marianna henriksson sytyttää barokin tunteet soimaan cd. 2 2023 15,00 € CLASSIC Nuoret säveltäjät haluavat ottaa kantaa VOITTOISAT SOPRAANOT tähtäävät maailmalle Muusikon elämä on yhtä kilpailua MITEN MUSIIKKI vaikuttaa aivoihin
Rondo ja OK-Matkat tarjoavat nyt ainutlaatuisen tilaisuuden kulkea kuuluisimman Tuomaskanttorin jalanjäljillä. MUSIIKKIMATKA OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelma ja hinnat: okmatkat.fi Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelman.. Hän hoiti musiikinjohtajan tehtävää 27 vuoden ajan ja sävelsi hurjan määrän mestariteoksia. Bach on siitä lähtien ollut tärkeä osa Leipzigin kulttuuriperintöä, ja vuonna 1907 perustettu Leipzigin Bach-festivaali on ollut tiennäyttäjänä säveltäjän perinnön vaalimisessa. Käväisemme myös aistimassa tunnelmaa kaikille avoimessa torikonsertissa. J.S. Bachin teoksia niiden autenttisilla esityspaikoilla ja G.F. Bachin jäljillä Leipzigissa Koe J.S. Lisäksi konserttiohjelmistossa on Bachin soitinkonserttoja ja soolokantaatteja, viulu-cembalosonaatteja sekä kamarimusiikkia. 7 Pääkirjoitus: Iso laiva kääntyy 8–11 Marianna Henrikssonin haastattelu 12–16 Nuoret säveltäjät ottavat kantaa 18–19 Lappeenrannan laulukilpailun voittajat 21 Lassi Rajamaan piirros 23 Rondo cd: Energiaa Lahdesta 24–25 Kantaesitys: Mikko Heiniön Koraaleja 27 Minna Leinosen kolumni 28–29 Kulmalla: Maa ilmasta 30–33 Muusikon kilpailtu elämä 34 Johanna Juholan kolumni 36–39 Päivä Pärt-keskuksessa 40–42 Musiikin ja aivojen suhde 44–47 Kuukauden klassikko: Schubertin pianotrio Es 49 Johan Tallgrenin kolumni Rondo arvioi 50 – 55 • Rondon lukijamatkalla Prahassa • Pohjalaisia Vaasassa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 56 – 57 • Alueoopperoiden kevät • Helmikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 58 – 59 • Piano street -verkkopalvelu Media 60 • Yle Teema ja striimit 62 Rondo palvelee 63 Kimmo Hakolan kolumni sisältö VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: J.S. Kesäisen lukijamatkan ohjelmassa on lyhyt läpileikkaus Bach-festivaalin runsaasta annista, Georg Friedrich Händelin ooppera Julius Caesar Leipzigin oopperassa sekä tutustuminen kaupungin kulttuurihistoriaan ja nähtävyyksiin suomenkielisen oppaan johdolla. toukokuuta 2023 tulee kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Johann Sebastian Bach aloitti työnsä Leipzigin Tuomaskirkon kanttorina. Bach-ohjelman ytimenä ovat kantaattikonsertit kahdessa säveltäjän elämän tärkeässä kirkossa. Händelin ooppera Julius Caesar Rondon lukijamatkalla Leipzigiin 9.-12.6.2023! 31
IHMISEN JÄLKEEN / POSTHUMAN Max Savikangas Teemu Mäki Petri Kekoni Company BRECHTIÄ JOKANAISELLE ««««« Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Sirpa Kähkönen Taru Mäkelä Reetta Ristimäki Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä: 18.1.-3.2. klo 19 | Liput: 24-38 €, Lippu.fi Kuopion kaupunginteatteri, Minna-näyttämö: 18.-19.4. klo 12 & 19 | Liput: 30,50-35,50 €, Lippu.fi Tuottajat: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki Uusi musikaali menestyskirjan pohjalta Syntisen hauska 1920-luku on täällä! “Miten kaikki voikin osua niin kohdalleen” HS / Lauri Meri ANNA KORTELAINEN REETTA RISTIMÄKI NÄKEMIIN, VIIPURI! Musiikkidraama Viipurin evakuoinnista 1940 Esiintyjät: Niina Ahola, Ilkka Hämäläinen, Marika Hölttä ja Seppo Äikäs Esitykset Karjalatalolla ke 17.5. klo 19 Liput: 37-42 €, Lippu.fi Tuottaja: Greta Tuotanto Esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 13.4.-7.5. klo 15 Liput: 25-28 €, Tiketti.fi Tuottaja: Greta Tuotanto KABAREE BERLIN KABAREE BERLIN -konsertti -konsertti mm. Kurt Weill, Friedrich Holländer Esiintyjät: Reetta Ristimäki (laulu), Marko Puro (piano, laulu, musiikin johto), Jukka Ojala (harmonikka) sekä Lohjan Kaupunginorkesteri Aleksanterin teatterissa to 27.4. Liput: 35 53 €, tanssintalo.fi Tuottajat: Suomalainen kamariooppera ja Greta Tuotanto Musica nova -festivaalin ohjelmistoa. Liput: 24-29,5€, Lippu.fi Rooleissa: Aurora Manninen, Eeva Semerdjiev, Jasper Leppänen, Petri Bäckström, Kai Bäckström Muusikot: Janek Öller, Ilkka Heinonen ja Miika Vintturi Tuottajat: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki Tieteisooppera Esitykset Tanssin talon Pannuhallissa 3.-7.3. klo 19 ja to 18.5
Hänen ensimmäinen soittimensa Länsi-Helsingin musiikkiopistossa oli nokkahuilu, joka pysyi mukana korkeakouluopintoihin asti. Cornucopian suomalaista uutta musiikkia sisältävä levy ilmestyy tänä keväänä. uuden ajan vanhaa musiikkia Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: JAAKKO PAARVALA | m. Vuonna 2010 Silén, Henriksson ja niin ikään Silénin entisiin oppilaisiin kuuluva sellisti-gambisti Louna Hosia perustivat barokkiyhtye Cornucopian, joka tekee yhteistyötä nykysäveltäjien ja esimerkiksi tanssija-laulaja Janne Marja-ahon kanssa. Hän on työstänyt nykytanssiteoksia, improvisoinut elektroniikan kanssa öljysäiliössä ja levyttänyt ohjelmistoa barokista nykyja kansanmusiikkiin. Kasvava määrä muusikoita hyödyntää instrumenttejaan välineinä, joilla ei ole käyttörajoituksia, ja näiden tekijöiden joukossa niin sanotut vanhan musiikin muusikot ovat vahvasti edustettuina. 8 R ONDO C LASSIC 2|2023 ARIANNA HENRIKSSON on soittanut niin eurooppalaisissa kamariorkestereissa kuin berliiniläisen breakdance-ryhmän kiertueproduktiossa. Enää se ei kuitenkaan ihmetytä. Vielä vuosikymmen tai pari sitten olisi tuntunut hämmästyttävältä, että tällaisia asioita tekee muusikko, jonka soitin on cembalo. Marianna Henriksson edustaa sukupolvea, jolle periodi-instrumentit ovat olleet soittimia muiden joukossa, eivät ”historiallisia”. Suomalaisen barokkiorkesterin uusi taiteellinen suunnittelija on erityisen kiinnostunut varhaisbarokin affektifilosofian soveltamisesta tämän päivän esitystaiteisiin. MARIANNA HENRIKSSONILLE cembalo on soitin siinä missä mikä tahansa muukin. 1990-luvulla oppilaitokseen saapui Hollannissa opiskelleita suomalaisia barokkiosaajia, jotka alkoivat innolla tuoda vanhaa musiikkia perusopetukseen. 9-vuotiaana sivuaineeksi otettu cembalo meni kuitenkin ohi. Uuden ja vanhan sekä eri taiteenlajien itsestään selvä nivoutuminen leimaa myös Henrikssonin omaa toimintaa. Länsi-Helsingin musiikkiopistolla eli ”Länskärillä” on ollut suuri merkitys Henrikssonin muusikonidentiteetille. Nokkahuiluopettaja ja vanhan musiikin lehtori Pekka Silénistä tuli yksi Henrikssonin lapsuusvuosien tärkeimmistä aikuisista. ”En koskaan osannut ajatella, että nämä olisivat joitakin erityissoittimia. Historiallisuuden kerrostumat koskevat kaikkia soittimia ”, Henriksson tuumii
9 R ONDO C LASSIC 2|2023 ”1600-luvun ajattelussa musiikki värähtelevänä ilmana aivan konkreettisesti kosketti kudoksia ja laittoi nesteet liikkeelle.”
”Me sovitimme, johdimme, lauloimme ja soitimme ”, Henriksson muistelee. Marianna Henrikssonia kiehtoo esitystaiteellinen ajattelutapa. He ystävystyivät ja esiintyivät toistensa lopputöissä. 1600-luvun alun musiikkiin erikoistunut Henriksson on kiinnostunut menemään barokin alkulähteille: musiikin affektien ja passioiden olemukseen. Mustoselle kiintoisaa oli se, miten tanssi voi syntyä kehollisesta musiikille antautumisesta. Se oli myös musiikin kokemisessa keskiössä. Taiteidenvälisyys on osittain tästä syystä aina ollut Henrikssonille luontevaa. 10 R ONDO C LASSIC 2|2023 Musiikki liikuttaa kehon sisäosia Marianna Henriksson ei päätynyt cembaloon pianon tai urkujen kautta ja sai lapsesta lähtien opiskella huippucembalistien Assi Karttusen ja Elina Mustosen johdolla. Kun Henriksson opiskeluaikanaan tutustui joukkoon taiteidenvälisyydestä kiinnostuneita opiskelijoita, porukkaan kuului myös Anna Mustonen. Yhdessä koreografi Anna Mustosen kanssa hän on luonut kolme barokkimusiikkia ja uutta tanssia yhdistävää teosta, joista uusin, Eros, kantaesitettiin loppusyksystä 2022 Tanssin talon Erkko-salissa. ”Siinä sai ottaa vastuuta muustakin kuin pelkästä soittamisesta.” Mieleen jäi lähtemättömästi esimerkiksi oppilaitoksen Barokkibakkanaali-tapahtuma, jossa lapset ja aikuiset pukeutuivat epookkiasuihin. ”Emme ole missään vaiheessa halunneet, että musiikki säestää tanssia tai että tanssi maustaa konserttia. Jo vuosia sitten hän omien sanojensa mukaan ”hurahti” ruumiinnesteoppiin, jolla selitettiin ruumiin ja mielen toiminnot luonteenpiirteistä sairauksiin. Henrikssonin ja Mustosen yhdeksi yhteiseksi tarttumapinnaksi muodostui historiallinen ajatus siitä, että musiikki virtaa ruumiin sisälle ja saa aikaan todellisia seurauksia. ”Liikutus ja koskettaminen ovat sanontoina muuttuneet banaaleiksi, mutta 1600-luvun ajattelussa musiikki värähtelevänä ilmana aivan konkreettisesti kosketti kudoksia ja laittoi nesteet liikkeelle”, Henriksson kertoo innostuneesti. Antiikin aikana syntynyt ruumiinnesteteoria vaikutti ajatteluun vielä 1800-luvun alussa. ”Länskärissä” hänelle erityisen tärkeää oli kokonaisvaltaisten näyttämöllisten projektien toteuttaminen. ”Aloimme tajuta, että uuden tanssin kautta voisi tehdä konkreettiseksi tätä historiallista ajatusta.” Soittajat ja tanssijat yhteisessä tilassa Parivaljakko osallistui Zodiakin teoshakuun, ja vuonna 2012 siellä toteutettiin heidän esityksensä Di anima et di corpo, jossa varhaisbarokin musiikki ja uusi tanssi virtasivat yhteen. Meitä kiinnostaa, miten voimme oikeasti olla näyttämöllä yhdessä.” Marianna Henrikssonin töiden painopiste on viime vuosina ollut Suomessa, mutta nyt uusia kansainvälisiäkin töitä on koronan jälkeen taas tulossa.. ”Tämän projektin ihanuus ja haastavuus oli, että pystyimme ottamaan lisää askelia kohti sellaista taiteidenvälisyyttä, mitä tavoittelemme”, Henriksson kertoo. Vuonna 2018 toteutettiin koreografioitu esitys Monteverdin Maria-vesperistä yhdessä Helsingin Barokkiorkesterin kanssa. Siinä missä Monteverdin Maria-vesper on – kaikessa portfoliomaisuudessaan – olemassaoleva teos, Erosta varten Henriksson, Mustonen ja dramaturgi Masi Tiitta kokosivat musiikkidramaturgian halun ja kurkotuksen teemojen ympärille. Vuonna 2018 Henriksson ja Mustonen palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla. Jotkut arkaaisen opin sanoittamistavat alkoivat tuntua Henrikssonista hämmentävän ajankohtaisilta nykytaiteiden äärellä. Uusimmassa teoksessa innoittajana oli Anne Carsonin essee Eros, katkeransuloinen. Sen tuottivat Uuden tanssin keskus Zodiak, Suomalainen barokkiorkesteri, Helsinki Early Music Festival sekä Henrikssonin, Mustosen ja kuraattori Riikka Thitzin perustama taideyhdistys i dolci. Keskiöön nousi Barbara Strozzin ja Giovanni Felice Sancesin musiikki. Klassisessa musiikissa fyysinen tapahtumaluonne on perinteisesti ollut väheksyttyä, ja näyttämöllisyys on painottunut oopperalavalle. Kuitenkin kaikki lavalla näkyvät ja kuuluvat elementit merkitsevät
”Samalla tiedostetaan paremmin, mitä merkityksiä kukin ohjelma tulee välittäneeksi.” FiBOn johtokolmikkoon kuuluvat Henrikssonin lisäksi viulisti Anthony Marini ja toiminnanjohtaja, alttoviulisti Laura Kajander. ”Siinä on käytetty esimerkiksi lämpökäsiteltyä puuta, joka pitää virityksen paremmin. Olen myös ollut aloitteellinen siihen suuntaan, että FiBO kehittäisi omaa eettistä ohjeistustaan, johon tukeutua kaikessa vuorovaikutuksessa. Henriksson soittaa Knifin suunnittelemalla, Jukka Ollikan rakentamalla vuonna 2019 valmistuneella cembalolla. Mallinani on Zodiakin erittäin hyvä ohjeistus.” Henriksson arvostaa FiBOn monipuolista ohjelmistoprofiilia, joka on viime vuosina entisestään laajentunut: cembalisti Petteri Pitko toi taiteellisena johtajana mukaan hienoja nykymusiikkiprojekteja, ja viime vuosina orkesteri on esittänyt periodiajatuksella jopa Sibeliusta. 11 R ONDO C LASSIC 2|2023 Klassisen musiikin esitystilanne nähdään usein neutraalina foorumina, jossa ”itse musiikki” saa tilaa. Meitä kiinnostaa, miten voimme oikeasti olla näyttämöllä yhdessä.” Marianna Henrikssonin cembalo yhdistelee historiallisia malleja ja käyttää moderneja ja historiallisia rakennusratkaisuja vapaasti. Miltä Suomen vanhan musiikin kenttä näyttää verrattuna Eurooppaan. Soittimet, niin historialliset kuin uudet kopiot, ovat aina yksilöitä. Berliini on aivan oma maailmansa, siellä tehdään hirveästi kaikkea kokeilevaa”, Henriksson luonnehtii. ”Kuitenkin jokainen ’tavallisenkin’ konserttiasetelman ele pitää sisällään käsityksiämme musiikin esittämisestä ja kuuntelemisesta”, Henriksson teroittaa. Les Ambassadeurs -yhtyeessä. FiBOlla on vahva pyrkimys demokraattiseen ja läpinäkyvään päätöksentekoon. Itse aion ainakin tuoda lisää varhaisbarokkia. Myös yhteistyökuviot muiden Pohjoismaiden ja Euroopan suuntaan ovat voimistuneet. Hänelle se, että soitin olisi tarkka historiallinen kopio, ei ole ratkaisevan tärkeää. Fesharek, Virtaperko, Knif. Henriksson opiskeli ja asui pitkään Berliinissä, jolloin konsertoi laajalti Keski-Euroopassa mm. Kyseessä on historiallisia malleja ja ei-historiallisia rakennustapoja vapaasti yhdistelevä instrumentti. ”Suomen vanhan musiikin muusikot ovat hirveän rohkeita ja omaäänisiä. Avainasemassa oli musiikin intensiivinen, kehollinen kuunteleminen. Kiinnostuksen kohdettaan, musiikkiesityksen tapahtumaluonteisuutta ja kehollisuutta, hän toivoo voivansa tutkailla myös FiBOn konserteissa. Välttelimme tilannetta, jossa soittajat olisi rajattu tilallisesti tai vaatetuksella omaan soppeensa, ’monttuun’.” Maria-vesperissä ja Eroksessa soittajat oli puvustettu yksilöllisesti siinä missä tanssijatkin. ”On hieno ajatus, että kuka tahansa orkesterin muusikkojäsen voi hakea taiteellisen suunnittelijan määräaikaista tehtävää. ”Annan kanssa tekemissämme esityksissä halusimme, että soittajat, laulajat ja tanssijat jakavat saman näyttämön. klo 19 Musiikkitalon Black Box, mm. Minua inspiroi myös se, että FiBO on ollut avoin taiteidenvälisille kokeiluille.” Henrikssonille on kuitenkin tärkeää, että taiteidenvälisiä yhteisprojekteja tehdään ajan kanssa ja tarvittavalla rahoituksella, silläkin uhalla, että siihen kuluisi vuosia. Sen Henriksson aikoo myös levyttää. Syvällistä taiteidenvälisyyttä ei voi kiirehtiä eikä noin vain liimata orkesteriarkeen. Kohti demokraattisempaa orkesteria Marianna Henriksson on vastikään aloittanut Suomalaisen barokkiorkesterin uutena taiteellisena suunnittelijana, osana orkesterin johtotrioa. Teokset suhtautuivat tanssijoihin ja laulajiin samalla lailla, ja soittajien liikehtiminen oli otettu osaksi esitystä. Historiallisuutta soveltaen Henriksson viimeistelee Sibelius-Akatemialla taiteellista tontorintutkintoa, jossa on fokuksessa varhaisbarokin affektiivisuus sovellettuna nykyajan esittäviin taiteisiin. Pian on hänen viimeinen jatkotutkintokonserttinsa, jossa keskisävelviritteisellä cembalolla esitetty vanha ja uusi musiikki kietoutuvat kokonaisuudeksi. Siitä olen todella kiitollinen etenkin levytyksissä”, Henriksson nauraa. ”Esimerkiksi Saksassa on useita hyvin erilaisia vanhan musiikin kenttiä. ”Monipuolisuus pysyy orkesterin repertuaarissa, samoin se, että muusikkojäsenten ohjelmistoideat ja -toiveet näkyvät ja kuuluvat. Siinä on esimerkiksi historiallista mallia soveltava kaikuefektirekisteri. ”Emme ole missään vaiheessa halunneet, että musiikki säestää tanssia tai että tanssi maustaa konserttia. Henriksson painottaa, ettei tämä välttämättä vaadi kuin pieniä valintoja – tietoisuutta vaikkapa esiintyjien sijoittumisesta tai muista konsertin asetelmista. Marianna Henriksson • täyttää tässä kuussa 40 vuotta • perheeseen kuuluu kirjailijapuoliso ja 2-vuotias lapsi • työtä tukee tänä vuonna Jenny ja Antti Wihurin rahasto • Keskisävel – Neljäs jatkotutkintokonsertti 8.2. Esimerkiksi folkbarokkisuuntaus on hieno suomalainen juttu!” . ”Soittamisen kehollisuus voi itsessään olla kiinnostavaa ja senkin voi nähdä tanssillisuuden kautta”, Henriksson sanoo
12 R ONDO C LASSIC 2|2023 Leevi Räsänen Ossi Hiltunen Anna Hakula Matilda Seppälä
Improvisoin, ja läksyihin tarkoitettu aika kului siihen.” Seppälä sen sijaan kertoo tehneensä jo alle kouluikäisenä eläinaiheisia sävellyksiä vihkoonsa. Se oli hirveän tärkeä juttu.” Räsänen taas muistelee lämmöllä vuosiaan Savonlinnan taidelukiossa: ”Siellä oli joka vuosi musikaaliprojekti, jonka myötä pääsin säveltämään valmiisiin teksteihin. 19-vuotiaana osallistuin Juhanin kannustamana Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailuun, jonka finaaliin pääsin. ”Se on monien sattumusten ja etuoikeuksien summa, että on päätynyt säveltäjäksi”, Räsänen kiteyttää. Kaikissa näissä säveltäjissä oli tosin siemen uuden luomiseen jo lapsena. Säveltäjyyteen pitkään liitetty kuva poikkeuksellisesta nerosta on alkanut sammumaan. Siellä olikin mahdollisuus ottaa sävellys sivuaineeksi. Silloin ymmärsin, että joku uskoo tekemiseeni. Itselläni ei ollut ainakaan lapsena eikä nuorenakaan vielä sellaista ajatusta, että säveltäjäksi on päästävä. Koin siinä hetkessä sen voiman, mikä taiteella on ihmisten välisessä kommunikaatiossa, ja se on edelleen tekemiseni ydin. Hiltunen muistelee: ”Lukioikäisenä opiskelin sävellystä neljä vuotta Juhani Vesikkalan kanssa. nuorten säveltäjien ääni Teksti ja kuvat: NELLI KORHONEN | k. Neljä nuorta suomalaista säveltäjää puhuvat dialogin, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon puolesta sekä kertovat, että säveltäminen on parhaimmillaan leikkiä. ”Tämän kriisin seurauksena menin opiskelemaan laulua Tampereen konservatorioon. Koin, ettei taiteilija tai säveltäjä ole oikea ammatti. Halusin tehdä kuitenkin jotain luovaa, ja siksi hakeuduin lukion jälkeen opiskelemaan Tampereelle arkkitehtuuria, joka on ala, jota kirvesmiesisäni osasi myös arvostaa.” Hakulalle tuli kuitenkin arkkitehtinä toimiessa kriisi, koska hän tajusi, että uusi rakentaminen ei ole oikeastaan koskaan ekologista. Heillä kaikilla on ollut nimittäin varhaisista vuosista lähtien taipumus improvisointiin. Ei tarvitse olla mikään suuri henkilö norsunluutornissa”, mainitsee Hakula, ja muut yhtyvät ajatukseen. Sitten hän muistelee teinivuosiaan: ”Yksi suosikkiajanviettotapani oli se, että soitin pianoa ja keksin musiikkia.” Säveltäjyyden kannalta tärkeät käännekohdat tapahtuivat myöhemmin. ”Minusta säveltäjä on ennen kaikkea mahdollistaja, joka mahdollistaa musiikin tapahtumisen ja muusikoiden työn. Ennemminkin säveltäjyys on ujuttautunut elämään pikku hiljaa mukaan.” Muidenkin säveltäjien tarinoista on aistittavissa samankaltaisuutta; kaikki ovat pienestä pitäen kyllä harrastaneet musiikkia, mutta syntyminen säveltäjäksi on ollut monimutkaisempi prosessi. Säveltäjä on mahdollistaja Hiltusen, Hakulan, Räsäsen ja Seppälän keskustelua kuunnellessa ymmärtää, että säveltäjyyteen pitkään liitetty kuva suuresta, poikkeuksellisesta nerosta on alkanut sammumaan. Hakula kertoo: ”Lauloin melodioita ennen kuin opin kunnolla puhumaan.” Hiltusen taas oli vaikea keskittyä pianoläksyihin, koska mielikuvitus otti vallan: ”Olin hirveän huono harjoittelemaan. Sain Minna Leinosen opettajakseni. Mutta vakaviakin äänensävyjä heiltä löytyy – varsinkin kun keskustelu kääntyy ilmastonmuutokseen. Se tuntui todella innostavalta. 13 R ONDO C LASSIC 2|2023 un Anna Hakulalta, Ossi Hiltuselta, Leevi Räsäseltä ja Matilda Seppälältä kysyy, miten he ovat päätyneet säveltäjiksi, Räsänen toteaa: ”Päätyminen on osuva sanavalinta. Sen jälkeen aloin enemmän tosissani säveltämään myös vapaa-ajalla.” Työväenluokkaisesta taustasta tuleva Hakula sen sijaan ei nuorena pitänyt säveltäjän ammattia edes mahdollisena: ”Sosiaalinen ympäristöni ja vanhempani iskostivat minuun ajatuksen, että pitää olla oikea ammatti. Näin, että nainen voi elättää itsensä säveltäjänä, ja tämä kokemus kannusti minua hakeutumaan sävellyksen ammattiopintoihin.” Seppälä taas koki nuoruudessaan tilanteen, jonka myötä musiikin tekeminen sai uuden merkityksen: ”Kun isoisäni kuoli, äitini sanoi minulle, että pianolla improvisoimani musiikki lohduttaa häntä. Silloin tekemisestäni alkoi tulla tavoitteellista
Nyt herätkää! Hullummaksi asiat menevät, jos asioihin ei puututa”, Räsänen toteaa. Iskusta, joka on kohdistunut maalaukseen, ollaan aivan rikki, vaikka samaan aikaan on ihan ok tuhota meidän maapalloamme. ”Mitä tässä oikeastaan arvostetaan. Räsänen jatkaa: ”Ikimetsää hakataan jatkuvasti, eikä siitä tule mitään uutista, mikäli siellä ei tapahdu aktivismia. Se, että saa leikkiä työkseen, on todella hauskaa.” – Leevi Räsänen ”Se, että pääsen toisen taiteilijan kanssa keskustelemaan, kokeilemaan, ihmettelemään yhdessä, motivoi valtavasti.” – Anna Hakula. Itse asiassa iskuissa on ollut taiteilijoita mukana. Kyse ei siis ole ollut sabotaasista, vaan ennemminkin näytelmästä.” Säveltäjät muistuttavatkin, että museoiskuissa mitään ei ole tuhottu, koska iskujen kohteena olleet taideteokset ovat olleet suojattuja. Lapsesta asti olen ollut kiinnostunut äänistä ja rämpyttänyt sekä naputtanut kaikkea ärsyttävyyteen asti. Kun antaa muusikolle tietynlaista tulkinnan vapautta, voi löytää ihan uusia juttuja, ja taide nousee aivan uudelle tasolle.” Mutta yksinoloakin säveltäjän työhön kuuluu: ”Vaikka kaipaan dialogia, kyllä säveltäminen on 99-prosenttisesti yksinäistä puurtamista”, Hakula selventää. Kun saman ikäinen taideteos on vaarassa, siitä tulee hirveä haloo.” Heille, jotka surevat, että meidän yhteistä kulttuuriperintöämme ollaan tuhoamassa ilmastoaktivismin nimissä, Seppälällä on viesti: ”Onko harhaanjohtavaa puhua meidän yhteisestä kulttuuriperinnöstämme. Ajattelen, että museoiskuissa on menty taiteen sfääriin ja tehty jonkinlainen performanssi taiteen omalla kielellä. Joskus esimerkiksi tilaustöihin liittyy valta-asetelmia. Koen ne hätähuutoina. Seppälä kokee yksinäisen työskentelyn toisinaan taakkana: ”Se on minulle jopa vaikea asia, että suuri osa työstä on yksinäistä tekemistä. Tämä asetelma on aivan absurdi”, Hiltunen ihmettelee. Sitä voisi luoda vaikkapa muuttamalla alan taloudellisia rakenteita: ”Meillä voisi olla ihan erilainen tilanne, jos vapaan kentän toimijoita tuettaisiin enemmän ja laitoksia vähemmän.” Säveltäjän työssä saa myllertää ”Säveltäessä saatan pyöriä kämpässäni ympyrää”, Hiltunen naurahtaa, kun keskustelua käydään työskentelytavoista. ”Se, että pääsen soittajan tai toisen taiteilijan kanssa keskustelemaan, kokeilemaan, ihmettelemään yhdessä, motivoi valtavasti”, kertoo Hakula, ja Hiltunen yhtyy ajatukseen: ”Olen viime aikoina ollut hirveän kiinnostunut improvisoinnista. Pystyn kuvittelemaan paljon rajumpiakin eskalaatioita, jotka monien mielestä olisivat täysin oikeutettuja, kun ottaa huomioon, miten vakava ja epäoikeudenmukainen tilanne on”, Seppälä puhuu. | ”Tässä työssä rämpyttäminen, kokeilu on sallittua. Ei ole kyse elossa olevien köyhien taiteilijoiden teoksista, vaan rikkaiden ihmisten omistamista, miljoonia maksavista fetisoiduista objekteista. Tässä työssä rämpyttäminen, kokeilu onkin sallittua. ”Minua ihmetyttää niiden ihmisten naiivius, jotka pystyvät aidosti olemaan pöyristyneitä näistä iskuista. Seppälä tuo myös esille asian, joka mediassa on jäänyt vähemmälle huomiolle: ”On hullua, miten iskuja on yritetty freimata taiteen vastaisiksi. Joskus tulee ohikiitäviä aivokemiallisia tiloja, joista on pakko saada heti kiinni, koska muuten ideat katoavat.” Usein sävellystyö viekin Hakulan, Hiltusen, Räsäsen ja Seppälän melkoiseen myllerrykseen: ”Säveltäessä saa luvan kanssa marinoitua omissa ajatuksissa. Työskentely vie usein melko vaistonvaraiseen tilaan”, kertoo Seppälä, jonka ajatuksiin Räsänen yhtyy: ”Omissa ajatuksissa marinoituminen on todella palkitsevaa, koska silloin pääsee usein todella syvälle ja näkee asioiden monia puolia.” Yhteistä kaikille säveltäjlle on myös loputon uteliaisuus ja halu leikkiä. Räsänen tuo esiin omia työskentelymetodejaan: ”Olen sellainen mörökölli, että tarvitsen yksinäistä kyhjöttämisaikaa. Yleisesti yhteisöllisempi työtapa voisi olla hedelmällisempi.” Seppälän ajatukset herättävät Hiltusen pohtimaan dialogia: ”Milloin se on oikeastaan aitoa?” Räsänen tuo oman näkemyksensä esille: ”Aito dialogi, johon kuuluu parhaimmillaan autenttisuutta ja asioiden halki puhumista, tarvitsee luottamusta, ja joskus luottamuksen syntyminen ei ole yksinkertaisesti mahdollista vaikkapa ajan puutteen takia.” Seppälä kaipaisikin enemmän turvaa säveltäjän työhön. Hätähuutoja ilmaston tilasta Kun keskustelu kääntyy ilmastonmuutokseen ja museoiskuihin, säveltäjien puheet saavat jämäkän sävyn: ”Kannatan täysin museoiskuja. Säveltäjän työ ei tosin aina ole pelkkää leikkiä: ”Oikeastaan säveltäjän työssä on kysymys epätoivon ja leikillisen valon kierteestä”, Räsänen naurahtaa. Kulttuuriperintö on paljon muutakin.” Hakula harmittelee, että median sensaatiomaiset klikkiotsikot vain lisäävät vastakkainasettelua aiheen ympärillä: ”Isot massat ovat pöyristyneitä eivätkä mieti ilmastonmuutosta, koska heille annetaan se kuva, että ignorantit tuhoavat meidän yhteistä kulttuuriperintöämme.” Hakula kannustaakin ihmisiä etsimään tietoa sen sijaan, että lukisivat vain mustavalkoisia otsikoita. Se, että saa leikkiä työkseen, on todella hauskaa”, Räsänen kertoo. En voi samastua yhtään siihen, että kävely aktivoi ajattelua, koska minä vain istun. Hän myös mainitsee: ”Sointimassa tuntuu usein kehossa asti.” Liike ja kehollisuus tuntuvat olevan muidenkin työssä tärkeässä roolissa: ”Paikallaan istuminen hidastaa ajatteluani”, Seppälä kertoo ja muistelee huvittuneena lapsuutensa viulutunteja: ”Opettajani usein sanoi, että ei saa heilua, ei saa niiata polvia, pitää pysyä paikallaan.” Ihan kaikki tosin eivät allekirjoita liikkeen tärkeyttä. ”Isoin motivaationi työssäni on se, että pääsen toteuttamaan sisäsyntyistä uteliaisuuttani. 14 R ONDO C LASSIC 2|2023 Säveltäjät tuovat esille myös dialogin tärkeyden. Usein tuntuu, ettei ole yhteisöä tukena
15 R ONDO C LASSIC 2|2023 Tasa-arvokysymykset ja kantaa ottaminen yhteiskunnallisiin ja koko ihmiskuntaa koskeviin asioihin ovat tärkeitä nuorille säveltäjille.
On hassu ajatus sulkea jotain systeemisesti pois.” Myös erilaisten tyylien eriyttämiseen tai yhdistämiseen säveltäjät suhtautuvat hieman empien. 16 R ONDO C LASSIC 2|2023 Seppälä taas näkee, että museoiskujen yksi tehtävä on herättää keskustelua. Ihmisten on helpompi arvostaa vaikkapa sitä, että saan jonkun ison tilauksen tai olen menestynyt sävellyskilpailuissa kuin sitä, että toimin aktivismin parissa.” Seppälä myös ajattelee, että kaikenlaisen taiteen tekemisen pitäisi olla yhtä arvokasta: ”Ihan yhtä arvokasta on se, että teini improvisoi kotonaan äidilleen kuin huolella hiottu ja graindattu tunnin kestävä valmis teos konserttisalissa.” Säveltäjät ajattelevatkin, ettei taiteen tarvitse olla mitään suurta: ”Minulle hedelmällisimpiä tarttumispintoja ovat juuri ne asiat, jotka ovat lähellä ihmisyyttä”, Räsänen kertoo. Se ei ole silti helppo asia”, mainitsee Seppälä. Seppälä summaa lopulta: ”Ennen kaikkea taide on perustavanlaatuista inhimillistä toimintaa.” . Museoiskut ovat aiheuttaneet tämän keskustelun. Hiltunen kertoo Sivuraiteel-teoksestaan: ”Kirjoitin tämän sävellyksen alttosaksofonille, mezzosopraanolle, pianolle, rumpusetille sekä sähköbassolle. Kun puheeksi tulee esimerkiksi tonaalisuus vastaan post-tonaalisuus -asetelma, Hiltunen kertoo huvittuneena: ”Onhan minua koulutettu post-tonaalisuuteen ja laskeskelemaan sitä, mikä on sävelten tuoreusaste. ”Olen koettanut itse ottaa huomioon ilmastonmuutoksen valinnoissani, en niinkään taiteessani. Se alkoi heti kuulostamaan joltakin.” Seppälä nostaa esille tasa-arvon yleisemmin: ”Minulle on vierasta se, millaisia asioita näen arvostettavan yhteisössämme. Yleensäkin toivon, että laajemmin alettaisiin miettiä, onko järkevää lennättää kapellimestareita, säveltäjiä tai muita musiikin piirissä vaikuttavia ihmisiä maasta toiseen muutaman biisin takia”, Räsänen kertoo ajatuksistaan, joihin Hakula myös yhtyy: ”Kyllä oma arvomaailma vaikuttaa tietysti säveltämiseen, mutta juuri nyt tuntuu, että valinnoilla muussa elämässä on enemmän merkitystä.” Seppälä näkee taiteen kentällä pientä ulkokultaisuutta: ”Taiteilijat ovat toisinaan taitavia luomaan itsestään hyveellistä kuvaa. On kuitenkin hyvä miettiä, voisiko omaa uraa luoda vaikkapa niin, ettei tarvitsisi lentää jatkuvasti.” Hiltunen ajattelee, että mikäli taiteen kautta haluaa ottaa kantaa, sen pitäisi olla ennemminkin tunteisiin vetoavaa kuin julistavaa: ”Taiteessa voisi käsitellä asioita koskettavasti joidenkin tapahtumien kautta. Prosessiin kuului se, että kuuntelin repeatilla Britney Spearsin Toxicia, Madonnan Vogueta sekä Kylie Minoguen Can’t get you out of my head -biisiä. Räsänen kertoo Don’t Tell Mama -teoksensa sävellysprosessista: ”Ajatus taustalla oli se, että lainaan naisikoneja. Monet kuulijat yhdistivät teoksen heti jazziin, vaikka itse en ajatellut sävellysprosessissa muuta, kuin että haluan kirjoittaa biisin tällaiselle mielestäni mielenkiintoiselle kokoonpanolle.” Vaikutteita he silti ovat ottaneet musiikkiinsa erilaisista lähteistä. Silti pidän vieraana tyylien yhdistämistä, koska se on hieman alleviivaavaa.” Myös Hakula on saanut vaikutteita Virginia Woolfin Orlando-teoksesta He was a woman -sävellykseensä: ”Itselleni teos on ennen kaikkea feministinen. Me olemme siis itse asiassa osa taidetta ja aktivismia.” Taiteen ei tarvitse olla kantaaottavaa Mutta millä tavalla säveltäjät itse ottavat kantaa musiikillaan. Minua puhutteli kuitenkin myös teoksen teksti, ja se, miten se soljuu. Jos haluan, että minulla on mahdollisimman laajat välineet säveltämiseen, eihän minun kannata skipata kolmisointuja, koska se supistaisi ilmaisuvarojani. Hän myös kokee, että taiteessa ei ole kyse pelkästään yksittäisestä teoksesta, vaan kaikesta siitä dynamiikasta, mitä se saa aikaiseksi: ”On kyse laajemmin myös siitä, että media, tai esimerkiksi me puhumme juuri nyt tästä aiheesta. Mutta kyllä vaikuttaminen musiikin keinoin ehdottomasti kiinnostaa. Toki se vaatii rahallista panostusta ja suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi Ung Nordisk Musik -festivaalia järjestävän Suomen UNM ry:n edellinen hallitus otti käyttöön linjauksen, että festivaaleille matkustetaan enimmäkseen junalla. ”Meillä voisi olla ihan erilainen tilanne, jos vapaan kentän toimijoita tuettaisiin enemmän ja laitoksia vähemmän.” – Matilda Seppälä ”Kun antaa muusikolle tietynlaista tulkinnan vapautta, voi löytää ihan uusia juttuja, ja taide nousee aivan uudelle tasolle.” – Ossi Hiltunen. Me tarvitsemme myös Netflix-hömppää vastapainoksi.” Taide on inhimillistä toimintaa Hakula, Hiltunen, Räsänen ja Seppälä suhtautuvat kaikenlaiseen jaotteluun hieman vastahakoisesti. Siitäkin huolimatta lähtökohtani on säveltää sitä, mikä kuulostaa hyvältä.” Räsänen lisää: ”Jos meillä on 12 säveltä, ja poistan kaikki kolmisointurakenteet teoksesta, niin tulen poistaneeksi silloin aika monta käyttökelpoista asiaa. Voisi kuvata vaikkapa sitä, miten joku laji kuolee sukupuuttoon tai sitä, miten sota vaikuttaa yksittäiseen ihmiskohtaloon.” Sitten Räsänen lausuu: ”Ei taiteen tarvitse olla aina kantaaottavaa. Heissä elää pieni skeptisyys sen suhteen, voiko musiikin avulla saada muutoksia aikaiseksi: ”Kun ottaa huomioon, miten syvässä umpisolmussa systeemi on, niin oma pikku sinfonia tuntuu poliittisena voimavarana melko mitättömältä. Jos kaikki nykymusiikki sisältäisi jonkin agendan, se kävisi todella raskaaksi
Helsingin Konservatorion toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistut klassisen musiikin muusikoksi. Korkeatasoisen opetuksen lisäksi saat mahdollisuuden keskittyä taitojesi kehittämiseen kannustavassa ympäristössä ja erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin. Hae koulutukseen: 21.2.–21.3.2023 Opintopolku.fi 21.2.–31.3.2023 (jatkuva haku) Konservatorio.fi Lue lisää: konservatorio.fi/ammattiin Musiikki ammatiksi @helsinginkonservatorio @helsinginkonservatorio Helsingin Konservatorio #helsinginkonservatorio Ruoholahdentori 6 100 m Ruoholahden metroasemalta
He tietävät mitä tekevät ja osaavat analysoida roolejaan. Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjan voiton jakoivat IIDA ANTOLA ja IRIS CANDELARIA, miesten ykköspalkintoa ei jaettu. Antola taas on äänellisesti astetta tummempi, ja hän on tulkitsijana analyyttinen ja muusikkona monipuolinen – myös kuoronjohtaja ja säveltäjä. Vokaalisesti säihkyvä Candelaria tähtää bel canto -oopperoiden sankarittariksi, Antola taas hyödyntämään monipuolisuuttaan ja kiinnostustaan uuteen musiikkiin. Molempien uran lähtölaukauksena olivat aiemmat kilpailuvoitot, Antolalla Kangasniemellä 2017 ja Candelarialla Timo Mustakallio -kilpailussa 2019. Kuin kaataisi hunajaa kurkkuun Iris Candelaria vastaa puhelimeen Sveitsistä, jonne hän riensi heti Lappeenrannan laulukilpailun jälkeen Zürichin oopperastudion koelauluun. Kumpikaan ei ole ihan uusi tulokas, sillä he ovat konserttija oopperalavoilta jo tuttuja nimiä. Antola on ehtinyt laulaa Kansallisoopperassa jo Figaron häissä, Oopperan kummituksessa, Thaïsissa ja viimeksi Kaija Saariahon Innocencessa. voittajapari tähtää korkealle Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: MAARIT KYTÖHARJU l. Lyyrinen sopraano on äänityypeistä kaikkein tiukimmassa tilanteessa, sillä heitä on tarjolla paljon. Pian kuitenkin alkoi arki, sillä kilpailu sopraanolaulajien kentällä on kovaa. Molempien finaalisuoritukset huipentuivat taiturillisiin bel canto -numeroihin korkeine koloratuureineen, mutta aivan samalla tontilla he eivät kuitenkaan ole. Kansallisoopperassa Taikahuilun Yön kuningattarena ja Savonlinnan oopperajuhlilla Aidan papittarena. Heillä on realistinen suhtautuminen edessä olevaan uraan ja sen mahdollisuuksiin. He ovat selvästi nykyaikaisia, sivistyneitä laulajia, jolle ei riitä pelkkä ääni. 18 R ONDO C LASSIC 2|2023 APPEENRANNAN LAULUKILPAILUN naisten sarjan voittajien valinta ei ollut yllätys, sillä Iida Antola ja Iris Candelaria erottautuivat selvästi paitsi vokaalisilla taidoillaan niin myös persoonallisina taiteilijoina. Viime syksyn aikana hän kävi jo useassa koelaulussa ympäri Eurooppaa, ja kilpailun rankkuus kentällä tuli heti selväksi. Voittajat ovat korkeita sopraanoja, mutta muusikkoina he ovat erilaisia. Candelaria on esiintynyt mm. Candelaria on puoliksi espanjalainen, ja Antola vietti varhaislapsuutensa Taiwanissa ja on opiskellut ja työskennellyt myös Saksassa ja Ranskassa. Candelaria vaikuttaa ilmaisullisesti avoimelta oopperatähdeltä, jonka ominta alaa ovat loistokkaasti säihkyvät koloratuurit. Iris Candelarialla ja Iida Antolalla oli hymy herkässä voiton jälkeen. Kansainvälisyys on heille itsestäänselvyys
Jotkut opettajat yrittivät tehdä äänestäni kirkkaampaa, tavallaan sen luontaisen tummaa timbreä vastaan. Olen perfektionisti ja tykkään harjoitella itseäni nauhoittaen ja kuunnellen, tahti tahdilta, videolta suun asentoa tarkkaillen.” Monipuolisuus on voimaa Iida Antolan finaalibravuuri Lappeenrannan laulukilpailussa oli aaria Rossinin Järven neidosta, ja viime kesänä hänet palkittiin Rossini in Wildbad -festivaalilla bel canto -palkinnolla. Muut finalistit iloitsevat voittajaparin kanssa.. Siellä on vielä turhan paljon vanhakantaista ajattelua, koskien niin ohjelmistoa kuin tasa-arvotietoisuutta.” . Sain laulaa suuresti ihailemani säveltäjän musiikkia isossa kansainvälisessä tiimissä. Laulua hänelle opetti Annika Ollinkari, ja käytännön kokemusta hän sai peräti viidessä roolissa akatemian oopperaluokalla. ”Oli jännittävää löytää niistä samankaltaisuuksia. Hän työskenteli kuoromestarina akatemian oopperatuotannoissa ja johti mm. ”Ei minulla todellakaan korkeita ääniä ja kuviotekniikkaa aluksi ollut. Ääneni pitää siitä, että sen ei tarvitse kiertää ylimenoalueella, vaan se lepää ensin alhaalla ja sitten nousee ylös huipentuen korkeimman rekisterin ilotulitukseen, jossa saa antaa todella parastaan.” ”Lucia on ilman muuta unelmaroolejani, mutta lavalle sen kanssa en vielä uskaltaudu. Näen tässä selviä yhtymäkohtia nykypäivään sotineen ja ilmastokriiseineen. Mihin tässä täytyisi asemoida itsensä taiteilijana?” Ennen lauluopintojaan Berliinin Universität de Künste -korkeakoulussa Antola valmistui pianistiksi ja kuoronjohtajaksi Sibelius-Akatemiasta. Kesti hetken ennen kuin löysin, miten voin vapaasti laulaa omalla saundilla. Jouduin rakentamaan ääntäni kovalla treenaamisella. Odotan ensin, että ääneni kasvaa niin, että se kantaa orkesterin yli myös matalammassa rekisterissä.” Taikahuilu on perinteisesti sopiva ooppera nuorille laulajille, ja Yön kuningattaren jälkeen Candelaria jatkaa saman oopperan Paminana ensi kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla. ”Yön kuningatar on lyhyt rooli, jossa kaiken a ja o on se, että äänet ja staccatot osuvat nappiin. Lappeenrannasta hänelle jäi hyvä mieli. Hämäläis-Osakunnan laulajia. ”Pari päivää kilpailun jälkeen olin lähinnä äimistynyt – ehkä minulla on aina jokin epäily siitä, että on sattunut virhe. Viime kauden suurin ammatillinen elämys hänelle olikin morsiamen rooli Kaija Saariahon Innocencessa. Vaikka aika oli uhkaava, lauluissa korostuivat synkkyyden sijaan ihmisen hyvyys ja rakkaus. Oopperataloihin kaivattaisiin lisää visionäärisyyttä. ”Se oli tärkeä produktio ja puhui tärkeistä asioista. Kakkospalkinnon sai baritoni Veikko Vallinoja, ja kolmannen jakoivat tenorit Jasper Leppänen ja Joonas Vatjus. 19 R ONDO C LASSIC 2|2023 ”Münchenissä oopperastudioon haki 820 nuorta laulajaa, joista puolet oli sopraanoja”, hän kertoo. Miesten sarjassa tuomaristo päätyi siihen, että ykköspalkintoa ei jaettu. Sarjan toiseksi tuomaristo nosti Sonja Herrasen, ja kolmannen sijan jakoivat Elisaveta Rimkevitch ja Heta Sammalisto. Lappeenrannan laulukilpailut 2023 Iida Antola ja Iris Candelaria jakoivat naisten sarjan ensimmäisen palkinnon Lappeenrannan laulukilpailussa. ”Yrittää silti täytyy, sillä studio on paras tie päästä uralle, ellei satu voittamaan suurta kansainvälistä laulukilpailua.” Niissäkin Candelaria aikoo kokeilla siipiään: edessä ovat niin Kuningatar Elisabethkuin Mirjam Helin -laulukilpailut. Sen haastavuus on siinä, että kaikki tietävät sen ja odottavat juuri noita ääniä. Sitten kun kolmiviivainen rekisteri alkoi avautua, tiesin, että tässä on minun instrumenttini ja tieni. Hän kuitenkin haluaisi hyödyntää urallaan myös monipuolisuuttaan ja kiinnostustaan kokonaisuuksien suunnitteluun. ”Harva meistä on Edita Gruberova, joka esiintyi yli seitsenkymppisenä, ja voisin kuvitella työskenteleväni laulajaurani jälkeen jonkun oopperatalon casting directorina. Se on kuin kisasuoritus, roolia siinä ei paljoakaan pysty rakentamaan. Mitä muuta voi toivoa?” Vaikka oopperassa onkin laulajan elannon perusta, Antola kokee liedin itselleen yhtä läheiseksi. Enrico Facinin opissa Berliinissä sointini avautui, ja äänen rumuuskin sai tulla esiin – osana persoonallisuutta.” Antolalla on agentti Wienissä, ja koelauluissa hän käy valikoiden. Pamina on sikäli erilainen ja ihana, että siinä saa todella rakentaa hahmon kehitystä pitkällä kaarella.” Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta Candelaria valmistui viime vuonna. Äänityyppi oli aluksi hakusessa; häntä pidetiin lyyrisenä mezzosopraanona. Niin paljon kuin hän tästä ohjelmistosta pitääkin, hän ei näe siinä ainakaan päätietä uralleen: ”Jos bel cantoon aikoo erikoistua, täytyy olla supertähti. ”Kyllä italialainen bel canto minulle omimmalta alalta tuntuu. Tyyli sopii minulle kuin luonnostaan. Näen oman ohjelmistoni enemmän Mozartin, Puccinin ja uuden musiikin puolella”, hän kertoo. ”Olin koko nuoruuteni laulanut kuoroissa, ja niin ihanaa kuin se olikin, vaati myöhemmin työtä päästä siellä opitusta laulutavasta eroon ja saada koko kroppa mukaan. Kuultuani niin paljon ihania kommentteja päädyin kuitenkin olemaan armollinen itselleni ja iloitsemaan.” Finaalissa Candelaria lauloi Lucian lähdeaarian Donizettin oopperasta Lucia di Lammermoor. Kaikki palkitut naislaulajat ovat sopraanoja. Se on kuin kaataisin hunajaa kurkkuun. Se on kevyempien koloratuurien alaa. Hän puhuu innoissaan Kirill Kozlovskin kanssa tekemästään lied-levystä The Truth about Love, jossa on Brittenin, Messiaenin ja Ullmannin toisen maailmansodan kynnyksellä säveltämiä lauluja
Vireä, syksyllä jo 105 vuotta täyttävä oppilaitoksemme on tunnettu hyvistä oppimistuloksistaan. Klikkaa itsesi Rondon sähköiseen maailmaan osoitteessa www.rondo.fi! SSIC V L Mikäli tarvitset lisätietoa, laita sähköpostia osoitteeseen kotisivu@rondo.fi Mukavia lukuhetkiä Rondon seurassa toivottaen Harri. Tarkempaa tietoa haettavina olevista toimista saat osoitteesta www.concis.fi/rekrytointi Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 8.3.2023 klo 23.59 mennessä osoitteeseen rekry@concis.fi. Ilman toimivaa sähköpostiosoitetta et esimerkiksi voi vaihtaa unohtunutta salasanaa. Tiedustelut: rehtori Eero Pulkkinen 050 511 0071 ; eero.pulkkinen@concis.fi www.concis.fi/rekrytointi Julistamme haettavaksi seuraavat toimet: SMOL:n jäsen! Tässä ohjeet verkkosivujemme käytölle. Käytä myös pienaakkosia: etunimi piste sukunimi. Tallenna alareunassa (Päivitä). Liitä hakemukseesi ansioluettelosi ja motivaatiokirje. Täytä salasana kahteen kenttään ja päivitä. 2. 20 R ONDO C LASSIC 2|2023 MUSIIKIN KOTI KESKELLÄ LAHTEA Lahden konservatorio on musiikkialan ammatillista koulutusta valtakunnallisesti ja musiikin perusopetusta paikallisesti Lahden ja lähikuntien asukkaille antava oppilaitos. • Rehtorin toimi; rehtori toimii myös Lahden Konservatorio Oy:n toimitusjohtajana. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut pientä, mutta nyt on kuitenkin aika täyttää viisi tointa uusilla ammattilaisilla. Mikäli sinulla ei ole aikaisempaa rekisteröitymistä, pääset lukemaan Rondoa verkosta vain kolmen vaiheen kautta. Luodut tilapäiset tunnuksetkin ovat vain tilapäisiä. VAIHDA SALASANA OMAKSESI Kirjoita edellisen valikon (PROFIILINI) alaosaan uusi salasana. 3. TÄRKEÄÄ: SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI Valitse ylärivin samasta valikosta PROFIILINI ja vaihda oma sähköpostiosoitteesi tilapäisen osoitteen tilalle. Molemmilla opetustasoilla on sekä klassisen että pop-jazzmusiikin opetusta. Toimet täytetään 1.8.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan. Rondo.fi > KIRJAUDU / POISTU Käyttäjätunnus: etunimi.sukunimi salasana: smol2023 Kirjoitathan nimet ilman skandeja: ä on a, ö on o. Kaikille SMOL:n jäsenille on asetettu rondo.fi -sivustolle lukuoikeus. • Viulunsoiton lehtorin toimi • Matalien vaskien lehtorin toimi • Kaksi pianonsoitonopettajan tointa, joista toisessa keskeisenä osana työtä on vapaan säestyksen opettaminen. Oppilaita konservatoriossa on noin 1 050 ja henkilökuntaa noin 70. 1
21 R ONDO C LASSIC 2|2023 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi URKUTAITEEN RAJAMAILLA Opiskele muusikoksi Lahden konservatoriossa Hakuaika toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on 21.2. – 21.3.2023 • Peruskoulupohjaiset hakijat hakevat yhteishaun kautta, • muut hakijat jatkuvassa haussa suoraan oppilaitokseen lähetettävällä lomakkeella. Tutustu opiskeluun ja kevään hakuun: www.concis.fi/ammatillinen koulutus
MEILLÄ OPISKELE T MUSIIKKIJA KULTTUUR IALAN HUIPPUTEKIJÄKS I! www.musiikkikampus.fi • Jyväskylä @suomalainenmusiikkikampus Hakuajat Gradia 21.2.–21.3.2023 yhteishaku/opintopolku.fi 21.2.–26.3.2023 jatkuva haku/gradia.fi/muusikko Jamkin ja JYUn hakuaika on 15.–30.3.2023 SUOMALAINEN MUSIIKKIKAMPUS ON MONIPUOLINEN MUSIIKIN KOULUTUKSEN, TIETEEN JA TAITEEN KEHITTÄMISYHTEISÖ JYVÄSKYLÄSSÄ MUSICA NOVA HELSINKI: …KÜSST ES DIE ZEIT AUF DEN MUND LA 4.3.2023 KLO 16 Puristamo, Kaapelitehdas, Helsinki Anni Elif Egecioglu, laulu Helsingin kamarikuoro Nils Schweckendiek, johtaja Cassandra Miller Helena Tulve Sami Klemola (ke.) Musica nova Helsinki -festivaalin konsertissa luvassa kolme teosta, jotka esittelevät erilaisia tapoja säveltää nykymusiikkia kuorolle. Konsertin johtaa Ranskan radiokuoron taiteellinen johtaja Martina Bati?. Yksilölliset ja joustavat opintopolut hyödyntämällä ristiinopiskelua EduFuturaoppilaitosten välillä. BACH: MATTEUS-PASSIO PE 7.4.2023 KLO 19 Musiikkitalo, Konserttisali Helsingin kamarikuoro Tapiolan kuoro Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Liput: 25–67 € (Ticketmaster) THE NORDIC CHOIR EXPEDITION 2023 1.6.–3.6.2023 Helsinki Helsingin kamarikuoro Eric Ericsons Kammarkör (Ruotsi) Det Norske Solistkor (Norja) Ars Nova Copenhagen (Tanska) Pohjoismaisten ammattikuorojen festivaali järjestetään taas toukokuussa, varaa päivät! Tarkat konserttitiedot julkaistaan myöhemmin. S. Schildtin lukio, musiikkilinja: ylioppilas Gradia Jyväskylä: muusikko JAMK: musiikkipedagogi (amk) Jyväskylän yliopisto: musiikinopettaja, musiikkija kulttuurialan asiantuntija Moderni oppimisympäristö uusissa tiloissa, innovatiiviset opetusmenetelmät, tiivis työelämäyhteistyö ja monialaiset projektityöt. Liput: 25?/?15 € (Ticketmaster). KEVÄTKAUSI 2023 ROMANTIIKAN MESTARIT TO 9.2.2023 KLO 19 Ritarihuone, Helsinki Helsingin kamarikuoro Martina Bati?, johtaja Brahms Wagner Verdi Wolf Tšaikovski Debussy Kuoromusiikin kausikonsertit -sarjan konsertin ohjelma koostuu juhlavuosiaan juhlivien romantiikan ajan säveltäjämestareiden teoksista. Liput: 20?/?15?/?10 € (Ticketmaster) Lue lisää: www.helsinginkamarikuoro.fi J
Turun tuomiokirkon alttaritaulu on toiminut voimakkaana inspiraation lähteenä sävellystyössä.. ”Kokonaisdramaturgia oli tärkeää, toisin sanoen se, miten osat lomitetaan ja miten siirrytään osasta toiseen.” Oman haasteensa Heiniölle tarjosi myös se, että kyseessä on ensimmäinen teos, jossa hän on käyttänyt kanteletta. Kanteleen ääressä on aktiivisena kanteleensoiton uudistajana tunnettu Eija Kankaanranta ja viulistina Antti Tikkanen, joka myös liidaa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria. 1948) teoksensa Koraaleja alkusytykettä (2020–21). No, se oli puoliksi leikillä sanottu mutta myös puoliksi totta.” Näin kuvailee Mikko Heiniö (s. Konsertto kuullaan myös erillisenä teoksena keväämmällä KPKO:n konsertissa Kokkolan kirkossa 10. Kumpikin niistä on esitettävissä myös itsenäisenä teoksena. Koraaleja on teosidentiteettiä mielenkiintoisella tavalla avartava, monia esitysmahdollisuuksia tarjoava kokonaisuus. Konsertto valmistui ensin, sitten laulut. maaliskuuta. Sävellystyössä tuli kyllä yllätyksiäkin vastaan, esimerkiksi se, miten nopea, kompleksinen tekstuuri jaetaan vasemmalle ja oikealle kädelle, yhdelle tai kahdelle viivastolle. Musiikillinen perusmateriaali on kuitenkin konsertoissa ja lauluissa samaa”, Heiniö kertoo. Solistina on baritoni Kristian Lindroos. Se saikin kantaesityksensä jo kesällä 2022 Kokonainen-festivaalilla. ” 24 R ONDO C LASSIC 2|2023 HEITIN KERRAN Katedraali soi! -festivaalin taiteelliselle johtajalle Jukka Pietilälle, että voisin säveltää Turun tuomiokirkon alttaritaulun. Kokonaisuus alkoi muotoutua Eija Kankaanrannan ja Antti Tikkasen tilaamasta konsertosta. Yksi haaste on myös dynamiikka, mutta onneksi kanteleensoittajat ovat tottuneet käyttämään vahvistusta.” R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN kolmesta teoksesta tuli yksi MIKKO HEINIÖN uusi teos Koraaleja pitää sisällään yhtä aikaa kaksi teosta: konserton kanteleelle, viululle ja jousiorkesterille sekä kolme laulua LASSI NUMMEN teksteihin. Se oli jo hahmottumassa, kun Heiniölle tarjoutui mahdollisuus tehdä laajamuotoinen, 45-minuuttinen teos. Koraaleja saa laajana versiona kantaesityksensä 11. ”Kyllä tässä asetelmassa oli tietty haasteellisuus”, Heiniö myöntää. helmikuuta Katedraali soi! -festivaalilla Turun tuomiokirkossa. Sain häneltä modernin konserttikanteleen lainaksi; siitä juontuvat monet sointi-ideat, joita ei olisi löytynyt ilman soitinta. Koraalien sävellystyö asetti Heiniön vaativan tehtävän eteen: miten kirjoittaa kaksi teosta, jotka toimivat sekä itsenäisinä sävellyksinä että limittäin toistensa lomaan asetettuna kokonaisuutena. ”Konsertto oli Eija Kankaanrannan ajatus. Mikko Heiniön työhuone hänen kesäpaikassaan. Itse asiassa neljäntenä vaihtoehtona voi esittää itsenäisenä teoksena myös konserton keskiosan, kanteleen ja viulun Dueton. Hanke laajeni lopulta 45 minuutin kokonaisuudeksi, johon sisältyy kaksi toistensa kanssa limittäin esitettävää teosta: konsertto kanteleelle, viululle ja jousiorkesterille sekä Kolme laulua Lassi Nummen teksteihin. ”Konserton laajentaminen sen mittaiseksi ei olisi toiminut, joten sain ajatuksen kokonaisuudesta, johon sisältyisi myös lauluja, lomittain konserton osien kanssa. Niitä voidaan esittää erikseen tai lomittain isona kokonaisuutena – ja erilleen irrotettavissa on myös konserton keskiosa, kanteleen ja viulun duetto
Eija Kankaanranta; kantele, Antti Tikkanen; kapellimestari ja viulu, Kristian Lindroos; baritoni. Otin yhdeksi lähtökohdaksi koraalin, jonka suomenkielinen virsiteksti (virsi nro 263) kertoo Kristuksen kirkastumisesta Taborinvuorella, samasta tapahtumasta kuin Turun tuomiokirkon alttaritaulu. 12.2. Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab. Totta kai hyväksytin ratkaisut hänellä. Sävellykset tulee postittaa kilpailukansliaan viimeistään 4.12.2023. kantaesitykset 2 Kanteleessa on myös omat kiitolliset puolensa. Viikin kirkko, Helsinki. Petri Kumela, mikrotonaalinen kitara & Tommi Hyytinen, mikrotonaalinen käyrätorvi. välineillä. 12.2. säännöt): klamicompetition.fi V I N T E R N A T I O N A L C O M P O S I T I O N C O M P E T I T I O N V Kansainväliseen Uuno Klami -sävellyskilpailuun osallistuvien teosten tulee olla kestoltaan 15-30 minuuttia. Lisäksi soittaja lyö muutamissa startegisissa kohdissa tiibetiläistä äänimaljaa.” ”Konsertto on lähtenyt liikkeelle kanteleesta, ja viulu on silta jousiorkesteriin. Tuomaristoon kuuluvat: säveltäjät Kalevi Aho, Magnus Lindberg, Lotta Wennäkoski ja Mats Larsson Gothe. Kilpailussa ei ole osallistumisikärajaa. 25 R ONDO C LASSIC 2|2023 1.2.2023 Cecilia Damström: Aveo. Nummi on ollut Heiniölle läheinen runoilija, ja hän on säveltänyt tämän tekstejä enemmän kuin kenenkään toisen kirjailijan. Paavo-sali, Helsingin Musiikkitalo. Kilpailu huipentuu syksyllä 2024 finaalikonsertteihin, joissa Kymi Sinfonietta esittää kaikki finaaliin valitut teokset. Lisätietoja (mm. Kantele ja viulu vuoroin lähestyvät toisiaan ja vuoroin etääntyvät toisistaan.” Kun konsertto oli valmis, oli pitkä prosessi etsiä tekstit kolmeen lauluun. www.kymisinfonietta.fi KYMI SINFONIETTAN UUSI LEVY ILMESTYY 3.2.2023! Levyjä saatavilla levy-yhtiön verkkokaupasta (www.bis.se), Naxosdirect-verkkokaupasta, hyvin varustetuista levykaupoista sekä Kymi Sinfoniettan orkesteritoimistosta. Turun tuomiokirkko. On myös erilaisia erikoistehoja, esimerkiksi ebow eli sähköjousi, joka kielelle asetettuna tuottaa pitkän, pysyvän äänen. Hän antoi minun lyhentää, yhdistellä ja otsikoida tekstejään melko vapaasti teoksiani varten, ja hän ymmärsi täysin, minkälaisia reunaehtoja taidemusiikki tekstille asettaa. ”Minulle on ollut tärkeää, että olen tuntenut hänet hyvin vuosikymmenien ajan. Viimeinen laulu pyytää rauhaa monenlaisille ihmisille, myös niille, joiden rakkaus on ollut kiellettyä. Osallistujien tulee olla Pohjoismaiden, Euroopan Unionin jonkin jäsenmaan tai siihen läheisesti liittyvän maan kansalaisia. ”Sikäli kyllä, että ensimmäisessä laulussa kohotetaan katse vuoren huipulle, joka hohtaa kuin lumi ja jää.” . Kapellimestarina on pohjoismaisen ja balttilaisen nykymusiikin tuntija Olari Elts ja solisteina huikeat Elina Vähälä ja Jonathan Roozeman. Musiikkitalo, Paavo-sali, Helsinki. 5.2. BIS-levymerkin julkaisema levy sisältää kaksi Kalevi Ahon upeaa konserttoa, viululle sekä sellolle. Teksti on vuodelta 1990, jolloin homoseksuaalisuutta ei suvaittu samaan tapaan kuin nykyisin.” Entä teoksen otsikko Koraaleja. Mikko Hassinen: Sonata for Clarinet and Piano (Jerusalem Aquarelles). Tomi Räisänen: Regula II: Cuddle Curtain. Tällä Lassi Nummi on saattanut viitata veljeensä Seppo Nummeen. Seppo Pohjola: Kohta. ”Se liittyy teoksen alkuideaan. Otto Virtanen ja Naoko Ichihashi. Jonathan Roozeman, sello. Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot: I palkinto 11 000 €, II palkinto 9 000 €, III palkinto 7 000 €. Temppeliaukion kirkko, Helsinki. Tämän kokonaisuuden lauluihin olen saanut hänen oikeudenomistajiltaan eli hänen pojiltaan erityisluvan valita katkelmia runoista, minkä olen merkinnyt myös sanojen yhteyteen.” Kolmesta laulusta syntyy selkeä dramaturginen kaarros: ”Ensin ollaan De profundis -osan syvyydessä, sitten on epäilevä, agnostinen Sinä siellä ja päätöksenä Anna meille rauha. Tuomaristo valitsee palkintojen saajat finaalikonsertit kuultuaan. ”Siinä on hieno ääni, matalat äänet ovat upeita, ja siinä on myös tehokkaat huiluäänet. Ne Heiniö löysi Lassi Nummen (1928– 2012) runoudesta. 11.2. Mikko Heiniö: Koraaleja. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Otsikko Koraaleja ei tarkoita sitä, että teoksessa esiintyisi useita koraaleja, vaan se viittaa tämän yhden koraalin erilaisiin ilmentymiin eri puolilla teosta.” Entä alttaritaulu, onko sekin mukana teoksessa. Kieliä voi soittaa myös kapuloilla yms. Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Kun luen hänen tekstejään, kuulen hänen äänensä, hänen lempeytensä, hänen viisautensa
Miksi et siis soisi tätä iloa myös ystävällesi! Ystävänpäivälahjan voit tilata helposti osoitteessamme www.rondo.fi/ystavanpaiva.. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. Jaettu ilo kannattaa aina. Ilahduta siis yhtä heistä ystävänpäivänä 14. Nyt jaetaan iloa myös ystävälle! Rondon tilaajana tuttavapiirissäsi on varmasti muitakin musiikin ystäviä. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. helmikuuta tarjoamalla hänelle ilmainen Rondo-lehden näytenumero! Tilaajana jo tiedät, että Rondo-lehti tuo musiikilliset elämykset suoraan kotisohvalle. (03) 225 1948 2. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo-lehti käyttää kampanjasta saatuja yhteystietoja markkinoinnissaan ja myynninedistämisessään
Tiedostan kyllä, että kilpailu musiikin alalla on tosiasia. Kansainvälisessä Astor Piazzolla -kilpailussa vierailin kahdesti. Tämä tuntuu jollain tavalla helpottavalta. Kuulostaa ankaralta ja lamauttavaltakin luovan työn tekijälle. Taiteellisessa työssäni haluan tinkimättömästi keskittyä siihen, mitä todella haluan tehdä. MONI VIITERYHMÄLÄISISTÄNI on suorittanut opintojaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, jossa meitä kannustettiin omien musiikillisten polkujemme löytämiseen. WOMEX-maailmanmusiikkimessuilla olen vuosi toisensa jälkeen kokenut ylpeyttä siitä, kuinka upea ja monipuolinen musiikillinen kattaus Suomen ständillä on tarjolla. Kulttuurin rahoitus on niukkaa eikä tilaa ole kaikille halukkaille ainakaan kokopäivätyön edestä. On mielettömän hienoa, kun musiikki toimii ja me saamme sen yhdessä aikaan. Sanana kilpailu herättää negatiivisia mielleyhtymiä kyynärpäätaktikointiin ja aggressiivisuuteen. Voittoja ja häviöitä tulee välillä, mutta niihin johtaneita syitä voi ainoastaan spekuloida. En tarkalleen tiedä, ketä vastaan kulloinkin kilpailen, mistä asiasta, ketkä tuomaroivat ja millä perusteella voi menestyä. Tällaisessa monimuotoisuuden ilmapiirissä on mukava seurata toisten urapolkuja ja sitä, mitä he seuraavaksi keksivätkään. Pääsimme tekemään rakastamaamme työtä. Perustamassani kansanmusiikkikollegoiden vertaistukiryhmässä Facebookissa luemme ja kommentoimme toistemme ansioluetteloita, biografioita ja apurahasuunnitelmia ja muutenkin autamme ja tuemme. Vieraskynä kilpaileminen vie eteenpäin, mutta vaatii positiivista henkeä e KIRJOITTAJA ON MUUSIKKO JA SÄVELTÄJÄ R ONDO kolumni JOHANNA JUHOLA. Samalla kun messuilla kartoittelee itselleen uusia mahdollisuuksia ja solmii uusia tuttavuuksia, voi suositella artistikollegaansa jollekin festivaalille tai saada vinkkejä sopivista yhteistyökumppaneista joltain kaverilta. VAIKKA KILPAILU vieroksuttaa, olen nuorempana osallistunut myös musiikkikilpailuihin. Tai se, että saa konsertissa olla osallisena muusikoiden ja yleisön kesken syntyvässä taikapiirissä ja musiikin tapahtumisen hetkessä. Ne toimivat näkyvyyden ja yleisön kiinnostuksen lisääjinä. Näissä olosuhteissa minä ja muusikkokollegani tavoittelemme keikkoja, sävellystöitä, apurahoja, näkyvyyttä, yleisön huomiota ja niin edelleen, jotta saisimme jatkaa työtämme, joka monelle on kutsumus. Vaikka kilpailu luovassa työssä voi tuntua pahimmillaan musertavalta, yhteisöllisyys, ulkopuoliset tunnustukset, omaan tekemiseen keskittyminen ja samalla toisten kannustaminen auttavat pitämään positiivista henkeä yllä. Kilpailu toimi välineenä tavoitteen saavuttamiseen. Ja kun joku voittaa, joku myös aina häviää. Ulkopuolisilla tunnustuksilla on myös merkittävä ammatillista itsetuntoa kohottava vaikutus. Ristiriitaisesta suhtautumisestani huolimatta varmaankin hyvä siis, että niitäkin on, sillä kyllä palkinto viimeistään ylittää uutiskynnyksen, jos itse taidesisältö ei ole portinvartijatoimittajan mielestä tarpeeksi mediaseksikästä. Se tuntuu palkitsevalta, kun saa tyhjästä luotua uuden sävellyksen, johon on tyytyväinen. Kansanmusiikin perusosaamisen pohjalta olemme pyrähtäneet useisiin musiikillisiin suuntiin. Voisin vastata ainakin niin, että työtilaisuuksia saadessani pyrin tekemään kaiken niin hyvin kuin ikinä osaan ja olemaan mukava muille, mutta eikö tämä ole joka tapauksessa vähimmäisvaatimus, ei vielä kilpailua tai peliä. Yhteen hiileen puhaltaminen ja verkostoituminen auttaa yksin puurtavia artisteja myös henkisesti, ja mielestäni sitä kohti pitäisi aktiivisesti pyrkiä. Perfektionistina itseni voittaminen kyllä kiinnostaa, mutta muita vastaan jo korttipelin pelaaminen on ahdistava kokemus, ja nuorena välttelin urheilua, koska varsinkin koululiikunta keskittyi lähinnä kilpailuihin. Osittain tässä kansanmusiikin ja maailmanmusiikin freelancer-ammattilaisten joukossa kilpailemisen epämääräisyys johtuukin siitä, että artisteja on monenlaisia, eivätkä he aivan suoraan voi kilpailla keskenään kuten vaikkapa orkesteripaikasta kilpaillaan. Miten tätä peliä siis edes pelataan. 34 R ONDO C LASSIC 2|2023 N OLE LAINKAAN kilpailuhenkinen ihminen. Ensimmäisellä kerralla yhtyeemme voitti, ja tästä rohkaistuneena toisella kerralla päämääränä oli, että jos voitto tulee, niin lähetämme tiedotteen siitä kaikkiin mahdollisiin lehtiin tavoitteenamme näkyvyyden kautta saatava ensimmäinen levytyssopimus. Kilpailut ja palkinnot, hyvät arvostelut ja apurahamyönnöt toimivat musiikin alalla ulkopuolisen hyväksynnän merkkinä, ja ne voivat tuoda lisää työtilaisuuksia. Vaikka todennäköisesti huolimatta kenenkään mielipiteistä väsäisin musiikkia hamaan loppuuni asti, niin voi kuulkaa, mikä valaiseva ja elvyttävä voima ”virallisesti” nähdyksi tulemisella onkaan. Silloin olet ainoa siinä, mitä teet, ja näin ollen paras. Tunnen onnellisuutta, kun saan soittaa muiden kanssa, kun soittokaverit yllättävät minut positiivisesti uudelleen ja uudelleen. Tästä tuutista syntyy helmiä jatkuvalla syötöllä, kaikki erilaisia. Kellään meistä ei ole täsmälleen sama osaamispaletti kuin toisella. Kaikki opiskelijakollegani sävelsivät itselleen ohjelmistoa ja keksivät esityskonsepteja. Ja jaksaisikohan sitä sittenkään tehdä hamaan loppuun asti jotain, mistä ei koskaan saisi positiivista palautetta. En osaa laskelmoida säveltäessäni. Sisällöllisiä voittoja koen itse musiikillista työtä tekemällä. Kun suomalainen kollega menestyy ulkomailla, ajattelen hyödyn satavan myös muiden artistien laariin. Mielestäni meidän suomalaisten kansanmusiikkiartistien kesken myös ilmapiiri on kannustava, toisia tukeva ja toisten menestyksestä iloitseva. Muistan erään taiteilijan aikoinaan lausuneen, että jos et voi olla maailman paras instrumenttisi hallitsija, esitä itse säveltämääsi musiikkia. Yhtyeemme huomattiin ja levysopimus allekirjoitettiin. Kun tulee yksinäinen olo päätösten kanssa, voi kääntyä ryhmän puoleen ja kysyä neuvoa. Lisäksi tämä kilpailu, johon työtäni tekemällä ilmeisesti osallistun, on niin epämääräinen, etten ole milloinkaan ymmärtänyt sen sääntöjä. Tuntuu hienolta, että tekemiseni on huomattu ja että sillä on merkitys. Kun tämän julkaisun teemaan liittyen minua pyydettiin pohtimaan kilpailun merkitystä omalla urallani, huomasin tekeväni jatkuvasti henkistä työtä välttääkseni toisia vastaan kilpailemisen ajatuksen luikertelemista arkeeni.
Soittopolku I – III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, jota on suunniteltu lapsen maailmaan sopivalla tavalla. 2. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Musiikin perusteet I – IV Toivottu ikisuosikki. Soittopolku 22,00 e. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin perusteet I – III á 29,00 e Musiikin perusteet IV 39,00 e Hintoihin lisätään toimituskulut. SSIC V L Musiikin oppimisen tueksi. 3. 3.. Musiikin oppikirjamme ovat suosittuja niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin keskuudessa. Opiskeluhan ei kysy ikää eikä vuodenaikaa, ja näihin kirjoihin on helppo tarttua! Lisätietoja verkkosivuillamme osoitteessa https://rondo.fi/shop_kirjat/ 1. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Oppikirja varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. 2. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelustamme (03) 225 1948. 1. 47,00 e, tarjoushinta opiskelijalle 35,00 e. 35 R ONDO C LASSIC 2|2023 Turun AMK:n Taideakatemiassa MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK) Päiväja monimuotokoulutukset: Soitontai laulunopettaja Musiikin hahmotusaineiden opettaja MUSIIKKIPEDAGOGI (YAMK) Musiikkipedagogi Taiteen uudet kontekstit Tutustu myös muihin esittävän taiteen koulutuksiin: Sirkus, Tanssi, Teatteri/nukketeatteri HAKUAIKA 15.3.-30.3.2023 www.opintopolku.fi Lisätiedot: www.turkuamk.fi/musiikki eero.linjama@turkuamk.fi Turun konservatorion ammatillisessa peruskoulutuksessa MUUSIKKO Klassinen (myös kirkkomusiikki), popja jazzmusiikki MUSIIKKITEKNOLOGI Studiotyöskentely ja äänentoisto Myös täydentävä koulutus ja kolmoistutkinto (ammatillinen koulutus ja musiikkilukio) HAKUAJAT Pohjana peruskoulu tai lukio: Yhteishaku 21.2.–21.3.2023 www.opintopolku.fi ja www.turunkonservatorio.fi/hae Pohjana muu tutkinto: Jatkuva haku 21.2.–31.3.2023 www.turunkonservatorio.fi/hae Oppimisen iloa
Talvella voi vierailla ARVO PÄRT -keskuksessa ja pulahtaa siellä sävelkylpyyn. Viron Laulasmaa on tunnettu hiekkarannoistaan ja kylpylästään. Esimerkiksi rakennusta reunustavat pylväät ovat yhtä pitkiä ja paksuja kuin sitä ympäröivien puiden rungot – ja koska kyse on tosiaan hitaasti kasvavista ikimännyistä, tällä konseptilla mennään vielä monta sataa vuotta. 36 R ONDO C LASSIC 2|2023 OETHE SEN SANOI, ja tietenkin runoilijalle ominaiseen tapaan eli runollisesti: Arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia. Laulasmaan ikiaikaiset männyt ja niiden lomasta pilkottava modernisti aaltoileva rakennus (joka tuo mieleen Aalto-maljakon) ikään kuin verhoutuvat toisiinsa, resonoivat samalla taajuudella. luminen retriitti ja tintinnabulia aalto-maljakossa Teksti ja kuvat: RIITTA PIETILÄ g
Nieto ja Sobejano puolestaan ovat todenneet Arkkitehtiuutiset -lehdessä (3/2015) saaneensa tehdä rakennusta suunnitellessaan vapaasti valintoja – ”ei niinkään sen suhteen, mitä teemme, vaan koskien sitä, mitä emme tee.” Esimerkiksi kulmat ovat lempeitä, pyöristettyjä, koska arkkitehtuuri ”noudattaa Pärtin musiikkia”, Sobejano toteaa. Esimerkiksi monellakin tapaa merkittävä Tabula Rasa (1977) sai arkkitehdit vakuuttuneeksi siitä, että heidän tehtävänsä ei ole pystytellä seiniksi kutsuttuja näköesteitä ihmisen ja luonnon väliin vaan pikemminkin pysytellä hienovaraisesti taustalla, poissa tieltä, ja antaa valon ja hiljaisuuden tulvia sisään. |. Se, tai ne, pitää vain ensin löytää, mikä ei välttämättä ole niin mutkatonta kuin luulisi. Puut keskukseen johtavan polun varrella auttavat hiljentymään ja suuntaavat ajatukset kohti korkeuksia. Tässä välissä – keski-iässä – oli kahdeksisen vuotta kestänyt helvetillinen luomiskriisi, jonka aikana säveltäjä ei kyennyt raapustamaan nuotinvarttakaan, vielä vähemmän ymmärtämään, mitä ihmeen merkitystä sellaisella härpäkkeellä voisi olla. Kilpailijoille annettiin seitsemän avainsanaa, joilla Pärtin sävelkieli aukeaa: puhtaus, aitous, asketismi, keskittyminen, lämpö, radikalismi, irrealismi. Pärtin musiikin ja mietteiden ympärille pystytetyssä rakennuksessa ”valo” on nimittäin läsnä kaikkialla, vaikka olisi hämärääkin! Viime kädessä se edustaa toista todellisuutta, joka on perimmäiseltä olemukseltaan henkinen ja Pärtin tapauksessa myös uskonnollinen. Entä millaista on se musiikki, joka pitäisi jäädyttää seiniksi. Kesäinen Laulasmaa tunnetaan rannoistaan ja kylpylähotellinsa monista vetisistä palveluista, mutta talviaikaan ei Laulasmaalla solju muu kuin arkkitehtuuri ja musiikki. ”Rakennuksen pitää soljua.” Talvi, varsinkin luminen sellainen, on otollinen ajankohta lähteä Viroon tuijottelemaan seiniksi jäätynyttä musiikkia. Suunnittelukilpailun voitti espanjalainen arkkitehtipariskunta Fuensanta Nieto ja Enrique Sobejano, joka paneutui tosissaan virolaissäveltäjän musiikkiin ennen kuin Aalto-maljakko sai lopullisen muotonsa. ”Epätodellisessa” taas epäilyttää juuri se epä, mutta muuten se sopinee aika hyvin kuvastamaan sitä Pärtin musiikille ominaista piirrettä, jota voisi kutsua vaikkapa kaipuuksi tiedostamattomaan, näkyvän todellisuuden tuolle puolen. Kaksi viimemainittua kääntyvät suomeksi huonosti tai ei ollenkaan; esimerkiksi irrealismi tarkoittaa ”todellisuuden vastaista”, mikä kuulostaa vähän tylyltä. 37 R ONDO C LASSIC 2|2023 Kun Arvo Pärt -keskusta vuonna 2010 alettiin suunnitella ja suunnittelusta kilpailla, 71 arkkitehtiä tai suunnittelukomboa ympäri maailman otti lähtökohdaksi Goethen prinsiipin. Mutta pysytään vielä täällä, konkretiassa. ”On vaikeampaa löytää yksi ainut oikea sävel kuin suoltaa niitä paperille satamäärin”, kuuluu hänen versionsa määrän ja laadun välisestä suhteesta. Rakennuksen seinät ovatkin enimmäkseen lasia, ja niiden läpi kulkeva valo jotain muutakin ja paljon enemmän kuin pelkkää sähkömagneettisten aaltojen liikettä. Nuorena Arvo Pärt oli partaradikaali ja avantgardisti; nykyään hän on partaortodoksi ja mystikko. Kiirastuli vaimeni ja lopulta kokonaan sammui, kun Pärt löysi työlleen merkityksen: hänestä tuli niukkuuden mestari, minimalisti. Sitkeä ja luja mäntypuu taipuu moneen: sitä voi käyttää luonnonpylväikkönä, seinien vuoraamisessa ja ikonin pohjana
Kahvilan yhteydessä olevassa pienessä lastennurkkauksessa voi tutustua nuoreen Pärtiin teatterija elokuvamusiikin säveltäjänä ja leikkiä äänillä.. Lähinnä tutkijoille tarkoitetussa kirjastossa voi kenties onnistua näkemään hoikan, harmaapartaisen miehen. Ne väikkyvät pylväissä ja sammuvat musiikin alkaessa soida. Vaikka tilassa on Alun perin rakennuksesta piti tulla arkisto, mutta ajatus laajeni käsittämään myös aineettomat ajatukset ja unelmat – ajatelmat. Sellaisia ei Laulasmaalla tunneta; talvisen luonnon rauha on rikkumaton, äänetön, jopa tylsä. Lumi elementtinä tuntuisi kuitenkin korostavan Pärtin musiikkiin ja henkilöön liittyviä ominaisuuksia. Musiikin pyhättö on hiljentymistä varten, joten sinne saavutaan kävellen metsän kautta hyvin aurattua polkua pitkin. Perillä pyhiinvaeltaja saa korvilleen muhkeat kuulokkeet, joiden avulla voikin sulkeutua maailmalta loppupäiväksi tuntematta tunnontuskia. Männyt seistä jököttävät umpimielisen oloisina metsässään, Suomenlahden rantamilla tuivertava tuuli lennättää lunta kinoksiksi autiolle jäälle. Se on puhdasta ja yksinkertaista, valoisaa ja askeettista ja ehdottoman runollista. Luonto ja valo tulvivat rakennuksen sisään korkeista ikkunoista ja sisäpihojen kautta. Tätä kaikkea oli myös Arvo Pärt -keskuksessa viettämäni yksinäinen talvipäivä, josta tuli mieleen lähinnä retriitti. (Onko hän pylvään takana?) 38 R ONDO C LASSIC 2|2023 Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2018 avattua, valtion rahoittamaa kulttuurikeskusta ei nimittäin juurikaan mainosteta. Jos olisin eksynyt Laulasmaalle sattumalta ja etsisin netistä nähtävyyksiä, Booking.com lähettäisi minut takaisin Tallinnaan 35 kikometrin päähän kokeilemaan esimerkiksi adrenaliinipitoista paintball-peliä, neuvostoaikaisia juomia tai joogaa. 53 vaihtoehdon joukosta ei löydy koko keskusta, vaikka Arvo Pärt on monienkin listauksien mukaan maailman soitetuin elossa oleva nykysäveltäjä! Mitä olisin siis menettänyt. Arvo Pärt asuu kävelyetäisyydellä keskuksesta ja jatkaa siellä sävellystyötään. Tallinnassa olisi ollut luvassa alkoholia, ampumista ja adrenaliinia, jota tarvitaan suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa
Tilassa aina välillä väreilevä musiikki sen sijaan oli ehtaa Pärtiä, joka tunnetaan ja myös helposti heti tunnistetaan tintinnabuli-sävellystyylistään. . Bussit 126, 127 ja 128 Tallinnan keskustasta; matka Laulasmaa-pysäkille kestää noin 50 minuuttia. Alttaritaulun on maalannut Nikita Andrejev. Pylväisiin heijastuvat vaihtuvat valolauseet olivat aivan yksi yhteen yöpöydälläni lojuvan Indian Wisdom -kirjan mietelauseiden kanssa, mikä oli hämmästyttävää ja huvittavaakin. Kävin minikokoisessa betonikappelissa fiilistelemässä, tuijottelin kirjanselkämyksiä ja elävää tulta arkistossa, tutustuin lastennurkkaukseen, kauppaan ja kahvilaan ja palasin taas tintinnabulin pariin. Tyylien välissä oli seitsemän vuoden kiirastuli, joka oli viedä säveltäjältä hengen. Auditoriossa näin kahteen kertaan valtavan kiinnostavan, Pärtin sävellystyöstä kertovan lyhytfilmin nimeltä Every Sound a Jewel (Jokainen ääni jalokivi). Näköalatornia en nähnyt, ainakaan sisältä, sillä se on kiinni talvisin. Ulkoisesti keskuksessa ei välttämättä tapahdu paljon mitään, korvien välissä sitäkin enemmän. Kulunutta mutta totta: keskuksessa aika ei pysähtynyt mutta hidastui. Ennen ”uusyksinkertaisen” sävellystyylinsä löytämistä Pärt sävelsi ”vanhamonimutkaista” avantgardea ja käyttömusiikkia. Arvo Pärt -keskus on huhtikuun loppuun asti yleisölle avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–17 (toukokuusta eteenpäin klo 18 asti). Ulkoisesti keskuksessa ei välttämättä tapahdu paljon mitään, korvien välissä sitäkin enemmän.. Illalla keskuksen jo sulkeuduttua konserttisalissa pidettiin ukrainalaiskonsertti. Omaksi lempipaikakseni löysin Aalto-maljakon monista sopukoista sen, jossa soivat vuoron perään sanat ja sävelet. 39 R ONDO C LASSIC 2|2023 muitakin, taiteen taikapiirissä kaikki ovat yksin omien ajatusten kanssa kuin retriitissä ikään; kuulokkeista tuleva selostus vangitsee mielen, ja jokaisen jakson lopussa soiva musiikki jälleen vapauttaa sen. Uskaltauduin siis sittenkin ulos piilostani ihmisten ilmoille katselemaan maisemaikkunasta metsän puita ja maljakon pylväitä ilman kuulokkeita. Minikappelin alttaritauluun on ikuistettu Pärtin tärkeät miehet: arkkimandriitta Sofronim, pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen (josta Sofroni kirjoitti elämäkerran) ja Jeesus. Tässä vaiheessa aika oli hidastunut jo niin uskomattoman paljon, että seitsemän tuntia kestänyt vierailu oli hujauksessa ohi
”Nämä eivät ole mitään musiikkialueita aivoissa, vaan nämä ovat muutoksia niissä järjestelmissä, jotka ovat meillä käytössä kaikessa arkisessa.” Esimerkiksi kuulojärjestelmään kasvanut lisäkapasiteetti siis hyödyttää kaikkia tehtäviä, joissa kuuloa Professori MINNA HUOTILAINEN tutkii musiikin vaikutuksia aivoihin. ”Eli siellä on prosessointikapasiteettia enemmän”, Huotilainen tiivistää. Ensimmäiseksi huomattiin, että muusikoilla sormen liikuttamista säätelevät aivoalueet olivat laajentuneet. Soluja on enemmän, ne ovat suurempia ja niillä on enemmän yhteyksiä toistensa kanssa. Tämä oli jokseenkin odotettu löydös Huotilaisen mukaan: ”Musiikista sanotaan, että se on hienomotorista urheilua.” Samanlaisia eroja huomattiin kuulojärjestelmässä, jota musiikissa käytetään hyvin tarkasti. Tunnetuimmat todistetut vaikutukset liittyvät mm. Erot ovat sen kaltaisia, että muusikoiden aivoissa on enemmän harmaata ainetta, eli sitä osaa aivoista, jossa varsinaiset hermosolut sijaitsevat. Se kiehtoo aivotutkijaa. 40 R ONDO C LASSIC 2|2023 UUSIKOIDEN JA ei-muusikoiden aivojen eroja koskeva tutkimus oli 1990-luvulla musiikin aivotutkimuksen lähtöpisteitä. Eroja on kuitenkin löytynyt myös muualta aivoista: ”Pikkuaivoista, jotka säätelevät liikesarjoja, otsalohkon tietyiltä alueilta ja myös aivojen valkean aineen radoissa eli niissä reiteissä, jotka kuljettavat tietoa eri aivoalueiden välillä”, Huotilainen kertoo. muistiin, oppimiseen, keskittymiseen, hermoston tilaan ja tunteiden säätelyyn, mutta osa niistä on edelleen mysteereitä. Valkean aineen erot tarkoittavat sitä, että eri aivoalueiden välillä, esimerkiksi vasemman ja oikean käden aivoalueiden välillä, tietoa kulkee enemmän ja tieto kulkee myös nopeammin. Myös musiikin harrastajien aivoja tutkittaessa on löydetty samanlaisia eroja. ratkaisematon mysteeri kiehtoo aivotutkijaa Teksti: PAULIINA RAHIALA | Kuvat: Shutterstock m musiikin
Helsingin yliopistossa asiaa on tutkittu seurantatutkimuksen avulla. Suomessakin on tutkimusta musiikin käytöstä iäkkäiden muistipotilaiden arjessa. ”Niiden lasten aivotoiminta, jotka ovat aloittamassa musiikkiharrastusta ja niiden, jotka ovat aloittamassa jotain muuta harrastusta, eivät eroa toisistaan. Näyttää siltä, että vaikka erotettaisiin erilaisten taustatekijöiden vaikutus, niin silti jää jäljelle vaikutus harjoittelusta”, Huotilainen kertoo. Tarkkaavaisuus kehittyy Tarkkaavaisuus on mielen perustyökalu – miten saada pidettyä huomio suunnattuna tilanteessa olennaiseen asiaan ja samalla sulkea tätä tavoitetta häiritsevät ärsykkeet pois. Tarkkaavuuden suuntaamisen taito taas yleistyy elämässä lukemattomiin muihin tilanteisiin koulun koetilanteista työelämän kiireeseen – taitoon keskittää huomio olennaiseen. Tämä on yksi tutkimuksen ydinlöydöksistä. Musiikki on muistin säilyttäjä Muistijärjestelmään musiikki on yhteydessä monella tavalla. Joissakin aivojen valkean aineen muutoksia selvittäneissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan jopa niin kutsuttu annosvaikutus – eli soittomäärän ja muutosten määrän välinen yhteys. Soittoja lauluharrastuksella on voimakas vaikutus tarkkaavaisuuteen. Tämä hyötyjen yleistyminen on Huotilaisen mukaan perussyy, miksi musiikin harrastaminen näkyy myös muilla elämän osa-alueilla. ”Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että kun soittaja joutuu suuntaamaan tarkkaavuuttaan, hän oppii suuntaamaan tarkkaavuuttaan”, Huotilainen tiivistää. Koko ajan lyhytkestoinen muisti on aktiivisena, kun musiikkia kuunnellaan, jotta siitä ylipäänsä saisi selvää.” Toisaalta henkilölle itselleen tuttu musiikki aktivoi pitkäkestoista muistia, erityisesti omaelämäkerrallista muistia. ”Näyttää siltä, että itselle tärkeä musiikki on suuressa roolissa muistipotilaiden arjen toimissa, jotta saadaan ylläpidettyä heikkenevää muistia mahdollisimman pitkään”, Huotilainen summaa tutkimustuloksia. Tutkimuksessa on mitattu muutaman vuoden välein samojen lapsien aivotoimintaa siitä asti, kun he ovat olleet aloittamassa soittoharrastusta tai vaihtoehtoisesti muuta harrastusta aina aikuiseksi saakka. ”Silloin saa aina kahta reittiä välittömästi tiedon siitä, että tarkkaavuus ei ollutkaan nyt suuntautuneena sinne, minne sen piti. | Käytännössä musiikin kykyä vaikuttaa autonomisen hermoston vireystilaan voi myös hyödyntää monessa.. Muistijärjestelmä aktivoituu esimerkiksi, kun musiikissa ilmenee toistoa tai kun se on kuulijalle tuttua. Esimerkiksi orkesterissa soitto-opiskelijan tulee pystyä suuntaamaan huomionsa tarkoituksenmukaisesti vuoroin kapellimestariin, vuoroin muihin soittajiin – eikä vaikkapa soittokaverin uusiin hienoihin tennareihin. Tämä on juuri se asia, mikä soittoharrastuksessa kehittää tarkkaavaisuustaitoja.” Toiseksi Huotilaisen mukaan soittoja lauluharrastuksessa on paljon myös vaativia tarkkaavuuden käytön tilanteita. 41 R ONDO C LASSIC 2|2023 tarvitaan, kuten melussa kuulemista tai vieraan kielen kuulemista. Vaikutus tulee harrastamalla Kiinnostava kysymys on se, onko musiikkiharrastuksen aloittavien tai muusikoiksi ryhtyneiden aivoissa jo lähtökohtaisesti eroja – voidaanko siis osoittaa, että erot johtuvat juuri musiikin kuuntelemisesta tai soittamisesta. Muistia tarvitaan Huotilaisen mukaan, jotta musiikkia edes voi hahmottaa: ”Musiikki on ajassa etenevää, ja vasta sillä tavalla se muuttuu merkitykselliseksi. Erojen muun muassa kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuteen liittyvien aivovasteiden tarkentumisessa on havaittu kehittyneen soittoharrastuksen myötä. Ensinnäkin tämä johtuu Huotilaisen mukaan siitä, että soittamisessa palaute motorisesta toiminnasta tulee motorisen järjestelmän lisäksi kuulojärjestelmästä – kun sormi on vaikkapa kitaran kielellä väärässä kohdassa, motorinen palaute ei välttämättä tätä vielä kerro, mutta kuultu ääni paljastaa tämän
Musiikki pystyy hyvin voimakkaasti ja nopeasti vaikuttamaan niihin primitiivisiin aivojen osiin, jotka säätelevät tunteita. Usein sopiva musiikki on tunnelmaltaan kohti tavoiteltua tunnetilaa, mutta ei vielä tavoitetilassa. Mutta mitä musiikki lopulta on aivoillemme – mysteerin ratkaiseminen jatkuu. ”Saamme olla Suomessa hyvin ylpeitä siitä, että vaikka meitä on vain viisi miljoonaa suomen puhujaa, niin aivan maailmanluokan musiikkia sävelletään lapsille koko ajan. Vaikutusta voi hyödyntää esimerkiksi unen edistämisessä tai työpäivän tauottamisessa. ”Ihan puolivuotiailta lapsilta on mitattu aivovasteita monimutkaisiin rytmikuvioihin, joita he selvästi pystyvät havaitsemaan hyvin tarkasti”, Huotilainen kertoo. Rytmi on ilmeisesti kaikkein pohjimmainen viesti, joka autonomista hermostoa puhuttelee ja siihen vaikuttaa. ”Vastaus löytyy siitä musiikkikirjastosta, joka itselle on tuttu.” Musiikki on opetusmenetelmä Huotilainen toimii professorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa tutkitaan muun muassa sitä, miten musiikkia voisi konkreettisesti hyödyntää varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun opetuksessa. Käytännössä musiikin kykyä vaikuttaa autonomisen hermoston vireystilaan voi myös hyödyntää monessa. Tietoa hyödynnetään niin varhaiskasvatuksessa S2-kielen opiskelussa kuin alakoulussa lukemaan oppimisen ja vieraan kielen harjoittelussa. . Yksi keskeinen osa-alue oppimiseen liittyen on kielten opiskelu, jota musiikin käyttö näyttää tehostavan. Ja siellä nämä pitkän ja lyhyen vokaalin ja konsonantin [erot], niillä leikkiminen korostuu paljon lyriikoissa.” Rytmi on myös todennäköisesti ylipäänsä ensimmäinen asia, joka äänenä havaitaan: sikiöaikana äidin sykkeen rytmi ja kävelyrytmi. Suomen kielen opiskelussa rytmi liittyy voimakkaasti tavuihin ja tavujen kestoon: lapsen pitäisi oppia erottamaan pitkä ja lyhyt vokaali ja konsonantti. Musiikin hyvinvointivaikutuksista on myös viime aikoina puhuttu enenevässä määrin. Se myös toimii fysiologisen tilan säätelijänä: ”Eli olemmeko virkeitä vai uneliaita tai valmistautuneita uhkaavaan, vaaralliseen asiaan vai kivaan, luovaan toimintaan”, Huotilainen avaa. Huotilainen kertoo, että jo 1990-luvulla on tehty merkittävä havainto, että musiikilla on aivoissa kuulojärjestelmän lisäksi toinenkin reitti, niin kutsuttu tunnereitti. Esimerkiksi viime vuosien muoti-ilmiö mindfulness perustuu hermoston tilan säätelyyn erityisesti hengityksen avulla – musiikilla on siis samankaltainen vaikutus. 42 R ONDO C LASSIC 2|2023 Musiikki vaikuttaa monipuolisesti aivoihin – mutta myös koko kehoon. Esimerkiksi muistia vaativien tehtävien suorittaminen työssä tai uusien asioiden oppiminen vaatii sitä, että olisi hyvässä fysiologisessa tilassa. ”Musiikki ei ole vain kouluaine, vaan se on myös opetusmenetelmä”, Huotilainen toteaa. Yksi keskeinen osa-alue oppimiseen liittyen on kielten opiskelu, jota musiikin käyttö näyttää tehostavan.. Rytmin havainnointikyky on hämmästyttävän hyvä jo pienillä lapsilla, vaikka heidän motorinen kykynsä tuottaa musiikkia kehittyy hitaasti
Toteuta unelmasi Kokkolassa. Yhteishaku 22.2.-22.3.2022. myös Jatkuva haku! Suomen monipuolisin konservatorio Klassinen musiikki | Kansanmusiikki | Pop/jazz-musiikki | Musiikintekijä. klo 20 Konservatorion Sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA VIIMEINEN VALITUSVIRSI KE 10.4. KLO 19 PMMP-tribuutti Keski-Pohjanmaan konservatorion salissa Alli Järvelän D-tutkinto ja opinnäytetyö Alli Järvelä laulu Anni Kaakinen laulu Ilari Mäkelä koskettimet, taustalaulu Konsta Kivelä kitara Samuli Kiiveri basso Oskari Paakki rummut Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA WWW.KPKONSA.FI Tähtäimessä musiikista ammatti. 43 R ONDO C LASSIC 2|2023 Emma Rahjan opinnäytekonsertti ke 11.4.2018 klo 18 Konservatorion sali Emma Rahja, sopraano | Anna Kuusniemi, viulu | Ewa Tracz-Lejman, sello | Tero Tavaila, piano & cembalo Meine Seele hört im Sehen Meine Seele hört im Sehen Varjoa ja valoa Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Nelli Marjomäen opinnäytekonsertti Pieni sydän Tiistaina 10.4.2018 klo 20 Konservatorion iso sali Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Moments Ilmari Tunkkari, sello Johanna Tilus, piano Bach Debussy Schumann Keski-Pohjanmaan konservatorion sali Tiistaina 9.4.2019 klo 20.00 ILMARI TUNKKARIN C-TUTKINTO & OPINNÄYTEKONSERTTI Flying Foos Tribute To Foo Fighters Torstaina 11.4
Tarina filmattiin Itävallassa niinkin myöhään kuin 1958, Schubertina Karlheinz Böhm. ” Uuden Sävelettären artikkeli pohjautui Rudolf Hans Bartschin (1879–1952) kaksi vuotta aiemmin julkaisemaan Schwammerl -romaaniin (”Schwammerl”, ”Pikkutatti” oli ystävien Schubertista käyttämä lempinimi). Bartsch oli entinen itävaltalainen upseeri, joka menestyi keisariaikaa nostalgisoivien romanttisten kertomusten kirjoittajana ja ylsi yhdeksän kertaa ehdolle Nobel -palkintoon, saamatta sitä koskaan. Itävallassa liberaalin liikehdinnän vastustajana kunnostautui ulkoministeri, myöhemmin valtiokansleri Klemens von Metternich. Yhteisvoimin lauletaan päätteeksi täyttä kurkkua ” Dein ist mein Herz und soll es ewig bleiben! ” Sensuroidut valonsäteet Euroopan kartta pantiin järjestykseen Napoleonin jäljiltä Wienin kongressissa vuosina 1814–15. Ja kuten tavallista tällaisissa tapauksissa, jäi Schubertkin tykkänään erilleen muusta maailmasta, sulkeutuen lujasti omaan kuoreensa. Ja sellaisena hän itseänsä piti, eikä melua itsestään nostanut. Bartschin Schubert-tarina otti tulta myös näyttämöllä. 44 R ONDO C LASSIC 2|2023 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN u FRANZ SCHUBERT: PIANOTRIO NRO 2 ES-DUURI OP. Broadwayllä sen nimeksi tuli Blossom Time Sigmund Rombergin musiikillisella avustuksella. Schubertin sukupolvi aikuistui tähän vainoharhaisen konservatiiviseen maailmaan. Hän oli moukan näköinen, esiintyi kömpelösti, oli vaitelias nurkassa-kyyröttäjä. Tarina nähtiin valkokankaalla jo mykkäkaudella, ja Hollywoodissa vuonna 1934 Schubertina lauloi Richard Tauber. Suuressa vaatimattomuudessaan hän ei edes uskonut mihinkään kykenevänsä, saati sitten, että maailma saattaisi hänelle tunnustuksensa antaa. Schubert yritti koko uransa ajan päästä musiikillaan näyttämölle, ja kuoltuaan hän onnistui siinä fiktiivisenä hahmona. Tsaari Aleksanteri I:n aloitteesta perustettiin Venäjän, Itävallan ja Preussin Pyhä allianssi, joka sementoi vallankumouksia edeltäneet monarkistiset arvot. Nurkkanero, musikantti. Jo vuonna 1864 sai ensi-iltansa Hans Max von Päumannin laulunäytelmä Die schöne Müllerinin pohjalta, laulujen sovittajana Franz von Suppé. Tavallinen, heikko ihminen vain, joka antaa onnen livahtaa käsistään, milloin se lähelle sattuukin. Siinä hänen suuruutensa. Romanttisten sävelsankarien aikakautena Schubert nähtiin puuhastelemassa lähiötaviksien joukossa kaukana korkean taiteen temppeleistä. Nimimerkki Mikael P-Wa jatkaa: ” ’Herra Schubert’, hän sävelteli kauniita lauluja, möi niitä pilkkahinnasta, ’soitti tunteellisesti’ pienissä kotiseuroissa lörpötteleville naisille. onneton ” Franz Schubert ei ollut mikään jättiläinen. Vuonna 1916 sen pohjalta syntyi operetti Dreimäderlhaus , jonka Schubert-pastissit sommitteli säveltäjä Heinrich Berté. Schubert saapuu finaalissa hyväksi haltijaksi pukeutuneena ja pyytää mylläriä siunaamaan nuoren parin. Kuka hänestä välitti, kuka hänestä tiesi. 100 usi Säveletär -lehdessä vuonna 1914 julkaistu kaksiosainen artikkeli Piirteitä Franz Schubertin elämästä maalasi säveltäjästä kuvan suurena parkana. Operetti käännettiin 22 kielelle, ja Ranskan se valloitti maailmansodan jälkeen vuonna 1921 nimellä Chanson d’amour . Siinä sopraanotähden hittinumeroksi oli viritetty Ungeduld -laulu ja lopussa myllärinkisälli sai kuin saikin myllärintyttärensä pahan metsästäjän luikkiessa pettyneenä korpeen. Mutta napisematta hän kuitenkin kantoi kivun, jota täten saatu haava hänelle tuotti.” Schubert
” Schubertin aikuiselämä osui biedermeieraikaan, jota on luonnehdittu ylhäisen empire-tyylin porvarilliseksi muunnokseksi. Schubertin musiikillinen toiminta keskittyi taide-elämän marginaaliin, porvarillisiin kotikonsertteihin, joissa aristokraattisesta säveltaiteesta kehitettiin uusi ja ihmisläheinen taidemuoto. 1700-luvun lopulta lähtien konserttielämä kehittyi yhä julkisemmaksi, mutta 1820-luvulla Wienin keskustan taidepalatseissa vallitsi yhä säätyvalta. Schubert omisti vuonna 1828 Carolinelle nelikätisen pianofantasiansa f-molli, ja teoksen esitys lienee kuvattu Moritz von Schwindin tunnettuun piirrokseen schubertiadista. ” Schubert edusti 1820-luvulla uudenlaista freelance-muusikkoa, joka myi teoksiaan, vastasi tilauksiin ja esiintyi ahkerasti omassa sosiaalisessa piirissään. Kaikesta päätellen Theresekin olisi ollut valmis liittoon, ja kolmen vuoden ajan Schubert haki tuloksetta vakituista työtä. Biedermeierin keskipisteenä oli koti ja perhe, joita Schubertkin tavoitteli niin pitkään kuin mahdollista. ” Ei valonsädekään – mistä se sitten tuleekaan – pääse tulevaisuudessa välähtämään Monarkiassa huomaamatta ja tunnistamatta, tai riisumatta mahdollisesta tarkoituksestaan ”, ilmoitettiin vuonna 1810 voimaan astuneessa sensuurisäännössä. R ONDO C LASSIC 2|2023 45 vilasimestari Christian Tschöllin kolmesta tyttärestä, nimiltään Hederl, Heide ja Hannerl. Schubertin säveltäjämaine kasvoi tasaisesti, mutta esimerkiksi Musiikinystäväin yhdistyksen konserttisarjaan hän pääsi vasta viimeisenä elinvuonnaan. Arvailuihin antoi aihetta myös se, että Ferdinand-veli hävitti Schubertin sairaskertomukset. Päätelmän julkaissut Otto Deutsch perusti käsityksensä Schubertin ja hänen ystäviensä kirjeisiin, joissa asiasta ei puhuttu suoraan. Grillparzer vastasi vuonna 1828 Schubertin hautakirjoituksesta: ”Säveltaide on tähän haudannut kalliin aarteen, mutta vielä kauniimpia toiveita.” Ohitse lipuva onni Bartschin Schubert-kirjan keskeinen teema ovat Schubertin epäonniset naissuhteet, joista Uusi Säveletär kertoi näin: ” Kolmasti oli hänen ohitsensa lipunut elämän suloisin lahja: naisen lempi. Liedsäveltäjänä Schubert oli perillä kaikkialle ulottuvasta kontrollista, ja jotkut hänen ystävistään työskentelivät sensuuriviranomaisina. Lied ilmensi taidemuotona nousevan keskiluokan tarpeita ja pyrkimyksiä, siitä tuli heidän yksilöidyn tunneilmaisunsa ja toiveidensa väline. Sairas Schubert viimeisinä vuosinaan oli ja tietoinen tautinsa kohtalokkaasta luonteesta. ” Schubertilla ei ollut mitään vakinaista työtä. Sävellys oli ainoa, joka häntä elätti… Jos Schubert sattui jostain teoksestaan saamaan tavallista suuremman palkkion, niin parin kolmen päivän huvittelun jälkeenhän jo taasen sai tyytyä päivällisekseen syömään parin makkaroita leipäpalan kera ja juoda vettä särpimikseen ”, kertoi Uusi Säveletär . Metternichin Itävallasta tuli kaikkea epäilevä poliisivaltio, jonka sensuuri ulottui hautakivien muistokirjoituksiin. Bartsch sijoitti ”Dreimäderlhausin” episodin vuoteen 1826, mutta nykytiedon nojalla Schubert ei koskaan vieraillut Tschöllin talossa tai liehitellyt hänen tyttäriään, joissa tosin olisi riittänyt valittavaa: ” Vanhin olisi häntä aina hellästi vaalinut, olisi lempein käsin asetellut hänen elämänsä oikealle tolalleen. Schubert tutustui kreivittäreen tämän vieraillessa Zselizissä pikkutyttönä 1818, mutta ihastus puhkesi toisella vierailulla vuonna 1824. Tunteita saattoi olla molemmin puolin, mutta säätyero tuotti ylittämättömän kynnyksen. Therese avioitui vuonna 1820 wieniläisen leipurin kanssa. Moderni Schubert-kirjallisuus on hyväksynyt syfilisdiagnoosin, vaikka sitä on 2000-luvulla myös epäilty lääketieteellisin perustein. 17-vuotiaana hän suunnitteli pitkään avioliittoa naapurintyttö Therese Grobin kanssa, mutta Metternichin avioliittolaki määräsi, ettei Schubertin säätyisen miehen ollut lupa avioitua ilman todistettavaa kykyä perheen elatukseen. Toinen! Jalo, henkevä, puhdas, hyvä, niin hyvä. Uusi Säveletär noteerasi tapahtuman: ” Salintäyteinen yleisö – ylintä hienostoa – pauhasi nuorelle säveltäjälle valtavata suosiota… Arkkiherttua Rudolf nyökäytti hänelle päätään ja ruhtinas Metternich osoitti hänet tuntevansa. Laulun runoilija Christian Schubart (1739–1791) vietti aikoinaan kymmenen vuotta vankilassa kirjoitustensa vuoksi. Schubertin kuolinsyyksi merkittiin asiakirjoihin hermokuume, mutta 1900-luvun alussa tärkeimmäksi kuolinsyyksi pääteltiin sukupuolitauti, syfilis. Hän ei ollut katsonut olevansa kyllin arvokas tarttuakseen kiinni, koska häneen itseensä sallimukset käsiksi kävivät… Naisen lempi häntä vastaan leyhyi, tahtoi painautua hellänä utukerroksena hänen yllensä – tuli toinen, hänen mielestään parempi mies, ja Schubert vetäytyi syrjään, huolimatta siitä, että pyytävät, janoiset silmät häntä yhä hehkuen katsoivat. Schubert on yhdistetty moniin muihinkin naisiin, joista ehkä merkittävin oli kreivitär Caroline von Esterházy. Taudin stigma ” Mitä kauemmaksi Schubert ennätti elämänsä taipaleella, sitä suuremman jalansijan hänessä kuitenkin anastivat synkät ajatukset… Mitään näkyväistä syytä ei niillä ollut, ei mitään lujempaa perustaa, mutta kuitenkin oli hänen toivottomuutensa niin loputon, niin pohjattoman musta, niin katkera ja raskas ”, tarinoi Uusi Säveletär . Kolmas taasen oli tulisen hehkuva, kaunis olento. ” Nuo ”kolme hipaisua” koskivat wieniläishuhuja ho| Kesti kauan ennen kuin asiantuntijatkaan pystyivät lähestymään Schubertin musiikkia ilman elintapoihin, varhaiseen kuolemaan tai biedermeier-epookkiin liittyviä ennakkoluuloja.. Siinä Schubert ja Franz Lachner soittavat pianoa ystäväpiirin ympäröimänä Caroline von Esterházyn seuratessa tapahtumaa suuressa maalauksessa taustalla. Schubert ei ollut mikään kumoussäveltäjä, mutta vaatimattomista oloista ponnistavalle nuorelle muusikolle poliittiset ja sosiaaliset rajoitukset olivat ilmeisiä. Esimerkiksi Forellilaulussa vapaana polskivan purotaimenen on katsottu edustavan kansalaista tai taiteilijaa, jota Metternichin kätyri yrittää rannalta pyytää. Kolmasti, ja vain hipaissut. Toivo Itävallassa alkoi herätä vuoden 1848 kumouksien edellä, mutta Schubertin elinaikana tulevaisuus näytti synkältä. ” Muusikot ovat immuuneja sensuurille – kukaan ei tiedä, mitä he ajattelevat säveltäessään ”, kirjoitti kirjailija Grillparzer Beethovenin keskusteluvihkoon. Ei se ollut häntä varten
46 R ONDO C LASSIC 2|2023 Joka tapauksessa syfilisdiagnoosi langetti Schubertin suurmieshahmon ylle stigman, ”ei-näkyväisen” syyn sille, että häntä alettiin pitää oman tuhonsa aiheuttaneena ihmisparkana. Lokakuussa 1828 ilmestynyt painos oli Schubertin ensimmäinen ulkomailla julkaistu teos, vaikka marraskuussa kuollut säveltäjä ei ilmeisesti ehtinyt nähdä sitä painettuna. Hän liikkuu usein rakenteiden rajoilla, jyrkänteen reunalla, ja tekee sen unissakävelijän varmuudella. Scherzo on soitettava kohtuullisessa tempossa ja ’piano’, toisaalta triossa voimakkaasti, paitsi jos on merkitty ’piano’ tai ’pianissimo’. Vastoin hänen aiempia käsityksiään Schubert ” ei suinkaan tyytynyt täyttämään perinteisiä muotoja viehättävillä ideoilla, päinvastoin, hän oli pohdiskeleva taiteilija ja erittäin kiinnostunut uusien ratkaisujen kokeilemisesta ”. Aikoinaan Beethovenia ja Schubertia vertailtiin esimerkkeinä ”maskuliinisesta” ja ”feminiinisestä” romantiikasta. Edellinen tarkoitti vastusten nujertamista rautaisella tahdolla ja kumouksellisella hengellä ja jälkimmäinen nöyrtymistä arvaamattoman kohtalon ja ihmistä suurempien voimien edessä. Schubertinsa hyvin tunteva pianotaiteilija Alfred Brendel kirjoitti vuonna 1990: ” Suurissa muodoissaan Schubert on vaeltaja. maaliskuuta 1828 tuossa kuuluisassa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Modernistinen säveltäjä Ernst Krenek tutki vuonna 1947 Schubertin pianosonaatteja ja löysi ”teknisten hienouksien runsauden”. Siihen ryhdytään kuin lumottuna tai pelon ajamana, vailla tietoa pakopaikasta. suuria säveltäjiä, joka ei suunnannut teoksiaan aristokraattiselle yleisölle. Laulavista teemoista syntyy kerronnallisuutta, joka ahkeran moduloinnin kautta rönsyilee kauas lähtökohdistaan. Stigman taakkaa ovat kasvattaneet myöhemmät ehdotukset homoseksuaalisuudesta tai pederastiasta. Sävellyksien mollimodulaatiossa kuultiin kuolemanenteitä ja iloiset tanssirytmit tulkittiin epätoivoiseksi tarrautumiseksi elämään. Siitä oli seurauksena tylsistyminen, sielunvoimien heikontuminen, itseluottamuksen, tahdonvoiman murtuminen. Kesti kauan ennen kuin asiantuntijatkaan pystyivät lähestymään Schubertin musiikkia ilman elintapoihin, varhaiseen kuolemaan tai biedermeier-epookkiin liittyviä ennakkoluuloja. Etenkin Schubertin liedeissä länsimaiseen taidemusiikkiin astui uudenlainen sensibiliteetti, tapa tuntea ja kokea asioita, jonka ”tavalliset” aikalaiskuulijat kokivat omakseen. Pianotrio Es-duuri valmistui marraskuussa 1827 ja esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran 26. Vaeltaminen on Romantiikan tila. Sitä luodessaan Schubertin usein täytyi pysähtyä, hengähtää, sillä hän ihmetteli itse omaa rikkauttansa. ” Schubert roolittaa kolme soitintaan hyvin yksilöllisiksi, painottaa matkan etenemistä, mutta muistuttaa myös suuresta draamasta.. Schubert antoi Probstille myös esitysohjeita kappaleen julkaisemiseksi: ” Katsokaa, että teos saa ensiesityksensä pystyvien muusikoiden käsissä ja pitäkää huoli, että tempo pysyy jatkuvasti yhtenäisenä viimeisen osan merkintöjen mukaisesti. Schubert kirjoitti musiikkia ihmisille, joiden toiveet ja pettymykset hän ymmärsi ja usein jakoi. Schubert ylsi kanonisoitujen säveltäjien joukkoon 1800-luvun lopulla, kun Breitkopf & Härtel sai valmiiksi sävellysten ensimmäisen kokonaisjulkaisun (1884–97) ja Deutsch pani alulle nimikirjaintaan kantavan teosluettelon. Hänen teoksensa on sävelletty vertaisille, koulutetulle keskiluokalle, jonka elämää ja odotuksia Pyhän allianssin kurinpito 1800-luvun alkupuolella rajoitti. Schubertin laulut saavuttivat saksankielisen keskiluokan suosion 1800-luvun puolivälistä lähtien, ja opettajien voimin vuonna 1863 perustettu Wiener Schubertbund otti tehtäväkseen säveltäjän maineen ja kuoromusiikin edistämisen. Hän rupesi juomaan hyvin suuressa määrässä. Kolmea suurta laulusarjaa lukuun ottamatta Schubertin liedit eivät ole enää konserttiohjelmien keskiössä samalla tavoin kuin muutama vuosikymmen sitten. joulukuuta 1827 ja toisen kerran 26. Trion menestys oli silti Schubertin muihin soitinsävellyksiin nähden huomattava. Usein onni on vain epätoivon pintakiiltoa. Biedermeier-ajan turvahakuisuus tuo Es-duuri-trioon hellämielistä kauneutta mutta myös jatkuvaa epävarmuutta. ” Schubertin musiikkia avattiin pitkään hänen henkilökuvansa kautta. Schubert sai ihailijoita nuoremmista säveltäjistä, kuten Lisztistä, Schumannista, Brahmsista ja Mahlerista. Lehti kuvaa säveltäjän viimeiset vaiheet kuin kyse olisi Turmiolan Tommista: ” Elämänsä loppuaikoina Schubert yhä enemmän väisti ystäviänsä ja heittäytyi yhä enemmän yksinäisyyteen. Vertaismusiikkia Schubert oli ensimmäisiä ns. Olivatpa Schubertin elintavat tai sukupuolinen suuntautuminen mitä hyvänsä, sitä koskevat arvailut leimasivat suhtautumista hänen musiikkiinsa. Es-duuri-pianotrion esitys Wienin Musikvereinissa saavutti yleisön, mutta ei median huomiota, sillä kaupungissa esiintyi samaan aikaan Niccolo Paganini, jonka tähtistatus oli lehdistölle vastustamaton. Schubertin ”vaeltavat muodot” osoittautuivat seuraavien sukupolvien säveltäjille usein hedelmällisemmäksi lähtökohdaksi kuin Beethovenin ylivoimaiseksi koettu monumentalismi. Näin hän pääsi kuulijoitaan lähelle tavalla, jota klassistisesti suuntautuneet säveltäjät olisivat lähinnä pitäneet sopimattomana. Uuden Sävelettären Schubert-artikkelissa musiikkiin viitataan vain ohimennen, mutta pianotrio saa muutaman rivin: ” Opus 100 – Es-duuritrio. Säveltäjä tarjosi teosta useille kustantajille, joista leipzigilainen Probst otti sen ja maksoi 60 guldenin palkkion. Erilaisten kyselyjen perusteella Schubertin suosituimpia teoksia ovat nykyään kamarisävellykset, kärkisijoilla Forelli-kvintetto , jousikvintetto ja kaksi pianotrioa. ” Artikkeli erottaa toisistaan Schubertin ihmisenä ja ihmeellistä musiikkia synnyttävänä säveltäjänä ikään kuin kyse olisi kahdesta eri henkilöstä. 1900-luvun alussa tuo maineen kasvu törmäsi identiteettikriisiin. Schubertin tuotanto – tai se osa siitä, jota esitettiin – käsitettiin henkilökohtaisiksi tunnustuksiksi vailla laajempaa merkitystä. Bartsch tai Uusi Säveletär eivät sukupuolitaudista hiiskuneet, mutta moraalinen tuomio huokuu lähes joka riviltä. Mikä elämän rikkaus, ihanuuden yltäkylläisyys. ” Kaksi viimeisen elinvuoden aikana syntynyttä pianotrioa haastavat neljänkymmenen minuutin kestollaan Beethovenin ” Arkkiherttua ”-trion, mutta keinot ja tavoitteet ovat tyystin toisenlaiset. Kuin unessa hän liikkui, ei kuullut, ei nähnyt mitään mikä maallista on. Vuonna 1897 keisari Frans Joosef I julisti Schubertin kuuluvan ”Itävallan parhaisiin poikiin”. ” Siinä missä toiset pitävät päiväkirjoja, joihin he merkitsevät hetkelliset tuntemuksensa jne., Schubert piti lähellään nuottilehtiä ja kirjasi vaihtuvat tunteensa niihin; ja koska hänen sielunsa oli musiikin läpäisemä, hän merkitsi muistiin nuotteja siinä missä joku toinen käyttäisi sanoja ”, kirjoitti Schumann. Arvailut Schubertin seksuaalisesta suuntautumisesta määrittelivät suhtautumista hänen musiikkiinsa aina 1900-luvun lopulle
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Neljän numeron tilausjakson aikana saat luettavaksesi muhkean määrän kiinnostavia artistihaastatteluja, uutisia musiikin maailmasta niin meiltä kuin maailmaltakin, uusimmat konserttiarviot, levyarvioita ja paljon muuta. Lähde nyt kohti valoisampia aikoja Rondo oppaanasi! Kokeile vaikka: saat nyt neljän numeron tilausjakson 58 eurolla. Sanoiksi puettua musiikkia. Myös musiikinystävän elämä vilkastuu: kevään konserttikausi käy kuumana ja kevään tulevat juhlat nostavat tunnelmaa. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. Lisääntyvä valo antaa energiaa ja suomalainenkin kömpii esiin kolostaan. (03) 225 1948 2. Kevättä kohti Rondon kanssa! Rondon kevätkausi 4 numeroa vain 58 € (Sisältää pääsyn runsaaseen verkkosisältöömme.). sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Päivät pidentyvät jo nopeasti
Tshekin kansallisteatterin tuotanto on 32 vuotta vanha, ja ikä jo näkyy Marian Chudovskyn puuhakkaassa ohjauksessa. Vauhtia ja huumoria täytyy tietenkin olla, sillä teos on tunnettu myös perheiden suosikkina, ja katsomossa oli nytkin paljon lapsia. arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD H E L M I K U U N kansankomedia paljastaa uuden Dvorákin . Oikeastaan ?ert a Ká?a on musiikilliselta käsittelyltään uudenaikaisempi kuin Rusalka. Siellä pirutkin kavahtavat häntä, ja kun Luciferin lähetti loppuratkaisussa tulee noutamaan prinsessaa, Ká?an ei tarvitse kuin näyttää naamansa, niin tämä kipittää jo häntä koipien välissä takaisin maan alle. Viimeisessä näytöksessä komedia kuitenkin vakavoituu: katuva prinsessa tekee parannuksen ja lopettaa maaorjuuden. Musiikillisessa tekstuurissa hän käyttää Wagnerin mieleen tuovia johtoteemoja ja tilanteiden kuvauksia, ja runsaat tanssimelodiat muodostavat yhtenäisenä virtaavan vuon, joka vaihtelee värejään ja ilmeitään orkestraation keinoin. Uutta Rusalkan tunteville on se, että Dvo?ák jättää toiminnan pysäyttävät aariat kokonaan sivuun yhtä prinsessan kohtausta lukuun ottamatta ja panostaa jatkuvasti virtaavaan dialogiin Janá?ekin puhemelodioiden tapaan. Koominen satu ja vakavuus limittyvät siinä hieman Humperdinckin Hannun ja Kertun tapaan, ja kyläläisten ja demonien vastakohtainen luonnehdinta korostaa värikkyyttä. Verdin Rigoletto toimi suorasukaisesti seksiklubilla. Terävämpi ote tekisi teokselle hyvää, vaikka kansanomaisesta kuvastosta pidettäisiinkin kiinni. Rondon lukijamatkalla Prahaan oli hyvä tilaisuus katsastaa Dvo?ákin seitsemäs ooppera ?ert a Ká?a, jonka englanninkieliseksi nimeksi on vakiintunut The Devil and Kate (1899). Koomisten paholaisten vastakohtana on puhdasposkisen kansan reippaan folkloristinen kuvaus. 50 R ONDO C LASSIC 2|2023 a ntonin Dvo?ákilla on 11 oopperaa, joista ainoastaan Rusalka on jäänyt kansainväliseen kantaohjelmistoon. Musiikillisesti ?ert a Ká?a on kuitenkin mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Rondon lukijamatkan ohjelmassa oli Verdin Rigoletto, joka juhlisti talon uudelleen avaamista. Uusrenessanssinen miljöö hehkuu taas täydessä loistossaan muutama vuosi sitten tehdyn remontin jälkeen. Libretisti Adolf Wenig ei ole tehnyt paljoakaan paikatakseen tapahtumien paikoittaista kömpelyyttä, missä lieneekin yksi syy oopperan unohtumiseen. Ohjaaja Barbora Horakova oli modernisoinut sen äidinmaitoa, ja Jan Chalupeckyn johdolla Dvo?ákin eloisa rytmillinen pulppuavuus ja sointitaika toteutuivat vastustamattomasti. Prahan toisessa oopperatalossa, Valtionoopperassa ohjelmisto ja laulajat ovat taas kansainvälisiä. Orkesterille tämä musiikki tuntuu olevan kuin Talo oli alun perin Saksalainen teatteri, ja kommunistivallan aikana nimi vaihtui Smetana-teatteriksi. Dvo?ákin ooppera Paholainen ja Ká?a oli folkloristinen fantasia, joka lumosi elävällä musiikillaan.. Jos riittää uteliaisuutta tutustua niihin muihin, täytyy matkustaa Tshekkiin, jossa harvinaisuuksiakin kansallissankarilta pääsee esiin. Teos perustuu kansansatuun uppiniskaisesta ja epäviehättävästä nuoresta naisesta, joka kaapataan paholaisen valtakuntaan prinsessana, joka on tehnyt tarpeeksi pahoja tekoja joutuakseen helvettiin. Mitähän tasa-arvoliike tematiikasta ajattelisi: nainen voittaa pahan groteskilla olemuksellaan ja saa palkinnoksi talon, jotta saisi edes omaisuutensa avulla miehen itselleen. Rigoletto seksiklubilla Narodni Divalo on kansallisen ohjelmiston tyyssija, ja siinä melkein kaikki laulajat ovat tshekkiläisiä. Katerina Jalovcova loi Ká?ana kontrastia Peppi Pitkätossua muistuttavan karikatyyrin ja linjakkaan laulun välille, ja Jaroslav Brezina lauloi uljaasti tenorisankari Jirkan roolin. Teos pyörii Tshekin Kansallisteatterissa Narodni Divalossa
. . Tempot ovat nopeita alkaen tökkien etenevästä alusta, ja Mozartin musiikin sovinnolliset piirteet jäävät vaikuttavasti julmistelevien Dies iraen ja Rex tremendaen varjoon. . Jotkut teksteistä ovat sanankäänteiltään tavanomaisia, mikä painottaa musiikin merkitystä tunneja ajatussisällön välittäjänä. Paul Merkelo, trumpetti, Jan-Hyuck Cho, piano, Venäjän Kansallisorkesteri, johtajana Hans Graf. Cantaloupe CA21177. ANTTI HÄYRYNEN Arutjunjan ym. Adamsin Silassa (2021) niin esiintyjät kuin kuulijat sulautuvat maailman hengitykseen (The Breath of the World) verkkaisessa pulssissa ja veistoksellisissa harmonioissa, joissa soi Wagnerin Reininkultansa alussa tavoittama myyttinen alkuvoima.. Teoksen julkaistessaan 1619 Monteverdi uudisti radikaalisti musiikin ja tekstin välistä suhdetta. Hovisäveltäjän messussa ei ole solisteja, mutta orkesteri tarjoaa omat kommenttinsa, kuten Tuba mirumin vaikuttavasti törähtävissä vaskissa. La Grande Ècurie -orkesterit viehkeine klarinetteineen ja säihkyvine vaskineen saavat orkesteriosuudet ja tanssinumerot sykkimään. ”Laulut ovat ajatuksia, jotka hengitetään ulos silloin, kun ihmiset antavat suuren voiman liikuttaa itseään”, on lausunut inuittivanhin Orpingalik John Luther Adamsin uuden sävellyksen motoksi. Puoliskoja valmistavat ja madrigaaleja säestävät soitinosuudet hengittävät samaa ilmaa ja tekstin viitteitä. . Amadeus-elokuvasta tuttu kilpailuasetelma saa levyltä vahvistusta, ja teosten vertailu on monin tavoin kiintoisaa. Erona on, että Mozart kuoli kesken sävellystyönsä, kun taas Salierin sielunmessu (1804) sai odottaa kaksikymmentä vuotta ennen ensiesitystään – jolloin se kuulosti kummajaiselta menneeltä aikakaudelta. Chateau de Versailles CVS078. Niquet takoo teoksesta määrätietoisen kokonaisuuden, joka saa loppuosan kuulostamaan tavallista vahvemmalta. Naxos 6.579117. Teos toimii epäilemättä paremmin live-esityksenä, mutta äänilevyä kuunnellessakin tarjoutuu mahdollisuus irtautua arjesta ja yksilöpaineista ja aavistaa jotain luonnonkansojen tasapainoa tavoittelevasta maailmankuvasta. . Torquato ja Bernardo Tasson, Battisto Marinon, Giovanni Guarinin, Claudio Acchillinin sekä tuntemattomien runoilijoiden sanat saavat siivet laulajien tulkinnoissa, jotka tavoittavat niin huokaavan kaipauksen kuin sarkastisen katkeruuden. ANTTI HÄYRYNEN Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem. Jokainen esittäjä soittaa tai laulaa stemmaansa omaan tahtiinsa, joten yksikään esitys ei ole samanlainen. Adams on säveltänyt harmonisen perustan ja antaa suunnan hitaasti nouseville sointuaalloille. Sila ei oikeastaan pääty, vaan äänet palaavat lopussa maailman hiljaiseen hengitykseen. . Mozartin Requiemissa on myös romantiikkaa ennakoivat piirteensä, joita esityksissä aikanaan liioiteltiin, mutta ei Hervé R ONDO C LASSIC 2|2023 53 CD | Teos on sävelletty viidelle kuudentoista hengen muusikkoryhmälle – puupuhaltimia, vaskia, lyömäsoittimia, jousia ja laulajia – jotka ympäröivät ulkoilmassa yleisöä. Kapellimestaria ei ole. Concertino Italiano on yhä esikuvallinen tekstinkäsittelijä. Kokoelman otsikoksi valittu sana ”Concerto” viitannee tässä tapauksessa huolella ryhmiteltyyn monipuolisuuteen: teosta hallitsevat duoja soolonumerot, joista kaksi on säveltäjän teatraalista (rappresentativo) tyyliä edustavia ”rakkauskirjeitä” (lettera amorosa). . Mieczyslaw Weinberg: Trumpettikonsertto. Tämä on saumattomimmin toteutettuja Rameaun oopperoita ja odotettu onnellinen loppukin tuntuu julmistelevien järistysten jälkeen oikeutetulta. Versaillesin kuninkaallisen kappelin seremoniallisessa akustiikassa äänitetyssä esityksessä korostuu draama, joka saa kadotuksen lieskat leimuamaan ärhäkästi. Rinaldo Alessandrinin ja Concerto Italianon 1990–2000-lukujen levytyksistä Monteverdin madrigaalikirjoista on jo tullut klassikoita, jotka näyttivät uuden suunnan kaikille tähän musiikkiin tarttuville. Naïve OP 7365 (2 cd). Seitsemäs madrigaalikirja jäi tuolloin levyttämättä, ja se tulee tässä uusien laulajien voimin. Seitsemänhenkinen lauluyhtye viljelee varhaisbarokin tremoloita, vibratoja ja staccatoja kuin ne olisivat toinen luonto, vaikka yhteissoinnista on ehkä kadonnut jotain varhaisempien levytysten hersyvyydestä. Venäläinen trumpetinsoitto oli aikoinaan voimalaji, joka poikkesi kuuluvasti länsimaisista ihanteisNiquetin ja Concert Spirituelin levytyksessä. JACK-kvartetti, The Crossing, Michiganin yliopiston lyömäsoittajat. Salierin Requiem kuulostaa galantteine piirteineen ja hovityylisessä klassismissaan toisinaan Mozartia vanhanaikaisemmalta teokselta. Antonio Salieri: Requiem. Concerto Italiano, johtajana Rinaldo Alessandrini. Kirjan päättävä Thyrsiksen ja Chloriksen (balletto concertato) tanssiaisiin päättyvä rakkauskohtaus solmii kokonaisuuden moderniin aariatyyliin. . ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Adams John Luther Adams: Sila: The Breath of the World. Kuten aiemmissa teoksissaan Adams lähestyy Silassa ambient-musiikin teemattomia ja rytmittömiä sointukenttiä, mutta hän luo ainakin illuusion teoksesta, jonka kautta ihminen voi saada soivan yhteyden ympäröivään luontoon. Mozartin Requiem oli tunnetusti hänen viimeinen teoksensa, ja omiin hautajaisiinsa sävelsi Requieminsa hänen kilpailijakseen mielletty Antonio Salieri. Aleksandr Arutjunjan: Trumpettikonsertto. The Crossing-kuorolla, JACK-jousikvartetilla ja Michiganin yliopiston soittajilla on valppaasti kuunteleva yhteys myös keskenään, ja noin tunnin mittaisessa tapahtumassa kuulija joko uppoaa musiikkiin tai ärsyyntyy sen helisevästä hyväntahtoisuudesta. Valentina Nafornita, sopraano, Ambroisine Bré, mezzosopraano, Robin Tritschler, tenori, Andreas Wolf, basso, Le Concert Spirituel, johtajana Hervé Niquet. Timofei Dokshitzer). Alessandrini ja Concerto Italiano onnistuu taas kerran osoittamaan Monteverdin nerokkuuden lauletun musiikin uudistajana ja laulutekstien kanssa sitä on nautinto ihailla nojatuolista käsin. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALI Monteverdi Claudio Monteverdi: Settimo Libro de’ Madrigali. Salierin sielunmessusta erottuu herttaisia oivalluksia ja sovinnaisempi kokonaisuus, josta ei puutu dramaattisia leimahduksia. Dmitri Shostakovitsh: Konsertto nro 1 pianolle, trumpetille ja jousille (sov
6 ovat Bergin lähimmäs sinfoniaa sivuava teos. ANTTI HÄYRYNEN Berg Alban Berg: Pianosonaatti op. Aarian kertaus lopussa on kuin mutkaton maaliintulo elämää kuhisevan kiertoajelun jälkeen. Silti hänen tulkintansa Goldberg-muunnelmista on ennen muuta iloinen, ketterästi tanssiva ja riuskoissa tempoissaan vetävästi etenevä. . Rikkautta on myös antaa tilaa hitaiden muunnelmien reflektiolle ja tarpeen tulleen liioittelemattomalle surulle. 6, Viulukonsertto. Chandos CHSA 5270. Raastavampia tulkintoja on kuultu myös Bergin viimeisestä mestariteoksesta, sielunmessuksi virittyneestä viulukonsertosta. Musiikkia kielija lyömäsoittimille ja celestalle (1936) ovat teoksia, joissa hänen moderneista, folkloristisista ja klassistisista herätteistä sulautunut tyylinsä soi intensiivisimmillään. Bergin yksiosainen pianosonaatti on sovitettu orkesterille ennenkin, mutta Davis hyödyntää omassa versiossaan koko sinfoniaorkesterin laajaa kalustoa. Dokshitzerin muistolle levynsä omistanut kanadalaistrumpetisti Paul Merkelo tunnistaa tyylilajin, ja yhteistyö Hans Grafin johtaman Venäjän Kansallisorkesterin kanssa on asianmukaisen reipasta. Piristävänä täydennyksenä kuullaan kolme Bernhard Wulffin lyömäsoittimille sovittamaa pianokappaletta. Molemmat kuuluvat 1900-luvun klassikoihin ja taiturinumeroihin, joiden haasteisiin Pietari Inkisen johtama, Saarbrückeniä ja Kaiserlauternia kotipaikkanaan pitävä Saksan radiofilharmonia vastaa päättäväisesti. Weinbergin trumpettikonserton (1967) kolmiosainen rakennelma – Etydejä, Episodeja ja Fanfaareja – poikkeaa sopivasti kaavasta, ja vaikka lainaukset Carmenista, Mahlerilta ja Rimskiltä voivat tuntua osoittelevilta, musiikissa on riittävästi raikasta omaperäisyyttä. 1 (ork. ANTTI HÄYRYNEN Bartók Béla Bartók: Divertimento, Musiikkia kielija lyömäsoittimille ja celestalle, Pianoteoksia sovitettuna lyömäsoittimille. Hitaat tempot antavat tilaa Bartókin vakaille nousuille mutta saavat folkloristiset rytmit kuulostamaan säyseiltä. . James Ehnesin ja Davisin elegisyyttä painottava näkemys on silti perusteltu, ja finaalin koraalikohtaus ja hyvästijättö tuntuvat tavallistakin loogisemmilta. . Andrew Davis ei suoranaisesta. Sen vuoksi kaksimanuaaliselle cembalolle sävellettyä teosta esitetään ja levytetään edelleen eniten pianolla, ja vaikka siitä seuraa tiettyjä teknisiä haasteita, musiikilliset palkinnot ovat sitäkin suurempia. Säveltäjän oma versio toimii paremmin, mutta rämäpäinen teos kestää tällaisetkin muutokset. James Ehnes, viulu, BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Andrew Davis. Hän upottaa soolonsa usein osaksi orkestraalista kudosta ja nousee sieltä esiin taivaallisella kvaliteetilla hopeoituna. Andrew Davis), Kolme orkesterikappaletta op. Bachin Goldberg-muunnelmat kuuluu niihin klaveristisiin aarreaittoihin, jotka aukeavat monenlaisilla avaimilla. Klara Würtz on soittanut vuosikausia Piano Classicsin ja Brilliant Classicsin kaltaisten edullisten levymerkkien työmyyränä, ja saavutuksiin on kertynyt aimo annoksia Mozartin, Beethovenin, Schubertin ja Schumannin pianomusiikkia. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Goldberg-muunnelmat. Andrew Davis), Passacaglia (ork. Positiiviselle puolelle jäävät Inkisen huolella erittelemät tekstuurit, joita orkesteri soittaa muhkealla kvaliteetilla. Saksan Radiofilharmonia, johtajana Pietari Inkinen. Divertimenton otsikko viittaa viattomaan viihteeseen, mutta hitaasta osasta ryömivät painajaisnäyt kertovat enteitä totalitarismin kauhuista ja lähestyvästä suursodasta. Sen hapuilevat melodialinjat ja riitasointuiset harmoniat sulautuvat Davisin tulkinnan suvereenissa orkesterinkäsittelyssä häilyvien varjojen impressionismiksi. Vaikutelmaa tehostaa BBC:n sinfoniaorkesteri, joka liikkuu näissä tummien värien maisemissa kuin kotonaan, vailla atonaalisuuden tuottamaa kipeyttä ja angstia. Bartókin Divertimento (1939) ja ti romantisoi säveltäjän modernistisia teoksia, mutta teokset tuntuvat asettuvan enemmän Mahlerin sinfonioiden kuin Schönbergin teorioiden jatkoksi. Kuriositeettina kuullaan keskeneräinen ja niin ikään Davisin orkestroima Passacaglia-fragmentti vuodelta 1913. Christian Tetzlaff ruoti äskettäisessä levytyksessään (Ondine) musiikin kipupisteitä armottomammin, mutta Ehnes soittaa kuin enkeli, jollaiselle teos on omistettu. . Merkelo ei ole käänteissään ihan yhtä sulava kuin Sergei Nakariakov levytyksessään (Teldec), mutta tästä musiikista ei pidäkään siistiä kaikkia särmiä. SWR Musik SWR19110CD. Ensimmäisen maailmansodan varjossa syntyneet kolme orkesterikappaletta op. Alban Bergin musiikki on harvoin kuulostanut näin kauniilta. Myös asiallisen otsikkonsa taakse piiloutuva varhaisempi teos käy sinfonisessa järjestyksessä ja teräksenlujissa rakenteissaan läpi hämmentävän määrän häälyviä tunnelmia ja draamaa. Suomessa vieraillut ja opettanut ukrainalaistaustainen Timofei Dokshitzer (1921–2005) edusti suoraa ja kaiken läpäisevää neuvostotrumpetismia, jolle Arutjunjanin ja Weinbergin railakkaan virtuoosiset konsertot sopivat kuin smetana borssikeittoon. Klara Würtz, piano. Merkelo, Graf ja venäläisorkesteri todistavat, että saavat trumpetistitkin joskus vetää kotiin päin. . ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Kootut pianoteokset, osa 6. Ehkä on paikallaan välillä keventää musiikin taustaksi maalailtuja visioita teosten syntyajoilta, mutta nopeissa osissa tarvittaisiin silti iskevää atakkia. Parhaimmillaan Merkelo on Arutjunjanin armenialaismelodioita pursuavassa lyhyessä koitoksessa (1950). Würtz on tehnyt niissä pätevää jälkeä, mutta tämä Bachin Goldberg-muunnelmien levytys voi silti yllättää, myös Piano Classicsin mainiolla äänityksellä. Juhlapreludi, Prélude funèbre, Pieni legenda, Ungdom 54 R ONDO C LASSIC 2|2023 CD. siirtämällä sille pianosooloja. Würtz on saksalaisen perusteellinen, soittaa kaikki kertaukset ja demonstroi kontrapunktia määrätietoisella jämeryydellä ja selkeydellä. Piano Classics PCL10230. Levyn erikoisuus on Dokshitzerin säveltäjän luvalla laatima sovitus Shostakovitshin ensimmäisestä pianokonsertosta, jossa trumpettiosuutta on laajennettu mm. . Jotkut voivat puunata yksittäisiä numeroita hivelevämmällä kosketuksella, mutta Würtzin ote on valloittavan suorasukainen ja tiukasti kiinni musiikissa samalla nautiskellen kokonaisuudesta syntyvästä freskosta, joka muistuttaa Breughelin maalauksia.
Mahler: Sinfonia nro 7 ”Yön laulu”. 12.2. Musiikkitalossa. ”Reaktiot leimahtelevat melodraamasta naurettavuuden rajalla taiteilevaan patetiaan”, sanoo tuotannon ohjaaja Markku Pölönen mutta on sitä mieltä, että nykysilmin katsottuna se vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta estetiikalta, joka tuo synkkään tarinaan oman camp-elementtinsä. Päärooleissa ovat Johanna Rusanen ja Waltteri Torikka. Haapanen: Prism soolokäyrätorvelle ja valikoima kokoelmasta Pieniä otuksia, soolokitaralle, Räisänen: Regula mikrotonaaliselle kitaralle ja mikrotonaaliselle käyrätorvelle (ke), Hjelt: Four Aspects oboelle ja fagotille, Pohjola: Kohta fagotille ja pianolle (ke), Whittall: Giverny oboelle ja pianolle, Whittall: Devil’s Gate oboelle, fagotille ja pianolle. Samuel Boden, evankelista, Aarne Pelkonen, Jeesus, Sandrine Piau, sopraano, Elmar Hauser, altto, Robin Tritschler, tenori, Tomi Punkeri, basso, Arcangelo. saakka. Muutenkin tämä on ääretön askel eteenpäin Pohjan neidistä, tuskin luulisi saman miehen tekemäksi”, Merikanto itse kuvaili teostaan. Hollantilaisen roolissa on Tommi Hakala, Dalandina vuorottelevat Timo Riihonen ja Matti Turunen, ja Sentana vierailee saksalainen sopraano Martina Welschenbach. 17.11.1910 Suomen Kansallisteatterissa, ja se esitettiin myös Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 1913. Tämä onkin kerrassaan dramaattinen teos, kun Pohjan neiti on lyyrillinen. Finnen versiossa aatelismies Klaus Kurki päätyy Kirsi-rakastajattarensa juonittelujen seurauksena murhaamaan mustasukkaisuudessaan vaimonsa Elinan. Oman työnsä teoksen valmistamisessa esityskuntoon on tuottanut se, ettei partituuria ole kirjoitettu puhtaaksi. Meri soi väkevänä myös Wagnerin musiikissa – hänen omat kokemuksensa myrskystä Norjan rannikolla olivat inspiraationa sävellystyölle. Se on säveltäjänsä aiempaan tuotantoon verrattuna täysromanttista, väkevää ja värikylläistä musiikkia. 8. Ensi-illan arvio on luettavissa nettisivuillamme. Ensi-ilta on Mikaelissa 4.3., ja kolmen esityksen jälkeen ooppera siirtyy Savonlinnan teatteriin 13.3. Se lienee vaikuttanut myös siihen, ettei oopperaa ole levytetty. Senja Rummukainen, sello. Solisteina nähdään pääasiassa Etelä-Savosta kotoisin olevia tai siellä vaikuttavia oopperalaulajia: Anu Ontronen, Heikki Kilpeläinen, Mari Karjalainen ja Eero Lasorla. ensi-iltansa Wagnerin Lentävä hollantilainen, jonka ohjaa Marika Vapaavuori ja johtaa Anja Bihlmaier. Siinä on mukana hänelle tuttua melodisuutta mutta myös uusia piirteitä. Nicholas Collon, joht. Lentävässä hollantilaisessa häntä kiehtoo Tampere-talon ennakkovideon perusteella meri metaforana: miten se ajaa meitä uusiin seikkailuihin ja vaeltamiseen, ja rauha ja harmonia ovat mahdollisia vain tuonpuoleisessa. Maxim Emelyanychev, joht. Susanna Mälkki, joht. 2. Teos on esitetty kokonaisuudessaan Helsingissä viimeksi 1933 ja Tampereella 1973. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 3.2. Bach: Johannes-passio. Suomalainen ooppera nousee kevätkaudella esiin: Vaasassa oli MADETOJAN Pohjalaisia, Turussa pyörii SALLISEN Punainen viiva ja Mikkeliin ja Savonlinnaan on tulossa MERIKANNON Elinan surma. . Tampere-talossa saa 10.2. Suomalainen barokkiorkesteri. Merikanto sävelsi Elinan surman Jalmari Finnen librettoon vuosina 1909–1910. 15. Teoksen ensi-illan kritiikit kehuivat musiikkia mutta moittivat librettoa. Teatteriohjaaja Marika Vapaavuori tekee debyyttinsä oopperan parissa. suomessa soi 56 R ONDO C LASSIC 2|2023 Koonnut: HARRI KUUSISAARI HELMIKUUSSA ALUEOOPPEROIDEN uudet tuotannot keskittyvät Tampereelle ja Turkuun. Aulis Sallisen Punainen viiva sai ensi-iltansa Turun kaupunginteatterissa tammikuun lopussa, ja helmikuussa esitykset jatkuvat 14.2. Joht. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 26.2. Jukka-Pekka Saraste, joht. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterien muodostaman Saimaa Sinfonietta -orkesterin kanssa, kapellimestari Erkki Lasonpalon johdolla. Katarina Karnéus, mezzosopraano. Jalmari Finnen librettoon sävelletty ooppera perustuu vanhaan kalevalamittaiseen balladiin. Susanna Mälkki, joht. Gustav Mahler: Rückert-Lieder, Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa. Etelä-Savon Musiikkiteatterija Oopperayhdistys ESMO saa maaliskuussa vihdoin lavalle siirtyneen tuotantonsa Oskar Merikannon Elinan surmasta. 10.2. Merikanto käyttää sangen paljon resitaatiota, dialogeja ja johtoaihetekniikkaa – eikä ihme, sillä hän toimi sävellysaikana Kotimaisen oopperan toisena pääkapellimestarina ja johti Richard Wagnerin teosten ensiesityksiä Suomessa. Ligeti: Ramifications, Haydn: Sinfonia concertante Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Topi Lehtipuu. Patricia Kopatchinskaja, viulu. Suomen alueoopperat ovat vihdoin saaneet pandemian lykkäämiä tuotantojaan esiin. Jussi Myllys ja Tiina Penttinen ovat Erikin ja Maryn rooleissa. Esityksessä mukana ollut suomalaisen oopperan voimahahmo Wäinö Sola vertaa teosta tuolloin muodissa olleeseen italialaiseen verismiin, jossa ihmisten tunteita kuvataan kaunistelemattoman rajusti. Se kantaesitettiin alueoopperoiden kevät: wagneria ja suomalaisuutta RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 1.2. Ohjaaja Markku Pölönen vetää Elinan surman tiimin harjoituksia.. Teoksen ohjaa elokuvistaan tunnettu Markku Pölönen. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa 16.2. Kuoron muodostavat mikkeliläinen lauluyhtye Evenio, Savonlinnan taidelukion oopperaja musiikkiteatterilinjan opiskelijat sekä laulajia Savonlinna-kuorosta ja Mikkelin musiikkiopiston kuorosta. Anna Clyne: DANCE sellolle ja orkesterille, Schubert: Sinfonia C ”Suuri”. Kyeong Ham, oboe, Otto Virtanen, fagotti, Hannu Vasara, viulu, Tuomas Lehto, sello. ”Tässä oopperassa on niin paljon voimakkaita tunnepurkauksia, joissa täyden orkesterin voima tulee kysymykseen. Outi Tarkiainen: Midnight Sun Variations, Ligeti: Viulukonsertto, Rahmaninov: Sinfonia nro 3. Sen alkuperä Suomessa on 1400–1500luvulta, joskin se muistuttaa Euroopassa yleisesti kiertänyttä kansantarinaa. Elinan surma on Merikannon toinen ooppera. Sibelius: Bardi, Sibelius: Öinen ratsastus ja auringonnousu, Rahmaninov: Sinfonia nro 2 e. Sir Mark Elder, joht. ja 9.2. ja 16
Anja Bihlmaier, joht. 9.2. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 3.2. Malin Broman, LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Vadym Kholodenko, piano. Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2, Beethoven: Sinfonia nro 4. OULU SINFONIA Madetojan salissa 9.2. Kaustinen-salissa. Muut esitykset: 12. Bach: Sinfonia jousille h, Mendelssohn: Sinfonia jousille nro 6. Risto Joost, joht. Francaix: Fagottikonsertto, Dukas: Noidan oppipoika, Tshaikovski: Sinfonia nro 5 e. , 9. Bach: Sinfonia E, Haydn: Sellokonsertto nro. 16.2. Uusinta 4.2. Haydn: Sinfonia nro 85 B, Schubert: Romanze (’Rosamunde’-näytelmämusiikista), Schubert: Die Forelle, Im Abendrot, Erlkönig, Fauré: Pavane, Karlsson: Saint Helena Olive, Duparc: Aux étoiles, Sibelius: Kahdeksan laulua, sov. Debussy: Kevät, Nyman: Viulukonsertto, Stravinsky: Kolmiosainen sinfonia. Anna-Maria Helsing, joht. Antti Tikkanen, viulu. John Storgårds, joht. Juha Kangas, joht. 23.2. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 16.2. Muut esitykset 8. ja 3.2. Auber: La Neige -alkusoitto, Nordgren: Sellokonsertto nro 5, Bizet: Sinfonia C. 6 nro 4. , 18. Mackenzie Melemed piano. Eija Kankaanranta, kantele, Liisa Matveinen, itkijä. 16.2. Olli Mustonen, piano. Hugo Ticciati, viulu. Maria Wloszczowska, viulu. Jukka Harju, käyrätorvi. E. 24.2. Sergey Malov, joht ja violoncello da spalla. Giovanni Guzzo, joht. Eugene Tzigane, joht. Calliope Tsoupaki: Perasma, Skrjabin: Pianokonsertto, Schumann: Sinfonia nro 3. Aulis Sallinen: Punainen viiva. Chloé Dufresne, joht. Musiikkitalossa. Tommi Hakala, Martina Welschenbach, Timo Riihonen ja Matti Turunen, Jussi Myllys, Tiina Penttinen, Joel Annmo. Heli Haapala, huilu, Petteri Pitko, cembalo. R ONDO C LASSIC 1|2022 HELMIKUUN KAUSIOHJELMA viulisti-johtaja. Tomas Djupsjöbacka, joht. 57 R ONDO C LASSIC 2|2023 22.2. Sol. Eugene Tzigane, joht. Ville Matvejeff, joht. , 14. Sibelius: Kevätlaulu Rota: Soirée, konsertto pianolle ja orkesterille, Schumann: Sinfonia nro 1 B. 2, Schubert: Sinfonia nro. Rosanne Philippens, viulu. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 15.2. Aulis Sallinen, Mozart: Sinfonia nro 40 g. Juliana Koch, oboe. VAASAN KAUPUNGNORKESTERI Kaupungintalossa 11.2. Magdalena Hoffmann, harppu. Beethoven: viulukonsertto, Haydn: sinfonia nro 104 D. Schwertsik: Schrumpf Symphonie, Schumann: pianokonsertto, Beethoven: sinfonia nro 2 D. 16.2. Martin Kuuskmann, fagotti. , 25.2. Schumann: Manfred-alkusoitto, Lutos?awski: Kaksoiskonsertto oboelle, harpulle ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 4. , 11. Bence Bogányi, fagotti. Galliano, Legrand. Zuzana Rzounková, käyrätorvi. Mikko Kouki, ohjaus. Erkki Lasonpalo, joht. E. Päärooleissa Waltteri Torikka, Johanna Rusanen, Petri Bäckström, Päivi Nisula, Akseli Ferrand. Anne Sofie von Otter, mezzosopraano. konservatorion salissa. Fördjupa ditt professionella kunnande i musik Ansökan 15-30.3 Läs mer på novia.fi • Musiker (YH) 240 sp, flerformsstudier • barockmusik • kyrkomusik. Corelli: Concerto grosso D, Bach: Viulukonsertto a, Vivaldi: Concerto ”funebre” B, Matti Mikkola/Tommi Suutarinen: Tunturipapukaija (ke), Stölzel: Sonata I à 4 F, Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 5. Olli Mustonen, piano. Barber: Sinfonia nro, Rautavaara: Pianokonsertto nro 3, Vaughan Williams: Sinfonia nro 5. Anja Bihlmaier, joht. 23.2. P. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lapeenranta-salissa 16.2. 3.2. Rumon Gamba, joht. P. Richard Galliano, harmonikka. Pjotr Pawlak, piano. Tomas Djupsjöbacka, joht. Giovanni Guzzo, viulu. Fanny Hensel-Mendelssohn: Alkusoitto C, Ligeti: Hamburgisches Konzert, Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A. Ole Kristian Dahl, fagotti. Rääts: Konsertto kamariorkesterille, Theofanidis: Fagottikonsertto, Kõrvits: Fagottikonsertto ”Sadelauluja sateenkaarelle”, Poulenc: Sinfonietta. Temppeliaukion kirkossa. Dalia Stasevska, joht. Lohjan kirkossa. Marika Vapaavuori, ohjaus. Nathanaël Iselin, joht. Elina Vähälä, viulu, Tanja Nisonen, käyrätorvi. , 15. Schwertsik: Schrumpf-Symphonie, Strauss: Käyrätorvikonsertto nro 1 Es, Schubert: Sinfonia nro 9. Ethel Smyth: Kaksoiskonsertto viululle ja käyrätorvelle, Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto, Haydn: Sinfonia nro 102, Händel: Concerto grosso op. Wagner: Alkusoitto oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat, Schumann: Viulukonsertto, Brahms: Sinfonia nro 4. Tuomas Ylinen, sello. 15.2. , 15.2. Laura Granero & Sebastian Bausch, automaattipiano TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 10.2. 9.2. Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Mozart: Serenadi B duuri ”Gran Partita”, Mozart: Divertimento D, C. Wagner: Lentävä hollantilainen. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa 2.2. Bach: Contrapunctus I, Vasks: Viulukonsertto nro 2, Silvestrov: Elegia, Tobias: Ööpala, Mozart: Serenata notturna. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 9.2. Kokkolan Talviharmonikka. Anja Bihlmaier, joht. 7.2. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa 2.2. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 12.2. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, liidaus. Jukka Untamala, joht. , 22. Haydn: Sinfonia nro 60, Clyne: Sound and Fury, Mendelssohn: Viulukonsertto e. 23.2. Nuorvala: Concertino sähkökanteleelle ja nauhalle, Alakotila: Harppukonsertto, versio kanteleelle, Sibelius: Sinfonia nro 1 e. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa 1.2. C. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 2. Clarke: Poem, Fagerlund: Beneath (ke), Moberg: Stillhet, kehtolaulu oopperasta ”Aasian valo”, Tshaikovski – Touko Niemi, Robert Ruohola, Ossi Hiltunen & Heidi Hassinen: Seranadi jousille C, ”Tchaikovsky with a twist”. Kaustisen kamarimusiikki. Markus Stenz, joht. 6. . Kreeta-Maria Kentala, liidaus. Rumon Gamba, joht. 17.2
Silti omaa suhdettaan digitalisaatioon hän kuvaa myös kriittiseksi. Vuosina 2016–2020 Jovell toimi Ruotsin EPTA:n (European Piano Teachers Association) presidenttinä, ja nykyään hän on järjestön kunniajäsen. Opettajan täytyy ikään kuin abstrahoida itsensä ja miettiä, mikä toimisi etänä. Musiikkikoulujen opettajista lähes puolet käyttää digivälineitä, kuten videoita. Hän tekee haastatteluja ja uutisia, seuraa sinnikkäästi konsertteja ja ottaa kantaa Media Loungen paneeleissa. Syyskuussa 2022 Jovell avasi musiikin digitalisaatiota pohtineen Mondomusican seminaarin todeten, että Ruotsissa murroksen ensiaskelia otettiin jo 30 vuotta sitten. pianisti ja toimittaja Patrick Jovell, pianisti ja kulttuurimanageri Milica Lundin, pianisti ja pedagogi William Naboré sekä moderaattorina Mondomusican taiteellinen johtaja, pianisti Roberto Prosseda.. Toisaalta pedagogit ovat joutuneet kylmiltään digimaailmaan, yleensä ilman valmennusta. Teksti ja kuvat: MATTI TUOMISTO | Cremona ”Raportoimme EPTA:n jäsenille säännöllisesti digitalisaatiosta kuten yrityksistä opettaa pianotekniikkaa etänä. p Paneelikeskustelu musiikin digitalisaatiosta Cremonan Mondomusicassa syyskuussa 2022: vas. Patrick Jovell kokee, että monia asioita on vaikea saada etäopetuksessa läpi, kun opettajan ja oppilaan yhteinen tila ja välitön kontakti puuttuvat. Piano Streetin jälkiartikkeli tarjoaa Mondomusicasta hyvän läpileikkauksen. Ruotsissa on tutkittu digitaalisten välineiden käyttöä musiikin opetuksessa, ja trendi on nouseva. Hankitun osaamisen hyödyt korostuivat pandemian aikana. 58 R ONDO C LASSIC 2|2023 & mestari kisälli löytämisen riemua pianon valtatiellä Ruotsalainen mutta englanninkielinen pianomusiikin ja -taiteen verkkopalvelu Piano Street suhtautuu musiikin digitalisaation hyötyihin vakavasti. ”Miten opettaa esimerkiksi pianon pedaalin käyttöä digiyhteyden kautta?” Jovell kysyy. IANISTI, PEDAGOGI JA TOIMITTAJA Patrick Jovell on ollut jo vuosien ajan Cremonan Mondomusica-tapahtuman vakiokävijä. Nostimme myös tietoisuutta gamifikaatiosta (gamification) eli pelimaailman keinovarojen tulosta musiikinopetukseen, esimerkkinä nuottien opettelu tietokonepelin tapaan”, Patrick Jovell kertoi
Ihan kivijalkaa on niinkin yksinkertainen asia kuin vuonna 2005 aloitettu pianorepertoaarin jakaminen. Harjoittelu on omanlaistaan käsityötä. Lähestymistapa Suomessa on hyvin rakentava ja pedagogien taso korkea.” ”On pohdittava munan ja kanan dilemmaa. Esimerkiksi Beethovenilta löytyvät kaikki pianosonaatit. Sosiaalinen media on tehnyt jokaisesta potentiaalisen sisällöntuottajan nettiin. Nuoteissa vaihtoehtoina ovat Urtext ja Ruthardt-editio ja kuuntelussa mm. Kehittämisen perustana on koulutuspolitiikka. ”Siinä sivussa netin käyttäjistä on tullut helppoja kohteita tuotebrändäykselle ja myyntistrategioille, ja tässä musiikki ja siihen liittyvät tuotteet eivät ole poikkeus”, Jovell toteaa ja jatkaa: ”Piano Streetin oma käyttäjästatistiikka osoittaa kuitenkin, että eniten mielenkiintoa kohdistuu sisältöön, joka edistää käyttäjän omaa harjoittelua ja henkilökohtaista kehittymistä sekä näihin liittyvän palautteen saamista.” Suomessa Patrick Jovell ylistää tietenkin kapellimestarikoulutusta, mutta muutoinkin hän ottaisi Ruotsiin mallia Suomen musiikkikasvatuksesta. Tiimissä vain Johan kokopäiväinen työntekijä, kun taas esimerkiksi Patrick jatkaa yhä opettajana. Aarre repertoaarin tuntemustaan kehittävälle opiskelijalle on Piano Music -valikon Audiovisual Study Tool, jonka avulla soivaa musiikkia voi seurata kätevästi nuoteista. Schnabel, Arrau, Barenboim, Brendel ja Scherbakov. Mutta juuri aikaa tarvitaan siihen, että voisimme tulla hyviksi jossakin. Tunnen sydämessäni, ettemme oikeasti tarvitse lyhyitä vaan pitkiä pianotunteja. Piano Street tarjoaa paljon myös ilmaiskäyttäjälle, mutta kuukausimaksua maksamalla saa huomattavia etuja kuten käyttöoikeuden valtavaan Naxos Music Libraryyn (eikä siis yksinomaan pianomusiikkiin), joka löytyy Resources-valikosta. Aikaa pitää antaa lapsille ja heidän vanhemmilleen – minusta tämä on hyvin tärkeää.” . Fowke kertoo: ” Shura Cherkassky sanoi kerran mieleenpainuvasti minulle, että jos joku kuulisi hänen harjoittelevan, tämä ei uskoisi, että hän ylipäätään osaa soittaa pianoa.” Piano Streetin sivuilla ei mainontaa Piano Street -palvelun toteuttajat – toimitusjohtaja Johan Sandbäck, David Warn ja Patrick Jovell – ovat kaikki ”eläviä muusikoita” (Patrickin mainio luonnehdinta!), jotka tekevät sivuston käyttäjien puolesta uuden etsintää joka päivä. Kun Piano Street -palvelun tarjontaa tutkii, yksi asia kiinnittää erityistä huomiota – mitään bannereita, Google-mainontaa tai muuta keskittymistä hajottavaa täältä ei löydy. 59 R ONDO C LASSIC 2|2023 Kriittinen asenne kantaa hedelmää Kriittinen asenne digitalisaatiota kohtaan kantaa hedelmää 2001 perustetussa pianostreet.com -palvelussa, joka ei kikkaile erikoisuuksilla vaan rakentaa käyttäjänsä löytämisen riemun perusasioiden varaan. Ruotsissa pitäisi keskittyä kasvattamaan hyviä musiikin opettajia, jotka osaavat pitää huolta lahjakkuuksista.” Patrick Jovell pohtii omaa ajankäyttöämme: ”Pandemian keskellä keksittiin, että digitaalisin välinein voi säästää aikaa. Kuukausimaksua maksava käyttäjä voi tulostaa ja tallentaa tiedostomuodossa mitä vain Piano Music Libraryn yli 3300 perusteoksen kokoelmasta. Tämä on eettinen valinta. ”Pianokulttuurin osalta toisin Ruotsiin suomalaisen idean siitä, että soittaminen ei ole lähinnä vapaa-ajantoimintaa, vaan koulu on koulu. Tietenkin saa soittaa huvikseen, mutta opetuksessa pitää olla rinnalla myös päämääriä. Jovell kertoo, että toimitukselliset linjaukset tehdään yhteisissä kokouksissa: ”Haluamme olla riippumattomia niin, että voimme tarvittaessa käyttää terävää kynää.” Piano Streetin toiminnan kahden vuosikymmenen aikana on käyty läpi valtava murros digitalisaatiossa. Pianisteissa on eroja, ja Piano Street ruokkii uteliaisuutta asiantuntevin valinnoin. Suosio puhuu puolestaan: rekisteröityneitä aktiivikäyttäjiä eri puolilta maailmaa on yli 100 000. Ylävalikossa Piano Music on kunniapaikalla. Peruskauraa ovat uusien pianolevytysten arviointi, live-stream -konserttien ennakkouutisointi ja oman toimituksen ja yhteistyökumppaneiden uutiset ja artikkelit. Viimeisimpien joukossa löytämisen iloa tarjoaa vierasteksti ”Ajatuksia harjoittelemisen taiteesta” (Thoughts on the Art of Practice), jonka on kirjoittanut pianisti Philip Fowke. ”eniten mielenkiintoa kohdistuu sisältöön, joka edistää käyttäjän omaa harjoittelua ja henkilökohtaista kehittymistä sekä näihin liittyvän palautteen saamista.” Huumorintaju, älyllinen terävyys ja muusikon luja ammattitaito on yhdistelmä, joka on kantanut Patrick Jovellin uraa pitkälle.. Otetaan esille pianosonaatti nro 1 f-molli
Tarkemmat tiedot musiikkija tanssiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/lapinmusiikkijatanssiopisto. Virkaa haetaan jättämällä hakemus Rovaniemen kaupungin sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.rovaniemi.fi/rekry Tiedustelut: Lapin musiikkija tanssiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kaisa.kuula-bullat@roiedu.fi tai puh. 016 322 2490. Tieto ja tunne samassa paketissa. R ONDO C LASSIC 2|2023 61 ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi Lapin musiikkija tanssiopistossa toistaiseksi 1.8.2023 lukien seuraavat virat: – klassisen kitaransoiton lehtori – pop & jazz laulun lehtori määräajaksi 14.8.2023–24.5.2024 – harmonikansoiton päätoiminen tuntiopettaja Hakuaika päättyy 6.2.2023 klo 15.00. Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Rovaniemellä 16.1.2023 KOULUTUSPALVELUT Musiikin ja musiikkipedagogiikan huippuosaajat kasvavat Metropoliassa Tutustu koulutuksiin ja hae yhteishaussa 15.–30.3.2023 AMK-tutkinto (240 op) Ylempi AMK-tutkinto (60 op) Musiikkipedagogi (AMK) klassinen ja pop/jazz-musiikki suuntautumisvaihtoehdot: • soitonja laulunopetus (laajennettu instrumenttivalikoima) • varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö Muusikko (AMK) pop/jazz-musiikki suuntautumisvaihtoehdot: • esittäminen • musiikin tekeminen ja tuottaminen Musiikkipedagogi (ylempi AMK) klassinen ja/tai pop/jazz-musiikki Muusikko (ylempi AMK) klassinen ja/tai pop/jazz-musiikki Katso hakuohjeet ja valintakoekuvaukset osoitteessa: metropolia.fi/haku Voit myös hakea aikaisempien korkeakouluopintojen perusteella, hakuaika 1.5.–31.5.2023
maaliskuuta. Valtaosa kalenterin leireistä ja kursseista on perinteisiä, ehkä jo vuosikymmeniä järjestettyjä koulutustapahtumia, mutta mukaan Rondon kalenteriin ovat tervetulleita myös uudet leirit ja kurssit. Myös Rondo on jo aloittanut suuren musiikkileirija kurssikalenterin suunnittelun lehteen 4/2023, joka ilmestyy 31. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. kännykältäsi tai tabletiltasi. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Tervetuloa rakentamaan yhdessä musiikkilehti Rondon kanssa upeaa yhteistä musiikkikesää 2023! . Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Voit myös pyytää sähköpostitse Rondosta pdf-tiedoston mallisivuista muistin virkistämiseksi. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. R ONDO info TAMMIKUINEN LUMIA sulattanut ja tulvia tuonut leuto sääjakso toi ainakin Etelä-Suomen pihapuihin keväistä linnunlaulua kuin muistutuksena musiikkikesästä, jota valmistellaan täyttä vauhtia eri puolilla Suomea. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Jos sinulla on Rondon kalenteriin tarjolla uusi leiri tai kurssi, ota yhteyttä leirikalenterin kokoamisesta vastaavaan Matti Tuomistoon, email: matti.tuomisto@classicus.fi tai puhelin 0400 823 695. Vuonna 2023 lehti ilmestyy 9 kertaa. Perinteikkäisiin tapahtumiin Rondo on oma-aloitteisesti yhteydessä. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö 129 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 58 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. MATTI TUOMISTO kesäleirit ja -kurssit rondossa 4/2023. Kalenteri tarjoaa tiedot leirien tai kurssien järjestäjistä, niiden ajankohdista ja paikoista sekä hinnoista ja sisällöistä, minkä lisäksi kalenterista löytyvät tapahtumien järjestäjien yhteystiedot. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 210 € kestotilaus 158 € opiskelija Rondo verkkolehtenä 86,70 € vuosi 43,50 € puolivuotta 8 € kuukausi verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. 03 225 1948 Vuonna 2023 Rondolehti ilmestyy 9 kertaa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Malliksi käy vaikkapa Rondossa 4/2022 julkaistu kalenteri. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 3/2023 ilmestyy 28.2.2023 Kälviän barokkileiri on hyvää vauhtia kansainvälistymässä. Tätä kaikkea on rondo 2023 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Kalenteri toteutetaan aiempien vuosien tapaan