KLARINETISTIT ylittävät rajoja baletti taistelee rasismia vastaan KANTELEEN uudet maailmat MUSIIKIN ammattikoulutuksen visiot 5 2021 12,50 € aapo häkkinen löysi sillan barokista romantiikkaan CLASSIC cd. Voiko musiikinteoria sortaa
32,90. 44,50-46,50 Maryan Balkwill: Repertoire for Cello Kahdeksan ohjelmistovihkon kokonaisuus, joka tarjoaa soitettavaa kaikille sellisteille opetusmetodista riippumatta. kortit. Mukana svengaavia, yllätyksellisiä ja tunnelmallisia pianokappaleita. 24,90 Marjukka Eskelinen, Saara-Maija Strandman: Lasten Lied 2 Innostavaa ohjelmistoa nuorille laulajille ja pianisteille eri maista ja kulttuureista. 24,50 Toiveohjelmistoa pianolle 2 Toiveohjelmistoa-vihkoista löydät suosikkikappaleesi ja pääset eroon irtokopioista! Säveltäjiä ovat mm. 10,60-12,50 Sami Juntunen: Maailman ympäri 30 biisissä Hauskoja etnosävyisiä pianokappaleita. 36,90 Géza Szilvay: Violin ABC, G1 ja G2 -kirjat Nämä uutuudet tarjoavat ennennäkemättömän laajan kattauksen asemanvaihtoharjoituksia ja ohjelmistoa asema kerrallaan! Ne eivät edellytä Colourstrings-menetelmän aiempaa tuntemusta. Anna soida – ja tartu uutuuskokoelmiin! Jääskeläinen, Kantala, Sarmanto-Neuvonen: ANNA SOIDA! pianokoulu aikuisille Aikuisten pianokoulu on jälleen täällä – nyt uudistettuna laitoksena. Alkuperäisten tekstien lisäksi tässä mittavassa kokoelmassa on käännökset suomeksi ja englanniksi, laaja johdanto ja ääntämisopas. Mukana myös lisämateriaalia, mm. 34,90 Iiro Rantala: Ajatuksia 10 jazzahtavaa kappaletta pianolle Uutta, koukuttavaa soitettavaa Iirolta niin kotisoittoon, opiskeluun kuin esiintymistilanteisiinkin. Tämä on opas sinulle, joka haluat aloittaa soittamisen tai virkistää vanhoja taitojasi! Tvåspråkig utgåva. Kirjaan sisältyy opettajan opas. Chopin, Schubert, Debussy ja Prokofjev – sekä Clara Schumann, Lili Boulanger ja Amy Beach. 42,80 Hanna Elomaa Päivi Kantanen: Yhdessä pianolla Uutta yhteissoitto-ohjelmistoa pikku pianistien ryhmäopetukseen. 55,60 Muista myös nämä: Jussipekka Rannanmäki: The Guitar ABC Kitaransoiton vasta-alkajille tarkoitettu kirja, jonka materiaali sopii myös ryhmäopetukseen. 34,50 Heino Kaski: Pianoteoksia Kasken rakastetuimmat teokset edustavana nuottivihkona
8 R ONDO C LASSIC 5|2021 ”Romantiikassa on paljon löydettävää” Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: HEIKKI TUULI
Akustiikka on ihanteellinen viola da gamban ja klavikordin kaltaisille herkkä-äänisille soittimille. ”Italialaistyyppinen ja flaamilaistyyppinen cembaloni ovat kuitenkin yleiskäyttöisempiä, sellaisia työhevosia, jotka ovat useimmiten keikalla mukana”, Häkkinen sanoo. Heidi Peltoniemen ja Aapo Häkkisen koti on myös konserttisali ja harjoitustila. Ensimmäinen kuului etelätirolilaiselle säveltäjälle, joka oli kirjeenvaihdossa Schumannin kanssa. Tämä Pleyel-malli oli täsmälleen se sama, jota Chopin käytti.” Pianot kehittyivät 1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun puoleenväliin niin huimaa tahtia, että parin vuosikymmenen ero soitintyypeissä on mittava. Taiteellinen johtaja AAPO HÄKKINEN on innoissaan romanttisen musiikin mahdollisuuksista. Sillä hän on muun muassa levyttänyt Bachin konserttoja. ”Soitin oli aivan rapistunut, koska sillä ei ollut soitettu juuri lainkaan, mutta sen materiaalit olivat säilyneet täysin alkuperäisinä.” Myös Häkkisen klavikordeihin liittyy kiinnostavia tarinoita. 9 R ONDO C LASSIC 5|2021 OITTIMEN EI TARVITSE OLLA historiallinen kertoakseen kiinnostavia tarinoita: 70-luvulla New Yorkissa rakennettu saksalaismallinen Hass-cembalo matkasi amerikkalaiscembalisti Igor Kipnisin kanssa tuhansia kilometrejä peräkärryssä ympäri Yhdysvaltoja, ja nyt 16-jalkaisella äänikerralla varustettu muhkeaääninen soitin kuuluu Aapo Häkkisen soitinpalettiin. Kolmella cembalolla pärjää, mutta Häkkisen kiinnostuksen kohteet kosketinsoittajana ovat laajat, joten jatkuvassa käytössä ovat myös kaksi klavikordia ja fortepianoa. Helsingin Barokkiorkesterin uusin aluevaltaus on SCHUMANNIN musiikki. Pleyel-pianon Häkkinen osti vanhalta ranskalaiselta aatelissuvulta, jonka hallussa piano oli ollut alusta asti. | s R ONDO kannessa. Fortepianoista toinen on 1820-luvun Wienistä, toinen 1840-luvun Pariisista. Pian taloon saapuu toinenkin klavikordi, jonka suomalainen musiikkimies Iivari Koskimies toi 1900-luvun alussa Ruotsista. ”Siis Schubertin ajan piano ja Chopinin ajan piano. Pandemia-ajan epävarmuus ja sen seuraukset huolestuttavat: kansainvälisen yhteistyön on jatkossakin oltava HeBon ytimessä
”Jos perehdytään lähteisiin, niin 1700-luvulla käytettiin enemmän vibratoa kuin 1800-luvulla. Lokakuussa Genovevan tilalla rajoitusten mukaiselle yleisölle Musiikkitalossa esitetty Bachin h-molli-messu oli Häkkisen mukaan eräänlainen puolustusvoitto: haastavissa olosuhteissa tehty musiikillisesti korkeatasoinen tuotanto, jonka takana saattoi seistä. 10 R ONDO C LASSIC 5|2021 Oopperahanke siirtyy yhä Kuten kaikille vapaan kentän toimijoille, myös Helsingin Barokkiorkesterille pitkittyvä koronatilanne on erittäin raskas. ”Pahoin pelkään, että madaltunut kynnys perua konsertteja eri syistä tulee yleistymään konserttien järjestämisen kulttuurissa”, Häkkinen harmittelee. 1800-luvun jousenkäyttö, sormitukset ja fraseeraus ovat yhtä kaukana modernista periodisoitosta kuin orkesterien perinteisistä käytännöistäkin.” Barokki ja romantiikka olivat molemmat vastareaktioita niitä edeltäville älyllisyyttä, tasapainoisuutta ja abstraktiota korostaneille taiteen virtauksille. Beethovenia ja Schubertia on soitettu jo pitkään, ja uusin aluevaltaus on täysromantiikka Schumannin muodossa. Kroatiassa ei kevään 2020 jälkeen kielletty kulttuuritapahtumia missään vaiheessa kokonaan. Nyt keväällä Genovevan piti saada uusi mahdollisuus ja lähteä kiertueelle Saksaan. ”Schumann-levyllä moni pääsi nyt ensimmäistä kertaa tekemään tällaista”, Häkkinen kertoo. Barokissa periaatteessa tiedostetaan, ettei voida tietää, miten tätä aikoinaan soitettiin, mutta vaihtoehdot ovat ihmisillä melko sisäistyneet. Projekti kerrallaan katsotaan, pystytäänkö tekemään tai löytämään jokin vaihtoehtoinen tapa”, Häkkinen huokaisee. Aapo Häkkisen mielestä romantiikan ja barokin esitystavoilla on annettavaa toisilleen. Genoveva-ooppera on iso etappi jo pitkään jatkuneella tiellä, jolla HeBo on kulkenut klassismista kohti romantiikkaa. Romantiikkaa on hedelmällisempää katsoa uusista näkökulmista. Mukana oli myös Bachin kantaatti Herr, gehe nicht ins Gericht Schumannin sovituksena. ”Koko kevät on ollut sinnittelyä. Schumannin mielestä kaikki musiikki oli ’romanttista’, mielikuvituksellista.” ”Pitääkö jatkossakin varautua kalliisiin testeihin ja karanteenivaatimuksiin. Bach oli Schumannille äärimmäisen tärkeä säveltäjä. Eräänlainen avaus oli 2018 Ondinelle levytetty kokonaisuus Schumannin harvoin kuultuja kuoro-orkesteriteoksia. Mielikuvitus yhdistää barokkia ja romantiikkaa Romantiikka inspiroi Häkkistä hyvin paljon. Paradoksaalisesti hän kokee romantiikan tulkinnallisesti jollain tapaa kartoittamattomampana kuin barokin. HeBon konserttisarjaan oli esimerkiksi tarkoitus tuoda saksalais-slovenialainen yhtye. Tämä vaikuttaa suoraan toimintaedellytyksiimme.”. Valmiita vastauksia ei ole, ja mahdollisuuksia on paljon suhteessa siihen, miten orkesterit ovat tottuneet sitä soittamaan.” Häkkinen kaipaisi barokin soittamiseen sellaisia asioita, joita 1800-luvun musiikissa viljellään liikaakin. Esitykset niin Helsingissä, Budapestissä kuin Amsterdamissa peruuntuivat. Vuonna 1850 kantaesitetty, keskiaikaiseen pyhimystarinaan perustuva romanttinen teos kuullaan näillä näkymin 2023. Viime syksynä orkesterin oli tarkoitus toteuttaa harvinaislaatuinen kansainvälinen suurhanke: Schumannin ainoa ooppera Genoveva ensimmäistä kertaa aikakauden instrumenteilla. HeBossa on useita romantiikan ajan periodipuhaltimiin erikoistuneita soittajia, joilla oli suuri into päästä käyttämään soittimiaan tositoimissa. Hän ei näe kovin perusteltuna tehdä striimikonsertteja vain striimaamisen vuoksi. Helmikuinen konsertti toteutettiinkin Zagrebissa ja striimattiin sieltä HeBon kanavalle. Vastaavasti romantiikkaa tulisi hänen mukaansa lähestyä pikemminkin kuin barokkia. ”Kummassakin on vahva kuvaileva, kielellinen aines läsnä. ”1800-luvun musiikin esittämisessä on valtavasti löydettävää ja kokeiltavaa
Mitä tämä tarkoittaa muusikoille. Toinen HeBon tavaramerkki on kansainvälinen yhteistyö: orkesteri tuo soitinja laulusolisteina, liidaajina ja yhtyevieraina Suomeen kiinnostavia kansainvälisiä nimiä. Tämä vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa eri tahoihin. kaksi historiallista fortepianoa (vas. 11 R ONDO C LASSIC 5|2021 Ytimessä kansainvälisyys HeBon johdossa Häkkisen linjana on alusta asti ollut esitellä katveeseen jääneitä teoksia, oli kyse sitten Schumannin kantaateista tai vaikkapa ranskalaisesta barokkisäveltäjästä Marc-Antoine Charpentierista. Tämä vaikuttaa suoraan toimintaedellytyksiimme. ja alh.), historiallinen klavikordi (oik. Voittajien joukossa saattaa olla pienimuotoinen yhtyetoiminta, joka yleensä on marginaalissa. ylh. | Aapo Häkkisen soitinvalikoimaan kuuluu mm. Aapo Häkkiselle tämä tarkoitti mielessä jo jonkin aikaa itäneen kirjaprojektin toteuttamista: alkuvuodesta ilmestyi sekä suomeksi että englanniksi kirjoituskokoelma Fantasia, joka tuo yhteen Häkkisen teosesittelyesseitä, puheita ja haastatteluja 20 vuoden ajalta: näkökulmia yksittäisiin teoksiin ja säveltäjiin sekä laajempia puheenvoroja taiteen merkityksestä. Osasta, kuten sopraano Carolyn Sampsonista tai viulisti Dmitri Sinkovskista, tulee yleisön rakastamia vakiokumppaneita. Entä orkesteri, jonka ytimessä on kiertuetoiminta tiukalla aikataululla. ”Mitä kiinnostavampi konserttisarja, sitä enemmän heillä on omia vaatimuksia, mutta sitten linjakin on vahva ja lopputulokset kiinnostavia. Useimmat orkesterit ovat aika alttiita agenttien ehdotuksille.” Kansainvälisten yhteistyökuvioiden palapelissä hyvät agentit ovat kuitenkin taiteelliselle suunnittelijalle kullanarvoisia. Aapo Häkkisen käytössä ovat kolme cembaloa ja kaksi klavikordia ja fortepianoa.. Tulevaisuus on sumun peitossa, vaikka ”uusille huipuille olisi kiivettävä”, kuten Häkkinen luonnehtii. Avainasemassa on, että ohjelmat tulee voida toistaa useampaan kertaan, niin kotikuin ulkomailla. ylh.) sekä vuonna 1970 rakennettu Hass-cembalo. ”Pitääkö jatkossakin varautua kalliisiin testeihin ja karanteenivaatimuksiin. . Vaikka koronarajoitukset lähitulevaisuudessa poistuisivatkin, matkustaminen pysyy todennäköisesti säänneltynä pitkään. HeBon toiminta perustuu kauttaaltaan kansainvälisyyteen.” Nyt koko musiikkielämä odottaa tuskissaan tautitilanteen hellittämistä, mutta vuosi sitten keväällä tyhjentynyt kalenteri toi monille myös hedelmällistä joutilaisuutta
Se viekin talosta leijonanosan, eikä asuinhuoneita ole kuin muutama. Vuosituhannen taitteessa Diakonissalaitos, rakennuksen silloinen omistaja, olisi halunnut purkaa rapistuneen talon, mutta rakennus pelastui ja muutettiin yksityiskodiksi. Kaakeliuunin vieressä on tuolipinoja odottamassa aikaa, kun yleisötilaisuuksia pystytään taas järjestämään. Vuoden aikana talossa on ehditty järjestää muutama konsertti, harjoitella niin yhtyeen kuin orkesterin voimin sekä levyttää. Talosta löytyvät Häkkisen soittimet: yhteensä kolme erimallista cembaloa, kaksi historiallista fortepianoa sekä klavikordi. Alun perin Häkkisen ja viulisti Zefira Valovan oli tarkoitus levyttää Schubertin viulusonaatit Vihdin kirkossa, mutta helmikuinen pakkanen teki olosuhteista epävarmat. Hirsisalista löytyi unelma-akustiikka ja koti kosketinsoittimille, jotka ovat myös kyläkirkkoon suunnitellun konserttisarjan keskiössä. Vuosi sitten kyläkirkko sai uudet asukkaat, kun sinne muuttivat sellisti Heidi Peltoniemi ja cembalisti Aapo Häkkinen poikansa kanssa. Levytys tehtiinkin omassa salissa, jossa järjestettiin myös silloisten rajoitusten mukainen 10 hengen konsertti. 12 R ONDO C LASSIC 5|2021 ORKEA, VINO HARJAKATTO pistää heti silmään Pitäjänmäen Henrikintiellä. Kirkolta se näyttää, ja Pitäjänmäen kyläkirkoksi taloa tavataan kutsua, vaikka vuoden 1959 jälkeen rakennusta ei olekaan kirkkona käytetty. ”Liput menivät minuuteissa, ja ihmiset sanoivat, että konsertti tuntui kuin keitaalta autiomaassa”, Peltoniemi muistelee lämmöllä. K. Varsinainen sali yhdistyy suuren oviaukon kautta perheen olohuoneeseen, joten yksityisen ja julkisen raja on kirjaimellisesti olematon. ”Oivalsimme, että paikka voisi toimia juuri meidän musiikkimme osa-alueella hyvin monipuolisesti.” Koti, harjoitussali, konserttipaikka Menneisyys kirkkona on rakennuksen pohjakaavassa tuntuvasti läsnä: päätykolmion alta astutaan tilavaan eteiseen ja siitä saliin. Alusta alkaen pariskunnalle oli itsestään selvää, että heidän kodissaan pyörisi konserttisarja. ”Meidän ammatissamme yksityinen ja julkinen, työ ja vapaa-aika sekoittuvat jo valmiiksi”, Peltoniemi tiivistää. Mutta muusikkopariskunnalle sali on kodin keskiö: kotikonserttipaikka ja harjoitustila. Peltoniemen soittopisteellä on Bachin Matteus-passion gambaosuuksia, sillä pääsiäinen lähestyy. ”Tuntui, ettei olisi ihan väärin, että juuri me muuttaisimme tänne”, Aapo Häkkinen toteaa. ”Työ ja harrastus ovat yksi elämä, ja sitä me täällä elämme.” Herkkien soitinten koti Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: HEIKKI TUULI HEIDI PELTONIEMI ja AAPO HÄKKINEN muuttivat vuosi sitten Pitäjänmäen entiseen kyläkirkkoon. Flaamilaismallisen cembalon päällä lepää yksinäinen jalusta: se tulee vielä yhdelle klavikordille, joka muuttaa taloon restauroimisen jälkeen. Entinen kyläkirkko oli ehtinyt toimia veneveistämönä ja kiuastehtaana, mutta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana paikka on tullut tunnetuksi yhtenä Helsingin omaperäisimmistä kulttuuritiloista: talon asukkaat ovat järjestäneet ahkerasti tapahtumia konserteista työpajoihin ja runoiltoihin. ”Vähitellen tottuu, mitä kaikkea kotonaan voi tehdä”, sanoo barokkisellisti ja gambisti Heidi Peltoniemi
Konserttisarjan päälähtökohta on luonnollisesti kosketinsoitinten hyödyntäminen. Se on harvinaista mannaa, herkkyyttä, jota nykyihminen ei helposti pääse kokemaan.” ”On aina yllätys, missä klavikordi toimii ja missä ei, ja täällä se toimii yllättävän hyvin”, Häkkinen jatkaa mielissään. ”Nämä soittimet asuvat täällä ja haluamme, että ne myös soivat täällä”, Peltoniemi kiteyttää. ”Syksyn Fuugan taide -konsertissa ihmiset olivat ihastuneita, miten korva kalibroitui klavikordin ääneen. Töölöläinen kerrostaloasunto ei yksinkertaisesti riittänyt Häkkisen soittimille, joista kaikki olivat aktiivisessa käytössä. . Pitäjänmäen entinen kyläkirkko on parinkymmenen vuoden ajan toiminut yksityiskotina ja kotoisana kulttuuritilana. Heti kuvan nähdessään hänen mieleensä tulvahti muistikuva erottelevasta mutta hellivän pehmeästä akustiikasta. Akustiikka on ihanteellinen itsenäiseen harjoitteluun ja yhtyetreeneihin sekä ennen kaikkea sellaisiin konsertteihin, joita ei juuri muualla kuulisi: niin klavikordi, luuttulaulut kuin gambaduotkin ovat täällä kotonaan. Tänne olisi päästävä. ”Suunnitelmissa on kutsua tänne myös kansainvälisiä yhtyevieraita, jotain sellaista, mitä ei Helsingissä muuten olisi”, kertoo Aapo Häkkinen. Kyläkirkko oli tulossa myyntiin, ja Peltoniemi muisti harvinaisen hyvin, miten hän 2000-luvun alussa, ensimmäisten asukkaiden aikaan, oli ollut siellä konsertoimassa. ”Kaikki hiljaiset mutta sävykkäät soittimet”, Peltoniemi sanoo. Myös kirjailijavieraita ja barokkitanssia on suunnitelmissa. Nyt seinillä on Caravaggion tyyliin perehtyneen Antero Kahilan töitä, joissa taiteilijan oma poika työntyy esiin barokkisesta pimeydestä. Pariskunta haluaa järjestää konsertteja, jollaisia itsekin haluaisivat kuulla. Katso ajantasaiset konserttitiedot: www.kylakirkko.fi ”Työ ja harrastus ovat yksi elämä, ja sitä me täällä elämme.”. Vuonna 2019 Peltoniemi huomasi Facebookissa ilmoituksen, jossa oli tuttu kuva. ”Lämmittää sydäntä, että naapurusto haluaa tukea tätä toimintaa”, iloitsee Peltoniemi. Kosketinsoittimet ja pienet jousiyhtyeet voisivat olla tämän paikan fokus, ja lauluakin on tarkoitus tuoda.” Touko-kesäkuussa kyläkirkossa on tarkoitus kuulla gambamusiikkia, ranskalaisia harvinaisuuksia sopraano Kajsa Dahlbäckin kanssa sekä Enrico Baianon kosketinsoitinresitaali. 13 R ONDO C LASSIC 5|2021 Häkkisen ja Peltoniemen kodissa yksityisen ja julkisen tilan raja on häilyvä. Periodimuusikon unelma-akustiikka: puulattiainen hirsisali. Kyläkirkolle on jo olemassa pitkäaikainen yleisöpohja, ja myös kotikadun varrelta tullaan ahkerasti konsertteihin. Taiteiden vuoropuhelua Vuoden alussa kyläkirkon konserttisarja sai myös Suomen Kulttuurirahaston apurahan, ja heti kun pandemia-aika hellittää, konserttitoiminta tulee käynnistymään vilkkaana. ”HeBolla sekä parissa muussa vakiintuneessa konserttisarjassa on välillä ohjelmia, jotka voisivat toimia täälläkin, mutta ei ole hyvä, että profiilit menevät ristiin. Unelmien akustiikka Ensisijainen syy kyläkirkon ostamiseen oli kuitenkin tilanpuute. Konserttien lisäksi taivaansinisellä tapetilla päällystetyille seinille on tarkoitus kuratoida yhteistyössä Galleria Aman kanssa näyttelyitä – sellaisia, jotka käyvät vuoropuhelua salissa soivan musiikin kanssa
14 R ONDO C LASSIC 5|2021 KIAIKAINEN KANSALLISSOITTIMEMME kantele muuttuu taidemusiikin kentälle siirrettynä tuoreeksi tuttavuudeksi. Näin suomalaisen kanteleen eduksi koitui virolaista kannelta selvästi laajempi ambitus samalla määrällä kieliä. Kansallissoittimemme virolainen sukulainen – kannel – on kromaattinen, mutta suomalaisesta konserttikanteleesta ei sellaista tehty. kanteleen uudet maailmat Teksti: TOMMI SAARELA i Kanteleen kehitystyössä on olennaista huomioida myös sointiin vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, joista tärkein on soittopöytä. Kun konserttikanteleen varhaisinkin versio on alle satavuotias, sen voi laskea kuuluvan uusimpiin taidemusiikin palettia laajentaneisiin akustisiin soittimiin. Konserttikantele syntyi 1920-luvun lopulla, kun sen kehittäjä Paul Salminen päätti sijoittaa kaikki kielet samaan tasoon ja kehitti harpun pedaaleista inspiroituneena vipumekanismin, jonka avulla saatettiin tuottaa kromaattisuutta perusolemukseltaan diatoniseen instrumenttiin. Kanteleen esiinmarssi taidemusiikissa jatkuu uusin innovaatioin. Esimerkiksi elektroniikan käyttö ja uudenlaiset viritykset avaavat mahdollisuuksia niin säveltäjälle kuin esittäjällekin. Sen tarkoitus on tukea kanteleen akustista ääntä, eikä kaunis muotoilukaan ole haitaksi.. Meikäläisessä kanteleessa ylennetyt ja alennetut sävelet toteutetaan juuri vivuilla
Hienoa tässä on se, että sama vipumodifikaatio sopii Koistisen akustisiinkin konserttikanteleisiin.” Muusikoita miellyttää se, että Koistisella on osattu konseptoida kanteleen käytettävyyttä soittimen ulkopuolellekin – soittopöytään ja kuljetuslaukkuihin asti. 17 R ONDO C LASSIC 5|2021 Tietyissä yhteyksissä Kankaanranta soittaa Koistisen sähkökanteleella, joita on maailmassa vain muutamia. Ylitorniolainen Lovikka taitaa olla alan markkinajohtajaksi mielletyn Koistisen ainoita kilpailijoita. Hän päätti uudistaa soittimen ja riisua sen perinteen painolastista. Popissa ja kovaäänisemmässä kansanmusiikissa vahvistukseen saadaan lisäpontta sähkökitaroista periytyvien magneettimikrofonien suunnalta.. . Tänä keväänä markkinoille tuotuja erikoisuuksia ovat kahden ja neljän soittajan samanaikaiseen käyttöön tarkoitetut yhteissoittokanteleet, joiden kielet viritetään esimerkiksi bluesasteikkoon tai muuhun kiinnostuksen kohteeksi koettuun moodiin. ”Idean esitti säveltäjä Juhani Nuorvala, jonka kanteletuotanto perustuu puhtaiden intervallien ja erilaisten viritysjärjestelmien avaamiin sointeihin. ”Kantele on kiinnostava mahdollisuus nykysäveltäjälle – teokset saavat taatusti esityksiä, koska itse soitin on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.” – Eija kankaanranta Värttinän kulmilta PIENKANTELEITA VALMISTAA Suomessa monikin soitinrakentaja, mutta ammattitason konserttikanteleiden luokassa vaihtoehdot vähenevät. ”On hienoa, kun esimerkiksi soitin ja pöytä hitsautuvat yhteen, ja niistä muodostuu ehjä paketti. Nämä soittimet räätälöidään lukuisista materiaalija sointiyhdistelmistä tilaajan mieltymysten mukaan. Tosin Alkula ja Kankaanranta voivat ottaa tästä sulan omiinkin hattuihinsa: juuri ammattilaisten palaute on se, mikä kanteletehtaan kehitystyötä ruokkii. Koistinen tähdentää, ettei kanteleen kehitystyö ole tietenkään vielä päätöksessään, tuskin koskaan päättyykään. Molemmat kantelemuusikot tekevät tiiviisti yhteistyötä nykysäveltäjien kanssa, ja instrumenttia kohtaan nousee monesti uusia tarpeita. Kankaanranta kertoo esimerkkinä, että hänen sähkökanteleeseensa tehtiin Pekka Jalkasen sävellystä varten jako diskanttija bassokielten magneettimikrofoneille, minkä myötä kumpaakin sointirekisteriä voidaan hallita nyt erikseen. – Konserttikantele on tällä välin kasvanut vanhanaikaisesta ja keskeneräisestä perinnesoittimesta korkeatasoiseksi hybridiksi, joka toimii niin klassisessa, popissa kuin kansanmusiikissakin.” Jo toista kanteleenrakentajien sukupolvea edustavalla Hannu Koistisella on ollut myös onni saada aikoinaan sparraajikseen Kankaanrannan ja Alkulan kaltaisia soittajia, joilla oli uskallusta lähteä jo nuorina soitonopiskelijoina kulkemaan kohti niitä visioita, jotka tulisivat toteutumaan vasta tämän vuosituhannen puolella – kunhan Koistisen soitinrakennuksen tiedot, taidot ja näkemys olivat kehittyneet nykypisteeseen. Kontaktimikrofonien sekä kaikukoppaan sijoitetun kondensaattorimikrofonin turvin kanteleen sointi tasapainottuu hyvin taidemusiikin tarpeisiin. Valmistajan kehityksen kärki on kuitenkin konserttikanteleessa, jonka nykyisen 39-kielisen version ambitus ulottuu kvartin verran yli viiden oktaavin. ”Viime aikoina on käyty keskusteluja esimerkiksi juuri Eija Kankaanrannankin kanssa konserttikanteleen kehittämisestä taidemusiikin superluokan soittimeksi”, Hannu Koistinen vihjaa. . TOMMI SAARELA Kun äänenpaine konserttilavalla kasvaa, kantele tarvitsee elektroniikan apua. Myös konserttikanteleen ja pienkanteleiden kanssa äänenmuokkauksella ja ohjelmoinnilla voidaan avata uusia sointimaailmoja, kuten Kaija Saariahon oopperassa Only the Sound Remains, jonka uusi tuotanto on tarkoitus esittää Tokiossa kesäkuussa.” Mielenkiintoisena innovaationa Kankaanranta mainitsee Sibelius-Akatemian sähkökanteleeseen kehitetyn irrotettavan vivuston, joka mahdollistaa puhtaat intervallit tasavireisyyden tilalle. ”Sähkökanteleen lähtösoundi ei ole itsessään kiinnostava, joten äänen muokkaamisen tutkiminen on itsestään selvää. Konserttikanteleesta valmistetaan myös edullisempaa kotikanteleversiota ilman sävelvaihtomekanismia. Valmistaja saa kieltämättä meiltä paljon ehdotuksia, miten asiat itse soittimessa sekä siihen liittyvissä muissa elementeissä voisivat toimia vieläkin paremmin”, Alkula ja Kankaanranta nauravat. Koistisen kanteletehtaan valikoimasta monet tunnistavat Wing-pienkanteleperheen pirteät viisikieliset muskarikanteleet, kun taas 11ja 15-kielisiä Wing-kanteleita näkee usein kansanmusiikkiin keskittyneiden ammattisoittajien kaulassa. ”Sen vision olen myös toteuttanut, Hannu Koistinen sanoo jämerästi, nyt yli 30 vuotta myöhemmin. ”Soiton aikana voi äänittää bassorekisteristä luupin, ja diskanttikieliltä pystyy samanaikaisesti soittamaan sävelkulkuja, jotka eivät tartu mukaan luuppiin.” Kankaanranta lisää, että modifikaatio mahdollistaa myös pelkän bassorekisterin itsenäisen efektikäsittelyn. Lauluyhtye Värttinän tunnetuksi tekemässä Pohjois-Karjalan Rääkkylässä päämajaansa pitävän Koistinen Kantele Oy:n Hannu Koistinen kertoo nähneensä jo parikymppisenä vision kanteleen tulevaisuudesta
Samantapainen kytkentä oli myös toisessa kvartetossa, jossa Linjama hyödynsi suomalaista kansankoraalia. ”Tämä on kahta muuta kvartettoa kevyempi, musikanttisempi ja divertimentomaisempi teos. Ensimmäisen kvarteton keskiosa on nopeasykkeinen scherzo, ”villillä tavalla tanssillista musiikkia”, niin kuin Linjama sitä kuvailee. Myös muodoltaan osa noudattaa perinteistä scherzoa trio-taitteineen ja alkujakson kertauksineen. Nyt on jännittävää, että sakraalimpia aineksia sisältävä ensimmäinen kvartetto kuullaan Karunan kirkossa ja profaanimpi kolmas kvartetto Sandön kartanossa.” ?. Kolmas jousikvartetto on tiivis yksiosainen kokonaisuus. Toisenlainen viittaus traditioon tulee esiin esitysohjeessa ”Hommage a Mendelssohn”. Harjoitukset olivat hienon kartanon salissa, intiimissä tilassa, mikä oli upea kokemus. Kun ensimmäinen kvartetto saattaa tuoda mieleen toisen Wienin koulukunnan, on kolmas kvartetto ehkä lähempänä uusklassismia, ja siinä on myös etnovaikutteita”, Linjama kertoo. ”Siinä on taustalla ennen muuta Mendelssohnin Kesäyön unelma -alkusoitto, josta todella pidän”, Linjama toteaa. Varsinainen esitys oli Karunan kirkossa, jolloin erilaisessa akustiikassa syntyi hyvin toisenlainen kokemus. Sen ja toisen kvarteton lainatut kirkkomusiikkiteemat ovat tärkeitä yhteisiä symboleja.” Ensimmäinen ja toinen kvartetto ovat sikälikin sisarteoksia, että niissä on samantapainen kolmiosaisen kokonaismuodon profiili: hidas-nopea-hidas. jo päätösosan materiaalina olevan keskiaikaisen gregoriaanisen kirkkosävelmän käytöstä. Kaksi kvartettoa ovat vakavahenkisiä, joten kolmannesta piti tehdä erilainen, ja päätin pistää siinä reilusti ranttaliksi. Erona on kuitenkin se, että ensimmäisen kvarteton päätösosa aukeaa lopussa valoon, kun taas toinen kvartetto päättyy koskettaviin surumarssimaisiin tunnelmiin. Etnovaikutteet kuvastuvat esimerkiksi esitysohjeessa ”rustico alla balkanese”. Linjama odottaa kiinnostuksella kvartettojen kantaesityksiä. ”Pitihän tällaistakin kerran kokeilla”, kuittaa Linjama klassisen muotorakenteen käytön. Operoin siinä raisuuden ja hellyyden kontrastilla. ”Ensimmäisen kvarteton finaalin gregoriaanista cantus firmus -teemaa olen itse asiassa käyttänyt useissa muissakin teoksissa. ”Oli jännä kokemus, kun treenattiin toista kvartettoa Kemiön saarella kesällä 2019
Toki tarinassa on ansionsakin. Se oli ylikapellimestari Eri Klasin aikaa. Ei melodiaa, ei harmoniaa, ei rytmiä. Kun esiintymiset alkavat jo pienenä lapsena, ne ovat lapselle luonnollisia, sillä lapsesta on kiva päästä näyttämään muille omaa osaamistaan. Olin jopa kysynyt äidiltä, mitä se jännittäminen on, kun kaikki kysyvät, jännittääkö minua.” – Viulisti ja Sibelius-Akatemian viulumusiikin lehtori Päivyt Meller Christina-lehdessä 2/2021 ”Mitä minulta odotetaan kaikessa tässä epävarmuudessa, joka aiheuttaa uupumusta, alavireisyyttä ja väsymystä – että pystyn vielä hakemaan ihan minkä vain alan töitä. Vaikka minulla ei olisi muille aloille koulutusta. Hän tekee innolla sen valtavan työn, jota huipulle pääseminen edellyttää. Miksei kukaan enää sävellä kaunista klassista. . Eihän soittimiakaan tuosta vain soitella. Onko se edes musiikkia. Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ Vinkuu, kirskuu, jytisee. Klassisen musiikin sääntöjä kumartelematon nykytaidemusiikki kummastuttaa monia. Olen tehnyt tätä hommaa yli 40 vuotta, ja Liljan tapauksessa on poikkeuksellista hänen määrätietoisuutensa ja kykynsä elää musiikkia. Sarja on niin tökerö, että sitä katsoi jopa mielikseen.” – Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori Sakari Oramo kommentoi Kapellimestari-televisiosarjaa Helsingin Sanomissa 14.4.2021 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN ONKO NYKYMUSIIKKI OIKEASTI MUSIIKKIA. Moni ajattelee, että kuka vain voi laulaa, soittaa tai tanssia. Tarkemmissa mikroskooppitutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että kyseessä oli ehkä jonkinlainen kalansuomustusväline.” – Akatemiatutkija Riitta Rainio Yliopisto-lehdessä 3/2021 ”Ensimmäinen tehtäväni orkesterissa oli Maurice Ravelin Dafnis ja Khloen celestastemma. lä alalla pysyminen on vaatinut. ”Räihälä kirjoittaa hankalasta aiheesta poikkeuksellisen kirkkaasti.” — Keskisuomalainen ht tp s:/ /a te na .fi. Parhaina työvuosina olin 320 päivää tien päällä ja lopun ajan treenasin.” – Laulaja Johanna Pakonen Anna-lehdessä 13–14/2021 ”On hän sen verran ainutlaatuinen, että luovuin aikeistani siirtyä kokonaan eläkkeelle. Ei ymmärretä sitä, miten paljon työtä tälSUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Hän koulutti minusta orkesteripianistin. ” 20 RONDO CLASSIC 5|2021 Taiteelta kaivataan nykyisin myös enemmän yhteiskunnallista osallistumista ja arvokeskustelua. Tajusin pian, etten ole täällä sen takia, että Ville Hautakangas soittaa pianoa, vaan sen takia, että osuuteni olisi sellainen, jollaisen kapellimestari haluaa siihen kokonaisuuteen.” – Muun muassa Tampere Filharmonian konserteissa kosketinsoittimia soittava pianisti Ville Hautakangas Aamulehdessä 11.4.2021 ”Sarjan musiikkiosuudet ja kapellimestarin osuus herättävät vain myötähäpeää. Säveltäjä Osmo Tapio Räihälän yleistajuinen kirja on riemastuttava löytöretki taidemusiikin ystäville. On monia kysymyksiä, joista myös voisi puhua, eikä pelkästään vaan soittaa musiikkia, selittämättä.” – Hetan Musiikkipäivien taiteellinen johtaja, säveltäjä Tapio Tuomela Lapin kansassa 29.3.2021 ”En ole paljonkaan jännittänyt esiintymistä. Erityisen ihanaa on se, että muuten Lilli on aivan tavallinen pikkutyttö.” – 10-vuotiaana Radion Sinfoniaorkesterin solistina soittaneen Lilja Haataisen viulunsoiton opettaja Mervi Kyrki ET-lehdessä 7/2021 ”Tutkijanura kiinnostaisi, mutta voiko sitä harkita, jos alan jatko on epävarmalla pohjalla?” – Musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Ville Aamurusko Yliopisto-lehdessä 3/2021 ”Aikamoinen antikliimaksi oli, kun ryhmä ääniarkeologeja saapui Kansallismuseoon rekonstruoimaan Suomen vanhimmaksi soittimeksi arveltua joutsenen luusta tehtyä pilliä
Wagner-mestarikurssi, opettajina bassobaritoni Juha Uusitalo sekä Wagner-asiantuntija ja pianisti Pekka Asikainen. 2. Lisätiedot ja hakuohjeet: lauluakatemia.com/kurssit ja Tommi Wulff 044 3380 840. Pianisti Marko Autio. 3. Pianisti Pami Karvonen. Oopperan mestarikurssi, opettajina tenori John Daszak ja sopraano Jaqueline Miura. Suomalaisen liedin kurssi, opettajana baritoni Jorma Hynninen. Tarjolla jälleen korkeatasoista opetusta: 1. 21 R ONDO C LASSIC 5|2021 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi KRIISIVIESTINNÄN RAJAMAILLA LAULUAKATEMIA PITÄÄ KESÄPÄIVÄT TURUSSA 28.7.–1.8.2021 Turun konservatoriolla ja Musiikkiopistolla
”Big Brassin kappaleet ovat jo ajalta ennen Movesia. ”Ison vaskiryhmän soundi taitavan sovittajan käsissä on ihan mieletön, ja halusin myös big bandia kompaktimman kokoonpanon. ”Saksofonitrio on yksi jazzmaailman klassisia kokoonpanoja, ja olen aina diggaillut vanhoista triolevytyksistä. ”Tarkoitus oli lähinnä kuvata tulevaa Movesia promotoivia konserttivideoita, mutta tallenne kuulosti niin hyvältä, että päätin julkaista sen levynä!” Koronasta huolimatta viime vuonna debytoi myös basisti Ville Herralan ja rumpali Jaska Lukkarisen kanssa muodostettu trio, joka kävi hiljattain myös studiossa soittamassa rungon Lassyn tulevaan soololevyyn. Yhtyeen studiolevy Moves voitti vuoden 2018 jazz-Emman, ja viime vuonna ilmestyi livealbumi Big Brass. Kun hän 2000-luvun alussa päätti keskittyä ennen kaikkea jazziin, oli suomalaisella jazzkentällä meneillään suuri muutos. ”Tanssittava jazz, acid jazz ja elektronisen musiikin elementit olivat silloin iso juttu maailmanlaajuisesti. Kuulostaa ehkä hassulta, mutten jäänyt niitä saksofoneja tässä yhteydessä kaipaamaan”, Lassy nauraa. Ne olivat keikoilla eläneet omaa elämäänsä, ja syntyi ajatus uudelleen sovittamisesta isommalle kokoonpanolle”, Lassy kertoo. Sointusoittimen puute tuo erilaista tunnelmaa ja haastetta”, Lassy kertoo. Kunnianosoitus myönnettiin Tampere Jazz Happening -festivaalilla, jossa vuonna 2007 perustettu Timo Lassy Band esiintyi kolmatta kertaa. Hän pyysi mukaan Valtteri Pöyhösen johtaman Ricky-Tick Big Bandin trumpetit ja pasuunat. 22 R ONDO C LASSIC 5|2021 KYLLÄHÄN TUNNUSTUS tuntuu tosi hyvältä, on suuri kunnia päästä mukaan listalle, jossa on paljon maineikkaita muusikoita ja omia idoleitanikin”, toteaa saksofonisti Timo Lassy, 46, Jazzliiton hänelle viime marraskuussa myöntämästä Yrjö-palkinnosta. ”Nyt oli sopiva hetki kokeilla jotain erilaista, vaikka OSA: 9 pääasiassa korona on latistanut luovaa energiaa, sillä tyhjä aika ei ole tullut omasta tahdosta. Se levisi myös uusia kanavia pitkin – tuli Radio Helsinki, Flow Festival, ja nuorta väkeä houkuttelivat jazz-illat Mocambossa, UMO Jazz Housessa ja myöhemmin Kuudennella Linjalla.” Lassy päätyi uuden aallon menestyksekkäisiin yhtyeisiin, kuten U-Street All Starsiin, Teddy Rok Seveniin ja ” keskikentän konkari R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Saksofonisti TIMO LASSYN sukupolven myötä suomijazz sai uutta virtaa ja suosiota 2000-luvulla. Luulen, että siitä tullut laaja-alaisuus ja kokemus kuuluu yhä soitossani. Meidän sukupolvemme oli kuunnellut myös hiphopia ja muuta mustaa rytmimusiikkia, joka kuului omassa tekemisessämme ja sen groovessa. Päinvastoin: haluaisin esiintyä, mutten saa.” Mukana murrosvaiheessa Keskeytynyt kova kiertämistahti on ollut Lassyn arkea jo parikymppisestä lähtien, jolloin hän soitti muun muassa Laura Voutilaisen, Aki Sirkesalon, Samuli Edelmannin ja Jari Sillanpään taustabändeissä. Musiikki oli nälkäistä, ulospäin ja eteenpäin suuntautuvaa. Vauhdikasta uraa tehneeltä Emmaja Yrjö-palkitulta Lassylta on soittorajoitusten lohduksi ilmestynyt livealbumeja niin viime kuin tänäkin vuonna. Viimeistään omaa musiikkia tehdessä ja esittäessä aloin arvostaa kokemustani”, Lassy pohtii. U-Street All Stars ja Five Corners Quintet -yhtyeet ponnauttivat Lassyn jazzskenen ytimeen.. ”Esiintymiset ja kiertueet antoivat valtavasti sellaisia työkaluja, joita ei saa muilla tavoilla
Osa kiistasta liittyy itse teoriaan, osa historiallisiin teoreetikoihin ja osa yhteiskuntaan”, toteaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikinteorian professori Lauri Suurpää. Teksti: SANTERI KAIPIAINEN m. Ei siis ihme, että schenkeriläistä logiikkaa noudattavat parhaiten Saksassa kehittyneen tyylin musiikkiteokset – mutta Ewellin mukaan suurimman synnin tekevät ne tämän päivän teoreetikot, jotka väittävät, ettei Schenkerin rotuajatuksilla ole suhdetta hänen teoriaansa. voiko musiikinteoria sortaa. Onko aihe siirrettävissä Suomeen. Professori Timothy Jacksonin johdolla Journal of Schenkerian Studies julkaisi viisitoista vertaisarvioimatonta vastinetta, joista monet eivät edes tieteellisesti argumentoineet, vaan ampuivat suoraan henkilöön. Ongelmana menetelmät, instituutio vai yhteiskunta. Yhä jatkuva kiista ei ainoastaan jaa musiikin akateemisen maailman mielipiteitä, vaan on muuttunut symboliseksi vipuvarreksi laajemmassa liberaalien ja konservatiivien välisessä taistelussa. Esimerkiksi Ewell nostaa teoreetikko Heinrich Schenkerin, joka kirjoituksissaan ylisti saksalaisuutta ja piti muita kansoja ja rotuja vähempiarvoisina. Vuonna 2019 New Yorkin Hunter Collegen musiikinteorian apulaisprofessori Philip Ewell piti Society of Music Theoryn konferenssissa esitelmän ”Musiikinteorian valkoinen rodullinen kehys” (Music Theory’s White Racial Frame). Julkaisun jälkeisessä myräkässä Jackson hyllytettiin kokonaan lehden toimituskunnasta. ”Ewellin artikkeli on paljon kiihkottomampi ja selkeämmin argumentoitu kuin mitä siitä kirjoitetuista vastineista voisi olettaa; vastineet puolestaan ovat paikoin hyvinkin asiattomia. Yhdysvalloissa viime vuosina kiihtynyt keskustelu yhteiskunnan eriarvoistavista rakenteista ei musiikin puolella ole ainoastaan puhetta muusikoiden ja säveltäjien sukupuolesta ja ihonväristä, vaan myös musiikinteorian opetussuunnitelmat ovat kritiikin kohteena. 24 R ONDO C LASSIC 5|2021 USIIKINTEORIAN AKATEEMINEN ympäristö harvoin pääsee otsikoihin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta mikä vaikuttaa aluksi myrskyltä vesilasissa, saattaa sosiaalisen median aikakaudella muuttua kulttuurisodan aseeksi. Muun muassa eräs Oxfordin yliopiston professoreista ehdotti maaliskuussa, että kulttuurisen moninaisuuden lisäämiseksi nuottikirjoituksen ei pitäisi olla pakollista heidän musiikin opinnoissaan. Miten Suomessa asiaan tulisi suhtautua. Siinä Ewell ei ainoastaan huomauttanut, että lähes kaikki musiikinteorian akateemikot ovat valkoisia, vaan myös nosti esille sen, että musiikinteorian oppikirjojen musiikkiesimerkkeinä on lähes yksinomaan valkoisia säveltäjiä, ja että vallitsevat musiikkianalyyttiset menetelmät, kuten painotus funktionaaliseen harmoniaan, toimivat lähinnä vain tietyn eurooppalaisen musiikin kontekstissa. Mutta miten Ewellin ajatukseen musiikinteorian valkoisuudesta pitäisi suhtautua tällä puolella rapakkoa
32 R ONDO C LASSIC 5|2021 Ulkomaalaiset soittajat ovat viime vuosina voittaneet suuren osan klarinetistien paikoista Suomen orkestereissa, mutta taustalla voi olla myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansainvälistyminen. Konopi?ski on uuden musiikin ystävä, joka haluaa saada klarinetista irti kaikki mahdolliset ääri-ilmaisut. Sekä Oulu Sinfonian varaäänenjohtaja MICHA. Micha. klarinetistit panostavat universaaliin saundiin Teksti: HARRI KUUSISAARI. KONOPI?SKI että Jyväskylä Sinfonian äänenjohtaja GIL SHAKED-AGABABA ovat tulleet orkesteriinsa sen kautta
”En keskity vain klassiseen tyyliin kuten vaikkapa Saksassa tehdään, vaan haluan tuntea itseni vapaaksi ja käyttää vibratoakin silloin, kun hetki ja teoksen tunnelma sitä vaatii. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan hän oli mukana Juho Laitisen Tulkinnanvaraista-konserttisarjan kokeellisissa seikkailuissa ja oppi siellä paljon. Konopi?ski on löytänyt uudesta musiikista muusikkouttaan rikastavan lähteen. Edellinen soitti huhtikuun alussa Oulu Sinfonian solistina Kalevi Ahon klarinettikonserton, ja jälkimmäinen taituroi muutama vuosi sitten Jyväskylässä Nielseniä, jonka konsertto on villeimpiä ja vaikeimpia klarinetille kirjoitettuja. ”Totta kai itse toin mukanani uusia asioita. Monet klarinetistit olivat jo tuolloin aktiivisia ja säteileviä persoonia, jotka soittivat usein solistina ja loivat henkeä orkesteriinsa. Se oli alusta asti sanatonta kommunikaatiota”, hän muistelee. ”Tuntui luontevalta seurata heidän soittoaan ja mukautua. Säveltäjä sanoo etsineensä klarinetin sielua”, hän kertoo. Mitään kitkaa ei ilmaantunut. Vaikka olisi kuinka tärkeä soolo, ei saa koskaan unohtaa, mitä tapahtuu ympärillä. Tämä perinne tulee mieleen puolalaisen Micha. Esimerkiksi Tshaikovskin kuudennen sinfonian kuuluisassa soolossa fagotti ei ole vain säestäjä, vaan koen sen duettona, kamarimusiikkina.” | o Gil Shaked-Agababa tuntee hyvin klarinetistien kansainvälisen työtilanteen: taso on huipussaan ja kilpailu raakaa.. ”Soittajan on kuitenkin löydettävä itse keinonsa. Fleksibiliteetti on kaiken avain. ”Uusi musiikki laittaa etsimään ilmaisun rajoja. Kysyin teoksen kantaesittäneeltä Martin Fröstiltä asiasta mestarikurssilla, muttei hänkään enää muistanut.” Konopi?skin ihannesointi onkin niin universaali, että se mahdollistaa kaikki värit ja ilmaisut. Micha. Klarinettihan on soittimista universaaleimpia – se taipuu joka tyyliin jazzia myöten.” Soolokin voi olla duetto Kun Konopi?ski tuli Oulu Sinfoniaan 2018, muut klarinetisti olivat jo pitkään orkesterissa olleita suomalaisia. 33 R ONDO C LASSIC 5|2021 IKEASTAAN kansainvälistyminen on puhallinsoittajien parissa vain paluuta 1900-luvun alkupuolen tilanteeseen, jolloin suurin osa Suomen orkesterien puhallinsektion muusikoista tuli Keskija Etelä-Euroopasta. Kalevi Ahon konsertossa saa laittaa peliin kaikki klarinetin mahdollisuudet kauniista melodioista nykymusiikin efekteihin kuten nopeisiin trilliketjuihin ja multiääniin. Ahon konserton partituurissa multiääniin oli laitettu sormituksia, jotka eivät mitenkään toimineet. Konopi?skin ja israelilaisen Gil Shaked-Agababan kohdalla. Kaikki persoonat ovat erilaisia, jopa suun rakenne voi vaikuttaa soittoon
(03) 225 1948 2. Vaikka olosuhteiden pakosta elävä musiikki on vieläkin tauolla, saat elämääsi musiikin iloa tilaamalla Soivan Rondon itsellesi tai lahjaksi. Apua akuuttiin musiikinnälkään SSIC V L Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Musiikki jatkuu väliajan jälkeen Onneksi olkoon, kaikki Rondon lukijat! Pitkä poikkeustalvi on nyt takanapäin, ja kevään myötä katseet kääntyvät kohti tulevaa. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Soiva Rondo -tilauksessa lähetämme joka numeron mukana myös yhden cd:n Rondon julkaisemasta cdlevyjen sarjasta, ja lehden saaja voi jatkaa musiikin kuuntelua myös väliajalla! Opus 4 Tutustu Rondon cdlevysarjaan osoitteessa rondolehti.fi/cd-levyt ja anna soiton jatkua!
” Hyvä Jumala. Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Hyvä Jumala, suo minulle anteeksi seuraava rinnastus: kaksitoista on apostolien luku myös Leonardon freskossa, joka tunnetaan Viimeisenä ehtoollisena, uskokoon ken tahtoo. ” R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN g GIOACHINO ROSSINI: PÉCHÉS DE VIEILLESSE Elämän tragikomedia Rossini syntyi Pesarossa vallankumoussotien aikana, jolloin Pohjois-Italiasta kamppailivat tasavaltaiset ranskalaiset ja keisarilliset itävaltalaiset. Rossini nousi vuosikymmeniä aiemmin maailmanmaineeseen koomisilla oopperoilla, joista tuli hänen siunauksensa ja kirouksensa. ” Noita vanhuuden syntejä yli 70-vuotiaalle säveltäjälle ennätti kertyä merkittävä määrä. Pariisin-kausi huipentui vuonna 1829 Rossinin ensimmäiseen ”suureen oopperaan”, Wilhelm Telliin , joka kaikkien yllätykseksi jäi myös hänen viimeisekseen. Noin 200 teosta, enimmäkseen pianokappaleita, mutta myös lauluja ja kamariteoksia, jotka syntyivät Rossinin pitkien eläkepäivien lopulla. Kastraatteja esityksissä ei kuultu. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Jotkut oppilapsistasi päästävät vääriä ääniä! Herra, ole huoleti, vakuutan ettei lounaalleni ole päässyt Juudasta ja laulajani laulavat oikein ja ’con amore’ ylistyksesi ja tämän pienen teokseni, joka on – voi! – viimeinen vanhuuden kuolemansynneistäni. Aikakauden soinnin määrittivät meluisat soittokunnat marsseineen, ja niiden vauhti ja iskevät rytmit siirtyivät nuoren Rossinin oopperoihin. Mutta vanhan Rossinin tapasi Pariisissa vuonna 1864 myös Verdi, joka kirjoitti tuttavalleen: ” Rossini on viime aikoina edistynyt ja opiskellut! Opiskellut mitä. Vuonna 1822 hän tapasi Wienissä Beethovenin, joka onnitteli Sevillan parturin säveltäjää: ” Älkää yrittäkö koskaan säveltää muuta kuin koomisia oopperoita, yritys menestyä toisessa tyylissä olisi vastoin luontoanne. 37-vuotias säveltäjä siirtyi menestyksen jälkeen varhaiseläkkeelle, eikä säveltänyt seuraavaan kahteenkymmeneenviiteen vuoteen juuri muuta kuin Stabat materinsa (1831–41). ’Grand opéran’ nousevat tähdet, Meyerbeer ja Hálevy, ahdistivat menestykseen tottunutta Rossinia. Hän tienasi sievoisen tilin Lontoossa, mutta asettui sosiaalisista ja gastronomisista syistä vuonna 1824 Pariisiin, jossa hän solmi edullisen sopimuksen valtaistuimelle palanneiden Bourbonien kanssa. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia. Isä oli vaskisoittaja, joka joutui pari kertaa vankilaan republikaanisen uppiniskaisuutensa takia. Myös oopperat syntyivät käsittämättömällä vauhdilla: kymmenessä vuodessa 1812– 1822 syntyi kolmekymmentä oopperaa. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” syntinen vanhuus Gioachino Rossini Étienne Carjatin valokuvaamana vuonna 1865.. 40 R ONDO C LASSIC 5|2021 ioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ” Pienen juhlamessunsa ” ( Petite messe solennelle ) suoraan Taivaan isälle. Valloitettuaan Italian Rossini herätti Wienissä hysterian, jota Beethoven ja Schubert seurasivat sivusta. Pieni juhlamessukin kasvoi kahden pianon ja harmonin säestämästä kamariversiosta mittavaksi orkesterimessuksi, josta tuli hänen viimeisten vuosiensa suurin menestys. ” Beethovenin asennetta italialaissäveltäjään leimasi germaaninen ylemmyydentunne. Henkilökohtaisesti suosittelisin häntä unohtamaan oppimansa ja säveltämään uuden ’Parturin’. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ratkaisu on laittanut tutkijat arvailemaan, miksi säveltäjä pisti hanskat tiskiin suosionsa huipulla. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ” Kaksitoista laulajaa ja kolme sukupuolta, miehiä, naisia ja kastraatteja, kahdeksan kuoroihin, neljä sooloihin, kaikkiaan kaksitoista kerubia. Kirjeenvaihto kertoo, että takki oli jättioopperan jäljiltä tyhjä ja olemuksesta paistoivat burnoutin merkit. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä
Isabella Colbran (vas.) oli kuuluisa sopraano ja Olympe Pélissier taas kuuluisa kurtisaani ja malli.. Vuonna 1859 valmistui Passyyn huvila, jossa Wagner vieraili seuraavana vuonna. Tässä vaiheessa elämäänsä Rossini oli Ranskan valtion tuella elävä musiikin grand old man. Rossinin koomisissa oopperoissa esiintyy paljon vanhuksia, joita hallitsevat perinteiset vanhuuden synnit, kuten ärtyisyys, turhamaisuus, jääräpäisyys ja taantumuksellisuus. Sibeliuskin paini Ainolan hiljaisuudessa vuosikymmeniä, vaikkei julkaissut merkittäviä uusia teoksia. Moni säveltäjä irtaantuu ikääntyessään yleisön odotuksista ja suuntaa katseensa horisonttiin. Sosiaalisen elämän vilkastuttua Rossinin terveys kohentui ja luova kipinä löytyi uudelleen. Taiteelliset testamentit ovat monissa tapauksissa askeettista askartelua perimmäisillä kysymyksillä. Asuinpaikka vaihteli Italiasta Pariisiin, jonne säveltäjä palasi lopullisesti vuonna 1855. 56:n puolikoomisen kappaleen kokoelma pianolle. Oletuksena on silti ollut, että he haluavat säveltää hamaan loppuun saakka. Bach kurotti nykyiseen eläkeikään (65 v.), Brahms kuoli kaksi vuotta nuorempana. Julkisuuteen päätyi ani harva teos, kuten alussa mainittu pieni juhlamessu. Salongin ”vanhuuden syntejä” sävytti monimielinen huumori, kun taas keittiössä taituroitiin totisina tryffelin ja hanhenmaksan kanssa: Tournedos à la Rossini, Frittata Rossini, Canelloni à la Rossini ja niin edelleen. Pariisista poistunut säveltäjä palasi käymään oikeutta vuosikorvauksestaan ja sai sen viiden vuoden jälkeen takaisin. Rossini kuuluu niihin säveltäjiin, joiden mielestä elämä jatkuu hänen poistuttuaan ja viimeiset sanat on tarkoitettu virkistämään tänne jääviä. Maalaukset kertovat naisten ammatillisen suuntautumisen. Rossini kohtasi 1830–40-luvuilla sairastelun ja tyylimuutosten kiirastulen, mutta selviytyi niistä elämänsä ehtoolle seurapiirileijonaksi ja sisäpiirisäveltäjäksi, joka teki, mitä huvitti, vaikka halusi huvittaa myös muita. Lauantai-iltojen salonkeihin syntyi vuosien varrella neljätoista eri tavoin otsikoitua kokonaisuutta, joista 4.–8. Tshaikovski oli kuollessaan kolme vuotta nuorempi ja Donizetti siitäkin kolme vuotta nuorempi. Toiset ovat halunneet poistua näyttämöltä suureen tyyliin: Wagnerin Parsifal , tai Tshaikovskin, Brucknerin ja Mahlerin viimeiset sinfoniat silaavat kuoleman ylevällä sovinnolla tai resignaatiolla. R ONDO C LASSIC 5|2021 41 harva on yltänyt sellaiseen vanhuuteen. Hän pääsi myös uuden hallinnon, vuoden 1848 vallankumouksen jälkeen presidenttinä valtaan nousseen Napoleon III:n suosioon. Liszt lähestyi viimeisissä pianokappaleissaan atonaalista äärettömyyttä ja Brahms lauluissaan Vanhan testamentin lopullisuutta. Sen lauantaisalongista tuli kulttuurieliitin kohtauspaikka, jossa vierailivat merkittävät muusikot, kuten Liszt, Verdi, Meyerbeer ja Rubinstein. Keisarille valmistui yksi Rossinin viimeisistä sävellyksistä, ” Hymni Napoleon III:lle ja hänen urhealle kansalleen ”, jonka esitykseen suositellaan ”tanssia, kirkonkelloja ja kanuunoita”. Viimeiset sanat ristittä Yksi vanhuuden oletetuista siunauksista on, että silloin voi tehdä, mitä haluaa – jos pystyy. Kutsumusammatista ei luovuta terveystai kalastussyistä. Vähän kaikkea Rossini alkoi säveltää vanhuuden syntejään vuonna 1857 ja jatkoi kuolemaansa asti. Hänen hautansa Pariisin Père Lachaisella on tyhjä, sillä leski siirsi vainajan vuonna 1887 Firenzen Santa Croceen. Rossini kuoli 76-vuotiaana, mutta juhli vähän aiemmin 19-vuotissyntymäpäiväänsä, koska oli syntynyt karkauspäivänä. Puhutaan esimerkiksi Beethovenin ”myöhäistuotannosta”, jota säveltäessään hän pääsi viidenkymmenenkuuden vuoden ikään. Se suuntautui yhtä paljon keittiöön kuin salonkiin. Heitä esiintyy myös vakavissa oopperoissa, mutta siellä samat ominaisuudet näyttäytyvät positiivisina. Melkoisella varmuudella ennätystä pitää hallussaan Elliott Carter, joka jatkoi työtä 103 vuoden ikään asti. Tukikohdaksi tuli hulppea asunto Chaussée d’Antinilla. Historiallisista säveltäjistä | Rossinin ensimmäinen ja toinen vaimo olivat toistensa vastakohtia. Omistan nämä vanhuuden synnit neljännen luokan pianisteille, joiden joukkoon minulla on kunnia kuulua. Säveltäjien historiallinen elinaikaodote ei ole parhaimmasta päästä. Oopperasäveltäjistä Wagner saavutti 69 vuoden iän, Verdi kunnioitettavat 87 vuotta, mutta Puccinilta jäi Turandot kesken 65-vuotiaana. Toisinaan ruokalajeillakin oli musiikillinen ulottuvuus, kuten Turbot à l’allemande, ”Piikkikampela saksalaisittain”, eli kastiketta ilman kalaa, joka viittasi wagnerilaiseen oopperaan ilman melodiaa. Hän sävelsi jatkuvasti, mutta jätti kaiken leskensä huutokaupattavaksi kuolemansa jälkeen. Stravinsky pelkisti viimeiset sanansa sarjalliseksi absolutismiksi ja Shostakovitsh totuuden karvaaksi kalkiksi. Sopimus edellytti uusien oopperoiden säveltämistä, mutta sellaisia ei tullut: Otellon ranskalainen versio oli vanhan lämmittelyä, ja uutena tarjoiltu Robert Bruce oli parsittu kokonaan vanhoista paloista. albumi kirjattiin virallisesti vanhuuden synneiksi: ” Vähän kaikkea. Kun puhutaan ennen aikojaan kuolleista, mainitaan esimerkeiksi Pergolesi (26 v.), Mozart (35 v.), Schubert (31 v.), Mendelssohn (38 v.), Chopin (39 v), tai Schumann (46 v). Asumusero espanjalaissopraano Isabella Colbranin kanssa päättyi jälkimmäisen kuolemaan (1845), jonka jälkeen Rossini astui avioon pitkäaikaisen rakastajattarensa, kuuluisan kurtisaani Olympe Pélissierin kanssa. Säveltämistä on jatkettu sokeina, halvaantuneina ja mielenvikaisina. ” Taloudellisesti Rossinilla oli varaa oloneuvoksen rooliin, vaikka se vaarantui, kun heinäkuun 1830 vallankumous syrjäytti Bourbonit ja uusi hallinto karsi kulttuuribudjettia
Niitä seuraa ” Perillisten riipaiseva suru ” – erittäin kevytkenkäinen valssi – sekä loppukommentti ” Kaikki tämä on tosi lapsellista, mutta silti totta ”. Jälkimmäinen teos viittaa katolisiin luostariveljistöihin, joille niukka ruokavalio oli tuttu. Teos käsittää preludin ja kuusi versiota 1700-luvun librettotehtailija Pietro Metastasion tekstistä ”Valitan hiljaisuudessa”, kaikki täysin erilaisia. Voi olla, että näissä kappaleissa kuvastuu myös Rossinin oma rapistuva kunto. L’Ancien Régimen valssirytmeissä Rossini piirtää itsestään omakuvan vanhan koulun miehenä, Un vieux rococona. Ehkä säveltäjän viimeiseksi sanaksi voi ajatella hänen ohjelmallisen kuvauksensa huvijunan matkasta ( Un petit Train de plaisir ). En voi ymmärtää, mitä nautintoa tuottaa hankkia päänsärkyä, kramppi käteen tai kuumetta miellyttääkseen yleisöä, jonka suurin ilo on ikävystyä kuoliaaksi heihin kohdistuvista viihdytysyrityksistä. ” . Tällaiset numerot voivat olla hellyttäviä hölmöyksiä, kuten ” Vielä vähän typeryyksiä ”, tai pieniä helmiä, kuten virtuoosiseksi äityvä ” Kromaattinen karuselli ”. Siihen voi viitata myös Ètude asthmatique , mutta vastineeksi kokoelmista löytyy ” Voimistelua ” ( Gymnastique d’ecartement ) tai ” Aamuinen hygienia-preludini ”. Monet teoksista ovat täysin abstraktia musiikkia, kuten ” Melodista hölynpölyä mustilla koskettimilla oikealle kädelle ”, ” Joitakin tritonuksia, olkaa hyvä ”, tai ” Mahtaileva preludi ” komeine fuugineen. Kohti taivasta ja tulevaisuutta Laajin kokonaisuus on kolmen pianoteoksen trilogia, joka esittelee esimerkkejä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Prélude baroque on hukutettu ornamentteihin, ja kollegiaalinen Kapriisi Offenbachin tyyliin (Allegro grotesco) riehaantuu oktaaviglissandoissaan. Niistä jotkin ovat nykyisin tunnettuja, kuten Italialaisen albumin La regata veneziana . En ole nyt, enkä milloinkaan taistellut oikeudesta työntekoon. Rossini uskoi musiikin jatkuvaan uudistumiseen ja pystyttää tulevaisuudenkuvassaan ( Spécimen de l’Avenir ) kromaattisesti rymistelevän crescendon, jossa ihmiskuntaa odottaa onni ja ilo. Hengellisten kappaleiden joukossa on Ave Marioita ja motetteja, jotka kuvastavat ranskalaissalonkien muodikasta hartaudenharjoitusta. Alussa pakataan matkustajat junaan, höyryveturi päästää ” saatanallisen vihellyksen ”, jota seuraa ” jarrujen sulosävel ”. Rossini omisti pikkupurtavansa papukaijalleen ja koiralleen. 42 R ONDO C LASSIC 5|2021 Yksityiskäyttöön sommitellut musiikilliset synnit istuivat hyvin Ranskan huvittelunhaluiseen toiseen keisarikuntaan. Muistosävel ja aamen. ” Kiinalaisessa koraalissa ” Eurooppa ja Kaukoitä eivät löydä toisiaan, ” Puolipastoraalisessa preludissa ” törmäävät kukkea luonto ja urbaani taituruus. Vuosikymmeniä aiemmin Rossini tiivisti elämänfilosofiaansa uupuneena oopperatehtailustaan: ” En ole säveltänyt mitään, jos on ollut mahdollista välttää sitä. Rossinin omat pianokappaleet ovat ulkoisesti viattomia, mutta usein ilmiömäisen virtuoosisia, mikä kavaltaa väitteen ”neljännen luokan pianistista”. Rossini oli yhä bel canton mestari, mutta laulujen tyyli vaihtelee kevyestä ja parodisesta koruttomasti hengelliseen ja hehkeästi oopperamaiseen. ” Syvä uni ja tyly herääminen ” ravistaa kuulijan rauhan tilasta elämän hullunmyllyyn. Kansanluonteet vertautuvat kappaleessa ” Italialainen viattomuus, ranskalainen suoruus ”. Varsinaisten ”vanhuudensyntien” kolme ensimmäistä albumia käsittää lauluja 1–4 äänelle. ” Pienessä risiiniöljyvalssissa ” sormet luistavat koskettimilla sinne tänne, ja ” Polkka-Masurkan keskenmeno ” yrittää olla polkka tai masurkka, onnistumatta kummassakaan. Siitä koituvat ” ensimmäinen ” ja ” toinen uhri ”. Esimerkit omasta ajasta alkavat jyhkeän vakavina pyrähtääkseen vikkeläkinttuiseen vipellykseen ja noustakseen oopperamaiseen suurenmoisuuteen. Seuraelämää ironisoidaan tansseissa, joissa askeleet eivät osu kohdalleen, Valssia ’anti-dansante’ on ylipäätään mahdoton tanssia, ja ” Horjuva valssi ” tai ” Kidutettu valssi ” tekevät sen hyvin vaikeaksi. Rauhallisen unen ( Une Rêve ) keskeyttävät dramaattiset painajaisnäyt, mutta ” Painajaiseksi ” ( Un Cauchemar ) nimetty kappale temmeltää hilpeästi mykkäelokuvaa muistuttaen. Ensimmäinen pääsee taivaaseen, toinen joutuu helvettiin. La Savoie aimantessa marssii apuun ranskalainen zuavi-palkkasotureiden joukko, ja Lagune de Venisessä gondolilaulun keskeyttää Itävallan marsalkka Radetzky. Oma näkemys tällaisista herkuista lienee kirjattu kappaleeseen ” Voi ei, taas papuja ” Ohimennen Rossini kommentoi aikansa musiikki-ilmiöitä. Omaa kohtaloaan vanha Rossini mittaa teoksessaan ” Marssi ja muistelmia viimeiselle matkalleni ”. Militarismia pilkataan mahtipontisissa marsseissa, jotka päätyvät muualle kuin pitäisi. Hautajaissaatto etenee alussa vakavana, ja kulkueeseen liittyy lainauksia Rossinin Otellosta, Sevillan parturista ja Wilhelm Tellistä . Rossini kuuluu niihin säveltäjiin, joiden mielestä elämä jatkuu hänen poistuttuaan ja viimeiset sanat on tarkoitettu virkistämään tänne jääviä.. ” Hautajaiset karnevaaliaikaan ” alkaa synkkänä, mutta lopussa karnevaalihumu vie voiton kuolemasta. Mutta matkaa jatkettaessa tapahtuu ” Kauhea raiteilta suistuminen ”. Se hämmästytti Wagneria, joka kirjoitti vuonna 1841: ” Rossini on hurskas – maailma ja hänen vaimonsa ovat hurskaita ja pariisilaissalongeista on tullut rukoushuoneita! ” Aina ei siitä voi olla varma: kuorolle sävelletty Cantemus seuraa Palestrinan kontrapunktia, jonka perään Rossini on kirjoittanut ”Mitä ajanhukkaa!” Salongissa kuultiin myös vierailevien tähtien musiikkia sekä historiallista Pergolesin, Haydnin ja Mozartin musiikkia. Ensimmäisenä valmistui kokoelma Musique anodine (” Lievittävää musiikkia ”), jonka Rossini omisti Olympelle kiitokseksi tämän hoivasta. Harveneva loppu tuntuu kertovan inspiraation hupenemisesta. Matkalla pysähdytään väliasemalle virkistymään ja ” Pariisilaisleijonat tarjoavat kätensä auttaakseen daaminsa junasta ”. Ensimmäiseen joukkoon kuuluu ”Demokraattisten metsästäjien kuoro” tai Napoleon III:tta ylistävä Vive l’empereur , jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty apina. Olen sitä mieltä, että kaikkein kaunein ja arvokkain inhimillisistä oikeuksista on oikeus olla tekemättä mitään. Pianoteoksissa on tunnelmakuvia Italiasta, joissa vilahtaa yhdistymistaistelun kipinöitä. Quatre hors d’œuvres ja Quatre mendiants eivät paljasta gastronomisia hienouksia, vaan alkupaloiksi retiisiä, anjoviksia, etikkakurkkuja ja voita, sekä jälkiruoaksi kuivattuja viikunoita, manteleita, rusinoita ja pähkinöitä
Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Kamarimusiikin taito Käytännöllinen ja ainutlaatuinen opas kamarimusiikkiin Kamarimusiikin taito on ensimmäinen suomeksi julkaistu teos, joka toimii kamarimusiikin ohjaajan käsikirjana ja oikeana kätenä. 03-225 1948.. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. SSIC V L Opettaja! Tilaa nyt ja vältä syksyn tilausruuhkat! Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. 47,00 €. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Musiikin perusteet I – III Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. Hinta 39,50 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. . Kirjassa myös kattava ohjelmistoluettelo. Hintaan lisätään käsittelykulut. Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Musiikista, sanoin ja sävelin
Tekstinkäsittelyn suhteellinen pidättyvyys ei myöskään tarkoita passiivisuutta, vaan Garança vie painotuksillaan huomion runojen kukkaiskielestä musiikillisiin ansioihin. Edelleenkin hän on kohtalaisen viileä tulkitsija, jonka veistokselliset fraasit ja draamallinen äänenkäyttö sopivat Brahmsin suuriin liedeihin. BR Klassikin Münchenin Gasteigissa taltioima äänitys on saksalainen laatutuote, ja yleisö istuu hiirenhiljaa, kunnes malttavan sekunnin jälkeen puhkeaa suosionosoituksiin. HARRI KUUSISAARI Weber Carl Maria von Weber: Pianokonsertot nro 1–2, Konzertstück. Se ei ihan ollut Jansonsin ominta alaa, mutta vuonna 2015 konsertista taltioidussa levytyksessä moni asia menee oikein. Mozart: pianokonsertto nro 23 A. . klo 18.00 Vaasan kaupungintalo Maria Ylipää , laulu Niko Kumpuvaara , harmonikka Jaakko Kuusisto , viulu Marzi Nyman , kitara Ville Herrala , kontrabasso korsholmmusicfestival.fi @Ritz, Vaasa 3.8. Seiji Ozawa luo kaikelle vanhan zen-mestarin auraa. ANTTI HÄYRYNEN Hosokawa / Mozart Toshio Hosokawa: Lotus under the moonlight, W. A. . BR Klassik 900190. Hosokawan lootuskukka-symboliikka on buddhalaista: avautuva kukka vertautuu mielen avautumiseen. Seiji Ozawa. Liebestreun uskollisuuden lupauksessa on sanoja lujittavaa kiihkoa, ja Von ewiger Liebestä kasvaa todellinen ikuisen rakkauden monumentti. Jousisoittajat eivät kursaile ostinatoja sahatessaan, ja vasket patinoivat kuoronsa jalometallilla, tekemättä muhkeasta saundista esityksen pääasiaa. Mozartin konserton esitys ei ehkä ole samalla tavalla erityinen – mm. Nämä avut sopivat erinomaisesti niin Toshio Hosokawan kuin W. Nyt sen kantaesittäjä Kodama on tehnyt teosparista Mito Chamber Orchestran kanssa levytyksen, jonka kuuntelu puhdistaa pelkistyneessä runollisuudessaan. Momo Kodama on Mitsuko Uchidan perillisiä japanilaisten eleganttien pianistileidien sarjassa. A. Mozartinkin musiikkiin. Matala rekisteri myllertää mudassa, ja korkeassa rekisterissä kimmeltävät kuu ja tähtitaivas. Hosokawan pianokonsertto Lotus under the moonlight on tehty Mozart-vuoden 2006 tilauksena Mozartin A-duuri-pianokonserton pariksi samalla orkestraatiolla. BIS-2384. Uchida on levyttänyt sen vielä sielukkaammin – mutta tässä yhteydessä ja olennaiseen kiteyttäen sekin löytää paikkansa ja motivaationsa. Musiikillinen symboliikka on selkeää: piano on kukka ja orkesteri sitä ympäröivä vesi ja universumi. EM New Series 4885413. Vaikka Jansons ei ollut luontainen Bruckner-johtaja, niin tulkinnat BRSO:n kanssa ovat osoittautuneet persoonallisemmiksi. Carl Maria von Weberin kaksi pianokonserttoa kuuluvat lajityyppinsä länkkärikategoriaan: ne ovat oopperasäveltäjän toimintaseikkailuja, joissa riittää vauhtia ja R ONDO C LASSIC 5|2021 49 CD 28.74.8 2021 Songs of the Earth Mats Larsson Gothe: Kamariooppera Ringen (Sormus) Baritoni: Gabriel Suovanen 4.8. Tyyliin sopii myös, että etäisyys pianisti Malcolm Martineauhon on tarkoin määritelty – ei ole kyse säestämisestä, vaan eräänlaisesta taustalta kommentoinnista. klo 19.00 PIAZZOLLA 100 vuotta! Taiturimaisia, intohimoisia ja sielukkaita tulkintoja Piazzollan rakastetuimmista sävellyksistä.. Momo Kodama, piano, Mito Chamber Orchestra, joht. . . Hänen soitossaan on samaa läpikuultavuutta, sensitiivisyyttä ja sisältä lähtevää ilmaisua. Villimpiäkin tulkintoja teoksesta on kuultu, mutta harvoin musiikin eri elementit soivat näin hyvässä tasapainossa. Yksinkertaiselta kuulostavat asiat kuitenkin saavat japanilaisen perinteen mukaisesti filosofista kaikupohjaa, ja Kodama osaa kuunnella etäisyyksiä tasojen välillä ja samalla hiljaisuutta, josta musiikki alkaa ja johon se päättyy. . Jansons muotoilee A-duuri-sinfoniasta sujuvan kokonaisuuden, jossa yksityiskohdat löytävät paikkansa. Maris Jansons levytti Brucknerin sinfonioita ensin Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin ja viimeiseksi Baijerin radion sinfoniaorkesterin kanssa. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Bruckner Anton Bruckner: Sinfonia nro 6. Kuudes on Brucknerin sinfonioista rohkein ja rämäpäisin, ja se vaatii myös esittäjiltään ennakkoluulottomuutta ja valmiutta reippaisiin vetoihin. Baijerin Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Maris Jansons. Arvokkuus, jossa ei ole mitään jäykkää, ja suruverhon läpi nähty kauneus yhdistävät tulkintoja. Baijerilaisorkesterin päättäväistä soittoa on ilo kuunnella. Tämä on yksi viime vuosien hienoimmista liedlevyistä, ja toivoa sopii, että Garança ja Martineau jatkavat yhteistyötään sen parissa. . Tempot ovat finaalia lukuun ottamatta tavallista riuskempia, ”hyvin juhlallisessa” Adagiossa ehkä hiukan liiankin vinha, vaikka osa laventuu lopussa onnistuneesti rauhaan. Ronald Brautigam, fortepiano, Kölner Akademie, johtajana Michael Alexander Willens. komeita alttomaisia sävyjä. Garança säätää huolella dynamiikkaansa, vaikka komeista crescendoista huomaakin, että tausta on oopperassa. Brahms-tulkkina Garançaa voi verrata Jessye Normanin neljän vuosikymmenen takaisiin majesteetillisiin tulkintoihin (DG), mutta latvialaismezzo tuo taitavasti esiin myös laulujen hellät ja haavoittuvaiset tunteet
Joku voi kokea vahvan aistillisuuden tungettelevana urkumusiikissa. . HARRI KUUSISAARI Franck César Franck: Trois pièces, Trois chorales. . ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: pianosonaatit nro 14 c ja 13 Es, Fantasia g, Fantasia c pianolle, kuorolle ja orkesterille. . . BIS:n erinomainen Weber-levy kannattaa kuitenkin muistaa, sillä valloittavampia esityksiä ei teoksista löydy. Myös Kuutamosonaatissa viehättää täysin romantisoinnista riisuttu ote. Perkussiivisesti rämähtävä ja juoksutuksissa kimalteinen ylärekisteri sekä tuikeasti potkaiseva alarekisteri tuovat tähän musiikkiin värejä, joita modernilla konserttiflyygelillä ei tavoiteta. Se siitä kuutamolla tunnelmoinnista, hyvä! G-molli-fantasian alun kuviot tuntuvat ryöppyävän villeinä suoraan alitajunnasta, ja Wong tasapainoilee hyvin mielikuvituksen lennon ja kontrollin välillä. Francis Poulenc: Sonaatti neljälle kädelle. Hyperionin kokonaislevytyksen johtoajatuksena on ollut periodityylinen tunnollisuus, joka on ulottunut käytetyistä soittimista ja soittotavasta mahdollisimman al. . . Beethoven-levytyksistä ei ole pulaa, mutta aina on tilaa raikkaille näkemyksille. Mutta kokonaisuus ei toimisi ilman Michael Alexander Willensin johtaman Kölner Akademien tulitukea. Brautigam on teosten voittoisa sankari, ilmiömäinen niin ketteryydessään kuin ailahtelevien tunteiden tavoittajana. Pétur Sakari, urut. Lontoon Haydn-kvartetti on levyttänyt nimikkosäveltäjänsä teoksia kronologisesti ja nousee opuksen 76 (1796) myötä kvartettosarjan huipulle. Samalla se kertoo erinomaisesta yhteistyöstä ja toisiaan ruokkivasta inspiraatiosta, joka tekee tästä nelikätisten pianoteosten klassikkokimarasta erittäin viihdyttävän ja korkeatasoisen. Kahdesta fantasiasonaatista tunnetumpi on tietenkin c-molli eli ”Kuutamo”, mutta Es-duuri-sonaatti on sen pari vapaassa muodon käsittelyssään. Faurén Emma Bardacin tyttärelle säveltämä Dolly-sarja kirvoittaa Paul Lewisiltä ja Steven Osbornelta lempeän läpikuultavaa soittoa, joka palaa vielä maagisempana Ravelin Hanhiemo-sarjassa. Ne ovat haastavia soittimia äänittää, mutta BIS tavoittaa monikanavasaundillaan hyvän tasapainon, joka stereokuuntelussa vähän latistuu. Teos seuraa oopperamaista tarinaa linnanneitoineen ja ristiritareineen, joka on ehkä parempi unohtaa. Lienee pianistien hienohelmaisuutta, etteivät suorasukaisesti viihdyttävät teokset esiinny ohjelmissa useammin. Niitä riittää myös myöhäisemmässä f-molli-konserttikappaleessa, joka on viisine taitteineen vielä vaiherikkaampi. Debussyn Kuusi antiikin epigrafia liittyvät enemmän aikuisten satuihin, Pierre Loÿsin runoihin, joiden lausuntaosuudet rikastivat teoksen alkuperäisversiota (Chansons de Bilitis). BIS-2349. Sakari tekee siitä luonnollisen osan vakaasti kasvavia sointispektaakkelejaan. The London Haydn Quartet. Ronald Brautigam on toiminnan mies, jonka fortepiano – Paul MacNultyn kopio vuoden 1819 Conrad Graf -soittimesta – on tämän musiikin luotettava kilparatsu. Kolmen kappaleen Fantasia kuulostaa noiden eteeristen saundien tutkielmalta, Cantabile laulaa seesteistä rauhaa ja Pièce heroique säästää sankarieleet loppuunsa. Tätä musisointia kuuntelee hymyssä suin. Cavaille-Collin romanttiset urut ovat maallisissa ja taivaallisissa äänikerroissaan yksilöllisiä instrumentteja, jotka ovat kasvaneet yhteen ranskalaiskatedraalien akustiikan kanssa. Maurice Ravel: Ma mère l’oye. Paul Lewis ja Steven Osborne, piano. . ANTTI HÄYRYNEN Haydn Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. Selkeä kosketus tuo mieleen fortepianon. Levynkanteen kuvattuja määrätietoisempia aironvetoja kuullaan Poulencin sonaatissa kahdelle pianistille sekä Stravinskyn kolmessa helpossa kappaleessa. RCA 39800512. Kolmessa koraalissa tarvitaan vielä hurjempia kontrasteja, mutta Sakarin hitaat tempot saavat välillä kaipaamaan määrätietoisempaa otetta ja terävämpää rytminkäsittelyä, joista Marie-Claire Alain tai Marcel Dupré ovat klassisia esimerkkejä. . Weber oli orkesteri-innovaattori, joka on kylvänyt pianokonserttoihinsakin näyttäviä soitinnusratkaisuja. 76. Lewisilta ja Osbornelta luistaa gallialainen laissez-faire, mutta heidän poikamainen intonsa Faurén espanjalaisessa tanssissa, Poulencin sonaatin railakkaissa ääriosissa tai Stravinskyn juonikkaissa rytmeissä on lähes liikuttavaa. Wong on kotonaan sen irtonaisissa, melkein improvisaatiota muistuttavissa otteissa. French Duets. Jälkimmäinen viittaa Aristide Cavaille-Collin rakentamiin urkuihin, jollaiset säveltäjällä oli käytössään Pariisin Ste-Clotildessa (1859) ja jollaisia (1880) Sakari soittaa Orléansin SteCroix’n katedraalissa. Claude Debussy: Six épigraphes antiques, Petite suite. Wong on löytänyt siihen sopivan solakan, pikemmin vivahteisiin kuin voimaan panostavan otteen, eivätkä kuoro ja orkesterikaan lähde tekemään paatosta lyhyehköstä osuudestaan. Debussyn varhainen Pieni sarja huokuu kiireetöntä charmia, jossa venekin (En bateau) tuntuu ajelehtivan tuuliajolla. Hyperion CDA68335 (2 cd). Igor Stravinsky: Kolme helppoa kappaletta. Hyperion CDA68329. See Siang Wong, piano, Wiener Singverein, ORF RSO, joht. 50 R ONDO C LASSIC 5|2021 CD vaarallisia tilanteita. Sveitsiläispianisti See Siang Wong on ottanut levynsä teemaksi fantasian. Alkuosa soi yhtenä kasvavana kaarena, kuin joku uninäky lähestyisi kaukaisuudesta ja muuttuisi pahaenteisemmäksi. Leo Hussain. Fantasia pianolle, kuorolle ja orkesterille op. Pétur Sakari käy uudella levyllään käsiksi romanttisen urkumusiikin suurimpiin järkäleisiin, César Franckin Kolmeen kappaleeseen (1878) ja Kolmeen koraaliin (1890) ”suurille uruille”. Parikymmenminuuttiset Cja Es-duuri-konsertot virittävät avausosissaan yllättävien käänteiden draaman, ne antautuvat Adagioissaan liverteisiin lemmenkohtauksiin ja karkaavat Presto-finaaleissaan virtuoosiseen pakomatkaan. Franckin urkuteoksiin kuuluu sekä häikäilemätön draama että utuinen unelmointi, joka itse asiassa kattaa musiikista suurimman osan. ANTTI HÄYRYNEN Fauré ym. Gabriel Faurè: Dolly. Viattomuus kulkee näiden ranskalaisten duettojen punaisena lankana, ja on hauska kuulla kahta lujanäppistä englantilaisvirtuoosia eläytymässä keveästi tanssiviin satuihin ja lastensävellyksiin. 80 ei tule konserteissa kovinkaan usein vastaan, varmaankin sen epäkäytännöllisen kokoonpanon takia
ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Kootut pianoteokset 1. Jouni Somero, piano. ANTTI HÄYRYNEN Korngold Erich Wolfgang von Korngold: pianotrio op. Tunnollisuus leimaa myös tulkintoja, joissa kontrastit eivät ole kovin jyrkkiä. Radioäänitys on pätevä ja tuotanto Naxosin parhaimmistoa. Hitaissa osissa he yllättävät verkkaisuudellaan. Chiaroscurotai Doric-kvartettien (Chandos) levytykset op. John Williamsin tai Hans Zimmerin arvostuksesta on vaikea päätellä, että ”elokuvasäveltäjä” oli vielä joitakin aikoja sitten polttomerkki, joka leimasi kantajansa jälkijättöiseksi puuhastelijaksi. Mitään merkittävää eroa se ei tuota muihin levytyksiin nähden, ehkä lähinnä tunteen siitä, että valmistelut on tehty huolella. Molemmat teokset on levytetty aiemminkin, mutta Berliinin Spectrum Concerts valaa esityksiinsä tulta ja tappuraa. Izumi Tateno levytti Palmgrenin pianomusiikkia 1990-luvulla Finlandia-merkille kolmen cd:n verran, mutta ne ovat juuttuneet yritysR ONDO C LASSIC 5|2021 51 CD kuperäisiin nuottieditioihin. . 76 kuuden jousikvarteton kohdalla se tarkoittaa vuonna 1799 Lontoossa Longman, Clementi & Co:n ja Wienissä Artarian kustantaman ensipainoksen nuotteja. Verrattuna äskettäin ilmestyneeseen Chiaroscuro-kvartetin levytykseen (BIS) lontoolaiskvartetti tuntuu jopa vähäveriseltä. . 76:sta ovat jännittävämpiä, mutta ehkä joillekin liiankin persoonallisia. Siinä missä Alina Ibragimovan vetämän Chiaroscuron soittajat ampaisevat Presto-finaaleihin kiiluvasilmäisellä taituruudella, brittimuusikot ottavat asiat maltillisesti, kaikki nurkat tasaisesti valaisten. 2 (Berceuse-Élégie-Valse-intermezzo) ja kaksitoistaosainen Suomalaista lyriikkaa edustavat tätä tyyliä tuoreimmillaan. Mieskuoron suosittu Tuutulaujoiden pääosissa miekkaili ja kuherteli usein Erroll Flynn. Op. viulisti Boris Brovtsyn, sellistit Jen Peter Maintz ja Thorleif Thedéen, sekä pianisti Eldar Nebolsin. Ne eivät edusta pianistisäveltäjää persoonallisimmillaan, ja monia hallitsee esikuvien vaikutus, alkaen 14-vuotiaana sävelletystä Souvenir de Chopinista. Mutta vaikka ne olisivat saatavilla, Grand Pianon ensimmäinen julkaisu keskittyy varhaisteoksiin, joista suurinta osaa ei ole levytetty koskaan. Spectrum Concerts Berlin. Kolme kappaletta op. . Lähtökohdat 1900-luvun alussa olivat lupaavat, kun Korngold 13-vuotiaana hämmästytti kuulijansa varhaiskypsällä pianotriollaan op. Jouni Somero on tulkinnassaan varmaotteisempi kuin Tateno aikoinaan. Dmitri Aleksejev nousi maailTieto ja tunne samassa paketissa. 11. 1, jousisekstetto op. Erich Wolfgang von Korngold (1897–1957) saavutti Hollywoodissa suosion 1930-luvulla muhkeilla elokuvasävellyksillään, lu tuntuu pianosovituksena oudon kömpelöltä. Pienemmissä tunnelmakuvissa esiintyy samoja aiheita – kansanlauluja, kevätnäkyjä, salonkimietelmiä – joihin Palmgren palasi myöhemmissä teoksissaan. Heidän tulkinnoissaan on vahva livetunnelma, joka elävöittää nuoren Korngoldin musiikkia, vaikka tuo myös vähäisiä horjahduksia. 1, 3 pianokappaletta op. Grand Piano GP867. Kokonpanoltaan vaihtelevan, mutta huolella kootun kamariyhtyeen riveissä soittavat mm. Joka tapauksessa harvinaisuuksien täyttämä kokonaislevytyksen ensimmäinen osa on merkittävä lisä kansallisdiskografiaan. Musiikin luonnehdinta tuntuu kesyltä, ja vibratoton, luunvaalea jousisaundi kuulostaa paikoin vähän elottomalta. Naxos 8.574008. ANTTI HÄYRYNEN Skrjabin Aleksandr Skrjabin: Valsseja, masurkkoja ja runoelmia. . 10. Brilliant Classics 95931 (3 cd). 1. Palmgren oli itse loistava ja hienon tyylitajun omaava pianisti, ja aikoinaan hänen teoksiaan levyttivät Benno Moiseiwitschin, Eileen Joycen ja France Ellegaardin kaltaiset taiteilijat. kauppojen jäljiltä arkistoihin. 11, Palmgrenin näyte suurimuotoisesta mollidraamasta, joka ei ehkä ollut hänen ominta alaansa. 1, Etude op. Niiden varjoon jäivät Korngoldin oopperat ja muut ”vakavat” sävellykset, jotka ovat päässeet oikeuksiinsa vasta 1970-luvulta lähtien. Levyn myöhäisin teos on vuonna 1900 valmistunut pianosonaatti op. 2, Tuutulaulu, Syysproloogi, Studie, Suomalaista lyriikkaa, pianosonaatti op. . Dmitri Aleksejev, piano. 10. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. Paikoin hän kuulostaa hieman kovakouraiselta, mutta sitä voisi ehkä säätää äänityksellä. Kokonaisuudessaan nämä ovat luotettavia esityksiä, joissa kaikki yksityiskohdat saavat samanarvoisen painotuksen. Teos edustaa myöhäisromantiikkaa hehkeimmillään, kuten muutama vuosi myöhemmin valmistunut jousisekstetto op. Somero on aistinut hyvin monien kappaleiden perisuomalaisen tunnelman. Souvenir du Chopin, Intermezzo, Aria, Préludes op. . Naxos-konserniin kuuluva Grand Piano -levymerkki on tarttunut Selim Palmgrenin (1878–1951) pianomusiikkiin kunnioitettavana tavoitteenaan levyttää se kokonaisuudessaan
SANTERI KAIPIAINEN 52 R ONDO C LASSIC 5|2021 CD. 28 ja Morceaut opp. Runsaudesta huolimatta albumi ei kuitenkaan tunnu sekavalta tai täyteen ahdetulta. Hänen Skrjabin-levytyksensä ovat huokeahintaisen Brilliant Classicsin ansiokkaimpia saavutuksia. Tansseissa on myös svengiä ja salonkinumeroissa viehätystä, joka kestää lähemmänkin tarkastelun. Uksi Productions ZT3-005 . manmaineeseen voitettuaan vuonna 1975 Leedsin pianokilpailut ja jätettyään niissä taakseen mm. Dolat maaduttaa kauniisti pehmeydellään, kun taas Jearrat máttaráhkus ja Johtit ain onnistuvat todella hyvin tuomaan sekoitukseen konepopin estetiikkaa. Tölöläb-yhtyeestä tutun Turkka Inkilän tuottamalla albumilla joiut saavat parikseen Ilkka Heinosen jouhikon, ja toisinaan Inkilän shakuhachi-huilu liittyy joukkoon. Isokaikuisuus on toisinaan perusteltua, mutta esimerkiksi Askin tuotannolliset valinnat lähestyvät turhan paljon ”maailmanmusiikin” kliseitä; myös luomumpi saundi voi olla tuoretta, kuten vaikkapa Inga Juuso tai Wimme Saari ovat aiemmin osoittaneet. Historian uudelleensovittamisen sijaan prosessista syntyi sen peilausta nykyhetkeen: omia joikuja ja sanoituksia suhteesta juuriin ja ympäristöön. Mitsuko Uchidan, Andras Schiffin ja Pascal Devoyonin. Viimeisimpään cd-triplaan on koottu säveltäjän valssit ja masurkat (opp. Nuorgamilainen Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman kertoo tuoreen levynsä Nieguid duovdagat rakentuneen aikana, jolloin hän tutki saamelaissukunsa joikuja arkistoäänitteiltä. Eri musiikkikulttuureja edustaville instrumenteille yhtäläinen ”pitkä estetiikka” on yllättävän luonnollisesti toimiva liitto, johon elektroniikka punoo muun muassa silmukointeja, bassolinjoja ja ”tunturikaikua”. ”Valssit ja masurkat” tarkoittaa oikeastaan kaikkia tansseja, myös poloneeseja sekä erillisiä pianokappaleita, joista tunnetuimpia ovat Fantasia op. Aleksejev pitää haltioituneissa näyissä päänsä kylmänä ja sormet notkeina. Hän tuulettaa musiikista ummehtunutta dekadenssia ja painottaa onnistuneesti Skrjabinin ideoiden musiikillista rikkautta. . 3 & 25), sekä kronologisesti kohti suurta tuntematonta etenevä runoelmien (Poème) sarja. 45, 51 -52 sekä 57. ANTTI HÄYRYNEN Ánnámáret Ánnámáret: Nieguid duovdagat. . Vanhoilla päivillään hänestä on kuoriutunut Skrjabin-spesialisti, joka on aiemmin levyttänyt Brilliant Classicsille Skrjabinin pianosonaatit, etydit ja preludit. Yhdistelmästä kumpuaa monipuolisia suuntia: Nuppi bealde, Mánnu ja Dološ niegut ovat tunnelmaltaan kokeilevampia ja intensiivisempiä, kun taas Buolvvas bulvii saa näppäiltyyn jouhikkoon lähes koran tai mbiran tuntua: afrosaamelainen fuusio voisi olla yllättävän hyvä resepti. Aleksejev kuuluu venäläispianistien kontrolloituun ja älylliseen leiriin, mutta taipuu luontevasti nuoren Skrjabinin Chopin-vaikutteiseen herttaisuuteen. Vaihtuvien tunnelmien mukana myös Ánnámáretin ääni taipuu hyvin monensuuntaiseen ilmaisuun. Vaikuttavin kokonaisuus ovat silti nuo runoelmat, joiden visiot vaihtelevat traagisista saatanallisiin ja liekehtiviin (Vers la flamme) kurottaen kohti modernistista äärettömyyttä. Vaikka Aleksejevilta ei löydy Sofronitskin meediomaisuutta tai Horowitzin räjähdysherkkyyttä, hän on kasvanut kiinni tähän musiikkiin ja tuntuu löytävän pienimmänkin kappaleen sielun
Gardberg kuitenkin näkee, että asia on muuttumassa. Valitsijat halusivat ilmeisesti uusia näkökulmia ulkoapäin tulevalta taidehallinnon ammattilaiselta, ja sellainen Gardberg on, toisin kuin muut hakijat, joilla kaikilla oli takanaan ura Sibelius-Akatemiassa. Akatemian uusi dekaani EMILIE GARDBERG pitää kansainvälistymistä ja monitaiteisuutta voimavarana. Myönteistä tietenkin on, jos tänne tulevat opettajat haluavat myös oppia suomea.” Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: VEIKKO KÄHKÖNEN. ”Maineemme on kiirinyt kauas, ja nyt meillä on mahdollisuus olla juuri niin kansainvälisiä kuin haluamme”, hän toteaa. ”Suurin ongelma on tietenkin yhteissoitto”, Gardberg huokaa. Aiemmin Gardberg toimi mm. Opetuksen saavutettavuus paranee.” Taidot ja ihmiset kohtaamaan Sibelius-Akatemian viime vuosien näkyvin piirre on ollut voimakas kansainvälistyminen, ja Gardberg näkee sen vain jatkuvan. ”Myös harjoitusluokkien varaus käy niin kuumana, että aikaa voi olla vaikea saada. Ulkomaisista opiskelijoista suurin osa tulee Sibelius-Akatemiaan tekemään lyhyttä maisteriohjelmaa, ja joissakin instrumenteissa, kuten puhaltimissa, heidän määränsä on kasvanut jo lähelle suomalaisia. Professorikunta on kuitenkin ollut pääsääntöisesti sinivalkoista, missä on ollut pientä ristiriitaa tavoitteisiin nähden. Etäyhteyksien käyttö on kuitenkin välineiden oppimisen myötä kehittynyt niin, että se antaa tulevaisuudessakin mestarikurssitoiminnalle aivan uudet puitteet. Työ alkoi vuodenvaihteessa poikkeusolojen pyörremyrskyssä. Sibelius-Akatemiassa kaikki mahdollinen tehdään etäyhteyksien varassa, mutta yksilöopetuksessa joka kolmannen tunnin saa lähiopetuksena. MILIE GARDBERG valittiin viime syksynä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaaniksi Suomen Lontoon-instituutin johtajan paikalta erillisen suorahaun kautta. Turun musiikkijuhlien johtajana ja Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä, ja hänellä on takanaan taidehallinnon opinnot New Yorkissa. Jos on tulossa tärkeä tutkinto, voi saada joka tunnin. Monikielisyyteen satsataan, ja monissa aineryhmissä englanti onkin jo toinen työkieli. ”Kansainvälisyys on strateginen valinta myös rekrytoinnissa, ja teemme töitä sen eteen, ettei suomen kielen taidon puute estäisi parhaiden kykyjen saamista tänne. 54 R ONDO C LASSIC 5|2021 & mestari kisälli sibelius-akatemia kansainvälistyy E Kansainvälisyys, digitalisaatio, kestävä kehitys, tasa-arvo – nämä ovat muotisanoja kaikkialla, mutta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ne ohjaavat myös arjen strategiaa
Valtio on tiettävästi kannustanut säästämään yhdistämällä opetusta Sibelius-Akatemian kanssa. Mukana listassa on sekä 5,5 -vuotiseen koulutukseen että lyhyeen (2,5-vuotinen maisterikoulutus) tulleita. Tilanne saattaa vielä muuttua, jos joku päässeistä ei ota vastaan paikkaansa. Uusissa opetussuunnitelmissa on tarkoituksena antaa enemmän väljyyttä muiden akatemioiden aineille. Avoin kampus järjestää tällaista opetusta mm. Jos tartumme ongelmiin, siinä on jo rakennuspalikat toimintakulttuurin ja sitä myötä myös maineen parantamiseen. Silloin suomalaisosuus on arvattavastikin paljon suurempi, koska mukana ovat mm. Sibelius-Akatemia julkistaa tänä vuonna tiedot kolmessa eri erässä, koska aineryhmät saavat valita heille sopivimmat ajankohdat. ”Yhteistyön edut on tietenkin tutkittava, ja se toimii hyvin esimerkiksi Turun ylipiston ja Åbo Akademien välillä. ”Kyllä me kestävän kehityksen puolesta kamppailemme monella tasolla, kuten yrityksessä minimoida matkustamista, jos saavutettavuus on mahdollista muilla tavoilla, kuten teknologian keinoin. Mitä ne tarkoittavat käytännössä Sibelius-Akatemian toiminnassa. ”Totta kai, varsinkin jos ihmiset muodostavat käsityksensä vain median perusteella. Kun eri taustoista tulevat kohtaavat, se tuo aina mukanaan myös eletyn elämän kokemuksia. Emilie Gardberg torjuu huolet: ”Osaamisen ydin säilyy, vaikka taidot monipuolistuisivatkin. Laadukkaampi suunnittelu tähtää siihen, ettei tarvitse lennellä maanosasta toiseen niin kuin ehkä ennen”, Gardberg valottaa. Sillä tavoitellaan työelämäyhteyksiä ja taiteen tekemisen uusia, luovia tapoja”, Gardberg kertoo. Joskus kuulee yhä huolia siitä, ettei Sibelius-Akatemiassa olisi enää mahdollisuutta keskittyä täysillä omaan harjoitteluun ja klassisen osaamisen ytimeen, kun opetuksen tarjonta on monipuolistunut. 55 R ONDO C LASSIC 5|2021 ”Musiikissa kulttuurinen rikkaus on voimavara, sillä opiskelijat oppivat toisiltaan.” ”Samalla opetus on muuttunut enemmän periodimaiseksi. Toivomme toki, että ennalta ehkäisevät toimet auttavat pääsemään eroon tapauksista, mutta jos niitä ilmenee, asian virallisen käsittelyn ohella panostamme myös jälkihoitoon.” ”Itse olen ulkoapäin tulleena kokenut, että ilmapiiri talossa on avoin, ja kaikesta voidaan keskustella. Meillä on nollatoleranssi kaikenlaiselle huonolle käytökselle ja syrjinnälle. Itse koin sen vahvasti Amerikan-vuosinani, sillä vasta käytännön kanssakäymisessä voi oppia, miten kansallisuuksien kombo toimii – mistä loukkaannutaan jne.” Monitaiteiden mahdollisuudet Taideyliopisto on perustamisestaan lähtien yrittänyt etsiä eri akatemioiden välisiä synergioita ja mahdollisuuksia ylittää taiteenlajien aitoja. Seuraavalla kerralla osataan tehdä se paremmin.” . Seuraavat eli valtaosa sisään päässeistä julkaistaan kesäkuun alussa. Eri tyylien edustajat voivat oppia toisiltaan. Hän myöntää, että Sibelius-Akatemia on saattanut saada kolhuja maineeseensa, kun media on käsitellyt seksuaalista häirintää koskevia tapauksia. Tämä antaa erilaisia tuulahduksia ulkoapäin.” ”Musiikissa kulttuurinen rikkaus on voimavara, sillä opiskelijat oppivat toisiltaan. Poikkitaiteellisuus on mukana myös täydennyskoulutuksessa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että Helsingin yliopiston musiikkitieteellä on arvostettu historia ja asema, jota tulee varjella”, Gardberg muotoilee asian. Ensin todetaan asiantila – esimerkiksi se, miksi joissain tilanteissa naisilla on huono edustus – ja lausutaan se ääneen. Erityisen tärkeää tämä on musiikkikasvatuksessa, sillä sieltä valmistuvat joutuvat kouluissa kohtaamaan hyvin erilaisista musiikillisista taustoista tulevia oppilaita.” ”Sillä, miten koulu onnistuu herättämään kiinnostuksen musiikkiin, on vaikutusta myös siihen, millaisia tulevia sukupolvia pyrkii Sibelius-Akatemiaan. Sama koskee tasa-arvoa, jossa opitaan usein esiin tulevien tapausten kautta. äänitaiteessa, musiikkiteatterissa, työelämävalmiuksissa, yrittäjyydessä ja kielissä. ”Yhtenä haasteena ovat erilaiset toimintatavat: Sibelius-Akatemiassa yksilöopetus on yhä voimissaan, kun taas Teatterikorkeakoulussa tehdään enemmän produktioita ryhmissä. suomalaisten katoa puhaltimissa TAIDEYLIOPISTON SIBELIUS-AKATEMIAN kansainvälistymisen kääntöpuolena näyttää olevan suomalaisten hakijoiden määrän lasku, ainakin joissakin aineryhmissä. Sibelius-Akatemiaan kiinnitettiin viimeksi seitsemän vierailevaa professoria, ja muutenkin mestarikurssitoiminta on aktivoitunut. Kuitenkin poikkitaiteellisuus on vielä jäänyt enemmän puheiden kuin käytännön asteelle, koska monella on kädet täynnä töitä oman alansa erikoistaitojen hankkimisessa. Musiikkiteknologian kolmesta sisään päässeestä yksi on suomalainen, samoin oopperakoulutuksen viidestä päässeestä. piano, jousisoittimet ja musiikkikasvatus. ?. Oopperaopintoihin siirtyy talon sisältä lauluopintojen puolelta kolme suomalaista. Ekologisuutta ja tasa-arvoa Ekologisuus, kestävä kehitys ja tasa-arvo ovat tulleet ryminällä myös taidelaitosten ohjelmiin, ainakin puheiden tasolla, ja ne on kirjattu myös osaksi Taideyliopiston missiota. Toistaiseksi alan houkuttelevuus on säilynyt hyvänä. Suuri enemmistö ulkomaalaisista hakee jälkimmäiseen, ja he ovat tehneet kandiopinnot muualla. Ainut uusi, opintonsa aloittava harpisti on portugalilainen. Viimeisten tietojen mukaan sisään päässeistä 21 puuja vaskipuhaltajasta suomalaisia oli vain kolme. Tämä on herättänyt puhallinpiireissä kohua. Viime vuonna uusien opiskelijoiden sisäänpääsyprosentti oli 13.” Helsingin yliopiston taiteiden laitoksen alennustila musiikkitieteen virkojen täyttämättä jättämisineen on ollut jälleen kerran tämän talven keskustelunaiheita
Sävellystyö etenee Maiju Roineella usein sysäyksittäin ja on välillä myös ihan tauolla jo käytännön syistä, kun elämässä on paljon muitakin asioita. ”Kunnioitukseni koulutettujen säveltäjien ammattilaisuutta kohtaan on korkea, ja ilman minkäänlaisia varsinaisia sävellysopintoja tuskin uskallan nimittää itseäni säveltäjäksi, mutta kyllä sentään säveltäväksi pianopedagogiksi.” Maiju Roine on julkaissut kaksi kokoelmaa pianokappaleita lapsille. 56 R ONDO C LASSIC 5|2021 MAIJU ROINE rikastuttaa pianon pedagogista ohjelmistoa luontoaiheisilla sävellyksillä. Roine on julkaissut kaksi kokoelmaa pianokappaleita lapsille: ”Kahdeksan vuodenaikaa ja muita pianokappaleita” (2018) ja ”Fantasiakappaleita lapsille” (2019). Ne ovat saaneet nopeasti suosiota pianonsoiton opettajien ja oppilaiden keskuudessa. Nyt aikuisena pianonsoiton opettajana hän kokee, että jokin oman luovan energian käyttäminen on hänellä kaiken tekemisen taustalla. USIEN OPETUSSUUNNITELMIEN myötä musiikkioppilaitosten opettajia kannustetaan sävellyttämään oppilaita. Tai pikemminkin säveltäminen on minulle luksusaikaa. Kappaleessa pitää olla jotain, joka sytyttää lapsen musiikillisen fantasian ja johon lapsi kykenee heti tarttumaan”, Maiju Roine kuvailee. ”Olen siinä onnellisessa asemassa, että minunhan ei ole mikään pakko säveltää, vaan se on minulle todellakin täysin vapaata toimintaa. Mutta opetustyö ruokkii säveltämistäni, koska usein sävellys lähtee jostakin pedagogisesta havainnosta, kun keksin, että jonkin asian opettamiseen kannattaakin tehdä tietynlainen kappale.” Maiju Roine ei halua nimitettävän itseään kuitenkaan säveltäjäksi, koska hän kokee, että se ammattinimike antaa hänen kohdallaan hieman väärän kuvan. ”Sävellän kappaleita ihan tavallisille lapsille, joita on suurin osa oppilaista. Mikseivät he voisi myös itse säveltää?” Näin aprikoi Maiju Roine, jolle oman taiteen tekeminen on kiinteä osa hänen soitonopettajan työtään, ja hänelle oma taide ei ole vain soittamista vaan myös opetuskappaleiden säveltämistä. Hän harrasti lapsena vapaata säestystä ja improvisoi jo silloin, kun sitä ei mu”U Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI hyvä kappale sytyttää lapsen inspiraation siikkiopistoissa vielä kovin paljon arvostettu. Niiden fantasiamaailma on syntynyt yhteydestä pohjoiseen luontoon.. Opetustyö ruokkii säveltämistä Roineella itsellään on ollut lapsesta lähtien vahva oman musiikin tekemisen taito ja into
Hän on kotoisin Suomussalmelta, mutta hän suoritti musiikkipedagogi AMK -opinnot ensin Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa, ja vuonna 2020 hän suoritti YAMK-tutkinnon Oulun ammattikorkeakoulussa. Uuden taidemusiikin kosketuspinta lasten maailmaan on usein varsin kapea. Se motivoi oppimaan lisää.” ”Kappaleen tekninen harjoitteluprosessi ei saa kestää liian kauan, jotta lapsi pääsee nopeasti käsiksi itse taiteelliseen ilmaisuun. Olen myös huomannut, että jotkut oppilaitteni vanhemmatkin soittavat näitä kappaleita, eli niissä on jotain, mikä kiehtoo eri ikäisiä soittajia.” Maiju Roine toimii Lapin musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina, ja hän on itsekin pohjoisen kasvatti. Se on maagista aikaa.” Maiju Roineen sävellyksissä nuoret soittajat voivat oppia tiedostamaan myös kestävän kehityksen arvoja. 57 R ONDO C LASSIC 5|2021 MESTARI & KISÄLLI Sävellyksillä voi tukea lapsen musiikillisen hahmotuksen oppimista. Suurin osa oppilaista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia.” ”Lapselle tehdyssä sävellyksessä täytyy olla tietty helppouden tuntu. Maiju Roineen pianominiatyyrikokoelmien esittely osoitteessa www.maijuroine.fi Ruska (vas.) ja Salaiset vuoret ovat Maiju Roineen pianokappaleiden nimiä.. Oppilailta tulee ideoita sävellyksiin Kerran Roine pohti sopivaa nimeä yhdelle kappaleelle, kunnes keksi kysyä yhdeltä pieneltä tytöltä, mikä olisi kappaleelle hyvä nimi. Hänen sävellystensä musiikillinen fantasiamaailma onkin syntynyt yhteydestä pohjoisten seutujen luontoon, mikä näin herkkäsävyisesti ja syvän emotionaalisesti toteutettuna on varsin harvinaista lapsille sävelletyissä kappaleissa. Sävellyksissä avautuu pohjoisen luonnon ikivanha, salaperäinen maailma. Sisäisten maailmojen ja soittotaidon kehittäminen ja muusikkouden rakentuminen eivät vie luonnonvaroja eivätkä perustu kuluttamiseen, vaan ovat eettisesti ja ekologisesti kestäviä asioita”, Maiju Roine pohtii. ”Luontoyhteys on täällä pohjoisessa ihmisillä hyvin vahva. Yhteys luontoon on tuonut Maiju Roineen työhön myös ekologisen näkökulman. Tyttö sanoi heti: ”Salaiset vuoret.” Nimi päätyi sitten julkaisuun. Monille oppilaille alkaa tulla jo 10–11 vuoden iässä kaipuu pois lapsellisuudesta ja kohti ikäistään varttuneempien maailmaa, jolloin myös soittokappaleiden olisi hyvä muuttua toisen tyylisiksi. ”Vaikka kappaleet ovat helposti lähestyttäviä ja niitä pystyvät soittamaan hitaamminkin edistyvät oppilaat, niin ne eivät kuitenkaan ole musiikillisesti liian lapsellisia. Täällä Lapissa kaamoksen aikana on paljon lunta, päivän sarastuksessa on aluksi vaaleanpunaista ja violettia väriä, joka sitten pian muuttuukin iltaruskoksi. Kivalta kuulostavia juttuja voi saada aikaan hyvin vähillä eleillä, kun hallitsee pianistisia tehokeinoja.” ”Kappaleeni ovat usein ’pseudovaikeita’, eli vaativalta kuulostavan vaikutelman voi saada aikaan yksinkertaisilla ja suhteellisen helpoilla konsteilla, ja sellaiset kappaleet saavat oppilaat innostumaan. Musiikillisen ilmaisun taidot pääsevät kehittymään oikeastaan vasta sitten, kun lapsi inspiroituu sävellyksestä ja pääse sisälle sen maailmaan”, Maiju Roine pohtii. ’Oikeat’ lapsillekin tehdyt nykymusiikkisävellykset ovat joskus niin korkealentoisia, että niitä pystyvät soittamaan vain lahjakkaimmat oppilaat. En ole tehnyt näitä kappaleita millään tavalla laskelmoiden eksotiikka mielessäni, vaan kyllä olen pyrkinyt kuvaamaan ihan aidosti sitä elämän tunnetta luonnon keskellä, mikä on pohjoisen ihmisellä.” ”Monet luonnonilmiöt ovat täällä erilaisia kuin Etelä-Suomessa. . Hän tuntee oppilaansa rajoitukset ja soittotekniset sekä nuotinlukuun liittyvät realiteetit, ehkä myös esteettiset mieltymykset.” Sävellyksen pitää avautua lapselle nopeasti Lähtökohtia erilaisiin sävellyksiin voi olla monia, mutta pedagoginen tarkoituksenmukaisuus on Maiju Roineella aina etusijalla. Roineen kappaleilla on esimerkiksi sellaisia nimiä kuin ”Kaamos”, ”Ruska”, ”Keskiyön aurinko”, ”Pak kastalvi”, ”Jäidenlähtökevät”. ”Pedagogi-säveltäjällä on se lyömätön etu, että hän tietää arjen kokemuksistaan, mitkä asiat kappaleissa ovat tavalliselle oppilaalle helppoja tai erityisen koukuttavia. Lapsen pitäisi kyetä ainakin suurimmaksi osaksi ottamaan itse nuoteista selvää, jotta hän saa elämyksen, että ’näinhän tämä menee’. ”Soitonopettajan työ näyttäytyy nykyajassa myös ekologisesta näkökulmasta positiivisena ammatinvalintana. ”Sävellyksillä voi tukea lapsen musiikin hahmotuksen oppimista, esimerkiksi kuinka asteikot rakentuvat, kuinka soinnutus toteutuu, tai kuinka klaviatuurin eri osissa voi toteuttaa erilaisia musiikillisia asioita. Päivänvalosta voi kokea vain aavistuksenomaisen häivähdyksen. Tavalliselle musiikkia harrastavalle oppilaalle on yleensä palkitsevaa, ettei kappaletta tarvitse tahkota kuukausikaupalla ennen kuin se kuulostaa mielekkäältä
Valkyyria (Juha Uusitalo, bassobaritoni, ja RSO/Hannu Lintu). 04:13 Literes: Acis y Galatea, zarzuela (Lola Casariego, mezzosopraano, Marta Almajano, sopraano, Xenia Meijer, mezzosopraano, María Luz ?lvarez, sopraano, Marina Pardo, mezzosopraano, ja Jordi Ricart, baritoni, sekä Al Ayre Espa?ol/ Eduardo López Banzo). 23:42 Beethoven: Egmont, näytelmämusiikkia (Elisabeth Breuer, sopraano, Robert Hunger-Bühler, lausunta, ja Helsingin barokkiork./Aapo Häkkinen). MAANANTAI 3.5. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Frekvenssi Frekvenssin ensimmäinen tuotantokausi päättyy kuten alkoikin: Mika Vainion musiikilla. 00:31 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Toukokuun ensimmäinen) (Moskovan kamarikuoro ja Venäjän radion Tshaikovski-SO/Vladimir Fedosejev). 23:21 Dett: Tropic winter (Clipper Erickson, piano). Patarouva (Sergei Larin, tenori, Jelena Prokina, sopraano, Vasili Gerello, baritoni, ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. Kesäyön unelma (Rita Streich, sopraano, Diana Eustrati, altto, sekä Berliinin radion kamarikuoro ja Berliinin filharmonikot/ Ferenc Fricsay). C. Korintin piiritys teemoista (Rachel Talitman, harppu, ja Hélène Devilleneuve, oboe). Clarke: Pianotrio (Neave Trio). 23.10-6.00 Yöklassinen Brod: Nokturno Rossinin oopp. 05:32 Schütz: Herzlich lieb hab ich dich, o Herr (Emmanuel Music/Craig Smith). 00:50 Suppé: Alkusoitto laulunäyt. 00:35 Batiste: Grand offertoire D-duuri (Christopher Herrick, urut). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-15.15 Helsingin kaupunginorkesterin Vappumatinea Joht. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi taiteilijaelämää. 03:23 Järnefelt: Sinfoninen fantasia (RSO/Hannu Lintu). 01:56 Sterkel: Alkusoitto suurelle orkesterille n:o 2 C-duuri (L’Arte del mondo/ Werner Ehrhardt). 00:54 Chabrier: Kolme romanttista valssia kahdelle pianolle (Robert ja Gaby Casadesus). Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 4 G-duuri (Bach-Collegium Japan/ Masaaki Suzuki). 05:56 Narvaez: Diferencias sobre Conde Claros (David Russell, kitara). 05:43 J.S. 03:10 Schütz: Musikalische Exequien (RKK sekä Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello ja Markus Malmgren, urut, joht. Sophie Bevan, sopraano. Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri. KESKIVIIKKO 5.5. 23:35 J. TORSTAI 6.5. 05:12 Schumann: Fantasia pianolle C-duuri (Leonard Pennario). 02:07 Henry Purcellin, John Blow’n ja Matthew Locken urkumusiikkia (John Butt, urut) 03:12 Nielsen: Huilukonsertto (Aurèle Nicolet ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 02:21 J.B. 00:01 Kraus: Sinfonia buffa (Ruotsalainen kamariork./Petter Sundkvist). Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli (Hilary Hahn). Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Haydn: Jousikvartetto n:o 34 D-duuri (Chiaroscuro-kvartetti). Kravtshenko, piano). Floridante (Nathalie Stutzmann, altto, ja The Hanover Band/Roy Goodman). 00:34 Sibelius: Kullervo-sinfonia (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Tommi Hakala, baritoni, YL ja Minnesotan ork./Osmo Vänskä). Strauss: Käyrätorvikonsertto n:o 1 Es-duuri (Hermann Baumann ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). 23:51 Liszt: Gaudeamus igitur (Leslie Howard, piano). 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Hannu Lintu, sol. 01:21 Tshaikovski: Katkelmia oopp. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 03:32 Copland: Appalachian spring (Harmonie Ensemble/Steven Richman). 00:21 Wagner: Wotanin jäähyväiset ja taikatuli oopp. 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Palmer): Sota ja rauha, sinfoninen sarja. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 04:30 Taverner: Missa Corona spinea (The Sixteen/Harry Christophers). Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 01:11 Dvorák: Sellokonsertto h-molli (Jan Vogler ja New Yorkin FO/David Robertson). Uusi Kipparikvartetti. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Paganini: Kvartetto kitaralle ja jousille n:o 15 a-molli (Salvatore Accardo, alttoviulu, Sylvie Gazeau, viulu, Rocco Filippini, sello, ja Carlos Bonell, kitara). Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 05:10 Huré: Sonaatti viululle ja pianolle (Philippe Koch ja Marie-Josèphe Jude). 23:44 Händel: Triosonaatti g-molli (The English Concert/Trevor Pinnock). Llobet Solés): Kastilia (John Williams ja Julian Bream, kitara). 05:43 Sherwood: Drei Stücke (Kolme kappaletta) (Joseph Spooner, sello, ja David Owen Norris, piano). Runoilija ja talonpoika (Cincinnati Pops/Erich Kunzel). 00:40 Debussy: Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema, sinfonisia katkelmia (Los Angelesin FO/ Esa-Pekka Salonen). 05:51 Severac: Romanttinen valssi (Lily Laskine, harppu). 02:45 Bruckner: Sinfonia n:o 8 c-molli (RSO/Okko Kamu). 04:47 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri (Viktoria Mullova ja Bostonin SO/Seiji Ozawa). 04:57 Saint-Saëns: Sonaatti Es-duuri (Asko Heiskanen, klarinetti, ja Juhani Lagerspetz, piano). 02:39 W.A. 04:03 Schubert: Pianosonaatti n:o 16 a-molli (Richard Goode). Musiikkitalossa 9.11.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. 00:45 O. SUNNUNTAI 2.5. Tuoreita arkistoraitoja edeltää värikäs koonti uunituoretta musiikkia, jota tällä kertaa kommentoivat äänipostikortteineen Valentina Magaletti Italiasta ja Jake Muir Berliinistä. 05:56 Cornysh: Ave Maria, Mater Dei (Chanticleer/Joseph Jennings). 00:07 J.S. 02:32 Debussy: Lelulaatikko, lastenbaletti (Majella Stockhausen-Riegelbauer, piano, ja Berliinin filharmonikot/Simon Rattle). 02:09 Mendelssohn: Osia näytelmämus. Emilia Hoving, sol. (sov. 05:25 Anton Schweitzer: Missa brevis C-duuri (Thüringer Bach Collegium/Gernot Süssmuth). 23:47 Dvorák: Tertsetto C-duuri (Arnold Steinhardt ja John Dalley, viulu, sekä Michael Tree, alttoviulu). Mozart: Serenadi c-molli. Vainion 1990-luvun loppupuolen tuotantoon kuuluva kappale Radio löytyy tuoreelta Sähkö Recordingsin julkaisulta, samoin kuin sitä ennen kuultava Panasonicin raita, jonka remix-versiosta vastaa Muslimgauze eli Bryn Jones (1961-1999). 03:32 Andrée: Sinfonia uruille n:o 1 h-molli (Wolfgang Baumgratz, Bremenin tuomiokirkon urut). 58 R ONDO C LASSIC 5|2021 LAUANTAI 1.5. 23.10-6.00 Yöklassinen Mercadante: Kvartetto huilulle ja jousille ja a-molli (András Adorján ja Münchenin jousitrio). Lorenzo Coppola, klarinetti ja liidaus. Pjotr Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat. Hagen: Sonaatti c-molli (Lutz Kirchhof, teorbi). Bach: Sinfonia g-molli. Merikanto: Muistellessa (Matti Tuloisela, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). 23:56 Moreno: Sinfonia Es-duuri (Miekkailukoulu) (Concerto Köln). 00:24 J. 03:56 Bononcini: Care luci del mio bene (Gloria Banditelli, mezzosopraano, ja Ensemble Aurora). 23:21 J.S. Helsingin Ritarihuoneella 25.4. 06:29 Boccherini: Sinfonia Es-duuri op.12/2 (Deutsche Kammerakademie Neuss/ Johannes Goritzki). Li Wei Qin, sello. 04:26 Debussy: Preludit 2 (Vladimir Viardo, piano). 01:51 Ibert: Satamia, kolme sinfonista kappaletta orkesterille (Minnesotan ork./Eiji Oue). Bach: Kassandra, kantaatti (Lena Susanne Norin, altto, ja Das Kleine Konzert/Hermann Max). 00:35 Reinecke: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 3 G-duuri (Martin Rummel ja Roland Krüger). Witold Lutoslawski: Sinfonia nro 2. Sergei Prokofjev (sov. 16.10-17.00 Keväinen Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 2 F-duuri (Bach-Collegium Japan/Masaaki Suzuki). 01:53 Rimski-Korsakov: Yö Triglav-vuorella (Venäjän kansallinen ork./Mihail Pletnjov). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Poulenc: Sonaatti sellolle ja pianolle (JanErik Gustafsson ja Arto Satukangas). 03:50 R. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 06:02 Sherwood: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 A-duuri (Joseph Spooner ja David Owen Norris). 05:51 Myslivecek: Sinfonia A-duuri (Overture) (Concerto Köln/Werner Ehrhardt). Bach: Kantaatti n:o 214 (Tönet, ihr Pauken! Erschallet, Trompeten!) (Peter Schreier, tenori, Edith Mathis, sopraano, Julia Hamari, altto, ja Theo Adam, basso, sekä Berliner Solistenkuoro ja Berliinin kamariork./Schreier). 23:44 Elgar: Romanssi (Nick Byrne, ofikleidi, ja David Miller, piano). 01:27 Calace: Konsertto mandoliinille ja pianolle n:o 2 (Alison Stephens ja Steven Devine). 05:22 Dvorák: Pianotrio n:o 4 e-molli (Dumky) (Christian Tetzlaff, viulu, Tanja Tetzlaff, sello, ja Lars Vogt, piano). 05:01 Kuula: Eteläpohjalainen sarja n:o 2 (RSO/Jorma Panula). 02:53 Cui: Sonaatti viululle ja pianolle D-duuri (Sophie Lemonnier-Wallez, viulu, ja Philippa Neuteboom, piano). 04:25 Grainger: Fantasia Gershwinin oopperan Porgy and Bess aiheista (Katia Labèque ja Marielle Labèque, piano). 23:35 Schumann: Ritornelle in canonischen Weisen (Die Singphoniker). äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 03:42 Brahms: Sinfonia n:o 4 e-molli (Bostonin SO/ Andris Nelsons). 00:09 Cras: Trio jousille (Philippe Graffin, viulu, Miguel da Silva, alttoviulu, ja Henri Demarquette, sello). 23:50 J.S. Nicholas Collon, sol. Dotzauer: Potpuri sellolle ja kitaralle e-molli (Martin Ostertag ja Boris Björn Bagger). Armide (Capriccio/Dominik Kiefer). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 02:14 V. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.45-20.00 Ennen illan konserttia 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Frekvenssi-ohjelman toimittaa Matti Nives. 04:39 R. 19.02-20.00 Työväenmusiikkia 20.00-21.30 Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti: Ikuisesti sinun Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti: Ikuisesti sinun. 01:03 Lully: Orkesterisarja oopp. 01:57 Ives: Pianosonaatti n:o 2 (Concord) (René Eckhardt ja Eleonore Pameijer, huilu). Aulin: Pianosonaatti f-molli (Grande sonate serieuse) (Lucia Negro). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. J. 05:56 Glinka: Matkalaulu (Neuvostoliiton radion suuri kuoro/Klavdi Ptitsa sekä T. 23:33 Mahler: Das Lied von der Erde (Placido Domingo, tenori, Bo Skovhus, baritoni, sekä Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 00:18 Bergman: Första maj, sarja tenorille ja mieskuorolle (Björn Haugan ja Akademiska Sångföreningen/John Schultz). 03:57 Szymanowski: Sinfonia n:o 2 B-duuri (Detroitin SO/Antal Dorati). Mozart: L’Oca del Cairo (Kairon hanhi), keskeneräinen ooppera (Peter Schreier, tenori, Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, Edith Wiens, sopraano, Douglas Johnson, tenori, ja Pamela Coburn, sopraano, sekä Berliinin radiokuoro ja Carl Philipp Emanuel Bach -kamariork./Schreier). Leon): Pretty Saro (Andreas Scholl, kontratenori, Edin Karamazov, luuttu, Jon Pickow, dulcimer, Stacey Shames, harppu, ja Orpheus-kamariork.). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 01:01 Busoni: Konsertto pianolle ja orkesterille ja mieskuorolle C-duuri (Garrick Ohlsson, Clevelandin mieskuoro ja Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 01:04 Handoshkin: Sonaatti sooloviululle n:o 3 D-duuri (Grigori Feigin). 23:37 Albéniz (sov. 04:06 Schubert: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Les Musiciens du Louvre/Marc Minkowski). Bach: Sonaatti viola da gamballe ja klaveerille n:o 2 D-duuri (Kim Kashkashian, alttoviulu, ja Keith Jarrett, cembalo). 06:57 Tye: In Nomine (Kronos-kvartetti). 03:05 J.S. 23.10-7.00 Yöklassinen Leoncavallo: Nuit de mai (Toukokuun yö) (Plácido Domingo, tenori, ja Bolognan teatterin ork/Alberto Veronesi). 23:27 Händel: Floridanten aaria ’’Se dolce m’era gi?’’ oopp. 05:57 Kansansäv. 05:14 Henselt: Variations de concert (Konserttimuunnelmia) op.11 (Marc-André Hamelin, piano, ja BBC:n Skotlannin SO/Martyn Brabbins). 23.10-6.00 Yöklassinen Buxtehude: Ich habe Lust abzuscheiden (Halu minulla on täältä eritä) (Suzie LeBlanc ja Emma Kirkby, sopraano, ja Peter Harvey, basso, sekä Purcell-kvartetti). Otto Kargl). 00:59 J.C.F. 01:06 Crusell: Lähde (Marja Eskola, sopraano, ja Ulf Söderblom, piano). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. TIISTAI 4.5
Pariisin oopperan orkesteri ja kuoro, joht. Äänitetty 9.5. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 16.5. 05:44 Vivaldi: Konsertto fagotille, jousille ja continuolle C-duuri RV477 (Sherman Walt ja Zimbler Sinfonietta). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Pertti Jalavan sävellyskonsertti Ensemble Transparent sekä Patrik Kleemola, kitara, Juha-Pekka Vikman, viulu, ja Mikko Multamäki, kontrabasso. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 17.5. Anna-Liisa Bezrodny, Pekka Kauppinen ja Päivyt Meller, viulu. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Gustav Mahler: Sinfonia nro 6 a-molli “Traaginen”. (Jascha Heifetz, viulu, Osian Ellis, harppu, sekä Lontoon uusi SO/Malcolm Sargent). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 18.5. Turun Sibelius-museossa 28.4. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 15.5. 02:40 Schreker: Ein Tanzspiel (Luzernin SO/John Axelrod). 04:30 J.S. (Paul Hillier, laulu, ja Andrew Lawrence-King, harppu ja psalttari). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. toivotut@yle.fi. YLE RADIO 1 | Virittäydy alkavaan kesään 2021 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/ klasu-pro/ 1.8.2021 alkaen Haku päättyy 7.5.2021 klo 15.00 KLARINETINJA SAKSOFONINSOITONOPETTAJAN VAKINAINEN VIRKA Tiedustelut: susanna.ertolahti@ tohmajarvi.fi p. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Mefistofeles Christian Van Horn ja John Relyea, bassobaritoni. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Sol. 05:04 Mielck: Suomalainen sarja (RSO/Ari Rasilainen). Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Haydn: Jousikvartetto d-molli (The Angeles String Quartet). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.20 Igor Bezrodnyn muistokonsertti Bezrodnyn muisto-orkesteria johtaa Jorma Panula. Narek Hakhanazaryan, sello. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.40-19.00 Musiikkikamari 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. (Daniel Swenberg, tiorbino). 03:28 Poulenc: Sinfonietta (Vancouverin RO/Mario Bernardi). 04:12 W.A. 03:04 Suk: Fantasia viululle ja orkesterille g-molli. 04:43 De Fesch: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle B-duuri (Manfredo Kraemer ja Laura Johnson sekä Musica ad Rhenum -kamariyhtye). PERJANTAI 7.5. (New London Consort/Philip Pickett). LAUANTAI 8.5. 03:57 Berlioz: Osia musiikkidraamasta La Damnation de Faust (Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 05:22 Telemann: Orkesterisarja F-duuri (Alster-alkusoitto). 02:53 J. 03:04 Bortnjanski: Seitsemän konserttoa kuorolle (N:ot 11, 33, 19, 1, 21, 7 ja 18) Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kamarikuoro/Valeri Poljanski). Sibelius-Akatemian konserttisalissa. 19.02-22.00 Jazzin sävel on vapaa / 09 144 800 Jazzmusiikin puhelintoivekonsertti. 19.02-22.00 Oopperailta Pariisissa – Charles Gounod’n Faust 5-näytöksinen ooppera. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. äänitetyn konsertin toimittaa Ainomaija Pennanen. Musiikkitalossa 21.12.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Hannu Lintu, sol. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 12.5. Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri (Stephen Taylor, oboe, David Singer, klarinetti, William Purvis, käyrätorvi, Steven Dibner, fagotti, ja Orpheus-kamariork.). 040 105 4045 HAETTAVANA Hakuilmoitus Kuntarekryssä TULE OSAKSI ERINOMAISEN MUKAVAA TYÖYHTEISÖÄ! Tutustu opiston toimintaan ja toimipisteisiin: WWW.KKMO.FI. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 11.5. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Siébel Michèle Losier, mezzosopraano. Juontajina toimittajat Juhani Kansi ja Markus Partanen. Ohjelman suunnittelusta vastaa Veli-Pekka Heinonen. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Wagner Christian Helmer, baritoni. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 7.02-7.58 Aamusoitto 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Floran päivän Faunin iltapäivä 18.30-19.00 Musiikkia kevätiltaan 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 14.5. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 04:08 Beethoven: Pianosonaatti n:o 7 D-duuri (Edwin Fischer). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.45-20.00 Ennen illan konserttia 20.00-22.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Sähköposti: lauantain. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. 05:35 Buxtehude: Sonaatti viululle, viola da gamballe ja continuolle B-duuri (The Boston Museum Trio). Margareta Ermonela Jaho ja Anita Hartig, sopraano. 04:53 Rudel: Kuusi trubaduurilaulua. 01:49 Roman: Sarjat cembalolle n:o 1-6. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 9.5. 01:22 Bruch: Skotlantilainen fantasia. (Michael Ludwig ja Buffalon FO/ JoAnn Falletta). Valentin Florian Sempey, baritoni. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Hannu Lintu, kapellimestari. 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Macbeth, ooppera (Leonard Warren, baritoni, Leonie Rysanek, sopraano, Jerome Hines, basso, Carlo Bergonzi, tenori, William Olvis, tenori, sopraano Charlotta Ordassy, ja basso Gerhard Pechner sekä Metropolitan-oopperan kuoro ja ork./Erich Leinsdorf). Martha Sylvie Brunet-Grupposo, mezzosopraano. Äänitetty maalis-huhtikuussa 2021 Pariisin oopperassa. Risto Nordell vieraineen keskustelee oopperasta ja sen esityksestä. Faust Benjamin Bernheim ja Stephen Costello, tenori. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Libretto: Jules Barbier ja Michel Carré. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 10.5. 05:56 Castaldi: Un Bocconcino di fantasia (Mielikuvituksen herkkupala). Konsertin avaa selloprofessori emeritus Erkki Rautio, ja siinä esiintyvät myös muun muassa pianotaiteiljat Risto Lauriala ja Matilda Kärkkäinen sekä viulutaiteilijat Mari Tampere-Bezrodny, Andrus Haav, Ruth Haav, Jyrki Lasonpalo, Aet Ratassep, Satu Savioja, Juha-Pekka Vikman. 05:57 Dowland: Fortune My Foe (Paul O’Dette, luuttu). Lorenzo Viotti. R ONDO C LASSIC 5|2021 59 Dmitri Hvorostovski, baritoni, Jelena Obraztsova, mezzosopraano ja Marina Domashenko, mezzosopraano, ja Venäjän Henkisen renessanssin kuoro sekä Philharmonia of Russia -ork./Constantine Orbelian). (Joseph Payne). 23.10-7.00 Yöklassinen TORSTAI 13.5. Bach: Kantaatti n:o 198 (suruoodi) (Judith Nelson, sopraano, Judith Malafronte, altto, Jeffrey Thomas, tenori, ja William Sharp, basso, sekä American Bach Soloists -kuoro ja -ork./Jeffrey Thomas)
9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Kölnin Filharmoniassa 15.1. äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 19.5. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Musiikin tosiystävä halua säilyttää suhteensa musiikkiin aikojen muutoksesta huolimatta. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Markus Malmgren, sol. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/shop/ lehtitilaukset/ kahden-vuoden-rondot/ 1. Tosiystävän tarjous: 2 vuoden lehdet + pääsy verkkosivuille nyt vain 199 € (norm. Baiba Skride, viulu. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 21.5. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 25.5. Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa 13.5. 236 €) YLE RADIO 1 60 R ONDO C LASSIC 5|2021 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Narek Hakhnazaryanin kamarimusiikkikonsertti. Sergei Prokofjev: Alkusoitto heprealaisista teemoista op. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Ennen illan konserttia 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 34. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Aho: Kolme laulua Mawlana Rumin runoihin. Felix Mendelssohn: Konsertto viululle ja orkesterille e-molli op. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Lotta Emanuelsson haastattelee kapellimestari Hannu Lintua, joka päättää perjantaina pitkän kautensa RSO:n ylikapellimestarina. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 24.5. Suora lähetys Helsingin Kallion kirkosta. Kaksi vuotta yhtä Rondoa! SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 26.5. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.25 Helsingin kamarikuoron konsertti: Kiirehdi elämän lähteelle, lintunen! Helsingin kamarikuoro ja Uusinta Ensemble, joht. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Sebastian Fagerlund: Strings to the Bone. 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. F. Händelin Messias-oratorio Joht. 236 €). 64. Tarmo Peltokoski, sol. Meckenzie Melemed, piano. Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 1 f-molli. Hannu Lintu, sol. Narek Hakhanazaryan, sello. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 20.5. Nyt voit tehdä sen helposti tilaamalla Rondon samantien kahdeksi vuodeksi erikoishintaan! Kahden vuoden tilaus takaa sinulle 20 numeroa täysipainoista luettavaa suoraan kotiin kannettuna sekä pääsyn runsaille verkkosivuillemme milloin vain haluat tarjoushintaan 199 € (norm. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 23.5. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. (03) 225 1948 2. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Nils Schweckendiek. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Alfred Schnittke: Sarja vanhaan tyyliin. Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfonia nro 2 op. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tapiola Sinfoniettan konsertti Joht. Sergei Rahmaninov: Rapsodia Paganinin teemasta. Andris Poga, sol. Harvey: How. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Äänitetty Musiikkitalon Paavo-salissa 16.5. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 22.5. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-22.00 G. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-20.45 Baiba Skride radioorkesterin solistina Kölnissä Kölnin radion sinfoniaorkesteri, joht. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 83a. Tuuli Takala, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Tuomas Katajala, tenori, ja Aarne Pelkonen, basso, sekä lauluja soitinyhtye. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Ohjelman suunnittelusta vastaa Inari Tilli. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä
Golda Schultz, sopraano. Mukana myös Karina-duo ja Verneri Pohjola. Sunnuntai 23.5. Osa 31.10.2018 taltioidusta konsertista. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.45-20.00 Ennen illan konserttia 20.00-22.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Narek Hakhnazaryan, sello Andrè Schuen, tenori Jussi Nikkilä, kertoja Galina Ustvolskaja: Sinfonia nro 3 ”Jeesus Messias, pelasta meidät!” Pjotr Tšaikovski: Rokokoo-muunnelmat Thomas Larcher: Die Nacht der Verlorenen Sunnuntai 16.5. klo 16.00 Chicos Mambo: Tutu Yle Teema (uusinta pe 14.5. Taltiointi Tampere-talo 19.2.20. klo 20.00 Hannu Linnun ylikapellimestarikauden päätöskonsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Golda Schultz, sopraano Maurice Ravel: Tombeau de Couperin Joseph Canteloube: Lauluja Auvergnesta Sebastian Hilli: Miracle (kantaesitys, Ylen tilaus) Ludvig van Beethoven: Sinfonia nro 2 D-duuri op. Siinä kuullaan kantaesityksenä Sebastian Hillin (kuvassa) Miracle.. 4 Television klassisen musiikin ohjelmia 1.5.–31.5. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 5|2021 61 Radion sinfoniaorkesterin konserttien ohjelmassa muutokset ovat mahdollisia. Häntä rakastavaa Juliaa tulkitsee Martha Leebolt. Poulenc: Figure humaine. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 31.5. klo 12.00, Areenassa 14 päivää) Willy Deckerin maineikkaan Salzburg-tuotannon uudempi toteutus maaliskuulta 2017. (Uusinta) Sunnuntai 9.5. Konsertit soitetaan ilman yleisöä, ja muutokset niiden ohjelmassa ovat mahdollisia. 129 Arnold Schönberg: Verklärte Nacht op. klo 12.00 Maria by Callas Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Maria Callasin (1923 – 1977) tarina kerrottuna hänen omasta näkökulmastaan ja hänen oman ainutlaatuisen äänensä avulla. (Uusinta) Sunnuntai 30.5. klo 14.55 Bliss – tanssin huumaa Yle Teema (uusinta pe 28.5. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Rakkaudesta tanssiin, mutta pilke silmäkulmassa.Taiturimainen ranskalainen miestanssijoiden Chicos Mambo -ryhmä iloittelee – tanssihameet päällä tai ilman – niin Joutsen-/Ankkalammen kuin kanankoipienkin parissa. Jonathan Watkins on laatinut koreografian ja musiikki on Alex Baranowskin käsialaa. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Totuusministeriössä työskentelevän Winston Smithin roolin tanssii Tobias Batley. Sunnuntai 16.5. klo 12.00, Areenassa 2 vuotta) Teema tanssii: vuoden 1994 Euroviisut Dublinissa jäivät varmaan 300 miljoonan katsojan mieleen ennen kaikkea väiaikaohjelmasta, jossa nähtiin seitsemän minuuttia huimaa irlantilaista tanssia. Orkesteria johtaa Manfred Honeck. Helsingin Suvilahdessa 22.5. Pääpaino on kuitenkin upeassa musiikissa. (Uusinta) could the soul not take flight. Koreografi Philippe Lafeuille kutsuu lopuksi kaikki katsojat tanssimaan ja laulamaan. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Hannu Linnun kausi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina päättyy 27.5. klo 13.45 Norjan RSO: Wieniläisklassismin pyörteissä Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Norjan radion orkesterin ohjelmistossa on Sergei Prokofjevin Haydn-tyyliin kirjoitettu sinfonia nro 1 sekä Mozartin dramaattinen pianokonsertto c-mollissa. Tampere filharmonia, joht. Lauantai 1.5. Perjantai 14.5. Helsingin kaupunginorkesterin konserttien tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Pina Bauschista tangoon ja Tonava kaunoiseen, maoritanssien kautta Tanssii tähtien kanssa -tunnelmiin ja kapaloikäisten Kevätuhriin. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. klo 19.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Perjantai 28.5. (Ranska 2018) (Uusinta) Sunnuntai 2.5. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Orkesteria johtaa Nicola Luisotti. Keskiviikko 19.5. Päärooleissa Sonya Yoncheva, Michael Fabiano ja Thomas Hampson. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. T: 24images, Ranska (2018). klo 13.55 Metropolitan: La Traviata Yle Teema (uusinta pe 4.6. klo 12.00 Georges Bizet: Carmen Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Carmen on yksi suosituimmista oopperoista. George Orwellin klassiseen totalitaristisen dystopian kuvaukseen perustuva palkittu tanssiteos. Torstai 27.5. F. Englantilainen Northern Ballet esiintyy. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 29.5. (Uusinta) Sunnuntai 9.5. klo 16.15 Tölölab Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Akustista ja elektronista musiikkia yhdistelevä Tölölab eli trio Turkka Inkilä, Saku Mattila ja Taavi Oramo esiintyy Malmin lentokentän hangaarissa kuvatussa konsertissa. klo 20.00 G. Händelin Messias-oratorio Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Suora lähetys Helsingin Kallion kirkosta. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 27.5. Mukana myös lauluja soitinyhtye, esityksen johtaa Markus Malmgren. Keskiviikko 5.5. 36 Sunnuntai 30.5. klo 16.15 Mahler x 10: Sinfonia nro 1 ”Titaani” Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Radion sinfoniaorkesteri esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 1 D-duuri ”Titaani”. Siitä kehkeytyi Riverdance-lavashow, jonka ensesitys oli Dublinin Point-teatterissa 9.2.1995. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. klo 15.00 1984-baletti Yle Teema (uusinta pe 7.5. Revolution Dance Company esiintyy. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Resonanssi Toimittajana Topias Tiheäsalo. Solistina Alessio Bax, kapellimestarina Miguel Harth-Bedoya. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari Narek Hakhanazaryan, sello Robert Schumann: Sellokonsertto a-molli op. Siinä on kaikki viihdyttävän oopperan ainekset: rakkaus, intohimo, kuolema ja tarttuvat aariat. Solisteina Tuuli Takala, sopraano, Jenny Carlstedt, altto, Tuomas Katajala, tenori, ja Aarne Pelkonen, basso. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 28.5. Koskinen: Earth Treasury (kantaesitys). (Ranska 2015) Sunnuntai 23.5. olevaan läksiäiskonserttiin. Tasan 25 vuotta myöhemmin samassa paikassa toteutui uusin show jatkumossa, jota on todistanut yli 25 miljoona katsojaa 450:llä paikkakunnalla eri puolilla maailmaa. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 30.5. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Isoveli valvoo. Alberto Hold-Garrido. Hannu Lintu, sol. Ohjaus Tom Volf. klo 12.00, Areenassa 31.12.2022 asti) Ranskalaisen koreografin Anthony Égéan energinen teos tuo klubien ja yökerhojen sähköisen rytmiikan, estetiikan ja sukupuolisen kanssakäymisen mukaansatempaavasti yleisön nähtäville ja tanssittavaksi. O’Brienia esittää Javier Torres. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Sophie Bevan, sopraano Benjamin Britten: Les Illuminations Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A-duuri ”Italialainen” Lauantai 8.5. klo 14.30 Riverdance 25 vuotta -juhlashow Yle Teema (uusinta pe 21.5. klo 14.00 Helsingin kaupunginorkesterin Vappumatinea Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Helsingin kaupunginorkesteri Emilia Hoving, kapellimestari Uusi Kipparikvartetti Sunnuntai 2.5. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Dokumentissa on mukana aiemmin esittämätöntä arkistomateriaalia, entisöityjä musiikkitallenteita sekä oopperadiivaa ympäröineitä ihmisiä kuten Marilyn Monroe, Grace Kelly, Elizabeth Taylor ja Aristoteles Onassis. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Rautavaara: Unsere Liebe
KESÄLLÄ 2021 SERLACHIUS-MUSEOIHIN ON VAPAA PÄÄSY! VARAA NÄYTTELYKÄYNTI ETUKÄTEEN VERKOSTA. Koronarajoitusten vuoksi käytössä on varauskalenteri, josta voi varata vierailuajan Banksy-näyttelyyn. KARTANON KLASSIKOT. | Helene Schjerfbeck, Punaposkinen tyttö, 1927. BANKSY. Jos rajoituksia helpotetaan, avataan kalenteriin lisää aikoja. JANI LEINONEN TOTUUS – THE TRUTH 5.9.2021 SAAKKA SANTERI TUORI POSING TIME 6.3.2022 SAAKKA KÄYKÄÄ ROHKEASTI PIDEMMÄLLE! MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI VARAA LIPUT JA OSTA PALVELUT VERKOSTA SERLACHIUS.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN! 15.5.–10.10.2021 Osakuvat teoksista: Santeri Tuori, Forest #45, 2021. A VISUAL PROTEST Banksy. A Visual Protest -näyttelyn ajan emme peri pääsymaksua