Rondo Classic 04/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

OOPPERALAULAJAT koronan vankeina orkesterit tulivat olohuoneisiin KULTTUURIN TEEMAT kuntavaaleissa suoratoiston klassiset alustat 4 2021 12,50 € leiri kale nter i Hakutie dot kesän 2021 musiikk ileireille senja rummukainen siirtyi kisällistä mestariksi CLASSIC cd
Mitä nettikonsertit kertovat orkestereista ja millaista otetta uuteen palvelumuotoon on saatu?. Jyväskylä Sinfonialla on nettikonserteissaan hyvää yritystä, mutta teatteritalon akustiikka verottaa antia. Nyt sellistit itse haluavat tukea vielä nuorempaa polvea uudella kilpailulla ja selloakatemialla. Senja Rummukaisella on ollut hyvin solistiesiintymisiä koronarajoituksista huolimatta. Se on selvää, että freelancereiden sopimusten on tulevaisuudessa muututtava. 8–13 14–19 32–36 orkesterit olohuoneessa Suomen sinfoniaorkesterien tarjonta on striimien ansiosta nyt kaikkien kuultavilla. • Senja Rummukainen on Suomen nuoren sellistipolven valovoimaisia edustajia. 4 R ONDO C LASSIC 4|2021 © H EI K K I TU U LI WWW.RONDOLEHTI.FI CLASSIC 4 / 2021 työ kielletty tähdiltä sellistien uusi polvi © RUTH WALZ Camilla Nylund kertoi helmikuussa korona-ajan kokemuksistaan Frankfurter Allgemeine Zeitungissa ja palaa asiaan nyt Rondossa. Kolme kansainvälistä huippu-uraa tekevää suomalaislaulajaa kertoo kokemuksistaan. Tässä hän laulaa Straussin Ruusuritarissa Berliinin valtionoopperassa. • Pandemia on iskenyt rajusti taiteen freelancereiden toimeentuloon. Millaisten tilanteiden kanssa ovat painineet oopperalaulajat
• Musiikkiopistojen yleiset oppimäärät ylen ohjelmatiedot 62 – 65 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat leirikalenteri 66–73 • Rondon perinteinen leirikalenteri 2021 74 Rondo palvelee 75 Kimmo Hakolan kolumni sisältö musiikkileirit toivoa täynnä • Kesän musiikkileireillä ja -kursseilla riittää uskoa tapahtumiensa toteutumiseen, vaikka virusmuunnoksien uhka lymyääkin yhä kesän yllä. 7 Pääkirjoitus 8–13 Senja Rummukaisen haastattelu 14–19 Oopperatähdet ja korona 20–21 Kulttuuri esiin kuntavaaleissa 23 Rondo CD: Leos Janá?ekin pianomusiikkia 24 Jazzpolkuja: Kasperi Saarikoski 25 Populaaritaidetta: Ryuichi Sakamoto 26 Mediasakset 27 Olli Virtaperkon kolumni 28 Kantaesitys: Juho Miettisen Tree of life 29 Lauri Toivion sarjakuva 30–31 Klassiset striimipalvelut vertailussa 32–37 Orkesterien nettikonsertit 38–39 Tarmo Peltokoski Wagnerin parissa 40–43 Kuukauden klassikko: Josquin Desprez Rondo arvioi 44 – 55 • Akhnaten vie transsiin • Liikeooppera Alma • Kirjat: Linnun radalla ja Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa • Berliinin filharmonikkojen striimit ja cd:t • CD ja DVD -sivut mestari & kisälli 56 – 61 • Kuka johtaisi puhallinorkestereita. Rondon neljän aukeaman leiriliite kertoo, että ideoita ja tarvetta hienon perinteen jatkamiseen on yllin kyllin. 66–73 Kuvassa Kälviän musiikkileirin soittajat esiintyvät kirkossa Atso Almilan johdolla.
sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Musiikki jatkuu väliajan jälkeen Olemme nyt väliajalla ja elävä musiikki on hiljennyt, mutta Soiva Rondo tuo musiikin iloa elämääsi. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Apua akuuttiin musiikinnälkään SSIC V L Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) KOLME TAPAA TILATA: 3. Tilaa nyt viiden numeron jakso Rondo-lehteä joko itsellesi tai lahjana kevään sankareille – lähetämme joka numeron mukana myös yhden cd:n Rondon julkaisemasta cd-levyjen sarjasta, ja lehden saaja voi jatkaa musiikin kuuntelua myös väliajalla! Opus 3 Tutustu Rondon cdlevysarjaan osoitteessa rondolehti.fi/cd-levyt ja anna soiton jatkua! Oiva lahjaidea kevään juhliin • Valmistuvalle nuorelle • Musiikkia rakastavalle äidille. (03) 225 1948 2
TÄTÄ KIRJOITTAESSA kevään yksi tärkeä päätös, tapahtuma-alan tappiotakuu, on vielä auki. Tämä olisi ensimmäinen askel kulttuurin tiellä ulos umpikujasta. Etujärjestöt ovat yrittäneet toitottaa kulttuurin työllisyysja talousvaikutuksista, mutta käsityksenä tuntuu yhä olevan, että se on vain jotain ekstraa, ei yhteiskunnan ja talouden ydintä. Kompensaatiot kulttuurija tapahtuma-alalle ovat olleet nimellisiä tai mitättömiä. Moni taiteilija tuntee tulleensa päättäjien hylkäämäksi. 7 YRMISTYS. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Tarvitaan entistäkin parempia ideoita yleisön – sekä vanhan että uuden – houkuttelemiseksi elävään esitykseen. Viimeksi opetusja kulttuuriministeriön myöntämä 15 miljoonan euron tuki freelancereille oli jälleen kerran pettymys. Se pitäisi sisällään erilaisia skenaarioita toiminnan mahdollistamiseksi siinäkin tapauksessa, että muunnosvirukset tuovat uusia ongelmia. Miksi ministerit vouhkaavat yhden paperitehtaan sulkemisesta, kun samaan aikaan monikymmenkertainen määrä kalliisti koulutettuja ihmisiä on menettämässä työnsä ilman, että kukaan lotkauttaa sille korvaansa. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Kimmo Korhonen, Jyrki Lähteenmäki, Auli Särkiö-Pitkänen, Lauri Toivio, Juha Torvinen, Matti Tuomisto, Heikki Tuuli, Olli Virtaperko JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. AVUTTOMUUS. RAIVO. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Berliinissä alkoi maaliskuussa pilottiprojekti esitysten järjestämiseksi täydellä koneistolla ja puolelle salille yleisöä niin, että kaikki käyvät ennen esitystä ilmaisessa pikatestissä. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2021 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Olisi elintärkeää, että edes näillä suunnitelmilla päästäisiin eteenpäin ja etteivät maahantulon rajoituksetkaan enää muodostuisi esteeksi. RONDOLEHTI .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : H ei kk i Tu ul i R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi t Festivaalikesä olkoon ensimmäinen askel kulttuurin tiellä ulos umpikujasta.. Kulttuuriväen, erityisesti freelancereiden, tunteita ei tarvitse arvailla koronan vietyä elannon vielä pidemmäksi aikaa kuin mitä vuosi sitten uskottiin. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Tämä voisi olla yksi tie, rokotekortin käyttö toinen. Pelkkä konserttikaan ei riitä, vaan tarvitaan siihen perehdyttävää ja taiteilijoita lähelle tuovaa sisältöä. ulospääsyä etsimään HUHTIKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 4|2021 TOIMITUS . Miten on mahdollista, että sivistysvaltion identiteetin ja imagon perustana pidetty ala osoittautuu kriisin keskellä hylkiöksi. Korona-ajan innovaatiot digitaalisten palvelujen alalla ovat yksi osa tätä. Moninkertaisesti enemmän olisi tarvittu. Nyt koko kevätkausikin on menetetty. . Pääasia, että luodaan kestäviä askelmerkkejä sen sijaan että odotetaan avuttomina ja reagoidaan paniikissa. Sen lobbareita ei tarvitse pelätä, eikä sitä tunnu suojelevan edes mikään perustuslain pykälä. Suuri osa festivaaleista on jo budjetoinut kesänsä puolitetun yleisömäärän mukaisesti, ja joku on siirtänyt suosiolla ajankohtansa syksyyn. MASENNUS. Siinä on paljon ongelmia, mutta toivottavasti löytynyt malli riittää festivaalien selustojen varmistamiseen. Myös hallitus ja avit pitää saada suunnitelmaan mukaan, sillä lyhytjänteistä säntäilyä on viime aikoina koettu aivan liikaa. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI WWW. Se joutaa kiinni ensin – ei alkuunkaan siksi, että se olisi taudin ehkäisyssä tehokkainta vaan siksi, että se on poliittisesti ja juridisesti helpointa. Koskaan aiemmin ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta vertailla suomalaisten orkesterien tarjontaa kuin nyt. Hätätila vaatii poikkeustoimia, sitä ei ole kukaan kiistämässä, mutta kokonaisuutena vuoden tapahtumakulku herättää paljon katkeria kysymyksiä. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Esityksissä pitäisi satsata hetken ainutkertaisuuteen arkisen rutiinin sijaan, ja jos poikkitaiteellisuus luo siihen luontevia keinoja, ovi auetkoon sille. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . TAIDELAITOKSILLA JA tapahtumilla on sitten vastuu sisällön uudistamisesta. Kauan jatkunut paremman toivominen ei kuitenkaan riitä, vaan alalle olisi saatava perusteellinen, laajemmalla joukolla laadittu exit-suunnitelma Saksan malliin
8 R ONDO C LASSIC 4|2021 ”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä lyhyemmässä ajassa oppii oppimaan uusia asioita ja suunnittelemaan omaa harjoitteluaan.”
9 R ONDO C LASSIC 4|2021 ORONAN VAIKEUTTAESSA ulkomaalaisten muusikkojen rajanylityksiä on sellisti Senja Rummukainen huomannut tämän kevään kalenterin täyttyneen yllättävästi. Vaikka joitain esiintymisiä onkin edelleen peruuntunut, soitti Rummukainen tammikuussa Schumannin konserton Tapiola Sinfoniettan kanssa ja soolokonsertin Klassinen Hietsu -konserttisarjassa. Kiireinen sellosolisti puhui Rondolle harjoittelun tasapainotuksesta, opettajien merkityksestä sekä siitä, miltä tuntuu vaihtaa roolia kilpailijasta tuomaristoon. SENJA RUMMUKAISEN nimi on ponnahtanut tänä keväänä esille lukuisien orkesterien kausiohjelmista. Ainakin vielä tämän artikkelin kirjoitushetkellä on Shostakovitshin ensimmäinen sellokonsertto luvassa maaliskuun lopussa Vaasassa ja Seinäjoella, Elgarin sellokonsertto Helsingin kaupunginorkesterin solistina toukokuussa, ja maaliskuun alun Cellofest-tapahtumassa Joonas Kokkosen konsertto Turun filharmonisen orkesterin solistina, 1700-luvun säveltäjä-sellisti Carlo Grazianin konsertto Sibelius-Akatemian kamariorkesterin kanssa ja kaksi kamarikonserttia. siirtymäajan keskellä Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: HEIKKI TUULI | k R ONDO kannessa
Sille tunteelle en mahda mitään, vaikka yritänkin siitä huolimatta pitää soittokuntoa yllä. ”Lähtisin kuitenkin suurella innolla kantaesittämään uutta teosta, jos kysytään ja aikataulu sallii.” Kun pandemia-aikana konsertit ovat epävarmalla pohjalla, on tutuissa ja usein pyydetyissä teoksissa pienempi riski ajankäytön suhteen. Kaksi vuotta sitten hän pääsi kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa Pietarissa finalistien joukkoon, jonka seurauksena kalenteri viimeksi oli vierailuja tulvillaan. Monet ovat tuttuja perusrepertuaarin klassikoita, joita pyydetään usein ja joita on tullut jo nuorempana soitettua, mikä helpottaa harjoittelua. Vaikka soitankin perusohjelmistoa mielelläni, on hyvä pitää sellainen tasapaino, jossa myös opettelen uusia teoksia. Martti Rousi pyysi, voisinko soittaa sen, ja sen rinnalla esitän myös Offenbachin Jacquelinen kyyneleet”, Rummukainen kertoo. ”Turun sellokilpailun jälkeen jouduin harjoittelemaan rutiinin, jossa joka kuukausi esitin eri konserton. Kun korona alkoi, niin ajattelin heti, että nyt on hyvää aikaa opetella uutta, mutta loppujen lopulta tulos oli aikamoista yläja alamäkeä”, Rummukainen kertoo. ”Kokkosen konserton olen esittänyt vain kerran aiemmin, mutta silti se tuntuu jo rakkaalta ja läheiseltä. Kun lähempänä konserttia alkaa toteutuminen näyttää varmalta, niin otan kunnon loppukirin.” Rummukainen paljastaa ehtivänsä hyvin harvoin soittaa vain omaksi ilokseen, vailla esityspäämäärää. ”Vaikka peruuntumisiinkin on tullut rutiini, on motivaatiota silti vaikeampi löytää, jos konsertti on epävarmalla pohjalla. 10 R ONDO C LASSIC 4|2021 ”Grazianin konsertto on ihan uusi tuttavuus minulle, ja aika lailla maailmallekin. ”Onneksi soolokonsertit ovat sellaisia, joihin yleensä saan valita ohjelman vapaalla kädellä. Se on ainakin kerran levytetty; en tiedä, onko hänen musiikkinsa ollut kadoksissa vai vain jäänyt unohduksiin. Nyt soitan useampaa niistä jo toista tai useampaa kertaa. Otan siihen silloin sekä jotain kiinnostavaa uutta että jotain itselleni ja yleisölle tutumpaa.” ”Minulle tärkeää on, että pelkkä soiton ääni itsessään on kaunis ja puhutteleva, ja että joka nuotilla on merkitys ja elän täysillä niitä soittaessani.”. Se on huikean hieno kappale, jonka pitäisi kuulua kaikkien suomalaisten sellistien kantarepertuaariin.” Peruutusuhka motivaation jarruna 26-vuotias Rummukainen nousi valokeilaan voitettuaan Turun sellokilpailun vuonna 2014. Rummukainen osaa jo onneksi varautua kiireisiin kausiin
Hän kuitenkin pyörähti Oslossa pari viikkoa helmikuussa tekemässä Oslon filharmonikkojen soolosellistin sijaisuuden. Se on antanut uutta perspektiiviä ja motivaatiota, kun olen yhä saanut käydä teoksia läpi professorin kanssa.” Menkää mestarikursseille! Viime vuonna Suomeen perustettiin Selloakatemia antamaan lisäopetusta poikkeuksellisen taitaville lapsille ja nuorille. ”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä lyhyemmässä ajassa oppii oppimaan uusia asioita ja suunnittelemaan omaa harjoitteluaan. Välillä on tullut kausia, jolloin en oikein tiedä, millä tavoin haluan soittaa, mutta parin kuukauden päästä saattaakin olla varma ja hyvä olo.” | Senja Rummukainen nappasi Helsingin kaupunginorkesterin toisen soolosellistin toimen jo 22-vuotiaana, vuonna 2017.. soolosellistin tehtävästä, jonka hän aloitti vuonna 2017. ”Mielestäni Suomessa on korkeatasoinen sellonsoiton kulttuuri ja hyviä opettajia, jotka kasvattavat oppilaita nuorisokoulutusta, Sibelius-Akatemian solistiopintoja ja ulkomaita varten. ”Ainakin minulle on ollut tärkeää saada oman opettajan rinnalle muutakin mestarikurssityyppistä opetusta. Se on muuttunut koko ajan siitä lähtien, ja varmasti näkemykseni muuttuvat edelleen. Sen mestarikursseja ovat olleet pitämässä muun muassa Arto Noras, Erkki Rautio ja Marko Ylönen. Nuorena opinnoissa soitetaan pitkään yhtä kappaletta ja keskitytään siihen. Selloakatemia on tervetullut lisä tähän, ja varmasti vie osaamisen seuraavalle tasolle”, Rummukainen kehuu. Selloakatemiaa on perusteltu kansainvälisen huipputason kovenemisella; tosin Rummukaisen mielestä suomalainen sellonsoitto ei pahassa kriisissä ole ehtinytkään olla. ”Nuorisokoulutuksessa Marko Ylönen vaati todella vahvaa ilmaisua, ja luulen ensimmäistä kertaa silloin löytäneeni kosketuksen omaan ääneeni sellistinä. ”Sellaiseen täytyy valmistautua kunnolla etukäteen, sillä soolosellistin täytyy tuntea teokset läpikotaisin. Tajusin vasta lukioikäisenä eli aika myöhäisessä vaiheessa mennä mestarikursseille, mutta mitä nuorempana niille menee, niin sitä parempi.” Rummukainen aloitti sellonsoiton Itä-Helsingin musiikkiopistossa Taru Aarnion opissa ja soitti nuorena musiikkiopiston kuuluisissa Juniorijousissa, josta ponnisti Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen 14-vuotiaana. 11 R ONDO C LASSIC 4|2021 Kellontarkkaa harjoittelua Rummukainen on solistisen kysyntänsä vuoksi tällä hetkellä virkavapaalla Helsingin kaupunginorkesterin 2. Opintojen jälkeen teokset täytyy kuitenkin ottaa haltuun lyhyemmässä ajassa, eikä enää ehdi kahdeksaa kuukautta soittaa yhtä teosta, kuten kilpailuja varten on tullut tehtyä.” Itse asiassa Rummukaisen opinnot ovat vauhdikkaasta urasta huolimatta – tai ehkä juuri siitä johtuen – yhä kesken. Nyt tämän vuoden heinäkuussa paperien pitäisi olla kädessä. ”Minun oli tarkoitus valmistua Berliinin musiikkikorkeakoulusta maisteriksi viime kesänä, mutta se viivästyi koronan takia. Hänen omassa harjoittelussaan eniten aikaa vievät konsertot ja sooloteokset, sen jälkeen tulevat kamarimusiikkiohjelmisto ja orkesteristemmat. Lisäksi aikataulun täytyy olla tarkkaan mietitty, kun on täysi työviikko orkesterissa ja samaan aikaan valmistelen sooloteoksia”, Rummukainen sanoo
”Saman ikäisillä on samat haasteet nuoruuden kanssa, ja on helppoa saada vertaistukea. ”Viuluakatemia toimi jo Porvoossa menestyksekkäästi, joten otimme yhteyttä sekä Viuluakatemiaan että Porvoonseudun musiikkiopistoon, ja kaikki olivat innoissaan ideasta.” Selloakatemia sai helmikuussa Suomen Kulttuurirahastolta toimintaansa varten mittavan 200 000 euron apurahan. soolosellisti Tuomas Lehto ja Helsingin kaupunginorkesterin 1. ”Idea lähti liikkeelle Turun sellokilpailusta 2018: ajattelimme, että Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna pitkä ja menestyksekäs taso ja traditio sellonsoitossa, ja halusimme olla omalta osaltamme jatkamassa mestari–kisälli-ajatusta”, Ylinen kertoo. Konsepti on sama kuin jo pidempään toimineessa Viuluakatemiassa, joka puolestaan on Seppo Kimasen Kuhmon kamarimusiikin yhteyteen perustetun Kuhmon viulukoulun perillinen. soolosellisti Tuomas Ylinen käynnistivät Selloakatemian toiminnan vuosi sitten. Jos meidän alallamme haluaa päästä ammattiin, täytyy tehdä paljon töitä.” Mestarikursseista ja soittokilpailuista puhuessa harvoin korostuu niiden sosiaalinen puoli, mutta Ylinen pitää sitä ehkä tärkeimpänä osana Selloakatemian toimintaa. ”Kaiken A ja O on intensiivinen periodiluonteinen opetus, mutta apurahan turvin voimme kutsua vierailevia opettajia ulkomailta, lisätä konsertointia, palkata säestäjiä sekä laskea oppilaiden kurssimaksuja”, Ylinen listaa. Tavoitteenamme on, että haastavan tekemisen pariin, mukavuusalueen ulkopuolelle, pääsee turvallisessa ympäristössä.” . RADION SINFONIAORKESTERIN 1. ”Hienous tässä on se, että ryhmä lahjakkaita ja motivoituneita nuoria ympäri Suomen kokoontuu yhteen, soittaa toisilleen, kuuntelee toisiaan, oppii toinen toisiltaan ja motivoituu entisestään. ”Moni arvostettu pedagogi on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle. Lehto ja Ylinen toimivat Selloakatemian vakituisina opettajina, minkä lisäksi periodeilla vierailee arvostettuja pedagogeja. Aivan varma ei voi olla, täytetäänkö kaikissa oppilaitoksissa niitä virkoja enää. Lisäksi tänä päivänä on hieman vallallaan tasapäistämisen kulttuuri, jossa kaikki resurssit pitäisi jakaa tasapuolisesti, mutta ainakin me koemme, että on tärkeää satsata myös terävimpään kärkeen ja huippulahjakkuuksiin, aivan kuten urheilun puolella tehdään. Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Ilmoittautuminen Porvoon sellokilpailuun 1.–30.4. Myös kilpailujen yhteydessä nuoret ja vanhat sellistit kohtaavat ja vaihtavat ajatuksia”, Ylinen tuumaa. 12 R ONDO C LASSIC 4|2021 Tuomas Ylinen (ylh.) ja Tuomas Lehto (alh.) haluavat Selloakatemiassa sekä välittää saamiaan oppeja eteenpäin että tarjota taitaville nuorille tilaisuuden kuulla toisiaan. Koen, että sellistien luonteenlaatuun sopii olla porukassa. Lisätietoja osoitteessa sellokilpailu.fi Selloakatemiassa nuoret kannustavat toisiaan. Hänen mielestään sellonsoiton ja opetuksen laatu on nytkin jo kiitettävää, mutta hän katsoo kauemmas tulevaisuuteen
Aluksi se on motivoimista ja monipuolisen pedagogisen ohjelmiston valintaa. Hiljalleen vastuu omasta kehityksestä ja kiinnostuksista siirtyy yhä enemmän oppilaan harteille, ja opettaja ei ainoastaan perehdytä häntä yksityiskohtien hallintaan, vaan auttaa löytämään sitä omaa ääntään ja neuvoo, miten se vahvistuu. Jos vasta vanhempana menee ensimmäistä kertaa kilpailemaan, ja siihen tähtää monta vuotta, saattaa jännitys tuntua liian isolta, ja lannistua, jos ei pääsekään jatkoon. Minulle Berliinin opettajani Jens Peter Maintz on antanut ennen kaikkea itseluottamusta omaan soittooni. Kannattaa pitää silmällä myös ulkomaisia kilpailuja ja kursseja, eikä keskittyä vain kotimaahan.” Rummukainen tuumii haluavansa jossain vaiheessa itsekin opettaa enemmän. ”On hyvä päästä kilpailuihin jo nuorena, sillä niissä oppii yrittämään, tekemään parhaansa ja välillä epäonnistumaan. Rummukaisen mukaan hänen ilmaisunsa on sekoitus kaikkea, mitä hän on elämässään kokenut ja oppinut. ”Tuntuu tosi jännältä toimia tuomarina, kun vielä vajaat kaksi vuotta sitten olin itse kilpailemassa! Hiljalleen yritän tajuta tehneeni jo sen verran, että pystyn olemaan toisella puolella pöytää. Rummukainen kannustaa nuoria soittajia lähtemään myös ulkomaille kursseille ja kilpailuihin.. ”Minulle tärkeää on, että pelkkä soiton ääni itsessään on kaunis ja puhutteleva, ja että joka nuotilla on merkitys ja elän täysillä niitä soittaessani.” Toiselle puolen pöytää Selloakatemia julkisti myös ensi syksylle uuden sellokilpailun lapsille ja nuorille. Elän jonkinlaista siirtymäaikaa, kun olen samaan aikaan vielä viimeisiä hetkiä opiskelijana mutta annoin Oslossa sellotunteja, ja olen kilpailun tuomaristossa mutten sulje pois mahdollisuutta mennä vielä itsekin kilpailemaan”, Rummukainen miettii. ”Opettajan rooli muuttuu matkan varrella. Hän luulee, että uusi sellokilpailu lisää nuorten soittajien harjoittelua. En ollut aiemmin tyytyväinen esimerkiksi suorituksiini kilpailuissa, menivät ne sitten hyvin tai huonosti. Nyt en enää häpeä omaa tekemistäni, ja osaan olla ylpeä onnistumisistani.” . Rummukainen on mukana 10–12-vuotiaiden ja 16–19-vuotiaiden sarjojen tuomaristossa
Millaisten tilanteiden kanssa ovat painineet oopperalaulajat. kielletty työ Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Marjukka Tepposen roolidebyytti Tatjanana Seattlen oopperan Jevgeni Oneginissa sai innostuneen vastaanoton alkuvuodesta 2020. 14 R ONDO C LASSIC 4|2021 Pandemia on iskenyt rajusti taiteen freelancereiden toimeentuloon. Se poiki myös cover-kiinnityksen Metropolitan-oopperaan.. Se on selvää, että freelancereiden sopimusten on tulevaisuudessa muututtava. Kolme kansainvälistä huippu-uraa tekevää suomalaislaulajaa kertoo kokemuksistaan
”Tällä alalla on kyse isoista kansainvälisistä numeroista. Produktiota piti harjoitella vailla tietoa siitä, toteutuvatko esitykset – ja milloin tieto rajoitusten jatkumisesta edes saapuu. Dramaattisimmin ovat kärsineet esittävien taiteiden freelancerit. © SU N N Y M AR TIN I | p ”Silloin on peli menetetty, jos alkaa ajatella, viitsinkö edes harjoitella.” – MARJUKKA TEPPONEN © SU N N Y M AR TIN I Tatjanan lisäksi Tepponen olisi vuonna 2020 debytoinut myös Madama Butterflyn roolissa, mutta Grazin oopperan esitykset peruuntuivat syksyllä kokonaan. Lakeihin ja lääketieteellisiin faktoihin vetoamalla väistetään katsomasta kulttuurialan todellisuutta silmiin. Striimauskeikkojen tai satunnaisten työmahdollisuuksien tuomat tulot eivät pysty korvaamaan normaalia tilannetta. Astetta raskaampiin rooleihin siirtyneen sopraanon ura on ollut hyvässä nosteessa, ja roolityö Tatjanana Seattlessa poikikin cover-kiinnityksen New Yorkin Metropolitaniin ensi vuodelle. Ensi-ilta on siirretty syksyyn. Pandemia on osoittanut niin taiteen voiman kuin myös sen, että monien on yhä vaikea nähdä esimerkiksi muusikkoutta ”oikeana ammattina”. Äänen kehittäminen ja uusien roolien opettelu on välttämätöntä, ettei ura suistu raiteiltaan, mutta jatkuva epävarmuus tekee arjen työolosuhteista erittäin tukalat. Niin ikään oopperalaulajana uraa tekevä aviomies lauloi tammikuussa La Traviatassa Kroatiassa, jossa on otettu toisenlainen linja: teatterit ovat olleet auki, mutta ravintolat saavat myydä vain takeawayta. On yhä epäselvää, toteutuuko edes muutama esitys tämän kevään aikana. Se tuntuu nöyryyttävältä. Kuva Seattlen oopperan Jevgeni Oneginista. Nyt Tepposen olisi ollut tarkoitus laulaa Kansallisoopperan Pajatsossa Neddan roolissa. Poikkeusolojen yhä pitkittyessä koronakriisin pahiten runtelemilta aloilta alkaa aika loppua. Tapahtumateollisuus ry:n perustamisen muodossa. Suurimpia menetyksiä oli Savonlinnan Oopperajuhlien La Traviata, jossa Tepponen olisi laulanut pääroolin. Tyypillistä on, ettei peruuntuneista keikoista heru pennin pyörylää. Tepponen ei ole ainut, joka kokee, että nyt on aika alkaa pitää meteliä. 15 R ONDO C LASSIC 4|2021 ITKÄÄN NÖYRÄNÄ rajoitusten edessä pysynyt kulttuurikenttä alkoi kevättalvella tuoda äänekkäämmin esiin rajoitustoimien epäoikeudenmukaista jakautumista. Erilaisia konserttiesiintymisiä peruuntui lukuisia. Kulttuuriala tuntee kantavansa taakkaa yksin. Keväällä nähtiin järjestäytymistä enemmän populaarimusiikin puolella mm. Klassisen musiikin tekijöillä ei ole yhteistä äänitorvea, ja painokasta vaikuttamista on vaikea tehdä. ”Omat tulonmenetykseni alkavat olla nyt 100 000 eurossa, ja Suomen valtio olisi saanut niistä osansa”, sopraano Marjukka Tepponen toteaa synkästi. ”Käynnissä on systemaattinen kulttuurin alasajo. Alkuvuoden ansioiden turvin Tepponen perheineen on selvinnyt. Nyt ahdistus tulevaisuudesta kasvaa. Tasa-arvosta ja oikeudesta elinkeinotoimintaan puhutaan koko ajan, mutta kymmeniä tuhansia ihmisiä vain sivuutetaan keskustelusta.” KULTTUURIALAN, ja etenkin klassisen musiikin, ongelmana on Tepposen mukaan hajallaan olo. Nykytilanteen äärimmäinen epävarmuus on jo ajanut joitain Tepposen kollegoita hakemaan muita töitä. Ministeriöissä on helppo piiloutua viranomaispäätösten taakse”, Tepponen sanoo. © SH U TT ER ST O C K. ”Tämä olisi tahtotilasta kiinni”, hän sanoo. ”Yhteiskunnassa ei ymmärretä, mitä asialle pitäisi tehdä. Usein vedotaan, aivan syystä, että taide on ihmiskunnalle välttämättömyys, mutta Tepponen kaipaisi myös puhetta taloudellisista tosiasioista. Kansainvälisen tason laulaja on kuin huippu-urheilija. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Suomalaisessa kulttuurielämässä tullaan maksamaan siitä pitkää penniä.” ”Ei nähdä muusikkoutta oikeana ammattina” Tepponen on siitä onnekkaassa asemassa, että hänen kalenterinsa oli runsas vuosi sitten tupaten täynnä: tammi-maaliskuussa hän ehti laulaa Tampereella Carmenissa ja Jyväskylässä La Bohèmessa, tehdä roolidebyyttinsä Jevgeni Oneginin Tatjanana Seattlessa sekä toistaa roolin Lissabonin Gulbenkian-talossa vain pari päivää ennen yhteiskuntien sulkeutumista. Kuinka monet joutuvat vaihtamaan alaa, ja kuinka paljon tietotaitoa lähtee alalta pois
Töölönlahdella terveysturvallisuus nojaa julkiseen testaukseen ja yleiseen koronastrategiaan. Kareksen mukaan talosta on intendentti Nikolaus Bachlerin ja ylikapellimestari Kirill Petrenkon kaudella tullut kuin perhe, jossa kannetaan aidosti huolta toisista. Ei riitä, että uusi mahdollisuus luvataan vuoden parin päähän. Basso Mika Kares on käynyt koko korona-ajan ankaraa taistelua sen puolesta, että laulaja saisi edes osakorvauksen sovitusta, valmistellusta ja menetetystä keikasta. ”Ei siinä ole järkeä, että harjoittelet roolia vuosia, mutta sinulle maksetaan vain tehdyistä esityksistä.” – MIKA KARES. ”Joka viikko koko porukka testattiin. Kyseessä olisi ollut hänen debyyttinsä Madama Butterflyn nimiroolissa – suuri etappi uralla. Keski-Euroopan taloissa ovat tyypillisiä yksityiskohtaiset talon sisäiset turvallisuusohjelmat. Tepponen kertoo olleensa joulunajan lamaannuksissa. Agentuurit ovat liittoutuneet ja painostaneet oopperataloja. ”Mitään noin vaativaa en tule vähään aikaan tekemään, ja sitten oli vielä koko ajan tämä lisäkierros stressiä. 16 R ONDO C LASSIC 4|2021 © W IL FR IE D H Ö SL SUOMEN KANSALLISOOPPERASSA palkkiokäytännöt ovat riippuneet kunkin esityksen ympärillä vallitsevista olosuhteista ja laulajien sopimuksista. On vain pakko tsempata ja pitää itsensä valmiustilassa, vaikka ei ole tietoa jatkosta.” ”Se olisi ollut tärkeä vuosi” Freelancerit työskentelevät tyypillisesti sopimuskulttuurissa, jossa vain tehdyistä keikoista saa palkkion – huolimatta siitä, kuinka paljon työtunteja valmistautuminen on vaatinut. Seurasi tartuntalukuja ja pelkäsi, että kohta joku sairastuu. Monien laulajien kalenterit on suunniteltu vuosia etukenossa. ”Silloin on peli menetetty, jos alkaa ajatella, että viitsinkö edes harjoitella, kun keikka kuitenkin perutaan. Cio-Cio Sanin rooli oli hyvin rankka niin henkisesti, fyysisesti kuin laulullisesti. Viime marraskuussa Tepponen koki Grazin oopperassa, miten tiukoin turvatoimin harjoiteltu produktio kaatui viime metreillä. Koko ajan pelotti, että teemme järkyttävän ison duunin eikä sitten päästäkään esiintymään.” Pelko toteutui, kun produktio ehti kenraaliin asti, mutta esitykset jouduttiin perumaan. Epävarmuuden tihentyessä myös harjoituksista on maksettu. Mika Kares ehti juuri ja juuri ennen kevään 2020 koronasulkua laulaa Verdin I masnadierin ensi-illassa Baijerin valtionoopperassa. Mutta me saimme tehdä musiikkia, enkä vaihtaisi sitä mihinkään.” Sittemmin työskentelyrutiini ei löytynyt helposti. Se ei ollut inhimillinen tapa työskennellä. Maailmalla laulajat ovat koonneet rivejään ja peränneet oikeuksiaan. ”Nyt saamme tehdä ehkä vain pari esitystä keväällä.” Tepponen sanoo, että Grazin Butterfly-produktio oli hänen tähänastisen uransa intensiivisimpiä kokemuksia. Usko meinaa loppua, kun paluu normaaliin siirtyy ja siirtyy. Tepponen sekä mukana ollut perhe pääsi kuin pääsikin turvallisesti Suomeen. Siinä vaiheessa Itävalta olikin jo vakavassa tartuntatilanteessa. Koronatilanteessa tämä malli on osoittanut kestämättömyytensä: ansiot ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen, ja epävarmuuden vallitessa laulajan on työskenneltävä vailla tietoa siitä, tuleeko hän lopulta saamaan palkkiota
Sopimuskäytäntöihin pitäisi saada lisää yhtenäisyyttä. ”Tämä on tavallaan kansainvälinen yritys, jota johdetaan”, hän vertaa. Luovuttaa ei voinut, mutta siltojakaan ei kannattanut polttaa. ”Kun Parsifalista tuli niin hieno, mietittiin, että voisi seuraavaksi tehdä Valkyyrian ensimmäisen näytöksen. Kun totuus pandemian jatkumisesta iski, laulaminen loppui seinään. 38–39. Hän on tilanteessa, jossa suurimmat ja dramaattisimmat bassoroolit alkavat avautua. ”Ei se ihan niin mene, kun luetaan lakipykälät tarkasti.” Kares kertoo päässeensä lopulta talojen kanssa yhteisymmärrykseen jonkinlaisesta osittaisesta korvauksesta, mutta se on vaatinut suurta periksiantamattomuutta. Harjoittelun viimeiset kuukaudet olivat uuvuttavia, kun pelko esitysten peruuntumisesta väijyi niskassa. Heille itselleen hanke oli mahdollisuus laulaa tekeillä olevat suuret roolinsa: Kareksella Gurnemanz, Rousilla Amfortas. KEVÄÄLLÄ 2020 Kares treenasi aluksi ”kuin hullu”. Tetralogia starttaa tässä kuussa Reininkullalla, ja Jumalten tuho on luvassa elokuussa 2022. Miksi ei! Bel Canto -festivaalin vuoden komea konserttiohjelma oli mennyt myttyyn, ja kaikilla laulajilla oli epätoivoinen tilanne. Pandemia toi Wagnerin Eurajoelle. Laulajien on oltava entistä tarkempia siitä, mihin suostuvat. Viime syyskuussa hänen oli tarkoitus laulaa rooli ensimmäisen kerran Torontossa. ”Kalenteria on rakennettu suunnitelmallisesti useita vuosia. Mutta siinä tapauksessa meidän kyllä pitää tehdä ihan koko Ring!” Kares kertoo. Kyseessä on väistyvän johtokaksikon, intendentti Nikolaus Bachlerin ja ylikapellimestari Kirill Petrenkon viimeinen ensi-ilta talossa, joten tahtotila esityksen toteuttamiseen on kova. Kares sisäänajaa tulevia Ring-roolejaan, Rousi Wotania. Epävarmuus oli yksi kimmoke sille, että eräänä iltana koronakeväänä 2020 Kares sekä hänen aisaparinsa Eurajoki Bel Canto -festivaalin taiteellisessa johdossa, baritoni Erik Rousi, heittivät ilmoille hullun ajatuksen: sen Parsifalin voisikin tehdä piskuisen Eurajoen festivaalilla. Sillä asenteella Kares on myös kamppaillut, suostumatta nielemään talojen perusteluja sopimusten purkautumisesta. Laulajilla on tietty markkina-arvo, jota rakennetaan pitkäjänteisesti. Ja jos tehdään se, niin voisi tehdä myös Reininkullan. Neuvottelut venyivät kuukausien mittaisiksi. Aiheesta lisää Tarmo Peltokosken haastattelussa s. Nyt on otettu ekoja isoja askelia huipulla laulamisessa, sellaisessa kruunuvaiheessa”, Kares kertoo. Laulajien uratilanteet ja olosuhteet eri talojen välillä vaihtelevat valtavasti. ”Tulevaisuudessa kulttuurin on muututtava”, Kares sanoo. ”Eurajoki on turvallisen kokoinen näyteikkuna. Tarinat oopperatalojen kiemurtelusta ja vastausten lykkäämisestä ovat kylmää kuultavaa. 17 R ONDO C LASSIC 4|2021 EI IHME, ETTÄ Kares on sisuuntunut. Salzburgin musiikkijuhlilla olisi ollut ohjelmassa Sisilialainen vesper viimeisiä keikkojaan tekevän Plácido Domingon rinnalla. Epäkohtia ja epäsuoraa vallankäyttöä on paljon. Erik itse asiassa saikin tämän seurauksena talokiinnityksen Saksan Osnabrückiin tulevalle kaudelle.” Jos Parsifal Eurajoella oli monen mielestä päättömän kuuloinen juttu, vielä hurjempaa on luvassa. ”Koin olleeni henkisesti ja äänellisesti valmis, ja tämä olisi ollut tärkeä vuosi.” Kares puhuu laulumaailmasta suorasanaisesti bisneksenä. Mukana olisi jälleen etabloituneita suomalaisia laulajia sekä nuoria kykyjä. Lokakuussa Kustaa Aadolfin kirkossa toteutettiin valoin ja videoin visualisoitu urkusäestyksellinen Parsifal. Jotkut talot ovat jo yrittäneet ujuttaa tulevien vuosien sopimuksiin ehtoja, jotka entisestään heikentävät laulajan turvaa. Ensin kaikki energia meni itsen kannattelemiseen. Alkuvuodesta Eurajoki Bel Canto ilmoitti tekevänsä Wagnerin Ringin – siis koko tetralogian, kirkossa, urkusäestyksellä. Viime vuonna olisivat olleet luvassa roolidebyytti Parsifalin Gurnemanzina sekä debyytti Berliinin valtionoopperassa Hovantshinan ruhtinas Ivanin roolissa. Yhteensä vuonna 2020 meni nurin kymmenen produktiota. Muutamien huippulaulajien kanssa Kares on pohtinut urheilumaailmasta tutun allekirjoituspalkkion ajamista oopperamaailmaan. Hän on kypsytellyt suuria Wagner-rooleja vuosia. Ideana on, että 25–50 % sovitusta palkkiosta saadaan sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä. | MIKA KARES ON VALMISTAUTUNUT vuosia Parsifal-oopperan suuren isähahmon, viisaan Gurnemanzin rooliin. Tällä hetkellä jännätään, toteutuuko roolidebyytti kuningas Markena Baijerin valtionoopperan Tristanissa ja Isoldessa kesäkuun lopussa. Sitten hän alkoi perehtyä sopimusoikeuteen ja kävi vastahyökkäykseen. . Mukana oli kokeneita Wagner-laulajia kuten Tuija Knihtilä sekä nuoria, joille Kares ja Rousi halusivat antaa Wagner-kokemusta
Allekirjoituspalkkio on myös tae, että laulaja tekee hommansa kuntoon.” Pitkäperjantaina Kares laulaa Gurmenanzia Geneven oopperan livestriimatussa konsertti-Parsifalissa. Berliinin Jen?fa-tuotanto pystyttiin toteuttamaan ilman liveyleisöä, ja muitakin keikkoja Nylundilla on ollut pandemiarajoituksista huolimatta: levytyksiä, mestarikursseja, konsertointia. Uusia aluevaltauksia riittää ylipäätään. Se oli koskettavaa”, Kares kertoo. ”Tässä saan tehdä ihan toisenlaista musiikkia!” ”Ei ole järkeä, että jos harjoittelet vuosia Gurnemanzin kaltaista roolia, niin sinulle maksetaan vain tehdyistä esityksistä, vaikka iltakorvaus olisi kuinka hyvä. Työn alla ovat myös Toscan ja Shostakovitshin Katerina Ismailovan suuret roolit, ja helmikuussa Nylund debytoi Janá?ekin Jen?fan nimiroolissa. Ringin suurissa bassorooleissa. Vaikka jokainen työmahdollisuus tuntuu arvokkaalta, yksi striimattu esitys on kalpea aavistus verrattuna normaaliolojen esitysmääriin. Syksyllä talo polkaisi tyhjästä lyhennetyn, korona-aikaan sopivan Taikahuilun. Baijerin valtionoopperaan mahtuu yli 2000 henkeä. Nyt Kares on löytänyt tasapainon, ja harjoittelee tulevaa ”olematta negatiivinen muttei yltiöpositiivinenkaan”. Esiintyjät oli jaettu ryhmiin riskin ja lähikontaktien mukaan. Juuri ennen koronan puhkeamista Nulynd ehti laulaa mm. ”Sarastro ja Yön kuningatar olivat omassa ylhäisessä yksinäisyydessään”, Kares nauraa. Basso kehuu, että talo on kuin perhe, jossa kannetaan aidosti huolta toisista. Dresdenissä asuva sopraano vastaa Skype-puheluun Berliinistä keskeltä Jen?fan harjoituksia. Siellä hän sai ensimmäisen kansainvälisen uramahdollisuutensa vuonna 2012 ja on sittemmin laulanut Münchenissä vuosittain. ”Talo olisi voinut sanoa, että emme voi maksaa täyttä korvausta, koska tämä on tällainen versio, mutta he maksoivat normaalin palkkion sanoen, että tällä ainakin pärjäätte nyt. näyttäisi toteutuvan – lavalla sekä Mika Kares että Camilla Nylund. OOPPERATALO, JOKA SAA Karekselta kunniamaininnan, on Baijerin valtionooppera. Berliinin valtionoopperan uusi tuotanto toteutettiin striiminä ja esitettiin usealla saksankielisellä tv-kanavalla. ”Jen?fa tuli urallani aika myöhään, mutta onneksi sain tehdä sen juuri nyt”, Nylund sanoo. Kalenterista hävisivät useat kiinnitykset Wienin valtionoopperassa, Salzburgin pääsiäismusiikkijuhlat ja esitykset sekä Elsana että Evana Bayreuthin Wagner-juhlilla. Sitten alkoivatkin peruutukset. Schönbergin suurteos Gurrelieder esitettiin ja taltioitiin levylle Staatskapelle Dresdenin ja Christian Thielemannin kanssa aivan maaliskuun alussa. Nylund koki tärkeäksi, että hän saattoi ammentaa omista kokemuksistaan äitinä. Tuntui erikoiselta laulaa Sarastroa ilman ”O Isis und Osiris” -aariaa, joka oli karsittu teoksesta orkesterin pienennetyn vaskimäärän takia. Tämän lehden mennessä painoon Wienin valtionoopperan Valkyyrian ensi-ilta 18.4. © R U TH W AL Z. Hän on jo pitkään tehnyt vahvaa uraa Keski-Euroopassa uudistuen laulajana jatkuvasti. Ruusuritarin Marsalkatarta Berliinin valtinoopperassa ja Mestarilaulajien Evaa Dresdenissä. Produktion turvatoimet olivat tiukat. 18 R ONDO C LASSIC 4|2021 Camilla Nylund lauloi alkuvuodesta 2020 Berliinin valtionoopperassa yhtä tunnetuimmista rooleistaan, Ruusuritarin Marsalkatarta. ”Äänelleni tekee hyvää tehdä näitä lyyrisiä kohtia, mutta dramaattisemmissa kohtauksissa voin antaa ääntäkin enemmän”, Nylund kuvailee. Edessä on merkittävä Wagner-vaihe mm. Lapsenmenetys on Jen?fan raadollisen, joskin lopulta onnellisesti päättyvän tarinan keskiössä. Tällä hetkellä sopraano on innoissaan American Songbook -projektista, jonka tuloksena on cd, dvd, ja tv-ohjelma. ”En voi hyväksyä sitä, miten kulttuuri on jäänyt syrjään” Matti Salmisen ja Karita Mattilan väistyessä oopperalavoilta Camilla Nylund on ottanut paikan suomalaisten oopperalaulajien kansainvälisenä kärkinimenä. Nyt suunta jatkuu tasaisesti isompiin hahmoihin: pian on luvassa roolidebyytti Isoldena sekä muita hienoja Wagner-kiinnityksiä, joita Nylund ei vielä voi paljastaa. Kokonaisuudessaan hänen kalenteriaan ovat hallinneet silti peruutukset ja tuleva epävarmuus kuten kaikilla muillakin. Korona-arjessa elettiin tuolloin helpotuksen hetkiä, ja esitykset pystyttiin toteuttamaan muutaman sadan hengen yleisölle. Alkusyksystä Nylund sai sentään laulaa Wienin valtionoopperassa neljä näytöstä yleisön edessä Elektran Khrysothemiksen roolissa. Nylund on tullut tunnetuksi erityisesti Straussin tulkkina, mutta lyyrisemmät Wagner-roolit kuten Elsa ja Elisabeth ovat myös olleet jo pitkään keskeisesti ohjelmistossa
”Jotkut talot jättivät laulajat kokonaan oman onnensa nojaan, jotkut ovat maksaneet osittaisia korvauksia. Jotkut tarjoavat sosiaaliturvaa, mutta monet eivät sitä tee.” Mitenkään automaattisesti talot eivät alkaneet maksaa korvauksia, mutta jotkut ovat olleet alttiimpia kuin toiset. Freelancerit ovat omia pomojaan.” Jos tilanne jatkuu vielä pitkään, tulevaisuus on synkkä. Saksan kulttuuriviranomaiset ovat muistuttaneet, että julkisin varoin tuetuilla instituutioilla on velvollisuus maksaa laulajille, joiden kanssa sopimuksia on tehty. 19 R ONDO C LASSIC 4|2021 © BERND UHLIG EUROOPAN OOPPERAMAAILMASSA ei ole ollut minkäänlaista yhtenäistä linjaa siitä, miten laulajia kohdellaan poikkeustilanteessa. Aina pitää olla valmiina, mitään ei voi suunnitella, jatkuvasti täytyy käydä testissä.” Nylund on itse pysynyt terveenä, mutta monet kollegat ovat koronan sairastaneet. ”PÄÄSEEKÖ NYLUND yleisön eteen tänä keväänä. ”En voi hyväksyä sitä, miten kulttuuri on jäänyt syrjään.” ?. Laulajat ovat koonneet joukkojaan, mutta se on vaikeaa. Hän laulaa yhtä paljon kuin normaalistikin pysyäkseen hyvässä kunnossa, mutta elämä on monin verroin raskaampaa. Tässä on kuitenkin kyse tietystä maksimikorvaussummasta, josta ei jää kovin paljoa käteen etenkään niille, jotka tekevät päärooleja. Nyt hän tähyilee huolissaan jo seuraavia Bayreuthin musiikkijuhlia.” ”Saksassa käytännöt vaihtelevat paljon riippuen esimerkiksi siitä, onko kyseessä kaupungin vai osavaltion oopperatalo.” – CAMILLA NYLUND ”Saa nähdä, toteutuvatko ne. Stuart Skelton ja Evelyn Herlitzius. ”En olisi voinut kuvitella, että tällaista voisi tapahtua”, Nylund huokaisee. Kapellimestarina oli Simon Rattle. ”Striimikeikat ovat tulleet yleensä ihan yhtäkkiä. ”On mietittävä, miten sopimuksia tulevaisuudessa tehdään. Zürichin ooppera oli ensimmäisten joukossa. Camilla Nylund lauloi ensimmäistä kertaa Janá?ekin Jen?fan roolin Berliinin valtionoopperan striimatussa esityksessä helmikuussa, rinnallaan mm. ”Keskusteluja on ollut jonkinlaisesta vakuutuskassasta [peruutusten varalle], johon talot maksaisivat tiettyä osuutta”, Nylund kertoo. Puhutaan, että vasta syksyllä Saksassa päästäisiin tekemään oopperaa.” Tällä hetkellä sopraano elää päivän kerrallaan. Miten kriisiaika vaikuttaa laulajien asemaan tulevaisuudessa. ”Saksassa käytännöt vaihtelevat tosi paljon riippuen esimerkiksi siitä, onko kyseessä kaupungin vai osavaltion oopperatalo”, Nylund sanoo
Helsinki on erinomainen kulttuurikaupunki ja maan toiseksi suurin kulttuuria tukeva taho valtion jälkeen. Ja tässä vastaukset. Mitkä ovat uuden ehdokkaan omat intressit tältä saralta. Konkreettisia, jo olemassa olevia kulttuuripolitiikan tavoitteita Helsingissä ovat mm. Anne Välinoro Jorma Silvasti Minna Lindgren. Korona-ajan jälkeen suurin ongelma on se, miten kulttuurielämä herätetään henkiin. Minna Lindgren, kirjailija ja toimittaja, Helsinki (vihr.) Ymmärrän kulttuurin ja vapaa-ajan laajaksi kokonaisuudeksi, joka tuo ihmisille sisältöä ja merkitystä elämään. Jos äänestäjä haluaa pitää kulttuurin puolta ja varmistua siitä, että ehdokas on samalla asialla, se vaatisi selvittämistä: miten valtuutetut ja heidän puolueensa ovat kulttuuria koskevissa asioissa menetelleet. indeksikorotusten saaminen takaisin kulttuuribudjetteihin, Tanssin talon käyttöbudjetin määrittäminen riittävälle tasolle, lasten taideharrastuksiin satsaaminen (mm. Harva kulkee vaalityössä suoranaisesti kulttuurikärjellä, ja ehdokkaiden joukossa on vain harvoja ammatillisen kulttuuritaustan omaavia. 20 R ONDO C LASSIC 4|2021 UNTAVAALIT LÄHESTYVÄT, ja äänestäjien valinnoilla on enemmän tai vähemmän suora vaikutus myös paikalliseen kulttuurielämään. esitys musiikkikasvatuksesta päiväkodeissa sekä valtion rahoittaman kulttuurin puolesta kuntavaaleissa Teksti: HARRI KUUSISAARI © JA R K K O M IK K O N EN k R ONDO kuntavaalit 2021 1. Täällä tuetaan monipuolisesti kulttuuria, ja kaupungilla on paljon erilaisia tiloja, tapahtumia, keinoja ja mahdollisuuksia rikastaa asukkaittensa elämää. lobbaus tai asioiden nostaminen oma-aloitteisesti käsittelyyn). Kysymys on pohjimmiltaan tavasta olla ihminen, ja siten kulttuuriin satsaaminen on mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvä teko. Rondo lähetti kysymyksiä kolmelle kulttuurin parissa työskennelleelle ehdokkaalle eri puolilta maata. Miten haluaisit konkreettisesti kehittää kotikaupunkisi kulttuurielämää. Korona-aika on tehnyt kaikille selväksi, miten elintärkeitä ihmiselle ovat kulttuurin monet eri palvelut. 3. Tarvitaan monenlaisia apuja tukikeinoja. 2. Näetkö siinä joitakin erityisiä ongelmakohtia, joihin poliitikoilla olisi valtaa puuttua. 1. Kulttuuri näkyy vaaliohjelmissa useimmiten isompien asioiden kylkiäisenä, vaikka sen tärkeydestä korulauseita sorvataankin. On hyvä myös muistutella, että satsauksena yksi euro kulttuuriin tuottaa laskutavasta riippuen 3–6 euroa takaisin. Kysymykset ovat: Miten perustelet kulttuurin tärkeyden ja roolin osana kaupungin palveluja niille kaupunkilaisille, jotka eivät kuulu sen aktiivisiin kuluttajiin. 2. Millaisia keinoja kaupunginvaltuutetulla mielestäsi on pitää kulttuurin puolia päätöksenteossa (esim. On tärkeätä, että jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan kulttuurin parissa, ja tämä ajatus sisältyy minusta Vihreiden vaaliohjelmassa mainittuun ”mielen hyvinvointiin”. Sellaisiakin silti on
3. Tärkeää on mielestäni ymmärtää kulttuuri-sanan sisältö. Kunnan tehtävä on toimia mahdollistajana ympärivuotisesti. Kuntalaiset valitsevat valtuutetut tehtäväänsä, ja valituksi tulleet toimivat äänestäjien linkkinä päätöksentekoon. Uskon, että Tampereen Vihreillä on vahva tuki valtuutetuilleen kaikissa kulttuuritarjontaa uudistavissa hankkeissa – ja varsinkin nyt Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun alla. Yksittäisten aloitteiden tehtailu kaupunginvaltuustossa ei ole tehokkain tapa edistää asioita. 3. Tampereella pääkirjasto on tarjonnut jopa kausikortteja Filharmonian konsertteihin ja ammattiteattereiden esityksiin. Anne Välinoro, kulttuuritoimittaja ja nukketeatterintekijä, Tampere (vihr.) Kulttuuripalvelut ovat osa yleistä hyvinvointia. Olen pohtinut, voisiko uudiskohteissa ns. Mielestäni on loogista vetää tästä johtopäätös, että se vaikuttaa alentavasti sosiaalija terveysalan kustannuksiin kunnissa. Tampereelta löytyy kyllä muokattavissa olevia entisiä teollisuustai liiketiloja, jotka taiteilijayhteisöt voisivat yhdessä suunnitella ja jopa remontoida vuokranantajan kanssa käyttöön sopiviksi kaupungin tuella. Aloiteoikeus on valtuutetun työtä. Tärkeää on kuitenkin myös ymmärtää ja hyväksyä se tosiasia, että aina ei voi voittaa. Tampereella tarvitaan isojen kulttuurilaitosten rinnalle paljon nykyistä enemmän jalkautuvaa, eri elämäntilanteissa olevien ihmisten luo menevää taidetoimintaa ja siihen kaupungin tuki. Silloin on viimeistään ilo, että palvelutaloon tai hoivakotiin poikkeaa kunnan maksama taiteilija oman esityksensä kanssa. Tampereen suosio Suomen johtavana muuttovoittokaupunkina perustuu suurelta osin erinomaisiin kulttuuripalveluihin. prosenttiperiaate toimia myös esittävän taiteen puolella. Jos haluan Tampereen Jalkasaaren uimarannasta Suomen stand upin ja stand up -melonnan elokuisen keskuksen Tampereen Teatterikesän ajaksi, kyselen varmaan ensin Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin, stand-up-taiteilija Riku Suokkaan ja Anitta Ahosen, ison A:n mielipidettä asiaan enkä vain luota omaan intuitiooni ja suppilautaani. Savonlinnan kulttuuritarjonnan haaste on sen jakautuminen näkyvimmiltä osiltaan kesäkauteen. Jos siitä jättäytyy pois, saattaa tarvita korvaavia palveluja terveydenhoidon puolelta. 1. Me tarvitsemme sivistystä, elämyksiä ja taiteen eksoottista aivoruokaa. Aloitteita varten voi jo etukäteen kerätä adressia tai testata ideaansa vaikka omalla Facebook-sivullaan. 1. ”ruumiinkulttuuria”. 3. Aktiivinen kulttuuripalvelujen kuluttaminen vähenee vanhuudessa luonnollisista syistä. 2. Jorma Silvasti, oopperalaulaja, Savonlinnan oopperajuhlien entinen taiteellinen johtaja, Savonlinna (kok., sit.) Kulttuurin on osoitettu edistävän ihmisten jaksamista ja henkistä hyvinvointia. . Varsinkin nyt korona-aikana ihmiset ovat kokeneet niiden poissaolon jopa mielenterveyttä horjuttavana asiana. Kaikki keinot on käytettävä: henkilökohtaiset suhteet, oman valtuustoryhmän lobbaaminen, muiden ryhmien kanssa keskusteleminen, lautakunnat, virkamiehet, järjestöt, alan yhdistykset ja toimijat, media – suuri koneisto ei saa lannistaa kulttuurin puolesta taistelijaa. Lisäksi minulle on syntynyt kuva, että Savonlinnan paikallisten toimijoiden tarjonnassa olisi koordinoinnin puolesta paljon kehitettävää. Kulttuuri näkyy vaaliohjelmissa useimmiten isompien asioiden kylkiäisenä, vaikka sen tärkeydestä korulauseita sorvataankin.. Minulle se tarkoittaa myös mm. Taiteilijoiden työtiloista käydään Tampereella ikuista vääntöä. On vietävä esityksiä sinne, mistä asukkaat eivät pääse kulttuuripalvelujen pariin. Taiteilijat työskentelevät mielellään yhteisömäisissä oloissa, joissa voi poiketa vaihtamaan ajatuksia naapuritilan tekijän kanssa. Mitä suurempi hanke, sitä laajempi on oltava sen tuki valtuustossa, valtion virastoissa ja alan toimijoiden keskuudessa. Totta kai yksi päätehtävistä valtuutetuille on seurata ja kuunnella kuntalaisten näkökulmia asioiden tilasta ja välittää ne eteenpäin. Harkituilla aloitteilla on painoa enemmän kuin kerran kuukaudessa pähkäistyillä. Tavoitteeni on pitää monin tavoin kulttuuri esillä poliittisessa keskustelussa, jossa se usein unohtuu muka tärkeämpien asioiden alle. Kulttuuri on ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Prosentti julkisen rakentamisen kustannuksista ei aina menisikään kiinteisiin taideteoksiin, vaan se 20–100 000 euroa budjetoitaisiin teatteri-, musiikkija elokuvaesityksiin usealle vuodelle. 2. 21 R ONDO C LASSIC 4|2021 pilottihankkeen ilmaisten harrastusten järjestämiseksi kouluissa tukeminen ja laajentaminen), Helsingin Taidemuseon alaisen Biennale 2021:n mahdollistaminen, Helsingin tuen määrittäminen valtion Arkkitehtuurija Designmuseolle sekä soteen liittyvän taidetoiminnan syventäminen. ns. Valtuutetun aloitteet ovat totta kai tärkeitä omien, hyvin punnittujen johtopäätösten kypsyttyä niiden saamiseksi kaupungin päätöksenteon pohjaksi
22 R ONDO C LASSIC 4|2021 © B R IT TA PE D ER SE N 2021–2022 klamicompetition.fi Jury Atso Almila – Markus Fagerudd – Minna Leinonen – Riikka Talvitie – Sauli Zinovjev Ikäsarjat 10-14-vuotiaat ja 15-19-vuotiaat Finaalikonsertit Syyskaudella 2022 Kotkassa ja Kouvolassa Huom! Sävellysten viimeinen postituspäivä 14.2.2022. Ideana on se, että konserttiin tai teatteriin menevä yleisö saa esityspäivänä ilmaisen pikatestauksen tietyillä testausasemilla, ja esitykseen pääsee sitten negatiivinen testitodistus ja henkilötiedot sisältävä pääsylippu kourassa. Tiettävästi ei mitään. Pikatestillä konserttiin?. Juristit ovat epäilleet asiaan liittyvän perustuslaillisia ongelmia, mutta hanketta ei ole haudattu. Tiuha testaus ulottu myös taiteilijoihin, jolloin esitystä hankaloittavia ja taiteellista lopputulosta vesittäviä turvavälejä ei tarvita. UUNO KLAMI SÄVELLYSKILPAILU IV Lasten nuorten ja BERLIININ TAIDELAITOKSISSA on maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa mielenkiintoinen pilottiprojekti kulttuurin avaamiseksi joulukuusta jatkuneiden sulkujen jälkeen. Yksi testauspisteistä oli suoraan Filharmonian edessä. Esityksessä täytyy käyttää korkeimman suojan antavia maskeja, ja hygieniasäädökset ovat muutenkin tiukkoja. Ovet säppiin vain, vaikka tartuntariski oli minimaalinen. Kyseessä on kokeilu, josta saatuja tuloksia käytetään jatkosuunnitelmien tekemiseen, jotta kulttuuri voitaisiin avata tulevaisuudessa tautitilanteesta riippumatta. Ideana on, että esityksiin pääsisi vain rokotustodistuksen esittämällä. Pilottiprojektissa ovat mukana Berliinin filharmonikot (kaksi sinfoniakonserttia), Deutsche Oper Berlin (Francesca da Rimini -oopperan ensi-ilta), Staatsoper Berlin (Figaron häiden ensi-ilta), Konzerthaus, Berliner Ensemble ja Volksbühne. Mitä pitkäjänteisiä suunnitelmia Suomessa on tehty kulttuurin avaamiseksi siinäkin tapauksessa, että rokotukset eivät riitä taudin nitistämiseen. Kulttuurilaitokset kehittivät itse jo viime syyskauden kynnyksellä pitkälle viedyn systeemin turvaväleineen ja hygieniatoimenpiteineen, mutta se ei hallitukselle ja aluehallintoviranomaisille riittänyt. Myös rokotepassin käytöstä on Saksassa keskusteltu, mutta sitä ei ainakaan toistaiseksi olla toteuttamassa, koska rokotusohjelma on edennyt suunniteltua hitaammin. Esimerkiksi Berliinin filharmonikot pystyi ottamaan maaliskuun lopun konserttiinsa peräti tuhat kuulijaa – ensimmäisen kerran yli vuoteen. HARRI KUUSISAARI Berliner Ensemble -teatteri turvavälikuosissaan
Molto adagio 4:20 5. He liversivät kuin pääskyset 2:01 12. Aavistuksia 5:34 2. Andante 3:07 18. IV. Kahdessa erässä julkaistun sarjan ensimmäisten kymmenen kappaleen otsikot kertovat, miten Janá?ekin musiikki lähestyi suoraa, puheenomaista kommunikaatiota: I Meidän iltojamme, II Poispuhallettu lehti, III Tulkaa kanssamme!, IV Frýdekin Neitsyt Maria, V He liversivät kuin pääskyset, VI Sanat eivät riitä!, VII Hyvää yötä!, VIII Äärettömässä hädässä, IX Kyynelissä, X Pieni pöllö ei lentänyt pois! Sisäisiä tunteita puheen rytmillä R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 204 Janác?ek [70:52] ANTTI HÄYRYNEN Lars Vogt, piano ODE 1382-2 | EAN: 0761195138229 Leos Janác?ek (1854–1928) Sonaatti 1. Neliosaisessa rakennelmassa on sonaattimaisia piirteitä, mutta otsikko kertoo, ettei selvää tietä läpi monien alennusmerkkien painamien sävellajien ole. Presto 5:02 Umpeenkasvaneella polulla kirja 1 7. Janá?ekin pianosonaatti syntyi kunnianosoituksena mielenosoittajalle, jonka itävaltalaiset sotilaat ampuivat Brnon, säveltäjän kotikaupungin kadulle 1.10.1905. 1905 (Kadulta) 12:17 1. Väki marssi kaduilla tsekkiläisen yliopiston perustamisen puolesta. Paralipomena: Più mosso 2:51 20. Frýdekin Neitsyt Maria 2:56 11. Vuosina 1901–1908 valmistuneessa pianosarjassaan ”Umpeenkasvaneelta polulta” Janá?ek pyrki ensi kerran yhdistämään äidikielensä intonaation ja puherytmin musiikkiin. Meidän iltojamme 2:57 8. II. Poispuhallettu lehti 2:38 9. Janá?ek oli alkuvuodesta 1912 kuullut Debussyn pianoteoksia, joista ääriviivoiltaan hämärretty, ”sumuinen”, inspiraatio on voinut kummuta. Pianosonaatti syntyi nopeasti, mutta niin myös heräsivät säveltäjän epäilykset. Ensimmäinen osa (Con moto) kokoaa pahoja aavistuksia ja enteitä mustiksi pilviksi kansallishenkisten aiheiden rinnalle. Kuolema 6:43 Sumussa 14:51 3. Kokoelman toisessa puoliskossa säveltäjä luopui kuvailevista otsikoista, mutta säilytti vaikutelman tshehovilaisesta tarkkanäköisyydestä, pienten yksityiskohtien runollisuudesta. Hyvää yötä! 2:46 14. R ONDO C LASSIC 4|2021 23 LEOS JANÁ?EK (1854–1928) yritti tavoittaa monissa teoksissaan sykkivän elämän, ja elämän tuhoutuminen oli hänelle aina shokki. Pienistä motiiveista kasvava liike on kuitenkin Janá?ekin omaa. Lopputulos naivistisine tunteineen ja päiväkirjamaisine tunnustuksineen ei voisi olla kauempana romanttisen pianokirjallisuuden virtuoosidraamasta. Paralipomena: Allegro 5:40 21. X. Kappaleiden tarkempikin kuvailu olisi mahdollista, mutta ehkä on suotavampaa heittäytyä uimaan ja sukeltamaan subjektiiviseen tajunnanvirtaan: vuodenaikojen ja elämän syksy, ihmissuhteiden vaikeus, luonnon ja ihmisen väliset siteet, yksinäisyys, ahdistus, toivo ja pelastus saavat kodin jokaisen kuulijan mielessä, hänen oman alitajuntansa sisustamana. Tuckova oli kuitenkin kopioinut teoksen säveltäjän tietämättä, ja Janá?ek hyväksyi myöhemmin sonaatin julkaisun. Säveltäjä pystyttää kansallisuusaatteen marttyyrille monumentaalisen huipentuman, joka saa kuitenkin väistyä surullisen ja hiljaisen päätöksen tieltä. Allegretto – Presto 2:58 19. I. Toinen osa (Kuolema, Adagio) soi murheellisina ja ylevinä katkelmina, joista erottuu myös kaistaleita Janá?ekin orkesteriteoksista. Samoin tapa, jolla muistikuvat lävistävät nykyhetken tai kaihoisan tunnelman keskeyttää jostain aivan muusta kertova sävelten pyörre. ?. Vuonna 1912 valmistunut ”Sumussa” (V mlhách) oli viimeinen Janá?ekin laajoista pianoteoksista. Sanat eivät riitä! 1:59 13. Viimeisessä harjoituksessa pianisti Ljudmila Tuckovan kanssa Janá?ek repi ja poltti teoksen kolmannen osan, ja vähän kantaesityksen jälkeen hän viskasi loputkin nuotit Smetanan Moldauhun (Vltava). III. Andante 3:08 4. Kyynelissä 2:36 16. Andantino 2:21 6. Paralipomena: Vivo 1:55 Koko pianosarjan ituna oli alun perin sävellys urkuharmonille ja Janá?ekin tavoittelema intiimi henki on kiteytynyt runollisiin otsikoihin, jotka ovat yhtä aikaa konkreettisia ja erittäin viittellisiä. Äärettömässä hädässä 3:55 15. Elämä sykkii jatkuvassa liikkeessä, mutta ei ainoastaan näköalattomana nykyisyytenä. Tulkaa kanssamme! 1:29 10. Pieni pöllö ei lentänyt pois! 3:44 Umpeenkasvaneella polulla, kirja 2 16:41 17
Hän kuitenkin osasi neuvoa harjoittelemaan, tuki soittoharrastusta ja järjesti Mircea Stanin opettajakseni Pop & Jazz Konservatoriolla. Saksofonistien Ville Vannemaan ja Max Zengerin ohella on pasuunan uudeksi äänenjohtajaksi kaksi vuotta sitten saapunut Kasperi Sarikoski (s. ”Pyrin nyt siihen, että voisin saada yhdellä pitkällä äänellä tunnereaktiota aikaan, ja haluan kaivaa pasuunasta niitä puolia, joita juuri sillä on, kuten syvä, rikas, tumma ja laulava sointi, johon pasuunaa osataan käyttää Brahmsin ja Mahlerin koraaleissa tai jazzballadeissa.” Toisin kuin suuri osa jazzpasunisteista, aloitti Sarikoski jo lapsena jazzilla ja on vasta aikuisiässä perehtynyt tarkemmin eurooppalaisen musiikin kerrostumiin. Levynjulkaisukiertue siirtyi, kun soittajat eivät päässeet matkustamaan Suomeen koronan takia”, Sarikoski harmittelee. Trio on haastava kokoonpano jazzmuusikolle, mutta moni on triolevyn silti jossain vaiheessa tehnyt, ja se oli minunkin haaveeni.” Kun pianoa tai kitaraa ei ole, täytyy harmoniaa alleviivata eri tavalla. u OSA: 8 ”Nuorempana se oli minulle kipeämpi pala, ja keskityin kovasti siihen, että pystyisin soittamaan pasuunalla kuin saksofonisti tai trumpetisti. ”Äänitin sen syksyllä 2018 New Yorkissa, kun vielä opiskelin siellä. Kasperi Sarikoski viihtyy orkesterimuusikkona ja onkin löytänyt paikkansa useista big bandeista.. Viime lokakuussa häneltä tuli ulos albumi 3+1, jonka nimi viittaa trioon basisti Simón Willsonin ja rumpali Francesco Ciniglion kanssa sekä vierailijapianisti Christian Lihin. Fly-trio, Kurt Rosenwinkel ja Brad Mehldau. ”3+1 on aika minimalistinen soinniltaan ja soitoltaan. ”Pasuunan heikkouksiin liittyy myös yksipuolisempi sointi kuin trumpetissa tai saksofonissa. Pasuunalla voi sulavassa, teknisesti vaikuttavassa soitossa päästä hyvin pitkällekin, mutta ei se ole koskaan samassa ketteryyden ja monipuolisuuden kategoriassa kuin trumpetti tai saksofoni.” Sarikosken sointi-ihanne onkin ajan saatossa muuttunut. Enimmäkseen olenkin kuunnellut jo teini-iästä lähtien muiden instrumenttien soittajia, ja halusin venyttää instrumenttini rajoja. ”Viime vuosina on tullut soitettua klassismin ja romantiikan ajan musiikkia sekä yksin että #pasuuna4-nimisessä pasuunakvartetissa, jolla olisi tarkoitus olla ensiesiintyminen toukokuussa.” Sukellus historian havinaan Sarikoski tulee musikaalisesta perheestä, ja hänen sisaruksistaankin löytyy ammattimuusikoksi opiskelleita. ”Isäni soitti aikanaan rumpuja, mutta oli lopettanut siihen mennessä, kun synnyin. On haastavampaa pitää kuulija koukussa kokonaisen triolevyn mitan verran.” Pasuunan oman äänen asialla Pasuuna jääkin jazzissa helposti saksofonin ja trumpetin jalkoihin, kenties jopa väheksytymmäksi soittimeksi. ”Olin katsomassa Kaartin Soittokunnan vahdinvaihtoa lapsena kesällä Helsingin keskustassa. Bongasin pasuunan soittimien joukosta, ja ilmoitin, että tuota haluan soittaa”, Sarikoski muistelee. Se on luonnollinen kierto: vanhemmat jakavat kokemusta ja nuoremmat tuovat energiaa”, Sarikoski sanoo. Sama ilmiö on myös klassisessa musiikissa: pasuuna on takarivin soitin, jonka rooli on tukea orkesteria ja antaa massaa”, Sarikoski kuvailee. ”Myöskään soolokapulaa ei voi jakaa kovin monelle, joten etenkin vaskisoittajalla on raskasta, kun naama ei pääse lepäämään”, Sarikoski lisää. 24 R ONDO C LASSIC 4|2021 MO Helsinki Jazz Orchestrassa on viime vuosina tapahtunut pientä sukupolvenvaihdosta. 1988). Nuorten soittajien tehtävä on viedä soihtua eteenpäin, vanhempien muusikoiden panosta väheksymättä. Olen ottanut vaikutteita 2000-luvun contemporary jazz -tyylisuunnasta, jota edustavat mm. Hiljattain triolevyn julkaissut Sarikoski haluaa löytää soittimestaan sen omat parhaat puolet. ”Pasuunasektio oli jo tottunut nuorempiin äänenjohtajiin, joten ikäni ei ollut mikään ongelma. ”Se ei ole solistisin soitin, eikä usein soita melodioita. Sieltä tie jatkui Sibelius-Akatemiaan, nuorisokoulutuksen kautta jazzosastolle.” © JE TR O SA R ÍN takarivin vaskinen tenori R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Nuoremman sukupolven kärkipasunisti KASPERI SARIKOSKI vietti kaksi vuotta jazzkulttuurin ytimessä New Yorkissa ja palasi suoraan UMO:n pasuunan äänenjohtajaksi
Kuinka monesti vielä muistat tietyn iltapäivän lapsuudestasi, sellaisen, joka on niin olennainen osa minuuttasi, ettet osaa edes kuvitella elämääsi ilman sitä. Tie jatkui pian kuitenkin päinvastaiseen suuntaan eli Juilliardiin, joka on tunnettu klassisesta musiikista mutta samalla kenties maailman perinteisin jazzkoulu. Hyvien soittajien lisäksi hän kuuli New Yorkissa uusia, moderneja ja persoonallisia tapoja standardien soittoon. Kurkkusyöpä katkaisi RYUICHI SAKAMOTON luovan hiljaisuuden ja sai hänet tekemään albumin kuin se olisi hänen viimeisensä. Vähän sama kuin klassisessa, kuinka moni tuntee hyvin barokkia tai sitä vanhempaa musiikkia. Vanhempaa jazzia täytyi opiskella Sibelius-Akatemiassa, jossa pidetään huoli siitä, että oppii soittamaan bebopia ja sointuvaihdoksia hyvässä taimissa ja että soitto svengaa. Kenties vielä neljästi tai viidesti, kenties et senkään vertaa.” Nämä vuonna 1999 kuolleen kirjailija Paul Bowlesin sanat kuullaan raidalla fullmoon japanilaisen Ryuichi Sakamoton (s. elon pisaroita R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 5 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Vuoden 2009 jälkeen Sakamoton oli kuitenkin vaikeaa löytää inspiraatiota uuteen soolomateriaaliin, kunnes vuonna 2014 hänellä diagnosoitiin kurkkusyöpä. Samaa pisarointia on myös chopinmaisen ubin taustalla, nimikkoraidan kaoottisissa jousten pizzicatoissa, trin äkkisammuvissa triangeleissa – ja honjin oikeassa sateessa. ”New Yorkissa se svengi osataan, ja Yhdysvalloissa muutenkin: jos meillä soi iskelmää ruokakaupassa, niin heillä musta musiikki, vanha hitti-r&b, on vastaavassa roolissa”, Sarikoski vertaa. Mutta jos ottaa oikein vanhan jazzin elementtejä ja yhdistää niitä moderniin sävelkieleen, niin syntyy jotain todella mielenkiintoista ja erottuvaa.” . Sellainen tilanne voi luoda yhdenmukaisen saundin, ja siksi opiskelijoille on hyvä mennä vaihtoon.” Valmistumisen häämöttäessä Sarikoski halusi tehdä jotain perinteen ulkopuolelta ja perusti Nuance-kvintettinsä, joka otti vaikutteita elektronisista ja elokuvallisista artisteista ja yhtyeistä. Sen sijaan ensimmäisillä kuuntelukerroilla sen lähdemateriaalinen kirjo hämmentää, eikä selkeitä yhteyksiä raitojen välillä heti löydy: andata ja solari kaikuvat Sakamoton rakkautta Bachin musiikkiin pehmeän särön ja rakeisten syntetisaattorien kautta tulkittuna, kun taas disintegrationin preparoitu flyygeli tai sen Fukushiman tsunamin runtelema sisarus ZURE:lla napsuvat ja rahisevat harvakseltaan kuin sulavan jään pisarat. Mekin muistamme elämämme ennen kaikkea hetkinä, joista yritämme koota tarinaa saadaksemme siitä selkoa. Siitä huolimatta, että myös ohjaajan isän, runoilija Arseni Tarkovskin säkeitä kuullaan Life, Lifella muusikko David Sylvianin lukemana: ”Ja kaikki toistuu, ruumiillistuu jälleen / uneksit kaiken jonka olen unessa nähnyt”. Järjestys ja solipsistinen, irrallinen tavoitteellisuus väistävät maadoittumisen ja entropian tieltä. Huomasin sen ollessani vaihto-opinnoissa Pariisin konservatoriolla. Siihen liittyy sekä kansallinen luonteenlaatu että oppilaitoksen profiili, varsinkin jos yksi korkeakoulu dominoi, kuten Suomessa. ”Olen aina tykännyt 1960-luvun jazzista, kuten John Coltranen kvartetti, Miles Davisin kolmas kvintetti, ja myöhemmistä tekijöistä, kuten Kenny Wheeler, Chick Corea ja Breckerin veljekset. ”Jokaisessa maassa on oma jazztyylinsä. Async ei kuitenkaan kuulosta pakonomaisen täyteen ahdetulta, vaan päinvastoin se sisältää paljon tilaa: aikaa äänille viipyä ja vaipua. R ONDO C LASSIC 4|2021 25 Suhde jazziin on muuttunut vuosien varrella. Vain muutos on pysyvää; Sakamotolla todettiin tämän vuoden helmikuussa toinen, uusi syöpä. Maisterintutkinto minulla jo oli, enkä halunnut tehdä tohtoriopintoja, mutta Juilliardissa oli kaksivuotinen Artist Diploma -ohjelma, joka oli vieläpä maksuton.” Opintoihin kuului 1950-luvun hard bopia, 1930-luvun swingiä ja sitä vanhempaakin jazzia aivan juurille asti. Kaikki hajoaa. ”Ennen kaikkea halusin New Yorkiin, mutta sinne on todella vaikea päästä asumaan muusikkona muuten kuin opiskelijaviisumilla. Hetkellisyyden ja ikuisuuden, elektronisen ja akustisen sekä struktuurin ja kaaoksen vastakohdat kohtaavat kaunista taide-elokuvaa muistuttavalla albumilla async (2017). Tarkovskiakin enemmän se on kuin Krzysztof Kie?lowskia. Heidän musiikissaan on jotain sellaista, jota on nykyjazzista vaikea löytää. Solarin sekä retrofuturistisen stakran nimet eivät ole suotta valittuja: Sakamoto on kertonut ihailevansa edesmennyttä ohjaaja Andrei Tarkovskia ja halunnut levyä tehdessään säveltää kuvitteelliseen Tarkovskin elokuvaan. Mikä on tärkeää epävarmuuden keskellä. Ryuichi Sakamoto asetti levylleen sulaan sopuun kenttänauhoituksia, preparoituja soittimia, syntetisaattoreita ja runonlausuntaa.. Ehkä siksi, että kyseinen aikakausi on jäänyt osittain unohduksiin. Luonto on läsnä, myös konkreettisesti useammin kuin kerran. 1952) sooloalbumilla async. Sakamoton ura elektronisen popmusiikin edelläkävijänä, kosketinsoittajana, laulajana, näyttelijänä, äänitaiteilijana ja elokuvasäveltäjänä on runsas ja rikas. Vaikka sairaus saatiinkin hoidettua, Sakamoton ymmärrys ajan katoavaisuudesta – etenkin David Bowien yllättävän kuoleman jälkeen – käynnisti intensiivisen kahdeksan kuukauden työvaiheen, jonka aikana hän hylkäsi muotorajoitteet, haluten vain saada itsestään ulos puhuttelevaa ääntä. ”Arvostan nyt enemmän varhaisen jazzin tekijöitä – Duke Ellingtonia, Lester Youngia ja kumppaneita. Kärsivällisyys. Elokuvaa async todella muistuttaa: erillään irralliset palaset muodostavat yhdessä intuitiivisen, emotionaalisen kuvan, joka samaan aikaan on surullinen, kaunis ja elämää syleilevä. Kuitenkin jokainen ihminen on riviensä välissä niin paljon muutakin – sellaistakin, jonka hän itse unohtaa, kuten Bowles huomaa, yllättäen palaavia palasia kuin Proustin madeleineleivos. © JO EL SA G ET / AF P ”EMME TIEDÄ, milloin kuolemme, joten ajattelemme elämän olevan kuin ehtymätön kaivo. . Eurooppalaiseksi ja varsinkin skandinaaviseksi kouluksi se on hyvin perinteinen, mutta koen, että se on ollut itselleni oikein hyvä asia”, Sarikoski tuumaa. Silti kaikki tapahtuu vain määränsä verran kertoja. Selkeän narraation tilalla on kuitenkin fragmentaarisuus
Haluan uskoa, että joskus vielä pääsen töihin.” – Sopraano Annika Leino Kauppalehti Optiossa 13.3.2021 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Musiikista, sanoin kuvin ja sävelin. Verkkokonsertit ovat tuoneet uutta yleisöä sekä tältä seudulta että muualta Suomesta ja ulkomailtakin. SSIC V L Hinta nyt vain 19 € (norm. ” 26 RONDO CLASSIC 4|2021 Riippuu hyvin paljon kuuntelijan laitteista, millaiselta striimi lopulta omassa olohuoneessa kuulostaa. He ovat jopa tuskissaan, jos pitää tulla esiin omana itsenään.” – Säveltäjä Osmo Tapio Räihälä Suomen Kuvalehdessä 10/2021 ”Olen tavis eikä minussa ole mediaseksikkyyttä, mutta minulle on sanottu, että ihmiset haluavat kuulla ääntäni.” – Laulaja ja lauluntekijä Liisa Tavi Kodin Kuvalehdessä 6/2021 ”Olen monesti miettinyt, miksi en talon rakennusvaiheessa laittanut äänieristettyä seinää. Tilaa nyt lahjaksi kevään juhliin esimerkiksi äidille tai valmistuvalle nuorelle! ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” Nyt kevään erikoishintaan Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. . 45 €) Hintaan lisätään toimituskulut Mainio, ajatuksia herättävä lahjakirja joka koostuu piirroksista ja niistä kumpuavista aforistisista proosarunoista. Kun Annalla on laulukursseja tai hän harjoittelee työhuoneessa, se on välillä niin saakelin päähän ottavaa. 03-225 1948.. Tämä ala valitaan, koska tätä todella halutaan tehdä. Tekijänä Rondon kuvakolumnisti, Sibelius-Akatemian entinen rehtori Lassi Rajamaa. Kodin Kuvalehti 6/2021 ”Ideana on, että heti, kun saa viulun leuan alle, pääsee ensimmäisistä näppäilyistä lähtien soittamaan oikeankuuloista musiikkia. Joku hyvä televisio-ohjelma olisi menossa, mutta mie en kuule kuin Annan. Jos olet kunnossa, olet myös paljon parempi muusikko.” – Kapellimestari Anja Bihlmaier kuvaa Sergei Prokofjevin Sinfonia Concertanten vaativuutta solistille Uusi Lahti -lehdessä 10.3.2021 ”Usein media ei osaa sanoa nykymusiikista juuri mitään. Niinpä ainakin allekirjoittaneen kotona pieni aktiivikaiutin tuotti lähinnä rätisevää, lapsenomaista ja yksitoikkoista ääntä. Konserttiin osallistumisen kynnys on madaltunut.” – Kymi Sinfoniettan myynnistä vastaava Minna Korkolainen Kymen Sanomissa 9.3.2021 Sellistillä on siinä neljäkymmentä minuuttia putkeen nopeaa soittoa. Olen yrittänyt itseäni kasvattaa siihen, että laulu on Annan työtä.” – Asko Länsman kertoo muusikkopuolisonsa Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin työskentelystä kotona. Se on kuin SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Parasta maailmassa on laulaa yleisölle. Opettaja-lehti 5/2021 ”Kukaan ei ole valinnut tätä alaa helpon rahan takia. Oman lisänsä tuovat kaistan leveys ja netin nopeus, jotka myös leikkaavat taajuuksia pois. Minä puhun mielelläni ja paljon, mutta monet nykkärin parissa työskentelevät ovat aika… nörttejä. Olen koko elämäni tähdännyt siihen. Hieman onkin epäreilua arvioida konserttia, joka on todennäköisesti kuulostanut eriltä jokaiselle kuulijalle.” – Mikko Vehkaperä Lapin kamariorkesterin konsertin arviossaan Lapin Kansassa 6.3.2021 ”Maakuntaorkesteriksi olemme pärjänneet hyvin. Näin pienintäkään osaamista ei väheksytä.” – Digitaalisuutta työssään hyödyntävä viulunsoiton opettaja Tarmo Riutta kertoo säveltämistään kappaleista, joissa aloitteleva viulisti pääsee soittamaan taustanauhan kanssa. maraton, jonka vain harva sellisti pystyy soittamaan. Toisaalta kuulokkeiden päähän laittaminen aiheuttaa etätyöläiselle näppylöitä päivän videopalavereiden jälkeen
Passiivin ja konditionaalin yhdistelmä on verraton lievenne: vääryyttä on mahdollisesti tapahtunut, ja vääryyden korjaaminen saattaisi ehkä vaatia toimenpiteitä(kin) – mutta ketkä ovat päättäneet ja toimeenpanneet vääryydet, sitä on hirveän vaikea sanoa! VIIMEISEN MUUTAMAN kuukauden aikana keskusteluun on tullut uusi vivahde. Reaalipolitiikka vaatii kompromisseja, ja uusien kannattajien haaliminen poliittisen kentän eri kulmista muuttaa politiikan sisältöä ja painotuksia. On keskeistä hahmottaa, kuinka huonosti häntä voi kohdella ja silti saada hänen äänensä. Päätöksissään yksimielisen hallituksen syvän punavihreä toinen puolikas on omiensa keskuudessa kuitenkin edelleen kaiken arvostelun ulkopuolella, omia poliitikkoja pikemminkin suojellaan ja puolustetaan viimeiseen asti. Se mahdollistaa tekijyyden ja vastuiden hämärtämisen ja tarjoaa mahdollisuuden välttää ikävien ja epämiellyttävien asioiden, tekojen tai päätösten takana olevien nimeämisen. Kaikki ammattialat pitäisi asettaa samalle viivalle”. Kulttuurin menetyksiä tulisi kompensoida. Kuinka ihmiskunnan historian aivan varmasti hienoin hallitus on meidät näin totaalisesti pettänyt, on kysymys, jota monessa punavihreässä luovassa päässä on ahkerasti pyöritelty. Vuoden kestoisen ihmiskokeen perusteella näyttäisi, että punavihreän luovan köyhälistön väkevää uskonnollista herännäisyyttä muistuttava aatteellis-identiteettipoliittinen fanaattisuus on ylittänyt puoluetoimistojen uskaliaimmatkin haaveet: tässä on todellakin sellainen porukka, jota voi huoletonna ja seuraamuksitta lyödä kuin vierasta sikaa! Ja kyllä meitä sitten on lyötykin. Passiivi on kuluneen ensimmäisen koronavuoden ollut ahkerassa käytössä, kun itsensä työllistävät kulttuurin alan freelancerit ovat joutuneet kohtaamaan sen tosiasian, että heidän tällä hetkellä hallitusvastuussa oleva punavihreä dream teaminsa on harkinnanvaraisessa priorisoinnissaan keskittynyt turvaamaan ravintoloiden, rakennustyömaiden, kuntosalien, kauppakeskusten ja sisäliikuntapaikkojen toimintaedellytykset ja samalla nähnyt merkittävän vaivan kulttuuriin ja luovaan alaan täsmäkohdentamansa vahingon maksimoimiseksi. On vaikea kuvitella demokratian näkökulmasta mitään vahingollisempaa, kuin antaa äänestämillemme poliitikoille hiljaisuuden siunaama avoin valtakirja tehdä ihan mitä tahansa – vailla poliittista vastuuta, vailla seurauksia. Punavihreän kuplan sisällä vallitseva ”ei todellakaan nyt mitään omien syyttelyitä ja nimeämisiä, on oltava hys-hys-hiljaa, etteivät persut voita vaaleja ja nouse valtaan!!” -mentaliteetti on huonoin mahdollinen tapa reagoida vääriin ja epäoikeudenmukaisiin päätöksiin. Hiljaisuuden rinnalle on noussut näkemys, jossa syyllisiksi luovan alan ahdinkoon on todettu SDP:n avainministerit ja keskustalainen kulttuuriministeri. Ydinkannattaja on kuitenkin kertaalleen saavutettu jatkuva ja ilmainen resurssi, ja siksi välinearvollisesti tärkeä. Tämä tieto on keskeinen poliittisen strategisen suunnittelun työkalu, sillä politiikassa puolueille tulee toisinaan tarve toimia uskollisten kannattajiensa intressejä vastaan. Se on tarjonnut instrumentin selvittää omien ydinkannattajien sietokyvyn ja uskollisuuden rajat. Normaalissa terveessä poliittisessa kulttuurissa poliitikkojen toteuttamat päätökset saavat palkintonsa tai rangaistuksensa. Kuin vierasta sikaa p KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO ”Kuinka ihmiskunnan historian aivan varmasti hienoin hallitus on meidät näin totaalisesti pettänyt.” R ONDO kolumni OLLI VIRTAPERKO © H EIK K I TU U LI. Myös vapaan kentän hätä vaatisi huomiota. Tämä tekee itsensä työllistävien freelancerien mielenilmaisuista epäuskottavaa ja velttoa myötäkarvaan silittelyä. Epämieluisaan kysymykseen vastaamisen välttelyyn otettiin vuoden kestoinen aikalisä, jonka aikana keskeinen korona-toimija oli passiivi: ”Epäoikeudenmukaisia päätöksiä on tehty. Kun vihervasemmistolaisten luovan alan ammattilaisten tulevaisuudennäkymät murenevat omien toimesta käsiin poliittisen arvovalinnan tuloksena, vastareaktiona on lisätä sosiaalisen median profiilikuvaan teksti ”Taide on työtä”, mennä Eduskuntatalon portaille poseeraamaan ”Esitys käynnissä” -kyltti kädessä, ottaa selfie ja naputella kesy somepäivitys. HALLITUSPUOLUEILLE korona-aika on ollut verraton resurssi. Järjestetään aimo rähinä. Kun keskustalainen maanviljelijä katsoo kokeneensa poliittista vääryyttä, kokoonnutaan tuhatpäisenä joukkona Eduskuntatalon edustalle, alla traktori lava täynnä kipattavaa lantaa, kädessä talikon päähän varrastettu verta tihkuva sian pää. Vapaalla tyylillä R ONDO C LASSIC 4|2021 27 ASSIIVI ON OIVA kielen työkalu. Siinä missä kapakoissa viina on vuolaana virrannut ja karaoke raikanut, on kulttuuri valjastettu ”suoraselkäisen poliittisen rajoitustoiminnan” keppihevoseksi. . Omiin päättäjiin pitää tarpeen vaatiessa voida kohdistaa voimakasta perusteltua kritiikkiä. Kenellekään ei jää epäselväksi, mitä mieltä ydinkannattajajoukko on puolueensa harjoittamasta politiikasta
Teokselle ovat tarjonneet materiaalia Kuopion seudulla esiintyvät linnut, ja monien Olivier Messiaenin lintuaiheisten teosten tapaan myös Miettinen on merkinnyt lintulajit näkyviin nuottiin. juho miettinen elämän puun äärellä R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN l Juho Miettisen musiikista voi kuulla, että hän on vaeltanut erilaisten tyylien läpi – jazzia ja viihdemusiikkia unohtamatta. Ne ovat sitkeitä mutta myös haavoittuvia.” ”Toisaalta elämän puu on myös mytologian kannalta kiinnostava käsite, koska se on niin universaali. Säveltäjän tutkinnon hän suoritti 2009. Osassa on mukana esimerkiksi kansanmusiikillista ilmaisua, ja muodoltaan se on perinteitä kunnioittaen sointusarjalle rakentuva variaatiosarja chaconnen tapaan. Syyt ovat sekä taiteellisia että käytännöllisiä: ”Laaja muoto on minulle kyllä luonteenomaista. 1978). ”Se on vahva symboli, ja siihen liittyy kokonainen viitteiden verkosto”, Miettinen kertoo. Toisaalta oman toiminnan painopiste on sikäli muuttunut, että olen työskennellyt vuodesta 2014 lähtien näytäntöjärjestäjänä Kansallisoopperassa, ja kun harvemmin sävellän, haluan säveltää vähän laajempia teoksia”, Miettinen kertoo. Ajatuksena on, että metsät ovat maailman keuhkot.” Samassa konsertissa kuultavassa, Risto-Matti Marinille sävelletyssä pianosonaatissa nro 2 ”Winged Poets” (2017) alkuinnoitus tulee lintujen laulusta. . Miettinen toteaa, että omaa musiikillista tyyliä on vaikea määritellä, mutta yhden piirteen hän nostaa esiin: ”Musiikistani voi kuulla, että olen nuorempana kulkenut monien tyylien läpi. Päätösosa Breath of Leaves kasvaa isoiksi kaarroksiksi ja on sävyltään kuin laajaa hengitystä. Veera Launosen videoteokset tuovat konserttiin visuaalisen elementin. JUHO MIETTISEN mielikuvissa puut ovat symboli elämän jatkuvuudelle, ja ne liittyvät myös ilmastonmuutokseen.. Konsertin muina luontoaiheisina teoksina ovat Miettisen toinen pianosonaatti ”Winged Poets” ja P?teris Vasksin ensimmäinen puhallinkvintetto ”Music for Fleeting Birds”. ”Lähden kyllä liikkeelle lintujen laulusta mutta alan sitten kehitellä musiikkia eteenpäin ja etenen joskus aika kauaskin alkuperäisestä”, Miettinen kertoo. Miettinen on opiskellut Kuopion konservatoriossa pianonja harmonikansoittoa sekä sen jälkeen sävellystä Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Juhani Nuorvalan ja Hannu Pohjannoron johdolla. ”Avausosa Smoke over the Rain Forest viittaa ennen muuta sademetsien tulipaloihin. huhtikuuta Kuopion musiikkikeskuksessa, esittäjinä Päivi Väisänen, huilu, Peter Gospodinov, sello ja Petri Makkonen, harmonikka. Linnunlaulun käyttötapa kuitenkin eroaa Messiaenista, joka pyrki yleensä mahdollisimman tarkkaan linnunlaulun jäljittelyyn soittimilla. Sonaatissa on myös tyylillistä laajuutta, sillä esimerkiksi avausosassa rautiaisen laulu saa ohjeen ”tanhun tapaan” ja toisessa osassa mustapääkertun laulu innoitti Miettistä jazz-tyyliseen ilmaisuun ”walking bass” -bassolinjoineen. Hänen viimeisen reilun vuosikymmenen teok© AN N A M YY R Ä siaan ovat Risto-Matti Marinin levyttämä pianosonaatti nro 1 ”Sixth Sense” (2009), pianokonsertto (2009), Tampereen orkesterin tilaama ja Hannu Linnun johdolla kantaesittämä Cosmic Mosaic (2011), kaksi laulusarjaa (2012, 2014) sekä toinen pianosonaatti ”Winged Poets” (2017). Tree of Life on neliosainen teos, jolle osien otsikot antavat vahvoja tulkinnallisia viitekehyksiä. Nykyisin viittaukset esimerkiksi jazziin tai eri viihdemusiikkigenreihin ovat avoimempia kuin aikaisemmin.” Tyylillisiä viittauksia on myös Tree of Lifessa, esimerkiksi toinen osa on saanut esitysohjeen ”Alla Heavy Metal”, ja kolmannessa osassa yksi taite on saanut kansanmusiikkiin viittaavan merkinnän ”Sottiisi”. Se esiintyy joka puolella maailmaa erilaisissa kulttuureissa, ja vaikka puiden merkitystä ei ole varsinaisesti tiedetty muinaisina aikoina, se on ehkä jotenkin aavistettu.” Juho Miettinen on säveltänyt 2010-luvulla harvakseen mutta vastaavasti suuntautunut laajamuotoisiin teoksiin. Luontoteeman herättämiä kysymyksiä voi pohdiskella Kuopion kamarimusiikkiseuran tulevassa ”Luontokonsertissa”. Miettisen kamariyhtyeteos Tree of Life (2020) kantaesitetään 18. Siihen tilattiin uusi teos, jolta toivottiin luontoyhteyttä. ”Puut ovat osuva symboli elämän jatkuvuudelle, ja ne liittyvät myös ilmastonmuutokseen. Juho Miettinen, miten Tree of Life, elämän puu, valikoitui uuden teoksen aiheeksi. Se on muodoltaan aika suoraviivainen hevikappale mutta toisaalta rytmisesti kompleksinen.” ”Kolmannessa osassa The Roots oli ajatuksena paitsi puiden juuret myös kulttuuriset juuret. 28 R ONDO C LASSIC 4|2021 UONTO ON AINA innoittanut säveltäjiä, mutta kun esimerkiksi romantiikan aikana siihen syvennyttiin usein lyyrisen kontemplaation merkeissä tai sielullisten tilojen vertauskuvina, on oman aikamme säveltäjillä luontovisioiden takana yhä useammin huoli luonnon ja koko olemassaolomme tulevaisuudesta. Toisessa osassa Falling Trunks ovat taas taustalla metsien hakkuut. Säveltäjäksi valikoitui kuopiolaissyntyinen mutta nykyisin Helsingissä vaikuttava Juho Miettinen (s
29 R ONDO C LASSIC 4|2021 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa © LA U R I TO IV IO
Muita suuria suoratoistopalveluita ovat Apple Music, Amazon Music, Pandora, Deezer, Youtube Music ja lähinnä Kiinassa toimiva Tencent Music. Vastausten perusteella se ehdottaa soittolistoja, joita löytyy myös muun muassa Thomas Adèsin, Michael Tilson Thomasin, Fyysisten äänitteiden myynti on kutistunut koko 2000-luvun ajan, mutta suoratoistopalvelut jatkavat kasvuaan. sinfoniat siirtyivät taskuun Teksti: SANTERI KAIPIAINEN v. Uudelta käyttäjältä Primephonic kysyy, minkä verran tämä tuntee klassista musiikkia ja mitkä kokoonpanot ja aikakaudet kiinnostavat. Lisäksi Spotifyn ja usean muun palvelun lajittelumenetelmä ”artisti–albumi–raita” soveltuu huonosti klassiseen musiikkiin, jossa etsintä usein tapahtuu järjestyksessä säveltäjä–teos–esittäjä, ja samoista teoksista saattaa olla kymmeniä, ellei satoja levytyksiä. Vaikka viisi prosenttia kaikista globaalien markkinoiden äänitteistä koostuu klassisesta musiikista, on sen osuus striimauksesta vain 0,25 prosenttia. Digitaalisten latausten ja suoratoistojen yhteenlaskettu liikevaihto ohitti fyysisten äänitteiden myynnin kuitenkin jo vuonna 2011, ja tänä päivänä striimipalveluiden maksulliset tilaukset ovat ylivoimaisesti suurin tulonlähde musiikin jakelussa. Suomessa siitä on lähestulkoon tullut oletusarvoinen palvelu musiikin nettikuunteluun, samalla tavalla kuin Google on synonyymi hakukoneelle. Suoratoiston jättiläinen on Spotify, jonka 70 miljoonan raidan tietokannasta nautti viime vuoden lopussa 345 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää ja yli 150 miljoonaa maksavaa tilaajaa. Levyjen kansia ei nimihaulla pysty kuitenkaan yhtä helposti selaamaan, ja suurena miinuksena ennen kaikkea levyjen kansilehtisten tekstit ja muu oheistieto loistavat poissaolollaan. Sen kansainvälinen markkinaosuus digitaalisista musiikkipalveluista on yli kolmannes, ja hiljattain yhtiö ilmoitti laajentavansa toimintaansa 85 uuteen maahan, ennen kaikkea Aasiaan ja Afrikkaan. Löytäminen tehty helpoksi Amerikkalainen Primephonic lanseerasi helmikuun alussa Maestro-nimisen kuunteluoppaan, joka kertoo vaihtuvilla tekstilaatikoilla teoksista yksityiskohtia ja huomioita kuuntelun lomassa. Osittain syynä saattavat olla konserttien suosiminen, kuuntelijoiden korkeampi keski-ikä (ovathan nuoret uuden teknologian etuvartiossa), sekä varallisuus ostaa kotiin uusia levyjä, mutta luultavasti myös äänenlaadulla on ollut väliä: siitä ei ole vielä kovin monta vuotta, kun Internetin kautta kuunneltu musiikki oli huomattavasti CD-laatua huonompaa. Klassisen ystävät jälkijunassa Vaikka taidemusiikkiäänitteiden lukumäärä striimipalveluissa voittaa minkä tahansa levykaupan mennen tullen, tarjoten kaikkea vanhoista kapellimestarilegendojen levytyksistä aivan uunituoreisiin julkaisuihin, ovat klassisen musiikin kuuntelijat olleet keskimääräistä musiikinkuluttajaa hitaampia siirtymään pois fyysisten äänitteiden maailmasta. Hakemiston toimivuus on viime vuosina kuitenkin parantunut, ja nykyään esimerkiksi konserttolevytyksessä saattaa artistiksi olla tasavertaisesti merkitty niin säveltäjä, solisti, orkesteri kuin kapellimestarikin, mikä edes vähän helpottaa hakua. 30 R ONDO C LASSIC 4|2021 IELÄ VUONNA 2002 oli CD-levy äänitteiden ruhtinas: sen osuus äänitemyynnistä oli 95,5 prosentilla kaikkien aikojen huipussaan. Erilaiset pienemmät sovellukset ovatkin rynnänneet paikkaamaan puutteita. Varsinkin klassisen musiikin suoratoisto on kokenut pandemian myötä huiman nousun, johon myös yhä monipuolisempi tarjonta on tuonut oman vaikutuksensa
Ranskalaisen Qobuzin (joka ei vielä ole käytettävissä Suomessa) käyttäjämäärä kasvoi 45 % huhtikuiden 2019–2020 välillä. Osittain tilannetta vääristää markkinakeskeinen maksumalli, jossa kaikki tietyltä markkina-alueelta (esimerkiksi Suomesta) kerätyt tulot niputetaan yhteen ja jaetaan kuuntelumäärien mukaan. Aäniteteollisuuden kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n mukaan eniten striimausta lisännyt ikäryhmä keväällä 2020 olivat 35–64-vuotiaat, ja Qobuzilla ja Primephonicilla käyttäjien keski-ikä on yli 45. Huomionarvoista on, että orkesterikonserteissa käymisen on tutkittu olevan näiden ikäryhmien keskuudessa selvästi kuuntelulukuja alhaisempaa. Äänitteistään keskustelevat muun muassa John Adams, Nicola Benedetti, Sheku Kanneh-Mason, Caroline Shaw ja Pierre-Laurent Aimard. Kenties suoratoiston saavutettavuudessa on klassisen musiikin tulevaisuus. . Uusimpien levyjen kansilehdykkätekstit ovat saatavissa PDF-muodossa. Äänenlaatupelissä Spotify ja muut suuret häviävät selvästi, vaikka Spotify Premiumin 320-bittinen mp3 vaatii sekin jo hyvää hifikorvaa erottuakseen häviöttömistä formaateista. Paras äänenlaatu Hinta parhaalla äänenlaadulla • iOS • Android • Windows • Mac • verkkoselain • iOS • Android • verkkoselain • iOS • Android • Windows • Mac • verkkoselain 10,99 €/kk Kyllä Kyllä 320 kb/s mp3 19,99 €/kk 24-bit/96 kHz FLAC tai 24-bit/48 kHz MQA 14,99 €/kk 149,99 €/v 24-bit/96 kHz FLAC 16-bit/44,1 kHz FLAC 9,99 €/kk Ei Ei Spotify Tidal Primephonic Idagio. Tarkemmin ajateltuna tämä on loogista: kun kaupat ja ravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, ei musiikkikaan siellä soinut. Pienemmät palvelut ovat tässä suhteessa taiteilijaystävällisempiä: Tidal maksaa 1,25 senttiä per kuuntelu, ja Primephonicin sekuntimallin huomioon ottaen tekijät saavat keskimäärin jopa 0,5 senttiä per raita. Samaan aikaan orkesterimusiikin osuus on kasvanut kuitenkin ennen kaikkea nuorissa kuuntelijoissa eli 18–35-vuotiaissa. Keväällä 2020 Spotifyn käyttö putosi 10–15 prosenttia. 31 R ONDO C LASSIC 4|2021 Kronos Quartetin ja The King’s Singersin kuratoimina. Kuten Primephonicissa, pystyy Idagiossakin lajittelemaan hakutuloksia säveltäjän, teosten, levytysten tai esittäjien perusteella monipuolisesti. Ranskassa 74 % klassisen musiikin striimeistä tulee alle 35-vuotiailta, ja Saksassa sama luku on 69 %. Idagion striimi on CD-laatuista (16-bittistä 44,1 kHz näytetaajuudella), mutta Primephonic sekä amerikkalainen Tidal ovat saatavilla myös 24-bittisenä eli CD:tä tarkempana laatuna. Tällöin kaikkein suosituimmat popartistit taustajoukkoineen saavat leijonanosan. Ainakin Primephonic ja Idagio ovat siirtyneet tähän käytäntöön, minkä lisäksi klassisille teoksille sopivasti korvaukset jaetaan per kuunneltu sekunti, ei per raita, kuten isoissa palveluissa. Myös saksalainen Idagio tarjoaa lehdykkätekstejä kuuntelun tueksi. Striimissä klassisen tulevaisuus. Tilintarkastusyhtiö Deloitten yhdessä Spotifyn ja Deezerin kanssa tekemän tutkimuksen mukaan noin prosentti oikeudenomistajista kerää 90 % kaikista kuunteluista, ja käänteisesti 90 % oikeudenomistajista saa suoratoistopalveluiden kautta alle 1000 € rojalteja vuodessa. Idagion perushaun ohella tarjolla on musiikkia valitun mielialan mukaan: innostunut, rentoutunut, optimistinen, hellä, traaginen, vihainen, ja niin edelleen. © SH U TT ER ST O C K Toimittajan oma suosikki klassisen musiikin kuunteluun käyttötestin perusteella: Primephonic • iOS • Android • Windows • Mac • verkkoselain Alustat Muutakin kuin klassista. RPO:n, British Phonographic Industryn ja Deezerin tutkimuksen mukaan 34 % klassisen musiikin kuuntelijoista oli 18–25-vuotiaita vuonna 2020. Royal Philharmonic Orchestran tekemän tutkimuksen mukaan klassista musiikkia ainakin toisinaan kotona kuuntelevien aikuisten määrä kasvoi 20 prosentista 50 prosenttiin vuosina 2018– 2020, ja Deezerin lähinnä klassista ja jazzia sisältävä ”rauhallisen työskentelyn” soittolista räjähti keväällä 2020 jopa 426 prosentin kasvuun! Digiloikan ovat tehneet ennen kaikkea vanhemmat ikäluokat. Koronaviruspandemialla on ollut yllättäviä vaikutuksia musiikin suoratoistoon. Myös Alban kaltaiset suomalaiset levy-yhtiöt löytyvät palvelusta, ja lisäksi Idagio on julkaissut omia live-äänitteitään. Deloitten mukaan käyttäjäkeskeinen malli, jossa jokaisen käyttäjän yksilölliset kuuntelut vaikuttaisivat suoraan tilityksiin, parantaisi pienempien musiikkityylien asemaa; esimerkiksi klassisen musiikin saamat striimitulot nousisivat 24 prosenttia. ENTÄ TUKI ARTISTEILLE. Hyvitykset eivät muutenkaan imartele: Spotifyn, Deezerin ja Amazonin maksamat rojaltit ovat noin 0,3 (euro)senttiä per kuuntelu, Apple Musicin ja Google Playn 0,6 senttiä, YouTuben vain 0,06 senttiä. Soittolistoja ovat olleet tekemässä muun muassa Lang Lang, Guy Braunstein ja Yannick Nézet-Séguin. Sen sijaan klassisen musiikin suosio ampaisi lähes räjähdysmäiseen suosioon: Primephonicin käyttäjämäärä kasvoi Yhdysvalloissa 20 % keväällä 2020, Ranskassa 30 %
Mitä ne kertovat orkestereista, ja millaista otetta uuteen palvelumuotoon on saatu. Korona-aika on tehnyt kulttuurille kaiken kurimuksen ohella myös jotain hyvää: useimpien Suomen sinfoniaorkesterien tarjonta on striimien ansiosta nyt kaikkien kuultavilla. soitetussa Hommage-konsertissa, joka meni suorana tilaajille ja tuli kaiken kansan katsottavaksi 5. Hommagen monikameratyö on yhtä lailla kelpo katsottavaa. Tampere Filharmonian konsertin helmikuussa johti Taavi Oramo, ja kantelesolistina oli Eva Alkula. Ilta päättyi Sibeliuksen Tapiolaan. Anja Bihlmaierin johtaessa Felix Mendelssohnin kolmatta sinfoniaa 26.2. 19.2. Tällaista mahdollisuutta vertailla koko kenttää ei ole aiemmin ollut. 32 R ONDO C LASSIC 4|2021 Tampere: Priimaa lähestytään TAMPERE FILHARMONIAN olemusta leimaa sen valtava kotisali Tampere-talossa, josta otetaan myös striimeissä tehoja irti. Konsertti juhli Tampereen muusikoiden 100-vuotista yhdistystä sekä kaupungin sävellyskoulutusta: kaupungissa opettaneen ja orkesterin nimikkosäveltäjänä toimineen edesmenneen Jouni Kaipaisen Aubade beninoisen ohella kuultiin hänen oppilaittensa Minna Leinosen Kaarne ja Roope Mäenpään kantelekonsertto Käsiin, solistina Eva Alkula. maaliskuuta, oli yksi kameroista asetettu kapellimestari Taavi Oramon tablettitelineen alle kuvaamaan yläviistoon, jolloin kattovalojen tähtitaivasmainen asetelma tuli näkyviin. Samaan tapaan myös aiempia konsertteja on kokonaisuuksien sijaan julkaistu verkkoon yksittäisinä teoksina. suomen orkesterit tulevat kotisohvalle Teksti: SANTERI KAIPIAINEN ja HARRI KUUSISAARI Kuvat: Kuvakaappauksia orkesterien striimauksista. Tuolloin audiovisuaalisen tuotannon hoiti Akun tehdas: tallenne vaikuttaakin olevan ennen kaikkea tehty käyntikortiksi jälkikatselua varten. Bihlmaierin Mendelssohnista huokui vaivaton ja itsevarma laatu. Kuuntelimme kahdeksan orkesterin nettikonsertit. lähetetyssä konsertissa oli sali puolestaan valaistu mystisen sinisävyiseksi
(SK) Turku: Mainettaan parempi TURUN JA TAMPEREEN orkesterien erot heijastavat omalla tavallaan myös kaupunkien julkista profiilia: samalla tavalla kuin Tampereen kaupunki on houkutellut Hollywood-kuvauksia ja halpalentoyhtiöitä sekä rakentanut ratikan ja tornitaloja, on myös sen orkesteri saanut brändättyä itselleen vetävän profiilin. Konserttiin oli saatu kantaesityskin, ruotsalaisen Britta Byströmin teos Im Freien. Äänitystasapaino oli kohdallaan myös Senja Rummukaisen tulkitessa hienosti Kokkosen konserton. Leif Segerstamin vuonna 2019 päättyneen ylikapellimestarikauden jälkeen orkesteri vietti kaksi vuotta ilman taiteellista johtajaa. Hommagen äänityksen tarkkuudesta tuntui puuttuvan se jokin aivan viimeinen silaus, joka vetäisi Tampereen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi striimien kentällä; esimerkiksi soolokantele olisi saanut olla hieman kovemmalla. olleessa konsertissa orkesteri antoi parastaan taiteellisen johtajansa Malin Bromanin liidatessa. Olli Mustonen aloitti Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina tammikuussa.. Teoksessa onkin paljon vapailla kielillä soittamista, pastoraalisuutta ja kansanmusiikin muistoja, mutta tulkitsin sen myös vapaudeksi musiikillisista raja-aidoista. Kameroita, kuvakulmia ja yksityiskohtia oli riittävästi, eikä kuvausohjauksessakaan ollut valittamista. 12.3. Oleellisinta on tietenkin Kokkolan Snellman-salissa tehtyjen äänitysten onnistuminen. Orkesteri tarjoaa maksuttomat verkkokonserttinsa omalla TFO Live -alustallaan. USA:sta ja Australiasta. Inspiraationa on ollut länsiafrikkalainen musiikki: paikoin orkesteri muuttuu eräänlaiseksi rumpusektioksi, joskus taas näppäilee kuin yhtenä suurena kora-instrumenttina, jossa jokainen jousisoitin muodostaa muutaman kielen. Ne välittävät kamariorkesterin rikkaan ja muhevan soinnin niin läsnäolevana kuin Youtuben rajat vain antavat mahdollisuuden. | Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin sointi välittyy striimeissä muhkeana. Se on syntynyt viime keväänä koronasulun aikana, kun säveltäjä halusi kuvata ulkona löytyvää vapautta sisätilojen vankeuden vastakohtana. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kuuluu niihin, ja viime vuoden puolella se sai nettikonserteissaan yli 16 000 kuulijaa, Euroopan lisäksi mm. (SK) Keski-Pohjanmaa: Mehukasta saundia LAAJIMMIN STRIIMAUKSEN hyödyt tulevat esiin sellaisilla orkestereilla, joilla on ennestäänkin mainetta. Vaikka Turun konserttitalon akustiikka herättääkin kiivasta keskustelua eikä ole yleisön tai orkesterin kannalta optimaalisin, toimii se yllättävän hyvin striimiäänityksessä, jossa se soi tilavasti ja rehevästi – tosin tietyt taajuudet kaikuvat kumisevasti. Konserton jälkeisellä ”väliajalla” orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen haastatteli kattavassa insertissä Rummukaista ja Mustosta, muunlaisia juontoja ei ollut. Se on ottanut käyttöön vapaaehtoiset striimimaksut. Filharmonikot soittivat Mendelssohninsa ja Brahmsinsa tarkasti ja nyansoidusti. Turun kaupungin ja seudun väestökehitys on ollut hitaampaa, eikä Turun filharmonisen orkesterin olemus ole myöskään yhtä maineikkaasti kiirinyt kaupungin ulkopuolelle, vaikka se on yksi maailman pisimpään toimineita orkestereita. Konserttien yhteydessä intendentti Marjukka Puutio keskustelee vieraiden kanssa, ja erikseen pyörii vielä ”Tallan takaa” -podcastien sarja. Tämän vuoden alussa tehtävässä aloitti ennen kaikkea pianistina tunnettu Olli Mustonen, joka johti myös maaliskuun 5. Peruskorjausta vailla oleva Turun konserttitalon sali ei ole lattian huomioteippauksineen ja kesäteatterilavasteet mieleen tuovine valkoisine puupaneeleineen se kaikkein esteettisin esiintymispaikka, ja toimii vertauskuvana Turun ongelmalle: yllättävän laadukas orkesteri ansaitsisi parempien puitteiden ohella myös markkinoinnin kasvojenkohotuksen valtakunnallisen ja kansainvälisenkin maineen kasvattamiseksi. 33 R ONDO C LASSIC 4|2021 Tampere Filharmonia on löytänyt kelpo tasapainon tradition palvelemisen ja nykymusiikin välillä, vaikkei ”yhtenäisen koneiston” ote nykymusiikkiin ollut Hommagessa aivan Helsingin orkesterien veroinen. Niiden merkitys on enemmänkin henkinen kuin vielä taloudellinen – orkesteria on todella haluttu tukea, usein normaalilippua suuremmillakin summilla. päivän konsertin, ohjelmanaan Mendelssohnin Ruy Blas -alkusoitto, Joonas Kokkosen sellokonsertto ja Johannes Brahmsin sinfonia nro 3
Sointi oli pakahduttava ja meno intoa ja tunnetta täynnä. Sointi on joskus karheasti raapiva mutta tyyntyy myös lyyrisyyteen. Tällaisesta soitosta kannattaa maksaa ekstraakin! (HK) Jyväskylä: Konserttitalo todella tarvitaan ON ILO, ETTÄ Jyväskylä Sinfonialla on tiiviit suhteet Mikkeliin – myös sen kaupunginorkesteriin, mutta ennen kaikkea hyvään Mikaeli-saliin, jossa Ville Matvejeffin luotsaama orkesteri on viime aikoina hoitanut levytyksensä. Sen muotokin on vapaasti assosioivaa ilman loogisen kehittelyn painetta. Mozartin Idomeneo-balettimusiikin osat 1, 4 ja 5 olivat mainiota lämmittelyä; Joonas Kokkosen Il paesaggio huojui tarkkuudessaan pienin paikoin, mutta kokonaisuudessaan taso yllättää takavasemmalta. Helmikuun 5. Olli Mustosen johtamassa helmikuun 17. Mikkelin-taltio tulisi pakkokuunteluttaa jokaiselle Jyväskylän kaupunginvaltuutetulle peräkkäin kotikaupunkinsa Teatteritalossa tehdyn seuraavan striimin kanssa, sillä se paljastaa, miten traagisissa olosuhteissa kovatasoinen pumppu joutuu arjessaan soittamaan. päivän konsertissa kuullut Mozartin pianokonsertto nro 14 ja Beethovenin neljäs sinfonia, tuo naapureidensa varjoon jäänyt, tulevat orkesterilta napakasti ja luotettavalla ilmaisulla, mutta sitä voisi kuvailla parhaansa tekemiseksi kaupunginteatterin tappavan huonossa akustiikassa. 34 R ONDO C LASSIC 4|2021 © VA AS AN K AU PU N K I SA N N A R ÅB AC K Teos alkaa vinkeällä, leikkisällä lyhyiden aiheiden pallottelulla, ja se muuttaa ilmettään kuin reippaan kävelyretken vaihtuvat maisemat. päivä taltioidun konsertin yhteydessä Jyväskylä Sinfonia nimittäin äänitti Éric Tanguyn viulukonserton nro 2, solistinaan Júlia Pusker, ja orkesteri oli hionut nykyteoksen mahtavaan kuosiin. Levytyksen vuoksi Mikaelin striimin äänenlaatu on huippuluokkaa, mutta Jyväskylän-konsertissa ääneen tuli hieman säröisyyttä ja pakkautuneisuutta, niin jousistosta kuin flyygelistä. Vaasan kaupunginorkesterin koti eli kaupungintalon sali on kaunis, mutta pieni jousisto on sen kaikuisuudessa vaarassa jäädä jalkoihin. 111, jonka sovituksesta vastasi orkesterin soolosellisti Lauri Pulakka. Sama elämänilo jatkui konsertin päättäneessä Brahmsin G-duuri-kvintetossa op. Jyväskylän-konsertin teosten väliin näytettiin insertti intendentti Emma Anttilasta haastattelemassa Mustosta. Sovitus yhdistää hyvin kamarimusiikillisen äänten käsittelyn sinfoniseen laveuteen. (SK) Malin Bromanin energinen muusikkous inspiroi Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin soittajia.. Jyväskylässä yleisesti ottaen uskalletaan hyvin tarttua sekä uusiin teoksiin että harvemmin kuultuun historialliseen repertuaariin. Ykkösviulun ja alttoviulun välinen dialogi on siinä tärkeä, ja Broman ja sooloaltisti Hanna Pakkala ottivat tästä kopin. Tässä ruotsalais-afrikkalaisessa avoimuudessa on jotain hyvin energisoivaa, ja Malin Bromanin fyysisestikin elävä ote sai vedettyä orkesterin säkenöivään menoon. Striimit on toteutettu molemmissa konserteissa useilla kameroilla ajoineen ja zoomauksineen, ja leikkauksissa on käytetty pelisilmää
(HK) Oulu: Tasaisen varmaa OULU SINFONIA on ollut äänitepuolella kovin piilossa sen jälkeen, kun se 2000-luvun vaihteessa teki Alballe hienon Madetoja-levysarjan Arvo Volmerin johdolla. Pekka on selvästikin innostunut löydöstään ja on johtanut teosta myös muualla, mm. Ohjelmassa korostui hiljaisuutta kuulosteleva musiikki. Pakkaa sekoitti hauskasti myös se, että Tomas Djupsjöbacka soitti tällä kertaa sellosolistina. Orkesterissa on potentiaalia, joka täytyy saada ulos kuorestaan. (HK) Kymi Sinfonietta: Poetiikan äärellä KORONA-AJAN TUNNELMA välittyy nettikonserteissa yleensä maskien käytössä ja turvaväleissä mutta harvemmin ohjelman sisällössä. Ohjauksesta oli vastannut Perttu Inkilä. 35 R ONDO C LASSIC 4|2021 Vaasa: Hyvää yritystä kaiun armoilla AIEMMIN VÄHÄN jähmeäliikkeinen Vaasan kaupunginorkesteri on uuden intendenttinsä Mia Huhdan johdolla saanut vauhtia nettihaasteeseen. Kreeta-Maria Kentala johdatti Oulu Sinfoniaa tyylinmukaiseen barokkisoittoon.. Tapiolassa, ja sen varhaisromanttinen mollidraamaa välittyi hyvin. Edellisessä konsertissa viulisti Kreeta-Maria Kentala oli liidaamassa barokkiohjelmaa, ja lopputulos yllättää tyylinmukaisessa otteessaan. Helmikuun lopun konsertissa Pekka ja Jaakko Kuusisto vuorottelivat kapellimestareina, ja Pekka soitti myös viulusolistina Sibeliuksen humoreskeissa. Orkesteri oli asetettu keskelle Kotkan konserttitalon lattiaa etäälle toisistaan. Lähetykset Madetojan salista ovat hyvin perinteisiä Kimmo Pihlajamaan asiallisine juontoineen. Se asettaa striimikonserteillekin haasteensa: balanssin pitämisessä ja fokuksen löytämisessä on työtä. Joidenkin konserttien jälkeen on Jälkikaiku-ohjelma, jossa Pihlajamaa haastattelee esiintyjiä. Kymi Sinfoniettan maaliskuisessa konsertissa se ulottui koko tuotantoon. Vaasan kaupungintalon juhlasalin akustiikka on kaikuisa myös yleisön ollessa paikalla, saatikka sitten tyhjänä. Välillä käytiin ulkona kuvaamassa puiden latvoja sekä Langinkoskea ja muita alueen merellisiä nähtävyyksiä kuin korona-ajan luontoretkellä ikään. Schubert-konsertti täydentyi säveltäjän lauluilla, joita Mari Palo, Jussi Myllys ja Virpi Räisänen esittivät erinomaisesti ja kukin sopivan erilaisella otteella. Striimikonsertit tulevat siis tarpeeseen, jos halutaan, että orkesteri tunnetaan muuallakin kuin Oulussa. Sillä on Youtube-kanavallaan viikon eri päiville jakautuva ohjelma, johon kuuluu sinfoniakonserttien striimausten lisäksi orkesterisoittimien esittelyä, yleisön toivekappaleiden esityksiä museoiden tiloissa, kotikonsertteja sekä orkesterin oboistin Panu Sihvosen kertomuksia levyhyllynsä aarteista. | Äänityksessä orkesterit ovat hyvällä tiellä, joskin toisinaan konserttipaikan armoilla, mutta kuvaustekniikan kanssa monilla on vielä opittavaa. Sauli Zinovjevin kanssa vaihdetaan suomeksi. Lisäksi ylikapellimestari Tomas Djupsjöbacka juttelee ”Tomaksen olohuoneessa” vieraineen. Maaliskuun alussa tehdyssä konsertissa nuori brasilialainen kapellimestari Eduardo Strausser johti Schubertin kuudennen sinfonian kerrassaan nautittavasti: muodonta oli eleganttia ja eloisaa ja balanssi kohdallaan. Kaiku muuttuu koko orkesterin soittaessa hieman kumisevaksi, mutta hiljaisemmille nyansseille ja sooloille se suo armeliasta auraa. Monet orkesterin jousisoittajista ovat hankkineet barokkijousen ja kouluttautuneet sen käyttöön, ja tämä kyllä kuului fraseerauksen luontevassa keveydessä ja paikoin jopa svengissäkin. Vivaldin Talvi-konserton hampaiden kalinat ja muut realistiset tehot luonnistuivat kuin kokeneeltakin barokkiorkesterilta, samoin Händelin Vesimusiikin spektaakkelitunnelma. Kuvaustekniikassa vaasalaisilla on vielä hieman opittavaa. Orkesterin jousistoon kaipaisi vain lisää väriä, hehkua ja sulokkuutta – sen perussointi on suomalaisittain asiallinen mutta vähän jäyhä. Päivänvalo tulvi korkeista ikkunoista, ja kuvaus hyödynsi sitä kelmeän tunnelman luomisessa. Sauli Zinovjevin sellokonsertossa Die Welt – Ein Tor ( Nietschen runon mukaan) solisti vaelsi yksinäisessä talvimaisemassa, ja esitys tihkui korona-ajan ahdistusta. Kentala johti Vesimusiikin syksyllä myös RSO:ssa, mutta oululaiset eivät jää jälkeen. Äänitys on tasapainoinen, ja orkesterin taidoista saa todentuntuisen kuvan. Keskustelu Djupsjöbackan ja Kuusistojen kanssa käydään vain ruotsiksi. Itse orkesteriin saattoi keskittyä Pekan johtamassa Louise Farrencin (1804–75) sinfoniassa. Kyllä Farrencin runollista melodiikkaa ja eleganttia keksintää kuuntelee aivan siinä missä Schubertin ja Schumannin sinfonioitakin. Miksi arkisuutta pitää korostaa. Konsertti oli kuvattu niin, että teosten välillä palattiin harjoitustyön arkeen. Erityisesti pieni jousisto jää toisinaan akustiikan armoille. Nyt kamera etsiskelee paikoin kohdettaan
Isot itämaiset matot olivat näkyvästi esillä Olari Eltsin johtamassa Kymi Sinfoniettan striimikonsertissa. 36 R ONDO C LASSIC 4|2021 Striimin sointi jäi alkupuolella kovin etäiseksi ja valjuksi. Musiikki on poeettista ja kuvausvoimaista, ja tunteikas yksinkertaisuus yhdistyy rikkaaseen väripalettiin. Vaikutelmaan oli syynä varmaankin myös Carelia-salin akustiikka, jonka ansiosta sointi välittyi striimissä kovana ja arkisena. Toivottavasti tämä sosiaalisuus on se, mikä saa konsertin kynnyksen madaltumaan. Se edellyttäisi ehkä vielä nettisivujen päivitystä – nyt ne ovat osana kaupungin sivustoa eivätkä ole kovin houkuttelevat. Helsingin orkesterien, Sinfonia Lahden ja Kuopion kaupunginorkesterin tämän kevään striimien arvioita. Joensuun striimiä vaivasi vähän kameratyön levottomuus. Taavi Oramo ymmärtää selvästi kumppaninsa musiikin jokaisen vivahteen, ja Debussytä (Danse Scare, Danse Profane) hän johti herkkävaistoisesti. Paremmin intiimi tunnelma syttyi tammikuisessa talvikauden avajaiskonsertissa, jossa Taavi Oramo johti ja lauloi samalla laulusolistina Heta Ahon ja Claude Debussyn lauluissa. Hienoa, että Joensuussakin on lähdetty mukaan unohtuneiden säveltäjänaisten esittelyyn. Kasmir Uusitupa taituroi Mendelssohnia Joensuun kaupunginorkesterin konsertissa.. Elts tuntee tämän musiikin selvästi omakseen ja sai muusikot mukaansa. Muusikot Olari Eltsin johdolla piristyivät Sibeliuksen Suite Caractéristiquessa, ja Tõnu Kõrvitsin Thule elegies oli konsertin pihvi. Se on osa teossarjaa, jossa Kõrvits käsittelee imaginaarista pohjoista Thule-maata, ja virolainen mytologia ja kansanperinne on selvästi taustalla. ollut konsertti, jonka aluksi Lehtimäki johti harvinaisuuden, saksalaisen Emilie Meyerin (1812–1883) ensimmäisen sinfonian. Omaan haaviini maksullisista striimeistä jäi 25.2. Niiden merellisiä ja toisaalta sisäisiä näkyjä nivoivat hienosti yhteen Auli Särkiö-Pitkäsen runot kokoelmasta Vedenpeitto, jotka runoilija itse luki vangitsevaan tyyliin. (HK) Joensuu: Kursailematonta menoa JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERIN striimeissä tulee jo kättelyssä positiivinen henki, kun ylikapellimestari Eero Lehtimäki juttelee kuulijoille alussa, kappaleiden välissä, väliajalla ja vielä Etkot-podcastissa epämuodollisesti ja nuorekkaasti. Sinänsä orkesterin juureva, kursailematon ote soittoon on myös hyve, ja Lehtimäen reippaat tempot toimivat. Nettisivuillamme on lisäksi mm. Tässä oli esimerkki runouden ja musiikin onnistuneesta ja tematiikkaan asti ulottuvasta yhdistelystä. Mendelssohnin viulukonserton solistina soitti Kasmir Uusitupa, joka on kasvamassa suurten mittojen viulistiksi. Ote klassikkoon oli raikas ja elävä. (HK) . Meyerin sinfonia on mollivoittoinen, osin traaginenkin, ja joensuulaiset soittivat sen tuiman suoraviivaisesti. Työtä toki vielä riittää jalostuneempien vivahteiden löytämiseksi. Heta Ahon kolme laulua Edith Södergranin runoihin henkivät runon sisältöjen henkilökohtaista elämistä. Aktiivinen seuranta jatkuu siellä koko konserttikauden ajan
Heini Kärkkäinen, piano. Lorenzo Coppola, klarinetti ja liidaus. 11.4. Ligeti: Kuusi bagatellia puhallinkvintetille, Pohjoismaista kansanmusiikkia, Ravel: Pianotrio. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri 16.4. Erkki Lasonpalo, joht. C. Schumann: Sellokonsertto a, Saint-Saëns: Sinfonia nro 3. Anna-Maria Helsing, joht. saakka Third Practice -tanssiteoksen striimaus Tero Saarinen Companyn kanssa. Kaipainen: North by North-East, Sibelius: Kuusi humoreskia, Sibelius: Sinfonia nro 6 d. Lauri Sallinen, klarinetti. Olli Mustonen, piano. Tibor Bogányi, joht. Tapiola Sinfonietta 1.4. Suk: Meditace, Žebeljan: Dance of the wooden stick, Járdanyi: Fantasia ja muunnelmia unkarilaiseen kansansävelmään, Žebeljan: Needle Soup, Dvo?ák: Serenadi d. 39. Jukka Iisakkila, joht. Konsertin jatkot: Pekka Kuusisto, viulu ja Klaus Mäkelä, sello. Eero Lehtimäki, joht. ja 30.4. klo 19.00 Pietarsaari 1.8. André Schuen, baritoni. Tuuli Takala, sopraano. 29.4. Johanna Juhola, harmonikka. Julian Rachlin, joht. Larcher: Die Nacht der Verlorenen Schönberg: Verklärte Nacht op. 4. Lappeenrannan kaupunginorkesteri 23.4. Olli Koskelin: Pianokonsertto (ke), Louise Farrenc: Sinfonia nro 3. Schubert: Rondo A, Salieri: Serenadi ”Armonia per un tempio della notte”, Mozart: Musiikkia näytelmään Thamos, Egyptin kuningas, Haydn: Sinfonia nro 22 Es. 9.4. Tuomas Mali, piano. 28.4. Alexander Melnikov, piano. Kokkola-kvartetti. Sarja g, Deliber: Le roi s’amuse, six airs de danse, Fauré: Pavane, Dvo?ák: Rondo, Popper: Elfentanz. Sakari Oramo, joht. Kamarimusiikkia. Jaana Haanterä, joht. Schönberg/Riehn) korsholmmusicfestival.fi Radion sinfoniaorkesteri 7.4. 23.4. 16.4. Shaw: Entr’acte, Zinovjev: Viulukonsertto ”Der Leiermann”, Mendelssohn: Sinfonia nro 5 d. Bach / Reger. Haydn: Jousikvartetto, P. Miina-Liisa Värelä, sopraano. Tampere Filharmonia 9.4. Hannu Lintu, joht. Gubaidulina: Concordanza, Shostakovitsh: Lauluja juutalaisesta kansanrunoudesta, Ustvolskaja: Sinfonia nro 3. Micha. Liidaus ja viulusolisti: Raymond Cox. Kreeta-Julia Heikkilä, viulu. Dalia Stasevska, joht. Bach. 22.4. 37 R ONDO C LASSIC 4|2021 28.74.8 2021 Songs of the Earth TAITEELLINEN JOHTAJA CECILIA ZILLIACUS Christina Daletska , mezzosopraano Jonathan Stockhammer , kapellimestari Korsholm Music Festival Ensemble Vaasa 30.7. Joensuun kaupunginorkesteri 15.4. 16.4. Oulun kaupunginorkesteri 1.4. Kymi Sinfonietta 15.4. Raitio: Idylli, Hämeenniemi: Tanssi yli Saimaan, Klami: Symphonie enfantine, Ravel: Tombeau de Couperin. Santtu-Matias Rouvali, joht. . Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz, kitarakonsertto, (ke), Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5. 28.4. tanssijat. Nordgren: Jousikvartetto nro 7, Ravel: Jousikvartetto F. Topi Lehtipuu, tenori, Nuria Rial, sopraano. Bruch: Kaksoiskonsertto e, Schubert: Sinfonia nro 8, Brahms: Viulukonsertto. klo 19.00 ”Lied von der Erde” (MAHLER, arr. Tampereen pianokilpailun finalistit. Ryan Bancroft, joht. Petri Kumela, kitara. Helsingin barokkiorkesteri 6.4. Pekka Kuusisto, viulu. Tubin: Estonian Dance Suite, Aho: Klarinettikonsertto, Pärt: Sinfonia nro 4 ’Los Angeles’. Johannes Moser, sello. Klaus Mäkelä, joht. H. Adrian Ibañez-Resjan, viulu. 29. Joana Carneiro, joht. Hannu Lintu, joht. Suomalainen barokkiorkesteri 25.4. Elina Vähälä, viulu. Claudio Monteverdin musiikkia. 16.4. Rahmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta, Stravinsky: Petruška. Anu Tali, joht. Hilli: Peach, Schreker: ”Vom ewigen Leben”, Ives: Kaksi tutkielmaa, Strauss: Metamorfooseja. 22.4. Stefan Dohr, käyrätorvi, joht. Muhly: Big Time, Brahms: Sonaatti pianolle ja sellolle e, sov. alttoviululle, puhallinkvintetille ja kontrabassolle, Farrenc: Nonetto. Turun filharmoninen orkesteri 8.4. Sarah McElravy, alttoviulu. Sibelius: Andante festivo, Beethoven: Romanssi viululle ja orkesterille nro 2, Bach: Kaksoiskonsertto, Kokkonen: Sinfonia da camera per 12 archi, Mustonen: Kolmoiskonsertto. 22.4. Valeria Resjan, piano. Zinovjev: Duo viululle ja sellolle (ke). Tuomas Rousi, joht. Ville Ojanen, viulu. Raff: Sinfonietta, Dvo?ák: Serenadi puhaltajille, Francaix: Kahdeksan eksoottista tanssia. Olari Elts, joht. Olli Mustonen, joht. Štšedrin: Musiikkia baletista Nainen ja Sylikoira, Martin?: Konsertto kahdelle pianolle, Sibelius: Sinfonia nro 2. Pori Sinfonietta 8.4. Lohjan kaupunginorkesteri Atte Kilpeläinen, alttoviulu. 15.4. Konopi?ski, klarinetti. Lapin kamariorkesteri 15.4. Siri Brander: Elegie jousille, Mozart: Pianokonsertto, Dvo?ák: Serenadi. Orkesterien striimikonsertteja huhtikuussa. Ariane Matiakh, joht. Mozart – J. Auri Ahola, tanssi. Mozart: Ryöstö Seraljista -alkusoitto, Ville Ojanen: European Folk Sketches (ke), Dvo?ák: Tsekkiläinen sarja sarja op. Bartók: Tanssisarja, Tshaikovski: Sinfonia nro 5 e
Hannu Lintu, joka hurmaantui oopperasta jo lapsena, on vasta nyt aloittamassa varsinaisessa oopperapestissä, Peltokoski muistuttaa. Peltokoski on laulajia varten, ja TARMO PELTOKOSKI on tähdännyt 11-vuotiaasta alkaen Wagner-kapellimestariksi, ja tositoimiin päästään, kun hän johtaa Eurajoki Bel Canto -festivaalin Ring-suursatsauksen, joka käynnistyy tässä kuussa. ”11-vuotiaana osuin Wagneriin ja Ringiin, ja ymmärsin, että tässä on elämäni tarkoitus. Ring, Tristan, Parsifal. kaiken takana on wagner © JA R I K IV EL Ä m Tarmo Peltokosken mielestä hauskanpidon pitää olla musiikissakin sallittua. Tarmo Peltokoski, 20, herätti jo teini-ikäisenä huomiota pianistina, ja nyt musiikkielämä on saanut oppia tuntemaan hänet kapellimestarina. Ainekset lupaavaan uraan pianisti-kapellimestarina ovat koossa, mutta hänellä on tähtäimessään vielä jotakin muuta. ”Tästä oikopolusta olen suunnattoman kiitollinen”, hän sanoo. Työtä laulajien kanssa Kohtalo soi wagneriaanille kuitenkin varaslähdön – Eurajoella. Hänen tarkoituksenaan on tulla oopperakapellimestariksi, ja nimenomaan Wagner-kapellimestariksi. Tiensuuta ja Tarkiaista. Orkesterinjohtodebyytit Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin edessä olivat viime syyskaudella, ohjelmassa mm. Luonnollisesti roolit yhdistyvät usein: viimeksi helmikuussa hän johti Pori Sinfoniettan verkkokonsertissa Shostakovitshia ja Vasksia sekä soitti Beethovenin ensimmäisen pianokonserton. ”Wagnerista kumpuaa niin paljon meemejä, koska alkuperäinen visio on tavallaan liian iso tullakseen toteutetuksi täysin vakavasti otettavasti”, hän lohkaisee. Jo lapsena hän hankki käsiinsä Wagner-partituurit ja totesi, että haluaa tulevaisuudessa johtaa orkesteria päästäkseen johtamaan tätä. Pianonsoiton hän oli aloittanut vain muutama vuosi aiemmin. Hän oli ajatellut, että ensin tehdään ”kaikki muu” ja nautitaan ainutlaatuisesta kapellimestarikoulutuksesta, jota hän ei ikinä vaihtaisi ”apulaiskapellimestarin pestiin jossakin Keski-Euroopan oopperatalossa”. Peltokoski on opiskellut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla vuodesta 2018. True story”, hän sanoo. Hän tiedostaa, ettei oopperakapellimestarin polku ole Suomessa mitenkään ilmeinen. 38 R ONDO C LASSIC 4|2021 AJ LIND -PIANOKILPAILUN nuorin osallistuja, palkintoja useissa pianokilpailuissa, esiintymisiä orkesterien solistina ja lukuisilla kotimaan festivaaleilla. Oopperan aika koittaisi myöhemmin, hän ajatteli. Pienen laulumusiikkifestivaalin megahanke, urkusäesteinen Nibelungin sormus, antaa Peltokoskelle mahdollisuuden päästä johtamaan Wagneria jo tässä vaiheessa uraansa. Urkuri-orkesteri Ilpo Laspas ei kapellimestaria tietenkään tarvitse. Suomalaisen kapellimestarikoulutuksen mahdollistamaa pohjaa hän pitää ainutlaatuisena. Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN
Reininkulta, saagan esinäytös, on tunnetusti kinkkinen. Ne eivät ole Wagnerissa oleellisia. Maailmanlaajuisesti on ihan outo ilmiö, että alle 20-vuotiaat pääsevät johtamaan orkesteria.” Peltokoski aloitti Panulan opissa 14-vuotiaana ja alkoi käydä kursseilla säännöllisesti 16-vuotiaana. Hän toivoo voivansa säännöllisesti konsertoida myös pianistina, ja kesälle onkin kaavailussa Lisztin h-molli-sonaatin esitys. Erik Rousi, Tuija Knihtilä, Tuomas Katajala, Samuli Takkula © VILLE LEHVONEN ”Wagner oli elokuvanero ennen elokuvan keksimistä ja Bayreuth maailman ensimmäinen elokuvateatteri.”. Opiskeluissa sitä opetellaan uusi kappale kahdessa viikossa, mutta ei sen takia tehdä musiikkia. ”Kokemukset kerrostuvat toistensa päälle. Suomalaisessa kapellimestariajattelussa painottuu orkesterirepertuaari, mutta Keski-Euroopassa ooppera on kapellimestariudessa oleellisesti läsnä. ”Tulee tunne, ettei tämä ole täysin totta edes Ringin omassa maailmassa – se on syklin varsinaistenkin iltojen näkökulmasta flashback. Minua kiinnostaa nimenomaan laulajien kanssa työskentely.” Peltokoski sanoo olevansa oopperafanaatikko, joka ”hoilasi kesäleireillä sopraanoaarioita” ja kuuntelee vapaa-ajallaan lähinnä vanhojen oopperalaulajien levytyksiä. ”Toivottavasti yleisöä saadaan nyt huhtikuussa paikalle – toivon saavani tartutettua Wagner-viruksen mahdollisimman moniin ihmisiin. Kliimaksit eivät ole ihan sellaisia kuin kuvittelisi”, Peltokoski tuumii. Kaiken muun lisäksi Peltokoski on myös leffafriikki. ”Saisin elämäni helpoksi tekemällä vain Sibeliusta ja Wagneria, mutta korona-aikana se ei välttämättä onnistu”, hän nauraa. ”Instrumentalistina jokainen ääni ja fraasi muotoillaan tietenkin erikseen. Hän ei halua vetää rajaa orkesteriohjelmiston ja oopperan välille. Tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu, vaan se, mitä se saa kokijan ajattelemaan. Tervetuloa kokemaan taiteen merkitys!” . Peltokoski jakaa nyt aikansa orkesterinjohdon ja pianonsoiton kesken. Ohjelma on haastattelua tehdessä vielä täysin auki. Onneksi kapubändi on joka tapauksessa pystynyt toimimaan ja kapellimestariopiskelijat johtamaan. Wagnerin lisäksi inspiroivat Puccini, Mozart, myöhäinen Verdi. Tärkeintä olisi olla musiikin kanssa niin paljon, että siihen kasvaa kiinni. Shostakovitshia ja Fagerlundia. ”Wagner oli elokuvanero ennen elokuvan keksimistä ja Bayreuth maailman ensimmäinen elokuvateatteri”, hän innostuu ja alkaa puhua ohjaaja Andrei Tarkovskista. ”Vaikka olisi kuinka hyvä lukemaan partituuria, koeta nyt opetella tätä full scorena!” Peltokoski sanoo ja plärää Tristan-nivaskaa videopuhelun ruudulla. Nykyinen professori Sakari Oramo on Peltokosken innostuneen lausunnon mukaan ”napakymppi”, mutta eniten hän suitsuttaa Jorma Panulaa, jota ilman tuskin olisi tässä. Reininkulta Eurajoen kirkossa 23.4. Kesällä olisi tarkoitus myös vierailla Bremenissä Deutsche Kammerphilharmonien edessä. Kotosalla on ollut hyvä lukea ja opiskella partituureja. Urut: Ilpo Laspas Kapellimestari: Tarmo Peltokoski Visualisointi: Mikko Kiviharju Rooleissa mm. Nyt hän pääsee tekemisiin ”musiikinhistorian pisimmän möhkäleen kanssa”. Vaikka kapellimestariura on ykkösenä, ei pianon merkitys haalene. ”On onni, että Suomessa on Jorma Panula, joka on aina halunnut mahdollisimman nuoria oppilaita. Peltokoski toteaa, ettei tule lainkaan kaipaamaan lavasteita Eurajoen kirkossa esitettävässä Ringissä. Nyt kun Peltokoski on alkanut toden teolla opiskella Ringiä, hän huomaa, mikä merkitys on ollut niillä tuntimäärillä, joita hän on lapsesta lähtien viettänyt Wagnerin musiikissa. Solisteihin lukeutuu festivaalin johtajaduon Mika Kareksen ja Erik Rousin lisäksi Tuija Knihtilän ja Jyrki Anttilan kaltaisia konkareita sekä rooleissaan debytoivia nousevia nimiä kuten Silja Aalto, Hannakaisa Nyrönen ja Samuli Takkula. ”Kapellimestariluokkalaisille vocal coach -ajatus on täysin vieras, mutta perinteisessä saksalaisessa Kapellmeister-traditiossa ollaan juuri tätä. Kapellimestarin näkökulma on erilainen, koska hän ei tuota yhtään ääntä.” Ja 15 tunnin Ring jos mikä vaatii mikrotason sijaan makrotason rakenteiden hallintaa. Nopea oppiminen tuntuu yleisön huijaamiselta. Ja siinä on suuri etu olla pianisti, joka voi perehtyä partituureihin koskettimistolla. ”Olen aina ensisijaisesti muusikko, ja muusikkouteni tulee aina olemaan pianismia”, mielellään improvisoiva Peltokoski sanoo. 39 R ONDO C LASSIC 4|2021 tämä häntä innostaa valtavasti. Sitä odotellessa, miltä tuntuu tehdä 60 vuotta samoja biisejä kuten Herbert Blomstedt.” Piano kulkee rinnalla Keväällä Peltokoski johtaa Tapiola Sinfoniettan konsertissa mm. Aikaa musiikille Korona-aika ei ole lannistanut Peltokoskea, joka kokee hyötyneensä opinnoistaan nyt enemmän kuin koskaan. Hän on suunnitellut Reininkullan huippukohdaksi koko myöhempää tarinaa enteilevän Jumalten tuhon motiivin, joka kuullaan maaäiti Erdan dramaattisessa sisääntulossa
Heidän alueillaan elettiin länsimaiden intensiivisintä elämää: Burgundissa, joka uhkui voimaa niin kuin siellä kasvava viini, ’koleerisessa Pikardiassa’, ahneessa, rikkaassa Flanderissa. murheissansa ” Petrus Opmeerin puupiirroksen tiedetään varmuudella esittävän Josquin Desprezia, mutta sekin on valmistunut säveltäjän kuoleman jälkeen. Kuinka suunnattoman ylpeä olikaan Burgundi! Tuon hallitsijasuvun koko historia… mitä se onkaan muuta kuin runoelma sankarillisesta ylpeydestä. Titteli jäi kuitenkin eloon, ja voimassa oleva Burgundin herttua on Espanjan kuningas Felipe. Moniäänisyyden taustaksi on hyvä muistaa keskiajalta periytynyt filosofian ja teologian korkeampi koulutus, quadrivium . Yksi tapahtuman kohokohdista oli Gilles Binchois’n sävellys, jota esitti kaksikymmentäneljä jättimäisen piirakan sisään leivottua muusikkoa. Linnasta toiseen ”vaeltavan” hovinsa kanssa herttuat esiintyivät kulttuurielämän, sankarillisten hyveiden ja katolisen uskon puolustajina, jotka kävivät epäonnisia sotia ja järjestivät näyttäviä juhlia. 1400-luvulla Burgundi edusti katoavaa ja Italia tulevaa maailmaa, jonne pohjoisen säveltäjät matkasivat töihin. Siellä, verraten pienellä alueella, kehittyi moniääR ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN JOSQUIN DESPREZ: STABAT MATER seisoi äiti nistä musiikkia liki kahdensadan vuoden ajan eteenpäin vienyt suuntaus, jota on kutsuttu ”alankomaiseksi koulukunnaksi”. Kartalla repaleinen valtakunta oli yhdistelmä eteläistä Burgundia ja pohjoista Flanderia, jonne laajennuttiin 1400-luvun alussa. Siellä Alppien toiselta puolelta tulleet ”oltramontanit” kohtasivat vielä rikkaammat kaupunkivaltiot ja orastavan renessanssin. Herttuat ajoivat maansa törmäyskurssille Ranskan kanssa, joka jakoi herttuakunnan vuonna 1482 Habsburgien keisarikunnan kanssa. Sen neljä oppiainetta, aritmetiikka (numerot abstrakteina), geometria (numerot tilassa), musiikki (numerot ajassa), sekä astronomia (numerot tilassa ja ajassa), liittivät musiikin taivaallisten sfäärien harmoniaan. Keskiajan moniäänisessä musiikissa tuo korkeamman todellisuuden häälyvä läsnäolo muistutti inhimillisten pyrintöjen pienuudesta. Samoilla mailla puhkeaa kukkaan komea maalaus-, kuvanveistoja musiikkitaide, vallitsee mitä kiivain kosto-oikeus ja rehentelee mitä väkivaltaisin barbaarisuus aateliston ja porvariston keskuudessa.” Willem Keyn (1515–1568) maalaus ”Pietá” on maalattu Antwerpenissa noin 1550 ja kuvaa herkästi äidin menettämisen tuskaa poikansa ruumiin äärellä.. Säveltaide kukoisti vauraassa Flanderissa ja Brabantissa. Kuuluisin niistä oli vuoden 1454 Fasaanin juhla Lillessä, jossa yritettiin päättää ristiretkestä ottomaanien valloittaman Konstantinopolin pelastamiseksi. Alankomainen se ei ollut, eikä oikein koulukuntakaan. Säveltäjät kuitenkin saivat samansuuntaisen koulutuksen kaupunkikeskusten, kuten Cambrain, Monsin, Liègen, Tournain ja Saint Quentinin katedraaleissa. 40 R ONDO C LASSIC 4|2021 Johan Huizinga kuvaa historiaklassikossaan Keskiajan syksy (1919) Burgundin herttuakunnan (843–1477) keskiaikaisten ritari-ihanteiden viimeisenä linnakkeena
Legenda jo eläessään Faktatiedon puutteessa Josquinista on luonnosteltu kuvaa anekdoottien pohjalta. Vuonna 1483 Josquin oli perinyt sedältään ja tädiltään Hainautin Condé-sur-Escaut’ssa omaisuuden, joka luultavasti teki hänet taloudellisesti riippumattomaksi säveltäjän työstä. Ferrarasta Josquin lähti pakoon ruttoa, johon hänen seuraajansa Jacob Obrecht vähän myöhemmin kuoli. muodoissa Judocus de Pres tai Ioschinus de Prattis. Satunnaiset lähteet paikantavat hänet kauemmaskin, kuten Unkariin kuningas Matthias Corvinuksen hoviin. Baldassare Castiglionen Hovimiehessä (1528) aristokraattinen joukko kuuntelee motettia, joka ei tee mitään vaikutusta ennen kuin sen säveltäjäksi mainitaan Josquin, jolloin kaikki alkavat kilvan ylistää musiikkia. Latinaksi nimi esiintyi mm. Herttua ei piitannut suosituksesta, vaan palkkasi Josquinin. Ensimmäinen virallinen lähde kertoo hänen laulaneen ja säveltäneen Provencessa Anjoun kuningas Renén palveluksessa vuonna 1475. Hänen arvellaan työskennelleen Ranskan kuningashovissa 1470-luvulla ja opiskelleen siellä Ockeghemin johdolla. Ranskan hoviin hän palasi 1500-luvun alussa. 1450-55–1521) syntyi joskus 1450-luvulla Burgundin herttuakuntaan kuuluvassa Hainautin pitäjässä nykyisen Belgian ja Ranskan rajalla, jossa hänen isänsä ja isoisänsä olivat toimineet poliiseina. Tunnettu on Ferraran herttualle lähetetty asiantuntijalausunto, jossa hänelle suositeltiin keisari Maximilianin hovisäveltäjän, brabantilaissyntyisen Heinrich Isaacin pestaamista, koska hän – toisin kuin Josquin – säveltää nopeasti mitä pyydetään ja halvemmalla. Kulttuurivaihdosta syntyi uudenlainen säveltaide, jossa pohjoinen järki ja kontrapunkti yhdistyivät etelän melodisuuteen ja aistillisuuteen – goottilainen arkkitehtuuri kohtasi Botticellin keväiset neidot. Asiakirjoissa Josquin identifioi itsensä ranskalaiseksi, mikä voi liittyä herttuakunnan murenemiseen 1480-luvulla. Vaikka hänestä tuli sukupolvensa kuuluisin säveltäjä, hänen elämästään ja henkilöstään tiedetään hyvin vähän. Samantapainen on Adrian Willaertin kertomus Josquinin motetista, jota laulettiin suurella kunnioituksella paavin capellassa, mutta kun Willaert kertoi olevansa teoksen oikea säveltäjä, kappale hylättiin heti. Vuonna 1504 hän palasi Italiasta loppuiäkseen Condé-sur-Escaut’hon paikallisen kirkon rovastiksi (prevost). Säveltäjä ilman elämäkertaa Josquin Desprez (n. Elämänvaiheita on voitu dokumentoida työsopimusten, palkkakuittien ja kirjemainintojen kautta. Käsikirjoituskopioiden ja painettujen nuottien määTätä kulttuuriyhteyttä rakensivat viiden sukupolven burgundilaissäveltäjät Johannes Ciconiasta, Guillaume Dufaysta ja Gilles Binchoisista (1) Jean Ockeghemiin ja Alexander Agricolaan (2), Josquin Despreziin ja Heinrich Isaaciin (3), Nicolas Gombertiin ja Adrian Willaertiin (4), ja viimeiseksi Orlando di Lassoon ja hänen aikalaisiinsa (5). Nimikään ei ole helposti identifioitavissa. Nopeasti kehittyneen nuottipainatuksen ansiosta tästä musiikista tuli universaalia taidetta, joka levisi kaikkialle Eurooppaan. Sieltä Josquinin vaellusta hovista toiseen voi seurata 1485 Milanoon Sforza-suvun palvelukseen, 1489 Roomaan paavin capellan laulajaksi, ja 1503 Ferraraan Este-suvun hovisäveltäjäksi. Josquinista kuoleman jälkeen tehty puupiirros perustunee aiempaan maalaukseen, mutta kuvaa hallitsee lähinnä suuri turbaanimainen pää| 1400-luvulla Burgundi edusti katoavaa ja Italia tulevaa maailmaa, jonne pohjoisen säveltäjät matkasivat töihin. Sikstiiniläiskappelin seinästä löytyi vuonna 1998 graffiti, joka on todennäköisesti hänen ainoa omakätinen kirjoituksensa: JOSQUINJ. R ONDO C LASSIC 4|2021 41 hine, jollainen koristi myös Burgundin herttuoiden muotokuvia. Myös ulkonäkö on arvoitus. Joissakin veikkauksissa Leonardo da Vincin Milanossa 1480-luvulla maalama muusikon muotokuva (Ritratto di musico) voisi esittää Josquinia, joka työskenteli samaan aikaan Sforza-suvun palveluksessa. Josquinin polyfoninen tietotaito polveutui burgundilaisesta perinteestä, ja Hainautin kreivikunnasta olivat kotoisin myös Gilles Binchois ennen häntä ja Orlando di Lasso hänen jälkeensä. Hän palasi elämänsä ehtoolla synnyinseuduilleen ja kuoli siellä tasan 500 vuotta sitten. Sedän ja tädin perukirjassa lukee Jossequin Lebloitte dit Desprez, mutta musiikkiyhteyksissä sukunimi on kirjoitettu Duprez, Desprez, tai des Prez, jota hän käytti yhdessä sävellyksessään akronyyminä. Leonardo da Vincin mestarillinen maalaus ”Muusikon muotokuva” on maalattu noin vuosien 1483–1487 välillä. Sen on arveltu esittävän Josquin Desprezia, joka työskenteli yhtä aikaa Milanossa Sforza-suvun hovissa.. Tuoreimman tutkimuksen mukaan Josquin sai koulutuksensa Hainautin Monsissa tai etelämpänä Cambraissa tai Saint Quentinissa
Keskiajalla nuottikirjat olivat usein myös visuaalisia taideteoksia ja etenkin aloitussivut koristeltiin näyttävästi.. Pyhä Neitsyt ja kärsivä nainen Stabat Mater (” Seisoi äiti tuskissaan ”) on katolinen hymni 1200-luvulta, joka kuvaa Neitsyt Marian kärsimystä poikansa ristinkuolemassa. paavi Innocentius III:een. Suosiolla oli syynsä: Josquinin teoksissa italialainen melodiikka jalostui taidokkaalla polyfonialla kirkon ja hovien ylelliseksi taiteeksi. Seuraava sukupolvi nosti Josquinin jalustalle, moniäänisen säveltämisen esikuvaksi. Paras lähde hänen persoonansa puntarointiin ovat hänen sävellyksensä. Ne tekevät niin kuin hän tahtoo, kun taas toisten kuoromestarien on tehtävä, mitä sävelet tahtovat. Vuosisatojen varrella runon ovat säveltäneet mm. Hahmon äidillisiin ominaisuuksiin kuuluivat ymmärrys, anteeksiantaminen ja lohdutus. Josquinin viisiääninen Stabat Mater on ajoitettu 1500-luvun alkuvuosille, mutta joidenkin tietojen perusteella se on voinut syntyä jo vuonna 1488. Josquinin Stabat Mater on yksi ensimmäisistä ja lyhyimmistä sävellyksistä. Hän yhdisteli jäljittelevää kontrapunktia laajempaan asetteluun ja yksiäänisiä jaksoja moniäänisiin. Se ei vaikuttanut Josquinin Stabat Materiin , josta ilmestyi säveltäjän kuoleman jälkeen myös ”protestantillistettuja” versioita. Hän seurasi ja korosti tekstiä edeltäjiään valppaammin harmonialla ja rytminvaihdoksilla. Tuomas Akvinolaisen ehtoollishymniin pohjautuva Missa pange lingua , sekä kaksi ” Asemies ”-messua ( Missa l’homme armée ) Dufayn aiemmin käyttämästä ja Burgundin herttuoiden suosimasta maallisesta sävelmästä. Josquinin Aukeama Josquin Desprezin nuottikirjasta. ” Josquinia näyttää ympäröineen hypetys, jossa faktat ja fiktio sekoittuivat välillä kuin Nätti-Jussin tarinoissa. Messuista erottuvat mm. Joka tapauksessa siitä tuli toisintojensa määrän perusteella yksi säveltäjänsä suosituimpia teoksia ja esikuva muille saman aiheisille teoksille. Vaativaksi työn on tehnyt kahdessakymmenessä säkeistössä toistuva runomitta, joka saa esimerkiksi Haydnin ja Dvo?ákin virittämään teoksensa yli tunnin mittaan. Vähäväkisille ja elämässään epäonnistuneille Maria tarjosi eräänlaisen keittiönoven taivaaseen. Josquinin noin 120 motetista yli puolet oli Maria-aiheisia. Maria-kulttiin tarttui humanistisia piirteitä, jotka toivat inhimillisyyden taiteellisen ja kristillisen ajattelun keskelle. Maria-kultin juuret ulottuivat kristillisyyden varhaisille vuosisadoille, jolloin Uuden testamentin Jeesuksen äidistä tehtiin Theotokos, Jumalansynnyttäjä, taivaan kuningatar ja madonna (”minun rouvani”). 42 R ONDO C LASSIC 4|2021 rän perusteella Josquin oli aikansa suosituin säveltäjä. Renessanssiajan alussa suosion kasvuun näyttää liittyneen naisen aseman koheneminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Asiaa ihmetteli saksalainen nuotinpainaja 1540-luvulla: ” Josquinilta tulee nykyisin enemmän uusia sävellyksiä kuin hänen eläessään ”. Polyfonian sokkeloissa Hengellisten sävellysten pohjana saatettiin keskiajalta lähtien käyttää maallisia sävelmiä. Palestrina, Charpentier, Vivaldi, Pergolesi, Haydn, Boccherini, Rossini, Dvo?ák, Kuula, Szymanowski, Poulenc, Pärt ja Penderecki. Marian palvonta on merkinnyt eri aikoina eri asioita. 1800-luvulla paavi julisti dogmin Marian perisynnittömästä sikiämisestä, mikä teki Mariasta moderneille feministeille kohtuuttoman naisen mallin ja ”maskuliinisuuden ylivoimaisen voiton”, kuten Simone de Beauvoir kirjoitti. Heinrich Glarean kirjoitti vuonna 1547: ” Kukaan säveltäjä ei ole paremmin ilmaissut sielun liikutuksia musiikissa kuin Josquin, kukaan ei ole kehitellyt ideoitaan yhtä onnistuneesti kuin hän, eikä kukaan ole tehnyt sitä yhtä vaivattomasti ja sulokkaasti. Josquinin tunnistettu tuotanto jakaantuu pariinkymmeneen messuun, motetteihin, chansoneihin ja joihinkin soitinsävellyksiin. Runon arveltiin pitkään olleen fransiskaanimunkki Jacopone da Todin kirjoittama, mutta varhaisemmat lähteet ovat laajentaneet arvauksia mm. Kaksi messuista, Missa Ave maris stella ja Missa de Beata Virgine , ylistää Neitsyt Mariaa. 1300-luvulle tullessa hymni oli käytössä ympäri katolista Eurooppaa. Monien maallisten laulujen satiirinen huumori paljastaa Josquinin valppaasti maailmaa seuranneeksi ja sitä musiikissaan hienovaraisesti tulkinneeksi taiteilijaksi. Ockeghemin tavoin Josquin laajensi äänialaa matalaan suuntaan ja käsitteli ääniä aiempaa tasaveroisemmin. Protestanteille Maria-kultti oli ongelmallinen, sillä katolinen kirkko aseisti 1500-luvun lopulla Marialla vastauskonpuhdistusta. Monien teosten ytimenä olivat yksinkertaiset sävelmotiivit, jollaisista tuli keskeinen sävellysperiaate meidän päiviimme asti. Stabat Mater toi pääsiäistapahtumiin henkilökohtaisen ja läheisen näkökulman. Moteteista voi mainita Ockeghemin muistolle sävelletyn Déplorationin ( Nimphes de bois ) tai Girolamo Savonarolan polttoroviotuomion innoittaman Misereren . Jo keskiajalla oli syntynyt side trubaduurilaulujen ylistämän maallisen valtiattaren ja hengellisen musiikin Pyhän Neitsyen välille. 3–5-äänisissä moteteissa moniäänisyys on pakattu pienempään tilaan. Hänen nimiinsä pistettiin myynnin edistämiseksi myös muiden sävellyksiä. ” Tunnustuksen katoliselle moniäänisyyden taiturille antoi myös Martti Luther: ” Hän on sävelten mestari. Esimerkiksi keskiaikaisissa cantigaksissa painottui kansanperinteestä kumpuava mystiikka ja epäliturginen itsenäisyys
Tenoriääni on korotettu kuudenteen moodiin, suruun ja kuolemaan assosioituun sävellajiin. Kun lopussa välähtää kadotuksen tuli ( Inflammatus et accensus ), tekstuuri muuttuu homofoniseksi ja rytmi kolmijakoiseksi. ” Musiikki antaa kokemusperäisen todisteen surusta ja kärsimyksestä, kun Maria suree, vapisee ja näkee lapsensa kärsimyksen. Ensimmäinen osa (Prima pars, säkeistöt 1–10) on renessanssitaiteessa yleistynyt pietà-asetelma: ” Seisoi äiti murheissansa, ristin alla tuskissansa: siinä riippui Poikansa. 1400–1460) säveltämäksi arvellusta maallisesta chansonista Comme femme desconfortée (” Kärsivä nainen ”). R ONDO C LASSIC 4|2021 43 Stabat Materissaan käyttämä sävelmä, cantus firmus , ei ole peräisin runoon kuuluvasta katolisesta hymnistä, vaan Gilles Binchois’n (n. Laulu oli kopioiden määrällä arvioituna 1400-luvulla hyvin tunnettu. Binchois’n sävelmä toistuu teoksessa kahdesti jakaen sen samalla kahteen osaan. säveltäjille ja eri alojen esiintyjille, op. Traagiset vivahteet on poimittava tarkalla korvalla. Toinen osa (Secunda pars, säkeistöt 9–10, 15–20) kasvaa rukoukseksi, jossa kuolevainen samaistuu Marian tuskaan ja pääsee osalliseksi pelastuksesta. verkkosivut Hakuaika kursseille päättyy 2.5. Estonian Academy of Music and Theatre Invites young talented musicians to audition for bachelor and master level studies Live entrance auditions will take place from June 28 until July 1 at EAMT The application deadline via DreamApply is June 3 2021. Aloittavissa sanoissa ” Äiti, lähde rakkauden, rinnassani tuskas tunnen ” Josquin jäljittelee motettiäänissä hetken chanson-sävelmää. Nykykuulijan korviin Josquinin Stabat Mater kuulostaa rauhalliselta ja seesteiseltä, ja on mahdollista, että teos oli tarkoitettu enemmän intiimiin kotikuin julkiseen kirkkokäyttöön. Sitä ympäröivät Stabat Mater -runoa laulavat äänet, jotka liikkuvat välillä tiiviisti toisiaan jäljitellen, välillä linjautuen korostamaan yksittäisiä sanoja tai lauseita. Viimeinen säkeistö huokuu nöyryyttä, josta kohoaa päätteeksi kuva paratiisin kirkkaudesta sekä yhteisymmärryksen sinetöivä Amen: ” Ruumiin kuolema kun koittaa, sielun anna silloin voittaa paratiisin kunnia. säveltäjä Brigitta Muntendorf & ohjaaja Michael Höppner Virtuaalityöpaja – Kollektiivisen luovan työskentelyn etätyöpaja äänitaiteilijoille ja säveltäjille genrestä riippumatta 29.5.–11.7., op. 6.–11.7.2021 Uuden musiikin kesäakatemian kurssit kansainvälisten huippuopettajien johdolla musiikin aika time of music. Musiikin ytimenä olevasta hitaudesta seuraa joka tapauksessa kappaleen epätavallinen levollisuus, vakaa ja empimätön eteneminen sekä kirkastunut läpikuultavuus. ” . On silti vaikea sanoa, kenen löydettäväksi teoksen yhteys maallisen ja taivaallisen naisen välillä oli tarkoitettu. Its culturally diverse professional learning environment brings together top musicians, composers, actors and producers from Estonia and Europe. Sen yllä ja alla jäljittelevä kontrapunkti ja ketjuuntuvat kaanonit limittävät motettitekstin lähes katkeamattomaksi musiikin virraksi Ehkä ajatuksena on ollut kätkeä ”tavallinen” sureva nainen Neitsyt Marialle omistetun tekstin ja musiikin sisään. Binchois’n chansonin sävelet on harvennettu Josquinin Stabat Materin tenoriääneen nelinkertaisesti, jolloin se äärimmäisen hitaasti etenevänä käytännössä hukkuu ympäröivään moniäänisyyteen. EAMT celebrated its 100th anniversary in 2019. Musiikki tekee ymmärrettäväksi asioita, jotka ovat muuten abstrakteja. Toisessa osassa Josquin maalaa astetta rohkeammin. Tekstuuri tummenee, kun tekstissä nousee esiin fyysinen kärsimys, haavat, lyönnit ja kyyneleet. säveltäjät Sandeep Bhagwati & Catherine Milliken Aikamme kamarimusiikki – ks. Lisätiedot, tarkemmat aikataulut ja hakulomake kursseille: www.musiikinaika.org/kurssit Festivaaliohjelma julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. Sanat Fac me tecum plangere (” Kanssasi kärsin tuskan ”) tuntuvat käpertyvän hiljaiseen hämärään. Säkeistöt seuraavat toisiaan tasaisena virtana lukuun ottamatta aivan loppua, Jeesuksen viimeistä henkäystä (dum emissit spiritum), jossa musiikki hiljenee hetkeksi ennen toista jaksoa. For detailed audition requirements and assessment criteria please visit: eamt.ee/en/admissions Estonian Academy of Music and Theatre o?ers an internationally competitive higher education. Stabat Materissaan Josquin rinnastaa maallisen naisen ahdistuksen Jumalanäidin kärsimykseen ristin juurella tavalla, joka tasapainottaa aiheen inhimillisen ja hengellisen ulottuvuuden poikkeuksellisen herkästi. Rebellion for Sale – Poikkitaiteellinen ja improvisatorinen esitystaiteen kurssilaboratorio 6.–11.7
Pohjoismaissa ennen näkemätön mestariteos sai ensi-iltansa kymmenen hengen yleisölle, ja se on nähtävillä striiminä tiketti.fi -sivustolla. 44 R ONDO C LASSIC 4|2021 akhnaten vei transsiin o K U VA T © M AR K K U PI H LA JA opperaryhmät Box ja Skaala kunnostautuivat tekemällä keskellä pandemiaa huikean tuotannon Philip Glassin egyptiläisoopperasta Akhnaten (1983). Glassin musiikissa tulee ilmi selkeä vastakkaisuus: vanhaa maailmaa edustavat järkkymätön, dissonoiva sointukelaus ja miehisen ankarat kuorot, kun taas uuteen aurinkojumalaan liittyvät kohtaukset soivat valosta häikäistyvinä ja elämää täynnä. Mitään osoittelevia yhteyksiä nykypäivään ei ollut – onneksi. Aleksanterin teatterista muodostui sakraali tila, jossa toistuvien mollikolmisointujen kolmituntinen vuo vei transsiin. Mikä äänityyppi tähän paremmin sopisikaan kuin kontratenori. Teos on läpeensä unenomainen ja ritualistinen, ja se toteutuu asetelmallisissa kohtauksissa, symbolisissa käsieleissä, tanssissa ja taustavideon aurinkoja tähtikuvioissa. Livenä sen pääsee taas kokemaan syyskuussa. Myös sodanvastaisuus oli osa hänen ohjelmaansa, josta hän sitten sai maksaa vanhoillisten voimien kaapatessa vallan. Tähän liittyy myös sukupuolipoliittinen edistyksellisyys, sillä faaraon olemusta on pidetty androgyyninä. Essi Luttinen otti kaiken ilmaisun irti Nefertitin hahmosta, ja hänen menevä mezzosopZoltan Darago onnistui luomaan Akhnatenista ylimaallisen, androgyynin hahmon.. Muinaisen Egyptin maailma toimi kehyksenä yleispätevälle kertomukselle idealistien tekemästä vallankumouksesta ja sen julmasta jyräämisestä. Historiasta muistamme Akhnatenin eli Ekhnatonin radikaalina monoteismin kannattajana ja aurinkojumalan palvojana. Saukkonen luotti ajattomiin keinoihin mutta jätti silti tilaa draamallisille yksityiskohdille niin, ettei teoksesta tullut mitään patsastelua. Akhnaten ei todellakaan ole sadunomaista Egypti-kitschiä, ja sellainen pysyy myös kaukana Ville Saukkosen visionäärisestä ja asiaankuuluvan ankarasta ohjauksesta. Unelma paremmasta maailmasta Akhnateniin liittyvän musiikin kirkkaus ja laululinjojen barokkinen kauneus tuntuu ilmaisevan paitsi uskontoa niin myös jotain yleisempää: unelmia rakentaa parempi maailma. Rooliin oli Helsinkiin saatu nuori unkarilainen lupaus, Sibelius-Akatemiassa viime kauden opiskellut Zoltan Darago, joka onnistui luomaan roolistaan ylimaallisen hahmon. Kuulijakin uskoi musiikin myötä hänen ideoihinsa. Vaikka rakkausduetto Nefertitin kanssa olikin muinaiskieltä eikä ilmaisultaankaan mitään psykorealismia, siitä välittyi tietty surumielinen, humaani yhteen kietoutuminen. Darago lauloi heleällä ja kiinteällä äänellä ja sai esiintymiseensä juuri sellaista androgyyniä arvoituksellisuutta, josta syntyi distanssin tuntu. Tuotannolle toivoisi pidempääkin ikää, sillä se oli visuaalisesti vangitseva ja musiikillisesti loistokas. arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD H U H T I K U U N Säveltäjän mestaruutta onkin se, miten rikkaasti hän pystyy varioimaan soinnin, rytmin, valöörin ja tekstuurin ilmeitä ja tunnelmia, vaikka ainekset pysyvät yhtä staattisina
Faaraon uusien ideoiden tullessa kuvaan ritualistinen tanssi vapautuu riemukkaammaksi ja rennommaksi, ryhmästä irtautuu taiturillisia sooloja – näyttävimpänä Leo Ikhilorin atleettiset osuudet. Aurinko oli luonnollisesti niiden pääteema, mutta ne rytmittivät teosta ja korostivat tunnelmia kuitenkaan ankkuroitumatta realismiin. NURMEKSEN KESÄAKATEMIA & KESÄKONSERTIT Lisätietoa ja ilmoittautuminen 3.–11.7.2021 www.nurmesmusicacademy.fi Piano Tuija Hakkila, Antti Hotti, Anna Laakso, Mikael Kemppainen (kamaripianisti) Urut ja cembalo Markku Mäkinen Kantele Eija Kankaanranta Huilu ja traverso Mikael Helasvuo Klarinetti Harri Mäki Viulu Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, Minna Pensola, Antti Tikkanen Barokkiviulu & viola d’amore Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch Alttoviulu Lilli Maijala Sello Robert Cohen, Lauri Angervo Mestarikurssi kamarimusiikkiyhtyeille Meta4-kvartetin viulistit Antti Tikkanen & Minna Pensola Taiteilijat ja mestarikurssit Työpajat Mukana konserttisarjassa myös näyttelijä Kimmo Hirvenmäki, tarinankertoja Hannu Taanila, Trio Tanguango: Susanna Mieskonen-Makkonen, viulu, Kirsi Laamanen, harmonikka ja Maija Teikari, piano Kamarimusiikin historia & Musiikkianalyysi Ville Komppa Alexander-tekniikka Lauri Angervo Barokkityöpaja Markku Mäkinen Esiintymisvalmennus Timo Vuento Kamarimusiikki Kamarimusiikki taiteilijan kanssa. Visualisointi toteutui pääosin videoiden avulla, jotka Janne Lehmusvuo oli suunnitellut. R ONDO C LASSIC 4|2021 45 | ESITYKSET KIRJAT CD DVD raanonsa tarjosi sopivan vastakohdan Akhnatenille, joka usein lauloikin puolisoaan korkeammalta. Kaikki tämä edellyttää tietenkin lisää avustuksia. HARRI KUUSISAARI Oopperan lopussa vanhoilliset voimat kaappaavat jälleen vallan. . Sitä kannattaisi kierrättää eri festivaaleilla. Hienoa, että tanssi oli saatu näin orgaaniseksi osaksi kokonaisuutta. Mika Nikanderilla oli tärkeä rooli suomenkielisten puheosuuksien Horus-kertojahahmona. Akhnatenin Aurinkohymni nousi teoksen säteileväksi huippukohdaksi. Kalle Paasosen valaistus loi pimeyden ja valon vastakkaisia maailmoja. Laura Humppilan koreografia käy tässä käsi kädessä. Yllättävän rikkaan sointien ja tunnelmien kirjon muusikot silti loivat. Teknologia on antanut vapaille ryhmille loistavan mahdollisuuden tehdä näyttäviä tuotantoja ilman mahdottomiksi nousevia kuluja. Jonas Rannila johti kurinalaisesti mutta jätti samalla tilaa joustavuudelle. Joona Huotarin pukusuunnittelu alleviivasi hahmojen asemaa, ja faaraon kultapuku oli erityisen häikäisevä. Samalla se voisi tuoda taidemuodolle uutta ja nuorempaa yleisöä. Daragon tapa tulkita se näin paljaasti ja ilman ritualistista suojaa oli rohkea ja koskettava. Siihen oli pakko hypätä mukaan. Musiikista kuultiin orkesteriversion sijaan sovitus neljälle kosketinsoittajalle ja kolmelle lyömäsoittajalle. Kahdeksanhenkinen tanssiryhmä piirtelee tanssilla seremoniallisia kuvioita käsieleineen. Musiikki vie ajan virtaan Ville Salonen oli itse yrmeys ja vanhoillisten voimien äänitorvi Amonin temppelin ylipappina, ja Sampo Haapaniemi oli yhtä mustanpuhuva sotapäällikkö Horemhab. Tämä luonnollisestikin korostaa rytmistä puolta, ja miksaus oli turhan voimallinen. Saukkonen on löytänyt 12-henkisestä kuorosta erilaisia dramaturgisia rooleja voimallisesti laulavasta seremoniallisesta kollektiivista aktiivisiksi osallistujiksi. Hän oli opetellut kohtauksen suomeksi, mistä kunniapisteet. Glassin musiikki ei toisteisuudessaankaan tuntunut puuduttavalta vaan loi vääjäämättömän ajanja historiankulun virran. Lopussa se veikin nykypäivään, egyptiläisen museon opastuskäynnille, jonka jälkeen antiikin hahmot vielä ilmestyvät kuin unessa laulamaan jäähyväisiä unelmien kaupungin vajotessa horisonttiin. Boxin ja Skaalan Akhnaten on tästä hyvä esimerkki. Riikka Hakola oli täynnä auktoriteettia kuningatar Tyenä, jolla tuntui olevan omat valtapoliittiset juonet mielessään
Häneen rinnastuu nykyajassa elävä kuvataiteilija ja yksinhuoltaja Aino, joka ei tahdo saada naismuotokuvaansa piirretyksi, ja jonka elämä on muutenkin vailla suuntaa. Se siitä sisarellisesta toistensa tukemisesta. Almaa tulkitsi Suvi Eloranta sekä laulaen että tanssien, ja toi hyvin esiin Alman sisäisen maailman eri puolia. Tietenkin taiteenlajien mukaan täytyy lisätä myös kirjallisuus, sillä teos perustuu Hanna Weseliuksen monia palkintoja saaneeseen romaaniin Alma! (2016). Eloranta teki Almasta sangen tavallisen naisen eikä miestennielijää. Tanssijat toteuttivat taiten Kekonin yhtä aikaa fyysistä ja symbolistista liikekieltä, ja kirjailijan itse lukemat tekstiosuudet antoivat sopivasti distanssia näyttämölliselle tapahtumalle. Petri Kekonin koreografia ruumiillistaa teemoja, tulkitsee tunteita ja luo siteitä hahmojen välille sopivan viitteellisellä tavalla. Laulajien äänet sulautuvat kimmeltäen yhteen kuin Straussin Ruusuritarin lopussa ikään. Aino jää oopperassa hieman Almaa ohuemmaksi. Sopraano Olga Heikkilä tarttui rooliin vimmaisesti. Hahmo kuitenkin syttyy eloon Tuuli Lindebergin laulun ansiosta, joka on kirkkaudessaan ja puhtaudessaan aarre suomalaiselle nykymusiikille. Alman musiikille tuo tonaalista ilmettä häneen viittaava johtoaihe, joka on peräisin Alma Mahlerin laulusta Der Erkennende Franz Werfelin tekstiin. Kirjan ja oopperan nimihenkilö viittaa Alma Mahleriin, säveltäjä Gustav Mahlerin, arkkitehti Walter Gropiuksen ja kirjailija Franz Werfelin vaimoon, jonka oma säveltäjänura jäi vaimon roolin jalkoihin. Minna Leinonen onnistuu suhteuttamaan musiikkinsa kokonaisuuteen mutta silti säilyttäen oman äänensä. Toivottavasti teos pääsee pian livenä esiin. Huilu, gamba ja lyömäsoittimien heleät diskanttitehot luovat maagisia sävelmaisemia, ja esimerkiksi Ainon ja alastoman mallitytön välisessä kohtauksessa huilu liittyy laulajien melodioihin duomaisesti keskustellen. ESITYKSET 46 R ONDO C LASSIC 4|2021 © VILLE OINONEN naisten maailmaa taiteidenvälisesti p oikkitaiteisuudella on paljon tilaa suomalaisessa esittävän taiteen kentässä, vaikka jäykät tukirakenteet pitävätkin pystyssä raja-aitoja. Minna Leinosen värikylläinen ja ilmaisurikas partituuri liikkuu laajalla alalla, hermostuneesta poukkoilevuudesta lyyriseen kimmellykseen, joka tuo toivoa oopperan ahdistuneiden naisten kohtaloihin. Libretto on kirjailijan itsensä tekemä. Hahmot kohtaavat metatasolla, kiteyttäen naisten maailmaa yleispätevästi. Toisaalta hän saa kamarimusiikillisesta kokoonpanosta irti myös dramaattisia tehoja ja nopeasti vaihtuvia ilmeitä. seksiorjiksi siepatut nigerialaiset tytöt puuttuvat oopperasta. Kolmas hahmo on naispuolinen lakimies, joka kärjistää feminististä tematiikkaa. Hän piikittelee Almaa saamattomuudesta ja miesten valtaan alistumisesta ja haukkuu tätä ”lehmäksi, sacherkakkuseksi, kreemipyöryläiseksi, puuterivipaksi ja strutsinsulkahattuiseksi ongelmaksi”. Ilmaisun lajit tukevat toisiaan, sulautuvat ja keskustelevat. Minna Leinosen säveltämä ”liikeooppera” Alma on todiste siitä, miten pitkälle musiikin, tanssin ja teatterin kohtaamisilla voi päästä. Alman lähipiirin miehet näyttäytyvät itsekkäinä alistajina. Yksinhuoltajaäidin paineet arjen pyörittämisessä yhdistyvät taiteellisen luomistyön vaikeuteen, eivätkä nettideittien yritykset auta merkityksellisten ihmissuhteiden luomiseen. Laulu esiintyy musiikissa paitsi motiivisina katkelmina, myös kokonaan sovitettuna. Naisten yhteenkuuluvuuden harmonia jäi soimaan mielessä, mutta jos kerran rakkautta haikaillaan, miksi miehiä piti käsitellä teoksessa niin tylysti. Tampere Biennalen viime keväältä siirretty tuotanto sai ensi-iltansa helmikuussa striiminä. . Hän on karsinut kirjan moniaineksista rönsyilyä mutta säilyttänyt kielellisen rikkauden. Gustav Mahler käväisee lavalla tanssija Samuli Roinisen hahmossa lausumassa ylimielisiä ja nöyryyttäviä kommentteja vaimonsa säveltämisestä ja vaatimassa häntä elämään vain häntä varten. Tämä kohtaus suokin levollisen, nostalgisen suvannon fragmentaarisen informaatiotulvan keskellä. Jonne Niemisen ja Sari Mayerin valot ovat visualisoinnissa vähintään yhtä keskeisessä osassa kuin Petri Kekonin minimalistinen lavastus. En epäröisi kutsua Almaa merkittäväksi läpilyönniksi Leinosen säveltäjänuralla. Teksti vilisee runollisia kielikuvia ja yllättävästi risteäviä viittauksia, jotka antavat musiikille ja tanssille paljon sytykkeitä. Toista maailmaa edustaa lakimiehen puhelaulu, joka on repivää ja laajoin intervallein hyppivää. Ainon tarina saa romaanissa monia viitteitä nykypäivään, mutta mm. Tekijöiden empatia on selvästi ollut Alman puolella, sillä lakimies ei selvästikään ymmärrä vuosisadan takaisen naisen tilannetta. Lopussa Aino ja lakimies liittyvät selät vastakkain rinkiin, ”pyörimään hitaasti johonkin avaruuden suvannon mustaan pyörteeseen”. HARRI KUUSISAARI Tuuli Lindebergin Aino tuskastuu, kun alastonmallin maalaminen ei oikein onnistu.. Libretossa on mukana otteita Alma Mahlerin päiväkirjoista, joita ei kirjassa ole. Alma kuitenkin tuntee myös ylpeyttä olla ”aurinkokuntansa painovoiman keskipiste, jota hehkuvat satelliitit kiertävät”. Jutta Seppisen johtamassa esityksessä on kaksi laulajaa, yksi tanssija-laulaja sekä neljä tanssijaa ja neljän hengen soitinyhtye
Tosin vika oli myös orkestereissa ja niiden työilmapiirissä. Lintu analysoi terävästi Gustav Mahlerin musiikkia ja useiden muiden säveltäjien työn alla olevia teoksia ja valottaa orkesterin ja kapellimestarin välistä dynamiikkaa. Tuskin kenenkään kapellimestarin parisuhteesta ja koirasta on kirjoitettu viime vuosina yhtä paljon. Hannu Lintu myöntää itsekin, että hänen persoonansa ei ole helppo, ja tämä lienee osasyynä uran alkuaikojen vaikeuksiin mm. Jopa tuo ”katse, joka voisi tappaa” saattaa selittyä arkisesti kaihilla. Parastaan kirja antaa silloin, kun päästään keskittymään itse asiaan. Musiikkipoliittiset mielipiteet ovat tunnetusti teräviä ja perusteltuja, niin tässäkin. Linnun julkinen minä ei ole kuitenkaan jäänyt Ylen seinien sisään. Hän on ollut valitsemassa Finlandia-palkinnon saajaa, ja ilmeisen taitavasti hoidettu ulostulo mieskumppanin kanssa on herättänyt aikakauslehdistön kiinnostuksen. Muusikoista kaikki lähtee, ja esimerkiksi Tampere Filharmoniassa tulee hyvin esiin konserttimestari Dennis Kimin keskeinen rooli Linnun sanoman välittäjänä orkesterille. Mitään erityistä Linnun harjoitusmetodeissa ja partituurin lukemisen tavassa ei paljastu, mutta arkisen hiomisen prosessi kyllä välittyy. Aiemmista musiikkikirjoistaan poiketen Hako on antanut omalle kertojaminälleen ja reportaasin kuvaileville keinoille ison roolin, mutta se ei aina toimi. RSO:n esittelyissä on tullut esiin Linnun analyyttisyys, mikä yhdistyy terävään, joskus salaironiseen verbaaliseen antiin. Soitto on ollut komeaa, vaikka filharmonista pehmeyttä onkin jäänyt joskus kaipaamaan. R ONDO C LASSIC 4|2021 47 | KIRJAT linnun siivillä maailman halki Pekka Hako: Linnun radalla – Kapellimestari Hannun Linnun matkassa. Vaikka musiikki sinänsä olisikin pääasia, orkesterin keulakuvan täytyy nykyisin osata puhua vakuuttavasti – Paavo Berglund -tyylinen murahtelu ei vain enää käy päinsä. Pekka Hakon kirjassa ydin on itse työssä. Jorma Panulan kapellimestarikoulutusta ei käsitellä yhtä paljon kuin jossain muualla. Louisissa ja Singaporessa, ja käytännön harjoitustyö orkesterien kanssa saa paljon kuvailua. Hyvä niin. Voisi uskoa, että hän ottaisi rinnalleen ulkomaisen sinfoniaorkesterin, ja kirjan mukaan allekirjoitusta vaille valmiita sopimuksiakin on jo ollut. Hän on kyllä tavannut huonoa käytöstä muusikoiden taholta, mutta seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat hänestä ongelma vain joillekin ”hartaan kristillisyyden parissa figuroiville”. Turussa ja Helsingborgissa. Tarkoittaako tämä, että, että muusikoiden parissa perinteisesti kukoistanut äijämeininki on kuoleva trendi. Hako ja Lintu keskustelevat matkojen keskellä kapellimestarin työstä, orkestereista, Linnusta itsestään, säveltäjistä ja taide-elämän ilmiöistä. . Esiin tulee myös Panulan pimeämpi puoli homofobisine kannanottoineen. Hako kuvaa häntä jopa lampaaksi suden vaatteissa. Tarjoilija tuo laskun, Lintu ottaa kulauksen vettä – ketä kiinnostaa. Omien repliikkien laittaminen lainausmerkkeihin tuntuu vähän kummalliselta. Tahti on tiuha: esimerkiksi suomalaisten orkesterien soittajapohjaa puidaan Singaporen harjoituspaussilla, sitten palataan Aasiaan. Reportaasi Savonlinnan oopperajuhlien Otellon teosta kertoo Linnun kokonaisvaltaisesta tavasta ymmärtää oopperataide, ja se lupaa hyvää, kun hän elokuussa siirtyy Kansallisoopperaan. Lintu kertoo, että hänen ihannesointinsa on ”aktiivinen, sellainen, joka palaa aina jollain liekillä ja värillä äänen vaihteluissa.” Parhaiten tämä toteutuu RSO:n kanssa levytyksissä, kun taas livenä juuri tätä hehkuvaa lämpöä usein jää kaipaamaan. Orkesterien erityispiirteitä ja kemiaa olisi kirjassa voinut käsitellä enemmänkin. Jotkut yleiset jutut kaupungeista muistuttavat matkaoppaita. Joskus ollaan ruokailemassa, sitten taas taksissa. Vanhempien taustat ja Raumalla vietetty lapsuus tuntuvat suomalaisen nousevan keskiluokan saagalta ilman mitään kovin poikkeavaa – kuten myös esimerkiksi Jukka-Pekka Sarasteen ja Esa-Pekka Salosen tapauksessa. Ohjelmistopolitiikka on ollut linjakasta, ja suomalainen uusi musiikki on saanut paikkansa. Bazaar. Lintu ironisoi nykyajan trendiä, että johtajan täytyy olla mukava: ”Ongelmia syntyy väistämättä, ja silloin mukavilla ihmisillä on taipumus kadota takavasemmalle odottamaan, että joku muu ratkaisee ongelmat, jotta he voivat palata takaisin olemaan mukavia”. Levytyspuolella 1900-luvun klassikot ovat luoneet uutta profiilia. Hako matkaa Linnun kanssa Berliinissä, Tokiossa, Detroitissa, St. Linnun tänä keväänä päättyvää kautta RSO:n johdossa voinee luonnehtia menestyksekkääksi. Parhaiten se tulee esiin Berliinin DSO:n kanssa: saksalaisorkesterit lähtevät yllättävän jähmeästi liikkeelle mutta parantavat juoksua konserttia kohti. Laitapa paremmaksi! Johtaisiko mukavuudenhalu myös keskinkertaisuuteen. Lintu kiistää jyrkästi lehtiinkin päässeet jutut siitä, että ulostulo homona olisi vaikuttanut hänen tapaansa hoitaa työtään. adion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu on ollut suomalaisista kapellimestareista kotikentillään eniten julkisesti esillä, osaksi tietenkin siksi, että Yleisradiossa se kuuluu hänen työnkuvaansa. Hänen henkilöhistoriaansa päästään kirjan keskivaiheilla. Kirjan rakenne muotoutuu pitkälle reissunteon polveilevaan tahtiin. Ajan myötä kulmikkuus on pyöristynyt, ja tiukka kontrolli on tehnyt tilaa väljyydelle ajattelussa. HARRI KUUSISAARI r © KRISTA KELTANEN Hannu Linnun koirasta Shurikista on tullut isäntänsä kaltainen julkkis.
Tekniikkaa pidettiin neutraalina ja kansainvälisenä. Uskomus musiikin itseriittoisuuteen (eli absoluuttisuuteen) on romanttis-modernistinen idea, jolla taidemusiikin erityisyyttä taajaan perustellaan. Musiikki on ”ei-semanttista” eli merkityssisällöistä vapaata kieltä. Ehkä tämä on pienen musiikkimaan ongelma: edestänsä löytää, jos on väärällä tavalla eri mieltä. Musiikin pitäminen mysteerinä taas on ikiaikainen keino erottaa paitsi musiikin lajeja myös ihmisryhmiä toisistaan sen mukaan, kenellä on pääsy musiikin ”salattuun” tietoon, kuten sävellysteknisiin hienouksiin. Nykymusiikin vaikeus onkin myytti. On vain nykymusiikkia, jota yleisö haluaa kuulla ja nykymusiikkia, jota se ei halua kuulla. Räihälä kuitenkin tiedostaa valintojensa mieskeskeisyyden. Kirjan mieskuva on perinteinen: ajatellaan abstrakteja – paitsi silloin, kun tekee mieli. Konventionaalinen suhde sukupuolirooleihin näkyy myös kirjoittamiskohteiden valinnoissa: ainoa kirjassa laajemmin käsitelty nainen on klassisesti orientoitunut sävellyksenopettaja Nadia Boulanger. Paikoin musiikinhistorian mutkia oiotaan kuitenkin ongelmallisesti, muun muassa moderni modernismiin sekoittaen. Kirja on katsaus taiteen, musiikin ja säveltämisen olemukseen. Räihälän omaa pyrkimystä tasa-arvoisuuteen ei ole syytä epäillä, mutta hän varoo ärsyttämästä niitä, joille tasa-arvokysymykset eivät ole tärkeitä. Myös Räihälän omaa musiikillista elämäntaivalta käydään läpi. Se on myös tiivis johdatus musiikin historiaan ja nykymusiikin tyyleihin. Tasa-arvon haasteet Kirjan alkupuolta värittävät lukuisat seksuaalissävytteiset kielikuvat. Tämä on monimutkaista, muttei uutta. Darmstadtin tunnetuilla kesäkursseilla muovautunut, lähinnä sarjallisiin menetelmiin nojaava sävellystapa nosti vaikeaselkoisuuden laadun mittariksi musiikissa. Nykymusiikin vaikeuteen kirja ei anna selitystä, muttei siihen pyrikään. Enemmänkin olisi voinut asiaa eritellä – olihan sodanjälkeisen säveltämisen abstraktiopainotus myös poliittista. Erilaiset nykymusiikit Teksti vilisee teräviä, iskulausemaisia kiteytyksiä. Sävelteoksen ”ulkopuolisista” tavoitteista on esimerkkeinä Berliozin ja Sibeliuksen ”biologiset” pyrkimykset. Räihälä ryhmittelee nykysäveltäjiä sen mukaan, missä yhteyksissä heidän teoksiaan ei soiteta. Räihälä analysoi hienosti darmstadtilaista sarjallisuuden ylivaltaa. Stereotyyppisen käsityksen mukaan miehet luovat itsenäisesti uutta, naiset opettavat perinteitä. Ajatuskulkua on haastavaa seurata. Onhan vaikeudesta puhuminen hyväksi koettu tapa korostaa nykymusiikin taiteellista erityisyyttä ja itseisarvoa yhteiskunnassa. Kirja on ansiokas kokonaisuus, vaikka kritisoitavaakin löytyy. Väite, että taidemusiikki olisi ”jalostunut” kansanmusiikista on virheellinen, eikä Palestrina ole tyyleineen ”yleispätevä” vaan itse itsensä kanonisoinut konservatiivi. Taide rinnastuu erotiikkaan. Muun muassa Arnold Schönbergin ja Anton Webernin sävellysteknistä esikuvallisuutta korostettiin sivuuttamalla heidän ajattelutapojensa esoteeriset piirteet. Olisi kuitenkin muistettava myös ne säveltäjät, joita soitetaan laajasti ja jotka tekevät ”vaikeaa” mutta samalla suosittua, jaettuun todellisuuteemme liittyvää musiikkia. Darmstadtiin juontuu siten toinenkin, yhä edelleen vaikuttava paradoksi: epäpoliittisen musiikin poliittisuus. Salattua tietoa Räihälän mukaan taide on taianomaista ja olemukseltaan tuntematonta. Musiikkipuhe voi olla yhtä syrjivää kuin historia itse. Nykymusiikin alku Kirjan keskeisiä teemoja on klassisen ja nykymusiikin ero, joka ajoitetaan toisen maailmansodan jälkimaininkeihin. Kansalliset, yhteiskunnalliset ja tunnesisällöt syrjäytettiin musiikista myös siksi, että ne liittyivät sosialistisiin ja fasistisiin vihollisjärjestelmiin. Säveltäjä-kirjoittaja toteaa myös, että ”taiteen tehtävä on olla vertauskuva”. . Kun kirjan mukaan selittämättömyys on taiteen olemassaolon edellytys, paras nykytaidemusiikki vaikuttaa olevan sellaista, joka ammentaa omasta arvoituksellisuudestaan. Nykymusiikin kohdalla voi kuitenkin pohtia, onko itseriittoiseksi ja erotusvoimaiseksi mysteeriksi eristäminen sille eduksi. Ja yleisö äänesti jaloillaan. Räihälä toteaakin, että ”klassinen musiikki tarvittiin erottamaan hoveissa, kirkoissa ja teattereissa esitetty musiikki kansanmusiikista”. Samalla se tarjoaa säveltäjien itsekunnioitusta tukevan tekosyyn vähäisille yleisömäärille. Sävellysteknistä musiikin mystifiointia ja kylmän sodan aikaisia käsityksiä taiteen ja politiikan suhteesta on tässä mielessä toisteltu jo yli puoli vuosisataa. JUHA TORVINEN KIRJAT s. Harmonian yksisuuntaiseen kehityshistoriaan asettumaton musiikki – kuten Richard Straussin tuotanto – taas nähtiin poikkeukseksi tai jäänteeksi. Toisaalta myös historiaa tulkittiin rajusti uudelleen, yksinkertaistaen ja typistäen. 48 R ONDO C LASSIC 4|2021 myytti musiikin vaikeudesta Osmo Tapio Räihälä: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2021 äveltäjä ja musiikkitoimittaja Osmo Tapio Räihälä pohtii kirjassaan, miksi nykymusiikki on vaikeaa. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi Kalevi Aho, Magnus Lindberg, Kaija Saariaho, Esa-Pekka Salonen ja Outi Tarkiainen. Esimerkiksi klassisen musiikkikulttuurin epätasa-arvo tai rasismi eivät muutu vähemmän vakaviksi sillä, että todetaan koko kulttuurimme olevan sortava. Varmaa on se, että jos musiikki ei liity yhteisesti jaettuun maailmaan ja kulttuuriin, se kuolee pois ilman, että kukaan edes huomaa. Syntyi Räihälän osuvasti nimeämä ”Darmstadtin paradoksi”. Stravinskyn Kevätuhrin kanssa koetaan ”eka kerta”. Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa on silti kokonaisuutena kattava, tarpeellinen ja vetävästi kirjoitettu puheenvuoro klassisen ja nykymusiikin puolesta. Lisäksi ”jokaisen teoksen tulee olla kuin arvoitus, joka kuulijan on ratkaistava”. Itsekritiikissäkin on silti oltava varovainen, kun se esitetään valkoisen eurooppalaismiehen etuoikeutetusta valta-asemasta käsin
Joulukuusta lähtien on soitettu tyhjälle salille, mutta etenkin Petrenkon johtamissa konserteissa on silti ollut voimakas jännite. Orkesterin oma levymerkki tarjoaa tuoreessa tuotannossaan kaikki MAHLERIN sinfoniat. Solistinumerona tähtipianisti Daniil Trifonov soitti Prokofjevin ykköskonserton sähköistävällä energialla, koko kroppa ja kädet väristen, ja Josef Sukin sinfoninen runo Kesätarina oli piristävän erilainen löytö päätteeksi – aivan Dvo?ákin tunnetuimpien teosten luokkaa. Häntä haastattelevat pääasiassa orkesterin omat muusikot, joiden kanssa hän selvästi vapautuu. 50 R ONDO C LASSIC 4|2021 erliinin filharmonikkojen Digital Concert Hall oli ykkösorkesterien ensimmäisiä systemaattisia satsauksia online-palveluihin, ja se syntyi entisen ylikapellimestarin Sir Simon Rattlen aloitteesta. Viime keväänä ja kesänä oltiin arkistojen varassa, ja kun konserttitoiminta taas syyskuussa alkoi, turvavälien tunnollinen toteutus välittyi myös soiton varovaisuutena. Berliinin filharmonikkojen Digital Concert Hall on korona-aikana kasvattanut tilauksiaan 40 prosentilla, ja myös konsertointi tyhjässä salissa on saanut etsikkoajan jälkeen sisältöä. Petrenkon ensimmäinen kausi 2019–20 Berliinin filharmonikoissa meni vielä vauhtia ottaessa, koska hänellä oli niin paljon velvollisuuksia Baijerin valtionoopperassa. Jälkeä leimaa huipputason ammattimaisuus paitsi soiton niin myös teknisen toteutuksen suhteen. Nyt on päästy asioiden ytimeen, ja yhteys näyttää löytyneen intensiivisellä tavalla. Petrenkolla on ujon ja mediaa vieroksuvan kapellimestarin maine, mutta Digital Concert Hallin haastatteluissa hän puhuu musiikista hyvinkin anteliaasti. Luksusorkesteri on sulkuajan pelastus HARRI KUUSISAARI STRIIMI + CD B Kirill Petrenkon ja Berliinin filharmonikkojen välinen suhde on muodostunut intensiiviseksi.. Petrenko ei ole yhtä suuri uuden musiikin ystävä kuin Rattle, mutta tämän kauden tarjonnassa se on kyllä huomioitu. Etäälle toisistaan sijoitetut puhaltimet tuntuivat soivan kuin eri tilassa pienennetyn jousiston kanssa. Ylikapellimestari Kirill Petrenkon johtama kauden avajaiskonsertti ei ollut sellainen juhla kuin mihin on totuttu. Tähän mennessä sivustolla on 500 konsertin arkisto kuudelta vuosikymmeneltä, ja live-lähetyksiä on 50 vuodessa. Kuunteluvolyymia ei kannata kotona säästellä, sillä musiikin kineettinen sointivoima imee mukaansa kuin valtameren vuo. Hänen vahvaa eläytymistään kelpaa katsoa myös ruudusta, eikä siinä ole mitään itsetehosteista narsismia Herbert von Karajanin tapaan. Schönbergin Verklärte Nacht soi alakuloisesti, ja säästöliekillä meni myös Brahmsin neljäs sinfonia. Pian huippumuusikot tietenkin adaptoituivat tilanteeseen, ja orkesteria on voitu kasvattaa normaaleihin mittoihin. Petrenko johti teoksen suurella rakkaudella. Luonnonvoimia ja kultaista 20-lukua Venäläissyntyisellä mutta 18-vuotiaasta asti Keski-Euroopassa asuneella Petrenkolla on suora, pureva ja analyyttinen ote johtamiseen. Tammikuun lopussa kantaesityksenä kuultu Islantilaisen Anna Thorvaldsdottirin Catamorphosis sopii Berliinin filharmonikoiden syvälle soinnille erinomaisesti, sillä teos tuntuu kumpuavan kuin tulivuorten uumenista ja kuvastavan sulavien jäävuorten muodonmuutoksia. Thorvaldsdottir ei laskelmoi ekomusiikin trendillä, vaan luontoyhteys ja eettisyys on syvällä hänen ilmaisussaan. Esimerkiksi Shostakovitshin kahdeksas sinfonia soi kuin pandemia-ajan avunhuutona, täynnä kauhua, repivää ironiaa ja outoja harhanäkyjä. Orkesterin ainutlaatuisen syvä sointi välittyy olohuoneeseen hifi-tasoisena, mikäli nettiyhteydessä riittää kapasiteettia ja kuuntelulaitteet ovat asianmukaiset. Korona-aikana palvelu alkoi takkuisesti. Turvavälit on korvattu testauksella
Tällaisella joukolla tulos on luonnollisestikin kirjava, joten päärooliin nousee orkesteri itse. Ihmettelin, miksi esitys on otettu mukaan – Rattlen parempi versio on Digital Concert Hallissa. Esimerkiksi Riccardo Chaillyn ja Leipzigin Gewandhaus-orkesterin suurenmoinen DVD/Blu-Ray -sarja vie tässä suhteessa voiton. Viime vuonna ilmestyi paketillinen Petrenkon kanssa tehtyjä äänityksiä. Solisteista edesmennyt Johan Botha taistelee Doctor Marianuksen mahdottomassa osassa voittoon, ja Lilli Paasikivi näyttäytyy edukseen Mulier Samaritanana. Tällaisella hermolla ja innolla filharmonikot eivät Rattlen aikana Beethovenia levyttäneet. Lisäksi tarjolla ovat Tshaikovskin viides ja kuudes sinfonia, Franz Schmidtiä sekä nykymusiikkipalana Rudi Stephania. Onneksi viimeinen sana jää kahdelle vanhalle mestarille. Berliinin ja Leipzigin Radiokuorot laulavat huumaavasti. R ONDO C LASSIC 4|2021 51 STRIIMI + CD Helmi-maaliskuussa Berliinin filharmonikot toteutti ” Kultainen 1920-luku ” -onlinefestivaalin, jossa kaikki teokset olivat kyseiseltä vuosikymmeneltä. Claudio Abbado johti kymmenennen sinfonian adagion 2011, kolme vuotta ennen kuolemaansa, ja sai aikaiseksi sydämestä sydämeen -tunnelman. Kolmannessa sinfoniassa Dudamel pärjää paremmin. Silti mitään ei voi sille, että musiikillisen sanoman voimassa yhden kapellimestarin Mahler-setit antavat enemmän. Daniel Harding johtaa ensimmäisen sinfonian tarkkakatseisesti mutta hieman anonyymisti. Rattle johtaa myös kahdeksannen sinfonian, jossa taivaita halaava kokonaisrakenne välittyy mystiikkaa enemmän. Unenomainen matka vie kuin vuo mahtipontisen alun, hellyttävien Nachtmusik-osien ja aavemaisen scherzon kautta finaalin riemuun. Hankalan seitsemännen sinfonian parissa Rattlen Mahler-kokemus on kovaa valuuttaa. Weill oli pääosassa myös 20-luvun legendaarista berliiniläiskahvilaa Moka Eftiä muistelevassa konsertissa, jossa filharmonikkojen jäsenet yrittävät löytää synnilliset tanssirytmit. Bernhard Haitink johti yhdeksännen sinfonian 87-vuotiaana 2017 ja teki siitä poikkeuksellisen jalot jäähyväiset. © HARRI KUUSISAARI. Petrenko johti veitsenterävästi, ja solisteista vakuuttivat Michael Spyresin traumaattinen Oidipus ja Ekaterina Semenchuckin hurja Jocasta. . Epätasainen Mahler-paketti Omissa levyjulkaisuissaan Berliinin filharmonikot on satsannut ylellisesti tehtyihin pakkauksin, joissa on cd-levyt sekä BluRay -videot ja pure audiot. Yannick Néset-Seguin puolestaan näkee neljännen sinfonian ehkä liiankin harmittomana. Andris Nelsonsin tulkinta toisesta sinfoniasta on muhkean romanttinen mutta vähän tasapaksu – tempokontrastit ja scherzon ironia puuttuvat. Tuore julkaisu on Mahlerin kaikki sinfoniat kahdeksan eri kapellimestarin johdolla. Nyt vain parin vuoden kuluttua julkaistaan Petrenkon soinnillisesti solakampi versio samasta teoksesta. Gustavo Dudamel yrittää viidennessä sinfoniassa korostella asioita ja käsitellä tempoa kuin kuminauhaa, mutta tulos on väkinäinen. Yökuvat kihelmöivät yksityiskohtiensa jännittävyydessä ja valööriensä vaihtelussa. Päätapahtumana oli Stravinskyn Oidipus Rex, joka sopii korona-aikaan jo alkujakson ruttoteeman perusteella, mutta myös sen askeettinen tyyli löytää kaikupohjansa tyhjänä ammottavasta jättisalista. Sen huippuina ovat Beethovenin seitsemäs ja yhdeksäs sinfonia, jotka ovat täynnä pakahduttavaa kasvuenergiaa. 1920-lukua on myös Sibeliuksen kuudes sinfonia, jonka Thomas Søndergård johti Prokofjevin ja Weillin seurana. Samassa konsertissa kuultiin Kurt Weillin harvoin kuultu esikoissinfonia, jossa on paljon Schönbergiä ja Hindemithiä, mutta myös säveltäjän oma, särmikäs ääni kuuluu. Silti kuuluisan riitasoinnun valtavaa parkaisua ei pyöristelty mitenkään. Berliinin Radiokuoron miehet olivat levittäytyneet laajoin turvavälein koko takakatsomoon, mikä korosti dramaturgista tehoa. Tanskalaisen debytantin raikkaat otteet ja elävät tempot saivat orkesterin uskottavaan Sibelius-tunnelmaan, vaikka annos herkkyyttä puuttuikin. Berliiniläiskoosteessa kärkeen nousevat Simon Rattlen johtamat esitykset, joissa tuntuu yhteinen hengitys. Mahler-boxi jatkaa Berliinin filharmonikkojen oman levymerkin ylellistä linjaa. Huikea virtuoosien joukko, jolle tiimityö joka tasolla, pienimmästä detaljista suureen kaareen, on intohimo. Rattlen jäähyväiskonsertissa soi Mahlerin kuudes, ja se myös levytettiin. Jokainen fraasi puhuu sisäisen eetoksen voimasta, eikä klassikoiden rutiinitoistosta ole tietoakaan. Meneeköhän jo tuhlailun puolelle, sillä eivät tulkinnat niin erilaisia ole
Koskaan soitosta ei tule punnertamisen makua, vaan kaikki on karaktäärien tekoa ja suurta tunnetta. BIS, BIS2592 . Se on paljon tässä viulukirjallisuuden Mount Everestissä. . . Jousi puree kieliin polttavalla intohimolla ja liitää rakkauden unelmia loihtien. Requiem-sekvenssiin Freeman on löytänyt kekseliäisyyttä, mutta perinteiset messunosat eivät niiden rinnalla jää yhtä hyvin mieleen. HARRI KUUSISAARI Kerson Leong on lunastanut kaikki lupaukset, joita hän Sibelius-viulukilpailussa jo antoi. 52 R ONDO C LASSIC 4|2021 CD matka viulun sieluun KUUKAUDEN DVD Eugène Ysaÿe: kuusi sonaattia sooloviululle. Rondo nosti hänet jo tuolloin kilpailun sankariksi, jonka soitossa oli emotionaalista voimaa ja eläytymisen imua enemmän kuin kenelläkään muulla. Leong syöksyy sisäisiin konflikteihin pelottomasti ja luo kajastuksen kaltaisia pianissimoja. Viidennessä sonaatissa hän tekee jousesta taiteilijan siveltimen auringonnousun kuvia ja rustiikkista kylätanssia maalatessaan. VOKAALIMUSIIKKI Freeman Alex Freeman: Under the Arching Heavens; A Wilderness of Sea. Kirskuvissa ja lepattavissa tehoissakin säilyy kontrolli. Virtuositeetti yhdistyy monitasoiseen ekspressiivisyyteen. Bach soolosonaateissaan ja partitoissaan ja Paganini kapriiseissaan. Tasapainoinen ja tarkka Helsingin kamarikuoro on tällä levyllä myös poikkeuksellisen tunteikas. Hän selättää Ysaÿen soolosonaattien infernaaliset vaikeudet ja muuttaa ne ilmaisulliseksi voimaksi. Freeman kasvattaa modaalista sävelkieltään upeiksi laajoiksi sointumatoiksi, kuljettaen pitkiä nuotteja kuin lankoja loimessa. Alpha 455. Barokista Paganiniin ulottuva paholaisviulismi-idea on voimakkaimmillaan Georges Enesculle omistetussa kolmannessa sonaatissa, josta Leong luo intensiivisen kerronnallisen kaaren. S’il estoit nuls, On ne porroit penser, Dame se vous m’estes lonteinne, Moult sui de bonne heure nee, Ne pensez pas, En de. Sydämeni laulu leijuu tahtilajittomuuden tunnussaan ja Thrushes pyrähtelee lintujen lailla; harmoniatajun ohella kieltenkin sointivärit on huomioitu. Kiperimmissäkin kaksoisotteissa, polyfonioissa ja taiturisyöksyissä säilyy aina perspektiivi yli instrumentin – tarinan kertomisen tahto. Vuoden 2015 Jean Sibelius -viulukilpailujen suurin skandaali oli kanadalaisen huippulahjakkuuden Kerson Leongin jättäminen välieriin. Levyn päättävä, Shakespearen teksteihin sävelletty A Wilderness of Sea on itsenäisesti kuunneltuna runsas ja komea katoavaisuuden mietelause, mutta yli tunnin requiemin perään korvat ovat sille jo liian ähkyssä. Jokainen Ysaÿen sonaateista on omistettu jollekin hänen aikansa suurelle viulistille ( Joseph Szigeti, Jacques Thibaud, Georges Enescu, Fritz Kreisler, Mathieu Crickboom ja Manuel Quiroga), ja se kuuluu myös teosten karakteristiikassa. Suomenamerikkalainen Alex Freeman on profiloitunut nimenomaan kuorosäveltäjäksi, ja Helsingin kamarikuoron tilaama Under the Arching Heavens nousi Teosto-palkintoehdokkaaksikin. S. Kuudennen sonaatin espanjalaiset habanera-sävyt verevöittävät virtuositeettia. Leong tavoittaa soitossaan nämä kulttuuriset yhteydet ja osaa käyttää omistusten luonteenpiirteitä tulkintansa välineenä. Ensimmäinen sonaatti pohjaa Bachin esikuvaan niin passiomaisessa kärsimyksessä kuin majesteettisessa kontrapunktissa. Toisessa sonaatissa Bach on taas muuttunut obsessisoksi: E-duuri-preludin lainojen kanssa kamppaillaan kuin riivattu. Nils Schweckendiek. Soiton perustana on rautaisen tarkka intonaatio ja muodon taju, joka kasvaa äärirajoille menemisen kautta yksilölliseksi ilmaisuksi. Fritz Kreisler on taas saanut Ysaÿen nostalgiselle päälle, sillä hänelle omistettu viides sonaatti henkii eleganssia ja Kreislerin viulun kultaista sointia. SANTERI KAIPIAINEN Machaut Guillaume Machaut: The Lion of Nobility. Historiallisten yhteyksien verkostoa pohjustavat monet Bach-sitaatit. Sittemmin Leong on tehnyt hienoa uraa, ja hänen uusi levytyksensä Ysaÿen soolosonaateista on askel kohti mestaruutta. Suomen sisällissodan satavuotismuistolle sävelletty laaja teos on sovellettu versio katolisesta sielunmessusta, jonka osia on korvattu suomen-, ruotsinja englanninkielisillä runoilla. Leong samastuu tähän ja poimii tuomiopäivän Dies irae -teeman säveliä eri ympäristöissä: alistuneessa melankoliassa, aaveiden tanssissa ja raivottarien syöksyissä. Tekniikka on viidessä vuodessa vielä sulavoitunut ja tyylitaju terävöitynyt, mutta kilpailun aikainen vaikutelma säilyy: Leong soittaa koko sydämellään ja vangitsee kuulijan sisäiseen maailmaansa. Helsingin kamarikuoro, joht. Tavallaan hänen levynsä on matka viulun sieluun, sen erilaisiin maailmoihin. Taiteilija soittaa Guarneri del Gesùa vuodelta 1741, ja hän saa siitä irti intensiivisen soinnin ja värikirjon. Ysaÿe oli itsekin viulisti, ja soolosonaateissaan hän summaa soittimen ilmaisumahdollisuudet aivan kuten J. Kerson Leong. . Nämäkin puolet Leongin soitosta löytyvät
Tunnevyöryjen lomaan on sijoitettu tervetulleita soitinnumeroita, tansseja ja groundbass-muunnelmia, joiden juurevuus polveutuu myös näyttämöltä. Stephen Ricen johtama The Brabant Ensemble juhlistaa tapahtumaa kokoamalla Hyperionin levylle motetteja ja erillisiä messunosia, jotka valottavat Josquinin polyfonista taidetta poikkeavista näkökulmista. Mieskvartetin yksittäiset äänet tai yhteissointikaan ei aina Motetissa O bone et dulcissime (”Hyvä ja suloisin Jeesus”) on myös lisättyjä ääniä, ja Usquequo Domine (Psalmi 12) sekä Domine ne in furore tuo (Psalmi 6) voivat olla epäautenttisia. Schubertin ”Talvinen matka” kuitenkin kestää ja kaipaa uusia kosketuksia. Englantilaiset barokkisäveltäjät korostivat rakkauden tyrannimaista valtaa, joka suisti raiteiltaan ylhäiset ja alhaiset. Kyse on enemmän |. Niistä huokuu silti Josquinin musiikille ominainen eteerinen kauneus, tekniikan ja sanoman tasapaino. 1674–1707) ja luultavasti Henryn serkun, Daniel Purcellin (n. Louis-Noël Bestion de Camboulas, cembalo, urut ja musiikinjohto. Tämä on vuonna 1988 perustetun Orlando Consortin kahdeksas levyjulkaisu Machaut’n motetteja, balladeja ja virelaita. Kolmiääninen ja yli 17-minuuttinen En demantant et lamentant on valituslaulu Lontoon Toweriin ”kultaiseen vankeuteen” päätyneelle kuninkaalle. The Brabant Ensemble on 13 laulajaa käsittävä englantilainen kuoro, jonka soinnista on karistettu anglikaaninen koleus. Se mehevöittää tekstuuria, mutta sumentaa teoksen hienovaraista tekstinkäsittelyä. kuin jotkut englantilaisesiintyjät. . Sopraanot dominoivat silti ajoin sointikuvaa, eikä tekstin lausunta ole aivan kirkasta koko ajan. Samalla se antoi säveltäjille tilaisuuden luonnonja yhteiskuntajärjestystä horjuttavien ääritilojen kuvaamiseen. Brittimuusikot ovat levyttäneet tätä ohjelmistoa usein, ja vaatii rohkeutta loikata Versaillesista Lontoon railakkaammille näyttämöille, kuten Ensemble Les Surprises tekee Alphan julkaisulla. Alpha 663. Josquin oli 1400–1500-lukujen vaihteessa aikansa ylistetyin säveltäjä, ja hänen nimissään esitettiin myös muiden säveltämiä teoksia. . Orlando Consort on levyprojektinsa aikana osoittautunut tyylivarmaksi ja polyfonisessa tasapainoilussaan taitavaksi yhtyeeksi. Josquin Desprezin kuolemasta tulee ensi elokuussa kuluneeksi 500 vuotta, ja se kuuluu myös levyjulkaisuissa. Roderick Williams ja Iain Burnside muodostavat kokeneen englantilaisen liedparivaljakon, joka on viihtynyt pitkään kotikentällään Vaughan Williamsin, Brittenin ja Butterworthin laulujen parissa. Käsitys teoksesta ja siihen liittyvistä oikeuksista oli väljempi kuin nykyisin: niitä voitiin tuon tuosta sovittaa, koristella ja jatkaa muiden toimesta. Äärimmäisten tunnetilojen esittelyssä on aina liioittelun riski, mutta Louis-Noël Bestion de Camboulasin johtama joukko ei syyllisty liian raskaaseen alleviivailuun ja muistaa, että teoksiin kuuluu myös humoristinen ulottuvuus. . Williams on levyttänyt Schubertin laulusarjan pari vuotta sitten englanniksi Signum-merkille. Ehkä ranskalaismuusikot irrottelevat tunteiden pyörteissä jopa vapautuneemmin R ONDO C LASSIC 4|2021 53 CD mantant et lamentat, Me esperis se combat, J’aim sans penser laidure, Ma fin est mon commencement, C’est force faire le vueil, Je puis trop bien ma dame comparer, Tant doucement. . Ritarillinen kunniakäsitys huokuu myös levyn muista teoksista, jotka julistavat hovirakkautta: ”Jos olette kaukana minusta, sydämeni on aina lähellä”, ”Älkää luulko, etten rakastaisi teitä, vaikka en näe teitä”, tai ”Kaikki toiveeni ovat ja tulevat olemaan palvella teitä”. Niinpä Brabant Ensemblen tulkitsemassa ja toisaalla tässä lehdessä esitellyssä Stabat Materissa on ylimääräinen, Josquinin kuoleman jälkeen lisätty kuudes ääni. hivele korvia, mutta ehkä sekin sopii myöhäiskeskiaikaan, jolloin laulujen ja todellisuuden välinen ero oli kohtalainen. Eugénie Lefebvre, sopraano, Étienne Bazola, baritoni, Ensemble Les Surprises. Itse en löydä moitittavaa sopraano Eugénie Lefebvren tai baritoni Étienne Bazolan laulusta tai ääntämyksestä. Levyotsikon ”Aateliston leijona” oli Ranskan kuningas Juhana II, joka joutui englantilaisen Mustan prinssin vangiksi Poitiersin taistelussa vuonna 1356. Alkukielisessä versiossa hän ei ole yhtä luonteva, vaikka saksa ääntyykin sujuvasti. Guillaume de Machaut (n. Lähtiessään keräämään lunnaita Ranskassa Juhana jätti poikansa panttivangiksi, mutta tämän karattua kuningas joutui palaamaan Englantiin, jossa hän kuoli vuonna 1364. ANTTI HÄYRYNEN Schubert Franz Schubert: Winterreise. ANTTI HÄYRYNEN Purcell ym. 1300–1377) oli trubaduurien perillinen, hovirakkauden ja ritarillisten hyveiden ylistäjä, jonka moniääniset vokaaliteokset edustivat maallisen taidemusiikin ensimmäistä ”modernismin” aaltoa, ars novaa. Rakkaus vei mielenrauhan, kontrollin ja ylpeyden, se hyökkää lauluissa kuin myrkky, tikari tai kulkutauti. . The Orlando Consort. Henry Purcell: Tyrannic Love. Niiden lomassa kuullaan yksi Machaut’n tunnetuimmista teoksista, palindromimainen rondeau Ma fin est mon commencement (”Loppuni on alkuni”). ”Minä palan, palan, aivoni kärventyvät tuhkaksi”, julistaa nainen John Ecclesin (1668–1735) Don Quijotessa Thomas d’Urfeyn runoon. Henry Purcellin, John Ecclesin, John Blow’n, Jeremiah Clarken ja Daniel Purcellin näyttämömusiikkia. Neitsyt Marialle omistettu Alma redemptoris mater on tiiviisti pakatussa rikkaudessaan yksi levyn kohokohdista, mutta läpi levyn Stephen Ricen laulajat uivat ja sukeltavat burgundilaisessa polyfoniassa kuin norppa Saimaassa. Mutta moniääninen kudos liikkuu pakottomasti sanoja seuraten, motettien arkkitehtuuri on veistetty varmalla kädellä, ja Hyperion tehostaa sitä antamalla kaksiosaisille teoksille kaksi raitaa. Runonlaulajana hän kirjoitti tekstit ja räätälöi niihin musiikin, jota on säilynyt hienoissa käsikirjoituksissa yllättävän runsaasti. Hyperion CDA68321. Roderick Williams, baritoni, Iain Burnside, piano. Hyperion CDA68318. . . Henry Purcellin esimerkit Kuningas Arthurista, The Fairy Queenista sekä ”Tyrannimaisesta rakkaudesta” Drydenin tekstiin ovat tuttuja, mutta näytteet Ecclesin, Jeremiah Clarken (n. Ei talvea ilman Winterreisea. The Brabant Ensemble, johtajana Stephen Rice. Chandos CHAN 20163. ANTTI HÄYRYNEN Desprez Josquin Desprez: Mittit ad virginem, Alma redemptoris mater, Huc me sydereo, Stabat mater à 6, O bone et dulcissime Jesu, Domine ne I furore, Usquequo Domine, Homo quidam fecit, Gloria de beata virgine, Sanctus de Passione. 1664–1717), teoksista ovat harvinaisempia
Chouchane Siranossian, viulu, Capriccio-barokkiorkesteri. Joseph Haydn: Jousikvartetot op. 76 (1797–98) ovat Haydnin kvartettotuotannon huippu ja pääteasema, johon jokainen itseään kunnioittava yhtye lataa parhaan taitonsa ja ymmärryksensä. Chouchane Siranossian suoriutuu teknisistä haasteista hyvin, vaikka joutuukin ylärekisterin käsittelyssä lujille. Jälkimmäinen teos on trion taiteellisesti haastavin luomus, mutta myös varhaisemmissa konsertoissa Romberg onnistuu yhdistämään perinteiseen kolmiosaiseen rakennelmaan persoonallisia vetoja. Burnside antaa teknisesti paikoin heiveröisen vaikutelman, mutta seuraa laulajaansa kuin varjo ja ottaa tarpeen tulleen myös pari askelta omaan suuntaansa. Levyn moderneinta päätä edustava Þuríður Jónsdóttirin huilukonsetto Flutter käyttää Mario Carolin lumoavan ja vaativan solismin vastamateriaalina äänitystä sirkkojen sirityksestä, ja orkesterikin toisinaan muistuttaa vipeltäviä pieneläimiä. Sono Luminus DSL92243 . . Kaikkia alleviivauksia ei tarvitse hyväksyä. Rombergin tähti alkoi nousta alle kymmenvuotiaana, mutta elämäntaipaleesta tuli Napoleonin sotien vuoksi rikkonainen. Williamsin fraseeraus tähtääkin laulullisempaan linjaan, melodisiin säkeisiin, joita ei hämmennetä draamallisten pikavoittojen toivossa. Lontoon Kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa vuonna 2005 perustettu monikansallinen Chiaroscuro-kvartetti lähestyy haastet54 R ONDO C LASSIC 4|2021 CD. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach J. Jos vertaa Murray Perahian ylistettyyn levyyn, niin soinnillisia kontrasteja on paljon enemmän – toki myös kuoppia. Kanadalaissyntyisen Veronique Vakan Lendh tuntuu voimakkaimmin tukevan karikatyyriä tulen ja jään maasta vuorottelemalla vääntyvää ryskettä herkemmän orkestraation kanssa. Eiköhän Bach-tulkinnoissa ole jo kaikki kuultu, niin ettei kirjanoppineisuus enää sanele dogmeja. . Tosin minullakin heräsi alussa torjuntareaktio: Lang Lang soittaa teeman niin hidastellen, että se tuntuu kuin Rahmaninov-unelmoinnilta. Haukur Tómassonin In Seventh Heaven on purskauttelevassa aksentoinnissaan yllättävää positiivista elämänvoimaa huokuva. Lang Lang jakaa yhä mielipiteitä, vaikka hän on 38-vuotiaana jo seestynyt aiemmasta show-mentaliteetista ja paneutunut klassikoihin vakavalla mielellä. Alphan levylle poimitut näytteet Rombergin viulukonsertoista esittelevät hyväntuulisia virtuoositeoksia, joissa riittää näyttävää taituripyöritystä, mutta musiikillinen ote on silti rento. Hienoinen pidättyvyys kuuluu Williamsin tulkintaan loppuun saakka, vaikka sen lomasta purkautuu myös nostalgista onnea, upottavaa surua, uhmaa ja leimahtavaa kapinointia. Chiaroscuro-kvartetti. Alpha 452. BIS-2358. Kertaukset on koristeltu aina eri lailla, tuhlailevasti ja luovasti, bassojen korostus luo vetävää groovea, ja nopeissa osissa on näyttämisenhalua – jota ei voi Bachissa pitää mitenkään syntinä. Säveltäjänä Romberg oli itseoppinut, tyyli klassinen ja myöhäisimmissä teoksissa orastavasti romanttinen. Syvemmällekin lauluihin voisi sukeltaa, mutta esitystä on helppo kuunnella ja jatkaa omissa ajatuksissaan. BIS-2348. Viulukonserttoja hän sävelsi kaksikymmentä, kaikki omaan käyttöön, ja sen vuoksi vain muutama niistä painettiin laajempaan levikkiin. SANTERI KAIPIAINEN Romberg Andreas Romberg: Viulukonsertot nro 4, 9 ja 12. Capriccio-barokkiorkesteri liikkuu hänen ympärillään kuin varpaillaan täräyttäen vapautuneesti alkuja loppukaneettinsa. Viulistisäveltäjä Andreas Rombergin (1767–1821) ura osui suurin piirtein Beethovenin aikaan, ja kuuluisamman kollegansa varjoon hän on myös jäänyt. Daniel Bjarnason. Mutta aina hän suhteuttaa ratkaisut kokonaisuuteen, jota leimaa flow ja löytämisen ilo. Bach: Goldberg-muunnelmat. . Sono Luminus -levymerkin islantilaissäveltäjien sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Daniel Bjarnason: Viulukonsertto, Veronique Vaka: Lendh, Haukur Tómasson: In Seventh Heaven, Þuríður Jónsdóttir: Flutter, Magnús Blöndal Jóhannsson: Adagio. Kuusiston kyvyt on otettu huomioon lähes tauottomassa soololinjassa, joka improvisaation ja viheltämisen lisäksi kattaa laajan spektrin tekniikoita ja liihottaa usein pentatonisessa iloluontoisuudessaan uhkaavamman orkesterin yllä. Glenn Gouldin asema tämän teoksen parissa ei horju, mutta itselleni paras saatavilla oleva tallenne on Andreas Staierin cembaloversio. Lang Lang, piano. . Sen avaa säveltäjä ja kapellimestari Daniel Bjarnasonin Suomessakin esitetty, Pekka Kuusistolle sävelletty viulukonsertto. 76 nro:t 1, 2 ”Kvintit” ja 3 ”Keisari”. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Bjarnason ym. . Äänenkäytöllään Williams tekee tilaa nyansseille ja kasvattaa sarjaa toteavasta alkutaipaleesta yhä tiivistyväksi tragediaksi. . . S. Occurrence. Chiaroscuro-kvartetti. Itse kallistun jälkimmäiselle kannalle. Goldberg-muunnelmien levytys on saanut ristiriitaisia arvioita kansainvälisessä lehdistössä: jotkut ovat pitäneet soittoa maneristisena temppuiluna ja toiset taas omaperäisenä hyvässä mielessä. Variaatiot 13 ja 25 (”Musta helmi”) ovat hitaudessaan tekosyvällisiä, ja joskus taas Lang vipeltää hermostuneesti. 76 nro:t 4 ”Auringonnousu”, 5 ja 6. DG 4818971. Kuusi jousikvartettoa op. pienistä painotuksista, sanojen ilmeistyksistä tai konsonanttien terävyydestä. Pekka Kuusisto, viulu, Mario Caroli, huilu, Islannin sinfoniaorkesteri, joht. HARRI KUUSISAARI Haydn Joseph Haydn: Jousikvartetot op. Mutta heti ensimmäisestä variaatiosta lähtien ilme piristyy, ja jokainen karaktääri valottuu eri kantilta. Siinä päästään asioiden ytimeen yli instrumentin. Edesmenneen Magnús Blöndal Jóhannssonin Adagio on laimea lopetus muuten kiehtovalle levylle. Vuonna 1786 valmistuneet C(nro 4) ja A-duuri-konsertot (nro 9) kumpuavat Haydnin vaikutuspiiristä, mutta vuonna 1809 valmistunut g-molli-konsertto (nro 12) kertoo mollidraamallaan Beethovenin vaikutuksesta
Arte Francen viime kesäkuussa taltioima konsertti ei ole sama kuin 2019 äänitetyllä cd:llä, ja esimerkiksi Étienne Bazola tulkitsee Lambertin hiljaisuuden ylistyksen varmemmin kuin Mauillon. Sävykkään haikea teos on omistettu äidille ja sisarelle, jotka jäivät Puolaan ja kuolivat keskitysleirillä. Levyn päättävästä Couperinin ”Dodosta” (1723) on tehty kehtolaulu kahdelle gamballe: siinä aamu alkaa sarastaa uudessa ajassa. Karakteriosissa (Melodia-Humoreski-Scherzo-Improvisaatio-Serenadi) ei tähdätä purevaan ironiaan, vaan surussakin sykkivään elämäntuntoon. Arcadia-kvartetti. Chateau de Versailles CVS029. Viimeksi julkaistuissa kolmessa jälkimmäisessä kvartetossa on samanlaista hetkeen tarttumista, joka estää musiikkia kangistumasta omaksi monumentikseen. Näytteet edesmenneeltä hovisäveltäjä Lullyltä ja vallitsevalta hovisäveltäjä de Lalandelta yhdistävät toimituksen kuninkaan yksityistiloihin, Versaillesin Les Grands Appartementsiin, joka nousee pääosaan julkaisuun liittyvällä dvd:llä. Haydnin musiikki kestää kovempaa käsittelyä kuin Mozartin, ja d-molli-kvartetossa (nro 2) se kuuluu ronskissa menuetissa ja kiihtyneessä finaalissa. Arcadia-kvartetin viimeistellyt ja eläytyvät esitykset sekä Chandosin äänitys tekevät nyt käynnistetystä levysarjasta erittäin kiinnostavan. Vuonna 1945 Beethoven-kvartetille omistettu viides jousikvartetto alkaa kauniilla viulumelodialla, joka vetää muut soittimet mukaan. Esiteteksti vuodattaa unensaantiin majesteettista mystiikkaa, mutta musiikki tavoittaa makuukamarin intiimiyden harvojen valittujen kynttilänpitelijöiden ja muusikoiden todistaessa muutosta kuninkaasta nukkuvaksi ihmiseksi. Jousitekstuuri virtaa kuin ystävän puhe, ja Arcadia-kvartetti löytää siihen kaikki kamarimusiikilliset vivahteet. Periodityyli on vain yksi tulkinnan lähtökohdista, eikä niinkään päätepysäkki, kuten käy toisinaan muutoin tasapainoiselle Lontoon Haydn-kvartetille (Hyperion). Yhtyeen primas Alina Ibragimova on edennyt entisiä opiskelukavereitaan valovoimaisemmalle soolouralle, ja se kuuluu ensiviulun inspiroituneina pyrähdyksinä, jotka ainoastaan pari kertaa kiinnittävät liiaksi huomiota. ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 4|2021 55 CD Virittäydy alkavaan kevääseen 2021 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/ klasu-pro/. . Mieczyslaw ( Moishe) Weinberg (1919–1996) on noussut kuolemansa jälkeen Shostakovitshin varjosta yhdeksi taajimmin levytetyistä neuvostosäveltäjistä. Weinberg pakeni natseja ensin Puolasta ja maailmansodan edetessä Minskistä, jossa 1940 valmistui toinen jousikvartetto. Nyt kvartettoihin käy käsiksi romanialainen Arcadia-kvartetti, jolle kovia kokeneen neuvostosäveltäjän musiikki on ilmestys, ”kuin valon kajetta pimeän tuntemattomuuden ympäröimänä”, kuten he kirjoittavat. Weinbergin musiikissa tuntuu olevan kyse inhimillisyyden säilyttämisestä vaikeimmissakin olosuhteissa. . . . Ludvig XIV:lle (1638–1715) nukkumaanmenokin oli kuninkaallinen toimitus, jossa valikoitu hovimuusikoiden joukko pääsi säestämään valtiovierailua unten valtakuntaan. . Nämä Weinbergin kvartetot eivät julista tai julmistele, vaan houkuttelevat kuulijan kamarimusiikin läheisyyteen. ta suonikielin ja niukkavibratoista periodityyliä mukaillen. Michel Lambertin Sombres deserts soi Marc Mauillonin laulamana kovin hauraana, mutta Danaé Monnié tavoittaa Le Camusin laulun aamuruskolle sekä herkkänä että varmalinjaisena. Danaé Monnié, sopraano, Marc Mauillon, tenori, Josephé Cottet, viulu, Yoko Kawakubo, viulu, Thomas Leconte, huilu, Valérie Balssa, huilu, Myriam Rignol, gamba, Mathilde Vialle, gamba, Julie Dessaint, bassogamba, Sébastien Daucé, cembalo, Romain Falk, teorbi ja kitara, Thibaut Roussel, teorbi, kitara ja musiikinjohto. Versaillesin palatsin oma levymerkki on rekonstruoinut ”Grand coucherin” vuodelta 1713, jolloin sotaisissa hankkeissaan väsyneen kuninkaan aurinko oli jo laskemassa mailleen. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: Jousikvartetot nro 2, 5 ja 8. Vuonna 1959 Borodin-kvartetille sävelletty kahdeksas jousikvartetto on lyhyt ja aforistinen teos, jonka kolme osaa jakaantuvat useisiin episodeihin. Hänen sinfonioitaan ovat levyttäneet Naxos ja Chandos, ja 17 jousikvartettoa on tallennettu belgialaisen Danel-kvartetin voimin CPO-merkille. Teorbisti Thibaut Roussel on sommitellut ohjelman, jossa on muistoja Ludvigin nuoruuden päiviltä, Philidorin sovittamia tanssinumeroita, muutama laulu, unikohtaus Lullyn Atysista, samettisesti soivia gambanumeroita ja hovikitaristi de Viséen sooloja Rousselin tunnelmallisesti tulkitsemina. Chandos CHAN 20158. Maagisimmillaan valveja unitilan välillä liikutaan Lullyn ”Harlekiinien chaconnessa” ja de Viséen Passacaillessa. Le coucher du roi – Musiikkia Ludvig XIV:n kamarissa: Jean-Baptiste Lully, Marin Marais, Robert de Visée, Michel-Richard de Lalande, Michel Lambert, Étienne Lemoyne, Sébastien le Camus, Michel de La Barre, François Couperin. ”Keisari”-kvartetto käynnistyy hyväntuulisesti ja yltää kuuluisan hymninsä muunnelmissa kohtalaiseen keimailuun. Verrattuna kvartetot Chandosille levyttäneeseen Doric-kvartettiin Chiaroscuro on klassisempi, nimensä mukaisesti valojen ja varjojen sävyeroja huomioiden, vaikka Chandosin äänitykselle BIS ei ihan pärjää. ANTTI HÄYRYNEN Lully ym. Kun Ibragimovan viulu kipuaa liverrellen korkeuksiin ”Auringonnousu”-kvarteton alussa ja kirmaa liikkeeseen henkevässä Allegrossa, ymmärtää, kuinka ajatonta ja elämänmyönteistä voi ”klassinen” musiikki parhaimmillaan olla. Hiljalleen kytevän avauksen jälkeen keskimmäinen osa heittäytyy rajuun liikkeeseen, mutta lyhyt finaali kertoo, että musiikin sydän on hiljaisuudessa. Laittamalle ääniasetukset vähän kovemmalle voi nauttia kvartettisoitosta, josta ei puutu luonnetta
PETRI KOMULAINEN vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Myös partituurin lukutaidon kehittämiseen kannattaa panostaa.” Komulaisella on myös vastuu puhallinorkesterien kentän kehityksestä laajemmin, ja hän on yrittänyt panostaa erilaisiin yhteistyökuvioihin. Puhallinorkesteriväki on keskenään hyvin verkostoitunutta, joten jos jostain säveltäjästä tykätään, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada lisää sävellystilauksia.” Millaisia ohjelmistovinkkejä Komulaisella olisi harrastajapuhallinorkesterien johtajille. Pohja ja johtamisen tekniikka on toki sama, mutta sointi ja ohjelmisto ovat erilaisia. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja puhallinorkesterien johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. ”Oma koulutus tarvitaan, sillä vain pieni joukko lahjakkuuksia mahtuu varsinaiselle kapellimestariluokalle. ”Silloin ei tarvitsee puhua niin paljoa tai näyttää eteen. AUKANA OVAT NE AJAT, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Muusikot antoivat heille konkreettista palautetta siitä, miten he kokoonpanoa käsittelevät. Moni ottaa puhallinorkesterien johdon sivuaineekseen, ja meillä on myös täydennyskoulutusta, joka sopii vaikkapa musiikkiopistojen opettajille. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Komulaisen mielestä lyöntitekniikka helpottaisi ilmaisua ja asioiden välittämistä. ”Tarkoituksena oli kartoittaa sinfonisen puhallinorkesterin mahdollisuuksia säveltäjille. Sotilaskapellimestarien koulutusta ei ole missään muualla, ja juuri nyt moni puolustusvoimien kapellimestareista on jäämässä eläkkeelle.” Miksi johtajina itseoppineiden muusikoiden tai musiikkiopiston opettajien kannattaisi mennä kapellimestarioppiin. Kokoonpanot kuten sinfoniset puhallinorkesterit, vaskiyhtyeet ja big bandit erityispiirteineen on tunnettava. Teksti: HARRI KUUSISAARI Petri Komulainen johtaa Sibelius-Akatemian opiskelijoista muodostettua puhallinorkesteria.. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus. yhdessä Helsingin Poliisisoittokunnan kanssa workshopeja sävellysopiskelijoille. Sibelius-Akatemia on järjestänyt mm. ”Verrattuna sinfoniaorkesterin kapellimestariin kyse on vähän samasta kuin urkurin ja cembalistin välinen ero. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Sovittamisen taito on myös tärkeää, sillä on toimittava sen mukaan, mitä soittimia on käytössä”, Komulainen vastaa. 56 R ONDO C LASSIC 4|2021 & mestari kisälli puhaltajien johtaminen on oma taitonsa k Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja
Uutiset puhallinsoiton vaarallisuudesta ovat laittaneet pillit pussiin. Kyllä tässä jonkinlaisella vedenjakajalla ollaan. 57 R ONDO C LASSIC 4|2021 ”O” Sinfoninen puhallinorkesteri tarjoaa säveltäjälle rikkaan paletin värejä ja ilmaisukeinoja. Pohjan olisi oltava lavea ympäri maata. Korona laittoi pillit pussiin KORONAPANDEMIA ON ISKENYT raskaalla moukarilla niihin Suomen puhallinorkestereihin, jotka toimivat itsenäisinä yhdistyksinä. Puhallinharrastuksen fokus onkin ainakin sen kokoaman soittajamäärän suhteen siirtynyt oppilaitoksiin. Klassikkojen sovituksiakaan ei kannata vieroksua, sillä monet niistä ovat todella hyviä. Olisiko imagossa kirkastamisen varaa?” Vaikka musiikkiopistojen puhallinorkesterit vetävätkin nykyisin enemmän väkeä kuin perinteiset yhdistyspohjaiset kokoonpanot, Petri Komulainen toivoisi, että myös jälkimmäiset säilyisivät elinvoimaisina. Koulutuksen myötä taso on nykyisin sangen korkea, joten kompromisseja ei tarvita.” ”Ammattilaispuolella kaikki viisi sotilassoittokuntaa ovat myös taiteellisesti korkeatasoisia, ja niiden työskentelyedellytyksetkin ovat kunnossa uusien tilojen myötä. Useimmilla niistä ei ole ollut vuoteen mitään toimintaa. ”Musiikkiopistoissa tilanne on erilainen. Johtajat kokivat olevansa kädettömiä.” Aerosolien leviämisestä puhallinsoitossa on ilmestynyt tutkimuksia, joiden mukaan se ei ole ongelma, jos turvaväleistä pidetään huolta, vesi estetään tippumasta soittimista ja otetaan mahdollisesti suojapleksit käyttöön. Nykysäveltäjiä kiinnostavat siinä yleensä sointivärit aina uusia soittotekniikoita myöten. Vain sitä kautta saadaan tasokkaita pyrkijöitä myös ammattilaisuralle.” . ?. Sen lisäksi niitä on kansalaisopistoissa, seurakunnissa ja vapaapalokunnissa. ”Puhallinorkesterille on voima, jos se voi koota sekä nuoria että vanhempia harrastajia. Bergin mukaan yhdistyksissä tilanne on todella vaikea. On sääli, jos ne kutistuvat vain nuorten harrastukseksi. Silti yhdistyksinäkin toimii satakunta puhallinorkesteria. ”Toimintaa olisi viime syksynä ollut mahdollista jatkaa pienemmin kokoonpanoin ja nettiä hyödyntävällä hybridimallilla, mutta materiaalia ja välineitä tällaiseen ei ollut. Saa nähdä, kuinka moni yhdistys ensi syksynä vielä jatkaa toimintaansa”, Berg huokaa. Onkin vähän paradoksaalista, että niillä on ollut paikoin vaikeuksia saada auki olleita soittajien paikkojaan täytettyä. Puhallinopetus orkestereineen on saanut jatkua suurimman osan aikaa, eikä perheissä ole painettu paniikkinappulaa”, kertoo Suomen puhallinorkesteriliiton toiminnanjohtaja Sirpa Berg. ”Riskejä saattaa sisältyä sellaisiin soittimiin kuten trumpetti ja oboe, joissa on muita tiukempi puhaltamisfokus. Suomalaiset säveltäjät kuten Aulis Sallinen ja Kalevi Aho ovat säveltäneet puhallinorkesterille, ja tietenkin siihen erikoistuneet Jukka Viitasaari, JP Lehto ja Harri Ahmas.” ”Sinfoninen puhallinorkesteri on nuori ja ennakkoluuloton kokoonpano. Puhallinorkesterit eivät ole halunneet ottaa riskejä. ”Ensin kannattaisi katsoa originaaliteoksia kuten Stravinskya, Straussia ja Holstia
Koko yleinen oppimäärä on kuitenkin jäänyt vaihtoehtona hieman hämäräksi. Kysymys yleisen oppimäärän lisäämisestä saattaa nostattaa tunteita, ei vähiten sen vuoksi, että yleisen oppimäärän pelätään vievän taloudellisia resursseja perinteiseltä laajan oppimäärän tavoitteelliselta yksilöopetukselta. Se on sitä perinteistä musiikkiopisto-opetusta, jossa oppilas opiskelee soittoa tai laulua, musiikin hahmotusaineita (teoriaa, säveltapailua, musiikkitietoa), osallistuu yhteismusisointiin jne. t Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI Kuvat: OMAR AL-ASSWI höntsäilyä vai vakava vaihtoehto. Ainakin se voisi olla vaihtoehto joustavuutta kaipaaville tai aikuisopiskelijoille. AITEEN PERUSOPETUKSEN oppilaitoksissa annetaan opetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan, ja kumpaankin on erikseen Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet. Kallion musiikkikoulun rehtori Kaisa Saarikorpi on antamassa etäopetusta. Tarjoaako yleinen. Ongelmana on rahoitus, joka ei saisi olla pois perinteiseltä, tavoitteelliselta opetukselta. Yleinen oppimäärä saattaa tarjota mahdollisuuksia lisätä musiikkiopisto-opetusta, tai se voi tarjota vaihtoehtoisen tavan organisoida varsinkin musiikkiopisto-opintojen alkuvaiheen opetuksen. Musiikkioppilaitoksista noin 2/3 antaa opetusta vain laajan oppimäärän mukaan. Toistaiseksi yleinen oppimäärä on vain suhteellisen harvojen musiikkioppilaitosten opetusohjelmassa, mutta muiden taiteenlajien oppilaitoksissa se on hyvin yleinen vaihtoehto. Onko niin käymässä. 58 R ONDO C LASSIC 4|2021 Onko yleinen oppimäärä musiikkiopiston höntsäilylinja vai vastaus opetuksen suureen kysyntään
59 R ONDO C LASSIC 4|2021 MESTARI & KISÄLLI Perheille on pääasia, että lapsi pääsee soittotunneille. Etuna joustavuus Niina Haapanen on hallinnoinut musiikin yleisen oppimäärän mukaista opetusta aikaisemmin Tampereen Suzukikoulun rehtorina ja nyttemmin Pirkanmaan musiikkiopiston apulaisrehtorina. ”Tilanne ei myöskään problematisoidu oppilaiden kannalta, koska laajaan ei tarvitse pyrkiä, vaan sinne siirrytään opettajan ehdotuksesta. Opettajakuntamme on myös varsin nuorta ja joustavaa eikä problematisoi tätä tilannetta.” | Kallion musiikkikoulussa kaikki oppilaat aloittavat opintonsa yleisessä oppimäärässä.. Heitä pitää tiedottaa eri oppimääristä, eivätkä he osaa itse ehdottaa oppimäärän vaihtoa. Opetuksessahan prioriteettina on lapsen lähtökohdat. Mutta muutos tällaiseen systeemiin ei voi musiikkiopistoissa tapahtua yhtäkkiä.” ”Oppilaat ja perheet eivät oikeastaan ole kiinnostuneita tästä jaosta kahteen eri oppimäärään. oppimäärä uskottavan vaihtoehdon laajalle oppimäärälle, vai onko se vain musiikkiopiston ”höntsäilylinja”, jonne tungetaan se oppilasaines, jolle ei laajan oppimäärän oppilaspaikkaa saada järjestymään. Perheille on pääasia, että lapsi pääsee soittotunneille. Yleisen ja laajan uudet opetussuunnitelmat ovat sisällöllisesti hyvin lähellä toisiaan. Opintojen myöhemmässä vaiheessa voi olla eroa esimerkiksi ohjelmistovalinnoissa ja lopputuloksen tavoitteessa”, Niina Haapanen kertoo. ”Se soveltuu hyvin esimerkiksi lapsille ja nuorille, joilla on myös muita harrastuksia, ja sen vuoksi heidän on hankalaa osallistua musiikkiopiston toimintaan useita kertoja viikossa. Mielestäni tavoite voisi yleisemminkin olla, että kaikki tulevat ensin yleiseen oppimäärään, josta osa sitten siirtyy myöhemmin laajaan. Toki laajassakin oppimäärässä voidaan ottaa oppilaan mielenkiinnon kohteita huomioon, mutta yleisessä se on vielä helpompaa. Yleinen oppimäärä on hyvin joustava oppilaiden erilaisten tarpeiden kannalta”, hän sanoo. Hänen mielestään yleinen oppimäärä on hyvä vaihtoehto musiikin harrastamiselle. Samalla tavalla tilanteen näkee Kallion musiikkikoulun rehtori Kaisa Saarikorpi: ”Mielestäni kaikkien oppilaiden pitäisi aloittaa yleisessä oppimäärässä ja siirtyä kiinnostuksen mukaan laajaan oppimäärään. ”Tuollaista tilannetta meillä ei oikeastaan ole, koska yleinen ja laaja oppimäärä eivät ole varsinaisesti rinnakkaiset vaihtoehdot, vaan ne muodostavat jatkumon”, Saarikorpi vastaa. En usko, että kukaan opettaja opettaisi soittoa jotenkin eri tavoin yleisessä ja laajassa oppimäärässä.” Jatkumoja luomaan Kuinka yleinen ja laaja oppimäärä viettävät rinnakkaiseloa Kallion musiikkikoulussa. Soitonopetukseen liittyvät kuitenkin samat asiat oppimäärästä riippumatta, varsinkin soiton alkutaipaleella. ”Joustavuus toteutuu myös soitto-ohjelmistossa: oppilaan omat mielenkiinnon kohteet voidaan ottaa erittäin herkästi huomioon ja lähestyä tavoitteita niiden kautta. Pedagogiikka on lähtökohtaisesti samaa oppimäärästä riippumatta. Oppilaan ei tarvitse välttämättä edistyä teknisesti kovin pitkälle.” Millä tavalla yleisen oppimäärän soittotunti eroaa laajan oppimäärän soittotunnista. ”Käytännössä ei mitenkään
Tämä on haaste musiikkioppilaitoksille, joiden pitää ehkä jossain vaiheessa ruveta miettimään opetuksen painopisteen lisäämistä aikuisten opetukseen. Laajan oppimäärän oppilas voi suorittaa myös muita kursseja kuten sävellyksen ja sovituksen, ja hän on talossa pidempään kuin yleisen oppimäärän oppilas. Lukukauden puolivälissä on työpajaviikko, jolloin aikuisilla on omat työpajat.” ”Yhtyemusisoinnissa aikuisia ja lapsia on samoissa yhtyeissä. Sekin pitää ottaa huomioon, että lasten suhtautuminen pitkäjänteiseen harrastamiseen voi olla muuttumassa, eli perinteiseen tavoitteelliseen tasolta toiseen etenevään musiikinopetukseen ei ole välttämättä yhtä paljon hakijoita kuin aikaisemmin.” Onko yleinen oppimäärä saamassa valtionosuutta. Kun jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi olla tarjolla yksi mieluisa ja samalla myös ilmainen harrastus, myös musiikin soisi olevan keskeisesti kuvassa mukana.” ”Musiikkikoulutuksen vision 2030 mukaan koulutuksen järjestäjät olisi hyvä saada paremmin yhdeksi ja yhtenäiseksi joukkueeksi, joka olisi avoimempi muuhun yhteiskuntaan päin ja auliimpi ottamaan näitä haasteita vastaan. ”Viime vuonna meillä oli yli sata aikuisoppilasta. Joillakin aikuisilla on lapsuuden musiikkiopisto-opintoja taustalla, jolloin he voivat olla esimerkiksi musiikin perusteiden osaamisessa pidemmällä kuin nuoret oppilaat. ”Soittotunnin pituus on yleisessä 30 ja laajassa 45 minuuttia. ”Musiikkioppilaitosten ammattimaisesti antamaa musiikinopetusta haluttaisiin yhä suuremmalle osalle lasten ja nuorten ikäluokasta. Osaa yleisen oppilaista on vaikea saada osallistumaan muuhun kuin soittotunteihin. Mutta niissä laajan oppimäärän oppilaitoksissa, jotka pohtivat yleisen oppimäärän aloittamista tai jotka ovat jo ottaneet sen ohjelmaansa, erilaisiin painotuksiin liittyvät kysymykset nostattavat vilkastakin keskustelua”, Auramo vastaa. Yleisen oppimäärän oppilas voi halutessaan osallistua musiikin perusteiden opetukseen, mutta laajan oppilaalle musiikin perusteet kuuluvat ilman muuta. Tätä kehittämistä tulisi tehdä yhteisesti. Mutta harvalla aikuisella on niin paljon aikaa, että he pystyisivät opiskelemaan laajaa oppimäärää, joten yleinen oppimäärä on heille sopiva vaihtoehto. Aikuisoppilaita on myös pianossa, saksofonissa ja sellossa”, Kaisa Saarikorpi kertoo. Lukukausimaksuilla katetaan opetus, mutta maksu on kaikilla oppilailla riippuvainen soittotunnin pituudesta. Toivottavasti sitä jossain vaiheessa saataisiin, mutta nimenomaan siten, että se ei olisi pois laajan oppimäärän rahoituksesta. Kallion musiikkikoulu ei saa valtionosuutta. Silloin yleinen oppimäärä voi olla varteenotettava vaihtoehto. Kallion musiikkikoulussa tässä kehityksessä ollaan jo hyvässä vauhdissa. ”Yleisen oppimäärän valtionosuudesta ei ole tietoa. Musiikki on samaa oppimäärästä riippumatta. ”Tietysti opettajat opettavat aikuisia hieman eri tavalla kuin lapsia, mutta periaatteessa aikuiset suorittavat samaa yleisen oppimäärän opetussuunnitelmaa kuin lapset. Myös uusi Suomen harrastamisen malli asettaa haasteen. Aikuisoppilaiden ikärakenne on hyvin lavea, hieman yli 20-vuotiaista eläkeläisiin.” Musiikinopetusta laajentamaan Millaista keskustelua musiikkioppilaitoskentällä yleisestä oppimäärästä käydään, Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) puheenjohtaja Jouni Auramo. Laajan oppimäärän oppilaat saavat samaan hintaan enemmän tukiaineita. He ovat kaikki yleisessä oppimäärässä. ”Yleisesti ottaen keskustelu tästä aiheesta on jäsenoppilaitostemme keskuudessa tällä hetkellä aika hiljaista. Kallion musiikkikoulussa yleisen ja laajan oppimäärän kurssit ovat samoja, mutta laajassa oppimäärässä on vain tunteja paljon enemmän. Vaihtoehto aikuisoppilaille Tulevaisuudessa varttuneiden aikuisten ikäluokat tulevat kasvamaan ja nuorisoikäluokat pienenevät. Suurin osa aikuisista käy laulutunneilla, osa käy myös musiikin perusteissa. Vai onko yleisen oppimäärän opetuksen lisääminen pois laajan oppimäärän rahoituksesta. 60 R ONDO C LASSIC 4|2021 Soitonopiskelu voi olla yleisessä oppimäärässäkin hyvin intensiivistä. Nyt koronan vuoksi määrä on pudonnut kuuteenkymmeneen
Ratkaisuvaihtoehtoja on mietitty paikallisesti esimerkiksi mahdollistamalla enemmän maksuhuojennuksia niitä tarvitseville, tai järjestämällä edullisempaa pienryhmäopetusta erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Syventävissä opinnoissa oppilas laajentaa ja painottaa opintojaan valitsemallaan tavalla koulutuksen järjestäjän tarjonnan pohjalta. Finaalin orkesterina on Tampere Filharmonia kapellimestarinaan Anna-Maria Helsing. Laadukas suoratoisto ja mahdolliset tallennukset tuovat kilpailun suuren yleisön ulottuville, jos yleisöä ei rajoitusten takia voida konserttisaleihin ottaa”, kertoo kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Kirsimarja Kiviruusu. Laajan oppimäärän perusopintojen tarkoituksena on innostaa oppilas musiikin tavoitteelliseen opiskeluun ja musiikillisten taitojen pitkäjänteiseen kehittämiseen. ”Synnyttäähän se, varsinkin jos eri oppilasmaksuja on saman oppilaitoksen sisällä. Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen kehittäminen edelleen. . MESTARI & KISÄLLI Yleinen ja laaja oppimäärä pähkinänkuoressa: TAITEEN PERUSOPETUKSEN yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia. Oppimisen tavoitealueita ovat soittaminen ja laulaminen, esittäminen ja ilmaiseminen, kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä taiteidenvälinen osaaminen. Siihen on ilmoittautunut 57 pianistia, mikä ylitti järjestäjien odotukset. Suurin osa kilpailijoista on Sibelius-Akatemiasta ja ammattikorkeakouluista, mutta myös nuoria, 15–20-vuotiaita pianisteja on osallistujien joukossa. . Kilpailu soitetaan Tampereen konservatoriolla ja Tamperetalossa. Taloudelliset syyt pitäisi olla kuitenkin mahdollisimman vähän syynä harrastuksen aloittamiselle. ”Oman hienon ulottuvuuden kilpailuun tuo sävellyskilpailu, jossa palkitut teokset ovat jokaisen soittajan toisen erän ohjelmassa. Sävellyskilpailun ensimmäisen palkinnon sai Tomi Räisänen teoksesta Hile, jaetun toisen palkinon saivat Jukka-Pekka Lehto teoksesta Antäckningar Å-Ä-Ö ja Ari Romppanen teoksesta Kiku. . Sekä laajan että yleisen oppimäärän opintoihin voidaan laskea kuuluvaksi myös varhaisiän musiikkikasvatus. Oppimisen tavoitealueita ovat esittäminen ja ilmaiseminen, oppimaan oppiminen ja harjoittelu, kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen sekä säveltäminen ja improvisointi. koko musiikin ja taiteen perusopetuksen yhteistyöllä rahoittajiin vaikuttamalla.” ”Myös musiikin laajan oppimäärän valtionosuustunteja ollaan tasaamassa eri oppilaitosten kesken. Verrattuna moneen muuhun harrastukseen musiikin harrastus on kuitenkin kustannuksiltaan kilpailukykyistä”, Jouni Auramo painottaa. Tieto ja tunne samassa paketissa. Yleisen oppimäärän yhteisten opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen ja yhteismusisoinnin perustaitojen kehittäminen. Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia ja syventävien opintojen 500 tuntia. Lähde: Opetushallituksen taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Niille oppilaitoksille, joille aikaisemmat valtionosuustunnit eivät millään ole riittäneet, siirretään resurssia niiltä, jotka ovat alikäyttäneet valtionosuustuntejaan.” Jos yleinen oppimäärä rahoitetaan pääasiassa korotetuilla oppilasmaksuilla, niin eikö se synnytä taloudellista epätasa-arvoa laajan ja yleisen oppimäärän oppilaiden välille. 61 R ONDO C LASSIC 4|2021 Tampereen pianokilpailu satsaa myös nykymusiikkiin TOINEN VALTAKUNNALLINEN Tampereen pianokilpailu pidetään 19.–30.4. Viisijäsenisen tuomariston puheenjohtajana toimii pianisti Margit Rahkonen
01:12 Bloch: Suite hébra?que (Heprealainen sarja) (Paul Neubauer, alttoviulu, ja Margo Garrett, piano). 03:51 Perti: Cantate laeta carmina, motetti (Baselin madrigalistit ja Musica Fiorita/Daniela Dolci). 03:26 Almén: Pianosonaatti n:o 2 h-molli (Bengt Forsberg). 00:56 Valls: Scala aretina, messu (Mieke van der Sluis, sopraano, David Cordier, kontratenori, ja John Elwes, tenori, sekä Alankomaiden Bach-yhdistyksen kuoro ja ork./Gustav Leonhardt). Merras-Häyrynen myös opettaa ortodoksista kirkkomusiikkia, laulua ja kuoronjohtoa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. 00:07 Barrière: Sonaatti G-duuri (Bruno Cocset ja Emmanuel Balssa, sello). 23:55 Magnard: Sonaatti sellolle ja pianolle A-duuri (Roland Pidoux ja Jean-Claude Pennetier). Liverani): Cujus Animam, transkriptio klarinetille ja pianolle Rossinin teoksen Stabat Mater tenoriaariasta (Colin Bradbury ja Oliver Davies). Gesualdo: Tenebrae factae sunt (Pimeys tuli) (Nordic Voices). Bach (sov. Toimittajana Noora Hirn. Scarlatti: Sonaatti e-molli (Sergei Babajan, piano). 03:08 J.S. 05:24 Fuchs: Sinfonia n:o 2 E-duuri (Kölnin radion SO/Karl-Heinz Steffens). Hoffmann: Arlequin (Harlekiini), balettimusiikkia (Deutsche Kammerakademie Neuss/Johannes Goritzki). 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Bach (sov. Rossini (sov. Merras-Häyrynen myös opettaa ortodoksista kirkkomusiikkia, laulua ja kuoronjohtoa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Schubert: Adagio sonaatista a-molli (Gil Shaham, viulu, ja Göran Söllscher, kitara). Teos kertoo Kristuksen kärsimyshistorian Matteuksen evankeliumin mukaan. 19.02-21.15 Kaksi kamarimusiikkikonserttia Dijonin oopperan musiikkifestivaalilla Nathalie Dessay, sopraano, David Grimal, viulu, Diemut Poppen, alttoviulu, Victor Julien-Laferrière, sello, Nelson Goerner ja Philippe Cassard, piano, ja Hermès-kvartetti. SUNNUNTAI 4.4. ja 21.6.2020 äänitetyt konsertit toimittaa Ahti Paunu. Pedersön: Victimae paschali laudes (Retrover/Markus Tapio). 01:26 Händel: Dixit Dominus (Herra sanoi minun herralleni) (Balthasar Neumann -kuoro ja -yhtye /Thomas Hengelbrock). 00:58 Blondeau (sov.): Jousikvartetto Beethovenin mukaan n:o 3 f-molli (Ad Fontes -kvartetti). 01:57 J. 23:55 Sances: Stabat Mater dolorosa (Philippe Jaroussky, kontratenori, ja Ensemble Artaserse). 03:43 Selle: Historia der Auferstehung (Kristuksen ylösnousemus neljän evankelistan mukaan) (Weser-Renaissance Bremen/ Manfred Cordes). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Ortodoksiselle maailmalle pääsiäinen on juhlien juhla. Busoni): Chaconne sooloviulupartitasta n:o 2 d-molli (Chiyan Wong, piano). Giuliani: Mandoliinikonsertto F-duuri (Anna Torge ja Die Kölner Akademie/Michael Alexander Willens). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10.-18.20 Taiteilijatapaaminen Taiteilijatapaamisessa kohtaavat sopraano, oopperalaulaja Marjukka Tepponen ja laulaja-näyttelijä Maria Ylipää. Dijonin oopperassa 19. 05:06 J.S. 06:15 Pierné: Konserttikappale op.39 (Emmanuel Ceysson, harppu, ja Orchestre regional Avignon Provence/Samuel Jean). Bachin Johannes-passio Bach Collegium Japan, joht. Näistä levyistä en luovu -ohjelman pääsiäisvieraana on Varvara Merras-Häyrynen, monipuolinen vokaalimusiikin ammattilainen, joka toimii Uspenskin katedraalin kanttorina. 05:57 D. 23.10-23.55 Musiikkia ennen pääsiäisyötä 2.05-7.00 Yöklassinen Anton Schweitzer: Die Auferstehung Christi (Kristuksen ylösnousemus), oratorio (Mirella Hagen, sopraano, Henriette Gödde, altto, Stephan Scherpe, tenori, ja Tobias Berndt, basso, sekä Thüringer Bach Collegium/Gernot Süssmuth). 60. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Johannes Brahms: Pianokvartetto nro 3 c-molli op. 00:17 Zelenka: Responsoria pro hebdomada sancta (Boni Pueri -poikakuoro ja Musica Florea/ Marek Stryncl). 66. 03:30 Veracini: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 1 D-duuri ( John Holloway, viulu, Jaap ter Linden, sello, ja Lars Ulrik Mortensen, cembalo). Paulin kamariork./Hugh Wolff). 05:04 Fordell: Musica pastorale (Ole Gustavsson, huilu, Anton Kadlick, viulu, ja Jorma Inkala, cembalo). 06:57 Tshaikovski: Ken kaihon tuntee (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 7.02-7.57 Pitkäperjantain Aamusoitto 9.05-9.58 Musiikkia pitkäperjantaihin Colonna: E libano caeli venite (Scherzi Musicali/Nicolas Achten, teorbi). Bach: Sarja luutulle g-molli (Oliver Holzenburg). 06:03 Bree: Allegro d-molli (Viotta-yhtye/Viktor Liberman). Ernest Chausson: Chanson perpétuelle op. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. S. 05:33 Chopin: Balladit pianolle n:ot 1-4 (Garrick Ohlsson). 04:18 Schmelzer: Aria Viennese (Armonico Tributo Austria/Lorenz Duftschmid). Felix Mendelssohn: Pianotrio nro 2 c-molli op. Händel: Johanneksen ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. Barokille tyypilliseen tapaan Matteus-passio on täynnä retoriikkaa, symboliikkaa ja musiikillisia teemoja, jotka kuvaavat draaman päähenkilöiden tunnereaktioita tapahtumiin. 06:28 Hummel: Potpurri op.53 (Thomas Duis, piano, ja Sonja Prunnbauer, kitara). 01:31 Beethoven: Pianosonaatit n:o 8 c-molli (Pateettinen), n:o 9 E-duuri, n:o 10 G-duuri, n:o 13 Es-duuri ja n:o 14 cis-molli (Kuutamo) (Walter Gieseking). 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-15.00 Matteus-passion jäljillä Johann Sebastian Bachin Matteus-passio soi hiljaisen viikon ytimessä kaikkialla maailmassa, missä kuunnellaan länsimaista kirkkomusiikkia. Toimittajana Inari Tilli. 23:28 Veracini: Sarja orkesterille ja continuolle n:o 2 F-duuri (Kölnin Musica Antiqua/Reinhard Goebel). 06:30 Respighi: Sei pezzi (Kuusi kappaletta) (Marcia Crayford, viulu, ja Diana Ambache, piano). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 21. Amsterdamin Concertgebouw’ssa 26.3. 37; Konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille D-duuri op. S. 04:13 Brahms: Yksitoista koraalialkusoittoa (Robert Parkins, urut). 00:37 G.F. Hana Blaziková, sopraano, Damien Guillon, kontratenori, James Gilchrist, tenori (Evankelista), Zachary Wilder, tenori, ja Christian Immler, basso (Jeesus). Bach: Partita klaveerille n:o 5 G-duuri (Risto Lauriala, piano). 23:19 J.C. 23:49 Gossec: Missa pro defunctis (Roberta Invernizzi, sopraano, Maite Arruabarrena, mezzosopraano, Howard Crook, tenori, ja Claude Darbellay, basso, sekä Gruppo Vocale Cantemus, Italiankielisen Sveitsin radiokuoro ja Italiankielisen Sveitsin ork./ Diego Fasolis). Gaultier: La Cascade (Hopkinson Smith, barokkiluuttu). Parsifal (Martti Talvela, basso, ja RSO/Okko Kamu). Bachin Matteus-passio Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri, Collegium Vocale Ghent ja Alankomaiden lapsikuoro, joht, Philippe Herreweghe, sol. Monilahjakkaat, vaivatta genrestä toiseen sukkuloivat karismaattiset naiset puhuvat työstään ja elämästään. 7.02-7.57 Pääsiäismaanantain Aamusoitto Albinoni: Oboekonsertto F-duuri (Anthony Robson, oboe, ja Collegium Musicum 90/ Simon Standage). 06:40 von Herzogenberg: Kolme legendaa (Gerard Caussé, alttoviulu, ja Vadim Gladkov, piano). Maximilian Schmitt, tenori (Evankelista), Florian Boesch, basso (Jeesus), Dorothee Mields, sopraano, Alex Potter, kontratenori, Mauro Peter, tenori, ja Kresimir Strazanac, basso. 06:14 de Lalande: Ecce nunc benedicte (Emmanuelle De Negri, sopraano, Dagmar Sasková, sopraano, Sean Clayton, kontratenori, Cyril Auvity, tenori, Andre Morsch, basso, Ensemble Aedes/Mathieu Romano, ja Le Poème Harmonique/Vincent Dumestre). 04:54 Berg: Kamarikonsertto (Christian Ferras, viulu, ja Pierre Barbizet, piano, sekä Pariisin konservatorion puhallinork./Georges Pr?tre). Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi PERJANTAI 2.4. J.S. 05:22 J.S. 01:18 Graupner: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä (Ingrid Schmithuesen, sopraano, Claudine Ledoux, altto, Nils Brown, tenori, ja Normand Richard, basso, sekä Les Ideés heureuses/Geneviève Soly). 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. 03:18 Weiss: Luuttusonaatti fis-molli (Hopkinson Smith). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.15-7.00 Yöklassinen J.S. 02:59 Caldara: Morte e sepoltura di Christo (Kristuksen kuolema ja hautaaminen) (Maria Grazia Schiavo, sopraano, Silvia Frigato, sopraano, Martina Belli, altto, Anicio Zorzi Giustiniani, tenori, ja Ugo Guagliardo, basso, sekä, Stavangerin SO/Fabio Biondi, viulu). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 J. 23:34 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 8 c-molli (Keller-kvartetti). 23:41 Pachelbel: Christ lag in Todesbanden, kantaatti (La Capella Ducale ja Musica Fiata/Roland Wilson). 03:44 Brixi: Judas Iscariothes (Juudas Iskariot), oratorio (Ludmila Vernerová, sopraano, Pavla Ksicsová, altto, Jiri Vinklárek, tenori, ja Miloslav Podskalsk?, basso, sekä Prahan kamarikuoro ja Musica Bohemica/Jaroslav Krcek, sekä Josef Ksica, urut, ja Joset Prazák, sello). 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 23.10-7.00 Yöklassinen de Brito: Lamentationes Jeremiae prophetae (Profeetta Jeremiaan valitusvirsiä) (Pro Cantione Antiqua/Mark Brown). 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Pitkäperjantain ihme oopp. Henri Duparc: Elégie; L’invitation au voyage. 62 R ONDO C LASSIC 4|2021 TORSTAI 1.4. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 05:23 Carbonelli: Sonaatti viululle ja continuolle n:o 4 g-molli (Bojan Cicic ja The Illyria Consort). 06:35 Marcello: Trumpettikonsertto d-molli (Sergei Nakarjakov ja St. 04:33 Falla: Öitä Espanjan puutarhoissa (Jean-Efflam Bavouzet, piano, ja BBC:n FO/Juanjo Mena). Katowicessa 6.3.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 18.30-19.00 Pitkäperjantain musiikkikamari 19.02-22.00 J. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Ortodoksiselle maailmalle pääsiäinen on juhlien juhla. Bach: Cembalokonsertot n:o 2 E-duuri, n:o 3 D-duuri, n:o 4 A-duuri ja n:o 6 F-duuri (Andrei Gavrilov, piano, ja Moskovan kamariork./Juri Nikolajevski). 06:46 Salvatore: Litanie per la Beata Vergine (Autuaan Neitsyt Marian litania) (Cappella Della Piet. 04:56 Striggio: Missa Ecco si beato giorno (I Fagiolini/Robert Hollingworth). Toimittajana Inari Tilli. LAUANTAI 3.4. 06:20 Debussy: Sonaatti sellolle ja pianolle d-molli (Natalja Shahovskaja ja Marija Judina). Näistä levyistä en luovu -ohjelman pääsiäisvieraana on Varvara Merras-Häyrynen, monipuolinen vokaalimusiikin ammattilainen, joka toimii Uspenskin katedraalin kanttorina. Busoni & Wong): Osia Goldberg-muunnelmista (Chiyan Wong, piano). Matteus-passion jäljillä -ohjelmassa teoksen rikkaan symboliikan ja piilomerkitysten saloihin johdattavat puhein ja musiikkiesimerkein Matteus-passion historiasta ja symboliikasta viime vuonna kirjan julkaissut musiikkitieteilijä Topi Linjama sekä musiikkitoimittaja Risto Nordell. MAANANTAI 5.4. Haydn: Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä, versio laajennetulle jousikvartetille (Kamariyhtye Opus-Posth.). Masaaki Suzuki, sol. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 06:56 Marttinen: Hiljainen laulaja, sarjasta Elisabetin lauluja (Pia Freund, sopraano, ja Seppo Salovius, piano). Bach: Kvartetto kahdelle huilulle, alttoviululle ja sellolle D-duuri (Camerata Köln). 06:57 Melartin: Tule armaani ja kätes anna mulle (Sauli Tiilikainen, baritoni, ja Pentti Kotiranta, piano). 02:46 E.T.A. 00:25 Jacquet de la Guerre: Susanne, kantaatti (Isabelle Poulenard, sopraano, Brigitte Haudebourg, cembalo, Francoise Bloch, viola da gamba, ja Robert Guy, teorbi). de’ Turchini/Antonio Florio). E
Iannis Xenakis: Voile. 05:22 Monteclair: Morte di Lucretia (Lucretian kuolema) (Monique Zanetti, sopraano, ja Les Arts Florissants/William Christie, cembalo). Wagner: Alkusoitto oopperasta Parsifal (RSO/ Jukka-Pekka Saraste). 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 10.4. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 11.4. Mozart: Sinfonia nro 35 D-duuri “Haffner” KV385. Piia Komsi. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Konsertissa Concerto Copenhagen Concerto Copenhagen, joht. Lisa Streich: Augenlider. Sauli Zinovjev: Sellokonsertto ’’Die Welt Ein Tor’’. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 02:13 Heise: Sonaatti sellolle ja pianolle F-duuri (Henrik Brendstrup ja Per Salo). TIISTAI 6.4. Zipoli: Partita kosketinsoittimelle a-molli (Giovanni Nesi, piano). 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 17.4. Georg Kallweit, viulu. Musiikkitalossa 5.2. Galina Ustvolskaja: Sinfonia nro 3 “Jeesus Messias, pelasta meidät”. Jean-Baptiste Lully: Sarja koomisesta baletista Le bourgeois gentilhomme. Juho Alakärppä, Pia Värri SOITINTEN MESTARIKURSSIT 31.7.– 6.8. Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa 26.9.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 13.4. Ylösnousemus (Ian Bostridge, tenori, ja Valistuksen ajan ork./Harry Bicket). 02:42 Homilius: Markus-passio (Monika Mauch, sopraano, Ruth Sandhoff, altto, Hans Jörg Mammel, tenori, ja Thomas Laske, baritoni, sekä Baselin madrigalistit ja L’Arpa Festante München/Fritz Näf). 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Helsingin kamarikuoron konsertti ’’Minulla olisi sinulle paljon kirjoitettavaa...’’ Joht. 23:24 Isaac: Pääsiäismessu (Capella Pratensis/Rebecca Stewart, ja Wim Diepenhorst, urut). 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Hanna-Leena Haapamäki, Outi Kähkönen, Kristjan Mõisnik, Hannu Niemelä, Sirkka Parviainen, Aarne Pelkonen, Ulla Raiskio Ensemble Ville Enckelmann Fonetiikan työpajat Ville Enckelmann, Aarne Pelkonen Ooppera-aariakurssi Antti Suhonen, Tero Valtonen LIEDJA OOPPERAKURSSI PIANISTEILLE 24.– 30.7. 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Kyeong Ham, oboe, Ismo Eskelinen, kitara. Thomas Larcher: Die Nacht der Verlorenen Arnold Schönberg: Verklärte Nacht op. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti Joht. Klaus Mäkelä, sello, ja Pekka Kuusisto, viulu. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 12.4. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 14.4. Roope Mäenpää: Jamais vu. Bach: Erzittert und fallet (Vapiskaa ja kaatukaa), kantaatti (Barbara Schlick, sopraano, Claudia Schubert, altto, Wilfried Jochens, tenori, ja Stephan Schreckenberger, basso, sekä Rheinische Kantorei ja Das Kleine Konzert/Hermann Max). Mascagni: Pääsiäishymni oopp. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Galina Grigorjeva: Alleluia. R ONDO C LASSIC 4|2021 63 aaria orat. Jean-Féry Rébel: Les caractères de la danse. Georg Philipp Telemann: Otteita orkesterisarjasta F-duuri. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Schmitt: Suite en rocaille (Mirage-kvintetti). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Colonna: O splendida dies (Scherzi Musicali/Nicolas Achten, teorbi). 04:54 Beach: Kvintetto pianolle ja jousille Fis-duuri (Martin Roscoe ja Endellion-kvartetti). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 107 ’’Uskonpuhdistus’’. Hannu Lintu, sol. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Espoon Kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa 6.4. Harmonikka, piano, sello, viulu LASTEN LIED 7.– 11.6. Harmonikka Matti Rantanen, Janne Valkeajoki, Heidi Velamo Piano Antti Hotti, Liisa Malmivaara, Katarina Nummi-Kuisma Viulu Kreeta-Julia Heikkilä, Janne Malmivaara, Terhi Paldanius Alttoviulu Tommi Aalto, Hanna Hohti Sello Markus Hohti, Tuomas Ylinen Säestys Timo Latonen, Liisa Malmivaara, Salla Pynssi Kamarimusiikkikurssi Orkesteri LASTEN MUSIIKKIVIIKKO 7.– 11.6. Fanny Hensel: Sechs Gartenlieder. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Kallion kirkossa 8.3.2021 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Joseph Haydn: Sellokonsertto nro 1 C-duuri. 79a. Helsingin saksalaisessa kirkossa 11.10.2020 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Sweelinck: Regina coeli laetare (Iloitse taivaan kuningatar) (Alankomaiden kamarikuoro/Peter Phillips). Lars-Ulrik Mortensen, cembalo, sol. Julia Wolfe: Guard my tongue. Wilhelm Friedemann Bach: Sinfonia F-duuri ”Riitasointinen”. Georg Philipp Telemann: Sarja B-duuri ”Völker-ouverture”. toivotut@yle.fi. Marja-Kaisa Korkala POPULAARIMUSIIKIN KUOROKURSSI 12.– 16.7. Maija Hynninen: Incandescence. 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 7.4. Dmitri Shostakovitsh: Lauluja juutalaisesta kansanrunoudesta op. Lotta Wennäkoski: Valossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Hannu Lintu, sol. 01:37 Palestrina: Missa Papae Marcelli (Paavi Marcelluksen messu) (New York Polyphony sekä Tim Keeler, kontratenori, Andrew Fuchs, tenori, ja Jonathan Woody, bassobaritoni). 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. W. 01:23 P. 4. Carl Philipp Emanuel Bach: Sellokonsertto A-duuri. Harmonikka, piano, kitara, sello, viulu, puhaltimet KESKIAJAN VOKAALIMUSIIKIN KURSSI 28.6.– 2.7. Andreas Brantelid, sello. Antonio Vivaldi: Triosonaatti d-molli ”La Follia”. Amy Beach: Help us, O God. A. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tapiola Sinfonietta: Portti Tapiola Sinfonietta, joht. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 15.4. Saara-Maija Strandman, Marjukka Eskelinen NUORTEN MUSIIKKIVIIKKO 14.– 19.6. Caroline Shaw: Entr’acte. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 8.4. Sofia Gubaidulina: Concordanza. Sauli Zinovjev: Viulukonsertto ’’Der Leiermann’’. 9.05-9.55 Musiikkia pääsiäismaanantaihin 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Zoltán Kodály: Tansseja Galántasta. Anna-Maria Helsing, sol. Cavalleria rusticana (Elina Garanca, mezzosopraano, ja Saarlandin valtionoopperan kuoro sekä Deutsche Radio Philharmonie -ork./Karel Mark Chichon). 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 16.4. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 00:41 W.F. Sähköposti: lauantain. Hannu Lintu, sol. Einojuhani Rautavaara Kalevi Aho: Kaksi serenadia. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. äänitetyn Musica nova Helsinki -konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. YLE RADIO 1 | LAULUKURSSIT 24.– 30.7. 05:37 Danzi: Huilukonsertto n:o 3 d-molli (András Adorján ja Münchenin kamariork./ Hans Stadlmair). Andrè Schuen, baritoni. 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Elisa Huovinen. 05:57 Tárrega: Masurkka kitaralle G-duuri (Mattias Jacobsson). Paula Sundqvist, viulu. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Jussi Mattila, Mika Siekkinen LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET www.joutsenonopisto.fi/taidekesa Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno P. Miina-Liisa Värelä, sopraano, Jeni Packalen, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Jussi Nikkilä, kertoja. 045 844 2993, opisto@joutsenonopisto.fi LAULUN MESTARIKURSSI 24.– 30.7. 00:21 Marais: Sarja huilulle, viululle ja continuolle (Music’s Re-creation). Henry Purcell: Sarja puolioopperasta The Fairy Queen. Musiikkitalossa 10.2. Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 5 d-molli op. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Rasmussen: Kvintetto puhaltimille F-duuri (Tanskalainen puhallinkvintetti). 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:10 Golijov: Last round, nonetto (Jupiter-kvartetti ja Jasper-kvartetti sekä Michael Cameron, kontrabasso). 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 9.4
11.00-11.57 Välilevyjä: Lemmen tavaratalo Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 20.4. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23.10-7.00 Yöklassinen LIPUNMYYNTI www.ticketmaster.fi www.joensuu.fi/orkesteri KEVÄT 2021 Ke 7.4. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Kuoroa johtaa Marcus Creed. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. YLE RADIO 1 64 R ONDO C LASSIC 4|2021 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Giovanni Bottesini: Grande allegro alla Mendelssohn. Aleksandr Goedicke: Konserttietydi op. Äänitetty 31.10.2020 Wienin valtionoopperassa. Lilja Haatainen, viulu, Ilona Turriago, trumpetti, Venla Lahti, kontrabasso, Oona Koivukangas, sello. Filipjevna Larissa Diadkova, altto. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 24.4. Olga Anna Goryachova, mezzosopraano. Wienin valtionoopperan orkesteri ja Slovakian filharmoninen kuoro, joht. 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. Gremin Dimitry Ivashchenko, basso. 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Musiikkitalossa 19.2. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 30.4. Carelia-sali klo 19 Huba Hollokoi. Pianona tällä kertaa moderni, hiilikuidusta valmistettu Bogányi-flyygeli. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 27.4. Carelia-sali klo 19 KANSOJEN MUSIIKKIA Jukka Iisakkila, kapellimestari Johanna Juhola, harmonikka Ville Ojanen, viulu Mozart, Ojanen, Dvorak To 22.4. Musiikkitalon Camerata-salissa. Carelia-sali klo 19 OHJELMA TARKENTUU MYÖHEMMIN To 5.5. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 25.4. 49. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 22.4. Sakari Oramo, Sirja Nironen, sello. Rakkaus – Trilleri – Kaipuu. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. Anna-Maria Helsing. Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz, kitarakonsertto, kantaesitys (Ylen tilaus). Tatjana Nicole Car, sopraano. Tomás Hanus. Taidemuseo Onni klo 18 KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI To 15.4. 13.00-15.00 Klassinen kattaus vapputunnelmissa 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Tampereen pianokilpailun II finaali Tampere filharmonia, joht. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Zaretsky Dan Paul Dumitrescu, basso. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Ainomaija Pennanen. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Carelia-sali klo 19 Pe 29.5. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 10. Anton Webern: Viisi kappaletta orkesterille. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 28.4. 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 19.4. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Sauli Zinovjev: Die Welt ein Tor, sellokonsertto. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Ainomaija Pennanen. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Äänitetty 14.4. Libretto: Konstantin Shilovski ja Pjotr Tshaikovski. Vahvat tunteet välittyvät Brahmsin ja Bartókin sonaateissa Réka Szilvayn ja Heini Kärkkäisen tulkitsemina. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Carelia-sali klo 19 PARIISIN KASVATIT Eero Lehtimäki, kapellimestari Minna Pensola, viulu Beethoven, Farrenc To 29.4. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 94 B.181. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tampereen pianokilpailun I finaali Tampere filharmonia, joht. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 23.4. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Carelia-sali klo 19 NUORET SOLISTIT Petri Komulainen, kapellimestari Musiikkiopiston nuoret taiturit To 19.5. Musiikkitalossa 5.3. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. kapellimestari Adina Suvi Väyrynen Nemorino Heikki Hattunen Belcore Kristian Lindroos Dulcamara Juha Eskelinen Giannetta Emma Mustaniemi Oopperaproduktio toteuteaan yhteistyössä Joensuun oopperayhdistyksen kanssa. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 18.4. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Kööpenhaminassa 30.10.2020 taltioidun konsertin toimittaa Noora Hirn. 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. äänitetyn Nuorten solistien konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Petri Kumela, kitara. Carelia-sali klo 19 La 5.6. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Dalia Stasevska, kapellimestari, sol. Carelia-sali klo 19 Pe 4.6. Carelia-sali klo 19 ERI ESTRADEILTA Eero Lehtimäki, kapellimestari Linda Lampenius, viulu Jaani Helander, sello Laura Mikkola, piano Strauss, Leiviskä, Beethoven OOPPERA ESITYKSET LEMMENJUOMA To 28.5. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Tanskan kansallisen vokaaliyhtyeen konsertti: Lauluja mereltä Musiikkia mm. LIVESTREAM Ooppera Kantaesitys Rondon mainos.indd kevät 2021.indd 1 Rondon mainos.indd kevät 2021.indd 1 4.3.2021 13:18:21 4.3.2021 13:18:21. Jean Sibelius: Sinfonia nro 3. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 19.02-23.00 Oopperailta Wienissä Pjotr Tshaikovski: Jevgeni Onegin Kolminäytöksinen ooppera vuodelta 1879. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 21.4. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 29.4. Lenski Bogdan Volkov, tenori. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5. Larina Helene Schneiderman, mezzosopraano. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Anna-Maria Helsing. Erkki Lasonpalo, sol. Antonin Dvorák: Rondo sellolle ja orkesterille g-molli op. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Christian Sinding: Sarja vanhaan tyyliin op. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Jevgeni Onegin Andrè Schuen, baritoni. Carelia-sali klo 19 To 3.6. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 26.4. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Brahms avec Bartók -konsertti Réka Szilvay, viulu, ja Heini Kärkkäinen, piano. 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Signe Lykkeltä, Tomás Luis de Victorialta, Jaakko Mäntyjärveltä ja Peter Maxwell Daviesiltä
Alankomaiden kansallisbaletti tarjosi tanssimisella kuolemaa uhmanneelle mahdollisuuden tanssia ja elää, joskin yhä monien henkisten ja fyysisten paineiden alla. 25.7. Konsertit soitetaan ilman yleisöä, ja muutokset niiden ohjelmassa ovat mahdollisia. klo 12.29, Areenassa 9 kk) Teema tanssii. klo 12.35, Areenassa 20 kk) Teema tanssii. Sol Gabetta, Lisa Batiashvili, Sonya Yoncheva, Khatia Buniatishvili ja Ludovic Tézier. Kotona sodan repimässä Damaskoksessa hänet uhattiin tappaa. Ensiesitys. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Teema tanssii. klo 12.00, Areenassa 9 kk) Dokumentti Michel Legrandista (19462019), Cherbourgin sateenvarjojen säveltäjästä ja yhdestä elokuvamusiikin suurimmista mestareista. 15.7. Sunnuntai 25.4. Sunnuntai 11.4. Perjantai 16.4. (Uusinta) Keskiviikko 28.4. 79a Galina Ustvolskaja: Sinfonia nro 3 ”Jeesus Messias, pelasta meidät” Lauantai 10.4. Sunnuntai 25.4. Su 25.4. klo 15.29.. klo 15.29 Tanssi tai kuole Yle Teema (uusinta pe 30.4. Body and Soul Yle Teema (uusinta pe 23.4. r ythm & m ovement W eekend 13. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Eteläkorealainen naiskapellimestari Eun Sun Kim johtaa Ranskan kansallisorkesteria ja kuoroa Eiffel-tornin juurella. klo 15.35. Sylvia, Litale, Sophia, Annie ja Malika. Emmy 2019 -palkittu koskettava dokumentti syyrialaisen tanssijan Ahmad Joudehin matkasta maailman tietoisuuteen. klo 20.00 Michel Legrand, elokuvamusiikin mestari Yle Teema (uusinta ti 6.4. KESÄ TÄYNNÄ MUSAA Eteläkorealainen Eun Sun Kim johtaa Ranskan kansallisorkesteria ja kuoroa Eiffel-tornin juurella. Syyrialainen tanssija Ahmad Joudeh on edennyt Syyrian sodan jaloista balettimaailman huipulle. 8.8. Kukaan naisista ei ole aiemmin tanssinut, mutta Preljocaj ohjaa heille koreografian, joka vaativan neljän kuukauden harjoittelujakson jälkeen viedään yhdessä maineikkaalle festivaalille Montpellieriin. 70-vuotisen uransa aikana hän loi noin 180 koregrafiaa. © M AR C O LIV IE R LE B LA N C Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. a rgentiinaLainen tanssi 6. Sunnuntai 25.4. Alla Kovganin ohjaama dokumentti piirtää vaikuttavan kuvan Cunninghamin saavutuksista mm. klo 15.05. 30.7. Su 4.4. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Teema tanssii. klo 15.00 Näin tehtiin Sokea tanssija Yle Teema (uusinta pe 30.4. klo 20.00 Tanssien vapauteen Yle Teema (uusinta ti 13.4. Lisan ja Saidin kohtaaminen on koskettava, mutta ei aivan helppo. (Michel Legrand, sans demi-mesure, Ranska 2018) Sunnuntai 4.4. s uzukikurssit 27. k otimusiikkiviikko 19. Kanadalaisen huippukoreografin Crystal Piten moniselitteinen ja toisaalta universaali, kolmesta hyvin erilaisesta osasta koostuva teos taltioitiin Pariisin oopperassa. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Andrè Schuen, baritoni Thomas Larcher: Die Nacht der Verlorenen Arnold Schönberg: Verklärte Nacht op. Finnset Eidseter) on näkövammainen amatööritanssija, joka ei ole sinut vartalonsa kanssa. 15.8. Amerikkalainen koreografi ja tanssija Merce Cunningham (1919 2009) oli yksi modernin tanssin huomattavimmista kehittäjistä. 4 Sunnuntai 18.4. Hän kamppailee kyvyn ja kyvyttömyyden välillä, mutta ottaa vastaan tarjouksen saada tanssia Said Gharbin kanssa. klo 15.35 Pariisi juhlii 2020 Yle Teema (uusinta pe 9.4. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Dalia Stasevska, kapellimestari Petri Kumela, kitara Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz, kitarakonsertto, kantaesitys (Ylen tilaus) Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5 Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää L isätiedot : seurakuntaopisto.fi/ kurssit P uhaLLinmusiikki viikko 9. Lauantai 3.4. klo 15.08 Sokea tanssija Yle Teema (uusinta pe 30.4. Musiikkina so amerikkalaislaulaja Teddy Geigerin teemamusiikki. Keskiviikko 7.4. Solisteina mm. Tutustumme viiteen ranskalaiseen naiseen Marseillen vankilassa. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Miina-Liisa Värelä, sopraano Jeni Packalen, mezzosopraano Tuomas Katajala, tenori Jussi Nikkilä, kertoja Sofia Gubaidulina: Concordanza Dmitri Šostakovitš: Lauluja juutalaisesta kansanrunoudesta op. klo 14.50 Cunningham Yle Teema (uusinta pe 16.4. Lisa (Hege Konstanse Television klassisen musiikin ohjelmia 1.4.–30.4. Johdanto Maria Lloydin ohjaamaan tanssielokuvaan, jossa kristitty näkövammainen norjalainen kirjastonhoitaja kohtaa Euroopan ainoan tunnetun sokean ammattitanssijan, islaminuskoisen Said Gharbin Brysselissä. Huippukoreografi Angelin Peljocaj tarjoaa heille mahdollisuuden löytää ja vapauttaa itsestään uusia puolia. klo 12.08, Areenassa 30 päivää) Teema tanssii. Ohjaus Grégory Monro. klo 12.00, Areenassa 19 kk) Teema tanssii. monien uudelleen kuvattujen koreografioiden kautta. Hänellä vaikeuksia pyörähdellä ja hänestä tuntuu, että hänen kätensä kuuluvat jollekin toiselle. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 4|2021 65 Radion sinfoniaorkesterin konserteissa muutokset ovat mahdollisia! Mikäli koronatilanne edellyttää, konsertit soitetaan edelleen kamarimusiikkikokoonpanolla ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin
IITTI Iitin 18. kurssi 6.7.–8.7. Pelkkä opetus 180 € / 200 € Opetus ja täysihoito 440 € / 475 € Ruoka ja majoitus 260 € Erilliskurssit 50–250 € Lisätiedot: haapavesifolk.com tai haapop.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT FORSSA Kamarimusiikin ja kuoronjohdon mestarikurssit Lounais-Hämeen Musiikkipäivät Tyrynkuja 63, 31340 Porras www.lounaishameenmusiikkipaivat.fi 1.7.–6.7. valtakunnallinen musiikkikurssi Järjestäjä: Iitin musiikkijuhlayhdistys, Perheniemen opisto www.perheniemi.com 11.–20.6.2021 Perheniemen opisto, Iitti. Kesä Folk-kurssi Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, 86601 Haapavesi 28.6.–2.7.2021 Haapaveden Opisto 30.4. 66 R ONDO C LASSIC 4|2021 HARTOLA Vanhan musiikin kesäkurssi Helsingin Vanhan Musiikin Seura, CMAH 24.–30.7.2021 Itä-Hämeen Opisto, Hartola ilmoittautumiset 15.4.–31.5.2021, seuran sivulla www.cmah.org Kurssimaksu ilmoitetaan huhtikuun alussa seuran verkkosivulla www.cmah.org Kurssilla ei ole ikärajaa, mutta kurssi sopii noin 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kamarimusiikkikurssi on tarkoitettu harrastajaja ammattilaisyhtyeille, ensisijaisesti jousisoittajille, jousikvarteteille, trioille (myös pianotriot), jne. Lapsista aikuisiin, harrastajista ammattilaisiin. Hakemukset viimeistään 21.5 nettilomakkeella: www.iittifestival.fi –> Musiikkikurssit –> Ilmoittautuminen. ilmoittautuneet / 1.5.–11.6. Kuoronjohtokurssi on tarkoitettu kaikille kuorolaulusta ja kuoronjohdosta kiinnostuneille. /11.6.2021 Hinnat: ennen 30.4. 2021 leirikalenteri CLASSIC. Quartetto di Cremonan kamarimus. Ilmoittautuneet saavat sähköpostin, jolla heidät hyväksytään kurssille niin kauan kuin paikkoja riittää. ilmoitt. Albina Huzinan (Gloria-kuoro, Petroskoin konservatorio) kuoronjohtokurssi Forssan musiikkiopisto, Forssa Vapaamuotoiset hakemukset 31.5.2021 mennessä: puheenjohtaja@lounaishameenmusiikkipaivat.fi 50 € / henkilö, pelkkä opetus. L eirikaLenteri HAAPAVESI 34. Opetus 240 €, täysihoito 210 € (10% sisarusalennus); lisä päivittäisen oppitunnin pidennyksestä 45 minuuttiin 80 €; osallistuminen kamarimusiikin/yhteissoiton ohjaukseen 50 €; kansanmusiikin työpaja 70 €; yöpyvän huoltajan täysihoito 260 €, yöpymisissä etusijalla nuorimpien huoltajat
Nykykansantanssi: S. Keskipohjalaisen talon piha sopii mainiosti harjoitteluun (kuva oikealla). Julkunen. Laulu: Veikko Kiiver. Nokkahuilut: Pekka Silén, Janek Öller ja Sini Vahervuo. 044 7591 298, klo 10.–13.00, ilm. 050 5987 661 www.cmah.org VIULU: Tero Latvala, SibA; Arja Yurtseven, SibA, Turun kons.; Markus Tyrväinen, Tampereen kons.; Juhani Palola, Lahden kons.. Viulu: Anders Löfberg (Ruotsi), Aili Järvelä (laulu) ja Piia Kleemola. Yksi näkyvistä muutoksista on vanhan musiikin yhä vahvempi nousu orkesterileirien rinnalle. Laulu, kurkkulaulu ym.: Sauli Heikkilä, Veikko Kiiver (Eesti-Ruotsi), Tero Pajunen impro ja laulunteko, Emmi Kujanpää laulu, kantele. Karjalainen, T. Ukulele: R. Kälviän filharmonikot, jossa soittajia opettavat Suomen kokeneimmat orkesterimuusikot, on yhä pääleirin kivijalkana, mutta rinnalle on kehittynyt merkittävä barokkileiri, joka on jo kansainvälistymässä. Näin on käynyt myös Kälviän eli hienommin sanottuna Käläviän musiikkileirillä. Yllä Kälviän filharmonikot loppukonsertissa, ylinnä otetaan ensiaskelia käyrätorven soiton parissa kuulosuojaimin Murikan musiikkileirillä 2015. 045 863 6699, harri.sippel@turkuamk.fi Kurssisihteeri Anneli Helineva, puh. Kurssille hyväksytään kahdeksan yhtyettä sekä passiiviosallistujia ilman rajoitusta. Hannula. opisto; KAMARIMUSIIKKI: kaikki opettajat; KANSANMUSIIKIN TYÖPAJA: Simo Helkala. 05 7574 100, opisto@perheniemi.com www.iittifestival.fi (also in English) Facebook-ryhmä: IITIN MUSIIKKIKURSSIT L eirikaLenteri Kansanmusiikki, etno, klassinen, tanssi. Aarnio, S. Kamariork.: Sibelius 5., Iro Haarla, Bach, joht. Barokkiviulu: Anna Rainio ja Anthony Marini. Barokkisello ja viola da gamba: Louna Hosia. Kälviän barokkileiri (kuva vasen sivu) on hyvää vauhtia kansainvälistymässä. www.quartettodicremona.com Albina Huzinan (Venäjä) ohjaama kuoronjohdon mestarikurssi. 67 R ONDO C LASSIC 4|2021 Kurssilla on opetusta seuraavissa aineissa, lisäksi yhtyeitä ja orkestereita: Barokkioboe: Katharina Arfken. Hakala. Koskettimet, haitarit: T. Kurssin johtaja Harri Sippel, puh. Oivo. Timonen. Luuttu: Niklas Mellberg. Ilmassa on suuria odotuksia – musiikkikesä kutsuu kaikenikäisiä mukaan soittamaan ja laulamaan! © K IM M O VA R JO R AN TA. Pajunen ja P. Alakotila ja M. Keijo Aho, puh. Lepistö. Timo Hannula. Lastenkurssi: kaikki soittimet. Kontola. 040 8682 290, klo 09.–15.00 kurssin johtaja: timo.hannula@haapavesi.fi puh. Kaksi vapaa-ajan ohjaajaa. Musiikkimaailman suuret trendit näkyvät myös Suomen musiikkileirien ja -kurssien tarjonnassa. 040 5433 227 puheenjohtaja@lounaishameenmusiikkipaivat.fi Seuraamme covid-19 -tilannetta ja noudatamme viranomaisten asettamia rajoituksia ja ohjeita. Laulunkieli: Susanna Haavisto ja M. Jouhikko: I. Samin Sambapajat: S. ALTTOVIULU: Harri Sippel, Turun AMK, Turun kons.; SELLO: Tuija Rantamäki, RSO; KONTRABASSO: Marja-Helena Ojanperä, Mus.opisto Juvenalia; HUILU/NOKKAHUILU: Satu Garam, Luoteis-Helsingin mus.opisto; PIANO/SÄESTYS/VAPAASÄESTYS: Kirsi Saari, Minna Lintukangas, Pohj.-Kymen mus.opisto; ORKESTERIT: Esa Heikkilä; Kotkan seudun mus. Lisätiedot: haapavesifolk.com tai haapop.fi majoitus/ruokailut: ingrid.dits@haapop.fi puh. Rokka, J. Kitara, mandoliini, irkku, old time: R. K.b.: O. vain linkki: kurssi-ilmoittautumiset.haapop.com LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT Quartetto di Cremonan (Italia) jäsenten Cristiano Gualco, viulu, Paolo Andreoli, viulu, Simone Gramaglia, alttoviulu ja Giovanni Scaglione, sello, ohjaama kamarimusiikin mestarikurssi. Heinonen. Cembalo: Elina Mustonen. Armi Temmes, puh. Renessanssin ruokolehtisoittimet: Bernhard Stilz; Traverso: Sini Vahervuo
2-päivän moduulit, täysihoito: 100 €. 205 € tanssileiri. Opetus pääaineena laulunopetus 390 €. Päiväleiri, enintään 13-vuotiaita: 330 €. yksityistunnit 45 min. / pvä). Musiikkikurssi 180 € (viulu, sello, piano, lyömäsoittimet, vapaa säestys, urut). 1.–9.7.2021 Västra Nylands Folkhögskola, Karjaa Hakemusaika 1.3.–15.4.2021 Täysihoito: 500 €, Päiväleiri 350 €. Muskari 40 €. KUHMO Kuhmon musiikkikurssit Kuhmon Kamarimusiikki 11.–23.7.2021 Kuhmo Hakemukset viimeistään 10.5.2021 www.kuhmofestival.fi Lisätietoja kurssimaksuista: www.kuhmofestival.fi/musiikkikurssit KAAKKO – VIROLAHTI Kaakon Kamarimusiikin mestarikurssi Kaakon Kamarimusiikki ry Majakkapolku 4 49900 Virolahti 4.7.–9.7.2021 Virolahti, Harjun oppimiskeskus, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki www.harjunopk.fi Valinnat vahvistetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, ilmoittautuminen viimeistään 31.5.2021. asti. Sisaralennus 30 €. 240 € / 170 € pelkkä opetus, soittotunti 45 / 30 min. Opetus pääaineena Yhteismusisointi puhaltajille 350 €.Täysihoito (sis.majoitus, opetus ja ruokailu) alkaen 410 € asumistasosta riippuen. / pvä). Sisaralennus -30 €. Mestarikurssit: harmonikka, piano, sello, viulu ja alttov. Vallitsevasta koronatilanteesta riippuen, leirin toteutuminen varmistuu 21.6. Musikaalilaulu 2 pv+Estill-metodin intropäivä 150 €. 20 € / vrk Ateriapaketti kurssin ajaksi 32 € / pvä, sis. KAARINA Kaarinan musiikkileiri Suomen nuorten orkesterimuusikoiden tuki ry KALAJOKI Kalajoen XXIX Laulukurssi Kalajoen Kristillinen Opisto Kasarmintie 2, 85100 Kalajoki KANKAANPÄÄ Valtakunnallinen Kankaanpään musiikkileiri Järjestäjä Kankaanpään musiikkiopisto/ Kankaanpään opisto KARJAA Wegelius / VNF Sommarmusikkurs Martin Wegelius-institutet Västra Nylands Folkhögskola VNF KARSTULA Karstulan Musiikkileiri Karstulan Evankelinen Opisto KEMIÖNSAARI Kemiönsaaren musiikki-tanssileiri Kemiönsaaren musiikkijuhlayhdistys r.y. mennessä 420 € / 350 € täysihoito, soittotunti 45 / 30 min. yksityistunnit 30 min. mennessä. 205 € / 275 € + 95 € musiikkija tanssileiri. Ilman huoltajaa majoittuvien oppilaiden ikäraja 11 vuotta. Täysihoito, enintään 13-vuotiaita: 465 €. Estill-metodin intropäivä 65 €. Sivuaine 100 €. 27.7.–2.8.2021 Vaasa Sähköinen haku www.korsholmmusicfestival.fi 14.6.2021 mennessä Elektroninen hakulomake tai info@korsholmmusicfestival Alkaen 300 € / kurssi sis. Kurssit on tarkoitettu ammattimuusikoksi opiskeleville. Sivusoitin 95 € Sisaralennus toiselle lapselle 10%, kolmannelle 15% 19.–25.7.2021 Kalajoen Kristillinen Opisto, Kalajoki Hakemukset viimeistään 30.4.2021 Hakulomake löytyy opiston verkkosivuilta Kurssimaksu 450 € / koko viikko, 375 € / 5 päivää, 225 € / 3 pv, Ruokailut 150 € / koko viikko, 75 € / 3 pv Majoitus 2 hh 30 € / hlö / vrk, 1 hh 50 € / vrk 2.–7.8.2021 Kankaanpään opisto, Opistonkatu 5, 38700 Kankaanpää Hakemukset viimeistään 18.6.2021. 14.–19.6., haku -> 9.5. Keskiajan vokaalimus. Opetuspaikat täytetään hakemusjärjestyksessä. 125 € ruokailu ja patjamajoitus. 275 € musiikkileiri (sis. JOUTSENO Joutsenon Taidekesä / Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. Lasten mus.viikko 7.–11.6., lasten lied 7.–11.6., nuorten mus. 24.–30.7., haku -> 7.5. Kurssimaksu 270 € Majoitus opiskelija-asuntolassa 1–2 hh, alk. Opetus pääaineena soitonopetus 340 €.Opetus pääaineena Musiikkiteatteri 350 €. Sivuaine alkaen 220 € ja pianoharjoitusmaksu 85 €. Opetuskieli englanniksi. 68 R ONDO C LASSIC 4|2021 Laulun mestarikurssi, lauluja säestysk. aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala. 28.6.– 2.7., populaarimusiikin kuorokurssi 12.-16.7. 17.–24.7.2021 Karstulan Evankelinen Opisto (Karstula) Hakuaika 1.4.–18.6.2021, sähköisellä hakemuksella. Ruokailut: täysihoito 80 €; puolihoito 40 €. individual), lounas opetuspäivinä ja yksi master class konsertti 2.8.2021. 28.6.–3.7.2021 Kemiönsaaren musiikki-tanssileiri, Kemiönsaari Viimeinen ilmoittautumispäivä 24.5.2021 Hakulomake löytyy osoitteesta www.kimitomusicfestival.fi/leiri 205 € musiikkileiri (sis. 2-päivän moduulit täysihoito: 120 €. Majoitus: 1–3 hengen huoneissa 75 €. Maksu täysihoidossa lasten ja nuorten kurssit 270–295 €, lauluviikko 530 €, soitinten mestarikurssit 460 €, keskiajan vokaalimusiikin kurssi, populaarimusiikin kuorokurssi 365 €. 31.7.–6.8., haku -> 23.5. KORSHOLM – VAASA Korsholm Music Festival Master Classes 2021 Korsholm Music Festival association Senaatinkatu 1 65100 VAASA 28.6.–4.7.2021 Kaarina, Kotimäen koulu Ilmoittautuminen 16.5. Musiikki-tanssileiri 9–16-vuotiaille. kolme opetustuntia (60 min. Mestarikurssi 250 € (viulu ja huilu). 95 € sivuaine
Opetusta myös pianon, viulun, alttoviulun, sellon, kontrabasson, huilun, oboen, klarinetin, fagotin, käyrätorven ja kamarimusiikin soitossa. Anna-Maria Jurvelin-Pesola, pianisti Eliisa Suni. Konttinen, P. Leirijohtaja Jenny Backman-Pråhl musiikkitanssileiri@kimitoon.fi Cecilia Zilliacus, violin, Vicki Powell, viola, Rick Stotijn, kontrabasso Lars Wouters van den Oudenweijer, clarinet Bram van Sambeek, bassoon Tero Toivanen, horn, Sara Hammarström, flute Christina Daletska, mezzosoprano, song info@korsholmmusicfestival.fi www.korsholmmusicfestival.fi/ohjelma/ mestarikurssit LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2021. opetusta 5x45 min, säestystunteja, esiintymisiä, loppukonsertti. Lisäksi yhteiset aamujumpat, äänenavaukset ja konsertit. Sinfoniaork: M. Simojoki, sello: E. Urut: A-M. Vesa Kytöoja, baritoni. Sellonsoiton kurssit (Hohti, Tuhkanen, Valkeajoki, Ylinen). Saarinen, pasuuna: E. Aiheet: orkesteri, yksityinen soitinopetus (viulu, sello, kitara, nokkahuilu, piano, laulu), kuoro-ja yhtyelaulu. KANTELE: Maria Ojanperä, kanteleensoiton opettaja. Yrjänä, KMO. Opettajina Konstantin Bogino, Hagai Shaham ja Danelkvartetti. Laulun mestarik., laulu-ja säestysk. Saarinen, B-puh.ork: Mikko Marttila, jousiork: P. Rissanen, tuuba: M. Kulhua, KMO. 240 € / 170 € pelkkä opetus, soittotunti 45 / 30 min. Murdvee, K. Yrjänä, KMO. Kitaransoiton kurssi (Rautiainen). 045 844 2993 opisto@joutsenonopisto.fi, www.joutsenonopisto.fi Pianon, viulun ja kamarimusiikin mestarikurssit. Moduulit: Musikaali, laulu rytmiikka, barokki, musiikin improvisaatio, sävellys, Complete Vocal Technique (CVT). Huilun m.k.: Hanna Juutilainen, Tapiola Sinfonietta. Wolfgang Abendroth, Roope Gröndahl, Nino Gvetadze, Marko Hilpo, Dasol Kim, Junio Kimanen, Juhani Lagerspetz, Valeria Resjan, Andrea Rucli, Carsten Schmidt, Claudio Trovajoli, Irina Zahharenkova, Anna-Liisa Bezrodny, Marc Danel, Zoja Istomina, Päivyt Meller, Gilles Millet, Minna Pensola, Aylen Pritchin, Antti Tikkanen ja monet muut huiput! Kuhmon Kamarimusiikki Kornetintie 3, 00380 Helsinki Puh. Pesu, klarinetti (+bassokl, sax) P. (Komsi, Alakärppä, Enckelmann, Haapamäki, Kähkönen, Mõisnik, Niemelä, Parviainen, Pelkonen, Raiskio, Suhonen, Valtonen, Värri). Muskari: Siina Hirvonen, Taikaradio-orkesteri. Holopainen, M. Yhteissoitto puhaltajille: Kirsti Keihäsvuori & Sirpa Berg Karstulan Evankelinen Opisto Puh. 044 7729 200, eeva.kulhua@kopisto.fi Kankaanpään mus.op. Pasi Helin ja Esa Moilanen, piano. Säestys: Sonja Fräki, SibA, A-M. Vikman, alttoviulu: T. Mikko Kuusisto, sello. Ronimus, leirin pianisti P. Kallio, lyömäsoitt: N. laulunopetuksessa ja pianistin kanssa työskentelyssä: lauluja säestystunnit koko viikon kurssilla 6x45min, kolmen päivän kurssilla (mahdollinen ryhmässä II) 3x45min, viiden päivän kurssilla 5x45min (mahdollinen ryhmässä III). Ryhmään III ovat tervetulleita myös Lied-duot. Kirsi Koivisto, pianisti Minna Niinimaa. Lyömäs.: Toni Hietala, Palmgrenkons. Sivusoitin 95 € Sisaralennus toiselle lapselle 10%, kolmannelle 15% Orkesterileiri. HUILU: Susanna Bunda, huilunsoiton lehtori. Suuronen, trumpetti: S. 014 525 2200 kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi/musiikkileiri/ Musiikkileiri: Riikka Lehtimäki ja Marja Sihvo, viulu. Kaakon Kamarimusiikki Antti Niemi, puh. 044 586 1634 music.courses@kuhmofestival.fi kuhmofestival.fi VIULU: Janne Malmivaara 7.–9.7.21 ja Petteri Iivonen 4.–6.7.21, henk.koht. Lahesmaa, E. Viulunja alttoviulunsoiton kurssit (Aalto, Heikkilä, Hohti, Kivijärvi, Malmivaara, Paldanius, Saarinen, Seppänen). Jouhitus ja jouset: Armin Seebass, Partones. Simojoki. Vapaa säestys: K. Jenny Backman-Pråhl, huilu. Oppilaat voivat myös seurata opetusta. Leppälä, fagotti: J. Osanottajat jaetaan tarvittaessa taitotason mukaan ryhmiin. Murdvee, A-puh.ork: S. Joutsenon Opisto, Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno Puh. Rysä, kontrabasso: T. Luoma, corno: J. Jaakko Mattelmäki, viulu ja alttoviulu. Henna Linko, säestys. Sello: Harri Topi, Tampereen kons. Puhallinmusiikin kurssit (Huotarinen, Keski-Saari, Lautanen, Lehtonen, Talasmo-Haili, Varis). Musikaalilaulu + Estill-metodin intropäivä: Juho Eerola, EMT. (=KMO). Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. SAKSOFONI/KLARINETTI/NOKKAHUILU: Kirsti Keihäsvuori, puupuhallinsoiton lehtori. Kankaanpään mus.op. opetusta 5x45 min, säestystunteja, yhteissoittoa, esiintymisiä, loppukonsertti. LAULU: Päivi Kantola, sopraano. MUU OP.: Mus.teatteri: Päivi Kantola & Jussi Pernu. Maijala, viulu: J. 69 R ONDO C LASSIC 4|2021 Harmonikansoiton kurssit (Rantanen, Valkeajoki, Velamo). Kehonhuolto: Mervi Silvola, Kuntokeskus Palatsi. Ryhmä I: laulunop. Taru Ritavesi, pianisti (Kytöojan opetuksessa). Ryhmä II: laulunop. Jussi Pernu, pianisti (Kantolan opetuksessa). laulun lehtori Maria Pirttikangas, 050 5265 552, maria.pirttikangas@kopisto.fi www.kankaanpaanmusiikkiopisto.fi Musiikkileiri. Tanssileiri:Susanne Montag-Wärnå. PIANISTIT: Ilona Lamberg, pianisti ja korrepetiittori (Parviaisen opetuksessa). apulaisrehtori Eeva Kulhua, puh. Martin Segerstråle, kurssirehtori Puh. SELLO: Tuomas Ylinen ja Samuli Peltonen, 4.–9.7.21, henk.koht. Lisäksi yhteissoittoryhmiä ja orkesterisoittoa. Sirkka Parviainen, sopraano. 08 4639 200 www.kkro.fi toimisto@kkro.fi Viulun mestarikurssi: Pekka Kauppinen, HKO, SibA. +358 40 7355 696 Martin@mwi.fi www.mwi.fi Klassinen ja kevyt musiikki. Marttila, harppu: P. Opettajina mm. Huilu: A-M Vainio, oboe V. Kalajoen Kristillinen Opisto Puh. Ryhmä III (19.–23.7.): laulunopettaja Lasse Penttinen, pianisti Juho Alakärppä. KITARA: Osmo Palmu, kitaristi. Viulu: Anna Husgafvel, Suomen Kansallisoop. Nyberg kaarinamusic.com kaarinamusic@gmail.com Kurssilla painotus henk.koht. 046 5523 144 ande@kaakkofestival.fi www.kaakkofestival.fi 420 € / 350 € täysihoito, soittotunti 45 / 30 min. Rainio, J-P Vikman, L. Piano: Karla Suvanto, Palmgren-kons. Huilu: Maisa Pasila, Kankaanpään mus.op. Pianonsoitonkurssit (Hotti, Kytömäki, Latonen, Liimatainen, Malmivaara, Nummi-Kuisma, Pynssi)
joka päivä. opetus, 400 € 30 min. 20.4. mennessä (instrumentaalikurssit). Mestariluokat 210 € /215 €. Barokkilaulu 400 €; sisältää 4 x 45 min yksityisopetusta lauluopettajan ja korrepetiittorin kanssa sekä päivittäin ohjattua yhteismusisointia. Kurssille hyväksytään vuonna 2005 ja tätä ennen syntyneitä. Musiikkileiri 415 € täysihoito, 320 € pelkkä opetus. Lisätietoja sekä hakuohjeet ja -lomake osoitteesta: naantalinmusiikkijuhlat.fi Opetus: 400 € Luokkamajoitus: 60 € Leiriruokailu: 120 euroa koko leirin ajalta Vapaa pääsy Musiikkijuhlien konsertteihin (ei koske loppuunmyytyjä konsertteja) sekä seuraamaan mestarikursseja 3.–11.7.2021 Nurmes Hakuaika 15.5.2021 saakka Maksu: 380 € sisältää 5 x 45min yksilöopetuksen, vähintään yhden valinnaisen työpajan, vapaan pääsyn konserttisarjan konsertteihin ja kuljetukset Nurmeksessa. KÄLVIÄ Kälviän 3. Muut kurssit 320 €; sisältää 4 x 45 min yksityisopetusta sekä päivittäin ohjattua yhteismusisointia. Haku 30.4. mennessä 250 € 30 min. barokkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Yrkeshögskolan, Novian, Kaustisen musiikkilukion ja Kälviän seurakunnan kanssa. Lomake: www.savonlinnamusicacademy.com --> Mestarikurssit --> hakulomake linkin kautta Kurssimaksut 400–550 € / opetus. Mahdollisuus majoitukseen noin 40 € / vrk. Hinnat sisältävät opetuksen. Vakituiset kamarimus. SAVONLINNA Savonlinnan Musiikkiakatemia Mestarikurssit kesä 2021 Puistokatu 5, 57100 Savonlinna 28.6.–3.8.2021 Savonlinnan musiikkiopisto ja Savonlinnan taidelukio. Sisarusalennus. 12.–19.6.2021 Vallis Gratiae -akatemia Naantalin Kuparivuoren koulu Haku 15.4.2021 mennessä. jälkeen hintoihin lisätään 40 €. Mestarikurssi 375 € täysihoito, 320 € pelkkä opetus. LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. mennessä osoitteessa www.raudaskylansoivakesa.fi Mestarikurssi 430 € (opetus 6 x 45 min) Konstantin Boginon mestarikurssi 560 € (opetus 6 x 45 min) Kamarimusiikkiryhmät 210 € / hlö, duot 260 € / hlö (opetus 6 x 45 min) Täysihoito 2hh 185 € tai 1hh 230 € (huoneita rajoitetusti) 24.7.–1.8.2021 Karkun kotitalousja sosiaalialan oppilaitos Tulluntie 30, 38100 Sastamala Hakemukset 30.06.2021 mennessä: www.sastamalanmusiikkiyhdistys.fi . opetus ja täysihoito, 350 € 45 min. Leirin hinta: 410 €. Leirin hinta ammattiopiskelijoilta: 450 €. 3.–9.7.2021 Barokkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.3.–20.5. Täysihoitopaketti Hyvärilän matkailukeskuksessa: 337 €/8 vrk. KÄLVIÄ Kälviän 52. Oppitunti 45 min. Jälkimmäinen hinta 30.4. Majoituspaketti ilman ruokailuja 89€ / vrk (sis. ryhmät: 260 €/ yhtyeen jäsen. Perusopetus 180 € /185 €. täysihoito, yhteismajoitus. 6.5. Passiivioppilas (mestariluokka, yhtyekurssi) 100 €. Ilmoittautumiset 15.5.2021 mennessä: tuula.pirinen@loppi.fi Kurssimaksu 480 € sis. joka päivä. jälkeen. 70 R ONDO C LASSIC 4|2021 Musiikkileiri 11.–20.6.2021 Viulun mestarikurssi 11.–17.6.2021 Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.2.–20.4. opetus ja täysihoito, 100 € 20 min. Oppitunti 30 min. sivuaine 24.7.–31.7.2021 Lieksa Ilmoittautua voi alkamispäivään asti, jos kursseilla on tilaa. mennessä (laulun mestarikurssit) ja 15.5. musiikkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Kokkolan kaupungin ja Kälviän seurakunnan kanssa. Yhtyekurssi 160 € /180 €, perusopetukseen osallistuville ilmainen. Leirimaksu sisältää opetuksen ja täysihoidon. Majoitus ja ruokailut leirin aikana 70 € LAPINLAHTI Lapinlahden valtakunnallinen musiikkileiri Portaanpään Kristillinen opisto ja Lapinlahden musiikkiyhdistys, Portaanpääntie 63, 73100 Lapinlahti LIEKSA Lieksan Vaskiviikon musiikkikurssit Lieksan Vaskiviikon kannatusyhdistys ry info@lieksabrass.com LOPPI Jiri Parviainen & Timo Koskinen Lopen Erä -kontrabassokurssi NAANTALI Vallis Gratiae -akatemia (Naantalin Musiikkijuhlien musiikkileiri ja mestarikurssit) Naantalin Musiikkijuhlasäätiö PL 46, 21101 Naantali NURMES Nurmeksen Kesäakatemia & Kesäkonsertit Järjestäjänä Nurmeksen Kesäakatemian kannatusyhdistys ry yhteistyössä Savonlinnan kesäyliopiston kanssa RAUDASKYLÄ Raudaskylän Kansainvälinen Mestarikurssi järjestäjä Raudaskylän Kristillinen Opisto, Opistontie 4–6, 84880 Ylivieska SASTAMALA Sastamalan Jousileiri Sastamalan Musiikkiyhdistys ry Lemmenpolku 5, 38200 Sastamala Tukija: Sastamalan Kaupunki, Kulttuuripalvelut 12.6.–19.6.2021 Portaanpään Kristillinen opisto, Lapinlahti, hakemukset viim. opetus, 450 € 45 min. liinavaatteet). 7.–13.6.2021 Raudaskylän Kristillinen Opisto, Ylivieska Hakemukset 17.5. 6.–12.6.2021 Paikka Topenon Erän metsästysmaja, osoite Tarvontie 127
Vapaa säestys: Petri Herranen. Viulun mestarikurssi: Grazyna Zeranska-Gebert ja Kreeta-Julia Heikkilä. 0500 877 149 jiparvia@gmail.com Sello: Arto Noras (vierailijoina Frans Helmerson, Niklas Schmidt ja Samuli Peltonen) sekä Hannu Kiiski. Lauri Pulakka: barokkisello. Oskari Hannula: kontrab. Raudaskylän Soiva Kesä Taiteellinen johtaja Katarina Nummi-Kuisma puh. 040 5615877, katarinanummi@gmail.com Koulutussihteerit puh. Mitzi Meyerson: cembalo. 050 4619 554, satu.myllykangas@rko.fi www.raudaskylansoivakesa.fi Jousisoittimien opetus ja yhteissoitto. 044 0533 100 musicacademy.savonlinna@gmail.com Toiminnanjohtaja Matti Makkonen, puh. Nathan Archer: lyömäs. Annaleena Jämsä: huilu. 040 562 2344 adamvilagi@gmail.com LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2021. / Opera Choir Conducting, Matti Hyökki, Heikki Liimola & Mari Koistinen – 7.-11.7. 050 5874 223 nurmesmusicacademy@gmail.com www.nurmesmusicacademy.fi Pianon mestarikurssi: Konstantin Bogino, Katarina Nummi-Kuisma, Junio Kimanen, Kristiina Junttu, Antti Hotti, Adam Herd ja Annika Palm. Kajsa Dahlbäck ja Teppo Lampela: barokkilaulu. Ville Komppa, kamarimusiikin historia ja analyysi. Jakob Dingstad, Atso Lehto: alttoviulu. Adam Vilagi Puh. Saarinen: trumpetti. 71 R ONDO C LASSIC 4|2021 Janne Nisonen, Okko Kivikataja, Ahti Valtonen: orkesterit. / Paavali Jumppanen, Piano – 27.7.-1.8. Anna Starr: barokkioboe. / Hartmut Höll & Daniel Füeter, Joint masterclass: German Lied & French and German Chanson – 28.7.-3.8. Tuomas Lehto, Joona Pulkkinen: sello. Viulu: Silja Raitio-Heikinheimo, Leena Muona, Merit Palas. Korrepetiittorit: Marianna Henriksson ja Kirill Kozlovski. Timo Vuento, esiintymisvalmennus. 0400 516 429 matti.makkonen@savonlinnamusicacademy.com www.savonlinnamusicacademy.com Kreeta-Maria Kentala: barokkiorkesteri ja barokkiviulu. Orkesterin johto: Arja Yurtseven ja Istvan Vilagi. Kurssisihteeri Helmi Tynkkynen, puh. Ville Hiilivirta, Tommi Hyytinen: käyrät. opetus ja täysihoito, 350 € 45 min. Lieksan Vaskiviikko, puh. Kitara: Markku Laakso. Säestys: Säde Erkkilä ja Adam Vilagi. Sello: Risto Rajakorpi. Viulu: Janne Malmivaara (vierailijoina Mihaela Martin, Elina Vähälä ja Jaakko Kuusisto). Kontrabasso: Taru Tiusanen. Alttoviulun mestarikurssi: Pirkko Simojoki ja Hanna Hohti. Markku Mäkinen, urut, cembalo ja barokkityöpaja. Eija Kankaanranta, kantele. M. Sello: Sami Mäkelä, Tapani Heikinheimo, Samuli Hyvärinen. / Zheng & Hartmut Höll, Mutual masterclass – 21.-27.7. Kamarimusiikki: Jussi Siirala. 045 1324 000 info@lieksabrass.com www.lieksabrass.com Musiikkileiri, kontrabassokurssi Jiri Parviainen, puh. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. Jani Sunnarborg: barokkifagotti ja barokkitanssi. Harri Mäki, klarinetti. opetus, 450 € 45 min. Improvisaatio: Tapani Heikinheimo. Mupe 1-3 ja Yleinen musiikkitieto: Kalle Kataja. Petri Aarnio, Jaana Haanterä, Jaakko Ilves, Silva Koskela, Andrei Sytchak, Ahti Valtonen: viulu. Säestys: Mart Ernesaks. sivuaine Piano: Katariina Liimatainen, Risto-Matti Marin, Taru Myöhänen-Mäkelä ja Petri Herranen. Lilli Maijala, alttoviulu. Alttoviulu: Eija Laru. Antti Hirvonen: pasuuna. / Mark Gothóni, Violin & Chamber Music – 28.6.5.7. Naantalin Musiikkijuhlat info@naantalinmusiikkijuhlat.fi, puh. Indermühle: tuuba. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. Tuija Hakkila, Antti Hotti ja Anna Laakso, Mikael Kemppainen (kamaripianisti), piano. Opettajat: Viulu: Jaana Haanterä, Arja Yurtseven, Ahti Valtonen. Sanna Niemikunnas: oboe. Kitaraorkesteri: Markku Laakso. Leirin johtaja: Adam Vilagi. Yhtyekurssi (Aja B-taso): Teemu Salmi, Annika Grandlund, Harri Lidsle ja Lieksan Vaskiviikon taiteilijat. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu, barokkiviulu ja viola d’amore. Jousikvartetti: Niklas Schmidt (kurssille voidaan ottaa yksi jousikvartetti). K. 044 7250 701 musiikkileiri@kpedu.fi www.musiikkileiri.fi 250 € 30 min. Kärkkäinen, T. opetus, 400 € 30 min. Laulun mestarikurssi: Jenni Lättilä. Taideluennot: Jaana Erkkilä-Hill ja Lauri Pulakka. Robert Cohen, sello. Alttoviulu: Leena Muona, Tapio Myöhänen. Kamaripianistit: N. Anna Laakso, puh. / Thomas Riebl, Viola & Chamber Music – 28.6.-5.7. / Soile Isokoski, Opera & Lied – 5.-9.7. Anthony Marini: barokkiviulu. / Topi Lehtipuu, Classical & modern song – 12.-18.7. Latonen. / Marko Ylönen, Cello & Chamber Music – 28.6.5.7. M-P. opetus ja täysihoito, 100 € 20 min. Kuoro: Samuli Hyvärinen. Jari Valo: viulun mestarik. N. / Konrad Jarnot, Opera & Lied – 20.-26.7. 050 3652 823 Taiteilijat: Mikael Helasvuo, huilu ja traverso. Ichihashi, M. Mestariluokat: trumpetti (Jonas Silinskas), käyrätorvi (Jukka Harju), pasuuna (Antti Hirvonen), eufonium (Mizuho Kojima), tuuba (Nicolas Indermühle). Alttoviulu: Lilli Maijala. Eero Palviainen: continuo, luuttu ja barokkiharppu. Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu. Kamarimus. Tea Polso: continuo. Käytännön asiat: Leirin johtaja Heli Haapaniemi puh: 040-1952112 (arkisin klo 16 jälkeen) tai musiikkileiri@portaanpaa.fi Perusopetus: trumpetti (Miikka Saarinen, Visa Haarala), käyrätorvi (Jussi Järvenpää, Jaakko Välimäki), pasuuna (Anna-Maija Laiho-Ihekweazu), eufonium (Mizuho Kojima), tuuba (Nicolas Indermühle). Sellon mestarikurssi: Tuomas Ylinen. Lauri Angervo, sello ja Alexander-tekniikka. Pekka Silén: nokkahuilu. Jousiorkesteri: Samuli Hyvärinen. Leirin pianisteina toimivat Joonas Pohjonen ja Mikael Kemppainen. Opetukseen liittyvät asiat: Leirin taiteelliset johtajat Sami Mäkelä ja Taru Myöhänen-Mäkelä puh: 040-7431368 (aamupäivisin). 044 5641 383, taru.vahasalo@rko.fi puh. Oittinen: saks. 050 5590 186 Leirinjohtaja: Minna Laukkanen minna.laukkanen@aaniraatali.fi, puh. Okko Kivikataja, Niina Selin: klar. Svala: fagotti. 044 7250 701 musiikkileiri@kpedu.fi www.musiikkileiri.fi Mestarikurssit: Ana Chumachenco, Violin – 28.6.-3.7. Päivi Severeide: harppu
mennessä. Ryhmäopetus 150 €, sis. Sillanpään katu 9, 33230 Tampere Haku viimeistään 16.5. Leirille voidaan myöntää vapaaoppilaspaikka, jos lapsen osallistuminen ei muuten ole mahdollista; lisätietoja: auroora@suvisoitto.fi. Hakuaika 22.3.–2.5.2021 Hakulomake, kurssikuvaukset ja verkkokurssin aikataulu: www.musiikinaika.org Opetus: aktiivioppilaat 250 €, passiivioppilaat 100 € (Verkkokurssi vain aktiivioppilaille.) Majoitus opiskelija-asuntolassa 180 € 1.7.1986–1.7.2003 syntyneille. Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2021. John Daszak ja Jacqueline Miura – 5 päivää 550 €. Mikäli kurssi toteutuu koronarajoitusten vuoksi etäopetuksena ja konsertit suoratoistona, kurssimaksu on 150 €. Hakemusaika 2.7.2021 klo 16:00 saakka. soittotunnit 45/30 min., pajatunnin ja lounaat) 2.8.–7.8.2021 Tampereen konservatorio, F.E. SIUNTIO Lauluakatemian Kesäpäivät 2021: Daszak, Hynninen, Uusitalo Järjestäjä: Lauluakatemia / Siuntio Laulaa Ry 28.7.–1.8.2021 Turun Konservatorio ja Musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. Lisätietoja ja hakulomake: www.crusell.fi 29.6.–3.7.2021 Päivölän opisto, Tarttila (Valkeakoski) Leirille ilmoittautumiset ma 10.5. Leirin hinta 195 € SAVONLINNA Savonlinnan musiikkileiri LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. Jorma Hynninen – 3 päivää – 360 €. 50 € lisähintaan yksityisopetusta omalla instrumentilla ( 3x30 min. TAMPERE Pyynikin pianopäivät Järjestäjä: Tampereen konservatorio ULVILA Ulvilan Vanhan Musiikin Viikko Ulvilan kaupunki ja Ulvilan seurakunta Ulvilan kaupunki PL 77, 28401 ULVILA UUSIKAUPUNKI Crusell-viikon mestarikurssit Järjestäjä: Crusell-seura ry VALKEAKOSKI Päivölän Jousileiri 2021 Päivölän opisto, Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) VALKEAKOSKI Päivölän Kanteleleiri 2021 Päivölän opisto, Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) 30.6.–3.7.2021 Päivämusiikkileiri Sysmässä. vastaava linkki). soittotunnit). Ilmoittautuminen 31.5.2021 mennessä. Oppilailla vapaa pääsy Crusell-viikon konsertteihin ja seuraamaan muita mestarikursseja. SYSMÄ Lasten Suvisoitto Järjestäjä: Sysmän Suvisoitto ry TAMPERE Tampereen pianoleiri 2021 Tampereen pianoseura ry. 26.–31.7.2021 Uusikaupunki Haku 30.4. 14.6.–18.6.2021 Ilmoittautuminen viimeistään 16.5. Ilmoittautumislomake ja lisätiedot: ulvila.fi/vanhanmusiikinviikko facebook.com/Vanhanmusiikinviikko Lähiopetuksena toteutettavan kurssin hinta 250 €. Hakemukseen CV ja digitaalinen laulunäyte (Youtube, dropbox ym. Maksu sis. https://tampereenpianoseura.nettilomake.fi 260/220 € (sis. Juha Uusitalo – 5 päivää 500 €. Jousileiri 335 € (yksilöopetus 30 min/päivä/4 pv) Jousileiri 365 € (yksilöopetus 45 min/päivä/4 pv) Jousileiri 385 € (yksilöopetus 60 min/päivä/4 pv) Mestarikurssi 395 € (yksilöopetus 60 min/päivä/4 pv) 21.–24.6.2021 Päivölän opisto, Tarttila (Valkeakoski) Leirille ilmoittautumiset ma 10.5. Maksu sisältää kurssimaksun ja lisäohjelman sekä mahdollisuuden seurata muita kursseja. tarkat yksityiskohtaiset hinnat musiikkileirimme kotisivuilta www.savonlinnanmusiikkileiri.fi VIITASAARI Musiikin aika -festivaali / Viitasaaren Kesäakatemia www.musiikinaika.org Rebellion for Sale ja kamarimusiikki Viitasaarella 6.–11.7.2021, etätyöpaja 29.5.–11.7.2021. Sisaralennus 50 €. 72 R ONDO C LASSIC 4|2021 27.6.–4.7.2021 Savonlinnan kristillinen opisto, Opistokatu 1, 57600 Savonlinna. Hakemukset: tommi@lauluakatemia.com. Ilmoittautuminen 21.6.2021 mennessä. Kts. sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.tampereenkonservatorio.fi Viiden päivän opetus (45 min/päivä) ja päätöskonsertti 300 € 4.–8.8.2021 Ulvilan Vanha Pappila. lounas ja välipala. Sisältää koulumajoituksen ja yhden aamupalan. Passiivioppilaan kurssimaksu 150 €. opetuksen, harjoitukset, opetusmateriaalin, kahvitaukotarjoilun, konsertin sekä esiintymisen oppilaskonsertissa (ei majoitusta eikä ruokailuja). mennessä. mennessä Lisätietoja ja hakulomake: www.crusell.fi Aktiivioppilaan kurssimaksu 350 €
040 7246 345 Tarkemmat tiedot ja hakulomake: https://musiikinaika.org/kurssit/ Oopperamestarikurssi tenori John Daszakin ja sopraano Jacqueline Miuran johdolla. Lauluakatemian puheenjohtaja Tommi Wulff Puh. Suomalaisen liedin kurssi, Jorma Hynnisen ja Pami Karvosen johdolla. – “Rebellion for Sale” – monitaiteellinen vuorovaikutteinen kurssilaboratorio, joka keskittyy taiteiden väliseen reflektioon ja improvisointiin säveltäjille, soittajille, laulajille ja esiintyjille. Opettajina toimivat Espoon musiikkiopiston rytmiikan lehtori Tiisa Ruisniemi, sekä Forssan musiikkiopiston viuluja orkesterisoitonopettaja Anna Salmi. 050 5445 869 assi.karttunen@gmail.com, tai Anneliina Rif, anneliinakoskinen@gmail.com 0500 518 376 (tekstiviestit) MESTARIKURSSIT Huilu: Silvia Careddu, Yuki Koyama Oboe: Olivier Stankiewicz, Takuya Takashima Klarinetti: Ricardo Morales, Björn Nyman Fagotti: Jaakko Luoma Uudenkaupungin kulttuuripalvelut Puh. Kiropraktikko Kari Kause – Laulajan ryhti ja hengityskapasiteetti. pianoseura@gmail.com Kesäkurssi pianonsoiton harrastajille ja opiskelijoille. Kurssi päättyy opiskelijoiden ja opettajien yhteiseen loppukonserttiin. Leirille voidaan myöntää vapaaoppilaspaikka, jos lapsen osallistuminen ei muuten ole mahdollista; lisätietoja: auroora@suvisoitto.fi. Opettajina säveltäjät Sandeep Bhagwati ja Catherine Milliken. – Kollektiivisen luovan kollaboroinnin etätyöpaja muusikoille, äänitaiteilijoille ja säveltäjille 29.5.–11.7. Lasten Suvisoitto kutsuu 6–16-vuotiaita lapsia ja nuoria musisoimaan rytmiikan ja yhteissoiton merkeissä. Leirin johtaja Liisa Lilvanen-Pelkonen, liisa.lilvanen@gmail.com, puh. Leirille voi osallistua niin aloittelijat kuin pidemmälle edenneet soittajat. Opettajina säveltäjä Brigitta Muntendorf ja ohjaaja Michael Höppner (Opera Lab Berlin). Sillanpään katu 9, 33230 Tampere tiedotus@tampereenkonservatorio.fi jani.aarrevaara@tampereenkonservatorio.fi Vanhan musiikin ja barokkimusiikin opetusta 4.–8.8.2021 Ulvilan tunnelmallisessa Vanhassa Pappilassa, opettajina MuT Assi Karttunen (cembalo, basso continuo) ja MuM Anneliina Rif (laulu). Mukaan kutsutaan kaikkia soittoja lauluintoisia; aikaisempi musiikin harrastaminen ei ole vaatimuksena. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake Sysmän Suvisoiton kotisivuilla, www.suvisoitto.fi/lastensuvisoitto sekä Suvisoiton toiminnanjohtajalta, Auroora Kiiski Touizrarilta, puh. Kuoro ja lauluyhtyeet, Kamariorkesteri, Jousiorkesteri ja yhtyeet. 73 R ONDO C LASSIC 4|2021 Solistiset soittimet ovat: viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso, huilu, käyrätorvi, klassinenja pop-jazz -laulu, lied. 040 7009 817 Leirin lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.paivola.fi Lasten ja nuorten yhteissoittoleiri kaikenkokoisten kanteleiden soittajille. Lisäksi jokaiseen kurssiin kuuluu maksuttomat sessiot: Laulaja ja näyttelijä Juha Pikkarainen – Oleminen katsottavana ja kuultavana. 050 4205 401 kulttuuritoimisto@uusikaupunki.fi www.crusell.fi Jousiorkesterileiri lapsille ja nuorille. +358 44 7730 997 erja.tynkkynen@savonlinna.net www.savonlinnanmusiikkileiri.fi www.savonlinnankesayliopisto.fi Kurssit ammattiin opiskeleville tai ammattilaisille muusikoille, säveltäjille ja esitystaiteilijoille. Leirillä musisoidaan ryhmissä (rytmiikka ja yhteissoitto), ja yksityissoittotunteihin on myös mahdollisuus. 3 päivää to-la. Kurssisiht. Kurssikuvaukset: www.musiikinaika.org johan.tallgren@musiikinaika.org Puh. Mestarikurssien viulunopettajana toimii Lara Lev (Juilliard School, New York) Leirin johtaja Katri Nikkanen, katri.viulu@gmail.com puh. 5 päivää ke-su. – Aikamme kamarimusiikki, katso opettajat verkkosivuiltamme. Sisaralennus 50 €. 040 184 3519 tanja-annika.sillanpaa@ulvila.fi Ohjelmistoasiat: Assi Karttunen, puh. lounas ja välipala. 044 2355 691 auroora@suvisoitto.fi Pianon päiväleiri – yhdessä oppimista ja ilmaisun iloa! Tampereen pianoseura ry. Viulunopettajina Katri Nikkanen ja Terhi Mali sekä Kimmo Kivivuori, sellonopettajana Joona Pulkkinen. Soittimina viulu, alttoviulu ja sello ja lisäksi orkesterit sekä yhteissoittoa. Opettajat Eero Heinonen, Jani Aarrevaara, Risto Kyrö. Kurssin aikana opettajien konsertti, jossa kuullaan englantilaista renessanssija barokkimusiikkia kokoelmasta Elizabeth Rogers’ Hir Virginal Booke (1656). soittotunnit). 044 3380 840 tommi@lauluakatemia.com www.lauluakatemia.com Ryhmäopetus 150 €, sis. 50 € lisähintaan yksityisopetusta omalla instrumentilla ( 3x30 min. Savonlinnan kesäyliopisto, Puistokatu 5, 57100 Savonlinna Puh. Tanja-Annika Sillanpää, puh. Wagner-mestarikurssi Juha Uusitalon ja Pekka Asikaisen johdolla. 5 päivää ke-su. Myös soitinrakennusta ja keskiaikaisia soittimia käsittelevä luento. Tampereen konservatorio F.E. 0400 898 455 Leirin lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.paivola.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2021
Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. . Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Mutta vaikka ilmassa on epätietoisuutta, on myös paljon luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen – tästä kertoo neljän aukeaman laajuinen leirija kurssikalenteri tässä Rondossa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Orkesterikuvassa Avanti! Porvoon tuomiokirkossa 2018 johtajanaan Sakari Oramo ja solistinaan Marko Ylönen. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. MATTI TUOMISTO Festivaalikesä keikkuu pandemian kuohuissa. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 20 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 5 ilmestyy 30.4.2021 Avanti!-orkesterissa jännitetään kesän 2021 Suvisoiton toteutumista. Jos festivaalikesän toteutuminen on yhä osin sumuverhon peitossa, samaa epävarmuutta aistii monissa yhteistyökumppaneina toimivissa yrityksissä, joiden menestyminen riippuu festivaalien toteutumisesta. • RONDON MAINOSMYYNNIN päällikkyys on antanut minulle kuin sisäpiirin aitiopaikan, josta olen voinut seurata, millä tavoin kulttuurialan toimijat keikkuvat pandemian aalloilla ja kuohuissa. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Vuonna 2021 lehti ilmestyy 10 kertaa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Tätä kaikkea on rondo 2021 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Rondon asiantuntevat lukijat ovat mielipidevaikuttajia, joita ystävät kuuntelevat. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Juuri nyt katse kohdistuu jo toiseen festivaalikesään, jota kekseliäästi muuntuva virus uhkaa. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. 03 225 1948 Vuonna 2021 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Tähän ryhmään voi lukea festivaalien ylimmän ystävän, Rondo-lehden. Toivon Rondon toimituksen puolesta, että festivaalit käyttävät Rondo-lehteä keskeisenä mainosmediana viemässä tietoa kesän 2021 tapahtumista lukijoille ja heidän välittämänään kymmenille tuhansille musiikin ystäville. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. R ONDO info Kamarimusiikin iloa Suvisoitossa: etualalla Sakari Oramo, viulu, ja Jukka Rautasalo, sello. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset
KAPELLIMESTARILLE erityisherkkyys voi aiheuttaa uran alkuvaiheessa kylmiä hetkiä: Muusikoiden ilmeet, kuiskailut ja muu testaava viestintä on helppo kokea kritiikiksi työtä kohtaan. © K AA PO H AK O LA Hakola erityisherkkyys ei ole heikkoutta h KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Herkkyys, on sitä enemmän tahi vähemmän, on lahjakkuuden alkuaine. Tämä voi hetkellisesti viedä hänen voimansa. Tasapainoisen lapsuuden eläneelle henkilölle voi rakentua harvinaisen hyvä itsetunto ja hän voi olla sosiaalisesti taidokas. Hän reagoi negatiivisiin tapahtumiin voimakkaasti, esimerkiksi hylkäämiset tai kiusaamiset jättävät häneen syvät arvet. SÄVELTÄJIEN ELÄMÄSSÄ erityisherkkyys liittyy vahvasti luovan kuvittelemisen lahjaan. Se, miten musiikki otetaan vastaan, ei vaikuta ammatilliseen kutsumukseen. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Ammattitaiteilijana erityisherkällä on vaikeus työyhteisössään tuntea kuuluvansa mihinkään ryhmään, vaikka sellaisia ryhmäytymiä ei oikeasti olisi olemassa. Tästä syystä erityisherkkä ihminen voi ahdistua liiallisesta aistimustai tietomäärästä. Kapellimestari saattaa orkesterille puhuessaan paljastaa epävarmuutensa ja haavoittuvuutensa, joka syö heti aloittelevan maestron uskottavuutta. Kilpailu käydään lopulta itsensä kanssa. USKALLAN VÄITTÄÄ, ETTÄ MEISSÄ taiteilijoissa erityisherkkiä on ollut ja tulee olemaan normaalijakautumaa enemmän. Toisaalta erityisherkkyydestä on hyötyä orkesterin harjoittamisessa: musiikin sävyjen, soiton vireyden ja dynamiikan hienosäädön suhteen herkät, tarkalla erottelykyvyllä siunatut aistit ovat korkeatasoisen esityksen luomisessa ensiarvoisia taitoja. Erityisherkkä on itsensä objektiivinen ja subjektiivinen tarkkailija. Kyseessä ei ole myöskään muoti-ilmiö, näitä ihmisiä on ollut aina keskuudessamme. Sen sijaan positiiviset kokemukset erityisherkkä kokee poikkeuksellisen rakentavasti. Erityisherkkyys ei ole sairaus eikä häiriö – sille ei ole taudinmääritystä. Esittävässä taiteessa esityksestä syntyvä adrenaliinihumala kompensoi hetkellisesti monia elämän haavoja – kunnes taas kurottaudutaan kohti jumalten areenaa. Mielen kuuntelusta tulee osa sisäisen elämän rikkautta ja itsetunnon vahvuutta. Erityisherkkä ihminen tarkkailee sekä käsittelee ympäristönsä havaintoja ja kaikkea tietoa tavallista syvällisemmin. Henri Dutilleux sanoi minulle aikoinaan katsoessamme ensimmäistä jousikvartettoani, että ”sinulla on musiikki, se on paljon”. . Erityisherkkyyden taustalla on tahdosta riippumattoman hermoston sensitiivinen reagointikyky. Herkkyys, on sitä enemmän tahi vähemmän, on lahjakkuuden alkuaine. Musiikissa teosten omasta näkemyksestä vaikuttuminen – jopa vakuuttuminen, on kehittymisen kannalta tärkeää. Herkkyys on terve ja normaali persoonallisuuden ominaisuus. Erityisherkän tunnemaailma on rikas ja voimakas, hän liikuttuu helposti ja kykenee asettautumaan vahvasti ja aidosti toisen ihmisen asemaan. Oletettu kuulumattomuus voi aiheuttaa eriytyneisyyden tunteita ja perusteetta rankentua syyksi, jos ura ei ole edennyt toivotulla tavalla. Olen tämän ymmärtänyt paremmin vasta viime vuosina, yli sadan opuksen säveltäjänä. Erityisherkkä on ystävänä lojaali ja rehellinen. Lääketiede ei tunne käsitettä, sen sijaan hermoston ominaisuutena piirrettä tutkitaan nimellä sensory processing sensitivity. Varsinkin muusikot herkistyvät luottamaan aistien herkkäviritteiseen viestintään jo varhain. Usein erityisherkkä poistuu vaikeista tilanteista, mutta palautuu elinvoimaansa levättyään tarpeeksi. Erityisherkkyys saattaa koitua varttuvalle muusikolle henkisesti raskaaksi. Hänen mukaansa noin 20 % ihmisistä on erityisherkkiä. Olen huomannut, että kapellimestareissakin karismaattisen, rohkeasti orkesterin edessä toimivan kuoren alla saattaa sykkiä lopulta ujo, sisäänpäin kääntynyt taiteilijatemperamentti. Itsetunnon rakentuminen niin ihmisenä kuin taitelijana on keskihajonnaltaan helposti runsasta. Opettajan kommentit, muusikkoystävien ilmaisut, ympäristön reaktiot suhteessa soittoon ja fyysiseen kehittymiseen ovat erityisherkän jatkuvan mikrotarkkailun alla. Jos ajatukset nuoresta pitäen ovat täynnä aistein havaittavaa omaa musiikkia, eivät muut asiat tässä maailmassa ole tärkeämpiä. Hän pohtii ja erittelee mielellään asioita ja elämänsä tapahtumia sekä etuettä jälkikäteen. Säveltäjän ammattitaitoa on se, miten hän tätä sisäistä maailmaa oppii kirjaamaan ja välittämään muusikoille ja heidän kauttaan kuulijoilla. 75 R ONDO C LASSIC 4|2021 ighly Sensitive Person, erityisherkkä henkilö, on ihmistyyppi, jonka yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron määritteli vuonna 1991 pitkän tutkimustyönsä tuloksena. Tässä rakkaus ja uppoutuminen musiikkiin auttaa. Ammattitaitoa tulee kehittää koko elämän ajan, mutta sitä ominaisuutta, josta kaikki syntyy, ei voi kukaan vahingoittaa
Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Hintaan lisätään käsittelykulut. 47,00 €. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Musiikista, sanoin ja sävelin. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Musiikin perusteet I – III Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Kamarimusiikin taito Käytännöllinen ja ainutlaatuinen opas kamarimusiikkiin Kamarimusiikin taito on ensimmäinen suomeksi julkaistu teos, joka toimii kamarimusiikin ohjaajan käsikirjana ja oikeana kätenä. . SSIC V L Laadukkaat opaskirjat musiikin poluille! Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. 03-225 1948.. Kirjassa myös kattava ohjelmistoluettelo. Hinta 39,50 € Hintaan lisätään käsittelykulut