CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 T O U K O K U U C LA SS IC 5 magen 2019 9,90 € yllättää harpun ilmaisuvoimalla sivan Stefan Jackiw markkinoi klassista kuin poppia Musiikkilehdistöllä on ankarat ajat löytää uusia yleisöjä Telemann esiin Bachin varjosta Outi Tarkiainen säveltää Lapin lumoissa La Scala
KAARTIN SOITTOKUNNAN KEVÄTKONSERTTI: ISKUSÄVELMIÄ ELÄVISTÄ KUVISTA KAARTIN SOITTOKUNTA 200 -festivaali TORSTAI 13.6.2019 19.00 Kamarimusiikkikonsertti Balderin sali PERJANTAI 14.6.2019 12.30 Vartioparaati Senaatintori-Päävartio-Kasarmitori Kaartin soitokunta ja Laivaston soittokunta 14.00 MIL-Espa Esplanadin lava Laivaston soittokunta 18.00 Big Band -konsertti Suomenlinna Kaartin soittokunnan reserviläiset johtajanaan Antti Rissanen 20.00 Karelian Swing Levyhalli (Suomenlinna) Antti Sarpila ja Kaartin seitsikko 21.00 Jatkot Mastovaja (Suomenlinna) LAUANTAI 15.6.2019 11.00 Lastenkonsertti Levyhalli (Suomenlinna) Kaartin puhallinkvintetti ja Kari Ketonen, kertoja 12.00 Paraati Suomenlinnan paraatikenttä Kaartin soittokunta ja Varusmiessoittokunta 13.15 Yhteislaulukonsertti Suomenlinna Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 14.00 ja 16.00 Musiikillinen kiertokävely Suomenlinna 14.00 ja 16.00 Saunakonsertti Merisotakoulun sauna Ona Kamu ja soittokunnan trio 15.00 Halki aikojen Levyhalli (Suomenlinna) Kaartin soittokunta johtajanaan Sauli Saarinen 18.00 Puolustuvoimien kesäkiertue Suomenlinna Kaartin Combo, Laivaston soittokunta Varusmiessoittokunnan Show Band 21.30 Jatkot Mastovaja (Suomenlinna) SUNNUNTAI 16.6.2019 15.00 Puistokonsertti Suomenlinna Kaartin soittokunta johtajanaan Pasi-Heikki Mikkola Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia kaartinsoittokunta. militärmusik military music 1819-2019 HELSINGISSÄ 13.-16.6.2019
4 R ONDO C LASSIC 5|2019 CL SSIC V toukokuun Sisältö www.rondolehti.fi 46–47 Jazzrock ja fuusioiden kemia • Musiikkia vievät aidosti eteenpäin vain ennakkoluulottomat fuusiot. 7 Pääkirjoitus • Ensemblen jälkeinen aika Kansallisoopperassa 8–18 Alkusoitto • Outi Tarkiainen ja pohjoinen valo • Kuoro ja solisti samaan laariin • Heinäveden kaivoshanke • Pelimannimuotokuvia: Maria Kalaniemi • Olli Kortekankaalla neljä kantaesitystä 21 Lassi Rajamaan piirros 22 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 23 Olli Virtaperkon kolumni 24–27 Stefan Jackiwin haastattelu • Monikulttuurisuus on rikkautta, sanoo korealais-ukrainalaiset juuret omaava amerikkalainen viulisti. Kansainvälisestikin levikit ovat laskussa. Jonna Kina tekee taiteessaan nämä äänet nähtäviksi. 34–36 Sivan Magenin haastattelu • Harppu ei ole pelkkä enkelten soitin; sen ilmaisuvoima saattaa yllättää. 38–43 Oopperatalojen legenda • Milanon La Scala tulee Savonlinnan oopperajuhlille 230 taiteilijan voimin. 57–61 Rondo arvioi 57 Wozzeck Kansallisoopperassa 58–61 CD ja DVD -sivut 62–65 Suomessa soi 62 Anu Komsi Salomena Turussa 64 Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailu 63–65 Toukokuun orkesterikalenteri 65 Toukokuun kantaesitykset 66–69 Encore 66–67 Nuoret harmonikan taitajat Espoossa 68 Musiikkia erilaisille oppijoille 69 Ranja Purman kolumni 69 Lassi Rajamaan runo 70–73 Radio ja TV 70–72 Yle Radio 1 ohjelmatiedot 73 Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 74 Palvelukortti 75 Kai Amberlan kolumni. Millä alan lehdet pärjäävät. 28–33 Musiikkilehtien kurimus • Suomen musiikkilehdistö ohenee, kun Rumbakin lopettaa. 44–45 Telemann esiin varjosta • Ensemble Masques konsertoi Suomessa toukokuussa tuomisinaan Telemannin musiikkia. Mikä on 1970-luvulla ponnahtaneen jazzrockin tilan tänään. Säveltäjä on jäänyt suotta Bachin varjoon. Rondon reportaasi Milanosta paneutuu vierailun taustoihin ja seurueen nykytilanteeseen. 48–49 Äänen kuva taiteessa • Foley-äänillä tarkoitetaan niin sanottuja jälkiäänitettyjä ääniä tai ääniefektejä. 50–52 Kuukauden klassikko • Kuukauden klassikko: Griegin Peer Gynt 55 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva
Pohjoiset leveydet ovat vaikuttaneet Tarkiaisen tuotantoon monellakin eri tavalla. 8 R ONDO C LASSIC 5|2019 Alkusoitto OUTI TARKIAINEN NOUSUSSA | KUORO JA SOLISTIT SAMAAN LAARIIN | KAIVOSHANKE NÄRÄSTÄÄ HEINÄVEDELLÄ UTI TARKIAINEN (s. Se saa ensiesityksensä elokuussa ei enempää eikä vähempää kuin BBC Proms -festivaalilla, joka on myös teoksen toinen tilaaja. Opiskeltuaan Helsingissä Sibelius-Akatemian jazzmusiikin sekä sävellyksen ja musiikinteorian osastoilla, sekä Lontoossa Guildhall School of Musicissa ja Yhdysvalloissa University of Miamissa, Rovaniemeltä kotoisin oleva Tarkiainen on päätynyt (tai ehkä pikemminkin päässyt) takaisin pohjoiseen. 1985) on suomalaisista 1980-luvulla syntyneistä tällä hetkellä ehkä nopeimmin kansainvälisesti etenevä säveltäjämme, jonka teoksia tullaan piakkoin kuulemaan muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa. Siihen liittyy myös hänen teoksensa Yön auringon variaatiot (Midnight Sun Variations). Tarkiainen asuu tällä hetkellä perheineen Ivalossa, Inarin kunnassa. Teksti: MATILDA SEPPÄLÄ outi tarkiainen ja valon värit. Saamelainen kirjallisuus ja runous on toiminut inspiraation o Pohjoinen valo inspiroi Ivalossa asuvaa säveltäjää OUTI TARKIAISTA
Myöhemmin jousiorkesterille kirjoitetun version kantaesittää Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Anna-Maria Helsingin johdolla syyskuussa. ”Valon kanssa pohjoisessa eläessä yhtenä sydäntalvena tajusin, että olin aina ajatellut musiikkia valon väreinä. Naarasäiti koostuu saamelaisten nykyrunoilijoiden Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan teskteihin sävelletyistä viidestä laulusta, joiden keskiössä on naisen kasvu äidiksi tavalla, jossa naisen seksuaalisuus yhdistyy luonnollisella tavalla uuden elämän syntymään. Yhdysvaltojen ensiesityksen soittaa Houston Symphony, jonka jälkeen teoksen esittävät Detroit Symphony Orchestra ja St. ”Midnight Sun Variations tutkii valon kautta avautumista ja sulkeutumista”, Tarkiainen kertoo. ”Pohjoisessa talvipäivän valo on aivan erilainen kuin kesäpäivän, tämä ero verrattuna etelässä asumiseen on huomattava.” Eri musiikkityylejä opiskelleelle Tarkiaiselle musiikilliset genret ovat relevantteja ja hän suhtautuu tiedostavasti eri tyylien traditioihin. ”Miesten seksuaalista halua on historian saatossa kuvattu monitahoisesti, kun taas naisten kohdalla jaettiin kapeat roolit, perinteisesti neitseelliset madonnat ja huorat.” Naarasäidin ensimmäisen laulun teksti alkaa heti hedelmöittymisen jälkeen ja kuvaa sen jälkeen synnytystä, vastasyntyneen ja äidin symbioottisuutta ja lopulta syntymän ja kuoleman yhteyttä, jossa on jotakin pyhää. Kantaesityksen solistiosuuden laulaa Aarne Pelkonen, joka esittää teoksen myös Raumalla Rauma Festivossa elokuussa 2019. Tarkiaisen uusi teos on inspiroitunut pohjoisen valosta, teos nimeltä Yön auringon variaatiot (Midnight Sun Variations) saa ensiesityksensä elokuussa ei enempää eikä vähempää kuin BBC Proms -festivaalilla, joka on myös teoksen toinen tilaaja. Niin sanottu crossover, eli tietoinen musiikkityylien välinen rajankäynti, ei häntä esteettisesti kiehdo, mutta syvemmällä tasolla eri tyyleille tyypillisiä elementtejä on hänen musiikissaan yhdistynyt toisiinsa. Keväällä 2020 teos kuullaan myös Yhdysvalloissa kolmen eri orkesterin esittämänä John Storgårdsin johdolla. ”Poikamme Petrus syntyi kesän viimeistä päivää seuranneena yönä, jolloin läsnä oli niin naisen kehon avautuminen kuin toisaalta tietyn ajanjakson, vuodenajan sulkeutuminen.” Halusta syntyy elämää Uuden elämän kasvaminen on inspiroinut myös laulusarjaa nimeltä Naarasäiti (The Lustful Mother). Louis Symphony Orchestra. Teos on sävelletty baritonisolistille, jousiorkesterille ja pianolle ja kantaesitettiin jousikvartettiversiona Hetan Musiikkipäivillä pääsiäisenä. Eri harmoniat ja sävelkeskiöt ovat kuin valon eri värisävyjä.” Vuonna 2016 säveltäessään teosta Beaivi (suomeksi aurinko, päivä) kaamosaikana, valon merkitys musiikin inspiroijana konkretisoitui. Naarasäitiin säveltämiensä tekstien naiskuvan Tarkiainen kokee itse samaistuttavampana kuin perinteiset kirjallisuuden naishahmot. Outi Tarkiaisen Midnight Sun Variations saa ensiesityksensä elokuussa BBC Proms -festivaalilla. Keväällä 2020 teos kuullaan myös Yhdysvalloissa kolmen eri orkesterin esittämänä John Storgårdsin johdolla. Tarkiainen kertoo seikkaperäisesti pohjoisen valon vaikutuksesta teoksiinsa. Tämä tuonee teokselle annoksen androgyyniyttä. ”En usko että kyseessä oli ihan vaan sattuma, vaan että mielen työstettyä asia valmiiksi oli kehon vuoro.” Teoksessa solistina on mieslaulaja, vaikka teksteissä näkökulma onkin naisen. 9 R ONDO C LASSIC 5|2019 OUTI TARKIAINEN NOUSUSSA | KUORO JA SOLISTIT SAMAAN LAARIIN | KAIVOSHANKE NÄRÄSTÄÄ HEINÄVEDELLÄ lähteenä ja hän on käyttänyt useissa teoksissaan saamelaisten nykyrunoilijoiden tekstejä sekä pohjoissaameksi että suomeksi. ”Sävelsin tämän itse raskaana ollessani, ja kun olin saanut synnytyksestä kertovan osan valmiiksi, vauva syntyi seuraavana yönä”, hän jatkaa. Avautumisen ja sulkeutumisen oli hänelle ajankohtainen myös esikoisen syntymän vuoksi. ”Pohjoisessa on hyvä tehdä sävellystyötä hiljaisuudessa, mutta vuoden pimein aika ei käy säveltämiseen.” Tarkiainen kertoo. ”Teksteissä seksuaalinen halu ja elämän synnyttäminen kuvataan ikään kuin saman voiman eri puolina”, Tarkiainen kertoo. Jazzista tuttu modaalinen ajattelu yhdistyy Tarkiaisella synesteettisesti valoväripalettiin. Tarkiaisen orkesteriteoksen tilaavat yhdessä BBC Philharmonic ja kanadalainen The National Arts Centre Orchestra. Lisäksi hän kertoo pohjoisen vuodenkierron vaikuttavan muun muassa työskentelyrytmiinsä ja kuvaa synesteettistä suhdettaan pohjoisen valoon. Keväällä, kesällä ja syksyllä musiikki virtaa vauhdilla enkä pidä kesälomia, sen sijaan syvimmän kaamoksen aikaan saatan nukkua 10–12 tuntia yössä.” ”. ”Keväällä, kesällä ja syksyllä musiikki virtaa vauhdilla enkä pidä kesälomia, sen sijaan syvimmän kaamoksen aikaan saatan nukkua 10–12 tuntia yössä.” Musiikkia valon väreinä Pimeä aika vaatii myös veronsa ja pohjoisessa asumiseen Tarkiaisen tapauksessa sisältyy myös pitkiä asumisjaksoja Keski-Euroopassa, esimerkiksi Pariisissa ja Berliinissä
Tutustu ja ihastu koruihin osoitteessa: www.rondolehti.fi/ musiikin-inspiroimat-korut Kalvosinnapit Korvakorut Rannekoru Riipus, kaksi eri kokoa Solmioneula Timantti-kultariipus (ei hopeisena) Korvakorut Pinssi Riipus Suunnittelija: Pauliina Rundgren Värivaihtoehdot: punainen, sininen, puna-musta ESPRESSIVO Korut saatavana kultaisina ja hopeisina. Tilaa nyt Rondon lahjapuodista aikaa kestävät, arvostetut lahjat äidille tai nuorelle valmistujaisjuhliin! SSIC V L Klassisen kauneuden asialla Puolisolle, nuorelle, musiikkia rakastavalle läheiselle!. Musiikillinen koru on arvostettu lahja Sibeliusja Espressivo -korusarjat ovat saaneet innoituksensa musiikista
Monet näyttelijät, kirjailijat ja kuvataiteiljat ovat uskollisia Valamon-kävijöitä. Täältä Heinäveden reitti nousee vastavirtaan luoteeseen saavuttaakseen Suvasveden. Vain parin kilometrin päässä Lintulan luostarista avautuu brittiläisen Beowulf Mining -kaivoskonsernin suomalaisen tytäryhtiön lähes tuhannen hehtaarin malminetsintäalue. Heinäveden Kermajärvi (kuvassa) kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan sekä Suomen Natura 2000 -kohteisiin. Teksti: MATTI TUOMISTO Ilmakuva Karvion kanavasta. Kaivosta vastustava Pro Heinävesi -liike sekä Lintulan ja Valamon luostarit ovat eri mieltä: paitsi maisemalle aiheutuvasta haitasta avolouhoksessa on kyse melusta, kymmenien kilometrien säteelle leviävästä kivipölystä sekä puhtaiden suojeluvesien pilaantumisen uhasta. Hänen perheensä kesäpaikka Kotila on yhä olemassa Karvion puolella Palokissa lähellä nykyistä Lintulan luostaria. Heinäveden reitti kulkee tästä ”ylös” Kuopion suuntaan. Kummankin viimeinen leposija on Valamon luostarin hautausmaalla. Beowulf Mining kertoo visiokseen tuottaa ympäristöystävällisellä tavalla eettisesti kestäviä akkuja Suomessa. Reitin ylittää Varkaus-Joensuu -tie. Vedet virtaavat Suvasveden kraaterijärvestä Varisveden kautta Kermajärveen ja edelleen Koloveden kansallispuiston alueelle. Myös Valamon luostari houkuttelee Heinävedelle kulttuuriväkeä runoilija Pentti Saarikosken ja ohjaaja Kalle Holmbergin jäljille. H musiikkia kaivoksen partaalla. Vastarinta nousee. Heti kanavan jälkeen idän suunnassa (kuvassa oikealle) käännytään Lintulan ja muutaman kilometrin päästä Valamon luostariin. Heinäveden Musiikkipäivien juuret ulottuvat siis Otto Kotilaisen päiviin. Kaivosta valmisteleva syväkairausohjelma sai luvan maaliskuussa 2019. Oopperajuhlien ituja Heinävedeltä Heinävedellä on erityinen asema Suomen musiikkielämässä. Skandinavian Resources havittelee avolouhoksena toteutettavaa grafiittikaivosta luostarien naapuriin ja suojelualueiden ylävesille. Reitin itäpuolella Palokin kohdalla sijaitsee Lintulan luostari ja hieman etäämmällä Valamon luostari. Paikkakunnan merkkihenkilöitä oli säveltäjä Otto Kotilainen, joka syntyi Heinävedellä 1868. Tavoitteena on ryhtyä louhimaan grafiittia Heinäveden kansallismaisemasta akkuteollisuuden tarpeisiin. Nykymuotoinen festivaali syntyi, kun Helsinki Sinfoniettasta tuli juhlien residenssiorkesteri vuonna 2014 ja sen kapellimestarista Erkki Lasonpalosta taiteellinen johtaja. Hän ihastui juhliin ja perusti seuraavana vuonna Savonlinnan Oopperajuhlat, ehkäpä osittain Heinäveden kokemusten innoittamana. Kaivoshanke sijoittuu reitin itäpuolelle.. Vuonna 1911 Otto Kotilainen järjesti Heinävedelle laulu-, soittoja urheilujuhlat, joissa oli mukana myös oopperatähti Aino Ackté. 14 R ONDO C LASSIC 5|2019 EINÄVEDEN REITTIÄ on kuvattu yhdeksi maailman kauneimmista vesireiteistä. Kotilassa olivat ovet auki, ja kulttuurivieraita riitti: seurapiiriin kuuluivat Evert Katila, Selim Palmgren, Toivo ja Alma Kuula, Oskar Merikanto, Eino Leino, Juhani Aho ja monet muut. Brittiyhtiön kaivoshanke uhkaa Heinäveden kansallismaisemaa, luostareita, järviluontoa, kulttuuriarvoja ja Heinäveden musiikkipäiviä
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondon kanssa kohti kesän musiikkielämyksiä!. Vaikuttaako päätökseesi ohjelmisto, festivaalin sijainti vai vanha tottumus. Olipa kriteerisi mikä tahansa, Rondo kertoo sinulle, minne kannattaa mennä ja miksi. (03) 225 1948 2. Kesän mittaan vierailemme monilla musiikkijuhlilla ja musiikkileireillä, tuomme tuoreita tunnelmia suoraan sieltä missä tapahtuu ja elämme vahvasti mukana niin yleisön, festivaalijärjestäjien kuin artistienkin joukossa. Rondon kesähinta: 3 numeroa + laaja verkkosisältö vain 19 € CL SS IC V M U S I I K K I L E H T I 2018 S Y Y S K U U CL ASS IC 9 20 18 9,9 € m ar ia y li pä ä pa laa mu sik aal iin uus in voi min Uu si vap aus koi tti mu siik kio pis toil le ha nn u lin nu n Ma hle riss a soi ihm ise läm än kok o kirj o Kiih keä n 60luv un pro tes tila ulu t KOLME TAPAA TILATA: 3. SSIC V L Maailman tyytyväisin kansa suuntaa kohta kesäfestivaaleille, omaan kylään tai toiselle paikkakunnalle. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Kesä on musiikin parasta aikaa. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Rondon kesä alkaa heti seuraavasta numerosta, jossa esittelemme koko kesän festivaalitarjonnan aikatauluineen. Millä perusteella sinä valitset kesäfestivaalisi
KLO 17 PE 7.6. KLO 19 TUOMIO KIRKKO TUOMIO KIRKKO Sinfoninen riemulaulu F. 2 Äideistä parhaimmalle! PIKKUKANTTORIEN PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Tuuli Lindeberg SOPRAANO Hedvig Paulig SOPRAANO Tuomas Katajala TENORI LIPUT KULUINEEN 30/15 € Cantores Minores Lohjan kaupunginorkesteri Hannu Norjanen JOHTAJA Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot CM Muskarilaisten kuoro Markus Malmgren, urut cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 25/20, 20/15, 15/10, 10 €. 20 R ONDO C LASSIC 5|2019 SU 12.5. MENDELSSOHN : LOBGESANG SINFONIA NR
rajamailla LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi 21 R ONDO C LASSIC 5|2019 Lehtikuolemien Rajamailla. PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI
Enemmän on niitä, jotka erottuakseen joukosta tekevät kuten muut. Tuodaan klassikkoon huumeita, huoria ja yökerhotanssia. Osasyynä jännittämiseen olivat myös tv-sketsit, joissa harvahampaiset, kännäävät poromieskarikatyyrit mukajoikaavat nunnuka nunnuka, lallaa, lallaa -rallatusta. . Harmonikalle sävelletyt kappaleet tyypillisesti sisältävät nopeita juoksutuksia pienillä näppäimillä. Se antoi paljon ja opetti monenlaisia hauskoja taitoja. ten aktiivisia lapsen vanhemmat ovat olleet. Toisaalta pojat saattavat olla arempia laulamaan kuin tytöt, jolloin koe saattaa suosia tyttöjä.” – Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettinen yle.fissä 27.3.2019 ”Soittoläksyjen treenaaminen kilpaili kiinnostuslistallani suurimman osan ajasta samoista sijoista lähinnä epäsäännöllisten verbien ulkoa opettelun ja astioiden käsin tiskaamisen kaltaisten puuhien kanssa. Niin katsoja ymmärtää, että teos puhuttelee juuri häntä.” – Kirjailija Minna Lindgren kolumnissaan Kauppalehdessä 9.4.2019 ”Lapsi voi olla vaikka kuinka musikaalinen, mutta hän saattaisikin haluta paljon mieluummin vaikka ratsastaa tai pelata jääkiekkoa. Vaikka kyllähän sen ymmärtää, että nuoret haluavat olla niin kuin muut ja sulautua joukkoon.” – Laulaja ja joikaaja Ulla Pirttijärvi-Länsman Kodin Kuvalehdessä 14.3.2019 ”Julkiseen joikamiseen liittyy riski naurunalaiseksi joutumisesta. Siitä tuli pilkka-ase, jolla nolattiin lapsi tai nuori, joka uskaltautui joikaamaan.” – Laulaja ja joikaaja Hildá Länsman Kodin Kuvalehdessä 14.3.2019 SUVISOITTO 26.–30.6.2019 Porvoo X X X IV. Mutta suurin osa ei ole. ” Näyttää siltä, että kaikki puolueet eivät pidä kulttuuripolitiikkaa niin tärkeänä asiana, että linjaisivat sitä vaaliohjelmiinsa.” – Tutkija Olli Jakonen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksesta yle.fissä 10.4.2019 ”Riski on ohjaaja. Niistä oli hyötyä muun muassa alakoulun kuntotestien riipuntaosiossa ja kansalaisopiston neulahuovutuskurssilla, jossa tädit ihmettelivät neulanpistelytahtiani.” – Saara Sippola kolumnissaan Koillissanomissa 9.4.2019 ”Suuri haaste on, että me olemme taipuvaisia opettamaan niin kuin meitä itseämme on opetettu.” – Lappeenrannan musiikkiopiston rehtori Hannele Piippo-Fair Etelä-Saimaassa 8.4.2019 ”Kun pidän nuorille työpajoja, törmään jatkuvasti heidän arkuuteensa joikata. Kuitenkin kaksi kolmasosaa tähänastisesta elämästäni kestänyt enemmän tai vähemmän tavoitteellinen musiikkiharrastus todellakin kannatti. Jos kotona on laulettu, se helpottaa pääsykokeessa pärjäämistä. Harrastus palkitseekin timanttisilla sormilihaksilla sekä käden ja silmän saumattomaksi hioutuvalla yhteistyöllä. Joikatessa äänet voivat olla karkeita ja tuoda mieleen enemmän jonkin eläimen kuin ihmisen. Saksa on se maa, josta on levinnyt taudin lailla ohjaajakeskeinen oopperakulttuuri. Ja mikäs siinä, jos ohjaaja on tyylitaitoinen ja älykäs, kuten Davide Livermore, Andreas Homoki tai Barry Kosky. Meillä on musiikkioppilaitosten rehtoreita, jotka ovat sitä mieltä, että pääsykokeilla ei saada selville mitään – korkeintaan sen, mimediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Vaikka nuoret tulisivat suvusta, jossa on vahva joikaamisen perinne, he saattavat tarvita oman kulttuurin vahvistusta. Silti hän pääsee musiikkiopistoon, kun vanhemmat ovat lapsen pääsykokeisiin vieneet
musiikkia. 24 R ONDO C LASSIC 5|2019 Kaikkea on katsottava kuin se olisi uutta ja radikaalia
Modernismi ja klassismi löysivät yllättävällä tavalla toisensa. Tapiola Sinfoniettan kanssa hän teki maaliskuussa kiinnostavan ohjelman, jossa hän soitti tauotta peräkkäin David Fulmerin hänelle säveltämän teoksen Jauchende Bögen ja Mozartin viulukonserton nro 3. Hän on soittanut jo mm. viulufetismin sijaan Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: SOPHIE ZHAI Musiikkia S TEFAN JACKIW on lyhyessä ajassa lyönyt itsensä läpi suomalaisten orkesterien ohjelmiin. 25 R ONDO C LASSIC 5|2019 Amerikkalainen viulisti STEFAN JACKIW etsii uutta, kyseenalaistaa klassikkojen tulkintaperinteitä eikä pelkää ottaa mallia populaaripuolen markkinoinnista, jos sillä saa kontaktin uuteen yleisöön. Tampere Filharmonian, Helsingin kaupunginorkesterin ja Tapiola Sinfoniettan solistina ja palaa HKO:n eteen syyskuussa. Soiton poeettinen sielukkuus on kuitenkin ajatonta. Vaikka ne ovatkin eri maailmaa, niissä on yhteneväistä melodista linjaa, herkkyyttä ja haavoittuvuutta”, Jackiw kertoo.. Ehdotin ystävälleni Fulmerille teosta, joka olisi Mozartin konserton jatke. ”Pidän tämänkaltaisista vastakohtien rinnastuksista. Ei ihme, sillä hänen soitossaan on virtuositeetin lisäksi myös harvinaista poeettisuutta ja herkkyyttä. Musiikissa voi olla täysin eri kieli mutta samanlainen emotionaalinen kontakti
Häntä yhä askarruttaa sen esityskäytäntö. Olimme aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja soitimme Schubertia Korean MTV:ssä”, hän kertoo. Traditio. Menin Etelä-Koreaan esiintymään, ja sain heti paljon kontakteja. ”Kun vietin lapsuuden kesiäni hänen luonaan, ei hän silti korealaisesta perinteestä puhunut vaan johdatti minua länsimaiseen klassiseen musiikkiin ja taiteeseen. Ensin soitimme Mozartia ja Beethovenia mutta lopussa jo Messiaenia, Ligetiä ja John Zornia. Mendelssohn on kaikissa merkinnöissään korostanut linjan pitkää virtaavuutta linkittäen pieniä fraaseja toisiinsa: alku on loppu ja loppu on alku. 26 R ONDO C LASSIC 5|2019 ”Haluan soittaa klassikkoja uuden musiikin tuoreudella ja uutta musiikkia taas samalla emotionaalisella yhteydellä kuin klassikkoja. Olen miettinyt, mitä se on. Toivottavasti sitä ei vaaranneta.” Schubertia Korean MTV:ssä Äitinsä maassa Jackiw koki myös sen, miten klassista musiikkia saisi nuoren yleisön ulottuville. Jos se liittyy konserttikäytäntöihin, meidän tulisi tarkastella niitä kriittisemmin.” ”Olen läsnä sosiaalisessa mediassa, mutta en käytä sitä niinkään tietoiseen markkinointiin kuin työni luonnolliseen jakamiseen. Pian minulla oli oma yhtyekin, ja nykyisin soitan siellä enemmän kuin missään”, Jackiw kertoo. Koulujen musiikinopetuksen ja orkesteritoiminnan lopahtaminen niin Amerikassa kuin muuallakin on surullista, ja moni musiikista kiinnostunut nuori on yksin. ”Klassisen musiikin buumi Etelä-Koreassa on uskomaton. ”Se on sellainen teos, jonka tuntee jo ennen sen opiskelua; päässä soivat kaikki muut tulkinnat”, hän aloittaa. Näin menetetään sen lapsenomainen viattomuus. ”Monet ystäväni ovat kulttuurisesti uteliaita ja koulutettuja mutta kokevat, että klassisessa musiikissa on tietynlainen kynnys. Jackiw tyytyy kommentoimaan asiaa niin, että koko maan kulttuuri on siirtolaisten aikaansaamaa erilaisten perinteiden sekoitusta. Hänen edesmennyt isoisänsä oli korealainen runoilija. Esimerkki heti alusta: ei pääteemaa ja sen toistoa ole merkitty erotettavaksi hidastuksella ja uudella fraasilla, kuten yleensä tehdään.” ”Toinen teema taas tavataan ottaa hitaammin, mikä särkee rakenteellista yhtenäisyyttä ja tekee teemasta liian sentimentaalisen. En halua lisäillä musiikkiin mitään omaani vaan ensin putsata sen ja katsoa, mitä jää jäljelle.” on tehnyt Beethovenin konsertosta Mona Lisan, jota ihaillaan lasin takaa. ”Joskus nämä traditiot ovat kiinnostavia ja järkeviä tiedon ja kokemuksen tuloksia. Joskus ne johdattavat muualle kuin mitä vakiintunut tulkintatraditio on. Sana kiiri, ja Soulin taidekeskuksen 1500-paikkainen sali oli lopulta täynnä pääasiassa nuorta yleisöä!” Jackiw on vienyt klassista musiikkia myös erilaisiin arjen ympäristöihin, joissa vuorovaikutteisuus on suorempaa kuin konserttisaleissa. Siinä tuntuu ihmisten intohimo – eihän siellä mitään alan perinteitä ole. Kuuntelimme Karajanin Beethovenia ja Bernsteinin Mahleria, ja hän opetti minut pelaamaan shakkia.” ”Vasta kun oli parikymppinen, ja perhesiteet Aasiaan olivat jo katkenneet, aloin kiinnostua juuristani. Hänen äitinsä on eteläkorealainen ja isä ukrainalainen, mutta hän kasvoi sanojensa mukaan hyvin amerikkalaisesti eikä kotonaan oppinut vanhempiensa äidinkieltä. Jotkus taas ovat olemassa vain, koska on laiskasti seurattu tottumusta – näin tehdään, koska kaikki muutkin ovat tehneet ja opettaneet.” ”Kun menee käsikirjoituksen äärelle, paljastuu muuta. ”Jos amerikkalaisessa kulttuurissa on jotain varjelemisen arvoista, niin se on tämä: avoimuus, osalliseksi ottamisen perinne ja diversiteetti. Vastaavia kohtia on paljon. ”Ei siinä kummemmasta ollut kyse kuin että satsasimme kuviin, pukeuduimme rennosti ja teimme itsestämme samastuttavia omanikäistemme nuorten keskuudessa. Kun katsoo amerikkalaisia musiikin ykköskouluja kuten Juilliardia ja Curtisia, niissä melkein puolet oppilaista on taustaltaan korealaisia!” Amerikassa kulttuuri-identiteetti ja siirtolaisuus ovat kuumia puheenaiheita presidentti Trumpin aikakaudella. Esimerkiksi puhkisoitettu Mendelssohnin viulukonsertto ei ole jättänyt häntä rauhaan, vaikka hän debytoi sen parissa jo 14-vuotiaana Lontoon Philharmonia Orchestran solistina. Mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä; kaikkea musiikkia on katsottava kuin se olisi uutta ja radikaalia.” ”Uuteen musiikkiin tämän tunneytimen löytäminen saattaa vaatia aikaa, sillä ensin on otettava rakenne ja tekstuuri haltuun. Sikäli sosiaalisella medialla voi olla ratkaiseva rooli yhteisöjen muodostajana ja intohimon jakajana.” Traditio voi olla vain laiskuutta Stefan Jackiw on lahjakas musiikin verbalisoija, ja kaikesta kuuluu, että hän pyrkii nuottien taakse, merkitysten ja mielikuvien pariin. Siksi työ modernien teosten parissa kannattaa.” Monikulttuurisuus on rikkautta Stefan Jackiw on tyypillinen amerikkalainen taiteilija sikäli, että hänellä on siirtolaistausta. ”Yritimme poistaa imagolliset rajoitteet, ja onnistuimme siinä. Kun ydin sitten aukeaa, se tuntuu vieläkin jännittävämmältä. Ei partituurissa lue mitään tempon hidastamisesta. Hän alkoi yhtyekavereineen ideoida konserttisarjalleen uudenlaista markkinointitapaa, jossa otettiin oppia populaarimusiikin puolelta
Kun he esittivät sonaatteja konserteissa, he halusivat mukaan 3–4 mieslaulajaa laulamaan kansansävelmiä ja hymnejä, jotka ovat melodioiden perustana. Romanttinen idea kohtaa modernin kielen, ja minusta yhdistelmä on erittäin koskettava”, Jackiw houkuttelee epäluuloista kuulijaa säveltäjän pariin. Onneksi tällainen asenne on jo väistynyt, ja tärkeintä on joustavuus ja kyky valottaa säveltäjän ajatuksia.” Hän ihailee sellaisia viulisteja, jotka uskaltavat mennä ääripäihin ja ottaa riskejä. Itsekin olen ottanut siitä paljon vaikutteita, vaikken barokkiviulua soitakaan.” ”En silti pidä David Oistrachia ollenkaan epäajankohtaisena viulistina, vaikka hänellä onkin joitakin vanhan koulun ilmaisullisia keinoja, jotka eivät ole enää valideja. ”Christianin tavassa ottaa emotionaalisia riskejä on jotain ylevää haavoittuvuutta. Tulee pöhöttynyt vaikutelma.” Charles Ives ja Madeleinen tuoksu Keskustelu Espoon Kulttuurikeskuksen solistikopissa jatkuu Mozartilla, jota Jackiw vastikään harjoitteli Tapiola Sinfoniettan ja Mario Venzagon johdolla. ”Sitä varhaisemmat dokumentit vaikkapa Brahmsin lempiviulistin Joachimin tyylistä kertovat, että ote on ollut paljon kevyempi ja virtaavampi. Brahmsin parissa hän on halunnut kitkeä vääränlaisen raskauden, joka 1920–70-luvuilla pinttynyt traditio on tuonut. Piano alkaa jyskyttää sotilasmarssia, joka sitten peittoaa äidin laulun ja sinetöi pojan kohtalon.” Rumuuskin voi olla kaunista Stefan Jackiw sanoo haluavansa keskittyä musiikkiin ”viulufetismin” sijaan. Tällainen asenne klassisessa musiikissa joutaisi pois.” Vanhemmista viulisteista Jackiw on kiinnostunut niinikään mutta on tarkkana siinä, mitä heiltä kannattaa ottaa opiksi. Oho, mitä se pitääkään sisällään. Stefan Jackiwia voi kuulla seuraavaksi Helsingin kaupunginorkesterin solistina syyskuussa. Brahmsissa on tilaa rubatolle ja joustavuudelle. Ives tekee päin vastoin: kuorii yksinkertaisen perusmelodian kaiken alta vasta lopussa, jolloin sen teho on sitäkin suurempi – muistin kirkastumisen hetki.” ”Ivesilla on pakkomielle kuljettaa monia melodioita päällekkäin. Olet aikuinen ja kävelet meluisassa kaupungissa. Heistä hän mainitsee Patricia Kopatchinskajan ja Christian Tetzlaffin. Olen samaa mieltä: rumakin voi olla kaunista oikeassa ilmaisun kontekstissa. Väkivaltaisuuskin on usein osa draamaa.” ”Patricia taas tuo esiin musiikin radikaalin luonteen ja heijastelee sitä omien kokemustensa kautta. Ensimmäisen sonaatin toisessa osassa tämä luo järkyttävän kuvan: äiti laulaa kehtolaulua sotaan lähtevälle pojalle. ”Periodiliikkeen ansiosta moni ihanne on muuttunut. 1900-luvun alkupuolen viulistien liu’uttelevaa tyyliä voin omaksua vain, jos sille löytyy ilmaisullinen tarve – pelkästä nostalgiasta sitä ei kannata kaivaa esiin.” ?. ”Oopperoissaan hän vaihtoi aiheet antiikin legendoista arkisiksi ihmisiksi kuvaten huumoria, rakastumista, häilyvyyttä, sydämen särkymistä. 27 R ONDO C LASSIC 5|2019 Jackiwin levytys Johannes Brahmsin sonaateista on saanut kiitosta. Minusta viulukonserttojenkin perussävy on katkeransuloinen.” Taiteilijan viimeisin levytysprojekti on ollut Charles Ivesin sonaattien taltioiminen yhdessä pianisti Jeremy Denkin kanssa. ”Nostalgia ja lapsuuden muistot törmäävät Ivesilla urbaanin arjen kaoottisuuteen. Yhtäkkiä ohitsesi kävelee joku, jolla on sama hajuste kuin mitä haistelit lapsuudessasi. ”Usein minulle tulee hänen sonaateissaan seuraavanlainen mielikuva. ”No tarkoitan sellaista obsessiivista suhtautumista viulunsoittoon, jossa soitin kulkee musiikin edellä, ja pyritään luomaan omaa nimikkosaundia. Hänen soitossaan on kuitenkin emotionaalista totuutta, joka säilyy. Teoksessa on paljon improvisaation luonnetta, mutta traditio on tehnyt siitä jonkinlaisen Mona Lisan, jota katsotaan etäältä kunnioittaen, lasin läpi. Ihailen esimerkiksi hänen spontaania ja elävää tulkintaansa Beethovenin konsertosta. Kaikki tämä kuuluu myös soitinmusiikissa.” ”Mozartista erityistä on naurun ja itkun dualismi, melkein skitsofrenisen nopea siirtymä tunteesta toiseen. Tämä on Madeleine-leivoksen tuoksu Marcel Proustin kirjasarjasta Kadonnutta aikaa metsästämässä: pieni aistimus sysää liikkeelle kadonneet muistot.” ”Ivesin musiikissa se on kansansävelmä, joka on kätketty paksuihin kerroksiin. Yleensä säveltäjät organisoivat musiikkinsa niin, että ensin esitellään teema, jota sitten muunnellaan. Hän on sanonut, että kauneus on ilmaisun vihollinen. ”Avaimia Mozartiin ovat humanismi ja oopperallinen draama”, hän sanoo. Hän soittaa Stravinskyn viulukonserton. Totta kai musiikissa on kohtia, joissa on suurta tunnetta, mutta jos se on sitä pelkästään, tunne menettää merkityksensä
”En haluaisi sanoa tätä, mutta nuorison saaminen tällaisen marginaalimusiikin pariin ei ole ihan yksinkertaista. Paloposken mukaan lehden pitkän iän salaisuuksiin kuuluu sitoutuneiden lukijoiden ohella innostunut kirjoittajakunta, joka on halunnut tehdä töitä ”askeettisilla palkkioilla”. Kyllä mainostaminen varmasti tuottaakin heille jotakin, mutta on siinä ollut myös sellaista ajatusta, että alalla pitäisi olla yksi kotimainenkin julkaisu. Riffin levikki on parin tuhannen paikkeilla. Alun perin perustajia oli kymmenen, mutta viime vuodet lehden kustantajana ja päätoimittajana on toiminut yksin Lauri Paloposki. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa 1500 kappaleen painoksena. Osin siitä voi syyttää myös valtamedioita ja radiokanavia, jotka eivät juurikaan tarjoa muuta kuin suurten levy-yhtiöiden masinoimia artisteja.” Mutta toistaiseksi Lasolakin on optimisti. Nettiin suhtaudutaan yleisesti ilmaisena resurssina, ja ilmoittajakunnan mielessä digitaalinen markkinointi kiteytyy sometai Google-markkinointiin, eikä se raha siirry esimerkiksi aikakauslehden omalle alustalle.” Yli 50 vuotta bluesia Jos Riffin maksamat palkkiot ovat ”askeettisia”, vielä halvemmalla pääsee Blues News, joka ei nykyisin maksa useimmista jutuista mitään. Blues Newsia pidetään harrastajien piirissä tärkeänä dokumentaatiotyönä, ja tilaajat ovat pysyneet mukana. Vuonna 1968 Suomeenkin saapuneen blues-innostuksen myötä perustettu Blues News on yksi maailman vanhimmista alan lehdistä. Lasolan mukaan uskolliset kirjoittajat ja valokuvaajat eivät juuri protestoineet, kun palkkioista taannoin luovuttiin. Sain vastauksen, että Riffi ei pidä yllä sellaista kulttuurikeskustelua, jota tuen saaminen edellyttäisi. Toisaalta emme ole voineet nostaa ilmoitushintoja läheskään samassa tahdissa kuin esimerkiksi Postin jakelukulut ovat nousseet”, Paloposki sanoo. Riffin markkinarako on Suomessa selkeä, koska muut musiikkilehdet kirjoittavat alan teknisestä puolesta hyvin vähän. ”Meillä on alusta asti ollut alalla toimivien laitekauppiaiden joukossa tämmöistä myötämieltä, että ilmoituspäätöksiä on tehty Riffin suuntaan silloinkin, kun taloustilanne on ollut nihkeä. Lasolakin myöntää, että nuorempaa polvea on vaikea saada talkoisiin mukaan. Netti voi toimia markkinointikanavana ja sisällön täydentäjänä, mutta terveeksi bisnekseksi siitä ei useimmissa tapauksissa ole, vaan paperilehti on yhä ainoa vaihtoehto.. Riffi on heidän mukaansa niin teknillinen lehti, ikään kuin ammattitai järjestölehti, ettei sitä voi kulttuurilehtenä tukea.” Paloposki yritti vedota esimerkiksi studiotekniikan keskeiseen merkitykseen rockmusiikin kehityksessä, mutta turhaan. ”Meillä verkkosivuston kävijämäärät kasvavat jatkuvasti, mutta kokonaan digitaalisella julkaisulla ei ole mitään taloudellista pohjaa. Lehden päätoimittaja on Maiju Lasola, joka toimii myös Blues Newsin taustajärjestön, Finnish Blues Societyn puheenjohtajana. Riffi on selvinnyt tästä kurimuksesta keskimääräistä paremmin. Paperilehtien ahdingon tärkein syy on viime vuosina ollut ilmoitustulojen merkittävä lasku. Luku ei ole kovin suuri, mutta lukijakunta on ollut uskollista. Tästä on ollut hyötyä, mutta viime vuosina myös haittaa. Mutta kuinka kauan intohimo bluesiin jaksaa kantaa, koska lehden perustanut sukupolvi on jo ehtinyt täyttää 70 vuotta. 30 R ONDO C LASSIC 5|2019 Tekniikan ja kulttuurin rajalla Mielenkiintoinen selviytyjä musiikkialan lehdistössä on vuonna 1996 perustettu Riffi, joka keskittyy musiikin tekniseen puoleen: tuottamiseen, äänittämiseen ja teknologiaan, mutta myös soittamiseen sekä äänentoistoja esitystekniikkaan. Riffi sai pitkään pienlehdille tärkeää, opetusministeriön jakamaa kulttuurilehtitukea, mutta kun tukipäätösten teko siirtyi Taiteen edistämiskeskukselle, tuli stoppi. ”Kun sain kielteisen päätöksen, soitin Taikiin ja kysyin, mihin päätös perustuu. Riffi kuitenkin jatkaa ja nimenomaan paperilehtenä
Sen ideana on tarjota kattavat konserttiohjelmat niihin liittyvine haastatteluineen, ja sitä jaetaan ilmaiseksi konserttipaikoilla. Toiselle aikanaan vaikutusvaltaiselle lehdelle Melody Makerille kävi kalpaten jo lähes 20 vuotta sitten, jolloin se yhdistettiin NME:n kanssa. . Gramophone pärjää digipuolella Klassisen musiikin lehdistä kiinnostavin on brittiläinen, hyvin vaikutusvaltainen Gramophone. Sen sijaan englantilainen, perinteikäs Jazz Journal lopetti paperilehden julkaisemisen kokonaan tämän vuoden alussa. BBC Music Magazine ylpeilee olevansa maailman parhaiten myyvä klassinen musiikkilehti 36 000 kappaleen levikillään. Sen levikki, runsaat 20 000, ei ole suuren suuri, mutta lehden digiversio on ollut poikkeuksellinen menestys. Vuonna 2007 perustettu Opus ilmestyy kuitenkin seitsemän kertaa vuodessa noin 5000 kappaleen levikillä. Lähes samoihin yhteislevikin lukuihin yltää Saksan eri kaupungeissa omana versionaan esiintyvä Concerti. Oopperalehdistä arvostetuimmalla, Opernweltillä, on 10 000 kappaleen levikki. Ruotsalainen, vuonna 1933 perustettu Orkesterjournalen on maailman vanhin jazzlehti, mutta sen levikki on enää parin tuhannen luokkaa ja tulevaisuus epävarma. Levikit laskevat koko Euroopassa. Jazzlehdet ovat perinteisesti olleet pieniä, mutta suuri markkina-alue auttaa. Pohjoismaissa tilanne on varsin vaisu. Tätä nykyä brittiläisistä lehdistä suomalaisissa lehtimyymälöissä ovat näkyvimmin esillä varttuneemmille rockin harrastajille suunnatut lehdet kuten Mojo ja Classic Rock. Luvut ovat yhä kohtalaisen suuria, mutta levikkien lasku on ollut tasaista – Mojon levikistä oli kadonnut parissa vuodessa lähes 10 000 kappaletta. Laskemaan päin on myös ranskalaisen Diapason-lehden myynti, mutta edelleen levikki on noin 30 000. Euroopan suurilevikkisimmät klassiset musiikkilehdet ovat Saksassa, mutta ne ovat ilmaisjakelulehtiä. Suomessakin herätti huomiota varsinkin englantilaisen rocklehdistön klassikon New Musical Expressin paperilehden loppuminen maaliskuussa 2018 peräti 66 ilmestymisvuoden jälkeen. Saksassa on paljon myös kapeampia musiikin alan erikoistai ammattilehtiä. Alan ilmaislehtien suuri määrä on ollut ongelma Saksan maksullisille musiikkilehdille, joista esimerkiksi Fono Forumin levikki on huippuajoista puolittunut ollen nyt noin 10 000. Sen yhteydessä tulee aina CD-levy, joka on koottu BBC:n arkistoäänitteistä. Esimerkiksi Ruotsin jazzliitto Svensk Jazz on kampanjoinut lehden säilymisen puolesta. Erityisesti levyarvosteluistaan tunnettu lehti pystyy näköjään hyödyntämään digitoitua juttuarkistoaan myös taloudellisesti. Norjassa Klassisk Musikkmagasin lopetti paperilehtensä vuonna 2017, ja Ruotsissa klassisen musiikin lehdet ovat kaatuneet toinen toisensa jälkeen. Tanskassa Klassisk-lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Mojon levikki oli viime vuonna runsaat 58 000 ja Classic Rockin noin 40 000. Se on paljon, mutta vielä kymmenisen vuotta sitten lukema oli yli 100 000. Saksassa puolestaan 1950-luvulla perustettu Jazz Podium ilmestyy yhä 10 kertaa vuodessa ja levikki on noin 6000. 31 MUSIIKKILEHTIEN TRENDI ON maailmalla laskeva. Kasvu on ollut nopeaa, ja nykyisin digitaalisia tilauksia on jo kolmasosa koko levikistä eli enemmän kuin millään muulla brittiläisellä lehdellä. Jazzlehdistä kuuluisin, yhdysvaltalainen Down Beat, ilmoittaa levikikseen yhä 67 000 kappaletta. Nyt lukemasi lehden nimikaimalla, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä ilmestyvällä Rondolla, on 68 000 kappaleen levikki
Verkossa on muitakin jazzaiheisia sivustoja, mutta yhtään paperista jazzlehteä ei Suomessa enää ilmesty. Nyt 70-vuotias Rajala suhtautuu yhä intohimoisesti niin jazziin kuin Jazzrytmeihinkin, mutta antaa ymmärtää, että jos jatkajia ei löydy, loppu saattaa olla lähestymässä. Jazzrytmit oli yhdessä vaiheessa Jazzliiton jäsenilleen tilaama lehti, ja liitto vastasi painatusja jakelukuluista. Valkonen on pitkän linjan musiikinopettaja, josta sukeutui lehden omistaja nimenomaan tätä kautta. Tätä avointa henkeä myös lehden täytyy heijastaa”, Kuusisaari kertoo. ”Kansainvälisyys on meille tärkeää. Kaikista muista menoista on pystytty tinkimään, mutta ei Postin hintojen noususta”, Valkonen sanoo. RONDO-LEHDEN PERUSTIVAT vuonna 1963 eri musiikkialan järjestöt, joista yksi, Musiikinopettajien liitto, otti myöhemmin kustantamisen kontolleen. . Oli Suomi miten hyvä musiikkimaa hyvänsä, sisäsiittoisuus on tuhoa tekevä myrkky paratiisissa.” Rondo Classicia kustantaa Classicus Oy, jonka omistaja ja toimitusjohtaja on Harri Valkonen. Jazzrytmit vaatii kuitenkin myös nettimuodossa pirusti työtä”, Rajala sanoo. Päätoimittaja Harri Kuusisaaren mukaan päätökselle on journalistiset perusteet. Classic-osa nimestä juontaa juurensa vuoteen 2004, jolloin Yhtyneiden kuvalehtien Classica-lehti yhdistettiin Rondoon. 2000-luvulle tultaessa järjestö luopui kustantamisesta, ja nykyinen Rondo Classic on itsenäinen, kaikille musiikin ystäville suunnattu julkaisu. Sittemmin taloudellinen pohja kapeni, ja kun vielä Osku Rajalan terveys reistaili, paperilehti lopetettiin. Rajalan mukaan mainostulojakin on vain parin-kolmen tuhannen euron verran vuodessa, joten rahasta ei paljon kannata puhua. Lukijoita on kuitenkin kohtalaisesti, useita satoja päivässä. 32 R ONDO C LASSIC 5|2019 Jazzia vain verkossa Osku Rajalan alusta asti pyörittämä Jazzrytmit ilmestyi paperisena vuosina 1994–2008 mutta siirtyi sen jälkeen pelkäksi verkkojulkaisuksi. ”Meillä tuli aika usein vastaan aiheita, jotka sivusivat yli genrerajojen meneviä juttuja, joten ajattelimme, että miksi emme ottaisi tätä laajemminkin periaatteeksi.” ” Yhtenäiskulttuuri on murentunut myös taidemusiikissa, eikä oman aikamme musiikissa tyyleillä ja tekniikoilla tunnu olevan mitään rajoja. Levikki on Valkosen mukaan pysynyt varsin vakaana, mutta ilmoitusmyynnin lasku ja muun muassa Postin kohonneet jakelumaksut ovat kolhineet myös Rondoa. Hän vastasi Rondoon liittyvistä asioista jo Musiikinopettajien liiton hallituksessa ja otti sitten kustantajan tehtävät kontolleen. Kuusisaari kuitenkin korostaa, että selvä kulttuurinen konteksti halutaan aina säilyttää, eikä fanitusjuttuja tehdä. ”Näköalan laajeneminen ulottuu myös muiden taiteenalojen kuten teatterin ja tanssin puolelle. Nettisivujen toimittamiseen kuitenkin panostetaan, koska ne nähdään välttämättöminä lehden tunnetuksi tekemiseksi. Rondo muuttuu maailman mukana Pienehkön erikoislehden oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu myös esittää näkemyksiä, jotka eivät välttämättä pääse muualla esiin.. ”Laatu pysyy julkaisukriteerinä genrestä riippumatta”, hän lupaa. ”Suurin osa toimituskunnasta on 70:n ja kuoleman välissä, eikä oikein ole nuorempia, jotka lähtisivät talkoilla tekemään. Esitystaiteilla on paljon yhteistä.” Pienehkön erikoislehden oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu myös esittää näkemyksiä, jotka eivät välttämättä pääse muualla esiin. ”Meillä muutokset ovat olleet kohtalaisen pieniä, mutta valitettavasti ne osoittavat aina samaan suuntaan. Myös Jazzrytmit toimii täysin talkoopohjalta. Kulttuurilehtitukea on sentään tullut. Rondon levikki on noin 5000, josta osa menee edelleen jäsenetuna musiikinopettajille. . Viime aikoina klassisen musiikin äänenkannattaja Rondo on pyrkinyt varovaisesti laajentamaan reviiriään myös rockin ja jazzin puolelle. Lehden tulevaisuus on vielä pitkään paperinen. Rondon voi tilata myös digitaalisessa muodossa, mutta Valkosen mukaan se on toistaiseksi täysin marginaalista toimintaa. Arvioin, että viimeisen viiden vuoden aikana tuloistamme on kadonnut yli 20 prosenttia
Bachin, Debussyn ja Brahmsin musiikkia.. 34 R ONDO C LASSIC 5|2019 so r m en pä is sä soi Sivan Magen on sovittanut harpulle mm
Siksi Magen on, monen harpistin tavoin, tilannut ahkerasti uutta musiikkia. Ennen kaikkea orkesterityö tarjosi mahdollisuuden vakauteen, jota hän kaipasi. Kun paljastui, että RSO:ssa oli vakanssi, harpisti innostui. Värisoitin Miltä sukellus orkesterielämään on harpistista tuntunut. Hän perusti trion vuonna 2010 huilisti Marina Piccininin ja alttoviulisti Kim Kashkashianin kanssa, ja kokoonpano tekee kiertueita säännöllisesti. Magen alkoi tutkia, mistä löytyisi vapaa harpistinpaikka. Varhaiset harppuvalmistajat Érard ja Pleyel myös tilasivat sitä tehdäkseen soitininnovaatioitaan tunnetuksi. RSO:n riveissä näkyi soittavan monia Kuhmosta tuttuja loistavia muusikoita. walesilainen Elias Parish Alvars. Voin aina ottaa taukoa, niin että pystyn tekemään myös omia konserttejani. RSO on nimittäin saanut riveihinsä israelilaisharpisti Sivan Magenin, joka orkesterityönsä ohessa tekee kansainvälistä uraa niin orkesterisolistina, sooloresitaalein, kamarimuusikkona kuin opettajanakin. Esimerkiksi tämän vuoden alussa Magen oli kiertueella Pohjois-Amerikassa trionsa Tre Vocin kanssa. Siksi harppuvirtuooseilla ja harpisti-säveltäjillä on ollut tärkeä rooli repertuaarin syntymisessä. Se oli paras suositus. ”Harppu on orkesterissa värisoitin. Konserttikuvaan on ilmestynyt resitaaliesiintymisiä ja mestarikursseja, ja harppu on ollut esillä Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkikonserteissa. Tällöin monet säveltäjät innostuivat soittimesta. Minulle ei ole luontevaa miettiä sellaista koko ajan. ”Parasta tässä orkesterissa on joustavuus. Repertuaari laajenee sovittamalla Jo tätä ennen harppu oli ollut keskeinen soitin juuri Ranskassa. Wagner halusi Ringiin kuusi harppua, ja kyllä ne joskus sieltä kuuluvat, levytyksestä ja akustiikasta riippuen”, hän nauraa. Magen haki orkesteriin ja aloitti työt syksyllä 2017. 1800–1900-lukujen vaihteessa Pariisin konservatoriossa syntyi suoranainen harppuhype Alphonse Hasselmansin luokan ympärille. ”Pitää ylläpitää verkostoja ja tehdä pr-työtä, kehitellä projekteja ja myydä niitä. Radion sinfoniaorkesteriin kiinnitetty israelilaisharpisti SIVAN MAGEN yhdistää orkesterityön ja kansainvälisen soolouran. ”Vaaditaan paljon, että saa harpistina luotua itselleen työmahdollisuuksia”, Magen kertoo. Kuhmon kautta Suomeen Opiskeltuaan ensin Israelissa ja sitten Pariisin konservatoriossa sekä New Yorkin Juilliard Schoolissa Magen asui pitkään New Yorkissa ja kiersi eri mantereilla orkesterien edessä ja festivaaleilla. Linn Recordsille syntyi kaksi soololevyä. ”Aina harppu ei kuulu, eikä sen aina tarvitsekaan erottua. Harpistin soolorepertuaari on nimittäin hyvin rajallinen. Kesällä on luvassa esiintymisiä Kuhmossa sekä Crusell-festivaaleilla. 35 R ONDO C LASSIC 5|2019 OKU MUSIIKINYSTÄVÄ onkin saattanut huomata, että Helsingissä vaikuttaa tätä nykyä huippuharpisti. Lähettiläitä tarvitaan, sillä Magenin mukaan harpun luonne ja mahdollisuudet eivät kovin helposti avaudu monille säveltäjille. Hän uskoo, että harpun sointiväri on aina sopinut erityisen hyvin ranskalaiseen estetiikkaan. Vuosisatojen mittaan harpun koko jatkuvasti kasvoi, mutta vasta 1800-luvun lopussa Ranskassa syntyi moderni konserttiharppu, jossa pedaalien avulla tehdään soitettavaksi myös kromaattiset sävelet. Näin syntyi kaksi harppukirjallisuuden peruskiveä, Ravelin Introduction et allegro sekä Debussyn Danse sacrée & Danse profane. Tyypillisenä haasteena on saada soitin kuulumaan orkesterikudelmasta. Harpistille on kiinnostavaa, että orkesterissa voi olla osana suurimuotoisia teoksia ja hyvin monenlaista musiikkia. ”Esimerkiksi Marie Antoinetten hovissa se oli muodikas soitin, ja kuningatar itsekin soitti sitä”, Sivan Magen kertoo. Hän kertoi Rondolle, mitä tämä erityinen soitin voi tuoda musiikkikentälle. Maaliskuussa Magen konsertoi Nashvillessä ja sieltä palattuaan piti Sibelius-Akatemialla laajan mestarikurssin. Harppu soitinkonseptina on ikivanha, ja keskiajalta barokkiin se oli keskeinen säestyssoitin. Se korostaa asioita, hieman kuin lyömäsoittimet, värittää ja säestää. Rooli on hyvin spesifi”, Sivan Magen selostaa. Näin minun ei tarvitse luopua soolourasta, vaikka tietysti pitää olla valikoiva”, hän kertoo. Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: MAARIT KYTÖHARJU J Uskon, että monet säveltäjät olisivat voineet luoda upeita teoksia harpulle, jos vain olisivat kohdanneet taitavia harpisteja.” ”. Vasta tämän jälkeen harpulle alkoi syntyä varsinaista omaa ohjelmistoa. Hän oli vieraillut useita kertoja Kuhmon Kamarimusiikissa, ja Suomi oli tullut tutuksi. Elämä sooloharpistina oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. ”On tärkeää tuntea harppu myös orkesterisoittimena, etenkin kun opetan paljon”, hän sanoo. Aloin myös haluta lähemmäs perhettäni Israelissa, ja ylipäätään Eurooppaan, jonka kulttuuri on kotoisampi kuin Pohjois-Amerikassa.” Magen ei ollut koskaan soittanut orkesterissa, joka kuitenkin on useimpien harpistien tapa hankkia elantonsa. 1800-luvun alussa harpun lähettiläänä oli toiminut mm. Ne ovat nimittäin kiven alla. Hän on myös itse sovittanut harpulle esimerkiksi Chopinin ja Brahmsin pianomusiikkia
Magen haluaa sovitustensa tuovan alkuperäiseen kappaleeseen jotain lisää tai paljastavan siitä uusia puolia. Magenin edellinen levy ilmestyi vuonna 2015, ja nyt hän suunnittelee jälleen levyntekoa. klo 19 Musiikkitalon Camerata-sali, esiintyjinä mm. Toisin kuin muita kielisoittimia, harppua soitetaan suoraan sormenpäillä, ei esimerkiksi kynsillä niin kuin kitaraa tai koneiston välityksellä kuten kosketinsoittimia. Myös Suomessa harpistit ovat aktiivisia nykymusiikin kentällä, ja harppu on sangen usein mukana ensemblesävellyksissä. Ääntä voi muotoilla erittäin henkilökohtaisesti, ja harppu voi kuulostaa hyvin erilaiselta eri soittajien käsissä”, Magen kertoo. ”Joskus harppu tuo musiikkiin uudenlaisia värejä tai läpikuultavampaa sointia kuin pianolla olisi mahdollista. ”Siksi harpun äänessä on jotain hyvin ilmaisuvoimaista. Sivan Magen viihtyy RSO:ssa, sillä orkesterin joustavuus antaa hänelle mahdollisuuden ylläpitää myös soolouraa. Mutta harppu jos mikä voi pitää mielenkiinnon yllä kokonaisen resitaalin ajan! Haluaisin, että sille annetaan mahdollisuus.” . Magen painottaa, että nykyään tätä ei enää pidetä ongelmana. Ensimmäisiä naispuolisia harpputähtiä oli Henriette Rénie (1875–1956). Pitkäaikaisena haaveena on ollut levyttää Bachin alunperin klaveerisoittimille säveltämät Ranskalaiset sarjat omina sovituksina. Harppuimagoa päivittää vaikkapa musiikinlajeja yhdistelevä Remy van Kesteren, joka villitsee hollantilaisyleisöjä konserttiharppu-ambientillaan. Vaikka soitin on tällä hetkellä naisvaltainen, ja kuvaavasti vaikkapa Wienin filharmonikkojen ensimmäinen naismuusikko oli harpisti, 1800-luvulla opettajat ja ammattilaiset olivat kuitenkin miehiä, Magen muistuttaa. Calogero Palermo, klarinetti, Sivan Magen, harppu, Uusi Helsinki -kvartetti. Magen kertoo, ettei edes muista, miksi alun perin halusi harpistiksi. Ilmaisuvoima yllättää Magen kuvailee, että harpun erityisyytenä on kosketuksen henkilökohtaisuus. 36 R ONDO C LASSIC 5|2019 ”Uskon, että monet [tunnetut säveltäjät] olisivat voineet säveltää upeita teoksia harpulle, jos olisivat kohdanneet taitavia harpisteja. Hän kasvoi muusikkoperheessä Jerusalemissa ja ilmoitti 7-vuotiaana, että haluaa alkaa soittaa harppua. Harpun äänessä on jotain hyvin ilmaisuvoimaista. Poikien osuus harrastajissa on nykyään kasvanut, etenkin Euroopassa. Naisten soitin. ”Ehkä olin kuullut harppua radiossa. Monia nykysäveltäjiä harppu kiehtoo rikkailla sointiväreillään, mutta myös siksi, että modernin harpun historia on lyhyt, eikä raskaan tradition painoa ole. Monelle kuulijalle harpun laaja väripaletti ja erilaisten näppäilytapojen runsaus tulee yllätyksenä. Jos konserttiharpulla haluaa soittaa 1800-luvun loppua varhaisempaa soolomusiikkia, on turvauduttava sovituksiin. Etenkin säveltäjät, joilla on hieno väritaju, kuten Dvo?ák! Sääli, ettei hän koskaan säveltänyt sooloharpulle”, Magen tuumii. Ja kun soitin esimerkiksi Mozartin kamarimusiikkia, ajattelin, että harppu on soinniltaan lähempänä Mozartin ajan pianoa kuin moderni Steinway”, harpisti huomauttaa. Harppu oli pitkään naisille tyypillinen salonkisoitin, ja feminiininen leima on istunut lujassa. Ääntä voi muotoilla erittäin henkilökohtaisesti, ja harppu voi kuulostaa hyvin erilaiselta eri soittajien käsissä.” ” Ranskalaista kamarimusiikkia puhaltimille, harpulle ja jousille, 4.6. Jo 5–6-vuotias voi aloittaa harpunsoiton, vaikkapa kelttiläisellä harpulla ennen siirtymistä konserttiharppuun. Konserttijärjestäjät tuntuvat ajattelevan, ettei harppu kanna itsekseen. Se vaikutti niin maagiselta ja tarpeeksi erilaiselta kuin kaikki muut soittimet!” Häntä ei kuitenkaan heti päästetty harpun pariin, vaan kehotettiin aloittamaan pianolla. ”Haluaisin ihmisten huomaavan, että vaikka harppu on keskeinen orkesterisoitin, se voi olla kiinnostava myös muissa konteksteissa
Tilaukset: www.rondolehti.fi/shop TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Tilaa nyt! Hinta 47 € + toimituskulut Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen!. palvelumaksut Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu • Asiantuntijoina ja tietolähteinä maamme musiikki pedagogian parhaat asiantuntijat • Toimittajat: Anne LindebergPiiroinen ja Inkeri Ruokonen. SOKOLOV Grigori Musiikkitalossa 12.6.2019 klo 19 Beethoven & Brahms LIPUT 43 € / 69 € / 84 € sis. Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille
B Giuseppe Verdin pitkää suhdetta oopperataloon on dokumentoitu Museo della Scalassa. Teatro alla Scalan nykyinen muoto 1987-paikkaisine katsomoineen on peräisin vuodelta 1907. Taloon tehtiin remontti 2002–2004, ja siihen sisältyi arkkitehti Mario Bottan suunnittelema moderni lisärakennus, jossa on harjoitustiloja, pukuhuoneita ja toimistoja.. 39 R ONDO C LASSIC 5|2019 uuuuuuuuuuuuuu!!! Tämä ylhäältä laskeutuva, susilauman ulvontaa muistuttava ääni on se, jota monet laulajat ympäri maailmaa pelkäävät yli kaiken. Se sai nimensä paikalla sijainneen Santa Maria della Scala -kirkon mukaan. Teatteri rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1778. Säveltäjämestarin muotokuva on Achille Scalesen käsialaa, ja Verdin vaimon, sopraano Giuseppina Strepponin oli maalannut tuntematon taiteilija. Tai sitten jokin poliittinen syy suututti – niitä sopii vain arvailla. Angelo Ingannin maalaus Teatro alla Scalasta vuodelta 1852. Maalaus on Museo della Scalan kokoelmissa. Kahtena edellisenä iltana Musorgskin Hovanshtshina ja Rossinin Tuhkimo saivat kuitenkin armollisen vastaanoton, samoin kuin Manon Lescautin laulajat ja kapellimestari Riccardo Chailly. Laulajien ankara kohtelu on ollut Scalan erikoisuus. Ilmeisesti tapahtumien sijoittaminen suurelta osin junaan ja rautatieasemille oli heille liikaa, vaikka mitään kovin erikoista esityksessä ei ollutkaan. Toisaalta ohjaajille buuataan yhtä paljon Saksassakin, eivätkä he ole useimmiten moksiskaan. Kerrotaankin, että loggionistit ovat kesyyntyneet. Milanon Teatro alla Scalan loggionistit, yläparvien seisomapaikoille asettautuneet fanit ovat tällä kertaa ottaneet kohteekseen ohjaaja David Pountneyn, joka saapuu kumartamaan Puccinin Manon Lescautin ensi-illan jälkeen
Hän on johtamissaan oopperoissa ottanut historiallisen, lähdekriittisen lähtökohdan. ”En voinut hyväksyä sitä, että koko syksy odotellaan vain joulukuun avausta. Aluksi uutta systeemiä vierastettiin, eikä katsomo ollut aina täysi, mutta nyt se on otettu omaksi, ja täyttöaste kasvaa taas. Kysyin, että tätäkö te haluatte”, Pereira kertoo. päivän, Pyhän Ambrosiuksen päivän ensi-illalla, joka on aina suuri seurapiiritapahtuma. Toinen on se, että nykyisin siellä todellakin on mahdollisuus nähdä kolme esitystä peräjälkeen ja myös syyskauden ajan. Ei se halua enää päättää vuotta ennen koska menee oopperaan, vaan ehkä samalla viikolla tai jopa samana päivänä. Jos yleisöä halutaan kasvattaa, ei se Scalan tapauksessa onnistu muuten kuin tuomalla esityksiä lisää. Verdin teoksissa fokus on ollut niinikään harvemmin kuulluissa varhaisteoksissa. Niinkin oleelliset italialaiset tyylit kuin bel canto (”kaunis laulu” – Rossini, Bellini, Donizetti) ja verismi (realismi – Mascagni, Leoncavallo ym.) ovat yllättäen olleet heikosti edustettuna. Onko se jo kypsä asialle. Tämä on todella iso muutos. Jos koko talo blokataan kausitilaajille, olemme suurten ongelmien edessä, kun yleisö ei uusiudu tarpeeksi”, hän sanoo. Aiemmin kausi alkoi joulukuun 7. Sanoin kunnioittavani heidän rakkauttaan oopperaan. Hän odottaa vierailua innoissaan. Jälleen Pereira voi ottaa ansion itselleen. Museo della Scala on täynnä dokumentteja oopperassa työskennelleistä taiteilijoista ja taidemuodon kehityksestä.. Mutta jos en saa enää parhaita laulajia, vaan täytyy tyytyä toiseksi tai kolmanneksi parhaisiin, taso putoaa putoamistaan. Olen perustanut taloomme uuden barokkiorkesterin, jossa orkesterimme omat muusikot soittavat periodisoittimia. Sekä Madama Butterflystä että Manon Lescautista hän valitsi harvoin nähdyt alkuversiot. Italialaista modernismia talo muistaa ensi kaudella mm. Nyt tämäkin muuttuu. ”Päätös teoksesta kypsyi keskustellessa ohjaaja David McVicarin kanssa. Ne johtaa Giovanni Antonini.” ”Teemme joka vuosi myös uuden oopperan kantaesityksen isolla näyttämöllä. Se oli epäilemättä kauteni huippukohtia.” Salvatore Sciarrinolta on tilattu teos, ja myös Luca Francesconi pääsee esiin. 40 R ONDO C LASSIC 5|2019 Oopperatalon toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Alexander Pereira ottaa seuraavana päivänä Rondon haastattelussa ansion osaksi itselleen: ”Liian moni hieno laulaja on kieltäytynyt enää palaamasta Scalaan buuausten vuoksi. Kun tulin taloon 2014, otin heti kontaktin loggionisteihin. Seuraava uutuus on Cecilia Bartolin tähdittämä Händelin Giulio Caesare, ja hänen kanssaan on sovittu jo kolmesta uudesta tuotannosta. Tämä kausi alkoi Attilalla, ja viime kaudella nähtiin Ernani. ”Yleisön suunnitteluväli on lyhentynyt. Keskitämme barokkituotannot lokakuuhun, jolloin muut voivat tehdä kiertueita. Tein saman jo vuosikymmeniä sitten Zürichissä, ja kokemukset olivat erinomaisia”, Pereira kertoo. Luigi Nonon Intolleranzalla. ”Kyllä näin uskoisin. Hän sai idean siitä, että väkivaltainen ja synkkä Rosvot voisi sopia sinne. Hän on tehnyt jo Savonlinnassa töitä ja oli vakuuttunut siitä, että Rosvojen siirto Milanosta sinne onnistuu”, Pereira kertoo. Viimeksi se oli Kurtagin Fin de Partie, jota olin yrittänyt saada jo yli kymmenen vuoden ajan, ensin Zürichiin ja sitten Salzburgiin. Olen lipputuloissa miljoonan edellä budjettia!” Uusia ovia avaamaan Teatro alla Scala on tullut tunnetuksi lähinnä Giuseppe Verdin pyhättönä – onhan moni säveltäjän teos saanut siellä kantaesityksensä. Vielä muutama vuosi sitten Scalan yleisö tuhahteli Rinaldo Alessandrinin ja hänen oman orkesterinsa esittämälle Monteverdille. Innoissaan kohti Savonlinnaa Yhtä aikaa Pereiran kanssa Scalaan tuli musiikilliseksi johtajaksi italialaismaestro Riccardo Chailly. Hänen tultuaan ohjaksiin näytösten määrä on kaksinkertaistunut silläkin riskillä, ettei täyttöprosentti ole enää sataa. ”Elvytämme Puccini-perinnön tekemällä uudelleen kaikki hänen oopperansa, ja nostamme verismin arvoonsa. Rinnalla kulkevat bel canto ja barokki. Uskon, että pelon ilmapiiri on voitettu.” Tämä on vain yksi asia, jossa perinteistään tunnettu oopperatalo on muuttumassa. Roberto Alagna palaa Scalaan, samoin moni muu. Pereiran mukaan tämä linja jatkuu, ja sen hedelmiä kuullaan myös Savonlinnan oopperajuhlilla. Alexander Pereira tuntee Jorma Silvastin ja kävi muutama vuosi sitten ihmettelemässä Olavinlinnaa. Viimeksi Händelin Tamerlano sai hyvän vastaanoton. ”Pyysin työrauhaa, ja yllätyksekseni he ottivat asian tosissaan. Syksy on yhtä tärkeä kuin kevätkausikin. Alexander Pereira on saanut La Scalan talouden jaloilleen ja uudistanut rohkeasti sen toimintamalleja ja ohjelmistoa. Verdin Rosvot eli I Masnadieri saa ensi-iltansa kesäkuussa ja tulee melkein suoraan Savonlinnaan
Se ulottui myös johtoaiheiden tarkkaan havainnointiin. Ensimmäisen näytöksen loppu oli piristävä erilaisuudessaan: siinä kuoro laulaa asioita terävästi kommentoiden kuin operetissa ikään. ”On meillä silti eräänlainen puoli-ensemble, eli joukko nuoria laulajia, joita seuraamme ja tarjoamme mahdollisuuksia”, Pereira täsmentää. Sen toimintaa on tehostettu, ja se tarjoaa opetusta jo 1600 nuorelle laulajalle, muusikolle, korrepetiittorille, apulaiskapellimestarille ja lapsikuorolaiselle. Lavastaja Leslie Travers oli ottanut visualisoinnin perusratkaisuksi 1800-luvun lopun junat, rautatieasemat ja art nouveau -teräsrakennelmat. Ei heidän tarvitse enää riskeerata elämäänsä niin kuin jokaisen, joka nyt astuu lavalle. Marcelo Alvarezin Des Grieux ei ollut niinkään nyansseilla nautiskelija vaan rehti ylioppilas. En ymmärrä, mitä siinä olisi väärää.” Katse nuoriin ja italialaisiin La Scalan akatemia on muutenkin ollut Pereiran lempilapsia kaudellaan. Voi Venäjän kansaa! Musorgskin Hovanshtshinassa puikoissa oli Valeri Gergijev. Eivät menneiden laulajien äänitteet tai muistot voi koskaan korvata sitä. Seurue on monipuolistunut, ja orkesterin ja kuoron taso on huikea. Mutta tietenkin katseen täytyy olla kotimaassa: jos ehdolla on kaksi täysin samalla tasolla olevaa laulajaa, joista toinen on italialainen, kyllä minä hänet luultavasti valitsen.” Legendojen varjo on harhaa Vieläkö legendaaristen laulajien perinne luo varjon La Scalassa esiintyville. Tuntuu, kuin pölyt olisi pyyhitty partituurin yltä. ”Kiinnityksemme ovat aina kansainvälisiä, ja ainut kriteeri on korkea laatu. Alun asematunnelma korosti musiikin kiihkeää toimintaa, ja toinen näytös sijoittui sametilla vuorattuun luksusvaunuun. ”Olemme palauttaneet rahat, joten miksi olisi. Tässä on oopperan lumo: laulaja muuttaa pelkonsa joksikin vahvaksi ja inhimilliseksi, joka antaa energiaa ihmisille.” ”Oopperamaailmassa on edelleen tendenssi ajatella, että 100 vuotta sitten kaikki oli paremmin. ”Ne säästävät vain noin 20 prosenttia kuluista. 42 R ONDO C LASSIC 5|2019 Italian hallitseva oikeistopuolue Lega ja sen pääministeri Matteo Salvini raivostuivat ajatuksesta antaa ihmisoikeusrikkomuksista syytetylle islamilaiselle maalle sijaa Italian kulttuurin pyhätössä, ja La Scala joutui palauttamaan 2,5 miljoonaa euroa jo saatua rahaa. Ylikapellimestari Riccardo Chailly jatkoi historiallisesti tiedostavaa lähestymistään Pucciniin. Suoraan sanoen olen vähän menettänyt uskoani häneen niin monta kiireessä hutaisten ja vähin harjoituksin tehtyä esitystä kuultuani – Mikkelissä ja muualla. Tietenkin voin ostaa jonkun tuotannon, josta todella pidän, mutta mieluummin teen yhteistyötä sellaisten taiteilijoiden kanssa, jotka olen itse valinnut.” ”Ohjaustyylimme on varmaankin traditionaalisempi kuin vaikka Saksassa, mutta kyllä siinäkin ajan hermolla ollaan. Järjestämme vuosittain 65 000 lapselle mahdollisuuden nähdä heille räätälöityjä versioita oopperan klassikoista, ja esityksen jälkeen he saavat tavata Tuhkimoita ja Sevillan partureita rooliasuissaan ja tutustua kulissien taakse.” La Scalalla ei ole omaa ensembleä, vaan kaikki kiinnitykset ovat produktiokohtaisia. ”En usko legendojen varjoon, sillä ooppera on live-taidetta. Akatemian oopperatuotannot pääsevät myös teatterin päälavalle ja mukaan kiertueille – seuraavan kerran ensi syksynä Shanghaihin. David Pountneyn ohjauksessa oli sopiva suhde teatraalisuutta ja elokuvamaista realismia. ”Ehkä aika ei ollut vielä kypsä tällaiselle yhteistyölle. Hovanshtshina palautti uskon, sillä se oli Gergijeviä parhaimmillaan: intensiivistä ja joka yksityiskohtaa myöten elettyä musisointia.. Hovanskin (Mihail Petrenko), Galitsinin (Jevgeni Akimov) ja Dosifein (Stanislav Trofimov) kohtaamisessa tiivistyy Hovanshtshinan valtataistelu. Ja 1950-luvulla ei yksinkertaisesti ollut sellaisia laulajia kuin Cecilia Bartoli.” Oopperamaailmassa muotia olevista yhteistuotannoista Pereira ei ole kovin innostunut. Eurooppalaiset koristeelliset teräskehikot keskellä amerikkalaisia hiekkadyynejä oli dalimainen näky. Tenori kalskahti komeasti joskin vähän voimalla. Se on harhaa. Anna Netrebko olisi ollut supertähti minä aikana tahansa. Viime kaudella nähtiin Madama Butterflyn alkuversio vuodelta 1903, ja nyt Manon Lescautista esillä oli ensi kertaa talossa vuonna 1893 Torinon Teatro Regioon sävelletty versio. Chailly korosti johtamisessaan musiikin suoraa aktiviteettia. TUSKIN OLI SUURI YLLÄTYS, että Teatro alla Scala tarjosi huhtikuun alussa vakuuttavan Manon Lescautin, mutta pieni yllätys oli, että kevään toinen uusi tuotanto Hovanshtshina osoittautui yhtä mahtavaksi. Totta kai saudit saamastaan koulutuksesta jotain maksavat. Koko muu miehitys seurasi tiukasti Chaillyn lyöntiä, joka ei antanut paljoakaan liekanarua. ”Yhteistyömme Saudi-Arabian kanssa joka tapauksessa toteutuu La Scalan akatemian Riadiin viemän koulutuksen muodossa.” Eikö yhteistyössä sitten ole ongelmia. Se loi hyvin ajankuvaa ja toi silmänruokaa. Maria José Siri nimiroolissa ei ollut mikään hutsu vaan inhimillinen tyttö heikkouksineen, ja ääni venyi raukeudesta raastavuuteen. ”Lapsiin panostamme myös. Myös makoisat melodiat pääsivät laulamaan. Luulen, ettei se olisi käynyt minkään muunkaan maan kanssa”, Pereira kuittaa. Satamakohtauksen valtamerijahti oli vaikuttava, ja lopun autiomaassa Manon kuoli aiemman elämänsä muistojen ympärillä. Kovin radikaaleiksi emme voi äityä, sillä italialaisille esteettiset arvot ovat tärkeitä, ja ne ovat yhä osa La Scalan identiteettiä.” . Ainakin joskus logginistien buuaukset ovat liittyneet niinkin kummallisiin syihin kuin että joku teki samaa roolia kuin Maria Callas muttei ihan samalla tavalla. Orkestraatio on kevyempää ja yleisote puhemaisempi kuin lopullisessa versiossa
Yhteys tarinaan ja musiikkiin säilyy ilman älyllistä symboliverkostoa. Voi Venäjän kansaa! Käsillä oli Shostakovitshin orkestraatio, joka säilyttää Musorgskin karheuden mutta antaa sille niin värikkään sointiasun, että sanoma kantaa modernin kuuloisena. 43 R ONDO C LASSIC 5|2019 La Scalan orkesteri ja kuoro vastasivat kutsuun kouraisevalla ja sielukkaalla soitolla ja laululla. Margharita Pallin lavastus on alussa jälkiteollinen apokalypsi puoliksi sortuneine tehtaineen ja pilvenpiirtäjineen. Väkevää Venäjää, kuplivaa Italiaa Jostain syystä ei tunnu silti yhtään siltä, että katsottaisiin modernisointia jollain saksalaisella näyttämöllä. Vanhat pitkät turkit ja KGB-univormut rinnastuvat, ja joka puolella kulkee puolisotilaallisia joukkioita – myös vanhauskoisten riveissä. Lopussa vanhauskoiset tekevät polttoitsemurhan tulimerta vasten, joka voisi olla vaikka ydinpommista. Iho meni kananlihalle, kun a cappella -kuoro toisen näytöksen lopussa anoi hädissään harhailevina streltseinä johtajaltaan turvaa, ja tämä vain lähetti heidät neuvottomana kotiin. Juuri käydyn sodan jäänteet näkyvät, ja seuraava on jo ovella, mutta hallitsijat vain jatkavat nahisteluaan. Luksuksen viettelystä samettisessa junavaunussa. Jevgeni Akimov toi esiin Galitsinin sivistyneisyyden alla piilevän julmurin. Kuoro lauloi taivaallisesti. Aikajana kulkee Pietari Suuren valtakauden alun kaaoksesta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Basso Mihail Petrenko eläytyi Ivan Hovanskin despootista raukaksi käyvään rappion tiehen melkein pelottavalla hurjuudella. . Maria José Siri Manon Lescautina ja Marcelo Alvarez Des Grieuxina La Scalan uudessa Puccini-tuotannossa. HARRI KUUSISAARI (Yllä) Ohjaaja Mario Martone tavoitti Hovanshtshinassa symbioosin perivenäläisen tunnelman ja futuristisen pessimismin välillä. Italialainen ohjaaja Mario Martone tavoitti vastaavasti symbioosin perivenäläisen tunnelman ja futuristisen pessimismin välillä. Musorgskin Hovanshtshinan loppu on Wagnerin Jumalten tuhon ja Berlioz’n Troijalaisten ohella oopperan historian kuuluisia tuleen heittäytymisiä, kun vanhauskoiset tekevät joukkoitsemurhan tsaari Pietari Suuren joukkojen lähestyessä.. Sergei Skorokodov oli hänen Andrei-poikanaan narsistinen nulikka, minkä karaktäärin nasaali tenori välitti hyvin. Solistikaarti oli venäläinen, eli idiomaattisuus oli taattu. Stanislav Trofimovin basso soi hengen paloa vanhauskoisten johtajan Dosifein roolissa, ja Ekaterina Semenchuk valotti muhkealla mezzollaan Marfan eri puolia, maagikkoa, nunnaa ja epäonnisesti rakastavaa naista
Vastaavia väristyksiä koettiin Italiassa, missä lajityyppi tuli tutuksi ”sinfonisena rockina”. Brittiläinen Jethro Tull naitti rockin folkille, kun maanmiehistä koostuneiden Yesin ja Genesiksen metodi oli höystää rockia taidemusiikin tehoilla. h pysyvää Teksti: PETRI SILAS va in m u u t o s o n Charlie Parker nosti uransa aikana hattua mm. Islantilaislaulaja Björk on tehnyt erilaisista fuusioista koko taiteilijuutensa ytimen. Taiderockin nousu ja tuho Koko lailla samanaikaisesti jazzrockin synnyn kanssa alettiin Atlantin tällä puolen latoa noidankattiloihin erilaisia, jännittäviä aineksia. Mikä on 1970-luvulla ponnahtaneen jazzrockin tilanne tänään. Miles Davis ja fuusion muut vallankumoukselliset pioneerit kokivat vastaavia ahaa-elämyksiä yhdistäessään 50 vuotta sitten bebopin sävelkulut, väkevän improvisoinnin, indoarabialaisesta traditiosta lainatut vaikutteet ja simppelin 4/4-rumpukompin. Modernin rockin ja popin tärkeimpiin uudistajiin lukeutuvan brittiläisen Radioheadin laulaja Thom Yorke ja kitaristi Jonny Greenwood ammentavat jazzrockin perimästä yhä paitsi yhdessä musiikkia tehdessään, myös soolourillaan ja monissa projekteissaan. Miles Davis yhdisti aineksia mm. Silloin sen koetaan usein viittaavan johonkin hajuttomaan ja mauttomaan. Premiata Formeria MarcoMusiikkia vievät aidosti eteenpäin vain ennakkoluulottomat fuusiot. Yhdysvalloissa 1970-luvulla syntynyt fuusio, jota alkuun kutsuttiin kuvaavammalla ja lihallisemmalla nimikkeellä ”jazzrock”, oli kuitenkin aivan muuta kuin sisäsiistiä, kilpaurheiluun rinnastuvaa egoilua. esikuvalleen Igor Stravinskylle.. Ääni, kuva, moniaistillisuus, kokeelliset konesovellukset ja tekoäly ovat hänelle yhdenvertaisia rakennuspalikoita. Mieleen nousee hilpeyttä herättäviä kuvia taitureista, jotka esittelevät taitojaan eleettöminä pikkutakeissaan. Kyse oli nuorennusleikkauksesta. Trumpetisti Miles Davisin ja hänen siipiensä suojista ponnistaneiden kitaristi John McLaughlinin, rumpali Tony Williamsin, pianisti Chick Corean ja kosketinsoittaja Herbie Hancockin kaltaisten tutkimusmatkailijoiden korvissa soi uudenlainen soundi. Vaikka suurin osa järjellä ajatellen hahmottaa, että vailla eri suuntiin virtaavia vaikutteita asiat jähmettyisivät aloilleen, reagoidaan termiin herkästi tunteen kautta. Kaikuja noista aluevaltauksista kuullaan tänäkin päivänä. Kummelin sketsi Kikka Koreasta ja Jussi Pattitussista, jotka eivät tee virheitä sen enempää soitossaan kuin elämässäänkään, osuu kipeästi maaliin. Proge oli syntynyt ja rockille saatu uusi älyllinen ulottuvuus. Jazzin vapauden ja luovuuden taustalla kuultiin sekä rockin että funkin energinen poljento. bebopista, improvisoinnista ja indoarabialaisesta traditiosta. Teknisen äärimetallin ruotsalaisen suunnannäyttäjän Meshuggahin biisintekijä Fredrik Thordendal yhdistää kitaravirtuoosi Allan Holdsworthilta omaksumiaan legato-linjoja Tomas Haaken pyörteilevien rumpukuvioiden kuljettamiin rytmikudoksiin. Yhtäkkiä nuorisomusiikkiin syventyminen ja sen kuunteleminen oli yhtä validia ajanvietettä kuin levyn tai keikan alistaminen tanssin ja muun seurustelun taustakankaaksi. 46 R ONDO C LASSIC 5|2019 ARVA TYYLILAJEIHIN liittyvä sana herättää musiikin harrastajissa yhtä voimakkaita tunteita kuin ”fuusio”
Hudson ja muut päättivät yli neljä vuosikymmentä sitten Washington D.C.:ssä yhdistää dubreggaen ja hardcorepunkin, vastaava fuusio tai crossover ei ollut käynyt kenenkään mielessä. Niin sanotun klassisen musiikin puolella termin ”fuusio” korvasi jo aikoja sitten sana ”crossover”. Ken tietää, ehkä jossain toisessa ulottuvuudessa on Magnus Lindbergistä versio, joka ei ole koskaan kuullut David Gilmourin ja Roger Watersin näkemykselle rakentuneen Pink Floydin levyjä. . Kun kitaristi Gary Miller, laulaja Paul D. Paikalla ollut englantilainen musiikkitieteilijä Alfred Appel on kuvaillut kirjassaan Jazz Modernism kahden musiikin jättiläisen kohtaamista pikkutarkasti ja mehevästi. Keith Emerson ulvotti Moog-patteriaan kuin villimies ja järjesti improvisointinsa pohjaksi usein ”urkupisteen” iskemällä Hammondinsa koskettimiin tikareita. Brittiproge nosti pintaan Kate Bushin kaltaisia artisteja, joiden ympärille kehittyi vuosikymmenten yli kantavia kultteja. Yhdysvaltalaisen Kendrick Lamarin ja brittiläisen Massive Attackin Robert del Najan kaltaiset tekijät yhdistelevät jo tehtyihin fuusioihin tänään aineksia muun muassa rapin ja elektronisen musiikin puolelta. Genreä edustavien muusikoiden sitkeydestä saadaan pian muistutus meilläkin, kun elokuvasäveltäjä Claudio Simonetti tuo vuonna 1972 perustamansa Goblinin kolmen konsertin Suomen-kiertueelle. Herakleitos taisi osua oikeaan jo muutama vuosisata ennen ajanlaskun alkua: vain muutos on pysyvää. Huumoriin taittuvaa showmiestä oli myös The Nicen ja ELP:n kosketinsoittajassa. On hyvä pitää mielessä, että tee-se-itse -asenne ja uteliaisuus vievät usein pidemmälle kuin ulkoa saneltujen sääntöjen sokea noudattaminen. Kun maailmankuulu saksofonisti on päässyt setin avaavan Kokon toiseen kertosäkeeseen, ampuu hän melodiaan yllättäen otteen Tulilinnusta. Yhtään apurahaa nämä miehet eivät koskaan saaneet, mutta tänään heidän perustamansa Bad Brainsin mainitsevat tärkeänä vaikuttajanaan niin maamme suurin rocktähti Ville Valo kuin Red Hot Chili Peppersin kaltaiset stadionluokan megayhtyeetkin. Huomenna virtaus käy jostain muualta. Brittiprogen suuri nimi Kate Bush tuli tunnetuksi tuotantonsa monimuotoisuudesta. Illan tähti Charlie Parker astelee yhtyeineen lavalle, mutta antaa yleisöön asettuneen merkkivieraan olla rauhassa. Ainakaan siinä muodossa, jossa me sen tunnemme. Eikä ylilyönneiltäkään vältytty. Moniruokaisen tyylinsä puolesta sapluunaan osui myös Brian Mayn, Freddie Mercuryn, John Deaconin ja Roger Taylorin muodostama Queen, mutta puritaanisimmille progefaneille heidän musiikkinsa oli vähän liian kaupallista. Vaan eipä aikaakaan, kun brittiproge jo pöhöttyi niin rumaksi möhkäleeksi, että Johnny Rottenin ja muiden punkkarien oli pakko tulla päästämään siitä ilmat pihalle. Björk on tehnyt erilaisista fuusioista koko taiteilijuutensa ytimen.. Avantgardistinen, jazzia ihaileva säveltäjänero kuulee, miten hänen laatimansa sävelmä muuntuu osaksi häntä palvovan jazzlegendan ryöppyävää tulkintaa. Niinpä siinä ulottuvuudessa ei ole myöskään Kraftia. Tämän sateenvarjon alla toteutetaan kaikenkarvaisia hankkeita samalla laadullisella osumatarkkuudella kuin kaikissa muissakin taiteenlajeissa. Satiiniviitta hulmuten Wakeman esitti teoksiaan komeissa kulisseissa ja jopa taitoluistelijoiden kanssa. Juuri ennen keikan alkua paikalle saapuu venäjää puhuvine seurueineen hintelä mies. Harva yleisössä ymmärtää, mitä on juuri tapahtunut. Vahvasti klasarivaikutteisen ELP:n tuotannon kulmakiviä on mahtipontinen kolmoslevy Pictures at an Exhibition, suora tulkinta Modest Mussorgskin Näyttelykuvista. Mutta tietäjät tietävät, että ”Bird” on juuri nostanut hattua suurelle esikuvalleen, parin metrin päässä istuvalle Igor Stravinskylle. Sillä eihän se, että mukana on muodollisen koulutuksen saaneita, hyvin subventoituja taidemusiikin osaajia, tietenkään takaa korkeatasoista lopputulosta. 47 R ONDO C LASSIC 5|2019 nin ja Le Ormen kaltaisten bändien sävelteokset muuttivat maan musiikki-ilmapiiriä peruuttamattomasti. Pöydässä istuva mies riehaantuu hetkeksi, kunnes pian hillitsee itsensä. Birdin Tulilintu ja fuusion virta New Yorkin maineikkaalla Birdland-klubilla tapahtui talvella 1951 jotain mielenkiintoista ja ”fuusion” teemaan peilaten hyvin merkittävää. Yhtä hyvää ja historiallisesti tärkeää esimerkkiä eri tyylien kaksisuuntaisesta fuusiosta on vaikea löytää. Aivan lavan edessä olevan pöydän päällä seisoo ”varattu”-kyltti, mutta ketään ei näy. 70-vuotispäiviään kohta viettävä Yesin kosketinsoittaja Rick Wakeman julkaisi suurellisia teemalevyjä, joiden aiheiksi kelpasivat niin Jules Vernen Matka maan keskipisteeseen kuin kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritaritkin. Kertaustyylien kerrostuminen etenee, ja onnistumisten sekä epäonnistumisten kautta musiikin ikuinen fuusio jatkuu. Toisilleen ennalta vieraiden asioiden törmäyttäminen vaatii ennen kaikkea näkemystä, ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeutta
Foley-taiteilija saattaa esimerkiksi äänittää tyhjien kookospähkinöiden kuoria, kun tarvitaan kavioiden kopsetta tai läpsyttää sateenvarjoa mikrofonin äärellä, kun halutaan luoda mielikuvaa suuresta linnusta tai fantastisesta lentoliskosta. Pian Bernard Herrmannin ikimuistoinen musiikki parahtaa ilmoille. Foley-äänet ovat siis eräänlaista äänten teatteria: niillä pyritään luomaan mielikuvaa asioiden luonteesta ja materiaalisuudesta. Foley-äänten tehtävä on siis luoda mielikuvaa tapahtumista eikä niinkään tallentaa niitä sellaisenaan. Äänten teatteria Foley-äänillä tarkoitetaan niin sanottuja jälkiäänitettyjä ääniä tai ääniefektejä. 48 R ONDO C LASSIC 5|2019 ESI VALUU HITAASTI VIEMÄRIIN, ovi painetaan kiinni. Siinä missä Herrmannin kirkuvat viulut ovat monelle kuuluisan kohtauksen ikonisin merkki, elokuvan äänet jäävät usein vähemmälle huomiolle. Alfred Hitchcockin Psykon (1960) klassisen suihkukohtauksen voi nähdä sielunsa silmin: Janet Leighin näyttelemä Marion Crane astuu kylpyammeeseen, repäisee paperikäärön saippuapalan ympäriltä, avaa hanan ja nojautuu vesisuihkun alle. Kuvataiteilija Jonna Kinaa kiehtovat kuitenkin nimenomaisesti Psykon äänimaisema ja niin sanotut foley-äänet. – Jonna Kina tekee foley-äänet nähtäviksi Still-kuva Jonna Kinan teoksesta Arr. v äänen kuva Teksti: SINI MONONEN Jonna Kina • syntynyt 1984 Lappeenrannassa • työskentelee videon, valokuvan, kuvanveiston, äänen ja tekstin parissa • Arr. Filmille kuvatussa teoksessa katsoja pääsee seuraamaan, kuinka kaksi foley-taiteilijaa rakentaa uudelleen Marion Cranen kylpyhetken äänimaiseman esinekokoelman avulla. Foley-ääni on tapa ehdottaa jokin asia tietynlaiseksi. For a Scene (2016– 2017). For a Scene palkittiin parhaana pohjoismaisena lyhytelokuvana Nordisk Panorama -festivaaleilla vuonna 2017. For a Scene (2016–2017). Samaan tapaan Psykon suihkukohtauksessa ääni ja kuva luovat yhdessä tuntumaa Marion Cranen aamutakista ja siitä, miltä takki tuntuu pudotessaan kylpyhuoneen lattialle: kangas voi kuulostaa silkkiseltä, karhealta, keveältä tai raskaalta. • Suomen Lontoon instituutin ja Beaconsfield galleryn Below Zero -taidepalkinnon voittaja 2018. Pehmeät askeleet kulkevat kovien kaakeleiden ylitse ja aamutakki valahtaa lattialle. Foley-äänet poikkeavat kentällä äänitetyistä dokumentaarisista äänistä radikaalisti siten, että siinä missä dokumentoiva ääni tallentaa todellisia tapahtumia, foley pyrkii imitoimaan niitä. Se on stereotyyppinen kuulokuva, eräänlainen äänellinen karikatyyri.. Hän on tutkinut foley-äänten olemusta elokuvan suihkukohtauksessa videoteoksessaan Arr
Katkennut muovinen nippuside rapisee tuulena, foliopaperi rätisee kuin tuli, purkautunut c-kasetin magneettinauha kuulostaa kuivilta lehdiltä ruohikossa ja tyhjä öljykanisteri kumisee kuin avaruus. asti. Opastusvaraukset info@ainola.fi tai 09287322 Tervetuloa Ainolaan! Ainolankatu 04400 Järvenpää Aino ja Jean Sibeliuksen koti www.ainola.fi. Tarkemmat tiedot konserteista ja tapahtumista www.ainola.fi. Yhdessä säveltäjä Lauri Supposen kanssa toteutettu triptyykki Score of Arr. Teosta korvat auki lähestyessä siitä alkaa hahmottua nopeasti avainääniä: oven kolahdus, veden solina, vaatteen kahahdus, repeytyvän paperin ääni ja suihkun vapautuminen. KONSERTIT HUVILASSA 5.5. Sen sijaan valokuvasarjan luomat mielikuvat äänistä soivat katsojan mielessä kaikki omassa tahdissaan. Arr. Trio La Rue 20.9. For a Scene -videoteoksessa taiteilijat seuraavat katseellaan kohtauksen rytmiä ja toteuttavat esineiden avulla kaikki kuvaruudulla kuultavat äänet. Kevään tervehdys – Mari Järven pianooppilaat esiintyvät 5.6. Liput: museolippu/ -kortti – Aino ja Jean Sibeliuksen koti Avoinna 2.5.-29.9.2019 ti-su klo 1017, suljettu maanantaisin ja 21-22.6. Marion Cranen liikkeiden äänellinen kuva piirtyy esiin. Nuottikuvaan on kirjoitettu kaikki kohtauksessa nähtävät ”instrumentit”. For a Scene on esillä Espoon modernin taiteen museo EMMAssa (Ahertajantie 5, Tapiola) 26.5. Viitteellisyyttä lisää tradition puuttuminen; ilman kohtauksen analyysia ja kuuntelua nuottikuva selventää vain osittain sen, millaisesta kerronnasta äänimaisemassa on kyse. Äänestä voidaan partituurin avulla varmuudella osoittaa lähinnä sen lähteen lisäksi vain suunta, nopeus ja voimakkuus. Lopulta kaikki esitysmerkinnät ovat ehdotuksenomaisia ja jokainen tulkinta erilainen. Tuolloin samassa tilassa nähtiin myös kohtauksen partituuri. For a Scene voidaan ymmärtää eräänlaisena kommenttina visuaalisen kulttuurin ylivallalle. Foley Objects edustaa tavallaan hälyn taidetta monipuolisella ja moniäänisellä esineiden kokoelmalla, joka ei järjesty mihinkään rytmiin, melodiseen tai hallittuun asetelmaan. Notaatio on tarkkaa ja lukuisin esitysmerkein varusteltua. . Elokuva partituurina Psykon suihkukohtausta tulkitseva videoteos Arr. Jokaisen teoksen nimi paljastaa sen, mitä ääntä esine pyrkii imitoimaan. Lahden Sibelius-festivaalin pienoiskonsertti, Folke Gräsbeck Ainola soi! Sibelius-Akatemia vierailee Ainolassa 25.5., 8.6., 29.6., 13.7., 27.7., 24.8. Äänten kuvallinen esittäminen tuo teoksiin käsitetaiteellisen ulottuvuuden. Arr. Jonna Kina: Bed, sarjasta Foley Objects (2013). Siksi elokuvan kuvattu kohtaus onkin kaikessa epämääräisyydessään tarkempi äänellisten iskujen osoittaja kuin tarkinkaan notaatio. Sarjassa kuvataan helmenharmaalla pohjalla erilaisia foley-esineitä. Siinä tulevat näkyviin kuitenkin myös foley-taiteen improvisatoriset elementit ja nuottikuvan viitteellisyys. Jos sitä pyrkii seuraamaan pelkästään katsellen, teoksen narratiivinen ulottuvuus aukeaa vain huonosti. Jonna Kina: Waves, sarjasta Foley Objects (2013). 49 R ONDO C LASSIC 5|2019 Kiinnostus foley-ääniä kohtaan on seurannut Kinaa pitkään. ja 31.8.2019. Arr. Musiikkia Ainolassa 8.12. For a Scene oli ensimmäisen kerran esillä Helsingissä galleria Amassa vuonna 2017. Teoksen orkestraatio kertoo itsessään kohtauksen dramaturgiasta: vaate, kynä paperilla, paperi 1, jalat, metalli keramiikalla, ovi 1, paperi 2, vesi 1, ovi 2, märkä käsi lasilla 1, ketju… Erilaisten esineiden kollaasi on järjestynyt partituurissa tiheimmillään kuusiääniseksi tekstuuriksi. Hän toteutti vuonna 2013 valokuvasarjan, Foley Objects. Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän – Sella, Freund, Attila 27.8. Sibelius! Liput: lippu.fi MUUT KONSERTIT 4.5. For a Scene (2017) on foley-äänten notaatio
Häntä pilkataan ja hän tapaa Solveigin, joka ei suostu tanssiin huonomaineisen miehen kanssa. Taiteilijoita yhdisti maailmaa kiertävä elämä, joka auttoi näkemään kotimaan osana maailmaa: ”Peer Gynt... Valinta oli osaltaan Ibsenin, joka ohjeisti säveltäjää kirjeissään: ”Hääkohtauksesta on baletin avulla saatava irti paljon enemmän… Sitä varten on sävellettävä oma tanssisävelmänsä. Ehkä sen seurauksena Anitra häipyy aavikolle ja Peer on jälleen yksin. Ahnaaseen egoismiin ja poliittisesti korrektiin ulkokultaisuuteen Gyntin tutustuttaa vuorenpeikkojen kuningas: ”Meidän perustuslakimme mukaan usko on jokaisen ihmisen yksityisasia. Siitä alkaa hänen maailmanmatkansa ja totuuden etsiminen. Kohtaus vuorenpeikkojen luolassa herätti Griegissä vastenmielisyyttä: ”Se haisee lehmänläjiltä, kiihkokansalliselta ja peikkomaiselta omahyväisyydeltä.” Ibsenille luolissa asuvat peikot olivat norjalaisen junttiuden symboli. Beduiinisheikin tummasilmäinen tytär Anitra sulostuttaa Peeriä itämaisella masurkallaan (Anitras dans). ystävät ryöstävät hänet ja vaihtoehdoksi jää jälleen pako erämaahan. on rauhaton ja muodoton, kirjoitettu piittaamatta seurauksista – kuten vain kaukana kotimaasta uskaltaa.” Griegille ja aikalaisilleen Peer Gynt oli outo sekoitus filosofisia pohdiskeluja, toimintakomediaa, moraalista satiiria ja kansalliskiihkon kritiikkiä. 55). Janitsaariorkesterin triangelit, piccolot ja symbaalit sekä itämainen pentatoniikka takaavat eksoottisen tunnelman, johon liittyy tuulahduksia entisaikain siirtomaatavarakaupoista. Grieg yhdistelee siinä norjalaisia tanssiaiheita ja myöhemmin tutuksi tulevia teemoja, joilla esitellään Peer Gynt ja Solveig. Näytelmän alussa Peer Gynt kuuntelee äitinsä Åsen nuhdesaarnat ja lähtee sitten kännissä kuokkimaan kauppiaantytär Ingridin häihin. R ONDO C LASSIC 5|2019 51 Juntteja tuntureilta Huuruinen vaellus vie Peerin vuorenpeikkojen luokse. Säveltäjä oli tavannut Ibsenin Roomassa vuonna 1866 ja singahti kuuluisuuteen pari vuotta myöhemmin pianokonsertollaan. Epätoivoisen Furioso-aiheen kertaus lopussa muistuttaa, että Peer Gynt sinetöi teollaan kohtalonsa yhteisönsä karkottamana maankiertäjänä. Paikallisvärit ovat kohdallaan Arabialaisessa tanssissa (Arabisk dans), jonka Peer Gynt kuulee beduiinien leirissä Pohjois-Afrikassa. Levyllä esiintyvät London Symphony Orchestra ja Oslo Philharmonic Chorus. Henrik Ibsenin menestysromaanin Peer Gyntin kansikuvan on suunnitellut Arthur Rackham. Kappale on kolmannen näytöksen alkusoitto, joka kerrataan näytöksen lopussa. Åsen kuolema (Andante doloroso) on pelkistetty diminuendo-tutkielma, kahden yksinkertaisen mutta riipaisevan sävelaiheen hiipuminen sordinoiduilla jousilla. Kapellimestarina toimii Per Dreier.. Ulkokuori ja kuosi ratkaisee, kun sinulla vain on samat käytöstavat, samat vaatteet, niin pelkojasi peittäköön mitkä tahansa aatteet.” Goethen Faustiin Gynt rinnastaa itsensä kuvitellessaan itsensä totuuden etsijäksi: ”Että katkaisee lopullisesti ja epäröimättä kaikki siteet kotiseutuun ja ystäviin, että heittää rikkautensa taivaan tuuliin, sanoo hyvästit rakkaudenkin riemuille, vain että ratkaisisi totuuden arvoituksen.” Seurauksista piittaamatta Henrik Ibsen pyysi vuonna 1874 Edvard Griegiä (1843– 1907) säveltämään musiikkia Peer Gyntin näyttämöversioon Kristianiaan (Oslo). Heidän kuninkaansa heittää Peerille kysymyksen, joka on ajankohtainen nykytrollienkin maailmassa: ”Mitä eroa on peikoilla ja ihmisillä?” Dovre-ukon tyttären vääntelehtivä tanssi (Dans av Dovregubbens datter) kirvoittaa Peeristä avointa pilkkaa, joka ajaa hänet pakoon peikot perässään. Myös Vuorenkuninkaan kohtaus kaipaa musiikkia, siinä puheosuuksia on lyhennetty paljon.” Samalla tavoin musiikilla korvattiin Pohjois-Afrikkaan sijoittuvan neljännen näytöksen tekstiosuuksia. Kokonaisuutena musiikki korostaa kuitenkin Ingridin hyväksikäyttöä: teko on peruuttamaton ja kohtalokas ennen muuta uhrille. Peer ryöstää Ingridin ja pakenee vuorille. Palmumetsää taustalla.” Raikkaana solisevat puhallinsävelmät ja komeat paisutukset ovat myös muistutus taakse jääneestä kotimaasta. Siinä vaimennetut jouset ja triangeli luovat surumielisesti viettelevän tunnelman. Sarjojen ulkopuolelle jääneet kappaleet olivat enimmäkseen epäitsenäisiä ja näyttämötoimintaa palvelevia numeroita. Griegin musiikki ei ota kantaa päähenkilön hulttioelämään tai näytelmän aatemyllerrykseen, vaan keskittyy tehostamaan kohtauksien tunnesisältöä. Häitä peikkoprinsessan kanssa aletaan valmistella appiukon kotona, jossa Peer otetaan jäseneksi peikkojen primitiivisen itsekkääseen kansakuntaan. Peer rikastuu orjakaupalla, mutta nk. Katettu päivällispöytä, aurinkokatos ja kaislamattoja. Ennen lähtöään ulkomaille Peer käy köyhtyneen Åse-äitinsä luona löytääkseen tämän kuolinvuoteelta. Peer Gynt vastaa laulamalla Anitralle miehekkään Serenadin (Peer Gynts serenad), jossa hän vertaa tyttöä palmuviiniin ja vuohenjuustoon. Samaa kuvaa on myös käytetty levyn kannessa. Toisessa näytöksessä kohtaus karjapiikojen kanssa tarvitsee musiikkia, millaista vain haluat, mutta siinä on oltava paholaismaisuutta. Grieg sävelsi näytelmään kaikkiaan 26 numeroa, joista yhdeksän hän uudisti ja kokosi kahdeksi orkesterisarjaksi vuosina 1888 (op. Toisen näytöksen alkusoitto tunnetaan myös orkesterisarjasta: lyhyt Furioso-aihe kuvaa Morsiamen ryöstön ja murheen murtama jousielegia Ingridin valituksen. Kuuluisa Aamutunnelma (Morgenstemning) toimii alkusoittona neljännelle näytökselle, jonka näyttämöohje maalaa maiseman kaukana Norjasta: ”Marokon lounaisrannikolla. Hardanger-viulun pelimannisoinnut (Halling) virittävät maalaista juhlatunnelmaa, johon kohtauksen lopussa sekoittuu riehakkaita ja uhkaavia sävyjä. 46) ja 1891 (op. Dovre-ukon luolassa (I Dovregubbens hall) Peer alkaa epäillä valintaansa seuratessaan peikkojen kompuroivaa crescendoa, joka huipentuu peikkojen tappouhkauksiin. Orkesterisarjoista puuttuu ensimmäisen näytöksen alkusoitto, Häät (I bryllupsgården), joka antaa teokselle rustiikkisen ja päähenkilön maanista olemusta kuvastavan lähtölaukauksen
Samaan aikaan Norjassa yksinäisessä mökissään Solveig odottaa ja laulaa (Solveigs sang): vuodenajat vaihtuvat, mutta rakkaus ei kuihdu. Lauluillaan Grieg on kuitenkin antanut hänelle elävän ja pitävän muodon, joka sielukkuudellaan läpäisee oman itsensä Odysseiaan eksyneen miehen tarinan. ?. Solveigin laulu oli Peer Gynt -musiikin ensimmäiseksi valmistunut kohtaus. He ovat ihmisiä, jotka pitävät maailmaa pystyssä. Peer Gyntin naisilla tämä tietoisuus on myötäsyntyisenä. Vastausta pohtiessaan hän kuulee kirkkoväen laulavan Helluntaipsalmia, Saarikosken suomennoksessa: ”Taivaan kielellä maan lapsi vajaa ylistää suurta rakentajaa.” Peerin sielua noutamaan saapuva Napinvalaja kertoo tylysti, että jokaisella ”itsellä” on paikka maailman kiertoliikkeessä: ”Si nut oli ajateltu kiiltäväksi napiksi maailman liiviin. Vanhaa Peeriä syytetään siitä, että hän on heittänyt elämänsä hukkaan ja elänyt vain itselleen. Vanhentunut ja köyhtynyt Peer tapaa laivalla Oudon matkustajan, joka haluaa hänen ruumiinsa käyttöönsä tutkiakseen, missä unelmat saavat alkunsa. Lähimmäs päästään hänen Anitralle laulamassaan serenadissa, jota hän kommentoi: ”Peer Gynt ja satakieli, laulaminen on sama asia kuin olla oma itsensä.” Memnonin patsaan ”menneisyyden musiikkia” Peer ei käsitä, ja melodraamassa honkanummella hänen kimppuunsa käyvät ajattelematta jääneet ajatukset ja tekemättä jääneet teot. Grieg kuvaa heidät kaikki musiikissaan ilmeisellä empatialla, Ingridin traagisena uhrina, Åsen hukattuna äiti-suhteena ja katkenneena yhteytenä menneisyyteen, sekä Anitran feminiinisenä toiseutena, jota päähenkilö ei pysty ymmärtämään. Valinnanvapaus on tärkeää, mutta valintoihin pitäisi sisältyä vastuu ja tietoisuus osastaan kokonaisuudessa. Se on hyvin nykyaikainen ongelma, kun ihmisiä ajetaan yhä nuorempina pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin ratkaisuihin. Tuhlaajapojan kotiinpaluu Viidennen näytöksen alussa Peer Gyntin kotimatkalla (Peer Gynts hjemfart) myrskyää meri ja mieli. Laulun suru kuulostaa pysyvältä ja korjaamattomalta. Välillä Solveig tuntuu kuuluvan näytelmän abstrakteihin henkilöhahmoihin. Mutta raksi jäi pois. Dramaattinen laivamatka päättyy haaksirikkoon ja Peer huuhtoutuu kotimaan kamaralle tekemään tiliä elämästään. Yhdellä tasolla Peer Gynt on draama prokrastinaatiosta, kroonisesta viivyttelystä ja lykkäämisestä – kyvyttömyydestä kasvaa aikuiseksi. Vuosikymmeniä Peeriä odotteleva Solveig muistuttaa romanttisen musiikin itsensä uhraavia, toilailevia miessankareita pelastavia naishahmoja (esimerkiksi Wagnerin oopperoissa). Siksi sinä joudut reputettujen laatikkoon ja saat sulautua massaan.” Peer itse kysyy: ”Missä olin minä sellaisena kuin minun olisi pitänyt olla, kokonaisena ja totena, Jumalan merkki otsassani?” Vastauksen hän saa vanhalta, lähes sokeutuneelta Solveigilta: ”Minun uskossani, minun toivossani, minun rakkaudessani.” Näytelmän lopussa Solveig laulaa Peerille kehtolaulun (Solveigs vuggevise), johon näyttämömusiikissa sekoittuu Helluntaipsalmin säveliä: ”Minä liekutan ja valvon, nuku untas uneksuen.” Naiset maailman pylväinä Peer Gynt ei Griegin musiikissa saa oikeastaan minkäänlaista muotokuvaa, musiikillisesti häneltä tuntuu puuttuvan tuo ”oma itse”. Agraariyhteiskunnassa ongelmaa ei ollut, sillä kuokan tai kirveen varteen pääsi heti kun jalat kantoivat. Hän vaikuttaa enemmän korkeuksiin korotetulta ihannenaiselta, kansakunnan idealta tai oikeamielisyyden ohjenuoralta, kuin elävältä ihmiseltä. Musiikki sai varmaan kaikupohjaa Griegin ja hänen Nina-vaimonsa yhteisestä surusta, kun vuonna 1868 syntynyt tytär kuoli 13-kuisena
Kysy oppilaitosalennustamme! Tilaukset osoitteesta http://rondoshop.classicus.fi/kirjat.html tai puhelimitse asiakaspalvelustamme, puh. 123 BÄRENREITER URTEXT Toimittanut Barry Cooper Pianoreduktio: Andrea Campora BA 9038-90 Pianopartituuri (lat.) BA 9038-91 Kuoropartituuri (lat.) Orkesterimateriaali ostettavissa Ensi kertaa: kuoro aloittaa “Sanctus”-osassa solistien asemesta Mukana “Tantum ergo” ensimmäistä kertaa liitteessä Korvinkuultavasti erilainen Ludwig van Beethoven B Ä R E N R E I T E R H U I P P U U U T U U K S I A Ainoa saatavilla oleva kokonaisjulkaisu Antonio Vivaldi La Stravaganza op. Materiaalissa annetaan runsaasti musiikkiesimerkkejä ja innostetaan nuorta omiin kokeiluihin. Bärenreiter Missa solemnis op. (03) 225 1948. 4 12 konserttoa viululle, jousille ja basso continuolle BÄRENREITER URTEXT Toimittanut Bettina Schwemer Pianoreduktio: Andreas Köhs Ota yhteyttä: nuottikauppa sheet music shop Osa 1 BA 7566 Partituuri Pianoreduktio BA 7566-90 Osa 2 BA 7567 Partituuri Pianoreduktio BA 7567-90 Orkesterimateriaali ostettavissa BA 10419 Partituuri Orkesterimateriaali ostettavissa Korvinkuultavia eroavaisuuksia Uraa uurtava urtext-editio Anton n Dvo?ák Sinfonia Nr. Mirja Kopran neliosainen Musiikin perusteet -kirjasarja antaa monipuolisen kuvan musiikin teoreettisesta perustasta, säveltapailusta ja musiikkianalyysistä sekä luo kattavan silmäyksen musiikin historiaan ja eri tyyleihin. Vara udu syks yyn!. Hinnat: 26 € (osat 1 ja 2) 29 € (osa 3) Mupe-ope – valmistaudu jo nyt ensi syksyyn ja tilaa Musiikin perusteet 1–3! Iloa oppimiseen. 95 “Uudesta maailmasta” BÄRENREITER URTEXT Toimittanut Jonathan Del Mar Opeta mupea iloisesti! Musiikin perusteissa hauskanpito ja havainnollistaminen eivät ole haitaksi! Teoria herää henkiin esimerkeillä ja haasteellisetkin asiat hahmottuvat toiminnan kautta. Your next performance is worth it. Kirjasarja yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää yleisten aineiden opetuksen tähän päivään. 9 e-molli op
”Joulun Laulujuhla” 12.12.2020 Joulun toivotuimmat laulut kajahtavat kirkossa neliäänisinä. MICHEL STRINGS www.mikkelinkaupunginorkesteri.fi LIPUT: 24,50 € / 22,50 € / 8 € Sibelius: Jousitrio g-molli (sov. Thomas Caplin (Norja) Anneli Julen Kari Pappinen Kilpailun säännöt ja Ilmoittautumislomake www.kpkonsa.fi M uut k uoro k okkola 400 taPahtuMat Mentori-palvelu. Ilmoittautuminen ja äänitteet esikarsintaan 1.11.2019 mennessä. jousiorkesterille) Sibelius: Presto Nordgren: Viulukonsertto nro 3 Heininen: Michaelmas, Concerto da camera (kantaesitys) Tomatito & Grupo (ESP) · Leo Brouwer (CUB) MARCO TAMAYO (AUT/CUB) · ANABEL MONTESINOS (ESP) Jyrki myllärinen · patrik kleemola · don alder (CAN) KITARAKILPAILU · INTERNATIONAL Guitar orchestra eurostrings YOUNG STARS · KitarakUrsseja tgf.fi v konsertteja • kursseja suomen kitarakilpailu 15 anniversary th 3.-9.6.2019 4.–10.6.2018 & Competition KUTSU kaikille suomalaisille kuoroille ja kuoromuodoille kilpailemaan 8000 € pääpalkinnosta: “E rik F ordEll G rand P rix ” kuorokilpailu 14.3.2020 Kokkolassa Äänitekarsinnan perusteella valitaan finaaliin 8 kuoroa. Marita Kaakisen uusi laaja teos pohjautuu kansanlauluun. Tilaa oma mentori kuorolle! KeskiPohjanmaan kuoroille ilmainen palvelu on avoinna vuosien 2019 2020 ajan ”400 ääntä” / “400 röster” – konsertti 18.1.2020 juhlistaa Kokkolan 400v-juhlavuotta laululla. Kilpailun tuomaristo: Heikki Liimola, pj. 54 R ONDO C LASSIC 5|2019 pe 24.5.2019 klo 19 Temppeliaukion kirkko Kaija Saarikettu , kapellimestari ja viulu Jyrki Lasonpalo , konserttimestari ja viulu ST. KESKI POHJANMAAN PIIRI G rand P rix k uorokilPailu k okkola 14.3.2020 kuorokokkola_rondo94x263.indd 1 22.3.2019 9.17
56 R ONDO C LASSIC 5|2019 Tieto ja tunne samassa paketissa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € SSIC V L Rondo-lehden tilaajana voit liittää tilaukseesi cdlevymme, jotka ilmestyvät kuusi kertaa vuodessa.
Tunkkaisen pöyhistelyn tai mekaanisen taituruuden sijaan Devosin ilmeikkäät, terhakkaasti tekstaavat tulkinnat läpivalaisevat laulunumeroista esiin vivahteikkaita tunnelmia haaveellisesta lyyrisyydestä itseironiaan. OOPPERA Offenbach Jacques Offenbach: Koloratuurinumeroita. Ranskalaisen ensemblensä Jaroussky on saanut seuraamaan vaihtuvia tunnelmia italialaisella spontaaniudella. Erato 190295181963. Sodan ja rakkauden taistelut yhdistävää koloratuurien loistoa löytyy esimerkiksi Erismenan aariasta. Samalla häntä voi pitää julkisen, kaupallisen oopperataiteen ensimmäisenä ruhtinaana, kun edeltäjillä on ollut vielä toinen jalka hoveissa. Laurent Campellone. Hän hyödynsi opettajansa Monteverdin draamallisen puhelaulun ideaa mutta laajensi tyylejä moniin eri suuntiin. Philippe Jaroussky, kontratenori, ensemble Artaserse. Hänellä oli mieltymys basso ostinaton kannattelemiin lamento-kohtauksiin ja toisaalta pastoraaleihin, koomisiin hahmoihin ja humoristisiin rakkauskohtauksiin. Münchenin radio-orkesteri, joht. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN Wagner Richard Wagner: Jumalten tuho. Kaikessa tuntuu venetsialainen aistillisuus ja seksuaalinen vihjailu, joka kertoo kauppametropolin karnevaalien ajan tunnelmasta. Lamentoissa hän saa rinnalleen Artaserse ensemblen ilmeikkäät puhaltajat, esimerkiksi Erismenan kohtauksessa itkevän oboen. Tämä tuotanto tekee hänestä vaikutusvaltaisimman säveltäjän venetsialaisessa oopperataiteessa 1600-luvulla. www.acktefestival.fi K O N S E R T T I K A H V I L A CAFÉ SONCK KALLION KIRKKO,HELSINKI ACKTÉN KESÄSARJA 21.5.-19.9.2019 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 21.5.-19.9.2019 Café Sonck ja Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2, Helsinki KOIVU JA TÄHTI-FESTIVAALI 20.-24.7.2019 Karjalohjan seurojentalo ja Karjalohjan kirkko Keskustie 17/Keskustie 30, Karjalohja Katso ohjelmat ja lisätiedot: rondo60x297_2019.indd 2 12.4.2019 11.11. Nyt sitä vaaraa ei ole, sillä hän tulkitsee musiikkia suurella tyylitajulla, vaihdellen elegantista herkuttelusta raastaviin valituslauluihin. Tässä samoin kuin Xersen kevytmielisessä La bellezza ’e don fugace -ilakoinnissa Cavalli ennakoi myöhemmän barokkioopperan virtuoosista tyyliä. Alpha-levymerkiltä sopiikin odottaa korkeaa laatua. Cavallin oopperoissa on siis paljonkin syytä esiin nostoon, ja Philippe Jaroussky tekee sen erinomaisen viekoittelevasti uudella levyllään. Sensuaalisuuteen liittyy pilkettä silmäkulmassa, kuten esimerkiksi Caliston kohtauksessa, jossa satyyri kiusoittelee lemmenkipeää Linfeaa itsekkäin tarkoitusperin. Peräti 15 oopperan numeroista koostuva kokoelma antaa kattavan kuvan säveltäjän tyyliskaalasta, ja valaisevat esittelytekstit asettavat musiikin kontekstiinsa. Jaroussky laulaa aina sulokkaasti sielua hivellen, mutta joskus tämä kauneus alkaa mennä monotoniseksi. Venetsiassa toimiva ranskalaisen romantiikan ajan musiikin tutkimuskeskus on tuottanut nuottimateriaalin hauskaan Offenbach-koloratuurivalikoimaan, jossa Hoffmannin kertomusten kuuluisa Nukkeaaria suorastaan kalpenee unohdettujen numeroiden rinnalla – niin valovoimaisen raikkaasti Devos ne esittää. . Francesco Cavalli (1602–1676) kirjoitti yli 30 oopperaa, joista 27 on säilynyt. Jodie Devos, sopraano. Laurent Campellonen johtama orkesteri taikoo esiin hämyisän pehmeitä taustakankaita ja hersyviä tanssiaskelia. . Cavalli käyttää recitar cantando -tyyliä joustavasti tunteiden ilmaisuun, ja virrasta irtoaa jatkuvasti pieniä aarioita, duettoja ja tansseja. HARRI KUUSISAARI 58 R ONDO C LASSIC 5|2019 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 10 V. Ombra mai fu – aarioita ja kohtauksia Francesco Cavallin oopperoista Xerse, Statira principessa di Persia, Erismena, Calisto, Eliogabalo, Elena, Ercola amante, Ormindo, Gli amori d’Apollo e di Dafne, Orione, Eritrea, Giasone, Doriclea, La virtu de’stali d’Amore, Pompeo Magno. Usein aarioihin sisältyy parodiaa, kuten suurkaupunkielämän paheista varoittelua (Ormindo). Jodie Devos ja Münchenin radio-orkesteri ovat tehneet timanttisen operettilevyn: viimeisen päälle kunnianhimoisella otteella toteutettuina kepeys ja kuplivuus ovat kaikkea muuta kuin kevyttä viihdettä. Erityisen herkullisia ovat Mesdames de la Halle – ja Le mari à la porte -operettien valssilaulut. Gun-Brit Barkmin, Daniel Brenna, kuukauden levy Karnevaalien hengessä arviot cd Philippe Jaroussky on koonnut oman orkesterin, Ensemble Artasersen, joka on tiiviisti samalla aaltopituudella hänen laulunsa kanssa. Muuntautumiskykyinen laulaja pitää mielenkiinnon yllä ja saa hymyn kuulijan huulille. Alpha 437 . Valoisa koloratuuri-instrumentti kuvioi stratosfäärissä ilmiömäisen notkeasti
Vaikeampi on niellä Konstantin Wolfin tutisevaa Jeesusta, mutta solistien sijaan teoksen pääosassa ovat erinomaiset kuorot. Antiikin aarioita ja jazzia. . Hongkongissa päämajaansa pitävän Naxosin johtajan Claus Heymannin kunnia-ajatuksena oli saada kaupungin oma orkesteri tekemään Wagnerin Ringin ja samalla demonstroimaan aasialaisten orkesterien iskukykyä saksalaisen musiikin pyhimmässä ytimessä. Wagner-veteraani Eric Halfvarsonin Hagenin mustanpuhuvuus vakuuttaa, mutta intonaation epätäsmällisyys vie vähän tehoja. DiDonato on pitkällä urallaan ja monilla levytyksillään osoittanut olevansa yksi oopperataivaan muuntautumiskykyisimpiä tähtiä, mutta Songplay-albumilla lopputulos ei ole ihan niin inspiroitunut kuin saattaisi. Näkökulma Parisottin Se tu m’amiin, Caccinin Amarilli mia bellaan tai Giordanin Caro mio beniin oli ennenkin visusti epähistoriallinen, mutta jazzpianisti Craig Terryn sovituksissa kappaleet solahtavat hämyisän jazzin tyylilajiin. ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 5|2019 59 cD arviot Eric Halfvarson ym. Muinaisesta laulutavasta ei kenelläkään ole tietoa, mutta Stef Connerin esitykset nykyaikaisine niekkuineen eivät tunnu täysin uskottavilta. . David Szigetvári (Evankelista), Konstantin Wolf (Jeesus, basso), Marta Mathéu (sopraano), Raffaele Pé (kontratenori), Reinoud van Mechelen (tenori), Veus, La Capella Reial de Catalunya, Le Concert des Nations, johtajana Jordi Savall. Delphianin julkaisema Euroopan musiikkiarkeologian projekti demonstroi viidennessä osassaan antiikin ääniä, ennen muuta eri soittimia. Vivahteita riittää, ja ainut hajurako eurooppalaisiin huippuorkestereihin on enää puhaltimien tietty yksilöllisyyden puute. Markus-passio on ennen muuta koraalien ja kuorojen juhlaa, kuten koruttoman tarinan päättävässä loppukuorossa Bei deinem Grab (BWV 198). ”antiikin aarioihin”, joilla melodianmuodostuksen tekniikkaa ja tyyliä edelleenkin hiotaan. Joyce diDonato palaa tuoreimmalla levyllään myös nuoruuden harjoitteisiin, ns. Eri versioissa siihen on liitetty musiikkia muista kantaateista ja passioista, Aliavoxin levytyksessä etenkin Matteus-passiosta. Melodioiden pohjana ovat antiikin ajatukset sävellajeista tai moodeista, mutta varsinaiset sävelmät ovat hakuammuntaa – c-molli-asteikosta on pitkä matka Beethovenin ”Kohtalo”-sinfoniaan. HARRI KUUSISAARI VOKAALIMUSIIKKI Apollo ja Dionysos Apollo ja Dionysos, ääniä antiikista (Euroopan musiikkiarkeologian projekti, vol. Levyn teksteissä arkeologimuusikot kertovat tavoittelevansa enemmän tavernojen kiertävien artistien kuin amfiteatterien taiteilijoiden tyyliä. . Tästä syntyy tämän levyn ja kaltaistensa perusongelma: meillä on antiikin perintönä uskomattoman komeaa filosofiaa, kirjallisuutta ja kuvataidetta, mutta näissä musiikillisissa amforan sirpaleissa säveltaide kuulostaa toivottoman vähäläntäiseltä. Musiikkiarkeologiassa päästään tulevaisuudessa varmasti yhä pitemmälle. Savall on tapansa mukaan meedio puhaltamaan sakraalia elämää ja tapauksen tuntua teokseen, joka muissa käsissä murenisi palasiksi. Saksalainen GunBrit Barkmin ei ole koskaan tehnyt Brünnhildeä lavalla, mikä kyllä kuuluu. Hongkongin filharmonikot, joht. Tietty haavoittuvuus pehmentää silti väriskaalaa hyvin. Jaap van Zweden. Tästä syystä hänen tulkintaansa ei voi verrata aikaisempiin levytyksiin, esimerkiksi Ton Koopmanin vuoden 1731 esityksen pätevään rekonstruointiin (1999). Barokkinumeroiden crossover-versioille tekevät seuraa amerikkalaiset jazzstandardit, kuten Shearingin Lullaby of Birdland, Ellingtonin Solitude tai Rodgersin With a Song in My Heart. Jordi Savallin versio perustuu Alexander Grychtolikin vuonna 2010 julkaisemaan (Peters) editioon, jonka pohjana on Pietarista vuonna 2009 löydetty uusi, Bachin vuoden 1744 esitykseen tarkoitettu teksti. Jousien sointimatto on äänityksessä levitetty ylelliseksi, ja vaskilla riittää muskeleita demonisissa kohdissa kuten Hagenin monologissa ja miestenkutsussa. Rekonstruointiyrityksiä on nähty 1960-luvulta lähtien. Kyseessä on siis eri lähteistä koottu pastissi, johon Jordi Savall on tehnyt omia lisäyksiään. Siegfriedin Reininmatkassa ja surumarssissa orkesteri innostuu parhaimmilleen. Sitä odotellessa voi ainakin testata, miltä Orfeuksen ja kumppanien välineet kuulostivat. Stef Conner, laulu ja lyyra, Barnaby Brown, aulos, Callum Bach Johann Sebastian Bach: Markus-passio BWV 247. Laulumusiikissa rytmiikkaa on voitu päätellä runomitoista. 5). Sami Luttinen,. Antiikin musiikkikulttuurista on tallella tekstejä, teoriaa, kuvia ja soittimia, mutta yritykset rekonstruoida kreikkalaisten ja roomalaisten säveltaidetta soivaan muotoon ovat väistämättä oppinutta arvailua. Sarjan viimeisessä osassa, Jumalten tuhossa, Hongkongin filharmonikot soittaa syvällä soinnilla ja jäntevällä otteella, hellittämättä draaman jatkumosta staattisissakaan kohdissa. Laulajien osalta Jumalten tuho ei ole aivan samaa tasoa, vaikka liveäänityksessä onkin saavutettu elävän draaman tuntu. Ensimmäisen osan loppukoraalissa (kantaatista BWV 135) on suurten passioiden kouraisevuutta, ja evankelista David Szigetvári nivoo tapahtumia hyvin yhteen, vaikka ääni välillä haurastuukin. Vaikka ajatus tuntui ensin vähän periferiseltä, tulos oli nimenomaan orkesterin osalta hämmästyttävä. . Delphian DCD34188. . Joyce diDonato, mezzosopraano, Craig Terry, piano ja sovitukset, Charlie Porter, trumpetti ja flyygelitorvi, Lautaro Greco, bandoneon, Chuck Israels, basso, Jimmy Madison, rummut. Armstrong, aulos ja plagiaulos, Olga Sutkowa, aulos, John Kenny, lituus, Julius Wilberg, hydraulis, aulos, Rupert Till, hydraulis, lyömäsoittimet. Hänen äänestään puuttuu jazzissa tarvittavaa sävyisyyttä ja savuisuutta, mutta vastapainoksi saadaan notkeaa kuviointia ja kimmoisaa rytminkäsittelyä. Michelle DeYoungin Waltraute vie pisimmän korren. . Musiikin historia ulottuu kymmenien tuhansien vuosien taakse, mutta nykykäyttöön ja äänilevylle aineistoa on päätynyt lähinnä nuottikirjoituksen keksimisen ajoista alkaen. Naxos. Bachin nekrologissa mainituista viidestä passiosta tallella ovat eri versioina Johannesja Matteus-passiot, kaksi on kokonaan kadonnut, ja Markus-passiosta BWV 247 on jäljellä vain Picanderin teksti. . Näitä ovat myyttisesti soiva lyyra, armenialaisen dudukin kaltainen eleginen aulos, enemmän pan-huilulta kuulostava plagiaulos, pelottavasti törähtelevä lituus-trumpetti sekä kosteasti humisevat hydraulis-vesiurut. Orkesterin ylikapellimestari Jaap van Zweden on tehnyt hienoa rakennustyötä ja pitää kokonaiskaaren niin tiukasti hyppysissään, että pitkä ja raskas teos ei tunnu sellaiselta. . Alia Vox (2 sacd). Saksalainen Daniel Brenna on intomielinen Siegfried, mutta herooisin kalske puuttuu. Markus-passion musiikki hyödynsi alun perinkin Bachin varhaisempia teoksia, kuten Trauerodea BWV 198, josta on määritelty myös passion soitinkokoonpano gamboineen ja oboe d’amoreineen. Erato 0190295534387. ANTTI HÄYRYNEN Heiniö & Kilpinen Mikko Heiniö: Syyskesän laulu, Yrjö Kilpinen: Reflexer. Ääni on kirkas mutta vailla sellaista rautaa ja päättäväistä tarkkuutta, mitä rooli vaatisi. Jazzillistetun barokin ja klassillistetun jazzin välille syntyvä sopu saa aikaan yleistä tasapaksuutta, vaikka diDonato ui suvereenisti tyylien välistä. ANTTI HÄYRYNEN DiDonato Songplay
Jaakko Luoma, fagotti, Tapiola Sinfonietta, Janne Nisonen, konserttimestari. Rossinin fagottikonserton autenttisuudesta ei ole varmuutta, mutta asialla ei ole suurta väliä, kun pääsee nauttimaan Luoman napakasta staccatosoitosta, rohkeasti haarukoiduista intervalleista, aistikkaasti muotoilluista melodioista sekä sotilaallisen täsmällisestä kuvioinnista. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN ORKESTERI Hummel Johann Nepomuk Hummel: Fagottikonsertto F-duuri. Konserttimestari Janne Nisosen liidaama Tapiola Sinfonietta on mukana valloittavan aktiivisesti. Berliinin ”Vanhan musiikin akatemia” soittaa kimaran Vivaldin, Portan ja Tessarinin harvinaisempia konserttoja, solistina useimmiten Xenia Löfflerin barokkioboe. Viulukonsertto Graal Theatre on levyn varhaisin ja laajin teos. Tapiola Sinfonietta on reilun kolmikymmenvuotisen historiansa ajan loistanut ensiluokkaisella ja yksilölliTulkinnan ytimenä on enemmän vimmainen intensiteetti kuin haltioitunut näynomaisuus, mutta minkä vihjaavassa aistillisuudessa häviää, sen dramaattisessa jännitteessä voittaa. Porvoon Suvisoitossa ensi kesänä vieraileva amerikkalaisviulisti Jennifer Koh saa Saariahon musiikin aistillisen profiilin hehkumaan vuoroin herkkänä ja vuoroin demonisena. Valon ja pimeyden vaihtelu välittyy hyvin. 1. Wolfgang Amadeus Mozart: Fagottikonsertto KV 191. . Harmonia mundi HMX 2908798.00 (3cd). Luttisen ääni kajahtaa sydämeenkäyvänä ylärekisterissä ja komeasti rakentuvissa optimistisissa forteissa. Harmonia mundi on koonnut yhteen kolme aikoinaan nopeasti vilahtanutta julkaisua, joissa venetsialainen musiikkiperinne nousee esiin omaperäisimmillään. . ANTTI HÄYRYNEN Szymanowski Karol Szymanowski: Viulukonsertto nro 1. Siinä ei ole välttämättä mitään pahaa, mutta wotanmainen, huojuvaääninen bassobaritoni Michael Nagy ja Johanna Winkelin paineen alla kireäksi muuttuva sopraano eivät ole vahva vaihtoehto kilpaileville levytyksille ( Görne/Schäfer/Eschenbach, Marc/Hagegård/Chailly, Varady/Fischer-Dieskau/Maazel). Rakkautta ja rauhaa tulvivat säkeet ovat koskettavia, mutta musiikissa on myös 1920-luvun sisustustyylejä muistuttavaa eksotiikan tavoittelua. Ajatus ”orkesterin klovnista” on kaukana Luoman kiinteäsaundisesta ja teknisesti hyvin hiotusta fagotinsoitosta. Vaikutelma on silti sulava ja pakottomasti virtaava. Molemmissa eksistentialistiset katoavaisuuden tunnot kohtaavat lempeän hyväksynnän ja toiveikkuuden. Sen sijaan hiljaisissa nyansseissa – joissa lauluissa enimmäkseen vaelletaan – ääni on painava, tukahtuneen oloinen ja linja rakoileva. Kilpisen vähän tunnetun laulusarjan ensimmäinen kokonaislevytys kuullaan bassolle transponoituna. Sibelius-viulukilpailuihin sävelletyssä Tocarissa viulun olemus on tiivistetty olennaisimpaan, vastinparinaan Nicholas Hodgesin tarkoin käsittelemä piano. 3. Monissa teoksista on kyse pastis60 R ONDO C LASSIC 5|2019 arviot cd sellä puhallinsektiolla. Concertino Palatino, johtajina Bruce Dickey ja Charles Toet. Gioacchino Rossini: Fagottikonsertto. Elina Vähälä, viulu, Johanna Winkel, sopraano, Michael Nagy, baritoni, Puolan Radion Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Alexander Liebreich. Cloud Trio jousille saa lyhyessä ajassa jo kolmannen levytyksensä, jossa aikamitat ovat tiivistyneet ja vastakohdat jyrkentyneet. Vähälän hieno Szymanowski-tulkinta saa kymmenen pistettä, Zemlinskyn esitys viisi. . Alexander von Zemlinsky: Lyyrinen sinfonia. Mozartin fagottikonsertossa Luoma vastustaa kiusausta astua klassisen tyylin ja ilmaisuasteikon ulkopuolelle, ja lopputuloksena on tavallista musikaalisempi tulkinta koesoittojen kilparatsusta. Kaija Saariahon musiikissa erilaiset materiaalit ja niistä syntyvät aistimukset peilautuvat erilaisissa soittotavoissa ja sointiväreissä. ANTTI HÄYRYNEN Voyage á Venice Voyage á Venice – Matka Venetsiaan. Ondine ODE-1324. Zemlinskyn Lyyristä sinfoniaa on joskus luonnehdittu Mahlerin Das Lied von der Erden jatko-osaksi, mutta Tagoren sielun puutarhurin runot vievät musiikkia rapsodisempaan ja vähemmän sinfoniseen suuntaan. Elina Vähälä on viulukonserton solistina vastaansanomattoman virtuoosinen, viulun sointi kiinteänä ja notkeana ja kaikki vastukset suvereenisti taklattuna. . Mutta ainakaan tällä levyllä teoksista ei synny onnistunutta parivaljakkoa. ANTTI HÄYRYNEN Saariaho Kaija Saariaho: Tocar, Cloud Trio, Light and Matter, Aure, Graal Theatre. Xenia Löffler, barokkioboe, Georg Kallweit, viulu, Akademie für alte Musik Berlin. Marcello, Tessarini, Rom). Hummelin fagottikonsertto on varhaisromanttisessa juohevuudessaan levyn laajin ja monipuolisin teos. . Koh on sen intohimoinen ja taiturillinen etsijä, joka löytää kimmeltävän orkesteritekstuurin keskeltä lopulta itsensä. Ote on joka tapauksessa kaunis, herkän myötäelävä ja runojen haikeita viestejä nöyrästi tunnusteleva. Levyn kanteen kuvatut Eros ja Psyyke vihjaavat vain kaikkein korkeasoisimpaan kaksimielisyyteen. Mikko Heiniön Syyskesän laulu (2008) ja Yrjö Kilpisen Reflexer (1923) täydentävät toisiaan hienosti Sami Luttisen ja Tuula Hällströmin levyllä. 2. Tässä sekä lyhyessä Auresssa runollisen saundin takaajaksi nousee toinen Saariahon luottomuusikko, sellisti Anssi Karttunen. Alexander Liebreichin johtama Puolan RSO on koitoksessa väkevästi mukana. Alba ABCD 427 . Jennifer Koh, viulu, Nicholas Hodges, piano, Hsin-Yun Huang, alttoviulu, Wilhelmina Smith, sello, Anssi Karttunen, sello, Curtis 20/21 Ensemble, johtajana Conner Gray Covington. Teatro alla moda: Antonio Vivaldi. Syvä bassoväri sitoo sarjat yhteen ja virittää ne korostuneen pohdiskelevalle taajuudelle. Kovien ja pehmeiden, sileiden ja karheiden tai kirkkaiden ja tummien element. Peter von Winterin (1854–1825) 1800-luvun alussa valmistunut fagotticoncertino on hieno lisä ohjelmaan ja tuo levylle oopperamaista c-molli-draamaa. Hänen levynsä kertoo sankarillisen baritonaalisesta belcanto-instrumentista, jolla voi soittaa kauniisti, tunteikkaasti ja virtuoosisesti. Gli Incogniti, Amandine Beyer, viulu. Jaakko Luoma on soittanut orkesterin riveissä vuodesta 1993, vaikka väliin on mahtunut myös soolofagotistin työtä Pariisissa ja Berliinissä. 2. Szymanowskin vuonna 1922 kantaesitetty ensimmäinen viulukonsertto ja Zemlinskyn Lyyrinen sinfonia (1923) Rabindarath Tagoren runoihin ovat peräisin samalta aikakaudelta, ja molemmissa ollaan liukumassa huumaavasta myöhäisromantiikasta arvaamattomaan modernismiin. . basso, Tuula Hällström, piano. 3. . Heiniön laulusarja syntyi alunperin matalalle bassolle, ja tässä muodossa Luttinen siihen tarttuu. Peter von Winter Fagotticoncertino c-molli. . 1. Sonate e canzoni: Giovanni Gabrieli. Ensilevytyksenä kuultava Light and Matter perinteiselle pianotriolle etenee pyörteisessä liikkeessä ja saavuttaa erikoisen painottomuuden tunnun. Venice: The Golden Age (Vivaldi, Porta, A. Accentus ACC 30470. Hällström antaa pianotekstuurien kulkea vahvoina laululinjan yllä kuin ajan virran – Heiniön kaarimaisessa sarjassa hellästi solisten, Kilpisen Pär Lagerkvistin runoihin säveltämissä lauluissa napakammin, ekspressiivisiä ja vaalean klassisia juonteita esiin tuoden. Venetsian tasavalta oli pitkään idän ja lännen kohtaamispaikka ja myöhemminkin musiikillisen kekseliäisyyden hautomo. tien välillä on jännite, jolla on usein myös eroottinen vivahde. Cedille CDR 90000183
. Jevgeni Sudbin, piano. Salosen Sarabande per un coyote (2010) ja Saariahon Dreaming Chaconne (2010) kuuluvat sen pohjalta syntyneisiin Mysteerivariaatioihin. Nuori Salonen on YTA III:ssa (1986) ja Saariaho Petalsissa (1988) raikkaan ja korvia avaavan kokeellisuuden innoittama. Nyt sarja on täydentynyt Deccalle kahdella ensimmäisellä soolosonaatilla ja ensimmäisellä partitalla. Ondine ODE1294-2. 126 bagatelleissa käydään suoraan asiaan eli Beethovenin myöhäiskauden ilmestyksenomaisimpiin näkyihin. . . 110 ja 111, Bagatellit op. C-molli-sonaatissa avausosaa hallitsee traaginen retoriikka, enemmän ylevää epätoivoa kuin epätietoista kaaosta. Ja kaikki kunnia yamahoille ja periodipianoille, mutta on suuri ja levollinen nautinto kuunnella Sudbinin herkin kosketuksin soittamaa ja BIS:n tasapainoisesti äänittämää Steinwaytä. R ONDO C LASSIC 5|2019 cD arviot 61 sista, ja sellainen on myös israelilaiselta Uri Romilta (s. Decca 483 3954 . Enkä soisi, että esitysperinne olisi este nauttia näin uljaasta Bach-soitosta. Concertino Palatino, viulistinaan Sirkka-Liisa Kaakinen, on levyttänyt valikoimansa suosiolla San Petroniossa Bolognassa, jossa on tarjolla samantyyppinen akustiikka sekä Gabrielin musiikin tarvitsemat kaksi vastakkain asetettua urkua. Hyvin vähän on muuttunut tulkinnallisissa lähtökohdissa: Hahnin Bach-soitto polveutuu Menuhinin, Milsteinin ja Perlmanin edustamasta romanttisesta traditiosta. Wilhelmina Smith, sello. 126. Hahnin viulu, Vuillaumen kopio ”Cannone”-Stradivariuksesta, soi peräänantamattoman kirkkaana ja läpäisevänä, mutta hän huomioi myös hiljaiset ja hauraat hetket. Se ei tarkoita varhaisempien viulistien paatoksellista julistusta tai kvasiohjelmallista dramatisointia – Hahn on tulkinnoissaan verraten objektiivinen ja suora. Pisteet Vivaldille ja pirteille tulkinnoille. As-duuri-sonaatissa op. Jevgeni Sudbin on levyttänyt Beethovenin pianokonsertot Osmo Vänskän kanssa, mutta soolopianoteoksiin hän tarttuu levyllä vasta nyt. Alessandron veli Benedetto Marcello kirjoitti 1720 pamfletin Teatro alla moda, jossa hän hyökkäsi Vivaldin teatraalista ja tehosteilla täytettyä tyyliä vastaan. Toisen osan muunnelmat Sudbin kohottaa korkeuksiin kärsivällisesti ja vakuuttavasti. ANTTI HÄYRYNEN Beethoven Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit op. 110 korostuu intiimiys ja rohkea fantisointi, joka finaalissa purkautuu huikeasti toteutettuna fuugana. Samalla he todistavat, että Vivaldin uusi tyyli todella oli musiikillisen uudistumisen lähde eikä ohimenevä muoti-ilmiö. Giuseppe Colombi: Chaconne. Amerikkalainen Wilhelmina Smith soittaa vaativan ohjelman komealla virtuositeetilla ja hienosti äänitettynä. ANTTI HÄYRYNEN Salonen & Saariaho Esa-Pekka Salonen: YTA III, knock, breath, shine, Sarabande per un coyote. Maailman ensimmäiseksi soolosellokappaleeksi luonnehdittu Giuseppe Colombinin (1635–1694) Chaconne toimii ohjelman vedenjakajana. . Kolmannella levyllä siirrytään 1600-luvun alkuun, jolloin Venetsiaa hallitsi Giovanni Gabrielin monikuoroinen musiikki. Tänä vuonna nelikymppiseksi kypsyvä Hilary Hahn levytti Bachin kolmannen sooloviulusonaatin ja jälkimmäiset partitat vuonna 1998 Sonylle. . Jotkut tempoista – esimerkiksi h-molli-partitan Allemande – tuntuvat oikeasti hitailta, mutta niistäkin erottuu määrätietoinen liike. Useimmat teoksista ovat alun perin Anssi Karttusen sellotaiteen innoittamia, mutta kaikki merkittävä musiikki tarvitsee myös uusia näkökulmia. . Esa-Pekka Salosen ja Kaija Saariahon teoksista soolosellolle syntyy oiva poikkileikkaus sekä säveltäjiensä että suomalaisen modernismin kehityksestä vuosituhannen vaihteessa. Se saa toivomaan, että hän levyttäisi loputkin sooloviuluteokset uudestaan. Teokset ovat ilmaisuiltaan persoonallisia mutta myös ekonomisia, eikä Sudbin valppaasti detaljoiduissa tulkinnoissaan ajaudu paisuttelemaan asioita. Kuudessa bagatellissa hän ei aina ehkä vastusta kiusausta sijoittaa aforistisiin kappaleisiin liikaa merkityksiä, mutta aktiivisuudellaan hän löytää Beethovenin miniatyyreistä yhä uusia särmiä. Kahdessa viimeisessä pianosonaatissa sekä op. Lopputuloksesta paistaa puhaltajien valtava kokemus tämän ohjelmiston parissa ja sointi, jossa jyhkeä monumentaalisuus yhdistyy kamarimusiikilliseen detaljointiin. BIS 2208. Kaikesta kuulee, että Hahn on elänyt tämän musiikin kanssa koko ikänsä, ja tulkinnat ovat hyvin eheitä ja kypsiä, olipa tyylistä mitä mieltä tahansa. Smith pureutuu musiikkiin valtavalla, vaikka toisinaan vähän yksiulotteisella intensiteetillä. Gli Incogniti ja Amandine Beyer hyökkäävät takaisin esittämällä tukun repäiseviä viulukonserttoja ja Olimpiade-oopperan alkusoiton näyttämölliseen tyyliin, jossa voi miltei nähdä soitinteoksissa seikkailevat ja yhteen ottavat henkilöhahmot. Se tarkoittaa vibratoa, rohkeaa rubatoa ja etenkin hitaissa osissa verkkaisia tempoja. ANTTI HÄYRYNEN PAKETTIMATKOJA RIIHIMÄEN KESÄKONSERTIT 4.– 9.6.2019. 1969) tilattu konsertto Vivaldin tyyliin. Sudbinin perspektiivi on erilainen moniin tulkintoihin verrattuna: tässä ihminen on pieni ja musiikki suuri, ponnistus on enemmän henkinen kuin fyysinen ja sen silaa eräänlainen humaani ylevyys. Levyn gravitaatiossa noista teoksista syntyy ohjelman taiteellinen painopiste, jossa eri tekniikat ja ilmaisulliset linjat risteytyvät. Kaija Saariaho: Dreaming Chaconne, Petals, Sept papillons, Spins and Spells. Gabrielin sonaatteja ja canzonoita on yritetty usein äänittää Venetsian Pyhän Markuksen kirkossa, mutta lopputulokset ovat olleet hälyisiä. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Sonaatit sooloviululle 1–2, Partita nro 1. Hilary Hahn, viulu. Edellisen kilpailusävellys knock, breath, shine (”koputa, hengitä, loista”, John Donne, 2010) ja jälkimmäisen Sept papillons (”Seitsemän perhosta”, 2000) kuvastavat heidän sellosuhteensa syvenemistä ja rikastumista, ehkä myös tietyn estottomuuden vähenemistä. Hahn soittaa e-r-i-t-t-ä-i-n tarkasti, toisinaan jopa mekaanisen kuuloisesti (h-molli-partitan Borea), ja paremmin kuin 17-vuotiaana. Musiikki kuulostaa vaikuttavalta, mutta myös tavallisemmalta kuin Karttusen moniulotteisemmissa tulkinnoissa
On ollut nautinto tehdä sitä niin erityyppisten viulistien kanssa Isabella Faustista Patricia Kopatchinskajaan.” Intohimona kvaliteetti Anu Komsi on viimeisen vuoden ajan tehnyt eräänlaista surutyötä jouduttuaan aviomiehensä Sakari Oramon kanssa kuoppaamaan rakkaan Kokkolan ooppera -projektinsa. ja 17. paluu yhteen hänen uransa tärkeimmistä teoksista, Kurtagin Kafka-fragmentteihin Oulun musiikkijuhlilla. ”En olisi voinut kuvitella silloin, että teos seuraa minua vielä yli 30 vuotta. Pian ilmestyy myös hänen ja RSO:n teoksesta tekemä levytys Ondinelle. Tämä kauneus on samalla ansa kuulijalle, sillä lopputuloshan on hirveä. Magnus Lindbergin Accused-teoksessa sopraano esittää sekä Stasi-oikeudenkäynneissä syytettyjä että syyllisiä. Hän on silti tyytyväinen siihen, että he saivat lopettaa huipulla, Meyerbeerin Pohjantähden kaikin puolin onnistuneeseen tuotantoon. Sopraanolle ja viululle sävelletyn teoksen toisena osapuolena oli tällä kertaa Minna Pensola. Sellaisia olivat mm. ”Ehkä siitäkin syystä häntä kiehtoo Jokanaanin [Johannes Kastaja] ylimaallisuus. ”Feldman laittaa sopraanon roikkumaan korkealla, eikä sieltä tunnu pääsevän edes pois, ja hengityspaikkoja on vaikea löytää. Heinz Holligerin Lumikin nimirooli, Magnus Lindbergin Accused sekä Morton Feldmanin monologi Neither, joka hän teki viimeksi Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Uuden musiikin pauloissa Komsi kokee tehneensä vielä Salomeakin raskaampia tehtäviä uuden musiikin saralla. Oopperassa ei ole yhtään tyhjää hetkeä, mistä ansio lankeaa tietysti myös Oscar Wilden tekstille. Samanlaisina toistuvien säkeiden muistaminen on haaste sinänsä, ja kun teimme sitä 2004 Susanna Mälkin kanssa, hän auttoi minua näyttämällä tietyissä kohdissa Kodaly-merkkejä, jotka molemmat opimme jo lapsena”, Komsi naurahtaa. Nyt näin on käynyt kuin itsestään, ja rooli istuu äänelle präsäämättä. Ei siinä empatialle riitä tilaa”, analysoi Anu Komsi Salomen roolia. ”Vaikka Salome onkin tyyppinä ihan mahdoton, se on myös herkullinen. ”Hän on silti moniulotteinen ja ylistää Jokanaania runollisen kauniilla kuvilla, jotka ovat yhteydessään pelottavia. ”Niin, tässäkin iässä ääni voi vielä kehittyä”, hän hymyilee niille, jotka ovat epäilleet koloratuurin mahdollisuuksia näin tuhdin roolin parissa. Saksassa, ja lisää esityksiä on tulossa. Komsi ja Sakari Oramo ottivat teoksen ohjelmistoonsa jo vuonna 1988 ja levyttivätkin sen. toukokuuta. Komsi on esittänyt sitä jo useaan otteeseen mm. Tulkitsijan ei silti saa osoitella, vaan hänen on jätettävä yleisölle vapaus muodostaa mielikuvansa.” Eri kapellimestarit ovat ehdotelleet Salomea Komsille jo yli vuosikymmenen ajan, mutta hän halusi odottaa, että äänen keskialue kehittyy vielä vahvemmaksi. Hän on sellaisen yhteisön kasvatti, jossa äärimmäinen itsekkyys vallitsee, ja vallanhimo ja uskonto sekoittavat ihmisten päät. Viattomuus hänestä on silti kaukana. Roolin laulajaa vaanii hysterian vaara, joka täytyy torjua pysymällä tiukasti partituurissa.” Komsi kokee paluunsa Richard Straussiin melkein ympyrän sulkeutumisen merkeissä, sillä hän lauloi ensi kertaa Zerbinettaa säveltäjän oopperassa Ariadne auf Naxos Turun musiikkijuhlilla niinikään Leif Segerstamin johtamana vuonna 1994. Vähäaineksinen, hypnoottinen teos vaatii solistilta paljon. teinihirviö tekee mitä haluaa LEIF SEGERSTAMIN ylikapellimestarin kausi Turun filharmonisessa orkesterissa päättyy komeasti RICHARD STRAUSSIN Salomen konserttiesityksiin 16. ANU KOMSILLE ”teinihirviö” on askel raskaampaan suuntaan, mutta hänen modernin musiikin ohjelmistostaan löytyy vielä kovempia pähkinöitä. 62 R ONDO C LASSIC 5|2019 suomessa soi Koonnut: HARRI KUUSISAARI ”ONHAN TÄMÄ MIELETÖN ROOLI, todellinen teinihirviö, joka on tottunut saamaan mitä haluaa. Se on kuin liediä, jossa täytyy koko ajan herkeämättä vaihtaa roolia tukijasta solistiin. Tämän kevätkauden ohjelmassa Komsilla oli mm. Anu Komsi lauloi Katarinan roolia Meyerbeerin Pohjantähdessä, joka huipensi Kokkolan oopperan taipaleen 2017.. Hän näyttää keskisormea häntä viettelevälle Herodekselle ja haukkuu niin roomalaiset kuin egyptiläiset tyhmiksi”, Komsi jatkaa
”Kun aloitin opiskeluni 1980-luvulla, silloin jo haikailtiin, että kuka sen tekisi. Ensemble Masques. Kotkan konserttitalossa ja Pe 24.5. Grieg: Pianokonsertto a, Sibelius: Sinfonia nro 2 D. Beethoven kuullaan myös Ke 15.5. Anssi Karttunen, sello. Fazil Say, piano. Mahler: Sinfonia nro 10, Adagio, Mahler: Des Knaben Wunderhorn. ”Joskus se näyttää vähän puuhastelulta: ei uskalleta lähteä tekemään asioita isosti ja korkeimman kvaliteetin ehdoilla”, hän miettii. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 16.5. Unsuk Chin: Sellokonsertto, Schubert: Sinfonia nro 9 C. Poppe: Fett (ke), Szymanowski: Viulukonsertto nro 1, Sibelius: Sinfonia nro 3. Anderson: Fantasias, Ravel: Pianokonsertto G, Berlioz: Symphonie fantastique. Bach: Pianokonsertto, Wennäkoski: Jong, Chopin: Andante spianato et grande polonaise brillante, Copland: Music for the Theatre. Carelia-salissa klo 19. Mendelssohn: Meerestille und glückliche Fahrt, Lindberg: Sellokonsertto nro 2, Beethoven: Sinfonia nro 5. Christian Tetzlaff, viulu. Ke 8.5. Pablo Heras-Casado, joht. Erkki Hirsimäki, pasuuna. Madetoja: Kullervo – sinfoninen runo, Bruch: Skottilainen fantasia, Beethoven: Sinfonia nro 7 A. Pe 10.5. Musiikkitalossa klo 16. Gabriel Fauré: Jousikvartetto e, Castérède: Concertino trumpetille, pasuunalle ja pianolle, Debussy: Pianotrio G. ”Se, että pääsee Opernwelt-lehden kanteen, kuten me Kokkolassa pääsimme, ei onnistu millään varman päälle -keinoilla. Beethoven: Pianokonsertot nro 2, 3 ja 4. Charlotte Hellekant, mezzosopraano, Shenyang, baritoni. & pasuuna. Tanja Tetzlaff, sello. 63 R ONDO C LASSIC 5|2019 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Jurjen Hempel, joht. To 9.5. toukokuu RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. Hannu Lintu, joht. Colin Currie, lyömäsoittimet. Dima Slobodeniouk, joht. Snellman-salissa klo 19. Kuusankoskitalossa klo 19. TAPIOLA SINFONIETTA La 18.5. Revueltas: La Noche de los Mayas (Mayojen yö), Šostakovitš: Sinfonia nro 15. Santtu-Matias Rouvali, joht. Schubert: Fantasia f. ja La 18.5. Susanna Mälkki, joht. To 16.5. Strauss: Salome (konserttiversio). ja T o 16.5. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Su 5.5. Joonas Ahonen, piano, Emil Holmström, piano. André de Ridder, joht. Paavali Jumppanen, piano. To 23.5. Sakari Männistö, jongleeraus. Dima Slobodeniouk, joht. Susanna Mälkki, joht. Hannu Lintu, joht. To 23.5. Italialaisia oopperanumeroita. Mutta miten se onnistuu, jos he eivät pääse edes opettamaan, kun heiltä ehkä puuttuvat ne ja ne pedagogiikan opinnot. Jean-Efflam Bavouzet, piano. Christopher Seaman, joht. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19. konservatoriolla klo 19. Ei tällaiselle byrokratialle saisi antaa valtaa.” . HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Finlandia-talossa klo 19. Zimmermann: Dialoge, konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille. David Zinman, joht. Jaakko Kuusisto, joht. Eero Lehtimäki, joht. Miltä Komsin silmin institutionaalinen musiikkielämä nyt näyttää. To 16.5. Kalevi Aho: Sieidi, konsertto orkesterille ja lyömäsoittimille, Beethoven: Sinfonia nro 9. Olari Elts, joht. OULU SINFONIA To 9.5. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI La 4.5. Grieg: Holbergin ajoilta, Haydn: Viulukonsertto C, Dvo?ák: Nocturne, Bartók: Divertimento. ja Su 19.5. Daniel Blendulf, joht. Pe 17.5. Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10, Beethoven: Sinfonia nro 3. Sibelius: Satu, Ond?ej Adámek: Follow me – konsertto viululle ja orkesterille, Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle. Johannes Gustavsson, joht. Bruckner: Sinfonia nro 2. Veriko Tchumburidze, viulu. Onneksi edes RSO uskalsi.” Musiikin korkeimpien oppilaitosten osalta Komsi on hämmästellyt sitä, kuinka vähän siellä on esimerkiksi laulun opettajina sellaisia, jotka ovat tehneet todella kovan kansainvälisen uran. Nicholas Collon, joht. Isabelle Faust, viulu. Heini Kärkkäinen, piano. ja Pe 17.5. Ei omaa oopperakulttuuria luoda lainaamalla muualta vaan tekemällä itse sellaisella tasolla, että se herättää mielenkiintoa. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI To 9.5. , P e 17.5. klo 16. P.D.Q. Yhä ollaan samassa tilanteessa. Otto Antikainen, viulu. Beethoven: Pianokonsertto nro 1 ja 5. PORI SINFONIETTA To 9.5. Konserttitalossa klo 19. Stephen Hough, piano. kaupungintalossa klo 19. Pe 10.5. Dimas Ruiz Santos, joht, Abraham Cupeiron, soittimia eri maista. Teatteritalossa klo 19. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Ke 8.5. Weber: Oberon-alkusoitto, Beethoven: Pianokonsertto nro 5, Dvo?ák: Sinfonia nro 9. Bach – Stokowski: Toccata ja fuuga d, Rahmaninov: Paganini-rapsodia, Honegger: Sinfonia nro 3 ”Liturginen”, Bach – Stokowski: Ein feste Burg ist unser Gott Pe 24.5. Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu, finaali. Ke 22.5. Ke 29.5. Hillborg: Mantra – Elegy Hommage to Stravinsky, Stravinsky: Viulukonsertto, Haydn: Sinfonia nro 104. Hannu Lintu, joht. To 16.5. ”Meidän omien tähtiemme on oltava esimerkkejä nuoremmille ja vedettävä heitä mukanaan. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI To 9.5. Pekka Kuusisto, viulu. Promenadisalissa klo 19. Kevään korvalla -kamarimusiikkifestivaali. Atso Almila ja Markus Lehtinen, joht. Se, joka on laittanut itsensä likoon vapaan kentän organisaattorin työhön loputtomine rahan hankintoineen, ei kokemuksiaan hevin unohda. Suomella on mahtavan musiikkikoulutuksen tuomat taitoreservit – pitäisi olla vain itsetuntoa hyödyntää niitä.” Yhtenä esimerkkinä uskalluksen puutteesta hän ottaa modernin oopperan kulmakiven, Zimmermanin Die Soldaten -teoksen, jota ei ole vieläkään nähty kokonaisena Suomessa. Mario Venzago, joht. Madetojan salissa klo 19. KYMI SINFONIETTA To 23.5. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Su 12.5. klo 15 Turun linnassa. Mats Zetterqvist, valmennus ja viulu. Jan Sandström: Echoes of Eternity, konsertto kahdelle pasuunalle ja orkesterille, Borodin: Sinfonia nro 2. To 16.5. TAMPEREEN KAUPUNGINORKESTERI Tampere-talossa klo 19. Kamarimusiikkia Villa Gyllenbergissä HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 12.5. Musiikkikeskuksessa klo 19. HARRI KUUSISAARI. Anu Komsi, Christian Juslin, Tuija Knihtilä, Tommi Hakala, Sam Furness, Niina Keitel. Telemann. Ke 15.5. Christian Lindberg, joht. Stephen Hough, piano. Sen vokaalisinfonia-version RSO teki ja levytti viime syksynä pääsolistinaan Komsi. Myöhäisillan kamarimusiikki: Fazil Say, piano ja RSO:n muusikoita. Fazil Say: Pianokvintetto. Pe 3.5. Jeffrey Biegel, piano. Leif Segerstam, joht. Myöhäisillan kamarimusiikki: Joonas Ahonen, piano, Emil Holmström, piano. (klo 15) Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle b, Sallinen: Jousikvartetto nro 4, Mozart: Jousikvintetto nro 2 c. To 16.5. KPKO:n muusikot. Sibelius-Akatemian laulajat. Marjukka Tepponen, sopraano, Anna Danik, mezzosopraano, Mika Pohjonen, tenori, Nicholas Söderlund, basso, Dominante-kuoro, Juhlakuoro
A cappellaa onkin joskus sanottu laulamisen kuninkuuslajiksi.” Club for Five voitti Tampereen Sävelen kilpailun vuonna 2001. ”Se on kokenut voimakkaan ammattimaistumisaallon, joka on ulottunut myös Suomeen. Club for Five on kallellaan jälkimmäiseen, mutta se on esiintynyt sinfoniaorkestereiden, big bandien, puhallinorkestereiden ja sooloartistien kanssa tyylien laajasta kirjosta nauttien. Samalla kilpailu alalla on kiristynyt. Haapaniemen mukaan se lujitti toiveita harrastuksen jatkamisesta mutta ei vielä konkretisoitunut yhteiseksi ajatukseksi työurasta. Miten sen tyylit ovat muuttuneet. Club for Fivessa laulavat Tuukka Haapaniemen (toinen oikealta) lisäksi Maija Sariola, Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto ja Juha Viitala.. Äänitteiden perusteella tehdyn karsinnan tuloksena loppukilpailuun valittiin 12 yhtyettä. Hänen mukaansa myös ohjelmisto on laajentunut valtavasti. TAMPEREEN SÄVELEN kansainväliseen yhtyelaulukilpailuun osallistui tänä vuonna 18 yhtyettä yhdeksästä maasta. Tällainen musiikin kirjo asettaa vaatimuksen a cappella laulajalle laaja-alaisesta äänenkäytöstä ja tyylien hallinnasta. ”Paljolti esimerkiksi beatboxing ja vocal percussion eli rumpuja lyömäsoitinäänien tuottamisen alati jatkuva kehitys on ollut avainasemassa populaarimusiikin esittämisessä. A cappella yhdistetään useasti genrehyppelyyn ja vaikutteiden lainaamiseen ja kierrätykseen. Miten ala on muuttunut 30 vuodessa, Tampereen Sävelen taiteellinen johtaja ja Club for five -yhtyeen laulaja Tuukka Haapaniemi. Yhtyelaulaminen ja a cappella on murtautunut valtavirtaan 2000-luvulla, ja perinteisen, akustisen laulamisen rinnalle mikrofonein vahvistettu esiintyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia”, Haapamäki vastaa. Myös muiden instrumenttien äänten matkiminen on luonut uusia värejä, ja eri laulutyyleistä ja genreistä lainattuja tekniikoita hyödynnetään ristiin rastiin.” 64 R ONDO C LASSIC 5|2019 ”Kansanmusiikin tehokeinoja tuodaan keskelle populaarimusiikkia ja klassisen musiikin kuvastoa sovitetaan uuteen muotoon. ”Viimeisimpien vuosien aikana olemme tehneet myös paljon täysin akustisia konsertteja esiintyen kirkoissa klassisemmalla ohjelmistolla ja äänenkäyttötavalla. Vuosien määrätietoisen työskentelyn jälkeen tilanne oli suotuisa siirtyä ammattilaisiksi. Yhtyelaulu lonksahtaa usein taideja viihdemusiikin väliin. Mekin olemme pitäneet tätä yhYhdessä laulaminen on elämän mittaista Tampereen Sävelen (4.–9.6.) yhtyelaulukilpailu täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja se on ollut auttamassa lajin nousua Suomessa
4.5. Tarkemmat tiedot musiikkiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/musiikkiopisto. Uusinta Pe 24.5. Rochberg: Cheltenham concerto, Pärt: Festina Lente, Azarashvili: Sellokonsertto, Suk: Vesnická serenadá, Ligeti: Sellokonsertto, Nordgren: Transe-Choral. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 9.5. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI To 9.5. 7.5. Yhdessä laulaminen on elämän mittaista.” . Maximillian Hornung, sello. & viulu. ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi Lapin musiikkiopistossa päätoimisen viulunsoitonopettajan viran nro 56400135 sijaisuuden ajalle 8.8.2019–20.5.2020 Hakuaika päättyy 8.5.2019 klo 15.00. Jukka Linkola: Olen lintu pieni. Jonne Grans, kitara, Matti Pulkki, harmonikka, kaupunginorkesterin jousikvintetti. Mikaelissa klo 19. Sinänsä show ei milloinkaan saa tulla musiikin ja esiintymisen tielle. Jones Hall, Houston, Texas, USA. Nils Schweckendiek, joht. 11.5. kuukauden kantaesitykset Olli Leppäniemi, klarinetti. Storioni trio: Bart van de Roer (piano), Wouter Vossen (viulu), Marc Vossen (sello), Antwerpen Symphony Orchestra, joht. Jaime Belmonte, Rolf Gustavson & Heidi Hassinen: Avaruusseikkailubaletti. Pe 24.5. Erilaisten esitystilojen, koreografian ja näyttämöelementtien hyödyntäminen vaatii osaamista ja omistautumista, jonka yleisö kokee laatuna.” Lauluyhtyeitä on niin monityylisiä että miten ne asetetaan Tampereen Sävelen kilpailun arvostelukriteereissä samalle viivalle. Tapio Nevanlinna: Uusi teos. tenä keinona luottaen myös eri tyylisuuntien traditionaalisemman esitystyylin voimaan. Tomas Djupsjöbacka. Pe 10.5. ”Eri tyylilajien tuntemus sekä teorian ja äänenkäyttäytymisen osaaminen luovat sille hyvät lähtökohdat. Balettikoulu Sinikello. John Storgårds. Lappeenranta-salissa klo 19. Cecilia Damström: [uusi teos laulajalle ja pianolle]. . Ismo Eskelinen, kitara. Visa Yrjölä. Rautavaara: Pelimannit, Vainio: OLIO, Alakotila: Louhos, Valpola: Kesäpäiviä. Kilpailun säännöt tulee olla kaikkien luettavina ja tuomariston käyttämä kriteeristö selkeästi aukikirjoitettuna. HARRI KUUSISAARI. Jarkko Hartikainen: EMBODIED: Soprano + Violin Meeri Pulakka (sopraano), Eriikka Maalismaa (viulu). Rovaniemellä 23.4.2019 KOULUTUSPALVELUT 65 R ONDO C LASSIC 5|2019 toukokuu LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa klo 19. John Storgårds, joht. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 23.5. Mm. ”Jury koostuu oman sektorinsa huippuammattilaisista ja heidän saumattomasta yhteistyöstään. 016 322 2490. Jimmy López: Aurora. Näyttämöllisyys nostaa onnistuessaan esityksen uudelle tasolle. Kaija Saarikettu, joht. Seinäjoki-salissa klo 19. Chorus Ars Musica, Turku. Lohjan kirjastossa. Mieskuoro Euga, joht. Oulun kaupunginteatteri, klo 15. 11.5. Vytautas Luko?ius, joht. Korundi, Rovaniemi. Meeri Pulakka (sopraano), Akateeminen Laulu, Ylioppilaskunnan Soittajat, joht. Nick Davies, joht. Loppujen lopuksi, kilpailu on vain kilpailu. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI To 23.5. Andrea Bocelli, tenori. Harwall-areenalla klo 19.30. 10.5. Helsingin Musiikkitalo, Camerata, klo 19. Barber: Medea – Cave of the Heart, Holloway: Serenade Es, Britten: Sinfonietta. Kaikille asioille ei vielä ole kehitetty nuotinnustapaa, esimerkiksi perkussiivisten äänien eksakti kirjoittaminen on haaste. 24.5. Temppeliaukion kirkossa. Andrés Orozco-Estrada. Institut finlandais, Pariisi. Instrumenttina on ääni, ja sen käyttökeinot riippuvat kontekstista.” Sovitusten tekemisen taito on Haapaniemen mukaan yhtyelaulun ehdoton edellytys. Martyn Brabbins. Kalevi Aho: Konsertto kitaralle ja kamariorkesterille. Turun Konserttitalo, klo 19. 28.5. Ismo Eskelinen (kitara), Lapin kamariorkesteri, joht. Mieskuoro 200 vuotta -juhlakonsertti. klo 19 Musiikkitalossa. Helsingin yliopiston juhlasali, Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio. Paavo Heininen: Sinfonia concertante da camera. 5.5. John Williamsin elokuvamusiikkia. Ke 29.5. Virkaa haetaan jättämällä hakemus Rovaniemen kaupungin sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.rovaniemi.fi/rekry Tiedustelut: Lapin musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kaisa.kuula-bullat@rovaniemi.fi tai puh. Koreografia on hiipinyt myös kuorolaulun puolelle. John Storgårds, joht. Jos ja kun esityksessä perusasiat ovat kunnossa, alkaa ammattilaisten työ pienen pienten detaljien kanssa. km2: Kalle Hakosalo (lyömäsoittimet), Manca Dornik (harmonikka). VANTAAN VIIHDEORKESTERI La 11.5. Kalevi Aho: Kolmoiskonsertto viululle, sellolle, pianolle ja kamariorkesterille. Paavo Heininen: Klarinettikonsertto, Nielsen: Klarinettikonsertto. 7.5. Tiina Myllärinen: Promootiokantaatti. Esimerkiksi teknisesti puhtaan laulun edelle voisi jossain tilanteessa kiilata tunteisiin vetoava, elämänmakuinen esitys. Välttämättä kyse ei ole ainoastaan musiikillisista taidoista, vaan kokonaisuus ratkaisee. Antwerpen. Helsinki. Zappa: puhallinkvintetto, Aho: Kitarakonsertto (ke), Globokar: La Ronde, Schumann: Symphonische Etüden. Leticia Moreno (viulu), Houston Symphony, joht. Sovittamaan oppii sovittamalla.” Show-puoli ja näyttämöllisyys ovat Haapaniemen mukaan korostuneet yhtyelaulun kehityksessä, ”Se, tarvitaanko sitä, on hyvä kysymys
66 R ONDO C LASSIC 5|2019 encore encore@rondolehti.fi Teksti ja kuvat: MATTI TUOMISTO ”MINÄ SOITAN HARMONIKKAA...” eli MSH on vuosittain eri puolilla Suomea järjestettävä kilpailu, joka toteutui jo 47. kerran, nyt Espoon kulttuurikeskuksessa 5.–7.4.2019. harmonikka soi tapiolassa ”Minä soitan harmonikkaa...” -kilpailu toi Espoon kulttuurikeskukseen huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 120 nuorta harmonikansoittajaa. Palkintojen jako 2003–2005 -syntyneiden sarjassa päättyi yhteiskuvaan. Kilpailun idea tuli hyvin esille myös vanhimmassa ikäryhmässä: kaikki halukkaat saavat osallistua ilman ennakkokarsintaa. Sarjassa A18 erottui Heidi Velamon luokalla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa opiskeleva Aleksi Merras. Näin erot saman sarjan soittajien taidoissa voivat olla tuntuvia, mutta toisaalta tunnelma on yhteisöllinen, salliva ja kannustava. Sarjoja oli kuusi, ja nuorimmat soittajat olivat 2012 tai sen jälkeen syntyneitä. Itse kuuntelin kuutta A18-sarjan soittajaa, syntymävuosinaan 2000–2002. Keltaisia paitoja ja myönteistä asennetta, vas. Kaikki lapset palkittiin, ja kilpailun puheenjohtajalta riitti kannustavaa sanottavaa jokaiselle kilpailijalle.. Fyysisesti voimakas, teknisesti kehittynyt sekä rento ja läpeensä musikaalinen ote viittaavat ammatilliseen uraan. Istumassa tuomariston puheenjohtaja Matti Rantanen. Harmonikansoiton Opettajat ry:n hallituksen jäsen Elina Leskelä, sihteeri Eero Nissinen ja yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Vertainen
Kun lapset kuulevat kilpailussa uutta musiikkia, sitä halutaan omaankin ohjelmistoon Musiikkiopisto haastaa lasten luovuuden Rooliasuihin pukeutuminen tekee harjoituksistakin juhlaa, ja lasten rohkeus käyttää omaa luovuuttaan kasvaa. Sovituksilla oli 1950ja 60-luvuilta huono kaiku. Musiikki taas oli Heikki Jokiahon, joka aikaisemmin on mm. Ketään ei jätetä viimeiseksi ja kaikki palkitaan.”, Eero Nissinen painottaa. Hän korostaa kilpailulle luodun selkeän formaatin merkitystä: ”MSH järjestetään äärimmäisen ’aikuismaisesti’. Uudistuksen tavoitteita yhdessä tekemiseen sekä lapsen luovuuden esille nostamiseen lähdettiin toteuttamaan musiikkiopiston omalla musikaalilla, jossa oppilaat soittavat, laulavat ja näyttelevät. Sen voivat esittää lapset ja nuoret muille lapsille, tai aikuiset lapsille. He ovat tehneet ison työn, ja me otamme ammattilaisina heistä vastuun. Paikallisessa kuvataidekoulu EEROssa on talven aikana toteutettu musikaaliin lavastus. ”Myös oppilaiden vanhemmilta on saatu kannustavaa palautetta. Tein itsekin säveltäjien kanssa paljon töitä, sillä tarkoitus oli luoda täysin uusi ohjelmisto harmonikalle”, Matti Rantanen kertoo. Musikaalin orkesterissa on esillä laaja kattaus eri soittimia ja eritasoisia soittajia.. ”Mahdollisuus hyödyntää soittotaitojaan yhteisessä, hauskassa projektissa antaa uutta syvyyttä soiton harjoitteluun kotona. ALAJÄRVEN MUSIIKKIOPISTON musikaalihanke viritti yhteistyön ja yhdessä tekemisen palon myös musiikkiopiston ulkopuolelle. Kun lapset kuulevat kilpailussa uutta musiikkia, sitä halutaan omaankin ohjelmistoon”, Elina Leskelä jatkaa. Se kertoo klassisen tarinan onnellisesta pupuperheestä, jota kohtaa onnettomuus ja nälkä. Tähän Elina Leskelä: ”Yksi isoista periaatteista on, että jokainen kilpailun osallistujista saa kirjekuoressa, johon liimataan postimerkki, tuomaristolta henkilökohtaisen kirjallisen palautteen. Projekti oli nimeltään Jussi Jänis ja porkkanajahti. Onpa jo kysytty sitäkin, että tuleehan tästä perinne!” Jokiaho sovitti musikaalin sävellykset orkesterilaisten soitinten ja heidän taitotasonsa mukaan, ja orkesterin kanssa on koko ajan menty eteenpäin opiskelijoiden omia ideoita kuunnellen. Musikaalin käsikirjoitus oli toimittajana työskentelevän Tuula Jokiahon käsialaa. ”Kiertävyyden idea MSH:ssa on erittäin hyvä, koska lähelle osuva kilpailu virkistyttää aina sen alueen opettajistoa ja ennen kaikkea oppilaita”, Rantanen toteaa. ”Kilpailussa näkyy, että säveltäjät tykkäävät kirjoittaa harmonikalle, koska soittajatkin ovat niin aktiivisia heidän suuntaansa. Hän on ollut kilpailussa eri rooleissa mukana vuodesta 1978, ja tällä kerralla hän edusti Espoossa pääjärjestäjää. Huolehdimme siitä, että lasten ja nuorten on helppo tulla mukaan. Huhtikuussa kantaesityksensä saaneessa musikaalissa oli mukana noin 30 musiikkiopiston oppilasta. ”Ilmeisesti tämäntyyppiselle toiminnalle on todella ollut tilausta”, Heikki Jokiaho pohtii. Tähän on syynsä: ”Kun aloitin 1977 harmonikansoiton opetuksen Sibelius-Akatemiassa, rehtori Veikko Helasvuo sanoi, että täällä sitten mieluiten soitetaan vain harmonikalle sävellettyä uutta musiikkia. Hän on ollut tuomaristossa monina vuosina, jolloin on muodostunut kuva harmonikansoiton vahvoista keskittymistä Suomessa: ”Kokkola, Lappeenranta, tietysti pääkaupunkiseutu, pohjoisesta Rovaniemi ja Kemijärvi sekä maakunnista Pohjois-Karjala, sekä pienistä paikkakunnista Karkkila.” Uusi musiikki vahvoilla Uusi musiikki on harmonikan kilpailuohjelmistossa vahvoilla, ja esimerkiksi 2003–2005 -syntyneiden ryhmässä oli pakollisena yksi osa Veli Kujalan sarjasta Sparkling Suite. ”Musiikkiopiston opiskelijat saavat projektista uutta intoa harjoitella soittamista tai laulua, ylipäätään esiintymistä ja itsensä ilmaisua”, Jokiaho uskoo. ”Nämä ovat oikeastaan kansanja taidemusiikin sekoitusta, eivät oikeastaan kumpaakaan tai sitten molempia”, lehtori Elina Leskelä Espoon musiikkiopistosta toteaa. Eero Nissinen Espoon musiikkiopistosta on ollut Harmonikansoiton Opettajissa mukana jo 16 vuotta. Ei sekään haittaa, jos musikaalin yleisössä joku saa kipinän pyrkiä itsekin musiikkiopintojen pariin nähdessään, mitä kaikkea se voi tarkoittaa.” . Musikaali sisältää kaikkiaan seitsemän eri sävellystä. Heitä ohjasivat pääsääntöisesti musikaalin säveltäjä, opettaja Heikki Jokiaho sekä opettaja Leena Pesu. Alajärven musiikkiopisto Etelä-Pohjanmaalla on tervehtinyt uutta opetussuunnitelmaa innolla. Sitä sitten luetaan hartaasti kotona ja oman opettajan kanssa.” . Kaikki muut metsän asukkaat pyrkivät kukin omalla tavallaan auttamaan jänöperhettä, paitsi suuri ja pelottava Pate-Peikko. Tarinan käänteet johtavat siihen, että myös peikko tajuaa, että ketään ei saa kiusata ja ystävyys on se kaikkein tärkein juttu. LEENA JOKIAHO Klassista väljin rajoin Harmonikansoiton Opettajat ry:n järjestämä MSH erottuu muista harmonikkakilpailuista siinä, että ohjelmisto on klassista, tosin varsin väljin rajoin: ennen ensimmäisen kilpailupäivän taukoa viimeisenä esityksenä soi Maria Kalaniemen kolme kappaletta: Istunpa sänkys laitalla, Kamppi ja Kevään kurjet. Esitys on kestoltaan noin 30 minuuttia, ja se on suunnattu eskarija alakouluikäisille. Professori Matti Rantasella suhde MSH:aan ulottuu aivan kilpailun alkuun, ja itse asiassa hän perusti tätä edeltävät Nappulakilpailut 1970-luvun alkupuolella. julkaissut sävellyksistään kaksi nuottikirjaa harmonikansoiton opiskelijoille. ”Yhdessä tehdessä oppii, että jokaisen rooli kokonaisuudessa on yhtä tärkeä”, Jokiaho muistuttaa. Alajärven koulukeskuksessa sen näki toista tuhatta ihmistä
Aiempi, valikoiva ja ammattiopintoihin tähtäävä koulutusmalli on katsottu olevan liian suljettu, tosin tasokas. Opetussuunnitelmauudistusta ympäröivä keskustelu on hyvin samanlainen kuin Suomessa: osaaminen ja laatu halutaan säilyttää, mutta samanaikaisesti on tunnistettu tarve musiikkiopintojen mahdollistamisesta eri ryhmille, erityisoppijoille ja erilaisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille. 68 R ONDO C LASSIC 5|2019 NCLUSIVE PEDAGOGY IN ARTS – EUROPE (IPA-E) -hankkeen päätösseminaari keskittyi pohtimaan musiikkioppilaitosten tehtävänkuvaa ja merkitystä nyky-Euroopassa. Hän viittasi suomalaiseen tapaan suunnata opetusta myös erityisoppijoille ja erilaisista taustoista tuleville. Yli tuhat opiskelijaa edustavat 65 eri kansallisuutta. Te ks ti ja ku va t: AN NA HO FF RÉ N musiikin oppia laajemmalle I. Kansainvälisen yliopiston koulutusstrategiaan kuuluu yhteyksien luominen niin taitelijoiden, yleisön kuin yhteiskunnan välille. Seminaariohjelmaan sisällytetyt musiikkiesitykset ja soitinesittelyt olivat osa heidän musiikkilähettiläs-rooliaan. Hänen työpaikkansa, Rotterdamin Codarts-yliopisto kouluttaa opiskelijansa tarkastelemaan koko maailmaa mahdollisena työkenttänä. . ”Kyllä, tämä on se suunta, johon eurooppalaisia musiikkioppilaitosten opetusta tulee kehittää”, tiivisti Euroopan musiikkioppilaitosten liiton (EMU) presidentti PHILIPPE DALARUN Kuopiossa pidetyssä seminaarissa. Jerusamite Youth Cultural Forumin johtaja Mohammed Awar kertoi, että hänen ryhmänsä halusi saada projektista uusia näkökulmia etenkin erityislasten sekä alle kouluikäisten lasten musiikkikasvatukseen. Youth Centerin lyömäsoitinopettaja, Abdel Salam Sabbah sanoi, että musiikki on rauhanomainen tapa ylläpitää tietoisuutta omista juurista. Dalarun toteaa Ranskan ja Euroopan olevan myös nyt suurien kulttuuristen, poliittisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Unescon julistus lasten oikeuksista on erinomainen, mutta tarvitaan myös käytännön tekoja.” ”Erityisen vaikuttavaa on se, miten eri asteiden oppilaitokset ja niiden henkilökunta tekevät saumatonta yhteistyötä”, vastasi Wobbe Kuiper seminaarin väliajalla kysymykseen, mikä on ollut Kuopion seminaarin oheisohjelmissa esiintyivät mm. Ohjelmaan sisältyi arabialaisen musiikin workshop-tuokioita konservatorion ammatillisille opiskelijoille, kuopiolaisille koululaisille ja vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille. Suomalaista musiikkioppilaitosjärjestelmää Dalarun pitää erinomaisena mallina siitä, miten musiikkioppilaitokset ovat onnistuneet palvelemaan sekä erityisryhmiä että samanaikaisesti kasvattamaan maailmanluokan huippumuusikoita. ”Kulttuurin, etenkin musiikin avulla voidaan rauhanomaisesti yhdistää erilaisia ryhmiä, musiikki rakentaa siltoja. Trööttä-orkesteri Kalevalan koulusta, Petri Makkonen harmonikan ja Kristiina Kupryte kankles-soittimen ääressä sekä joukko palestiinalaisia muusikoita Jerusamite Youth Cultural Forumista. Philippe Dalarun on myös kapellimestari ja viulisti, Tavernyn konservatorion rehtori. seminaarin anti Hollannista tulevalle monikulttuurisen oppilaitoksen edustajalle. Hän ihaili myös taideharrastuksen mahdollistamista erityisoppijoille ja taiteen hyödyntämisestä esimerkiksi vanhustyössä. Ranskan musiikkioppilaitosten opetustarjontaa ollaan myös laajentamassa aiempaa suuremmalle kohderyhmälle. Kuopion konservatorion hallinnoima hanke kokosi kahden vuoden ajan musiikin ja tanssin erityisopetuksen osaajia Suomesta, Saksasta, Liettuasta ja Itävallasta. ”Musiikki antaa toivoa”, Mohammed Awar säesti, ”Tutustuminen omaan traditioon ja kulttuuriin rakentaa nuorten itsetuntoa ja luottamusta kohdata vaikeitakin asioita. Hankkeen tavoitteena oli jakaa kokemuksia, oppia toisilta sekä kehittää taideoppilaitosten antamaa opetusta, etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Kuiperin mukaan kuopiolaisesta mallista taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen yhteistyöstä olisi muillakin opittavaa. Taidekasvatus on yksi keino estää kokonaista sukupolvea menettämästä uskoa parempaan tulevaisuuteen.” Kuopiolaista musiikin ja tanssin erityisopetuksen osaamista selittää se, että Kuopion konservatorio oli ensimmäisten oppilaitosten joukossa kehittämässä opetuksen yksilöllistämistä jo vuodesta 2002. Pitkäjänteistä työtä inklusiivisen pedagogiikan parissa on tehty parikymmentä vuotta
RANJA PURMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN reformissa eletään siirtymäaikaa. Kokonaan reformin mukaiseen ammatilliseen koulutukseen siirrytään vuonna 2023. Kokonaan toinen asia on, miten hyväksilukujen ja osaamisen tunnustamisen myötä lyhentyneet opiskeluajat vaikuttavat opiskelijoiden kypsymiseen muusikkoina, pitkän tähtäimen sijoittumiseen ja lopulta koko suomalaiseen musiikkielämään. Toiminnanjohtaja, Suomen konservatorioliitto Konservatoriot selvisivät reformista Pä. Uudistuksen tavoitteena oli tuottaa yksilöllistä ja laaja-alaista ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin henkilökohtaisten opintopolkujen ja tiiviin työelämäyhteistyön myötä. KONSERVATORIOLIITON yhteyteen perustettiin ”vertaiskouluttajapankki”, josta kukin konservatorio saattoi ”lainata” muiden konservatorioiden osaajia jakamaan hyviä ja toimivia käytäntöjään. Näyttäisi siltä, että reformin tuomat muutokset ovatkin vaikuttaneet monilta osin positiivisesti konservatorioiden koulutustoimintaan. Konservatorioiden suurin huolenaihe oli rahoitus ja ennen kaikkea sen ennakoimattomuus. Konservatorioiden keskinäinen yhteistyö tiivistyi entisestään, ja eri henkilöstöryhmien tehostunut verkostoituminen lisäsi arkipäivän kollegiaalisia yhteydenottoja. Osaamisperusteisuus ja opiskelijalähtöisyys ovat olleet musiikkialan koulutuksen lähtökohtia jo aiemmin, joten reformi ei tuonut koulutustoimintaan dramaattisia muutoksia. Aiemmin perusrahoitus perustui opiskelijamäärään, nyt se perustuu opiskelijavuosiin. Reformia on toimeenpantu nyt reilun vuoden ajan, eikä katastrofin merkkejä ole toistaiseksi näkyvissä ainakaan musiikkialan ammatillisen koulutuksen parissa. Muutoksiin varauduttiin uudistamalla rakenteita ja toimintamalleja jo ennakkoon, eikä esimerkiksi lähiopetusta ole reformin aikana vähennetty. Konservatoriot tullevat ketterinä ja luovina toimijoina selviämään muutoksesta hyvin. Se nähdään vasta vuosien päästä. Koulutuksen järjestämisedellytysten osalta tilanne on synkempi, koska monet normiohjaukseen ja erityisesti rahoitukseen liittyvät asiat ovat edelleen epäselviä ja monitulkintaisia. Rahoitusmuutokset tulevat voimaan asteittain ja samalla ohjeistuksia tarkennetaan ja päivitetään. Reformi toi ammatilliseen koulutukseen suuria muutoksia yhtä aikaa mittavien rahoitusleikkausten kanssa, mikä aiheutti monille koulutuksen järjestäjille suurta huolta; miten lisätä osaamisperusteisuutta ja opiskelijalähtöisyyttä, joustavuutta ja valinnanvapautta aiempaa vähemmällä rahalla. Lisäksi, kaikki rahoituskomponentit ovat vaikeasti ennakoitavissa. . Opettajien ohjausosaamisen kehittämistä tuettiin konservatorioiden yhteisellä hankkeella, jonka tarkoituksena oli perehdyttää jokainen opettaja reformin tavoitteisiin lisäten ymmärrystä aiempaa kokonaisvaltaisemmasta vastuusta. Yksin opettamisen kulttuurista siirryttiin yhteisöllisempään toimintamalliin, ja yhteisopettajuus lisääntyikin vuoden aikana monessa oppilaitoksessa. Opiskelijalähtöisyys parani, kun opettajan tieto tutkinnon perusteista laajeni oman oppiaineen ulkopuolelle ja lisäsi hänen valmiuksiaan ohjata opiskelijaa yksilöllisesti. Vanha aikuisten näyttötutkinto ja ammatillinen lisäkoulutus poistuivat, mutta joustavuutta lisättiin mahdollistamalla yksilölliset opintopolut ja esimerkiksi puuttuvan osaamisen hankkiminen vain tutkinnon osia suorittamalla. ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi tikliparvi laulaa kaksinkertaisessa duodesimikontrapunktissa ahtokulkua kontrasubjektia napolilaista sekstisointua dominantin subdominanttia modaalista neljättä astetta Landinon kadenssia kakkosmaalia hypodoorista la foliaa Messiaen puistonpenkillä availee availemistaan voileipänyyttiään meetvurstia avomaan kurkkua kirsikkatomaatteja majoneesihelmiä sulatejuustoa camembertia tillituppaita fenkolimättäitä avocadoa retiisiä talviomenahilloa marunaa 69 R ONDO C LASSIC 5|2019 encore V UODEN 2018 ALUSTA voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen reformissa uudistettiin lait, asetukset, tutkinnon perusteet ja rahoitus. Opiskelijavuoden laskeminen on kuitenkin haasteellista, koska se perustuu kunkin opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) sisältämään opiskelupäivien määrään, ja yksi opiskelijavuosi saattaa siten koostua useamman opiskelijan opiskelupäivistä
Nicholas Collon, sol. 00:15 Franck: Duo pianolle 4-kätisesti n:o 1 Britannian kansallislaulusta. Oulaisten Merkuriussalissa 5.5.2019 äänitetyn konsertin juontaa Inari Tilli. 02:59 Schönberg: Laulusarja Das Buch der hängenden Gärten. 03:28 Tshaikovski: Lumityttö, näytelmämusiikkia. 03:34 Pingoud: Avaruuden laulu. 05:45 Telemann: Sonaatti a. SUNNUNTAI 5.5. 00:07 Saint-Saëns: Pianokonsertto n:o 2 g. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. Otmar Mácha: Hoj, hura hoj!, Ola Gjeilo: Tundra. Christian F. Hagen: Sonaatti c. 70 R ONDO C LASSIC 5|2019 KESKIVIIKKO 1.5. Bach: Urkukonsertot n:o 1 G, 2 a, 3 C, 4 C ja 5 d. 20.55-22.00 Bassobaritoni Theo Adamin (1925-2019) äänitteitä Richard Wagner: Hollantilaisen aaria ’’Der Frist ist um’’ sekä Hollantilaisen ja Sentan duetto oopp. 05:03 Huré: Sonaatti viululle ja pianolle. TORSTAI 9.5. Demoni. Ivor Novello: Waltz of my heart. 02:30 Händel: Ylösnousemus-oratorio. 00:30 Händel: Aaria Let the bright Seraphim orat. (Helsingin kaupunginorkesteri, joht. 05:57 Tye: In Nomine. 00:54 J.S. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S: Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h. Présences-festivaalilla 14.2.2019 taltioidun konsertin toimittaa Tuomas Niemelä. TORSTAI 2.5. 03:45 Reinecke: Sinfoniat n:o 2 Cja n:o 3 g. 01:12 Pachelbel: Sarjat n:o 32 F, 26 d, 34 G, 33 g, 25 C, 36 A, 28 e ja 29 e. 05:22 W.A. 02:47 Glazunov: Lyyrinen runoelma Des. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.15 Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea Richard Wagner: 3. 00:47 Tshaikovski: Sarja orkesterille n:o 4 G. 05:34 J.S. 04:05 Madetoja: Sinfoninen sarja. 23:41 Süssmayr: Turkkilainen sinfonia C orkesterille ja turkkilaisille lyömäsoittimille. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Työväenlaulukonsertti 23.10-6.00 Yöklassinen Calace: Konsertto mandoliinille ja pianolle n:o 2. Rautio: Sarja pianolle. 23:27 Chopin: Sonaatti sellolle ja pianolle g. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Mahler x 10. 04:27 W.A. En liten fågel. (Äänitetty Musiikkitalossa 11.1.) Kaija Saariaho: Noctune; Tocar (Emma Vähälä, viulu, ja Jouko Laivuori, piano). 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Yleisradion vuoden nuorisokuoron kevätkonsertti Oulaisten Nuorisokuoro, joht. Tzimon Barto, piano. Musiikkivieraana kirjastonjohtaja Anna-Maria Soninvaara. 03:44 Barber: Toccata festiva. Williams: Primera sonata argentina. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Riekie van Aswegen (sov.): Emakhayeni. 23.10-6.00 Yöklassinen Ponce: Sonata clásica. Urpo Rauhala: Lapsi. 01:25 Berlioz: Requiem. Williams): Partita sooloviululle n:o 3 E. Bob Chilcott: The Skye boat song. 05:46 Saint-Saëns: Havanaise. Joht. 01:59 Weber: Konserttikappale f. Bach: Magnificat D. Aulis Sallinen: Balladi sarjasta Lauluja mereltä. 02:45 Elgar: Viulukonsertto h. 03:25 Melartin: Siikajoki. 04:01 Taverner: Missa Corona spinea. Pekka Kostiainen: Lankoiseni lintuiseni teoksesta Sulhasen tulolaulut I. Haydn: Sinfonia n:o 83 g. 01:50 J.B. Doppler: Duettino hongrois. 01:21 Rimski-Korsakov: Yö Triglav-vuorella. Lohengrin. 00:03 Leoncavallo: Nuit de mai. 01:12 J.S. 02:49 Shostakovitsh: Pianotrio n:o 2 e. 02:57 Bononcin: Care luci del mio bene. Jussi Chydenius: The Kiss. Mozart: Jousikvartetot n:o 14 G ja n:o 15 d. 05:57 Tosti: L’alba separa dalla luce l’ombra. 00:38 Wilbye: Draw on, sweet night. 23:50 Gibbons: Do not repine, fair sun consortlaulu. MAANANTAI 6.5. (Äänitetty Musiikkitalossa 8.5.2015). Manon Lescaut. 05:37 Diabelli: Sonaatti kitaralle F. Myyty morsian. 23:24 Beethoven: Sinfonia n:o 1 C. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:58 Schütz: Cantiones sacrae II. 00:10 Glazunov: Viulukonsertto a. 05:57 Dowland: Fantasia g. 03:21 Chopin: 24 preludia pianolle op.28. 23:47 Kodály: Sankarihusaari, orkesterisarja. 05:06 C.P.E. Trad. Johann Strauss Jr: Samppanjapolkka. 11.00-11.40 Maailma kuin sinfonia: Mieli 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana baritoni Waltteri Torikka 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Nicholas Collon johtaa Ranskan kansallisorkesteria Ranskan kansallisorkesteri, joht. 05:24 Palestrina: Vergine bella. Lohengrin. Aleksandrov-Anderson-Collins-Elgar-Kaski-Keskitalo-Kress-Lumbye-Manone-Monti-Mores-Pacius-Rimski-Korsakov-Rossini-Sibelius-Smith-Stevens-StraussStravinski-Trad.-Virtanen-Wagner: Mayday-Mayday-Mayday (sov. Otto Klemperer); Kohtauksia oopp. 05:08 W.A. 02:01 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 3 Es. Scarlattin mukaan n:o 9 C. Mozart: Sinfonia n:o 39 Es ja n:o 40 g. 23:21 Puccini: Krysanteemit. 01:09 Bergman: Första maj, sarja tenorille ja mieskuorolle. 00:58 Liszt: Pianokonsertto n:o 2 A. Soila Sariola: Lauloin ennen. 05:45 Myslivecek: Sinfonia A. Antti Rissanen). 04:18 Hofmann: Huilukonsertto D. 23.10-6.00 Yöklassinen C. 04:48 W.A. Lentävä hollantilainen (Senta Anja Silja, sopraano, sekä Philharmonia-orkesteri, joht. 00:45 Lully: Orkesterisarja oopp. Taavi Oramo, KOLIZIO, vaskiyhtye, Niina Lahtinen, näyttelijä). 23:21 Ricordi: Venetsialainen karnevaali. 05:56 Anonyymi 1600-luvulta: Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa. 05:33 Gigout: Grand choeur en dialogué. 00:02 W.A. 23:59 Myslivecek: Sinfonia F. 23.10-6.00 Yöklassinen Marschner: Der Vampyr (Vampyyri), ooppera. 01:03 F. Mozart: Pianokonsertto n:o 21 C. 04:57 Sor: Kolme menuettia kitaralle. Wolfgang Rihm: Pianokonsertto nro 2. 05:57 Giuliani: Rondo kitaralle. 23.10-6.00 Yöklassinen Coleridge-Taylor: Balladi d. 05:07 Schubert: Neljä impromptua pianolle. Esa Markku Juutilainen: Uni; Tähdillä napitan kuutakin. Johann Strauss Jr: Furioso-Polkka. 23:53 Beethoven: Coriolanus-alkusoitto. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Klezmer, ilojen ja surujen musiikki 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 04:26 Brahms: Jousikvartetto n:o 1 c. 23:42 Kreisler: Lemmenriemua. 23:59 Händel: Notte placida e cheta. 23.10-7.00 Yöklassinen Vivaldi: Konsertto oboelle, jousille ja continuolle d. 23:49 Janácek: Taras Bulba. 02:36 Sibelius: Koskenlaskijan morsiamet. Anton Bruckner: Sinfonia nro 2 c-molli. Uuno Klami: Suomenlinna, alkusoitto. 06:31 Smetana: Alkusoitto, polkka, furiant ja ilveilijöiden tanssi oopp. Bach: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle d. 02:27 Arenski: Balettisarja Egyptin öitä. 23:39 Rubinstein: Balettimusiikkia oopp. 03:24 Prokofjev: Pakenevia näkyjä. 03:52 Copland (sov.): Old American songs 2. Haydn: Berenice che fai. Mozart: Aaria Dunque sperar poss’io oopp. 02:16 Röntgen: Serenadi A. 03:04 Dvorák: Te Deum. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 03:16 Rossini: Alkusoitto oopp. 02:47 Dvorák: Kvartetto pianolle ja jousille Es. 04:39 Stantshinski: Kahdeksan preludia pianolle. Herbert von Karajan). 05:56 Melartin: Romanssi F. Petri Keskitalo). 06:00 Kuula: Sonaatti viululle ja pianolle e. 05:56 O. KESKIVIIKKO 8.5. Pascal Dusapin: Uncut. Jan Hellberg (sov.): Tääll’ yksinäni laulelen. Stephen Hatfield (sov.): Las Amarillas. 11.00-11.40 Maailma kuin sinfonia: Sinfonia 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana laulaja ja ääniartisti Venla Ilona Blom 16.10-17.00 Faunin iltapäivä | TV | RADIO |. 02:32 Glinka: Masurkat a ja c pianolle. 03:55 A. 02:44 Castelnuovo-Tedesco: Konsertto kahdelle kitaralle ja orkesterille. Yves Chauris: Why so quite Wolfgang Rihm: Transitus. Merikanto: Venhelaulu pianolle. 03:07 Field: Pianokonsertto n:o 7 c. 01:58 Hindemith: Mathis der Maler. 02:03 Ravel: Daphnis ja Chloe. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Klezmer, ilojen ja surujen musiikkia 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä pyörähtää Pariisissa 17.10-17.50 Maailma kuin sinfonia: Mieli 23.10-6.00 Yöklassinen Rejcha: Kvintetto käyrätorvelle ja jousikvartetille sekä kontrabassolle. 00:10 Mendelssohn: Viulukonsertto e. 06:51 Hasselmans: Lähde. 00:30 T. David Hamilton (sov.): Luullahan. Aulin: Viulukonsertto n:o 3 c. 23:37 Coleridge-Taylor: Balladi viululle ja pianolle c. 00:27 Händel: Concerto grossot n:o 1-6. Juan Calderón: Runoni kaunein olla voit. 05:39 J.S. -Suoran lähetyksen Helsingin musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 06:57 Puccini: Des Grieux’n aaria Donna non vidi mai oopp. 23:51 Giuliani: Serenadi A. 04:01 Avison: Concerto grosso D. Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi TOUKOKUUN Yle Radio 1 ohjelmatiedot PERJANTAI 3.5. 05:18 Debussy: Uponnut katedraali. Reijo Kekkonen: Kaiho. TIISTAI 7.5. Musiikkivieraana kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara. Bach (sov. Bach: Englantilaiset sarjat n:o 1 A, 2 a ja 3 g. Esfir. 05:09 Satie: Gnossiennes, seitsemän kappaletta pianolle. Nürnbergin mestarilaulajat (Dresdenin valtionoopperan orkesteri, joht. 04:38 Fodor: Sinfonia n:o 3 c. Mozart: Pianokonsertto n:o 23 A. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri ’’Eroica’’. Armide. 00:13 Beethoven: Pianokonsertto n:o 4 G. 01:31 Beethoven: Jousikvartetto n:o 15 a-molli ja n:o 16 F. Johann Strauss Jr: Kuss-valssi. 01:18 J. Lucio Silla. David Zinman. Gustav Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10. 21.10-21.40 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua Béla Bartók: Jousikvartetto nro 3 (Laura Vikman ja Jukka Pohjola, viulu, Jakob Dingstad, alttoviulu, ja Mikko Ivars, sello). 05:47 Wagner: Faust-alkusoitto. Jan Hellberg: Tyttöjen elämää. 01:22 Mendelssohn: Sinfonia n:o 3 a. 02:33 Andrée: Sinfonia uruille n:o 1 h. 23:27 Ravel: Sonatiini pianolle. LAUANTAI 4.5. 03:37 Schubert: Sinfonia n:o 3 D. Tapani Tirilä. 04:01 Monteverdi: Osia kokoelmasta Selva Morale e Spirituale. 00:36 Brahms: Sonaatti alttoviululle ja pianolle f. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 01:12 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es. näytöksen Alkusoitto oopp. Pierre de Geyter: Kansainvälinen (sov. 01:48 M. Samson. 04:41 Boccherini: Sinfonia D-duuri op.12/1. 04:56 O. 02:31 Balakirev: Böömissä, alkusoitto orkesterille tshekkiläisistä teemoista. Kari Kriikku: Kombucha laululle ja jousiorkesterille. Joonas Ahonen ja Emil Holmström, piano. 04:51 Charpentier: Litanies de la Vierge. 00:44 Tshaikovski: Serenadi jousiorkesterille C. 00:32 J. Kress: Porilaisten marssi. Bernd Alois Zimmermann: Dialoge, konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille. 23:36 Liszt: Gaudeamus igitur. Kreutzer: Fantasia fagotille ja orkesterille. 04:15 Schubert: Impromptu n:o 3 B. Kozlovski: Alkusoitto näytelmämus. 23:32 Wagner: Alkusoitto oopp. Pablo Herás-Casado, sol. Johanna Tilus, piano, Joki Ensemble, Timo Miettinen, kontrabasso, ja Okko Saastamoinen, lyömäsoittimet. 23:46 Kraus: Sinfonia buffa. Matka Reimsiin
00:31 Reinecke: Sekstetto puhaltimille B. 04:22 Brown: Charisse. 00:51 Schumann: Karnevaali, sarja op. Jean Sibelius: Sinfonia nro 3. 05:07 W.A. 23.10-6.00 Yöklassinen Fabritius: Viulukonsertto d. Bach: Sonaatit ja partitat sooloviululle n:o 1-3. 04:03 Fauré: Kvartetto pianolle ja jousille n:o 1 c. 04:03 Schubert: Messu As. Hannu Lintu, sol. 04:49 W.A. 00:37 W.A. 23:37 Loeillet Güttler: Triosonaatti G. 01:14 Sallinen: Konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille. 00:04 Dvorák: Jousikvartetto n:o 12 F. 05:57 Kauppi: Ritari ja merenneito. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. 01:26 Danzi: Klarinetten-Potpourri n:o 1 B. Pinja Laine, sello, Salla Karakorpi, piano, Eeva Oksala, viulu, Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu, Tomas Nunez-Garces ja Tuomas Lehto, sello, sekä Kati Salovaara, basso. Qigang Chen: Viisi elementtiä. 02:45 Smetana: Tshekkiläisiä tansseja. 02:35 Villa-Lobos: Kitarakonsertto. 03:26 W.A. Haydn: Sonaatti F. 23:58 Brunetti: Jousikvartetto B. McDermott): Finaali bal. 23:16 Nielsen: Sumu hälvenee näytelmämus. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu. 23.10-6.00 Yöklassinen Wagner: Wesendonck-Lieder. 04:25 Brahms: Sonaatti kahdelle pianolle f. 23:27 Mascagni: Turiddun jäähyväiset äidille oopp. 05:29 Telemann: Konsertto trumpetille, viululle, jousille ja continuolle D. 44. 04:24 Giuliani: Divertimenti notturni. Kalevi Aho: Kitarakonsertto (kantaesitys). 23.10-6.00 Yöklassinen Boccherini: Kvintetto pianolle ja jousille F. 02:16 Weill Elkjer: American songs, sarja vaskikvintetille Kurt Weillin lauluista. 05:02 W.A. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Sodan jaloissa – sellotaiteilija Pinja Laineen jatkotutkintokonsertti Säveltäjinä Klein, Toch, Ullman, Schulhof ja Messiaen. 23:29 de Godzinsky: Tirolin torvensoittajat. Anu Komsi – Salome, Christian Juslin – Herodes, Tuija Knihtilä – Herodias, Tommi Hakala – Jokanaan, Sam Furness – Narraboth, Niina Keitel – Herodiaan palvelija. 03:22 Beethoven: Diabelli-muunnelmat op.120. 01:40 J.S. Strauss: Muttertändelei. 02:54 Tshaikovski (ork. 03:55 Gershwin: Kuubalainen alkusoitto. 00:16 Dvorák: Sinfonia n:o 6 D. Griselda. 00:06 Szymanowski: Sonaatti viululle ja pianolle d. 04:58 Ries: Jousikvartetto n:o 5 c. 23:31 Debussy: Lasten nurkkaus 23:49 Boismortier: Sonaatti fagotille ja continuolle e. 00:26 V. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 06:57 Kuula: Aamulaulu. 01:10 J. Wolfgang Renz): Sinfonisia etydejä op. 02:01 Vivaldi: Sonaatti C. 05:36 J. 23:54 Nielsen: Mielikuvitusmatka Färsaarille. 23:37 Prokofjev: Vanhan isoäidin kertomuksia. 11.00-11.40 Maailma kuin sinfonia: Kapellimestari 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana kapellimestari Erkki Lasonpalo 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Turun filharmonisen orkesterin konsertissa Richard Straussin Salome Joht. Mozart: Sinfonia n:o 40 g. 02:13 Glinka: Jousikvartetto F. 03:35 Shostakovitsh: Pianokvintetto g. Bach: Kvartetto kahdelle huilulle, alttoviululle ja sellolle C. Haydn: Jousikvartetto n:o 71 Es. Mozart: Sonaatit pianolle ja viululle B, G ja Es (KV 378-380). Ismo Eskelinen, kitara. PERJANTAI 10.5. Bach: Das Wohltemperierte Klavier II, preludit ja fuugat n:o 1-24. 00:43 Beach: Sonaatti viululle ja pianolle a. 05:20 J.C. 9 pianolle. Äiti. Mozart: Sinfonia n:o 36 C. (Susanna Mälkki, kapellimestari, Christian Tetzlaff, viulu). 01:03 J. 00:09 Farrenc: Sekstetto puhallinkvintetille ja pianolle. 23:46 R. Olli Mustonen, piano. Strauss (nuor.): Metsällä. Pas de quatre. 05:43 Kohaut: Divertimento n:o 1 B. Morley, Campion, Ferrabosco, Rosseter, Dowland, Holborne, Cavendish ja Lanier. Mozart: Konserttiaariat Mia speranza adorata! Popoli di Tessaglia! Schon lacht der holde Frühling ja Ah, lo previdi. 04:43 Berlioz: Waverley, alkusoitto. Ville Raasakka: Black cloud, under ground (kantaesitys, Ylen tilaus). 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Kuolema Venetsiassa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 19.02-21.00 Lapin kamariorkesterin konsertti: Monenlaisia jännäreitä Lapin kamariorkesteri, joht. 23:45 J.S: Bach: Capriccio B. 02:41 Liszt Peruchini Rossini Cottrau: Venetsia ja Napoli. 06:42 J.C. 04:21 Brahms: Ein Deutsches Requiem. Banditenstreiche. 00:30 Albéniz Segovia: Mallorca ja Asturias. 02:32 Sibelius: Finlandia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 02:19 Bononcini: Glaucon aaria oopp. 23:35 Madetoja: Neljä laulua op. Raitio: Fantasia poetica. 04:34 Sibelius: Rakastava. Jan Sandström: Echoes of Eternity. Hannikainen: Äidille. 23:57 Dvorák: Nokturno H. TORSTAI 16.5. 00:33 Brahms: Sinfonia n:o 1 c. 05:47 Tanejev: Allegro Es. 05:56 Sibelius: Menuetti. 05:57 J. 23:51 Schumann: Muttertraum. 23:49 Stenhammar: Dottern sade till sin gamla moder. 03:28 Suppè: Alkusoitto oper. Bach: Sinfonia g. Glazunov): Souvenir d’un lieu cher. Suoran lähetyksen Turun konserttitalosta toimittaa Kare Eskola. 03:13 Torelli Kircheis: Sonaatti trumpetille ja uruille D. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Maitomies Tevjen taival Hollywoodiin 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu. 06:34 Waldteufel: Estudiantina . 01:18 J.S. Christian Lindberg, sol. 05:57 Skrjabin: Romanssi käyrätorvelle ja pianolle. 01:37 Tshaikovski: Sinfonia n:o 1 g. Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri ja Concertone C. Haydn: Pianosonaatit n:o 60 C, n:o 61 D ja n:o 62 Es. 02:10 Englund: Kiinan muuri. Cavalleria rusticana. 00:56 Albéniz: Iberia. 13. 05:56 Ljadov: Musikaalinen nuuskarasia. SUNNUNTAI 12.5. 05:43 Lauro: Suite venezolana. (Äänitetty Musiikkitalossa 27.2.) 23.10-6.00 Yöklassinen Hasse: L’ Armonica, kantaatti sopraanolle, lasiharmonikalle ja orkesterille. 04:54 Tshaikovski: Muistoja Firenzestä. Rovaniemen Korundissa 10.5. Musiikkivieraana musiikkipedagogi Mari Kätkä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Kolhiintunut luonto Enno Poppe: Fett (ke.). 00:18 W.A. 23:12 Rossini: A ma belle mère. 23.10-7.00 Yöklassinen Desprez: Missa une mousse de Biscaye. 03:06 Copland: Sinfonia n:o 3. 23:47 Beethoven: Jousikvartetto n:o 16 F. 05:39 Schumann: Märchenbilder alttoviululle ja pianolle. TIISTAI 14.5. 05:38 Vieuxtemps: Muisto Amerikasta. Pjotr Tshaikovski: Romeo ja Julia -alkusoitto. 04:49 Brahms: Pianokonsertto n:o 2 B. Brattland): Norjalainen sävelmä. 23:53 Ravel: Yleviä ja tunteellisia valsseja. Musiikkivieraana musiikkipedagogi Mari Kätkä 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Maitomies Tevjen taival Hollywoodiin 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Maailma kuin sinfonia: Sinfonia 23.10-6.00 Yöklassinen V. 02:22 W.A. 04:12 Telemann: Konsertot kahdelle huilulle ja orkesterille A, h, D, e ja G. 03:13 Brahms: Serenadit n:o 1 D ja 2 A. Suoran lähetyksen Oulun Madetojan salista toimittaa Ahti Paunu. 03:50 Debussy: Viulusonaatti g. 05:47 Verdi: Don Alvaron resitatiivi ja aaria oopp. John Storgårds, sol. Haydn: Sinfonia n:o 87 A. 04:25 J. 23:24 I. 05:39 Vivaldi: Sonaatti g. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 23:20 Vásquez: Tulen poppelien luota, äiti. 23:22 Grieg: Isoäidin menuetti. KESKIVIIKKO 15.5. 02:26 Mendelssohn: Lieder ohne Worte (Sanattomia lauluja) n:o 1-24. Robert Schumann (sov. 01:55 Byström: Sonaatti n:o 1 B. 05:07 Mielck: Konserttikappale. 23:31 Pohjanmies: Tuuti tuuti äidin lasta. 01:39 J.S. PERJANTAI 17.5. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.50-6.00 Yöklassinen Grunow (sov. 01:36 Schubert: Sävellyksiä pianolle nelikätisesti. Strauss: Alppisinfonia. Aleksandr Borodin: Sinfonia nro 2 H-molli. Leif Segerstam, sol. Béla Bartók: Pianokonsertto nro 3. Erkki Hirsimäki ja Christian Lindberg, pasuuna. 03:08 R. 02:58 Sousa: Tähtilipun alla. 00:29 Nielsen: Sinfonia n:o 5. 23:36 Mouquet: Sonaatti huilulle ja pianolle F. 02:33 Grieg: Jousikvartetto g. R ONDO C LASSIC 5|2019 71 yle radio 1 radio 19.02-21.00 Oulu Sinfonian konsertti: Ikuisuuden kaiut Oulu Sinfonia, joht. La Forza del destino. 23:48 Gade: Oktetto jousille F. 04:03 Schubert: Sinfonia n:o 7 h. 05:34 Bruckner: Sinfonia n:o 9 d. Suora lähetys Musiikkitalon Camerata-salista. Vinko Globokar: La Ronde. Kultainen kukko. 03:50 Bruch: Skotlantilainen fantasia. Bach: Ranskalainen sarja n:o 1 d. 00:12 Melartin: Kuusi kappaletta. LAUANTAI 11.5. Mozart: Oboekonsertto C. 01:30 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 6 h. 01:01 Englantilaisia luuttulauluja, säv. MAANANTAI 13.5. 00:44 Glazunov: Suomalainen fantasia C. 05:57 Grieg (sov. 23:34 Hämäläinen: Lapin äidin kehtolaulu. Hannikainen: Äidin silmät. 23:54 Suk: Äidin elämästä, pianosarja. 00:59 De Fesch: Konsertto viululle, jousille ja continuolle E. 01:21 Dufay: Balsamus et munda cera. 04:06 Balakirev: Venäjä, sinfoninen runo. 01:23 Rossini: Viisi duoa kahdelle käyrätorvelle. Claude Debussy: La mer. Bashmakov): Sevillan tanssijatar. Karol Szymanowski: Viulukonsertto nro 1. 23.10-6.00 Yöklassinen Leoncavallo: I Medici (Medicit), ooppera. Frank Zappa: Wind Quintet; Times Beach III. Polifemo ja Erneston aaria oopp. 03:03 Godowsky: Java-sarja. Mozart: Sinfonia n:o 33 B. 05:56 Pugni (sov. 00:17 Soler: Fandango d. 04:31 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp
KESKIVIIKKO 22.5. 06:40 Händel: Konsertto kahdelle puhallinkuorolle, jousille ja continuolle n:o 1 B. 04:40 J. 23:49 Nielsen: Sinfonia n:o 6 (Sinfonia semplice). 02:05 Wolf: Italialainen laulukirja. 22.05-23.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste neljännen alkukilpailupäivän tapahtumista. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertot nro 2 B-duuri, nro 3 c-molli ja nro 4 G-duuri. Raitio: Kymmenen pientä pianokappaletta lapsille. (Äänitetty Musiikkitalossa 13.4.2018). 04:43 Telemann: Konsertto huilulle, jousille ja continuolle D. 00:28 Wagner: Alkusoitto oopp. 04:08 Prokofjev: Romeo ja Julia, baletti. Bach: Soolosellosarjat n:o 2 d, n:o 3 C, n:o 4 Es ja n:o 5 c. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 00:21 Chopin: Rondo a la Mazur F. Konsertti on äänitetty 29.5. järjestetyistä konserteista toimittaa Inari Tilli. 23:53 Orselli: Fantasia Verdin oopperan Naamiohuvit teemoista. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri ja Pianokonsertto nro 5 Es-duuri ’’Keisarikonsertto’’. 00:32 Bruch: Romanssi viululle ja orkesterille a. Koosteen Turun konserttitalossa 7.5. 22.05-23.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste kolmannen alkukilpailupäivän tapahtumista. 23:54 Beethoven: Jousikvartetto n:o 9 C ja n:o 10 Es. Stephen Hough, piano. 05:57 Henselt: Toccatina. Aulin: Jousikvartetto e. 25.5. 04:17 J.S. Arkel – Jyrki Korhonen, basso. Ondrej Adámek: Follow me konsertto viululle ja orkesterille. 05:40 A. 06:32 Busoni: Huvinäytelmäalkusoitto. 03:46 Arenski: Sarja kahdelle pianolle n:o 3, versio orkesterille. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittavat Riikka Holopainen, Ahti Paunu ja Inari Tilli. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Kuolema Venetsiassa 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. TORSTAI 23.5. Hannu Lintu johtaa Radion sinfoniaorkesteria. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 1 F. 01:54 Bartók: Divertimento jousiorkesterille. Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia. 04:56 Corbetta: Chaconne D. 72 R ONDO C LASSIC 5|2019 Radio yle radio 1 TIISTAI 21.5. 05:36 Gianella: Huilukonsertto n:o 1 d. äänitetyn esityksen väliajalla Risto Nordell ja vieraat keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä. 23.10-7.00 Yöklassinen. 03:39 Bruch: Sinfonia n:o 1 Es. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Maailma kuin sinfonia: Loppu 22.05-23.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste toisen välikilpailupäivän tapahtumista 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 27.5. (Susanna Mälkki, kapellimestari, Isabelle Faust, viulu). 03:54 Borodin: Pianokvintetto c. Geneviève – Lilli Paasikivi, mezzosopraano. Nicholas Collon, sol. 02:09 Verdi: Requiem. 01:23 Bernstein: Serenadi. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 03:21 Weber: Concertino käyrätorvelle ja orkesterille e. 23:31 Coste: Muunnelmia Donizettin oopp. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Suomalainen mieskuorolaulu 200 vuotta Suomalainen mieskuorolaulu täyttää 200 vuotta vuonna 2019. 23:20 Brahms: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille a. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste toisen alkukilpailupäivän tapahtumista. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. 05:00 Purcell: Dido ja Aeneas, 3-näytöksinen ooppera. 23.10-7.00 Yöklassinen Busoni: Nocturne symphonique. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:35 J.S. Hannu Lintu, sol. 00:55 Kuula: Kuusi kappaletta. Béla Bartók: Viulukonsertto nro 2. Sebastian Fagerlund: Drifts. 04:17 Janácek: Taras Bulba. 00:37 W.A. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Menolippu Venetsiaan 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste ensimmäisen välikilpailupäivän tapahtumista. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle G. 22.05-23.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste toisen alkukilpailupäivän tapahtumista. 05:56 Murcia: Fandango. 23:42 Tausig. 05:51 Grieg: Aamutunnelma orkesterisarjasta Peer Gynt. 00:45 Händel: Aarioita oopperoista Rodelinda, Riccardo, Giulio Cesare, Scipione, Ottone, Tamerlano, Alessandro ja Flavio. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. 23:41 Tshaikovski: Andante cantabile. Helsingin Temppeliaukion kirkossa. 23.10-6.00 Yöklassinen Kuhlau: Lulu, ooppera. Merkkivuotta juhlistaakseen Suomen Mieskuoroliitto ja Finlands svenska manssångarförbund ovat yhdistäneet voimansa. 04:54 Tyberg: Messu n:o 1 G. TORSTAI 30.5. 05:57 Popper: Menuetti. Das Liebesverbot. 02:21 J.S. Suora lähetys. 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Pianokvartetto g. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 23.10-6.00 Yöklassinen. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. 04:00 Vivaldi: Lungi dal vago volto, kantaatti. ja Helsingin Musiikkitalossa 14.5. 20.00-22.00 Rostrum-iltamat Kansainvälisen säveltäjärostrumin 2019 satoa tarkastelevat säveltäjä Lauri Supponen ja toimittaja Ainomaija Pennanen. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 25.5. 05:32 Striggio: Ecce beatam lucem. 04:21 Sonninen: Pessi ja Illusia. Anne-Marie Åström ja Tarja-Leena Kircher, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, ja Eeva Rysä, sello). 23:30 Danzi: Huilukonsertto n:o 1 G. 23.10-6.00 Yöklassinen Monteverdi: Lagrime d’amante al sepolcro dell’amata. 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste ensimmäisen alkukilpailupäivän tapahtumista. 03:27 Fibich: Sinfonia n:o 1 F. 23.05-24.00 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste ensimmäisen välikilpailupäivän tapahtumista. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 21.30-21.40 Kaunis ilta Jessye Norman laulaa Claude Debussyn lauluja Piano: James Levine. 05:45 Liszt: Poloneesi n:o 2 E. 02:38 Tshaikovski: Ooppera-aarioita ja yksinlauluja. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 26.5. Suoran lähetyksen toimittaa Lotta Emanuelsson. Christian Tetzlaff, viulu. Hannu Lintu, sol. 00:04 Rameau: In convertendo. Päärooleissa: Pelléas – Ville Rusanen, baritoni. 21.00-22.00 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua Toru Takemitsu: Day Signal. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Paluu Lidolle 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Nöykkiön Nicelaulajat 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Lauri Kilpiön sävellyskonsertti Jussi Lehtipuu, baritoni Tuuli Lindeberg, sopraano Taavi Oramo, klarinetti Markus Hohti, sello Jyrki Myllärinen, kitara Emil Holmström, klavikordi, piano Antti Suoranta, lyömäsoittimet, ja Petros Paukkunen, urut. 01:19 Linkola: Käyrätorvikonsertto. Dmitri Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 4 D-duuri. 23:17 Debussy: Kolme nokturnoa. 23:46 Busoni Bizet: Sonatiini pianolle n:o 6. Mélisande – Camilla Tilling, sopraano. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.30-22.50 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun finaali. Lääkäri – Jussi Merikanto, baritoni. Bach: Orkesterisarjat n:o 1-4. 00:08 J.S. Mozart: Viulukonsertto n:o 4 D. 21.20-22.00 Johannes Brahmsin iltasoitto Serenadi nro 2 A-duuri (Tapiola Sinfonietta, joht. 04:54 Aarioita Johann Sebastian Bachin kantaateista. 01:41 Rahmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta. 00:37 Händel: La Lucrezia, kantaatti. 00:49 Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 1 b. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Menolippu Venetsiaan 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste neljännen alkukilpailupäivän tapahtumista 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Follow me Jean Sibelius: Satu. 00:31 Mahler: Lieder eines fahrenden Gesellen. 03:50 V. 01:34 Beethoven: Pianokonsertto n:o 2 B. SUNNUNTAI 19.5. Haydn: Pianosonaatti n:o 36 cis. Mozart: Viulusonaatit n:o 21 e 23 D, 24 F ja 25 F. 01:01 Sibelius: Sinfonia n:o 4 a. 05:56 Mendelssohn: Im Walde. 19.02-23.05 Oopperailta Suomen kansallisoopperassa: Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Hannu Lintu, sol. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 03:58 V. 01:59 Kodály: Adagio alttoviululle ja pianolle. 03:34 Marchand: Pieces d’orgue, deuxieme livre. 03:22 Mahler: Sinfonia n:o 3 d. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 29.5. 04:29 Tshaikovski: Myrsky. Stephen Hough, piano. 04:55 Vivaldi: Huilukonsertot n:o 1-6 Op.10. Pelléasin isä – Hannu Tuomi, baritoni. PERJANTAI 24.5. Yniold – Mia Heikkinen, sopraano. Mario Venzago). Lucia di Lammermoor teemoista. Fazil Say, piano. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 00:57 Fauré: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 A. LAUANTAI 18.5. 04:47 Beethoven Liszt: Sinfonia n:o 6 F, transkriptio pianolle. 01:23 Beethoven: Jousikvartetto n:o 4 c, n:o 5 A ja n:o 6 B. Toru Takemitsu: Night Signal (RSO:n vaskiyhtye. Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri. Musiikinjohto Esa-Pekka Salonen. 23.10-6.00 Yöklassinen Joht. 05:56 Rahmaninov: Kevättulvat. 06:57 Falconieri: Sinfonia quarta a tre. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. MAANANTAI 20.5. Julian Anderson: Fantasias. 23.10-6.00 Yöklassinen Tulindberg: Viulukonsertto B. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste toisen välikilpailupäivän tapahtumista 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 28.5. 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Maailma kuin sinfonia: Kapellimestari 23.10-6.00 Yöklassinen Stradella: Sinfonia D. 7.02-7.58 Helatorstain Aamusoitto 11.00-11.40 Maailma kuin sinfonia: Perintö 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana viulisti Kreeta-Julia Heikkilä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.30-19.00 Kevätillan musiikkia 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 31.5. Béla Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle. 06:29 Gabrieli: Canzona n:o 11. Golaud – Laurent Naouri, baritoni. 23:49 Butterworth: Sarja jousikvartetille . 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.40 Maailma kuin sinfonia: Loppu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Mirjam Helin laulukilpailu 2019 Kooste kolmannen alkukilpailupäivän tapahtumista. 02:06 Mendelssohn: Viulukonsertto e. 02:16 W.A
Richard Wagner: III näytöksen alkusoitto oopperasta Lohengrin, Johann Strauss nuorempi: Furioso-Polkka, Uuno Klami: Suomenlinna, alkusoitto, Aleksandrov, Anderson, Collins, Elgar ym. Siinä hän tulkitsee Nižinskiä tanssijana, koreografina ja ihmisenä. klo 12.00, Areenassa 31 päivää) Australian baletti esittää Pjotr Tšaikovskin suuren klassikon, jonka toteuksen on ohjannut baletin taiteellinen johtaja David McAllister. Wozzeckin roolissa debytoi baritori Christian Gerhaher ja hänen rakastajartaan Marieta tulkitsee saksalaissopraano Gun-Brit Barkmin. Orchestra Victoriaa johtaa Nicolette Fraillon. Elämän suurta tragediaa on se, että Nižinski vietti 30 viimeistä vuottaan erilaisissa mielisairaaloissa. 9 Ond?ej Adámek: Follow me – konsertto Television klassisen musiikin ohjelmia toukokuussa Yle Teema & Areena viululle ja orkesterille Béla Bartók: Musiikkia kielija lyömäsoittimille sekä celestalle Sunnuntai 26.5. Päähenkilönä on sotamies Franz Wozzeck, joka nöyryytettynä ja alistettuna päätyy hirmutekoon. asti) Jo ison marimbaja rumpuorkesterin ensitahdit kertovat siitä, että odotettavissa on jotain aivan erityistä: eteläafrikkalainen The Isango Portobello Company esittää Mozartin Taikahuilu-oopperan. klo 15.00 Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Kaupunginorkesterin perinteinen vappumatinea on kuulunut helsinkiläiseen vuodenkiertoon 1800-luvulta asti. Solistina soittaa Nicolas Altstaedt, sello, ja orkesteria johtaa Hannu Lintu. klo 18.30 Mirjam Helin -laulukilpailun loppukilpailu Yle Teema ja Yle Areena Suorassa lähetyksessä Musiikkitalon konserttisalista ratkeaa yksi maailman merkittävimmistä laulukilpailuista, kun kahdeksan finalistia esiintyvät loppukilpailussa. klo 14.35 Wozzeck Yle Teema (uusinta pe 31.5. 58. (sov. 47. Mirjam Helin -laulukilpailu 2019 Mirjam Helin -laulukilpailu nähdään suorana Areenassa alkukilpailuista finaaliin asti. Hän kuoli vuonna 1950. Osa Musiikkitalossa 10.4.2019 taltioidusta konsertista. (Uusinta) Sunnuntai 19.5. Koreografia: Iván Pérez. klo 13.50 Prinsessa Ruusunen Yle Teema (uusinta pe 17.5. (Uusinta) Sunnuntai 5.5. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Sebastian Fagerlundin sellokonserton Nomade ensi kertaa Suomessa. Torstai 23.5. nukketeatterista. Tästä alkaa Nižinski-experttinä tunnetun koreografin John Neumeierin teos. Musiikin esittää Jaakko Kuusiston johtama Gävlen sinfoniaorkesteri.. Sunnuntai 12.5. maailmansodan taisteluissa Pohjois-Ranskassa. Venäjän valtion akateemista sinfoniaorkesteria johtaa Constantine Orbelian. 37, Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti: Beethovenin pianokonsertot 2/2 Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Stephen Hough, piano Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. Ihastuttavasti afrikkalaista kulttuuria englanniksi ja eteläafrikkalaisilla kielillä esittelevän tuotannon päärooleissa laulavat Pauline Malefane (Yön kuningatar), Nobulumko Mngxekeza (Pamina), Mhlekazi Andy Mosiea (Tamino), Zamile Gantana (Papageno) ja Simphiwe Mayeki (Sarastro). Päärooleissa tanssivat Lana Jones, Kevin Jackson, Amber Scott ja Lynette Wills. Noin kymmenen vuotta kestäneen tanssijanuransa aikana Nižinski hurmasi sekä teknisillä taidoillaan että ilmaisuvoimallaan. Moskovan Punaisella torilla vuonna 2013 kuvatussa suurkonsertissa Hvorostovskin kumppanina oli sopraano Anna Netrebko. Kress: Porilaisten marssi Perjantai 3.5. Elokuvassa on Jani Kyllösen ja Jaakko Kuusiston restauroima Armas Järnefeltin alkuperäinen musiikki, jonka Järnefelt aikoinaan itse johti elokuvan ensi-illassa Tukholmassa. klo 12.00, Areenassa 31 päivää) BalletBoyz -tanssiryhmän palkittu sanaton elokuva kertoo nuorista sotilaista kestokyvyn rajoilla 1. Hurmaavasta lavastuksesta ja puvustuksesta vastasi Gabriel Tylesova, joka on luonut silmäkarkkia koko perheelle. klo 16.00 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Dalia Stasevska johtaa. Petri Keskitalo): Mayday–Mayday–Mayday Pierre de Geyter (sov. Alkupuoli 24.4.2019 Musiikkitalossa taltioidusta nuorten solistien konsertista. 15, Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es-duuri ”Keisarikonsertto” op. klo 13.30 Nižinski Yle Teema (uusinta pe 10.5. 55 Torstai 9.5. Kuuluisien aarioiden ohella kuullaan myös mm. Helsingin Kaupunginorkesteri Taavi Oramo, kapellimestari Vaskiyhtye Kolizio Niina Lahtinen, näyttelijä. Lauantai 11.5. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti: Beethovenin pianokonsertot 1/2 Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Pianisti Stephen Hough soittaa kaikki Beethovenin viisi pianokonserttoa kahdessa illassa! Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Stephen Hough, piano Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 2 B-duuri op. Fabio Luisi johtaa ooperan kuoroa ja orkesteria. Osa Musiikkitalossa 5.4.2019 taltioidusta konsertista. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Fazil Say, piano Julian Anderson: Fantasias, Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri, Hector Berlioz: Symphonie fantastique op. Ohjaus: Mark Dornford-May. (Uusinta) Perjantai 3.5. klo 14.35 Young Men & Näin tehtiin Young Men Yle Teema (uusinta pe 24.5. Ennen teosta dokumentti elokuvan tekemisestä. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Hannu Lintu. tammikuuta 1919, legendaarinen balettitanssija Vatslav Nižinski esiintyi viimeisen kerran julkisesti. Keskiviikko 8.5. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri Pablo Heras-Casado, kapellimestari Joonas Ahonen, piano Emil Holmström, piano Bernd Alois Zimmermann: Dialoge, konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille Anton Bruckner: Sinfonia nro 2 c-molli Myöhäisillan kamarimusiikki: Joonas Ahonen, piano Emil Holmström, piano Franz Schubert: Fantasia f-molli D 940 Sunnuntai 5.5. Erik Söderblomin ohjaaman esityksen rooleissa nähdään mm. Ensimmäisen maailmansodan tuntoja heijastava teos ensiesitettiin vuonna 1925 ja sitä pidetään yhtenä 1900-luvun oopperahistorian suurista helmistä. Kevään juhlinnasta vastaavat vaskiyhtye Kolizio sekä näyttelijä Niina Lahtinen. Antti Rissanen): Kansainvälinen, Trad.: En liten fågel Johann Strauss nuorempi: Samppanjapolkka, Kari Kriikku: Kombucha laululle ja jousiorkesterille, Johann Strauss nuorempi: Kuss-valssi, Antti Rissanen: Spanish Delights, Christian F. Jälkipuoli 24.4.2019 Musiikkitalossa taltioidusta nuorten solistien konsertista. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Dmitri Šostakovitšin sinfonian nro 5 d-molli op. – keskiviikko 29.5. klo 12.00 Laulu tulipunaisesta kukasta Yle Teema (Areenassa 60 päivää) Mauritz Stillerin vuonna 1919 ohjaama elokuvaversio Johannes Linnankosken romaanista nähdään Svenska Filminstitutetin vuonna 2017 restauroimana versiona. Kapellimestari: Mandisi Dyantyis. Sunnuntai 26.5. Andreas Homokin painajaisia kuvaileva, rajoja rikkova ohjaus on ottanut vaikutteita mm. klo 12.00 Netrebko ja Hvorostovski Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Venäläinen baritonitähti Dmitri Hvorostovski kuoli traagisesti syksyllä 2017. Hampurin baletin esityksessä pääroolin tanssii Alexandre Riabko. klo 19.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Radion sinfoniaorkesteri David Zinman, kapellimestari Gustav Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10 Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri ”Eroica” op. Esitys on kuvattu Pariisin Chatelet-teatterissa. Toistakymmentä vuotta sitten valmistunut teos sai kantaesityksensä vasta nyt, vuonna 2019. klo 12.00, Areenassa 15 päivää) Zürichin ooppera esittää Alban Bergin klassikon. R ONDO C LASSIC 5|2019 73 teema, areena radio & tv Keskiviikko 1.5. David Hackston, Sampo Haapaniemi ja Tuuli Lindeberg. 73 Perjantai 24.5. Katso tarkemmat ohjelmatiedot osoitteesta yle. NYKY Ensembleä johtaa Nils Schweckendieck. klo 12.00 Taikahuilu Etelä-Afrikasta Yle Teema (Areenassa 31.5. 14 Myöhäisillan kamarimusiikki: Fazil Say, piano, Jari Valo, viulu, Jukka Pohjola, viulu, Jakob Dingstad, alttoviulu, Miika Uuksulainen, sello, Fazil Say: Pianokvintetto Sunnuntai 19.5. klo 15.00 FLASH FLASH: The Two Deaths of Andy Warhol Suora Areena-lähetys Espoon kaupunginteatterista Säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen ooppera FLASH FLASH on muotokuva yhdysvaltalaisesta taiteilijasta Andy Warholista, ihmisjoukkojen ympäröimästä yksinäisestä miehestä. Musiikin on säveltänyt Keaton Henson. Keskiviikko 29.5. fi/mirjamhelin Keskiviikko 22.5. (Uusinta) Sunnuntai 12.5. Orkesteria johtaa Gustavo Gimeno. venäläisklassikko Unohtumaton ilta, joka herkistää tapahtuman osuvasti. Torstai 30.5. klo 18.30 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta (ennen konserttia Ennakkoluulijat) Helsingin kaupunginorkesteri Susanna Mälkki, kapellimestari Isabelle Faust, viulu Jean Sibelius: Satu, sävelruno op. klo 16.00 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Dalia Stasevska johtaa. klo 12.00, Areenassa 31 päivää) Sata vuotta sitten, 19. 19, Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. Maanantai 20.5. Perjantai 17.5. Loppukilpailu nähdään suorana myös televisiossa Yle Teemalla
Seuraava Rondo ilmestyy 31.5.2019 Sotilassoittoa 200 vuotta Kaartin soittokunnan katsotaan olevan 1800-luvulla toimineen Suomen kaartin soittokunnan seuraaja. Kaartin soittokunta Hietaniemen hautausmaalla.. Kesäkuussa se juhlii Helsingissä 200-vuotista taivaltaan omalla festivaalilla, ja Rondo luo katsauksen sen historiaan ja nykypäivään. Se aloitti toimintansa Parolassa 1. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Entä millaista on rockin avantgarde ja miten vammoista kärsivät muusikot löytävät uudenlaiset urat. 020 748 9790 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tätä kaikkea on rondo 2019 CL SSIC V Ensi numerossa Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa vuonna 2019, ja numero 7–8 on kaksoisnumero. huhtikuuta 1819 ja on siten Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut orkesteri. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu nyt myös koko rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. CD-levysarjamme on uniikki etkä saa sitä mistään muualta. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Festivaali-teemassamme listaamme muutenkin kesän tärkeimmät musiikkifestivaalit ja tutkimme ohjelmien taustoja ja esiintyjävalintojen motiiveja. 03 225 1948 Vuonna 2019 Rondolehti ilmestyy 11 kertaa, aina kuun alussa (kesällä kaksoisnumero heinä-elokuussa) . Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Etuna entiseen on se, että laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilaukseen samaan hintaan, jolla aiemmin sait pelkän lehden. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Hämeentie 31 A 00500 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh
MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI KARTANON KLASSIKOT Uusi kokoelmaripustus täynnä upeita klassikkoteoksia! Nils Kreuger, Osterinpyyntiä Bretagnessa, 1886. MÄNTTÄ FOOD FESTIVAL 30.–31.8. – HURMAAVA JUHLA HYVÄN RUOAN YSTÄVILLE – OSTA LIPUT SERLACHIUS.FI