien uusien nuotinnosten lisäksi on länsimaisessa kulttuuripiirissä ollut historian saatossa useita muitakin perinteisestä nuottikirjoituksesta poikkeavia musiikin kirjoitustapoja. Tabulatuureja on käytetty kielisoittimille jo varhaisista renessanssiajoista lähtien, ja useille tämän päivän harrastajakitaristeille se on yhä valtanotaatio
Aina on aikaa oppia uutta. Hintaan lisätään käsittelykulut. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. 03-225 1948. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.. Musiikista, sanoin ja sävelin. 47,00 €. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm
34 R ONDO C LASSIC 2|2022 urkujen ROLLS ROYCE Teksti: JAN LEHTOLA | Kuvat: OLA KJELBYE Fotografi AB Göteborgin konserttisali sai syksyllä uudet 112-äänikertaiset urut, joiden sointi ylittää kaikki odotukset. Lopputulos säästetään aina yllätyksenä tilaajalle.. Rieger valmistaa jokaisen soittopöydän yksilötuotantona kunkin salin mukaan
Koska tila uruille oli ahdas, useita isoja äänikertoja asetettiin makaamaan lappeelleen. Kuudelta kansainväliseltä restaurointeihin erikoistuneelta rakentajalta kysyttiin, voidaanko vanhat urut kunnostaa vai hankitaanko uudet urut vanhojen tilalle. Myös orkesterin päällä oleva heijastuslevy, kanooppi, rakennettiin uudelleen luomaan parempi heijastuspinta urkujen soinnille. Tässä näkymä pillistön sisästä saliin.. Göteborgin urut valmistuivat parahiksi kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden aikana. Uusi soitin on sangen kaukana, peräti seitsemän metrin päässä takaseinästä. Myös Saksassa on Walckerin konserttisaliurkuja. Göteborgin 400-vuotisjuhlien lähestyessä salin johto alkoi pohtia urkujen restaurointia tai uudistamista. Kiinnostavaksi hankkeen tekee se, että samainen itävaltalainen RIEGER ORGELBAU rakentaa seuraavat konserttisaliurut Helsingin Musiikkitaloon. Urkurakennuksen pioneeri Tärkeimpiä lähtökohtia tässä kuten lähes kaikissa rakennushankkeissa oli se, miten urkujen ääni saadaan ulos urkukaapista saliin. Työryhmää miellytti kovasti ajatus ranskalaisromanttisesta ja Aristide Cavaillé-Collin perinteeseen istuvasta instrumentista. Urkujen ääni jäi urkukaappiin, ja lisäksi edessä oleva kanooppi heikensi sointia salissa. Uusista uruista haluttiin sinfoniset. | G Korkea laatu ja loppuun saakka viimeistelty kädenjälki toistuvat kaikissa Riegerin valmistamissa uruissa. Nyt urut omistaa orkesteri, joka myös hallinnoi niitä. Vähitellen urut jäivät käyttämättä, koska ne eivät vastanneet nykyaikaisiin vaatimuksiin. Vastaus oli yksimielinen: ne pitää uusia kokonaan. Ne valmistuvat 2023. Niiden ongelmaksi koitui alusta lähtien sijoitus; urut oli ahdettu pieneen tilaan esiintymislavan taakse. Urut tilasi kiinteistön omistaja Higabi. Vaikka rakentajamestari ei valmistanutkaan urkuja kirkkojen ohessa kuin muutamaan saliin – Pariisin konservatorion saliin, Trocadéron konserttisaliin ja Moskovan konservatorion saliin – on soittimelle sävelletty sooloja orkesterikirjallisuus mittava. 35 R ONDO C LASSIC 2|2022 ÖTEBORGIN KONSERTTISALI sai ensimmäiset urkunsa pian arkkitehti Nils Einar Eriksonin suunnitteleman konserttitalon valmistuttua 1935. Englannissa ja Amerikassa on vahva konserttisali-instrumenttien perinne, ja kukapa ei ihailisi Proms-festivaalien yhteydessä Royal Albert Hallin urkuja. JAN LEHTOLA kävi seuraamassa vihkiäisviikonlopun tapahtumia. Tanskalaiset Marcussen & Søn -urut otettiin käyttöön 1937. Lopputuloksena Göteborgiin syntyi eräänlainen versio 1880-luvun Cavaillé-Coll-urkujen hengessä rakennetusta soittimesta, jossa on piirteitä englantilais-amerikkalaisesta ja saksalaisesta perinteestä joidenkin äänikertojen muodossa. Göteborgin konserttitalon uudet urut otettiin käyttöön syksyllä
Mekaanisen soittokoneiston soittotuntuma on hiukan vaativampi ja vastuksellisempi, kun taas sähköinen koneisto on vaivaton ja kevyt. Stephenin katedraalissa 2020. Siirrettävä soittopöytä on tarpeen etenkin orkesteriteoksissa. 36 R ONDO C LASSIC 2|2022 Urkujen äänikertaluettelo on ranskalaisvoittoinen, mutta sitä on maustettu kirkkailla yläsäveläänikerroilla sekä matalilla bassoäänikerroilla. Riegerin uruissa on kaksi identtistä soittopöytää, joista toinen on varustettu mekaanisella ja toinen sähköisellä koneistolla. Martinin kirkossa Kasselissa 2017. Tekniikkaa käytettiin ensimmäisen kerran Wienin St. Sen vuoksi soittopöytä voidaan tarvittaessa laskea lattiatason alle, ja koneistovälitys pystysuunnassa liikuteltavasta soittopöydästä on toteutettu kelautuvalla ohuella nailonlangalla, joka on alun perin suunniteltu avaruusteknologian tarpeisiin. Urkujen kyljessä olevan soittopöydän saa laskettua lattiatason alle, ja koneistovälitys pystysuunnassa liikuteltavasta soittopöydästä on toteutettu kelautuvalla ohuella nailonlangalla. Göteborgissa on soittajan mahdollista vähentää ja nostaa pääsormion äänikertojen ilmanpainetta jalkapolkimella ja saada aikaan glissando-efekti ja epäpuhtautta. Mekaanisen soittopöydän suhteen Göteborg asetti huomattavan haasteen, sillä lavalla ei ole juurikaan tilaa orkesterin ollessa paikalla.. Perinteisen sivusormioiden Positive-Récit-sormioparin lisäksi urkuihin rakennettiin voimakas Bombarde-pillistö sekä orkestraalinen osasto, jossa on englantilaisia, amerikkalaisia ja saksalaisia piirteitä. Keinoja nykymusiikin tarpeisiin Rieger on kehittänyt myös aikamme musiikin ja improvisaation tarpeisiin tekniikkaa, jota se käytti ensimmäisen kerran St. Ensimmäinen on kiinni uruissa ja jälkimmäinen siirrettävissä tilanteen vaatimalla tavalla eri paikkoihin lavalla. Skinner (1866–1960) teki aikoinaan. Rieger Orgelbau on vienyt urkurakentamisen uudelle tasolle hiukan samaan tapaan kuin mitä amerikkalainen Ernst M. Venttiili siis seuraa koskettimen liikettä sähköisessäkin soittopöydässä tarkasti. Mekaanisen soittopöydän suhteen Göteborg asetti huomattavan haasteen, sillä lavalla ei ole juurikaan tilaa orkesterin ollessa paikalla. Riegerin ansiosta sähköinen koneistokaan ei ole kontrolloimaton, vaan uuden teknologian myötä soittajan sormen nopeus ratkaisee siinäkin pillin syttymisja sammumiskohdan. Koko soitin on rakennettu yhteen suureen paisutuskaappiin, minkä lisäksi kaksi sormiota ovat omissa kaapeissaan. Näitä äänikertoja voi soittaa kaikilta sormioilta
Kohtaus Deutsche Operin Ringin päätösosasta, Götterdämmerungista.. Pientä pettymystä lievensivät tasokas laulajakaarti ja orkesterisoitto. STEFAN HERHEIMIN ohjaus Berliinin Deutsche Operissa oli analyyttinen ja huumorilla ja kitschillä etäännytetty esitys esityksen rakentamisesta. Berliinin Deutsche Operissa sarja kuitenkin vietiin läpi keskellä pandemiaa hurjalla testausrumballa. kapsäkkija kalsari-ring hämmensi 38 R ONDO C LASSIC 2|2022 AGNERIN YSTÄVILLÄ ON valinnan varaa, kunhan koronakurimuksesta päästään. Herheim on luonut yksityiskohtia tulvivan, postmodernin kokonaisuuden, joka pyrkii analysoimaan taiteen ja todellisuuden välistä suhdetta etäännytetysti eikä niinkään koskettamaan katsojaa. Suomen Kansallisooppera ei ole ainut talo, joka on joutunut lykkäämään Ring-suunnitelmiaan, sillä sama on tapahtunut mm. Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: BERND UHLIG w Waltraute tulee anelemaan Brünnhildeltä sormusta, ja yllättäen takaa ilmestyy koko Valhallan jumalten joukko seuraamaan mykkinä tuhonsa tietä. Pariisissa ja Bayreuthissa. Raportoin jo sarjan aloittaneesta Valkyyriasta ohjaaja Stefan Herheimin haastattelun kera Rondossa 10/2020, eikä koko syklin katsominen muuttanut suuremmin vaikutelmaa. Jälleen on saatu uusi versio WAGNERIN Niebelungin sormuksesta. Alkuvaiheen esityksissä oli turvavälit, mutta loka-, marrasja tammikuun koko sykleissä sali oli jo täynnä koronapassin ja FFP3-maskien turvin
Se on kiertueteatteriin | viittaavaa rekvisiittaa, ja Uta Heiseken luoma puvustus jatkaa samaa linjaa alusvaate-, oopperavarastoja kirpparilinjallaan. Valitettavasti Herheim ei oikein tunnu tietävän, mitä hän maleksivalla statistijoukolla tekisi. Ylijumala Wotan (Derek Welton) loihtii flyygeliä soittamalla tulen jumala Logen (Thomas Blondelle) esiin. Joskus he alkavat johtaa kuin kapellimestari – esimerkiksi Alberich-kääpiö osoittaessaan olevansa kirouksen takapiru ja sellaisena kohtalon hallitsija. Siihen liittyvät konventiot mutta myös jatkuva ideoilla leikkiminen: esiintyjät kokeilevat kaikkea eivätkä edes aina niin vakavissaan. Ohjaaja on kuitenkin saanut laulajat mukaan menoon täysillä. Valkoiset kalsarit ylevän Wagner-draaman puvustona herättävät hilpeyttä tai sitten ärtymystä. Stefan Herheimin tulkinta perustuu teatteria teatterissa -tyyliseen etäännytykseen. Viittaahan se yhtä lailla omaan aikaamme kuin Wagneriin itseensä, joka pakoili velkojia puoli elämäänsä. Siegfried haudataan pianon sisään, ja Gutrune aloittaa nekrofiilisen lähentelyn. Joskus Herheim leikkii romanttisella kitschillä: Siegfriedin seikkailuja suojelevat hänen vanhempansa ja Sieglinde ja Siegmund enkeleinä, ja keskellä Jumalten tuhon synkkää nykymaailmaa aukeaa näyttämön takana mykkä Valhalla muinaisgermaanisine satuolentoineen. Seksikuvasto menee banaalin puolelle. Pakolaisteema tuodaan alussa esiin niin voimallisesti, että sen kehkeytymistä odottaa. Reininkullan alussa on tyhjä näyttämö, jonne pakolaisten tai vaikkapa keskitysleirille kuljetettavien joukko alkaa laahustaa matkalaukkujen kanssa. Tässä Ringissä ei olla illuusioiden äärellä eikä tarjota maailmanselityksiä, vaan se kertoo esityksen tekemisestä. Emotionaalista samastumista rikotaan brechtiläiseen tapaan: älkäähän nyt, esityksestähän tässä vain on kyse. Nauraakin saa enemmän kuin Ringissä yleensä. Toinen perusratkaisu on jättimäinen liina, joka kasvaessaan ja supistuessaan ja valojen ja videoiden värittämänä luo tiloja ja symboleja. Paha säilyy keskuudessamme, vaikka kierros alkaakin uudelleen.. Musiikkikuvasto jatkuu kautta linjan: Mimen sepänpaja on täynnä vaskisoittimia, ja hahmot tarttuvat partituuriin tarkistaen, että nyt mennään nuottien mukaan. Jumalten tuhossa lavastuksena on Deutsche Operin lämpiö, ja pakolaisista on tullut oopperayleisöä. kapsäkkija kalsari-ring hämmensi 39 R ONDO C LASSIC 2|2022 Teatteria teatterissa -asetelma tiivistyy näytöksiä hallitsevaan flyygeliin, jonka koskettimiston äärelle hahmot aina palaavat kertomaan myyttiä tai tulkitsemaan tapahtunutta. Pitäisikö meidän katsojien nyt tuntea olevamme osa heitä ja samalla Gibichungien keljua väkeä. Ovatko he kokeneet sosiaalisen arvonnousun. Yhteensä yli 2000 matkalaukusta rakennetut muodot hallitsevat Silke Bauerin luomaa näyttämökuvaa kaikissa sarjan osissa, ja ne muuntuvat Valhallasta ja Nibelheimista Hundingin taloon, kalliomaisemiin ja lohikäärmeen luolaan. Valkyyrioiden ratsastuksen lopussa kuolleet sotasankarit alkavat zombieina raiskata valkyyrioita, ja Siegfriedin ja Brünnhilden lemmen herääminen tulen ympäröimällä kalliolla saa pakolaiset intoutumaan mukaan orgioihin, gay-paria unohtamatta
Entä se loppu. 40 R ONDO C LASSIC 2|2022 Ohjausten mielikuvitus kiehtoo DEUTSCHE OPER BERLININ Ringissä tuli vastaan myös suomalaisyleisöä. Herheimin tiimin Ringissä on paljon ärsykettä, mutta emotionaalisena kokemuksena se jää laihanlaiseksi, eikä keinovalikoima oikein jaksa kattaa koko sarjan kestoa. Jälkimmäinen sai demoniseen kutsuunsa työntöapua mieskuoron ja vaskien sijoittelusta parville. Myös Frank Castrofin Bayreuthin-versio kiehtoi tavassaan luoda erilaisia öljykapitalismin maailmoja amerikkalaisesta bensa-asemasta Bakun öljykentille ja Berliinin Alexanderplatziin.” ”Olosuhteiden ja perusratkaisujen erilaisuus tuo myös rikkautta. Bayreuthin uudet Ringit Mäkipaasi näki jälleen 2006 ja 2015. Hänellä on Heldentenorin iskuvoimaa mutta myös herkkyyttä hiljaisiin nyansseihin saakka. Herheim jättää taas kaiken auki mutta antaa kuitenkin Hagen-pahiksen mennä menojaan. Nina Stemmen äänen stamina vain säilyy yhtä sankarillisena, vaikka hän on tehnyt Brünnhildeä vuosikymmenet. Innokasta wagneriaania Riitta-Liisa Mäkipaasia kiehtovat Ring-ohjausten alati vaihtelevat ideat. Silti yhtä lailla saattoi iloita myös uuden polven Wagner-laulajien annista. Ohjaajan musikaalisuus on myös tärkeää.” ”Yksi parhaita näkemiäni Ringejä oli Kasper Holtenin versio Kööpenhaminassa. Siinä näennäisen realistinen 1900-luvun sukupolvitarina sisälsi huimia oivalluksia alkaen alun Reininkullasta, joka oli akvaariossa alasti uiva nuori mies ja päätyen loppuun, jossa sukunsa tarinaa tutkinut Brünnhilde ilmestyi näyttämölle synnyttämänsä vauvan kanssa. Amsterdamissa Pierre Audin ohjauksessa orkesteri oli lavalla, ja Karlstadin pienessä teatterissa se oli parvella. Götz Friedrichin tulkinta Suomen Kansallisoopperassa kiihdytti intoa, ja sitten etappeja on ollut mm. Leipzigissä esitys oli tehty pitkälle koreografian ehdoilla, ja Pietarissa taas George Tsypinin lavastus dominoi. Amerikkalainen Clay Hilley on lupaavimpia Siegfriedin esittäjiä. Bassot Tobias Kehrer (Hunding) ja Gidon Saks (Hagen) olivat pikemmin asiallisia kuin Matti Salmisen tapaan kylmääviä. Koittaako ihmiskunnalle toivon kipinä, kuten partituurin rakkausteema ehdottaa. ”Ohjauksilta edellytän luovaa ideointia ja kykyä vetää koko tiimi mukaansa. Alkaa tulla toiston vaikutelmaa. Ringin ohjausideoiden trendeistä voisin mainita sen, että muutama vuosikymmen sitten näkyi paljon sotilaspukuja lavalla, sen jälkeen oltiin usein liikemaailmassa, ja nyt yhdistellään monenlaista, myös mytologisia hahmoja.” . Taival alkoi vuonna 1995 Bayreuthissa Alfred Kirchnerin ohjaamasta ja James Levinen johtamasta versiosta. Ei niiden aina tarvitse olla monimutkaisia uustulkintoja mutta määrätietoisen johdonmukaisia omassa ideassaan. Yksi heistä oli Riitta-Liisa Mäkipaasi, jolle tämä oli jo 19. Mikä saa kerta kerran jälkeen palaamaan tetralogiaan, vaikka se on tullut jo läpeensä tutuksi. Romanialainen Judit Kutasi vangitsi Erdana mezzonsa syvällä soinnilla. Brünnhilde (Nina Stemme) katsoo partituurista oopperan askelmerkkejä, Siegfried (Clay Hilley) seuraa flyygelin äärestä. . Taiwanilainen 31-vuotias Ya-Chung Huang teki Wagnerin tapaan puetusta Mimestä virtuoosisen karakteriroolin. Budapestissä, Edinburghissa, Kölnissä, Dresdenissä, Milanossa ja Sofiassa. Solistikunnan vanhat konkarit eivät tuottaneet pettymystä. Brandon Jovanovich oli ilmaisuvoimainen Siegmund, ja Elisabeth Teige astui Sieglindeä ensi-illassa tehneen Lise Davidsenin suuriin saappaisiin menestyksellä. Ringissä on niin paljon kerroksia, että siinä on mitä muokata”, hän vastaa. Eli paha säilyy keskuudessamme, vaikka vanha maailma palaakin, ja kierros alkaa uudelleen. Tulen ympäröimä vuori on tehty pakolaisten matkalaukuista.. Näpertely, ideoiden ja niiden työstämisen puute sekä toisella kädellä tekeminen harmittavat. Hänet oli puettu historialliseen 1800-luvun tyyliin, mikä yhdistyneenä aika tanakkaan olemukseen oli huvittavaa. ”Kyllä jännityksen luo ohjausten erilaisuus: koskaan ei tiedä, millainen maailma on luvassa. Annika Schichtin Fricka perusteli avioliiton pyhyyttä partituuria osoittelemalla ja toi kitkerän moralismin myös ääneensä. Metsälinnuksi on tässä tuotannossa valittu poikasopraano Düsseldorfin poikakuorosta, näkemässäni esityksessä Sebastian Scherer, joka toi rooliin täydellisesti istuvaa luonnonäänen viattomuutta. Wagner-seuraan kuuluminen helpotti lippujen saantia sinne, mutta usein hän on hoitanut itse kaikki matkajärjestelyt. hänen kokonaisena näkemänsä Ring-sarja. Hienojen solistien ja Donald Runninclesin johtaman, vivahteikkaan ja kamarimusiikillisen orkesteriosuuden ansiosta kuitenkin taide taas voittaa. Iain Paterson osaa yhdistää Wotanin jumalallisen kuparinhehkun ja inhimillisen traagisuuden, ja Okka von der Damerau nostatti Waltrauten riipaisevan anelun yhdeksi Valkyyrian kohokohdista
41 R ONDO C LASSIC 2|2022 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi VIRUKSEN RAJAMAILLA Virittäydy alkavaan kevääseen 2022 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu-pro/
103, ”VUOSI 1905” Verisunnuntain tapahtumat ovat inspiroineet lukuisia taiteilijoita Venäjällä. Kesäkuussa kapinoi panssarilaiva Potemkinin miehistö Odessassa, seuraavana vuonna Viaporin linnoitus Suomessa. Sen vuoksi, että väkijoukot itsepintaisesti kieltäytyivät noudattamasta kehotusta hajaantua, tapahtui verisiä yhteentörmäyksiä… Sairaaloista ja ambulansseista klo 8 i.p. Seurauksista Nikolai II joutui vastaamaan. Verisunnuntai oli käännekohta sekä Suomen että Venäjän kehityksessä. Lakkoaalto pyyhkäisi yli Venäjän ja johti syksyllä 1905 Suomessa suurlakkoon, jonka ansiosta meille syntyi kansanedustuslaitos ja yleinen äänioikeus. Japani murskasi Venäjän Itämeren laivaston Tsushiman salmessa toukokuussa 1905. saatujen tietojen mukaan oli ammuttujen luku 76.” aaveet vallankumouksen Kuvis.... Heidän tarkoituksenaan oli vedota Nikolai II:een elinolojen kohentamiseksi ja Japanin sodan lopettamiseksi. ”Fanaattinen kiihotus, jota Gapon, unohtaen pyhän kutsumuksensa, harjotti sekä pahansuopien henkilöiden rikollinen kiihotus sai työmiehet niin kiihdyksiin, että he 22. R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN t DMITRI ŠOSTAKOVITŠ: SINFONIA NRO 11 OP. Maalauksissa korostetaan tarkoituksellisesti sotilaiden käsittämätöntä raakuutta aseettomia siviilejä kohtaan. Todellisuudessa uhrien luku nousi toiselle tuhannelle. 42 R ONDO C LASSIC 2|2022 SAARIN SENSUURIN määräyksestä kaikki suomalaiset sanomalehdet raportoivat Pietarin Verisunnuntain tapahtumista vuonna 1905 samoin sanoin. p:nä suunnattomissa joukoissa alkoivat marssia kaupungin keskustaa kohti. Tsaari oli poistunut palatsistaan ja jättänyt sotilaat vastaamaan anomuksiin. Pappi Georgi Gaponin johtama yli 100 000 miehen, naisen ja lapsen joukko marssi kohti Talvipalatsia hengellisiä veisuja ja Jumala tsaaria suojelkoon -hymniä laulaen. Muutamissa kohdin tapahtui yhteentörmäyksiä työmiesten ja sotajoukkojen välillä
Säveltäjän suhde kumouksiin ja niiden seurauksiin oli ristiriitainen, mutta mikään hänen musiikissaan ei haikaillut entiseen tai läntiseen järjestykseen. Vuonna 1957 valmistunut sinfonia nro 11 op. sinfoniassa vuoden 1905 tapahtumia Boris Godunoviin sekä musiikillisella että ideologisella tasolla. Laulutekstissä juutalaisrunoilija Arkadi Kots (1872–1943) peilasi Verisunnuntain tapahtumia: ” Paljastakaa päänne! Kansa kaatui, luotien ja lyijyn lyöminä .” | Dmitri Šostakovitšin suhde neuvostovaltaan oli problemaattinen, mutta vuoden 1905 demonstraatiot edustivat hänelle oikeutettua protestia tsaaria vastaan.. Gaponille kävi huonosti: hän pakeni Sveitsiin, palasi Venäjälle ja ilmiantoi poliisille kumouksellisia, jotka tappoivat hänet. sinfoniaan. Paljastakaa päänne Šostakovitš sävelsi vuonna 1951 kuorolaulun Yhdeksäs tammikuuta (gregoriaanisen ajanlaskun 22.1.), josta tuli teema 11. Olipa Šostakovitšin suhde neuvostovaltaan millainen hyvänsä, vuoden 1905 yleisvenäläiset demonstraatiot edustivat hänelle oikeutettua protestia. sinfonian tuhoisalle marssille toisessa osassa. R ONDO C LASSIC 2|2022 43 Venäjän historiassa kansa on hädän hetkellä vedonnut suoraan tsaariin, kuten näytettiin Musorgskin Boris Godunovissa ja myöhemmin Prokofjevin ja Eisensteinin Iivana Julmassa . Musorgskin ooppera sijoittui Venäjän sekasorron aikaan 1600-luvun alussa ennen Romanovien valtaannousua 1613. Edeltävän järjestyksen kumoaminen on nähty traagisena, mutta välttämättömänä tapahtumaketjuna. Molemmissa tapauksissa kansa liikehti keskittyvää kuningasvaltaa vastaan, mutta ei pystynyt estämään kehitystä. Samaan aikaan oli meillä Nuijasodaksi ristitty kumousliike. Nikolai II:lle ei käynyt paremmin: hänet syöstiin vallasta 1917 ja teloitettiin heinäkuussa 1918. sinfoniaan. ” Reellä kuljetettiin kokonaista vuorta kuolleita lapsia. Kuten ajatus Venäjän kansan ainaisesta kärsimyksestä, jonka jokin oljenkorsi toisinaan katkaisee. 11. Vaihda parempaan Aristoteles kuvaili Politiikassaan (340–330 eaa.) kahdenlaisia vallankumouksia: niitä, joissa yhteiskuntajärjestys vaihtuu kokonaan toiseksi, ja niitä, joissa olemassa oleva yhteiskuntajärjestys uudistetaan. Vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen muuttamista on pääsääntöisesti pidetty epätoivottavana toimenpiteenä. Sitä alleviivaavat sinfonian viitteet kaikkien neuvostovenäläisten tuntemiin lauluihin, joista monet olivat tuttuja myös suomalaisessa työväenliikkeessä. 1900-luvulta voidaan luetella kymmenittäin vallankumouksia, joista suurin osa on vallanvaihdoksia ilman perustavia muutoksia yhteiskuntajärjestykseen. Šostakovitš peilaa 11. Sitä ne merkitsivät myös suomalaisille, jotka saivat takaisin perustuslailliset oikeutensa. 103 sai lisänimekseen ” Vuosi 1905 ”, eli tammikuun traagisen yhteenoton lisäksi teos viittaa myös sen jälkeiseen vastarinnan järjestäytymiseen. Šostakovitš käytti näitä lauluja 1900-luvun alussa tunnetussa muodossa. Kuten musiikinhistorioitsija Richard Taruskin on todennut: kun sinfoniassa jäljitellään kiväärien pauketta, on mahdotonta sanoa, kenen kädessä aseet ovat. sinfoniassa musiikillinen asetelma on suorasukaisempi: on vain uhreja ja heidän murhaajiaan. Pitempi on lista epäonnistuneista vallankumouksista, jotka ovat syöneet lapsensa tai vanhempansa ja johtaneet kansanvallan sijasta diktatuuriin. Kaksi ensimmäistä osaa liittyvät tunnistettavasti Verisunnuntain tapahtumiin, mutta kaksi jälkimmäistä avautuvat laajempaan historiakuvaan. Oikeutettu kapina Dmitri Šostakovitš (1906–1975) syntyi vuosi Verisunnuntain jälkeen, mutta hänen isänsä ja setänsä olivat todistamassa tapahtumia. Myös suomalaiset yrittivät autonomisia oikeuksia puolustaessaan lähestyä suoraan tsaaria. Sinfoniassa lainataan noin kymmenkuntaa vallankumoussävelmää, jotka ankkuroivat musiikin 1900-luvun alkuun ennen lokakuun 1918 bolshevikkikumousta. Oopperan johdannosta Novodjevitsin luostarissa, kruunajaiskohtauksesta ja finaalin kapinasta Kromyn metsässä siirtyi hahmotuksia 11. Vasta kansalaissodan aikoihin tuli käyttöön kalskahtavampi ” Riistäjä ruoskaansa selkäämme soittaa, vastassa valkoinen armeija on ”, jossa vapaustaistelu on vaihtunut luokkataisteluksi. Niinpä finaalissa marssivan, meillä tunnetun Varshavjankan, teksti alkaa räätäli Santtu Pirin venäjästä 1908 suomentamana ” Ankarat viimat ne yllämme soivat, hirmua, kauhua haastavat ne ”. Ranskan suuri vallankumous 1789 on hyväksytty giljotiineistaan huolimatta harppaukseksi feodalismista kohti edustuksellisesta demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Pojat olivat istuneet puiden oksilla ja katsoneet sotilaita. Vuoden 1905 tapahtumat ovat Šostakovitšin sinfonialle yhtä aikaa sekä tarkoin rajattu aihe että yleistettävä inhimillinen tragedia. Heidät oli ammuttu niin äkisti, etteivät he olleet ehtineet säikähtää. ” Meidän perheessämme puhuttiin paljon vuoden 1905 tapahtumista ”, Šostakovitš kertoo Solomon Volkovin muokkaamissa muistelmissa. Sinfonian aiheen voi yhdistää Unkarin kansannousuun, Stalinin puhdistuksiin tai muihin hallitsijoiden ja kansan välisiin konflikteihin. Länsimaissa teosta karsastettiin propagandana, kunnes sen symboliikka yhdistettiin NL:n vuonna 1956 väkivaltaisesti nujertamaan Unkarin kansannousuun. 1950-luvun alussa Šostakovitš työskenteli Musorgskin Boris Godunovin orkestroinnin parissa. ” Šostakovitš kirjasi sävellyksiinsä koko venäläisen kumoushistorian: futuristinen toinen sinfonia päättyi hymniin Lokakuulle, kolmas sinfonia oli omistettu Vapun päivälle, ja helmikuun 1917 tapahtumat kirjattiin 12. Neuvostoliitossa teosta tervehdittiin vallankumouksen soihtua nostavana sosialistisena sinfoniana, jolle myönnettiin vuonna 1958 Lenin-palkinto. Heidät ammuttiin – noin vain, huvin vuoksi… Ja kuolleet pojat hymyilivät
Mutta hän totesi myös, ettei lakeja tarvitse noudattaa, jos tyrannin lait edistävät epäjumalien palvontaa tai ovat jumalallisen lain vastaisia. Englantilaisfilosofi John Locken ajatukset 1600-luvun lopulla valmistivat maaperää suurelle vallankumousten aikakaudelle Amerikan vapaussodasta Euroopan ”hulluun vuoteen” 1848, jossa eurooppalaisen monarkian perusta lopulta mureni perustuslaillisen ajattelun tieltä. tammikuuta (Allegro), kuvaa yhteenoton toimintaelokuvaa muistuttavana montaasina. Kellojen (celesta) ääni on suora laina Boris Godunovista ja viite Venäjän kertautuvaan historiaan. Se toimii muistutuksena kaikille, jotka kärsivät vainosta tai alistamisesta – epäilemättä myös heidän sortajilleen. Koko Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 tapahtui hämmästyttävän vähäisin uhrein. Tilanne karkaa käsistä, kun sotilaat pikkurumpujen, patarumpujen ja tam-tamin muodostamalla tulivoimalla niittävät mielenosoittajat lakoon. Vangittu mies ). Englannin ”mainio vallankumous” 1689 syrjäytti vallasta katolisen Stuart-suvun. Vuonna 2011 alkanut Syyrian kansannousu on johtanut valtavaan humanitääriseen katastrofiin. Kaksi huilua esittelee kuolemaan kuljetettavien vankien laulun Slušai! (” Kuunnelkaa! Syysyö on musta kuin petos, kuin tyrannin omatunto ”), jota laulettiin myöhemmin Stalinin gulageisssa. Ensimmäinen osa aukeaa uinuvalle ja odottavalle Palatsin aukiolle (Dvortsovaja plošad, Adagio). Kansalaisten oikeus vallan kumoamiseen on askarruttanut filosofeja ja teologeja halki vuosisatojen. Laulusävelmien käyttö eliminoi sinfoniasta perinteiset temaattiset operaatiot ja toi tilalle elokuvamaisen montaasitekniikan. Kolmas osa, Ikuinen muisto (Vetšnaja pamjat, Adagio, otsikko on viite myös ortodoksiseen hautauspalvelukseen), alkaa harvaan astuvilla pizzicatoilla, joiden ylle alttoviulut virittävät Suomessakin tunnetun punaisten surumarssin (” Te uhreina kaaduitte taistelohon ”). Patarummun kumahtelu taustalla kuuluu teoksen johtoaiheisiin, pikkurummut ja sordinoidut trumpetit kertovat sotilaiden heräilevän. Paluu ensiosan odottavaan tunnelmaan ja eleginen englannintorvisoolo tuntuvat palauttavan kaiken alkutilaan, mutta sitten bassoklarinetti käynnistää kiihkeän loppunousun. Toinen osa, 9. Savun hälvetessä palaa ensimmäisen osan hyinen tunnelma. Kahdenkymmenen vuoden uudistuskampanja Afganistanissa päättyi nolosti. Varšavjankaan kuuluvat tässä yhteydessä varhaisemman suomennoksen sanat ” Ankarat viimat ne yllämme soivat, hirmua, kauhua haastavat ”. Sinfonia kertoo, kuinka myytit syntyvät, mutta riisuu brutaaliudellaan tapahtumilta romanttisen sädekehän. Osan pääteema on Šostakovitšin aiemmin mainitusta kuorolaulusta, josta polveutuu myös toisena aiheena kuultava vetoomus tsaarille ( Goi tyi, tšar naš, batjuška ). Se on yleisslaavilainen viite kuolemaan, jota Tšaikovski oli käyttänyt ” Pateettisessa ” sinfoniassa. ” Aina kun lainsäätäjät yrittävät ottaa pois tai hävittää sitä, mikä on ihmisten omaa, tai he yrittävät alistaa heidät orjuuteen mielivallan alle, he julistavat sodan kansalle, joka silloin on vapautettu kaikesta kuuliaisuudesta ja jolle kuuluu se yleinen suoja, jonka Jumala on antanut kaikille ihmisille pakkokeinoja ja väkivaltaa vastaan. Sytykkeenä voi toimia banaanien tai ilmaisuvapauden puute, jolle sinfonioissa löytyy onneksi monenlaisia kanavia. Kaukaa kuuluu myös ortodoksisen muistopalveluksen kontakki Saata, oi Kristus, palvelijasi lepoon . Šostakovitšin lainaamat kaksi vallankumouslaulua, Besnuites tiranni (” Raivotkaa tyrannit ”) sekä meilläkin tuttu Varšavjanka , ovat peräisin 1800-luvulla venäläistä valtaa vastaan kapinoineesta Puolasta. Kansalaisten oikeus vallan kumoamiseen on askarruttanut filosofeja ja teologeja halki vuosisatojen.. Teemojen liike ja niiden jykevät, unisonoissa pauhaavat huipennukset tuovat mieleen Musorgskin oopperoiden kuorokohtaukset. Tuomas Akvinolainen katsoi 1200-luvulla, ettei olisi marttyyrien kärsivällisyyttä, ellei olisi tyrannimaista vainoa – eli ilman sortavaa pahuutta ei olisi kärsimysten kirkastamaa hyvyyttä. Toisinaan kärsimysten malja voi täyttyä useiden sukupolvien ajan, joskus mitta tulee täyteen silmänräpäyksessä. Demokratiassa vallan pitäisi vaihtua äänestämällä, mutta kansa saattaa silti lähteä kaduille ja toreille peräämään oikeuksiaan. Runoilija Anna Ahmatova kuuli teoksen ja luonnehti sen vallankumoussävelmiä ”kuin valkeiksi linnuiksi mustalla taivaalla”. Toista teemaa – yhdistelmää useista synkistä marssiaiheista – Šostakovitš kehittelee dynaamisemmin ja liittää siihen edeltävän osan Yhdeksäs tammikuuta -aiheen. Vähän myöhemmin kuullaan toinen sävelmä Pietari-Paavalin linnoituksesta Nevan toiselta puolelta: tsaarinajan poliittisten vankien laulu Yö on pimeä ja vankilan seinät paksut (suom. Tässäkin tapauksessa teemat ajetaan pauhaavaan unisonopurkaukseen, josta ei ole tietä eteenpäin. Eikä näytä siltä, että maailma olisi menossa kohti hallittuja yhteiskunnallisia muutoksia. ” Vaviskaa tyrannit! Šostakovitš palasi yhdennessätoista sinfoniassaan palaavan 1920-luvun julistetaiteen, Rostan ikkunoiden, iskevään ilmaisuun. Neuvostokuulijoille teoksessa käytetyt vallankumouslaulut sanoineen olivat yhtä tuttuja kuin protestanttiset koraalit Bachin aikalaisille. Se on kehotus myös sinfonian kuulijoille: kuunnelkaa huolella, mitä teille soitetaan. Lopussa soivat hälytyskellot, jotka kertovat, että muutos on väistämätön ja välttämätön. . Epäselväksi on tosin jäänyt, mikä itse asiassa muuttui. 44 R ONDO C LASSIC 2|2022 On silti ollut verraten verettömiä ”samettivallankumouksia”. Jugoslavian hajoamista seuranneissa sodissa kuoli 1990-luvulla satojatuhansia ihmisiä. Nämä kaksi melodiaa käyvät vuoropuhelua, jossa kehkeytyy ajatus kansannoususta. Finaalissa soivat Hälytyskellot (Nabat, Allegro moderato) merkiksi uudesta noususta. Kumouksellisen painekattilan kiristymistä on vaikea ennustaa. Šostakovitšin yhdennentoista sinfonian voi hahmottaa eräänlaiseksi kumoukselliseksi sielunmessuksi, joka ei lopussa lupaa uhreille kuolemanjälkeistä elämää, vaan jatkuvan vallankumouksen. Ne muistuttavat myös säveltäjän juurista Puolassa, josta hänen kapinoivat esi-isänsä karkotettiin Siperiaan. Väkijoukkojen liike ajautuu aaltoillen kohti katastrofia
22.3.2022. Hakuväylästä riippumatta opiskelu alkaa lukukausittain.. • #SavoniaAMK Meillä soi klassinen aina ja pop-jazz tauotta Tutustu opiskeluun ja hakuun: concis.fi/ammatillinen-koulutus Tule Lahteen opiskelemaan kivassa porukassa musiikista itsellesi ammatti! Toisen asteen ammatilliseen koulutukseemme voi hakea aina avoimessa jatkuvassa haussa sekä yhteishaussa 22.2. R ONDO C LASSIC 2|2022 45 Yhteishaku 16.3–30.3.2022 Tee elämäsi paras ratkaisu! Opiskele musiikin ammattilaiseksi TAMKissa Musiikkipedagogi (AMK), 240 op • Instrumenttipedagogi • Musiikinteoriapedagogi, laaja-alainen musiikkipedagogiikka • Musiikinteoriapedagogi, säveltäminen • Kuorontai orkesterinjohtaja Muusikko (AMK), 240 op • Musiikkiteatteri Hae täällä: opintopolku.fi Lisätietoa opinnoista ja hekemisesta: tamk.fi Opiskele musiikin ja tanssin ammattilaiseksi Kuopiossa! Musiikkipedagogi (AMK) 240 op, 4 vuotta Päivätoteutus Taidepedagogiikka (YAMK) 60 op, 2 vuotta Monimuotototeutus Tanssinopettaja (AMK) 240 op, 4 vuotta Päivätoteutus HAE YHTEISHAUSSA 16.-30.3.2022 ja aloita opinnot syksyllä 2022! savonia.
Seurasi oivallus, että kaiken A ja O on kaiuttimen käyttäytyminen tilassa. ”Hifialalla törmää entistä enemmän siihen, että pitäisi suunnitella kaiutinpönttöihin jotain hulluuksia, vain koska joku haluaa uskoa sellaisiin. Atte Salmi puhuu isänsä kehittämistä perusprinsiipeistä, kuten ”hallitusta suuntaavuudesta”, jolla minimoidaan kuuntelutilan haitalliset vaikutukset, mutta pyritään samaan aikaan myös hyödyntämään sen mittasuhteita ja ominaisuuksia. Toisaalta sitähän kuluttaminen on – tavaraa myydään mielikuvilla, ei järkiperusteilla.” Kaiuttomasta huoneesta kotioloihin Gradientin alkusysäys paikantuu Otaniemen TKK:n kaiuttomaan huoneeseen, jossa Jorma Salmi aikoinaan teki testejä toinen toistaan hienommilla ulkomaisilla kaiuttimilla. Uunituoreen yrityksen ensimmäinen vuosi vierähtikin Sibiksen tilauksen täyttämisessä. 46 R ONDO C LASSIC 2|2022 Gradientin meriitit suuntaavien laatukaiuttimien valmistajana tunnustetaan laajalti, ja sekin tiedetään, että yritys lähestyy kotikuuntelun haasteita hieman eri kantilta kuin muut. ”Mutta taikauskolle on isot markkinat, ja silloin fysikaaliset faktat lentävät romukoppaan. Ja siitähän viidakkorumpu lähti kumisemaan. Siitä syntyi Gradientin perustamiseen johtanut tavoite: miten suunnitella kaiutin, joka olisi mahdollisimman riippumaton kuunteluhuoneen muuttujista. On alettu hokea mantroja, joita ei fysiikalla selitä. Tämä johtuu siitä, että kun Jorma Salmi perusti yrityksensä vuonna 1984, Sibelius-Akatemiassa innostuttiin yhtiön ensimmäisestä kaiutinmallista niin, että niitä päädyttiin tilaamaan suuria määriä. Vaikka sitä äänentoisto on: perustavaa laatua olevaa, melko alkeellista fysiikkaa, eli puhtaasti tiedettä. IMENÄ GRADIENT SAATTAA soittaa monen taidemusiikista pitävän kelloja. Ideologisia yhtymäkohtia kuitenkin on: myös Gradientilla vannotaan faktojen ja insinööritieteen nimiin. Tänään porvoolaisen perheyrityksen vetovastuussa on jo seuraava sukupolvi. Muotoilustaan kuulu vientimalli 1.3 viime vuosituhannen lopulta on juuri saanut valmistajan perusteellisen huollon läpikäyneenä parikymmentä vuotta lisää käyttöikää.. Esimerkiksi Jukka-Pekka Saraste on nähty Gradientin puolestapuhujana, ja Jorma Salmen tiedetään olleen hyvää pataa myös Leif Segerstamin kaltaisten ikonien kanssa. Mittaustuloksista luettiin, että erot olivat todella pieniä, mutta kun samat kaiuttimet raahattiin normaaliin olohuoneeseen, erot alkoivat kasvaa. Taikauskolle on tilaa erityisesti Aasian nousevilla markkinoilla, ja amerikkalaiset sen näyttävät hyvin hoksanneen.” n Teksti: TOMMI SAARELA kotikuuntelun vallankumoukselliset Atte Salmi harmittelee, että audioinsinöörien näkökulma hifialalla tuntuu olevan mennyttä aikaa, ja teknologian paikan on ottanut ”teologia”. Ammattikaiuttimistaan tunnetusta Genelecistä poiketen Gradient on keskittynyt kotihifiin. Atte Salmen johtaman Gradientin uutuus R-5A edustaa kansainvälisesti tunnustetun Revolution-sarjan jo viidettä sukupolvea. ”Kun muistelee, keitä kaikkia Sibiksessä niihin aikoihin opiskeli ja opetti, niin aika monelle päätyi Gradientit kotiinkin”, firman nykyinen johtaja, perustajan poika Atte Salmi kuvailee lentävää lähtöä
Vaikka omilla vahvistimilla sekä käännettävällä, avoimella bassoelementillä varustetun R-5A Revolutionin parihinta kipuaisikin yli kymppitonnin, esimerkiksi kotiteatterin keskitai takakaiuttimeksi sopivan kaiuttimen saa noin puolellatoistatuhannella. ”Kaiutin voi hyvin olla 30-vuotias, ja sillä on ainakin saman verran käyttöikää jäljellä. Käytetyt kiertoon Gradientin maine periytyy jo lähes neljän vuosikymmenen takaa, ja sukupolvelta toiselle kiirivää mainettaan yritys haluaa liputtaa silläkin, että on yhtenä ensimmäisistä avannut verkkokaupan omille käytetyille tuotteilleen. Parissa mallissa hintaa nostavat käsityönä massiivikoivusta tehdyt kotelot. Yrityksemme arvomaailma on semmoinen, että kiinalaisten kanssa ei lähdetä hinnalla kilpailemaan. ”Korkealaatuiset ja kestävästi valmistetut tuotteet ovat kalliimpia kuin kertakäyttöiset. ”Jos suosittelen asiakkaalle kokonaista systeemiä, lähdetään aina siitä, millainen huone on ja millaisia äänilähteitä käytetään. Tällainen rakenne aiheuttaa lattian ja katon väliin huoneresonansseja, jotka normaalin korkuisessa asuinhuoneessa kuuluvat ikävinä korostumina yläbassoalueella. Yhdellä voi olla hieno vinyylisoitin, toiselle riittää Spotifyn striimaaminen netistä.” Vahvistimeen Salmi ei satsaisi huimia, sillä sen tehtävä ketjussa on yksinkertainen: siirtää äänisignaali vahvistettuna kaiuttimille. Maailmanmarkkinoilla merkki on silti Salmen mukaan kategoriassaan hinnaltaan kilpailukykyinen, joihinkin verrattuna jopa edullinen. Kuluttajan näkökulmasta Gradientin hintahaarukka on mukavan lavea. Salmen mukaan käytettyjen Gradientien kauppa onkin käynyt kuumana. 47 R ONDO C LASSIC 2|2022 HIFI ”Tavanomainen koteloitu kaiutin on basson osalta ympärisäteilevä. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaiutin, joka on maksanut ostohetkellä paljon, on käytännössä ikuinen ja tarpeen tullen korjattavissa. Tällainen rakenne ei synnytä lainkaan lattian ja katon välistä resonanssia.” Poikkeukselliseen dipoliperiaatteeseen liittyy Gradientin huippumalleissa mahdollisuus kääntää bassoääniä toistavaa kaiuttimen osaa suuntaan, jossa vastakkaisten seinien välille syntyy mahdollisimman vähän resonansseja. ”Toisaalta, ostavathan jotkut järjettömän kalliita rannekellojakin – vaikka eivät ne näytä aikaa yhtään sen paremmin”, Salmi nauraa. Ja vaikka tuote onkin käytetty, asiakas voi olla varma siitä, että se kestää silti pidempään kuin keskiverto, kaupan hyllyltä haettu uusi kaiutin. Meitä on kritisoitu siitä, että miksi ihmeessä korjaamme omia 1980-luvun vehkeitämme sen sijaan, että myisimme asiakkaille joka kerta uudet”, Salmi ihmettelee. Muut lenkit toistoketjussa ovat niihin verrattuna pieniä. Kaiutinelementtejä tuotetaan esimerkiksi Norjasta, eikä ole sekään tunnettu halpatuontimaana. Silloin voi nauttia musiikista reippaallakin volyymilla, mutta naapurin puolelle menee selvästi vähemmän ääntä, mikä sekin on merkittävä etu.” Avainlippu kylkeen Hallittuine suuntakuvioineen Gradientin kaiuttimien on monesti arvioitu olevan omiaan nykypäivän moderneissa kodeissa, joissa kuuntelutilaa raamittavat suuret kivija lasipinnat. Sieltä voi tehdä löytöjä ja hankkia tosi hienoja kaiuttimia jopa alle tuhannen euron parihintaan. ”Lisäksi dipolibassolla saadaan kuuntelupaikalle sama äänenvoimakkuus kolme kertaa pienemmällä kokonaisäänienergialla. Salmi arvelee, että Gradientit alkavat olla hifiliikkeiden tarjonnassa jotakuinkin ainoita, joissa käytetään oikeaa puuta. Komean Gradientin logolla varustetun lattiakaiutinparin musiikinystävä saa 3600 eurolla. Salmen mukaan äänentoiston tärkeimmät osaset ovatkin kaiutin ja huone. ”Kaikki, mitä tulee, menee saman tien. Tähän liittyy eettisiäkin kysymyksiä, esimerkiksi jotkut Kaukoidässä käytössä olevat kaiutinvalmistuksen prosessit on muun muassa terveyssyistä kielletty länsimaissa ajat sitten.” Salmi tiivistää, että niin kauan kuin halutaan pitää kiinni siitä, että tehdään avainlipputuotteita, hintaa ei pysty painamaan mahdottoman alas. . Juuri tähän saumaan iskee käytettyjen verkkokauppa: jos uudet Gradientit tuntuvat kerta kaikkiaan liian kalliilta, niin hyvät, kunnostetut ja takuupaperilla varustetut käytetyt saa niihin nähden pikkurahalla. Mutta hyvät kaiuttimet saavat siis maksaa, ja Gradientin kaiuttimet maksavat senkin takia, että ne eivät ole bulkkitavaraa, ja ne tehdään Suomessa. Mutta jos basso-osa tehdäänkin avoimeksi, suuntakuvio muuttuu kahdeksikoksi eli dipoliksi. Yrityksessä halutaan taistella kertakäyttökulttuuria vastaan ja korostetaan tuotteiden elinkaarta. Kaukaisella kahdeksankymmenluvulla valmistettu, massiivikoivuun koteloitu Gradient 5.2 puolustaa paikkaansa hifistin hyllyssä tänäkin päivänä: kaikki taajuudet säteilevät koaksiaalisesti eli samasta pisteestä lähtien.
Tempot sivuavat metronomilukemia, ja soitto on objektiivisen tarkkaa, vaikka ei mekaaniseksi metodisoitua. . Alba NCD 60. Huolella dokumentoituna ja lauluteksteillä varustettuna levy on merkittävä lisä mieskuoromusiikin diskografiaan. Soittoa hallitsee ranskalaisbarokin kepeys ja eleganssi, mutta ruokien ja kattausten rekonstruointi onkin vaikeampaa. ANTTI HÄYRYNEN Melartin Erkki Melartin: Kootut mieskuorolaulut. Poissa ovat tunneähky ja hermoja raastava ilmaisupakko huomion kiinnittyessä paljaammin musiikillisiin arvoihin. Klarinetti. ANTTI HÄYRYNEN De Lalande Michel-Richard De Lalande: Symphonies pour les soupers du roi. ”Aurinkokuninkaan” musiikilliset intohimot kohdistuivat näyttämölle, mutta De Lalande sonnusti sävellyksillään kuninkaallisen arjen, iltapuhteet, rukoukset ja ruokailut. ANTTI HÄYRYNEN Hindemith Paul Hindemith: Klarinettikonsertto, Klarinettikvartetto, Klarinettisonaatti. Hovisäveltäjä Michel-Richard De Lalande (1657–1726) seurasi Ludvig XIV:tä musiikillisena varjona noin neljänkymmenen vuoden ajan. Mutta nämä sinfoniat ovat myös laajemman kulttuuriprojektin huipentuma, jossa risteytyvät Savallin aiempien levytysten humanistiset pyrkimykset. Erkki Melartin ei innostunut mieskuoromusiikista samassa mitassa kuin Sibelius, Palmgren, Madetoja tai Kuula. Chateau de Versailles CVS048. Orfeo C210041. AliaVox AVSA9946 (3 cd). Jos hitaan osan tunneilmaisu jää hivenen etäiseksi, niin kahdeksannesta sinfoniasta löydetään myös äkkiväärä huumori. Neliosaisesta klarinettikonsertosta (1947) huokuu myös sodan päättymistä seurannut tanssiva ilo ja hitaan osan huojentava rauha, joista Sharon Kam ja Frankfurtin RSO rakentavat hienon kokonaisuuden. Matti Hyökin johtamat Laulu-Miehet tavoittavat jokaisen laulun ominaisluonteen ja runollisen ytimen. Kaikissa lauluissa on Melartinin persoonallinen leima. . Teosten soitinkokoonpanosta ei ole täyttä varmuutta, mutta Dumestrella on käytössään Versaillesin hoviorkesterien koko soitinvalikoima. Hindemith sävelsi lähes kaikille orkesterisoittimille jonkin sooloteoksen, mutta klarinetille syntyi Benny Goodmanille valmistuneen konserton lisäksi kvintetto, kvartetto ja sonaatti. Hindemithin ”asiallinen”, arkkitehtuurin funktionalismia muistuttava tyyli toimii usein musiikillisen ilmanraikastimen tavoin. Sen vuoksi hänen kaikki kaksikymmentä mieskuorolauluaan mahtuvat hyvin Alban noin nelikymmenminuuttiselle levylle. De Lalanden illallissar52 R ONDO C LASSIC 2|2022 CD tiimin perusvireen. . . Paul Hindemith kävi läpi tyylikehityksen, jonka punaisena lankana oli epäromanttisuus. . Niiden joukkoon voidaan laskea esimerkiksi Jungfru Maria Viktor Rydbergin ja Nu är det helg öfver havet Vilhelm Kragin runoon, tai yhteen hiileen puhaltamiseen kannustava Me kasvamme Eino Leinon tekstiin. Englantilaista perussointia vahvistaa tavallista tanakampi bassosaundi, ja levyn viimeistelevät luonnollinen äänitys ja huolellinen tekstinkäsittely painettuine runoineen. Erikoisin ilmestys on Melartinin 19-vuotiaana säveltämä Perún, verenhimoinen balladi slaavilaisesta ukkosen jumalasta Mikael Lybeckin runoon. Sharon Kam, klarinetti, Frankfurtin Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Daniel Cohen, Antje Weithaas, viulu, Julian Steckel, sello, Enrico Pace, piano. . Ludvig XIV:n illalliset olivat tarkan koreografian valtiollinen toimitus, joka ei sulkenut pois henkilökohtaisia mieltymyksiä. ”Pastoraalisinfonia” ei ole turistien kesäretki luonnon helmaan vaan valistushenkisesti dramatisoitu tutkielma ihmisen luontosuhteesta. Yhdeksäs sinfonia on sarjan kruunu, uljaalla monikanavaäänityksellä vahvistettu näytös, joka päätyy vahvasti elettyyn unelmaan paremmasta maailmasta. . Musiikista tulvii muistoja näyttämöltä, metsästysretkiltä ja taisteluista – monarkkisen elämän koko kirjo. Le Concert des Nations -orkesterin tulkinnat on silti ankkuroitu vallitseviin näkemyksiin periodisoitosta. Melartin ei myöskään ottanut osaa kansallisiin kielikiistoihin vaan sävelsi yhtä hyvin suomeksi kuin ruotsiksi. Seitsemännessä sinfoniassa Savall vapauttaa rytmienergian, jonka seremoniamestarina toimii patarumpali Riccardo Balbinutti kovine kapuloineen ja erehtymättömine ajoituksineen. Se on pitänyt hänen musiikkinsa taustalla silloinkin, kun radikaalimmin modernit säveltäjät ovat nousseet sieltä esiin. Jordi Savall on viimeinen vanhan liiton periodijohtajista, joka on levyttänyt Beethovenin sinfoniat. Ensimmäinen ja hidas osa kuulostavat hiukan kireiltä, mutta nuorekas solistikvartetti ja 40-henkinen kuoro sytyttävät finaalin Oodin ilolle. Rikas mieskuorosaundi hieman leikkaavine tenoreineen muuntuu kappaleiden mukaan, ja Aarne Pelkosen ja Tuomas Katajalan soolot tuovat valittuihin lauluihin ylellisen kosketuksen. Linnut puron varrelta on huomioitu ornitologin valppaudella, ja myrsky pyyhkäisee ihmisten yli meteorologin ymmärryksellä. Muuten laulut ulottuvat maakuntalauluista (Savolle) ja humoreskeista (Selvä mies) musiikillisesti ja sisällöltään kunnianhimoisiin numeroihin. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Beethoven Ludwig van Beethoven: Sinfoniat nro 6-9. Sara Gouzy, sopraano, Laila Salome Fischer, mezzosopraano, Mingjie Lei, tenori, Manuel Walser, baritoni, La Capella National de Catalunya, Le Concert des Nations, johtajana Jordi Savall. ”Sinfoniat kuninkaan illallisille” eivät ole haarukoiden ja veitsien kalinaa säestävää taustaa, vaan nokkelia soitinsarjoja, joista löytyy kuninkaan rakastamia tansseja, mutta myös syvähenkisiä passacaglioita. Kosmopoliittisen rauhantahtoisuutensa Melartin kirjasi Suomen esperantistien hymniin La Polusstelo. Laulu-Miehet, johtajana Matti Hyökki. . Le Poème Harmonique, johtajana Vincent Dumestre. Sen vuoksi Vincent Dumestre ja Le Poème Harmonique -orkesteri aloittavat näytteensä illallismusiikista ”Suurella kappaleella, jonka kuningas usein vaati” (Grande Pièce royaule, qui le Roi demandait souvent). jat käsittävät yhteensä yli 300 kappaletta, mutta levylle valikoidut D-duuri-, gja e-mollisarjat antavat hyvän poikkileikkauksen ainakin yksien illallisten ajaksi. Teokset ovat hänelle pitkän musiikillisen kehityksen päätepiste, eikä hän ole johtanut Beethovenia myöhäisempää musiikkia
joka tässä on edennyt vuonna 1717 julkaistuun neljänteen gambakirjaan. Siinä tarvitaan niin tunnetta kuin järkeäkin sekä viimeistään jyhkeästi tanssivassa finaalissa pitkänmatkan juoksijan kunnonajoitusta. . F-molli-sonaatissakin aikamitat ovat harkittuja ja tunneilmaisu saa aikaa leimahtaakseen täyteen liekkiin. Harkitut äänenvärit ja kuuluisien runoilijoiden kaunopuheisuutta tavoitteleva soittotapa karkottavat hänen musiikistaan italialaisbarokin impulsiivisuutta. John Jeterin johtama Wienin radion sinfoniaorkesteri osoittaa empaattisilla tulkinnoillaan, että Pricen musiikilla on tärkeä paikkansa 1900-luvun musiikissa. Marin Maraisin (1656–1728) viitenä kirjana vuosina 1686–1725 julkaisemat gambakappaleet ovat parhaita esimerkkejä aurinkokuninkaan hovin itsetietoisesta ilmapiiristä, jossa musiikki heijasti käytöksen ja tunneilmaisun sulavaa kurinalaisuutta. ANTTI HÄYRYNEN Marais Marin Marais: Pièces de viole, IV kirja. . Kolmiosainen kvartetto laajenee loppua kohden, ja sen monitaitteinen finaali käy läpi karakterien kiirastulen ennen päättymistään pahaenteisesti takovaan toccataan. BIS 2600. Teoksen on aiemmin levyttänyt mm. Lavea avausosa ja kodikkaan lämminhenkinen hidas osa kuvastavat hänen optimistista henkeään, mutta afrikkalaista identiteettiä juhlistava Juba-tanssi ja kekseliäs Scherzo-finaali tuovat perinteiseen rakennelmaan uusia elementtejä. Alexandre Kantorow muotoilee tummasävyisistä teoksista musiikillisia kertomuksia, joiden romanttinen lataus viettelee pianistin toisinaan vähän raskaaseen rubaton käyttöön. Neljännen kirjan runkona on edelleen ranskalainen tanssisarja, jonka lomassa kukkii entistä enemmän pittoreskeja karakterikappaleita. ANTTI HÄYRYNEN Reger Max Reger: Pianokonsertto op. 5 ja neljä balladia op. Vaikka kyseessä on germaaninen monumentti, musiikissa on myös runolliset suvantonsa, etenkin myöhäisromanttisesti viipyilevässä Largossa. 10 ovat vuosina 1853–54 syntyneitä nuoruudenteoksia. Ricercar RIC 432 (4 cd). Ja itsetietoisen virtuoosin: Kantorow hallinnoi massiivista pianotekstuuria suvereenisti ja taivuttaa sen sekä orkestraaliseen pauhuun että hiljaiseen yksinäisyyteen. Sinfonia on sävellysmuotona nähty ”kuolleiden valkoisten eurooppalaisten” musiikiksi, mutta vuonna 1940 valmistuneessa kolmannessa sinfoniassaan Price lähestyy lajityyppiä ennakkoluulottomasti. Florence Price (1887– 1953) oli musta naissäveltäjä, joka sai eläessään jonkin verran tunnustusta, mutta katosi kuoltuaan täysin ohjelmistosta vuosikymmeniksi. Naxos8.559897. Balladeilla on kirjallinen tausta, vaikka vain ensimmäisen tiedetään liittyvän synkkään skotlantilaiseen tarinaan isänmurhaajasta. Viime vuosien musiikillinen ryhtiliike on kaivanut esiin historiaan unohdettuja mustaihoisia ja naissäveltäjiä. Kantorow kuitenkin rakentaa teoksista maltilla monumentteja, joiden olemuksen hivelevästi äänitetyn Steinwayn sointi tavoittaa hienosti. . 114, Kuusi intermezzoa op. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Brahms Johannes Brahms: Balladit op. . Joubert-Caillot on erinomainen luotsi tälle gambakirjallisuuden ulapalle, ja hänen levytyksiään voi pitää modernina päivityksenä Jordi Savallin 1970-luvulla te. 10, Pianosonaatti nro 3, Bachin Chaconne vasemmalle kädelle. François Joubert-Caillot, bassogamba, L’Achéron: Lucile Boulanger ja Marie-Suzanne De Loye, bassogamba, Miguel Henry, teorbi ja kitara, André Heinrich, teorbi, Philippe Grisvard, cembalo. Brahms perinteen kunnioittajana näyttäytyy yhtä järkälemäisessä sovituksessa Bachin viuluchaconnesta pianistin vasemmalle kädelle. Liki puolituntinen Mississippi-sarja (1934) on folkja spirituaalilainoineen eräänlainen USA:n mustan kansan kehitystarina, kuten laajemmassa mittakaavassa myös kolmiosainen Etiopian varjo Amerikassa (1932). . Onyx 4235. ANTTI HÄYRYNEN Price Florence Price: Sinfonia nro 3, The Mississippi River, Ethiopia’s Shadow in America. R ONDO C LASSIC 2|2022 53 | CD kvartetto (1938) ja -sonaatti (1939) ovat sotaa ja maanpakoa edeltävän synkemmän ajan teoksia. Sotaa ennakoivan ajan varjot ulottuvat myös neliosaiseen klarinettisonaattiin, jossa töksähtelevien nopeiden osien lomassa kuullaan koruttoman eleginen hidas osa. Varhaisemmat intermezzot op. Brahms lisäsi klassiseen neliosaiseen rakennelmaan lyhyen Rückblickin, nostalgisen tuokion, jossa palataan hitaan osan rakkauskohtauksen onnennäkyihin. 45. . François Joubert-Caillot urakoi Maraisin kaikkien gambateosten kokonaislevytystä. Joseph Moog, piano, Saksan radiofilharmonia, johtajana Nicholas Milton. Ludvig XIV:n kuolema kaksi vuotta aiemmin saattaa selittää säveltäjän avautumista uusille vaikutteille ja yllätyksille. . Kuuluisassa Suite d’un gôut etrangerissa Marais esittelee vierasmaalaisia vaikutteita, joiden joukosta voi löytyä mitä vain – kuten yli 13-minuuttinen vaihtuvien sävellajien Le Labyrinthe. Pricen musiikkia voi luonnehtia eräänlaiseksi mustien kansallisromantiikaksi, jonka taustaksi voi ajatella USA:ssa vierailleen Dvo?ákin avomielisyyden ja orkesterinkäsittelyn. Jälleen tarvitaan Moogin kaltaista virtuoosia, jolla on tekniikka hallussaan, ruista ranteissa ja pitkän tähtäyksen suunnitelma. Max Regerin pianokonsertto vuodelta 1910 on nelikymmenminuuttinen järkäle, joka on paljoudellaan pelottanut pianistit kimpustaan. ORF Vienna Radio Symphony Orchestra, johtajana John Jeter. Moogin ja Saksan radiofilharmoniaa johtavan Nicholas Miltonin ote on innoittunut, ja harvinainen teos saa arvoisensa tulkinnan. 45 polveutuvat Schumannin ja Brahmsin ajatusmaailmasta, johon Reger lisää nuotteja ja uuden vuosisadan harmonioita. Kantorow on vain vähän vanhempi kuin Brahms teoksen säveltäessään, ja hän muistuttaa, että raskasmielisyydessäänkin tämä on nuoren miehen musiikkia. Marc-André Hamelin, mutta voimapianistien joukkoon kohinalla noussut saksalainen Joseph Moog on monin tavoin kotonaan konserton parissa. . Se päättyy toiveikkaasti mustien omien ja heidän ”omaksumiensa vaikutteiden” yhdistymiseen. Reger julisti teoksensa ”sinfoniaksi piano-obligatolla”, mutta Moog korottaa massiivisen soolonsa konsertoivaan loistoon. Alexandre Kantorow, piano. Brahmsin kolmas pianosonaatti op
. . Iannis Xenakis: Dhipli zyla. Huippunsa säveltäjän moniääninen tekniikka saavutti 6ja 7-äänisissä In Nomineissa, joita aikalainen Roger North luonnehti ”pikemmin jonkinlaiseksi soinnukkaaksi suhinaksi kuin musiikiksi; ja noina aikoina, kun ihmiset elivät yksinkertaisesti ja rauhassa, tällainen viihdyke oli sopivaa.” Noihin aikoihin pääsee sukeltamaan BIS:n monikanavaäänityksessä, joka upottaa kuulijan keskelle musii54 R ONDO C LASSIC 2|2022 CD kin virtaa. Suomalainen elokuvamusiikki Vol. ANTTI HÄYRYNEN Purcell Henry Purcell: Fantazias. ANTTI HÄYRYNEN ELOKUVAMUSIIKKI Malmstén ym. Zoltan Kodály: Duo viululle ja sellolle. Jämäkkä esittelykirjanen nostaa kulttuurihistoriaamme valottavan tupla-albumin kuuntelukokemuksen uudelle tasolle: se tarjoaa hengästyttävän määrän asiantuntevasti kerrottua tietoa elokuvista ja niiden musiikista. Jean-Marie Leclairin piskuisen Tambourinin päättyessä hersyvään kikatukseen tietää olevansa tekemisissä elävän musisoinnin kanssa. C. Bach: Presto. Kokonaislevytys on Ricercar-merkin johtajan Jérôme Lejeunen lempilapsi, joka saa täyden huomion äänityksessä ja dokumentoinnissa. Lasse Liemolakin pääsee tulkitsemaan Suomessa haparoivia ensiaskeleitaan ottaneen rokkiajan biisin Jetline. Alpha 757. Kun elokuvissa musiikki usein häivytetään repliikkien alkaessa, levyillä kappaleet ovat paljolti kokonaisina versioina, joita on restauroitu niin savikiekkoäänitteiltä kuin kaiveltu Yleisradion kantanauhoilta. Julien-François Zbindenin Kyläjuhlat (1947) toimii luksusluokan pikkujoulupilana, jossa esittäjillä on yhtä hauskaa kuin kuulijoilla. Xenakisin Dhipli zyla paljastaa balkanilaiset juurensa, ja Ligetin Hommage ruotsalaissäveltäjälle umpimielisen ajattomuutensa. Toinen monumentti on Kodályn Duo (1914), jossa barokkinen polyfonia kohtaa balkanilaisen kansanmusiikin säveltäjän eettisfilosofisena synteesinä. ”Sol” ja ”Pat” syöksyvät pelottomasti risteilevien melodialinjojen ja risuisten rytmien sekaan. J. Maurice Ravel: Sonaatti viululle ja sellolle. Englantilainen Chelys Consort on koonnut levylleen Purcellin kaikki neljätoista 3–5-äänistä fantasiaa sekä lisäksi kaksi In Nominea ja joitakin näyttämömusiikista poimittuja yhtyeteoksia. Teknisesti hänen ja L’Achéron-yhtyeen soitto on ihailtavan viimeisteltyä. Tuplajulkaisuksi paisunut uutuus esittelee yhtiön elokuvien musiikkia aina sen alkutaipaleelta kuusikymmenluvulle Tuplajulkaisun ensimmäinen levy on omistettu mestariohjaaja Valentin Vaalalle. E. Francisco Coll: Rizoma. Gabetta ja varsinkin Kopatchinskaja antavat kansanmusiikkiaiheille improvisatorisen vapauden mutta sitovat ne samalla teoksen orkestraaliseen laajuuteen. 9–10: Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933–1961. Jörg Widmann: Duos. Jean-Marie Leclair: Tambourin. Vain hetkittäin soitto taantuu yniseväksi kyntämiseksi, kun talteen on saatava Maraisin jokainen oivallus. Bach: Preludi BWV 860. Levyillä kuullaan elokuvalaulujen saralla Georg Malmsténin harvinaisempia tulkintoja, ja totta kai Olavi Virtaa, mutta toisaalta myös Laila Kinnusta. Purcellin fantasiat vaativat suurta valppautta musiikin kääntyessä ennalta arvaamatta filosofisesta mietiskelystä ketteräjalkaisiin tansseihin. Marcin Markowicz: Interlude. P. Julien-François Zbinden: La Fête au village. S. Artie Music AMCD 1055. Viulun ja sellon duo-ohjelmisto käsittää kaksi suurteosta, jotka tarjoavat levyn kiintopisteet. . Vuonna 1680 parikymppinen Henry Purcell julkaisi kokoelman arkaaisia, taidokkaaseen moniääniseen tekniikkaan pohjautuvia fantasioita, joissa hän sukelsi jo katoavaan muunteluperinteeseen ja pystytti sille monumentin, jossa mielen, kehon ja maailman harmoniat soivat yhteisiä säveliä. Väkevästä soitostaan huolimatta he kunnioittavat myös Ravelin viileyttä: tämä on impressionismista irtaantunutta abstraktia aavistelua. Levyn pikkukappaleet tarjoavat vaihtelevia ilonaiheita. Heidän soitostaan välittyy varhaisen kamarimusiikin intensiivinen intiimiys, vahva vuorovaikutteisuus ja hivelevästi mattapintainen saundimaailma. Tuottelias ohjaaja ohjasi Suomi-Filmille peräti 44 pitkää elokuvaa, joiden joukossa on monia klassikoita.. . Francesco Collin Rizoman rinnakkaiset sävellinjat on räätälöity juuri tälle kaksikolle. . Chelys Consortin levytys kuuluu aktiivisuudellaan ja tasapainoisella soinnillaan parhaiden joukkoon. Ensimmäinen levy keskittyy mestariohjaaja Valentin Vaalan elokuvien musiikkiin, jälkimmäinen yhtiön muihin ohjaajiin. Juhlatuplassa on hieno lajien kirjo: se kurottelee aikakauden suosituista tanssirytmeistä varsin klassishenkisiinkin elokuvasävelmiin. Kakkoslevyn päättää aikansa arvostetuimpiin kapellimestareihin kuuluneen juutalaissyntyisen Simon Parmetin vähän tunnettua elokuvamusiikkituotantoa edustava Shostakovitsh-vaikutteinen orkesterisarja Jack Witikan elokuvaan Pikku Pietarin piha. TOMMI SAARELA kemille klassikkolevytyksille. . ANTTI HÄYRYNEN Sol & Pat Sol & Pat. Viulistin leimuava impulsiivisuus saa tarpeellisen vastapainon sellon syvästä bassorekisteristä. Patricia Kopatchinskaja, viulu, Sol Gabetta, sello. György Ligeti: Hommage à Hilding Rosenberg. saakka, suomalaisen filmiteollisuuden romahdukseen asti. BIS 2583. Ravelin sonaatti (1922) on karu ja askeettinen teos, johon monien on vaikea saada otetta. . Kirjasen kuvitukseen on löydetty harvinaisia otoksia myös kulissien takaa. Patricia Kopatchinskajalla ja Sol Gabettalla on takanaan pitkä musiikillinen ja muukin kaveruus, joka Alphan levyllä on ikuistettu vastustamattoman virtuoosiseksi vuorovaikutukseksi. Chelys Consort of Viols. Ansiokkaan elokuvamusiikkiäänitesarjan tuorein osa tekee kunniaa 100 vuotta sitten perustetulle Suomi-Filmille
Mägi: Bukoolika, Bartok: Viulukonsertto nro 2, Brahms: Sinfonia nro 4. Tibor Bogányi, joht, Tuija Knihtilä, mezzosopraano. Henri Sigfridsson, joht. Dalia Stasevska, joht. Vasks: Viatore, Holst: Planeetat. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Pe 4.2. ja Pe 25.2. Tami Pohjola, viulu. To 3.2. Palmgren: Sarja orkesterille, Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2, Debussy: La Mer. Händel: Concerto grosso op. Henriikka Teerikangas, joht. Olli Mustonen, joht. To 24.2. Kokkolan Konservatorion sali. Laurentius-salissa. Fatima Boix Cantó, klarinetti. To 17.2. Olari Elts, joht. Rumon Gamba, joht. Esko Valtaoja, puhe. Kristian Lindroos, baritoni. puhallinkvintetille Michael Byerly. Olli Mustonen, piano. To 10.2. Prokofjev: Sinfonia nro 1, Aho: Pikkoloklarinettikonsertto ”Simplicius Simplicissimus” (ke), Beethoven: Sinfonia nro 2. Judith Kubitz, joht. ja piano. Strauss: Burleski D, Sibelius: Pelleas & Melisande, Mendelssohn: sinfonia nro 3. Ke 23.2. Bazewicz: Contradizione kamariorkesterille, Auvinen: Cantus Fresco Disco, Glazunov: Saksofonikonsertto Es, Haydn: Sinfonia nro 95. 57 R ONDO C LASSIC 2|2022 Joensuun kaupungin orkesteri Joensuun ev.lut. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa. Mats Holmqvist, lausuja. Jaakko Kuusisto, joht. KYMI SINFONIETTA Ke 16.2. Bartók: Herttua Siniparran linna. Schönberg: Pierrot Lunaire, Debussy: Nocturnes, osat Nuages ja Fétes, Stravinsky: Tulilintu. To 3.2. R ONDO C LASSIC 1|2022 To 24.2. Kotkan konserttitalossa ja To 17.2. Mozart: Cosi fan Tutte -alkusoitto, Mozart: Pianokonsertto nro 20 d, Mozart: Sinfonia nro 41 C-duuri ”Jupiter”. John Storgårds, joht. Radovan Vlatkovi?, käyrätorvi. OULU SINFONIA Madetojan salissa. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa. Grant Still: Summerland, Vieuxtemps/ Adrien-François Servais: Grand duo, Schumann: Abendlied, Schnittke: Sonaatti viululle ja kamariorkesterille, Saint-Saëns: Sellokonsertto no 1, Stravinsky: Kevätuhri, sov. Nordgren: Rock Score, Missy Mazzoli: Vespers viululle ja elektroniikalle, Sibelius: O, om du sett, Trånaden, Mazzoli: Dark with Excessive Bright (viulukonsertto), Nordgren: Pelimannimuotokuvia. Sibelius: Cantique ja Devotion sekä valinnainen seuraavista vaihtoehdoista: Elgar: Sellokonsertto, Lalo: Sellokonsertto, Schumann: Sellokonsertto, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Shostakovitsh: Sellokonsertto Es. & piano. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa. Eija Kankaanranta, kantele. To 10.2. József Balogh, piano. Jonathan Leibovitz, klarinetti. Tuomas Hannikainen, joht. Tarrodi: Serenade in Seven Colours, Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3, Larsson: Concertino käyrätorvelle ja jousille, Mozart: Serenadi c-molli ”Nachtmusik”. To 17.2. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa. Rosanne Philippens, viulu. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa. Grieg: Holbergin ajoilta, Minna Leinonen: Harmonikkakonsertto (ke), Nielsen: Pieni sarja, Nordgren: Sinfonia jousille. Roderick Cox, joht. Kuusankoskitalossa. Lauri Angervo, sello. Mustonen: Vanha kirkko Petäjävedellä, Mozart: Pianokonsertto nro 24, Beethoven: Sinfonia nro 2. HELMIKUUN KAUSIOHJELMA JYVÄSKYLÄ SINFONIETTA Teatteritalossa. To 10.2. Antti Leinonen, harmonikka. . Torleif Thedéen, sello. Reetta Kataja, viulu. Anna Clyne: Sound and Fury, Mozart: Klarinettikonsertto, Schubert: Sinfonia nro 5. Ville Matvejeff, joht. Jukka Untamala, joht. Emilia Hoving, joht. To 10.2. Sibelius: Satu, Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 1, Anna Clyne: This Midnight Hour, Britten: Four Sea Interludes. Hannu Niemelä, baritoni. Ke 2.2. Carl Knif, koreografi. Tarmo Peltokoski, joht. Joonatan Rautiola, saksofoni. Pe 11.2. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI To 10.2. Ibert: Hommage à Mozart, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2, Mozart: Sinfonia nro 38. Kaustinen-salissa. To 3.2. Laurentius-kuoron naiset. Antti Tikkanen, viulisti-johtaja. Sunwook Kim, piano. Turun Tuomiokirkossa. 6/7, Heiniö: Koraaleja kanteleelle, viululle, baritonille ja jousiorkesterille (ke.) Pe 18.2. Ke 23.2. To 3.2. seurakunta Joensuun konservatorio Joensuun Oopperayhdistys Jazzkerho 76 Virta Ensemble joensuu.fi/ musiikkitalvi. Erkki Lasonpalo, joht. Anna-Maria Helsing, joht. Ke 16.2. Ville Matvejeff, joht. Barber: Second Essay, Ravel: Pianokonsertto G, Tshaikovski: Sinfonia nro 4. Pärt: Tabula rasa kahdelle viululle, preparoidulle pianolle ja jousille, Edvard Elgar: Sellokonsertto e, Dvo?ák: Sinfonia nro 9. Eero Lehtimäki, joht. Peter Herresthal, viulu. Sirja Nironen, sello
Ilmaisua metaforien kautta Taiteiden merkityksenanto pohjautuu metaforille. Tempovalinnassa ja rytmissä piti olla tarkkana, että tanssijoilla oli hyvä tanssia”, Lapuan musiikkiopiston oppilaat kertovat projektin annista. Tanssijat olivat ensin kyyryssä, ja musiikki alkoi hiljaisesta nyanssista. Eri taiteenlajien kanssa toimiminen laajentaa aistihavaintojen ja mielikuvien kirjoa, jolloin kokeminen, mielikuvitus ja oppiminen rikastuvat. ”Piti miettiä, että mikä symboloi mitäkin. Oppilaat suunnittelivat nyanssit ja muut esitysmerkinnät tarkasti henkilöhahmojen luonteenpiirteiden mukaan. ”Siellä oli myös muutamia yllättäviä kuvia joukossa. Juttu perustuu kirjoittajan musiikkipedagogi YAMK -opinnäytetyöhön Taiteidenväliset projektit pianonsoiton opetuksessa (Tampereen ammattikorkeakoulu), johon haastateltiin kuutta musiikkiopiston pianonsoitonopettajaa eri puolilta Suomea.. Oppilaat saavat taiteidenvälisistä projekteista moniaistisia elämyksiä ja oppivat työskentelemään toisten kanssa. Osa oppilaista kirjoitti henkilöstään runon, josta sävelsivät soinnutetun melodian. Yhdessä projektissa kuvataiteen opiskelijat tekivät soitto-oppilaiden äänittämien kappaleiden pohjalta kuvat, jotka heijastettiin oppilaskonsertissa valkokankaalle kappaleiden soidessa. Oppilaat soittivat ja äänittivät sävellyksensä, jotka tukivat teatterin puolella roolien rakentamista. Oppilaille oli merkittävä kokemus, että heidän itse luomansa sävellykset pääsivät tärkeäksi osaksi monitaiteista kokonaisuutta”, sävellystä ohjannut opettaja kertoo. Musiikin hahmotustaidot, kuten käsitys musiikin rakenteista ja elementeistä, voi kehittyä eri taiteenlajien yhteyksiä ja eroja vertailemalla. Tanssin ja tarinan myötä meidän versiostamme tuli alkuperäiseen rock-kappaleeseen verrattuna aika erilainen mutta hieno. Säveltäjien teoksiinsa liittämä ohjelmallisuus auttaa rakentamaan ilmaisuvoimaista tulkintaa. Opettajan mielestä on tärkeää keskustella oppilaiden kanssa, millainen maailma oli teoksen luomisen aikaan. . Taiteidenvälisyys voi avata uusia ovia musiikilliseen ilmaisuun, musiikin hahmottamiseen, yhteisöllisyyteen ja ilmiöiden luovaan tarkasteluun eri näkökulmista. Eräässä opistossa oppilaat harjoittelivat romantiikan ajan pianosarjan, ja säveltäjän kappaleisiin liittämät tekstit luettiin ääneen konsertissa. Esimerkiksi kun tekstissä käsiteltiin mustasukkaisuutta, niin sitten sanallistimme, miten se ilmeni musiikissa”, opettaja kuvailee. Musiikin tyylikauden ja kontekstin ymmärtäminen voi syventyä toisten taiteenlajien kautta. Lapuan musiikkiopistossa ja taidekoulussa vietetään elementit-teemavuosia, mikä tarjoaa inspiroivan pohjan yhteisille projekteille. Saattoi vaikka olla paljon räikeämmät värit kuin mitä kappaleen tunnelmasta oppilaille tuli aluksi mieleen”, projektia vetänyt pianonsoitonopettaja kertoo. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Seinäjoen lukioteatteri esittävät helmikuussa musiikillisen näyttämöteoksen, jossa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston oppilaiden sävellykset kohtaavat lukioteatterin tulkinnan William Shakespearen Myrskystä. Tämän lukuvuoden tuliteemaan lukeutuu musiikkiopiston tanssija kuvataideyhteistyön lisäksi myös esimerkiksi varjoteatteria ja valomaalausta. Eri taidelajien ilmaisun itsenäisyys, moni-ilmeisyys ja mahdollinen ristiriitaisuuskin luovat kiehtovan alueen taiteiden väliin. Ilmaisua käännetään uuteen muotoon vertauskuvien ja mielikuvituksen avulla. Vähitellen ilmaisu kasvoi liikkeen ja dynamiikan voimistuessa sekä fraseerauksen terävöityessä täyteen roihuunsa ja sitten taas hiipui pois. Yhteistyön voima ”Piano-oppilaat tykkäävät yhteisprojekteista, kun heillä on niin paljon yksin puurtamista ja yksin esittämistä”, useisiin monitaiteisiin projekteihin osallistunut pianonsoitonopettaja tiivistää niiden yhteisöllistä merkitystä. Baletti-iltamusiikin tulitanssiin toivottiin musiikiksi vaihteeksi jotain muuta kuin klassista, ja kappaleeksi valikoitui jousille ja pianolle sovitettu Deep Purplen Smoke on the Water. Se, että oppilas kokee eri taiteenlajien ilmaisun olevan ristiriidassa keskenään, voi olla hyvinkin hedelmällinen lähtökohta analysoida musiikin ja kuvien ilmaisun merkityksiä ja keskeisiä elementtejä. Moniaistiset elämykset Kuvat inspiroivat ja tarjoavat ideoita, kun piano-oppilaat improvisoivat itse keksimänsä tarinan pohjalta. Musiikkiopisto-oppilaat pääsevät joskus taiteidenvälisissä projekteissa yhdistämään voimansa myös ammattimuusikoiden kanssa. Soitonopettajat tekivät kappaleesta ensin harjoitusnauhan, johon tanssijat opettajansa johdolla ideoivat ja harjoittelivat koreografian. ”Kun soitimme romantiikan ajan musiikkia ja luimme saman aikakauden kirjallisuutta, oppilaat pääsivät sisälle siihen, että romanttinen ilmaisu on ylitsevuotavan pateettista kaikessa taiteessa”, opettaja sanoo. ”Oli mukavaa päästä tekemään itselle uudenlaista yhteistyötä. Toisessa, musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen yhdistävässä produktiossa musiikin hahmotusaineiden ryhmän oppilaat sävelsivät teemat näytelmän henkilöille. Tutkin opinnäytetyössäni, millaisia käytännön projekteja musiikkiopistot ovat taiteidenvälisistä ilmiöistä löytäneet. Soittajat osasivat stemmansa sujuvasti ja pystyivät yhteisharjoituksissa silmäkulmistaan katsomaan tanssijoita. Soittajien harjoitusprosessiin kuului videoidun tanssin katsominen, mikä auttoi hahmottamaan tanssin tarinaa ja liikekieltä. Harjoitusvaiheessa oppilaat analysoivat yhdessä opettajan kanssa, miten musiikki kuvasi tekstiä. 59 R ONDO C LASSIC 2|2022 Rytmi on keskeinen elementti kaikissa taiteenlajeissa, sillä se antaa muodon ilmaisulle. ”Kuvat herättävät oppilaiden mielikuvitusta”, improvisointiprojekteja vetänyt opettaja kiteyttää. Oppilaiden ymmärrys siitä, kuinka eri taiteenlajeissa ilmaistaan inhimillisiä kokemuksia, voi auttaa heitä kasvamaan empaattisiksi ajattelijoiksi ja ongelmanratkaisijoiksi. Tarina syttyvästä, liekehtivästä ja hiipuvasta tulesta ohjasi soittajien ja tanssijoiden yhteistä ilmaisua. Yhteisen taiteellisen tavoitteen hyväksi työskentely luo yhteenkuuluvuuden kokemuksia, joiden on useissa tutkimuksissa todettu olevan merkittäviä soittomotivaatiolle. ”Henkilöhahmoihin tutustuttiin lukemalla näytelmää, jolloin osalle oppilaista syntyi heti musiikillisia ideoita kuvaamaan henkilöiden luonnetta
Obrecht: J’ay pris amours (Otin rakkauden aseekseni) (Amsterdam Loeki Stardust Quartet). 04:12 J. Kuusisto: Suomalainen rukous (HKO/Leif Segerstam). 05:03 Anonyymi: Sarja soittimille C-duuri kok Terpsichore (New Yorkin renessanssiyhtye/Sally Logemann). 05:28 J.S. 02:48 Stenhammar: Sinfonia n:o 2 g-molli (Tukholman FO/Tor Mann). 02:10 Respighi: Jousikvartetto d-molli (The Ambache). Ohjelman musiikit: Jean Sibelius: Sinfonia no 6 (Birminghamin sinfoniaorkesteri /Sakari Oramo). Bonporti: Concerto a quattro A-duuri (Bloomington Baroque/Stanley Ritchie). 03:42 J.S. Mozart: Messu c-molli (Edith Wiens, sopraano, Delores Ziegler, mezzosopraano, John Aler, tenori, William Stone, baritoni, Atlantan sinfoniakuoro ja Atlantan SO/Robert Shaw). 6.05-6.35 Aamusoitto Hidalgo: Clarin Aaria oopp. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Vivaldi: Konsertto flautinolle, jousille ja continuolle C-duuri (Maurice Steger, sopraanonokkahuilu ja I Barocchisti/ Maurice Steger). Gato): Duerme negrito (Philippe Jaroussky, kontratenori, ja L’ Arpeggiata/Christina Pluhar). 7.10-7.50 Aamusoitto Locatelli: Concerto grosso D-duuri (Fabio Biondi, viulu, ja Europa Galante). Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli (Jennifer Koh). 23:51 Saint-Saëns: La Muse et le poete (Muusa ja runoilija) (Noah Geller, viulu, ja Mark Gibbs, sello, sekä Kansas Cityn SO/ Michael Stern). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 02:04 Krommer Crusell: Konsertto kahdelle klarinetille ja puhallinorkesterille Es-duuri (Concertante) (Reino Simola ja Antti Koskela sekä RSO:n puhaltajat/ Jorma Panula). 04:59 Sjögren: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 e-molli (Leo Berlin ja Lars Sellegren). Kuolinitku sodassa kaatuneelle pojalle, kansanlaulu Karjalasta (Natalia Andrejevna Gutskina, laulu). 05:37 Wilms: Concertino huilulle ja orkesterille g-molli (Jacques Zoon ja Alankomaiden radion kamariork./ Thierry Fischer). 04:16 Dvorák: Kvintetto jousille n:o 3 Es-duuri (Amerikkalainen) (Pavel Haas -kvartetti sekä Pavel Nikl, alttoviulu). Äänisuunnittelijana Anders Wiksten. Jean Sibelius: Aallottaret (Lontoon sinfoniaorkesteri /Colin Davis). 03:03 Dutilleux: Viulukonsertto (Isabelle van Keulen ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Charles Dutoit). 01:48 Nápravník: Surumielinen sävelmä (Neuvostoliiton valtion SO/ Jevgeni Svetlanov). Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Asiaa pohtii Sibelius-tutkija, professori Timo Virtanen ja Utelias äänimatkailija Eva Tigerstedt. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Yksi innoituksen lähde muiden lomassa oli suomalainen kansanmusiikki ja karelianismi. 01:55 Elgar: Sinfoninen alkusoitto Polonia (Uuden-Seelannin SO/ James Judd). de Visée: Sarja kitaralle n:o 12 e-molli (Rafael Andia, barokkikitara). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 02:46 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli (Philharmonia-ork./ Otto Klemperer). Celos aun del aire matan (Judith Malafronte, mezzosopraano, ja The Newberry Consort). 04:03 Balakirev: Korol Lir (Kuningas Lear), näytelmämusiikkia (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). 02:26 W.A. 23:29 Vallet: Sarja luutulle (Toyohiko Satoh, renessanssiluuttu). 02:06 Beethoven: Sinfonia n:o 5 c-molli (Kohtalosinfonia) (Pittsburghin so/ Manfred Honeck). 00:35 Fibich: Sinfonia n:o 1 F-duuri (Tshekkiläinen FO/Karel Sejna). Elisa (Philharmonia-ork./David Parry). TORSTAI 3.2. 00:47 Motetteja ja chansoneja 1200-luvun Ranskasta (Vokaaliyhtye Anonymous 4). 05:40 Giuliani: Suuri alkusoitto (David Starobin, kitara). 05:33 Palestrina: Missa brevis (The Tallis Scholars/Peter Phillips). 23:59 Bruckner: Sinfonia n:o 1 c-molli (Chicagon SO/ Georg Solti). 03:34 Schumann: Papillons (Perhosia) (Murray Perahia, piano). LAUANTAI 5.2. ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 05:57 Chopin: Masurkka n:o 20 Des-duuri (Gergely Bogányi, piano). 03:54 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli (Philadelphian ork./Christoph Eschenbach). Partenope (Amanda Forsythe, sopraano, ja Apollo’s Fire/Jeannette Sorrell). 04:40 Nielsen: Huilukonsertto (Julius Baker ja New Yorkin FO/Leonard Bernstein). 05:17 Melartin: Trio jousille (Jorma Rahkonen, viulu, Mauri Pietikäinen, alttoviulu, ja Veikko Höylä, sello). Bach: Toccata klaveerille d-molli BWV913 (Ivo Janssen, piano). Palmgren: Näsijärven rannalla (Ylioppilaskunnan Laulajat/Matti Hyökki). Bach: Kantaatti n:o 80 (Ein feste Burg ist unser Gott, Jumala ompi linnamme) (Jane Bryden ja Julianne Baird, sopraano, Drew Minter, kontratenori, Jeffrey Thomas, tenori, ja Jan Opalach, basso, sekä The Bach Ensemble/ Joshua Rifkin). ja Belgradin oopperan kuoro/Igor Markevitsh). 05:18 Halvorsen: Pieni tanssisarja (Birgitte Staernes, viulu, ja Helge Kjekshus, piano). Haydn: Divertimento G-duuri (Lontoolainen trio n:o 2) (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, ja Mstislav Rostropovitsh, sello). 00:06 Händel: Partenopen aaria Qual farfalletta oopp. 01:52 J.S. Kansansäv. 05:48 H. 03:25 Respighi: Vanhoja aarioita ja tansseja, sarja n:o 3 (Orpheus-kamariork.). 00:37 Fibich: Sinfonia n:o 3 e-molli (Tshekkiläinen FO/Karel Sejna). Grieg: Scherzo (Leif Ove Andsnes, piano). 00:13 Röntgen: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 5 h-molli (Gregor Horsch ja Sepp Grotenhuis). 04:40 Mielck: Jousikvartetto g-molli (Frydén-kvartetti). 04:50 Casella: Konsertto orkesterille (BBC:n FO/Gianandrea Noseda). 05:57 T. 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Glinka: Elämä tsaarin puolesta, ooppera (Boris Christoff, basso, Teresa Stich-Randall, sopraano, Nicolai Gedda, tenori, ja Mela Bugarinovitsh, altto, sekä Lamoureux-ork. KESKIVIIKKO 2.2. 01:20 Bartók: Jousikvartetto n:o 5 (Juilliard-kvartetti). 01:06 Schmitt: Le Palais hanté (Kummitustalo) (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Jean Sibelius: Sinfonia no 5 (Lontoon filharmoninen orkesteri /Jukka-Pekka Saraste). 03:27 Haas: Sarja oboelle ja pianolle (Ernest Rombout ja John Snijders). 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: ”Tuo soinnukas, merkillisen alakuloinen monotonia” Kun nuori Jean Sibelius lähti Keski-Eurooppaan, saksalaisen perinteen keskelle opiskelemaan, alkoi hän samalla miettiä mitä hänen oma musiikkinsa on. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Klassisen musiikin iltakonsertti: Euroradion konsertteja 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Mahler: Sinfonia n:o 1 D-duuri (Titaani) (RSO/Hannu Lintu). 05:08 W.A. 04:28 Sallinen: Mauermusik (RSO/Jukka-Pekka Saraste). 60 R ONDO C LASSIC 2|2022 TIISTAI 1.2. 00:08 Mendelssohn: Pianotrio n:o 2 c-molli (Beaux Arts Trio). Moinen kansallisromantiikka oli hyvin kansainvälinen suuntaus 1800-luvun lopun Euroopassa. 01:22 Bartók: Jousikvartetto n:o 4 (Juilliard-kvartetti). Millä tavalla kansanperinne kuuluu Sibeliuksen musiikissa. 03:30 Beethoven: Pianokonsertto n:o 5 Es-duuri (Keisarikonsertto) (Jevgeni Sudbin ja Minnesotan ork./Osmo Vänskä). 05:56 Dowland: King of Denmark’s galliard (Paul O’Dette, luuttu). Fauré: Fantasia huilulle ja pianolle C-duuri (Patrick Gallois, huilu, ja Elizabeth Sombart, piano). 05:56 Sibelius: Demanten på marssnön (Jussi Björling, tenori, ja Frederick Schauwecker, piano). 23:34 van den Hove: Sarja luutulle (Toyohiko Satoh, renessanssiluuttu). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 03:42 Schumann: Viisi yksinlaulua Justinus Kernerin runoihin (Peter Schreier, tenori, ja Christoph Eschenbach, piano). Jean Sibelius: Karelia-kuvaelmamusiikki, 1.kohtaus: Karjalainen koti (Heikki Laitinen ja Taito Hoffren, laulu, Sinfonia Lahti /Osmo Vänskä). Jean Sibelius: En Saga Satu (Göteborgin sinfoniaorkesteri /Santtu-Matias Rouvali) Lemmingäin on piilopoiga, Kansanlaulu Laatokan Karjalasta (Iivana Härkönen, laulu). Haydn: Pianotrio n:o 16 D-duuri (Emil Giles, piano, Leonid Kogan, viulu, ja Mstislav Rostropovitsh, sello). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 03:48 Bottesini: Gran duo concertante (Joshua Bell, viulu, Edgar Meyer, kontrabasso, ja Saint Paulin kamariork./Hugh Wolff). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Copland: Sonaatti viululle ja pianolle (James Ehnes ja Orion Weiss). PERJANTAI 4.2. Jean Sibelius:Tapiola (Radion sinfoniaorkesteri / Hannu Lintu) Jean Sibelius: Skogsrået (Helsingin kaupunginorkesteri /John Storgårds). 02:29 Sibelius: Jordens sång (Maan laulu), kantaatti (Akateeminen laulu, Helsingin katedraalikuoro ja RSO/Ulf Söderblom). 01:14 Pacius: Litania (Radion sinfoniakuoro ja RSO/Ilkka Kuusisto). 04:08 Mayr: Alkusoitto oopp. 23:47 Webern: Kuusi kappaletta orkesterille (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Pierre Boulez). J. Grétry Beethoven: Muunnelmia pianolle C-duuri Grétryn romanssista (Ronald Brautigam, fortepiano). 01:46 Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 9 A-duuri (Kreutzer) (Wolfgang Schneiderhan ja Wilhelm Kempff). Mozart: Pianokonsertto n:o 18 B-duuri (Clevelandin ork./Mitsuko Uchida, piano ja joht.). Nielsen: Occhi miei se vedeste (Cantus Cölln/Konrad Junghänel, luuttu). 01:44 Tailleferre: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 (Camilla Wicks ja Brian Connelly). (sov. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Sonaatti alttoviululle ja pianolle f-molli (Pinchas Zukerman ja Marc Neikrug). 04:41 Saint-Saëns: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 d-molli (Midori ja Robert McDonald). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 02:38 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 4 e-molli (Aurora-jousikvartetti). Anton Bruckner: Sinfonia no 3, katkelma (Tukholman filharmoninen orkesteri /Sakari Oramo)
O.Merikanto): Ukko Nooa, muunnelmia pianolle (George de Godzinsky). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Jean Sibelius:Tapiola (Radion sinfoniaorkesteri /Hannu Lintu) Jean Sibelius: Skogsrået (Helsingin kaupunginorkesteri /John Storgårds). 23:53 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 2 (Cincinnatin SO/Jesus Lobez-Cobos). 05:57 Popper: Piiritanssi (Wendy Warner, sello, ja Eileen Buck, piano). 00:18 Bruch: Konserttikappale fis-molli (Salvatore Accardo, viulu, ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Scarlatti: Sonaatteja (Vladimir Horowitz, piano). 23:20 Händel: Delirio amoroso, kantaatti (Monique Zanetti, sopraano, ja Musica Alta Ripa). Haydn: Sinfonia n:o 45 fis-molli (Jäähyväissinfonia) (St. Samalla yksinäinen ihminen ei ole huonompi kuin muut, ja me kaikki voimme ehkäistä yksinäisyyttä. Mozart: Jousikvartetto n:o 22 B-duuri ja n:o 23 F-duuri (Shanghai-kvartetti). Dmitri Shostakovich: Sinfonia no 10, osa Allegro (Liverpoolin kuninkaallinen filharmoninen orkesteri/Vasili Petrenko). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Millä tavalla kansanperinne kuuluu Sibeliuksen musiikissa. Merikanto: Käsittämätön Jumala (Tommi Hakala, baritoni, ja Kristian Attila, piano). 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. Des Knaben Wunderhorn (Christian Gerhaher, baritoni, ja Magdalena Kozena, mezzosopraano, sekä Clevelandin ork./Pierre Boulez). 05:16 C.L. Yksinäisyys voi kuitenkin halvaannuttaa ja ajaa eristäytymisen kierteeseen, ja yksinäisyyttä voi kokea myös muiden seurassa. 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 03:55 Piazzolla: Cinco tango sensations (Astor Piazzolla, bandoneon, ja Kronos-kvartetti). 03:31 Villa-Lobos: Konsertto huuliharpulle ja orkesterille a-molli (Robert Bonfiglio ja New Yorkin kamariork./Gerard Schwarz). Tha?s (Yo-Yo Ma, sello, ja Kathryn Stott, piano). KESKIVIIKKO 9.2. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen V. 00:32 Saint-Saëns: Kvintetto pianolle ja jousille a-molli (Cristina Ortiz ja Fine Arts -kvartetti). 23:25 J.S. 04:42 Grieg: Jousikvartetto g-molli (Philarte-kvartetti). 01:53 Mahler: 12 laulua kok. 06:49 Gastoldi J.S. R ONDO C LASSIC 2|2022 61 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 03:53 Stravinsky: Kevätuhri (Chicagon SO/Daniel Barenboim). Bach: Brandenburgilaiset konsertot n:o 4, 5 ja 6 (Leipzigin uusi Bachin Collegium Musicum/Max Pommer). 05:56 Castaldi: Un Bocconcino di fantasia (Mielikuvituksen herkkupala). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 05:05 Bellman (sov. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti: Euroradion konsertteja 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen. 23.10-6.00 Yöklassinen Erlebach: Sarja orkesterille ja continuolle n:o 3 C-duuri (L’Arpa Festante München/Michi Gaigg). Vaan miten toimii ostrakismi, julma vallankäytön muoto, jota on vaikea todentaa. Jean Sibelius: Sinfonia no 5 (Lontoon filharmoninen orkesteri /Jukka-Pekka Saraste). Yksi innoituksen lähde muiden lomassa oli suomalainen kansanmusiikki ja karelianismi. 23:29 Delius: Songs of Sunset (Lauluja auringonlaskusta) (Sally Burgess, mezzosopraano, Bryn Terfel, baritoni, ja Waynflete Singers, Southern Voices sekä Bournemouthin sinfoniakuoro ja -ork./Richard Hickox). 00:30 Fesca: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Pohjois-Saksan radio-ork./Fank Beermann). 01:06 Wagenaar: Frithjof’s meerfahrt (Frithjofin merimatka) (Alankomaiden radion SO/Jac van Steen). 03:31 Glazunov: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). 23:38 J. Haastattelu on tehty kevään 2020 koronaeristyksen aikana etähaastatteluna. 04:28 S. 02:00 Fibich: Hämärässä, sinfoninen runo (Tshekkiläinen FO/Karel Sejna). 23:30 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 2 c-molli (Benno Moiseiwitsch ja Lontoon Philharmonia-ork./Hugo Rignold). 00:38 Beethoven: Pianosonaatit n:o 8 c-molli (Pateettinen), n:o 14 cis-molli (Kuutamo), n:o 23 fis-molli (Appasionata) ja n:o 26 Es-duuri (Jäähyväissonaatti) (Arthur Rubinstein). Haastateltavana kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto, osa Lintujen kuilu (Michael Collins, klarinetti). 03:18 Mendelssohn: Lieder ohne Worte (Sanattomia lauluja) n:o 25-48 (Viktorija Postnikova, piano). Raitio: Notturno (Petri Aarnio, viulu, ja RSO/Ralf Kircher). 06:57 Glier: Intermezzo (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). 02:52 Prokofjev: Aleksanteri Nevski, kantaatti (Vera Soukupová, mezzosopraano, sekä Prahan filharmoninen kuoro Tshekkiläinen FO/ Karel Ancerl). Franz Schubert: Der Leiermann (Christian Gerhaher, baritoni, ja Gerold Huber, piano). 23:27 Giuliani: Kuusi muunnelmaa omasta teemasta (David Starobin, kitara). 00:44 Bruckner: Sinfonia n:o 3 d-molli (Leopold Nowakin editio) (Chicagon SO/Georg Solti). Kuningas Kristian II (Jorma Hynninen, baritoni, ja RSO/Paavo Berglund). 05:48 Massenet: Meditaatio oopp. 05:33 Brahms: Sonaatti klarinetille ja pianolle Es-duuri (Emmanuel Pahud, huilu, ja Yefim Bronfman, piano). 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Benda: Konsertto huilulle, jousille ja continuolle e-molli (Karl Kaiser ja La Stagione Frankfurt/Michael Schneider). MAANANTAI 7.2. Bach Hassler: In Dir ist Freude (RKK/Andrew Lawrence-King, urut ja harppu, sekä Mika Suihkonen, violone). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Vierailevana solistina Tuuli Saksala. Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisunnittelijana Anders Wiksten. Lithander: Andante ja rondo (Reijo Veijalainen, huilu, ja Pentti Koskimies, piano). Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 00:59 Fabritius (sov. SUNNUNTAI 6.2. 00:03 Wagner: Apostolien rakkaudenateria, raamatullinen kohtaus mieskuorolle ja orkesterille (Westminster-kuoron miesäänet ja New Yorkin FO/Pierre Boulez). 00:03 J. YLE RADIO 1 | 01:21 Schumann: Fantasia pianolle C-duuri (Vladimir Horowitz). 23:19 Sarasate: Habanera viululle ja pianolle (Rachel Barton ja Samuel Sanders). 02:43 D. Moinen kansallisromantiikka oli hyvin kansainvälinen suuntaus 1800-luvun lopun Euroopassa. Toimittajana on Amanda Kauranne. 02:54 W.A. 05:15 Rejcha: Kvintetto puhaltimille a-molli (Westwood-kvintetti). 05:57 O. Jean Sibelius: En Saga Satu (Göteborgin sinfoniaorkesteri /Santtu-Matias Rouvali) Lemmingäin on piilopoiga, Kansanlaulu Laatokan Karjalasta (Iivana Härkönen, laulu). Barbara Strozzi: L?Eraclito amoroso (Ruby Hughes, sopraano, Mime Yamahiro, sello, ja Jonas Nordberg, teorbi). 00:35 Bartók: Jousikvartetto n:o 1 a-molli (Juilliard-kvartetti). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Yksinäisyyden ääni Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen. 03:47 Bartók: Puinen prinssi, baletti (Chicagon SO/Pierre Boulez). Luken ork./Charles Mackerras). Anton Bruckner: Sinfonia no 3, katkelma (Tukholman filharmoninen orkesteri /Sakari Oramo). 04:12 Melartin: Sursum corda (Ylentäkää sydämenne) (Ville Urponen, urut). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 01:56 Respighi: Vetrate di chiesa (Kirkon ikkunoita), neljä sinfonista impressiota orkesterille (Buffalon FO/JoAnn Falletta). 01:52 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F-duuri (Bostonin SO:n kamariyhtye). 05:06 Sibelius: Lemminkäinen (RSO/Kari Tikka). Mozart: Sonaatit pianolle ja viululle B-duuri, G-duuri ja Es-duuri (KV 378-380) (Daniel Barenboim ja Itzhak Perlman). (Daniel Swenberg, tiorbino). 04:53 Louis Ferdinand, Preussin prinssi: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli (Christoph Hammer, fortepiano, ja Schuppanzigh-kvartetti). 02:27 Dutilleux: Sellokonsertto (Godfried Hoogeveen ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Yan Pascal Tortelier). Jean Sibelius: Karelia-kuvaelmamusiikki, 1.kohtaus: Karjalainen koti (Heikki Laitinen ja Taito Hoffren, laulu, Sinfonia Lahti / Osmo Vänskä). 00:16 Schumann: Kvartetto pianolle ja jousille Es-duuri (Juho Pohjonen, piano, Erin Keefe, viulu, Paul Neubauer, alttoviulu, ja Narek Hakhnazaryan, sello). 05:57 W.A. 03:10 Klein: Fantasia ja fuuga jousikvartetille (Joan Berkhemer ja Daniel Rowland, viulu, Frank Brakkee, alttoviulu, ja Taco Kooistra, sello). TIISTAI 8.2. 04:23 Brahms: Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle Es-duuri (Lowell Greer, Stephanie Chase ja Steven Lubin). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. S. 05:57 da Milano: Ricercare (David Russell, kitara). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Tanejev: Jousikvartetto n:o 2 C-duuri (Carpe Diem -jousikvartetti). 02:41 Ginastera: Jousikvartetto n:o 1 (Cuarteto Latinoamericano). 00:11 Zelenka: Sinfonia a-molli (La Stagione Frankfurt/Michael Schneider). 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Jazzlegendat Suomessa: Freddie Hubbard Quintet Kulttuuritalolla 15.9.1970. 04:23 Giornovichi: Viulukonsertto n:o 9 G-duuri (Paul Yeager ja Starling-kamariork./Kurt Sassmannshaus). Jean Sibelius: Aallottaret (Lontoon sinfoniaorkesteri /Colin Davis). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Ohjelman musiikit: Jean Sibelius: Sinfonia no 6 (Birminghamin sinfoniaorkesteri / Sakari Oramo). 04:52 Glazunov: Alkusoitto kreikkalaisista teemoista n:o 1 g-molli ja n:o 2 D-duuri (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Bach: Sonaatti viululle ja klaveerille n:o 4 c-molli (Yehudi Menuhin, viulu, ja Glenn Gould, piano). Kaksi kyyhkystä (Covent Garden -oopperan ork./ Charles Mackerras). 23.10-6.00 Yöklassinen Schumann: Märchenbilder (Satukuvia) alttoviululle ja pianolle (Paul Neubauer ja Juho Pohjonen). Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista: Jean Sibelius: Belsazarin pidot, osa Yksinäisyys (BBC:n sinfoniaorkesteri/ Sakari Oramo). 03:01 Soler: Sonaatti kosketinsoittimelle d-molli (Anna-Maaria Oramo, cembalo). 01:19 Sibelius: Sinfonia n:o 5 Es-duuri (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Paavo Berglund). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 13.00-13.57 Utelias äänimatkailija: ”Tuo soinnukas, merkillisen alakuloinen monotonia” Kun nuori Jean Sibelius lähti Keski-Eurooppaan, saksalaisen perinteen keskelle opiskelemaan, alkoi hän samalla miettiä mitä hänen oma musiikkinsa on. Kuolinitku sodassa kaatuneelle pojalle, kansanlaulu Karjalasta (Natalia Andrejevna Gutskina, laulu). Asiaa pohtii Sibelius-tutkija, professori Timo Virtanen ja Utelias äänimatkailija Eva Tigerstedt. TORSTAI 10.2. 01:03 J.S. 02:16 Sibelius: Osia näytelmämus. 05:36 Krufft: Käyrätorvisonaatti F-duuri (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). 00:13 Skrjabin: Pianosonaatti n:o 2 gis-molli (Sonaatti-fantasia) (Daniil Trifonov). 03:18 Pergolesi: Salve regina a-molli (Gillian Fisher, sopraano, ja The King’s Consort/Robert King). Äänisuunnittelijana Anders Wiksten. Müller-Berghaus): Lapsuuden päivä (Radion viihdeork./George de Godzinsky). 04:23 Melartin: 24 preludia (Risto Kyrö, piano). Yksinäisyys on Suomessa yleisempää kuin luulisi, ja meillä on myös vahva yksinpärjäämien eetos. 00:24 Vejvanovsky: Serenadi C-duuri (Trompeten Consort Friedemann Immer ja Ensemble Tama). Henry Purcell: O Solitude, my sweetest choice (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Jakob Lindberg, teorbi). 05:26 Messager: Osia bal. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti: Euroradion konsertteja 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen Sibelius: Sandels (YL ja Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä). Strauss: Alppisinfonia (Leningradin FO/Jevgeni Mravinski). 01:19 Beethoven: Sinfonia n:o 7 A-duuri (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). Musiikissa yksinäisyys ilmenee monella tasolla, ja välillä yksin oleminen voi olla voimanlähde jota tarvitsemme. Bach: Air (Heimo Haitto, viulu, ja Pentti Savolainen, urut). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 01:44 Melartin: 24 preludia (Risto Kyrö, piano). 05:24 Waldteufel: La Source (Lähde) (Radion viihdeork./George de Godzinsky). 02:23 R. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot
Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 Es-duuri (Christian Ferras ja Pierre Barbizet). Lind): Marssi vaskikvintetille (Heimo Savolainen, flyygelitorvi, Jorma Rautakoski, trumpetti, Esa Tukia, käyrätorvi, Pertti Hostikka, pasuuna, ja Eino Takalo-Eskola, tuuba). Schmelzer: Sonaatti jousille ja continuolle g-molli (Sonata a 5) (Musica antiqua Praha/Pavel Klikar). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Ille): Jenufa, sarja oopperasta orkesterille (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Clara Schumann: Trio g-molli. 23:48 Boismortier: Sonaatit op.91/n:o 3 G-duuri; 4 e-molli; 1 D-duuri; 2 g-molli; 5 A-duuri ja 6 c-molli (Stephen Schultz, traverso, ja Byron Schenkmann, cembalo). 02:23 Cui: Sonaatti viululle ja pianolle D-duuri (Jelizaveta Gilels ja Emil Gilels). 8, alkuperäinen versio. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu. YLE RADIO 1 62 R ONDO C LASSIC 2|2022 PERJANTAI 11.2. Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista: Jean Sibelius: Belsazarin pidot, osa Yksinäisyys (BBC:n sinfoniaorkesteri/ Sakari Oramo). 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Henry Purcell: O Solitude, my sweetest choice (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Jakob Lindberg, teorbi). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Silvestrov: Larghetto, con moto sarj. 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Haastattelu on tehty kevään 2020 koronaeristyksen aikana etähaastatteluna. Procter): Unen jälkeen (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). Herzogenberg: Allegretto triosta D-duuri (Jenö Keveházi, käyrätorvi, Jozsef Kiss, oboe, ja Jenö Jandó, piano). Dmitri Shostakovich: Sinfonia no 10, osa Allegro (Liverpoolin kuninkaallinen filharmoninen orkesteri/Vasili Petrenko). Fanny Mendelssohn-Hensel: Pianotrio d-molli, osa Allegro molto vivace (Rödberg Trio). 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 14.2. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 7.10-7.50 Aamusoitto Crusell (sov. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 13.00-13.57 Utelias äänimatkailija: Yksinäisyyden ääni Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen. Neljä postludia (Aleksei Ljubimov, piano, ja Musiques Nouvelles/Jean-Paul Dessy). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Ravel: Pursi valtamerellä (Pierre-Laurent Aimard, piano). Bellini: Oboekonsertto Es-duuri (Nicholas Daniel ja BBC:n FO/Adrian Leaper). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Haastateltavana kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Piae cantiones: De radice processerat (RKK/ Timo Nuoranne). Kelly: Elegia (BBC:n SO/David Lloyd-Jones). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Hummel: Potpurri op.53 (Thomas Duis, piano, ja Sonja Prunnbauer, kitara). Sibelius: Välisoitto näyt. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Myrsky (RSO/Jukka-Pekka Saraste). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Telemann: Konsertto kahdelle käyrätorvelle, jousille ja continuolle D-duuri (Radek Baborák ja Andrej Zust sekä Berliinin barokkisolistit/ Bernhard Forck). Rejcha: Andante puhallinkvintetille Es-duuri (Das Reicha’sche Quintett). Melartin: Sydänmaan lammella (Jaakko Kortekangas, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri ja Concertone C-duuri (Smithsonian-kamariork./Jaap Schröder). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija: Ystävyyden ääniä Ystävyys on elämän suolaa. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Yksinäisyys voi kuitenkin halvaannuttaa ja ajaa eristäytymisen kierteeseen, ja yksinäisyyttä voi kokea myös muiden seurassa. 6.02-6.35 Aamusoitto Bononcini: Divertimento da camera n:o 4 g-molli (La Stagione Armonica). 23:38 SaintSaëns: Barcarolle F-duuri (Cristina Ortiz, piano, Efim Boico, viulu, Nicolo Eugelmi, alttoviulu, ja Robert Cohen, sello). 06:57 Fauré (sov. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 18.2. Eri elämäntilanteissa ja eri kulttuureissa ystävyys voi olla varsin erilaista ja joskus ystävyys voi ajautua kriisiin, tai loppua. Johannes Brahms: Trio H-duuri, op. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisunnittelijana Anders Wiksten. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Avara & Aili Ikonen ’’Dusty’’ Pori Jazzissa. Äänitetty Kirjurinluodon Lokkilavalla 16.7.2021. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Musiikissa ystävyys voi kantaa kulttuurierojen yli. Tom Jobin: Aguas de Marco (Elis Regina ja Tom Jobim, laulu, sekä yhtye). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Puhti Trio studiosessioissa. Erik Satie: J’avais un ami (Juliette, laulu, ja Alexandre Tharaud, piano) Claude Debussy: Sonaatti viululle ja pianolle, osa Intermede (Janine Jansen, viulu, ja Itamar Golan, piano). Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 02:09 Krása: Kamarimusiikkia (John Snijders, cembalo, ja Nieuw Ensemble/ Ed Spanjaard). Ystävyys on vapaaehtoista ja tasavertaista vuorovaikutusta, peilautumista ja peilaamista. Bencini: Beatus vir (Onnellinen se mies) (A Sei Voci/Bernard Fabre-Garrus). Lalo: Kitara (Philippe Graffin, viulu, ja Ulsterin ork./Thierry Fischer). (Nauhoitettu 8.2.) 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 12.2. 7.05-7.57 Aamusoitto Dvorák: Rondo sellolle ja pianolle g-molli (David Geringas, sello, ja Ian Fountain, piano). Aufschnaiter: Sonaatti n:o 8 (Pyhälle Johannekselle) (Ars Antiqua Austria/Gunar Letzbor). 19.02-21.20 Klassisen musiikin iltakonsertti Angelicum-sarja: Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu, Markus Hohti, sello, ja Emil Holmström, piano. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 16.2. Toimittajana Eero Koski. Toimittajana on Amanda Kauranne. 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 19.2. 6.05-6.35 Aamusoitto Cui: Scherzando kokoelmasta Kaksi kappaletta sellolle ja orkesterille (Steven Isserlis ja Euroopan kamariork./John Eliot Gardiner). Franz Schubert: Der Leiermann (Christian Gerhaher, baritoni, ja Gerold Huber, piano). SUNNUNTAI 13.2. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta 19.02-21.30 Klassisen musiikin iltakonsertti: Kaustisen kamarimusiikkiviikot 2021 (uusinta) 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 17.2. Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista: W.F.Bach: Sonaatti nro 3 Es-duuri huilulle ja oboelle (Kaisa Kortelainen, huilu, Kyeong Ham, oboe). Musiikissa yksinäisyys ilmenee monella tasolla, ja välillä yksin oleminen voi olla voimanlähde jota tarvitsemme. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 02:40 Glier: Sinfonia n:o 3 h-molli (Ilja Muromets) (Buffalon FO/ JoAnn Falletta). 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 05:57 W.A. Schubert: Kolme saksalaista tanssia (Pepe Romero, kitara). 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 15.2. 6.02-6.35 Aamusoitto. Samalla yksinäinen ihminen ei ole huonompi kuin muut, ja me kaikki voimme ehkäistä yksinäisyyttä. Leos Janacek: Sonaatti viululle ja pianolle (Gidon Kremer, viulu, ja Martha Argerich, piano). Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisunnittelijana Anders Wiksten. Fall: Achmedin laulu oper. Minkälainen on hyvä tai huono ystävä. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto, osa Lintujen kuilu (Michael Collins, klarinetti). Beethoven: Duo klarinetille ja fagotille F-duuri (Eduard Brunner, klarinetti, Klaus Thunemann, fagotti). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Bach: Sonaatti huilulle ja cembalolle F-duuri (Maxence Larrieu ja Robert Veyron-Lacroix). 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen Spohr: Sinfonia n:o 6 G-duuri (Historiallinen sinfonia neljän eri aikakauden tyylin ja maun mukaan) (Alankomaiden radion kamariork./Ton Koopman). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. Bellini: Vanne, o rosa fortunata (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja James Levine, piano). Rameau: Alkusoitto oopperabal. Haastateltavana viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijatohtori Ira Virtanen. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen. 00:58 Paganini: 24 kapriisia (Ruggiero Ricci, viulu). J.C. Ravi Shankar: Sitar and violin duet (Ravi Shankar, sitar, Yehudi Menuhin, viulu, Alla Rakha, tabla, Kamala Chakravarty, tanpura). Vaan miten toimii ostrakismi, julma vallankäytön muoto, jota on vaikea todentaa. Yksinäisyys on Suomessa yleisempää kuin luulisi, ja meillä on myös vahva yksinpärjäämien eetos. 6.05-6.35 Aamusoitto Vejvanovsk?: Sonata laetitiae (Annegret Siedel, barokkiviulu, ja Bell’Arte Salzburg). 05:17 Cherubini: Requiem c-molli (Boston Baroque/Martin Pearlman). Toimittajana Inari Tilli. Les Fetes de Polymnie (Les Talens Lyriques/Christophe Rousset). Bardenklänge (Richard Savino, kitara). Stambulin ruusu (Fritz Wunderlich, tenori, ja Baijerin valtionork./Hans Moltkau). Haastattelu on tehty kevään 2020 koronaeristyksen aikana etähaastatteluna. 03:53 Mertz: Otteita kok. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Barbara Strozzi: L?Eraclito amoroso (Ruby Hughes, sopraano, Mime Yamahiro, sello, ja Jonas Nordberg, teorbi). Dolar: Sonata a 13 C-duuri (Trompeten Consort Friedemann Immer ja Ensemble Tama). 04:53 Janácek (sov
Leos Janacek: Sonaatti viululle ja pianolle (Gidon Kremer, viulu, ja Martha Argerich, piano). Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.50 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 20.00-22.00 Etnokonsertteja 23.10-6.00 Yöklassinen Tieto ja tunne samassa paketissa. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Ystävyys on vapaaehtoista ja tasavertaista vuorovaikutusta, peilautumista ja peilaamista. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 19.50-21.00 Jazzklubin illan keikka Arkistojazzia: UMO & Kalle Kalima: Pulp Friction (Tarantino Suite). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti: Euroradion konsertteja 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 27.2. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Utelias äänimatkailija Tieteen, taiteen, musiikin risteyksessä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. finaalipäivä 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 25.2. 19.02-21.20 Klassisen musiikin iltakonsertti: Turun sellokilpailu, 2. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Klassisen musiikin iltakonsertti: Kokkolan talviharmonikka 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 24.2. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 21.2. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Fanny Mendelssohn-Hensel: Pianotrio d-molli, osa Allegro molto vivace (Rödberg Trio). Eri elämäntilanteissa ja eri kulttuureissa ystävyys voi olla varsin erilaista ja joskus ystävyys voi ajautua kriisiin, tai loppua. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti: Turun sellokilpailu, 1. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. Minkälainen on hyvä tai huono ystävä. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 13.00-13.57 Utelias äänimatkailija: Ystävyyden ääniä Ystävyys on elämän suolaa. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Haastattelu on tehty kevään 2020 koronaeristyksen aikana etähaastatteluna. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Tunti vapaalla DJ Bunuel. YLE RADIO 1 R ONDO C LASSIC 2|2022 63 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 13.00-13.57 Utelias äänimatkailija Tieteen, taiteen, musiikin risteyksessä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-19.50 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Toimittajana on Amanda Kauranne. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 20.00-21.00 Keinuva talo Toimittajana Mika Kauhanen 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Musiikissa ystävyys voi kantaa kulttuurierojen yli. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperailta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 20.2. Tom Jobin: Aguas de Marco (Elis Regina ja Tom Jobim, laulu, sekä yhtye). Erik Satie: J’avais un ami (Juliette, laulu, ja Alexandre Tharaud, piano) Claude Debussy: Sonaatti viululle ja pianolle, osa Intermede (Janine Jansen, viulu, ja Itamar Golan, piano). Ohjelmassa kuullaan otteita seuraavista teoksista: W.F.Bach: Sonaatti nro 3 Es-duuri huilulle ja oboelle (Kaisa Kortelainen, huilu, Kyeong Ham, oboe). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Toimittajana Markku Salo. 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 6.11.2021. Ravi Shankar: Sitar and violin duet (Ravi Shankar, sitar, Yehudi Menuhin, viulu, Alla Rakha, tabla, Kamala Chakravarty, tanpura). 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 23.2. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 28.2. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Eva Tigerstedt tieteen, taiteen ja musiikin risteyksessä, äänisunnittelijana Anders Wiksten. 9.05-9.55 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Magic Spirit Quartet Tampere Jazz Happeningissä. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Haastateltavana viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkijatohtori Ira Virtanen. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. Äänitetty Vuotalossa Helsingissä 10.11.2016. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 12 nroa 118 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 22.2. finaalipäivä 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 26.2
Maailman pohjoisin sinfoniaorkesteri, norjalainen Arctic Symphony esittää Philip Glassin harvoin kuullun huikean tuntisen teoksen ”Kurimus”. YLE TEEMA & AREENA Radion sinfoniaorkesterin konsertit välitetään suorina lähetyksinä Areenassa ja viivästettyinä tv-lähetyksinä klo 20.00 Teemalla. 55. suoran lähetyksen toimittajat Liisa Vihmanen ja Tiia Lappalainen. Jälkimmäisen Amsterdamin jäähyväiskonsertissaan syksyllä 2013 johtama Brucknerin 5. Vahvojen naisten tanssiteatteri Raatikko Yle Teema Ylen dokumentti 50-vuotiaasta tanssiteatteri Raatikosta. Arvo Pärt: Arbos vaskille ja lyömäsoittimille Robert Pearsall: Lay a garland Charles Gounod: Petite symphonie Giovanni Pierluigi da Palestrina: Kyrie messusta Missa brevis Enrique Guimera: Haikusticos Leoš Janá?ek: Idylli, sarja jousiorkesterille Myöhäisillan kamarimusiikki: Sid Hille: Begehren mezzosopraanolle ja jousikvartetille, kantaesitys. Legendoja riittää niin kapellimestarien kuin solistienkin kaartissa.. Elokuvassa liikutaan tapahtumapaikoilla Lofoottien saariryhmän upeissa ja dramaattisissa maisemissa ja nykypäivän elämässä. Luvassa on upeita tanssiesityksiä, sekä tutustumista uuteen kulttuuritilaan. Tekstitys: suomi. Keskiviikko 9.2. Amanda & Lydia,sekä sekä kymmenen tanssijan tervehdys Tanssin Talolle tanssija-koreografin Reija Wäreen johdolla. Sen uumenista löytyy Iván Fischerin kanssa taltioitu Beethovenin sinfoniasykli, Herbert Blomstedtin johtamia Brahmsin orkesteriteoksia ja konserttoja sekä Bernard Haitinkin tulkintoja Brucknerin ja Mahlerin sinfonioista. Häirintäepäilyyn elokuussa 2018 katkennut Daniele Gattin kaksivuotinen ylikapellimestarikausi tuotti sekin muutamia tallenteita, joilla Concertgebouw -orkesteri soi verkossa ja levyllä Helsinki Dance Company ja Kinetics Orchestra ovat mukana Tanssin talon avajaisgaalassa. Tuotanto: Against the Grain Theatre, Kanada (2020). klo 19.00/20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (viivästetty suora) Nicholas Collon, kapellimestari, Otto Antikainen, viulu Senja Rummukainen, sello Fanny Söderström, piano Beethoven: Kolmoiskonsertto C-duuri op. sinfonia on yksi kirjaston järisyttävimpiä tulkintoja. 2018, kun norjalainen Arctic Philharmonic Orchestra äänitti ja esitti sen konsertissa. Perjantai 4.2. F. Vaikka osa käyttäjistä on eittämättä jäänyt kaipaamaan alkuperäisen sovellusformaatin perinpohjaisuutta ja oivallista visuaalista suunnittelua, nykyisen verkkosivupohjaisen ratkaisun helppous ja saavutettavuus puolustavat ehdottomasti paikkaansa varsinkin, kun kilpailevaa tarjontaa on löydettävissä yhä enemmän. Väliajalla nähdään tervehdyksiä ja yllätyksiä tanssin kentältä. Gaalan juontaa Markku Haussila. Esiintyjinä Suomen parhaimpia tanssijoita ja tanssiryhmiä, kuten Tero Saarinen Company, Tanssiteatteri Tsuumi, Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra, Pimeä hedelmä feat. Keskiviikko 2.2. Musiikista vastaa Toronton sinfoniaorkesteri yhdessä 12 solistin ja neljän kuoron kanssa. klo 19.00/20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (viivästetty suora) Kamarimusiikkifestivaali MIND. klo 15.45 ”Kohti kurimusta” Yle Teema Philip Glass sävelsi v. klo 16.00 Messiah/Complex Yle Teema G. Torstai 3.2. Videojulkaisut olivat aluksi kunnianhimoisia tablettikäyttöön räätälöityjä paketteja, joihin kuului paljon taustamateriaalia aina perinpohjaisista teosesittelyistä kiehtoviin artistihaastatteluihin ja muusikoiden kommenttiraitoihin saakka. 56 Elgar: Sinfonia nro 1 As-duuri op. 77 Wagner: Alkusoitto ja Isolden lemmenkuolo oopperasta Tristan ja Isolde Ligeti: Atmosphères Ravel: Daphnis et Chloé, sarja nro 2. Suunnitelma oli koitua orkesterin kohtaloksi. Periodihenkisten esityskäytäntöjen askelmerkkejä orkesterille viitoittavat puolestaan Sir John Eliot Gardinerin ja Nikolaus Harnoncourtin kaltaiset pioneerit. Sunnuntai 6.2. Teema ja Areena 2.2. Orkesteria johtaa Tim Weiss. Tanssin talon avajaiset Yle Teema & Areena Yle lähettää suorana avajaisgaalan Erkko-salista. Heidän viime syyskaudella esittämänsä teos Gravity jatkaa koreografi Jarkko Mandelinin äärimmäisen fyysisten ja liikkeeseen keskittyvien teosten jatkumoa. Jälkimmäisiä striimeillä johtaa ansiokkaasti myös Andris Nelsons. klo 19.00/20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (viivästetty suora) Nicholas Collon, kapellimestari Renaud Capucon, viulu Brahms: Viulukonsertto D-duuri op. Teos pohjautuu Edgar Allan Poen noveliin kahdesta mahtavaan vesipyörteeseen uppoavasta kalastajaveljeksestä. Concertgebouw-orkesterin samettisointia pääsee nykyisin ihastelemaan sekä verkkokirjaston että oman levymerkin tuotteiden kautta. Ohjelma on kuvattu eri puolilla Kanadaa niin upean luonnon keskellä kuin urbaanimaisemissa. T: Weggefilms/Beacon Isle Films, Norja (2018). Händelin Messias-oratorio saa uuden monimuotoisen ja vaikuttavan tulkinnan maailman yhteenkuuluvaisuuden ja tasa-arvon hengessä. ruotsi, pohjoissaame. Nämä sisällöt olivat kuukausimaksullisia ja ne sai käyttöönsä RCO Editions -sovelluksen kautta. Harnoncourtin Bruckner järisyttää Concertgebouw-orkesterin videokirjasto kattaa nykyisellään germaanista perusohjelmistoa melko hyvin. Muutaman vuoden jälkeen sovelluspohjaisesta jakelusta kuitenkin luovuttiin, ja orkesteri siirsi vähitellen videomateriaalin verkkosivuilleen vapaasti saataville perinteisempään striimauskäyttöön. Hänen johdollaan katsottavaksi löytyy erityisesti Mahleria, Richard Straussia ja Shostakovitshia. Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.2.–28.2.2022 64 R ONDO C LASSIC 2|2022 AMSTERDAMIN KUNINKAALLINEN Concertgebouw-orkesteri (RCO) on ollut alan pioneereja äänitteiden itsenäisen julkaisun suhteen. Kanadalaisin voimin toteutettu teos esitetään englanniksi ja viidellä muulla kielellä, joista kolme on maan alkuperäiskansojen kieliä. Tämä dokumentti kertoo äänitysprojektista ja ohjaaja Jan Vardoenin hullunrohkeasta ajatuksesta viedä orkesteri laivalla soittamaan Lofoottien saarten vuoristoon lähelle novellissa kuvattua Moskstraumenin kurimusta. Glassin huikea teos sai uuden elämän v. Pääasiassa CDja SACD -formaatteihin nojanneiden albumijulkaisujen rinnalla orkesteri aloitti myös konserttitallenteidensa videojakelun verkossa viime vuosikymmenen alkupuolella. Perjantai 18.2. Orkesterin oma levymerkki RCO Live lanseerattiin jo vuonna 2004. klo 15.15 ”Alas kurimukseen” Yle Teema Jan Vardoenin sanaton musiikkielokuva. Sunnuntai 20.2. Muutamissa julkaisuissa oli mahdollista myös peilata konserttitallenne televisioruudulle ja seurata samalla partituuria tabletin näytöltä. Sunnuntai 27.2. Huomattava osa videotallenteista on peräisin Mariss Jansonsin ylikapellimestarikauden loppuvuosilta. 1986 tilausteoksen Kurimus, joka pohjautui Edgar Allan Poen dramaattiseen novelliin kahden kalastajaveljeksen uppoamisesta veneineen maailman vahvimpaan vesipyörteeseen Lofooteilla
Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Jos sinulla on Rondon kalenteriin tarjolla uusi leiri tai kurssi, ota yhteyttä leirikalenterin kokoamisesta vastaavaan Matti Tuomistoon, email: matti.tuomisto@classicus.fi tai puhelin 0400 823 695. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Perinteikkäisiin tapahtumiin Rondo on oma-aloitteisesti yhteydessä. Voit myös pyytää sähköpostitse Rondosta pdf-tiedoston mallisivuista muistin virkistämiseksi. kännykältäsi tai tabletiltasi. Kalenteri toteutetaan aiempien vuosien tapaan. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. Mukaan ovat kuitenkin tervetulleita myös uudet leirit ja kurssit. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. . maaliskuuta. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. MATTI TUOMISTO kesäleirit ja -kurssit rondossa 4/2022 Tervetuloa rakentamaan yhdessä musiikkilehti Rondon kanssa upeaa yhteistä musiikkikesää 2022!. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 3/2022 ilmestyy 28.2.2022 R ONDO info MUSIIKKIKESÄÄ POHJUSTAVA Rondon perinteinen musiikkileirija kurssikalenteri julkaistaan Rondossa 4/2022, joka ilmestyy 31. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Kalenterissa esitellään kattavasti niin musiikin harrastajille kuin ammatteihin opiskeleville suunnattu kesän leirija kurssitarjonta. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Valtaosa kalenterin leireistä ja kursseista on perinteisiä, ehkä jo vuosikymmeniä järjestettyjä koulutustapahtumia. Kalenteri tarjoaa tiedot leirin tai kurssin järjestäjästä, ajankohdasta ja paikasta sekä hinnoista ja sisällöstä, minkä lisäksi kalenterista löytyvät tapahtuman järjestäjän yhteystiedot. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Malliksi käy vaikkapa Rondossa 4/2021 julkaistu kalenteri. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille