musiikki | teatteri | tanssi cd. 4 2025 15,00 € festiv aalikesä 2025 Runsaan tapahtuma kesän parhaat tärpit Laura malmivaara – Valovoimaa kameran edessä ja takaa rondo.fi HARMONIKKA kutsuu tanssiaskeliin Miten tanssi kertoo EKOKRIISISTÄ. Sauli Zinovjev: Sinfonia voi sisältää kaiken MONIKULTTUURISUUS teatterin voimana Erkki Melartin – liian kiltti sankariksi
Bravade, Maria Ylipää, Marzi Nyman, Minna-Leena Lahti, Vaasan kaupunginorkesteri. Tarjolla on kantaesityksiä, kansainvälisiä vieraita ja kotimaisia tähtiä moderneissa konserttisaleissa, puukirkoissa, museoissa ja saaristotiloissa. Kantaesityksiä on kertynyt yli 200 ja levytyksiä lähes 90. Toiminnan tarkoitus on korkeatasoisen hengellisen musiikin esittäminen ja vaaliminen. Festivaali haluaa tutkia, mitä tapah tuu erilaisen maailman ja kulttuurin kohdatessa. Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Seinäjoen välillä on helppo matkustaa, ja nähtävää ja koettavaa riittää lähialueillakin. Tarkempi ohjelma kesällä: ruskfestival.fi Liput: netticket.fi Tutustu pohjalaisten klassisen musiikin verkostoon ja varaa kulttuurimatka Pohjanmaan rannikolle ja lakeuksille. Iltamusiikki, Vaasan kirkko 4.6.–13.8.2025 Vaasa Baroque Vuoden ympäri Vaasan kaupunginorkesteri Vuoden ympäri Vaasan Kuorofestivaali 22.–24.5.2025 Pietarsaaren Sinfonietta | Vuoden ympäri Rusk – kamarimusiikkia Pietarsaaressa | 18.–22.11.2025 Schaumansali | Vuoden ympäri Keski-Pohjanmaan kamariooppera | 14.–16.11.2025 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri | Vuoden ympäri Kokkolan SyysKamari | 21.–23.8.2025 Kokkolan Talviharmonikka | 14.–21.2.2026 Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 22.–27.7.2025 Kaustisen kamarikusiikkiviikko 23.–31.1.2026 KOKKOLA LOHTAJA PIETARSAARI MUSTASAARI KASKINEN KRISTIINANKAUPUNKI SEINÄJOKI KAUSTINEN VAASA ILMAJOKI Korsholman Musiikkijuhlat Mustasaari / Vaasa 22.–30.7.2025 Seinäjoen kaupunginorkesteri Vuoden ympäri Lapuan urkufestivaalin konsertti 14.9.2025 Ilmajoen Musiikkijuhlat 5.–15.6.2025 Kaskisten Musiikkikesä 9.–13.7.2025 LAPUA TUTUSTU LAAJAAN TARJONTAAN: www.bothniaclassic.fi /bothniaclassic bothniaclassic Useasti palkittu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri kuuluu kansain välisesti tunnetuimpiin suomalaisor kestereihin. Kirkkomusiikkijuhlat on vakiinnuttanut toimintansa pai kallisella kulttuurikentällä lämmin henkisenä ja helposti lähestyttävä nä tapahtumana. Teemana 2025 on SILLAT. Kesän taiteilijoita ovat mm. Konsertteja, festivaaleja ja oopperaesityksiä järjestetään läpi vuoden. Ohjelma: vaasachoirfestival.fi Liput: netticket.fi Rusk kamarimusiikkia Pietarsaaressa järjestetään 18.–22.11.2025 ja teemana on Orgin/ality. Vuoden 2025 teema säveltäjä on bulgarialais brittiläinen Dobrinka Tabakova. Kesän juhlaviikko sijoittuu 22.–27.7.2025. Kesällä esiintyy upea joukko taiteilijoita, kuten Aurora Marthens, Elina Vähälä, Aleksei Kiseliov, Mari Palo, Markku Luolajan-Mikkola, Ismo Eskelinen, Opus13, Frigg, Mackenzie Melemed ja monia muita. Ohjelma: kirkkomusiikkijuhlat.fi Liput: netticket.fi Korsholman Musiikkijuhlat toivottaa teidät tervetulleiksi 43. festivaalille 22.–30.7.2025. Tervetuloa Pohjanmaan klassisen musiikin konsertteihin ja festivaaleille!. Tervetuloa nauttimaan herkästi reagoivasta ja dynaamisesta yhteissoinnista! SEURAAVA KONSERTTI: Folkfoniaa, pe 9.5. klo 19 Musiikki keskus Snellman, Kokkola Frigg & Janne Nisonen, kapellimestari Ohjelma: kamariorkesteri.fi Liput: netticket.fi Tervetuloa Vaasan XXXI Kuorofestivaalille 22.–25.5.2025! Vaasan kuorofestivaali on vokaali musiikin juhla – tule mukaan kokemaan kuoroesityksiä ympäri Suomea! Hemmottele korviasi Key Ensemblen ja Vaasan kaupunginorkesterin Mestari teoksia ja Merikuvia konsertilla Vaasan kirkossa pe 23.5 tai vaik kapa Semmareiden juhlavuoden kiertueen konsertilla Ritzissä la 24.5. Taiteellisena johtajana toimii kapellimestari Anna-Maria Helsing. Aihe viittaa sekä alkuperään (origin) että omaperäisyyteen (originality) ja huomioi maailmanmusiikin ja erilaiset musiikki ja taide kulttuurit. Orkesteri on esiintynyt konserttitaloissa ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa. Antaa laulun raikaa! Ohjelma: vaasachoirfestival.fi Liput: netticket.fi Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien konsertteja on järjestetty Lohtajalla yli 40 vuotta
17.8.2025 saakka OPEN GROUP Repeat After Me II 20.7.2025 saakka | KEITH TYSON Universal Symphony 24.5.–26.10.2025 | VILJAMI HEINONEN Somewhere in Between 13.9.2025–30.8.2026 | MILJA VIITA Ihmisiä sunnuntaina 13.9.2025–19.4.2026 | STIINA SAARISTO Always Happy 22.11.2025–19.4.2026 Avoinna 1.6.–31.8. LU E L IS Ä Ä TAIDEKOHDE MÄNTÄN KULTTUURIMAISEMASSA. 29.7.–2.8.2025 Maailmanluokan pianokonsertteja taiteen ja luonnon keskellä Elisabeth Brauß • Ingrid Fliter Mariam Batsashvili • Benjamin Grosvenor Risto-Matti Marin • Imogen Cooper Juho Pohjonen • Kirill Gerstein Festivaalin nuoret taiteilijat Tutustu festivaalin ohjelmaan: mantanmusiikkijuhlat.fi M on og ra m m isti I.S ., Ka rva lak kiin pu ke utu nu t va nh us , 16 40 -lu ku | Ke ith Tys on , Sc ho lar ’s Sto ne , 20 23 . joka päivä 10–18 | 1.9.–31.5. KARTANON KLASSIKOT Kokoelmaripustus | MESENAATIT Serlachiuksen taidekokoelman tarina | DE CHIRICO NÄYTTÄMÖLLÄ 17.8.2025 saakka MITATTU JA PIIRRETTY 1.3.2026 saakka | AGNES MEYER-BRANDIS Kun puut vaeltavat 19.4.2026 saakka | MONOGRAMMISTI I.S. Ku va : Ke ith Tys on Pro jec ts . Ravintola Gösta avoinna kaikkina museon aukiolopäivinä. ti–su 11–18 Liput 16/10,50/0 € Museokortilla maksutta | Taidesaunan yleisövuorot tiistaisin ympäri vuoden
Mikkelin kesässä soivat legendaariset tarut, eepokset ja teokset Sibeliuksesta Mozartiin ja Lord of the Rings -elokuvista Romeo & Julia -baletin musiikkiin. NUORTA VOIMAA: ROMEO & JULIA Sinfoniaorkesteri Vivo joht. PHILHARMONIA ORCHESTRA: LORD OF THE RINGS Philharmonia Orchestra • joht. Anthony Gabriele SU 10.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA: REQUIEM Philharmonia Orchestra Dominante-kuoro joht. Christoph Koncz Maiju Vaahtoluoto • Matti Turunen mikkelinmusiikkijuhlat.fi Osta liput: Lippu.fi Pidätämme oikeudet muutoksiin. LOPPUUNM YYTY. Santtu-Matias Rouvali • Senja Rummukainen, sello LA 9.8. NUORI TAITEILIJA: ANTON MEJIAS Anton Mejias, piano MA 4.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA: NÄYTTELYKUVIA Philharmonia Orchestra joht. Santtu-Matias Rouvali • Ylioppilaskunnan Laulajat Johanna Rusanen, sopraano • Ville Rusanen, baritoni PE 8.8. LA 2.8. TÄHTISUMUA STARDUST -IKIVIHREITÄ Angelika Klas, sopraano • Seppo Hovi, piano ja juonto Antti Sarpila, klarinetti • Hannu Rantanen, kontrabasso TO 7.8. RAAMATULLISET LAULUT Esa Ruuttunen • Mikkelin kaupunginorkesteri KE 6.8. Erkki Lasonpalo • Anton Mejias, piano SU 3.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA: KULLERVO Philharmonia Orchestra joht. AVAJAISKONSERTTI: LEGENDAT Jyväskylä Sinfonia & Sinfoniaorkesteri Vivo joht. Erkki Lasonpalo • Aino Yamaguchi, viulu TI 5.8
Katso koko ohjelma helsinkifestival.fi NÄKYMÄTÖN JA NÄHTY Radion sinfoniaorkesteri, Susanna Mälkki, Fleur Barron & Ville Rusanen Musiikkitalo la 16.8. 57 Lauri Toivion sarjakuva 58–61 Ohjaajan ja näyttelijän yhteistyö 62–64 & Espoon teatteri ottaa kantaa 66–69 Monikulttuurista teatteria Berliinissä 70–72 Jumalat ja Diptyk uudistavat teatteria 74–77 Kuukauden klassikko: Beethovenin Missa solemnis Rondo arvioi 79 – 89 • Piazzolla sytyttää tanssin • Eläinten vallankumous Kansallisoopperassa ja Kansallisteatterissa • Niskavuoren Heta Lahdessa • Rakkaudesta sähköön Kansallisteatterissa • Se saattaa olla ihminen Ryhmäteatterissa • Marjo Heiskasen kirja Magdan aaria • CD ja DVD -sivut suomessa soi 90 • Toukokuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 92 – 93 • Jukka-Pekka Kuusela 94 Rondo palvelee 95 Aleksi Barrièren kolumni Baletin vapautta ja nykytanssin sanomaa sisältö AURINGONSÄTEITÄ – Maija Hynnisen urkukonserton kantaesitys Musiikkitalo ti 26.8. klo 19 25–68 €. 9 Pääkirjoitus: Euronvenytyksen mittelöt 10–14 Laura Malmivaaran eri roolit 16–18 Sauli Zinovjeville sinfoniassa on kaikki 20–23 Kuinka näkyy ilmastonmuutos nykytanssissa. klo 19 15–64,80 € RAKKAUSLAULU Helsingin kaupunginorkesteri, Jukka-Pekka Saraste, Momo Kodama & Helena Juntunen Musiikkitalo to 14.8. klo 19 15,40–57 € 14.–31.8.2025 Ja monia muita. 24–25 Eliöiden maailma kihisee musiikissa 26–27 Sanna Salmenkallio ja soivat dramaturgiat 28–29 Aulis Sallisen sävellyskynä sauhuaa yhä 30 Kuukauden kantaesitykset 31 Olli Virtaperkon kolumni 33 Rondo CD: Suomalaisia harmonikkakonserttoja 34–40 Festivaalikalenteri: Kesän 2025 tapahtumakalenteri 42–46 Baletin freelancereiden maailma 48–52 Harmonikan perinne pohjaa tanssiin 54–55 Erkki Melartin – liian kiltti sankariksi
102 MUUSIKON VOIMA Koe se itse OHJELMA JA LIPUT: www.helsinginkaupunginorkesteri.fi 32687923_HKO_Rondo.indd 3 32687923_HKO_Rondo.indd 3 7.4.2025 10.23 7.4.2025 10.23
Suomi sekosi, ja Yle kuittasi yli miljoonan katsojaluvut. 10 R ONDO 4|2025 valovoimaa t kameran edessä ja takana IINA LYMIN käsikirjoittama ja ohjaama Queen of Fucking Everything -sarja heitti menestyvän kiinteistövälittäjän tyhjän päälle valehtelevan puolison taloussotkun vuoksi. Näyttelijälle muotokuvaus on ollut tärkein opettaja kohtaamiseen ja reagointiin.. Keväällä hän astui myös oopperan maailmaan ja jatkaa Viimeisten kiusausten puheroolissa Savonlinnan oopperajuhlilla. Pyöritystä on riittänyt koko alkuvuoden, ja jokainen media on halunnut osansa Fucking-Laurasta. Pääroolissa Laura Malmivaara käänsi itsestään kaikki kulmat auki. Näyttelijä nousee yhä näkyväksi televisiossa. Vertailun vuoksi: UMK 2025 eli Uuden musiikin kilpailu, jossa valittiin Erika Vikman Suomen Viisuedustajaksi Baseliin, veti ruudun ääreen reilut 300 000 ja Rakkaat lapset -komediasarja runsaat 270 000 katsojaa. LAURA MALMIVAARALLE iso läsnäolo osui vuoden alkuun
”Olen kuvannut pelkästään ihmisiä ja ihmisille. Valokuvaaminen on noussut viime vuosina merkittävimmäksi osaksi freelancerin työtä tulojen kannalta. Kuvaajana hän hahmottaa näkökulman kuvattavaan, ja samalla voi pohtia itse kuvattavana olemiseen liittyviä yksityiskohtia. Oma ammatillinen monipuolisuus on helpottanut ikäkriisiä. Rooleja on kertynyt useista tv-sarjoista ja elokuvista. Aku Louhimiehen ohjaamassa Levottomissa vuonna 2000 elokuvauransa aloittanut Malmivaara työskenteli sittemmin seitsemän vuotta KOM-teatterissa. Voi kuulostaa suppealta, mutta se sopii mulle. Nopeana ihmisenä hän sanoo pystyvänsä nopeisiin päätöksiin ja kellottamaan päivän töiden mukaan. Äidistä otetaan tunnetusti kaikki irti, jos tämä on kadonnut päiviksi ja palannut rattia puristaen kotiin pääkaupunkiseudulle yötä myöten. Hän tekee tilauksesta muotokuvia. Kajaani oli pikkukaupunki, jonka valtaväylä Kauppakatu oli myös Lauran lapsuuden koulutie. Itse keksin tekemistä aina”, Malmivaara miettii tulevaisuuttaan.. Malmivaaralla oli maaliskuun puolivälissä takana Tampereen Oopperan Viimeisten kiusausten kuusi näytöstä Riitan puheroolissa. Kuvaaminen kun ei ole ainoa työni.” ”Tiedän monia, jotka ovat kiinnostuneet valokuvaajan ammatista oman mallintyönsä kautta. Mene ja kokeile Musiikkiopinnot synnyinkaupunki Kajaanissa ja myöhemmin Sibelius-lukiossa pohjustivat esittävän taiteen alalle. Saatiin mennä ja tulla vapaasti, harrastaa ja eläytyä. Se on tuntunut hyvältä rajaukselta. Malmivaara on myös kolmivuotiaan Aatos-pojan äiti. Tie näyttämölle ja elokuviin vahvistui oman valokuvaajantyön kautta. Siinä pääsee poikkeuksellisella tavalla tarkastelemaan kameran molemmin puolin oloa”, Malmivaara miettii. valovoimaa | Teksti: ANNE VÄLINORO Kuvat: SUSANNA LYLY ”Ehkä tekee myös ihmiselle hyvää, ettei kaikki ole kiinni näyttelemisestä. Mallin ja valokuvaajan tehtävistä oli sitten enää muutama askel teatterikouluun. Kuvaajasta lavalle Malmivaara on ollut hyvä näyttelijä toki jo ennen Queen of Fucking Everythingin Lindan roolia. ”Kun en ole yhden kortin varassa, mahdollisuuksia on enemmän eikä ryppyjä siinä määrin lasketa”, Laura Malmivaara pohtii. Pitää reagoida maailmaan ja tehdä välillä muutakin. Malmivaara teki jo kouluaikoinaan mallin töitä, mistä lähti kiinnostus valokuvaajan opintoihin. 11 R ONDO 4|2025 Freelancerina Malmivaara osaa työnjaon. Kameralle näyttelemisessä tästä on suuri etu
Malmivaaran synnyinkodissa oli aina tilaa leikille ja luovuudelle, hassuttelulle ja yhteiselle tekemiselle. Nyt on aika kirjoittaa Queen of Fucking Everything -sarjan varjoon on jäänyt se, että Laura Malmivaaralta on ilmestynyt kaksi autofiktiivistä romaania, Vaiti (2021) ja Iltatähti (2024). Kokemus oopperasta oli Malmivaaralle näyttelijän roolissa ensimmäinen ja osui suoraan korvaan. ”Oma innostuminen elämästä ja uusista mahdollisuuksista tulee isältä, vaikka äiti on mahdollistanut koko meidän huseeraamisemme. ”Laulajat pikkuhiljaa ottivat käyttöön koko sen kapasiteetin, mitä oli säästelty ja hiottu harjoituksissa. Hän matkusti työnsä puolesta paljon, toimi yhdistyksissä ja toi niiden kautta Kajaaniin monia tärkeitä esityksiä. Missä ovat minän rajat, kun tarvitsevia ja haastajia on monia. Mihin katoaa parisuhde, vaikka lapsi on hartaasti odotettu. Kun sinfoniaorkesteri tuli mukaan loppuharjoituksissa, kävi mielessä, että ai jaa, tämäkin vielä! Sitten ensi-illassa kaikki ikään kuin räjähti ilmoille.” ”Musiikki elää ajassa, jossa solistin on vain pysyttävä mukana. Basso Mika Kares lauloi herättäjä Paavon roolissa ensimmäistä vaimoaan esittäneen Malmivaaran vieressä niin läheltä, että laulun paineen saattoi fyysisesti tuntea. Itse sain seurata tätä vapaana laulajien ponnistuksisLaura Malmivaara sanoo olevansa kiltti, tunnollinen ihminen eli ihan muuta kuin Queen of Fucking Everything -sarjan konfliktialtis Linda.. Kun pääsy Sibelius-lukioon oli vaakalaudalla muuttoaikeiden vuoksi, isä oli auttamassa Lauraa pääsemään viime hetkellä sisään. Lauran veljet ovat samaa rohkeaa, esiintyvää sorttia, Olli NHL-tason jääkiekkoilijana menestynyt urheilija ja Mikko Malmivaara muusikko. ”Oli kyllä uskomattoman hienoa seurata sitä voimaa ja toisaalta haurautta, mitä Kares Paavona ilmensi. Vaiti kertoo äidin ja aikuistuvien tytärten suhteesta. Uuden puolison kanssa yhteys ei olekaan enää helppoa ja kertojan keho tuntuu vastaavan vain pienokaisen vaatimuksiin. Romaani sai löytää muotonsa vähitellen. Minun haaveitani ei ole koskaan lytätty. Parhaillaan Malmivaara kirjoittaa audiodraamaa yhdessä nilsiäläisen kirjailija Antti Heikkisen kanssa. Puhumattomuuden tila oli riittävän suuri romaanin aiheeksi imeäkseen sisäänsä muita, ihmissuhteita purkavia teemoja. Mutta ”mikä on mun, on usein myös sun”. Kun basso jylisee vieressäni koko kehoni läpi ja kuolakin lentää suun auetessa, onhan se hurjaa.” Jo harjoitusprosessi yksittäisten solistien osalta oli täysin erilainen kuin teatterissa. Kyseessä on dialogimuotoinen teos, joka julkaistaan syksyllä Otavalta äänikirjana. Siinä risteytetään maalaisuus ja kaupunkilaisuus, menestys ja sen puute, Savo ja Helsinki. Viesti oli pikemminkin se, että mee vaan ja kokeile.” Laura oli isän tyttö, pitkä, saman oloinen, rohkea ja nopea. Se voisi vastata vaikkapa nykyään hieman unohtuneeseen kysymykseen: ”Mitä kuuluu?” Laulun hämmentävä paine Tampereen oopperan Viimeiset kiusaukset palaa lavalle Savonlinnan Oopperajuhlilla Olavinlinnassa heinäkuussa. Iltatähti-romaani tarkentaa elämän vauvavaiheeseen, jossa äiti on 48-vuotias ja lapsen sisaret aikuistumassa. Kaiken taustalla on ex-puolison työkohu ja sen aiheuttama oma sisäinen umpio. Malmivaaran isä Jouni Malmivaara on metsäalan ammattilainen ja harvoja sukunsa miehistä, josta ei tullut pappia. Isä eläytyi tyttären elämään. 12 R ONDO 4|2025 Mutta hauskinta oli kotona. Isä kyyditsi lapsia harrastuksiin ja odotti teiniä kuvauskeikalta auto lämpimänä. Kirjan nimikin on Pelkkää hyvää. Minua houkuttelivat vastuu ja vapaus omaan näkökulmaan.” Malmivaara on käyttänyt romaanien tarinoissa pitkälti omia havaintoja eletystä elämästä. Teatterissa näyttelijä pystyy itse säätelemään rytmiä. Edelleen perheen kesähuvilan aitasta löytyvät kaikki Laurasta kertovat aikakauslehdet. ”Romaanin kirjoittamiseen tunsin olevani vasta viime vuosina valmis
Kamera taltioi kaiken, sun ajatuksen ja mikroliikkeet. ”Jos joku on mulle luontevaa, niin ainakin veisaaminen. ”Yleensä kameralle näyttelemisessä riittää ajatus. Osuu niin sanotusti ruutu kohdilleen. Se vaatii energian suuntaamista eri tavalla. Se on armottoman rehellinen ja paljastava.” ”Tiina Lymin sarjassa toimi juuri se, että oltiin niin läsnä ja elettiin tilanteessa. Teatteri on siksi myös tosi kuluttavaa.” Saara Cantellin ohjaama Poikani Joel -minisarja (2022) antoi puolestaan rauhan keskittyä omaan Roosa-äidin päärooliin. Herännäiset eivät todistele tai käännytä, vaan usko kuuluu veisuussa.” ”Sitäkin tuli pohdittua, miten omat sukulaiseni ovat joskus matkustaneet Nilsiän Aholansaareen Paavoa tapaamaan ja halunneet jakaa sitä paloa, mitä heissä on liikkunut.” Malmivaara kokee esittävän taiteen olevan osa sitä paloa, millä ihminen kohtaa toisen ja tulee kosketetuksi. Maaliskuun loppupuolella myös Näyttelijäliitto antoi lakkovaroituksen. ”Näitä ihmisyyttä ravisuttavia kokemuksia en olisi saanut missään muussa työssä. Mika Ronkaisen ohjaamassa Kaikki synnit -sarjassa (2019) lestadiolaisyhteisössä ja Anu Leinosen roolissa piti löytää vakuuttavuus pelkästään astumalla tilaan. Olen ollut tosi onnekas omassa työssäni, vaikka tiukkaahan tämä on elantomielessä. | Taide ja uskonto kulkevat käsi kädessä, molemmat vahvistavat ihmisen henkistä ydintä.. Pakkohan meidän on ylläpitää elävää ja marginaalistakin kulttuuria, se on selvä.” Malmivaaralle on riittänyt hyvin töitä, mutta freelancerina vain kausittain. Moni pienteatteri on menettänyt tukea ja lopettaa toimintansa, festivaaleja jää tauolle ja laitokset supistavat ohjelmistoaan. Harjoittelimme paljon, eikä improamiselle ollut tarvetta.” ”Oli helppo tulla mukaan, kun ohjaajalla oli koko ajan langat käsissään. Karismaattiset ihmiset johtavat yhteisöä hyvässä ja pahassa. Ja se juuri on niin lähellä omaa kuvaajan identiteettiäni, olen nopea ja läsnä hetkissä ja tartun impulsseihin.” ”Teatteri on siinä mielessä mulle vieraampi maasto. ”On tehty kyllä kulttuurin tekeminen Suomessa vaikeaksi. Läsnäolo ei riitä, pitää kehollistaa sanomaa ja olla fyysinen. Perheessä ja suvussa on aina laulettu paljon virsiä. Taide todella koskettaa meitä ihmisiä ja näyttelijänä siitä pääsee usein osalliseksi.” ”Myös kuvaajana on syntynyt samanlaisia kohtaamisia. Ei näitä töitä rahan takia tehdä.” Kulttuuria ajetaan nyt alas ennennäkemättömällä tavalla nykyhallituksen leikkausten myötä. Yhteistyötä hän teki Tiina Lymin kanssa ensimmäistä kertaa. Malmivaara päätyi Queen of Fucking Everything -sarjaan koekuvausten kautta usean ehdokkaan joukosta. Tässä ei myöskään tarvinnut suitsia omaa energiaa. Painelin vain menemään. ”Tiinalla oli hirveän vahva visio ja tarkka käsikirjoitus. Toivottavasti tämä ei ole pitemmän tähtäimen suunnitelma vaan pelkkä mielenhäiriö. Kyllä kyse on nyt selviytymistaistelusta ihan kaikilla alan ihmisillä”, Malmivaara sanoo. Siinä äiti kamppailee poikansa väkivaltaepäilyn kanssa ja koettaa löytää suhteen tähän. Nopea kameran edessä ja takana Mutta palataan hetkeksi tv-sarjojen rooleihin. Se on karhunpalvelus kaikille. Sain vahvistaa omaa ydintä ja toimia koko paletilla, kaikki värit sopivasti sekaisin.” Katsojia hämmästytti se, miten Malmivaara latasi tekemiseensä sellaista luontevuutta ja nopeita käänteitä, että katsoja saattoi vain riemastua ja eläytyä. ”Jos minäkin hädin tuskin selviän tällä työtahdilla, niin miten he, joilla ei ole työtilaisuuksia tätä määrää. 13 R ONDO 4|2025 ta, vaikka laulua omassa roolissa myös oli virrenveisuuna.” Malmivaara tuntee sukunsa kautta herännäisperinteen, jossa veisuu on tärkein uskon ilmenemismuoto
Wieniläinen musiikki ja muusikot, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja taiwanilaiset innovaatiot kohtaavat juhannuksen jälkeisellä viikolla konserttitalo Mikaelissa ja sen puistossa. Tule mukaan unohtumattomalle matkalle taiteen, musiikin ja tarinoiden pariin! Tule mukaan unohtumattomalle matkalle taiteen, musiikin ja tarinoiden pariin! KONSERTTISALISSA, PUISTOSSA JA REIVEISSÄ ESIINTYVÄT MM. festivalx.fi 25.6.-2.7.2025 Koe kansainvälistä kulttuuria ja elämyksiä Mikkelissä! Festival X tuo yhteen maailmanluokan taiteilijoita ja kiehtovia teemoja. Platform K?K Vienna ?Wienin Filharmonikot) | Kirill Kobantschenko, viulu ja DJ | Adrian Eröd, baritoni ?Wienin Valtionooppera) | Janoska Ensemble | Kristine Balanas, viulu | Lü Siqing, viulu ?Paganini-voittaja) Alexander Malofeev, piano | Marta Poliszot, sopraano | Emmi Kauppinen, sopraano | Tuure Kilpeläinen Vilma Talvitie | Hale Heikkilä | Liisa Tamminen, alttoviulu Kaohsiung Traditional Orchestra Taiwan | Che-Chen Kuo ja Ho-Chung Yeh, kapellimestarit
Sinfonisuus oli se, mikä veti SAULI ZINOVJEVIN säveltäjäksi, ja nyt hänen ensimmäinen sinfoniansa nimeltään Taste of Metal on valmis. Ensin tietokone tuntui pakottavan liian valmiiseen kirjoittamiseen, mutta sittemmin siitä on tullut hyvä työkalu. ”Pensseli on iso ja rakennuspalikat tulevat syvältä. Suunnat ja dramaturgiat ovat ykkösasia.” Hänelle luovaan prosessiin kuuluvat sattuma, tunteet ja muuttuvat olosuhteet. Biiseistä ei koskaan tule sellaisia kuin etukäteen suunnittelen”, Zinovjev sanoo. Modernistisessa eetoksessa sellaiset on tyypillisesti haluttu lakaista säveltämisestä pois. Työkaluna oli aiemmin paperi ja kynä, nyt tietokone. ”Minulle olisi tosi vaikea ajatella, että sävellyksestä olisi olemassa millimetripiirros, jota sitten alan toteuttaa. Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Kuvat: OTTO VIRTANEN k Haluan, että musiikki hyppää esiin nuotista ja iskee kuulijaa” ”. ”Minua ei niinkään puhuttele kiteytyneisyys vaan kokonaisvaltaisuus, makrokosmos, joka sisältää kaiken”, sanoo Sauli Zinovjev. 16 R ONDO 4|2025 AAOSTA, YKSINÄISYYTTÄ, tarpomista hetki kerrallaan. ”En ole kasvanut muusikoksi, koen olevani paljon lähempänä kuvataiteilijaa tai kirjailijaa”, hän kertoo. Musiikki syntyy tekemisen kautta, työstämällä materiaalia vähä vähältä paremmaksi. Pianon ääressä Zinovjev ei sävellä, eikä hän niinkään ole kiinnostunut yksittäisistä sävelistä tai spesifeistä rytmeistä. Sauli Zinovjevin musiikki on vereslihaista suuren ekspression virtaa, ja sellaisena hän myös kokee sävellysprosessin. ”En ole kasvanut muusikoksi, koen olevani lähempänä kuvataiteilijaa tai kirjailijaa”, sanoo Zinovjev
Yli kaksi vuotta tekeillä ollut Taste of Metal tulee olemaan Zinovjevin ensimmäinen sinfonia. Batterian jälkeen päätin, että kaikki on mahdollista, ei ole enää mitään sääntöjä.” Omat mieltymykset ovat Zinovjeville kuitenkin selvät, ja musiikki suodattuu niiden läpi. Pettymyksiä pitää sietää usein, eikä sinfonisuus etenkään ole kovin helppo tapa tehdä uraa säveltäjänä. ”Nykyään tietää, miten prosessi menee, hyväksyy ne tyhjät päivät ja sen, ettei tämä ole suoraviivaista kahdeksasta neljään -työtä.” Tällä hetkellä valmistumassa on useita suuria teoksia. Osittain se johtuu siitä, ettei hän ole kasvanut muusikoksi samalla lailla kuin monet muut, vaan tuli konserttimusiikin pariin vasta 16-vuotiaana. Syksyllä kantaesityksensä saavat toinen viulukonsertto, orkesterilaulusarja Tarpeeton Pyyhitään Yli sekä orkesteriteos Fade Out, ensi vuonna sinfonia Taste of Metal ja klarinettikonsertto. ”Jokainen teos on vuori, jonka päälle kapuaa, sellaista tarpomista lumen läpi kohti valoa”, hän vertaa. Musiikki oli ensimmäinen asia, jossa tuntui, että se innokkuus vastasi omaa potentiaalia”, Zinovjev miettii. Nyt hän luottaa itseensä ja tietää työskentelyn kantavan – ”Deadlinestressiin en ole koskaan joutunut.” Ammattitaito-sanan sijaan hän puhuu mieluummin itsetuntemuksesta. Zinovjev kokee operoivansa pääosin nykymusiikkikentän ulkopuolella. | Haluan, että musiikki hyppää esiin nuotista ja iskee kuulijaa” ”Jos uuden musiikin esittäminen keskittyy kymmenminuuttisiin teoksiin, se on kuin housuun pissaisi – lämmittää hetken, mutta kostautuu.”. Ylen tilaama ja vuonna 2016 valmistunut Batteria oli Zinovjevin mukaan hänen ”ensimmäinen oma biisinsä.” Sitä ovat esittäneet esimerkiksi Tokion ja Chicagon sinfoniaorkesterit sekä Concertgebouw-orkesteri. ”Aiemmin oli vielä napanuora kiinni koulussa [Sibelius-Akatemiassa] ja suuri tarve saada hyväksyntää. Viimeisen kymmenen vuoden ajan tilauksia on koko ajan ollut kalenterissa. ”Teini-ikäisenä olin kiinnostunut tosi monesta asiasta, vaikka en olisi ollut niissä hirveän lahjakas. Nykyorkesterimusiikin karsinaksi ovat muodostuneet lyhyet alkusoitot ja konsertot, konsertin pääteoksen paikkaa ne saavat ani harvoin. Sinfoninen ilmaisu oli se, mikä alun perin veti Zinovjevin säveltäjäksi ja mikä on saanut jatkamaan vaikeiden hetkien yli. Hän kokee myös, että jos säveltäjä ajautuu syrjään vallitsevista trendeistä, oman olemassaolonsa puolesta on jatkuvasti taisteltava. Monet aiemmatkin orkesteriteokset ovat laajakaarisuudessaan, kuohuvissa tunteissaan ja sointivärien syvyydessä tulleet lähelle sinfonisuutta. ”Valitsin oman suuntani, ja se vapaus on ollut hyvin tärkeää.” Yhteys ja yksinäisyys Hintana on kuitenkin yksinäisyys. Kiistatta tärkein näistä on Taste of Metal, jonka kantaesittävät ensi keväänä Helsingin kaupunginorkesteri ja Hannu Lintu. Estetiikka on ulospäinsuuntautunutta, väkevästi soivaa, ja vaikutteita vuotaa niin myöhäisromanttisesta orkesterimusiikista, minimalismista kuin rockistakin. Orkesteriteoksia ja konserttoja teosluettelossa on nyt viitisentoista. ”Minua ei niinkään puhuttele kiteytyneisyys vaan kokonaisvaltaisuus, makrokosmos, joka sisältää kaiken”, Zinovjev sanoo. ”Minulle sinfonia on ihmiskunnan suurimpia saavutuksia, enkä kiertele sitä, että tämä on sinfonia”, hän sanoo. 17 R ONDO 4|2025 Sinfonia voi sisältää kaiken Vielä joitain vuosia sitten Zinovjevia jännitti, valmistuvatko tilatut teokset. ”Se on minusta äärimmäisen kaunis ja inspiroiva ajatus.” Ei sääntöjä Zinovjev suhtautuu jokaiseen sävellykseen kuin viimeiseen ja välttelee liian tarkkaa tulevaisuudensuunnittelua
Lokakuussa Rso:n kanssa kantaesitettävän uuden viulukonserton solistina on niin ikään Boriso-Glebsky. 1900-luvun orkesterirepertuaarista ovat jääneet elämään ne suuret sinfoniat, eikä sadan vuoden päästäkään ehkä haluta kuulla niitä lyhyitä teoksia.” . ”Pienessä teoksessa voi sanoa vain rajallisesti asioita. Hänen toistaiseksi laajin kamarimusiikkiteoksensa on pianotrio a love song, jonka viime vuonna kantaesittivät Wienin konserttitalon residenssiyhtyeenä toimivat Nikita Boriso-Glebsky, Narek Hakhnazaryan ja Georgy Tchaidze. ”Tykkään kamarimusiikin tekemisestä mielettömästi. Kontakti soittajiin on suorempi ja prosessit vähemmän hierarkkisia. Viime vuonna valmistui esimerkiksi kaksi teosta sellolle ja pianolle. ”Olen herkkä ja joudun paljon suojelemaan itseäni. Selvästi määriteltyjä emootioita tai aiheita Zinovjevin teokset eivät kuitenkaan käsittele, vaan hänelle on leimallista lavea virtaus, joka voi imaista sisäänsä koko elämän. Siksi hän myös kertoo jännittävänsä esityksiä ja yleisön reaktiota. Sa u li Z in o v je v 18. Syntynyt Lahdessa 1988, asuu Helsingissä Keskeisiä teoksia: • Batteria, kantaesitys Rso ja André de Ridder 2017 • Un Grande Sospiro, kantaesitys Tapiola Sinfonietta ja Klaus Mäkelä 2019 • Pianokonsertto, kantaesitys Víkingur Ólafsson, Rso ja Klaus Mäkelä 2022 • Kaksoiskonsertto viululle ja pianolle, kantaesitys Hugo Ticciati, Simon Crawford-Phillips, Tapiola Sinfonietta ja Ryan Bancroft 2023 • Lyömäsoitinkonsertto A Savage Beat, kantaesitys Vivi Vassileva, Beethoven Orchester Bonn ja Dirk Kaftan 2024 Tulossa kaudella 2025–26: • Tarpeeton Pyyhitään Yli, orkesterilaulusarja Mirkka Rekolan runoihin. Jos uuden musiikin esittäminen keskittyy kymmenminuuttisiin teoksiin, se on kuin housuun pissaisi – lämmittää hetken, mutta kostautuu. Teen sitä, mikä on itselleni aitoa ja totta, ja siksi myös sattuu, jos se ei resonoi muissa, koska musiikkinsa kanssa on niin alasti.” Yhteyden saaminen kuulijaan on Zinovjeville kaikki kaikessa. Sinfonian maailmaa jatkaa 20-minuuttinen orkesteriteos Fade Out, jota Zinovjev kuvailee vuoristoratamaiseksi. Kauneus ja kauheus 40-minuuttisen sinfonian yhtenä keskeisenä innoittajana oli installaatiotaiteilija ja kuvanveistäjä Markus Copperin (1968–2019) näyttely Kiasmassa muutama vuosi sitten. Se on kuin palanen sinfoniaa, kymmenminuuttista laajuuttaan selvästi suuremman tuntuinen teos. Vapauttavalta tuntuu myös, että monet läheiset ystävät tulevat musiikin ulkopuolelta. Sittemmin Zinovjev kertoo innostuneensa konsertoissa yhä enemmän liikkeestä ja taituruudesta, mikä kuuluu vaikkapa vuonna 2019 valmistuneessa, Víkingur Ólafssonin, Rso:n ja Klaus Mäkelän kantaesittämässä pianokonsertossa. Tilaus on osa Sinfonia Lahden kanssa alkavaa kahden vuoden säveltäjäresidenssiä. Jos sinfonia on orkesterimusiikin kuningaslaji, niin jousikvartetto on kamarimusiikin, ja sellainen jo siinteleekin Zinovjevin mielessä. Sävellyksissä kiehuvat tunteet ovat äärimmäisiä liikkuen paljaan ja perimmäisen ihmisyyden äärellä. En osaa laskelmoida tai pysty huijaamaan itseäni. Perhe on suuri voimavara; Zinovjevilla on 1ja 9-vuotiaat lapset, ja arkiset rutiinit pitävät elämää kasassa. Kantaesitys Helsingin juhlaviikoilla, 14.8., HKO, Jukka-Pekka Saraste ja Helena Juntunen • Viulukonsertto nro 2, Ylen tilaus • Taste of Metal -sinfonia, Helsingin kaupunginorkesterin, Oslon filharmonisen orkesterin ja Pariisin orkesterin tilaus • Fade Out, Sinfonia Lahden tilaus • Klarinettikonsertto, Ranskan radio-orkesterin tilaus Teosten kustantajana HarrisonParrottin Birdsong Music Publishing Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta Säveltämisen lisäksi soittaa bassoa indierockbändissä Indigo Dream. Zinovjevin ensimmäiset konsertot, Oulu Sinfonian ja Pekka Kuusiston kantaesittämä viulukonsertto sekä Sirja Nirosen ja Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin kantaesittämä sellokonsertto, molemmat vuodelta 2017, olivat hyisen melankolisia teoksia, jotka liikkuivat saksalaisen romantiikan mielenmaisemassa. Zinovjevin mukaan Taste of Metal on samalla kertaa kaunis ja brutaali, intensiivinen teos, jossa metallisuus assosioituu musiikillisten viitepisteiden lisäksi painavuuteen, veren makuun ja haavoittuvaisuuteen. Konserttojen keveys on ollut hyvää vastapainoa orkesteriteosten syville vesille ja repiville tunteille, etenkin Taste of Metalin sävellysprosessille. Copperin koneenkaltaiset, massiiviset ja uhkaavat veistokset hyödyntävät monenlaisia materiaaleja ja kertovat rajuja tarinoita. ”Haluan, että musiikki hyppäisi ulos nuotista, että se läimii kuulijaa ja näyttää keskisormea, anteeksipyytelemättä.” Vastapainoa syville vesille Kamarimusiikin säveltäminen on Zinovjevilla noussut yhä tärkeämmäksi orkesterimusiikin rinnalle. Sinfonia Lahti oli myös vuonna 2022 kantaesitetyn an adagio -teoksen takana. ”Kyllä toiveissa on säveltää useita sinfonioita”, Zinovjev sanoo. Ajatuksia voi testailla soittajien kanssa, sävellyksistä tulee ikään kuin laboratorioita”, Zinovjev kuvaa
Sen rinnalla lajien luetteloiminen ja ilmastonmuutoskieltäjän karrikoitu hahmo tuntuvat banaalilta – ilmeisen tarkoituksella. Rinnalla kuullaan tekstiä, jossa käsitellään eri aivopuoliskojen osia. Toinen ihminen vetää silti luokseen kuin magneetti. ”Ilmastonmuutos on asia, jota ei voi esittää”, Kekäläinen sanoo. Se on nähtävillä myös tämän kauden tuotannoissa. Millä keinoin sanoma niissä välittyy. Tanssi ja musiikki ovat yrittäneet kiilata teatterin rinnalle yhteiskunnallisina keskustelijoina, mutta usein se tarvitsee tekstiä ja monitaiteisia keinoja rinnalleen. Lopun visio sukupolvien yhteydestä tuo toivoa. Tuhti paketti sisältää paljon tekstiä. ”Haluamme luoda uudenlaista musiikkiteatteria, jossa ilmaisumuotojen välillä ei ole rajoja, Tanssijatkin laulavat”, Kekäläinen kertoo. Yritämme välittää ajatusta, että luonnon kuolema ei ole vain ekosysteemien tragedia, vaan myös ihmisyyden kriisi.” Etiopiasta on löydetty yksi varhaisimmista esi-ihmisistä, yli 3 miljoonaa vuotta sitten elänyt Lucy. NDT:n huikeat taiturit ja innovatiivinen valosuunnittelu saivat mielenkiinnon säilymään herpaantumattomana, vaikka en varauksetta pitänytkään tekstistä ja sekavasta musiikkikollaasista. Ensimmäinen osa tuo lavalle sukupuuttoon kadonneita eläinja kasvilajeja, joiden piirteitä tanssijat tulkitsevat kutkuttavin yksityiskohdin, usein ilmeikkäin käsin ja sormin, joissa lintujen siivet värisevät tai peuralauman sarvet välähtävät. Viimeisessä osassa ollaan kuolinvuoteella Mozartin Requiemin soidessa. Toisessa osassa katse kääntyy ihmisiin ja kollektiiveihin. Voimme luetella faktoja lajikadosta ja otsonikerroksesta, mutta ei se riitä. Leopardi tuntuu heräävän hetkeksi eloon luurankona. Taide on keino ymmärtää mahdotonta tarjoamalla samastumispintoja. Mistään tanssillisesta luontogalleriasta ei silti ole kyse, vaan eläimet ovat osa meitä ihmisiä. Kaiken katoavuus tekee kipeää: hävinneet eläimet ilmestyvät kuin menneisyydestä ja katoavat taas. Kolmas elementti on kuoro, joka laajentaa yksityiset kokemukset sosiaalisiksi ja yleisiksi. | t. Tanssin talo sai huhtikuussa vieraakseen Nederlands Dans Theaterin tuotannon Figures in Extinction, jonka takana ovat kanadalainen koreografi Crystal Pite ja brittiläisen Complicité-teatteriryhmän perustaja Simon McBurney. Sanattomat taiteet eivät voi jäädä ulkopuoliseksi maailman menosta ja ihmiskunnan suurista kysymyksistä, mutta kriittistä keskustelua on käyty siitä, meneekö trendikkäiden asioiden päälle liimaaminen yli taiteellisen substanssin. Välillä selostaja taas opettaa meitä, että kapitalismi epäinhimillisti yhteiskunnan, ja egosentrismi rikkoi elävien ja kuolleiden keskinäisriippuvaisuuden. Siihen viittaa yksi teoksen hahmo, Tuhkan ääni, joka tuo aikaulottuvuuden esihistoriasta nykypäivään. Hän on koko uransa ajan käyttänyt tekstiä ja ääntä liikkeen rinnalla, mutta Etiopialaisessa ystävässä lähtökohtana on ensimmäistä kertaa läpikirjoitettu jälkidraamallinen käsikirjoitus, Kari Hukkilan kirjoittama. Ilmastokriisiä ei voi esittää Suomalaisista koreografeista Sanna Kekäläistä ei ainakaan voi syyttää trendien perässä juoksemisesta, sillä hän on tehnyt konseptuaalisia tanssiteoksia jo kolme vuosikymmentä, ja yhteiskunnalliset ja sosiaaliset aiheet ovat aina kulkeneet mukana. Pakolaisuus ja paperittomuus kytkeytyvät ilmastokriisin ja joukkosukupuuttoon Kekäläisen teoksessa Etiopialainen ystävä, joka nähtiin viime vuonna Tampereella Hällä-näyttämöllä, ja toukokuussa sen toinen versio tulee Kansallisteatterin Taivassaliin. Se on yhteistuotanto Kekäläinen & Companyn, Kansallisteatterin ja Tanssiteatteri MD:n kanssa. Hermostuneesti nykivä, mekaanisia toistoja sisältävä koreografia kuvaa työyhteisön kireyttä ja ihmisten ajautumista eroon toisistaan, irrallaan pyristeleviksi koneiston osiksi. Pyreneidenvuorikauris saa päähänsä veistokselliset jättisarvet, ja hämähäkkiorkideat aukovat lehtiään. Tulokset eivät ole saaneet yksimielistä hyväksyntää. Tanssijat jatkavat kuoleman ja elämän kiertokulun teemojen käsittelyä, ja ryhmämuodostelmat saavat edellistä osaa harmonisempaa ilmettä. Keskeisenä mottona on: jokainen ihminen tulee Etiopiasta. Teoksen keskiössä on etiopialainen paperiton pakolainen. Hän ei silti ole mukana tapahtumassa, mutta asiat kerrotaan suhteessa häneen. Tanssijat muodostavat hienosti aaltoilevia liikekompositioita ja pakkautuvat ihmisvuoreksi. Toinen hahmo on etiopialaisen tarinaa kertova Suomalainen. Kolmiosainen teoskokonaisuus käsittelee tanssin ja teatterin keinoin ilmastonmuutosta, lajikatoa, ihmisten suhdetta luontoon ja toisiinsa sekä kuolemaa. Tanssin virtuoosisuus, tarkkuus ja empatia valloittaa. Tanssin alalla aktivistiset teemat ovat laajentaneet taidemuodon rajoja niin, että teksti ja ylipäätään teatterilliset keinot ovat tulleet fyysisen ilmaisun rinnalle. Toisinaan se hämärtää kertomusta selostajaäänen puhuessa niitä näitä ja vääntäessä asioita rautalangasta, Tanssi silti säilyy keskiössä ja varsinkin alkupuolella onnistuu ruumiillistamaan koskettavasti sitä, mitä olemme kadottamassa – ei vain suhteessa luonnon monimuotoisuuteen vaan myös itseemme. ”Maailma muuttuu kovaa vauhtia tavalla, jota ihmisen on mahdotonta ymmärtää. Kolme kauden tanssiesitystä valottavat ilmastonkriisin tematiikkaa. Vastaus ei voi olla muu kuin se, että tehdään tarpeeksi vakuuttavia esityksiä. Teoksessamme pyrimme luomaan kehon ja mielen kautta kokemuksellisuutta ja mahdollisuuksia oivalluksille.” Kekäläiselle tanssi ei ole liikekompositioita vaan kokonaisvaltaista kehollisuutta. ”Miten on päädytty siihen, että ihminen tuhoaa itse omaa olemassaoloaan, ja selviytymisen välineeksi on muodostunut heikomman riistäminen. 21 R ONDO 4|2025 ANSSILLA JA MUSIIKILLA on otettu kantaa jo kauan, mutta viime vuosina etenkin ekokriisiä käsittelevät aiheet ovat nousseet entistä enemmän pintaan
Raasakkakin tekee mielellään yhteistyötä muiden taidealojen edustajien sekä tieteilijöiden kanssa. Esimerkiksi datakeskukset ja tekoäly tarvitsevat ihan järjettömiä määriä energiaa. eliöiden maailma kihisee musiikissa Teksti: MARKUS LUUKKONEN v Lapsuuden Lapissa syntynyt luontosuhde kuuluu yhä Ville Raasakan musiikissa.. 24 R ONDO 4|2025 IIME SYKSYNÄ JULKAISTIIN SibaRecords-merkillä albumillinen Ville Aslak Raasakan ekologista suuntausta edustavaa musiikkia. Äänet vaihtelevat hiljaisista, lähes kuulumattomista, voimakkaisiin koneiden tuottamiin ääniin. metsähakkuita vastaan, mutta nyt hän on siirtynyt alleviivaavasta ympäristöaktivismista bioakustisen musiikin suuntaan. Levyllä kuultavat sävellykset pohjautuvat kenttätallenteisiin, joita Raasakka keräsi suomalaisesta kivihiilivoimalasta, brittiläiseltä porauslautalta, petrokemian sivutuotteisiin perustuvista kosmetiikkatuotteista ja metsähakkuista. Lisäksi asian ympärillä on poliittista tempoilua, mikä vain pahentaa tilannetta.” Äänet ovat osa ekosysteemiä Bioakustinen musiikki ei ole uusi ilmiö, mutta sen suomalaiset tekijät ovat liikkuneet enimmäkseen taiteidenvälisissä projekteissa. Jos mietitään energiatransitiota ylipäätään, energian käyttö vaan lisääntyy räjähdysmäisesti. Säveltäjä VILLE ASLAK RAASAKKA on ottanut musiikillaan kantaa mm. Hän hyödyntää teoksissaan ympäristödataa, jota on saatavilla esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksesta, kaupungeilta ja yliopistoista. ”Ehkä minua kuitenkin kiinnostaa enemmän se eliöiden maailma.” Seuraavaan hengenvetoon Raasakka muistuttaa, etteivät ympäristöongelmat ole hävinneet mihinkään. Raasakka huomauttaa, että hän on tosin jo siirtynyt melko alleviivaavasta ympäristöaktivismista bioakustisen musiikin suuntaan. ”Globaali kehitys on surkeaa. Coal, Wood, Oil -levyllä kivihiilivoimaloiden, öljynporauslauttojen ja metsähakkuiden äänimaisemat muuttuivat musiikiksi
TUTUSTU TARKEMMIN: ERKKIMELARTIN.FI. 8. Monira VOIMA.indd 2 Monira VOIMA.indd 2 1.4.2025 13.58.09 1.4.2025 13.58.09 Näyttely avoinna 29. 2025 saakka Kansalliskirjaston Galleria Unioninkatu 36 Kohti Korkeuksia ERKKI MELARTININ SÄVELTÄJÄTYÖ JA MAAILMANKATSOMUS JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT ERKKI MELARTIN-SEURA RY
H.C.Andersenin klassinen satu ‘Pieni merenneito’ on ollut inspiraationa tämän vuoden teemaan. K uv a: T in a A xe ls so n.. LIPUT www.alandica.ax LISÄTIETOJA www.katrina.ax KATRINA MUSIIKKI Jack Mattsson SANOITUKSET Lars Huldén KÄSIKIRJOITUS Carina Karlsson & Ida Kronholm OHJAAJA Ida Kronholm MUSIIKKITEATTERI ALANDICA, MAARIANHAMINA 4–6 HEINÄKUUTA Satumaista ja maagista kamarimusiikkia! Festivaalin taiteellinen johtaja Cecilia Zilliacus luo ohjelman, joka vie yleisön monipuoliselle musiikkimatkalle klassisista teoksista nykysävellyksiin. KLO 19 Lemin kirkko Lauantai-illan toivotut Kaisa Ranta, Janne Sihvo, Jussi Vänttinen, Maritta Manner Liput 35 € SU 27.7. KLO 14 Säräpirtti Kippurasarvi Lounaskonsertti Ilmaiskonsertti, lounas maksullinen, varaukset sarapirtti.fi PE 25.7. Mahtipontinen musiikkiteatterielämys suuren orkesterin ja kuoron johdolla. Ohjelmisto on taianomainen! Festivaalin ohjelma sisältää myös ilmaiskonsertteja, tapaamisia mielenkiintoisten muusikoiden ja säveltäjien kanssa sekä mestarikursseja musiikin opiskelijoille (4.-7.8.2025). KLO 12 Lemin kotiseutumuseo Lounaskonsertti lImaiskonsertti, lounas maksullinen, varaukset museosara.fi SU 27.7. KLO 12 Laululava Laululavakarkelot Vapaa pääsy LA 26.7. Kiitos tuesta! Liput myy: Lemin kirjasto leminmusiikkijuhlat.fi 24.-27.7.2025 TO 24.7. KLO 15 Lemin kirkko VESI Waltteri Torikka ja Kirill Kozlovsky Liput 35€ Vahva ja koskettava tarina naisen elämästä Ahvenanmaan saaristossa. KLO 14 Lemin koulukeskus Lastenorkesteri Loiskis Musiikkimatka maailman ympäri Vapaa pääsy LA 26.7. Sally Salmisen romaani Katrina kertoo Pohjanmaalta kotoisin olevan naisen elämästä, joka rakastui ahvenanmaalaiseen merimieheen, Johaniin, ja päätyi köyhäksi torpparin vaimoksi. Pääroolissa mezzosopraano Erica Back. KLO 19 Lemin kirkkko Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän Seela Sella , Pia Freund, Kristian Attila Liput 35 € PE 25.7. KLO 19 Lemin koulukeskus Kesäillan säihkettä Maria Lund, Pentti Hietanen, Jukka Nykäsen orkesteri Liput 35 € LA 26.7. AHVENANMAA 5.-9.8.2025 Teema: Pieni merenneito Nimikkosäveltäjä: Minna Leinonen KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI www.katrina.ax C ec ilia Zil lia cu s. KLO 10 Lemin kirkko Musiikillinen jumalanpalvelus Vapaa pääsy SU 27.7
syntyi vuonna 2005, ja flamencotanssija Kaari Martinin kanssa Tervamäki työskenteli jo 2010. Baletille ominainen keveys ja linjakkuus ovat tallella, mutta rakkaus balettiin ei ole ehdotonta. Hän on sen jälkeen jatkanut baletin estetiikan laajentamista poikkitaiteellisissa yhteistuotannoissa, jotka hän aloitti jo työskennellessään Kansallisbaletissa. 43 R ONDO 4|2025 Suomalaisen baletin supertähti Minna Tervamäki puolestaan jäi eläkkeelle Kansallisbaletista vuonna 2012. Shadows on perinteisempi näyttämöteos, mutta baletin kontekstissa se ei ole perinteinen. Ballet Finlandin teos Plague of Butterflies (2024) yhdisti baletin doom metaliin. Ensimmäinen oma teos Something Else. Tervamäelle baletin vapaa kenttä merkitsee juuri vapautta: mahdollisuutta leikkiä baletilla ja viedä lajia uusiin ympäristöihin, joissa ammattilaisten esittämää balettia ei ole välttämättä nähty. Esityksessä on selvää, että tanssija vie balettia eikä toisin päin. ”Se, miltä baletti kulloinkin näyttää, on valinta”, Tervamäki sanoo. ”Baletti on sanasto, jolla voi tehdä mitä tahansa.” | Baletin vapaa kenttä merkitsee juuri vapautta: mahdollisuutta leikkiä baletilla ja viedä lajia uusiin ympäristöihin. Koreografia on Tuomas Hyvösen.. Sittemmin hän on tehnyt teoksia muun muassa Timo Lassyn, Kimmo Pohjosen ja kuvataiteilija Hannaleena Heiskan kanssa. Esimerkiksi kolmen balettitanssijan Heaven’s Gate (2021) toteutettiin Suomen Lasimuseoon. Kolmen balettitanssijan ja pianisti Rantalan veikeä nykybaletti kunnioittaa baletin perustaa ja samalla uudistaa sen estetiikka
Atte Kilpinen ja Suvi Honkanen Shadowsin harjoituksissa ja esityksessä. Taiteellisena johtajana toimivan Honkasen mukaan yhteistyö Tervamäen kanssa oli luonteva aloitus esitystoiminnalle. Painotus avaa teosten ja liikkeen muotoon enemmän vapauksia kuin tiukan määritelmän mukainen klassinen baletti, Honkanen kertoo. Toisinaan on vaikeaa muistaa, että treenaamisen lisäksi myös koneen ääressä istuminen on työtä. Hän on tottunut hoitamaan myös teostensa tuotannon ja viestinnän. Ballet Finland syntyi reaktiona siihen, että Kansallisoopperan balettioppilaitoksesta valmistuneet saivat yhä harvemmin kiinnityksen Kansallisbalettiin. Ballet Finland on viime aikoina panostanut myös nykytanssiin. Helposti tekee liikaa, kun ei muista olevansa töissä, hän sanoo. Lisäksi taiteelliset näkemykset kohtaavat. Tervamäki iloitsee yhteistyöstä DanceWorksin kanssa. ”Isoissa instituutioissa voi helposti käydä niin, että yksilö unohtuu, koska aika on kortilla ja teokset vaihtuvat tiukkaan tahtiin”, Honkanen avaa. Työpöydällä on 1990-luvun putkitelevisio, jossa on sisäänrakennettu VHS-soitin. Minna Tervamäki ohjaa. 44 R ONDO 4|2025 MINNA TERVAMÄEN TYÖHUONE Aleksanterin teatterin neljännessä kerroksessa pursuaa tavaraa. Yleensä tanssijat mukautuvat jo olemassa olevien teosten tarpeisiin ja tyyliin. Ryhmän teoksia ovat muun muassa Yksi lampi joutsenten (2022), jossa Minna Tervamäki ja kolme muuta koreografia tulkitsivat vapaasti Joutsenlampea, sekä Plague of Butterflies (2024), joka yhdisti baletin doom metaliin. Honkanen on kritisoinut julkisesti baletin johtamistapoja ja kertonut ajastaan epäasiallisen käytöksen vuoksi vuonna 2018 irtisanotun Kenneth Greven johtamassa Kansallisbaletissa. Tavoitteena on alan toimijoiden tietoisuuden lisääminen esimerkiksi moninaisuudessa. Suvi Honkanen perusti DanceWorksin yhdessä tanssitutkija Eeva Anttilan ja tuottaja Saana Railon kanssa kesällä 2024. Esitystoiminnan lisäksi DanceWorks tekee vaikuttamisja koulutustyötä ja välittää tanssiin liittyvää tutkimustietoa. Henkareissa roikkuu tutuja ja näyttäviä pitkiä mekkoja. Siksi haluan olla mukana muutoksessa, joka mielestäni on välttämätön”, sanoo Honkanen. ”Yleensä on 20 palloa ilmassa, ja välillä ne kaikki tippuvat päälle”, Tervamäki toteaa. Tällä hetkellä ryhmää johtaa Kansallisbaletista eläköitynyt Jouka Valkama. Se voi uuvuttaa. Vakiintuneempaa, balettiin keskittyvää ammattilaistoimintaa on pitkään ollut Kansallisbaletin lisäksi oikeastaan vain Ballet Finland -ryhmällä, joka perustettiin vuonna 2009. Tuotantovastuu on tällä kertaa jollain muulla kuin hänellä. Tervamäki ja Honkanen jakavat intohimoisen suhteen baletin liikekieleen ja toisaalta halun uudistaa sitä. Hän päättää, mitä tekee, mi. Isojen vakiintuneiden ryhmien teokset harvoin ottavat lähtökohdaksi yksittäisen tanssijan ominaisuuksia. Sillä hän katsoo tarvittaessa vanhoja koreografioitaan. ”Baletti on minulle äärimmäisen rakas asia. Suomessa toimii lukuisia erilaisia ja -tyylisiä nykytanssiryhmiä, mutta baletin puolella on hiljaisempaa. DanceWorks keskittyy nykybalettiin. Lähestymistavan merkittävin ero verrattuna suuriin baletti-instituutioihin liittyy tanssijoiden yksilöllisyyden korostamiseen. Kuten muillakin aloilla, baletin freelancerin to do -listalla on yleensä ”kaikki”. Vaikka vapaalla kentällä töitä on usein liikaa ja talous on epävarmaa, Honkanen kokee nyt hallitsevansa omaa arkeaan ja taiteellista visiotaan. Freelancerina lajin perinteisten hierarkioiden haastaminen, vaatimusten ja ulossulkevien kehokäsitysten haastaminen on helpompaa kuin instituution sisällä. Treenaamisen, opettamisen, esiintymisen ja koreografioiden tekemisen lisäksi on ommeltava pukuja, haalittava materiaaleja rautakaupasta, valittava esitysten promokuvia, pidettävä yhteyttä tekijöihin ja esityspaikkoihin
klo 19 Martti Talvela -kampus, Juva Pidätämme oikeudet muutoksiin. klo 19 Yona Joki Yona, laulu Antti Kujanpää, piano Joroisten kirkko Su 27.7. Että heissä on jotain todella spesiaalia.” Siltä hänestä on Tervamäen ohjauksessa tuntunut. Ballet Finlandin esitykset ovat myyneet loppuun jo pitkään. Kun hän esiintyi DanceWorksin kautta vanhainkodissa, asukkaat tulivat kiittämään nimenomaan siitä, että he saivat nähdä ammattilaisen esittämää taidetta. Olen iloinen, että teos perustuu klassisen baletin liikekieleen muttei toista haitallisia, vanhanaikasia stereotypioita”, hän sanoo. Se ylevöitti heidän päiväänsä. klo 19 Kolmen mestarin musiikkia – Sallinen, Talvela, Pärt 90 Ville Rusanen, baritoni Timo Riihonen, basso Liisa Karl, viulu Marjaana Merikanto, piano Joroisten seurakuntatalo La-ma 19.–21.7. Baletin freelancerit tekevät siten työtä koko lajin tunnettuuden puolesta. Useissa Tervamäen tuotannoissa esiintynyt hame nähtiin ensimmäisen kerran teoksessa Something Else. klo 15 Sekasointuja Lotta Aakko, näyttelijä, laulaja Jaakko Rosnell, kitara Leppävirran kirkko La 26.7. klo 19 Verneri Pohjola & Anssi Kela Verneri Pohjola Anssi Kela Kartanogolf, Joroinen To 24.7. klo 17 Valta ja vallattomat Onerva Merikanto, laulu Päivi Nisula, laulu Timo Torikka, näyttelijä Marjaana Merikanto, piano Partalan Kuninkaankartano, Juva Pe 25.7. Uuteen teokseen hame päätyi, kun DanceWorksin tuottaja Saana Railo näki siinä vertauskuvan mielen rakenteista. Lasten ja nuorten oopperaleiri MAKSUTON Joroisten kesätori La 19.7. -teoksen hätkähdyttävimmässä kohtauksessa näyttämölle ilmestyy musta rautakehikkoinen hame. If Shadows Are Weightless, Why Are They So Heavy. Suuriin instituutioihin verrattuna tuotannot ovat ketterämpiä ja yksilöllinen lähestymistapa aidosti mahdollinen. klo 19 Martti Talvela -säätiön stipendiaatti 2025: Lasten ja nuorten oopperaleiri Lasten ja nuorten oopperaleirin osallistujat Carolina Åhman Casper Lamberg MAKSUTON Kartanogolf, Joroinen Ke 23.7. Suomessa rahoittajat eivät vielä hahmota kenttää, arvelee Tervamäki. Baletin vapaa kenttä on Suomessa lapsenkengissä verrattuna vaikkapa Ranskaan, Saksaan tai Britanniaan, joissa on toiminut lukuisia vapaita balettiryhmiä jo vuosikausia. . on mahdollista yhdistää risteilyn ja lounaan Savonlinna–Putkisalo klo 11.30–14 (paluu Savonlinnaan bussilla konsertin jälkeen). klo 20 Henrik Sandås Quintet: Enkeleitä ja demoneja Henrik Sandås Quintet Putkisalon kartano, Rantasalmi La 26.7. klo 10 Joroisten Musiikkipäivien Juhlamessu MAKSUTON Torstilan kartano, Joroinen Su 20.7. Honkaselle teos merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä töitä terveessä, kannustavassa ja innostuneessa ilmapiirissä. klo 19 Flok: Kasvetaan! Flok, a cappella -yhtye Järvikylän kartano, Joroinen Pe 25.7. Teoksen parissa työskentely on myös konkretisoinut vapaan kentän edut. ”Teoksessa on paljon tasoja, ja osa niistä on todella henkilökohtaisia. Klo 11–14 Joroisten Musiikkipäivien Soiva tori MAKSUTON Frugårdin kartano, Joroinen La 19.7. Saman on havainnut Honkanen. klo 16 Joroisten seurakuntatalo Ti 22.7. Ihmisellä voi olla samaan aikaan käynnissä elämänsä pahin ja paras hetki. DanceWorks Helsingin Narcisa Aleksanterin teatterissa 21.–22.5.2025 Juvan kirkko Pe 18.7. Palaute Shadowsista on ollut Tervamäen ja Honkasen mukaan häkellyttävän hyvää: ihmiset janoavat laadukasta nykybalettia. klo 17 Rakastan! – Elämän mittainen matka Iiro Rantala, piano Lotta Kuusisto, näyttelijä Koskenhovin kartano, Joroinen Ma 21.7. ”Suomessa on valtavasti potentiaalia, joka menee hukkaan, kun niin monet koko elämänsä treenanneet tanssijat jäävät vaille töitä Kansallisbaletissa”, hän sanoo. Baletin saavutettavuus on sekä Tervamäelle että Honkaselle sydämen asia. Katsojiksi voi silloin löytyä ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin kokeneet balettia. Mutta kenttä on virkeä ja se kasvaa – ja niin kasvavat yleisötkin. klo 12 Konnustupa, Leppävirta Ti 22.7. klo 19 Matka rinnakkain Gabriel Kivivuori Sereno, baritoni, piano, sävellyksiä Joroisten kirkko Su 20.7. Katso lisätietoja joroinenmusicfestival.fi 18.–27.7.2025 MUSIIKKIPÄIVÄT MUSIC FESTIVAL Joroisten Musiikkipäivien konserttien liput 15 € – 50 € El ä my ks i ä S aima all a Putkisalon kartanon Sekasointuja-konserttiin LA 26.7. Suvi Honkasen haaveena on, että DanceWorks Helsinki pystyisi jossain vaiheessa työllistämään kuukausipalkkaisia tanssijoita. klo 17 Duruflé: Requiem Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano Jussi Merikanto, baritoni Pilvi Listo, urut Matti Makkonen, kapellimestari, sello Etelä-Savon maakuntakuoro Taikahuilun taikaa -esitykset lapsiperheille MAKSUTON Ma 21.7. Tervamäelle Shadowsissa on kyse mielen keskenään ristiriitaisista tiloista ja tunnelmista. ”Haluaisin luoda heille paikan, jossa he kokevat, että heidät nähdään yksilöinä, taiteilijoina. Ja koska Kansallisbaletin tarjoamat kiinnitykset suomalaistanssijoille ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan, huippulahjakkaita, vailla töitä olevia baletin ammattilaisia on liikkeellä runsaasti. Yksilöltä. klo 19 Lauloi, loitsi! Iida Antola, sopraano Pauliina Tukiainen, piano Martti Talvela -kampus, Juva Ti 22.7. Vapaan kentän eduksi he lukevatkin tuotantojen suhteellisen keveyden, minkä vuoksi näytöslippujen hinnat pysyvät kohtuullisella tasolla. vuonna 2005. Suvi Honkanen ja Atte Kilpinen tanssivat sen sisällä
58 BA11828 Dotzauer Etudes for Violoncello Solo BA12101. 47 R ONDO 4|2025 Sonata for Piano in B minor op
Mitä tapahtuu, kun elämä tarjoaa odottamattoman mahdollisuuden rakastaa. ENSI-ILTA 4.9.2025 Marsha Norman, Jason Robert Brown, Robert James Waller: TH E BR ID G ES O F M A D IS O N CO U N TY Musiikkia hiljaisuuteen. www.kouvolanteatteri.fi Maailmankuulu rakkaustarina – nyt musikaalina! Zodiak presents Mikko Niemistö: Glass Eyes Esitykset Zodiak Stagella 8.5.–20.5.2025 Musiikki Elias Riipinen www.zodiak.fi 28.7.-2.8.2025 SUMMER FISKARS JUKKA-PEKKA SARASTE & GUESTS Tickets & Programme: Tiketti.fi leadfoundationfinland.com MASTERCLASSES MENTORSHIP CHAMBER MUSIC FISKARS FESTIVAL ORCHESTRA
Myös vuonna 1916 kantaesitetty viides sinfonia on löydetty uudelleen. Sibeliuksen ja Melartinin viidennet sinfoniat kantaesitettiin kuukauden erolla, joten ne eivät ole voineet vaikuttaa toisiinsa. Mutta miksi Melartin jäi silti syrjään suurmiesten kaanonissa. Lohjan, Jyväskylän ja Hyvinkään orkesterit kapellimestareineen ovat olleet innoissaan aiemmin tuntemattomien teosten löytämisestä. Oliko hän liian kiltti, vai johtuiko sivuun jääminen homoseksuaalisuudesta, joka ei sopinut musiikkielämän korostamaan maskuliiniseen arvomaailmaan. Uuden elämän saaneeksi teokseksi voidaan lukea sinfoninen runo Traumgesicht, jonka Hannu Lintu ja RSO levyttivät. 54 R ONDO 4|2025 Unohtetusta uudelleen löydetyksi Tänä vuonna juhlitaan 150-vuotiasta Erkki Melartinia hengästyttävällä tahdilla, yli neljänkymmenen eri tilaisuuden myötä. Kapellimestari Lorenzo Passerinin mukaan suomalaiset voivat olla ylpeitä säveltäjänsä viimeisestä ”elementtisinfoniasta”, johon sisältyy koko maailma – tai jopa maailmankaikkeus. Teksti: TUIRE RANTA-MEYER Erkki Melartin – liian kiltti sankariksi. ERKKI MELARTININ 150-vuotisjuhla on nostanut esiin hänen sävellyksiään, joista monia on ylistetty löytöinä. Kun hänet viime sotien jälkeen sivuutettiin vuosikymmeniksi ”pienten muotojen mestarina” ja ”salonkimusiikin säveltäjänä”, nyt kiinnostus hänen tuoreelta kuulostavaa, yksilöllistä musiikkiaan kohtaan on kasvanut merkittävästi. Juhlavuonna on kuultu myös vaikuttavat tulkinnat kolmannesta ja kuudennesta sinfoniasta. Erkki Melartin kotinsa kirjastonurkkauksessa vuonna 1936.. Teosta ovat esittäneet useaan otteeseen muun muassa Klaus Mäkelä, Ville Matvejeff, Ari Rasilainen ja Atso Almila. Melartinin viides sinfonia perustuu yhtä lailla orgaaniseen kehittelyyn: kaikki neljä osaa kytkeytyvät tiiviisti yhteen, eikä yhteys perustu pelkästään temaattiseen aineistoon. Teos murtaa käsitystä Sibeliuksesta ainoana suomalaisena säveltäjänä, joka ylsi sinfonisen ykseyden ihanteeseen. Hänen työnsä musiikinopetuksen kehittäjänä oli vertaansa vailla, ja kapellimestarina hän pääsi jopa Berliinin filharmonikkojen eteen. Hänen laajasta tuotannostaan on löydetty ennen esittämättömiä teoksia, jotka ovat vihdoin päässeet esille
”Ilmestyskirjasonaatti” Fantasia apocaliptican suosio nykypianistien ohjelmistossa kuvastaa musiikkielämämme entisten hierarkioiden hiipumista. Vielä Melartinin 125-vuotisjuhlavuonna teosta saatettiin pitää modernismiltaan ”päälle liimattuna”, mutta nyt se nähdään merkkiteoksena. KIRJOITTAJA ON Melartin-tutkija. ”Aivan ihanaa, kun voi näin kokonaan uppoutua työhönsä, unohtaa kaiken ja leijailla korkealla, korkealla”, hän kirjoitti säveltäessään viulukonserttoaan 18.6.1913. Teokseen syvällisesti perehtynyt Eveliina Sumelius-Lindblom haluaa omien sanojensa mukaan ”nähdä sonaatin osana suurta musiikillista ympäristöä” ja on nostanut tämän ”läpeensä modernistisen purkauksen” 1900-luvun musiikin merkkiteosten joukkoon. Se sisältää valokuvia, luonnosvihkoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, ex libriksiä, nuotinkansia, aforismikokoelman eri painoksia sekä levytyksiä varhaisista savikiekoista uusimpiin huipputulkintoihin. 17-vuotias Erkki Melartin astui vuonna 1882 vain kymmenen vuotta aiemmin perustettuun Helsingin Musiikkiopistoon (nykyinen Sibelius-Akatemia). • Kirjajulkaisu: Toukokuussa 2025 ilmestyy Heikki Poroilan toimittama teos Omin silmin – Melartinin matkakertomuksista valtameriristeilijä Gripsholmilla 1934 (Honka-kirjat ja Erkki Melartin -seura). Siinä pyritään henkilökohtaisen ja universaalin inhimillisen kamppailun rehelliseen kuvaamiseen. Koska hän ei juhlinut pikkutunneille tai istunut iltaa muiden säveltäjien ja musiikkivaikuttajien kanssa Kämpissä, häntä saatettiin kulisseissa pitää hentomielisenä ja naismaisen herkistyneenä säveltäjänä. Pianonsoitonopettaja Toni Leontjeff varoitti jo etukäteen: ”Olisi varmaan syytä vähitellen ryhtyä karsimaan oppilaita sisäänpääsytutkinnoissa, sillä nythän on ollut niin, että jos joku vain olisi lähettänyt opistoon koiransa ja maksanut lukukausimaksun, olisi meidän ollut velvollisuus opettaa sitä.” Melartin sai aikaan merkittäviä uudistuksia. Hän aloitti Viipurissa, toimi Helsingissä Georg Schnéevoigtin taiteellisena kumppanina ja varakapellimestarina, ja eteni kansainvälisellä uralla Berliinin filharmonikkojen eteen omassa sävellyskonsertissaan vuonna 1923. Lohdutuksen tarjosi musiikki. Hän laajensi opetusohjelmaa ja instrumenttivalikoimaa, perusti oopperaluokan ja oppilasorkesterin sekä aloitti musiikinopettajien ja sotilassoittajien koulutuksen. Hänen laaja elämäkertateoksensa Niin nuori, niin palava – Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki ilmestyy toukokuussa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisemana. Yhdeksi merkittäväksi vastustajakseen hän koki Robert Kajanuksen, joka halusi pitää kiinni asemastaan musiikkielämän valtiaana ja pystyi lähes 40 vuoden ajan asettamaan esteitä Melartinin uralle. Hänen suhteensa oppilaisiin oli toverillinen ja kannustava. Hän ei koskaan vaatinut liikoja, mutta rohkaisi senkin edestä. Silti hän oli tarmokas, innostava ja kollegiaalinen toimija, joka johti Mahleria ensimmäisenä Pohjoismaissa. • Näyttely Kohti korkeuksia on esillä Kansalliskirjastossa. Esimerkiksi Helvi Leiviskästä ei olisi tullut säveltäjää ilman Melartinin tukea. Lisätietoa juhlavuoden tapahtumista: erkkimelartin.fi. Asema kymmenen vuotta Sibeliusta nuorempana sinfonikkona oli haastava. Hän sairasteli paljon, eikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa sopinut musiikkielämän korostamaan maskuliiniseen arvomaailmaan. Esillä on myös Melartinin esineistöä, maalauksia, huvilakirjasto Pukinmäestä sekä muotokuvia Eero Järnefeltiltä ja Kaarlo Atralta. Oppilaiden lähtötasoa oli nostettava. Kaarlo Atran tekemä muotokuva Erkki Melartinista vuodelta 1916. Vuonna 1911 Melartin kutsuttiin opiston johtajaksi, ja edessä oli laaja uudistustyö. • Levyjulkaisu: Kesällä 2025 saksalainen cpo julkaisee Melartinin viidennen ja kuudennen sinfonian levytyksen Turun filharmonikkojen ja Ari Rasilaisen tulkitsemana. Scherzon triossa soi kuolemankoraali, ja viimeinen osa on hidas Largo, kuin ”säteilevä musiikillinen koru”. Hän koki joutuneensa syrjityksi erityisesti Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistosuunnittelussa – hänen sävellyksilleen ei tuntunut löytyvän tilaa. . Tie ei ollut helppo. Hän voitti välittömyydellään kaikki puolelleen, ja opiston johtaja Martin Wegelius alkoi toivoa Melartinista itselleen seuraajaa. Vaikka hän koki olevansa ennen kaikkea säveltäjä, hän paneutui kaikkiin tehtäviinsä ”ikään kuin häntä ei olisi huomenna”. Melartin piti aina kiinni aikatauluista ja huolehti perheestään vastuuntuntoisesti vanhimpana poikana. Kun Helsingin keskenään kilpailevat orkesterit yhdistettiin vuonna 1914 Helsingin kaupunginorkesteriksi, Melartinin työ sai väistyä Robert Kajanuksen pitkän johtajakauden tieltä. Kapellimestari ja pedagogi Kun puhutaan menneisyytemme merkittävistä kapellimestareista, harva mainitsee Melartinin. Hän noudatti opiskeluaikansa periaatetta: ”Oppilaat ovat musiikkiopisto – kaikki muut ovat heidän palvelijoitaan.” Syrjinnän kokemuksia Melartin oli palavasieluinen humanisti, joka pyrki näkemään hyvää kaikessa ja kaikissa. Vuonna 1924 oppilaitoksen nimi muutettiin Helsingin Konservatorioksi. 55 R ONDO 4|2025 Tuomas Pirilän tulkinnassa kolmannesta sinfoniasta tuberkuloosiparantolassa potilaana ollut Melartin purkaa elämäntuskaansa ja kuoleman konkretiaa sinfoniaperinnettä rikkovalla tavalla
Rondo Nyt 8 numeroa (vuosikerta) + koko verkkosisältö nyt vain 109, 00 €!. Joskus ne löytyvät etsimällä, joskus ne ovat lähes itsestäänselviä – ja liittoutuminen luonnollista. Nyt Rondo tarjoaa tuoretta luettavaa koko esittävän taiteen kentältä. Nyt jatkamme tätä työtä entistä laajemmalla näkökulmalla ja uudistunein voimin. rondo.fi ESITTÄVÄN TAITEEN LEHTI Kun maailmalla etsitään uusia liittolaisia, myös Rondo on yhdistänyt voimansa samanmielisten kanssa. Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelustamme puh. (03) 225 1948 | asiakaspalvelu@rondolehti.fi Uusia liittoutumia meillä ja maailmalla Yhtenevät päämäärät ovat liittolaisuudessa kaiken ydin. Näin kävi myös klassisen musiikin, teatterin ja tanssin kohdatessa, kun Rondo otti vastuulleen Teatteri & Tanssi + sirkus -lehden jälkeensä jättämän tyhjiön. Yhteinen tavoitteemme on ollut alusta asti selvä: elävän kulttuurin ja sivistyksen edistäminen
. Oppitunteja eläville -esityksen harjoituksissa Pettersson ei esimerkiksi ollut varma, käsitteleekö esitys niin paljon tyhmyyttä kuin hän kuvitteli. Siitä huolimatta kohtausten pitäisi tuntua tärkeiltä ja niihin täytyy sitoutua – kuitenkaan kiintymättä. Näin on myös Oppitunteja eläville -esityksessä, jonka muut näyttelijät ovat Kansallisteatterin omaa väkeä. Kun toisen tuntee tarpeeksi hyvin, on tunteita vaikeampi piilottaa. Joskus voi tuntua, etteivät näyttelijät tuota lainkaan sitä, mitä itse haluaisi, mutta sitä ei voi sanoa ääneen. ”Tunnen Aksen ja tiedän, ettei hän kovin herkästi loukkaannu huumorista, joten voin muiden esiintyjien edessä heittää hänestä vitsiä. 61 R ONDO 4|2025 Petterssonin mukaan ohjaajan työ vaatii kykyä olla paljas ja rehellinen, mutta samaan aikaan se vaatii toisinaan samojen impulssien ohittamista. Näyttelijävierailut ovat melko tavallinen käytäntö teattereissa, mutta Petterssonin ohjaamissa esityksissä Heikkisen vierailuilla on sikäli erityinen merkitys, että hän tuntee ohjaajan metodin ja pystyy siten tukemaan muita näyttelijöitä. Tiukka formaatti tai tunnettu teksti voivat tuoda esiintyjille jonkinlaisen suojan, mutta improvisaatioon ja yhteiseen materiaaliin pohjautuvassa teoksessa suojaa ei ole. Huutamisesta on tullut jopa eräänlainen bravuuri. Kuva teoksesta Jäähyväiset kahvihuoneelle.. Joonas Heikkisen roolit ovat usein yliampuvia. Pettersson ei aina ole itsekään varma, mihin suuntaan esitys on menossa. Se tuntui käsittelevän myös valtaa ja yhteisöä, muun muassa. Petterssonin mielestä esitysproduktiossa mukana oleminen itsessään on taitolaji, sillä yhteinen esitys on todella kompleksinen psykologinen kudelma. He eivät tiedä, päätyvätkö heidän harjoittelemansa kohtaukset esitykseen vai eivät. ”Tai voi sanoa, mutta se ei välttämättä ole viisasta”, Pettersson sanoo. Esiintyjille epävarmuus ja suojan puute voivat tuntua raskaalta. Tutun näyttelijän tuki on usein hyvästä. Pallot ovat ilmassa siihen asti, kunnes ensi-ilta kolkuttelee ovella. ”Se on monimutkaista tasapainottelua sen kanssa, milloin on sopiva hetki osoittaa inhimillistä väsymystä ja turhautumista, ja milloin tilanteet eivät kestä sitä.” Petterssonin ja Heikkisen yhteenoton taustalla vaikutti tavallaan myös kollegoiden läheiset välit. ”Joonas pystyy hyväksymään sen, että esityksen tekeminen nyt vain on tällaista”, Pettersson naurahtaa. Olen huomannut, että se auttaa muita rentoutumaan”, Heikkinen sanoo. Toisinaan mielikuvat tekeillä olevasta esityksestä ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Suojaa ei ole Heikkinen on Petterssonin esityksissä toisinaan muun työryhmän ulkopuolelta tuleva vierailija. ”Joonas ehkä muita herkemmin aistii, mitä pinnan alla on”, Pettersson sanoo
& on lähempänä ranskalaisen tai belgialaisen kuin suomalaisen teatterin rakenteita. Kevään ohjelmistossa käsitellään kolonialismia, naisen kehoa ja aborttioikeutta. Teatteri on ottanut kantaa ja myös kohauttanut yhteiskunnallisena keskustelijana. &:in ohjelmiston keväässä puhuttaa kolonialismia käsittelevä Dark Noon. 62 R ONDO 4|2025 ESPOON TEATTERI eroaa monella tapaa tyypillisestä suomalaisesta laitosteatterista. Teksti: LEENA KÄRKKÄINEN & teatteri teatteri on yhteiskunnallinen keskustelija. Jussi Sorjanen haluaa teatterin ottavan kantaa sotkeutumatta puoluepolitiikkaan. ”Tulee vastustaa pyrkimyksiä tehdä teatterista ja kulttuurista identiteettipoliittisia pelinappuloita”, sanoo vuoden teatteriksi nimetyn & Espoon teatterin taiteellinen johtaja JUSSI SORJANEN. Hänen mukaansa teatteri on yhteiskunnallinen toimija, mutta se ei voi sitoutua puoluepolitiikkaan. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee kansainvälisten huippuesitysten tuomista Espooseen 478 000 eurolla vuosien 2024 ja 2027 välisenä aikana. Se tuo vuosittain strategisesti kansainvälisiä esityksiä osaksi ohjelmistoaan, eikä sillä ole omaa näyttelijäensembleä
KLO 18 | TAIDETEHDAS, PORVOO Avanti! | John Storgårds, kapellimestari | Christoffer Sundqvist, klarinetti. sekä viikonloppuesitykset 17.-18.5. Lisätiedot ja paikkavaraukset osoieeessa: annantalo.. JA LA 28.6. Kaikille avoimet iltaesitykset ovat Annansalissa 13.-15.5. ainola.fi Olemme avoinna toukokuusta syyskuun loppuun, ti–su klo 10–17.00 Varaukset ja tiedustelut: info@ainola.fi Vap aa pää sy! Juhlaviikolla tuomme lasten ja nuorten äänen kuuluviin ja juhlistamme heidän tekemäänsä taideea! Viikon aikana nähdään Annantalon esieävien taiteiden ryhmien teaeerija tanssiesityksiä. Ainola oli säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti vuodesta 1904 vuoteen 1969. | RAATIHUONEENTORI, PORVOON VANHA KAUPUNKI Avanti! Avajaiskonsertti: Forty Heartbeats KE 25.6. Lapset ja nuoret näyyämöllä Lastenkuleuurin juhlaviikko 13.-18.5.2025 Annantalolla Suvisoitto-fanfaari KE 25.6. KLO 20.30 | PORVOON TUOMIOKIRKKO Päätöskonsertti: Varjoja ja leikkejä SU 29.6. KLO 19 | PORVOON TUOMIOKIRKKO Avanti! Avanti x Porvoo jazz festival: Mika Kallio Gong Odyssey PE 27.6. | TAIDETEHDAS, PORVOO Avanti! | John Storgårds, kapellimestari | Liza Ferschtman, viulu Kaija Saariaho: Émilie -monologiooppera TO 26.6. Vierailu alkuperäisessä asussaan säilytetyssä Ainolassa ja kodin puutarhassa on ainutlaatuinen aikamatka viime vuosisadan kotikulttuuriin, musiikkiin ja kuvataiteeseen. | TAIDETEHDAS, PORVOO Avanti! | Pia Freund, sopraano | Meeri Pulakka, sopraano | Ada Freund ja Janne | Marja-aho, tanssi ja koregrafia | Aleksi Barrière, ohjaus | Aliisa Neige Barrière, kapelimestari | Timo Kurkikangas, äänisuunnitteluja toteutus Kamarimusiikkikonsertti: Heijastuksia PE 27.6. Kesän 2025 ohjelman löydät verkkosivultamme www
Viirus-teatterin Diptyk kertoo kuoleman kohtaamisesta. Se on Minna Lundin kirjoittama ja ohjaama ja Riku Suvitien lavastama.. Juhana von Baghin ohjaama ja Jussi Moilan kirjoittama Jumalat oli Kansallisteatterin kevätkauden ohjelmistossa. 70 R ONDO 4|2025 Teksti: MARIA SÄKÖ ja MAARIA YLIKANGAS Miksi jumalat ja diptyk tuntuvat uudenlaisilta
Maailman kantaesityksiä, romantiikkaa tanssilavalla, musiikillinen satumaailma lapsille, yökonsertti vuorella… poriorgan.fi kirkkoporissa.fi. 13.7. 73 R ONDO 4|2025 SanatOn yhteys merkityksellisten säkeiden ja sointien äärellä nurmessummermusic.fi NurmeKSeN KeSämuSiiKKi 6. Liput ennakkoon Tiketistä ja R-kioskeilta, juhlaviikolla Musiikkijuhlien infosta Iitin kirkonkylässä. Muissa esityspaikoissa lippuja myös ovelta, Tiedustelut 0400 465 222 ja info@iittifestival.fi www.iittifestival.fi IITIN MUSIIKKIJUHLAT 11.-14.6. 2025 Lue lisää: musiikinaika.org Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan! Musiikin aika 2025 paketoi nykyisyyttä ja selvittää, mitä seuraavaksi. 1.–6.7.2025 Viitasaari musiikin aika aikakapseleita Yarn/Wire I Kompopolex I Saxtronauts Jaime Belmonte I Matthew Shlomowitz… Mukana mm säveltäjät David Chaillou ja Michel Runtz, Helsingin Poliisisoittokunta, Laura Hynninen, Juhani Lagerspetz, Asko Heiskanen, Pepe Willberg, taiteellinen johtaja Laura Mikkola ja monta muuta huipputaiteilijaa
juhlamessu rauhan puolesta Päivä, jona säveltämäni korkea messu esitetään Teidän Keisarillista Korkeuttanne juhlistavassa seremoniassa, tulee olemaan elämäni loistavin päivä”,. 97 , sekä ” Jäähyväis ”ja ” Hammerklavier ”pianosonaatit op. Beethoven omisti Rudolphille uransa varrella neljätoista sävellystä, joukossa monia kunnianhimoisimpia teoksia, kuten ” Keisari ” -konsertto op. 123 kirjoitti Ludwig van Beethoven (1770–1827) huhtikuussa 1819 sävellysja pianonsoiton oppilaalleen arkkiherttua Rudolphille. Beethovenin suhde aristokraatteihin oli vaikea, mutta harkittu. 81 & 106 . 74 R ONDO 4|2025 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN LUDWIG VAN BEETHOVEN: MISSA SOLEMNIS OP. Arkkiherttua Rudolphista tuli vuosina 1803–04 hänen oppilaansa ja pitkäaikainen tukijansa. ” Missa solemnis , suuri Juhlamessu op. 123 , valmistui vasta kolme vuotta Rudolphin virkaanastujaisten jälkeen. Uuden musiikin ymmärtäjät löytyivät enimmäkseen säätyhierarkian huipulta, ja Beethoven keräsi Wienissä pian ympärilleen aatelismesenaattien ringin. Keisari Frans I:n nuorimmainen veli oli juuri valittu kardinaaliksi ja nykyisin Tsekissä sijaitsevan Olmützin (Olomouc) arkkipiispaksi. Beethoven arvosti Rudolphin taiteellisia pyrkimyksiä ja yritti kirjeissään valaa häneen valistushenkistä liberaaliutta. Beethoven ei antanut aikarajojen häiritä suurteoksen kypsyttelyä. Heitä voi kutsua ystävyksiksi, siinä mitassa kuin se säätyja asenne-erojen puolesta oli ”” mahdollista. Rudolphille osoitettu ylevä henki säilyi silti, samoin omistus, jonka arkkiherttua otti vastaan myöhästymisestä huolimatta. 73 , ” Arkkiherttua ” -trio op. Rudolphin ilmoitukseen virkaanastujaisten järjestelyistä Beethoven sen sijaan vastasi vapauden, veljeyden ja tasa-arvon hengessä: ” En voinut lainkaan käsittää TKK:n käskyä, jonka mukaan minun on saavuttava paikalle sekä lisäyksenä, että TKK tekisi minulle tiettäväksi, milloin minun tulisi tehdä niin, sillä en ole ollut, en edelleenkään ole, enkä tule koskaan olemaan hovin palveluksessa. Myös Rudolph omisti Beethovenille omia sävellyksiään
Händelin Messiaasta ja Mozartin Requiemista . Beethoven omisti tälle yhteensä 14 teostaan, myös Missa solemnisin. Sen vaikutelman hän halusi antaa myös Joseph Karl Stielerin tunnetussa muotokuvassa vuodelta 1820, jossa kulmien alta katsova säveltäjä työskentelee Missa solemniksen Credon parissa taustanaan vehreä metsä. Orkesteriosuus on tavallista itsenäisempi ja muotoilee usein teemat ennen laulajia. Messun osista Kyrie on lyhyin, yksinkertaisin ja harmonisesti stabiilein. Kirjeessään heinäkuussa 1819 Beethoven valisti arkkiherttua Rudolphia esikuvistaan: ” Vain heiltä löytyy vanha, arvokas taide (heidän joukossaan saksalainen Händel ja Bach ovat ainoita neroja). Jumalan armo tuntuu olevan läsnä orkesterin D-duuri-soinnuissa, ja Beethoven valaa nöyryyttä kuoron Kyrieen päättämällä sanan hiljaisesti. Näyttää todennäköiseltä, että hän tutustui myös Bachin h-molli-messuun . Taiteen maailmassa, kuten kaikessa luomistyössä, tavoitteena on vapaus, edistys; ja jos meillä moderneilla ei ole samaa lujuutta kuin edeltäjillämme, meidän jalostuneempi tyylimme on monin tavoin laajentanut toimintapiiriämme. Molempien osien fuugat kuuluvat kuorokirjallisuuden vaativimpiin. ”Sanat” eivät tarkoita tässä vain kirjoitettuja merkkejä, vaan sävelhahmoa, joka niille on annettu. Lopputuloksesta erottuvat historialliset kerrokset, mutta kokonaisuutta hallitsee Beethovenin persoona, etsivä ja tutkiva ote. Näissä kohtauksissa on luonnehdittu yksilön hauraus ja pelot, joita hälventävät taivaallisten sotajoukkojen In gloria Dei patris ja Amen-fuuga . Messu kaikille kristityille Missa solemnis on sävelletty neljälle solistille, sekakuorolle ja orkesterille, jonka painoa lisäävät kontrafagotti, neljä käyrätorvea, kolme pasuunaa ja urut. Bachin tavoin Beethoven halusi Missa solemniksessa säveltää suurteoksen, joka summaisi sekä hänen oman säveltäjäkehityksensä että musiikin historian saavutukset. Sitä eivät hallitse sinfonioiden ja sonaattien teemat kehittelyineen, vaan musiikki peilaa sanoja ja kurottaa kohti niiden inhimillistä merkitystä. Sopraanoiden kestokykyä koetellaan Glorian pitkällä ja korkealla Aja Credon B-sävelellä. Beethoven ei tingi osan läpi sykkivästä ¾-rytmiikasta, mutta huomioi tekstin käänteet. ” Bachin tavoin Beethoven halusi Missa solemniksessa säveltää suurteoksen, joka summaisi sekä hänen oman säveltäjäkehityksensä että musiikin historian saavutukset. Laulusolisteilla ei ole suuria kohtauksia tai aarioita, mutta kuoron rooli on poikkeuksellisen monitahoinen. Et in terra pax (”Ja maassa rauha”) ja Adoramus te (”Palvomme sinua”) vetäytyvät nopeasti pianissimoon, kun taas Deus Pater omnipotens (”Jumala kaikkivaltias Isä”) palauttaa D-duurin fortissimossa ja kolmen pasuunan tuella. Solistien Gratias agimus tibi (”Kiitämme sinua”) levittää tekstuurin lyyriseksi kamarimusiikiksi, ja Qui tollis peccata mundi ja Miserere nobis (”Joka otit pois maailman synnit” ja ”Armahda meitä”) jatkavat nöyrää reflektiota hitaammassa tempossa. Kyrie eleison ”Herra armahda” on varustettu esitysmerkinnällä ”Mit Andacht” (”Hartaasti”) ja rauhallisella tempomerkinnällä Assai sostenuto. Credo , uskontunnustus, on messun laajin osa. Tekstilähtöisyys tekee Missa solemniksesta Beethovenille poikkeuksellisen monumentaalisävellyksen. Gloria, ”Kunnia Jumalalle korkeuksissaan”, sinkoaa ( Allegro vivace ) kohti korkeuksia valtavalla energialatauksella. Tämän teoksen oli alkujaan tarkoitus juhlistaa kardinaalin virkaanastujaisia, mutta teos valmistui vasta kolme vuotta myöhemmin.. 76 R ONDO 4|2025 D-duurin hallitsemaa juhlamessuaan varten Beethoven tutki historiallisia esimerkkejä Palestrinasta alkaen ja ammensi innoitusta mm. Ylösnousemuksesta ( Et resurrexit ) kuorossa purkautuva fuugariemu päättää välitaitteen. Rudolf oli Beethovenin oppilas ja ihailija, josta myöhemmin tuli kardinaali. Beethoven painottaa kirkollisten uskollisuusvalojen luetteloa oman hengellisen maailmankuvansa mukaisesti. Vaikka osan alku marssii puhaltimien ja kuorobasson yksimielisessä B-duurissa, jatkossa siitä eriytyvät pelastuksen ( nostram salutem ), neitseellisen syntymän ( Et incarnatus est ) mysteerin, sekä kärsimyksen ( Crucifixus ) teemat. Osan loppu palaa alun kunnianjulistukseen kiihdytettynä prestoon ja nauliutuen kuoron á cappella Gloria-huudahduksiin. Arkkiherttua Rudolf Johann Baptist von Lampin maalauksessa. Richard Wagnerista alkanut tulkintaperinne on nähnyt juhlamessun säveldraamana, jossa sanoma inspiroi musiikillisen ilmaisun. Käyrätorvet ilmoittavat solistien käynnistämän fugeeraavan välitaitteen
Beethovenille se on sisäistä tutkiskelua kuvastava hidas osa (Adagio), jossa vaimea soitinnus – viulujen sijaan jaetut alttoviulut ja seremonialliset vasket – sekä soolokvartetti korostavat intiimiyttä ja ihmeenomaisuutta. XVIII Yösoitot -konserttisarja Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkossa (ent. Wienissä kuultiin toukokuussa 1824 messun Kyrie, Credo ja Agnus Dei , sensuurin vuoksi otsikolla ” Kolme hymniä ” konsertissa, jossa kantaesitettiin myös yhdeksäs sinfonia. Sen vahvistaa orkesterin sotamusiikki – kehiteltynä Haydnin messusta In illo tempore . Uskontunnustuksen pääkohdista Beethoven painottaa uskoa yhteen Jumalaan ( In unum Dominum ) ja Pyhään Henkeen ( in Spiritum Sanctum ), mutta jättää Nikean uskontunnustuksen vähälle huomiolle ja Credo-huudahdusten varjoon. Päätösnumero, Agnus Dei (”Jumalan karitsa”), on messun ohjelmallisinta musiikkia. . Tästä tunnelmasta irtaantuvat ekstaattiset riemunpurkaukset Pleni sunt coeli ja Hoosianna . Kolmannessa taitteessa Beethoven palaa alun Credo-aiheeseen. Näiden sanojen yhteyteen Beethoven kirjoitti otsikon ” Rukous sisäisen ja ulkoisen rauhan puolesta ”, jolla hän tähdensi viestinsä merkitystä tässä ja nyt. Stella Tähtinen (sopraano), Luke Terence Scott (baritoni), Jyri Mishukov (piano) & Kristian Attila (piano) 1.8. Tilaisuudessa ennen esitystä muistellaan Ilkka Kuusistoa. Dona nobis pacem (”Anna meille rauha”) käynnistää aktiivisemman, rytmeiltään ja tempoiltaan vaihtelevan taitteen. & 23.7. BLUE ALLEY (ROCKBLUES, SOUL, AMERICANA -YHTYE SAKSASTA), TANGOMAESTRO ORCHESTRA & KIRJAILIJA HEIKKI TURUSEN 80-VUOTISJUHLAKONSERTTI, SABINE KAIPAINEN (TRAVERSO) & JAN LEHTOLA (CEMBALO), SEELI TOIVIO (SELLO & MEZZOSOPRAANO), TIMO TURUNTO (TENORI) & NOVA ENSEMBLE, ILKKA ERONEN (RENESSANSSIJA BAROKKIHUILU), MINEA SUHONEN (KLARINETTI), LIISA MAKKONEN (VIULU), MATTI MAKKONEN (SELLO) KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director 16.7. Bassosolisti muistuttaa synkässä h-mollissa syntien taakasta sekä armon tarpeesta ja saa tukea valikoiduilta orkesterisoittimilta ja kuorolta. kerran järjestettävän festivaalin kesäohjelmassa ainutlaatuisia konsertteja Pielisen rannoilla – Kukkiva puu kahvilassa ja Pielisen museossa Lieksassa, Paaterin erämaa-ateljeekirkossa ja Vuonis-Kukkuteatterissa Vuonislahdessa, Kolin huipulla. Kantaesitys järjestyi ruhtinas Galitsinin tuella Pietariin huhtikuussa 1824. Melartinin syntymästä 150 vuotta -juhlakonsertti Tuuli Takala (sopraano), Kristian Attila (piano), Paavali Jumppanen (piano) & Mark Gothóni (viulu) 29. Ilkka Kuusisto: Nainen kuin jäätynyt samppanja -ooppera. Ralf Gothóni (piano), Ana Chumachenco (viulu), Mark Gothóni (alttoviulu) & Marko Ylönen (sello) – Kauko Sorjosen säätiön konsertti 22. Pikkukirkko) Savonlinnassa heinäkuussa 2025 Mm. & 31.7. Juhlamessunsa arvosta vakuuttuneena Beethoven yritti kaupata Missa solemnista Euroopan kuninkaallisille ja kustantajille, mutta teos painettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen, ja käsikirjoitus myytiin kuolinpesästä seitsemällä floriinilla. Benedictuksen (” Siunattu on hän, joka tulee Herran nimeen ”) edelle Beethoven säveltää itsenäisen orkesterikappaleen ( Sostenuto, ma non troppo ), joka on hänen omaperäisimpiä inspiraatioitaan. Kohtaus laajenee kaikkien vaimeasävyiseksi anomukseksi. Viatcheslav Novikov (piano) – 60 vuotta konserttilavoilla 19.7. Uskontunnustuksesta muotoiltu musiikillinen draama huipentuu kaksoisfuugaan Et vitam venturi saeculi , jossa yhdistyy maallinen ja hengellinen tulevaisuuden näky. Mei-Ting Sun (piano) 30.7. Kuorokirjallisuuden massiivisimpiin kuuluva näytös kiihtyy tempoltaan, laventuu solistien ja orkesterisoittimien rikastamaksi panoraamaksi, kiemurtelee kohti ajattomuutta ja hiljentyy päätteeksi aavistamaan ”tulevan maailman elämää”. Beethoven varmistaa siinä, mitä kuulijoiden tulisi viedä teoksesta mukanaan. Sabine Kaipainen (traverso) & Jan Lehtola (cembalo), Seeli Toivio (sello & mezzosopraano), Katariina Selenius (sello) & Santeri Rautiainen (kitara), Trio Tanguango 18. Kesäkonsertit 2025 Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy. Sisäinen rauha syntyy yhteydestä Jumalaan, mutta ulkoisesta rauhasta ihmiset ovat yhdessä vastuussa. Opera Nova: Annastiina Tahkola (mezzosopraano), Hannu Hyttinen (tanssi) & Nova Ensemble -pianotrio. Osan lopussa kuoron rauhanpyynnöt karkottavat sotaisat patarummuniskut, ja orkesteri muotoilee messulle retorisen loppurepliikin. Tässä on messun herkkä ydin, minkä vuoksi kohtaus saa polveilla yli horisontin. 2025 JAZZIA, KANSANMUSIIKKIA, TANGOA, KLASSISTA, KOKO PERHEEN TAPAHTUMIA MM. Sanctus (”Pyhä”) liittyy liturgisesti ehtoolliseen, mysteeriin, jossa ihminen saa konkreettisen yhteyden Jumalaan, syntinsä anteeksi ja lupauksen iankaikkisesta elämästä. Baroque Opera Magic -esitys – Kohtauksia Händelin oopperoista, Musiikkiakatemian nuoret laulajat & Savonlinna Baroque Ensemble, musiikin johto Petteri Pitko 27.7. Avaruuteen räjähtävät kuoron kaksi Aamenta päättävät osan muodollisesti, mutta tulevaisuus jää kajastamaan jälkikaiussa. Se alkaa hämyisistä soinnuista ja avautuu seestyneeseen näkyyn, jossa sooloviulu – rauhan kyyhkyn tai kuolemattoman sielun symboli – laskeutuu puupuhaltimien säestyksellä korkeuksista ja jatkaa soittoaan laulajien tarttuessa siunauksen sanoihin
KUUTSALON SAARIMAJA SOI The Moontwins: PK Keränen ja Leija Lautamaja KE 4.6. KONSERTTIMATKA HAAPASAAREEN, MUSIIKKIA LAULULLA JA SELLOLLA Gabriel Kivivuori Sereno, baritoni & Joanna Hanhikoski, sello SU 8.6. alk. Kallo Collective: The Mews Ethno Contemporary Ballet: Fertility Oblivia: Turn Turtle Turn – the lecture performance Koko ohjelmisto julkistetaan toukokuussa! manillantehdas.fi/manifesti TAIKAHUILU W W..AA..M MOOZZAARRTT KASTELHOLMAN LINNA 8.-10. OPERA .AX 2025 Å ÅLLA AN ND D O OPPEERRA A FFEESSTTIIV VA ALL. ELOKUUTA WWW. 1,5 € Myös paljon soivaa ilmaisohjelmaa! Tutustu festivaaliin: lohisoitto.fi TO 5.6 MERIKESKUS VELLAMO SOI RENTOUTUS JA KONSERTTI TO 5.6. SUOMALAISEN BAROKKIORKESTERIN YHTYE, Pyhtään kirkko LA 7.6. AVAJAISKONSERTTI PIMEYDESTÄ VALOON Viron kansallinen sinfoniaorkesteri (ERSO) Olari Elts, kapellimestari–Triin Ruubel, viulu 10.-20.9.2025 Kulttuuritehdas Manilla, Turku Ohjelmistossa mm. KLUBI-ILTA RAVINTOLA KAIROSSA Timo Lassy ja Jukka Eskola yhtyeineen: Nordic Stew PE 6.6. 78 R ONDO 4|2025 WWW.KAAKKOFESTIVAL.FI Tule mukaan musiikkimatkalle 2.–5.7.2025 Virolahti LOHISOITTO SOI KOTKAN SEUDULLA 4.–8.6.2025 KONSERTTISALEISTA MERELLE, SAARISTOON! til.maksu
Šostakovitš Kamus-kvartetti NELJÄN JOUSEN TENHO Klo 20 • Lauttasaaren kirkko L. Gubaidulina • D. Takaisihan se kenties paluun oopperamaailman huumaan. Mutta kyllä roolipyyntö hiveleekin. Mutta onko C-rooli, moderni Jumal’ääni, hänen, hienon taiteilijan, arvoinen. Fauré Mm. UKAT OVAT lakastuneet, limaiset maljakot pitäisi pestä, kroppakin rapistuu, jalkoja särkee ja hyödyttömyyden tunne valtaa mielen. Marko Hilpo, Marko Ylönen, Larufest-kvartetti SOLISTIEN SÄIHKYÄ Klo 18 • Lauttasaaren kirkko L. Se myös kuvaa kiinnostavasti oopperamaailman julmuutta, kilpailun kovuutta ja yksittäisen taiteilijan kamppailua paikastaan. Välinpitämättömyys maailmanpolitiikan tapahtumista taiteilijan uran nousukiidossa nousee kirjan eettiseksi ydinteemaksi. van Beethoven • A. Syy siihen selviää Marjo Heiskasen romaanin myötä vähitellen. Kirjan loppu on mystisyydessään kiehtovan monitulkintainen, jopa nietzscheläinen profetia. Minä olen enkeli ja luultavasti kaikki on vain kauniisti kaartuvaa, hallittua diminuendoa, johon ääniä ei tarvita lisää. Marjo Heiskasella on kompetenssia kirjoittaa musiikista kirjallisessa tuotannossaan, romaaneissaan ja runoissaan. Herkkävireisesti Heiskanen sukeltaa Magdan sisimpään, kuvaa hänen ajatteluaan, tunteiden myllerrystä, taiteilijaja yksityiselämän yksinäisyyttä ja uhmaa. Englund Mm. Prokofjev • O. Mutta kuinka on lauluäänen laita, mitä on tapahtunut. Magdan egosentrisessä taiteilijahuumassa todellisen maailman tapahtumat hämärtyvät. Hän on koulutukseltaan pianisti, työskennellyt muusikkona ja opettajana sekä oopperakorrepetiittorina. Fagerlund • E. Magdan aaria on koskettava, tragikoominen kuvaus taiteilijantien arrogantista rosoisuudesta, yksittäisen, ikääntyvän taiteilijan osasta. Sunnuntai 15.6. Kun agentti Ion saapuu uudelleen suostuttelemaan Magdaa allekirjoittamaan sopimuksen, Magda avaa muistojensa lippaan pitkällä, monipolvisella monologilla. KIRJAT R ONDO 4|2025 85 entisen diivan muistelot Marjo Heiskanen: Magdan aaria. Edellisessä, hienossa taiteilijaromaanissaan Mustat koskettimet (2017) Heiskanen kuvasi kunnianhimoista pianistia, joka ei päästänyt läheisiään vähällä. Schubert Juho Pohjonen, Animato-kvartetti AURINKOKUNINKAAN OIKUT Klo 13 • S:t Jacobs kyrka, Lauttasaari Hulvaton koko perheen konsertti Anni Elonen, Tatu Ahola, Mikko Ikäheimo, Hanna Haapamäki AULIS SALLINEN 90 VUOTTA Klo 14.30 • Lauttasaaren kirkko Danel-kvartetti, Animato-kvartetti, Larufest-kvartetti, Heini Kärkkäinen KVARTETTI PLUS! Klo 17 • Lauttasaaren kirkko S. Hiljaiselo suistuu raiteiltaan, kun hänelle yllättäen tarjotaan pientä oopperaroolia täysin tuntemattoman säveltäjän nykyoopperassa, vain kuudentoista tahdin aariaa, Jumal’ääntä . Sekin pitäisi esittää näkymättömissä, sumuisen näyttöruudun kautta. SISKOTUULIKKI TOIJONEN III 12.–15.6. von Weber • L. Dvo?ák Mm. Hienon lisän tarinaan tuo Heiskasen laatima Spotify-soittolista, jolla kuullaan Magdan uran tärkeimmät aariat: Mozartin Figaron häät, Verdin Naamiohuvit ja Puccinin Tosca. Syvyyttä taiteilijaromaaniin tuo poliittinen konteksti, muun muassa se, miten diktatuuri kohtelee taiteilijoitaan häikäilemättömän ylimielisesti lyhytnäköisen politiikkansa pelinappuloina. Hän on naiivi tai ehkä ei vain välitä. Agentti saa kuulla, kuinka kaunisääninen romanialaistyttö sukeutuu diktaattori Nicolae Ceau?escun Elena-vaimon suojatiksi. Magdan ajatukset vuorottelevat muistoista nykyhetkeen, uran huippuhetkistä sen synkimpiin syövereihin. Mendelssohn Mm. Respighi • F. SOINTIEN RUNOUTTA Klo 18 • Lauttasaaren kirkko D. VAN Klo 20 • Lauttasaaren kirkko C. 236 s. H. 2025 LUOMISEN VOIMAA Klo 18 • Lauttasaaren kirkko J. Kunnes kaikki romahtaa, ura on mennyttä, virhe on kohtalokas. Ehkä elän rauhassani vielä pitkään ja saan seurata maailman yhteissoiton hiipumista, sellaista, joka ei johda kaaokseen vaan kauniiseen loppuun, korvia hivelevään hopeiseen pianissimoon, tavaramerkkiini, ja kaikki menee niin kuin kaiken on aina kuulunut mennä”, Heiskanen kuvaa hivelek vän kauniisti Magdan mietteitä. Perjantai 13.6. Šostakovitš • G. Sitä, että suree avoimesti Ceau?escujen teloitusta, Magda ei saa koskaan anteeksi. Loputon vatvominen, ottaako vai jättääkö tarjottu rooli, alkaa jo hieman uuvuttaa lukijaa, kunnes Heiskanen taitavana romaanikertojana saa lukijan valpastumaan. Kirjan rakenne on nerokas. Oopperakiikareilla voi tiirailla ulos, mutta katse kohtaa vain naapureiden mustat ikkunat ja roska-astiat. Sen pohtiminen ei jätä La Magdaa rauhaan. Siltala. Haydn • S. . Liszt • F. van Beethoven • K. Sitä, kuinka urallaan etenevästä tähdestä kasvaa egoistinen, kovakiskoinen, ihailijoitaan ja tukijoitaan ja erityisesti kilpailijoitaan tylyttävä taiteilija, jota ammatillinen kateus, kilpaileminen ja hierarkiat riivaavat osana elämää. M. Danel-kvartetti, Animatokvartetti, Sonja Herranen YLLÄTYSTEN ILTA Klo 19 • Lauttasaaren kirkko Festivaalin taiteilijat vauhdissa yllätysvieraiden kanssa Lisätietoja: larufest.fi Liput: Ticketmaster. Damström • P. Nordgren • S. Reilusti yli 70-vuotias, menestystä ympäri maailmaa niittänyt sopraano Magda Back on jättänyt maailman metropolit taakseen ja viettää hiljaiseloa suomalaisessa pikkukaupungissa. van Beethoven Danel-kvartetti, Tuulia Ylönen MESTAREITA MONELLA KIELELLÄ Klo 14 • Balderin sali M. Lauantai 14.6. Muistoissaan elävä Magda on yksinäinen, katkeroitunutkin. Aho Danel-kvartetti Torstai 12.6. Lindberg • C. Kuinka mahtavien suojelijoiden lähettämä musta auto noutaa koulutytön romanialaisesta pikkukaupungista pääkaupungin konservatorioon. ”Ei minusta ole Jumal’ääneksi tälle ajalle. Sonja Herranen, Heini Kärkkäinen, Juho Pohjonen VON VS. Hänen ”hilpeän mustaksi” luonnehtimansa Magdan aaria on Heiskasen kolmas romaani. Petteri Iivonen, Heini Kärkkäinen, Juho Pohjonen NEROUDEN TAIKAPIIRISSÄ Klo 20 • Lauttasaaren kirkko F
Säteilevät jouset hallitsevat varsinkin kuudennen sinfonian diviiseillä rikastettua tekstuuria. . Kuudes sinfonia soi totuttua mehevämpänä, mutta samalla huolella läpivalaistuna. J-P Piirainen ESSENTIAL NOTES – COLLECTION J-P Piirainen kutoo yhteen suomalaisen tradition, kitaramusiikin ja uniikin äänensä säveltäjänä 2020-luvulla. Vääjäämättömyyden tuntua on ladattu loppunousuun, josta rakentuu vaikuttava C-duurin apoteoosi. Kuudennen ja seitsemännen sinfonian myötä Santtu-Matias Rouvali saa valmiiksi Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytyksensä Göteborgin sinfonikkojen kanssa. Ääriosien tempovaihtelut toteutuvat portaattomasti, mutta enemmän musiikillisena panoraamana kuin hartaina ylevöitymiskokemuksina. ANTTI HÄYRYNEN Santtu-Matias Rouvali löytää uusia näkökulmia Sibeliukseen. Göteborgin sinfonikoilla on vankka Sibelius-perinne, jonka pohjalle Rouvali on rakentanut piristävästi tallatuilta poluilta poikkeavat tulkintansa. . Löytääkseen ennenkuulumatonta musiikkia, hän on kulkenut omia polkujaan kehittämällä ainoaa laatuaan olevan soittimen guitelen, jossa akustinen kitara ja suomalainen perinnesoitin kantele yhdistyvät yhdeksi instrumentiksi. Rouvali tuntuu painottavan jatkuvuutta, sillä siirtymät yksiosaisen sinfonian taitteesta toiseen sujuvat juohevasti. Yhtye on luonut uniikin soundinsa yhdistämällä elementtejä keskiajan musiikista, suomalaisista kansansävelmistä, improvisaatiosta, omista sävellyksistä sekä elektronisista äänimaisemista. UUTUUKSIA ALBALTA CD & LP ROndo 4_2025.indd 1 ROndo 4_2025.indd 1 2.4.2025 18.37 2.4.2025 18.37. Toisin kuin livetaltioinnit Philharmonia-orkesterin kanssa Lontoossa, nämä ovat Göteborgin konserttitalon lämpimässä akustiikassa studio-oloissa toteutettuja tulkintoja. Alphan äänitys upottaa kuulijan keskelle suurta sointia, pääosassa on hehkeä jousisointi puupuhaltimien jäädessä hieman taustalle. 86 R ONDO 4|2025 rouvalin sibelius-sarja valmistui KUUKAUDEN CD Jean Sibelius: Sinfoniat nro 6 ja 7, osia Myrsky-näytelmämusiikista. Seitsemännen sinfonian alku suureen pasuunakoraaliin asti aaltoilee komeasti, mutta episodimaisesti. Aikamitat antavat tilaa täyteläiselle soinnille, ja pääosassa on hetkeen porautuva intensiteetti. Göteborgin sinfoniaorkesteri, johtajana Santtu-Matias Rouvali. Alpha 1130. Kahdeksan numeroa Sibeliuksen Myrsky-musiikista soivat vuoroin juhlavina ja lempeinä, harpun kaarrellessa orkesterin yllä. OSTA LEVYT VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN ABCD 485 ABCD 487 & ABLP 02 ENSEMBLE GAMUT! MI Julkaisu 20.5.2025 Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu, perkussiot Ilkka Heinonen, jouhikko, laulu, live-elektroniikka Juho Myllylä, nokkahuilut, laulu, live-elektroniikka Aino Peltomaan luotsaama Ensemble Gamut! on noussut nopeasti yhdeksi Suomen kiinnostavimmista genrejen välimailla sulavasti liikkuvista yhtyeistä. Etualalle tunkevat ostinatot saavat Sibeliuksen välillä kuulostamaan jonkinlaiselta esiminimalistilta
Välillä kvartetin laulussa kuuluu iän tuomaa kulumaa, mutta kokemus ja ymmärrys paikkaavat paljon. The Orlando Consort. Lost in Naxos. . ANTTI HÄYRYNEN RIIHIMÄEN KESÄKONSERTIT 3.– 8.6.2025 Tähtivieraana moninkertainen Latin Grammy -voittaja, trumpetisti ja säveltäjä Pacho Flores! TI 3.6. Vapautunutta improvisointia ei ole helppo toteuttaa studio-oloissa, mutta tässä kaikki tapahtuu elävässä hetkessä. ”Hell hath no fury like a woman scorned”, kuuluu huonosti suomentuva sanonta petetystä naisesta. Lapin kamariorkesterin soittajat löytävät suuresta kamarikokoonpanosta niin yksilölliset äänenpainot kuin kollektiivisen yhteisyyden. Muut kappaleet ovat moniäänisiä balladeja tai yksiäänisiä virelaita ja rondeauita. Autumn Equinox (”Syyspäivän tasaus”, 2016) on sävelletty Schubertin Okteton kokoonpanolle taustanaan Fagerlundin Ingmar Bergmanin elokuvaan perustuva Syyssonaatti-ooppera. Matkalla näyttämöltä äänitteelle projekti on kasvanut itsenäiseksi musiikkidraamaksi, jossa Monteverdin myyttisistä naishahmoista tiivistyy Komsin ja Herralan tulkinnoissa ja improvisaatioissa naisen rakkauden ja kärsimyksen monumentti. Tällaiset energiset toimintanäytökset ovat 2000-luvun konserttimusiikin vakiokalustoa, johon Fagerlund on onnistunut painamaan oman peukalonjälkensä. . Niek de Groot, kontrabasso, Lapin kamariorkesteri, johtajana John Storgårds. Näin vanhan musiikin esitystapoihin liittyy aina jonkin verran arvailua, mutta Orlando Consort on elänyt kymmeniä vuosia tämän musiikin parissa. ASMO1313. Naxosista tulee duon tulkitsemana tunteiden saari, jonka vangiksi jää kuulijakin. Piia Komsi ja Ville Herrala ottivat Monteverdin lähtökohdakseen luodessaan musiikkia Juha Hurmeen Helsingin kaupunginteatterille ohjaamaan Runar Schildtin Asmodeus-kertomukseen. Naxos-saarelle hylätty Ariadne on ollut monien oopperoiden aihe, varhaisimpana Monteverdin versio, josta on jäljellä vain kuuluisa Ariannan valitus. Heidän huolellisuutensa ja hyvin dokumentoitu taustatyö ovat tehneet Hyperionin levysarjasta oivan välineen Euroopan ensimmäisen ”suuren” säveltäjän ymmärtämiseen. Antiikin mytologia vilisee traagisia naiskohtaloita, joiden elämässä törmäävät suuret tunteet ja vielä suuremmat vääryydet. Hyperion CDA68430 . Sky II on normaaleille orkesterisoittimille siirretty versio (2023) barokki-instrumenteille sävelletystä orkesteripyrähdyksestä. Keskiaikaisen hovirakkauden kaipaus, kärsimys ja onni kuulostavat joskus emotionaaliselta teatterilta, mutta tällä levyllä muinaisen runonlaulajan tunteet kouraisevat hyvin todellisina. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO, 36 € LATINALAISIA JA RANSKALAISIA TUULIA Pacho Flores, trumpetti Saksofonikvartetti Aava – Tuomas Turriago, piano PE 6.6. 1300–1377) moniäänisten teosten 11-osaisen levysarjan, jonka päätteeksi vuodesta 1988 laulanut yhtye on lopettanut toimintansa. Piia Komsi ottaa virtuoosisella raivollaan kaiken ilon irti emotionaalisista ja vokaalisista ääritiloistaan, joita Ville Herrala kaitsee kontrabassollaan meediomaisella valppaudella. KLO 16, SUOMEN LASIMUSEO, 36 € A SPANIARD IN PARIS Jukka Merjanen, viulu – Samuli Peltonen, sello David Munch-Nielsen, piano Tuomas Turriago, piano PE 6.6. . vielä pari raitaa, jotka tuntuvat muistuttavan, että kaikki on teatteria. KLO 18, GRANITIN AUKIO, VAPAA PÄÄSY AVAJAISKONSERTTI Diandra ja Helsingin poliisisoittokunta KE 4.6. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Fagerlund Sebastian Fagerlund: Autumn Equinox, Arcanto, Sky II. Kontrabassokonsertto Arcantio (2023) on John Storgådsin johKomsi ym. . BIS 2090. ”Rakastajan kuolema” on vertauskuvallinen otsikko Orlando Consortin eli Matthew Vennerin, Mark Dobellin, Angus Smithin ja Donald Greigin viimeiselle levylle. Sebastian Fagerlundin musiikissa sähäkän toiminnan ohella enemmän sisäistä elämää kuin nykymusiikissa on tapana. Piia Komsi, sopraano, Ville Herrala, kontrabasso. Teokset sijoittuvat eri puolille Machautin pitkää uraa, mutta niissä kuvastuu ritarillisen hovirakkauden ihanteiden viimeinen kukoistus. KLO 18, SUOMEN LASIMUSEO, 42 € PÄÄTÖSKONSERTTI Lilja Haatainen, viulu – Jukka Merjanen, viulu Krista Rosenberg, viulu – Eriikka Nylund, alttoviulu Samuli Peltonen, sello – Ilkka Järvi, kontrabasso Tuomas Turriago, piano Tiedustelut ja varaukset junna.petri@gmail.com tai 050 558 8057 riihimaenkesakonsertit.fi. Julkaisu vie päätökseen Guillaume de Machautin (n. KLO 20.30, RIIHIMÄEN KESKUSKIRKKO, 36 € KIRKKOKONSERTTI IIRON ILTAHARTAUS Helena Juntunen, laulu – Iiro Rantala, piano LA 7.6. KLO 19, RIIHIMÄEN KESÄTEATTERI, 36 € TANGON TAIKAA Helena Juntunen, laulu – Henrik Sandås, bandoneon – Jukka Merjanen, viulu – Samuli Peltonen, sello – Eero Ignatius, kontrabasso Tuomas Turriago, piano SU 8.6. Kappalevalikoimassa on neljä kolmiäänistä ja -tekstistä motettia, Hareu, Hareu, Quant vraie Amour, Amours, qui a le pooir ja Martyrum gemma latria. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO, 36 € LATINOMUSIIKIN MESTARIT Pacho Flores, trumpetti Jesús “Pingüino” González, kitara TO 5.6. Cembalo muistuttaa kokoonpanossa teoksen juurista ja musiikin minimalistinen ilo tuo mieleen muistoja nykymusiikin viattomuuden ajoilta. Teoksen ytimenä on salaperäisiin harmaasävyihin kietoutuva hidas osa, mutta myös nopeista ääriosista löytyy yön ja päivän välillä tasapainoilevaa kaksijakoisuutta. Herkullisinta on korkean sopraanon ja kontrabasson juureva yhteiselo, jossa puolitiehen ei jää mitään. Vertailukohdaksi sopisivat Maxwell Daviesin Hullun kuninkaan laulut tai Berion Cathy Berberianille säveltämät sooloteokset (Visage, Circles), mutta tarina saa teatraalisen vireensä Monteverdin löytämiltä antiikin sankarittarilta. Claudio Monteverdi, Ville Herrala ja Piia Komsi. Arnaltan kehtolaulusta (Poppean kruunaus) Ariadnen kohtalo saa lohdullisen silauksen, mutta sitä seuraa | R ONDO 4|2025 87 CD VOKAALIMUSIIKKI Machaut Guillaume de Machaut: A Lover’s Death
Hyperion CDA68463. Chandos CHAN 20326. Hänen teoksensa seuraavat enemmän sentimentaalista salonkityyliä kuin impressionismia, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän ei tarttunut uusiin kevyen musiikin inspiroimiin virtauksiin. Koko levy on sensuellin impressionismin juhlaa. Mahlerin seitsemättä sinfoniaa on nimitetty ”Yön lauluksi”, jonka pohjalta rakentuu viisiosainen vaellus iltahämärästä aamunkoittoon. Kaleidoscope-kamarikollektiivin levyllä kamariteoksia täydentää kimppu Hahnin lauluja pianisti Tom Posterin sovituksina tenorille ja jousivarjot kuulostavat arvaamattomilta ja paikoin pahaenteisiltä, mutta eivät demonisesti irvisteleviltä. The Scale Knitters. Säveltäjä ei luonnehdintaa siunannut, mutta esittäjien kannattaa pitää mielessään, mitä kaikkea yön siimeksessä kuuluu, näkyy tai kuvitellaan. Venezuelalaissyntyinen Reynaldo Hahn (1874–1947) on ollut väliinputoaja ranskalaisessa 1900-luvun musiikissa. The Nash Ensemble. Tunteikas, runsaissa tempovaihteluissa aaltoileva pianokvintetto on valmistunut vuonna 1921, mutta voisi olla vuosikymmeniä varhaisempi. Ricercarin äänitys tukee taidokasta, rikkaasti ja tasapainoisesti soivaa yhtyettä. roituneesti häilähtelevät tunnelmat. . Simon Rattle tallensi teoksen viime marraskuussa kolmannen kerran, ja yhteistyö Baijerin radion sinfoniaorkesterin kanssa sujuu saumattomammin kuin aiemmat vedot Berliinissä ja Birminghamissa. Nykykuulijaa se tuskin haittaa. ANTTI HÄYRYNEN dolla vangitsevasti soittavan Lapin kamariorkesterin tilaus ja levyn persoonallisin luomus. . Karim Sulayamanin kevyt tenori soveltuu hyvin näihin salonkija chanson-taiteen välillä liihotteleviin kappaleisiin. Loistokunnossa oleva müncheniläisorkesteri pursottaa komeaa saundia ja valtaisaa yksilöosaamista sydämensä kyllyydestä. Lempeä melodisuus hallitsee myös neljännesvuosisata myöhemmin valmistunutta pianokvartettoa. Karim Sulayaman, tenori, Kaleidoscope Chamber Collective. . Bassogambojen ostinatosta syntyvä kellojen kumina kerää ympärilleen muunnelmia, joissa kuvastuu 1700-luvun alun elämän kiertokulku. Scherzossa tanssivat. Otsikon ”arkaainen” ja ”laulava” heräte toteutuu muunnelmissa, joista syntyy mietiskelevä, loitsumainen ja pysähtymätön ajatuskulku. Nashin riveissä on aina ollut kansainvälisiä soolouraa tekeviä soittajia, mutta yhdessä he ovat nimenomaan toisiaan kuuntelevia ja musiikkia yhteisistä näkemyksistä rakentavia kamarimuusikoita. Toinen Nachtstück mandoliineineen lämpenee lemmekkääksi serenadiksi. Debussyn jousikvartetosta on ehkä kuultu leiskuvampiakin tulkintoja, mutta ei sävykkäämmin nyansoituja. Lumoavinta kamarimusisointia saadaan triosonaatissa, jossa huilisti Philippa Davies, alttoviulisti Lawrence Power ja harpisti Lucy Wakeford reagoivat ja myötäävät toisiaan lähes telepaattisella aistillisuudella. ANTTI HÄYRYNEN Marais Marin Marais: La Gamme, Sonata à la Maresienne, Sonnerie de Sainte-Génevieve-du-Mont. La Gammen (”Sävelasteikon”) Marais on säveltänyt ”pienen oopperan muodossa”, eli C-duurissa kipuava asteikko on pistetty seikkailemaan eri tempoissa ja karaktereissa, joissa viulu, gamba ja cembalo ottavat vaihtelevia rooleja. Debussyn musiikki vaatii sitä joka soinnullaan ja aistikkaalla käänteellään. . . ANTTI HÄYRYNEN Hahn Reynaldo Hahn: Pianokvintetto, Pianokvartetto, lauluja. Hollantilaissolisti Niek de Grootin muhkea, ylintä rekisteriä myöten täyteläisesti soiva bassosaundi on vaikuttava. . Kvinteton taustalla ovat Hahnin sotapalveluksen kokemukset sisäisenä kamppailuna, jonka paatosta hillitsee harkittu tyylitietoisuus. Sonaatissa seuraavat toisiaan vakava arvokkuus, viehkeä kauneus ja hersyvä ilo. Baijerin radion sinfoniaorkesteri, johtajana Simon Rattle. Ennen kuolemaansa Debussy suunnitteli kuuden sonaatin sarjaa, joista valmistui levyllä kuultavat kolme. . Sen hidas osa on varmaan suloisinta musiikkia, mitä sodan jälkeen syntyi. Viulun, gamban ja basso continuon yhdistelmä soi näissä teoksissa yhtä moniulotteisena kokoonpanona kuin jousikvartetti myöhempinä aikoina. BR Klassik 900225. Monikansallinen The Scale Knitters -yhtye (”Asteikon neulojat”) on nimetty osuvasti La Gammen soitindraamaa ajatellen. Rattle ei edelleenkään ole kapellimestari, joka kaivaa Mahlerin yöllisistä visioista etualalle angstin ja uhkan. Stephane Conley ja Alastair Beatson viulusonaatissa sekä Adrian Brendel ja Simon Crawford-Phillips sellosonaatissa tuovat tavallista vahvemmin esiin teosten omintakeiset piirteet ja inspi88 R ONDO 4|2025 CD kvartetille. Yhtye tavoittaa hienosti Maraisin omintakeiset ideat ja La Gammen kohtaukset virtaavat vuolaina ja toisiinsa limittyen. Poissa on tähdentelevä mikrosäätäminen, ja joustava temponkäsittely kertoo nyt vahvasta eläytymisestä. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Debussy Claude Debussy: Faunin iltapäivä, Viulusonaatti, Sellosonaatti, Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle, Jousikvartetto. Marin Marais julkaisi vuonna 1723 kolmen sävellyksen kokoelman, jossa ikääntyvä gambasäveltäjä uudisti tyyliään ja antoi viululle keskeisen roolin. . Uhkea näyte ensembletyöstä saadaan David Walterin Faunin iltapäivän kamarisovituksessa jousija puhallinkvintetille sekä harpulle ja antiikkisymbaaleille. Ricercar RIC 471. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 7. . Ansiokas englantilainen kamarimusiikkiyhtye The Nash Ensemble täytti kuusikymmentä vuotta ja juhlistaa taivaltaan Debussyn teoksilla. Finaalin moniääninen melske on jäsennelty taitavasti, ja BRSO:n soitto on yhtä iloista kuin virtuoosistakin. Eeppisestä avausosasta puskee läpi optimismi, ja ensimmäinen Nachtstück-osa kohtaa salaperäiset näkynsä enemmän uteliaana kuin pelokkaana. Vuonna 1946 valmistunut pianokvartetto on yhtä lailla täysromanttinen koitos, kaukana syntyaikansa karusta todellisuudesta. Rattlen näkemys seitsemännestä sinfoniasta ei ole liian kiltti, mutta kunnioittaa teoksen monimielistä luonnetta ja antaa musiikin myös säilyttää salaisuuksiaan. ”Marais’lainen sonaatti” on persoonallinen yhdistelmä omaa ja Corellilta omaksuttua italialaista tyyliä. Päätteeksi jäljitellään Sainte-Génevieve-du-Montin kirkon kelloja, joiden soitto kiiri aikoinaan ympäri Pariisia. Teoksella ei ole paljon yhteistä kamppailuhenkisen konserttoperinteen kanssa, mutta se sopii kontrabasson filosofiseen sointimaailmaan, jonka syvyyksiin hautautuu mielellään
Tämän levyn kolme ukrainanjuutalaista säveltäjää joutuivat neuvostoaikana vainon kohteeksi ja sivuraiteelle. Inner Wastelandilla syntetisaattorimatot kitarasoolon alla tuovat mielleyhtymiä myös Miles Davisin 80-luvun Aura-fuusiolevyyn. Omakustanne. Chopinin tai Rahmaninovin ei tarvitse olla huolissaan, mutta ukrainalaiset preludit tuovat konserttiohjelmistoon tervetulleen ja kiinnostavan täydennyksen. . Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 5 cd-levyä hintaan 176 € + 7 lehteä Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! CD MUUT GENRET Opsahl Josefine Opsahl: Seidr. Toisinaan vivahteet vievät myös Eurooppaan, kuten Louhivuoren tyylille ominainen vapaampi kalisuttelu ja naputtelu Augustissa, tai lyhyen Ætherin kohdalla vinkkaus free jazzin afrovaikutteisiin. Hanna Hohti, alttoviulu ja elektroniikka. Ne ovat edeltäviä teoksia abstraktimpia ennakoiden Yakhninan liittymistä neuvostoavantgardeen 1960-luvulla. Voittajat kirjoittavat yleensä historian, eikä musiikin historia ole poikkeus. Shebalinin oppilas Yakhninan kuusi preludia valmistuivat vainojen jälkeen vuonna 1959. Lyhyt synteesinomainen finaali paketoi kokonaisuuden näppärästi. Hyvästä sävellyskynän hallinnasta huolimatta jäin kaipaamaan vielä tunnistettavampaa ominaistyyliä. SANTERI KAIPIAINEN. Tieto ja tunne samassa paketissa. Toisen osan keinuvassa luuppauksessa on kaikuja niin Reichin Violin Phaseen kuin Owen Pallettin kaltaisiin indie-viulisteihin; neljännen osan sävelkieli taas tuo muistumia Shostakovitshin jousikvartetteihin. . Nikolai Silvansky: 24 preludia. Muinaisnorjan sana seidr viittaa tulevaisuutta ennustavaan ja sitä muokkaavaan pyrkivään magiaan. Departing the Wastelandilla kuuluu enemmän americana, tässä tapauksessa ennen kaikkea Brad Mehldaun ja Pat Methenyn perintö: Watchtower Hill saa jopa kantrivivahdetta sutikomppiinsa. Alexi Tuomarila, koskettimet, Mats Eilertsen, basso, Olavi Louhivuori, rummut, André Fernandes, kitara. Nemtsov nostaisi ne Shostakovitshin ja Zaderatskin preludien rinnalle, niitä kevyempinä, mutta karaktereiltaan osuvina ja pianistisesti palkitsevina miniatyyreinä. Norjalaisen sellisti-säveltäjä Josefine Opsahlin viisiosaisessa, vajaan puolen tunnin samannimisessä teoksessa alttoviulisti on tämän riitin harjoittaja – ei vain soittimellaan, vaan myös lauluäänensä ja myyttistä maailmaa kuvaavan elektroniikan keinoin. SANTERI KAIPIAINEN Tuomarila Alexi Tuomarila: Departing the Wasteland. Matvei Gozenpud: 12 preludia. Nämä tuovat kiintoisaa vaihtelua Tuomarilan musiikkiin, josta osa on jatkumoa edelliseltä Sphere-albumilta – osin komppiryhmän yhteen nivoutuneen soitonkin vuoksi – mutta osa on uuden suunnan hakemista erilaisten elämän ja luovuuden kriisiytymisten seurauksina. Hänssler HCC 25044. Sovitukset soivat mehukkaasti muun muassa Gamanin taianomaisessa puhaltimien, sähkökitaran ja syntetisaattorin kudoksessa. Soitto on kirkasta ja teknisesti taitavaa. Usein muista kuin taiteellisista syistä sivuun jää säveltäjiä ja teoksia, jotka usein muista kuin taiteellisista syistä pulpahtavat myöhemmin päivänvaloon. Gozenpud sai säveltäjäoppinsa Glièreltä ja sävelsi 24 preludiaan vähän ennen kuin joutui pakenemaan Stalinin juutalaisvastaista kampanjaa. Evgeniya Yakhnina: Kuusi preludia. Jasha Nemtsov, piano. Silvanskyn 24 preludia painettiin kahdessa erässä vuosina 1966 ja 1974 ja unohdettiin sitten. Nyt arkistotutkimusten ja harvinaisuuksia koluavan pianisti Jasha Nemtsovin ansiosta Matvei Gozenpudin (1903–1961), Nikolai Silvanskyn (1916–1985) ja Evgeniya Yakhninan (1918–2000) preludit pianolle ovat kaikkien kuultavana. . . ANTTI HÄYRYNEN rilan, basisti Mats Eilertsenin ja rumpali Olavi Louhivuoren trio saa Tuomarilan uusimmalla levyllä Departing the Wasteland rinnalleen kitaristi André Fernandesin sekä vierailevia puhaltajia. Hanna Hohdin EP-julkaisulla elektroniikka nivoutuu kiehtovasti alttoviulun soinnin kanssa, luoden etenkin ensimmäiseen osaan upean odottavan tunnelman. Edition Records EDN1250 . . Pianisti-säveltäjä Alexi TuomaR ONDO 4|2025 89 Silvansky ym. Opsahlin sellistijuuret kuuluvat oktaaverin käytössä sekä varsinkin kolmannessa osassa, jonka Apocalyptica-henkinen modaalinen keskiosa poikkeaa muusta materiaalista ja on sen keskellä jopa hieman kiusaannuttavaa. Puolet preludeista on kadotettu, mutta jäljellä olevat kertovat Silvanskya pisteliäämmästä ja tunteikkaammasta otteesta. Ukrainian preludes. Hohti hallitsee soittimellisen kokonaisuuden upean kuuloisesti ja on tulkinnan kaaressaan johdonmukainen
joht. Kuusankoskitalossa. Topi Lehtipuu, joht. Lappeenranta-salissa. Jorma Panula, joht. Laurentius-salissa. Dalia Stasevska, joht. 24.5. Pärt: Fratres, Verduin: korenveld met kraaien, Prangcharoen: Echoes of Silence, Polevá: Anthem I, Hilli: Cupido, Konsertto klarinetille, valoille ja sirkustaiteilijalle. Martin Helmchen, piano. Mahler: Des Knaben Wunderhorn -lauluja, Strauss: Sinfonia Domestica. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 18.5. Emil Holmström, piano. PORI SINFONIETTA 28.5. Fabio Biondi, joht. Jukka-Pekka Saraste, joht. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 9.5. Ilja Gringolts, viulu. 15.5. 8.5. Johannes Held, baritoni. Helka Seppälä, kontrabasso. Pekka Kuusisto, viulu. 28. 14. Giuseppe Verdi: Messa da Requiem. ”Folkfoniaa”. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 22.5. Grime: Fanfares, Hilli: 1977 – a Violin Concerto. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI 15.5. Jukka Huitila, valo, Lauri Sallinen, klarinetti, Karita Tikka, liike. ja 23.5. Jussi Chydenius ja Oona Airola, laulu. Erkki Lasonpalo, joht. Tunturin tarina -elokuva. ja 22.5. Ravel: La Valse, Saariaho: Aile de songe, huilukonsertto, Sibelius: Sinfonia nro 2. Vanhassa kirkossa. Promenadisalissa. Eero Saunamäki, nokkahuilu. Graciela Gibelli, sopraano. Oulun Madetoja-salissa ja 16.5. 22. 28.5. Laura Mikkola, piano, Lara Lev, viulu, Ion Buinovschi, viulu, Tibor Boganyi, sello, Pentti Hietanen, laulu. Inmo Yang, viulu. TAPIOLA SINFONIETTA 15.5. Mozart: Serenadi nro 6 D, Leopold Kozeluch: Sinfonia g, Mozart: Pianokonsertto Es. Tianyi Lu, joht. Sibelius: Satu, Aho: Konsertto nokkahuilulle ja kamariorkesterille, Sibelius: Sinfonia nro 3. Vittorio Ghielmi, joht. Mateusz Gwizdalla, joht. Anja Bihlmaier, joht. Lauri Porra, sähköbasso ja joht. Danish String quartetin konsertti. Tibor Boganyi, joht. Nicholas Collon, joht. Marjukka Tepponen, sopraano, Tuija Knihtilä, mezzosopraano, Peter Lodahl, tenori, Matti Turunen, basso. Tampereen pianokilpailun finaali 22.5. Rautavaara: Cantus Arcticus, Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia”, Sibelius: Lemminkäinen. Petri Aarnio, viulu. 21.5. Il Suonar Parlante. Tero Latvala, viulu ja liidaus. John Storgårds, viulu, Kirill Gerstein, piano. Beethoven: Grosse Fuge, Hartmann: Concerto Funèbre, Hindemith: Kammermusik nro 4, Mendelssohn: Sinfonia nro 1. Matthew Halls, joht. ja 29.5. ja 15.5. OULU SINFONIA JA KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 15.5. 16.5. Tampereen oopperan kuoro. 14. David Afkham, joht. ja 15.5. 7.5. Schönberg: Pelleas ja Melisande. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Nicholas Collon, joht. Durufle: Requiem, Saariaho: Asteroid 4179: Toutatis, Holst: Planeetat. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 23.5. 21. Emmanuel Tjeknavorian, joht. Tapiolasalissa. Tomas Djupsjöbacka, joht. Jukka-Pekka Saraste, joht. TOUKOKUUN KAUSIOHJELMA. Gaalaohjelma. Kotkan konserttitalossa, 15.5. Webern: 4 kappaletta viululle ja pianolle, Busoni: Sonaatti nro 2 e, Janá?ek: Sonaatti viululle ja pianolle, Brahms: Sonaatti nro 3 d. KYMI SINFONIETTA 14.5. Shostakovitsh: Viulukonsertto nro 1, Brahms: Sinfonia nro 3. Leonidas Kavakos, viulu. Gibson: beyond the beyond, Schumann: Sellokonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 3. Helena Juntunen, sopraano, Mireille Lebel, mezzosopraano, Musiikkitalon kuoro. Kuopion Musiikkikeskuksessa. Tine Thing Helseth, trumpetti. Debussy: La mer. Snellman-salissa. 15.5. Erkki Lasonpalo, joht. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 8.5. Jenny Carlstedt, mezzosopraano, Gabriel Kivivuori, baritoni, Musiikkitalon kuoron naislaulajat. John Storgårds. Frigg. Wigglesworth: Pianokonsertto, Berlioz: Fantastinen sinfonia. Tuulivoima -kuoro. Vivaldi: Konsertto g, Corelli: Concerto grosso nro 4, Leclair: Viulukonsertto D, Rameau: Sarja oopperasta Les Boréades. Jean Sibelius -viulukilpailun finaali. Lili Boulanger: D’un soir triste, Knussen: Viulukonsertto, Schönberg: Pelleas ja Melisande. Kohtauksia Mozartin oopperoista. 15.5. . Kaj Chydeniuksen lauluja. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 9.5. Scelsi: Natura Renovatur, Viktor Kalabis: Nonetto nro 2, Porra: Cabins and Hideouts. Panula: Peltomiehen rukous. Jiayu Jin, sopraano, Žiga ?opi, tenori. Janne Nisonen, joht. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 2.5. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 14.5. Hannu Lintu, joht. Elja Puukko, baritoni. Encoressa. Hannu Lintu, joht. Eugene Tzigane, joht. Mahler: Sinfonia nro 2. Dipolissa. Sibelius: Pelléas et Mélisande, Missy Mazzoli: Dark with Excessive Bright kontrabassolle ja jousille, Bottesini: Elegia D, Mendelssohn: Sinfonia nro 6 ’Keskeneräinen’, rekonstruointi Luukas Hiltunen. Mahler: Totenfeier, Strauss: Burleske pianolle ja orkesterille, Strauss: Kuolema ja kirkastus. Hatšaturjan: osia baletista Spartacus, Arutjunjan: Trumpettikonsertto, Sibelius: Pan ja kaiku. suomessa soi 90 R ONDO 4|2025 Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 2.5. Ryan Wigglesworth, joht. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 9.5. 23.5. Adam Walker, huilu. Lauluyhtye Tuuletar. ja viola da gamba. Steven Osborne, piano. Nicolas Altstaedt, sello
91 R ONDO 4|2025 minä osaan! Oppimisen iloa. Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/. KESÄYÖN ONNI DIANDRA Upeaäänisen Diandran valitsemia suurien tunteiden iskelmiä, maailman tähtien hittikappaleita ja rakastettuja kotimaisia klassikoita KESÄILTA KANGASNIEMELLÄ Laulukurssien opiskelijat KARJAPIHASSA Sopraano Reetta Haavisto ja pianisti Tuula Hällström navetan vintillä PALKITTUJEN PALUU Kangasniemen laulukilpailussa 2024 palkitut laulajat LASTEN LAUANTAI Miniooppera Carmen ILTAMUSIIKIT Kurssien opiskelijoita AAMUNAVAUKSET Kangasniemen torilla. Rondon julkaisemat musiikin oppija tehtäväkirjat tuovat ilon harjoitteluun ja harrastamiseen. Soittopolku 1–3 233,-/kpl Musiikki varhaiskasvatuksessa 499,Musiikin perusteet 1–3 3300 ,-/kpl 4 4400 ,5500 -Hei, eihän tää ollutkaan vaikeeta! Kangasniemen Musiikkiviikot 13.-19.7.2025 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Muutokset mahdollisia Lipunmyynti: www.Lippu.fi Koko ohjelma Ohjelmassa mm. Osaaminen kasvaa harjoittelusta
Soittimen hallinnan lisäksi hän painottaa tyylitajun sisäistämistä. Jukka-Pekka Kuusela muistuttaa, että tavoitteellinen opiskelu musiikkiopistossa opettaa oppilasta pitkäjännitteiseen, sitoutuneeseen työskentelyyn sekä saavuttamaan tavoitteita. Valmistumisen jälkeen Jukka-Pekka Kuusela näki Rondossa ilmoituksen työpaikasta Kuhmon musiikkiopistossa. ”Kohtaan jokaisen oppilaan yksilönä – samoin kuin omat parhaat opettajani ovat tehneet.” Jukka-Pekka Kuusela on harmonikansoiton lisäksi opettanut myös musiikkitietoa, solfaa ja musiikin hahmotusaineita.. Perustin vuoden 1999 lopulla Kuhmoon ja Kainuuseen periodeittain toimivan Sinfonietta Lentua -orkesterin, jonka kokoonpano muuttuu esitettävän ohjelmiston mukaan. ”Hän oli vaativa opettaja, mutta myös erittäin humaani ja sivistynyt suuri persoona, jota kaikki muutkin muusikot arvostivat.” Toisena pääaineena Kuuselalla oli orkesterinjohto. ”Resitaalit, kamarimusiikkija festivaaliesiintymiset antavat uutta energiaa ja mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen toimien myös inspiraation lähteinä. Yliopistolla Eero Tarasti oli fantastinen mentori ja kannustaja.” Jukka-Pekka Kuusela suoritti ammattiopintonsa Venäjällä Gnesinin Musiikkiakatemiassa Freidrich Lipsin oppilaana. Kyllösen työsuhteen päätyttyä Sirkka Kelopuron opetuksesta mieleen ovat jääneet etenkin vapaasti luodut barokin korukuviot. 93 R ONDO 4|2025 mo-Juhani Kyllönen, joka vapautti minut täysin fyysisistä jännitystiloistani, ja sen myötä edistyin huimasti. ”Vuosituhannen alussa toimin pari vuotta paralleelisti sekä Kuhmon että Imatran musiikki-instituutissa. Hänen mukaansa Kuhmossa musiikkiharrastus on luonnollinen osa kamarimusiikkipaikkakunnan harrastustarjontaa, ja pesäpallopaikkakunnalla Sotkamossa se antaa hienon mahdollisuuden opiskella myös musiikkia urheilun rinnalla. ”Syynä lienee harrastusmahdollisuuksien laajeneminen. Vuoden sijaisuuden päätyttyä Kuusela opetti ainoastaan Kuhmossa, jossa hän järjesti harmonikan, sellon ja pianon mestarikursseja sekä Kainuun kansainvälisen harmonikkafestivaalin neljän vuoden ajan. Hän kuitenkin kokee, että Kuhmon-uransa alkuvuosina oppilaat olivat sitoutuneempia soittoharrastukseen kuin nykyään. Tanssi on harrastuksena hyvin sosiaalinen, ja Suomen jääkiekkomaajoukkuekin on saavuttanut menestystä. Imatralla johdin myös Imatran orkesteria, jonka kanssa teimme monia unohtumattomia konsertteja.” Sinfonietta Lentuassa soitti kainuulaisten lisäksi myös petroskoilaisia ja murmanskilaisia muusikoita. Musiikkiopiston päättötodistus kertoo myös mahdolliselle työnantajalle, että sen suorittanut henkilö pystyy ja haluaa sitoutua pitkäjänteiseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn.” Kuusela pitää yllä omaa muusikkouttaan sekä harmonikansoiton että orkesterinjohdon saralla. Samaan aikaan tulin valituksi orkesterinjohtajan sijaiseksi Jelgavan konservatorion sinfoniaorkesteriin vuoden ajaksi.” Niinpä hän sukkuloi Kuhmon ja Latvian Jelgavan välillä työskennellen kahden viikon jaksoissa. Kohtaan jokaisen oppilaan yksilönä – samoin kuin omat parhaat opettajani ovat tehneet.” Kuuselalle on tärkeää, että hänen oppilaansa osaavat soittaa musiikkiopiston päättönäytteessä monipuolisen ohjelman. Yhteistyö suomalaisten ja kansainvälisten nykysäveltäjien kanssa on lähellä sydäntäni.” . Hän opiskelee säännöllisesti uutta ohjelmistoa. Kuusela toteaa, että oppilaat ovat aina olleet keskenään erilaisia, yksilöitä. Myös orkesterinjohtajana haluan tuoda perusohjelmiston lisäksi esille myös aikamme säveltäjien musiikkia. ”Opetuksessani en noudata orjallisesti mitään tiettyä menetelmää. ”Hain paikkaa ja tulin valituksi. ”Se antaa myös merkittäviä valmiuksia esiintymiseen yleisön edessä. Joulukuussa 2024 Kuhmon musiikkiopisto sai Kulttuurin tulevaisuus -palkinnon. Hän valmistui keväällä 1994, tutkintonimikkeenä Master of Fine Arts. Jukka-Pekka Kuusela toteaa, että yhteistyö toimi erinomaisesti ja muusikot eri maista myös ystävystyivät keskenään. ”Sinfonietta Lentua konsertoi Kuhmon ja Kainuun lisäksi myös muualla Suomessa sekä pari kertaa myös Venäjällä – Petroskoissa ja Kostamuksessa. Vuosina 2008–2011 toimin opetustyöni ohella myös Murmanskin filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina.” Yksilöstä lähtien Jukka-Pekka Kuuselalle jokainen oppilas on yksilö. Aina on kuitenkin ollut myös erittäin motivoituneita ja kunniahimoisia oppilaita – heistä monet ovat jatkaneet opiskelua myös Sibelius-Akatemiassa, ammattikorkeakouluissa ja konservatorioissa.” Jukka-Pekka Kuuselan mukaan yhteissoitto on tärkeää kaverisuhteiden luomiseksi. Kuusela on työskennellyt paljon myös yli maakuntarajojen