Rondo Classic 03/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 M A A L IS K U U C LA SS IC 3 mattila 2019 9,90 € löysi uuden ohjelmiston väkevien naisten rooleista karita Musiikilla on voimaa myös hoivatyössä Pietari Inkinen tuo Japanin filharmonikot Suomeen Miten soi ilmastonmuutos teatterissa. jukka nykänen – pianistista tuli musikaalisäveltäjä
55–62 Rondo arvioi 55 Jää Kansallisoopperassa 56 Carmen Vaasassa 57 Flash Flash Musica Novassa 58–62 CD ja DVD -sivut 62 Maaliskuun kantaesitykset 64–65 Suomessa soi 64–65 Maaliskuun orkesterikalenteri 66–69 Encore 66–67 Helsinki Metropolitan orchestra Kiinassa 68–69 Koululaiskonsertteja laajalla skaalalla 69 Lassi Rajamaan runo 70–73 Radio ja TV 70–73 YLE Radio 1:n ohjelmatiedot 73 Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Palvelukortti 75 Kai Amberlan kolumni www.rondolehti.fi 30–39 Festivaalikalenteri 2018 • Suomen klassisten musiikin tärkeimmät festivaalit laajana koosteena. 7 Pääkirjoitus • Taide on taidetta myös sosiaalialalla 8–18 Alkusoitto • Tero Saarinen tekee Monteverdistä tanssia • Pietari Inkinen tuo Japanin filharmonikot Suomeen • Rondo cd: Hannu Lintu ja RSO • Jukka Nykäseltä kaksi uutta musikaalia • Pelimannimuotokuvia: Ville Ojanen • Kantaesitys: Cecilia Damströmin koululaisooppera 21 Lassi Rajamaan piirros 22 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 23 Olli Virtaperkon kolumni 24–29 Karita Mattilan haastattelu • Tähtisopraano pohtii ikääntymistä, uusia roolejaan ja elämänkokemuksen merkitystä tulkinnoissa. 4-5 Sisis.indd 1 18.2.2019 16.47. 38–41 Khonia Kaakkois-Aasiassa • Thaimaan ja Kambodžan naamiotanssiteatteri elää myyttisessä maailmassa mutta kurkottaa myös tähän päivään. 4 R ONDO C LASSIC 3|2019 CL SSIC V m aaliskuun Sisältö 44–45 Supermies Alexi Laiho • Children of Bodom -yhtyeen keulahahmosta ja musiikin takuumiehestä kasvoi kansainvälisen mittakaavan kitarasankari. 32–33 Sähkön ja puun rajapinnalla • Electronic Chamber Music on neljän eritaustaisen muusikon yhteenliittymä, joka etsii improvisoiden elektronisen ja akustisen äänimaailman synteesiä. 50–51 Legendoja lavalla • Unohtumaton Nat King Cole 53 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva. 46–47 Kuukauden klassikko • Mozartin Eine kleine Nachtmusik 48–49 Taidetta ja sfäärien harmoniaa •Josefina Nelimarkan taideteokset saavat ilmakehän soimaan. 34–37 Taide on osa hyvää elämää • Millaisiin tilanteisiin ihmisten arjessa taidetta voidaan viedä ja millä tavalla. 42–43 Miten soi ilmastonmuutos. 30–31 Pariisin ooppera juhlii • Budjetiltaan ja kävijämäärältään Euroopan suurin oopperatalo viettää 350-vuotisjuhliaan. • Musiikilla on kiinnostava rooli kauden teatteriesityksissä, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta
Thaimaan khon on Kaakkois-Aasian perinteisistä teattereista spektaakkelimaisimpia. Hinta Rondon lukijoille 1595 €/hlö/2 h huoneessa 1725 €/hlö/1 h huoneessa VARAA PAIKKASI NYT: Itävalta 14.-17.8.2019 Massiivisten kallioseinämien suojaama St. Vuodesta 1996 lähtien järjestettävien oopperajuhlien tämänkertaisesta oopperaelämyksestä vastaa Mozartin Taikahuilu. Jo 12. Margarethenin kivilouhimo on kuin luotu ooppera-areenaksi. 38–41 a ineetonta kulttuuriperintöä Pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on auttanut monia musiikin ja esittävän taiteen muotoja nostamaan päätään ja jopa elvyttämään vaarassa olevia lajeja. Margarethenin huikea akustiikka ja dramaattiset puitteet pitävät katsojan otteessaan vielä pitkään esityksen päätyttyä. kertaa järjestettävän festivaalin taiteellisena johtajana toimii pianisti Rudolf Buchbinder ja avajaiskonsertissa Tonkünstler Orchesterin solistina loistaa Camilla Nylund, viulu Sarah Chang ja Wiener Singverein-kuoro, kapellimestarina Yutaka Sato. k ypsien naisten matkassa © M AR IC A R O SE N G AR D © U N SP LA SH taide ja hyvinvointi Taide on tullut tärkeäksi toimintamahdollisuudeksi etenkin sosiaalija terveysalalla. Musiikkielämysten ohella tutustut hurmaavaan Wieniin, nautit musiikin mestareiden perinnöstä ja ainutlaatuisesta kahvilakulttuurista. Karita Mattila jatkaa alemmilla äänialueella makaavien ja kypsien naisten roolien ottamista ohjelmistoonsa. Taide voi vaikuttaa ihmisten arjessa. Samalla hän uskaltautuu jatkamaan eteenpäin Wagner-tehtävissä: tulossa on kauan odotettu Isolden roolikin. Euroopan lumoavimpiin ulkoilmateattereihin lukeutuvan St. Rondo tapasi sopraanotähden Pariisissa. Vierailet myös Esterházysuvun linnassa ja matkaat romanttisella viinialueella. Grafeneggin linnan maisemapuisto on vuosittaisen Grafeneggin musiikkifestivaalin näyttämö. 34– 37 24–29 Floridassa asuva Karita Mattila on ilmoittanut, ettei aio muuttaa Suomeen iän karttuessakaan. Millaisia mahdollisuuksia asiantuntijat tässä näkevät. OOPPERA& KONSERTTIMATKA OK-MATKAT OY LTD Fabianinkatu 4 B, 00130 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelman ja lisätiedot saat toimistostamme tai okmatkat.fi © Alexander Haiden 4-5 Sisis.indd 2 18.2.2019 16.47. Nyt sekä Thaimaan että Kambodžan naamiotanssiteatterit ovat päässeet listoille
Tässä lehdessä alan ammattilaiset kertovat, että esimerkiksi vanhustyössä päähuomio ei ole taiteen oppimisessa eikä hoidollisissa tuloksissa sinänsä vaan pikemminkin arjen luovuuden löytämisessä. Taiteen harrastamista kannattaisi tukea koko sen laajuudelta, mm. antamalla aikuisille mahdollisuus jatkaa opintoja musiikkiopistoissa. Ei ole epäilystäkään, etteikö taiteella voisi olla nykyistä suurempaa roolia myös sosiaalityön puolella. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kai Amberla, Anna Hoffrén, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Kimmo Korhonen, Jyrki Lähteenmäki, Sini Mononen, Paula Nurmentaus, Lassi Rajamaa, Elina Salin, Maria Säkö, Auli Särkiö-Pitkänen, Lauri Toivio, Olli Virtaperko JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Miten he työllistyisivät. Taide hyvinvoinnin mahdollistajana ja sen itseisarvoinen merkityksellisyys eivät sulje toisiaan pois, mutta hyötynäkökulman ei saa alkaa hallita alan priorisointia. Ammattikorkeakoulut ovat haistaneet trendin. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi t WWW. Osallistavalla taiteella on korkea päämäärä: sytyttää ihmisiin luovuuden kipinä ja sitä kautta auttaa heitä löytämään uusia voimavaroja itsestään. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Kuorolaulu on tästä hyvä esimerkki. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Jos sille löytyy hyötykäyttöä, hyvä niin. Kyse on myös taiteen sisäisestä kehittymisestä, ja siihen se tarvitsee omaa vapauttaan. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. TAITEELLA ON TODELLAKIN tehtävää tilanteessa, jossa taloudellinen kasvu ei enää riitä takaamaan elämisen mielekkyyttä. Konsertin järjestäminen palvelukeskuksessa ei riitä, vaan tarvitaan yhteisön arkeen vaikuttavaa, osallistavaa musiikkitoimintaa. Jos on missiota erikoisaloille kuten hoivatyöhön, täydennyskoulutusta tulisi olla saatavilla. 7 AIDE KUULUU KAIKILLE, se on perusoikeus. Turussa on jo oma linja taiteen ”uusille konteksteille”, ja siellä suunnitellaan seuraavaksi ”kulttuurihyvinvoinnin” ylempää amk-koulutusta. . Sosiaalinen rooli olkoon luonteva osa jokaisen muusikon ammattietiikkaa. Vierastan ajatusta, että koulutetaan sellaisia kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia, joilla ei ole takanaan tarpeeksi käsitystä taiteen sisällöistä. Se voi myös luoda yhteisöllisyyttä, joka edesauttaa terveyttä. Hyötyvaikutukset ovat korostuneet viimeaikaisessa puheessa, ja niiden kautta voidaan perustella julkinen tuki taiteelle. Senkin asian ajankohtaisuutta on korostanut vanhustenhoidossa paljastunut kriisi. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Musiikin ammattilainen voi epäillä, että luisuuko soveltava käyttö puuhasteluksi. En ole nähnyt vielä hoivamuusikon virkoja. Hämeentie 31 A, 00500 Helsinki toimitus@classicus.fi . Se on sama kuin tieteessä, jossa suurimmat keksinnöt eivät välttämättä synny kaupallisesti soveltavassa tarkoituksessa. Se tarkoittaa myös sitä, että taidetta viedään perinteisten esitysja näyttelytilojen ulkopuolelle keskelle ihmisten arkea. Eikö luovuus synny myös osaamisen kautta, ja omat oivallukset kasvavat askel askeleelta. Päivittäinen laulutuokio hoivakodissa voi tarjota vanhukselle elämänlankaa, laulujen tuodessa pintaan muistoja ja tunteita. Toisaalta miksei asiaan voisi kiinnittää huomiota jo ennen kuin ihminen tarvitsee hoivaa. RONDOLEHTI .FI perustettu 1963 K an ne n ku va : M ar ic a Ro se ng ar d laulutuokio hoivakodissa voi tarjota vanhukselle elämänlankaa.. Taiteen soveltavan käytön mahdollisuuksia on kartoitettu jo pitkään, ja esimerkiksi musiikin hyötyvaikutukset muistisairauksien parantamisessa ovat todistettuja. Se perustuu musiikin voimaan tunkeutua tunteisiin ja alitajuiseen assosiaatioiden ja suorien kokemusten kautta. Ihmisten lähtötaso täytyy ottaa huomioon, mutta ei luovuus ilmasta putoa, se tarvitsee rakennusaineksensa. TEMATIIKKA PANEE MYÖS pohtimaan kysymystä taiteen itseisarvosta ja välinearvosta. Taide on taidetta myös sosiaalityössä MAALISKUU KU VA © H EI KK I TU U LI R ONDO C LASSIC 3|2019 TOIMITUS . Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Taiteessa kaiken on lähdettävä substanssista, joka luovan ihmisen mielessä alkaa etsiä omia suuntiaan. Varmaan soveltamistakin voi olla parempaa ja huonompaa. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2019 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:
Sama idea on myös Tero Saarisen uutuudessa Third Practice, joka perustuu säveltäjän madrigaaleihin. Toinen laulaja, sopraano Nuria Rial, on mukana virtuaalihahmona ja rakkauden illuusiona, ihannekuvana, joka heijastuu mukaan erilaisissa yllättävissä tilanteissa ja paikoissa. 8 R ONDO C LASSIC 3|2019 Alkusoitto TERO SAARINEN BAROKIN PAULOISSA | JAPANIN FILHARMONIKOT SUOMEEN | JUKKA NYKÄSEN UUDET MUSIKAALIT LAUDIO MONTEVERDI on nykyisin poikkeuksellisen suosittu tanssintekijöiden keskuudessa ympäri maailmaa, ja myös Suomi on trendissä mukana. Teksti: HARRI KUUSISAARI Monteverdi kutsuu tanssiin Tero Saarinen löytää Monteverdin tavasta tutkia ihmisyyden olemusta myös yhteyksiä nykyaikaan. MONTEVERDIN madrigaaleissa juostaan rakkauden ja hetken hurmion perässä, joskus illuusiotakin metsästäen, ja tämä on yksi keskeinen teema myös TERO SAARISEN uudessa tanssiteoksessa. Siinä myös laulusolisti TOPI LEHTIPUU ottaa osaa tanssiin. Helsingin barokkiorkesterin kanssa tehtävä suurtuotanto saa ensi-iltansa toukokuussa. Tämähän on ikuinen ongelma: ei osata olla onnellisia siitä, mitä meillä jo on”, Saarinen kertoo. Ensi-ilta on Cremonan Monteverdi-festivaaleilla toukokuussa, ja sieltä se tulee Kuopio tanssii ja soi -juhlille kesäkuussa. Kuten monissa aikaisemmissakin töissään, esim. Borrowed Light (2004), Mariage (2007), Kullervo (2015), Saarinen laittaa läsnä olevan laulajansa eli tenori Topi Lehtipuun tanssimaan ammattitanssijoiden mukana, ja myös Helsingin barokkiorkesterille on luvassa jonkinlaista osallistumista näyttämötyöhön. Anna Mustonen teki viime keväänä Zodiakissa Mariavesperin, jossa laulajat ja tanssijat muodostivat yhteisen kollektiivin. c Musiikin yhteys ruumiillisuuteen korostuu myös Third Practice -tuotannon markkinointikuvituksessa. Toukokuussa Kansallisteatterissa on mahdollisuus seurata tuotannon avoimia harjoituksia. ”Monteverdin madrigaaleissa juostaan koko ajan rakkauden perässä, menetetään se eikä nähdä sitä silloin, kun se on käsissä. 8-9 Tero Saarinen.indd 1 18.2.2019 16.52. Laulu on äänitetty etukäteen. Onnenkin päällä on kummallinen suru. Ehkä säveltäjän musiikin suora tunneilmaisu ja tanssilliset rytmit tuovat siihen sensuaalisuutta, joka vetoaa koreografeihin
”Nyt haluan antaa tanssijoille entistä enemmän vapautta, jota ruokkii myös musiikin improvisatorinen luonne. Ensin mainittua on mukana madrigaaleja toisiinsa sitovissa välikkeissä. Hänen taidettaan leimasi yksilöön keskittyvä ihmisyyden tutkiminen ja sen äänen nostaminen. Monteverdin musiikki nousee tai kaatuu tekstin tulkinnan mukana, joten tällainen lisäaspekti tuo siihen kiinnostavan ulottuvuuden.” Saarinen kertoo myös, että laulun ja liikkeen suhteessa on haettu tietoisesti dissonansseja, jotka ovat oleellisia myös musiikissa. Teron liikekieli sopii tähän hyvin sikäli, että siinä säilyy tietty abstraktiuden taso ja hengittävyys, ja se antaa © MARCO BORGGREVE Topi Lehtipuu laulaa tuotannon solistina, ja Aapo Häkkinen johtaa Helsingin barokkiorkesteria. Kolme vuotta sitten orkesteri teki Poppean kruunaus -oopperaa, ja samaan, hetkessä muuttuvaan teatterimaailmaan vie myös madrigaalien sitominen tanssiteokseksi. Koen, että nyt käymme läpi samanlaisia pohdintoja: mikä on ihmisyyden positio ja mitkä ovat arvomme. Virtuaalisopraanon lisäksi näyttämökuvaan tuovat volyymiä ja visuaalista identiteettiä kankaat, eräänlaiset liput, jotka sitovat asioita yhteen. Teron koreografia on kuitenkin sallivaa ja erilaisia kroppia ja teknisiä valmiuksia huomioon ottavaa. Monteverdi on Lehtipuun leipälajia, mutta Third Practice tuo aivan uudenlaisen haasteen, sillä siinä laulajan täytyy myös liikkua. ”Minulle nämä runsaat kangasvolyymit jatkavat sekä liikettä että laulua ja osaltaan promovoivat koko tyylisuunnan ilmavuutta, rönsyilyä ja muovautuvuutta. Madrigaalit ovat laululähtöisiä, ja soittimien on löydettävä sooloäänestä ja tekstistä suoraan kumpuava, oma ilmaisukieli”, muotoilee haasteet Hebon johtaja Aapo Häkkinen. Teokset kuullaan toki sellaisinaan.” Häkkinen kertoo, että musiikissa on kolmenlaista improvisaatiota: vapaata, preludin tapaan kehkeytyvää, säestystä eli continuoa, jossa on säännöt pohjana, sekä koristelua ja kadenssien tekoa. Siinä renessanssin taidokkaasti punoutuva moniäänisyys korvautui uudella tunteikkaalla ja yksilökeskeisellä ilmaisulla, jossa oli aiempaa enemmän vapautta. ”Rakkaudesta puhutaan näissä madrigaaleissa usein sodan ja taistelun vertauskuvin”, selittää puolestaan teoksen tenorisolisti Topi Lehtipuu. Hänen mielestään hengityksen dynamiikka on helppo ajatella liikkeen aalloksi, ja yhteinen hengitys on tärkeä osa musiikin ja tanssin yhteen sulautumista. Fyysinen haaste tanssin ja laulun yhdistämisessä on tietenkin se, että liikkuessa pulssi nousee, joten hengityspaikkoja tarvitaan enemmän”, Lehtipuu kertoo. Ilmaisun lajit sulautuvat Saariselle tuttuun tapaan Third Practicen visualisoinnissa on valoilla suuri osuus, ja niiden suunnittelusta vastaa Eero Auvinen. Barokkimusiikissa tähän on paljon mahdollisuuksia. Tähän liittyy hetken mahdollisuus, ennalta-arvaamattomuus ja ihmisyyden rönsyily. Se on osa olemisen ikuista ristiriitaa.” ”Pyrimme välttämään Mickey Mouse -tyyliä, jossa tietty liike tarkoittaa suoraan tiettyä asiaa. 9 R ONDO C LASSIC 3|2019 TERO SAARINEN BAROKIN PAULOISSA | JAPANIN FILHARMONIKOT SUOMEEN | JUKKA NYKÄSEN UUDET MUSIKAALIT © KA AP O KA M U Häntä kiinnosti Monteverdissä säveltäjän persoona. Ilmaisulle voidaan antaa erilaisia merkityksiä.” ”Erityinen haaste on siinä, miten kropan ja laulun ilmaisu voidaan erottaa toisistaan niin, että liike on jotain muuta kuin se, mitä suusta tulee. Ne tuovat myös taistelujen ja juhlien konnotaatioita – ja ehkä myös antautumisen: olisiko ihmisen syytä pysähtyä ja antautua aloittaakseen alusta”, Saarinen pohdiskelee. Pidän ajatuksesta jatkuvasta muutoksesta, joka muistaa, mutta antaa myös mahdollisuuden uusiutumiselle.” Mukana on 12 madrigaalia, suurimmaksi osaksi Seitsemännestä ja Kahdeksannesta kirjasta. 8-9 Tero Saarinen.indd 2 18.2.2019 16.52. Teoksen nimi Kolmas käytäntö kuvaa tavallaan myös hänen oman tyylinsä muutosta. ”Laulussa kauneuden tuottamista häiritään myös elektronisin keinoin. ”Harmonisesti teokset ovat jännittäviä, sillä paikoin niissä on renessanssista juontuvaa pitkälinjaisuutta mutta paikoin taas yksittäisten sanojen värittämistä, kuin puheessa.” ”Onhan dissonansseja musiikissa käytetty jo aikaisemminkin, mutta ne ovat rakentuneet polyfonian kautta. Musiikki luo tilanteita, ja kertova ja tunteva laulaja on keskiössä, mutta tanssin ei sovi kuvittaa niitä vaan jättää auki mahdollisuuksia erilaisiin assosiaatioihin.” Aivan uutta tanssiminen ei Topi Lehtipuulle ole, sillä hän on tehnyt sitä muutamassa produktiossa aiemminkin. ”Olin mukana Trisha Brownin Orfeossa, joka on läpikoreografioitu kokonaisuus, sekä Rameaun Les Paladins oopperassa, jossa tanssilla oli iso rooli.” Musiikkia teatterin ehdoilla Myös Helsingin barokkiorkesteri on kokenut tekijä Monteverdin parissa. ”Monteverdin madrigaalit heijastelevat ihmisyyden ääretöntä ilmaisuskaalaa, ja ilmaisu tuskaisine dissonansseineen on hyvin suoraa. Tässä mielessä Monteverdi on todellakin vallankumouksellinen, ja Saarisen idea vetää hänestä yhteyksiä omaan aikaamme on kiehtova.” . ”Third Practice -teoksessa sointia muokataan äänisuunnittelun keinoin, mutta kyseessä ei ole uudesti sovittaminen vaan musiikin asettaminen tilaan. Virtuoosinen osaaminen antaa vapauden hakea uutta: kaikki tieto ja taito on valjastettu hetkeen.” ”Kolmas käytäntö terminä vihjaa muutokseen. ”Monteverdi näyttäytyy minulle oman tiensä kulkijana ja uudistajana, joka eli suuren murroksen aikana. Tanssi on tässä pohdinnassa oivallinen väline, sillä siinä keskiössä ovat muokkautuva ihminen ja liikkeen merkitys.” Tanssi-ilmaisussa Saarista kiinnostivat musiikin ilmaisemat aistillisuus ja vapaus. tilaa myös muille elementeille. Se itse asiassa oli tuotannon alkuperäinen sytyke, mutta sitten Saarinen koki sen selkeän kerronnallisuuden liian sitovana. ”Liikekieli on paljolti samaa kuin tanssijoillakin: tarkoitus on ollut häivyttää rajoja. Niiden tunnetuin teos, Tancredin ja Clorindan taistelu, jäi kuitenkin pois. Teoksen nimi, Third Practice, Kolmas käytäntö, liittyy säveltäjän tyylissä tapahtuneeseen muutokseen, jota kutsutaan nimellä ”Seconda Prattica”. ”Esitys muotoutuu hyvin paljon teatterillisen kontekstin kautta
”Kultivoituneisuus on säilyttämisen arvoista, mutta joskus musiikki vaatii myös brutaalimpia sävyjä, ja ne eivät oikein Japanin filharmoninen orkesteri tulee huhtikuussa ensi vierailulle Suomeen konsertoiden Helsingissä ja Kouvolassa. Orkesterin ylikapellimestari PIETARI INKINEN nauttii orkesterinsa yhteisöllisestä hengestä ja hienojen nyanssien kulttuurista. Konsertista tuli yksi Suur-Kouvolan 10-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista. Kansallisoopperassa Madama Butterflyta. Yhteisöllisyys voimana Miten Akeo Watanaben perintö Japanin filharmonikkojen Sibelius-soitossa vielä tuntuu. Pietari Inkinen nauttii japanilaismuusikoiden nyanssien tajusta, yhteishengestä ja pidäteltyjen tunteiden tehosta. Kouvolassa. Ja totta kai visiitti on henkilökohtaisesti merkittävä myös Pietari Inkiselle, joka on johtanut orkesteria vuodesta 2017. ”Monilla ulkomaisilla orkestereilla Sibeliuksen suosituimmat teokset saattavat vielä sujua, mutta esimerkiksi neljännen sinfonian kohdalla sormi menee jo suuhun. K Teksti: HARRI KUUSISAARI Hiljaisten nyanssien mestariT 10-11 Pietari Inkinen Japanin Filh.indd 1 18.2.2019 16.57. ”Idea lähti siitä, kun olin pari vuotta sitten normaalia enemmän Suomessa ja johdin mm. Hänen perintönään orkesteri on soittanut paljon muutakin suomalaista musiikkia. Hän on ensimmäinen suomalainen aasialaisen orkesterin ylikapellimestarina. ovat osa Japanin filharmonikkojen Euroopan-kiertuetta, mutta ensi vierailu Suomeen on orkesterille erityinen. Inkisen ansioksi lankeaa, että konsertti kuullaan myös hänen kotikaupungissaan Kouvolassa, jossa tällainen vierailu on harvinaista herkkua. Yhteydenpito sinne jatkui, ja pohdimme, mitä voisimme tehdä seuraavaksi”, Inkinen kertoo puhelimitse. ”Orkesterin selkeässä ja kuulaassa Sibelius-soinnissa on jotain suomalaista, mutta sillä on myös aivan oma äänensä, jossa erityistä on herkkyys ja pianissimo-soiton uskomaton kontrolli. ”Heitin niinkin kaukaiselta tuntuvan idean kuin Japanin filharmonikot, ja eiköhän siellä innostuttu. Olen iloinen, että Suomen-vierailu lopulta onnistui, vaikka sille oli ensin vaikea löytää järjestäjää.” Konserttien ohjelmassa on Takemitsun Requiem jousiorkesterille, Elgarin sellokonsertto solistinaan Sheku Kanneh-Mason, ja Sibeliuksen toinen sinfonia. Tuskin kukaan muu orkesteri osaa soittaa Valse tristeä niin hiljaa!” ”Orkesterin toinen erityispiirre on yhteissoiton häkellyttävä tiiviys. Päätimme sellisti Tuomas Ylisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa herättää henkiin vanhan triomme, ja kävimme konsertoimassa mm. ”Ensi kädessä siten, että muusikot tuntevat Sibeliuksensa niin hyvin”, Inkinen vastaa. Sen nimittäin perusti vuonna 1956 Akeo Watanabe, jonka äiti oli suomalainen ja joka toi Sibelius-tradition Japaniin. Tämä liittyy koko japanilaiseen kulttuuriin, ja meillä olisi siitä opittavaa.” Inkinen haluaa kaudellaan vaalia orkesterin ominaispiirteitä mutta samalla tuoda jotain uutta. Japanin filharmonikot lähestyy sitäkin luonnollisesti.” Watanabe teki stemmoihin paljon omia merkintöjään, mutta Inkinen lähti toki liikkeelle omalla materiaalillaan – onhan hän levyttänytkin sinfoniat Uudessa Seelannissa. ja Kuusankoskitalossa 3.4. Toiset otetaan huomioon: katsotaan koko ajan, että naapurillakin asiat ovat hyvin. 10 R ONDO C LASSIC 3|2019 ONSERTIT MUSIIKKITALOSSA 2.4
Tämä jännite tekee myös ilmaisusta omanlaistaan”, Inkinen sanoo. Muutenhan elävää musiikkia ei tarvittaisi, voisi vain kääntää aina saman nauhan päälle”, Pietari Inkinen korostaa. ”Japanin orkesterit tekevät aivan mitä tahansa, kaikki riippuu kapellimestarista. ”Ylikapellimestarin kauteni on ollut luontevaa jatkoa tälle työlle. Japanin filharmonikot oli ensimmäinen orkesteri, joka pyysi hänet eteensä, ja saman tien se tarjosi päävierailijan pestiä. Pidäteltyjen tunteiden teho Japanin filharmonikot syntyi Nipponin radioaseman orkesteriksi, mutta tämä yhteys katkesi 1972. Nykyisin Japan Philharmonic toimii säätiönä, ja sen budjetista 70 prosenttia tulee lippujen myynnistä. Heillä pysyy kyllä pokka eikä tunteita näytetä helposti ulospäin, mutta kyllä ne takana jylläävät. Tämä oli hyvä tie rohkaista muusikoita heille vieraampaan ilmaisuun.” Inkinen toimii myös Prahan filharmonikkojen ja Deutsche Radio Philharmonien (kotipaikkoina Saarbrücken ja Kaiserlauten) ylikapellimestarina. kuulu orkesterin omimpaan palettiin. lippupalvelu. Julkinen tuki kattaa vain 7,5 prosenttia, loput rahat tulevat erityisesti sponsoreilta. Vaikka Japanin filharmonikkojen muusikoista 95 prosenttia on japanilaisia, monet ykkössoittajat ovat opiskelleet ulkomailla, eikä muuntumiskyvystä ole pulaa. ”Nyt kun olen päässyt paremmin sisään tshekkiläiseen musiikkiin, olen ottanut sitä myös Japanin filharmonikkojen ohjelmaan. Orkesterilla on vuodessa 115 konserttia eri puolilla Japania. Tulkintani ovat muuttuneet aika lailla sitten Uudessa Seelannissa tehdyn sinfonioiden kokonaislevytyksen jälkeen. ”Kun johdan Sibeliusta Japanissa, Prahassa ja Saksassa, tulos saattaa olla kuin yö ja päivä – eikä kyse ole vain orkestereista vaan myös itsestäni. Toimintamalli tarkoittaa myös tiukkaa työtahtia. Myllerryksessä osa sen muusikoista erosi ja perusti Seiji Ozawan johdolla uuden, muusikoiden hallinnoiman orkesterin nimeltä New Japan Philharmonic. Vuosi oli 2009. Kokemus tshekkiläisen ja saksalaisen orkesterikulttuurin parissa on vaikuttanut myös hänen työhönsä Japanissa. ”Kannattaisi unohtaa ennakkoluulot siitä, että japanilaiset muusikot olisivat teknisesti päteviä kylmäkalleja. Olenkin johtanut paljon Wagneria, Bruckneria ja Brahmsia, jotta sointiin saataisiin lisää syvyyttä ja skaalaa.” Tulkinnat muutostilassa Pietari Inkisen suhde Japaniin alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hän vieraili Tokiossa viulistina. Muut saavat arvioida, onko suunta parempi vai huonompi.” ”Ei saa sortua siihen, että menee samaa rataa – ei vaikka soittajisto olisi miten kokenut käsillä olevan ohjelmiston parissa. Kurinalaisuudessaan ja reagointinopeudeltaan muusikot ovat huippua. Heti kauteni alussa otin Wagner-kuurin, ja teimme mm. Harjoituksissa voi luottaa siihen, että perusasiat ovat kunnossa, ja päästään heti työn ytimeen.” . Yleisön uskollisuus on siis elinehto. Ringin oopperoita konserttiversioina. Joku Dvorakin ja Janá?ekin maanläheinen poljento vaatii aivan toisenlaista karaktääriä kuin mihin orkesteri on tottunut, ja se tekee hyvää.” Näinkin erilaisten orkesterien kanssa työskenteleminen antaa Inkiselle energiaa muokata tulkintojaan koko ajan uusiksi. Yksi matka lisää vuodessa Japaniin on tullut. Wagneriin perehtyminen on ollut hänelle sellainen kokemus, että sen jälkeen vähän kaikkea musiikkia on tullut katsottua uudesta vinkkelistä
Siellä hänen opettajiaan olivat Panulan lisäksi Eri Klas ja Ilja Musin. Nuo kaksi asiaa mainittiin, kun Lintu orkesterin äänestyksessä valittiin parin vuoden päävierailijapestin jälkeen Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Viimeksi Christian Tetzlaffin kanssa tehty levytys Bartókin viulukonsertoista voitti sekä Gramophone-palkinnon että ICMA-palkinnon. Hän opiskeli pianonja sellonsoittoa ensin Turun konservatoriossa ja sitten Sibelius-Akatemiassa. Lintu peri Sakari Oramolta – ja häntä edeltäneeltä Jukka-Pekka Sarasteelta – huippukuntoon koulitun kansainvälisen tason soittajiston. Lintu täydensi opintojaan vielä mestarikursseilla Sienassa MyungWhun Chungin johdolla. Orkesterin johtamista hän alkoi opiskella Atso Almilan johdolla ja vuodesta 1992 alkaen Jorma Panulan kapellimestariluokalla Sibelius-Akatemiassa. Viime vuosina hänen ja RSO:n levytykset ovat saaneet huomattavan määrän palkintoja. Mahler: Blumine 3. RSO:sta on tullut televisiossa ja internetin striimauksissa entistä laajemmalle näkyvä ja kuuluva laitos. 12 R ONDO C LASSIC 3|2019 rondo cd ANTTI HÄYRYNEN HANNU LINTU ALOITTI Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuonna 2013, ja hänen sopimustaan on jatkettu viimeksi vuoteen 2021. Lintu on yksi ahkerimmin levyttävistä suomalaisjohtajista ja Ondine-yhtiön luottokapellimestari. Se on hyötynyt suuresti Musiikkitaloon muutosta ja syttynyt siellä aivan uudenlaiseen nousukiitoon. 49 4. RSO:n kanssa Lintu ja Ondine ovat keskittyneet paljolti 1900-luvun klassikoihin, ja Bartókin ja Lutos?awskin lisäksi mm. Levyn ohjelma: 1. Tuorein palkinnoista on Klassisen Emman voittanut cd, jolla kuullaan Lutos?awskin kaksi sinfoniaa. Kapellimestarinura lähti liikkeelle Turun kaupunginorkesterista 1998 ja eteni Helsingborgin kautta vuonna 2009 Tampere filharmoniaan, jossa hän löysi tehokasta työskentelytapaansa vastaavan ilmapiirin. Bergenin kapellimestarikilpailujen voitto vuonna 1994 merkitsi ammatillista läpimurtoa, jonka täydensi orkesterijohdon diplomi vuonna 1996. ICMA palkitsi myös viime vuonna Sibeliuksen sävelrunoja ja lauluja sisältäneen levyn. Kotimaisen uuden musiikin kantaesitykset ja ensilevytykset Jouni Kaipaisesta Magnus Lindbergiin ja Sebastian Fagerlundiin ovat olleet Linnun johdolla varmoissa käsissä, ja niistä on tulossa jatkossakin levytyksiä. Sibelius: Pohjolan tytär op. Lintu on perustellut taiteellisia valintojaan puheenvuoroissaan ja haastatteluissaan. Tämä on huomattavissa paitsi yleisömäärän suhteen – konsertit ovat useimmiten täynnä – niin myös levytyspuolella. Myös työskentely kamariorkesteri Avantin kanssa auttoi ohjelmien rakentelussa sekä profiloitumisessa uuteen musiikkiin. Hän puhunut myös monia kollegojaan avoimemmin yksityiselämästään, johon kuuluu puoliso, professori Pekka Mattila, sekä venäläinen löytökoira Shurik. Jo Tampere Filharmonian ylikapellimestarina hän levytti komean sarjan Enescun teoksia, mutta myös Einojuhani Rautavaaran 1960-luvulle unohtuneen Kaivos-oopperan. Messiaenin, Mahlerin, Berion, Ligetin ja Prokofjevin musiikkia sisältäneet levyt ovat saaneet ylistystä. Lindberg: Al largo © VE IK KO KÄ H KÖ N EN © YL E. Lintu on syntynyt vuonna 1967 Raumalla, jonka poikakuorossa hän otti ensiaskeleet Menestykseen linnun siivin musiikin esittämiseen. . Melartin: Traumgesicht op.70 2. Nousukiidon merkkinä on myös sekä orkesterin että ylikapellimestarin aktivoitunut julkisuuskuva
Puhelinpalvelu 09 4030 2211 ma–pe 9–18, la 12–18 Oopperan ja Baletin palvelupiste avoinna ma–pe 12–19, la 12–18 Stockmann-tavaratalojen palvelupisteet L I P U T oopperabaletti.fi Vuoden rajuin oopperakokemus Wozzeck OOPPERAN ENSI-ILTA 22.3.–27.4.2019 A L BA N B E R G Ooppera_Rondo3_19_1/1s_Wozzeck_g.indd 1 24.1.2019 22.27
© N U M I N U M M EL IN JUKKA NYKÄNEN on tunnettu pianon monitoimimiehenä, mutta tässä kuussa hän kuitenkin esittäytyy peräti kahden uuden musikaalin säveltäjänä. Osallistuminen Fabulous Bäckström Brothers -projekteihin vei hänet entistä enemmän komiikan puolelle, ja hän on tuttu näky isojen musikaalien esittäjistössä Oopperan kummituksesta Chessiin. En silti halunnut pitäytyä yksinomaan 1920-luvussa. Koen musiikin tehtävän draaman ja tunteiden syventäjänä, joka vie tapahtumia eteenpäin.” . Kun poliisi tuskailee kieltolain valvonnan vaikeutta, mukaan tulee Broadwayja Kurt Weillin sävelmien kaikuja. ”Teatteri ja tarinoiden kerronta vain osoittautui parhaaksi tavaksi toteuttaa sitä.” Nykäsestä on todellakin ollut moneksi. ”Kokopäivätoimiseksi säveltäjäksi en kyllä aio ryhtyä, enkä ole edes tehnyt varsinaista soitinmusiikkia. Teksti on jo sinällään niin koskettavaa, että halusin välttää patetiaa ja etsiä pikemmin yksinkertaista kauneutta”, hän kertoo. ”Olen pyrkinyt tekemään elävänä rullaavaa musiikkia, jonka lähtökohta on pikemmin popahtavassa angloamerikkalaisessa perinteessä kuin suomalaisessa laulunäytelmässä. 15 hengen kuoro. Tunnin teoksessa on neljä solistia, ja soittimistona on klassinen pianotrio – pianossa tietenkin Nykänen itse. ”Halusimme silti pitää visusti huolta siitä, että tästä ei tule surullisten tarinoiden kavalkadia vaan että mukana olisi koko ajan myös toivoa ja huumoria.” Kyseessä on Jukka Nykäsen ja Eppu Nuotion viides yhteinen teos, ja sen ohjaa kirjailijan puoliso, musiikkiteatterin grand old man Kurt Nuotio. Lisäksi lavalle pääsevät mm. Teos perustuu Virpi Hämeen-Anttilan dekkareihin, jotka sijoittuvat 1920-luvun Helsinkiin. Libretto on kirjailijan itsensä tekemä. Kummassakaan musikaalissa säveltäjä ei ole pyrkinyt tietoisesti luomaan korvamatoja eli sellaisia melodioita, joita yleisö hyräilee pois lähtiessään. Musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnassa mukana olo vei luontevasti esiintyjästä myös säveltäjäksi. Hämeen-Anttilan murhamysteereissä päähenkilönä on rikosten tutkintaa harrastava virkamies Alex Björk, jota musikaalissa näyttelee Joel Mäkinen. leskeksi tulleen rouvan, kassatytön ja suntion. hänen ihastuksensa, poliisietsivä, lehtimies ja roistot Vanhanaamaa myöten. tuleva Iloisten sielujen hotelli puolestaan on mittasuhteiltaan suuri musikaali, jossa on mukana mm. ensi-iltaan tuleva Yksinäisten kaupunki on kirjailija Eppu Nuotion ideoima ja kirjoittama kokonaisuus. ”Ovathan sellaiset hienoja, mutta tärkeämpää minulle kuitenkin on, että katsojalle jää mieleen, mistä laulettiin. Musiikkiteatterissa minua kiehtoo sen teon yhteisöllisyys: kaikki rakentuu yhteisissä prosesseissa tekstin ja teatterin tekijöiden kanssa”, hän toteaa. Maaliskuun kahden uuden Nykäs-musikaalin suma on hänen mukaansa sattumaa. ”Musiikissa on viitteitä epookkiin sen ajan kapakkalauluineen ja kupletteineen. ”Hieno sellainen silti, että teokset ovat luonteeltaan niin vastakohtaisia.” Kapsäkkiin 13.3. Idea on tuottaja Reetta Ristimäen, joka myös ohjaa sen yhdessä koreografi Peter Pihlströmin kanssa. Esiin nousevat sellaiset teemat kuin kieltolaki ja oikeistolaisuuden nousu. ” pianistista tuli musikaalien tekijä Teksti: HARRI KUUSISAARI © JA AK KO PA AR VA LA 14 Nykasen musikaali.indd 1 18.2.2019 17.01. Näin tulevaisuuteen katsovissa naisissa selvää rock-asennetta, joka kuuluu myös musiikissa”, Nykänen kertoo. Kapsäkkiin tulee yksinäisyydestä kertova intiimien tarinoiden sarja, ja Aleksanterinteatterissa VIRPI HÄMEEN-ANTTILAN dekkarisarjan hahmot seikkailevat 1920-luvun Helsingissä. Tärkeintä on silti Nykäsen mukaan ajankuva, 1920-luvun Helsinki porvarillisine ja pimeine puolineen. 14 R ONDO C LASSIC 3|2019 KAI TÄMÄ REVIIRIN laajentamisen halu on ollut aina osa muusikon työtäni ja imagoani”, vastaa Jukka Nykänen kysymykseen, että miksi pianistista tuli näinkin ahkera musikaalisäveltäjä. ”Lehdessä oli juttu vanhuksesta, jonka hautajaisiin ei tullut yhtään omaista”, Nykänen taustoittaa suntion kertomusta. Hän on tullut tunnetuksi improvisaation taitajana, musiikillisen huumorin viljelijänä, RSO:n väliaikaohjelmien tekijänä jne. Se käsittelee suomalaisten uudeksi kansantaudiksi sanottua yksinäisyyttä eri ihmisten tarinoin: mm. Aleksanterin teatteriin 28.3
Huhtikuun lehdessä (4) on jälleen muhkea leiriliite, jossa esittelemme koko maan musiikkileirit. CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 18 M A R R A S K U U C LA SS IC 11 2018 9,90 € heikk i laitin en ja ihmisen ääni seong -jin cho Pianon runoilija RSO:n solistiksi Feministi nen katse kansanm usiikkiin Digitaalis et nuotit pilvipalve lussa loi huippu-u ran Saksassa Kristi ina poska Virolainen CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 18 S Y Y S K U U C LA SS IC 9 2018 9,90 € maria y lipää palaa musikaaliin uusin voimin Uusi vapaus koitti musiikkiopistoille hannu linnun Mahlerissa soi ihmiselämän koko kirjo Kiihkeän 60-luvun protestilaulut KOLME TAPAA TILATA: 3. Ota Rondo Classic matka oppaaksesi kesän reissuillesi.. (03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. SSIC V L Lähtölaskenta kevättä kohti! Rondo Classic 3 numeroa (huhti-kesä) nyt vain 19 e! Mukana myös laaja verkkosisältömme kokonaisuudessaan! Rondo Classic -lehden kuuma kevät on käynnistymässä. Entä jos teidänkin perheestänne tultaisiin tänä vuonna mukaan rentoon leirielämään! Kesäkuun numerossa (6) on luvassa perinteinen festivaaliteema, jossa käsittelemme koko kesän musiikkifestivaalit Hankoniemestä pohjoisille tuntureille. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Klassista modernille ihmiselle. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
1972) kotoisin Kaustiselta, mutta tavanomaiseen kansanmusiikin ammattilaisen muottiin hän ei sujahda. Olin jo silloin hirveän kiinnostunut klassisesta musiikista, orkestroinnista ja eri genreistä. ”Pääsin myös Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjalle, mutta halusin laajempaa koulutusta. Se tuo uutta näkökulmaa.” Nykyään Ojanen asuu perheensä kanssa Saarijärvellä. Keski-Suomessa ei kansanmusiikki ole niin vahvoilla, joten omalla tekemisellä on täällä ollut suurempi merkitys. ”Lähdin Jyväskylään opiskelemaan musiikkikasvatusta, jota tahkosin pitkän kaavan mukaan eli 16 vuotta”, Ojanen nauraa. Olen kokenut hyvänä ratkaisuna, että minulla on ollut erilainen väylä kuin suurimmalla osalla kansanmusiiSANTERI KAIPIAINEN elimanniMonet orkesterisäveltäjät ovat kautta vuosisatojen tutkineet ja uudelleensovittaneet kansanmusiikkia, mutta harvemmassa ovat orkesterille kirjoittaneet kansanmuusikot. P muotokuvia perinteestä partituuriksi © R IS TO SA VO LA IN EN m OSA: 7 kin ammattilaisia. ”Tämä on kulttuurisesti maineikas pitäjä, Tapperin veljekset ovat täältä kotoisin, samoin Kirmo Lintinen. 16 R ONDO C LASSIC 3|2019 ONEN MUUN PELIMANNIN tavoin on myös Ville Ojanen (s. ”Viimeiset 12 vuotta olen toiminut freelancerina: välillä muusikkona, välillä säveltäjänä, ja jatkuvasti opettanut siinä rinnalla. ”Kansanmusiikin ammattilaiset pyörivät lähes poikkeuksetta Helsingissä. Samoin kuin Kaustisella on satsattu siihen, mikä siellä hyvin osataan, niin täälläkin pitäisi Saarijärven kanteletta tuoda rankasti esille ja laittaa lisää pökköä pesään.” Ojasen mielestä juuri Jyväskylään olisi syytä saada maailmanmusiikin koulutuslinja. Hän on kunnan ainoa kansanmusiikin ekspertti. ”Innostus on siellä kova, musiikkikoulutus valmiiksi laaja ja maailmanmusiikin asiantuntijoita on useita.” ville ojanen Ville Ojanen Kameleontti-yhtyeensä kera esiintymässä Kaustisella. Yksi heistä on VILLE OJANEN, jolle musikaalit, konsertot ja orkesterinjohto ovat yhtä rakkaita työn kohteita kuin laaja kansanperinne. © NELLI OJANEN 16-17 Pelimanni muotokuvia.indd 1 18.2.2019 17.03. On toinen asia, miten se maine saadaan pidettyä”, Ojanen miettii. Kaustisella oli tullut jo soitettua niin paljon kansanmusiikkia.” Neljän opintovuoden jälkeen Ojanen muutti Helsinkiin tekemään säveltäjän, muusikon ja opettajan hajanaisia hommia, ennen kaikkea Troka-yhtyeen riveissä, kunnes lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vei jälleen Jyväskylään. Monesti toiminta on vetäjistä kiinni: kun heitä on, niin homma lähtee rullaamaan
Toinen on ollut 1990-luvun pop-etnon aikoihin ruotsalaisyhtye Nordman. ”Olen selannut itse paljon partituureja, etenkin Bartókia, hän on osannut niin hyvin sekoittaa kansanmusiikkia ja klassista. Se vaatii tarkkaa nuotintamista.” Näyttämöja orkesterimusiikkia jo yli 20 vuotta kirjoittanut Ojanen sävelsi ”Suomen ensimmäisen kansanmusikaalin” Henrik vuosina 1996–97, ja jousiorkesterikin oli mukana teoksissa jo 1999. Kunnioitus on kyllä molemminpuolista, ja vaikutteet menevät ristiin, kuten vaikka Kreeta-Maria Kentalan kohdalla.” Ojasella on selkeä näkemys siitä, miten kansanmusiikki pidetään elävänä perinteenä. ”Timo on loistava esimerkki siitä, kuinka saa kirjoitettua etnofraseerauksen orkesterille. ”Ja ehkä ne tekstitkin kaipaisivat päivitystä, ettei olisi liikaa kalevalapoljentoa…” . Sävellyskipinä tuli musiikkilukiossa Jarmo Kotajan tunneilta, ja ”kontrapunktit sun muut” opetti Jyväskylän yliopistolla P ekka Kostiainen. Kuuntelin sen aivan puhki. Se meininki pitäisi säilyttää, ettei homma mene liian viilaamiseksi”, Ojanen listaa. Olen huomannut isoja ryhmiä vetäessä, että nopeasti aikaansaatava hieno klangi ja svengaava soitto on se, joka tuo suurimman innostuksen. ”Paljon soittoa ja ennen kaikkea paljon keikkailua! Sellaisia, joilla nuoret polvet pääsevät soittamaan toisilleen. ”Esimerkiksi vuonna 2017 tein Jyväskylä Sinfonialle 40-minuuttisen sarjan Keskellä palaa rurja, jossa oli orkesterin lisäksi etnobändi, laulaja Johanna Iivanainen ja trumpetisti Kalevi Louhivuori. Haluan itsekin, että se saundi olisi koko orkesterilla, eikä vain vierailevilla erikoissoittajilla. Kameleontti eli Riku Kettunen, Ville Ojanen, Osmo Blomqvist, Juha Kujanpää ja Tero Tuovinen Caravan to Ohcejohka -musiikkivideon kuvauksissa. Ainakin pop-artistin ja kansanmuusikon yhteistyö on jo ihan tavanomaista.” Ojasen mukaan myös kansanmusiikki ja klassinen ovat lähentyneet toisiaan viime vuosikymmeninä. ”En tiedä, tarvitaanko uutta sellaista aikaa, mutta ehkä kun sellainen tulee, niin on paremmat mahdollisuudet saada lisää yleisöä ja soittajia kansanmusiikin pariin. ”Olen myös alkanut taas säännöllisesti harjoitella klassista viulumusiikkia! Sieltä tulee omaan soittoon hyödyllistä väriä ja laajuutta.” Keikkailu kannattelee perinnettä Ojanen osaa nimetä kolme hänet mullistanutta musiikkielämystä. R ONDO C LASSIC 3|2019 17 Orkesterin ja kansansävelmien yhdistäjä Vaikka Ojanen tekee soolokeikkoja harvakseltaan, pääsi hän jo ensimmäisellä sooloalbumillaan Rautavaara Teosto-palkintoehdokkaaksi vuonna 2005, ja viimeisin levy Kameleontti oli syksyllä 2016 amerikkalaisessa Independent Music Awardsissa parhaan instrumentaalilevyn palkintoehdokkaana. Jotta avainviulu soi valtavirtaradiossa, pitää musiikissa olla sitä jotain! Lisäksi progressiivinen rock ja etenkin Pekka Pohjolan musiikki on myös vaikuttanut taustalla kautta linjan.” Juuri 1990-luku ja Värttinä oli Ojasen mukaan viimeisimpiä suuria kansanmusiikin läpimurtoja Suomessa. Siihen melkein hurahtikin yksi vuosi.” Ojaselle kansanja orkesterimusiikin yhdistäminen on jo pitkään ollut kaikkein läheisintä. ”Tykkään sekä läpisäveltää että käyttää mukana myös perinteisiä melodioita”, sanoo Ojanen, muistuttaen siltä ohen toista suomalaista kansanmusiikkitaustaista orkesterisäveltäjää Timo Alakotilaa. Muuten olen oppinut ihan käytännön tekemisellä, ja mitä enemmän ikää tulee, niin sitä kokeneemmin ja nopeammin tulee orkesterille väännettyä”, sanoo Ojanen, jolla onkin tällä hetkellä väännössä isoja projekteja: uusi soololevy, musikaali sekä viulukonsertto. ”Ensimmäinen kova isku oli JPP:n levy Laitisen manteliska. Tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston sävellysapuraha pitää Ojasen vapaana opetustehtävistään Kaustisen musiikkilukiossa. Se on tämän homman suola. ”Klassiset muusikot ovat vähemmän jäykkiä nykyään muille tyyleille, mutta myös kansanmusiikin opetus on lähentynyt hieman klassista, ainakin näin sivusilmällä seuraten. © KI R SI O JA N EN
Hänen kolme Kokonainen-festivaalia varten säveltämäänsä pianokvintettoa puolestaan o © AN N ALO TT A N YS TR Ö M KIMMO KORHONEN pohtivat naisen asemaa kolmen vaikuttajanaisen Minna Canthin, Aino Sibeliuksen ja Helene Schjerfbeckin kautta. ”Viihdyin siellä todella hyvin. . Esimerkiksi orkesteriteos Tundo! (2016/18) kommentoi väkevin äänenpainoin pakolaiskriisiä. Damström on käynyt sävellysopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa Hannu Pohjannoron johdolla ja valmistui 2014. Damströmin musiikissa on vahvaa intensiteettiä ja usein jyrkkiä vastakohtia erilaisten materiaalien välillä. Video tekee Joyn rikkaaksi ja kuuluisaksi, ja hän saa oman managerin, jonka painostamana hän lähtee koiransa kanssa matkalle avaruuteen ja päätyy eläinten planeetalle. Siitä kertovat monet sävellyspalkinnot. Cecilia Damströmin (s. Olen yrittänyt luoda korvaan tarttuvaa musiikkia, jotta muutkin kuin musiikkiopiston käyneet voivat olla mukana. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen koululaisooppera, ja sen on tarkoitus lähteä kiertämään Suomen ruotsinkielisiä kouluja ensi syyskaudelta lähtien. Uudessa koululaisoopperassa päähenkilö joutuu Eläinten planeetalle, jossa hän omaksuu uudenlaisen asenteen ympäröivää maailmaa kohtaan ja oppii ymmärtämään tasavertaisuuden ja keskinäisen huolenpidon arvon. maaliskuuta, kun Kansallisoopperan Alminsalissa saa kantaesityksensä hänen koululaisoopperansa Djurens planet (Eläinten planeetta; 2018). On todella harmi, että sävellys on pääaineena nyt lopetettu Tampereella, vaikka tulokset ovat olleet todella hyviä”, Damström toteaa. Damströmin nimi on alkanut näkyä 2010-luvun edetessä yhä vahvemmin suomalaisessa musiikkielämässä. Yhteishenki oli niin hyvä, että perustimme oman Tampering-festivaalinkin, joka on pidetty jo kolme kertaa. Ilmapiiri oli erittäin kannustava ja saimme teoksille paljon esityksiä. Olen aika paljon säveltänyt lapsikuorolle, ja tiedän suunnilleen, mitä lapsille voi kirjoittaa.” Koululaisista koostuvan lapsikuoron lisäksi Djurens planetissa on mukana kolme osaavaa ammattilaulajaa sekä sähkökitara ja kosketinsoittimet. Monilla Damströmin teoksilla onkin latautunut aihe. Pari päivää ennen haastattelua hän on saanut valmiiksi viimeisimmän teoksensa, naiskuoroteoksen Vidkänning, opusnumeroltaan 64. Almisalin kolmen esityksen lisäksi Djurens planetin esityksiä on tulossa jopa 50–60 kouluun ja kaikissa on kaksi esitystä päivässä, joten teos saa poikkeuksellisen laajan yleisön. Siellä tilanne kääntyy ympäri, ja Joy joutuu omaksumaan uudenlaisen asenteen sekä kaltoin kohtelemaansa koiraa että ympäröivää maailmaa kohtaan ja oppii ymmärtämään tasavertaisuuden ja keskinäisen huolenpidon arvon. Damström kokee koululaisoopperan säveltämisen motivoivaksi ja tärkeäksi tehtäväksi. Teoksen aihepiiri muotoutui yhteistyössä 9–11-vuotiaiden lasten kanssa. 1988) tuotanto yllättää sekä laajuudeellaan että monipuolisuudellaan. Osaltaan taustalla ovat olleet monet palkinnot sävellyskilpailuissa, joita hän on saanut Suomen lisäksi myös Saksassa ja Ruotsissa. Myös uusi koululaisooppera Djurens planet tarttuu tärkeisiin kysymyksiin ja sisältää vahvan eettisen painotuksen. Koululaisooppera pohtii vakavia kysymyksiä 18 Kantaesitys.indd 1 18.2.2019 17.05. Haluan musiikillani ottaa kantaa, vaikuttaa ihmisiin”, hän sanoo. Damströmin mukaan ”Francesconi repi palasiksi aiemmat perusasiat ja avasi musiikista uusia avaruuksia”. Ja kun kysyttiin, minne he haluaisivat mennä, aika monet vastasivat, että avaruuteen. ”Pidän rajusta musiikista. ”Se juuri on oopperassa niin hienoa, että eri alojen ammattilaiset tuovat oman panoksensa mukaan; niin kuin sanotaan, tulos on enemmän kuin osiensa summa”, Damström kertoo. Teoksen ohjaa Martina Roos ja puvut suunnittelee Anna Kontek. Cecilia Damström on nousevia kykyjä suomalaisten säveltäjien joukossa. 18 R ONDO C LASSIC 3|2019 kantaesitys RKESTERIMUSIIKKIA, teoksia solistille ja orkesterille, kamarimusiikkia, pienoisoopperoita, lauluja kuoromusiikkia sekä useita sooloteoksia. Huikea määrä nuorelle säveltäjälle. Näistä ja muista ajatuksista Monica sitten kirjoitti libreton.” Djurens planet kertoo yksinäisyydestä kärsivästä Joy-tytöstä, joka suosiota saadakseen tekee pissahädässään ulvovasta koirastaan videon ja lataa sen Youtubeen. ”Tämä on lasten ensimmäinen kosketus oopperaan, ja tämä voi olla heille monella tavalla mullistava kokemus.” ”Ajattelen aina esittäjiä, kun sävellän musiikkia, joten tätä ei ole voinut kirjoittaa samalla tavalla kuin vaikka ammattiorkesterille. ”Kysyimme libretisti Monica Vikström-Jokelan kanssa, mitkä asiat olivat lapsille tärkeitä, ja esiin nousivat varsinkin perhe, ystävät, eläimet ja musiikki. Jatko-opintoja varten Damström hakeutui Malmön musiikkiakatemiaan italialaismestari Luca Francesconin oppilaaksi. Damströmin uutta tuotantoa kuullaan 15
MARIZA PE 11.10.2019 KLO 19 KULTTUURITALO, HELSINKI LIPUT TICKETMASTER JA LIVENATION.FI LA 12.10.2019 KLO 19 TAMPERE-TALO, TAMPERE LIPUT LIPPUPISTE JA TAMPERE-TALO Miljoonien kuulijoiden rakastama Mariza on portugalilaisen musiikin suurlähettiläs, joka on antanut fadolle sydämiin yltävän äänen.
Tule Pohjanmaan kautta ja aloita opiskelu uudistuneessa Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa!. 20 R ONDO C LASSIC 3|2019 Varjoa ja valoa Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA My favourite things Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Jazz-konsertti Julius Kokko näyttökonsertti Ma 3.4.2017 klo 18 konservation Sali Pe 7.4.2017 klo 20.00 Raatihuone, Kokkola (Mannerheiminaukio 5) Tero Tavaila, piano Joanna Hanhikoski, sello ArboClara Eveliina Kippo, klarinetti Yhdistetty muusikon perustutkinnon näyttöja klarinetin Ctutkintokonsertti Vocals: Jennifer Markin Piano: Enni Yli-Vainio Guitar: Arttu Härmälä Bass: Julius Kokko Drums: Joni Paananen Trumpet: Alex Heikkilä Saxophone: Laura Korpi Backing Vocals: Anniina Partanen, Laura Lahtinen, Henriikka Tolvanen All songs by Jennifer Markin M e, m y so u l & I Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA J E N N IF E R M A R K IN IN N Ä Y T T Ö K O N S E R T T I Keskiviikkona 5.4. klo 18 Konservatorion Sali, Pitkänsillankatu 16 TORSTAINA 6.4.2017 KLO 20 KESKI-POHJANMAAN KONSERVATORION SALI Sound tracks SOUNDS JAZZ Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Tähtihetkiä Neea Parpala, oboe ja englannintorvi Torstai 6.4.2017 klo 18.00 Kaarlelan kirkko Pia Lempiälä, cembalo ja piano Nella Parpala, harmonikka Laura Kujala, fagotti Maria Seppä, englannintorvi Maiju Rajaniemi, oboe Hanna Savela, huilu Eveliina Kippo, klarinetti Iida Ranta-Nilkku, käyrätorvi Konserttiin on vapaa pääsy, Tervetuloa! Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Sinisin sävyin Sinisin sävyin Emma Yli-Korpelan ja Meeri Järvelän näyttökonsertti Pe 7.4.2017 klo 18 Raatihuone, Mannerheiminaukio 5 Tero Tavaila piano Sanna Poranen piano Liisi Yli-Korpela sello Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Amoroso rakkaudesta musiikkiin Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Edvin Masar laulu, kitara Anni Järviö koskettimet Joonas Laakso basso Taneli Hongisto rummut Mostly minor PE 20.11.2015 KLO 18, KONSERVATORION SALI, VAPAA PÄÄSY TULEVAISUUDEN VARJO PAULI PAPPISEN NÄYTTÖ& C-TUTKINTOKONSERTTI KOKKOLAN RAATIHUONEEN SALISSA TO 7.4.2016 KLO 18.00 BASSO PAULI PAPPINEN RUNOT JAANI VUOTILA PIANO TERO TAVAILA ANTTO TUNKKARIN NÄYTTÖ& C-TUTKINTOKONSERTTI BACH LINDBERG SCHUMANN PROKOFIEV KESKI-POHJANMAAN KONSERVATORION ISO SALI 6.4.2016 KLO 20.00 PORTRAITS ANTTO TUNKKARI, SELLO TERO TAVAILA, PIANO Lune d’Avril NÄYTTÖKONSERTTI & D-TUTKINTO SOPRAANO PAULA KUJANPÄÄ KAARINA NISONEN, PIANO TI 5.4.2016 KLO 20.00 KONSERVATORION SALI VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA SUOMEN MONIPUOLISIN KONSERVATORIO * TOTEUTA UNELMASI * OPISKELE MUSIIKISTA AMMATTI! YHTEISHAKU 19.2.-12.3.2019 WWW.OPINTOPOLKU.FI WWW.KPKONSA.FI Kuva © Essi Luoma Heidi Vehkalan opinnäytekonsertti Ke 11.4.2018 klo 16 konservatorion sali Heidi Vehkala, piano ja viulu Janika Läspä, viulu Emma Yli-Korpela, viulu Saana Pulkkinen, alttoviulu Sallamaria Saarimäki, laulu Sara Jokela, huilu Ilona Jussinmäki, harmonikka Tero Tavaila, piano musiikkia pelisarjasta Final Fantasy Musiikkipedagogi (AMK) • Kesto: 4 vuotta, 240 op • Genret: kansanmusiikki / klassinen musiikki / rytmimusiikki • Antaa valmiudet musiikinopettajan työhön www.centria.fi • centria.fi/musiikki centria-ammattikorkeakoulun musiikki Musiikkipedagogi (ylempi AMK), jousiorkesterisoitto • Kesto: 2 vuotta, 60 op • Toteutus yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa • Antaa samat valmiudet kuin yliopistossa ja muissa taide-/ tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto
PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI. rajamailla LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi 21 R ONDO C LASSIC 3|2019 Ihmisyyden Rajamailla
En usko, että edeltäjäni Kalevi Kiviniemi tai Pauli Pietiläinenkään ovat olleet kovin staattisia soittajia.” – Lahden Ristinkirkon urkuri Miikka Kallio Etelä-Suomen Sanomissa 24.1.2019 22 Mediasakset.indd 1 18.2.2019 17.24. Ei välttämättä ole klassisen maailman etu, jos ajatellaan, että musiikista voi nauttia vain yhdellä tavalla.” – Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen ja konserttimestari Raymond Cox toistamiseen järjestetystä meditatiivisesta konsertista Kymen Sanomissa 28.1.2018 ”Toivon, että klassinen musiikki pystyisi tavoittamaan uusia yleisöjä. Vaikka pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, niin pyörän päälliset kannattaa tarkistaa ja pinnoitus uusia. Olen kyllä aika eläväinen soittaja, ja tykkään soittaa eläväisesti. Yhteiskuntaopinkin tunneille tuon musiikkia. Taustani on kevyessä musiikissa, jossa fiilis on tärkeä. Se vaatii muusikoilta aktiivista otetta maailman ja sen menon tutkimiseen. Nyt kun kanttori-urkuri laulaa ja soittaa seurakunnan kanssa, hän istuukin pehva ja jalat heiluen penkillään ihmisten silmien edessä. ” 22 R ONDO C LASSIC 3|2019 Me nykypolven laulajat osaamme samat tyyliasiat ja täytämme samat laulajavaatimukset kuin vanhemmatkin laulajat. Ilmiselvästi hyötynä on se, että minulle on kulkeutunut paljon niin sanottua hiljaista tietoa. Tällainen alentaa väkisin ja on epämiellyttävää. Kilpailu on tavattoman kovaa.” – Oopperalaulaja Aarne Pelkonen Kauppalehdessä 25.1.2019 ”Kun lapsia on esiintymässä, he ovat samaistumiskohteita yleisössä oleville lapsille. . Ennen ääni riitti pidemmälle. – Lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jukka Juntunen Opettaja-lehdessä 25.1.2019 ”Yleisöltä tulee monenlaisia ideoita, miten konsertteja voitaisiin järjestää. On muutenkin syytä kyseenalaistaa, mikä on esitysten seuraamisen oikea tapa. Sitä kautta haluamme innostaa lapsia musisoimaan ja musiikin pariin.” – Pippuri soikoon! -lastenmusiikkiyhtyeen jäsen Marja Siltanen-Vatanen Savon Sanomissa 23.1.2018 ”Saatan pyöräyttää tunnilla soimaan levyltä klassista musiikkia, enkä karta Suomi-filmiklassikkoja tai muutakaan vanhaa iskelmämusiikkia historian opetuksessa. Nyt taiteilijan pitää olla myös kielitaitoinen, hyvännäköinen, hyvä näyttelijä ja vielä globaalisti verkottunut ihminen. Muuten meistä tulee museotyöntekijöitä, jotka yrittävät pitää vanhasta huolta.” – BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi valittu kapellimestari Dalia Stasevska yle.fissä 28.1.2019 ”Perhetausta on aina ollut hedelmällinen asia, ei mikään painolasti. Ne ja myös populaarimusiikki ovat aikansa kuvaajia. Urkujen kohdalle saisi tehdä isoa ikkunaa, josta näkymä Kirkkopuistoon, sankarihaudoille ja Vapauden Hengetär -patsaalle – Golgatalle.” – Kommentti Etelä-Suomen Sanomien Näppis-palstalla 23.1.2019 ”En usko, että heilutan peppua. Kaikkia virheitä ei ole tarvinnut tehdä.” – Jaakko Kuusisto, muusikko ja säveltäjä kolmannessa polvessa Aamulehdessä 20.1.2019 ”Eikö niitä Ristinkirkon urkuja voisi siirtää vaikka parvelle. Kantaa ottavaa musiikkia on paljon ja voin käyttää sen asiasisältöjä opetuksessa.” mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Heille tulee kokemus, että minäkin voisin olla tuolla laulamassa
Nyt vuosikymmenen parhaimman hiihtotalven myötä on aika muistuttaa, että murtomaahiihto on sisätiloissa kykkivälle musiikin alan istumatyöläiselle täydellinen talven ja kevään liikuntamuoto. Tapaamisemme oli lähtökohtaisesti olevinaan ammatillinen, mutta tosiasiassa päädyimme puhumaan kuntoliikunnasta ja nykyisistä tai historiallisista loukkaantumisistamme ja erilaisista urheiluharrastusten vuosikymmenien aikana kasaamista vaivoista. Sisäliikunnan vaihtuminen ulkoliikuntaan oli suuri elämänlaadullinen parannus. Kun nököttää päivät pitkät sisällä – oli silmien edessä sitten tietokone, nuottipaperi tai opetusluokka – tarjoaa ulkoilu siihen tavattoman tervetullutta vastapainoa. . Hiihtämisen edut moneen muuhun kuntoilumuotoon verrattuna palautuivat taannoin mieleeni lounaalla muusikkoystävän kanssa. Ja sellainen ulkoilu, jossa liikkuminen tapahtuu pehmeästi, rennosti ja tasaisen monipuolisesti kaikkia kehon osia kuormittaen on työkyvyn ylläpidon näkökulmasta parasta kehonhuoltoa. Sellaiset harvemmin käpertyvät kuusen alle odottelemaan kuolemaa. Amen. Juuri sellaista on perinteisen tyylin murtomaahiihto. Mitään näistä ei kuntosali tarjoa. Sitten vaan lähimetsään, pellolle tai suolle liikkumaan hohtavilla keväthangilla omaan tahtiin vailla suorittamista, veren makua suussa tai kilometritavotteita. KESKUSTELUN LOMASSA ystäväni – entinen kansainvälisen tason urheilijalahjakkuus – kuitenkin lausui viisauden, joka sopii ohjenuoraksi jokaiselle keski-ikäiselle kuntoilijalle: ”minulle liikunta on muuttunut tavoitteellisesta suorittamisesta ja ennätysten rikkomisesta työkykyä ylläpitäväksi kehonhuolloksi”. TÄMÄN KIRJOITUKSEN julkaisun aikaan päivät pitenevät vauhdilla, pakkaset alkavat väistyä ja aurinkoiset talvipäivät tarjoavat kauden parhaat hiihtokelit. Se ei ollut mukavaa kuultavaa. Jouduin peleissämme toistuvasti toteamaan, että voittamisen edellytyksenä olevan ottelupallon niittaaminen on harmillisen työlästä, kun vastassa on henkilö, jonka psyykessä yhdistyvät entisen huippu-urheilijan ja nykyisen huippumuusikon luonteenpiirteet. Jopa tiheästi asutetulla pääkaupunkiseudulla Keskuspuiston, Nuuksion ja Sipoonkorven ladut tarjoavat mahdollisuuden aarniometsässä hiihtämiseen, sen äänimaiseman aistimiseen ja omalla keholla tuotetun vauhdin koukuttavan huuman kokemiseen. Vierailu asiantuntevaan hiihtovälinekauppaan, alle osaavan henkilökunnan avustuksella valitut pitovoiteluvapaat karvapohjasukset, jalkaan modernit miellyttävät ja lämpimät monot ja käsien jatkeeksi höyhenenkevyet hiilikuitusauvat. Marraskuussa 2016 pohdin työn eetosta Helsingin Paloheinän hiihtokeskuksen laduista vastaavan Latukoneenkuljettaja Korhosen kautta. Perinteisellä tyylillä kolumni OLLI VIRTAPERKO k KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO © H EIK KI TU U LI Sisäliikunnan vaihtuminen ulkoliikuntaan oli suuri elämänlaadullinen parannus.. Nyt lounastaessamme puolitoista vuosikymmentä varttuneempina ja vammautuneempina ystävälläni oli kuitenkin kovastikin toinen ääni kellossa – tosiasioiden kohtaamisella ja niiden tunnustamisen välttämättömyydellä voi ilmeisesti ihan oikeasti olla ihmistä muuttava vaikutus. Nyt on erinomainen aika joko elvyttää vanha hiihtoharrastus tai peräti aloittaa se. Totesin itselläni olevan nuoruuden rajujen ja riuhtovien sisäurheilulajien perintönä jäljellä enää yhden täysin toimintakuntoisen ja vammattoman raajan, ystäväni puolestaan kuvaili vivahteikkaasti, kuinka juoksunharrastajan akillesjänne voi tulehtua askeltamiskelvottomaksi ja kertoi niistä usein kirurgin työllistävistä mahdollisuuksista, joita länsimainen lääketiede vaivan korjaamiseksi kernaasti tarjoaa. Hiihtäminen on ylivertainen kuntourheilumuoto. Hiihtämisessä monipuoliseen kuntoiluun yhdistyy mahdollisuus nauttia täysipainoisesti luonnosta ja Suomen talvesta. Kehonsa tuntevan ja hiihtotekniikan perusteet hallitsevan on käytännössä mahdotonta hankkia itselleen rasitusvammoja. Se tarjoaa mahdollisuuden rasitustason poikkeuksellisen laajaan säätelyyn. Siksi se sopii jokaiselle ikään, kuntoon, painoon tai taitotasoon katsomatta. ITSELLÄNI TOSIASIOIDEN tunnustamisen vauhdittajina toimivat äkkinäisten suunnanvaihdosten ja maksimirasitustasojen sulkapallo ja salibandy, joista viime vuosikymmenen vaihteessa erilaisten vammautumisten myötä jouduin luopumaan. Tämä kommentti soi korvissani yllättävänä kypsyyden ja harkintakyvyn musiikkina – etenkin ottaen huomioon, että sen sanoja pystyi vielä takavuosina ilman mainittavia teknisiä valmiuksia liki pelkällä häviämisen inhon ja tahdon voimalla tarjoamaan kiusallisen kovan vastuksen omassa tuolloisessa päälajissani sulkapallossa. Vapaalla tyylillä R ONDO C LASSIC 3|2019 23 UN AIKANAAN NIMESIN tämän kolumnipalstan murtomaahiihdon termein, päätin samalla olevani oikeutettu aina kahden-kolmen vuoden välein tuottamaan hiihtoon liittyvän kirjoituksellisen pikku pyrinnön. Tilalle löytyivät pienen etsinnän jälkeen pyöräily ja kävely – sekä hiihtäminen
Kun hän astuu Rusalkassa lavalle kursailemattoman KARITA MATTILA on kuudenkympin rajapyykkiä lähestyessään ottanut rohkean askeleen uudenlaiseen ohjelmistoon ja myös tarkistanut laulutapaansa. v Sinut demoniensa kanssa Teksti: HARRI KUUSISAARI | Pariisi © GUERGANA DAMIANOVA 24-29 Karita Mattila.indd 1 18.2.2019 17.18. Mutta näin ei ole – Mattila ottaa vastapariksi myös linjaa vaativia sopraanotehtäviä. Sellainen on Wagnerin Isolde, sopraanojen koetinkivi numero yksi, jonka Mattila tekee ensimmäistä kertaa kahden vuoden kuluttua. Ääni on vankentunut niin, että pian on tulossa WAGNER -debyyttejä aina Isoldea myöten. Ei todellakaan mikään prinsessaroolien eikä nuorten, hehkeiden morsianten paraati! Kun listaan vielä lisää parin vuoden kuluttua tulevan Straussin Elektran neuroottisen äitihahmon, äänialaltaan matalan Klytainmestran, niin voi ounastella hyvästijättöjä korkealta ja kaunisti -tyyliselle laululle. Tätä oli tilaisuus kysyä Pariisissa, jossa Mattila teki Dvo?ákin Rusalkan Vierasmaalaista prinsessaa – jälleen yksi uusi rooli hänelle. Hän on ottanut ohjelmistoonsa jopa alton äänialalle meneviä, usein vanhempien naisten tai muuten sopraanopääosan vastapariksi asettuvia rooleja – kuitenkaan luopumatta korkeista äänistään. Moni hellittää tai keskittyy konsertteihin tai opettamiseen. Ohjelmisto laajenee ihailtavalla ennakkoluulottomudella. Tähtisopraano ammentaa rooleihin voimaa elämänkokemuksesta, johon kuuluu myös omien heikkouksiensa tunnustaminen. Esitys oli ainutlaatuista suomalaisnaisten juhlaa, sillä nimiroolia lauloi Camilla Nylund, ja esitysten kapellimestarina oli Susanna Mälkki. Kilpailu on kovaa, ulkonäkö korostuu, eikä ikääntymisestä saa lisäpisteitä. Tällä kaudella Mattila on opiskellut neljä uutta roolia, ja vuoden loppuun mennessä hänellä on luvassa jännittäviä tehtäviä Poulencin Karmeliittanunnien tarinoissa, Weillin Mahagonnyn kaupungin nousussa ja tuhossa, Wagnerin Lohenginissa (ei Elsa, jolla hän aloitteli Wagner-uraansa vaan tätä pahoille teille viettelevä noita Ortrud) ja Janá?ekin Katja Kabanovassa (ei Katja, jota hän on esittänyt Suomessakin, vaan tätä sadistisesti kiusaava rikkaan kauppiaan leski Kanabicha). Kansalaisuus ei ratkaise Meni ohjelmisto mihin suuntaan meni, yksi asia Karita Mattilassa pysyy, ja se on karisma niin lavalla kuin sen ulkopuolella. Karita Mattila on toista maata. Hän on rohkeasti astunut ulos siitä muotista, johon lyyriset sopraanot ikinuorine roolikuvineen usein jäävät. 24 R ONDO C LASSIC 3|2019 AIHDEVUODET OVAT naislaulajille usein arka aihe. Tekniikan on siis oltava raudanluja! Mihin näin eri suuntiin osoittava tie johtaakaan
Lisää Wagneria on luvassa: Ortrud, Isolde ja Kundry. Juha Uusitalon Scarpia saa tuta diivan koston Baijerin valtionoopperassa 2010. Susanna Mälkin tulo mukaan produktioon oli yllätys, mutta tosi mieluinen sellainen.” ”Meillä on ollut tosi hauskaa keskenämme, vaikka ei kansalaisuus tällä tasolla mitään merkitsekään. Ja tämä koskee koko tiimiä, alkaen Klaus Florian Vogtista, jonka tapasin jo Turun Parsifalissa. Ei tee pahaa, jos prinssi on myös hyvännäköinen!” © W IL FR IE D H O ES L © LYNN LANE Tosca sopi Karita Mattilalle temperamentillisesti muttei ehkä niin hyvin äänellisesti. Vierasprinsessa ei toki ollut hänen suosikkilistoillaan, mutta hän tarttui tilaisuuteen, kun sitä Pariisin oopperasta tarjottiin. Nyt kun harjoittelimme Rusalkaa, apulaisohjaaja tuli sanomaan, että me olemme tavanneet ennenkin. ”Tottahan minä Camillan tiesin jo siitä lähtien, kun hän sai jaetun voiton Lappeenrannan laulukilpailussa, mutta eiväthän sopraanot toisiaan tapaa kun tekevät samantyylistä ohjelmistoa. ”Niin, ehdinpä silloin vielä tehdä töitä itsensä Jean-Pierre Ponnellen kanssa”, hän huokaa, viitaten legendaariseen ranskalaisohjaajaan. Hän oli tuolloin Cosissa Ponnelleen assistentti! Tällaiset kohtaamiset tekevät olon kotoisaksi. Kun hän astelee Bastillen oopperatalon käytävillä haastatteluun, päät kääntyilevät. 25 R ONDO C LASSIC 3|2019 aistillisena ja vedenneidon rakkaan viettelevänä Vierasprinsessana, koko esitys sähköistyy. Valkyyrian Sieglinden laulajatar teki ensimmäistä kertaa Houstonin Grand operassa 2015. ”Eihän se ole mikään pitkä rooli, mutta hyvin intensiivinen, kauttaaltaan dramaattisen sopraanon fakkia. ”Pian sen jälkeen hän loukkasi itsensä pudottuaan orkesterimonttuun eikä siitä enää toipunut. Hän tervehtii vastaantulijoita hississä kuin perhetuttuja – talo on hänelle tuttu jo vuodesta 1994, jolloin hän lauloi siellä Cosi fan tuttea. Ihmettelen, miten se siinä vaiheessa onnistuu, sillä toinen näytös on rankka.” Camilla Nylund ja Karita Mattila tapasivat tuotannossa ensimmäistä kertaa. Hän näyttää naiiville Rusalkalle, että tätä tämä on. Rooli on hänen mukaansa ”kuin sadan metrin spurtti”. 24-29 Karita Mattila.indd 2 18.2.2019 17.18. Minulla on Pariisin oopperasta pelkästään hyviä muistoja. Siinä ei ole mahdollisuutta lämmitellä, vaan heti lavalle astuessa täytyy ottaa täysi höyry päälle, ja jo toisella sivulla on korkea c! Se on kuin sadan metrin spurtti.” ”Prinsessa ei hahmona ole mikään paha vaan elämää nähnyt ja sitä janoava. Usein roolia tekevät uransa loppusuoralla olevat laulajat. Mattilan Vierasprinsessa viettelee menestyksellisesti Klaus Florian Vogtin prinssiä Pariisin oopperan Rusalkassa helmikuussa. Täällä tein ensimmäisen kerran Salomenkin.” Rusalkan nimiroolia Mattila ei ole koskaan esittänyt vaikka onkin laulanut usein konserteissa sen kuuluisinta numeroa, Laulua kuulle
Tässä hän odottaa ikävän murtamana prinssiään Lontoon Royal Operassa 2014. 26 R ONDO C LASSIC 3|2019 Eipä tule olo tylsäksi Mattilan valloitus vanhempien naisten matalammissa rooleissa alkoi jo Jenufan Kostelni?kana, jota hän on tehnyt jo Metropolitania myöten, laulettuaan sitä ennen oopperan nimiroolia yli vuosikymmenen ajan. Sen Mattila teki vuosi sitten Zürichissä mutta palaa siihen Aix-en-Provencen festivaaleilla heinäkuussa. Mattilan seuraavista Suomen-esiintymisistä on julkistettu konsertit Joroisten Musiikkipäivillä ja Lahden Sibeliusviikolla. Tuotannon johtaa Esa-Pekka Salonen, jonka Mattila tapaa nyt ensimmäistä kertaa oopperan parissa. Mattila on puhunut tähän liittyvistä painon ja mielialan heittelyn ongelmistaan viimeksi ET-lehdelle. Esityksen voi nähdä myös Suomessa Finnkinon elokuvateatterien live steraming -lähetyksestä. Emilia Martyna Kansallisoopperan Tapaus Makropouloksessa 2012. Ehkä sitä pidetään heikkouden merkkinä, jos joutuu hakemaan apua tekniikassa.” ”Pelko on turhaa sillä eihän laulaja ole koskaan valmis, ja ulkopuolisia korvia tarvitaan varsinkin tilanteessa, jossa fysiikka tai ohjelmisto muuttuvat. ”Tuskinpa vain, mutta ei voi kuin olla kiitollinen siitä, että on sellainen pilli, joka venyy näin monenmoiseen. Nyt hän kuitenkin täsmentää vaihdevuosi-asiaa lauluun liittyvien ratkaisujen osalta. Tarkemmin en halua niistä puhua.” ”Olen sen jälkeen ollut teknisesti varmemmalla pohjalla; alarekisteriin on tullut lisää vahvuutta ilman, että ylärekisteriä olisi menetetty. © R O YA L O PE R A H O U SE / C AT H ER IN E AS H M O R E © HEIKKI TUULI 24-29 Karita Mattila.indd 3 18.2.2019 17.18. Kaiken huippuna on roisi baarinpitäjä Leokadja Begbick Kurt Weillin oopperassa Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Kuinkas nyt näin. ”Menopaussin myötä joutuu väkisinkin tarkastelemaan uusiksi myös laulutekniikkaansa. HS:n kriitikon huomautus laulajan ulkoisesta olemuksesta Kansallisoopperan debyytin yhteydessä jäi hänen mieleensä. Olisiko vielä vuosikymmen sitten Verdin Naamiohuvien Ameliaa lyyrisen kauniisti laulanut taiteilija voinut tuolloin kuvitella astuvansa Mahagonnyn konnien joukkoon. Tämä on naislaulajien keskuudessa eräänlainen tabu, eikä siitä puhuta kollegoiden kesken. Täytyy koko ajan suitsia itseään.” ”Varsinkin italialaiset korkean sopraanon roolit ovat sellaisia, joissa ikä kuuluu. Yksi syy on 58-vuotiaan laulajan halussa löytää ikänsä puolesta sopivia rooleja. Eipä tule aika pitkäksi”, hän nauraa tuttua rehevää nauruaan. Saksalainen ja slaavilainen ohjelmisto ovat armollisempia”, hän kertoo. Veri vetää lavoille yhtä lailla kun ennenkin! Monet kollegat ovat päätyneet kuuttakymmentä lähestyessään lopettelemaan oopperauraansa – kuten Renée Fleming, joka nykyisin tekee lähinnä konsertteja ja hoasting-keikkoja televisioon.” Straussin Ariadne (auf Naxos) on ollut Mattilan viime vuosien aktiivisia rooleja. Itse kohtasin oikeat ihmiset, erään entisen managerin, joka on auttanut monia naislaulajia samassa tilanteessa, sekä Houstonissa toimivan laulupedagogi Stephen Kingin, jonka kanssa tarkistimme lauluja hengitystekniikkaan liittyviä asioita. ”Minun fakissani ikä on sikäli mörkö, että joutuu koko ajan taistelemaan sellaisia elementtejä kuten vouvaamista vastaan, jotka tekevät äänestä vanhan kuuloisen. Entistä syvemmälle alton uumeniin vie Madame de Croissy Poulencin Karmeliittanunnien tarinoissa, jota Mattila laulaa Metropolitanissa toukokuussa. Tosin mikään uusi asia tuo painokompleksi ei ole – hän aloitti kuntoilun ja muun itsekontrollin jo ammattiuralle lähdettyään, kuten Korkealta ja kovaa -muistelmakirjaa lukeneet hyvin tietävät. Hän on myös löytänyt äänestään uusia sävyjä ja teknisiä mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat monipuolisemman ilmaisun. Menopaussi pysähdyttää Taustalla on myös se kamppailu, jonka jokainen nainen joutuu käymään vaihdevuosiensa kanssa. Vastaava perspektiivin vaihdos tapahtuu toisessa Janá?ekin oopperassa Katja Kabanova, jonka Kanabichana hän debytoi Berliinissä ensi syyskauden lopussa. En minä tietenkään Madame de Croissyn tapaisia rooleja ohjelmistooni ottaisi, ellen olisi varma, että minulla on vaadittavat äänet.” ”Olen onnellinen siitä, että saan jatkaa uraani uudella ohjelmistolla
Jenufan nimirooli on ollut Mattilan uran menestyksekkäimpiä, ja sitä hän teki myös Kansallisoopperassa 2014. Sureeko hän sitä. Silloin pääsin ensi kertaa katsomaan loputkin Ringin osat. Ensi syksynä toive vihdoin toteutuu, kun teen sitä ensi kerran Münchenissä. ”En varsinaisesti, sillä olen iloinen, että sain kokea ne”, hän vastaa. Päätin, että, nyt minun on otettava Wagner-härkää sarvista kun vielä elän ja pilli toimii. Kun keskirekisterikin on vahvistunut, niin päätin sanoa kyllä Isolde-tarjoukselle.” Tristan ja Isolde -debyytti on kahden vuoden kuluttua. Näillä eväillä menen nyt kohti Wagneria.” ”Itse asiassa enemmän äänellistä kriisiä pelkäsin, kun tein vuosi sitten ensimmäistä kertaa Mahagonnya. Nyt laulajatar on vaihtanut Jenufan saman oopperan äitipuoleen Kostelni?kanaan. Nyt Verdi ja Puccini näyttävät hävinneet suunnitelmista. Naamiohuvien Amelian hän kuitenkin joutui perumaan Metropolitanissa koska tuli siihen johtopäätökseen, ettei se ole hänen roolinsa, ja Tosca sai kritiikkiä varsinkin Saksassa. ”Vaikka teenkin yleensä oopperaa draaman ehdoilla, niin kyllä tässä roolissa musiikki on se, joka vie.” Äänen rajoja koetellen Hieman kompleksin aineksia on ollut havaittavissa myös Karita Mattilan suhteessa korkeisiin italialaisiin rooleihin – niin upeasti kun hän onkin vaikka Don Carlosin Elisabettaa tai Manon Lescautia tehnyt. Hän ei itse koe näin. ”Minulla on ollut niin paljon valinnan varaa roolien suhteen, että Wagner on saanut odottaa. Se on todella minun roolini!” ”Valkyyrian Sieglindeä tein ensi kertaa Houstonissa 2015, ja pidin siitä enemmän kuin luulinkaan – eivät ne insestijututkaan häirinneet. 24-29 Karita Mattila.indd 4 18.2.2019 17.18. Se on todellista teatteria, josta nautin suuresti.” © TA N JA D O R EN D O R F Roisi baarinpitäjä Begbick Weillin Mahagonnyssa vaatii paljon puhumista ja näyttelemistä, ja Mattila on innoissaan siitä. ”Koskaan ei ole liian myöhä debyytille. Sitä hän teki viimeksi Baijerin valtionoopperassa viime joulukuussa. Kun luin toista näytöstä, ajattelin, että eikö se koskaan lopeta! Mutta ihanaa musiikkia se on. ”En kokenut meneväni rajojeni yli. Ja piut paut: ei mitään ongelmaa. Lopullinen Wagner-hulluus iski viime kesänä, kun palasin Sieglindeksi San Fransiscossa. Enempää en vielä halua puhua, koska eteen tulevat haasteet ovat varmaan minulle järkytys!” Samalla kaudella Isolden kanssa Mattila tekee myös Parsifalin Kundryn. Sen Leokadja Begbick makaa tosi matalalla, ja lisäksi siinä on paljon puhetta, missä on omat tekniset haasteensa. Yhden tuotannon jälkeen hän jättikin tämän diivojen diivan. Minulla oli kuitenkin koko ajan pieni epävarmuus siitä, että onkohan ääneni oikean värinen tähän ohjelmistoon. Taloa Mattila ei vielä pysty paljastamaan. Kuva Zürichin oopperasta 2018. ”Jo silloin Leonie Rysanek sanoi minulle, että minusta tulisi hyvä Isolde. Vastaava murroskohta oli Elektran Krysotemis vuonna 1995. Debytoinhan kahden vuoden kuluttua vasta Wigomre Hallissakin! Joskus asiat vain menevät näin.” ”Olen laulanut Isolden lemmenkuoloa konserteissa, ja parituuria tankkaan nyt pala palalta. Kuitenkin jo Elsaa tehdessäni minulla oli koko ajan mielessä, että kunpa saisin pian laulaa saman oopperan Ortrudia! Se on paljon mielenkiintoisempi rooli. Se, erityisesti Janá?ek, onkin työllistänyt niin paljon, etten jatkanut matkaa italialaisella puolella.” Straussin Salome oli Mattilan uran kohokohtia ja dramaattisissa sävyissään niin pitkälle viety, että tuli ajatelleeksi, menivätkö korkeat äänet tässä paineessa. ”Rakastin Manonia, ja Tosca oli suuri seikkailu. Ajattelin, että joo joo ja lehmät lentää”, hän muistelee. Jumalten tuhon jälkeen olin aivan myyty”, hän kertoo. Turun musiikkijuhlien konserttituotanto 2017 sytytti kipinän. ”Mietin heti, mitä siitä laulaisin, Brünnhildeä vai Waltrautea. Ajattelin, että pitääkö pitää sen jälkeen pidempi paussi. 27 R ONDO C LASSIC 3|2019 © H EIK KI TU U LI Kompleksi vaihtui hulluudeksi Karita Mattila myöntää, että hänellä on tähän asti ollut hieman kompleksinen suhde Richard Wagnerin musiikkiin, vaikka hän saikin jo nuorena menestystä Mestarilaulajien Evan ja Lohangrinin Elsan rooleissa. Rooli makasi minulle oikealla alueella, ja se teki hyvää keskirekisterin vahvistumisen kannalta. Kuulin ympärilläni puhuttavan, että saksalainen ja slaavilainen musiikki sopisi minulle paremmin. Epäröin, onko se minulle liian raskas, mutta kapellimestari Claudio Abbado lupasi pitää balanssista huolta. Sain lauluuni lisää sävyjä
Vanhasta ohjelmistosta jää myös kaivertamaan aina jokin, johon Karita Mattilan sormet syyhyäisivät uudestaan. ”Sellainen rooli on Iloisen lesken Hanna Glavari. Nykyoopperoissa on se jännittävä puoli, että roolien äänialat niissä eivät ole useinkaan niin tarkasti rajattuja vaan antavat tilaa erilaisille laulajille.” Liedyhteistyö Ville Matvejeffin kanssa jatkuu, seuraavan kerran Oslossa pidettävällä konsertilla. Vinkki, Suomen Kansallisooppera. Tein sen täällä Pariisissa 1997, mutta surukseni roolista ei ole tullut uutta tarjousta. Mutta niinpä en ole siellä koskaan esiintynyt. kautensa oopperan ammattilaisena. ”Kyllä tässä auttaa se, että on nähnyt elämää ja on sinut omien demoniensa ja heikkouksiensa kanssa. Ei hän ole paha, vaan hänellä on taustansa – hän koki lapsena perheväkivaltaa jne. Kyllä tässä auttaa se, että on nähnyt elämää ja on sinut omien demoniensa ja heikkouksiensa kanssa. Se kertoo keisari Hadrianuksen (Thomas Hampson, istumassa keskellä) suhteesta miespuoliseen rakastajaansa. Ei ole olemassa pyyteetöntä äidinrakkautta, vaan jälkeläiseen kasautuu aina odotuksia. Kyllä tämä on kanttia kasvattanut. Haastattelun aikana hän ehtii muistella alkuaikoja, jolloin hän viiletti intoa täynnä maailmalla, kun Suomessa lähinnä ”keskityttiin vetämään minua lokaan.” Tai tapaus Glyndebournea, kun ohjaaja Peter Hall tuli kymmenen minuutin tapaamisen perusteella siihen tulokseen, ettei hänellä ole persoonallisuutta. ”Agenttini ihmetyksesi suostuin tarjoukseen heti, eikä kaduttanut. ”No, esimerkiksi Glyndebournen kohdalla kyseessä oli politikointi: rooliin vain haluttiin joku muu. Komea tenori rinnalle niin suostun heti”, hän nauraa. Kun tein roolia Metissä, eteen tuli paljon vastaavia tapauksia USA:sta, jossa äideillä oli vain naksahtanut päässä jokin, ja he olivat tappaneet lapsensa.” ”Vasta kun tämän perspektiivin ymmärtää, on mahdollisuus välittää rooli katsojille niin, että se koskettaa syvältä. Ja sehän on kaiken tarkoitus.” Viime lokakuussa Mattila esitti Plotinan roolia laulaja-lauluntekijä Rufus Wainwrightin oopperassa Hadrian, joka sai kantaesityksensä Canadan Opera Companyssa Torontossa. Siitä saan olla kiitollinen. . Se oli torontolaisen Canadian Opera Companyn tuotantoa. Se on elämän mittainen tie. Frederika von Stade teki sitä Metissä vielä pitkälle yli kuusikymppienä, Vilja-laulua vain vähän madallettuna. Keisari Hadrianuksen homoseksuaalisuus oli siinä kantava teema. © MICHAEL COOPER Kuluvan kauden uusia rooleja oli Plotina Rufus Wainwrightin oopperassa Hadrian. Kilpailu on kovaa, ja kovenee yhä. Se oli kaunisti sävelletty ja ohjattu teos, jossa oli paljon liikuttavaa. Täytyy oppia näkemään, miten itsekkyys ja raadollisuuskin on inhimillistä.” ”Tässä juuri on kyse Kostelni?kanan kohdalla. On oppinut hyväksymään itsensä sellaisena kun on. on oppinut hyväksymään itsensä sellaisena kun on. Ilman sitä olisi mahdotonta tulkita uskottavasti vaikkapa Jenufan kasvattiäidin Kostelni?kanan motiiveja, kun hän päätyy tappamaan Jenufan lapsen. Se ei ole pelkkää menestystä vaan myös vastoinkäymisiä. Eipähän hätkähdä vähästä.” Elämänkokemus on valttia myös Mattilan uusissa oopperarooleissa. Elämänkokemuksen voimaa Karita Mattila laskee, että menossa on hänen 37. 28 R ONDO C LASSIC 3|2019 24-29 Karita Mattila.indd 5 18.2.2019 17.18. Yksi aariani oli jazzsävyinen, mutta kun korostin tätä puolta harjoituksissa, säveltäjä halusikin että teen sen klassiseen oopperatyyliin.” ”Teki hyvää heittäytyä pois Kostelni?ka-laatikosta johonkin aivan muuhun
Nylund lauloi kuulaasti ja sisäistyneesti. . Kaksi matkanjärjestäjää, Ok-matkat ja Musiikki Marjatta olivat valinneet esityksen yhtä aikaa kohteekseen, ja molemmat matkat olivat loppuunmyytyjä. Eikä aiheetta, sillä olemisen tavoistahan oopperassa on kyse, kun vedenneito haluaa muuttua ihmiseksi saadakseen rakkaansa. Susanna Mälkki suhteutti musiikin ohjauksen henkeen. Tässä se voima onkin: naisten huipputrio kohtasi itsellisinä taiteilijoina, jotka saavat olla kotoisin mistä tahansa, kunhan taso on näin korkea. 10. Ei tämä ollut mikään slaavilaisesti hehkuttava Rusalka vaan paatoksesta riisuttu roolityö, jossa jokainen vivahde oli paikallaan. Näiden kahden ryhmän lisäksi paikalla oli paljon itsenäisesti tulleita, joten väliajalla olo oli suorastaan kotoisa. 29 R ONDO C LASSIC 3|2019 un Camilla Nylund, Karita Mattila ja Susanna Mälkki kohtasivat Pariisin oopperan Rusalkassa, se oli tietenkin suomalaisittain suuri tapaus, joka näkyi paitsi lavalla niin myös katsomossa. Visualisointi saa saman huoneen näyttäytymään eri valoissa, vedenalaisesta satumaailmasta vääristyneeseen mielentilaan ja ilmassa leijuviin kuviin. Hän karsi Dvo?ákin musiikista turhan sentimentaalisuuden ja balansoi orkesterin tarkasti ja oleelliseen pelkistäen, mikä vain tehosti kauneuden pakahduttavuutta. helmikuuta olleessa esityksessä arvelin suomalaisia olleen yli sata. Hän teki siitä itseään etsivän, vähän hukassakin olevan tytön, jolla oli vain kaipuu jonnekin määrittelemättömään, mitä ihmisprinssi ja rakkauden illuusio edustavat. Wagner-laulajana tunnettu Michelle De Young loi noita Jezibabaan tarvittavaa magiikkaa. Vedenneidon kohtalo kosketti k Teksti: HARRI KUUSISAARI | Pariisi © GUERGANA DAMIANOVA 24-29 Karita Mattila.indd 6 18.2.2019 17.18. Outo, kohtalomainen veto vedenneitoon korostui enemmän kuin ihmisen kavala petollisuus. Eikä kyseessä ole vain heidän esityksensä, vaan kaikki oopperanteon osa-alueet kohtasivat Robert Carsenin ohjaamassa tuotannossa melkeinpä ideaalilla tavalla. Osana oopperatalon 350-vuotisjuhlakauden valtavaa ohjelmistoa tämä vanhan tuotannon lämmitys oli tietenkin vain pieni osanen, eikä kansallisuudella muutenkaan ole tällä tasolla merkitystä. Mälkki on parempi oopperakapellimestari kuin tiesinkään! Samanlaisella tarkkuudella Camilla Nylund muotoili nimiroolin tulkintansa. Joku ranskalaislehti valitti, ettei hän olisi päässyt hahmonsa tunteisiin käsiksi, mutta olen eri mieltä. Pariisin Rusalka ei ollut pelkästään suomalaisnaisten juhlaa vaan kokonaisvaltaista oopperantekoa, jossa kaikki oli kohdallaan. Rusalkan rooli on ollut jo pidempään Camilla Nylundin ohjelmistossa, ja se on sopivaa vastapainoa suurille Straussja Wagner-rooleille, joista hän on kuuluisa. Eri maailmojen välistä eroa ohjaaja korostaa kaksintamalla toisessa näytöksessä hahmoja peilikuviksi ja lopulta katkaisemalla näyttämökuvan toisistaan erkaneviksi osiksi, joiden väliseen mustaan aukkoon Rusalka-parka putoaa kauhuissaan harhailemaan. Jos 16 vuotta vanha ohjaus voi tuntua näin raikkaalta ja kantavalta, mikä haaste se onkaan uusille yrittäjille! Carsen on visuaalinen esteetikko ja symbolisti, joka pitää huolen siitä, että ooppera tarjoaa virikettä sekä aisteille että ajattelulle. Rusalkan sadusta hän löytää niin modernia kuin ajatonta psykologiaa, ja joku sanoi sen tuoneen mieleen jopa eksistentialistisen filosofian ja Jean-Paul Sartren. Ohjaus kysyy kysymyksiä mutta ei tyrkytä vastauksia, etsii teemoista uutta muttei tuhoa alkuperäistä teosta. Karita Mattilan temperamentille ja äänelle aistillinen ja maanläheinen Vierasprinsessa sopi hyvin, ja Klaus Florian Voght korosti prinssin jalostunutta puolta
220 miljoonan euron budjetillaan se on Euroopan suurin. Mutta Karthago-puoliskolla lopahtaa. Lähimmäksi oman perinteen juuria pääsee ensi syksynä ensi-iltaan tuleva Rameaun Les Indes Galantes. 30-31 Pariisin muut esitykset.indd 1 18.2.2019 17.22. Ikuisuusongelman eli nuoren (ja itse maksavan) yleisön suhteen talo onkin päässyt pidemmälle kuin moni muu, sillä kohderyhmälle räätälöidyn hinnoittelun ja kasvatustyön ansiosta sen osuus on noussut. Se on ikoninen teos, jolla myös Bastillen oopperatalon avattiin. Siinä on myös sodanvastaista sanomaa, mihin venäläisohjaaja Dmitri Tšernjakov on tarttunut Pariisin uudessa ohjauksessaan. Alkuvuodesta tosin ensi-iltaan tuli uusi tuotanto Berlioz’n Troijalaisista. Pariisissa jälkiosa sijoittui sotavammaisten psyykkiseen kuntoutuskeskukseen, jossa pelataan pingistä ja tehdään voimisteluliikkeitä. 30 R ONDO C LASSIC 3|2019 ARIISIN OOPPERA PERUSTETTIIN vuonna 1671 Académie d’Opéran nimellä, kun kuningas Ludwig XIV antoi runoilija Pierre Perrinille yksinoikeuden oopperaesitysten järjestämiseen. Raflaavien ohjausten politiikkaan sisältyy myös riskejä. p taidetehtaan juhlaa ja arkea Teksti: HARRI KUUSISAARI | Pariisi Berlioz’n Troijalaisten alkuosa kertoo Troijan tuhosta puuhevosineen ja jälkiosa Didon ja Énéen rakkaustarinan Karthagossa, joka päättyy sankarin seuratessa kutsumustaan lähteä Italiaan. Suurella taidetehtaalla on syynsä löytää uutta yleisöä: sillä on miljoona lippua kaudessa myytävänä. Myytäviä lippuja on miljoona vuodessa. Muutaman vuoden kuluttua oopperanjohtajan arvon sai säveltäjä Jean-Babtiste Lully, joka paradoksaalisesti italialaisena sai luoda ranskalaisen oopperatyylin, lyyrisen tragedian. Se on hurja määrä, vaikka taloja onkin kaksi, 1700-paikkainen, vuonna 1875 avattu, rönsyilevää kertaustyyliä edustava Palais Garnier ja peräti 2700 henkeä vetävä moderni Bastille. Raflaavien ohjausten linja on kuitenkin riskialtis. Yleisön keski-ikä putosi viime kaudella 46 vuoteen, mikä on kansainvälisesti vertailtuna alhainen, ja lähes 100 000 katsojaa oli alle 28-vuotiaita. Mahtava kuoro ja solistit synnyttivät flown – kärjessä Stéphanie d’Oustrachin hieno Kassandra, joka johdatti muut naiset joukkoitsemurhaan kuin uskonjohtaja. © VINCENT PONTET Pariisin ooppera juhlii tällä kaudella kahta merkkipäivää: on tullut kuluneeksi 350 vuotta laitoksen perustamisesta ja 30 vuotta Bastillen talon avajaisista. Juhlakaudella keinoksi on otettu mahdollisimman monien ja innovatiivisten ohjaustyylien esittely. Julkisen tuen osuus on 95 miljoonaa, eli oman varainhankintaa on yli puolet. Vilkaisu lukuihin selittänee, miksi talon täytyy pysyä valtavirran edustajana – jota suurin osa ranskalaisesta ohjelmistosta ei edusta. Koko tyylilaji oli hukassa: hauskaa tämä ei ollut, etäännytys ei toiminut eikä sodan tragedia välittynyt. Kassandra latoo synkkiä ennustuksiaan tv-uutislähetykselle, ja kuningas Priamos hoveineen poseeraa ryhmävalokuvissa kansasta erillään. Nyt kun talo juhlii 350-vuotista historiaansa, silmään pistää, että ohjelmassa ei ole ainuttakaan Lullyn oopperaa, eikä ranskalainen perinne ole muutenkaan järin hyvin edustettuna. Alkujakso, Troijan valtaus toimi modernisoinnissaan: sodan keskellä elävä kaupunki on kuin mikä tahansa Lähi-idän kriisikeskus. Nykyinen johtaja Stéphanie Lissner sanoikin kauden lehdistötilaisuudessa saman mitä varmaan kaikki kollegat: suurin haaste on uuden yleisön löytäminen. Sodan ja murhien kaikuja Troijalaiset on suuri eeppinen fresko, jossa Berlioz halusi välittää Vergiliuksen tarinoiden klassisen ylevyyden ja koskettavuuden. Samalla nimeksi vaihtui Académie Royale de Musique. Ollaan sotavammaisten psyykkisessä kuntoutuskeskuksessa, jonka aulassa pelataan pingistä, esitetään näytelmiä ja tehdään voimisteluliikkeitä. Kaikki mahdolliset tämän hetken ohjaajagurut ovat esillä
© B ER N D U H LIG © VIN C EN T PO N TE T © AN N R AY © AN N R AY Marc Moreau heittäytyi eläimellisellä notkeudella Faunin aistillisiin unelmiin. Ja sitten klassikko Faunin iltapäivä, jonka lukuisten koreografioiden ketjussa Cherkaoui puolustaa kyllä asemaansa. Pontus Lindbergin Les Noces -koreografia antaa heteroja homopareille samat oikeudet. Tämähän on kiehtovaa, varsinkin kun musiikinjohdosta vastasi itse René Jacobs. Ruotsalainen Pontus Lindberg oli tarttunut Stravinskyn Häät-kantaattiin (Les Noces), joka kuvaa muinaisvenäläisiä häävalmisteluja ja siihen liittyviä pelkoja. Ylikapellimestarina hän on nostanut orkesterin tasoa. Musiikki oli Debussyn Faunin iltapäivä. Jälleen väliajan jälkeen seurasi hämmennys: Castellucci oli siirtänyt solistit aitioihin ja tuonut lavalle lapset esittämään Aatamin, Eevan, Kain ja Aabelin rooleja miimisesti suuta aukoen. Vello Pähnin johti teoksen asiaankuuluvan kirpeästi. Lindberg on käyttänyt rennosti virtaavaa liikettä vapaassa parinvaihtoleikissä, jossa heteroja homosuhteet ovat tasavertaisessa asemassa. Benjamin Millepied käväisi sekoittamassa siellä pakkaa mutta erosi kesken kauden, ja johtajaksi tuli ryhmässä ballerinana ollut Aurélie Dupont. Hän on saanut kritiikkiä ohjelmistostaan ja henkilöjohtamisestaan. Sota vyöryy tv-uutisista Troijalaisten alkuosassa ja johtaa kohta verilöylyyn ja naisten joukkoitsemurhaan Kassandran johdolla. 31 R ONDO C LASSIC 3|2019 Karnevaali veisasi viis Berlioz’n musiikista. Ihan kiva, mutta ei coolissa koreografiassa ollut mitään Stravinskyn alkukantaisesta ja rituaalisuudesta. Ohjaaja-visualisoijana oli jälleen guru, Romeo Castellucci, joka alkupuolella onnistuikin luomaan kosmista symboliikkaa valotehoilla, Robert Wilson -tyylisellä elekielellä ja sopivan abstraktilla kuvakerronnalla. Valkovenäläinen mezzo lauloi uhkeasti, ja duetto Énéen ( Brandon Jovanovih) kanssa soi kuin unelma – kun vain sulki silmänsä. Miehet ovat syyttäneet häntä jopa seksuaalisesta häirinnästä. Hän ja B’Rock Orchestra toivat esiin niin sensuaalisuuden kuin jylhän kirkollisuuden. Hän oli tällä halunnut ilmaista löytämäänsä sanomaa, kadonneen viattomuuden etsintää. Garnier-oopperan puolella pyöri samaan aikaan Alessandro Scarlattin venetsialaisoratorio Ensimmäinen murha (Il primo omicido), joka kertoo Kain ja Aaberlin tarinan. Ikään kuin humanoidit yrittäisivät löytää itsestään inhimillistä ilmaisua, aina epäonnistuen. Pariisissa teoksen jälkiosan esittivät lapset suutaan aukoen, solistien laulaessa aitioista. Sinänsä kiinnostavaa tanssia, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Toru Takemitsun Requiem for Stringsteoksen kanssa. Aistillisuus tihentyi Juliette Hilairen tultua mukaan, ja sitä riitti myös orkesterin soitossa. Philippe Jordan sen sijaan oli illan sankari, joka houkutteli orkesterista vivahderikasta soittoa. Jumalakin sai hahmonsa tulipallon muodossa. Goecken uutuus Dog’s sleep oli minimalistinen, ylävartalojen sätkymäiseen toistoliikkeisiin perustuva teos. 30-31 Pariisin muut esitykset.indd 2 18.2.2019 17.22. Mark Rothkon tauluja mukailevat harsokankaat liikkuivat ylös alas, ja Eevan raskaus liitettiin Marian ilmoitukseen laskemalla näyttämölle sitä kuvaava Simone Martinin tripyykki nurinpäin. Viimeisin kolmen teoksen kokonaisuus esitteli Sidi Larbi Cherkaouin, Marco Goecken ja Pontus Lindbergin koreografiat, josta vähän puuttui yhteen sitova motivaatio. Marc Moreau toteutti kissamaisen notkeasti liikkeen animaalisuuden, joka on koko ajan vähällä livetä kontrollista mutta kuitenkin pysyy siinä. En päässyt mukaan tähän lapsikaraokeen, vaikka Kristiina Hammarström ja Olivia Vermeulen esittivätkin veljeksiä tyylikkäästi. Heittäydytään syliin, kinastellaan, palataan taas yhteen. Baletissa kuohuu jälleen Pariisin oopperan baletissa on riittänyt kuohuntaa. Kävi sääliksi Ekaterina Semanchukin esittämää kuningatarta, joka joutuu keikkumaan tuolilla paperitötterö päässä. . Scarlattin oratorio Ensimmäinen murha kertoo Kainin ja Aabelin tarinan. Laulusta silti huomasi, että kumpikaan ei ollut ranskalaisen tyylin spesialisti
32 MBIENTMAISEN ÄÄNIMAISEMAN seasta ilmestyy kitarajamittelua, lempeää jousilaulantaa, konerytmejä ja maailmanmusiikin tuulahduksia. Lähdeojalla oli halu kokeilla, millaista musiikkia aktiiviakustiikka mahdollistaisi. Mikään elementti ei kuitenkaan nouse niin hallitsevaksi, etteikö kuulija koko ajan joutuisi pohtimaan, mistä musiikissa oikeastaan on kyse. SibaRecords -merkillä viime vuoden keväällä julkaistu levy nousi vuoden lopulla sekä Ylen klassisen musiikin Vuoden levy -ehdokkaaksi että Music Finlandin nettisivuillaan julkaisemiin albumisuosikkeihin. ”Ne ajavat värinää soittimen rakenteisiin, jolloin akustinen pinta muuttuu kaiuttimeksi”, Otso Lähdeoja selventää. Tekstuurit ja tempot vaihtuvat hienovaraisesti kaiken aikaa. Tutkijat rakensivat instrumentteja, joissa olemassaolevaan akustiseen soittimeen kiinnitettiin runkoäänikaiuttimiksi kutsuttuja värisyttimiä. Kattoon ripustetut löytösoittimet toimivat muusikoiden omien instrumenttien aktiiviakustisina ”lisäraajoina” ja tekevät keikkatilanteesta installaatiomaisen näyttävän.. Tämä musiikki ei anna itseään valmiina, vaan se ikään kuin muotoutuu korviemme edessä. A sähkön ja puun rajapinnalla Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Kuvat: UUPI TIRRONEN Electronic Chamber Music (vas. Yksityiskohtaiseen elektroniseen maailmaan yhdistyy akustisten soitinten lämpimiä sävyjä, mutta niidenkään soinnit eivät kuulosta täysin tutuilta. ”Olin pitkään haaveillut musiikintekemisen käytännöstä, jossa akustisten soittimien inhimillinen lämpö, emootio ja kommunikaatio vosivat yhdistyä elektronisen musiikin rikkauteen ja nyansseihin”, hän kuvailee. Alejandro Montes de Oca, Otso Lähdeoja, Nathan Thomson ja Aino Eerola) Musiikkitalon Black Box -salissa syksyllä 2016. Electronic Chamber Music on neljän eritaustaisen muusikon yhteenliittymä, joka etsii improvisoiden elektronisen ja akustisen äänimaailman synteesiä. ”Olen oppinut antamaan arvoa äänille, jotka ennen olisin piilottanut”, kertoo viulisti ja improvisoija Aino Eerola ECM-yhtyeen vaikutuksesta muusikkouteensa. Vuonna 2016 Lähdeoja lyöttäytyi yhteen Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian osastolla tohtorintutkintoaan tekevän elektroakustisen muusikon ja äänitaiteilijan Alejandro Montes de Ocan kanssa, ja pian ystäväpiiristä mukaan tempautuivat myös improvisaatioon erikoistunut viulisti Aino Eerola sekä Sibelius-Akatemian Global Music Programmen johtaja ja kansanmusiikkiasiantuntija Nathan Riki Thomson. Vuonna 2016 hän aloitti tutkimushankkeen aktiiviakustisista soittimista. Aktiiviakustiikka ei ole Lähdeojan keksintö, mutta aktiiviakustiikkaa on soittimissa hyödynnetty hyvin vähän. Mistään aivan tavallisesta elektronisesta musiikista ei ole kyse, ja kuvaavaa onkin, että Electronic Chamber Music on käynnistynyt tutkimusprojektina. Värinä muuttaa soittimen kaiuttimeksi Mitä ihmettä sitten ovat aktiiviakustiset soittimet. Tällaiselta kuulostaa aktiiviakustisilla soittimilla luotu elektroakustinen musiikki Electronic Chamber Music -yhtyeen nimikkolevyllä. Yhtyeen puuhahenkilö on Otso Lähdeoja, Ranskassa elektronisen musiikin tohtoriksi väitellyt kitaristi, joka toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian tutkijana
Kokeellinen prosessi Lähdeoja kuvailee yhtyettä laboratorioksi. ”Ihmisten asenteet ovat jo muuttuneet paljon, mutta paljon on vielä ennakkoluuloja tietynlaisista taustoista tulleita muusikoita kohtaan”, Eerola kommentoi. Monipuolisuus voi olla yhdistävä tekijä, Aino Eerola sanoo. Lähdeoja kuvailee, että usein elektroakustisessa musiikissa kokemus äänestä on niin soittajalle kuin kuulijallekin eriytynyt: tässä on soitin, joka tuottaa äänen, tuolta se tulee prosessoituna ulos. Eritaustaisten muusikkojen yhteistyö on myös ollut hedelmällistä. Onko tuloksena siis synteesi akustisesta ja elektronisesta musiikista. ECM:n jäsenet ovat myös malliesimerkki muusikkosukupolvesta, jolle genrejen jaottelu ei enää ole merkityksellistä. Sävellykset tuntuivat kuitenkin teennäiseltä tavalta tehdä musiikkia erityisillä soittimilla ja käsityönä operoitavilla analogisyntetisaattoreilla. ”Pohdinnan jälkeen siirryimme improvisaatiolähtöisiin prosesseihin. ECM lähtee touko-kesäkuussa residenssiin Venetsian biennaaliin, jonka yhteydessä Sibelius-Akatemialla on Research Pavilion -niminen näyteikkuna. Se vapautti elektronisen äänen, ja soitosta tuli orgaanisempaa”, Lähdeoja kertoo. Elektro-akustista musiikkia tehdessä erilaiset muusikkoudet kohtaavat voimakkaalla tavalla. Monipuolisuus yhdistää Viulisti Aino Eerolan tausta on klassisessa musiikissa, mutta sittemmin hän on keskittynyt jazziin ja improvisaatioon. Lähdeoja kertoo olevansa kyllästynyt elektronimusiikin koviin äänenvoimakkuuksiin ja tasatempoisuuteen. Lähdeojan soittimina ovat erilaiset kitarat, Montes de Ocan taas aktiiviakustisiin soittimiin yhdistetyt analogisyntetisaattorit. Improvisaatio on hyvä työkalu uudenlaisten soitinten sekä elektronisen ja akustisen rajapinnan tutkimiseen. Siellä on tarkoitus etsiytyä uusille vesille. Se voi johtaa hienoihin löytöihin tai katastrofeihin.” Jos elektroninen musisointi on tässä mielessä vapaampaa ja rajattomampaa, akustinen soitto rakentuu Lähdeojan mielestä traditioiden ja tyylisuuntien pohjalle. Voimme myös itse luoda uusia ’genrejä’.” ”. Kun luuppailen [silmukointi] soittoani ja luon kerroksia, luuppi alkaa joskus muuttua ennakoimattomalla tavalla”, hän kuvailee elektronista muusikkoutta. Elektronisen musiikin massaja kerroskeskeisessä ajattelussa voi esimerkiksi olla useammin tarkoituksenmukaista, että musiikki onkin joskus epärytmissä. ”Mietin aiempaa enemmän soundeja ja soundeilla improvisoimista. Yhtyeen tarkoituksena on tutkia uraauurtavien aktiiviakustisten soitinten musiikillisia mahdollisuuksia. Voimme myös itse luoda uusia ’genrejä’ ja ymmärtää sen vasta vuosien jälkeen.” Yhtyeen muusikoiden identiteetit eivät rakennu musiikilliselle sanastolle vaan tekemiselle. Valmiita reseptejä ei ole. Yhtyeen ”vastaiskuna” on säilyttää elektronimusiikin soinnillinen rikkaus mutta luoda hiljaista, intiimiä musiikkia, joka perustuu vuorovaikutukselle. Lähdeojan mielestä se on osittain utopia. ”Olemme panostaneet elektroniseen kudokseen, mutta usein meistä tuntuu, että akustinen puoli tuntuu siihen verrattuna yksiulotteiselta ja naiivilta”, hän pohtii. Kun kaikki yhtyeen instrumentalistit työstävät soittimiaan lisäksi elektronisesti tietokoneen välityksellä ja kun kokoonpano on usein yhteydessä aktiiviakustisiin löytösoittimiin, kyseessä on vaikuttava eikä ihan helposti kokoonlaitettava rakennelma. Mitä ECM:ssä toimiminen on antanut hänen muusikkoudelleen. Väillä huomaan improvisoivani itseni kanssa. 33 R ONDO C LASSIC 3|2019 Alkoi prosessi, jossa niin instrumentaatio, sävelkieli kuin tekemisen tapa muotoutuivat yhdessä kokeillen. Kunkin oman musiikkitaustan myötä ECM:ssä fuusioituvat elektronimusiikki, klassinen nykymusiikki sekä kansanja maailmanmusiikki. ”Kaikki eivät ehkä tiedosta, että tyylejä ei ole päätetty etukäteen, ainakaan pelkästään. Musiikillisen kielen etsiminen onkin jatkuva työkenttä. ”Meillä ideana on, että kaikki materiaali tulee akustisista soittimista, ja äänen kvaliteetti on puumainen, orgaaninen.” Elektroniseen sointimaailmaan tuodaan siis akustisten soitinten aineksia. Tyylit ovat aina muuttuneet, joten miksi pitäisi pyrkiä vain tietynlaiseen tyyliin. Thomsonille valmistettiin varta vasten aktiiviakustisesti muokattu kontrabasso, ja Eerolan viululle luotiin kaksi aktiiviakustisesti tuunattua kaikukumppania Akatemialta löytyneistä ”jämäviuluista”. . Ennalta ei voi tietää, mihin suuntaan ECM vielä etsiytyy. Niitä esitettiin myös yhtyeen ensimmäisessä esiintymisessä, joka oli Flow-festivaalin Art Laboratory -näyttelytilassa vuonna 2016. Ne ovat aina muuttuneet, joten miksi pitäisi pyrkiä vain tietynlaiseen tyyliin. Otso Lähdeojan kitara ja Nathan Thomsonin kontrabasso on muokattu aktiiviakustisesti. Se tarkoittaa, että soittimiin on kiinnitetty värisyttimiä, jotka muuttavat soittimen pinnan kaiuttimeksi. ”Ja olen oppinut antamaan arvoa sellaisille äänille, jotka ennen olisin ehkä yrittänyt piilottaa”, Eerola lisää. Levy oli yksi etappi, nyt mennään taas kohti uutta. Monipuolinen on myös yhtyeen kulttuurinen kombinaatio, ja sitä muusikot pitävät ECM:n voimavarana: Montes de Oca tulee Meksikosta, Thomson taas Australiasta, Lähdeoja on opiskellut pitkään Ranskassa ja Eerola puolestaan sukkuloinut Ranskan, Hollannin ja Suomen välillä vuosikymmenen ajan. Kun ECM oli polkaistu käyntiin, Lähdeoja ja Eerola valmistelivat aluksi nuotinnettuja sävellyksiä. Nyt yhtye on kuitenkin saanut menestystä ja vastakaikua, ja muusikot ovat siitä innoissaan. Lähdeoja jatkaa: ”Koska elektronista laitteistoa ei ole sisäänajettu meihin samalla lailla kuin akustista soitinta, sieltä tulee aina yllätyksiä, siinä käydään dialogia masiinan kanssa. Electronic Chamber Music lähti kokeellisena tutkimusprojektina, jota ei ollut Otso Lähdeojan mukaan tarkoitettu laajaan levitykseen. Eerola on huomannut klassisesta ja jazz-taustasta kumpuavien ihanteidensa muovautuneen. Vastaavasti elektronimusiikin lajityyppiä lähestytään kamarimusiikin näkökulmasta
taide on osa hyvää elämää Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI © ES B PR O FE SS IO N AL 34-37 Musiikki ja hyvinvointi.indd 1 18.2.2019 17.29. 34 R ONDO C LASSIC 3|2019 Taide on tullut tärkeäksi toimintamahdollisuudeksi etenkin sosiaalija terveysalalla. Taide voi elää, toimia ja vaikuttaa ihmisten arjessa: työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhusten hoivakodeissa – kaikkialla, missä ihmiset arkeaan elävät
Miten ihmisiä rohkaistaan luovuuteen omissa arjen askareissaan. Tässä jutussa kaksi asiantuntijaa kertoo taiteen soveltavasta käytöstä ja viemisestä uusiin yhteyksiin sekä alan koulutuksesta. Näitä kysymyksiä on tutkittu jo pitkään, ja taiteen soveltavaan käyttöön järjestetään koulutusta. K Terve sielu terveessä ruumiissa. Yhteiskunta tarvitsee taidetta yhä kipeämmin, koska taiteen merkitys osana hyvää elämää korostuu, kun pelkän taloudellisen kasvun varaan ei hyvinvointia voida enää perustaa. Keskeinen kompetenssi on kehittäjäosaaminen, ja jokainen opiskelija toteuttaa opinnäytetyönään kehittämishankkeen.” Taiteen uudet kontekstit -koulutuksessa opiskelu on ryhmässä toimimista ja oman osaamisen jakamista toisten kanssa. Silloin taiteilija ei tule taiteensa kanssa vain vierailulle ulkoapäin, vaan hän toimii osana organisaatiota sen sisältä käsin”, Lilja-Viherlampi kuvailee. ”Taiteen uudet kontekstit -koulutukseen hakeutuvalla opiskelijalla pitää olla kiinnostusta ja valmiutta toimia uudenlaisissa toimintaympäristöissä ja soveltaa omaa aikaisempaa taiteellista osaamistaan uudella tavalla”, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi linjaa. Sitäkin ajankohtaisemmalta tuntuu nyt nostaa esiin taiteen vieminen uusiin yhteyksiin. ”Opiskelijan ja esimerkiksi tulevan yhteisötaiteilijan oleellinen kysymys on: Mihin voin kytkeä osaamiseni ja taiteilijuuteni. Miten ihminen löytää luovuuden. Taiteilija yhteisön muutosagenttina Taiteen soveltava käyttö, soveltava taide, taidelähtöiset lähestymistavat ja menetelmät, taideinterventiot, yhteisötaide, toiminnalliset taidemenetelmät... Laura Huhtinen-Hildén (FT, MuM) on Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkikasvatuksen lehtori ja vastaa varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön pääaineesta musiikkipedagogitutkinnossa. Taiteen soveltava käyttö kattaa kaikki taiteen lajit. Ammatillinen elämäkertaprosessi kytkeytyy elinikäisen oppimisen tematiikkaan.” Turun AMK:n Taideakatemian Taiteen uudet kontekstit -koulutuksen opiskelijat tulevat hyvin monelta eri taiteen alalta eri puolilta Suomea. On arvokasta huomata, kuinka oman osaamisensa voi kytkeä jonkun toisen osaamiseen. Valmisteilla on myös erillinen Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-koulutus. Mutta hän voi olla molemmissa paikoissa nimenomaan kehittäjä, uusien mahdollisuuksien kartoittaja ja niihin tarttumiseen innostaja. Hän voi olla esimerkiksi samanaikaisesti töissä sekä musiikkioppilaitoksessa että musiikin ammattilaisena hoiva-alan yrityksessä. Tässä ei ole kysymys siitä, että opiskelija vain jatkaisi vanhan pohjatutkintonsa raiteita pidemmälle, vaan hänellä pitää olla valmiutta verkostoitua myös muiden alojen toimijoiden kanssa ja kehittää uudenlaisia tapoja olla taiteen äärellä. Miten ihmisiä voidaan kannustaa nauttimaan taiteesta ja tekemään taidetta, vaikka kaikilla ei ole kokemusta taiteen tekemisestä. ”Koulutus kannustaa laaja-alaisuuteen ja poikkitaiteellisuuteen. Terve sielu terveessä ruumiissa. Koulutus järjestetään nyt neljättä kertaa, mutta aikaisemmin koulutuksen nimi oli Soveltava taide. Se vaatii taiteilijalta rohkeutta ja joustavuutta. Liisa-Maria Lilja-Viherlampi (KT, MuM) toimii Turun AMK:n Taideakatemiassa yliopettajana ja vetää ”Taiteen uudet kontekstit” – ylempää AMK-koulutusta. Millaisiin tilanteisiin ihmisten arjessa taidetta voidaan viedä ja millä tavalla. Vieraan yhteisön sisäiseen elämään asettautuminen ei ole aina ihan yksinkertaista. Taidealan ja sosiaalija terveysalan välille on syntynyt paljon yhteistyökuvioita. Nykyään onneksi jo ajatellaan, että taide ja kulttuuri kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin.” ” 34-37 Musiikki ja hyvinvointi.indd 2 18.2.2019 17.29. Termien runsaus johtuu lähinnä siitä, että eri hankkeissa rahoittajat haluavat asialle aina oman ilmaisunsa. Oleellinen elementti koulutuksessa on ammatillinen elämäkertaprosessi. ”Opiskelija työstää opintojensa alusta asti taiteilijaidentiteettinsä muuntumista ja kehittymistä. 35 R ONDO C LASSIC 3|2019 UN TÄMÄN ARTIKKELIN kirjoittaminen alkoi, hoiva-alaa raastanut kohu vanhusten hoidon laiminlyönneistä ei ollut vielä noussut lööppeihin. Toisaalta välillä on väläytelty, että aletaanko nyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vaatia taidetoiminnalta aina jotain hyvinvointifunktiota. Taiteilija, joka alkaa viedä taiteen menetelmiä erilaisiin yhteisöihin, on eräänlainen muutosagentti. Eikö riitä, että taide on itsessään merkityksellistä. Se on ensiarvoisen tärkeä puoli moniammatillisessa yhteistyössä, jota nämä opiskelijat tulevat työelämässä paljon tekemään.” ”Taiteilijan toimintapaletti voi laajeta. Tavoitteena ei ole ainoastaan esimerkiksi viedä taide-esityksiä vanhainkotiin, vaan lisätä työntekijöiden ja vanhainkodin asukkaiden mahdollisuuksia luovuuteen ja taiteen tekemiseen omien arkisten toimiensa ohessa tai niitä tukien. Nämä termit ovat syntyneet eri yhteyksissä, mutta niillä viitataan suunnilleen samaan asiaan: taiteen innovatiiviseen tarjoamiseen osaksi ihmisen hyvää arkea ja elämää. Yleisesti pidetään jo selviönä, että taiteen harrastaminen lisää henkistä hyvinvointia ja pitkällä aikavälillä voi jopa vähentää vakavia sairauksia ja pidentää elinikää
Siinä on taiteen soveltavalla käytöllä tehtävää”, pohtii Laura Huhtinen-Hildén. Laitoksessa toimivan musiikkipedagogin tehtävänä on auttaa ihmisiä saamaan kontakti omaan luovuuteensa ja tuoda musiikkitoiminta osaksi yhteisön elämää. ”Opiskelijamme saavat ammattitaitoa erilaisten ryhmien kohtaamiseen, opettamiseen ja taidetoimintaan työelämäprojekteissa, jotka liittyvät mahdollisuuksiin tuoda luovuutta ja taidetta erilaisiin yhteisöihin ja hyödyntää musiikkipedagogiikkaa moninaisissa konteksteissa.” Huhtinen-Hildén on ollut viime vuosina toteuttamassa kahta laajaa tutkimushanketta, joissa on hyödynnetty taiteen soveltavaa käyttöä. Varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön koulutus rakentuu kiinteässä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Esimerkiksi vanhustyössä on sekä asukkailla että työntekijöillä valtavasti luovaa potentiaalia.”. Elämäni sävelet -hanke oli osana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuksen SOSKU-hanketta (2015–2018). Kun ihminen kokee osallisuutta taidetoiminnassa tai esitystä seuratessaan, hän on jotakin muuta kuin passiivinen sivustakatsoja.” Laura Huhtinen-Hildén toimii työssään Metropolia Ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiikan ja taiteen soveltavan käytön kouluttajana, tutkijana ja kehittäjänä. Konsertin järjestäminen palvelukeskuksessa on tietenkin erittäin hyvä asia, mutta lisäksi tarvitaan yhteisön arkeen vaikuttavaa, osallistavaa musiikkitoimintaa. ”Musiikkipedagogin haasteena on sillan rakentaminen ihmisten ja musiikin välille. ” 36 R ONDO C LASSIC 3|2019 © AR TF U LL Y PH O TO G R AP H ER ”Totta kai taide on itsessään merkityksellistä, mutta nyky-yhteiskunnassa on tarpeen myös kysyä, kenelle se on merkityksellistä. Miten ihminen löytää taiteen luo. ”Esimerkiksi vanhustyössä on sekä asukkailla että työntekijöillä valtavasti luovaa potentiaalia. Jos ihminen saa musiikin ja luovan toiminnan kautta tilaisuuden katsoa elämäänsä uudesta näkökulmasta ja löytää uusia voimavaroja itsestään, niin sehän vain todistaa, että musiikki itsessään on hyvin merkityksellistä.” Huhtinen-Hildén painottaa, että jos taidetoimintaa käytetään vanhustyössä, päähuomio ei ole taiteen oppimisessa eikä hoidollisissa tuloksissa sinänsä, vaan pikemminkin arjen luovuuden löytämisessä ja koko yhteisön hyvinvoinnin lisäämisessä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikaistyöttömälle luovuuden löytäminen itsestä voi merkitä yhteyden saamista omiin voimavaroihin ja auttaa katsomaan elämäänsä uudella tavalla
Siinä ollaan elämän olennaisten asioiden äärellä”, Laura Huhtinen-Hildén toteaa hymyillen. Omassa työssäni havahduttavimpia tilanteita ovat olleet, kun muistisairaan ihmisen kanssa tapahtuu kohtaaminen musiikin äärellä yhteisessä hetkessä, vaikka sanoja ei ole. Taide hyvinvoinnin mahdollistajana ja taiteen itseisarvoinen merkityksellisyys eivät sulje toisiaan pois”, Liisa-Maria Lilja-Viherlampi painottaa. Siten myös esimerkiksi taiteen perusopetuksen saavutettavuus voi parantua, kun uusia toimintamuotoja kehitetään. Mutta asian ydin on ihmisten aktivoinnissa, siinä että heitä autetaan löytämään oma luovuutensa. . ”Taide on aina ollut voimavara ihmisen elämän eri tilanteissa. Aktivoituminen on tärkeintä Taiteen soveltava käyttö ja taidetoiminnan levittäytyminen uusiin toimintaympäristöihin mahdollistaa taiteen harrastamisen yhä suuremmille kansalaisryhmille. Kohti luovaa arkea -hankkeessa (2015–2017) oli tutkimuksen keskeisenä tavoitteena lisätä ymmärrystä luovuuden, osallistavan taidetoiminnan sekä kulttuuria arvostavan näkökulman merkityksestä vanhustyössä. Muistan, kun isoäitini ei enää puhunut ja hänelle käytiin laulamassa. Taiteen soveltavan käytön näkökulmien hyödyllisyyttä perustelee myös se, että kysymys ei ole mistään uudesta asiasta, vaikka nyt menetelmiä hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin. ”Nykyään onneksi jo ajatellaan, että taide ja kulttuuri kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin. Oleellinen elementti koulutuksessa on ammatillinen elämäkertaprosessi.
Alhaalla: Suuri hovikohtaus tarjoaa hovipukujen ja taidokkaiden naamioiden loistoa. 38 R ONDO C LASSIC 3|2019. aineetonta perintöä ei saa unohtaa Teksti: HARRI KUUSISAARI | Bangkok Maagisia kykyjä omaavan Hanuman-apinan leikkisää liikekieltä thaimaalaisessa khon-näytelmässä
Uusi Unescon listaus koskee erityisesti yhtä, Lkhon Khol -tanssia, jota on harjoitettu Wat Svau Andetin buddhalaisluostarissa Phnom Penhin kupeessa. He pukeutuvat niissä ylpeinä perinteisiin thai-asuihin ja jakavat kokemuksiaan facebookissa”, Thirakanont kertoo toimistossaan Bangkokin ydinkeskustassa. Nyt myös Suomi yrittää päästä luetteloon mukaan. Esittäjinä on nuoria miehiä, jotka käyttävät naamioita, ja mukana on resitointia ja perinteinen orkesteri. Näin on tapahtunut esimerkiksi kiinalaisten oopperamuotojen kanssa, ja samaa toivotaan nyt Thaimaassa ja erityisesti Kambodžassa maiden perinteisen naamiotanssin osalta. 39 R ONDO C LASSIC 3|2019 OKAINEN TUNTEE käsitteenä Unescon maailmanperintökohteet, joita Suomessakin on seitsemän, mm. Suomalainen saunominen tuskin vaatii erityisempää huomioimista, mutta kaustislainen viuluperinne kylläkin – sehän ei tunnu olevan itsestäänselvyys enää kotipaikkakunnallakaan, joka pari vuotta sitten yritti lopettaa tuet sitä ylläpitävältä Näppärikoulutukselta. Sen rinnalla Unesco listaa kiireellistä suojelua vaativan perinnön kohteita ja hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Joskus listalle pyrkiminen tuntuu lähinnä kansalliselta oman hännän nostolta. Vähemmän tunnettu mutta yhtä lailla merkittävä on vuonna 2008 lanseerattu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo. Varsinaiselle listalle pääsivät mm. Monesti arvostetun kansainvälisen tahon listaus on nostanut perinteen arvostusta omassa maassa ja herättänyt paikalliset päättäjät takaamaan resursseja sen säilymiselle. Rituaalin tarkoituksena on olla yhteydessä valvoviin henkiin ja taata onnea yhteisölle, maalle ja sadolle. Mitä se merkitsee. ”Ei vääränlaisella popularisoinnilla vaan perinteiden voimaan luottamalla. Taidekoulut lakkautettiin ja perinteisten teatterilajien ja rituaalien harjoittaminen kiellettiin. kambodžalainen Lkhon khol -naamiotanssi, syyrialainen varjonukketeatteri, egyptiläinen nukketeatteri, azerbaidžanilainen Yalli-ryhmätanssi ja kenialaiset miesten initiaatiorituaalit. j Hanuman taistelee demonin kanssa.. ”Unescon listalle pääsy lähinnä vakiinnuttaa tilannetta ja velvoittaa myös hallituksen pitämään huolta alan resursseista. Suomenlinna, vanha Rauma ja Merenkurkun saaristo. Nyt sekä Thaimaan että Kambodžan naamiotanssiteatteri on päässyt listoille. ”Thaimaassa tilanne on toisenlainen, sillä khon-naamionäytelmää esitetään ympäri maata, ja sen asema on jokseenkin vakiintunut. Listalle pääsy on voitto paitsi kohteiden säilyttämisen, myös matkailumarkkinoinnin kannalta. Pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on auttanut monia musiikin ja esittävän taiteen muotoja nostamaan päätään ja jopa elvyttämään vaarassa olevia lajeja. Esitysten määrä on kasvanut niin, että lähes jokaisissa tavaratalon vihkiäisissä tai virallisissa juhlissa nähdään khon-otteita”, iloitsee Anucha Thirakanont, Thamanasat-yliopiston humanistisen osaston dekaani. Punaisten khmerien kausi katkaisi perinteen, ja sen jälkeen elvyttämistä on vaikeuttanut se, että nuoret ovat muuttaneet kylästä kaupunkeihin. Sukupolvi on todellakin vaihtunut: aiemmin khon-esityksiä seurasi lähinnä vanhempi yleisö, mutta nyt nuoret ovat löytäneet ne. Opetusja kulttuuriministeriö esittää haettavaksi kahta kohdetta: tämän vuoden hakuun tulee suomalainen saunominen, ja ensi vuonna vuorossa on kaustislainen viulunsoitto. Se voi pitää sisällään perinteitä, jotka ovat säilyneet elävinä sukupolvelta toiselle: esittävää taidetta, rituaaleja ja juhlamenoja, sosiaalisia käytäntöjä ja ilmaisun muotoja maailmankaikkeutta koskevista tiedoista ruokaresepteihin. Maat voivat esittää luetteloon yhtä kohdetta vuodessa, ja mukaan pääsystä päättää hallitusten välinen suojelukomitea. Nuoriin täytyy satsata Kambodžassa Punaisten khmerien hirmuhallinto halusi 1970-luvulla tuhota perinteiset taiteet muutenkin kuin murskaamalla vaikkapa muinaisen Angkorin temppelialueen aarteita. Aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on nyt 336 kohdetta. Thaimaassa on 12 draamallisen taiteen koulua, joissa annetaan alan opetusta, ja jo nyt ne ovat saaneet lisää varoja esitysten tuottamiseen.” Thirakanont on myös itse osallistunut uuden sukupolven mukaan tuloon käytännön toimin, tuottamalla khon-esityksiä ja houkuttelemalla niihin nuoria tanssijoita. jamaikalainen reggae-musiikki ja thaimaalainen khon-naamiotanssi. Viime vuoden lopussa kiireellistä suojelua vaativiksi huomioitiin mm. Suullisena välittynyt traditio uhkaa katketa, ja nyt toivotaan, että Unescon listaus toisi resursseja sen säilyttämiseen. Miten se on onnistunut aikana, jolloin amerikkalainen populaarikulttuuri jyrää myös Aasiassa
Bangkokin khon-näyttämöllä Chalermkrung-teatterissa on esityksiä kuutena päivänä viikossa, kun ennen niitä oli vain kolmena.” Satumainen spektaakkeli Thaimaalla olisi paljon mahdollisuuksia levittää perinteistä taidettaan myös turisteille, onhan maa suosituimpia matkailukohteita. Roolityyppejä on neljä. Tarinat ovat Thaimaan kansalliseepoksesta Ramakienista, joka juontuu hindulaisesta Ramayanasta. Tähän saakka vain harvalle turistille on tullut mieleen mennä rantalöhöilyn tai temppelikierroksen jälkeen myös khon-esitykseen, mutta syytä olisi – se on yksi Kaakkois-Aasian spektaakkelimaisimmista esittävän taiteen muodoista. Se ei ole vain tanssia, vaan musiikki, koreografia, loisteliaat puvut ja naamiot sekä näyttämörekvisiitta yhdistyvät. Mukana voi olla yli sata esiintyjää: tanssijoita, piphad-orkesteri, kertojia, laulajia ja kuoro”, Thirakanont kertoo. Demonit ja apinat askeltavat jalat avoimina ja perinteisistä taistelutaidoista vaikutteita ottaen. Demonit tömistelevät aggressiivisesti, ja apinat liikkuvat leikkisästi ja akrobaattisesti, matkien oikeita apinoita. Ottamista ja antamista Unescon aineettoman kulttuurin listaus ei ota tiukkaa kantaa perinteiden aitouden suhteen toisin kuin varsinaisissa maailmanperintökohteissa, joissa edellytetään kohteen alkuperäisyyttä ja puhtautta. Khonin alkuperä on hämärän peitossa, mutta tiedämme, että sitä harjoitettiin jo Ayutthayan kuningaskunnassa [1350–1767]. Kun pääkaupunki siirtyi Bangkokiin, on selvää, että myös khon muuttui, niin kuin se on tehnyt koko ajan.” Unescon listaus on nostanut perinteen arvostusta omassa maassa ja herättänyt päättäjät takaamaan resursseja sen säilymiselle.. Näillä eläintansseilla on seudulla vanhat perinteet. Draaman huipentumana on taistelu, jonka voittaja jähmettyy muiden yläpuolelle vaikuttavassa pyramidiasetelmassa, kuin veistoksellisena kuvana. Jalot sankarit ja sankarittaret esittäytyvät perinteisestä hovietiketistä juontuvassa hierarkiassa. He tanssivat klassisen thai-tanssin tyylitellyllä ilmaisukielellä ja luovat silhuettimaisia asentoja. Khon-esityksiä on monenlaisia, erikoisimpina ”ilma-kohn”, jossa tanssijat ikään kuin lentävät mutkikkaan näyttämökoneiston kannattamina. Anucha Thirakanontin mielestä on oikein, ettei Unesco ryhdy tyylipoliisiksi, koska ”kulttuurit matkustavat, ottavat ja antavat. 40 R ONDO C LASSIC 3|2019 ”Vapaita ryhmiä on noussut sinne tänne, ja mikä tärkeää, ala voi taata myös toimeentulon. ”Khonin tekee erityiseksi sen suuruus ja kauneus. Helsingin Senaatintori ei päässyt listalle, koska lounaiskulman graniittinen pankkitalo eroaa liikaa hienon empiretorin muista rakennuksista. Haavoittunut prinssi Lakshmana sotavankkureissaan tuupertuneen armeijansa ympäröimänä
Pukujen tyyli on perua 1600-luvun hoviasuista. Akrobaattiset liikkeet ja kehon hienovarainen hallinta vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä. Teatterikorkeakoulun nettijulkaisu. https://disco.teak.fi/asia/khon-the-masked-pantomime/ Prinssin ja Hanumanin kohtaaminen. Jo 11–14-vuotiaana on päätettävä, erikoistuuko apinan vai prinssin rooleihin. Miettinen: Asian traditional Theatre & Dance. Moderni lavastus noudattaa perinteisten thaimaalaisten seinämaalausten tyyliä.. Elävä taide ei jähmety. Se mikä säilyy, on tarina ja tyylin kehys”, Thirakanont toteaa. Lähteet: Jukka O. Puvut ovat niin mutkikkaat, että ne täytyy ommella tanssijoiden päälle. Ennustan, että lähivuosina muutokset jatkuvat, mutta samaan aikaan tapahtuu myös toisin päin: muut teatterimuodot ja esitykset ottavat entistä enemmän vaikutteita khonista.” ”Koulutuksessa haaste on siinä, että se täytyy aloittaa nuorena, ja sen on oltava pitkäjänteistä. ”Vaikka khon on tavallaan muotosidonnainen, se antaa ilmaisun vapautta myös tanssijoille, ja käsityöläisyys näkyy myös naamioiden teossa. 41 R ONDO C LASSIC 3|2019 ”Aiemmin pääpaino oli harvoin järjestettävissä ulkoilmaesityksissä, mutta nyt laji on siirtynyt entistä enemmän teattereihin, joissa on myös toisenlaiset mahdollisuudet valaistuksen ja tekniikan käyttöön. Kaikki kunnia harrastajille, mutta vasta ammattimainen, oikein treenattu tanssija tuo khoniin sen perimmäisen, ajattoman lumon, josta myös yleisö nauttii vielä tulevaisuudessakin.”
Tämä musiikin upottavuus on tänä talvena näkemissäni esityksissä myös usein juuri se asia, jolla yleisöä pyritään puhutteleman suoraan. Muuten moniselitteisissä esityksissä juuri musiikki onkin rakentanut kaikkein selkeimmät ja kirkkaimmat väittämät teoksiin. Useimmiten ääni ja musiikki ovatkin ne osa-alueet, jotka vahvimmin upottavat katsojan esitykseen, sillä ne vaikuttavat aluksi alitajuntaan ja suoraan ruumiiseen, ja vasta sen jälkeen ihminen alkaa rakentaa niistä merkityksiä. Sopraano Saara Kiiverin ihmeellisen enkelin ääni oli esityksessä ensimmäinen asia, joka todella kosketti ja meni suojausten läpi, samoin pianisti Mirka Viitalan soitto. Kokoomuspoliitikko Ville Rydman näki joulun sanomassa selkeän uusliberalistisen sanoman Ayn Randin henkeen, Kai Sadinmaa taas täysin päinvastaisena. Teatterikorkeakoulun Elinvoima-esitys koostui mm. Viime vuosina immersiiviset, eli yleisön esitysten sisään imaisevien esitysten suosio on kasvanut. Lapsille joulun sanoma on aivan tuntematon, sen edessä he näyttivät hyvin viattomilta toteutumattomine joululahjatoiveineen. Esitys koostui äänistä, muun muassa metsänhoitajan, aktivistin, poliitikon ja masennuspotilaan äänistä, joiden kuuleminen näyttämöltä ikään kuin irrotti ne taustastaan ja teki niistä musiikkia. 42 R ONDO C LASSIC 3|2019 ÄNÄ TALVENA MUSIIKKI on ollut monessa ilmastonmuutosaiheisessa esityksessä tärkeässä roolissa etenkin siinä, miten esityksessä ajatellaan yleisön rooli ja yleisön vastuu. Ohjaaja Teemu Mäen videoissa poliitikot, muut vaikuttajat ja lapset ottivat kukin joulun sanoman itselleen. Esityksessä musiikki menee suojausten läpi ilman älyllisiä kierroksia. Etäisyyttä ottanut huumori ja lakoninen dokumentaarisuus saivat rinnalleen musiikkia, joka sisälsi Bachia ja Messiaenia sekä Armas Maasaloa ja Riikka Talvitietä. Esittävässä taiteessa ilmastonmuutoksesta on tullut teema, joka läpäisee usein kaikki esityksen osa-alueet. Se ei siten ole vain teema vaan oikeastaan jonkinlainen yritys määritellä luontosuhde uudestaan tekstissä, näyttelijäntyössä, ohjaajantyössä, valoja äänisuunnittelussa sekä myös musiikissa. Aiemmin niitä tehtiin enemmän marginaalissa. Kiasma-teatterissa nähty Koivuryhmän Jouluevankeliumi, Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitettävä, Paavo Westerbergin ohjaamaa Kolme sisarta, Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä esitettävä Myrsky sekä Teatterikorkeakoulussa keväällä uusintaesityskierroksen saavassa Tuomas Rinta-Panttilan ohjamaassa ja Ilja Lehtisen kirjoittamassa Elinvoimassa musiikki ja äänet upottavat katsojan eri tavoin ilmastonmuutoskysymyksiin, antaen hänelle kokemisen vapautta. T miten soi ilmastonmuutos © KANSALLISGALLERIA / PIRJE MYKKÄNEN Te ks ti: M AR IA SÄ KÖ Jouluevankeliumissa Koivuryhmä toi näyttämölle nykyistä kapitalistista järjestelmää kommentoivan kuvaston. Ihmisen voimattomuus ja yksilön pienuus tuli esiin nimenomaan musiikin avulla. Armo syntyy musiikista Jouluevankeliumissa Koivuryhmä toi näyttämölle nykyistä kapitalistista järjestelmää kommentoivan kuvaston. Vahva nykypolitiikan ja kestämättömästi luontoa riistävän kulutusjuhlan kritiikki sai musiikista rinnalleen armon. metsänhoitajan, aktivistin, poliitikon ja masennuspotilaan äänistä.. Musiikki rakentaa mielen Teatterikorkeakoulun esitys, metsästä ja masennuksesta kertonut, suomalaisten metsäsuhteeseen ja ilmastonmuutokseen keskittynyt Elinvoima puolestaan käytti musiikkia hyväkseen siten, että musiikin, tai ehkäpä oikeammin sanottuna esityksen sinfonisen musikaalisuuden kautta rakennettiin teokseen nykyihmisen traumatisoitunut mieli. Teoksen musiikki kuitenkin loi aivan toisenlaisen sanoman. Samalla se tuntui vapaalta – sitä ei käytetty minkään sanoman, ei edes kristillisen sanoman, pönkittämiseksi. Upottavuutta voi olla hyvin monenlaista myös teoksissa, joissa yleisö istuu konventionaalisesti katsomossa. Joulupukki ( Laura Rämä) ja Jeesus ( Noora Dadu) olivat väsyneitä ja kyllästyneitä, koska heidän kummankin sanoma oli käsitetty väärin ja ikään kuin typistetty politiikaksi
Kolmessa sisaressa musiikki ehkä oli juuri se kauneuden kokemus, joka henkilöiltä puuttui metsien palaessa ja luonnonkatastrofien lähestyessä. Esitys liikutteli kielellisiä karttoja, maisemia ja tekstipintoja. Ihmisen pienuus ja avuttomuus ja nykyihmiskuvan kestämättömyys tuli Elinvoimassakin esiin juuri musiikin, tai oikeammin sanottuna teoksen musikaalisuuden kautta. TTT:n versio Shakespearen Myrskystä tapahtui nykypäivän muoviroskaisessa meressä. Siihen Kolme sisarta ei vastaa vaan jättää vapauden päättää siitä katsojalle. Esityksessä ilmastonmuutos jäi muuten ikään kuin kulissiksi, mutta upottavan äänija valotaiteen kautta yleisö tuotiin kuin väkisin kohtamaan ympäristökatastrofi. Musiikki on kauneudessaan teoksessa myös eräänlainen mysteeri. Yleisö sai vielä osan tuosta kauneudesta, joka henkilöiltä puuttui. Elinvoima oli puhetapojen ja asenteiden kompromissitonta virtaa, kielellisesti taitava, valtavan rytmikäs ja ohjattu niin että näytelmää revittiin, tulostettiin ja heiteltiin. Surumarssi tuhon keskellä Kansallisteatterin isolla näyttämöllä Paavo Westerbergin ohjaamassa Kolmessa sisaressa käsitellään nykyihmisen elämän kestämättömyyttä ja vääjäämätöntä tuhoa siten, että Sanna Salmenkallion musiikki tuntuu koko ajan muistuttavan kauneudesta. Ihmiset, joilla periaatteessa on mahdollisuudet vaikka mihin, muttei kykyä löytää itsestään voimia muutokseen. Yksinkertaisen kritisoinnin sijaan yleisöä viihdytettiin äärimmilleen, jolloin katsoja joutui selkeän viestin vastaanottamisen sijaan hämilleen ja häirityksi. . Mutta kuinka kauan tätä kauneutta on maailmassamme jäljellä. Tiina Puumalaisen ohjamassa esityksessä oli Teppo Järvisen lavastuksen, Eero Auvisen valoja videosuunnittelun ja P ekka Siistosen musiikin sekä Rauli Roinisen äänisuunnittelun myötä luotu valtava, katsojan täysin sisäänsä imaiseva, installaatiomainen audiovisuaalinen taideteos. Se ei Jouluoratorin tapaan luonut armoa eikä Elinvoiman tapaan luodannut yhteistä traumaa tai vietellyt kuten Myrskyn äänet. Katastrofi oli kuitenkin audiovisuaalisuudessa äärimmäisen kiehtova, muovit valtavan kauniita, äänet vietteleviä ja houkuttelevia. Aivan kuin maapallon tuhon äänet ja näyt olisivat herkutelleet tuhon kauneudella. miten soi ilmastonmuutos © KANSALLISTEATTERI / TUOMO MANNINEN ?. Nautintoa katastrofin äärellä Tiina Puumalaisen Tampereen Työväen Teatterin ohjaama Shakespearen Myrsky tapahtui nykypäivän muoviroskaisessa meressä. Esitys oli sinfonia ja spektaakkeli, kaikista moninkertaisista sinfonisuutensa ja spektaakkelimaisuutensa kielloista ja ironisoinneista huolimatta. 43 R ONDO C LASSIC 3|2019 Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamassa esityksessä näyttelijäopiskelijat tekivät musikaalisuudessaan ja jatkuvasti liikkuvissa näkökulmissaan ja rekistereissään valtavan tarkkaan liikkuvan teoksen. Tshehovin näytelmästä äärimmäisen luonnollisesti näyttelevät näyttelijät pusertavat koko ajan kyvyttömyyttä tarttua toimeen, joutilaan ja vapaan ihmisen ongelmia. Kansallisteatterin Kolmessa sisaressa käsitellään nykyihmisen elämän kestämättömyyttä ja vääjäämätöntä tuhoa. Siksi esityksen musiikki tuntuikin puhuvan ennen muuta suoraan yleisölle. Ihmisten järkyttämisen sijaan teos soi äänimaailmallaan nautintoa, jollaisen tunteminen ympäristökatastrofin äärellä tuntui poliittisesti epäkorrektilta hyvällä tavalla. Se luo ristiriitaa siten, että tuhon keskellä hiljaa laulava Surumarssi tai näyttämöltä epävireisesti vedetty karaoke viestivät koko ajan halusta päästä johonkin toiseen, kauniimpaan maailmaan. Metsän ja paperin suhde oli koko ajan läsnä, ihmisen halu hyötyä hinnalla millä hyvänsä, puheenvuoroissa ihmisen mukavuudenhalu kohtasi varhaisten aktivistien kompromissittomat äänet, erilaiset tavat suhtautua metsään elivät rinnakkain
Tarina alkaa kotoa, missä musiikkiin suhtauduttiin hyvin myönteisesti. ”Kotinurkilla asuvan käheä-äänisen rouvan luona tuli käytyä jonkun aikaa tunneilla, kunnes hän totesi, että olen kyllä hyvin musikaalinen, mutta piano taitaa olla väärä instrumentti”, Laiho muistelee. Teksti: PETRI SILAS Kuvat: MAREK SABOGAL si su k a s sä h k ö k it a r a n SUPERMIES 44-45 Aleksi Laiho.indd 1 18.2.2019 17.34. Alexi seurasi isosiskonsa jalanjäljissä pianotunneille. Käyttövoimana sisukkuus Lahjakkaan ja oman genrensä lainalaisuudet läpikotaisin tuntevan Alexi Laihon käyttövoima on sisukkuus. 44 R ONDO C LASSIC 3|2019 HÄNTÄ YLISTETÄÄN maailmanlaajuisesti yhdeksi lajinsa parhaista. ALEXI LAIHON meriittejä. Kaksi vuosikymmentä hyvin kilpaillun alan huipulla ja oma, yleisessä myynnissä oleva kitaramalli. Tietenkin sähkökitaran supermies Alexi Laiho. Polku Children Of Bodomiin Alexi sai ensimmäisen sähkökitaransa yhdentoista vanhana. ”Olin kuudennella luokalla, kun tutustuin Jaska Raatikaiseen. Hän on voittanut kahdella vuosikymmenellä erilaisia lukijaja asiantuntijaäänestyksiä yhtä lailla perinteisissä tiedotusvälineissä kuin sähköisilläkin alustoilla. Kuinka hänen onnistui luoda omalla marginaalissa eteenpäin puskevalla taiteellaan sekä toimiva työympäristö ja toimeentulo puolelle tusinalle musiikin ammattilaiselle että persoonallinen, viljalti jäljitelty ilmaisutapa. Levyjä kuunneltiin ja elävän musiikin tapahtumissa käytiin. Isällä oli ollut nuorena keikkaileva bändi, äiti puolestaan soitti pianoa ja huilua sekä lauloi kuorossa. Mitään varasuunnitelmaa ei koskaan tehty, vaan kaikki oli yhden kortin varassa. Hän on panostanut sekä taitojensa hiomiseen että musiikin opiskeluun viiden vanhasta asti ja pyrkinyt tekemään teini-iästä lähtien jotain uutta ja kestävää. Oppivelvollisuuden täytettyään Alexi panosti työntekoon ja kitaran soittoon, johon oli tullut lisää virtaa bändikuvioiden käynnistyttyä. Mies sanoo käyneensä ”mikä minusta tulee isona” -keskustelun kotona 13-vuotiaana ja vakuuttaneensa jo silloin isän ja äidin siitä, että musiikista tulee hänelle leipäpuu. Kuka hän on. Miten 22 vuotta sitten ensialbuminsa julkaisseen Children Of Bodom -yhtyeen keulahahmosta ja musiikin takuumiehestä kasvoi kansainvälisen mittakaavan kitarasankari. Edessä oli vaihto viuluun, joskin isän levyltä soittama Money for Nothing -biisi oli jo sytyttänyt kipinän kitaraa kohtaan. Hänellä on käyrätorvitausta, mutta innostus rumpujen soittamiseen vei jäbän mennessään samalla tavalla kuin kitaran nypläys oli vienyt meikäläisen. Satoja räjähtäviä esiintymisiä ympäri maailman ja teininä perustetun yhtyeen kymmenen studiolevyä. Hänen perustamansa metalliyhtyeen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta. Ei mikään pikkulukema, kun otetaan huomioon, ettei näin äreän aggressiivinen raskas rock ole saanut radiosoittoa ikinä sitäkään vähää kuin valtavirran mediahuomiota. Tälle intohimolleen hän on uhrannut kaiken muun. Olimme silloin kuin paita ja perse ensin koulun musaluokassa ja sittemmin Tapiolan koulun bändikämpällä”, muistelee Laiho ensiaskelia polulla, joka johti Children Of Bodomin perustamiseen. ”Ihailen Mark Knopfleria edelleen, vaikka rinnalle tuli aikaa myöten Steve Vain kaltaisia sähkökitaran todellisia uudistajia”, kertaa Laiho ja tunnustaa, ettei tietyssä kasvun vaiheessa suinkaan kehdannut tunnustaa ääneen pitävänsä Dire Straitsin kaltaisesta aikuisrockista. Alkoi vimmattu treenaaminen sekä kotona että Oulunkylän Pop & Jazz -opistolla. Koska koulu meni miten meni, vanhemmat iloitsivat siitä, että pojan elämässä on asia, johon hän suhtautuu poltteella ja tarmolla
. ”Halusin todistaa itselleni kolme asiaa. Tilaus osui keskelle kiirettä, mutta tavoilleen uskollisena hän otti haasteen vastaan. Spinefarmin bisneskontaktien myötä mukaan saatiin pian myös metalliin erikoistunut saksalainen levyfirma Nuclear Blast, jonka kanssa bändi tulisi sittemmin solmimaan suoran levydiilin. Tapahtumaan järjestettiin avoin haku, ja lopulta soittajia valikoitui paikalle eri puolilta maailmaa. Keikkoja riitti alusta asti raskaan rockin mannereurooppalaisissa kultamaissa sekä Venäjällä, Japanissa ja Meksikossa saakka. Toiminnan luonne muuttui, kun neloslevy Hate Crew Deathroll julkaistiin 2003. Hän pääsisi suunnittelemaan oman hainevän! ”Rungon mallin pohjana oli kaikkien aikojen suosikkiskebani eli Jacksonin Randy Rhoads -malli, mutta kaulaan tahdoin pidemmän mensuurin. Oma kitaramalli sinetöi oman äänen Vuonna 2004 tapahtui asia, joka sementoi Laihon aseman kansainvälisten metallikitaristien eliitissä. ”Halo of Blood ilmestyi kesällä 2013, ja sen jälkeen vedimme rundin, joka oli aikataulutettu turhan tehokkaaksi. ”Sääntö numero yksi Jenkkien suhteen on, että mikään ei edisty, jos bändi poikkeaa kerran vuodessa pikku pyrähdyksellä. Mihin Alexi Laiho parhaillaan keskittää energiansa. 44-45 Aleksi Laiho.indd 2 18.2.2019 17.34. Ja että tekisin sen periodin mittaan hommia kolmen täysin erilaisen projektin parissa. 45 R ONDO C LASSIC 3|2019 Näinä päivinä vielä mukana olevista jäsenistä seuraavaksi saatiin mukaan basisti Henkka Seppälä ja kosketinsoittaja Janne Wirman. Kuukautta myöhemmin täytän 40 vuotta, minkä kunniaksi julkaistaan tähänastisen elämäni vaiheet niputtava Kitara, kaaos & kontrolli -kirja. Erilaisilla virityksillä on sittemmin tullut tehtyä kokeiluja, mutta seiskakielisistä keihäistä en ole kunnolla innostunut”, Laiho linjaa. Japanilaisen ESP Guitarsin kanssa sinetöity, nyt jo 15 vuotta kestänyt sponsorisopimus tarjosi mahdollisuuden oman kitaramallin lanseeraamiseen. Laiholle itselleen konsertti oli toisenlainen näytön paikka, sillä työn alla olivat myös Children Of Bodomin ja sivuprojektiyhtye The Local Bandin levytykset. Myös Suomessa oltiin samaan aikaan pääsemässä ”profeettoja omalla maalla” -kategoriaan, sillä Hate Crew Deathroll, samoin kuin sen seuraajat Are You Dead Yet. Yhtye keikkaili ahkerasti, alun perin nimellä Inearthed, kunnes allekirjoitti levysopimuksen helsinkiläisen Spinefarm Recordsin kanssa ja julkaisi ripeään tahtiin kolme ensimmäistä albumiaan (Something Wild, 1997, Hatebreeder, 1999 ja Follow the Reaper, 2000). Vaikka Laiho kuvaakin itseään tiekoiraksi, jonka koti on keikkabussissa, hotelleissa ja lavoilla planeetan eri puolilla, tietty saturaatio saavutettiin viitisen vuotta sitten. Että pystyn painamaan töitä non-stop lähemmäs kahdeksan kuukautta putkeen. Kesällä 2015 Helsingin Juhlaviikot kutsui Alexin säveltämään teoksen sadalle sähkökitaralle. Kymmeneen ja puoleen viikkoon oli ahdettu muistaakseni 57 vetoa. Olimme kyllä olleet jo Blooddrunkin aikaan tien päällä käytännöllisesti katsoen suoraa huutoa kaksi ja puoli vuotta, mutta Halon Euroopan-kiertue oli turhan raskas. Nuorille kitaristeille avautui unohtumaton mahdollisuus soittaa idolinsa uutta musiikkia tämän rinnalla täysin ainutlaatuisessa tilaisuudessa. Jostain sitä energiaa löytyi, vaikka unet jäivät tavallistakin vähemmälle.” Nyt ollaan kuitenkin jo vuodessa 2019. Vuosina 2011–2015 Children Of Bodom julkaisi levyt Relentless Reckless Forever, Halo of Blood sekä I Worship Chaos ja kiersi maailman monen monituista kertaa. Se on niin älyttömän kokoinen manner, että yleisö unohtaa eurooppalaisen bändin todella äkkiä, jos se ei poikkea muistuttelemassa olemassaolostaan”, tietää Laiho. Jaska, Henkka, Janne ja minä rakastamme livenä soittamista yli kaiken, mutta rajansa kaikella”, Laiho pohtii. Aiemmin lähinnä yhdysvaltalaisen Jackson Guitarsin soittimien parissa viihtynyt nuorukainen oli innoissaan. Children Of Bodomille oli haistettu markkinarako Yhdysvalloista, joten painopistettä päätettiin siirtää Atlantin tuolle puolen. Että pystyn tekemään sellaisen isomman biisin. Alexi Laiho on Children of Bodomin keulahahmo. ”Children Of Bodomin kymmenes studiolätty Hexed ilmestyy maaliskuun alussa, ja seuraavat pari vuotta rundataan sen merkeissä. (2005) ja Blooddrunk (2008), myi kultaa
Ehkä sitä esitetään eniten noissa paremman väen juhlissa, mutta mistäpä sen tietäisi.. 46 R ONDO C LASSIC 3|2019 ANTTI HÄYRYNEN lassikko K kuukauden UN HOLLYWOOD-ELOKUVASSA näytetään häävastanotto tai muut paremman väen kalaasit, jostain nurkasta löytyy yleensä jousikvartetti, joka soittaa sävyisästi Mozartin Eine kleine Nachtmusikia. Tällaisen vaikutuksen haluaa tehdä miljardööri Bruce Wayne, joka samalla kätkee Tim Burtonin elokuvassa todelliset pyrkimyksensä Batmanina. Amerikkalaiselle juhlayleisölle näihin teoksiin kiteytyy eurooppalainen ”hienous”, jäänteet peruukkipäisestä hovikulttuurista, jolla voi painaa aatelisleiman rapakontakaiseen elämäntapaan. nerokasta tanssimusiikkia WOLFGANG AMADEUS MOZART: SERENADI G-DUURI KV 525, ”EINE KLEINE NACHTMUSIK” lemmikkidekkari Ace Ventura (1–2). Musiikkina sitä ei pidetty erityisen hienona, mutta hienona voitiin pitää ihmisiä, jotka sitä tilasivat ja kuluttivat. Tai Vivaldin Vuodenaikoja. Ridley Scottin kauhuelokuvassa Alien, Luc Bessonin Tyttö nimeltä Nikitassa, tai komedioissa Sekaisin Marista ja K Ingressi tähän... Brian de Palman Tom Wolfe -filmatisoinnissa Turhuuden rovio ”Pienellä yösoitolla” ironisoidaan pintaliitäjien menestystarinaa. Sallittu yöpala Wolfgang Amadeus Mozartin (1756–1791) serenadi ”Eine kleine Nachtmusik” KV 525 kuuluu klassisen musiikin tunnetuimpiin teoksiin, mutta itse asiassa sitä ei kuule konserteissa tai levyllä kovin usein. Milos Formanin Amadeus-elokuvassa (1984) kilpasäveltäjä Salieri voi vain siunailla, miksei hän onnistunut säveltämään mitään noin suosittua. Serenadit, divertimentot ja tanssisarjat olivat 1700-luvun aristokraattista viihdettä, jota Itävallan keisarikunnan alueella kulutettiin valtavia määriä. Tällainen käänteinen rooli Mozartin serenadille syntyy mm. Rupattelun ja lasinkilinän taustaääneksi sitä ei ollut tarkoitettu, mutta ei se edellyttänyt myöskään ehdotonta hiljaisuutta ja keskittymistä
Taidemusiikin merkitys kulttuuripääomana tai hienouden signaalina on 2000-luvulla huvennut kovaa vauhtia. Pääteeman ”juokseva” säestys jolkottaa nyt huolettomana, viulutekstissä on rentoa lennokkuutta ja yhteiset crescendot kasvavat hyväntahtoisen dramaattisesti. Toisinaan teosta on arveltu serenadityyliä ja sitä pahoinpiteleviä huonoja säveltäjiä irvailevan ”Musiikillisen pilan” KV 522 vastinpariksi. Hänen silloinen esimiehensä Colloredo olisi tuskin hyväksynyt Eine kleine Nachtmusikin kevytmielisyyttä ja jekkuja, ja musiikin eleganssi olisi mennyt häneltä ohi. Eine kleine Nachtmusikissa Mozart on irtaantunut serenadimusiikin rutiinimaisista sanakäänteistä ja loistaa yksinkertaisen mieleenpainuvilla melodioilla. Asiaan voivat vaikuttaa levyille päätyneet kaavamaiset esitykset, jotka eivät saa Mozartin musiikin viehkeyttä esiin. R ONDO C LASSIC 3|2019 47 Miniatyyrimäinen sonaattimuoto yhdistää ensimmäisessä osassa eleganssin ja yllätykset. Tom Hulce näytteli Wolfgang Amadeus Mozartia Milos Formanin elokuvassa Amadeus (1984). Soittimellisten tehokeinojen oveluus korostuu teoksen alkuperäisessä kokoonpanossa, joka on vain kontrabassolla vahvistettu kvintetti. Mozart sävelsi suurimman osan serenadejaan Salzburgissa. Eine kleine Nachtmusikin tapaisella teoksella voi olla osansa vallan ja vaurauden osoituksena, mutta kulttuuripääoman mittauksissa se ei ole yltänyt kovin korkealle. Finaali (Allegro) on rondoja sonaattimuodon yhdistelmä, johon Mozart on ladannut ystävällismielistä jännitystä. Lopussa kerrattava päätaite on kuitenkin pääasia: se sopii huolella viriteltyjen lemmenkohtausten taustaksi, volyymitaso kello yhdeksässä, kerosiinitakka lepattamassa ja karvalankamatto imuroituna. Otsikko on peräisin säveltäjän merkinnästä teosluetteloon. Taidemusiikkia on usein syytetty elitistiseksi, mutta taloudellinen äveriäisyys ja korkeakulttuuriset harrastukset eivät aina ja varsinkaan enää kulje käsi kädessä. Menuetin (Allegretto) kehystaite on riuska ja korostetun maalaishenkinen. Tilaajasta ei ole kuitenkaan säilynyt tietoa. Rondomuotoinen romanssi (Andante) leijailee auvoisessa onnessa, jossa säestyskuvioita myöten nautiskellaan pitkälinjaisesta melodiasta, vaikka staccatomaiseen toiseen teemaan ilmaantuu hienoista huolestuneisuutta. Pian seuraava ”mannheimilainen” crescendo pontevine bassosäestyksineen tuo jousisointiin orkestraalista juhlavuutta. Sen rokokooeleganssi edellyttää hyviä pöytätapoja, mutta musiikin henkevä kekseliäisyys ja ehtymätön hyväntuulisuus voisivat tuoda pontta illanistujaisiin ja tinder-deittailuun. Siinä säveltäjä kuvattiin lähes hysteerisenä nerona jolla oli vaikeuksia hillitä tunteitaan. Välitaitteessa pyörähtelee suloinen ländler-sävelmä lempeiden säestyskuvioiden kannattelemana. Luksusta vai kitshiä Yhden luksus on toisen kitshiä. Uusien miljardöörien juhliin eri puolille maailmaa lennätetään pop-tähtiä, ei jousikvartetteja. Salaperäisyyttä lisää teosluettelon maininta ensimmäistä osaa seuraavasta toisesta menuetista, joka on kadonnut. Rokokoo-miniatyyri Ensimmäinen osa (Allegro) jäljittelee taitavasti ja dramaattisesti sinfonista tyyliä: ensimmäisiin akordeihin on helppo lisätä mielessään patarummut ja vasket fanfaareineen. Samalla kun taide menee kapakkaan, salit ja salongit täyttyvät uudenlaisesta eliittimusiikista. Taidemusiikin merkitys kulttuuripääomana tai hienouden signaalina on 2000-luvulla huvennut kovaa vauhtia.. Milan Kundera totesi aikoinaan postmodernismin häivyttäneen eron kitshin ja taiteen välillä, koska koko maailma on muuttumassa kitshiksi. Koska Mozart oli noihin aikoihin keskittynyt Don Giovanni -oopperaansa, voi olettaa, että serenadi G-duuri KV 525 oli tilaustyö. Eine kleine Nachtmusik oli jo 1700-luvulla säveltäjänsä suosituimpia teoksia, mutta myös niitä, joista tiedetään kaikkein vähiten. Kapellimestareita Mozartin serenadi ei kauheasti kiinnosta, sillä herkkää nyansointia lukuun ottamatta kappale oikeastaan tulkitsee itse itsensä. . Äänilevyllä Mozartin serenadi on päätynyt säännöllisesti ”Maailman parasta taidemusiikkia” -tyyppisiin kokoelmiin, joilla aloittelijat raottavat porttia klassisen musiikin ihmeisiin – ja usein sulkevat sen uudelleen. Serenadilla voi olla myös henkilökohtainen merkitys, ehkä liittyen isän kuolemaan toukokuussa 1787 tai kesäkuussa kuolleeseen lemmikkikottaraiseen, jolle Mozart kirjoitti pienen muistorunon. Käsikirjoituksen mukaan serenadi G-duuri KV 525 valmistui vuonna 1787. Romanssin välitaite c-mollissa on silti yllättävä: toisen viulun ja alttoviulun ”juoksevaa” kuviota vasten piirtyvät muiden jousien epäröivät repliikit. Ehkä Eine kleine Nachtmusik voi valomerkin lähestyessä löytää kapakasta alkuperäisen taikansa
Noutaessaan Eurydikea takaisin kuoleman valtakunnasta Orfeus uhmasi kieltoa olla katsomatta rakastettuunsa. 48 R ONDO C LASSIC 3|2019 RFEUS MUISTETAAN lumoavasta lyyrastaan, jonka soinnista liikuttuivat jopa vuoret. 1982 Helsingissä) • Työskentelee värin, märkämaalauksen, lisätyn todellisuuden (AR), tekstin ja äänen parissa. Hän on opiskellut myös Lontoon Royal College of Artissa. • Applikaatio Kairos2 AR on ilmaiseksi ladattavissa omaan puhelimeen ja löytyy Apple App Storeja Google Play Store -sovelluskaupoista hakusanalla Kairos 2 tai taiteilijan kotisivuilta (josefinanelimarkka.com). Mitä on jäljellä, kun on menettänyt kaiken. ”Olin erityisen vaikuttunut siitä, kuinka Orfeus ei malttanut olla kääntämättä päätään ja menetti siksi muusansa. Oodi-kirjaston auditoriossa Supersaturation-tapahtumassa. Myyttisen säveltäjä-runoilijan puoliso oli Eurydike, jonka tämä kuitenkin menetti Manalaan. Kuvataiteilija Josefina Nelimarkka (s. Tuntematon, mahdoton ja potentiaalinen kiinnostavat minua. Josefina Nelimarkka valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2017. Galleriatilassa kuuluva aleatorinen musiikki heijasteli niin ikään ulkoilmassa tapahtuvia muutoksia.. Ne tuovat esille inspiraation.” o säästä ja sfäärien harmoniasta Te ks ti: SI N I M O N O N EN © R EE TT A LIN N EA Kuvataiteilija Josefina Nelimarkka (s. • Josefina Nelimarkan ja Tapio Viitasaaren Kairos-teokseen perustuva konsertti on 17.5. 1982) kuulee Orfeuksen tarinassa menetyksessä olevan mahdollisuuden. Tuossa tilanteessa täytyy luoda jotain aivan uutta. Orfeus kadotti Eurydiken siksi kokonaan. • Nelimarkan teos Kairos on toteutettu yhteistyössä Ilmakehätieteiden keskus INARin ilmastotutkijoiden kanssa. © M AI JA TO IV AN EN / H AM Josefina Nelimarkka saa ilmakehän soimaan. Kairos-kokonaisuuteen kuuluvissa tekstiileissä näkyvät värin kasautumat muistuttavat märkämaalauksesta ja sään vaihteluista
Sää on jotain, jonka kaikki sen vaikutuspiirissä olevat kokevat. Sää liittyy niin ikään toimintaan. Siinä on kyse läsnäolosta ja tästä hetkestä, siitä, millaisessa ajassa elämme juuri nyt.” . Kuvio oli saanut muotonsa Orfeuksen lyyran tähdistöstä. Ihmiset eivät tuota musiikkia pystyneet kuulemaan, mutta sillä oli vaikutusta siihen, millaiseksi atmosfääri planeettamme pinnalla muodostui. Tällöin sääolot vaikuttavat maalauksen syntyyn. ”Kairos ei tapahdu koko ajan. Yleisön liikkeisiin vuorovaikutteisesti reagoiva kokonaisuus piti sisällään yksikanavaisen videoprojisoinnin, jonka edustalle oli merkitty gallerian lattiaan tähtikuviointi. © JO SE FIN A N EL IM AR KK A Precession (Screensaver) -teoksessa yleisö ohjattiin lattiaan merkityn tähtikuvion luokse. Sfäärien harmoniaa arkisempi esimerkki voidaan löytää säästä. ”Aerosolit syntyvät suotuisissa olosuhteissa; ilmakehän molekyylit kasvavat, törmäilevät ja kiinnittyvät toisiinsa. 48-49 Musiikki ja kuvataide.indd 2 18.2.2019 17.44. Sään analogian avulla voidaan kuvata myös mielialaa ja sitä, miltä maailma tuntuu. Pythagoralaisessa filosofiassa ajateltiin, että planeetat ovat harmonisessa lukusuhteessa toisiinsa. Planeettojen liike sai aikaan värähtelyä, jossa syntyi sfäärien harmoniaa eli planetaarista musiikkia. Näin pohditaan siis sitä, kuinka abstrakti ja vaikeasti käsitettävä tieteellinen data saadaan eläväksi ja ikään kuin puhumaan takaisin meille.” Itse musiikin voidaan ajatella olevan teoksen kairos – sää, atmosfääri ja mahdollisuuden hetki. Näin tavoitellaan käsitystä jaetusta kosmisesta värähtelystä, jolla on vaikutusta jopa yksilölliseen maailman kokemiseen. Precession (Screensaver) tuo mieleen ajatuksen sfäärien harmoniasta. Kun hiukkasia oli paljon, aleatorinen pianomusiikki voimistui galleriassa. Sää, mahdollisuus, inspiraatio Sfäärien harmoniaa voidaan ajatella atmosfääriä määrittävänä tekijänä. Prosessi voi kestää esimerkiksi vuoden ja tapahtua vaikkapa ulkotiloissa. Vuorovaikutteinen teos muuttui yleisön liikkeiden mukaan. ”Kun galleria oli tyhjä, videoprojisoinnissa pyöri näytönsäästäjä. Yhdessä pianisti Tapio Viitasaaren kanssa toteutettu aleatorinen musiikki pohjautuu datalle, joka mittaa aerosolien määrää. Nykykreikaksi kairos merkitsee säätä. Näyttelykokonaisuus koostui tekstiiliteoksesta, omaan puhelimeen ladattavasta Kairos2 AR -applikaatiosta sekä ympäristöön reagoivasta musiikista. Kirkkaassa horisontissa on enemmän mahdollisuuksia kuin sellaisessa, jossa näkyvyys on huono. Eri medioiden avulla hän kuvaa prosesseja, joissa keskeistä on ohimenevä hetki ja siihen liittyvä mahdollisuus. Kairos jatkoi Precessionin tulkintaa mahdollisuuden hetkestä kairoksen käsitteen kautta. HAMin katolle kiinnitetyn sensorin avulla saatiin siis reaaliaikaista tietoa aerosoleista museorakennuksen välittömässä läheisyydessä. Teos myös vaikuttuu ympärillä olevasta maailmasta; kasautumissa ja kerääntymisissä voi havaita, kuinka aika ei ole välttämättä lineaarista vaan se voi ilmetä myös esimerkiksi tihentymänä.” Helmikuussa 2016 Helsingissä sijaitsevassa galleria Sinnessä oli esillä Nelimarkan teos Precession (Screensaver). Se vaatii suotuisat olosuhteet. Ilmakehässä tapahtuvia muutoksia kuvattiin teoksessa pianomusiikin avulla. Näille suhteille perustuu myös musiikki ja sävelten väliset suhteet intervallijärjestelmässä. Alkukesästä 2018 Helsingin taidemuseo HAMin galleriassa oli esillä Nelimarkan näyttely Kairos ??????. Kaikista yhteiskunnallisista ja poliittisista olosuhteista ei synny kairosta, eli inspiraation ja mahdollisuuksien hetkeä. Jossain vaiheessa kasauma on tarpeeksi iso, jolloin muodostuu pilvipisara, joka liikkuu tuulien ja painovoiman mukaan. 49 R ONDO C LASSIC 3|2019 Nelimarkan medioita ovat märkämaalaus, teksti, ääni ja AR eli digitaalisesti koodattu ”lisätty todellisuus”. Musiikin avulla voitiin antaa havaittava muoto äärimmäisen kevyelle ja tavanomaisen havaintokykymme ulkopuolelle jäävälle elementille. Mukana oli myös ihmiskorvan havaintokentän ulkopuolelle jääviä taajuuksia. Kairos on siksi taianomainen. Esimerkiksi märkämaalaukseen liittyy muutos ja ajan kuluminen. Usein emme edes ymmärrä, että jokin hetki on kairos, vaan se saattaa paljastaa luonteensa vasta jälkeenpäin. Hiljaisuus tarkoitti puolestaan matalaa hiukkasaktiivisuutta. Samat lukusuhteet vaikuttavat maailmankaikkeuden perimmäiseen järjestykseen niin planeettojen asennoissa kuin ihmissielussakin. Märkämaalaus tallentaa siis aikaa ja ilmiötä. ”Märkämaalauksessa luodaan jatkuva prosessi, jossa väri kasvaa, kerääntyy tai muuttuu jonkun tietyn ajan. Tämän lisäksi Kairos2 AR -applikaation kautta galleriavieras saattoi seurata hiukkasten liikettä visuaalisesti. Teoksen äänimaisema eli yleisön liikkeiden mukana. Kairos rinnastuu näin luovuuteen. Yleisön liike tähtikuviolla vaikutti siihen, kuinka ääniraita nousi ja laski. Teoksessa massattomille aerosoleille annetaan oma ääni. Heti kun tilaan tuli yksikin ihminen, teos aktivoitui.” Teoksen äänet oli editoitu elektromagneettisesta avaruussäteilystä. Muinaiskreikan sana kairos tarkoitti ajoitusta ja suotuisaa hetkeä
50 R ONDO C LASSIC 3|2019 ESKIAJALTA RENESSANSSIIN musiikin oli miellytettävä jumalaa ja sen edustajia maan päällä. Mozart nimitettiin vähän ennen kuolemaansa keisarihovin kamarimuusikon tehtävään, johon kuului tanssien säveltäminen. Miellyttäminen oli kuitenkin tarpeellinen osa säveltaidetta ennen kuin musiikista tuli autonominen ilmiö, jonka on varottava miellyttämästä ketään. Nat King Cole -trion tavaramerkiksi muodostui mendelssohnmainen keveys ja jazzissa uudenlainen epäperkussiivinen svengi. Samaan aikaan suuri osa säveltäjistä etsi tietä uudenlaiseen populaariuteen. Siitä saattoi innostua jopa Beethoven, jota silti kismitti, että hänen elinaikansa suosituin teos oli keisarinnalle omistettu septetto op. Itsenäisyyspyrkimyksistään huolimatta klassiset säveltäjät Haydnista Beethoveniin ja Brahmsiin kantoivat kortensa viihdemusiikin kekoon. Viihteellisyys ANTTI HÄYRYNEN egendoja L estradilla k nat king cole 1919 – 1965 ”We aim to please!” – ”Tähtäämme miellyttämiseen” on palvelualalla kunnioitettava tavoite, mutta taiteelliseksi maksiimiksi sitä ei ole kelpuutettu. Kuilu ”vakavan” taiteen ja suurta yleisöä miellyttävän musiikin välillä repesi 1900-luvulla periaatteelliseksi, jos ei ylittämättömäksi. Atonaalisille modernisteille ajatus kuulijoiden miellyttämisestä oli toisarvoinen. unohtum aton RONDO03_050-051_UUSI.indd 1 18.2.2019 17.39. Yhtyeen tuloilla yhtiö pystytti Los Angelesiin kuuluisan Capitol-rakennuksen, jota sanottiin ”Natin rakentamaksi”. Coleseilla harrastettiin musiikkia, ja nuori Nat debytoi pianolla nelivuotiaana iskelmällä Yes! We Have No Bananas. 1800-luvulla tuli sitten porvaristo ja sen hillitty charmi, josta itsenäisyyttä kaipaavat säveltäjät halusivat eroon. kuului sen olemukseen swing-kaudelle saakka, mutta 1940-luvulta ja bebopista eteenpäin ei niinkään. Sen jälkeen säveltäjien oli vuosisatojen ajan miellytettävä monarkkeja ja aristokraatteja, joiden käsitys säveltaiteesta heittelehti. Nat King Cole oli yksi aikansa hienoimpia, mutta vähälle huomiolle jääneitä jazz-pianisteja. Myös Brahms nautti serenadeissaan ja Unkarilaisissa tansseissaan populaaritaiteen tekemisestä. Veri veti jazziin, ja Nat pinnasi koulusta kuunnellakseen salaa Louis Armstrongin, Jimmie Noonen sekä pianistisen esikuvansa Earl Hinesin esiintymisiä. 20. Perhe muutti pian Alabamasta Chicagoon, jossa alun perin lihakauppiaana työskennellyt isä ryhtyi saarnamieheksi. Laulava jazztrio Yhdysvaltojen ”syvän etelän” kirkonkirjoihin ei muinoin pantu värillisten lasten syntymätietoja, mutta muista lähteistä Nathaniel Adams Colesin syntymäpäiväksi on varmistunut 27.3.1919, eli sata vuotta sitten. 15-vuotiaana hän keskeytti koulun ja ryhtyi ammattimuusikoksi. Cole hioi laulutyyliään, joka poikkesi välittömyydellään ja intiimiydellään aikakauden estradityylisistä crooner-tähdistä. Yhteen tanssisävellyksistä saamaansa palkkakuittiin säveltäjä kirjoitti: ”Liian paljon siitä minkä tein, liian vähän siitä mitä voisin tehdä.” Mozart oli silti säveltäjä, joka oikeissa olosuhteissa nautti viihdemusiikin säveltämisestä. Se pääsi Capitolille tekemään sadoittain levytyksiä, joista monet ylsivät hittilistoille. Trio meni levytyksissään näyttävistä soitinnumeroista ja improvisaatioista huolimatta laulu edellä. Jazz kehittyi kansanperinteestä autonomisuutta tavoittelevaksi taiteeksi muutamassa vuosikymmenessä. Äiti soitti kirkossa urkuja, ja pojan nuottitelineeltä löytyi myös Bachin ja Rahmaninovin kappaleita. Kesällä 1937 Cole – hän pudotti sukunimestään viimeisen kirjaimen – muodosti kitaristi Oscar Mooren ja basisti Wesley Princen (myöh. Kamarimusiikillinen soitinyhdistelmä oli sinällään uutta, mutta niin oli myös yhtyeen pinnistelemätön virtuoosisuus ja soitinosuuksista luontevasti kasvanut laulu. Johnny Miller) kanssa trion, josta tuli nopeasti menestys. Taiteellinen itsenäistyminen edellytti pesäeroa suuren yleisön viihdyttämiseen tähtäävistä sulosävelistä. Sulavalla soinnillaan ja rennolla otteellaan yhtye pyrki määrätietoisesti mustille suunnatuilta levymerkeiltä mainstreamiin
Uuden tyylin läpimurto tuli vuonna 1950 hittisävelmällä Mona Lisa. Gordon Jenkins ja Ralph Carmichael. Eriarvoistuvassa ja hyvinvointitavoitteiltaan murenevassa yhteiskunnassa viihde alkaa yhä enemmän muistuttaa roomalaisten leipää ja sirkushuveja. 1960-luvun ”make love, not war” olisi sopinut hänen iskulauseekseen, mutta hän ennätti kuolla ennen kuin rautalankamusiikki vapautti nuorison ja teki balladiviihteestä muinaismuiston. Cole esitti kappaletta myös trionsa kanssa, mutta kultalevyn tempaisi Nelson Riddlen sovittama versio hyväilevine jousistoineen. Vuonna 1990 painettu jazzopas kipuilee vieläkin Nat King Colen takinkäännöllä: ”Kaupallisissakin yhteyksissä Cole sisällytti tulkintoihinsa siksi paljon jazzillista sykettä, että kuulijalta jää helposti huomaamatta laulutekstien banaali sentimentaalisuus. Herpaantumaton hymy Niinpä mentyään toisiin naimisiin vuonna 1948 laulajatar Marie Ellingtonin kanssa Cole muutti esiintymistyyliään viihteellisempään suuntaan. Televisiota katsellessa voi todeta, ettemme ehkä Neil Postmanin sanoin viihdytä itseämme kuoliaaksi, mutta aika tyhmiksi kuitenkin. Cole oli pitkään hiljaa rotukysymyksistä, mutta antoi 1950-luvun lopussa julkisesti tukensa kansalaisoikeusliikkeelle. The King Cole Trio esiintyy New Yorkissa heinäkuussa 1946. Frank Sinatra totesi, ettei halua esittää Unforgettablea (”Unohtumaton”, Irving Gordon), koska Colen tulkinta on niin täydellinen. Nat King Cole oli yksi aikansa hienoimpia, mutta vähälle huomiolle jääneitä jazz-pianisteja. Kultivoituneeseen tyyliin kuului, että sovittajat lisäilivät kappaleisiin pieniä vinkkejä, kuten Love Lettersin loppusoitossa kuultavat tahdit Tatjanan kirjeaariasta Tshaikovskin Jevgeni Oneginista. Nuo levytykset ovat kestäneet ajan hampaan aamunraikkaina, ja Colen ääni virtaa kaiuttimista yhä puhtaana, lämpimänä ja lääkitsevän rauhallisena. Romanttisen balladin valtakausi meni Colen myötä mailleen, mutta viihde muuttui seuraavina vuosikymmeninä jättimäiseksi teollisuudeksi. Tulkinnoissa oli tallella triolevytysten rentous ja vilpittömyys, mutta kiedottuna jousien silkkiin ja puhaltimien pumpuliin. Kaikesta huokui – kuten jo jazzlevytyksissä – päättäväinen pyrkimys yleisön miellyttämiseen – ja enemmänkin: Nat King Cole tuntui levytyksissään haluavan jokaisen kuulijan ystäväksi. Menestyksensä myötä hän muutti Los Angelesissa valkoisten alueelle ja sai pihalleen Ku Klux Klanin palavan ristin. . RONDO03_050-051_UUSI.indd 2 18.2.2019 17.39. Mustien oikeuksia ajavat järjestöt syyttivät häntä nöyristelevästä ”setätuomoilusta” ( Harriet Beecher Stowen romaanin mukaan), mutta laulajalla oli selvä käsitys, että onni, josta hän lauloi, kuului kaikille. ”Viihde on hyväksi”, lupaa tv-kanava Nelonen mainoksessaan. Colelle genrerajat eivät olleet vakava asia. Tiukan linjan jazzfaneille se oli liikaa. Vähän ennen kuolemaansa hän vieraili Jack Benny -show’ssa, jossa hänet esiteltiin tittelillä ”The best friend a song ever had”, ”Parhaana ystävä, joka laululla on koskaan ollut”. Viihteellä on monta ulottuvuutta, mutta ainoaksi hengen ravinnoksi se on köykäinen. Kappaleesta tuli hitti uudelleen vuonna 1991, kun artistin tytär Natalie Cole levytti sen miksattuna isänsä ääneen. Cole perusti suuren osan ohjelmistoaan ”standardeille”, nokkelasti sovitetuille ikivihreille, joiden joukkoon pujahti muistoja nuoruuden pianoharjoituksista. Hitaita balladeja seurasi nippu svengaavampia kappaleita, kuten Avalon, Walking my Baby ja It’s Only a Paper Moon, sekä espanjankielisiä numeroita, jotka hellyttivät latinalaisyleisön. R ONDO C LASSIC 3|2019 51 Lauluääni ei ollut ihmeellinen ja ääniala oli suppea, minkä vuoksi hän panosti sitäkin enemmän sanojen painotuksiin. Tuota ystävyyttä voi verrata jopa saksankieliseen liediin. Laulun paras ystävä Nat King Cole oli 1950-luvulla USA:n eniten levyjä myynyt artisti ja ensimmäinen musta tv-shown vetäjä. Ja Colen lempeä, Philip Morris -savukkeiden savustama ääni reilusti eteen äänitettynä. Tuore vaimo opasti Colea muovaamaan imagoaan soolotähteyteen, mikä edellytti laulamista seisaallaan. Nat King Colesta tuli 1950-luvulla viihdeballadin kuningas. Ja vaikka hän erehtyikin joskus turhan syvälle iskelmien suohon, Cole teki ammattitaidollaan siedettäviä jopa sellaisistakin imelyyksistä kuin Mona Lisa ja Too Young.” Tosiasia on, että miten taitava Nat King Cole olikin jazzmuusikkona, ikivihreiden viihdeballadien esittäjänä hänestä tuli legenda, jonka edessä nöyrtyi koko maailma. Sovitukset Rahmaninovin cis-mollipreludista, Lisztin Liebestraumista nro 3 tai Straussin Tonava kaunoisesta kujeilevat hyväntuulisesti klassikkojen kanssa. Niistä kuvastui Colen halu tehdä jazzpohjaisesta laulutyylistään globaalia. Nat King Colen 1950-luvun laulut olivat positiivisia utopioita maailmassa, jossa elinja koulutustaso sekä ihmisoikeudet kohenivat kaikilla kansalaisilla. Hänen kimppuunsa hyökättiin vuonna 1956 kiertueella Alabamassa, ja hän esiintyi usein hotelleissa ja ravintoloissa, joihin häntä ei hyväksytty asiakkaana. Huolellinen ääntäminen kuului kotikasvatukseen, letkeästi iskua piirittävä rytminkäsittely polveutui enemmän Billie Holidaylta. Hänen lauluistaan – Stardust, Fascination, Blue Gardenia, Smile, The Very Thought of You, For All We Know, Darling je vous aime beaucoup – olivat kaikkiin vetoavia rakkaudentunnustuksia, joiden ylellisestä orkesterisoinnista huolehtivat Riddlen ohella mm. Jotkut Colen balladiesityksistä ovat yksiselitteisen ylittämättömiä. Colen herpaantumatta hymyilevä imago kuvasti sodasta selvinneen maailman sitoutumista parempaan tulevaisuuteen. Nat King Cole menehtyi keuhkosyöpään 45-vuotiaana vuonna 1965
Pirteä satavuotias haku päällä! Tule töihin Lahden konservatorio Sibeliuksenkatu 8, 15110 Lahti www.concis.fi Lahden konservatorio on musiikkialan ammatillista toisen asteen koulutusta ja musiikin perusopetusta antava oppilaitos. 52 R ONDO C LASSIC 3|2019 Meillä voit suorittaa musiikkialan perustutkinnon klassisessa musiikissa. Lahden konservatorio julistaa haettavaksi seuraavat vakinaiset toimet: • yksinlaulun lehtorin toimi • kaksi pianonsoitonopettajan tointa, joista ainakin toisessa keskeisenä tehtävänä on vapaan säestyksen opettaminen. Osallistu yhteishakuun ja ansaitse oma paikkasi yhdessä Suomen parhaista konservatorioista. Hae opiskelemaan Yhteishaku opintoihin käynnissä 12.3.2019 klo 15 asti: opintopolku.fi. Katso tarkemmat hakuohjeet www.concis.fi • Tiedustelut: rehtori Eero Pulkkinen eero.pulkkinen@concis.fi tai 050 511 0071 • Hakemukset rehtorille sähköpostitse viimeistään18.3.2019 • Toimet täytetään 1.8.2019 alkaen. Oppilaita konservatoriossa on noin 1 100 ja henkilökuntaa noin 70
muusikon M © LA U R I TO IV IO. 53 R ONDO C LASSIC 3|2019 atkassa LAURI TOIVIO TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO
KOLME TAPAA TILATA: ORGANUM-SEURA TAPIOLAN KAMARIKUORO Liput 20/10 € Ticketmaster ja tuntia ennen ovelta TAPIOLAN KAMARIKUORO Time Mühlrad (Suomen kantaesitys!), Kuula, Rautavaara, Kostiainen Ritarihuone 10.3. Monipuolinen ja aktivoiva sisältö tukee uutta Taiteen perusopetussuunnitelmaa. Kirjan tekijät, konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun mediaopin lehtori, graafikko ja kuvittaja Hanna Azevedo . klo 18 Johtaa Hannu Norjanen tkk_mainos_rondo_pysty.indd 1 08/02/2019 15.37.15. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Soittopolku-sarjassa jo kaksi kivaa työkirjaa! Soittopolku 1 ja 2 ovat aivan uudenlainen lisä (3 –9-vuotiaille) kaikkien instrumenttien oppimisen tueksi. SSIC V L Hinta nyt vain osa 1: 19 € osa 2: 22 € 3. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. (03) 225 1948 2. Soittopolku on tehokas ja innostava apu yhteisiin kotiharjoitteluhetkiin. 54 R ONDO C LASSIC 3|2019 Oppimisen iloa. Tehtävien tuoma visuaalinen lisä ja lapseen vetoava kuvitus täydentävät ja rikastavat pienen soittajan musiikin maailmaa. Ne ovat työkirjoja, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1
Odotinkin ennen muuta jylhää saaristolaisluonnon kuvausta sekä meren pelottavien vaarojen symbolista nivomista ihmiskohtaloihin. Musiikissa kuuluu myöhäisromantiikan tai Hollywood-sävelmien uhkeutta – paikoin mukaan toivoisi enemmän ulkosaariston kirpeyttä. Tuttuuden ja turvallisuuden tunne vallitsee – kallioilla lauleskeluineen, jouluvirsineen ja juhannustansseineen. Hän on selvästikin avarakatseinen hengen mies. Mutta oi ja voi: tunnelma latistuu, kun lavalle ilmestyy haahuilemaan tanssijoita henkinä, jotka ennen opastivat merenkulkijoita. Vasta lopun aaria paljastaa tunteita, ja miehensä menettäneen naisparan estoisuus saa Marjukka Tepposelta eläytyvän tulkinnan. Nämä merikohtaukset palaavat ja muodostavat upeita vaikutelmia Kati Lukan lavastuksen ja Thomas Hasen videoiden kanssa. Kuusisto on lähtenyt oikeasta suunnasta eli ottanut päähenkilöksi luonnon. Anna Kelon ohjaus on niin seisahtunutta ja motivoimatonta, ettei tällaiseen enää toivoisi törmäävänsä nykypäivän oopperanäyttämöllä. Myös Sebastian Fagerlundin Syyssonaatti löysi Bergmanin elokuvaan toimivan suhteen, jossa musiikki avasi perheen sisäisiä traumoja. . Osin tämä johtuu Lundbergin kerrontatavasta, joka kuvaa ulkosaariston ihmisten elämää pikkutarkan realistisesti ja kielellisesti rikkaasti. Sääli vain, ettei niistä rakennu mitään orgaanisempaa – nyt tuntuu, kuin sama taulu nostettaisiin esiin kerta kerran jälkeen. Se imee mukaansa siitäkin huolimatta, että varsinaista draamaa ei ole mukana kuin vasta lopussa, kun kirkkoherra Petter Kummel hukkuu jäihin. Nyt lähinnä ihmettelee, mikä häntä vaivaa. Tällöin musiikkiakin etäännytetään elektronisesti. Myyttistä puolta on yritetty korostaa kohtauksissa, joissa ollaan veneessä näynomaista tietoa tulevasta omaavan Antonin ( Pekka Strang) kanssa. 55 R ONDO C LASSIC 3|2019 Arviot | ESITYKSET | KIRJAT | CD | DVD | MAALISKUUN esitykset HARRI KUUSISAARI Kirjallisuusooppera on osoittautunut vaikeaksi lajityypiksi, eikä nykykirjailijan suosittuun teokseen pohjautuva ooppera ole mitenkään ilmiselvä menestys. Oopperassa tekstistä on mahtunut mukaan vain viitisen prosenttia, eikä yhteisön tapojen ja ihmisten luonteiden pohjustamiseen jää tilaa. Esimerkki mahdollisuuksien hukkaamisesta on kirjassa niin koskettava, lapsensa Venäjälle kadottanut Irina Gyllen, joka kutistuu marisevaksi ja lääkkeitä nappailevaksi tädiksi, jonka aariat tuntuvat täysin irrallisilta – eikä vika ollut hienosti laulaneen Jenny Carlstedtin. Laulajille Kuusisto kirjoittaa melodista tekstuuria, mutta se on jotenkin ympäripyöreää eikä jää mieleen. Musiikilla ja visuaalisilla keinoilla olisi siis korvattava puute ja luotava summasta jotain, joka nousee toiseen potenssiin. Jää-oopperan ohjaus on seisahtunut ja yleisvire konservatiivinen. Minut se pani ihmettelemään, eikö suomalaisessa oopperassa ollenkaan päästä eteenpäin. Kuoro tekee jo aluksi selväksi, että huonostihan tässä tulee käymään – ehkä vähän liiankin alleviivatusti. vankina Sanomattomien sanojen © ST EF AN B R EM ER / SU O M EN KA N SA LL IS O O PP ER A. Ehkä tämä myös vetoaa yleisöön ja luo kontrastia katastrofille. Entä kirkkoherran vaimo Mona Kummel, jonka pitäisi olla oopperan ristiriitaisin hahmo äksyssä tiuskinnassaan. Synkät syöverit tulevat muuten esiin pinnanalaisina. Ari Nummisen koreografia on niin mitäänsanomaton, että tulee lähinnä kiusaantunut olo. Kansallisoopperassa Jüri Reinveren versio Sofi Oksasen Puhdistuksesta onnistui vuonna 2012 yllättävän hyvin, osin siksi, että musiikki ei pyrkinytkään kuvittamaan tapahtumia vaan loi niille oman dynamonsa. Henkilögalleria on laaja – rooleja on yli 20, mutta suurin osa heistä jää kallioilla seisoskelijoiksi. Kyläläisten laulamat virret soivat melkein jo valmiiksi ja tuovat yhteisöllistä tunnetta. Jouduin pettymään, sillä ooppera jää liikaa kuvittamisen asteelle ja näyttää paikoin kuin kesäteatteriesitykseltä kaikkine suomalaisine kliseineen. Oma ääni jää puuttumaan – tai ei välttämättä edes säveltäjän vaan juuri näiden ihmisten. Alkusoitossa meri velloo orkesterissa uhkaavin dissonanssein, hieman samaan tapaan kuin Sibeliuksen Myrsky-musiikissa. Ville Rusanen esittää Petter Kummelia niin vivahteikkaasti kuin mitä aineksia löytyy. Jos tyyli paikoin läheneekin vakavaa musikaalia, niin sellaiseksi se haluaa olla liian oopperamaista ja kumartaa suomalaiselle perinteelle Madetojasta Kokkoseen ja Salliseen. Miten paljon viiltävämmän suhteen meriluonnon ja ihmisten sosiaalisten kuvioiden kanssa Britten luokaan Peter Grimesissa! Kuusiston taidokkuus orkestroijana on koko ajan kuuluvilla, ja kapellimestarina hän sai orkesterin hyvin mukaansa. Ulla-Leena Lundbergin Finlandia-palkitun romaanin pohjalta tehty Jää ei valitettavasti pääse kohoamaan omille jaloilleen vaan jää alkuperäistekstille alisteiseksi – siitä huolimatta, että Jaakko Kuusiston musiikki ja Juhani Koiviston libretto ovat ammattimaista työtä. Samaa voi sanoa kirkkoherran Porvoon-reissun tarinan kuvittamisesta, kun siellä kuvioihin astunut entinen piikatyttö ilmestyy vokottelemaan miestä vulgaaristi ilmehtien
Näin juoni muuttuu jännittäväksi, kun katsoja joutuu miettimään, selviääkö ohjaaja tästä rytäkästä kunnialla. Kuula-opiston lapsikuoro on raikkaassa vedossa, samoin Vaasan oopperakuoro, joka on saanut mukaan vireitä laulajia Centrian ja Novian ammattikorkeakoulujen laulunopiskelijoista. Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä Micaëla ilmestyy pelastavana enkelinä paikalle, kun Don Josë on puukottanut Carmenin hengiltä. Tässä ohjauksessa Carmen ei ole mikään kevytkenkäinen hepsankeikka, varsinkin Mäkelän hahmossa on ylvästä ja jylhää kauneutta enemmän kuin eroottista kujeilua. Ehkä ohjaaja on jättänyt itselleen takaportiksi vihjauksen siitä, että esitys onkin vasta harjoitus. Puvustus, joka on koko ajan perustunut farkkukankaisiin, leimahtaa juhla-asujen myötä ennen näkemättömään kimallukseen. Bassobaritoni Mika Nikander vastaa kuorojen soinnista, mutta esittää ketterästi myös Moralesia. Basso Niklas Spångbergin kookas ja römäkkä Zunigan hahmo sai tilaa ja hallitsi näyttämöä kokeneesti. Käännöksessä ohikulkijoita tarkkaillaan näyttämöllä eikä aukiolla, kuoro kävelee plarit kädessä ja sermin takana käydään pukeutumassa. Ehkä hän laulaa ruotsiksi, koska edustaa yläluokkaisempaa Kataloniaa, josta Don José on kotoisin, vastakohtana Carmenin villimmälle Andalusialle. Onko tämä konservatismin voitto. Carmenia halutaan näin kunnioittaa naisten tasa-arvoa ja itsenäisyyttä puolustavan liikkeen symbolina. Ei voi olla ihan varma siitä, viittaako Carmenin kavereiden tasa-arvotaisto menneisyyteen vai tulevaisuuteen. Jotkut tunnetuimmat aariat lauletaan toki ranskaksi, mutta suurin osa esitetään suomeksi ja ruotsiksi. Vaasan Carmenissa ylistetään vapautta ja naisasiaa.. Romanit ovat muuttuneet jonkinlaisiksi feministeiksi, jotka eivät harrasta huumeiden salakuljetusta, vaan ujuttavat tasa-arvoa ja naisten äänioikeutta ajavia lentolehtisiä tavallisen postin joukkoon. Minna-Leena Lahden sopraano soi Micaëlana tyttömäisen heleästi aina ylä-ääniin saakka. Carmen ei voisi olla sitä, sillä hän on ylpeä romani, joka noudattaa heimonsa tiukkoja sääntöjä, mutta sehän ei estä häntä olemasta eroottinen luonnonvoima. Mezzo Merja Mäkelän Carmen ei niinkään tanssi vaan nousee ja laskeutuu pitkin portaita aina tilanteen mukaan. Kirjavassa paidassaan näyttämölle saapasteli karheasointinen bassobaritoni Robin Turunen esittämään Escamilloa. Kapellimestari Jonas Rannila aloitti Vaasan kaupunginorkesterin kanssa jo alkusoiton sellaisella vimmalla, että vieressä supattavat teatteritädit piti vaientaa tuimasti. Sopraano Johanna Isokosken Frasquita ja Annami Hylkilän Mercedes keimailivat niin rohkeasti, että saivat miehissä aikaan jotain metoo-meininkiä, josta sitten valittivat suureen ääneen. Kuorojen liikkeissä näytti olevan jotain kaavamaista, ehkä tarkoituksella. Oli vaikea tulkita, oliko syy sysissä vai sepissä. Hän laulaa muuten oopperakuorossa ja vuorottelee Moralesin roolissa, joten teki tässä aikamoisen harppauksen urallaan. Don Joséna laulavan tenori Markus Nykäsen ja Mikaëlan duetto oli esityksen nautittavimpia. Saksassa ahkerasti laulavan kokkolalaistenori Lasse Penttisen Remendado ja baritoni Sampo-Elias Asikaisen Dancaïro olivat kesyyntyneet salakuljettajista kilteiksi painokoneen käyttäjiksi ja tasa-arvopropagandan levittäjiksi. Orkesterilla oli hyvä draivi päällä kautta linjan. Kulisseina toimii muutama telineistä rakennettu portaikko ja seinämä, jotka jatkavat näyttämöä kekseliäästi ylöspäin. PAULA NURMENTAUS Vaasan Carmenissa modernisointi korvaa paheet poliittisella idealismilla. Vähitellen katsojalle alkaa selvitä, että koko tarina, varsinkin puherepliikit, on kirjoitettu uusiksi. Hänen tumma mezzonsa soi kantavasti, mutta itseluottamus voisi näkyä vielä paremmin. Näin tekee myös Georges Bizet´n Carmenin esittäjistö Julia Tapolan ohjaamassa Vaasan oopperan tuotannossa. 56 R ONDO C LASSIC 3|2019 carmen KU VA T © LI N U S LI N D H O LM / VA AS AN KA U PU N G IN TE AT TE R I arviot esitykset luo nahkansa Vaasassa Vaasa on käytännössä täysin kaksikielinen kaupunki, voit vaihtaa ruotsin ja suomen välillä milloin vain ja missä vain, kaikki ymmärtävät toisiaan. Juuri hänen tavoittamattomuutensa tekee hänestä niin kiehtovan. . Kun tarina on jo muuttunut idealistiseksi ja konnat kilteiksi, ei lopussakaan enää olla härkätaistelussa, vaan elokuvajuhlilla, joiden päätähti on härkätaistelijaa esittävä Escamillo. Merja Mäkelän etäisenä pysyvä Carmen vastasi näitä ihanteita. Muuten ei kielijaosta löytynyt mitään osoittelevaa logiikkaa. Haastattelin joskus 80-luvulla Teresa Berganzaa, joka oli harmissaan siitä, että Carmen tulkitaan täysin väärin tekemällä hänestä kevytkenkäinen nainen. Ja onhan Espanjakin kielellisesti monenkirjava vielä tänään. Yksi ja toinen yrittää punaiselle matolle. Nykäsen olemus ja kaunis ääni loivat uskottavasti kiltin mammanpojan hahmon
55-63 Arviot.indd 3 18.2.2019 17.49. On häpeä, että näin loistava teos on maannut yli kymmenen vuotta vailla rahoitusta. SANTERI KAIPIAINEN Flash Flash -oopperassa poptaiteen tekijän motiivit ja syvyys kyseenalaistetaan: onko kuoren alla mitään. Säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen ooppera Flash Flash sai kipinän jo 1980-luvun puolella ja valmistui 2005, mutta toteutus kaatui kerta toisensa jälkeen rahoitusvaikeuksiin. Ainoa merkittävä nuhde tulee suomeksi(/ruotsiksi) tekstittämisen puutteesta. Steppitanssija Ari Kauppila toimi eräänlaisena Warholin mykkänä fyysisenä projektiona. . Hän tarkkaili ja tallensi, eikä halunnut olla aktiivinen muuttaja, toimija, ja oman elämänsä eläjä. Strobon räpseitä, tallennettuja stillejä ja elämän filminauhaa pikakelauksella. Warhol ei ole lavalla roolina lainkaan, ainoastaan Katsoja ( David Hackston) laulaa hänen ajatuksiaan kuvitteellisesta, surrealistisesta kuolinhetkestä vuonna 1987, joka näytetään oopperan muodossa, myös oopperana oopperasta. Toistettuja hetkiä, lauseita ja musiikillisia eleitä, sillä tämä vuonna 1968 ammuttu ja kuoleman rajalla käynyt taiteilija Andy Warhol (1928–1987) toisti, monisti, ja tarkkaili. Poptaiteen tekijän motiivit ja syvyys kyseenalaistetaan: onko kuoren alla mitään. ”I took reality and changed it”, sanoo Katsoja, ja samaa tajunnanvääristymää käy läpi se oikeakin yleisö. Flash Flashin kuvailu ei ole helppoa. Smalltalkmaiset, nopeasti tylsistyvän mielen pinnalliset aiheenvaihdot pomppivat puolivapaan assosiatiivisesti kuin seurapiirihysteerikolla tai tubettajalla, luoden tietynlaisen juonen ja motiivien toisen asteen abstraktion. Hackstonin korkea tenori kuulosti kiinnostavasti oopperalaulajan sijaan enemmän Morrisseyltä, ja muu nelikko teki hyvää työtä niin monipuolisessa lavatekemisessään kuin yhteisissä kuoropaikoissaan. Vaikeita aihei© JU U SO W ES TE R LU N D ta väistelevää, niitä ulkoistavaa Warholia verrataan peiliin, josta Amerikka peilasi itseään: mitä käykään, kun peili itse katsoo peiliin. Oopperan esitykset jatkuvat Espoon kaupunginteatterissa toukokuussa. Sekä tieteen että abrahamististen uskontojen mukaan ihminen elää ja kuolee maan kamaralla vain kerran. Neljättä seinää rikotaan ahkerasti, kun naamioin varustettuun yleisöön ja esimerkiksi Nuorvalaan itseensä viitataan. R ONDO C LASSIC 3|2019 57 KU VA T © M AA R IT KY TÖ H AR JU esitykset arviot flash flash on hämmentävä, vangitseva ja riemastuttava aistien karamelli Salama ei osu kahdesti samaan paikkaan, sanoo vääräksi todettu uskomus. Sampo Haapaniemi, Varvara Merras-Häyrynen, Martti Anttila ja Tuuli Lindeberg toimivat tässä kuolemanenkeleinä tai päänsisäisinä keskustelukumppaneina, oppaina sekä palvelijoina – pohjimmiltaan sillä ei ole väliä. Nuorvala viljeli oopperaja popmusiikkiviittauksia vireja harmoniavääristymin, aivan kuin Warhol vedosti väreissä jo olemassa olevia ja kaikkien tuntemia esineitä; yhtä arvokkaita olivat niin Carmenin Toreador-aaria, cembalosäestys kuin diskobiitin jytke. Näennäinen sellaisenaan ottaminen ja näyttäminen teki hänestä, ironista kyllä, 1900-luvun kulttuurielämän suuren vaikuttajan. NYKY Ensemble hoiti soittajatonttinsa mukavasti. Muiden elämän tarkkailijan pidennetyn kuolinhetken passio kulminoituu suhteen luomiseen oman elämänsä kanssa juuri sen päättyessä. 9.2.2019 Musiikkitalon Black Boxissa yksi henkilö koki kuitenkin kaksi kuolemaa; valonvälähdyksiä nähtiin sitäkin useampia. Kiinnostavan ja teennäisen taiteen eron tekevät ne jatkuvat kysymykset, joita katsoja itselleen esittää näkemästään ja kuulemastaan. Kahden ”näytöksen” väliin sijoittuva Väliaika ilmaisine Coca-Cola-virvokkeineen oli kabareemainen, kronologinen katsaus Warholin elämään, minkä aikana taiteilijaa edusti symboleilla kyllästetty tuoli. Musica nova -festivaali vihdoin toi tänä vuonna teoksen kokonaisuudessaan ensi-iltaan, ja jo kauan ennen aplodeja tästä päätöksestä saattoi olla kiitollinen. Aplodien jälkeen salista poistui samaan aikaan riemastuneena yliampuvuudesta ja absurdiuden komiikasta, ällistyneenä esityksen monipuolisuudesta, yllättävyydestä ja taidokkuudesta, sekä mietteliäänä ja älyllisesti tyydyttyneenä pohjimmiltaan yllättävän syvien teemojen ja niiden käsittelyn herättämien ajatusten vyyhdistä. Monimuotoinen Erik Söderblomin ohjaus, röyhkeät puvut ja väriähkyisä valaistus olivat olennainen osa toimivaa kokonaisuutta
Leila Josefowicz, viulu, Anu Komsi, sopraano, Jeni Packalen, altto, Hilary Summers, altto, Peter Tantsits, tenori, Ville Rusanen, baritoni, Juha Uusitalo, basso. Taasko kuukauden valintana RSO ja Hannu Lintu. Brahms). Siinä on karmivuutta ja hauskuutta. Amerikkalaiseksi orkesteriksi sanfranciscolaiset eivät kuulosta kovin fyysisiltä tai ekstroverteilta. Joht. Runsaista tyylisitaateista huolimatta se ei levene postmoderniksi ”vapaudeksi” ja rakenteeltaan löyhäksi sillisalaatiksi vaan tarkoittaa asioiden kokemista samaan aikaan ja samassa tilassa. klo 14.00 Sodankylän kunnanvaltuustosali John Storgårds, johtaja Ismo Eskelinen, kitara ZAPPA – AHO – GLOBOKAR – SCHUMANN KAMARISINFONIAKONSERTTI IV ’Pintaa ja Syvyyttä’ Ti 28.5. Se saattaa muuttua, kun orkesterin peräsimeen astuu Esa-Pekka Salonen. Sinfonia nro 7 h-molli. Webern), Memnon, Geheimes, Gruppe aus dem Tartarus (ork. Assosiaatioita riittää Prokofjevista Stravinskyyn ja Schönbergistä bluesiin ja Bachiin, mutta kaikki oman kokemuksen läpi mankeloituna. ANTTI HÄYRYNEN Schubert Franz Schubert: Tränenregen, Der Wegweiser, Ihr Bild, Du bist die Ruh (ork. . . klo 19.00 Kemijärven kirkko Malin Broman, viulu, alttoviulu ja musiikillinen ohjaus BEAMISH – FELDMAN – BERWALD – HOLST – BEETHOVEN – SCHUBERT VAPPUKONSERTTI ’Mestari Willbergin seurassa’ Ke 1.5. Hannu Lintu. Photoptosis-teoksen pluralismi on enemmän tiheiden massojen sisään kätkettyä orkesterivärien tutkielmaa. Lieneekö ensimmäisen osan klassinen sonaatti-nimi ironiaa, sillä musiikki rynnistää sinne tänne, repivyydestä balettiaskeliin ja pitkiin linjoihin, mutta tyylien sekamelska pysyy silti koossa. Muusta solistikaartista erottuu tenori Peter Tantsits, joka ei yritäkään peittää seksuaalisia hyväksikäyttöaikeitaan. Se osoittaa Hannu Linnun draamallisesti tietoisissa otteissa koko moninaisuutensa. Anu Komsin taituruus on huipussaan loppupuolen vokaliiseissa. klo 19.00 Korundi John Storgårds, johtaja Kirill Gerstein, piano BERNSTEIN – MOZART – NØRGÅRD – BEETHOVEN KORUNDIN KORURASIASTA II ’Pekka Niskanen & Friends’ Ke 3.4. klo 19.00 Korundi La 11.5. klo 19.00 Korundi Pe 26.4. Viime vuonna 100 vuotta täyttänyttä modernin musiikin oman tien kulkijaa RSO muisti konserteissaan Die Soldaten -vokaalisinfonialla ja viulukonsertolla, Photoptosis tehtiin pari vuotta aiemmin. Berliozin Romeo ja Julia kolmelle solistille, kuorolle ja orkesterille on alaotsikoltaan ”dramaattinen sinfonia” op. klo 19.00 Korundi John Storgårds, johtaja Maximilian Hornung, sello ROCHBERG – PÄRT – AZARASHVILI – SUK – LIGETI – NORDGREN MAALISKUU TOUKOKUU HUHTIKUU. En epäröi suositella Zimmermannin viulukonserttoa sellaisille kuulijoille, jotka pelkäävät modernin musiikin vaikeutta. . Ei sille vain mitään voi: heidän levynsä 1900-luvun musiikin klassikoista ovat niin tiukkoja, dynaamisesti eteneviä ja soinnillisesti rikkaita, ettei kansallisia hyvityspisteitä tarvita. Sasha Cooke, mezzosopraano, Nicholas Phan, tenori, Luca Pisaroni, bassobaritoni, San Franciscon sinfoniakuoro ja sinfoniaorkesteri, johtajana Michael Tilson Thomas. klo 19.00 Korundi BRAHMS KAMARIKONSERTTI IV ’Malinin paluu’ To 25.4. Alkuja välisoitoissa on räjähtävyyttä, ja dialogit kehittyvät dialogien flirtistä yhä ahdistuneempaan sävyyn. RSO. Ondine ODE 1325-2. Hän painottaa onnistuneesti musiikin runollisuutta mutta antaa tarkkaavaisuuden paikoin lipsua varovaisuudeksi. Tämä edellyttää rautaista muodon koheesiota. SFS Media 821936-0074-2 (2 sacd). Solistit ovat enimmäkseen sivuhenkilöitä ja kertojaääniä, ja Shakespearen näytelmän suurista kohtauksista huolehtii orkesteri – hehkeimmillään Capuletien puutarhan rakkauskohtauksessa. Solisteista vakuuttavin on Nicholas Phan Mercution Scherzettossa. Vaikka teokset ovat säveltäjän eri kausilta, johtoajatuksena säilyy tapa yhdistää mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Nyt käsillä on levyllinen Bernd Alois Zimmermannin (1918– 1970) teoksia. Tshaikovskin ja Prokofjevin teosten raastavan traagisuuden tilalla on ylevää paatosta, joka on perusvireenä myös Michael Tilson Thomasin ja San Franciscon sinfoniaorkesterin levytyksessä. Puolisävelaskelin huojuva ja kuhiseva sävelryväs saa ylleen melkeinpä Dutilleux-tyylistä koloristista viserrystä. Die Soldaten -vokaalisinfonia syntyi, kun samannimisen ooppera tuntui ”mahdottomalta” esittää, ja säveltäjä muokkasi tekemästään materiaalista konserttikäyttöön soveltuvan 40-minuuttisen kokonaisuuden. Vaikka siinä tapahtuu monia asioita huikealla vauhdilla ja yhtä aikaa, sen drive pysyy silti selkeänä ja absurdissa törmäilyssäänkin mukaansa tempaavana. Leila Josefowiczin taituruus tällä vuoristoradalla on ilmiömäistä. klo 19.00 Kittilän kirkko Ke 29.5. Beethovenin yhdeksännen sinfonian, Skrjabinin Ekstaasin runoelman ja Wagnerin Parsifalin pätkät vilistävät kuin unessa. Toisessa osassa astutaan celestan kultaamaan satumaailmaan ja julistavuuteen, ja finaalin mieletön spurtti pysähtyy vähän ennen loppua ikänä kuin kysyäkseen kaiken tarkoitusta. Maltillisilla tempoillaan Tilson Thomas takaa, että kaikki yksityiskohdat kuuluvat. klo 12.00 ja 14.00 Korundi Pepe Willberg, laulu ja juonto KAMARISINFONIAKONSERTTI III ’Monenlaisia jännäreitä’ Pe 10.5. 17. Metoo-kamaa pahimmillaan. 58 R ONDO C LASSIC 3|2019 arviot cd kuukauden levy Sukkulalla läpi aikojen Bernd Alois Zimmermann: viulukonsertto, Photoptosis, Die Soldaten -vokaalisinfonia. Florian Boesch, baritone, Concentus LAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2019 LIPUNMYYNTI (mm.) Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info KAMARISINFONIAKONSERTTI II ’Tavallisen talvitiistain tähti-ilta’ Ti 26.3. HARRI KUUSISAARI VOKAALIMUSIIKKI Berlioz Hector Berlioz: Romeo ja Julia
Florian Bosch tuo lempeisiin tulkintoihin aitoja liedvivahteita. Linnankosken romaani sijoittui aikaan, jona kaupungistuminen ja teollistuminen alettiin kokea uhkana maalaiselämälle. Aleksandr Sedlar: Savcho 3. Nemanja Radulovic, viulu, Andreas Ottensamer, klarinetti, Laure Favre-Kahn, piano, Double Sens, Borusan Istanbul Philharmonia, johtajana Sascha Goetzel. Ärhäkkä alkurepliikki vetää kuulijan mukaan elämän ja kuoleman kamppailuun, mutta jo avausosassa tempon ja dynamiikan kontrastit leviävät laajalle alalle. Göteborgin sinfoniaorkesteri, johtajana Santtu-Matias Rouvali. Deutsche Grammophon 479 7545. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KOSNERTOT Radulovic Nemanja Radulovic: Baika. Nykykuulijalle musiikki huokuu nostalgiaa, muistoja ikiaikaisesta maalaisonnesta, jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Levyn kulmakivenä on Hatshaturjanin eeppinen viulukonsertto (1940), jonka Radulovic soittaa sivaltavalla taituruudella ja rohkealla aistillisuudella. . Hatshaturjanin rapsodisessa triossa Radulovic, klarinetisti Andreas Ottensamer ja pianisti Laure Favre-Kahn herkuttelevat monilla yksityiskohdilla, mutta kovin tiivistä kokonaisuutta kappaleesta ei synny. Epäilemättä häntä inspiroi myös ruotsalaisohjaajan runollinen näkemys, vaikka meillä arvosteltiin ankarasti Norlannissa tehtyjen kuvausten epäsuomalaisuutta. Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia on nuoren miehen sävellys, jossa Berliozilta, Brucknerilta ja etenkin Tshaikovskilta peritylle romanttisen sinfonian idealle on annettu terävä ja. Serbialaisranskalainen viuluvirtuoosi Nemanja Radulovic on aiemmillakin albumeillaan kurottanut kohti itää sekä kappalevalinnoillaan sekä toisaalta kaupunkikohtauksen synkeällä moderniudella. Se kuulostaa orgaaniselta kokonaisuudelta eikä vain soivalta ajatuskokeelta. Anton Webern ja Johannes Brahms tavoittavat orkesteriversioissaan Schubertin laulujen intiimiyden, vaikka vaikutelma on toisinaan vähän fotoshopatun tuntuinen. . Ondine ODE 1328-2cd. Aleksandr Sedlarin sovituksessa Rimski-Korsakovin Sheherazaden valituista paloista liu’utaan viihdyttävästi salonkimusiikin puolelle. Oistrah ja Kogan painottivat aikoinaan pitkäjänteistä ylväyttä eroottisen vihjailun sijaan, mutta Radulovicin tulkinta on yksi viime vuosien innostuneimpia. Krzysztof Pendereckin (s. Sitä varten tarvitaan toinen, alle 40-minuuttinen levy, jolle olisi voinut äänittää kaveriksi muutakin, esimerkiksi Isaac Sternille omistetun ensimmäisen viulukonserton. Kirkkaimmillaan se loistaa tiiviissä La Follia -muunnelmissa (2013) suositusta teemasta sekä nokkelan vuoropuhelun motivoimassa Duo concertantessa (2010) viululle ja Roman Patkolón soittamalle kontrabassolle. Ne eivät silti läiky yli, vaikka finaalin offstage-vasket tuntuvat toisinaan kantautuvan naapuritalosta. . . Armas Järnefeltin musiikki Mauritz Stillerin vuonna 1919 ohjaamaan Linnankoski-klassikkoon Laulu tulipunaisesta kukasta kattaa elokuvan koko keston (n. Pääosassa on Minnesotan orkesterin komea soitto, vielä saumattomampana kuin aiemmin. Aparte AP189. Niin myös tuhannen ja yhden yön tarinoihin viittaavalla albumillaan Baika (”Kertomus”). Maalla ihmistä hallitsi luonto ja harmonia, kaupungissa tulivat vastaan synti ja ahneus. Järnefeltin musiikki kuvastaa vastakkainasettelua kansanlaululainoilla R ONDO C LASSIC 3|2019 cD arviot 59 Musicus Wien, johtajana Stefan Gottfried. ANTTI HÄYRYNEN Penderecki Krzysztof Penderecki: La Follia, Duo concertante, Viulusonaatti nro 2, Metamorphosen – viulukonsertto nro 2. Ruby Hughes, sopraano, Sasha Cooke, mezzosopraano, Minnesota Chorale ja Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. Solisteista mezzosopraano Sasha Cooke on tässä teoksessa omaa luokkaansa. ANTTI HÄYRYNEN Sibelius Jean Sibelius: Sinfonia nro 1, Satu. Stefan Gottfriedin ja Wienin Concentus Musicus -orkesterin tulkinta neliosaiseksi rekonstruoidusta h-molli-sinfoniasta on vakuuttavimpia kuulemiani. . Nikolai Rimski-Korsakov: Sheherazade (sov. Schubertin h-molli-sinfonia jäi ”keskeneräiseksi” vuosia ennen hänen kuolemaansa, eikä syynä teoksen valmistumattomuuteen ollut ajanpuute. . Istanbulin filharmonikot syttyvät armenialaisrytmeistä liekkeihin. Hauskinta olisi ollut, jos Kuusiston johtaman Gävlen sinfoniaorkesterin oivasta esityksestä pääsisi nauttimaan elokuvan kanssa, mutta alkuperäinen negatiivi tuhoutui 1940-luvun alussa. Anne-Sophie Mutter, viulu, Lambert Orkis, piano, Roman Patkolo, kontrabasso, Lontoon sinfoniaorkesteri, johtajana Krzysztof Penderecki. että impulsiivisella soittotavallaan. Mieltymys suurieleiseen draamaan säilyi, samoin puolalaissäveltäjän hyvä vainu soittimellisten tehokeinojen suhteen. Aram Hatshaturjan: Viulukonsertto, Trio klarinetille, viululle ja pianolle. . Vänskän näkemys on detaljoitu ja dramaattinen, mutta ei teatraalinen. Deutsche Grammophon 483 5163 (2 cd). Sedlar). Mutterin ja Pendereckin johtaman Lontoon sinfoniaorkesterin levytys toisesta viulukonsertosta, otsikoltaan Metamorfooseja (1995), on julkaistu aiemmin vuonna 1997. Se valaa ylevyyttä loppukohtaukseen, jonka Minnesota Chorale käynnistää aidolla suuren kuoron pianissimolla. Järnefeltin musiikki on tunnettu katkelmina, mutta vasta Jani Kyllösen ja Jaakko Kuusiston restaurointi rakentaa siitä yhtenäisen jatkumon. . Mitä kaikkea Mahlerin sinfoniat ovatkin nielleet, ne ovat ennen muuta sinfonioita. Mutterin yhtä aikaa kuninkaallisen suvereeni ja yksilöllisen impulsiivinen soitto häikäisee kautta linjan. 1’40) ja muistuttaa musiikin kerronnallisesta roolista mykkäfilmin aikakaudella. Gävlen sinfoniaorkesteri, johtajana Jaakko Kuusisto. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 2, ”Ylösnousemus”. Osmo Vänskä ja Minnesotan orkesterin tulkinta Mahlerin toisesta sinfoniasta pitää tämän mielessä edetessään vakaasti ensiosan hautajaiskulkueesta finaalin ”Ylösnousemukseen”. BIS:n viimeisen päälle muhkea monikanavaäänitys tekee saundille oikeutta ja esitys on saatu mahtumaan yhdelle liki 85-minuuttiselle levylle. Finaalina kuullaan Rosamunde-näyttämömusiikin h-molli-välisoitto, jota on usein tarjottu tähän tehtävään. BIS-2296. . Alpha 440. . 1933) musiikki otti 1970-luvun lopulla uuden suunnan radikaalista avantgardesta postromantiikkaan. . Kahden ensimmäisen osan emotionaalista syvyyttä jälkiosat eivät tavoita, mutta ne antavat sinfonialle uskottavan ja dramaattisen loppuratkaisun. Viisiosainen viulusonaatti nro 2 (1999) on levyn helpoimmin lähestyttävä teos, mutta kestäviä ideoita ei aivan riitä yli puolen tunnin mittaan. ANTTI HÄYRYNEN Järnefelt Armas Järnefelt, Laulu tulipunaisesta kukasta, musiikki Mauritz Stillerin elokuvaan. Asetelma voitiin kokea kliseiseksi jo 1900-luvun alussa, mutta sille antaa pontta oopperamainen dramatiikka – Järnefelt työskenteli Tukholman hovioopperan kapellimestarina – ja musiikin sulava soitinnus. Ehkä ongelmaksi tuli kolmijakoisen rytmiikan toistuminen kahden ensimmäisen osan lisäksi myös säveltäjän aloittamassa scherzossa, joka tässä kuullaan Nicola Samalen ja Benjamin-Gunnar Cohrsin täydentämänä. Se on kirvoittanut yhteistyötä monien huippusolistien kanssa, joista Anne-Sophie Mutter on koonnut hänelle omistettuja teoksia kahden levyn kunnianosoitukseksi syksyllä 85-vuotta täyttäneelle säveltäjälle
Lucile Boulanger, bassogamba, Pierre Gallon, cembalo, Claire Gautrot, bassogamba, Romain Falik, teorbi. Kohti tuntemattomuutta lipuva hautajaisgondoli (II 1882) vilkuilee paikoin romanttiseen menneisyyteen. Cédric Tiberghien selvittää taituriosuudet loisteliaasti, mutta hänen levynsä painopiste on Lisztin myöhäiskappaleiden synkissä aavistuksissa, joiden futuristisuus tuntuu yhä hämmästyttävältä. ANTTI HÄYRYNEN Liszt Franz Liszt: Transsendentaaliset etydit, Rigoletto-parafraasi, Konserttietydi La leggierezza. Rajoituksineenkin Giltburgin Liszt-etydit kuuluvat lajinsa parhaimpiin, vaikka Bermaniin, Berezovskiin ja Trifonoviin on vielä matkaa. Russian cello concertos. Aleksandr Glazunov: Concerto ballata, Deux morceaux, Chant du ménestrel. Tshaikovskin Rokokoo-muunnelmat kuullaan perinteisessä sellisti Fitzenhagenin muokkaamassa muodossa. Lisztin kaksitoista Transsendentaalista etydiä kurottavat suorituskyvyn rajojen yli, mutta valjastavat samalla soittotaidot ihanteellisten runonäkyjen kuvaukseen. Laajin kokonaisuus on ”Vaeltajan päiväkirjojen” kolmas osa vuodelta 1877. Arcangelo Corelli: Sonata III op. Täyteläinen sointi ylärekisteriä myöten, hiottu tekniikka ja 60 R ONDO C LASSIC 3|2019 arviot cD lämmin ote tekevät tasapainoisen vaikutuksen Naxosin valikoimassa venäläisiä sellokonserttoja, jollaisia levyn seitsemästä teoksesta edustaa vain yksi. . Viisivuotiaana gambansoiton aloittaneella Lucile Boulangerilla on soittimeensa yhtä läheinen suhde kuin kenellä tahansa 1700-luvulla eläneellä. ANTTI HÄYRYNEN Listz Franz Liszt: Années de pèlerinage: Troisième année, Bagatelle sans tonalité, Wiegenlied, Mefisto-valssi nro 4, La lugubre gondola II, Schlaflos! Frage und Antwort, En rêve. Fourcroy. Jean-Marie Leclair: Sonata II op. Naxos 8.573981. Michele Mascitti: Sonata II. . Se kuuluu myös Santtu-Matias Rouvalin ja Göteborgin sinfonikkojen levytyksestä, jossa ei syyllistytä nykytulkintoja vaivaavaan hissutteluun. ANTTI HÄYRYNEN Tshaikovski ym. 9. . . Li-Wei Qin, sello, Tsekkiläinen filharmoninen kamariorkesteri Pardubice, johtajana Michael Halász. Boris Giltburg on päättänyt lähteä etydi-ajatus edellä ja hän saa Fazzioli-pianostaan ulos vaikuttavaa pauhua ja salamoivia asteikkoja. Jälkimmäisissä osissa korostuu rouhean alkuvoiman ja harkitun teatraalisuuden yhdistelmä, jota olisi paikoin voinut hioa sujuvammaksi. Rimski-Korsakovin serenadi on viehkeä neliminuuttinen vinjetti. Suomessa RSO:n solistina ja Paulon kilpailujen tuomarina vieraillut Li-Wei Qin saavutti hopeaa Tshaikovski-kilpailuissa 1998 ja voitti sellokilpailut Naumburgissa pari vuotta myöhemmin. Cédric Tiberghien, piano. Naxos 8.573860. Tulkintaa tuntuu ohjaavan enemmän yleispätevä romanttisuus kuin yksilöity runollisuus. . Sadun viimeisestä noususta ja päättävästä hiljentymisestä ei puutu brucknermaista monumentaalisuutta. . Kokonaisuus on taidokkaasti sommiteltu, eikä se toimisi ilman Pierre Gallonin, Claire Gautrotin ja Romain Falikin temperamenttista continuosoittoa. li, Leclair ja Ranskaan asettunut napolilaistaituri Michele Mascitti. Kuten sinfoniassa, huomio kiinnittyy eri asioihin kuin yleensä, jykevään rytmiikkaan ja soinnillisiin kontrasteihin, jotka ranskalaismerkki on vanginnut hyvin äänitykseensä. Pjotr Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Pezzo capriccioso, Andante cantabile. Levyn päättävät Tshaikovskin Pezzo capriccioso ja ensimmäisen jousikvarteton Andante cantabile säveltäjän sovituksena ja australialaiskiinalaisen sellistin ja tsekkiläisorkesterin verevästi tunnelmoimana. Glazunovin teokset voivat tuntua vähän haaleilta näytteiltä venäläisestä romantiikasta, mutta musiikin sävyisää melodisuutta on alkanut arvostaa. Nikolai Rimski-Korsakov: Serenadi. Boris Giltburg, piano. Hitaassa osassa painopiste on sijoitettu kehystävän jousimelodian sijasta välijakson kehittelyyn. . Jean-Baptiste Forqueray: Chaconne, La Morangis ou La Plissay. Kuulijan hurmaa välittömästi Boulangerin bassogamban syvä ja tiikintumma sointi, joka on äänitetty Passyn intiimissä alppikappelissa. Sivustatukea Forqueray saa pojaltaan ja luuttusäveltäjä de Viséeltä. Myös Sadun tulkintaa hallitsee tumma ja massiivinen saundi, joka on kaukana göteborgilaisten ja Neeme Järven sujuvista läpimenoista levyllä ja konserttivierailuilla. Vertailukohdaksi hän on ottanut ranskalaisbarokin gambavirtuoosi Antoine Forquerayn (1672–1745), jota haastavat levyn otsikon (Les Défis de Mr. Elastinen temponkäsittely on silti suunniteltua: energistä avausosaa höystävät näyttävät sforzatot ja hyvin ajoitetut huipentumat. Kokoelman tunnetuimman numeron, Villa d’Esten suihkulähteet, Tiberghien soittaa aineettomalla taituruudella ja impressionismia ennakoivin kosketuksin. ANTTI HÄYRYNEN. Vaikutelma on yhtä tyylikäs kuin RSO:n konsertissakin. ”Maiseman” ja ”Illan harmonian” tyyppiset tunnelmakappaleet eivät tavoita syvintä olemustaan, mutta Mazeppan tai Wilde Jagdin kaltaiset bravuurinumerot jylisevät vaikuttavasti Naxosin äänityksessä. Soologamba korostuu jonkin verran oivalliseen continuotrioon nähden, mutta en halua valittaa näin muhkeasta kyydistä. Etydejä kehystää kaksi kevyempää numeroa, Rigoletto-parafraasi ja La leggierezza -etydi, jotka Giltburg tyylittelee kilparatsun voitokkain elein. Kimmeltävien rapsodioiden ja etydien ihailijat eivät aina ole syttyneet myöhäisteosten modernistisille aavistuksille, vaikka neljännessä Mefisto-valssissa tai Bagatellissa ilman sävellajia saa soittaa sorminivelet höyryten. ”Uni” vuodelta 1885 on helisevä ja tavoittamaton näky, mutta taisteluhenkinen tulkinta. Parikymmenminuuttinen Concerto ballata vuodelta 1931 ei silti oikein lähde lentoon, vaikka siinä on samaa haikeaa vetovoimaa kuin säveltäjän pienemmissä kappaleissa. Robert de Visée: La Vénitienne de Mr. Jännitettä syntyy siitä, että tekniset haasteet vievät ilmaisua abstraktiin suuntaan, kun taas ohjelmalliset ideat vieroksuvat puhtaasti urheilullista asennetta. Franz Lisztin kääntymys virtuoosisesta estradileijonasta askeettiseksi pianomunkiksi jakaa yhä hänen kuulijoitaan. Corellin C-duuri-sonaatissa Boulanger on itse asiassa nopeampi kuin Andrew Manze viululevytyksessään, vaikka se onkin sivuseikka harmonisen hyökyaallon rinnalla. Hyperion CDA68202. Sen vuoroin surullisissa ja näynomaisissa kappaleissa kuvastuu Lisztin hengellinen etsiminen. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Forqueray Antoine Forqueray: La Leclair, Quatrième suite. Harmonia mundi HMM 902330. Forqueray) mukaisesti aikakauden johtavat viuluvirtuoosit, kuten Corelkaksijakoisessa Schlaflosissa voi aistia jo wieniläismodernismin Angstia. Kappaleen lopussa helinästä kirkastuu kristillinen ajatus ikuisen elämän lähteestä. 5. . . Koko ohjelma on pyritty soittamaan Forquerayn ylimyksellisellä virtuoosityylillä, joka antaa viulunteosten transkriptioille tinkimättömän profiilin
Harvoin kuulee Mozartin kypsyyskauden viulusonaatteja soitettavan tällaisella valppaudella ja eleganssilla, mutta samalla pitelemättömällä energialla ja temperamentilla. 45 (1838), on notkeammin kamarimusiikillinen kuin myöhäisempi, näyttävästi neliosainen sonaatti op. 109 laulaa eheämmin. 109. Harmonia mundi HMM 902360. 1 tarkoittanee, että jatkoa on tulossa. Kouvola & 15.11.2019 Kotka LIPUT MYYNNISSÄ KEVÄÄLLÄ 2019!. 810, ”Tyttö ja kuolema”, Chiaroscuro-kvartetti. 58 (1843). 173 ja 14 D. Mendelssohnin kahdesta sellosonaatista varhaisempi, op. Näyttävyys on avainsana myös variaatioissa op. Melnikovin ja Faustin soitto on sekä viihdyttävää että inspiroivaa, mitä lienee Mozartkin tavoitellut. Toisaalta esimerkiksi H-duuri-sonaatissa op. 1. . Kesken jäänyt Albuminlehti (1835) kuulostaa intonaatiovaikeuksien vuoksi kotikutoiselta, kun taas kustantajan suosittujen pianokappaleiden mukaan nimeämä ”Sanaton laulu” op. Mendelssohn Felix Mendelssohn: Sellosonaatit 1-2, Variations concertantes op. Mendelssohnin musiikki edellyttäisi pinnistelemätöntä luistoa, jota duo ei ihan joka hetki saavuta. Kolmen sonaatin kokoelma käynnistyy Pariisissa syntyneistä D-duuri ja e-molli-sonaateista – viulusonaattien ainoasta molliteoksesta – ja päättyy toiseksi viimeiseen, rikaseleiseen A-duuri-sonaattiin 526 (1787). Alba ABCD 434. . Felix Mendelssohnin teokset sellolle ja pianolle täyttävät sopivasti yhden levyn, minkä moni sellisti on huomannut. Isabelle Faust, viulu, Alexander Melnikov, fortepiano. 17, jossa etenkin Andrjushenko pääsee loistamaan pikkuisen taka-alalla helisevällä Érardillaan. BIS-2268. KV:t 304, 306 ja 526. Guadalupe López Iñiguez, sello, Olga Andrjushenko, fortepiano. Periodityylisiä levytyksiä kahdesta sonaatista, konsertoivista muunnelmista ja parista pikkukappaleesta ei silti ole liiemmälti tarjolla, joten Suomessa vaikuttavan espanjalaissellisti Guadalupe López Iñiguezin ja Saksasta käsin operoivan venäläispianisti Olga Andrjushenkon julkaisu avaa musiikkiin uuden kuulokulman. Soittimien välit ovat hienovaraisempia kuin romanttisissa sonaateissa ja balanssi on helpompi saavuttaa aikalaissoittimilla. Käytetty soitinpari on Claude Pierayn 1725 rakentama ja 1800-luvun alun asetuksiin sonnustettu sello sekä Érard-fortepiano vuodelta 1862. 45 taiturihaasteet ja romanttinen ilmaisu kohtaavat vaikuttavin tuloksin. Isabelle Faustin ”Prinsessa Ruusunen” Stradivari ja Alexander Melnikovin Walter-fortepianon kopio ovat tässä suhteessa täydellinen pari, mutta vielä merkityksellisempää on soittajien musikaalinen yhteenkuuluvuus. ”Tyttö ja kuolema” -laulun sävelmä on muuntelun kohteena hitaassa osassa, mutta Matthias Claudiuksen runon R ONDO C LASSIC 3|2019 61 cD arviot w w w .k la m ic o m p e tit io n .fi I N T E R N A T I O N A L C O M P O S I T I O N C O M P E T I T I O N IV 2018–2019 ORKESTERI Kymi Sinfonietta KAPELLIMESTARI Olari Elts TUOMARISTO Kalevi Aho – Magnus Lindberg – Erkki-Sven Tüür ja Olari Elts JUONTAJA Jussi-Pekka Rantanen IV Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu sai ennätyksellisen osanoton, 283 sävellystä 37 maasta! Karjalan Kulttuurirahasto FINAALIKONSERTIT 14.11. 17 Albumblatt (1835), Lied ohne Worte op. ANTTI HÄYRYNEN Schubert Franz Schubert: Jousikvartetot nro:t 9 D. Mozartin viulusonaatit ovat musiikillisia parisuhteita, joissa melodiasoitin seuraa kosketinsoittimen esimerkkiä. . Kaikki klassisen tyylin sulavuuskriteerit on huomioitu, mutta samalla tulkinnat räiskyvät elämää. Mikä parasta, levykanteen merkitty Vol. ANTTI HÄYRYNEN Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Sonaatteja fortepianolle ja viululle vol. . Schubertin kalmankäryisen d-molli-jousikvarteton levytyksistä ei ole suoranaista pulaa, mutta aina on tilaa yhdelle, joka käyttää ensiviulistinaan Alina Ibragimovaa.
Dmitri Kabalevskin musiikki on joskus kuulostanut vesitetyltä Shostakovitshilta, mutta Rostropovitsille säveltämässään sellosonaatissa (1961) hän on esikuvaansakin rajumpi. . | ti 7.5. Ville Hautakangas (piano). Prima intenzione. Shostakovitshin sellosonaatin avausosassa pääteema soi leppeästi, mutta samalla monien motiivisten ja kontrapunktisten itujen jännittämänä. Steven Isserlisin ja Olli Mustosen toisiaan täydentävä yhteistyö on jo neljännesvuosisadan mittaista ja siinä tuntuu tuli ja jää yhdistyvän kaiken läpäiseväksi fuusioenergiaksi. klo 19 ke 27.2. Hysteria. Kari Tikka. ANTTI HÄYRYNEN Shostakovitsh ym. 25.3. Dmitri Kabalevski: Sellosonaatti, Rondo Prokofjevin muistolle. . | pe 3.5. Jimmy López. [uusi teos] London Symphony Orchestra, joht. Cecilia Damström. “Her Infinite Variety” klo 15 “JOUEZ! Molièren matkassa” klo 19 ti 16.4. Epitaph. Oivaltavasti on valittu myös levyä täydentävät pikkukappaleet. Johanna Ruotsalainen. Dmitri Shostakovitsh: Sellosonaatti, Moderato. Joel Järventausta. Ana María Martínez (sopraano), Philharmonia Orchestra, joht. Tampere-talo, Pieni sali, klo 19. Sergei Prokofjev: Balladi op. Nicholas Söderlund (basso), Hans-Otto Ehrström (piano). Naantalin kirkko, Naantalin musiikkijuhlien talvikonsertit. 9.3. Chiaroscuro-kvartetin periodityylinen välineistö, tempot ja soittotapa lisäävät dramaattista vaikutelmaa, eikä lepoa ja rauhaa suo edes yleensä lempeä hidas osa – tässä sen värjöttelevä, vibratoton olemus tuo mieleen Shostakovitshin. Häivä, Cecilia Damström. The Hub, Liverpool. klo 19 Eppu Nuotion käsikirjoittama & Jukka Nykäsen säveltämä teos kutsuu kylään, avaa oven toivolle ja tahtoo valaa uskoa ihmisiin. | to 14.3. Schubertin nuorena säveltämä g-molli-kvartetto (1815) on miltei yhtä kiihkeä, vaikka pienimuotoisempi. Isserlis ja Mustonen ovat teoksen parissa aivan liekeissä, etenkin ikiliikkujamaisessa finaalissa. Hyperion CDA68239. Zellerbach Hall, Berkeley, California, USA. Olli Kortekangas. ke 17.4. when not if. Djurens planet. Libretto: Monica Vikström-Jokela. Lukes, Lontoo, UK. Elli Vallinoja / Katariina Heikkilä (mezzosopraano), Hedvig Paulig / Saara Kiiveri (sopraano), Tiitus Ylipää / Riku Pelo (baritoni), Lapsikuoro: Åshöjdenin musiikkiluokat vuosikurssi 3–6. Esa-Pekka Salonen. klo 19 su 17.3. Ohjaus Martina Roos. ANTTI HÄYRYNEN 62 R ONDO C LASSIC 3|2019 arviot cd . Esa Ruuttunen (baritoni), jousiyhtye ja kuoro, joht. | ke 27.3. 6.3. Chiaroscuro-kvartetin sointi ei ole erityisen hämyisä, mutta varsinkin hiljaisen sävyjen monissa asteissa he syventävät Schubertin musiikin vaikutusta. 17.3. 24.3. . 15.3. Temppeliaukion kirkko, Helsinki. Tarinoita kaduilta, joissa asuu yksinäisyys ja toivo. Tuomas Turriago. 28,50 € / 24,50 € 28,50 € / 24,50 € 28,50 € / 24,50 € 29,50 € / 26,50 €/ 22,50 € Oppineita naisia – Kuten haluatte Elina Mustonen Musiikkiteatteri NYT & Eeva Kontu: Suomalaisen musiikkiteatterin klubi Miesluola Eeppi Ursin & Leo Kirjonen M U S I I K K I T E AT T E R I Hämeentie 68, 00550 Helsinki www.kapsakki.fi • info@kapsakki.fi lippu.fi/musiikkiteatteri-kapsakki Yksinäisten Kaupunki. Sen väliosissa saadaan myös auvoisempia kosketuksia ja hersyvää kuviointia. Teksti: Michael Baran. Kari Tikka. LSO Panufnik Scheme Workshop, LSO St. Ibragimova on useimmin tuo kohtaloaan vastaan pyristelevä neito, mutta hänen viulustaan irtoaa myös piiskaavaa aggressiota. Somber, Ilari Laakso. François-Xavier Roth. 15 on hieno harvinaisuus, jonka orastava futurismi tulee esityksessä kasteen raikkaana esiin. Steven Isserlis, sello, Olli Mustonen, piano. Mustosen kirkastuneen hellästi esittelemän sivuteeman ilmaantuminen on pysäyttävä ja sen jälkeen koko sonaatin tulkinta etenee tavallista avarampana ja syvällisempänä. 15, Adagio baletista Tuhkimo. Dreamers. riipivä dialogi värittää kauttaaltaan teoksen hennon hauraita ja karskin kolkkoja sävyjä. Alminsali, Kansallisooppera, Helsinki, klo 18. 16.3. Prokofjevin vuonna 1912 säveltämä kymmenminuuttinen Balladi op. | to 2.5. Ligeti Quartet. | pe 1.3 | la 2.3. kuukauden kantaesitykset UUTTA SULASOLISTA Tervetuloa ostoksille osoitteeseen sulasol.fi/nuottikauppa Maiju Roine: Kahdeksan vuodenaikaa • Pedagogisia pianokappaleita lapsille Soila Jaakkola – Anna Nora: Avaimet musiikkiin • Valmentavia harjoituksia musiikin perusteisiin ja musiikillisen mielikuvituksen herättelyyn ryhmässä Ismo Savimäki: Lapsija nuorisokuoronjohtajan ABC-kirja • Kokemukseen perustuvaa painavaa asiaa lapsija nuorisokuoron johtajalle tai sellaiseksi aikovalle Susanne Kujala – Tomi Satomaa: Suomalainen urkukoulu lapsille ke 13.3
29.5.2019 Hae keväällä 2019 ja aloita opinnot syksyllä!. EAMT will celebrate its 100th anniversary in 2019. 24.5.2019 Tanssinopettaja (AMK) 240 op, 4 vuotta I Päivätoteutus I Kuopio PÄÄSYKOEPÄIVÄT 27. For detailed audition requirements and assessment criteria please visit: www.ema.edu.ee/en/admissions Estonian Academy of Music and Theatre offers an internationally competitive higher education. R ONDO C LASSIC 3|2019 63 SOILE ISOKOSKI, soprano (Sibelius Academy, Finland) Opera & Lied I • July 1 – July 5 TOPI LEHTIPUU, tenor (Finland) Classical and modern song • July 7 – July 11 KYOKO HASHIMOTO (McGill University, Montreal, Canada) Chamber Music • July 12 – July 19 MARKO YLÖNEN (Sibelius Academy, Finland) Cello • July 12 – July 19 MEI-TING SUN (Royal Academy of Music, London, Great Britain) Piano I • July 12 – July 22 PAAVALI JUMPPANEN (Finland) Piano II • July 22 – July 27 KONRAD JARNOT, baritone (Robert Schumann Hochschule, Düsseldorf, Germany) Opera & Lied II • July 22 – July 28 RÉGIS PASQUIER (France) Violin • July 23 – July 29 EIJA TOLPO, stage director (Finland) Singer on Stage • July 29 – August 2 JULIA VARADY, soprano (Germany) Opera & Lied III • July 30 – August 4 HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) & DANIEL FÜETER (Hochschule für Musik Zürich, Switzerland) JOINT MASTERCLASS: German Lied & French and German Chanson • July 30 – August 4 In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Summer 2019 MASTER CLASSES More info and registration: www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy Estonian Academy of Music and Theatre Invites young musicians to audition for bachelor and master’s level studies Audition dates in 2019: 17?19 April 6?8 May 26?27 June Please note that participation in the auditions should be confirmed no later than 3 weeks before the audition. Its culturally diverse professional learning environment brings together top musicians, composers, actors and producers from Estonia and Europe. KUOPIO / IISALMI / VARKAUS savonia.fi #savoniamusiikki #HaeTulevaisuus #savoniatanssi #SavoniaAMK Hae tulevaisuus Kouluttaudu musiikin ja tanssin ammattilaiseksi Kuopiossa! Musiikkipedagogi (AMK) 240 op, 4 vuotta I Päivätoteutus I Kuopio PÄÄSYKOEPÄIVÄT 22
Joonas Ahonen, piano. Pe 1.3. Ville Raasakka: Black cloud, under ground (ke), Bartók: Pianokonsertto nro 3, Brahms: Sinfonia nro 1. Thomas Söndergård, joht. Pietarsaaren Schaumann-salissa klo 19. 19.4.1933 siellä esitettiin Brucknerin 6. klo 19. Clément Mao-Takacs, joht. Pe 1.3. Tärkeää minulle on ollut Jon Mauryn neuvo: sävellä niin kuin kuulet. Pe 22.3. TAMPERE FILHARMONIA Pe 8.3. klo 19. Ke 13.3. Ilja Gringolts, viulu. J. suomessa soi Koonnut: HARRI KUUSISAARI MUUSIKKOIHIN ERIKOISTUNUT valokuvaaja ja Rondonkin sivuilta tunnettu Heikki Tuuli debytoi säveltäjänä 31.3. FiBO Players. klo 15. Ryan Wigglesworth, joht. Konsertin yhteydessä on myös valokuvanäyttely Tuulen muusikkopotreteista. Solistina on viulisti David Nebel. Sophie Bevan, sopraano. Nino Gvetadze, piano, Ossi Tanner, piano. Toinen esitys: 28.3. Ritarihuoneella klo 19. Pe 29.3. Pe 15.3. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19. Pe 22.3. maaliskuuta klo 15.00. Kanneltalossa. Sayuri Araida, sopraano, Isabelle Seleskovitch, näyttelijä. Muut esitykset: 14.3. Kiertue ulottuu Baltian maiden ja Suomen lisäksi Venäjälle. Mahler: Sinfonia nro 7. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Pe 1.3. Zefira Valova, viulu, Aapo Häkkinen, cembalo. Webern): Fuga (2. Musiikkitalossa klo 16. Ke 27.3. Berio): Contrapunctus XIX, Mendelssohn: Sinfonia nro 3. klo 19 ja 16.3. Mario Venzago, joht. Beethoven: Die Geschöpfe des Prometheus -alkusoitto, Czerny: Konsertto pianolle nelikätisesti C, Beethoven: Sinfonia nro 4 B. Prima vistaa viipurin henkeen VIIPURIN MUSIIKKIOPISTOSTA polveutuva Lahden konservatorio jatkaa 100-vuotisjuhliaan Prima vista -illalla 20.3. Antheil: Over the Plains, Bernstein: Serenadi viululle ja orkesterille, Shostakovitsh: Sinfonia nro 15. . Konsertti on osa vasta perustetun Helsingin Kamariorkesterin sarjaa, ja se alkaa klo 17. Scheibe, Lully, Roman. Tuuli Lindeberg, laulu, Anthony Marini, viulu ja tenorigamba, Ilkka Heinonen, jouhikko ja violone, Matias Häkkinen, cembalo ja sinfonia. Orkesterissa soittaa nuoria lahjakkuuksia Itämeren ja Pohjoismaiden alueelta. Siinä kuullaan seitsemän kantaesitystä Tuulelta ja yksi hänen opettajaltaan Jon Maurylta. Christopher Palameta, oboe. Pe 29.3. Kauhajoki, 3.3. Walton: Scapino, Grieg: Pianokonsertto, Britten: An American, Stravinsky: Kolmiosainen sinfonia. & piano, Ville Rusanen, baritoni, Ilona Domnich, sopraano. Paisiello, Cimarosa, Bortnjanski, Haydn, Galuppi. Lahti. ”Olen huomannut, että ihmisiä kiinnostaa kuulla, millaista musiikki tällainen ’maallikko’ säveltää ja rohkenen väittää, että he tulevat yllättymään. John Storgårds, joht. Baiba Skride, viulu. Sakari Oramo, joht. Jukka-Pekka Saraste, joht. Forssa, 5.3. Ohjelmassa on Peteris Vasksin Lonley Angel, liettualaisen Gediminas Gelgotasin viulukonsertto, Kristjan Järven Aurora ja sarja Tshaikovskin baletista Prinsessa Ruusunen. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19. La 23.3. Musiikkitalon Paavo-salissa. Järven hellimä ajatus genrerajojen ylittämisestä toteutuu alussa, kun virolainen laulaja-lauluntekijä Mick Pedaja esiintyy yhdessä orkesterin kanssa. Hietsun Paviljongissa. AVANTI! Su 10.3. Ricercata) à 6 voci, Beethoven: Viulukonsertto, J. klo 15 Sellosalissa. Kesti pari vuotta, ennen kuin uskalsin näyttää teoksiani muusikoille, mutta palaute on ollut erittäin rohkaisevaa, ja Helsingin kamariorkesterin puuhamies Martin Malmgren innostui niistä”, Tuuli kertoo. Ohjelma kuullaan nyt Lahdessa. . HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 17.3. Kaija Saariaho: La Passion de Simone. Jukka Rautasalo, gambat ja musiikinjohto. Cathrine Winnesm, joht. Bacewicz: Orkesterialkusoitto, Palmgren: Pianokonsertto nro 2 ”Virta”, Lili Boulanger: D’un soir triste, Stravinsky: Tulilintu. Mozart: Konsertto viululle ja orkesterille nro 3 G, Fulmer: Jauchzende bögen, Stenhammar: Sinfonia nro 2 g. Elina Vähälä, viulu. Mackenzie Melemed, piano. Gershwin: Pianokonsertto, Shostakovitsh: Sinfonia nro 4. sinfonia nelikätisesti pianolla, Castelnuovo-Tedescon pianoteos Le danze del Re David, Ralph Kuxin ja Henri Büsserin lauluja, Mozart-Busonin Duettino concertante kahdelle pianolle ja Brahmsin Trio c-molli pianolle, viululle ja sellolle. Mahler/ Schönberg: Vaeltavan kisällin lauluja, Shostakovitsh: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 F, Mahler: Pianokvartetto a-molli, Shostakovitsh: Seitsemän romanssia Aleksandr Blokin runoihin. Olen pyrkinyt luomaan vapaatonaalista, rytmisesti voimakasta ja muodoltaan selkeää kamarimusiikkia – minimalismin ja progen vaikutteet ovat varmaankin helposti huomattavissa.” . Baltic sea philharmonic helsinkiin KAPELLIMESTARI Kristjan Järvi tuo Baltic Sea Philharmonic -orkesterin Finlandia-taloon sunnuntaina 17. Esiintyjinä ovat Tarmo Järvilehto, Ilkka Sivonen ja Harri Saarinen, piano, Risto Saarman, laulu, Juhani Palola, viulu, ja Tomi Uotila, sello. Ke 20.3. Hannu Lintu, joht. Klaus Mäkelä, joht. Virpi Räisänen, mezzosopraano, Taito Hoffrén, runolaulu, Suomalaisia kansanmuusikoita. Olli Mustonen, piano. Christian Ihle Hadland, piano. Pe 1.3. S. ”Olen säveltänyt vähän yli neljä vuotta. Bach, Pisendel, Telemann. Stefan Jackiw, viulu. La Chambre aux echos. Tampere-talossa klo 19. Ryan Wigglesworth: Till Dawning, Mahler: Sinfonia nro 5. Ke 27.3. Su 17.3. 64 R ONDO C LASSIC 3|2019 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Monteverdi, Strozzi, Cazzati, Castello & kansanmusiikkia. Bach (ork. Bach (ork. heikki Tuuli debytoi säveltäjänä 64-65 Suomessa soi.indd 1 18.2.2019 17.52. Klaus Mäkelä, joht. Ritarihuoneella klo 19. Bach: Goldberg-muunnelmat, puupuhallinkvartetille sovittanut Václav Vonášek. Matthias Pintscher, joht. Debussy: Rondes de printemps, Bartók: Viulukonsertto nro 2, Schumann: Sinfonia nro 1 ”Kevät”. Viipurin musiikkiopiston toverikunta järjesti tämännimisiä iltoja tarkoituksena tutustuminen kaupungissa aiemmin esittämättömiin teoksiin. Pe 15.3. S. Ohjelma uusitaan kotimaan kiertueella: 2.3. Bridget Allaire-Mäki, fagotti, Anni Haapaniemi, oboe, Harri Mäki, klarinetti, Asko Heiskanen, basettitorvi. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. Alexander Melnikov, joht
Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c, Beethoven: Sinfonia nro 3. Lilli Paasikivi, mezzosopraano. Kotkan konserttitalossa ja To 7.3. To 14.3. Mladen Tarbuk, joht. To 28.3. Schönberg: Pianokvartetto nro 1. Kaari Martin, tanssi. Yasuo Shinozaki, joht. Boris Brovtsyn, viulu. Pe 29.3. Warlock: Capriol-sarja, Walton: Touch her soft lips and part, Purcell: Chaconne, Elgar: Serenadi, Britten: Les Illuminations, Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta. & sello. Tuomas Ylinen, sello. Tanssijat Minna Tervamäki ja Mikko Lampinen. To 7.3. Mozart: Sinfonia nro 23, Mozart: Pianokonsertto nro 17, Schubert: Sinfonia nro 1. Ravel: Hanhiemo, Jolivet: Fagottikonsertto, Debussy: Petite Suite, Gipps: Sinfonia nro 2. Eero Saunamäki, nokkahuilu. Anna-Maria Helsing, joht. Mari Palo, sopraano. Ke 27.3. Lappeenrannassa. La 23.3. Jess Gillam, saksofoni. Kangasala-talossa. Bernstein: Variations on an Octatonic Scale, Mozart: Pianokonsertto nro 20 d, Nørgård: Lysning, Beethoven: Sinfonia nro 3. Hyvinkää-salissa klo 19. Ligeti: Romanialainen konsertto, Bartók: Jousikvartetto nro 1, Beethoven: Sinfonia nro 1. Julian Rachlin, joht. To 28.3. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-sali klo 19. Juan Manuel Cañizares, kitara. To 14.3. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa klo 19. Uusinta Ke 13.3. Meta4-jousikvartetti, liidaus. To 21.3. Ti 26.3. Vihdin kirkossa. HYVINKÄÄN ORKESTERI Ti 12.3. ja Pe 29.3. Mozart: Sinfonia nro 35. Olli Mustonen: Triptyykki W. Miguel Harth-Bedoya, joht. Etienne Boudreault, fagotti. Valeria Voshchennikova, harppu. To 14.3. Bach: Sinfonia Wq. Saimaa Sinfonietta. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa klo 19. 16–24-vuotiaiden sarjan finalistit. To 28.3. Uusinta Mikaelissa Pe 22.3. Olli Mustonen, joht., piano. Katarina Andreasson, joht. Sergey Tararin. & viulu. Mackenzie Melemed, piano. Santtu-Matias Rouvali, joht. Malin Broman, joht. Raitio: Tango, Scherzo Felis Domestica, Dance Grotesque, Serenadi, Ravel: Couperinin hauta, de Falla: Noiduttu rakkaus. 131, W. Vivaldi: Konsertto nro 4 f ”Talvi”, Vivaldi: Konsertto nro 1 E ”Kevät”, Barber: Summer Music, Linkola: Autumn concerto. Beethoven: Pianokonsertto nro 3, Beethoven: Sinfonia nro 3. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Okko Kamu, joht. Matthew Barley, sello. Schumann: sellokonsertto, Vivaldi: Konsertto kahdelle sellolle g. ?. Alexandra Silocea, piano. Su 31.3. Paavali Jumppanen, piano, Meta4: Antti Tikkanen, viulu, Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Tomas Djupsjöbacka, sello. Aarne Pelkonen, baritoni. Erkki Lasonpalo, joht. Tibor Bogányi, joht. To 14.3. Ph. Anton Chausovskii, viulu. Dvo?ák: Jousiserenadi, Rodrigo: kitarakonsertto, Cañizares: Two solo flamenco guitar pieces, Bizet: Sinfonia nro 1. Lisa Larsson, sopraano. Alexandre Bloch, joht. Seinäjoki-salissa klo 19. Thomas Kemp, joht. A. sol. Madetoja: Tanssinäky, Segerstam: Sinfonia piccola nro 324, Next Spring...(”SO-IS-THAW...”) (NIINIS-TÖ), Brahms: Sinfonia nro 3. Beethoven: Egmont-alkusoitto, Saint-Saëns: Viulukonsertto nro 3 h, Brahms: Sinfonia nro 1. Mendelssohn: Sinfonia X, Sebastian Bach: Kantaatti ”Ich habe genug”, Mendelssohn: Oktetto (jousiorkesteriversio) KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa klo 19. Ke 6.3. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19. Mozart: Divertimento F, Martinsson: Garden of devotion, Mozart: Làmero, sarò costante, Borisova-Ollas: Colours of Autumn, Mozart: Divertimento D. Kouvolan kaupungintalossa. Bozza: Trois pièces pour une musique de nuit puupuhallinkvartetille, Beethoven: kvintetto Es, Milhaud: La Cheminée du Roi René, Arnold: Three shanties. Tarbuk: Twist, Tshaikovski: Viulukonsertto, Grieg: Peer Gynt-sarja nro 1, Bersa: Idyll, Sibelius: Belsazarin pidot. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa klo 19. 36. John Storgårds, joht. KEMIN KAUPUNGINORKESTERI Ti 26.3. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. Schumann: Manfred-alkusoitto, von Weber: Fagottikonsertto F, Schönberg: Kamarisinfonia nro 1. Leif Segerstam, joht. Tshaikovski: Italialainen kapriisi, de Falla: Kolmikolkkahattu, osia sarjoista 1 ja 2, Beethoven: Sinfonia nro 3. Kotkan konserttitalossa ja Pe 21.3. Mozart: Pianokonsertto KV 459, Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7, op. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 21.3. Mackenzie Melemed, piano. Mozart: Pianokonsertto nro 20 d ja nro 21 C, Beethoven: Sinfonia nro 4. Daniel Rowland, viulu. Bloch: Concerto grosso nro 1, Silvestrov: Messenger, Mustonen: Triptyykki, Herrmann: Orkesterisarja elokuvasta Psyko. Elokuvamusiikkia. 92 To 21.3. Jurjen Hempel, joht. 179, Alfred Schnittke: Quasi una Sonate, Robert Schumann: Fantasia viululle ja orkesterille, op. KYMI SINFONIETTA Ke 6.3. Kemin lyseossa klo 19. Ali Saad, laulu, Sanna Salmenkallio, viulu. Jutta Seppinen, joht. Elina Raijas, huilu, Paula Malmivaara, oboe. Biber: Battalia, Kraft: Sellokonsertto, Dvo?ák: Nocturne B, Schulhoff: Sarja kamariorkesterille, Suk: Jousiserenadi Es. Boieldieu: Harppukonsertto C, Debussy: Danse sacrée et danse profane. Rossini: Alkusoitto oopperasta Silkkitikkaat, Telemann: Nokkahuilukonsertto C, Tiensuu: Appo nokkahuilulle ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 1. Ignaz Moscheles: Konsertto huilulle ja oboelle, Andrea Tarrodi: Paratiisilintuja, Arthur Honegger: Kamarikonsertto huilulle, oboelle ja jousille, Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 2, op. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI To 7.3. Lucian Dancescu, fagotti. Vytautas Luko?ius, joht. Suomen Lasimuseossa Riihimäellä ja To 13.3. To 21.3. Vytautas Luko?ius, joht. Konsertti kuullaan myös To 7.3. Ke 13.3. To 28.3. Kuusankoskitalossa. Juhani heinonen -viulukilpailu. Eugene Tzigane, joht. Brahms: Kaksoiskonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 4 B. PORI SINFONIETTA Promenadikeskuksessa klo 19. Dvo?ák: Viulukonsertto a, Elgar: Viulukonsertto, I osa, Sibelius: Viulukonsertto d, I osa, Tshaikovski: Viulukonsertto D. Fanny Mendelssohn: Kvartetto Es-duuri, Roman: Viulukonsertto d, Elfrida Andrée: Andante quasi recitativo, Felix Mendelssohn: Oktetto (sov. klo 15. Porvoon Taidetehtaassa ja La 9.3. 65 R ONDO C LASSIC 3|2019 maaliskuu Pe 15.3. Kajaanin Kaukametsän salissa klo 19. To 28.3. To 28.3. Dylan Corlay, joht. A. To 21.3. Vytautas Luko?ius. Heininen: Juhlapäivä Lappeenrannassa (ke), Berio: Folk Songs mezzosopraanolle ja orkesterille, Milhaud: Kamarisinfonia, ’Le Printemps’, Debussy: La Mer. Leo McFall, joht. E. Uusinta Mikaelissa Pe 22.3. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI Mikaelissa klo 19. jousiorkesterille). John Adams: Fellow Traveler, Timo Ruskeepää: Articles for five (ke), Schubert: Jousikvartetto nro 14 d. ja Pe 15.3. Arto Noras, sello, Elina Vähälä, viulu. Tomas Djupsjöbacka, joht. Pe 29.3. To 21.3. Vladimir Reshetko, sello. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa klo 19. Villa-Lobos: Fantasia sopraanosaksofonille, jousille ja käyrätorville, Williams: Escapades alttosaksofonille elokuvasta Catch Me If You Can, Brahms, ork. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa klo 19. Vytautas Luko?ius, joht. Pe 8.3. Ke 20.3. Tuomas Pirilä, joht. Pe 8.3. Kirill Gerstein, piano. Saimaa Sinfonietta. Pe 8.3
Aloitimme konsertin Finlandialla ja jatkoimme siitä mm. Sellisteille tarjottiin soittimet paikan päältä, basistit saisivat uudet kontrabassot joka kaupungissa. Ruokahetki kiinalaiseen tapaan. Radetzky-marssi päätti elämyksen. Taicangissa he joutuisivat heti tulikokeeseen – soittamaan ensimmäisen keikan jetlagissa. Se tehosi: yleisö taputti innoissaan aina Jasmine Flowerin alussa ja riemastui Beijing Good Newsistä. Ei hassumpi kokemus. Kyllä, yleisö puhui toisilleen kesken soiton. Tuubisti sai omien sanojensa mukaan totuttautua lastentuubaan. Ihmiset istuivat kylmissä katsomoissa toppatakit päällä ja jotkut tulivat keikan jälkeen ottamaan kuvia itsestään kanssamme. Unettoman yön jälkeen päivä valkeni Shanghaissa. Konserttijärjestäjä oli viime tingassa lähettänyt lisätyönä ohjelmistoon muutaman kiinalaisen klassikon. Soittimet olivat ehjinä tallella, ja ensimmäinen konsertti olisi vasta huomenna, kun loput orkesterista saapuisi. Xi’anin lumovoimaa. Siistissä hotellihuoneessa kylpyhuoneen varoituskyltissä lukee ”Carefully slide”. © JYRKI MESSO k Zhoushan Islandin konserttitalo säkenöi kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikki puheet konsertoimisesta Kiinassa osoittautuivat todeksi. Siihen saimme tottua myös jatkossa – Shanghai Bundiin voi aina luottaa. Valtava juliste meistä konserttitalon pihalla! Konserttijärjestäjä kertoi, että mitä klassiseen musiikkiin tulee, kiinalaiset eivät kuulemma ole asiantuntijoita, mutta ymmärtävät hyvän show’n päälle. Tuijotamme korkeiden pilvenpiirtäjien vilkkuvia valoja, katulamppuina hehkuvia oransseja lyhtyjä ja kiinalaisilla kirjaimilla kirjoitettuja kauppojen nimiä. Keskellä ei-mitään Seuraava konsertti, Yinchuan! Pohjoisen yleisö vaikutti jäyhemmältä kuin etelässä, tosin Kiinan suosituimman tv-sarjan tunnusmelodia räjäytti encorena pankin. Shanghai Symphony Orchestra Hall on akustiikaltaan Aasian konserttisalien parhaimmistoa. (alla) 66-69 Encore.indd 1 18.2.2019 18.01. Skootterit ja kolmipyöräiset sihahtavat jalkakäytävällä supervauhtia ohi kulkijoista piittaamatta. 66 R ONDO C LASSIC 3|2019 encore encore@rondolehti.fi Teksti: ELINA SALIN UHINA KÄY Helsinki Metropolitan orchestran Facebookissa ennen lähtöä: ”Tarkastetaanko soittimet paikan päällä tullissa?” ”Mitä jos jousen kärki on tehty norsunluusta. Sen tuonti Kiinaan on ehdottomasti kielletty!” Onneksi, sillä se antaa toivoa lajin säilymisestä. Karelia-sarjaan. Meneekö suomalainen vakavuus läpi vai sulattavatko jälkipuolen hilpeät Straussin polkat jään. Soitinten laatu lähenteli tasoa ”tuska”, mutta niillä mentiin. jasmiininkukkia ja romubassoja Mitä on luvassa, kun ammattilaisten, opiskelijoiden ja harrastajien sinfoniaorkesteri viettää joulunpyhät kiertueella Kiinassa. Lavalla seurasimme yleisön reaktioita kiinnostuneina
ài Xi Feng!” (Rakastamme Xi Fengia!) ja lopuksi ”X?n nián h?o!” (Hyvää uutta vuotta!). . Sali inspiroi meidät soittamaan parhaimman keikkamme, eikä riemulla ole rajaa. Me kävimme siellä, kuinkas muutenkaan. Bussista ulos päästyämme tervehti harvinainen tuttavuus Kiinassa: raikas ilma. © AN N I H O LO PA IN EN Shanghai Bundilla, vihdoin. Koska mennään uudestaan. Kuvan ottopaikka: Shanghai Symphony Orchestra Hall. Siellä akustisesti kuulokuva toistemme soitosta oli kuitenkin likellä ja soitimme yhtenäisempinä kuin koskaan. Seuraavana päivänä kävelemme Shanghain keskustassa, missä futuristiset pilvenpiirtäjät nousevat merellä sumusta. Tosin hotellissa saimme ehkä maistuvinta ruokaa koko matkalla. Soitimme uuden vuoden juhlista väsyneenä – sellistimme Tuure sai korjata lainabassojen kaatuneet pinnat – mutta yleisö ei näyttänyt väsymystä huomaavan. Suurkaupunkien hälinä on poissa, kotimaan rauha tuntuu siihen verrattuna oudolta. Muutaman tunnin matka siistillä luotijunalla ja iloisin (sekä äänekkäin) yleisö löytyi syystä tai toisesta Ma’anshanista. Paikka, jonka tunnus on soinut päässämme reissulla tauotta, eikä lähde varmaan viikkoihin. Cixi tarjosi uuden vuoden juhlan pienessä perheravintolassa. Jinchang, lämpötila -20 astetta. Seuraavana päivänä olisi viimeinen veto – kohteena Shanghai. Jiaxingissa konserttisali oli arkinen teatteritalo, kuten monet muutkin. Me teimme sen. Kiinalaiset pitävät chilistä, mikä ei jäänyt huomaamatta. Katsoimme vanhan Neuvostoliiton näköistä kaivoskaupunkia, kun bussimatkalla vilahtelivat puolirakennetut, karut rakennukset ja tien varrella ydinvoimala kuin suoraan Simpsoneista. Die Fledermausin nopeat juoksutukset olivat jo jaksamisen äärirajoilla, mutta fokusoimme itsemme täysillä musiikkiin. Valon kaupunki Valloittava Xi’an, Kiinan ensimmäinen pääkaupunki! Keskustassa turisteja tervehtivät näyttävät valoshow’t, päivänvarjotanssi, sekä erhulla ja guzhengillä taiteillut musiikkiesitykset. Jokin tuntuu lopullisesti muuttuneen. Matkaamme yölennolla kotiin. Kahden viikon kiertue takana. Kapellimestarimme saisi jatkossa pukeutua kiinalaiseen tang-takkiin ja myös muuta oli luvassa. Meren yli, kymmenen kilometrin siltaa pitkin ja löytyi taas täysin eri Kiina. Illan konsertti oli presidentin käskystä vasta rakennetussa, uudessa oopperatalossa ja yksi kiertueen tärkeimpiä. Idän pikajuna suuntasi halki Gobin autiomaan kohti ei-mitään. Zhoushan Islandin vehreissä puistoissa jokainen ruoho oli millimetrin tarkasti leikattu. Xian Xinghain Yellow River -pianokonserton neljännen osan. 66-69 Encore.indd 2 18.2.2019 18.01. Lihakset olivat jo kauan huutaneet hoosiannaa, Spa-kylpylöitä on näkynyt kaikkialla, mutta aikaa mennä hierontaan ei ole ollut. On ikävä mausteista ruokaa, konsertin jälkeen hymyilevää yleisöä ja omaa reissuporukkaa ympärillä. Ennen viimeistä voimanponnistusta jännitti, sillä talossa toimii myös tasokas orkesterikoulu. Orkesteria kapellimestaroi Sasha Mäkilä, intendenttinä toimii pianisti Alina Sorjonen. Helsinki Metropolitan Orchestralle kiertue Kiinassa 22.12.2018–5.1.2019 oli ensimmäinen. Solisti Alina Sorjonen esitti kiertueella mm. ài Xi’an!” (Rakastamme Xi’ania!), ”W. Xi Feng oli paikallinen sponsorimme, suosittu alkoholijuoma. Jiaxingista alkoi myös retken toinen vaihe: vähemmän vapaa-aikaa, viisi konserttipäivää ja viisi konserttia jäljellä. Konserttisalien aatelia Kirkkaissa valoissa, katsojien joka puolella ylhäältä ympäröimänä olo oli ensin alaston. Noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee 7000 sotilaan patsasarmeija, joka vartioi Kiinan ensimmäisen keisarin hautaa. Jotkut laittoivat päälle punaiset alushousut, mikä uskomusten mukaan tuo vuoden vaihtuessa runsaasti hyvää onnea. Konserttisalissa koimme järkytyksen: se oli jääkylmä! Näpit jäässä konsertin rämmittyämme jätimme huolella korostetun toiveen, että jatkossa salit lämmitettäisiin hyvissä ajoin. 67 R ONDO C LASSIC 3|2019 © JORDY VALDERRAMA © AN N I H O LO PA IN EN Kiertueen järjestäneen konserttitoimiston pomo Summer oli käynyt kuuntelemassa Taicangin konsertin ja antoi palautetta: kevyempi ohjelma ja lisää show’ta. Jokainen nuotti kuului korvan vierestä tarkasti, mutta sointi salin keskellä oli erinomaisen tasapainoinen ja joustava. Shanghai Symphony Orchestra Hall, ehkä paras konserttisali, jossa olen koskaan soittanut. Siinä se on, The Bund. Enemmän show’ta täytyi saada, joten meidän piti huutaa: ”W
68 R ONDO C LASSIC 3|2019 © SA N TE RI KA IP IA IN EN © VILLE KEKÄLÄINEN / KONSERTTIKESKUS tavoitteena konsertti kaikille lapsille MARRASKUUSSA 55 VUOTTA täyttäneellä Konserttikeskuksella on merkittävä toimintavuosi meneillään. Merkittävä osa tarjonnasta on nimenomaan lastenmusiikkia, tämän hetken suosikkinimestä Pikku Papun orkesterista aina Pentti Rasinkankaan kaltaisiin vuosikymmenien konkareihin. 66-69 Encore.indd 3 18.2.2019 18.01. Ne voivat olla ihmeellisiä kokemuksia: on vain taivas rajana, mitä niistä voi syntyä. ”Koulukonserteissa ei vanhempien taloudellinen asema tai musiikillisen kiinnostuksen puute tule esteeksi elävän musiikin kokemukselle, vaan saavutamme kaikki lapset taustoistaan huolimatta. Hänelle se tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan tarkastelua lapsen edun ja hyödyn lähtökohdista. Te ks ti: SA NT ER I KA IP IA IN EN Musiikkiesityksiä kouluihin järjestävän Konserttikeskuksen lukuvuosikalenteri buukataan täyteen hyvissä ajoin, ja kilpailu esiintyjäksi on kova. ”Tein Hämeenlinnan nuorisoja lastenkulttuuripäällikkönä Konserttikeskuksen kanssa yhteistyötä suurin piirtein 10 vuotta, joten tilaajan näkökulma on tuttu”, Herranen kertoo. sien varrella kansanmusiikin, jazzin, rytmija maailmanmusiikin pariin. Lisäksi 25 vuotta toimintaa johtanut Kari Vase jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, ja hänen saappaisiinsa astui Noora Herranen. Mielestäni sellaiset kokemukset ovat lähestulkoon perusoikeuksia. ”Konsertin ei ole pakko olla tiedollisesti tai taidollisesti opettavainen, vaikka niitäkin on paljon”, sanoo Herranen. Maaliskuinen Korvat kävelylle -festivaali esittelee koululaiskonserttien monipuolista tarjontaa. Kausiohjelman valitsee toimikunta, johon kuuluvat musiikkikasvatuksen lehtorit Aija Puurtinen ja Eeva-Leena Pokela, lastenmuusikko Satu Sopanen, musiikinopettaja Reijo Aittakumpu, säveltäjä Riikka Talvitie ja kuoronjohtaja Timo Lehtovaara. Joku oppii jotain odottamatonta, toinen keksii jonkin uuden ajatuksen.” Vuonna 1963 perustettu Konserttikeskus tarjosi alussa lähinnä klassisen musiikin konsertteja, mutta on laajentanut vuoNoora Herranen näkee Konserttikeskuksen toimintamallissa potentiaalia muihinkin taidealoihin. Tätä juhlitaan myös maaliskuun 20.–23. Konserttikeskuksen listoilla on myös viime vuosien suosituimpiin lastenmusiikkiyhtyeisiin kuuluva Pikku Papun orkesteri. Yhdistyksen lippulaivatuote, Konsertti joka kouluun -ohjelma, täyttää 10 vuotta. ”Tiedän myös joitain naruja, joista vetää, jotta saa kunnat puhuttua mukaan toimintaan.” Herrasen mukaan toiminnan fokus on sekä lapsissa ja nuorissa että laadukkaassa elävässä musiikissa. Vuonna 2018 Konserttikeskus järjesti 156 kunnassa yhteensä 1275 musiikkiesitystä, joissa kuulijoina oli noin 180 000 lasta. päivä Korvat kävelylle -festivaalilla
Se on siis showcase-festivaali”, kertoo Herranen. ”Samat ohjelmat voivat olla enintään kolme lukuvuotta ohjelmistossa, eli noin kolmasosa vaihtuu vuosittain. Siina ja Taikaradio (ylhäällä) sekä Vastarannan Siili (alhaalla) ovat hyviä esimerkkejä kevyellä kalustuksella kiertävästä Konserttikeskuksen lastenmusiikkitarjonnasta. ”Olemme juuri niin hyviä kuin ne artistit, joita olemme ohjelmistoon ottaneet.” Vakaasta ja kehutusta toiminnasta huolimatta Herranen näkee kasvun Konserttikeskuksen tehtävänä. Ehkä täytyy hinnoitella loppuvuoden konsertit korkeammalle matkalippujen tavoin”, Herranen nauraa. Kuntien yhteyshenkilöt tulevat paikalle katsastamaan esitystarjontaamme, minkä lisäksi myös musiikkikasvatuksen ammattilaiset ja kansainväliset kollegat tulevat paikalle. Tällä hetkellä Konsertti joka kouluun -kuntia on noin 60, ja ne kattoivat yli 40 prosenttia esityksistä. ”Kokemukseni mukaan olemme muusikkojen keskuudessa aika hyvin tunnettu. Soittoa näyttöruudun ulkopuolelta Kymmenen vuotta täyttävä Konsertti joka kouluun -toiminta on vielä kertakonserttiakin edullisempi oppilasta kohden. Varsinkin vuorovaikutuksen merkitys korostuu lapsija nuorisoyleisön kanssa”, Herranen kertoo. Meidän tuottajamme hoitavat keikkamyynnin sekä kaikki käytännön asiat, mistä artistit ovat hyvin kiitollisia.” Loppuunmyydyn kalenterin resepti Kiitollisia vaikuttavat olevan myös tilaajat, sillä on vaikea löytää artikkelia tai muuta tekstiä, jossa Konserttikeskuksen toimintaa kritisoitaisiin. Musiikkikasvatuksen yksi peruspilari on kuulla elävää musiikkia muualtakin kuin ruudulta.” . Tapahtuma järjestetään kolmen vuoden välein, nyt kuudetta kertaa. Aloittaessani työni ajattelin, että systeemissä on pakko olla joku virhe, koska joka kohdassa palautetta arvio oli ’erinomainen’. ”Kysymme kaikista konserteista palautteet koko henkilökunnan luettaviksi. Malli on myös meille helpompi tapa saada täysiä kiertueita.” Konsertti joka kouluun -kunta on myös Muurame, jossa Korvat kävelylle -festivaali järjestetään. Mahdoton tavoite ei ole: se vaatisi noin 4000 konserttia vuodessa. ”Kaikissa konserteissa on totta kai koululaisyleisö paikalla, mutta meille aikuisille on tärkeää nähdä myös esiintyjien ja koululaisten kohtaamista. ”Tehtäväni on kehittää mallia niin, että pystyisimme kasvattamaan tarjontaa. Viimeisimmän haun 81 ehdokkaasta 16 valittiin uusiksi esityksiksi katalogiin. ”Emme pysty kasvattamaan toimintaa suuremmaksi kuin mihin saamme rahoitusta, joten loppuvuodesta joudumme myymään eioota.” Konsertin hinta on noin puolet kuluista, joten opetusja kulttuuriministeriön avustus sekä erilaiset hankeja säätiörahoitukset ovat välttämättömiä. 69 R ONDO C LASSIC 3|2019 ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi olen tullut tunnille en osaa läksyäni ulkoa ja olen unohtanut nuotit kotiin avaan oven levitän mattoni ja kumarrun Mekkaa päin opettaja nousee tuoliltaan, tulee sanomaan kädestä päivää ja kysyy, minkä ikäinen arvelen hänen olevan, pelottomasti vaan, minkä ikäinen minä olen. ”Jokainen valittu esitys käy läpi valmennuksen henkilökuntamme kanssa, jossa pyritään hiomaan esimerkiksi ohjelman kestoa, draaman kaarta tai vuorovaikutuksellisuutta.” Hakijatason perusteella Herranen arvelee Konserttikeskuksen olevan haluttu työllistäjä. Täytyy kyllä kiittää tuottajiamme, että moiseen pystytään tilanteessa, jossa on koko ajan meneillään vähintään pari kiertuetta.” Menestysresepti tulee Herraselta kuin apteekin hyllyltä: ”Tilaajaystävällinen hinta, toiminnan pitkät perinteet, hyvä tiedonkulku ja esiintyjien korkea laatu.” Kysyntää olisikin enemmän kuin mitä Konserttikeskus pystyy tarjoamaan. KU VA T © VI LL E KE KÄ LÄ IN EN / KO N SE RT TI KE SK U S 66-69 Encore.indd 4 18.2.2019 18.01. ”Siihen asti, kunnes jokainen lapsi Suomessa kuulee kerran vuodessa koululaiskonsertin. Tarjoaahan tämä päivätöitä, usein vieläpä usean konsertin pätkinä. ”Se on kokonaisvaltainen malli, jossa kunnan jokainen peruskoululainen saa vuosittain elävän musiikin konsertin. Valintoihin vaikuttavat monipuolisuus sekä ohjelman ja esiintyjien musiikillinen ja vuorovaikutuksellinen laatu
00:18 Debussy: Preludit 2. Amanda Maler-Röntgen: Pianotrio Es-duuri. 05:03 J. 06:56 Ries: La Capricciosa. ja cembalo. Jocelyn. 01:37 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F. 05:57 Collan: Turha toivo. 04:14 J.S. 05:46 Boccherini: Jousikvintetto B op. 02:52 Isabella Leonarda: Volo Jesum. 00:51 Aguado: Johdanto ja rondo kitaralle n:o 3 D. Johann Sebastian Bach: Konsertto viululle, oboelle, jousille ja continuolle c-molli. 23:24 Beethoven: Serenadi jousitriolle D. Carl Czerny: Pianokonsertto C-duuri neljälle kädelle Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 4 Suoran lähetyksen Espoon Tapiola-salista toimittaa Riikka Holopainen. LAUANTAI 9.3. Les Indes galantes (Jalot villit) osista. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi. 04:19 J. 27. 03:57 J.S. Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 00:28 Delibes: Cop| TV | RADIO |. 00:03 Madetoja: Aslak Smaukka. 02:23 Chabrier: Kymmenen maalauksellista kappaletta. 01:19 Henselt: Pianokonsertto f. 05:56 Morley: Thirsis and Milla. 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Jevgeni Onegin, ooppera. 02:52 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es. 11.00-11.40 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Koulutus 11.40-11.57 Meidän aikamme laulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Sibelius-Akatemian kamariorkesteri feat. 23.10-7.00 Yöklassinen J.S. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Mesenaattina Mysoren maharaja 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 06:30 Lachner: Kvintetto puhaltimille n:o 2 Es. Itävallassa Melkin luostarin marmorisalissa 20.5.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. PERJANTAI 8.3. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Tapiola Sinfoniettan konsertti Tapiola Sinfonietta, Klaus Mäkelä, kapellimestari, Ossi Tanner, piano, Nino Gvetadze, piano. 05:20 Telemann: Huilukvartetto n:o 5 A. 06:33 C. 23:19 Abel: Sinfonia A-duuri op.10/6. Lucio Papirio ja Publion aaria oopp. 04:52 Lalo: Sellokonsertto d. Dmitri Shostakovitsh: Pianotrio nro 2 e-molli. 02:27 Kraus: Sinfonia c. 05:27 Albrici: Sinfonia a 6 soittimille. Tito Vespasiano. Johannes Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 01:05 Rameau: Sarja cembalolle n:o 4 a. Musiikkitalon Camerata-salissa 2.3. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Daniil Trifonovin pianoresitaali 23.10-6.00 Yöklassinen Basso Ezio Pinza laulaa W.A. 02:06 J.A. 05:56 Narvaez: Diferencias sobre Conde Claros. 21.15-22.00 Dmitri Hvorostovskin äänitteitä 23.10-6.00 Yöklassinen Morlacchi: Il Pastore svizzero. 01:06 Granados: 12 espanjalaista tanssia op. Pariisin radiotalon auditoriossa 17.2. 00:05 Chopin: Pianosonaatti n:o 2 b. TORSTAI 7.3. Haydn: Sinfonia n:o 104 D. Hannu Lintu, sol. Norlannin oopperan konserttisalissa 20.4.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Tuomas Niemelä. 23.10-7.00 Yöklassinen Tournier: Sarja huilulle, viululle, alttoviululle, sellolle ja harpulle. 06:57 Crecquillon: Onques amor. Georg Muffat: Concerto grosso nro 12 G-duuri ’’Propitia sydera’’. 03:47 Falvetti: Il Diluvio universale (Vedenpaisumus), oratorio. Biber: Battalia. 01:37 Ginastera: Harppukonsertto op.25. 04:42 Bartók: Sarja orkesterille n:o 1. 03:18 J.S. Georg Philipp Telemann: Sarja jousille ja continuolle G-duuri ’’La bizarre’’. LAUANTAI 2.3. 23:34 Graupner: Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust. MAANANTAI 4.3. Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi MAALISKUUN Yle Radio 1 ohjelmatiedot SUNNUNTAI 3.3. 24 negro melodies. 23:22 Dvorák: Sellokonsertto h. 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Kolme kappaletta viululle ja pianolle op.116. Musiikkivieraana muusikko Pertti Nipa Neumann. 01:37 Schumann: Pianokonsertto a. Keijukaiskuningatar. 02:05 Chaminade: Trois morceaux. 03:38 Brahms: Sinfonia n:o 2 D. John Galliard: Tanssisarja oopp. 05:32 Bossi: Sinfoninen etydi uruille. A. 00:07 Brahms: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle a. Bach: Sonaatti viululle ja klaveerille n:o 5 f. 23:20 Busoni: Sarja orkesterille n:o 2. 05:41 Beethoven: Duo klarinetille ja fagotille C. 03:11 Hindemith: Das Marienleben. 00:10 J.S. 01:33 W.A. 02:16 Fibich: Sinfonia n:o 3 e. Hasse: Lucion aaria oopp. Graziani: Sellokonsertto C. 02:48 W.A. 03:27 Skrjabin: Fantasia h. Jumalten tuho. Richard Strauss: Metamorfooseja. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Rusalka (Vedenneito), ooppera. 03:12 R. Rasmussen: Kvintetto puhaltimille F. Claude Debussy: La mer. Mikko Franck, ja Ranskan radiokuoro, joht. 03:21 Berwald: Sinfonia n:o 4 Es. 04:01 W.A. 03:10 Mahler: Adagio sinfoniasta n:o 10 fis. 04:38 Boismortier: Sonaatit op.91/n:o 3 G; 4 e, 1 D; 2 g; 5 A ja 6 c. 04:18 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 12 Des. Strauss: Lörpöttelyä. 05:39 C.P.E Bach: Triosonaatti e. 01:59 Wolf-Ferrari: Edelwild. Georg Friedrich Händel: Unimusiikkia oopp. 01:02 Gombert: Ego flos campi. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Malja säveltäjä Kalevi Aholle! 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Koulutus 23.10-6.00 Yöklassinen Schubert: Der Hirt auf dem Felsen. 70 R ONDO C LASSIC 3|2019 PERJANTAI 1.3. 23:47 Grieg: Pianokonsertto a. Einojuhani Rautavaara (ork. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä Toimittajana Kare Eskola. 00:36 Farrenc: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle Es. Ludwig van Beethoven: Prometheus-alkusoitto. Henry Purcell: Sarja puolioopp. 04:46 Fredrik II Suuri: Huilukonsertto n:o 3 C. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Euroradiokonsertissa pianotrioja Cecilia Zilliacus, viulu, Kati Raitinen, sello, ja Bengt Forsberg, piano. 03:29 Smetana: Hakon Jarl, sinfoninen runo. 03:49 Marais: Sarja oopp. 05:56 Rameau: Alkusoitto oopperabal. 01:03 Ay Amor! Teatterimusiikkia ja lauluja 1600-luvun Espanjasta, säv. 02:12 Roussel: Sinfonia n:o 3 g. Les Fetes de Polymnie. 06:00 Rudolf: Sonaatti viululle ja pianolle F. 04:52 Schubert: Pianosonaatti n:o 16 a. Kempis, Huygens, Norcombe, Hove, Eyck. 23:32 Myslivecek: Concertino Es. KESKIVIIKKO 6.3. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Malja säveltäjä Kalevi Aholle! 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 03:36 Clementi: Sinfonia n:o 2 D. 04:31 Copland: Appalakkien kevät, baletti. Alcina. Mozart: Konsertto huilulle, harpulle ja orkesterille C. Mozartin aarioita. Mozart: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille Es. 02:52 Coleridge-Taylor: Kuusi negrospirituaalia pianolle kok. Joseph Haydn: Pianotrio D-duuri. John Blow: Sarja oopp. 23:24 J.S. 04:13 Brahms: Muunnelmia ja fuuga Händelin teemasta. 06:02 Reger: Sonaatti klarinetille ja pianolle n:o 3 B. Doppler: Souvenir a Madame Adelina Patti. 05:47 F. 00:50 Benda: Triosonaatti E. Bach: Kuusi motettia BWV 225-230. Bach: Konsertto kolmelle viululle, jousille ja continuolle D. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.15 Radion sinfoniaorkesterin kotimaankiertueen konsertti Lahdessa Joht. 01:45 Beethoven: Jousikvartetto n:o 7 F. Strauss: Ein Heldenleben. Wolfgang Rihm: Missa brevis kuorolle a cappella. Bach: Hääkantaatit n:o 202 ’’Weichet nur, betrübte Schatten’’ ja n:o 210 ’’O Holder Tag, erwünschte Zeit’’. 00:53 Respighi: Fontane di Roma. äänitetyn konsertin toimittaa Anu Jaantila. Pan ja Syrinx. Bach: Sarja luutulle g. 02:06 Martin: Trio irlantilaisten kansansävelmien pohjalta. Olli Mustonen, piano. 04:23 Caplet: Trois fables. Bach: Sarja luutulle E. 37. Béla Bartók: Jousikvartetto 1 (Meta4). 02:56 Sallinen: Echoes from a play. 02:43 Wagner: Siegfriedin surumarssi oopp. 02:36 Mendelssohn: Urkusonaatit n:o 1 f, 2 c, 3 A, 4 B, 5 D ja 6 d. 01:11 W.A. 01:50 Pons: Sinfonia G. Bach: Partita klaveerille h. Kalevi Aho): Two serenades. 03:52 Urspruch: Pianokonsertto Es. Meta4 Jaakko Kuusisto: Wiima op. 05:56 Wagner: Päätöskuoro oopp. 02:26 Ponce: Concierto del sur. 05:19 Onslow: Pianotrio n:o 5 Es. 02:21 Cembalohelmiä Elisabet I:n Englannista. 04:44 Melartin: Gavotti A. 05:57 Piccinini: Gagliarda n:o 1. Hilary Hahn, viulu, ja Hélène Devilleneuve, oboe. 23:48 Alkan: Sonate de concert E. 04:56 Schumann: Kvartetto pianolle ja jousille Es. Mozart: Sonaatti kahdelle pianolle D. Musiikkivieraana pääsihteeri Päivi Pousar. Hidalgo, Falconieri ja Selma y Salaverde. 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt 19.02-21.00 Euroradiokonsertissa Concerto Copenhagen Lars Ulrik Mortensen, joht. 01:13 J.S. Musiikkivieraana muusikko Pertti Nipa Neumann. Martina Batic, sol. 01:45 Foulds: Music-pictures. 03:38 Hindemith: Sonaatti klarinetille ja pianolle B. Bach: Sonaatti huilulle ja kosketinsoittimelle n:o 3 A. 05:30 J. 05:10 Niessen: Wiener Magazin. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Mesenaattina Mysoren maharaja 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Valkoista valoa: Loppuja ja alkuja 23.10-6.00 Yöklassinen Taffanel: Kvintetto puhaltimille g. Nürnbergin mestarilaulajat. 23:46 W. Mozart: Pianokonsertto n:o 17 G. Mozart: Pianokonsertot n:ot 15 B ja 17 G. 00:17 Rossini: Sonaatit jousille n:o 1-6. 04:23 Ligeti: Ramifications. 05:56 Tuntematon: Half hanniken. 05:03 Schütz: Kleine geistliche Konzerte. Haydn: Viulukonsertto n:o 3 A. Béla Bartók: Pianokonsertto nro 3. 00:15 Rimski-Korsakov: Espanjalainen capriccio. TIISTAI 5.3. 02:11 Sibelius: Sinfonia n:o 2 D. 133. 23:51 Chaminade: Pianotrio a. 23:48 Kilpinen: O, wie gerne lern’ ich Milde. 00:35 W.A. 02:54 Sibelius: Pohjolan tytär. Mel Bonis: Pianotrio ”Ilta, aamu”. 01:25 Klughardt: Schilflieder, viisi fantasiakappaletta. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana pääsihteeri Päivi Pousar. 23:54 Hausegger: Natursymphonie. 04:37 Rheinberger: Neljä kuusiäänistä motettia op. Alcyone. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt 19.02-21.00 Mikko Franck johtaa Rautavaaraa Pariisissa Ranskan radion filharmoninen orkesteri, joht. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen H.I.F. 02:01 Bruckner: Sinfonia n:o 5 B. 23:43 Eybler: Sinfonia n:o 1 C. 00:43 Giuliani: Muunnelmia Händelin teemasta. 00:31 Brahms: Festund Gedenksprüche. 23:32 Satie: Mercure (Merkurius), 3-kohtauksinen pienoisbaletti. Venus ja Adonis. 05:24 Godard: Kehtolaulu oopp. Mozart: Pianokonsertto n:o 24 c. 03:03 Rautavaara: Viulukonsertto. SUNNUNTAI 10.3. 39/1. 04:48 Barokkimusiikkia Alankomaista, säv. 05:38 Paisiello: Mandoliinikonsertto C. 23:37 J.S. 00:22 P. 03:57 Janácek: Glagolinen messu. 04:35 Englund: Sinfonia n:o 5. Suoran lähetyksen Sibeliustalosta toimittaa Outi Paananen. 05:22 Rameau: Sarja oopperabal
Klaus Mäkelä, sol. Bach: Das Wohltemperierte Klavier I, preludit ja fuugat n:o 1-24. 03:03 J.S. 01:54 Beethoven: Muunnelmia Händelin Juudas Makkabealainen -oratorion teemasta Riemuitse tytär Siionin. 01:06 J. Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 a-molli ’’Skottilainen’’. 05:24 Castello: Sonata ottava d. 23:54 Widor: Sinfonia uruille n:o 5 f. Mozart: Pianosonaatti n:o 11 A-duuri ja n:o 12 F. 02:25 Ravel: Sonaatti viululle ja sellolle. Heitor Villa-Lobos: Fantasia sopraanosaksofonille, jousille ja käyrätorville. 23:47 Rossini: Matilden aaria Sento un’interna voce oopp. 23:27 d’Indy: Souvenirs. 00:36 W.A. J.S. 05:56 Kansansäv. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 04:52 Skrjabin: Sinfonia n:o 2 c. Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. Charles Ives: Central Park in the Dark. 02:30 Castelnuovo-Tedesco: Kvintetto kitaralle ja jousikvartetille. Pihkovan tyttö. 05:57 Shostakovitsh: Romanssi elok. 05:56 Fucik: Gladiaattorien tulo. 04:11 Balakirev: Venäjä, sinfoninen runo. 02:42 W.A. Benedetto Ferrari: Cantata spirituale. MAANANTAI 11.3. 02:52 J.S. 01:55 Lully: Sarja B. Martin Grubinger, lyömäsoittimet. 23:37 Smyth: Sinfoninen serenadi D. 05:19 Schumann: Frauenliebe und -leben. Strauss: Sonatiini n:o 1 F kuudelletoista puhaltimelle. Gustavo Gimeno, sol. 01:43 Debussy: Khamma. 02:11 W.A. 05:41 Sarasate: Carmen-fantasia. 23:47 Rautio: Sininen haikara, balettisarja orkesterille. Bach: Das Wohltemperierte klavier I, preludit ja fuugat n:o 1-24. 00:18 Dvorák: Pianokvintetto A. 01:24 Beethoven: Jousikvartetto n:o 6 B. 00:35 Viotti: Sellokonsertto C. Antonin Dvo?ák: Sinfonia nro 9 e-molli ’’Uudesta maailmasta’’. 04:59 Beethoven: Jousikvartetto n:o 12 Es. 00:03 Paganini: Viulukonsertto n:o 1 D. 02:58 J. 02:29 Rameau: Osia sarjasta n:o 4 a. Gábor Takács-Nagy, sekä Sophie Klussmaan, sopraano, Rolf Lislevand, luuttu, Max Baillie, alttoviulu, ja Felix Froschhammer, viulu. Haydn: Jousikvartetto n:o 8 E. Elisabetta, regina d’Inghilterra. 04:58 di Lasso: Katumuspsalmi n:o 3. Lithander: Sonaatti fis. 04:26 Aarioita Händelin oopperoista Agrippina, Radamisto, Muzio Scevola, Ottone, Giulio Cesare ja Arianna. Bach(ork. 05:03 Fitzenhagen: Sellokonsertto n:o 2 a. 02:48 Beethoven: Sinfonia n:o 9 d. Bach: Sonaatti huilulle ja klaveerille n:o 1 h. 01:50 Budinsky: O Deus meus, kantaatti. 05:02 Mendelssohn: Alttoviulusonaatti c. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Fauré: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 d. 01:59 Tshaikovski: Pianosonaatti G. 01:33 Kodály: Tansseja Galantasta. Paarma. 03:54 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d. 04:42 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp. Il Natal d’Apollo. Luigi Rosso: La bella píu bella. Johannes Brahms Arnold Schönberg: Pianokvartetto nro 1. 01:07 Loewe: Yksinlaulut Odins Meeresritt; Der Wirtin Töchterlein ja Kleiner Haushalt. Mozart: Pianokonsertto n:o 19 F. 03:54 Englantilaisia luuttulauluja, säv. John Dowland: Seven tears. R ONDO C LASSIC 3|2019 71 yle radio 1 radio pelia, baletti. 03:38 Biber: Missa Christi resurgentis. 02:54 Schmitt: Antoine et Cléopâtre, sarja n:o 2. 02:42 Kuhlau: Huilukvintetto n:o 2 E. 01:31 Foote: Francesca da Rimini. Mârouf, savetier du Caire. 01:04 Telemann: Sonaatti D. 02:46 Rossini: Sonaatti jousille n:o 6 D. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € SSIC V L Rondo-lehden tilaajana voit liittää tilaukseesi cdlevymme, jotka ilmestyvät kuusi kertaa vuodessa. Mozart: Pianokonsertot n:ot 15 B ja 17 G. TIISTAI 12.3. 01:27 J.S. 02:08 Arriaga: Jousikvartetto n:o 2 A. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Ainomaija Pennanen. 05:50 W.A. 23:29 Righini: Erifilen aaria kant. 01:00 Brahms: Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle Es. 23:54 Brahms: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle a. Bach: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle d. Boswilin kesäfestivaalilla 1.7.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 03:30 Kodály: Jousikvartetto n:o 2. 01:22 Bottesini: Kontrabassokonsertto n:o 2 h. 00:37 Wagner: Alkusoitto oopp. 03:17 Respighi: Brasilialaisia vaikutelmia. 23:29 Pierné: Sonaatti viululle ja pianolle op.36. 00:56 Beethoven: Sekstetto puhaltimille Es. Morley, Campion, Ferrabosco, Rosseter, Dowland, Holborne, Cavendish ja Lanier. 03:44 Tshaikovski: Serenadi jousiorkesterille C. (sov.Jennings): Jefferson. 05:46 Gade: Capriccio a. 06:56 O. Merikanto: Sellokonsertto n:o 1. 02:14 Lindberg: Gran Duo. Tarquinio Merula: Foll’ è Ben. 11.00-11.40 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Järjestöt 11.40-11.57 Kajanuksen Aino 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Kyyneleitä Boswilin kesäfestivaalin konsertissa Lachrymae, joht. 02:34 Turina: Sevillalainen sinfonia. Brabara Strozzi: L’eraclito amoroso. 01:47 W.A. 00:14 C.L. 01:16 Debussy: En blanc et noir, kolme kappaletta kahdelle pianolle. LAUANTAI 16.3. TORSTAI 14.3. 05:57 Stölzel: Bist du bei mir. 04:42 Chausson: Runoelma Es. Beatrice ja Benedict. Musiikkivieraana MuM Johanna Talasniemi. Tieto ja tunne samassa paketissa. 05:56 Fauré: Morceau de lecture. 03:18 R. 05:29 Weiss: Luuttusonaatti f. 05:41 Chopin: Nokturno n:o 2 Es. 04:59 Weber: Muunnelmia venäläisestä teemasta pianolle. 04:20 Martinu: Sinfonisia fantasioita (Sinfonia n:o 6). 23:51 Beethoven: Septetto Es. 05:30 Dvorák: Serenadi kymmenelle puhaltimelle, sellolle ja kontrabassolle d. 03:09 Glazunov: Viulukonsertto a. 01:50 Kokkonen: Sinfonia n:o 1. 01:30 Boccherini: Jousikvintetto E. KESKIVIIKKO 13.3. 02:17 Bartók: Pianokonsertto n:o 2. PERJANTAI 15.3. 23.10-6.00 Yöklassinen Rossini: Le Comte Ory (Veijarikreivi), ooppera. (Äänitetty Musiikkitalossa 17.11.2016) 21.00-22.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Muunnelmia op.107. Rienzi. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Sevillan auringon alla 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. Mozart: Pianokvartetot Es ja g. 02:31 Biber: Passacaglia g. Santtu-Matias Rouvali, Jess Gillam, saksofoni. 02:32 Paganini: Le Streghe. 05:24 Smetana: Pianosonaatti g. 21.30-22.00 Oikukasta musiikkia Beethovenin bagatelleja 23.10-6.00 Yöklassinen Rabaud: Tansseja orkesterille oopp. 05:43 Händel: Sonaatti a. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. John Williams: Escapades alttosaksofonille ja orkesterille elokuvasta Catch Me If You Can. Berio): Contrapunctus XIX. 02:09 Englund: Kiinan muuri. 00:51 Saint-Saëns: Pianotrio n:o 2 e. Bach (ork.) Anton Webern: Ricercare, 5. J. Mozart: Pianosonaatti n:o 13 B. Arvo Pärt: Fratres. Benjamin Britten: Lachrymae. 00:30 Goldmark: Viulukonsertto n:o 1 a. Merikanto: Valse lente.. 01:39 Rahmaninov: Sinfonisia tansseja. 05:37 Dowland: Come away. S. Kalevi Aho: Sieidi, lyömäsoittimille ja orkesterille. 02:05 A. 03:47 Tshaikovski: Pianosonaatti G. osa teoksesta Musikalisches Opfer c-molli. 23:26 Beethoven: Pianosonaatti n:o 7 D. S. 04:48 Glazunov: Sinfoninen prologi Nikolai Gogolin muistolle. Ilja Gringoltz, viulu. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tampere Filharmonian konsertti Joht. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen Diabelli: Gesänge für Herz und Gefühl. 23.10-6.00 Yöklassinen Monteverdi: Tancredin ja Clorindan taistelu. 05:41 Berlioz: Alkusoitto oopp. 01:16 Moscheles: Mielikuvia Skotlannista
04:52 Crusell: Johdanto ja muunnelmia klarinetille ja orkesterille. 05:29 Rubinstein: Balettimusiikkia oopp. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 01:22 C.P.E Bach: Sellokonsertto A. Les Fetes de Polymnie. 03:54 Brahms: Serenadi n:o 1 D. Cavalleria rusticana. KESKIVIIKKO 20.3. Mozart: Kvintetto jousille n:o 4 g. 05:57 Dukas: Fanfaari bal. Demoni. 03:01 Händel: Concerto grosso A op.6/11. 23:48 Copland: Kaksi balladia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 02:23 Hahn: Johdanto ja kymmenen valssia. Joht. MAANANTAI 18.3. (Äänitetty Musiikkitalossa 13.3.) 21.00-22.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Brunetti: Jousikvartetto n:o 3 Es. 02:43 Uccellini: Sonaatteja ja aarioita viululle ja bassocontinuolle ’’La Bergamasca’’. 02:43 Nielsen: Sinfonia n:o 1 g. 04:47 Händel: Sonaatteja viululle ja continuolle. 01:10 Beethoven: Jousikvartetot n:o 5 A, n:o 6 B ja n:o 11 f. Klaus Mäkelä, sol. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Mahler x 10. 03:50 Verdi: Quattro pezzi sacri. Nürnbergin mestarilaulajat. Ryan Wiggelsworth, sol. 01:58 Prokofjev: Pianosonaatti n:o 6 A. 00:29 Albéniz Arbos: El corpus Christi a Sevilla. 03:12 Fleischmann (sov. 02:30 G.A. 23:50 Byrd: Messu, 5-ääninen a cappella. Mozart: Konsertto huilulle, harpulle ja orkesterille C. Suomen kansallisoopperan orkesteria ja kuoroa johtaa Jaakko Kuusisto. 03:18 Schönberg: Kol nidre. BachBerio (ork): Contrapunctus XIX. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es. 02:34 Berio: Requies. 03:20 Beethoven: Sinfonia n:o 4 B. La Peri. Antonín Dvorák: Jousikvartetto nro 13 G-duuri. 00:29 Albinoni: Oboekonsertto d. 00:41 Ries: Pianokonsertto Es. 00:20 Schumann: Toccata C. Strauss: Kolme laulua mieskuorolle. 01:47 J.S. 04:26 Puccini: Aarioita ja kohtauksia oopperasta Madama Butterfly. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 6 B. 02:55 C.P.E. 05:23 Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 d. 05:28 Lebrun: Oboekonsertto n:o 1 d. MAANANTAI 25.3. 05:19 Beethoven: Pianotrio D. 02:30 Maw: Sonatiini huilulle ja pianolle. 05:56 Paganini: Duo sooloviululle. KESKIVIIKKO 27.3. Libretto: Juhani Koivisto. Haydn: Sinfonia n:o 92 G. 04:36 Victoria: Dum complerentur, 6-ääninen messu. 01:02 Ann-Elise Hannikainen: Pensamientos 1974. 00:07 Brumel: Missa de beata virgine (Neitsyt Marian messu). 05:08 Saint-Saëns: Havanaise. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen de Boismortier: Sonaatti fagotille ja continuolle G. Ludwig van Beethoven: Coriolanus, alkusoitto. Mozart: Pianokonsertto n:o 23 A ja 24 c. 04:16 Corrette: Messu uruille. 04:45 Ravel: Don Quichotte à Dulcinée. Bach: Konsertto kahdelle cembalolle jousille ja continuolle n:o 1 c. 23:19 Reinecke: Nokturno. (Äänitetty Musiikkitalossa 15.11.2017.) 20.25-21.00 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua Robert Schumann: Pianokvartetto Es-duuri (Roope Gröndahl, piano, Siljamari Heikinheimo, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, ja Tuomas Lehto, sello). 01:12 Borodin: Jousikvartetto n:o 2 D. Kohtalon voima. 05:48 Simpson: Division D. Bach: Konsertto A. 23:54 Telemann: Sonaatti oboelle ja continuolle B. 23:47 Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 d. Berio): Kehrääjä. 05:57 Schubert: Widerspruch. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana peruskoulunopettaja Suvi Heikkilä. 01:14 Beethoven: Viulukonsertto D. 01:03 Respighi: Sinfonia drammatica. 05:10 Brahms: Pianotrio n:o 2 C. 00:13 J.S. 05:57 Massenet: Elegia. 00:25 Emilie Mayer: Konsertto pianolle ja pienelle orkesterille B. 02:38 Ravel: Pianokonsertto Dvasemmalle kädelle. Bach Anton Webern (ork.): Ricercare, 5. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradiokonsertissa Jerusalem-kvartetti Leos Janácek: Jousikvartetto nro 1. 02:50 Telemann: Orkesterisarja C. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt 19.02-21.40 Oopperailta Suomen kansallisoopperassa: Jaakko Kuusiston Jää Jaakko Kuusiston säveltämä uutuusooppera perustuu Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittuun romaaniin. 05:47 Vivaldi: Konsertto kahdelle huilulle, jousille ja continuolle C. Mozart: Pianokonsertto n:o 19 F. 20.30-22.00 Legendaarisia venäläistaiteilijoita: sopraano Galina Vishnevskaja ja sellisti Daniil Shafran 23.10-6.00 Yöklassinen Bencini: Missa de Oliveria. 04:09 Franck: Sonaatti viululle ja pianolle A. Sophie Bevan, sopraano. PERJANTAI 22.3. 05:48 Wagner: Was duftet doch der Flieder aaria oopp. J.S. 23:57 Busoni: Pieni sarja sellolle ja pianolle op.23. TIISTAI 26.3. 23:53 Hochreiter: Missa ad multos annos. Merkel: Wer nur den lieben Gott lässt walten (Ah sielu, vallita suo Herran), koraalimuunnelmia uruille. Bach: Hengellisiä lauluja Schemellin laulukirjasta. 23:21 Kuula: Suru. 01:59 Schumann: Sellokonsertto a. 23:59 W.A. 01:38 Tshaikovski: Sarja n:o 3 G. Mozart: Neljä menuettia orkesterille. Lumityttö. 03:41 Hindemith: Sonaatti sooloviululle n:o 2. 01:09 Brahms: Akateeminen juhla-alkusoitto. 23:32 Svendsen: Romeo ja Julia -fantasia. 06:28 Rahmaninov: Moments musicaux. 01:46 Locke: Sarja g. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana MuM Johanna Talasniemi. 05:56 Wolf: Nimmersatte Liebe. Gaultier: La Cascade. 04:09 S. 05:57 Dvorák: Slaavilainen tanssi n:o 13 b. 23.10-6.00 Yöklassinen Griffes: Kolme sävelkuvaa. 23:22 Genin: Fantasia sävelmästä Sataa, sataa, paimentyttö. Vecchi, Banchieri, Agostini, Bottegari, Willaert, Rore, Bassano, Crecquillon ja Rore. 04:00 Massé: Jeannetten satakieliaaria oopp. 00:02 Cui: 25. (sov. Bach: Partita n:o 5 G. 23:19 Mendelssohn: Pianotrio n:o 2 c. 00:18 Arenski: Pianotrio n:o 1 d. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Kontratenoreiden renessanssi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana peruskoulunopettaja Suvi Heikkilä. Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 a-molli ’’Skottilainen’’. 00:27 Jules Massenet’n lauluja ja aarioita. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 21 e. 02:42 Milhaud: Le Globetrotter. 72 R ONDO C LASSIC 3|2019 Radio yle radio 1 preludia pianolle. A. 01:45 SUNNUNTAI 17.3. Teos kertoo nuoren papin ja hänen rouvansa elämästä saaristossa, missä luonto, meri ja niiden henget ovat läsnä. Les Noces de Jeannette. 03:41 Schubert: Sonaatti viululle ja pianolle A. 01:55 Debussy: La Boîte à joujoux (Lelulaatikko), lastenbaletti. 04:54 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp. 03:04 R. 04:20 Alkan: Grand duo concertant. 01:12 J. Webster): Unkarilainen tanssi n:o 6. 02:02 Schumann: Der Arme Peter. 03:05 Stravinsky: Petrushka. Gustav Mahler: Sinfonia nro 5 cis-molli. SUNNUNTAI 24.3. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Sevillan auringon alla 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Järjestöt 23.10-6.00 Yöklassinen Kuhlau: Duo brillant op.110/1. 05:38 J.S. Päärooleissa Ville Rusanen ja Marjukka Tepponen. 02:21 Rubinstein: Pianokonsertto n:o 4 d. 00:38 Kodály: Duo viululle ja sellolle. Laura Vikman, viulu, ja Jakob Dingstad, alttoviulu. 00:42 R. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.25 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Mozart: Nokturnoja ja canzonettoja. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Regina von Emmeritz. 03:33 Mascagni: Maalaisväen kuoro oopp. 06:56 Brahms (sov. 00:03 Weber: Concertino käyrätorvelle ja orkesterille e. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt. J. 00:08 J.S. 23:45 Händel: Musiikkia näyt. Tanejev: Sinfonia n:o 2 B. S. 05:04 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 2 F. Erwin Schulhoff: Viisi kappaletta jousikvartetille. 01:01 W.A. 05:57 Järnefelt: Berceuse. 02:07 Schumann: Karnevaalikujeilua Wienissä. 05:56 Rameau: Alkusoitto oopperabal. 04:41 Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle G. 23:53 W.A. W. 02:28 Dvorák Lemare: Largo sinfoniasta n:o 9 e. 23:26 F. 02:46 Gounod: Balettimusiikkia oopp. 01:10 Bruckner: Sinfonia n:o 4 Es. 04:32 Händel: Sonaatit nokkahuilulle ja continuolle g, a, C, F ja B. Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri; Sinfonia nro 39 Es-duuri. Mozart: Pianokonsertto n:o 26 D. Kuusisto: Trio huilulle, viululle ja alttoviululle. 02:33 Nielsen: Sinfonia n:o 6. 03:48 Bartók: Ihmeellinen mandariini. 00:17 W.A. Faust. 23:25 Danzi: Septetto E. 04:03 Ravel: Daphnis et Chloe, balettisarja n:o 2. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen E. 05:26 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 2 a. Schubert): Kvartetto huilulle, alttoviululle, kitaralle ja sellolle G. 23.10-7.00 Yöklassinen Spottiswoode: Annie Laurie. 01:41 Kansansäv. 23:33 Kozeluch: Sonaatti klarinetille ja orkesterille Es. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Kontratenoreiden renessanssi 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Laulujuhlat 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Tulen synty. 23:18 Telemann: Sarja jousille ja continuolle Es. 00:56 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Mahler x 10. 21.00-22.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen O. 23:33 Bellini Liszt: Muistumia Normasta. 05:56 Kansansäv. 23:14 Beethoven: Kvintetto jousille c. 02:40 McGlynn: Dulaman. Bach: Berliinin sinfoniat. 01:13 Lauluja ja tansseja 1500-luvulta; säv. 00:47 Fauré: Yksinlaulut Clair de lune, Notre amour, Au cimetiere, Au bord de l’eau ja Mandoline. TORSTAI 21.3. 03:38 Telemann: Triosonaatti c; Sonaatti e; Huilukonsertto n:o 2 g; Sonaatti D. Madridin Auditorio Nacionalissa 17.4.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Sanna-Maija Rautakoski. 03:57 Weber: Grand duo concertant Es. 05:42 W.A. Gustav Mahler: Sinfonia nro 7 e-molli. 00:44 Gershwin: An American in Paris. 04:23 Byrd: An Aged Dame. 04:46 Schubert: Sonaatti viululle ja pianolle A. Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. Ilja Gringoltz, viulu. Joht. 02:28 Schumann: Alkusoitto, scherzo ja finaali. osa teoksesta Musikalisches Opfer c-molli. Sakari Oramo. TIISTAI 19.3. 23:46 Reger: Muunnelmia ja fuuga Beethovenin teemasta. Merikanto: Reginan aaria oopp. Alkemisti. 04:32 T. 04:33 Schubert Liszt: Fantasia pianolle ja orkesterille C. 02:39 Händel: Imeneo. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.40 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Laulujuhlat 11.40-11.57 Brahmsin Kohtalolaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Chaminade: Pianotrio g 23:32 Wilms: Jousikvartetto g 23:57 Bridge: Enter spring (Saavu kevät). 03:42 W.A. 05:04 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 4 g. Bernard Labadie, sol. 23:44 Widor: Sinfonia uruille n:o 6 g. 03:18 Saint-Saëns: Sonaatti klarinetille ja pianolle Es. 21.20-21.40 Oi ihana yö ja muita Brahmsin kvartettilauluja 23.10-6.00 Yöklassinen Donizetti: Gemma di Vergy, ooppera. 01:19 Beethoven: Viulusonaatit n:o 7 c, n:o 8 G ja n:o 10 G. 00:42 J.S. 02:28 Klami: Suomenlinna juhla-alkusoitto. 02:23 Skrjabin: Sinfonia n:o 3 c. 00:22 Diabelli: Grande serenade. (Äänitetty Musiikkitalossa 25.09.2015). 05:54 Schubert: Pianotrio n:o 1 B. Lithander: Romanssi ja muunnelmia. Lemmenjuoma. 00:29 W.A. Ryan Wiggelsworth: Till Dawning. 02:02 W.A. 00:56 Dvorák: Romanssi f. 04:03 Schumann: Sinfonia n:o 4 d. LAUANTAI 23.3. 00:16 Verdi: Alkusoitto oopp. 05:00 Mahler: Sinfonia n:o 1 D. 23:28 Donizetti: Nemorinon romanssi oopp. 23:25 Myslivecek: Sellokonsertto C. 05:39 Respighi: Vanhoja aarioita ja tansseja, sarja n:o 3. 02:57 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 8 c. 04:10 Dowland: ’Lacrimae or Seaven Teares’. Bach: Sonaatti sooloviululle n:o 1 g. Melartin: Hyvää iltaa; Vaikein hetki; Maailmalle matkani; Heilani kotiin kulki kaksi tietä; Aikoja entisiä; Ieva; Passaahan sitä. 03:14 J.S. 05:01 Joachim: Viulukonsertto d
taltioidusta konsertista Musiikkitalossa. Osa 13.2.2019 taltioidusta konsertista. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana harmonikkataiteilija Elina Leskelä. Solistina soittaa pianisti Johannes Piirto ja orkesteria johtaa Duncan Ward. Ohjaus: Mark Dornford-May. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Senesino ja muita Händelin kultakurkkuja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana harmonikkataiteilija Elina Leskelä. klo 15.40 Barokkia: Aksel Rykkvin ja Norjan RSO Yle Teema (uusinta pe 5.4. Sunnuntai 10.3. Salzburgissa 1.4.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Esitys on kuvattu Pariisin Chatelet-teatterissa. Aleksandr Puškinin romaaniin Jevgeni Onegin perustuva tulkinta nostaa päähenkilöksi Tatjana Larinan, voimakastahtoisen maanomistajan tyttären. SUNNUNTAI 31.3. klo 19.00 Jää suora Areena-lähetys Kansallisoopperasta (uusinta Teemalla pääsiäisenä, Areenassa 6 kuukautta) Vuoden oopperatapaus – Jaakko Kuusiston säveltämä uutuusooppera perustuu Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittuun romaaniin. klo 14.30 Iiro Rantalan Pikaparantola Yle Teema (Areenassa 31.3. LAUANTAI 30.3. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Daniel Bjarnasonin teoksen Emergence sekä viulukonserton, jonka solistina soittaa Pekka Kuusisto. 02:56 Beethoven: Konsertto pianolle, viululle, sellolle ja orkesterille C. Television klassisen musiikkin ohjelmia maaliskuussa Yle Teema & Areena. Kapellimestari: Mandisi Dyantyis. Laulusolistina on kanadalaisbaritoni Gerald Finley. Lotta Wennäkoski: Hele (ekS). klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Arnold Schönbergin teoksen Verklärte Nacht sekä Witold Lutoslawskin pianokonserton. 02:54 V. Ilja Gringolts, viulu. Kansallisoopperan esitys on kuvattu 6.10.2018. klo 13.00 BBC:n Proms-festivaalin 2018 päätösilta Yle Teema (Areenassa 3 päivää) Sir Andrew Davis johtaa Lontoon Promien perinteisen päätökonsertin Royal Albert Hallissa. Tampere-talossa 24.3.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Ainomaija Pennanen. 05:12 Beethoven: Pianotrio B. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Jo ison marimbaja rumpuorkesterin ensitahdit kertovat siitä, että odotettavissa on jotain aivan erityistä: eteläafrikkalainen The Isango Portobello Company esittää Mozartin Taikahuilu-oopperan. Sofia Gubaidulina: Die Pilger. Keskiviikko 27.3. Kantaesityksenä kuullaan Roxanna Panufnikin tilausteos ”Songs of Darkness, Dreams of Light”. Tiistai 5.3. Sunnuntai 3.3. Vakionumeroiden ohella luvassa on mm. Solistina soittaa Amihai Grosz ja orkesteria johtaa Tugan Sohijev. Ricercata) à 6 voci BWV 1079/5 Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) ”Ääni kuin tulta ja jäätä”, näin luonnehtii kapellimestari Antonio Pappano ruotsalaista Birgit Nilssonia (1918–2005). 03:06 Brahms: Liebeslieder. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Ryan Wigglesworth, kapellimestari Sophie Bevan, sopraano Ryan Wigglesworth: Till Dawning Gustav Mahler: Sinfonia nro 5 cis-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Catalani: La Wally, ooppera. Berio): Contrapunctus XIX BWV 1080/19 Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 a-molli “Skottilainen” op. 01:40 Rahmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Johannes Brahmsin sinfonian nro 1 c-molli op. Sunnuntai 10.3. (Uusinta). klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri. Teos on kuvattu sen kantaesityksessä Kansallisoopperassa 2.10.2018. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Senesino ja muita Händelin kultakurkkuja 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Kilpailut 23.10-6.00 Yöklassinen Perjantai 1.3. 02:28 Messiaen: Teema ja muunnelmia. Maria Itkonen, Kaarina Hazard, dramaturgi ja kertoja. Libreton on tehnyt Juhani Koivisto. Ihastuttavasti afrikkalaista kulttuuria englanniksi ja eteläafrikkalaisilla kielillä esittelevän tuotannon päärooleissa laulavat Pauline Malefane (Yön kuningatar), Nobulumko Mngxekeza (Pamina), Mhlekazi Andy Mosiea (Tamino), Zamile Gantana (Papageno) ja Simphiwe Mayeki (Sarastro). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Kamarimusiikkikonsertti Salzburgin pääsiäisfestivaalilla Matthias Wollong ja Jörg Fassmann, viulu, Sebastian Herberg, alttoviulu, Sol Gabetta ja Norbert Anger, sello, Andreas Wylezol, kontrabasso, Christian Langer ja Simon Etzold, lyömäsoittimet, sekä Elisaveta Blumina, piano. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt 23.10-07:00 Yöklassinen. Sunnuntai 17.3. Musiikki: Lera Auerbach. 04:56 Leclair: Oboekonsertto C. klo 12.00, Areenassa 6.4. Raitio: Fantasia estatica. 56a sekä Bartókin alttoviulukonserton. Norjan radion orkesterin barokkikokoonpanoa johtaa trumpetisti Mark Bennett. Sunnuntai 31.3. 04:18 Schubert: Sinfonia n:o 8. asti) Iiro Rantalan ja Minna Lindgrenin Pikaparantola tarjoaa vastauksia ja hoitoa erikoisilla ohjeilla addiktioista, itsepetoksesta ja häpeästä kärsiville nykyihmisille. Orkesteria johtaa Tugan Sohijev. Perjantai 1.3. Perjantai 22.3. 11.00-11.40 Ilmiöitä kuoromaailmasta: Kilpailut 11.40-11.57 Rautavaaran Magnificat 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Konserttilavalla Tampere Raw: Minna Canth naisen muotokuva Joht. (Uusinta). Sunnuntai 31.3. Aushrine Stundyte, Andrea Carè, Tuomas Pursio, musiikin johto Patrick Fournillier. R ONDO C LASSIC 3|2019 73 teema, areena radio & tv Schubert: Pianokvintetto A. Osa 30.1.2019 taltioidusta konsertista. Sunnuntai 3.3. 02:39 Glazunov Sinfoninen runo Stenka Razin. ripaus Broadwaytä sekä Milhaudin Scaramouche. klo 13.00 Arvo Pärtin lastenlauluja Yle Teema (Areenassa 60 päivää) Kuuluisa virolaissäveltäjä Arvo Pärt (s. Cecilia Damström: Minna. 05:57 Valdes: Romanza de Denyce. Klaus Mäkelä, kapellimestari. Tiistai 5.3. 03:30 Rimski-Korsakov: Sheherazade. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Sakari Oramo, kapellimestari Gustav Mahler: Sinfonia nro 7 e-molli. Tosca iskee suoraan sydämeen! Solisteina mm. Musiikin on säveltänyt venäläis-amerikkalainen Lera Auerbach. 04:08 Tshaikovski: Pianotrio a. 05:56 Segovia: Anecdotas n:o 5. klo 12.00 Tosca Yle Teema (uusinta pe 15.3. Esityksen on ohjannut Anna Kelo, ja päärooleissa nähdään Ville Rusanen ja Marjukka Tepponen. Nilsson tunnetaan etenkin Wagner-rooleistaan. Teos kertoo nuoren papin ja hänen rouvansa elämästä saaristossa, missä luonto, meri ja niiden henget ovat läsnä. 1935) aloitti 50-luvulla uransa säveltämällä lauluja lapsille. Webern): Fuga (2. Päärooleissa tanssivat Hélène Bouchet (Tatjana), Edvin Revazov (Onegin) Leslie Heylmann (Olga) Alexandr Trusch (Lenski) , Carsten Jung (Prinssi). Sunnuntai 17.3. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Qigang Chenin teoksen Wu Xing sekä Béla Bartókin pianokonserton nro 3 solistinaan Olli Mustonen. 68. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Brahmsin Haydn-muunnelmat op. 56. klo 12.00 Peeter Vähi: Mystisellä Kaydaranmaalla Yle Teema (Areenassa 60 päivää) Virolaisen Peeter Vähin säveltämä afrikkalainen initiaatioriitti kertojalle, laulusolisteille, tyttökuorolle, mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille. Johann Sebastian Bach (ork. Kuoroa ja orkesteria johtaa Mihhail Gerts. 05:13 Schäfer: Kvintetto pianolle ja jousille Des. klo 13.30, Areenassa pysyvästi) Nuori laulajailmiö Aksel Rykkvin laulaa barokkimusiikkia muun muassa Händeliltä ja Rameaulta. 03:32 Chadwick: Sinfonia n:o 3 F. (Uusinta). Minna Leinonen: Naisen muotokuva. Sunnuntai 24.3. Osa 8.2. Nilssonin uskomaton laulutekniikka piti hänet omasssa kastissaan dramaattisena sopraanona 1950-luvulta 70-luvulle. Keskiviikko 13.3. (Uusinta). Sunnuntai 24.3. 61 Johann Sebastian Bach (ork. (Uusinta) Sunnuntai 17.3. Tässä lämminhenkisessä ohjelmassa seurataan Pärtin lastenmusiikkilevyn tekoa Tallinnassa vuonna 2015. Franz Schubert: Jousikvintetto C-duuri. Orkesteria johtaa Hannu Lintu. Osa 27.2.2019 taltioidusta konsertista. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 29.3. Thomas Voigtin ja Wolfgang Wunderlichin tekemä henkilökuva. 01:17 Castelnuovo-Tedesco: Kvintetto kitaralle ja jousikvartetille. Esiintyjät: Tanel Padar, Mati Turi, Rauno Elp, Priit Volmer, Ellerhein-tyttökuoro, Viron kansallinen mieskuoro ja Viron kansallinen sinfoniaorkesteri. asti) Rajatonta rakkautta, viiltävää vihaa, tunteita tulvivaa musiikkia. Osa 13.2.2019 taltioidusta konsertista. Orkesteria johtaa André de Ridder. 02:05 Tshaikovski: Kuoromusiikkia. Sunnuntai 31.3. TORSTAI 28.3. klo 13.30 Tatjana Yle Teema (uusinta pe 22.3. klo 14.30 Taikahuilu Etelä-Afrikasta Yle Teema (uusinta pe 29.3. klo 15.45 Tatjana-baletin tarina Yle Teema (Areenassa 14 päivää) Taustadokumentti koreografi John Neumeierin balettiin. klo 14.10 Birgit Nilsson – sopraano vailla vertaa Yle Teema (uusinta pe 5.4. klo 12.00, Areenassa 14 päivää) Teema tanssii: Hampurin Valtionoopperan baletti ja Moskovan akateeminen musiikkiteatteri esittävät John Neumeierin koregrafian, joka perustuu Aleksandr Puškinin romaaniin Jevgeni Onegin
CD-levysarjamme on uniikki etkä saa sitä mistään muualta. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. 03 225 1948 Vuonna 2019 Rondolehti ilmestyy 11 kertaa aina kuun alussa (kesällä kaksoisnumero heinä-elokuussa) . Etuna entiseen on se, että laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilaukseen samaan hintaan, jolla aiemmin sait pelkän lehden. Seuraava Rondo ilmestyy 29.3.2019 74 Kortti.indd 1 18.2.2019 18.03. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Lisää aiheita riittää vuonna 2000 syntyneiden suomalaisten muusikoiden sukupolvesta akustisen pianon paluuseen. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa vuonna 2019, ja numero 7–8 on kaksoisnumero. 020 748 9790 Kestotilaus jatkuu ilman ertisanomista voimassaolevaan kestotilaushintaan. Mitä esimerkiksi tapahtuu VOS-taidelaitosten rahoitusuudistukselle – haudataanko sitä koskenut mietintö vähin äänin. Rondo tutki kuitenkin puolueiden ohjelmien kulttuuria käsittelevät osiot ja patisteli niiden edustajia linjaamaan kulttuuripoliittisia näkemyksiään. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu nyt myös koko rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Huhtikuiseen tapaan kirjaamme myös kesän musiikkileirit ja -kurssit. Eduskuntavaalit ovat taas nurkalla, eikä kukaan odota, että kulttuuri nousisi vaalikeskusteluissa asialistoille soten, vanhustenhoidon ja muiden asioiden kuumentaessa mielet. Vaalit tulevat – muuttuuko mikään. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. CL SSIC V Ensi numerossa Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tätä kaikkea on rondo 2019. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Hämeentie 31 A 00500 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Tarkastelemme myös musiikin heräävää aktivismia – monet haluavat sen ottavan ärhäkkäämmin kantaa ajankohtaisiin asioihin kuten ilmastonmuutokseen
Politiikkaa. © H EIK KI TU U LI Politiikkaa paloina kolumni KAI AMBERLA KIRJOITTAJA ON FINLAND FESTIVALSIN TOIMINNANJOHTAJA 2. Mutta se ei haittaa, sillä yleisö on asiantunteva ja innoissaan. Amsterdam, Barcelona, Bryssel, Edinburgh, Madrid, New York ja iso joukko pienempiä kaupunkeja). Yhtään suomalaiskaupunkia ei vielä ole mukana, mutta mukaan pääsevät kaikki halukkaat. Lavalla heiluu jostain myöhempien aikojen Beatles-yhtyeestä karannut punatukkainen herra ja hänen edessään parikymmentä muusikkoa: berliiniläinen Enno Poppe se siinä johtaa pariisilaista Ensemble Intercontemporain -yhtyettä Musica nova Helsinki -festivaalin konsertissa. minuutti raiskataan nainen, transsukupuolisten ihmisten elinajanodote on 27 vuotta ja tummaihoisten transsukupuolisten vielä alhaisempi, he näet kuolevat joko murhattuina tai itsemurhan kautta. Politiikkaa. Vuoden paras konsertti, luultavasti, vaikka vuotta toki on vielä kymmenen kuukautta jäljellä. Carvalho itse epäili olevansa hengissä vain siksi, että sattuu olemaan valkoihoinen. 75 R ONDO C LASSIC 3|2019 SIRPALEITA VAALIKEVÄÄN ALKAJAISIKSI: OLI SYNKKÄ JA MYRSKYINEN helmikuinen ilta – ja virkistävänä lisämausteena nautittiin räntäsateesta. Hanke on nopeasti kasvanut tuhansien taiteilijoiden ja kulttuurilaitosten festivaaliksi, jossa mukana olevat kaupungit tuottavat marraskuun viimeisenä lauantaina kadut, galleriat ja konserttisalit täyteen taidetta – ja siinä samalla edistävät sosiaalipoliittisia tavoitteita. 1. Mukana on 106 kaupunkia (mm. Sitä saa mitä tilaa eli äänestämisellä on merkitystä. Uusi nais-, perheja ihmisoikeusasioista vastaava ministeri nousi hetkeksi kansainväliseen mediakuuluisuuteen julistamalla, että nyt Brasiliassa alkaa uusi aika: pojat ovat prinssejä ja pukeutuvat siniseen, ja tytöt ovat prinsessoja ja pukeutuvat vaaleanpunaiseen. Tämä taisi olla tyypillisen vanhanaikainen ja aavistuksen verran poliittisesti epäkorrekti eurooppalainen ilta: säveltäjät ovat Ranskasta ja Saksasta, kaikki miehiä, kaikki valkoihoisia ja kaikki peräti vielä elossakin – ja kaiken kukkuraksi alle 50-vuotiaita, joka säveltäjäkaanonissa tarkoittaa melkein samaa kuin nuori lupaus. Politiikkaa. Hän aloittaa kertomalla tilastotietoja, jotka ovat jo paljon nykyhallintoa vanhempaa perua: joka 11. Sitä juuri. Ilman kulttuuripolitiikkaa sitä ei olisi olemassa. Poikkeuksellisen hieno konsertti ainakin tämän kirjoittajan näkökulmasta: kaikki teokset tarkasti strukturoituja, niissä ei flirttailla muotivillitysten kanssa, ei harrastetta sitaatteja pop-musiikista (tai ainakaan en huomannut sellaista). . Istun kansainvälisessä esittävän taiteen konferenssissa ja äänessä on Renata Carvalho, brasilialainen transsukupuolinen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja. 3. Sitä saa mitä tilaa eli äänestämisellä on merkitystä.. Tämä muistuttaa etäisesti Suomessa suosittuja taiteiden öitä, mutta Fair Saturday on kunnianhimoisempi, systemaattisempi ja jo aidosti globaali ilmiö. Viesti oli selvä: myös taidemaailman portinvartijoiden pitäisi avartaa näkemyksiään, kestää erilaisuutta, uskaltaa tulla omasta kuplastaan ulos ja etsiä uusia taiteilijoita muualtakin kuin kaveripiiristään. Ehkä tunnettujen julkkismuusikoiden, kammottavan sään tai jonkun muun omituisen syyn vuoksi Musiikkitalo on vain puolillaan. EN OLE LUULTAVASTI AINOA, jota vuosi vuodelta paisunut Black Friday -kampanja on alkanut ärsyttää. Kotisohvalta poistuminen ei siis juuri houkutellut, mutta onneksi tuli lähdettyä. Rivien välistä Politiikkaa. Espanjasta tulee kiinnostavia uutisia: entinen pankkiiri ja liikemies Jordi Albareda on lanseerannut Black Fridayn vastapainoksi Fair Saturday -projektin. Jo aloitus veti salin hiljaiseksi, mutta Carvalho jatkoi tasaista puhettaan taidemaailman omasta sisäisestä rasismista, poissulkemisesta ja vähemmistöihin kuuluvien taiteilijoiden systemaattisesta sivuuttamisesta. Ranskan valtio tukee yhtyettä avokätisesti. POLIITTISESTI EPÄKORREKTI aivan toisella volyymillä on Brasilia, jossa presidentinvaalien myötä valtaan noussut uusi hallinto suhtautuu avoimen vihamielisesti paitsi kulttuuriin yleensä myös erityisesti tummaihoisiin brasilialaisiin ja seksuaalivähemmistöihin – eli kaikkeen, joka poikkeaa ”normaaliksi” julistetuista asioista. Alun perin USA:sta lähtenyt yhden päivän tarjouskampanja on levinnyt joka puolelle maailmaa ja kestää jo viikkokausia. Rankkaa ja aika perinteistä eurooppalaista modernismia siis, huikean ammattitasoisesti sävellettyä ja ylivertaisen hyvin esitettyä – siis suloistakin suloisempaa korville ja aivoille
SOKOLOV Grigori M u s i i k k i t a l o s s a 1 2 . 6 . 2 1 9 k l o 1 9 Beethoven & Brahms LIPUT 43 € / 69 € / 84 € sis. palvelumaksut K u v a M a tt i K y ll ö n e n