3 2025 15,00 € Eeva Kontu Kaikki on musiikkiteatteria rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi Reija Wäre luo tanssia lokeroiden yli SOITTAMISEN ILO tulee työstä ja onnistumisesta Hannu-Pekka Björkman ui syvälle Dostojevskiin ULOS POTEROISTA ja esitykset kiertoon MITEN SYNTYY ekologinen wau-lavastus. cd Leirikalenteri Hakutiedot kesän 2025 musiikkileireille
klo 13 Su 15.6. Rondo_230x297mm.indd 1 Rondo_230x297mm.indd 1 21.2.2025 16.02.17 21.2.2025 16.02.17. klo 18 La 7.6. LIPUT Peruslippu 87 € Eläk. klo 13 Ryhmät: 10–39 hlöä 75 € 40– hlöä 72 € Ryhmätilausten vahvistus 30.4.2025 mennessä. Ei kerrytä bonusta. klo 13 La 14.6. klo 18, kantaesitys To 12.6. PUHELIMITSE TOIMISTOLTA 06 4242 900 Ollilantie 1, Ilmajoki ARK. klo 13 Su 8.6. Isoviha on ravisteleva ja ravitseva kertomus perhesiteistä, äidinrakkaudesta, sitkeydestä ja yhteistyön voimasta aikana, jolloin Venäjän brutaali hyökkäyssota Suomeen poltti Pohjanmaan mustalle mullalle. /opisk. Kuoronjohtajina Jouni Rissanen ja Marjut Vuorento, kertojana Natalil Lintala ja orkesterin kapellimestarina Eero Lehtimäki. 80 € Lapsi alle 14 v 43,50 € Väkevä ja ajankohtainen ooppera tuo vihan vuodet ja esivanhempiemme kohtalot jälleen Kyrönjoen rantaan. Sävellys Uljas Pulkkis Libretto Anneli Kanto Ohjaus Tuomas Parkkinen Musiikinjohto Eero Lehtimäki Musiikki Seinäjoen kaupunginorkesteri Lavastaja Juho Lindström Pukusuunnittelija Leena Rintala Rooleissa Wilhelmina Tómasdóttir, Erica Back, Reetta Haavisto, Jasper Leppänen, Rolf Broman, Tomi Punkeri, Minja Rantalainen. OOPPERAN ESITYKSET 2025 Pe 6.6. klo 13 Pe 13.6. Oopperakuoron ja Seinäjoen kaupunginorkesterin solisteina Helena Juntunen ja Waltteri Torikka. 5.–15.6.2025 LA 14.6. KLO 9–16 ARK. Peruslippu 59 € | Yhteislippu 56 € LIPUT JA LISÄTIEDOT VERKOSTA musiikkijuhlat.. KLO 9–16 ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT Vuodesta 1975 Lipun myynt i käy vilkk aana klikk aile siis itses i pian lippu kaupp aan! S-etukortilla liput -5 € oopperan perjantaija sunnuntaiesityksiin. klo 20 ILTA ILMAJOELLA – MUSIIKIN JUHLAA 50 VUOTTA Ilmajoen Musiikkijuhlien 50-vuotisjuhlakonsertti kulkee oopperan matkassa vuosikymmeneltä toiselle
lokakuuta Viimeiset esitykset! Rakastettava mutta kylmäpäinen, nerokas mutta pikkumainen, mahtava mutta yksinäinen. Köp biljetter • Osta liput svenskateatern.fi ?. . 13–15 & 16–18) Kaikki näytökset tekstitetään suomeksi – ja myös joitakin valittuja englanniksi! Näyttämökielemme on ruotsi, mutta älä anna sen estää sinua. Gunilla Hemmingin uusi näytelmä Amos Andersonista käsittelee valtaa ja rahaa sekä hintaa, jonka Amos sai maksaa menestyksestään. Lisää tekstityksestä svenskateatern.fi/fi/tekstitys Amos A Manus GUNILLA HEMMING • Regi KARI HEISKANEN Manus DENNIS KELLY Text och musik TIM MINCHIN Regi MARKUS VIRTA Ronja Rövardotter av Astrid Lindgren • Dramatisering Annina Enckell Musik Björn Isfält • Regi David Sandqvist . syyskuuta 2025 Uusintaensi-ilta Suurella näyttämöllä 1. Tekstitys mahdollistaa pääsyn suurempaan ja jännittävämpään teatteritarjontaan Helsingissä. HELSINGIN SANOMAT Kantaesitys Suurella näyttämöllä 4. SvT-Rondo-kokosivu.indd 1 SvT-Rondo-kokosivu.indd 1 26.2.2025 10.57 26.2.2025 10.57. . . Kuka hän oli. . Tfn 09 6162 1411 (ti-fr kl
LIPUT KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) KATSO KOKO OHJELMISTO kansallisteatteri.fi kahvilawillensauna.fi PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ SYKSYLLÄ 2025 KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 2.4.2025 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ
Veronan oopperajuhlat ja Puccini festival LUMOAVAT OOPPERAMATKAT Fantastinen matka Italian oopperamaailmaan! Tutustumme kansallissäveltäjä Giuseppi Verdin vaiheisiin hänen kotonaan Roncolessa ja kuuntelemme mestariteos Nabuccon Veronan oopperajuhlilla. Leiri kale nter i Hakutie dot kesän 2025 musiikk ileireille. 70–73 Kuukauden klassikko: Orfeuksen harharetket Rondo arvioi 75 – 85 • Don Carlos Kansallisoopperassa • Viimeiset kiusaukset Tampereen oopperassa • Uusi Eden Studio Pasilassa • Sinun Margot Helsingin kaupunginteatterissa • Jumalat Kansallisteatterissa • Vampira KOM-teatterissa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 86 – 87 • Huhtikuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 88 – 89 • Piia Eskola leirikalenteri 90 – 97 • Rondon perinteinen leirikalenteri kertoo taas kesän mielenkiintoisimmat leirit, ohjelmat ja opettajat 98 Rondo palvelee 99 Kimmo Hakolan kolumni sisältö Q-teatterin Rikos ja rangaistus haastaa yleisön osallistumaan ja tekee katsojistakin Raskolnikoveja. Majoitukset hotelleissa Veronan ja Montecatini Termen historiallisissa keskustoissa. Vierailemme myös tuhansien kanaalien Venetsiassa ja tutustumme viulun valmistukseen Cremonan kaupungissa. Juttusarjan aloittaa Juhani Nuorvala. Myyntipalvelu 010 2323 200 • ma-pe 9-16 matkapojat.fi • Hinnat alk./hlö 2hh. Palvelumaksu 12€/varaus, netistä 0€. Toisena mestarina matkalla esittäytyy Giacomo Puccini, jonka ooppera kuullaan Toscanassa Torre del Lagon Puccini-festivaaleilla. ja 19.8.2025 alk./hlö 2hh 1698 € Hintaan sis. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Oopperat Veronan Oopperajuhlat 31.7.2025 Nabucco 21.8.2025 Nabucco Puccini-festivaali 2.8.2025 Turandot 23.8.2025 Madame Butterfly lähdöt 29.7. mm. lentomatkat, hotelliyöpymiset 2 hh aamiaisin, Veronan kävelykierros, oopperaliput kahteen näytäntöön, päiväretki Venetsiaan sisältäen venematkat ja kirkkokonsertin, Cremonassa tutustuminen viulun valmistamiseen, Luccassa yhteinen päivällinen viinitilalla, La Roncolessa vierailu Verdin synnyinkodissa, suomenkielisen oppaan palvelut kohteessa. 9 Pääkirjoitus: Taiteenalat keskustelemaan 10–14 Eeva Kontu, musiikkiteatterin energiapakkaus 16–21 Ulos poteroista ja esitykset kiertoon! 22–23 Mitä tekee teatterisäveltäjä. 49 Lauri Toivion sarjakuva 50–54 Hannu-Pekka Björkman palasi Q-teatteriin 56–59 Sirkku Peltola kertoo näytelmiensä taustat 60–63 Suomalainen näytelmä pursuaa tarinoita 64–67 Miten syntyy ekologinen wau-lavastus. 24–25 Jukka Untamala haluaa nostetta Joensuuhun 26 Tanssin talo satsaa kansainvälisyyteen 27 Ilkka Kuusisto in memoriam 29 Rondo CD: Gerontiuksen uni 30–31 Kantaesitys: Pauliina Isomäen Keisarin majakka 33 Minna Leinosen kolumni 34–35 Kulmalla: Knife Girl 36–39 Reija Wäre palasi balettiin 40–41 Keskustelua tasa-arvosta orkestereissa 42–44 Soittamisen ilo tulee työnteon kautta 46–47 Miten voi suomalainen musiikinopetus
Tavatessamme helmikuun alussa takana ovat juuri Oulun teatterin Kinky Bootsin ja Oslon Det Norske Teatretin Once-musikaalin ensi-illat, ja Kontu ehtii viimein keskittyä hetkeksi säveltämään musiikkia seuraavaan teokseensa. Kokoonpano on jousikvartetti, ja nauhoitettavaa musiikkia tulevat tekemään muun muassa huippuviulistit Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Hän säveltää, johtaa ja koordinoi musiikkiteatterituotantoja nauttien työmaastonsa monipuolisuudesta sekä siitä, ettei mitään voi eikä tarvitse tehdä yksin. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä musiikkinäytelmä Pensionat Oskarin ensi-ilta Tukholmassa on jo huhtikuussa. Syksyn tapaus oli Kontun säveltämä Minna Craucher Espoon teatterissa. 10 R ONDO 3|2025 IKAMOINEN KAUSI, Eeva Kontu puuskahtaa. tarinoiden kertoja Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: ANNA-MARIA VIKSTEN a. Syksyllä hän johti Helsingissä Moulin Rougen ja Dancer in the Darkin uudet tuotannot, vastasi musiikista Tarton Vanemuine-teatterin Kinky Bootsissa ja oli luomassa Jyväskylään Bosslady-musikaalia. EEVA KONTULLE kaikki on musiikkiteatteria, ja musiikkiteatteri voi olla mitä vain
Hän pystyi käymään bänditunneilla, soittamaan puhallinorkesterissa ja big bandissa sekä opiskelemaan teoriaa tavallista pitemmälle. Siellä vain sattui olemaan draamaja ilmaisutaidonopettaja Kyllikki Staff, joka pisti pystyyn kunnon musikaaleja. Esityksen kapellimestarina hän toimi ensi kerran jo lukioikäisenä. Kerran he esiintyivät Jääkärin morsiamen pääparina. Ilman Staffia Eeva Kontu ei ehkä edes olisi päätynyt alalle. ”Soitin ensin viulua, sitten fagottia, saksofonia, vähän klarinettia, sähköbassoa…” Onneksi Rauman musiikkiopistossa ei ollut tiukkaa. 11 R ONDO 3|2025 ”Tilasin juuri vinon pinon jousikvartettomusiikkia Boosey&Hawkesilta, että saan vähän värikyniä”, Kontu kertoo innoissaan. Kontu sai toteuttaa itseään vapaasti. Eurajoki, musikaalikunta Voisi suorastaan sanoa, ettei Eeva Kontu valinnut musiikkiteatteria, vaan musiikkiteatteri valitsi hänet. ”Pianoa olin aina soittanut siinä sivussa, mutta otin sen pääaineeksi vasta, kun siirryin Tampereelle opiskelemaan.” Tuolloin, vuonna 2002 Tampereen ammattikorkeakoulussa pilotoitiin musiikkiteatteriopintoja. Laulaminen ei kuitenkaan kiinnostanut Kontua yhtä paljon kuin soittimet. Eeva Kontu sai musikaalipuraisun koululaisena Eurajoella. Seiskaluokkalaisena hän soitti orkesterissa koulunsa Sound of Musicissa, eikä aikaakaan, kun hän jo oli johtamassa Viulunsoittajaa katolla sekä sovittamassa West Side Storya. Eikä kyseessä edes ollut musiikkioppilaitos, vaan aivan tavallinen pieni kunnanlukio Eurajoella. Linja on sittemmin noussut Suomen merkittävimmäksi, viimeistään kun Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterikoulutus lakkautettiin 2016. ”Olin niin kärsimätön, etten jaksanut keskittyä yhteen soittimeen kovin kauan kerrallaan”, hän nauraa. Toinen tältä tönäisyn saanut on basso Mika Kares, joka kävi Eurajoen lukiota samaan aikaan Kontun kanssa. | ”Haluan harjoitusvaiheessa olla tosi avoimena itseä lahjakkaampien ihmisten ehdotuksille ja antaa tilaa, että yksilöt saavat tehdä timanttia.”
”Haluan harjoitusvaiheessa olla tosi avoimena itseä lahjakkaampien ihmisten ehdotuksille ja antaa tilaa, että yksilöt saavat tehdä timanttia”, Kontu korostaa.. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös säveltäminen on noussut tärkeäksi osaksi Eeva Kontun työnkuvaa. ”Klikki ei tee asioista tylsempää, koska siihen pitää suhtautua kuin yhtenä muusikkona ja kanssasoittajana”, Kontu selittää. Ja työ jatkuu koko harjoitusjakson ajan, koska kapellimestarin on kanavoitava voimavarat ja johdettava prosessia siten, että harjoitusjakso tuottaisi parhaan lopputuloksen”, Kontu kuvailee. Siihen tarvitaan johtajuutta, mutta ennen kaikkea Kontulle on tärkeää kanavoida muusikkojoukon kykyjä omien näkemystensä sijaan. Osittain siksi hän samastui vahvasti Armi Ratiaan, josta kertovan oopperan sävelsi Ilmajoen musiikkijuhlille kesäksi 2023. 12 R ONDO 3|2025 Kasvupaikkoja Kun Kyllikki Staff eläköityi, hän perusti Luvialle Tasalan Talviteatteri -nimisen harrastajateatterin, jonka musikaaliesityksiin parikymppinen Kontu alkoi osallistua. Ensin hän teki rooleja, mutta alkoi pian johtaa samoja musikaaliklassikoita, joihin oli jo lukiossa päässyt käsiksi. ”Castingilla on iso merkitys, ja se on kapellimestarin sekä taiteellisen suunnittelijatiimin vastuulla. Välillä johdetaan pianon takaa, välillä johdetaan klikkiä. ”Musiikin tehtävä näyttämötilanteessa on kertoa energian liikkeestä. ”Se oli loistava ympäristö harjoitella rauhassa johtamista”, Kontu kertoo. Emootioiden, sisäisten maailmoiden ja henkilöiden välisten kemioiden pitää liikkua”, hän kuvailee. Opiskeluaikana kotitaloksi muotoutui Tampereen Työväen Teatteri, jossa Kontu on vaikuttanut kapellimestarina ja säveltäjänä lukuisissa tuotannoissa. ”Esityksellä on aikajana, johon on tietokoneohjelmoitu tietyt iskut, ja klikki luo sitä aikakoodia, että kaikki näyttämön tapahtumat menevät aivan kohdilleen. Siitä on isosti kyse musiikkiteatterin taiassa.” Jos klikki ei määritä esityksen rytmiä, se on kapellimestarin käsissä. Näpeissä koko kaarros Musiikkiteatterituotannoissa esitysten johtaminen on vain jäävuoren huippu kapellimestarin tehtävistä, joihin kuuluu roolittaminen, harjoituttaminen ja koko taiteellisen prosessin koordinointi. Välillä nuottitelineellä on Stephen Sondheim -tyylistä ”kunnon orkesterikamaa”, josta ei tule mitään ilman hyvää lyöntitekniikkaa, välillä taas kapellimestarin on ohjelmoitava kosketinsoittimia tai muuta elektroniikkaa. Kun Kontu vuonna 2012 asettui perheineen Helsinkiin, vakituiseksi yhteistyökumppaniksi tuli Helsingin kaupunginteatteri. Klikki tarkoittaa muusikoiden – joskus vain komppisoittajan, joskus kaikkien – korvanappiin tulevaa metronomi-iskua, jonka mukaan soitetaan. Esityksissä taas johdettavina on muusikoiden ja esiintyjien lisäksi tekniikka – valot, äänet ja lavasteiden vaihdot – joille kapellimestarin lyönti toimii aikamerkkeinä. Kontu on kuitenkin aina ollut freelancer. Kun esiintyjän on yhdistettävä laulu, näyttelijäntyö ja tanssi, on todella tärkeää valita ihmiset, jotka yhdessä olisivat enemmän kuin osiensa summa. Yksittäisiä temponkäsittelyn hetkiä tärkeämpää on, että kapellimestari pitää hyppysissään koko esityksen tempon ja kaarroksen. Näpeissä on lukuisia elementtejä yhtä aikaa. ”Se on kertomus suomalaisesta yrittäjyydestä ja naisjohtajuudesta, mikä puhutteli minua yksityisyrittäjänä tosi paljon”, kertoo Kontu, joka toivoo voivansa tuoda Armin jossain muodossa myös pääkaupunkiseudulle. Kontun mukaan ne hetket, kun johdetaan perinteiseen tapaan ”vain musiikkia”, ovat oikeastaan harvassa
Aikaisemmin hän oli säveltänyt musiikkia näytelmään, muttei kokenut vielä olevansa valmis kokonaisen musikaaliteoksen säveltämiseen. On kuvaavaa, että Kontun viihtyisä studiokin on osa erilaisia musiikkiteatteriosaajia yhdistävän MD Companyn päämajaa. Helposti innostuvaisena ihmisenä hän pitää siitä, että sytyke tulee ulkopuolelta. Samoin hänelle on mieluisaa ”möyhiä” käsikirjoitusta ja musiikkia yhdessä muiden kanssa. Näytelmäkirjailija Sirkku Peltolan kannustuksesta Kontu kuitenkin otti haasteen vastaan. 13 R ONDO 3|2025 Alussa on musiikkidramaturgia ”Ehkä tämä alati lisääntyvä keski-ikäistyminen alkaa tuoda esiin sitä, että voisi tehdä enemmän ’omia juttuja’. Viita 1949 oli vielä musiikkinäytelmä erillisine numeroineen, kun taas Tytöt 1918 syntyi yhtenäisenä dramaturgisena kaarroksena. Ideaalitapauksessa musiikkidramaturgia syntyy jo ennen librettoa säveltäjän, kirjoittajan ja ohjaajan yhteistyönä, Kontu kertoo. ”Aiheen pohjalta tehdään aikajana, josta sitten tulee kohtausluettelo, ja tutkitaan, että mikä sieltä alkaa jo pursuta aarioiksi tai yhteisnumeroiksi. Kun häntä vuonna 2015 pyydettiin säveltämään musiikkinäytelmä kirjailija Lauri Viidan elämästä TTT:lle, hän epäröi edelleen. Saatan alkaa säveltää jo ennen varsinaista tekstiä, että tässä kohtauksessa voisi olla tällainen energia.” Yhdessä on enemmän Kontu näkee itsensä joukkuepelaajana ja duunarina, joka säveltää ”palvelutarkoituksessa.” ”Musiikin tehtävä näyttämötilanteessa on kertoa energian liikkeestä”, hän kiteyttää. Heidän heittämänsä aiheet saivat Kontun pulppuamaan ideoita. ”Se voi olla eteen ja taakse tai syvälle ja ulos. Dramaturgia on musiikkiteatterin ytimessä, siis se, miten tarina ja musiikki rytmittyvät. TTT:llä vakiotiiminä olivat käsikirjoittajat Sirkku Peltola ja Heikki Salo. Seinillä on värikkäitä maalauksia, flyygelin päällä Bachin Wohltemperierte Klavierin nuotti ja plakaatti, jossa lukee ”I’m the CEO, bitch.” Kymmenisen vuotta sitten Kontu alkoi säveltää enemmän. Emootioiden, sisäisten maailmoiden ja henkilöiden välisten kemioiden pitää liikkua.” |. Mutta yksin en halua tehdä mitään, musiikkiteatteria tehdään aina yhdessä”, Kontu tuumii ja ottaa mukavamman asennon työhuoneen sohvalla. ”Ja huomasin, että säveltäminen on tosi mielenkiintoinen tapa hahmottaa tätä lajia.” Sittemmin Kontu on säveltänyt TTT:lle muun muassa musikaalit Tytöt 1918 ja Momentum 1900
”Edelleen musikaali tuntuu olevan suomalaisessa keskustelussa jonkinlainen kirosana. Enemmän lahjakkuutta johtaa parempaan teokseen”, Kontu sanoo. ”Näyttämöteosten johtaminen on ammattini, mutta kipuilen silti, pitääkö klassinen maailma minua kapellimestarina. Eeva Kontu otti kopin teoksesta, kun Jaakko Kuusisto joutui luopumaan sen sävellystyöstä. Päinvastoin. Hän on juuri aloittanut yhteistyön Ooppera Skaalan kanssa suuren uutuustuotannon kapellimestarina. ”Tytöt 1918 kertoi nuorista tamperelaisista naispunakaartilaisista. Kontu oli tekemässä roolitusta ja valitsi itseään inspiroivia ääniä – Nurmesniemeksi Piia Komsin, jolle hän sävelsi akrobaattisia aarioita. ”Kun työläiset purkautuvat ulos Finlaysonin tehtaasta, että nyt Helsingissä on tapahtunut kapina, eivät he ala laulaa, se olisi tuntunut teennäiseltä, vaan siinä on biittejä ja huutoja.” Toisen esimerkin hän antaa Armi-oopperan hahmoista. Ja meillä on niin samanlaiset käsitykset, että kun olemme ideoineet kokoonpanon, Marko suurin piirtein lukee ajatukseni. Heillä oli niin kiire saada äänensä kuuluviin, että musiikkiin alkoi sisäsyntyisesti tulla mukaan räppiä”, Kontu antaa esimerkin. Kontun säveltämät musikaalit ovat käsitelleet vahvoja yhteiskunnallisia teemoja historiallisten tapahtumien ja henkilöiden kautta. Armi sytytti kipinän paneutua oopperaan yhä enemmän. ”Musikaalia ei minulle missään nimessä määritä se, että se olisi kepeää, vaan siinä draama, puheilmaisu, lauluilmaisu ja musiikki yhdessä lavaelementtien kanssa kuljettavat tarinaa.” Kontu näkee musiikkiteatterin tapahtuvan ”ihanasti ja ärsyttävästi” klassisen ja ei-klassisen musiikin rajapinnassa. ”Edelleen musikaali tuntuu olevan suomalaisessa keskustelussa jonkinlainen kirosana. Haluaisin eroon siitä, että musikaali olisi jotakin halpaa ja viihteellistä.”. Kun angloamerikkalainen ohjelmisto dominoi mielikuvia, se ohjaa myös käsityksiä siitä, mitä musikaalilla voi tai ei voi tehdä. Kontua se turhauttaa. Haluaisin voida tarjota jotakin myös puhtaasti klassisille orkestereille”, pohtii Kontu, joka on valmistunut myös Lontoon Royal Academy of Musicin musiikkiteatterikapellimestarilinjalta. ”Jos orkestroisin yksin, ei siitä tulisi niin hienoa kuin Markon kaltaisen velhon käsissä! Olisin tyhmä, jos en hyödyntäisi hänen osaamistaan. ”Jaan aina ylpeänä kollaboraatiolistani. ”Minulle kaikki, missä on laulukerrontaa, on musiikkiteatteria, ja musiikkiteatteri voi olla mitä vain.” . Keskeisempää hänestä olisi panostaa kaikissa yhteyksissä diversiteettiin, niin tarinoissa kuin näyttämöllä. Lilli Paasikiven esittämä Armi muotoutui automaattisesti tummana resonoivaksi ja dramaattiseksi henkilöksi, kun taas Armin vastinpari Vuokko Nurmesniemi huusi tulla kuvatuksi koloratuurisopraanona. Mikä tahansa voi ilmetä oopperana kestosta, kokoonpanosta, tyylistä ja esitystilasta riippumatta. Jos se vaatii yhteistyötä toisten osaajien kanssa, ei hän ole tarrautumassa omaan egoon. Kontun luotto-orkestroija on Marko Hilpo, ja elektroniikan osalta hänellä on myös vakituiset yhteistyökumppanit. ”Ihailin oopperalaulajien instrumentteja, ja minua alkoi kiehtoa, mitä niille voisi säveltää.” Oman taiteellisen ilmaisun hiominen ei ole Kontulle itsetarkoitus. Silti keskustelu ”korkean” oopperan ja ”matalan” musikaalin erosta pulpahtaa säännöllisesti esiin. Mikään musiikki ei tule tyhjästä, vaan siihen on aina jokin reitti.” Ei määritelmiä vaan moninaisuutta Suomessa sävelletään hyvin paljon oopperaa, ja etenkin pienten toimijoiden tuottamat esitykset edustavat valtavaa musiikkiteatterin kirjoa. Sen sijaan hän kysyy itseltään, miten saadaan aikaisiksi paras mahdollinen teos. Antologia on osa MD Companyn suomalaisen musiikkiteatterin kehityshanketta, ja sen tarkoituksena on tehdä Suomessa sävellettyä musikaalikirjallisuutta tunnetuksi. 14 R ONDO 3|2025 Kontu kuulostelee, mitä kohtaus tarvitsee, jotta ”siihen voi uskoa”. Musikaalilla menee Suomessa lujaa. Esimerkiksi Maria Vilhelmiina Lindellin alias Minna Craucherin (1891–1932) tarinasta kumpusi vaikuttava teos identiteeteistä ja vallasta. Lukuisia ammattituotantoja tehdään ympäri maata, ja monet niistä ovat loppuunmyytyjä. Haluaisin eroon siitä, että musikaali olisi jotakin halpaa ja viihteellistä”, Kontu painottaa. Eeva Kontu toimii Helsingissä vuodesta 2022 järjestetyn Musiikkiteatterifestivaalin taiteellisena johtajana ja kuratoi 100 suomalaista musikaalilaulua -nuottikirjasarjaa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi viime vuonna
16 R ONDO 3|2025 ulos poteroista, esitykset kiertoon! Teksti: HARRI KUUSISAARI
Tanssin toiveena on ollut saada kaupunginteattereista runko kiertueverkostolle. Onko se utopiaa kulttuurileikkausten aikana. ”Freelancekentän ja VOS-laitosten kohtaamisissa on ongelmia aina talousrakenteesta, toimintakulttuurista ja aikajänteistä alkaen. 19 R ONDO 3|2025 Tanssia kiertoon verkostolla Kotimaisen kiertueverkoston käynnistäminen on ollut suomalaisen tanssin ja sirkuksen kentän tavoitteena vuosikymmenten ajan. Tanssin kuusi aluekeskusta tekevät sarallaan hyvää työtä, mutta sille ei voi mitään, että 80 prosenttia tanssin ammattilaisista asuu pääkaupunkiseudulla, jonne myös suurin osa esityksistä jämähtää. Niin, ja valtion rahoitustakin tarvittaisiin. ”On poliittinen päätös, halutaanko Suomeen alueellisesti ja monitaiteisesti tasavertaista kulttuurielämää. Tähtäin ei voi olla vain tässä ja nyt vaan 50–100 vuoden päässä”, Tenhula sanoo. Tanssin on pakko saada pysyvämpiä rakenteita. Nykyisin teosten elinkaaret jäävät liian lyhyiksi sekä toiminnan tuottavuuden että taiteilijoiden toimeentulon näkökulmasta. |. VOS-uudistuksessa luodut taloudelliset kannustimet esitysten vastaanottamiseksi ovat niin pienet, etteivät ne tee toiminnasta kannattavaa. Tarvitaan muutosjoustavuutta, kokonaisnäkemystä ja muuttuviin olosuhteisiin reagoimista. Tilat soveltuvat esittävälle taiteelle, ja niissä on kiinteää teknistä varustusta ja henkilökuntaa. Valtiot subventoivat toimintaa noin 500 000 eurolla vuodessa, ja siihen kuuluu myös yleisötyötä. Hän vetää Loisto-hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tanssin ja sirkuksen kiertuetoimintaa ja kansainvälistymistä. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. Lukuisista hankkeista ja aloitteista huolimatta vierailuja ja kiertuetoimintaa koordinoivaa järjestelmää ei ole saatu aikaiseksi. Niissä on kiertueita koordinoiva keskuselin (Dansnät Sverige, Dansenett Norge), jonka kokoamista esityksistä teatterit ja kulttuuritalot valitsevat haluamansa. Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula ehdottaa, että Suomessa vastaava keskuselin voisi olla Tanssin talo, ja tanssin aluekeskukset olisivat partnereita, joiden tehtävänä on valita paikallisesti toimivia esityksiä ja rakentaa yleisösuhdetta. Lindholm katsoo, että esimerkkiä esitysten liikkeelle saamiseksi voitaisiin ottaa Ruotsin ja Norjan verkostomalleista. Ilman subventioita se on vaikeaa”, sanoo Zodiak Uuden tanssin keskuksen kehityspäällikkö Katarina Lindholm. Välimatkat Suomessa ovat pitkiä, ja esiintyjien palkkiot ja matkakulut on saatava mahdutettua budjettiin. Suuri osa Suomea on pimennossa sen suhteen, mitä tanssissa ja nykysirkuksessa tapahtuu
Mutta sekään ei ole tuottanut mitään pysyvämpää. Muusikot ovat jo hitsautuneet siihen, eikä bussissa istumisessa ole suurempia ongelmia. Se on liikaa. ”Emme kopioi suurten orkestereiden ohjelmia, vaan teemme omanlaistamme. Suomalainen barokkiorkesteri (FIBO) saa kiertueisiin. Tarkennettuna lainkohta kuuluu: Korotettua valtionosuutta voidaan myöntää, jos huomattava osa toiminnasta on kiertuetai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa tai muusta kulttuuripoliittisesta syystä. Kotka on kuitenkin luvannut seisoa orkesterin takana. Emme voi loputtomiin jäädä tilapäisprojektien varaan.” ”Tanssin on rakennettava uusi yleisö, ja se vie aikaa ja tarvitsee työtä myös lasten ja nuorten parissa. Miksi. Reissaaminen laitetaan puoliksi. Säästöäkin tulee, kun konsertit voidaan toistaa. Esimerkiksi Sinfonia Lahdella oli aiemmin säännöllinen konserttisarja Hämeenlinnan Verkatehtaalla, mutta ei enää. Olemme Verkatehtaan kanssa kuitenkin kontaktissa yksittäisten vierailujen tiimoilta”, kertoo Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti. Saimaa Sinfoniettan pohjana on kaupunkien välinen pitkän tähtäimen sopimus, jolla on jo 20 vuoden pituinen perinne. Tanssi resonoi pikkuhiljaa ja antaa aineksia ihmetellä, mikä maailma on. 20 R ONDO 3|2025 ”Paljon hyviä hankkeita on ollut, kuten säätiöiden tukema Uudet klassikot, joka mahdollisti vapaan kentän ja VOS-laitosten yhteistyötä. Sinfoniat soimaan yhteistyöllä Musiikin alalla orkesterien välinen yhteistyö on käytännössä sitä, että kaksi tai kolme pienempää maakuntaorkesteria tekee yhteiskonsertteja, jotka mahdollistavat isompaa kokoonpanoa vaativien teosten esittämisen. ”Saimme näihin vierailuihin aiemmin valtiolta erityisrahoitusta, mutta uuden VOS-lain mukaan tällaista toimintaa pitäisi olla peräti 25 prosenttia toiminnasta, jotta sitä voisi hakea. Toivottavasti leikkaukset eivät nyt tuhoa hyvin toimivaa systeemiä, jollaiseen VOS-lakikin kannustaa.” Varsinaisia orkesterifuusioita Suomessa on vain Kymi Sinfonietta, mutta sekin on kohdannut vaikeuksia, kun osapuolista toinen, Kouvolan kaupunki on halunnut vähentää satsaustaan osakeyhtiöön. Vakiintuneimmat yhdistelmät ovat Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkestereista koostuva Saimaa Sinfonietta sekä Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterien yhteistyö. Nykyisin yhteisprojekteja on neljä kaudessa. Olemme osa isoa perimää, ja vuorovaikutus rikastuttaisi kaikkia”, Tenhula korostaa. Kiertämisen vaikeus johtuu samoista syistä kuin teatterissa ja tanssissakin: ei ole kutsujatahoa, jolla olisi vierailumäärärahoja. On edullisempaa saada kansainvälisiä huippuvierailuja, jos niillä on viisi esitystä eri puolilla maata yhden sijaan. On voimauttava kokemus tunnistaa näyttämöllä jotain, jonka tuntee omakseen.” Lindholm ja Tenhula haluavat korostaa myös kansainvälisten vierailuverkostojen näkökulmaa. Näin saadaan myös toistettua konsertit. Yhdistämällä 21-henkinen Lappeenrannan orkesteri Mikkelin 12-jäseniseen jousistoon saadaan sinfonietta, jolla on jo enemmän ohjelmiston mahdollisuuksia. Mutta tällaiselle jakamiselle pitäisi olla ensin rakenteet. Yleisökin odottaa näitä kauden huippukohtia”, kertoo Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen. Olisi saatava valtakunnallinen digitaalikirjasto, jonka avulla kuka tahansa pääsisi taidemuotoon sisään. ”Ei kulttuuria voi katsoa pelkästään Suomen näkökulmasta. Niissä mukana olo mahdollistaisi EU-tukia ja suomalaisen tanssin vientimahdollisuuksia. ”Kyllä tämä todella tärkeä taiteellinen piristysruiske on
Koen teatterityön mielekkäänä, sillä minulla on yleensä suuri taiteellinen vapaus, tuotannot ovat kunnianhimoisia, harjoitusaikaa on ruhtinaallisesti, ja esityksiä on kymmeniä.” Eläinten vallankumous on ensimmäinen kerta, kun Nuorvalan työ ei päätykään ensi-iltaan, sillä hän on itse lavalla myös esiintymässä, vuorottelevana työparinaan huilisti-elektronimuusikko Turkka Inkilä. Uusin sävellys on Kansallisteatterissa pyörivä Eläinten vallankumous, George Orwellin klassikko Stalinin diktatuurin piikkeineen, jonka kertomus vallan korruptoivasta luonteesta ja totalitarismin syntymekanismeista on yhä ajankohtainen. Miten hän kokee niiden välisen suhteen. Niiden takana on JUHANI NUORVALA. ”Se raja on häilyvä. Hän on koulutettu taidemusiikin säveltäjä, kun useimmiten teatteriteosten soivasta annista vastaavat äänisuunnittelijat. Joskus hyvinkin yksinkertainen näyttämöääni kuten kellon tikitys on sävelletty tai ainakin tuunattu, ja hiljaisuuskin voi olla väritettyä. alkaen se saa jännittäväksi vertailukohdakseen Kansallisoopperaan tulevan saman Orwellin kirjan oopperaversion, jonka on säveltänyt Alexander Raskatov.. Juhani Nuorvala nauttii teatterimusiikin teossa sen sosiaalisuudesta ja tiimihengestä. ”Ensi-iltakaronkassa ohjaaja sanoi kauniisti, että kun Steven Spielbergillä on John Williams niin mulla on tuo Jussi”, Nuorvala hymyilee. Musiikin rooli vaihtelee teoksesta toiseen. Joskus mukana on itsenäistä ’musiikkimusiikkia’ jopa lauluineen ja livesoittajineen. Joskus taas on enemmän äänitapahtumia, mutta niissäkin on sikäli sävellyksellinen lähtökohta, että kaikki ei ole aina sitä, miltä se kuulostaa.” ”Estetiikkamme Baranin kanssa lähtee tyhjästä kankaasta, jolle sijoitetaan merkityksellisiä äänitapahtumia. 28.3. ideat menevät pieleen, musiikki kääntyy irvikuvakseen Teksti: HARRI KUUSISAARI s Michael Baranin ohjaama Eläinten vallankumous pyörii Kansallisteatterissa. Näytelmän soiva anti ulottuu vallankumouslaulusta diktaattorin ylistyslauluihin ja karmiviin äänitehosteisiin. 22 R ONDO 3|2025 ÄVELTÄJÄ JUHANI NUORVALALLA on ollut ”pitkä mutta kapea” ura teatterimusiikin kanssa sikäli, että hän on tehnyt sitä jo yli pari vuosikymmentä mutta lähes yksinomaan yhden ohjaajan, Michael Baranin kanssa. Teatterissa olen aina vastannut sekä musiikista että muista äänistä yhteistyössä teatterin oman äänisuunnittelijan kanssa. Kun Kansallisteatterin Eläinten vallankumouksessa ihanteet menevät pieleen, myös musiikki kääntyy irvikuvakseen. He ovat näyttämön reunassa vanginvartijan univormuun sonnustautuneina ja soittavat urkuharmonia, lelupianoa ja syntetisaattoreita
Jos se toimii, kirjoitan lisää. Mukana on koko tiimi, jonka tärkeitä jäseniä ovat olleet mm. ”Alussa keskustelemme, mitä voitaisiin tehdä, missä kohdin ylipäätään tarvitaan musiikkia ja mikä on soittimisto. Jos mukana on livesoittajia, pyrin saamaan heille jotain materiaalia jo varhaisessa vaiheessa kokeiltavaksi. Ajattelin, että tästä banaalista rallista ei pohjaksi olisi, mutta loppujen lopuksi kaikki näytelmän musiikki jollakin tavalla perustuu siihen. Nyt hän on apurahalla, ja aikaa löytyy taas. 4.4. Siitä kuullaan myös surullinen, koskettava versio diktaattorin järjestämien näytösoikeudenkäyntien jälkeen. Toinen numero, Napoleon-diktaattorin ylistyslaulu on lämminhenkinen parodia uuden laululiikkeen tyylistä. Sen toive paremmasta maailmasta saa taas uuden merkityksen. Mel Muñiz (Argent iina) 12.4. Tästä bändihengestä pidän paljon teatterityössä.” ”Harjoituksen alussa on yleensä valmiina tosi vähän ääniä. Joskus musiikki muuttuu hienovaraisemmin omaksi irvikuvakseen. Kerran luovuimme minimalistisesta hiljaisuus ensin -lähtökohdasta ja laitoimme DJ:n soittamaan elektronista musiikkia koko ajan.” Nuorvalalla on hyvä kuva suomalaisen äänisuunnittelun tasosta ja alan opetuksesta Teatterikorkeakoulussa. Ne alkavat muotoutua prosessin aikana. Se on näytelmän ydintematiikkaa: ideaalit menevät pahasti pieleen.” Alkuaikoina Nuorvalan teatteritöiden yhteistyökumppanina oli usein elektroniikan guru Juhani Liimatainen, jolla on valtava äänitevarasto erilaisiin tarpeisiin. molemmat konsertit 60 € + toimitusmaksut Uusi Sami Yaffan kuratoima konserttisarja Savoy & Sound Tracker Present s: SAVOY Sound Tracker Rondo FINAL.indd 1 SAVOY Sound Tracker Rondo FINAL.indd 1 26.2.2025 14.53 26.2.2025 14.53 ”Harmonilla säestetään lauluja ja soitetaan pieniä sävellyksiä, ja sitä käytetään myös elektronisesti käsiteltynä tuomassa äänipintoja. Juttu aloittaa sarjan, jossa käsitellään teatterimusiikkia ja äänisuunnittelua.. ”Rajat säveltämisen ja äänisuunnittelun välillä ovat liukuvia. Tavallisesti soitan läppäriltä ehdotuksiani, ja kokeilemme erilaisia vaihtoehtoja. ”Yhteen aikaan laitettiin sammakkojen kurnutusta sinne tänne, kun se kuulosti niin hyvältä.” Nuorvalan ja Baranin keskinäinen työskentelytapa lähtee siitä, että Nuorvala on koko ajan läsnä harjoituksissa. Se on korvamato aitojen vallankumouslaulujen malliin. Erityistä huomiota vaativat tietenkin käännekohdat, kuten sellaiset, joissa äänitapahtuma on dramaattinen häiriö.” ”Vaikka meillä on Baranin kanssa samansuuntainen estetiikka, yritämme aina siirrellä laatikkomme rajoja. ”Yleensä varioin materiaalia eri yhteyksiin. Lähes kaikki Teakissa alaa opiskelevat tekevät myös omaa musiikkiaan. Mukana on elokuvamaisia uhkaavia sävyjä ja sirinällä luotuja epämiellyttäviä tunnelmia. Diego Amador Flamenc o Free Jazz (Espanja ) Liput 17–54 € Tuplalippu, sis. Susimaisten pelottavien koirien mylvintä on oikeasti tehty lampaiden määkimisestä.” Suoraan Orwellin Eläinten vallankumous -kirjasta tulee vallankumouslaulu, jonka Seela Sellan vanha Majuri-sika opettaa alun videoprojisoinnissa eläimille. Säveltäjistä teatterissa viihtyvät parhaiten sellaiset, jotka pitävät studiotyöstä ja elektroniikasta.” . lavastajat Kimmo Viskari ja Kati Lukka ja lavastaja-pukusuunnittelija Tarja Simone. Tämän vuoksi hänen teatterityönsä ovat keskeytyneet silloin, kun hän on ollut opettajana Sibelius-Akatemiassa
Esityksiä on viisi, joista viimeinen on 5. Ohjauksesta vastaa Isa Kortekangas. Parkkiselle ei myöskään ollut ongelma, että tapahtumapaikka ja tapahtumien kulkukin olivat tavallaan jo valmiina. Mukana on viisi solistia, jousiorkesteri, neljän puupuhaltajan ryhmä ja lyömäsoittaja sekä kuoro, johtajana Marko Autio. ”Kuulin tarinan, johon ooppera perustuu, noin 10 vuotta sitten. huhtikuuta. maaliskuuta. Lännenpuoleisilta sileäksi hioutuneilta kallioilta aukeaa tyhjä meren ulappa, jonka vastaranta on Ruotsissa. Puikkonen ehdotti tilalleen Leena Parkkista, joka ei aiemmin ollut tehnyt oopperalibrettoa mutta on suuri oopperan ystävä. Kun teksti oli minun mielestäni jo täysin valmis, Leena totesi, että ei, tämä tarvitsee vielä loppukuoron, ja nyt olen sitä mieltä, että se oli täysin oikea ratkaisu.” R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN e draamaa meren saarella PAULIINA ISOMÄEN ooppera Keisarin majakka kertoo Isokarin saaren majakasta. Hänellä oli myös omia ideoita. Tarina liittyy osittain historiallisiin, osittain keksittyihin hahmoihin”, Isomäki kertoo. Isomäki on kuitenkin säveltänyt myös runsaasti soitinmusiikkia. 30 R ONDO 3|2025 TELÄISELLÄ POHJANLAHDELLA Uudenkaupungin edustalla, kymmenkunta meripeninkulmaa eli vajaat parikymmentä kilometriä rannikolta, sijaitsee Isokarin saari ja sillä 1833 valmistunut majakka. Kun hän kuuli tarinoita Isokarin historiasta, hänellä alkoi muotoutua ajatus saarelle sijoittuvasta oopperasta, joka tapahtuisi majakan rakentamisen alkuvaiheiden aikoihin 1830. ”Hän kiinnostui aiheesta, ja meillä on ollut tosi hyvä yhteistyö Leenan kanssa. Kyseessä on jo Isomäen kolmas ooppera ja neljäs, jos yksi varhainen esittämättä jäänyt teos lasketaan mukaan. 1964). Kahdeksan vuoden monivaiheisen, välillä koronan pysäyttämän prosessin tuloksena ooppera Keisarin majakka saa ensi-iltansa Turun Sigyn-salissa 28. Kahdessa edellisessä oopperassaan Isomäen libretistinä oli Emma Puikkonen, joka ei kuitenkaan kokenut Keisarin majakan tarinaa itselleen sopivaksi. Meri on oopperassa keskeisessä roolissa, niin akustisena tilana kuin mielentilana.. Ylipäätään häntä kiinnostaa sanan ja sävelen yhdistäminen, ja hänen tuotantoonsa sisältyy oopperoiden lisäksi laajamuotoinen oratorio Vuorisaarna, yksinlauluja ja kamarimusiikillisia lauluja sekä kuoroteoksia. Isokarin itäisen rannan suojainen satama on veneilijöiden suosiossa, ja sinne on useamman kerran purjehtinut myös säveltäjä Pauliina Isomäki (s
Tästä seurasi lisätöitä tietenkin myös minulle. Veli Kujala, neljäsosasävelaskelharmonikka. Multi-channel fixed media. Tilaaja: Turun tuomiokirkkoseurakunta. Saimme Peter Mickwitzin kääntäjäksi ja mietimme, ketkä henkilöt olisivat luontevasti ruotsinkielisiä ja laulaisivat keskenään ruotsia. Suomi ja ruotsi kielinä ovat kuitenkin erilaisia, joten samat sävelet eivätkä varsinkaan rytmit sovi aina musiikkiin.” ”Olen usein tekstistä liikkeelle lähtevä säveltäjä, ja teksti vaikuttaa myös tyylillisesti musiikkiini. Markku Hietaharju, urut sekä TCYC-kuoro, joht. 31 R ONDO 3|2025 28.3.2025 Pauliina Isomäki: Keisarin majakka – Kejsarens fyr. Anu Åberg. Oltiin vasta opettelemassa uutta tilannetta.” . Kari Väkevä: Barre Bleed 2. Jyrki Linjama: Choral duplex. Leggermente 3. Adolph alkaa ihailla Ivania kovinkin perusteellisesti ja ehkä lemmekkäästikin ja alkaa haaveilla lähdöstä Pietariin tai Pariisiin, ja äiti Edith pelkää menettävänsä poikansa.” Keisarin majakan asetelmassa on myös laajempia, ajan historialliseen tilanteeseen liittyviä merkityksiä. Joskus se tuntuu vaikuttavan musiikkiini, joskus taas ei. Vivace Visa Wirén, harmonikka. Ei ollut pitkä aika siitä, kun oli oltu sapelit ja pyssyt tanassa venäläisten kanssa, ja nyt piti yhdessä rakentaa majakoita. kantaesitykset 4–5 Isomäki ja Parkkinen päättivät loppujen lopuksi tehdä oopperasta kaksikielisen. Kansas City, USA, Electronic Music Midwest 2025 Festival. Oopperaan voi tutustua sivustolla keisarinmajakka.fi Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 24.2.2025 11.47 24.2.2025 11.47. Klo 19 Hetan kirkko, Enontekiö, Hetan Musiikkipäivät. Klo 19 Turun tuomiokirkko, Turku. Joht., Marko Autio. Ja jos ajattelee poliittista tilannetta, Suomen sota oli ollut 1808– 09, ja oopperassa eletään vuotta 1830. Klo 15 Kangasniemi-sali, Kangasniemi, Visa Wirénin juhlakonsertti harmonikansoitonopettajana 25 vuotta. 4.4. Erkki Raiski: Momenti. Tilaaja: Hetan Musiikkipäivät. Rangaistukseksi hän joutui valitsemaan Siperian tai Isokarin väliltä, ja meri-insinöörinä hän päätyi Isokarille.” ”Tämän jälkeen ei voi olla ihan varma, mikä on legendaa. Ohjaus: Isa Kortekangas. Arktisk Filharmonian Sinfonietta, joht. Mutta sama henkilö voi toisessa tilanteessa laulaa myös suomeksi. Keisarin majakassa on sellaista jousien ja tam-tamin käyttöä, joka tuo mereen assosioituvaa aaltoilua. 29.3. Tilaaja: Visa Wirén. ”Tapahtumissa on myös attentaatti. ”Siinä ovat äiti ja poika, Edith ja Adolph Syvelan, joista jälkimmäinen oli Isokarin ensimmäinen majakanvartija. Tim Weiss. Sampo Haapamäki: Neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto nro 2. Pertti Jalava: Aamulla ne ovat poissa. ”Uudenkaupungin saaristo oli kaksikielinen, sinne oli tullut väestöä Ahvenanmaalta. 27.4. Solistit: Ivan Sergevitš Bladeau – Johannes Pessi, Adolph Syvelan – Jere Hölttä, Edith Syvelan – Pia Pajala, Jurmon Maria / Nadja – Mia Heikkinen, Hullu-Erikson – Janne Sundqvist. 5.5. 13.4. Juha Pisto: Skin in the Game. Tilaaja: Lieksan Vaskiviikko. Gerbrich Greidanus, euphonium. ”Yksi tarinan keskushenkilö on todellinen henkilö, Ivan Sergevitš Bladeau, venäläinen aatelismies, joka sotki Pietarissa naisasiansa niin, että joutui erään aviomiehen kanssa kaksintaisteluun ja tuli surmanneeksi tämän. Tarina kertoo, että romanttisuuteen taipuvaisena henkilönä Ivan löysi Isokarissa jurmolaisen neitosen, jonka kanssa hän karkasi vankeudestaan ja hävisi Turunmaan tai Ahvenanmaan saaristoon, emme tiedä varmasti.” Muitakin jännitteitä teoksessa on. Meri ei kuitenkaan ole vain akustinen tila vaan myös eräänlainen mielentila.” Minkälainen on Keisarin majakan lähtökohta. Klo 15 Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli, Turku. 1. Introduzione, Drammatico 2. Hänen hahmonsa on kuitenkin tässä ihan fiktiota. Klo 19 Sigyn-sali, Turku. Klo 18 Grosser Konzertsaal, Hochschule der Künste Bern, Sveitsi. Turun filharmonisen orkesterin muusikot: Satu Ala, englannintorvi, Ramona Wolin-Takala, alttoviulu, Katja Kolehmainen, sello, Mikko Multamäki, kontrabasso. 11.4. Kaikki saaristolaisethan eivät halunneet majakoita sinne saariin, esimerkiksi luotsit kokivat niiden uhkaavan omaa asemaansa. Välillä teen tekstin kautta tonaaliseen perinteeseen sidottua musiikkia, mutta tekstin kautta voi tulla aivan toisenlaistakin ilmaisua.” ”Keisarin majakasta ajattelin, että kyseessä on romanttinen ooppera, ja se tuntuu myös sävelkielessä, siinä on aika romanttista musiikkia.” Myös meri Isomäelle läheisenä elementtinä kuuluu teoksessa: ”Minulla on aika monia mereen liittyviä teoksia
naantalinmusiikkijuhlat.fi Tervetuloa Naantalin Musiikkijuhlille! Aulis Sallinen 90 vuotta: Shaka – Soturikuningas To 5.6. klo 19 Naantalin kirkko Yötaivaan väreissä Pe 6.6. klo 19.00 Naantalin kirkko Don Juanin jäljillä: Sinfonia Lahti, Hannu Lintu, Arto Noras Ke 4.6. klo 19.00 Naantalin kirkko Liput Naantalin Musiikkijuhlien konsertteihin voit ostaa Lippupisteen myyntipisteistä ja verkkokaupasta.
”Levy kertoo transprosessistani, erityisesti siitä, kun aloitin hormonihoidot, ja miten ne vaikuttivat kehooni ja mieleeni. 34 R ONDO 3|2025 IMI KNIFE GIRL, veitsityttö, on samaan aikaan sekä itsepuolustusta että provosointia. söpöyttä ja raivoa Knife Girlin musiikillinen ulosanti on elektronisen kauden jälkeen vaihtumassa luomumpaan ja folkimpaan suuntaan.. KNIFE GIRLIN musiikki poukkoilee luomubändeilystä hyperelektroniseen ja herkästä roisiin. Monipuolinen ja persoonallinen tyyli on herättänyt kiinnostusta niin kriitikoissa kuin popbisneksessä. Knife Girl viestii, että minulla on veitsi pienessä söpössä käsilaukussani, joten älä vittuile mulle”, kertoo nimen takaa löytyvä 24-vuotias artisti ja tuottaja Lili Aslo. Nuoresta iästään huolimatta Aslo on julkaissut monenkirjaviin suuntiin kulkevaa musiikkiaan jo kymmenen vuoden ajan. ”Transnaisena oleminen on väkivallan uhan vuoksi pelottavaa. N OSA: 18 R ONDO kulmalla Teksti: SANTERI KAIPIAINEN SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA. Vuonna 2023 ilmestyneelle elektroniselle Cum-albumille julkaistiin helmikuussa sisaruslevy Cum 2, joka sisältää ensin mainitulta yli jääneitä raitoja ja remixejä. Provosoiva on myös albumiparin nimi, joka englanniksi voi viitata sekä orgasmiin että siemennesteeseen
Maksimalistisen ja kokeellisen tyylin elementteihin kuuluvat muun muassa lauluäänen vahva muokkaaminen, popmusiikin kliseiden liioiteltu käyttö, pois muodista menneiden tyylien lainaaminen sekä aggression ja pehmeyden rinnakkaiselo. Se kiinnitti tuomariston Nick Trianin huomion, jonka Soliti-levymerkin kautta Aslo on julkaissut siitä lähtien. Pian sen jälkeen Aslo lähetti Radio Helsingin demokilpailuun ensimmäisen EP-julkaisunsa. ”Suunnanmuutokset eivät ole olleet suunnitelmallisia, vaan olen mennyt aina sen mukana, mikä missäkin hetkessä viehättää. Viime vuoden keikoilla tunsin hyvin suurta ristiriitaa itseni ja esittämäni musiikin välillä, ja olen lähinnä halunnut Cum -vaiheen vain pois päiväjärjestyksestä.” Seuraava albumi onkin jo äänitetty. Mutta itse koen olevani allerginen sellaiselle. Jos olisin jatkanut Cumin hyperelektronisella saundilla, olisi se tappanut haluni tehdä ja esittää musiikkia, vaikka monet ovatkin minut juuri sen saundin kautta löytäneet ja siitä innostuneet”, Aslo miettii. ”Olen ollut hyvin masentunut. Hyperpop on yksi isoimmista uusista jutuista maailmalla, mutta täällä se ei kuulu kuin pieninä vivahteina”, Aslo sanoo. Aluksi se oli harrastusta Internetin välityksellä, mutta nykyään hänen tuotantoaan tilataan myös isojen levy-yhtiöiden suomalaisartisteille. Pikkuhiljaa aloin oppia, mitä muuta audiotyöasemalla voi tehdä”, Aslo muistelee. R ONDO 3|2025 35 Olin aiemmin lähes aseksuaalinen, ja yhtäkkiä tilanne keikahti päälaelleen, joten tein kiimaisen levyn”, Aslo nauraa. Tiesin, että nimi on röyhkeä, mutta halusin olla selkeä siitä, mistä on kyse. ”Se on ollut keikoillani jatkuva kaava. Olen soittanut kolme vuotta saman bändin kanssa, ja meillä on kyky soittaa sekä live-elektroniikkaa että perinteisempiä instrumentteja, joten eri levyjen ohjelmistoa voi nopeallakin aikataululla vaihtaa settilistaan.” Aslo alkoi tehdä omaa musiikkia jo kuudesluokkalaisena GarageBand-ohjelmalla. ”Olen kirjoittanut sen kappaleita viime vuoden aikana, osin siksi, etten hukkuisi masennukseen. Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien artistien osuus on hyperpopissa huomattavan suuri. ”Suomi on usein perässä popkulttuurissa, ja Suomen sisällä keksityt asiat myös pysyvät tosi usein täällä. 14-vuotiaana hän vaihtoi ammattilaisohjelmistoihin ja alkoi äänittää omia syntetisaattoreita, rumpuja ja lauluraitoja. Hyperelektronisuus on vaihtunut akustiseen, pelkistettyyn ja folkahtavaan tunnelmaan. Varhaisemmalta Soundcloud-ajalta löytyy vieläkin rönsyilevämpiä tutkielmia. Onneksi on myös kuuntelijoita, jotka jopa nauttivat siitä, kun siirryn tyylistä toiseen.” Uudet suunnat alkavat Aslon mukaan kuulua ensimmäisenä aina esiintymisissä. Siksi se on mukava tila nuorille, jotka eivät ole varmoja seksuaalitai sukupuoli-identiteetistään. ”Luulen mukana olleen myös psykologista vaikutusta, kun koin kehoni muuttuvan enemmän sellaiseksi, jota pystyn rakastamaan ja jossa minun on hyvä olla. ”On perseestä olla transihminen tässä yhteiskunnassa, mikä herättää halun huutaa ja olla vihainen, mutta samaan aikaan haluaa myös olla pehmeä ja söpö.” ?. Hän oli möläyttänyt luokkakavereilleen olevansa DJ, ja väite tarvitsi todistusaineistoa tuekseen. ”Hyperpop on äänimaisemaltaan hyvin fluidia, muuttuvaa ja muovattavissa, kuin mikä tahansa voisi olla mahdollista – antaa musiikillisen tilan olla aivan mitä vain haluaa. Uuden albumin ilmestyessä on settilistassa jo sen jälkeistä, vielä julkaisematonta musiikkia. Imagon kannalta olisi paljon helpompaa lukkiutua johonkin tiettyyn laatikkoon: fanit, media, musiikkibisnes odottavat ja toivovat niitä. Eri elementtien ristiriitaisuus on Aslon mukaan transfeminiinisen kokemuksen ytimessä. ”Ammatin kannalta se on hyvin konkreettinen harmi ja vaikeus. ”Pinosin ohjelmaan sen omia valmiita luuppeja ja katsoin, mitä tapahtuu. Levyn visuaalinen maailma, yhteen sulavien seksilelujen mutatoituva, sotkuisa sekamelska, kuvaa myös sen tunnemaailmaa.” Aslo kertoo Cum 2:n julkaisun sijoittuvan elämäntilanteeseen, jossa levystä on vaikea olla innoissaan. ”Otan innolla vastaan haasteen tehdä juuri sitä, mitä minulta kaivataan, mutta rakastan myös sitä, kun saan vapaat kädet tehdä jotain pöljää.” Popkliseiden karnevaali CUMin äänimaailmassa vahvasti kuuluva hyperpop on jäänyt Suomessa kuuntelijakunnaltaan yllättävän marginaaliseksi ilmiöksi, vaikka maailmalla sen vaikutus popmusiikin trendeihin on ollut huomattava jo lähes kymmenen vuoden ajan. Yksityiselämässäni on tapahtunut traumaa, joka on vaikuttanut suhtautumiseeni seksiin – juuri kun olen julkaissut hyvin seksuaalisen levyn. Myös queer-teinien runsas Internetissä viettämä aika kuuluu hyperpopissa”, Aslo kertoo. Transnaisia skenessä ovat Aslon idoleihin kuuluvan Sophien ohella muun muassa Jane Remover, Underscores ja 100 gecs -yhtyeen Laura Les. ”Nick on ollut hyvä mentori ja antanut minun tehdä musiikkia omalla tavallani.” Samoihin aikoihin Aslo alkoi tuottaa musiikkia myös muille artisteille. Rauhallista pianoja biittivetoista Like Someone In Love -albumia (2020) seurasi elektroninen ja kokeileva OONA EP (2021) ja sitä seuraavana bändialbumi Uniform (2022). Osa kuulijoista saattaa hämmentyä isoa tyylinmuutosta, mutta musiikkiani pitempään kuunnelleet tietävät, että en ikinä lukkiudu vain yhteen asiaan.” Tyylinvaihdosten kirous Knife Girlin uralla on ollut aiemminkin useita suunnanmuutoksia. Popkliseisiin ja camp-estetiikkaan liittyy myös valtavirtakulttuurin rakenteeseen tarttuminen ja sen dekonstruktio
Pari vuotta sitten tehdessään nuorisobaletille suuren suosion saavuttaneen Clique-teoksen Wäre törmäsi talon kuppilassa Jorma Uotiseen, Kenneth Kvarnströmiin ja Tero Saariseen ja mietti vähän kuin fanityttönä, että nämä ovat niitä hienoja taiteilijoita. Nykyään on lupa työskennellä hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja tehtävissä. Hyvin harva suomalainen nykykoreografi on saanut moista mahdollisuutta, sillä riski upouuden kantaesityksen onnistumisen suhteen on baletille aina huima. tanssia lokeroiden yli Teksti: RAISA RAUHAMAA | Kuvat: ROOSA OKSAHARJU / Suomen Kansallisbaletti |. 37 R ONDO 3|2025 Onnistumisten ja maineen kasvaessa haasteita on riittänyt urheilun tapahtumien, haastavien tv-tuotantojen tai viihdeartistien megaluokan konserttien ohjaajana unohtamatta ydintä; liikettä, tanssia, koreografiaa. ”Miksi haaskaisin elämää sellaiseen. Minulla on käytössä kaikenlaiset porukat, mutta ei yhtä omaa leiriä. Varsinkin muuri viihteen puolelle on taiteilijoille yleensä ylittämätön. Kun kyselen, millaista on astua tuntemattoman ryhmän eteen, hän jatkaa tyylillään. Että laskeutuisiko taide minuun ja tulisi kohottunut fiilis. Eikö taiteen ytimessä ole uuden löytäminen tai oman reitin löytäminen. Olenkin ihmetellyt, miten hienoja ihmisiä täällä on ollut ennen ja jälkeen minua, mitä minä täällä teen”, hän vitsailee. Ensi-illassa tanssivat Tiina Myllymäki, Linda Haakana, Hye Ji Kang ja Seela Kunnari. ”Oikeasti olen ujo ja takakireä. Nyt olen lakannut odottamasta, ei vain ole koskaan sitä oloa. Se on onnekasta.” On sallittua olla moninainen Pari vuotta sitten Kansallisbaletin johtaja Javier Torres tilasi Wäreeltä suuren näyttämön kokoillan baletin Édith Piafista. Taiteentekijöiden kuplissa moista rajojen yli hyppimistä ei aina katsota hyvällä. ”Olen odottanut, että koska minusta tulee taiteilija. Jos kaikki ryhtyvät tekemään taidetta samanmielisesti, niin eikö se ole vähän Pohjois-Koreaa.” Kuppikunnat eivät ole Wärettä varten. Koen olevani enemmän duunari kuin mikään muu.” Wäreen itseironia on hauskaa, ehkä myös suojamuuri sisimpiin tuntoihin. ”Vuosia sitten en olisi ikinä uskonut, että täällä minä kuljen Käärijä-hupparissa, ja silti tanssijat tekevät harjoitussalissa, mitä pyydän. Édith Piaf – La vie en rose tuo lavalle neljä eri-ikäistä Piafia lapsesta aikuiseksi. Eikä tämä ole vitsi.” Rohkea tunnustus, sillä taiteen parissa tiedetään monta räiskyvää tekijää, jotka huutavat harjoituksissa kovaa, ettei kukaan huomaisi, miten heitä pelottaa. ”Jos sanotaan, että taidetta pitää tehdä jollain lailla, niin eikö se lakkaa olemasta
Sellaisessa menossa tanssijat joutuvat uudenlaisten haasteiden äärelle. Ja on ihmeellistä, mihin kaikkeen tanssijat niillä pystyvät!” Orgaanisen liikkeen tahtiin Wäre on itsekin valmistunut aikoinaan Kansallisbaletin balettioppilaitoksesta, jossa myös opetti ja on sittemmin työn ohessa harrastanut yksityisesti balettia. ”Pyrin orgaaniseen liikkeeseen, joka tuntuisi hyvältä. ”Minulle baletin treenaaminen on meditatiivista.” Nyt hän hankki jopa uudet kärkitossut, jotta voisi testata keksimiään liikkeitä kuten korkeilla varpailla lattiatasossa kulkeva liike. Sitä yritän.” Édith Piaf – La vie en rose -baletti kertoo yhden näkemyksen kuuluisan laulajan elämästä. Sieltä jostain alkaa löytyä teoksen ydinajatus. Piafin liikemateriaalissa yhdistyvät nykybaletti, nykytanssiainekset ja Édith Piafin oma tapa liikkua. 38 R ONDO 3|2025 ”En ole yhtään ekstrovertti. Kun ymmärsin, että minun pitää toimittaa tätä asiaa eikä olla jonkinlainen, niin alkoi helpottaa. Että jos voisi sen hetken aikaa olla harjoituksissa rauhassa.” Wäre haluaa luoda harjoituksiin sekä fyysisesti että henkisesti turvallisen ilmapiirin, ja yhdessä tekemisen myötä tanssijalla tulee olla omistajuutta teokseen. ”Tavallaan tyrkkään esiintyjän radalle ja toivon, että hän löytää itse polkua eteenpäin, niin ettei kaikkea tarvitse sanoa. Ennen odotin, koska minusta tulee aukinainen ihminen, mutta nykyään olen tasapainossa itseni suhteen. Wäre kelluttaa teoksen eri osia epämääräisessä kolmiulotteisessa avaruudessa, kunnes osatekijät alkavat pikkuhiljaa pariutua ja kasaantua kiinteäksi massaksi. Ajattelen myös, että jos esiintyjä on iloinen ja onnellinen, niin hän on luovempi ja parempi kuin jos pelottaa ja kokee itsensä kaltoin kohdelluksi. Vasemmassa kuvassa Hye Ji Kang nuorena Piafina ja Atte Kilpinen hänen rakastajanaan.. ”Keitän ja saostan, laitan soppaan lisää materiaalia, josta osa höyrystyy pois ja loppu kiteytyy teokseen.” Yllättävää kenties, mutta askeleet hitaasti kellutettuun keitokseen tulevat viimeisenä. ”Balettitekniikka on minulle erityistä, rakastan kovakärkisiä, niiden kautta pääsee liikkeen fantasiamaailmaan. Piafin ihmissuhteet vilistävät baletissa. Baletissa tanssii neljä eri ikäistä Piafia lapsesta aikuiseksi. Ei kaikkien tarvitse olla avoimia, ja nykyään on sallitumpaa olla moninaisempi.” Wäre on rakennekeskeinen ja etukäteissuunnittelun ystävä. Luon kartan, jossa esiintyjä saisi myös kokea omaa löytämisen riemua. Ikäkaudet tarjoavat erilaisia liikevariantteja, sillä lapsi liikkuu eri tavalla kuin teini tai aikuinen puhumattakaan morfiinipäissään porskuttavasta loppuvaiheen Piafista. Tanssijan ammatti on täynnä paineita, kuten onnistuuko piruetti ja mihin ura on menossa. Hän kuvaa työprosessin alkua mielenkiintoisilla käsitteillä
. ”Kollektiivinen yhdessä hengittämisen hetki on käsittämätön. Kun taiteilija osaa laittaa lavalle sen tunteen, mikä katsojallakin on ollut, niin silloin tämä ei ole enää niin yksin tunteidensa kanssa, ei niin yksinäinen maailmassa.” Samaan Wäre pyrkii Piafin kautta. Piaf (Linda Haakana) miesten pyörityksessä.. Ei kuitenkaan ihan vielä, sillä pitkän päivän päätteeksi Wäre palaa hiljentyneen oopperatalon harjoitussaliin tarkistamaan seuraavan aamun askeleet valmiiksi tanssijoille. 39 R ONDO 3|2025 ”On kiinnostavaa tehdä baletti, jonka pääosassa ei ole kuusitoistavuotias prinsessa. Sellainen mahdollisuus kiehtoi häntä erityisesti ottaessaan vastaan Kansallisbaletin tilauksen Piafista. ”Joku sanoi, että taiteilijan tehtävä on näyttää, mitä katsoja ajattelee. Kun ajat yksin autolla ja huutonaurat Abbaa ja itket tai menet Tuska-festivaaleille tai katsot Bridget Jonesia ja itket.” Wäreelle on ihan sama, onko kyse Käärijän esityksestä, onko tanssi polkkaa, jenkkaa vai balettia. Silloin ihmisten välinen yhteys on olemassa, ja sellaiset hetket ovat koukuttavia.” Mutta ilmaisia nämä koukut eivät ole. Törmättyään Stockmannin ikkunassa valtavaan tulevan balettinsa mainokseen hänen piti vaihtaa kauhuissaan kadun toiselle puolelle, ja Kansallisoopperan mainoslehteäkin on ihan liian jännittävä avata oman työn kohdalta. ”Kaikilla on hetkiä, joita emme ole valmiita jakamaan missään kenellekään. ”Silti, kotona vasta itketään, se on periaate”, hän purskahtaa nauruun. ”Kaikki maksaa jotain, isosta maksat enemmän.” Kun utelen lisää, niin Wäre pitää tauon ja luettelee vastentahtoisesti sanoja, kuten stressi, iso määrä työtä, jännittäminen, epätoivo. ”Elämästä menee aika suuri osa siihen, että me yritämme tukahduttaa tai pärjäillä omien tunteidemme kanssa. ”Ajattelen, että voisiko baletin kautta välittää yleisölle, että minä tiedän, miltä sinusta tuntuu ja tiedän, että sinä tajuat ja jaat tämän tunteen. Tässä baletissa tanssijan on lupa seistä huonossa ryhdissä ja esittää rouheampaa materiaalia kuin yleensä. ”Kukaan ei enää soita ja tilaa mitään, olen ihmisenä epäonnistunut, ei ole kavereita, miksi ylipäätään kukaan soitti alun perin – ei näitä paineita voi välttää.” Mutta Reija Wäre ei halua luoda itsestään myyttiä kärsivänä taiteilijana, jolla on ihan liikaa työtä. Sitä minä yritän.” Hänelle näyttämö on maaginen paikka, jolle katsojat ja esitys luovat sopimuksen. ”Uhritarinoita naisista riittää”, sanoo Wäre. Olennaista on se, että esitys onnistuu osumaan katsojan tunteisiin, tiivistymään inhimilliseksi kokemukseksi, jolla on laajempaa merkitystä. ”Yhdessä sovitaan, että pelkkä puunkarahka on metsä ja punainen valonleiskahdus oikea tuli.” Hän muistelee ohjaamaansa Antti Tuiskun stadionkeikkaa, jossa valtava yleisö teki yhdessä aallon, joka kiersi koko katsomon läpi juuri ennakkoon suunnitellulla hetkellä. Tämä ei ole sellainen, sillä Piaf loi oman brändinsä tietoisesti, rakensi artisti-imagonsa tavalla, jossa totuus sai luvan alistua paremman, koskettavamman tarinan alle. ”Kukin kertoo itselleen sen tarinan, minkä kanssa pystyy elämään.” Suurten tunteiden taidetta Wäreen mielestä ooppera ja baletti ovat oivallisia taidemuotoja häpeilemättömän suurien tunteiden esittämiseen. Yritämme saada tunnemyrskyjä aisoihin järkeistämällä niitä.” Wäre pohtii, että taide – tai viihde – voi olla keino purkaa tukahdutettuja tunteita. Naisnäkökulmasta nähtynä ihan piristävää, ettei Piaf suostunut käyttäytymään niin kuin kuuluisi.” Édith Piaf – La vie en rose -baletti etsii vastausta kysymykseen siitä, millaisen tarinan ihminen halua jättää itsestään. Piaf ei myöskään tullut yläluokkaisesta taustasta
K-JH: Kaupungin alaisena toimiva orkesteri on toki rajoittuneempi toteuttamaan aatteellisia konsertteja kuin esimerkiksi omana yhtiönä toimiva. Hänen järjestämänsä useita teemoja käsittelevät, poikkitaiteelliset konsertit olivat hienoja tekoja ja pisara osana suurta jokea. Rakenteet muuttuvat hitaasti, mutta sanomalehtien kohuartikkelit ja sosiaalinen media eivät ole paikkoja, joissa niitä muutetaan. Voisivatko esimerkiksi Suomen tai Pohjoismaiden orkesterit sopia yhteisestä palkkakatosta silläkin riskillä, että isot nimet jättäisivät tulematta. Hiljalleen on mietittävä myös sponsorirahoituksen mahdollisuuksia. Kapellimestarin viikkopalkkiot suomessa liikkuvat 5,000–15,000 euron välillä. Haluaisin sanoa hänelle, että teet jo nyt varmasti kaikkesi, mutta keskity siihen, mihin käsivartesi yltävät. Kyllä esimerkiksi Jukkis (HKO:n ylikapellimestari Jukka-Pekka Saraste) kantoi matkalaukkunsa viime Espanjan-kiertueellamme ihan itse. Minäkin olen kokenut, että rempseänä naisena joudun käyttäytymään tietyllä tavalla, hillitysti ja arvokkaasti, jotta saan ammatillista kunnioitusta. huom. Musiikki on toki abstraktia ja vaikea pukea sanoiksi, mutta sen avaaminen saattaisi murtaa harhaista ja vanhaa käsitystä klassisesta musiikista elitistisenä ja vaikeasti ymmärrettävänä taiteena. Taiteellisessa toimikunnassa on vaikuttanut viime vuosina myös naisia, ja miehet ovat ajaneet aktiivisesti tasa-arvoa esimerkiksi keräämällä ohjelmistoon naissäveltäjien teoksia. Koen, että musiikki itsessään on ihmeellinen asia, joka tarjoaa kauneutta ja helpotusta kaikesta hälinästä ja parhaimmillaan vie sfääreihin, jonne maanpäällinen politiikka ei yllä. EM: Siis ihan totta – meillä on pääkaupunkiseudulla iso orkesteri, jonka taiteellinen ohjelmasuunnittelu tapahtuu pelkkien miesoletettujen toimesta. Jos on pakko soittaa kapellimestarin kanssa, niin Sir Simon Rattle kelpaa minulle. K-JH: Rakenteet muuttuvat hitaasti, mutta sanomalehtien kohuartikkelit ja sosiaalinen media eivät ole paikkoja, joissa niitä muutetaan. Mikä olisi se tila ja paikka, jossa taidemusiikin kehitystarpeita voisi yhdessä avata ja viedä eteenpäin. K-JH: Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että kapellimestarien palkkiot ovat liian korkeat. Se voisi antaa tilaa myös uuden sukupolven kapellimestareille. (Toim. Haluaisin jotenkin ymmärtää, miksei näille asioille anneta tilaa juuri Musiikkitai Oopperataloissa, mutta en minä taida ymmärtää. Näyttävän, poliittisen tapahtuman kustannukset ovat myös niin suuret, että on hyvä kysyä, menisikö raha paremmin kohteeseen sellaisenaan. Etenkin nyt, kun kulttuurin rahoitusta leikataan. Kuka uskaltaa ensimmäisenä todeta, ettei hänen hyvinvointinsa ole kiinni tarjotusta palkkiosta. Samaa sanovat tosin myös nuoremmat miehet, joiden pitää vakuuttaa vanhemmat kollegat vuosien työllä ja tasaisuudella. Eriikka maalailee kapellimestareista diivoja ja ahdistelijoita, mutta sellaiset ovat mielestäni poikkeustapauksia. Me muusikoina kasvatamme paitsi uusia konserttiyleisöjä myös äänestäjiä, pääministereitä ja presidenttejä. Kun musiikkikasvatusta ajetaan alas, lapsija nuorisotyö tulee yhä enemmän muusikoiden vastuulle. Hän nimittäin kantoi kiertueella omaa matkalaukkuaan. K-JH: Eriikan aikana ylikapellimestari oli Susanna Mälkki ja intendenttinä Gita Kadambi. Eriikka koki maailmantuskaa, näki epäkohtia ja kaipasi muutosta kipeästi. EM: Kun joku rohkenee julkisesti ehdottaa, että klassisen musiikin maailman rakenteita olisi hyvä tarkastella […] joku isosti vallassa kiinni oleva hahmo jyrähtää ja sadat klasarit komppailevat ja pilkkaavat ignorantteja tolloja, jotka eivät ymmärrä historiaa, joilta puuttuu sivistys. Agenttien provisiot liikkuvat 20 % luokassa.) Palkkioiden ei mielestäni tarvitse olla kiveen hakattuja. Kun hierarkia toimii, harjoituksissa säilyy työrauha ja kapellimestarin tulkinta pääsee esille.. . Koen myös, että klassisen musiikin annista, sisällöstä ja taiteilijoiden omista näkemyksistä kirjoitetaan valitettavan vähän, ja yksittäisen ihmisen toljailut saavat helpoiten palstatilaa. Osansa palkkiosta saavat myös agenttitoimistot ja managerit. Siitä ei vain puhuta, koska miehenä ei ole hyväksyttyä valittaa, jos jää ilman arvostusta. Yksi kankea ja muutosta kaipaava rakenne on freelancereiden apurahasysteemi. En osaa sanoa, miksi Eriikkaa ei aikanaan äänestetty ohjelmistovaltuuskuntaan, mutta sukupuolesta se tuskin jäi kiinni. EM: Teattereissa […] järjestetään myös aktivistisia tapahtumia, joissa voidaan puhua vaikkapa ekokatastrofista ja palestiinalaisten kansanmurhasta. Tai ehkä en vain halua uskoa, että minun alani ihmiset ovat niin lapasia. Ymmärrettävästi hän turhautui, kun ei saanutkaan kaikkia mukaan eikä nähnyt kehitystä toivomassaan mittakaavassa. Mutta se ei ole yksin kapellimestarien vastuulla. 41 R ONDO 3|2025 EM: Kapellimestareille maksetaan liikaa. Voisiko freelance-muusikoilla, opiskelijoilla, managereilla ja orkestereilla olla Slushin kaltainen tapahtuma, johon koko ala kerääntyisi keskustelemaan epäkohdista. Se, että orkesterin johdossa on nyt kolme miestä, on poikkeus
Häntä säestää isosisko, viuluopinnoissaan pitkälle edennyt Iidamari Ahonen. Molemmille on tilaa ja tarvetta, Tamperelaiset AHOSEN sisarukset ovat kulkeneet menestyksellä perinteisen suomalaisen musiikkikoulutuksen polkuja. Varsinkin alussa on tärkeää, että opettaja paneutuu yhden oppilaan asioihin. Varsinkin viulunsoitossa kaikki on niin yksilöllistä. Iidamari opiskelee Berliinin taideyliopistossa, Samuel käy koulua kotikaupungissaan ja kerran viikossa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa.. 42 R ONDO 3|2025 SELLAINEN AJATUS, että näppäripedagogiikka tai muu ryhmäopetus voisi korvata normiopetuksen, on mielestäni outo. On tärkeää saada esimerkiksi soittoasennot sellaisiksi, ettei myöhemmin tule ongelmia”, Iidamari Ahonen sanoo. Keskustelussa on välillä hyvinkin mustavalkoisesti asetettu vastakkain eri-ikäisiä ja -tasoisia soittajia yhteen tuova ja kansanmusiikkiin perustuva Näppäri-koulutus ja perinteinen yksilökeskeinen musiikinopetus. He eivät usko, että ryhmämusisointi ja yksilöopetus olisivat ristiriidassa keskenään. Tamperelaiset sisarukset ottavat kysyttäessä kantaa ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisen musiikinopetuksen linjasta, tavoitteista ja laadusta. Vai että asteikkojen soittaminen muka Teksti: HARRI HAUTALA | Kuvat: VILLE HAUTAKANGAS ” olisi tylsää! Tamperelaiset Iidamari ja Samuel Ahonen ehtivät nykyisin harvemmin samaan paikkaan samaan aikaan. Ryhmässä se ei onnistu”, sanoo tamperelainen klarinetinsoiton opiskelija Samuel Ahonen. ”Ryhmäopetus voi toki alussa kannustaa ja innostaa, mutta alkuvaihe on erityisen tärkeä myös siltä kannalta, että saadaan perusasiat kuntoon
Siellä asuu Ahosen musiikkiperhe. Iidamari Ahonen pääsi tammikuisessa Kuopion viulukilpailussa finaaliin. Musiikkikodissa kasvaminen on tarkoittanut Ahosen sisaruksille sitä, ettei tukea ja ymmärrystä ole tarvinnut hakea kotipiirin ulkopuolelta. Musiikki on molemmille elämän keskeinen sisältö. ”Muistan lapsuudestani Tampereen konservatoriolta viuluorkesterin, jossa soittaminen oli tosi hienoa ja yhteishenki hyvä”, Iidamari Ahonen sanoo. Hän mietti vakavasti Sibelius-lukioon pyrkimistä jo tänä vuonna, mutta valitsi vielä toistaiseksi kotikaupungin. ”On siitä etua, että tulee muusikkoperheestä. Isälle soitan klarinettia jatkuvasti, hän on antanut paljon tukea, samoin äiti, sisko, mummi ja täti”, Samuel Ahonen tiivistää molempien tunnot. ”Omat opettajani ovat olleet eri vaiheissa hyviä. Isä Pekka Ahonen on tehnyt pitkän uran klarinetistina ja pedagogina, äiti Miia Tepponen toimii viulunsoitonopettajana Tampereen konservatoriolla. ”Olen erittäin tyytyväinen siihen koulutukseen, jonka olen saanut Suomessa. Aloitin Tampereen konservatoriossa, ja tein toisen asteen Helsingin konservatoriolla Petri Aarnion johdolla. Meillä oli konservatoriolla myös sinfoniaorkesteri, jollaista Tampereella ei siihen aikaan ollut.” Lähtö Berliiniin oli toinen luonteva ja eteenpäin vievä ratkaisu, jota aiemmat valinnat tukivat. Se on hyvä ponnahduslauta jatko-opintoihin.” Myös Samuel Ahonen on löytänyt opintiellään hyviä opettajia. Huhtikuussa 16 vuotta täyttävä Samuel Ahonen käy Helsingissä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa Harri Mäen klarinettiluokalla ja opiskelee sävellystä Minna Leinosen johdolla Pirkanmaan musiikkiopistossa Tampereella. Vuonna 2022 ovet aukenivat Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Perheen kaksi lasta ovat klassisen musiikin suuria lahjakkuuksia. Juuri nykyvaiheeseen Harri Mäki on minulle hyvä opettaja. Kova työnteko on kiistämättä joskus rankkaa ja vaativaa puuhaa. ”Lisäksi Helsingin konservatoriolla oli hyvä meininki ja paljon hyviä viulisteja opiskelemassa. ”Lukiotahan voi aina vaihtaa keskenkin.” Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen tasoa ja laatuvaatimuksia hän kehuu. Varsinaiset soitto-opinnot hän aloitti viisivuotiaana Tampereen konservatoriossa Pirre Länsipuron oppilaana. Musiikin vaatimukset ovat ohjanneet valintoja myös koulutuspolulla. ”Oli hyvä askel olla itsenäisesti Helsingissä pari vuotta ennen opintoja Berliinissä.” PERUSKOULUN YHDEKSÄTTÄ LUOKKAA käyvä Samuel Ahonen aloittaa syksyllä lukion Tampereen klassillisessa lukiossa. Asioita mietitään, ja sitä kautta saadaan harjoitteluun uusia näkökulmia.” | ”Soittamisen ilo tulee siitä, kun tekee säännöllisesti kovaa työtä ja saa onnistumisen kokemuksia. Kun hioo kappaleita kuntoon ja tekniikka toimii, se motivoi eteenpäin.”. Samuel Ahonen puolestaan on soittanut muun muassa Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertissa ja palkittu sävellyksistään useissa kilpailuissa, kuten Uuno Klami -sävellyskilpailussa. Suomalainen musiikkikoulutus on toiminut ainakin heidän kohdallaan erinomaisesti. ”Vai että asteikkojen soittaminen muka olisi tylsää! Minusta soittamisen ilo tulee siitä, kun tekee säännöllisesti kovaa työtä ja saa onnistumisen kokemuksia. ”Mutta ei soittoharjoittelun aina pidäkään olla kivaa”, Samuel Ahonen toteaa. Kun hioo kappaleita kuntoon ja tekniikka toimii, se motivoi eteenpäin”, Iidamari Ahonen sanoo. Samalla heitä hymyilyttää väite siitä, että tavoitteellinen yksilöharjoittelu olisi tylsää puurtamista ja vain ryhmässä soittaminen olisi ”hauskaa”. Iidamari Ahonen, 21, viimeistelee parhaillaan viulunsoiton kandidaatin tutkintoa Berliinin taideyliopistossa Mark Gothónin johdolla. TAPAAMME NUORTEN MUUSIKOIDEN kanssa Pyynikin idyllisessä kaupunginosassa Tampereella. Myöhemmin pääsin kandiopintoihin samaan aikaan Sibelius-Akatemiaan ja Berliinin taideyliopistoon”, Iidamari Ahonen kertoo. 43 R ONDO 3|2025 vaikka perusteellinen yksilöopetus toki onkin se koko opiskeluajan keskeisin päälinja. Muutamaa vuotta myöhemmin hän alkoi käydä Okko Kivikatajan tunneilla Helsingissä. Iso ratkaisu oli antaa viulun viedä Helsinkiin jo lukiovuosina. Keskeinen motivaattori vaihdossa oli opettaja Petri Aarnio. ”Olen ollut siellä todella tyytyväinen. Hän on sellainen opettaja, joka herättää oppilaassa ajatuksia. Luokkahenki on tiivis ja opiskelu todella tavoitteellista
Tällä hetkellä koen, että asia on aivan päin vastoin. ”En koe, että olisin joutunut uhraamaan mitään musiikin vuoksi. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia koko maan lahjakkuuksia yhteen kokoavista piano-, jousija vaskiakatemioista. ”Säveltäminen riippuu viikosta, joku viikko on semmoinen, etten pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin säveltämiseen. ”Vapaa-ajallani elän aika normaalia nuoren elämää. Hän edusti saksalaista koulukuntaa soittimessa ja soittotyylissä. Saksassa asuessa valitettavasti yksi paljon aikaa arjessa vievä asia on saksalaisen byrokratian kanssa taistelu, mistä en nauti ollenkaan”, hän nauraa. Hän ei ollut hirveän kiltti kaikille opiskelijoille”, Samuel Ahonen muistelee. Se oli hauskaa. Millaisia uhrauksia musiikkiuralle pyrkiminen vaatii. Teoksena oli Béla Bartókin Kontrasteja. Koulutöitä nyt toki 9. Siinä vaiheessa, jos katuu tai pelkää menettäneensä jotakin, kannattaa miettiä, että onko tämä se juttu, mitä haluaa tehdä.”. Musiikki on tuonut elämääni sellaisia kokemuksia, joita en vaihtaisi mihinkään ja jotka eivät olisi mahdollisia, jos en eläisi muusikon elämää.” OPISKELU EUROOPAN KESKIPISTEESSÄ kansainvälisessä taideoppilaitoksessa on antanut Iidamari Ahoselle paljon erilaisia mahdollisuuksia ja ainutlaatuisia soittotilaisuuksia. Viime vuoden huippuhetkiä oli soittaminen maineikkaan Mahler Chamber Orchestran Euroopan-kiertueella. Klarinetisti vastaa ensin: ”En koe, että olisin joutunut uhraamaan mitään musiikin vuoksi. Olen kotiutunut kaupunkiin, ja koulussa on tosi kivoja ihmisiä.” Kun sisar viilettää maailmalla, veli jakaa aikansa soittamisen ja säveltämisen kesken. 44 R ONDO 3|2025 Tärkeitä hetkiä nuoren muusikon kasvamisessa ovat olleet myös kansainväliset mestarikurssit esimerkiksi sellaisten klarinetin huippujen kuten Yehuda Giladin, Martin Fröstin, Herman Stefanssonin, Francois Bendan, Nicolas Baldeyroun ja Philippe Berrodin johdolla. Samaan aikaan on jo edessä haku maisteriopintoihin. ”Tosin yhteistä repertuaaria ei ole kovin paljon”, veli huomauttaa. ”Se oli varmaan erikoisin kokemus mestarikursseista. Juuri nyt hän keskittyy täysillä opintoihinsa ja tulevaisuuden suunnitteluun. . Hänellä on mielenkiintoinen ehdotus koulutuksen ja motivoinnin tehostamiseksi. Muuten soitellaan aina, kun ehditään”, Iidamari Ahonen sanoo. Kävi hän pikkupoikana Karl Leisterinkin kurssilla, kun Berliinin filharmonikkojen entinen sooloklarinetisti vieraili Tampereella vuonna 2017. ”Kouluja soittoajan ulkopuolella näen kavereita ja otan yleensä muutenkin ihan rennosti. Hänet valittiin viime syksynä Zermattin festivaaliakatemiaan, jossa nuoret soittajat saivat työskennellä Berliinin filharmonikkojen soittajien tuella ja kanssa. Tammikuun lopussa hän soitti Berliinin filharmoniassa Vladimir Jurowskin johtamassa Auschwitzin vapautuksen muistokonsertissa. ”Mielestäni olisi erittäin tärkeää saada jo olemassa olevien soitinakatemioiden lisäksi myös puupuhallinakatemia Suomeen ja myös kansallinen puupuhallinkilpailu nuorille soittajille.” MAHTUUKO NUORTEN musiikinopiskelijoiden elämään muutakin kuin harjoittelua ja säveliä. Ylipäätänsä en usko, että kun musiikkia rupeaa tosissaan tekemään ja suhtautuu siihen erittäin intohimoisesti, kokisi uhranneensa jotakin. luokan keväällä joutuu tekemään enemmän, joten aikaa ei jää hirveästi ylimääräiselle”, Samuel Ahonen sanoo. Iidamari Ahosen elämää musiikin ulkopuolella määrittelevät hyvin arkiset asiat. ”Berliinissä on menossa neljäs vuosi, joten kesällä pitäisi valmistua kandidaatiksi. ”Tee lisää, please”, sisko neuvoo säveltäjäveljeään. Vai vaatiiko ollenkaan. Siinä vaiheessa, jos katuu tai pelkää menettäneensä jotakin, kannattaa miettiä kahteen otteeseen, että onko tämä se juttu, mitä haluaa tehdä.” Ja viulistin näkökulma: ”Nuorempana koin, että jouduin tekemään uhrauksia harjoittelun vuoksi, mutta se kokemus on muuttunut paljon viime vuosina, kun ympärillä on paljon muita, joilla on samanlainen elämäntapa. Olen mahdollisimman paljon kavereiden kanssa, laitan ruokaa, pyykkään, siivoan. Sitten taas on ajanjaksoja, jolloin ei tule sävellettyä niin paljoa.” Ehtivätkö sisarukset koskaan soittaa yhdessä. Samuel Ahosen tuorein teos on helmikuussa Huittisten Hullu Puhallus -tapahtumassa kantaesitetty ja palkittu Two Crazy Rhapsodies klarinetille ja pianolle. ”Soitimme ensimmäistä kertaa yhdessä virallisessa konsertissa Tampere-talossa viime syksynä. Haluaisin jatkaa Berliinissä
OVLÁ Cecilia Damström – Siri Broch Johansen ENSI-ILTA 16.1.2026 Of fici al Programm e Kultt uuriohjelm aa Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta
Kaukana sulassa ui lintupariskunta, lienevät telkkiä. Eri koulutusasteiden rajapinnat tulee selkeyttää ja opetussuunnitelmallisesta yhteistyöstä tehdä lakisääteinen velvollisuus. Miksi musiikkiopistoissa ei järjestetä OPS-perusteista, suuremmalla opetustuntimäärällä resursoitua linjaa lahjakkaimmille ja motivoituneimmille oppilaille. Ikuinen kapinallinen kirjoittaa: ”Olen syönyt hyvän ja pahan tiedon, taivas on pilvessä / filosofiat ja politiikat taittuvat kuin kuivat oksat” (Pentti Saarikoski, Hämärän tanssit, Otava 1983). Luen säätiedotuksia ja odotan auringon pilkahdusta. Jos OAJ:n palkitsema ”musiikkiopistojärjestelmä” (* on maineensa veroinen, se kykenee myös tähän. Muutakin remonttitarvetta on. Wegeliuksen perustamasta Helsingin musiikkiopistosta tuli Helsingin konservatorio, sitten Sibelius-Akatemia ja lopulta – suuruuden ekonomian kulta-aikana – Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, joka on Suomen ainoa ja Euroopan suurin musiikkiyliopisto. 7. 4 %) oppilasmäärästä, joka musiikkiopiston jälkeen jatkaa musiikkialan ammattija korkeakouluopintoihin. Ainoastaan teokseen itseensä liittyvät seikat ovat olennaisia. Taloon pelmahtaa rakkaita ihmisiä. Tasa-arvoajattelu ei ole hyväksyttävä peruste lahjakkuuksien hukkaamiselle. Mahdollisuuksia siihen tarjotaan edelleen liian vähän. Musiikki on esteettisten tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettyjä säveliä, hälyjä, harmonioita, sointeja, sointikenttiä, rytmejä ja rakenteita. Lähetän partituurin ja mp-tallenteen Yhdysvaltoihin. Onko niin hyvä. Orkesterisoittajaksi kouliintuu ennen kaikkea soittamalla orkesterissa. Vikanin saunan lämpö hellii meitä. Pelkäämmekö, että puheemme leimataan humanistien höpinäksi, eikä se saa vastakaikua poliittisten päättäjien keskuudessa. Panostamme yksilöopetukseen kuten pitääkin, mutta siitä huolimatta kansainvälisten musiikkikilpailujen palkittujen joukossa on kovin harvoin suomalaisia. Lasten ja nuorten keskittymisongelmat ovat laajasti esillä. Pohjoismaissa Suomen lisäksi ainoastaan Islannissa on vain yksi musiikkiyliopisto, mutta Islannin väkiluku onkin 7 % Suomen väkiluvusta. Ei ymmärretty, että tuo 4 % on Suomen musiikkielämän kannalta olennaisen tärkeä ryhmä. Onko käsitevarastomme niin päivänpolitiikan läpitunkema, että taiteesta joudutaan kuiskimaan nurkan takana, kun ns. Viihdyn sen soinnissa ja Vikanin hiljaisuudessa. Lämmitän mieltäni tiedolla, että maaliskuussa huilisti Annaleena Jämsä esittää soolohuiluteokseni ”Pihakeinun talviuni” Tampere-talossa. Siinä on Suomen säveltaiteen tulevaisuus. Alhaista prosenttilukua pidettiin perusteena leppoisalle vaatimustasolle, etenemiselle enemmistön ehdoilla. Jokin ajatuskulku sen sivuilta pyristelee muistini pintakerrokseen. Seiniltä katselee joukko suomalaisia säveltäjiä kuten Melartin, Madetoja, Sibelius ja tietenkin Wegelius itse. Epäilen, että ei kovin moni. 47 R ONDO 3|2025 tuloksia, niistä syntyy usein kaivattu ilo. Pitäisihän meidän olla huolestuneita siitä, että kouluttamamme muusikot eivät kelpaa suomalaisille orkestereille. Taideteoksen ontologinen perusta on siinä itsessään. Kotona otan kirjan hyllystä. Mielestäni ei ole. PÄIVÄ Hyvin nukutun yön jälkeen teen viimeisiä ”piirtoja” sävellykseen. Tietyn tasoisen teoksen esittämiseksi on omaksuttava tietyt taidot. Koko ajan pitäisi olla hauskaa, ellei suorastaan mukavaa. Teos sai alkunsa valokuvasta, jossa pihakeinu uinuu paksun lumitaakan alla, näkee unta auringosta kuten minäkin. Viihteen ja viihtyvyyden kaikkivalta on vaatinut veronsa. Järjestelmämme on segmentoitunut varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen toiseen asteeseen, ammattikorkeakouluihin ja Sibelius-Akatemiaan. Kokonaisvaltainen keskustelu sisällöistä puuttuu. Jokaisessa musiikkiopistossa voisi olla omin ja vierailijavoimin toimiva ”soitinakatemia”, jonka kaltaisia Suomen Kulttuurirahaston tuella on nyt instrumentalisteille ja laulajille perustettu. Monialaisten ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmat eivät anna tarvittavaa vertaistukea Sibelius-Akatemialle. Sävellystilauksen määräaika on kolmen päivän päässä. Positiivista kilpailua ei synny. Työ edistyy. Kyse ei aina voi olla ADHD:sta, ehkä pikemminkin EVVK:sta. Kuinkahan moni musiikkiopistolainen suorittaa musiikkiopiston oppimäärän kokonaisuudessaan. *) Halusikohan OAJ palkita ainoastaan ”musiikkiopistojärjestelmän”, vai eikö se tiedä, että palkinnon pokanneeseen Suomen musiikkioppilaitosten liittoon kuuluu musiikkiopistojen lisäksi 10 konservatoriota ja yksi ammattiopisto. Muistelen Saarikosken viimeiseksi jäänyttä runoteosta ”Hämärän tanssit”. Suomeen tarvitaan toinen musiikkiyliopisto. Tilanne on vinoutunut: yleissivistävä musiikin opetus kuuluu peruskouluun, ei erityisoppilaitokseen. Tokkopa olen ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen orkestereiden koesoitoissa jää vakansseja täyttämättä tai niihin usein valitaan ulkomailla koulutettuja hakijoita. PÄIVÄ Työpöydän tuoli natisee tuttavallisesti. kovien arvojen saarnamiehet ja -naiset valtaavat estradit. Pidän silti outona, että ”järjestelmämme” ei reagoi tilanteeseen. Emmekö uskalla nostaa toissijaisten – sinänsä hyvien – musiikin opiskelun oheisvaikutusten (koulumenestys, sosiaaliset seikat) rinnalle musiikin merkitystä taiteena. ?. Toinen niistä on Kalevalan sotka, maailman synnyttäjä. Ymmärrän toki, että musiikkielämä on aina ollut kansainvälistä ja ilmiö sellaisenaan tervetullut. Avantoa ei tarvitse hakata, jää on sulanut Långträsketin puoliväliin saakka. 5. Jos niiden opiskelu tuntuu liian vaativalta, vaatimuksen asettaa sävellys, ei opettaja. 4. Tuloslistojen perusteella musiikin ihmemaa näyttäisi olevan Etelä-Korea. 6. Sumentaako järjestelmästä puhuminen järjestelmän syyn. PÄIVÄ Sumu on jatkanut leijumistaan Långträsketin yllä. PÄIVÄ Käyn rannassa, tyhjennän saunan kiukaan tuhkaluukun. Ilta ei ota päättyäkseen. 8. Oikotietä ei ole. PÄIVÄ Pakkaamme tavaramme autoon. Muistan taannoisen keskustelun pieneksi koetusta (silloin n
1,5€ + 0,65% tilauksesta) SL_Matteus2025_Rondo.indd 1 SL_Matteus2025_Rondo.indd 1 5.3.2025 10.52.44 5.3.2025 10.52.44. BACH SUOMEN LAULU SUOMEN LAULU SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI CANDOMINI, KANNELKELLOT & CANDOMINI, KANNELKELLOT & HELSINGIN KONSERVATORION NUORET LAULAJAT HELSINGIN KONSERVATORION NUORET LAULAJAT Liput 70/60/50/40/30/25 € Liput 70/60/50/40/30/25 € JAN SÖDERBLOM JAN SÖDERBLOM kapellimestari kapellimestari MATI TURI MATI TURI evankelista, tenoriaariat evankelista, tenoriaariat TONI HINTSALA TONI HINTSALA Jeesus Jeesus KAJSA DAHLBÄCK KAJSA DAHLBÄCK sopraano sopraano JENNY CARLSTEDT JENNY CARLSTEDT altto altto NICHOLAS SÖDERBLOM NICHOLAS SÖDERBLOM basso basso 17.4.2025 klo 19 17.4.2025 klo 19 Johanneksenkirkko, Helsinki Johanneksenkirkko, Helsinki MATTEUS-PASSIO MATTEUS-PASSIO Kuva: Aino-Sinikka Ervasti kuorolaisilta, www.suomenlaulu.fi/puoti kuorolaisilta, www.suomenlaulu.fi/puoti ja Lippupisteestä (www.lippu.fi, hintoihin ja Lippupisteestä (www.lippu.fi, hintoihin lisätään palvelumaksu alk. BACH J.S. J.S. 1,5€ + 0,65% tilauksesta) lisätään palvelumaksu alk
Hän näytteli Kansallisteatterin Idiootissa päähenkilö ruhtinas Myškiniä vuonna 2010 ja vuoden 2019 Karamazovin veljeksissä Fjodor Karamazovia. Sitä on myös monesti kysynyt itseltään Hannu-Pekka Björkman, paitsi näyttelijä myös slaavilaisen kirjallisuuden ystävä ja asiantuntija. m kauneus pelastaa maailman HANNU-PEKKA BJÖRKMAN palaa näyttämölle nuoren polven DOSTOJEVSKI-tulkinnassa. 50 R ONDO 3|2025 IHIN SINÄ USKOT. Björkman on yksi heistä. Se vie syvälle. Sen tekeminen näyttämölle vaatii Björkmanin mukaan isoa henkistä työtä. ”Vanhemmat näyttelijät sanovat, että varokaa Dostojevskia. Lisäksi hän esittää Sonjan isää, arkkijuoppo Marmeladovia sekä murhaa tutkivaa Porfiria. Helmikuussa Q-teatterissa sai ensi-iltansa Dostojevskin kenties tunnetuimman romaanin, Rikos ja rangaistus, tuore tulkinta. Tätä kysymystä kohti kulkee venäläiskirjailijan, Fjodor Dostojevskin, koko tuotanto. Oli kyseessä Marmeladovin monologi juoppoudesta tai Idiootin kohtaus, jossa Myškin ja Rogozhin keskustelevat Natasjan ruumiin äärellä, niin tekstissä on kaikki valmiina. Rondon haastattelussa näyttelijä avaa Rikoksen ja rangaistuksen taustat.. Se on jaakopinpainia, joka vie aina uudelleen samojen uskonkysymysten äärelle. Lisäksi hän oli mukana Kristian Smedsin Münchenin Kammerspiele-teatteriin ohjaamassa Rikos ja rangaistus -tulkinnassa, jossa näyttelijät ”haudattiin” elävältä teatterin lattian alle lukemaan alkuteosta ääneen eri kielillä. Syyllisyys kuitenkin kalvaa Raskolnikovia, ja hän päätyy hyväsydämisen Sonjan tuella tunnustamaan tekonsa poliisi Porfirille. Ja ne pitää näyttämöllä joka kerta selvittää uudelleen. Maailmankirjallisuuden tunnetuimpiin teoksiin kuuluva romaani kertoo nuoresta lakiopiskelija Rodion Raskolnikovista, joka murhaa vuokraemäntänsä ja tämän siskon todistaakseen olevansa ihmisen yläpuolella. Se on näyttelijälle vaativaa mutta palkitsevaa. Teksti imaisee syövereihinsä Björkman tietää, mistä puhuu. Dostojevski on aina ristiriitaisia tunteita herättävää. Esityksessä Raskolnikovin rooli on jaettu neljälle näyttelijälle. Björkman luonnehtii Dostojevskin tekstiä tiheäksi. Se vie pitkälle”, Björkman tunnustaa
Neljän vuoden ajan se oli ainoa kirja, jota Dostojevski sai lukea. Kun nuori kirjailija joutui Siperiaan vankileirille, hän sai mukaansa yhden kirjan: Uuden testamentin. Se on suojelusta”, Björkman sanoo. | kauneus pelastaa maailman Teksti: MATTI TUOMELA Kuvat: MITRO HÄRKÖNEN ”Riittää, kun ottaa tekstin haltuun ja antaa vaikuttaa. Ortodoksina Björkman ymmärtää monissa Dostojevskin romaaneissa toistuvan tapahtuman, jossa henkilö antaa toiselle ristin kannettavaksi. ”Psykologia on valmiina tekstissä. Dostojevski myös vieraili luostareissa. Tolstoista hän puolestaan totesi, että hän on ylpeä. Esimerkiksi Idiootin kuuluisa lausahdus ”kauneus pelastaa maailman” ymmärretään helposti väärin. Se selkeyttää ja avaa näyttelijälle tekstistä asioita, jotka eivät välttämättä avaudu yhtä hyvin muille. ”Se on pahin mahdollinen tuomio”, Björkman naurahtaa. ”Se on tapa, joka ortodokseilla on ollut. Se imaisee syövereihinsä ja myllää sisukset. Rikoksessa ja rangaistuksessa Sonja antaa ristin Raskolnikoville. Siinä missä filosofia tulee sanoista filia (rakastaa) ja sofia (viisaus), tulee Filokalian loppuosan nimi sanasta kalos (kauneus, hyvyys), Björkman selittää. Rikoksessa ja rangaistuksessa ristin merkitys on ilmeinen. Eikä ainoastaan psykologia, vaan jopa jokin hengellinen taso. Se imaisee syövereihinsä ja myllää sisukset. Siihen päälle ei tarvitse itse rakentaa mitään.”. Siihen päälle ei tarvitse itse rakentaa mitään”, Björkman sanoo. Se on paras myönnytys, mitä saattoi saada. Björkman kertoo anekdootin, kuinka sekä Dostojevski että toinen tunnettu venäläiskirjailija, Leo Tolstoi, vierailivat saman hengellisen ohjaajan, starets Amvrosij Optinskijin luona. Björkmanin mukaan kyse ei ole kauneudesta esteettisessä mielessä, vaan sisäänpäin katsomisesta ja ortodokseille tärkeästä kontemplaatiosta. 51 R ONDO 3|2025 ”Riittää, kun ottaa tekstin haltuun ja antaa vaikuttaa. Björkmanin mukaan kirjailijan kotimuseossa oleva Uusi testamentti on täynnä merkintöjä. Kun Optinskijiltä myöhemmin kysyttiin, mitä hän kirjailijoista ajatteli, hän luonnehti Dostojevskia katuvaksi. Kristillinen tematiikka on ylipäätään keskeisessä osassa Dostojevskin tuotantoa. Laajasti ymmärrettynä.” Björkman on Dostojevskin tapaan ortodoksi. ”Ja hän toden totta luki sen”, Björkman sanoo. Q-teatterin Rikos ja rangaistus -esityksen rooleissa ovat Miro Lopperi, Elena Leeve, Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua. Dostojevskin kotimuseosta löytyy kirja Filokalia, joka on tärkeä osa ortodoksien hartauskirjallisuutta. Sonja kehottaa Raskolnikovia kantamaan ristinsä eli katumaan ja sovittamaan tekonsa. Erityisen rakas oli Johanneksen evankeliumi, joka on mukana myös Rikoksessa ja rangaistuksessa Sonjan lukiessa Raskolnikoville Lasaruksen ylösnousemuksesta
Björkmanin mukaan Dostojevski suunnitteli Rikokseen ja rangaistukseen aluksi kahta teemaa: Raskolnikovin murhaa ja juoppoutta. Äärimmäisissä olosuhteissa hän kohtasi ihmisiä laidasta laitaan, muun muassa kauheita rikollisia. Lavastus on Milja Ahon.. Dostojevski koki nähneensä Venäjän kansan pohjamutia myöten. Dostojevskin teokset ovat jatkuvaa väittelyä kirjailijan itsensä sekä hänen omien aatteidensa ja omien pimeiden puoliensa kanssa. Dostojevski osallistui nuorena kokouksiin, joissa juoniteltiin tsaaria vastaan. Lopulta kirjailija valitsi murhan, mutta juoppous jäi romaaniin ikään kuin vinjetiksi arkkijuoppo Marmeladovin hahmossa. Hänet tuomittiin valeteloituksen kautta vankileirille Siperiaan. ”Siitä syntyy niiden syvin juuri, pyrkimys ymmärtää pahuutta ja mikä sen aiheuttaa.” Miksi Raskolnikov murhaa. Sen vuoksi Dostojevskin paikoin kryptistäkin tekstiä on helpompi ymmärtää, jos tuntee hiukan Dostojevskin henkilöhistoriaa. Björkman arvelee, että erilaisten ihmisten tapaamisen kautta muodostui Dostojevskin kirjojen rehellisyys ja niin kutsuttu bahtinilainen polyfonia eli erilaisten katsantokantojen tasavertainen moniäänisyys. Syytä on etsitty niin köyhyydestä kuin yli-ihmismoraalistakin. Pahuus on Rikoksen ja rangaistuksenkin ytimessä. Esa-Matti Smolanderin Rikos ja rangaistus -ohjauksessa tapahtumat on siirretty 1860-luvun Pietarista nykypäivän Helsinkiin. Hän tunsi siitä ylpeyttä ja ammensi kokemuksista kirjoihinsa. 52 R ONDO 3|2025 Venäjän kansan syvä näkijä Björkmanin mukaan Dostojevskin kirjailijuutta ei voi millään erottaa hänen romaanihenkilöistään tai romaaneistaan. ”Hän jopa halveksi muita kirjailijoita siitä, etteivät he ole katsoneet yhtä syvälle ihmisyyteen”, Björkman sanoo. Miksi Raskolnikov murhaa
Kaikki keskeisimmät asiat tapahtuvat ovenraoissa, portaikoissa tai ovensyvennyksissä. Siellä mahtuu hädin tuskin kääntymään. Q-teatterin sovituksessa Rikos ja rangaistus on tuotu 1800-luvun Pietarista tämän päivän Helsinkiin. Dostojevski kärsi kaatumataudista eli epilepsiasta, mikä sai hänet kokemaan yhtäkkisesti ja väläyksenomaisesti ylimaallisia tiloja. Lava jännitti eri tavalla kuin aiemmin. Raskolnikovin asunto on ahdas kuin ruumisarkku. Marmeladovin monologi, jossa tämä kuvaa itseään mitättömäksi hyönteiseksi, jota ei tulisi sääliä vaan päinvastoin ristiinnaulita, on yksi romaanin avainkohtauksista. Yleensä Dostojevskin romaanien tilat ovat ahtaita ja urbaaneja, etenkin Rikoksessa ja rangaistuksessa. Näköalattomuus ja epätoivo viitoittavat tien rikokseen. Lähestymistapa on suorempi ja henkilökohtaisempi. | Nykyhetken yhteiskunnalliset jännitteet ovat esityksessä pinnassa. Sillä välin töitä on kuitenkin piisannut enimmäkseen elokuvien ja televisiosarjojen parissa. ”Siitä puuttuu sellainen kuivakka teoreettisuus.” Björkman oli pari vuotta pois teatterin lavalta. Näyttämölle palatessa piti vähän ravistella paikkoja. Björkmanin mukaan se kuvaa Dostojevskin romaanien tapahtumien ilmestyksenomaisuutta, leimahdusta: yhtäkkiä tapahtuu jotakin. Hannu-Pekka Björkman on mukana tiimissä, jonka muut jäsenet ovat sukupolvea nuorempia. Björkman tunnustaa olleensa varovainen. Raskolnikovin fantasia yli-ihmisyydestä on tuomittu sortumaan ihmisen sisäiseen pimeyteen. Näköalattomuus ja epätoivo viitoittavat tien rikokseen. Nuoret taiteilijat lukevat klassikkoteosta Björkmanin mukaan eri tavalla kuin hänen sukupolvensa tekijät. 53 R ONDO 3|2025 Marmeladov juo kaiken niin pitkälle, että hänen tyttärensä Sonja joutuu keltaiselle kortille eli harjoittamaan prostituutiota Pietarissa elättääkseen perheensä. ”Raskolnikov esimerkiksi ei pysty hakemaan kirvestä, jolla mennä tappamaan. Hän on vaikuttunut nuorten näyttelijöiden suorasta ja henkilökohtaisesta suhteesta klassikkoon.. Etenkin näyttelijät kykenevät vaikuttumaan teoksesta suoraan. ”Sellainen pieni röyhkeys on puuttunut, mutta nyt se on alkanut taas löytyä”, Björkman naurahtaa. Hän kävelee ulos asunnostaan ja yhtäkkiä näkee talonmiehen oven raollaan ja kirveen siellä.” Jälleen kerran selitystä voi etsiä kirjailijan henkilöhistoriasta. Yhtäkkisten leimahdusten taika Björkmanin haastattelu tehdään ohjaaja Kalle Holmbergin entisessä työhuoneessa Q-teatterin lähellä. ”Siinä kohtaa Raskolnikovilla on vielä mahdollisuus muuttaa suuntaansa, mutta niin ei tapahdu”, Björkman sanoo. ”Olen pikemminkin itse jatkokoulutettavana”, hän sanoo. Björkman ei kuitenkaan koe toimivansa minkäänlaisena mentorina, päinvastoin. . Nyt hän on mukana työryhmässä, jossa kaikki muut ovat nuoremman sukupolven edustajia. ”Dostojevski todennäköisesti kammoksui ahtaita tiloja.” Nestori nuorten tiimissä Miten tämä kaikki tuodaan näyttämölle, on Björkmanin mielestä kiihottava haaste. Raskolnikov ei ole lakivaan taideopiskelija, jonka elämä on syöksykierteessä. Lausunto on sikäli ristiriitainen, että Dostojevski viljeli teoksissaan ilmausta ”yhtäkkiä”, mitä yleisesti pidetään huonon dramaatikon merkkinä. Nykyhetken yhteiskunnalliset jännitteet ovat esityksessä pinnassa. Teatterin näkökulmasta Dostojevski osasi ennen kaikkea luoda tiheätunnelmallisia mise-en-scénejä eli näyttämökuvia, Björkman muistuttaa. Björkman siteeraa Holmbergia, joka on sanonut Dostojevskista, ettei hän kirjoittanut yhtään näytelmää, mutta hän oli silti loistava dramaatikko. Päinvastoin vuokraemäntänsä murhaava Raskolnikov ajattelee nimenomaan tappavansa vain hyönteisen. ”Pelkäänpä, että tämä aika synnyttää lisää Raskolnikoveja”, Björkman sanoo. Björkman muistelee jonkun laskeneen, että Karamazovin veljeksissä yhtäkkiä-sana esiintyisi 300 kertaa
klo 21.00 – Olarin kirkko UUDET TÄHDET ESTRADILLA! Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajat ja Juho Alakärppä, piano 24.7. klo 21.00 – Tapiolan kirkko KANSALLISOOPPERAN KUORO 80 VUOTTA – OOPPERAN LUMOA KESÄILLASSA Kansallisoopperan kuoro 14.8. klo 21.00 – Olarin kirkko LAULUJA ELÄMÄN RAJALLA Timo Riihonen, basso – Kirill Kozlovski, piano 19.6. klo 19.00 – Tapiolasali TANSSIVA BAROKKI Suomalainen barokkiorkesteri & Step Up School 3.6.–28.8.2025 3.6. klo 19.00 – Helsingin Musiikkitalo ARVO PÄRT 90 VUOTTA: MESTARITEOKSET MUSIIKKITALOSSA Musiikkitalon kuoro – Tapiola Sinfonietta – Nils Schweckendiek, kapellimestari – Janne Teivainen, visualisointi ja videotaide 12.6. klo 21.00 – Olarin kirkko POHJOISEN TAIVAAN ALLA Johanna Rusanen, sopraano – Ville Rusanen, baritoni – Jukka Nykänen, piano 31.7. klo 21.00 – Olarin kirkko RAJATON KESÄILTA Lauluyhtye Rajaton 10.7. klo 21.00 – Olarin kirkko SOI TAIVAAT! Laulu-Miehet – Matti Hyökki, kuoronjohtaja – Ilpo Laspas, urut LI PU T 15 – 45 € + TI LA US MA KS UT WWW.URKUYOFESTIVAL.FI @URKUYOFESTIVAL Piazzolla-ilta ARGENTIINALAISEN TANGOMUSIIKIN JA TANSSIN JUHLA TANSSIN TALOSSA 3.4.-5.4.2025 Liput: tanssintalo.fi Uudenmaan alueelliset sarjat: I SARJA 11-vuotiaille ja nuoremmille II SARJA 12–15-vuotiaille Kansainvälinen sarja: III SARJA avoin kaikille enintään 15-vuotiaille WWW.TAPIOLAPIANOKILPAILU.FI Tapiolapianokilpailu 22.–26.9.2025 ESPOON KULTTUURIKESKUS, LOUHISALI. 28.8. klo 21.00 – Olarin kirkko URKUREIDEN URKUYÖ KOLMET JALAT JALKIOLLA Urkutaiteilijat Jimi Järvinen, Ilpo Laspas ja Francesco Cardelli 17.7. klo 21.00 – Olarin kirkko TALVINEN MATKA TENORILLE JA KITARALLE Petri Kumela, kitara – Tuomas Katajala, tenori 21.8. klo 21.00 – Olarin kirkko PLAY! META4 Meta4 3.7. klo 19.00 – Ritarihuone ERÄITÄ JÄÄHYVÄISIÄ Elisabeth Brauss, piano 7.8. klo 21.00 – Honkamaja JUHANNUSILTAMAT: JUURRUTA ILONI JUURET Saima Haapanen laulu – Kreeta-Maria Kentala, viulu – Timo Alakotila, piano ja harmonikka – Touko Kentala, viulu ja mandoliini – Viive Virtanen, alttoviulu 26.6
Vaikuttavimpia näyttämökuvia ovat etenkin koko lavan täyttävät hirvensarvet sekä ristisaari. ”Rock-ooppera” on hyvä termi luomaan mielikuvia näyttämökuvien mahtipontisuudesta. miten syntyy ekologinen wau-lavastus. Kun teoksen suunnittelu alkoi, Maijala oli vielä kiinni edellisissä töissä. Minna Välimäki kertoo, miten muun muassa tekstin yksityiskohdat ja ohjaajan toiveet veivät suunnittelua eteenpäin. Tähän on mahdollista saada menemään tolkuttomasti rahaa, mutta mitä jää käteen?” Ympäristövaikutukset ja turvallisuuskysymykset ovat kiinteä osa niin lavasteiden suunnittelua kuin teknistä toteutusta. Esimerkiksi ristisaarta suunniteltaessa oli pohdittava, miten tehdä saaresta käsin liikutettava, mutta tarpeeksi painava, jotta näyttelijä voi turvallisesti roikkua ristillä. 65 R ONDO 3|2025 päivityksien ja uusien versioiden hankkimisen kierteessä. Kaikki kolme teatteria käyttävät tarpeistoaan yhä uudelleen ja säästävät pitkän pennin hyödyntämällä energiatehokkaampaa näyttämövalaistusta. WAU-efektejä lihasvoimalla The Black Rider – the casting of the magic bullets on Lahden kaupunginteatterin taiteellisen johtajan Lauri Maijalan ensimmäinen ohjaus talossa. Myös vuonna 1983 rakennettu teatteritalo sanelee arkkitehtuurisia reunaehtoja. Rakennettaessa suuria, mutta lihasvoimin liikutettavia elementtejä on pyrittävä tekemään lavasteista keveitä, mutta myös turvallisia. Yhteistyö lavastuksen suunnittelussa oli tehokasta; vain parin palaverin aikana löydettiin yhteinen linja. Välimäki on suunnitellut kohtauksia varten valtavia näyttämölavasteita, joiden liikuttelu toteutetaan kokonaisuudessaan näyttämöhenkilökunnan lihasvoimalla. Teksti: LEENA KÄRKKÄINEN |. Tekstiin kirjoitettu hirvi muuttui koko näyttämön täyttäviksi hirvensarviksi. Maijalan ehdottama kirkkorakennus taas muuttui ristisaareksi lavastajan päässä, kun mieleen tuli Liettuan Ristikukkula
Suosittele Rondo-lehteä myös hänelle – esittele lehteä vaikkapa tämän numeron avulla. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on myös tärkeää, että kulttuurin ystävät yhdistävät voimansa. Kerro, mitä kaikkea lehti sisältää hänelle, joka haluaa syventää arkeaan uusilla kulttuurielämyksillä! Kerro ystävällesi myös, että tilaaminen on helppoa. Uskomme, että klassisen musiikin ystävät ovat laajalti kiinnostuneita koko kulttuurin kentästä, ja haluammekin palvella lukijoitamme laajemmin uusilla sisällöillä. Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelustamme puh. Mitäpä jos Sinäkin uhraisit ajastasi muutaman minuutin ja miettisit, kuka ystäväpiiristäsi on kaltaisesi kulttuurin ystävä. Tämän sivun alareunasta löytyvät kaikki tavat tilata aitiopaikka kulttuurin katsomoon! rondo.fi ESITTÄVÄN TAITEEN LEHTI. (03) 225 1948 | asiakaspalvelu@rondolehti.fi Laajennetaan kulttuurin ystävien ketjua! Rondo Nyt 4 numeroa + koko verkkosisältö vain 49 euroa! Olet varmaan jo tietoinen Rondon lehtiuudistuksesta: tästä numerosta lähtien saat lukea lehdestäsi laadukkaita artikkeleita koko esittävän taiteen kentältä – siis myös teatterin ja tanssin maailmasta
mela.fi/apurahansaajat . Tiesitkö, että eläkevakuutuksesi vaikuttaa eläkkeesi lisäksi moneen etuuteen. Kangasniemen Musiikkiviikot 13.-19.7.2025 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Muutokset mahdollisia Lipunmyynti: www.Lippu.fi Koko ohjelma Ohjelmassa mm. KESÄYÖN ONNI DIANDRA Upeaäänisen Diandran valitsemia suurien tunteiden iskelmiä, maailman tähtien hittikappaleita ja rakastettuja kotimaisia klassikoita KESÄILTA KANGASNIEMELLÄ Laulukurssien opiskelijat KARJAPIHASSA Sopraano Reetta Haavisto ja pianisti Tuula Hällström navetan vintillä PALKITTUJEN PALUU Kangasniemen laulukilpailussa 2024 palkitut laulajat LASTEN LAUANTAI Miniooppera Carmen ILTAMUSIIKIT Kurssien opiskelijoita AAMUNAVAUKSET Kangasniemen torilla. Tieteen tai taiteen APURAHANSAAJA Jos saat 26 000 euron apurahan vuodeksi: Tapaturmapäivärahasi Sairauspäivärahasi Vanhempainrahasi Vanhuuseläkkeesi 72 €/pv 60 €/pv 60 €/pv 33 €/kk Esimerkki vakuutuksesi vaikutuksesta +hoitoja lääkekulut (vähimmäispväraha 32 €/pv) (vähimmäispväraha 32 €/pv) (kertymä tästä apurahasta) Hae eläkeja tapaturmavakuutusta, jos apurahasi on myönnetty vähintään 4 kk kestävään työskentelyyn
Molemmat lumosivat musiikillaan luonnon ja tekivät matkan kuolleiden valtakuntaan. Epätoivoinen Orfeus erakoituu ja omistautuu surulliselle musiikille, mikä saa traakialaisen naisjoukon, Dionysosta seuraavat mainadit, repimään hänet kappaleiksi. Vuosisatojen varrella kertomus traakialaisesta runonlaulajasta muuntui luonnonmyytistä kulttuurimyytiksi, johon kirjattiin näkemyksiä musiikin ja sivistyksen voimasta sekä inhimillisestä heikkoudesta. Suomalaisessa kirjallisuudessa Väinämöinen on rinnastettu kreikkalaisen mytologian Orfeukseen 1700-luvulta lähtien. Kreikkalaiset pitivät Orfeusta todellisena henkilönä, mistä syntyi taruvyyhdin kova ydin. Petettyään lupauksensa olla katsomatta vaimoaan ennen ulospääsyä, tempaistaan vaimo takaisin tuonelan syvyyksiin. Orfeus on tarinansa alussa yhtä luonnon kanssa ja muuttuu lopussa osaksi luontoa. Myytin toisessa vaiheessa Orfeuksen puoliso Eurydike kuolee käärmeen puremaan ja bardi tekee katabasiksen , matkan manalaan, pelastaakseen kumppaninsa elävien kirjoihin. 70 R ONDO 3|2025 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN ORFEUS: CLAUDIO MONTEVERDI, CHRISTOPH WILLIBALD GLUCK, IGOR STRAVINSKY Soitti vanha Wäinämöinen, ei ollut sitä metsässä jalan neljän juoksevata, koivin koikkelehtavata, ku ei tullut kuulemahan, iloa imehtimähän! Oravat ojentelihe lehväseltä lehväselle, tuohon kärpät kääntelihe, aioillen asettelihe, hirvet hyppi kankahilla, ilvekset piti iloa. Niissä musiikki on erottamaton osa tietäjän, näkijän ja uuden luojan kykyä.. Orfeus ei pysty vastustamaan kiusausta, ja Eurydike tempaistaan lopullisesti kuolleiden joukkoon. Tuonelassa hän sulattaa Hadeksen ja Persefoneen sydämet ja saa tuoda Eurydiken takaisin elävien maailmaan, jos malttaa olla katsomatta puolisoaan ennen perille pääsyä. orfeuksen harharetket Käsityksemme musiikista on hautautunut moniin eri myytteihin, joista Väinämöisen ja Orfeuksen tarut ovat tärkeimpiä. Legendan mukaan Orfeuksen ” pää kulkeutuu edelleen laulaen jokea pitkin Lesboksen saarelle, missä se muuttuu oraakkeliksi, samalla kun lyyra jatkaa soimistaan kenenkään sitä koskematta. Apollon seuraajana hänestä tuli viinin, hedelmällisyyden ja näyttämötaiteen jumala Dionysoksen vastustaja. Lyyransa säestyksellä Orfeus lumosi laulullaan ihmiset ja luonnon. runo maalaa eläinrikkaan kuvan Väinämöisen taianomaisesta soitosta. Eläimet vaelsivat paikalle ja puut nousivat juuriltaan, joet pysäyttivät virtaamisen ja vuoret siirtyivät lähemmäksi kuullakseen hänen soittoaan. ” Kalevalan 41. Antiikin tarut olivat suosittuja maalausaiheita klassisismin kaudella. Hänen elämänsä ja taiteensa tasapainoilevat Apollon valoa ja järkeä edustavan sekä Dionysoksen uutta luovan ja entistä tuhoavan vietin välillä. Carl Goosin (1797–1855) maalaus Orfeus ja Eurydike, 1826, kuvaa hetkeä, kun Orfeus saa käärmeen puremaan kuolleen vaimonsa ulos tuonelasta. Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy antiikin Kreikasta 500 vuotta eaa., ja jo siinä kerrotaan vanhasta ilmiöstä. Laulun sanoista ei ole tietoa, eikä niillä ole väliä: musiikillaan Orfeus löysi yhteisen sävelen maailmankaikkeuden kanssa. Jumalien ristitulessa Varhaisissa lähteissä Orfeus mainitaan eeppisen runouden muusa Kalliopen ja Traakian kuningas Oeagrusin tai auringonjumala Apollon pojaksi. Orfeuksen tarina on musiikkiin liittyvistä myyteistä useimmin tulkittu
Orfeuksen musiikillisesta mahdista saadaan näyte, kun hän vaivuttaa (Possente spirto) Styx-virran lautturi Kharonin (Caronte) uneen – jumaluuksia ei musiikillakaan voi täysin hallita. Monteverdi heittää Orfeossaan tuleen kaikki renessanssin ja varhaisbarokin resurssit. Molempien taustana oli Ovidiuksen versio tarinasta, mikä vahvisti italialaisruhtinaiden roolia muinaisten roomalaisten perillisinä. Varhaisiin oopperoihin kuului valistava johdanto, joka allegorisine hahmoineen toimi oopperan trailerina. Orkesteriin on kirjattu 41 soitinta, eli kokoonpano on valtava.. Hän lauloi ja soitti harppua, jota runoilija Poliziano ylisti ” paremmaksi kuin traakialaisen Orfeuksen lyyra: sillä Ficino on tuonut manalasta takaisin todellisen Eurydiken, eli platonisen viisauden ja sen kaiken kattavan ymmärryksen ”. Perin ja Caccinin teokset pohjautuivat firenzeläisrunoilija Ottavio Rinuccinin librettoon, kun taas Monteverdin Orfeon teksti oli Alessandro Striggiolta, mantovalaisen säveltäjän ja diplomaatin pojalta. Musiikkiin on upotettu vanhan polyfonisen ja uuden monodisen tyylin mallikappaleet, säkeistölliset laulut, resitatiivit, kuorokohtaukset, tanssinumerot ja orkesterin välisoitot esimerkkinä antiikin yhteistaideteoksesta, jota Wagner elvytti uudelleen 1800-luvulla. Peripetiaa parhaimmillaan on, kun heti tämän jälkeen saapuu sanansaattaja kertomaan Eurydiken kuolemasta. Orkesteriin on kirjattu 41 soitinta, eli kokoonpano on valtava, vaikka sitä ei ole yksilöity stemmoissa. Niissä antiikin kulttuuri heräsi uudelleen henkiin ja versoi uuden eteenpäin katsovan maailmankuvan ja elämäntunnon. Alun perin Euridice valmistui vuonna 1600 Maria de’ Medicin ja Ranskan kuningas Henrik IV:n häitä varten, minkä vuoksi Orfeuksen tarinaan tarvittiin onnellinen loppu. 1500-luvulla siitä syntyi myös uusi tekstiä dramatisoiva taidemuoto, ooppera, jonka aikalaiset mielsivät antiikin draaman uudelleensyntymäksi. Monteverdin Orfeota valmistaa lyhyt toccata, trumpettien kolme kertaa esittämä fanfaari, jonka aikalaiset tunnistivat esityksen kustantajan, Mantovan Gonzaga-suvun, soivaksi mainoskyltiksi. Vähän aikaisemmin aiheeseen olivat tarttuneet firenzeläissäveltäjät Jacopo Peri ja Giulio Caccini oopperoillaan Euridice . Orfeuksen myytistä kertyi jo antiikin aikana paljon versioita, ja jälkipolvet opiskelivat tarinan useimmin Vergiliuksen ja Ovidiuksen tulkinnoista. Striggion viiteen näytökseen jakautuvassa libretossa on hyödynnetty renessanssiajan Orfeus -tekstit, alkaen Angelo Polizianon Gonzaga-suvulle sata vuotta aiemmin kirjoittamasta Orfeo -näytelmästä. Musiikin henkilöitymä La Musica on laskeutunut Parnassolta kertomaan kuulijoille antiikin aristotelisesta estetiikasta: ” Olen Musiikki, joka suloisin sävyin lohdutan jokaista huolen painamaa sydäntä, joka nyt jalolla vihalla, nyt rakkaudella, voin laulullani sulattaa jäisimmänkin sielun. Renessanssi antoi Orfeukselle uuden elämän. Musiikin voima Claudio Monteverdin (1567–1641) vuonna 1607 Mantovan hoville säveltämä La favola d’ Orfeo ei ollut ensimmäinen ooppera eikä edes ensimmäinen Orfeuksen myyttiin pohjautuva säveldraama. Oopperasta tuli kirkon kulttuurimonopolia murentavan maallisen vallan taiteellinen lippulaiva. Kolmannen näytöksen päätteeksi Henkien kuoro julistaa, ettei luonto pysty vastustamaan Orfeusta, mutta Eurydiken kuoltua toisen kerran se joutuu toteamaan, että ” Orfeus valloitti Hadeksen, vaan sen jälkeen tunteet valloittivat hänet ”. antaa jokaisen tuulenhenkäyksenkin levähtää ja kuunnella. Samalla tavoin Orfeus vetoaa ensin Proserpinaan (Persephone), joka puolestaan taivuttelee miehensä Pluton (Hades) vapauttamaan Eurydiken. R ONDO 3|2025 71 sen, luonnollisen ja demonisen – samaan tilaan ja aikaan: ” Kultaisen lyyran säestyksellä laulaen pystyn hurmaamaan kuolevaiset korvat ja herättämään sieluissa kaipauksen taivaallisen lyyran sointuisaan harmoniaan. La Musican säkeistöjä jakavat orkesteriritornellot sekä uusi puheen tavoin tekstiä korostava tyyli ( stile rappresentativo ). ” Hän muistuttaa musiikin yhteydestä maailmankaikkeuden harmoniaan ja samalla Orfeuksen tekoihin, joilla tämä onnistuu tuomaan kaikki myyttiset maailmat – jumalallisen, inhimilli| Claudio Monteverdi heittää Orfeossaan tuleen kaikki renessanssin ja varhaisbarokin resurssit. Marsilio Ficino käänsi Firenzen akatemiassa 1400-luvulla Platonin tuotannon kreikasta latinaksi ja omaksui itse Orfeuksen roolin. Orfeus-myytillä oli suuri symbolinen merkitys kilpaileville ruhtinashuoneille. Prologi selvensi juonen taiteellista merkitystä, mutta toimi myös brechtiläisenä etäisyyden antajana. Viite antiikin estetiikasta saadaan, kun Orfeus laulaa toisessa näytöksessä, kuinka ” Surun jälkeen on tyytyväisempi, kärsimyksen jälkeen onnellisempi ”. Lopuksi La Musica antaa kuulijoille uuden taidemuodon käyttöohjeen: ” Nyt, kun laulan iloista ja suruista, älköön rastaskaan lennähtäkö lehdostaan... ” Eli olkaa hiljaa ja keskittykää teokseen. Ooppera sitoutui alusta pitäen antiikin perintöön sekä poliittiseen eliittiin, joka kustansi spektaakkelimaiset näytökset. ” Mantovan hovin kultivoituneille kuulijoille musiikissa uinuva filosofinen potentiaali oli ilmeinen. Kertomuksessa on lukuisine luonnonylistyksineen, nymfeineen ja paimenineen pastoraalinen pohjavire. Siihen kuului myös uusi draamallinen ilmaisu. Tätä puntaroivat kirjoittajat keskiajalta renessanssin kynnykselle, Tuomas Akvinolaisesta Danteen ja Boccaccioon. Ficino paljasti Medicien hallitsemassa Firenzessä Orfeuksen myytin avulla maailman, elämän ja sielun mysteerejä. Horatius katsoi Orfeuksen musiikin kertovan taiteen sivistävästä mahdista, mikä tarkoitti samalla luonnon haltuunottoa
Teoksen johti vuonna 1854 Franz Liszt (1811–1886), joka sävelsi oopperan kylkeen sinfonisen runonsa nro 4 Orpheus . 72 R ONDO 3|2025 Striggion librettoon oli kirjattu myytin alkuperäinen loppu, jossa mainadit eli bakkantit silpovat Orfeuksen. Suurin ero italiankieliseen versioon tulee toisen näytöksen matkalla tuonpuoleiseen. Gluckin Orfeus on klassististen kauneusihanteiden ruumiillistuma, joka vetoaa jumaliin, demoneihin ja kuulijoihin enemmän säälin ja myötätunnon kuin runolaulun taikavoiman kautta. Lisztin sävellyksen taustana olivat myös ranskalaisfilosofi Pierre-Simon Ballanchen ajatukset, joiden mukaan Orfeuksessa oli nähtävissä humanistisen sivistyksen ilmaantuminen barbaariseen maailmaan. Niistä rakentuu tunteissa aaltoileva ihmissuhdedraama, joka näytti tietä romanttiselle oopperalle. Siinä myyttiolento on omaksunut galantin hovityylin, jossa suru ja epätoivo on puettu kauniisti laskostuviin melodialinjoihin. Aarioissa keskitytään rakkauden onneen ja tuskaan, kuorokohtaukset ja orkesterivälisoitot maalaavat taustalle myyttistä maisemaa. Hän tuomitsee tyrannimaiset jumalat, jotka tästä heltyvät ja lähettävät muusikon oppaaksi Amorin. Paikka on vaihdettu Kreikasta Italiaan, josta helvetin porttien katsottiin löytyvän. Tiivistetysti, oopperasta kitkettiin pois barokkiset rönsyt: ei improvisoitua koristelua tai nuotteihin merkitsemättömiä taidonja voimannäyttöjä, ei sanojen toistelua aarioissa, teksti selkeytettynä, vähemmän resitatiiveja sekä resitatiivien ja aarioiden välisen eron hämärtäminen, sekä yksinkertainen ja luonnollisesti virtaava melodisuus. Musiikin kromaattisessa häilyvyydessä välittyy etruskivaasin arkaainen arvoituksellisuus. Vaikka Gluck korosti oopperauudistuksessaan ”azione teatralea”, näyttämöllistä toimintaa, Calzabigin galanttiin librettoon sävelletyt aariat vaikuttavat enemmän plastisesti veistetyiltä ja kontrolloidun yleviltä. Gluckin Orfeus ja Eurydike demonstroi monin tavoin säveltäjän tavoittelemaa ”kaunista yksinkertaisuutta”. Siinä onnen muistoja ja haurasta suloa peilaa jousistoon liitetty huilu. Luonnollisuuden vaatimuksesta myyttinen elementti ja pakanalliset jumaluudet on häivytetty taustalle. Heiltä ovat jääneet jäljelle runot ja myytit, joita tulkitaan yhä uudelleen.. Gluck sävelsi oopperasta ranskalaiseen tyyliin laajennetun version Pariisiin vuonna 1774. Heidän ”jumalallinen raivonsa” syttyy, kun Orfeus vaimonsa kuoltua hylkää koko naissukukunnan. ” Olen halunnut palauttaa musiikille sen todellisen tehtävän runollisuuden ilmaisijana ja dramaattisten tilanteiden voimistajana, keskeyttämättä toimintaa tai kuorruttamatta sitä keinotekoisilla koristeilla ”, ilmoitti Gluck. Varsinaisen ohjelmajulistuksensa Gluck antoi Alceste -oopperan (1767) esipuheessa, mutta Wieniin vähän aiemmin sävelletty Orfeus ed Eurydice esitteli uudet ideat kaikille tutun aiheen kautta. , ” Mitä teen ilman Eurydikeä. Apollo kutsuu Orfeuksen taivaaseen, Lyyran tähdistöön, josta hän löytää myös Eurydiken. Julistuksen kirjoittaja oli todennäköisesti oopperan libretisti Ranieri de’ Calzabigi, ja sen muotoiluun osallistui useampia valistusaatteiden innoittamia taidepersoonia. Orfeuksen etenemistä yrittää estää raivotarten demoninen kuoro, jota Pariisin versiossa jatkaa heidän tanssinsa. Toinen partituuriin lisätty tanssi on maineikas ” Autuaiden sielujen karkelo ”, soolohuilun ja jousien auvoinen kohtaus Orfeuksen astuessa Elysionin kentille. Aariassaan Che puro il ciel, che chiaro sol (” Kuinka kirkas taivas, kuinka sädehtivä aurinko ”) Orfeus lumoutuu liverteisestä näystä, mutta muistaa pian kadonneen Eurydiken: ” Jos armastani en löydä, on kaikki toivo mennyt! ” Armas löytyy, mutta oopperan pisin vääntö syntyy paluumatkan modernilta kuulostavassa parisuhdekonfliktissa, jossa kinataan luottamuksesta. Innoituksen lähteenä ei ollut Gluckin teos vaan vuonna 1830 löydetyn etruskimaljakon kuva (n. Siinä missä tunteet olivat olleet Monteverdille heikkouden merkki, Gluckille niistä tulee inhimillisen jalouden tunnus. Kun ooppera käynnistyy, Eurydike on jo vainaa, mutta Orfeus kutsuu häntä aariassaan Chiamo il mio ben cosi (” Näin kutsun rakkaintani ”). Nimiosan esittäjä vaihtui kastraatista korkeaksi tenoriksi, ja ensimmäisen näytöksen lopussa hän puhkeaa näyttäviin koloratuureihin – Gluck ei ollut uudistuksissaan mitenkään järkkymätön. Oopperan päättävä tanssi, morescha, on kuitenkin muistutus dionyysisestä riehasta. Kantaesitys Wienissä oli keisari Frans I:n nimipäivänä, ja sen vuoksi tarvittiin onnellinen loppu, jossa jumalat antavat periksi rakkaudelle. Gluckin reformi näytti tietä tulevaan, mutta monissa kohdin palattiin myös Monteverdin Orfeon aikaisiin ideoihin. Parisuhteen piinat Kun Christoph Willibald Gluck (1714–1787) tarttui vuonna 1762 suuren oopperauudistuksensa siivittämänä Orfeuksen taruun , sitä oli ennätetty hyödyntää jo kymmenissä barokkisävellyksissä. Ketjutetuissa resitatiiveissa ja aarioissa ( Cerco il mio, Piango il mio ben cosi ) runonlaulaja päättää ryhtyä etsimään Eurydikeä metsistä ja meriltä. ”. Niistä on jäljellä vain alkuperäiseen tarinaan kuulumaton rakkauden jumala Amor, jonka valtakuntaan kaikki onnellisessa lopussa marssivat. Eurydike kuolee uudelleen, ja jäljelle jää teoksen tunnetuin aaria, yksinäisen Orfeuksen kysymys Che faró senza Euridice. Kun Monteverdin partituuri julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin, loppu oli lohdullisempi ja rakentaa jälleen yhteyden musiikin ja maailmankaikkeuden välille. Väinämöinen ja Orfeus ovat vieneet mennessään musiikin, joka soi yhteen universumin kanssa. Valistushenkinen klassismi kaivoi myös esikuvansa antiikista. Oopperan voittokulku jatkui 1800-luvulle, kun Hector Berlioz laati siitä Pauline Viardot’lle pitkään käytössä olleen version. Romanttiset hurmurineleet taas kertovat Lisztin roolista oman aikansa lumoavimpana musiikin tulkkina. 470 eaa.) lyyraa soittavasta runonlaulajasta
Tässä kuvastuu apolloninen asenne, ei saa vaatia liikaa, kohtuus takaa rauhan ja tasapainon, vaikka jotkut maailman salaisuuksista jäisivät piiloon. Koko Hadekseen leviää nyt rauha, ja raivottaret sitovat Orfeuksen silmät, jotta hän voi kohdata Eurydicen. Orfeus lumoaa heidät harpullaan ja Bachia etäisesti muistuttavalla siciliano-sävelmällä, mikä saa kadotetut sielut kaipaamaan lisää lohduttavaa musiikkia. Kolmeen kuvaelmaan jakautuva teos alkaa esittelyllä, jossa Orfeus suree kuollutta Eurydikeä. Kyseessä on matka kuolleiden valtakuntaan, josta ei ole paluuta. Lyhyt vakava ja vaskinen välisoitto tekee tapahtuneesta yhteenvetoa. Sen hyväksi orkesterikokoonpano on tavallista suppeampi. Baletti arvostelee ihmisen hybristä ja kunnianhimoa samaan tapaan kuin monet Stravinskyn aiemmista teoksista. R ONDO 3|2025 73 Järjen ja kiihkon maailma Friedrich Nietzsche luotasi Orfeuksen perintöä vuonna 1872 valmistuneessa tutkielmassaan ” Tragedian synty musiikin hengestä ”, myöhemmän painoksen alaotsikoltaan ” Hellenismi ja pessimismi ”. Rakenteet ovat kurinalaisia ja ilmaisu pidättyväistä. Laajassa duetossa Orfeus tanssii verhon erottaman Eurydiken kanssa: musiikki liukuu idyllisestä pahaenteiseen, kunnes Orfeus ottaa siteen silmiltään ja Eurydike kaatuu kuolleena maahan. Apolloniset ja dionyysiset voimat kamppailevat edelleen: kumpiakin tarvitaan, mutta kumman tahansa ylivalta johtaa vaikeuksiin. Vuonna 1947 yhteistyössä koreografi George Balanchinen kanssa valmistunut baletti Orpheus oli Stravinskyn uusklassisen kauden viimeisiä teoksia. Suurin osa musiikista on hidasta ja hiljaista, yleisvaikutelma on antiikkisissa sävellajeissaan lähes lempeä. Sellaisena Orpheus huipentaa Oidipus Rexistä (1927) ja Apollosta (1928) Perséphoneen (1934) edenneen kehityksen. Orkesteri näyttää voimansa väkivaltaisissa rytmeissä ja baletin ainoassa fortissimossa. Sen seurauksena draama huipentuu, kun bakkantit, Dionysoksen ja irrationalismin papittaret, hyökkäävät Orfeuksen kimppuun ja repivät hänet palasiksi. Tällä hetkellä vaikeuksia tuntuu saavan aikaan dionyysinen kiihko ja epäjärjestys, mutta ehkä siinä itää jonkin uuden siemen. Välisoitossa Orfeus ja Enkeli ovat saapuneet Tartaroksen hämärään, manalan alimmalle tasolle, jonne jumalat vangitsevat vihollisensa. Kerrottu tarinaversio on sen sijaan karu, ehkä toisen maailmansodan tuhojen varjostama. Hänen ajatuksensa ovat saaneet myöhemmin vastakaikua mm. Viimeinen kuvaelma on apoteoosi, neljän käyrätorven fuuga, jossa Orfeukselle lyyran lahjoittanut auringonjumala Apollo ilmestyy, ottaa soittimen ja vie sen taivaaseen. Dionyysiseen puolestaan kuuluvat kahlitsemattomat tunteet, hurmio, kiihko ja raivo. Kuoleman enkeli ilmestyy johdattaakseen Orfeuksen manalaan. Christoph Gluckin Orfeus ja Eurydike demonstroi monin tavoin säveltäjän tavoittelemaa ”kaunista yksinkertaisuutta”. Apollo ja Dionysos olivat vastapooleja antiikin ajattelussa ja mytologiassa, mutta Nietzschekään ei laita jumalia paremmuusjärjestykseen. Stravinsky puhui Orpheuksen yhteydessä ”valkoisesta musiikista”, joka kuvasteli Balanchinen ajatusta ballet blancista. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen jälkeen Stravinsky suuntautui sävellyksiin, jotka etsivät uusklassisen tyylin kautta tietä rationaalisuuteen ja tasapainoon. . Martin Heideggerilta, Michel Foucault’ta, Gilles Deleuzelta ja Peter Sloterdijkilta. Orfeukseen tarttuessaan Stravinsky oli jo pitkään uppoutunut antiikin aiheisiin, ja hänen yhtenä esimerkkinään oli Monteverdin Orfeo . Musiikki saa kuoleman jälkeisen elämän taivaassa, mutta poistuu samalla tästä maailmasta. Jouset ja puhaltimet seuraavat matkaa alas kuolleiden valtakuntaan, jonne päästään jousitremoloiden säestämässä trumpettisoolossa. Asetelma tuntuu eurooppakeskiseltä, mutta amerikkalainen kulttuuriantropologi Ruth Benedict ulotti sen kirjassaan Kulttuurin muodot (1934) kaikkialle maailmaan. Näistä apolloninen on harmonista, vakaata ja järjestäytynyttä. Heiltä ovat jääneet jäljelle runot ja myytit, joita tulkitaan yhä uudelleen. Väinämöinen ja Orfeus ovat vieneet mennessään musiikin, joka soi yhteen universumin kanssa. Orfeukseen tarttuessaan Igor Stravinsky oli jo pitkään uppoutunut ihailemiinsa antiikin aiheisiin, ja hänen yhtenä esimerkkinään oli Claudio Monteverdin Orfeo.. Kirja sai arvostelua aikansa historioitsijoilta, mutta siitä jäi eloon elämän ja taiteen jako kahteen leiriin, apolloniseen ja dionyysiseen. Hän ryhmitteli alkuperäiskansojen joukosta apollonisia ja dionyysisiä kulttuureja ja painotti myyttien yhteisiä ja universaaleja piirteitä. Stravinskyn ”uusi klassismi” tarkoitti kuvitellun antiikin ja kuvitellun historiallisen musiikin yhteenliittymää, jonka hän sijoitti tyyleistä ja tunneilmaisusta riisuttuun mytologiseen tilaan. Lyömäsoittimista mukana on vain patarumpu, ja Orfeuksen harpulla on oma roolinsa. Igor Stravinskyn (1882–1970) tuotannossa erottuu myös kahtiajako apolloniseen ja dionyysiseen taiteeseen, jännite harmoniaa tavoittelevien ja kontrolloitujen sekä kumouksellisten ja kohtuutta karttavien napojen välillä. Toisen kuvaelman alkajaisiksi raivottaret piirittävät Orfeuksen kiihtyneinä, mutta hiljaisina. Muun ohessa hän katsoi, että barokin resitatiiveissa ja stile rappresentativossa Orfeuksen taide oli käsitetty täysin väärin. Varhaiset modernistiset teokset Tulilintu , Petrushka ja Kevätuhri voidaan lukea jälkimmäiseen joukkoon
Tule ja koe, mitä kaikkea kuorolaulu voi olla! Luvassa on elämys!. Suurkuoro Yhteislaulua Liittokuoro Louhi Tuukka Haapaniemi Suuren suosion saanut kuorotapahtuma on taas ensi kesänä täällä. 74 R ONDO 3|2025 Suomalaisessa hengessä Uusia editioita Jean Sibeliukselta Suomalaisia kansanlauluja pianolle — JS 81 Urtext Jean Sibeliuksen kokonaisjulkaisusarjasta Toimittanut: Anna Pulkkis ?EB 9531?. 74 Urtext Jean Sibeliuksen kokonaisjulkaisusarjasta Toimittanut: Kari Kilpeläinen ?EB 9529?. UUTUUS Lyyrisiä kappaleita pianolle — op. partituuri (koko teos) VALMISTEILLA RIVERIA.FI/NYKYTANSSI Opiskele tanssijaksi ainutlaatuisessa nykytanssin koulutuksessa Jatkuva haku avoinna 13.3.–14.5.2025 Valintakokeet Outokummussa 26.–27.5.2025 K u va : K iia L aa kk o n e n > Nykytanssi > Improvisaatio > Esiintyjyys > Tuotantotaidot > Yhteistyötaidot Lisätietoja: ulla.paivikko@riveria.fi, 050 533 9130 Jennifer Moir Maria Autio Club for Five LUPA LAULAA! 2025 KUOROTAPAHTUMA 13.-16.7.2025 KIURUVEDELLÄ Saima Haapanen Kuoroiltamat 15.7 Club for Five Kuorotanssit Lupa laulaa!-konsertti 16.7 Iltakonsertti 16.7. 7 | sopraanoja baritonisolistille, mieskuorolle ja orkesterille Urtext Jean Sibeliuksen kokonaisjulkaisusarjasta Toimittanut: Glenda Dawn Goss ?EB 8978. VALMISTEILLA Kullervo osat III ja V — op. pianopartituuri (Jean Sibelius) – uudelleensovittanut Yumi Fujimoto ?PB 5866
2026 Itujen näyttämölle voi hakea esitys idealla, tekstikatkelmalla tai demolla uudesta, lapsille suunnatusta näyttämö teoksesta. Tutustu hakuja valintaprosessiin nettisivuilla: lastenkulttuuri.fi/itu-2026 Haku on käynnissä 20.3.–26.5.2025. Lastenteatterin ideahautomo ITU etsii esitysehdotuksia ITUjen näyttämön järjestävät Helsingin Annantalo, Vantaan Lastenkulttuurikeskus Pessi, Tampereen Lastenkulttuurikeskus Rulla, Turun Lastenkulttuurikeskus Färi, Päijät-Hämeen lastenkulttuurikeskus Efekti ja Espoon Lasten kulttuurikeskus Aurora.. Esitys voi olla teatteria, tanssia, sirkusta tai performanssi. Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 5 cd-levyä hintaan 176 € + 7 lehteä Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! hakee rehtoria 1.8.2025 alkaen Tarjoamme sinulle: sähköpostitse: juha.pulkki@lahdenmusiikkiopisto.fi tai kirjepostilla: Lahden musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. 650 oppilasta yli 30 opettajan ohjauksessa. +358 400 800 553 Lahden musiikkiopisto Hallinnollinen, pedagoginen ja taloudellinen johtaminen Henkilöstöjohto, strateginen suunnittelu ja sidosryhmäyhteistyö Toimenkuvaasi kuuluu: Lahden musiikkiopisto on kaupungin keskustassa sijaitseva taiteen perusopetusta antava oppilaitos, jossa musiikkia ja tanssia opiskelee n. Kutsu on suunnattu taiteen ammattilaisille. www.lahdenmusiikkiopisto.fi Odotamme sinulta: Musiikkikoulutusjärjestelmän ja TPO-kentän tuntemusta Hyviä johtamisja yhteistyötaitoja sekä kokemusta esimiestyöstä Monipuolisen tehtävän sitoutuneessa ja osaavassa työyhteisössä Mahdollisuuden kehittää ja uudistaa opiston toimintaa Kelpoisuusehdot ovat asetuksen 986/1998 mukaiset. 82 R ONDO 3|2025 Tieto ja tunne samassa paketissa. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mukaan, voit myös esittää palkkatoiveen hakemuksessasi. Näyttämön järjestävät lastenkulttuurikeskukset ostavat valmiista teoksesta yhteensä 10 esitystä. Valitulle ITU-esitykselle myönnetään laskua vastaan tuotantotukea 8000 €. hallitus, Hämeenkatu 4, 15110 Lahti Toimita hakemuksesi 4.4.2025 klo 15.00 mennessä: Tiedustelut: Juha Pulkki, p
Ondine ODE1481-2. Fagotti on puhaltimista jaloimpia, ja soittimen ilmaisuasteikko yltää juurevasta maanläheisyydestä elegiseen herkkyyteen. Valerio Contandon ja Alessandro Ravasion kuviotekniikka loistaa Dixit Dominuksesesitys menee Jordi Savallin vuoden takaisen tulkinnan edelle, mutta sillä on valttinaan syvä ymmärrys juhlamessun edustamasta sivistysperinteestä. Railakkaimmissa tempoissa on mopo joskus karata käsistä, kuten Credon päistikkaisessa Et resurrexit -fuugassa. . Naïve OP8564. Eduard Brendler: Divertissement. Magnificat RV 611 on Vivaldin neljäs ja viimeinen versio tunnetusta g-molli-teoksesta, jossa soolot on omistettu Pietàn tyttökoulun nimetyille solisteille. ANTTI HÄYRYNEN Vivaldi Antonio Vivaldi: Dixit Dominus RV 807, Confitebor tibi Domine RV 596, Sanctorum meritis RV 620, Vos invita RV 822, Magnificat RV 611. . Moniäänisissä kappaleissa Kontu-Korhosen kumppaniksi nousevat Öllerin varjona seuraava puhallinääni, ja osa teoksista kuullaan eri kokoonpanojen soitinversioina. Giulio Prandi ja Ghislieri-kuoro ja orkesteri edustavat tuoreinta Vivaldi-näkemystä, jossa pulseeraavat ritornello-rakenteet ja oopperamaisen virtuoosiset soolot yhdistyvät luontevasti. Naïve on laittanut levylle alaotsikon Musica sacra kuorolle ja orkesterille I, eli jatkoa Vivaldin raikkaille, valppaasti tekstiä käsitteleville, mutta hanakasti konsertoiville hengellisille teoksille on luvassa. Samoin tuntuu kuin monet Beethovenin omaperäisimmistä oivalluksista – Benedictuksen seestynyt näky sooloviuluineen ja sodan melske ja rauhan pyynnöt Agnus Deissä – ohitetaan kiireessä ilman erityisiä kosketuksia. Uli Kontu-Korhonen, sopraano, organetto, dulcimer, Janek Öller, nokkahuilut ja säkkipillit, Mikael Heikkilä, lyömäsoittimet. . Soittimet eivät kuitenkaan hukuta alleen Kontu-Korhosen taitavasti navigoivaa sopraanoääntä, ja vaikutelma on kodikkaasti kamarimusiikillinen. Édouard Du Puy: Fagottikonsertto. Alpha 1111. Pakoton taituruus hallitsee Carlotta Colombon Sanctorum meritis -aariaa ja Margherita Maria Satan Vos invita -motettia. . Beethovenin suuri juhlamessu on esityskäytäntöjen kehityksessä muuttanut olemustaan enemmän kuin moni muu teos. Siinä ja äänityksessään. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALI Beethoven Ludwig van Beethoven: Missa solemnis op. Niissä laulavista ja aistikkaasti koristelluista hitaista osista ampaistaan finaalien ryöppyäviin juoksutuksiin ja kuviokimaroihin. Etelä-Ranskan trubaduurikulttuurin tuhoaminen nk. Italialainen ooppera voi tulla mieleen myös Crusellin, Du Puyn, Berwaldin sekä kolmekymppisenä kuolleen Eduard Brendlerin 1800-luvun alkupuolella valmistuneista konsertoivista fagottisävellyksistä. 2. Konserttitaltiointiin on silti vangittu hetken hehkuva inspiraatio, luja kokonaisnäkemys, johon kaikki uskovat palavasti. Jérémie Rhorerin johtama yhdestä konsertista tallennettu tulkinta edustaa periodinäkemyksiä sekä tempoillaan että nuorekkailla lauluäänillään. . Rakkautta on dokumentoitu musiikissa kautta aikain, mutta keskiajan trubaduuritaiteessa siitä tuli kirjaimellisen kilpalaulannan aihe. albigenssiristiretkissä ajoi runonlaulajat maanpakoon. Näiden Ruotsissa syntyneiden, klassismin ja romantiikan välillä purjehtivien konserttojen takapiruna oli Saksassa syntynyt mutta Ruotsin hovikapellassa fagottia soittanut Frans Preumayr. Fuga. ANTTI HÄYRYNEN Da Perugia ym. Chen Reiss (sopraano), Varduni Abrahamyan (mezzosopraano), Daniel Behle (tenori), Tareq Nazmi (basso), Audi-nuorisokuoroakatemia, Le Cercle de l’Harmonie, johtajana Jérémie Rhorer. Documenti d’amore: Niccolo da Perugia, Guillaume de Machaut, Francesco Landini, tuntematon. Jaakko Luoma, fagotti, Tapiola Sinfonietta, johtajana Janne Nisonen. 123. –1400?), Guillaume de Machaut’lta (1300–1377) ja Francesco Lan84 R ONDO 3|2025 CD sa RV 807, jota muinaisen kopistin huijausyrityksen vuoksi pidettiin 2000-luvulle asti Baldassare Galuppin teoksena. . Massiivisesta ja toisinaan turpeastakin monumentista on tullut empimättä etenevä ja dramaattinen humanistinen oratorio. . ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Crusell Bernhard Henrik Crusell: Fagottikonsertto. Ilmeinen virtuoosi ja monien fagotistien tapaan sosiaalinen olento, joka ystävystyi helposti säveltäjien kanssa – Crusell hyväksyi hänet myös väMordal ja Cameron Shahbazi täydentävät hyvin henkilögallerian. Uli Kontu-Korhonen, Janek Öller ja Mikael Heikkilä haarukoivat levyllään rakkauden tuskaa ja toivoa yli kahdensadan vuoden ajalta, jota historioitsija Jakob Burckhardt kutsui väljästi ”keskiajan syksyksi”. . Carlotta Colombo (sopraano), Margherita Maria Sata (mezzosopraano), Valerio Contaldo (tenori), Alessandro Ravasio (basso), Ghislieri-kuoro ja orkesteri, johtajana Giulio Prandi. Mutta lähemmin kuunneltuna teoksista välittyvä eloisa ja taiturillinen näkemys vakuuttaa hengellisellä optimismillaan. dinilta (1335–1397) saadaan yksittäiset näytteet, mutta pääosassa on vanhojen käsikirjoitusten tuotteliain taiteilija, tuntematon Anonymus. Franz Berwald: Konserttikappale op. Levyn vahvuutena on mielikuvituksekkaasti mutta asiantuntevasti viljelty sointimaailma monine vanhoine instrumentteineen – pelkästään Heikkilä soittaa kymmentä erilaista lyömäsoitinta. Solistikvartetti kuuluu viime levytysten vakuuttavimpiin, vaikka erityisen persoonallisia painotuksia ei kuullakaan. Monet pakenivat Italiaan, jossa alkoi kukkia uudenlainen rakkauden palvonta 1300-luvulta lähtien, eikä loppua taida näkyä. Tunnetuilta säveltäjiltä Niccolo da Perugialta (1300. Jaakko Luoman soittoa kuunnellessa tulee mieleen suurten italialaisten oopperabaritonien saundi, joka istui niin konnan kuin ensirakastajan rooleihin. Näihin kaipauksen ja täyttymyksen välillä risteileviin lauluihin henkilöpalvontaan tottunut nykykuulija joutuu uppoutumaan pelkästään niiden musiikillisilla ansioilla, joita trion herkät ja ilmeikkäät esitykset valottavat kauniisti. Sitä julistaa esimerkiksi alton, tenorin ja basson konsertoivina tertsettoina etenevä Confitebor tibi Domine RV 595 (”Minä tunnustan Sinut Herraksi”). Antonio Vivaldi oli koulutukseltaan pappi, mikä ei aina tunnu ilmeiseltä hänen reipasta ja kirkasväristä kirkkomusiikkiaan kuunnellessa. Automerkin nimeä kantava kuoro laulaa myös iskevästi ja raikkaasti, mutta sointi ohenee ja kiristyy fortissimossa. Le Cercle de l’Harmonie -orkesteri on periodisoittajistoksi suuri ja lataa ruutia suuriin huipennuksiin
13.4. María Dueñas, viulu. 11.4. Jukka-Pekka Saraste, joht. J. Soittopolku 1–3 233,-/kpl Musiikki varhaiskasvatuksessa 499,Musiikin perusteet 1–3 3300 ,-/kpl 4 4400 ,5500 -Hei, eihän tää ollutkaan vaikeeta!. Porvoon taidehallissa. 12.4. Vierailu Salzburgin pääsiäisfestivaalilla. Musiikkitalossa. 10.4. 25.4. Helsingin kamarikuoro. Bach/Reger: O mensch, bewein dein Sünde groß, Tarkiainen: Milky Ways, konsertto englannintorvelle ja orkesterille, Moberg: Sunrise-orkesterisarja, Bjarnason: Emergence. 4.4. Osaaminen kasvaa harjoittelusta. ja evankelista. minä osaan! Oppimisen iloa. Poleva: Sinfonia nro 3, ”White interment”, Sallinen: Viulukonsertto, Tshaikovski: Sinfonia nro 6, Pärt: Swansong. Ryan Bancroft, joht. Montgomery: Banner, Aho: Viulukonsertto nro 2, Pingoud: Prologue symphonique, Sibelius: Sinfonia nro 3. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu ja liidaus. 17.4. Samy Moussa, joht. Topi Lehtipuu, joht. suomessa soi 86 R ONDO 3|2025 Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 26. Esa-Pekka Salonen, joht. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiola-salissa 27.3. Jörgen van Rijen, pasuuna. Ana Vieira Leite, sopraano. Jukka Iisakkila, joht. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 29.3. Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/. 2. 25.4. Osmo Vänskä, joht. Elisar Riddelin, joht. Kirill Gerstein, piano. Beethoven: Pianokonsertot nro 3 ja 4. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 18.4. Esa-Pekka Salonen, joht. Vierailu Salzburgin pääsiäisfestivaalilla. Muffat – Biber. 11.4. Tami Pohjola, viulu. Mahler: Sinfonia nro 2. Nordheim: Individualisierte Höhemessung der Lagen,Tabakova: Dawn, Tarrodi: Camelopardalis, Messiaen: Prière du Christ montant vers son Père, Widmann: Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille 16. Irina Zahharenkova, piano. Matthew Halls, joht. Krist?ne Balanas, viulu. Janne Nisonen, joht. Samantha Clarke, sopraano, Ian Bostridge, tenori, Andrew Foster-Williams, baritoni, Tampereen Filharmoninen Kuoro, Poikakuoro Pirkanpojat. Pelimusiikkia. Sir Andras Schiff, piano. ja 17.4. Marzi Nyman, kitara ja laulu. S. Ritarihuoneella. ja 3.4. ja 27.3. Aapo Häkkinen, joht. Schumann: Overture, Scherzo & Finale, Saariaho: Quatre Instants, Schumann: Sinfonia nro 1. 4.4. Buxtehude, Frescobaldi, Victoria. Vieraana Markku LuolajanMikkola, viola da gamba. 9. Nicholas Collon, joht. ja 10.4. Pekka Kuusisto, joht. Mendelssohn: Viulukonsertto e, Schubert: Sinfonia nro 8. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 11.4. Bach: Goldberg-muunnelmat. Britten: War Requiem. 17.4. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 28.3. Stenhammar: Excelsior, Moussa: Antigone, Roussel: Bacchus ja Ariadne. Ravel: Couperinin hauta, Adès: Pianokonsertto, Ravel: Pianokonsertto vasemmalle kädelle D, Ravel: La Valse. Katharine Dain, sopraano. Moussa: Konsertto pasuunalle ja orkesterille ”Yericho”, Bruckner: Sinfonia nro 3. 13.4. Stefan Dohr, käyrätorvi. Rondon julkaisemat musiikin oppija tehtäväkirjat tuovat ilon harjoitteluun ja harrastamiseen. Pekka Kuusisto, joht. Marek Janowski, joht. Fagerlund: Drifts, Bartók: Viulukonsertto nro 1, Sibelius: Sinfonia nro 4. Marais – De la Guerre – Couperin. Elina Vähälä, viulu. Sinfonia Lahden vierailu. Jukka-Pekka Saraste, joht. John Storgårds, joht. Zappa. Sol ja Somnium ensemble, Bach: Johannes-passio. Arttu Takalo, lyömäsoittimet. Musorgski: Hovanštšina. Nicholas Daniel, englannintorvi
16.4. 10.4. Aho Danel-kvartetti Torstai 12.6. Emma Kajander, sopraano, Essi Luttinen, altto, Otso Sipilä, tenori, Janne Sihvo, basso. van Beethoven Danel-kvartetti, Tuulia Ylönen MESTAREITA MONELLA KIELELLÄ Klo 14 • Balderin sali M. Encoressa. Yhdessä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa. Keski-Porin kirkossa. Eugene Tzigane, joht. Šostakovitš • G. Dvo?ák: Carnival, Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2 c, Dvo?ák: Sinfonia nro 5. joht. Schubert Juho Pohjonen, Animato-kvartetti AURINKOKUNINKAAN OIKUT Klo 13 • S:t Jacobs kyrka, Lauttasaari Hulvaton koko perheen konsertti Anni Elonen, Tatu Ahola, Mikko Ikäheimo, Hanna Haapamäki AULIS SALLINEN 90 VUOTTA Klo 14.30 • Lauttasaaren kirkko Danel-kvartetti, Animato-kvartetti, Larufest-kvartetti, Heini Kärkkäinen KVARTETTI PLUS! Klo 17 • Lauttasaaren kirkko S. 10.4. Senja Rummukainen, sello. 16.4. Mark Padmore, tenori, evankelista, Stephan Klemm, basso, Christina Ganch, sopraano, Erica Back, mezzosopraano, Benjamin Hulett, tenori, Arttu Kataja, basso, Chorus Cathedralis Aboensis. Händel: Messias. Takuya Takashima, oboe. Lauantai 14.6. Damström • P. VAN Klo 20 • Lauttasaaren kirkko C. Taulumäen kirkossa. Brahms: Kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille, Bruckner: Sinfonia nro 2. Mozart: Requiem. Strauss: Serenadi, Tarkiainen: Eanan, gida nieida (Maa, kevään tytär), Sibelius: Sinfonia nro 2. Emilia Hoving, joht. Uusinta 18.4. Valon ja varjon lauluja. Malin Broman, joht. SOINTIEN RUNOUTTA Klo 18 • Lauttasaaren kirkko D. Respighi • F. Prokofjev • O. Otto Antikainen, viulu. Anna-Maria Helsing, joht. B Tommy Andersson: Enchanted forest, Vasks: huilukonsertto, Brahms: sinfonia nro 2. 16.4. III 12.–15.6. Mathias Hausmann, baritoni. Jukka Untamala, joht. 12.4. Sanna Riissanen, sopraano, Juha Eskelinen, baritoni, Canzonetta-kuoro, Brahms: Ein deutsches Requiem. Jukka Untamala, joht. 18.4. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa 27.3. John Storgårds, joht. Ruut Kiiski, joht. Sonja Herranen, Heini Kärkkäinen, Juho Pohjonen VON VS. 16.4. Kirill Kozlovski, piano. Petteri Iivonen, Heini Kärkkäinen, Juho Pohjonen NEROUDEN TAIKAPIIRISSÄ Klo 20 • Lauttasaaren kirkko F. Jascha von der Goltz, joht. Aurora Marthens, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Markus Nykänen, tenori, Matti Turunen, basso. van Beethoven • K. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 3.4. Saara Kurki, alttoviulu. Tomáš Brauner, joht. Nordgren • S. Jenkins: Stabat Mater. Tomas Djupsjöbacka, sello. Jukka Perko – Kaanaanmaa. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa 28.3. 25.4. Kotkan konserttitalossa, Olli Mustonen, joht. Erica Nygård, huilu. Kristian Sallinen, joht. Liszt • F. Dvo?ák Mm. van Beethoven • A. Martin?: Alkusoitto, Weinberg: Sellokonsertto, Shostakovitsh: Sinfonia nro 9. M. Eeva Mäenluoma, klarinetti. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 10.4. Eveliina Salonen, joht. Fagerlund: Helena’s Song, Brahms – Detlev Glanert: Vier Präludien und Ernste Gesänge, Dahlström: Vaggvisa, Englund: Sinfonia nro 2 ”Mustarastas”. ja viulu. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 28.3. Gubaidulina • D. Christian Kluxen, joht. Virpi Räisänen, mezzosopraano. Okko Kamu, joht. Marko Hilpo, Marko Ylönen, Larufest-kvartetti SOLISTIEN SÄIHKYÄ Klo 18 • Lauttasaaren kirkko L. Widmann: Con brio, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g, Beethoven: Sinfonia nro 3. Etelä-Karjalan klassinen kuoro. Timothy Weiss, joht. Kymin kirkossa ja 17.4. Pärt: Fratres, Nystedt: Immortal Bach, Puccini: Messa di Gloria. Lappeen Marian kirkossa. Kuusankoskitalossa. Kirill Gerstein, piano. Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. 29.4. Peter Whelan, joht. Erica Nygård, huilu. Tonje Eero Hove, sopraano. Senja Rummukainen, sello. 5 nro 5 / op. Erkki Lasonpalo, joht. Seinäjoki-kvintetti. Moilanen: Liekki, Guleng: ”Rakkhaita laului Ruijale”, Marjakangas: Balojávri, Grieg: Andante con moto c, Sibelius: Impromptu op. Lukáš Vondrá?ek, piano. John Storgårds, joht. Dominante. Suomalainen Oratoriokuoro. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI 16.4. Ylistaron kirkossa. 3.4. Clyne: Within her arms, Vaughan Williams: Oboekonsertto, Price: Andante moderato, Musgrave: Largo in homage to B.A.C.H., Mendelssohn: Jousisinfonia nro 8. Lindberg • C. Seinäjoki-salissa. Kipinät-kuoro. Joonas Ahonen, piano. 24.4. Petteri Iivonen, viulu. Sunnuntai 15.6. Thomas Djupsjöbacka, joht. Tomas Djupsjöbacka, joht. Kuusisto: Sellokonsertto, Matilda Seppälä: Beauty cravings (ke), Dvo?ák: Serenadi jousille. Tomas Gricius, trumpetti. Englund Mm. 6/1 D, Muffat: Konsertto nro 2 g, Wassenaer: Konsertto nro 2 B, Myslive?ek: Jousisinfonia 2, Mozart: Sinfonia concertante. Musiikkikeskuksessa. Vaasan kaupungintalolla. Perjantai 13.6. Mendelssohn Mm. Osmo Vänskä, joht. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI 4.4. Englund: Valkoinen peura, Kokkonen: Sellokonsertto, Rahmaninov: Sinfonia nro 2 e. von Weber • L. Paavalinkirkko, Helsinki. Okko Kamu, joht. Danel-kvartetti, Animatokvartetti, Sonja Herranen YLLÄTYSTEN ILTA Klo 19 • Lauttasaaren kirkko Festivaalin taiteilijat vauhdissa yllätysvieraiden kanssa Lisätietoja: larufest.fi Liput: Ticketmaster. Mustonen: Triptyykki jousiorkesterille, Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2 g, Mendelssohn: Sinfonia nro 4. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 10.4. Šostakovitš Kamus-kvartetti NELJÄN JOUSEN TENHO Klo 20 • Lauttasaaren kirkko L. OULU SINFONIA 3.4. Yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Bach: Matteus-passio 25.4. PORI SINFONIA 16.4. KYMI SINFONIETTA 2.4. Anna-Maria Helsing, joht. B Tommy Andersson: Enchanted forest, Vasks: huilukonsertto, Brahms: sinfonia nro 2. Fagerlund • E. Bacewicz: Overture, Salonen: kín?ma, Rimski-Korsakov: Šeherazade. Tami Pohjola, viulu. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 27.3. Madetoja-salissa. Strauss: Metamorfoosit, Ustvolskaja: Konsertto pianolle, jousille ja timpanille, Shostakovitsh: Sinfonia nro 9 Es. ja piano. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 3.4. Beethoven: Prometheus-alkusoitto, Shaw: Watermark konsertto pianolle ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 8. Haydn • S. . Fauré Mm. HUHTIKUUN KAUSIOHJELMA 87 R ONDO 3|2025 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. 5 nro 5–6, Thoresen: Minnemøter. 10.4. Arktisk Filharmoni. H. Montgomery: Banner for solo string quartet and orchestra, Aho: Viulukonsertto nro 2, Pingoud: Sinfoninen prologi, Sibelius: Sinfonia nro 3. Oliver Erlich, sello. Hildegard von Bingen: O Virtus Sapientiae, Corelli: Concerto grosso op. Copland: Sinfonia nro 2 ”Short Symphony”, Beethoven: Pianokonsertto nro 2 B, Rasmussen: Chorals and Dances, Shostakovitsh: Pianokonsertto nro 1 c. 2025 LUOMISEN VOIMAA Klo 18 • Lauttasaaren kirkko J. John Storgårds
mennessä nettilomakkeella: www.iittifestival.fi . mennessä. KARSTULA Karstulan 50. henkilökohtaista opetusta päivittäin sekä mahdollisuus seurata muiden opettajien tunteja vapaasti. 0–2-vuotias: € (aikuisen sängyssä). Musiikkileiri Karstulan Evankelinen Opisto 21.07.–27.07.2025 Järvenpääntie 640, 04400 JÄRVENPÄÄ Hakemukset 15.6.2025 mennessä: https://step.fi/course/kotimusiikkiviikko/ Kotimusiikkiviikko ja täysihoito: Aikuinen ja 13-vuotias: 723–543 €. Opistolla yöpyvän huoltajan täysihoito 320 €. teatteri täysihoidolla 520–620 € majoituksen ja kurssin mukaan Perheenjäsenet (aikuiset, lapset) voivat majoittua lisämaksusta samaan huoneeseen. 13-vuotiaat ja vanhemmat sekä aikuiset 30 min, päivittäinen soittotunti 315 €, lisäksi majoitus 60 €. Musiikkikurssit . henkilökohtaista opetusta. 340 € pelkkä mestarikurssi, sis. 25 €/vrk Ateriapaketti kurssin ajaksi 38 €/pvä, sis. Kaikki hinnat: https://step.fi/course/kotimusiikkiviikko/ Alle 12-vuotiaat vain huoltajan kanssa. 5x45 min. Majoitus ensisijaisesti airbnb:n kautta tai www.kangasniemi.fi 21.–25.7.2025 Kangasniemi, Beckerin koulu Beckerintie 2, 51200 Kangasniemi Ilmoittautumiset 31.5.2025 saakka www.kangasniemenmusiikkikurssi.fi/hakulomake Opetus 300 € sis. mennessä Laulun mestarikurssi sekä lauluja säestyskurssit: haku 11.5. 490 € Stora Musikkursen sis. Ilmoittautuneet saavat sähköpostiin automaattisen vahvistuksen niin kauan kuin paikkoja riittää. mennessä Hintavaihtoehdot: Opetus, lounas ja päiväkahvi Opetus ja täysihoito 1 hh tai 2 hh Sisarusalennus lasten ja nuorten leireillä 20 %. Tarkemmat kurssikohtaiset hintatiedot www.joutsenonopisto.fi/taidekesa JÄRVENPÄÄ Soittajien kesäkurssi STEP-koulutus ja Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu 29.7.2025–1.8.2025 Järvenpääntie 640, 04400 JÄRVENPÄÄ Hakemukset 26.6.2025 mennessä: https://step.fi/course/soittajien-kesakurssi/ Kurssihinta määräytyy päivittäisen soittotunnin pituuden mukaan. Lisämaksusta: kamarimusiikki/yhteissoitto 60 €; Timo Koskisen sonaattikurssi jousisoittajille 3x45 min. 12-vuotiaat ja nuoremmat, 20 min päivittäinen soittotunti 266 €, lisäksi majoitus 60 € Esim. jälkeen hinta nousee. Kurssimaksuun sis. aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala 14.–18.7.2025 Haku 24.5. 12–16-vuotiailta lapsilta ja nuorilta odotetaan itsenäistä toimijuutta. valtakunnallinen musiikkikurssi Järjestäjä: Iitin musiikkijuhlayhdistys, Perheniemen opisto 6.–15.6.2025 Perheniemen opisto, Iitti Hakemukset 19.5. opetus Majoitus opiskelija-asuntolassa 1–2 hh, alk. 3–4-vuotias: 190 €. majoituksen ja täysihoidon (8–12 v.) Sisarusalennus 30 € 23.6.–29.6.2025 (Stora Musikkursen) 24.6.–27.6.2025 (Mestarikurssi) Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3, 10300 Karjaa Ilmoittautuminen 1.3.–5.5.2025 osoitteessa mwi.fi/kurser 400 € Stora Musikkursen päiväleirinä, sis. tai yli) 330 € ilman majoitusta sekä aamuja iltapalaa (8–12 v.) 380 € sis. 8.–16.7.2025 Karstulan Evankelinen Opisto Hakemukset viimeistään 17.5.2025 Vapaita paikkoja voi kysellä vielä hakuajan jälkeen opiston toimistolta puh. opetus, lounas, välipala, päivällinen. Ei ikärajoja.. opetus, majoitus ja täysihoito. Yhteismajoitus 50 € Beckerin koululla Kurssiruokailu 95 €/125 € Tmi Siiskonen, Joutsantie 5, 51200 Kangasniemi 23.6.–29.6.2025 (yli 13.v.) 23.6.–27.6.2025 (8–12 v.) Västra Nylands folkhögskola (VNF) Pumppulahti 3, 10300 Karjaa Ilmoittautuminen 1.3.–5.5.2025 osoitteessa mwi.fi/kurser 400 € opetus, lounas, välipala, päivällinen (13 v. Musiikkikurssi Järjestäjänä Stella Maris -musiikkiyhdistys ry yhteistyössä Kangasniemen kunnan kanssa 51200 Kangasniemi KARJAA Wegelius Blåsorkesterläger / Puhallinorkesterileiri Järjestäjät: Martin Wegelius-institutet sekä VNF Leiri on kaksikielinen (suomi / ruotsi). opetus, majoitus ja täysihoito Leiri on suunnattu yli 13-vuotiaille. 28.6.–3.7.2025 Harjun oppimiskeskus, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki, www.harjunopk.fi Valinnat vahvistetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, viimeistään 31.5.2025. Myöhemminkin voi tiedustella vapaita paikkoja. tai yli) 490 € opetus, täysihoito, majoitus (13 v. Opetus 260 €, täysihoito 230 € (sisarusale 10 %); lisämaksu päivittäisen oppitunnin pidennyksestä 45 minuuttiin 85 €. 5–12-vuotias: 585–435 €. 395 €. Esim. JÄRVENPÄÄ Kotimusiikkiviikko STEP-koulutus VIROLAHTI, KAAKKO Kaakon Kamarimusiikki, viulun mestarikurssi Kaakon Kamarimusiikki ry KANGASNIEMI Kurssit laulajille ja pianisteille Kangasniemen Musiikkiviikot / Kangasniemen Musiikinystävät ry KANGASNIEMI Kangasniemen 44. Ilmoittautuminen. 92 R ONDO 3|2025 2.6.–2.8.2025 Joutsenon Opisto, Lappeenranta Lasten ja nuorten leirit: haku 11.5. Kurssimaksu 270 €, sis. 30 min. Early Bird -liput myynnissä 31.5.2025 asti, 1.6. opetus, lounas, välipala, päivällinen. 290 € pelkkä mestarikurssi, sis. henkilökohtaista opetusta Opetus 220 € (alle 13v.) sis. JOUTSENO Joutsenon Taidekesä Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2b 54100 Joutseno LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri IITTI Iitin 22. mennessä Soitinten mestarikurssit: haku 25.5. 014 5252 200 tai kansanopistoeokarstula.fi. KARJAA Stora Musikkursen -leiri sekä Mestarikurssi jousisoittajille Järjestäjät: Martin Wegelius-institutet sekä VNF Leirin opetuskieli on ruotsi, mutta yksilöopetusta on mahdollista saada suomeksi. 5x30min. 114 € (lisäsessio á 38 €); Soittajan kehonhuolto 50 €. Opetus ilman majoitusta/ruokailua 270–450 € Sivuaineet lisämaksusta 260 € Soitto, laulu ja mus
Peltonen, T. Musiikkiteatteri – Päivi Kantola & Jussi Pernu. 3–4-vuotias: 190 €. Laulun mestarikurssi 19.-22.7: J. +358 44 3589 038 VIULU: Tero Latvala, henk.koht. 040 5192 375 info@kaakkofestival.fi Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kaakkofestival.fi/kurssit/ Reetta Haaviston ja Sirkku Wahlroos-Kaitilan kurssit laulajille, pianistina Tuula Hällström. Taiteellinen johtaja Jussi A. Voit osallistua pelkästään mestarikurssille (24.–26.7.) tai mestarikurssille osana Stora Musikkursen-leiriä (23.–29.6.). +358 40 4877 499 Kotimusiikkiviikko ja täysihoito: Aikuinen ja 13-vuotias: 723–543 €. Rusanen-Kartano, piano J. Raiskio, säestysk. Enckelmann, fonetiikka: J. Malmivaara (viulu), H. Karakorpi, A. Valkeajoki (harmonikka), säestys: T. 05-7574 100, opisto@perheniemi.com www.iittifestival.fi, www.perheniemi.com Facebook-ryhmä: IITIN MUSIIKKIKURSSIT. Värri, ensemble: V. Karvonen, ilmaisu: A. Oramo (cembalo, laulu), Lauri Hongisto (laulunkirjoitus, kitara). 040 623 3366 www.mwi.fi/kurser Laulu: Päivi Kantola & Jussi Pernu, Vesa Kytöoja & Taru Ritavesi, Sirkka Parviainen & Ilona Lamberg. 040 623 3366 www.mwi.fi/kurser Mestarikurssi jousisoittajille: Annemarie Åström (viulu), Sebastian Silén (alttoviulu), Jan-Erik Gustafsson (sello). ork. (paljon eri soittimia) Joutsenon Opisto, Pöyhiänniementie 2b, 54100 Joutseno Puh. Kotimusiikkiviikko – jo vuodesta 1956 – kaikenikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille ja opiskelijoille, erityisesti perheille. Paavilainen, ooppera-aaria: A. Suhonen, T. Kaikki hinnat: https://step.fi/course/kotimusiikkiviikko/ Alle 12-vuotiaat vain huoltajan kanssa. Stora Musikkursenin opetustarjonta: mestarikurssi, sinfoniaja jousiorkesterit, kuoro, kuoronja orkesterinjohto (Jutta Seppinen), kamarimusiikki, improvisointi, sävellys, musiikin hahmotusaineet, yksilöopetus (viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso, piano, urut, harppu, klassinen laulu). Hohti, S. Pianon vapaa säestys – Jussi Pernu. Valtonen Lasten kurssit 2.–6.6. Papinoja. 045 844 2993, opisto@joutsenonopisto.fi www.joutsenonopisto.fi/taidekesa Kesäkurssi on tarkoitettu sekä Suzuki-soittajille että tavanomaisella metodilla opiskeleville huilun-, pianon-, sellon-, kitaran-, vaskisoittimien-, oboen-, alttoviulunja viulunsoittajille. Karstulan Evankelinen Opisto toimisto puh. Puupuhaltimet – Kirsti Keihäsvuori. ja 9.–14.6. 5–12-vuotias: 585–435 €. Hongisto jussi.a.hongisto@gmail.com puh +358 40 8220 989 STEP kansanopiston koulutuskoordinaattori leena.seppala@step.fi puh. Esiintymisja koelauluvalmennus: Margareta Haverinen & Collin Hansen. 4x45 min yksilöopetusta, lisäksi kamarimusiikkia kurssin opettajien kanssa. KaarisolaKulo (laulu), Kimmo Salonen (säestys), A-M. Karakorpi, L. Kähkönen, J. Maaret Repo-Pohjonen, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu Sami Mäkelä, sello, Lasse Lagercrantz, kontrabasso Joonas Pohjonen, piano ja säestys Lisätietoja sekä ilmoittautuminen www.kangasniemenmusiikkikurssi.fi/hakulomake info@kangasniemenmusiikkikurssi.fi Instagram: kangasniemenmusiikkikurssi Leirin opetustarjonta: orkesterisoitto, kamarimusiikki, stemmaharjoitukset, rytmiikkatyöpajat. 93 R ONDO 3|2025 Soitinten mestarikurssit 27.7.-2.8.: A. irene.spannari@kangasniemi.fi, info@kangasniemenmusiikkiviikot.fi puh. Sirkka Kuula (viulu), Mari Kortelainen (viulu, kamariorkesteri), Sari Aalto (alttov., viulu), Heikki Kulo (sello), Jaakko Kulo (sello, sähköb.), Taru Tiusanen (kontrab.), Mari Uusitalo (huilu), J. Haavisto, O. Perksalo ja M. Hanna Mustaniemi, hanna@mwi.fi Puh. Hotti, T. Useiden kotimaisten opettajien lisäksi mukana ovat Fernando Pinero, viulu, Argentina ja Michelle Post, piano, Sveitsi/Uusi-Seelanti. (myös barokkiv.); Maarit Säilä, M.o. Taiteellinen johtaja / Artistic director pauliina.hauta-aho@avoinmusiikkikoulu.fi STEP kansanopiston koulutuskoordinaattori katja.forsstrom@step.fi ja puh. Myllylä (nokkah.), K. Mikko Franckin ja Rilla Kyykän oopperakurssi laulajille ja pianisteille, oopperakurssilla on käytettävissä pianisti, ei tarvitse hankkia omaa pianistia. Juvenalia Alttoviulu : Harri Sippel, Turun AMK, Turun kons.; Sello : Tomi Uotila, Lahden kons.; Kontrabasso : Marja-Helena Ojanperä, M.o. Muskariryhmiä, kuoroja ja puuhahuone. Jos soitat jotain muuta instrumenttia kuin tässä listatut, voit kirjoittaa instrumenttitoiveen, lomakkeen muu soitin -kohtaan. : kaikki; Kehonhuolto : Ilana Gothóni, Turun filh. osana festivaalin ohjelmaa. Kurssien konsertteja Kangasniemen kirkossa ja Kangasniemi-salissa. 045-863 6699, harri.sippel@turkuamk.fi Kurssisihteeri Anneli Helineva, puh. Männikkö (piano), M. Malmivaara (piano), M. Hintaan sisältyvät päivittäin: oma soitto-, ryhmä-, kamarimusiikki-, kuvataideja rytmiikkatunti sekä lounas-, kahvilaja loppukonsertti; lisäksi lounas ja välipala. 12–16-vuotiailta lapsilta ja nuorilta odotetaan itsenäistä toimijuutta. Kaakon Kamarimusiikki Siru Ahopelto, puh. Piano – Katariina Liimatainen. Oboe/englannintorvi – Sirpa Berg. Lättilä, A. Puupuhaltimien huolto – Kirsti Keihäsvuori. 0–2-vuotias: € (aikuisen sängyssä). Kurssin johtaja Harri Sippel, puh. Juvenalia; Huilu/nokkahuilu : Satu Garam, Luoteis-H:gin m.o.; Piano, säestys : Kirsi Saari, Pohj.-Kymen m.o.; Piano, vapaa säestys : Marja Makkonen, Lahden kons.; Orkesterit : Janne Hanhijärvi, Lahden kons.; Sonaattikurssi, jousisoittajat : Timo Koskinen, SibA; Kamarimus. Penttinen, U. Englund, Kreeta-J. Samanaikaisesti voi osallistua kahdelle kurssille. Juvenalia, SibA (myös barokkiv.); Terhi Mali, Länsi-H:gin m.o. Pelkonen, L. Kuvaja, L. Mahdollisuus hakea lisäksi yksilöopetusta (2 x 45 min). Ryhmäaineet: orkesterit, kuorot, pienryhmät ja äänikuntosali. 040 5964 692 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Intensiivikurssi jousisoittajille ja pianisteille, kamarimusiikkiyhtyeitä, säestystä tarpeen mukaan sekä esiintymismahdollisuudet kurssin konserteissa. Malmivaara, S. Laulukurssit 19.-25.7.: R. 014 5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi keokarstula.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2025 Viulu : Tero Latvala, SibA; Arja Yurtseven, M.o. Jokela (alttoviulu), J. Hanna Mustaniemi, hanna@mwi.fi Puh. Smolander. Instrumentit: Kantele – Maria Ojanperä. Ylinen (sello), M. opetusta 5x45 min, säestystunteja, esiintymisiä, loppukonsertti 3.7. Yhteissoitto – Kirsti Keihäsvuori & Sirpa Berg. 19.-25.7.: J. Hohti, A. Hannonen ja S. Heikkilä, J. Launonen (laulu: pop/jazz), A. Alakärppä, P
Barokkilaulu 460 € Muut kurssit 380 € Sivuinstrumentti 100 € Majoitus ja ruokailut leirin aikana 120 € Barokkileiri on avoin kaiken ikäisille musiikin harrastajille, opiskelijoille ja ammattilaisille. 520 € opetus ja täysihoito 380 € pelkkä opetus Sisarusalennus Musiikkileiri on suunnattu yli 10-vuotiaille musiikin harrastajille sekä ammattiopiskelijoille. Täysihoito 383 € / 8 vrk Hyvärilän matkailukeskuksessa. menneessä. Maksuun sisältyy: opetus, pääsy konsertteihin, täysihoito ja majoitus (7 yötä). Leirimaksu: 480 €, lisäkurssien maksut ja alennukset, ks.: keuruunmusiikkileiri.fi Päiväleiriläiset (ilman majoitusta ja ruokailuja) soitonopetus 210 € soitonopetus ja orkesteri/yhtye 295 € vain orkesteri/yhtye 105 € SAVONLINNA Savonlinnan Musiikkiakatemia Mestarikurssit kesä 2025 Puistokatu 5, 57100 Savonlinna 14.7.–3.8.2025 Opetuspaikkana Savonlinnan musiikkiopisto ja Savonlinnan taidelukio. mennessä. 6.–15.6.2025 Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.2.–4.4. 94 R ONDO 3|2025 25.6.–3.7.2025 Keuruun koulukeskus (Jussi Rainiontie 5) Ilmoittautuminen 2.5.2025 mennessä leirin nettisivujen kautta: keuruunmusiikkileiri.fi Myös jälki-ilmoittautuminen mahdollista, mikäli paikkoja on vapaana. Mahdollisuus majoitukseen noin 50 € / vrk. Mestarikurssit . Pelkkä majoitus 99 € / 8 vrk. musiikkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Kokkolan kaupungin ja Kälviän seurakunnan kanssa. Majoitus ja ruokailut sekä sisar-/perhealennus: www.kimitomusicfestival.fi/leiri 215 €/285 € + 105 € (225 €/295 € + 120 €) musiikkija tanssileiri. hakulomake linkin kautta Kurssimaksut 270–700 € / opetus. mennessä. Hakemukset 30.4. Hakemuslomake: www.savonlinnamusicacademy.com . Kamarimusiikin ja impron työpajat sekä instrumenttiluennot ovat ilmaisia mestarikurssille osallistuville. Ilmoittautuminen 31.5.2025 mennessä. Sisaralennus 10 % (toisen oppilaan leirimaksusta). 30.6.–6.7.2025 Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.3.–5.5. Ilmoittautuminen 8.6. Alaikäraja 6 vuotta.. Alaikäraja 8 vuotta. Mahdollisuuksien mukaan annetaan opetusta myös toisessa soittimessa, josta peritään lisämaksu 130 €. 21.–27.7.2025 Karkun evankelinen opisto. KEURUU Keuruun 53. Täysihoito, päivittäinen soittotunti (30 min.), orkesterisoitto ja säestys. 23.–28.6.2025 Viimeinen ilmoittautumispäivä 12.5.2025 Hakulomake löytyy osoitteesta www.kimitomusicfestival.fi/leiri 215–285 € (225–295 €) musiikkileiri yksityisopetuksen määrästä riippuen (suluissa yli 20-vuotiaat). kuhmofestival.fi Yksityisopetuksen mestarikurssi 590 €/hlö. opetuksen Sopimushintaisista majoituksista sekä ruokailujärjestelyistä tarkemmin tietoa kotisivuilla. KUHMO Kuhmon Kamarimusiikin mestarikurssit Kuhmon Kamarimusiikki KÄLVIÄ Kälviän 56. Jälki-ilmoittautuminen mahdollista siihen asti, kunnes paikat täyttyvät. Leirimaksu 2): 610 €. NURMES Nurmeksen Kesäakatemia Nurmeksen Kesämusiikin ja Kesäakatemian kannatusyhdistys ry yhteistyössä Savonlinnan kesäyliopiston kanssa SASTAMALA Sastamalan Jousileiri Sastamalan Musiikkiyhdistys ry Osoite: Lemmenpolku 5, 38200 Sastamala Tukijat: Sastamalan kaupungin kulttuuripalvelut, Lions Club Sastamala SASTAMALA Soli Deo Gloria -musiikkileiri Karkun evankelinen opisto 12.–26.7.2025 Kuhmo Hakemukset viimeistään 10.4. 29.6.–4.7.2025 Opetus järjestetään Keski-Pohjanmaan konservatoriolla Kokkolassa. 415 € sis. musiikkileiri sekä Soiton paikka -festivaali Järjestäjä: Läntisen Keski-Suomen Musiikkileiriyhdistys ry LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri KEMIÖNSAARI Kemiönsaaren musiikki-tanssileiri Kemiönsaaren musiikkijuhlayhdistys r.y. yksilöopetuksen 5 x 45min., vähintään yhden valinnaisen työpajan, konserttipassin Kesämusiikin tapahtumiin ja kuljetukset Nurmeksessa. Täysihoito, päivittäinen soittotunti (45 min.), orkesterisoitto ja säestys. KÄLVIÄ Laulu soikoon! -yksinlaululeiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa. Harrastajapaketin hinnat nettisivuilla. Kamarimusiikin mestarikurssi (valmiille yhtyeille) 525 €/hlö. Lisämaksu yhtyeen jäsenen yksityisopetuksesta 240 €/hlö. 410 €, sisarhinta toisesta sisaruksesta 380 €. barokkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Yrkeshögskolan Novian, Kaustisen musiikkilukion, Kälviän seurakunnan ja Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa. 5.–13.7.2025 Nurmes Ilmoittautuminen 4.5. Hakulomake osoitteessa nurmessummermusic.fi Kurssimaksu 400 €, sis. 24.7.–1.8.2025 Paikka: Karkun kotitalousja sosiaalialan oppilaitos (Sasky) Tulluntie 30, 38100 Sastamala Hakemukset: www.sastamalanmusiikkiyhdistys.fi 1.4.–1.6.2025 Leirimaksu 1): 520 €. KÄLVIÄ Kälviän 7
Mitchell, T. Karkun evankelinen opisto, puh. Paananen (viulu) jne. Joel Wendelin: tuuba. Szilvay, Ari Vilhjálmsson, T. Jumppanen, J. Kamarimusiikki ja kamarimusiikki taiteilijan kanssa: mestarikurssien opettajat. Orkesterin johto: Istvan Vilagi ja Arja Yurtseven. Pohjola, S. van Treeck (huilu), S. Kreeta-Maria Kentala, Anthony Marini, Aira Maria Lehtipuu ja Anne Pekkala: barokkiviulu ja barokkialttoviulu. Fräki (rummut), O. Tanssileiri: Sofianna Salmi, nykytanssi, perustekniikka, show, jazz, baletti. Taina Viinisalo, puh. 044 7250 701 barokkileiri@kpedu.fi www.barokkileiri.fi Piano: Eero Heinonen, Antti Hotti, Anna Laakso, Fanny Söderström (kamaripianisti). Jaakko Välimäki: käyrätorvi. Sello: Risto Rajakorpi. Sihvola ja J. Djupsjöbacka jne. Esiintymisvalmennus: Timo Vuento. Klarinetti: Harri Mäki. Seppänen (klar.), K. Kiviranta (laulu), E. Säestys: Säde Erkkilä ja Adam Vilagi. Kamarimusiikin mestarikurssit, opettajina Johannes Meissl, Marianna Shirinyan, Affinity-kvartetti, Paddington-trio ja Trio Gaspard. savonlinna@gmail.com, puh. Henna Linko, säestys. Opettajina mm. / REINALDO MACIAS, Lied & Opera – 27.7.–2.8. Mitra Virtaperko: continuo. Huilu ja traverso: Kaisa Kortelainen. Aapo Juutilainen: kontrabasso. Bogdanovic, T. Kilpeläinen, G. Päivi Severeide: harppu. Oboe: Antti Mustakallio, Tampereen kons. Urut, cembalo ja barokkityöpaja: Markku Mäkinen. Olav Severeide: pasuuna. Lisäksi yhteissoittoryhmiä ja orkesterisoittoa. 044 7250 701 info.kansanopisto@kpedu.fi Tiedustelut Laulu Soikoon! -kurssin sisällöstä: laulusoikoon@gmail.com Anthony Marini: barokkiorkesteri. Tiedustelut sähköpostilla: kanslia@keuruunmusiikkileiri.fi tai puh. 044 7250 750 musiikkileiri@kpedu.fi www.musiikkileiri.fi Laulu soikoon! -yksinlaululeiri on avoin kaikenikäisille musiikin harrastajille, opiskelijoille ja ammattilaisille, jotka haluavat kehittää omia laulutaitojaan. Alttoviulu: Anna Kreetta Gribajcevic. Orkesteri ja kuoro: Sofia Tuovila. Hanna Haapamäki ja Pauliina Fred: nokkahuilu ja traverso. Tea Polso, Laura Ollberg-Ekman ja Jasper Koekoek: barokkilaulukurssin korrepetiittorit. / MARKO YLÖNEN, Cello & Chamber Music – 16.–20.7. Josh Cheatham: viola da gamba. Rémi Moingeon: alttoviulu. Lubbe, L. Hilpo, P. Anna Rinta-Rahko: barokkibasso ja violone. Huilu: Ulla-Maria Pöyhtäri, Sibelius-opisto. Heidi Peltoniemi: barokkisello. Gebert, M. Käyrätorvi ja muut vasket: Ismo Ponkala, Tampere Filh. Kärkkäinen, M. Maijala, M. Hilpo, A. Inkinen, S. Takanen (trumpetti, matalat vasket), P. Jenny Villanen: huilu. Kiprianoff (sähkök.), L. Resjan, I. Jenny Backman-Pråhl, huilu & leirijohtaja. Harmonikka ja improvisaatio: Niko Kumpuvaara. Laura Olli, sello. / CHANGYONG LIAO, Chinese Art Song, Lied & Opera – 19.–25.7. Mestarikurssit pianon, viulun, alttoviulun, sellon, kontrabasson, huilun, oboen, klarinetin, fagotin, käyrätorven ja harmonikan soitossa. Adam Vilagi Puh: 040 5622 344 adamvilagi@gmail.com Soli Deo Gloria -musiikkileiri on lasten ja nuorten kristillinen musiikkileiri – yksityisja yhteissoitto-opetusta. Meller, Pr. 0400 516 429 matti.makkonen@savonlinnamusicacademy.com www.savonlinnamusicacademy.com Yksityisopetuksen mestarikurssi 590 €/hlö. Dimas Ruiz Santos (oboe, A-ork.), Hanna-Mari Lehtonen (B-ork. Jani Sunnarborg: barokkifagotti ja barokkitanssi. Zahharenkova, A. Sainio & T. 95 R ONDO 3|2025 Opettajina mm. Paananen (muskarit), E. Akasaka, Y. Gotlibovich, B. / PAAVALI JUMPPANEN, Piano – 23.–28.7. Opettajat: Viulu: Jaana Haanterä, Ahti Valtonen, Juho Valtonen ja Arja Yurtseven. 044 0533 100 Toiminnanjohtaja Matti Makkonen, puh. ja kapellimestarikurssi), Miina Viitala (Cja D-ork.), K. Kajsa Dahlbäck, Teppo Lampela ja Jussi Lehtipuu: barokkilaulu. Sello: Kristiina Hirvonen, Keskisen Uudenmaan m.o.; Hannes Jämsä, Tampere Filh.; Eeva Leijo, Pirkan opisto. Silva Koskela, Paula Sundqvist, Mikael Stoor, Ahti Valtonen ja Juho Valtonen: viulu. Leirisuunnittelija: Minna Lehtonen, leiri@kimf.fi www.kimitomusicfestival.fi/leiri. Jasu Moisio: barokkioboe. Soittimet, opettajat: Viulu, alttoviulu: Jaakko Mattelmäki, Rauman m.o.; Sauli Kulmala, Turun filh. Lajunen (kansanmus.), K. Jaana Luuppala ja Pasi Helin, piano. Piano, säestys: Tuuli Wirkkula, Tampereen kons.; Anna Kulmala, Turun Taideak. Kimanen, H. Niina Selin: klarinetti. Opettajina Marianne Tunkkari, Päivi Hirvikoski ja Roope Pelo: laulu sekä Pia Lempiälä, Minna Miettinen ja Pauliina Rintala: piano. Kamarimusiikin ja impron työpajat sekä instrumenttiluennot ovat ilmaisia mestarikurssille osallistuville. / MEI-TING SUN, Piano – 29.7.–3.8. Leirin johtaja: Adam Vilagi. Tarkemmat tiedot instrumenttivalikoimasta sekä opettajista leirin nettisivuilla: keuruunmusiikkileiri.fi Mestarikurssit: MARK GOTHÓNI, Violin & Chamber Music – 14.–17.7. Tomas Gricius: trumpetti. Simonen, R. 03 513 4151 toimisto@keokarkku.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2025 Musiikkileiri: Riikka Lehtimäki, viulu, Jaakko Mattelmäki, viulu ja alttoviulu. Klarinetti: Lauri Vaahtoranta, Hyvinkään m.o. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. Tikkanen (sähköb., bändit), T. Kärkkäinen, V. Tamminen (kitara), Minna Kangas (viulu & barokkikurssi), E. 044 3661424 nurmesfestival@gmail.com www.nurmessummermusic.fi Jousisoittimien opetus ja yhteissoitto. music.courses@kuhmofestival.fi kuhmofestival.fi Ruut Kiiski, Henriikka Teerikangas, Ahti Valtonen: orkesterit. Lisämaksu yhtyeen jäsenen yksityisopetuksesta 240 €/hlö. Kontrabasso: Jasmiina Saarinen. Pilates: Tommi Hyytinen. ork. Rautiainen (piano, vapaa s.), Vilma Wirén (harmonikka), Emil Fuchs (fagotti), J. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Puh. Sanna Niemikunnas: oboe. Kamaripianistit: Naoko Icihashi ja Ville Hautakangas. Palmu & J. Markus Hallikainen ja Joona Pulkkinen: sello. Osanottajat jaetaan tarvittaessa taitotason mukaan ryhmiin. 050 4918 211. jne. jne. Kamarimusiikin mestarikurssi (valmiille yhtyeille) 525 €/hlö. Viulu: Cecilia Zilliacus, Siljamari Heikinheimo (8.-11.7.). Maksuun sisältyy: opetus, pääsy konsertteihin, täysihoito ja majoitus (7 yötä). Lauri Pekkarinen: lyömäsoittimet. Sello: Petja Kainulainen ja Kati Raitinen. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Viulu, barokkiviulu ja viola d’amore: Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch. Kuhmon Kamarimusiikki, Kornetintie 3, 00380 Helsinki Puh. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. M. Laura Linkola, kantele. Halmemies (yhtyeet, kuorokurssi), O. / BAROQUE OPERA MAGIC, Kohtauksia Händelin oopperoista, Esitykset Savonlinna-salissa 22.–23.7., Victoria Newlyn (ohjaus), Topi Lehtipuu (laulajien valmennus) & Petteri Pitko (musiikillinen valmennus) – 16.–23.7. Malov, P. Yordano Nuñez, kontrabasso. Anna-Maaria Oramo: cembalo. Mikko-Pekka Svala: fagotti. Kaul, K-Maria Kentala, S. 044 586 1634. Kurssisihteeri Helmi Tynkkynen, musicacademy. / ANA CHUMACHENCO, Violin – 20.–21.7. Kalle Oittinen: saksofoni. Alttoviulu: Eija Laru
Kamarimusiikkiryhmät 210 € /hlö, duot 260 € /hlö, Konstantin Boginon duot 360 €/hlö. Kurssiin sisältyy yksi lounas joka päivä kurssin ajan sekä festivaalipassi Musiikkijuhlien konsertteihin. Kapellimestarikurssi 380 € (opetus 7 x 30 min, orkesterinjohtaminen, ryhmäopetus). Ilmoittautuminen 18.5.2025 mennessä osoitteessa www.rko.fi/mestarikurssi Mestarikurssi 460 € (sis. 2.–8.6.2025 Raudaskylän Kristillinen Opisto. SIILINJÄRVI Laululeiri, Suomen Naiskuoroliitto LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri SAVONLINNA Savonlinnan Musiikkileiri, Savonlinnan kesäyliopisto 28.6.–6.7.2025 Savonlinnan kansanopisto, Opistokatu 1, 57600 Savonlinna, Ilmoittautuminen viimeistään 25.5.2025. Järjestäjä Crusell-seura ry, Kullervontie 21, 23500 Uusikaupunki VAASA KORSHOLMA Korsholman Musiikkijuhlien mestarikurssit Korsholman Musiikkijuhlat Senaatinkatu 1, 65100 Vaasa VALKEAKOSKI TARTTILA Päivölän Jousileiri 2025 Päivölän opisto, Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) Leirinjohtaja Katri Nikkanen YLIVIESKA, RAUDASKYLÄ Kansainvälinen mestarikurssi Raudaskylän Kristillinen Opisto, Opistontie 4–6, 84880 YLIVIESKA YLIVIESKA, RAUDASKYLÄ Valtakunnallinen puhallinmusiikkileiri Raudaskylän Kristillinen Opisto, Opistontie 4–6, 84880 YLIVIESKA. Valinnat vahvistetaan 31.5. opetus 6 x 45 min), lisätunnit 1 x 45 min = 110 €. Huilunsoiton mestarikurssi 380 € (opetus 7 x 30 min, orkesteri, ryhmäopetus). E. www.vaasankesayliopisto.fi Kurssimaksu on 375 € ja se sisältää yksilöopetusta 4x45 min. Yhteistyössä SOLI ja SPOL. Opetusta 6 x 45min. Lisätunti 70 € / 45 min. 100 €. Majoitus ei sisälly kurssimaksuun. klo 15, mahdollisuus muiden tuntien seuraamiseen, säestys tunneilla ja konsertissa. mennessä. UUSIKAUPUNKI Crusell-viikon kansainväliset Mestarikurssit puupuhaltajille. Maksu sisältää opetuksen sekä pääsyn Crusell-viikon konsertteihin. tarkat yksityiskohtaiset hinnat musiikkileirimme kotisivuilta www.savonlinnanmusiikkileiri.fi. Koulumajoitus 100 €. Turun AMK:n ja konservatorion opiskelijoilla on kiintiö ilmaispaikkoja, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sillanpäänkatu 9, 33230 Tampere Ilmoittautuminen 11.5. TAMPERE Tampereen pianoleiri 2025 Järjestäjä: Tampereen pianoseura ry. hinta on 50 €. TAMPERE Pyynikin pianopäivät Järjestäjä: Tampereen konservatorio TURKU Vanhan musiikin kesäkurssi Turun Vanha Musiikki ry yhteistyössä Turun AMK:n ja Turun konservatorion kanssa. Kts. Laulutunnin 45 min. Oppilaspaikkoja on rajoitettu määrä. 28.7–2.8.2025 Tampereen konservatorio, F. Mikäli ilmoittaudut 30.4.2025 mennessä, saat alennusta 20 € leirin hinnasta. Muilta veloitamme 50 € lisämaksun. mennessä: tampereenpianoleiri.nettilomake.fi 340 € / 60 min soittotunti 280 € / 45 min soittotunti 250 € / 30 min soittotunti Hinta sisältää päivittäisen soittotunnin, sävellyspajan ja lounaan. Ilmoittautuminen 15.6.2025 mennessä osoitteessa www.rko.fi/puhallinleiri Puhallinleiri 350 € (opetus 7 x 30 min, orkesteri, ryhmäopetus). E. Sillanpään katu 9, Tampere Haku viimeistään 31.5.2025 sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.tampereenkonservatorio.fi Viiden päivän opetus (45 min/päivä) ja kurssin päätöskonsertti 400 € 5.–8.6.2025 Turun konservatorio /AMK, Linnankatu 60, 20100 Turku Hakemukset 5.5.2025 sähköpostiosoitteella tvmseura@gmail.com. 96 R ONDO 3|2025 25.–29.6.2025 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Siilinjärvellä Ilmoittautuminen on avoinna 25.5.2025 saakka. yksilöopetustunnit (45 min x 3), yhteismusiikki (90 min x 3), loppukonsertti su 8.6. Huilu-, klarinettija fagottikursseille ovat tervetulleita myös pitkällä olevat harrastajat. 24.–29.6.2025 Päivölän opisto, Tarttila (Valkeakoski) Ilmoittautuminen 31.5.2025 mennessä Jousileiri 410 € (yksilöopetus 30 min/päivä/5 pv) Jousileiri 450 € (yksilöopetus 45 min/päivä/5 pv) Viulun mestarikurssi 510 € (yksilöopetus 60 min/päivä/5 pv) Huom! 1 hengen huoneesta lisähinta 20 €/yö. Leirillä toimii vapaa-ajan ohjaaja. 22.–27.7.2025 Kuula-opisto, Vaasa Hakemukset 15.5.2025 mennessä. Mestarikurssit ammattiopiskelijoille. Kurssimaksu 250 € (henkilö tai yhtye), passiiviop. Kapuorkesteri 250 € (opetus 5 x 30 min, orkesteri). Täysihoito kurssilaisille: Majoitus 2 hh 210 tai 1 hh 255 €. mennessä. Haku 30.4. opetus 6 x 45 min), lisätunnit 1 x 45 min = 88 €. Opetuksen hinta Sulasolin, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Naiskuoroliiton jäsenille on 150 € / kurssi / hlö. Kurssimaksu aktiivioppilaille 380 €, passiiviopiskelijoille 150 € koko kurssi tai 40 € päivä. 9.6.–13.6.2025 Tampereen konservatorio, F. Konstantin Boginon mestarikurssi 620 € (sis. 28.7.–3.8.2025 Uusikaupunki. Täysihoito, majoitus 2hh 200 € tai 1hh 245 € 6.–12.7.2025 Raudaskylän Kristillinen Opisto. Ilmoittautuminen osoitteessa www.crusell.fi
040 833 3453 nenanna@gmail.com www.korsholmmusicfestival.fi Viulu: Katri Nikkanen, Tampere Filharmonia, Valkeakosken musiikkiopisto, Terhi Mali, Länsi-Helsingin musiikkiopisto. Päätöskonsertti leirin päätteeksi Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa. Mestarikurssikoordinaattori Anna Roos Puh. Klarinetin mestarikurssi, Yehuda Gilad. Oboen mestarikurssi, Henrik Wahlgren. Fagotin mestarikurssi, Mor Biron. Sellon m.k. Kansanmusiikkiviulu: Aino Rautakorpi. Kurssi nuorille pianisteille ja laulajille (Lied): Marjukka Eskelinen (piano), Anna Sandström (laulu). Mukaan voi tulla yksin tai kuorokavereiden kanssa. nuottien kanssa). Yhteissoittoa, yhdessä oleilua ja hyvät harjoittelumahdollisuudet omatoimiselle harjoittelulle. Sello: Taina Raittila, Valkeakosken musiikkiopisto. Piano: Marjukka Eskelinen, Lisa Pälikkö. +358 44 7730 997 erja.tynkkynen@savonlinnankesayliopisto.fi www.savonlinnanmusiikkileiri.fi ja www.savonlinnankesayliopisto.fi. Prima vista -taitoja ei vaadita (yhteismusiikin nuotit saa etukäteen). 050 5210 003 terohaikala@gmail.com Taru Vähäsalo, koulutussuunnittelija, puh. www.rko.fi/mestarikurssi Passiivikurssilaiset : aikuiset 47 €/vrk, lapset (4–12v.) 39 €/vrk ja 1–4-vuotiaat 15 €/vrk. Fagottikurssi, Mikko-Pekka Svala. Lisätietoa leiristä: www.paivola.fi/kurssit/jousileiri-2025 Leirin sisältö ja opetus: Katri Nikkanen, leirinjohtaja, katri.viulu@gmail.com, puh. Alttoviulun mestarikurssi: Pirkko Simojoki ja Kerttu Tiebout. Turun Vanha Musiikki ry, Anneliina Rif (sihteeri) puh. Passiivikurssilaiset : aikuiset 47 €/vrk, lapset (4–12v.) 39 €/vrk ja 1–4-vuotiaat 15 €/vrk. : Yvonne Frye, Maarit Karppelin ja Janne Malmivaara (Huom! Jannen opetus 1.–6.6. Hinta sisältää täysihoidon lisäksi opetuksen seuraamisen, vapaan pääsyn konsertteihin ja muun vapaa-ajanohjelman. 040 5859 54, antti.hotti@uniarts.fi Kristiina Junttu, opettaja, puh. Hinta sisältää täysihoidon lisäksi opetuksen seuraamisen, vapaan pääsyn konsertteihin ja muun vapaa-ajanohjelman. 044 2100 882, salla.pynssi@gmail.com Marjaana Rantakeisu huilu ja b-orkesteri, Päivi Väisänen huilun mestarikurssi, Piia Maunula oboe, Kaisa Koivula klarinetti, Timo Jäntti fagotti, Nanna Ikonen saksofoni, Jouni Suuronen käyrätorvi, Tomi Nietula trumpetti, Elina Suuronen vetopas. Lasten ja nuorten kuoro, Lasten ja nuorten laulu: Anna Sandström. Savonlinnan Kesäyliopisto, Puistokatu 5, 57100 Savonlinna Puh. Viulu ja alttoviulu: Kimmo Kivivuori, Tampere Filharmonia. Klarinettikurssi, Björn Nyman. 044 5641 383, taru.vahasalo@rko.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2025 Alttoviulu: Sirkka Kuula, Matleena Vehmaa. Palm ja S. 97 R ONDO 3|2025 Naiskuoroliiton merkkilaulut. Pynssi. 044 5641 383, taru.vahasalo@rko.fi Antti Hotti, opettaja, puh. Säestys: Ivanna Niborski, Marjukka Eskelinen, Lisa Pälikkö. 0500 518376 sähköposti: tvmseura@gmail.com Huilun mestarikurssi, Anna Garzuly-Wahlgren. Taru Vähäsalo, koulutussunnittelija, puh. Viulu: Sirkka Kuula, Aino Rautakorpi, Elisar Riddelin, Sakari Tepponen, Olli Vartiainen, Matleena Vehmaa. Kohderyhmä: aktiiviharrastajat sekä musiikkiopiston, konservatorion ja AMK-opiskelijat. Huilukurssi, Elina Raijas. Säestys: A. loppukonsertti. 03 233 2200, toimisto@paivola.fi Pianon mestarikurssi : Konstantin Bogino, Antti Hotti, Kristiina Junttu, Eveliina Kytömäki, Katarina Nummi-Kuisma ja Annika Palm. Viulu ja mestarikurssi: Lara Lev, Juilliard School, New York. Annika Hautamäki-Hänninen, leirivastaava pianoseura@gmail.com Viiden päivän opetus (45 min/päivä) ja kurssin päätöskonsertti 400 € Kesäkurssi pianonsoiton opiskelijoille ja harrastajille Opettajat: Eero Heinonen Risto Kyrö Jani Aarrevaara tiedotus@tampereenkonservatorio.fi jani.aarrevaara@tampereenkonservatorio.fi TVM ry:n kesäkurssi: musiikki ennen 1750-lukua (keskiaika, renessanssi, barokki); esityskäytännöt ja erityispiirteet sekä lauluja soittotekniikka. Kurssimuoto: yksilötunnit, yhteismusisointi, 8.6. Viulun mestarik. : Veera Luomala ja Tuomas Ylinen. 041 5135 889, kristiina.junttu@gmail.com Salla Pynssi, säestys, puh. Klassinen laulu: Juha Kotilainen. Tiedustelut sähköpostilla os. Kitara: Santeri Rautiainen. Kontrabasso: Mika Nikkanen, freelancer. Opettajina Anneliina Rif (laulu ja perustasolla opiskelevat nokkahuilistit), Hanne Lund (viulu ja alttov.), Katja Kolehmainen (sello, 6.6.–8.6.) ja Sanna Kola (laulu, korrepetiittori). Sello: Johannes Teppo, Anna Záborszky. Tervetuloa laulamaan ja oppimaan! Merkkikursseilla harjoitellaan kvartettilaulua ja merkkilauluohjelmistoa, yksityisillä laulutunneilla voi huoltaa omaa ääntä ja äänenkäyttöä. www.rko.fi/puhallinleiri Tero Haikala, leirinjohtaja, puh. Lähtötaso: vähintään auttava nuotinlukutaito (työsk. Leiri on avoin kaikille sopraanoja alttoäänisille laulajille. välillä). ja baritonit., Juha Salmela tuuba, Tomi Luimula lyömäs., pianisti Liisa Smolander, Tero Haikala kapukurssi ja leirinjohto, Ville Paakkunainen, a-orkesteri ja kapukurssi. toimisto@naiskuoroliitto.fi https://www.naiskuoroliitto.fi/kesanlaululeiri/ Pianon päiväleiri kaikenikäisille soittajille. courses@crusell.fi Kurssija festivaalitiedot www.crusell.fi Pianon mestarikurssi: Tuija Hakkila Viulun mestarikurssit: Mari Tampere-Bezrodny ja Mi-kyung Lee Sellon mestarikurssi: Joona Pulkkinen Laulun mestarikurssi: Sirkka Parviainen Säestys: Mikael Kemppainen Mahdollisuus esiintyä Korsholman Musiikkijuhlien mestarikurssikonserteissa. 040 700 9817 Majoitus, ruoat ja muut käytännön asiat: Päivölän opisto, puh
Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Kuten käsillä olevasta Rondosta 3/2025 voi huomata, Teatteri & Tanssi -lehden perinteiset mainostajat ovat ottaneet uudistuvan Rondon lämpimästi vastaan. Tätä kaikkea on rondo 2025 Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 5 kertaa vuodessa. 86 € vuosi tai 43 € 6 kuukautta Rondo 4/ 2025 ilmestyy 29.4.2025 R ONDO info PARHAAT LEHDET TARJOAVAT lukijoilleen yllätyksiä, ja niin tekee myös tämä palsta, jossa kurkistetaan vappuna 29.4. kännykältäsi tai tabletiltasi. Paljastetaan silti jotakin: Vapun Rondo tarjoaa perinteisen katsauksen Suomen rikkaaseen juhlakesään, jonka festivaalitarjonta laajenee entisestään. Vuonna 2025 lehti ilmestyy 7 kertaa. Henna Raatikainen perehtyy baletin freelancekenttään ja pohtii, miten eläköitynyt mutta yhä nuori tanssija voi jatkaa uraansa vapailla näyttämöillä. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 7 numeroa + koko verkkosisältö + 5 kpl cd-levyjä 176 € kestotilaus 144 € opiskelija verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. 03 225 1948 rondo pelkkänä verkkoleh tenä Verkkolehti löytyy rondo.fi -sivustolta. Myös teatteri ja tanssi saavat esittävän taiteen Rondossa ansaitsemansa huomion. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Suomi tarvitsee pätevää esittävän taiteen journalismia – tähän haasteeseen Rondo vastaa. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. kerros 00520 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. . Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Toimisto Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Opastinsilta 6A, 409–410, 4. Ehkä lupaus musiikin, teatterin ja tanssin runsaudensarvesta kantaa jo pitkälle. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Rondo 4/2025 – juhlilta teatteripuvustukseen Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Eeli Vilhunen taas sukeltaa teatteripuvustuksen maailmaan ja kysyy, mitä puku kertoo näyttämöllä. Mediavalinnoissa kyse ei ole vain kontaktimääristä, vaan myös kotimaisen median elinvoimasta. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02 Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Esittävän taiteen uutisia ja arvioita Suomesta ja maailmalta päivitetään jatkuvasti Rondon verkkosivuille rondo.fi – kannattaa vierailla säännöllisesti myös lehtien ilmestymisen välillä. ilmestyvään Rondoon – kieli keskellä suuta. Lisäksi Rondo tutkii harmonikansoiton ja tanssin yhteyksiä eri tyylilajeissa sekä pohtii, miten tanssi ja musiikki reagoivat ilmastokriisiin. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla.. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 7 numeroa + koko verkkosisältö 109 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 49 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh
AU LI S SALLI N E N – PA AVO HA AVI KKO Ratsumies OOPPERAN ENSI-ILTA 9.–28.5.2025 Kun jäljellä on vain rakkaus oopperabaletti.fi Liput puhelimitse 09 4030 2211, ma-pe 10–17 Oopperan ja Baletin asiakaspalvelupiste ma 12–16, ti-pe 16–19 Stockmann-tavaratalojen palvelupisteet