Rondo Classic 04/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MITEN ORKESTERI korjaa kapellimestarin virheitä. 4 2022 12,50 € leirikalen teri Hakutiedo t kesän 2022 musiikkile ireille santtu-matias rouvali nauttii Lontoossa tekemisen meiningistä CLASSIC UKRAINAN ÄÄNET kantavat sorronkin alta LAPIN KAMARIORKESTERI – 50 vuotta seikkailuhenkeä VENÄLÄISTEN BOIKOTTI – ovatko taiteilijat syyllisiä. cd
K A M A R I M U S I I K K I 1 . 2 2 2. 7. – 2 3. I L LU U S I O N T A I D E K U H M O N 5 2
Merellisestä tunnelmasta ja koskettavasta konserttiohjelmasta syntyy lumovoima, joka saa palaamaan. Tule yhteen, kahteen tai kaikkiin. Osta lippusi nyt: lippu. N A A N TA L I , M U S I I K K I J A A L K U K E S Ä N H U R M A AVA J U H L A Naantalin aurinko ja musiikin tähdet kohtaavat jälleen Naantalin Musiikkijuhlilla. Aina uudestaan. Tutustu konserttikalenteriin: naantalinmusiikkijuhlat.fi Monipuoliset ja korkeatasoiset konsertit järjestetään Naantalin ja lähiseudun idyllisissä konserttipaikoissa 7.–18.6.2022. fi. Arto Noras Elina Vähälä Radovan Vlatkovic Dalia Stasevska
sota varjostaa myös musiikkia 8–13 © M AR C O B O R G G R EV E 36–38. Se on rakentanut myös kansallista identiteettiä Suomen tapaan. 14–17 • Sinfoniaorkesteri on itseohjautuva yksikkö, joka korjaa niin omia kuin kapellimestarinkin virheitä. Toukokuussa hän tuo orkesterinsa Tampereelle ja Helsinkiin. Pitäisikö Venäjän sisäisen terrorin alla olevaa kulttuuria pikemmin tukea. Luomme myös katsauksen Ukrainan musiikin historiaan, joka on rikkaampi kuin moni tietääkään. Millä mekanismeilla se toimii. Putinin ystävänä tunnetun Valeri Gergijevin ura lännessä romahti kertaheitolla, mutta voiko boikotin ulottaa kaikkiin venäläisiin taiteilijoihin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt voimakkaita reaktioita myös musiikkielämässä. © SH U TT ER ST O C K • Santtu-Matias Rouvalilla on ollut pandemiasta huolimatta lentävä lähtö Lontoon Philharmonian ylikapellimestarina. orkesteri ohjaa itseään Sinfonia Lahti soittaa nykyisin jo hyvin kapellimestarista riippumatta. 4 R ONDO C LASSIC 4|2022 © ALEXEI NIKOLSKY / AFP / RIA-NOVOSTI / POOL / LEHTIKUVA © M AR C O B O R G G R EV E WWW.RONDOLEHTI.FI CLASSIC 4 / 2022 santun orkesteri suomeen Santtu aikoo viedä muusikkonsa ennen Tampereen konserttia savusaunaan. Vladimir Putin ojentaa Valeri Gergijeville ”työläisten sankarin” ansiomerkin Mariinski-teatterissa 1.5.2013
kello 19 Kallion kirkko Anu Komsi, sopraano Jenny Carlstedt, altto Tuomas Katajala, tenori Johan Krogius, tenori Jussi Juola, basso Tapiola Sinfonietta Tapiolan kamarikuoro Aapo Häkkinen, kapellimestari KONSERTIT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA KESÄTORSTAISIN KELLO 21 KESÄKUU 9.6. 7 Pääkirjoitus: Kulttuurin kuuma peruna 8–13 Santtu-Matias Rouvali viihtyy Lontoossa 14–17 Sota ja Venäjän kulttuuriboikotit 18–19 Sirja Nironen, sellisti uusilla teillä 21 Rondo CD: Sibelius: Sinfonia nro 2, Kuningas Kristian II 22–23 Kantaesitys: Perttu Haapasen Kármánin rajalla 24 Kantaesitys: Suomalaisia kantaesityksiä ulkomailla 26 Mediasakset 27 Minna Leinosen kolumni 28–29 Jazzpolkuja: Ed Partyka 29 Populaaritaidetta: Björkin Vespertine 30 Kaija Saariaho muistelee Paavo Heinistä 31 Lassi Rajamaan kuvakolumni 32–34 Lapin kamariorkesteri juhlii 36–38 Miten orkesteri ohjaa itseään. JUHANNUSILTAMAT – KORTEKANKAAN 40-VUOTISTAITEILIJAJUHLA Jaakko Kortekangas, baritoni Kirill Kozlovski, piano 30.6. SUOMEN KANSALLISOOPPERA – OOPPERAN GOSPEL Suomen kansallisooperan kuoro ja solistit Marge Mehilane, kapellimestari Jukka Nykänen Band 18.8. SAARIAHON SAARIKOSKI -LAULUT Anu Komsi, sopraano Pia Värri, piano 28.7. 100 Aurora Marthens, sopraano Trio Roozeman 25.8. Iiro Rantala, piano Minna Pensola, viulu Antti Tikkanen, viulu 11.8. RESITAALI Andrei Kymach, baritoni Hans-Otto Ehrström, piano 14.7. JORMA PANULA – PELTOMIEHEN RUKOUS Elja Puukko, baritoni Naiskuoro Timotei jousikvartetti Jorma Panula, kapellimestari 21.7. VENETSIALAISET Suomalainen Barokkiorkesteri Kreeta-Maria Kentala, viulu 2.6.–25.8.2022. TAITEILIJAPARIT Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Laura Mikkola, piano 16.6. kello 19 Tapiolan kirkko pe 3.6. “ILONA IRTI” MONOLOGIOOPPERA OP. 40–43 Ukrainan ääni soi sorronkin alta 44–47 Kuukauden klassikko: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä Rondo arvioi 49 – 55 • Sibelius Kansallisbaletissa • Kirja Jaakko Ryhäsestä • CD ja DVD -sivut suomessa soi 56 – 57 mestari & kisälli 58 – 60 • Vanhan musiikin opetus musiikkiopistoissa ylen ohjelmatiedot 62 – 67 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat • Striimit: Baijerin radion sinfoniaorkesteri leirikalenteri 68 – 77 • Rondon perinteinen leirikalenteri kertoo taas kesän mielenkiintoisimmat leirit, ohjelmat ja opettajat 78 Rondo palvelee 79 Kimmo Hakolan kolumni sisältö urkuyofestival.fi lippu.fi AVAJAISKONSERTTI FRANZ SCHUBERT: MESSU ES-DUURI JA INTENDE VOCI to 2.6. SCHUBERTIN WINTERREISE Tuomas Katajala, tenori Lohjan kaupunginorkesteri Jukka Untamala, kapellimestari HEINÄKUU 7.7. URKUYÖ Vincent Dubois, urut Pétur Sakari, urut ELOKUU 4.8. IIRO RANTALA & DUO TIKSOLA CO. CANTORES MINORES 70-VUOTISJUHLAKONSERTTI Hannu Norjanen, kapellimestari Markus Wargh, urut 23.6
#2 MUSTONEN+ BEETHOVEN: Pianosonaatit Musiikkitalossa 15.5.2022 klo 19 SOKOLOV G r i g o r i
Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2022 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . KUKA YLIPÄÄTÄÄN on venäläinen – entä kaksoiskansalaiset ja muualla asuneet. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. Tässä lehdessä kerrotaan sen musiikin rikkaasta perinteestä, jota sopisi muistaa myös konserttiohjelmia laadittaessa. Tällä kaudella ohjelmien poliittinen puhdistaminen tuottaa varmasti sekavaa jälkeä ja ylilyöntejä, mutta totuus paljastuu vasta lähivuosina. Miten Venäjään suhtaudutaan jatkossa. Kulttuurin on ilman muuta otettava osaa boikotteihin, vaikka niistä väkisin joutuvat kärsimään myös syyttömät. Hänellä ei ole paluuta asemiinsa, kävi tässä miten kävi. Nämä vanhat, sinänsä kauniit ja idealistiset lauseet, joihin olisi niin mielellään uskonut, ovat joutuneet ikävä kyllä jäähylle Venäjän aloitettua brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaan. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Venäjä-kysymyksen painaessa mieltä ei tietenkään sovi unohtaa itse pääasiaa eli Ukrainaa. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Kimmo Korhonen, Minna Leinonen, Markus Luukkonen, Jyrki Lähteenmäki, Lassi Rajamaa, Kaija Saariaho, Elina Salin, Siskotuulikki Toljonen, Matti Tuomisto O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. kulttuurin kuuma peruna HUHTIKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 4|2022 TOIMITUS . TÄSSÄ LEHDESSÄ kerrataan Valeri Gergijevin lajissaan ainutlaatuisen nopea uran romahtaminen ja hänen toimensa Putinin politiikan tukijana. Rasismi ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää, ja tässä tapauksessa se sataa suoraan Putinin pussiin. 7 AIDE YHDISTÄÄ KANSOJA, musiikki on parasta rauhantyötä, ja kulttuurinen kanssakäyminen estää konflikteja. Tämän lehden painoon mennessä (17.3.) sodan ratkaisu ei ollut vielä näköpiirissä, mutta jo nyt täytyy katsoa tulevaisuuteen. Sitä se saakoon myös Suomesta. Pietari pysyy kulman takana, eikä venäläisen kulttuurin roolia osana omaamme voi mitenkään pyyhkiä pois. Vaikka siitä tulisi pelolla hallittu ja eristäytynyt poliisivaltio, olisiko siltikin syytä tukea ruohonjuuritasolla toimivia kulttuurialan ihmisiä sen sijaan, että jätetään heidät yksin. . Onko oikein vaatia Putinin politiikan tuomitsemista ja samalla vaarantaa itsensä ja perheensä maassa, jossa tästä voi saada 15 vuoden vankeusrangaistuksen. Myös kulttuuripolitiikka on monen muun elämänalueen ohella kääntynyt uuteen asentoon. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Sitäkin on jo tapahtunut, vaikka kilpailujen kattojärjestö WFIMC pitääkin diskriminointia epäsuotavana. Boikottien ulottamista sellaisiin yksityisiin venäläisiin taiteilijoihin, jotka eivät ole mitenkään tukeneet Putinia ja sotaa tai olleet tekemisissä maansa virallisten tahojen kanssa, on helppo katsoa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuslakien vastaiseksi. RONDOLEHTI .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © M ar k A lla n R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi t Rasismi ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää. Annetaan edes tulevaisuuden kyvyille mahdollisuus rakentaa uutta venäläistä kulttuuria, joka toivottavasti on vuorovaikutuksessa maailman kanssa ja muovaa sellaisena myös kansan ajattelua. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Jälkiviisaus on turhaa, kun käänteet ovat näin yllättäviä ja rajuja. Tuskin uskaltaa ajatellakaan niitä vaurioita, mitä sota siellä kulttuurille aiheuttaa, mutta varmaa on, että jälleenrakennuksessa Ukraina tarvitsee apua. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Kukaan ei tietenkään tiedä, millaiseksi Venäjä kehittyy. Siviilien kärsimyksen ja tuhoamisvimman keskellä on turha puhua mistään yhteistyöstä Venäjän kanssa, ja minkään muun asian surkuttelu on tämän suuren tragedian rinnalla yhdentekevää. Se on tuottanut oikeasti merkityksellisiä elämyksiä. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Suomen Sinfoniaorkesterit ry antoi tästä suosituksen jäsenistölleen: viattomia taiteilijoita ei saa rankaista. Ei Mikkelin musiikkijuhlienkaan tarvitse hävetä 30-vuotista yhteistyötään Gergijevin ja Mariinski-teatterin kanssa. Ei olisi ikipäivinä uskonut, että kulttuurialalla joudutaan painimaan tällaisten karsinointien kanssa. Vaikeita kysymyksiä. Suosituksiin jää harmaita alueita: miten taiteilijan mielipiteet testataan. Nuorten, uraansa aloittelevien muusikoiden rankaiseminen viemällä heiltä mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin tuntuu erityisen epäoikeudenmukaiselta
Heidän ansiotaan on se, missä nyt olen.” R ONDO kannessa. 8 R ONDO C LASSIC 4|2022 ”Tampereella minä opin johtamaan orkesteria
Hän tunsi Philharmonian jo monen vuoden ajalta, olihan hän siellä ensin päävierailijana. ”Enhän minä sellainen tyyppi ole, että keikkuisin mielelläni sponsorien kekkereillä. Hän on oma tärkeilemätön itsensä, ja siinä on hänen voimansa myös konservatiivisessa orkesterimaailmassa. ”Minulle on pidetty lehdistövalmennusta, sillä orkesteri on tarkka siitä, mitä siitä kirjoitetaan. Hieman uutta asennetta on Lontoossa pitänyt hakea myös suhteessa mediaan. ”Kyllä tämä on niin mun orkesteri. ”Olen sanonut tätä leikillisesti mustalaisorkesteriksi, sillä se harjoittelee siellä sun täällä kummallisissa jumppasaleissa. Toukokuussa hän tuo orkesterinsa Tampereelle ja Helsinkiin. 9 R ONDO C LASSIC 4|2022 UN SANTTU-MATIAS ROUVALI astelee lontoolaisen loistohotellin aulaan, monikaan tuskin veikkaisi häntä kuuluisaksi ja karismaattiseksi kapellimestariksi. santtu tuo orkesterinsa suomeen ja savusaunaan Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: MARCO BORGGREVE | k. Loppujen lopuksi olen kuitenkin oma itseni, vaikka pitääkin vähän varoa, mitä päästää suustaan.” Toistaiseksi brittimedia on kuitenkin ottanut Santun kauden vastaan ylistävin kritiikein. Kun minä alan torkkua, hän jatkaa seurustelua. Ei Suomessa pitäisi olla mitään valittamista.” Maalaisjärjellä ja meiningillä Vaikka olosuhteet klassisen orkesterimusiikin esittämiseksi Lontoossa ovat poikkeuksellisen ankarat, Santtu tuntee olevansa siellä kotonaan. Meidät on molemmat otettu tiiviisti hommaan mukaan”, Santtu kertoo. Ylikapellimestari antaa orkesterille kasvot, ja Lontoon kuvioissa tämä imago on tärkeämpää kuin missään. Heittäytyvä tekemisen meininki ja hetkessä eläminen yhdistävät heitä. Mitään asioita, mitä tarjoan, ei kyseenalaisteta, vaan mutinat pois, ja pannaan pelit toimimaan.” SANTTU-MATIAS ROUVALILLA on ollut pandemiasta huolimatta lentävä lähtö Lontoon Philharmonian ylikapellimestarina. Mutta kun ottaa rennosti, niin silloin hekin rentoutuvat, ja nämä tilaisuudet ovat itse asiassa aika hauskoja. Philharmonia on muusikoiden omistama itsehallinnollinen yritys ja pitkälle riippuvainen lahjoituksista. Ei tarvita mitään suurta organisaatiota roudareineen, vaan paikat laitetaan itse kuntoon, ja joillakin on lapsetkin mukanaan, ellei hoitajaa ole järjestynyt.” ”Konsertteihin on turha odotella kuljetuksia, vaan kukin tulee omillaan. Kerron musiikista, ja vaimoni Elinakin on mukana. Salissa saattaa lehahtaa savun tuoksu, sillä Santtu aikoo viedä muusikkonsa konserttia ennen savusaunaan. Lontoon Philharmonia Orchestra käyttää markkinoinnissaankin chefistään pelkkää Santtu-nimeä. Jokainen soittaja on aikamoinen virtuoosi, mutta ilmapiiri on silti hyväntuulinen. Santtu aloitti sen ylikapellimestarina syyskuussa, ja aluksi hän sanoo jännittäneensä juuri edustuksellisen työn suurta määrää. Kerran ei voitu soittaa ylimääräistä siksi, että ehdittäisiin viimeiseen junaan. Kyllähän tämä antaa perspektiiviä: miten paljon ihminen voi ja jaksaa tehdä töitä. Harjoitusten välillä porukka menee opettamaan tai studioon nauhoittamaan elokuvamusiikkia. Kaikki seuraavat koko ajan ja kommunikoivat ilmeillään ja katseillaan – ei tule koskaan sellaista oloa, että pitäisin monologia
Erkon säätiön tuen mahdollistamissa konserteissa kuullaan Rossinin Semiramide-alkusoitto, Rahmaninovin toinen pianokonsertto, solistina Denis Kozhukhin, ja Tshaikovskin neljäs sinfonia. Sitten lähdetään kotiin. Asenteessa on tervettä maalaisjärkeä, josta tykkään.” ”Muusikoilla on usein partituuri jaloissaan. toukokuuta. ”Nämä keikat ovat orkesterille erittäin tärkeitä säännöllisinä tulonlähteinä”, Santtu valaisee.. ”Totta kai olen ylpeä saadessani tuoda orkesterini kotiin ja näyttää, millä meiningillä täällä soitetaan. Ehkä siitä on myös jotain opiksi otettavaa. Eli älkää ihmetelkö, jos konsertissa on pieni savun tuoksu”, Santtu virnuilee. Lontoon Royal Festival Hallin lisäksi se konsertoi säännöllisesti eri paikkakunnilla Britanniassa, mm. ja Tampere-taloon 3. ”Harjoitukset ovat nopea tapahtuma. He katsovat asiat sieltä ja hoitavat kuntoon, jolloin kapellimestarin ei tarvitse niihin enää puuttua. Moni kiertue on peruuntunut, mutta tämä Philharmonia Orchestra on sitkeää sorttia, ja sponsoritkin ovat tulleet ymmärtäväisinä vastaan. Toukokuussa toteutuu kuitenkin kiertue, joka ulottuu myös Helsingin Musiikkitaloon 2. Kiertäminen on Philharmonialla verissä, ja keikat saattavat tulla lyhyelläkin varoitusajalla – kuten tuore äkkilähtö Bahrainiin. Täällä tehdään hommia, kunnes homma on valmis. Voin saada tunnissa aikaan sen, mihin Suomessa tai Ruotsissa menee viikko, kun asenne siellä on virkamiesmäisempi. Mutta muusikot osaavat lukea nuotteja ja ajatuksia, ja studiotyö on opettanut heidät kerrasta purkkiin -asenteeseen.” Walter Legge perusti Philharmonian alun perin levytysorkesteriksi, ja se perinne tuntuu Santun mielestä vieläkin. Canterburyssä ja Leicesterissa. Kun orkesteri vieraili syksyllä Bukarestissa Enescu-festivaalilla, Santtu ei päässyt karanteenimääräysten vuoksi harjoittamaan Enescun isoa ja vaikeaa kolmatta sinfoniaa, mutta assistentti teki sen Santun antaessa nettiyhteydellä kommentteja. ”Sitten vain tavattiin konsertissa, ja orkesteri soitti sairaan hienosti.” Savunhajuvaroitus konserttiin Koronapandemia on tietenkin vaikeuttanut Santun avajaiskautta – varsinkin, kun samaan saumaan tuli Brexit. Ajattelin vuokrata Tampereella savusaunan ja viedä muusikot sinne. Vain joskus tuntuu, että aika loppuu kesken, ja olisi pitänyt pyytää lisätunteja – minähän voin sen tehdä. 10 R ONDO C LASSIC 4|2022 © MARK ALLAN Lontoon orkesterit ovat tunnettuja prima vista -taidoistaan: nuotit kuin nuotit selvitetään ensi lukemalta, mikä mahdollistaa harjoituksissa keskittymisen itse musiikkiin
Olen kuitenkin Tampereelle ikuisesti kiitollinen. Balanssi toimii.” Santtu sellistivaimoineen on kolmen vuoden ajan asunut Ylöjärvellä Eerolan historiallisen kartanon maisemissa. Siellä pystyn irtautumaan työstä heti totaalisesti. Hänellä on se asenne, että asiat ovat täsmälleen niin vaikeita kuin niistä tekee. Orkesterin uudistuminen lähtee muusikoista: mitä uudet soittajasukupolvet tuovat mukanaan.” | ”Voin saada tunnissa aikaan sen, mihin Suomessa tai Ruotsissa menee viikko. 11 R ONDO C LASSIC 4|2022 Eikö jatkuva reissaaminen käy voimille. Ei väkisin politiikkaa musiikkiin Mutta takaisin Lontooseen. ”Kyllä minulle VR-kuulokkeet ja muut on esitelty, ja upeaahan se on kuulla musiikki vaikka orkesterin keskeltä. ” © MARK ALLAN. Santun edeltäjän Esa-Pekka Salosen aikana Philharmonia loi edistyksellistä mainetta uutta teknologiaa hyödyntävillä ja immersiivisillä projekteillaan, mutta se ei ole Santulle aivan prioriteetteja. ”Tämä on välivaihe, jolloin he voivat katsella mahdollisuuksia. ”Jos matkustamisesta ottaa stressiä eikä osaa balansoida, siinä kyllä palaa loppuun nopeasti.” Työ Tampere Filharmonian ylikapellimestarina on kutistunut neljään viikkoon vuodessa, ja Santtu myöntää, ettei tilanne ole orkesterillekaan reilu. En silti ole varma, voiko sen varaan isommassa mittakaavassa rakentaa. Orkesterin täytyy päästä eteenpäin ja ruveta pian etsimään itselleen uutta ylikapellimestaria. Asenteessa on tervettä maalaisjärkeä, josta tykkään. ”Kyllähän se joskus käy, sillä toisinaan on niin kiire, ettei ehdi vaatteita vaihtamaan. Heidän ansiotaan on se, missä nyt olen.” Viime kaudella Santtu kutsui Philharmonian konserttimestarin Zolt-Tihamér Visontayn Tampere Filharmoniaan viiden viikon työpestille ja majoitti hänet pihapiiriinsä Ylöjärvelle. Siellä minä opin johtamaan orkesteria. ”Olen sanonut tätä leikillisesti mustalaisorkesteriksi”, sanoo Santtu jumppasaleissa harjoittelevasta ja koko ajan reissun päällä olevasta Philharmoniasta. Mutta pian taas pääsee takaisin kotiin maaseudulle metsästämään ja kalastamaan
Ei siinä sen kummempaa tarvita kuin että meidän on oltava hemmetin hyviä.” Jännittävälle ja hetkessä elävälle Lontoon työlle täydellisen vastakohdan tarjoaa Santun toinen orkesteri, Göteborgin sinfonikot. Kahvia ja pullaa kehiin, niin kaikki selviää. Sanoista kuultaa jo pieni kyllästyminen ruotsalaiseen turvallisuushakuisuuteen. Minä teen sitä musiikkia, mistä tykkään – oli sen sitten säveltänyt mies tai nainen.” Santulta on usein kysytty, millä konstilla hän sai Tampereella aikaan yleisön nuorennusleikkauksen. Täällä on paljon opiskelijoita, ja asenne on se, että klassinen konsertti on yksi mahdollinen illanviettotapa siinä kuin leffa tai pubi. Eihän tämä orkesteri mikään kokeellisen nykymusiikin Mekka voi olla, koska lipputulot ovat elinehto, mutta Esa-Pekka loi tänne hyvän tavan tuoda nykymusiikkia klassisen lomaan, ja sitä aion jatkaa.” Santtu kannattaa orkesterimaailman tasa-arvoa, mutta hänen mielestään keskustelu siitä on mennyt liikaa ääripäihin. Entä suomalainen musiikki. Ja nykysäveltäjistä ajattelin nostaa Max Savikangasta, jolta olemme tilaamassa teosta. Muusikot ovat taitavia, eikä minnekään ole kiire. ”Loppujen lopuksi olen kuitenkin oma itseni, vaikka pitääkin vähän varoa, mitä päästää suustaan.” 12 R ONDO C LASSIC 4|2022 Ohjelmiston rakentamisessa Santulla on apunaan taiteellinen suunnittelija Ben Larpent, joka tekee musiikinhistoriallisen ja muun taustatyön. Joka asiasta täytyy keskustella, kukaan ei saa sanoa vastakarvaan. Säveltäjistä haluaisin tuoda esiin erityisesti Nielseniä”, hän kertoo. Se on täällä kulttuurissa.” Lontoon neljän muun suuren sinfoniaorkesterin toimintaan Santtu ei ole ehtinyt tutustua, mutta kilpailutilanne kyllä tuntuu toiminnassa koko ajan. Lontoossa yleisö on jo valmiiksi nuorempaa. Tällaisessa systeemissä muutosten tekeminen ottaa todella aikaa.” Suomen koronatoimiin kuuluneita kulttuurin sulkuja Santtu on seurannut ihmetyksen vallassa – varsinkin tätä viimeistä, joka oli ainoita laatuaan koko Euroopassa. Santtu on joutunut opettelemaan Lontoossa mediahallinnan taitoja. ”Siellä on konserttisalia, sen varustuksia ja soittimia myöten erinomaiset olosuhteet. Jos matkustamisesta ottaa stressiä eikä osaa balansoida elämää, siinä kyllä palaa loppuun nopeasti.”. ”Kyllä me koko ajan mietitään, mikä tekee meistä parhaan – sen räjähtävän orkesterin, joka tekee show’n. Joskus vain tuo ruotsalainen työskentelykulttuuri pännii. ”En minä siihen osaa vastata – kyllä sen on mentävä luonnollisesti musiikin kautta. ”No, Sibeliuksesta täällä tykätään, ja se on koko ajan ohjelmissa. ”Olemme suunnitelleet mm. luontoon ja ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja. ”Asiat ovat täsmälleen niin vaikeita kuin niistä tekee. ”Ymmärrän toki, että se on tärkeä asia, mutta joskus se on vain vaikeuttanut juttuja, kun joutuu väkisin vääntämään musiikkiin sukupuolikysymystä. ”Jos Suomi haluaa pitää taiteilijansa Suomessa, kyllä sen pitäisi näkyä alan arvostuksessa enemmän.”
Hänellä on fantastinen, selkeä johtamistekniikka ja sisäinen rytmin taju, joka ei yllättävää kyllä ole ollenkaan itsestään selvää kapellimestarilla. Siellä näen virtuaalitodellisuuden ja metaversumin.” Viimeksi mainittu koostuu pysyvistä, jaetuista 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseen interaktiiviseen universumiin. Nyt kun kiertuetoiminta taas heräilee, emme voi kuin edetä askel kerrallaan. Santtu sattui johtamaan silloin konsertin, ja Straussin Also sprach Zarathurstan aikana moni soittaja alkoi jo vilkuilla toisiaan: olisiko se seuraaja tässä. Hänellä on ollut hyvä näköalapaikka koko toimintaan, sillä hän on ollut orkesterin johtokunnan puheenjohtaja ja hyppäsi pandemian aikana 15 kuukaudeksi myös toimitusjohtajan tehtäviin. Parempi on ottaa siitä ne edut, joilla musiikin kokemusta voidaan syventää”, Fuller sanoo. Toivomme muidenkin EU-maiden päätyvän samaan. Voisi kuvitella, että systeemi on erityisen haavoittuva koronan ja brexitin kaltaisille koettelemuksille, mutta Fuller on toiveikas. ”Muusikot arvostavat Santussa monia asioita. Ensimmäinen kysymys kuuluu tietenkin, miksi muusikot päätyivät Santtuun Esa-Pekka Salosen seuraajana. Muusikot vastaavat siihen luonnollisesti.” ”Kaiken lisäksi Santtu on teeskentelemätön normal guy, joka luo yhtä aikaa sekä kunnioittavan että rennon ilmapiirin. Hän saattaa asettautua orkesterin sisälle, kääntyä eri soitinryhmiin ja kokea muusikoiden kommunikaation ja musiikin tekstuurin tavalla, joka voi olla hyvin emotionaalinen. Kesken Kanariansaarten kiertuettamme Espanja kuitenkin päätti muuttaa käytäntöään niin, että meiltä ei vaadita viisumia. Hän on hieman karsinut suuriliikkeistä ”tanssiaan” ja tähtää pientenkin eleiden, tarkkojen näyttöjen ja maanittelevien luonnehdintojen voimaan. Neuvottelut alkoivat, ja loppujen lopuksi meillä oli sopimus jo parin kuukauden kuluttua”, Fuller kertoo. ”Tähän ohjelmistoyhtiöt ja eri alustat satsaavat miljardeja. Yritimme erottautua striimausten tulvassa laadulla ja uusilla ideoilla. ”Kuten Esa-Pekka sanoi, se on meillä DNA:ssa. ”Studiokeikat ovat meille elinehto, sillä niistä maksetaan hyvin, ja saamme tarjottua kaikille muusikoille riittävästi ansiota ja pidettyä heidät sitoutuneina. Näen, että teemme tulevaisuudessa vähemmän perinteisiä levyjä ja katsomme koko digitaalista kenttää laajemmin.” ”Viimeisin kehitysaskel oli VR-ääni, joka vei kuulijan kokemuksen aivan uudelle tasolle. Katoaminen voi olla lopun alkua. Tapaan ennen konserttia Philharmonian kontrabasistin Michael Fullerin. Pyrimme koko pandemian aikana pitämään toiminnan aktiivisena niin, että muusikot pysyvät koossa ja brändi kirkkaana. Onneksemme sponsorit ymmärsivät tilanteen ja tulivat hyvin vastaan.” ”Brexit toi synkkiä pilviä, sillä uudet viisumimääräykset ja muu byrokratia uhkasivat kasvattaa kiertuetoiminnan kuluja huomattavasti. Hänellä on tarkkuutta ja energiaa, ja hän osaa tuoda pelkällä elekielellään uusia ja mielenkiintoisia asioita esiin tekstuurista, puhumatta paljoakaan. Emme pidä sitä yhtään halpana pakkopullana – se on tapa lähestyä suurta yleisöä ja sitä paitsi hauskaa.” Esa-Pekka Salosen aloittamat uutta teknologiaa hyödyntävät projektit jatkuvat Fullerin mukaan aktiivisina. Rimski-Korsakovin Shererazadesta tuli orkesterivärien juhlaa. ”Kyllä ne ovat olleet aikamoinen paketti, vieläpä yhtä aikaa tapahtuneina. . En tiedä, onko tämä hyväksi yhteiskunnalle, mutta emme voi taistella kehitystä vastaan. Hänen persoonansa avoimuus on hyväksi orkesterin brändille, sillä haluamme olla helposti lähestyttäviä, emme soittaa vain pienelle piirille.” Philharmonian jäseniin eli osakkeenomistajiin kuuluu 80 muusikkoa, joiden lisäksi mukana on sekä vakituisella sopimuksella toimivia että tilapäisiä freelancereita. Pandemian tuoma epävarmuus on ollut kuitenkin haitallisempaa kuin brexit.” Fuller iloitsee siitä, että elokuvayhtiöt luottavat yhä elävään orkesterimusiikkiin eivätkä ole täysin korvanneet sitä digitaalisin keinoin. ”Tunsimme hänet jo ennestään, mutta lopullinen sytyke saatiin samana päivänä kun Esa-Pekka ilmoitti lähdöstään. Olemme jo satsanneet tähän mutta tähyilemme myös tulevaan. 13 R ONDO C LASSIC 4|2022 © M AR C O B O R G G R EV E SANTTU ON LYHYESSÄ AJASSA SAANUT intensiivisen kontaktin Philharmonian muusikkoihin. Sen saattoi todistaa helmikuisessa konsertissa Royal Festival Hallissa. Musiikki kulkee kohti metaversumia Teksti: HARRI KUUSISAARI
hyvästi gergijev – entä muut venäläiset. 14 R ONDO C LASSIC 4|2022 K U VA T © LA U R A LU O ST AR IN EN / M IK K EL IN M U SII K K IJ U H LA T Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt voimakkaita reaktioita myös musiikkielämässä. Tämä artikkeli perustuu tilanteeseen ennen lehden painoon menoa 17.3. Teksti: HARRI KUUSISAARI. Ovatko he vastuussa maansa johdon rikoksista, vai pitäisikö Venäjän sisäisen terrorin alla olevia pikemmin tukea. Monumentaaliset jäähyväiset. PUTININ ystävänä tunnetun VALERI GERGIJEVIN ura lännessä romahti kertaheitolla olemattomiin, mutta voiko boikotin ulottaa kaikkiin venäläisiin taiteilijoihin. Mariinski-teatterin orkesteri soitti Valeri Gergijevin johdolla viime kesänä Mikkelin musiikkijuhlilla Brucknerin kahdeksannen sinfonian
Hän julkaisi Instagram-tilillään (@v_gergiev) ympäripyöreän lausunnon rauhan ja musiikin puolesta, mutta se ei tässä tilanteessa riittänyt. Ensimmäisen kerran Putin-yhteys alkoi muodostua Gergijeville rasitteeksi Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainassa alkaneen konfliktin aikoihin 2014. Omiin venäläisiin työntekijöihimme tämä ei tietenkään vaikuta mitenkään”, hän sanoo. ”He eivät halunneet olla fasistien kanssa tekemisissä. Ukrainassa on liikaa natsielementtejä.” – Valeri Gergijev vuonna 2014 v. Mariinski-teatterille tilanne on kuitenkin katastrofaalinen: se menettää suurimman osan kansainvälisistä kiertueistaan, jotka ovat olleet sille tärkeä rahoituslähde. ”Olemme jo usean vuoden ajan yrittäneet vähentää riippuvuuttamme Mariinski-teatterista ja saada muuta ohjelmaa, ja nyt osoittautui, että tämä tie oli oikea. Vaaditaanko kirjallinen sodan tuomitseminen kaikilta. Tuskin kukaan on näin lyhyessä ajassa tippunut näin korkealta ja totaalisesti – juhlitusta kapellimestarista hylkiöksi, josta kaikki haluavat eroon. Ukrainassa on liikaa natsielementtejä”, Gergijev sanoi HS:lle. Hänen hyvät välinsä Putinin kanssa ovat olleet tiedossa koko sen 30 vuoden ajan, jonka hän on ollut Mikkelin musiikkijuhlien vetonaula. ”Päätös tehtiin yhdessä kaupungin kanssa. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa hän puolusteli Venäjän toimia sillä, että hänen mukaansa Ukrainassa tapahtui laiton sotilaallinen kaappaus, ja Venäjä toimi tilanteessa krimiläisten hengenpelastajana. Suomessa keskustelu heräsi ensimmäisellä sotaviikolla, kun Kymi Sinfonietta päätti hyllyttää venäläissyntyisen viulusolistinsa Nikita Boriso-Glebskin ja venäläisen kapellimestarin Jaroslav Zabojarkinin huhtikuun konsertistaan. | ”He eivät halunneet olla fasistien kanssa tekemisissä. 15 R ONDO C LASSIC 4|2022 ALERI GERGIJEVIN kansainvälisen uran luhistuminen vain muutaman päivän aikana oli ainutlaatuinen tapaus musiikkielämässä. Boikotteja seurasi tiheään tahtiin: Metropolitan Opera, Wienin ja Rotterdamin filharmonikot, Baden-Badenin Festspielhaus, Verbierin ja Edinburghin festivaalit, Tukholman Östersjöfestivalen jne. Gergijevin imperiumi, jossa Venäjän toiminnot, ulkomaiset residenssit ja kiertueet sekä hänen oma uransa muiden orkesterien johdossa ovat linkittyneet toisiinsa monin tavoin, on luhistunut. Juhlien uutta konseptointia emme ole ehtineet vielä miettiä.” Palataanpa taaksepäin ja Gergijevin sanomisiin. Vuonna 2016 hän johti konsertin Venäjän sotajoukoille Syyriassa heidän vallattuaan Palmyrian ja osallistui 2018 Putinin vaalikampanjaan Moskovan Luzhinikin stadionilla. Eikö se sada Putinin pussiin hänen saadessaan syyn todistella kansalleen, miten venäläisiä syrjitään. Mikkelin musiikkijuhlat kuitenkin järjestetään kesällä. ”Se alkaa olla jo vaarallista”, hän myönsi Rondon haastattelussa Mikkelissä 2015. Kyse oli samasta kuin koko Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan perusteissa: kukaan ei voinut tietää, miten nopeasti ja perusteellisesti luottamus murenee. ”Mariinski-teatterilla piti olla neljä konserttia. Miksi hänen jetset-elämälleen ja tavalleen myöhästyä jopa omista konserteistaan ja laiminlyödä harjoitukset vain naureskeltiin. Kaikkia venäläisiä ei saa syrjiä Gergijevin ja muutamien muiden, selkeästi Putinia kannattaneiden taiteilijoiden kohtalo on selvä, mutta entä ne venäläiset taiteilijat, jotka eivät ole millään tavalla tuoneet esiin poliittisia mielipiteitään. Sen lisäksi teatteri on saanut Mariinski 3 -konserttitalon sekä sivuhaarat Vladivostokiin ja Vladikavkaziin ja uuden talon Sakhalin saarelle. Pitääkö heitäkin boikotoida. Yli puolet muusta ohjelmasta oli jo lyöty lukkoon, joten se toteutuu sellaisenaan”, festivaalijohtaja Teemu Laasanen kertoo. Tämä kaikki on siis tiedetty, mutta miksi Gergijev silti sai jatkaa kansainvälistä uraansa lännessä. Nyt katsoen tämä on täsmälleen samaa narratiivia, jolla Putin on perustellut sotaansa Ukrainassa. hyvästi gergijev – entä muut venäläiset. Hänen mukaansa Venäjä ei liittänyt Krimiä itseensä, vaan kyse oli kansan tahdosta, joka ilmeni kansanäänestyksessä. Ensin pannan julisti Carnegie Hall, sitten Münchenin filharmonikot potki hänet ylikapellimestarin paikalta. Sen jälkeen hän on pysynyt vaiti. Taustalla oli Kotkan kaupungin päätös lopettaa kaikki yhteistyö venäläisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Gergijev allekirjoitti 2014 adressin, jossa sadat kulttuurivaikuttajat ilmoittivat tukevansa presidentin kantaa koskien Ukrainaa. Niin Mikkelin musiikkijuhlat kuin muutkin Gergijevin yhteistyökumppanit pyysivät häneltä selkeää lausuntoa, jossa hän tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Mikkelin musiikkijuhlat perui ensin Mariinski-teatterin ensi kesän vierailun mutta päätyi pian lopettamaan koko Gergijevin taiteellisen johtajan pestin. Imperiumin suuruus alkoi hirvittää jo Gergijeviä itseäänkin. Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Mikko Leppänen sanoo olevansa erittäin pahoillaan tapahtuneesta. Ilman presidentin takaamaa rahoitusta suuri ja kallis Mariinski II -talo tuskin olisi valmistunut niin nopeasti kuin se valmistui. Meidän osaltamme tämä koski vain näitä kahta taiteilijaa, sillä muita venäläisiä vieraita kaudellamme ei ole. Putin on jopa hänen poikansa kummi
Sohijev ei kuitenkaan suoraan suostunut tuomitsemaan Venäjän toimia ja Ukrainan sotaa. Tämä ei riittänyt Metropolitan Operalle, joka perui taiteilijan tämän kauden esitykset. Tällaisiksi taiteilijoiksi tässä suosituksessa katsotaan ne kertapalkkaiset solistit ja kapellimestarit, joilla on Venäjän kansalaisuus uudelleenarviointia tehtäessä.” ”Työnantajina orkestereiden tulee huolehtia yhdenvertaisesti kaikista työntekijöistään. Saksalaiset joutuivat muuttamaan kansallisaatteensa pasifistiseksi ja lopputuloksena näemme esimerkkivaltion, joka on pistänyt energiansa kansalaistensa hyvinvointiin”, Stasevskij näkee. Turtiainen-Visala sai puolelleen orkestereiden intendenttejä. He tekivät kuitenkin vuonna 2014 vallankumouksen ja ottivat luodit vastaansa. ”Taiteellinen ja taloudellinen yhteistyö Venäjän, ja erityisesti valtion rahoittamien taideja kulttuurilaitosten kanssa on syytä jäädyttää, mutta sellaisten taiteilijoiden sulkemista konserttitoiminnasta ei voida hyväksyä, jotka eivät edusta Venäjää, toimi sen hallinnossa eivätkä tue Venäjän johtoa Ukrainan sodassa”, Sinfoniaorkesterit ry lausuu. Nyt se aika on kuitenkin koittanut”, hän kirjoittaa Facebookissa. Esimerkiksi tähtisopraano Anna Netrebko tuomitsi sodat mutta ei maininnut Venäjän johtoa. Eroilmoituksensa yhteydessä hän vain ilmoitti vastustavansa kaikenlaisia konflikteja kaikissa muodoissaan. Jo sovittuja vierailuja ja konsertteja uudelleen arvioitaessa on punnittava tarkoin, millä toimilla voidaan vaikuttaa niihin, jotka ovat tosiasiallisesti vastuussa kansainvälisen oikeuden loukkauksista ja käynnissä olevista sotatoimista Ukrainassa.” Myöskään jo sävellettyjen venäläisten teosten boikotointia Sinfoniaorkesterit ry ei hyväksy mutta toteaa, että on eri asia suorittaa harkintaa mahdollisten uusien tilaussävellysten ja kantaesitysten kohdalla kuten kertapalkkaisten solistien ja kapellimestarien kanssa. Suomalais-ukrainalainen sellisti ja mm. Moni orkesteri toivoi vaikeassa asiassa yhteisiä linjauksia, ja sellainen saatiinkin. Onko venäläisillä siltikin vastuu. oikeus tehdä työtä ja vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään. Instagramissa hän piti pahana sitä, miten venäläisiä kiristetään kritisoimaan kotimaansa johtoa. Netrebko on Itävallan kansalainen. ”On syytä tarkkaan pohtia, ovatko olosuhteet nyt tai koskaan sellaiset, että voisimme itse päättää, etteivät yhdenvertaisuuslaki tai syrjintää koskevat EU-artiklat koske omia ratkaisujamme”, sanoi esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie. ”Venäläisten on käytävä sama prosessi läpi, minkä saksalaiset joutuivat käymään toisen maailmansodan jälkeen. Hän sanoo vastustavansa ehdottomasti rasismia, mukaan lukien rasismin venäläisiä kohtaan. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n hallitus suosittaa, ettei kaikkia venäläisiä taiteilijoita syrjittäisi. Moskovan Bolshoi-teatterin ja Toulousen Orchestre National du Capitolen ylikapellimestari Tugan Sohijev erosi molemmista viroistaan. Ukrainalaiset ovat käyneet samalla tavalla Neuvostoliiton terrorin läpi. Game Music Collectivista tunnettu Lukas Stasevskij oli tämän jutun tekohetkellä yhä Kiovassa, jossa hän opiskelee elokuvan tekoa. Moskovan Bolshoi-teatterin ja Toulousen Orchestre National du Capitolen ylikapellimestari Tugan Sohijev ilmoitti eroavansa molemmista viroistaan, koska koki ristiriidat ylitsepääsemättömiksi. Hän ei ole suoraan ilmaissut tukeaan Putinille, mutta asemansa puolesta hän on todella puun ja kuoren välissä. Lännen boikotteja hän kauhisteli enemmän: ”Sen sijaan, että käyttäisimme meitä ja musiikkiamme yhdistämään kansoja ja ihmisiä, meitä jaetaan ja julistetaan pannaan.” Sohijevin tapaus herätti sosiaalisessa mediassa kiivaan keskustelun. Jokaisella ihmisellä on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan mm. Yksin Kiovassa oli yli miljoona mie”Putinin sota on anteeksiantamaton rikos.” – Jevgeni Kisin. Häntä syytettiin opportunismista ja sodan uhrien unohtamisesta. Puun ja kuoren välissä Vaikeuksia saattaa kuitenkin tuoda se, että millaista muotoilua venäläisiltä taiteilijoilta maansa brutaalin hyökkäyssodan tuomitsemisessa edellytetään. ”En olisi millään voinut kuvitellakaan, että kansainväliset huipputaiteilijamme, epäpoliittiset yksityiset ihmiset, joutuisivat syrjinnän kohteiksi vain venäläisen syntyperänsä takia. He olivat vastuussa Hitlerin valtaantulosta. Jos hän olisi suoraan tuominnut sodan, Venäjän nykylakien mukaan hän voisi saada 15 vuoden vankeusrangaistuksen. ”Järjestäjä voi varmistua tästä esimerkiksi esiintymissopimuksen erityisehdoin. ”Olen kuullut ja nähnyt lukuisia mielipiteitä, että ’eihän tavallinen venäläinen ole syyllinen’ tai ’ihmiset pelkäävät pidätyksiä’. 16 R ONDO C LASSIC 4|2022 Boriso-Glebskin agentti Aino Turtiainen-Visala piti menettelyä ihmisoikeuksien ja Suomen lakien loukkaamisena. Hänen puolustajansa näkivät, että jo pelkkä Bolshoi-teatterin johtajan paikalta eroaminen oli raju sivallus valtaapitäviä kohtaan, eikä hänelle Venäjällä tämän jälkeen kunnian kukko laula. Toulouse oli vaatinut häneltä selkeää irtautumista Venäjän hallinnon toimista. Vastustan tätä mielipidettä jyrkästi. ”Haluan kuitenkin korostaa sitä, että mielestäni Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten on kannettava vastuu tästä ukrainalaisten joukkomurhasta, sillä juuri naapurimaamme kansalaiset ovat valinneet Putinin presidentiksi. Yli 90 prosenttia venäläisistä tuki Krimin aneksaatiota, ja mielipidekyselyiden mukaan yli 60 prosenttia venäläisistä kannattaa Putinin sotaretkeä”, hän kirjoittaa Facebookissa
Missä nämä venäläiset vallankumoukselliset ovat. © M AR C O B O R G G R EV E. Pianisti Jevgeni Kisin on sanonut Putinin sodan olevan ”anteeksiantamaton rikos”. 17 R ONDO C LASSIC 4|2022 lenosoittajaa kaatamassa diktaattoria. Olen nähnyt niin hirveästi tuskaa Ukrainassa, että oksettaa katsoa, kun näen venäläisten valittavan, että Onlyfans tai Facebook on nyt suljettu.” Useat lännessä uraa tekevät venäläistaiteilijat ovat tuoneet sodanvastaisen kantansa esiin. Myös viulistiveljekset Mihail ja Ivan Potšekin, balettikoreografi Aleksei Ratmanski sekä kapellimestari Maksim Emeljantšev tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen. Suomalais-ukrainalaisen muusikon Lukas Stasevskijn mielestä Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten on kannettava vastuu ukrainalaisten joukkomurhasta. Berliinin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Vladimir Jurowski vaihtoi venäläisohjelmiston ukrainalaissäveltäjien teoksiin, kertoen suoraan osoittavan näin ”solidaarisuutensa Ukrainan kansalle”. Venäläisen kulttuuriväen adressi Putinille sodan lopettamiseksi keräsi yli 17 000 allekirjoitusta, joukossa myös Putinin itsensä nimittämä Bolshoi-teatterin johtaja Vladimir Urin. Berliinin filharmonikkojen ylikapellimestari Kirill Petrenko sanoi hyökkäyksen olevan ”puukotus koko vapaan maailman selkään”. Kymi Sinfoniettan eteen hänellä ei ollut asiaa syntyperänsä vuoksi. Tshekin filharmonikkoja johtava Semjon Bytškov on tuominnut hyökkäyksen Ukrainaan ja perunut suunnitellut konsertointinsa Venäjällä, samoin on tehnyt Venäjän valtiollisen akateemisen sinfoniaorkesterin ja Lontoon filharmonisen orkesterin taiteellinen johtaja Vasili Petrenko – kieltäytyen siis johtamasta toista kotiorkesteriaan. . Nikita Boriso-Glebski voitti Sibelius-viulukilpailut vuonna 2010
Etenkin nykymusiikkia esittänyt ja levyttänyt solisti ja kamarimuusikko viihtyy myös orkesterin pultissa. Ehkä siksi Nirosen ensimmäistä kertaa tavatessaan monet ovat yllättyneet kuullessaan, että hän on klassisen musiikin ammattilainen. Minulle on todella tärkeää se, että tietyt asiat elämässä ovat vakaita”, Nironen kertoo. Nironen on tehnyt uraa klassisen musiikin parissa jo viidentoista ikäisestä saakka. Itä-Helsingistä kotoisin oleva sellisti puhuu omien sanojensa mukaan ”aika vahvaa slangia”. Solistin elämä on yksinäistä. Helposti lähestyttävä uuden musiikin tulkki Teksti: ELINA SALIN Kuva: ANNA-MARIA VIKSTEN s. Orkesterissa työssä käydessään näkee monia ystäviä ja kollegoita.” SIRJA NIROSESTA piti tulla viulisti, mutta toisin kävi. Vuonna 2020 hänestä tuli Tampere Filharmonian sellon varaäänenjohtaja. Halu tehdä uutta on vienyt ennen käymättömille poluille – kun konserttiin tarvitaan vaikka runonlausujaa, Nironen on yleensä se, jolle soitetaan. ”25-vuotiaana aloin miettiä opintojen jälkeistä elämää. Olen kai helposti lähestyttävä”, Nironen sanoo. ”Ymmärsin, että vaikka nautin solistina olemisesta ja freelancerin työstä, minun on vaikea keskittyä taiteen tekemiseen, jos en tiedä, mitä tapahtuu seuraavalla viikolla. 18 R ONDO C LASSIC 4|2022 ELLISTI Sirja Nironen rakastaa nahkahousuja ja glitteriä. ”Usein ihmisten tavattua minut heidän kynnyksensä tulla klassisen musiikin konserttiin on laskenut
Nykyään, jos konserttiin tarvitaan vaikkapa runonlausujaa, hänen nimensä nousee usein esiin. ”On nykymusiikkia, joka on matemaattisempaa, ja nykymusiikkia, joka on emotionaalisempaa. Isä oli viulun kannalla, mutta minulla oli toiset ajatukset”, Nironen sanoo. Isän perheessä soitettiin paljon viulua, ja isän veli on eläköitynyt ammattiviulisti. Ihanaa, kun on vähän haasteita ja sopivasti hommaa.” Kuulijoille moderni musiikki voi olla vaikea tyylilaji. Uusin harrastukseni on avantouinti.” Sirja Nironen on kysytty modernin musiikin tulkitsija. ”Hän ehti kuolla ennen kuin synnyin, mutta lapsena tuntui isolta asialta, että hän oli soittanut selloa. Helposti lähestyttävä uuden musiikin tulkki © HEIKKI TUULI sirja nirosen suosikit • SUOSIKKISÄVELTÄJÄ: ”Aleksandr Skrjabin. Muusikon on hyvä joutua joskus epämukavuusalueelle ja kehittää muutakin kuin klassisen musiikin taitoja.” Ennen kaikkea Nironen on tunnettu uuden musiikin tulkitsijana. Niroselle ei tullut paineita ammattimuusikkoudesta. Lapsena Nironen oli mukana kaikissa näytelmissä, joihin vain pääsi. 19 R ONDO C LASSIC 4|2022 Isoisä soitti oopperaa Sirja Nirosen vanhemmat opiskelivat laulua Sibelius-Akatemiassa, mutta ovat töissä toisella alalla. Seuraavana oli vuorossa Elisar Riddelinin konsertto Ja kun muinaiset katosivat. Tosin häneltä kesti jonkin aikaa päättää, kumpi rakkaus on suurempi – teatteri vai musiikki. Nironen kuuluu muun muassa runoudesta musiikkia tekevään Garden-yhtyeeseen, ÄÄNI-taidekollektiiviin ja kulttuurista diplomatiaa edistävään Versoi Ensembleen. Sauli Zinovjevin sellokonserton Die Welt – Ein Tor kantaesittäjäksi Nironen valikoitui Sibelius-Akatemian koesoitossa. Rakastan teatteria ja elokuvia. Tai sitten atonaalinen sekasotku, joka on enemmän tekele kuin musiikkia. Nironen kokee, että vanhemman musiikin lisäksi uuden musiikin esittäminen on yksi taiteilijan tehtävistä. Nironen ei koe samoin. Hän innostui siitä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, kun häntä pyydettiin mukaan aikuiskoulutuksen modernin musiikin yhtye NYKY Ensembleen. ”Sain olla oma itseni eri mielessä kuin siinä, että olisin jonkun tunnetun muusikon lapsi.” Sello tuli kuvioihin viisivuotiaana. ”Tänä vuonna, jos kaikki menee sovitusti, on tulossa paljon kamarija nykymusiikkia, festivaaleja ja paljon orkesteritöitä. ”Jos lapsella on selkeä näkemys siitä, mitä soitinta hän haluaa soittaa, hän sitoutuu siihen myös vahvasti. Ei minkäänlaista traditiota, johon voisin tukeutua. Se antoi todella vahvoja vaikutteita.” Mozart oli ennen nykymusiikkia Niroselle on aina ollut selvää, että hänestä tulee esiintyvä taiteilija. Totta kai saman säveltäjän nykymusiikkiteoksia tutkiessaan niistä voi löytää samanlaisia piirteitä.” Musiikki on matemaattista ja emotionaalista Nirosen ollessa vasta vähän yli kahdenkymmenen häntä pyydettiin kantaesittämään Matilda Seppälän sellokonsertto Primal. Nironen valitsi soittimensa itse ja aloitti soitto-opinnot Itä-Helsingin musiikkiopistossa Taru Aarnion johdolla. ”Vaikka konsertissa ei ymmärtäisi kaikkea, voi silti kokea jotain vavahduttavaa.” . Opiskelijoista ei löytynyt tarpeeksi monia nykymusiikista kiinnostuneita sellistejä. Lisäksi Nironen on soittanut ensembleissä kantaesityksiä ja kantaesittänyt kappaleita soolosellolle. Minulla on myös muistikuvia siitä, miten kuulin lapsena Jacqueline du Prén tulkinnan Elgarin sellokonsertosta. ”Jos kyseessä on heittäytymistä tai improvisaatiota vaativa tehtävä, minulle soitetaan melko usein. Jotkut ajattelevat, että kyseessä on monimutkainen, vain huippuälykkäille tarkoitettu taideteos. ”Kappaletta tulkitessani pyrin tuomaan asiat soitollani varsin inhimilliseen ja ymmärrettävään muotoon.”. Kappaletta tulkitessani pyrin tuomaan asiat soitollani varsin inhimilliseen ja ymmärrettävään muotoon”, hän kertoo. Kotona musiikkia on aina rakastettu ja arvostettu. Mystiikan ja kiihkon valtava maailma ja upeat harmoniat.” • SUOSIKKIKAPPALE: ”Mieleeni tulee Elgarin sellokonsertto, koska esitin sen juuri.” • HARRASTUKSET: ”Olen kova käymään kuntosalilla. Nirosen isoisä oli Kansallisoopperan orkesterin sellisti. ”Esimerkiksi Mozartin, Schumannin ja Skrjabinin kappaleet ovat kaikki olleet aikanaan nykymusiikkia.” Hän kertoo lisää siitä, mikä nykymusiikissa kiehtoo: ”Kun saan eteeni täysin uuden teoksen, minulla ei ole minkäänlaista ennakkokäsitystä siitä, miten sitä soitetaan
Colour up! Aleksandr Skrjabin Complete Piano Sonatas Vols. I IV BA09616 – BA09619 Claude Debussy Préludes for Piano 1er Livre & 2me Livre BA10818 / BA10819 François Couperin Pièces de clavecin Books 1-3 for Harpsichord BA10844 – BA10846 Franz Liszt Piano Pieces from the Years 1880–1885 BA 10871 www.baerenreiter.com Bärenreiter with Bärenreiter Urtext
Ballade 5:49 • Tutustu jo ilmestyneisiin cd-levyihin sivulla www.rondolehti.fi – rondo-cd • Tilaa asiakaspalvelustamme, puh. Sibelius itse kiisti tällaiset yhteydet, ja luonnokset osoittavat, että taustalla on vähintään yhä paljon yksityiselämä. II. Élégie 5:15 7. Nocturne, Serenade ja Ballade valmistuivat myöhemmin kantaesityksen jälkeen, ja silloin Sibelius muokkasi musiikista orkesterisarjan, joka kuullaan myös tällä levyllä. Robert Kajanus luonnehti sitä musiikilliseksi projektioksi päivänkohtaisesta poliittisesta tilanteesta ja loi sille ohjelmaa murskaavasta protestista kiireiseen valmisteluun ja voitonriemuun. Sibelius johti kantaesityksen 8.3.1902. Jo ennen helmikuun manifestia Venäjän vastainen tunne maassa oli vahvistunut. Sinfonian sankarilliset ja optimistiset ääriosat olivat kuitenkin juuri sitä, mitä yleisö kaipasi, ja teos sinetöi Sibeliuksen maineen kansallissankarina. Musette 2:10 8. V. kansallissankari nousee R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 210 Sibelius HARRI KUUSISAARI Göteborgin sinfoniaorkesteri Santtu-Matias Rouvali, johtaa ALPHA 574 (2020) | 3760014195747 Santtu-Matias Rouvalin kausi Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina alkoi kaudella 2017–18. Kotona toukokuussa 1901 Sibelius ajatteli teoksen uudelleen. Verrattuna tshaikovskimaiseen ensimmäiseen sinfoniaan toinen on klassisempi, ja sitä hallitsee D-duurin kirkkaus. III. IV. IV. Tässä välimerellisessä ympäristössä hän luonnosteli toisen sinfonian hitaaseen osaan päätynyttä aihetta ja liitti sen luonnoksissaan Don Juanin ja kuoleman kohtaamiseen. Musiikki syntyi nopeasti hetken inspiraatiosta, vastakohtana pitkäjänteiselle sinfoniselle työstämiselle. Siinä alkaa näkyä myös Sibeliuksen sinfonisen ajattelun omalaatuisuus. 27 5. . Tempo andante, ma rubato 14:26 3. Sérénade 4:57 9. Kuusi viikkoa myöhemmin Sibeliuksen nuorin tytär Kirsti kuoli samaan tautiin. He ovat levyttäneet Alpha-merkille jo Sibeliuksen ensimmäisen ja toisen sinfonian, joista jälkimmäinen tarjotaan nyt Rondo cd:n tilaajille. Samaan aikaan Suomen matka kohti vapautta Venäjän vallasta kärsi takaiskunsa helmikuun manifestin 1899 seurauksena. II. Sen sijaan siinä on aforistisia palasia, joiden yhteydet paljastuvat vasta vähitellen. Kun Sibelius sävelsi Kuningas Kristian II -musiikin ystävänsä Adolf Paulin näytelmään vuoden 1898 alussa, mukana oli mm. Paulin näytelmä sijoittuu 1500-luvulle, ja se kuvaa Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kristian II:n ja hänen rakastajattarensa Dyveken tarinan, päätyen kuninkaan kukistumiseen. Alusta asti teos liitettiin politiikkaan, halusi säveltäjä sitä tai ei. III. Nocturne 6:59 6. Sinfonia Nro. Allegretto – Poco allegro 9:58 2. Vielä 1940-luvullakin Ilmari Krohn nimitti sinfonian ”Suomen vapaustaisteluksi”. I. Toisen luonnoksen päällä lukee Christus. Sibeliukset lähtivät pakoon Suomen talvea Rapalloon Italian länsirannikolle. Tämäkin teema päätyi osaan. Säveltäjä lainasi huoneen ylhäällä vuoristossa, jota ympäröivät ”magnoliat, sypressit, viiniköynnökset, palmut ja monenlaiset kukat”. Vivacissimo 6:09 4. (03) 225 1948 [70:43] Sinfonia nro 2, Kuningas Kristian II Jean Sibelius (1865–1957). Esimerkiksi alkuosassa voi olla vaikea hahmottaa selkeää sivuteemaa. Sen suosio perustuu numeroiden välittömään tunnelman muodostumiseen. 43 1. 1901 annetun asevelvollisuuslain tarkoituksena oli sulauttaa suomalaiset yksiköt Venäjän armeijaan. 2, D Op. I. Kyseessä on Sibeliuksen ensimmäinen merkittävä teatterisävellys. Allegro moderato 14:56 Kuningas Kristian II -sarja, Op. Symboliikka lienee ollut aikalaisille selvää. Aino Sibelius vieraili tuolloin veljensä luona Lohjalla lohduttamassa häntä tämän tyttären menehdyttyä lavantautiin. Nyt se olisi sinfonia, jota ulkoiset narratiivit eivät hallitse. Laulu ristilukista, joka punoo verkkojaan. R ONDO C LASSIC 4|2022 21 © OLA KJELBYE JEAN SIBELIUS KIRJOITTI 1.1.1900 kirjeen Ainolle: ”Katsotaan, mitä uusi vuosisata tuo Suomelle ja suomalaisille.” Ehkä kommentissa voi löytää jälkikäteen vähän traagista ironiaa
Avaruus on mielikuvitusta kiihottava aihe, ja onkin olemassa paljon sen innoittamaa tai siihen kytkettyä musiikkia, tunnettuna esimerkkinä Ligetin orkesteriteos Atmosphères, jota Stanley Kubrick käytti klassikkoelokuvassaan Avaruusseikkailu 2001. Nimi viittaa 100 kilometrin korkeudella maanpinnasta olevaan kuvitteelliseen rajalinjaan, jota on totuttu pitämään ilmakehän ja avaruuden rajana. Muutokset ovat vähittäisiä, eikä musiikissa ole sellaisia groteskeja aineksia kuin Haapasella usein muulloin. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN k koronan ankeudesta kohti avaruuden sfäärejä PERTTU HAAPASEN RSO:lle säveltämän uuden teoksen otsikko viittaa ilmakehän ja avaruuden väliseen rajalinjaan. ”Siellä oli yksi kohta, joka tuntui vähän liiankin sibeliaaniselta, joten sitä piti vähän muokata”, hän naurahtaa. Avaruudellinen aihepiiri kietoutui vähitellen osaksi sävellysprosessia, ja loppuvuodesta 2021 valmistunut teos sai nimen At the Kármán line (Kármánin rajalla). Haapasen uusi teos saa kantaesityksensä 20. Kokeeko Haapanen yhteyksiä avaruudellisen musiikin traditioon. Avaruusteema on antanut tilaa hitaalle ja hajoavalle musiikille. 22 R ONDO C LASSIC 4|2022 ORONAN RANTAUTUESSA Suomeen keväällä 2020 säveltäjä Perttu Haapanen (s. Se oli vähän eskapistinen teko, mutta tähdet ovat kyllä aina kiinnostaneet minua.” Samoihin aikoihin Haapanen alkoi säveltää Radion sinfoniaorkesterin tilaamaa orkesteriteosta. Perttu Haapanen on paitsi säveltäjä, myös Uusinta Ensemblen taiteellinen johtaja.. Kun selailee At the Kármán linen partituuria, kiinnittävät huomiota monet laajat, hitaasti kehkeytyvät sointikentät. ”Tämä on avaruudellista musiikkia, eikä siinä ole varsinaisia ekspressionistisia pyrkimyksiä”, Haapanen kertoo. huhtikuuta John Storgårdsin johdolla. Teos eroaakin tässä suhteessa hänen kahdesta aiemmasta RSO:n tilausteoksestaan Compulsion Islandista (2014) ja Huilukonsertostaan (2018). 1972) käänsi katseensa kohti taivasta: ”Olin jo ehtinyt totaalisesti pettyä hallituksen toimintaan, ja liityin silloin tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan. Hän mainitsee kuunnelleensa sävellystyön aikana myös tanskalaismestari Per Nørgårdin musiikkia, ja Sibeliuskin kummitteli hänen ajatuksissaan sävellysprosessin aikana. Tässä on © C H R IS TI AN JA K O W LE FF © SH U TT ER ST O C K sointikenttien aineksena laajoja kaanon-rakenteita niin kuin Ligetillä”, Haapanen toteaa. ”Onhan se Ligeti siellä heti kulman takana
”Laajempi muoto on antanut enemmän tilaa hitaille eleille. Harri Kerko: Johannespassio. Superpluck (Rody van Gemert, kitara, Eija Kankaanranta, kantele, Assi Karttunen, cembalo). Hampuri, Saksa. Ensemble Connect. 12.4. Lopussa käännytään kuitenkin ihan muuhun suuntaan. Freelance-muusikoilla on ollut ihan karmea tilanne, varsinkin jos on ollut freelance-pariskunta, enkä suoraan sanottuna ymmärrä, miten he ovat pärjänneet”, Haapanen huokaa. Onko vaarana, että sortuu liiankin ilmeisiin ”avaruusmusiikin” ratkaisuihin. klo 15.00, Tapiolan kirkko, Espoo. Tampere Biennale. Maija Hynninen: Nine-channeled Pearl. 27.4. 16.4. kantaesitykset 4 ”Kyllä pitää olla tietoinen, mistä jokin asia on tullut, onko se omaa ilmaisua ja sitä, mitä todella haluaa sanoa, vai jokin klisee. Susanna Mälkki. ”Minulla on kyllä kuoroteoksissa samantapaisia pyrkimyksiä, ja olen halunnut jatkaa sitä linjaa. Tampere Biennale. Barbican Hall, Lontoo. ?. Matti Pohjoisaho. Sampo Haapamäki: Historia (2022) Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Tampere Filharmonia, Rebecca Tong, kapellimestari. Johanna Kärkkäinen, alttohuilu. 8.4. Kai Nieminen: Hymnos VIII. Jennah Vainio: Fujiko’s Fairy Tale/Beatbox Concerto. Peruuntumisia on tullut, usein aika lyhyelläkin aikavälillä, eivätkä ne kaikki ole olleet siirrettävissä. Pitää osata seistä itsensä takana.” ”Tämä on hidasta musiikkia, jollaista en ollut juurikaan aiemmin tehnyt. Haapanen on joutunut taistelemaan koronan kanssa myös nykymusiikkiin erikoistuneen Uusinta Ensemblen taiteellisena johtajana, missä asemassa hän on ollut vuodesta 2017. ”Kyllä pitää olla tietoinen, mistä jokin asia on tullut, onko se omaa ilmaisua ja sitä, mitä todella haluaa sanoa, vai jokin klisee. Enontekiön kirkko, Hetan Musiikkipäivät. Pitää osata seistä itsensä takana”, Haapanen painottaa. 2.4. 11.4. Tässä on iso massa, jota käsitellään, ja harmoniakin on kaanonien vuoksi enemmän tilastollista.” Avaruudellisen aihepiirin ympärille on jo ehtinyt syntyä tietty musiikillinen traditionsa. London Symphony Orchestra, François-Xavier Roth. Huilukonsertto on suunnilleen yhtä laaja, mutta suurelle orkesterille kirjoitetussa At the Kármán linessa on paljon enemmän nuotteja. Jennah Vainio: End Credits. Kasvu on aaltomaista, eikä musiikissa ole äkkileikkauksia.” Haapanen kuitenkin toteaa, että mistään täysin uudesta ilmiöstä hänen tuotannossaan ei ole kyse. 3.4. Pari kertaa mennään saman materiaalin kautta, mutta mistään kertauksista tai paluista johonkin asiaan ei ole kyse, pikemminkin hajoamisista”, Haapanen kuvailee. Kamarikuoro Gloria, joht. Musiikkitalo, Helsinki. Michael Heupel, sello, Dulguun Chinchuluun, piano. Seppo Murto, solistit: Hannu Jurmu ja Elja Puukko, urut: Ville Urponen, oboe: Tuomas Tenkanen. 9.4. Felix Zenger, beatbox. Kaija Saariaho: Semafor. 12.4. klo 18.00 Pyhän Laurin kirkko, Lohja ja 15.4. Carnegie Hall, New York. ”Uusinnan toiminnan suunnittelu on ollut aika toivotonta. At the Kármán line valmistui korona-aikana, mutta epidemia ei Haapasen mukaan juurikaan vaikuttanut sävellystyöhön. Sibelius-Akatemian Harmonikkafestivaali, Musiikkitalo klo 19.00. Jyrki Linjama: Bells and Dance. Tampere-talo, Iso sali, Tampere Biennale. Juha T. Joel Järventausta: Sunfall. 23 R ONDO C LASSIC 4|2022 Pe 25.3.2022 Kimmo Hakola. Miten teoksen muoto rakentuu. Tässä on alussa ja lopussa isommat kenttärakenteet ja kaanonit, jotka jotenkin rajaavat teosta. At the Kármán line on Haapasen laajin orkesteriteos, kestoltaan 25-minuuttinen. Matti Pakkanen: Dumi. Koskinen: Unabara. Laura Mikkola, piano, Zagros. Muutoin hän on kyllä joutunut kokemaan koronan vaikutukset työssään. ”Esityksiä peruuntui, ja yleisellä tasolla korona vaikutti masentavasti. Sonja Vertainen, harmonikka, Ossi Kentala, kitara. Keski-Pohjanmaan konservatorio, Kokkola. 10.4. 24.4. Tampere Flute Festival, Tampere-talo. 7.4. Teos harmonikalle ja kitaralle. Olisihan tämän voinut hallituksen puolelta hoitaa paremminkin eikä vasta siinä vaiheessa, kun korona on jo melkein ohi”, Haapanen toteaa. Esimerkiksi yksi iso kansainvälinen projekti Helsingin kamarikuoron kanssa Saksassa Ruhr-triennalessa peruuntui kokonaan, olisi ollut yksi itävaltalaisen ja yksi slovenialaisen säveltäjän kantaesitys. Jousitrio (vln, vla, vlc) Tampere Raw
”Hydrauliikan ulina, sahojen surina ja ohjauspaneelien piippaus ovat teoksen keskeisiä äänielementtejä. Säveltäessä nojaan intuitioon ja pyrin luomaan musiikkia, jossa on jotain uutta ja outoa sekä jotain tuttua ja kaunista. huhtikuuta Fançois-Xavier Rothin johtamana. Synestesiaa kokevana säveltäjänä maalauksen värimaailma ja dramaattisuus puhutteli minua”, Järventausta kertoo. Olen käyttänyt näiden koneiden ääniä ja orkestroinut ne pienelle kamariorkesterille”, säveltäjä kertoo. Se kulminoitui julkiseen workshop-tilaisuuteen, jossa LSO soitti säveltäjien lyhyitä orkesterikappaleita. Tämä musiikki suree luonnon monimuotoisuuden täydellistä häviämistä ja siitä johtuvaa lajien jatkuvaa sukupuuttoa. Koen tärkeäksi sen, että musiikkini puhuttelisi laajaa kuuntelijakuntaa.” . Raasakka ottaa teoksessaan kantaa Suomen metsien hakkuita vastaan. Ville Raasakka haluaa ottaa kantaa ekologisiin kysymyksiin. Hakatut metsät eivät koskaan saa takaisin alkuperäistä biologista monimuotoisuuttaan.” The Harvest on myös osa Raasakan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan valmistelemaa tohtorintutkintoa. ”Sunfall-teoksen yhtenä inspiraation lähteenä oli ThoMusiikilla luonnon puolesta mas Moranin auringonlaskua kuvaava maalaus Fiercely the Red Sun Descending / Burned His Way Along the Heavens vuodelta 1875. Suurin osa teoksesta on kirjoitettu vuoden 2020 sulkujen aikana Englannin maaseudulla. HARRI KUUSISAARI Huippuorkesterin matkassa Joel Järventausta sai musiikilleen huipputulkit.. Jo sitä ennen hän oli opiskellut Britanniassa. maaliskuuta Klangforum Wienin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian NYKY Ensemblen yhteistyönä. Kyseessä on orkesterin tilaus, ja se kuullaan heti perään myös LSO:n kiertueella Saksassa ja Tanskassa. Sen jälkeen kahdelta heistä tilattiin pidemmät teokset seuraavalle konserttikaudelle, ja Järventaustaa onnisti. Puolet näistä metsistä on suojeltuja, ja loput halutaan kaataa helpon voiton vuoksi. ”Halusin pohtia tiettyjä ekologisia tapauksia ja myös sitä, miten ääninauhat toimivat sävellystyössä silloin, kun ne on kirjoitettu soittimille ilman, että nauha sellaisenaan olisi osa teosta vaan toimii sävellyksen ja orkestraation pohjana. ”Auringon polttava energia heijastuu teokseni dramaattisemmissa kohdissa, kun taas auringonlaskujen rauhallisuus heijastuu hiljaisemmissa ja melodisissa kohdissa. Nykyiset metsäkoneet leikkaavat puita pelottavan tehokkaasti, sekunneissa. Everyday Etudes No.4: fireplace keskittyy tulenteon ja lämmittelyn ääniin ja Benzene raakaöljystä johdettujen kosmetiikkatuotteiden ääniin ja mainosvideoihin. ”Arviolta viisi prosenttia Suomen metsistä on vanhoja metsiä, joiden lajien monimuotoisuus on terve. 24 R ONDO C LASSIC 4|2022 SÄVELTÄJÄ Ville Raasakan uusi teos The Harvest sai kantaesityksensä Wienin konserttitalossa 16. HARRI KUUSISAARI © VIL LE PA LO N EN SÄVELTÄJÄ Joel Järventaustan uusi teos Sunfall saa kantaesityksensä London Symphony Orchestran konsertissa Lontoon Barbican Centerissä 3. Kurssi sisälsi sävellysopetusta, workshopeja ja mentorointia. Vähän yli vartin kestävä teos on tähän asti pisimpäni, ja sävellystyö kesti 10 kuukautta.” ”Luova työni alkaa usein ulkomusiikillisten lähteiden tutkiskelusta. Taiteellinen tohtorintutkinto koostuu 12 sävellyksestä, ja sen ajatuksena on tutkia säveltäjän näkökulmasta sitä, miten kenttänauhoituksia voi tuoda konserttitilaan ja miten ne toimivat sävellysten pohjana. Parempaa lähtölaukausta nuori säveltäjä ei voi musiikilleen toivoa. Järventausta sai kontaktin London Symphony Orchestraan päästyään sen järjestämään Panufnik-sävellysohjelmaan vuonna 2017. Haluan myös aktivoida yleisöä herättämällä ajatuksia ja kiinnostusta ekologisiin kysymyksiin – miten sen voi tehdä hienovaraisesti, julistamatta liikaa?” Raasakan aiempia tämän aihepiirin teoksia on kuultu hänen jatkotutkintokonserteissaan. Esimerkiksi Coal Power Station on nauhoitettu Hanasaaren kivihiilivoimalassa, Bark sisältää nauhoituksia sademetsän hakkuista Guineassa ja Oil Rig perustuu äänityksiin Pohjanmerellä sijaitsevalta Fortiesin öljynporauslautalta.
SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo 6 n:oa + pääsy koko verkkosisältöömme nyt vain 59 € Kohti kesän musiikkielämyksiä! Monelle meistä musiikki kuuluu kiinteänä osana kevääseen ja kesään. (03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Sinun kanssasi. Nuoremmat pakkaavat reppunsa ja suuntaavat musiikkileireille, kaikkia kiinnostavat maassamme järjestettävät monet festivaalit, jotka ovat pitkän pandemiakauden jälkeen taas tulossa. Kun suunnittelet kesäsi huolella, ehdit nauttia musiikista monessa muodossa. Kohti musiikkikesää. Ota suunnitteluavuksesi Rondo-lehti! • Huhtikuun numerossa esittelemme tuttuun tapaan musiikkileirit kautta koko maan • Kesäkuussa on vuorossa festivaalinumero • Koko kesän ajan seuraamme ja kommentoimme tapahtumia lehden sivuilla ja verkossa
”Minua motivoi tähän projektiin kotiseuturakkaus ja se toive, ettei kaikki kulttuuri siirry kasvukeskuksiin. Mtvuutiset.fi:ssä 16.2.2022. ”Ajattelin kirjoittaa, ettei Ludwig van Beethoven (1770–1827) suinkaan ollut aluepalvelun hyvinvointitehtävissä. Rikoksia on tapahtunut Espoossa koulujen päättäjäisviikonloppuna viime vuosien aikana vähemmän kuin aiemmin, kun klassista musiikkia ei vielä soitettu.” – Komisario Hannu Väisänen Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan ryhmästä kertoo jo perinteeksi muodostuneesta koulujen päättäjäisviikonlopun konsertista Espoon Mellstenin hiekkarannalla. Koska mielikuvamme ihmisen henkisestä kulttuurista ja sen merkityksestä alkaa vääristyä. Se on sellaisenaan täydellistä.” – Kirjailija Jukka Viikilä Anna-lehdessä 9/2022. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Rondo.indd 1 Rondo.indd 1 4.3.2022 12.46.23 4.3.2022 12.46.23. ”Nykyään Kansallisoopperassa käytetään tavattoman paljon ulkomaisia vierailijoita. Nämä ovat niitä pehmeitä keinoja rikosten ennaltaehkäisyssä. Kun talon nimi on Suomen Kansallisooppera, kyllä valtaosan esiintyjistä pitäisi olla suomalaisia.” – Oopperalaulaja Jaakko Ryhänen Maaseudun tulevaisuudessa 12.3.2022. Jos tyttö jaksoi olla kiinnostunut oopperasta tuntien ajan, suhdetta kannatti jatkaa.” – Oopperalaulaja Päivi Nisula kertoi edesmenneestä Vilho-pojastaan ET-lehdessä 5/2022. tinen: pyrin löytämään uusia, hiottuja näkökulmia. Kulttuuripalvelumme on tässä arvokas oheistuote, ja näkyköön siksi kulttuuristrategia vahvana Kuopion sivustoilla, hyvinvoinninkin.” – Kapellimestari Atso Almila kolumnissaan Savon Sanomissa 14.3.2022. Musiikki toimii päinvastaisella tavalla. Toistaiseksi olen kuitenkin se, joka niitä opistolle järjestää.” – Lopettamisvaarassa olleen Oriveden opiston ostanut, nykyisen Oriveden kampuksen toimitusjohtaja Reijo Kahelin ET-lehdessä 4/2022. Miksi. ”Mainittakoon ohessa, että konserttiin oli vapaa pääsy, mutta se ei juuri näkynyt yleisömäärässä vaan vähintään tyypillinen määrä tuoleja pysyi tyhjillään. Pikkukaupungitkin tarvitsevat tällaisia sivistyslaitoksia. . Mikähän tässä oikein mätti, sitä kannattanee tietyissä piireissä tarkastella. Ämpäreitä jakoon.” – Jyri Ojala Joensuun kaupunginorkesterin konsertin arviossaan Karjalaisessa 26.2.2022. Tyylini on aforisSUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Alati muuntuvana taide on hankala määriteltävä, mutta ihminen on aina etsinyt kehitykselleen tietä sen avulla. Hän vei kaksi tyttöystäväänsä katsomaan sen. Musiikin avulla on mahdollista päästä täysin sanojen tuolle puolen. ”Wagnerin Parsifalista tuli Vilhon suhdetestiooppera. Toivon, että ehtisin joskus itse luovan kirjoittamisen kursseille. Taiteen tehtävä ei ole ’hoivata’, vaan herättää kysymyksiä ja syviä tuntoja. ” 26 RONDO CLASSIC 4|2022 Nuoriso ei arvosta tällaista klassista musiikkia ja erityinen inhokki on ollut panhuilu. Musiikki ei merkitse minulle mielikuvia. ”Kirjoittaminen on ajatusten ja merkitysten kanssa toimimista. Tällä klassisen musiikin konsertilla olemme saaneet rauhoitettua nuorison kokoontumisia ja on säästytty tappeluilta. Se on virtausta, jossa ei pohdita merkityksiä
Sävellysprosessin aikana alkoi kuitenkin muotoutua alkuideoilleni vastakkaista materiaalia. Kuitenkin luomisprosessissa on koettava ja reflektoitava aines itse, vasta sen jälkeen sitä voi tarkastella jonkun toisen kannalta. Teosten ei tarvitse enää hätkähdyttää uutuudellaan, ja tuntuukin ylelliseltä, että saamme kuulla niitä jaettuina elämyksinä. Toisen henkilön läsnäolo terävöittää aisteja ja syventää kokemusta, vaikka sen jakaminen tapahtuisi itselle tuntemattomien ihmisten kanssa. Toista esitystä onkin kuvattu sanoilla ”se kuuluisa toinen esitys”. Kantaesitykset pitävät kulttuurin elinvoimaisena. Se on kohdattava ensin sisältäpäin, jotta jotain siitä voisi välittyä muille. Seuraavasta esityksestä ei useinkaan ole tietoa, ja koska nykymusiikkia esitetään huomattavasti vähemmän kuin menneiden aikojen musiikkia, monen teoksen kohdalla ensiesitys on jäänyt ainoaksi. © VIL LE H AU TA K AN G AS Kosketuspintoja Kantaesitysten lumoissa t KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Säveltäjän työ on itseilmaisua, johon kietoutuu elimellisesti ajan henki. Parhaimmillaan muusikko pääsee säteilemään sekä teknisesti että ilmaisullisesti, kun säveltäjä on huomioinut teoksessaan esittäjän erityispiirteitä. R ONDO kolumni MINNA LEINONEN. Jonkin ajan kuluttua voi alkaa hahmottua, millaisia ääniä ajallamme on. Ensiesittäjille teos voi olla mittava taidonnäyte, kun aiempaa vertailukohtaa ei ole. Yksin Kalevi Aholta esitetään neljä uutta konserttoa, lisäksi Tampere Biennale sisältää yli 20 kotimaista kantaesitystä. Jos tietää taustan, tuntuu mahdottomalta kuunnella Dmitri Shostakovitshin kahdeksatta jousikvartettoa ilman assosiaatioita sodasta. Jaettujen musiikkielämysten kalenterivuosi alkaa tänä vuonna keväästä, kun kahden vuoden ajalta siirtyneitä teoksia kuullaan vihdoin elävinä. Ahdistavien uutisten poltteessa koin tarvetta säveltää valoisan teoksen, koska halusin tarjota kuulijoille jotain, minkä koin kauniina. Taidemusiikkiyleisö villiintyi vuonna 1913, kun Igor Stravinskyn Kevätuhri nostatti musiikinhistorian suurimpiin kuuluvia skandaaleita. On kiinnostavaa seurata, millaisin äänin musiikkia sävelletään aikana, jota leimaa pandemia ja särkynyt kuva yhtenäisestä Euroopasta. Syy selvisi pian. Koittava kevät on kantaesitysten karkeloa. Kohtasin tämän konkreettisesti erään tekeillä olleen sävellykseni parissa. Orkesteriteoksen kirjoittaminen voi olla säveltäjälle vuoden työ, mutta kuultuna se on hujauksessa ohi. On upeaa olla ensimmäisten joukossa kuulemassa musiikkia, jonka ääni heijastelee omaa aikaamme. Harmonisen hälyn aste ja pelkästään Uhritanssissa 150 kertaa vaihtuvat tahtilajit olivat suurelle yleisölle liikaa. Säveltäjä huokaisee helpotuksesta, sillä hän kantaa teosta mukanaan siihen asti, kunnes se saa esityksen. Hakemani tunnelman lähtökohta oli ollut ulkoinen, kun kuvittelin mielessäni, mitä joku muu tässä ajassa tarvitsisi. Ajankuvan ja kulttuurin lisäksi musiikkiin nivoutuu jotain olennaista ihmisyydestä ja laajemmin maailmasta. Myös I maailmansodan ennusmerkit on jälkikäteen helppo tulkita musiikissa. Ja ehkäpä myös niitä toisia ja viidensiä esityksiä. KUULIJOILLE KANTAESITYKSESSÄ on hohtoa. Musiikin tilaaja näyttäytyy aikaansa seuraavana aktiivisena toimijana. 27 R ONDO C LASSIC 4|2022 AITEEN PSYKOLOGINEN perusta on ihmisen tarve jakaa kokemuksia, päätteli jo suuri kulttuuripersoona Yrjö Hirn (1870–1962). Se selviää vain menemällä kuuntelemaan kantaesityksiä. Säveltäjän työ on itseilmaisua, johon kietoutuu elimellisesti ajan henki. Viides esitys kertoo jo vakiintumisesta osaksi nykymusiikkirepertoaaria. Joku voisi nähdä sille analogiana suuren lapsikatraan, joka odottaa innokkaana pääsyä maailmalle. Itse vertaisin sitä rauhattomaan tilaan – on kuin lukisi useaa romaania yhtä aikaa, kun samalla yrittäisi kirjoittaa uutta. . Tällä hetkellä monilla säveltäjillä onkin kannettavanaan ennennäkemättömän painava lasti. Oman erityisyytensä näille jaetuille kokemuksille tuovat mielestäni konserteissa kuultavat nykymusiikkiteokset, jotka kiinnittävät kuulijan lujasti tähän päivään. MUSIIKKIA KUULLAAN ja merkityksellistetään historiallisin korvin
”Opettaminen on kasvattanut minua olemaan kärsivällisempi ja näkemään ihmisissä heidän potentiaalinsa, sekä © O LL I N U R M I u OSA: 17 miten päämäärään voi viedä monia eri polkuja. G.:s Last Dance viittaa puolestaan George Gershwiniin ja hänen viimeiseen sävellykseensä Just Another Rhumba. Ed Partyka haluaa laajentaa UMOn yleisöpohjaa esimerkiksi tuomalla solisteiksi enemmän laulajia.. Jos pasunisti haluaa edetä urallaan, tulee jossain vaiheessa pelkän oman soittimen kanssa stoppi vastaan, ja järkevimmät vaihtoehdot ovat laajentaa sävellyskynä soittimen jatkeena R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN UMO Helsinki Jazz Orchestran kapellimestari ED PARTYKA on kosmopoliitti säveltäjä, sovittaja ja bassopasunisti, joka haluaa kasvattaa orkesterin mainetta sen laadun ansaitsemalle tasolle. 28 R ONDO C LASSIC 4|2022 MO Helsinki Jazz Orchestran pitkään kestäneen kotimaisten taiteellisten johtajien ketjun katkaisi tammikuun 2020 alusta säveltäjä, kapellimestari ja pasunisti Ed Partyka. Hän työskentelee myös jazzsävellyksen professorina Grazin musiikin ja esittävien taiteiden yliopistossa sekä Luzernin ammattikorkeakoulussa. Toisinaan ammattimuusikot ovat nopeita tuomitsemaan toisten virheet, mutta minusta tärkeämpää on, miten virheestä toipuu ja mitä siitä voi oppia.” G. Silloin täytyy toisinaan ’kiillottaa pökälettä’: alkuperäisessä teoksessa saattaa olla todella huonoja ratkaisuja, ja silti sovituksen pitäisi olla mahdollisimman hyvä. Näen itseni säveltäjänä ja opettajana pienenä pisteenä sekä jazzin että myös UMOn aikajanalla. ”Gershwinistä inspiroituminen on myös kytkös jazzin jatkumoon: omat esikuvani Bob Brookmeyer ja Gil Evans niin ikään vivuttivat edeltäjiltään. ”Toisaalta tuolloin syntyi aikaa uuden luomiseen. Kuulija voi tunnistaa yhteyden traditioon ja sen elävään kehitykseen. Toivottavasti pystyn lisäämään mausteita orkesterin soppaan – ja he myös minun.” Orkesterimuusikko henkeen ja vereen Chicagossa vuonna 1967 syntynyt Partyka kiinnostui jo lapsena big band -musiikista, aloitti opintonsa pasuunan soitolla ja muutti vuonna 1990 maisteriopintoihin Kölniin, jossa hän pääsi myös työskentelemään idolinsa Brookmeyerin kanssa. Mutta säveltäessäni yritän unohtaa kaiken opettamani!” Partyka kuvailee. Olemme miettineet esimerkiksi soittajavaihtojen mahdollisuutta”, Partyka kertoo. Rakensimme Kaapelitehtaalle järjestelmät etäkonserttien äänittämiseen ja videoimiseen, ja samalla orkesteri sai ensimmäistä kertaa myös äänitysstudion omiin toimitiloihinsa”, Partyka kertoo. Tammikuussa ilmestynyt Last Dance -levy on yksi sulkutilan hedelmistä, johon Partyka myös teki kaksi ensisovitusta omien uusien sävellystensä väliin. ”Todennäköisin syy lienee se, että pasuunalla on vaikeaa luoda solistista uraa pienyhtyeissä. Hän johtaa myös Zürichin jazzorkesteria ja Berliinissä toimivaa nimikko-orkesteriaan. Eliane Eliasin Para Nadassa ja Kenny Kirklandin Diendassa sitä ongelmaa ei ollut: niissä on upeat melodiat ja kiintoisat rakenteet.” Kappaleen Do As I Say (Not As I Do) Partyka kertoo liittyvän opettamisen ja säveltämisen eroon. Siitä lähtien Partyka on asunut Euroopassa – aluksi Saksassa ja myöhemmin Itävallassa. ”Opettaessani säveltämistä painotan järjestelmällisyyttä, erilaisia sääntöjä sekä hyviä ja huonoja ratkaisuja. Kovin kauaa hän ei orkesteria ehtinyt kehittää ja harjoituttaa ennen pandemian kylmää kättä. Nimenomaan pasunistit ovat big band -maailmassa yliedustettuna sävellys-, sovitusja kapellimestarirooleissa. ”Sovitustyössä tilaaja määrittelee usein kappaleet ennalta. ”Kunhan pandemia lakkaa, haluaisin luoda näiden yhtyeiden välille yhteistyötä
Partykan lähitulevaisuuden tavoitteena on tehdä UMOa jälleen tunnetuksi ulkomailla kiertueiden kautta. Sillä rohkeudella, jolla Björk syvimmistä tunteistaan puhuu Vespertinellä, hän onnistuu koskettamaan rakkauteen kykenevää ihmistä, kaipauksine ja kipuineen. ”Ei ole minusta kiinni, mitä minulle annetaan [--] Liikaa huippuun takertumista, liikaa painetta”, Björk kuvailee It’s Not Up To You’ssa, ja jatkaa heti perään kappaleessa Undo: ”Sen ei ole tarkoitus olla kamppailu ylämäkeen / Yrität liian lujaa, antaudu”. Suoraan sanoen, haluamme siis konsertteihin 70 kuulijan sijaan 700! Persoonalliset laulajat, kuten [UMOn vieraat] Theo Bleckmann, Efrat Alony ja Ola Onabulé ovat esimerkiksi erinomainen keino luoda uudenlaista yhteyttä yleisöön”, Partyka kertoo. UMOn soittajat sen sijaan ottavat ne vielä minuakin vakavammin! Se on pakottanut minutkin paremmaksi muusikoksi.” . Orkesteri on täynnä uskomattomia solisteja ja laajaa sivusoitinten hallintaa. Toisin kuin useat vastarintaan ryhtyneet muusikot, Björk mietti, kuinka hän saisi uusien laulujensa olennaiset nyanssit välittymään jopa huonolaatuisista pakatuista mp3-tiedostoista. ”Tämä on musiikkia kotia varten”, Björk on kertonut. ”On parempi, että on rakastanut ja menettänyt kuin ettei olisi lainkaan rakastanut”, kirjoitti Tennyson 1800-luvulla; ja niin myös Björkin ja Barneyn suhteen päätös vuonna 2013 tislautui myöhemmin albumille Vulnicura. Hän päätyi valitsemaan sovituksiinsa muun muassa naisääniä, jousia, harppua, celestaa ja soittorasioita, ja yhdisti niihin vähäeleistä ja napsuvaa glitch-estetiikkaa, jonka samplet olivat peräisin kodin arkisista äänistä. ”Rakkautesi annettiin minulle / En ole varma mitä sillä tekisin / Tai minne sen panisin”, avaa Björk Vespertinen tavaramerkikseen jo 30 vuotta sitten muodostuneella laulutyylillään, tällä kertaa käyttäen sitä varovaisen pehmeästi. Sarah Kanen näytelmää Crave lainaava An Echo, A Stain puolestaan on kuin menneisyyden traumojen riisumista paljaaksi rakastetun edessä – ja niiden kanssa nähdyksi ja hyväksytyksi tulemista. Rakastumiseen kuuluva riskinotto, hallinnasta irti päästäminen, on toistuvasti läsnä. Vespertine on pohjimmiltaan sekä oodi aistilliselle intiimille suhteelle että päiväkirjamaisen tunnustuksellinen kuvaus rakastumiseen liittyvistä peloista ja lukoista. Vuosi oli 2001, ja musiikin laittoman lataamisen kulta-aika oli alkanut. Ennen kaikkea albumilla kuuluu Björkin tuolloin tuore suhde kuvataiteilija Matthew Barneyn kanssa. ”Mutta varovasti, siellä on kätketty intohimoni / siellä on rakkauteni / piilotan sen peiton alle / tuuditan uneen”, päättää hän samaisen avauskappaleen Hidden Place. ”Menneinä vuosina konserttiohjelmat saattoivat olla kyllä taiteellisesti korkeatasoisia, mutta tyyliltään suunnattu vain rajalliselle yleisölle. Eikä jazzkentän tarvitse rajata itseään vain musiikkiin, vaan se voi tehdä yhteistyötä myös videotaiteilijoiden ja tanssijoiden kanssa!” Partyka ei halua UMOnkaan sortuvan liikaan kompleksisuuteen. BJÖRKIN Vespertine (2001) on teemoissaan yleisinhimillinen, samaistuttava ja koskettava matka intiimiyden vereslihalle, eroottiseen huumaan ja rakastumisen pelkoon.. . Lopputulos on yhdistelmä pehmeää, vaivihkaista lämpöä ja kirkkaita, läpikuultavia kudoksia, kuin tulen ja jään sopusointu hänen syntymäsaarellaan Islannissa. Tietyissä päin maailmaa orkesterit ovat kritisoineet minua siitä, että otan ohjelmiston ja sen yksityiskohtaisen laadun liian vakavasti. Björkin keskittyessä Dancer in the Dark -elokuvan musiikkiin ja pääosarooliin sai Vespertine syntynsä ikään kuin sivutuotteena, varoventtiilinä ja turvapaikkana ohjaaja Lars von Trierin häntä ahdistellessa ja näyttelemisen muutenkin kokonaisvaltaisesti rasittaessa. Debutin (1993) ja Postin (1995) tanssillisen riehakkuuden sekä Homogenicin (1997) ylistetyn maisemallisuuden jälkeen Vespertine oli käännös sisäänpäin. ”Euroopassa jazzmuusikot, klassiset muusikot ja populaarimuusikot kaikki tekevät Yhdysvaltoihin verrattuna enemmän yhteistyötä keskenään, ja se on aivan mahtavaa. Erikoistuin itse bassopasuunaan, joka on vieläkin vaikeampi soitin improvisoinnin ja itseilmaisun kannalta. ”UMO on yksi puhdassointisimmista tuntemistani big bandeista, mutta nyt kun olen oppinut tuntemaan kaikki soittajat, arvostan myös heidän osaamisensa syvyyttä. Aikanaan se otettiin vastaan hämmästyneesti ja jopa torjuvasti, mutta tämän päivän opiskelijoille se on arkipäivää – he käyttävät elementtejä klassisesta, kansanmusiikista, popmusiikista, metallista ja ties mistä”, Partyka hehkuttaa. R ONDO C LASSIC 4|2022 29 kapellimestarin, säveltäjän ja sovittajan tehtäviin. En koskaan saavuttanut sitä vaihetta, että olisin ollut tyytyväinen omaan osaamiseeni solistina, mutta tajusin pystyväni sen sijaan ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla sävellyksiä ja sovituksia!” Yleisön palveluksessa Partyka mainitsee vaikutteikseen myös Duke Ellingtonin, Billy Strayhornin, Jim McNeelyn, Carla Bleyn, Maria Schneiderin ja John Hollenbeckin, jotka kaikki hakivat vaikutteita säveltäjinä myös afroamerikkalaisen perinteen ulkopuolelta. Esimerkiksi laulaja-lauluntekijöiltä voi oppia paljon kuulijoita koskettavien melodioiden säveltämisestä. Ensimmäisessä näistä Björk tekee kaksinkertaisen taikatempun: hän onnistuu luomaan immersiivistä erotiikkaa pelkän monitulkintaisen symboliikan, laulunsa runsaiden sävyjen ja instrumentaalisten sointivärien voimin, kuten levyn huippukohtiin kuuluvalla Pagan Poetrylla (”Kieppuvat mustat liljat täysin kypsät / Salainen koodi kaiverrettuna”), mutta myös tekemään täysin päinvastaisen, eli käyttämään seksuaalista kanssakäymistä metaforana emotionaalisille prosesseille, kuten Cocoonissa (”Kun herään toisen kerran / Hänen sylissään, upeus / Hän on yhä sisälläni”). ”Kiinnostavinta nykyjazzissa on muihin musiikkityyleihin kallistuminen. Aurora pukee tämän allegorian kaapuun, muistoon kaatumisesta jäälle lapsena revontulien perään juostessa. radikaaleja rakkauslauluja R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 14 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Populaarimuusikoille jazzin rikas laajennettu harmonia ja big bandin sointivärit voivat puolestaan avata uusia maailmoja
Haavoittuva, haavoitettu, väärinymmärretty. KAIJA SAARIAHO tiennäyttäjä © K AL LE JÄ M SÉ N © SA AR A VU O R JO K I p In memoriam paavo Heininen 1938 – 2022. Puhelut olivat aina pitkiä, ja niiden aikana vieressäni oli aina kalenteri, johon kirjoitin muistiin jatkuvasti teosten, kirjailijoiden nimiä, ajatuksia, tarinoita. Turva ja syvä rakkaus. Oopperasäveltäjänä kesken jäänyt ura liian ahdaskatseisessa Suomessa. Epävarmuus ja esikuvien puute tosin loistivat selvästi; eräänä viikkona tärkein läksy oli katsoa kymmenen kertaa päivässä peiliin ja toistaa ”Minä osaan”. Kosmopoliitti kaikkitietävä, paljon ymmärtävä, lämminsydäminen, loputtoman antelias jakamaan tietoaan. Paavon metodeihin kuului erilaisia harjoitelmia. Tuo lause tuli mieleeni vuoden 1989 tienoilla, kun tajusin, että ooppera voi olla myös elämäämme vaikuttava syvällinen ja henkinen kokemus. Niin kuin on ollutkin. Paavon rinnalla Anja: suorasukainen, lämmin, reipas elämänvoima. Naiseudestani ei koskaan puhuttu. Ankaruuden takana ymmärrys, ja joskus osaaottava mietteliäs katse. 30 R ONDO C LASSIC 4|2022 AAVO HEININEN nukkui pois 18. Jäi monimuotoinen musiikki, kirkas ja persoonallinen, vakava, sydämestä tuleva tai tanssiva. Kaikki edeltävä oli johtanut siihen, ja kaikki sitä seuraava lähti siitä liikkeelle. Itse tapasin Paavon ensi kertaa sävellystunnilla syyskuussa 1976. Ei mitään helppoa eikä kätevää. Olen vuosien kuluessa ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti sanoessaan: ”Sävellysopiskelun aikana päämääränä ei ole tuottaa sävellyksiä, vaan hionnan kohteena on säveltäjä itse”. Anja siirtyi toiseen maailmaan kesäkuussa, ja sinne Paavo halusi häntä seurata – ”takaisin Anjan luokse.” Innostunut, poleeminen, avarakatseinen ja katseita avaava, verbaalisesti kimurantti mutta tarkka. Myöhemmin tajusin kyllä, että nekin toivottomat yritykset avasivat ajatuksiani. Toivottomuuden ja oman pienuuden tunne: kuinka koskaan voin löytää ja luoda työkalut omaan musiikkiini, koska pääsen ilmaisemaan itseäni. Ei reseptejä, ei myöskään rohkaisuja. Hyvä, syvällinen, arka, peloton. . Hyvin pian aloin ymmärtää, että vuodet Paavon oppilaana olivat tärkeimmät elämässäni koskien tulevaa musiikkiani. Se oli viesti siitä, että olin opiskelemassa elämää, johon voisin yltää siinä missä pojatkin. Kerran höyrytin liimatun suosituskirjekuoren auki, ja sieltä löytyi pohdittuja ja hienoja sanoja, joita en ollut ikinä kuullut, ja joita minun olisi pitänyt osata olla odottamatta ja lukematta. Paavo oli itse säveltämässä Silkkirumpua, kun julistin, etten tule koskaan kirjoittamaan oopperaa, tukemaan vanhentunutta, porvarillista korkeakulttuuria, jossa laulajat pääsevät esittelemään korkeita ääniään. Tarkka katse, arvaamaton kommentti, monimutkaiset lauseet. Maastamme, maailmastamme, katosi aivan erityinen ihminen omaperäisine ajatuksineen. Kun etsin sanoja Paavon kuvaamiseen, ne on vaikea panna järjestykseen, niiden pitäisi olla läsnä samanaikaisesti niin kuin Paavon mielessä pyörivät monet samanaikaiset impulssit: äly, herkkyys, uteliaisuus, oppineisuus, kekseliäisyys; mutta myös aistillisuus ja moniaistinen ilmaisu; ajattelun itsenäisyys, mutta toisaalta kuuntelun valppaus, vilpittömät reaktiot. Totesi vain, että sehän on määrittelykysymys, jokainen voi itse päättää, millainen on ooppera tänään. Mielessäni pyöri musiikkia, jota olin kyvytön työstämään ja ilmaisemaan. Oli selvää, että säveltäjän tie tulisi olemaan vaativa ja loputonta työtä. tammikuuta 2022 hoivakodissa Järvenpäässä. Vilkaisi lappusiani, taisi punakynällä ympyröidä kohdan, jossa ehkä oli jotakin potentiaalia, mutta sitten ryhdyttiin töihin, eikä sävellysyrityksiini juuri palattu useampaan vuoteen. Paavo vastasi puhelimeen tutuksi tulevalla hengästyneellä äänellä kiireisesti, ja asian esitettyäni kysyi vähän ärtyneesti: ”Onko se säveltäminen nyt niin tärkeätä?” Pienessä luokassa Sibelius-Akatemian R-talossa Paavo istui pystypianon ääressä pikkutakissa ja solmio kaulassa. Jotkut keskustelut ymmärsin vuosia myöhemmin, kuten ajatuksen oopperasta. Nämä muistiinpanot alkoivat ensimmäisellä sävellystunnilla, ja jatkuivat siis yli 40 vuotta. Oli alkanut tuntua välttämättömältä päästä juuri hänen oppilaakseen. Säveltäjä, opettaja, pianisti, ajattelija, kirjoittaja, jonka valtava elämäntyö on meille vielä suureksi osaksi tuntematon rikkaus. Teititeltiin. Kuuluisa pikkurumpukappale oli siinä vaiheessa ihan mahdoton saattaa valmiiksi, niin tärkeätä kuin rytmija muotoelementteihin keskittyminen olisi minulle ollutkin. Tuntia oli edeltänyt vaivaantunut puhelu. Sävellystuotantoni oli pienimuotoista, enimmäkseen vokaalimusiikkia
Eero Saunamäki esittää kaikki nokkahuilulle ja elektroniikalle Suomessa sävelletyt teokset. Markku Klami, Ilari Laakso, Jennah Vainio, Henri Sokka, Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen. Muina esiintyjinä kuullaan uutta kotimaista Superpluck-yhtyettä, moderneja sointeja yhdistelevää Sähkökitarakvartettia sekä kotimaista ja kansainvälistä pelikonsolimusiikkia tulkitsevaa Game Music Collectivea. Se konsertoi Musiikkitalossa Ivan Fischerin johdolla. Ideana oli luoda nuoriso-orkesterista eurooppalaisen yhteistyön symboli. . Jokavuotisten kiertueiden lisäksi orkesteri on viime aikoina lisännyt nuorille suunnattavaa kasvatustyötä ja digitaalisia projekteja. tampere biennale mielen maisemiin. . Lisäksi orkesterin kamarimusiikkikokoonpanot esiintyvät eri puolilla Helsinkiä. Ohjelmassa soi ihmisen ääni sen eri muodoissa: on vakavia puheenvuoroja ja traagisia elämänkohtaloita mutta myös elämän iloa. Se perustettiin vuonna 1976, ja Claudio Abbado oli sen ensimmäinen musiikillinen johtaja. huhtikuuta. 31 R ONDO C LASSIC 4|2022 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi Pablo Picasson Guernicaa mukaillen EU:N VIRALLINEN KULTTUURIN lähettiläs Euroopan Unionin Nuoriso-orkesteri tulee Helsinkiin 2.–3. RAJAMAILLA UKRAINASSA eu:n nuoriso-orkesteri suomeen KOTIMAISEN NYKYMUSIIKIN festivaalin Tampere Biennalen (6.–10.4.) teemana on mielen maisemat. Orkesterissa soittaa 95 muusikkoa EU:n eri maista. Yhdessä musisoinnin ja kokemuksen kartuttamisen lisäksi nuoret oppivat ystävyyden kautta ymmärtämään toisiaan. Zagros Ensemblen, Tampere Raw’n ja Tampere Filharmonian konserteissa kuullaan useita kantaesityksiä, tekijöinään mm. Konserttien lisäksi tarjolla on myös laaja näyttelykokonaisuus. Solistina on Kreeta-Julia Heikkilä, ja ohjelmassa on Sibeliuksen viulukonsertto, Rautavaaran Cantus arcticus ja Bartókin konsertto orkesterille
Kevätkaudella 2022 ohjelmassa on viiden teoksen ja kymmenen sovituksen Suomen-ensiesitykset, ja säveltäjissä on harvaan Suomessa kuultavia nimiä, kuten Áskell Másson, Mary Howe, William Grant Still, Eduard Tubin, Bent Sørensen ja Sulkhan Nasidze. 32 R ONDO C LASSIC 4|2022 ALOTILTA KAJAHTAA: EU:n pohjoisin ammattiorkesteri, vuonna 1972 perustettu Lapin kamariorkesteri, on 50 toimintavuotensa aikana kasvattanut itselleen kokoaan suuremman maineen. Lapin kamariorkesteri pitää majaansa vuonna 2011 valmistuneessa Kulttuuritalo Korundissa. Lapin kamariorkesteri on profiloitunut aikamme musiikin ja historian harvinaisuuksien esittäjäksi. Orkesterin läheisen yhteistyökumppanin Kalevi Ahon thereminja käyrätorvikonserttojen levytys sai vuonna 2015 saksalaisen ECHO Klassik -palkinnon, ja 1900-luvun tanskalaissäveltäjä Vagn Holmboen kamarisinfonioiden levytys oli brittiläisen Gramophone-palkinnon ehdokkaana 2013. 50-vuotias Lapin kamariorkesteri tunnetaan nykymusiikin äänenkannattajana, jonka ohjelmisto pursuaa Suomen-ensiesityksiä, mutta se poikkeaa muista maakuntaorkestereista myös kiertämisellään ympäri laajaa maakuntaa. arktinen aarre Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Kuvat: HARRI TARVAINEN K
”Mietin, mistä ihmeestä Jontte löytää ne kaikki sovitukset! Toimivuus voi olla pienestä kiinni: meillä on muutama vakisovittaja, joihin voi luottaa, mutta toisinaan tulee vastaan epäonnistuneempiakin sovituksia. ”On mahtavaa käydä soittamassa niin paljon eri paikkakunnilla, ja minusta tuntuu, että vuosien varrella yleisöä on yhä enemmän. Lähes jokainen konsertti toisinnetaan jollain muullakin paikkakunnalla, ja tällä kevätkaudella vuoron ovat saaneet Kemijärvi, Ranua, Kittilä, Inari, Kuusamo ja Ylitornio. ”Olemme kuin yksi iso perhe, Jontte on oppinut tuntemaan meidät ja päinvastoin. Tämän kevään ohjelmasta löytyvät mm. Niin sanottua kantaohjelmistoakin löytyy, sillä Storgårdsin tuomisiin on mahtunut useita sinfoniaklassikoiden kamariorkesterisovituksia. Muutin Rovaniemelle keskellä talvea mukanani vain alttoviulu ja pieni matkalaukku! Orkesteri oli siihen aikaan paljon pienempi, harjoittelimme musiikkiopiston salissa, ja heti toisella viikolla pääsin vielä tuolloin aloittelijan suomen kielelläni myös opettamaan kahdeksaa oppilasta.” ”Minuakin kysyttiin heti opettamaan, kun kuultiin, että oboisti vaihtuu”, jatkaa orkesterin kuopus Sara Hakaste, joka aloitti oboen äänenjohtajana viime syksynä ensimmäisessä vakituisessa orkesterivirassaan. Hänen edeltäjällään Ari Angervolla oli tärkeä rooli orkesterin ja ohjelmiston kehittämisessä, jota Jontte on jatkanut tuomalla meille paljon uutta, muiden orkesterien ohjelmasta poikkeavaa musiikkia. Toisinaan matkat ovat vieneet myös Ruotsin ja Norjan Lappiin, etelämmäksi Suomeen sekä kauemmaksi ulkomaille. Vielä ei ole tullut mitään sellaista teosta vastaan, jonka olisin aiemmin soittanut. ”Tiesin, että orkesteri tekee paljon uutta musiikkia, ja Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetti oli Suomessa aika maineikas, sillä se tekee töitä poikkeuksellisen jatkuvaluonteisesti”, Hakaste kertoo aiemmista mielikuvistaan. Kun aloitin orkesterissa, kävi esimerkiksi Ivalon konserteissa vain muutama ihminen, mutta koronaa edeltäneinä vuosina kuulijoita oli jo mukavasti”, Wadd kertoo. He ovat avarakatseisia, mikä on meille hyvä”, kertoo alttoviulun äänenjohtaja Melanie Wadd. On hyvä, että pääsee tutustumaan uuteen musiikkiin, kun monesti orkesterisoittaja saattaa jumittua kaanoniin”, Hakaste jatkaa. ”Valmistuttuani Lontoossa alttoviulistiksi sain määräaikaisen työn Kuopion kaupunginorkesterista. ”Paikan kokoa tärkeämpää on nähdä, kun yleisö selvästi nauttii, ja kysyy meiltä, milloin tulemme seuraavan kerran.” | Orkesterissa on selvästi päätetty, että ollaan mukavia kollegoille ja kunnioitetaan heitä.. Jontte ei kuitenkaan luovuta, vaan löytää niistäkin jotain hyvää”, Wadd sanoo. ”Ohjelmisto on kyllä erilaista kuin mihin olen aiemmin tottunut. ”Kyllähän tämä työ on puupuhaltajalle aika ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa: kamarimusiikkia on paljon, ja rooli on todella solistinen – ja siksi myös haastava verrattuna vaikka ison sinfoniaorkesterin kakkosoboeen, hommia saa paiskia tosissaan.” Ensiesityksiä kerrassaan Lapin kamariorkesterin profiilia Suomessa ja maailmalla on nostanut kapellimestari John Storgårds, joka on toiminut orkesterin ylikapellimestarina vuodesta 1996. Hän on päässyt tarkkailemaan orkesterin kehitystä aitiopaikalta jo kohta 35 vuotta. Aiempina kausina Lapin kamariorkesteri on soittanut jopa Gustav Mahlerin massiivisten sinfonioiden sovituksia. Storgårdsin sitoutumista Rovaniemeen eivät ole horjuttaneet edes pestit Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina tai BBC Philharmonicin päävierailijana. ”Välillä omassa korvassa saattaa olla tutusta teoksesta kuulokuva, että nyt tulee trumpettimelodia, kunnes tajuan, että se onkin sovitettu minulle!” Hakaste nauraa. Felix Mendelssohnin neljännen sinfonian ja Franz Schubertin Keskeneräisen sinfonian sovitukset. Erämaita taivaltaen Kamariorkesteri toimii poikkeuksellisen paljon kotisalinsa Korundin ulkopuolella, palvellen koko valtavaa Lapin maakuntaa. Yleisö pitää hänestä, hänellä on paljon hyviä kontakteja, ja hän yhdessä silloisen intendentin Ulla-Maija Kanervan kanssa oli tärkeässä osassa konserttisalin saamisessa Rovaniemelle”, Wadd kehuu. Pidin Suomesta ja sen hyvästä soittamisen tasosta, joten hain Lapin kamariorkesterin avointa paikkaa. 33 R ONDO C LASSIC 4|2022 ”Tuntuu, että yleisömme haluaakin erilaista ohjelmaa! Joskus olen aivan ihmeissäni, kun olemme esittäneet kaikkia kummallisuuksia, ja yleisö on tykännyt
”Jousten kesken äänenjohtajilla on vastuuasema ja konserttimestarilla viimeinen sana.” ”Koko alkuvuoden ajan ohjelmassa on ollut paljon kamarimusiikkia, jolloin harjoitukset on hoidettu ilman kapellimestaria”, Hakaste muistuttaa. ”Monessa mielessä paikka on erityinen. Lisäksi oma työhuone on luksusta, jota ei mistä tahansa orkesterista löydy.” ”Vaikka olen kohta eläkeiässä, en ole vielä kyllästynyt lainkaan, kun saa soittaa kivassa paikassa mahtavien muusikoiden kanssa sellaiselle yleisölle, joka säännöllisesti tulee kuuntelemaan”, Wadd kertoo. ”Välillä pitkät matkat ovat rankkoja, esimerkiksi joulun lähellä, kun pitkä kausi on lopuillaan ja on koko ajan pimeää. Ehkä se tulee siitä, kun kaikki ovat jatkuvan uuden ohjelmiston kanssa samalla viivalla. Jos talvesta tykkää, niin kyllä täällä viihtyy. Orkesterissa on selvästi päätetty, että ollaan mukavia kollegoille ja kunnioitetaan heitä.” Rovaniemen etäisyys etelän suurista kaupungeista on omanlaisensa suodatin: osa viipyy muutaman vuoden, kun taas toiset jäävät pysyvästi. Siinä joutuu paljon sopeutumaan, kun välillä konserttipaikka on kunnantalon auditorio ja välillä kaikuisa kirkko. Pitää heittäytyä, jotta konsertti onnistuu”, Wadd jatkaa. Mutta pohjoisen luonnon tarjoamiin maisemiin ei ikinä kyllästy.” Myös Hakaste pitää siitä, että orkesterimatkoilla pääsee näkemään uusia paikkoja. ”Minulla oli hyvin tervetullut olo orkesteriin, ja työilmapiiri on turvallinen ja kannustava. ”Se todella korostaa konserttimestarien Abel Puustisen ja Iida Lymin roolia”, Wadd toteaa. ”Toki on haastavaa mennä joka kerta uuteen akustiikkaan soittamaan. EU:n pohjoisin ammattiorkesteri soittaa lähes jokaisen konserttiohjelmansa Rovaniemen lisäksi myös toisella Lapin paikkakunnalla.. ”Se toimii yllättävän hyvin! Nykyaikana ihmiset toki vaihtavat työja asuinpaikkaa useammin kuin ennen, mutta jos joku olisi sanonut minulle 30 vuotta sitten, että olen nyt yhä täällä, en olisi silloinkaan uskonut”, Wadd nauraa. Esimerkiksi puhallinkvintetissä kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja mietitään, mikä on yhteinen tapa esittää.” Kamarimusiikki vaatii Hakasteen mukaan tervettä työskentelyilmapiiriä. Samalla tavalla ei voi samaa ohjelmaa soittaa uudessa paikassa, jolloin kenraaliharjoituksen rooli kasvaa”, Hakaste sanoo. Varmastikaan kaikki eivät ole loppuelämäkseen valmiita jäämään, mutta tutkimaan voi tulla, kestääkö kantti”, Hakaste jatkaa. Eripura ei sovi kamarimusiikkiin Storgårdsin, orkesterin päävierailijan Tomas Djupsjöbackan ja vierailevien kapellimestarien tai solisti-liiderien ohella Lapin kamariorkesteri esiintyy myös usein ilman kapellimestaria. 34 R ONDO C LASSIC 4|2022 Kireä pakkastalvi tuo omat haasteensa soitinten kuljettamisen suhteen, mistä Wadd antaa myös kehut orkesterijärjestäjän taidolle. ”Pienessä orkesterissa on muutenkin jokaisella soittajalla paljon vastuuta, ja hereillä olo on siksi vieläkin tarpeellisempaa, kun ei voi mennä massan mukana”, Hakaste lisää. ”On hyvä merkki, että joka päivä lähden mielelläni töihin.” . ”Ei se eroa tavallisista kamarimusiikkiharjoituksista. ”Nyt meillä on yli kymmenen vuotta ollut mahtava konserttisali, jossa on paljon kaikua. ”Jos täällä olisi paljon eripuraa tai sosiaalista epämukavuutta, työskentely menisi vaikeaksi. Työtä helpottaa, kun harjoitukset ja konsertti ovat viimein samassa paikassa, mutta aina pitää olla korvat auki soittaessa
Lounais-Hämeen Musiikkipäivät) LA 11.6.2022 Juvan kirkko (järj. Bach: Matteus-passio Cantores Minores Cantores Minores Koulutusryhmien kuoro Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tommi Hakala Suomalainen barokkiorkesteri Hannu Norjanen, johtaja cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores KE * 13.4. & KE 21.12.2022 Perinteinen Joulukonsertti. Joroisten Musiikkipäivät) TO 16.6.2022 Espoon tuomiokirkko (järj. palvelumaksu (www.lippu.fi, hintoihin lis. Domenico Cimarosa: Requiem PE 11.11.2022 J.S. KÄSIOHJELMAN) Noudatamme voimassaolevia terveysturvallisuusja kasvomaskiohjeita JUHLAVUODEN YHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunki, Taiteen edistämis keskus, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto HELSINGIN SANOMAT • INNOFACTOR • SEB • VEHO 70-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa SU 8.5.2022 Perinteinen äitienpäiväkonsertti Kotimaan 70-vuotisjuhlakiertue mm.: TO 9.6.2022 Forssan kirkko (järj. Bach: Jouluoratorio TI 20. KLO 18 * MÄNTSÄLÄN KIRKKO ** TUOMIO KIRKKO LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN15–65 € (SIS. 2,50€) alk. Bach: Messu h-molli Cantores Minores ja Leipzigin Tuomaskuoro (Saksa) SU 4.12.2022 Iiro Rantala: Jouluoratorio PE 16.12.2022 J.S. kapellimestari kapellimestari NIALL CHORELL NIALL CHORELL evankelista evankelista KRISTIAN LINDROOS KRISTIAN LINDROOS Jeesus Jeesus JOHANNA ISOKOSKI JOHANNA ISOKOSKI sopraano sopraano IRIS OJA IRIS OJA altto altto EERO LASORLA EERO LASORLA tenori tenori VISA KOHVA VISA KOHVA basso basso 14.4.2022 klo 19 14.4.2022 klo 19 Johanneksenkirkko, Helsinki Johanneksenkirkko, Helsinki Liput 62/52/45/30/25 € Liput 62/52/45/30/25 € kuorolta (www.suomenlaulu.fi) ja Lippupisteestä kuorolta (www.suomenlaulu.fi) ja Lippupisteestä (www.lippu.fi, hintoihin lis. BACH MATTEUS-PASSIO MATTEUS-PASSIO SUOMEN LAULU SUOMEN LAULU SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI CANDOMINI, KANNELKELLOT & HELSINGIN KONSERVATORION NUORET LAULAJAT CANDOMINI, KANNELKELLOT & HELSINGIN KONSERVATORION NUORET LAULAJAT MARTINA BATI. KLO 18 PE ** 15.4. S. palvelumaksu alk. BACH J.S. Urkuyö ja aaria) LA 29.10.2022 CM-alumnien juhlakonsertti PE 4.11.2022 70-vuotisjuhlakonsertti mm. 2,50€) PYSÄHDY SÄVELTEN HISTORIAN SUURIMMALLE MONUMENTILLE J. MARTINA BATI. J.S
Sinfoniaorkesteri on itseohjautuva yksikkö, joka korjaa niin omia kuin kapellimestarinkin virheitä. orkesteri vie ja vikisee Teksti: MARKUS LUUKKONEN | Kuvat: MAARIT KYTÖHARJU Muusikoiden tehtävä on voittaa tekniset ja musiikilliset haasteet ja tulkita teos. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä orkesterimuusikot saavat yhdessä aikaan – johtajan tuella tai jopa hänestä riippumatta. Sinfoniaorkesteri on itseohjautuva ja kurinalaiseen työskentelyyn kykenevä yksikkö. Millä mekanismeilla se toimii. Varsinkin säveltäjä ja kapellimestari mielletään toisinaan Jumalasta seuraaviksi. Itseohjautuvuudesta on hyötyä varsinkin, jos kapellimestari osoittautuu epäpäteväksi tai hänen ja orkesterin väliset henkilökemiat aiheuttavat kitkaa. Sinfonia Lahden pasunisti Vesa Kaleva Lehtinen tutki aihetta tuoreessa väitöskirjassaan. Monet ylikapellimestaritkin tapaavat orkesterinsa vain kymmenkunta kertaa vuodessa. s Kapellimestarin tärkein tehtävä on isojen linjojen osoittaminen.. 36 R ONDO C LASSIC 4|2022 ANKARIMYYTIT OVAT taidemusiikissa yhä voimissaan. Lehtisen mukaan itseohjautuvuutta esiintyy koko ajan, ja kapellimestarikin saattaa kannustaa siihen
Musiikki rakentuu ajassa, ja yhteinen rytmi vie vääjäämättä eteenpäin.” Virheet eivät pelota Ilmiö on tuttu orkestereissa eri puolella Suomea. Soittajat valmistautuvat yhteisiin harjoituksiin harjoittelemalla omia stemmojaan. Sooloaltisti Taru Lehto Lapin kamariorkesterista kertoo, että sellaiset tilanteet, joissa kapellimestari ei ole tehtäviensä tasalla, ovat onneksi harvinaisia. Sinfonia Lahti harjoittelee entisen ylikapellimestarinsa Dima Slobodenioukin johdolla. Ei se ihan jokaviikkoista ole, mutta kuitenkin kyse on tutusta ilmiöstä. ”Jälkeenpäin on mahdollista miettiä, mitä tapahtui, ja kuka otti pallon kiinni ja lähti kuljettamaan. Se antaa varmuutta, ja reagointi tapahtuu silmänräpäyksessä. Seuraa salamannopea tietoisuuden tason nosto: keneen tukeudutaan, kuka on se, joka porukan kasaa. ”Vielä kenraaliharjoituksen jälkeen saatetaan varmistaa rytmisiä tai äänenpuhtausasioita. ”Yleensä meillä soittajat seuraavat mukana, mutta se on todella teosja kokoonpanokohtaista. Tarpeen mukaan voidaan katsoa vaikkapa artikulaatiota sektioittain. Yhteistä liikettä ei ole helppoa pysäyttää.” Itseohjautuvuus ilmenee orkestereissa monilla tavoilla. Aina se hämmentää, johtuupa sitten kapellimestarista tai jostain muusta.” Lehtisen mukaan orkestereissa on useita mekanismeja, jotka antavat hädän tullen suojaa. Soittaja huolehtii, että perustaso pysyy hyvänä kapellimestarista riippumatta. Se on sekä oman että kollegoiden työn arvostamista. Iso orkesteri on vähän kuin hitaasti kääntyvä laiva. Myös kapellimestari voi toivoa sitä”, Vesa Kaleva Lehtinen kuvailee. ”Muistan menneisyydestä yhden sellaisen periodin, jossa jouduimme sopimaan keskenämme selviytymisstrategiasta.” Lehdon mukaan kaikille soittajille tulee kuitenkin eteen hetkiä, joissa kapellimestari lyö väärin. Itseohjautuvuudesta on etua varsinkin kamariorkestereissa, jotka työskentelevät säännöllisesti viikkoja ilman erillistä kapellimestaria. 37 R ONDO C LASSIC 4|2022 ”Muusikko soittaa väärään paikkaan tai keskittymisessä tulee muu herpaantuminen. Matka orkesterin pulttiin on pitkä, ja kukin muusikko on jo uransa varhaisessa vaiheessa opetellut työskentelemään itsenäisesti. ”Soittaja huolehtii, että perustaso pysyy hyvänä ja konserttiviikkoon valmistaudutaan huolellisesti. Yhteydenpito jatkuu viime hetkiin – katsotaan jopa jotain vielä ennen lavalle menoa.” orkesteri vie ja vikisee |. Soittajien keskinäinen ”tahdistuminen” on neurobiologinen ilmiö. Soittajat kantavat keskuudessaan vastuuta siitä, että ohjelma valmistuu
Sen avulla orkesteri voi vielä tänäkin päivänä erottautua. Hyvää vuorovaikutusta orkesterin ja kapellimestarin välillä ei voi kyllin korostaa. Siitä tulee automaatio, jota ei voi poistaa.” Loppelan kokemuksen mukaan orkesterin kannalta on lähes poikkeuksetta parempi, että kapellimestari soitattaa ensimmäisen harjoituksen aluksi teoksen alusta loppuun. ”Kun seurasin vanhan äitini hoitoa sairaalassa, toimenpiteet kävivät todella sujuvasti, kun sairaanhoitajat osasivat hakeutua samaan rytmiin. Kiekko voi siirtyä kapellimestarilta soittajalle ja soittajan lavasta toiseen. Vesa Kaleva Lehtisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Organisaation emergentti itseohjautuvuus, case sinfoniaorkesteri: ”Miksi orkesteri soittaa hyvin, vaikka sitä johdettaisiin huonosti?” tarkastettiin 28.1. ”Muusikko valmistaa stemmansa ensimmäiseen harjoitukseen siten, että pystyy olemaan joustava kadottamatta omaa näkemystään. Orkesteri korjaa yleensä nopeasti itseään.” Kapellimestarin tärkein tehtävä on isojen linjojen osoittaminen. Iso orkesteri on vähän kuin hitaasti kääntyvä laiva. Kun jokainen ymmärsi, mitä hän haki, sointi pysyi yllä 60 minuuttia läpi Brucknerin teoksen.” Loppela tähdentää, että tiettyjen asioiden päättäminen kuuluu kapellimestarille. Jos sattui hoitajapari, jolla oli eri rytmi, työ oli jatkuvaa hakemista.” Vaikka improvisoivaa jazzyhtyettä usein pidetään luovan vuorovaikutuksen mallina, myös nuottien mukaan soittavissa orkestereissa on sijaa luovuudelle. Muusikkoa on koulutettu vuosikymmenet, jotta voi saavuttaa itseohjautuvuuden. ”Stemmat sisältävät yleensä niin paljon informaatiota, että kapellimestarilla ei ole mitään mahdollisuuksia näyttää kaikkea – eikä ole tarpeenkaan. viulun äänenjohtaja Taru Loppela luonnehtii itseohjautuvuutta orkesterityön suolaksi. ”Esimerkiksi tempovalinnat, kiihdytykset, hidastukset ja ylimenot ovat asioita, joihin orkesterin muusikot eivät voi vaikuttaa. ”Esimerkiksi Kurt Masurin kanssa orkesteri alkoi etsiä konsensusta nimenomaan soinnin kautta. Hän harjoitti heti ensimmäisessä harjoituksessa moneen kertaan kahta ensimmäistä sivua ja etsi haluamaansa sointia. Näin vältetään turhaa ’säätöä’. LUT-yliopistossa. . Itseohjautuvuudella on kuitenkin vaikutusta silloinkin, jotta musiikki etenee täsmällisesti ja senhetkisen tunnelman mukaisesti. Innostuessaan muusikot näyttävät itsestään herkkiä ja tunteellisia puolia.” Vuorovaikutus tärkeintä Radion sinfoniaorkesterin 1. Loppelan mukaan orkesteri toimii kauttaaltaan autonomisesti. ”Konsertti tehdään aina hetkessä, ja sen aikana on paljon mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Lisäksi on tärkeää saada innostua. 38 R ONDO C LASSIC 4|2022 Psykologisella turvallisuudella on iso rooli. ”Kun tuntee itsensä hyväksytyksi, voi vaikka kysyä kollegoilta, että nyt ei toimi, mitä voisin tehdä paremmin. Tehokkuutta ja kilpailukykyä Vesa Kaleva Lehtisen mielestä sinfoniaorkesteri sopisi malliksi monille muillekin organisaatioille, sillä itseohjautuvuus lisää tehokkuutta, ketteryyttä ja kilpailukykyä. ”Näin muodostuu käsitys soitettavasta teoksesta, ja läpimenon jälkeen monet asiat ovat jo helpompia. Taru Lehdon mukaan turvallisuus ruokkii luovuutta ja uskallusta. Samalla on mahdollista jakaa hiljaista kehollista tietoa.” Lehtisellä on aiheeseen liittyvä henkilökohtainen muisto. Lopputulos on parhaimmillaan paljon enemmän kuin osiensa summa”, Taru Lehto kuvailee. Virheet eivät pelota, koska on luottamus siihen, että kaikki toivovat onnistumista.” Lehtisen mukaan konserttitilanne on soittajalle niin paljas, että sitä voi kuvailla ”henkiseksi strippaamiseksi”. ”Olisi tärkeää, että alettaisiin taas arvostaa yhdessä tekemistä, ja nimenomaan toisten läheisyydessä tekemistä. ”Turvallisuus tuo rentouden. Aistittaisiin kollega, tahdistuttaisiin hänen kanssaan, ja etsittäisiin työhön yhteinen rytmi. Konsertissa ollaan herkkiä sille, mitä muut tekevät. Muusikoiden tehtävä on voittaa tekniset ja musiikilliset haasteet ja tulkita teos.” Loppelan mielestä yksi kapellimestarin tärkeimmistä ominaisuuksista on näkemys soinnista. Yhteistä liikettä ei ole helppoa pysäyttää.
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. + 6,9 snt / min. Tilaus on määräaikainen. + 14,9 snt / min, lankapuhelimesta 8,21 snt / puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 020 754 2333 . Tilaa nyt helposti ja edullisesti! 6 kk VAIN 39 € (ovh 56 €) Hyvän elämän erikoislehti Tilaa Askel-lehti puoleksi vuodeksi edulliseen tutustumishintaan! Tilaus on määräaikainen Kampanjakoodi Rondo1.4.. Tarjous on voimassa 30.4.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson päätyttyä
Odessassa opiskeli myös Zhitomirissa saksalaistaustaiseen perheeseen syntynyt Svjatoslav Richter. Sen lukuisat vanhat kirkot ovat osa ainutlaatuista kulttuuriperintöä, joka nyt on vaarassa tuhoutua.. Odessalaiset juuret on George Gershwinillä, Vernon Dukella ja Bob Dylanilla. Sekä keisarillisella Venäjällä että Neuvostoliitossa tuota kansallista identiteettiä suitsittiin ja sensuroitiin, eikä sitä haluta tunnustaa nyky-Venäjälläkään. ukrainan äänet kantavat sorronkin alta Teksti: ANTTI HÄYRYNEN © SH U TT ER ST O C K U Kiova on Ukrainan kulttuurillinen, poliittinen ja uskonnollinen keskus. Venäjän häikäilemätön hyökkäys maahan, jota sielläkin on pidetty itäisen slaavilaisuuden ja ortodoksisuuden kehtona, on vetänyt uudet rintamalinjat myös kulttuurihistoriaan. Ukraina on ja on aina ollut valtava monikansallinen kansakunta, jossa etninen ukrainalaisuus tai ukrainan kieli ovat vain yksi identiteettiä luova tekijä. Sen vuoksi Ukrainasta ja sen kulttuurista on välittynyt pitkään epämääräinen kuva Suomeen. Donetskista vähän länteen syntyi ja kasvoi 13-vuotiaaksi Sergei Prokofjev, jonka venäläinen agronomi-isä hoiti Sontsovkassa maatilaa. Siten musiikissakin ilmiöt, joita aiemmin on pidetty väljästi venäläisinä, kirkastuvat nyt ukrainalaisiksi – mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. 1970-luvulla painetussa Otavan Isossa musiikkitietosanakirjassa ei ole lainkaan hakusanaa Ukraina, ja Neuvostoliittoa esittelevässä laajassa artikkelissa aiheesta on pienellä palstalla kuusi riviä. Oma lukunsa oli Odessa, josta olivat kotoisin viulistit David Oistrah ja Nathan Milstein sekä pianistit Emil Gilels, Shura Cherkassky ja Jakov Zak. Nuorta Prokofjevia kävi kesäisin opettamassa Kiovasta saksalaistaustainen Reinhold Gliére. 40 R ONDO C LASSIC 4|2022 KRAINA ON PITKÄN HISTORIANSA aikana nähty eri tavoin yhteydessä tai osana Venäjää. Ukrainalaisia olivat monet juutalaismuusikot, kuten Kiovassa syntynyt pianisti Vladimir Horowitz, kapellimestari Jascha Horenstein, sellisti Grigori Piatigorsky, pianisti Benno Moiseiwitsch, tai viulistit Leonid Kogan ja Isaac Stern. Ukrainassa syntyivät myös puolalaistaustaiset Sergei Bortkiewicz, Karol Szymanowski sekä Puolan pääministeriksi yltänyt pianisti Ignaz Paderewski. Ukrainalla on musiikissa oma ääni, jota on syytä kuunnella aiempaa tarkemmin. Ei enää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena orkesterit ja muusikot eri puolilla maailmaa poimivat pikaisesti maan säveltäjien teoksia esityksiinsä. Se todistaa väkevästi omaleimaisesta kulttuurista ja pitkästä historiasta
Mikola Lysenko on Ukrainan musiikin isä, jonka patsas on Kiovassa oopperatalon edustalla. 1800-luvun ukrainalainen kansallisromantiikka sai Venäjältä vastareaktion. Kiertävät banduransoittajat olivat 1700-luvulla Venäjän ja Puolan hoveissa arvostettuja taitelijoita. Sitä ei voi pitää sen paremmin nyky-Venäjän kuin Ukrainankaan suoranaisena edeltäjänä. 1800-luvulla heidän toimintaansa rajoitettiin ja kiellettiin, ja neuvostoaikana heitä vainottiin huipentuen 1933 300 banduransoittajan joukkomurhaan. Lisztin Transsendentaalinen etydi nro 4 ja orkesteriruno Mazeppa pohjautuvat Victor Hugon tekstiin, Tshaikovskin ooppera Pushkiniin. Ukrainalainen kansanmusiikki on sekin historialtaan monivaiheinen ilmiö. Hän sävelsi impressionismilla maustettuun myöhäisromanttiseen tyyliin, joka hallitsi hänen kolmea spektaakkelimaista sinfoniaansa. Paikallisiin kansansävelmiin perustuva sinfonia on säveltäjänsä ytimekkäimpiä ja svengaavimpia. Sirpin ja vasaran varjossa Reinhold Gliére (1875–1956) opiskeli ensin Kiovassa ja asettui sitten Moskovaan 1900-luvun alussa. Syntyjen syvät ja myyttiset identiteetit Ei ole ihme, että vanhojen veljeskansojen välille on ollut vaikea vetää rajoja. Vuosisadan lopulla nousivat esiin ensimmäiset kotoperäiset italialaisten mestarien opissa olleet taidesäveltäjät, lähes kaikki ukrainalaisia. Puheessaan vuonna 2018 presidentti Vladimir Putin näki, että tuo kaste oli ”Venäjän valtiollisuuden vakiintumisen ja kehittymisen, esi-isiemme todellisen hengellisen syntymisen, heidän identiteettinsä määrittelyn, itseymmärryksen, kansallisen kulttuurin ja sivistyksen, monitasoisten kansojenvälisten suhteiden lähtökohta.” Vuonna 2016 Kremliin pystytettiin Kiovan suuriruhtinaan patsas, jonka venäläiset liberaalit arvelivat tekevän kunniaa nykyiselle Vladimirille. Sen jälkeen Ukrainan yli pyyhkivät vuosisatojen varrella mongolien, Habsburgien Itävallan, turkkilaisten ottomaanien ja Puola-Liettuan sotajoukot, kunnes maa päätyi 1600-luvulla Venäjän alaisuuteen. Hänen rooliaan Ukrainan musiikissa on verrattu Sibeliukseen Suomessa. Eräiden arvelujen mukaan Vladimir ”Suuri” sai kasteensa Khersonesosissa Krimin eteläkärjessä, mikä esiintyi Putinin puheessa vuonna 2014 yhtenä perusteluna Krimin liittämiselle Venäjään. 1600-luvulla Kiovassa kukoisti kirkkomusiikki, ja Kiovan akatemian kautta matkasi itään näytteitä barokkipolyfoniasta. 1700-luvulla Venäjällä omaksuttiin eurooppalainen hovikulttuuri ja -musiikki. sinfonisessa runossa Taras Bulba. Ukrainalaisia olivat ”Venäjän Schönbergiksi” kutsuttu Nikolai Roslavets (1881– 1944), USA:han emigroitunut futuristisäveltäjä Leo Ornstein (1905–2002) sekä jazztyylisestä konserttimusiikistaan tunnettu Nikolai Kapustin (1937–2020). Bortnjanskista tuli Pietarin keisarillisen capellan pitkäaikainen johtaja, Vedelin teokset kiellettiin, ja säveltäjä päätyi hullujenhuoneelle. |. Siellä hän viimeisteli vuonna 1872 toisen sinfoniansa, lisänimeltään ”Vähävenäläinen” eli ukrainalainen. Tshaikovski vietti kesiä sisarensa maatilalla Ukrainan Kamenkassa. Yhteiseksi koettu historia on alkanut jo Kiovan ruhtinas Vladimir ”Suuresta”, jonka kasteesta vuonna 988 on katsottu alkaneen itäisten slaavien kristinusko ja valtionmuodostus. 41 R ONDO C LASSIC 4|2022 Harkovassa on syntynyt nykyisin Tampereella asuva säveltäjä Fridrik Bruk. Venäläisessä musiikin historiassa näiden säveltäjien kirkkomusiikki on usein leimattu ”länsimaiseksi”, vaikka vahvempi italialainen vaikutus oli Mihail Glinkalla, joka useimmin mainitaan venäläisen musiikin ”isänä”. Ukrainan asema itäisen ortodoksisuuden syntysijana ja eurooppalaisten vaikutteiden välittäjänä on korostunut läpi historian. Ukrainan kasakoilla oli pitkään laaja itsehallinto, joka hiersi venäläisiä. Kiovan Rus oli eurooppalainen suurvalta vuosisatoja ennen kuin Moskovassa oli pystyssä yhtään kivitaloa. Monarkian kannattajana tunnettu Tshaikovski sävelsi ukrainalaisen Gogolin tarinoihin perustuvan oopperan Seppä Vakula (1874), jossa koominen seppä ja Dnjeprin kasakat laulavat ylistystä tsaarille. Oopperassa Mazeppa (1883) Tshaikovskin aiheena oli kuuluisa kasakkapäällikkö Ivan Mazeppa, joka liittoutui Pietari Suurta vastaan ruotsalaisten kanssa ja kärsi kirvelevän tappion Pultavassa. Ukrainalaista dumkaa käytti monissa teoksissaan Antonin Dvo?ák, ja ukrainalaistematiikkaa esiintyy myös Leos Janá?ekilla, mm. Ukrainalaiset saivat oman kansallisromanttisen musiikin ”isänsä” Mikola Lysenkosta (1842–1912), joka säveltämisen lisäksi keräsi ukrainalaista kansanmusiikkia. Näistä kolmas, lisänimeltään ”Ilja Muromalainen” (1911), kertoo Kiovan Rusin aikaisesta legendaarisesta sankarista – muromalaisten otaksutaan olleen suomalais-ugrilainen heimo. Berezovskyn maalliset teokset on löydetty vasta 2000-luvulla, mutta hänen elämänvaiheensa olivat innoituksena Andrei Tarkovskin Nostalgia-elokuvassa (1983, myös Tarkovski oli taustaltaan ukrainalainen). Heistä voidaan mainita oopperasäveltäjä Jevstignei Fomin (1761–1800) ja viulistisäveltäjä Ivan Handoshkin (1747–1804), mutta ennen kaikkea ortodoksisesta kirkkomusiikistaan kuuluisa ”kultainen trio”, Maksim Berezovsky (1745–1777), Artemi Vedel (1767–1808) ja Dmitri Bortnjanski (1751–1825). Venäjä on tarvinnut Ukrainaa ja sen kulttuuria oman nationalistisen agendansa perusteluihin
Heidän modernistiset sävellyksensä toivat hengeltään mieleen 1920-luvun ekspressionismin, mutta samaan aikaan Puolassa sävellettyyn uuteen musiikkiin verrattuna ukrainalaissäveltäjillä oli vähemmän liikkumatilaa ja näkyvyyttä. 1970-luvulla Silvestrov Alfred Schnittken ja Arvo Pärtin tavoin ”hyppäsi junasta jatkaakseen matkaa jalkaisin”. Repinille maalaus kuvasi vallanpitäjiin kohdistettua naurua ja kasakoiden tasavaltaista henkeä. 1942) ja Volodimir Zahortsev (1944–2010). Teos on noussut uudelleen esiin Venäjän hyökkäyksen yhteydessä. Neuvostovalta osasi paitsi hallita, myös hajottaa: sekä Glière että 1920-luvun modernisti Roslavets komennettiin vuosikausiksi Uzbekistaniin taidemusiikin lähettiläiksi. Roslavetsin musiikki löydettiin uudelleen 1980-luvulla, mutta on sittemmin jälleen kerran unohdettu. 1980-luvun glasnost päästi NL:n syrjityt säveltäjät joksikin aikaa kuuluviin. He ovat saaneet jatkajia nuoremmasta polvesta, josta voi mainita Svitlana Azarovan (s. Ukrainan itsenäistyttyä Skoryk vuonna 1993 sävelsi sinfonisen runon muistoksi vuosien 1932–33 holodomorille, neuvostovallan Ukrainassa aiheuttamalle nälänhädälle, jossa vaihtelevien arvioiden mukaan kuoli 3–14 miljoonaa ihmistä. länsivaikutteiseen modernismiin). Kolmas sinfonia (1966), lisänimeltään ”Eskato fonia”, esitettiin Darmstadtissa, jossa se sai puolustajakseen filosofi Theodor Adornon. 1981), jonka käyrätorvisekstetossa Bad Neighbours (2017) ei Ukrainan sodan karuin totuus ole vielä paljastunut. Valentin Silvestrov (s. 1960-luvun alussa tuli käänne atonaaliseen modernismiin. 42 R ONDO C LASSIC 4|2022 Toinen Gliéren ukrainalaisiin aiheisiin pohjautuva sävellys oli Repinin maalaukseen pohjautuva tanssirunoelma Zaporogin kasakat (1921), jossa 1600-luvun kasakat kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. Venäjä on historiatulkinnoissaan kieltänyt tapahtuman, Ukrainan presidenteistä Viktor Jushtshenko vaati tapahtuneelle kansainvälistä tunnustusta, kun taas hänen seuraajansa, Venäjälle vuonna 2014 paennut Viktor Janukovitsh luonnehti nälkäkuolemia ”neuvostokansan yhteiseksi tragediaksi”. Ljatoshinskin kolmas sinfonia (1951) kelpasi esitettäväksi vasta muutosten jälkeen, joiden yhteydessä siitä poistettiin finaalin otsikko ”Rau ha voittaa sodan”. 1970-luvulta lähtien Kievin avantgardistit kasvoivat eri suuntiin, osin omasta kutsumuksestaan ja osin ulkopuolisesta paineesta. Keisariajan Venäjällä pelättiin kaiken aikaa eri alueiden separatistisia pyrkimyksiä ja niiden ilmentymiä kulttuurissa. Samalla tavoin säveltäjiä vahdittiin neuvostoaikana syytösten pohjautuessa vuoroin ”nationalismiin” (so. Oman tien etsiminen johti persoonalliseen ilmaisuun, jota on luonnehdittu erilaisilla metatai post-alVenäjä on käyttänyt hyökkäyksensä perusteluina hämäriä ja vääristeltyjä historiaväitteitä. Vuonna 1990 Moskovasta USA:han muuttaneen Hrabovskin tuotannon pääpaino on edelleen 60-luvulla syntyneissä, usein äkäisesti protestoivissa sävellyksissä, alkaen 1961 valmistuneista Sinfonisista freskoista. Muistokirjoituksia kauneudelle Yksi on ylitse muiden. Hänen tuotannostaan löytyy myös elokuvamusiikkia, kymmenen 2000-luvulla valmistunutta viulukonserttoa, tai Fantasia Beatlesien aiheista (1993). Kiintoisa tapaus on Stankovitshin pakanalliseen folkloreen perustuva ”folkooppera” Kun saniainen kukkii, joka valmistui vuonna 1978 esitettäväksi Ranskassa. 1935), Valentin Silvestrov, Jevhen Stankovitsh (s. Siten Ljatoshinskin radikaaliksi koettu sinfonia nro 2 (1936) kärsi saman kohtalon kuin Shostakovitshin neljäs ja sai ensiesityksen 1964. Tässä kamppailussa taistellaan myös historiallisilla tosiasioilla, ja musiikki todistaa väkevästi Ukrainan omaleimaisesta kulttuurista ja sen pitkästä historiasta.. 1976) tai Valeri Antoniukin (s. 1960-luvulla ote höltyi joksikin aikaa, ja Ljatoshinskin seuraajaksi luonnehdittava Miroslav Skorik (1938–2020) saattoi hyödyntää teoksissaan folkloristisia aiheita Bartókin tapaan. Leonid Hrabovski (s. 1970-luvulla neuvostovalta kiristi taiteellista kontrolliaan, ja ukrainalaissäveltäjät kohtasivat erilaisia rajoitusja boikottitoimia, jotkut potkittiin ulos säveltäjäliitosta, joku kommennettiin armeijapalvelukseen ja niin edelleen. ei-venäläisiin kansallisiin aiheisiin) tai ”kosmopoliittisuuteen” ja ”formalismiin” (so. NKP keskeytti harjoitukset ja kielsi teoksen, joka sai kantaesityksensä vuonna 2011. Löytämistä vailla ovat Glièren monet kamariteokset, joista esimerkiksi suuri jousioktetto (1905) ansaitsisi paikan ohjelmistossa. 1937) on ylivoimaisesti tunnetuin ukrainalaissäveltäjä, jonka musiikkia on julkaistu kattavasti lännessä ja levytetty runsaasti mm. Lvivissä syntynyt Skorik vietti lapsuutensa karkotettuna Siperiaan ja hyödynsi monissa teoksissaan itäisen Ukrainan Karpaattien kansanmusiikkia. Hän debytoi vuonna 1919 Skrjabin-vaikutteisella ensimmäisellä sinfoniallaan ja suuntautui 1920-luvulla atonaaliseen modernismiin. Venäjän hyökättyä 2022 Ukrainaan kevätuhrimaisesti juhliva teos striimattiin Lvivistä ja on mahdollisesti yhä löydettävissä internetistä. Stankovich ryhtyi sinfonikoksi, jonka dramaattinen ja moniaineksinen toinen sinfonia (1975) on lisänimeltään ”Sankarillinen”, mutta ajatuksiltaan väkevästi sodanvastainen. 1900-luvun alkupuolen johtavaksi ukrainalaissäveltäjäksi voi nimetä Glièren johdolla opiskelleen Boris Ljatoshinskin (1895–1968). Kiovassa syntynyt ja asuva Silvestrov opiskeli Ljatoshinskin johdolla, ja hänen ensimmäiset sävellyksensä muistuttivat opettajan tyyliä. Tuota neuvostoaikaista suojasäätä, ”korenizatsijaa”, kesti vuoteen 1929, jonka jälkeen neuvostotasavaltojen taiteelliselle vapaudelle laitettiin loppu. Silvestrovin modernistinen orkesteriteos Spectrum (1965) ja toinen sinfonia (1965) herättivät huomiota myös lännessä. Manfred Eicherin ECM-merkille. 1979) sekä Australiassa asuvan Catherine Likhutan (s. Kiovan avantgarde 1960-luvulla Ljatoshinskin oppilaista syntyi Kiovan avantgardeksi nimetty säveltäjäjoukko, mm
Jousille ja vaskille sävelletty neljäs (1976) ja viides sinfonia ovat esimerkkejä Silvestrovin plastisessa ajattomuudessa leijailevasta musiikista, jota kannattelee kolmiulotteisia tilavaikutelmia luova orkesterinkäsittely. Kuudes sinfonia (1995/2000) on muita monumentaalisempi teos, kadonneita maailmoja etsivä järkäle, oppaanaan Mahlerin Adagietto. . Valentin Silvestrovin teokset ovat muistokirjoituksia kauneudelle. ”En sävellä uutta musiikkia. Vladimir Horowitz itse sanoi syntyneensä Kiovassa, mutta jotkut lähteet mainitsevat synnyinkaupungiksi Berdytšivin. (oik.). Sitä kuunnellessa voi muistella, mikä oli aikoinaan musiikin rooli Suomen tavoitellessa paikkaansa kansakuntien joukosta. Teokseni ovat vastauksia ja kaikuja jo olemassaolevaan musiikkiin”, kuuluu Silvestrovin usein lainattu luonnehdinta. David Oirstach kuuluu Odessan juutalaisten legendaariseen muusikkopolveen. Venäjän Schönbergiksi kutsuttu Nikolai Roslavets oli ukrainalainen. Se kuvastuu pianoteosten sirpaleisissa muistoissa, tai viuluja sellosävellysten autioissa sävelmaisemissa, joissa menneisyyden jättiläisistä muistuttavat haalistuvat jalanjäljet. Siihen sopii säveltäjän kuvaus, jonka mukaan ”musiikin pitää olla niin läpikuultavaa, että voi aina nähdä sen pohjalle, ja kaiken läpi kuultaa runous”. Jotkut teokset, kuten viides sinfonia, voivat istua tällaiseen luokitteluun, mutta monet muut karkaavat siltä ja maalaavat pikemmin futuristisia näkyjä. Venäjä on käyttänyt hyökkäyksensä perusteluina hämäriä ja vääristeltyjä historiaväitteitä. Silvestrov on kuvannut atonaalisuudesta luopumistaan musiikilliseksi ”aseistariisunnaksi”, jonka ensimmäisiä esimerkkejä olivat vuonna 1977 valmistuneet Hiljaiset laulut sekä vuonna 1978 sävelletty Serenadi. Tässä kamppailussa taistellaan myös historiallisilla tosiasioilla, ja musiikki todistaa väkevästi Ukrainan omaleimaisesta kulttuurista ja sen pitkästä historiasta. Oma ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta. Viitteet on kirjattu Metamusikiin (1993) ja Postludiumeiksi nimettyyn teossarjaan (1981–1984), sekä hänen uutta läpimurtoaan merkinneeseen viidenteen sinfoniaan (1982), alaotsikoltaan ”Postsinfonia”. Kamarimusiikissa Silvestrovin muistokirjoitukset soivat vielä sisäistyneemmin. Ukrainaa kaikki tyyni. (alla) 43 R ONDO C LASSIC 4|2022 kuisilla termeillä. Monissa Silvestrovin teoksissa on eleginen pohjavire, jossa ne hahmottuvat muistokirjoituksiksi menneelle taiteelle ja sen luomille utopioille. Moni saattoi nyt herätä huomaamaan, että Ukrainalla on musiikissakin oma ääni, ja että sitä on syytä kuunnella aiempaa tarkemmin ja useamman säveltäjän kautta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Silvestrov on säveltänyt myös paljon hengellisiä teoksia, joista laajin on vaimon muistolle vuonna 1999 omistettu Requiem Larissalle. Silvestrov on tähän mennessä säveltänyt kymmenen sinfoniaa, joista Majdanin kansannousun inspiroimassa yhdeksännessä (2015) esiintyy muualtakin tuttu Schillerin Oda do Radasti. Ehkä vuonna 2014 valmistuneesta kuorokappaleesta Rukous Ukrainalle voisi nyt tulla pienimuotoinen hitti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena orkesterit ja muusikot eri puolilla maailmaa poimivat pikaisesti Silvestrovin teoksia esityksiinsä. Jukka-Pekka Saraste ja Sinfonia Lahti ovat tehneet sinfonioista nro 4 ja 5 hienon levytyksen (Bis). Silvestrovia on luonnehdittu postmoderniksi ja uusromanttiseksi säveltäjäksi
Santa Cuevan maan alle kallioon louhittu kirkko Cadizissa Espanjan lounaiskolkassa tuli 1700-luvulla kuuluisaksi pitkäperjantain toimituksistaan ja musiikkiesityksistään. Lyhyen palveluksen jälkeen piispa laskeutui saarnastuolista ja polvistui alttarin eteen. Espanjassa oli esitetty taajaan Haydnin vuonna 1767 valmistunutta Stabat Materia , ja Espanjan kuningas Kaarle III lahjoitti säveltäjälle jalokivillä täytetyn nuuskarasian, jonka luovutus Haydnille Esterházassa vuonna 1781 oli itävaltalaisiakin hämmästyttänyt ele. Ennen Haydnia aiheeseen olivat tarttuneet mm. Sävellykseni oli seurattava tätä järjestystä, eikä ollut helppoa säveltää seitsemää kymmenminuuttista Adagiota uuvuttamatta kuulijoita; itse asiassa pidin mahdottomana rajoittua annettuihin ehtoihin.”. Gounod ja Franck, sekä meidän päivinämme esimerkiksi Gubaidulina ja Murail. viimeinen sana Kirkon seinät, ikkunat ja pylväät oli peitetty mustalla kankaalla ja vain yksi keskellä riippuva lamppu valaisi juhlallista pimeyttä. Haydnista tuli 1780-luvulla Euroopan kuuluisin säveltäjä, tunnetumpi soitinsävellyksistään kuin kirkkomusiikistaan. 44 R ONDO C LASSIC 4|2022 © SH U TT ER ST O C K R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN ” JOSEPH HAYDN: VAPAHTAJAN SEITSEMÄN VIIMEISTÄ SANAA RISTILLÄ, DIE SIEBEN LETZTEN WORTE UNSERES ERLÖSERS AM KREUZE HOB. XX:1A Joseph Haydn (1733–1809) selosti vuonna 1801 kustantajalleen viisitoista vuotta aiemmin valmistuneen teoksensa Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä syntyhistoriaa. Sen jälkeen piispa lausui seuraavat sanat, sitten kolmannet ja niin edelleen, orkesterin seuratessa jokaista puheenvuoroa. Schütz ja Pergolesi ja Haydnin jälkeen mm. Tres hora -palveluksen meditatiivinen perinne oli lähtöisin Perussa toimineilta jesuiitoilta, mutta Jeesuksen viimeisiä sanoja ristillä oli sävelletty 1500-luvun alusta lähtien. Tämä vaihe täytettiin musiikilla
Hän oli vahvasti vakuuttunut, että ihmisen kohtalo on korkeimman kädessä, että Jumala palkitsee hyvän ja rankaisee pahan, ja kaikki lahjat on saatu ylhäältä... Orkesteriteos osoittautui menestykseksi ja painettiin vuonna 1787. 1988) on oratoriossaan Aseettomien seitsemän viimeistä sanaa (2015) siirtänyt Haydnin sävellyksen idean nyky-USA:han. ” Poliisit, miksi teillä on aseet esillä ” ( Kenneth Chamberlain (2011), 2. Toinen nykyaikaa muistuttava piirre on väitteisiin uskoneen väkijoukon toiminta. Friebert oli käyttänyt versiossaan Kristuksen sanoja kuvailevia pietistisiä runoja, mutta Haydn pyysi pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan paroni Gottfried van Swieteniä uudistamaan tekstin. | Joseph Haydnin muotokuvan on maalannut Christian Ludwig Seehas. Kristillisten lähteiden mukaan hän yritti ns. Ensin oli sana ”Haydn oli hyvin uskonnollinen ihminen ja omistautui sille uskolle, jonka piirissä hän oli kasvanut. Se pitäisi silti pystyä ymmärtämään vähintään symbolisena tapahtumana, jonka kautta ihmiset ovat kautta historian arvioineet toimintaansa. Jeesuksen ristinkuolema on monille ’old news’ ja joillekin varmaan ’fake news’. Kolme lausetta on Luukkaalta (1,2,7) ja kolme Johannekselta (3, 5, 6), yksi yhteinen on Matteuksella ja Markuksella (4). Amerikkalaissäveltäjä Joel Thompson (s. Hänestä oli tullut 1780-luvulla Euroopan kuuluisin säveltäjä.. Ennen roomalaisia sitä käyttivät persialaiset ja kreikkalaiset, ja nykyaikaisia esimerkkejä sen käytöstä on Isisin kalifaatista Syyriassa. Mutta hänellä ei ollut suvaitsemattomia tunteita. Espanjalaiset kirkonmiehet ohjeistivat säveltäjän seremoniastaan ja palkitsivat ruhtinaallisesti – Haydnille lähetettiin kakku, joka oli leivottu täyteen kultarahoja. Ajanlaskun alussa kyse oli yleisestä ilmiöstä. Tuomarit ja tuomio Jeesuksen seitsemän viimeistä lausetta ristillä ovat kolmesta eri evankeliumista koottu kollaasi. Tällaiset väkijoukot ovat olleet kautta historian avainasemassa kerettiläisten eli toisinajattelijoiden likvidoinneissa, noitavainoissa, rotusorrossa ja hyökkäyssotien mobilisoinnissa. Tacitus ja Seneca kuvailevat sitä. Tämän seurauksena tekstin näkökulma ja sanojen viritys vaihtelee. Nykyaikana sen kasvualustana voivat olla myös woke-kulttuuriin liittyvä hyvesignalointi ja cancel-kulttuurin kohdistetut tuomiot. Vuonna 1795 Haydn pysähtyi paluumatkallaan Lontoosta Passaussa, jossa hän kuuli teoksestaan kapellimestari Joseph Friebertin laatiman oratorioversion. Ihmiset mieltävät toimivansa hyvän asian puolesta pahaa vastaan, ja moraalisesta oikeutuksesta kasvava kiihko yltyy nopeasti murhanhimoksi. ” Äiti, menen käymään koululla ” ( Amadou Diallo 1999), 4. Haydn kunnioitti jokaisen omaa vakaumusta ja piti kaikkia ihmisiä veljinään. Juutalaislähteiden mukaan Pilatus käytti usein kuolemantuomiota kapinalliseksi epäilemänsä toiminnan taltuttamiseen. Haydn oli syvästi uskonnollinen ja harras kristitty mutta samaan aikaan myös suvaitsevainen. Pienemmillä kokoonpanoilla Haydn takasi sävellykselle mahdollisimman suuren levikin ja pääsyn säätyläiskoteihin. Haydn oli tyytyväinen kuulemaansa, tilasi nuotit nähtäväkseen ja muokkasi vuonna 1796 oman versionsa orkesterille, kuorolle ja neljälle solistille. R ONDO C LASSIC 4|2022 45 Valeuutiset, disinformaatio ja tekaistut syytteet olivat oikeusmurhien taustalla jo antiikin Juudeassa. Olipa Jeesuksen kuolemantuomion takana roomalainen tai juutalainen intressi, hänen ristiinnaulitsemisensa oli poliittisesti ja ideologisesti motivoitu. Vielä lähempänä on ukrainalaispoliitikko Dmytro Bulatov, jonka venäläismieliset kidnappasivat vuonna 2014 ja kiduttivat ristiinnaulitsemalla, mutta jättivät henkiin. Teosta esitetään nykyisin luultavasti eniten jousikvartetilla, mutta Haydnin elinaikana suosituimmaksi osoittautui säveltäjän oratorioversio. Jeesuksen elinaikana kuolemantuomioista päätti Juudean roomalainen prokuraattori Pontius Pilatus. Ristiinnaulitseminen on yksi harvoista Jeesukseen liittyvistä historiallisista faktoista, joista tutkijoiden enemmistö on yhtä mieltä. Lisäksi Haydn sävelsi puhaltimille viidennen osan edelle uuden välisoiton. Cadizissa haluttiin lausua Jeesuksen sanat puheena ja kehystää ne orkesterimusiikilla. ” Te ammuitte minua! ” ( Oscar Grant 2009), ” Ei ole todellista ” ( John Crawford 2014), 7. Juutalainen pääsiäinen eli pesah oli yleisesti levotonta aikaa, ja on esitetty, että samassa yhteydessä tuomittuja ”ryöväreitä” epäiltiin myös kapinallisesta toiminnasta. Siinä yhteydessä Haydn muokkasi teoksesta kvartettoversion ja kustantaja pianoversion, jonka säveltäjä tarkisti. Thompsonin oratorion viimeiset sanat on tallennettu viattomiksi osoittautuneilta mustaihoisilta nuorilta, jotka ovat kuolleet poliisitoiminnan seurauksena: 1. pestä kätensä tapauksesta ja suostui Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen juutalaisen papiston painostuksesta. Uskonto ja nationalismi ovat pitkään toimineet tällaisina oikeuttajina. 37–100 jaa.) kertoo tuhansista ristiinnaulituista Jerusalemin kapinan aikoihin (66–73 jaa.). ” Minulla ei ole asetta! Seis! ” ( Michael Brown 2014), 5. ” Miksi te seuraatte minua ” ( Trayvon Martin 2012), 3. Yleisesti ottaen hänen uskonsa ei ollut synkkää, jatkuvasti kärsivää, vaan pikemmin iloista ja sovinnollista.” Haydn ei koskaan käynyt Cadizissa vaan tukeutui kertomuksessaan teoksen tilanneen papin, markiisi Don José Sáenz de Santa Marian kuvaukseen kirkostaan pääsiäisasussa. Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, kuinka ”kansa seisoi katselemassa, hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa”. ” En voi hengittää ” ( Eric Garner 2014). Juutalaishistorioitsija Josefus (n. Eri lähteissä mainittu syyte koski jumalanpilkkaa eli väitettä, jonka mukaan Jeesus olisi pitänyt itseään ”juutalaisten kuninkaana”. Kuolemanrangaistuksena ristiinnaulitseminen oli antiikin aikana yleinen ja roomalaisista mm. Toteutus on kaukana Haydnin teoksen taidosta ja henkevyydestä, mutta perusajatus näyttää, kuinka yleispäteväksi Jeesuksen kohtalo tulisi mieltää
Pisteelliset rytmit saavat jatkoa ensimmäisessä sonaatissa (Largo, B-duuri, ” Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät ” Luuk. ” Soitinmusiikin voimaa korosti myös Musikalische Realzeitung vuonna 1788: ” Kuka tahansa, jolla on yleistä ymmärrystä, voi arvata miltei joka sävelestä, mitä säveltäjä on tarkoittanut. Rauhaa kohti Seitsemän viimeistä sanaa on Haydnin pisin soitinsävellys, ja hän näki vaivaa, että se toimii myös itsenäisesti ilman liturgista yhteyttä. Sävellajisuunnitelma on rohkea, parilliset sonaatit mollissa ja parittomat duurissa. Se sai alkunsa orkesterisävellyksenä, jollaisena se toimii edelleen parhaiten. 23:34), jonka toiveikas pyyntö saa bassorekisteristä peräänsä synkkiä juonteita. Sonaattimuoto tuo kappaleisiin symmetriaa, jossa esittely kuvastaa Jeesuksen sanoja, kehittely toimii sanoja puntaroivana meditaationa ja kertauksessa sanat näyttäytyvät uudessa valossa. Teos päättyy poikkeuksellisesti eri sävellajissa kuin missä se on alkanut, eli kokonaisuus ei ankkuroidu mihinkään sävellajiin. ” Verrattuna samoihin aikoihin syntyneisiin sinfoniohin ja jousikvartettoihin Seitsemän sanan tyyli on askeettisempi ja yksinkertaisempi. 23:43) Kristuksen sanat vierellä riippuvalle ryövärille sisältävät eräänlaisen instant-pelastuksen, jossa Valeuutiset, disinformaatio ja tekaistut syytteet olivat oikeusmurhien taustalla jo antiikin Juudeassa. Haydn lähestyi synkkää aihetta käytännöllisesti ja myötätuntoisesti. Kromaattinen kehittely korostaa nöyrää asennetta, sillä tietämättömyys ei takaa anteeksi saamista. Teoksen lontoolaiselle kustantajalle Haydn kirjoitti: ” Kaikki tekstit on ilmaistu soittimin niin, että se herättää syvällisen vaikutuksen kaikkein kokemattomimmassakin kuulijassa; koko teos kestää vähän yli tunnin, mutta jokaisen osan jälkeen on lyhyt tauko, jonka aikana voi miettiä seuraavaa tekstiä. Johdanto (Maestoso ed adagio, d-molli) muistuttaa majesteetillisissa pisteellisissä rytmeissään barokin ranskalaista alkusoittoa. Kuutta soitinsonaattia edeltää hidas johdanto, ja teoksen päättää lyhyt maanjäristyksen demonstraatio Matteuksen evankeliumin kuvauksen mukaan. Klaveerisovituksesta ovat Aleksei Ljubimovin ja Aapo Häkkisen kaltaiset soittajat saaneet paljon irti. Ne ovat Haydnin omia lisäyksiä ”annettuihin ehtoihin”. Haydn oli säilyttänyt lapsuuden viattoman kansanuskon, mutta liitti siihen myöhemmällä iällään ajatuksia tasa-arvoisesta ja harmonisesta maailmasta. Haydn on varannut hienovaraisesti elegisen värityksen kohtauksiin (I, IV ja VI osa), joissa Jeesus puhuttelee suoraan isäänsä. Haydn halusi kustantajansa liittävän latinankielisen tekstin ensiviulun stemman alle havainnollistamaan, että sanat oli mahdollista laulaa hänen melodioillaan. Vaikka leppymättömästi toistuva pääteema ei jätä kuulijaa rauhaan, Haydn tarjoaa sille vastineeksi anelevan sivuteeman, joka ilmentää pyrkimystä sovintoon. Kuolemantuomion skandaalimaisuus, kärsimys, vastustus ja suru on rekisteröity musiikissa, mutta tähtäin on asetettu kauemmas. Oratorioversiossa kokoonpano on laajennettu, mutta laulettu teksti kadottaa puhtaan soitinmusiikin monimerkityksisyyden. Kappale opastaa kuulijan tapahtumapaikalle, mutta myös kärsimysmusiikin perinteeseen. Toisessa sonaatissa (Grave e cantabile, c-molli, ” Totisesti minä sanon sinulle, tänä päivänä tulee sinun oleman kanssani paratiisissa ” Luuk. © SH U TT ER ST O C K. Ajatus armosta ja anteeksiannosta tuntuu kohdistuvan kuulijoihin, jotka rinnastuvat tässä osassa ristiinaulitsemiseen saapuneisiin töllistelijöihin ja ilkkujiin. Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä on tässä suhteessa hänen tuotantonsa avainteos. Ensin puhuu Jeesus, sitten kuulija pohtii Haydnin kanssa sanojen merkitystä, ja lopussa sanat saavat täyden merkityksensä. Kvartettiversio voi olla intiimimpi, mutta väriasteikko on kapeampi, ja tekstuuri rajoittuu usein melodiaksi säestyksineen. Barokkimusiikissa Kristuksen kärsimyksistä rakennettiin monumentaalisia ja tunteisiin vetoavia draamoja, joissa kuulija on järkyttävien tapahtumien seurakunnallinen todistaja. 1700-luvun kuulijalle se merkitsi ajatonta avaruutta, suunnitelmaa, jonka lopputulos ei ollut näkyvissä. Pelkistä hitaista osista koostuva rakennelma inspiroi Haydnia venyttämään klassista tyyliä. Partituureihin hän liitti kiitoslauseita Jumalalle, ja hengellisissä teoksissaan hän pyrki soitinmusiikin informoimaan fyysisyyteen ja toiminnallisuuteen. 46 R ONDO C LASSIC 4|2022 Georg Griesinger kuvasi haastatteluihin perustuneessa Haydn-elämäkerrassaan (1810) säveltäjää valistusajan katoliseksi, humanistiksi ja optimistiksi. Toisilleen sukua olevat Adagio-teemat punovat lauseiden läpi omaa punaista lankaansa. Valistusaikana hengelliset ja moraaliset kysymykset siirtyivät yhä enemmän itsenäisen pohdiskelun piiriin. Teoksen läpi toistuvat pisteelliset rytmit ja laskevat terssit henkivät arvokasta vakavuutta ja surua. Sävellyksen lähtökohtana ovat Raamatun sanat, mutta musiikki ei ole niiden tai Golgatanmäen tapahtumien ohjelmallista kuvailua. Hitaudella on myös merkityksensä, sillä Jeesuksen ristinkuoleman arvioidaan kestäneen noin kuusi tuntia – mitä on pidetty tavallista nopeampana
Carl-von-Ossietzky-Chor -kamarikuoro (Berliini, Saksa) Hopeakuvastin-levynjulkaisukonsertti Toivo Kärjen aiemmin julkaisematonta tuotantoa Savonlinna-kuoro & TangoMaestro Orchestra solisteineen PE 27.5. Viidennessä sonaatissa (Adagio, A-duuri/d-molli, ” Minun on jano ” Joh. Viimeiset sanansa (Largo, Es-duuri, ” Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni ” Luuk. Kuudennessa sonaatissa (Lento, g-molli, ” Se on täytetty ” Joh. Sonaatti käynnistyy edeltävän osan pulseeraavassa liikkeessä, surumarssina, joka duuriin kääntyessään antaa näyn paratiisista tunkeutua valonsäteinä musiikkiin. Kuoroiltamat – mm. Kehittelyssä korostuu maallisen idyllin hauraus, jota kertaus ei pysty täysin hälventämään. Jeesus haluaa varmistaa äitinsä huolenpidon ja antaa tehtävän apostoli Johannekselle. Siitä oli saatu esimakua Lissabonin vuoden 1755 maanjäristyksessä. VELLAMO SOUL Nina Mya yhtyeineen PE 10.6. Se tuntuu olevan myös säveltäjän oma uskontunnustus, eeppinen soitinaaria Es-duurissa, joka etenee levollisesti, mutta surumielisin varjostuksin ja sordinoidusti hiipuen kohti vapautta ja rauhaa. 15:34, Matt. Club For Five – workshop ja konsertit SU 29.5. Orkesteriin on lisätty trumpetit ja patarummut, ja kolmen f:n fortissimo esiintyy ilmeisesti ensi kertaa musiikin historiassa. Karu, barokkinen unisonoaihe avaa osan laskevin terssein. D-molli-aiheessa valitus muuttuu takovaksi tuskaksi ja hapanviinin viiltäväksi etikaksi. TO 9.6. Neljännessä osassa (Grave, f-molli, ” Jumalani, jumalani, miksi minut hylkäsit ”, Mark. Riitasoinnuilla terästetyn kehittelyn jälkeen sonaatti päättyy molliin. Tässä on Haydnin teoksen metafyysinen ydin, kun Vanhan testamentin ennustukset käyvät toteen ja koko maailman synnit kasaantuvat kuolevan Jeesuksen harteille. R ONDO C LASSIC 4|2022 47 uskonsa tunnustanut rikollinen lennähtää kuoltuaan suorinta tietä taivaaseen. Se iski voimalla myös Cadiziin, jossa Don Jose Saénz rahoitti kirkkojen restaurointia. Bunny Asila & Band (Kenia) LA 28.5. AVAJAISKONSERTTI: Loistelias Strauss Kymi Sinfonietta Kapellimestari Olari Elts Sopraano Miina-Liisa Värelä Tenori Mati Turi PE 10.6. Kolmannessa sonaatissa (Grave, E-duuri, ” Nainen, tämä on poikasi ”, opetuslapselle: ” Tämä on äitisi ” Joh. 23:46) Kristus lausuu sovinnollisesti, diatonisesti ja aristokraattisella kaunopuheisuudella. 19:28) maailmantuskasta palataan jykevällä akordilla fyysiseen kärsimykseen. Etelä-Savon kirkkomusiikkipiiri 100 vuotta -juhlakonsertti Koko perheen konsertti – Iloinen lapsikuoro & co WWW.KUOROFESTIVAALI.FI Savonlinnan kuorofestivaali 26.-29.5.2022 Liput:. Haydn oli tuskin tietämätön näistä kirjoituksista ja näyttää muistuttavan loppuriuhtaisussaan, että olemme yhä silmätysten Kristuksen kohtalon kanssa ja vastuussa omasta toiminnastamme ja varautumisestamme. 27:46) tragedian paino käy rusentavaksi, kuoleman yksinäisyys ja pimeys piirittävät musiikkia jopa jousien ornamenteissa. Haydn hyödyntää taitavasti orkesterin voimavarat ja sulkee kohtauksen wieniläisklassisella eleganssilla. 19:26-27) lempeät soinnut ja tauot tuovat äitisymboliikkaan kodikkaita, puupuhaltimilla herkistettyjä sävyjä. Se muistuttaa Kristuksen kohtalon ikiaikaisuudesta, mutta sille vastaa sulokkaasti klassinen sävelmä, joka näyttää tietä kohti rauhaa. NAISIA BAROKKIOOPPEROISSA Sopraano Tuuli Lindeberg & Suomalainen barokkiorkesteri Kotkan paikallisyhdistys MAIJA-LIISA KIVISEN testamenttilahjoitus www.lippu.fi, tilausmaksut alk. Ilman taukoa seuraava maanjäristys (Il terremoto, c-molli, Presto e con tutta forza) palauttaa kuulijan ristin juurelle ”erittäin nopeasti ja täydellä voimalla”. Arviolta 100 000 ihmishenkeä vaatinut luonnonmullistus sai valistusajattelijat, mm. . Haydn oivaltaa dramaturgisen asetelman kerratessaan teemat osan lopussa käännetyssä järjestyksessä. Musiikki tuntuu poimivan muistikuvia lapsuuden pastoraaleista. Kärsimyksen keskeltä nousee pelastuksen sanoma. To 26.5. 19:30) erottuu kohtalonsa hyväksyvän Jeesuksen fatalismi. Tämän ainoan kerran hän kadottaa yhteyden isäänsä. Orkesteri huokuu painoa ja kovuutta, jonka rinnalla viulujen hapuileva soolo loppupuolella tuntuu hennolta. Viuhuvat viulut ja jyskyttävät synkoopit muistuttavat paitsi Jeesuksen kuolemaa seuranneesta maanjäristyksestä, myös viimeisestä tuomiosta. 1 € LOHISOITTO KYMIJOEN KOKO OHJELMA: LOHISOITTO.FI 2 2 2 OHJELMASSA MM. LASTEN LOHISOITTO Keppareita ja akrobatiaa Race Horse Company: Chevalier TO 9.6. ETNOKLUBI Pekko Käppi & K:H:H:L -yhtye KE 8.6. Tässä se tiivistyy janoon, sanan ”Sitio” kaksisäveliseen aiheeseen oboella, jota ympäröivät houkuttelevasti pisaroivat pizzicatot. Kantin, Voltairen ja Rousseaun, pohtimaan jumalallisen järjestyksen ja suunnittelun olemusta
MAINOSTAJA AlfaTV:llä tavoitat viikossa yli miljoona televisionkatsojaa! Pyydä kampanjatarjous: alfatv.fi/mainostajille. KANAVAPAIKKA 15 TOIVESÄVELIÄ Lauantaisin klo 21.00 ja uusintana maanantaisin klo 14.00
Kriitikotkaan eivät ymmärrä viulukonserttoa. Alkoholi vetää, ja orkesteriharjoituksissakin on vaikeaa. Viimeisin huipentuma kehityksessä oli Tero Saarisen koreografia Kullervo-sinfoniaan, sillä se onnistui hyödyntämään musiikkia sellaisenaan ja kertomaan tanssilla jotain ajankohtaista ja samalla yleispätevää syrjäytymisestä ja koston kierteestä. Sitä ennen Jorma Uotisen Lasisonaatti pyrki säveltäjän sisäisen maailman ja inspiraatioiden äärelle. Avioliiton karikot tulevat esiin, Wienissä Jean lankeaa bordellien houkutuksiin eikä pääse filharmonikkoihin. Sibelius on suomalaisessa balettimusiikissa eniten käytetty säveltäjä – paradoksaalisesti, sillä hän ei säveltänyt yhtään balettia. Michal Kr?má. Teos on helposti lähestyttävä, mutta kovin syvälle se ei kohteeseensa yllä. Se tuntui vähän aikansa eläneeltä, vaikka Elo osaakin karakterisoida hahmoja erilaisilla liiketyypeillä: vuokraisäntä on käärmemäinen ja Wienin ihastus kissamainen jne. Toinen onnistunut ”sisäinen näky” oli viidennen sinfonian finaalia käyttävä kohtaus. Hienosti Kansallisbaletin tanssijat sen tekivät – itse asiassa paremmin kuin vuonna 2002. Wienin osuus olisi antanut mahdollisuuden wienervalssien aistillisella dekadenssilla herkutteluun, mutta nyt se kääntyy vähän revyymäiseksi. Se kuvaa koreografin mukaan Suomen villiä kevättä, jossa mahla virtaa puissa, ja ihmisten riehakkuus menee jo hulluuden puolelle. Nyt baletti korvaa senkin puutteen. Suurin osa balettia on silti realistista juonikerrontaa. Musiikkivalintakaan ei mene nappiin, sillä Richard Straussin Ruusuritari-sarjan lyyrinen nostalgisuus ei sovi ollenkaan kuvattuun bordellitunnelmaan. Viulukonserton osuus on siirretty myös uuteen balettiin, ja se on sen parasta antia – puhtaasti liikkeeseen nojaavaa ja rosoista twistiä sisältävää. ja Violetta Keller Sibeliuksena ja Ainona. Tanssijoiden taso on nykyään korkeaa luokkaa. 49 R ONDO C LASSIC 4|2022 ANSALLISBALETTI juhlisti 100-vuotista taivaltaan tilaamalla koreografi Jorma Elolta Jean Sibeliuksen elämään perustuva kerronnallisen baletin. Sibeliuksen syntymäpäiväjuhlien kohdalla Elo tuntuu halunneen ottaa etäisyyttä kansalliseen HARRI KUUSISAARI. Asioihin viitataan, mutta niitä ei käsitellä niin, että baletti perustelisi itsensä tanssin keinoin. Sibeliusta leikellen ja harppoen aminen. Teos harppoo läpi Sibeliuksen elämänvaiheita: Aino-vaimon tapaaminen, kihlaus ja matka Wieniin, Kirsti-tyttären kuolema ja matka Italiaan, Suomen sisällissota ja kansalliseksi sankariksi kohoK U VA T © R O O SA O K SA H AR JU / SU O M EN K AN SA LL IS B AL ET TI arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD H U H T I K U U N | k Näyttäväliikkeinen Henry Grey ja muut tanssijat tekivät viulukonsertosta tanssillisen huipentuman. Tunnollisen kronologian sijaan olisi kannattanut tarttua enemmän taiteellisiin impulsseihin ja sellaisiin puoliin Sibeliuksen musiikissa, joissa on tanssillista sytykettä. Suomalaisten into kansallisten suurmiesoopperoiden tekemiseen on tunnettua, mutta kansallissäveltäjään ei ole oopperassa uskallettu tarttua. Elo onkin elementissään liikkeen rikkaana kuljettajana, esimerkiksi tansseissa Järnefeltien huvilalla. 1930-luvulta alkaen nähtiin ensin muutama juonipohjainen teos (mm. Satu, Scaramouche), mutta pian todettiin, että realismi ei sovi Sibeliuksen musiikkiin, ja abstraktimpi tyyli alkoi saada valtaa. Jeanin suhdetta Ainoon koreografi onneksi malttaa rakentaa pitkäjänteisemmin, ja se toimiikin teoksen selkärankana. Jorma Elokin on kantanut kortensa kekoon tekemällä teoksen Twisted Shadow (2002) Sibeliuksen viulukonserton finaaliin ja Tuonelan Joutseneen. Kaikki tämä rullaa ohi periaatteessa sujuvasti, lyhyin elokuvamaisin leikkauksin, mutta teemoihin ei ehditä syventyä niin, että ne koskettaisivat
Mutta kun Docendo kustannus rohkeni rekrytoida Ryhäsen hyväksymän urheilutoimittaja Raiko Häyrisen mestarilaulajan elämäkerturiksi, tulos on mitä mainioin. Se on tosin hidas tapahtuma. Mutta jos saumat jäävät irvistämään ja jatkumot katkeilevat, ei se ole hyvää musiikin käyttöä. Onnellinen perhe luistelemassa on vähän kliseinen, päälle liimattu, vaikka Elo onkin jääkiekkomiehiä. ”En ole koskaan kurkottanut kuuseen. Kohteensa näköinen, inhimillinen kurkistus mestarilaulajan elämään ja taiteen maailmaan. sinfonian pätkiä. . Toisaalta olen fatalisti. Mutta kyllä Ryhänen napistakin osaa, huutia saavat liiallisiin kommervenkkeihin taipuvaiset oopperaohjaajat. Meitä ei ole niin paljon, eikä meidän tarvitse taistella paikasta auringossa samalla lailla kuin lyyristen baritonien”, Ryhänen luonnehtii. ”Pedagogin ei tarvitse olla suuri laulaja, mutta hänen pitää osata itse laulaa. Robert Perdziolan suunnittelemat realistiset mökkilavastukset olivat kuin aikojen takaa, mutta geometrisina kuvioina laskeutuvat verhot loivat valojen ( Brandon Stirling Baker) kanssa tunnelmallisia tiloja. Se mikä musiikin, erityisesti oopperan, syväluotauksessa hävitään, korvautuu mehevässä, anekdoottien täyteisessä teoksessa Ryhäsen elämänmakuisella muistelulla värikkäästä urastaan. Kirjassa edetään 1950-luvun Tampereelta Heinolan seminaariin ja opettajan työhön Ylöjärvellä. Laulaminen vei kuitenkin mukanaan uralle, ensin Kansallisoopperaan ja sitten maailmalle. Kyllä, tiedän hyvin, että balettija teatterimusiikki toimii näyttämön ehdoilla, ja jos teoksia pitää muokata sisällön tarpeiden mukaisesti, se tehdään. Se oli sattumaa. Niin se meni minulla itsellänikin. ei yrittänytkään näytellä Sibeliusta suurin elkein vaan luotti linjakkaaseen liikkeeseen. Kapellimestari Olari Elts antoi musiikin soida täysipainoisesti ja sopeutui hyvin myös karaktäärien ja rytmien tunnelmien äkillisiin vaihdoksiin. Kun tulin ensimmäisen kerran oopperaan, ajattelin, että voi jos joskus osaisin sen, mitä nämä vanhat konnat. ”Väittäisin, että bassot ovat laulajista lupsakin porukka. Olen aina hieman ihmetellyt lehdissä harrastettavaa toimittajien kierrätystä omilta mukavuusalueiltaan toisiin toimituksiin. Minun opettajani – Matti Vihtonen, Tauno Kaivola, Matti Lehtinen, Jolanda Di Maria Petris, Kim Borg ja Herbert Brauer – osasivat kaikki laulaa ja Kimiä lukuun ottamatta lauloivat eteen.” Rakkain rooli Ryhäsen uralla on ollut Giuseppe Verdin Requiemin basso-osuus. Aivan kaikkea laulajienkaan ei hänen mielestään tarvitse sietää. Näyttämömusiikki on helpommin tilanteisiin muokattavaa, ja ne kohdat toimivat paremmin. Se ei koskaan juolahtanut mieleeni, mutta niin vain kävi. Ulkomailla ollessaan hän haastelee vaikka puhelinpylvään kanssa, jos ei eläväisempää seuraa ole tarjolla. En kuitenkaan pitänyt hänen tavastaan pätkiä teoksia, aloittaa keskeltä ja yhdistellä vailla taukoa. Omia opettajiaan hän kiittelee vuolaasti. Intohimoni on kohdistunut laulamiseen.” Matka Jaakko Ryhäsen rinnalla on tärkeilemätön ja hauskakin kirja anekdootteineen. Siihen suohon Häyrynen ei houkuttele eikä Ryhänen uppoa. Rebecca Kingin vahvan tulkinnan ansiosta Ainon itsenäinen rooli korostui. Esiintyjiä ei käy moittiminen. Kärpäsestä ei voi tehdä härkästä, mutta lyyristä ääntä voi vahvistaa. Ryhäsen suhtautuminen omaan elämäänsä, uraansa ja kanssaeläjiinsä on lämmin ja lupsakka. ”Laulajan pitää laulaa koroilla, ei pääomalla. Minämuodossa kirjoitetun keskustelukirjan rakenne on kronologinen. Michal Kr?má. Ryhäsen vahvuudeksi on luettava myös hänen myötäelävä, arvostava suhtautumisensa kollegoihin, kapellimestareihin ja muuhun musiikin kentän väkeen. Ääntä ei saa pakottaa väärällä tavalla. Tarinankertojana Ryhänen on pitelemätön. Katkeria paljastuskirjoja on elämäkertojen saralla viime aikoina ilmestynyt liiankin kanssa. Uskon kohtaloon.” Näin mestarilaulaja, basso Jaakko Ryhänen tiivistää värikkään laulajanuransa vaiheita uudessa muistelmateoksessa. SISKOTUULIKKI TOIJONEN herooisuuteen, sillä Finlandian aikana tanssitaan niin kevytmielisesti keikaroiden, että sen kokee jo parodiseksi. Roolikuvasta jäi silti puuttumaan taiteilijan sisästä kamppailua. Jos autossa on pieni moottori, se ylirasittuu, jos sitä koko ajan ajetaan korkeilla kierroksilla.” Yltiösosiaalisen, karjalaistaustaisen Ryhäsen on aina ollut helppo ystävystyä ihmisten kanssa. Herää ajatus, olisiko jargonin karikot kyetty kiertämään näin mutkattomasti, jos työhön olisi tarttunut etabloitunut musiikkitieteilijä tai musiikkitoimittaja. Draamaa mestarilaulajan taipaleella on oopperanäyttämöiden ohella riittänyt yksityiselämässäkin, joten kirjan kiinnostavuus on taattu. Oopperan lumoon Ryhänen sukelsi jo varhain nähtyään kotitalonsa elokuvateatterissa Kuolematon Caruso -elokuvan. Ensi-illassa soitettiin Ukrainan kansallislaulua ja heiluteltiin Ukrainan lippuja. Rooleistaan ja oopperasta ylipäätään sekä laulamisen tekniikasta Ryhänen puhuu värikkäästi, mutta myös informatiivisesti nuottiesimerkeinkin. Musiikkidramaturgiaa Elo rakentaa yksityiskohtaisesti lyhyin viittauksin: Melisanden herkkä musiikki kuvaa Ainoa, Myrskyn moderni pauhu Ellin kuolemaa jne. Carusoa esittävän Mario Lanzan ääni lumosi täysin pikkumiehen. 50 R ONDO C LASSIC 4|2022 ESITYKSET lämmin tarinankertoja ”h Raiko Häyrinen: Jaakko Ryhänen – Minun matkani (Docendo, 2022) ämmästelen jatkuvasti, että siitä pienestä pojasta, joka jaksoi loputtomasti kuunnella äitinsä kaunista laulamista ja istua Tampereen oopperan esityksissä, tuli laulaja. Musiikkinumeroita Sibelius-baletissa on yli 20 kappaletta, niiden joukossa 1., 2., ja 5. ?. Siitä tuli hajanainen vaikutelma. Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä karriääriä, vaan aina on tullut tarjouksia, ja olen tehnyt työt, jotka ovat eteen tulleet. On tärkeää, että laulaa oman instrumenttinsa ylärajoilla mutta ei mene rajojen yli. Ehkä en ole luonteeltani kovin kunnianhimoinen enkä kilpailuhenkinen
Coro e Orchestra Ghislieri, johtajana Giulio Prandi. Le Concert Spirituel, johtajana Hervé Niquet. Lapin kamariorkesteri, johtajana John Storgårds. Luigi Cherubini: Requiem à la Mémoire de Louis XVI. Choeur de chamber Namur, La Grande Écurie et la Chambre du Roy, johtajana Jean-Claude Malgoire. Antoine de Fevin: Requiem d’Anne de Bretagne. Sandrine Piau on Händel-laulajana jo kokeneempaa kaartia, mutta aina vain hän osaa inspiroitua löytämään säveltäjän oopperoista uusia sävyjä ja vangitsevia tunteita. piano, keskellä lyömäsoittaja, sekä oikealla puhallintrio (fl, ob, cl) ja 2. Kuolema kohtaa kaikki, mutta kuninkaallisten kohdalla se on R ONDO C LASSIC 4|2022 51 © LA R S SK AA N IN G | Lumi ja talviset sielunmaisemat ovat olleet aina tärkeitä säveltäjä Hans Abrahamsenille. Sen merkittävin tulos oli Schnee, ”Lumi”, alaotsikoltaan 10 kaanonia yhdeksälle soittimelle (2006–2008). Royal requiem. Gilles Henry Hayne: Missa pro defunctis. Dacapo 6.220585. Johann Joseph Fux: Kaiserrequiem. Se ei kuitenkaan ole liki tunnin mittaisen teoksen tarkoitus. OOPPERA Händel Handel Enchantresses. 1952) Schnee tavoittaa kaiken tuon ja löytää valkoisen sisältä kaikki värit. Saman oopperan valitusaariassa hän ja Les Paladins -orkesteri venyttävät jaloa tuskaa huippuhitaassa tempossa, jonka itsesäälisen kohmeen keskijakson kostonhalun puuska herättää. Teoksen edetessä kaanonit lyhenevät, tempot hidastuvat ja ilme synkkenee, kunnes lopussa palataan viattomaan yksinkertaisuuteen. Moniääninen jäsentely tuo musiikkiin ryhtiä, jota John Storgårdsin johtama Lapin Kamariorkesteri kunnioittaa tarkalla soitollaan. . Sigismund Neukomm: Missa di Requiem. Tanskalaissäveltäjän uralle osui 1990-luvulla pitkä tauko tai hänen luonnehtimansa ”fermaatti”, jonka aikana hän tutki Bachin kaanoneita. Rinaldon hitti Lascia ch’io pianga saa uusia sävyjä yllättävistä tauoista ja melodian varioinneista. Alpha 779 (5 cd). Siitä jatkuu melkein ilman taukoa Alcinan lamento Ah mio cor, jossa petetty noita ei ole uskoa todellisuutta. Lucrezia pohtii itsemurhaansa pelkistyneesti, ja muutamaan sanaan kietoutuu paljon tunteita pelosta uskonvarmuuteen. Storgårds antaa kokonaisuudelle poeettisen latauksen, joka laskee vapaaksi kaikki lumeen liittyvät mielleyhtymät ja talveen kuuluvan taian. Rinaldon Il vosto maggio on itse asiassa kahden seireenin duetto, mutta yhtä hypnoottisesti sen siciliana-rytmit viettelevät sankaria luokseen myös sooloaariana. Choeur de Chambre de Namur, La Fenice, johtajana Jean Tubery. Hänen äänensä ei ole kaikkein kermamaisin sulon instrumentti, mutta siinä on elohopeamaista herkkyyttä ja liekehtivyyttä, ja jokainen kuvio, trilli ja koloratuuri ilmaisee draamaa. HARRI KUUSISAARI VOKAALIMUSIIKKI Purcell ym. Jerome Correas. Tänä talvena suomalaiset ovat päässeet nauttimaan lumesta. Sandrine Piau, sopraano, Les Paladins, joht. Abrahamsen tarjoilee kymmenen kaanoniaan kahden kaanonin toisiaan täydentävinä pareina, joita hän vertaa ”saman maalauksen eri versioiksi”. Le Cris de Paris, Le Poème harmonique, johtajana Vincent Dumestre, Vox Luminis, Scorpio Collectief, johtajana Lionel Meunier. Yann-Fañch Kemener, Doulce Memoire, johtajana Denis Raisin Dardre. Mutta myös he ovat edenneet modernistisesta detaljoinnista rikkaampaan ilmaisuun, joka tihkuu talven lumoa, kaamoksen alakuloa, pysäyttämätöntä liikettä ja hämmentävän määrän kovia ja pehmeitä sävyjä. Lumoojattaret on tietenkin sopiva teema Händel-levylle, sillä näitä säveltäjällä riittää – voimakkaita naisia, jotka kohtaavat rakkauden hehkun tai kärvistelevät sen puutteessa ja joille aistillinen flirttailu on tapa piilottaa hylätyksi tulemisen pelko. lumen maisemia lapista KUUKAUDEN CD Hans Abrahamsen: Schnee. Se tulee esiin jo avausaariassa, jossa Lotarion Adelaide vannoo uskollisuuttaan pidäkkeettömin kuvioin ja paatti myrskyssä -vertauksin. Kuivasta ja narskuvasta pakkaslumesta, paksuksi kuorrutukseksi kertyvästä tykkylumesta ja nuoskasta, joka muuttuu loskaksi, vedeksi ja jäätyy uudelleen. Henry Purcell: Funeral sentences for the death of Queen Mary. Kirkkaana kilkkuvalla ja huuruisesti puhaltelevalla musiikilla on taustansa minimalistisessa ajattelussa, mutta siitä on edetty johonkin paljon arvaamattomampaan. . . piano. Piau luo siinä kasvavan linjan reflektoinnista raastavuuteen. Aarioita Händelin oopperoista Lotario, Rinaldo, Giulio Caesare, Lucrezia, Amadigi di Gaula, Alcina. Alpha 765. . Kleopatran (Giulio Caesare) myrsky-aariassa Piau innostuu hihkumaan kuin nauruefektiä matkien ja pysäyttelee trilliä erikoisesti. Siitä on jo aikaa, kun hänen teknisesti virtuoosinen koloratuurisopraanonsa lumosi lähinnä lyyrisellä livertelyllään – nyt hänen fokuksensa on emotionaalisessa suoruudessa ja oopperahahmojen sisäisessä elämässä. . Kokoonpanossa on erikseen ja yhdessä vasemmalla jousitrio (vl, vla, vcl) ja 1. Lapin Kamariorkesteri rakentaa Abrahamsenin Schneestä talvisen matkan mielen syvyyksiin, jossa kiderakenteiden säännönmukaisuus ja rationalismi kohtaa mikrosävelien tuottaman häilyvyyden ja fraktaalisen epävarmuuden. Tämän tunneskaalan Sandrine Piau tavoittaa vastustamattomasti. Charles-Henri Plantade: Requiem des morts à la Mémoire de Marie-Antoinette. Kaksi pientä ja staattista intermezzoa tuntuu kuulostelevan lumen sordinoimaa hiljaisuutta. Niccolo Jommelli: Requiem. Hans Abrahamsenin (s. ANTTI HÄYRYNEN CD. Kaanonien jäljittelevistä sävelaiheista kasvaa vaihtelevia ketjuja, nietoksia ja kinoksia, mutta kokonaisuutta hallitsee sisäistyneisyys ja irrallisuus
Teos on dramaattinen muistokirjoitus koko ’ancien régimelle’ ja sen Dies irae haastaa monet raskaammalla aseistuksella moukaroivat koitokset. Suomalaisille kuulijoille Madetojan (Tule kanssani, Hymyi Hypnos, Talvikuutamolla, Tuulinen sää) ja Kuulan (Ave Maria, Purjein kuutamolla, Paimenet, Sinipiika) laulut ovat tuttuja, mutta nekin saavat tässä yhteydessä uuden valaistuksen. Traagiset maailman tapahtumat ovat kautta aikain aktivoineet pääsiäisajan kärsimysmusiikin, niin myös mieskvartetti New York Polyphonylla, jonka uusi levy sai jo viime vuonna pahaenteiseksi otsikokseen ”Ja aurinko pimeni”. Cyrillus Kreek: Taaveti laulu 22. Beethovenin ihailema Cherubini oli synkeän seremoniallisuuden mestari, mutta levypaketin suurin yllätys on oopperasäveltäjä Charles-Henri Plantaden kuningatar Marie-Antoinetten muistolle omistama Requiem (1823). Varhaisin teos on Antoine de Fevinin (n. Monarkkien hautajaismenoissa ei säästetty vaivaa tai kuluja, ja vähemmänkin tunnetut säveltäjät ylsivät niissä muistettaviin tuloksiin. 1445–1518) Officium de Cruce, suuri yhdeksänosainen motetti Kristuksen viimeisistä hetkistä. Levyn ytimenä on alankomaalaiseen kouluun kuuluneen Loyset Compèren (n. Smithin Psalmi on räätälöity amerikkalaisyhtyeelle, mutta juuttuu tehokeinoihinsa. Dima Slobodeniouk. Sitä voi pitää eräänlaisena klassisen sielunmessun prototyyppinä, jossa painottuu lohdullisuus ja lempeys – ”Vihan päiväkin” tanssii duurissa! 1800-luvun alussa moni requiem soi paitsi kruunupäille, myös monarkialle yleisemmin. ANTTI HÄYRYNEN Desprez ym. Alba ABCD 504. Cyrillus Kreekin Taaveti laulu eli Psalmi 22 vuodelta 1914 on sen sijaan upeasti laulettu esimerkki virolaismestarin riipivästä kromatiikasta: ”Jumalani, jumalani, miksi hylkäsit minut?” . And the sun darkened. Soittimin vahvistettua ja lyyrisen läpikuultavaa alankomaalaista polyfoniaa on höystetty bretagnelaisella perinnelaululla. komeampaa. 1970) Psalmissa 55. Gilles Haynen (1590– 1650) Missa pro defunctis Ranskan Henrik IV:n puolisolle Maria de Medicille on renessanssimaisen juhlava ilmestys, mutta myöhempiin teoksiin verrattuna tiivis ja hienovarainen. klo 19.00 @Ritz, Vaasa 3.-4.8. Renessanssiteosten suvereenista äänenkuljetuksesta ja lakonisesta kauneudesta poiketaan pari kertaa uudempiin aikoihin. Loyset Compère: Crux triumphans, Officium de Cruce. Vuosisatojen varrella suhde kuolemaan muuttui, niin myös sielunmessun rakenne ja teksti. Salteriet klo 15.00 Alexandra Büchel, sopraano Ivo Nilsson, Tero Toivonen, Johannes Thorell, Tora Thorslund, puhallinkvartetti Svante Henryson´s Back to Base 2.8. Gösta Nyström, Alf Hurum, Pauline Hall, Leevi Madetoja, Toivo Kuula, Claude Debussy. Stundars klo 18.00 29.7. Bis 2277. 1470–1550) Requiem Ranskan kuningattarelle Bretagnen Annelle. ”Impressions du Nord” viittaa 1900-luvun skandinaavisten säveltäjien vetoon kohti impressionismia, joka Melis Jaatisen ja Juho Alakärpän taiten kokoamassa resitaalissa kukkii merellisissä ja yöllisissä kuvissa. Kvartetin sointi on mehevä, täynnä tummia bassosävyjä, jotka tuovat painoa tekstille, mutta sallivat myös eteerisen läpikuultavuuden. Pierre de la Rue: O salutaris hostia. Melis Jaatinen, mezzosopraano, Juho Alakärppä, piano. Impressions du Nord. Säveltäjien elegantit melodiat ja vaivihkaa vihjailevat harmoniat vertautuvat Jaatisen ja Alakärpän tulkinnoissa ranskalaisiin esikuviin kuin Ellen Thesleffin maalaukset Claude Monet’hen. Alpha-merkki on koonnut viidelle levylle aiemmin julkaistuja kuninkaallisia sielunmessuja, jotka edustavat lajityypin harvinaisuuksia. Johann Joseph Fuxin ”Keisarirequiem” sai lisänimensä Itävallan keisari Kaarle VI:n hautajaisissa vuonna 1740. Tuuli Lindeberg, Tuomas Katajala, Arttu Kataja Seinäjoen & Vaasan kaupunginorkesterit Canticum Maris Joht. . Fuxilla on maine tuikeana kontrapunktioppineena, mutta sielunmessussa hänen tekninen taitonsa sulautuu elegisesti virtaavaan melodisuuteen. Henry Purcellin hautajaismusiikki kuningatar Marialle ei ole sielunmessu, mutta levypaketin tunnetuin teos. Compèren ristin voittoa juhliva Crux triumphans avaa levyn, vaikka se sopisi ehkä paremmin motetin jälkeen. Siitä löytyy väkevämpiäkin tulkintoja, vaikka Vincent Dumestren viileydellä on hyvätkin puolensa. Haydn: Die Jahreszeiten Vaasan kirkko & Lakeuden Risti 19.00 Sol. . Neukommin pasuunoilla vahvistettu monumentti on karumpi ilmestys kuin Luigi Cherubinin c-molli-requiem samaan tarkoitukseen. New York Polyphony. Sigismund Neukommin Requiem on omistettu giljotiiniin päätyneen Ludvig XVI:n muistolle. ANTTI HÄYRYNEN Nyström ym. Adrian Willaert: Pater noster – Ave Maria. J. Huolella valitut esimerkit renessanssipolyfoniasta Josquinilta, Willaertilta ja de la Ruelta vahvistavat vaikutelmaa, jossa kärsimys ja suru koskee yhtä aikaa yksilöä ja koko ihmiskuntaa. Levyjen aiemmin julkaistut ranskalaisesitykset ovat inspiroituneita, mutta dokumentaatio on musiikin harvinaisuuteen nähden niukkaa. Pariisissa opiskellut Gösta Nyström (1890–1966) oli meriaiheiden mestari, ja hänen viisiosainen Sånger vid havet tuo esiin luontosuhteen filosofisen ulottu52 R ONDO C LASSIC 4|2022 CD 27.7.4.8.2022 www.netticket.fi korsholmmusicfestival.fi ECCE ARBOR – Katso puita! 28.7. . Josquin Desprez: Tu pauperum refugium. Niccolo Jommelli sävelsi Requieminsa kertoman mukaan kolmessa päivässä Württenbergin ruhtinatar Marialle vuonna 1756. ”Olen suunniltani pelosta, kun vihollinen huutaa uhkauksia, kun jumalattomat ahdistavat minua”, lauletaan Andrew Smithin (s. Andrew Smith: Salme 55
NUORTEN MUSIIKKIVIIKKO 13.– 18.6. ANTTI HÄYRYNEN Silvestrov Valentin Silvestrov: Oodi satakielelle, Kantaatti nro 4, Piano concertino, Moments of Poetry in Music, Sinfonia nro 7. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Henze Hans Werner Henze: Nachtstücke und Arien, Los Caprichos, Englische Liebeslieder. Kaksi viehkeää Verlaine-laulua saa Du blomst i dugissa rinnalleen skandinaavista kaihoa. Nopea äänensä kiinteyttä. Ylönen on soittanut teosta pitkään, ja sen myös kuulee Alban levyltä, jossa kolmiosainen teos vyöryy valtavalla intensiteetillä. Ukrainalaissäveltäjä Valentin Silvestrovin (s. Myöskään musiikissa hän ei pysynyt tiukan linjan avantgardistien vaatimalla tiellä. LASTEN LIED 6.– 10.6. Hanna-Leena Haapamäki, Juha Karvonen, Outi Kähkönen, Kristjan Mõisnik, Sirkka Parviainen, Ulla Raiskio Ensemble Ville Enckelmann Ooppera-aariakurssi Antti Suhonen, Tero Valtonen Fonetiikan työpajat LIEDJA OOPPERAKURSSI PIANISTEILLE 23.– 29.7. Tunteet ovat pinnassa myös Englantilaisissa rakkauslauluissa (1984/85) sellolle ja orkesterille. Juliane Banse, sopraano, Narek Hakhnazaryan, sello, ORF Wienin RSO, johtajana Marin Alsop. 1937) teoksissa kauneus on muuttunut häälyviksi muistoiksi, kaipaukseksi suureen aikaan, jossa taiteen esittämät utopiat tuntuivat vielä mahdollisilta. Orkesterifantasiassa Los Caprichos (1962–67) lähtökohtana ovat Francesco Goyan etsaukset, jotka ovat innoittaneet monia muitakin säveltäjiä. . . . . Toinen sellokonsertto, lisänimeltään Kl?tb?tne (”Nykyisyys”), valmistui vuonna 2012 sellotaiteilija Sol Gabettalle ja Amsterdam Sinfoniettalle. Norjalaista Pauline Hallia (1890–1969) inspiroi erityisesti Paul Verlainen runous, jonka pohjalta hän sävelsi tunnetuimman orkesteriteoksensa. COMPELTE VOCAL TECHNIQUE 15.–17.6. POPULAARIMUSIIKIN KUOROKURSSI 11.–15.7. Ylönen tuo muhkealla sellosoinnillaan hitaisiin ääriosiin sielukasta painoa. Yökappaleet ja aariat vuodelta 1958 Ingeborg Bachmannin runoihin ovat esimerkkejä Henzen ”kauniista” modernismista, joka sai Boulezin ja kumppanit marssimaan ensiesityksestä ulos. Juho Alakärppä, Pia Värri SOITINTEN MESTARIKURSSIT 30.7.– 6.8. Yksiosaisessa seitsemännessä sinfoniassa (2003) Silvestrov on tilaa luovien orkesteritehojen mestari. LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET www.joutsenonopisto.fi/taidekesa Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno P. Kaksiosaisen runon ja musiikin tuokion (2003) pohjalla on Paul Celanin runo, ensin laulettuna ja sitten soittimin kommentoituna. Naxos 8.574123. Pianoconcertinossa soolosoittimen bassokuminan ylle kertyy postmoderneja fragmentteja, joissa on siirappisetkin kosketuksensa. Naxos 8.574181. vuuden, vaikuttavimmillaan laulussa Jag har ett hem vid havet Ragnar Jändelin runoon. Inna Galatenko laulaa molemmissa teoksissa vastustamattoman puhtaasti ja selkeäsanaisesti. Marko Ylönen, sello, Lilli Maijala, alttoviulu, Tallinnan Kamariorkesteri, johtajana Juha Kangas. Teoksessa vuorottelevat loisteliaat ja aggressiiviset leimahdukset sekä lempeä ja upottava elegisyys. Hans Werner Henze (1926– 2012) jatkoi keskieurooppalaisen ekspressionismin perinnettä, mutta muutti radikaalien mielipiteidensä takia Saksasta Italiaan, Ischian saarelle, myöhemmin myös Sansibariin. Niin aika kultaa muistot, ja teoksen päättävässä postludissa ne tuntuvat häviävän menneisyyden varjoihin. Nyt nuo muistot vellovat pilvimäisissä tekstuureissa, joiden nestemäinen sulo haihtuu vähänkin rajummista kosketuksista. . Celan oli itse asiassa ukrainalaissyntyinen, mutta vielä yllättävämpi on musiikillinen linkki Pierre Bouleziin ja tämän Pli sélon plihin. Koko levyltä huokuu saumaton yhteistyö ja viitseliäs dynamiikka – ehkä siellä täällä voisi tekstinkäsittelyä vielä terävöittää. . ANTTI HÄYRYNEN Vasks Peteris Vasks: Sellokonsertto nro 2 ”Kl?tb?tne”, Alttoviulukonsertto. Silvestrov on säveltänyt tähän mennessä kymmenen sinfoniaa. ”Aika on Silvestrovin musiikissa musta järvi”, on Paul Griffiths sanaillut muistettavasti. Alba ABCD 463. Monica Groop. Harmonikka Matti Rantanen, Janne Valkeajoki, Heidi Velamo Piano Antti Hotti, Anna Kuvaja, Liisa Malmivaara Viulu Petri Aarnio, Kreeta-Julia Heikkilä, Janne Malmivaara Alttoviulu Tommi Aalto Sello Markus Hohti, Tuomas Lehto, Tuomas Ylinen Säestys Timo Latonen Kamarimusiikkikurssi LASTEN MUSIIKKIVIIKKO 6.– 10.6. Narek Hakhnazaryan ei ehkä saa musiikista ihan yhtä paljon irti kuin Anssi Karttunen aikaisemmassa levytyksessä (Wergo), mutta Marin Alsopin johtaman Wienin radion sinfoniaorkesterin kanssa Henzen musiikki on varmoissa käsissä. Inna Galatenko, sopraano, Oleg Bezborodko, piano, Liettuan Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Christopher Lyndon-Gee. Juliane Banse on tällaisen musiikin spesialisti, vaikka aika on vähän verottanut hänen runossa ukrainalaisen sielun symbolina. Sello on ollut Peteris Vasksille läheinen instrumentti ja ensimmäinen sellokonsertto – jonka Marko Ylönen on levyttänyt Ondinelle – kuuluu hänen menestyneimpiin teoksiinsa. Keatsin runoon sävelletty Oodi satakielelle (1983) taittuu livertäväksi requiemiksi, kun taas neliosaisessa kantaatissa (2014) satakieli laulaa Taras Sevtshenkon R ONDO C LASSIC 4|2022 53 | CD LAULUKURSSIT 23.– 29.7. KESKIAJAN VOKAALIMUSIIKIN KURSSI 27.6.–1.7. Alf Hurum (1882–1972) muutti 1930-luvulla loppuelämäkseen Hawaijille, mutta hänen kolme lauluaan liikkuvat tunnistettavasti norjalaisella kamaralla. Henze yhdistää niiden rajun visuaalisuuden albanbergmäiseen ekspressiivisyyteen. Shakespearen, Joycen tai Gravesin tekstejä ei kuulla sellaisinaan, mutta niiden runomitat sykkivät lemmekkäästi riutuvassa ja huokailevassa musiikissa. 045 844 2993, opisto@joutsenonopisto.fi LAULUN MESTARIKURSSI 24.– 26.7. Levyn runosäikeet vetää yhteen Debussyn Verlaine-triptyykki, jossa Jaatinen ja Alakärppä vapautuvat hurmioituneeseen liikkeeseen
Karol Szymanowski: Myytit, Nocturne & Tarantella, Chant de Roxane, Romanssi. Inspiraatio siirtyy luontevasti Bartókin ensimmäiseen jousikvartettoon (1909), jonka esikuvana Beethovenin op. Eteenpäin ajavin, mutta silti levyn yleistunnelman mukaisen rento Do As I Say (Not As I Do) poikkeaa muista konserttiäänityksenä, tarjoten sulkutilalle ”onnellisen lopun”. Miinuksia tulee esitetekstin surkeasta käännöstyöstä. Neliosainen alttoviulukonsertto (2015) on sävelletty Maxim Rysanoville, joka on myös levyttänyt teoksen (Bis). . Ed Partyka. Henryk Wieniawski oli viuluhistorian suurimpia virtuooseja, ja Pike saa hänen Legendansa ja Poloneesinsa hehkumaan aristokraattista mutta riskejä kaihtamatonta sankaruutta. Béla Bartók: Jousikvartetto nro 1. Toisen sellokonserton ”Nykyisyys” voi tuntua nyt ajankohtaisemmalta kuin kymmenen vuotta sitten. Neuklang NLP4251 . . 131 on toiminut. Otsikolla The Polish Violin viulisti Jennifer Pike luotaa äidin puoleisia juuriaan ja puolalaisia viulusävellyksiä 1800ja 1900-lukujen vaihteesta. Tämän totentanzin Kuolema puhuukin hunajaista espanjaa. . Roxanan aaria (oopperasta Kuningas Roger), Nocturne ja Tarantella, sekä vähän varhaisempi Romanssi täydentävät hermoherkän vaikutelman, jonka taustalla oli Szymanowskin luottoviulisti Pavel Kochanski. Jennifer Pike, viulu, Peter Limonov, piano. Sen ensimmäisen osan fuuga saa vastineen Bachin Wohltemperiertes Clavierin fuugasta BWV 849. 17, Polonaise de concert op. Kuulijalle sen seuraamisen tekee helpoksi Maijalan, Kankaan ja Tallinnan Kamariorkesterin suvereeni ote: he soittavat Vasksin musiikkia kuin oman elämänsä partituurista. Pimeys valtaa musiikin kolmannessa osassa Dies irae -lainoineen, eikä päätösosan tie rauhan satamaan ole helppo. Henryk Wieniawski: Legenda op. Solistikatraasta etenkin pasunisti Kasperi Sarikoski, klarinetisti Mikko Mäkinen, pianisti Seppo Kantonen ja saksofonisti Ville Vannemaa jäävät tyylikkäinä mieleen. Piken soitto on teknisesti niin häikäisevää ja temperamenttista, ettei sitä olisi tarvinnut korostaa äänityksellä. ECM 485 5417. Eliane Eliasin balladi Para Nada pitää kiinni simppelimmästä laulumuotoisuudestaan, vaikka onkin saanut ylleen runsaan alkusoiton ja loppupuolelleen luontodokumenttien soidintanssien kaltaisen solistien ja orkesterin vuoropuhelun. Pike soittaa kolme antiikin aiheisiin perustuvaa runoelmaa leimuavalla intohimolla, joka saa värit hehkumaan, mutta tasoittaa samalla musiikin impressionistista monimerkityksisyyttä. Tulkinta on objektiivinen turtumatta läpisoittavaan passiivisuuteen tai sivuuttamatta teoksen huumoria. ANTTI HÄYRYNEN Szymanowski ym. 4. . Pehmeä, Gil Evansin koulukuntaa jatkava orkestraatio lukuisine vaihtosoittimineen vuorottelee tummasävyisempien jaksojen kanssa. . 131. Bartókilla Beethovenin heräte muuttuu myöhäisromanttiseksi intohimoksi, josta tislautuu impressionististen aavistusten kautta kansanmusiikilla vapautettua rytmienergiaa. Kokonaisuudesta syntyy modernistinen polveutumiskertomus, jossa Beethovenin myöhäiset kvartetot ja niitä edeltänyt Bachin abstrakti kontrapunkti nähdään myöhempien aikojen uudistusten profeettoina. 45/2. Joskus tällaiset rinnastukset tuntuvat levyllä tarpeettomilta, mutta tässä yhteys on luja ja palkitseva. . Umo Helsinki Jazz Orchestra, joht. Syyskuussa 2020 taltioidulle Last Dancelle on päätynyt kaksi pitkää ja polveilevaa Partykan teosta ja kaksi ensisovitusta. Tanskalainen jousikvartetti. Tanskalainen jousikvartetti, eli Frederik Øland ja Rune Tonsgaard Sørensen, viulu, Asbjørn Nørgaard, alttoviulu, ja Fredrik Schøyen Sjölin, sello, ovat vieneet hitaasti mutta varmasti eteenpäin Prisma-levyprojektiaan, jossa Beethovenin jousikvartettoja on yhdistetty 1900-luvun sävellyksiin ja Bachin musiikkiin. Pääosassa on Karol Szymanowskin helteinen myöhäisromantiikka, vaikuttavimmillaan Myyteissä vuodelta 1915. G.G.’s Last Dance inspiroitui George Gershwinin viimeisestä sävellyksestä Just Another Rhumba, rakentuen itsekin tanssilavarumban (eli bolero-sonin) rytmille. Mieczyslaw Karlowiz: Impromptu. Pandemia peruutuksineen laittoi uusiksi Ed Partykan ensivuodet UMOn taiteellisena johtajana mutta samalla tarjosi aikaa äänittää. Päätösosan koraalisävelmä kasvattaa voimaa luopuakseen siitä lopussa kirkastuvaan elegisyyteen, jossa Ylösen sello saa kumppanikseen Eva-Maria Sumeran sopraanoäänen. Moritz Moszkowskin Guitarre on parija huiluäänillä kuorrutettua salonkiviihdettä, jonka espanjalaisesta paikallisväristä vastasi viulisti Pablo de Sarasate. Chandos CHAN 20082. ANTTI HÄYRYNEN SOITINMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: Jousikvartetto nro 14 op. Varhain kuolleen Mieczyslaw Karlowiczin Impromptussa kuuluu Tshaikovskin melodisuus, välittävänä linkkinä viulisti Stanislav Barcewicz. ANTTI HÄYRYNEN Alan toimija ilmoitus Rondossa huomataan! ota yhteyttä: mediamyynti@rondolehti.fi tai matti.tuomisto@classicus.fi. Johann 54 R ONDO C LASSIC 4|2022 CD Sebastian Bach: Fuuga BWV 849. Vasksin musiikki etenee kohti valoa tässä konsertossa taitetummin värein, jotka Lilli Maijala tavoittaa tarkoin. Tanskalainen jousikvartettikin säästelee tunteenpaloa Beethovenin suuressa cis-molli-kvartetossa, mutta pureutuu innolla ja älyllä teoksen käänteisiin ja yksityiskohtiin. Moritz Moszkowski: Guitarre op. Sellainen punainen lanka on historiasta löydettävissä, mutta samalla sen esitystapaan tarttuu helposti todistelevaa tosikkoutta ja toteavaa kirjaimellisuutta. SANTERI KAIPIAINEN keskimmäinen osa on väkivaltaisessa repivyydessään karmiva ja saa hurjan latauksen Juha Kankaan johtamalta Tallinnan Kamariorkesterilta. JAZZ Last Dance Last Dance. Kenny Kirklandin Dienda on hiippailevassa, rennossa tunnelmassaan sovituksista lähimpänä jazzin traditiota
R ONDO C LASSIC 4|2022 55 DVD matka mielen pimeisiin kerroksiin Hans Abrahamsen: The Snow queen. Katarina Dalayman muuttuu isoäidistä myyttiseksi Suomi-naiseksi ja Peter Rose Lumikuningattaresta poroksi ja kelloksi. Siinä soi vuodenaikojen kierto. Hans Abrahamsenin ooppera Lumikuningatar on sisarteos hänen aikaisemmalle teokselleen Schnee, joka esitellään tämän palstan kuukauden cd:nä. . Myös muu ensemble on tasokas. Ohjaus Andreas Kriegenburg. Silti pohjimmiltaan se on psykoanalyyttinen matka ihmisen mielen pimeisiin puoliin, joita Lumikuningattaren valtakunta edustaa. Tulee ähky olo. Se loihtii Pohjolan talven luonnonilmiöineen, myyttisine olentoineen ja eläimineen niin, että sen voi aistia sensuaalisesti ja sadunomaisesti. A Liput myynnissä nyt! HELSINKI 18. 29.5.2022 sibeliuscompetition.. Talven hyinen maisema avautuu myös kevään valoon. Cornelius Meister. Hän pääsi mukaan Gerdan rooliin samana vuonna oopperan englanninkielisessä versiossa Münchenissä. Kun Lumikuningatar kantaesitettiin 2019 Tanskan Kuninkaallisessa oopperassa, tanskan kieli oli Hanniganille liikaa. Tarkasti ja suggestiivisesti Cornelius Meisterin johtamat saksalaismuusikot sen välittävät. Se muistuttaa lumihiutaletta: etäältä katsoen se vaikuttaa yksinkertaiselta mutta läheltä se on mikroskooppisen tarkkaa ja mutkikasta. C. Bayrerische Staatsoper Recordings. Ratkaisu on psykologisoinnissaan osoitteleva, ja sekavuutta lisää se, että lavalla häärivät koko ajan kolmet Kayt ja Gerdat – laulajien lisäksi eri-ikäisinä näyttelijöinä. HARRI KUUSISAARI KUUKAUDEN CD Korpit ja Lapin olennot ympäröivät mielisairasta Kayta. . Abrahamsenin musiikki on kuitenkin fantastista, ja sen vuoksi oopperaan kannattaa tutustua. Kiinnostavaa on, että Lumikuningatar ei ole sopraano vaan basso, eräänlainen Sarastro-hahmo, joka asettaa rakastavaiset kokeeseen. Musiikki ei vain kuvaa luonnonvoimia, vaan se on sellainen. Barbara Hannigan, Rachel Wilson, Katarina Dalayman, Peter Rose. Korpit tuovat raakunnallaan huumoria surrealistiseen uneen. Se muovaa aikaa ja hiljaisuuden tiloja, minkä kokemiseksi live-esitys olisi paljon parempi kuin tallenne. Se soi jäähileisen kirkkaana ja lyyrisenä mutta puhkeaa myös pelottaviksi myrskyiksi. Sen toinen läheinen sukulainen on säveltäjän Barbara Hanniganille tekemä Let me tell you, huikea matka Hamletin Ofelian hulluun mieleen. Ohjaaja Andreas Kriegenburg on asettanut tapahtumat mielisairaalaan. Baijerin valtionoopperan orkesteri, joht. Andersenin sadusta on tehty lukuisia sovituksia, mutta Abrahamsenin ooppera vie aivan omiin sfääreihinsä. München 2019. Kay-poika vedetään sinne hänen saatuaan silmäänsä sirun kaiken pahana näyttävästä peilistä. Hannigan on ilmiömäinen rakastaan ja samalla itseään etsivänä Gerdana, jonka itsevarmuus kasvaa oopperan myötä, koloratuurien muuttuessa yhä kimmeltävämmiksi. Sadun symboliikalle kaipaa enemmän tilaa. Kay on poissaolevasti tyhjyyteen tuijottavana potilaana mukana koko ajan, ja Gerda siirtelee hänen sänkyään edes taas. H. Surrealistinen tunnelma hallitsee Lumikuningatar -oopperan esitystä
Karinin roolin laulaa mezzosopraano Jenny Carlstedt ooppera noitavainoista ja naisvihasta To 14.4. Konserttitiedot Ylen musiikkiohjelmien mukana lehtemme loppuosassa. suomessa soi 56 R ONDO C LASSIC 4|2022 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Soittimistossa on mukana harakkaa kuvaava, Veli Kujalan kehittelemä 1/4-sävelaskelviritteinen harmonikka, jota hän itse soittaa. Marzi Nyman, kitaristi-kapellimestari. Vito Žuraj: Api-danza macabra, Weinberg: Sellokonsertto, Martin?: Sinfonia nro 1. Pe 22.4. ja 22. HARRI KUUSISAARI Esitykset ovat 21. Viron filharmoninen kamarikuoro. Ke 13.4. Musiikkitalossa. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa Pe 8.4. Henri Sokka: Ne laulavat aivan (ke), Raasakka: Black Cloud, Under Ground, Ahvenjärvi / Lappalainen: Water (ke), Malin Bång: Splinters of Ebullient Rebellion, Vainio: Fujiko’s Fairy Tale -beatbox-konsertto. 1, Tshaikovski: Makeishaltijattaren intro ja tanssi. Sampo Haapamäki: Historia – Helsinki-variaatiot (ke), Strauss: Vier letzte Lieder, Strauss: Kuolema ja kirkastus. Tom Nyman, tenori (evankelista), Jyrki Korhonen, basso (Jeesus), Anu Komsi, sopraano, Teppo Lampela, kontratenori, Niall Chorell, tenori, Tommi Hakala, baritoni, Cantores Minores. Hän sai Sundin kunnan kirkkoherran mukaan fantasioihinsa, ja he väittivät, että syytetyt naiset osaavat lentää. © TI IN A TA H VA N AI N EN Lisbeta-oopperan solistikuntaan on saatu monta Ahvenanmaalta lähtöisin olevaa laulajaa. Karlsson on tutkinut aihetta jo 30 vuoden ajan, ja hän kirjoitti runokokoelman Lisbetasta 1990-luvulla. La 30.4. KARÓLÍNA EIRÍKSDÓTTIRIN säveltämä Lisbeta – noitanaisen älä anna elää on Ahvenanmaan noitavainoista kertova ooppera, joka sai kantaesityksensä viime keväänä Maarianhaminassa. Eric Lu, piano. Rebecca Tong, joht., Felix Zenger, beatbox. Pärin roolissa on baritoni Aarne Pelkonen. Pe 15.4. Agnes Kovács, sopraano, Eszter Balogh, altto, Zoltán Megyesi, tenori, Lóránt Najbauer, basso, Purcell-kuoro. Olga Heikkilä, sopraano. Orkesterina toimii Estonian Sinfonietta ja kapellimestarina Anna-Maria Helsing. Ke 27.4. huhtikuuta.. Alban Gerhardt, sello. Elena Schwarz, joht. Niiden alullepanijana oli Virossa opiskellut kihlakunnantuomari Nils Psilander, joka toi Ahvenanmaalle käsityksensä taikauskosta ja velhojen tuhoamisesta. Kun Karin on tuomittu, hän syyttää 12:ta muuta naista samanlaisista teoista. Perkiö: Pultti-Pupu, Perkiö: Pomppupallo, Grieg: Anitran tanssi, Satie: Gymnopédie nro. Kirjailija Carina Karlssonin ja ohjaaja Ida Kronholmin libretto ottaa kuitenkin vapauksia kuvaillessaan aikakauden tapahtumia. Aapo Häkkinen, joht. Psilander on bassobaritoni Philip Björkqvist, Kjellinus tenori Dan Karlström ja Ebba sopraano Therese Karlsson. Huhtikuussa se tulee Helsinkiin Aleksanterin teatteriin. Ritarihuoneella. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa Pe 8.4. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Su 24.4. Tuomiokirkossa. Nuno Coelho, joht. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 10.4. Susanna Mälkki, joht. . Ooppera perustuu todellisiin tapahtumiin, säilyneisiin oikeudenkäyntien pöytäkirjoihin, ja henkilöistä käytetään heidän oikeita nimiään. Ryan Bancroft, joht. Bruckner: Sinfonia nro 8. Maria Ylipää, laulu. Pärt: Cantus in Memoriam Benjamin Britten, Pärt: Seitsemäs ylistyslaulu teoksesta Kanon Pokajanen sekakuorolle, McMillan: Seitsemän viimeistä sanaa ristiltä. ja Lisbetan sopraano Sofie Asplund. Graun/Bach: Passions-Oratorium. Tiensuu: Sinfoniaviis, Brahms: Pianokonsertto nro 1 d. Säilyneissä pöytäkirjoissa on ensimmäisen syytetyn, Karinin, eeppisiä kertomuksia. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa La 2.4. Nikolai Lugansky, piano. Rooleissa on useita laulajia, jotka ovat lähtöisin Ahvenanmaalta. Pe 8.4. Hannu Norjanen, joht. Vierailu on osa Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlallisuuksia. Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa, Yle Radio 1:ssä ja Teemalla. Dvo?ák: Othello, alkusoitto, Chopin: Pianokonsertto nro 1, Srnka: Tak klid, Strauss: Ruusuritari, sarja. Camilla Nylund, sopraano. Händel– Avison–Raasakka. Tarina alkaa vuonna 1666, jolloin Ahvenanmaalla koettiin Pohjolan ensimmäiset noitavainot. Susanna Mälkki, joht. Tõnu Kaljuste, joht
Marianna Shirinyan, piano. KLO 18, HYVINKÄÄSALI kapellimestari Tuomas Pirilä Ville Salonen, tenori konsertin juontaa Miia Maria Lahti Strauss – Lehár – Holmès – Müller Liput sivukuluineen 35 € / 32 € / 20 € sisältävät kuohujuomatarjoilun konsertin väliajalla. Musiikkikeskuksessa. Erkki Lasonpalo, joht. Dvo?ák: Stabat Mater. Malin Broman, viulisti-joht. mm. Uusinta 2.4. Sakari Männistö, jonglööri. Pe 22.4. Tarmo Peltokoski, joht. Andris Poga, joht. To 21.4. Taulumäen kirkossa. Rumon Gamba, joht. Eller: Aamunkoitto, Rääts: Viulukonsertto nro 2, Beethoven: Sinfonia nro 5. Pärt: Trisagion, Puccini: Messa di Gloria. Joensuun kirkossa. Jonathan Leibovitz, klarinetti. Steven Isserlis, sello. Tami Pohjola, viulu. Olli Mustonen, joht. Mosolov: Teräsvalimo, episodi baletista ”Stal”, Prokofjev: Viulukonsertto nro 1, Shostakovits: Sinfonia nro 5. Kokkolan kirkossa. Tiina-Maija Koskela, sopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Heikki Halinen, tenori, Matti Turunen, basso. . Laura Wilde, sopraano, Annely Peebo, mezzosopraano, Valentin Thill, tenori, Andrew Foster-Williams, bassobaritoni. Seinäjoki-salissa. Frode Haltli, harmonikka. Wagner: Pitkänperjantain musiikkia oopperasta Parsifal, Strauss: Alkusoitto ja tanssikohtaus oopperasta Ariadne auf Naxos, Wagner: Preludi ja Lemmenkuolo oopperasta Tristan ja Isolde, Siegfried-idylli. Suvi Väyrynen, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Sempre-naiskuoro. Mahler / Britten: What the Wild Flowers Tell Me, Britten: Nocturne, Tshaikovski: Sinfonia nro 5. Ke 13.4. Bach: Canzona d, Holt: Kites, Sallinen: Kamarimusiikki V ’Barabbas Variations’, Sørensen: It is pain flowing down slowly on a white wall, Schubert: Sinfonia h. Almark: Myrskyvaroitus, Vasks: Viulukonsertto nro 1, Tshaikovski: Serenadi jousille. Madetojan salissa. Ke 13.4. OULU SINFONIA To 7.4. Vivaldi. Lappeenranta-salissa. HUHTIKUUN KAUSIOHJELMA To 28.4. Canzonetta-kuoro. Vasks: Musica serena, Prokofjev: Viulukonsertto nro 1 D, Tshaikovski: Sinfonia nro 6 h. Tõnu Kaljuste, joht. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI Pe 8.4. Angelika Kirchschlager, mezzosopraano. Golijov; Last Round, Saint-Saëns; Pianokonsertto nro 2, Beethoven; Sinfonia nro 6. Pe 22.4. Tibor Bogányi, joht. John Storgårds, joht. Joska Lehtinen, tenori, Arttu Kataja, baritoni, Chorus Cathedralis Aboensis. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa To 7.4. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Ke 13.4. Sergei Krylov, viulu. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa Pe 1.4. Kokkola-kvartetti. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa Pe 1.4. Jonna Järnefelt, lausuja. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 13.4. Anja Bihlmaier, joht. 49, Pergolesi: Stabat Mater. Törnävän kirkossa. Marietta Kunnas, dramaturgia ja ohjaus. Bach: Johannes-passio. Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Hannu Niemelä, baritoni. Suzana Bartal, piano. Matias Häkkinen, joht. Pe 15.4. Ke 27.4. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa To 7.4. Pe 15.4. Lappeen Marian kirkossa. Petteri Iivonen, viulu. R ONDO C LASSIC 1|2022 To 14.4. Adams: The Chairman Dances: Foxtrot for Orchestra, Prokofjev: pianokonsertto nro 3, Rahmaninov: Sinfoniset tanssit. Haydn: sinfonia nro. Elina Mustonen, cembalo & näyttelijä. Benjamin Hulett, tenori. Musiikkia Anders Chydeniuksen nuottikirjastosta. Kensho Watanabe, joht. Etelä-Karjalan klassinen kuoro. Kokkonen: Il Paesaggio, Rutter: Visions, Pergolesi: Stabat Mater. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa To 7.4. To 14.4. Elina Vähälä, viulu. Erwin Schulhoff: Concertino huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle, Crusell: Potpourri, Stamitz: Puhallinkvartetto Es, Schubert: Jousikvartetto nro 1, Barber: Adagio, Beethoven: Romanssi F. Sibelius: Tapiola, Walton: Sellokonsertto, Martin?: Sinfonia nro 2. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa Ke 13.4. Roussel: Sinfonietta, Mozart: Klarinettikonsertto, Haydn: Sinfonia nro 85. Teatteritalossa. Turun konservatorion kamarikuoro. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 14.4. Adrien Perruchon, joht. Bartók: Herttua Siniparran linna. James Sherlock, joht. Raahesalissa. Dominante-kuoro. Vytautas Luko?ius, joht. Sirkka-Liisa KaakinenPilch, joht. Christopher WarrenGreen. Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Mustasaaren kirkossa. Johan Krogius, tenori, Musica-kuoro. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 7.4. Pe 22.4. Iida Antola, sopraano, Melis Jaatinen, altto, Jussi Merikanto, basso (Pilatus), Sauli Tiilikainen, baritoni (Jeesus), Simo Mäkinen, tenori (evankelista). 57 R ONDO C LASSIC 4|2022 UUDENVUODENVAPPU LA 30.4. Ruut Kiiski, joht. Seinäjoen kaupunginorkesteri. Tubin: Music for Strings, Françaix: Dixtuor (Dektetti), Still: Miniatures, Strauss: Metamorphosen. Juhani Lamminmäki, joht. Beethoven: Messu C. Bach: Johannes-passio. Dalia Stasevska, joht. Teppo Lampela, altto. To 21.4. Alberto Hold-Garrido, joht. Biber: Battalia, Zinovjev: Recharged, Milhaud: Le boeuf sur le toit, Suk: Serenadi jousille
© M AR I PE R K IÖ Niilo Halminen Aira Maria Lehtipuun barokkiviulutunnilla. Vanhaa musiikkia opetetaan useissa musiikkioppilaitoksissa, mutta oppiaineena se ei ole Suomessa kovin vanha. Hyvin, jos se tarjoillaan oikealla tavalla. Vanhan musiikin muusikoiden yhteisössä ja musiikin tekemisen tavassa on jotain kulttuurin valtavirrasta poikkeavaa, ei-konservatiivista, mikä saattaa vedota hyvinkin vahvasti omaa identiteettiään etsivään nuoreen. Vanhan musiikin kärpäsen puremaan on voinut johtaa sattuma; soitonopettaja on soittanut barokki-instrumenttia, tai musiikkileirillä on saanut soittaa vanhan musiikin yhtyeessä. USIIKKIOPPILAITOSTEN OPETUS on uusien opetussuunnitelmien myötä entisestään monipuolistumassa, jolloin tilaa raivautuu uusille pedagogisille avauksille. Cembalon ääressä Mitra Virtaperko.. m Pirkanmaan musiikkiopiston barokkiyhtye ohjaajanaan Aira Maria Lehtipuu. Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI Kuvis... Useimmat vanhan musiikin opettajat ovat itse aloittaneet musiikkiopintonsa ”modernilla” instrumentilla. 58 R ONDO C LASSIC 4|2022 © MARI PERKIÖ & mestari kisälli vanha musiikki soi musiikkioppilaitoksissa Kuinka periodisoittimilla soitettava musiikki avautuu nuorelle musiikkiopiston oppilaalle
Oikeastaan vain romantiikan ohjelmisto nokkahuilulta puuttuu”, Pekka Silén kertoo. Kun nuoria kiehtoo esimerkiksi roolipeleissä keskiaika, niin miksei samaa kokemusta voisi saada myös vanhan musiikin äärellä. Länsi-Helsingin musiikkiopistossa on useita opettajia, jotka ovat perehtyneet vanhaan musiikkiin. Nokkahuilisti Pekka Silén on opettanut Länsi-Helsingin musiikkiopistossa nokkahuilua ja vanhaa musiikkia 1980-luvulta lähtien. Saman näköiset nuotit ovat eri aikakausina tarkoittaneet eri asioita, ja pystyäkseen toteuttamaan barokin ajan säveltäjien tarkoituksia on hyvä ottaa hieman laajempi näkökulma heidän aikakautensa ajatusmaailmaan.” Myös aikuisten opiskelijoiden opetuksessa on lähtökohtana käytännönläheisyys. Hänelle vanha musiikki on jo teiniajan juttu. Tavoitteina ovat hyvä ääni, soiton peruspuhtaus, rytminen tarkkuus ja jousen monipuolinen hallinta”, Lehtipuu kertoo. Asteikkosoitossa suosin suorien asteikkojen rinnalla erilaisia improvisoinnin perustana käytettäviä kuvioita.” ”Eniten eroaa nuottikuvan tulkinta, jonka opiskelussa yhdistyvät saumattomasti soitintekniset ja teoriaja historiatiedot. 59 R ONDO C LASSIC 4|2022 © M AR IO N G Ö B EL Termissä ”vanha musiikki” on romanttinen kaiku. | Suolakurkkumetodi Viulisti Aira Maria Lehtipuu toimii ammattikorkeakoulu Noviassa barokkimusiikin lehtorina. Mikäpä voisi olla antoisampaa musiikkipedagogille kuin tehdä löytöjä vanhojen mestarien musiikista yhdessä nuorten oppilaiden kanssa. Improvisoimme paljon. Vanhan musiikin maailmaan uppoutuminen voi olla kuin jännittävä aikamatka johonkin historian aikakauteen. Käytännön tekemisen lomaan sulautuvat musisointia tukevat teoria-, estetiikkaja historia-aineet. Kuvassa Lotta Ratinen, Siiri Vakkilainen ja Isla Paavilainen.. Oppilaat saavat improta kaikenlaisilla äänillä, mutta varsinainen nykymusiikki tulee vasta siinä vaiheessa, kun oppilas on jo tosi pitkällä. Mutta hän on opettanut paljon myös lapsia musiikkiopistoissa ja pedagogisissa projekteissa. ”Perustasolla kyse on teknisesti ihan samasta kuin missä tahansa soittimessa: hankitaan taidot, joilla soittimesta saa musiikin ulos. Useimmat vanhan musiikin opettajat ovat itse aloittaneet musiikkiopintonsa ”modernilla” instrumentilla. Yhtyesoitto on toiminnan ytimessä, ja mukana ovat kaikki soitinryhmät. Ohjelmistoa on ainakin vuodesta 1000 lähtien. Minua alkoi askarruttaa nuottikuva, kun oivalsin, että se ei sisälläkään kaikkea.” ”Vanha musiikki on valtavan monipuolinen alue. Harmonisen puhtauden kuuntelu on erityisesti yhtyesoitossa tärkeää. Ytimessä on yhteismusisointi ja opettajien välinen läheinen yhteistyö. Yhtyeet organisoidaan lukujärjestyksen teon yhteydessä, ja ainakin kerran vuodessa on vanhan musiikin yhtyeviikonloppu konsertteineen. Nuoret musikantit Länsi-Helsingin musiikkiopistossa vanhan musiikin äärellä. Nokkahuilisti saa soittaa myös paljon nykymusiikkia, mutta lasten kanssa soitetaan lapsille läheistä ohjelmistoa.” ”Ohjelmistossa on aluksi lastenlauluja, kansanlauluja, vähitellen mukaan tulee vanhan musiikin kappaleita. Hänen oppilaitaan ovat ammattimuusikot, jotka haluavat täydentää osaamistaan barokkimusiikin opinnoilla. Soitamme myös iskelmiä ja elokuvasävelmiä, eli ylläpidän laajaa ohjelmistoa. ”Jo kouluaikana minua kiinnosti, miten soitetaan ’autenttisesti’. ”Näiden lisäksi barokkijousella haetaan paljon myös ’epätasa-arvoisempaa’ soittotapaa: vahvat ja heikot nuotit, nuottien muodot, harmoninen fraseeraus, mikroartikulaatiot ja tietenkin suolikielen tarvitsema kosketus ja kitka. Kuinka barokkiviulun opetus eroaa perinteisestä viulunsoiton opetuksesta
Olen hieman huolissani siitä, kun klassisen musiikin didaktiikkaa ei ole viime vuosina kehitetty koulujen musiikinopetuksessa. Novian barokkiliemeen on haettu mausteita perinteisen soittamisen ja teorian lisäksi myös kehollisuudesta, joka on sisältänyt tanssia, liikeimprovisaatiota, kuvataiteiden tutkimista ja kehonhuoltoa”, Aira Maria Lehtipuu kuvailee. Mutta opettajan pitää tehdä itselleen selväksi, mistä on kysymys, eli mitä halutaan oppia, millainen artikulaatio ja fraseeraus toteutetaan jne. Valmistuttuaan Elonen toimi eri kouluissa musiikinopettajana, mutta soitti samanaikaisesti barokkiyhtyeissä. . Kouluopetustyön ja muusikkona toimimisen yhdistäminen oli aikataulullisesti haastavaa, joten hän päätti rohkaista mielensä ja heittäytyi freelanceriksi. Hän on toiminut mm. Tai pikemminkin, asia on tehtävä oppilaille niin luontevaksi, että he eivät koe mitään hyppäystä kahden asian välillä. Lähden tapahtumien rakentamisessa aina lasten kokemuksesta. ”Kun nuorilla on hyvä ote barokkimusiikkiin, he osaavat välittää sitä myös eteenpäin”, Kirsimarja Kiviruusu pohtii. Myöhemmin oivalsin, että kun osaa perussäännöt, voi oman fiiliksen mukaan asioita varioida.” Kirsimarja Kiviruusu kokee, että vaikka siirtyminen perinteisestä pianonsoitosta periodisoittimiin oli hänelle itselleen iso hyppäys, ei se sitä ole kuitenkaan oppilaille. Estetiikka, soittotekniikka, tapa kuunnella ja soittaa musiikkia muuttuivat”, Kiviruusu kertoo. Pitää koskettaa lapsen tunteita Mutta millainen suhde nuorilla ylipäänsä on klassiseen musiikkiin. ”Lähtötilanne oli se, että vaikka olin pianisti, niin ei voi sanoa, että minulla olisi ollut mitään erityisiä eväitä ruveta soittamaan cembaloa. Rohkeus palkitaan Kirsimarja Kiviruusu valmistui Novian barokkimusiikin koulutusohjelmasta vuonna 2019. Ensimmäinen vuosi oli vaikea niin kuin yleensä kaikille. Anni Elonen pitää taidekasvatusprojektien toteuttamisesta, ja etenkin lastenkonserttien ja -tapahtumien suunnittelu, käsikirjoittaminen ja niissä esiintyminen erilaisissa roolihahmoissa on hänestä hauskaa. Kun tavallisen kurkun laittaa sopivaan liemeen, muuttuu se vähitellen suolakurkuksi. Taidemusiikista ei esimerkiksi ole juurikaan saatavilla nykyaikaisille koulusoittimille sovitettua, luokkatilanteen yhteissoittoon sopivaa ja pedagogisesti monipuolista opetusmateriaalia.” ”Metodini tapahtumissa ovat aina osallistavia. Opettajat Anna Pulakka ja Pekka Silén; oppilaat Meeri Mäenpää ja Amos Korkeamäki. ”Omaksuin uudenlaisen asenteen nuottikuvaan. Esityksessä pitää olla tunnetta, ja sen pitää koskettaa lasta avaamalla hänelle uusia maailmoja tuttujen musiikillisten asioiden kautta”, Anni Elonen painottaa. Nautin, kun saan lapset nauramaan klassisen musiikin äärellä. Ennen Novian opintoja hänellä oli takanaan pitkä ura pianopedagogina ja Valkeakosken musiikkiopiston rehtorina. Helsingin Barokkiorkesterissa, Suomalaisessa barokkiorkesterissa ja Collegium ry:ssä. Hän valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvattajaksi, mutta Kreeta-Maria Kentala houkutteli hänet opiskeluaikana myös barokkiviulun ja vanhan musiikin opintojen pariin. Oppilailleni tämän ymmärtäminen on ollut vaikeaa, kun he ovat oppineet ajattelemaan, että pitää soittaa, kuten säveltäjä on kirjoittanut. © M AR IO N G Ö B EL. Aluksi koin sen kuormittavana. Barokin aikana kukaan ei kirjottanut esimerkiksi dynaamisia merkkejä. Barokkimusiikista on monilla virheellinen käsitys, että se on vakavaa ja raskasta, mutta huumorin ja rytmikkään musiikin avulla saan yläkouluikäisetkin mukaan. Niinpä hän aloitti Noviassa barokkimusiikin opinnot, joita hän täydensi Trossingenin musiikkikorkeakoulussa Saksassa viettäen siellä lukukauden vaihto-opiskelijana. Tätä kysymystä on pohtinut viulisti Anni Elonen, joka järjestää erilaisia barokkimusiikkitapahtumia ja -esityksiä lapsille ja nuorille. ”Pyrin tukemaan omalla toiminnallani koulujen ja päiväkotien klassisen musiikin kasvatustyötä. Sanon esimerkiksi usein oppilailleni, että continuo-soitossa mitä tahansa muuta saa jättää pois, mutta vasemman käden pitää soida koko ajan.” Sukeltaminen barokkimusiikkiin ja cembalonsoittoon on ollut Kiviruusulle todellinen elinikäisen oppimisen ideaa toteuttava projekti. Vanhan musiikin maailmaan uppoutuminen voi olla kuin jännittävä aikamatka johonkin historian aikakauteen. ”Nykyisissä pianokouluissa on aika hyvin barokkikappaleita. Vanhan musiikin yhtye Länsi-Helsingin musiikkiopistossa. Kun musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmat uudistettiin ja pianonsoitonopettajille tuli miltei velvoitteeksi alkaa opettaa myös vapaata säestystä, Kiviruusu päättikin edetä toista kautta: hän toteutti haaveensa alkaa opiskella cembalonsoittoa. Kaikkeen tekemiseen liittyy kuitenkin säännöt ja systeemit. Hyppäys pianosta cembaloon ei ollut helppo. 60 R ONDO C LASSIC 4|2022 Sä ”Menetelmälle on meillä Noviassa muodostunut leikkisä lempinimi: suolakurkkumetodi. Siitä lähtien hän on elättänyt itsensä muusikkona ja tapahtumien tuottajana. Hän muistelee vielä viimesyksyistä Tampereen pianokilpailua, jossa osallistujat olivat käyttäneet mielikuvitusta kappalevalinnoissaan; kaikki eivät soittaneet tyypillisimpiä Bach-numeroita. Koko muusikon identiteettini muuttui. Hän on myös Tampereen Pianoseuran puheenjohtaja
045 1263 434, pasi.ojala@kpkonsa.fi tai apulaisrehtori Kari Pappinen, p. Hakijan eduksi voidaan huomioida hänen erikseen yksilöimänsä vahvuusalue. Tehtävänä on klassisen laulun opetus taiteen perusopetuksessa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa sekä laulunopetuksen kehittäminen oppilaitoksessa. 040 5806 652, kari.pappinen@kpkonsa.fi Lue lisää: www.kpkonsa.fi OULUN KONSERVATORIOON HAETAAN LEHTORIA (LAULU) vakinaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 10.8.2022 alkaen. rehtori Pasi Ojala, p. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 12 nroa 118 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. 61 R ONDO C LASSIC 4|2022 KESKI-POHJANMAAN KONSERVATORIO, Kokkola Haettavana vakinaista täyttämistä varten 1.8.2022 alkaen SELLONSOITON LEHTORIN TOIMI KITARANSOITON OPETTAJAN TOIMI HUILUN PÄÄTOIMINEN OPETTAJA Haemme instrumenttipedagogiikan ammattilaisia, joilla on innostusta ja taitoa myös monipuoliseen yhteissoiton opettamiseen. Työpaikkailmoitus kokonaisuudessaan luettavissa ja sähköinen haku osoitteessa www.ouka.fi/tyopaikat. 044 703 9161 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@ouka.fi. Hakemukset osoitetaan Keski-Pohjanmaan konservatorion hallitukselle, os. Arvostamme yhteistyökykyä, oma-aloitteellisuutta, vuorovaikutustaitoja ja oppilaslähtöisyyttä. Lisätietoja antaa rehtori Noora Tuominen, p. Orkesterisoitinten osalta toivomme kiinnostusta ja taitoa orkesterinjohtamiseen. Tiedusteluihin vastaa vs. OUKA.FI OULU ETSII OSAAJIA Tieto ja tunne samassa paketissa. Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola. ja päättyy 25.4.2022 klo 15.00. Tehtävän hakuaika alkaa 10.4. Hakuaika päättyy 14.4.2022 klo 16.00. Ruotsin kielen taito ja sujuvat IT-taidot katsotaan myös eduksi
Äänitetty verkkokonserttina Les Lilasissa 27.2.2021. Kuinka esimerkiksi korsikalainen moniääninen laulu viihtyy arabifuusion maastossa, tai miten keskiranskalainen maaseutuelektrobändi ammentaakin Galiciasta. 00:41 Rahmaninov: Ruhtinas Rostislav, sinfoninen runo (Venäjän valtion SO/Valeri Poljanski). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:36 MacDowell: Sonaatti n:o 4 e-molli (Kelttiläinen) (Garah Landes, piano). TIISTAI 5.4. 05:21 Suk: Pianokvintetto g-molli (Nash-yhtye). Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 03:19 Koechlin: Trio huilulle, klarinetille ja fagotille (Tatjana Ruhland, Dirk Altmann, ja Libor Sima). Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 02:46 Prokofjev: Sinfonia n:o 6 es-molli (Lontoon SO/Valeri Gergijev). 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Christian M?celaru, sol. 05:56 Tolsa: Entre dos luces (Pentti Hildén ja Janne Lehtinen, kitara). Ranska näyttäytyy listoilla myös vähemmistökielien rikkaudessa oksitaanista bretoniin. 23:26 Tsherepnin: Le Pavillon d’Armide, baletti (Moskovan SO/Henry Shek) 00:34 Vivaldi: In furore giustissimae irae (Oikeamielisessä vihassasi), motetti c-molli (Simone Kermes, sopraano, ja Venetsian barokkiork./ Andrea Marcon). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 04:08 Kozeluch: Sinfonia g-molli (Pardubicen valtiollinen kamariork./Marek Stilec). Morel): Misionera (Pepe Romero, kitara). Merikanto: Valse lente (Aale Lindgren, oboe, ja Jussi Siirala, piano). Mignon (Sumi Jo, sopraano, ja Englantilainen kamariork./Giuliano Carella). Bolzoni: Menuetti jousiorkesterille (Detroitin SO/Neeme Järvi). Bachianas brasileiras nro 2 (Cincinnatin SO/Jesús Lóbez-Cobos). 00:50 Castelnuovo-Tedesco: Kvintetto kitaralle ja jousikvartetille (Leonard Becker, kitara, Louis Vandory, viulu, Valerie Steenken, viulu, Elisabeth Buchner, alttoviulu, Marton Braun, sello). 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:31 Aufschnaiter: Sonaatti n:o 6 (Pyhälle Markukselle) (Ars Antiqua Austria/Gunar Letzbor). 05:28 de Séverac: Le Chant de la terre (Maan laulu) (Izumi Tateno, piano). 05:13 Gallot: Kappaleita luutulle a-molli (Anders Ericson). Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 04:14 S. Kuningas Kristian II (RSO/Neeme Järvi). Henry Purcell (Oodi Henry Purcellin muistolle) (René Jacobs ja James Bowman, kontratenori, Ricardo Kanji ja Marion Verbrüggen, nokkahuilu, sekä Anner Bylsma, barokkisello, ja Gustav Leonhardt, cembalo). 02:23 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli (Artur Rubinstein, piano, Jascha Heifetz, viulu, ja Gregor Piatigorsky, sello). Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 2 cis-molli op. Thomas: Philinen resitatiivi ja aaria oopp. Sevillan parturi (Matti Salminen, basso, ja Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi Sinfonia Lahti/Eri Klas). 05:03 Blow: Ode on the death of Mr. Strauss: Don Juan (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. W.A. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen R. Se ihmettelee maailmanmusiikkilistoja pintaa syvemmältä. 05:56 Wilson: Peace, mutt’ring thoughts (Paul Hillier, laulu, ja Nigel North, luuttu). Honkanen): Ecstasy (Hurmio) (Total Cello Ensemble). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä C. 03:51 Frescobaldi: Urkusävellyksiä (Kati Hämäläinen). 01:19 Sibelius: Nokturno näyt. Puccini: Musettan valssi oopp. 04:26 Glass: Jousikvartetto n:o 6 (Brooklyn Rider). Lili Boulanger: D’un soir triste. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Villa-Lobos: Tanssi orkesterisarj. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 03:35 Kodály: Sonaatti soolosellolle (Pieter Wispelwey). 02:51 Lindberg: Aura (RSO/Hannu Lintu). Stanford: The blue bird (Sinilintu) (Octopus/Bart van Reyn, ja Grace Davidson, sopraano). Auvinen: Turbo aria (RSO/Hannu Lintu). 03:51 A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä O. O.Merikanto): Ukko Nooa, muunnelmia pianolle (George de Godzinsky). 01:44 Prokofjev: Aleksanteri Nevski, kantaatti (Vera Soukupová, mezzosopraano, sekä Prahan filharmoninen kuoro Tshekkiläinen FO/Karel Ancerl). I Quattro rusteghi (Oviedo Filarmonia/Friedrich Haider). Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Merikanto: Kevätlinnuille etelässä (Margareta Haverinen, sopraano, ja Spirito-Kamariork./Jorma Panula). 01:59 Schönberg: Jousikvartetto n:o 1 d-molli (Arditti-kvartetti). 00:28 Albinoni: Oboekonsertto d-molli (Anthony Robson ja Collegium Musicum 90/Simon Standage). 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Henri Texier Trio Le Triton -klubilla. Toimittajana on Amanda Kauranne. Bach: Sechs kleine Präludien (Kuusi pientä preludia) (Andrea Bacchetti, piano). SUNNUNTAI 3.4. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Strauss: Paroni Ochsin valssi orkesterisarj. 01:16 Vanhal: Sinfonia G-duuri (Padovan kamariork./Luca Bizzozero). Suk: Elegia (Smetana Trio). 04:50 Wilms: Sinfonia n:o 7 c-molli (Concerto Köln/Werner Erhardt). MAANANTAI 4.4. Dvorák: Finaali jousikvartetosta nro 12 F-duuri ’’Amerikkalainen’’ (Cypress-kvartetti). 129. 04:35 Kahn: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 g-molli (Elina Vähälä ja Oliver Triendl). 00:02 Schreker: Nachtstück (Yökappale) (Tukholman kuninkaallisen oopperan ork./Lawrence Renes). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Schumann: Bilder aus Osten (Hector Moreno ja Norberto Capelli, piano). 00:18 Peterson-Berger: Damernas album (Seitsemän omistusta) (Olof Höjer, piano). 05:57 Romberg: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 Es-duuri (Anner Bylsma, sello, ja Stanley Hoogland, fortepiano). 22.05-23.05 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 03:31 Kontratenori Jochen Kowalski laulaa aarioita oopperoista Rinaldo, Julius Caesar, Xerxes, Giustino, Alcina, Rodelinda ja Mitridate (C.Ph.E. 02:11 Nörgård: Sellokonsertto n:o 1 (Between) (Jakob Kullberg ja BBC:n FO/Michael Francis). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. Toimittajana Topias Tiheäsalo. 05:46 Bellman (sov. Elina Vähälä, viulu. 05:28 R. Toimittajana Mika Kauhanen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia. Sei pezzi (Kuusi kappaletta) (Tanja Becker-Bender, viulu, ja Peter Nagy, piano). 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 04:56 Blasius: Suite d’harmonie n:o 1 B-duuri (Mozzafiato). Chopin: Scherzo n:o 2 b-molli (Jevgeni Kisin, piano). LAUANTAI 2.4. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Bach-kamariork./Hartmut Haenchen). Etnon Euroopanmestarit on uusi teemasarja Keinuva talo -ohjelman sisällä. Sohlström: Elegia (Kari Lindstedt, sello, ja Seppo Murto, urut). 05:56 Dvorák: Katseesi lumouksessa (Uusi Helsinki-kvartetti). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Poimintoja poikkitaiteilija Aapo Similän (1891 1972) elämästä, osa 2/2. Mendelssohn: Sanaton laulu n:o 12 fis-molli ’’Venetsialainen gondolilaulu’’ (Murray Perahia, piano). 01:51 Reger: Sonaatti klarinetille ja pianolle n:o 1 As-duuri (Michael Collins ja Michael McHale). 17. 01:30 Debussy: Preludit 2 (Aleksandr Melnikov, piano). 23:38 Karlowicz: Sinfonia e-molli (Uudestisyntyminen) (BBC:n FO/Gianandrea Noseda). Ruusuritari (Hollywood Bowl -ork./John Mauceri). 02:12 Rejcha: Jousikvartetto E-duuri (Girard-kvartetti). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Poimintoja poikkitaiteilija Aapo Similän (1891 1972) elämästä, 2/2. 00:18 Boieldieu: Duo harpulle ja pianolle n:o 2 B-duuri (Lily Laskine ja Robert Veyron-Lacroix). George Enescu: Sinfonia nro 2 A-duuri op. Madetoja: Kehtolaulu (Turun konservatorion kamarikuoro/Markus Yli-Jokipii). 20.00-21.00 Keinuva talo: Etnon Euroopanmestarit Ranska Etnojulkisuudessa ranskalaisuus ei tarkoita baskeria ja chansonia, vaan paikallisen kytkeytymistä globaaliin. 04:54 Stravinsky: Kevätuhri (Chicagon SO/Daniel Barenboim). 23:31 Respighi: La Sensitiva (Janet Baker, mezzosopraano, ja City of London Sinfonia/Richard Hickox). 02:41 Rameau: Sarja orkesterille oopp. 04:33 Villa-Lobos: Konsertto huuliharpulle ja orkesterille a-molli (Robert Bonfiglio ja New Yorkin kamariork./Gerard Schwarz). 23.10-6.00 Yöklassinen Salieri: Konsertto huilulle, oboelle ja orkesterille C-duuri (Aurèle Nicolet ja Heinz Holliger sekä Bambergin sinfonikot/Peter Maag). 03:27 Ravel: Gaspard de la nuit (Yön Gaspard) (Jevgeni Mogilevski, piano). Stamitz: Poco presto kvartetosta ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Mozart: Alkusoitto oopp. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Balladi Tom Wilsonista. 62 R ONDO C LASSIC 4|2022 PERJANTAI 1.4. Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Bellini: Norma, ooppera (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, Sumi Jo, sopraano, John Osborn, tenori, Michele Pertusi, basso, Liliana Nikiteanu, sopraano, ja Reinaldo Macias, tenrori, sekä International Chamber Vocalists -kuoro ja La Scintilla -ork./Giovanni Antonini). Ryöstö seraljista (Matti Salminen, basso, ja Lahden KO/Eri Klas). Merikanto: Käsittämätön Jumala (Tommi Hakala, baritoni, ja Kristian Attila, piano). 02:42 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli (Claudio Arrau ja Philharmonia-ork./ Carlo Maria Giulini). Idomeneo (La Cetra/Andrea Marcon). 00:39 Vaughan Williams: Sinfonia n:o 5 D-duuri (Lontoon SO/Richard Hickox). 05:48 Puccini: Krysanteemit (Philarte-kvartetti). 06:20 Benda: Konsertto huilulle, jousille ja continuolle e-molli (Karl Kaiser ja La Stagione Frankfurt/Michael Schneider). Respighi: Serenadi sarj. Naïs (Philharmonia -barokkiork./Nicholas McGegan). 05:29 R. Strauss: Sonaatti sellolle ja pianolle F-duuri (Anne Gastinel ja Pierre-Laurent Aimard). R. Belmonte (sov. Elgar: Romanssi (Otto Virtanen, fagotti, ja RSO/Dmitri Slobodeniouk). 01:26 von Klenau: Jousikvartetto n:o 1 e-molli (Sjaellandin jousikvartetti). Bustamante (sov. Mitkä Euroopan maat ovat menestyneet listoilla parhaiten viime vuosina, ja millaisella musiikilla, mistä on pidetty ja mikä on jäänyt paitsioon. Mozart: Osminin aaria oopp. La Bohème (Mari Palo, sopraano, ja Kuopion kaupunginork./Markus Lehtinen). 06:57 O. Tanejev: Kvintetto pianolle ja jousille g-molli (Wu Han, piano, Arnaud Sussmann, viulu, Sean Lee, viulu, Paul Neubauer, alttoviulu, ja David Finckel, sello). 06:39 Tallis: Salve intemerata virgo (The Cardinall’s Musick/Andrew Carwood). O. 01:00 Schumann: Fantasia pianolle C-duuri (Vladimir Horowitz). Rossini: Don Basilion juoruaaria oopp. Wolf-Ferrari: Alkusoitto oopp. 03:31 Moszkowski: Sarja kahdelle viululle ja pianolle (Ilja Gringolts, Aleksandr Bulov ja Irina Rjumina). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä W.A. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson
Mana-Zucca: Valse brillante (Nanette Kaplan Solomon, piano). TORSTAI 7.4. 02:35 Spohr: Nonetto F-duuri (Wieniläinen oktetti). Kansansäv.: Lampaanpolska (Pekka Kuusisto, viulu). Wolf-Ferrari: Rafaelen serenadi oopp. Tailleferre: Rondo konsertosta harpulle ja orkesterille (Gillian Benet ja The Women’s Philharmonic/JoAnn Falletta). Abdelazer, or the moor’s revenge (The Parley of Instruments/Peter Holman). Grazyna Bacewicz: Kappale jousille, trumpeteille ja lyömäsoittimille. Puccini: Hyräilykuoro oopp. Mozart Stadler: Pianotrio n:o 2 d-molli (Beaux Arts Trio). 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 01:59 Künneke: Das Blumenwunder (Kukkaisihme) (Radion viihdeork./George de Godzinsky). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Grieg: Pianokonsertto a-molli (Benno Moiseiwitsch ja Philharmonia-ork./Otto Ackermann). Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri (James Levine ja Wien-Berlin -yhtye). 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Händel: Sonaatti viululle ja continuolle A-duuri (The English Concert/Trevor Pinnock). 19.02-21.20 Tampere Biennale 2022: Tampere Filharmonian konsertti Henri Sokka: Ne laulavat aivan (ke). Felix Zenger, beatboxaus, Tampere Filharmonia, joht. Andrée: Till näktergalen (Satakielelle) (Lena Hoel, sopraano, ja Lena Johnson, piano). Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Macbeth (Bournemouthin SO/José Serebrier). Chatman: Nature songs 1 (Lauluja luonnosta 1) (Vancouverin kamarikuoro/Jon Washburn). Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 03:07 Bartók: Viulukonsertto n:o 2 (Christian Tetzlaff RSO/Hannu Lintu). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Tampere Biennale 2022 Musiikkia sekä tunnelmia TampereRaw-yhtyeen ja Zagros Ensemblen konserteista. 02:46 Vieuxtemps: Viulukonsertto n:o 4 d-molli (Heimo Haitto ja RSO/Ari Angervo). Bach: Kantaatti n:o 207/a (Auf, schmetternde Töne der muntern Trompeten) (Ruth Ziesak, sopraano, Michael Chance, kontratenori, Christoph Prégardien, tenori, ja Peter Kooy, basso, sekä Stuttgartin kamarikuoro ja Concerto Köln/Frieder Bernius). Suoran lähetyksen Tampere-talosta toimittaa Ainomaija Pennanen. Toimittajana on Amanda Kauranne. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 6.11.2021. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Dinorah (Rita Streich, sopraano, ja Berliinin RSO/Kurt Gaebel). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. KESKIVIIKKO 6.4. J. T. Liu: Birdsong enchoing in quiet valley (Yu Hong Mei, erhu). 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 05:56 Bochsa (sov. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 13.4. Carreño: Pieni valssi (Alexandra Oehler, piano). 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Sanna Ahvenjärvi Tapio Lappalainen: Water (ke). 23:41 de Séverac: En vacances (Lomalla), sarja n:o 1 (Philippe Corre ja Edouard Exerjean, piano). 00:18 d’Indy: Wallenstein (BBC:n Walesin kansallisork./ Thierry Fischer). Haydn: Divertimento G-duuri (Lontoolainen trio n:o 4) (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, ja Mstislav Rostropovitsh, sello). Toimittajana Ainomaija Pennanen. Sinding: Presto sarjasta viululle ja pianolle (Suite im alten Stil, Sarja vanhaan tyyliin) (Henning Kraggerud ja Christian Ihle Hadland). Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Francis Poulenc: Gloria. Witold Lutoslawski: Konsertto orkesterille. C. Madonnan jalokivet (Tito Gobbi, baritoni, ja Rooman oopperan ork./ Oliviero De Fabritiis). 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Shaw: The beech tree (Attacca-kvartetti). 00:14 Vasks: Konsertto alttoviululle ja jousiorkesterille (Lilli Maijala ja Tallinnan kamariork./Juha Kangas). 04:42 Butterworth: Love blows as the wind blows (Lempi on kuin tuuli) (James Rutherford, baritoni, ja BBC:n Walesin kansallisork./Kriss Russman). Gipps: Song for Orchestra (Laulu orkesterille) (BBC:n Walesin kansallisork./ Rumon Gamba). 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. A. Simon: The Sound of silence (Fermaatti-kuoro/Soili Autio, sekä Anna Vihelä, sopraano, ja Minna-Liisa Kaattari, piano). Dupin): Etydi-valssi (Lily Laskine, ja Marielle Nordmann, harppu). Merikanto: Pietà konsertosta pianolle ja orkesterille n:o 3 (Matti Raekallio, piano, ja Tampereen kaupunginorkesteri/ Tuomas Ollila). 01:13 Reger: Muunnelmia ja fuuga Beethovenin teemasta (Berliinin valtionork./ Otmar Suitner). 05:01 Barzhanski: Pianosonaatti n:o 3 e-molli (Julia Severus). 00:56 W.A. Ewart: Preludi n:o 3 pianolle (Jeanell Carrigan, piano). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Garcia Tolsa: Maruja (Pentti Hildén, kitara). Piazzolla: Chiquilín de Bachín (Richard Galliano, harmonikka). 04:40 Gesualdo: Quinto libro dei madrigali (Viides madrigaalien kirja) (The Consort of Musicke/Anthony Rooley). Meyerbeer: Dinorahin varjoaaria oopp. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:48 Giuliani: Le Giulianate (Eduardo Fernandez, kitara). Jennah Vainio: Beatbox Concerto ’Fujiko’s Fairy Tale’. 05:46 Rebel: Les Caractères de la danse (Les Surprises/ Juliette Guignard). Malin Bång: Splinters of Ebullient Rebellion. 03:21 Leinonen: Jousikvartetto n:o 1 (Diary Sketches) (Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Antti Tikkanen, alttoviulu, ja Tomas Nuñes-Garces, sello). 01:36 Andrée: Sinfonia n:o 2 a-molli (Tukholman SO/Gustaf Sjökvist). Madama Butterfly (Cincinnatin musiikkijuhlien kuoro ja Cincinnati Pops/Erich Kunzel). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia. 02:20 W.A. 00:52 Geminiani: Concerto grosso B-duuri (La Stagione Frankfurt/Michael Schneider). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. 7.10-7.50 Aamusoitto Raff: Cavatina (Kerava-kvartetti, sekä Teppo Koivisto, piano, ja Jorma Härkönen, kontrabasso). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 23:39 Händel: Oh come chiaro e belle, serenata (Roberta Invernizzi, sopraano, Yetzabel Arias Fernandez, sopraano, ja Romina Basso, altto, sekä La Risonanza/Fabio Bonizzoni). 6.05-6.35 Aamusoitto Dufay: Le Serviteur hault guerdonné (Korkeasti palkittu palvelija) (The Consort of Musicke/Anthony Rooley). Paganini: Cantabile D-duuri (Gil Shaham, viulu, ja Göran Söllscher, kitara). 19.02-21.00 Euroradion konsertti 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 8.4. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 04:20 Pisendel: Sonaatti sooloviululle a-molli (Vaughan Jones). 01:08 Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 6 A-duuri (Christian Tetzlaff ja Lars Vogt). 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 12.4. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Roberto Ottaviano Eternal Love Quintet Tampere Jazz Happeningissä. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 05:57 Sibelius: Aamusumussa (RKK/ Hannu Norjanen). 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Nicholas Collon, kapellimestari, sol. Ville Raasakka: Black Cloud, Under Ground. 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 9.4. Glazunov): Pieni sarja (Neuvostoliiton valtion SO/Jevgeni Svetlanov). 22.05-23.05 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 11.4. Kaski: Auringon ruusu (Hemming Eklund, baritoni, ja Gerda Weneskoski, piano). 04:11 Borodin (sov. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 02:06 Janácek: Jousikvartetto n:o 2 (Intiimejä kirjeitä) (Belcea-kvartetti). R ONDO C LASSIC 4|2022 63 orkesterille C-duuri (Uuden-Seelannin kamariork./Donald Armstrong). Melartin: Presto Fuuga Presto jousikvartetosta n:o 3 Es-duuri (Meta4 Quartet). 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 14.4. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Godefroid: Yksinäinen metsä (Susan Drake, harppu). Telemann: Triosonaatti nokkahuilulle, viululle ja continuolle f-molli (Erik Bosgraaf, nokkahuilu, Dmitri Sinkovski, viulu, Balazs Mate, sello, ja Alexandra Koreneva, cembalo). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemu. Heinichen: Sonaatti oboelle, viululle ja continuolle c-molli (Epoca Barocca). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Aleksi Heinola Quartet studiosessioissa. 03:10 Verdi: Balettimusiikkia oopp. 03:58 Purcell: Sarja näytelmämus. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Toimittajana Eero Koski. Nils Schweckendiek. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Musorgski: Vanha linna sarj. Sweelinck: Doorinen fantasia kosketinsoittimelle (Andrew Rangell, piano). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Eyck: Englantilainen satakieli (Simon BoYLE RADIO 1 | rutzki, sopraanonokkahuilu). Fauré: Après un rêve (Unen jälkeen) (Seppo Laamanen, sello, ja Jouni Somero, piano). Haydn: Jousikvartetto n:o 70 D-duuri (Kitgut Quartet). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 10.4. Ann-Elise Hannikainen: Cháchara (Tapio Jalas, huilu, ja Ann-Elise Hannikainen, piano). 03:45 Barber: Medea’s meditation and dance of vengeance (Bostonin SO/Charles Munch). Schubert: Allegro con fuoco, ma non troppo Wanderer-fantasiasta pianolle (Ralf Gothóni). Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Näyttelykuvia (Minnesotan ork./Eiji Oue). Rebecca Tong. Anu Komsi, sopraano, Musiikkitalon Kuoro, valm. 00:00 J. 05:35 Zelenka: Sonaatti n:o 4 kahdelle oboelle, fagotille ja continuolle g-molli (Ensemble Berlin Prag). 05:27 Schumann: Andante ja muunnelmia B-duuri (Toni Grünschlag, piano, Rosi Grünschlag, piano, Walter Tomböck, käyrätorvi, Richard Harand, sello, ja Günther Weiss, sello). 01:30 Clementi: Sinfonia n:o 4 D-duuri (Salzburgin Mozarteumin ork./Ivor Bolton). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 04:51 Stanley: Voluntary (Richard Morris, urut, ja The Atlanta Brass Ensemble/Jere Flint)
Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Gesualdo: Tenebrae factae sunt (Pimeys tuli) (Nordic Voices). Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 21.4. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Melartin: Pas de deux baletista Sininen helmi (RSO/ Hannu Lintu). Äänitetty Kaapelitehtaalla Helsingissä 16.4.2021. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.59 Oopperailta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 24.4. Äänitetty Musiikkitalossa 23.4. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Bachin Matteus-passio 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-7.00 Yöklassinen PERJANTAI 15.4. Forsström): Pie Jesu Requiemistä (Jouko Harjanne, trumpetti, Kaartin Seitsikko/Elias Seppälä). 19.02-21.00 J.S. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Bach -kamariork./Hartmut Hanechen). 14.50-15.00 Musiikkikamari Hasse: Mea tormenta, properate! (Jakub Jozef Orlinski, kontratenori, ja Il Pomo d’oro/Maksim Jemiljantshev). Toimittajana Topias Tiheäsalo. 20.00-22.00 Etnokonsertteja 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 26.4. John Storgårds, sol. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Prinsessan av Cypern (Kypron prinsessa) (Tove Åman, sopraano, Agneta Eichenholz, mezzosopraano, Riikka Rantanen, mezzosopraano, Niall Chorell, tenori, sekä Jubilate ja Tapiola Sinfonietta/ Ulf Söderblom). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Tulenkantajat 125 vuotta Viipurin Lauluveikkojen juhlakonsertti. Äänitetty Tapiola-salissa Espoossa 27.10.2021. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Silti mielenkiintoisin. 20.05-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 27.4. YLE RADIO 1 64 R ONDO C LASSIC 4|2022 siikin levyarviot. 61. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Hetan musiikkipäivät: Cantus Arcticus 20.30-22.00 Hetan musiikkipäivät: Keskiaika kohtaa nykypäivän 23.10-23.55 Musiikkia ennen pääsiäisyötä 2.05-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 17.4. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 28.4. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Kare Eskolan Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 19.4. J. 22.05-23.05 Ajassa soi 23.10-7.00 Yöklassinen MAANANTAI 18.4. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. 13.00-13.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 7.02-7.57 Pitkäperjantain aamusoitto 9.05-9.58 Musiikkia pitkäperjantaihin Mazzocchi: Dovremo piangere la passione di nostro Signore (Surkaamme Vapahtajamme kärsimystä) Atalante/Erin Headley). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. 19.02-21.20 Euroradion konsertti-ilta 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 23.4. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Robert Schumann: Sinfonia nro 2 C-duuri op. 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 20.4. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Perttu Haapanen: Uusi teos, kantaesitys (Ylen tilaus) Nadia Boulanger: Fantaisie variée, pianokonsertto. Buxtehude: Ad cor (Sydämelle) seitsemän kantaatin sarjasta Membra Jesu Nostri (Cantus Cölln /Konrad Junghänel). 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 13.00-14.00 Laura Netzelin Stabat Mater Laura Netzel (1839-1927): Stabat Mater kuorolle, solisteille ja uruille (1890) ke. Bachin Johannes-passio 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 16.4. 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Hiljaisuuden muotokuvia UMO Helsinki Jazz Orchestra, kapellimestarina Anna-Maria Helsing. Fauré (sov. 7.02-7.50 Pääsiäismaanantain aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. 22.05-23.05 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 25.4. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 19.02-21.00 J.S. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 22.4. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.05 Kissankehto Susanna Vainiola Hemmottelumusiikkia ja laulun mittaisia tarinoita tarjoilee musiikkitoimittaja Susanna Vainiola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Aki Yli-Salomäen Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Toimittajana on Amanda Kauranne. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 14.00-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.29-17.50 Pääsiäismaanantain musiikkikamari 17.50-18.00 Ennen konserttia 18.00-19.15 Kokoyön vigilia Lauri Mäntysaari: Kokoyön Vigilia (Key Ensemble). Tampere Cappella, joht. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Haydn: Sinfonia n:o 49 f-molli (Kärsimys) (C.Ph.E. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Bach (sov. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Sarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Areenassa. Kirill Kozlovski. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Marcin Wasilewski Trio & Joe Lovano April Jazzissa. Markus Yli-Jokipii, Anu Mattila, sopraano, Sampo Haapaniemi, basso, Veera Hölsö, sopraano, Taavi Niinimaa, tenori ja Riikka Viljakainen, urut. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.45-18.55 Musiikkikamari Pacius: Danskör (Afroditen juhlakuoro), laulunäyt. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Juhani Kansi. Konsertti on nauhoitettu Tampereen tuomiokirkossa 22.8.2021. 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Jazzin spirituaalista valoa. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Reger): O Mensch, bewein’ dein’ Sünde gross (Karlsruhen musiikkikorkeakoulun kamariork./Nachum Erlich). 7.02-7.57 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Tunti vapaalla DJ Bunuel
Verdin mestariteoksen päärooleissa laulavat Stephen Costello, Vladimir Stojanov, Mélissa Petit, Miklós Sebestyén ja Katrin Wundsam. Francis Poulenc: Gloria. Orkesteria johtaa Jukka-Pekka Saraste. klo 19 (suomeksi) ohjaus VILLE SAUKKONEN KAAPO IJAS kapellimestari Yhteistyössä Pori Sinfonietta & Satakunnan musiikkijuhlat. klo 19 Promenadisali EUGENE TZIGANE kapellimestari ISMO ESKELINEN kitara Haydn Ponce Smyth PORI.FI/SINFONIETTA LIPUT KONSERTTEIHIN POIMINTOJA KEVÄÄSTÄ muumiooppera Promenadisali Ke 1.6. Nadia Boulanger: Fantaisie variée, pianokonsertto. klo 12.15 TV1 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Radion sinfoniaorkesteri ja huilisti Kaisa Kortelainen esittävät Lotta Wennäkosken teoksen Soie. Lauantai 9.4. Perttu Haapanen: Uusi teos, kantaesitys (Ylen tilaus). Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.4.–30.4.2022 from rome to paris To 31.3. Wienin sinfonikkoja ja Prahan filharmonista kuoroa johtaa Enrique Mazzola. Perjantai 29.4. klo 15.50 Ailey Yle Teema Areenassa 2 vuotta Jamila Wignotin dokumentti (2021) amerikkalaisesta visinonääristä, tanssija/ koreografi Alvin Aileystä (19311989). Taltioitu Musiikkitalossa 12.1.2022. Muita musiikkiohjelmia Teemalla Sunnuntai 3.4. 17 Lauantai 2.4. Pina Bauschista tangoon ja Tonava kaunoiseen, maoritanssien kautta Tanssii tähtien kanssa -tunnelmiin ja kapaloikäisten Kevätuhriin. Witold Lutos?awski: Konsertto orkesterille. Kesän 2019 sesonkina yli 200 000 katsojaa näki Philipp Stölzlin ohjaaman uljaan Rigoletton. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. RSO:n konsertit Perjantai 1.4. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 29.4. Koreografi Philippe Lafeuille kutsuu lopuksi kaikki katsojat tanssimaan ja laulamaan. Gra?yna Bacewicz: Kappale jousille, trumpeteille ja lyömäsoittimille. Taltioitu Musiikkitalossa 7.1.2022. Sunnnuntai 24.4. Afroamerikkalainen Ailey perusti vuonna 1958 mustille tanssijoille tarkoitetun ryhmän Alvin Ailey American Dance Theater ja kävi kansalaisoikeustaistelua esiintymislavoilta käsin. klo 19 Promenadisali CHLOÉ DUFRESNE kapellimestari ESSI HÖGLUND viulu Boulanger Mendelssohn Gounod serenade To 28.4. Solisteina mm. klo 15.15 Bregenzin festivaali: Rigoletto Yle Teema Areenassa 30 päivää Bodenjärven rannalla Itävallassa sijaitseva Bregenz on kuuluisa vuotuisesta festivaalistaan, jonka päätapahtuma on kelluvalla näyttämöllä esitetty oopperaspektaakkeli. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Cristian M?celaru, kapellimestari, Elina Vähälä, viulu. klo 12.30 TV1 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Radion sinfoniaorkesteri ja pianisti Vikingur Olafsson esittävät Sauli Zinovjevin pianokonserton (kantaesitys, Ylen tilaus). Kesällä 2021 Ranskan kansallisorkesteria ja kuoroa johti Simone Young. Musiikillisia mielimaisemiaan avaavat vuoroviikoin Riikka Holopainen ja Ahti Paunu. kellonaika ei tiedossa Radion sinfoniaorkesterin konsertti Radion sinfoniaorkesteri ja pianisti Francesco Piemontesi esittävät W.A. klo 12.35 TV1 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Radion sinfoniaorkesteri esittää Esa-Pekka Salosen Concertinon klarinetille ja orkesterille (kantaesitys, Ylen tilaus). YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 4|2022 65 matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Ailey menehtyi aidsiin vuonna 1989. (Uusinta) Sunnuntai 17.4. klo 19 Promenadisali EUGENE TZIGANE kapellimestari AMELIA JAKOBSSON sopraano Daniels Wagner Mahler concierto del sur To 10.3. Keskiviikko 6.4. Solistit valitaan koesoiton perusteella. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Nicholas Collon, kapellimestari, Anu Komsi, sopraano, Musiikkitalon Kuoro, valm. Keskiviikko 20.4. Musiikki herättää tunteita ja muistoja, ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Lisäksi kuullaan Maurice Ravelin Pavane pour une infante défunte. Orkesteria johtaa Klaus Mäkelä. Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, John Storgårds, kapellimestari, Kirill Kozlovski, piano. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Työväenlauluja 20.00-22.00 Muistojen bulevardin juhlakonsertti Uusinta maaliskuulta. Taltioitu Musiikkitalossa 15.12.2021. Lauantai 16.4. Solistina soittaa Christoffer Sundqvist, klarinetti, ja orkesteria johtaa Nicholas Collon. Robert Schumann: Sinfonia nro 2 C-duuri op. oopperatähdet Pretty Yende, Piotr Becza?a, Edwin Crossley-Mercer ja Clementine Margaine, harmonikkataiteilija Ksenija Sidorova ja trumpetisti Ibrahim Maalouf. klo 15.30 Pariisi juhlii 2021 Yle Teema Areenassa 30 päivää Ranskan kansallispäivälle 14. Nuorten solistien konsertti. Minkälaisen muistijäljen on jättänyt koulun limudiskon viimeinen hidas tai festareilla aamuyön tunteina laulettu laulu. Nils Schweckendiek. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.10 Mielimaisema Mitä ajatuksia herättää kaupan kassajonossa ohimennen kuultu biisi. Lili Boulanger: D’un soir triste Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 2 cis-molli op. klo 19 Promenadisali TIBOR BOGÁNYI kapellimestari GIOVANNI GUZZO viulu Bernstein Rahmaninov viisi runoa To 17.3. József Hárs, sol. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 30.4. Yksinhuoltajaäidin Teksasissa kasvattama Ailey koki köyhyyttä, rasismia, homofobiaa, huumeja mielenterveyden ongelmia ja ikonisen artistin paineita, mutta löysi helpotusta tanssista. 129 George Enescu: Sinfonia nro 2 A-duuri op. 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesteri nuorten solistien konsertti Joht. Lauantai 23.4. 23.10-7.00 Yöklassinen Radion sinfoniaorkesterin konsertit välitetään suorina lähetyksinä Areenassa ja viivästettyinä tv-lähetyksinä klo 20.00 Teemalla. 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. heinäkuuta on jo muodostunut perinne suuresta konsertista Eiffel-tornin juurella. (Uusinta) Sunnuntai 10.4. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Yli 30 vuotta myöhemmin hänen nimeään kantava ryhmä luo edelleen uutta. 61. Lumikki Heikkilä, viulu, Saima Malmivaara, sello, Sonja Lankinen, klarinetti, Kaapo Kangas, kontrabasso, Ilona Liiman, piano, Julie Sva?inová, alttoviulu, Aada Kuoppa, viulu, Leonardo Rojni, harmonikka. klo 10.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, József Hárs, kapellimestari. Mozartin pianokonserton nro 20 d-molli KV 466. Suoran lähetyksen toimittaa Lotta Emanuelsson. klo 19 (på svenska) To 2.6. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. klo 16.00 Chicos Mambos: Tutu Yle Teema Areenassa 30 päivää Rakkaudesta tanssiin, mutta pilke silmäkulmassa.Taiturimainen ranskalainen miestanssijoiden Chicos Mambo -ryhmä iloittelee tanssihameet päällä tai ilman niin Joutsen-/Ankkalammen kuin kanankoipienkin parissa. klo 10 (suomeksi) To 2.6. Kapellimestarina on Andrew Manze. 19.02-21.00 Suomalainen barokkiorkesteri & Steam Engine Konsertti on äänitetty Ritarihuoneella 24.4
Kirjastosta löytyy esimerkiksi useita BRSO:n tulevan ylikapellimestarin Sir Simon Rattlen johdolla taltioituja konsertteja, joiden ohjelmistoon lukeutuvat vaikuttavan intiimi tulkinta Johann Sebastian Bachin Matteuspassiosta (1727), mieleenpainuvat Mahlerin Das Lied von der Erde (1908–09) ja yhdeksäs sinfonia (1908–09), Ond?ej Adámekin laulusarjan Where are You (2020) kantaesitys sekä Georg Friderch Haasin nykymusiikin mestariteos in vain (2000).. Jansonsin kaudella orkesteri levytti niin germaanista kantaohjelmistoa kuin Shostakovitshiakin, pääsääntöisesti kiittävien arvioiden säestämänä. Monia orkesterin radiotallenteita on vuosien varrella julkaistu uuteen musiikkiin erikoistuneen Neos-levy-yhtiön albumeilla, joilla on kuultu Pierre Boulezin luotsaamaa Stravinskya, Susanna Mälkin johtamaa Sciarrinoa ja Lachenmannia sekä Pierre-Laurent Aimardin kanssa kantaesitettyä Birtwistleä. marraskuuta 2019. Hänen seuraajansa, Rafael Kubelík, jatkoi BRSO:n hiomista 18-vuotisella kaudellaan. 66 R ONDO C LASSIC 4|2022 ORKESTERIN PERUSTAMISESTA vuonna 1949 on pitkälti kiittäminen kapellimestari Eugen Jochumin ponnisteluja. Uusi musiikki on ollut BRSO:n ohjelmistossa vahvasti läsnä alusta saakka erityisesti Karl Amadeus Hartmannin jo neljäkymmentäluvulla perustaman musica viva -konserttisarjan puitteissa. Jochum toimi orkesterin ylikapellimestarina kaikkiaan yksitoista vuotta, luoden pitkäjänniteisellä työllä vankan perustan orkesterin taiteelliselle menestykselle. la keskittää levytystoimintaansa Baijerin radion hallinnoimalle BR Klassik -merkille, jolla on julkaistu valtaosa Mariss Jansonsin ylikapellimestarikauden (2003–2019) aikana tehdyistä cdja sacd-tallenteista. Sen sadosta voi nauttia monilla Deutsche Grammophonille tehdyillä levytyksillä, joihin lukeutuu muun muassa 1960ja 1970-lukujen taitteessa taltioitu Mahler-sykli, jota voi edelleen pitää yhtenä hienoimmista lajissaan. Münchenissä kotipaikkaansa pitävä, maailman huippuorkestereihin lukeutuva Baijerin radion sinfoniaorkesteri on eittämättä yksi kiehtovimpia eurooppalaisia musiikki-instituutioita, jonka rikasta, värikylläistä sointia, ihailtavaa erottelukykyä ja oivallista rytmistä tarkkuutta kuuntelee aina ilolla. Jansonsin vuosina BRSO ryhtyi myös striimaamaan konserttejaan verkossa. Viime syksynä nämä koottiin 70 levyn laatikoksi, joka on BR Klassikin tähänastisen historian mittavin yksittäinen julkaisu. Ajan hengessä BRSO alkoi uuden vuosituhannen alkupuolelBaijerin RSO ilahduttaa niin striimeillä kuin levyillä K U VA T © B R / AS TR ID AC K ER M AN N W Mariss Jansons johtaa viimeistä konserttiaan BRSO:n kanssa Carnegie Hallissa 8. Näiden pohjalta orkesterin verkkosivuille on kerrytetty alati kasvavaa videokirjastoa, joka on vapaasti katsottavissa selainpohjaisesti
Konsertit on järjestetty kronologiseksi luetteloksi, jonka selaaminen on verrattoman vaivatonta ainakin niin kauan kuin kirjaston koko ei kasva valtavaksi. Orkestereiden johtajina toimivat Okko Kivikataja, Ismo Vänskä ja Marika Toivonen. Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu. Kurssi järjestetään STEP-koulutuksen ja Tuusulanjärven avoimen musiikkikoulun yhteistyönä. Käyttäjän näkökulmasta BRSO:n videokirjasto on toteutettu varsin suoraviivaisesti. STRIIMIT R ONDO C LASSIC 4|2022 67 © BR / PETER MEISEL Videokirjaston tallenteilla orkesteria johtavat myös monet kiinnostavat vierailijat, kuten Herbert Blomstedt, Bernard Haitink, Sir John Eliot Gardiner, Karina Canellakis, Oksan Lyniv ja Gustavo Dudamel. Puhallinmusiikkiviikon taiteellisena johtaja ja suunnittelija on Sirpa Berg. Oman vahvan panoksensa tuo myös maineikas Baijerin radion kuoro, joka lukeutuu eittämättä vanhan mantereen hienoimpien lauluyhtyeiden joukkoon. JARI KALLIO https://www.br-so.de/ HELSINKI | JÄRVENPÄÄ KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Musiikin lumoa Järvenpäässä Puhallinmusiikkiviikko 11.–17.7.2022 Orkesteritoimintaan keskittyvä kansanopistokoulutus kaikenikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille ja opiskelijoille. . Viimeaikaisilla striimeillä BRSO:n soinnista voi nauttia sekä perinteikkään upeassa Herkulessaalissa että orkesterin viime vuonna avatussa tilapäiskodissa, Isarphilharmoniessa. Itse videot kuitenkin pyörivät saumattomasti korkeatasoisella kuvanja äänenlaadulla, mikä on toki tärkeintä. Järjestämme rinnakkaiset kurssit sekä suzuki-soittajille että tavanomaisella metodilla opiskeleville soittajille. Münchenin uuden konserttitalon valmistujaiset osuvat yhteen Rattlen kauden avauksen kanssa, jolloin orkesterin on määrä soittaa Wagnerin Ringin (1853–1876) konserttiesitys uuden ylikapellimestarinsa johdolla. Ohjelmistosta löytyy niin periodihenkistä Beethovenia kuin monia kantaesityksiäkin. Katsojan vaivannäköä helpottavat onneksi muutamat artisteittain laaditut koonnit, mutta tässäkin suhteessa kehitettävää on vielä. Kotimusiikkiviikko 25.-31.7.2022 Ainutlaatuinen ja perinteinen musiikkiviikko kaiken ikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille ja opiskelijoille, erityisesti perheille. Vastaavasti solistikaartiin kuuluu maailman huippuja Isabelle Faustista Iveta Apkalnaan, monien muiden ohella. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: step.fi/musiikkikesa-jarvenpaassa/ Sir Simon Rattle johti Wagnerin Valkyyriaa Münchenin Herkules-salissa helmikuussa 2019.. Opettajina on lähes 30 ammattilaista ja taiteellisena johtajana toimii Eero Lepola. Hakutyökalu ei valitettavasti ole kummoinen, sillä se kerää tulokset kaikkialta orkesterin verkkosivuilta eikä ole kohdistettu vain kirjastoon. Suzuki 2.–5.8.2022 Kesäkurssi kaiken tasoisille ja ikäisille lapsille ja nuorille soitonharrastajille tai aloittajille. Olipa sitten kyse konserttistriimeistä tai perinteisemmistä tallenneformaateista, BRSO:n soivasta traditiosta on saatavilla riemastuttavan moni-ilmeistä dokumentaatiota aina orkesterin alkuvuosista viimeisimpiin konsertteihin saakka. Näiden kautta piirtyy kuva huippuluokan muusikkoyhteisöstä, joka on sekä perinnetietoinen että kokeilunhaluinen ja jonka sisäistämä ohjelmisto yltää barokista uusimpaan musiikkiin, kuten 2020-luvun orkesterin tapauksessa asiaan kuuluukin. Rhythm & Movement 12.-14.8.2022 Kehomusiikkia ja kehorytmiikkaa liikkeen ja musiikin välistä vuorovaikutusta kansainvälisten huippukouluttajien ohjauksessa
Ilmoittautumiset: www.lounaishameenmusiikkipaivat.fi/kurssit. UngBarokk: UngBarokk 10–20 -vuotiaille orkesterisoitosta kiinnostuneille. ateriat). Ingressi... Paikkoja rajoitetusti. Nordic Baroque Scene Store Kannikestræde 8, 1 DK-1169 Copenhagen K Sessions: 25.6.–2.7.2022 välillä kaksi erilaista osallistumiskategoriaa. Puhallinleiri ja kapellimestarikurssit 28.6.–3.7. 68 R ONDO C LASSIC 4|2022 FORSSA Lounais-Hämeen Musiikkipäivien laulun ja kamarimusiikin mestarikurssit järj. STM:n jäsenryhmien jäsenille alennus 40 €. LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT AITOO PÄLKÄNE Aitoon musiikkikurssit (Aitoo, Pälkäne) Puhallinleiri / Kapellimestarikurssit / Kuoronjohtokurssi / Hyvinvointia äänelle -kurssi Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ry 28.6.–5.7. Kesä Folk-kurssi Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, 86601 Haapavesi 27.6.–1.7.2022 Haapaveden Opisto 29.4. Sessions: Useita hintakategorioita kurssista riippuen (opiskelijoille alennushinta) 3450–8000 Norjan kruunua (sis. 660 €, Mestarik. Ensisijaisesti tarkoitettu valmiille kamarimusiikkiryhmille sekä laulu – piano – duoille, mutta yksittäisetkin hakijat otetaan huomioon. Kuoronjohtokurssi 1.–3.7. KUVAT © JUHANA SALMINEN CLASSIC leirikalenteri 2022 Perheniemen opiston kartanomiljöö tarjoaa Iitin musiikkijuhlien kursseille viihtyisät puitteet.. UngBarokk 27.6.–3.7.2022. Hinta 1100 Norjan kruunua. 690 € Kuoronjohtokurssi 570 € Hyvinvointia äänelle -kurssi 260 € Hinnat ovat täysihoitohinnat, majoitus 2–3hh. mennessä. Järj. Stormen-konserttitalo ja muita tiloja, Bodø (Norja). ilmoittautuneille Pelkkä opetus 180 € / 200 € Opetus ja täyshoito 444 € / 475 € Ruoka ja majoitus 260 € Erilliskurssit 50–250€ L eirikaLenteri BODØ – NORJA Aria Borealis Bodø Sessions -lauluja soitinkurssit (myös mestarikursseja) & Aria Borealis UngBarokk -orkesterikurssi. Koskee vain ohjausta. HAAPAVESI 35. Hyvinvointia äänelle -kurssi Anna Tapion koulu / Aitoon koulu Ilmoittautumiset 15.5. Hakemukset 1.5.2022 mennessä. Lounais-Hämeen Musiikkipäivät Wahren-keskus, Forssa, 4.–7.7.2022 Hakemukset viimeistään 31.5. Majoitus ja ruokailut kurssilaisten on järjestettävä itse. www.musiikkiliitto.fi/musiikkikurssit puhallinleiri: 595 €, alle 12 v. Hinnat ennen 29.4. 200 € / yhtye. Ei ikärajoja. / 10.6. 540 € kapellimestarit: Perusk. Ei ikärajoja. mennessä. ilmoittautuneille / 1.5.–10.6
Rantanen, R. Molsky, S.Karjalainen. Soittamisen voi aloittaa leirillä. Koskettimet ja haitarit: T. 69 R ONDO C LASSIC 4|2022 Kamarimusiikin ja laulun mestarikurssit. Kauhanen kantele, laulu. Viulu: Br. Haavisto ja M. Sessions: https://ariaborealis.com/festival/ungbarokk/ Ungbarokk: https://ariaborealis.com/festival/ungbarokk/ Yhteistyössä mm. Sillanpää, M. Bjarte Eike). 050 4143 442 info@musiikkiliitto.fi www.musiikkiliitto.fi/musiikkikurssit Suomen kesän musiikkileirit ja -kurssit ovat yksi tärkeimmistä selityksistä sille, miksi maamme musiikkielämä on kohonnut kansainväliseen maineeseen. Lisätiedot: haapavesifolk.com tai haapop.fi majoitus/ruokailut: ingrid.dits@haapop.fi, 040 8682 290, klo 9.00–15.00 kurssin johtaja: timo.hannula@haapavesi.fi, 044 7591 298, klo 10.00–13.00. Kuisma, N. Päivittäin henkilökohtaiset soittotunnit. Luennoilla tutustutaan esim. Rokka. Heikkilä, Ch. Kontrabasso, jouhikko: I. Kamarimusiikin ohjaajina Quartetto di Cremonan jäsenet Cristiano Gualco (viulu), Paolo Andreoli (viulu), Simone Gramaglia (alttoviulu), Giovanni Scaglione (sello), Filippo Faes (piano). Heinonen. Hyvinvointia äänelle -kurssi kuorolaulajille ja muille äänenkäytön kehittämisestä kiinnostuneille laulajille. leirikalenteri © H AS A TU O M IS AA R I © M IIA N ÄR K K I. Löydä kesän kursseilta kipinää kamarimusiikkiin ja orkesterisoittoon! Iitin musiikkijuhlien kurssit kutsuvat niin lapsia kuin aikuisia, ilman ikärajoja. Useita huippuopettajia. partituureihin ja johtamistekniikkaan. info@ariaborealis.com / +47 7554 9000 Monday–Friday 09:00–15:30 CET (10–16.30 Suomen aikaa) Sessions: https://ariaborealis.com/festival/ ungbarokk/ Ungbarokk: https://ariaborealis.com/festival/ ungbarokk/ © H AS A TU O M IS AA R I LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT Puhallinleiri: puhallinorkesterileiri; oppilaat jaetaan soittotasonsa mukaan neljään eri orkesteriin. Haapaveden kamariork.: Sibelius, Rautavaara. Barbier (Ranska), S. Kurssilaiset harjoittelevat puhallinleirin orkesterien kanssa. Leiriläiset saavat soittaa useammassakin orkesterissa, jos orkesteriin mahtuu. Ikola. Oivo. Jukka Juvonen, edu@lounaishameenmusiikkipaivat.fi Keijo Aho, puheenjohtaja@lounaishameenmusiikkipaivat.fi Kansanmusiikki, etno, klassinen, blues. Konsertissa esiintyvät myös Torikka ja Faes. Suomalainen barokkiorkesteri. Laulu, kurkkulaulu, vanhamusiikki, Bretagne: Liana (Portugali) Fado, S. Hakala, B. Molsky (USA), Väsen Duo (Ruotsi) V. Kuoronjohtokurssi kuoronjohtajille ja varajohtajille, aiempaa johtamiskokemusta ei vaadita. Kesän vanhoja suosikkeja on Iitin musiikkijuhien kurssitoiminta, joka toteutuu Perheniemen opistossa. Ukulele: M. vain linkin kautta: kurssi-ilmoittautumiset.haapop.com L eirikaLenteri Barokkilaulun ja barokkisoitinten kursseja ja mestarikursseja sekä orkesterikurssi (joht. Kitara, mandoliini, clowhammer-banjo, paimensoittimet, tinapilli, irkku, old time: K. Mestarikursseille on soitinkohtaisia erityisvaatimuksia. Jämsen, P. Lastenkurssi. Laulunkieli: S. Kapellimestarikurssit: peruskurssi ja mestarikurssi. Alakotila ja O. Samin Sambapajat: Sami Kontola. Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ry Hämeenpuisto 33 B 26, 33200 Tampere puh. Kari. Laulukurssin ohjaajina Waltteri Torikka, Filippo Faes Kurssin loppukonsertti on 7.7. Ilm
Päiväleiri, max. henkilökohtaista opetusta päivittäin sekä mahdollisuus vapaasti seurata muiden opettajien tunteja. soittotunnit, ei majoitusta tai ruokailuja) Sivusoitin 95 € 18.–24.7.2022 Kalajoen Kristillinen Opisto, Kalajoki Hakemukset viimeistään 5.5.2022 Hakulomake löytyy Opiston nettisivuilta Kurssimaksu 450 € / koko viikko, 375 € / 5 päivää, 225 € / 3 päivää Ruokailut 150 € / koko viikko, 125 € / 5 päivää, 75 € / 3 päivää Majoitus 2 hh 30 € /hlö / vrk, 1 hh 50 € / vrk 18.–24.7.2022 Haku 21.5. JOUTSENO Joutsenon Taidekesä Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2 54100 Joutseno KAAKKO VIROLAHTI Kaakon Kamarimusiikin mestarikurssit Kaakon Kamarimusiikki ry KAARINA Kaarinan musiikkileiri Suomen nuorten orkesterimuusikoiden tuki ry KALAJOKI Kalajoen XXX Laulukurssi Kalajoen Kristillinen Opisto Kasarmintie 2 85100 Kalajoki KANGASNIEMI Kurssit laulajille ja pianisteille Kangasniemen Musiikkiviikot / Kangasniemen Musiikinystävät ry Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi KANGASNIEMI Kangasniemen musiikkikurssi Järjestäjä Puulan seutuopisto, Kangasniemen Musiikinystävät ry:n kanssa. Kurssimaksuun sisältyy 30 min. 20 €/vrk Ateriapaketti kurssin ajaksi 32 €/pvä, sis. Maksu täysihoidossa laulun mestarikurssi 410 €, lauluja säestyskurssit 530 €, soitinten mestarikurssit 465 €, lasten ja nuorten kurssit 275-320 €. 13-vuotiaita: 240 €. 13-vuotiaita: 465 €. Täyshoito, max. Pelkkä laulunopetus: 420 €. Päiväleiri max. asti Soitinten mestarikurssit 30.7.–6.8., haku 22.5. Opetus 240 €, täysihoito 220 € (10 % sisarusalennus). 440 €, hinnoittelu majoitustason mukaan. Karjaa (Pumpviken 3, 10300) Blåsorkesterläger / Puhallinorkesteri 3.7.–8.7. Lapsista aikuisiin ilman ikärajaa. 420 / 350 € täysihoito (45 / 30 min. Lisämaksu päivittäisen oppitunnin pidennyksestä 45 min. Karjaa (Pumpviken 3, 10300) Hakemusaika: 1.3.–15.5. 114 € (lisäsessio á 38 €). asti Lasten musiikkikurssit, lasten lied 6.–10.6., nuorten musiikkikurssit 13.–18.6., haku 15.5. aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala 27.6.–3.7.2022 Kaarina, Kotimäen koulu (Littoistentie 525, 20660 Littoinen) Hakuaika 30.5 mennessä. viimeistään 31.5. 13-vuotiaita: 330 €. Tarkemmat kurssikohtaiset hinnat www.joutsenonopisto.fi/taidekesa 30.6.–7.7.2022 Harjun oppimiskeskus, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki, www.harjunopk.fi Valinnat vahvistetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, ilm. Ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa automaattisen vahvistuksen, jolla heidät hyväksytään kurssille niin kauan kuin paikkoja riittää. www.sibeliussummeracademy.fi KARSTULA Karstulan 47. Myöhemminkin voi tiedustella vapaita paikkoja. valtakunnallinen musiikkikurssi Iitin musiikkijuhlayhdistys, Perheniemen opisto 10.–19.6.2022 Perheniemen opisto, Iitti Hakemukset viimeistään 23.5. mennessä. Sisaralennus 30 €. soittotunnit) 240 / 170 € päiväoppilas (45 / 30 min. HELSINKI Sibelius Summer Academy Järjestäjä: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. nettilomakkeella: www.iittifestival.fi -> Musiikkikurssit -> Ilmoittautuminen. asti Complete Vocal Technique 15.–17.6., Keskiajan vokaalimusiikki 27.6.–1.7. Blåsorkesterlägret / Puhallinorkesterileiri: Päiväleiri: 250 €; Täyshoito: 375 €. Hakuaika 7.3.–12.6.2022. Hakulomake ja lisätiedot www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi opetus 6 x 45 min, 300 € opetus 6 x 30 min, 200 € yhteismajoitus 50 € edulliset ateriapaketit Stora Musikkursen / Iso Musiikkikurssi 30.6.–8.7. Sisaralennus 30 €. Stora Musikkursen / Iso Musiikkikurssi: Täyshoito: 500 €; Päiväleiri 350 €. Mikko Franckin ja Rilla Kyykän oopperakurssi: Laulaja-pianistiparit voivat hakea myös yksittäisille opetustunneille (120 € / 30 min.) Majoitus ensisijaisesti airbnb:n kautta tai www.kangasniemi.fi 18.–24.7.2022 Haku 15.5. Sivuaineet: 230 € / sivuaine. Täysihoito: alk. 80 €; Lisämaksulliset opinnot: kamarimusiikki / yhteissoitto 50 €; Timo Koskisen sonaattikurssi jousisoittajille 3 x 45 min. IITTI Iitin 19. Kurssimaksu 450 € / kurssi. Pelkkä soitonopetus: 370 € (alle 18-vuotiaille pelkkä soitonopetus ilman täysihoitoa -30%). mennessä. Opistolla yöpyvän huoltajan täysihoito 320. 70 R ONDO C LASSIC 4|2022 Kansainvälisiä kesäkursseja kesäja elokuussa 2022, hakuja opettajatiedot: www.sibeliussummeracademy.fi Hinnat kurssikohtaisia. Kurssimaksu 270 € Majoitus opiskelija-asuntolassa 1–2 hh, alk. Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi KARIS – KARJAA Stora Musikkursen / Iso Musiikkikurssi Blåsorkesterläger / Puhallinorkesteri Martin Wegelius -institutet ja Västra Nylands folkhögskola Laulun mestarikurssi 24.–26.7., lauluja säestyskurssit 23.–29.7., haku 15.5. Musiikkileiri Karstulan Evankelinen Opisto 9.–16.7.2022 Karstulan Evankelinen Opisto, Karstula. Täyshoito max. 13 -vuotiaita: 340 €
Rysä, kontrabasso T. Musiikkiteatteri: Päivi Kantola & Jussi Pernu. Kallio, lyömäsoittimet N. Luoma, käyrätorvi J. Leppälä, fagotti J. Pianokurssit (Hotti, Kuvaja, Kytömäki, Latonen, Liimatainen, Malmivaara). Lahesmaa, E. 71 R ONDO C LASSIC 4|2022 • Arts Management @ Sibelius Summer Academy (6.–8.6.2022) • Lied @ Sibelius Summer Academy (13.–20.8.2022) • Vocal ensemble @ Sibelius Summer Academy (15.–20.8.2022) • Brass @ Sibelius Summer Academy Pauli Raitakari pauli.raitakari@uniarts.fi Laulunopettajat: Sirkka Parviainen, laulutaiteen lehtori | Päivi Kantola, sopraano MuM | Vesa Kytöoja, baritoni MuM. Marttila, harppu P. Lyömäsoitinkurssi (Juvonen). Ronimus, viulu J. Säestykset Joonas Pohjonen. Huilu A-M. Oppilaat voivat myös seurata opetusta. Laulun mestarikurssi, lauluja säestyskurssit (Alakärppä, Enckelmann, Groop, Karvonen, Haapamäki, Korkala, Kähkönen, Mõisnik, Parviainen, Raiskio, Spoof, Suhonen, Valtonen, Värri). Saarinen, pasuuna A-L. 08 4639 200 www.kkro.fi toimisto@kkro.fi Johanna Rusanen-Kartanon ja Sirkku Wahlroos-Kaitilan kurssit laulajille, pianistina Jari Hiekkapelto. Pousar, J-P. opetusta 5x45 min, säestystunteja, esiintymisiä, loppukonsertti SELLO: Tuomas Ylinen ja Samuli Peltonen, henk.koht. Maaret Repo-Pohjonen, puh. Sellokurssit (Hohti, Lehto, Sinivalo, Valkeajoki, Ylinen). Pesu, klarinetti/bassokl/saksofoni P. Holopainen, M. Ryhmä I: laulunopettaja Anna-Maria Jurvelin-Pesola, pianisti Eliisa Suni. Mikko Franckin ja Rilla Kyykän oopperakurssi laulajille ja pianisteille irene.spannari@kangasniemi.fi info@kangasniemenmusiikkiviikot.fi Puh. Ryhmä III (18.–22.7.): laulunopettaja Lasse Penttinen, pianisti Juho Alakärppä Kalajoen Kristillinen Opisto Puh. Kurssin johtaja Harri Sippel, puh. Joutsenon Opisto Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno Puh. 045 844 2993 opisto@joutsenonopisto.fi www.joutsenonopisto.fi/taidekesa VIULU: Petteri Iivonen, henk.koht. 040 5964 692 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Opettajat: Anatoli Melnikov, Maaret Repo-Pohjonen (viulu), Petteri Poijärvi (alttoviulu), Jukka Rautasalo (sello), Lasse Lagercrantz (kontrabasso), Joonas Pohjonen, Marjukka Päivärinne (piano). Vehmaa, sello E. Huilu: Susanna Bunda, huilunsoiton lehtori. Maijala. 014 525 2200 www.keokarstula.fi/musiikkileiri VIULU: Tero Latvala, SibA; Arja Yurtseven, SibA, Turun kons.; Markus Tyrväinen, Tampereen kons.; Juhani Palola, Lahden kons.; ALTTOVIULU: Harri Sippel, Turun AMK, Turun kons.; SELLO: Tuija Rantamäki, RSO, Nurmijärven mus.op.; KONTRABASSO: Marja-Helena Ojanperä, Juvenalia, Nurmijärven m.o.; HUILU/NOKKAHUILU: Satu Garam, Luoteis-Helsingin m.o.; PIANO/SÄESTYS: Kirsi Saari, Pohj.-Kymen m.o., Anni Collan, Turun AMK; ORKESTERIT: Esa Heikkilä; Kotkan seudun m.o.; SONAATTIKURSSI JOUSET: Timo Koskinen; KAMARIMUS.: kaikki opettajat; VAPAA-AIKA: 2 ohjaajaa. Pillipiiparit-yhteismusisointi: Kirsti Keihäsvuori (soveltuu myös pääaineeksi). 045 863 6699, harri.sippel@turkuamk.fi Kurssisihteeri Anneli Helineva, puh. Kitara: Osmo Palmu, Kitaristi, MuM. opetusta 5x45 min, säestystunteja, yhteissoittoa, esiintymisiä, loppukonsertti Kaakon Kamarimusiikki Siru Ahopelto, puh. Lindberg, tuuba M. Piano: Katariina Liimatainen, pianonsoiton lehtori. 040 5192 375, info@kaakkofestival.fi Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kaakkofestival.fi/kurssit/ Orkesterileiri: jousiorkesteri, Aja B-puhallinorkesterit, sinfoniaorkesteri. Karstulan Evankelinen Opisto Kokkolantie 12 43500 Karstula kansanopisto@keokarstula.fi Puh. Blåsorkesterlägret/Puhallinorkesterileiri: Aiheet: Orkesteri, rytmiharjoitukset, yksityinen soitinopetus (klarinetti, nokkahuilu, trumpetti, saxofoni, pasuuna, rummut) www.mwi.fi/kurser Iso Musiikkikurssi Martin Segerstråle, kurssirehtori, martin@mwi.fi Puhallinorkesterileiri Johan Cantell, kurssijohtaja, johan@mwi.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2022. Tarkemmat kurssikohtaiset hinnat www.joutsenonopisto.fi/taidekesa Harmonikan kurssit (Jääskeläinen, Rantanen, Valkeajoki, Velamo), Kitarakurssi, (Rautiainen). Murdvee, P. Viuluja alttoviulukurssit (Aalto, Aarnio, Heikkilä, Kivijärvi, Lassfolk, Malmivaara, Pola, Saarinen). Vikman, alttoviulu L. Muona, M. Suuronen, trumpetti S. Pianosäestäjät: Ilona Lamberg, korrepetiittori | Jussi Pernu | Taru Ritavesi. Vainio, oboe V. kaarinamusic@gmail.com Kurssilla painotus henk.koht. Yhteiset aamujumpat, äänenavaukset ja konsertit. Puhallinkurssit (Heinonen, Keski-Saari, Lautanen, Lehtonen, Marttila, Varis). laulunopetuksessa ja pianistin kanssa työskentelyssä: lauluja säestystunnit 6 x 45 min / viikko, 3 päivän kurssilta (mahdollinen ryhmässä II) 3 x 45 min, 5 päivän kurssilla 5 x 45 min (mahdollinen ryhmässä III). Ryhmä II: laulunopettaja Kirsi Koivisto, pianisti Minna Niinimaa. 040 7434 811 musiikkikurssi@kangasniemenmusiikkiviikot.fi Stora Musikkursen / Iso Musiikkikurssi, aiheet: orkesteri, kuoro, kamarimusiikki, yksityinen soitinopetus (viulu, sello, piano, laulu). 040 7037 318 Puulan seutuopisto, Kaija Koskinen, puh. Ryhmään III tervetulleita myös Lied-duot. 05 7574 100, opisto@perheniemi.com www.iittifestival.fi, www.perheniemi.com Facebook-ryhmä: IITIN MUSIIKKIKURSSIT Maksu täysihoidossa laulun mestarikurssi 410 €, lauluja säestyskurssit 530 €, soitinten mestarikurssit 465 €, lasten ja nuorten kurssit 275-320 €. Kantele: Maria Ojanperä, FM/MuM. Henkilökohtaista opetusta, esiintymistilaisuuksia ja mahdollisuus kamarimusisointiin. Nyberg, pianosäestys P. Puupuhallinten huolto: Kirsti Keihäsvuori. Klarinetti/Saksofoni/Nokkahuilu/ Oboe: Kirsti Keihäsvuori, MuM
2.–8.7.2022 Barokkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.3.–20.5. 2006 ja ennen syntyneitä KEURUU Keuruun musiikkileiri Järjestää: Läntisen Keski-Suomen Musiikkileiriyhdistys ry 28.6.–7.7.2022 Keuruu, Keuruun koulukeskus Ilmoittautuminen 2.5. LOPPI Jiri Parviainen & Timo Koskinen Lopen Erä -kontrabassokurssi 6.–11.6.2022 Paikka Topenon Erän metsästysmaja, osoite Tarvontie 127 Ilmoittautumiset 15.5.2022 mennessä tuula.pirinen(at)loppi.fi Kurssimaksu 480 € sis. 10.–19.6.2022 Musiikkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä Hakuaika 1.2.–20.4. Tiedustelut sopimushintaisesta ruokailusta ja majoituksesta: teija.myllymaki@kpkesayliopisto.fi, puh. musiikkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Kokkolan kaupungin, Kälviän seurakunnan ja Kokkolanseudun Urkuseuran kanssa. 275 € musiikkileiri (sis. 95 € sivuaine. 205 € tanssileiri. LIEKSA Lieksan Vaskiviikon musiikkikurssit Lieksan Vaskiviikon kannatusyhdistys ry, info@lieksabrass.com LOHTAJA Yhtyelaulukurssi Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 3.–8.7.2022 Keski-Pohjanmaan Konservatorio Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola Ilmoittautuminen 26.6. barokkileiri Keski-Pohjanmaan kansanopisto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan konservatorion, Yrkeshögskolan Novian, Kaustisen musiikkilukion, Kälviän seurakunnan, Kokkolan suomalaisen seurakunnan KÄLVIÄ Kälviän 53. mennessä: verkkolomakkeella kpkesayliopisto.fi tai teija.myllymaki@kpkesayliopisto.fi, p. 10.–23.7.2022 Kuhmo Hakemukset viimeistään 11.4. Yhtyekurssi 180 €, perusopetukseen osallistuville ilmainen. KEMIÖNSAARI Kemiönsaaren musiikki-tanssileiri Kemiönsaaren musiikkijuhlayhdistys r.y. 27.–30.7.2022 Hakumukset 15.4.2022 mennessä 1–3 hlö / 200 € 4–8 hlö / 300 € 9–12 hlö / 350 € iso kokoonpano / 400 € Osallistuja vastaa itse matkoista, majoituksesta ja ruokailusta. Musiikki-tanssileiri 9–16-vuotiaille. 205 € / 275 € + 95 € musiikkiJA tanssileiri. 23.–29.7.2022 Ilmoittautua voi alkamispäivään asti, jos kursseilla on tilaa. Sisaralennus 30 €. 320 € pelkkä opetus * Sisältää 8 omaa oppituntia (30/45 min), orkesterit ja kamarimusiikkiopetuksen. kuhmofestival.fi Lisätietoja kurssimaksuista: kuhmofestival.fi/musiikkikurssit ja Kokkolanseudun Urkuseuran kanssa. individual), lounas opetuspäivinä ja yksi master class -konsertti 31.7.2022. 040 680 2559 Opetus 420 €. / pvä). KOKKOLA Laulu soikoon! – yksinlaulukurssi Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto (Talonpojankatu 2B, 67100 Kokkola) Keski-Pohjanmaan Konservatorio (Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola) KORSHOLM VAASA KORSHOLM MUSIC FESTIVAL MASTER CLASSES 2022 Korsholm Music Festival association Senaatinkatu 1 65100 VAASA KUHMO Kuhmon musiikkikurssit Kuhmon Kamarimusiikki KÄLVIÄ Kälviän 4. 415 € opetus ja täysihoito * Sisältää 8 omaa oppituntia (30/45 min), orkesterit ja kamarimusiikkiopetuksen sekä majoituksen ja ruokailut. Opetuskieli englanti, ruotsi, suomi. LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. Majoitus ja ruokailut leirillä 70 €. 26.7.–31.7.2022 Sähköinen haku www.korsholmmusicfestival.fi 15.6.2022 mennessä Elektroninen hakulomake tai info@korsholmmusicfestival Alkaen 350 € / kurssi sis. Barokkilaulu 400 € * Sisältää 4 x 45 min yksityisopetusta lauluopettajan ja korrepetiittorin kanssa sekä päivittäin ohjattua yhteismusisointia. Sisarusalennus. Lisäkurssit alk. Perusopetus 180 €. kolme opetustuntia (60 min. Hinnat sisältävät opetuksen. Musiikkileiri 10 vrk 460 €, sis. Muut kurssit 320 € * Sisältää 4 x 45 min yksityisopetusta sekä päivittäin ohjattua yhteismusisointia. 72 R ONDO C LASSIC 4|2022 27.6.–2.7.2022 Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.5. Mestariluokat 210 €. Pelkkä opetus 275 €. yksityistunnit 30 min. mennessä, www.keuruunmusiikkileiri.fi Jälki-ilmoittautuminen vapaille paikoille toukokuun loppuun mennessä. Hakulomake löytyy osoitteesta www.kimitomusicfestival.fi/leiri 205 € musiikkileiri (sis. Passiivioppilas (mestariluokka, yhtyekurssi) 100 €. Kurssit on tarkoitettu ammattimuusikoksi opiskeleville. 040 680 2559. soittotunnit (7x30 min), orkesterin/kitarayhtyeen/kanteleyhtyeen/bändin, ruokailut, koulumajoituksen ja Soiton paikka -konsertit. / pvä). 125 € ruokailu ja patjamajoitus. 20 €. yksityistunnit 45 min. täysihoito, yhteismajoitus Kurssille hyväksytään v
Päivi Severeide: harppu. Annaleena Jämsä: huilu. Aarnio, M. Tanssileiri: Evgeny Kostyukov, street dance: lajityypillistä tekniikkaa erilaisin askelkuvioin, mukavaa meininkiä hiphop-musiikin parissa, leikkiä vauhdikkaan liikkeen ja koreografian kanssa. 040 680 2559. Tiedustelut sopimushintaisesta ruokailusta ja majoituksesta: teija.myllymaki@kpkesayliopisto.fi, puh. Kamarimusiikkia. Kankkunen, Trey Lee, S. Kamaripianistit: Naoko Ichihashi, Timo Latonen. Kajsa Dahlbäck ja Teppo Lampela: barokkilaulu. Kuorokurssi ja vaskiyhtye aikuisille 29.6.–3.7. Hilpo, Dasol Kim, J. Resjan, I. Zahharenkova, P. Mestariluokat: trumpetti (Bogdan Dekhtiaruk, Jonas Silinskas), käyrätorvi (kansainvälisen käyrätorvikilpailun tuomarit), pasuuna (Peter Steiner), eufonium (ilmoitetaan myöhemmin), tuuba (ilmoitetaan myöhemmin). Osanottajat jaetaan tarvittaessa taitotason mukaan ryhmiin. 041 4596 789 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.keuruunmusiikkileiri.fi Opetus 420 €. Jaakko Mattelmäki, viulu ja alttoviulu. Gotlibovich, B. Opetusta myös pianon, viulun, alttoviulun, sellon, kontrabasson, puhaltimien, kitaran ja kamarimusiikin soitossa. Kalle Oittinen: saksofoni. Lieksan Vaskiviikko Puh. Heidi Peltoniemi: barokkisello ja viola da gamba. 044 586 1634 music.courses@kuhmofestival.fi kuhmofestival.fi Kreeta-Maria Kentala: barokkiorkesteri ja barokkiviulu. Gröndahl, M. Atso Lehto: alttov.. Okko Kivikataja, Niina Selin: klarinetti. Krykov, Z. 045 1324 000 info@lieksabrass.com www.lieksabrass.com Vuoden teema on GOSPEL Opettajat: Marjaana Turunen (yhtyeet, laulajat) Jouko Kantola (säestys, pianistit) Tuukka Haapaniemi (luento) Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat www.kirkkomusiikkijuhlat.fi/yhtyelaulukoulutus toiminnanjohtaja Marita Kaakinen Puh. Yksinlaulukurssi laulun harrastajille, laulua opiskeleville ja kaikille laulutaitonsa kehittämisestä kiinnostuneille. 0500 877149 jiparvia@gmail.com Musiikkileiri lapsille, nuorille ja aikuisille 28.6.–7.7. Marianna Henriksson: continuo ja ryhmät. Anna Rinta-Rahko: barokkibasoo ja violone. Danel, Z. Rummukainen, M. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. Johanna Laakso: barokkitrumpetti. Oskari Hannula: kontrabasso. www.kpkesayliopisto.fi Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto: teija.myllymaki@kpkesayliopisto.fi, puh. Kuhmon Kamarimusiikki Kornetintie 3, 00380 Helsinki Puh. Osallistujille tarjoutuu esiintymismahdollisuuksia mm. Jaakko Luoma: barokkifagotti. Opettajina Konstantin Bogino, Mi-kyung Lee ja Danelkvartetti. Elin Gabrielsson: barokkiviulu. Antti Hirvonen: pasuuna. Vähälä, R. Hanna Haapamäki: nokkahuilu ja traverso. Mikko-Pekka Svala: fagotti. Tommi Hyytinen: luonnontorvi ja barokkitorvi. Eero Palviainen: luuttu, barokkiharppu ja continuo. Cohen, L. 040 6802 559 Tiedustelut kurssin opettajille: laulusoikoon@gmail.com Violin: Cecilia Zilliacus, (2 h), Dmitry Sitkovetsky (1 h) Vicki Powell, viola Kati Raitinen, cello, Marko Ylönen, cello Robert Ek, clarinet Tero Toivanen, French horn, Sara Hammarström, flute Henri Sigfridsson, piano info@korsholmmusicfestival.fi www.korsholmmusicfestival.fi / ohjelma / mestarikurssit Pianon, viulun ja kamarimusiikin mestarikurssit. Anna Starr: barokkioboe. Säestäjinä pianistit Pia Lempiälä, Minna Miettinen ja Pauliina Rintala. Orkesterit ja yhtyeet: A-, B-, Cja D-orkesteri, kitarayhtyeet, bändit. 040 5520 432 Leirinjohtaja Johannes Päkkilä, puh. Szigeti, M. Opettajat: oopperalaulaja Hannu Niemelä, MuM Päivi Hirvikoski ja MuM Marianne Tunkkari. Ollberg ja Kirill Kozlovski. Rowland, E. Kurssi sisältää yksilö-, ryhmäja kuoro-opetusta. Mitzi Meyerson: cembalo. Tommi Hyytinen: käyrätorvi. Lauri Pekkarinen: lyömäsoitt. Soittimet: viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso, kitara, huilu, oboe, klarinetti, fagotti, saksofoni, trumpetti, sähkökitara, sähköbasso, koskettimet/vapaa säestys, rummut, lyömäsoittimet ja laulu. Meller, D. Barokkilaulun korrepetiittorit: L. Sanna Niemikunnas: oboe. Markovi?, Cremona-kvartetti, Storioni-trio. Lisäksi yhteissoittoryhmiä ja orkesterisoittoa. Yhtyekurssi (Aja B-taso): Teemu Salmi, Anna-Leena Lumme, Fletcher Mitchell, Annika Grandlund ja Lieksan Vaskiviikon taiteilijat. 044 981 6415 info@kirkkomusiikkijuhlat.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2022. Tea Polso: continuo. 73 R ONDO C LASSIC 4|2022 Musiikkileiri: Riikka Lehtimäki ja Marja Sihvo, viulu. Lagerspetz, V. Mikko Kuusisto, sello. 044 7250 701 musiikkileiri@kpedu.fi www.musiikkileiri.fi/barokkileiri Janne Nisonen, Okko Kivikataja, Ahti Valtonen: orkesterit. Laulelmaillassa, Eino Leino -illassa sekä kurssin 40v -juhlakonsertissa. 044 7250 701 musiikkileiri@kpedu.fi www.musiikkileiri.fi Perusopetus: trumpetti (Miikka Saarinen, Visa Haarala), käyrätorvi (Jussi Järvenpää, Jaakko Välimäki), pasuuna (Anna-Maija Laiho-Ihekweazu), eufonium (ilmoitetaan myöhemmin), tuuba (Nicolas Indermühle). Kimanen, H. Nicolas Indermühle: tuuba. Bogdanovi?, D. Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Ukuleleworkshop 29.6.–2.7. Miikka Saarinen: trumpetti. Henna Linko, säestys. Istomina, P. Kaljuste, R. Jaana Luuppala ja Esa Moilanen, piano. R. Tuomas Lehto, Joona Pulkkinen: sello. Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, 68300 Kälviä Puh. Cvetkov, Y. Petri Aarnio, Jaana Haanterä, Silva Koskela, Janne Nisonen, Jari Valo ja Ahti Valtonen: viulu. Opettajina mm. Hilpo, A. Minna Lehtonen, huilu. info@keuruunmusiikkileiri.fi Leiritoimisto puh. Lisäkurssit: barokkiyhtye, Eloa stagelle -draamakurssi, kapellimestarikurssi nuorille, kuoro ja lauluyhtyeet, rytmiikkapaja, sivusoitin, 45 min soittotunnit. Kärkkäinen, J. Musiikkileikkikoulu alle kouluikäisille 29.6.–3.7. Leirijohtaja Minna Lehtonen musiikkitanssileiri@kimitoon.fi Musiikkileiri, kontrabassokurssi Jiri Parviainen, puh
yksilöopetuksen (5 X 45 min.), vähintään yhden valinnaisen työpajan, vapaan pääsyn Kesämusiikin konsertteihin ja kuljetukset Nurmeksessa. päivittäin Leirimaksu ammattiopiskelijoille: 460 € oppitunti 45 min. Ruokailu-ja majoitusmahdollisuus! 22.8.–25.8.2022 Paraisilla (opetusta kirkoissa sekä seurakuntatalossa) Ilmoittautuminen on auki osoitteessa urkupaivat.fi 30.6.2022 asti. Kurssien opettajat valitsevat kurssilaiset ilmoittautumisen yhteydessä täytettävien tietojen perusteella (aiempi musiikkikoulutus, muu kokemus). Pelkkä majoitus 89 € / 8vrk. 350 €, sisarhinta toisesta sisaruksesta 280 €. Jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan, jos kurssilla on tilaa. Vakituisten kamarimusiikkiyhtyeiden kurssimaksu 260 € / jäsen. tarkat yksityiskohtaiset hinnat musiikkileirimme kotisivuilta www.savonlinnanmusiikkileiri.fi. Kurssilaiset voivat valita eri kursseilta haluamansa määrän (max. Jälki-ilmoittautumisiin lisätään 5 €. klo16 mennessä. saakka 390 €, sis. mennessä Hakulomake osoitteesta www.naantalinmusiikkijuhlat.fi Opetus: 425 € Luokkamajoitus: 70 € Leiriruokailu: 120 € koko leirin ajalta Vapaa pääsy Musiikkijuhlien konsertteihin (ei koske loppuunmyytyjä konsertteja) sekä seuraamaan mestarikursseja. Täysihoito 2 hh 195 € tai 1 hh 240 € 23.07.–31.07.2022 Karkun kotitalousja sosiaalialan oppilaitos, Tulluntie 30, 38100 Sastamala Hakemukset: www.sastamalanmusiikkiyhdistys.fi 30.06.2022 mennessä. Ilmoittautuminen viimeistään 25.5.2022. Lisätietoja: www.naantalinmusiikkijuhlat.fi NURMES Nurmeksen Kesäakatemia Nurmeksen Kesäakatemian Kannatusyhdistys ry yhteistyössä Savonlinnan kesäyliopiston kanssa OULU Kaikenikäisten musiikkikurssi 2022 Genrerajoja rikkovaa, monipuolista ryhmäja yksilöopetusta! Järjestäjä: Jaana Herlevi & co PARAINEN Paraisten Urkupäivät Järjestäjän osoite: Metsäkuja 10–12 D 19, 21600 Parainen RAUDASKYLÄ – YLIVIESKA Raudaskylän Kansainvälinen mestarikurssi 2022 Raudaskylän Kristillinen Opisto, Opistontie 4–6, 84880 Ylivieska RAUDASKYLÄ – YLIVIESKA Raudaskylän Valtakunnallinen puhallinmusiikkileiri 2022 Raudaskylän Kristillinen Opisto, Opistontie 4–6, 84880 Ylivieska SASTAMALA Sastamalan Jousileiri Sastamalan Musiikkiyhdistys ry Lemmenpolku 5, 38200 Sastamala Tukija: Sastamalan Kaupunki Kulttuuripalvelut SASTAMALA KARKKU Soli Deo Gloria -musiikkileiri Karkun evankelinen opisto 2.–10.7.2022 Nurmes Hakuaika 30.4. Ilmoittautuminen pe 20.5. Ilmoittautuminen 31.5.2022 mennessä. päivittäin 24.–31.7.2022 Karkun evankelinen opisto. 74 R ONDO C LASSIC 4|2022 4.–9.7.2022 Paikka Mikkelin musiikkiopisto, osoite Maaherrankatu 10. Hakemukset 10.06.2022 mennessä: marina.bagdasarova-karhunen@mlimo.fi Viiden päivän opetus ja päätöskonsertti 250 € 45 min /opetus / päivä 220 € 30 min / opetus / päivä SAVONLINNA Savonlinnan Musiikkileiri Savonlinnan kesäyliopisto 4.–10.7.2022 Savonlinnan kristillinen opisto, Opistokatu 1, 57600 Savonlinna. NAANTALI Vallis Gratiae -akatemia Naantalin Musiikkijuhlien musiikkileiri ja mestarikurssit Vallis Gratiae -akatemia 11.–18.6.2022 Naantalin Kuparivuoren koulu Haku 15.4. Kts. 6.–12.6.2022 Raudaskylän Kristillinen Opisto, Ylivieska Hakemukset 15.5.2022 mennessä osoitteessa: www.raudaskylansoivakesa.fi/mestarikurssi Mestarikurssi 430 € (opetus 6 x 45 min.) Konstantin Boginon mestarikurssi 620 € (opetus 6 x 45 min.) Kamarimusiikkiryhmät 210 € / hlö, duot 260 € / hlö (opetus 6 x 45 min.) Täysihoito 2 hh 185 € tai 1 hh 230 € (huoneita rajoitetusti) 3.–10.7.2022 Raudaskylän Kristillinen Opisto, Ylivieska Hakemukset 5.6.2022 mennessä osoitteessa: www.raudaskylansoivakesa.fi/puhallinleiri Puhallinleiri 340 € (opetus 7 x 30 min., orkesteri, ryhmäopetus) Mestarikurssi 370 € (opetus 7 x 30 min., orkesteri, ryhmäopetus) Kapellimestarikurssi 370 € (opetus 7 x 30 min., orkesterinjohtaminen, ryhmäopetus) Kapubändi-kurssi 190 € (opetus 5 x 30 min., orkesteri) Lisäsoitin 130 €. Mahdollisuuksien mukaan annetaan opetusta myös toisessa soittimessa, josta peritään lisämaksu 100 €. Leirimaksu: 420 € oppitunti 30 min. 4 tuntia samaa kurssia) 45 min. oppitunteja hintaan à 60 €, Sibelius-Akatemian opiskelijat hintaan à 50 €. Ilmoittautumislomake verkkosivuilla: www.musiikkikurssi.fi Tradila-toiminta 50 € / kurssiviikko Muu yhtyeja bänditoiminta sekä yksilöopetus 15 € / 30 min. 4.–8.7.2022 Lomakoti Onnela, Haukipudas. MIKKELI Mikkelin pianoja viulukurssi Marina Bagdasarova-Karhunen & Inga Nikander LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. Täysihoitopaketti 341 € / 8vrk Hyvärilän matkailukeskuksessa
050 370 8821 marina.bagdasarova-karhunen@mlimo.fi Solistiset soittimet ovat: viulu, alttoviulu, kansanmusiikkiviulu, sello, klassinen kitara, klassinen ja pop-jazz -laulu, lasten ja nuorten lied ja lasten laulunopetus, piano Kuoro ja lauluyhtyeet, kansanmusiikkiyhtyeet, Kamariorkesteri, pienyhtyeet Savonlinnan kesäyliopisto, Puistokatu 5, 57100 Savonlinna Puh. Eeva Leijo, sello. Viulu, barokkiviulu ja viola d’amore: Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch. +358 44 7730 997 erja.tynkkynen@savonlinna.net www.savonlinnanmusiikkileiri.fi www.savonlinnankesayliopisto.fi Sello: pääopettajina Hannu Kiiski ja Arto Noras, vierailevina opettajina Frans Helmerson, Niklas Schmidt ja Samuli Peltonen Viulu: pääopettajana Janne Malmivaara, vierailevina opettajina Mihaela Martin, Christian Altenburger, Elina Vähälä ja Petteri Iivonen Leirin pianistit: Joonas Pohjonen, Mikael Kemppainen Naantalin Musiikkijuhlat info@naantalinmusiikkijuhlat.fi, puh. Harmonikka ja improvisaatio: Veli Kujala. 050 3652 823 390 €, sis. Marina Bagdasarova-Karhunen Puh. Leirin johtaja: Adam Vilagi Opettajat: Viulu: Jaana Haanterä, Arja Yurtseven, Ahti Valtonen Alttoviulu: Eija Laru Sello: Risto Rajakorpi Säestys: Säde Erkkilä, Adam Vilagi Orkesterin johto: Arja Yurtseven, Istvan Vilagi Adam Vilagi Puh. Kamarimusiikki ja kamarimusiikki taiteilijan kanssa: Mestarikurssien opettajat. Lauri Vaahtoranta, klarinetti. Erja Mesimäki: musapajat, yhtyeet, alkeishaitari, kantele ja -nokkahuilu. lisätiedot: rko.fi Raudaskylän Soiva Kesä Taiteellinen johtaja Katarina Nummi-Kuisma, puh. Viulu: Cecilia Zilliacus. 044 5641 383, taru.vahasalo@rko.fi www.raudaskylansoivakesa.fi Puhallinleiri: pasuuna, baritonitorvi, trumpetti, tuuba, lyömäsoittimet, käyrätorvi, saksofoni, fagotti, klarinetti, huilu ja oboe Mestarikurssi: huilu Kapellimestarikurssi: Ville Paakkunainen Kapuorkesteri: Ville Paakkunainen Raudaskylän Soiva Kesä. Vakituisten kamarimusiikkiyhtyeiden kurssimaksu 260 € / jäsen. 044 3661424 nurmesmusicacademy@gmail.com www.nurmessummermusic.fi Kaikkien kurssilaisten yhteinen iso Tradila-kurssiorkesteri, musisointipajoja, näppärihenkistä yhteissoittoa, bändejä, yksilötunteja, kansanmusaa, taideja rytmimusaa. Taina Viinisalo, puh. 044 5641 383, taru.vahasalo@rko.fi www.raudaskylansoivakesa.fi Jousisoittimien opetus ja yhteissoitto. Antti Mustakallio, oboe. Sauli Kulmala, alttoviulu. Sävellystä ja improvisointia. sello, polkuharmooni ja puhallinsoittimet. Klarinetti: Harri Mäki. Piano: Marina Bagdasarova-Karhunen. Lauri Marjakangas: kitara, mandoliini, myös sähkökitara ja basso, bändit. 044 2955 410 / Aada Wirberg, sihteeri Pianon mestarikurssi: Konstantin Bogino, Katarina Nummi-Kuisma, Antti Hotti, Anna Kuvaja, Kristiina Junttu, Junio Kimanen, Annika Palm. Opettajat: Jaana Herlevi: viulu ja alttoviulu, myös barokkisoittimet. Alaikäraja 8 vuotta. 041 5142 384 Majoitusasiat: Lomakoti Onnela info@lomakotionnela.fi www.musiikkikurssi.fi Urkujensoitto 1 – Franz Danksagmüller Urkujensoitto 2 – Kari Vuola Liturginen soitto ja improvisointi – Kari Vuola Laulu 1 – Jouni Kuorikoski Laulu 2 – Annastiina Tahkola Laulutekniikka ja äänenkäyttö – Hanna Lehtonen Lisätietoja Paraisten Urkupäivistä ja kursseista osoitteesta urkupaivat.fi sähköpostilla urkupaivat@gmail.com tai puh. Sello ja Alexander-tekniikka: Lauri Angervo. 75 R ONDO C LASSIC 4|2022 Kesäkurssi harrastajille ja opiskelijoille. Esiintymisvalmennus: Timo Vuento. Täysihoitopaketti 341 € / 8vrk Hyvärilän matkailukeskuksessa. +358 40 5622 344 adamvilagi@gmail.com Soli Deo Gloria -musiikkileiri on lapsille ja nuorille suunnattu kristillinen musiikkileiri, jossa annetaan yksityisja yhteissoitto-opetusta. 03 513 4151 toimisto@keokarkku.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2022. Kamarimusiikin historia ja musiikkianalyysi: Ville Komppa. yksilöopetuksen (5 X 45 min.), vähintään yhden valinnaisen työpajan, vapaan pääsyn Kesämusiikin konsertteihin ja kuljetukset Nurmeksessa. 040 5615877, katarinanummi@gmail.com Koulutussuunnittelija Taru Vähäsalo, puh. Merja Ponkala, viulu. Sello: Robert Cohen. Taiteellinen johtaja Tero Haikala, terohaikala@gmail.com Puhallinleirin johtaja Ville Paakkunainen, ville.paakkunainen@gmail.com Koulutussuunnittelija Taru Vähäsalo, puh. Nuorten huilistien mestarikurssi 5.-7.7.: Kaisa Kortelainen. Taiteilijat: Piano: Tuija Hakkila, Antti Hotti, Anna Laakso, Mariola Aniolek (kamaripianisti). Huilu ja traverso: Mikael Helasvuo. Ismo Ponkala, käyrätorvi ja muut vasket Anna Kulmala, piano Karkun evankelinen opisto Puh. Huom! Yhteissoittoon voi osallistua muillakin kuin edellä mainituilla soittimilla, kuten esim. Urut, cembalo ja barokkityöpaja: Markku Mäkinen. Kurssin johtaja: Jaana Herlevi herlevijaana@gmail.com tai puh. Fanni Hoppari: kontrabasso. Viulu: Inga Nikander. Sello ja barokkisello: Johannes Rostamo. Pelkkä majoitus 89 € / 8vrk. Viulun mestarikurssi: Grazyna Zeranska-Gebert, Kreeta-Julia Heikkilä, Janne Malmivaara Alttoviulun mestarikurssi: Pirkko Simojoki Sellon mestarikurssi: Tuomas Ylinen Laulun mestarikurssi: Soile Isokoski 6.–12.6.2022; kurssin hinta, ks. Päivi Pöyhönen, huilu. 050 5590 186 Leirinjohtaja: Minna Laukkanen minna.laukkanen@aaniraatali.fi, puh. Alttoviulu: Lilli Maijala
Lasten Suvisoitto kutsuu 6–16-vuotiaita lapsia ja nuoria musisoimaan yhteissoiton merkeissä. www.paivola.fi 28.6.–2.7.2022 Päivölän opisto, Tarttila (Valkeakoski) Leirille ilmoittautumiset ma 9.5.2022 mennessä. Mahdollisuus edulliseen majoitukseen, ks. Kurssipäivät alkavat noin klo 9 ja päättyvät noin klo 15 ma–pe. yksilöopetusta 60 min. Leirimaksu ryhmäopetuksesta on 150 €, sisältäen lounaan ja välipalan. TAMPERE Tampereen pianoleiri 2022 Päiväleiri lapsille ja nuorille Järjestäjä: Tampereen pianoseura ry. mennessä Lisätietoja ja hakulomake: www.crusell.fi Aktiivioppilaan kurssimaksu 350 €. 20.–23.6.2022 Päivölän opisto, Tarttila (Valkeakoski) Leirille ilmoittautumiset ma 9.5.2022 mennessä. Leirin hinta 225 €. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislomake ahlmanedu.fi/nok-nuorison-orkesterikurssi Laskutamme kurssimaksun ennen kurssin alkua. 30 min/päivä / 4 pv) Jousileiri 365 € (yksilöop. Katso tarkemmat kustannukset verkkosivuilta https://ahlmanedu.fi/nok-nuorison-orkesterikurssi 3.–7.8.2022 Ulvilan kirkko ja kirkkotupa Ilmoittautuminen 15.7.2022 mennessä: lyyti.in/vanhanmusiikinviikko Lisätietoja: ulvila.fi/vanhanmusiikinviikko Kurssin hinta on 250 €, sisältää opetuksen, harjoitukset, opetusmateriaalin, kahvitaukotarjoilun ja opettajien konsertin käsiohjelmineen. 76 R ONDO C LASSIC 4|2022 28.6.–5.8.2022 Opetuspaikkana Savonlinnan musiikkiopisto ja Savonlinnan taidelukio Hakemukset 30.4. Koulukuja 8, 44500 Viitasaari), yhteistyössä Viitasaaren alueen ja Jokilaaksojen musiikkiopistojen sekä Suomen Säveltäjät ry:n ja Musiikin aika -festivaalin kanssa. Jousileiri 335 € (yksilöop. lisätietoja www.viitasaari.fi/musiikkiopisto Kurssille otetaan pääasiassa taiteen perusopetuksen päätai sivuaineisia sävellysoppilaita. Kurssimaksut sisältävät koulumajoituksen ja yhden aamupalan. Opetus on ilmaista. sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.tampereenkonservatorio.fi Viiden päivän opetus (45 min. 7.–10.7.2022 Viitasaari, koulukeskuksen alue. 270 € (soittotunti 45 min. Oppilailla vapaa pääsy Crusell-viikon konsertteihin ja seuraamaan muita mestarikursseja. com -> Mestarikurssit -> hakulomake linkin kautta Kurssimaksut 400–600 € / opetus. / päivä) 1.8.–6.8.2022 Tampereen konservatorio, F.E. / päivä / 4 pv) SAVONLINNA Savonlinnan Musiikkiakatemia Mestarikurssit kesä 2022 Puistokatu 5, 57100 Savonlinna LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri CLASSIC. Maksu ei sisällä majoitusta eikä ruokailuja. Passiivioppilaat 150 €. / päivä) 230 € (soittotunti 30 min. 45 min/päivä / 4 pv) Viulun mestarikurssi 425 € (sis. Mahdollisuus majoitukseen noin 40 € / vrk. TAMPERE Pyynikin pianopäivät Järjestäjä Tampereen konservatorio TAMPERE NOK – Nuorison orkesterikurssi AhlmanEdu opisto ULVILA Ulvilan Vanhan Musiikin Viikko Järjestäjä: Ulvilan kaupunki ja Ulvilan seurakunta Ulvilan kaupunki PL 77, 28401 Ulvila UUSIKAUPUNKI Crusell-viikon mestarikurssit Järjestäjä: Crusell-seura ry VALKEAKOSKI Päivölän Kanteleleiri 2022 Päivölän opisto Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) VALKEAKOSKI Päivölän Jousileiri 2022 Päivölän opisto Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski) 13.6.–17.6.2022 Pirkanmaan musiikkiopisto Eteläpuisto 4, Tampere Ilmoittautumiset 7.3.–15.5.2022 https://tampereenpianoleiri2022.nettilomake.fi/ Leirimaksu sisältää soittotunnit, pajatunnit, ohjatun vapaa-ajantoiminnan ja lounaat. Esiintyminen promokeikalla Ulvilan keskiaikaisten Hansamarkkinoiden avajaisissa ja loppukonsertissa. SYSMÄ Lasten Suvisoitto / järjestäjä Sysmän Suvisoitto ry 29.6.–2.7.2022 Päivämusiikkileiri Sysmässä Ilmoittautuminen 31.5.2022 mennessä. VIITASAARI Viitasaaren sävellysleiri Viitasaaren alueen musiikkiopisto (os. Haku toukokuun loppuun asti, niin kauan kuin paikkoja on vapaana. mennessä Hakemuslomake: www.savonlinnamusicacademy. Hakemusaika päättyy 2 viikkoa ennen kurssin alkua. Sillanpään katu 9, 33230 Tampere Haku viimeistään 15.5. / päivä) ja päätöskonsertti 300 € 6.–10.6.2022 Hallilantie 24, 33820 Tampere. / päivä / 4 pv) Sellon mestarikussi 425 € (sis.yksilöopetusta 60 min. 25.–30.7.2022 Uusikaupunki Haku 30.4
Opettajien konsertti ”Kissa-fuuga ja muita karkumatkoja”, musiikkia Iberian niemimaalta. / Topi Lehtipuu, Classical & modern song – 11.–16.7. 044 459 7305 musiikkiopisto@viitasaari.fi www.viitasaari.fi/musiikkiopisto Leirillä musisoidaan yhdessä, yhteissoiton ja -laulun merkeissä. Lyömäsoittimet: Harri Lehtinen. Mukaan kutsutaan kaikkia soittoja lauluintoisia; aikaisempi musiikin harrastaminen ei ole vaatimuksena. 0500 518 376 (tekstiviestit). NOK:n lipun alla toimii kaksi kokoonpanoa: juniorijouset ja junioripuhaltajat. Opettajina MuT Assi Karttunen SibA (cembalo, basso continuo) ja laulaja, multi-instrumentalisti MuM Anneliina Rif (sopraano). facebook ja instagram: vanhanmusiikinviikko MESTARIKURSSIT Huilu: Kersten McCall, Hanna Juutilainen, Oboe: Ramon Ortega-Quero, Anni Haapaniemi Klarinetti: Yehuda Gilad, Asko Heiskanen, Fagotti: Audun Halvorsen Saksofoni / Nokkahuilu: Eero Saunamäki Uudenkaupungin kulttuuripalvelut Puh. Kurssi on suunnattu nuorille (alkaen noin 10 v.) orkesterisoittimien harrastajille (muusikkous, yhteissoitto). 270 € (soittotunti 45 min. / Changyong Liao, Chinese Art Song – 24.–28.7. / Konrad Jarnot, Opera & Lied – 30.7.–5.8. Hankekoordinaattori Johannes Lintunen Puh. / Zheng Zhou & Hartmut Höll, Opera & Lied – 24.–28.7. Cembalo, basso continuo, laulu ja yhtyesoitto. 040 700 9817 Leirin lisätiedot ja ilmoittautuminen www.paivola.fi LEIRIN NIMI JA JÄRJESTÄJÄ AIKA | PAIKKA | HAKUAIKA MAKSUT JA RAJOITUKSET LEIRILAJI | KURSSIT | AINEET | OPETTAJAT YHTEYSTIEDOT | TIEDUSTELUT L eirikaLenteri leirikalenteri 2022. 050 544 5869 tai Anneliina Rif, anneliinakoskinen@gmail.com, puh. Kurssisihteeri tanja-annika.sillanpaa@ulvila.fi, puh. Leirin johtaja Katri Nikkanen katri.viulu@gmail.com puh. / Mei-Ting Sun Piano – 14.–22.7. 050 4205 401 kulttuuritoimisto@uusikaupunki.fi www.crusell.fi Lasten ja nuorten yhteissoittoleiri kaikenkokoisten kanteleiden soittajille. 040 184 3519. / päivä) Pianoleiri – Leirillä hiotaan soittotaitoa niin yksin kuin yhdessä, improvisoidaan pienryhmissä impropajoissa ja vietetään aikaa ystävien seurassa! Opettajat: Jani Aarrevaara, Annika Hautamäki-Hänninen, Kirsimarja Kiviruusu Impropaja: Karla Suvanto Sävellyspaja: Leirivastaava Annika Hautamäki-Hänninen pianoseura@gmail.com Kesäkurssi pianonsoiton opiskelijoille ja harrastajille Opettajat Matti Raekallio, Jani Aarrevaara, Risto Kyrö Tampereen konservatorio F.E. Leirimuusikoiden kokoonpano on huilu, sello, piano sekä elektroniikka, ja sävellykset voivat olla soolosta kvartettiin näille instrumenteille. / päivä) 230 € (soittotunti 30 min. Opetusohjelmassa orkesteriharjoitusten lisäksi stemmaharjoituksia, työpajoja ja päätöskonsertti perjantaina 10.6.2022. / Hartmut Höll & Daniel Füeter, Joint masterclass for Lied Duos – 15.–19.7. Muita keskiaikaisia soittimia, kuten organettoa ja virginaalia voi kokeilla. 044 2355 691 laura@suvisoitto.fi Leirimaksu sisältää soittotunnit, pajatunnit, ohjatun vapaa-ajantoiminnan ja lounaat. / Ana Chumachenco, Violin – 3.–6.7. 044 0533 100 musicacademy.savonlinna@gmail.com Toiminnanjohtaja Matti Makkonen, puh. Mestarikursseilla viulun opettajana toimii Lara Lev (Juilliard School, New York) ja sellonopettajana Joona Pulkkinen. 040 966 3695, johannes.lintunen@viitasaari.fi Viitasaaren alueen musiikkiopisto, toimisto puh. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake Sysmän Suvisoiton kotisivuilla: https://www.suvisoitto.fi/lastensuvisoitto Suvisoiton toiminnanjohtaja Laura Haarala, puh. / Marko Ylönen, Cello & Chamber Music – 18.–24.7. Viulunopettajina Katri Nikkanen ja Terhi Mali sekä Kimmo Kivivuori, sellonopettajana Joona Pulkkinen, kontrabasson opettajana Mika Nikkanen. 77 R ONDO C LASSIC 4|2022 Mestarikurssit: Soile Isokoski, Opera & Lied – 28.6.–2.7. AhlmanEdu, opintotoimisto, puh. 0400 516 429 matti.makkonen@savonlinnamusicacademy.com Lisätiedot: www.savonlinnamusicacademy.com Sävellysleiri: Opettajat: säveltäjät Minna Leinonen, Markku Klami ja Tapio Lappalainen. Yleisöluento käsittelee barokkimusiikin kansainvälisyyttä, muusikoita, soittimia ja partituureja. / Mark Gothóni, Violin & Chamber Music – 21.–28.7. Jousisoitinkouluttajat: Miia Tepponen, Silva Koskela ja Tuomo Kinnunen. Huipennuksena opiskelijoiden ja opettajien loppukonsertti. Ohjelmistoasiat: Assi Karttunen, assi.karttunen@gmail.com, puh. Kurssisihteeri Helmi Tynkkynen, puh. Sillanpään katu 9, 33230 Tampere tiedotus@tampereenkonservatorio.fi jani.aarrevaara@tampereenkonservatorio.fi Nuorison orkesterikurssi AhlmanEdun kampuksella. Leirin johtaja Liisa Lilvanen-Pelkonen liisa.lilvanen@gmail.com Puh. Leirin oppilailla on vapaa pääsy Musiikin ajan konsertteihin. Leirillä on harvinainen mahdollisuus työstää sävellyksiä yhteistyössä huippumuusikoiden ja sävellysopettajien kanssa sekä tutustua nykymusiikkiin kansainvälisellä festivaalilla. / Ralf Gothóni, Mainly Schubert with all combinations – 7.–13.7. / Paavali Jumppanen, Piano – 30.7.–4.8. Leirille voivat osallistua niin aloittelijat kuin pidemmällekin edenneet soittajat. Puhallinsoittajat: Päivi Pöyhönen ja Teemu Salmi. 010 338 2244, opintotoimisto@ahlman.fi https://ahlmanedu.fi/nok-nuorison-orkesterikurssi Vanhan musiikin ja barokkimusiikin opetusta Ulvilan keskiaikaisessa Pyhän Olavin kirkossa ja kirkkotuvalla. 0400 898 455 Leirin lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.paivola.fi Jousiorkesterileiri lapsille ja nuorille. Soittimina viulu, alttoviulu, kontrabasso ja sello ja lisäksi orkesterit sekä yhteissoittoa. Mahdollisuuksien mukaan kokoonpanot yhdistetään muutamaa kappaletta varten sinfoniakokoonpanoksi
Kesänumerot julkaistaan yksinomaan verkkolehtinä, ja niitä voi lukea Rondon uudessa nettiosoitteessa: https://rondo.fi Kesän tapahtumista kannattaa etsiä tietoa myös Rondossa julkaistavista mainoksista. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 5/2022 ilmestyy 29.4.2022 R ONDO info Suomen kirkot täyttyvät kesäisin musiikkifestivaalien konserteista. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. Heinäveden kirkko on suurten tapahtumien keskiössä Heinäveden Musiikkipäivillä. Nykyisenä tilaajana voit rekisteröityä https://rondo.fi -sivustolle, jolloin pääset lukemaan esimerkiksi cd-arvioita. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. . kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Kevään aikana saamme tilaajien lukuoikeudet kuntoon kaikkien artikkelien osalta. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Katsauksen toimittaa päätoimittaja Harri Kuusisaari. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Lähetä tietoja omasta festivaalistasi huhtikuun loppuun mennessä osoitteeseen: harri.kuusisaari@rondolehti.fi Ennen kesää julkaistaan vielä kaksi painettua Rondo-lehteä, Rondo 5 ja 6/2022. Parhaan lukukokemuksen rondo.fi -sivuilla saat aluksi käyttämällä tietokonetta. MATTI TUOMISTO kesän festivaalit lähestyvät – Rondon nettisivut uudistuvat Baritoni Juha Kotilainen esiintyi Heinäveden Musiikkipäivien päätöskonsertissa 2017. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Festivaalimainontaa on runsain määrin sekä Rondossa 5 että 6/2022. Tämä koskee myös SMOL:n jäseniä. Rondossa 6/2022 julkaistaan perinteiseen tapaan laaja katsaus kesän festivaaleihin ja musiikkitapahtumiin. Tätä kaikkea on rondo 2022 © VESAN ILMAKUVAUS 2016 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Rondon nettisivujen uudistus etenee. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. Kapellimestari Erkki Lasonpalo johti Helsinki Sinfoniettaa. FESTIVAALIKESÄÄN 2022 kohdistuu nyt suuria odotuksia, kun koronarajoituksia on kevennetty ja yleisö liikkuu jälleen konserteissa. © OLLI JAATINEN. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Myös mobiiliversio avautuu tilaajille kevään aikana
Kansan maanpuolustustahto on voimakas. TAITEILIJAT OVAT RAUHAA rakastavia kansalaisia. Naapurissa henkilöön menevä diktatuuri hallitsee maailmaa valheella – vai onko se marxilaista kieltämisen kieltämistä – ajaen ihmiskunnan elämän äärimmäisten kysymysten vaakaan. Pelko on raastava kumppani. Presidentti Sauli Niinistö sanoi 24. 79 R ONDO C LASSIC 4|2022 N OLISI VIELÄ ALKUVUODESTA uskonut, että löydän itseni maaliskuussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kalliosuojakurssilta. helmikuuta Venäjän hyökättyä Ukrainaan: ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.” Sodat loppuvat aina ennemmin tai myöhemmin rauhaan, uudelleenrakentaminen – ihmisten mielen ja elinympäristön – vie aikaa ja taloudellisia resursseja. Rauha on elämän suurin perustarve. © K AA PO H AK O LA Hakola kun naamiot on riisuttu e KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Jos pelosta ja ahdistuksesta syntyy hyvää taidetta, sitä tehdään nyt paljon. Yhteiselo itäisen naapurin kanssa on ollut menestyksekästä, kiitos poliittisten vastuunkantajien viisauden, diplomatian ja naapuriystävyyssuhteiden hyvän hoidon. Moni taiteilija vastusti vielä hiljan äänekkäästi hävittäjähankintoja, puolustusliitto Natoon liittymistä ja amerikkalaista hapatusta. En tiedä, mitä mieltä nämä allekirjoittajat ovat tänään, mutta hävittäjät hankitaan ja paljon muuta. Annan sinulle neuvon: keskity arkeen ja nauti sinulle tärkeistä asioista. Presidentti Kekkosen viisaat puheet auttoivat pelon unohtamisessa. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Neuvostoliitto vaipui historiaan, ajattelimme, että kylmän sodan aika on ohi. Kun minua ahdistaa, soitan Bachin Hyvin viritetyn klaveerin preludeja ja fuugia. Roolini oman asuinalueeni väestönsuojelutoiminnassa velvoittaa minua päivittämään tietoni ja taitoni. Ensin tuli korona, työt menivät, haettiin avustuksia, yritettiin pärjätä, myytiin jotain pois, ja hymy irtosi vain väkinäisesti. Olemme Suomessa saaneet maailman kuohujen keskellä elää rauhallisia vuosikymmeniä. Sota on sodan oikea nimi. Musiikki auttaa ahdistukseen. Elämme jälleen epätietoisuudessa, emme ehkä esiintymisien suhteen, vaan sen suhteen, mitä rauhan vihollisen manööverit pahimmillaan voisivat laajetessaan hallitsemattomasti tarkoittaa meidän suomalaisten kohdalla. Olemme ymmärtäneet maantieteellisen asemamme. Kun riutunut karhu vahvistui, alkoi huomaamaton kehitys, jonka erästä kulminaatiopistettä elämme nyt. Vaikka ihmisellä on vuosituhansien ajan ollut suojaisa kotiluola ja lämmittävä nuotio, vettä, ruokaa, puhdasta ilmaa, tekemistä sekä lajitovereiden seuraa, ei elämä pelon katveessa ilman rauhaa ole lepoa. TAITEILIJAT OVAT KÄRSINEET koronasta eniten. Moni tekijä on vaihtanut alaa tai kouluttautuu nyt toisen ammatin taitajaksi. Omassa lapsuudessani Neuvostoliiton ydinaseuhka tuli joskus uniin. Me kaikki rakastamme rauhaa. Lopeta doomscrolling ja laula itsellesi, kuuntele omaa ääntäsi. ”Ehkä tämä menee ohi.” Ei mennyt, ja kukaan ei tiedä, mitä korona-pirulainen vielä keksii. Tätä kirjoittaessa sotaa on käyty kolmisen viikkoa. Ukrainan kauhut ovat synnyttäneet lukuisia tukikonsertteja ja avustustapahtumia; nämä samat taiteilijat esiintyvät nyt Ukrainan kansan auttamiseksi täysin ilman palkkaa lahjoittaen rahat Ukrainaan. . Toivotaan parasta eikä pelätä pahinta. TAITEILIJAT – ENNEN KAIKKEA itsensä työllistäneet puurtajat – ovat kärsineet epävarmasta tulevaisuudesta jo pitkään. Pelko nakertaa ihmisen mieltä ja kollektiivista luottamusta. Kun tilaisuuksien järjestämisessä päästiin pahimmasta pannasta, astui mielemme tummiin kerroksiin sota. ”Asevarustelun sijasta voimavaroja on ohjattava ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen, esittävät vetoomuksen allekirjoittajat.” Näin otsikoi Kansan Uutiset 1.12.2020, kun 200 eturivin taiteilijaa ja tutkijaa vastusti hävittäjähankintoja. Siksi nyt varustaudutaan. Valtion tuki on ollut kosmeettista. Pelko on jälleen keskuudessamme sysäten syrjään hetkeksi unelmat tulevaisuudesta. Pelko ei unohdu, se uppoutuu mielemme kätköihin antaen hetkeksi tilaa muille ajatuksille, mutta pelko palaa hiljaa ja kavalasti, silloinkin kun mielen pitäisi levätä ja voimistaa meitä tuleviin koitoksiin. Jos pelosta ja ahdistuksesta syntyy hyvää taidetta, sitä tehdään nyt paljon. Suomi varautuu