2 2024 15,00 € CLASSIC Johan dalene antaa oman äänen kantaa Susanne Kujala tuo uutta urkumusiikkiin Onko yksityinen raha KULTTUURIN PELASTUS. Klassinen konsertti kaipaa vuorovaikutusta MUSIIKKITEKOÄLYN haasteet ja mahdollisuudet cd
Rondon matkalla on mahdollisuus nauttia yhteistyön hedelmistä Musikvereinin Kultaisen salin suurenmoisessa akustiikassa. Davide Luciano ja Federica Lombardi ja Philippe Sly. Teoksena on Mahlerin kolmas sinfonia. David Butt Philip, Malin Byström, Martin Gantner ja Anja Kampe. 6–10 Johan Dalenen haastattelu 12–17 Sponsoroinnin mahdollisuudet 18–20 Susanne Kujala: uruista harmonikkaan 22–23 Kantaesitys: Cecilia Damströmin uutuudet 25 Rondo CD: Kaija Saariahon kuoromusiikkia 27 Olli Virtaperkon kolumni 28–29 Kulmalla: Islaja 30–33 Konserttia uudistamaan 34–36 Essee: Tekoäly ja musiikki 38 ICMA palkitsi parhaat levyt 39 Lauri Toivion sarjakuva 40–43 Kuukauden klassikko: Mahlerin 8. MUSIIKKIMATKA OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelma: okmatkat.fi Hinta Rondon lukijoille 2395 €/hlö/2 h huoneessa 2585 €/hlö/1 h huoneessa Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelmiston.. sinfonia Rondo arvioi 45 – 53 • Musiikkitalon urkujen avajaisviikko • Elektra Lontoon Kuninkaallisessa oopperassa • Kirjoja vanhan musiikin liikkeestä • CD ja DVD -sivut suomessa soi 54 – 55 • Helmikuun orkesterikalenteri • Talviharmonikkaa Kokkolassa mestari & kisälli 56 – 57 • Pianisteille kavereita 58 Rondo palvelee 59 Kai Amberlan kolumni sisältö VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: Wienin oopperakevään huiput ja Concertgebouw-orkesteri Musikvereinissa 7.-10.5.2024 Rondon lukijamatkalla keväisessä Wienissä on mahdollisuus kokea kaksi huippuesitystä, Mozartin Figaron häät ja Wagnerin Lohengrin Wienin Valtionoopperassa ja Klaus Mäkelän johtaman Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin konsertti Musikvereinissa. Ohjaus on Jossi Wielerin. 5 Pääkirjoitus: Onko yksityinen raha pelastus. Kapellimestari Philippe Jordan päivittää orkesterin ainutlaatuista Mozart-perinnettä, ja solisteina laulavat mm. Kauden uutena tuotantona on Wagnerin Lohengrin, jonka kapellimestarina on Christian Thielemann. Solisteina ovat mm. Klaus Mäkelä aloittaa maailmankuulun Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin ylikapellimestarina 2027 ja toimii siihen saakka sen taiteellisena partnerina. Wienin Valtionooppera aloitti viime keväänä Figaron häillä uuden Mozartin Da Ponte -oopperoiden sarjan, jonka ohjauksesta vastaa Barrie Kosky
Sirpale eilistä Konsertillinen Anna-Mari Kähärän lauluja Anna Kortelainen – Reetta Ristimäki NÄKEMIIN, VIIPURI! Musiikkidraama Viipurin evakuoinnista 1940 Esiintyjät: Niina Ahola, Ilkka Hämäläinen, Marika Hölttä ja Seppo Äikäs Esitykset Karjalatalolla 10.-11.5.2024 Saksalaisia schlagereita ja tulisia tangoja Argentiinasta Solisteina Reetta Ristimäki, Harri Kaitila ja Marko Puro Esitys Aleksanterin teatterissa 28.4.2024 Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Suositun musikaalin uusintaensi-ilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä 17.2.-2.3.2024 “Taianomainen ja sadunhohtoinen toteutus mahdollistavat aikamatkan keskiajalle” Pirmediat "Sirpale eilistä koskettaa sielua" Kallio-lehti Esitys Aleksanterin teatterissa 3.5.2024 Laulajina Susanna Haavisto, Essi Wuorela, Pirjo Aittomäki & Reetta Ristimäki
6 R ONDO C LASSIC 2|2024 omaa ääntä etsimässä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: MATS BÄCKER Johan Dalene
Sointi-ihanteeni on pikemmin kevyen briljantti ja yksityiskohtia noukkiva kuin paksu, ja se sopii tähän musiikkiin”, hän kertoo puhelimitse kotoaan Tukholmasta. Eikä ihme, sillä teoksen lennokkaassa virtuositeetissa ja maanläheisessä optimismissa on paljon Dalenelle sopivaa. Halusin levylleni pariksi Sibeliuksen viulukonserton osoittaakseni, miten erilaisia mentaliteetteja Pohjolassa voi olla. ”Monissa paikoissa Skandinavian ulkopuolella olin ensimmäinen, joka ylipäätään soittaa Nielsenin konserttoa. Se kuuluu viulistisissa haasteissa.” Ruotsalainen JOHAN DALENE on lyhyessä ajassa ponnahtanut kuumimpien nuorien viulistien joukkoon, mutta itse hän ei hypetyksestä ja nuoruudella markkinoimisesta perusta. Tämä kertoo, miten kapea kantaohjelmisto on: todella hienoa musiikkia jää sen ulkopuolelle. Sitten hän levytti sen BIS-merkille ja sai kriitikotkin innostumaan. | l. Kun hän oli voittanut vuonna 2019 Nielsen-viulukilpailun Tanskassa, monet orkesterit halusivat hänet soittamaan juuri tämän konserton, jolla hän vakuutti kilpailun finaalissa. Siinä on huumoria, lämpöä ja erikoista melodiikkaa. Hän haluaa etsiä omaa sointiaan, joka perustuu enemmän vivahteisiin kuin voimaan, ja taistella itselleen tärkeän musiikin puolesta. Levynkannessa nuorukainen kirmailee lumisessa maisemassa, ja soitossaan hän on paikoin kuin Pohjolan henki, joka kevyin, satumaisin vedoin loihtii esiin Skandinavian luonnon ja maiseman olemuksen ja innostuu sitten kylätantsujen rustiikkiseen menoon, jossa on ilkamoivaa ironiaa. ”Pitää paikkansa – soitan teosta useaan kertaan joka vuosi eri maissa, eikä se kyllästytä yhtään. 7 R ONDO C LASSIC 2|2024 ÄPIMURTOTEOKSESTA TULEE usein nuorelle muusikolle sotaratsu, jolla kelpaa karauttaa eteenpäin pidemmänkin aikaa, ja Johan Dalenelle, 23, se on Carl Nielsenin viulukonsertto. Dalene debytoi Helsingin kaupunginorkesterin solistina 16.2. Skandinaavisuuden lisäksi siinä on myös espanjalaista karakteristiikkaa. Sibelius on paljon tummempi, täynnä sisäisiä konflikteja ja nuoruuden virtuoosiunelmia, joista ei tullut mitään
”Tähteys. Jansen opetti minua kuuntelemaan omaa sointiani ja etsimään omia ilmaisutapojani. Totta kai olisi kiva jossain vaiheessa soittaa Berliinin ja New Yorkin filharmonikkojen kanssa, mutta kotipaikkakuntani Norrköpingin sinfoniaorkesteri on todella hyvä orkesteri, samoin Tukholman filharmonikot ja monet muut kokoonpanot Skandinaviassa. ”En usko, että nuoren yleisön houkuttelu konsertteihin onnistuisi ohjelmistoa viihteellistämällä, sillä viihdettä on tarjolla tarpeeksi muutenkin.”. Hän on tavallisen oloinen nuorimies, joka kertoo pelanneensa jalkapalloa ja pitävänsä Netflixistä, kokkaamisesta ja kaverien kanssa rentoutumisesta. Siihen häntä rohkaisivat Norjan nuorille muusikoille suunnatun Crescendo-ohjelman parissa saadut kontaktit. Haluan hänen laillaan esittää myös uutta musiikkia ja taistella tärkeäksi kokemieni asioiden puolesta, silläkin riskillä, ettei se aina ole myyvin tapa luoda uraa.” Marraskuussa Dalene soitti Sinfonia Lahden solistina ruotsalaisen Tebogo Monnakgotlan viulukonserton, joka on hänelle sävelletty. Minua kiinnostaa tehdä kaikki aina paremmin kuin ennen ja oppia koko ajan uutta ohjelmistoa. Se on Tukholman kuninkaallisen filharmonian, Sinfonia Lahden ja BBC Radio 3:n yhteistilaus ja otsikoltaan Globe Skimmer Surfing the Somali Jet. Kaikilta heitä opin sen, miten tärkeää oman äänen löytäminen on. En nyt oikein osaa sanoa, eikä minua kiinnosta tällainen. Otan askeleen kerrallaan. ”Sain työskennellä Janine Jansenin, Gidon Kremerin ja Leif Ole Andsnesin kaltaisten taiteilijoiden kanssa. Tekniikka on luonteva osa teoksia, ei irrallinen asia.” ”Kremer taas osoitti esimerkillään, miten ohjelmistokin voi välittää persoonallista erityislaatua. Tunnen näissä paljon soittajia, ja heidän tsemppauksestaan tulee hyvä fiilinki yrittää parastani.” Kyllä hänestä silti löytyy myös ainutlaatuisen taiteellisen kipinän tavoittelijaa. Tavasta, jolla agentuurit markkinoivat häntä, tulee selvästi esiin se, miten nuoruus on klassisen musiikin alalla valttia. ”Haluan pitää huolta siitä, ettei tule stressiä liian monien konserttien ja opeteltavien kappaleiden kanssa. Minulle ei riitä kappaleiden soittaminen soittamisen vuoksi, vaan haluan puristaa irti kaiken, ja vähän enemmänkin: puskea eteenpäin omia rajojani”, hän sanoo. Tai ehkä hän saa pikemmin unohtamaan ne, sillä hänen soitossaan tekniikka palvelee aina musiikkia. Itse hän ei mistään hypetyksestä perusta. Imago. 8 R ONDO C LASSIC 2|2024 Oma ääni on tärkeintä Johan Dalene on täysiverinen virtuoosi, joka tuntuu vain innostuvan vaikeuksista. Urasuunnitelma. Harjoittelussa täytyy olla aivot mukana, ei vain toistaa mekaanisesti asioita
Kohti itsenäistä muusikkoutta Johan Dalenen suhde klassiseen musiikkiin syntyi kotona luonnostaan, sillä hänen äitinsä on pianisti ja isä sellisti, joka työskenteli Norrköpingin sinfoniaorkesterissa. Jo ennen Nielsen-kilpailun voittoa levy-yhtiö BIS:n isä Robert von Bahr oli kuullut häntä ja ottanut siipiensä alle. Yritän ajatella sitä vain konsertin antamisena – tilaisuutena valmistaa ohjelmistoa ja soittaa musiikkia ihmisille”, Dalene kertoo. | ”Harjoittelussa täytyy olla aivot mukana, ei vain toistaa mekaanisesti asioita.”. Tähän vaikutti myös se, että Norrköpingissä oli loistava viulunsoiton opettaja, suomalainen Päivikki Wirkkala-Malmqvist. 9 R ONDO C LASSIC 2|2024 ”Teoksen inspiraationa on ajatus sudenkorennosta, joka surffaa trooppisen suihkuvirtauksen aalloilla yli Intian valtameren, Somalian rannikolta kohti Intian niemimaata. Hänestä tuli lähin luotettuni viulunsoiton saralla, suoranainen perheenjäsen, jolta saatan kysyä yhä neuvoja.” ”Kasvoin kilpailujen parissa. ”Isä ei kuitenkaan halunnut minun soittavan samaa instrumenttia kuin hän, joten hän käski kokeilla viulua vuoden verran, ja jos en pitäisi siitä, voisin vaihtaa selloon. Aloitin hänen kanssaan neljävuotiaana. Sillä on kuitenkin vakava, ilmastonmuutokseen liittyvä sanoma: väkivalta luontoa vastaan ja ihmisen asema osana jotain isompaa. Johan seurasi isänsä harjoittelua ja halusi itsekin soittaa selloa. Koen, että on tärkeää olla välittämässä jotain tällaista”, Dalene kertoo. Von Bahrilla on legendaarinen vainu nuorten muusikkojen suhteen – hän löysi niin Alexander Kantorowin, Ilja Gringolzin, Jevgeni Sudbinin kuin monet muut. Johanin debyyttilevyllä oli vähemmän vaatimattomasti Tshaikovskin ja Barberin viulukonsertot. Taisin olla kahdeksanvuotias, kun osallistuin ensimmäiseen kilpailuuni, joten se auttoi minua tottumaan niihin. Mutta kilpailuihin osallistuminen ei todellakaan ole lempipuuhaani. Lopulta en halunnut vaihtaa. Seuraava tärkeä opettajani oli Per Enoksson, jonka kanssa jatkoin Tukholman musiikkikorkeakoulussa. Johan Dalene on jo saanut paljon levypalkintoja ja Vuoden nuori taiteilija -titteleitä, mutta hän pitää silti jalat maassa ja ottaa askeleen kerrallaan
Tunnustan silti, että itse en pidä suuremmin sosiaalisesta mediasta. Siinä on paljon värejä, ja se taipuu erittäin hienoihin vivahteisiin. Tietenkin elokuvallisuus on oleellinen osa sitä – perustuvathan teemat Korngoldin Hollywood-sävellyksiin. Kasvualusta vaikuttaa siis ideaalilta, mutta silti hän on harvoja ruotsalaisia kansainvälisesti menestyviä viulisteja. En koskaan itse kuuntele levyjäni, joten en oikein voi sanoa lopputuloksesta. Ennen Johan Dalenea sillä on soittanut amerikkalaistaustainen viulisti Camilla Wicks, mutta omistajien historia ulottuu Jean Joseph Bottin kautta säveltäjä-viuluvirtuoosi Luigi Spohriin. ”Eihän niitä voi bisneksen koon suhteen edes verrata, mutta mielestäni on väärä käsitys, että Ruotsi olisi pelkkää poppia. Sen omistaa norjalainen säätiö Anders Sveaas’ Almennyttige Fond (ASAF). Suhteessani siihen on jotain sisäsyntyistä.” Toisella, 2023 ilmestyneellä levyllä duo yhdisteli kekseliäästi Arvo Pärtin, Lili Boulangerin ja Gražyna Bacewiczin teoksia Prokofjevin sonaattiin. Toivon, että konsertosta tulee vakituinen osa konserttiohjelmistoani yhtä lailla kuin klassikoista.” . Parhaillaan hän on työstämässä Brahmsin, Dvo?ákin, Shostakovitshin ja Thomas Adésin viulukonserttoja tulevia esityksiä varten. ”Soittamalla musiikkia, joka on tärkeää ja merkityksellistä. Sain sen huhtikuussa 2023, ja tutustumme edelleen toisiimme. 10 R ONDO C LASSIC 2|2024 ”Olihan se hurjaa antaa niin nuoren levyttää tällaisia perusteoksia. Hän odottaa innoissaan debyyttiä Helsingin kaupunginorkesterin edessä 16. En usko, että se onnistuisi ohjelmistoa viihteellistämällä, sillä viihdettä on tarjolla tarpeeksi muutenkin. Totta kai sosiaalista mediaa pitää käyttää aktiivisesti. Rakastan kamarimusiikkia, ja olikin innostavaa saada tehdä toinen levyni pianisti Christian Ihle Hadlandin kanssa – Sibeliusta, Rautavaaraa, Stenhammaria, Sindingiä ja Griegiä. Tämä on juuri se, mitä haluan – ei tykitystä vaan kevyempää mutta silti intensiivistä ja kantavaa sointia.” Sinfonia Lahden solistiesiintymisen lisäksi Johan Dalene on soittanut Suomessa Tampere Filharmonian solistina. Minusta Korngold osasi yhdistää yleisöönmenevyyden ja tinkimättömän tason harvinaisella tavalla.” Dalenen debyyttejä täynnä olevaan kalenteriin antavat pitkäjänteisyyttä nimikkotaiteilijan statukset Gävlen sinfoniaorkesterissa ja Royal Liverpool Philharmonicissa sekä kamarimusiikkiprojektit. Minulla oli käytössä aiemmin myöhempi Stradivarius, mutta tämän sointi on kirkkaampi ja briljantimpi. helmikuuta. ”Haluan taistella tärkeäksi kokemieni asioiden puolesta, silläkin riskillä, ettei se aina ole myyvin tapa luoda uraa.”. ”Tämä on ohjelmistosuunnittelua, josta pidän. Siinä on kauniita melodioita ja virtuositeettia, ja se antaa tilaisuuden näyttää kaikki taitonsa. Pohjoismainen musiikki tuntuu kuin äidinkieleltäni. Tunnen oloni paremmaksi ilman sitä.” Johan Dalene soittaa Stradivariuksella lempinimeltään ”Duke of Cambridge” vuodelta 1725. Se tuntui aluksi vaikealta, mutta nyt sointi on avautunut. ”Olen puoliksi norjalainen, joten minulle avautui tämä ainutlaatuinen tilaisuus. ”Adés on omaperäisyydessään huikeaa. Pitää yrittää löytää punaisia lankoja eri maailmojen välillä.” Viihteellistäminen ei ole ratkaisu Kilpailuvoittojen ja levyjen vanavedessä Johan Dalene sai muita palkintoja ja Vuoden nuori taiteilija -titteleitä yhtenä jonona. Eikö hän koe klassisen musiikin jäävän Ruotsissa mammuttimaisen pop-teollisuuden varjoon. Ainakin minä olen kokenut, että klassisen musiikin konserteissa käy hyvin yleisöä, ja ilmapiiri on avoin erilaisten asioiden esiin tuonnille.” Miten hän itse houkuttelisi omanikäistään yleisöä konsertteihin. ”Otin sen juuri ohjelmistooni, ja minusta se on fantastinen teos. Miksi hän halusi ohjelmaan Korngoldin viulukonserton
Tämä ei ole helppoa nykyisessä viestintäilmastossa: kärkevien mielipiteiden keskellä on joskus vaikeaa kuulla hiljaisempia ääniä ja lähteiden luotettavuutta on usein miltei mahdotonta itse arvioida. Sama pätee myös kulttuurielämään. Elämä on valintoja Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelusta, puh. Liity kulttuurin puolustajien joukkoon, tee valintasi ja tilaa Rondo!. (03) 225 1948 tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondo.fi vain 58 € 4 kk:n Rondot (4 n:oa + monipuolinen verkkosisältö) vai n 58 € 4 kk :n Ro nd ot (4 n:o a + mo nip uo lin en ver kko sis ält ö) Elämme suurten valintojen aikaa Vaalivuonna ihminen joutuu punnitsemaan omia elämänarvojaan usein syvällisestikin. Kuitenkin hiljaisen ja pysyvän tiedon merkitys korostuu juuri tällaisina aikoina. Klassiset arvot eivät ole kadonneet minnekään, vaikka ne ovatkin toisinaan hautautuneet arkiseen hälinään. Luotettavan, riittävän avaran tiedon saaminen on entistä kovemman työn takana. Kaikkea entistä ei kannata heittää romukoppaan suit sait, vaan uutta kohti mentäessä myös koetelluista arvoista kannattaa poimia uuteen aikaan sopivat osiot. Musiikkilehti Rondo edustaa vuosisatojen mittaan testattuja ja edelleen kukoistavia arvoja: musiikin ikuista maailmaa, joka kuitenkin elää edelleen ja muuntuu ajan mukana, vaikka sen juuret ovatkin syvällä klassisessa ajattelussa. Nopeasti muuntuvan todellisuuden keskellä vanhoista totuuksista voi löytyä uusia reittejä tulevaan, toki sovellettuna nykyhetken tilanteisiin ja ongelmiin
logo käsiohjelmassa ei riitä. 12 R ONDO C LASSIC 2|2024 Kulttuurin julkinen rahoitus vähenee. Mitä yritykset yhteistyöstä kulttuuritapahtumien kanssa hakevat ja saavat. Onko yksityisestä rahoituksesta sen korvaajaksi
Koneen säätiön musiikin alan hakemusten määrä on kasvanut vuoden 2019 reilusta 300:sta viimeisimmän, vuoden 2023 haun yli 550:een. Kuntaliiton mukaan kuntien taloudellinen tilanne kiristyy tänä vuonna voimakkaasti, ja tulevina vuosina se saattaa entisestään huonontua, kun selviää, miten sote-uudistus lopulta valtionosuuksiin vaikuttaa. Viimeisimmässä, vuoden 2023 lokakuun haussa säveltaiteen alan hakemuksia tuli keskusrahastoon lähes 1400. Nuorten pianoakatemian toiminnan ja useat kansainväliset orkesterivierailut, mm. Yksityinen sponsoriraha toimii tavallaan vipuvartena”, Sundqvist toteaa. Hän arvioi, että yrityksiin vetoaa erityisesti Rusk-festivaalin korkea taso. Säveltaiteille apurahoja myönnettiin yli 5,2 miljoonaa euroa. Hakusummat ovat yli kaksinkertaistuneet, ja sen myötä myöntösummat. ”Selvä tavoite molemmilla on myös levittää festivaalia laajemmalle”, hän sanoo. Paketeilla saa mm. Sen tuki on mahdollistanut myös mm. Kulta-paketti maksoi viime vuonna 1800 euroa ja hopea-paketti 750 euroa. ?. Pietarsaaren seudulla on myös paljon pitkän historian omaavia perheyrityksiä, joissa on halua alueen kehittämiseen. Se, että festivaalin taiteellinen johtaja Anna-Maria Helsing on myös BBC:n konserttiorkesterin ylikapellimestari, joka näkyy kansainvälisellä musiikkikentällä, ei ole ainakaan haitaksi. Leikkauksia on määrä jatkaa tulevina vuosina. Yritykset ymmärtävät Sundqvistin mukaan Ruskin merkityksen osana seudun vetovoimaa. Sponsorirahoituksella luodaan Sundqvistin mukaan myös vahvaa sitoutumista paikallisten yritysten ja festivaalin välille. Pietarsaaren alueella 75 % yrityksistä on kytköksissä vientiin. Ruskissa suurimmat yrityssponsorit näkyvät tapahtuman tiedotuksessa ja koko viikon paikan päällä. Yrityksille on tarjolla myös pienempiä kumppanuuspaketteja. Helppoa yritysyhteistyön rakentaminen ei kuitenkaan Sundqvistin mukaan ole, ja se vaatii todella paljon kontaktointia, puheluja ja sähköposteja. Viime vuonna pääsponsoreita olivat LähiTapiola, Pietarsaaren Seudun Osuuspankki, Rani Packaging Solutions sekä UPM Biofore Beyond Fossils. Rusk on saanut tukea kulttuurirahastoilta, kuten Svenska Kulturfondenilta, Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta ja Musiikin edistämissäätiöltä. Vapaan kentän toimijoiden on tähänkin saakka ollut vaikeaa päästä valtion rahoituksen piiriin. Suomen suurin säätiörahoittaja on Suomen Kulttuurirahasto. Taiteen edistämiskeskuksen apurahoihin ja avustuksiin on käytettävissä viisi prosenttia eli 1,3 miljoonaa euroa vähemmän määrärahoja kuin vuonna 2023. ”Tällä alueella työvoimapula on ankara, ja alueen yritykset edustavat alansa huippuja”, Sundqvist kertoo. Viimeisimmässä haussa musiikille myönnettiin reilut 1,3 miljoonaa. 15 R ONDO C LASSIC 2|2024 Rusk Business Groupin puheenjohtajan Jarl Sundqvistin mielestä ryhmän tärkein tehtävä on kohtaamisten mahdollistaminen, ja sitä kautta yritysten viestinnän ja näkyvyyden monipuolistaminen. UPM on globaali pörssiyhtiö, mutta sillä on sellutehdas Pietarsaaressa. Niillä on Sundqvistin mukaan nimittäin merkitystä haettaessa muuta rahoitusta. Budjettiesityksen mukaan vuonna 2025 Opetusja kulttuuriministeriön rahoitus vähenisi 25 miljoonalla. Tämä näkyy yksityisten säätiöiden apurahahakemusten määrässä. Sen osuus rahoituksesta on taiteenlajeista suurin. Erityisesti jalkapallo on Pietarsaaressa vahva, ja se on ollut areenalla ennen kulttuuria.” | Säätiöiden rooli kasvanut KULTTUURIN SUURIMMAT rahoittajat Suomessa ovat kunnat ja valtio. Summa on kasvanut miljoonalla vuodesta 2019. Opetusja kulttuuriministeriön budjetista valtio leikkaa tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa, ja summasta reilut neljä miljoonaa kohdistuu kulttuuriin. Tapahtumalle on esimerkiksi voitu hakea rahoitusta ruotsinkielisiltä säätiöiltä. Kun säätiöt vuonna 2010 tukivat taidetta ja kulttuuria 41 miljoonalla eurolla, vuonna 2022 summa oli 76 miljoonaa. Kummankin osalta taloustilanne näyttää synkältä. ”Ne arvostavat sitä, että myös elinkeinoelämä on mukana yksityisellä rahalla. Pienetkin sponsoritulot ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Osa yksityisistä säätiöistä tukee pääasiassa tiettyjä tieteenaloja, kuten tekniikkaa tai lääketiedettä, mutta myös yksittäisiä kulttuurihankkeita. Tuki musiikin alalle on tänä aikana kasvanut 8,7 miljoonasta reiluun 17 miljoonaan eli kaksinkertaistunut. Esimerkiksi Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi vuonna 2022 Suomen kansallisoopperan ja -baletin Nuorisoryhmän koulutushankkeeseen 1,2 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle. ”Yrityksillä on kyllä valmiutta kulttuurin tukemiseen, mutta myös kilpailu on kovaa. näkyvyyttä Ruskin kotisivuilla ja mainoksen ohjelmakirjaan sekä VIP-lippuja konsertteihin. Se yhdistetään ennen kaikkea yrityksen kuvaan työnantajana. Philharmonia Orchestran vuoteen 2026 jatkuvan residenssin Mikkelin musiikkijuhlilla. Yleensä VOS-laitokset ovat paremmin turvassa leikkauksilta, ja nytkin Taike on ilmoittanut, että tämän vuoden leikkauksia ei kohdisteta taiteenalojen monivuotisiin toiminta-avustuksiin. ”Merkittävin järjestämämme tapahtuma oli Pohjanmaan kauppakamarin 100-vuotisjuhlaseminaari vuonna 2017. Lisäksi yrityksistä yksi tai useampi näkyy jokaisessa iltakonsertissa ohjelmassa ”isäntänä”. Se myönsi viime vuonna apurahoja ja palkintoja taiteelle ja kulttuurille yhteensä 25,2 miljoonaa euroa. Se pidettiin Ruskin yhteydessä, ja sen jälkeen oli konsertti.” Ruskin toimintaympäristöön vaikuttaa se, että Pietarsaaren seudulla 75 % asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia
Kesällä 2023 tapahtumaan nousi ensimmäistä kertaa OP-lava, eli Elämyslava. pankkien oma nimikkopäivä festivaalilla. Jormakan mukaan tuloksia voivat olla esimerkiksi vaikuttavuus, oikeiden kohderyhmien tavoittaminen ja ”mielikuvalliset mittarit”. ” Tulevaisuuden menestyjiä ovat Oksasen mielestä kulttuuritoimijat, jotka tekevät yleisöä kiinnostavia sisältöjä, ovat joustavia ja uskaltavat uudistua. Savonlinnan oopperajuhlien täytyy ansaita itse 87 prosenttia tuloistaan. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat, mikä haastaa sekä kulttuurilaitokset että yritykset. Yleensä haetaan useiden vuosien yhteistyötä, jota kehitetään tulosten perusteella. Se oli uusi tapahtuma-alue, jossa tarjottiin kävijöille monenlaista esittävää taidetta, kuten musiikkia, puhetta ja tanssia. 16 R ONDO C LASSIC 2|2024 Yhteisöllisten elämysten jäljillä Sponsorointija tapahtumabarometrin mukaan yritykset tukivatkin Suomessa vuonna 2022 urheilua kulttuuriin verrattuna yli kolminkertaisesti, 167 miljoonalla eurolla. Yhteistyösopimukseen kuului mm. Siksi tarvitaan Taikahuilun kaltaisia klassikoita. ”Tietyllä nimellä brändätyllä tapahtumapaikalla voidaan ajautua ojasta allikkoon. ”Ne, jotka keskittyvät tekemään omaa työtään. ”Kyseistä tuotantoa ohjasi halu luoda tapahtumakävijöille yhteisöllinen elämys, joka jättäisi pitkäaikaisen ja positiivisen muistijäljen”, kertoo OP-ryhmän brändiyhteistyöstä vastaava päällikkö Soineli Jormakka sähköpostitse. Esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikin pääpartnereina oli vuonna 2023 neljä paikallista osuuspankkia. Se on se, minkä päälle kumppanuudet tulevat. Osuuspankkiryhmään kuuluu monia alueellisia pankkeja, jotka päättävät tukemistaan kohteista itsenäisesti. Risto Oksasen mukaan on selvästi nähtävissä, että kulttuurilaitokset pyrkivät paikkaamaan julkisen rahoituksen vähenemistä yksityisellä rahalla. Ja esimerkiksi Tanssin talon sisällöistä valtaosa tulee ulkopuolelta, joten tarpeet ja tavoitteet menevät ristiin. OP-ryhmässä sponsoroitavien kohteiden valintaan vaikuttaa Jormakan mukaan arvojen yhteensopivuus sekä vastuullisuus, jonka keskeisiä teemoja ovat paikallisen elinvoiman tukeminen ja yhteisöllisyys. ”Osa toimijoista on siihen jo herännyt, että rahoitus ja sen muodot tulevat muuttumaan.” Suomen kokoisessa maassa yksityinen sektori ei Oksasen mielestä kuitenkaan voi riittää kokonaan julkisen rahoituksen paikkaamiseen. On esimerkiksi tukijan nimellä varustettuja konserttisaleja. Oksanen uskoo, että niitä tullaan näkemään Suomessakin, mutta yksittäiset sponsorit eivät kokonaisuutta ratkaise. Paikallisella tasolla Osuuspankki tukeekin lukuisia kulttuuritapahtumia. Osuuspankkiryhmä tukee valtakunnallisesti muun muassa viittä urheilun lajiliittoa ja Olympiakomiteaa, mutta vain kahta kulttuurikohdetta, Amos Rexiä ja Pori Jazzia. Yksityinen raha voi olla pienenä lisänä auttamassa, että toimintaa ei tarvitse leikata.” Monissa muissa maissa yksittäisten sponsorien rooli kulttuurin tukemisessa on näkyvä. Kummallekaan asioiden tekeminen vanhasta tottumuksesta ei enää toimi.” ?. Osuuspankki on tehnyt Pori Jazzin kanssa yhteistyötä vuodesta 2020, mutta koronapandemian vuoksi tehtyjä suunnitelmia piti muuttaa. ”Missään tapauksessa se ei mene yksi yhteen
Myös suhde arkkitehtuuriin vaihtelee – miltä puolelta salia äänet ylipäätään tulevat. Sointien luominen on enemmän soittajan vastuulla”, hän vertaa. Tämä tekee urkurin työstä jännittävää mutta myös haastavaa. Se tuo merkittävän lisän elämykseen.” | v. Parhaiden sointien valitseminen tiettyyn tilaan on lempityötäni”, Kujala jatkaa. 19 R ONDO C LASSIC 2|2024 AIKKA URUT JA HARMONIKKA ovat äänentuotoltaan sukulaissoittimia, niiden traditiot ovat lähteneet vähän eri suuntiin, sakraaliin ja profaaniin. Se, mikä toimii yhdessä paikassa, ei toimi jossain muualla laisinkaan. ”Kaikki urut ovat erilaisia, ja musiikki valitaan soittimen mukaan. Harmonikasta hän on halunnut nostaa esiin hienostuneen taidesoittimen puolta, kun taas urkujen parissa häntä on kiinnostanut uusien ilmaisumahdollisuuksien etsiminen nykymusiikin avulla. Siinä sitä tavoitetta myös Helsingin Musiikkitalon urkuresitaaleille! Susanne Kujala uskoo konserttiurkujen vetovoimaan: ”Konserttisaleissa musiikki soi selkeämmin kuin kirkoissa, ja monet teokset saattavat päästä paremmin oikeuksiinsa. Kirkossahan näin on harvoin. ”Musiikkitalossa on mahdollista soittaa lavalla olevalta soittopöydältä, minkä vuoksi soittaja kuulee saman kuin yleisökin. Kuulija myös näkee, mitä urkuri tekee: mitä tapahtuu, kun vetää tiettyä tappia tai polkee jalkiota. puolisonsa Veli Kujalan ja Maija Hynnisen uudet teokset, ja 2100-paikkainen sali oli loppuunmyyty. Susanne Kujala on Suomen urkureista kansainvälisimpiä, ja viime vuosina hänen estradeinaan ovat olleet kirkkojen lisäksi monet konserttitalot kuten Pariisin Filharmonia, Hampurin Elbphilharmonie ja Madridin Auditorio Nacional de Musica. Elbphilharmonien konsertissa hän soitti viime keväänä mm. Mutta urkuri joutuu myös soittamaan huolellisemmin. Se ei ole estänyt Susanne Kujalaa yhdistämästä niitä urallaan
21 R ONDO C LASSIC 2|2024 • Klassinen musiikki • Kansanmusiikki • Pop/jazz-musiikki • Musiikintekijä AMMATILLINEN KOULUTUS Musiikkialan perustutkinto TOTEUTA UNELMASI KOKKOLASSA! Kevään hakuaika 20.2.–19.3.2024.
”Olen lapsesta asti aina miettinyt tarkoitusta asioille. Dalia Stasevska johti orkesteriteoksen ICE (2021) kantaesityksen videoituna Lahdessa elokuussa 2021. Juttelimme uudesta yhteistyöstä, ja halusin Permafrostiinkin videon. Itse asiassa haluaisin videon useamminkin mukaan teoksiini, mutta taloudelliset seikat rajoittavat usein tätä mahdollisuutta.” RSO:n konsertissa 28. Kevään toinen kantaesitys, harmonikalle ja jousille sävelletty Permafrost (2023) puolestaan liittyy ikiroutaan ja saa kantaesityksensä 16. helmikuuta Talviharmonikka-festivaalilla, solistina Sonja Vertainen. Teoksia yhdistää niiden taustalla oleva ekologisiin kysymyksiin liittyvä ohjelmallisuus. I ja III osassa sillä on virtuoosisia juoksutuksia ja pitkien harmonioiden äänten taivutukset (bending), samoin paljetremolo, jotka ovat harmonikalla vaativia. helmikuuta yleisöensiesityksensä saava ICE liittyy Permafrostiin jäätematiikkansa ja sen yhteydessä Lahden kantaesityksessä esitetyn videon kautta. Teoksista kaksi kuullaan kantaesityksinä, yksi Suomen ensiesityksenä ja yksi ensimmäistä kertaa yleisön edessä. Nimen hätätilanne liittyy jään sulamiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Moni on kysynyt minulta, eikö se ole masentavaa, kun teosteni taustalla on usein vaikeita kysymyksiä, mutta itse ajattelen, että se vasta olisikin masentavaa, jos ei tekisi mitään”, Damström kertoo. 22 R ONDO C LASSIC 2 |2024 ECILIA DAMSTRÖM (s. Wasteland (2021–22) puolestaan sai kantaesityksensä Uumajan Norrlandsoperanissa syyskuussa 2022. Nimen voi ymmärtää sekä muodossa ”ice” (jää) että ”In Case of Emergency” (hätätilanteessa). Se on kuitenkin hänen ensimmäinen esitetty teoksensa solistisoittimelle ja orkesterille. Tammikuun lopulla Radion sinfoniaorkesteri kantaesitti teoksen Extinctions (2023), joka tutkii elämän syntymistä maapallolla, sen evoluutiota ja sukupuuttoja erilaisten sointimaailmojen keinoin. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN c cecilia Damström ekologisten kysymysten äärellä CECILIA DAMSTRÖMIN uusissa teoksissa nousevat esiin huoli ilmaston lämpenemisestä ja ikiroudan sulamisesta, mutta niiden taustalla voi olla sellainenkin teema kuin vanhojen vaatteiden uusiokäyttö.. Vaikka teosta ei ole nimetty konsertoksi, Damström luonnehtii sitä konserttomaiseksi ja solistille vaativaksi teokseksi: ”Harmonikalla on teoksessa tärkeä rooli. 1988) viettää parhaillaan harvinaisen vilkasta kevätkautta, kun neljä hänen uutta orkesteriteostaan esitetään eri puolilla Suomea. Kevään kaksi muuta orkesteriteosta on esitetty jo aiemmin, mutta suomalainen yleisö saa ne vasta nyt kuullakseen. Musiikissa on kuvattu veden jäätymistä heksakordeilla eli kuusisävelisillä symmetrisillä soinnuilla.” Kiinnostava piirre Permafrostin esityksessä on myös videon käyttö: ”Jo aiemmin ICEn esitykseen Green Capitals Awards -gaalassa tein yhteistyötä videotaiteilija Irene Suosalon kanssa, ja siitä tuli todella hieno yhteistyö. Ystävystyimme Bambergissa, jossa sattumalta olimme samanaikaisesti taiteilijaresidenssissä. Kun tein lapsena pianokappaleita, etsin tarinan tai jonkin muun aiheen, jonka sävelsin. Damström tunnetaan tuotteliaana säveltäjänä, ja kevään teoksista viimeisimpänä valmistunut Permafrost kantaa jo opusnumeroa 87. Teoksen kolmessa osassa nousee esiin huoli pohjoisten alueiden ikiroudan sulamisesta ja maasta vapautuvasta metaanista, jolla on runsastuessaan tuhoisa vaikutus ilmaston lämpenemiseen
Sibelius Akatemian sinfoniaorkesteri Eerik Ohtamaa, Leevi Lipponen & Sini Huopaniemi 15.6. 28.7. Bachin syntymäpäivä Markku Mäkinen 15.5. Bachin kuolinpäivän konsertti Markku Hietaharju 12.2. musiikkitalonsaatio. Uusi tuleminen, Händel: Messias. Academy Winds Petri Komulainen & Aleksanteri Wallius 31.3. urutsoimaan. Klang-konsertti Susanne Kujala 2.3. Turun AMK:n Taideakatemiassa MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK) Päiväja monimuotokoulutukset: Soitontai laulunopettaja Musiikin hahmotusaineiden opettaja MUSIIKKIPEDAGOGI (YAMK) Musiikkipedagogi Taiteen uudet kontekstit Tutustu myös muihin esittävän taiteen koulutuksiin: Sirkus, Tanssi, Teatteri/nukketeatteri HAKUAIKA 13.3.-27.3.2024 www.opintopolku.fi Lisätiedot: www.turkuamk.fi/musiikki eero.linjama@turkuamk.fi Turun konservatorion ammatillisessa peruskoulutuksessa MUUSIKKO Klassinen (myös kirkkomusiikki), Popja jazzmusiikki (myös laulunkirjoitus) MUSIIKKITEKNOLOGI Studiotyöskentely ja äänentoisto Myös täydentävä koulutus ja kolmoistutkinto (ammatillinen koulutus ja musiikkilukio) HAKUAJAT Pohjana peruskoulu: Yhteishaku 2.2.–19.3.2024 www.opintopolku.fi ja www.turunkonservatorio.fi/hae Pohjana muu tutkinto: Jatkuva haku 20.2.–22.3.2024 www.turunkonservatorio.fi/hae : Musiikkitalon uusien urkujen juhlavuosi 2024 musiikkitalo
26 R ONDO C LASSIC 2|2024 Musiikin ammattilaiseksi Musiikkialan perustutkinto kansanmusiikki klassinen musiikki pop & jazz www.joensuu.fi/konservatorio Helsingin Konservatorion toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta saat vahvat valmiudet musiikkialan ammattiin joko klassisen musiikin tai pianonvirityksen osaamisalalta. Korkeatasoisen opetuksen lisäksi saat mahdollisuuden keskittyä taitojesi kehittämiseen kannustavassa ympäristössä ja erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin. HAE KOULUTUKSEEN 20.2.–19.3.2024 Perusopetuksen jälkeinen yhteishaku, Opintopolku.fi 20.2.–24.3.2024 Jatkuvahaku,konservatorio.fi Luelisää:konservatorio.fi/ammattiin Musiikki ammatiksi @helsinginkonservatorio @helsinginkonservatorio Helsingin Konservatorio #helsinginkonservatorio Ruoholahdentori 6 100 m Ruoholahden metroasemalta
Hän peräänkuulutti syvää merkityksellisyyden kokemusta ja resonanssia, jonka esittäjien intensiivinen läsnäolo ja musiikin läpikotainen tuntemus voi parhaimmillaan synnyttää kuulijoissa. Yleisö vähenee ja ikääntyy, konserttikulttuuri on monella tapaa eksklusiivista, eikä konsertti muotona puhuttele suurta osaa nykyajan ihmisistä. Miten yhteyksiä ympäröivään maailmaan voisi avata. Millaista voisi olla tulevaisuuden konserttikulttuuri. Tapahtuman avannut amerikkalainen musiikkikriitikko Alex Ross totesi puheenvuorossaan, että klassisen musiikin kentän tämän hetken isoin haaste on laajalti tunnustettu imago-ongelma. Arttu Niemisen valot laittoivat Kalevan kirkon elämään Tampere Biennalessa.. Alppien juurella, Bodensee-järven rannalla sijaitsevaan Zeppelin-yliopistoon oli kokoontunut niin tutkijoita, muusikoita kuin orkesterija festivaalikentän edustajia esittelemään alan uusimpia virtauksia ja keskustelemaan tulevaisuuden kysymyksistä. Näitä kysymyksiä pohdittiin marraskuun lopulla Saksan Friedrichshafenissa järjestetyssä The Future of the Classical Concert -konferenssissa. konsertti eilen ja tänään Teksti: PETTERI PITKO | Kuvat: Nimi M – entä huomenna. Olisiko tulevaisuuden klassisissa konserteissa enemmän sijaa spontaanille vuorovaikutukselle, kuulijan roolin aktivoimiselle, visuaalisille ja digitaalisille keinoille ja kulttuuriselle kirjolle. 30 R ONDO C LASSIC 2|2024 IKÄ ON KONSERTTI, mistä osatekijöistä se rakentuu. Pitäisikö muusikon koulutuksessa huomioida paremmin kommunikaatioja viestintätaitojen vaatimukset
Köthen tunnetaan yhtenä Johann Sebastian Bachin elämän tärkeistä kiintopisteistä, mutta nykyään se on taloudellisten haasteiden kanssa kamppaileva pieni maaseutukaupunki entisen Itä-Saksan alueella. Erilaisten kokeilevien konserttiformaattien punaisena lankana oli halu löytää merkityksellinen yhteys ihmisiin osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. Yksi tulonlähde on paikallisen panimon tekemä festivaaliolut, jonka myyntituotoilla rahoitetaan musiikkijuhlien toimintaa. Yliopiston tutkijat seuraavat näitä monimuotoisia yleisötyöhankkeita ja tuottavat tietoa projektien vaikuttavuudesta sekä sovellusmahdollisuuksista muissa ympäristöissä. Taiteen merkityksellisyyteen liittyy myös sen kytkös oman aikansa ihmisten todellisuuteen. Aikamme kulttuuria leimaa visuaalisuus, ja nykyään suuri osa viestinnästä tapahtuu kuvien ja videoiden välityksellä. Etiketti on sanatonta, hiljaista tietoa siitä, miten konsertissa ”pitää” käyttäytyä. Kongressissa esiteltyjä osallistavia yleisöprojekteja yhdisti pyrkimys laajentaa kuulijoiden perinteistä roolia kuulija-kuluttajasta aktiiviseksi tekijäksi, jolla on vaikutusvaltaa esitettävään ohjelmistoon, esityspaikkoihin sekä esitysten muotoon ja kestoon. Uhden mukaan kulttuuriorganisaatioiden täytyy aina sovittaa ohjelmakonseptinsa toimintaympäristönsä todellisuuteen, ja festivaali onkin tehnyt vuosia yhteistyötä paikallisen väestön kanssa. Konserttia ei tulla vain kuuntelemaan vaan myös katsomaan, mikä usein unohtuu muusikoilta, joiden toiminnan fokuksessa on itse musiikki. Kuvia ja videoita on käytetty konserttisaleissa jo pitkän aikaa tarinankerronnan välineenä, mikä voi kokijasta riippuen olla kokonaiselämystä vahvistava tai häiritsevä elementti. Konsertteja ei tietenkään välttämättä tarvitse visualisoida, mutta hyvin mietityllä valosuunnittelulla on merkittävä rooli tunnelman luomisessa ja konserttielämyksen kokonaisuudessa. Konferenssissa saatiin kiinnostavia esimerkkejä hybridiprojekteista, joissa livetapahtuma ja samanaikainen digitaalisessa ympäristössä tapahtuva esitys sekoittuvat toisiinsa reaaliajassa. Maastrichtin yliopiston klassisen musiikin innovaatiokeskuksen johtaja Peter Peters esitteli philharmonie zuidnederland -orkesterin yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa. Näitä musiikkimuistoja orkesteri sitten esitti kuulijoiden tarinoilla höystettyinä intiimin salonkimaisessa ympäristössä. Mahdollisuuksia on rajattomasti, mutta kaikkein tärkeintä on organisaatioiden ja tekijöiden halu tarkastella kriittisesti omaa toimintaansa, kokeilla uutta ja ottaa riskejä. 2000-luvun maailma on hyvin toisenlainen, ja klassinen konsertti vaikuttaa tässä ympäristössä lähinnä hitaasti kuolevalta vähemmistökulttuurilta.. Mikä vaivaantunut tunnelma salissa ja lavalla tuolloin vallitseekaan! Hiljentymiseen esityksen aikana on hyvät syynsä, mutta voisiko yleisön spontaaneille reaktioille ja vuorovaikutukselle esiintyjien kanssa olla enemmän tilaa myös klassisissa konserteissa. Yhtenä tienä tähän voisi olla konserttiformaattien ja ohjelmistojen monipuolistaminen, uusien esityspaikkojen ja -aikojen kokeileminen ja totuttujen kaavojen rikkominen. Orkestereiden kantarepertuaari muodostuu pääosin kuolleiden valkoisten miesten musiikista, ja nykyajan yhteiskunnille tyypillinen kulttuurinen kirjo loistaa poissaolollaan niin esiintyjien kuin ohjelmistonkin saralla. Tutkimusten mukaan verkkotarjonta lisää musiikin alueellista saavutettavuutta eri ikäja väestöryhmien keskuudessa, mutta digitaalisesta ympäristöstä puuttuvat ihmisten fyysisen läsnäolon tuoma sosiaalinen ulottuvuus sekä live-elämystä määrittävä ainutkertaisuuden kokemus. Konsertti-instituutio oli syntyessään 1800-luvulla porvarisluokan sivistystahdon ja yhteiskunnallisen aseman ilmaus. Miten klassinen konserttikulttuuri voisi uudistua ja olla (taas) merkityksellistä ihmisten elämälle. Moni on varmasti kokenut tilanteen, jossa joku innokas ensikertalainen konsertissakävijä on taputtanut sinfonian osien välissä. Artful Participation -nimisessä hankkeessa yleisölle annettiin mahdollisuus vaikuttaa orkesterin ohjelmistoihin ja niiden toteuttamiseen. Tämä konkretisoitui The People’s Salon -projektissa, johon kuulijat saivat ehdottaa omalle elämälleen merkityksellisiä sävellyksiä. Monissa projekteissa tutkittiin digitalisaation mahdollisuuksia niin yleisöjen tavoittamisessa, konserttielämyksen syventämisessä kuin orkestereiden arjen toiminnassakin. Toisaalta verkossa voi saavuttaa varsinkin nuorempia yleisöjä, joille on luontevaa toimia samanaikaisesti digitaalisessa ja analogisessa todellisuudessa. Verkkokonserttien määrä räjähti koronapandemia aikana, ja striimaukset ovat jääneet osaksi monien orkestereiden ja konserttitalojen vakituista tarjontaa. Muutos voisi alkaa tiedostamalla käytäntöjemme historia ja pohtimalla, keitä klassinen konserttikulttuuri nykyään oikein edustaa. Yksi klassisen konserttikulttuurin haasteita tällä hetkellä on monimuotoisuuden puute. Mikäli julkisesti rahoitettujen kulttuurilaitosten tehtävänä on palvella laajalti erilaisista sosiaalisista ja etnisistä taustoista tulevia ihmisiä, on klassisen musiikin kentällä tässä vielä paljon tehtävää. Köthenin festivaaliensemble pyrkii tarjoamaan musiikkia kaikille kaupunkilaisille sosioekonomisesta taustasta riippumatta, ja tapahtumien kirjo ulottuu ilmaisista yökonserteista ja edullisista minikeikoista aina nimekkäiden kansainvälisten taiteilijoiden esiintymisiin Thüringenin alueen historiallisissa palatseissa ja kirkoissa. 2000-luvun maailma on hyvin toisenlainen, ja klassinen konsertti vaikuttaa tässä ympäristössä lähinnä hitaasti kuolevalta vähemmistökulttuurilta. Saksalainen konserttidramaturgi ja Köthener Bachfesttage -musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Folkert Uhde kertoi festivaalin ja paikallisen väestön yhteistyöstä. Perinteisesti yleisötyö pyrkii sosiaalistamaan kuulijoita olemassa oleviin käytäntöihin, jolloin toiminnasta jää puuttumaan konserttikulttuurin kriittinen tarkastelu. 32 R ONDO C LASSIC 2|2024 Kohti merkityksellisyyttä ja osallisuutta Klassisen konserttikulttuurin jäykkä muodollisuus voi tuntua monesta kentän ulkopuolelta tulevasta hyvin vieraalta. Käytännön esimerkkejä The Future of the Classical Concert -konferenssissa esiteltiin uudenlaisia toimintamalleja eri puolilta Eurooppaa
37 R ONDO C LASSIC 2|2024 helsingin kamarikuoro HARMONIAN HENKI – FREDRIK PACIUKSEN SEKAJA NAISKUOROTEOKSET TI 27.2.2024 KLO 19 Ritarihuone, Helsinki Kiehtova katsaus suomalaisen musiikkiperinteen juuriin. ELGAR: GERONTIUKSEN UNI (RSO) PE 5.4.2023 KLO 19 Musiikkitalo, Helsinki MAHLER: TUHANNEN SINFONIA (HKO) TI 28.5.2024 JA KE 29.5.2024 KLO 19 Musiikkitalo, Helsinki Lue lisää: www.helsinginkamarikuoro.fi KEVÄTKAUSI 2024 Kasva musiikin huippuosaajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa AMK-tutkinnot, 240 op Muusikko (AMK) – pop/jazz • musiikin esittäminen • musiikin tekeminen ja tuottaminen Musiikkipedagogi (AMK) – klassinen tai pop/jazz • soitonja laulunopetus • varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö Ylemmät AMK-tutkinnot, 60 op Muusikko (YAMK) – klassinen tai pop/jazz Musiikkipedagogi (YAMK) – klassinen tai pop/jazz Hakuaika: 13.–27.3.2024 Tutustu tutkintoihin ja katso hakuohjeet: metropolia.fi/kevaan-yhteishaku » ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi virkoja Lapin musiikkija tanssiopistossa toistaiseksi 1.8.2024 alkaen – musiikin hahmotusaineiden lehtori – sellonsoiton lehtori – rumpujenja lyömäsoitintensoiton lehtori – harmonikansoiton päätoiminen tuntiopettaja – käyrätorvensoiton sivutoiminen tuntiopettaja Hakuaika on 31.1. KOULUTUSPALVELUT. 0400 342 144. – 21.2.2024 Virkaa haetaan jättämällä hakemus kuntarekryn kautta: www.rovaniemi.fi/rekry Tarkemmat tiedot Lapin musiikkija tanssiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/lapinmusiikkijatanssiopisto Tiedustelut: Lapin musiikkija tanssiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat puh. RAHMANINOV: PYHÄN JOHANNES KRYSOSTOMOKSEN LITURGIA TO 21.3.2024 KLO 19 Uspenskin katedraali, Helsinki PE 22.3.2024 KLO 18.30 Lappeenrannan kirkko LA 11.5.2024 KLO 18 Tampere-talo, pieni sali Säveltäjän harvoin kuultu suuri a cappella -teos
Valoisan tulevaisuuden puolesta pantiin peliin kaikki, kristillinen rakkaus, valistusajalta peritty kehitysusko, sekä jättimäisen orkesterija laulukoneiston kamarimusiikilliseksi laajennettu väripaletti. Sinfonian ensi-illasta Münchenissä vuonna 1910 tuli säveltäjän ainoa suuri voitto sekä viimeinen esiintyminen vanhalla mantereella. Mann oli myös Mahlerin ensimmäisiä onnittelijoita kahdeksannen sinfonian kantaesityksen jälkeen syyskuussa 1910. 40 R ONDO C LASSIC 2|2024 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN GUSTAV MAHLER: SINFONIA NRO 8 ES-DUURI ENETSIASSA SAATTOI ENNEN muinoin tarkkailla ihmiselämän kirjoa, paremman väen pintaliitoa, piiloteltuja intohimoja, tai ” tavanomaisuuden tyhjässä ja ankarassa palveluksessa osoitettua rakastettavaa ryhdikkyyttä, synnynnäisen pelkurin valheellista, vaarallista elämää, joka on täynnä hermoja repivää kaipausta ja teeskentelyä. Alma, spiritus creator Kahdeksas sinfonia sai alkunsa kesällä 1906, kun Mahlerin mieleen muistui kesälomalla vanha gregoriaaninen helluntaivesperin hymni Veni Creator Spiritus (” Tule, luova henki ”), jonka kirjoittajaksi arvellaan 800-luvulla elänyttä Mainzin arkkipiispa Rabanus Maurusta. Kuudennen sinfonian pessimismi ei saanut riittävän painokasta vastalausetta häilyvässä seitsemännessä sinfoniassa. Hymniä on hyödynnetty historian suurilla hetkillä: sitä laulavat kardinaalit uutta paavia valittaessa, ja vuonna 1803 se käynnisti Napoleonin keisarikruunajaiset Notre-Damessa. ” ” Näitä kohtaloita ja monia muita samankaltaisia tarkastellessaan johtui epäilemään, onko ylipäänsä olemassakaan muuta sankaruutta kuin tämä heikkojen urhoollisuus. Lutherin versio löytyy virsikirjasta numerolla 111 Oi Pyhä Henki, Herramme . Onko olemassa ajanmukaisempaa sankaruutta. Kantaesitystä oli todistamassa keskieurooppalainen kulttuuriaateli, joukossa mm. Löytääkseen onnellisen lopun uudelle sinfonialleen Mahler päätti palata toisen ja kolmannen sinfonian monumentaaliseen lunastusoppiin. Gustav Aschenbach oli kaikkien niiden runoilija, jotka ponnistelevat nääntymyksen rajoilla, ylirasittuneiden, riutuneinakin pystyssä pysyttelevien ihmisten runoilija, kaikkien työnpalvojien, jotka kitukasvuisina ja heikosti varustettuina haltioitumiskykynsä ja viisaan voimankäytön avulla kohoavat ainakin hetkelliseen suuruuteen. ” (Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa, suom. Richard Strauss, Lilli Lehmann, Franz Schalk, Bruno Walter, Thomas Mann, Stefan Zweig, Willem Mengelberg, Arnold Schönberg, Anton von Webern, Alfredo Casella, Leopold Stokowski ja Max Reinhardt. Kristillisen valaistumisen ja Goethen Faustin loppukohtauksen yhdistänyt kahdeksas sinfonia iski ensimmäisen maailmansodan alla suoraan saksalaisen humanismin eettiseen ytimeen. Toini Kivimäki) Thomas Mannin Aschenbach oli kirjallinen muunnelma Gustav Mahlerista (1860–1911), länsimaisen kulttuurin kiusattu pelastaja, sankaritaiteilija, joka tavoitteli totaalista inhimillisyyttä. Hän tarjosi alistetuille ja ahdistuneille henkisen ylennyksen ja pelastuksen sivistyksen ja sinfonian muodossa. v Nais iki-ihanne meit’ opastaa
Strategiana oli antaa teoksen ensimmäiselle osalle ja sen hengelliselle tekstille maallinen, humanistinen tulkinta, ja kohottaa Goethen humanistinen idealismi metafyysiseen, uskonnolliseen ulottuvuuteen. Luominen Eroksen kautta (hymni). Alkuperäissuunnitelmassa sinfonialle oli annettu neliosainen hahmotelma otsikoineen: 1. Eros, antiikin kreikkalaisten rakkaudenjumala, juonsi tässä tapauksessa juurensa platonisen rakkauden käsitteestä, jota Platon käsitteli Symposiossaan Sokrateen ja Diotiman dialogina. Tästä seuraa, että rakkauden pitää olla myös halua kuolemattomuuteen. Veni, Creator Spiritus, 2. Joukosta erottuu 24 ensimmäistä ja 20 toista viulua, 16 alttoviulua, 14 selloa ja 12 kontrabassoa, 4 mandoliinia ja 4 harppua. Vaikka Mahler palvoikin vaimoaan, ajautui liitto suureen aviokriisiin 1910. Hän jätti kuitenkin jälkeensä joitakin kaavioita, jotka selventävät hänen tarkoitusperiään. Mahler omisti sinfonian vaimolleen Almalle, ”Almschlille, spiritus creatorilleni”, ja selosti tälle kirjeissään teoksen rakkaustematiikkaa. Hänelle säveltäjä omisti kahdeksannen sinfoniansa. Tässä vaiheessa oli kyse puhtaasta soitinteoksesta. Säveltäjälle Alma oli kuitenkin aina ”Neitsyt, Äiti ja Kuingatar”.. Faustisessa problematiikassa – joka oli innoittanut aiemmin Berliozia, Schumannia ja Lisztiä – painottui nyt anteeksianto ja mahdollisuus korkeampaan tietoisuuteen ikinaisellisessa rakkaudessa. Gustav Mahlerin vaimo Alma Mahler vuonna 1909. Neues Wiener Journal | Kahdeksas sinfonia oli yritys ottaa länsimaiden perikadon partaalla haltuun kulttuuriperintö, luoda sen pohjalta uusi synteesi ja rakentaa siitä rituaali, josta konfliktit ja karu todellisuus saavat väistyä. Goethe ilmaisee sen kasvavalla selkeydellä ja varmuudella Mater Gloriosan hahmossa – ikinaisellisuuden henkilöitymässä. Kaiken kukkuraksi mahtava varustus puhallinsoittimia, muun muassa kahdeksan trumpettia ja seitsemän pasuunaa… Maestro Hempel on myös ottanut paikkansa urkuparvella… Nyt sivuovet avautuvat ja kuoron 350 lasta ryhmittyvät iloiseksi rykelmäksi. Scherzo: Joululeikkejä Kristus-lapsen kanssa, 4. ” Sinfonian säveltämiseen kului vain kaksi kuukautta, eikä Mahler palannut siihen vuosina 1907–1909 korjaillessaan varhaisempia teoksiaan. ” Mahler selvitti puolisolleen myös Goethen Faustin loppukohtauksen symboliikkaa: ” Se, mikä vetää meitä puoleensa mystisellä voimallaan, minkä jokainen luomakunnan osa, ehkä kivetkin, tuntee täydellisellä varmuudella olemassaolonsa keskipisteeksi, mitä Goethe kutsuu – käyttäen jälleen kuvailmaisua – ikinaisellisuudeksi, eli pysähdyspaikaksi, päämääräksi, vastakohtana pyrkimykselle ja kamppailulle kohti päämäärää (ikimiehisyys) – olet aivan oikeassa kutsuessasi tätä voimaa rakkaudeksi. Lisäksi muita soittimia on paikalla huomattavasti tavanomaista enemmän. R ONDO C LASSIC 2|2024 41 ihmetteli teoksen harjoituksiin koottua muusikkoarmeijaa: ” Voimme nähdä monia soittimia, joita ei usein tapaa orkesterissa ja harvoin muissakaan yhteyksissä, kuten celesta (harmonia muistuttava kellopeli), bassoklarinetti, kontrafagotti, sekä bassotuuba. Yksi teosta yhdistävä tekijä on naiseuden uudistava voima, joka muuttuu alun luomisaktin ylistyksestä finaalin Mater Gloriosan, Jumalanäidin siunaukseksi, jossa maallistunut ihmiskunta katuu ja saa anteeksi syntinsä ja harhansa. Kahdeksas sinfonia syntyi kertarutistuksella ja palavan innostuksen vallassa – ”aivan kuin teos olisi saneltu minulle”, säveltäjä totesi Schönbergille. Saadakseen otteen valtavasta aiheestaan Mahler palasi edeltäviä sinfonioita yksinkertaisempaan sävelkieleen ja seurasi tarkoin sanoitusta kuvaten pienet vivahteet teatraalisella tarkkuudella. Siellä täällä katsomossa istuu asianharrastajia, paksut ja painavat partituurit avattuna edessään, siemaillen etukäteen tulevaa kokemustaan. Mahler viittasi siihen kirjeessään: ” Meidän on haluttava kuolemattomuutta yhdessä sen kanssa, mikä on hyvää, sillä rakkaus on halua, että hyvä olisi aina luonamme. ” Kahdeksas sinfonia oli yritys ottaa länsimaiden perikadon partaalla haltuun kulttuuriperintö, luoda sen pohjalta uusi synteesi ja rakentaa siitä rituaali, josta konfliktit ja karu todellisuus saavat väistyä. Perusideana oli varhaiskristillinen usko Pyhän Hengen voimaan sekä Goethen ajatus ihmiskunnan pelastumisesta rakkauden kautta, yhdistävän tekijän ollessa ”Eros, maailman luoja”. Caritas, 3. Tekstiä oli paljon, eikä se jättänyt liikkumatilaa ja etäisyyttä samalla tavoin kuin aiempien sinfonioiden Des Knaben Wunderhorn -runot. Ulkopuolisille tunnistettavinta oli jättimäinen esityskoneisto, joka kirvoitti säveltäjän torjuman lisänimen ” Sinfonie der Tausend ” (” Tuhannen sinfonia ”). Ihmeelliset elämykset luonnosteltiin nopeasti kuin freskotekniikalla märälle pinnalle maalaten
Adornon mielestä Mahlerin Veni, Creator Spiritus -hymnistä erottuu jaksoja, joissa kyvyttömyys päästä alkuun muuttuu väkivaltaisuudeksi, ”ikään kuin itsepäisesti väittäen, että alku on ollut onnistunut”. Seuraavaksi saapuu Katujattarien kuoro ennustaen lopullista anteeksiantoa. Tiukkuvan viulusoolon säestämä hurmioitunut kiitosvirsi vetää kuoron mukaan, ajallinen ja arkinen jää taakse, ja toistaiseksi hiljainen Jumalanäiti, Mater Gloriosa, ilmestyy. Neljän solistin Imple superna gratia lupaa armoa suloisessa Des-duurissa – ehkä perinteinen ”feminiininen” sivuteema – jonka jälkeen pääteema yrittää jälleen läpimurtoa, mutta joutuu vetäytymään Infirma nostri corporis -pyyntöjen (” Suo heikolle lihallemme voimaa ”) tieltä. Luovan hengen hyökyaalto Monoliittinen avausosa (Allegro impetuoso) vastaa hymnin kutsuun massiivisella rynnistyksellä, orkesterin ja kaksoiskuoron julistaessa Es-duuria. Innokkaimmat, kuten Constantin Floros, ovat nähneet teoksessa ” kaikkien korkeimpien musiikinlajien yhdistymisen sinfonisuudessa… oratorio, musiikkidraama, pelastusnäytelmä ja sinfonia yhteen liitettynä ”. Mieskuoron myötä näkymään ilmaantuu ihmishahmoja, toisiaan huhuilevia erakkoja. Puupuhallinten kevyempi marssiaihe väläyttää toivonpilkettä. Sen perään solistit anovat Infirma-aiheella ruumiinsa lujittamista ja viimein riuhtaisevat itsensä voitokkaalla Accende lumens sensibus -tuttihyökkäyksellä (” Sytytä aistiemme valo ”) epäilysten varjosta: sotaisalla, läpitunkevana marssina etenevällä Accende-teemalla on keskeinen osa myös teoksen jälkipuoliskolla. Edellisen osan arkaisoivan kuorojyräyksen tilalla on nyt romanttinen maisema puhallinkutsuineen ja varovaista liikettä kuvastavine pizzicatoineen. Enkelien taivaalliset joukot, naisja poikakuorot, pyrähtävät paikalle (Gerettet ist das edle Glied saattaen Faustin kuolematonta sielua kohti korkeuksia. Pimeässä laaksossa vaeltavat pyhät miehet kertaavat orkesterijohdannon alun, ja heidän arkoja askeliaan seuraavat iäistä ihanuutta lupaava Pater Ecstaticuksen (baritoni, Pyhä Antonius) empaattinen soolo Ewiger Wonnebrand (”Iäinen ihanuus”), sekä luonnon myllerrystä ja ikuista valoa esiin manaava Pater Profunduksen (basso, Pyhä Bernhard Clairveaux’lainen) impulsiivinen saarna Wie Felsenabgrund (”Kuin vuorenseinä”). ”Luovaa Henkeä” toivottaa tervetulleeksi mieskuoron haltioitunut cantabile-teema, joka täydentää tiiviiksi puristetun ensimmäisen ryhmän esittelyn. Korven pimeydestä ikinaiseuden kirkkauteen Goethen Faustin loppukohtaukseen perustuva toinen osa alkaa orkesterijohdannolla (Es-molli, Poco adagio), joka maalaa avaraa erämaata, synkkää metsää, vuorenjyrkänteitä ja kalliorotkoja. Tätä materiaalia Mahler levittää teleskooppimaisesti muunnellen läpi koko osan. Energinen ja näyttävällä kontrapunktilla terästetty avausosa riuhtoo itsensä käyntiin ja runnoo itsensä loppuun alleviivaten tonaalista yksimielisyyttään tavalla, joka herättää epäilyjä. Kolme naishahmoa, Magna Peccatrix (sopraano), Gustav Mahler vaimonsa Alman sekä tyttäriensä Marian ja Annan seurassa 1910.. Kehittelyjakson instrumentaalinen alku pizzicato-aksentteineen, kaukaisine vaskineen ja kelloineen esittelee jo tutuksi tulleita parodisia marssikuvioita – kenties kieltävän, mefistofelisen hengen vaikutuksesta. Tekstin määrä ja laatu sulkivat pois perinteisen sinfonisen argumentoinnin, vaikka jotkut Mahler-tutkijat ovatkin hahmottaneet kokonaisuudesta neliosaisen rakenteen, Veni, Creator Spiritus aloittavana sonaattiallegrona, II osan alku hitaana osana, enkelikuorot scherzo-jaksona ja loppunousu Doctor Marianuksen soolosta alkaen finaalina. Kolme keskeistä motiivia purkautuvat yhdessä nivaskassa: kuoron takovina toistuvat soinnut, pasuunoiden jykevät marssieleet ja trumpettien korkealla kiirivä sävelfiguuri. Raskasmielinen vaskipurkaus levittää mahlerilaista kaihoa, maallisen olemisen tuskaa ja kuolevaisen epävarmuutta. Jousien leimuava aihe kuvastaa kahlitsemattoman luonnon vimmaa. Mattasävyisessä d-mollissa kuoro pyytää vahvistusta heikkouteensa, sooloviulun ja etääntyvien antifonisten tehojen lisätessä hyljättyä oloa. Kuoron blokkimainen joukkovoima ja soolojen anonyymit äänet kertovat keskiajan kätköistä kohoavan pelastushymnin jäävän vaille yksilöllisesti tiedostettua varmuutta. Doctor Marianus (tenori, Pyhän Marian kunnioituksen opettaja ja julistaja) keskeyttää scherzo-kisailun ja kääntyy tunteellisessa, uljaisiin korkeuksiin kohoavassa soolossaan suoraan jumalanäidin puoleen ( Höchste Herrscherin der welt , ” Valtiatar maailmain ”). Jouluista tunnelmaa vahvistavat teemat aloitusosasta, vähän täydellisempien enkelien tuodessa ( Uns bleibt ein Erdenrest , ” Meist´ erkane ei maan raskas tähde ”) mukaan seesteisempää tunnetta, alussa lämminsävyisen alttoviuluobligaton myötäilemänä. Harmonin läpikuultavan Es-duurisoinnun säteilyssä ja harpun arpeggioiden koristamina viulut esittelevät finaalin ekstaattisesti väreilevän teeman (adagissimo, vibrando), jonka kuoro kokeilevasti nostaa siivilleen. 42 R ONDO C LASSIC 2|2024 Teksti saneli laulajiston koon ja siitä vaihtuvissa tilanteissa erkanevat yhdistelmät. Kertauksessa ei ole enää tilaa tunnelmaa synkistäneille molliaiheille, vaan uskonvarmuutta uhkuen pääteema syöksyy jylisevään kaksoisfuugaan ( Ductore sic te praevio , ” Ja ohjaa meitä ”), jonka vaskisesta loppupaisutuksesta lisätään vielä kierroksia koodaan, kaiken tieltään raivaavan ja Es-duurin ylivoimaisuutta juhlivaan Gloriaan
Sinfonian lunastusopissa Mahler saattoi syyllistyä tiedostamattaan myös hybrikseen, totuutta uhmaavaan ylimielisyyteen. R ONDO C LASSIC 2|2024 43 Mulier Samaritana (altto) ja Maria Aegyptica (altto), kertovat Kristuksen kärsimyksistä ja rukoilevat Faustin sielun puolesta. ”Mahler on koko ajan puhelimessa Jumalan kanssa”, kertoi sinfonian valmistumisen aikoihin Alma Mahler, säveltäjän ”Neitsyt, Äiti ja Kuningatar”. Thomas Mann oli tämän faustisen ongelman jäljillä kuvatessaan Gustav Aschenbachin tuoreinta taideteosta: ” Tässä oli alullaan, jopa valmiinakin, tuo ”uudestisyntymisen ennakkoluulottomuuden ihme”, josta tekijä vähän myöhemmin puhui eräässä dialogissaan ilmeikkäästi ja hiukan salaperäisesti korostaen. Mutta mikä kidutus ja tuska, ettet sinä enää voi vastata tunteisiini. Ehkä katolisuuteen kääntynyt säveltäjä pyrki luomaan synkretistisen vision, jossa olisi mukana kaikki, mikä kristinuskossa on kaunista ja positiivista. Mystinen orkesterivälisoitto (puupuhaltimet, harmoni, piano, celesta, urut, harput) orientaalisine näkyineen vetää henkeä ennen loppunousua. – 19.3.2024 • Peruskoulupohjaiset hakijat hakevat yhteishaun kautta, • muut hakijat jatkuvassa haussa suoraan oppilaitokseen lähetettävällä lomakkeella. Tutustu opiskeluun ja kevään hakuun: www.concis.fi/ammatillinen koulutus. Opiskele muusikoksi Lahden konservatoriossa Hakuaika toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on 20.2. Tavoitellessaan kahdeksannen sinfonian taivaallisia näkyjä Mahler sävelsi kimmeltäviä, kauniisti heliseviä kohtauksia, jotka muistuttivat koristeellisia pyhäinjäännöslippaita ja kirkkojen romanttisia lasimaalauksia. Ja eikö muodolla ole kahdet kasvot. Merkillinen yhteensattuma! Mahtoiko tämä ”uudestisyntyminen”, tämä uusi arvokkuus ja ankaruus aiheuttaa sen, että samaan aikaan esiintyi miltei suunnatonta edistystä hänen kauneudentajussaan, ja hän saavutti tuon jalon puhtauden, yksinkertaisuuden ja tasasuhtaisuuden, mikä siitä lähtien antoi hänen tuotannolleen niin ilmeisen, miltei tietoisen mestaruuden ja klassillisuuden leiman. Sinfonian pelastussanoma on kiteytetty Chorus Mysticuksen maailmaasyleileviin sanoihin: ” Vain varjo häilyvä on kaikki mainen; tääll´elo säilyvä, täys vajavainen; näe näit ei lihanne, ei mahda maa; nais iki-ihanne meit´opastaa. Kuoro vastaa jumalanäidin kutsuun, ja Doctor Marianus seremoniamestarina johdattaa (Blicket auf, ”Armokatse kohdatkaa”) taivaallisen seurakunnan huikaisevaan finaalikohtaukseen, polvistuen jumalattarensa armoon (”Neitsyt, äiti, kruunupää”). Kuten Gustav Klimt jugendtyylisissä maalauksissaan Mahler sivuaa välillä vaarallisen läheltä 1900-luvun alun ”Schmalzia”. Uhkeat, tilakäsitystä avartavat sinfoniset visiot voivat väärissä käsissä kääntyä itseään vastaan, ja ihmiskunnan pelastamisesta voi tulla osa taidekulttiin liittyvää hartaudenharjoitusta. Päätteeksi yksi katuja, Gretchen, ilmoittaa (Neige, neige, ”Sa taivahainen”, Es-duuri) maalliset kahleet kirvonneiksi ja uuden päivän koittaneeksi, keräten ympärilleen kerubikatraan ja houkuttaen lopulta esiin Mater Gloriosan (”Komm, komm”), itse Jumalanäidin kaikessa loistossaan. Silti: yhtä totisesti kuin rakkaus herättää rakkauden uudestaan, luottamus löytää luottamuksen – niin kauan kuin Eros hallitsee ihmisiä ja jumalia, niin totisesti minä valloitan takaisin kaiken, sydämen joka kerran oli omani ja joka voi löytää Jumalan ja onnen vain yhdistyneenä minun sydämeeni. Mutta eikö moraalisen ratkaisun asettaminen tiedon, vapauttavan ja pidättävän tiedon yläpuolelle ole jälleen yksinkertaistamista, maailman ja sielun väheksymistä ja samalla pahan, kielletyn ja moraalisesti mahdottoman vahvistamista. Hämärästä pianissimosta fortissimoon kasvavan crescendon silaavat orkesterin majesteetilliset lopputahdit, sinfonian keskeiset teemat yhdistettyinä: ” Kuvittele, että koko maailmankaikkeus alkaa soida ja kaikua. Korottaessaan finaalissa tutkivan ja etsivän ihmisen kuolemattomuuteen hän loi sen samalla omaksi kuvakseen ja täydensi rituaalijuhlan kapellimestari-ylipappina. Eikö se ole siveellinen ja epäsiveellinen samalla kertaa – siveellinen kurin tuotteena ja ilmaisuna, epäsiveellinen, vieläpä siveetön, milloin se luonnostaan sisältää moraalista välinpitämättömyyttä, tai tarkoituksellisesti pyrkii alistamaan kaiken moraalisen ylpeän ja hillittömän valtikkansa alle?” . Maallinen arki ja realismi pysyvät sinfoniasta loitolla, eikä niillä ollut sijaa kotioloissakaan. Maa kutsuu Mahleria Kahdeksannen sinfonian idean pelastavaksi voimaksi valittu ”naisiki-ihanne” on pohjimmiltaan abstrakti ja sellaisena aika miehinen luomus. Mahlerien aviokriisi kärjistyi vähän myöhemmin, vuonna 1910, jolloin säveltäjä kirjoitti kahdeksannen sinfonian harjoituksista Almalle: ” Freud on oikeassa – sinä olet minun polttopisteeni! Sisäinen valo, joka nyt valaisee kaiken minulle ja siunaa tietoisuudellaan – ilman estojen hämärtävää vaikutusta – tekee kaikki tunteeni mittaamattomasti voimakkaammiksi. ” Aika loppui kesken, kun Mahler kuoli toukokuussa 1911. Se ei ole enää ihmisten ääntä, vaan planeettoja ja tähtiä kiertämässä radoillaan ” (Mahler Mengelbergille). ” (suom. Otto Manninen)
Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. 47,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. (03) 225 1948, sähköposti: asiakaspalvelu@rondo.fi. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Hintoihin lisätään toimituskulut. Soittopolku 22,00 € Tämä varhaiskasvatukseen tarkoitettu, laadukas oppikirja antaa myös pienten lasten vanhemmille runsaasti kehittäviä musiikkileikkien ideoita. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Musiikin perusteet I-IV Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja minä osaan! Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/. Musiikista sanoin ja kuvin. Muista myös nämä: Laulu ja soitto jatkuvat tänäkin vuonna! Toivottu suosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teorian opiskelun tähän päivään
Intensiteetti ei merkinnyt hänelle vain jättiorkesterin desibelien vyörytystä vaan myös pidättelyjä, balanssia ja sinfonisen laveaa muodontaa. Pappanon rooli Royal Operan musiikillisen tason kohottajana on ollut merkittävä. Yhteydet tuon aikakauden aatteellisiin suuntauksiin, etenkin Freudin unien tulkintaan olisivat voineet tulla esiin selkeämminkin. Orest-veljen ( ?ukasz Goli?ski) tunnistamiskohtaus oli jälleen kerran oopperan emotionaalinen laukeamispiste. Toisaalta voi ajatella, että nämä ahdistuneet, tukahdutetut äänet kuuluvatkin rooliin, ja näyttämöhahmona Mattila oli jälleen vangitseva ja sai aikaan kylmääviä tehoja. HARRI KUUSISAARI kään tehnyt Lohengrinin Ortrudin ja Jenufan Kostelni?kan tapaisia vanhemman naisen rooleja, mutta Klytaimnestra on niistä äänialaltaan matalin ja karaktäärinä groteskein. Täydellisessä loistossaan sen sijaan näyttäytyi Sara Jakubiak Chrysothemisin roolissa. Hugo von Hoffmanstahl korosti Elektra-libretossaan Sofokleen draaman yhteyksiä Hamletiin ja lasten insestistä suhdetta vanhempiin. Elektrana oli Nina Stemme, joka on pitkän uransa aikana tehnyt roolia vokaalisesti loistokkaamminkin. Hänen seuraajallaan Jakub Hrusalla on tekemistä suurten saappaiden täyttäjänä. Antonio Pappano noukki kaikki yksityiskohdat selkeästi kuin tarjottimelle ja samalla piti ison linjan väkevästi kuristavassa otteessa. Hän oli sijoittanut tapahtuman 1900-luvun alun Wieniin, jonkun Ringstraßen talon takapihalle, jossa ylhäisön kulissit ovat kaatumassa. Kaksi pohjoismaista sopraanotähteä antoivat siis kokemuksensa puhua, vaikka äänellisesti molemmat tuntuivat parhaat päivänsä nähneiltä. Vaikka Mattilan ääni onkin muuttunut tummempaan suuntaan, hänellä ei ole luonnostaan tämän roolin vaatimaa tuhtia keskija alarekisteriä. Jakubiak on Christof Loyn luottolaulaja ja mukana useissa hänen ohjauksissaan, ja olikin vahinko, ettei hän voinut laulaa Loyn Salomea Suomen Kansallisoopperassa loukattuaan itsensä vähän ennen ensi-iltaa. Illan mittaan se kuitenkin avautui, ja Stemme sai rooliin paljon sävyjä – ei vain kitkerää vihaa, raivoa ja kostonhimoa vaan myös frustraatiota, isää kaipaavaa linjaa ja psykologista peliä, kun hän yrittää saada sisartaan Chrysothemisia mukaan katkaisemaan äidiltä kurkun. Musiikissa kaikki tämä tulee esiin, etenkin siinä, miten Agamemnon-isän teema hallitsee haamuna Elektraa koko oopperan ajan – vaatien ja vahtien mutta myös seksuaalisena taustavoimana. Niiden soinnittomuus, jopa käheys olikin esityksen ongelma, ja hän joutui prässäämään saadakseen äänen kantamaan. Hienosti Stemme toteutti myös lopun, jossa Klytamden takana, mikä loi jännitettä. Hän oli täynnä vokaalista säteilyä ja elämän energiaa, jolla sisar yrittää pyristellä ulos Agamemnonin dynastian tragediasta. Nyt hänen dramaattinen sopraanonsa sointi tuntui jo painuneelta. Karaktäärien tekijänä hän on edelleen oma voimakas itsensä, Nina Stemme oli täynnä verenja kostonhimoa Elektrana.. Paljon salamyhkäistä tapahtuu ikkunoieikä kuningattaren rappiotilasta jäänyt epäilystä. Hänet oli puettu luksusdiivaksi, siniseen silkkiin ja valkoiseen turkisstoolaan, ja ulkoinen loisto oli kutkuttavassa ristiriidassa sisäisen onttouden kanssa. Toivottavasti hän palaa vielä siihen. . Hahmo ei silti ollut pelkkä monsteri, vaan Mattila toi esiin myös sen haavoittuvuuden. R ONDO C LASSIC 2|2024 47 ESITYKSET nestran kuolemankirkaisun jälkeen Elektralta sammuu koston tuoma elämän energia ja motivaatio. Elektrassa Loy oli tehnyt ehkä perinteikkäimmän ohjauksen, mitä olen häneltä nähnyt, mutta se toimi ilman suurempia tulkinnallisia kommervenkkeja
Kirjassa vilahtaa myös varhaisempi iskusana ”autenttinen”, jota on sittemmin pidetty epäkorrektina. Kirjan otsikko muistuttaa, että yhä puhutaan ”vanhasta” ja ”uudesta” musiikista, joiden väliin sijoittuu ”musiikki”, väljästi romantiikkaan ankkuroitunut valtavirta. Miksi tutkimuksen ja taiteen erottaminen on tärkeää?” Cembalotaiteilija Kati Hämäläinen houkuttelee lukijansa ”uuden vanhan musiikin” pariin esittämällä osuvia kysymyksiä ja tarjoamalla niihin enemmänkin ajatuksia avartavia kuin lopullisia vastauksia. ”Historiallisesti informoidun” voisi ymmärtää laajasti, mutta käytännössä se on merkinnyt periodisoittimia ja menneisyyden vanhassa vara parempi KIRJAT empiristisesti todennettuja esityskäytäntöjä. Barokkioboisti ja tutkija Geoffrey Burgess pani muutama vuosi sitten merkille, miten vanhan musiikin pioneerien eläköityminen tai siirtyminen manan majoille on synnyttänyt tarpeen noin 1960-luvulla käynnistyneen kehityskulun uuteen kirjalliseen tallentamiseen. . Kuudentoista kirjoittajan teksteistä koottu Vanhan musiikin liike Suomessa on puolestaan laaja kronikka suomalaisen vanhan musiikin esittämisen lähihistoriasta. Historiaa kirjoittavat sitä tehneet, mikä tuo kerrontaan omakohtaisuutta, mutta ei aina tarpeellista etäisyyttä. Vanhan musiikin liike Suomessa. 48 R ONDO C LASSIC 2|2024 Kati Hämäläinen: Uusi vanha musiikki. Esityskäytäntöihin Hämäläinen sisällyttää myös tiedot renessanssin humanismista polveutuvasta retoriikasta – ”puhuvasta musiikista” – tai sääty-yhteiskunnan hierarkian vaikutuksesta barokkitansseihin, tai tunteiden käsittelyn affektiopin rationaalisten mallien mukaan. Viulisti Petri Tapio Mattson katsookin, että HIP-liikkeessä tulisi ottaa seuraava askel. Yhtenäisen kokonaiskuvan sijaan saadaan moniääninen mosaiikki. Kirjan viimeisessä luvussa taiteellisen tohtorinväitöksen vuonna 1993 tehnyt Hämäläinen käsittelee taiteellisia opinnäytteitä, pohtien syntyykö niistä hyvää taidetta tai pätevää tutkimusta. HIP-vaiheeseen (Historically informed performance), jonka kirjan toimittanut Auli Särkiö-Pitkänen suomentaa esipuheessaan ”musiikin esittämiseksi sen syntyajankohdan konteksti huomioiden”. Noita välineitä ovat periodisoittimet ja aikalaislähteistä tulkittu tieto esityskäytännöistä. Muusikoiden näkökulma on silti tervetullut, vaikka osan nimien luetteloista olisi voinut muotoilla matrikkeleiksi ja äänilevymaininnoista kattavaksi diskografiaksi. Suuntaa on näytetty alan kirjallisuudessa jo jonkin aikaa, esimerkkinä vaikka Bruce Haynesin The End of Early Music (2007). Kaikki keskeiset muusikot, yhtyeet, festivaalit ja opintopolut tulevat varmaan mainituiksi. Vanhan musiikin liike Suomessa -kirja pyrkii pitämään uudisraivauksen liekkiä elossa, mutta katsoo epätietoisena tulevaisuuteen. Toimittanut Auli Särkiö-Pitkänen. Tällaisissa teoksissa painottuvat muistelmat, haastattelut sekä valikoidut medialainaukset. Lähihistorian kronikka Hämäläisen kirjanen on oiva johdatus barokkimusiikin ymmärtämiseen ja historiatietoisen lähestymistavan problematiikkaan. Tutkielmia musiikin historiallisesta herätysliikkeestä on ilmestynyt 1980-luvulta lähtien, ja myös Suomessa ilmiötä on tarkasteltu laajemmin kuin Sibelius-Akatemian julkaiseman kirjan lähteistä voisi päätellä. ANTTI HÄYRYNEN. Suurin osa kirjasta käy läpi historiallisten instrumenttien kotimaista historiaa, joka esimerkiksi nokkahuilun tai cembalon osalta ulottuu rajauksen taakse. Jotta se olisi aidosti historiallinen ajattelutapa, tarvittaisiin perusteellisempia historiatieteellisiä menetelmiä ja tutkimuskirjallisuuden tukea. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin liike on paljolti sulautunut mainstreamiin, tullut kiinteäksi osaksi oppiainevalikoimaa, institutionaalistunut ja päässyt osalliseksi valtionosuuksista. ”Mitä on ’vanha musiikki’. Miksi modernit soittimet eivät kelpaa. Miten jo kuolleiden säveltäjien tarkoituksista voisi päästä perille. Sibelius-Akatemian julkaisusarja 25, 2023, 457 s. Kapinaliikkeestä mainstreamiin Esipuheessa vanhan musiikin nousu on hahmotettu kapinaksi ”instituutioiden jäykkää valtaa ja vanhentuneita sääntöjä” vastaan. Olisi sääli ajatella, että HIP-liike olisi tullut valmiiksi. Pienistä puroista on kasvanut merkittävä kulttuuri-ilmiö, ja Suomessa on nykyisin varmaan enemmän barokkimuusikoita kuin barokkiaikana. Aihe on jaettu kirjan artikkeleissa eri soittimien, vokaalimusiikin, sekä historiallisen tanssin, yhtyeiden, orkesterien ja festivaalien pienhistoriikkeihin. ”Taidemusiikin tehtävä ei olekaan jäljitellä historiallista esikuvaa vaan puhaltaa siihen henki nykyisin käytössä olevilla välineillä”, Hämäläinen toteaa. Historiatietoisesti tulkittu vanha musiikki on 1900-luvun jälkipuolen ilmiö, pyrkimys löytää menneisyys uudelleen ja murtaa nykyinen taidehierarkia ja kuuntelutottumukset. Markus Sarantola julistaa artikkelinsa päätteeksi, että ”vanha musiikki on ajattelutapa”. Vanhan musiikin esittämisellä on Suomessa yli satavuotinen historia, mutta tässä kirjassa se on rajattu ns. Fuga 2022, 131 s. Mitä jos esittämiskäytännön tulokset sivuutettaisiin kylmästi. Kirjoittajien joukko on asiaansa paneutunut, mutta tyyli vaihtelee leppoisista muisteloista Erkki Tuppuraisen varmaan tietokirjatekstiin. Historiatietoisuuteen tulisikin sisältyä ymmärrys siitä, että kiinnostus menneeseen motivoituu aina omasta ajastaan käsin
BIS 2701. 50 R ONDO C LASSIC 2|2024 CD Fibo The World is Born: Trad., Enriquez de Valderrabano, Tarquinio Merula, Marco Uccellini, Claudio Monteverdi. ANTTI HÄYRYNEN Schubert Franz Schubert: Die schöne Müllerin. Lyonin Kansallisorkesteri ja viulistinakin tunnettu Nikolai Szeps-Znaider ovat koonneet tuplalevylleen näytteitä romanttisista ranskalaisista sävelrunoista. César Franck, Ernest Guiraud, Lili Boulanger, Vincent d’Indy, Paul Dukas, Alfred Bruneau, Henri Rabaud, Augusta Holmes, Mel Bonis, Henri Duparc, Ernest Chausson, Emanuel Chabrier, Victorin Joncières, Camille Saint-Saëns. Helvi Leiviskän (1902–1982) musiikki tulee nyt esiin voimalla. Suomalainen Barokkiorkesteri yhdistelee Maailman synty -levyllään ennakkoluulottomasti kalevalaista kosmologiaa, antiikin Orfeus-myyttiä ja italialaista varhaisbarokkia. Metsästäjän ilmaantuminen ei synnytä paniikkia mutta aiheuttaa särön nuorukaisen ihannemaailmaan. . 88 minuuttiin levittäytyvän sinfonian edellä kuullaan vuonna 2010 äänitetty Te Deum. Levyllä sekoitetaan iloisesti barokkija kansansoittimia inspiroituneilla sooloilla höystettynä, vaikka musiikilliset säätyerot näillä keinoin tuskin kumoutuvat. . Kaikki alkaa alun perin Ontrei Maliselta tallennetusta kansanrunosta, jonka lopussa Väinämöinen lausuu maailman syntysanat. Levyn konseptista pulppuaa innoittuneita esityksiä ja toiveikas utopia, jonka hyvästä tarkoituksesta ei kannata olla eri mieltä. Alba ABCD 522. BR Klassik 900212. Varhaisbarokkia ja kansanmusiikkia yhdistää monien kappaleiden letkeä muuntelu toistuvien bassokuvioiden yllä. Erityisen kiintoisia ovat naisten sävellykset, kuten Lili Boulangerin Kevätilta, Augusta Holmesin Yö ja rakkaus, Mel Bonisin Kleopatran uni ja etenkin Charlotte Sohyn rohkea Danse mystique. . Mieleen voi pulpahtaa Daniel Jusleniuksen barokkiaikainen historiankirjoitus, jossa hän väitti antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurin polveutuneen suomalaisilta. Tarquinio Merulan kehtolaulu Jeesus-lapselle sekä Claudio Monteverdin Orfeuksen alkutoccata ja Musiikin puolustus. Soittajat sytyttävät musiikilliset seikkailut liekkeihin. . Sinfonista runoa pidetään ohjelmamusiikin kulmakivenä, ja erilaisten aiheiden kuvailu avasi uusia aloja muodon ja orkesterin käsittelylle. . Vähän aikaa sitten julkaistiin. Se on tietysti illuusio, mutta tulkinta edustaa kauniisti Haitinkin epäsubjektiivista näkemystä Brucknerin monumentaalisimmasta sinfoniasta. Ja kaikki päättyy hilpeisiin kansansävelmiin Samuel Rinta-Nikkolan tunnetusta nuottikirjasta (1809). Taito Hoffrén kanteleineen tulkitsee suomalaisia kansanrunoja selkeästi, ilman myyttistä paatosta. . Siinäkin Haitink raivaa maltillisilla tempoilla tilaa yksityiskohdille. Saksalaisromanialainen Konstantin Krimmel on liedtaivaan nopeimmin kirkastuneita tähtiä, joka on kerännyt ison kasan kilpailupokaaleja – mitä ne sitten todistavatkin. Konstantin Krimmel, baritoni, Daniel Heide, piano, Alpha 929. Baijerin radion sinfoniaorkesteri, johtajana Bernard Haitink. Näin radikaaleja ajatuksia cembalisti Petteri Pitko kumppaneineen ei esitä, mutta jättää oven raolleen nykyajan luoville spekulaatioille. . Se tekee Krimmelin tulkinnasta tavallista valoisamman, mitä Heiden piano-osuus tarkastelee vuoroin kriittisesti ja vuoroin myötätuntoisesti. Haitink kuului niihin kapellimestareihin, joiden ajatuksena on pelata itsensä pois yhtälöstä niin, että jäljelle jää vain musiikki. ANTTI HÄYRYNEN Leiviskä Helvi Leiviskä: Sinfonia brevis op. Itse asiassa useimmat runoelmat toimivat mainiosti abstrakteina, mutta rakenteeltaan kerronnallisina säveldraamoina. Mutta tämä Schubertin Die schöne Müllerinin levytys pianisti Daniel Hieden kanssa todistaa paljon. Anton Brucknerin 200. juhlavuosi on sopiva aloittaa kahdeksannen sinfonian konserttitaltioinnilla, jossa jo edesmennyt Bernard Haitink tulkitsee vuonna 1993 teoksen luonnonvoiman itsestäänselvyydellä. Bru Zane BZ2007 (2 cd). Sinfonia Lahti, johtajana Dalia Stasevska. Niiden välissä kuullaan Virpi Räisäsen vahvoina tulkintoina mm. Ristiriita todellisuuden kanssa syvenee loppua kohden. Aux etoiles – Ranskalaisia sinfonisia runoja. ANTTI HÄYRYNEN Franck ym. Tutummista numeroista Franckin Kirottu metsästäjä, Chabrierin España ja Dukasin Noidan oppipoika saavat terävät tulkinnat, joihin kaipaisi mehevämpää jousisointia. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Bruckner Anton Bruckner: Sinfonia nro 8 (Haas), Te Deum. 11, Sinfonia nro 2 op. Saint-Saënsin Danse macabre kuulostaa tässä seurassa kauhtuneelta, mutta monista teoksista huokuu historiallista myyttisyyttä, olipa sen osoite muinainen Assyria ( d’Indyn Istar), keskiaika ( Guiraudin Arteveld, Chaussonin Viviane), tai kuolema ja ikuisuus ( Joncièresin Toussaint, Rabaudin La Procession nocturne). . Mutta kuinka moni seuraa oikeasti näitä teoksia tiukasti tarinoidensa pohjalta. Krimmel on laittanut kevyen mutta resonoivan baritoniäänensä liedin palvelukseen, ja jos tulkinnasta löytyy vielä nuorekasta impulsiivisuutta, se ei ole vierasta myöskään Schubertin myllärinkisällille. Lyonin Kansallisorkesteri, johtajana Nikolai Szeps-Znaider. 27. Liikkeelle lähtö (Das Wandern, Wohin?) on täynnä optimistista odotusta, joka Am Feierabendin tervehdyksissä levenee juhlavaksi. Baijerilaisten ylellinen ja kauniisti äänitetty BMW-saundi venyy eeppisesti sekä haavoittuvaiseen herkkyyteen että musertavaan vyörytykseen. Brucknerin musiikki kestää sekä nykyaikaisemman, riuskan ja terävästi aksentoidun, että tällaisen verkkaamman, metafyysisen ja rituaalisen tulkinnan, jossa tauot muistuttavat musiikkia ympäröivästä avaruudesta. Myllärinkisällin kuolemassa on silti hopeareunus, kun hän tuntuu siirtyvän lopullisesti ideaalimaailmaan. Paavo Järvi tarjoili viime syksynä samasta teoksesta kevyemmän ja ketterämmän tulkinnan Zürichin Tonhalle-orkesterin kanssa, mutta Baijerin radion sinfoniaorkesteri nauttii Haitinkin sydäntä puristavista hidastuksista huippuihin, jotka purkautuvat kertakaikkisen massiivisesti. 30, Orkesterisarja nro 2 Nyrki Tapiovaaran elokuvasta Juha op. Virpi Räisänen, mezzosopraano, Taito Hoffrén, runolaulu, kantele, luikku, Suomalainen Barokkiorkesteri (FIBO). Ote on spontaani ja tempon käsittely joustavaa.
Johann Sebastian Bach: Das Wohltemperierte Klavier II. Europa Galante on tulivoimainen kamariyhtye, joka saa soolot ja tuttit vuorottelemaan sulavasti. . Muutkin konsertot ovat duurissa ja räiskyvät Vivaldin temperamenttia ja elämäniloa. BIS 2496. Bisin monikanavaäänitys pitää huolen, että taivaankappaleet sinkoilevat naapurienkin puolelle. . Leiviskän musiikki Tapiovaaran moderniin elokuvatulkintaan Juhani Ahon Juhasta oli aikoinaan uraauurtava, enemmän tarinan psykologisia juonteita luotaava kuin kulttuurien yhteentörmäystä kuvaava sommitelma. En ole varma, onko mikään levytetty tulkinta tavoittanut sen täysin ehjästi, mutta Vänskän tulkinta on yksi parhaista. Lopussa pitäisi tähtien ja planeettojenkin laulaa, ja ennen sitä on vilauteltu kauneusnäkyjä, jotka väärissä käsissä voivat taantua kitshiksi. Mutta runollinen pohjavire ei ole lakastunut, ja Andante-finaali hiljenee lopussa autereiseen herkkyyteen. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler. Naïve jatkaa uutterasti Vivaldi-editionsa levytystä, ja viulukonsertoista ilmestyy tässä osa numero 11. Bellows Art BACD001 (2 cd). Violonen, arkkiluutun ja cembalon continuo soi valppaasti yhteen. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Das Wohltemperierte Klavier I. Susanne Kujala, harmonikka. Tunnetuin teos on B-duuri-konsertto RV 363, jolla on lisänimi Il corneto della posta teoksen postitorvi-imitaatioiden eli pelottomien oktaaviloikkien vuoksi. Orkesterin, laulusolistien ja eri kuorojen (& urkujen) äänet soivat osoittelemattoman tasapainoisesti. Levy on otsikoitu ”Orkesteriteokset osa I”, joten jatkoa säveltäjän maineen palautukseen on luvassa. Mutta ei Osmo Vänskän varmaotteisessa ja inspiroituneessa tulkinnassa, joka on taltioitu pääosin konsertista hänen jättäessään Minnesotan orkesterin johtajuuden kesäkuussa 2022. . Fabio Biondi, viulu ja johtaja, Europa Galante. ANTTI HÄYRYNEN Vivaldi Antonio Vivaldi: Concerti per violino XI, ‘Per Anna Maria’, RV:t 179a, 207, 229, 260, 261 & 363. . Teos ampaisee liikkeelle Luovan hengen ylistyksessä, jonka kontrapunkti on eritelty erinomaisella tarkkaavaisuudella. Mutta tällaisena monoliittisena rutistuksena avausosa pohjustaa hyvin jälkiosaa, joka alkaa Faustin loppukohtauksen metsän myyttisestä salaperäisyydestä. Anna Mariasta ei tiedetä edes sukunimeä, mutta kyseessä oli ilman muuta yksi aikansa etevimpiä ja ilmaisuvoimaisimpia viuluvirtuooseja. Bellows Art BACD002 (2 cd). Susanne Kujala, harmonikka. Naïven julkaisun taustalla on merkittävä määrä tutkimustyötä ja arkistojen kätköistä kaivettuja käsikirjoituksia ja variantteja, jotka todistavat jälleen kerran säveltäjän ehtymättömästä mielikuvituksesta ja elinvoimasta. Sinfonia nro 8. . Sävellysotsikon ”hyvävireisyys” käsitettiin pitkään tasavireisyydeksi, mutta Kujala käyttää cembalisti Bradley Lehmannin ehdottamaa poikkeusviritystä, joka perustuu teoksen kansilehdeltä poi. Eniten ihastuttaa tulkintojen aistikas lyyrisyys, herkät hitaat osat ja energiset finaalit, jotka eivät tyydy yksitoikkoiseen barokkihumppaan. Fabio Biondillakin on tekemistä kieppuessaan Anna Marian tavoittamissa yläasemissa, mutta Vivaldin musiikki ei muutoin voisi olla varmemmissa käsissä. Teoksen kolmiosainen muoto ei ole aivan perinteinen, ja orkesterinkäsittely on tehostunut kasvavaa polyfonisuutta tukevaksi. Bachin soittaminen harmonikalla ei ole enää aikoihin ollut ihmetyksen aihe, mutta Das Wohltemperierte Klavierin molempien kirjojen yhteensä 48:n preludin ja fuugan levyttäminen modernilla konserttiharmonikalla on ainakin tässä tapauksessa huomattava saavutus. . Se on hänen suurista pelastusspektaakkeleistaan vaikeimmin toteutettava, monikerroksinen yhdistelmä keskiaikaista Veni Creator Spiritus -hymniä ja Goethen Faustin loppukohtausta. Leiviskän toista sinfoniaa voi luonnehtia edelleen jälkimadetojalaiseksi, mutta edeltäjäänsä keskittyneemmäksi ja samalla ilmaisultaan moniulotteisemmaksi. Erkki Salmenhaaran mielestä (1994) sen karussa orkesteritekstuurissa vältettiin ”selvän tarkoituksellisesti pehmeän ’naisellista’ vivahteikkuutta”, mutta yhdistän teoksen pelkistyneen sävelkielen ja ankaran kontrapunktin enemmän Leiviskän hengelliseen vakaumukseen ja stoalaiseen järkkymättömyyteen. Susanne Kujala on maamme eturivin harmonikansoittajia, mutta hänet tunnetaan myös urkurina, mikä tuo Bachin klaveeriteoksen tulkintaan omat painotuksensa. CD R ONDO C LASSIC 2|2024 51 | levyllä hänen pianokonserttonsa (1935) ja ensimmäinen sinfoniansa (1947). Carolyn Sampson ja Jacquelyn Wagner, sopraano, Sasha Cooke ja Jess Dandy, altto, Barry Banks, tenori, Julian Orlishausen, baritoni, Christian Immler, basso, Minnesota Chorale, National Lutheran Choir, Minnesota Boychoir, Angelica Cantanti Youth Choirs, Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. Tässä Dalia Stasevska ja Sinfonia Lahti tulkitsevat omistautuneesti Leiviskän toisen sinfonian (1954), orkesterisarjan Nyrki Tapiovaaran Juha-elokuvan musiikista (1938), sekä Sinfonia breviksen (1962/72). Mahlerin kahdeksas sinfonia on hänenkin mittapuullaan massiivinen eepos, vaikka ihan tuhatta esittäjää ei tarvittaisi. Yksiosainen ja ytimekäs Sinfonia brevis oli teos, josta Leiviskä pitkään tunnettiin. Laulajakaarti tavoittaa taitavasti symboliset hahmonsa ja johdattaa musiikin ihmiskunnan suureen synninpäästöön ja ”naisiki-ihanteessa” loihdittuun tulevaisuusnäkyyn. Se ei onnistu, ellei ymmärrä, kuinka tosissaan ja detaljoidusti Mahler pureutui Goethen visioon. Orkesterisarjan neljä osaa, Kevään tulo, Humoreski, Kehtolaulu ja Epilogi, maalaavat draaman taustaksi luonnon keväineen, korpineen ja koskineen. Levyn kuusi konserttoa ja yksi konserton osa (RV 179a) on sävelletty Venetsian Ospedale della Pietàn tähtioppilaalle Anna Marialle (1696–1782), jolle Vivaldi omisti kaikkiaan 24 teosta. Naïve OP 7368. Jännite ei karkaa soolokohtauksien aikana, ja energialataus on valtaisa, ehkä hiukan aggressiivinenkin amerikkalaisen ”täältä pesee”-tyylisen soiton vuoksi. Stasevskan ja lahtelaisten luonteikkaat ja antaumukselliset esitykset antavat Leiviskän puhua omalla äänellään, ja Eila Tarastin esittelytekstit lisäävät sen painoa
ANTTI HÄYRYNEN Debussy Claude Debussy: Etydit, Pour le piano, La plus que lente, Berceuse 52 R ONDO C LASSIC 2|2024 CD leen asteelle. Het Collectief maalaa suuren panoraaman maailmasta lopun kynnyksellä, ja vain noissa kahdessa ”louangessa” aika tuntuu loppuvan vähän liian nopeasti. La plus que lenten valssissa siirrytään salongin puolelle, ja Osborne ottaa sen vähän totisesti. Säveltäjän oma, vähän sodan jälkeen tekemä levytys toi esiin teoksen karuuden ja kauneuden, mutta viime vuosina on päädytty toisinaan liiankin sliipattuihin tulkintoihin. . Lucia Horsch, nokkahuilu, Ville Syrjäläinen, lyömäsoittimet, Virpi Räisänen, mezzosopraano, Heikki Nikula, klarinetit, Antti Ohenoja, lyömäsoittimet, Timo Ahtinen, kontrabasso, Emil Holmström, piano, Eriikka Maalismaa, viulu, Mikko Ivars, sello, Avanti, johtajana József Hárs. Olivier Messiaenin toisen maailmansodan aikana vankileirillä säveltämä ja kantaesittämä Aikojen lopun kvartetto on yksi 1900-luvun vaikuttavimpia ja omaperäisimpiä sävellyksiä. Alba ABCD 529.. . Tuikeassa ja eeppisessä f-molli-triossa löytyy dramaattisempi vaihde. Hurjat näyt pilviin puetuista enkeleistä, lintujen Tuonelasta, tuomiopäivän torvista ja luhistuvista sateenkaarista saavat vastapainokseen kaksi syvää rauhaa henkivää päättymätöntä melodiaa, ylistykset Jeesuksen iankaikkisuudelle ja kuolemattomuudelle. . Belgialainen Het Collectief -kamariyhtye – Wibert Aerts, viulu, Martijn Vink, sello, Julien Hervé, klarinetti ja Thomas Dieltjens, piano – ei tee kuulijan oloa liian mukavaksi, vaan maallisen ajan loppua lähestytään nöyrästi, mutta ennakkoluulottomasti. Boris Giltburg, piano, Veronika Jaruskova, viulu, Peter Jarusek, sello. En usko säveltäjän panneen sitä pahakseen. Soitossa on viimeistelyn ohella luonnetta, joka kutsuu kuulijaa pohtimaan omaa paikkaansa universaalissa kronologiassa. ”Etydien ei ole pakko olla tylsiä”, kirjoitti Debussy, joka suhtautui taiturikulttiin kriittisesti ja harjoitteluun luovasti. ANTTI HÄYRYNEN Dvo?ák Antonin Dvo?ák: Pianotriot 1–4. Siitä seuraa verrattoman tasapainoista ja huolella kontrapunktisia linjoja hahmottavaa soittoa. . Wihurin Sibelius-palkinnon syksyllä saanut Tristan Murail oli Messiaenin oppilas, ja hänen Stalag VIIIA samalle kokoonpanolle on nimetty Messiaenin Sleesiassa sijainneen vankileirin mukaan. Heidän kuunteleva ja kekseliäs otteensa hersyy erityisesti harvemmin kuulluissa ensimmäisessä (1875–80) ja toisessa (1880) triossa. Steven Osborne, piano. Vakavuus kuuluu sen sijaan 1. Jotkut fraseerauksen piirteet ovat tutumpia urkujensoiton maailmasta, ja moni kappale päättyy päättäväiseen levennykseen. Tristan Murail: Stalag VIIIA. Tuo ”erityinen nautinto” on koko ajan mukana, vaikka neljä levyä kannattaa seurata mieluummin jatkokertomuksena kuin kerralla ’bingetettynä’ kokonaisuutena. Pour le pianossa Osborne muistuttaa, että Debussyn impressionismi vaatii laajaa kosketusasteikkoa: ei vain sävykkäitä pianissimoita, vaan myös räjähtävää dynaamisuutta. Alpha 1048. Dvo?ákin neljä pianotrioa eivät ole yltäneet suosiossa ansaitsemalmittuihin vihjeisiin. maailmansodan uhreille sävellettyyn Sankarilliseen kehtolauluun, joka kuulostaa tässä melankolisen mietteliäältä. Hyperion CDA68409. ANTTI HÄYRYNEN Wennäkoski Lotta Wennäkoski: Zeng, I stället för vingar, Päärme, Kuule II, Hele. Kappaleiden historiallinen heräte soi hilpeänä ja energisenä. ANTTI HÄYRYNEN Messiaen Olivier Messiaen: Quatuor pour la fin du temps. Kohmeisessa synkkyydessä vaeltava kymmenminuuttinen teos on täydellinen johdanto Messiaenin kvartettoon, kuva siitä maanpäällisestä toivottomuudesta, josta kvartetto alkaa kurottaa kohti ikiaikaa. Harmonikan soinnista syntyy myös kotoisia – varmaan vähän kliseisiä – mielikuvia Das Wohltemperierte Klavierista leirinuotiolla tai laiturinnokassa kuultuna, tulen räsähtelyn tai laineiden liplatuksen säestämänä. Tunnetumman, kuusiosaisen Dumky-trion (1891) punnittu ja monisävyinen tulkinta kruunaa kokonaislevytyksen, joka on tallennettu brittiteknologialla Englannissa. Boris Giltburg ja Haas-kvartetissa soittavat viulisti Veronika Jaruskova ja sellisti Peter Jarusek muodostavat ihanteellisen ja kamarimusiikilliseen vuorovaikutukseen kouliintuneen koplan. Supraphon SU 4319-2. . Kujala on itse poiminut kansilehdeltä tulkintansa ohjenuoraksi Bachin suosituksen, jonka mukaan teos on tarkoitettu ”käytettäväksi ja harjoiteltavaksi opinhaluisille nuorille muusikoille kuin myös erityiseksi nautinnoksi jo kokeneemmille”. Monet kokoonpanoon liittyvät balanssiongelmat häipyvät slaavilaisen kerrontaperinteen myötä, vaikka viimeistä, Dumky-trioa lukuun ottamatta kaikki seuraavat tuttua neliosaista mallia. . Fördjupa ditt professionella kunnande i musik Ansökan 13-27.3 Läs mer på novia.fi • Musiker (YH) 240 sp, flerform • barockmusik • kyrkomusik héroïque, Etude rétrouvée. Sen vuoksi hänen kaksitoista etydiään pianolle eivät ole tavanomaisia harjoituskappaleita vaan tutkivat eri näkökulmista sormien ja koskettimien suhdetta. Esikuvina ovat olleet lähinnä Smetanan teokset, eivät niinkään klassiset Beethovenin tai Schubertin triot. En ole aina ollut yhtä vakuuttunut Steven Osbornen neroudesta kuin brittiarvostelijat, mutta tässä hän kaivaa rohkeasti esiin Debussyn etydeihin sisältyvän huumorin ja charmin siinä missä graafisen taituruudenkin. . Het Collectief
JYVÄSKYLÄ SINFONIA 2. Richard Wagner: Siegfried-idylli, Bruch: Kaksoiskonsertto viululle ja alttoviululle e, Schubert: Sinfonia nro 1. Tomas Djupsjöbacka, joht. Schubert: Arpeggione-sonaatti ja jousikvintetto. Konservatoriolla. joht. Kotkan konserttitalossa ja 22.2. Timo-Veikko Valve, sello. Matias Häkkinen, cembalo. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Konserttitalossa 8.2. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 9.2. Gergely Madaras, joht. Erkki Lasonpalo, joht. J.S. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 8.2. Lauluyhtye Rajaton. Muffat: Armonico Tributo, Campra: Dûben-manuskript, Suite de l’Europe Galante, Händel: Concerto grosso op. Erkki Lasonpalo, joht. Stefan Geiger, joht. ja 16.2. 15.2. 21.2. Iida Antola, soprano. Noemi Gyori, huilu. John Williams: Star Wars – A New Hope. Steven Dann, alttoviulu ja joht, Laks: Pianokvintetto, Bruch: Romanze, Alois Hába: Fantasy for Nonet No. Max Richter: The New Four Seasons, Vivaldi Recomposed, Porra: Seasons in Moominvalley. Aho: Alttoviulukonsertto, Aho: Nokkahuilukonsertto, Haydn: Sinfonia nro 45 ”Jäähyväissinfonia”, Holst: Planeetat; Jupiter. Hiyoli Togawa, alttoviulu, Eero Saunamäki, nokkahuilu. Jessica Cottis. Erkki Lasonpalo, joht. Hindemith: Amor and Psyché, Ballet Overture, Rodrigo: Concerto Pastoral huilulle ja orkesterille, Mendelssohn: Sinfonia nro 4. 22.2. LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Nicholas McGegan, joht. 22.2. Michael Maciaszczyk, joht, ja viulu, Antti Niemistö, alttoviulu. Clyne: Within Her Arms, Tšaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Beethoven: Sinfonia nro 4 B. Sol ja Jyväskylän Oopperakuoro. 22.2. Debussy: Faunin iltapäivä, Ravel: Le Tombeau de Couperin, Messiaen: Poèmes pour Mi. Piotr Pawlak, piano. Debussy: Claire de lune, Debussy: Pelléas ja Mélisande -sarja, Schönberg: Pierrot Lunaire. Tippett: Fantasia Corellin teemasta, Tarrodi: Sellokonsertto, Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 4. Bach: Konsertot A, E, f, D, d. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 8.2. 22.2. Antti Tikkanen, viulu ja liidaus. Wennäkoski: Verdigris, Vaughan Williams: Song of Travel, Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Hannikainen): Karelia Relicta. Donizetti: Lemmenjuoma. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 16.2. Rameau: Orkesterisarja oopperasta Naïs, Vivaldi: Konsertto F, Händel: Vesimusiikki. Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3, Rimski-Korsakov: Šeherazade. KYMI SINFONIETTA 14.2. Angela Hewitt, piano. Tuomas Hannikainen, joht. Kalle Kuusava, joht. 23.2. 5. 22.2. 6 nro 6 g, Muffat: Armonico Tributo, Sonaatti V. Kaipainen ja T. Saimaa Sinfonietta. 29.2. 9), Brahms: Jousikvintetto G. Laura Hynninen, harppu. Ibert: Huilukonsertto, Tshaikovski: Sinfonia nro 5. Waltteri Torikka, baritoni. 29.2. Sonja Vertainen, harmonikka. Olli Mustonen, piano, Beethoven: Pianokonsertto nro 3, Kalevi Aho: Sinfonia nro 18 (ke). Encoressa. Florian Donderer, viulu ja joht. Hannikainen: Cantus Glacies (ke), Caplet: Punaisen kuoleman naamio, Sibelius: Konserttialkusoitto, Sibelius (täydentänyt J. Edward Ananian-Cooper, joht. Kristian Sallinen, joht, Antti Tikkanen, viulu. Rumon Gamba, joht. Lauri Porra, sähköbasso. Sami Junnonen, huilu. Dalia Stasevska, joht, Maria Ylipää, laulu. 2 in Seven-note System, Fitelberg: Fisches Nachtgesang (Nachtmusik, op. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa 15.2. Eero Lehtimäki. Sibelius: Concert overture, Boccherini: Sellokonsertto B, Martin?: Nonetto, Janacék: Varasteleva kettu -sarja. Kuusankoskitalossa ja 15.2. Kerem Hasan, joht. Tuomiokirkossa. 29.2. Temppeliaukion kirkossa. James S. Ruut Kiiski, joht. Timo-Veikko Valve, sello. kaupunginteatterissa. Recomposed by Max Richter: Vivaldi – The Four Seasons, Marzi Nyman: Viulukonsertto. Bach: Orkesterisarja nro 3, Damström: Harmonikkakonsertto ”Permafrost” (ke), Gliére: Jousioktetto D, op. Carl Knif, ohjaus. ja 4.2. 29.2. Kotkan konserttitalossa. Tibor Bogányi, joht. Jonathan Roozeman, sello. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 8.2. Abba. Jukka Perko, liidaus ja saksofoni. 15. Kuusankoskitalossa. Konsertti kuullaan myös Mikkelin Mikaelissa 8.2. Lilli Maijala, alttoviulu. Jonathan Roozeman, sello. 14.2. OULU SINFONIA Madetojan salissa 8.2. Rautavaara: Pelimannit op. ”Big Band Standards”. Jan Söderblom, joht. Fanfaari Vaasan kaupunginorkesteri 50 v., Schumann: Sellokonsertto, Schumann: Sinfonia nro 2 C-duuri. Mikko Sorri, viulu. 15.2. Kahane, joht. Seinäjoki-salissa. Elgar: Johdanto ja Allegro jousille, Sampo Kasurinen: Alttoviulukonsertto, Dvo?ák: Sinfonia nro 9. 1, Bach: Viulukonsertto nro 2 E, Boccherini: La Casa del Diavolo (Sinfonia d), Kancheli: Brücken zu Bach, Sibelius: En Saga, Haydn: Sinfonia nro 53 D. 15.2. Tuomiokirkossa. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa 8.2. HELMIKUUN KAUSIOHJELMA 8.2. ?. Mihhail Gerts, joht. Mazzoli: A Door into the Dark, Crumb: Black Angels, Mozart: Serenadi, Rautavaara: Into the Heart of Light (Canto V), Copland: Appalachian Spring. 15.2. Jakob Koranyi, sello
Tässä lehdessä Rondo muistuttaakin, että ”elämme suurten valintojen aikaa”. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. MATTI TUOMISTO leirija kurssikesä rondossa 4/2024. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 210 € kestotilaus 158 € opiskelija Rondo verkkolehtenä 86,70 € vuosi 43,50 € 6 kuukautta verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. 03 225 1948 Vuonna 2024 Rondolehti ilmestyy 9 kertaa. . Tärkeä valinta on kulttuurilehden tilaaminen: ”musiikkilehti Rondo edustaa musiikin ikuista maailmaa, joka kuitenkin elää edelleen ja muuntuu ajan mukana”. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Kalenteri tarjoaa tiedot eri leirien ja kurssien järjestäjistä, ajankohdista ja pitopaikoista sekä hinnoista ja sisällöistä, minkä lisäksi kalenterista löytyvät kaikkien yhteystiedot. Tätä kaikkea on rondo 2024 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tämä kaikki vaikuttaa myös Rondon toimintaan. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondo.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö 129 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 58 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02 Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Perinteinen musiikkileirija kurssikalenteri julkaistaan Rondossa 4/2023, joka ilmestyy pääsiäiseksi. Edessä on tärkeitä vaaleja, mutta myös valintoja, jotka vaikuttavat suoraan kulttuurielämäämme. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Huhtikuun Rondo 4/2024 on samalla vuoden suurin lehti, joka luetaan tarkasti myös musiikkioppilaitoksissa kautta maan, ohjaavathan soitonja laulunopettajat oppilaitaan kesäkursseille eri puolille Suomea. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Vuonna 2024 lehti ilmestyy 9 kertaa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 3/2024 ilmestyy 29.2.2024 R ONDO info TAMMIPAKKASET PAUKKUVAT, kun kirjoitan tätä Helsingissä, mutta musiikkikesän suunnittelu on jo vauhdissa, niin festivaaleilla kuin kesäleirien ja -kurssien kohdalla. Rondo antaa koko kevään ajan lukijoilleen ideoita musiikkikesän suunnitteluun, ja jokainen meistä tekee omia valintojaan. Voisiko ystäväsi tehdä kanssasi saman valinnan ja tilata Rondo-lehden palvelemaan oman musiikkikesänsä 2024 suunnittelua