M U S II K K IL E H T I 20 20 M A A L IS K U U C LA SS IC 3 2020 9,90 € CLASSIC laura mikkola Ranskalaistunut huippupianisti ei unohda juuriaan sävelten välissä luontoa säästäen Musiikin teoriasta tuli käytäntöä Mukana Uuno Klamin soitinteoksia ja Ida Mobergin viulukonsertto SEIKKAILUJA SOITINRAKENNUSTA UNOHDETTUA MUSIIKKIA PÄIVÄNVALOON
R A K K A U S O N V Ä K E V Ä K U I N K U O L E M A Lisätiedot www.teatro.fi/rakkaus Liput 48 /44 € Kari Tikka Esitykset Aleksanterin teatterissa torstai 23.4.2020 klo 19.oo (ensi-ilta) perjantai 24.4.2020 klo 19.oo lauantai 25.4.2020 klo 19.oo sunnuntai 26.4.2020 klo 16.oo UUDEN SUOMALAISEN OOPPERAN KANTAESITYS T E AT R O PRODUCTIONS KAIJA SAARIAHO LA PASSION DE SIMONE Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset pääsiäisenä Helsingin Musiikkitalon konserttisalissa su 12.4.2020 klo 19.00 ma 13.4.2020 klo 16.00 Lisätiedot: www.teatro.fi/simone Liput 74 / 60 / 28 / 19 € T E AT R O PRODUCTIONS
KIERTUE SAAPUU LOKAKUUSSA SUOMEEN! ÄLÄ MISSAA PARHAITA PAIKKOJA! KULTTUURITALO, HELSINKI TO 8.10.2020 klo 19.30 | PE 9.10.2020 klo 19.30 Liput palvelumaksuineen alkaen 64,50 / 79,50 / 89,50 €, Ticketmaster ja livenation.fi
Matkatessasi tällä Homeroksenkin ylistämällä ”kyklooppien saarella”, menneet sivilisaatiot tervehtivät sinua kaikkialla Agrigenton kuuluisa Temppelien laakso, foinikialaisten perustama kiehtova Palermo monine kulttuurikerroksineen, koko Rooman valtakunnan pääkaupunkina toiminut Syrakusa. 2159 € LISÄTIEDOT JA VARAUKSET : Turkoosinsinisenä kimaltavan Välimeren ympäröimä Sisilia saa matkailijan haukkomaan henkeä ihastuksesta. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 8–12 Laura Mikkolan haastattelu 14–17 Soittimilla sävelten väliin 18–19 Jennah Vainio suunnitteli Tampere Biennalen 20 Carl Kniff tarttui Shostakovitshiin 22 Iiro Rantala järjesti agenttiapua nuorille 24 Mediasakset 25 Olli Virtaperkon kolumni 26–27 Pelimannimuotokuvia: Emilia Lajunen 28–29 Kantaesitys: Adam Vilagin kaksi uutuutta • Maaliskuun kantaesitykset 30 Classic Radion uusi omistaja 31 Lassi Rajamaan piirros 32–35 Ekologinen soitinrakennus 36–39 Uuno Klamin teoksia esiin unhosta 40–41 Säveltäjänaisia: Alexandra Edelfelt 42–43 Stuttgartin ooppera elää ajassa 44–45 Oblivian performanssit ottavat kantaa 46 Kaisa Mäensivu, kansainvälinen jazzbasisti 48–50 Kuukauden klassikko: Puccinin Tosca 53 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 55 – 61 • Ariadne auf Naxos Kansallisoopperassa • Carmen Tampereen oopperassa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 65 • Ida Mobergin viulukonsertto esiin kätköistä • Helsinkiin uusi urkufestivaali • Maija Hynnisen kantaesitys Hyvinkäällä • Orkesterien maaliskuun kausiohjelmat encore 66 – 69 • Teorian opetuksesta tuli käytäntöä • Lassi Rajamaan runo • Kulttuurikummit sparraavat • Pianopedagogiikan uusia tuulia ylen ohjelmatiedot 70 – 73 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Rondo palvelee 75 Kimmo Hakolan kolumni Syksyn matkat: 15.-22.9. Palermosta ja Cataniasta käsin otat saaren haltuusi ja tutustut kanssamme värikkäänä sykkivään sisilialaiseen elämään. Kaiken kruununa luonnonvoimien näyttämö Etnan tulivuori. Tervetuloa kanssamme täysipainoiselle kulttuurikierrokselle Sisiliaan todennäköisesti se viettelee sinutkin kertaheitolla. Lisätiedot kaikista matkoistamme saat toimistostamme tai okmatkat.fi. 2049 € 10.-17.10. kreikkalainen runoilija Pindaros sekä Goethe. Kaunis Noton laakso barokkikaupunkeineen sekä tietysti Taormina, jonne Odysseus harharetkillään eksyi. alk. SISILIA OK-MATKAT OY LTD Fabianinkatu 4 B, 00130 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkavalikoimastamme löydät runsaasti myös muita kulttuurimatkoja. Viikon aikana myös herkuttelet dramaattisen kauniilla maisemilla, meren antimilla sekä entisten aikojen perinnöllä. Saaren lumoihin ovat aikanaan jääneet mm. alk
Sirkka Kuula) Kamarimusiikkia sisältää kappaleita erilaisille kokoonpanoille ja vaativuustasoille. Pianokokoelma sisältää lisäksi paljon kiehtovaa Klami-tietoa ja kuvia. 34,50 € Lauri Kilpiö: Muistijälkiä ja impressioita Uusi pedagoginen pianosarja: 14 vaikeustasoltaan etenevää kappaletta. Soitinnuksia jousiorkesterille sopii hyvin musiikkioppilaitoksille: mukana myös helppoja stemmoja aloittelijoidenkin iloksi. Mukana rytmi-, sävel-, melodiaja tunnetaitokortit sekä motivoivia tehtäviä. 32,90/19,90 € Ota yhteyttä ja tilaa:. 32,90 € Muista myös nämä: Heikki Sarmanto: Impressions de Paris (Paris Impressions) 20 Pariisin inspiroimaa, ihanaa pianokappaletta. Uuno Klami: Sonaatti c-molli viululle ja pianolle Klamin aiemmin julkaisematon sonaatti. Oppilaan kirja sisältää nelija kuusikätisiä kappaleita alkeet hallitseville oppilaille sekä monipuolista lisämateriaalia, joka johtaa hauskalla tavalla vapaan säestyksen, improvisoinnin ja säveltämisen alkupoluille. Kirjalla on oma YouTube -kanava, ja kappaleita pääset kuulemaan QR-koodien kautta. 29,90 € Uuno Klamin pianosävellyksiä Uuno Klamin sävellyksiä urkusovituksina Kaksi Esa Ylösen toimittamaa kokoelmaa. Yö meren rannalla saavat tässä seurakseen lukuisia muita aarteita. Saatavana erillinen opettajan opas, jossa myös mukana kortit. 34,50 € Sami Juntunen: Maailman ympäri 30 biisissä Vetävää, etnosävyistä uutuusohjelmistoa pianolle. 36,90 / 22,90 € Heino Kaski: Pianoteoksia Kasken rakastetuimmat teokset, mm. Teokset on jousitettu valmiiksi, joten nuotit voi ottaa heti käyttöön! 36,00 75,20 € (partituuri ja stemmat). 21,90 € Toivo Kuula: Kamarimusiikkia Soitinnuksia jousiorkesterille 1-3 (toim. Inspiroivia uutuuksia musisointiin Hanna Elomaa-Päivi Kantanen: Yhdessä pianolla Uutta, innostavaa materiaalia pikku pianistien ryhmäopetukseen. Sisältää 32 kappaletta
Hän oli tehnyt pianodiplomin Sibelius-Akatemiassa ja opiskellut lisäksi Budapestin Franz Liszt -akatemiassa. On Beethovenin juhlavuoden alku ja samalla Tampere Filharmonian 90-vuotisjuhlavuosi. Olemme Tampere-talon konserttisalin takahuoneessa. 9 R ONDO C LASSIC 3|2020 AURA MIKKOLAN PIANISTIN uran perustana on synnynnäinen lahjakkuus, joka on jalostettu kovalla työllä, mutta myös ympäristötekijät ovat olleet suosiolliset. LAURA MIKKOLA voi asettautua opettajasuhteittensa kautta sukupuuhun, jonka juurilta paljastuvat LUDVIG VAN BEETHOVEN ja FRANZ LISZT. Tapailin pianolla Lisztin Vallée d’Obermanin melodiaa istuen Sebökin sylissä”, Laura Mikkola muistelee. suurten mestarien matkassa Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI | Kuvat: VILLE HAUTAKANGAS | l R ONDO kannessa. Olin silloin seitsemänvuotias”, Laura Mikkola sanoo ja heläyttää veikeän naurun. Hän oli intohimoinen harjoittelija jo lapsena. Hän on valmistautumassa esittämään Beethovenin ensimmäisen pianokonserton Tampere Filharmonian solistina. ”Äitini Marja Mikkola on pianisti. Kun olin lapsi, meillä kävi kotona kuuluisia pianisteja: Zoltán Kocsis, András Schiff, Deszö Ranki, joka on myös kummisetäni, ja György Sebök. ”Opettelin yhtenä kesänä 200 pianokappaletta. Pariisissa asuva taiteilija on kansainvälisimpiä soolouraa tekeviä suomalaisia pianisteja, joka ei ole unohtanut juuriaankaan
”Kun olin 16-vuotias, minut kutsuttiin konsertoimaan Ranskaan Colmarin festivaalille. Amerikassa sain soittaa myös paljon kamarimusiikkia. Sunnuntaiaamuna talon vahtimestarit saattoivat soittaa minulle kahdeksalta aamulla, että enkö voisi mennä harjoittelemaan korkeakoululle, kun naapurit häiriintyvät. 10 R ONDO C LASSIC 3|2020 Mikkola kuuluu Suomessa ensimmäiseen sukupolveen, joka on saanut opetusta Suzuki-metodilla. Osallistuin siellä Gary Graffmanin mestarikurssille. Samana iltana hän soitti ja kertoi, että lautakunta oli hyväksynyt minut oppilaaksi.” Vanhojen mestarien huomassa Curtis-instituutti on huippulahjakkuuksien musiikkikorkeakoulu. Kohtasin siellä kerran kadulla Yhdysvaltain tulevan presidentin Bill Clintonin. Hän oli silloin jo Gary Graffmanin oppilaana Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Aika ajoin olen käynyt myös Ferenc Radosin tunneilla Budapestissa, joskus myös Wienissä tai Berliinissä. 1992 yhdessä Valeria Resjanin kanssa. Maj Lind -kilpailun voitto tuli v. Opettelin myös nuotit hyvin varhain, ja Meri järjesti paljon esiintymisiä, mikä oli tosi kivaa. Musiikkimaailman verkostot huipputasolla ovat mielenkiintoisia. Hänelle tulikin kilpailumenestyksiä jo varhain. Soitin hänen tunneillaan kaikki kappaleet aina heti ulkoa. Gary Graffman on nyt jo yli 90-vuotias, mutta hän opettaa edelleen. Kinusin häneltä, että olisin saanut soittaa Beethovenia, mutta hän ei antanut minun koskaan soittaa mitään liian vaikeaa liian aikaisin.” ”Valstalla oli minulle pitkän tähtäimen ohjelmistosuunnitelma, jota hän noudatti tarkkaan. ”Menin nelivuotiaana Meri Louhoksen Suzuki-ryhmään, mutta en ollut siinä kovin pitkään, vaan jatkoin Merin pedagogiikkaoppilaana. ”Olihan se aikamoinen elämänmuutos muuttaa 17-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja asua yksin pienessä asunnossa suuressa pilvenpiirtäjässä. Hän kätteli pientä ihmisjoukkoa ja rohkaisi minua opinnoissani”, Mikkola naurahtaa. Hänen soitossaan on valtavasti värejä. Soitimme Mikrokosmos-kokoelman kokonaan. Hän ehdotti minulle, että pyrkisin Curtis-instituuttiin. Mutta hän oli hyvin inspiroiva ihminen, ja hän kävi minun kanssani läpi kaikki teokset hyvin tarkkaan. Laura Mikkola esitti Beethovenia yhdessä Eivind Gullberg Jensenin johtaman Tampere filharmonian kanssa. Korkeakoulu oli hankkinut minulle asuntooni pienen Steinway-flyygelin. Harjoittelin todella ahkerasti. Tämän opettaja taas oli Franz Liszt. Sitten minulla oli onni saada opetusta myös Mieczyslaw Horszowskilta.” Horszowski (1892–1993) oli ollut 1900-luvun alussa kuuluisan Theodor Leschetizkyn oppilaana Wienissä. ”Hän on varsinainen soinnin mestari. Nyt hänen oppilaanaan on myös nuori suomalainen Anton Mejias. Leschetizky oli puolestaan ollut nuoruudessaan Carl Czernyn oppilas, ja Czerny oli yksi harvoja Beethovenin oppilaita. Kun olin siellä pyrkimässä, myös Graffman oli kuuntelemassa. 7-vuotiaana pääsin Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle ja 8-vuotiaana professori Tapani Valstan oppilaaksi.” ”Valsta järjesti minulle koesoiton vapunaattona 1982. Curtis-instituutin jälkeen Laura Mikkola opiskeli vielä 1993–1995 Bloomingtonin yliopistossa Indianassa, jossa hänellä oli niin ikään kuuluisa maestro: Menahem Pressler. Oli lottovoitto päästä hänen oppilaakseen. Vaikka Pressler on nyt jo 96-vuotias, hän on esiintynyt aivan viime aikoihin asti. Joten tamperelaiset saivat kuulla tammikuussa Beethovenin ensimmäisen pianokonserton tämän oppilaan oppilaan oppilaan oppilaan esittämänä! Mutta on Laura Mikkolalla taustassaan musiikillisia juuria myös toiseen suuntaan: Tapani Valsta opiskeli Ilmari Hannikaisen johdolla, joka oli aikanaan Pietarissa Alexandr Zilotin oppilas. Hänellä näyttää olevan kuin Midaksen kultainen kosketus kaikkiin oppilaisiinsa: Useat heistä ovat tehneet suuren kansainvälisen uran, kuten kiinalaiset Lang Lang ja Yuja Wang. ”Sain Graffmanilta 60 minuutin tunnin viikossa, mikä oli aika vähän esimerkiksi suurten kilpailuohjelmistojen valmistamiseen. Soitimme ensimmäisinä vuosina paljon Bachia: kaikki kaksija kolmiääniset inventiot, sarjoja, preludeja ja fuugia. Hänen olemuksessaan oli lämmintä arvovaltaa. Myös Bartók oli Valstalle tärkeä säveltäjä. Hän on ihmeellinen herättäjä.” Mikkola voitti Unisa Transet -kilpailun Pretoriassa Etelä-Afrikassa 1994 ja saavutti toisen sijan Kuningatar Tamperelaiset saivat kuulla Beethovenin ensimmäisen pianokonserton tämän oppilaan oppilaan oppilaan oppilaan esittämänä.. Se oli aika rankkaa, mutta nyt osaan arvostaa sitä. Mikkola voitti Steinway-kilpailun Eindhovenissa 1988 ja samana vuonna Maurice Ravel -kilpailun Ranskassa. Se loi pohjan konserttipianistin ammatilleni”, Laura Mikkola painottaa
Musiikkia leimaa rytminen moni-ilmeisyys ja siinä on vaikutteita myös jazzista ja rockista. Hän on tehnyt levytykset mm. |. ”Hundsnesin musiikki on tyylillisesti hyvin omintakeista. Sillä tavalla ammattiurani lähti vähitellen käyntiin”, hän summaa niiden merkityksen. Viime aikoina Mikkola on esittänyt myös Magnus Lindbergin pianokonserttoa sekä Kaija Saariahon ja Jouko Tötterströmin teoksia. Siinä liikutaan tonaalisuuden ja ei-tonaalisuuden leveällä rajavyöhykkeellä. Yksi eksoottisimmista paikoista on Kairo, jonka sinfoniaorkesterin kanssa hän on tehnyt jo pitkään yhteistyötä. Matthewsin pianomusiikki on modernistista, värikästä ja vaativaa soitettavaa”, Mikkola luonnehtii. Hän tarttuu mielellään myös suomalaisille vähemmän tunnettujen säveltäjien teoksiin. Laura Mikkolalla on tällä hetkellä ohjelmistossaan 65 pianokonserttoa. Yksi viimeisimpiä löytöjäni on Clara Schumannin pianokonsertto, joka on todella hieno. Ohjelmistossa 65 konserttoa Mikkola on soittanut resitaalien lisäksi paljon konserttoja ja kamarimusiikkia, ja levytyksiä hänellä on tällä hetkellä 17. ”Parasta kilpailuissa oli laajat konsertointimahdollisuudet, jotka niitä seurasivat. brittiläisen David Matthewsin, norjalaisen Svein Hundsnesin ja ranskalaisen David Chailloun pianoteoksista. Hänelle on syntynyt kontakteja uusiin konsertointipaikkoihin ja muusikoihin. ”Tyypillinen on tilanne, että saan soittaa peräkkäisillä viikoilla eri konserton eri kaupungeissa. 11 R ONDO C LASSIC 3|2020 Elisabeth -kilpailussa Brysselissä 1995. Kävin hänen kanssaan läpi kaikki hänen pianoteoksensa, jotka myös levytin.” Vuonna 2017 ilmestyi Einar Englundin soolopianoteosten kokonaislevytys. Nyt tammikuussa olen soittanut saman Beethovenin konserton ensin Kairossa ja sitten Tampereella, mutta se on poikkeuksellista.” Myös Mikkolan resitaaliohjelmisto on hyvin laaja. Kaksi viimeksi mainittua kävivät hänen kutsustaan myös Iitin musiikkijuhlien säveltäjävieraina. Soitan paljon myös esimerkiksi Debussytä ja Ravelia, ja tietenkin Chopinia, Lisztiä ja Sibeliusta. Minulla on ollut myös onni työskennellä elävien säveltäjien kanssa. Se sisältää muutamia kappaleita, jotka ovat pianisteillekin lähes tuntemattomia. Viime tammikuun vierailu oli sinne jo yhdestoista. Varsinkin yhteistyö Einojuhani Rautavaaran kanssa oli pitkä ja intensiivinen. Konserttiuraa tekevän pianistin ohjelmiston on oltava laaja. Hän esittää jatkuvasti sekä isoja perusohjelmiston teoksia että uudempaa musiikkia. ”Yritän aina sisällyttää resitaaliohjelmaani jonkin Beethovenin sonaatin
Lukemattomia asioita pitää suunnitella ja sopia. Hän osasi kertoa musiikista niin elävästi! Se oli aivan ainutlaatuista. ”Fredrika soittaa viulua ja on Pariisissa Florin Szigetin ja Constantin Bogdanasin oppilaana. Siinä riittää minulle valtavasti työtä ympäri vuoden. Hän on kiinnostunut pianokonsertoista ja auttaa minua niiden harjoittelussa soittamalla ykkösviulun stemmoja, kun minä soitan pianon soolo-osuutta. ”Fredrikan kanssa soitamme paljon yhdessä. Hän asuu perheineen lähellä Eiffel-tornia ja hänellä on kaksi tytärtä: Fredrika 12 vuotta ja Melissa 8 vuotta. Mutta sitten Pariisi kutsui. Tapahtuma sai hyvin myönteisen vastaanoton jo ensimmäisenä kesänä. Yö Hiidenvuorella Laura Mikkola on aina pitänyt yllä tiiviitä yhteyksiä vanhaan kotimaahansa. Ensin hän vietti vuoden Roomassa ja italialainen kulttuuri tuli hänelle läheiseksi. Laura Mikkola on asunut Pariisissa jo 20 vuotta. . Yksi vahva ankkuri Suomessa hänellä on Iitin musiikkijuhlat, joka on hänen luomuksensa. ”Kun ehdotin festivaalin järjestämistä Iitin kunnan johdolle, he olivat heti hyvin myötämielisiä. Festivaali järjestetään ensi kesänä jo kahdeksannentoista kerran. Suomen yhteydet toimivat säännöllisen konsertoinnin ja Iitin musiikkijuhlien muodossa.. Einojuhani Rautavaara, ja Lasse Pöysti esitti Sibeliuksen melodraamoja. Nyt hän on asunut Pariisissa jo yli 20 vuotta. Viimeksi hän auttoi minua Magnus Lindbergin konserton harjoittelussa”, ylpeä äiti kertoo. Festivaali huipentuu perinteisesti yökonserttiin Hiidenvuorella. Melissa sai viime jouluna lahjaksi kitaran. Olen iloinen siitä, että kun käymme Suomessa, hän saa tunteja professori Tuomas Haapaselta, joka edustaa minulle suurta suomalaista musiikkikulttuuria kuten Tapani Valsta. Haluan joka vuosi liittää ohjelmaan jotain uutta musiikkia.” Keskeisiä konserttipaikkoja ovat Iitin tunnelmallinen vanha puukirkko ja Verlan tehdasmuseo, joka on Unescon suojelukohde. Jospa siitä tulisi hänen instrumenttinsa”, Laura Mikkola kertoo hymyillen. Konsertti, jossa Laura Mikkola soitti, kuului Tampere Filharmonian 90-vuotisjuhlakauteen. Mutta sekin on osa tätä ammattia”, Laura Mikkola toteaa ja hymyilee tyynen arvoituksellisesti. Tuolloin siellä vieraili mm. Vuoren laelle kannetaan piano, ja kaksi laulajaa ja pianisti esittävät konserttiohjelman kesäyön valoisuudessa, keskellä huikean kaunista suomalaista järvija metsämaisemaa. Vierailin hänen luonaan, ja kävimme läpi esimerkiksi Prokofjevin teoksia. Vuosien varrella lukuisien muusikoiden lisäksi monet säveltäjät, kuten jo mainittujen lisäksi Gabriel Yared ja Kaija Saariaho, ovat vierailleet festivaalilla. ”Festivaalia pyörittää tietty ydinryhmä, jossa olen mukana intensiivisesti. Siellä asuu myös muusikoita, joiden kanssa on syntynyt kiehtovia kohtaamisia. Meillä oli myös yhteinen konsertti Belgiassa.” Ranska tuli Laura Mikkolalle tutuksi jo lapsena, kun hän kävi Helsingissä ranskalaisen koulun ja hänen perheensä teki matkoja Ranskaan. ”Pariisin on inspiroiva kaupunki, ja soitan paljon ranskalaista musiikkia. 12 R ONDO C LASSIC 3|2020 Ranska – Suomi Laura Mikkola on asunut ulkomailla jo pitkään. Esimerkiksi 2000-luvun alussa minulle syntyi yllättäväkin yhteistyö Mstislav Rostropovitšin kanssa
verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi ”On kaksi tapaa paeta elämän kurjuuksia: musiikki ja kissat.” Albert Schweitzer Siirry nyt kissanpäiville – tilaa Rondo! 5 Rondoa Sisältää myös pääsyn verkkosisältöömme. (03) 225 1948 2. vain 47 €. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Onni on pieniä valintoja. soittamalla asiakaspalveluumme, puh
Vanhenevissa säveltäjissä taas ovat gurun asemaan nousseet ja ne, jotka eivät ole saaneet sellaista statusta.” Rohkeus omaan ääneen Vainio tunnetaan monipuolisesta musiikkitaustastaan, kiinnostuksestaan metallimusiikkiin sekä eri vaikutteita yhdistelevästä sävelkielestään. ”Halusin, että festivaali palaa juurille, Usko Meriläisen aikoihin: kotimaisuusaste on korkea, kaikki musiikki on lähituotettua”, Vainio kertoo. Biennalen tämänkertaiset neljä tilausteosta ovat Heidi Hassisen teemasoitto Frenckellin kellotornin kelloille, kollektiivi Sanna Ahvenjärvi-Tapio Lappalaisen orkesteriteos Water sekä septettoteokset Maria Kallionpäältä ja Pasi Lyytikäiseltä. 18 R ONDO C LASSIC 3|2020 INÄ SÄVELLÄN, kuulijat päättävät sitten, mitä mieltä ovat, kuulee nykymusiikkikentällä usein sanottavan. Sipe Santapukin Ukkonen Tampere Filharmonian konsertissa on näkyvimpiä esimerkkejä. Siksi on selvää, että tyylillinen moninaisuus on läsnä myös hänen suunnittelemallaan festivaalilla. Kuitenkin kuulijalla on vain rajallinen valta, muistuttaa Jennah Vainio. Uusinta-ensemble ja Tampere Raw. Itselläni käytän monenlaisia tyylillisiä elementtejä, joita yhdistelen taidemusiikkivisiooni. ihmisen puhetta ihmiselle Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Kuvat: SAARA VUORJOKI m. ”Taidemusiikissa olemme usein niin fakkiutuneita omiin kuvioihimme. Kaikessa Biennalen musiikissa kuuluu tänä vuonna luontoja ympäristöteema. Ohjelmistovalintoja tehdessään Vainiolla oli kaiken aikaa mielessään pyrkimys tasaiseen sukupuolija ikäjakaumaan. ”Ikärasismia näkee Suomessa paljon – on nuoria nousevia ja sitten keski-ikäisiä, jotka eivät ole enää tarpeeksi nuoria eivätkä vielä kyllin vanhoja. ”Instituutioiden ystäväverkostoilla ja portinvartijoilla on iso vastuu. Huhtikuun ensimmäisinä päivinä järjestettävän nykymusiikkifestivaali Tampere Biennalen uutena taiteellisena johtajana hän on halunnut antaa mahdollisuuksia sivuutetuille. Kaikki säveltäjät ovat suomalaisia tai Suomessa vaikuttavia, yhtä lukuunottamatta myös esiintyjät, joihin lukeutuvat mm. Säveltämisessä hänelle tärkeitä arvoja ovat puhuttelevuus ja spontaanius. Lähdin metallibändeistä ja päädyinkin ’tälle puolelle’ – elämäni on ollut monella tapaa kahtiajakoinen!” JENNAH VAINIO haluaa Tampere Biennalen taiteellisena johtajana antaa äänen säveltäjille, jotka ovat jääneet valokeilan ulkopuolelle. On paljon säveltäjiä, joille ei ole annettu mahdollisuutta ja joilla ei ole kontakteja”, säveltäjä toteaa. ”Toivoisin kollegoiltani lisää avarakatseisuutta, sitä, että uskalletaan haastaa omia käsityksiä eikä aina mennä tutuimman kautta.” Julkisuus kasautuu helposti niille, jotka jo ovat saaneet – ansaitusti – näkyvyyttä. Kiinnostavia tekijöitä riittää kuitenkin myös kirkkaimman valokeilan ulkopuolella
Ja että myös sellainen kuulija, joka ei ole niin paneutunut meidän alaamme, löytää sieltä jotain, joka puhuttelee.” Sävellyskumppanina sähkökitara Jotkin Vainion sävellyksistä, kuten suosittu Fujiko’s Fairy Tale beatboxaajalle ja orkesterille, ovat selkeäpiirteistä crossoveria. Vainio toimii päivätöissään Teoston musiikkiasiantuntijana. ooppera Mariza Núñezin librettoon sekä orkesteritilaus HKO:n Helsinki Variations -sarjaan.. Nyt vanhemmiten annan piut paut tällaiselle ja pyrin kohti omaa ilmaisua joka teoksessani. Ikäkin vaikuttaa ja tuo seesteisyyttä ja varmuutta”, säveltäjä pohtii. Klassisen musiikin pariin hän päätyi nuoruudenidolinsa, neoklassisen rockin legendan Yngwie Malmsteenin myötä, kun ruotsalaiskitaristi nimesi innoittajikseen Vivaldin ja Bachin. Se voi kuulua vaikka melodisuudessa, riffimäisissä säestystekstuureissa tai vääjäämättä etenevässä tunnelmassa. Kitaran kautta musiikkiini tulee myös ilmaisun spontaaniutta, pyrkimys sulavuuteen ja melodisuuteen.” . Tyypillisiä innoituksen lähteitä ovat esimerkiksi esoteria ja alkemia sekä luonto, kuten vaikkapa orkesteriteoksissa Frozen liquid (2001) ja Winterborn (2008). Sähkökitara on aina ollut Jennah Vainion oma instrumentti. ”Ihmisenä en muuttunut, mutta rohkeutta tuli lisää, rohkeus omaan asiaan, omaan ääneen ja tekemiseen. Nuorempana yritin olla akateeminen säveltäjä, sävelsin pikemminkin kollegoille kuin itselleni tai yleisölle. ”Kitarassa on se kosketuksen runsaus, yhdellä äänellä voi tehdä niin paljon. Sukupuolenkorjausprosessin myötä rakentui rohkeus olla se, kuka on, ja sillä oli vaikutusta myös luomiseen. Tampere Biennale ”Kuuntele luontoa” 1.–5.4.2020 ”Yhä enemmän minulla on tarve antaa musiikin laulaa ja jättää jälki kuulijaan.” Säveltäjä Jennah Vainiolla on suunnitteilla mm. Tekeillä on myös huilukonsertto Sami Junnoselle, ja Helsingin kaupunginorkesterin suuressa Helsinki Variations -tilausteossarjassa Vainio astuu esiin vuonna 2024. Tekstin käyttö, ja viime aikoina erityisesti yhdysvaltalainen Sara Teasdale (1884– 1933), puhuttelee Vainiota: ”Siitä tulee mieleen nuoruus bändikämpillä, kun heitellään ideoita. ”On olemassa vain kahdenlaista musiikkia, hyvää tai huonoa. Yhä enemmän minulla on tarve antaa musiikin laulaa ja jättää jälki kuulijaan. Vainion säveltäjyyden lähtökohtana on puhuttelevuus ja koskettaminen. Hän on usein tuntenut olonsa musiikkikentällä ulkopuoliseksi. Konsensusta vastaan on kuitenkin vaikea mennä.” Biennalen säveltäjävalinnoissa Vainio pyrki luottamaan omaan kokemukseensa laadusta ja haarukoimaan säveltäjäpersoonia, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet ohi haavien. ”Minulle musiikin pitää olla ihmisen puhetta ihmiselle. ”Tyyppejä, jotka ovat jääneet sivuun, koska eivät ole ihan sopineet siihen suomalaisen nykymusiikin ja modernistisen tradition vakiintuneeseen muottiin”, hän sanoo. Usein ei-klassiset vaikutteet ovat piilevämpiä, mutta säveltäjän metallimusiikkitausta on lähes aina jollain tapaa läsnä. ”Moni säveltäjä ajattelee pianon kautta, minä taas kitaran, ja se vaikuttaa sävellysprosesseihin”, hän sanoo. Teksti auttaa, et ole yksin! Ja minulla ja Saralla synkkaa hyvin”, hän nauraa. ”Kuoroja pianoteoksia on voinut hyvin tehdä töiden ohellakin, mutta suuriin teoksiin tarvitsen enemmän aikaa!” Viimeaikaisia tilaajia ovat olleet muun muassa kuorot Kaari-ensemble ja Juvenalia. Edelleen Vainio soittaa paljon kitaraa ja käyttää sitä säveltämisensä työkaluna. Vainio kertoo säveltävänsä tyypillisesti otsikko edellä keräillen potentiaalisia teosnimi-ideoita listaksi. Jos se puhuttelee sinua, se on hyvää, eikä tarvitse välittää, mitä muut ajattelevat. 19 R ONDO C LASSIC 3|2020 Vainio syntyi biologiselta sukupuoleltaan mieheksi. Nyt sävellystilauskalenteri alkaa näyttää siltä, että jossain vaiheessa on pakko ottaa virkavapaata. Pian on edessä ihan konkreettista yhteistyötä tekstin äärellä, sillä suunnitteilla on ooppera – Vainion ensimmäinen – Mariza Núñezin kanssa
S. S. KLO 17 LIPUT TICKETMASTER.FI & 45 MIN ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 65, 50/40, 30/25, 15 € Cantores Minores Dresdenin Kreuzkuoro, Saksa Hannu Norjanen, johtaja Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Tuuli Lindeberg Jenny Carlstedt • Jere Martikainen • Aarne Pelkonen Lohjan kaupungin orkesteri Cantores Minores Hannu Norjanen, johtaja Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tuomas Pursio Suomalainen barokkiorkesteri. KLO 19 TUOMIO KIRKKO LIPUT KULUINEEN 50/40, 25/15, 15 € LOHJAN KIRKKO LIPUT KULUINEEN 25/20 € (ENNAKKO) JA 30 € (OVELTA) TUOMIO KIRKKO AINUTLAATUINEN ERIKOISESITYS DRESDENIN KREUZKUORON KANSSA J. Bach: Johannes-passio PYSÄHDY SÄVELTEN HISTORIAN SUURIMMALLE MONUMENTILLE J. KLO 18 PE 10.4. KE 8.4. Bach: Matteus-passio cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI (HKI) NETTICKET.FI (LOHJA) JA 45 MIN ENNEN OVELTA LA 14.3. KLO 18 PE 13.3
SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Luovaa tiedettä, tutkivaa taidetta! SUOMALAINEN MUSIIKKIKAMPUS ON SOVELTAVAN TAITEEN KEHITTÄMISYHTEISÖ JYVÄSKYLÄSSÄ. Mutta en osannut pelätäkään, koska ei tiennyt oopperasta mitään. ” Kaikki muuttui kun jouduin – vastentahtoisesti tietenkin – ensimmäisen kerran oopperaan Olavinlinnassa. Ooppera on mielestäni aloittelijalle yksi helpompia taidemuotoja. Paljon enemmän on sellaista, että yksi sektio valittaa, miten toinen sektio soittaa, ja pyytää kapellimestarilta ratkaisua.” – Kapellimestari ja Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksen professori Sakari Oramo orkesterimuusikoiden partituurin tuntemuksesta HS Viikossa 6/2020. Ei missään tapauksessa. ”Itse olen sitä mieltä, että tarvitsemme tänne klassisia konsertteja. ”Jokaisen on löydettävä siihen oma tiensä. . ”Musiikki kehittää kielellisiä taitoja, lisää tarkkaavaisuutta ja auttaa tunteiden säätelyssä. ”Spotifyn mukaan lemmikkien omistajat haluaisivat lemmikkiensä arvostavan musiikkia yhtä paljon kuin he itse. Miksi ei käyttäisi musiikin upeita sivuvaikutuksia apuna?” – Aivotutkija Minna Huotilainen Opettaja-lehdessä 30.1.2020. Siten musiikki edistää kaikkea, mitä tarvitaan koulutehtävien tekemiseen. Lisäksi musiikki tukee hyvinvointia, koska se on keino ilmaista itseään. En yhtään mitään. ”Koko partituurin tuntemus oli ennen 40-prosenttista ja nyt ehkä 60-prosenttista. Käsittämättömän väkevää menoa. Oman julkisuuskuvan rakentaminen on osa heidän työtänsä.” – Orkesterin edessä -dokumenttielokuvan ohjaaja Anna-Karin Grönroos Kansan Uutisissa 7.2.2020. Siinä on kaikkea ja sitä kaikkea on paljon.” – Jani Halme kertoi musiikin tulemisesta elämäänsä kolumnissaan Yle.fissä 28.1.2020. Paras tapa varmistaa, että tällaisia konsertteja Hämeenlinnassa järjestetään, on käydä niissä.” – Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) Hämeen Sanomissa 10.2.2020. Sitten tilalle on pakko keksiä korvaavia juttua, kuten mindfullnessia. Ymmärsinkö oopperaa. Se oli rakkautta ensiaariasta. Ihmettelen taideaineiden leikkaamista. Schildtin lukion musiikkilinja: ylioppilas Gradia: muusikko JAMK: musiikkipedagogi Jyväskylän yliopisto: musiikinopettaja, musiikkija kulttuurialan asiantuntija Tiivis työelämäyhteistyö, innovatiiviset opetusmenetelmät, monialaiset projektityöt ja moderni oppimisympäristö (uudet tilat avataan alkuvuonna 2021) . Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteishaku 18.2.-10.3.2020 Korkeakoulujen yhteishaku 18.3.2020?1.4.2020 MEILLÄ OPISKELE T MUSIIKKIJA KULTTUUR IALAN HUIPPUTEKIJÄKS I! www.musiikkikampus.fi • Jyväskylä @suomalainenmusiikkikampus. Lisäksi, lähes 50 prosenttia lemmikinomistajista kertoo lemmikkinsä pitävän jostakin tietystä kappaleesta tai musiikkityylistä – suosituimpana klassinen musiikki ja pehmeä rock.” – Markkinointi ja mainonta -lehti uutisoi Spotifyn soittolistoista lemmikeille 15.1.2020. He ovat myös esimerkki nykyisestä huomiotaloudesta. Maailmanlaajuinen nettikysely paljastaa, että 71 prosenttia lemmikkien omistajista soittaa musiikkia lemmikeilleen, kahdeksan kymmenestä uskoo lemmikkiensä pitävän musiikista ja suurin osa omistajista uskoo musiikin laskevan eläimen stressitasoa, ilahduttavan niitä ja tarjoavan seuraa. Kapellimestariopiskelijat joutuvat kasvamaan johtajiksi monien silmien alla. Tunnetaitoja on vain pakko oppia koulussa, muuten homma leviää ihan käsiin
”Siihen mahtuu myös kysymys soittajan monenlaisista rooleista. Esimerkiksi Lajusen ja multi-harmoninsoittaja Eero Grundströmin Juuri & Juuri -duolla on linjauksena käyttää vain perinnemelodioita. Mutta mitä tapahtuu, jos liikettä hiukan suurentaa?”, kysyy Lajunen. ”Pyörällä saapuu keikkapaikalle hitaammin kuin autolla tai lentäen, jolloin ’sielu tulee samalla’. Jos kukaan ei niitä soita, niin ne jäävät sinne. Rakkautta ja kyyneliä kyyditysten varjossa Ooppera lapuanliikkeestä Ilmajoen Musiikkijuhlilla 4. (06) 424 2900 (klo 9-16) | toimisto@musiikkijuhlat.fi Sävellys: Jukka Linkola Libretto ja ohjaus: Tuomas Parkkinen Rooleissa: Ville Rusanen, Saara Kiiveri, Taneli Mäkelä, Jenni Lättilä, Jaakko Kortekangas, Essi Luttinen, Nicholas Söderlund, Mari Palo, Ilkka Hämäläinen, Akseli Ferrand, Minna-Leena Lahti Liput 71 -86 €. Duon idea on ottaa kaikki irti kahden 5-kielisen viulun saundimaailmasta, ja tietoisesti emme ole halunneet ottaa muita soittimia”, Lajunen kertoo. Kakkosalbumi Korpin marssi sekoittaa molempia.” Lajusella on myös toinen aktiivinen duo viulisti Suvi Oskalan kanssa. ”Aina kun soitetaan, on liike läsnä. Pidän itseäni pelimannina, ja se on minulle myös kunnianimi, jonka kuva on hyvinkin monenlainen. Lajunen on joutunut rajaamaan laajaa aihetta. ”Teemme yhdessä sovituksia perinnesävelmistä, toisaalta soitamme myös kollegoilta ja säveltäjiltä tilaamiamme kappaleita. Vainaan perua -konsertista tulee sarjan neljäs konsertti duona Grundströmin kanssa. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole soittaa niitä juuri samalla tavalla, vaan tuoda ne tähän päivään. Lavalla ollessani on siellä sekä minä että se perinne, johon olen kasvanut.” . Tai millainen suhde on musiikilla ja liikkeellä, jos improvisoin samaan aikaan kumpaakin?” Ensimmäisessä kahdessa konsertissa oli mukana tanssijoita, ja kolmas oli Mytty-iltamat, jossa Lajunen teki yhteistyössä siskonsa Elina Lajusen ja nukketeatteritaiteilija-muusikko Roosa Halmeen kanssa teatteriesityksen iltamaperinteestä. ”Voin esimerkiksi lähteä liikkumaan jo soittamani kappaleen tahdissa, mutta entä jos improvisoin tiettyjen tanssiaskeleiden pohjalta. Siinä on pitkä valmistautuminen, jonka aikana ehtii miettiä myös sitä hidasta tapaa, jolla pelimannit ovat aiemmin liikkuneet.” MUSIIKIN JA LIIKKEEN suhde on myös Lajusen tohtorikonserttien teema, tosin hieman eri vinkkelistä. Toki taloudellinen soittotapa on tietyissä jutuissa tarpeellinen. Vuoden 2017 ja 2019 kiertueet Lajunen ja Oskala tekivät polkupyörien voimin. -14.6.2020 OOPPERAN OHESSA TULOSSA ENSILUOKKAISIA KONSERTTIELÄMYKSIÄ! LIPUT verkkokaupasta www.musiikkijuhlat.fi puh. ”Eräs klassinen viulisti oli tehnyt Mozartin konserton kanssa saman harjoituksen kuin minun tunnillani, eli kävellyt musiikin tahdissa soittaessaan, ja löytänyt jotain, jota ei ollut aiemmin siinä ollut havaittavissa. Klassisella soittajalla voi olla aika syvällä ajatus, että jalkaa ei saa polkea.” Lajunen käsittelee muun muassa soittajan ja tanssin suhdetta. Pelimannilla on yhteys menneeseen, mutta hän on kuitenkin myös läsnä tässä päivässä. Pelimannisävelmän tekeminen ’omaksi’ on sekin sovittamista eikä vain imitointia.” Perinteen käyttäminen ei jää vain puheiden tasolle. ”Olin jo 2015 tehnyt soolokiertueen pyörällä, ja Suvi pyöräilee muutenkin työmatkansa.” Ilmastonäkökulman lisäksi Lajunen kertoo toisenkin syyn kulkupelille. ”Arkistonauhoilla on hirveästi hienoja soittotapoja, melodioita ja tarinoita. Ensimmäinen julkaisu oli oikeastaan kaksi eri levyä, joista toisella oli vanhaa, itäistä perinnettä, ja toisella uudempaa läntistä. ”Sovitamme improvisoimalla ja jätämme asioita auki esitystilanteisiin. YHTEYS MENNEESEEN kiehtoo ja inspiroi Lajusta. Mutta miksi siitä on jossain vaiheessa pyritty tekemään mahdollisimman vähäistä
Mikko Heiniö: Kitarasonaatti. Antero Pellikka (kitara). Koskinen: Ame no ukihashi. Eero Saunamäki (nokkahuilu), Päivi Vesalainen (cembalo). Sillä voidaan tuottaa neljäsosa-askelia pienempää huojuntaa. A. klo 12 Kouvolan kaupungintalo Kapellimestari: Antti Rissanen Laulusolistit: Maria Ylipää, sopraano Tero Harjunniemi, tenori Liput: 27/22/14 € (juonnettu konsertti) BEETHOVEN RADIKAALI GURU IV ”Tanssin ylistys” Ke 6.5. Tampere-talo, pieni sali, klo 15. van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 Sinfonia nro 7 Väinö Raitio: Tansseja: Tango, Scherzo, Valssi Liput: 23/18/9 € Kevät 2020 Ticketmaster toim.kulut alk. Juha Pisto: Gravity. New York. 20.3. TampereRaw Quartet: Tatevik Ayazan, Anna Angervo, Heili Hannikainen, Elina Sipilä. Patrik Kleemola (kitara). Kitaraa soitetaan puolestaan paljon slidella, sekä normaaliin tapaan slide poikittain että myös pitkittäin kieliin nähden. 29.3. 28.3. 21.3. klo 19 Kotkan konserttitalo To 7.5. Jyrki Linjama: Via crucis. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Eero Lehtimäki Ohjelmassa mm: W. S. Ninomiya, Japani. Harjun kamarikuoro, Tampereen Akateeminen Sinfoniaorkesteri, Elina Peura (urut), Sanna Ketola (sopraano), Tarja Laitinen (altto), Heikki Hattunen (tenori), Janne Salmenkangas (basso), joht. Heikki Liimola. Dag-Ulrik Almqvist (urut). 1.3. Olli Helske. BACH: JOHANNES-PASSIO Ke 8.4. Juha T. klo 19 Kotkan konserttitalo To 30.4. Mozart: Alkusoitto oopperasta´Don Giovanni´, Richard Wagner: Teema Valkyyrioiden ratsastuksesta, Rossini: Wilhelm Tell -alkusoitto, Edvard Grieg: Vuorenkuninkaan luolassa, John Williams: Tähtien sota, Ennio Morricone: Gabriel´s oboe, Hans Zimmer: Pirates of the Caribbean Liput: 23/18/9 € (juonnettu konsertti) VALOKEILASSA TAAVI ORAMO Ke 11.3. Minna Leinonen: Meeting Points. Laikun sali, Tampere. Tuomas Kettunen: Uusi teos. Helsingin Musiikkitalo, klo 19. A. Janne Salmenkangas: Maria-oratorio. . Kaartin Soittokunta kapellimestarina Sami Ruusuvuori. Tomi Räisänen: Uusi teos. klo 19 Kotkan konserttitalo To 5.3. Pispalan kirkko, Tampere, klo 18. Johanneksenkirkko, Helsinki, klo 17. Konserttija kongressitalo Mikaeli, Mikkeli, klo 18. klo 19 Kotkan kirkko Kapellimestari: Esa Heikkilä Kuoro: Kotkan Kantaattikuoro Kuoron valmennus: Kai Huopainen Solistit: Minna Nyberg, sopraano Iris Oja, altto Heikki Rainio, tenori, evankelista Riku Pelo, basso Kai Huopainen, basso, Jeesus Liput: 23/18/9 € VAPPUKONSERTTI ”Volare!” Ke 29.4. 15.3. Temppeliaukion kirkko, Helsinki, klo 19. kantaesitykset 3 ”VANGITSEVA VALKOKANGAS” Ilta elokuvamusiikin parissa Ke 4.3. Kitara Nova -festivaali, Helsinki. 15.3. 05-234 4891; toimisto@kymisinfonietta.fi Musiikkia pintaa syvemmältä ENNAKKOMYYNTI:. Violin Duo Miolina: Mioi Takeda & Lynn Bechtold. Schönberg: Lieder eines Fahrenden Gesellen (Vaeltavan kisällin lauluja) Joseph Haydn: Sinfonia nro 101, ”Kello” Liput: 23/18/9 € J. klo 19 Kouvolan kaupungintalo Kapellimestari ja laulusolisti: Taavi Oramo Sauli Zinovjev: Un Grande Sospiro Kymi Sinfoniettan, Tapiola Sinfoniettan ja Orchestre de Chambre de Lausannen tilausteos G. Laivaston soittokunta, kapellimestari Petri Junna. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Alexander Melnikov, piano Boris Blacher: Tanssisarja: Tango, Scherzo, Valssi L. klo 19 Kouvolan Keskuskirkko To 9.4. Uusi kirkko, Uusikaupunki, klo 19. Tuomas Turriago: Sonata for Recorder and Cembalo. 2,5 € ORKESTERITOIMISTO puh. ”Kitarahan on aika hiljainen soitin, joten mukana on hiljaisia lyömäsoittimia. Helsingin kaupunginorkesteri, joht. klo 19 Kotkan konserttitalo To 12.3. 21.3. Mahler, sov. Nobutaka Yoshizawa (13-kielinen koto). 26.3. ”Nimen taustalla oli ajatus, että on pieniä, viattomia ajatuksia, mutta kun ne suurentaa, ne muuttuvatkin mittasuhteiltaan hirviömäisiksi”, Vilagi kertoo. klo 19 Kotkan konserttitalo Pe 1.5. Susanna Mälkki. 31.3. 4.3. Kaija Saariaho: Vista. On siellä tosin bassorumpukin, mutta sitä soitetaan vain sormilla naputtamalla tai hankaamalla. 3.3. Jan Lehtola: Jousikvartetto 2 ”Sota ja Rauha”. 17-minuuttinen teos jakaantuu aika selvästi jaksoihin, ja tässäkin mennään vahvasti sointi edellä.” Entä teoksen nimi. Vilhonkadun kamariorkesteri, joht. University of Colorado Boulder, USA. Adam Vilagi: Haamujen kartano
K LO 1 5 VA R A A L I P PU S I N Y T ! S U O M E N K A N T A E S I T Y S E S P O O N K U L T T U U R I K E S K U K S E N L O U H I S A L I S S A. SOITINRAKENNUKSEN RAJAMAILLA Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi VA I N K A KS I E S I T YSTÄ : P E 2 7. 3. K LO 1 9, L A 2 8 . 3
Ja onko valinnoilla edes merkitystä. Tuntuisi oudolta, jos tämän hetken musiikkimaailmassa ei ollenkaan ajateltaisi materiaalien alkuperää. 32 R ONDO C LASSIC 3|2020 IIALLINEN METSÄNRAIVAUS horjuttaa ekosysteemien tasapainoa, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja pienentää hiilivarastoja sekä -nieluja. Soitinrakennusala on marginaalinen bisnes verrattuna moneen muuhun puuta raaka-aineenaan käyttävään teollisuudenhaaraan, maataloudesta puhumattakaan. soitinrakennuksen ekologinen käänne Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: Jarno Manninen (soitinkuvat) l. Puusta monet soittimet on kuitenkin valmistettu, ja jostain puu on peräisin. Klassiset soittimet ovat käsityönä huippuunsa hiottuja esineitä, joiden tarkoituksena on tuottaa esteettistä ääntä. Voiko sitä olla ajattelematta. Viime aikoina esimerkiksi Brasilian sademetsien kiihtynyt tuhoutuminen ja Australian metsäpalot ovat kauhistuttaneet maailmanlaajuisesti ja tuoneet maapallon metsät lähemmäs tietoisuuttamme. Mitä mahdollisuuksia ilmastokriisin aikana elävällä muusikolla on huomioida soittimensa ekologista kestävyyttä. Mitä puuta puiset soittimet edes ovat. Niitä harvoin edes ajatellaan materiaalisina artefakteina, joilla on oma, puinen ruumiillisuutensa
Sen sijaan esimerkiksi kalifornialainen kitaramerkki Taylor on tuonut vastuullisuuden osaksi brändiään ja tuo näkyvästi esiin Kamerunissa tehtävää yhteistyötä kestävämmän eebenpuun eteen. Kuvat Niskasen työpajasta Tampereelta. Pianon koskettimien päällysteenä ja esimerkiksi jousten yksityiskohdissa aikoinaan käytetty norsunluu on jo kauan sitten korvattu synteettisillä materiaaleilla tai mammutinluulla, jota paljastuu sulavasta ikiroudasta. Esimerkiksi otelauta vaatii hyvin kovaa mutta työstettävää puuta, ja tyypillisesti tähän on käytetty tummaa trooppista puuta. Mitä puulajeja hän käyttää luuttuihinsa ja teorbeihinsa. ”Suurimmat trooppisia puita tuottavat maat ovat Indonesia ja Brasilia”, kertoo Lampela, joka keräsi väitöskirjansa aineiston Indonesiasta. 33 R ONDO C LASSIC 3|2020 Lauri Niskanen on rakentanut historiallisia kielisoittimia Tampereella pian kahdeksan vuotta, ja asiakkaita löytyy ympäri maailmaa. Akustiset ja sähköiset kitarat ovat maailman ostetuimpia soittimia, ja kitaroihin on perinteisesti käytetty eksoottisia puulajeja, jotka nykyään ovat käyneet uhanalaisiksi. Tällä hetkellä brasilialaista ruusupuuta on laillista korjata ainoastaan ennen vuotta 1991 kaadettujen puiden kannoista. Etenkin trooppiset puut ovat hänen sydäntään lähellä, ja hän suhtautuu vakavasti siihen, miten soittimien rakentaminen mahdollisesti vaikuttaa erilaisiin metsiin. Kitaranvalmistuksen himoituin puu, brasilialainen ruusupuu (Dalbergia Nigra), asetettiin vuonna 1991 CITESin (Convention on International Trade in Endangered Species) korkeimpaan suojelukategoriaan puun liikakäytön vuoksi. ”Sertifikaatteja kyllä on, mutta valvonta ei ole yksinkertaista eikä aina voida luottaa siihen, että puu on todella korjattu kestävästi.” Maailman suurimpien kitaravalmistajien kuten Gibsonin tai Guildin verkkosivuilla ei kestävyydestä puhuta. Hän on etsinyt uusia ratkaisuja esimerkiksi eebenpuun korvaamiseen. Soitinrakentaja Lauri Niskanen on erikoistunut historiallisiin näppäilysoittimiin eli luuttuihin, teorbeihin ja barokkikitaroihin. Eksoottisista puulajeista hän käyttää esimerkiksi Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa kasvavista veripihkapuista saatavaa padaukia sekä afrikkalaista sapelea. Uhanalaisia materiaaleja Soittimien puisuutta on paljon pohtinut Maija Lampela. Hän on gambisti ja suotutkija, joka väitteli joulukuussa 2018 trooppisten soiden ennallistamisesta. Sibelius-Akatemian maisteriohjelmasta hän valmistui keväällä 2018. Tässä suhteessa ratkaisevassa asemassa ovat kitaravalmistajat. Lampela huomauttaa, että soitinrakennus on toki kokonaiskuvassa pieni puunkuluttaja, mutta moniin soittimiin on perinteisesti haluttu materiaaleja, jotka ovat nyt vaarantuneet tai kestämättömiä. Soitinpuulla on useita vaatimuksia, ja soittimen eri osiin tarvitaan erityyppisiä materiaaleja. Maaseudun köyhät ihmiset saattavat salakaataa suojeltuja puita elannon toivossa, ja puiden alkuperien jäljittäminen voi olla mahdotonta. Soittimista löytyy kotoisen kuuloisia puulajeja, kuten visakoivua (sitä Niskanen saa Kajaanista), loimuvaahteraa, päärynäpuuta sekä alppikuusta. Sitten ovat vielä puun soivat ulottuvuudet: eri puulajit resonoivat eri tavoin. Sääntelyn valvonta on kuitenkin vaikeaa. | Moniin soittimiin on perinteisesti haluttu materiaaleja, jotka ovat nyt vaarantuneet tai kestämättömiä.
Tämä on ongelma”, Lampela sanoo. Siihen tarvitaan erittäin kovaa, joustavaa puuta, eikä sellaisia löydy kuin sademetsistä. ”Laatuvaatimukset ovat kuitenkin todella kovat, eikä Suomen nopeasti kasvatetuista metsistä tahdo löytyä tarpeeksi järeitä, puuaineen syyrakenteelta tasaisia ja oksattomia kuusia.” Kun Lampela hiljattain hankki uuden bassogamban Etelä-Ranskasta, rakentaja oli käyttänyt mahdollisimman paikallisia materiaaleja: päärynää ja puksipuuta. ”Soitinrakentajilla saattaa myös olla vanhoilta rakentajilta hankittuja muinaisia puuvarastoja, jotka ovat peräisin aikojen takaa, koska soittimiin ylipäätään halutaan pitkään kuivunutta puuta”, Lampela toteaa. Uusia vaihtoehtoja Vaihtoehtoisia materiaaleja, niin aiemmin hyödyntämättömiä puulajeja kuin synteettisesti kehiteltyjä, siis tarvitaan korvaamaan harvinaisia puita. Se on uusiseelantilaista mäntyä, joka on käsitelty ja värjätty muistuttamaan eebenpuuta. ”Harjoituskäyttöön hiilikuitu on ihan ok, mutta luonnonmateriaalia ei korvaa mikään. Kristiina Aatsingin ja Armin Seebassin sallalainen yritys Partones on kehitellyt korvaavat materiaaliratkaisut norsunluulle ja eebenpuulle, ja muitakin puunkorvikkeita suunnitellaan. Luutunrakentaja Lauri Niskanen kertoo kokeilleensa eebenpuun korvaamista Blackwood Tek -nimisellä puuvalmisteella. ”Olen myös itse värjännyt pähkinäpuuta etikalla ja teräsvillalla, ja lopputuloksena on aika musta ja nätti taivutuskelpoinen puu”, Niskanen sanoo. Maija Lampela on sekä gambisti että trooppisista soista väitellyt tutkija, joka on pohtinut paljon soitinrakennuksen vastuullisuutta. Materiaali on jo löytänyt tiensä kitaravalmistajien tietoisuuteen. Samojen puiden lähilajeja löytyy runsaasti myös Kiinasta, josta tuodaan nykyään paljon edullisia ja hyvälaatuisia jousisoittimia. Uutta aaltoa edustaa esimerkiksi Madinter, ekologisuutta painottava espanjalainen soitinpuun verkkokauppa, joka on tehnyt myös Blackwood Tekiä tunnetuksi. Nykyään jousissa käytetään esimerkiksi pernambucoa, joka on uhanalainen. 34 R ONDO C LASSIC 3|2020 Lähipuuta Klassisten jousisoittimien puulajit on perinteisesti saatu läheltä: alppikuusta kansiin, vaahteraa sivuihin ja kansiin. Suomessa on tehty omia materiaali-innovaatioita, joiden yllykkeenä on ollut tietoisuus soitinpuiden uhanalaisuudesta sekä kysyntä ekologisesti kestävämmille ratkaisuille. Kitara-alalla on havahduttu uuden materiaaliajattelun tarpeellisuuteen. Maija Lampela on miettinyt, olisiko soitinpuita mahdollista saada Suomestakin. Jousisoittimet ovat pysyneet samanlaisina vuosisatoja ja niihin liittyy paljon mystiikkaa, jolloin vaihtoehtoisia materiaaleja voi olla vaikeampi hyväksyä.. Jousisoittajien ekologinen ongelmakohta on jousi. Mitä vaihtoehtoja jousipuihin olisi. Pohjois-Karjalassa syntynyt Flaxwood on puolestaan sähkökitaroihin tarkoitettu puuperäinen komposiittimateriaali
”Olen tehnyt monta vuotta yhteistyötä italialaisen kitaranrakentajan kanssa, jolloin olemme voineet keskustella näistä asioista ajan kanssa ja miettiä samalla kitaran rakenteeseen liittyviä asioita, joilla voidaan pyrkiä haluttuun lopputulokseen.” Maija Lampelan mielestä puupuhaltajilla on tyypillisesti jousisoittajia joustavampi suhde soittimiinsa. Tarvitsemme uusia ideoita ja ratkaisuja, kun rakentajien puuvarastot vähitellen loppuvat”, sanoo kitaristi Petri Kumela. Puhaltimien rakenne on elänyt halki aikojen, ja niissä on jo pitkään kokeiltu hiilikuituja ja synteettisiä materiaaleja korvaamaan harvinaisia puulajeja. . ”On paljon uskomuksia siitä, mikä materiaali soi parhaiten. Kuitenkin ihmiset rakentavat ja ihmiset soittavat, ei se puu”, Lampela muistuttaa. Lampelan mukaan materiaaleihin liittyy paljon tunnelatausta. Yritys jatkaa soittimien kehittelyä. Artikkeli julkaistu alunperin Finnish Music Quarterlyssa. Tämän materiaalin soinnilliset ominaisuudet ovat tärkeässä osassa Flaxwoodin kitaroissa: WFC-komposiitti on hyvin resonoiva, vakaa ja dynaaminen”, Flaxwoodin sivuilla kerrotaan. Avointa asennetta tarvitaan ”Kaikki kokeilut vaihtoehtoisilla materiaaleilla ovat tervetulleita. Jousisoittimet ovat pysyneet samanlaisina vuosisatoja ja niihin liittyy paljon mystiikkaa, jolloin vaihtoehtoisia materiaaleja voi olla vaikeampi hyväksyä. Kumela tietää tarkkaan soittimiensa materiaalit ja niiden alkuperän, ja hänelle soittimen ekologinen kestävyys on tärkeä asia, ”aivan kuin mitä tahansa muutakin ostettaessa.” ”Minulle soittimen valinnassa materiaalien tulee täyttää ekologisuuden osalta tietyt vaatimukset, mutta sen jälkeen soittimen muut ominaisuudet, joihin materiaalit tietenkin myös suoraan vaikuttavat, ohjaavat valintaa”, Kumela kertoo. 35 R ONDO C LASSIC 3|2020 ”Päätös käyttää puukomposiittia kitaroissa ei perustunut ainoastaan ekologiseen näkökulmaan
Klami oli itse jopa laskeskellut, että ”on varmaan soutanut maailman ympäri”. Fennica Gehrman julkaisee juhlavuoden aikana (tai on juuri ennen sitä julkaissut) seuraavat kamarimusiikkiteokset. Seuraavana aamuna hän lähti hakemaan veneellä maitoa ja postia Tinkasen talosta, niin kuin oli aina tehnyt. Musiikki kuvasti aina unelmaa, fantasiaa, säilyit aina Kuun poikana.” . Juuri tämän vuoksi Sinä olit tekniikan yläpuolella. Juhlavuosi huipentuu syyskuussa 2020 pidettävään syntymäpäiväviikkoon, jolloin myös julkaistaan Uuno Klami -ensemblen levytys Klamin unohduksissa olleista opiskeluajan kamarimusiikkiteoksista. Sinä tunsit taiteen lait ja hallitsit sen keinovarat. Paluumatkalla hän kuitenkin sai sydänkohtauksen ja menehtyi siihen myöhemmin Virolahden sairaalassa. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin. Erik Tawaststjerna kirjoitti Klamista: ”Esittelit minulle balettiasi Pyörteitä… Olit niin salamyhkäisen näköinen, salamyhkäisen ja onnellisen. Loihdit esiin puupuhaltimien juoksutuksia pianosta ja johdatit minut kalevalaisen maailmasi mysteeriin. Säveltäjän muistokonsertti pidetään 29.5. Vuoden ohjelmaan kuuluu myös elämäkerrallinen kiertonäyttely ”Uuno Klami – meren innoittama”. 17 toisesta osasta) • Souvenir viululle ja jousiyhtyeelle (1929) • Valses lentes et amoureuses jousiorkesterille ja pianolle (1932) • Pianokvartetto D-duuri viululle, alttoviululle, sellolle ja pianolle (1922) • Laulelma viululle ja pianolle (1952) • Sonaatti alttoviululle ja pianolle b-molli (1920). Juhlavuoden konsertteja ja julkaisuja KLAMIN JUHLAVUODEN aikana hänen musiikkinsa on esillä monissa konserteissa. Kaikki ovat Esa Ylösen ja Eero Kestin editoimia ensijulkaisuja: • Sonaatti c-molli viululle ja pianolle (1920) • Pianotrio fis-molli viululle, sellolle ja pianolle (1917) • Berceuse (Klamin sovitus viululle ja pianolle Symphonie enfantinen Op. 39 R ONDO C LASSIC 3|2020 Kujaholmissa lauantai-iltana 28.5.1961 saunan jälkeen Uuno luki vaimolleen Martti Haavion runoja ja sanoi haluavansa säveltää niistä muutamia. Klamilan kirkossa (Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Sirkku Mantere, viulu, Esa Ylönen, piano) ja Kaakon Kamarimusiikissa Virolahdella 1.7., jossa soi Klamin Pianokvartetto
Edelfelt kuului myös Runebergien tuttavapiiriin ja kävi Fredrika Runebergin salongeissa. Muun muassa säveltäjä Axel Gabriel Ingelius oli nuoren rouva Edelfeltin lauluista niin innoissaan, että yritti saada niitä kustantajien tietoisuuteen. s. Innokas nuori muusikko joutui tosin harjoittelemaan aamuvarhaisella kylmässä ”förmaakissa”, jossa perheen piano sijaitsi. Musiikkiharrastusta Edelfelt välitti lapsilleen, joiden elämässä hän pysyi tärkeänä henkilönä myös näiden aikuisvuosina. s. Edelfelt niitti jo omana aikanaan mainetta taiteellisena monilahjakkuutena. Edelfeltin tiedetään myös sovittaneen musiikkia juhlatilaisuuksiin ja kuvaelmiin. Soitto ja laulu kuuluivat Edelfeltien kulttuurikotiin, ja esimerkiksi Edelfeltin Berta-tytär oli äitinsä tapaan taitava pianon ja kitaran soittaja. Brandt) kuvattuna 1800-luvun loppupuolella. Ei ole ihme, että Edelfelt herätti huomiota 1840ja 1850-luvun suomalaisissa musiikkija kirjallisuuspiireissä. Kasvava lapsikatras, miehen sairastelu ja varhainen kuolema sekä perheen taloudenpito veivät aikaa luomistyöltä – hiukan samaan tapaan kuin Edelfeltin kollegan ja aikalaisen Clara Schumannin tapauksessa. Musisoimista Edelfelt kuitenkin jatkoi koko elämänsä ajan. Vaikka Edelfelt ei ajan tapaan antautunut julkiselle säveltäjänuralle, hänen teoksiaan arvostivat niin asiantuntijat kuin yleisökin. Krimin sodan kynnyksellä Alexandra Brandt avioitui ruotsalaissyntyisen arkkitehti Carl Albert Edelfeltin kanssa asettuen Helsinkiin ja myöhemmin Hämeenlinnaan. Vuonna 1833 kauppiasperheeseen syntynyt ALEXANDRA EDELFELT (o. Opintoihin kuului niin aikakauden muotija taiturikappaleita kuin prima vista -säestämistä ja musiikin teoriaa. Edelfeltin varhainen pianosävellys – polkkamasurkka – esitettiin julkisesti säveltäjän ollessa vasta 13-vuotias. 40 R ONDO C LASSIC 3|2020 IRALLISEN koulusivistyksensä Alexandra Edelfelt sai nuoruudessaan tyttökoulussa, mutta opiskeli lapsuudestaan saakka pianonsoittoa ja sävellystä yksityisesti Carl Frans Blomin johdolla. Haikon kartanosta onkin säilynyt vuodelta 1892 valokuva, jossa Alexandra tyttärineen musisoi. liedin taitaja porvoosta – alexandra edelfelt (1833–1901) Teksti: NUPPU KOIVISTO v R ONDO suomalaisia säveltäjänaisia OSA: 3 Alexandra Edelfelt (o. Kuvalähde: Museovirasto.. Hän oli erityisen tunnettu kyvystään transponoida lennosta mitä tahansa musiikillisissa illanvietoissa. Säveltämisen ja pianonsoiton ohella Edelfelt kirjoitti runoja. BRANDT) oli biedermeier-ajan Porvoon merkittävin säveltäjälahjakkuus
. Edelfeltin tuotannosta löytyy yksinlaulujen lisäksi mielenkiintoinen sekakuoroteos. Teos on maalattu vuosi Alexandran kuoleman jälkeen ja taiteilija käytti siinä äidin mallina sisartaan Bertaa, joka eniten muistutti äitiään. L. Gabriel Linsénin ja erityisesti Henrik Boreniuksen versiot kyseisestä marssista lienevät suomalaiselle yleisölle tunnetumpia. Teoksiin kuuluu lähinnä yksinlauluja, jotka tyylillisesti lukeutuvat eurooppalaiseen varhaisromantiikkaan. Laulujensa teksteihin Edelfelt sisällytti muun muassa ihailemansa J. Porvoon museon taidekokoelmat. Romantiikan aallonharjalla Suurin osa Edelfeltin säilyneestä sävellystuotannosta sijoittuu 1840ja 1850-luvun vaihteeseen eli nuoruusvuosiin ja avioliiton alkuaikoihin. Esimerkiksi Hjertat [sic] mitt -yksinlaulun työstäminen on aloitettu Roomassa huhtikuussa ja päätetty Brandtin perheen kesänviettopaikassa Kiialan kartanossa elokuussa 1853. Hän nimittäin sävelsi ikätoverinsa, niin ikään porvoolaisen Theodor Lindhin tunnetun runon Nyländingarnes Marsch eli Uusimaalaisten marssi. Niiden rinnalla olisi syytä kuulla myös Edelfeltin sävellystä niin osakuntajuhlissa kuin muissa tilaisuuksissa. Kaiken kaikkiaan Alexandra Edelfeltin elämä ja tuotanto muodostavat kiinnostavan luvun Suomen musiikin historiassa. Hänen teoksensa ovat nyt palaamassa konserttikulttuuriimme ja ainakin joitakin liedejä tullaan pian julkaisemaan laulukokoelmassa. Sekä julkisessa keskustelussa että tiedemaailmassa Edelfelt on kuitenkin jäänyt toistaiseksi (kultakauden taidemaalarin) äidin ja (tunnetun arkkitehdin) vaimon tai korkeintaan vieraanvaraisen salonnièren rooliin. Edelfeltillä oli nuottipaperinsa mukanaan kaikkialla, myös häämatkalla Etelä-Euroopassa. Alexandra Edelfelt keltaisessa salongissa poikansa Albert Edelfeltin 1902 maalaamassa akvarellissä. Runebergin runoja, ja hän käytti ensimmäisenä suomalaisena säveltäjänä suosittua Fåfäng önskan -runoa liedmateriaalina. Soitto ja laulu kuuluivat Edelfeltien kulttuurikotiin.
Anna Karenina (Simonov/Schedrin) 18.4. 45 R ONDO C LASSIC 3|2020 B alettia ajastamme HELSINKI BALLET FESTIVAL 2020 17.4. Don Quijote (Petipa-Simonov-Minkus) Karjalan tasavallan Musiikkiteatterin baletti ja orkesteri, Venäjä Liput 48,50 / 44,50 / 25 € Balettia ajastamme 17.-19.4.2020 HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA Kokonaistaideteoksen henkeen Kun teeman tiesi etukäteen, itse esitys saattoi ensin hämmentää, sillä se ei todellakaan tuputtanut mitään poliittista sanomaa vaan operoi arkisella, minimalistisella huumorilla. Reagoin tällä materiaalilla live-tilanteessa liikkeisiin, ääniin ja valoihin. ”Meidän kehomme edustavat samalla yhteiskuntaa. ”Olemme ennenkin tehneet musiikkia teoksiimme ja työskennelleet äänisuunnittelijoiden kanssa, mutta halusimme kehitellä musiikin roolia pidemmälle saadaksemme siitä kontrapunktia. Näin musiikki liittyi orgaanisesti ruumiillisuuteen. Musiikki syntyi rytmisistä ruumiin liikkeistä ilman instrumentteja. Äänitin myös esiintyjien ääniä ja käsittelin lauluja elektronisesti. Verdrängen-teoksessa Zhao loi musiikkia, joka joskus tavallaan mallintaa esiintyjien liikkeitä elektronisena varjona, mutta ei silti yksi yhteen kuvittavan piirroselokuvien musiikin tapaan. Kiinalainen säveltäjä tuli vuonna 2012 Stuttgartiin opiskelemaan ja jäi Eurooppaan. ”Jotkut varoittelivat yhteistyön vaikeudesta, mutta sellaisesta ei ollut tietoakaan Yiran Zhaon heittäytyessä mukaan herkkyydellään, monipuolisuudellaan ja riippumattomuudellaan.” ”Kokemus oli minullekin uusi, sillä en ole koskaan ennen päässyt tällä tavalla osaksi tiimityötä. Miiminen kieli, teatteri, musiikki, tanssi ja valo liittyvät yhteen, ja niiden suhde eri esityksissä vaihtelee. maaliskuuta ja Tampereella 7.–9. Espoon kaupunginteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri ovat Verdrängen, Verdrängen, Verdrängen -teoksen osatuottajia. lokakuuta. Obilivian työtapa ei lähde etukäteen luodusta konseptista, vaan ryhmä alkaa purkaa teemaa yhdessä keskustelemalla. Tässä projektissa musiikkia ei voi irrottaa liikkeestä tai valosuunnittelusta, vaan kaikki reagoivat kaikkeen yhteistaideteoksen henkeen”, Zhao sanoo. Häntä kiinnosti alusta asti se, miten musiikki voi liittyä ruumiinkieleen. Hänen ja Annika Tudoorin lisäksi lavalla on Alice Ferl. He ovat yhdessä tehneet myös laulut, joissa usein toistetaan ikään kuin jonkun pop-sävelmän mottoa, mutta ne ovat tietenkin osa teemaa. Ryhmän jäsenillä on erilaisia taustoja – esimerkiksi uudessa teoksessa mukana ollut Timo Fredriksson on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti. Siitä jäsenet alkavat kehitellä liikkeitä. Galleriat ja teatteritilat ovatkin olleet hänen foorumeitaan enemmän kuin konserttisalit. ”Olin luonut etukäteen tiettyä materiaalia, ja harjoituksissa loin hetkessä syntetisaattorilla uutta. Ne Toiset (ensi-ilta, Kasparova-Wessman) / Balettia ajastamme -gaala 19.4. Näin syntyi ajatus taidepuolen säveltäjän mukaan otosta”, Tudeer kertoo. Sillä on eri rooleja – joskus se seuraa muita elementtejä mutta joskus ottaa myös johtoaseman.” . Tuotanto vierailee myös Salzburgissa ja Chemnizissä.. Yleensähän säveltäjät työskentelevät yksin. Espoon Louhisalissa se nähdään 27. Esimerkiksi teoksessaan Verwickelte Synästhesie hän laittoi neljä kapellimestaria johtamaan toinen toisiaan eri tempoissa ja yhdistelmissä samanaikaisesti. Mottonamme on kohdata tiedostamaton”, Tudeer selittää
Niin ikään tärkeää on luotettavuus ja se, että tulee hyvin toimeen muiden kanssa.” MANHATTANILLE ASETTUNUT Mäensivu näkee meikäläiset jazzpiirit sopivan matkan päästä valaisevien havaintojen tekoon. Päinvastoin, kunnianhimoinen nainen nauttii haasteista ja tilaisuuksista kehittyä. Tahtoisin mukaan rumpali Jonathan Blaken, pianisti Dave Kikoskin ja saksofonisti Seamus Blaken eli melkoisen all star-ryhmän!” . Mikä on se salainen ase, jolla New Yorkissa erottuu ja pärjää. Mäensivulla ei näin tapahduttua kuitenkaan ilmennyt tarvetta uuden intohimon kohteen tai paineettomassa tilassa tapahtuvan ajanvietteen etsimiseen. Suomessa ja Euroopassa muutenkin tulee joka tapauksessa käytyä aika aktiivisesti. Olin ehtinyt kasvattaa verkostojani kaksi vuotta, ja töitä tuli koko ajan enemmän”, Mäensivu kertoo. ”Pysyn Nykissä toistaiseksi, töistä riippuen vuoden kerrallaan. ”Salaisesta aseesta olisi hyötyä, mutta en oikein osaa olla muuta kuin oma suomalainen itseni! Eurooppalaisuus ja skandinaavisuus ei ole tässä afroamerikkalaisessa musiikinlajissa etu. ”Soitin pienenä pianoa halukkaasti ilman päämäärää, mutta tunneilla käyminen ja musiikkiopinnot veivät touhun heti tavoitteellisempaan suuntaan. Nyt koti on kaupungissa, joka on Mäensivun edustaman genren kohdalla maailman kilpailluin. Hyvän musiikin soittaminen, kuunteleminen ja fiilisteleminen on edelleen ainakin yhtä nautinnollista kuin silloin, kun varsinainen maali puuttui.” Mäensivun omimmat taiteelliset ambitiot kukoistavat hänen johtamassaan Kaisa’s Machine -yhtyeessä. Hän ei silti kadu päätöstä lähteä sinne, missä mittelö omassa genressä on loppua vailla ja maailman ankarinta. Pian käynnistyi opinpolku, joka kulki Sibelius-lukion ja Oulunkylän Pop & Jazz -konservatorion kautta Sibelius-akatemian jazzosastolle muun muassa Antti Lötjösen oppiin. ”Käytännön tasolla laaja biisirepertuaari ja hyvät nuotinlukutaidot ovat asioita, joita kehitän jatkuvasti. ”Jazzin keikkakenttää tuntuu karrikoidusti sanoen pyörittävän muutama tekijä, mikä näyttää täältä käsin hiukan ankealta. Jotain ainutlaatuista on myös siinä, miten Jazzliitto vie kiertueillaan musaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.” Jos Mäensivu lähiaikoina palaisi Suomeen, tekisi karttunut kokemus hänestä melko automaattisesti ison kalan pienessä lammessa. Asiat ovat balanssissa ja hommia riittää.” HARRASTUKSESTA EI JOIDENKIN teorioiden mukaan kannattaisi tehdä ammattia. Jazz vei basisti KAISA MÄENSIVUN kauas kotoa. Valkoinen jazzia soittava nainen herättää monissa tiedostamattomiakin ennakko-oletuksia. Paluukaavailuja ei tällä haavaa ole. rohkeasti syvään veteen Teksti: PETRI SILAS | Kuva: AINI MÄENSIVU h. Sieltä oli luontevaa jatkaa monen muun tapaan Manhattan School of Musiciin, mistä musiikin maisterin paperi tuli käteen 2017. ”Suuremmat mahdollisuudet alkoivat kiehtoa, vaikka tänne putkahtelee jatkuvasti kovatasoisia muusikoita ja kamppailu on kovaa.” Kontrabassolla itseään ilmaisevan naisen sydän on sykkinyt musiikille siitä saakka, kun hän pääsi lapsena äitinsä mukaan jazzkeikoille. Mutta ei minulla ole tarvetta tehdä suunnitelmia pidemmälle. Suomalaisin voimin toteutettu, joulukuussa 2017 ilmestynyt debyyttilevy Music in the Key of K on saamassa seuraajan. Pianotunnit jäivät 14-vuotiaana, kun Mäensivu näki televisiossa kontraa soittavan naisen. 46 R ONDO C LASSIC 3|2020 ÄMEENLINNALAISEKSI 1990 syntyneen Kaisa Mäensivun valitsema polku ei ole helpoimmasta päästä. En osaa olla kuin suomalainen itseni, sanoo New Yorkissa asuva Kaisa Mäensivu. Vaikka on toki hienoa, että muusikoiden ohella Suomen skenessä on edes jokusia aktiivisia muitakin toimijoita. Toisaalta skene muuttuu koko ajan poliittisemmaksi ja vähemmistöjä halutaan nostaa esille.” Perusasioiden ylläpito on olennaista. ”Suunnittelen äänittäväni seuraavaksi täällä New Yorkissa. Soittaminen käy välillä työstä, jos projekti ei ole taiteellisesti niin kiinnostava tai korkeatasoinen, mutta sen korvaavat ne hetket, kun pääsee hyvän porukan pariin. Olen nähnyt täällä hienoja menestystarinoita, joiden rinnalla Suomen tarjoamat mahdollisuudet tuntuvat pieniltä. ”En suunnitellut jääväni New Yorkiin, mutta opintojen jälkeen ajatus kävi houkuttamaan. Eurooppalaisten kollegoiden kanssa tästä toisinaan jutellaan
Lisätietoja osoitteesta skr.fi/soitinlainat Ku va ss a se lli sti Ju ss i Vä hä lä . Ku va : Ja ak ko Pa ar va la. 47 R ONDO C LASSIC 3|2020 Suomen Kulttuurirahaston SOITINLAINAT haettavina 10.–31.3.2020 Soittimet on tarkoitettu muusikkojen käyttöön lainattavaksi määräajaksi. Vanhojen italialaisten ja ranskalaisten arvosoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia
Ei auta, kuuluuko katalien kieroilijoiden vai viattomien sankarittarien joukkoon: niin synnin kuin hyveen palkka on usein kuolema. Giacomo Puccini (1858–1924) jätti parissa oopperassaan prima donnansa henkiin, mutta parhaiten hänet muistetaan Louisianan rämeille nääntyvästä Manon Lescaut’sta, La Bohémen tuberkuloosiin riutuvasta Mimistä sekä itsemurhaan pakotetuista Butterflysta ja Liusta. SOD-oireyhtymä (Sudden Operatic Death Syndrome), esimerkkinä Isolden ” Lemmenkuolo ”. Ennenaikainen kuolema kohtaa naisen oopperassa monin tavoin. Kohta äitinsä kuoltua kuolema ahdistelijoille R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN n GIACOMO PUCCINI: TOSCA Oopperan alkuperäisessä julisteessa vuodelta 1900 kuvataan hetkeä, kun Tosca on tappanut poliisipäällikkö Scarpian. Taiteenlajiin kuuluva erikoistapaus on ns. 48 R ONDO C LASSIC 3|2020 AISTEN KOHTALO vakavassa oopperassa on kova. Isä oli kuollut Puccinin ollessa viisivuotias, ja kotoa löytyi myös kuusi vanhempaa sisarta. Itsemurha on viimeinen ratkaisu myös laulajatar Floria Toscalla, joka nimeään kantavan oopperan päätteeksi loikkaa alas Rooman Castel Sant’Angelon varustuksilta. Puccinin naiskuvalle on haettu taustaa alkaen dominoivasta äitisuhteesta, jota vastaan säveltäjä biografinsa Mosco Carnerin mukaan taisteli loppuelämänsä. Julisteessa näkyy voimakkaasti tuolloin uusi muodikas tyylisuunta Jugend.. On itsemurhia, järjen menetyksiä, keuhkotautia sekä eritasoisia murhia ja tappoja
Ranskalaiset olivat tehneet Roomasta vuonna 1798 tasavallan, joka kukistui kesäkuun 1800 alussa. Nuo viisi uhkaavaa akordia on merkitty B-duuriin, mutta muunnesoinnuillaan ja oktaavia halkovilla tritonuksillaan ne karkaavat tonaalisesta asetelmasta ja suistavat oopperan pakokauhuiseen liikkeeseen (Vivacissimo con violenza). Oikeudet Giuseppe Giacosan ja Luigi Illican librettoon kuuluivat säveltäjä Franchettille, mutta Puccini sai kustantaja Ricordin vakuuttamaan tälle, että aihe oli epäsopiva oopperaksi. Hänen naissuhteistaan syntyisi oma oopperansa, semminkin kun useat hänen kumppaneistaan olivat laulajattaria, kuten Emmy Destinn, Maria Jeritza sekä Toscan roolin kantaesittänyt romanialainen Hariclea Darclée. vero = tosi) hyväksi. Myös musiikissa on huolella rekisteröityjä yksityiskohtia, kuten ensimmäisen näytöksen lopun rukoukset, joita varten Puccini haastatteli roomalaista munkkia, tai toisessa näytöksessä kuultava konsertti gavotteineen ja kantaatteineen, Tosca solistinaan. La Bohémella (1896) Puccini asettui tieten tahtoen Leoncavallon tielle, joka oli jo aloittanut samannimisen oopperan. Manon Lescaut’llaan (1893) Puccini haastoi ranskalaisen Jules Massenet’n Manonin (1884) ja nappasi italiankielisen libreton Ruggiero Leoncavallolta. Saman tien, kun kollega luopui libretosta, Puccini käynnisti oman projektinsa, jota Franchetti pääsi ihastelemaan ensi-illassa Roomassa vuonna 1900. Mustasukkaisuutta aiheutti myös Puccini Elviralle lukuisilla suhteillaan. Paavi Pius VI oli kuollut tammikuussa maanpaossa Ranskassa, joten monarkistisilla pikkupäälliköillä oli Roomassa vähän aikaa täysi valta. Scarpian tai muiden johtoaiheiden käyttö lataa Toscaan yhtenäisyyttä ja vihjeitä, mutta ei wagnerilaista metarakennetta. Pyrkimys realismiin johti hänet poikkeuksellisesti myös tarkkaan ajan ja paikan kuvaukseen. Uusi draamakäsitys murensi myös perinteisen numero-oopperan rakenteen: resitatiivien, aarioiden ja kuorojen sijaan lyhyitä | Kolme Italialaista säveltäjää Pietro Mascagni (vas.), Alberto Franchetti ja Giacomo Puccini yhteiskuvassa 1890-luvulla. Puccini kävi tutkimassa Toscan tapahtumapaikat, jotka antavat kullekin näytökselle oman vireensä. Ihanteista riisutut tunteet Tosca sisälsi ainakin yhden roolihahmon, joka ylti samanlaiseen häikäilemättömyyteen. Oopperan parisuhdeongelmat ratkottiin nyt syytösten, petosten ja puukkotappeluiden kansanoikeudessa. Puccini luonnehti itseään ” suureksi riistalintujen, oopperalibrettojen ja kauniiden naisten metsästäjäksi ”. Manfredi teki itsemurhan, mutta kuolinsyytutkimuksessa syytökset todettiin vääriksi, ja Elvira tuomittiin kunnianloukkauksesta. Seuraavaksi Puccini iski silmänsä ranskalaisen Victorien Sardoun näytelmään La Tosca (1887), joka oli sommiteltu Sarah Bernhardin diivakykyjen esittelyyn. Tuo liike kertoo vankilasta karanneen konsuli Angelottin pakomatkasta, mutta laajemmassa perspektiivissä se kuvastaa syöksykierrettä, joka ajaa kaikki teoksen päähenkilöt tuhoon. Puccini aloitti 1884 suhteen naimisissa olleen lauluoppilaansa Elvira Gemignanin kanssa. Puccinin oopperat eivät yleensä sijoitu Italiaan, mutta Tosca operoi Roomassa tunnetuissa paikoissa, ensimmäisessä näytöksessä Sant’ Andrea della Vallen kirkossa, toisessa Palazzo Farnesessa ja kolmannessa Castel Sant’ Angelossa. Kirjailija Émile Zolan naturalismista vaikutteensa saaneessa oopperatyylissä ylevät aatteet ja jalo käytös kärsivät haaksirikon ihmisen alkukantaisten ja itsekkäiden motiivien hyökyessä esiin. Scarpia, Vatikaanin poliisin päällikkö, heittää varjonsa koko teokseen musertavista alkusoinnuista lähtien. Ensimmäisessä näytöksessä kerrotaan ennenaikaisesti, että itävaltalaiset olisivat kamppailussa voitolla – jota juhlistetaan kirkossa Te Deumilla – mutta toisessa näytöksessä voittajaksi paljastuu Napoleon, mistä kidutettu taiteilija Cavaradossi riemastuu (” Vittoria! ”). Puccini ei tehnyt verismistä uskonkappaletta, mutta käytti tyylisuuntaa hyväkseen perustellakseen Toscassa esiintyvää väkivaltaa ja seksuaalista ahdistelua. Julkisuutta saanut kilpasäveltäminen päättyi historian tuomiolla Puccinin voitoksi, mutta reilun pelin palkintoja ei jaettu. Juuri Franchettin piti alkujaan säveltää Tosca, mutta Puccini sai hänet luopumaan ajatuksesta ja ryhtyi itse heti sävellystyöhön.. Avioliitto solmittiin vasta vuonna 1904, kun naisiin menevä elintarvikekauppias Gemignani oli kuollut mustasukkaisen aviomiehen tappamana. Säveltäjän kuoleman jälkeen kävi ilmi, että Puccinilla oli yhteinen lapsi Dorian Giulia-serkun kanssa. Toscassa on modernit, 1900-luvulle kuuluvat piirteensä, joissa edellisen vuosisadan romanttinen idealismi on karsittu todenmukaisen verismin (it. Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana (”Maalaista herrasmiesmäisyyttä”, 1890) korosti tätä otsikollaan. He olivat kilpailijoita mutta myös ystäviä. Oopperan tapahtumat sijoittuvat historiaan parin päivän tarkkuudella. Napoleon löi itävaltalaiset joukot Marengon taistelussa 14.6.1800, ja tieto tästä tuli Roomaan pienellä viiveellä. Kovia otteita tarvittiin myös librettojen metsästyksessä. Vuonna 1908 Elvira syytti julkisesti palvelijatartaan Doria Manfredia suhteesta säveltäjään. R ONDO C LASSIC 3|2020 49 läpisävellettyjä purkauksia tai kohtauksia
Oopperalaulajatar päähenkilönä tarjosi tilaisuuden luoda rooli, johon diivan elkeet kuuluvat luonnollisesti. Ehkä hän sen vuoksi suostui vähän ennen kuolemaansa fasistipuolueen kunniajäseneksi. Giacomo Puccinin Toscan libreton alkuperäinen kansi maailman ensi-iltaan vuonna 1900.. Puccini maalaa laulajattaresta muotokuvan, jossa mustasukkaisesta hupakosta kasvaa Jumalan edessä nöyrä ja uhrautuva sankaritar. Vain ne jäävät jäljelle myös koko oopperan loppusoinnuissa. Oopperan kolmas protagonisti, taidemaalari Mario Cavaradossi, on ohuempi ilmestys. Fausto Torrefranca julkaisi vuonna 1912 pamfletin, jonka mukaan Tosca vetosi suorasukaisuudellaan sivistymättömään yleisöön, alhaisiin tunteisiin ja väkivallan tirkistelyyn. Giacosaa ja Illicaa katolisen diivan itsemurha häiritsi niin paljon, että he ehdottivat tilalle SOD-oireyhtymää, mutta Puccini piti päänsä. Kolmannen näytöksen E luccevan le stellessä hän ei enää sano mitään poliittisista ihanteistaan, jäljellä on vain rakkaus ja sen menetyksen tuottama epätoivo. Toscassa ei ole tilaa staattisille kohtauksille, mikä sai Puccinin miltei poistamaan II näytöksestä Toscan Vissi d’arten , jossa laulajatar vakuuttaa eläneensä taiteelle, rakkaudelle ja katoliselle uskolleen. Milanon La Scala lanseerasi syksyllä 2019 uuden Toscan , jonka lähtökohtana oli Me Too -kampanja ja se, ettei juuri mikään ole muuttunut. Suurta, ylevää ja miehekästä oli soitinmusiikki. Puccinia ei kiinnostanut esteettinen moralismi, eikä poliittinenkaan. Me Too -oopperaa Scarpiaan liittyy myös säveltäjän oma vähintään vaikea suhde naisiin, joita syyllistetään, alistetaan ja tapetaan oopperasta toiseen. Vanha valta näyttää poliisipäällikkö Scarpiassa kasvonsa. Vakuudet saatuaan laulajatar tappaa ahdistelijansa. Seksuaalisessa väkivallassa on aina kyse vallankäytöstä. Mikään ei ole pyhää kirkkovaltion poliisipäällikölle, joka I näytöksen Te Deumin päätteeksi julistaa unohtavansa Jumalan himonsa vuoksi. Nyt kuollaan intohimojen, ei aatteiden vuoksi. 50 R ONDO C LASSIC 3|2020 Puccini ei pyrkinyt luomaan Toscasta tutkielmaa vallan ja tunteiden ristiriidasta Verdin tapaan. Sen vuoksi on loogista, että väkivaltaan taipuvaiset henkilöt hakeutuvat asemiin – kirkon palvelukseen, poliiseiksi, sotilaiksi, johtajiksi, opettajiksi, valitettavasti myös kapellimestareiksi, laulajatähdiksi ja oopperasäveltäjiksi – joissa ahdistelulle avautuu mahdollisuuksia. Cavaradossin valeteloitus onkin petosta: taitelija kuolee teloituskomppanian edessä ja Tosca hyppää kuolemaan. Lupaamalla vapautuksen tuomiosta hän painostaa Toscaa antautumaan itselleen. Puccini rakasti oopperoidensa naishahmoja ja yleisö – ehkä nimenomaan naisyleisö – tunnistaa sen. Jatkuva liike ja väkivallan uhka tekevät Toscasta Puccinin tiiviimmän ja toiminnallisimman oopperan. Oopperan alussa Cavaradossi laulaa kätketystä harmoniasta ( Recondita armonia ), joka sulauttaa monet eri naiset samaan kuvaan. Taiteellinen johtaja Riccardo Chailly perusteli: ” Tosca on erittäin ajankohtainen, kuvauksessaan hyvin uskottava ja samankaltainen kuin meidän raaka ja kova yhteiskuntamme .” 1900-luvun alussa Puccinia arvosteltiin ”feminiiniseksi” säveltäjäksi, jonka teokset oli suunnattu ennen muuta naisyleisölle. Naisiin kohdistuneella seksuaalisella väkivallalla on synkkä historia, jossa kehitys parempaan on ollut harvinaisen hidasta. Seksuaalisessa väkivallassa on aina kyse vallankäytöstä. Scarpia houkuttelee mustasukkaisen Toscan paljastamaan vangin piilopaikan ja tuomitsee samalla maalarin kuolemaan. Toisen näytöksen alussa Scarpia tunnustaa, että naisen pakottaminen seksiin tuottaa hänelle suuremman nautinnon kuin sopu. Puccini tunnusti tarpeensa naisten dominointiin ja ylpeää Floria Toscaa hän kurittaa kovemmin kuin ketään muuta. Oopperan lopussa hän osoittaa viimeiset sanansa murhaamalleen Scarpialle: ” O Scarpia, avanti à Dio! ” (” Scarpia, Jumalan edessä tavataan! ”) Se vahvistaa, että oopperan todellinen draama on kahden kauppa, naisen ja hänen ahdistelijansa välinen konflikti. Historiallinen tarkkuus ja poliittiset tapahtumat toimivat pelkkinä kehyksinä ihmiskohtaloille. Näitä mahdollisuuksia on ollut avaamassa koko järjestelmä, joka ei pysty tai halua puuttua tilanteeseen. Oopperadiivaa himoaa myös sisilialaissyntyinen poliisipäällikkö, paroni Vitellio Scarpia, joka vangitsee Cavaradossin epäiltynä poliittisen vangin piilottelusta. Tosca valmistui Verdin ja Italian yhdistymisen jälkeiseen aikaan, jossa ’risorgimenton’ unelmat paremmasta maailmasta tuntuivat yhtä etäisiltä kuin oopperan tasavaltalaisille. Toscassa esiintyvä seksuaalinen väkivalta oli kiellettyä oopperan tapahtumasekä sävellysaikoina, aivan niin kuin nykyäänkin. Se tekee näytöksen yksityiskohtaisesti kuvatusta ahdistelusta epämiellyttävää seurattavaa, mutta halusiko Puccini vain hekumoida aiheella vai oliko hänellä jokin muukin viesti. Hänen naisensa rakastavat, kärsivät ja uhrautuvat, mutta voivat myös nousta vastarintaan. Ulkoisesti tämä tavoittelee aatelismiehen ylevyyttä, mutta jäljellä on vain ’ancien regimén’ hienostuksen kuivunut kuori. Tosca ei anna painostukselle periksi, vaan puolustautuu ja huutaa maassa korisevalle ahdistelijalleen ”Sinut tappoi nainen!” . Nahkurin orsilla tavataan Pääosassa on siis venetsialainen laulajatar Floria Tosca, rakastajanaan tasavaltalainen ja pariisilaissyntyinen taidemaalari Mario Cavaradossi
Soittopolku-sarjan kolmas osa ilmestynyt! Soittopolku on uudenlainen lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Innostavaa, moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. Tekstit perustuvat mallien todellisiin ja kuviteltuihin puheisiin sekä ajatuksiin. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta Rondon kuvakolumnistin, Sibelius-Akatemian entisen rehtorin, Lassi Rajamaan proosarunokirja, joka on syntynyt tekijän taskussaan kantamaan lehtiöön kertyneistä piirroksista. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Pysy hyvissä kirjoissa! SSIC V L Kiehtovat musiikkikirjat opiskeluun ja vapaa-aikaan. Paljon käytännön vinkkejä ja ideoita. Musiikki varhaiskasvatuksessa Odotettu perusteos pienimpien musiikkikasvatuksen perusteista. Sarjan uusin, kolmas osa soveltuu jo pidemmälle ehtineille soittajille. Hinta 47 € Nyt vain 39?€ (norm. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. Piirrosten malleina olivat helsinkiläiset raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. 45 €) VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS KOLME TAPAA TILATA: 3
2 2 w w w . For detailed audition requirements and assessment criteria please visit: www.ema.edu.ee/en/admissions Estonian Academy of Music and Theatre o?ers an internationally competitive higher education. Haussa ääni, joka tuo yhteen puhtaasta elämästä, ystävyydestä, yhteisöllisyydestä ja korkeiden kulttuuriarvojen edistämisestä kiinnostuneet taiteessa ja musiikissa! ANDERS WIKLÖF -PRIS 6 000 € · 2 000 € · 500 € H A K E M U K S E T 3 . 26 April 27 June . f i Estonian Academy of Music and Theatre Invites young musicians to audition for bachelor and master’s level studies Audition dates in 2020: 24 . fi 050 501 2767 Rehtori Otto Korhonen otto.korhonen@joensuu.fi 050 310 9452 OPERA CHOIR CONDUCTING Matti Hyökki (Savonlinna Opera Festival, Finland), Heikki Liimola (Sibelius Academy, Finland), Mari Koistinen (Sibelius Academy, Finland) • June 29 – July 3 TOPI LEHTIPUU (Finland) Classical and modern song • July 5 – July 9 MEI-TING SUN (Royal Academy of Music, London, Great Britain) Piano I • July 9 – July 19 VICTORIA NEWLYN (Guildhall School of Music and Drama, London, Great Britain) Telling Tales • July 10 – July 17 DALE FUNDLING (USA) Opera & Lied I • July 13 – July 18 MARK GOTHÓNI (Universität der Künste Berlin, Germany) Violin I & Chamber Music • July 15 – July 19 HARTMUT ROHDE (Universität der Künste Berlin, Germany) Viola & Chamber Music • July 17 – July 24 MARKO YLÖNEN (Sibelius Academy, Finland) Cello & Chamber Music • July 18 – July 24 ZHENG ZHOU (Shanghai Concervatory of Music, China) HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) Opera & Lied II • July 20 – July 25 MI-KYUNG LEE (Hochschule für Musik und Theater München, Germany) Violin II • July 21 – July 28 CHRISTOPH PRÉGARDIEN (Germany) Opera & Lied III • July 27 – August 1 HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) DANIEL FÜETE (Hochschule für Musik Zürich, Switzerland) JOINT MASTERCLASS: German Lied & French and German Chanson • July 27 – August 1 PAAVALI JUMPPANEN (Finland) Piano II • August 3 – August 8 In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Summer 2020 MASTER CLASSES More info and registration: www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy. EAMT celebrated its 100th anniversary in 2019. MUSIIKIN ammattilaiseksi Joensuussa Musiikkialan perustutkinto/ muusikko 180osp (yo/pk) • Kansanmusiikki • Pop/jazz-musiikki • Taidemusiikki • Taituriakatemia Haku ajalla 18.2. 4 . 52 R ONDO C LASSIC 3|2020 HAVETS RÖST M E R E N Ä Ä N I T H E V O I C E O F T H E S E A C O M P E T I T I O N 22.8.2020 A L A N D I C A , M A A R I A N H A M I N A , F I N L A N D Kolmatta kertaa järjestettävä laulukilpailu pohjoismaisille ja baltialaisille, vuoden 1990 jälkeen syntyneille klassisille laulajille. 10.3.2020 Valintakokeet: 28.–2 9.4.2020 www.joensuu.fi/konservatorio/ ammatillinen Opinto-ohjaaja Emmi Matikainen emmi.matikainen@joensuu. 1 July Please note that participation in the auditions should be con?rmed no later than 3 weeks before the audition. h a v e t s r o s t . Its culturally diverse professional learning environment brings together top musicians, composers, actors and producers from Estonia and Europe
Kuoreen tunnus LOH-06-10-20. Hakemuksiin on liitettävä oikeaksi todistetut jäljennökset kelpoisuutta osoittavista todistuksista sekä nimikirjanote tai oikeaksi todistettu ansioluettelo. Tehtävää täytettäessä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Valitun tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan sekä lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. Voit myös toimittaa kirjallisen hakemuksen, johon on liitetty kopiot tutkintotodistuksista, 20.3.2020 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: Lohjan kaupunki/Lohja rekry, PL 71, 08101 Lohja. Työsuhteen ehdot määräytyvät Sivistystyöantajat ry:n yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen mukaan. Virkaan valitun on ennen vaalin vahvistamista esitettävä Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n todistus terveydentilastaan sekä lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote. EMO kutsuu inspiroivaan yhteisöönsä uusia kehittäjiä. Kelpoisuusehdot ovat asetuksen 986/1998 mukaiset. 044-3741485, hanna.repo-nikkanen@lohja.fi) Espoon musiikkiopisto hakee 1.8.2020 vakituiseen työsuhteeseen VIULUNSOITON LEHTORIA PASUUNANSOITON LEHTORIA Oletko innostava ja tavoitteellinen soitinpedagogi. Hakemukset ansioluetteloineen lähetetään yhtenä pdf-muotoisena tiedostona alla mainittuun sähköpostiosoitteeseen otsikolla "Huilunsoiton opettaja". Hakuaika päättyy 31.3.2020 klo 15.00. – 1.4.2020 • Hakeminen: www.opintopolku.fi • Lisätietoja hakemisesta: hakijapalvelut p. Avoinna olevaan tehtävään kuuluu opetusta sekä Lohjalla että Vihdissä. Lisätietoja antaa rehtori Hanna Repo-Nikkanen (puh. 040-5645301 tai apulaisrehtori marja.korpi@emo.fi, puh. Hakijat tai osa heistä kutsutaan haastatteluun ja mahdolliseen opetusnäytteeseen. Itsekin saan opetusta balalaikan soitossa. Hakemukseen tulee liittää pdf -tiedostona jäljennökset tutkintotodistuksista. Kirjallisia hakemuksia ei palauteta. Tiedustelut: rehtori Juha Pulkki, puh. Viuluun voidaan lehtoraatin lisäksi kiinnittää tuntiopettaja. Eino Kolppanen, musiikkipedagogiopiskelija LÄNSI-UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTOSSA on haettavana musiikkioppilaitoksen opettajan kokoaikainen virka (musiikin hahmotusaineet) 1.8.2020 alkaen toistaiseksi. Hakijan on hyvä tiedostaa musiikkiopiston työn näkyvyyden merkitys talon ulkopuolella. 54 R ONDO C LASSIC 3|2020 haettavana HUILUNSOITON PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 15.8.2020 alkaen. Edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa ja opetuskokemusta. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. klo 15.00 mennessä. Etsimme nyt innostuneeseen joukkoomme opettajaa, jolla on vahvaa pedagogista osaamista, oppimiseen innostava ote, valmius opettaa niin pienten lasten alkeisryhmiä kuin syventävien opintojen oppilaita, sekä hyvät työyhteisötaidot. 0400-800553, juha.pulkki@lahdenmusiikkiopisto.fi. Kelpoisuusehdot asetuksen 986/1998 mukaisesti. Valitse klassisen musiikin, rytmimusiikin tai kansanmusiikin opinnot. Vapaamuotoiset hakemukset ja CV 23.3.2020 mennessä marja.korpi@emo.fi. Työaika ma-pe 15.30-20.30. Lohjan kaupunki on savuton työnantaja. Pyydämme jättämään ensisijaisesti sähköisen hakemuksen osoitteessa www.kuntarekry.fi (työavain LOH-06-10-20) perjantaihin 20.3. Mahdollisuus traverson ja nokkahuilunsoiton opettamiseen katsotaan eduksi. Valmius vasta-alkajien ja ryhmien ohjaukseen katsotaan eduksi. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on Lohjan kaupungin ylläpitämä vireä musiikkioppilaitos, joka Lohjan lisäksi toimii Vihdin kunnassa. Tiedustelut rehtori paula.jordan@emo.fi, puh. Haastattelut ja opetusnäytteet 6.-8.4. ILTAVAHTIMESTARIA Tehtävät painottuvat asiakaspalveluun sekä soitin-, konserttija tilajärjestelyihin. Arvostamme yhteismusisointi-/kuoron tai yhtyeen johtamistaitoja, solmisoinnin tuntemusta, erityisoppijaosaamista ja musiikkiteknologisia taitoja. Arvostamme kykyä valmentaa oppilaita Tapiolan nuoriin sinfonikkoihin ja ammattiopintoihin asti. 050-3450602. 044 725 0081 hakijapalvelut@centria.fi centriaamk Centria-ammattikorkeakoulu Opiskelijoista välittäminen näkyy muun muassa siten, että järjestetään myös yksilökohtaista opetusta. Centrian kaikki koulutukset: www.centria.fi/kevat2020 Musiikkipedagogi (AMK) • Antaa valmiudet musiikinopettajan työhön • Genret: kansanmusiikki / klassinen musiikki / rytmimusiikki • Kesto: 4 vuotta, 240 op • Lisätietoja: www.centria.fi/ musiikkipedagogi • Hakuaika: 18.3. Tehtävään sisältyy huilunsoiton opetuksen lisäksi orkestereiden ja kamarimusiikin ohjaaminen sekä opetuksen kehittäminen. Opiskelu yli genrerajojen onnistuu myös! Yhteensä noin 3 000 opiskelijan kampuksemme sijaitsevat Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Palkka määräytyy OVTES:n mukaan
. Opera serian vakioihin kuuluva laiva myrskyävällä merellä -aaria Porporan Semiramidesta antaa Bartolille jälleen tilaisuuden kihistä ja raivota kuvioillaan. Otetaan vaikka kolme aariaa Porporan oopperasta Polfiemo, jonka Bartoli toi viime vuonna myös johtamilleen Salzburgin helluntaijuhlille. Alpha 554. Decca 4856214. Silti mielikuvilla voi leikkiä, ja Bartolilla on paljon samoja elementtejä kuin mitä historiankirjat kastraateista kertovat. Haute-contren äänenlaadusta on vain kirjallisia kuvauksia. Giovanni Antonini. Levyn nautinnon kruunaa Il Giardino Armonico -barokkiorkesterin soitto, jonka jokainen säestyskuviokin tihkuu draamaa, tunnetta ja peri-italialaista sensuaalisuutta. Dumesny – Haute-contre de Lully. Cecilia Bartoli on jo aiemminkin tehnyt kastraattien taiteelle omistetun levyn, ja hänen kiinnostuksensa heidän androgyyniin ilmaisuunsa on näkynyt myös oopperalavoilla – Salzburgin festivaalin Ariodantessa hän vaihtoi sukupuolta kesken näytöksen. Se on omistettu Farinellin laulamille aarioille. Louis Gaulard Dumesny oli alkuperäiseltä ammatiltaan kokki, joka houkuteltiin 40-vuotiaana keittiöstä laulamaan hovisäveltäjä Lullyn oopperoihin. Nuotteja lukemattomasta gastronomista koulittiin lyhyessä ajassa Pariisin oopperan tähti, jonka uraa varjostivat ruokien sijaan juomat: samppanjaa kului kuusi pulloa per ooppera. R ONDO C LASSIC 3|2020 57 taituruutta yli sukupuolten Farinelli. Broschi tuskin on maailman omaperäisimpiä säveltäjiä, mutta hyvin hän standardit täyttää La Merope -oopperansa kostoja valitusaarioissa. Dumesny oli harvinaisessa lajissaankin poikkeusyksilö. Kahdessa aariassa Hassen Marc Antoine e Cleopatra -oopperasta Bartoli saa jälleen todistaa dramaattisia kykyjään ja luoda lyhyissäkin hetkissä roolikuvan uhmakkaasta ja vapautta rakastavasta naisesta. Reinoud van Mechelen, haute-contre, A Nocte Temporis. Aariassa Lontan dal solo e caro sama tilanne saa erilaisen ilmaisun, kun laulu kujertelee aistillisesti kilpaa oboesoolon kanssa, ja levyn päättävä Altio giove taas on kuin Gluckia yksinkertaisessa jaloudessaan. ANTTI HÄYRYNEN Cecilia Bartoli Salzburgin musiikkijuhlien tuotannossa Händelin Ariodantesta. HARRI KUUSISAARI KUUKAUDEN CD VOKAALIMUSIIKKI Lully ym. Jean Baptiste Lully, Pascal Collasse, Henry Desmarest, Marin Marais & Louis de Lully, Marc-Antoine Charpentier, Elisabeth Jacquet de la Guerre, Charles-Hubert Gervais, André Cardinal Destouches, André Campra. Niiden perässä tulevat Lullyn seuraajat Collasse, Marais, Desmarest, Charpentier, de la Guerre, Gervais, Destouches ja Campra, jotka vievät aariakokoelman 1700-luvun kynnykselle. . Silti uusi kooste on hänen nautinnollisimpiaan, sillä kokemus on tuonut teksti-ilmaisuun entistäkin enemmän syvyyttä ilman, että vokaalisesta joustavuudesta olisi menetetty mitään. Kovin paljon uutta Bartoli ei taiteelliseen kuvaansa tuo – sama huikea kuviotaituruus ja musiikin ekspressiivisten keinojen käyttö ovat olleet hänen tavaramerkkejään jo kauan. Hänellä on laaja ääniala – matala rekisteri tuntuu vain vahvistuneen – tai taito sitoa yhteen eri rekistereitä sekä maskuliinista ja feminiinistä ilmaisua. . Ohjaaja Christoph Loy laittoi hänet muuttamaan sukupuoltaan kesken oopperan.. Belgialaistenori Reinoud van Mechelen poseeraa levynsä kannessa kastikekasaria hämmentämässä. Mechelen tuntee tyylin ja ohjelmiston hyvin ja loistaa näytteissä Dumesnyn kantaesittämistä Lullyn oopperoista (Persée, Armide, Amadis, Acis et Galatée, Achille et Polyxène). Levyn avaavassa aariassa rakastetun odottamisen jännitys, hellyys ja intohimo tulevat esiin niin, että koloratuuritkin muuttuvat sydämen pamppailuksi. Hengitystekniikallaan hän pystyy luomaan loputtoman pitkiä ja korujen kultaamia kaaria. Niin Farinelliin kuin muihinkaan kastraatteihin vertaaminen on turhaa, sillä kukaan ei tiedä, miten he lauloivat. Samanlaisena partasuuna hän poseeraa myös uuden levyn kannessa. Dumesnysta tuli ranskalaisbarokin merkittävimpiä haute-contreja, korkeita tenoreita, joita ei pidä sotkea kontratenoreihin. Olennaisinta silti lienee läpeensä sensuaalinen ja CD | tekstin affekteja esiin tuova ilmaisu, jossa ei ole yhtään kuollutta hetkeä. Näin Bartoli tekee oikeutta esimerkiksi Farinellin opettajan Porporan ja veljen Riccardo Broschin musiikille, jota usein on pidetty vain vokaaliakrobatiana. Cecilia Bartoli ja Il Giardino Armonico, joht. Aarioita Nicola Porporan, Johann Adolph Hassen, Riccarco Broschin, Gaminianio Giacomellin ja Antonio Caladran oopperoista. Kaikkea sankaruutta ei kannata kuunnella kerralla, mutta oikein annosteltuna ja A Nocte Temporis -yhtyeen sulavalla soitolla höystettynä levy esittelee miehekästä ja hyvin artikuloitua tenoripaatosta.
Ronald Brautigam, fortepiano, Die Kölner Akademie, aa tunneilmaisua. Finaalien virtuoosisuus on häikäisevää, ja periodivasket lisäävät koitoksiin sotaisaa draaHae musiikin koulutuksiin mukaan Ahlmanille Tampereelle! Musiikkilinja 2020-2021 haku alkaa 18.2.2020! Nuorison orkesterikurssi 1.1.-7.6.2020, ilmoittaudu nyt! Hallilantie 24, TAMPERE ahlman.fi. Brautigamin soitossa on sekä improvisatorista vapautta että persoonallisuutta, vaikka vanhojen tulkintojen romanttista yksilöllisyyttä ei etsitäkään. Loreleyssa, Heinen näyssä Reinin legendaarisesta seireenistä, on rohkeita musiikillisia tehoja. . Victor Hugo toivoi, ettei hänen säkeitään sävellettäisi, mutta Liszt pursottaa neljään runoon kukkejohtajana Michael Alexander Willens. Simon-Pierre Bestion uskoo, että teoksen alkuperäinen spektaakkelimainen rikkaus on kadonnut nuotteja rekonstruoitaessa. Asianharrastajissa Bestionin kokeilut voivat herättää uteliaisuutta, mutta jos teosta ei tunne entuudestaan, kannattaa aloittaa muualta. Sen jälkeen hän levytti kaikki Beethovenin pianosonaatit fortepianolla. Hyperionin liedsarjan kuudennessa osassa hän esittäytyy kultivoituneena kosmopoliittina, jonka lukeneisuus käy ilmi Goethen, Schillerin, Heinen ja Hugon runoihin sävelletyistä näytteistä. Hyperion CDA68239. Kiintoisa on myös kymmenminuuttinen Die Macht der Musik (”Musiikin mahti”), jonka sanomassa korostuu piano-osuus. ”seconda prattica”. Hänen levytyksensä on Monteverdin suuri messu ”uudelleen kuviteltuna” ja jokainen osa eri tyyliin esitettynä. Brautigamin ja Michael Alexander Willensin johtamien kölniläisten yhteistyö on täysin saumatonta, varmaan yhteisten Mozart-kokemuksien kasvattamaa, mutta dramaattisempaa. Alpha 522 (2 cd). Liszt liikkui korkeissa seurapiireissä, joista erilaiset arvohenkilöt innoittivat häntä sanoituksillaan. Monteverdin Pyhälle Neitsyelle omistettu vesper oli vuonna 1610 samanlainen kulttuurien ja tyylien kohtauspaikka kuin sen kotikaupunki Venetsia. . Soitinvalikoimaa on kasvatettu cembalolla, harpuilla, luutuilla, uruilla, pasuunoilla ja erilaisilla lyömäsoittimilla. La Tempête -yhtyeen tulkinta alkaa Toccata-alkusoiton sijaan folkloristisella faux bourdon -laululla, jota on lisäilty pitkin teosta. Instrumenteissa kuvastuu Beethovenin musiikillisen kehityksen yhteys aikansa soitinrakennukseen. Julia Kleiter, sopraano, Julius Drake, piano. Muuallakin kuoro-osiin on istutettu armenialaisen tai korsikalaisen kirkkolaulun kansanomaista koristelua. ANTTI HÄYRYNEN Monteverdi Claudio Monteverdi: Vespro della Beata Vergine. . . Julia Kleiter selviää suvereenisti niin julistavista kuin kujertelevista teksteistä, saksan ja ranskan kielistä sekä laulujen oopperamaisesta äänialasta ja kromaattisista kaarroksista. Ronald Brautigam on levyttänyt Beethovenin pianokonsertot aiemminkin nykyaikaisella pianolla. Hitaista osista huokuu eriytynyt sointimaailma, jota ei perinteisin välinein tavoiteta. 1819) konsertoissa nro 3 ja 5. Uudessa Beethovenin pianokonserttojen levytyksessä Brautigam soittaa kahta Paul McNultyn rakentamaa fortepianoa, Walter & Sohn -kopiota (n. Säveltäjän huolella sommittelemassa rakennelmassa soivat rinnakkain vanhaan polyfoniaan nojaava ”prima prattica” ja maallisen soitinmusiikin ja draamallisen sanankäytön inspiroima 58 R ONDO C LASSIC 3|2020 CD Liszt Franz Liszt: Schwebe, schwebe, blaues Auge, Die Zelle in Nonnenwerth, Kling leise mein Lied, Neljä laulua Victor Hugon runoihin, Mignonin laulu, Wo weilt er?, Die Loreley, Kolme laulua Schillerin Wilhelm Tellistä, Die Macht der Musik, Quand tu chantes bercée. BIS-2274 (2 cd). Julius Drake saa säveltäjäpianistin tekstuurit sädehtimään ja painottaa sopivasti tulevaisuuteen tähyäviä harmonioita. . Levytyksessä Monteverdin Vesperit ovat siis lähtökohta taiteellisen mielikuvituksen liidolle, jonka lopputulos kertoo enemmän meidän ajastamme kuin Monteverdista. 1805) konsertoissa nro 1–2 ja 4 sekä Conrad Graf -kopiota (n. La Tempête, johtajana Simon-Pierre Bestion. Kysymykseen, olisiko teos voitu esittää tällä tavoin Monteverdin aikoihin, Bestion vastaa kieltävästi. Dingelstedtin paroni tarjosi aiheen hehkeään rakkauslauluun Schwebe, schwebe ja kumouksellisten tappamaksi päätynyt ruhtinas Felix von Lichnowsky maalasi kuvan Die Zelle in Nonnenwerthistä, pittoreskista saaresta keskellä Reiniä, jossa Liszt ja Marie d’Agoult aikansa kuhertelevat. Franz Lisztin laulut ovat jääneet hänen muiden saavutustensa varjoon. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Beethoven Ludwig van Beethoven: Pianokonsertot 1–5
Orkesterin konserttimestari Antti Tikkanen on solistina Gershwinin oopperaan perustuvassa Porgy and Bess -sarjassa, jonka virtuoosisovituksesta vastaa Rhapsody in Bluen kantaesityksessä nuorena istunut Jascha Heifetz. Iiro Rantala: What comes up, must come down. Täälläkin pianistin älykäs aktiivisuus houkuttaa seuraamaan musiikin etenemistä fraasi fraasilta. Hän pitää artikulaation kirkkaana ja koristelee sooloaan soittaen ääriosiin Friedrich Guldan kadenssit, jotka torjuvat liiallista herttaisuutta. Jean-Efflam Bavouzet, piano, Manchester Camerata, johtajana Gabor Takacs-Nagy. Kokonaisuus on vakavampi, mutta tanssiosat ovat edelleen rytmisesti iskeviä ja hitaista osista huokuu ekspressiivinen lataus, jota voi luonnehtia yhtä aikaa moderniksi ja barokkiseksi. Kolmannen sonaatin Adagio käynnistyy hivelevän herkkänä, mutta seuraavan fuugan ääriviiR ONDO C LASSIC 3|2020 59 CD | LAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2020 LÄHITUOTANTOA Kamarisinfoniakonsertti III To 26.3. Iiro Rantala, piano, Antti Tikkanen, viulu, Deutsche Kammerphilharmonie Bremen, johtajana Jonathan Bloxham. klo 19.00 Korundi Emilia Hoving, johtaja KEVÄTKESÄENERGIAA Kamarikonsertti V To 21.5. ECM 481 8558 (2 cd). klo 19.00 Korundi Pe 22.5. . D-molli-konserton synkeyttä ja monumentaalisuutta korostavat Beethovenin kadenssit, mutta Bavouzet ja kumppanit eivät anna musiikin jähmettyä romanttiseen raskauteen. ANTTI HÄYRYNEN Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertot nro 20 ja 21, Don Giovanni -alkusoitto. Ulkoisesti, tempoiltaan ja peruskäsitykseltään, Zehetmairin näkemys ei ole muuttunut paljon. klo 12.00 ja 14.00 Mukana Rovaniemen teatterin näyttelijöitä NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI To 7.5. klo 19.00 Korundi Pe 27.3. klo 19.00 Korundi Stefan Dohr, käyrätorvi, johtaja ja musiikillinen ohjaus SUK – ŽEBELJAN – JÁRDANYI – MADERNA – DVO?ÁK KEVÄT KUITENKIN TULEVI! Vappukonsertti Pe 1.5. Siitä ei ole pelkoa Iiro Rantalan ja Bremenin Kamarifilharmonian tulkinnassa, jossa Gershwinin musiikki kuulostaa uunituoreelta. klo 19.00 Enontekiön kirkko, Hetan Musiikkipäivät John Storgårds, johtaja Alice Sara Ott, piano SALLINEN – SAINT-SAËNS – BEETHOVEN KANSANSÄVELSERENADEJA Kamarikonsertti IV Ke 22.4. klo 19.00 Korundi To 9.4. Vain hetkittäin soittoon hiipii häivähdys mekaanisuutta, mutta esittäjien määrätietoisuus sekä BIS:n muhkea monikanavasaundi jyräävät tällaiset epäilyt. Chandos CHAN 20083. Huumori kukkii, mutta korva kannattaa pitää tarkkana, sillä pelkistä vitseistä ei ole kyse. The Act Company 9893-2. . Thomas Zehetmair levytti vuonna 1983 uransa alkutaipaleella Bachin sooloviuluteokset Teldecille. Jo aiemmassa levytyksessään Harnoncourtin johdolla opiskellut viulisti huomioi periodisoiton ajatuksia. ECM:n levytys Propstei Sankt Geroldin luostarissa Itävallassa on kaikuisa, mikä vähän karkottaa musiikista intimiteettiä, mutta ei sisäistynyttä hartautta. Pienemmät kappaleet ovat Rantalan tyylilajien läpi vapautuneesti vilisteleviä oivalluksia, joiden särmikkyyttä viihteelliset orkesterisovitukset vähän syövät. Kauneudestaan kuulu Andante sulaa korvaan, vaikka Bavouzet viivyttelee toisinaan kuin tangolaulaja. Varhaiset taltioinnit, säveltäjä mukaan luettuna, ottivat lähtökohdakseen 1920-luvun hilpeän jazzmeiningin, mutta myöhemmät esitykset ovat usein kallistuneet filharmoniseen suuntaan. . Teoksen anarkistinen rakenne innoittaa Rantalaa kekseliäisiin ja persoonallisiin vetoihin, jotka eivät lipsu ulos tyylilajista. Oveluutta on rakentaa silta teosten väliin samoihin aikoihin valmistuneen Don Giovanni -oopperan alkusoitolla. Beethovenin pianokonserttojen periodilevytyksistä tämä singahtaa vuorenvarmasti kärkeen. A Concert Tango, Anyone with Heart, Hard Score, Freedom. klo 19.00 Ivalon kirkko John Storgårds, johtaja ja musiikillinen ohjaus Reetta Kataja, viulu Lauri Angervo, sello STILL – VIEUXTEMPS / SERVAIS – SCHUMANN – SCHNITTKE – SAINT-SAËNS – STRAVINSKY HUHTIKUU MAALISKUU TOUKOKUU LIPUNMYYNTI Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info. Chandosin äänitys ympäröi kuulijan Mozartin musiikilla. Jean-Efflam Bavouzet on samalla viivalla orkesterin ja etenkin sen puhaltimien kanssa, poimien konsertoista tukuittain hiveleviä yksityiskohtia. maa, joka verevöittää etenkin komeaa ”Keisarikonserttoa”. C-duuri-konsertto on ilmava ja improvisatorinen. Thomas Zehetmair, viulu. Spontaanista klarinettiglissandosta alkaen tulkintaa luonnehtii jazzikas vapaus. Liki 40 vuotta myöhemmin soitin on vaihtunut kahdeksi barokkiviuluksi. Alkusoitossa on helvetin lieskoja kuvastava johdanto ja koominen päätaite, joilla Gabor Takacs-Nagy ja Manchesterin Camerata demonstroivat levyn vastakkaisia tunnelmia. klo 19.00 Kemijärven kirkko To 23.4. Taituruudessaan Zehetmair on tarkempi kuin ennen, mutta ei anna sen rajoittaa spontaaniutta, joka inspiroi myös koristelua. Ensimmäisen partitan Tempo di Borea ei ole mekaanista läpijuoksua, ja kolmannen partitan Preludi kirmaa eri säveliä korostaen. ANTTI HÄYRYNEN Gershwin George Gershwin: Rhapsody in Blue, Porgy and Bess -suite (arr. Bavouzet’n tulkinnoissa konsertot on veistetty eri puista. klo 19.00 Sallan kirkko Tomas Djupsjöbacka, sello ja johtaja KOKKONEN – KUUSISTO – SIBELIUS HILJAISEN VIIKON VOIMAA Kamarisinfoniakonsertti IV Ke 8.4. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Sonaatit ja partitat sooloviululle. . Gershwinin ”Sinistä rapsodiaa” markkinoitiin alkujaan ”modernin musiikin kokeiluna”, jossa ensi kertaa yhdistettäisiin jazz ja konserttimusiikki. On viisas veto sijoittaa Mozartin sulokas C-duuri-pianokonsertto nro 21 levylle ennen dramaattista d-molli-konserttoa nro 20. . . Kahta eri barokkijousta hän vaihtaa miltei osasta toiseen. Jascha Heifetz)
Juoksutukset virtailevat ja töksähtelevät toistensa lomassa luoden monin kohdin tiivistä polyfoniaa. Roman Kim: The Lord of the Rings Fantasy, sovituksen ke. Bachin sooloklaveeriteosten kokonaislevytyksen 39. 119. Soitanta on kauttaaltaan ensiluokkaista. 116. Kehittely ei niinkään perustu motiivityöhön vaan selvästi suurempiin eleisiin, asteikkokulkujen käännöksiin ja soitinten vuoropuheluun. KATJA KOUKKULA & JUSSI VÄÄNÄNEN, tanssi MY NAME IS JAMES BOND PE 17.4. Leinonen osaa purkaa musiikkinsa painotukset osiin, kääntää rytmin poljennot, pysähtyä pohdiskelemaan, liittää mukaan efektitehoja (viulujen glissandot, klarinetin multifonit) ja kaikkien summana luoda dramatiikkaa. E. Howard Shore, sov. ANTTI HÄYRYNEN vat kärsivät vähän suttuisesta akustiikasta. TO 5.3. KLO 19 PROMENADISALI ALEXANDER ZEMTSOV, kapellimestari& alttoviulu ROMAN KIM, viulu DENITSA LAFFCHIEVA, klarinetti mm. KLO 19 PROMENADISALI VAPPUKONSERTTI HENRIK SANDÅS, bandoneon & joht. Brahms ei suhtautunut alentuvasti aikansa populaarimusiikkiin, mutta rinnastaessaan viimeiset pianoteokset salonkiviihteeseen Hough on vaarassa välillä sentimentalisoida musiikkia. . Brahmsin lempeissä kehtolauluissa, energisissä ja intohimoisissa capriccioissa sekä haaveellisissa ja sisäänpäinkääntyneissä intermezzoissa on kuuluvilla schumannilainen kahtiajako (Florestan-Eusebius), joka Brahmsilla jakaantui stoalais-maskuliiniseen ja sensitiivis-feminiiniseen ilmaisuun. Pohdiskelevat taitteet esim. Teosten kesto, 25 minuuttia, lähes 26 minuuttia ja 11 minuuttia, pistää laajuudessaan silmään: Leinonen luottaa materiaaliinsa, sen mukautuvuuteen ja kehiteltävyyteen. Athene (2015) jousikvartetille, klarinetille ja pianolle; Jousikvartetto nro. huhtikuuta 2020 | klo 19 | Promenadikeskus LA MER TO 23.4. P. E. Leinonen Juha Leinonen: Chamber Music. Intermezzoihin hän onnistuu lataamaan aistillisia sävyjä, joita ei tule vanhaan Brahmsiin yhdistäneeksi. Nämä saundit Bach olisi itsekin tunnistanut. KLO 19 KESKI-PORIN KIRKKO TIBOR BOGÁNYI, kapellimestari JANNE MERTANEN, piano TIBOR BOGÁNYI, kapellimestari MARKKU MÄKINEN, urut Palmgren – Bruckner Bossi – Holst – Mendelssohn HORISONTTI CALM SEA PALMGREN-FESTIVAALI PORI ORGAN -FESTIVAALI KUVA: Ari Ojala KUVA: William P. . . Intermezzot op. . Hyperionin äänitys antaa Hough’n Yamahalle lähes aatelisen soinnin. . KLO 18 PROMENADISALI Il Maestro di Cappella & Cavalleria Rust cana To 2. Hough tavoittaa soitossaan musiikin yksityisyyden, nostalgian siivittämän ääneen ajattelun, mutta hän tuntuu karttavan vaatimattomuutta ja vakavuutta, joilla vaikkapa Radu Lupu tai Wilhelm Kempff näitä pianistisia mietelmiä silasivat. P. Il Maestro di Cappella & Cavalleria Rust cana To 2. Hough on myös armoitettu tarinankertoja, joka muotoilee miniatyyreistä osuvia kokonaisuuksia. KLO 19 PROMENADISALI TO 11.6. Vaikutelma on totuttua heleämpi, mitä ei voine pitää pelkästään pahana. Miklós Spányi, cembalo. huhtikuuta 2020 | klo 19 | Promenadikeskus TO 6.2. piano. Stephen Hough. BIS 2370. osa, ja ymmärrän hyvin kaikkia, jotka laillani ovat kokeneet hienoista voimattomuuden tunnetta massiivisen projektin edessä. ANTTI HÄYRYNEN 60 R ONDO C LASSIC 3|2020 CD kevät 2020 PORI.FI/SINFONIETTA REQUIEM C-MOLLI KE 8.4. THE LORD OF THE RINGS FANTASY TO 19.3. kvartetossa edellyttävät sen sijaan sisäistynyttä otetta. Alba. KLO 19 PROMENADISALI TAAVI ORAMO, kapellimestari HELENA JUNTUNEN, sopraano PÄIVI SEVEREIDE, harppu ANTTI RISSANEN, kapellimestari DIANDRA, laulu Debussy – Strauss. Leinosen viljelemä motorinen menevyys sisältää paljon toistoisuutta, muttei varsinaisesti minimalismin hengessä. KLO 19 PROMENADISALI KERTOJANA KIRJAILIJA TIMO PARVELA! Ella JA KAVERIT KONSERTISSA TO 7.5. Leinonen hyödyntää mieluusti myös hienovaraista vaihtelua duurin ja mollin välillä, pienten melodiakatkelmien leikittelyä. Hough’n käsissä Capricciot, Balladi ja Rapsodia soivat reippaina ja rennosti taiturillisina. Bach Carl Philipp Emanuel Bach: Clavierstücke verschiedener Art Wq 112. Kauniilla sinfonialla on ilmeisemmin orkestraalinen esikuva (Wq 180), mutta sonaatti pitäytyy elegantissa galantissa tyylissä d-mollistaan huolimatta. Kolme suurta kolmiosaista teosta toimivat kiintopisteinä alkaen laajasta soolokonsertosta, jossa soolot ja ritornellot on eritelty dynamiikan avulla. KLO 19 KESKI-PORIN KIRKKO PÄÄSIÄISKONSERTTI TOIVEUUSINTA! CHARLIE PARKER 100 V. . Hyperion CDA68116. 117. ANTTI HÄYRYNEN C. 1 (2012), Foga (2002) klarinetille, jousitriolle ja pianolle. No, se meni ihan oikein: soolokonsertolla käynnistyvä kimara sisältää vapaita fantasioita, etydimäisiä solfeggioita, poloneeseja, menuetteja, sonaatin ja sinfonian ennen kuin päättyy oppineeseen fuugaan. Fantasiat op. Gershwin Fund Collection, Music Division, Library of Congress Cherubini: Reguiem c-molli VYTAUTAS LUKO?IUS, kapellimestari PORIN FILHARMONINEN KUORO 25 vuotta TANGO DEL ÁNGEL PE 1.5. MATTI LEHTONEN Brahms Johannes Brahms: Viimeiset pianoteokset. Stephen Hough luonnehtii Brahmsin myöhäisiä pianokappaleita (1892–93) ”n:nnen potenssin salonkimusiikiksi”, jota hän kuvittelee säveltäjän soitelleen yksin kotonaan viimeisen sikarin kytiessä loppuun. Tämä on Miklós Spányin C. Gottlieb/Ira and Leonore S. ”Erilaisia klaveerikappaleita” ilmoittaa sisältävänsä Carl Philipp Emanuel Bachin vuonna 1765 julkaisema kokoelma. Näiden välissä kuullaan vaatimustasoltaan ja luonteeltaan vaihtelevia pienempiä kappaleita, joissa Spányi demonstroi jyhkeän kaksimanuaalisen cembalonsa voimavaroja. Pianokappaleet op. Pianokappaleet op. KLO 19 PROMENADISALI JUKKA PERKO saksofoni & joht. Alban julkaisema levy esittelee Juha Leinosen säveltäjänä, jonka omin ilmaisu ponnistaa energisistä, alati eteenpäin pyrkivistä rytmisistä ideoista; nuo ideat toki saavat erilaisia ilmaisukaraktereita vimmaisista epäröiviin, apaattisista raivokkaisiin. Kaikkien teosten musiikin virtuoottisuus on huomiota herättävää. Chaconnessa Zehetmairin tiiviit fraasit ja selkeä ryhmittely kasvattavat moniäänisen koitoksen, jonka kokonaisuus hahmottuu vasta kappaleen päätyttyä. 118. Tässä tapauksessa Bach on itse huolehtinut vaihtelusta ja sommitellut kappaleet toimivaksi kokonaisuudeksi.
Hyperion CDA68289. . Wolfgangin Käyrätorvikvintetto KV 407 kuullaan mainion levyn päätteeksi harvemmin kuultuna nuottieditiona vuodelta 1802. Jotain sotilaallista tuntuu polveutuneen von der Goltzin soittoon, joka on jämäkkää myös koristeellisissa hitaissa osissa. Skottipianisti on täynnä taistelutahtoa ja rynnistää Prokofjevin teosten läpi ruudinkatkuisella taituruudella. R ONDO C LASSIC 3|2020 61 | Trio D-duuri, Konsertto D-duuri. . Ranskalaiskvartetti suunnistaa kvartetoissa periodisoiton koordinaateista käsin, mutta ilman monien muiden jäykkyyttä. Hän on myös oikea viulisti näiden juurevien ja toiminnallisten barokkisonaattien esittäjäksi, yhdessä kokeneiden kollegojensa kanssa. ANTTI HÄYRYNEN Mozart Leopold Mozart: Sinfonia da camera. Carl Heinrich Graun: raili Suomessa viimeksi Mozartin tulkkina, mutta levyllä on edessä täysin toisenlainen haaste. The English Concertissa sekä Arcangelo-yhtyeessä, joka osallistuu Jonathan Cohenin johdolla tuon tarinan demonstroimiseen germaanisessa ohjelmistossa. . . Gottfried von der Goltz, viulu, Annekatrin Beller, sello, Torsten Johann, cembalo, Thomas C. Alpha 551. Kaksi oboeta tekee käyrätorvelle seuraa tuntemattoman saksalaissäveltäjän D-duuri-konsertossa ja oboe d’amore toisen Anonymuksen E-duuri-konsertossa. Mozartin merkitys kvartettosäveltäjänä tuppaa välillä unohtumaan, ehkä siksi, että suurin osa hänen kvartetoistaan on viattomia nuoruudenluomuksia. Fredrik ” Suuren” palveluksessa säveltänyt Carl Heinrich Graun yhdistää käyrätorven triossaan viuluun ja konsertossaan oboe d’amoreen. Kuijk-kvartetti. Aparte Ap217. Levyn varhaisin teos on Telemannin nokkahuilulle, käyrätorvelle ja continuolle säveltämä barokkikonsertto, jonka suoraviivaisuus ei hälvennä solistiparin hauskaa epäsuhtaa. Tanskalainen Ursula Paludan Monberg soittaa mm. Steven Osborne, piano. Boysen, teorbi. Joseph Haydn: Divertimento à 3. Käyrätorven kehitys metsästyshälyttimestä vaskisoittimista aatelisimmaksi on yksi 1700-luvun menestystarinoista. G-duuri-kvartetossa nousee esiin nokkela kujeilevuus, joka hallitsee kahta ensimäistä osaa. Steven Osborne vieKuvis... Anonymus: Konsertto käyrätorvelle, kahdelle oboelle ja continuolle. Hyperion CDA68298. Pollini tai Raekallio pystyvät vielä nopeampinakin parempaan kontrolliin. En muista törmänneeni teoksiin aiemmin, mutta ketterän ja ilmeikkään musiikin perusteella nuoren Telemannin suosiota ei tarvitse ihmetellä. Mutta häikäilemätön riskinotto ja sumeilematon spontaanius ovat osa Osbornen sotakokemusta. ANTTI HÄYRYNEN Prokofjev Sergei Prokofjev: Pianosonaatit nro 6–8. Harkittu vibratonkäyttö tuo lämpöä hitaisiin osiin. Pastoraaliset puupuhaltimet vahvistavat myös käyrätorvisoolon eleganttia ulkoilmahenkeä. Anonymus: Konsertto käyrätorvelle, oboe d’amorelle & continuolle. Yksi hänen varhaisia toimipaikkojaan oli Bachin syntymäkaupungin Eisenachin hovi, jonka feodaalisia rajoituksia hän pakeni vuonna 1712 Frankfurtin vapaakaupunkiin. Kaikki seuraavat kirkkosonaatin rakennekaavioita, joista osaan on ranskalaiseen tyyliin liitetty tanssiosia. Telemann oli ehtivä säveltäjä ja tuotti arviolta 3000 teosta, joista puolet on hukkunut historiaan. . Alexander Melnikov eritteli taannoisessa levytyksessään rytmikuvioita ja kumulatiivista kasvua vähän verkkaisemmassa tempossa tarkemmin. ANTTI HÄYRYNEN d d d d d d Virittäydy alkavaan vuoteen nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/klasu-pro/. . ANTTI HÄYRYNEN Telemann Georg Philipp Telemann: Frankfurtin sonaatit. Mozarteille käyrätorvimusiikkiin liittyi myös huumoria, jota Leopold-isä tuo esiin ”kamarisinfoniansa” finaalin trilleillä. Seitsemännen sonaatin Precipitato-finaalin Osborne syöksyy läpi kuin ammus jättäen artikuloinnin muiden murheeksi. Oma mieltymykseni kallistuu Melnikovin monitasoisen näkemyksen kannalle, mutta Osbornen pelottomasti toteutettu ja uljaasti äänitetty sonaattitrio kuuluu silti pianistisen sodan voittajien joukkoon. Wolfgang Amadeus Mozart: Käyrätorvikvintetto KV 407. Siellä valmistui kolme vuotta myöhemmin hänen ”opus 1:nsä”, kuuden sonaatin kokoelma viululle ja continuolle, jonka Telemann omisti Saksi-Weimarin ruhtinaalle Johann Ernst IV:lle. Georg Philipp Telemann: Konsertto nokkahuilulle, käyrätorvelle ja continuolle. Ursula Paludan Monberg, käyrätorvi, Arcangelo, johtajana Jonathan Cohen. Metsästysfanfaarit seikkailivat pitkään käyrätorvelle sävelletyssä musiikissa, kuten Mozartin konsertoissa. Sivullisiakin uhreja syntyy, kun vauhti ja vaaran tuntu on nostettu pääosaan. Hitaiden osien laulava legato kuulostaa romanttisemmalta kuin Melnikovin analyyttisemmissä tulkinnoissa. Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetot G-duuri KV 387 ja d-molli KV 421, Divertimento KV 138. Andante cantabile laulaa sen sijaan antaumuksellisen rehevästi, ja finaalin fuuga on yhtä taidokas kuin leikkisäkin. Musikaalinen ruhtinas ei ehtinyt sonaateistaan iloita, sillä hän kuoli pari kuukautta myöhemmin. Telemann on säveltänyt puolet sonaateista duuriin ja puolet molliin. Freiburgin barokkiorkesterin konserttimestarina tunnettu Gottfried von der Goltz on saksalaisia joukkoja Suomessa sisällissodan aikaan komentaneen kenraalin jälkeläinen. CD . Prokofjevin pianosonaatit kuudennesta kahdeksanteen syntyivät vuosina 1939–44, minkä vuoksi niitä on kutsuttu hänen ”sotasonaateikseen”. Laaja finaali huomioi huolella niin elämän ilot kuin surutkin. Mutta kuusi Haydnille omistettua kvartettoa (1785) kuuluvat lajin parnassolle. D-molli-kvartetto yllättää tämän jälkeen traagisuudellaan, jota yhtye käsittelee kuitenkin eloisasti ja valon välähdykset poimien. . Ensiviulistinsa Nicolas van Kuijkin mukaan nimetty kvartetti on aiemmin julkaissut jo yhden Mozart-levyn, ja tässä seuraavat jousikvartetot G-duuri KV 387 ja d-molli KV 421
HARRI KUUSISAARI Viulisti MIRKA MALMI on jo parin vuoden ajan tuonut esiin osin unohdettujen säveltäjänaisten musiikkia Nainen ja viulu -konserttisarjassaan, ja tässä kuussa kuullaan teoksista suurimuotoisin: IDA MOBERGIN viulukonsertto. Vähemmästäkin kiinnostus herää. Todennäköisesti se ajoittuu lähelle vuotta 1941, johon on ajoitettu Mobergin toinen Tondikt-niminen teos. ”Ainakin se, että he olivat kaikki kosmopoliiteja, opiskelivat ulkomailla ja seurasivat tarkasti aikansa säveltaiteen virtauksia. Viulisti-säveltäjä Agnes Tschetschulin (1859–1942) oli Helsingin musiikkiopiston (myöh. Kyseessä ei varsinaisesti ole virtuoosikonsertto, vaan viulusatsi on ennemminkin kertovaa ja laulullista, koko ajan suhteellisen kevyesti orkestroidun satsin päällä liitävää.” ”Ensimmäinen ja kolmas osa ovat reipasta menoa kansallisromanttisessa hengessä, ja niiden teemat ovat sukua toisilleen. 22.11. Toinen osa laulaa pakahduttavan kauniin laulun slaavilaisromanttisissa tunnelmissa. Ohjelmassa on Agnes Tschetschulinin neljä karakterikappaletta sekä Laura Netzelin kolme pikkuteosta ja pianotrio op. Suurimman osan tuotannostaan hän on kirjoittanut pseudonyymillä N.Lago, koska ylemmän luokan rouvashenkilön ei katsottu soveliaaksi toimia ammattimuusikkona. Onko Mobergin, Tschetschulinin ja Netzelin musiikissa jotain yhteistä. Mirka Malmi kokoaa suomalaisten ja pohjoismaisten naissäveltäjien musiikkia Nainen ja Viulu -konserttisarjaansa.. ja Varkaudessa 29.3. Petteri Nieminen Savon soitannollisesta seurasta on tehnyt hienoa työtä digitoinnin kanssa. Viulisti Mirka Malmi on tehnyt tällaisen löydön kaivamalla arkistojen kätköistä esiin Suomen ensimmäisen naispuolisen sinfonikon Ida Mobergin (1859–1947) viulukonserton. Se kuullaan Kuopiossa 28.3. Savon soitannollisen seuran kanssa Petteri Niemisen johdolla. Tschetschulin oli kuuluisan Marie Soldat -naiskvartetin jäsen, jonka kanssa hän kiersi konsertoimassa kaksi vuotta ympäri Eurooppaa. Malmi kiinnostui konsertosta muutama vuosi sitten, kun hän oli perehtymässä suomalaisten ja pohjoismaalaisten naissäveltäjien viulukirjallisuuteen osana konserttisarjaansa Nainen ja Viulu. Tällä kertaa esiintyjänä on Trio Lago, jossa Mirka Malmin seuraan liittyvät Ida-Vilhelmiina Sinivalo, sello ja Tiina Karakorpi, piano. suomessa soi 62 R ONDO C LASSIC 3|2020 Koonnut: HARRI KUUSISAARI SUOMALAISEN SÄVELTÄJÄN tuntematon viulukonsertto. Netzel myös johti kuoroja ja orkesteria sekä järjesti ns. kansankonsertteja kotikaupungissaan Tukholmassa. Kun seuran puheenjohtaja Jussi Mattila otti yhteyttä, intressit kohtasivat luonnollisesti. Malmi soittaa sen myös Helsingissä Wegelius-kamariorkesterin kanssa. ”Mielestäni teoksella on historiallista, suomalaiskansallista sekä tasa-arvoon liittyvää merkitystä ja kulttuuriarvoa. Kyseessä saattaa siis olla jopa konserton ensimmäinen julkinen esitys.” Pitkään luultiin, että monien muiden Mobergin teosten tavoin viulukonsertto on kadoksissa. Sävelkieltä kuvailisin myöhäistai kansallisromanttiseksi ekspressionistisin vivahtein. Mutta kyllä se perinteinen viulukonsertto on sekä muodoltaan että mittasuhteiltaan – ja ensimmäinen suomalaisen naisen kirjoittama”, Malmi kertoo. Suomalaisten säveltäjänaisten musiikilla on kansainvälinen kaiku.” . Myöhemmin hän asettui Englantiin Cheltenham Ladys´ Collegeen, jossa hän opetti viulunsoittoa ja sävellystä. Nainen ja Viulu -konserttisarjakin jatkuu maaliskuussa Villa Gyllenbergissä. Vaikka sävelkieli on pääosin tonaalista, Moberg tekee paikoin jännittäviä harmonisia kokeiluja, ja sävelkieli on hyvin maalailevaa.” Konserton syntyajasta ei ole tietoa käsikirjoituksessa eikä muissa lähteissä. Käsin kirjoitetut orkesteristemmat viittaisivat esitykseen, mutta mistään saatavilla olevista lähteistä ei toistaiseksi ole löytynyt tietoa. Sibelius-Akatemia) tähtioppilas. Suomalaissyntyinen Laura Netzel (1839– 1927) oli pianisti, laulaja ja säveltäjä. ”Epäselvää myös on, onko teosta aiemmin esitetty. On aika saada tämä teos vihdoin yleisön kuultavaksi.” mobergin viulukonsertto esiin kätköistä ”Savon soitannollinen seura oli tahollaan ajatellut Tondiktin nuottimateriaalin digitointia ja esittämistä. Helena Holsti-Setälä löysi sen Sibelius-Akatemian arkistosta tehdessään pro gradu -työtään Mobergista, ja käsin kirjoitettu materiaali on myös osa Music Finlandin katalogia. ”Teos on nimeltään Tondikt eli sävelruno, ja ehkä siksi siihen ei ole kiinnitetty huomiota. Tällä hetkellä ovat viimeiset korjausten tarkistuskierrokset menossa.” Kuopion ja Varkauden konserttien ohjelmassa on myös Ida Mobergin Balettikohtaus oopperasta Asiens ljus – sekin kantaesityksenä – sekä Helvi Leiviskän ensimmäinen sinfonia. 78. ”Tondikt on kirjoitettu isohkolle orkesterille, noin 40 soittajalle. Lisäksi hän opiskeli Joseph Joachimilla Berliinissä
Yhdessä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Pe 27.3. Bach, Buxtehude, Händel, Telemann. Brahms: Traaginen alkusoitto d, Brahms: Neljä vakavaa laulua, Shostakovitsh: Sinfonia nro 10. József Hárs, joht, Sergei Nakariakov, trumpetti. Poulenc: Sonaatti käyrätorvelle, trumpetille ja pasuunalle, Piazzolla: Tango Ballet, Piazzolla: Four for tango, Jan Lehtola: Jousikvartetto nro 2 Sota ja Rauha, kantaesitys. Fritz Lang: Metropolis (1927), Gottfried Huppertzin alkuperäismusiikki. ja Pe 13.3. Ilja Gringolts, viulu. Yuki Koyama, huilu. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Ma 30.3. Sian Edwards, joht. Ke 25.3. To 26.3. Elena Pankratova, sopraano, Mikhail Petrenko, basso. Frank Peter Zimmermann, viulu. Eero Lehtimäki, joht. Pe 20.3. Ke 11.3. Kersten McCall, huilu. Ke 11.3. KYMI SINFONIETTA Ke 4.3. Boulanger: D’un soir triste, Boulanger: D’un Matin De Printemps, Mozart: Huilukonsertto nro 1, Dvo?ák: Sinfonia nro 8. Jonathan Roozeman, sello. Ke 5.3. Pe 6.3. Ilta elokuvamusiikin parissa.. Pintscher: Sellokonsertto nro 2 ”un despertar”, Brahms: Sinfonia nro 4. Liza Kerob, viulu. Eija Kankaanranta, kantele. La 7.3. Pe 27.3. ja To 12.3. Pe 20.3. Jaakko Kuusisto, joht. Carolyn Sampson, sopraano. Ke 8.3. Jakob Dingstad, taiteellinen suunnittelu ja alttoviulu. Mendelssohn: Kesäyön unelma, alkusoitto, Sciarrino: Allegoria della notte viululle ja orkesterille, Mendelssohn: Viulukonsertto e, Wennäkoski: Verdigris, Mendelssohn: Sinfonia nro 1. Uusinta La 28.3. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19. Su 15.3. klo 16 Musiikkitalossa. Ylivieska-salissa. Lindberg: Expo, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Arban: Venetsian karnevaali, Stravinsky: Pulcinella-sarja. Pe 13.3. Elgar: Johdanto ja Allegro, C.Ph.E. Pascal Rophé, joht. Han Kim, klarinetti, Ilari Angervo, alttoviulu, Jouko Laivuori, piano. Susanna Mälkki, joht. Sibelius: Rakastava, Gál: Concertino viululle ja jousiorkesterille, Bartók: Romanialaisia kansantansseja, Grieg: Holbergin ajoilta. Niamh McKenna, huilu. Olari Elts, joht. Kuusankoskitalossa klo 19. Johannes Gustavsson, joht. Han-Na Chang, joht. Alexandre Bloch, joht. Tarrodi: Ascent, Elgar: Sellokonsertto, Melartin: Sinfonia nro 5. La 14.3. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 22.3. Jan Söderblom, joht. György Ligeti: Concert Românesc, Beethoven: Jousikvartetto op. Pe 13.3. Wagner: Alkusoitto oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat, Preludi ja lemmenkuolo oopperasta Tristan ja Isolde, Siegfriedin surumarssi oopperasta Jumalten tuho, Brünnhilden uhraus, loppukohtaus oopperasta Jumalten tuho. Anja Bihlmaier, joht. Myöhäisillan kamarimusiikki: Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 13. Anni Haapaniemi, oboe. Ilmari Hannikainen -pianokamarimusiikkikilpailu 2020. Bacri: Sinfonia nro 4, Canteloube: Auvergnelaisia lauluja, Bizet / Štšedrin: Carmen-sarja. ORKESTERIEN MAALISKUUN KAUSIOHJELMA | Pe 27.3. Meta4-jousikvartetti, joht. Ravel: Hanhiemo, sarja orkesterille, Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousille, Dvo?ák: Sinfonia nro 6. klo 15. Nielsen: Huilukonsertto, Shostakovitsh: Sinfonia nro 10. Su 15.3. Robert Schumann: Märchenbilder, Kurtàg: Hommage à Robert Schumann, Bridge: Lament for Two Violas, Schumann: Märchenerzählungen. Bach: Huilukonsertto d, Minna Leinonen: Luvetus huilulle ja jousiorkesterille, Britten: Muunnelmia Frank Bridgen teemasta. Pe 20.3. Beethoven: Viulukonsertto, Debussy: Petite Suite, Beethoven: Sinfonia nro 4. Andreas Brantelid, sello. To 26.3. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19. Topi Lehtipuu, tenori, Jukka Harju, käyrätorvi. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. ja To 5.3. Hillborg: Cold Heat, Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja, Stravinsky: Kevätuhri. Hatšaturjan: Trio, Stravinsky: Sarja teoksesta Sotilaan tarina, Bartók: Kontrasteja, Schoenfield: Trio. Hillborg: Cold Heat, Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja, Stravinsky: Kevätuhri. Ke 18.3. Jaakko Kuusisto, joht, Matti Salminen, basso. Juha Kangas, joht. Reijo Tunkkari, viulu. Ke 4.3. Claire Chase, huilu, Esperanza Spalding, laulu ja kontrabasso. Rafael Payare, joht. To 19.3. Anu Tali, joht. ja To 26.3. G-Livelabissa Juho Punkeri, tenori. Su 15.3. Mozart: 6 Deutsche Tänze, Nordgren: Kantelekonsertto nro 2, Schubert: 5 Deutsche Tänze, Beethoven: Sinfonia nro 8. Stravinsky: Sirkuspolkka, Lara: Double Concerto, kantaesitys, Romitelli: Dead City Radio – Audiodrome, Stravinsky: Tulilintu. Pe 20.3. Leo McFall, joht. Sibelius: Tapiola, Berg: Viulukonsertto, Saariaho: Vista, kantaesitys. Klaus Mäkelä, joht. Tami Pohjola, viulu. ja To 5.3. To 19.3. Guy Braunstein, joht. Marko Ylönen, sello. Pe 27.3. Mozart: Serenadi c-molli KV 388, Enescu: Dixtuor. Ville Matvejeff, joht. 18 nro 1, Mozart: Sinfonia nro 38. Sibelius: Osia Myrsky-musiikista, Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 1, Beethoven: Sinfonia nro 6. (klo 15 Sellosali) Olli Leppäniemi, klarinetti, Janne Nisonen, viulu, Kiril Kozlovsky, piano. Shostakovitsh: Sinfonia nro 14, Tshaikovski: Sinfonia nro 6. Ke 25.3. Pe 6.3. Beethoven: Egmont-alkusoitto, Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 2, Dvo?ák: Sinfonia nro 7. Beethoven: Missa solemnis. Anne Freitag, traverso, Domen Marin?i?, viola da gamba, Tomaž Sevšek, cembalo. Poulenc: Sinfonietta, Berlioz: Rêverie et Caprice, Chausson: Poème, Stravinsky: Sinfonia C. Kotkan konserttitalossa ja To 5.3. Dominante & Murtosointu -kuorot. To 12.3. OULU SINFONIA Madetojan salissa klo 19. Widmann: Con brio, Witt: Sinfonia C-duuri ”Jena”, Strauss: Oboekonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 8. (klo 15). Alisa Weilerstein, sello. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa klo 19. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19. Susanna Mälkki, joht. Pe 6.3. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa klo 19. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa klo 19. Tüür: Le poids des vies non vécues, Zimmermann: Canto di Speranza, Glazunov: Chant du Ménestrel Elgar: Enigma-variaatiot. Tuuli Lindeberg, sopraano, Okka von der Damerau, mezzosopraano, Niall Chorell, tenori, Luiz-Ottavio Faria, basso. Raahe-salissa. W.A. klo 19. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa klo 19. 63 R ONDO C LASSIC 3|2020 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Andrew Manze, joht. Camilla Nylund, sopraano. Dima Slobodeniouk, joht. Frank Strobel, joht. Olari Elts, joht. Daniel Blendulf, joht. Johannes Weisser, baritoni. Ke 4.3. Matti Salminen, basso. Jukka-Pekka Saraste, joht. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa klo 19
. Dresdenin Kreuzkuoro. Sallan kirkko. 2,50€). To 26.3. Jussi Vänttinen, baritoni. Tuomas Pirilä. Stravinsky: Konsertto jousille D, Prokofjev: Klassinen Sinfonia, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g. Sauli Zinovjev: Un Grande Sospiro, Mahler/ Schönberg: Lieder eines Fahrenden Gesellen, Haydn: Sinfonia nro 101. 48, kantaesitys, Milhaud: Le boef sur le toit. Niccolo Jommelli: Triosonatti, Scarlatti: Cantata da camera, Leo: Huilusonaatti, Pergolesi: Cantata da camera ”Dalsigre ahi mia Dalsigre”, Porpora: Viulusonaatti op. Taavi Oramo, joht. James Lowe, joht. James Sherlock, joht. Maija Hynninen: New Holland, Suomen ke., Schönberg: Kamarisinfonia nro 1, Merikanto: 10 kappaletta orkesterille – Largo misterioso, Wennäkoski: Jong, Saariaho: Aer, Stravinsky: Ragtime. Lohjan kirkossa. Lohjan kirkossa. To 5.3. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 6.3. Helsingin tuomiokirkossa ja La 14.4. To 19.3. Miljoonasade. J.S. Rebecca Roozeman, viulu. 65 R ONDO C LASSIC 3|2020 Ke 11.3. Alexander Zemtsov, joht. Miljoonasateen kappaleita sovitettuna sinfoniaorkesterille. To 19.3. Angelika Kirchschlager, sopraano. Vytautas Luko?ius, joht. Krzysztof Dobosiewicz, joht. Saimaa Sinfonietta. Sakari Männistö, jonglööri. Mozart: Alkusoitto oopperasta Figaron häät, Strauss: Osia orkesterisarjasta Porvari aatelismiehenä, Wagner: Wesendonck-laulut, Massenet: Méditation oopperasta Thaïs, Bizet: Sinfonia C. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa klo 19. Ana Karina Rossi, laulu. Eero Lehtimäki, joht. Strauss: Alkusoitto ja tanssikohtaus oopperasta Ariadne auf Naxos, Beethoven: Konsertto viululle, sellolle ja pianolle C, Farrenc: Sinfonia nro 2 D. Rebecca Roozeman, viulu. Mercedes Krapovickas, bandoneon. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 12.3. Kouvolan kaupungintalossa. Roman Kim, viulu, Danitsa Laffchieva, klarinetti. Hannu Norjanen, joht. & sello. Kodály: Summer evening, Petri Judin: Teos, kantaesitys, Weiner: Serenade. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI La 7.3. Kokkonen: II Paessagio, Jaakko Kuusisto: Sellokonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 2 D. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI To 12.3. Pe 13.3. Erica Nygård, huilu, John Alén, klarinetti. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. Tomas Djupsjöbacka, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Saimaa Sinfonietta. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI Mikaelissa klo 19. Heininen: Divertimento op. Muut esitykset: Pe 27.3. Kotkan konserttitalossa ja To 12.3. Astor Piazzollan musiikkia. HYVINKÄÄN ORKESTERI To 5.3. BACH MATTEUS-PASSIO Kiirastorstaina 9.4.2020 klo 19 Johanneksenkirkko, Helsinki Liput 62/52/45/27/22 € Kuorolta (www.suomenlaulu.fi) Lippupisteestä (www.lippu.fi, hintoihin lisätään palvelumaksu alk. Tartini: Devil’s trill sonata, Kim: Harry Potter Fantasy, kantaesitys, Kancheli: A little Daneliade, Mendelssohn: Sinfonia nro 1. Inkoon kirkossa ja Su 8.3. Kaisa Ranta, sopraano. Stravinsky: Konsertto jousille D, Prokofjev: Klassinen Sinfonia, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g. SUOMEN LAULU SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI CandoMini, KANNELKELLOT & HELSINGIN KONSERVATORION NUORET LAULAJAT MARTINA BATI?, kapellimestari NIALL CHORELL, evankelista AARNE PELKONEN, Jeesus SOILE ISOKOSKI, sopraano MONICA GROOP, altto EERO LASORLA, tenori KRISTIAN LINDROOS, basso J.S. Linda Lampenius, viulu, Perttu Kivilaakso, sello, Laura Mikkola, piano. Bach: Johannes-passio. Hyvinkääsalissa klo 19. & tenori. Tom Nyman, evankelista, Jyrki Korhonen, Jeesus, Tuuli Lindeberg, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Jere Martikainen, tenori, Aarne Pelkonen, basso. kaupungintalossa klo 19. Erkki Lasonpalo, joht. Seinäjoki-salissa klo 19. To 12.3. Cantores Minores. MAALISKUUN KAUSIOHJELMA To 26.3. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa klo 19. To 19.3. 12, Porpora: Cantata da camera ”Or, che d’orrido Verno”
Musiikin hahmottamisopinnot eivät ole pelkästään soittamisen tukiaine, vaan niillä on myös omat itsenäiset tavoitteensa, kuten instrumenttiopinnoilla ja yhteismusisoinnilla. Viedäänkö samalla alan opettajilta mahdollisuudet päästä edelleen uudistamaan yleisten opintojen sisältöjä ja opetusta. Niitä kyllä todennäköisesti tullaan vielä muokkaamaan. Enemmän luovuutta mukaan Jäsenkysely toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin sähköpostitse yhdistyksen jäsenille. Haastavina koettuja asioita ovat muun muassa uudenlaiset tavat oppia ja se, miten pystyy varmistamaan, että oppimista on tapahtunut. Oppilaitoksissa on yhä enemmän mahdollista luoda yhteisprojekteja eri opettajaryhmien kesken ja löytää yhteinen kieli asioiden ja ilmiöiden sanallistamiseen, kunkin ammattitaitoa kunnioittaen. LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi pianonsoitonopettaja rykäisee Des-duuriin viisi etumerkkiä: what a wonderful lesson we had, hadn’t we! katonrajassa juoksee koira tytöllä joka soittaa klaviatuurin yläpäätä on perhosiksi taivutetut silmälasinsangat suussa hampaat C-duuria ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’. Osassa oppilaitoksista opetussuunnitelmat olivat vasta muotoutumassa, mutta suuressa osassa oli siirrytty jo toteuttamaan uusia toimintamalleja. Lisäksi käyttöön on otettu erilaisia työtapoja, opetus koetaan luovempana, käytännönläheisempänä, ja siihen sisältyy enemmän yhteismusisointia. Mutes ry:n kyselyn vastauksista tulee ilmi, että palautetta vanhemmilta tai muilta läheisiltä on tullut vasta vähän, mutta saatu palaute on ollut positiivista. Uusissa opetussuunnitelmissa arviointi on jatkuvaa ja palautetta annetaan koko opintojen ajan kaikesta toiminnasta. Taitojen opettaminen on kuitenkin merkityksellistä kaikille oppijoille. Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka ja ne mahdollistavat musiikin hahmottamisen opintojen toteuttamisen luovasti. Artikkeli pohjautuu Musiikinteoriaja säveltapailupedagogit ry:n tekemästä jäsenkyselystä saatuihin vastauksiin, ja sen kirjoittajat ovat yhdistyksen hallituksen jäseniä. Ne antavat oppijoille musiikilliseen hahmottamiseen ja yleiseen muusikkouteen liittyviä taitoja sekä lisäävät oppilaiden musiikillista yleissivistystä. Jos vielä musiikin hahmottamisen tunteihin liittyy vapaan säestyksen alkeiden, sovittamisen ja musiikkiteknologian opetus, joutuu moni opettaja varmasti etsimään itselleen koulutusta näiden asioiden opettamisen haltuunottoon. Sen sijaan uutta opetusmateriaalia kaivataan kentälle kovasti. Otos on siis tilastollisesti kelvollinen ja antaa yleiskuvaa opetuksen järjestämisestä ja opetussuunnitelmien vaiheesta. Ovathan työantajat valmiita tarjoamaan siihen mahdollisuuden. Osaaminen tarkoittaa sitä, että opittuja tietoja osataan myös soveltaa käytännössä. Uusina oivalluksina on myös havaittu improvisoinnin ja säveltämisen merkitys osana oppimista, arvioinnin inhimillistyminen ja jokaisen oppilaan huomioiminen arvokkaana harrastajana. Myös sidosryhmien (soitonopettajat, huoltajat) kanssa toimitaan yhteistyössä. Osa musiikillista yleissivistystä Musiikin hahmotusopintojen tuntimääriä on joissakin oppilaitoksissa vähennetty, samoin osa opinnoista on muuttunut valinnaisiksi – varsinkin syventävissä opinnoissa. Tämä vaatii soveltamista ja vie enemmän aikaa. Kollegiaalinen pohdinta myös eri kollegioiden välisenä yhteistoimintana koetaan tärkeänä. Vastauksia tuli yhteensä 24 kappaletta, joka on noin 52% jäsenkunnasta. Musiikin hahmotusopintojen opettajat kokevat positiivisena uusien opetussuunnitelmien mahdollistavan valinnaisuuden lisääntymisen. Samaan aikaan opittavan asian määrä kokonaisuudessaan on lisääntynyt, ainakin opettajien mielestä. Muutoksen suunnasta ei vielä kyselyä tehdessä opettajilla ollut selkeää kuvaa, koska muutokset olivat vasta tulleet. Kuvis... Toivottavasti opettajat saavat halutessaan riittävästi täydennyskoulutusta uusien toimintatapojen ja sisältöjen opettamiseen. Jo vuonna 2002 julkaistut, edelliset taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet antoivat mahdollisuuden uudistua, mutta kuinka monessa paikassa entisten opintojen nimet vain vaihdettiin musiikin perusteiksi koskematta sisältöihin tai toimintatapoihin. 67 R ONDO C LASSIC 3|2020 Tulevatko ikävät muistot teoriasta, säveltapailusta, musiikin historiasta ja jopa kenraalibassosta opetussuunnitelmia laativien kollegoiden mieleen ja vaikuttaako se hahmotusopintojen toteutusmahdollisuuksiin ja opetukselle varattaviin tuntimääriin. Varsinkin arviointitavan muutos on koettu inhimillisenä ja opetus joustavana. Tämä yhtälö on hankala. . Nykyään opetetaan enemmän taitoja eikä entiseen malliin tietoja
05:05 Furuhjelm: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli. 06:29 Dvorák: Serenadi d-molli. 05:57 Tshaikovski: Tanssiaisten pyörteissä. 05:30 Arkkiherttua Rudolf: Trio Es-duuri. 01:00 Holst: Hammersmith. (Äänitetty Musiikkitalossa 28.2.) 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 00:14 Godard: Sarja huilulle ja pianolle B-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Massenet: Manon, ooppera. 23:25 Rabaud: La Procession nocturne (Öinen kulkue). Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri. Mozart: Konsertto huilulle ja orkesterille nro 1 G-duuri. Kreivitär Mariza. 05:17 Rangström: Spelmansvår. 05:20 Ryba: Huilukvartetto F-duuri. 02:34 Reger: Pianotrio e-molli. 23:33 Strozzi: Hor che Apollo, kantaatti. W. 03:45 Tshaikovski: Muistoja Firenzestä. Bach: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri. 01:03 Gernsheim: Sinfonia n:o. 00:11 Ponce: Teema, muunnelmia ja finaali e-molli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Tshekkiläinen sarja. oratorio. 05:01 Saint-Sa?ns: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 F-duuri. 03:43 Forqueray: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 4 g-molli. Erkki Melartinin ja Jalmari Finnen Aino-ooppera 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Chopin: Pianosonaatti n:o 2 b-molli. Lili Boulanger: D’un soir triste; D’un matin de printemps. 23.10-6.00 Yöklassinen Knüpfer: Quare fremerunt gentes. 01:35 Korngold: Sävelmiä elok. W. 00:42 Bruch: Kahdeksan kappaletta pianolle, alttoviululle ja klarinetille. 03:20 J. 01:32 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. c-molli. 23:35 Gaubert: Le Chevalier et la Damoiselle (Ritari ja neito), baletti. e-molli (Dumky). g-molli; Partita n:o 1 h-molli; Sonaatti n:o 2 a-molli. 23:44 Dvorák: Pianotrio n:o. Bach: Die Kunst der Fuge. (Äänitetty Musiikkitalossa 11.12.2019). 00:17 Szymanowski: Konsertto viululle ja orkesterille n:o 1. Helsingin Temppeliaukion kirkossa 4.3. 01:54 Rimski-Korsakov: Kvintetto B-duuri pianolle ja puhaltimille. Gerald Finley, baritoni. TORSTAI 5.3. 03:04 Balakirev: Sarja orkesterille d-molli neljästä Chopinin pianokappaleesta. Narrin aamulaulu Loistavat Boulangerin sisaret, osa 1 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Müller-Hermann: Jousikvartetto Es-duuri. Marzi Nyman: Morpheus. B-duuri. 02:44 Higdon: Konsertto orkesterille. 03:16 Ligeti: Viulukonsertto. 01:01 C. 02:38 Saint-Sa?ns: Sinfonia n:o 3 c-molli (Urkusinfonia). Haydn: Jousikvartetto n:o 35 f-molli. h-molli. 00:49 A.F. 19.02-21.00 Academy Windsin konsertti Joht. 23:54 A. Richard Strauss: Don Juan, sinfoninen runo. 23:33 Tuukkanen: Viulukonsertto n:o 2. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 02:50 Chopin: Fantasia f-molli. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana kitaristi ja kansanmuusikko J-P Piirainen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Sinfonia Lahden konsertti Joht. 04:06 Brahms: Jousikvartetto n:o. 23:37 Stamitz: Kvartetto klarinetille ja jousille D-duuri. Suoran lähetyksen Lahden Sibeliustalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23.10-6.00 Yöklassinen Melartin: Sinfonia n:o 6. Merikanto: Kyllikin ryöstö. Solistina soittaa viulisti Eeva Oksala. 11.00-11.40 Journalisti Johanna: Miten nainen ylittää rajansa. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Loistavat Boulangerin sisaret, osa 1 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.02 Kaartin soittokunnan konsertti: Töölö Kaartin soittokuntaa johtaa tohtorikonsertissaan Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori. 00:13 d’?ve: O acerbi. Strauss: Vier Lieder (Neljä laulua). Bach: Partita sooloviululle n:o. 05:57 Dowland: The Earl of Derby’s galliard. 01:58 Beethoven: Jousikvartetto n:o 12 Es-duuri. 04:20 C.P.E. Peter Lieberson: Songs of Love and Sorrow, laulusarja. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00. 03:02 Copland: The Red Pony (Punainen poni), sarja orkesterille. 03:10 J.S. 00:18 R. Esther. 05:39 F.X. 02:23 Brahms: Yksitoista koraalialkusoittoa. 05:04 Hoffmeister: Huilukonsertto n:o 24 D-duuri. 03:26 Rautavaara: Viulukonsertto 03:54 Pergolesi: Orfeus, kantaatti. Bach: Sonaatti huilulle ja continuolle n:o 2 e-molli. Franz Scubert: Jousikvintetto C-duuri. 03:17 Schütz: Viisiäänisiä motetteja kok. G-duuri. 05:06 Kilpinen: Nebel lag überm Land. 00:26 Chopin: Pianosonaatti n:o. 00:30 J.S: Bach: Sarja soolosellolle n:o 2 d-molli. 02:11 W.A. 02:46 Bruckner: Sinfonia n:o. Johannes Gustavsson, sol. Robin Hoodin seikkailut. Mozart: Jousikvartetto nro 17 B-duuri “Metsästyskvartetto”. 05:28 de Lalande: Confitebor tibi Domine, in toto cordo meo, in consilio justorum. 04:32 Schumann: Kahdeksan yksinlaulua. 01:14 Kuula: Merenkylpijäneidot. 23:36 Spohr: Die Letzten Dinge. Strauss: Don Juan. d-molli, 9 C-duuri ja 10 h-molli. 05:57 Othmayr: Non Argus largus. 01:00 Schubert: Sinfonia n:o 8 (Suuri C-duurisinfonia). 23:26 Sibelius: Teema ja muunnelmia sellolle d-molli. 01:37 Sweelinck: Erbarm dich mein, o Herre Gott (Mua armahda, oi Jumala). KESKIVIIKKO 11.3. 01:18 Glinka: Alkusoittoja ja tansseja. 04:38 Hummel: Sonaatti pianolle fis-molli. Haydn: Kuusi divertimentoa op.100. 23:34 Delius: Sellokonsertto. 05:29 Krommer: Concertino huilulle, oboelle ja orkesterille C-duuri. 03:49 Saint-Sa?ns: Jousikvartetto n:o. 06:56 Respighi: Tritonin suihkulähde aamulla. 05:09 Fasch: ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE. d-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Berteau: Sonaatti sellolle ja continuolle F-duuri op.1/4. 04:14 Ponce: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli. 04:57 Gernsheim: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri. 00:35 Messager: Osia bal. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Lithander: Duetto pianolle 4-kätisesti op.5 (Grand duet). Rossinin, Ahon, Graingerin ja Sallisen musiikkia. 03:12 Wolf-Ferrari: Suite-concertino F-duuri. 04:09 Saint-Saëns: Muusa ja runoilija. Richter: Trumpettikonsertto D-duuri. Kersten McCall, huilu. 05:42 J.S. 01:19 Mendelssohn: Sinfoniat jousiorkesterille n:o. 03:55 Fauré: Sarja orkesterille näytelmämus. 03:55 Gershwin: Pianokonsertto F-duuri. Lauri Kilpiö: Keskeytyvä juhla, kantaesitys (Ylen tilaus). 23:25 Ponce: Kitarasonaatti n:o 5 (Eteläinen sonatiini). Sigvards Klava, sol. 21.30-22.00 Viulisti Eriikka Maalismaa ja pianisti Emil Holmström soittavat Schumannia 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianotrio c-molli op.1/3. 00:05 Bridge: Oration, sellokonsertto. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23:43 Turina: Sonaatti kitaralle. TIISTAI 10.3. 02:47 Reincken: Sonaatti jousille d-molli. 01:53 Gipps: Käyrätorvikonsertto. 04:11 Berlioz: Kleopatran kuolema, lyyrinen kohtaus. 05:16 Biber: Serenada: Harmonia romana jousille ja continuolle. 02:21 Holst: The Golden goose (Kultainen hanhi), baletti. 02:25 A. 05:06 Reinecke: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 D-duuri. 04:47 Backer-Gröndahl: Konserttietydejä op.11. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Casals-kvartetin konsertti Barcelonassa Casals-kvartetti ja Alban Gerhardt, sello. 04:17 Chopin: Pianokonsertto n:o. 23.10-7.00 Yöklassinen J. 04:20 Dvorák: Sellokonsertto h-molli. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23:49 Händel: Amarilli vezzosa. 04:06 Schumann: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 d-molli. Mozart: Jousikvartetto n:o 15 d-molli. 04:11 Schubert: Sinfonia n:o 8 C-duuri. Anton Bruckner: Sinfonia nro 9 d-molli. Timo Forsström: Different time, Different place. 05:01 Schumann: Fünf Gesänge op.137. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. 04:45 W.A. 00:51 Busoni: Orkesterisarja oopp. 00:21 Cras: Suite en duo. 21.00-21.30 Latvian radion kuoro laulaa Joht. Sisilialainen vesper. 01:21 Sinding: Sinfonia n:o 4 (Talvi ja kevät). 05:57 Händel: Hamanin resitatiivi ja aaria orat. Petros Andreadis, klarinetti. 01:23 Kaski: Vienankarjalainen rapsodia. 05:08 Reber: Pianotrio n:o 3 g-molli. 23:56 Holst: First choral symphony. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Pelléas et Melisande. TIISTAI 3.3. 23:46 Saariaho: Frises viululle ja elektroniikalle. KESKIVIIKKO 4.3. PERJANTAI 6.3. Es-duuri (Romanttinen). 05:57 Kaski: Reverie. Strauss: Duett-Concertino. Ihana Aino. 05:57 Tschetschulin: Alla zingaresca. Juha Pisto: Gravitone (kantaesitys). Antonín Dvorák: Sinfonia nro 8 G-duuri. MAANANTAI 9.3. e-molli. Kaksi kyyhkystä. 00:07 Netzel: Chanson slave (Slaavilainen laulu). 02:42 Liszt: Romanttinen fantasia kahden sveitsiläisen sävelmän pohjalta. 03:15 Copland: Billy the Kid, baletti. 03:49 Melartin: Balettisarja Sininen helmi. 01:51 Ries: Kvintetto jousille n:o 2 d-molli. Hannu Lintu, sol. 00:42 de Rore: Missa Vivat Felix Hercules. Lindblad: Kvintetto jousille A-duuri. LAUANTAI 7.3. 03:27 Mielck: Macbeth-alkusoitto. SUNNUNTAI 8.3. Carl Nielsen: Huilukonsertto. 02:53 Schütz: Luukas-passio. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Tuma: Sinfonia n:o 11 B-duuri jousille ja continuolle. Timo Alakotila: Viulukonsertto ’’Between Three Worlds’’. 04:25 Beethoven: Kaksitoista saksalaista tanssia. 05:39 Paisiello: Mandoliinikonsertto Es-duuri. 01:53 Verdi: Procidan aaria ’’O tu, Palermo’’ oopp. Mozart: Serenadi c-molli (Yömusiikkia). 02:43 Cherubini: Sinfonia D-duuri. 03:35 Tailleferre: Sonaatti viululle ja pianolle n:o. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen Whitacre: Sleep (Somnium Ensemble/Tatu Erkkilä). 05:35 Maier & Röntgen: Swedish tunes and dances. A. 04:56 W.A. 00:52 Vilsmayr: Partita n:o 4 D-duuri. Bjarte Engeset, sol. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 05:57 Tuntematon: All in a garden green. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 01:47 J.S. 23:17 Quantz: Käyrätorvikonsertto n:o 9 Es-duuri. Barcelonan Palau de la Músicassa 19.6.2019 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 01:18 Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja. 03:43 Eichner: Harppukonsertto D-duuri. 05:57 Dowland: Fortune My Foe. 04:44 J. 00:48 R. 05:34 Schumann: Albumi nuorisolle, osia. 03:01 Dukas: Sinfonia C-duuri. Die Brautwahl. Musiikkitalon Sonore-salissa 28.2. 23:24 Marcello: Chiaro e limpido fonte. Aleksandrs Antonenko, tenori. Anja Bihlmaier, sol. 01:09 Pfitzner: Von deutscher Seele. 02:24 Szymanowski: Masurkkoja op.50. Mozart: Pianosonaatti n:o 11 A-duuri. 05:43 Ravel: Johdanto ja allegro harpulle, huilulle, klarinetille ja jousikvartetille. 04:37 Ockeghem: Requiem. Haydn: Die Schöpfung. Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 2 B-duuri. Han-Na Chang, sol. Geistliche Chormusik 1648. 00:59 W.A. 00:36 Saint-Saëns: Pianokonsertto n:o 2 g-molli. 05:57 Geifman (sov. Javier Perianes, piano. 05:30 Farrenc: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle Es-duuri. 02:33 R. 04:32 Kálmán: Alkusoitto oper. 02:04 Brahms: Pianotrio n:o 1 H-duuri. 01:55 Cras: Kvintetto harpulle, huilulle, viululle, alttoviululle ja sellolle. 01:22 J.S. 04:37 Weiss: Sonaatti luutulle C-duuri (Partita Grande). Dokshitser): Romanssi. A. 23:53 Furuhjelm: Kansanomainen sarja orkesterille. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 10 e-molli. 02:16 Röntgen: Pianotrio n:o 4 c-molli. MAANANTAI 2.3. 01:54 Rameau: Sarja cembalolle n:o 4 a-molli. 04:30 Beethoven: Primo amore (Ensi rakkaus). 23:59 Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 d-molli. 04:25 Beethoven: Die Geschöpfe des Prometheus. Yuki Koyama, Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi huilu. Dietrich: Sellokonsertto g-molli. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 70 R ONDO C LASSIC 3|2020 SUNNUNTAI 1.3. Bach: Sonaatti n:o
Liszt): Müllerlieder. Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli. 01:08 Weber: Sonaatti pianolle n:o. 05:57 Vecchi: Saltarello detto Trivella. Bach: Hengellisiä lauluja Schemellin laulukirjasta. Benvenuto Cellini. 00:49 Beethoven: Sinfonia n:o. 05:57 Madetoja: Rukous. 05:42 C.P.E. Lontoon Wigmore Hallissa 23.2. 23:40 Bonporti: Konsertto F-duuri. 21.15-21.40 Sopraano Tamara Milashkina laulaa 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Tannhäuser, ooppera. Es-duuri (Amerikkalainen). 02:23 Beethoven: Jousikvartetto n:o 7 F-duuri. Beethoven: Muunnelmia C-duuri teemasta “God save the King”. 23.10-7.00 Yöklassinen W.A. 00:52 Dargomyzhski: Myllärin aaria ja kohtaus oopp. d-molli. 00:10 Schubert (sov. Göteborgin oopperan mieslaulajat ja nuorisokuoro. 05:42 Beethoven: Muunnelmia sellolle ja pianolle F-duuri Mozartin teemasta. Elena Pankratova, sopraano, ja Mihail Petrenko, basso. 03:57 Shostakovitsh: Sinfonia n:o. 04:02 Beck: Sinfonia n:o. toivotut@yle.fi. 01:59 Musorgski : Sinfoninen synteesi Boris Godunov -oopperan teemoista. 00:11 J.W. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 14 g-molli sopraanolle, bassolle ja kamariorkesterille. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. TIISTAI 17.3. Sant’Ambrogio): Kehtolaulu. 05:57 Ranta: Kansansävelmä. 01:38 Reger: Pianokonsertto f-molli. 02:11 Balakirev: Sinfonia n:o 2 d-molli. 00:51 Britten: Nuorten orkesteriopas. 06:44 Chopin: Balladi n:o 4 f-molli. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana Matleena Nyman 19.02-21.00 Cédric Tiberghienin pianoresitaali Wigmore Hallissa Ludwig van Beethoven: Muunnelmia D-duuri teemasta “Rule Britannia”. Strauss: Neljä sinfonista välisoittoa oopp. George Crumb: Processional. Intermezzo. 05:56 Chopin: Masurkka n:o 14 g-molli. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen Smetana: Kotimaastani, kaksi duoa viululle ja pianolle. 03:18 Shostakovitsh: Sarja jazzorkesterille n:o 2. 23:18 Ockeghem: Du tout plongiet. 00:28 Dvorák: Jousikvartetto n:o 13 As-duuri. 05:50 Glazunov: Romanttinen intermezzo. Han-Na Chang, sol. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.00-19.15 Laulun voima -yhteislaulukonsertti Rovaniemellä 23.10-6.00 Yöklassinen Busoni: Indianisches Tagebuch 2 (Intiaanipäiväkirja 2). 05:38 W.A. 06:57 Sibelius: Säv, säv susa. 04:50 Schubert: Pianosonaatti n:o 19 c-molli. Mozart: Viulukonsertto n:o 3 G-duuri. 04:55 English ladymass, keskiaikaista polyfoniaa ja gregoriaanisia lauluja Neitsyt Marian kunniaksi (Anonymous 4). 02:36 Bizet: Patrie, dramaattinen alkusoitto. Taika-ampuja. Hebé. 02:41 J.S. 21.00-22.00 Sopraano Mirella Frenin (1935-2020) änitteitä Kohtauksia Georges Bizet’n, Giacomo Puccinin, Francesco Cilean, Charles Gounod’n ja Giuseppe Verdin oopperoista. John Cage: Seitsemän haikua. 23:43 Debussy: Sonaatti viululle ja pianolle g-molli. 03:08 Brahms: Pianokonsertto n:o. Mignon. 01:43 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Loistavat Boulangerin sisaret, osa 2 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 02:17 Wassenaer: Concerto armonicot n:ot 1-6. 01:05 Higdon: The Singing rooms. 01:07 W.A. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 01:27 Thalberg: Fantasia pianolle Rossinin oopperan Semiramide teemoista. Orkestrointi: Mauro Bonifacio (1957). 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 05:30 Cras: Trio jousille. 06:36 Liebling: Fantasia Sousan teemoista. Beethoven: Muunnelmia c-molli Christoph Dresslerin marssin teemasta. John Cage: In a landscape. Johannes Brahms: Sinfonia nro 4 e-molli. 03:01 Falla: Johdanto ja espanjalainen tanssi oopp. 05:34 Alkan: Aisopoksen pidot, etydi e-molli. Matthias Pintscher, sol. 02:32 Bridge: Kaksi runoelmaa orkesterille. 03:57 Händel: Vesimusiikkia. 03:40 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli. F-duuri. R ONDO C LASSIC 3|2020 71 Concerto grosso D-duuri. 04:25 Fauré: Kvintetto pianolle ja jousille n:o 2 d-molli. 01:44 J.S. 02:50 Rahmaninov: Sinfonia n:o 3 a-molli. 02:48 Massenet: Pianokonsertto Es-duuri. Morton Feldman: Last Pieces. Katarina Karnéus, mezzosopraano. Haydn: Jousikvartetto n:o 78 B-duuri. 04:58 Mielck: Pianokonsertto. 01:29 Sweelinck: Kuoroteoksia. Lyhyt elämä. 23:31 Rimski-Korsakov: Sarja oopperabal. 01:44 Prokofjev: Viulukonsertto n:o 2 g-molli. 05:25 Giuliani: Gran Duo. Göteborgin oopperan orkesteri. 03:42 Telemann: Konsertto oboe d’amorelle, jousille ja continuolle G-duuri. 05:19 R. 04:15 Schubert: Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema). 23.10-6.00 Yöklassinen J. Amman Natallia Salavei, mezzosopraano. Carl Nielsen: Huilukonsertto. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu. 04:44 Liszt: Benediction de Dieu dans la solitude. Bach: Sonaatti viola da gamballe ja klaveerille n:o 2 D-duuri. 03:27 Janácek: Jousikvartetto n:o 2 (Intiimejä kirjeitä). 23:37 W.A. 03:58 A. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 04:00 Locatelli: Concerto grosso Es-duuri. Alisa Weilerstein. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 05:02 Bruch: In memoriam. 05:58 Demersseman: Johdanto ja poloneesi. PERJANTAI 13.3. 05:22 Rangström: Havet sjunger. Tituksen lempeys. As-duuri. Rusalka (Vedenneito). 05:25 Cherubini: Marche funèbre. 23:57 Respighi: Rossiniana, sarja orkesterille Rossinin mukaan. 04:14 Beethoven: Alkusoitto Die Weihe des Hauses (Talon vihkiäiset). Yuki Koyama, huilu. 01:46 Crusell: Klarinettikonsertto n:o 2 f-molli. 00:23 Pacius: Viulukonsertto fis-molli. 00:29 Byström: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 3 Es-duuri. 04:14 Berlioz: Alkusoitto oopp. Loistavat Boulangerin sisaret, osa 2 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Rejcha: Kvintetto puhaltimille a-molli. 05:57 Beethoven: Die Ehre Gottes aus der Natur. Bach: Partita uruille Sei gegrüsset, Jesu gütig. 06:07 J. 01:10 Marais: Sarja C-duuri. Alexandre Anton Ljungqvist, bassobaritoni. 23:30 Weber: Agathen aaria oopp. 23:17 Hatshaturjan: Osia bal. 23:38 Schubert: Pianotrio n:o 2 Es-duuri. 23:19 Eberl: Kvintetto g-molli (Grand Quintetto). Beethoven: Muunnelmia C-duuri teemasta “Menuet. 01:08 Ravel: La Valse, koreografinen runoelma. Sähköposti: lauantain. Mlada. 00:19 Arenski: Sarja kahdelle pianolle n:o 3, versio orkesterille (Muunnelmia C-duuri). Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli. 23:33 W.A. 04:09 Tshaikovski: Kuoromusiikkia. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. SUNNUNTAI 15.3. Musiikkitalossa 4.3. 05:57 Brahms (sov. (Äänitetty konserttiesityksestä Göteborgin oopperassa 8.3.) Illan kuluessa Outi Paananen vieraineen keskustelee teosharvinaisuudesta ja sen esityksestä. 05:57 Pujol: Tonadilla.. Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli. 02:10 Melartin: Lyrik (Lyyrillisiä kappaleita) pianolle. Franck: Weil, Jesu, ich in meinem Sinn. Matthias Pintscher. Musiikinjohto Anna-Maria Helsing. Mozart: Sinfonia n:o 33 B-duuri. 02:13 Mahler: Sinfonia n:o. 04:46 Borgström: Tanken, sinfoninen runo. Mozart: Käyrätorvikonsertto n:o 4 Es-duuri. 19.02-22.00 Oopperailta Göteborgissa: Nadia Boulangerin Kuollut kaupunki 4-näytöksinen ooppera. Beethoven: Muunnelmia G-duuri. f-molli. 23:52 Mahler: Sinfonia n:o. Sellokonsertto nro 2 ’’ un despertar’’. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! KESKIVIIKKO 18.3. 23:50 Dowland: Ikuisesti Dowland, ikuisesti surullinen. 03:52 Singleton: PraiseMaker. MAANANTAI 16.3. B-duuri. 04:25 Szymanowski: Viulukonsertto n:o 1. Libretto: Gabriele D’Annunzio oman tragediansa ’’La Città morta’’ pohjalta. F-duuri. 02:28 Holst: Egdon Heath. 05:43 Söderman: Ruotsalaisia kansanlauluja ja kansantansseja. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 10 e-molli. la Viganò”. Stamitz: Mannheim-sinfoniat n:o 1-3. Scarlatti: Su le sponde del Tebro. 05:33 Hoffmeister: Kvartetto klarinetille ja jousille B-duuri. Mozart: Pianosonaatti n:o 10 C-duuri. 01:22 Mahler: Kindertotenlieder (Lauluja lasten kuolemasta). TORSTAI 12.3. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. YLE RADIO 1 | Tieto ja tunne samassa paketissa. 00:43 Thomas: Alkusoitto oopp. Mozart: Kohtaus ja rondo sopraanolle, pianolle ja orkesterille Ch’io mi scordi di te?. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 05:12 Tshaikovski: Vuodenajat. 03:32 Ravel: Miroirs (Peilikuvia). Bach: Sonaatti a-molli (württembergiläinen sonaatti n:o 1). 23:58 Beethoven: Viulusonaatit n:o 7 c-molli, n:o 8 G-duuri ja n:o 10 G-duuri. 00:58 Beethoven: Pianosonaatti n:o 24 Fis-duuri (á Therese). Mozart: Sextuksen aaria Parto, parto oopp. 03:17 W.A. Léonard Markus Pettersson, tenori. Jukka-Pekka Saraste, sol. 04:58 W.A. Spartacus. 04:13 Dvorák: Jousikvintetto n:o. 03:30 Benedict: Pianokonsertto c-molli. D-duuri. 23:44 J.S. 05:01 Batiste: Grand offertoire D-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. Anne Matilda Paulsson, mezzosopraano. LAUANTAI 14.3. 02:46 Beethoven: Pianotrio B-duuri
Vista Joht. 01:50 Schumann: Alkusoitto näytelmämus. 03:33 Soler: Sonaatti kosketinsoittimelle C-duuri. Lucia di Lammermoor. 01:07 Fauré: Masques et bergamasques. 05:30 Popper: Perhonen. Troijalaiset. 04:23 Rejcha: Kvintetto puhaltimille F-duuri. 01:27 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 14 Fis-duuri. Manfred. 04:56 W.A. 04:01 Metner: Unohdettuja säveliä 1. Étienne Marcel. 23:41 Kraus: Kvintetto huilulle ja jousille D-duuri. 00:30 Dvorák: Te Deum sopraanolle, bassolle, kuorolle ja orkesterille. 23:33 Chopin: Valssit n:ot 1-14. 05:39 Vilsmayr: Partita n:o A-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Peter Schreier (1935-2019), musiikin palveluksessa 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Volkmann: Sellokonsertto a-molli. 05:58 Berlioz: Kuninkaallinen metsästys ja myrsky oopp. 00:50 Chopin: Balladi n:o 4 f-molli. 01:41 Adams: Guide to strange places. 03:21 Sibelius: Tulen synty. 02:08 von Schantz: Kullervo-alkusoitto. 21.20-21.40 Jacques Ibert’n tarinoita 23.10-6.00 Yöklassinen Musorgski: Boris Godunov, ooppera. Die Dubarry. Jean Sibelius: Osia musiikista Shakespearen näytelmään Myrsky. 02:56 Tshaikovski: Lumityttö, näytelmämusiikkia. 02:44 Bruckner: Sinfonia n:o. Simson ja Delila. 06:57 Saint-Saëns: Papitarten tanssi oopp. Otello. Philidor: Trio n:o 2 e-molli. SUNNUNTAI 29.3. 02:39 Goldmark: Maalaishäät, sinfoninen sarja. Jevgeni Onegin. 02:04 Busoni: Arlecchino, 1-näytöksinen ooppera. Jukka-Pekka Saraste, sol. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu primadonna Hilkka Kinnusen vieraana 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Bach: Partita klaveerille n:o 2 c-molli. 06:08 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli. Teatterilaiva. 05:56 Melartin: Hyväily. Strauss: Tod und Verklärung (Kuolema ja kirkastus). 01:03 YLE RADIO 1. 01:02 Joachim: Viulukonsertto d-molli (Unkarilainen). W. Bach: Kantaatti n:o 198. Hannu Norjanen. Bach: Partita klaveerille n:o 5 G-duuri. 01:50 Corelli: Sonaatti viululle ja continuolle d-molli. 00:59 Servais: Souvenir de Spa. 01:54 Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. Mozartin jousikvintettoja Erich Höbar ja Réka Szilvay, viulu, Lilli Maijala ja Aino Räsänen, alttoviulu, ja Senja Rummukainen, sello. 23:25 Beethoven: Pianosonaatti n:o 14 cis-molli. 04:05 Grieg: Jousikvartetto g-molli. 02:23 J.S. Fürstenau: Kvartetto huilulle ja jousille As-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen R. Mozart: Viulukonsertto n:o 5 A-duuri (Turkkilainen). Mozart: Jousikvartetto n:o 19 C-duuri (Riitasointukvartetto). Mozart: Huilukvartetot n:o 1-4. 00:03 Chopin: Nokturno n:o 8 Des-duuri. 00:10 W.A. 04:01 Mendelssohn: Sonaatti uruille n:o 2 c-molli. Heifetz): Jeanie with the light brown hair. 4.00-7.00 Yöklassinen R. Dmitri Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 1 a-molli. 04:14 Busoni: Turandot-sarja. 00:53 Debussy: Pour le piano. 23:26 Tshaikovski: Greminin aaria oopp. 00:28 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 2. 5 D-duuri. 03:54 Lutoslawski: Konsertto orkesterille. 04:53 Respighi: Vanhoja aarioita ja tansseja, sarjat 1-3. 04:52 d’Indy: Tableaux de voyage (Matkakuvia). Strauss: Kaunis on elämä, valssi. 03:09 Schönberg: Kahdeksan laulua. Susanna Mälkki, sol. Kaija Saariaho: Vista (ke). 00:23 J.S. 06:01 Miyagi: Keväinen meri. 05:15 J.C. 03:42 Ysa?e: Sonaatti sooloviululle n:o 2 a-molli. 05:56 Wagner: Waltherin kilpalaulu oopp. 02:58 J.S. 02:04 Weber: Klarinettikonsertto n:o. 01:16 Händel: Sonaatti viululle ja continuolle g-molli. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Mozart: Jousikvartetto n:o 14 G-duuri (Kevätkvartetto). 00:17 Griffes: Roomalaisia luonnoksia. TORSTAI 26.3. 01:29 Rautio: Sininen haikara, balettisarja orkesterille. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 14 g-molli sopraanolle, bassolle ja kamariorkesterille. juhlavuoden merkkitapaus on poikkeuksellinen kahden sinfoniaorkesterin yhteiskonsertti, kun Kuopion kaupunginorkesteri ja Oulu Sinfonia yhdistävät voimansa yli 100 muusikon suurorkesteriksi Jaakko Kuusiston johdolla. 72 R ONDO C LASSIC 3|2020 Beethoven: Sinfonia n:o. 05:57 Sibelius: Svarta rosor. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Haydn: Schöpfungsmesse, messu B-duuri. 04:41 Vieuxtemps: Viulukonsertto n:o 5 a-molli op.37 (Grétry). 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 05:30 Tartini: Pastoraali A-duuri. 03:44 Chausson: Runoelma Es-duuri. 04:38 Reger: Acht geistliche Gesänge. PERJANTAI 27.3. Nürnbergin mestarilaulajat. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 05:40 Mackeben: Katkelmia oper. Il Calzare d’argento. h-molli. 05:40 Gaubert: Trois aquarelles (Kolme akvarellia). 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 W. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 6 F-duuri ’’Pastoraali’’. 02:50 Delius: Sea drift. 00:19 Telemann: Sonaatti nokkahuilulle ja viululle C-duuri. Es-duuri. 00:51 Donizetti: Ancor non giunse! oopp. 02:00 Just: Triosonaatit 1-6 Op.13. 01:54 Sibelius: Sinfonia n:o 6 d-molli. Modest Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja (orkestroinut Kalevi Aho). Tami Pohjola, viulu. 23.10-6.00 Yöklassinen Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. 03:56 Dvorák: Stabat mater, oratorio. Drottningholmsmusiken (Häämusiikkia). A-duuri. 02:27 Meriläinen: Pianosonaatti n:o 4. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana kanteleensoittaja, laulaja ja lauluntekijä Sanni Virta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Oulun Musiikkijuhlat 2020: Kevätuhri Oulun Musiikkijuhlien 30. 04:40 Gade: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 B-duuri. Mozart: Pianokonsertto n:o 24 c-molli. 05:57 Dowland: Come away. 00:08 Chiarini: Il Geloso schernito, ooppera. 04:16 Kern: Ol’ man river musik. LAUANTAI 21.3. d-molli (Wagner-sinfonia). 05:33 E. 05:39 Satie: Kutsumus. 01:22 Bruch: Sinfonia n:o 1 Es-duuri. Solistina laulaa basso Matti Salminen. 01:53 Händel: Armidan resitatiivi ja aaria oopp. 03:37 Mertz: Unkarilainen fantasia. 04:56 J.S. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. MAANANTAI 23.3. 05:24 Randel: Jousikvartetto f-molli. 01:05 Gershwin: Kuubalainen alkusoitto. Anders Hillborg: Cold Heat. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu primadonna Hilkka Kinnusen vieraana 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Villa-Lobos: Huuliharppukonsertto a-molli. 02:28 Pizzetti: Aaria Davvero, quanto grande è la miseria oopp. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o. 23:41 Biber: Harmonia artificioso-ariosa, partitat n:ot 1-7. 03:15 Dvorák: Sinfonia n:o 6 D-duuri. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. SUNNUNTAI 22.3. Peter Schreier (1935-2019), musiikin palveluksessa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti. 23.10-6.00 Yöklassinen Purcell: Rejoice in the Lord alway. 05:44 P.D. 01:51 Locatelli: Sonaatti viululle ja continuolle F-duuri. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 04:22 Beethoven: Viulukonsertto D-duuri 05:11 Bauldeweyn: Missa En douleur en tristesse. 05:48 De Fesch: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle. TORSTAI 19.3. Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden uusia kuoroteoksia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 23:38 Borodin: Sinfonia n:o. C-duuri. Bach: Sinfonia concertante A-duuri. Elena Pankratova, sopraano, ja Mihail Petrenko, basso. Strauss: Schlichte Weisen (Koruttomia lauluja). 03:34 Elgar: Viulukonsertto h-molli. Mozart: Messu C-duuri (Kruunajaismessu). Suoran lähetyksen Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salista toimittaa Inari Tilli. PERJANTAI 20.3. 02:47 Torri,: Missa pro defunctis (Kuolleitten messu). 04:33 Villa-Lobos: Konsertto kitaralle ja orkesterille. Mozartin jousikvintetot nro 1, 4 ja 5. äänitetyn konsertin toimittaa Anu Jaantila. Rinaldo. 23:26 Backer-Gröndahl: Kolme kappaletta pianolle. 06:56 Brown: Charisse. 23:25 Verdi: Desdemonan pajulaulu ja rukous oopp. 02:11 Ziehrer: Wiener Bürger (Wienin porvareita). Bach: Fantasia ja fuuga uruille g-molli. 05:03 Corelli: Concerto grosso n:o 6 F-duuri. 00:50 Granados: Goyescas. 00:09 Schubert: Sinfonia n:o 3 D-duuri. 02:34 Elgar: Falstaff, sinfoninen luonnos c-molli. 05:51 Foster (sov. 02:03 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 3 d-molli. 02:21 Tshaikovski: Muistoja rakkailta seuduilta. A. Bach: Partita klaveerille n:o 6 e-molli. 23:51 Händel: Sonaatti nokkahuilulle ja continuolle C-duuri. a-molli (keskeneräinen). 04:45 J.S. 04:12 Zemlinsky: Kuusi laulua Maurice Maeterlinckin runoihin. 05:44 Stanford: Kolme motettia. Suoran konsertin Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. LAUANTAI 28.3. 01:04 Wagner: Wesendonck-Lieder. 1. 05:11 Rabaud: Divertissement sur des chansons russes (Divertimento venäläisistä kansanlauluista). 03:31 Prokofjev: Viulukonsertto n:o 2 g-molli. 05:41 Händel Longhurst: Konsertto n:o 4 F-duuri uruille 4-kätisesti. 03:31 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli. 00:07 Pleyel: Sekstetto puhaltimille Es-duuri. 00:36 W.A. 19.02-22.00 Muistojen bulevardin sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen Tshaikovski: Pianotrio a-molli (Suuren taiteilijan muistolle). 04:25 Leiviskä: Sinfonia n:o 2 d-molli. 02:38 Speer: Sonaatti ja gigue. 01:23 Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmia. 00:00 Rahmaninov: Sellosonaatti g-molli. Jean Sibelius: Tapiola. 05:43 Kajanus: Suomalainen rapsodia n:o 2 F-duuri. 00:57 Mahler: Todtenfeier, sinfoninen runo. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu. Alban Berg: Konsertto viululle ja orkesterille. 05:31 Pisendel: Sonaatti sooloviululle a-molli. 23.10-2.59 Yöklassinen Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. 05:01 Falla : Noiduttu rakkaus. Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro. 01:42 Puccini: Krysanteemit. Sibelius-Akatemian konserttisalissa 12.3. A. 05:01 Nielsen: Sinfonia n:o 3 (Sinfonia espansiva). 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana mezzosopraano Anu Ontronen 19.02-21.00 Uuden musiikin konsertti-ilta Helsingin kamarikuoro, joht. TIISTAI 24.3. 04:24 Tailleferre: Sonaatti viululle ja pianolle n:o. 23:47 Reinecke: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o. 03:57 Bartók: Kontrasteja. 00:30 Melartin: Divertimento n:o. 05:56 Albéniz: Tango. Paganini. 05:08 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen). 05:57 da Milano: Ricercare. 01:23 W.A. 06:22 J.S. 04:18 Beethoven: Trio kahdelle oboelle ja englannintorvelle C-duuri (Wizards!). 00:36 Dvorák: Hussilainen alkusoitto. Andrew Manze, sol. 03:25 Ravel: Pianotrio a-molli. 05:26 Chopin: Grand duo concertant Meyerbeerin Robert Le Diable -oopperan teemoista. 01:49 Roussel: Sarja orkesterille F-duuri. 00:48 Lehár: Sikermä oper. 23:32 Hoffstetter: Jousikvartetto F-duuri. 03:23 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o. 23:46 Roman: Osia sarj. 23:21 W.A. Frank Peter Zimmermann, viulu. 00:37 J.S. 05:56 Tshaikovski: Don Juanin serenadi. 02:20 Beethoven: Pianosonaatti n:o 17 d-molli (Myrsky), n:o 21 C-duuri (Waldstein) ja n:o 28 A-duuri. 23:56 Schumann: Karnevaalikujeilua Wienissä. 23:54 Tormis: Vepsa rajad (Vepsän polut). 03:58 Pergolesi: Sinfonia sellolle ja continuolle F-duuri. 23:28 Ernst: Kaksi salonkikappaletta viululle ja pianolle. 23:41 Pedersön: Neljä madrigaalia lauluäänille ja soittimille. 05:53 Weerbeke: Quam pulchra es. 00:42 Skrjabin: Pianosonaatit n:o 6-10. 05:57 Chopin: Masurkka n:o 20 Des-duuri. 06:09 Tartini: Sonaatti g-molli. KESKIVIIKKO 25.3. 01:44 J. Bach: Partita sooloviululle n:o 3 E-duuri. 23:38 Monteverdi: Hor che ’l ciel e la terra. a-molli. 03:44 Sor: Fantaisie villageoise (Maalaisfantasia) a-molli. 00:37 Lully: Sarja B-duuri. Musiikkitalon Camerata-salissa 16.3. Igor Stravinsky: Kevätuhri. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Armida, ooppera. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen A.B. 23:18 Kajanus: Harppuleikki. 02:01 Mahler: Sinfonia n:o 6 a-molli (Traaginen). 01:16 Dvorák: Romanssi f-molli
Orkesteria johtaa Lionel Bringuier. Nilssonin uskomaton laulutekniikka piti hänet omassa kastissaan dramaattisena sopraanona 1950-luvulta 70-luvulle. 02:16 Reger: Halleluja! Gott zu loben, bleibe meine Seelenfreud. Johannes Brahms: Sinfonia nro 4 e-molli. Aleksandr Mosolov, Arthur Lourié, Nikolai Roslavets, Arseni Avraamov ja Lev Termen (Léon Theremin). F-duuri. Osa 28.2.2020 taltioidusta konsertista. 01:50 W.A. Haastateltavina ovat mm. klo 18.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta (ennen konserttia Ennakkoluulijat) Helsingin kaupunginorkesteri Susanna Mälkki, kapellimestari Frank Peter Zimmermann, viulu Jean Sibelius: Tapiola, sävelruno op. klo 13.00, Areenassa 30 päivää) Ranskan kansallispyhättö Panthéon, maapallon pyörimistä todistava Foucault’n 67-metrinen heiluri, trampoliini, pyörivä näyttämö, keinulauta, akrobaatit ja Franz Schubertin musiikki luovat puitteet Yoann Bourgeoisin ällistyttävälle koreografialle. 02:30 Händel: Transkriptio cembalolle oopp. Osa 8.1.2020 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. 00:41 Bridge: Meri. 05:56 Pacius: Niin hän on mun päin pystyin hän virran kuohuja ohjaa oopp. Alisa Weilerstein. 02:29 J. Ne olivat Eric Satien Parade ja Igor Stravinskin Pulcinella. Perjantai 13.3. 98 Television klassisen musiikin ohjelmia maaliskuussa Perjantai 20.3. klo 14.50 Birgit Nilsson – sopraano vailla vertaa Yle Teema (uusinta pe 27.3. 02:58 Bruckner: Messu e-molli. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 3|2020 73 Sunnuntai 1.3. klo 15.35 Haamuja Pantheonissa Yle Teema (uusinta pe 20.3. D-duuri. Osa 31.1.2020 taltioidusta konsertista. TIISTAI 31.3. Nilsson tunnetaan etenkin Wagner-rooleistaan. Venäjän valtion akateemista sinfoniaorkesteria johtaa Constantine Orbelian. klo 13.05 Netrebko ja Hvorostovski Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Moskovan Punaisella torilla vuonna 2013 kuvatussa suurkonsertissa baritoni Dmitri Hvorostovskin kumppanina oli tähtisopraano Anna Netrebko. Jennings): Beata. 03:14 Stenhammar: Jousikvartetto n:o. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri ja pianisti Javier Perianes esittävät Johannes Brahmsin pianokonserton nro 2 B-duuri op. Sunnuntai 8.3. klo 16.10 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Jovanka Trbojevicin teoksen Vertigo sekä Bartókin pianokonserton nro 1. klo 15.05 Picassoa Pompejissa Yle Teema (uusinta pe 13.3. Perjantai 27.3. Keskiviikko 18.3. 01:54 Fauré: Sarja orkesterille näytelmämus. klo 14.45 Wienin filharmonikot Macaossa Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Macao oli Wienin filharmonikkojen vierailukohteena lokakuussa 2019. Anita Lasker-Wallfisch, Iván Fischer, Daniel Barenboim, Valeri Gergijev ja Gabriela Montero. Orkesteria johtaa Johannes Gustavsson. Solistina soittaa Olli Mustonen ja orkesteria johtaa Hannu Lintu. Bach: Siehe, wie fein und lieblich ist es. klo 12.05, Areenassa 30 päivää) ”Ääni kuin tulta ja jäätä”, näin luonnehtii kapellimestari Antonio Pappano ruotsalaista Birgit Nilssonia (1918 2005). Haydn: Sinfonia n:o 83 g-molli (Kana). 02:38 Stravinsky: Petrushka. Kaarle-kuninkaan metsästys. 01:42 Rahmaninov: Morceaux de salon op.10. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Orkesteria johti kolumbialais-itävaltalainen kapellimestari Andrés Orozco-Estrada. g-molli. 02:12 Fuchs: Kaksikymmentä duoa kahdelle viululle. 03:49 Sonninen: Alla Lapin taivaan. 02:52 Mahler: Das Klagende Lied. 04:10 Beethoven: Jousikvartetto n:o 8 e-molli. 112 Alban Berg: Viulukonsertto Kaija Saariaho: Vista (kantaesitys) Sunnuntai 22.3. Osa 8.1.2020 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. 23:43 Smetana: Pianotrio g-molli. 68 Myöhäisillan kamarimusiikki: Paula Sundqvist, viulu Ville Koponen, viulu Jakob Dingstad, alttoviulu Mikko Ivars, sello Dmitri Šostakovitš: Jousikvartetto nro 13 b-molli op. Tuomas Pursio, Liine Carlsson ja Markus Suihkonen. 04:53 Beethoven: Pianotriot n:o. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Igor Stravinskyn Tulilintu-sarjan. B-duuri ja 7 B-duuri. Rooleissa nähdään mm. 01:03 J. 77 Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 6 F-duuri ”Pastoraali” op. Keskiviikko 4.3. klo 19.00 Don Giovanni suora Areena-lähetys Kansallisoopperasta (Areenassa 6 kk) Mozartin ajattomasti helmeilevä, hersyvä Don Giovanni nähdään nyt uutena tulkintana, jonka ohjaa teatterimaailmasta tuttu Jussi Nikkilä. MAANANTAI 30.3. 05:57 Poldini: Tanssiva nukke. Historian lehdet havisivat Pompejin amfiteatterissa v. 138 Sunnuntai 29.3. tyylikkäitä piirrosanimaatioita kertoessaan katalonialaisen säveltäjän ja pianistin Enrique Granadosin (1867–1916) ja hänen vaimonsa Amparon kauniin mutta traagisen tarinan, joka päättyi yhdessä meren aaltoihin. 00:26 Brahms: Vier ernste Gesänge (Neljä vakavaa laulua). Bach: Partita nro 2 d-molli BWV 1004 Sunnuntai 15.3. 03:41 Massenet: Musiikkia Jean Racinen näytelmään Phedre (Faidra). klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Andrew Manze, kapellimestari Tami Pohjola, viulu Jean Sibelius: Osia Myrsky-musiikista Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 1 a-molli op. klo 14.10 Vaiennetut säveltäjät Yle Teema (uusinta pe 13.3. 74 Myöhäisillan kamarimusiikki: Hannu Vasara, viulu J.S. klo 12.05, Areenassa 30 päivää) Anne-Kathrin Peitzin dokumentti nostaa ansaitusti esiin Venäjän vallankumouksen ja sen jälkeisen ajan nuoria, rohkeita avantgardesäveltäjiä, joiden kohtalona oli poliittisista syistä joutua unohduksiiin ja pois pyyhityiksi, vaikka he tekivätkin merkittävää musiikkia. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Radion sinfoniaorkesteri Rafael Payare, kapellimestari Alisa Weilerstein, sello Matthias Pintscher: Sellokonsertto nro 2 ”Un despertar” Johannes Brahms: Sinfonia nro 4 e-molli op. 93 Perjantai 6.3. 01:26 W.A. klo 16.30 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Ludwig van Beethovenin sinfonian nro 7 A-duuri op. 00:23 Copland: Nonetto. Mozart: Ein Musikalischer Spass (Musiikillinen pila). 23:54 Zemlinsky: Trio d-molli. Haydn: Sinfonia n:o 95 c-molli. 2017 kun Rooman oopperan baletin tanssijat esittivät nuo teokset Picasson mielikuvituksellisten suunnitelmien mukaisina. 04:49 Barokinajan hovija teatterimusiikkia Ranskasta. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Han-Na Chang, kapellimestari Yuki Koyama, huilu Carl Nielsen: Huilukonsertto Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 10 e-molli op. (Uusinta) Sunnuntai 29.3. Floridante aariasta Sventurato, godi, o core abbandonato. Keskiviikko 11.3. Orkesteria johtaa Johannes Gustavsson. 135 Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli ”Pateettinen” op. (Uusinta) Sunnuntai 15.3. Elisabetta, regina d’Inghilterra. 02:51 Rossini: Matilden aaria Sento un’interna voce oopp. Mozart: Klarinettikvintetto A-duuri. Orkesteria johtaa Hannu Lintu. 02:39 Copland: Music for radio. Mozart: Viulukonsertto n:o. 03:52 Ravel: Le Tombeau de Couperin. 04:14 Bruckner: Sinfonia n:o. Matthias Pintscher, sol. 23:19 W.A. Luvassa on karnevalistista iloa, himoa ja huumoria. klo 12.05, Areenassa kolme vuotta) Espanjalainen Arantxa Aguirre hyödyntää hienosti arkistomateriaalia ja mm. 92. 05:56 Fauré: Clair de lune.. 23:32 Tuntematon: Messu, 5-ääninen a cappella. (Äänitetty Musiikkitalossa 18.3.) 21.00-22.00 Aika klassista 23.10-6.00 Yöklassinen Busoni: Berceuse elegiaque. 02:21 G.Ch. klo 14.35 Musiikki politiikan aseena Yle Teema (uusinta pe 20.3. 04:00 Schubert: Sonaatti pianolle 4-kätisesti C-duuri. Matthias Pintscher. c-molli. (Uusinta) Sunnuntai 22.3. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Röntgen: Trio jousille n:o 14 c-molli. 04:41 Muffat: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri. klo 13.00, Areenassa 30 päivää) Sata vuotta sitten taiteilija Pablo Picasso matkusti Italiaan lavastamaan ja puvustamaan kaksi Venäläisen baletin tuotantoa. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Richard Straussin sävelrunon Don Juan sekä Lauri Kilpiön uuden teoksen. Heitä olivat mm. E-duuri. klo 12.05, Areenassa 30 päivää) Musiikki ei ole ”vain” musiikkia. Koreografeina Léonide ja Lorca Massine. Pelleas et Melisande. 05:43 Gregoriaaninen laulu (sov. (Uusinta) Sunnuntai 8.3. Thomas Voigtin ja Wolfgang Wunderlichin tekemä henkilökuva. Sillä voi olla valtava voima hyvässä tai pahassa. klo 15.20 Rakkaus ja kuolema: Enrique Granados Yle Teema (uusinta pe 6.3. Sunnuntai 15.3. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Elena Pankratova, sopraano Mikhail Petrenko, basso Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 14 op. 04:05 Sor: Muunnelmia Mozartin Taikahuilu-oopperan laulusta Das klinget so herrlich. Osa 28.2.2020 Helsingin Musiikkitalossa taltioidusta konsertista. 00:13 Beck: Sinfonia n:o. 83. Musiikin johtaa Patrick Fournillier. Sunnuntai 1.3. 01:46 Liszt: Unkarilainen rapsodia n:o 13 a-molli. 05:52 Tschetschulin: Gavotti. Konsertissa kuultiin Sergei Rahmaninovin pianokonsertto n:o 3, d-molli (solistina Yuja Wang) sekä Antonin Dvorakin sinfonia n:o 9, e-molli (Uudesta maailmasta). 05:22 Röntgen: Pianotrio n:o. Sellokonsertto nro 2 ” un despertar”. Maria Stodmeierin ja Isa Willingerin dokumentti tuo esiin kiintoisia ja hyvin ajankohtaisia teemoja musiikin ja politiikan kytköksistä. 00:43 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F-duuri. (Uusinta) Sunnuntai 8.3. 01:42 Kodály: Adagio viululle ja pianolle
Seuraava kalenteri ilmestyy 31. maaliskuuta Rondossa 4/2020. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Yhteissoitto on valtava motivaatiotekijä opintiellä. Kalenterista löydät tiedot kesän tärkeimmistä leireistä ja kursseista eri puolilla Suomea. Samalla Rondo muistuttaa oppilaitosten opettajia: kertokaa kalenterissa esitellyistä tapahtumista oppilaillenne ja kannustakaa heitä kursseille ja leireille! Näin tuette kesäisen musiikkitoiminnan jatkuvuutta maailmassa, jossa kilpailu lasten vapaa-ajasta käy kuumana. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. kännykältäsi tai tabletiltasi. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa vuonna 2020. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 4 ilmestyy 31.3.2020 R ONDO info RONDO ON JULKAISSUT musiikkikesästä kertovaa leirija kurssikalenteria 1990-luvun alusta alkaen. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Rondon 4/2020 leirija kurssikalenteri innostaa tekemään musiikkia yhdessä. Kesäleirit ja -kurssit ovat 1960-luvulta alkaen nostaneet Suomea yhdeksi maailman johtavista musiikkimaista, sillä leirit ovat tuoneet kamarimusiikin ja orkesterisoiton kaikkien soittavien lasten ulottuville. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa