5 2022 12,50 € outi tarkiaisen musiikki leviää maailmalla mutta sydän pysyy Lapissa CLASSIC MUSIIKKI boikottien ja sodan välineenä Kupola – kaikkien kansojen soitin KOSKETTIMISTOJEN uudet keksinnöt TAITEIDENVÄLISYYS innostaa nuoria cd
Mannerheim-luento: Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen • Mikaeli, MT-sali 16:30 RAKKAUDELLA PUOLASTA Equilibrium-jousikvartetti Joseph Haydn Józef Elsner W?adys?aw ?ele?ski 30€/20€ • Mikaeli, KM-sali 19:00 HELPPO NAKKI, PJOTR Lontoon Philharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Pjotr Tšaikovski – Ludvig van Beethoven 119€/99€ • Mikaeli, MT-sali TORSTAI 7.7. klo 12.00 Frans & Michelle Musiikkijuhlien nimikkoillalliset 2.-10.7. 15:00 AVAJAISET Musiikkijuhlien nuoret residenssitaiteilijat • Stellan Tähtitori 19:00 KUPLETTIMESTARI Show & Dinner Risto Kopperi, näyttelijä Mikko Paavilainen, piano 59€/54€ • Ravintola Greeneri Yhteistyössä Osuuskauppa Suur-Savon ja Farmari 2022 -messujen kanssa. klo 10.00 Stellan tähtitori Musiikilliset brunssit 2.-10.7. Päivälippu 85/65€ 12:00 SUOMEN PANKIN KANSAIN VÄLINEN TALOUSSEMINAARI Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkeessä – miten käy talouden. kattaukset klo 16.00 ja 22.00 Frans & Michelle Lisäksi yllätysesiintyjät torilla ja ravintoloissa, satelliittikonsertteja Anttolassa, Ristiinassa, Haukivuorella, Suomenniemellä sekä Mikkelin naapurikunnissa. Lipunmyynti ennakkoon: Mikaeli, KM-sali = Kamarimusiikkisali • Mikaeli, MT-sali = Martti Talvela -sali Tarjolla sykähdyttävä kattaus suomalaisten ja kansainvälisten tähtien upeita säveliä Saimaan lumoavissa maisemissa. 15:00 LASTENKONSERTTI Hevisaurus-yhtye 6€ *) • Naisvuoren kesäteatteri *) Lipunmyynti vain mikkeli.fi Yhteistyössä Hulivilikarnevaalien kanssa 21:00 HILJAISUUDEN YLISTYS Vox Clamantis -kuoro, Jaan-Eik Tulve, johtaja (EST) Cyrillus Kreek – Guillaume de Machaut – Arvo Pärt 49€/39€ • Tuomiokirkko MAANANTAI 4.7. Päivälippu 75/55€ 16:30 VIIMEISET LAULUT Aarne Pelkonen, baritoni Juho Alakärppä, piano Franz Schubert – Jean Sibelius 30€/20€ • Mikaeli, KM-sali 19:00 AVAJAISKONSERTTI Sinfoniaorkesteri VIVO Erkki Lasonpalo, kapellimestari Otto Antikainen, viulu (Sibeliusviulukilpailun 2022 osallistuja) Jean Sibelius – Antonín Dvo?ák 49€/39€ • Mikaeli, MT-sali TIISTAI 5.7. Ja paljon muuta. Pääpuhujana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn • Sodan ja rauhan keskus Muisti 16:30 VAIHDA VIIHTEELLE Johanna Rusanen-Kartano, sopraano Jukka Nykänen, piano Kalman – Loewe – Fein – Mårtensson – Kärki 30€/20€ • Mikaeli, KM-sali 19:00 ISOT BEET Janoska Ensemble Bach – Beethoven – Brahms – Bartók – Bernstein 59€/49€ • Mikaeli, MT-sali KESKIVIIKKO 6.7. Adam Baldych Mikkelin Kaupunginorkesteri – Marjo Riihimäki, kapellimestari 35€/25€ • Stellan Tähtitori OHEISOHJELMAA KOKO VIIKON Päivän avaukset 3.-8.7. 21:30 UUSI TOIVO Elena Mindru & Finnection, feat. Lontoon Philharmonia Pi dä tä m m e oik eu de t ka ikk iin m uu to ks iin .. Päivälippu 140/110€ 9:30 PÄÄMAJASYMPOSIUM Suomen turvallisuuspoliittinen asema ja sotilaallinen varautuminen. RYHMÄLIPUT: Elina Koponen, 040 198 4109 events@mikkelinmusiikkijuhlat.fi 2.-8.7.2022 mikkelinmusiikkijuhlat.fi Ensimmäinen hinta on aikuisille, toinen hinta opiskelijoille ja lapsille (alle 18v.). SUNNUNTAI 3.7. Päivälippu 140/110€ 11:00 Jalkapallon ystävyysottelu Lontoo – Mikkeli • Mikkelin Urheilupuisto 16:30 LAULUJA SIELULLE Equilibrium-jousikvartetti ja Adam Baldych, viulu Henryk Górecki – Adam Baldych 30€/20€ • Mikaeli, KM-sali 19:00 SOITTAA KUIN RUUNEPERI Lontoon Philharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Bruce Liu, piano Varsovan Chopin -kilpailun voittaja 2021 Frédéric Chopin – Pjotr Tšaikovski 119€/99€ • Mikaeli, MT-sali PERJANTAI 8.7. UUSI TOIVO LAUANTAI 2.7. Frans & Michelle ja Gastropub Eino Show & Dinner illalliset 4.-7.7
JUAN DIEGO FLÓREZ Turun konserttitalo 143 | 132 | 110 € 15.05.2022 klo 19 JOHN MALKOVICH: The Infernal Comedy 06.08.2022 LISE DAVIDSEN & LEIF OVE ANDSNES 15.08.2022 NADINE SIERRA 18.08.2022 THOMAS HAMPSON: Songs of America 28.08.2022 Ohjelmistossamme maailmanluokan elämyksiä! Taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä Lisäjulkistuksia kesän ohjelmistoon huhtikuussa. TMJ.FI
7 Pääkirjoitus: Kermakakkua vai ruisleipää. tyrvaanpappila.. 8–12 Outi Tarkiaisen haastattelu 14–18 Kosketinsoittimien innovaatiot 20–21 Lied-duo Maria Turunen ja Armaan Madar 22–23 Tanssin talo avasi ovensa 24–25 Kantaesitys: Roope Mäenpään Luovus 26 Mediasakset 27 Olli Virtaperkon kolumni 28–29 Jazzpolkuja: Pauli Lyytinen 29 Populaaritaidetta: Radiohead 30 Kaikkien kansojen kupola 31 Uutisia 32–34 Tonbase yhdistää amatöörit ja mestarit 36–38 Tasa-arvoa Ruotsin musiikissa 40–41 Tampere Biennale heräsi henkiin 42–45 Kuukauden klassikko: Boikotti musiikissa 47 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 48 – 57 • Billy Budd ja Salome oopperassa • Tshernobyl-ooppera Sibelius-Akatemiassa • Sasha Waltzin baletti Berliinissä • Once Helsingin kaupunginteatterissa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 58 – 59 mestari & kisälli 60 – 62 • Taiteidenvälinen Myrsky Seinäjoella ylen ohjelmatiedot 64 – 65 • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat • Striimi 66 Rondo palvelee 67 Kai Amberlan kolumni sisältö SASTAMALA GREGORIANA 15.-22.7.2022 Corina Marti & Michal Gondko • La Morra (SUI) Doron Schleifer & Corina Marti & Michal Gondko The Marian Consort (UK) • Ensemble Gamut! (FIN) Kamarikuoro Utopia (FIN) • Alta Bellezza (SUI) Cappella Pratensis (NL) sastamalagregoriana.. RIITTA NELIMARKKA • HASSUNA -TAIDENÄYTTELY KIVINAVETASSA 11.6.–21.8.2022 artpappila.. Asemakatu 4 • Sastamala • 010 419 0290. Olemme 6.6.–21.8. Tarjolla lounas, à la carte ja lauantaibrunssi. avoinna joka päivä. HURMAAVAN HERKULLINEN TYRVÄÄN PAPPILA Tervetuloa hyvän ruoan, taiteen ja musiikin äärelle Sastamalan keskustaan
OUTI TARKIAISEN musiikki leviää maailmalla kiihtyvää tahtia, ja toukokuussa kantaesitetään Saksassa hänen uusi, naistaiteilijoiden kohtaloja käsittelevä oopperansa. Hän on saanut äitiyden teemoista inspiraatiota myös musiikilleen. 8 R ONDO C LASSIC 5|2022 UTI TARKIAINEN SAAPUU haastatteluun helsinkiläisessä hotellissa. Englannintorven hypnoottinen sointi johdattaa tätä matkaa intiimeimmistä yhteyksistä universumin korkeuksiin”, hän kuvailee. Se tuntuu olevan Tarkiaiselle luonnollisin asia maailmassa. pohjoisen ääni kantaa Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: EETU LINNANKIVI | o. Helsinki on välipysähdys matkalla Kuhmoon, jossa perhe – klarinetistipuoliso Lauri Sallinen ja kolme pientä poikaa – asuu. Lapsista pienin, nelikuukautinen, seurasi matkalla mukana. Hän on juuri tullut Saksasta Hagenista, jossa alkoivat hänen uuden oopperansa harjoitukset. Konsertto on Radion sinfoniaorkesterin, San Franciscon sinfoniaorkesterin ja BBC:n yhteistilaus, ja sen kantaesitys on Helsingissä ensi kaudella. Kotiseutu Lapissa kuuluu hänen musiikkinsa avarissa maisemissa, ja säveltäjä uskoo taiteilijan rooliin yhteiskunnassa näkijänä, joka tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, avata lukkoja ja tulla lähemmäksi toisia ja itseään. ”Pian valmistuva englannintorvikonserttoni Milky Ways sai sytykkeen vastasyntyneen ensipäivien katseesta, vuorovaikutuksesta äidin kanssa ja imetyksestä. Tarkiainen on silloin RSO:n teemasäveltäjä, ja orkesteri myös levyttää kauden kuluessa hänen musiikkiaan. Otsikko viittaa sekä maitotiehen, jolla olemme kaikki aloittaneet elämämme, että Linnunrataan
9 R ONDO C LASSIC 5|2022 ”Äidiksi tuleminen vapautti minut luottamaan siihen, että omat kokemukseni ovat ne, joista syntyy minun kuuloistani musiikkia.”
Tällä kaudella Tarkiaisen teokset ovat soineet Suomen lisäksi niin Lontoossa, St. Esimerkiksi sopraanosaksofonikonsertto Saivo viittaa saamelaisessa muinaisuskossa esiintyvään kaksipohjaiseen järveen, jonka alapuolella on tuonpuoleisten olentojen asuttama toinen maailma. Esseemuoto innosti minut tunnekylläiseen musiikkiin, jossa on intohimoisia melodioita. Käytän balladin melodiaa mutta sellaisella harmonialla, että se on selvästi minun musiikkiani.” Käynti Hagenissa harjoituksissa antoi luottavaisen olon. ”Aloin ymmärtää, miksi niin monet kirjallisuuden ja oopperan naishahmot Proustin Madame de Guermantesista Bergin Luluun ovat tuntuneet niin vaikeilta samaistua. Kustantajani sanoo sitä sieniefektiksi. ”Jontte vain ymmärtää musiikkiani niin, ettei meidän tarvitse edes puhua paljoa. Mitään Lappi-eksotiikkaa, joikujen lainailua ja sellaista en harrasta.” Käytännön tasolla tärkeää Lappi-yhteydessä on ollut yhteistyö Lapin kamariorkesteria johtavan John Storgårdsin kanssa, joka on johtanut Tarkiaisen teoksia ahkerasti ympäri maailmaa. Saamelaisuuteen laajemmin liittyy teos Eanan, gi?a nieda (Maa, kevään tytär), joka puhuu luonnon ja alkuperäiskulttuurien puolesta. Tässä esseessä ne ovat eläviä, ja näennäinen kevytmielisyys paljastuu syviksi vesiksi”, hän toteaa. Tarvitsen työssäni luonnon hiljaisuutta, ja minua kiehtovat myös pohjoisen polariteetit kuten kaamos ja yötön yö, valon eri sävyt, auringon viipyily horisontissa. Outi Tarkiaisen uran tähän mennessä laajin teos saa ensi-iltansa 14. ”Judithin kohtalo kosketti minua erityisesti. Kahdesta miesroolista toinen on nähty naisten ruusuisten silmälasien läpi. Ohjaaja Madgalena Fucshberger lukee tarkkaan partituuria ja on itsekin taustaltaan viulisti, joten ei hätää senkään suhteen.” Teoksen parina esitetään Puccinin Sisar Angelica, joka niin ikään päättyy päähenkilön itsemurhaan. Kyseessä on tunnin pituinen ooppera A Room of One’s Own, joka perustuu Virginia Woolfin samannimiseen esseeseen. Matkustin paikan päälle ja tarjosin tätä aihetta. toukokuuta Saksassa Hagenin oopperassa. Yksi on maanläheinen, toinen kirkas ja kolmas tasapainoileva. Tilauksia riittää jonoksi asti. Siitä kertoo skotlantilainen balladi 1600-luvulta, josta Woolfkin sai ideansa hahmoihin. Sävellystyö oli nopea, ja teos valmistui 13 kuukaudessa – ja kahden raskauden välissä.” A Room of One’s Own etsi vastausta kysymykseen, miksi naiset vuosisadasta toiseen häilyvät vain varjokuvina taiteen ja historian näyttämöllä. Musiikki liittyy mielikuviltaan järveen ja sen pinnan heijastuksiin, joita kaikutehojen käyttö alle. Ensi kaudella niihin tarttuu Amerikassa San Franciscon sinfoniaorkesterin lisäksi ainakin Minnesota Orchestra. Kyse on silti lähinnä mielenmaisemista: musiikissani on paljon avaraa tilaa ja hitaita siirtymiä. ”Suunnitelma kypsyi pitkään, kunnes Theater Hagenin ylikapellimestari Joseph Trafton otti minuun yhteyttä ja halusi tilata minulta oopperan. Teatterin johtajan Francis Hüsersin lupauduttua libretistiksi palaset alkoivat lonksahtaa kohdalleen. Hän oli rohkea ja intohimoinen nainen, joka lähti veljensä tavoin tavoittelemaan uraa Lontooseen mutta päätyi moniin ongelmiin sukupuolensa vuoksi ja lopulta surmaamaan itsensä. Syntymässä on viulukonsertto Baiba Skridelle, pianoteos Maj Lind -kilpailuihin, klarinettikvintetto Kuhmon kamarimusiikkiin ja orkesterikonsertto Lapin kamariorkesterille. ”Olen kotoisin Lapista, ja totta kai se kuuluu musiikissani. ”Kaikki solistit sopivat ääniltään rooleihin, ja he ymmärtävät musiikkiani. Hänen kauttaan moni muukin kapellimestari on kiinnostunut teoksistani. Erityisen paljon huomiota herätti BBC Promsissa 2019 esitetty Midnight Sun Variations.” Nyt tämä sieniefekti alkaa kunnolla näkyä. Omien lasteni myötä ymmärrän myös eri tavalla perinteisen ajatuksen naisen roolista yhteiskunnassa.” ”Kaikilla henkilöillä on oopperassa oma musiikillinen profiilinsa, mutta Maryt kietoutuvat toisiinsa kuin kuvastaen saman ihmisen eri puolia. Päähenkilöinä esiintyvät kolme Marya sekä Judith Shakespeare – Williamin sisar. Hänessä on ’miehen mysteeriä’.” ”Prologissa ja epilogissa vilahtaa myyttisesti kummittelemassa Mary Hamilton, Skotlannin kuningattaren hovineito, joka teloitettiin synnytettyään aviottoman lapsen kuninkaalle ja surmattua tämän. 10 R ONDO C LASSIC 5|2022 Hänet tunnetaan myyttisiä ja väreillään vangitsevia kuvia luovasta musiikistaan, jossa voi aistia Lapin maisemia. Väri johdattaa tunteeseen Outi Tarkiaisen musiikilla on aina jokin visuaalinen tai kokemuksellinen idea, jota myös otsikko kuvaa. Louisissa ja Ottawassa kuin Huippuvuorilla ja Färsaarilla. Säveltäjä luki sen asuessaan Berliinissä 2014, ja se alkoi saman tien kehittyä hänen päässään oopperaksi. Miksi naiset häilyvät varjokuvina. Mitä tapahtuu naisten neroudelle
”Haluan aina ensin löytää kokonaisuuden ja tunnelman: mitä teos kertoo. Sinne hän pääsikin 17-vuotiaana. Jazzin vaikutus Tarkiaisen sävelkieleen on niin orgaanista, ettei sitä voi erottaa. En kuitenkaan koskaan kuvita luontoa.” Outi Tarkiainen aloitti pianonsoiton nelivuotiaana ja kävi normaalin klassispainotteisen musiikkiopiston. Opinnot jatkuivat Lontoossa ja USA:ssa. Värimaailma on minulle tärkeä: musiikin värit ovat suorassa yhteydessä tunnetilaan, ja tapani hahmottaa etenkin harmoniaa on tietyllä tavalla synesteettinen. ”Annan musiikki on erilaista kuin minun mennessään syvälle fyysisen soundin ja äänenvärin sisään, mutta olemme molemmat pohjoisen naisia. Esimerkiksi oopperassani yksi henkilö on voittopuolisesti punainen, mutta tuhansin eri sävyin”, hän kertoo. Vapaan säestyksen kautta hän innostui myös jazzista ja päätyi soittamaan pianoa Rovaniemi Big Bandiin. Kuusivuotiaana hän teki ensimmäisen sävellyksensä Keijujen tanssi ja soitti sen serkkunsa häissä. Sittemmin hän siirtyi sävellysosastolle Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan oppiin. Olisiko Tarkiaisen musiikin luonnonläheisyydessä jotain, joka vetoaa nykyajan ilmastoangstin satuttamiin ihmisiin. 11 R ONDO C LASSIC 5|2022 viivaa. | ”Tärkeämpää kuin musiikin sisäpiirien vakuuttaminen minulle on se, että pystyn puhuttelemaan musiikillani tavallisia ihmisiä.”. No, joku on löytänyt luontosymboliikkaa tavastani käyttää urkupisteitä, mutta tiedä häntä. Nimen keksiminen on usein se mannerlaatan liikahdus, joka laittaa musiikin pulppuamaan. Outi Tarkiainen ei kaipaa takaisin suurten kaupunkien kuvioihin. Hieman samaa maailmaa edustaa islantilainen Anna Thorvaldsdottir. Vieraileva kouluttaja Petri Juutilainen kuuli Tarkiaisen teoksia ja kehotti häntä pyrkimään Sibelius-Akatemian jazzosastolle. Koti on Kainuussa ja sydän Lapissa. Kuvat Ravintola 10. Sopraanosaksofoni laulaa paikoin kuin myyttinen lintu järven yllä. Luonto on minulle ihmisenä tärkeämpi kuin musiikissa, jonka muodot ovat kuitenkin abstrakteja. Pian hän pääsi kirjoittamaan myös musiikkia sille. kerroksesta Helsingistä
Klassiset sävellysopinnot toivat tietenkin eteen toisen maailman kuin mitä metsäretkillä ja jazzympyröissä oli kohdannut: akateemisen modernismin. ”Rauhallinen arkeni Kuhmossa, mökissä Lammasjärven rannalla on tärkeää työni kannalta. Viimeistään äidiksi tuleminen vapautti minut kuuntelemaan omaa ääntäni ja luottamaan siihen, että omat kokemukseni ovat ne, joista syntyy minun kuuloistani musiikkia.” Hän ei kaipaa takaisin suuriin kaupunkeihin muuten kuin ehkä kulttuuritarjonnan vuoksi. ”Jos sävellystyö alkaa mennä jumiin, otan vähän jazz-ajattelua ja blues-asennetta mukaan, niin pääsen eteenpäin. Sain opiskeluaikanani pörrätä tarpeeksi Helsingin musiikkipiireissä. ”Värimaailma on minulle tärkeä: musiikin värit ovat suorassa yhteydessä tunnetilaan, ja tapani hahmottaa etenkin harmoniaa on tietyllä tavalla synesteettinen”, Tarkiainen kertoo. ”Opiskellessani Sibelius-Akatemiassa tuntui, kuin olisi oltu vähän kuplassa. Perinteisen jazzin muotosidonnaisuus on kuitenkin alkanut tuntua vähän ahtaalta. Koen säveltäjän yhteiskunnallisen roolin eräänlaisena nykyajan shamaanina, näkijänä, joka asettuu vähän yhteiskunnan ulkopuolelle, poimii olennaisina pitämiään asioita ja tarjoaa ihmisille mahdollisuuden pysähtyä niiden äärelle ja päästä lähemmäksi toisiaan ja itseään.” ”Paras saamani palaute musiikistani oli se, kun eräs perhe kertoi, että kun he keskustelivat siitä konsertin jälkeen, jostain syystä lukkiutuneet puhevälit tyttären kanssa aukenivat. Asuessani Berliinissä ja Pariisissa huomasin, miten monia todellisuuksia tässä on. Olen iloinen, jos se pystyy tekemään sitä myös muille.” ?. Tärkeintä on koskettaa ihmisiä Outi Tarkiaisen suhde säveltämiseen on aina ollut luonnollinen. Toisaalta kansainvälisiä yhteyksiä riittää niin, etten edes ehdi joka paikkaan. Sen jälkeen minua kiinnosti se, miten eri tavalla eri maissa uuden musiikin ilmiöihin suhtaudutaan. Teokset maalaavat eri aikoina eläneistä naistaiteilijoista musiikillisia muotokuvia. Tarkiainen haluaa nähdä sen perinnön laajemmassa kuin pelkästään jälkisarjallisuuden kontekstissa. 12 R ONDO C LASSIC 5|2022 ”Eniten kai se kuuluu modaalisissa harmonioissa, joita asettelen päällekkäin ja rinnakkain niin, että tulee jonkinlainen liukuväriasetelma”, hän pohtii. Haluan täyden vapauden.” Vuonna 2017 hän teki Norrbotten Big Bandille levyllisen musiikkia otsikolla Unpainted Portraits. ”Kun lähdin lapsena metsään, tiesin, että minulla oli takaisin tullessani mukanani laulu, jonka voin kirjoittaa ylös”, hän kertoo. Musiikki on avannut itsessäni lukkoja. Oopperaan tosin olisi kiva päästä useammin.” ”Tärkeämpää kuin musiikin sisäpiirien vakuuttaminen minulle on se, että pystyn puhuttelemaan teoksillani tavallisia ihmisiä
Uusi Helsinki -kvartetti 29.7. HILLSIDE BAND, Feat. Konrad Jarnot (baritoni) & Kristian Attila (piano) 30.7. Koko perheen konsertti – Iloinen Lapsikuoro & Nuorisokuoro Juventus CLUB FOR FIVE – workshop ja konsertit SU 29.5. Vuonislahden lava JUHA KOTILAINEN & NOVA ENSEMBLE 28.6. TalliGalleria HURJA HALLA 12.7. Ana Chumachenco (viulu) & Ralf Gothóni (piano) 9.7. Paavali Jumppanen (piano) In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy .fi nettilippu Liput ennakkoon: 15.kerran järjestettävän festivaalin ohjelmassa ainutlaatuisia konsertteja Pielisen rannoilla – TalliGalleriassa ja Pielisen museolla Lieksassa, Paaterin kirkossa ja Vuonislahden lavalla Vuonislahdessa, Kolin huipulla ja Juuassa. Myöhäisillan jamit viitenä iltana. Paateri STEFFEN HARTMANN (PIANO / SAKSA) KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI 2022. To 26.5. Branden Lewis (voc/trp), Sointi Jazz Orchestra, Feat. TalliGalleria NORTHFLIP: VIIVI MARIA SAARENKYLÄ (HARMONIKKA) & J-P PIIRAINEN (KITARA) 5.7. Paateri DUO EMILIA LAJUNEN & SUVI OSKALA 17.8. / 17.7. Kouluttajat: Jari Perkiömäki (saksofoni, kurssin johto), Riitta Paakki (piano), Filemon von Numers (basso) ja Tomi Kämäräinen (rummut). Changyong Liao (baritoni) & Hartmut Höll (piano) 24.7. Carl-von-Ossietzky-Chor -kamarikuoro (Berliini, Saksa) Hopeakuvastin-levynjulkaisukonsertti Toivo Kärjen aiemmin julkaisematonta tuotantoa Savonlinna-kuoro & TangoMaestro Orchestra solisteineen PE 27.5. TalliGalleria HILLSIDE BAND (NAIROBI, KENIA) 15.7. TalliGalleria TANGOMAESTRO ORCHESTRA 17.7. Duo Sirkka Kosonen ja Markus Pesonen sekä Joakim Berghäll. Etelä-Savon kirkkomusiikkipiirin kirkkolaulujuhlat HILLSIDE BAND, Feat. Paateri MIKKO IKÄHEIMO (LUUTTU) 10.7. Järjestäjä ja haku: Savonlinnan kesäyliopisto KATSO KAIKKI KONSERTIT: WWW.JAZZFESTIVAL.FI Liput: Kesäkonsertit 2022 2.7. Aili Järvelä (voc), Uxila Exile. Vuonislahden lava & 14.8. Jazzjamikurssi 6.-9.7. OHJELMASSA MM. Marko Ylönen (sello) & nuoren polven sellistit 27.7. / 26.7. Ilmaiskonsertteja mm. Bunny Asila – Gospel-konsertti (Nairobi, Kenia) Savonlinnan kuorofestivaali 26.-29.5.2022 Liput: WWW.KUOROFESTIVAALI.FI OLAVIN JAZZ II Saimaa Jazz Festival SAVONLINNASSA 2.-10.7.2022 Kansainvälisenä päävierailijana Branden Lewis (USA) Yli 10 yhtyettä mm. Filemon von Numers Quartet, HILLSIDE BAND (Nairobi, Kenia), Kalevi Hämäläinen Group, Kerkkä Trio, Feat Jari Perkiömäki (sax), Mathias Sandberg Trio, Pauli Lyytinen Magnetia Orkesteri, Rauno Tikkanen Quartet, Feat. Paateri SEELI TOIVIO (MEZZOSOPRAANO, SELLO) & CELLO SPIRITUALS 31.7. / 20.7. Chopin-resitaalit – Mei-Ting Sun (piano) 23.7. Cremona Quartet 14.7. TalliGalleria TRIO TANGUANGO 20.7. KLASSISTA, GOSPELIA, JAZZIA, ETNOA, TANGOA SEKÄ KOKO PERHEEN TAPAHTUMIA MM. Bunny Asila (Nairobi, Kenia) LA 28.5. Kuoroiltamat – mm. Sanna Rosberg (voc), Savonlinna Big Band, Feat. 19.6
Sen perusidea on hyvin yksinkertainen eikä vaadi sähköä: kyseessä on kapea rautapunnus, joka on pehmustettu kitkaa ja vakautta lisäävällä kumipinnalla. Maqiano, omniwerk, knifonium ja sähköklavikordi ovat neljä kotimaisten keksijöiden ja rakentajien kosketinsoitinlaajennusta. ”Virettä voi nostaa liukuvasti aina puolisävelaskeleen korotukseen saakka, jolloin kosketin kuulostaa samalta kuin seuraava. Yleensä mikrotonaalisia säveliä tarvitsee arabialaisissa maqameissa tosin vain yhden tai kaksi per oktaavi, jolloin neljällä painolla saa siis viritettyä 2–4 oktaavia maqamista riippuen.” Niin vanhempien kuin uudempien soitinten äärellä syntyy ideoita, miten niitä voisi vielä kehittää eteenpäin. ”Keksin puolivahingossa, että kun kielen soivaa osaa lyhennetään sopivasti, niin vire nousee, aivan kuin capo tekee kitaran otelaudalle. Ikosen itse kehittämän ja rakentaman lisävarusteen nimeksi syntyi Maqiano, joka on yhdistelmä sanoista maqam ja piano. Välillä ideoiden toteuttaminen ei vaadi edes kokonaan uuden soittimen rakentamista. Oktaavin sisään Maqiano-punnuksia mahtuu parhaimmillaan 8 kappaletta. Punnus kiinnitetään pienellä ankkuriosalla kielen päälle kieliruuvin ja sammuttajan välille. Halusin tehdä tällä tavoin mikrointervalleja luovan laitteen, joka on nopeasti asennettava, flyygelille turvallinen, helposti mukana kulkeva ja sopii yleisimpiin flyygeleihin”, Ikonen kertoo. koskettimistojen uudet keksinnöt Teksti ja kuvat: SANTERI KAIPIAINEN s Maqiano Omniwerk Knifonium Sähköklavikordi. Maqiano-setissä on mukana myös mitta-asteikko, jolla pystyy säätämään hienoviritystä sen perusteella, miten kaukana punnus on kieliruuvista. Jazzpianisti ja säveltäjä Kari Ikonen on ollut jo viimeiset pari vuosikymmentä perehtynyt Lähi-idän arabialaisiin, persialaisiin ja turkkilaisiin musiikkeihin ja soittanut länsimaisesta virityksestä poikkeavia maqam-asteikkoja Moog-syntetisaattorilla. 14 R ONDO C LASSIC 5|2022 OITINTEN MAAILMASSA luonnonvalinta on karu: vuosisatoja toimineet ratkaisut pitävät pintansa ergonomisista ja äänenmuodostuksellisista vaikeuksistaan huolimatta, ja uusien soitinten läpilyönnin kynnys on todella korkea. Musiikin tekemisessä on kuitenkin läsnä myös halu ja mahdollisuus keksimiseen, eikä sitä haluta aina rajoittaa vain soitinten jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin
Ikonen on käyttänyt Maqianoa esiintymisissään nyt kolmen vuoden ajan, ja sitä voi kuulla myös hänen viimevuotisella soololevyllään Impressions, Improvisations and Compositions. Nämä kyllä saa magneettiensa ansiosta kiinni myös pystypianoon, mutta asentamisessa kestää silloin kauemmin. Jännitti käyttää näitä oman trioni keikalla Istanbulissa, sillä olimmehan heidän musiikkinsa maaperällä, mutta yleisö taputti seisaaltaan, he olivat olleet tippa linssissä”, Ikonen kertoo. ”Vielä ei Lähi-itään ole näitä mennyt myyntiin pahemmin, luultavasti myös siksi, ettei siellä ole yhtä paljon akustisia pianoja, ja nekin ovat yleensä pystypianoja. 15 R ONDO C LASSIC 5|2022 Istanbulissa liikututtiin kyyneliin Maqiano-setti täytyi Ikosen mukaan muotoilla sellaiseksi, että sitä pystyy käyttämään yleisimpien modernien flyygelien kanssa. Udinsoittaja Jussi Reijosen tänä vuonna tulevalla levyllä käytetään Maqianoa, ja eräs saksalainen säveltäjä tilasi kaksi kuuden punnuksen sarjaa mikrotonaalista pianoteostaan varten.” koskettimistojen uudet keksinnöt |. Asennus ja poistaminen kestää korkeintaan puoli minuuttia, joten se on helppo tehdä esimerkiksi kappaleiden välissä juontaessa. Kari Ikosen kehittämä ja rakentama, laukkuun mahtuva Maqiano mahdollistaa pianon kielten nopean mikrotonaalisen virityksen. ”Monet arabialaiset, iranilaiset ja turkkilaiset muusikot ovat olleet Maqianosta haltioissaan. Kymmenkunta sarjaa olen tällä hetkellä myynyt, ja tilaajien joukossa on ollut sekä harrastajia että ammattilaisia. Ylimpiä oktaavialoja ei yleensä mahdu virittämään, ja yksikielisille bassonuoteille asentaminen on hieman hankalaa
Omniwerk muistuttaa ulkoisesti cembaloa. Siinä vaiheessa, kun matkustin Jukan luo Prahaan prototyyppiä testailemaan, oli omniwerk jo luvattu BRQ Vantaa -festivaalille saman vuoden kesäksi. Syntyi idea mekanismista, joka yhdistäisi samaan kielisettiin sekä geigenwerkin että lautenwerkin, joka on cembalo suolikielillä”, kertoo Prahassa asuva Ollikka. Se syntyi Porran ideasta ja tilauksesta kahden soitinrakentajan, Jukka Ollikan ja Jonte Knifin, yhteistyönä. ”Loppukiri oli hyvin intensiivinen, ja Ilpo Laspaksen soittaman ensiesityksen jälkeen puistonpenkillä istui kaksi hyvin väsynyttä miestä”, Porra nauraa. Lisäksi kosketusvoimakkuudella pystyy vaikuttamaan ääneen, ja kun hihnaan laittaa tarpeeksi monen koskettimen painetta, alkaa tremolomainen efekti. Niin isotöinen soitin omniwerk kuitenkin on, ettei siitä mitään sarjatuotantoa ole tulossa. Arvaamattomuus ruokkii mielikuvitusta Porra itse on käyttänyt omniwerkiä kahden eri elokuvan musiikissa, omilla levyillään sekä orkesteriteoksessaan Kohta. Porra esittelee omniwerkiä aktiivisesti ammattimuusikoille, ja lähes poikkeuksetta kaikki ovat hänen mukaansa olleet innoissaan. Hänen työstään suurin osa on perinteistä cembalonrakennusta, mutta hän on myös kokeillut muun muassa käyttää cembalossa hiilikuitupohjan kaltaisia vaihtoehtoisia materiaaleja. ”Zubrzyczkin versio osoitti, että toimiva geigenwerk on ihan mahdollinen. Sen lisäksi omniwerkin lainaajiin ovat lukeutuneet Laspaksen ohella myös jazzpianisti Aki Rissanen, Helsingin Barokkiorkesteri, Pepe Deluxé -yhtye ja harmonikansoittaja Kimmo Pohjonen. ”Niin monta parannusideaa on tässä vuosien varrella tullut, että tarkoituksena on rakentaa monipuolisempi, soittajaystävällisempi ja kosketukseltaan parempi omniwerk 2.0, johon muun muassa on tulossa kaksi eri kielistöä. ”Törmäsin Internetissä puolalaisen S?awomir Zubrzyczkin tekemään geigenwerkiin tai viola organistaan. Jonte Knifillä on Ollikan tavoin vanhan musiikin tausta cembalonsoittajana, josta hän tosin siirtyi opiskelemaan musiikkiteknologiaa. ”Soittimen kuljettaminen vain on todella hankalaa, joten sitä ei ihan kenelle tahansa lainata tai vuokrata. ”Mitä tahansa sillä tekeekin, on lopputulos jotain epätavanomaista.” – lauri porra. 16 R ONDO C LASSIC 5|2022 Samankaltainen keksintö on Geoffrey Smithin kehittämä, ääneltään enemmän vanhan musiikin kosketinsoittimiin päin menevä Fluid Piano, jossa jokaista kosketinta kohden on oma liukuva viresäädin. Minulla on elokuvamusiikin säveltämiseen liittyen muutenkin kaikenlaisia erikoisia soittimia, ja Jukan kanssa oli ollut puhetta, että hän tekisi minulle soittimen. Jousija kosketinsoittimen yhdistäviä geigenwerkejä on tehty renessanssin ja barokin aikaan, ja muun muassa Brysselin soitinmuseossa on yksi alkuperäinen vuodelta 1625, joka ei kuitenkaan enää toimi. Vanhan musiikin tausta näkyy kuitenkin omniwerkin ohella esimerkiksi hänen rakentamassaan sähköklavikordissa. Siinä on kaksi koskettimistoa: toinen niistä näppäilee kieliä cembalon tavoin, ja toinen painaa kielen vasten sähkömoottorin pyörittämää hihnaa, luoden vibratottoman, jatkuvan, hieman gambamaisen äänen. ”Olin siinä vaiheessa jo tehnyt yhteistyötä cembalonrakentajan kanssa ja rakentanut itselleni yksinkertaisempia soittimia, kuten dulcimerin. ”En itsekään sitä niin vain soittele, joten kun sillä teen musiikkia, laitan mikrofonit eteen ja alan tutkia ja tallentaa erilaisia saundeja, mikä on elokuvasäveltämisessä tyypillistä. Etenkin jousipuolen bassorekisterissä on jotain hyvin syntetisaattorimaista. Mitä tahansa sillä tekeekin, on lopputulos jotain epätavanomaista, mikä inspiroi säveltämisessäkin.” ”Kun aloimme omniwerkiä rakentamaan, ei meillä ollut oikein mitään hajua, mihin kaikkeen se tulisi taipumaan”, Ollikka jatkaa. Soitin olikin lopulta valmis alle vuodessa”, Knif jatkaa. Geigenwerk-puoli on aika arvaamaton, mikä jännittää vanhan musiikin soittajia, mutta jazzja muut kokeilevammat muusikot ovat siitä vain innoissaan”, Porra kertoo. ”Kyselimme alussa kaapeli-insinööri Peter Jokiselta paljon neuvoja laakerointeihin ja muihin koneiston ratkaisuihin, ja lähes viimeisellä mahdollisella hetkellä saimme tarpeeksi hiljaisen sähkömoottorin sittemmin jääkaruselleistaan tunnetulta Janne Käpylehdolta”, Knif kertoo. Pikemminkin se on osoittautunut suuritöiseksi ja aikaa vieväksi harrastukseksi.” Kitaratekniikoita kosketinsoittimeen Kosketinsoitinten perässä matka jatkuu Ullanlinnasta Kruununhakaan Knif Audion toimitiloihin. ”Jossain vaiheessa tulin mukaan pohtimaan tuota omniwerkin rakentamista, enemmän piirtämisja luonnosteluvastuuseen. ”Se tosin pitää aina erikseen kuljettaa keikoille, mutta Maqiano mahtuu kätevästi laukkuun!” Kaksi mekanismia, yhdet kielet Parin korttelin päässä Ikosen flyygeliltä, basisti-säveltäjä Lauri Porran työhuoneessa, odottaa hieman vaikeammin kuljeteltava kosketinkeksintö: omniwerk. Kysyin, että olisiko joku tämän tyyppinen mahdollinen”, Porra muistelee. Akustisten soitinten rakennus on jäänyt vähän sivuun muun audioteknologian tieltä”, Knif kertoo. Sitä on alustavasti kysytty jo muutamallekin festivaalille
Klavikordi on todella makea soitin, mutta niin hiljainen, ettei sitä voi käyttää akustisena kuin todella pienessä kamarimusiikkikonsertissa, joten päätin asentaa siihen mikrofonit”, Knif kertoo. Kieliä pystyy lyömään sormilla, näppäilemään ja rämpyttämään kynsillä tai plektralla, niistä voi ottaa huiluääniä ja niihin voi tehdä slide-putkella glissandoja lap steel -kitaran tyyliin. ”Soitin toimii täysin myös ilman sähköjä, mutta suurin osa erikoisista soittotekniikoista alkaa toimia kunnolla vasta sitten, kun sen vahvistaa. 17 R ONDO C LASSIC 5|2022 ”Näitä on toki joitain rakennettu jo ennen minuakin. Siinä mielessä se on verrattavissa sähkökitaraan.” Knif on saanut jo pelkästään sosiaalisiin medioihin laittamiensa kuvien ja ääninäytteiden pohjalta pari sähköklavikordin rakennustilausta. Vanhan musiikin ulkopuoleltakin löytynee valtava määrä kiinnostuneita, sillä sähköklavikordin sointi muistuttaa pikemminkin näppäiltäviä kielisoittimia: koskettimia lujempaa painamalla pystyy sävelkorkeutta venyttämään ylöspäin lähes kokosävelaskeleen, millä saa tuotua soittimeen hyvin bluesmaisen tai Lähi-idän musiikkiin solahtavan vaikutelman. Omniwerkin tilaaja ja omistaja Lauri Porra käyttää soitinta muun muassa elokuvamusiikkia säveltäessään. ”Vielä täytyisi rakentaa sostenuto-pedaali borduunoita varten.” |
Knifoniumeja rakennetaan käsityönä muutaman vuoden välein tehtävinä tilauserinä, mutta rakenteilla on myös jotain aivan uutta. Transistorien sijaan se toimii elektroniputkilla, ja koskettimisto on puinen, cembalon tyyppinen. Musiikkiteknologian ja vanhan musiikin asiantuntemus yhdistyvät Jonte Knifin rakentamassa sähköklavikordissa. Oppimiskäyrä tässä kyllä on aluksi aika jyrkkä, kun eri tapoja äänen tuottamiseen on niin paljon”, Knif selostaa. Knifonium ei erotu vain äänellään ja elektroniikallaan, vaan myös vastavärisillä puukoskettimillaan.. ”Tähän mennessä en voi vielä paljastaa muuta kuin että siitä tulee maailmanluokan laite, josta Hollywood-säveltäjätkin ovat olleet kiinnostuneita.” . 18 R ONDO C LASSIC 5|2022 Putkisyntetisaattorin pehmeyttä ja paksuutta Knif Audio on profiloitunut ennen kaikkea äänittämisessä ja äänitetuotannossa käytettäviin hifilaitteisiin, mutta firman tuotantoa on niin ikään myös knifonium-syntetisaattori, jolle Olli Virtaperko on säveltänyt konserton Ambrosian Delights ja joka päätyi myös Hans Zimmerin soundtrackille Christopher Nolanin tieteiselokuvaan Interstellar. ”Muutenhan tämä on perinteinen analogisyntetisaattori, mutta rakennustapa ja äänensävy omat omanlaisensa. Analogisuus tuo saundiin mukaan pientä sattumanvaraisuutta. Äänessä on läsnä syntetisaattorien alkuvaiheen tunnelmaa: putket tekevät säröäänistäkin pyöreää ja musikaalista, ja sointiin saa paljon paksuutta
Nuoremmat pakkaavat reppunsa ja suuntaavat musiikkileireille, kaikkia kiinnostavat maassamme järjestettävät monet festivaalit, jotka ovat pitkän pandemiakauden jälkeen taas tulossa. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. Ota suunnitteluavuksesi Rondo-lehti! • Kesäkuussa on vuorossa festivaalinumero • Koko kesän ajan seuraamme ja kommentoimme tapahtumia lehden sivuilla ja verkossa. (03) 225 1948 2. Kun suunnittelet kesäsi huolella, ehdit nauttia musiikista monessa muodossa. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo 6 n:oa + pääsy koko verkkosisältöömme nyt vain 59 € Kohti kesän musiikkielämyksiä! Monelle meistä musiikki kuuluu kiinteänä osana kevääseen ja kesään. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Sinun kanssasi. Kohti musiikkikesää
”Se, miten sitten kävi, oli ihana yllätys”, Madar kertoo. ”Kappaleet vuosien varrelta toivat paljon muistoja mieleen.” Tulevaisuus luo lisää muistoja. Säveltäjän varhainen, ei niin paljon soitettu teos. Yhteinen konsertti on myös tulossa 3. Joka kerta yhtä rauhoittava ja positiivista perspektiiviä elämään tuova kappale.” Madar: ”Kaija Saariahon Quatre Instants. Myös nimirooli Shostakovitshin oopperassa Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth puhuttelee tummasävyistä sielunelämääni.” MADARIN LEMPIPIANOKAPPALE: ”Debussyn Nocturne. Niissä matka päättyi alkueriin. ”Lähetin jotenkin vaillinaisen hakemuksen ja sainkin kutsun pääsykokeisiin. Minulla on siitä Tukholman-opinnoista läheisiä muistoja.” K askö K askinen www.visitkaskinen.. Se puhuttelee hyvin monenlaisia kuuntelijoita. Kesäkuussa pari esiintyy Metropolia-ammattikorkeakoulun liediin keskittyvällä Arabia kaikuu -festivaalilla, jonka taiteellisena johtajana Madar toimii. Tukholmassa aioin vain harjoitella pääsykoesoittoa, mutta melkein heti kun astuin ulos lentokoneesta, rakastuin kaupunkiin.” Kun koronasulut alkoivat, Madar ei päässyt takaisin Ruotsiin. ”Me molemmat saamme paljon iloa ja onnea taiteesta. Musiikki ja tarina vievät mennessään kerta toisensa jälkeen.” MARIAN LEMPIOOPPERAROOLI: ”Isolde Wagnerin oopperassa Tristan ja Isolde. Hän muutti pianonsa kanssa Turusen asuintoveriksi. Alun perin Madarin ei ollut tarkoitus hakea kouluun niin tosissaan. ”Wagnerin kappaleiden tai voimallisten liedien tempominen ei ole naapureille aina kovin mukavaa”, hän pohtii. SAMULI PELTONEN, ANNA-MARI PELTONEN, PETTERI IIVONEN, LEENA JAAKKOLA, VEERA MYLLYNIEMI, REMI MOINGEON, JOHANNES PIIRTO, TOMAS NUÑES, RAILI PELTONEN KASKINEN KASKÖ Info 040-8617251 NETTICKET KLASSISEN MUSIIKIN FESTIVAALI MUSIC SUMMER 2022 13.-17.7.. . ”Esitimme Joel Järventaustan laulusarjan Autumn Songs, jonka kantaesitimme juuri ennen kilpailua”, Madar kertoo. Kiinnostuksen kohde vaihtui nopeasti musiikkiin. Siinä on paljon terapeuttisia elementtejä. 21 R ONDO C LASSIC 5|2022 Intialais-suomalaisella Madarilla oli toisenlaiset haaveet. Hän oli lapsena innostunut näyttelemisestä, kuvasi ystäviensä kanssa kauhuelokuvia ja tahtoi päästä Pukinmäen taidetalon teatterikouluun. Ohjelmistossa he saivat hyödyntää tulevaa modernin suomalaisen lied-musiikin levytysprojektiaan. Maria Turusen ja Armaan Madarin suosikit LEMPILAULUSARJA TAI -LAULU Turunen: ”Ich bin der Welt abhanden gekommen Mahlerin laulusarjasta Rückert-Lieder. Tein maisterintyöni siitä, ja se tulee levyllemme. Äärimmäisen hienoa musiikkia. Aikuisena pääsy opiskelemaan Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun oli sattumaa sekin. kesäkuuta Paavalinkirkossa Helsinki Lied -kilpailun B-sarjan voittajien Johan Krogiuksen ja Niilo Ruotsalan kanssa. Pääsimme työstämään laulusarjaa Saariahon kanssa, mikä oli aika mahtavaa.” Turusen mukaan kilpailuun osallistuminen oli myös tribuutti kymmenen vuoden ystävyydelle ja yhteistyölle. Muistomatkalla lied-kilpailussa Turunen ja Madar osallistuivat myös kahteen aiempaan Helsinki Lied -kilpailuun. ”Ohjelmaan kuului myös osa Kaija Saariahon laulusarjasta Quatre Instants, joka on molemmille meille rakas teos. Sattui väärinkäsitys, ja Madar joutuikin myös pianotunneille. Siksi kolmannessa kilpailussa pari yritti olla muodostamatta minkäänlaisia ennakko-odotuksia lopputuloksesta. ”Pystyimme harjoittelemaan kotona silloin, kun myös kaikki harjoittelupaikat oli suljettu.” Turunen huomauttaa, että onneksi koulutilat ovat olleet auki jo hyvän tovin. Omalla taiteellamme voimme levittää niitä muillekin”, Turunen sanoo. Niissä on asuintaloa paksummat seinät
Erkko-salin jyrkkyys yllättää aluksi, mutta siihen tottunee. Tuomas Norvio on käyttänyt äänimaailmansa materiaalina merenalaisia äänityksiä, ihmisääntä ja viulun sointeja. Nyt tärkeä tehtävä lankesi Tero Saarinen Companylle, yhdelle talon residenssiryhmistä. Johanna Nuutisen Hz vaikuttaa tummanpuhuvalla ilmeellään. Selvää on, että tämä vaikuttaa myös koreografien tapaan tehdä teoksiaan saliin: lavaa on hyödynnettävä koko horisontaaliselta laajuudeltaan. Teoksen voi laajemmin kokea minkä tahansa ihtanssin talo sai arvoisensa startin Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: KAI KUUSISTO t Balettitanssija Atte Kilpinen loisti Tero Saarisen Huntissa.. Se olikin oleellista Johanna Nuutisen teoksessa Hz. Nuutisen koreografiassa tanssijat muodostavat yhteisen organismin. Siinä vedenalainen äänisaaste toimii metaforana nykymaailmasta, jossa valtava määrä aistiärsykkeitä vyöryy jatkuvasti päällemme. kesäkuuta siellä esiintyy Anne Teresa De Keersmaekerin ryhmä Rosas. Biittijaksossa tanssi saa rytmisempää sävyä, ja lopussa se lämpenee keskinäiseen empatiaan. Sillä olikin tarjota juuri sellaista, mitä talo tarvitsee: huipputason tanssitaidetta, jossa voimakas visuaalinen idea ja musiikki ovat osa kokonaisuutta. Joonas Tikkasen visuaalinen suunnittelu on saanut ideansa meren pinnasta, sen aaltoilusta ja jatkuvasta liikkeestä. Se on ainut tapa tehdä tanssia tunnetuksi myös entisiä kuppikuntia laajemmalle yleisölle. Vierailuja varten talolla on Erkon säätiön muhkea apuraha. Aluksi he ovat ikään kuin ympäristön vankeja toistuvine käsieleineen. Talo istuu Kaapelin teolliseen miljööseen jylhällä ja rosoisella ilmeellään. Ylhäältä perspektiivi on kuin klassisten teatteritilojen piippuhyllyltä. 22 R ONDO C LASSIC 5|2022 ANSSIN TALO Helsingin Ruoholahdessa avasi huhtikuun alussa vihdoin ovensa, kun koronasulut pääsivät pilaamaan alkuvuoden startin. Uhkaavasti murisevat ja kohisevat äänet muuttuvat keskivaiheella teknobiitiksi ja lopussa kuorolaulua muistuttavaksi jaksoksi, joka luo toivoa. Joskus se hyökyy päälle, joskus lepattaa taustalla uhkana. Puolet kiinteistön pihasta on saanut lasikatoksen, ja tämä tila sitoo uudisrakennuksen Kaapeliin ja toimii myös ruhtinaallisen isona lämpiönä ennen kuin astutaan varsinaiseen aulaan, jossa ovat tarjoilupisteet. Se esittää Mysteerisonaatit Biberin musiikkiin. Toivoa sopii, että muukin ohjelma noudattaa jatkossa samaa korkeaa profiilia. Surround-äänentoisto imaisee katsojan kokonaisvaltaiseen kokemukseen. Mahtavaa, että talossa on myös huippuluokan äänentoisto. Toivottavasti niille pystytään tekemään jotain. Sisäänkäyntejä saliin on vain yksi, ja narikka sijaitsee kellarissa, mikä tarkoittaa melkoisia ruuhkia isommalla yleisömäärällä. Sitä kuvaa jättimäinen musta kangas, jota liikutellaan aavemaisesti. Talon kansainvälinen vierailusarja alkaakin lupaavasti, kun 14
Muskaritoiminnan yksi salaisuus voi olla matala kynnys.” – Kirkossa järjestettävästä vauvamusiikkitoiminnasta väitellyt Aino-Elina Kilpeläinen Kotimaa-lehdessä 1.4.2022 ”Kun tuli ensimmäinen äitienpäivä oman äidin kuoleman jälkeen, ihana opettaja teki kakkossanat Äidin sydän -lauluun. Meille tuli täytenä yllätyksenä, että jotkut näkevät sen näin.” – Savonlinnan oopperajuhlien festivaalijohtaja Jan Strandholm kommentoi festivaaliesitteen sosiaalisessa mediassa saamaa huomiota Etelä-Saimaassa 1.4.2022 ”Kerran olin unohtanut A-klarinetin lavalle, ja kun palasin hakemaan sitä, yleisö alkoi taputtaa. Osalle äideistä musiikkituokio vauvan kanssa oli samalla oma kirkkohetki. Silti sielläkin ihannoidaan kevyeen musiikkiin sopivaa äänenkäyttötapaa, joka ei suoraan kanna klassisessa kuorolaulussa. Ei tarvitse ajatella mitään elämän stressejä, kun voi vaan soittaa ja pitää hauskaa.” – Huilun ja pasuunan soittoa opiskeleva Aida Mustonen kertoo Sinfoniaorkesteri Vivosta Kainuun Sanomissa 9.4.2022 ”Jos oppilas tuoksuu, joudun perumaan tunnin.” – Laulunopettaja ja oopperalaulaja Tuire Grönthal kertoi tuoksuallergiastaan Hyvä Terveys -lehdessä 3/2022 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. Eihän siinä falloksia ole vaan leivoksia. Toisille se oli ensisijaisesti musiikkiharrastus. Sain olla mukana kuorossa, enkä jäänyt ulkopuoliseksi.” – 8-vuotiaana äitinsä menettänyt kirjailija Silja Vuorikuru Lapsen Maailma -lehdessä 3/2022 ”Nykyään parhaat kuorolaulajat tulevat lähes yksinomaan musiikkiluokilta. Oli tosi tärkeää, ettei tilanteestani tehty luokassa numeroa. ” Rehellisyyden nimissä: kukaan meistä, jotka olimme päätöstä tekemässä, ei sitä tuollaisena nähnyt. Moni halusi vaihtelua kotonaololle, mahdollisuuden tavata muita vanhempia SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Kakkutaiteilija teki kakun Olavinlinnasta, eikä häntä ohjeistettu mihinkään suuntaan. Nyt aikuisena ymmärrän, että opettaja oli tehnyt uudet sanat juuri minua varten, mutta kun hän esitteli ideansa, hän antoi ymmärtää, että kuka tahansa voisi laulaa laulun myös mummisanoilla. Toisaalta skaalan toisessa päässä on terveellä äänellä varustettuja nuotinlukutaitoisia ja lahjakkaita muusikoita. ja keskittyä yhdessäoloon lapsen kanssa ilman häiriötekijöitä. . Vahva polarisoituminen näkyy siis tälläkin alalla.” – Kapellimestari ja kuoronjohtaja Teemu Honkanen Satakunnan Kansassa 4.4.2022 ”Monesti on ollut sellaisia kausia, ettei ole oikein motivaatiota harjoitella yksin. Kun orkesteriin pääsee soittamaan, se tuo elämään paljon energiaa. Se oli vähän kiusallista.” – Tampere Filharmonian klarinetin vuorotteleva äänenjohtaja Mark Reding Aamulehdessä 27.3.2022 ”Vanhemmat antavat kirkon järjestämälle vauvojen musiikkitoiminnalle erilaisia merkityksiä
Konemusiikin ohella 1900-luvun taidesävellykset, jumittava krautrock sekä Miles Davisin ja Charles Mingusin kaltaiset jazz-visionäärit löysivät tiensä inspiraatioiden joukkoon. Amnesiac on väliajan jälkeinen uusi näytös, vertauskuvallisen kuoleman jälkeinen uusi elämä, jossa on elinvoimaa, kunniantuntoa ja tahtoa toimia. Radiohead oli noussut brittirockin yleisnimeksi Pablo Honeylla (1993) ja The Bendsillä (1995) mutta sinetöinyt legendaarisuutensa synkkätunnelmaisella, syrjäytymistä, kulutuskulttuuria ja poliittista ahdistuneisuutta käsittelevällä OK Computerilla (1997). Edellinen, vuosi sitten ilmestynyt Hachi on nyt Emma-palkintoehdokkaana. Ahdistus muuttuu yksilöllisestä yhteiseksi, pessimismin sävyttämiseksi: Optimistic viestii ironiallaan, kuinka hyvät aikeet eivät auta ratkomaan ongelmia, ja Idioteque oli aikaansa edellä ilmastoahdistuksessaan ja pään pensaaseen työntämisessä. Näitä bändejä ja levyjä on yhtäkkiä niin paljon, että paras lopettaa listaus tähän!” . Pehmeä elektroninen nimikkoraita sekä torvisektion improvisoivaksi kaaokseksi levittäytyvä The National Anthem ovat kuin unenomaista dissosiaatiota: junakolarin katsomista leijuvassa šokissa kuin jostain etäältä, vaikka itse olisi siinä junassa. Morning Bell on apaattinen huomen, jonka jatkeena Motion Picture Soundtrackin sydänsurun turruttamisen päihteillä voi nähdä allegoriana sille, kuinka elämäntapamme tuhoaa meidät, vaikka se samaan aikaan toimii pehmusteena itsensä tuomalle ahdistukselle ja toivottomuudelle. Hän vetäytyi maaseudulle pelkän pianon kanssa ja kuunteli lähinnä Boards of Canadan, Autechren ja Aphex Twinin kaltaisia elektronisen musiikin artisteja. hajoaminen ja jälleensyntymä R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 15 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Olisimme varmaan saaneet tehtyä viisi levyä tallennetusta materiaalista, mutta kokonaisuus täytyi tiivistää tupla-albumiksi.” Hachia edeltävä Blood Moon oli puolestaan tehty Meidän Festivaalin residenssissä yhdessä Tölöläb-puhallinyhtyeen kanssa. Noustuaan 1990-luvun lopussa kriitikoiden ja yleisön jättisuosioon brittiyhtye Radiohead teki tiukan suunnanmuutoksen. Kid A kuulostaa psyyken selviytymiskeinoilta hädässä. Jos kaikki oli Kid A:n alussa paikallaan, nyt Yorke laulaa ”katsoneensa kaikista vääristä paikoista” (Packt Like Sardines in a Crushed Tin Box) ja vertaa elämänvalintoja eri oviin (Pulk/Pull Revolving Doors). Radiohead myös tiedostaa asemansa kulttuurin polttopisteessä ja tarkan syynin alla (Life in a Glass House). Ulkomailla hän on käynyt hiljattain levyttämässä puolalaisen RGG-pianotrion ja skottilaisen Smalltown Fiction -yhtyeen solistina, ja nyt keväällä Raoul Björkenheimin 40-vuotisen taiteilijauran juhlakiertue pitää Lyytisen tien päällä. . Näennäisesti perinteisempikin tekeminen tuntuu jälleen raikkaalta, kun siitä on pitänyt taukoa.” Kun kaikki tapahtuu yhtä aikaa Omien yhtyeidensä ohella Lyytinen sai juuri valmiiksi tilausteoksen Helsingissä toimivalle Sähkökitarakvartetille, ja työn alla defunensemblelle on konsertto elektroniselle puupuhaltimelle, johon hän itse tulee solistiksi. Kun kappaleet muuttuvat bändipainotteisemmiksi, liikkuvat sanoitukset jälleen yksilöstä yhteisön suuntaan – kritiikki suuntautuu sotapolitiikkaan (You And Whose Army, Like Spinning Plates) sekä rahatalouden valtavääristymiin (Dollars & Cents). Sen kiertueella Radioheadin jäsenet paloivat loppuun; ennen kaikkea Yorke, joka saattoi henkisesti murtua täysin esiintymisten jälkeen, oli lopen kyllästynyt rockmusiikkiin. Yllätysefekti – vastustusreaktioineen – oli sukua Stravinskyn Kevätuhrin kantaesitystappelulle, tai sille, kun Bob Dylan kytki kitaraansa sähköt. Valmis materiaali jakautui lopulta kahdelle albumille – puolen vuoden etäisyydellä toisistaan julkaistut Kid A ja Amnesiac – jotka ovat yhtäaikaisesta syntymästään ja samankaltaisuuksistaan huolimatta temperamenteiltaan erilaisia kuin epäidenttiset kaksoset. PEHMEÄ SYNTETISAATTORIKUVIO, vaimeat bassonapsaukset rytmiä luomassa ja ymmärtämättömiksi manipuloidut laulaja Thom Yorken ääntelyt, ilman perinteisiä biisirakenteita: Radioheadin Kid A:n avausraita Everything In Its Right Place sai todennäköisesti monen fanin imaisemaan kahvinsa väärään kurkkuun. Kaiken kukkuraksi Lyytinen, Egecioglu ja kitaristi Jarmo Saari tekivät ja esittivät huhtikuussa musiikin Espoon kaupunginteatterin ja April Jazzin yhteiseen näyttämöteokseen Silentopia, jossa yhdistyivät musiikki, tanssi, fyysinen teatteri ja luonnontieteet – ennen kaikkea muurahaisiin liittyvä tutkimus. R ONDO C LASSIC 5|2022 29 ten rooli on isompi ja pidempi”, Lyytinen kuvailee. Louhivuoren ohella sillä soittaa seitsemän muutakin rumpalia eri puolilta maailmaa. Kid A ja Amnesiac eivät ainoastaan ennustaneet teemoillaan seuraavan parin vuosikymmenen ajankuvaa, vaan ne olivat myös sävellyksellisten ja tuotannollisten ideoiden aarreaittoja, jotka vaikuttivat koko 2000-luvun alun taidepopiin ja -rockiin järisyttävästi, aina sukupolvensa jazzmuusikoita ja orkesterisäveltäjiä myöten. Kitaristi Jonny Greenwoodin jousisovitukset henkivät hänen orastavaa orkesterisäveltäjän uraansa. How To Disappear Completely viittaa jo sanoituksissaan samaan: ”Tuo tuolla, se en ole minä [--] En ole täällä, tämä ei tapahdu”. ”Nyt olemme palanneet taas laajojen konseptien sijaan trioksi ja selkeämpien sävellysten äärelle. ”Emma-ehdokkuus on meidän ensimmäisemme ja lämmittää erityisesti, sillä Hachi oli todella iso pala toteuttaa, johon käytimme paljon resursseja. Työllistävimpänä yhtyeenä Lyytisellä toimii kuitenkin hänen, laulaja-sellisti Anni Elif Egecioglun ja rumpali Olavi Louhivuoren trio Elifantree, joka päätti vastikään seuraavan levynsä äänitykset. Samoista sessioista syntyneet albumisisarukset Kid A (2000) ja Amnesiac (2001) tönäisivät populaarimusiikkia uuteen suuntaan ja ovat kestäneet loistavasti ajan hammasta.. Musiikillisen symmetrian ympärille rakentuva Pyramid Song symbolisesti jopa sukeltaa Tuonelan jokeen. Sitten on vielä Sole Azul, tangon, nykymusiikin ja vapaan improvisaation yhteensulauma harmonikansoittaja Harri Kuusijärven ja kontrabasisti Eero Tikkasen kanssa, joka on tekemässä uutta levyä, samoin Astro Can Caravan -kollektiivi… ”Oikeastaan tässä on viime heinäkuusta ollut työputki päällä vailla kummempia hengähdystaukoja – osa asioista on siirtynyt moneen otteeseen, ja yhtäkkiä kaikki realisoituu hektisesti kerralla
balettiyhteisössä, jossa tanssi American Ballet Theatren ja New York City Ballet’n tanssijoita. Olen kuvaillut alustaa konservatorioiden Netflix-palveluksi. Ben Laude toivotettiin tervetulleeksi, ja työkenttä Tonebasessa alkoi hahmottua. Hän myös valvoo videotuotantonsa itse niin pitkälle, ettei ”mitään fiksattavaa enää ole”. Hän sanoi ”yes” monille työtehtäville, joita useimmat pianistit eivät löytäisi. Ura eteni toisella tavalla. New Yorkista avautuvat verkostot suurten pianistien parissa olivat kovaa valuuttaa. Kun neuvotteluja käytiin, Laude saattoi käyttää meriitteinään Juilliard-yhteyksiään ja David Dubal -kontaktiaan. Tätä tietoa hän jakoi kaikille Juilliardissa – eroa ei tehty, olipa kyseessä nuori korealainen, Antti Siirala tai minä.” Kun Laude soitti Raekallion tunneilla läpi käytyjä teoksia Jerome Lowenthalille, kokemus oli erilainen tyyliin ”lisää lyriikkaa ja laulua soittimesta”. ”Dubal on mediapersoona ja ’mad man’. Laatu on kaikin puolin korkeatasoista, käyttöliittymä hyvin toimiva sekä musiikki, taiteilijat sekä heidän opetusvideonsa ja kertomansa tarinat valloittavia. Markkinointi on löytänyt Tonebaselle jo lähes 10 000 maksavaa tilaajaa, joista yli puolet on pianopuolella”, Ben Laude kertoo. Olen nimittäin avannut Tonebase-sivuston ja alkanut katsella videoita. Hän tunnustaa kuitenkin suoraan, että pianokilpailujen kautta hän ei uraansa voinut rakentaa, vaikka hän onkin konsertoiva muusikko. Tonebasen koko tiimiin kuuluu parikymmentä henkeä, joista yli puolet on päätoimisia työntekijöitä. Tonebasen kotikaupunki on Los Angeles. Kuuntelimme levyiltä yhdessä klassisia pianisteja, ja minusta kehittyi yhteisiin kokoontumisiin välittäjäpersoona, sillä moni läsnäolija oli shokissa ja provosoitunut. | Emanuel Ax kokee, että hänen suuria epäonnistumisiaan on ollut Bachin soittamisen laiminlyönti, mistä Ax tuntee yhä syyllisyyttä. Nykyinen tilaajamäärä on tehnyt toiminnasta kannattavaa. Hän toteuttaa haastatteluja, soittaa joskus itsekin pedagogisilla videoilla sekä hoitaa organisatorisia tehtäviä. Tonebase oli siis vastaava startup kuin jokin Uber tai Airbnb. ”Tämä kaikki vei aikaa harjoittelulta mutta toisaalta kehitti kirjoittamistaitojani sekä teki minusta paremman ja terävämmän ajattelijan”, Ben Laude uskoo. Tämä oli todella epätavallista, onhan kyseessä klassisen musiikin opetukseen keskittyvä yhtiö. tonebase yhdistää amatöörit ja mestarit 33 R ONDO C LASSIC 5|2022 ”Analyyttisyys ei Raekallion kohdalla merkitse kylmyyttä, vaan kyse on työkalusta, joka avaa objektiivisen näkökulman teokseen. ”Meillä on tuotantopäällikkö, tuotantoja kameratiimit, äänittäjä, videografi sekä oma tiiminsä verkkoalustan kehityksessä. Pianistien aarrearkku avautuu Tämän jutun kirjoittaminen on nyt edennyt vaiheeseen, jossa sen valmistuminen on vakavasti uhattuna. Sitten saimme muutaman miljoonan dollarin rahoituksen pianoalustan luomiseen, ja tämä toi minut mukaan 2019”, Ben Laude kertoo. Ben Laude vastaa pianoalustan kehittämisestä Tonebasessa. David Dubalin mediakoulussa Ben Laude teki Juilliardissa tohtorin tutkinnon 2015 seitsemän vuoden opintojen tuloksena. Emanuel Ax puhuu sormituksista Brahmsin pianomusiikissa Tonebase-videolla.. Ben Laude kertoi minulle Cremonassa pianisteista, joita Tonebase on videoinut, ja esitteli tabletiltaan näytteitä. Lauden tekemän haastattelun aiheena on Fleisherin yhdeksänvuotiaana saama opetus Artur Schnabelin kotona Como-järvellä. Pianistien analysoinnissa ajattelutaitoja kehitti vuosien läsnäolo David Dubalin luokalla Juilliardissa. Hän on epätyypillinen Juilliardin kasvatti myös siinä, että hän oli poliittisesti aktiivinen, kirjoitti lehtiin ja oli mukana Occupy Wall Street -liikkeessä, joka kritisoi talouden valtaa ihmisiin ja vastustaa vähemmistöjen syrjintää. Mutta tässäkin Raekalliolta tullut rakenteen ja designin ymmärrys auttoi Laudea olemaan ekspressiivinen sekä tuomaan soittoon tunnetta ja voimaa. Dubalin mainetekoihin kuuluu kuusiosainen radiohaastattelujen sarja Vladimir Horowitzista. Yhtiöllä on kuitenkin kasvutavoitteita – esimerkkinä uusi alusta viulisteille –, joten yhtiö käyttää yhä hyväksi siemenrahoitusta eli ”kapitalistisen kasvun moottoreita klassisen musiikin kulttuurin kehittämiseksi”, kuten Laude muotoilee. Nyt olen omalla kannettavallani 2020 edesmenneen Leon Fleisherin olohuoneessa. Itse olin milloin Davidin, milloin muiden puolella. Sijoittajat Silicon Valleysta Vaikka Tonebase kasvaa tällä hetkellä nopeasti pianistien foorumina, alkuperäinen hanke syntyi kolmen Yalen yliopiston klassisen kitaran opiskelijan ideana viitisen vuotta sitten. Ennen Dubalin vuosia Laudea innoitti muun muassa musiikkidokumentaristi Bruno Monsaingeon, jonka Richter Enigma -elokuva löytyy Youtubesta. Se oli todella hauskaa!” Laude myöntää, että juuri Dubal synnytti hänessä sen mielenlaadun, jonka perustalle hän oli valmis rakentamaan Tonebasessa. ”Kolmikko hankki projektilleen rahoituksen Silicon Valleyn sijoittajilta. Sivusto keskittyikin aluksi vain klassiseen kitaraan. Hän oli pianistina mm
Täydestä menee! Tonebase-pianosivujen valovoimaisia mestareita on Garrick Ohlsson. ”Löysimme tilaajiemme joukosta erään Ricardo Castron ja haastattelimme häntä, koska luulimme häntä yhdeksi amatööritilaajistamme. Anne-Marie McDermott on Tonebase-sivuston keskeisiä taiteilijoita ja pedagogeja. Konservatorioon pääsee vain sisäänpääsykokeen kautta. Emanuel Ax kokee, että hänen suuria epäonnistumisiaan on ollut Bachin soittamisen laiminlyönti, mistä Ax tuntee yhä syyllisyyttä. Yläkamera havainnollistaa opetusvideoita. Tämän tunnistaminen on erittäin tärkeää”, Ben Laude toteaa. Klikkaa ”Start Free Trial” ja täytä tilaajatiedot. Puhe kääntyy Chopiniin. Ilman yleisön ja esiintyjien suhdetta ei olisi musiikkielämää. Foorumi eri tasoisille pianisteille Ben Laudelle heittäytyminen Tonebasen kehittäjäksi on johtanut omaan oppimisprosessiin. Viimeksi mainitun kohdalla Manny puhuu Chopinin fis-mollipoloneesin tahdista 83 alkavasta jaksosta, jossa Horowitz lyö läpitunkevan terävästi A-nuottien aksentit. ”Chopin piti kahdesta säveltäjästä, Mozartista ja Bachista, ja lisäksi Bellinistä. Yhteensä lähes 200 minuuttia intensiivisen täysipainoista asiaa, jossa Ohlsson avaa puolivuosisataisen kokemuksensa konsertosta katsojilleen. Oma lukunsa on ”Manny” eli Emanuel Ax. Soittajana Anne-Marie McDermott.. ”Tonebase yhdistää yleisön, amatöörit, opettajat ja ammattilaiset, jolloin kyse on kulttuurisesta kasvusta. Nämä ovat esimerkkejä institutionaalisista esteistä ja jakolinjoista, jotka erottavat insiderit ja outsiderit toisistaan. Vastikään sivustolla julkistetussa suurprojektissa taiteilija käy kuudessa opetusjaksossa läpi Sergei Rahmaninovin 3. Sitten kuunnellaan yhdessä Horowitzin soittoa. Vaatimattoman oloisena Ricardo kertoi: ’yes, I know Martha Argerich and Maria João Pires’ – ymmärsimme, että suuret pianistit kuten Castro olivat kiinnostuneet meistä.” Ben Laude puhuu musiikin portinvartijoista ja raja-aidoista. Kun hän meni Mallorcalle yhdessä George Sandin kanssa ja kirjoitti 24 preludia, hän otti mukaan vain yhden musiikkiteoksen nuotit. . En väitä, että Tonebase on ainoa taho, joka saa aikaan tällaisia tuloksia, mutta se myötävaikuttaa kokonaisuuteen positiivisella tavalla. Gornostajeva piti väittelyä pianistin käsien oikeasta asennosta epäolennaisena, sillä tärkeintä on intentio kaiken takana. Manny kertoo videolla opiskelleensa hiljaisena aikana teoksia, joihin hän ei aiemmin ollut paneutunut: myöhäistä Chopinia ja Bachia. Konsertissa esiintyjä on eristetty lavalle ja yleisö katsomoon. Ax oli paikalla Carnegie Hallissa 1965, kun Horowitz teki kuuluisan come backinsa, ja samoin vuoden 1968 tv-konsertissa. Ensiksi opettajat löysivät Tonebasen ja sitten yllättäen huippuammattilaiset. Uudet käyttäjät saavat 14-päiväisen ilmaisen koejakson, jonka aikana saa vapaasti selata ja käyttää videokirjastoa. Alkuperäisenä syynä oli, ettei hänen opettajansa Mieczys?aw Munz ollut Bachista erityisemmin kiinnostunut. Tonebase-palvelun voi tilata menemällä osoitteeseen tonebase.co ja valitsemalla pianon ja kitaran väliltä. 34 R ONDO C LASSIC 5|2022 Seuraavaksi jotakin muuta harvinaista: Heinrich Neuhausin oppilaan Vera Gornostajevan yksi parhaista oppilaista – Vadim Kholodenko – kertoo opettajastaan ja näyttää ”lyijykynätrikin”. Se oli Bachin Das Wohltemperierte Klavier”, Emanuel Ax kertoo. Laude tapaa hänet Covid-pandemian keskellä. Näyte Chopinin konsertosta: Khodolenkon vasen käsi säestää ja oikea käsi soittaa laulavaa melodiaa lyijykynän kumipäällä. pianokonserton. Manny kertoo innostuneena, että nuo iskut olivat tosiasiassa rumia, mutta kontekstissaan (kaikki muu ympärillä oli täysin kontrolloitua) ne olivat sähköistävimpiä asioita, joita hän on koskaan konsertissa kuullut. Tässä vain muutamia maistiaisia jatkuvasti kasvavan sivuston tarjoamista henkisistä aarteista. Garrick Ohlsson on kiehtova puhuja, joka hallitsee ohjelmistonsa suvereenisti. Kuluttajille ja amarööreille tarkoitettu sivusto, joka tarjoaa hyvin suunniteltuja pedagogisia palveluita eri tasoisille soittajille aivan aloittelijoista alkaen, alkoi löytää uusia kohderyhmiä
Su 3.7. La 2.7. 0600-1-1616 ma-la klo 9(11)-21 (1,78/min + pvm) • Info p. IITIN MUSIIKKIJUHLAT 15. 0400 465 222. 30.6.?-?3.7.2022 Pe 1.7. -18.6.2022 AULIS SALLINEN • OKKO KAMU • ARJA SAIJONMAA • MONICA GROOP • JUHA KOTILAINEN • NICKE LIGNELL • ENESCO-KVARTETTI • MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI • KESÄTUNNELMAA HIIDENVUORELLA JA SAUKONKALLIOLLA • LAPSILLE OMA ELÄINTEN KARNEVAALI • TAIDENÄYTTELYT www.iittifestival.fi Liput 20,00-40,50 www.tiketti.fi • p. Pe 1.7
Se, että lopputulema ei yllä lähellekään 50/50-sukupuolijakaumaa, katsotaan todisteeksi siitä, että ”taiteellisen laadun” käsite itsessään on miesten keksintöä. Tutkitaanpa siis, mitä seurauksia tällä suhtautumistavalla on ollut erityisesti Ruotsissa. Nämä tasoittivat tietä syvällisille muutoksille mm. Kiistämättömät näkökulmat 2000-luvun alkuvuosina julkaistiin useita Ruotsin valtion tutkimuksia sukupuolten tasa-arvosta. Mutta kuka määrittää, mitä todellinen tasa-arvo on. Lainsäädännön soveltamisessa tilanne käy vielä sotkuisemmaksi. Asiaa tarkemmin tarkasteltaessa käy ilmi, että poikkeuksia edellä mainittuun 40/60-periaatteeseen tehdään toistuvasti sellaisissa tapauksissa, joissa muuten olisi tuloksena naisten kannalta epäedullinen tilanne: Ruotsin valtion taidetoimikunta on tehnyt poikkeuksia tanssin alan apurahoissa, joissa 40/60-periaate on korvattu 30/70-periaatteella, ”koska hakijoista on naispuolisia usein lähes 70 %”. Kun toimittajat ja aktivistit vaativat tietynlaista lopputulemaa, mitä tulee taiteelliseen sisältöön ja edustavuuteen, saattaa luontainen reaktio olla puolustaa taiteellista vapautta. Tämän ajattelutavan tuloksena syntynyttä syyllistämispolitiikkaa on syytä tarkastella kriittisesti, sillä tuskin voidaan mitenkään väittää, että tämän päivän keskivertomiehellä olisi sellaisia etuoikeuksia kuin aatelismiehillä oli Beethovenin tai Mozartin elinaikana. Toisenlaitasa-arvon ideaali ja todellisuus | Onko oikein, että kulttuuria syöstään yhä syvemmälle identiteettipolitiikkaan?. Taidetoimikunnan vuosikertomuksissa on merkille pantavaa, että 40/60-periaate ohitetaan usein silloin, kun naiset ovat yliedustettuina hakijoiden joukossa, kun taas miesten yliedustuksen ei juuri koskaan anneta ylittää 60 %:n rajaa. meidän aikamme esiintyvät taiteilijat tai yleisöt – ovat päättäneet kaikkien meidän muiden puolesta, mitä ”laatu” on. Nykyisen tasa-arvolainsäädännön mukaan työnantajan on ”uutta työntekijää hakiessaan pyrittävä erityisesti siihen, että työpaikkahakemuksia saataisiin aliedustetulta sukupuolelta”. Hultman, joka samana vuonna oli ehdolla valtiopäivävaaleissa Feministiskt initiativ -puolueen ehdokkaana, ei ilmeisestikään ollut aiemmin ollut juuri tekemisissä alan kanssa, josta häntä pyydettiin kirjoittamaan, ja silti hänen päätelmiään pian siteerattiin ja pidettiin faktoina muissa valtion rahoittamissa tutkimuksissa. Kun valtio alkoi osoittaa miljoonia kruunuja sukupuolten tasa-arvoa käsitteleville projekteille, varsin moni ryhmä tietenkin mielellään hyödynsi tätä rahoitusta. Miten tällaiset ristiriidat ovat mahdollisia yhteiskunnassa, joka väittää edistävänsä naisten ja miesten tasa-arvoa. Tässäkin argumenttina on, että valkoiset miehet – eivät siis esim. Ei myöskään ole sattumaa, että sellaisia mukamas syrjiviä käsitteitä kuin ”laatu”, ”taidot” tai ”taiteellinen osaaminen” pidetään epäilyttävinä. Lakiteknisiä epäselvyyksiä Ruotsin perustuslaissa säädetään, että mikään laki tai sääntely ei saa asettaa ketään epäedulliseen asemaan sukupuolensa johdosta, ellei sääntelyn tarkoitus ole edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. yliopistolaitoksessa ja kulttuurin alalla. Ruotsin tasa-arvovirasto esittää, että kyse on ”miesten ja naisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista osallistua (...) ja vaikuttaa”, mutta heti seuraavassa virkkeessä väitetään, että ”naisten ja miesten välinen vallan ja vaikutusvallan tasainen jakautuminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla (...) on oleellinen edellytys sille, että vallankäyttö muuttuisi laadullisilta ominaisuuksiltaan tasa-arvoisempaan suuntaan”. Tämäkään ei ole yllättävää, koska Ruotsin valtio on yksikäsitteisesti määrännyt, että akateemisten laitosten tulee ylipäätään nimittää enemmän naispuolisia professoreja. Raportissa väitetään, että ”taiteellinen osaaminen, laatu ja taidot ovat käsitteitä, jotka voivat olla syrjiviä”, ja Kristina Hultmanin kirjoittamassa artikkelissa lukijaa valistetaan, että nykypäivän taidemusiikki on läpeensä täynnä ”sukupuoliperusteisia miesten valtaetuja ja naisten vastaisia ennakkoluuloja”. Ruotsin valtion taidetoimikunnan apurahojen hakuohjeissa määritellään uutena periaatteena, että ”enintään 60 % tulee osoittaa yliedustetulle sukupuolelle”. Vastaus on, että vallitseva ideologia kiistää käsityksen kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta: vedoten historiallisiin epäkohtiin se väittää, että valkoiset heteroseksuaaliset miehet ovat kautta historian olleet kaikkein etuoikeutetuin ihmisryhmä ja että heillä näin ollen on edelleen ”sukupuoli perusteisia valtaetuja”, jotka on tukahdutettava. Ei ole lainkaan yllättävää, että tällainen tilastoperusteinen tasa-arvo päätyi pian törmäyskurssille todellisuuden kanssa. Tukholman kuninkaallinen musiikkiakatemia menee vielä pidemmälle professorien rekrytointi-ilmoituksissa, joissa nimenomaisesti todetaan – soveltuvissa tapauksissa – että erityisesti pyritään rekrytoimaan aliedustetusta sukupuolesta, koska naiset ovat aliedustettuina professorikunnassa. Lähdeviitteitä lauseelle ei ollut. Raportti Plats på scen (2006) syntyi, kun hallitus pyysi silloista kulttuuriministeriä Marita Ulvskogia nimittämään toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotuksia siitä, ”miten tasa-arvoja syrjimättömyysnäkökulmista voisi tulla kiistämätön ja vaikutusvaltainen voima esittävien taiteiden alalla”. Selvästikin Ruotsissa on sekä kulttuuripolitiikassa että lainsäädännössä epäselvyyttä siitä, että tasa-arvoiset mahdollisuudet ja tasa-arvoiset lopputulokset ovat kaksi eri asiaa. Mutta vaikka monet klassisen musiikin alalla suhtautuvat torjuvasti nykypäivän identiteettipolitiikkaan, niin suurin osa heistä tyytyy itsesensuuriin julkisen keskustelun sijaan. Naiset ovat merkittävässä enemmistössä sellaisilla aloilla kuin tanssi ja lastenkirjallisuus, toisin kuin säveltäjien parissa. Tällaisesta poikkeuksesta ei puhuta mitään sellaisilla aloilla, joissa merkittävä enemmistö hakijoista on miehiä. Sellaiset järjestöt kuin KVAST (Kvinnlig Anhopning av Svenska Tonsättare, Ruotsalaisten naissäveltäjien yhteenliittymä), KUPP (Kvinnor Upp på Pulten, Naiset johtajankorokkeella), Konstmusiksystrar (Taidemusiikkisiskot) ja Kvinnoorkestern (Naisorkesteri) ovat vuosien varrella saaneet miljoonia kruunuja rahoitusta Ruotsin valtion musiikkivirastolta, tasa-arvovirastolta, valtion taidetoimikunnalta ja niin edelleen. Harvat vaikuttivat huolestuvan siitä, että viranomaiset edellyttivät näiden näkökulmien olevan kiistämättömiä. 37 R ONDO C LASSIC 5|2022 pätevistä kommenteista ei käynyt ilmi, että konserttikauden 2021–2022 suunnitelmassa hänen johdettavakseen oli sovittu 31 miessäveltäjien teosta ja vain 4 naissäveltäjien teosta – ja nekin enimmäkseen lyhytkestoisia. Väistämätön kysymys on tietenkin se, miten akateeminen instituutio voi mitenkään rekrytoida objektiivisin perustein, kun kaikki tietävät, minkä sukupuolen edustajia olisi palkattava korjaamaan nykyistä epätasapainoa
Tässä samalla voidaan todeta, että akateemisten laitosten ja orkesterien ohella kunnallishallinnollekin on haasteellista noudattaa monimuotoisuusja tasa-arvovaatimuksia; opetustoimen, terveydenhuollon ja sairaanhoidon työpaikkoihinhan on huomattavan vähän mieshakijoita, joten näiden alojen naisvaltaisuutta on vaikeaa vähentää. Eräs lähteistäni sanoo ottaneensa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ongelmakentän esiin keskusteluissa konserttitalojen johtajien kanssa, ja hänen mukaansa nämä ovat ”tietoisia ongelmasta, mutta he joutuvat noudattamaan poliittista ohjeistusta. Collon vastasi, että ”naiset ovat olleet alakynnessä niin monta vuosisataa, että eiköhän me miehet kestetä se”. Käännös englannista Jaakko Mäntyjärvi.. Uuden doktriinin mukaan tämä kuitenkin onkin ongelma, kun hakijan sukupuolen tai ihonvärin piilottamisesta tuleekin yhtäkkiä haitta taistelussa tasa-arvon puolesta. Tilan ja mahdollisuuksien antaminen perinteisesti aliedustetuille väestöryhmille kuulostaa perustellulta ja arvokkaalta ajatukselta. Hänen mukaansa ”eräät väittävät, että on ongelman väistämistä vedota taiteellisiin kriteereihin, mutta tottahan samojen kriteerien on pädettävä riippumatta siitä, onko tekijä mies vai nainen. Vaikka tasa-arvoiset mahdollisuudet ja tasa-arvoiset lopputulokset edelleen sekoitetaan keskenään, on syytä muistaa, mitä Kuninkaallisen musiikkiakatemian entinen rehtori Cecilia Rydinger sanoi vastustaessaan ajatusta 50/50-jakaumaan pyrkimisestä kiintiöiden avulla: ”Oppilasvalinnat on tehtävä suhteessa hakijoiden määrään, heidän laatuunsa ja heidän kykyynsä suorittaa opintoja. Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa säveltäjät eivät ole enää vain säveltäjiä vaan edustavat useita eri ryhmiä ihonvärinsä ja sukupuolensa mukaan. Kaikkien opiskelijoiden on pystyttävä menestymään musiikin alalla. Kapellimestari Anna-Maria Helsing on todennut, että ”on monella tavalla helpompi olla nainen, koska meitä ei ole niin monta [=naiskapellimestareita], joten saamme erikoisaseman”. Collonin lausuma on täsmälleen vastakkainen hänen edeltäjänsä Hannu Linnun ajattelutavalle; Lintu on sitä mieltä, että olisi tulevaisuuden kannalta epätervettä ajaa tasa-arvoa kiintiöiden kautta. Eräässä tapauksessa naiskapellimestari peruutti esiintymisensä Ruotsissa sairauden takia, mistä seurasi paniikki, koska johdon mielestä naiskapellimestarin saattoi korvata ainoastaan toisella naiskapellimestarilla. Vaikka aihe on monimutkainen, kukaan puhuttamistani henkilöistä ei tunnu olevan tyytyväinen kiintiökiihkoiluun. Käsitys, jonka mukaan naiset tarvitsevat erityistä tukea ja kohtelua, katsotaan vähätteleväksi, ja monet naisetkin itse asiassa vastustavat sitä. Kvartal-lehteen kirjoittamassani artikkelissa huomautin, että 50/50-periaatteen seurauksena naissäveltäjillä on miehiä neljä kertaa paremmat mahdollisuudet saada tilauksia ruotsalaisilta orkestereilta, koska vain noin 20 % ruotsalaisista säveltäjistä on naisia. Esiintyvänä muusikkona näen laadullisen eron siinä, lähestytäänkö säveltäjän työtä itse musiikin tuntemuksen kautta vai säveltäjän identiteetin kautta. Samoin säveltäjä Cecilia Damströmin mukaan hän itse ei ole kokenut syrjintää ”vaan pikemminkin päinvastoin. Artikkelin pidempi, lähdeviittein varustettu versio on nettisivuillamme. Toisenlaisen perspektiivin tarjosi kapellimestari Nicholas Collon, jolta kysyttiin, mitä hän sanoisi miessäveltäjille, jotka tuntevat itsensä ylenkatsotuiksi huomion keskittyessä nykyään niin voimakkaasti naissäveltäjiin. (...) Jos pyrimme 50/50-jakaumaan, niin joudumme väistämättä tekemään päätöksiä, jotka ovat haitallisia kaikille osapuolille.” Lintu nostaa esiin tärkeän asian, koska nykyisessä uusjaossa häviävänä osapuolena ei ole vain yksi sukupuoli. Sinfonia Lahden päävierailija Anja Bihlmaier vahvistaa, että naiskapellimestareille on kiintiöitä Pohjoismaissa, ja hän pitää kysymystä vaikeana, koska ”kukaan ei halua olla kiintiönainen”. 38 R ONDO C LASSIC 5|2022 nen ongelmatilanne osoitetaan raportissa Plats på scen, jossa Värmlannin oopperasta todetaan, että ”sukupuolten tasapuolinen kohtelu muodostuu ongelmaksi, kun koesoitot soitetaan sokkona”. Valitettavasti poliittista keskustelua ovat ohjanneet yksinkertaistukset ja iskulauseet, ja ohjeistukset ovat olleet sen mukaisia. . Ihmiset usein muistavat ’sen naissäveltäjän’, koska sukupuolellakin tietysti erottuu massasta.” Kapellimestari Ruut Kiiski on maininnut, että ”tällä hetkellä työmarkkina-asemani on ehkä jopa parempi kuin joidenkin miesten, kun naisille pyritään tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia”. Sokkona suoritettuja koesoittoja, joissa arvioijat eivät näe hakijoita valintatilanteessa, pidettiin aiemmin tärkeänä askeleena kohti tasa-arvoa, koska niiden ansiosta valintaprosessissa ei arvioida mitään muita hakijan ominaisuuksia kuin soittotaitoa. Siispä parannuskeino historialliseen epäoikeudenmukaisuuteen on soveltaa uudenlaista syrjintää – pitämällä jälkeläisiä tilivelvollisina heidän valta-asemaltaan ylivertaisimpien esi-isiensä etuoikeuksista. He suostuvat puhumaan minulle vain nimettömyyden lupauksin, sillä harva uskaltaa haastaa ”kiistämätöntä” tasa-arvopolitiikkaa julkisesti. Eräs tuore ja laajaa julkisuutta saanut esimerkki vääristyneestä monimuotoisuuspolitiikasta oli tapaus, jossa English Touring Opera irtisanoi 13 valkoista soittajaa seurueen monimuotoisuuden nimissä. Sukupuolesta riippumatta. Itsesensuurin kulttuuri Siinä missä aiemmin syrjityt naispuoliset taiteilijat ajoittain puhuvat avoimesti siitä, miten nykytilanne suosii heitä, alakynteen joutuneet miehet ovat julkisuudessa enimmäkseen hiljaa. Siksi meillä on pääsykokeet.” Sukupuoli hyödyttää Ajan hengen piirre on, miten tietoisiksi monet ovat tulleet sukupuoli-identiteetin vaikutuksesta urakehitykselle. Tämän tilastoeron johdosta säveltäjä Kalevi Aho kysyi, pitäisikö meidän nyt huolestua miessäveltäjien syrjinnästä Ruotsissa. Paljon musiikkia on vaipunut syyttä unohduksiin, ja monissa tapauksissa tätä selitetään säveltäjien epäoikeudenmukaisella kohtelulla, joka taas on johtunut siitä, että he olivat naisia tai kuuluivat etniseen vähemmistöön tai elivät diktatuurissa. Onko oikein, että kulttuuria syöstään yhä syvemmälle identiteettipolitiikkaan. Olen saanut useammasta luotettavasta lähteestä kuulla eräästä oopperanjohtajasta, joka oli etukäteen päättänyt, mitä sukupuolta ylikapellimestarin assistentin tulee olla. Saanko nöyrästi ehdottaa, että sen sijaan kallistaisimme korvamme kuuntelemaan itse musiikkia. Tästä huolimatta minusta tuntuu, että teemme näille säveltäjille lähinnä karhunpalveluksen, jos nostamme heitä esiin pelkästään heidän identiteettinsä vuoksi
KANAVAPAIKKA 15 MAINOSTAJA AlfaTV:llä tavoitat viikossa yli miljoona televisionkatsojaa! Pyydä kampanjatarjous: alfatv.fi/mainostajille Maanantaisin klo 19.00.
Tänä vuonna nuorinta polvea Uusromanttisuus ja melko perinteinen melodis-harmoninen sävelkieli oli yllättävänkin vahvasti edustettuna. Lisäksi joitakin teoksia peruutetulta vuoden 2020 festivaalilta saatiin nyt esitetyksi. Game Music Collective (vas.) ja Tampere Raw kuuluivat Tampere Biennalen yhtyeisiin. Tampere Biennalessa oli tänä vuonna viiden päivän aikana 6.–10. Konserteissa olivat mukana monet Biennalen tutut elementit: Tampere Filharmonian ja TampereRaw’n konsertit, erilaisia kamarimusiikkikokoonpanojen konsertteja, yksi musiikkinäytelmä, Suomen Säveltäjät ry:n seminaari keskustelutilaisuuksineen sekä iltaklubit. tampere biennale palasi elävien kirjoihin Teksti: KIMMO KORHONEN t Huilisti Sami Junnonen (vas.) ja nokkahuilisti-saksofonisti Eero Saunamäki taituroivat lounaskonserteissa.. Siten hänen osakseen tuli Biennalen historiassa toimia poikkeusaikojen johtajana. Konserttien hyvä yleisömenestys puhui sen puolesta, että tapahtumaa oli todella odotettu korona-kuivuuden jälkeen. huhtikuuta toistakymmentä konserttia, useita näyttelyjä sekä muita tapahtumia. Järjestäjien suureksi helpotukseksi tämän vuoden festivaali voitiin toteuttaa niin, että vain yksi konsertti jouduttiin peruuttamaan sairastapauksen vuoksi. Suomalaisen musiikin näyteikkuna Tampere Biennale on erotukseksi Helsingin Musica nova -festivaalista painottunut nimenomaan uuteen suomalaiseen musiikkiin, ja perinteisesti myös nuoret säveltäjät ovat päässeet hyvin esiin. Vuoden 2020 festivaalin taiteellinen johtaja oli Jennah Vainio, jonka kauteen kuului myös kevään 2022 festivaali. Kokeelliset ja vastakarvaan silittävät pyrkimykset jäivät vähiin. 40 R ONDO C LASSIC 5|2022 AMPERE BIENNALE niin kuin monet muutkin suomalaiset taidetapahtumat on saanut omat osumansa koronapandemian kurimuksesta. Kahden vuoden takainen festivaali jouduttiin peruuttamaan ja voitiin toteuttaa vain osittain, joko striimattuina tai myöhempinä erillisinä esityksinä
Vahvoja teoksia eri tyyleillä Tämän vuoden Tampere Biennalen teemana oli ”Mielen maisemat”, hyvinkin anteliaasti liikkumavaraa tarjoava otsake. Niistä ei ole Leinosen mukaan tarvetta luopua, mutta jotain uutta hän haluaa tuoda mukaan: ”Tampereella on mielenkiintoisia uusia tiloja, joita voisi kokeilla. Kirjoituskonekin kelpasi sinfoniaorkesterin soittimeksi Tampere Filharmonian konsertissa.. 41 R ONDO C LASSIC 5|2022 edustivat useat 1990-luvulla syntyneet tekijät. ”Olin iloisesti yllättänyt, kun minua kysyttiin tähän tehtävään”, Leinonen kertoo. Lisäksi kiinnostavia teoksia voi syntyä monenlaisista esteettisistä ja sisällöllisistä lähtökohdista. Tampere Biennalella on monia vakiintuneita muotoja vakiintuneine esittäjistöineen. ”Konserttien on oltava erityyppisiä, ja haluan, että mukana on myös eri-ikäisiä säveltäjiä, myös aivan nuoria.” Tampere Biennalella on monia vakiintuneita muotoja vakiintuneine esittäjistöineen. Taiteellisesti haastavimpina erottuivat Ville Raasakan maanalaisten myrkkykaasujen uhkaa huokuva Black Cloud, Under Ground ja ruotsalaisvieras Malin Bångin musiikillisia materiaaleja konkreettisilla äänillä laajentava sointimaailma teoksessa Splinters of ebullient rebellion. Hänestä tapahtuma saa pitkästä aikaa jälleen tamperelaisen taiteellisen johtajan. Joitakin suuntaviivoja hän kuitenkin osaa jo hahmotella: ”Monet äänet”, hän kiteyttää. Konsertin yleisestä linjasta poikkesi kuitenkin Heidi Hassisen Huoli, laulajalle, puhenäyttelijälle, ääninauhalle ja pienelle yhtyeelle tehty äidin ja pojan dialogi sairaalan vuoteen äärellä. Muutamissa teoksissa lähimmältä viiteryhmältä tuntui jopa 1920-luvun ranskalainen musiikki Ravel-henkisine aineksineen. Tiedän, että festivaalin apujoukot ovat hyvät, joten oli helppo suostua.” Leinosta pyydettiin tehtävään vasta muutamia päiviä ennen tiedon julkistusta, joten kovin pitkälle meneviä suunnitelmia hänellä ei vielä ole. Tampere Filharmonian konsertit houkuttelevat kausikorttien ansiosta perinteisesti Biennalen suurimman yleisön ja ovat tavallaan festivaalin näyttävimpiä tapahtumia. Kantaesityksiä kuultiin yhteensä 12, mukana laajasti eri sukupolvia edustaneita säveltäjiä. Eero Hämeenniemen monodraama Laura Maddalena kuvasi 1700-luvun venetsialaisten musiikillisten orpokotien tyttöjen kohtaloa, keinoina sekä ajan alkuperäistä musiikkia että Hämeenniemen säveltämiä jaksoja, toteuttajana koskettavasti näytellyt ja musiikkia hienosti esittänyt cembalisti Elina Mustonen. ”Olen seurannut festivaalia vuodesta 2002 lähtien ja joskus vähän haaveillutkin siitä, että saisin suunnitella tämän. Minna Leinosesta uusi taiteellinen johtaja Tampere Biennalessa julkistettiin tieto siitä, että vuosien 2024 ja 2026 Tampere Biennalen suunnittelee säveltäjä Minna Leinonen. Esa Pietilän Zefyros teki vaikutuksen väkevällä intensiteetillään ja soittimellisuudellaan, kun taas Jouni Hirvelän soolohuiluteos Phrasen liikkui ilmaisuasteikon herkimmässä päässä, hienovaraisten eleiden ja soittotapojen vivahteiden mahdollisuuksissa. Tämän vuoden konsertissa yleisö innostui eniten Jennah Vainion beatbox-konserton uuden version kantaesityksestä ja erityisesti solisti Felix Zengerin ihmisäänellä tuotetusta rumpukoneesta, joka ällistytti varsinkin kadenssissa. Kaikista uusista ideoista ei kuitenkaan voi vielä puhua, mutta ideoita on. Kahden päivän (8.–9.4.) perusteella eräänlainen laajennettu uusromanttisuus ja melko perinteinen melodis-harmoninen sävelkieli oli yllättävänkin vahvasti edustettuna. Huilisti Sami Junnosen ja pianisti Tuomas Turriagon konsertissa tuli esiin monipuolinen valikoima erilaisia ilmaisullisia lähestymistapoja. Soiva tila -tapahtumassa taas yhdistyivät happeningin hengessä säveltäjä-arkkitehti Anna Hakulan musiikki, Mari Paikkarin keramiikat ja Suvi Elorannan tanssi. Maria Kallionpään teoksessa La Danza invisible del Agua oli sekä herkkää lyyrisyyttä että karua särmää. Katsotaan.” . Tiukasti rajatuilla mutta tehokkailla keinoilla syntyi koskettava draamallinen kohtaus, joka mahduttaa tiiviseen muotoonsa sekä nykyhetken huolen että lyhyen välähdyksen menneesta onnellisemmasta ajasta. Zagros Ensemblen konsertissa uusromanttinen asenne oli hallitsevana. On hyvä muistaa, että Tampere Biennalessa taiteellisen johtajan panos ohjelmiston valinnassa on keskeinen, joten minään peilinä musiikillisesta todellisuudesta tapahtumaa ei voi pitää. Sen sijaan erilaiset eksperimentalistiset ja taiteellisesti haastavammat, ikään kuin harkitusti vastakarvaan silittävät pyrkimykset jäivät melko vähiin, varsinkin siihen nähden, että kyse oli uuden musiikin tapahtumasta. Muutamissa tapahtumissa laajennettiin ilmaisua puhtaan musiikin ulkopuolelle
Boikotointi on voinut kohdistua henkilöihin, teoksiin, laitoksiin tai valtioihin. Vuoden 1879 nälänhädän iskiessä Boycott ei suostunut vuokraviljelijöiden vaatimuksiin vuokranalennuksista, pitkistä vuokrasopimuksista ja tuotteiden vapaakaupasta. Boikotointi on voinut olla virallista, valtioiden, organisaatioiden tai poliittisten liikkeiden käynnistämää, tai spontaania kansalaistoimintaa. 42 R ONDO C LASSIC 5|2022 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN k BOIKOTTI APTEENI Charles Boycott työskenteli 1800-luvulla Irlannin Mayossa tilanhoitajana Ernen jaarlille, joka omisti vihreällä saarella maata yli 16 000 hehtaaria. Jos joku ottaa vastaan tilan, jolta joku toinen on juuri häädetty, teidän pitää karttaa häntä tiellä, teidän tulee karttaa häntä kaupungin kadulla ja torilla, teidän tulee karttaa häntä jopa kirkossa ja jättää hänet yksin, eristää hänet moraalisesti muusta maasta kuin spitaasävelten sota Voimapianisti Denis Matsujev toisen kovan kundin seurassa. ”Boikotoinnin” he ymmärsivät, varsinkin kun kapteeni Boycott perheineen pakotettiin tiluksiltaan ensin Dubliniin ja lopulta Englantiin. Eristä, vaienna ja tuomitse Kulttuurisen boikotoinnin historia on lähes yhtä pitkä. Boikotointi on voinut toimia tehokkaasti poliittisissa ja taloudellisissa kiistoissa, mutta alkuperäisestä tarinasta periytyy kaksi ongelmallista piirrettä: tuomion moraalinen oikeutus ja sen kohdistuminen yksittäiseen henkilöön. Puolassa ooppera vastikään kiellettiin.. Fjodr Shaljapin Boris Godunovina Metropolitanissa. Viljelijät olivat valmiita väkivaltaan, mutta heidän asiaansa ajanut maaliiton johtaja Charles Parnell kannusti toisenlaiseen toimintaan: ” On olemassa parempi, kristillisempi ja myönteisempi tapa, joka antaa kadotetulle sielulle mahdollisuuden katumukseen. ” Ilmiö ei ollut uusi ja siihen viittasi antiikin Kreikasta polveutuva nimitys, ostrakismi, jota pidettiin liian vaikeatajuisena irlantilaisviljelijöille. lisen – teidän tulee näyttää, kuinka te halveksitte hänen rikostaan
Niissä on nojattu samanlaisiin perusteluihin kuin urheilijoiden boikotoinneissa: voitot ovat osa valtiohegemoniaa ja siihen tähtäävää valmennusja koulutusjärjestelmää. Sormituntumalla, muusikko muusikolta etenemällä, saatetaan rakentaa mustia listoja, jotka muistuttavat Neuvostoliiton taiteilijaluokituksia tai USA:n 1950-luvun macarthyismia. Putin ei omista Venäjän musiikkia tai historiaa, mutta boikotoimalla niitä summittaisesti annamme ammuksia hänen kulttuuriväitteilleen. Se oli myös Göbbelsin strategia: historiaan upotettu taru ”Kolmannesta valtakunnasta”, kulttuurilla ja taiteella tuettu myytti arjalaisesta ylemmyydestä, väärin syytöksin ja provokaatioin demonisoidut juutalaiset, sekä fatalistinen oikeutus valloittaa ja alistaa muu maailma. Ennen sotaa venäläiset trollitehtaat suuntasivat häirintäänsä länteen pyrkien hämmentämään parlamentaarista moniäänisyyttä. Venäläisen nationalismin tai panslavismin punainen lanka kulkee säveltaiteessa keisarivallan ajasta Staliniin ja nyky-Venäjälle, mutta sen profilointi on vaikeaa – ja samalla on muistettava, että Ukraina on myös valtaosin slaavilainen kansakunta. Musiikillisesti venäläiskansallinen koulukunta puolestaan suhtautui tsaarinvaltaan kriittisesti, esimerkkinä Rimski-Korsakov. sinfonia, jossa kansa nousee kapinaan, soiko ” Leningrad ”-sinfonia ylistystä Putinin kotikaupungille vai natsien vastustajille, tai onko 10. Ovatko vallankumouksesta emigroituneet säveltäjät, kuten Rahmaninov, vapaita pannasta. Kulttuurin näkökulmasta Ukrainan sodassa on kaksi asiaa yli muiden: oikeusvaltioperiaate ja ilmaisun vapaus. Muusikoita ja sävellyksiä yksitellen boikotoiden saattaa metsä kadota puilta. Sveitsissä peruutettiin Tshaikovskin Mazeppa -ooppera Pultavan taisteluineen. Venäjän voittoa Napoleonista Borodinon taistelussa juhlistava Tshaikovskin 1812-alkusoitto vedettiin ohjelmista, samoin kävi Tshaikovskin Slaavilaiselle marssille , aiheenaan 1878 Turkin sota, jonne Suomestakin ”tuhannen verran poikia läksi”. Entäpä Shostakovitsh. Wilhelm Furtwänglerin mahdollinen rooli natsien myötäilijänä on puhuttanut kauan.. Kun jotain kovasti vastustetaan, on hyvä muistaa, mitä puolustetaan. Mitkä ovat ne venäläiset äänet, joita nyt pitäisi kuunnella. Etenkin institutionaalisten toimijoiden – orkesterien, oopperoiden, festivaalien, kilpailujen ja säätiöiden – on boikottipäätöksiä tehdessään kyettävä perustelemaan ratkaisujen oikeudenmukaisuus. Maaliskuun lopulla Putinkin puuttui ailahteleviin peruutuksiin väittäen länsimaiden yrittävän canceloida Tshaikovskin, Rahmaninovin ja Shostakovitshin. Länteen olivat tervetulleita kaikki venäläismuusikot, riippumatta heidän näkemyksistään. Boikotointiin ryhtyivät myös monet musiikkikilpailut – lopulta myös Sibelius-viulukilpailut toukokuussa – jotka ovat sulkeneet pois venäläisiä kilpailijoita. Kelpaako 11. Visusti pidettiin piilossa keskitysleirit, sotarikokset ja brutaalit ihmisoikeusloukkaukset. 44 R ONDO C LASSIC 5|2022 Neuvostoaikana musiikki koettiin rautaesiripun ylittäväksi viestinnäksi. Puolan ooppera päätti peruuttaa Musorgskin Boris Godunovin näytännöt, vaikka teos kuvaa venäläisen itsevaltiaan umpikujan ja kansakunnan etsimässä vapautta. Putinin Venäjä on seurannut näitä oppeja 2000-luvulla ja raivasi niillä tien hyökkäyssotaansa. Musiikillisesti länsiorientoitunutta Tshaikovskia voi luonnehtia vakaumukselliseksi monarkistiksi. Vapaassa maailmassa sosiaalinen media on täyttynyt yksittäisten taiteilijoiden ja yleisön kommenteista ja tuomioista. Modernille propagandasodalle on olemassa klassinen käsikirja, jonka laati Saksan propagandaministeri Joseph Göbbels 1930-luvulla. Nyt informaatiosodan ytimenä on kotirintaman hallinta harhaanjohtavalla tiedolla. Oikeus ja kohtuus Ukrainan sota on ollut suurelta osin myös propagandasotaa. Ilmaisunvapaus puolestaan tarkoittaa vuoropuhelua ja erilaisia reaktioita konfliktiin. Boikottiin päädyttiin myös kytkösten kautta: Theodor Currentzisin ja Music Eternan tuotanto Baijerissa peruutettiin, koska orkesteri on valtion ohjaaman venäläispankin rahoittama. Rostropovits oli toisinajattelija, joka loikkasi länteen vuonna 1974, Gilels musiikille omistautunut taiteilija, joka pidättyi poliittisista lausunnoista, ja Kogan millintarkka virtuoosi, NKP:n jäsen ja KGB:n ilmiantaja. Sen ytimessä oli disinformaatio, tietojen järjestelmällinen pimittäminen ja vääristely. Venäjän hyökkäyksen alettua hajanaiseksi väitetty läntinen maailma on osoittanut päättäväisyyttä myös kulttuurisissa reaktioissaan. sinfonian scherzo Stalinin JA Putinin muotokuva. Sävelet boikotissa Kulttuuriseen sodankäyntiin ei ole olemassa käsikirjaa. Haastavaksi menee, jos rintamalinjoja yritetään vetää venäläisen musiikin sisälle. Samanlaista myyttien ja vääristellyn historian keitosta syötetään venäläisille. Niitä on pystyttävä kunnioittamaan silloinkin, kun Putinin Venäjä ei niistä piittaa. Esimerkiksi 1960-luvulla toimi viulisti Leonid Koganin, sellisti Mstislav Rostropovitsin ja pianisti Emil Gilelsin muodostama supertrio. Ehkä aikaisemmat kampanjat ovat virittäneet aseet liiankin herkiksi: tuli on ollut vapaa, mutta tähtäys on toisinaan pettänyt. Walesissa poistettiin kokonainen Tshaikovski-ohjelma – mukaan luettuna ukrainalaisteemainen toinen sinfonia – mutta se sai aikaan myös vastareaktion. Myös yksittäisiin teoksiin kohdistettiin boikotointia
Totuus ei aina ole yksiselitteinen tai siloinen. Boikotilla on paikkansa rajattuihin tavoitteisiin tähtäävänä toimintana, mutta viime kädessä se on luoville aloille ongelmallinen instrumentti. Puolitiehen jäi saksalaisten tutustuttaminen todellisuuteen, kuten vierailut keskitysleireille ja dokumenttifilmit niistä. Ukrainalaissyntyinen Youtube-tähti Valentina Lisitsa joutui boikottiin puolustettuaan Venäjän hyökkäystä ja on näkyvästi kannattanut Putinia Krimin miehityksestä saakka.. Hänen tapauksensa ei ole mitenkään mustavalkoinen, mutta näyttäytyi sellaisena sota-aikana ja joillekin vielä nykyäänkin. Kiellettyä oli myös ”rappiomusiikki”, jonka väljään kategoriaan päätyi modernistinen, jazzvaikutteinen tai bolshevistiseksi luokiteltu musiikki. Eniten kritiikkiä herätti Herbert von Karajanin, natsipuolueen jäsenen ja miehitetyillä alueilla laajalti esiintyneen kapellimestarin ”valkopesu” sillä perusteella, että hänen tuolloisen vaimonsa isoisä oli juutalainen. Kolmantena Minderbelastete, ”vähemmän syylliset”, ja neljäntenä Belastete, ”syylliset”, aktivisteja ja natsihallinnosta hyötyneitä, joille tuomittiin yleensä vankeutta. Jos joku venäläinen säveltäjä päättää säveltää 2022-alkusoiton tai Mariupol-sinfonian, sellainen epäilemättä päätyy boikottilistalle. Denatsifikaatio voidaan katsoa epäonnistuneeksi projektiksi. Tällaista kieltämistä ei voi luonnehtia boikotoinniksi. Furtwänglerin oma argumentti oli, että taide on politiikan yläpuolella, eikä häntä kiinnostanut politiikka. Suurta osaa muusikoista tai säveltäjistä ei nykyäänkään kiinnosta politiikka. Sota-ajan kiistanalaisin muusikko oli Berliinin filharmonikoiden johtaja ja Saksan musiikkielämän keulakuva Wilhelm Furtwängler. Norman Lebrecht vertaili Slipped Disc -nettipalstallaan Wilhelm Furtwänglerin suhdetta natsihallintoon ja Gergijevin sitoutumista Putiniin, ja julisti jälkimmäisen kapellimestarin suuremmaksi sotasyylliseksi. Ensimmäinen kategoria käsitti syytteistä vapautetut (Entlastete), toinen ”myötäjuoksijat” (Mitläufer), jotka saivat yleensä sakkoja ja liikkumisrajoituksia. Se on oikeutettu asenne, ja vielä tärkeämpää on, ettei musiikin tarvitse piitata politiikasta. Länsimaiset taiteilijat tulevat empimään pitkään esiintymisiä Venäjällä, ja kaikenlainen musiikillinen vuoropuhelu tulee herättämään kiivasta some-kuohuntaa ja lisäboikotteja. Myös musiikillisten vastatoimien ja boikotoinnin pitäisi olla informoituja, eli perustua todelliseen tietoon Venäjän ja Ukrainan historiasta, kulttuurista ja sen tekijöistä. Saksassa kiellettiin kaikki juutalaisten säveltämä musiikki. Jotkut boikotoivat yhä Furtwängleriä ja hänen levytyksiään. Toisen maailmansodan aikana boikottitaistelut jäivät vähiin. Länsimaissa taas ei haluttu musiikkiboikotteja, vaan esimerkiksi Wagnerin musiikkia esitettiin sodan aikana, vaikka sitä myös vastustettiin. Vanha Richard Strauss pääsi siitä läpi pienellä tutkiskelulla, Sveitsiin paennut Wilhelm Furtwängler myös. Taidemusiikki kuuluu eurooppalaiseen sivistykseen, johon sen kansakuntien rajat ylittävä arvovalta perustuu. Sen sijaan, että tehtäisiin jotain, boikotoinnissa päätetään ryhdikkäästi olla tekemättä mitään. Boikkottiargumentti oli kiteytettynä: jos olit merkittävässä asemassa Natsi-Saksan musiikkielämässä, olit natsi tai vähintään heidän myötäilijänsä. Se on liian helppoa, liian passiivista, kannustaa älylliseen laiskuuteen ja mustavalkoiseen ajatteluun. Herbert von Karajan pääsi natsisyytteistä vaimonsa isoisän juutalaisuuden perusteella. Boikotit voivat venyä ikuisiksi, ja epävirallisten totuuskomissioiden toimintaan pitää suhtautua varovaisesti. Jäävätkö Gergijev ja Netrebko sekä heidän kymmenet levytyksensä Ukrainan sodan jälkeen pysyvästi boikottiin. Vaikeaksi asia muuttuu siinä vaiheessa, kun politiikka kiinnostuu musiikista ja muusikoista. Kohdistettuja toimia Toista maailmansotaa seurasi liittoutuneiden denatsifikaatioprosessi, jossa yritettiin selvittää satojentuhansien saksalaisten osallisuus natsien rikoksiin. Hän ei ollut natsipuolueen jäsen, kieltäytyi esittämästä Horst Wessel -laulua ja esiintymästä saksalaisten miehittämissä maissa, mutta jäi sota-ajaksi Saksaan. Lopulta vapautettiin valtava joukko saksalaisia, koska katsottiin, että heidät oli aivopesty. . Sodissa vaaditaan valintoja, mutta jälleen tulisi samalla muistaa, minkä puolesta taistellaan. Väitetään, että sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, mutta lähtökohtaisesti niin pitäisi olla taiteessa. R ONDO C LASSIC 5|2022 45 Disinformaatiota vastaan on taisteltava informaatiolla. Voi olla, että Ukrainan sotaa seuraa jonkinlainen ”deputinisaatio”, mutta syyllisiä tuskin saadaan tuomioistuimiin, ellei Venäjällä vaihdu hallinto. Viides kategoria käsitti ”pääsyylliset” (Hauptschuldige), joita tuomittiin Nürnbergissä pitkiin vankeusrangaistuksiin tai kuolemaan
Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Musiikista, sanoin ja sävelin. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. 03-225 1948. Tilaukset osoitteesta https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Hintaan lisätään käsittelykulut. Aina on aikaa oppia uutta. 47,00 €. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm
. Taistelun lähestyessä apaattisen porukan valtaa jännittynyt mieli, ja lopussa viriää muriseva kapinamielikin, joka lannistetaan. Gay-aspektiin Miskimmon viittaa lähinnä vain antamalla kahden matruusin salassa pussata välisoiton aikana. Kukaan ei pääse pakoon edes raittiiseen meri-ilmaan. Jussi Merikanto, Markus Nieminen ja Nicholas Söderlund olivat pätevä päällystökolmikko. Sen täytyy paitsi täyttää paljon peitettyä informaatiota niin myös korvata miesjoukolta pois jäävä diskanttisointi. Tämä kaikki vaatii kapellimestarilta veitsenterävää otetta, ja Hannu Lintu hallitsi partituurin suvereenisti. Osuus onkin Brittenin oopperoista jännittävimpiä. Esityksen sieluksi muodostuikin solistien ja kuorolaisten yhdessä muodostama suomalainen miesenergia. Meren aaltoilu on läsnä koko oopperan ajan rytmiä luovana elementtinä. Aina yhteys ei vain ohjauksessa toimi. Miksi sukellusveneessä vedellään köysiä ja ollaan tuulen armoilla, ja mitä näin nuoret hyttipojat tekevät siellä. ri paljastaa, missä oikeasti jyllää. Hän piti yllä maksimaalisen selkeyden pärskivissäkin tekstuureissa ja loi draamaa luovan jännitteen, joka ei herpaantunut hetkeksikään. Sitten huoneeseen alkaa virrata köysiä veteleviä merisotilaita ja upseereja. Olemus olisi kaivannut enemmän demoniaa, mutta sitäkin löytynee hyvän ohjaajan käsittelyssä. Sen jälkeen paljastuu tapahtumapaikka, toisen maailmansodan aikainen sukellusvene. Visuaalisesti se on mahtava (lavastus ja puvut Annamarie Woods). Sen umpiomaisuus korostaa oopperan klaustrofobista tunnelmaa. Musiikki on täynnä fanfaareista johdettuja, sinkoilevia aiheita, jotka assosioituvat niin merenkäyntiin, lintuihin kuin mielentiloihin. Esitys alkaa vanhan Veren istuessa pyörätuolissa kotonaan (tai hoitokodissa). Solistit selvisivät vokaalisesti tehtävistään hyvin. Hänen vanhana versionaan oli näyttelijä Juhani Mäkinen. R ONDO C LASSIC 5|2022 49 ESITYKSET | Isänmaallinen uhokin pääsi kerran puhkeamaan kukkaan. Ville Rusanen toi terveesti soivalla baritonillaan esiin Billyn innokkuuden ja suoraselkäisyyden. Nuori tenori Tuomas Miettola oli illan iloisia yllätyksiä (vähemmän iloisessa) piestyn noviisin roolissa. Brittiläinen Peter Wedd lauloi kapteeni Veren roolissa tiiviillä soinnilla mutta ei saanut hahmosta kovin paljoa irti. Orkesterilla on Billy Buddissa iso rooli. Tuomas Miettolan Jungmanni yrittää juonia Ville Rusasen esittämän Billy Buddin pään menoksi.. Timo Riihosen basso on jykevöitynyt entisestään sitten viime kuuleman, hän sai Claggartin rooliin tarvittavan määrän kylmää juonikkuutta. Teho suurissa kohtauksissa oli suorastaan tyrmäävä. Miesjoukon psykologinen hienosäätö oli jäänyt Annilese Miskimmonin ohjauksessa vähemmälle. Billyn ”parhaaksi kaveriksi” valikoituu laivalla Dansker, ja heidän suhteestaan tehdäänkin useissa ohjauksissa julman oopperan lämpöpesäke. Uhkaavat bassomurinat ja kromaattiset jännitteet täydentävät vallitsevaa kirpeää ja lakonista ilmettä. Yksilöohjausta hän olisi tarvinnut enemmän
ANTTI HÄYRYNEN Dufay ym. Ne kuvastavat Firenzen nousua uuden taideajattelun kärkeen Cosimo de’ Medici Sr:n aikana 1400-luvun puolivälissä. Tämä ohjelmisto on tullut tutuksi venäläisten temmellyskenttänä, enkä antaisi pois Dmitri Hvorostovskyn ja muiden levyjä. The Orlando Consort valaisee renessanssin kehitystä pääkallonpaikalta, Medicien Firenzestä käsin. Ainut moka tuotannossa on se, että laulujen venäjänkieliset nimet ovat vain kyrillisin kirjaimin. Liettualainen Asmik Grigorian ponnahti musiikkimaailman tietoisuuteen Salzburgin festivaalien Salomena vuonna 2019, ja siitä lähtien hänen nousunsa oopperan huipulle on ollut vääjäämätöntä. Silti en ole koskaan kuullut Rahmaninovin romansseja niin keskittyneinä ja vivahteikkaina kuin Grigorianin ja Geniušasin tulkinnoissa. Monessa laulussa (Odotan sinua, Täällä on hyvä, Liljat) Geniušas maalailee pianoista impressionistisia tekstuureja kuvaten luonnonilmiöitä aamukasteesta joen ja niityn väreihin, joiden yllä sopraano leijailee kaipuun ja hurmion tuntein. Firenzen renessanssi. Valtaosa levyn kappaleista sijoittuu Cosimon pojanpojan Lorenzo ”Il Magnifico” Medicin ajalle 1400-luvun jälkipuolelle. . Lorenzo da Firenze, Salomone Rossi, Francesco Cavalli, Nicolaus Bruhns, Christoph Graupner, Franz Tunder, Oswald von Wolkenstein, Guillaume de Machaut, Henry Purcell, John Lennon & Paul McCartney, Dietrich Buxtehude, Leonard Cohen, trad. . Ohjelmaan on poimittu aihetta eri tavoin valottavia teoksia. Ero monien venäläisten laulajien paatoksessa rypemiseen on siinä, että ilmaisu ei koskaan kärsi inflaatiota, vaan romanssit peilailevat toisiaan draaman kaarena, ja levy on pakko kuunnella yhteen menoon. Nyt vuorossa on ”Elämän ylistys kuolemassa”, jota on inspiroinut koronapandemia, ei levyn valmistumisen jälkeen käynnistynyt sota. 54 R ONDO C LASSIC 5|2022 CD VOKAALIMUSIIKKI Dies Irae Celebration of Life and Death. Heti aloituskappale, levylle nimensäkin alkanut Dissonanssi sisältää pakahduttavan määrän tunteita kromaattisin harmonioin hiertävästä eron katkeruudesta rakkauden huuman muistoihin. Hyperion CDA68349. HARRI KUUSISAARI Asmik Grigorian tuo Rahmaninovin lauluihin liedmäistä syväluotausta.. Asmik Grigorian, sopraano, Lukas Geniušas, piano. He tekevät todella paneutuvaa ja keskustelevaa liedtyötä, joka ulottuu runokuvien psykologisesti tarkasta tulkinnasta väkevään draamallisuuteen. . Levy käynnistyy kohtalokkaasti perinteisellä Dies irae -sävelmällä, josta edetään 1300-luvun puolivälin mustan surman vuosiin Pohjois-Italiassa ja 1600-luvun protestanttisten saksalaissäveltäjien valituslauluihin. Myös ohjelmiston kitsaus kismittää: Rahmaninovin lähes sadasta laulusta olisi helposti löytynyt täytettä vaivaisten 45 minuutin kestolle. . Renessanssi, kulttuurin uusi syntyminen antiikin esikuvien pohjalta, esitellään usein vieläkin jonkinlaisena riuhtaisuna keskiajan pimeydestä. Alpha 745. Sitä se ei ollut: siirtymä uuteen aikaan kesti kauan, ja paljon aiheita ja asenteita tarttui mukaan ritariajoilta. Hoviin palkatun Heinrich Isaacin teokset sekä anonyymit karnevaalilaulut tulvivat uutta, maallista ja optimistista elämäntunnetta, vaikka ”ankara” moniäänisyys seuraa yhä alankomaalaisen polyfonian latuja. Tuhon merkkejä on koottu levylle pitkin poikin historiaa ja osan inspiraatiostaan Prohaska on ammentanut historioitsija Oswald Spenglerin Länsimaiden perikadosta (1922). Guillaume Dufay, Gilles Binchois, Heinrich Isaac, Anonymus. Laajimpia ovat Christoph Graupnerin soolokantaatti Die Krankheit so mich drückt (”Sairaus minua niin kovin vaivaa”) ja Franz Tunderin varhaisempi kantaatti Ach Herr, laß deine liebe Engelein Bachilta tutusta aiheesta. Suomessa muistetaan hänen isänsä Gegham Grigorian Mikkelin musiikkijuhlien alkutaipaleelta, jolloin hän lauloi Mariinski-teatterin solistina. Dies irae. Iltahämärä on esimerkki taiteilijoiden taidosta pelata hiljaisilla nyansseilla, ja yksinäisen naisen toiveet ja pelot välittyvät kouraisevasti. Ensimmäisenä kuullaan Guillaume Dufayn kuuluisa Nuper rosarum flores, Firenzen ”Duomon” kunniaksi sävelletty motetti, jota jatkaa neljä muuta Dufayn ja yksi Gilles Binchois’n teos. Alpha 796. Itävaltalais-englantilainen sopraano Anna Prohaska on tehnyt teemalevyjä kadotetusta paratiisista, I maailmansodan juoksuhaudoista ja barokkisista metsänneidoista. Keskiaikaisia näytteitä ovat Guillaume de Machaut’n Douce dame jolie ja Oswald von Wolkensteinin Wer ist, die da durchleuchtet. Jotain ihan muuta edustavat kaksi popsävelmää, Beatlesien yksinäisyydestä huolestunut Eleonor Rigby ja Leonard Cohenin Aids-epidemiaan liittyvä Hallellujah. Anna Prohaska, soprano, La Folia -barokkiorkesteri, johtajana Robin Peter Müller. Kevään vedet kasvaa kuohuvan virran imussa ekstaasiin, ja Älä laula kaunokainen tiivistää surun kirvelevän ytimen sortumatta itsesääliin. Hän on ollut yhtä lailla kotonaan saksalaisessa, italialaisessa kuin venäläisessä oopperassa, ja lisäksi hän on älykäs ja heittäytyvä näyttelijä. The Orlando Consort. Isän vuolas, slaavilainen laulutapa ei ole tarttunut tyttäreen, jonka valttina on instrumentaalinen, tyylistä toiseen suvereenisti taipuva sopraanoääni ja taito vivahteiden tarkkaan esiin tuontiin. Samaldraamaa ja runoutta KUUKAUDEN CD Dissonance – Sergei Rahmaninovin lauluja. Asmik Grigorian on esiintynyt jo muutamalla ooppera-dvd:llä, mutta Alphalle tehty Rahmaninovin laulujen kooste on hänen varsinainen debyyttilevynsä. Kaikki on tulkittu hienosti, mutta voi olla, että kavalkadi toimisi paremmin konsertissa kuin levyllä. Tässä tapauksessa ei oikeastaan voi puhua vain hänestä, sillä venäläis-liettualaisella pianistilla Lukas Geniušasilla on kokonaisuudessa normaaliakin isompi rooli. Orlando-mieskvartetin valttina on huolellisuus ja äänien tasapaino, jossa jokaista teräväpiirtoista linjaa on helppo seurata. Ikään kuin sopraano yrittäisi roikkua unelmissaan, mutta piano kieltäytyy menemästä mukaan valheeseen. Usein tasapaino löytyykin luonnosta. Ronskimman näkökulman tarjoaa pari perinnelaulua, joukossa Oi, sä rakas Aukusti itävaltalaisin sanoin, sekä Henry Purcellin rehvakas Since the Pox or the Plague, joka kertoo Englannin ruttoepidemiasta 1600-luvun lopulla.
Kuorokonsertot 10–12 edustavat Katariina Suuren aikaista klassismia ja askeettisempaa hengellisyyttä, joka konsertoissa 13–16 laajenee romantiikkaa ennakoivaan näyttävyyteen. ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 5|2022 55 CD la saundia vaivaa hienoinen mehuttomuus, josta Matthew Vennerin kontratenori välillä leikkaa läpi. . klo 14.00, Walhalla, Bärosund ”Pirullisen taivaallisia säveliä” NAM-trio 12.6. Mendelssohnin pianokonsertot kärsivät aikoinaan raskaskätisestä sentimentaalisuudesta, mutta nykypolven pianistit ovat keskittyneet vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin. Sigvards Klava ja Latvian radion kuoro levyttivät teoksen 2010 Ondinelle ja vetivät äänityksessään hieman pidemmän korren – jostain syystä heidän Vigiliansa ei onnistunut yhtä hyvin. BIS2571. . ANTTI HÄYRYNEN Rautavaara Einojuhani Rautavaara: Fantasia, In the Beginning, Deux sérénades, Lost Landscapes. Ortodoksinen liturgia sisältää vahvan rauhan sanoman, joka vetoaa tällä hetkellä, kun kaksi ortodoksista kansakuntaa on sodassa keskenään. klo 16.00, Hembygdsgården Jazzkonsertti ”Pukua ommellaan hiljaisuudessa” Hannu-Pekka Björkman, Jukka Perko & Avara-trio 11.6. Briljantti on myös levyn päättävä Capriccio brillante, jonka lisäksi mukaan olisi mahtunut muutakin. Sota on muistuttanut, että merkittävä osa ortodoksisen musiikin perinteestä tulee Ukrainasta. Poljanskin hitaat tempot eivät aina tee oikeutta Bortnjanskin kontrapunktille, mutta Valtionkapellan massiivinen saundi ja Chandosin komea äänitys täyttävät tilan imperiaalisella loistolla. Ensimmäisessä konsertossa avausosa on merkinnältään con fuoco ja toisessa appassionato, ja Lars Vogt ja Pariisin kamariorkesteri ovat levytyksessään asianmukaisen tulisia ja intohimoisia. 2. . Simone Lamsma, lus on itsessään papin, diakonin ja kuoron vuorovaikutukseen nojaava musiikillinen kokonaisuus. virsikirjasta löytyy hänen säveltämänsä isänmaanvirsi Oi Herra, korkein valtiaamme. Molemmat konsertot ovat mollissa (g ja d), ja se on innostanut jotkut solistit liiankin raivokkaaseen menoon. Rahmaninovin kahdesta suuresta hengellisestä teoksesta Johannes Krysostomoksen liturgia (1910) on varhaisempi ja persoonallisempi siinä mielessä, että se tukeutuu vähemmin vanhoihin znamennisävelmiin kuin tunnetumpi Vigilia. klo 19.30, Inkoon kirkko Avajaiskonsertti ”Totentanz” Tiina Karakorpi & Emil Holmström, nelikätinen piano Brahms – Gubaidulina – Ravel – Liszt 11.6. Nigulisten kirkossa laulava eestiläiskuoro on tehtävänsä tasalla ja saa jotkut harmonisista käänteistä kuulostamaan hätkähdyttävästi Madetojan tai Kuulan kuoromusiikilta. Dmitri Bortnjanski: Kuorokonsertot Vol. Eestin filharmoninen kamarikuoro, johtajana Kaspars Putnins. klo 11.00, Inkoon tori Musiikkia torilla ”Jazz’n gå” Jukka Perko & Teemu Viinikainen 11.6. Bortnjanskia arvosteltiin venäläisen kansallisromantiikan aikana länsivaikutteisesta tyylistä, mutta lopputulos on yhtä vähän italialainen kuin Rastrellin arkkitehtuuri Pietarissa. Bortnjanskin hengellisistä kuoroteoksista tunnetuimpia ovat psalmiteksteihin valmistuneet virtuoosiset kuorokonsertot, jotka Valeri Poljanski ja Venäjän valtionkapella levyttivät vuosituhannen vaihteessa Chandosille. Sointimaailma on vaaleampi, mutta harmonioissaan erittelevämpi kuin venäläislevytyksissä. . Toisaalta ortodoksinen palve| MERI JA MUSIIKKI MUSIK VID HAVET 10.–12.6.2022 Ennakkomyynti: www.lippu.fi Paikalla liput festivaalikansliasta ja ovelta tuntia ennen konserttia. Ukrainalainen Dmitri Bortnjanski (1751–1825) oli vuosikymmeniä Pietarin keisarillisen kapellan johtaja ja suomalaisesta ev.lut. Hymyilevä eleganssi on musiikin punainen lanka, joka syttyy säkenöivään virtuoosisuuteen briljanteissa finaaleissa. Mutta se ei johda silmittömään paahtamiseen, vaan sivuteemoille annetaan aikaa puhjeta kukkaan ja juoksutuksille tilaa helmeillä. Venäjän valtion sinfoninen kapella, johtajana Valeri Poljanski. ORKESTERI & KONSERTOT Meldelssohn Felix Mendelssohn: Pianokonsertot nro 1–2, Capriccio brillante. Hyperionin dokumentaatio ja Orlando Consortin valpas tekstinja dynamiikan käsittely kirkastavat kappaleiden viestiä niin, että siitä on helppo iloita keväisessä Pohjolassakin. Vogt johtaa orkesteriaan klaviatuurin äärestä, ja kiihkeimmissä koitoksissa orkesteri saa pärjätä omillaan, mutta mukana on myös sähköä, joka povaa onnellista taiteellista kumppanuutta. Chandos CHAN 9783. klo 19.00, Inkoon kirkko Iltakonsertti ”Carmina Burana” Hortus Musicus 12.6. Ondine ODE 1400-2. Lars Vogt, piano, Pariisin kamariorkesteri. ANTTI HÄYRYNEN Rahmaninov & Bortnjanski Sergei Rahmaninov: Johannes Krysostomoksen liturgia. 18.00, Inkoon kirkko Päätöskonsertti ”Yölliset tanssit” Wegelius-kamarijouset Jan Söderblom, johtaja Jan-Erik Gustafsson, sello Pia Kleemola, viulu Wolf – Sallinen – Nordgren – Rautavaara. Mendelssohnin pianokonsertoissa lyhyet hitaat osat jäävät helposti toiminnallisten ääriosien varjoon, mutta Vogt antaa niille sopivasti painoa ja syvyyttä. Hilliard-yhtyeen levytykset kolmenkymmenen vuoden takaa kertovat, että brittiläisellä taustalla voi laulaa hehkeämminkin. Myös Kaspar Putninsin ja Eestin filharmonisen kamarikuoron esityksessä on mukana papin ja diakonin repliikkejä ( Raul Mikson ja Olari Viikholm), joihin kuoron laulu tulee usein vastauksena. Kesän teema ”Danse Macabre” Taiteellinen johtaja Jan Söderblom 10.6. Kerubiveisusta ja Uskontunnustuksesta huokuva syvä rauha tuntuvat erityisen puhuttelevilta, mutta 30-henkisellä kuorolla riittää pontta myös kirkkaisiin riemunpurkauksiin. . Yhden säveltäjän teoksena liturgia hahmottuu hengellispoeettiseksi kokonaisuudeksi, jonka modernit harmoniat aiheuttivat sen, ettei teosta alun perin hyväksytty palveluskäyttöön
Ravelin musiikista todetaan usein, että se on kirjoitettu niin hyvin, ettei esittäjän tarvitse tehdä muuta kuin seurata nuotteja. Viimeisten teosten joukkoon kuuluvissa ”Varhaisissa lauluissa” on sekä pianistista että emotionaalista epämukavuutta, joita Bavouzet käsittelee herkän empaattisesti. ”Narrin aamulauluun” Oramo lisää sopivasti temperamenttia, ja Pavanen elegisyyttä mehevöittää Markus Maskuniityn käyrätorvisoolo. Frank Dupree, piano, Jakob Krupp. Kolmas pianosonaatti, tässä tapauksessa Horowitzin muokkaama versio ”konsertosta ilman orkesteria”, tallentaa nuoren säveltäjän villejä virtuoosihaaveita. BIS:n äänitys on Ravelin tarkkuusvaatimusten mukainen, ja ohjelma painottuu ansiokkaasti vähän harvinaisempiin teoksiin. basso, Meinhard CD. A-duuri-sonaatissa nro 41 ja F-duuri-sonaatissa nro 44 tulee esiin Haydnin sinfonioista tuttu yllätystaktiikka ja draama. 45, Big Band Sound op. Jean-Efflam Bavouzet tuntuu viettävän puolet ajastaan studiossa, mutta vielä ei ole tullut vastaan huonoa levyä. . Robert Trevinon johtama Malmön sinfoniaorkesteri ei ole ihan HKO:n veroinen Rautavaara-spesialisti, mutta maalaa innolla harmonisia freskoja. Esitys rullaa ilmavasti ja viehkeillä puhallinsooloilla höystettynä. Joseph Haydn: Pianosonaatit Vol. 41, Motive Force op. . 112, Paraphase on Blue Bossa op. Hollantilainen Simone Lamsma tavoittaa hyvin Rautavaaran viulistisen hurmion, ja hehkeästä saundista saanee osoittaa kiitokset myös ”Mlynarski” Stradivarille. Varhaisia, usein divertimentoiksi otsikoituja teoksia luonnehtii viihdyttävä yksinkertaisuus, jota Bavouzet käsittelee nokkelasti, yrittämättä ladata musiikkiin vääränlaista painokkuutta. . Ne ovat kelpo sovituksia, mutta eivät ihan istu Ravelin päättämään kokonaisuuteen. Bavouzet toteuttaa ne hienosti, mutta poimii myös musiikin huumorin ja oikut. Bavouzetin löytöretki Haydnin pianosonaattien pariin on edennyt yhdeksänteen levyjulkaisuunsa. . Sakari Oramon ja Tukholman Kuninkaallisen filharmonian Ravel-levy muistuttaa, että tarkkuus ja pureutuminen yksityiskohtiin ovat tarpeen, mutta sen lisäksi tarvitaan persoonallisuutta, luovasti hahmotettuja temposuhteita ja taiteellisesti lisättyjä mausteita. 111 ajatus ja toteutus ovat jälleen kristallinkirkkaita, mutta tunneilmaisu pidättyvämpää. Ensin mainitussa laajaa ja pirskahtelevaa avausosaa seuraa kaksi pikkuruista jälkikirjoitusta, menuetti ja alle minuutin mittainen Presto. ANTTI HÄYRYNEN Ravel Maurice Ravel: Le tombeau de Couperin, Alborada del gracioso, Un barque sur l’océan, Pavane pour une infante défunte, Menuet antique, La valse. 40, Variaatiot op. Chandos CHAN 20131. 122. 111, Gesänge der Frühe op. Sunrise, Konserttietydejä op. No, eivät ranskalaisen keittiönkään mestariluomukset synny pelkästään seuraamalla reseptiä. Rautavaara oli orkesterivelho, ja orkesteriasussa tämä alun perin viululle ja pianolle sävelletty teos leimahtaa väreihin. ANTTI HÄYRYNEN 56 R ONDO C LASSIC 5|2022 KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bavouzet Robert Schumann: Grande sonate op. 118. Kalevi Ahon täydentämät Kaksi serenadia (2016/18) saavat nyt lämpimämmän käsittelyn kuin Hahnin ensilevytyksessä. Levyn aloittava Fantasia (2015) on ehyt, vaikka töksähtäen päättyvä kokonaisuus. Lost Landscapes (2005/ 15) on Rautavaaran myöhäisteoksista laajimpia, nostalginen kiertoajelu opintovuosien maisemissa, jotka ovat kadonneet historiaan, mutta elävät muistissa. 9, nro:t 2, 10, 41, 44, 52-53. Jean-Efflam Bavouzet, piano. . 123, Paraphase on Aquarela do Brasil opp. Nuo tunteet nousevat päällimmäisiksi hänen musiikillisesta jäämistöstään kootulla levyllä, jonka keskiössä ovat tunnetuille naisviulisteille, Midorille, Anne Akiko Meyersille ja Hilary Hahnille sävelletyt teokset. Ondine ODE 1405-2. Viisiminuuttinen, ensi kertaa levytetty In the Beginning (2015) on mystisesti vellova fragmentti, joka päättyy myös kuin seinään. Suurin uutinen lienee ”Couperinin muistomerkki”, pianosarja, jonka Ravel orkestroi lukuun ottamatta Fuugaa ja Toccataa, jotka tässä kuullaan Kenneth Heskethin soitintamina. Bavouzet kiihdyttää ilmiömäisesti finaalin Prestissimo possibilen läpi, mutta erittelee tarkkavainuisesti myös ristiriitaisempia tuntemuksia. 14, Faschingschwank aus Wien, Fantasiestücke op. Schumannin pianomusiikista hän tarjoaa mielenkiintoisen poikkileikkauksen uran alkuja loppupäästä. 46, Jazzpreludeja op. Kaksi C-duuri-sonaattia, nro:t 2 ja 10, ovat viehkeitä alle kymmenminuuttisia miniatyyrejä, joihin Bavouzet valaa viatonta charmia. Valtameren aalloilla keinuva pursi saa komean tulkinnan, jossa meri on syvä ja uhkaava, mutta pitää pienen veneen pinnalla. Vakavissa Fantasiakappaleissa op. Kuten ennenkin, hän yhdistelee toimivasti varhaisia teoksia myöhäisiin ja paremmin tunnettuihin sonaatteihin. ANTTI HÄYRYNEN Kapustin Nikolai Kapustin: Blueprint – pianomusiikkia jazztriolle. viulu, Malmön sinfoniaorkesteri, johtajana Robert Trevino. BIS 2438. Tukholman Kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, johtajana Sakari Oramo. Harvan säveltäjän viimeisistä teoksista tulvii sellainen onni ja kiitollisuus kuin Einojuhani Rautavaaran (1928–2016). Myös Antiikkinen menuetti ja Miroirs-pianosarjan Alborada, Pavane ja Barque ovat Ravelin orkestroimia pianokappaleita. F-duuri-sonaatti päättyy menuettiin, joka vakavoituu välitaitteessaan kontrapunktiseen molliin. Myöhäiset (1780–83) G-duurija e-molli-sonaatit ovat suvereeneja näytteitä klassisesta tyylistä, jota Bavouzet osaa elävöittää ajoituksellaan, kosketuksellaan ja Yamaha-flyygelinsä soinnilla, jonka Chandos on korjannut talteen kaikessa kirkkaudessaan. . Ensimmäisestä serenadista pour mon amour löytyy nyt hellempiä sävyjä. Wienin laskiaistunnelmissa tanssiva Faschingschwank henkii samaa kipunoivaa taiturimentaliteettia, jonka Bavouzet toteuttaa lempeämmin kosketuksin kuin valtiasmainen Michelangeli aikoinaan. 53, The End of a Rainbow op. La valse on levyn ainoa alkuperäinen orkesteriteos, vapautuneesti pyörivä valssifantasia, joka kieppuu nautinnollisesti räiskyen kohti tuhoaan
Minussa on aimo annos mystikkoa ja mietiskelijää, ja minua kiinnosti musiikin henkinen ja hengellinen puoli, sitä kautta sakraalimusiikki.” Kerko pääsi Sibelius-akatemian kirkkomusiikkiosastolle Kuopioon ja sittemmin Helsinkiin oppilaaksi Tapio Nevanlinnalle, joka onkin Kerkon ainoa sävellyksenopettaja. Bel canto -tenorien kuninkaaksi nimetty perulainen laulaa Turun musiikkijuhlien konsertissa italialaisia lauluja ja aarioita. Kerko kuvaa konserton muotoa progressiiviseksi, alati muuntuvaksi. Säveltäjiä arveluttaa soittajien nuotinlukutaito, yleisöt ovat erilaiset, samoin keikkapaikat ja niiden akustiikka, markkinointikanavat jne. Teini-iässä mukaan tuli rock-harrastuksen myötä sähkökitara ja opettajaksi Seppo Tyni. ”En keksi muuta syytä sähkökitarakonserttojen vähäiseen määrään kuin kulttuurien välisen eron. Harri Kerkon Concertino sähkökitaralle, jousille ja syntetisaattorille kantaesitetään Lohjan Laurentius-salissa 29.5. Kitarainnostuksen aiheutti ensimmäinen brittiheavyn hyöky Suomeen, Deep Purple, Black Sabbath, Uriah Heep ja muut. toukokuuta. Sokolov ja Flórez – vihdoinkin! Grigori Sokolov on 30-vuotinen Suomenkävijä.. Yksiosainen teos on läpisävelletty lukuun ottamatta lopun soolokadenssia. Musiikkiopistossa tulivat pakollisina vastaan myös säveltapailu sekä satsiaineet, nuo monelle niin vastenmieliset sointuanalyysit ja kenraalibassot, jotka kuitenkin innostivat nuorta Kerkoa barokkimusiikin pariin. teatterimusiikkia sekä laulusarjan Saima Harmajan runoihin. . Hänet muistetaan ehkä parhaiten edesmenneen Pekka Pohjolan yhtyeen kitaristina. Porilaissyntyinen Lohjan seurakunnan kanttori Harri Kerko on kuitenkin kampeamassa kantoa kaskesta säveltämällään Concertinolla sähkökitaralle, jousille ja syntetisaattorille. Kerkon oma tie muusikoksi on ollut pitkä ja tuttu: harrastajamuusikon poika päätyi peruskouluun Porin vastaperustetuille musiikkiluokille 1970-luvun lopulla sekä musiikkiopistoon soittimenaan piano. SUOMALAISTEN SÄHKÖKITARAKONSERTTOJEN lista on lyhyt kuin Suomen kesä, eikä sille löydy kovin pitkää jatkoa ulkomailtakaan. osuu myös toinen moneen kertaan siirretty tähtiresitaali, kun tenori Juan Diego Flórez astuu Turun konserttitalon lavalle yhdessä pianisti Vincenzo Scaleran kanssa. Tyni on myös itse säveltänyt erilaisen popin ja jazzin lisäksi Jotain jälkisarjallisuuden ja bluesin väliltä mm. Juan Diego Flórezia on sanottu korkeiden äänten tenorikuninkaaksi. Syitä on monia, joista suurimmat lienevät kulttuurisissa eroissa: klassinen ei kiinnosta rock/ jazz-muusikoita, eikä kuvio ole yhtään toimivampi toiseenkaan suuntaan. . Boikotitkaan eivät enää häneen ulotu, sillä Sokolov on emigroitunut Venäjältä vuonna 1996 ja asunut sen jälkeen pysyvästi Italiassa. Soitin on leimautunut rockiin, ja saattaa olla vaikea uskoa sillä olevan mahdollista soittaa muunlaista musiikkia”, Tyni miettii. Samalle illalle 15.5. ”Satsiaineiden opettaja huomasi innostukseni, ja ensimmäiset sävellykseni kirjoitinkin sitten tuolta pohjalta. ”Seppo on estetiikaltaan tyylikkäin ja monipuolisin tuntemani kitaristi, joten eihän sellaista kynttilää voi tässäkään pitää vakan alla.” ”Eihän tämä ihan ominta musiikkiani ole, kun olen lähtökohtaisesti blues-kitaristi”, toteaa Tyni, joka monikymmenvuotisen uransa aikana on kuitenkin soittanut kaikenlaista iskelmästä jazziin. Konserttipalkkioitaan hän on ohjannut Ukrainan auttamiseen. suomessa soi 58 R ONDO C LASSIC 5|2022 Koonnut: HARRI KUUSISAARI Harri Kerko toimii Lohjan kanttorina, ja hän on myös säveltäjä. Hän ei ole vieraillut synnyinmaassaan vuosiin. MATTI LEHTONEN VIIDES KERTA TODEN SANOO – niin monen siirtokerran jälkeen pianon mestarin Grigori Sokolovin konsertti vihdoin toteutuu Musiikkitalossa 15. Samaan aikaan porilainen rock-maisema oli jännittävä, kun menestyviä yhtyeitä oli lukuisia”, Kerko muistelee. ”Se oli kova koulu jälkisarjallisuuden jäljillä – mutta antoisa.” ”Nevanlinnan kautta kiinnostuin kovasti Anton Webernin pienistä musiikillisista aforismeista, samoin Stravinskyn tuotannosta ja myöhemmin varhaisemmasta musiikista, ennen kaikkea Gesualdon kromatiikasta.” Sähkökitarakonserton säveltämiseen Kerkoa innosti paitsi soittimen huono näkyvyys klassisella kentällä myös erityisesti puolalaisen Wlodzimierz Kotonskyn esikuva. ”Elämäni oli musiikkia täynnä jo kymmenvuotiaana
Teatteritalossa. Alberto Hold-Garrido, joht. TAPIOLA SINFONIETTA La 14.5. Eero Lehtimäki, joht. Dimas Ruiz Santos, joht. John Williamsin musiikkia mm. Zarzuela-numeroita. Erkki Lasonpalo. Suosikkiklassikot. Mendelssohn: Hebridit-alkusoitto, Strauss: Käyrätorvikonsertto nro 1 Es, Rimsky-Korsakov: Sheheradzade. Lappeenranta-salissa. Britten: Sinfonia da Requiem, Tshaikovski: Sinfonia nro 6 h. Ke 11.5. R ONDO C LASSIC 1|2022 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Ravel: Hanhiemo-sarja, Pintscher: Viulukonsertto nro 2 ”Mar’eh”, Saint-Saëns: Sinfonia nro 3. Tami Pohjola, viulu. Rahmaninov: Kuoleman saari, Ravel: Daphnis et Chloe. Jussi Lehtipuu, baritoni, Erica Nygård, huilu, Elena Hämäläinen, sello, Marja Rumpunen, piano. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI Ke 25.5. Christian Tetzlaff, viulu. Timo Koskinen, piano. Mahler: Sinfonia nro 4 G, Mozart: Pianokonsertto nro 12. ja To 12.5. Jukka-Pekka Saraste, joht. Nuorten solistien konsertti. To 12.5. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa To 5.5. Kotkan konserttitalossa, To 12.5. Tshaikovski: Pianokonsertto nro 1, Smetana: Má Vlast – Isänmaani. Erkki Lasonpalo, joht. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa Pe 6.5. Dvo?ák: Viulukonsertto, Leoš Janá?ek: Sinfonietta. Strauss: Burleske D, Sibelius: Pelleas & Melisande: Mendelssohn: Sinfonia nro 3. Bach: Kantaatti BWV 82 ”Ich habe genug”, Arvo Pärt: Fratres. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI To 19.5. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa To 5.5. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa Ke 11.5. Matthias Pintscher, joht, Ilja Gringolts, viulu, Pauli Pietiläinen, urut. Bach, Händel, Vivaldi. Eva Ollikainen, joht. Arto Noras, sello. Jukka-Pekka Saraste, joht. joht. Matias Parikka, käyrätorvi. Juha Itkonen, kertoja. Sibelius: Satu, Saariaho: Leino-laulut, Sibelius: Luonnotar, Debussy: La Mer. 70 käyrätorvelle ja pianolle, Mazzoli: Still life with Avalance, Mendelssohn: Oktetto. Seinäjoki-salissa. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Kaupungintalossa Su 8.5. Johanna Isokoski, sopraano. Ke 18.5. Joel Wendelin, tuuba. Böddecker: Sonata sopra la Monica, Biber: Mysteerisonaatti no. Mikko Franck, joht. Ustvolskaja: Oktetto, Poulenc: Trio, Brahms: Pianokvartetto nro 3. Kreeta-Maria Kentala, joht. Madetojan salissa. Hannu Lintu, joht. Eero Lehtimäki, joht. Olli Mustonen, johtaja ja piano. Moberg: Maalaistanssi, Dvo?ák: Romanssi f, Ligeti: Concert românesc, Schubert: Sinfonia nro 6 C. Tampereen Filharmoninen Kuoro. Konserttitiedot Ylen musiikkiohjelmien mukana lehtemme loppuosassa. Sibelius: Sinfonia nro 3 ja 4, Kaipainen: Accende lumen sensibus, Fagerlund: Pianotrio Remain (ke). Vox Polaris ja Yliopiston kamarikuoro, Haapaniemen koulun lapsikuoro. Tapiolasalissa. Arttu Kataja, baritoni, Juha Itkonen, kertoja. ja Pe 13.5. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa, Yle Radio 1:ssä ja Teemalla. To 19.5. PORI SINFONIETTA To 19.5. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 8.5. To 12.5. Esa Heikkilä, joht. ja Pe 20.5. Musiikkitalossa. Ke 25.5. Minna Pensola, viulu, Iiro Rantala, piano. Anna Clyne: Stride, John Williams: Konsertto tuuballe ja orkesterille, Haydn: Sinfonia nro 104. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Pe 6.5. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI La 7.5. elokuvasarjoista Star Wars, Indiana Jones ja Harry Potter. Geminiani: Concerto Grosso Corellin viulusonaatista op. 6 ”The Agony in the Garden”, J. Jukka Untamala, joht. To 12.5. Nikolaj Szeps-Znaider, joht. Ke 25.5. Mozart: Fantasia f, Lutos?awski: Slides (’Przezrocza’), Nasidze: Sinfonia no 11 ’Liturgique’, Wagner: Alkusoitto oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat, Nørgård: Prelude to Breaking, Roope Mäenpää: ’Luovus’ – Sinfonia kamariorkesterille ja joiulle (ke.) Pe 27.5. József Balog, piano. To 19.5. Lucas van Woerkum, elokuvan live-ohjaus. 5 nro 1, Somis: Viulukonsertto G, Vivaldi: Konsertto jousille Rv 156 g, Farina: Capriccio Stravagante, Corelli: Concerto Grosso op. Tuukka Lehtonen, sähköviulu. Sibelius: Impromptu jousiorkesterille, Sibelius: Konsertto viululle ja orkesterille, TOUKOKUUN KAUSIOHJELMA Ravel: Daphnis et Chloé balettisarja nro 2, Debussy: Printemps. Essi Höglund, viulu. Tapiolan kirkossa. Beethoven: sinfonia nro 9. Malin Broman, joht. Kaisa Ranta, sopraano, Matthias Rexroth, tenori, Ville Rusanen, baritoni. ?. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Ke 11.5. To 19.5. Ke 18.5. Kuusankoskitalossa. Georg Nigl, baritoni. Niillas Holmberg, joiku ja lausunta. Schumann: Adagio ja Allegro op. Prokofjev: Sarja baletista Romeo ja Julia, Bach: Klaveerikonsertto no 3 D, Hindemith: Teema ja neljä variaatiota (’Die vier Temperamente’), Štšedrin: Sarja baletista Nainen ja sylikoira, Mustonen: Nonetto II. Ville Matvejeff, joht. Tarkiainen: Midnight Sun Varitions, Kuusisto: Sellokonsertto, Elgar: Enigma-muunnelmat. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa To 5.5. Weber: Klarinettikvintetto, Verdi: Jousikvartetto e, Bottesini: Duo concertante Bellinin Puritaanit -oopperan teemoista. Anna-Maria Helsing, joht. Rumon Gamba, joht. Olarin kirkossa. OULU SINFONIA To 19.5. Su 15.5. ja viulu. Emil Holmström, piano, Sanna Iljin, sopraano. 6 nro 4 A. Tomas Djupsjöbacka, joht. S. Mahler: Des Knaben Wunderhorn, Shostakovitsh: Sinfonia nro 8. ja kontratenori, Liliya Gaysina, sopraano, Aapo Häkkinen, cembalo. Taipalsaaren kirkossa. Adams: Shaker Loops, Lehtonen: Konsertto sähköviululle, loopperille ja 11 soolojouselle. John Storgårds, joht. Laurentius-salissa. Nuorten solistien konsertti. Anja Bihlmaier, joht. Räihälä: Corpi celesti, Glinka: Trio pathétique, Vaughan Williams: Jousikvartetto nro 2 a. Dmitry Sinkovsky, joht. Santtu-Matias Rouvali, joht. Dimas Ruiz Santos, joht. Su 15.5. ja viulu. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 12.5. Saleem Ashkar, piano. Anu Komsi, sopraano. 59 R ONDO C LASSIC 5|2022 Carl Orff: Carmina Burana. Ylva Stenberg, sopraano, Tuomas Katajala, tenori, Niina Keitel, altto, Giorgi Kirof, basso. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI To 5.5. Musiikkikeskuksessa. Pe 20.5. Promenadisalissa. KYMI SINFONIETTA Ke 11.5. Erkki Lasonpalo, joht. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 5.5. Snellman-salissa
Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 12 nroa 118 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 18.5.-30.9.2022 BALDERIN SALI, HELSINKI HELSINKI Ohjelma ja liput: www.acktefestival.fi rondo_94x127_actefestival.indd 1 rondo_94x127_actefestival.indd 1 5.4.2022 13.26 5.4.2022 13.26. 63 R ONDO C LASSIC 5|2022 Tieto ja tunne samassa paketissa
klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Konserttikauden 2021-2022 päätöskonsertti Radion sinfoniaorkesteri, Nicholas Collon, kapellimestari. Markus Lehtinen, sol. Kahden jälkimmäisen johdolla NY Phil levytti valtaisan katalogin Columbialle luoden perustan orkesterin maineikkaalle studiouralle, jota myöhempien musiikillisten johtajien kaudella on jatkettu vaihtelevalla menestyksellä. Alan Gilbertin astuessa puikkoihin vuonna 2009 NY Phil aloitti konserttiensa digitaalisen julkaisun Applen iTunesissa. T: In Films. klo 15.45 Firestarter: Bangarra-tanssijat (Yle Teema & Areena) Teema tanssii: koskettava dokumentti v. Lisäksi nykyinen musiikillinen johtaja Jaap van Zweden väistyy tehtävästään 2024 keväällä. Levyjen parasta antia ovat soinniltaan huikea Stravinskyn Kevätuhri (1911–13/1947) ja detaljeiltaan hiottu Debussyn La Mer (1903–05), jonka päätösosassa kajahtaa harvoin kuultu vaskifanfaari. Kahden viimeksi mainitun elämä päättyi traagisesti oman käden kautta. Norjalainen viulisti Eldbjørg Hemsing on esiintynyt huippuorkestereiden kanssa 11-vuotiaasta lähtien. V. Samalla Gilbert ja orkesteri jatkoivat perinteistä levytystoimintaa tanskalaisen Dacapo Recordsin kanssa julkaisten niin oivallisen Lindberg-abumin kuin hienon Nielsen-syklinkin. Konsertti oli määrä pitää Ukrainan Odessassa, mutta jouduttiin sotatilanteen takia siirtämään Latvian Liepajaan. Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op. Suora yhteislähetys Yle Teema & Fem ja Yle Radio 1 klo 18:30-n.22:30 Television klassisen musiikin poimintoja Yle Teemalla ja Areenassa 1.5.–31.5.2022 Aikataulullisten syiden vuoksi lehden mennessä painoon ei ollut mahdollista saada toukokuun Yle Radio 1 ohjelmatietoja. NEW YORKIN FILHARMONIKOISSA eletään kiinnostavia aikoja. Hän on myös kolmen lapsen äiti. Orjuus. 64 R ONDO C LASSIC 5|2022 New Yorkin filharmonikot kotiutuvat uusittuun saliin ja verkkoon New Yorkin filharmonikkojen digitaalinen sisältö on vasta muotoutumassa, mutta loisteliaasta historiasta on mistä ammentaa. Seksi. Sibeliuksen Finlandiaan päättyvässä konsertissa kuullaan myös latvialaisen Peteris Vasksin, ukrainalaisen Valentin Silvestrovin ja tsekkiläisen Leoš Janá?ekin musiikkia. Sunnuntai 22.5. 35 Robert Schumann: Sinfonia nro 1 B-duuri ”Kevät” op. Suora yhteislähetys Yle Teema & Fem ja Yle Radio 1 klo 18:30-21:30 Lauantai 28.5. klo 19.00 Yle Areena & Yle Radio 1 Helsingin kaupunginorkesteri, Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari, Christian Tetzlaff, viulu. Aasialaiseen perusruokavalioon kuuluvan tuotteen kiertokulkua tulkitaan eri teemoina: maaperä, tuuli, siitepöly, auringonvalo, jývä, tuli ja vesi. vähemmän tunnettua irlantilaisten palkkaorjien ja Afrikasta Yhdysvaltoihin tuotujen orjien yhteyksiä T: Tyrone Productions/ Create One, Irlanti ja mm. Tuomas Katajala Perjantai 20.5. Sivan Magen, harppu. Yle (2021). Massamuutto ulkomaille. Irlantilaiset ja afroamerikkalaiset historioitsijat valottavat mm. (Uusinta) Sunnuntai 8.5. David Donnellyn dokumentissa seurataan kolmea musiikista menestystien löytänyttä naista. Tatjana Berman on venäläisyntyinen, lapsitähtenä aloittanut viulisti, joka nykyään vie klassista musiikkia amerikkalaisiin kouluihin. ohjelmatiedot YLE Radion sinfoniaorkesterin konsertit välitetään suorina lähetyksinä Areenassa ja viivästettyinä tv-lähetyksinä klo 20.00 Teemalla. klo 13.00 (Areena-suora), su 8.5. Kulttuurinen fuusio. klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Sakari Oramo, kapellimestari, Lisa Batiašvili, viulu. Sunnuntai 8.5. Soloists of the New York Philharmonic -levyllä puolestaan orkesterin äänenjohtajat pääsevät esiin Coplandin, Barberin, Adolphen, Bolcomin ja Mozartin konserttojen solisteina. O: Wayne Blair ja Nel Minchin. Laulusolistina on latvialainen mezzosopraanotähti El?na Garan?a. Kaudella 2022–2023 orkesterin podiumilla vierailevatkin Hannu Lintu, Esa-Pekka Salonen, Susanna Mälkki, Dalia Stasevska, Klaus Mäkelä ja Santtu-Matias Rouvali. Hän tulkitsee Luciano Berion laulusarjan Folk Songs. 1969 perustetusta, Australian alkuperäisväestön kulttuurista ammentavasta tanssiryhmästä. Anna Clyne: This Midnight Hour Karol Szymanovski: Viulukonsertto nro 1 op. Australia (2020). Bangarra (”tulentekijä”) Dance Theatre tunnetaan vahvasta ja ilmaisuvoimaisesta tanssista, visuaalisuudesta ja ainutlaatuisesta äänimaailmastaan. klo 19.00 Yle Radio 1 & Areena klo 20.00 Yle Teema (viivästetty) Radion sinfoniaorkesteri, Matthew Halls, kapellimestari, Augustin Hadelich, viulu. Jean Sibelius -viulukilpailun finaalilähetykset Perjantai 27.5. Sunnuntai 15.5. Orkesterin 140-vuotinen, valoisia ja synkkiä vaiheita sisältävä historia on esimerkki idän ja lännen liitosta ja musiikin voimasta. RSO:n konsertit Keskiviikko 4.5. Nurejeviin verrattu atleettinen tanssija Russell. klo 15.40 Askel vapauteen: Irlannin tanssin tarina (Yle Teema & Areena) Uskonto. Vuonna 1842 perustettu orkesteri palaa syksyllä täysin uusittuun konserttisaliinsa David Geffen Halliin, joka remontoitiin läpikotaisin koronasulkujen aikana. Tuore dokumentti siitä, kuinka nämä tekijät ja tässä järjestyksessä muovasivat perinteisestä irlantilaisesta kansantanssista nykypäivän maailmanlaajuisen ilmiön Riverdancen tyyliin. klo 14.00 Yle Areena & Yle Radio 1 Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea Joht. Lucia Caruso on Argentiinassa syntynyt elokuvasäveltäjä. Sibeliuksen ohella kapellimestareillamme on tuomisinaan myös Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin ja Salosen teoksia. Jaap van Zwedenin johdolla orkesteri on taltioinut tähän mennessä viisi albumia Deccan alaisuuteen perustetulle Decca Gold -levymerkille. Samoin Beethovenin viides (1804–08) ja seitsemäs (1811–12) sinfonia piirtyvät tallenteilla raikkaina. Suora yhteislähetys Yle Teema & Fem ja Yle Radio 1 klo 18:30-21:30 Sunnuntai 29.5. klo 13.30 (televisio) Eurooppa-konsertti 2022 Liepajasta Berliinin filharmonikkojen vuotuinen vapunpäivän konsertti on Ukraina-teemainen. Tarinan keskushenkilöinä on kolme Pagen veljestä: taiteellinen johtaja Stephen, musiikista ja äänisuunnittelusta vastannut David ja mm. Näissä puittein dokumentoitiin myös Lindbergin (2009–2012) ja Salosen (2015–2018 säveltäjäresidenssien satoa kiitettävästi. 38 Perjantai 13.5. Alkuvuosina julkaisut kattoivat koko kauden konsertit, myöhemmin musiikkia julkaistiin valikoivammin. Vallankumous. Nälänhätä. uuden hienon konserttisalin ansiosta. Vieraat valloittajat. Pierre Boulez hioi sointia rohkealla modernistisella ohjelmistolla, kun taas Zubin Mehtan kanssa liikuttiin perinteisemmillä vesillä. klo 16.10 Cloud Gate Dance Theatre: Riisi (Yle Teema & Areena) Teema tanssii: Maailmankuulu taiwanilainen tanssiryhmä esittää koreografi Lin Hwai-minin teoksen Rice (Riisi), jota ryhmä on esittänyt kymmenissä maailman maissa. ”Tuulisen kaupungin” hienossa Great Amber -konserttitalossa orkesteria johtaa Kiril Petrenko. Tästä kertoo Sun Shuyunin ohjaama dokumentti. klo 16.30 Shanghain sinfonikkojen tarina Yle Teema (Yle Teema & Areena) Shanghain sinfoniaorkesteri on yksi Kiinan tunnetuimmista orkestereista. Kiinan vallankumous ja varsinkin kultuurivallankumous olivat orkesterille traagisia, mutta nykyään orkesteri kukoistaa mm. 1879 kaupunkiin perustettiin vain ulkomaalaisten iloksi, ulkomaisin voimin orkesteri, josta italialainen pianisti Mario Paci aktiivisesti muokkasi sinfoniaorkesterin 1920-luvulla. New Yorkin filharmonikoiden 180-vuotisen historian aikana orkesteria ovat luotsanneet niin Gustav Mahler, Bruno Walter kuin Leonard Bernsteinkin. Claude Debussy: La Mer Lotta Wennäkoski: Sigla, harppukonsertto, kantaesitys (Ylen tilaus) Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 HKO:n konsertit Sunnuntai 1.5. Dvo?ák: Viulukonsertto: Janá?ek: Sinfonietta. 61, Franz Schubert: Sinfonia nro 5 B-duuri D.485 Keskiviikko 18.5. Ne löytyvät Rondon nettisivuilta niiden valmistuttua osoitteesta www.rondo.fi Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi YLE RADIO 1 | YLE TEEMA. Sunnuntai 29.5. Spekulaatiot hänen seuraajastaan käyvät luonnollisesti vilkkaana, ja niiden puitteissa esillä on ollut monta suomalaisnimeä. klo 15.15 Forte – musiikin vahvat naiset (Yle Teema & Areena) Unelmia, tasapainoilua, voimaa. Muita musiikkija tanssiohjelmia Sunnuntai 1.5
Tämä koskee myös Suomen Musiikinopettajien Liiton SMOL:n jäseniä. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Nykyisenä tilaajana voit rekisteröityä rondo.fi -sivustolle, jolloin pääset lukemaan kattavasti paitsi uusimman lehden myös koko digiarkiston uutiset, arviot ja artikkelit. Osoite saatiin käyttöön, kun se vapautui Lahdessa toimintansa päättäneeltä sisustusliikkeeltä. ainoastaan digilehtinä, ja tilaajat voivat lukea lehdet rondo.fi -sivuilla. Se ilmestyy 31.5. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Kesän festivaaleja ja muita tapahtumia Rondo seuraa uutismaisesti niin, että lehden tilaajat voivat lukea esimerkiksi konserttija ooppera-arviot tuoreeltaan rondo.fi -sivuilta. Seuraava painettu Rondo 9/2022 avaa ilmestyessään 31.8. MATTI TUOMISTO rondon nettisivujen osoite on rondo.fi. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. kännykältäsi tai tabletiltasi. laajan näkymän musiikkielämän syyssesonkiin. Kesänumerot 7 ja 8/2022 ilmestyvät 1.7. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 6/2022 ilmestyy 31.5.2022 R ONDO info RONDO CLASSIC -lehden verkkosivujen uusi osoite on lyhyt ja selkeä: rondo.fi. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. ja sisältää laajan katsauksen Suomen musiikkikesän festivaaleihin ja tapahtumiin. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Ennen kesää julkaistaan vielä yksi painettu Rondo 6/2022. ja 1.8. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa. Myös vanha osoite rondolehti.fi pidetään avoimena siirtymäkuukausien ajan, mutta kaikki päivitykset keskitetään osoitteeseen https://rondo.fi Nettiosoitteen vaihtuessa toteutuu myös sivuston uudistus. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. . Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö