Tenavat -sarjakuva on täynnä musiikkia HELSINGIN KAMARIKUORO loistaa nykymusiikissa Muusikot vaihtuvat mutta orkesteri pysyy KUOPION ORKESTERI kansainvälistyi 3 2021 12,50 € conrad tao etsii musiikissa vapauden tilaa CLASSIC cd
Vanhojen italialaisten ja ranskalaisten arvosoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia. Ku va : M aa rit Ky tö ha rju ALEX FREEMAN – UNDER THE ARCHING HEAVENS ”Rikkaille sävyille herkistynyt taidokkuus leimaa Alex Freemanin säveltämää kuororequiemia.” –Jukka Isopuro / HS ”Freemanin sielunmessu on yleishumaani puheenvuoro, jossa surraan konfliktin uhreja ja sen aiheuttamaa kärsimystä. Suomen Kulttuurirahaston SOITINLAINAT haettavina 10.–31.3.2021 Soittimet on tarkoitettu lainattaviksi muusikoiden käyttöön määräajaksi. Harras teos päättyy toivoa luoden.” –Aki Yli-Salomäki, YLE CHORAL WORKS BY ANTTI AUVINEN AND SAMPO HAAPAMÄKI “Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin kamarikuoron vokaaliakrobatia, dynamiikka, puhtaus ja äänialan laajuus ällistyttävät.” –Jukka Isopuro / HS “Helsingin kamarikuoro elää ja levyttää vahvemmin kuin koskaan.” –Kare Eskola / Yle TILAA LEVYT OSOITTEESTA WWW.ALBA.FI CD – BIS–2592 SACD / CD – ABCD 457 VOCAL MUSIC BY EUGENE BIRMAN Helsinki Chamber Choir Iris Oja, voice ContempoArtEnsemble Nils Schweckendiek, conductor CD – ABCD 500 NOSTRA CULPA – WORKS BY EUGENE BIRMAN Nuoren latvialais-amerikkalaisen Eugene Birmanin röyhkeä State of the Union, ”ooppera kaikista maailman vääryyksistä”, käsittelee ympäristön kestävyyttä, taloudellista epätasa-arvoa ja yhteiskunnan yleistä tietämättömyyttä. Teos, jonka sisältö oli liikaa Latvian radion kuoron esitettäväksi! HELSINGIN KAMARIKUORON UUTUUKSIA “Ammattilaulajista koostuva Helsingin kamarikuoro on levyttänyt poikkeuksellisen ahkerasti – ja korkeatasoisesti. Runsaassa neljässä vuodessa on ilmestynyt kymmenen levyä” –Jukka Isopuro / HS TILAA TÄMÄ LEVY TÄÄLTÄ WWW.HELSINGINKAMARIKUORO.FI EMM A– EHDO KAS 2020 Rondo mainos 3/2021 ver2.indd 1 Rondo mainos 3/2021 ver2.indd 1 11.2.2021 12.46 11.2.2021 12.46. Lisätietoja osoitteesta skr.fi/soitinlainat Ku va ss a vi ul ist i Li nd a Su ol ah ti
Itse hän ei tällaista missiota niskoilleen ota, mutta on hänessä paljon sellaista, joka luo siltaa perinteestä nykypäivään – ja päinvastoin, sillä ohjelmissaan hän usein lähestyy klassikkoja nykymusiikin suunnalta. RSO:n mainosteksteissä Tao kuvailtiin taiteilijana, ”joka muovaa klassisen musiikin tulevaisuutta”. Toisena iltana yksinäisyyden tematiikka Andrew Normanin Suspendissa sopi hyvin mustana ammottavan salin apeuteen. 6 R ONDO C LASSIC 3|2021 ADION SINFONIAORKESTERIN alkuvuoden tärkein solistivieras oli amerikkalainen pianisti ja säveltäjä Conrad Tao, 26, joka ehti tammikuun lopussa paikalle parahiksi ennen uusia matkustusrajoituksia ja niiden tuomaa Suomi-blokkia. Beethovenin neljännessä pianokonsertossa hän viritti jännitteen unenomaisen reflektion ja dynaamisen rytmiikan välille. Säveltäminen, improvisaatio ja muiden taiteiden kanssa työskentely ovat yhtä luonteva osa hänen ilmaisuaan kuin pianoklassikkojen soittaminen. CONRAD TAO edustaa internetissä varttunutta ja populaarikulttuurin kyllästämää sukupolvea, mutta se ei ole yhtään pois uskosta taidemusiikin voimaan. Luovuus ja vapaus mutta samalla tarkka muodon hallinta kuuluivat hänen esityksistään RSO:n kanssa kahdessa konsertissa, jotka lähetettiin ilman yleisöä. Hän myös improvisoi omat kadenssinsa. vapauden ääni Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI | r
7 R ONDO C LASSIC 3|2021 ”En ole koskaan sukeltanut omaan soittooni niin syvälle kuin korona-aikana.” R ONDO kannessa
Suurin osa ikäisistäni taiteilijoista ajattelee sitä koko ajan. Which side are you on perustuu kaivostyöläisten protestilauluun vuodelta 1931, ja Winnsboro Cotton Mill Blues on alun perin tehdastyöläisten laulu, joka kommentoi epäinhimillisiä työolosuhteita.” Tämän hetken poliittinen tilanne USA:ssa saa Taon yhtä aikaa pelokkaaksi ja toiveikkaaksi. Lockdownin aika oli epätodellista; aika ikään kuin muuttui sulavaksi, ja päivät olivat samanlaisia. Ei se ole kommentoinnin pakkoa vaan ainut mahdollisuus ilmaista itseäni rehellisesti.” Tao on soittanut American Rage -ohjelmaansa vuodesta 2015. Beethovenin neljäs konsertto alkaa mysteerillä pianon soittaessa yksin, ja tämä sisäinen tila rakentui luontevasti. ”Olin oikeastaan yllättynyt siitä, miten oikealta konsertilta tämä tuntui”, hän kertoo. Yleisön puuttuminen ei silti vähentänyt yhtään adrenaliinin määrää. Ehkä jossain ulospäin suuntautuvammassa teoksessa yleisön läsnäoloa ja reaktioita olisi kaivannut enemmän.” ”Viimeisen vuoden aikana olen soittanut live-striimauksia ja nauhoituksia yksin kotoani sekä muiden muusikoiden kanssa eri ympäristöistä. Conrad Taon visiitti Radion sinfoniaorkesterissa piti olla kokonainen pienoisfestivaali, mutta se kutistui kahteen solistinumeroon ja konserttiin orkesterin puhaltajien kanssa. Mutta totta kai olen. Aaron Coplandin pianosonaatti – joka Taon mukaan ”yhdistää raivoa, mietiskelyä ja resignaatiota” – luo sillan näiden välille. ”On silti vaikeaa välittää ulkomusiikillista sanomaa niin hyvin, että se kantaa. ”Kun vihreä äänitysvalo syttyi palamaan, aloin jännittää siinä kuin aina ennenkin. Haluan kuitenkin, että soittamallani musiikilla olisi jokin yhteys elämään – että se olisi merkityksellistä suhteessa todellisuuteen. Frederic Rzewskin ja Julia Wolfen teokset purkavat siinä aikansa kipupisteitä, työläisten sortoa ja New Yorkin terrori-iskuja. Kaipuu lavalle teki minut epätoivoiseksi, mutta en ole koskaan sukeltanut omaan soittooni niin syvälle kuin tämän periodin aikana. Tästä myös meidän keskustelumme helsinkiläisen hotellin aulassa alkoi – olivathan USA:n tapahtumat poliisiväkivallasta alkaneista mellakoista kongressitalon valtaukseen tuoreessa muistissa. Hän on hämmästynyt, miten sen sanoma on tullut vuosi vuodelta ajankohtaisemmaksi. Toivottavasti näistä introspektiivisista hetkistä jää jotain ammennettavaksi myös tulevaisuudessa.” Politikkaa musiikin keinoin Conrad Tao pohtii aktiivisesti myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja niiden musiikillisena kommentoijana hän nosti päätään vuonna 2018 ilmestyneen levynsä American Rage (Warner Classics) myötä. Ei sille mitään voi – se on meidän maailmaamme”, Tao taustoittaa. Tao kuitenkin korosti heti aluksi, ettei hän ymppää musiikkiin itsetarkoituksellista kommentointia tai että kaikilla hänen soittamillaan ohjelmilla olisi poliittinen sanoma. ”Ei voi vielä kommentoida uutta aikaa, kun vallanvaihdosta on vain muutamia päiviä. ”Frederic Rzewskin kaksi teosta muuttuivat polttaviksi viime syksynä poliisien rasistisen väkivallan myötä. 8 R ONDO C LASSIC 3|2021 Kyseessä oli ensimmäinen kerta vuoteen, kun Conrad Tao pääsi soittamaan orkesterin kanssa tai ylipäätään kuuli orkesteria isossa akustisessa tilassa. ”Äitini on ilmastotieteilijä, joten ilmastonmuutoksen luoma surun pilvi on seurannut elämässäni jo kauan
Siellä kohdattu maailma muovasi hänen musiikillista maailmankuvaansa. ”Amerikassa on trendi osallistaa konserttiyleisöä twiiteillä ja muulla. Luotan siihen, että ihmisillä on tarve kokoontua yhteen ja kuunnella keskittyneesti.” ”Rakastan yhä internetin sisäistä maailmaa ja mahdollisuuksien loputtomuutta. Vaarana vain on, että nyt halutaan jättää Trumpin aika taakse ja olla ajattelematta sitä. En ole huolestunut siitä, tuleeko yleisö koronan jälkeen konsertteihin. ”Olen improvisoinut lapsesta asti, ja usein olen käyttänyt sitä sävellysteni kehittelyyn. Lavoja hän on kiertänyt teini-ikäisestä asti, ja curriculum vilisee voittoja. Miksi pitäisi vangita itsensä pienen ruudun maailmaan. Se olisi vaarallista. Ihmelapsuus ei kuitenkaan merkinnyt hänelle putkea, josta ei olisi nähnyt ulos. Nyt olen kuitenkin alkanut suhtautua improvisaatioon aivan omana musiikinteon muotona, johon täytyy suhtautua vakavasti”, hän kertoo. | ”En ymppää musiikkiin politiikkaa, mutta haluan, että sillä on yhteys elämään ja todellisuuteen. Tao julkaisi anonyymisti elektronisia kokeilujaan Tumblr-nettisivustolla. ” Conrad Taoa kiehtoo musiikissa äärirajoille meneminen ja toisaalta yhteys ruumiiseen. Päinvastoin hän ahmi netistä kaikkea mahdollista, erityisesti elektronista musiikkia, metallia ja Bang on Can -porukan luomuksia. Toiseksi se viritti uteliaisuuden äänenväriä kohtaan: miten sitä voi käyttää myös fraseerauksen välineenä. Tao sanoo, ettei ole koskaan suuremmin pitänyt pianon äänestä, ja siksi eri musiikinlajit ovat antaneet hänelle mielikuvituksen avaimia tehdäkseen siitä orkestraalisempaa. Opinnot antoivat aineksia sille vapaudelle ja riippumattomuudelle, joka hänen musiikintekoaan nykyisin leimaa. Kynnys oman musiikin tekemiseen ylittyi netissä helposti. Se on paljaiden unelmien ja reflektioiden tynnyri, sellaisena melkein humaani.” ”Nyt kuitenkin näemme myös sen, millaisia mustia vaikutuksia sillä on tosielämässä ja miten se voi johdattaa ihmisiä harhaan.” Kohti vapauden tilaa Tärkeimmät Taon piano-opettajat olivat Yoheved Kaplinsky ja Choong Mo Kang Juilliardissa, ja sävellystä hän opiskeli Christopher Theofandisin johdolla Yalessa. Toivottavasti viime syksyn ja loppiaisen mellakat herättivät ihmisiä huomaamaan, että yhteiskunnan on muututtava.” Internetin lumo ja vaara Conrad Tao kasvoi kiinalaistaustaisessa perheessä ja aloitti pianonsoiton jo nelivuotiaana. Noise tyydytti äärimmäisyyksien nälkääni, synkkä witch house jäi syvälle luustooni”, hän kertoo. Näistä säveltäjistä David Lang ja Julia Wolfe ovat jääneet hänen ohjelmistonsa kulmakiviksi. Improvisaatio on tarjonnut hänelle tärkeän polun kohti ilmaisun vapautta.. Vaikka Tao onkin kasvanut näyttöruudun ääressä, nyt hän haluaisi nostattaa kampanjan: tulkaa konserttiin, hiljentykää ja jättäkää puhelimet narikkaan. Minusta se ei ole oikea strategia. ”Opin elektronisesta musiikista, että kaikki se soiva materiaali, jota kuulemme, on käytettävissä. 9 R ONDO C LASSIC 3|2021 onnellinen, ettei minun tarvitse seurata yhden miehen twiittejä ja raivon täyttämiä lehdistötilaisuuksia. Suuri vaikutus on ollut myös improvisaatiolla
Miksei voisi tehdä myös toisin päin. Taolla on vakituinen Junction-niminen trio viulisti Stefan Jackiwin ja sellisti Jay Campbellin kanssa, ja sille hän on säveltänyt Desire/Eventide -nimisen teoksen. Minua kiehtoo myös humaani ylenmääräisyys, äärirajoille meneminen”, Tao kertoo. Vaikka tässä tavassa voi olla ongelmansa, omaehtoinen aktiivisuus kertoo jotain. Sen kontekstina on kuitenkin kaupallinen amerikkalainen kulttuuri. Hän yhdistelee teoksissaan paljon elektroniikkaa ja akustisia soittimia, jotka ovat toistensa orgaanisia jatkeita. Musiikillinen evoluutio vie siinä aivan eri sfääreihini kuin nuottien kanssa työskennellessäni.” ”Suuri avartava elämykseni oli vuonna 2016, kun konsertoin lyömäsoittaja Tyshawn Soreyn kanssa yhdistellen nykymusiikkia ja improvisaatiota. Panostakaa laatuun, sillä keskittynyt kuuntelu on se, mitä kaivataan.” ?. Kysehän on yrityksestä löytää yhdessä jotain ainutlaatuista jaettavaa. ”Yleensä aina sanotaan, että uudempaa musiikkia pitää katsoa vanhemman musiikin perspektiivistä. Aiemmin ehkä ajattelin, ettei omaa persoonaa saa liikaa laittaa esitykseen.” Ilmaisun voima kutsuu Muut musiikkigenret ovat vaikuttaneet Taon omaan musiikkiin, mutta lopulta hän aina unohtaa lajityypit ja suodattaa eri inspiraation lähteistä omaansa. Se kuvaa tämän ”mahdottoman kaupungin rosoista horisonttia ja orgaanista pulssia” ja vie äärimmilleen kompleksisuuden idean: ”Rytmit ovat niin mahdottomia, että niitä ei voi soittaa yhdessä. Tiiviissä vuorovaikutuksessa syntyi mm. Esimerkiksi Carnegie Hallin debyytissään hän yhdisti David Langin, Julia Wolfen, Jason Eckhardtin ja Elliott Carterin teoksia Rahmaninoviin ja Schumanniin. ”Kun katson tanssijoiden työtä, koen siinä jotain hyvin samankaltaista kuin omassa soitossani: miten luodaan muotoja, rytmisiä laajenemisia ja supistumisia, jännitteitä ja purkautumisia. ”Internet on unelmien ja reflektioiden tynnyri, sellaisena melkein humaani. Hongkongin residenssisäveltäjän aika poiki mm. Musiikki on fyysinen asia Conrad Tao sanoo suhtautuvansa konserttiohjelmien suunnitteluun kuin säveltäjä teoksiinsa. Kun kuuntelen Simon Steen-Andersenin kaltaisia tiukkoja konseptualistisia modernisteja, en voi kuin vaikuttua sen musiikin ekspressiivisestä voimasta.” Taon teoksia ovat tilanneet mm. Tanssi on minulle läheistä – olenhan hyvin fyysinen soittaja”, Tao sanoo ja nauraa sille, miten hän nytkin puhuessaan tehostaa sanottavaansa ilmeikkäillä käsieleillä. teoksen Swallow harbor. Ollaan romahduksen partaalla, ja se vaatii muusikoilta luovia ratkaisuja”, Tao kuvailee. 10 R ONDO C LASSIC 3|2021 ”Improvisaatio ruokkii spontaanisuutta myös klassisessa pianonsoitossa, auttaa löytämään musiikin sisäisen elämän tässä hetkessä. Vaikka orkesteritilaukset ovatkin herkkua, hän kokee pienemmät ryhmät ja kokeiluhenkiset olosuhteet itselleen otollisimpina, sillä niissä musiikin humaani aspekti pääsee paremmin esiin. Hän haluaa luoda muotoja, peilailuja ja vastakohtia. Ja tämä yhteys ulottuu laajemmalle kuin länsimaiseen klassiseen musiikkiin. ”Amerikkalainen 80ja 90-lukujen minimalismi oli tärkeä kasvualustani ja Steve Reich vaikuttajani, mutta ehkä olen vähän kasvanut siitä ulos. Ensimmäisen kerran koin olevani improvisoijana täysin vapaa yleisön edessä. ”Usein teosteni lähtökohtana on puhuttu tai kirjoitettu kieli – eivät niinkään merkitykset vaan äänteet ja muodot. ”Taiteidenvälisyys on minulle tärkeää, mutta ei itseisarvona. Nykymusiikki on keskeisessä roolissa hänen omissa konserteissaan. Siinä joutuu katsomaan totuttuja käytäntöjä uudessa valossa”, hän pohtii. Yhteistyö steppitanssija ja koreografi Caleb Teicherin kanssa on vienyt hänet uusille urille. New Yorkin ja Hongkongin filharmonikot. ”En olisi siitä liikaa huolissani, sillä näen ympärilläni, että nuoressa ikäpolvessa on paljon kiinnostusta siihen. Edellisen konserttiin hän teki ”alkusoiton” Brucknerin kahdeksanteen sinfoniaan (!). Tanssin mielelläni klubeilla itsekin, ja saan paljon siitä kokemuksesta, kun musiikki yhdistyy ruumiiseen.” Tästä aukeneekin silta viimeiseen kysymykseen: miten klassiselle musiikille saataisiin uutta ja nuorempaa yleisöä. Nyt kuitenkin näemme, millaisia mustia vaikutuksia sillä on tosielämässä”, Conrad Tao pohtii. teos More Forever, joka kantaesitettiin Guggenheimin museossa New Yorkissa. Monet opiskelevat sitä itse Youtuben kautta. Yhden ohjeen voin antaa klassisen musiikin instituutioille: älkää koskaan ottako nuorta yleisöä yhtenä demografisena ryhmänä, sillä se on suuri virhe
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Apua akuuttiin musiikinnälkään SSIC V L Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Musiikki jatkuu väliajan jälkeen Olemme nyt väliajalla ja elävä musiikki on hiljennyt, mutta Soiva Rondo tuo musiikin iloa elämääsi. (03) 225 1948 2. Tilaa nyt viiden numeron jakso Rondo-lehteä – saat joka numeron mukana myös yhden cd:n Rondon julkaisemasta cd-levyjen sarjasta, ja voit jatkaa musiikin kuuntelua myös väliajalla! Opus 2 Tutustu Rondon cd-levysarjaan osoitteessa rondolehti.fi/cd-levyt ja anna soiton jatkua!
”Parhaimmillaan kapellimestarin ja orkesterin kommunikaatio on sanatonta ideoiden pallottelua” – TAPIO KILPINEN ”Pitää tulla semmoista soitettavaa, että joutuu välillä liriin. Joukkuepelin sparraaja Orkesterityö on joukkuepeliä, jossa jokaisella muusikolla on oma roolinsa, joka voi olla välillä isompi ja välillä pienempi. Kuten kaikessa ihmistyössä, kohteliaisuus, ystävällisyys ja toisten tarpeiden ja lähtökohtien huomioon ottaminen ovat myös kapellimestarin vahvuuksia. Sitten jos orkesterissa on ihan erilaisia käsityksiä siitä, miten me haluamme jonkin kohdan soitettavan, kapellimestari päättää, että tehdään yhdessä näin”, Mäkimattila pohtii. Tekniset haasteet ovat kuitenkin niitä, joiden kautta oma soitto kehittyy. Kaikkiaan muusikon työ vaatii kurinalaisuutta ja jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä. Ja sitten kun sen saa menemään, siitä tulee hyvä mieli”, Laukkanen miettii. Työviikon pitää aina tähdätä siihen, että on henkisesti ja fyysisesti parhaassa kunnossa konsertissa, koska vain sillä on lopulta merkitystä”, Mäkimattila kertoo. ”Hyvä kapellimestari antaa muusikon toteuttaa itseään niissä rajoissa, missä se ei häiritse hänen näkemystään sen sijaan, että hän yrittäisi väkisin saada oman tahtonsa läpi. ”Samoin kuin urheilijan, muusikon on koko ajan pidettävä itsensä kunnossa niin fyysisesti kuin teknisesti. Kuten Jorma Panula on usein muistuttanut, kapellimestarin tehtävä on auttaa orkesteria sen työssä. 14 R ONDO C LASSIC 3|2021 Oman stemmansa ohella muusikko tarvitsee kokonaiskuvaa, jonka muodostamiseksi kuunnellaan levytyksiä tai tutkitaan partituuria. ”Orkesteri soittaa mielellään hyvin, kun sille vaan annetaan oikeat vinkit”, Miettunen korostaa. ”Pitää tulla semmoista soitettavaa, että joutuu välillä liriin. Ja sitten kun sen saa menemään, siitä tulee hyvä mieli” – TIINA LAUKKANEN. Kapellimestarin hyveinä kaikki neljä muusikkoa pitävät lyönnin selkeyttä ja johdonmukaisuutta sekä kirkasta ideaa soitettavasta teoksesta ja innostuksen sytyttämistä orkesteriin. Käyrätorvi on tosi raskas soitin, joten työstä tulee elämäntapa päivittäisine tunnin lämmittelyineen ja tekniikkaharjoituksineen
”Kavahdin omaa ääntäni. Tampereen kulttuurihallinto suhtautui ensin epäilevästi ulkomaisiin ylikapellimestareihin: vaativa mutta hienoja konsertteja tehnyt Erich Bergel sivuutettiin ja nuori Ari Rasilainen valittiin. Kiinnostava jakso muistelmissa on Tampere-taloon muutto, joka oli orkesterille shokki. Painanko jousta tosiaan näin vimmatusti. Uudet yleisökasvatushankkeet innostivat, samoin Jouni Kaipaisen rooli nimikkosäveltäjänä. Aikanaan kolmannes Tampereen orkesterin soittajista oli pariskuntia! . Ohjelmat vaikeutuivat, eikä viikko tahtonut riittää niiden omaksumiseen. Solisteista ja kapellimestareista riittää hauskojakin juttuja, ja työyhteisön dynamiikkaankin tulee käsitellyksi. Kun muut tilaussoitot tulivat päälle, työviikot olivat hajanaisia, omia konsertteja täytyi vähentää, ja muusikoista tuli tuhatjalkaisia koneiston rattaissa. Kerran Kuusisen pulttikaveriksi tuli uusi kollega, jolla oli täysin eri soittotapa, ja kommunikointi oli yhtä mykkäkoulua. Katseet alkoivat piinata Kuusista. Orkesterin kasvaessa kasvoi myös äänenjohtajan vastuu. Realiteettina tulee esiin se, miten vaikeaa jonkun soolopaikan täyttäminen voi olla, kun palkat ovat alempia kuin Helsingissä. Tampereen kulttuuri oli yhtä kuin teatteri, ja se tuntui taakkana myös orkesterin työssä: teatterisoittoja oli yli sata iltaa kaudessa. Seuraajista parhaan arvion Kuusiselta saa Eri Klas, joka piirtyy tarmokkaana hengen luojana. Samalla piirtyy kuva orkesterin taipaleesta – matka nykyiseen menestykseen on ollut pitkä ja kivinen. Tampere-talon akustiikka paljasti puutteet armotta. Juhani Raiskisen ylikapellimestarikaudella teatterisoitoista päästiin. Maneerien poisto ja uuden soittotavan omaksuminen vaativat pitkän ajan, mutta taso nousi, ja Kuusinenkin alkoi jo nauttia musiikinteosta. Tätä dynamiikkaa omalla tavallaan luo myös muusikkojen tunnettu taipumus löytää kumppani kollegastaan. Ei se kotona tällaiselta kuulostanut”, Kuusinen muistelee. Hänen seuraajansa Paavo Rautio jäi Kuusiselle mieleen tiukkana harjoittajana, joka laittoi orkesterin töihin. Hänen aloittaessaan Tampereen orkesterissa oli 46 muusikkoa, joista vain kuusi oli naisia. Jokainen alkoi harjoitella stemmojaan ahkerammin jo kotona. Myöhemmin hänestäkin paljastui epäasiallista käytöstä kuten uusien venäläisten jousisoittajien simputtamista. Liika yrittäminen ja stressi näkyivät lopulta fyysisinä oireina. Ne yhtenäistivät puhtautta, rytmiä ja fraseerausta. 16 R ONDO C LASSIC 3|2021 UOMALAISET ORKESTERIMUUSIKOT pääsevät ani harvoin julkisesti kertomaan työstään ja elämästään, mutta Tampere Filharmoniassa 44 vuotta viulua soittanut Asta Kuusinen päätti tehdä poikkeuksen syksyllä ilmestyneellä kirjallaan Synnyin soittajaksi (Warelia). Tason nostaminen näissä oloissa oli vaikeaa. Jousisoittajista oli Suomessa 1960-luvulla huutava pula, ja Kuusinen kertoo saaneensa orkesteripaikan, vaikka taidot ja opinnot olivat täysin kesken. Levytysten tulo työkuvaan hermostutti: pienikin lipsahdus tai tuolin narina kuului ja aiheutti uusintaoton. Etupultissa ei saanut tehdä virheitä, sillä taaempana istuvat seuraavat. Teksti: HARRI KUUSISAARI s Tampereen orkesterin pitkä matka huipulle. Hannu Linnun ”itseriittoisesti naljaileva ja ankara” harjoitustyö saa moitteita mutta konsertit kehuja. Englanti alkoi yleistyä harjoituskielenä. Kuntoutus auttoi, ja lopulta siirtyminen osa-aikaeläkkeelle oli hyvä ratkaisu. Siirtyminen takapulttiin ei auttanut, sillä siellä tuntuikin turhauttavalta. Raiskisesta piirtyy kuva räväkkänä johtajana, joka loi hyvän ilmapiirin – joskin harjoituksissa vilisi ”miesten juttuja”. No, pian puikkoihin tuli silti Leonid Grin. Orkesteri aloitti tiukan kuntokuurin ylimääräisine stemmaharjoituksineen. Vierailijoista nuori Mikko Franck näyttäytyy raivopäänä mutta saa sitten synninpäästön ”kasvettuaan mieheksi ja kapellimestariksi.” Kuusinen kertoo rehellisesti, miten työvuodet alkoivat painaa, kun samalla vaatimustaso kasvoi. Ulkomaisista muusikoista moni viipyi vain hetken, ja vaihtuvuus oli haaste yhteissoitolle. Missä ovat puhtaus, kauneus ja rytmi. Soittajisto oli kasvanut jo 75 muusikkoon, mutta yliopiston sali oli vääristänyt soittotavan täysin. Sanavalmis muusikko ei tärkeile vaan kertoo taipaleestaan myös piikikkäästi ja humoristisia sattumuksia viljellen
kotiläksyt tehtyinä ja visio kirkkaana Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: MAARIT KYTÖHARJU j. ”Haluaisin, että orkesteri saisi kotikaupungissaan Lohjalla enemmän profiilia. Samalla se pyrkii uusimaan jokaisen konserttinsa eri paikkakunnilla ja levittäytymään näin koko Länsi-Uudenmaan orkesteriksi. Lohjan orkesteri on niittänyt mainetta todellisena jokapaikanhöylänä: sillä on ollut esiintymisiä ympäri Uuttamaata areenatähtien säestämisestä kyläkonsertteihin kahvilan tai kirjaston nurkassa, ja se on tullut tunnetuksi kuorojen kanssa tekemästään yhteistyöstä. Kokemus kamarimusiikin parissa on pohja Jukka Untamalan työlle kapellimestarina. Kamarija sinfoniakonsertit on eriytetty selkeiksi sarjoiksi soitantokauden kokonaisuutta ajatellen. 18 R ONDO C LASSIC 3|2021 UKKA UNTAMALA on tullut tunnetuksi Kamus-kvartetin viulistina, ja Lohjan kaupunginorkesterin taiteellinen johtajuus on hänelle ensimmäinen kiinnitys kapellimestarina. ”Resurssien puolesta on toki taisteltava, mutta tässä tilanteessa uudet vakanssit eivät ole vielä ajankohtaisia, vaan on yritettävä ottaa kaikki irti siitä, mitä meillä jo on. Tästä monipuolisuuden hyvästä perinnöstä Untamala ei halua luopua mutta kylläkin saada tarjontaa hieman linjakkaammaksi. Runko-orkesterin voimana on muuntuvuus ja ketterä liikuteltavuus: voimme helposti muuttua kamariyhtyeestä sinfoniettaksi ja jalkautua pieniinkin paikkoihin”, Untamala toteaa. Lohjan kaupunginorkesteri pyrkii uuden taiteellisen johtajansa JUKKA UNTAMALAN visioissa vahvistamaan imagoaan omassa kaupungissa. Hän kokee uuden tehtävän kasvavan luontevasti kvartettityöstä, sillä kamarimusiikistahan pienen orkesterin ohjelmisto suureksi osaksi koostuu
Tee elämäsi paras ratkaisu! Hae täällä: opintopolku.fi Lisätietoa opinnoista ja hakemisesta: Yhteishaku 17.–31.3.2021 Opiskele musiikin ammattilaiseksi TAMKissa Musiikkipedagogi (AMK), 240 op • Instrumenttipedagogi • Musiikinteoriapedagogi, laaja-alainen musiikkipedagogiikka • Musiikinteoriapedagogi, säveltäminen • Kuorontai orkesterinjohtaja Muusikko (AMK), 240 op • Musiikkiteatteri tuni.fi Ammatillinen II asteen koulutus Muusikko 180 osp Yhteishaku 23.2.-23.3.2021 www.opintopolku.fi Löydä musiikkisi! Löydä musiikkisi! klassinen musiikki kirkkomusiikki rytmimusiikki Suuntautumisvaihtoehdot: www.oulunkonservatorio.fi. Palvelutalojen kanssa onkin syntynyt yhteistyötä, ja Pyhän Laurin kirkko tulee koronan jälkeen olemaan entistäkin keskeisemmässä roolissa Laurentius-salin rinnalla.” Untamala pyrkii pois ohjelmiston tyylillisestä lestiajattelusta. Niitä on jo hyödynnettykin omassa konserttisarjassa, jonka konsertteihin muusikot kutsuvat vierailevia taiteilijoita. Voisiko niitä levittää myös konserttien jälkeisille jatkoille. kotiläksyt tehtyinä ja visio kirkkaana Tavoitteena on uusia jokainen konsertti toisella paikkakunnalla. ”Nytkin meillä on muutaman viikon sisällä Maxwell Daviesin tiukkaa modernia kamarioopperaa, Berliinin kabareeta, Marzi Nymanin johtamaa konserttia ja klassista kamarimusiikkia.” Lohjan kaupunginorkesteri on kokoonsa nähden suuri freelancereiden työllistäjä. Tasa-arvoisesti toimivassa kvartetissa joutuu perustelemaan jokaisen näkemyksensä niin hyvin, että tämä argumentoinnin uskottavuuden vaatimus on mennyt veriin.” ”Tietenkin uutta nyt orkesterin edessä on se, että minusta ei tule ääntä, ja rooli on muutenkin erilainen. Tavoitteena on uusia jokainen konsertti toisella paikkakunnalla. Silti samat lainalaisuudet pätevät. Tätä kautta voisimme kasvaa koko Länsi-Uudenmaan orkesteriksi.” ”Muusikoilla on omia aktiviteetteja myös kevyemmän musiikin parissa. Korona-aika oli Untamalan mukaan suuri opettaja, sillä striimaukset otettiin mukaan käytännössä lennosta. 19 R ONDO C LASSIC 3|2021 Konserttien määrää olisi varaa kasvattaa näissäkin puitteissa.” ”Pienessä orkesterissa muusikoilla on paljon vastuuta ja myös ideoita, ja ne ovat samalla kontaktipintaa yhteisöön. Niin kapellimestari kuin kamarimuusikkokaan ei voi huijata – kotiläksyt on oltava tehtyinä ja visio kirkas.” . ”Hän opetti itsekriittisen asenteen. Ilman häntä työnkuvani olisi toisenlainen”, Untamala selvittää. Viime syksynä korona kuitenkin esti suuremmat kokoonpanot, ja yksi Beethovenin sinfonioistakin tehtiin sekstettosovituksena. Viulistina ja kamarimuusikkona Jukka Untamalan luulisi hoitavan taiteellisen johtajan pestiä liidaajana eli konserttimestarin paikalta enemmänkin kuin mitä ohjelmassa on. Kapellimestariaktiviteettiensa syypäiksi hän nimeää Atso Almilan, joka innosti alan opintoihin, sekä Jorma Panulan, jonka kanssa vuosien opiskelu oli paras mahdollinen korkeakoulu. Toiveena on, että näkyvyytemme Lohjalla kasvaisi vakinaisen toiminnan kautta. ”Syy siihen on pitkälle siinä, että saimme uudeksi konserttimestariksi Tero Latvalan, joka on sen työn parhaimpia konkareita koko maassa. Kamus-kvartetti on opettanut musiikin hahmottamisesta ja harjoittamisesta kaiken mahdollisen. Totta kai minulla on kamarimuusikon lähtökohdat
Sir Simon Rattle ja Baijerin radion sinfoniaorkesteri solistineen Wagnerin Valkyyrian konserttiesityksen jälkeen Herkulessaalissa helmikuussa 2019. Niinpä Rattlen viisivuotinen LSO-sopimus sai lopulta vain yhden jatkovuoden, jonka jälkeen musiikillinen johtaja siirtyy orkesterin kunniakapellimestariksi. rattle tuo müncheniin periodisoittoa, nykymusiikkia ja oopperaa Teksti: JARI KALLIO | Kuvat: Peter Meisel ” o. Sopimus on viisivuotinen. Ajat muuttuvat. Ihmiset vaihtuvat, mutta eetos säilyy”, Sir Simon Rattle tiivistää orkesterin lehdistötiedotteessa. Kuuden vuoden takainen Englanti oli kuitenkin varsin erilainen toimintaympäristö kuin myöhempi Brexit-Britannia. 20 R ONDO C LASSIC 3|2021 DOTAN ILOLLA YHTEISTYÖTÄ tämän suurenmoisen orkesterin ja heidän erinomaisen kuoronsa kanssa kunnioittaen kaikkia meitä edeltäneitä hienoja muusikoita, jotka loivat perustan lämminhenkiselle ja humaanille taiteen tekemiselle. SIR SIMON RATTLE siirtyy Baijerin radion sinfoniaorkesterin ja kuoron ylikapellimestariksi syksystä 2023 alkaen. Orkesterimaailmassa kuluva vuosi käynnistyi isolla mutta ei välttämättä täysin odottamattomalla uutisella. Kuusi vuotta sitten, tammikuussa 2015 oltiin varmoja, että Rattlen tuolloin Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa allekirjoittama sopimus musiikillisen johtajan pestistä olisi pitkän yhteistyön alku Birminghamin ja Berliinin kausien tapaan
Konserttitalon rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2022, ja sen on arvioitu valmistuvan kolme-neljä vuotta myöhemmin. Kokonaisesta Ringistä ei tuolloin vielä ollut puhetta, mutta nyt orkesterin verkkosivusto tietää kertoa, että Rattlen on määrä johtaa Ring Münchenin uuden konserttitalon valmistuttua. . Radio-orkesterilla on julkisesti turvattu asema, ja Baijerin osavaltio on sitoutunut rakentamaan uuden konserttitalon, jonka suunnitelmat ovat pitkällä. Kaupallisia cd-taltiointeja on julkaistu tähän mennessä kolme, joiden ohella orkesterin kausikorttilaiset ovat saaneet nauttia BRSO:n privaattialbumista, jolla kuullaan Rattlen johtama Haydnin viimeinen mestariteos, oratorio Vuodenajat. Oopperaohjelmiston esittäminen konserteissa on ollut Rattlen mielenkiinnon kohteena jo pitkään, kuten Berliininja Lontoon-vuosien produktiot Debussyn, Ligetin, Berliozin, Janá?ekin ja Bartókin teoksista ovat osoittaneet. rattle tuo müncheniin periodisoittoa, nykymusiikkia ja oopperaa turunkonservatorio.fi Turun konservatoriossa ja musiikkiopistossa on haettavana 31.3.2021 mennessä: Pianonsoiton lehtori (klassinen) Pianonsoiton lehtori (pop-jazz, vapaa säestys) Kontraja sähköbassonsoiton päätoiminen tuntiopettaja Tehtävät täytetään 1.8.2021 lukien toistaiseksi. (2020), Rattle johtaa Münchenissä jo maaliskuussa. Rattlen oma lausunto tarjoaa jo muutaman keskeisen ankkurin. Ensimmäisen Musica viva -kantaesityksensä, Ond?ej Adámekin laulusarjan Where are you. Sittemmin hän on vieraillut Münchenissä säännöllisesti johtaen etupäässä laajoja germaanisen repertoaarin teoksia, kuten levyllekin tallennetun Mahlerin Das Lied von der Erden, mutta myös Ligetiä ja Sibeliusta solistinaan Barbara Hannigan. Valkyyrian esitys levytyksineen seurasi vuoden 2019 helmikuussa. ”Tähänastinen musisointimme muodostaa erinomaisen pohjan, jolta voimme lähteä tutkimaan hyvin monenlaista musiikkia ja varsin erityyppisiä ohjelmistoja, niin konserteissa kuin Baijerin radion kanavienkin kautta. Näin ollen kokonaista Ringiä saadaan odottaa vielä tovi. Aika antaa yhteistyölle lopullisen muotonsa, mutta ainakin puitteet ovat erinomaiset ja askelmerkit lupaavia. Tavoitteenamme on kehittää orkesterin periodisoittoa ja vahvistaa entisestään sitoutumistamme Musica viva -konserttisarjaan” Oopperaa konsertteihin Rattle debytoi orkesterin ja kuoron edessä syksyllä 2010, jolloin hän johti Robert Schumannin upean oratorion Das Paradies und die Peri. Orkesterin ja tulevan ylikapellimestarin aiempi yhteistyö antanee suuntaviivoja siitä, mitä Münchenissä on odotettavissa. 21 R ONDO C LASSIC 3|2021 Politiikan tuulista huolimatta Rattle on painottanut ratkaisunsa pohjautuneen henkilökohtaisiin syihin. Lisätiedot verkossa: KLASSINEN MUSIIKKI KANSANMUSIIKKI RYTMIMUSIIKKI MUSIIKKITEKNOLOGIA. Trendi jatkunee Münchenissä muidenkin kuin Wagner-draamojen osalta. Lontoon uuden konserttitalon suunnitelmat tuskin etenevät pitkään aikaan, jos ollenkaan. Tuolloin kuullaan myös Georg Friedrich Haasin nykymusiikin klassikko In vain (2000). Vuotta aiemmin Rattle johti Münchenissä Reininkullan konserttiesityksen, joka julkaistiin sittemmin myös levyllä. Münchenissä puitteet ovat kovin toisenlaiset. Konsertissa kuultuna oratorion upeasta esityksestä syntyi vaikutelma aivan erityisestä musiikillisesta yhteisymmärryksestä ja syvällisestä periodihenkisen musisoinnin ilosta. Kapellimestari on asunut perheineen Berliinissä jo parin vuosikymmenen ajan, joten työpaikka kotimaassa on ymmärrettävästi ollut houkutteleva vaihtoehto, jonka painoarvoa Brexitin mukanaan tuomat matkustamisen ja kiertue-elämän pulmat ovat eittämättä lisänneet
Paisutukset läpi levyn ovat kuin itseään toistava historia, jossa muutosutopiat kääntyvät omiksi irvikuvikseen. Paljon on sellaisia aiheita, joiden kanssa ollaan jatkuvasti käytännön tekemisissä, mutta niistä ei tule puhuttua juuri koskaan”, Savolainen kertoo. Se tuo kutsuja yksiin projekteihin ja karsii pois toiset”, Savolainen pohtii. Päätösosa Antennas to Heaven saattaa unenomaisuudessaan tarjota vaihtoehdon pessimismin kehälle tai yhtä hyvin olla epätoivoon suistuvan hallusinoima defenssi. Hänelle laulumusiikki on kuitenkin sydäntä lähellä, mistä kertoo myös trio laulaja Vuokko Hovatan ja alttoviulisti Atte Kilpeläisen kanssa. Kansitekstit kutsuvat levyä ”hapuiluksi kohti himmenevää valoa” ja omistavat sen ”kieltäytymisille” ja ”jokaiselle vangille”, todeten ”mitä [muuta] kukaan haluaa kuin tuntea olevansa hieman vapaampi?” Avausosa Stormin viaton, kömpelöhkö ilonpito vaihtuu hiljalleen kieroutuvaan ja raaistuvaan irvikuvaan Amazing Grace -virrestä, jonka hiipuessa jäljellä on enää lentokentän minimarketin automaattikuulutus ja menetyksen surua kaikuva pystypiano. Jazzyhtyeiden rivisoittajana Savolaista näkee lopulta yllättävän harvoin. Olemmeko ajautuneet materialismin naamioimaan merkityksettömyyden limboon. ”Halusin tehdä musiikkia, joka on sekä jollain tavalla yleisölle tuttua että kiinnostavaa sovittaa; pelata sillä, mitä uutta näkökulmaa lauluista voisi saada esiin. Tärkeintä on saada siihen liittyviä ajatuksia itselleni sanoiksi. Toisaalta emme olisi pelkkänä triona saaneet niin paljon keikkaa kuin mitä esimerkiksi yhdessä Ailin, Jukka Perkon, Anni Elif Egecioglun tai Zarkus Poussan kanssa.” Jazzbasilli päätyi myös levylle, samoin kuin Toivo Kärjen syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2015 tehty ohjelmisto Panu Savolainen Toivo. OVATKO MAAILMA ja ihminen muka todella vapaita. Lift Your Skinny Fists… ei ainoastaan ole requiem sorron alle tuhoutuville elämäntavoille ja kulttuureille, vaan myös yksilöä suurempien merkitysten katoamisille: Staticin esoteerisen saarnaajan puheita säestävät surumieliset jouset voivat joko merkitä, että uskontojen tarjoama toivo on vain harha, tai että pyhyys ja merkitys ovat kadonneet. R ONDO C LASSIC 3|2021 23 paleita samoissa paikoissa”, Savolainen kertoo. GY!BE ei ollut radikaali ainoastaan poliittisessa vasemmistolaisuudessaan – joka suhtautui hyvin kriittisesti niin globaaliin kapitalismiin kuin valtioiden väkivaltakoneistoihin – vaan myös musiikissaan. latvialainen P?teris Vasks tuntuu koko säveltäjäuransa pyrkineen. ”Oma luova tekeminen heijastuu aina siihen, miten muut muusikot näkevät minut mahdollisena osana yhtyettään. Valikoitunut tyyli olisi periaatteessa voinut olla jotain muutakin kuin iskelmää”, Savolainen valaisee. Lift Your Skinny Fists… ei ainoastaan onnistu luomaan pessimismillään vastareaktiona tahtoa muutokseen – sekä henkilökohtaiseen että yhteiskunnalliseen – vaan myös surusta versoavaa, vertaansa vailla olevaa kauneutta, hiipuvia kuvia menneistä, pysähdyttävistä merkityksen hetkistä. Jos keikalla on yksikin biisi, jonka yleisö tunnistaa uudessa asussaankin, niin se tuo vaihtelua tunnelmaan. Godspeed You! Black Emperorin kaksoisalbumi Lift Your Skinny Fists Like Antennas To Heaven (2000) on muodossaan ja mitassaan mahleriaaninen, maalaten hapuilevan kurotuksen toivoa kohti lohduttoman, pessimistisen valitusvirtensä keskeltä. aikamme requiem R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 4 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA.. ”Niillä keikoilla oli paljon runoudesta kiinnostunutta yleisöä, sellaista, jota en jazzkeikoilla vaikkapa näkisi.” Pohdinnat podcastiksi Vuodesta 2014 Savolainen jatkoi vierasklubi-iltoja yksin nimellä Panurama, ja aloitti samannimisen podcastin vuonna 2019. Haluan tehdä musiikkia niillä arvoilla ja sisällöillä, jotka ovat minulle merkityksellisiä. ”Omat kiinnostuksen kohteenikin ovat valjenneet yhä enemmän. Aika tuntuu menettävän merkitystään pitkää muotoa kuunnellessa, ja ajan haalistuminen muistoiksi, katoavaisuudeksi, nostalgiaksi ja huokauksiksi onkin yksi pääteemoista. Lukuisia seuraajia saanutta estetiikkaa tituleerattiin myöhemmin post-rockiksi, mutta toisin kuin tunnetumman aikalaisyhtyeen, islantilaisen Sigur Rósin kirkas, eteerinen täyteläisyys, oli GY!BE:n sointimaailma rosoisempi ja täynnä sellaista pakahduttavaa, samanaikaisesti lohdutonta ja lohduttavaa melankoliaa, jota kohti mm. Siksi mieluummin teen läppärin ääressä tylsähköjä asioita, kuten tapahtumatuotantoa ja editointia, jos ne hyödyttävät omaa muusikkouttani, kuin viettäisin saman ajan soittamassa musiikkia, joka ei puhuttele.” . Instrumentaaliseen estetiikkaan lisättiin puheenpätkiä mediasta ja kenttänauhoista, ja 20-minuuttisiksi paisuvat raidat rakentuivat vaivihkaisilla, pitkillä kaarillaan sekoitukseksi musique concrètea, minimalistisia kamarijousia ja rock-purskahduksia loputtoman pitkine, valittavine sähkökitaranuotteineen. Jo esikoislevy F# A# . Kaatuuko utopia aina itseensä. Kasvu on usein uhkaavaa ja tuhoavaa, välillä katarttista läpityöstöä, mutta hetkittäin myös väläyttää mahdollisuuden vaihtoehdosta, jostain kauniimmasta. Sekava saarnaaja, kuten itse yhtye, on kuin venäläisen kulttuurin jurodivy, Jumalan hullu, joka huutaa sokealle kansalle asioiden todellista luonnetta. Turhaan ei GY!BE siteerannut edeltävässä kannessaan Vanhan testamentin profeetta Jeremiaa. ”Kun teimme pikkuisen kaikenlaista eri vieraiden ja ohjelmistojen kanssa, niin ei siinä oikein päässyt muodostumaan selkeää levytettävää, kun uutta musiikkia oli jatkuvasti niin paljon kasattavana ja harjoiteltavana. ”Teen parhaillaan jaksoja, joissa puhun ajatuksista uuden levyn takana. Toveriyhtyeensä A Silver Mt. Tämänkaltaista pohdintaa tulvi montréalilaisen nonetin Godspeed You! Black Emperorin musiikki vuosituhannen vaihteessa, kun länsimaat elivät vielä markkinatalouden ja demokratian ”voittoa” kommunismista, ja valtiotieteilijä Francis Fukuyama oli ehtinyt jo puhua ”historian lopusta”. Podcast on sekä väline jäsentää omia tekemisiä että puhua muusikkouden eri aihealueista kollegoiden kanssa. Zionin sanoin, ”[Jumala] on jättänyt meidät yksin, mutta toisinaan valon pylväät koristavat huoneidemme nurkkia.” . sekä EP Slow Riot for New Zero Kanada olivat mestariteoksia, mutta kolmas albumi, Lift Your Skinny Fists Like Antennas To Heaven, laajensi kaikki vakiinnutetut elementit 87 minuutin järkäleeksi, joka sinfonian tavoin koostuu neljästä noin 20-minuuttisesta osasta
Esimerkiksi avaustaite on nimeltään ”I took a walk from Kranichstein” ja viittaa modernismin historialliseen kaupunkiin Darmstadtiin. Se kuullaan Turun filharmonisen orkesterin sarjassa toukokuussa.. OSMO TAPIO RÄIHÄLÄN Corpi celesti kumartaa menneiden avantgardistien suuntaan. Toinen taite kumartaa Bernd Alois Zimmermannin Stille und Umkehr -teoksen suuntaan. ”Ensimmäisessä taitteessa on ideana se, että se vastaa sointikuvaltaan suunnilleen 1950-luvun modernismia, mutta se ei ole sarjallisesti organisoitu. En yritä piilottaa teoksen esikuvia.” Corpi celestissä on neljä toisiinsa liittyvää taitetta, joista jokainen on saanut oman otsikkonsa. ”Kolmannen taitteen otsikko ’...on my way to Oneglia...’ viittaa puolestaan Luciano Berion syntymäkaupunkiin, ja mukana on samoja ideoita kuin hänen Sequenza-soolokappaleissaan huilulle, alttoviululle ja harpulle. ”Samalle kokoonpanolle on sävelletty niin paljon ja niin erilaista musiikkia, ettei yhtyeen traditio luo minkäänlaista varjoa. ” 24 R ONDO C LASSIC 3|2021 OLIN JO AIEMMIN MIETTINYT, että olisi kiva säveltää jotain harpulle. Itse teokseen pandemia ei ole jättänyt jälkiään, mutta muutoin Räihälä on saanut monien muiden säveltäjien tapaan tuntea aikojen ankaruuden nahoissaan. Kaikki kolme ovat Turun orkesterin muusikoita. 1964) uuden Corpi celesti -teoksensa syntytaustasta. Otsikko ’...and stopped by Erftstadt...’ viittaa Zimmermannin syntymäkaupunkiin”, Räihälä kertoo. Kielivalinta selittyy sillä, että teoksessa muusikot saavat lausua alkukielellä romantiikan kauden suuren italialaisrunoilijan Giacomo Leopardin (1798–1837) tekstiä teoksesta Operette morali vuodelta 1824. Soittajilla on tässä vähän roolimaisia osuuksia, ja he pääsevät keskustelemaan italiaksi”, Räihälä kertoo. Harpisti Päivi Severeiden lisäksi esittäjinä ovat huilisti Aapo Järvinen ja alttoviulisti Sauli Kulmala. Sitten harpistit Päivi Severeide, Reija Bister ja Lili-Marlene Puusepp järjestivät session säveltäjille, jossa pääsi itse kokeilemaan harppua soittimena, ja siinä yhteydessä mainitsin kiinnostuksestani harpputeoksen säveltämiseen. ”Teos kumartaa menneiden avantgardistien suuntaan mutta ei siteeraa heitä. Puhe tuli mukaan tämän osan musiikkiin niin kuin usein oli myös Beriolla. Toivon mukaan teoksen kantaesitys voi toteutua tämän vuoden kesällä. ”Leopardin teoksessa on erilaisia pohdiskelevia dialogeja, joista kahdesta olen valinnut katkelmia, toisessa keskustelevat Muoti ja Kuolema, toisessa Maa ja Kuu. Se on kyllä antoisa ja kiitollinen kokoonpano, kun mukana on yksi puhallinsoitin, yksi jousisoitin ja yksi näppäilysoitin, jossa on myös perkussiivista potentiaalia.” Teoksen italiankielinen nimi tarkoittaa ”taivaankappaleita”. Päätösjakso muodostaa nimensä mukaisesti teokselle epilogin.” Corpi celesti on sävelletty vuoden 2020 aikana, koronaviruksen varjostaessa luovaa työtä. Päivi Severeide tarttui ehdotukseen ja teki tilauksen.” Näin kertoo Osmo Tapio Räihälä (s. Yksi näistä teoksista oli jousioktetille sävelletty Swarm (2020), jonka Virtuosi di Kuhmo oli tilannut. Teoksen kokoonpano on tuttu varsinkin Debussyn sonaatista vuodelta 1915, mutta Räihälä ei anna vertailukohdan aiheuttaa paineita. Huilulle, alttoviululle ja harpulle vuoden 2020 aikana sävelletyn teoksen kantaesityksen oli määrä olla maaliskuussa Turun filharmonisen orkesterin kamarimusiikkisarjassa, mutta se on siirtynyt toukokuulle. kumarrus avantgardisteille R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN Osmo Tapio Räihälä pohtii maaliskuussa ilmestyvässä kirjassaan sitä, miksi uusi musiikki on niin vaikeaa. ”Yhtä teosta lukuun ottamatta kaikkien pandemian aikana esitettäväksi tarkoitettujen teosten esitykset ovat peruuntuneet”, hän kertoo
Jennah Vainio: Queen Bee. Kungliga Filharmonikerna, joht. On lamaannuttavaa odottaa epävarmuudessa esitystä, eikä sen peruunnuttua voi tietää, voiko se toteutua joskus myöhemmin. Josué Moreno: ambiente y postludio. Osmo Tapio Räihälä: Corpi celesti. 18.3. Järvenpäätalo, Järvenpää. Lauri Toivio: Waterfront Path Northbound. . Conservatorio Superior de Música de Castilla y León, Salamanca, Espanja. 17.3. Outi Tarkiainen: The Ring of Fire and Love. Koronan yhteydessä on puhuttu luovalla puolellakin paljon pandemian taloudellisista tuhoista, mutta Räihälä haluaa muistuttaa myös siitä henkisesti lamaannuttavasta vaikutuksesta, joka esitysten peruuntumisilla on ollut. Turun konserttitalo, Turku. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Minna Leinonen: Meeting Points. Nimi tarkoittaa ’parvea’, ja sen kolmessa taitteessa voisivat olla valtava silliparvi, jonkinlainen hyönteisparvi ja viimeisenä kottaraisparvi. Kirjan on määrä ilmestyä maaliskuun alussa. ”Tilanne on todella vaikea, eikä sitä helpota, että kaikki säveltäjät ovat enemmän tai vähemmän samassa veneessä. ANA CHUMACHENCO (Hochschule für Musik und Theater München, Germany) Violin • June 28 – July 3 MARK GOTHÓNI (Universität der Künste Berlin, Germany) Violin & Chamber Music • June 28 – July 5 THOMAS RIEBL (Universität Mozarteum Salzburg, Austria) Viola & Chamber Music • June 28 – July 5 MARKO YLÖNEN (Sibelius Academy, Finland) Cello & Chamber Music • June 28 – July 5 OPERA CHOIR CONDUCTING Matti Hyökki (Savonlinna Opera Festival, Finland), Heikki Liimola (Sibelius Academy, Finland), Mari Koistinen (Sibelius Academy, Finland) • July 7 – July 11 SOILE ISOKOSKI (Sibelius Academy, Finland) Opera & Lied • July 5 – July 9 TOPI LEHTIPUU (Finland) Classical and modern song • July 12 – July 18 KONRAD JARNOT (Robert Schumann Hochschule, Düsseldorf, Germany) Opera & Lied • July 20 – July 26 ZHENG ZHOU (Shanghai Conservatory of Music, China) & HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) MUTUAL MASTERCLASS • July 21 – July 27 PAAVALI JUMPPANEN (Australian National Academy of Music, Australia) Piano • July 27 – August 1 HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) & DANIEL FÜETER (Hochschule für Musik Zürich, Switzerland) JOINT MASTERCLASS: German Lied & French and German Chanson July 28 – August 3 In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki – Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Summer 2021 MASTER CLASSES More information and registration: www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy Tieto ja tunne samassa paketissa. 28.3. Värinää-festivaalin tilausteos Järvenpään kaupungin 70-vuotisjuhlakonserttiin. 25 R ONDO C LASSIC 3|2021 5.3. Laivaston soittokunta, johtaa Tero Haikala. Sigyn-sali, Turku. Sakari Oramo. 10.3. Varsinkin orkesteriteosten esitykset voivat siirtyä peruuntumisten myötä todella kauas tulevaisuuteen.” Luovan työn lisäksi Räihälä löysi pakopaikan pandemiasta viimeistelemällä säveltäjyyttä ja uutta musiikkia käsittelevää kirjaa ”Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa”. 7.3. Nicolas Indermühle, Contrabass Tuba. Konserthuset Stockholm, Tukholma, Ruotsi. kantaesitykset 3 ”On lamaannuttavaa odottaa epävarmuudessa esitystä, eikä sen peruunnuttua voi tietää, voiko se toteutua joskus myöhemmin.” ”Se on kamarimusiikkia isolle yhtyeelle. ”Ironista kyllä, olisin itse päässyt matkustamaan Italiaan kuuntelemaan sitä, mutta Italian sisäisten matkustusrajoitusten vuoksi puoliksi Lombardiassa ja puoliksi Venetossa hyvin lähellä toisiaan asuneet muusikot eivät saaneet kokoontua harjoittelemaan teosta”, Räihälä naurahtaa. Aapo Järvinen, huilut Sauli Kulmala, alttoviulu Päivi Severeide, harppu Turun linna, Turku. Teos vaatii muusikoilta parviälyä.” Myös joulukuuksi Roomaan kaavaillun kamariyhtyeteoksen Pragma kantaesitys peruuntui ja on siirretty näillä näkymin tulevalle syyskaudelle. Ciklus Ensemble
kansainväliset kollegamme, kun puhutaan nykysäveltäjistä, maailmanluokan muusikoista, metallimusiikin viennistä tai kattavasta musiikkioppilaitosjärjestelmästä. Helsingin Sanomat 23.1.2021. ”Musiikilla on suora väylä tunteisiin, olotilaan ja energiatasoon. Taiteilijat eivät sitä tee eikä heidän pidäkään. Niin nytkin. ”Jos rahoitus lankeaa kuin sille kuuluisalle Manulle se illallinen, ei synny oikeanlaista kitkaa. Se kuuluu pitkäjänteiselle tutkimukselle.” – Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtaja Milla Tiainen puolustaa musiikkitieteen opetusta mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 14.2.2021. ”Huilu oli kymmenen vuoden ajan pöytälaatikossa, kunnes viimein päätin kokeilla, kuinka se soi käsissäni. ”Ihmelapsesta täysikasvuiseksi taiteilijaksi”, käsiohjelmassa lukee, minkä jälkeen kerrataan kappaleittain Taon varhaislapsuuden vaiheita. ”Juuri musiikki on ollut monissa muodoissaan yksi suomalaisen kulttuurin menestystarinoita. Yleisellä tasolla voi miettiä myös sitä, mistä kumpuaa fetissi puhua ihmelapseudesta toistuvasti ja banaalilla tasolla myös aikuisiksi kasvaneiden muusikoiden kohdalla.” – Toimittaja Sonja Saarikoski arviossaan Radion Sinfoniaorkesterin konsertista, jossa pianosolistina esiintyi Conrad Tao. ” Taosta muistetaan aina mainita, että hän on ihmelapsi. Ihmiset ovat kuin kasveja: osa kukkii aiemmin ja osa myöhemmin. Yksilölliset ja joustavat opintopolut hyödyntämällä ristiinopiskelua EduFutura-oppilaitosten välillä. . Kaikki voittaisivat, jos klassisen musiikin diskursseissa voitaisiin suhtautua ihmisten ikään ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin suuremmalla varianssilla. Lakoninen maininta riittäisi. ’Katsokaa Suomea’, toteavat SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Käytän sitä tietoisesti ja kuuntelen kaikkea harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosesta klassiseen ja undergroundiin. Myöhemmin menin Äänekosken työväensoittajiin. Se on ollut minulle aivan älyttömän tärkeä harrastus, harmi vaan, että keikat ovat olleet koronan vuoksi katkolla. Kohta minut jo houkuteltiin bändiin. Pidän tällaisten asioiden korostamista rasittavana, kun kyseessä on jo selkeästi aikuinen taiteilija; nuori toki, mutta silti aikuinen. Harjoitellaan siitä huolimatta, ja odotetaan viruksen antautumista musiikille.” – Huilunsoittoa harrastava Tarja Huttunen Äänekosken kaupunkisanomissa 5/2021. Mitä oudompaa musiikki on, sitä enemmän se inspiroi.” – Tanssija ja koreografi Minna Tervamäki Hyvä Terveys -lehdessä 1/2021. ”On ollut ihanaa huomata, miten paljon säveltäviä naisia meillä on, mutta toisaalta aivan surullisen järkyttävää, miten vähän heitä tunnetaan.” – 1800-luvun suomalaisista säveltäjänaisista tietokirjan kirjoittanut apulaisprofessori Susanna Välimäki Lapin Kansassa 31.1.2021. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Luovaa tiedettä, tutkivaa taidetta! SUOMALAINEN MUSIIKKIKAMPUS ON SOVELTAVAN TAITEEN KEHITTÄMISYHTEISÖ JYVÄSKYLÄSSÄ. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteishaku 23.2.–23.3.2021 Korkeakoulujen yhteishaku 17.–31.3.2021 MEILLÄ OPISKELE T MUSIIKKIJA KULTTUUR IALAN HUIPPUTEKIJÄKS I! www.musiikkikampus.fi • Jyväskylä @suomalainenmusiikkikampus. Tämän kaiken dokumentoinnissa, erittelyssä ja kriittisessä tarkastelussa musiikkitieteilijöillä on ollut merkittävä rooli yli sata vuotta. Kävin muutamalla tunnilla musiikkiopistolla ja harjoittelin ahkeraan. Schildtin lukion musiikkilinja: ylioppilas Gradia: muusikko JAMK: musiikkipedagogi, musiikkipedagogi (yamk) Jyväskylän yliopisto: musiikinopettaja, musiikkija kulttuurialan asiantuntija Moderni oppimisympäristö uusissa tiloissa, innovatiiviset opetusmenetelmät, tiivis työelämäyhteistyö ja monialaiset projektityöt. Jättiagaave saattaa kasvihuoneolosuhteissa kukkia vasta 70-vuotiaana. Silloin puuttuu se, että joutuisimme päivittäin miettimään, miksi me tätä teemme.” – Kapellimestari Hannu Lintu kulttuurialan rahoituksesta Yle.fissä 14.2.2021
Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda. FINLANDIAN RAJAMAILLA. Jean Sibelius: Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. 27 R ONDO C LASSIC 3|2021 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi PI Suomi – USA! V.A.Koskenniemen sanat korvaa USA:ssa Finlandian nuotilla laulettava virsi Be Still My Soul
Samaan aikaan vastaava ilmiö tapahtui Jyväskylässä William Boughtonin toimiessa taiteellisena johtajana. Kansalaisuudet jakaantuvat niin, että Venäjältä on kotoisin viisi muusikkoa, Japanista neljä, Virosta kolme, Bulgariasta ja Britanniasta kaksi sekä yksi Sveitsistä, Kanadasta, Valko-Venäjältä, Romaniasta ja Liettuasta. Joku on vaihtanut paikkakuntaa, toinen ammattiakin”, kertoo Musiikkikeskuksen ja kaupunginorkesterin johtaja Katariina Kummala. ”Klassisen musiikin soitto on nykyisin niin standardisoitunut, että voimakkaita kansallisuuteen liittyviä koulukuntaja tyylieroja on yhä vähemmän. Sieltä on tullut useita muusikoita, varmaankin vapaamman ja paremmin turvatun työn perässä. Konserttimestari Lila Wanatabe nauttii Kuopiossa työn rauhallisesta rytmistä ja hyvästä salista mutta kaipaa lisää taiteellisia haasteita kamarimusiikin puolelta.. Kuusiston mukaan orkesterin kansainvälistyminen ei suuresti ole vaikuttanut sen työtapoihin. ”Muusikoiden vaihtuvuus on ollut todella suurta viimeisten 5–10 vuoden aikana, ja se liittyy eläköitymisiin ja muihin elämänvalintoihin. Orkesteri on kaupungin kansainvälisin työyksikkö. kuopio loikkasi kansainväliseksi | k Soolotrumpetisti Remigijus Šereckis toimii Kuopiossa myös opettajana. Erot liittyvät enemmänkin yksilöihin ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen.” ”Totta kai on mielenkiintoista, kun ihmiset tulevat eri taustoista, ja he tuntevat musiikkielämää omasta vinkkelistään. Koesoitoissa alkukierrokset toteutetaan aina sermin takana. Savolaisnuorten innostus puhallinsoittoon saa häneltä kiitosta, mutta orkesterin ohjelmistoon hän kaipaa takaisin isoja ja painavia teoksia. Avoimeksi tulleet paikat on laitettu hakuun mm. 29 R ONDO C LASSIC 3|2021 UOPION KAUPUNGINORKESTERISSA on 44 vakinaista muusikkoa, joista tasan puolet on muita kuin suomalaisia. Parhaat muusikot opiskelevat yleensä joko Euroopassa tai USA:ssa, tulivatpa he mistä päin maailmaa tahansa. ”Nykyisin suurin muusikoiden virta käy Venäjältä, Pietarista ja sen lähistöltä. Miten tämä vaikuttaa soittoon – vai vaikuttaako mitenkään. ”Pääsääntöisesti koesoittojen taso on ollut riittävä, ja olemme saaneet paikat täytettyä. Pari heistä on yhä orkesterin jäsenenä. Joskus saan vinkkejä jostain minulle uudesta säveltäjästä, solistista tai kapellimestarista, joka tulee heidän maastaan.” Kuopion kaupunginorkesteri on kokenut melkoisen uusiutumisen ja kansainvälistymisen lyhyessä ajassa. MusicalChairs -nimiselle kansainväliselle sivustolle, ja se lienee se foorumi, josta useimmat ovat Kuopion löytäneet. Perinteitäkin kansainvälisyyden saralla riittää, sillä 1980-luvulla ylikapellimestarina Kuopiossa oli britti Nicholas Smith, joka houkutteli soittajiksi useita maanmiehiään ja -naisiaan. Heidän keskuudessaan Kuopion tunnettuuteen vaikuttaa ilmeisesti viidakkorumpu: kaverit kertovat, että täällä ihan kelpaa tehdä töitä”, kertoo taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto. Aluksi hän piti harjoituksia ensin suomeksi ja sitten kääntäen englanniksi, mutta se osoittautui vaivalloiseksi, ja nykyisin harjoituskieli on pääasiallisesti englanti. Kansalaisuus ei ole meillä määrittävä tekijä haun missään vaiheessa”, Kummala sanoo. Nyt puolet orkesterista on muita kuin suomalaisia
Esimerkiksi henkilötunnuksen saaminen ottaa aikansa. Jos muusikko haluaa tulla todella hyväksi, se vaatii kovaa ja kurinalaista työtä. On herkkä tilanne, kun joukko voimakastahtoisia taiteilijoita tekee työtä samassa tilassa. ”Sain itse hyvin perinteisen japanilaisen kasvatuksen, johon kuului kova kuri. He tunsivat toisensa jo ennestään, ja Kuopiossa ensin ollut Kinoshiro kehotti Watanabea hakemaan auki ollutta paikkaa. ”Tulin mukaan, kun ulkomaalaisia muusikoita oli jo paljon, eli en voi verrata aikaan ennen sitä. Yhtä puutetta ohjelmistossa hän kritisoi: ”Kaipaan kamarimusiikkia, koska se on musiikinlajeista intiimeintä, mutta sen tekoon meillä ei ole rakenteita. ”No, se sointi onkin asia, mitä eniten kaipaan. Kaikilla on oma identiteetti, joten yhdenmukaisuuden saavuttaminen voi olla haaste.” ”Konserttimestarin rooli on se, että hän on tiiviissä yhteydessä kapellimestariin, reagoi hänen lyöntiinsä ja välittää asiat takana istuville viulisteille. Kun tunsin hänet ja tiesin, että puoli Amerikkaa kannattaa häntä, ajattelin, että nyt on aika etsiä töitä Euroopasta”, hän muistelee. Kyllä siinä roihahtelee. Kotikulmillani kuka tahansa vastaantulija saattoi kantaa asetta, ja välikohtauksia oli entistä enemmän. Yhtenä vaihtoehtona oli paluu Japaniin, mutta tiesin, ettei minua sinne enää hyväksyttäisi, koska en ollut enää tarpeeksi japanilainen. Sellainen hetki voi Jaakko Kuusiston havaintojen mukaan olla se, kun uusi polvi ja vanhat konkarit sekoittuvat. Erinomainen sali tämän suuruisessa kaupungissa oli positiivinen yllätys”, Watanabe kertoo. 30 R ONDO C LASSIC 3|2021 Roihahtelu tuo positiivista vääntöä Voimakas muutos työyhteisössä tietenkin muuttaa sen dynamiikkaa. Enemmän soitossa tuntuu muusikoiden suuri vaihtuvuus ja nuorentuminen. Minusta oli tullut liian suorapuheinen, ja olin kuulemma ’amerikkalaistunut’.” Miltä tuntui vaihtaa mahtavasointinen Chicagon sinfonikot Kuopion kaupunginorkesteriin. Kaupunki ei ole antanut rahaa kamarimusiikkisarjaan, enkä voi pyytää kollegoitani ilmaiseksikaan soittamaan.” Watanaben mukaan orkesterityö on niin pitkälle strukturoitua, että kansallisuudella ei siinä ole suurta merkitystä – ammattitaitoa on tiimityöhön sulautuminen. Olemme myös järjestäneet vapaaehtoista suomen kielen koulutusta. Kun vaatimustaso on noussut, ei meidän populaatiostamme riitä kaikille niitä parhaita koko ajan.” Mitä kansainvälistyminen merkitsee orkesterin hallinnolle. Rekrytoinnissa hän ei muista koskaan punninneensa kansallisuuskysymyksiä. Ei se ole ongelma vaan saattaa tuoda positiivista vääntöä yhteisöön.” ”Jännitteitä voi tulla kenen kanssa tahansa, eikä se liity useinkaan kansallisuuteen vaan persoonaan ja suhteeseen työhön ja elämään. ”Yleensä pruuvin tulos on selvä. Työrytmi Amerikassa oli kuitenkin kova, varsinkin meillä freelancereilla, joiden täytyi ottaa kaikki tarjotut työvuorot vastaan. Konsertteja oli kolme viikossa, ja palautumisaikaa ennen uutta ohjelmaa oli vain yksi päivä. ”Olemme pieni maa, ja meillä on paljon orkestereita. ”Autamme muusikoita käytännön asioissa tarpeen mukaan, kun he saapuvat maahan. Osa hoitaa kaiken itse, toisia autetaan esimerkiksi vakuutusja asuntoasioissa. ”En halua kuulostaa tekopyhältä, mutta pääsyyni Amerikasta lähtemiseen oli se, kun Donald Trump valittiin presidenttiehdokkaaksi. Japanissa oppilas seuraa opettajan ohjeita yksityiskohtaisesti.” ”Amerikassa meno oli jo paljon vapaampaa. Hän sai sen ja jätti Chicagon, jonka sinfonikoissa hän soitti vakinaisena sijaisena. Kuopiossa tuntui luksukselta, kun jokainen viikonloppu oli vapaa, ja ohjelmat voi harjoitella rauhassa.” ”Tärkeintä minulle on välittää musiikkia ihmisille, ja Kuopiossa se onnistuu siinä missä isoissakin keskuksissa. Minusta tämä on outoa. Ellen harjoitellut kolmea tuntia ennen illallista, en saanut illallista. Heillä on oltava taito seurata minua.” Enemmän kulttuurieroja hän näkee musiikin opetuksessa. ”Silloin voi tulla esiin asioita, jotka nostavat jännitteitä: uusi polvi haluaa tehdä asioita toisin kuin mitä on vuosikymmeniä totuttu. Sisäinen tiedotus tehdään sekä suomeksi että englanniksi, eli se vaatii enemmän aikaa kuin yhdellä kielellä operoitaessa.” Muusikon ura vaatii kovaa työtä Kuopion kaupunginorkesterin viulusektion kärjessä on kaksi japanilaista, konserttimestari Lila Watanabe ja vuorotteleva konserttimestari Sayaka Kinoshiro. Jos muusikko sitoutuu yhteisöön ja toimii oletusten ja sääntöjen mukaan, useimmiten työ sujuu omalla painollaan.” Kuusisto on kuunnellut eri orkesterien koesoittoja yli 20 vuotta. Katariina Kummalan mukaan suurin ylimääräinen työ liittyy EU:n ulkopuolelta tulevien viisumija työlupa-asioihin. ”Toiseksi Chicagosta oli tullut vaarallinen paikka. Vain kerran olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että valinta kahden välillä on ollut vaikea.” Suomalaisten muusikoiden pärjäämisestä koesoitoissa ei Kuusiston mukaan kannata olla huolissaan. Isä valvoi harjoitteluani koko ajan, ja jos yritin luistaa, hän lukitsi minut huoneeseen. Suomen opetussysteemissä en ole ihan sisällä, mutta olen saanut sen kuvan, että liian vaativa ei saa olla eikä mitään negatiivista sanoa oppilaalle. Ehkä systeemiä pitäisi vähän miettiä, jos halutaan, että suomalaiset muusikot saavat jatkossakin orkesteripaikkoja.” Totta kai koesoitoissa täytyy hakea parasta tasoa, mutta miten muusikot saataisiin myös pysymään Kuopiossa?
Soitossa se ei tunnu mitenkään. Šereckis jakaa saman huomion kuin Lila Watanabe Suomen musiikkikoulutuksen tilasta. Kuopiossa ulkomaalaiset ovat vallalla jousistossa, mutta vaskissa enemmistö on suomalaisia. Harrastus olisi kuitenkin jollain tavalla pystyttävä yhdistämään vaativuuteen. Viihdemusiikilla saadaan varmaankin uutta yleisöä.” ”Onneksi modernin musiikin parista on löytynyt enemmänkin pureksittavaa. Muuten menetetään kilpailukyky ammattilaistasolla. ”Totta kai koesoitoissa täytyy hakea parasta tasoa, mutta viime aikoina on usein käynyt niin, että valittu muusikko ei ole tullutkaan tai on pian mennyt muualle – usein etelän orkestereihin. Ohjelmisto ei ole ollut aina soittimellisesti kovinkaan haastavaa. Olen kuullut, että kaikkialla Suomessa tila ei ole enää yhtä hyvä. ”Kaupunki haluaa myös säästää, ja siksi isoja teoksia on ollut viime vuosina enää harvemmin. Sitten joudutaan taas laittamaan paikka auki. Otan kuitenkin realiteettina sen, että pienen kaupungin orkesterin on oltava monipuolinen. Miten saataisiin ihmiset pysymään täällä?” ?. Venäjältä ja muualta pyrkii Suomeenkin tosi kovia soittajia.” Uljaan ja täyteläisen vaskisoinnin ystävänä Šereckis on ollut iloinen siitä, että Kuopiossa on pystytty soittamaan jopa Brucknerin sinfonioita, usein yhdessä Mikkelin orkesterin kanssa. Korona-aikana tämä ei tietenkään ole ollut mahdollista. Ylikapellimestarina on vuodesta 2018 ollut Jaakko Kuusisto. Hän on aktiivinen myös nuorten vaskisoittajien kouluttajana, sekä Kuopion konservatoriossa että koulujen musiikkiluokkien puhallinorkestereissa. Haapaniemen koulun orkesterit ovat voittaneet Suomen mestaruuksiakin. On haasteellista saada nuoret mukaan, kun kilpailevia harrastuksia on niin paljon”, hän pohtii. Erinomainen sali antaa Kuopion kaupunginorkesterille pohjan taiteentekoon. ”Vaimoni teki vertailevan tutkimuksen Liettuan ja Suomen musiikkikoulutuksesta, ja yhdeksi eroksi paljastui se, että Suomessa pitää välttää pakkoa. Aina ei voi soittaa sitä, mistä itse pitää, vaan on tehtävä kaikkea. Wieniläisklassikoissa sektiomme käyttää saksalaismallisia trumpetteja, joiden sointi on pehmeämpi ja pyöreämpi ja sopii yhteen pienemmän jousiston kanssa.” Vaskisoitossa Šereckis ei näe kansallisia eroja. 31 R ONDO C LASSIC 3|2021 Puhallinorkestereissa riittää virtaa Liettualaisella Remigijus Šereckisillä tulee kymmenes vuosi täyteen Kuopion kaupunginorkesterin trumpetin äänenjohtajana. ”Kolmessa Kuopion seudun koulussa toimii aktiivinen puhallinorkesteri, ja on upeaa, että tämä perinne on jatkunut. Muusikkojen tiheä vaihtuvuus orkesterissa panee hänet vähän mietteliääksi
35 R ONDO C LASSIC 3|2021 la on muita töitä, joista he eivät halua luopua, mutta halukkaita olisi varmasti myös päätoimisiksi ammattikuorolaisiksi. ”Päinvastoin toivon, että eteen tulee jotain sellaista, joka alkuun tuntuu selättämättömältä!” ?. Välillä on vain yksi laulaja per stemma, mikä on hyvin kehittävää, kun on yksin vastuussa omasta linjastaan”, Sippola listaa työn erityispiirteitä. ”En olisi koskaan jäänyt tällaiseen kuoroon, jos minulla ei olisi intohimoa koetella ääneni rajoja”, Sippola jatkaa. On kuitenkin esimerkiksi liikaa vaadittu, että kaikki laulajat osaisivat viheltää tai laulaa multifoneja. Toisaalta on mahdollista, että 50 vuoden päästä hyvät harrastajakuorotkin pystyvät laulamaan näitä teoksia, sillä kehitys on tähänkin saakka kulkenut siihen suuntaan.” Tuleeko laulajille välillä olo, että voisi toisinaan esittää jotain helpompaa. Kuoroammattilaisen korkea rima Ilman riittäviä lauluopintoja ja yhtyekokemusta ei kutsu käy edes koelauluihin saakka. ”Uuden musiikin laulaminen vaatii myös tietynlaista mielenlaatua: heittäytymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä jaksaa harjoitella modernia ohjelmistoa. Pelkkä hyvä ääni ei riitä, vaan tarvitaan myös kykyä hahmottaa ja omaksua vaikeaa musiikkia nuoteista nopeasti: kappaleet opetellaan itsenäisesti, ja harjoituksissa nivotaan sointi yhteen, samalla tavalla kuin ammattiorkestereissa. Siitä kertoo sekin, että muutamat entiset laulajat ovat lähteneet kuorouralle ulkomaille”, Anttila jatkaa. Lisäksi harvoin esitämme samoja teoksia uudestaan. ”Uudessa musiikissa vaaditaan myös paljon laajennettuja tekniikoita. ”Leipääntymisen vaaraa ei ainakaan ole, kun jokaisen projektin kohdalla voi päättää itse, haluaako olla mukana”, Schweckendiek muistuttaa. ”Ei, mutta välillä, kun on paljon efektillistä nykymusiikkia, tekisi mieli laulaa enemmän perinteisesti soivalla äänellä”, Anttila tunnustaa. Usein he pääsevät kuitenkin olemaan kuoron kanssa tekemisissä jo sävellysvaiheessa”, Schweckendiek kertoo. Välillä olen joutunut sanomaan säveltäjille, että yritimme parhaamme, mutta emme saa aikaan kirjoittamiasi asioita. ”Vaikeat teokset eivät ole itseisarvo, mutta säveltäjät monesti innostuvat tietäessään, mihin kuoromme pystyy, ja päätyvät säveltämään vaikkapa jokaiselle oman stemman
” Nykyajan näkökulmasta sopimuksen kiintoisin osa koski tekijänoikeuksia, joita ei ollut. Musiikinjohtajan oli ilmaannuttava aamuisin ja iltapäivän alussa kuulemaan ruhtinaan määräykset, mutta Haydnille delegoitiin sopimuksessa myös ratkaisuvaltaa: ” Jos muusikoiden kesken syntyy toraa tai valituksen aihetta, kapellimestarin on yritettävä ratkaista asia niin, ettei Hänen Kunnianarvoisaa Korkeuttaan vaivata turhanpäiväisillä pikkuseikoilla. JOSEPH HAYDN: KUUSI JOUSIKVARTETTOA OP. ” Sopimuksen kahdeksas pykälä kertoo, että sisäjärjestyksen ongelmakohtia oli ennakoitu: ” Heyden ohjeistaa naispuoliset laulajat niin, etteivät he unohda maaseudulla asioita, jotka he suurella vaivalla ja kustannuksella ovat oppineet Wienissä. Ainoan kontaktin muuhun maailmaan säveltäjä sai jouluisin, kun ruhtinasperhe vietti edustuslomaa keisarihovissa Wienissä. 40 R ONDO C LASSIC 3|2021 Ruhtinaani oli tyytyväinen kaikkiin teoksiini; sain hyväksyntää. Teokset kuuluvat Hänen käyttöönsä ja omistukseensa, eikä [Haydn] saa ilman lupaa säveltää kenellekään muulle. Musiikinjohtajana Haydn oli osa palveluskuntaa ja hänen tuli ” käyttäytyä muusikkojen kanssa sopivalla tavalla, rauhallisesti, arvokkaasti R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN Taiteilijan näkemys intiimistä ja intensiivisestä kotikonsertista jossa Haydn itse johtaa kvartettiaan. Saatoin tehdä kokeiluja, tarkkailla mikä tekee vaikutuksen ja mikä heikentää sitä, toisin sanoen parantaa, kasvattaa, karsia ja punnita teoksiani. Se oli vähemmän kuin yksi ruhtinaan Pariisista vuosittain tilaama puku. soitinmusiikin ” Ludwig Guttenbrunnin muotokuva Joseph Haydnistä on maalattu noin vuonna 1770.. Haydn astui Esterházyjen palvelukseen vuonna 1761. ” Kapellimestarin on sävellettävä sellaista musiikkia kuin HKK määrää, eikä hän saa luovuttaa musiikkia kenellekään muulle – vielä vähemmän kopioida. 20 itsenäisyysjulistus ja kärsivällisesti, eikä kohdella soittajia karkeasti … kaikkien tulee esiintyä univormussa, valkoisissa sukissa ja valkoisessa paidassa, sekä puuteroidussa peruukissa ”. Tuona aikana Haydn huolehti soittimien korjauksista ja uusien hankkimisesta, kävi liikekirjeenvaihtoa, perehtyi uusiin sävellyksiin ja vaihtoi musiikkikuulumisia. Haydnin sopimuksessa vuosipalkaksi määriteltiin 400 Reininmaan floriinia. ” Tämä oli 1700-luvun Tes-standardin mukainen pykälä, ja muista hovisäveltäjistä Haydnin asema poikkesi lähinnä tuolla eristäytyneisyydellä. Olin erossa koko muusta maailmasta… Kukaan ei voinut neuvoa tai kiusata minua, joten minun oli tultava omaperäiseksi.” Joseph Haydn (1732–1809) antoi tunnetun arvionsa palveluksestaan Esterházyn ruhtinassuvulle 1800-luvun alussa ensimmäisen elämäkertansa kirjoittajalle Georg August Griesingerille
20:ssä kvartettotyyliinsä painokkuutta tehostamalla finaaleja, joista kolme on fuugia, ammattimiehen opinnäytteitä. Samaan aikaan Haydn jatkoi kokeilujaan sinfonioiden ja jousikvartettojen parissa. Niihin hän pystytti oman valtakuntansa, jossa toimittiin musiikin ehdoilla. Samasta kertovat teosten perään kirjoitetut kiitoslauseet, kuten Laus omnip. Brahms omisti ja tutki tarkoin op. 9:n kvartetot ehtivät reilussa kymmenessä vuodessa Turkuun, jossa Erik Tulindbergillä, ensimmäisten suomalaisten kvartettojen säveltäjällä, oli niistä kopioita. Teemojen kehittelylle perustuvasta sonaattimuodosta tuli avausosien kivijalka ja uudenlaiseen kehitykseen tähtäävän ajattelun airut. Tulevaisuus ja varsinkin tapa, jolla sinne edetään, on avoin. 20:n kvartetoissa, joita fuugiensa ansiosta on toisinaan kutsuttu ”Kontrapunktisiksi”. Opus 20:n kvartetot ovat musiikkia, joka toimi omilla ehdoillaan – autonomisesti – ympäristössä, joka oli edelleen feodaalisen hierarkkinen ja kontrolloitu. Deo (” Ylistys kaikkivaltiaalle Jumalalle ”), Laus Deo et Beatissimae Virgini Mariae (” Ylistys Jumalalle ja Autuaimmalle Neitsyt Marialle ”), tai Gloria in Excelsis Deo (” Kunnia Jumalalle korkeuksissa ”). Neljän jousen aurinko Haydn kirjoitti jousikvartettoja kausiluontoisesti keskittyen kerralla yhden tai useamman opuksen kehittelyyn. Kvartetot yksilöinä Haydn on säveltänyt jokaisesta opuksen kvartetosta yksilön. Taiteellisen haasteen ottivat vastaan niin Mozart ”Haydn-kvartetoissaan” kuin Beethoven jousikvartetoissaan opus 18. Haydn-tutkija H. Donald Toveyn sanoin ” muutos niistä eteenpäin ei ole kehitystä missään historiallisessa mielessä, vaan ainoastaan yhden mestariteoksen erottautumista toisesta ”. Vuonna 1779 Haydn sai ruhtinaaltaan luvan julkaista valikoituja teoksiaan, mutta opus 20:n kvartetot painettiin Pariisissa ilman lupaa kaksi vuotta säveltämisen jälkeen. Huumori ei aina ollut hyväntahtoista, vaan osa Haydnin taiteen sosiaalista itsenäisyyttä, elementti, jolla hän toi musiikkiin maanläheisiä, puuteroitua rokokoo-henkeä ironisoivia piirteitä. 17 (1771), sekä opus 20:n kuusi kvartettoa vuonna 1772. Haydnin kvartettojen tapauksessa riittää, kun kiinnittää huomion teemojen jatkuvaan muunteluun ja yllättäviin käänteisiin. Uutta on myös stemmojen suhteellinen tasavertaisuus, jonka avulla hän pystyy käsittelemään kokoonpanoa mahdollisimman monipuolisesti. Motiivityötä leimasi rajaton kekseliäisyys, jota saattoi siivittää yhtä hyvin huumori kuin kiihkeät tunteet. Hummelin | Haydn ei ehkä tiennyt paljoa muusta maailmasta, mutta muu maailma tiesi Haydnista. Kuulijat oli silti otettu visusti huomioon. Laajojen avausosien vuoksi Haydn sijoitti toisinaan menuetin toiseksi, jotta kuulijat ennättäisivät lepuuttaa ajatuksiaan ennen hidasta osaa. Soiden keskelle Pustan reunalle rakennettu mini-Versailles oli komea paikka, mutta muistutti työsiirtolaa, jonne ei saanut tuoda perheitä tai ystäviä. 1760-luvulta lähtien hänestä tuli Euroopan suosituin säveltäjä, jonka sävellykset levisivät piraattiversioina kaukaista Pohjolaa myöten. 20:n käsikirjoitukset lahjoittaen ne kuoltuaan Wienin Musiikinystäväin yhdistykselle. Ta i t e e l l i s e s t i Haydnilla oli paljon liikkumatilaa, jos hän samalla tuotti ruhtinaan omaan käyttöön tälle mieluisaa musiikkia, kuten noin parisataa teosta harvinaiselle barytoni-jousisoittimelle. Hänen käsissään jousikvartetosta tuli wieniläisklassismin tunnusomaisin lajityyppi. 20/1 avausosassa (Allegro moderato) soittimet siirtelevät teemoja sujuvasti keskustellen – Goethen ”neljä rationaalista ihmistä” – ja toistaen alussa kuultua perusaihetta motiivisena tienviittana kuulijalle. Ruhtinas Nikolaus Esterházy (1714–1790) oli sotamarsalkka ja taiteiden suosija, Joseph Haydnin mesenaatti ja yksi Euroopan rikkaimmista miehistä.. Haydn haki op. Perinteiset sävellajisuunnitelmat eivät ole itsestään selviä. Ne vahvistivat, että jousikvartetot olivat ”vakavaa” taidetta, joka oli suunnattu asiantuntevalle yleisölle. Ensimmäiset jousikvartetot, opukset 1–2, valmistuivat 1750-luvun lopulla. C. Opus 20:n jousikvartetoista tuli wieniläisklassisen kamarimusiikin merkkipaalu ja esikuva. Ruhtinas soitti sitä kymmenisen vuotta ja innostui sitten oopperasta, jota varten Esterházaan rakennettiin oma oopperatalo. Jousikvartetto oli saanut alkunsa keveästä jousidivertimentosta, jota Haydninkin ensimmäiset teokset muistuttivat. Haydn ei ehkä tiennyt paljoa muusta maailmasta, mutta muu maailma tiesi Haydnista. Es-duuri-kvarteton op. Vaatimattomiin oloihin syntyneelle muusikolle sopimus ruhtinashuoneen kanssa oli hyvä, mutta Griesingerille antamastaan sopuisasta lausunnosta huolimatta Haydn taisteli musiikissaan palvelijanroolia vastaan. Op. Avain musiikillisen itsenäisyyden saavuttamiseen tuli klassisesta tyylistä. Robbins Landon totesi käsialan perusteella Haydnin säveltäneen teokset kiihkeässä, mutta itsevarmuutta huokuvassa mielentilassa. Kaksi mollikvartettoa kuuden joukossa oli epätavallista. Seuraava tuotantovaihe koitti kymmenen vuoden kuluttua: opus 9 (1769–70), op. Kahden teeman kehitysopista on vedetty punaista lankaa Hegelin filosofiaan (teesi-antiteesi-synteesi) ja evoluutio-oppiin. R ONDO C LASSIC 3|2021 41 kustantamon kansilehdelle painaman koristekuvan vuoksi teokset ovat joskus kantaneet ” Aurinko ”-kvartettojen lisänimeä. Klassistiset ihanteet Haydn saavutti juuri op
Esityksiä oli usein yli sata kertaa vuodessa. Nopeassa avausosassa (Allegro di molto) klassistinen virtaviivaisuus yhdistyy äkillisiin käänteisiin ja purkauksiin, jotka eivät hylkää eleganssia. Sturm und Drang -sinfonioihin (45–47), joihin säveltäjä latasi kiihkeää draamaa ja uhmaa. Trio ensiviulun koristeineen kuulostaa alkuun vapautuneelta, mutta ei jaksa perille asti. Musiikki tuntuu olevan arvaamattomien impulssien vallassa. Linjakas pääteema etsii rauhattomana tietään, mutta ei pääse etenemään toivomaansa suuntaan. Erittäin nopea finaali (Presto) on vaikeiden rytmien esterata, josta selvitään yhtä paljon nokkeluudella kuin näppäryydellä. Juuri kun kappale on suistumassa raiteiltaan, avataan ovet herttaiseen Adagioon, joka kuitenkin kääntyy molliin ja päättyy epävarmana. Ainakin tekniikaltaan finaali huokuu itsevarmuutta: taidokkaan neliäänisen fuugan (Fuga à Quattro Soggetti) perään on kirjoitettu sanat Sic fugit amicus amicum , ” Näin karkaa ystävä ystävältään ”. Hitaan osan (Un poco Adagio e affettuoso) muunnelmiin kuuluu pidättyvyyttä, joka antaa tunneilmaisulEsterházan linnan konserttisali, jossa myös Haydn johti itse säveltämiään teoksia. Pitkin ensimmäistä osaa Haydn käsittelee soittimia usein kahtena parina ja rakentaa moniulotteista vuoropuhelua. Hidas osa (Poco adagio) etenee kuitenkin levollisessa G-duurissa ja muuntelee mielikuvituksekkaasti lyyristä teemaansa. Väliosat on organisoitu uudelleen. Myös menuetti on surumielinen ja tanssillisen olemuksensa kadottanut. Kvarteton avausosassa (Allegro con spirito) tasapaino tuntuu olevan tuuliajolla. Opus 20:n kvartetoilla on ilmeinen yhteys Haydnin samoihin aikoihin säveltämiin nk. Pääosassa on jousiyhtyeen vaihtuva sonoriteetti, joka antaa melodian säteillä lämpimissä harmonioissa. Vuodesta 1768 lähtien linnan teatteri oli merkittävä oopperoiden esityspaikka. Matkan varrella vaarallinen epätasapaino alkaa tuntua kiinnostavammalta kuin balanssi, johon lopulta päädytään. Fuuga on iloinen, mutta korostuneen älyllinen, eikä tarjoa kuulijalle helppoa huojennusta. Lyhyt finaali (Allegro di molto) näyttäisi säntäävän kohti onnellista loppua, mutta kriisiytyy lopussa ja päättyy vaimeasti molliin. Hidas triotaite on etäisessä As-duurissa ennakoiden poikkeuksellista hidasta osaa. 20/2 alussa (Moderato), jossa matalat jouset käynnistävät melodisen liikkeen viulujen jatkaessa. Romantiikkaa enteilevä Sturm und Drang -liike torjui galantin hovityylin naiivia rationaalisuutta ja sopuilevaa viihteellisyyttä, mutta Haydnilla lataus oli myös henkilökohtainen. Menuetti (Allegretto) leikittelee juurevilla ländler-tehoilla, mutta viimeistään triotaite mollissa palauttaa teokseen iskostuneen epävarmuuden. Klassinen tasapaino D-duuri-kvartetto op. Uudenlainen balanssi on tähtäimessä myös C-duuri-kvarteton op. 20/4 on teossarjan rikkain ja modernein sävellys, mikä kuvastuu jälleen väliosien organisaatiossa: hidas osa on liikuttuneen tunteellinen (affettuoso) muunnelmasarja, ja menuetissa mustalaiset (alla Zingarese) valtaavat palatsin tanssisalin. Ensimmäisen neljännesvuosisatansa ajan palatsi toimi ensisijaisena kotina säveltäjä Joseph Haydnille, joka kirjoitti suurimman osan sinfonioistaan prinssin orkesteria varten. G-molli-kvartetto op 20/3 on jälleen aivan erilainen, yksi Haydnin tiukimmista ja jännitteisimmistä teoksista. Palatsin syrjäinen sijainti johti muusikoiden ikävystymiseen ja yksinäisyyden tunteeseen.. 42 R ONDO C LASSIC 3|2021 Menuetti on ulkoisesti reipas ja energinen, mutta lopukkeissaan salamyhkäinen. Esterházan mahtava maaseutulinna tekee vaikutuksen vielä tänäkin päivänä. Musiikki tuntuu nyt luotaavan, kuinka tasapaino säilytetään erilaisten häiriötekijöiden yllättäessä, mutta toiminnalla on myös kiusoittelevasti humoristinen luonne. Sen sijaan musiikkia hallitsevat umpikujat, vastaan harittavat harmoniat ja riuhtovat, epävarmuudesta eroon pyrkivät eleet. C-duuri-kvarteton hidasta osaa (Adagio) varjostaa anarkistinen Capriccio, jota hallitsee impulsiivinen unisonoretoriikka siitä erkanevine pienine sooloineen. Affettuoso e sostenuto (”Lempeästi ja pidättyvästi”) on hätkähdyttävä tutkimusmatka sisäistyneeseen intiimiyteen, jossa kaikki jouset liikkuvat hartaina ja hämmentyneinä koraalimaisessa maisemassa, josta ei erotu selkeitä teemoja
Scherzomainen nokkeluus vetää usein maton kuulijan odotusten alta: Haydn todistaa teknisen suvereniteettinsa kääntämällä pääteeman lopussa ylösalaisin, mutta efekti on oppineen sijaan rouheasti maanläheinen. Finaalin kaksoisfuuga (Fuga a due Soggetti) on poikkeuksellisen ”ankara” eli oppineesti jäsennelty. Adagion laveuden vastapainoksi menuetti on tiivis ja muodostaa lopussa täyden ympyrän, kun osa päättyy samaan aiheeseen, jolla se alkoi. Haydnin kvartetoissa tuota tasapainoa koetellaan jatkuvasti, mikä vaatii musiikkia reagoimaan, kompensoimaan ja toisinaan taipumaan musiikillisten voimatekijöiden edessä. Synkkää perusvirettä elävöittävät muunnelmien soitinratkaisut, kuten duo toiselle viululle ja alttoviululle sekä sellosoolo. Avauksen punnitut mollisävyt alleviivaavat musiikin tunneherkkyyttä ja siirtymät mollin ja duurin välillä ovat taidokkaasti häivytettyjä. Aiempiin fuugiin nähden tämä on modernimpi ja arvoituksellisempi. Näin valmisteltuna hidas osa (Adagio) säteilee kuin aamuaurinko, jonka melodiaa viulun liverrysaiheet somistavat. Viimeinen fuuga (Fuga con tre soggetti: Allegro) onnistuu säilyttämään ensiosan liihottelevan keveyden Haydnin pitäessä dynamiikan varovaisen varpaillaan. Ensiviulu toimii oopperamaisena solistina, mutta alttoviuluosuus syventää ilmaisua vastamelodioillaan. Menuetti jatkaa siitä, mihin ensiosa kontrapunktisella aloitteellaan ja hiljentyvässä päätöksessään jäi. Muissa kvartetoissa esiintyviin fuugiin lähinnä viitataan kontrapunktisissa jaksoissa. F-molli-kvarteton op. 20/5 ensimmäistä osaa (Moderato) hallitsee huomaavainen vuoropuhelu, joka ylittää aristokraattisen muodollisuuden. Adagio Es-duurissa on viimein klassinen, aiemmista kvartetto-opuksista tuttu laulava hidas osa. . Finaali (Presto e scherzando) on kevyt, humoristinen ja älykäs, mutta sillä on myös terävät hampaat. musiikin ammattilaiseksi Musiikkialan perustutkinto / muusikko 180 osp (yo/pk) Kansanmusiikki | Pop-jazz | Taidemusiikki Yhteishaku ja jatkuva haku ajalla 23.2.-23.3.2021 Valintakokeet: 27.-28.4.2021 Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. Miltei sinfoninen ote ja objektiivinen sivuteema painottavat abstrakteja, ”klassistisia” arvoja. Ensiosaa (Allegro di molto e scherzando) hallitsevat metsästysrytmit ja erittäin nopeat käänteet. Opus 20:n viimeinen kvartetto on A-duurissa ja kokoelman – ainakin ulkoisesti – kevein ja ailahtelevin teos. Lohdulliset äänenpainot tunkeutuvat selvemmin esiin sirossa triotaitteessa. Tasapaino ei ole staattista symmetriaa, tasajakoa tai yhdenmukaisuutta, vaan toiminnasta ja vuorovaikutuksesta syntyviä ratkaisuja. Se tuntuu kertovan, että kokoelman lopussa on tultu jonkin uuden ja toiveita herättävän äärelle, jota kuulija jää malttamattomana odottamaan. Mollisävellaji korostaa päätöksen vääjäämättömyyttä, jonka eleettömät loppuakordit naulitsevat paikalleen. R ONDO C LASSIC 3|2021 43 le salatun ja paikoin tukahdutetun vaikutelman. Klassisen tyylin ytimenä oli musiikillisten elementtien tasapaino. Kolmen subjektiivisuuden leimaaman osan jälkeen seuraa kontrapunktinen sommitelma, joka ratkaisee jännitteet abstraktilla tasolla, musiikin maailmassa. Menuetilla (alla Zingarese) on vähän kestoa, mutta paljon luonnetta: kehystaitteen kiivaat leimahdukset vetävät tanssirytmit kiharalle, kun taas välitaitetta hallinnoi neliskanttinen symmetria ja sellon tunnollinen tikutus. Kipunoiva mustalaistemperamentti tuo musiikkiin ronskia kansanomaisuutta, mutta vaimennettu päätös muistuttaa hitaan osan pitkästä varjosta. Opinto-ohjaaja Emmi Matikainen emmi.matikainen@joensuu.fi | 0505012767 Rehtori Otto Korhonen otto.korhonen@joensuu.fi | 0503109452 .joensuu.fi/konservatorio/ ammatillinen/haku vvvvvv
Miltei pahoittelee, että suuren osan levytilaa vie Schönbergin jousifantasian moneen kertaan levytetty orkesteriversio. Kolmiosaiset konsertot Locatelli varusti kadenssimaisilla soolokapriiseilla (Capriccioso), jotka ovat hyvinkin voineet inspiroida Paganinia. . Mahlerin kymmenes sinfonia jäi häneltä kuollessaan kesken, mutta siitä on tullut Deryck Cooken (1989) tai muiden täydentämänä yhä vakiintuneempi osa hänen sinfoniasarjaansa. Rikkaista värityksellisistä keinoista esimerkkinä ovat hitaan osan täysin paljaat, suorasointiset jouset ja kuiskivat huilut, joiden yhdistelmä tuottaa elegantin pinnan alla väijyvää ahdistusta. Harvoin sen dramaturginen rakenne tulee niin kouriintuntuvasti esiin kuin Antoninin tulkinnassa: alun kiihkosta edetään hitaan osan melankolian kautta menuetin trion gregoriaaniseen valituslauluun ja askel askeleelta hajoavaan finaaliin, jossa askel alkaa painaa ja elämänhalu sammua. Christine Rice, mezzosopraano, Stuart Skelton, tenori, BBC:n sinfoniaorkesteri, johtajana Edward Gardner. Sandrine Piau, sopraano, Il Giardino Armonico, joht. 14 ovat paremmin tunnettuja, ainakin yksinlauluina. BIS-2396. Arnold Schönberg: Verklärte Nacht. Teoksen tunnelmien taustaksi on otaksuttu Haydnin kommenttia prinssi Nikolaukselle, jotta hän antaisi koti-ikävästä kärsiville muusikoilleen Esterhazyssa enemmän vapaata, mutta tälle tarinalle ei ole todisteita. Ne oli esitettävä italialaisella temperamentilla ja bravuurilla, joka ennakoi Paganinin esiinmarssia vuosikymmeniä myöhemmin. Kohokohtana on kokoelman viimeinen konsertto, Il Laborinto Armonico, jonne on Locatellin mukaan ”helppo päästä, vaikea tulla ulos”. Italialainen barokkiorkesteri Il Giardino Armonico löytää Haydnin draamallisen hermon ja orkestraalisen kekseliäisyyden paremmin kuin mikään moderni sinfoniaorkesteri. Scena di Berenice. Franz Lehár: Fieber. Siinä egyptiläinen prinsessa kärvistelee rakkauden ja velvollisuuden ristiriidoissa, ja Sandrine Piau eläytyy niihin ylevän tragediennen tapaan. BBC:n sinfonikkojen ja Edward Gardnerin tulkinta on huolella eritelty, nopeahko ja tunneilmaisultaan kontrolloitu. Tunnetuin näyte on Die verklärte Nacht, ”Kirkastettu yö”, jonka pohjalta Schönberg sävelsi samannimisen jousisekstettonsa vuonna 1899. Oskar Fried: Verklärte Nacht. Jäähyväissinfoniassa tulevat esiin jo aiempien Haydn-levyjen valtit: suuret dynaamiset vastakohdat ärhäköine aksentteineen ja nopeasti vaihtuvat tunnelmat. Tämä jäähyväisten musiikki tekee kipeää. matkansa päähän. Kamppailun tuloksena Locatellin ”Viulun taiteesta” tuli tulevaisuusloikka, jossa viulusta irrotettiin ennen kuulemattoman korkeita säveliä, kaksoisotteita ja sormia venyttäviä intervalleja. Tällä kertaa keskeisteoksena on Jäähyväissinfonia (f-molli nro 45), jonka vallankumouksellisuus on sen tyhjiin raukeavassa finaalissa. Joseph Haydn: sinfoniat nro 35, 45 ja 15. Suomalainen Barokkiorkesteri on hyvin mukana ja herkistyy hitaissa osissa myötäelävään continuosoittoon. . Teoksista ja esityksistä huokuu 1900-luvun alun kohtalonomainen ekspressionismi, joka kertoi romanttisen aikakauden saapuneen R ONDO C LASSIC 3|2021 45 | ESITYKSET KIRJAT CD DVD CD. Friedin wagnerilaisessa duetossa Christine Rice ja Stuart Skelton löytävät komeasti kajahtavan sovun. . Täysiverisenä, Paganininsa tuntevana virtuoosina Gringolts lataa Locatellin musiikkiin demonista paloa ja asiaankuuluvaa akrobaattista fyysisyyttä. Giovanni Antoninin suururakka, Haydnin kaikkien 106 sinfonian levytyspaketti on edennyt yhdeksänteen osaan, eikä tulkintojen inspiraatiokäyrä ja soiton säkenöivyys ja vivahderikkaus osoita mitään laskun merkkejä. Elisabeth Wallfisch levytti 1990-luvun alussa pirteästi koko opuksen, mutta kuulostaa kesyltä verrattuna Ilja Gringoltsiin. . Vielä yllättävämpi sävellys on Franz Lehárin Fieber (”Kuume”, 1915), Erwin Weillin tekstiin tenorille ja orkesterille sävelletty sävelruno, jossa operettivalssi kohtaa juoksuhautojen ekspressionismin. Metsässä kulkevan pariskunnan draama – mies ja nainen, joka tunnustaa olevansa raskaana toiselle miehelle – sopi myös kapellimestarina paremmin tunnetun Oskar Friedin kantaatiksi (1901) mezzosopraanolle, tenorille ja orkesterille. . Hän ei ollut barokin ainoa virtuoosinen viulistisäveltäjä, vaan taisteli paikastaan Tartinin, Nardinin, Veracinin, Manfredinin ja muiden kanssa. Varhaisempaa D-duuri-sinfoniaa on sanottu f-mollin sisarteokseksi duurissa, sillä siinäkin on paljon hiljaista ja empivää askellusta, jonka vastakohtaisuus rempseisiin irtiottoihin korostuu tässä tulkinnassa. . Richard Dehmelin (1863– 1920) runoudessa seksuaalisuus oli keino rikkoa 1900-luvun alun keskiluokkainen maailmankuva. Ilja Gringolts, viulu, Suomalainen Barokkiorkesteri. Deryck Cooke). Soitto on kuin yhtä elohopeaa, ja tempot ovat nopeanpuoleisia. Järvenpään kirkossa äänitetylle levylle olisi mahtunut neljäskin konsertto. Ehkä orkesteriosuutta olisi voinut jäsennellä pitemmällekin, mutta valokeila on päättäväisesti suunnattu solistin viihdyttävään kieputukseen. Osmo Vänskä antoi aikoinaan uuden elämän monille Sibeliuksen teosten unohtuneille tai varhaisille versioille. Alpha 684. Korngoldin kuoleman kanssa flirttailevat ”Jäähyväislaulut” (Lieder der Abschieds) op. HARRI KUUSISAARI Locatelli Pietro Locatelli: Viulukonsertot op. Vaativuutensa vuoksi L’Arte del violino ei ole päätynyt usein levylle. 3/9, 11, & 12 L’Arte del violino. Täydellinen vastapari sinfonialle on Berenicen kohtaus, joka on irrotettu soolokantaatiksi Metastasion oopperalibretosta L’Antigono. BIS-2445. Myös Mahlerin kymmenennen sinfonian tulkinnassa hän onnistuu luomaan keskeneräisestä teoksesta draamallisen kokonaisuuden, johon orkestroinnin outoudet ja vaihtuvat karakterit istuvat luonSchönberg ym. Levyn aloittava B-duuri-sinfonia on taas täyttä teatterillista jännitystä ja loistoa. Skeltonin sankaritenoria tarvitaan myös Lehárin kuumeisissa paisutuksissa, vaikka pianissimoissa ääni joutuu lujille. Pietro Locatellin (1695–1764) kahdentoista viulukonserton kokoelma L’Arte del violino julkaistiin vuonna 1733, eikä viulunsoitto ollut enää entisellään. Chandos CHSA 5243. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 10 (täyd. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Haydn L’Addio. . Erich Wolfgang von Korngold: Lieder der Abschieds. Giovanni Antonini
Asiantuntijoille teos tarjosi näkymiä barokin moniin tyyleihin sekä vahvan teologisen jännitteen, joka aukesi musiikin symboliikasta. . ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Clavier-Übung III: Preludi BWV 552/1, 12 koraalia BWV 678-689, Fuuga BWV 552/2. . Saman tason mestariteoksesta ei ole kyse, mutta musiikissa on runsaasti ”kauniin aikakauden” charmia, värikästä orkesterinkäsittelyä ja vereviä venäläishenkisiä melodioita. Gidon Kremer, viulu, Madara Petersone, viulu, Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, johtajana Danele Gatti. Moskovan sinfoniaorkesteri, johtajana Henry Shek. Neliosainen, ulkoisesti Shostakovitshin ensimmäisen viulukonserton mallia seuraava teos on pysynyt viime vuosiin asti ohjelmiston ulkokehällä. . Hänelle Clavierübung ”tarjoaakin samaa tyydytystä ja nautintoa kuin matemaattinen päättelyketju, joka ihanain, loogisten yllätysten jälkeen huipentuu kauniisti ja vääjäämättömästi täydelliseen lopputulokseensa”. . Millaista musiikkia syntyy, kun 46 R ONDO C LASSIC 3|2021 CD. Kaksi scherzoa ja lyhyt Purgatorio on muotoiltu loogisesti ja ironisissa äänenpainoissaan osuvasti. Kuuluisa yhdeksänsävelinen riitasointu kajahtaa yllättävän epädramaattisena, epäilemättä tarkoituksellisen alleviivaamattomana. Liisa Aaltola, urut. Häntä huolettivat teoksen tekninen haastavuus sekä ääriosat, jotka tuntuivat toteuttavan meluisaa neuvostoestetiikkaa. Outhere Music / Fuga Libera FUG770 . Soiva lopputulos ei ihan aina saavuta tuota hurmiota, ja barokkinen rehevyys tai tanssirytmien svengi jäävät loitommas. Baletin suurin menestystekijä oli todennäköisesti Mihail Fokinin koreografia, mutta suosioon vaikutti myös Tsherjepninin musiikki, yhdistelmä hänen opettajansa Rimski-Korsakovin folkloristista eksotiikkaa ja 1900-luvun alun muodikasta myöhäisromantiikkaa. Théophile Gautierin aiheeseen pohjautuvassa tarinassa barokkioopperoista tuttu Armida-noita (Torquato Tasso) ilmestyy ranskalaiseen linnaan sekoittamaan miesten päät. Daniele Gattin johtama Leipzigin Gewandhaus-orkesteri tukee väliosissa hellävaroen, mutta yltyy ääriosissa reippaaseen räimeeseen. Myös Weinbergin musiikin puolesta taistellut Gidon Kremer empi konserton kanssa vuosia ennen kuin otti sen työn alle. Kolmiosainen sonaatti kahdelle viululle syntyi samana vuonna, mutta on klassisemmin orientoitunut virtuoosisen itsetutkiskelun väline. Ne tunnistaa myös Henry Shekin johtama Moskovan sinfoniaorkesteri, jonka levytys vuodelta 1994 on aiemmin julkaistu Marco Polo -merkillä. 69. Le Pavillon d’Armide pohjusti maaperää Stravinskyn Tulilinnulle seuraavana vuonna. Aaltola esitti vuosina 2008–2013 yhteensä 36 konsertissa Bachin kaikki urkuteokset, joten ei tule yllätyksenä, että hän liikkuu Bachin musiikissa kuin kala vedessä. Pirkkalan seurakunnan kanttori Liisa Aaltola on levyttänyt Clavierübungin kolmannesta osasta Es-duuri-preludin ja fuugan sekä nuo kaksitoista katekismuskoraalia kotikirkkonsa Kangasalan urkutehtaan vuonna 1995 valmistamilla uruilla. Hankalin hahmotettava on laaja finaali, joka alkaa tässä poikkeuksellisen vakuuttavalla isorummun mäjähdysten ja ylimaallisen tuuban vuoropuhelulla. Avaava Adagio-Andante etenee tavallista lempeämpänä, mutta kriisiytyy Vänskän tavaramerkiksi tulleisiin pianissimo-fortissimo-kontrasteihin. ANTTI HÄYRYNEN Fraanje & Perkola & Peltomaa Peltomaa Fraanje Perkola: Ær. 67, Sonaatti kahdelle viululle op. Preludi ja fuuga on kyllästetty Pyhään kolminaisuuteen liittyvillä vertauskuvilla, ja jälkimmäiset koraalit käyvät läpi Lutherin katekismuksen keskeiset aiheet, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen, kasteen, ripin ja ehtoollisen. Teos oli suunnattu ”musiikinystäville ja erityisesti asiantuntijoille”. . Bachin taitavuutta on, että musiikista voivat nauttia sekä muhkean barokkisoinnin ihailijat että moniäänisiin ja teologisiin syvyyksiin uppoutuvat asianharrastajat. tevasti. Mahler oli viemässä soitinnustaan kamarimusiikillisempaan suuntaan, ja nuo jaksot niveltyvät tavallista paremmin kokonaisuuteen, vaikka satsi paikoin kuulostaakin luurankomaiselta. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: Viulukonsertto op. Naxos 8.573657. Baletti hurmaakin monilla soitinnusideoillaan, kuten viehkeästi käsitellyillä lyömäsoittimilla. Alba ABCD 461. Musiikkiin paneuduttuaan hän löysi niistä kriittisen ja parodisen ytimen, joka kehystää nasevasti toisen osan juutalaistematiikkaa ja hitaan osan intiimiä herkkyyttä. ANTTI HÄYRYNEN Tsherjepnin Nikolai Tsherjepnin: Le Pavillon d’Armide. Mieczyslaw Weinbergin viulukonsertto vuodelta 1959 valmistui Leonid Koganille, joka aikoinaan myös levytti teoksen. . Avausosassa 73-vuotiaan latvialaisviulistin soitto kuulostaa välillä vaikealta, mutta jatko sujuu tasaisemmin, kohokohtana herkkä Adagio. Otteet ovat paikoin ronskeja, mutta muusikot osaavat tarpeen tullen soittaa myös hiljaa ja sulokkaasti. Jälkimmäiset osat jäivät Mahlerilta luonnosasteelle, mutta Vänskän ja minnesotalaisten esityksessä ero on tavallista huomaamattomampi. Mutta sujuvilla tempoillaan, punnitulla rekisteröinnillään ja hienosti äänitettynä Aaltola tarjoaa teoksista musiikillisesti ja sielullisesti vakuuttavan kokonaisuuden. Vänskä kasvattaa draamaa maltilla ja saavuttaa osan huipentuman eleettömällä varmuudella. Accentus music ACC 30518. Se osuu Kremerin taiteelliselle kotikentälle, ja hänellä on kumppaninaan erinomainen nuori latvialaisviulisti Madara Petersone. Tsherjepnin menestyi myöhemmin enemmän kapellimestarina kuin säveltäjänä. Nikolai Tsherjepninin (1873– 1945) ”fantastinen baletti” Le Pavillon d’Armide käynnisti vuonna 1909 Sergei Djagilevin balettiyhtyeen voittokulun Pariisissa ja teki tähden heidän ensitanssijastaan Vaclav Nijinskystä. . Johann Sebastian Bachin vuonna 1739 julkaiseman Clavierübungin, ”klaveeriharjoitelmien”, kolmas osa käsittää kehystävän preludin ja fuugan Es-duurissa, 21 koraalialkusoittoa ja neljä duettoa. Juuri ennen koronaeristystä levyttämässään konserttitaltioinnissa Kremer pureutuu Weinbergin konserttoon samalla intensiteetillä kuin aiemmin Grammy-palkittuun viuluconcertinon tulkintaansa
Busoni), Frédéric Chopin: Pianosonaatti nro 2 op. Marinin dynaaminen asteikko on laaja, mutta lempeimmillään musiikki tuntuisi kaipaavan pehmeämpiä kosketuksia. Lisztin ”Vuorisinfonia” (Ce qu’on entend sur la montagne) perustui Victor Hugon runoon, jossa luonnon täydellisyys rinnastuu ihmisten kurjuuteen. 1300-luvun Quis debit hehkuu kirkkautta gamban yläsävelineen ja preparoituine pianoineen, samoin kuin Polorum Reginan elektroniikalla tuettu toiveikas poljento. Albumille nimen antanut Houghin oma yksiosainen sonaatti nro 4, Lyhyt elämä, pyörittelee aihetta hajamietteisenä yltyen dramaattisiin fuugiin. Sitä voisi luonnehtia monumentaalisen urakan diplomityöksi, jossa Marin osoittaa omaksuneensa Lisztin sankarillisen retoriikan sekä Stradalin näyttävän sovitustyylin. Aihe on sittemmin tullut ikävällä tavalla ajankohtaiseksi ja terävöittää pianistin näkemystä, että ”kuolema on elämässä ainoa varma asia”. Teokset syntyivät Weimarissa pianon ääressä, ja niiden orkestrointiin Liszt värväsi avuksi oppilaitaan. Hildegard Bingeniläisen O Virtus Sapientie saa lisää syvyyttä syyssumuisesta harmoniasta, ja Perotinuksen Beata viscera venyy 10-minuuttiseksi meditaatioksi kuin kiireettömämpään menneisyyteen nykäisten. korealainen (sov. Hyperion CDA68260. . . ANTTI HÄYRYNEN Hough Vida breve. Toccata Classics TOCC 0517. Eri perinteet yhdistyvät hienosti vailla päälleliimauksellisuutta. Franz Liszt sävelsi kymmenessä vuodessa kaksitoista sinfonista runoa, joista vain muutama on löytänyt pysyvän jalansijan ohjelmistossa. Doorbell Music DOORBELL0010 . Risto-Matti Marin, piano. . Ehkä koristeellisina encoreina tarjoillut korealainen 600 vuotta vanha Arirang-sävelmä sekä Gounod’n Bach-vinjetti tarjoavat sitä esimakua. . Herd-yhtyeestä ja lukuisista yhteistyökonserteistaan tunnettu vibrafonisti Panu Savolainen on napannut uuteen trioonsa monipuolisen harmonikansoittajan Harri Kuusijärven sekä kontrabasisti Eero Sepän. Ær-levyllä vanhan musiikin sävelmät saavat ympärilleen mietiskeleviä borduunoita ja uutta kuulokulmaa tuovia sovituksia. 4 (pianolle sovittanut August Stradal): Ce qu’on entend sur la montagne, Kuusi laulusovitusta, Von der Wiege bis zum Grabe (sov. F I. Hough). Kappaleet antaisivat mahdollisuuden repäisevämpäänkin draamaan, mutta varmaan pieni pidättyvyys on näinä aikoina suotavaa. Selkeän akustisen kokoonpanon musiikkia on vaikea määritellä: kappaleista löytyy niin romanttista miniatyyriä, chansonia, argentiinalaista tangoa, kansanmusiikkia kuin jazziakin – välillä kuljetaan Timo Alakotilan, Milla Viljamaan tai Johanna Juholan jalanjäljissä. Kyllästymään ei ehdi, kun rakenteet pysyvät napakkana, vaikka hidas Ilta tai takaa-ajoinen Heikoilla jäillä päästävätkin soittajat irrottelemaan. Mahtuupa mukaan suomalaisesta Piae Cantiones -kokoelmastakin yksi laulu, hyräilevä Sum in Aliena. Stephen Hough äänitti kuolemaa käsittelevän teema-albuminsa Vida breve loppuvuodesta 2018, jolloin nykyisestä pandemiasta ei ollut vielä tietoa. . On helppo ymmärtää, miksi Savolainen on aiemmin viihtynyt muun muassa Toivo Kärjen musiikkia sovittamassa. 35, Franz Liszt: Funérailles, Bagatelle sans tonalite, Ferruccio Busoni: Kammer-Fantasie über Carmen, Stephen Hough: Pianosonaatti nro 4 ‘Vida breve’, Trad. Säveltäjän omat pianosovitukset oli sommiteltu kahdelle pianolle, mutta hänen oppilaansa August Stradal (1860–1930) sovitti kaikki kaksitoista orkesterirunoa yhdelle pianistille, joka Toccata Classicsin levysarjassa on Risto-Matti Marin. Vakaumuksellisena katolisena Hough katsoo kuolemaa silmiin, mutta jättää tuonpuoleisen jokaisen itse arvioitavaksi. Stephen Hough, piano. Marin on paitsi armoitettu taituri, myös hyvä tarinankertoja. Esikuvaksi voisi ajatella Lisztin, joka Funéraillesissa maalaa sankarien kuolemaa romanttisella pauhulla ja Bagatellissa ilman sävellajia kaiketi omaansa uuden mefistofelisen ajan ilkkuessa. Trion omista sävelmistä lähenee sanaton Rain ambient-musiikkia, ja nimikkoraita Ær vaikuttaa hakeneen inspiraatiota leijuvasta eurooppalaisesta nykyjazzista. Johann Sebastian Bach: Chaconne (sov. Sekä idealistisesta vuorifantasiasta että romanttisista laulusovituksista syntyy toimivia kokonaisuuksia – laulusovitukset tosin kaipaisivat tueksi runojaan. . SANTERI KAIPIAINEN R ONDO C LASSIC 3|2021 47 CD Odotettu uutuus musiikin perusteiden opetukseen! Nuottitaito 1-3 E D U M U S I C A N T T I . laitetaan jazzpianisti Harmen Fraanje, nykyteostenkin parissa viihtyvä gambisti Mikko Perkola ja keskiajan musiikkiin viehättynyt laulaja Aino Peltomaa äänittämään yhdessä. Näennäisestä sekalaisuudestaan huolimatta raidat ovat saman kauniin, kiinnostavan universuminsa osia. Marin on sovittanut itse Stradalilta tekemättä jääneen Lisztin viimeisen sävelrunon Kehdosta hautaan. Etenkin lauluissa Stradalin pianosovitusten virtuoosisuus on usein ”lisztmäisempää” kuin säveltäjän omat, yllättävän säästeliäät näkemykset. ANTTI HÄYRYNEN Savolainen Panu Savolainen: Soiva. Ryöppyäviä juoksutuksia, majesteetillisia akordivyöryjä ja värisyttäviä tremoloita riittää kuin mykkäelokuvan säestyksessä. Hough): Arirang, Charles Gounod: Méditation sur le premier prelude de piano de JS Bach ‘Ave Maria’ (sov. Houghista on kasvanut aikamme älykköpianisti, jolta osataan odottaa nykyaikaisia ja monikulttuurisesti sivistyneitä näkemyksiä vakiintuneista klassikoista ja vaikeista aiheista. Levyn kolmeen varttiin mahtuu 13 raitaa tuokiokuvia Hyvän yön alle minuutin sankaripaahdosta aina laulelmaharmonioiden sekaan yllättävän hyvin solahtavaan Bach-versiointiin Double. En ole kuullut sarjan aiempia osia, mutta neljännen ja viimeisen osan perusteella Marin on tehnyt herkulesmaisen uroteon. Risto-Matti Marin). SANTERI KAIPIAINEN Liszt Franz Liszt: The Complete Symphonic Poems Vol
Pablo Heras-Casado on tunnettu niin vanhan kuin uuden musiikin johtajana. (Warner Classics 9029541109) Kamarimusiikin sarjassa väHARRI KUUSISAARI Tämän vuoden International Classical Music Awards (ICMA) -palkinnoissa korostuvat riippumattomat levymerkit. Kyseessä on kooste orkesterin ylikapellimestarin Kirill Petrenkon johtamia esityksiä, mm. Beethovenin, Tshaikovskin ja Franz Schmidtin sinfonioita. Hélène Guilmette, Jodie Devos, ja Edgaras Montvidas. (Bru Zane BZ1041) Soitinmusiikin soolosarjan voitti pianisti Beatrice Ranan Ravelin ja Stravinskyn musiikkia sisältävä levytys. (Opera Rara ORR253) Kuoromusiikin sarjassa kärkeen nousi kroatialaisen säveltäjän Igor Kuljericin Glagolitic Requiem, jonka esittävät Baijerin radiokuoro ja Münchenin Rundfunkorchester Ivan Repusicin johdolla. ICMA -raati kiinnitti huomiota siihen elävyyteen ja pakottavuuteen, jolla Petrenko saa klassikot tuoreiksi ja jokaisen nuotin täyteen merkityksiä. klo 19.00 KESKIPOHJANMAAN KAMARIORKESTERI korsholmmusicfestival.fi. Tänä vuonna vuoden taiteilija -tittelin sai espanjalainen kapellimestari Pablo Heras-Casado, ja elämäntyöstä palkittiin aikamme suurimpiin bel canto -laulajiin kuuluva Edita Gruberova. Vuoden nuori taiteilija on turkkilainen pianisti Can Cakmur ja uusi löytö saksalainen viulisti Maya Wichert. 48 R ONDO C LASSIC 3|2021 PALKINTOGAALA icma palkitsi klassikkoja ja löytöjä i CMA on taustayhteisöistä riippumaton klassinen levypalkinto, jonka jäseninä on joukko eurooppalaisia musiikkilehtiä ja radiokanavia, mukaan luettuna Rondo Classic. (Aparté AP233) Barokin soitinmusiikki -sarjassa palkittiin Chouchane Siranossianin ja Venetsian barokkiorkesterin levytys Tartinin viulukonsertoista (Alpha 596). (Cyprès CYP1682) Barokin vokaalimusiikin kategorian ykkönen oli La Francesina, Handel’s Nightingale, jossa sopraano Sophie Junker laulaa Händelin muusalleen Élisabeth Du Parcille säveltämiä aarioita. Vanhan musiikin sarjan voittajaksi valikoitui alan legendojen, Huelgas Ensemblen ja Paul van Nevelin uusin levy renessanssin kuoromusiikkia, jossa erityisaseman saavat unohduksista kaivetut Simone de Boefortin teokset. Varsinaisten levykategorioiden lisäksi se jakaa erityispalkintoja. 28.74.8 2021 Songs of the Earth SÄVELTÄJÄVIERAS MATS LARSSON GOTHE Sol. Ranaa raati kehuu ehkä parhaaksi italialaiseksi pianistiksi sitten Maurizio Pollinin. Yksi sen julkaisuista sai myös palkinnon sinfoniamusiikin kategoriassa. Vuoden levymerkki on Berliner Philharmoniker Recordings. Malin Broman, viulu Rick Stotijn, kontrabasso Beamish / Plazzolla / Larsson Gothe / Britten Opening 28.7. (Audax ADX13726) Vokaalimusiikin sarjan palkinnon sai albanialaisen sopraanon Ermonela Jahon ja Valencian kaupunginorkesterin levytys Anima Rara, jossa kuullaan Catalanin, Giordanon, Leoncavallon, Mascagnin, Massenet’n ja Puccinin aarioita. Kuorona ja orkesterina ovat Accentus ja Les Siècles, solisteina mm. Sen kanssa tasoihin äänestyksessä pääsi viulisti Johannes Pramsohlerin ja Diderot-ensemblen The Berlin Album, jossa kuullaan triosonaatteja 1700-luvulla Berliinissä vaikuttaneilta säveltäjiltä kuten Benda, Graun, Janitsch, Kirnberger, von Preußen ja Schulz. kesäkuuta. Kirill Petrenkon ja Berliinin filharmonikkojen suhde on alkanut vireästi. (BR Klassik 900331) Camille Saint-Saënsin lähes unohdettu ooppera Le Timbre d’Argent on kokenut uudelleenheräämisen François-Xavier Rothin johtamassa levytyksessä, joka voitti oopperasarjan. Palkintogaala pidetään Vaduzissa Liechtensteinin sinfoniaorkesterin isännöimänä 27. Le Concert de l’Hostel Dieu -orkesterin kera
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI www.helsinginkaupunginorkesteri.fi Ke 3.3. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI www.tfo.fi Pe 5.3. Pe 19.3. TAMPERE FILHARMONIA Pe 5.3. Dvo?ák: Rusalka-rapsodia, Brahms: Sinfonia nro 1 c. Paolo Poma, klarinetti, Jussi Rinta, piano. Sibelius: En Saga, Caplet: Conte fantastique, Kurpinsky: Nocturne, Rautavaara: Ballad, Ravel: Hanhiemo. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI www.hebo.fi Su 7.3. Ke 31.3. To 11.3. Susanna Mälkki, joht. Kamarikonsertti. Prokofjev: Sinfonia Concertante, Brahms: Sinfonia nro 2. Jukka-Pekka Saraste, joht. s Kalenterissa on esimerkkejä orkesterien maaliskuun kausiohjelmista, jotka yleisörajoitusten jatkuessa striimataan. . Siri Brander: Elegie, Felipe Lara: sooloteos, Saariaho: Aile du Songe huilulle ja orkesterille, Haydn: Sinfonia nro 92 ”Oxford”. Olli Mustonen, joht. Montgomery: Starburst, Mozart: Viulukonsertto nro 5, Martin?: Toccata e due canzoni. Ke 17.3. Ke 17.3. Bartók: Herttua Siniparran linna. Stravinsky: Sinfonioita puupuhaltimille, Rodrigo: Aranjuez-konsertto, Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle. To 11.3. Janne Nisonen, joht. Nemanja Radulovi?, viulu. Emily Beynon, huilu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Emil Holmström, piano. Tobias Feldman, viulu. LAPIN KAMARIORKESTERI www.korundi.fi To 4.3. Ville Matvejeff, joht. To 18.3. Purcell: In nomine, Händel: Concerto grosso c, Bruckner: Adagio, Vasks: Sellokonsertto nro 2 ”Presence”. Ives: Keskuspuisto hämärässä ja Kysymys vailla vastausta, Strauss: Metamorfooseja. Mendelssohn: Ruy Blas, Kokkonen: Sellokonsertto, Brahms: Sinfonia nro 3 F. & viulu. Ke 31.3. Christian Poltéra, sello. Jukka Perko, saksofoni. Claire Chase, huilu. Wolf: Italialainen serenadi, Liebermann: Huilukonsertto, Mendelssohn: Sinfonia nro 4. Orli Shaham, piano. Jan Söderblom, joht. & viulu. Ilker Arcayürek, tenori. Schubert: Sinfonia nr 8 h, Kantšeli: Night Prayers, From Life Without Christmas. Kraus: Symphonie funèbre c, Bach: kantaatteja ja aarioita, Haydn: Sinfonia nro 44 e. Nuorten solistien konsertti. Dmitry Sinkovsky, joht. John Storgårds, joht. Tomas Djupsjöbacka, joht. Lilja Haatainen, viulu, Ilona Turriago, trumpetti, Venla Lahti, kontrabasso, Oona Koivukangas, sello. Malin Broman, joht. Tshaikovski: Viulukonsertto D, Sibelius: Sinfonia nro 6 ja 7. Senja Rummukainen, sello. Ingo Metzmacher, joht. József Hárs, joht. Tibor Bogányi, joht. Pirkanmaan musiikkiopisto hakee 1.8.2021 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen kahta MUSIIKIN HAHMOTUSAINEIDEN OPETTAJAA Hakuaika päättyy su 14.3.2021 klo 24. Britta Byström: Im Freien viululle ja jousille (ke), Brahms: Jousikvintetto nro 2 G. Sivan Magen, harppu. Mm. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI www.kamariorkesteri.fi Pe 12.3. Roberto Gomzáles-Monjas, joht. Ion Buinovschi, viulu, Sakari Kivinen, sello. suomessa soi 50 R ONDO C LASSIC 3|2021 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Ismo Eskelinen, kitara. Santtu-Matias Rouvali, joht. Mozart: Maurerische Trauermusik, Finzi: Farewell to Arms, Mozart: Non, temer amato bene, Ravel: Tombeau de Couperin. ja Pe 12.3. Pe 19.3. Fanny Mendelssohn: Jousikvartetto Es, Mozart: Viulukonsertto nro 2, Tarrodi: Serenade in Seven Colours, Mendelssohn: Sinfonia nro 1. PORI SINFONIETTA www.pori.fi/sinfonietta La 6.3. Dvo?ák: Serenadi 10 puhallinsoittimelle, sellolle ja bassolle, Brahms: Serenadi nro 2. Bach/Webern): Fuga (2. Tarkemmat hakutiedot: www.pmo.fi/rekry. Ryan Bancroft, joht. Jukka Rantamäki, juontaja. Olli Mustonen, joht. Bach: Brandenburgilaiset konsertot. klo 19. Edgar Moreau, sello. Abrahamsen: Märchenbilder, Carl Vine: Huilukonsertto ”Pipe Dreams”, Schumann: Märchenbilder, Korngold: Märchenbilder. Pe 19.3. JYVÄSKYLÄ SINFONIA www.jyvaskylasinfonia.fi Ke 10.3. Mozart: Pianokonsertto nro 14 Es, Olli Mustonen: Sekstetto pianolle ja puhallinkvintetille, Walton: Sonata for String Orchestra. Marko Ylönen, sello. Ke 31.3. Takuya Takashima, oboe. Mei-Ann Chen, joht. David Robertson, joht. Topi Lehtipuu, tenori. & käyrätorvi. To 18.3. Ke 24.3. Pe 26.3. Alpesh Chauhan, joht. Guy Braunstein, viulu. TAPIOLA SINFONIETTA www.tapiolasinfonietta.fi Pe 5.3. (klo 16). Malin Broman, joht. Carlos Kalmar, joht. Ricercata), Messiaen: Eksoottisia lintuja, Schubert: Sinfonia nro 7 h. Erkki Lasonpalo, joht. Pe 26.3. Ke 10.3. Gulda: Sellokonsertto, Tshaikovski: Serenadi. Shostakovitsh: Kamarisinfonia c, Messiaen: Et expecto resurrectionem. Juha Kangas, joht. & viulu. & piano. Strauss: Alkusoitto ja tanssikohtaus oopperasta ”Ariadne auf Naxos”, Vaughan Williams: Oboekonsertto a, de Falla: El amor brujo. Anja Bihlmaier, joht. Adam Walker, huilu. Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI www.yle.fi/rso Pe 5.3. Hannu Lintu, joht. Lisätietoja orkesterien nettisivuilta. SINFONIA LAHTI www.sinfonialahti.fi To 11.3
Tilaa nyt haluamasi osa tai kaikki kolme Rondon verkkokaupasta kappalehintaan 29 € + käsittelykulut 4 €! Tutustu osoitteessa www.rondolehti.fi/shop SSIC V L TILAUKSET: www.rondolehti.fi/shop tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Kirjasarja yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Tilaa nyt innostava Mupe-kirjasarja! Musiikin perusteet -sarjan suosituista kirjoista on otettu uusi painos
äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 10 viululle ja orkesterille. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Christian Sinding: Sarja vanhaan tyyliin op. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 8.3. 49 trumpetille ja orkesterille. Ilker Arcayürek, tenori. Tämän jälkeen pyysin kuningatarta laulamaan yhden omista lauluistani.’’ Musiikinhistorian suurimmalla ihmelapsella, Felix Mendelssohnilla, oli yhtä lahjakas sisko nimeltä Fanny. Ohjelman musiikit: Fanny Hensel: Jousikvartetto Es-duur, osa II Allegretto (Ebène-kvartetti). A. Gerald Finzi: Farewell to Arms. Libretto: Christoph Friedrich Bretzner ja Gottlieb Stephanie. S. 6.25-6.56 Aamusoitto Holborne: Tinternell (Paul O’Dette, luuttu). Italien-laulun! Hän lauloi sen kauniisti ja puhtaasti, hyvässä tempossa, ilmeikkäästi...Minun oli tunnustettava, että Fanny oli säveltänyt laulun (mikä oli hyvin vaikeaa, mutta ylpeyteni sai väistyä). Pjotr Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. Mozart: Konserttiaaria “Non, temer amato bene”. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi: Fanny Mendelssohn Hensel, sukupuolensa koriste ’’Hyvin ystävällisesti kuningatar Victoria suostui, ja mitä hän valitsikaan. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertti Joht. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. A. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Rooleissa: Konstanze Lisette Oropesa, sopraano. 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. W. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Pedrillo Michael Laurenz, tenori. Maurice Ravel: Tombeau de Couperin. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 11.3. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 16.3. Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Illan aikana Outi Paananen vieraineen keskustelee teoksesta ja sen esityksestä. 13.00-15.00 Klassinen kattaus ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 2.3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tampere Filharmonian konsertti Joht. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Aleksandr Goedicke: Konserttietydi op. Mahler: Blumine (RSO/Sakari Oramo). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Joseph Haydn: Sinfonia nro 92 G-duuri ’’Oxford’’. Kaija Saariaho: Aile du songe huilulle ja orkesterille. 13.00-15.00 Klassinen kattaus Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Tanskan kansallisen vokaaliyhtyeen konsertti: Lauluja mereltä Joht. Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Jean Sibelius: Sinfoniat nro 6 d-molli ja nro 7 C-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 14.3. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. ja viulu. Musiikkia mm. Selim Christian Nickel, puherooli. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 7.3. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Marcus Creed. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi: Fanny Mendelssohn Hensel, sukupuolensa koriste ’’Hyvin ystävällisesti kuningatar Victoria suostui, ja mitä hän valitsikaan. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. György Ligeti: Concert românesc. Widor: Sarja sellolle ja pianolle e-molli (Peter Bruns ja Annegret Kuttner). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 9.3. Bach: Brandenburgilaiset konsertot. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. W. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 6.3. 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Italien-laulun! Hän lauloi sen kauniisti ja puhtaasti, hyvässä tempossa, ilmeikkäästi...Minun oli tunnustettava, että Fanny oli säveltänyt laulun (mikä oli hyvin vaikeaa, mutta ylpeyteni sai väistyä). Pianotrio d-molli Op.11 (Clara Wieck-trio). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Kööpenhaminassa 30.10.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Ainomaija Pennanen. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 3.3. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 13.3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Helsingin barokkiorkesterin konsertti Dmitry Sinkovsky, joht. 54 R ONDO C LASSIC 3|2021 MAANANTAI 1.3. Franz Schubert: Sinfonia nro 1 D-duuri. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. Vivaldi: Allegro viulukonsertosta A-duuri ’’Kaiku’’ (Katherine Kyme ja Lisa Weiss, viulu, sekä Philharmonia-barokkiork./Nicholas McGegan). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Susanna Mälkki, kapellimestari, Claire Chase, huilu. Blonde Regula Mühlemann, sopraano. 95. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Igor Stravinsky: Konsertto D-duuri. Antonín Dvorák: Rondo sellolle ja orkesterille g-molli op. Hannu Lintu, sol. Hannu Lintu, sol. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Antonello Manacorda. Mozart: Maurerische Trauermusik. Signe Lykkeltä, Tomás Luis de Victorialta, Jaakko Mäntyjärveltä ja Peter Maxwell Daviesiltä. 19.02-22.00 Oopperailta Wienissä: W. Mozartin Ryöstö seraljista Kolminäytöksinen ooppera. Olli Mustonen, piano. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 5.3. Lilja Haatainen, viulu, Ilona Turriago, trumpetti, Venla Lahti, kontrabasso, ja Oona Koivukangas, sello. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Pianotrio d-molli Op.11 (Clara Wieck-trio). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Fannykin sävelsi, mutta miksi emme tunne Fannyn sävellyksiä melkein ollenkaan. Ohjelman musiikit: Fanny Hensel: Jousikvartetto Es-duur, osa II Allegretto (Ebène-kvartetti). A. Hannu Lintu, sol. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Musiikkitalossa 22.1. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 15.3. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4. Santtu-Matias Rouvali, sol. Äänitetty 12.10.2020 Wienin valtionoopperassa. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 12.3. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 4.3. Musiikkitalossa 7.3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Paul Hindemith: Teema ja muunnelmia neljän luonnetyypin mukaan. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Erkki Lasonpalo, sol. Siri Brander: Elegie jousiorkesterille. Osmin Goran Juric, basso. Musiikkitalossa 13.1. Conrad Tao, piano. Fannykin sävelsi, mutta miksi emme tunne Fannyn sävellyksiä melkein ollenkaan. Nemanja Radulovic, viulu. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Belmonte Daniel Behle, tenori. Tämän jälkeen pyysin kuningatarta laulamaan yhden omista lauluistani.’’ Musiikinhistorian suurimmalla ihmelapsella, Felix Mendelssohnilla, oli yhtä lahjakas sisko nimeltä Fanny. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 10.3. Giovanni Bottesini: Grande allegro alla Mendelssohn kontrabassolle ja orkesterille. J
6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Kamariorkesteri Avantin konsertti: Rakkaudella, Janne Sibeliuksen säveliä ja sanoja. Béla Bartók: Divertimento jousille. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Camilla Tilling, sopraano, Michelle Breedt, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, ja Nathan Berg, baritoni. W. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Juontajina musiikkitoimittaja Riikka Holopainen ja kanttori Tommi Niskala. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.30 Kaksi kamarimusiikkikonserttia Dijonin oopperan musiikkifestivaalilla Nathalie Dessay, sopraano, David Grimal, viulu, Diemut Poppen, alttoviulu, Victor Julien-Laferrière, sello, Nelson Goerner ja Philippe Cassard, piano, ja Hermès-kvartetti. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 25.3. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 30.3. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 20.3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 18.3. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Joht. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Ernest Chausson: Chanson perpétuelle op. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 29.3. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. ja viulu Kreeta-Maria Kentala, sol. 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Georg Philippe Telemann: Alkusoitto-sarja e-molli. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 19.3. Musiikkitalossa 27.1. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Edgar Moreau, sello. 66. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Cassazione Rakastava Musiikkia näytelmään Belsazarin pidot Konserttialkusoitto. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Bohuslav Martinu: Toccata e due canzoni. Musiikkitalossa 15.9.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. 23.10-6.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 |. Ludwig van Beethoven: Missa solemnis. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 31.3. Felix Mendelssohn: Pianotrio nro 2 c-molli op. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Giuseppe Valentini: Konsertto neljälle viululle a-molli. Henri Duparc: Elégie; L’invitation au voyage. Antonio Vivaldi: Konsertto F-duuri. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Jukka-Pekka Saraste, sol. A. Laura Vikman, Kaisa Kallinen ja Hannu Vasara, viulu. Tobias Feldman, viulu. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Sähköposti: lauantain. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 17.3. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 21.3. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 22.3. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Friedrich Gulda: Sellokonsertto. R ONDO C LASSIC 3|2021 55 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 24.3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Heinrich Ignaz Franz von Biber: Talonpojan kirkkomatka. Johannes Brahms: Pianokvartetto nro 3 c-molli op. 21. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Matti Hyökki, sol. Pjotr Tshaikovski: Serenadi jousille. Sakari Oramo, sol. Johann Joseph Fux: Turcaria. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri. toivotut@yle.fi. Musiikkitalossa 14.11.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Dijonin oopperassa 19. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 23.3. 37; Konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille D-duuri op. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 28.3. Conrad Tao, piano. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Jessie Montgomery: Starburst jousiorkesterille. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 27.3. Ohjelman suunnittelusta vastaa Inari Tilli. Mei-Ann Chen, sol. 60. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Andrew Norman: Suspend, fantasia pianolle ja orkesterille. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 26.3. Hannu Lintu, Savonlinnan Oopperajuhlakuoro, valm. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Helsingin Ritarihuoneella 14.3. ja 21.6.2020 äänitetyt konsertit toimittaa Ahti Paunu
seuraavilta artisteilta: Kraftwerk, Tangerine Dream, NEU!, Einstürzende Neubauten, Rammstein, Can, Ash Ra Temple, Anton Webern ja Karlheinz Stockhausen. klo 14.30 Ryuichi Sakamoto: Coda Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Intiimi dokumenttielokuva elämästä, kuolemasta, elokuvasta, musiikista, pianoista, tietokoneista ja äänistä, päähenkilönä vaikean sairauden läpikäynyt elokuvasäveltäjä, muusikko, entinen näyttelijä ja poptähti Ryuichi Sakamoto. klo 19.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta (Areenassa 30 päivää) Helsingin kaupunginorkesteri Susanna Mälkki, kapellimestari Claire Chase, huilu Siri Brander: Elegie jousiorkesterille Kaija Saariaho: Aile du songe huilulle ja orkesterille Joseph Haydn: Sinfonia nro 92 G-duuri ’’Oxford’’ Perjantai 5.3. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Ilker Arcayürek, tenori W. Mukana on myös uutta musiikkia. klo 13.00 Metropolitan: La Traviata Yle Teema (Areenassa 14 päivää) Willy Deckerin maineikkaan Salzburg-tuotannon uudempi toteutus maaliskuulta 2017. klo 14.40 Göteborgin sinfonikot: Kate Bush -ilta Yle Teema (uusinta pe 12.3. klo 19.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta (Areenassa 30 päivää) Mei-Ann Chen, kapellimestari Tobias Feldman, viulu Jessie Montgomery: Starburst jousiorkesterille W. Päärooleissa Sonya Yoncheva, Michael Fabiano ja Thomas Hampson. Television klassisen musiikin ohjelmia 1.3.–31.3. 10 Aleksandr Goedicke: Konserttietydi op. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Edgar Moreau, sello Friedrich Gulda: Sellokonsertto Pjotr Tšaikovski: Serenadi jousille Sunnuntai 21.3. klo 15.00 4 koreografia, 14 päivää Yle Teema (uusinta pe 2.4. Anton Webern: Ricercar a 6 Franz Schubert: Sinfonia nro 8 h-molli “Keskeneräinen” D.759 Sunnuntai 28.3. YLE TEEMA & AREENA Keskiviikko 3.3. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Erkki Lasonpalo, kapellimestari Lilja Haatainen, viulu Ilona Turriago, trumpetti Venla Lahti, kontrabasso Oona Koivukangas, sello Christian Sinding: Sarja vanhaan tyyliin op. Keskiviikko 31.3. klo 15.30 Norjan RSO esittää: Dvo?ákin sellokonsertto Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Kaksi Norjan musiikkikorkeakoulun opiskelijaa, kapellimestari Nils Erik Måseidvåg ja sellisti Kyung Jun Lee, esittävät tutkintokonserttinsa Norjan radion orkesterin kanssa. (Uusinta) Sunnuntai 14.3. Konsertit soitetaan ilman yleisöä, ja muutokset niiden ohjelmassa ovat mahdollisia. Aikaa on vain kaksi viikkoa. klo 12.00, Areenassa kaksi vuotta) Sinfonikkojen kunnianosoitus yhdelle aikamme ainutlaatuisimmista naisartisteista, joka murtautui laajaan tietoisuuteen vuonna 1978 kappaleellaan Wuthering Heights. Dvo?ákin romanttinen cellokonsertto. Perjantai 19.3. A. Erikoisvieraana göteborgilainen uus-psykedelinen yhtye Fontän. Keskiviikko 10.3. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. 56 R ONDO C LASSIC 3|2021 Keskiviikko 24.3. Ohjaus Stephen Nomura Schible. alkaen. 9 W. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) (Fourteen days) Neljä tunnettua koreografia (Javier De Frutos, Iván Pérez, Christopher Wheeldon ja Craig Revel Horwood) toteuttavat englantilaiselle Balletboyz -ryhmälle neljä tanssiteosta. Kate Bushin musiikkia ja lyriikkaa tulkitsevat Jennie Abrahamson ja Malin Dahlström. S. Orkesteria ja kuoroa johtaa Christoffer Nobin. Ohjelmistossa mm. Dokumentti Balletboyz-ryhmän työstä Teemalla 28.3. Dokumentissa seurataan luomisen iloa ja tuskaa eri tyylien ja lähestymistapojen kautta. Kapellimestari Hank Ek on valinnut ja sovittanut ohjelmaan musiikkia mm. 49 Giovanni Bottesini: Grande allegro alla Mendelssohn Antonin Dvo?ák: Rondo sellolle ja orkesterille g-molli op. Mozart: Non temer, amato bene KV 490, konserttiaaria Maurice Ravel: Tombeau de Couperin Lauantai 13.3. A. Mozart: Maurerische Trauermusik KV 477(479a) Gerald Finzi: Farewell to Arms op. A. klo 12.00, Areenassa kaksi vuotta) Sinfonikkojen teemailta elektronisen musiikin parissa. Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri Bohuslav Martinu: Toccata e due canzoni PORI.FI/SINFONIETTA. Bach . (Uusinta) Sunnuntai 7.3. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri David Robertson, kapellimestari Orli Shaham, piano Natalie Dietterich: Aeolian Dust John Adams: Why Must the Devil Have All the Good Tunes J. 95 B.181 Lauantai 6.3. klo 14.40 Göteborgin sinfonikot: Kosmische Musik Yle Teema (uusinta pe 19.3. Orkesteria johtaa Nicola Luisotti
Soittopolku 1 (4?–7 -vuotiaat): 19,50 € Soittopolku 2 (7?–?9 -vuotiaat): 22,00 € Soittopolku 3 (9?–11 -vuotiaat): 22,00 € Hintoihin lisätään postitusja käsittelykulut 4 €. Kirjan tekijät: konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun media-alan lehtori, graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvataideopettaja Hanna Azevedo. Soittopolku on innostava lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Kolmiosainen kirjasarja tarjoaa moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. SSIC V L Tilaukset osoitteesta https://rondolehti.fi/tuote-osasto/kirjat. Sarjan kirjat soveltuvat kaikenikäisille lapsille tasosta riippuen. Soittopolku-kirjasarja aktivoi myös poikkeusaikana. Soittopolku-työkirjojen avulla oppija saa lisäbuustia opiskeluunsa myös nyt, kun tavanomaiset soittotunnit ovat joko kokonaan tauolla tai etänä. Uutta puhtia etäopetukseen. Iloa oppimiseen
Pohjoismaiden suurin pianotoimija F-Musiikki myöntää kaikille maahantuomilleen Yamaha-pianoille ja -flyygeleille kymmenen vuoden takuun, ainoana toimijana Euroopassa. @fmusiikki . SUOMEN Yamaha-pianot ja -flyygelit ovat olleet oppilaitosten ja laatua arvostavien pianistien ykkösvalinta jo vuosikymmenien ajan. Vantaa, Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Seinäjoki www.f-musiikki.fi . @fmusiikki. F-Musiikin maahantuomat Yamahapianot ja -flyygelit ovat European Drytai European Super Dry -tuotantoa, jossa huomioidaan Suomen vaativa ilmasto. Yamaha Silent Piano on edelläkävijä ja mittapuu johon muut vertaavat tuotteitaan