TENORIPOLIISI lauloi venäläisten sydämiin LUONTO VOITTAA Tshernobyl-oopperassa leevi madetojan traaginen elämä MITEN SÄVELTÄJIÄ viedään maailmalle. 3 2022 12,50 € klaus mäkelä löysi vapauden sulkuajan Sibelius-levyillä CLASSIC cd
klo 20, Teatteri Rio LINDA FREDRIKSSON JUNIPER La 26.3. klo 10, Madetojan sali Lotta Kuusisto, Ella | Paavo Kerosuo, Opettaja | Timo Parvela, Kertoja Maria Itkonen, kapellimestari | Oulu Sinfonia STAR WARS – A New Hope To 17.3. klo 21, Ravintola Preludi OULU ALL STAR BIG BAND feat. klo 19, Teatteri Rio RYTMIMUSIIKKIKONSERTIT ALICE CARRERI & OLLI ESTOLA QUARTET Ti 22.3. klo 19, Tulindbergin sali Ara Gregorian, viulu | Elina Vähälä, viulu | Jennifer Stumm, alttoviulu Claudio Bohorquez, sello | Vanessa Cunha, piano | Mika Rännäli, piano IMMIGRANTS La 19.3. klo 17, Karjasillan kirkko Virpi Räisänen, mezzosopraano | Elina Vähälä, viulu | Ara Gregorian, viulu | Jennifer Stumm, alttoviulu | Claudio Bohorquez, sello | Mackenzie Melemed, piano | Mika Rännäli, piano | Oulu Sinfonian kamarimuusikot KAMARIKONSERTIT RACHMANINOFF AT CARNEGIE HALL 1942 La 12.3. klo 19, Teatteri Rio TAHTIEN SOTA – Galaksienvälinen jazz-konsertti La 19.3. Konopi?ski, klarinetti | Elina Vähälä, viulu | Ara Gregorian, viulu Jennifer Stumm, alttoviulu | Emiliano Travasino, alttoviulu | Claudio Bohórquez, sello | Mackenzie Melemed, piano GOD BLESS AMERICA La 19.3. klo 19, Madetojan sali Oulu Sinfonia | Stefan Geiger, kapellimestari ORKESTERIKONSERTIT CELENKA Su 13.3. klo 18, Tulindbergin sali Micha. klo 19, Teatteri Rio PEELA Su 27.3. – 27.3.2022 Musiikkinautintoja kamarikonserteista jazzklubeihin www.omj.. klo 18 & Pe 25.3. klo 20, Teatteri Rio Lenni-Kalle Taipale & Kalle Torniainen: ELÄMÄMME BIISIT Pe 25.3. Lue lisää SILVER SCREEN SPELL Ke 16.3. klo 19, Teatteri Rio AKI RISSANEN TRIO To 24.3. CARLING FAMILY Su 20.3. klo 20, Madetojan sali Vanessa Cunha, piano | Mika Rännäli, piano | Oulu Sinfonian kamarimuusikot | Soma Ensemble | Voces-yhtye | Raimo Paaso, kapellimestari I HAVE A DREAM Su 20.3. & Pe 18.3. klo 19, Teatteri Rio VÄREJÄ KOSKETTIMILLA: Lenni-Kalle Taipale Ma 21.3. klo 19, Madetojan sali Mackenzie Melemed, piano AVAJAISKONSERTTI ELLA JA KAVERIT KONSERTISSA To 24.3. klo 17, Teatteri Rio JUKKA PERKO EARLY BIRDS Plays Secret Jazz Ti 15.3. klo 19, Teatteri Rio JAN LUNDGREN : A Tribute To Jan Johansson Ke 23.3. Liput 12. klo 19 Teatteri Rio
Debyyttilevynä on tänä keväänä ilmestyvä Sibeliuksen sinfonioiden ja Tapiolan kokonaisuus Oslon filharmonikkojen kanssa. Niistä siivilöityi kaksi orkesteria, joiden kanssa kemiat synkkasivat erityisen hyvin: energinen Oslon filharmonikot ja ranskalaisittain herkkä Pariisin orkesteri. 8 R ONDO C LASSIC 3|2022 LAUS MÄKELÄN SPURTTI orkesterimaailman huipulle on ollut hengästyttävä. Ei minulla ollut kiirettä rynnätä siihen juuri nyt, mutta kaikki palaset vain sattuivat osumaan kohdalleen. Kun häntä viimeksi haastateltiin Rondoon neljä vuotta sitten, menossa oli debyyttien suma. Orkesterihan on soittanut sitä aikojen saatossa paljonkin aina Georg Schnéewoigtin johtajakaudesta 1920-luvulta alkaen, mutta viime aikoina vain vähän kerrallaan. ”Kun aloitin Oslossa, ensimmäinen asia, mitä he toivoivat, oli lisää Sibeliusta. Koronasulun äänityssessio tuotti vapautuneen tuloksen. Eikö olisi voinut malttaa odottaa, että kokemusta olisi kertynyt enemmän. ”Aika pian tuli Decca-kuvio mukaan, ja he ehdottivat Sibelius-sarjaamme myös levylle konserttiäänityksinä. Sibeliuksen kohdalla tämä keskittyminen oli erityisen hyödyllistä, sillä hänen musiikkinsa kieli on niin erityistä. Se myös kannusti jokaista skarppaamaan entisestään, luomaan kontaktia katseilla ja luottamaan siihen, että tekee kaiken täydellä intensiteetillä.” ”Tällainen tiiviisti yhdessä vietetty koronakevät oli erinomainen tilaisuus luoda intiimi suhde orkesteriin. Vuosi sitten lisää Mäkelä-uutisia: klassisista levy-yhtiöistä perinteikkäimpiin kuuluva Decca on ottanut hänet talliinsa ensimmäisenä uutena kapellimestarina 40 vuoteen. KLAUS MÄKELÄ on saanut johdettavakseen kaksi luonteeltaan ja traditioltaan erilaista huippuorkesteria, Oslon filharmonikot ja Pariisin orkesterin. Minusta tuntuu, kuin olisin tehnyt heidän kanssaan töitä jo 15 vuotta”, Mäkelä sanoo. Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: MARCO BORGGREVE | k klaus mäkelä nauttii orkesteriensa eroista. ”Orkesteri ei soittanut koko viime kevään aikana mitään muuta kuin Sibeliusta – yleensähän ohjelmat ja kapellimestarit vaihtuvat viikoittain. Se oli hyvin erilainen kokemus kuin alun perin piti, mutta intensiivinen ja hedelmällinen.” Mäkelä kertoo ”aavemaisista” äänitysolosuhteista kaupungin katujen ammottaessa tyhjyyttään Norjan lockdownissa, ja muusikot soittivat 1,5 metrin turvaväleillä. Korona sotki kuviot, ja näin päädyimme studioäänityksiin. Nyt hän on ylikapellimestarina kummassakin – ainutlaatuinen asema 26-vuotiaalle. Siis paketti, jolla on suomalaiselle kapellimestarille suurta symboliarvoa. Päätimme siis esittää kaikki Sibeliuksen sinfoniat konserttisarjana”, Mäkelä kertoo Zoom-yhteydellä Tukholmasta, jossa hän toimii Ruotsin radion sinfoniaorkesterin päävierailijana. Saimme rauhassa etsiä omaa suhdettamme siihen ja samalla tapaa löytää jokaisen sinfonian erilaisuus.” ”Totta kai turvavälit tekivät työn hankalaksi, sillä muusikolle voi olla pelottava tilanne, ettei enää kuulekaan muiden soittoa. Miksi hän halusi tehdä sen jo nyt. Yhdistelmä ruokkii hänen musiikillista mielikuvitustaan, ja keväällä ilmestyy uran tähän asti tärkein levyuutuus: SIBELIUKSEN sinfoniat oslolaisten kanssa Decca-yhtiölle
9 R ONDO C LASSIC 3|2022 ”Minulla on oltava kaksi eri työkalupakkia. Se, mikä toimii Oslossa, ei välttämättä toimi Pariisissa.” R ONDO kannessa
(03) 225 1948 2. CLASSIC Rondo 6 numeroa + koko verkkosisältömme 59 €. Rekisteröidy jo tänään sivuille www.rondolehti.fi, niin saat kaikki tilaajan edut! Etkö vielä ole Rondon tilaaja. Tilaaja! Lisää hyvää luettavaa löydät verkosta. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Lehti on täyttä asiaa, mutta verkosta löydät sitä vielä lisää. Musiikista, paperilla ja verkossa. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Netti kulkee mukanasi siellä, missä sinäkin. Sieltä voit lukea esimerkiksi uusimpien cd-levyjen arviot ja paljon muuta herkullista. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Kun lehden tilaajana rekisteröidyt sivuillemme, käytössäsi on kaikki tarjolla oleva materiaalimme musiikin maailmasta. Miksi et tilaisi lehteä saman tien! Rondo on musiikinystävän aarreaitta, josta saat upeita lukuelämyksiä ja viimeisimmät tiedot musiikin maailmasta. KOLME TAPAA TILATA: 3
Sekään ei riittänyt kunnianhimoiselle nuorelle naiselle, vaan seuraava askel oli Wienin filharmonikkojen soolofagotistin pesti. Soittotapojen suhteen tämä on radikaalimpaa kuin valtaosa nykyisistä uusista teoksista”, hän kertoo. Kyseessä ei ollut hänen oma valintansa vaan orkesterin ehdotus, ja hän oli iloinen ohjelmistonsa laajennuksesta. ”Fagotilla on maine orkesterin isoisänä, joka on vähän raskas ja alakuloinen mutta samalla hauska ja ironinen. fagotti on mainettaan monipuolisempi Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: CO MERZ f. Wienin filharmonikkojen soolofagotisti SOPHIE DERVAUX iloitsee orkesterinsa muutoksesta, sillä naispuolisia muusikoita tulee tasaiseen tahtiin entiseen mieslinnakkeeseen. Fagotin ääni resonoi koko kropassani ainutlaatuisella tavalla.” Versailles’n ja Lyonin konservatorioissa aloitetut opinnot jatkuivat Berliinin Hans Eisler -musiikkikorkeakoulussa ja Berliinin filharmonikkojen orkesteriakatemiassa. Modernit soittotekniikat voivat tuoda yllättäviä sointeja, mutta erityisesti artikulaatiossa on iso skaala vaihtelun mahdollisuuksia”, hän kertoo. ”Se oli rakkautta ensi kokeilulla. Voi se olla tätäkin, mutta myös paljon muuta: virtuoosinen, aggressiivinen jne. 18 R ONDO C LASSIC 3|2022 AGOTTIA EI YLEENSÄ OLE mielletty solistiseksi soittimeksi, mutta ranskalainen, Wieniin kotiutunut Sophie Dervaux haluaa muuttaa mielikuvaa ja esitellä sen erilaisia rooleja niin ohjelmiston, soittotapojen kuin kokoonpanojen suhteen. Hän haluaa laajentaa soittimensa roolia ”orkesterin isoisästä” monipuoliseksi ja ilmaisurikkaaksi instrumentiksi. Kaikki tämä palvelee sisäistä kertomusta. ”Fagotti on siinä yksilö, joita vastaan matalista jousista muodostuva yhteisö käy vihaisena ja manipuloivana. Siinä on multiääniä ja nauramista matkivia efektejä sekä korkeimpia ääniä, mitä olen soittanut – kolmiviivainen f. Sophie Dervaux aloitti klarinetistina mutta vaihtoi fagottiin heti tutustuttuaan siihen. Koesoitossa hän sai paikan filharmonikoista, vastuusoittimenaan kontrafagotti. Dervaux vieraili tammikuussa Tapiola Sinfoniettan solistina soittaen Sofia Gubaidulinan fagottikonserton vuodelta 1974
Mutta vääjäämättömästi kyllä. Soolokeikoillani hyödynnän fagotin ohjelmiston koko skaalaa barokista nykymusiikkiin.” Dervaux’lla on kolme modernia fagottia ja kaksi barokkifagottia. Tärkeintä on kuunnella tarkasti muita, löytää oikea väri ja sulautua koko puhallinryhmään.” Soittajien sukupuolikysymys on ollut kiperä aihe Wienin filharmonikoissa, jota on pidetty miesmuusikoiden viimeisenä linnakkeena. Periodiprojekteissa se pääsee kukoistamaan, mutta normaalissa orkesterissa soittimien vaihtelu ei onnistu – niin erilaisia ne ovat.” Sophie Dervaux on myös harvoja levyttäviä fagotisteja. Haluan haastaa itseni enkä vain kelata samaa. ”Minulle on elintärkeää matkustaa ja olla aktiivinen erilaisilla areenoilla, joilla pääsen esittelemään fagotin maailmoja ihmisille. Sophie Dervaux todistaa, että tilanne on selvästi muuttumassa: jo kymmenen vuoden ajan koesoittojen voittajista puolet on ollut naisia. Erityisesti ranskalaisen barokin tekee haastavaksi se, että se vaatii kokonaan erilaista instrumenttia ja tekniikkaa. ”Kyllä onneksi on. Huhtikuussa ilmestyy hänen toinen levynsä Berlin Classic -merkille. Soittimen hallinnan taso on erinomainen kaikkialla. Mitkä ovat valintakriteerit. ”Wieniläiset eivät käytä vibratoa muuten kuin aivan erityisissä tilanteissa, ja artikulaatio on tarkkaa ja lyhyttä. Soitto ei saa koskaan olla kovaa tai aggressiivista. ”Kyllä joustavuutta löytyy. Ei ole orkesterin asia kantaa huolta hänen yksityiselämästään.” Erilaisuus on rikkautta Avoimuuden toinen puoli on orkesterin oman äänen ja tradition säilyminen. Tuntui tosi hyvältä, että oli vihdoin pomo, jota seurata ja joka säätelee enemmän niin yksityiskohtia kuin taiteellisia linjauksia. Ei niitä samaksi erehdy arvaamaan.” Wienin filharmonikkojen jäseneksi pääsee kolmen vuoden koeajan jälkeen oltuaan ensin Wienin valtionoopperan soittajana. Jokainen konserttituotanto on erityinen.” Barokista nykymusiikkiin Miten ihmeessä Sophie Dervaux ehtii tehdä myös soolouraa ”maailman kiireisimmän” orkesterin jäsenenä. Nyt naisia on jo yli 20, ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. 19 R ONDO C LASSIC 3|2022 Muutos on vääjäämätön Wienin filharmonikkojen puupuhallinsektiossa on omat erikoisuutensa, kuten käyrätorvi ja oboe, jotka periytyvät vanhoista wieniläismalleista ja eroavat muualla käytetyistä. ”Kunnioitan häntä kuten muitakin orkesterin vanhoja kantavia voimia, mutta ei tuo peruste ole reilu eikä pätevä. Filharmonikoissahan kaikki kapellimestarit ovat vieraita muusikoiden hallitsemassa yhtiössä. Onko orkesterien soitossa vielä tarpeeksi erilaisuutta. ”Evoluutiohan meni tässä niin, että saksalainen systeemi voitti ranskalaisen tuottaessaan suuremman mutta samalla pehmeämmän äänen. Oopperaorkesteri on isompi, eikä kaikille ole tilaa filharmonikoissa. ”Sille on historialliset syyt. Siinä hän soittaa Hummelin, Mozartin ja Vanhalin fagottikonsertot Salzburgin Mozarteumorchesterin kanssa. Koesoitoissa valitaan paras ja sopivin, ja sillä selvä. Lähdimme vain niin myöhään liikkeelle – orkesteri avautui naisille vasta 2000-luvun alussa.” ”Koen ilmapiirin avoimeksi, ja asenne etenkin nuorempien miesmuusikoiden kohdalla on hyvinkin tasa-arvoa puolustava. Onneksi on spesialisteja, jotka haluavat pitää yllä ranskalaisen fagotin katoavaa perinnettä. Tähän liittyy myös muusikoiden voimakas kansainvälistyminen.” Vuonna 2010 Wienin filharmonikkojen silloinen toimitusjohtaja Clemens Hellsberg sanoi Rondon haastattelussa, että naisten vähäisyys johtuu siitä, että orkesterilla on oopperasoittoineen ja kiertueineen niin paljon töitä, että siihen on vaikea yhdistää perhe-elämää. ”Muusikon soittotyylin ja persoonan on oltava sellainen, että se on sovitettavissa meidän tyyliimme ja työtapaamme. ”Oman identiteetin ja soinnin vaaliminen on tärkeää.”. Jokainen muusikko saa itse päättää urastaan ja elämästään – haluaako olla lasten kanssa vai matkustaa ja tehdä musiikkia. Orkesteri kehittyy muun yhteiskunnan mukana. Me soitamme määrällisesti paljon ja kuuntelemme ja reagoimme hyvin nopeasti.” ”Kun tulin taloon, meillä ei ollut ylikapellimestaria, mutta vastikään saimme siihen pestiin Philippe Jordanin. Wienin valtionoopperaan ja sitä kautta Wienin filharmonikkoihin pyrkii paljon muusikoita ympäri maailmaa. . Sophie Dervaux pudistelee päätään. Olen koesoittolautakunnassa joutunut hylkäämään paljon huipputaitavia muusikoita, jotka kuitenkin ovat liian kaukana siitä, mitä me tavoittelemme”, Dervaux vastaa. ”Uusia paikkoja ei tule auki kovin tiheään, joten ei tilanne käden käänteessä muutu. Sinänsä näiden töiden yhdistely ei ole niin vaikeaa kuin luulisi.” ”Wienin valtionoopperassa orkesteri ei paljoakaan harjoittele muuta kuin uusia tuotantoja. Oman identiteetin ja soinnin vaaliminen on tärkeää. Kuunnellaan vaikka Pariisin orkesteria ja Wienin filharmonikkoja. Sophie Dervaux kertoo, että fagotin kohdalla varsinaisia rakenteellisia eroja saksalaismalliseen standardiin ei ole, mutta soittotavassa eroja kylläkin riittää. Oopperassa voi järjestellä työvuoroja, ja filharmonikoissa saa päättää esimerkiksi siitä, haluaako osallistua joillekin kiertueille vai ei”, hän vastaa. Kun tulin orkesteriin, jouduin muuttamaan monia asioita soitossani, mutta onneksi perustani ei ollut liian kaukana. Sellainen muusikkotyyppi, jolle joka äänen täytyy olla täydellisesti hiottu ja harjoiteltu, ei oikein pärjää siinä
20 R ONDO C LASSIC 3|2022 OULUKUUSSA KOETTIIN juhlahumua pandemian rajoissa, kun pelimannit kokoontuivat maskit päässä soittamaan videoyhteyksien päähän. Järvelässä sitä soitetaan paljonkin. Kaustislainen viulunsoitto ansaitsee paikkansa aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ja syystä”, muusikko Aili Järvelä kertoo. Viulu oli perheessä kuin äidinkieli, jota opeteltiin siinä missä puhumistakin. Tunnustusta tuli, kun Helsingin Sanomien lukijat äänestivät Järvelän kappaleen vuosituhannen 50 parhaimman listalle. Järvelä on laulaja, muusikko, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja tuottaja. musiikki on kuin äidinkieli Teksti: ELINA SALIN | Kuva: ULLA NIKULA j Muusikon ammatin lisäksi Aili Järvelä työskentelee myös näyttelijänä. Esko-veli ja Alina-sisko soittavat suositussa kansanmusiikkiyhtye Friggissä. Sen verran pieteetillä asiaa edistettiin ja pitkään. ”Minusta on otettu valokuva, jossa seison kolmevuotiaana, vaahtosammuttimen kokoisena pienenä tyttönä viulu kädessä. Hänen äitinsä Marit Järvelä on musiikkiin erikoistunut luokanopettaja ja isä näppäripedagogiikasta tunnettu viulisti Mauno Järvelä. Instrumentin valinnassa ei ollut miettimistä. Aikuisuuden kynnyksellä Järvelä siirtyi opettamaan soittotyyliä, jonka parissa hän oli kasvanut. ”Pidin listalle pääsemistä melko varmana. Viulutunnit aloitin kouluikäisenä.” Näppäristä laulajaksi Kansanmusiikkiin ja yhteissoittoon pohjaava soitonopetusfilosofia Näppärit sai alkunsa Perhonjokilaaksossa 1980-luvulla ja kasvoi vähitellen valtavaksi ilmiöksi. Lapsena Järvelä rakasti laulaa matkatessaan perheen vanhan Ladan takapenkillä. ”Minulla on kolme isosiskoa ja veli, ja he kaikki soittavat viulua. Kaustislainen viulumusiikki valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Kansanmusiikkiperheen kuopus AILI JÄRVELÄ valitsi viulun sijaan uran musiikin moniosaajana. Kaustisen kansanmusiikki on meille kaikille yhteinen kotikenttä.” Järvelän isosiskot ovat saaneet klassisen musiikin koulutuksen, kun taas veli on valmistunut kansanmuusikoksi. Musiikkiperhe kasvoi Järvelän kylässä Kaustisella. Hänen viimeisimmän roolityönsä voi nähdä Lilla Teaternin musikaalissa Once.
Du Yun, Julia Gerlach, Vigdís Jakobsdóttir Musiikin aika -festivaali ja Viitasaaren Kesäakatemia 40 vuotta 5.–11.7.2022 Kesäakatemian kurssit kansainvälisten huippuopettajien johdolla: Lisätiedot, kurssikohtaiset hakuajat ja ilmoittautuminen: musiikinaika.org/kurssit 21 R ONDO C LASSIC 3|2022 Ammattiviulistin ammatti tuntui silti liian vaativalta valinnalta. Suomi on maailmalla kuuluisa musiikkikasvatuksestaan, joka on saanut upeita tuloksia aikaan. Aika ei yksinkertaisesti riittäisi. Kappale ei päässyt karsintoihin, mutta siitä kiinnostui Sointi Jazz Orchestran kapellimestari Rasmus Soini. Hän kertoo olevansa kiitollinen, että on aina saanut tehdä musiikkia työkseen. Se ei ole työmaa, vaan pikemminkin leikkikenttä”, Järvelä kertoo. Samalla se on haastava koulutusohjelma, jossa voi ajautua loppuunpalamisen partaalle.” Järvelä tajusi pian, miten valtava työmäärä opinnoissa oli, joten kaikessa ei voisi olla niin hyvä kuin haluaisi. Toiset lähtevät vaikka Australiaan pelastamaan kilpikonnia, mutta minä jäin kotiin ja söin sipsejä. Enemmän kuin asiointi työvoimatoimistossa ahdistaa se, että meitä tapahtuma-alan työntekijöitä ei ole ymmärretty, ainakaan käytännössä.” Freelance-muusikosta on ollut raskasta seurata kulttuurialan ahdinkoa. ”Isoista prokkiksista saan bensaa elämään.” EP:n Omaa Helsingin Sanomien kriitikot valitsivat vuoden 2020 parhaimpien julkaisujen joukkoon. ”Koen, että minua on autettu, vaikka minusta on kurjaa, että moniin vaivoihin tarjotaan ensisijaisesti vain lääkkeitä. Alanvaihto mietityttää Koronapandemian aikana alanvaihto on käynyt mielessä monilla muusikoilla, myös Järvelällä. ”Aion tehdä sävellysportfolion säveltämällä eri kokoonpanoille musiikkia. Albumi sai alkunsa jo vuosia sitten, kun Järvelä osallistui vuoden 2016 Uuden musiikin kilpailuun kappaleella Kaikesta kaukana. Järvelä mietti, haluaako hän todella tehdä musiikkia elannokseen. Järvelän kappaleen Roihuvuori Helsingin Sanomien lukijat äänestivät vuosituhannen 50 parhaan sanoituksen joukkoon. ”Tuli pieni turhautuminen, ja pidin välivuoden vailla suunnitelmaa. Niistä Lainattua pohjaa kaustislaisen laulukirjan sävelmistöön ja Sinistä Eino Leinon sekä Saima Harmajan runoihin. Ne kantaesitettiin 2018.” Järvelän toinen pieni suuri projekti olivat EP-levyt Lainattua, Sinistä ja Omaa. Hän toipui ja teki opintonsa loppuun. • LEMPIALBUMI: Eva Dahlgrenin Jag vill se min älskade komma från det vilda • LEMPILAULAJAT: Björk, Cecilia Bartoli, Matti Johannes Koivu. Lukion jälkeen Järvelä opiskeli pop jazz -laulua Jyväskylän konservatoriossa ja sen jälkeen musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa. Ensi-illat ovat siirtyneet ja konserttiajat vaihtuneet tiheään. ”Musiikkikasvatus on kuin aarreaitta sellaiselle, joka on kiinnostunut monenlaisesta. Nyt tilanteessa on kaikki edellytykset, että meistä voi tulla surullisenkuuluisia.” Taiken yksivuotisen apurahan turvin Järvelä valmistaa materiaalia seuraavalle sooloalbumilleen. Sävellys – Mauro Lanza Sävelletyn teatterin kollaboratorio säveltäjille ja esiintyjille – Mark Applebaum Harmonikka – Andreas Borregaard Moninaisuuden kuratointi – mm. ”Tein uusia lauluja ja sovitin pari vanhaa biisiä SJO:lle. Olin silloin vähän masentunut.” Järvelä kävi terapiassa ja söi mielialalääkkeitä. ”Mutta jos muusikko miettii alanvaihtoa, on kyllä sormi suussa. Materiaalista on tarkoitus tehdä albumi. Minulla on kuitenkin hyvä kokemus opiskelijaterveydenhuollosta.” Suuret projektit ovat bensaa elämään Järvelän sävellyksistä ja sovituksista koostuva, Sointi Jazz Orchestran (SJO) kanssa yhteistyössä tehty albumi Unituulia julkaistiin viime vuonna. ”Olisi mukavaa, jos joku päättäjistä tulisi katsomaan tätä vaikka Pomo piilossa -ohjelman tyyliin. Toimittajat valitsivat siihen 97 parasta laulua lohduttamaan tai ilahduttamaan koronaeristyksessä olevia. Jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen on ollut raskasta. Aikeissa on säveltää yhtä ja toista. Kappale sai lehdeltä tunnustusta myös pääsemällä erityiselle listalle. ”Tykkään tehdä isoja produktioita. Aili Järvelän suosikit • LEMPIKAPPALE: ”Tällä hetkellä The Rochesin Hammond Song”. Odotan, että pääsen taas leikkikentälle.” . Mitään muuta hän ei silti ollut työkseen koskaan tehnyt. Hän ehdotti Järvelälle yhteistyötä
Edellinen nähdään maaliskuussa, ja siinä korostuu tuhomaalailun sijaan luonnon voitto ja yllättäen myös eläinhahmoihin liittyvä huumori. Uljas Pulkkis ei ole valinnut rankkoja oopperan aiheitaan, Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuutta ja Raatteen tien taistelua tietoisesti vaan ottanut vastaan libretistien ehdotukset.. Näkökulma ydinkatastrofiin on teoksessa erikoinen, sillä pääosaan nousevat lopulta eläimet, ja myös huumoria on mukana. Nämä kaksi maailmaa eivät ymmärrä toisiaan.” R ONDO kantaesitys Teksti: HARRI KUUSISAARI u luonto voittaa tshernobyl-oopperassa Säveltäjä ULJAS PULKKIS on tehnyt tälle keväälle ja kesälle kaksi oopperaa rankoista historiallisista aiheista: Tshernobylin ydinonnettomuudesta ja Raatteen tien taistelusta. ”Luomisprosessi oli tiiveintä yhteistyötä mitä minulla on koskaan ollut. 31. All the truths we cannot see -oopperan libretto on Sibelius-tutkijana tunnetun Glenda Dawn Gossin, johon Pulkkis oli tutustunut Sibeliusta tutkivan vaimonsa kautta. Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta tärppäsi, ja yhteistyökumppaniksi valikoitui University of Southern Californian Thornton School of Music. Kun Pulkkiksen aikaisemmin Ilmajoen musiikkijuhlille säveltämä ooppera oli Kekkonen, voi kysyä, onko säveltäjä erityisen viehtynyt kansallisiin ja historiallisiin aiheisiin. Tämä antoi lähtökohdan idealle eläinrooleista, jotka laulavat kuviorikasta koloratuuria. 22 R ONDO C LASSIC 3|2022 LJAS PULKKISTA ei voi ainakaan syyttää esteettisestä hienostelusta oopperoiden aiheita valitessaan. heinäkuuta nähdään Suomussalmen kesäteatterissa Raatteen tie, suomalaisille ikoniseksi muodostuneen talvisodan taistelun oopperallinen tulkinta. maaliskuuta saa Sibelius-Akatemiassa ensi-iltansa Tshernobylin ydinonnettomuudesta vuonna 1986 kertova All the truths we cannot see, ja 1. ”Ydinonnettomuuden jälkeen alueella alkoivat lisääntyä monimuotoinen kasvisto ja myös uhanalaiset eläimet. Goss teki ensin libreton rungon, ja he tarjosivat sitä eri tahoille. Yhdysvaltojen ensi-ilta on Los Angelesissa 21.4. Esiintyjinä ovat oppilaitosten opiskelijat. Se lähenee avantgardea, kun taas ihmisten jäykkä sääntömaailma on perinteistä oopperaa. ”Ei nyt niin voi sanoa, vaan aiheet ovat tulleet tekstintekijöiden ehdottamana. Soitin Glendalle musiikillisista ideoistani teokseen, joita hän sitten kommentoi”, Pulkkis kertoo. Molemmat oopperat ovat vuosien työn tulosta. Musiikki muotoutuu aina aiheen ja tekstin mukaisesti, ja tyyli pysyy omanani”, hän sanoo
23 R ONDO C LASSIC 3|2022 Roolihenkilönä myös laulava joki Ensimmäinen näytös keskittyy ihmisten maailmaan. Myös Kekkonen-ooppera opetti minulle paljon ulkoilmaolosuhteiden äänentoistosta. Niamh McKenna, huilu, Emmanuel Ceysson, harppu, ja Helsingin Kaupunginorkesteri. 17.3. Porissa, Hämeenlinnassa, Kuopiossa ja Lahdessa. 7. 12.3. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki. Siinä hän tutkii orkestraatiota psykoakustiikan kannalta. Seppo Pohjola: Jousikvartetto no. Raatteen tiessä olen säveltänyt mm. Alexander Salvesen, valosuunnittelu. 11.3. Olli Moilanen: Liekki. Akademiska Sångföreningen. Snellman-sali, Kokkola. Aki Alamikkotervo, laulu, Eveliina Sumelius-Lindblom, piano. Hahmoina ovat luonnonsuojelija Lana, ydinvoimalan johtoon astunut vallanhimoinen Allura, innokas byrokraatti Slykovitsh ja kunnianhimoinen insinööri Max. Seppo Pohjola: Tämä taivaankappale. Anja Bihlmaier. Cecilia Damström: Hav. Pulkkista on inspiroinut myös tekstin rikas tyyppijoukko: ”Rajala on löytänyt mukaan mielenkiintoisia hahmoja, kuten Stalinin oikeana kätenä tunnetun upseerin Lev Mehlisin, kaksi lottaa, sodasta reportaasia tekevän toimittajan, Hemingwayn tyttöystävän Martha Gellhornin ja jopa kirjailija Ilmari Kiannon.” ”Musiikkini on suurisuuntaista ja sodalle ominaisesti paikoin myös aggressiivista, vaikka siinä on vain 26 soittajaa. divisioona oli nuoria ukrainalaisia, jotka määrättiin vastenmielisesti vähissä vaatteissa Suomen talviseen korpeen. Tämä malli on sisällytetty ohjelmaani.” Ukrainalaisten teurastus Entä sitten Suomussalmen kesäteatterissa laulaja Jyrki Anttilan OperArt-yhtiön tuottamana uutuutena nähtävä Raatteen tie. Katariina Sallinen, viulu, Marja Sihvo, viulu, Riikka Hoefft, alttoviulu, Matti Moilanen, sello, Tuomas Haapalainen, kontrabasso. Nostamme esiin yksittäisiä kohtaloita, kuten sotilaan, joka muistelee kotiaan eikä edes tiedä, missä on ja miksi.” Tämä unohtamatta yhtään sitä, että Suomellakin oli miestappioita. Kyseessä on samalla hänen tohtorityönsä Sibelius-Akatemiaan. Sellosali, Espoo. Dala Sinfonietta. hiihtomusiikkia – venäläistenhän sanottiin pelänneen suksien ääntä, koska se kertoi, että suomalaiset ovat lähellä.” Raatteen tiestä tehdään myös sisätiloihin sopiva versio, joka nähdään syksyn 2022 aikana mm. Tietokoneohjelman avulla pystyy myös havainnoimaan sen, millainen tekstuuri istuu parhaiten millekin äänelle. Kalevi Aho: Kaksoiskonsertto alttoviululle, lyömäsoittimille ja orkesterille. Falun, Ruotsi. Sibeliustalo, Lahti. Lauri Sallinen, klarinetti, Taavi Oramo, kapellimestari. Toisessa näytöksessä päärooli on eläimillä ja alueen läpi virtaavalla laulavalla joella, jolle olen säveltänyt veden liplatusta muistuttavaa musiikkia. 6.3. Musiikkitalo, Helsinki. Aki Alamikkotervo, laulu, Eveliina Sumelius-Lindblom, piano. Uusi Helsinki -kvartetti. ”Neuvostoliitto ajatteli, että kyseessä oli sodan helppo sivujuonne, jonne ei tarvita ykkösmiehiä. Uusi Helsinki -kvartetti. Gabriel Bebe?elea. Antti Haapalainen: Jousikvintetto ”La Corona”. Osmo Vänskä, joht. kantaesitykset 3. ”Tietokonekäyrä kertoo, mitkä orkesterin taajuudet ovat sellaisia, että ne peittävät laulajien yläsävelsarjoja. Käytin tätä apunani Tshernobyl-oopperassa.” ”Sain Tapio Lokilta apua hänen tutkimuksestaan Musiikkitalon suuren salin akustisesta mallista, joka kertoo akustiset olosuhteet tarkasti kultakin salin paikalta ja esiintyjien sijoittelun mukaan. Kaupungintalon Valtuustosali, Jyväskylä. 19.3. Tapiolan Kirkko, Espoo. 11.3. ”Ei ole, sillä näkökulma on tässäkin erilainen. Ne ottavat lopulta niskalenkin ihmisten yrityksistä ratkaista syyllisyyskysymyksiä. Seppo Pohjola: Jousikvartetto no. Seppo Pohjola: Yksi pääsky ei tee kesää. 31.3. Tässäkin olen hyödyntänyt tohtorityöni tuomaa tietoa orkesterin soinnista. Myös palomiehet ja laulavat robotit pääsevät ääneen. Anu Hostikka, laulu, Reetta Ristimäki, laulu, Jan Noponen, Foley-taiteilija, lyömäsoittimet, Vesa Vierikko, kellonsoittaja, Reeta Maalismaa, viulu, Martta Wahlberg, alttoviulu, Ville Hiilivirta, käyrätorvi, Ari-Pekka Kujala, tuuba, Otso Pakarinen, kitara ja äänimaisemat. Ei kai luvassa ole uutta Tuntematon sotilas -oopperaa. 6. 29.3. Matei Ioachimescu, alttohuilu ja Philharmonic Orchestra of North Macedonia, joht. Kalevi Aho: Konsertto alttohuilulle ja jousiorkesterille. Lopun sanomana on, että luonto voittaa, ja ihmisten valheet ja säännöt joutuvat naurunalaisiksi.” Pulkkis on käyttänyt uusien oopperoidensa säveltämisen apuvälineenä koodaamaansa tietokoneohjelmaa score-tool.com, joka arvioi solistien kuuluvuuden suhteessa orkesteriin. Heidän välisensä kiistat vaikuttavat siihen, että Maxin yövuoron aikana sattuneen vahingon seurauksena yksi voimalan reaktoreista tuhoutuu. Antti Haapalainen: Yön sirpaleet. Ilkka von Boehm: Katabasis, Concerto for Clarinet and Orchestra. 31.3. Panu Rajalan libretossa esiin tulee se, miten Raatteen tielle Neuvostoliiton lähettämä 163. Osoitan heidän nuoruuttaan laittamalla rooleihin naisia, kuin laihoina ja kimeä-äänisinä poikina”, Pulkkis kertoo. Charlie Morrow: 24 hours in 48 minutes. Patrik Kleemola. 5.3.2022 Petros Paukkunen: Euphonia Iuventutis – Mass for orchestra, choir and organ. Veli-Matti Puumala: Antiphonies. ”Katastrofia seuraa musiikissa äkillinen hiljaisuus, jonka läpi kuuluu linnunlaulua. Skopje (Pohjois-Makedonia). Täytyy välttää yhdestä pisteestä tulevaa äänikuvaa ja hajauttaa se useisiin värähteleviin kohtiin niin, että laulajienkin luonnollinen ääni tulee mahdollisimman paljon esiin.” ”Kekkosen opetuksia oli myös se, että ulkoilmanäyttämöllä siirrot kestävät, ja välimusiikeille täytyy jättää tilaa. Elisa Huovinen, kapellimestari. . Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Sibelius-museo, Turku 11.3. Kattilahalli, Helsinki. Jyväskylä Sinfonian muusikoita. Kalevi Aho: Kaksoiskonsertto huilulle, harpulle ja orkesterille. Nuoria ukrainalaisia jäätyi jäälle sandaaleissa, ja heitä kohtasi kamala teurastus. Yllättävää voi olla se tulos, että välillä yksi sopraanoa peittävimmistä soittimista on sello rikkaan yläsävelsarjansa takia. Hiyoli Togawa, alttoviulu, Alexej Gerassimez, lyömäsoittimet ja Sinfonia Lahti, joht. Johannes Gustavsson
25 R ONDO C LASSIC 3|2022 ”Asenteeni säveltämiseen on entistä vapautuneempi, ja minulla on nykyisin enemmän luottamusta vaistonvaraisuuteen.” Jousikvartettojen sarja jatkuu Seppo Pohjola on sikäli hyvässä asemassa, että hän on saanut nauttia apurahoista, jotka ovat mahdollistaneet täysipainoisen paneutumisen sävellystyöhön. Se oli ehkä jonkinlaista korona-terapiaa. Pohjola on aiemmin (Rondo 12/2018) todennut, että kvartetot ovat hänelle teoslaji, jossa hän haluaa aina kokeilla jotain uutta. ”Tekstin ja musiikin onnistunut yhteys tuottaa minulle tyydytystä, ja päätin kokeilla liediä. ”Hänen tekstinsä eivät ole perinteistä lied-lyriikkaa, ne pakottavat ajattelemaan asioita toisella tavalla. EXPERIENCE AMAZING NATURE AND WONDERFUL MUSIC with artists like L’Arpeggiata, Emma Kirkby DBE, Lars Ulrik Mortensen, Stefan Herheim, Rolf Lislevand, Maja Ratkje,Tuuli Lindeberg, Bjarte Eike, and musicians from Concerto Copenhagen, The Finnish Baroque Orchestra, Drottningholm Baroque Ensemble (Sweden) and Barokkanerne (Norway) in their collaborative Nordic Baroque Scene orchestra AGED 10 – 20. ”Näissä on minulle uusia harmonis-prosessiivisia ulottuvuuksia. Tekstit ovat näissä lauluissa niin tärkeitä, että sanojen pitää kuulua ja niistä pitää saada selvää. June 24 – July 2, 2022 Early Music summer courses Aria Borealis Sessions & UngBarokk at a festival with a brand-new competition for young singers Nordic Baroque Scene and Stormen Concert Hall welcome you to an exciting midsummer week of concerts, lunch talks and summer academies, alongside a unique singing competition – all in the vibrant spirit of Early Music! ariaborealis.com JOIN OUR COURSES for enthusiasts of all ages and on all levels, looking for inspiration and new knowledge. Ehdin jo säveltää lauluja Eeva-Liisa Mannerin runoihin ennen nyt kantaesitettäviä lauluja.” Uusissa lauluissa runotekstit ovat Susinukke Kosolan käsialaa. Pohjolan kertoman mukaan hänen vaimonsa harmistui sen sitaateista. Se ei silti ole eklektismiä. Ne ovat tarkennuksia ja täydennyksiä omaan sävelkieleen.” ”Kuudes jousikvartetto on luonteeltaan elämäkerrallinen teos, ikään kuin kertomus tyyliin ’nuoruus on mennyttä’. Teoksessa on paljon tunnetta, Sturm und Drangia, ja mukana on myös sitaatteja kansansävelmistä Läksin minä kesäyönä käymään ja On neidolla punapaula.” Teos alkaa vahvan rytmisen latauksen siivittämänä ja rakentaa yksiosaisen mutta monivaiheisen kokonaisuuden. Se on pelimannihenkisempi teos, tehty vähän ketunhäntä kainalossa. Mikä näissä kahdessa kvartetossa on uutta. ”Seitsemäs kvartetto piti sitten säveltää niin, että se kelpaisi vaimollekin. Maaliskuisen konsertin painopisteinä ovat jousikvartetot nro 6 ja 7. Laululinjat ovatkin hyvin selkeitä, ja dramaturgia on piano-osuudessa, joka on hyvin vaativa, paikoin lähes virtuoosinen.” Piano pääsee konsertissa ääneen myös ilman laulua, sillä mukana on soolokappale Three Rag Babies (2019), kolmen pianistisesti tehokkaan ragtime-tyylitelmän sarja. . BOOK at ariaborealis.com before May 1 for UngBarokk and Sessions Active We’re also offering limited numbers of Sessions Observer and Festival passes Prices from NOK 1 800 – 8 000. ”Sen vuoksi olen kokenut jossain määrin moraaliseksi velvollisuudekseni sävellyskonsertin järjestämisen”, hän toteaa. Siinä sykkii loppupuolella kolmisointukone, mutta toisaalta melodiat liikkuvat ihan omia reittejään.” ”Tämä on rockahtava kappale, ja tässäkin pizzicatot ovat etäännyttävänä elementtinä, samoin kuin kuudennessa kvartetossa.” Avaus liedin maailmaan Sävellyskonsertissa kantaesityksinä kuultavat kaksi lauluteosta merkitsevät Pohjolalle avausta liedin maailmaan. Make music with peers and professional musicians in the UngBarokk bands, and why not combine it with the summer academy Toppenkurset in Mosjøen the following week
”Olen äärettömän kiinnostunut oppilaideni äänestä ja koen suurta vastuuta hoitaa, ohjata ja hoivata oppilaideni ääntä opettaessani heille laulamisen tekniikkaa ja tervettä, kokonaisvaltaista äänenkäyttöä. Rakastan klassista musiikkia yhä. Kaunis Grani 13.1.2022. Minun olisi pitänyt silloin nukkua, mutta salaa peiton alla kuuntelin yölähetystä pienestä transistoriradiostani. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. ”Kyse on sekä fysiikasta että alitajunnasta. Jos taas yritetään tehdä väkisin nelikulmaista ympyrää, yhteistyö voi olla aika kankeaa.” – Sinfoniaorkesterin itseohjautuvuudesta väitöskirjan tehnyt Sinfonia Lahden pasunisti Vesa Lehtinen Etelä-Suomen Sanomissa 30.1.2022. Nyt on nähty luovuutta ohjelmistossa, ja yleisö on avoin kaikelle, mitä orkestereiden konserteissa voi olettaa kokevansa.” – Jyväskylän kaupunginorkesterin päävierailijaksi valitun Meta4-jousikvartetin jäsen, viulisti Minna Pensola Keskisuomalaisessa 2.2.2022. Lisätietoja osoitteesta skr.fi/soitinlainat G ia n b a tt is ta R o g e ri , B re sc ia 16 9 1. Sitä paitsi laulu on erittäin terapeuttista.” – Sopraano Angelika Klas-Fagerlund kertoo työstään klassisen laulun opettajana. ”Suhteeni käyrätorveen voisi tiivistää sanoihin äärimmäinen kiinnostus ja intohimo, ei kuitenkaan pakkomielle. Sen opetti minulle edesmennyt laulunopettajani Vera Rozsa. Opetustilanne ja laulaminen yleensä on erittäin intensiivinen tilanne, joka vaatii sekä oppilaalta että opettajalta ääretöntä keskittymistä ja keskinäistä luottamista. ”Ennen pandemiaa klassinen musiikki oli kautta musiikkimaailman aika tuulettamattomassa tilassa. Mutta kun SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Vanhojen italialaisten ja ranskalaisten arvosoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia. Minulle se on kuin miekka. ” 1950-luvun taitteessa, kun olin pieni, radiossa soitettiin öisin klassista musiikkia. Lapsuudessani piti pärjätä vaikka hampaat irvessä. Toisaalta pärjäämisen asenne on ajanut minua elämässä eteenpäin, mutta välillä kun huomaan piiskaavani itseäni, mietin, että eikö joskus voisi kulkea kultaista keskitietä. Se hoitaa kaiken ja vapauttaa, iskee sieluun ja antaa toivoa.” – Näyttelijä Maija-Liisa Peuhu Suomen Kuvalehdessä 4/2022. Jos puikkoa ei osaa käsitellä, se tuo musiikkiin myös virtuositeettia. Suomen Kulttuurirahaston SOITINLAINAT haettavina 10.–31.3.2022 Soittimet on tarkoitettu lainattaviksi muusikoiden käyttöön määräajaksi. Alitajuisesti oloni on puolestaan vakaampi ja vahvempi. Sitten voidaan lähteä rakentamaan yhteistä näkemystä. Jostainhan tässä monimutkaisessa ammatissa on pidettävä kiinni.” – Kapellimestari Tibor Bogányi kertoi tahtipuikon merkityksestä Satakunnan kansan haastattelussa 31.1.2022. Ensi-ihastukseni oli Beethoven. käyrätorvea haluaa soittaa korkeimmalla tasolla, se on jo elämäntapa.” – Tampere Filharmonian soolokäyrätorvisti Aleksi Mäkimattila Aamulehdessä 30.1.2022. . Minut kasvatettiin kodissani pelkäämään epäonnistumista: sellainenhan kuului silloin suomalaiseen kulttuuriin. ”Kymmenvuotiaana ajattelin, etten saa epäonnistua tekemisissäni. Jos joudun ottamaan konsertissa yhden välihengityksen, saatan ajatella, että konsertti on pilalla.” – Sopraano Karita Mattila Kotiliedessä 3/2022. ”Kun soittajat tuntevat, että heitä arvostetaan, kapellimestarilta otetaan helpommin ideoita vastaan. Nyt tiedän, että ihmisellä on varaa myös epäonnistua. Kun käytän puikkoa, muusikot ensinnäkin näkevät liikkeeni paremmin
31 R ONDO C LASSIC 3|2022 sesti tiedossa, mutta ongelman vakavuutta on piiloteltu lähes meidän päiviimme asti. Sävellystoimintansa ohella nuori Madetoja oli kiireinen esiintyjä. Samaan matkaan liittyy kertomus neljännestä sinfoniasta, joka Madetojan sanojen mukaan oli häneltä Pariisin asemalta varastetussa matkalaukussa. Hänen alkoholismiaan ei kuitenkaan milloinkaan nostettu esiin, vaan kollegat ja läheiset yrittivät hoitaa sitä siinä toivossa, että jonkinlainen ihmeparaneminen tapahtuisi. Salmenhaaran mukaan Madetoja koki äidin kuoleman niin raskaasti, että se heijastui fyysisenä sairastumisena. Löytyisikö säveltäjän elämästä jonkinlainen vedenjakaja, jonka jälkeen tehtyyn työhön, kuten aikaisempien teosten uusiin versioihin, tulisi suhtautua erityisen kriittisesti. Usein mukana oli vielä Madetojan puoliso L. Suuriin voittoihin kuului Pohjalaisia-oopperan menestys, mutta Okon Fuokon ja Juhan saama viileä vastaanotto oli Madetojalle katkera pala nieltäväksi. Madetoja taistelikin jo 1910-luvulta lähtien säveltäjien olosuhteiden parantamiseksi Suomessa, ja hänen aloitteestaan perustettiin Suomen Säveltaiteilijain Liitto, jonka pitkäaikainen sihteeri ja myöhemmin myös puheenjohtaja hän oli. Lisäksi nuori säveltäjä lauloi kuorossa sekä harjoitteli pianon ja viulun soittoa. | Madetoja oli veloissa suurimman osan elämäänsä, ja hänen taloudellinen tilanteensa koheni vasta joitakin vuosia ennen hänen kuolemaansa.. 29 vuodelta 1916. Madetoja esiintyi myös pianistina tehden pitkiä kiertueita maakunnissa viulisti Eino Raition kanssa. Madetojan elämä ja tuotanto Madetojan pääsoitin hänen nuoruudessaan oli 30-kielinen kantele, jota hän soitti virtuoosin ottein. Säveltäjä kuitenkin piti orkesteria omimpana ilmaisuvälineenään. Madetoja oli veloissa suurimman osan elämäänsä, ja hänen taloudellinen tilanteensa koheni vasta joitakin vuosia ennen hänen kuolemaansa. Olen tutkinut Leevi Madetojan orkesterituotantoa jo noin kymmenen vuoden ajan, ja kaksi vuotta sitten ryhdyin valmistelemaan kriittistä editiota Madetojan ensimmäisestä sinfoniasta, Op. Madetojan sairastelut ja sairaslomat lisääntyivät ja pitenivät. 50-vuotiaana säveltäjä sai viimeinkin nauttia maineensa hedelmistä. Kajanuksesta tulikin nuoren Madetojan tärkeä tukija, ja heidän välinsä olivat läheiset. Esiintymisten määrät olivat nykymittapuun mukaan hengästyttäviä: saman viikon aikana Madetoja saattoi johtaa musiikin kahteen eri teatteriesitykseen ja sen lisäksi harjoittaa ohjelmiston sinfoniakonserttiin ja eri ohjelmiston pari päivää myöhemmin soitettavaan kansankonserttiin. Kalervo Tuukkasen kirjoittamassa ensimmäisessä Madetoja-elämäkerrassa (1947) kerrotaan lähinnä kovan työnteon aiheuttamasta ”liikarasituksesta” ja sen seurauksista. Onervan kirjeenvaihdossa ”herkutteluun” alkoholilla ja joskus muillakin huumeilla viitataan usein. Tätä puolta säveltäjän elämästä ei ole ymmärrettävistä syistä useinkaan haluttu tuoda esiin, mutta kriittisen edition näkökulmasta säveltäjän työkyky on olennaisen tärkeää tietoa. Sitä tosiasiaa, että Madetoja ei lähtenyt teosta rekonstruoimaan, pitää Salmenhaara merkkinä siitä, että säveltäjän muisti oli ratkaisevasti huonontunut. Madetojan parhaana luomiskautena syntyivät hänen kolme sinfoniaansa, oopperat Pohjalaisia ja Juha sekä balettipantomiimi Okon Fuoko. Hän ja Toivo Kuula toimivat vuosina 1912–1914 Kajanuksen apulaiskapellimestareina Kotimaisessa orkesterissa, ja vuodet 1914–1916 Madetoja vietti Viipurin Musiikin Ystävien orkesterin kapellimestarina. Madetojan ja L. Aidoimmin säveltäjän tilasta kertovat hänen 1940-luvun päiväkirjamerkintänsä, joissa toteamukset täydellisestä muistinmenetyksestä lomittuvat päihtyneenä kirjoitettuihin ”Jumala minua armahtakoon” -pyyntöihin. 1 sai heti tunnustusta, ja hänen ensimmäinen orkesterisävellyksensä Elegia jousiorkesterille herätti Robert Kajanuksen huomion. Musiikkiopiston päättötyöksi sävelletty pianotrio Op. Leeville rakkaan äidin jatkuvilla varoitteluilla viinan vaaroista oli luultavasti jonkinlainen hillitsevä vaikutus, mutta vuonna 1934 Anna Madetoja kuoli 75 vuoden iässä. Ajalle tyypillistä oli myös kantaattien suuri suosio; niitä Madetojan tuotannossa on pitkälti toistakymmentä. Madetoja oli myös perustamassa Teostoa ja Suomen Säveltäjiä. Alkoholismi ja muistisairaus Päihteiden käyttö oli 1900-luvun alkupuolen Suomessa runsasta, ja varsinkin taiteilijaelämään se näytti kuuluneen olennaisena osana. Valmistuessaan Helsingin yliopistosta Madetoja sai kunnian säveltää promootiokantaatin omaa maisteripromootiotaan varten keväällä 1914. 19-vuotiaana hän muutti Helsinkiin musiikin ja musiikkitieteen opiskelun merkeissä. Erkki Salmenhaara taas ei pyri vuoden 1987 elämäkerrassaan peittelemään säveltäjän alkoholismia, mutta ei toisaalta myöskään paljasta hänen tilansa vakavuutta. Kun vuonna 1938 Madetojalle myönnettiin jälleen pitkä sairasloma opetustöistään, Salmenhaaran mukaan hän oli tuolloin ollut hoidattamassa terveyttään Etelä-Euroopan kylpylöissä. Voidaanko säveltäjän tekemiin myöhempiin korjauksiin lainkaan luottaa, jos tiedetään, että hän ei ole ollut työkykyinen. Onerva esittämässä Madetojan melodraamoja ja lausumassa omia runojaan. Päädyin siis tarkastelemaan säveltäjän elämänkaarta kokonaisuudessaan yrittäessäni selvittää, milloin hänen työkykynsä romahti. Selvittääkseni teoksen eri versioiden taustoja sukelsin Madetojan 1940-luvun päiväkirjoihin ja kirjeenvaihtoon, ja tällöin avautui silmieni eteen surullinen kuva sairaasta, luomiskykynsä kadottaneesta taiteilijasta
Suomen Säveltäjät ei ole kuitenkaan näin tehnyt, vaan se on jakanut vuosien varrella satoja tuhansia euroja mm. Osaltaan tähän on syynä huonolaatuinen nuottipaperi ja huonot säilytysolot. Madetojan merkitys maamme säveltäjien järjestäytymisen esitaistelijana tuntuu siis unohtuneen nuoremmilta kollegoilta varsin nopeasti, On myös selvää, että jos Madetojan orkesteriteoksia olisi ruvettu heti testamenttivarojen vapauduttua tarmokkaasti julkaisemaan, olisivat myös säveltäjän tekijänoikeustulot huomattavasti sitä kautta nousseet, sillä esitysmateriaalien laatu on usein ratkaisevassa asemassa, kun tehdään päätöstä siitä, otetaanko jokin teos ohjelmistoon vai ei. Tämä tilaisuus testamenttirahaston kasvattamiseen kuitenkin menetettiin, ja nyt Madetojan tuotanto onkin jo tekijänoikeuksista vapaata. Madetojan testamentin mukaan varat on käytettävä ”Leevi Madetojan teosten painattamista varten sekä, sitten kun tämä tarkoitus on toteutettu joko tämän jälkisäädöksen tai muiden samanlaisten rahastojen avulla, yleensä suomalaisen musiikin, etupäässä laajempien teosten, painattamista varten.” Toisin sanoen, testamenttivarat tulee käyttää ensisijaisesti Madetojan tuotannon painattamiseen, eikä niitä pitäisi käyttää muihin tarkoituksiin, ennen kuin tämä mittava projekti on toteutunut. sävellystilauksiin – tarkoitukseen, jota ei Madetojan testamentissa lainkaan mainita. Madetoja itse näki aikansa romantisoivan hengen mukaisesti teoksensa monumenttina jälkipolville. Olisiko Madetojan aika viimeinkin koittamassa – vai onko hän ajallemme liian epämuodikas, ”vanha valkoinen mies”. ?. Materiaalien pelastamisella täydelliseltä tuhoutumiselta alkaa jo olla kiire. 34 R ONDO C LASSIC 3|2022 Valitettavasti sävellyskäsikirjoitukset eivät ole turvassa, ennen kuin ne ovat Kansalliskirjaston kaltaisen kansallisen muistiorganisaation holveissa. Madetojan alkuperäinen nuottiaineisto alkaa olla paikoitellen lohduttoman huonossa kunnossa. Tällä hetkellä valtaosa Madetojan orkesteriteoksista on siis edelleen painattamatta, mukaan lukien hänen kolme suurteostaan näyttämölle Pohjalaisia, Juha ja Okon Fuoko. Nuorille musiikkitieteilijöille Madetojan elämässä ja tuotannossa olisikin kosolti tutkittavaa, ja myös erinomainen mahdollisuus saada tutkimuksen tuloksia julkaistuksi
Bach: Matteus-passio Cantores Minores Cantores Minores Koulutusryhmien kuoro Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tommi Hakala Suomalainen barokkiorkesteri Hannu Norjanen, johtaja cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores KE * 13.4. PYSÄHDY SÄVELTEN HISTORIAN SUURIMMALLE MONUMENTILLE J. Domenico Cimarosa: Requiem PE 11.11.2022 J.S. Bach: Messu h-molli Cantores Minores ja Leipzigin Tuomaskuoro (Saksa) PE 16.12.2022 J.S. KLO 18 * MÄNTSÄLÄN KIRKKO ** TUOMIO KIRKKO LIPUT TICKETMASTER.FI & 45 MIN ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN15–65 € (SIS. Urkuyö ja aaria) LA 29.10.2022 CM-alumnien juhlakonsertti PE 4.11.2022 70-vuotisjuhlakonsertti mm. KLO 18 PE ** 15.4. KÄSIOHJELMAN) Noudatamme voimassaolevia terveysturvallisuusja kasvomaskiohjeita JUHLAVUODEN YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunki, Taiteen edistämis keskus, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto HELSINGIN SANOMAT • INNOFACTOR • SEB • VEHO 70-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa SU 8.5.2022 Perinteinen äitienpäiväkonsertti Kotimaan 70-vuotisjuhlakiertue mm.: LA 11.6.2022 Juvan kirkko (järj. Joroisten Musiikkipäivät) TO 16.6.2022 Espoon tuomiokirkko (järj. S. Bach: Jouluoratorio TI 20. & KE 21.12.2022 Perinteinen Joulukonsertti
Hänen uusi taiteellinen ilmansuuntansa selkeni keväällä 2020, kun Oulun kaupungintalon ympäristössä kuvatun Rakasta elämää -videon katsojamäärät nousivat nopeasti kohti koillista, ja siitä tuli yksi venäläisen hakukoneen Yandexin eniten etsityistä kohteista. YouTubessa ja Tiktokissa hänen videoidensa katsojamäärät lasketaan miljoonissa. Kansallisoopperasta Kilon poliisiksi Schroderuksen tenorissa on yhä oopperalavojen voimaa, vaikka tämä ”Jumalan kukkopojaksi” mainittu laulaja etsii nykyään aktiivisesti tulkintoihinsa myös herkkiä, hallittuja sävyjä. Samaan aikaan videosta kertoivat Venäjällä useat radioja televisiokanavat. Hän on tällä hetkellä tunnetuin suomalainen klassisen puolen laulaja itänaapurissa. Itänaapureista oli erityisen hienoa, että tämän kaikkien tunteman neuvostoajan hitin esitti suomalainen poliisi virkapuvussa. Se asettaa laulutekniikalle omat vaatimuksensa varsinkin silloin, kun konserttisali vaatii mikrofonin käyttöä. Tähän puoleen olen viime aikoina erityisesti paneutunut, opetellut laulamaan hiljempaa.” Oululainen oopperatenori, vanhempi konstaapeli PETRUS SCHRODERUS ei ole antanut pandemian hidastaa musiikin tekemisen tahtia. rakasta elämää avasi venäläisten sydämet Teksti: ESKO AHO p. Hän kertoo korona-ajan kuulumisiaan, kajauttaa välillä esimerkkejä siitä, mitä musiikillisesti milläkin asialla tarkoittaa; miten haasteellista nimenomaan venäjän kielen ääntäminen voi joskus olla. 36 R ONDO C LASSIC 3|2022 ETRUS SCHRODERUS istuu oulunsalolaisen paritalon olohuoneessa pianon ääressä. ”Ääneni ei enää ole nuoren miehen taipuisa, lyyrinen instrumentti. Jopa Moskovan poliisit lähettivät hänelle terveisiä. Hän ryhtyi tuottamaan videomateriaalia verkkoon, ja Rakasta elämää -video upposi syvälle venäläisten sydämiin
Suurempaan verkkosuosioon on maamme klassisen puolen laulajista yltänyt vain Jorma Hynninen Veteraanin iltahuudollaan. Sen jälkeen hän on konsertoinut laajasti eri puolilla Suomea, kun pandemian kokoontumisrajoitukset samanaikaisesti ovat merkinneet monelle kollegalle talousvaikeuksia. Hiljattain lauloin poliisikollegani isän hautajaisissa Kari Tapion tunnetuksi tekemän liedin Mun sydämeni tänne jää.” Konstaapeli otti syksyllä puoli vuotta virkavapaata työstään. Poliisiksi päätin palata, kun minulle ei kuorossakaan tarjoutunut mahdollisuuksia solistisiin töihin,” Schroderus kertoo. Vuonna 2004 tapahtuneen Timo Mustakallio -kilpailun voiton perusteella Kansallisoopperaan siirtyessään Schroderus ei omasta mielestään osannut vielä mitään. Sikäli olen samassa veneessä kuin kaikki muutkin kollegat. 37 R ONDO C LASSIC 3|2022 Kansallisoopperasta Schroderus palasi ensin Espooseen Kilon poliisiksi ja sen jälkeen takaisin entisen kotikaupungin Oulun poliisilaitokselle. Perinteinen ’lied’ ei myöskään ole poistunut ohjelmista, mutta sana pitää sisällään tavallista laajemman valikoiman laulumusiikkia. Mutta virus päätti toisin. Kun koronavirus päätti toisin Rakasta elämää -videon ei itse asiassa pitänyt liittyä koronaan lainkaan, vaan turhiin hukkumiskuolemiin tulevana juhannuksena. ”Kapellimestari Hannu Bister ja muut korrepetiittorit olivat todella kärsivällisiä. Pandemian aikana olen joka tapauksessa saanut selville ne kanavat, joiden kautta pystyn jatkamaan laulajan työtä mielekkäällä tavalla.” Viime vuoden maaliskuussa Rakasta elämää -videosta nähtiin yllättäen lyhyt otos jopa Kremlin palatsissa Moskovassa Maanpuolustajan päivän valtakunnallisen pääjuhlan alussa presidentti Vladimir Putinin videotervehdyksen jälkeen. rakasta elämää avasi venäläisten sydämet | Petrus Schroderus on löytänyt pandemian aikanakin tavan jatkaa esiintymisiään videoilla, jotka ovat saaneet etenkin Venäjällä paljon huomiota.. ”Maailman tautitilanteelle ei voi mitään. Schroderukselle on parissa vuodessa syntynyt kansainvälinen fanijoukko, johon kuuluu jopa Tshernobylin pelastusoperaatiota johtanut vanha kenraali Nikolai Tarakanov. TikTok-sovelluksessa siihen on tutustunut 15 miljoonaa ihmistä. Schroderuksen piti esiintyä marraskuun alussa Venäjällä kansainväliselle yleisölle Tshernobylin onnettomuuden 35-vuotiskonsertissa, mutta koronan aiheuttamien viisumirajoitusten takia tilaisuus jouduttiin siirtämään. ”Oopperassa minulta alkoivat taiteellisen johdon vaihtumisen myötä solistiroolit loppumaan, joten hain ja pääsin talon kuoroon. Ooppera on taiteenlaji, jota opitaan tekemällä, ei koulun penkillä.” Ooppera-aarioitakin Schroderus yhä esittää konserteissaan, mutta harvemmin. ”Esitän nykyään ohjelmistoa, jonka koen itselleni läheiseksi. Pääjohtaja Erkki Korhonen ymmärsi tilanteeni ja antoi minulle aikaa ja jopa säesti esityksiäni pianolla. Sen sanoma onkin pitkälti samanhenkinen kuin Rakasta elämää -laulun neuvostoaikainen teksti venäjänkielisessä versiossa. Poliisihallituksen kustantamana YouTubessa julkaistua tallennetta on tähän mennessä katsottu eri versioina yhteensä yli neljä miljoonaa kertaa
Itse teen musiikilliset rajanvedot lähinnä sanoitusten perusteella, mikä on laulun tai aarian syvin merkitys. Se on yleensä joko tai.” Laulaja ei pelkää saavansa kielteistä palautetta oman herätysliikkeensä puolelta, vaikka hän rikkoo esiintymisillään totuttuja rajoja. Monet kysyjät ovat jälkeenpäin todenneet olevansa yhä eri mieltä kanssani, mutta sanoneet ymmärtävänsä kantojani paremmin. Ne ovat ihmeellisellä tavalla muuttuneet yhteisiksi normeiksi. Lestadiolaisen herätysliikkeen piirissä musiikki tarkoitti pitkään lähinnä vain laulamista ja perinteistä kirkkomusiikkia tietyillä, yhteisesti hyväksytyillä soittimilla esitettynä. Kyseessä on enemmän uskovien ihmisten yhteisö kuin kokoelma valmiita dogmeja. Paaso ei tätä ajatusta täysin allekirjoita, vaikka uskonnollisen kotikasvatuksen ja ympäröivän tiiviin kulttuurin voima on hänenkin mielestään suuri. Venäläisiä lauluja on valitettavasti aikojen kuluessa suomennettu popularisoiden ajatuksella, että ne olisivat helpommin kuunneltavia.” . Lestadiolaisuudessa on tapahtunut selvää avautumista ja ainakin avoimuuden lisääntymistä”, sanoo Paaso. Peukkua on verkossa painettu voimalla sekä ylös että alas, toivottaen joko Jumalan siunausta tai tervettä järkeä. Uskon, että itse Lars Levi Laestadiuskin olisi ollut kauhuissaan joistakin liikkeen säännöistä.” . ”Olen aina ollut suuri Georg Otsin ihailija, ja venäläisiä lauluja ohjelmistooni on tullut koko ajan lisää suomeksi tai alkukielellä laulettuina. ”Kun Suomen herätysliikkeiden historiaa joskus jälkeenpäin tutkitaan, viimeistä kymmentä vuotta varmaan pidetään ihan mullistavana ajanjaksona. ”En usko, että löytyy mitään seurakuntaa, jossa kaikki ovat kaikista asioista yhtä mieltä. Laulajan mielipiteet ajan hampaissa Suomessa oululaistenoria ei tunneta vain musiikin perusteella. Nyt omalta alaltanikin on nostettu keskusteluun epäkohtia ja käytäntöjä, jotka eivät ole millään tavalla liittyneet uskontoon tai uskonnollisuuteen.” ”Vaikutusvaltaisilla henkilöillä liikkeessä on ollut heidän omasta arvomaailmastaan nousseita käsityksiä musiikista. Hänellä on pitkä henkilökohtainen suhde vanhoillislestadiolaisuuteen lapsuudenkodista lähtien. 38 R ONDO C LASSIC 3|2022 Rakasta elämää -laulun lisäksi itänaapurit ovat kovasti pitäneet muun muassa Schroderuksen tulkinnoista Lenskin aariasta Kuda, kuda oopperasta Jevgeni Onegin sekä laulusta Kuljen yksin autiolla tiellä Mihail Lermontovin tekstiin. Vastapainoa mediajulkisuuden vuoristorataan ovat tuoneet viime kesän lopulla solmittu avioliitto oulunsalolaisen Suvin kanssa ja edellisenä vuonna tapahtunut liittyminen lestadiolaisen herätysliikkeen jäseneksi. ”Itse teen musiikilliset rajanvedot lähinnä sanoitusten perusteella, mikä on laulun tai aarian syvin merkitys.”. Nykyään lestadiolainen voi Paason mukaan katsoa halutessaan myös televisiota. ”Vanhat normit ovat alkaneet vähitellen murtua. Mahdollisuuksien mukaan pyrin ensin aina selvittämään, missä historiallisessa yhteydessä musiikki ja tekstit ovat syntyneet”, sanoo Schroderus. Muun muassa oopperassa laulamista on yhteisössä pidetty oman kunnian tavoitteluna ja sen takia ei-suotavana. Koko 2000-luvun ajan on puhuttu siitä, miten verkkopalveluiden ja -medioiden aikakaudella nämäkin, sanalla sanoen ikuisuusasiat ovat muuttumassa. Herättääkö panhuilun ääni lihallisia haluja. Tämä piirre yleensä puuttuu suomalaisesta keskustelukulttuurista. Lestadiolaisuus näyttää ulkoapäin erilaiselta kuin sisältä katsoen. Kuorossa laulaminen ei ole enää kiellettyä, ja konsertoiminen on lestadiolaisten taiteilijoiden piirissä yleistä. ”Verkossa olen laulamisen ohella pyrkinyt vastaamaan erilaisiin kysymyksiin silloinkin, kun aiheet ovat omasta mielestäni tuntuneet itsestäänselvyyksiltä. ”MUISTAN ELÄVÄSTI, miten rippikoulussa 1980-luvulla opettaja opetti meille nuorille, että panhuilun ääni on synnillinen, koska se herättää lihallisia haluja”, kertoo Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa musiikkija jumalanpalveluselämän asioista vastaava hiippakuntasihteeri Raimo Paaso. Barokin ajan tanssisarjoja ei osattu pitää yhtä synnillisinä kuin nykyisiä tansseja. Hän on joutunut poliisina ja julkisuuden henkilönä ajan hampaisiin muun muassa Pride-kulkueita ja aborttia koskeneiden kannanottojensa takia. Viime vuonna hänen vanhoista Pride-kommenteistaan tehtiin Oulussa jopa rikosilmoitus. Urut katsottiin sopivammaksi kuin harmonikka, sähkökitara tai huuliharppu. Mutta liikkeen on myös epäilty olevan pohjimmiltaan kuin venäläinen Maatuska-puunukke: kun yhden kuoren ottaa pois, alta paljastuu samanlainen, pienempi lestadiolainen
Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. 47,00 €. Aina on aikaa oppia uutta. Hintaan lisätään käsittelykulut. Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Musiikista, sanoin ja sävelin. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. 03-225 1948
Till Eulenspiegelin veijaritarina on kautta historian ymmärretty huumoria aseenaan käyttävänä kapinana vanhoillisia vastaan, ja sellaisena se näyttäytyy myös RICHARD STRAUSSIN sinfonisessa runossa. Kivi oli suomentanut nimen ruotsin ulspegelistä , ”ilvehtijästä”, jonka seikkailuja oli käännetty ruotsiksi jo vuonna 1661 ja uudelleen 1830-luvulla. Keskiajan epävakaassa ympäristössä yhteisöllisyys oli tuki ja turva, mutta Eulenspiegel oli vapautta rakastava individualisti, joka ei halunnut kuulua joukkoon. Uuspeili koko mies”, toteaa Seitsemän veljeksen Timo Kissalan Aapelista. Till Eulenspiegel kuvattiin keskiajalla usein keppostelevana narrina, joka oli kuitenkin myös humanismin esitaistelija ja yhteisön sopeutumaton kapinallinen. Keppostelijana ja huijarina Till Eulenspiegel edustaa arkkityyppiä, jonka johdannaisia ovat saksalaiset hanswurstit ja suomalaiset kylähullut ja nättijussit. 40 R ONDO C LASSIC 3|2022 SUURI LURJUS JA HUNSVOTTI hän on; kävelee pitkin kyliä klaneetti kädessä, tekee piioille lapsia ja elää vanhan äitinsä niskoilla. ”Uuspeili” oli Aleksis Kiven versio Till Eulenspiegelistä , kirjaimellisesti Till ”Pöllönpeilistä”, kansanomaisten veijaritarinoiden sankarista. Suomen kielessä riittää nimityksiä – kelmi, veijari, ilveilijä, narri, vintiö, riiviö, hunsvotti – jotka kertovat, että tyyppi on tuttu pitkältä ajalta. Richard Strauss valokuvaaja Edward Steichenin kuvaamana vuonna 1904.. Keskiaikainen puupiirros. Pöllöjä ja apinoita Alkuperäinen Till Eulenspiegel oli keskiajan ja renessanssin väliin sijoittuva hahmo, karkeiden pilojen taituri, mutta myös jonkinlainen humanismin esitaistelija. Häntä on pidetty kulkurin, pilailijan ja sosiaalisen tutkimusmatkailijan yhdistelmänä, joka käytti ihmisiä koe-eläiminään. 28 hansa yläkoulusta löytyi tällainen temppuilija, luokan pelle ja ikuinen vastaanväittäjä. Historiallisen Till Eulenspiegelin arvellaan syntyneen Brunswickissa Ala-Saksissa ja kuolleen ruttoon Möllnissä Schleswig-Holsteinissa vuonna 1350. Jo siinä Eulenspiegel esiintyy monien tarinaversioiden läpi suodattuneena hahmona. Häneen liittyviä kertomuksia koottiin yhteen 1400-luvulla, ja ensimmäinen säilynyt 96 seikkailun kokoelma painettiin vuonna 1515 ( Ein kurzweilig lesen von Dyl Ulenspiegel ). Melkein kenen taR ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN ” RICHARD STRAUSS: TILL EULENSPIEGELS LUSTIGE STREICHE OP. kuka parhaiten nauraa. Kuvaan on ladattu paljon symboliikkaa: pöllö, peili ja etana edustavat aikansa arvoja
Goethe totesi, että Till Eulenspiegelin huumori perustuu usein siihen, että ihmiset puhuvat kuvaannollisesti, mutta Till ymmärtää asiat kirjaimellisesti. ” Till Eulenspiegelillä oli tehtävä totuuden näyttäjänä ja inhimillisten heikkouksien paljastajana. Lystikkäitä kepposia Richard Strauss (1864–1949) kiinnostui aiheesta kuultuaan Kistlerin Till Eulenspiegel -oopperan vuonna 1889. Orkesteriteoksen pohjana olivat Tillin seikkailut Karl Simrockin vuonna 1878 toimittamassa muodossa. Arvio Straussin johtamasta Münchenin ensiesityksestä marraskuussa 1895 myönsi pitkin hampain teoksen ansiot: ” Orkesterilta ei ole koskaan vaadittu lähimainkaan tämänkaltaista virtuoosisuutta… Koko tyylin teknisenä perustana on julkea kromaattisuus, joka ylittää monin verroin Berliozin, Lisztin ja Wagnerin. Leipuri pyytää Tilliä leipomaan ”vaikka pöllöjä ja apinoita” ja tämä leipoo pöllöjä ja apinoita. Tyhjäntoimittaja ja laiskuri, joka pitää ihmisiä pilkkanaan ja huiputtaa heitä aina kun voi, joka halveksii naisia, koska pitää heidän rakkauttaan laskelmoituna; joka palvoo mykkää luontoa, koska se ei palvele ihmistä, mutta joka vihaa kotieläimiä, ihmisten orjia. Konflikti konservatiivisten kulttuuripiirien kanssa antoi vauhtia Eulenspiegel -oopperalle, Guntramin satiiriselle vastinparille. Tämäkin on nykyajalta tuttua. Orkesterinkäsittelylle teos merkitsi ennen kuulumattomia vaatimuksia. 28 . Siitä sävelsi oopperan Walter Braunfels ja oratorion Wladimir Vogel. 1800-luvulla Eulenspiegelin seikkailut suunnattiin yhä useammin lapsille, sensuroituna kakkahuumorista ja muista keskiaikaisuuksistaan. R ONDO C LASSIC 3|2022 41 toa, eikä ole vielä löytänyt korkeampaan järkeen. Strauss kirjasi luonnoksiinsa moralisoivan kuvauksen päähenkilöstä: ” Till, ihmisvihaaja, joka palvoo luon| Alkuperäinen Till Eulenspiegel oli keskiajan ja renessanssin väliin sijoittuva hahmo, karkeiden pilojen taituri, mutta myös jonkinlainen humanismin esitaistelija.. Kun nälkäinen pappi ilmoittaa haluavansa syödä ”suu vaahdossa”, Till valmistaa hänelle saippuamakkaraa. Till demonstroi myös taidekäsitysten muotoutumista: 28. ” Päähenkilölle ei löytynyt vakuuttavaa draamallista hahmoa, ja Strauss alkoi sommitella aiheesta sinfonista runoa. Seuraavana vuonna Strauss kirjasi partituuriin teosesittelyissä toistetun luettelon tapahtumista tahtinumeroineen: ” Olipa kerran huijari – Nimeltään Till Eulenspiegel – Olipa siinä eto peikko – Kohti uusia kujeita – Odottakaahan nöyristelijät! – Hopsista! Hevosella päin markkinamuijia! – Seitsemän peninkulman saappailla karkuun – Piilossa hiirenkolossa! – Papiksi pukeutuneena saarnaamassa hyveestä ja hurskaudesta – Välillä esiin pilkahtaa kelmin virne! – Jumalanpilkka saa hänet hetkeksi aavistamaan kauhean kohtalonsa – Till herrasmiehenä, kylväen kohteliaisuuksia kaikille kauniille tytöille – Eräs miellyttää häntä kovin – Till kosii – Hienotkin rukkaset ovat rukkaset! – Kiroaa koko ihmiskunnan – Kirjanoppineet – Esitettyään kirjanoppineille pari kimuranttia teesiä Till jättää heidät miettimään päänsä puhki – Irvistelee kauempaa – Tillin katulaulu [Gassenhauer] – Oikeudessa – Ruikuttaa turhaan puolestaan – Narun jatkoksi! Siellä hän roikkuu, viimeinen henkäys ja viimeinen nytkähdys. Säveltäjä ei sähkeessään paljastanut Wüllnerille ohjelmasta mitään: ”Analyysi minulle mahdoton. Keskiaikaisen disinformaation maailmassa hän on täsmällisen tiedon esitaistelija, jolle olisi tilausta nykyajan sosiaalisessa mediassa. Teos valmistui vuonna 1895 Straussin siirryttyä Münchenin hoviorkesterin kapellimestariksi. Strauss ei päässyt johtamaan kantaesitystä, vaan siitä vastasi Franz Wüllner Kölnissä marraskuussa 1895. Toinen pappi kehuu uskaltavansa ”paskantaa keskelle kirkkoa”, mutta Till osoittaa ristimitalla, että ohi meni. Kreivi luonnollisesti näkee edessään kaikki ihmeelliset kuvat, joita Till hänelle esittelee. Till Eulenspiegel tuli uudelleen muotiin 1800-luvulla. Strauss toimi vuosina 1889–1894 Weimarin oopperassa apulaiskapellimestarina ja ryhtyi suunnittelemaan aiheesta omaa oopperaa Till Eulenspiegel ja Schildin porvarit . Till jättää seinät paljaiksi mutta kertoo kreiville, ettei hänen taidettaan voi nähdä, jos on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Tillin maallinen vaellus on ohi. Ensin valmistui esikoisooppera Guntram , wagnerilainen kolmiodraama, joka sai huonon vastaanoton Weimarissa vuonna 1894. Siinä pääsee nauramaan sekä kiusaajille että heidän uhreilleen. Sinfonisen runon suuria totuuksia tavoitteleva hartaus on syrjäytetty, ja ohjelmallisuus näyttää vallanneen ilmaisun viimeistä yksityiskohtaa myöten. Till Eulenspiegelissä päähenkilönä oli romanttisten sankarien sijaan keskiaikainen veijari ja aiheen käsittely korostetun maanläheistä. Aikansa arvohenkilöiden käyttämä kuvakieli oli Tillille epärehellisyyttä. ” Strauss nousi vuosina 1886–89 kuuluisuuteen kolmella orkesterirunoelmalla, Macbeth, Don Juan ja Tod und Verklärung , joilla hän jatkoi Lisztin sinfonisen runon ideaa ja otti haltuun Wagnerilta perityn jättiorkesterin. Syyllisiin hän sovelsi ankaraa, symmetristä oikeutta, jossa moraali oikeuttaa opetusten sadismin. Kaikki äly käytetty nuotteihin.” Vähän myöhemmin Strauss raotti verhoa ja esitteli Wüllnerille teoksen alusta Tillin käyrätorviteeman, klarinetin esittelemän veijarimaisemman signatuuriaiheen sekä a-molli-episodin kirjanoppineineen ja Tillin kuoleman hirttämällä. August Kotzebue sommitteli hahmon ympärille tavanomaisen koomisen oopperan libreton, jonka sävelsi Cyrill Kistler. Koko komeudessaan otsikko on Till Eulenspiegelin lystikkäät kepposet, vanhan veijaritarinan mukaan rondomuodossa suurelle orkesterille op. Kappale sai suuret suosionosoitukset, osa niistä vilpittömiä. Huumori on hänelle opetuksen väline, ei viihdytyskeino. episodissa hän astuu Hessenin maakreivin palvelukseen taidemaalariksi. Guntramin epäonni kalvoi säveltäjää koko loppuelämän. Suosituksi osoittautui Charles de Costerin romaani Legenda Till Eulenspiegelistä ja Lamme Goedzakista (1869), jossa pilkkakirveestä on tehty 1600-luvun Alankomaiden vapaustaistelija. Huumoriksi käsitettynä se edustaa saksalaista Schadenfreudea , vahingoniloa, jonka tehoa sovellettiin 1800-luvulla lastenkasvatukseen. Rajoja rikkovaa narria voi pitää modernismin edelläkävijänä, merkitysten ja järjestyksen kyseenalaistajana, mutta ei varsinaisena vallankumouksellisena
Vasta-avioitunut Strauss kuitenkin muotoili teokseensa hurmaavalla jousisatsilla ja viulusoololla ladatun kosintayrityksen, joka ansaitsee rukkaset. Karmeaa musiikkia Till Eulenspiegelin lystikkäitä kepposia markkinoidaan konserttiohjelmissa yhä veikeänä satuna, joka ilman hirttämistä kelpaisi lastenkonsertteihinkin. Kehystys vaikuttaa herkkätunteisille kuulijoille laaditulta sepitteeltä, joka piilottelee teoksen varsinaista viestiä. Musiikin historian oppikirjoissa Straussia ei luonnehdita modernismin esitaistelijaksi vaan myöhäisromanttiseksi orkesteritaituriksi, melodisten oopperoiden mestariksi ja ylellisten sointivärien insinööriksi. Niiden taakse hän kätki soittoja sävellysteknisesti taidokkaan apparaatin, jota kuulijan ei tarvinnut ymmärtää. . Kohtauksen kruunaa kooda, jossa Tillin tunnussävel kajahtaa voittoisana. Liki kolme oktaavia ja rytmisiä knoppeja käsittävä käyrätorviteema on Tillin uhmakas käyntikortti. Siinä vastustajansa suohon laulanut säveltäjäklovni ampaisee sadusta eläväksi legendaksi. Matalat puupuhaltimet nokkivat toisiaan pedanteissa kaanoneissa, ja Tillin esitettyä vastakysymyksensä he yltyvät koomiseen fuugaan. Tilalle hän omaksui Friedrich Nietzschen moraalikritiikin ja siitä kumpuavan optimismin. Sen jälkeen kuultava pikkuklarinetin ilkkuva aihe päättyy parodiseen Tristan-sointuun. ” Tämän jälkeen ohjelmaselostukseen syntyy pitkä aukko Tillin karatessa hevosella oppineilta, kunnes hänet raahataan oikeuteen. Tässä vaiheessa hänen molemmat teemansa ajetaan virtuoosisessa liikkeessä huippuunsa. Se tuo huojennusta hirttotuomion jälkeen, ja sen perään kajahtava kooda vihjaa, että jollakin tavalla Till Eulenspiegel pääsi tästäkin pälkähästä. Saksalaisen modernismin linja vedetään yleensä Wagnerista Mahleriin ja uuden Wienin koulun säveltäjiin, tonaalisuudesta atonaalisuuteen. Till Eulenspiegelin alkuperäisistä seikkailuista Strauss liikkuu usein kaukana, eikä hänen tarjoamansa tapahtumalista kata koko partituuria. Teoksen kärki oli suunnattu akateemista konservatiivisuutta ja ”klassismia” vastaan – jota teoksen syntyhetkellä edusti Brahms – mutta myös ravistelemaan Lisztin ja Wagnerin edustamaa kvasiuskonnollista ylevyyttä. 42 R ONDO C LASSIC 3|2022 Sota ahdasmielisyyttä vastaan Till Eulenspiegel valmistui Straussin elämän taitekohdassa, jossa hän etsi uralleen suuntaa. Kohtausta ei löydy sellaisenaan alkuperäisistä seikkailuista. 2000-luvun näkökulmasta saattaa näyttää, että Strauss onkin tämän historiallisen pelin lopullinen voittaja. Ensimmäisessä episodissa Till törmää torille räikän säestyksellä rikkoen tavaroita ja säikytellen myyjättäriä. Strauss luonnehti teosta ”rondomuotoiseksi”, mutta perinteisen kiertoja kertausliikkeen sijaan Eulenspiegelin kaksi teemaa seikkailevat, muuntuvat ja riekkuvat pitkin teosta ja orkesteria. Oikeudenkäynti ja hirttotuomio ovat tylyine vaskineen ja jaettuine bassoineen karua germaanista huumoria, vaikka alkuperäisissä tarinoissa sankari kuolee rauhassa testamentaten perillisilleen kiviä. Seidl esitteli Till Eulenspiegelin vanhoillisuutta vastustavana protestisävellyksenä ja Straussin itsensä nuorena kapinallisena ja modernistina. ” Kirjaviisaat päätyvät väittelyn jälkeen ensimmäiseen vaihtoehtoon, johon Eulenspiegel vastaa: ” Mitä typeryksiä olettekaan, kun ette halua oppia sitä, mitä ette tiedä, ja sillä mitä tiedätte, ette tee mitään. Yalen yliopiston professori James Hepokoski ( Framing Till Eulenspiegel , 2006) katsoo, että säveltäessään 1890-luvun alussa Till Eulenspiegeliä Strauss kuului varhaisen modernismin eturintamaan. Nykymusiikin valtavirtaa edustavat näyttävät ja teknisesti loisteliaat orkesterirunoelmat, joiden aistillisuus ja maallisuus kaihtavat kaikkea metafysiikkaa, mutta eivät kolmisointuja. Varsinaista tarinaa edeltää ja seuraa orkesterin lempeä, jaettujen jousien sokeroima Olipa kerran -teema, joka tuntuu siirtävän keppostelijan kommellukset fiktion maailmaan. Keskiaikaisissa Eulenspiegel-tarinoissa on paljon saksalaista kakkahuumoria mutta ei erotiikkaa. Pizzicatojen erottama epilogi palaa alkuun mutta jatkaa Olipa kerran -aihetta ja kytkee sen Hepokosken mukaan viittaukseen Wagnerin Siegfried-idylliin , tarkemmin sanoihin ” Ein sohn ist da ” (”Sehän on poika!”). 1900-luvun alussa uutta tietä etsiville säveltäjille Straussin musiikki edusti ”sirkusta”, jolla ei ollut syvempää ulottuvuutta. Maailmankuvalleen hän etsi uutta näkökulmaa ja jätti taakseen schopenhauerilaisen pessimismin ja raskaan metafysiikan. TILL EULENSPIEGEL VALMISTUI STRAUSSIN ELÄMÄN TAITEKOHDASSA, JOSSA HÄN ETSI URALLEEN SUUNTAA.. Straussin ajatuksissa modernia oli myös uudenlainen kansanomaisuus ja maanläheisyys – romanttisen idealismin ja vakavuuden kukistaminen. Ehkä se muistuttaa tuoreen Pauline-puolison partituuriluonnoksiin kirjoittamasta kommentista: ”Karmeaa musiikkia!” Neljäs ja laajin kepponen on oppineiden kyselytunti. Tässä ideologisessa kehityksessä hänellä oli tukenaan opiskelutoveri, Wagner-tutkija ja Nietzscheen perehtynyt Arthur Seidl, jolle Till Eulenspiegel op. Jaksoa voisi luonnehtia kelmin omakuvaksi ilman vastapelureita, puhtaasti musiikilliseksi kepposeksi, jolla Strauss paljastaa itse olevansa Till Eulenspiegel. Orkesterin valtakoneiston rattaissa klarinetin vastaväitteistä ei ole apua, köysi kiristää soittimesta ylös kipuavan asteikon ja viimeinen henkäys kuristuu ulos huilun trillissä. 28 on omistettu. Alkuperäisissä tarinoissa Till esittää Pariisissa oppineille kysymyksen ” Onko ihmisen parempi tehdä mitä hän tietää, vai oppia mitä hän ei tiedä. Seuraavassa episodissa Till teeskentelee pappia, jonka puhe on fagottien ja alttoviulujen paksusointista ja tasatahtista hymniä, aika lailla Brahmsilta kuulostavaa. Johdannon jälkeen esitellään kaksi päähenkilön muotokuvaa. Teoksessa on paljon puhtaasti musiikillista huumoria – leikkiä teemoilla, instrumenteilla ja sointiväreillä – jota ei selitetä. Varsinaiset kepposet jakaantuvat neljään episodiin. Sen perusteella Strauss katsoo itsensä Wagnerin perilliseksi, ja Tillin kuolema onkin vain yksi hänen kepposistaan
OSKUS MIELIMUSIIKKIAAN haluaa kuunnella vähän lujempaa. Kumpaankin voi vaihtaa minitai ammattiliittimen tarpeen mukaan. Tuote on varustettu vaativalla Pro-liitteellä, muttei turhaan. Omassakin kodissa elämänkumppani tai muut perheenjäsenet saattavat siitä häiriintyä. Siitä seuraa ongelmia ainakin kerrostalossa, jossa äänieristykset ovat mitä sattuu. Korvapehmusteita saattaa joutua vuosien saatossa vaihtamaan, mutta kuulokkeet itse eivät helposti väsy, varsinkaan kun saksalaisten insinöörien kehittämät kuuloke-elementit on valmistettu tarkoitukseen sopivasta polymeeriseoksesta. Sennheiserin puoliavoimet, mukavan kevyet kuulokkeet eivät onneksi kuitenkaan tuota kuuntelijalle liian umpioitunutta oloa. Kaksiin vertailukuulokkeisiin nähden Sennheisereissa solistinkin läsnäolo korostuu. Mukana toimitetaan kierteinen ja suora kaapeli. Kirkkaasti mutta muhevasti Rondossa koekuunneltiin Sennheiserin HD 400 Pro -kuulokkeita monentyylisellä musiikilla. j Teksti: TOMMI SAARELA musiikkia korville Stereovaikutelma on lavea, äänikuva särötön ja mukavasti neutraali. Bonuksena kuulokkeet eivät tietenkään reagoi millään lailla huonetilan mahdolliseen kaikuun tai akustisiin vääristymiin. Laatumikrofoneistaan tunnetun, perinteisen Sennheiserin valmistamia, keskivertoa parempia – ja samalla myös kalliimpia – kuulokkeita hankkiessaan voi heti aluksi huojentaa mieltään sillä, että kyse on kertaluonteisesta investoinnista. Kuulokkeissa soinnin erottelevuus paljastaa tutuiltakin levyraidoilta sellaisia yksityiskohtia, joita ei muista aiemmin kuulleensa. 44 R ONDO C LASSIC 3|2022 HIFI Hifikaiuttimien valmistajia esittelevän artikkelisarjan jatkona on paikallaan tarkastella kaiutinkuuntelun vaihtoehtoa. Kuulokkeet toistavat niin soittosuoritukset kuin tilavaikutelman käsinkosketeltavan totena. Sennheiser on valmistanut tukevat mutta kevyet laatukuulokkeet, jotka sopivat niin musiikinkuuntelijan kuin -tekijänkin korviin.. Hankkeessa on siis kyse vuosien, melkein vuosikymmenien sijoituksesta laadukkaaseen äänentoistoon. Silloin on syytä napsauttaa kaiuttimet pois päältä ja panna korville kunnon kuulokkeet. Kuulokekuuntelu panee keskittymään, koska se tuo musiikin tilasta kuuntelijan pään sisään. Kaiken summana voi silmät suljettuina melkein tuntea sujahtavansa istumaan konserttisalin parhaalle penkille. Näissä kuulokkeissa on ainesta myös ammattikäyttöön, esimerkiksi säveltäjälle tai akustisen äänityksen vartijalle silloin, kun on tärkeää saada tarkkailla soitantaa selkeästi erottelevassa stereokuvassa ja ilman ulkoisia häiriöääniä tai akustiikan ongelmia. Nykypäivänä tarjolla on korkealuokkaisia kuulokkeita kohtuulliseen hintaan, ja hyvä kuulokepari tarjoaakin kaiutinkuuntelulle tervetulleen vaihtoehdon. HD-sarjan ensimmäisen toimintaperiaatteeltaan avonaisen kuulokeparin välittämä äänikuva on kirkas mutta muheva – ja bassot soivat ihanan ilmavasti ja täyteläisesti, ja ilman teennäistä ylikorostumaa. Sennheiser tunnetaan laadukkaista kuulokkeistaan
Vankoilta vaikuttavat myös kuulokkeiden suojakupit, jotka vieläpä myötäilevät maltillisesti kuuntelijan pään muotoa. Kummankin kaapelin päähän voi lisäksi ruuvaamalla vaihtaa pienen 3,5 millimetrin tai jämäkämmän 6,3 millimetrin plugin – tämä tehdään tietysti kulloisenkin musiikkitoistimen jakkiliittimen koon mukaisesti. Ja koska useimmat kuunteluhuoneet kodeissa tosiaan ovat akustisilta ominaisuuksiltaan mitä sattuu, hyvä kuulokepari toistaa musiikin käytännössä jopa kaiuttimia paremmin ja taluttaa kuuntelijan lähemmäs sointia, jota musiikintekijä itse on tavoitellut. HD 400 Pron yksi ajatus onkin ollut murtaa ennakkoluuloja siitä, etteikö pelkkien kuulokkeidenkin avulla voisi tehdä, äänittää ja miksata musiikkia. ”Koska useimmat kodit ovat akustisilta ominaisuuksiltaan mitä sattuu, hyvä kuulokepari toistaa musiikin käytännössä kaiuttimia paremmin ja johdattelee kuuntelijan lähemmäs musiikintekijän tavoittelemaa sointia.” Mielen maisemat ohjelma julkaistu! * Kaartin soittokunta * * Tampere Filharmonia * * TampereRaw * Zagros Ensemble * * Superpluck * Sähkökitarakvartetti * * Eero Saunamäki * Elina Mustonen * * Sami Junnonen & Tuomas Turriago * * Näyttelyt * Iltaklubit * Perhepäivä * * Ennakkotapahtuma 23.3.2022 * lisätiedot ja liput: tamperebiennale.fi. Ja toisin päin: koska kuulokkeet eivät ole umpimallia, ne eivät juurikaan blokkaa ulkoisia häiriöääniä kuulijan suuntaan, joten vähänkään meluisassa ympäristössä tämä kuulokemalli ei pääse tarjoamaan parastaan. Kuulokkeet painavat vain vajaan neljänneskilon, ja avoin rakenne toki päästää jonkin verran äänivuotoa ulkomaailmaan. Kun läppärit ja mobiililaitteet toimivat musiikin tallennus-, muokkausja toistolaitteina, ovat ääntä luotettavasti toistavat kuulokkeet entistä tärkeämpi osanen ketjussa. . Korvatyynyjen veluuripinta tuntuu pehmeän kimmoisalta. Sennheiserin kuulokkeita pitää päässään mielellään pidempienkin kuuntelujaksojen ajan. Räätälintyötä Niin musiikinkuuntelijan nautiskelu lopputuotteesta kuin musiikintekijänkin työpanos tekovaiheessa perustuu paljolti siihen, että äänentoiston kertomaan voi luottaa. Tämä kannattaa muistaa, jos kuuntelee musiikkia yöllä lujalla voimakkuudella, ja kumppani parisängyn toisella patjalla haluaisi saada unen päästä kiinni. HD 400 Pron johto on harvinaista irrotettavaa mallia, ja mukana tuleekin kaksi vaihtoehtoista kaapelia: pidempi kierrejohto ja lyhyempi suora, joista jälkimmäinenkin on liki parimetrinen. Tänä päivänä musiikkia tuotetaan ja kuunnellaan kaikissa genreissä entistä kevyemmällä kalustolla. Säädettävä sanka ei purista päätä, mutta vaikuttaa kuitenkin napakalta. On hauskaa, kun voi vapaasti valita itse kuhunkin käyttötarkoitukseen ja etäisyyteen sopivan. Sennheiserin HD 400 Pro -kuulokeparin hinta asettuu mukavasti muutaman kympin verran 300 euron alapuolelle, vähän myyntikanavasta riippuen
Tarkemmat tiedot musiikkija tanssiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/lapinmusiikkijatanssiopisto. KLO 17 HÄMEENLINNAN KIRKKO Tawastia Sinfonia | Vox Cantorum -kuoro | Dominante-kuoro johtaa Heikki Seppänen sopraano Tuuli Lindeberg mezzo-sopraano Minna Koskikunnas tenori Niall Chorell basso Nicholas Söderlund Vapaa pääsy, ohjelma 20 € BEETHOVEN hameenlinna-vanajanseurakunta.fi 250 v juhlakonsertti HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA LISBETA N O I T A N A I S E N Ä L Ä A N N A E L Ä Ä OOPPERA NOITAOIKEUDENKÄYNNEISTÄ AHVENANMAALLA Musiikki Karólína Eiríksdóttir Ohjaus Ida Kronholm Kapellimestari Anna-Maria Helsing Rooleissa Sofie Asplund, Philip Björkqvist, Jenny Carlstedt, Therese Karlsson, Joonas Eloranta, Aarne Pelkonen, Veli Kujala Estonian Sinfonietta • Lisbetakören ESITYKSET 21–22.4.2022 K Kuturföreningen Katrina www.katrina.ax ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi Lapin musiikkija tanssiopistossa toistaiseksi 1.8.2022 alkaen – sellonsoiton lehtorin virka nro 33690004 – pianonsoiton lehtorin sijaisuuden määräajaksi 9.8.2022–10.2.2023 sijaisuus saattaa jatkua 26.5.2023 asti Hakuaika molemmissa päättyy 14.3.2022 klo 15.00. Rovaniemellä 14.2.2022 KOULUTUSPALVELUT. 46 R ONDO C LASSIC 3|2022 MISSA SOLEMNIS SU 27.3. Virkaa haetaan jättämällä hakemus Rovaniemen kaupungin sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.rovaniemi.fi/rekry Tiedustelut: Lapin musiikkija tanssiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kaisa.kuula-bullat@rovaniemi.fi tai puh. 016 322 2490
Lord to thee each day and night pysäytti ajan. Solistijoukon suurin tähti oli Joyce DiDonaton Irene, joka toi aarioihinsa myötätunnon voimaa. Hänen ylärekisterinsä helisi, mutta keskirekisteri oli liian hento väkevään ilmaisuun. Gyula Orendtin Valens oli turhankin karski macho – vaikka rooli sellainen olisikin, äänenkäytön ei tarvitsisi olla. Orlinski lauloi muuten hyvin, mutta hänellä ei oikein ole Fagiolin tai Jarousskyn taitoa venyttää äänen resonanssi fraasien loppuun saakka, mistä tulisi kastraateilta periytyvä loputtomien legatojen vaikutelma. . Kaisa Kortelainen MESTARIKURSSIT LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN TYÖPAJAT ”The soul’s joy lies in doing.” Percy Bysshe Shelley Tule jakamaan kanssamme musiikin sykkeen iloa ja intohimon paloa. Ristiriitaa musiikin kanssa. Lähde matkalle, jossa oppiminen ja inspiraatio kohtaavat ja katoa kanssamme kesäiltojen festivaalipyörteisiin! Tervetuloa Nurmekseen! Tuija Hakkila, kesän 2022 taiteellinen johtaja KESÄAKATEMIA SUMMER ACADEMY 2.–10.7.2022 www.nurmessummermusic.fi. Theodoran roolia laulanut Julia Bullock onnistui olemaan yhä aikaa viaton ja juonitteleva. Tämä tunne välittyi myös yleisöön. Totta kai, samoin kuin taivasnäyt bordellissa ja monet muut kohtaukset, mutta vastakkainasettelu oli tehty niin oivaltavasti, että se myös kutkutti. Barokkispesialisti Harry Bicket johti musiikin niin tyylinmukaisesti ja joustavasti kuin mitä moderneilla soittimilla on mahdollista. Ed Lyonin soinnikas baritoni oli edukseen Septimuksen roolissa, mutta ohjaajan päätös tehdä hänestä näin kaksinaamainen ja tunteeton vei pohjaa empatialta. Alexander-tekniikka Lauri Angervo Barokkityöpaja Markku Mäkinen Esiintymisvalmennus Timo Vuento Improvisaatio Veli Kujala Kamarimusiikin historia ja musiikkianalyysi Ville Komppa Kamarimusiikki Mestarikurssien opettajat Kamarimusiikki taiteilijan kanssa Mestarikurssien opettajat Piano Tuija Hakkila Antti Hotti Anna Laakso Kamaripianisti Mariola Aniolek Urut & cembalo Markku Mäkinen Harmonikka Veli Kujala Huilu & traverso Mikael Helasvuo Klarinetti Harri Mäki Viulu Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch Cecilia Zilliacus Barokkiviulu & viola d’ amore Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch Alttoviulu Lilli Maijala Sello Lauri Angervo, Robert Cohen Sello & barokkisello Johannes Rostamo Mestarikurssi kamarimusiikkiyhtyeille Mestarikurssien opettajat Miniakatemia nuorille huilisteille 5.–7.7. R ONDO C LASSIC 3|2022 49 Theodora ja Didymus laulavat jäähyväisduettoa lihapakastamossa, mutta loppuratkaisu ei olekaan marttyyrikuolema vaan jotain muuta. nalliset odottavat kärsimättömästi, että jahkailu päättyy ja päästään toimintaan
Muut laulajat eivät juuri pysty tekemään eroa monille rooleilleen, kun lähes kaikki esitetään nasta laudassa. Kataja tuntuu lähestyvän lauluja enemmän empaattisena kertojana kuin subjektiivisena kokijana, mikä saa kappaleiden perspektiivin vaihtelemaan. A. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari Olari Elts Martin Kuuskmann, fagottisolisti J. 75 P. Pitkä matka se on myös talviselle kulkijalle, joka lähtee taipaleelleen pettymysten ajamana, silti toiveikkaana, mutta kohtaa autioita teitä taivaltaessaan kylmän todellisuuden. Capriccion tuplalevylle on koottu Eislerin vähemmän tunnettuja lauluja, kuten näyttämömusiikki Helvetinpelko (Nestroy) tai hilpeä SA-miehen laulu (Brecht). Hahn: Mozart-alkusoitto kamariorkesterille W. R. Sieltä ovat peräisin myös Eislerin kolme näpsäkkää sarjaa kabareeorkesterille vuosilta 1931–32. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Eisler Hanns Eisler: Balladeja ja kupletteja, Orkesterisarjat nro 2–4, Die letzte Nacht. Se ei ole Avantin Suvisoitossa 2014 vierailleen Gerald Barryn pienoisoopperan Alice’s Adventures Under Ground (2015) ongelma. Tucholskyn, Arendtin, Brechtin ja Nestroyn tekstien tulkkina Gruber on yhtä aikaa maailmaa syleilevän rehevä ja viiltävän terävä. Moniulotteisemman, mutta myös kiltimmän, Liisa-kokemuksen voi löytää esimerkiksi David Del Tredicin teoksista tai Unsuk Chinin Alice in Wonderland -oopperasta. Koen sarjan kulminaatioksi Das Wirtshausin, Majatalon, jonka kalkaikki on pistetty läpi samasta tehosekoittimesta. Suomessa usein vieraillut HK Gruber on laulajana ja kapellimestarina tämän teatraalisen tyylin armoitettu taitaja, Eislerja Weill-tulkinnoistaan kuulun Ernst Buschin perillinen. Claudia Boyle loikkaa sisääntulossaan korkean C:n trapetsille ja enimmäkseen pysyy siellä. Hänen bassobaritoninsa soi vapautuneesti ja luo hienoja varjoja matalassa rekisterissä. . 25 – P?teris Vasks: Distant Light, konsertto viululle ja orkesterille Ottorino Respighi: Gli Uccelli (Linnut) Maurice Ravel: Ma mère l’Oye (Hanhiemo) J.S. Barryn teoksia on luonnehdittu kaaosteoreetikon suunnittelemiksi kansantanhuiksi tai uusklassismiksi steroideissa. Liisan seikkailut vapauttavat Barryn fantasian kaistapäiseen lentoon, jossa päähenkilö kirkuu stratosfäärisissä koloratuureissa, Jabberwocky-monkerias lainailee eri kielillä It’s a Long Way to Tipperary -laulua, ja Lilleri Lalleri muuntelee surumielisenä Oodia ilolle. Sanoihin voisi pureutua tiiviimminkin, mutta olen iloinen, ettei Kataja antaudu monien laulajien suosimaan teatraalisuuteen. klo 19 Kotkan konserttitalo Kapellimestari Jaroslav Zabojarkin Nikita Boriso-Glebsky, viulusolisti Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 1 D-duuri “Klassinen” op. Erikoisin teoksista lienee Viimeinen yö -sarja kertojalle ja kamariorkesterille Karl Krausin tekstiin, jossa maailmanloppu päättyy Jumalan sanoihin: ”En halunnut tätä”. 589. Äänessä on läsnä voimaa silloinkin, kun sitä ei käytetä. Eislerin lauluissa tuo asenne kuuluu letkeästi jazzvaikutteisena musiikkina, josta hönkii Weimarin tasavallan vapaa henki hetkeä ennen natsien valtaannousua. 39 György Ligeti: Concert românesc Franz Schubert: Sinfonia nro 6 C-duuri, D. HK Gruber, laulaja ja johtaja, Wolfgang Berger, kertoja, Ensemble ”die reihe”, Klangforum Wien. Signum SIGCD695. klo 19 Kotkan kirkko Kapellimestari ja tenori Topi Lehtipuu Kotkan Kantaattikuoro Virva Puumala, sop raano Fleur Barron, al tto Fernando Guimarães, tenori Tomi Punkeri, basso Petteri Salomaa, Jeesus HÄIVÄHDYS FOLKIA Ke 11.5. . Schubertin Winterreise on esittäjille pitkä matka sekä kahdenkymmenenneljän laulun kokonaisuutena että uran mittaisena haasteena. BACH: JOHANNES-PASSIO Ke 13.4. klo 19 Kouvolan Keskuskirkko To 14.4. . OOPPERA Barry Gerald Barry: Alice’s Adventures Under Ground. Capriccio C5434 (2 cd). Sibelius: Puusarja op. Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa jatkoineen on innoittanut valtaisan määrän säveltäjiä, mutta usein yllättävän laimein tuloksin. Hilpeydessään teos muistuttaakin jotenkin Gilbert & Sullivanin operetteja. Konsertista vuonna 1996 tallennetuista esityksistä välittyy tiivis yhteys yleisöön. 05 234 4891, toimisto@kymisinfonietta.fi PUUT KERTOVAT – VALOKEILASSA FAGOTTI Ke 9.3.klo 19 Kotkan konserttitalo To 10.3. Myös Kumileimasinlaulu työttömälle, Takaisin luontoon, Balladi Neekeri-Jimistä tai Säkinkantajien laulu ovat R ONDO C LASSIC 3|2022 51 | CD www.kymisinfonietta.fi LIPUT 25 / 20 / 11 € ENNAKKOMYYNTI ticketmaster.fi INFO Orkesteritoimisto p. Arttu Kataja ja Pauliina Tukiainen ovat suunnitelleet reittinsä huolella ja pysyvät liukkaasti liikkeellä kohmeiseen loppuun saakka. 11, B. ANTTI HÄYRYNEN Schubert Franz Schubert: Winterreise. klo 19 Kotkan konserttitalo To 12.5. Alle tunnin mittaisessa teoksessa lopputulos on viihdyttävä, estotonta riekkumista ja surrealistista törmäilyä tuttujen ilmiöiden kanssa. . klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari Anna-Maria Helsing Julia Sporsén, sopraanosolisti Johannes Brahms: Serenadi nro 1, D-duuri, op. Hanns Eisler (1898–1962) oli Kurt Weillin kanssa sotaa edeltäneen Saksan kriittinen ääni. Winterreisesta ei oikein saa juonellista kertomusta, vaan se on enemmänkin kuvasarja, jossa laulut toisinaan ketjuuntuvat, toisinaan taas muodostavat erillisen kilometripylvään. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri, KV 543 WAGNER & BRAHMS – ELÄMÄÄ SUUREMPAA Ke 16.3. Hellittämätön tempo pakottaa solistit ja André de Ridderin johtaman Irlannin kamariorkesterin laulamaan ja soittamaan henkensä edestä. . Pálsson: PLAY R. klo 19 Kotkan konserttitalo To 17.3. Arttu Kataja, baritoni, Pauliina Tukiainen, piano. 11 Richard Wagner: Aaria ”Dich, teure Halle”, Siegfried-idylli ja Wesendonck-laulut ETÄINEN KAJO – DISTANT LIGHT To 7.4. Barrya eivät kiinnosta Liisan seikkailujen vihjeet ja tasot, vaan edelleen ajankohtaisia. Alba ABCD 509. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari Dimas Ruiz Santos Essi Höglund, viulusolisti Ida Moberg: Landtlig dans (Maalaistanssi) Antonín Dvo?ák: Romanssi f-molli op. Tukiainen on tarkka ja kosketuksiltaan rajattu kumppani: hänen piano-osuutensa ei ole nojattava matkasauva vaan vaeltajan ja hänen ympäristönsä riippumaton tarkkailija. Claudia Boyle (Alice), Clare Presland (Punainen kuningatar, Herttakuningatar, Herttuatar, Valekilpikonna jne.), Hilary Summers (Valkoinen kuningatar, Murmeli, Valekilpikonna jne.), Gavan Ring (Valkoinen kuningas, Valkoinen jänis, Hassu Hatuntekijä jne.), Peter Tantsits (Höperö Jänis), Stephen Richardson, Alan Ewing, Irlannin kamariorkesteri, johtajana André de Ridder
André Schuen, baritoni, Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Hannu Lintu. Ondine ODE1393-2. . Koko sinfonia mahtuu yhdelle levylle, ja ehkä juhlavaan hitaaseen osaan olisi suonut vähän syvempääkin hengitystä. Orkesterit, levymerkit ja kustantajat valmistautuvat säveltäjän 200-vuotisjuhliin vuonna 2024, johon mennessä Capriccion Brucknerin sinfonioiden kokonaislevytyksen on tarkoitus olla valmis. Linzin Bruckner-orkesteri, johtajana Markus Poschner. Anton Bruckner: Sinfonia nro 4 (1874–1876 versio, 1878–1881 versio, 1887–1888 versio, Volksfest-finaali, variantteja). Mutta on hyvä muistuttaa, että Bruckner oli dynaaminen, eteenpäin tähtäävä sinfonikko, eikä vain massiivisten sointipylväikköjen pystyttelijä. Bruckner sävelsi sinfonioistaan monia versioita, joiden tarpeellisuudesta ja paremmuudesta on väitelty vuosikaudet. klo 19 Korundi Pe 6.5. . 1962) aloitti uransa pianistina, mutta on sen jälkeen keskittynyt enemmän säveltämiseen. Vaikutelma on 52 R ONDO C LASSIC 3|2022 CD maisen kauneuden takaa kuultaa toivottomuus. Thomas Larcher (s. Jakub Hrusan johtamat Bambergin sinfonikot tarjoavat yhdessä paketissa kaikki kolme versiota ja lisäksi toisen version Volksfest-finaalin, sekä nivaskan pariminuuttisia nuottivariantteja eri versioista – neljä cd:tä neljättä sinfoniaa. Jokainen Talvinen matka on erilainen, vaikka kaikki eivät yhtä tarpeellisia. Kaikki on Benjamin Korstvedtin toimittaman Neue Bruckner Gesamtausgaben tuotosta, joka on saanut jotkut vannoutuneet bruckneriaanit repimään hiuksiaan. Hän on ollut leimallisesti ECM-merkin säveltäjä, mutta nyt Ondine täydentää kuvaa kahdella suurimuotoisella teoksella. Heille Brucknerin eri versiot mitätöivät sinfonioista huokuvan lopullisuuden ja kertakaikkisuuden tunnun. Markus Poschnerin tempot ovat ripeitä, mutta ensiosasta alkaen hän leventää musiikkia melodisiin suvantoihin. Bambergin sinfonikot on koulittu Bruckner-orkesteri ja soittaa Hrusan johdolla pätevästi. Kaikkein majesteetillisin patina soinnista ehkä puuttuu, mutta on hienoa kuulla huolella säädetty dynamiikka ja kontrapunktin yksityiskohdat. Bambergin sinfonikot, johtajana Jakub Hrusa. klo 19 Korundi TUBIN – FRANÇAIX – STILL – STRAUSS KAMARIKONSERTTI IV Pääsiäisläheisesti Ke 13.4. . Katajan ja Tukiaisen ehjä, harkittu ja taiten toteutettu tulkinta on. Kolmen viimeisen laulun hämärtyvä loppukin on kaunis, pyristellen luopuva. Esitykset kuulostavat enemmän nuottidemonstraatioilta kuin yksilöiviltä tulkinnoilta, mikä on tässä tapauksessa ymmärrettävää. klo 19 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari John Storgårds, johtaja Niillas Holmberg, joiku ja lausunta MOZART – LUTOS?AWSKI – NASIDZE – WAGNER – NØRGÅRD – MÄENPÄÄ KAMARISINFONIAKONSERTTI IV Elämän piruetteja Pe 27.5. Kuulijalla on näillä levyillä mahdollisuus itse vertailla Brucknerin neljännen sinfonian eri versioita saman orkesterin ja kapellimestarin esittämänä. Accentus Music antaa objektiivisen lähtökohdan Brucknerin suosituimman sinfonian tarkasteluun ja silaa julkaisun Korstvedtin esittelyteksteillä. . klo 19 Korundi John Storgårds, johtaja Frode Haltli, harmonikka BACH – HOLT – SALLINEN – SØRENSEN – SCHUBERT KAMARISINFONIAKONSERTTI III Mielentilamatkoja To 5.5. ANTTI HÄYRYNEN Larcher Thomas Larcher: Sinfonia nro 2, Kenotaph, Die Nacht der Verlorenen. klo 19 Korundi Pe 4.3. Toinen sinfonia lisänimeltään Kenotaph (2016), on saanut säveltäjän pohdiskelemaan, minkälainen sinfonian pitäisi tänä päivänä olla. klo 19 Kittilän kirkko Tomas Djupsjöbacka, johtaja Abel Puustinen, viulu SÁRI – DVO?ÁK – BRAHMS KAMARIKONSERTTI III Romantiikan rajoilla Ke 6.4. Bruckner syntyi Linzissä, joten kotikaupungin Bruckner-orkesterilla on säveltäjän kahdeksannessa sinfoniassa todistamisen paikka. Jos se ei kiinnosta, niin levyjä ei ole pakko hankkia. Tässä tapauksessa se tarkoittaa perinteistä neliosaista rakennelmaa ja värikkäästi vyöryttävää orkesterinkäsittelyä, jonka vaiheet ja yksityiskohdat Hannu Linnun johtama Radion sinfoniaorkesteri tuo vaikuttavasti esiin konserttitaltioinnissaan. si Tintnerin tai Naganon verevämpinä levytyksinä, vuoden 1880 standardiversion ovat levyttäneet kapellimestarit Jochumista ja Böhmistä Wandiin ja Blomstedtiin, ja vuoden 1888 painettu, mutta muiden peukaloimaksi epäilty versio oli aikoinaan Furtwänglerin ja Knappertsbuschin nuottitelineellä. klo 19 Korundi Pe 25.3. Neljäs sinfonia valmistui ensin vuosina 1874– 76, sitten kokonaan uudistettuna kantaesitykseensä nykyisin vallitsevana 1878–81 versiona, ja vielä kerran muokattuna 1887–1888 versiona, jona teos tunnettiin 1950-luvulle asti. Accentus Music ACC 30533 (4 cd). Brucknerin sinfoniat tuntuvat nyt olevan maailmalla muodissa. Siihen liittyy Linzin Bruckner-orkesterin kevyempi ja erittelevämpi saundi. Larcherin tyyli on liukunut entistä postmodernimpaan suuntaan ja lopputulos on aaltoilevassa vaihtelevuudessaan viihdyttävä, jos niin sopii sanoa teoksesta, joka on omistettu Välimereen hukkuneille pakolaisille. klo 19 Kemijärven kulttuurikeskus To 14.4. klo 19 Kuusamotalo Tung-Chieh Chuang, johtaja Jonathan Leibovitz, klarinetti HOWE – NIELSEN – LEIVISKÄ – MENDELSSOHN KAMARISINFONIAKONSERTTI II Alkukevään tunnelmissa To 24.3. klo 19 Korundi Olli Mustonen, johtaja ja piano PROKOFJEV – BACH – HINDEMITH – ŠTŠEDRIN – MUSTONEN HUHTIKUU MAALISKUU TOUKOKUU LIPUNMYYNTI Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info. Capriccio C8081. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Bruckner Anton Bruckner: Sinfonia nro 8. klo 19 Ranuan seurakuntatalo To 7.4. Varhaisversio löytyy esimerkikLAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2022 KAMARISINFONIAKONSERTTI I Soiva kansainvälistymä To 3.3. ”Kadotettujen yö” (2008), alaotsikoltaan ”Rakkauden loppu”, on laulusarja Ingeborg Bachmannin postuumisti julkaistuihin runofragmentteihin. Suomalaisille on jo esitetty Sibeliuksen teoksista kaikki löydetyt vaihtoehdot, eikä Brucknerin kohdalla ole kyse sen kummemmasta. Teoksesta kuullaan vuoden 1890 standardiversio Nowakin editiona
Larcherin musiikista erottuu pyrkimys yhdistää eri tyylisuuntien parhaita piirteitä, mutta ihan kaiken aikaa eivät keinot kohtaa toisiaan. HARRI KUUSISAARI Vladigerov Pantsho Vladigerov: Viulukonsertot nro 1 op. Carlo Farina: Sonata quinta. Salonen muistelee nostalgisesti Tukholman-aikaansa, joka tuntuu olleen täynnä nuoren miehen itseluottamusta. . Pantsho Vladigerov (1899– 1978) opiskeli ensin Sofiassa kirkkomusiikistaan tunnetun Dobri | Liput: Loppukevät 2022 Kirjoittanut / Koonnut Anni Saari KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri la 8.5. Malin Broman osoittaa monipuolisuuttaan soittamalla orkesteriteosten välillä sooloteokset viululle ja alttoviululle. Broman heittäytyy molempiin täysillä. Alba 2022 / ABCD 467 . Vladigerovin musiikki on lähtökohdiltaan myöhäisromanttista, josta on edetty sekä modernimpaan että folkloristisempaan suuntaan. Vladigerov oli taiturillinen orkesterinkäsittelijä, jota arvostivat niin Richard Strauss kuin Shostakovitsh. Muusikot tuntuvat perehtyneen teoksen taustalla oleviin Richard Dehmelin runoihin, niin hyvin sisällä he ovat sen draamallisessa kaaressa. Stravinskyn konsertto D saa jazzmaista joustavuutta ja ironiaa, jota ilman barokkinen tyylittely menee helposti kuivakkaaksi. ANTTI HÄYRYNEN Schönberg ym. Jousitekstuuri saa yhä uusia värejä intohimoisesta melodiasta pizzicato-sateeseen ja viuhuviin kuvioihin, ja kamariorkesteri intoutuu suoranaiseen räppäämiseen sille tutulla pelimannienergialla. Jokaisella eurooppalaisella kansakunnalla kuuluu olla taidemusiikin kansallissankarinsa, mutta yleissivistykseen on jäänyt tältä osin aukkoja. . Esa-Pekka Salosen Stockholm Diary alkaa intensiivisellä soinnilla, jossa bassot ja sellot ärjyvät muhkeina, viulut välkehtivät, ja väliäänten nopeana toistuva rytmikuvio luo koko teoksen ajan jatkuvan svengin. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach Bach before Bach. 35. André Schuen on sekä sävykäs että dramaattinen solisti, jota orkesteri vaanii ja tukee väkevästi. Johann Paul von R ONDO C LASSIC 3|2022 53 CD keskittyneempi, mutta tekstien sirpaleisuuden vuoksi myös moniselitteisempi kuin sinfoniassa. Bulgaria on tunnettu verevästä kansanmusiikistaan, joka on seikkaillut Bartókin ja monien nykysäveltäjien teoksissa, mutta bulgarialaisten taidesäveltäjien nimeäminen onkin vaikeampaa. Johann Sebastian Bach: Viulusonaatti BWV 1021, Adagio BWV 1024, Fuuga BWV 1028, viulusonaatti BWV 1023. Berliiniin Vladigerov myös jäi pitkäksi aikaa teatterilegenda Max Reinhardtin Saksalaisen teatterin musiikinjohtajaksi. Kuulas kuunkajo muuttuu repiviksi ristiriidoiksi, intohimo vaihtuu öisen luonnon tuomaan rauhaan. Esa-Pekka Salonen: Stockholm Diary, Lachen Verlernt, Sally Beamish: Glanz, Arnold Schönberg: Verklärte Nacht, Igor Stravinsky: Concerto in D. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin sointi on niin erityinen, että sen usein tunnistaa jo äänen alukkeesta. . Hristovin johdolla ja sitten Berliinissä Paul Juonin oppilaana. Niin tälläkin levyllä, joka on orkesterin ja sen taiteellisen johtajan Malin Bromanin ensimmäinen yhteinen. Sekä Esa-Pekka Salosen Lachen Verlernt että Sally Beamishin Glanz lainaavat Schönbergiä. Tuplalevyn esitykset tulevat Balkantonin 1970-luvulla tekemiltä vinyylilevyiltä: niiden räyhäkkä saundi ja heittäytyvä meininki kertovat nostalgisesti menneestä ajasta. Sieltä hän kotiutui 1930-luvulla Bulgariaan Sofian konservatorion sävellyksen professoriksi. 11 ja 2 op. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola. 16, Bulgarialainen sarja op. 14, Hora op. Toiselle levylle tallennetut pienimuotoisemmat teokset, tunnetuimpana Vardar-rapsodia, ovat nekin viihdyttäviä ja vauhdikkaita solistinäytöksiä. Se käy ilmi kahdesta räiskyvästä viulukonsertosta (1920, 1968), joiden solistina Georg Badev saa pistää peliin kaiken temperamenttinsa ja taituruutensa. 61, Burlesque op. Kaksi sinfoniaa, viisi pianokonserttoa ja kaksi viulukonserttoa ovat laajan tuotannon kivijalka, mutta paljon löytyy kansanmusiikkivaikutteisia rapsodioita ja fantasioita. Georg Muffat: Sonaatti D-duuri. Georgi Badev, Dina Scheidermann ja Emil Kamilarov, viulu, Ventseslav Nikolov, sello, Bulgarialainen kamariorkesteri, johtajana Pancho Vladigerov, Bulgarian radion kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Alexander Vladigerov. Schönbergin Verklärte Nacht saa Bromanin liidauksessa yhtä väkevän esityksen, jolle tuovat erityisilmeen jyrkät soinnilliset kontrastit läpikuultavasta tekstuurista pakahduttavaan orkestraalisuuteen. 18/1, Vardar op. Capriccio C8064. . Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, johtajana Malin Broman. Edellinen jatkaa Pierrot Lunairen ilveilijän yrityksiä saada kontaktia yleisöönsä, jälkimmäinen pohdiskelee Verklärte Nachtin jälkilämmössä. 21, Bulgarialainen tanssi kahdelle viululle, Eleginen romanssi sellolle, Konserttifantasia sellolle op. Johann Gottlieb Walther: Sonaatti nro 6: Passacaglia
Piotr Szmyslik, klarinetti, Sleesialainen kvartetti. 54 R ONDO C LASSIC 3|2022 CD Westhoff: Sonata III: Imitazione della campana. Jousikvartetoista kaksi ensimmäistä noin seitsemänminuuttista teosta (1960, 1968) edustavat aikansa avantgardea radikaaleimmillaan. Andreas Schmelzer: Victori der Christen. A. . Tuomas Turriagon sonaatti sopii hyvin Debussyn jatkeeksi, sillä se alkaa impressionistisilla pyörrekuvioinneilla. Ensimmäinen on epätavallisten soittotapojen ja kirskuvien tehokeinojen lyhyt oppimäärä, toisessa niiden joukkoon lisätään viheltämistä, mikrointervalleja ja koputtelua. Tiedustelut 9. ja 14.3. Claude Debussy: Rapsodia alttosaksofonille ja orkesterille, pianosovitus Marko Hilpo, Tuomas Turriago: sonaatti alttosaksofonille ja pianolle Espoon musiikkiopisto EMO hakee vakituiseen työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen KLARINETINSOITON LEHTORIA Oletko innostava ja tavoitteellinen soitinpedagogi. Krzysztof Pendereckillä (1933–2020) tuo käänne oli kertakaikkinen, mutta silti kyse on samasta säveltäjästä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin syntynyt Der Unterbrochene Gedanke on Pendereckin kustantajalleen omistama pariminuuttinen miniatyyri. Levyotsikko ”Bach ennen Bachia” muistuttaa, että Bach oli kiinnostunut häntä edeltäneestä traditiosta. Virtuoosisuuden ohella varhaisempien saksalaissäveltäjien “Gravity Groove”, Paule Maurice: Tabeuax de Provence, Charles Wuorinen; Divertimento, W. Hänen musiikkinsa punaisena lankana kulkee näyttämöllisesti jännittynyt draamallisuus. Rautiolan kaunis ja pehmeä äänenmuodostus loihtii heti Debussyn rapsodian alussa raukean tunnelman, joka muistuttaa säveltäjän klarinetille tekemää rapsodiaa. Siranossian soittaa kaiken vapautuneen taiturillisesti, vähän liian läheltä äänitettynä. Haastattelut, opetusja soittonäytteet ovat 4.4.. mennessä osoitteeseen marja.korpi@emo.fi. Sleesialainen jousikvartetti on Pendereckin molemmissa tyyleissä yhtä varma ja omistautunut. ANTTI HÄYRYNEN teoksista kumpusi kristillistä symboliikkaa, joka varmaan vetosi Bachiin. HARRI KUUSISAARI Penderecki Krzysztof Penderecki: Jousikvartetot, Klarinettikvartetto. . EMO kutsuu inspiroivaan yhteisöönsä uutta kehittäjää klarinetin vastuuopettajaksi. Valmius ryhmien ohjaukseen ja stemmaharjoittamiseen katsotaan eduksi. Arvostamme kykyä valmentaa oppilaita vasta-alkajista Tapiolan nuoriin sinfonikkoihin ja ammattiopintoihin asti. Kolmas jousikvartetto (2008), lisänimeltään Sivuja kirjoittamattomasta päiväkirjasta, edustaa Pendereckin uusromanttista tyyliä ja peilaa teoslajin tunnustuksellista perintöä. Pendereckin modernismia on joskus kritisoitu erikoistehoihin nojaavaksi, mutta ainakin hän oli niiden käsittelijänä ehdoton mestari. Neliosaisen teoksen finaali soi jäähyväisinä elämän melskeelle ja vetäytymisenä yksityiseen sfääriin. Turriago yhdistää sonaatissaan rikasta soittimellista keksintää, kompleksista rytmiikkaa ja musikanttista menoa. Sinne kuuluvat vartin mittainen klarinettikvartetto (1993) ja lyhyt, alttoviulusoolostaan shostakovitshmaiset suuntalukemat ottava neljäs jousikvartetto (2016). Lähetä vapaamuotoiset hakemukset ja CV otsikolla Klarinettilehtori 22.3. Joonatan Rautiola, alttosaksofoni, Marko Hilpo, piano, Barbora Hilpo, alttoviulu. Viuluteoksissa se tarkoittaa 1600-luvun saksalaisia barokkivirtuooseja, joiden perinnön Bach huipensi sooloviulusonaateissaan ja -partitoissaan. . Mozartin klarinetille säveltämä Kegelstatt-trio on sokerina pohjalla, ja Rautiolan klarinettimainen, klassisen puhdas soitto saa oikeuttaa ”varkauden”, ja tuo saksofoni trioon paljon uusiakin sävyjä. Huippukohdassa saksofoni kirkuu flatterzungein, mutta muita erikoisia soittotapoja teoksessa ei ole. 010 4061481. 1600–39), joka työskenteli myöhemmin Dresdenin hovissa. Toista osaa hallitsee rytminen groove, ja soittajat mittelevät virtuoosisesti. ANTTI HÄYRYNEN Debussy ym. Adagion BWV 1024 arvellaan nykyisin olevan Pisendelin käsialaa. Monet säveltäjät aloittavat radikaaleina ja päätyvät johonkin konservatiivisempaan tai perinteisempään. Teosesittelyssä mainitut ”aasialaiset” vaikutteet jäävät kyllä hyvin etäisiksi. Mozart: Kegelstatt-trio. Alpha 758. Chandos CHAN 20175. Yksi vaikuttavimpia numeroita on Johann Gottlieb Waltherin äkäisen virtuoosinen Passacaglia, joka laajana muunnelmasarjana edeltää Bachin Chaconnea. Westhoffin Sonatassa III jäljitellään kirkonkelloja, ja Andreas Schmelzerin, kuuluisan viulutaiturin pojan, Kristuksen voitto on poikkeusviritystä käyttävä sovitus Biberin Ristinnaulitsemissonaatista. Yhteys italialaisiin viulun esitaistelijoihin syntyy Carlo Farinasta (n. ARS. . Joonatan Rautiolan levyä voi pitää klassisen alttosaksofonistin käyntikorttina, niin monipuolisesti ja tyylitajuisesti hän esittelee soittimensa ohjelmistoa. Paule Mauricen provencelaiset kuvat ovat nautinnollista salonkimusiikkia. Charles Wuorinen jättää divertimentossaan hyvästit dodekafonialle ja intoutuu melkeinpä hektiseen menoon. Chouchane Siranossianin ja kumppanien levyllä Bach on edustettuna kahdella sonaatillaan viululle ja continuolle. Tarvittavien teosesittelyjen sijaan levylehdykkään on painettu soittajien promohaastattelu. Heidän käsissään teoksista kasvaa aitoja tunnustuksia koko elämän eri vaiheista. . Saksofonin lämmin sointi saa vastaansa pianon tuikkivat naputtelut, joihin saksofoni paikoin liittyy pelkin läppien kumahduksin. . Sitten teos saa ”maurilaista” ominaisväriä virtuoosisine ryöpsähdyksineen, ja Marko Hilpon pianosovitus toimii orkestraalisissa sävyissään. Chouchane Siranossian, viulu, Balazs Maté, sello, Leonardo Garcia Alarcon, cembalo. klo 10-12 rehtori Paula Jordan puh. Edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa, opetuskokemusta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Ohjelmassa on onnistuneesti kartettu tunnetuimpia esimerkkejä
70, Kolme Schubertin laulua, Auf Flügeln des Gesanges, Mi manca la voce. Peilinä toimii myös Bach cembalosovituksellaan Vivaldin viulukonserton RV 230 Larghettosta. klo 10 (suomeksi) To 2.6. Le Consort. Gidon Kremer, viulu. ECM 485 6943. Kuten Shostakovitshin, myös Weinbergin tyyli muuttui 1960-luvulta lähtien aiempaa askeettisemmaksi ja se kuuluu kolmessa sooloviulusonaatissa. Neuvostoliittoon natsien juutalaisvainoja paennutta säveltäjää syrjittiin myös uudessa kotimaassaan, vaikka ystäviin ja esikuviin lukeutui Shostakovitsh. Liikelakimies Paul Wee toteuttaa Thalbergin visiot tunnontarkasti ja modernin Steinwayn kapasiteettia hyödyntäen. Sovituksia suosituista lauluista ja ooppera-aarioista syntyi ennen äänentallennusta valtaisia määriä, mutta Thalbergin sen enempää kuin Lisztinkään sovitukset eivät olleet tarkoitettu kotikäyttöön. 70 (”Laulamisen taide sovellettuna pianolle”) hän esitteli metodinsa pianon muuttamiseksi melodiainstrumentiksi. 70:n kaksikymmentäneljä sovitusta päättyvät napolilaislauluun Fenesta vascia, joka palauttaa mieleen Pavarottin parhaassa vedossaan. . Äänilevyn historiasta löytyy laulutaitoisempiakin pianisteja, mutta Thalbergin sovitusten soisi löytävän uusia esittäjiä. Antonio Vivaldin saavutukset ovat hyvin tiedossa, mutta kolme vuotta nuorempi Giovanni Battista Reali (1681–1751) on uinunut unohduksissa. Vuonna 1709 hän julkaisi Corellille omistettuja triosonaatteja ja capriccioita ja vähän myöhemmin 12 sonaattia viululle ja basso continuolle. klo 19 Promenadisali TIBOR BOGÁNYI kapellimestari GIOVANNI GUZZO viulu Bernstein Rahmaninov viisi runoa To 17.3. Piano on pohjimmiltaan lyömäsoitin, mutta kosketinsoittajat ovat kautta aikain kehitelleet konsteja siitä syntyvien rajoitusten ylittämiseksi. 74-vuotias Kremer lataa tulkintoihin kaiken kokemuksensa ja yhä huomattavat soittotaitonsa. . Kolmannen viulusonaatin levytyksen ECM on julkaissut aiemmin. Onnistuneita ovat myös kolme erillistä Schubertin liedin sovitusta. Op. Weinbergille sooloviulun olemus kuvastaa ihmisen perimmäistä yksinäisyyttä ja se johtaa kahdessa ensimmäisessä sonaatissa karuna takovaan retoriikkaan. . BIS 2315 (2 cd). Thalberg ei ollut yhtä aktiivinen säveltäjänä, mutta klaveerisankareiden tiet risteytyivät pianosovitusten ja -transkriptioiden alueella. ANTTI HÄYRYNEN Thalberg Sigismond Thalberg: L’art du chant applique au piano op. Harva säveltäjä on noussut kuolemansa jälkeen sellaiseen suosioon kuin Mieczyslaw Weinberg (1919–1996). Virtuoosisissa taitteissa on karhenevaa ekspressiivisyyttä, mutta vaikuttavinta on yksinkertaisten hetkien eleginen lataus. Sen sijaan Thalberg pyrkii näyttämään, kuinka luodaan illuusio laulamisesta käyttämällä pianon koko rekisteriä ja pedaaleja, synkronoimalla säestystä ja muuntelemalla melodian fraseerausta. Specchio veneziano on ”venetsialainen peili”, jossa Realin virtuoosista ja eleganttia musiikkia vertaillaan Vivaldiin. Kaksi ensimmäistä, opp. Paul Wee, piano. klo 19 Promenadisali CHLOÉ DUFRESNE kapellimestari ESSI HÖGLUND viulu Boulanger Mendelssohn Gounod serenade To 28.4. Alpha 771. Beethovenin, Mozartin, Schubertin, Weberin, Rossinin, Bellinin, Donizettin ja muiden lauluja oopperasävellysten sovituksilla Thalberg osoittaa, että myös pianolla sujuu bel canto. Weinberg oli taustaltaan puolanjuutalainen ja hänen esitaistelijanaan toiminut Kremer latvianjuutalainen, jonka historiallinen ja henkinen yhteys tähän musiikkiin on vahva. klo 19 (suomeksi) ohjaus VILLE SAUKKONEN KAAPO IJAS kapellimestari Yhteistyössä Pori Sinfonietta & Satakunnan musiikkijuhlat. klo 19 (på svenska) To 2.6. 82 (1965) ja 95 (1967), ovat 5ja 7-osaisia teoksia, jotka Weinberg omisti kovia kokeneelle, sovituksistaan muistetulle viulisti Mihail Fihtengolzille. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: Sooloviulusonaatit nro 1–3. Reali työskenteli vuonna 1711 Venetsian Teatro San Fantinissa viulistina ja vuonna 1727 Guastallan herttuan palveluksessa, mutta sitten jäljet katoavat. Giovanni Battista Reali: Sinfonia XII (Folia), Sinfonia IX, Sinfonia I, Sinfonia II (Capriccio), Sinfonia X (Capriccio), Sinfonia IV (Capriccio), Antonio Vivaldi: Sonata prima RV 73, Follia RV 63, Sonata a violoncello solo RV 40, Sonata terza per due violini RV 68. 70 sovitukset kunnioittavat alkuperäisteoksia ja siirtävät konserttinumeroiden taituriokohelluksen sivuun. . Sonaattien välissä kuullaan harvinaisuuksia, kuten Largo Vivaldin sellosonaatista RV 40 tai Andante kahden viulun sonaatista RV 60. Vuonna 1853 neljässä osassa julkaisemassaan L’art du chant applique au pianossa op. Sigismond Thalberg (1812–1871) oli yksi 1800-luvun suuria pianovirtuooseja, ainoa, jonka katsottiin uhmaavan Lisztin valta-asemaa. Ilmeisin leikkauspiste ovat molempien säveltäjien Folia-muunnelmat, Reali rohkeana ja kekseliäänä ja Vivaldi oopperamaisen dramaattisena. Op. 126 (1974) on säveltäjän isän muistolle omistettu yksiosainen ripitys. . Kolmas soolosonaatti op. R ONDO C LASSIC 3|2022 55 CD Reali ym. . Specchio veneziano. Nuorekas ranskalainen yhdestä viulistista, kahdesta sellististä ja urkuri-cembalistista koostuva Le Consort taitaa sekä tulisen taituruuden että hivelevän herkkyyden. Venetsiasta tuli itsenäisen soitinmusiikin tienraivaaja 1500-luvun lopulla, ja kaupunki piti aloitetta hallussaan koko barokkiajan. klo 19 Promenadisali EUGENE TZIGANE kapellimestari AMELIA JAKOBSSON sopraano Daniels Wagner Mahler concierto del sur To 10.3. ANTTI HÄYRYNEN from rome to paris To 31.3. Realin säkenöivä viulubarokki on levyn valtti, mutta myös ympärille kootut Vivaldin teokset valottavat säveltäjän vähemmän tunnettua puolta. klo 19 Promenadisali EUGENE TZIGANE kapellimestari ISMO ESKELINEN kitara Haydn Ponce Smyth PORI.FI/SINFONIETTA LIPUT KONSERTTEIHIN POIMINTOJA KEVÄÄSTÄ muumiooppera Promenadisali Ke 1.6
Trad.: Kolme pohjalaista kansansävelmää (sov. Kotkassa, To 17.3. Von Bronsart: Alkusoitto oopperasta Jery ja Bätely, Maier-Röntgen: Viulukonsertto d, Brahms: Serenadi nro 1 D. Tami Pohjola, viulu. Haydn: Die Jahreszeiten Vaasan kirkko & Lakeuden Risti 19.00 Sol. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Laurentius-salissa To 10.3. Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu ja joht. To 24.3. Howe: Sand, Nielsen: Klarinettikonsertto, Leiviskä: Impromptu, Mendelssohn Bartholdy: Sinfonia no 4 A. Eugene Tzigane, joht. Britten: Russian Funeral, Britten: Viulukonsertto d, Tshaikovski: Sinfonia nro 4 f. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa Ke 9.3. To 31.3. Mihhail Gerts, joht. Telemann: Ouverture-Suite ”Burlesque de Quixotte”, Salieri: Konsertto huilulle, oboelle ja orkesterille C, Mozart: Sinfonia nro 33 B. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI To 17.3. Kati Raitinen, Cecilia Zilliacus Joht. Elias Lassfolk, liidaus. Rumon Gamba, joht. Mendelssohn; Viulukonsertto e, Sibelius; Viulukonsertto d, Tshaikovski; Viulukonsertto, Dvo?ák; Viulukonsertto, Elgar; Viulukonsertto. To 24.3. Eero Lehtimäki, joht. To 10.3. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 3.3. Eugene Tzigane, joht. Uuden vuoden wieniläiskonsertti, uusi päivämäärä. Lili Boulanger: D’un matin de printemps, Mendelssohn: viulukonsertto d, Brahms: sinfonia nro 2. Sári: Korsholm Concertino, Dvo?ák: Romanssi f, Brahms: Serenadi no 1 D. Tomas Djupsjöbacka, joht. Alasdair Beatson, piano. Esa Pietilä, tenorisaksofoni. Iiro Rantala, piano. Andreas Brantelid, sello. Clara Schumann: Konzertsatz f, Schubert: sinfonia nro 7 h, Schubert/Liszt: Wandere-fantasia. Daniels: Deep Forest, Wagner: Wesendonck Lieder, Mahler: sinfonia nro 4. Toinen esitys Pe 25.3. Chloé Dufresne, joht. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa To 17.3. Julia Sporsén, sopraano. Viljanen), Almila: Puhallinkvintetto nro. To 31.3. Anna-Maria Helsing, joht. Caroline Eyck, theremin. Mozart: Sinfonia nro 31, Gershwin: An American in Paris, Malmlöf-Forssling: Release, Ek: Soundscapes 1974–78. KYMI SINFONIETTA Ke 9.3. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI Seinäjoki-salissa To 10.3. Koskinen: MiMa 3 viululle ja tilalle, Strauss: Till Eulenspiegel – einmal anders, Bacewicz: Kvartetto 4 viululle, Revaz Gabichvadze: Quick Motion. Musiikkikeskuksessa. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 11.3. Copland: Quiet City, Aho: Kahdeksan vuodenaikaa, Poulenc: Sinfonietta. OULU SINFONIA To 31.3. Aku Sorensen, joht. To 17.3. Chloë Hanslip, viulu. Weber: PeMAALISKUUN KAUSIOHJELMA ter Schmoll und seine Nachbarn, Ibert: huilukonsertto, Haydn: Sinfonia nro 103 Es. Tomas Djupsjöbacka, joht. klo 19 Kittilän kirkko. Olari Elts, joht. Jan Söderblom, joht. Pacius: Kaarle Kuninkaan metsästys, alkusoitto, Aho: Tenorisaksofonikonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 6. Simon CrawfordPhillips, joht. Ismo Eskelinen, kitara. 6 Love Scene, Wagner: Prelude and Liebestod. Essi Höglund, viulu. Jolivet: Serenade puhallinkvintetille, Gesualdo: 3 Madrigales, Keinänen: Trio, Moilanen: Tilausteos. Tomas Djupsjöbacka, joht. La 19.3. Abel Puustinen, viulu. Toinen esitys Pe 4.3. Suzana Bartal, piano. To 31.3. Dmitry Sitkovetsky 31.7. To 31.3. Ke 30.3. Haydn: sinfonia nro 94 G, Ponce: Concierto del sur, Smyth: Serenade in D. 57 R ONDO C LASSIC 1|2022 KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa Pe 11.3. Tuuli Lindeberg, Tuomas Katajala, Arttu Kataja Seinäjoen & Vaasan kaupunginorkesterit Canticum Maris Joht. Liza Ferschtman, viulu. Martin Kuuskmann, fagotti. 1, Artturi Rönkä: Scènes aux champs (ke). Sibelius: Puusarja, Páll Ragnar Pálsson: PLAY (Kymi Sinfoniettan ja Viron kansallisen sinfoniaorkesterin yhteistilausteos), Hahn: Mozart-alkusoitto, Mozart: Sinfonia nro 39. Wennäkoski: Hava, Mendelssohn: Viulukonsertto e, Farrenc: Sinfonia nro 1. Avajaiskonsertti Mustasaaren kirkko 19.00 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Sol. Brahms: Serenadi nro 1 D, Wagner: Aaria ”Dich, teure Halle” (oopperasta ”Tannhäuser”), Siegfried-idylli, Wesendonck-laulut. Honegger: Pastoral d’été, Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2, Farrenc: Sinfonia nro 1. . Artturi Rönkä, piano. Lappeen Marian kirkossa. Strauss: Lepakko-alkusoitto, Beethoven: Variaatiot Mozartin teemasta ”La ci darem la mano”, Berwald: Septetto B, Juha T. Juhlakonsertti Vaasan Kaupungintalo 18.00 3.-4.8. Madetojan salissa. Jonathan Leibovitz, klarinetti. Ke 16.3. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa Ke 2.3. Atso Almila, joht. Dima Slobodeniouk Dmitry Sitkovetsky Minna Leinonen R ONDO C LASSIC 3|2022. Eero Lehtimäki, joht. Kotkassa, To 10.3. Pohjanmaa Kvintetti. Tibor Bogányi, joht. Tung-Chieh Chuang, joht. 27.74.8 2022 www.netticket.fi korsholmmusicfestival.fi 27.7. J. Johannes Gustavsson, joht. Kaprálová: Suite en miniatur, Scharwenka: Pianokonsertto nro 1 b, Dvo?ák: Sinfonia nro 5 F. klo 19 Kuusamotalo. To 31.3. Sibelius: Rakastava-sarja, Elgar: Salut d’amour, Berlioz: Romeo & Juliet Part II, No. Kuusankoskitalossa. Amelia Jakobsson, sopraano. Erkki Lasonpalo, joht. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa To 3.3. Kuusankoskitalossa. Lappeenranta-salissa. Elina Raijas, huilu. RistoMatti Marin, piano. Tiina Heinonen, huilu, Santeri Kaksonen, oboe. Grieg: Kaksi melodiaa, Bruch: Kol Nidrei, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, Puumala: Uusi teos (ke), Bartók: Divertimento. To 31.3. Jurjen Hempel, joht
USIIKKILUOKKIA ON UHATTU milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tässä orkesteri Tiirismaan musiikkilukion musikaalista Kaikki nuoret tyypit viime marraskuulta.. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. 58 R ONDO C LASSIC 3|2022 & mestari kisälli musiikkiluokilla ei huolta huomisesta Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Teksti: MARKUS LUUKKONEN m Musikaalit ovat tärkeä osa musiikkiluokkien toimintaa
Koulujenkin tulee etsiä keinoja, joilla säästöjä saadaan aikaan”, huomauttaa Tiirismaan yläkoulun rehtori Kari Turpeinen. Musiikkiluokilla järjestetään paljon konsertteja, ja lukiossa tehdään musikaaleja. 59 R ONDO C LASSIC 3|2022 Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. En ole kuullut, että tällä hetkellä musiikkiluokkia olisi lakkautusuhan alla”, kertoo Koulujen Musiikinopettajat ry:n puheenjohtaja Jan Nyberg. Laulupuullakin on ollut vähänlaisesti esityksiä. Vaikka musiikkiluokille hakevien määrä on pudonnut huippuvuosista ja kolmisarjaisista luokista on siirrytty kahteen, kaupungissa ei nähdä suurempaa huolta musiikkiluokkien tulevaisuudesta. Pienenä miinuksena kaupunki on kuitenkin lopettanut linja-automatkojen tukemisen. Alakoulun jälkeen oppilas voi ilman pääsykokeita jatkaa Tiirismaan yläkoulun musiikkipainotteisille luokille. Tietyssä mielessä ne ovat yhä Lahden koululaitoksen helmi”, arvioi Tiirismaan lukion musiikin lehtori Elina Tikkanen. Soitinopinnot osa pakettia Musiikin opintopolku käynnistyy siten, että 3. Virtanen vaikuttaa musiikkiluokkien tukiyhdistyksessä, joka on tärkeä yhdysside hallinnollisesti itsenäisten alakoulun, yläkoulun ja lukion välillä. Oppilaitokset järjestävät soitinopetusta myös kouluilla koulupäivän yhteydessä. Niitä on useissa kouluissa eri puolilla kaupunkia, yksi musiikkiluokka per luokka-aste. Hän työskentelee itse vantaalaisessa Ylästön koulussa. Sittemmin keskustelu laantui, eikä koronapandemia ole nostanut uhkakuvia uudelleen pintaan. ”Musiikkiluokat ovat tärkeitä jo vuosikymmenten takaa. ”Toki sivistystoimessa on säästöpaineita. ”Musiikkiluokilla saa laadukasta opetusta, ja lapset ovat myös viihtyneet hyvin. luokalle menevälle lapselle haetaan soveltuvuuskokeen perusteella paikkaa Lotilan musiikkipainotteiseen peruskouluun. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset musiikkiluokat perustettiin jo vuonna 1966. Polku toimii hyvin, arvioi lahtelainen Hanna-Mari Virtanen, jonka perheen viidestä lapsesta kaikki ovat opiskelleet musiikkiluokilla. Siten instrumenttiopinnot niveltyvät luontevasti osaksi muuta oppimista. Se voi joissakin perheissä vaikuttaa päätökseen hakea musiikkiluokille. Toiminnan pitkäaikainen voimahahmo ja valtakunnallinen kehittäjä, musiikkineuvos Paavo Kiiski kuoli tammikuussa 79-vuotiaana. Viime syyskaudella joulukonsertti ja musikaali pystyttiin onneksi esittämään”, Virtanen kertoo. ”Meidän tekemisemme näkyy varmaan eniten siinä, että autamme lipunmyynnissä ja kuljetuksissa sekä järjestämme kahvituksia. musiikkiluokkien joulukonsertissa 20.12.2021 saatiin jo esiintyä vapautuneesti, vaikka osin maskeissa.. Turpeisen mukaan musiikkiluokkia on osattava myös puolustaa. Siellä toimivat 3.–6.-luokkien musiikkiluokat ja niiden yhteydessä perinteikäs Laulupuu-kuoro. Niiden puolesta kamppailtiin samoihin aikoihin monessa muussakin kaupungissa, kuten Oulussa ja Lappeenrannassa. Musiikkiluokkia pitää puolustaa Seinäjoki päätti vuonna 2015 musiikkiluokkiensa lakkauttamisesta. Moni tekee samaan aikaan laulutai soitinopintoja esimerkiksi Lahden konservatoriossa tai sen tuntumassa sijaitsevassa musiikkiopistossa. Vaskivuoren lukiokin tuntuu koko ajan vain kasvavan.” Myös Lahdessa vakuutellaan, ettei musiikkiluokkien toimintaan ole kohdistunut erityisiä paineita. Harmi, että niitä on koronan takia jouduttu | perumaan. Peruskoulun jälkeen on vielä mahdollista hakea Tiirismaan musiikkilukioon. Samalla kerätään varoja, joiden avulla myönnetään stipendejä ja tuetaan leirikouluja”, Virtanen kertoo. ”Tilanne on suhteellisen stabiili. ”Musiikkiluokat pyörivät Vantaalla ilahduttavasti. Tiirismaan musiikkilukion ja 7.–9
Samalla musiikinopiskelijat pääsevät samaan taloon kuvataideja muotoilulinjalla opiskelevien kanssa”, Tikkanen kertoo. Kuorolaulu on luokiteltu korkean riskin tilanteeksi, joten yhdessä laulamista on vähennetty tai se on pistetty kokonaan tauolle. Viime vuosina on tullut painotuksia esimerkiksi luonnontieteisiin ja ilmaisutaitoon. Menetelmä on yhtä aikaa visuaalinen, kinesteettinen ja auditiivinen”, kuvailee Lotilan koulun rehtori Mia Kiiski, joka työskenteli aiemmin pitkään musiikkiluokkien opettajana. ”Musikaalit aloitettiin 2000-luvun alussa, ja niitä on tehty kerran vuodessa tai joka toinen vuosi”, Elina Tikkanen kertoo. Niiden joukossa täytyy nostaa omaa häntää.” Kodály-metodi pätee yhä Alakoulun sisältöjä ovat laulaminen, yhteissoitto, bändisoiton alkeet ja musiikin perusopinnot. ”Todella hienoa, että saadaan uudet tilat. ”Se on todella hyvä metodi. Lisäksi yhteistyötä tehdään lukiolaisten kanssa. Yläkoulussa opiskellaan myös musiikkitietoa, säveltämisen perusteita ja teknologiaa. Myös konserttien perumiset huolestuttavat, sillä oppilaat ovat jääneet vaille esiintymisiä ja niiden kasvattavaa vaikutusta. Taiteidenvälinen mahdollisuus Korona on kurittanut rankasti myös musiikkiluokkien toimintaa. Tilaratkaisuihin on päästy vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa, ja puitteita kuvaillaan musiikinopiskelua ajatellen hyvin toimiviksi. ”Urheiluja musiikkiluokat ovat olleet Lahdessa perinteisesti vahvat. Pedagoginen perusta on unkarilaisessa solmisaatioon perustuvassa Kodály-menetelmässä. Lahdessa on hyvät bänditilat, joissa voi harjoitella ja ohjata useaa yhtyettä samaan aikaan. Hyvänä uutisena pidetään Lahdessa sitä, että vuosikausia väistötiloissa sinnitelleet yläkoulun musiikkiluokat siirtyvät musiikkilukion kanssa vuonna 2023 yhteisiin tiloihin Paavolan uudelle koulukampukselle. 60 R ONDO C LASSIC 3|2022 Sä Tunnelmia Tiirismaan musiikkilukion joulukonsertista ja musikaalista Kaikki nuoret tyypit. Suurimpana ongelmana pidetään laulamisen vähenemistä. ”Jotkut ovat olleet vauvamuskarista asti samassa porukassa. Kaikki oppilaat soittavat vähintään yhdessä bändissä, ja kevätkausi huipentuu Parakkirockiin. Laulamistakaan ei unohdeta: jokainen laulaa luokkakuorossa, ja yläkoululainen voi jatkaa myös Laulupuu-kuorossa. Yläkoulussa bändisoiton osuus kasvaa. ?. Siinä lauletaan käyttämällä säveltavuja – dore-mi-fa-so-la-ti-do – joita tuetaan käsimerkein. Musikaalien yhteishenkeä Tiirismaan musiikkilukiossa on musikaalipainotus. Taidelinjojen kohtaamisen odotetaan poikivan uutta taiteidenvälistä yhteistyötä. Osa lukion opiskelijoista on kuitenkin käynyt Lahdessa koko pitkän musiikkiputken. Musiikkilukioon otetaan opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta, kuten Hollolasta, Heinolasta ja Kouvolasta. Kun osaat yhden asteikon, voit soveltaa sitä kaikkiin sävellajeihin. Tiirismaan lukion musiikkilinjaa suojelee erityisen koulutustehtävän status, joka on myönnetty noin kymmenelle paikkakunnalle. Se näkyy myös musalinjalaisten yhteishengessä”, Tikkanen kuvailee
Kevään mittaan haettaviksi saattaa tulla muitakin tehtäviä. Lisätiedot verkossa: KLASSINEN MUSIIKKI KANSANMUSIIKKI RYTMIMUSIIKKI MUSIIKKITEKNOLOGIA Meillä soi klassinen aina ja pop-jazz tauotta Tutustu opiskeluun ja hakuun: concis.fi/ammatillinen-koulutus Tule Lahteen opiskelemaan kivassa porukassa musiikista itsellesi ammatti! Toisen asteen ammatilliseen koulutukseemme voi hakea aina avoimessa jatkuvassa haussa sekä yhteishaussa 22.2. 61 R ONDO C LASSIC 3|2022 In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki – Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Summer 2022 MASTERCLASSES More information and registration: www.savonlinnamusicacademy.com SOILE ISOKOSKI (Sibelius Academy, Finland) Opera & Lied • June 28 – July 2 ANA CHUMACHENCO (Hochschule für Musik und Theater München, Germany) Violin • July 3 – July 6 RALF GOTHÓNI (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) Mainly Schubert with all combinations Chamber music, Lied duo, solo piano • July 7 – July 13 TOPI LEHTIPUU (Finland / Great Britain) Classical and modern song • July 11 – July 16 MEI-TING SUN (Royal Academy of Music, London, Great Britain) Piano • July 14 – July 22 HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) Free repertoire DANIEL FÜETER (Hochschule für Musik Zürich, Switzerland) French melodie and chanson JOINT MASTERCLASS FOR LIED DUOS • July 15 – July 19 MARKO YLÖNEN (Sibelius Academy, Finland) Cello & Chamber Music • July 18 – July 24 MARK GOTHÓNI (Universität der Künste Berlin, Germany) Violin & Chamber Music • July 21 – July 28 ZHENG ZHOU (Shanghai Conservatory of Music, China) HARTMUT HÖLL (Hochschule für Musik Karlsruhe, Germany) Opera & Lied • July 24 – July 28 CHANGYONG LIAO (Shanghai Conservatory of Music, China) Chinese Art Song (Breitkopf & Härtel) • July 24 – July 28 PAAVALI JUMPPANEN (Australian National Academy of Music, Australia) Piano • July 30 – August 4 KONRAD JARNOT (Robert Schumann Hochschule, Düsseldorf, Germany) KRISTIAN ATTILA (Sibelius Academy, Finland) Opera & Lied • July 30 – August 5 Savonlinna Music Academy turunkonservatorio.fi Turun konservatoriossa on haettavana 31.3.2022 mennessä: Varhaisiän musiikkikasvatuksen lehtori Pianonsoiton lehtori Kitaransoiton ja yhteismusisoinnin päätoiminen tuntiopettaja Tehtävät täytetään 1.8.2022 lukien toistaiseksi. 22.3.2022. Hakuväylästä riippumatta opiskelu alkaa lukukausittain.
Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 7.05-7.57 Aamusoitto Saint-Saëns: Calme des nuits (Öinen rauha) (Erik Westberg -kuoro/Erik Westberg). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Kapsberger: Canario (Matthew Wadsworth, teorbi, ja Mark Levy, violone). Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 10.3. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. – Dmitri Kabalevski: Ilveilijät, sarja pienelle orkesterille. Fauré: Valssikapriisi n:o 3 Ges-duuri (Germaine Thyssens-Valentin, piano). 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Jörg Widmann, kapellimestari ja klarinettisolisti. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 12.3. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Osmo Vänskä, sol. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Reynaldo Hahn: Mozart-alkusoitto. Martin Kuuskmann, fagotti-. Hannu ja Kerttu (Baijerin radion SO/Jeffrey Tate). Bryars: Old man and sea (Vanha mies ja meri) (Andrew Kennedy, tenori, ja Lucy Wakeford, harppu). Vivaldi: Sonaatti nokkahuilulle, viululle ja continuolle D-duuri (Marion Verbruggen, nokkahuilu, John Holloway, viulu, John Toll, cembalo, ja Sebastian Comberti, sello). Páll Ragnar Pálsson: PLAY. -Olivier Messiaen: Des canyons aux étoiles. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. J.S. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Vasks: Vasara (Kesä) naiskuorolle (Latvian radion kuoro/Sigvards Klava). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Suomalainen barokkiorkesteri & Det Norske Solistkor: Hampuri 1786 Fibo ja Det Norske Solistkor, joht. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Ernest Pingoud): Puusarja op. 20.00-21.00 Keinuva talo Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Higdon: Lullaby konsertosta harpulle ja orkesterille (Yolanda Kondonassis ja Rochesterin FO/Ward Stare). Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Harri Tuomisen Jamaika-jazzia. Bach: Magnificat. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 12.05-12.20 Musiikkikamari 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Helsingin Musiikkitalossa 27.2. 14.45-15.00 Musiikkikamari 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 6.3. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi laulu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Bach: Messu h-molli: Credo (Symbolum Nicenum). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 9.3. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. W. Warlock: Serenadi jousiorkesterille (St. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 8.3. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 3.3. 6.05-6.35 Aamusoitto Schein: Sarja n:o 14 (Sex Chordae Consort of Viols). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Matiegka): Adagio serenadista jousitriolle D-duuri (Alexa Still, huilu, Robert Alemany, klarinetti, ja JoAnn Falletta, kitara). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 2.3. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 75. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 19.02-21.00 Kymi Sinfonietta: Puut kertovat valokeilassa fagotti Joht. 19.02-21.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Joht. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Iiro Rantala Flock Turku Jazz Stream Festivalilla. Grete Pedersen. Scarlatti: Sonaatti D-duuri (Sergei Babajan, piano). 19.02-21.00 Kansainvälinen säveltäjärostrum 2021 Säveltäjä Lauri Supponen ja toimittaja Ainomaija Pennanen soittavat ja keskustelevat katselmuksessa esitetystä musiikista. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 5.3. Kuula: Paimentunnelma (Juhani Lagerspetz, piano). Martin-in-the-Fields -kamariork./Neville Marriner). Schubert: Pianotrio B-duuri (Florestan-trio). äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. Carl Maria von Weber: Klarinettikonsertto nro 1 f-molli. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Janne Palkisto. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Brahms: Rondo serenadista n:o 1 D-duuri (Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri. Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Olari Elts, sol. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 5 D-duuri ”Uskonpuhdistus”. Dufaut: Sarja a-molli (Lutz Kirchhof, barokkiluuttu). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Niamh McKenna, huilu, ja Emmanuel Ceysson, harppu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Kalevi Aho: Kaksoiskonsertto huilulle, harpulle ja orkesterille (kantaesitys). C.P.E. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Sakari Oramo, kapellimestari. Humperdinck: Unipantomiimi oopp. Äänitetty Logomon Teatro-salissa 6.3.2021. 22.05-23.05 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 7.3. J.S. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 11.3. – Jean Sibelius (sov. Fari?as: En silencio (Ricardo Gallén, kitara). Bach: Toccata klaveerille G-duuri (Angela Hewitt, piano). Rossini: Teema muunnelmineen puhallinkvintetosta n:o 6 Es-duuri (Taffanel-puhallinkvintetin jäseniä). Jörg Widmann: Con brio; Fantasia sooloklarinetille. Beethoven (sov. Toimittajana on Amanda Kauranne. 6.02-6.35 Aamusoitto Johnson: Pavan n:o 2 f-molli (Jakob Lindberg, luuttu). D. A. Telemann: Viulukonsertto n:o 9 g-molli (Stanley Ritchie ja Bach-yhtye/Joshua Rifkin). 62 R ONDO C LASSIC 3|2022 TIISTAI 1.3. Suoran lähetyksen Helsigin Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 4.3. 7.10-7.50 Aamusoitto Reinecke: Adagio harppukonsertosta e-molli (Lily Laskine ja Bambergin SO/ Theodor Guschlbauer). Suoran lähetyksen Kuusankoskitalon Kuusaa-salista toimittaa Noora Hirn
21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 19.3. 22.05-23.05 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 14.3. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 18.3. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 12.05-12.20 Musiikkikamari 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 2 g-molli op. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi. 19.42-19.57 Musiikkikamari 20.00-21.00 Keinuva talo Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Äänitetty Kirjurinluodon Lokkilavalla 16.7.2021. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta 19.02-21.30 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 17.3. Bach: Sechs kleine Präludien (Kuusi pientä preludia) (Andrea Bacchetti, piano). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 14.45-15.00 Musiikkikamari 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 13.3. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. S. Helen Grime: Virga. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 16.3. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 126. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Sylvie Courvoisier Trio Tampere Jazz Happeningissä. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Sarasate: Zigeunerweisen (Mustalaislauluja) (Akiko Suwanai, viulu, ja Budapestin musiikkijuhlien ork./Ivan Fischer). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Istvan Várdái, sello. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 12.05-12.20 Musiikkikamari 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 22.05-23.05 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 21.3. Labrie): Carmen-fantasia (Nadia Labrie, huilu, ja Annie Labrie, kitara). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Toimittajana on Amanda Kauranne. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Mark Wigglesworth, sol. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 22.3. 13.30-14.30 Klassinen kattaus Weichlein: Sonaatti n:o 6 (Ars Antiqua Austria). Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Janne Palkisto. J. Toimittajana on Amanda Kauranne. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 15.3. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto YLE RADIO 1 | 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Lauro: Suite venezolana (Venezuelalainen sarja) (Juuso Nieminen, kitara). 14.45-15.00 Musiikkikamari 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 20.3. R ONDO C LASSIC 3|2022 63 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 20.00-21.00 Keinuva talo Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Toimittajana Laura Korhonen. Borne (sov. Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 6.11.2021. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Ralph Vaughan-Williams: Sinfonia nro 5 D-duuri. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Jussi Lehtonen Quartet Pori Jazzissa. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Toimittajana Markku Salo
6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Franz Schubert: Sinfonia nro 3 D-duuri D.200. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Herbert Blomstedt, kapellimestari. Perjantai 18.3. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Perjantai 4.3. Bruckner: Sinfonia nro 4 Es-duuri ”Romanttinen” op. YLE TEEMA & AREENA YLE RADIO 1 64 R ONDO C LASSIC 3|2022 Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 2023 loppuun, sinfonia Areenassa 1 kk Henkilökuva monumentaalisista sinfonioistaan ja ”Jumalan muusikkona” tunnetusta itävaltalaisesta urkurista ja säveltäjästä Joseph Anton Brucknerista (1824–1896). Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.3.–31.3.2022 Virittäydy alkavaan kevääseen 2022 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/ klasu-pro/. Sunnuntai 6.3. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Orkesteri on sähköistänyt kuulijoitaan. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 30.3. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 22.05-23.05 Ajassa soi Toimittajana Ainomaija Pennanen 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 28.3. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Herbert Blomstedt, kapellimestari. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. Anton Bruckner: Sinfonia nro 4 Es-duuri ”Romanttinen” op. Widmann: Fantasie sooloklarinetille. Mendelssohn: Sinfonia nro 5 D-duuri “Uskonpuhdistus”. Bruckner sai ansaitsemaansa arvostusta vasta vanhoilla päivillään järkälemäisen 7. 19.02-21.20 Oulun Musiikkijuhlat 2022 Konserttilähetysten toinen kooste. Shostakovitsh: Sellokonsertto nro 2 g-molli op. 12.05-12.20 Musiikkikamari 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-18.55 Musiikkikamari 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Vaughan Williams: Sinfonia nro 5 D-duuri. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Valeri Gergijev. klo 15.10 alkaen Anton Bruckner – musiikin jättiläinen & Sinfonia nro 7 Dokumentti Areenassa v. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 25.3. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 26.3. 104. 20.00-22.00 Etnokonsertteja 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 29.3. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. klo 16.15 Bruckner: Sinfonia nro 9 Areenassa 1 kk Münchenin filharmonikot, joht. Schubert: Sinfonia nro 3 D-duuri D.200. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka OK:KO April Jazzissa. Weber Clarinet Concerto No. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Voiko orkesteri olla enemmän kuin orkesteri. 104. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 1 f-minor. sinfonian myötä ja sittemmin on tunnustettu hänen merkityksensä 1800-luvun lopun Wagner-henkisen uudistusmielisen musiikkisuuntauksen kannattajana ja suurena sinfonikkona. Valeri Gergijev. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Tunti vapaalla DJ Bunuel. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 126. 14.45-15.00 Musiikkikamari 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperailta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 27.3. Suora lähetys Musiikkitalosta. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Äänitetty Louhisalissa Tapiolassa 28.10.2021. Messiaen: Des canyons aux étoiles. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Sakari Oramo, kapellimestari. Keskiviikko 23.3. Grime: Virga. Sunnuntai 27.3. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Toimittajana Inari Tilli. klo 16.25 Nordic Pulse – Itämeren filharmonikot Areenassa 4 kk Dokumentti pohjoisen Euroopan nuorista soittajista koostuvan Baltic Sea Symphony -orkesterin ja sen visionäärisen ja inspiroivan virolaisen kapellimestarin Kristjan Järven Euroopan-kiertueesta. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Mark Wigglesworth, kapellimestari Istvan Vardai, sello. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 24.3. Keskiviikko 9.3. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 23.3. Sunnuntai 13.3. Dokumentin jälkeen Münchenin filharmonikot Valeri Gergijevin johdolla esittävät Brucknerin seitsemännen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta 19.02-21.30 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 31.3. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Sunnuntai 20.3. Widmann: Con brio. klo 16.00 Bruckner: Sinfonia nro 4 Areenassa 1 kk Münchenin filharmonikot, joht. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Jörg Widmann, klarinetti ja kapellimestari. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa
Pyydä mediakortti ja mainostarjous Matti Tuomistolta! Rondossa 6/2022 esitellään kesän tärkeät musiikkijuhlat laajassa katsauksessa. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Perinteikkäisiin tapahtumiin Rondo on oma-aloitteisesti yhteydessä. kännykältäsi tai tabletiltasi. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. MATTI TUOMISTO kesäleirit ja festivaalit rondon keväässä 2022 Naantalin musiikkijuhlat juhlii perustajansa Arto Noraksen 80-vuotisjuhlia kesäkuussa 2022. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Kalenterissa esitellään kattavasti niin musiikin harrastajille kuin ammatteihin opiskeleville suunnattu kesän leirija kurssitarjonta. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Jos sinulla on Rondon kalenteriin tarjolla uusi leiri tai kurssi, ota yhteyttä leirikalenterin kokoamisesta vastaavaan Matti Tuomistoon, email: matti.tuomisto@classicus.fi tai puhelin 0400 823 695. Kesää ennakoiva juhlakonsertti on 14.5.2022 Temppeliaukion kirkossa.. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 4/2022 ilmestyy 31.3.2022 R ONDO info MUSIIKKIKESÄÄ POHJUSTAVA Rondon perinteinen musiikkileirija kurssikalenteri julkaistaan Rondossa 4/2022, joka ilmestyy 31. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Ensimmäisiä kesäfestivaalien mainoksia on esillä jo käsillä olevassa Rondossa 3/2022. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. toukokuuta. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Lähetä oman tapahtumasi tiedot hyvissä ajoin lehden laajaan festivaalikatsaukseen suoraan päätoimittajalle: harri.kuusisaari@rondolehti.fi Tervetuloa rakentamaan yhdessä musiikkilehti Rondon kanssa upeaa yhteistä musiikkikesää 2022! . Musiikkijuhlien näkyvyys lehdessä lisääntyy lisääntymistään kohti suurta festivaalinumeroa 6/2022, joka ilmestyy 31. maaliskuuta. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan