5 2023 15,00 € festiv aalikesä 2023 Klassisen musiikkike sän parhaat tapahtum at CLASSIC elina vähälä tuo teemoja ja tarinoita Naantaliin 60 RONDO VUOTTA 1963 – 2023 Sam Taskinen Transnainen bassobaritonina LUONNON INSPIRAATIOT soivat kesäfestivaaleilla Rivisoittajankin ääni kuuluviin ORKESTERISSA Mikä saa muusikon VAIHTAMAAN URAA. cd
KAMARIMUSIIKKI 9.-22.7.2023 JUURET JA SIIVET. # kuhmofestival kuhmofestival.fi facebook.com/kuhmofestival @kuhmofestival KUHMON 53
klo 19.00 ja 21.00 HARRY POTTER IN CONCERT Philharmonia Orchestra • Anthony Gabriele, kapellimestari • John Williams Patrick Doyle Nicholas Hooper Alexandre Desplat • Musiikkia Harry Potter -elokuvista. Liepajan sinfoniaorkesteria Latviasta ja Philharmonia Orchestraa Lontoosta taiturimaisten kapellimestarien johdolla, 13 pyhän assyrialaisen isän luostarin kuoroa Georgiasta ja Latvian kansalliskuoroa sekä taiturimaisia klassisen musiikin ryhmiä ja upeita solisteja kotimaasta ja maailmalta. klo 19.00 ISOT BEET Janoska Ensemble • Bach – Beethoven – Brahms – Bartók – Bernstein – Brubeck • Huikeaa virtuositeettia ja tajunnan räjäyttävää vauhtia sisältävä konsertti yhdistelee klassista, sekä viihde-, jazzja popmusiikkia ja improvisaatiota. Mikaelin kamarimusiikkisali • Liput 35/25€ Ti 1.8. klo 17.00 KAIPAUS Kajsa Dahlbäck, sopraano • Kirill Kozlovski, piano • Saariaho – Boulanger – Ustvolskaja Kaipaus on yhdistävä teema konsertissa, joka esittelee maailmankuulujen naissäveltäjien pakahduttavaa musiikkia. klo 19.00 LICENCE TO LOVE Mari Palo, sopraano • Tomi Metsäketo, tenori • Maija Linkola, viulu • Saku Mattila, kitara • Jukka Nykänen, piano • Musiikkia James Bond -elokuvista. klo 19.00 ja 21.00 Philharmonia Orchestra • Anthony Janoska Ensemble Philharmonia Orchestra Santtu-Matias Rouvali Mikkelissä kuullaan 28.7.-5.8. Pitäjänkirkko • Liput 49/39€ La 29.7. klo 17.00 CELLOVE Tatu Kauppinen, sello • David Munk-Nielsen, piano • Janá?ek – C. klo 17.00 MISTÄ SYNTYY SUOMALAISEN MUSIIKIN MENESTYSTARINA Erkki Liikanen, juontaja • Lilja Haatainen (11v), viulu (Louis Spohr-viulukilpailun alle 13v sarjan voittaja) • Liisa Malmivaara, piano Kreisler – Bruch • Yksitoistavuotiaan viulun ihmelapsi Lilja Haataisen ja pianisti Liisa Malmivaaran konsertin jälkeen keskustellaan Erkki Liikasen johtamassa paneelissa niistä tekijöistä, joista suomalaisen musiikin menestystarina syntyy. Mikaelin kamarimusiikkisali • Liput 25/20€ To 3.8. klo 15.00 AVAJAISET Mikkelin kaupunginorkesteri • Aliisa Neige Barrière, kapellimestari • Mikkelipuisto Vapaa pääsy! La 29.7. klo 21.00 MUSICA DIVINA Arkkimandriitta Seraphim Bit-Haribi • Choir of the Monastery of 13 Assyrian Holy Fathers • Pieni georgialainen luostarikuoro laulaa Arkkimandriitta, Isä Serafimin johdolla psalmeja, hymnejä ja rukouksia Aramean kielellä. • Mikaelin kamarimusiikkisali • Liput 35/25€ Pe 4.8. klo 14.00 LOPPUUNMYYTY FROM LONDON WITH LOVE 1 Philharmonian kamarimusiikkiyhtye To 3.8. • Tuomiokirkko • Liput 35/25€ Su 30.7. Tervetuloa musiikin juhlaan!. Pe 28.7. • Mikaelin MT-sali • Liput 59/49€ Su 30.7. Mikaelin MT-sali • Liput 59/49€ Ke 2.8. • Mikaelin kamarimusiikkisali • Liput 35/25€ Ke 2.8. klo 19.00 KAIKKI RAKKAUDESTA State Choir Latvia • M?ris Sirmais, kuoronjohtaja • Brahms – Schumann – Vasks – Pärt • Latvian kansalliskuoro on Baltian maiden suurin ja merkittävin ammattilaiskuoro. • Mikaelin MT-sali • Liput 139/119/99€ Pe 4.8. Schumann – R. klo 20.00 LOPPUUNMYYTY JOUTSENTEN SIIVILLÄ Philharmonia Orchestra • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari • Yulianna Avdeeva, piano La 5.8. klo 20.00 LICENCE TO FALL IN LOVE Philharmonia Orchestra • Erkki Lasonpalo, kapellimestari • Illan ohjelma ja solistit täydentyvät myöhemmin. • Mikaelin MT-sali • Liput 49/39€ Ti 1.8. klo 17.00 VIOLIN LOVE Inmo Yang, viulu • Irina Zahharenkova, piano Beethoven – Brahms – Webern – Furrer Sibelius -viulukilpailun 2022 voittaja Inmo Yang on lumonnut esityksillään niin yleisön kuin useiden kilpailuiden tuomaristonkin. Tuomiokirkko • Liput 59/49€ Ma 31.7. Mikaelin kamarimusiikkisalissa • Liput 25/20€ Pe 4.8. klo 20.00 LOPPUUNMYYTY SUURINTA ROHKEUTTA ON RAKASTAA Philharmonia Orchestra • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari • Inmo Yang, viulu To 3.8. klo 19.00 WORLDLY LOVE Liepajan Sinfoniaorkesteri ja Latvian kansalliskuoro • Gennadii Chernov, kapellimestari Carl Or : Carmina Burana • Kohtalon voimaa 120 hengen voimalla. klo 14.00 FROM LONDON WITH LOVE 2 Philharmonian kamarimusiikkiyhtye Konsertin ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. • Mikaelin MT-sali Liput 79/69/59€ Musiikin juhlaa Saimaan maisemissa Janoska Ensemble Arkkimandriitta Seraphim Bit-Kharibi & Monastery of 13 Holy Assyrian Fathers Choir -kuoro Liepajan sinfoniaorkesteri Latvian kansalliskuoro mikkelinmusiikkijuhlat.fi Inmo Yang Philharmonia Orchestra Santtu-Matias Rouvali Erkki Lasonpalo, taiteellinen johtaja Lipunmyynti ryhmille: tickets@mikkelinmusiikkijuhlat.fi Liput kaikkiin konsertteihin: Rouvali, kapellimestari • Yulianna La 5.8. klo 17.00 RE/LOVE Ensemble Gamut! • Aino Peltomaa I Laulu, keskiajan harppu, perkussiot, elektroniikka • Ilkka Heinonen I Jouhikot, laulu, perkussiot, elektroniikka • Juho Myllylä I Nokkahuilut, laulu, elektroniikka • Meditatiivinen yhdistelmä gregoriaanisia rukouksia, kehtolauluja, improvisaatiota ja elektroniikkaa. Schumann – Rahmaninov • Moninkertainen pianokilpailuiden voittaja David Munk-Nielsen ja Turun sellokilpailun tuore voittaja Tatu Kauppinen ultraromanttisessa konsertissa
7 Pääkirjoitus: Kaukana kavala maailma 8–12 Sam Taskisen haastattelu 14–17 Rivisoittajien ääni kuuluviin 18–19 Laura Hynnisen monet eri äänet 20–21 Sibelius-Akatemian salille käyttöä 22–23 Kantaesitys: Outi Tarkiaisen uudet teokset 25 Olli Virtaperkon kolumni 26–27 Kulmalla: Ruusut 28–37 Festivaalikalenteri 2023 39 Lauri Toivion sarjakuva 40–44 Alaa vaihtaneet muusikot 46–47 Kamarikuoro Audite juhlii 48–51 Kuukauden klassikko: Rahmaninovin Kellot Rondo arvioi 53 – 59 • Siegfried Kansallisoopperassa • Ring Berliinin Valtionoopperassa • CD ja DVD -sivut suomessa soi 60 – 61 • Kausi päättyy jäähyväisiin • Toukokuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 62 – 63 • Luksusta kaikille Media 64 • Yle Teema ja striimit 66 Rondo palvelee 67 Kai Amberlan kolumni sisältö
SAM TASKISEN ääni alkoi kehittyä harppauksin, kun hänen ei enää tarvinnut näytellä omassa elämässään, ainoastaan lavalla. Myös uusi musiikki ja lied ovat sydäntä lähellä. Lähitulevaisuudessa on luvassa mieluisia roolidebyyttejä keskieurooppalaisissa taloissa. Lappeenrantalaislähtöinen oopperalaulaja on tämän kauden päättyessä heittäytymässä freelanceriksi työskenneltyään useamman vuoden kiinnityksillä Sveitsissä ja Saksassa. vapaa ääni Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN s. Hän on kuitenkin oopperalaulajana erityinen myös toisella tapaa: hän on transtaustainen nainen, jonka äänityyppi on bassobaritoni. Taskisen äänityyppi on melko harvinainen, mikä on osaltaan edistänyt urakehitystä. Viimeisen neljän vuoden aikana ääni on kehittynyt selvästi dramaattisempaan suuntaan, ja siirtymä raskaamman äänityypin rooleihin on ollut mukavasti käynnissä jo jonkin aikaa. 8 R ONDO C LASSIC 5|2023 AM TASKISEN laulajanuralla eletään mielenkiintoisia hetkiä. Taskinen on nainen, joka laulaa dramaattisen bassobaritonin rooleja
Ja joskus ohjaaja on voinut tuoda tarinaan uuden tason, kun hahmon ei väkisin tarvitse olla mies.” Esimerkiksi eräässä Toscan tuotannossa Taskisen laulama Angelotti, pakosalla oleva konsuli, yhdistettiin sisareensa, markiisitar Attavantiin. ”Kun vapauduin ihmisenä, äänikin vapautui valtavasti”, Taskinen kertoo. Taskisen ei tarvinnut rakentaa instrumenttiaan uudelleen, vaikka keho muuttui – päinvastoin hänen äänensä pääsi nyt kehittymään vapaammin. Monet laulajat pitävät pahiksen rooliin heittäytymistä kiehtovana tehtävänä. Sopraanoille on puolestaan sävelletty hahmoja, jotka ovat pieniä poikia (Pelléas ja Mélisanden Yniold, Wilhelm Tellin Jemmy), nuorukaisia (Parsifalin knaapit ja Mestarilaulajien oppipojat) si paljon juuri leukoihin ja kaulan alueelle.” Äänellinen kasvu oli ollut hyvässä vaiheessa, ja transitioprosessin alkaminen vain vauhditti sitä. Työ on työtä, vaikkakin tässä tapauksessa erityistä omistautumista vaativaa. Vapauttavia roolitöitä Jos tenorit ovat kirkasotsaisia sankareita ja bassot isällisiä auktoriteetteja, baritonit ja bassobaritonit ovat tyypillisesti oopperoiden sadisteja, esimerkkeinä Toscan Scarpia tai Faustin Mefistofeles. Pandemia-aikana hän kuitenkin huomasi, että jotakin oli tehtävä. Kun ooppera taidemuotona nousi ensimmäiseen kukoistukseensa 1600–1700-luvuilla, korkealla äänellä laulavat miehet olivat sen tähtiä. Gallenin oopperassa hän sai kokeilla siipiään laajoissakin dramaattisen äänen rooleissa, kuten Franz Schmidtin Notre Dame -oopperan Quasimodona. 10 R ONDO C LASSIC 5|2023 ”Ne ovat niitä tyyppejä, jotka tulevat kahdeksi minuutiksi lavalle ja jyrähtävät, että te teette väärin”, Taskinen karrikoi. Vaikka hän heräsi suhteellisen myöhään siihen, että haluaa oopperalaulajaksi, ammatinvalintaan ei ole liittynyt kriiseilyä. Miespuoliset henkilöt ovat esittäneet naishahmoja, naispuoliset mieshahmoja. Jotkut ohjaajat ovat kuitenkin hyödyntäneet sitä, että maskuliinisen hahmon esittäjänä on nainen. TRAVESTI MERKITSEE oopperan ja teatterin maailmassa sananmukaisesti ”naamioitunutta”, sitä, että roolihahmon ja sen esittäjän sukupuoli ei ole sama. ”Jännittäminen vaikuttaa toTranstaustaiset laulajat ovat tekemässä tuloaan oopperan kentälle. Korkea ääni on voinut edustaa sekä äärimmäisen maskuliinisia että äärimmäisen feminiinisiä hahmoja. Väkivaltainen kastraattitraditio jäi historiaan, mutta sen jäljiltä esimerkiksi Händelin, Mozartin ja Rossinin oopperoiden monia rooleja voi tänä päivänä laulaa joko kontratenori tai mezzosopraano. Muita tunnettuja mezzosopraanoiden miespuolisia roolihahmoja ovat Ariadne auf Naxosin Säveltäjä, Rossinin Tuhkimon Prinssi, Lepakon Orlovsky sekä Bellinin Capuletit ja Montaguet -oopperan Romeo. ”Kun joutui viettämään niin paljon aikaa itsensä kanssa, piti pysähtyä, ja se teki hyvää.” Taskinen aloitti sukupuolenkorjausprosessin alkuvuodesta 2021. ”Mietin aina ensin, miten tämä tyyppi kävelee.” Enimmäkseen Taskinen esittää miespuolisia henkilöhahmoja, joita varten hänet muokataan puvustuksella maskuliinisemman näköiseksi. Alun perin syynä oli se, että naisten työskentely näyttämöllä oli kiellettyä tai harvinaista. Siinä ei ole mitään uutta: oopperassa ääni on alusta asti ollut ilmaisun väline, joka ei ole sidottu sukupuoleen. Totta kai tukea instrumentin kan. ”Kun kurkunpää on valmiiksi kehittynyt, ei se enää lähde kutistumaan. Transitio on pitkä, suorastaan koko elämän mittainen matka. KUN NAISET 1700-LUVUN AIKANA nousivat oopperalavoille, poikien ja nuorten miesten roolihahmoja alettiin säveltää naisille. Myöskään itsen hyväksyminen ei ole koskaan ollut hänelle varsinainen ongelma. Vaikutukset elämään ja työhön tuntuivat silti heti. Traditio näkyy myös Purcellin oopperoissa. Ranskassa oopperalavalla nähtiin siis sekä naisettä miespuolisia laulajia, ja miehet esittivät sekä miesettä naispuolisia hahmoja. ”Esimerkiksi paholaismaisissa, ei-ihmismäisissä rooleissa sukupuolesta ei ole tarvinnut tehdä pointtia, vaan voin vain olla millainen olen. Ranskalaisessa barokkioopperassa miespuolinen sankari oli yleensä korkea tenori eli haute-contre, mutta äänityypille sävellettiin myös paljon feminiinisiä mytologisia hahmoja – vaikkapa Maalaustaiteen personifikaatio Charpentierin Les arts florissants -oopperassa, jonka kantaesityksessä hahmoa esitti säveltäjä itse. Niin kutsutuista housurooleista kuuluisimpia ovat Figaron häiden Cherubino ja Ruusuritarin Octavian. ”Pikkuhiljaa äänialaa täytyy laajentaa ja selvittää, missä ääni parhaiten istuu.” Dramaattisen bassobaritonin äänityyppi loksahti kohdilleen muutama vuosi sitten, ja nyt kalenteri on täyttymässä oman äänityypin rooleista. Sam Taskiselle, joka ei oikeastaan missään vaiheessa elämäänsä ole identifioitunut mieheksi, näiden roolihahmojen esittämisessä on vielä oma kierteensä. Ilmiö on yhtä vanha kuin teatteri ja ooppera itsessään – näyttämötaide on maailmojen luomista, ja lavalla kaikki on mahdollista. Elämänmittainen prosessi Taskinen kertoo laulajanurastaan kuin mistä tahansa ammatista. ”Äänessäni on aina ollut hyvä korkeus, mutta se ei tykkää istua korkealla pitkiä aikoja”, Taskinen kuvaa. Sam Taskinen identifioi itsensä pitkään muunsukupuoliseksi. Usein korkeiden tenoreiden esittämät naispuoliset roolit olivat koomisia, kuten Rameaun Platéen päähenkilönä esiintyvä sammakkomainen suonymfi, tai negatiivisia olentoja kuten noitia ja raivottaria. St. Oopperassa sukupuoli ja ääni eivät koskaan ole olleet sidottuja toisiinsa, vaan sukupuolta merkitsevämpi on ollut äänen karaktääri ja musiikin tyyli. Tällaisissa työtehtävissä ääni pääsee kehittymään aivan eri tavalla kuin laulutunneilla. ”Bassobaritoniroolit ovat usein kauheita tyyppejä, ja heitä on hirveän hauska esittää! On vapauttavaa, kun voin parodioida joitakin hirveitä ihmisiä, joihin olen törmännyt.” Taskinen lähtee rakentamaan roolihahmoja kehonkielestä käsin
Tietysti löydät sivuiltamme myös pitkäaikaisempaa arvoa omaavat artikkelit, laajat haastattelut ja syvälliset analyysit – aivan samat jotka paperilehdestäkin. klo 20 LIPUT 34 € 39 € Musiikkijuhlien ooppera-areena UPEITA KONSERTTEJA Liput 72€ 87€. klo 19 LIPUT 34 € 39 € Musiikkijuhlien ooppera-areena DIANDRA & OSMO IKONEN LA 17.6. klo 17 LIPUT 20 € Ilmajoen kunnantalo VIIHDEILTA: MATTI & TEPPO, SOULSISTERS PE 16.6. Ajassa mukana. SSIC V L Rondon verkkolehti elää myös numeroiden välillä. 18.6.2023 VAHVAN NAISEN MUOTOKUVA Sävellys: Eeva Kontu Libretto & ohjaus: Heta Haanperä Armi: Lilli Paasikivi UUSI KIPPARIKVARTETTI LA 10.6. (06) 424 2900 (KLO 9 16) | TOIMISTO@MUSIIKKIJUHLAT.FI Ilmajoen Musiikkijuhlilla 8. 12 € Tarjous irtonumeron lukijalle: Tilaukset osoitteesta www.rondo.fi 2 kk:n lukuoikeus kaikkeen verkkosisältöömme vain LIPUT WWW.MUSIIKKIJUHLAT.FI | PUH. Lisäksi verkkolehti kulkee automaattisesti älypuhelimesi mukana aina sinne, missä itsekin olet: mökille, odotustiloihin, liikennevälineisiin. klo 20 LIPUT 27 € 32 € Musiikkijuhlien ooppera-areena TIMO TUOMINEN SU 11.6. 13 R ONDO C LASSIC 5|2023 Irtonumeron ostaja! Paperinen Rondo ilmestyy noin kerran kuussa ja sen sisältö pysyy muuttumattomana ilmestymisten välillä, mutta verkkolehti täydentyy jatkuvasti: sähköisestä Rondosta voit lukea uunituoreet konserttiarviot, levyarviot, nopeat uutiset ajankohtaisista asioista
Ensin on kuultava, mitä halutaan muuttaa. Maria Mangelojan kokemuksen mukaan on hyvä sopia esimerkiksi työskentelykielestä. Rissasen mukaan kaikissa organisaatioissa on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä sekä niitä, jotka ajattelevat, että tämä ei kuulu työnkuvaani. Halusimme pohtia, mitä säilytämme ja mitä olemme valmiita muuttamaan. Viriten vetämä työskentely sisälsi kolme koko orkesterin yhteistä työpajaa sekä pienryhmätyöskentelyä. ”Ulkomaisten kapellimestarien kohdalla kieli on tietenkin englanti. Kuvassa Tampere Filharmonia.. ”Kouluttajan on aloitettava puhtaalta pöydältä. Tätä tiedostetaan pikkuhiljaa paremmin, ja Taideyliopistossakin olemme nyt lähteneet ammattiopiskelijoiden kanssa pohtimaan työelämätaitoja yhteisön näkökulmasta.” Kollegiaalista palautetta Jyväskylä Sinfoniassa on saatu hiljattain päätökseen työelämän kehittämiseen liittyvä prosessi. Toisen henkireiän muodostaa uuteen konserttimusiikkiin erikoistunut TampereRAW-yhtye, jonka soittajana, tuottajana ja taiteellisena johtajana hän työskentelee. On myös tärkeää kehua kollegaa: soitit tänään upeasti, ja sinun kanssasi on hienoa tehdä töitä.” Kaiken kaikkiaan Mangeloja kokee, että kamariorkesterissa on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Esimerkiksi työtai opintovapailla on mahdollisuus kehittää itseään. ”Moni tulee musiikkisuvusta, ja soittajien kesken muodostetaan pienestä pitäen kaveripiirejä. Työelämän kehittämisen lähtökohtana on, että muutoksen pitää lähteä työntekijöistä. Kapellimestari voi työviikon alussa selvittää, ketkä eivät puhu suomea ja tarvitsevat englantia tueksi. Rakastamme ammattiamme, mutta se myös estää näkemästä, että tätä ammattia voisi tehdä vähemmän kuluttavasti”, Angervo pohtii. Kuulluksi tulemisen kokemus tekee mahdolliseksi sen, että voidaan ottaa vastaan yhteisöstä nousevia muutosideoita ja parannusehdotuksia”, Päivi Rissanen kuvailee. Tällaisissa kokoonpanoissa tuttisoittajan vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat kuin yli 100 hengen orkesterissa.” Jokainen ääni merkitsee Kuten muuallakin työelämässä, johtaminen ja työelämän joustot vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Orkesterit ovat entistä kansainvälisempiä. Hänellä on kokemusta entuudestaan Helsingin kaupunginorkesterista, Radion sinfoniaorkesterista ja Tapiola Sinfoniettasta. ”Jyväskylä Sinfonian työilmapiiri on poikkeuksellisen hyvä. 16 R ONDO C LASSIC 5|2023 Orkesteri on monelle pitkäaikainen työpaikka, ja osa kollegoista on tuttuja lapsuusiän opinnoista alkaen. Viransijaisena tai tekemällä keikkaa pystytään jakaPalvelevan johtamisen näkökulmasta orkesteri on kuin kokoelma laatusoittimia, joita kuuluu arvostaa ja huoltaa. Työskentelyyn osallistui muun muassa alttoviulun varaäänenjohtaja Maria Mangeloja. Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteriin hän on kuulunut kesästä 2002 alkaen. Anna Angervo on tällä hetkellä opintovapaalla: hän opiskelee hallintotieteitä Vaasan yliopistossa. Suomalaisten kohdalla käytössä ovat pääsääntöisesti molemmat kielet. Oman identiteetin rakentuminen lapsesta eläkeikään näkyy myös orkesterien dynamiikassa. Pitää olla herkkyyttä. Angervokin aloitti soittamisen 3-vuotiaana. Samalla kun uusia taitavia soittajia tulee sisään, orkestereista häviää poistuvien myötä hiljaista tietoa ja vanhoja tarinoita, jotka ovat organisaation liimaa. Usein soittaja palaa työpaikalle hyvävoimaisena tartuttaen uutta intoa myös kollegoihinsa. Myös takapulttien muusikoilla on oikeus tulla kuulluksi. Pienemmissä ryhmissä lähdetään puhumaan asioista, ja pyritään käynnistämään reflektiota. ”Soittaminen on iso osa jokaisen muusikon identiteettiä, joten palautteen saaminen osuu ehkä syvemmälle kuin jossain toisessa ammatissa. Kun uudet muusikot tietävät, mihin he ovat tulossa, on rekrytoinnissa hyvät mahdollisuudet onnistua”, Mangeloja sanoo. ”Pääkaupunkiseudulla se on helpompaa, koska soittajat voivat tehdä viransijaisuuksia toisissa orkestereissa. ”Meillä on Jyväskylässä 39 muusikkoa. ”Kukaan ei kuitenkaan työskentele yksinään vakuumissa. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa 30 prosenttia muusikoistamme on eläköitynyt tai eläköitymässä parin vuoden sisällä. Samalla kannetaan historian taakkaa – eihän meillä ole kokemusta muunlaisista yhteisöistä. Angervon mielestä orkestereissa kannattaisi kehittää myös työnkiertoa. Silloin haetaan ratkaisuja, jotta ne soisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Eläköitymisaalto koskettaa monia muitakin orkestereita. Kielikysymys on vielä haastavampi kokouksissa, koska kaikille ei ole luontevaa puhua englanniksi.” Mangelojan mukaan yksi yleinen kehittämiskohde on kollegalle annettava palaute
Toivoisin, että yleisö pystyisi unohtamaan tietynlaiset identiteettilokerot.” Myös sysmäläisiä juuria kunnioitetaan: ” Sanna Salonen ja Verna Kylmänen ovat tutkineet vanhoja sysmäläisiä nuottikäsikirjoituksia. Rytmi ja sommittelu on tärkeää sekä kuvataiteessa että musiikissa.” Tulevat esitykset ovat moniaistisia kokonaisuuksia, joissa Hynninen käyttää harpun ja oman äänensä lisäksi live-elektroniikkaa, ja tilallisuus tuo lisäulottuvuuden esityksiin. Live-esiintymisissäni on aina yllättäviä elementtejä mukana. Hän myös kertoo, että erilaiset ilmaisutavat impulsoivat toisiaan: ”Jotkut visuaaliset ärsykkeet synnyttävät tietynlaisia äänellisiä mielleyhtymiä; tietynlaiset äänet taas synnyttävät erilaisia muotoja ja värejä. Hannu Norjanen Olli Saari, urut LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 30/25, 20/15, 10 € • NUMEROIDUT RIVIT PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Pääsykokeet kuoroon TI 23.5.2023 JA MA 28.8.2023 KLO 18 Ilmoittautuminen www.cantoresminores.fi/paasykoe J. 19 R ONDO C LASSIC 5|2023 Sysmän suvisoitossa Hynninen toimii taiteellisena johtajana seuraavat kolme kautta. ”Mikään ei ole keventynyt”, hän naurahtaa. Tämä on todella mielenkiintoista ja sopii minulle; tykkään ratkoa yhtälöitä. KLO 17 TUOMIO KIRKKO Äideistä parhaimmalle! Cantores Minores CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaiset Joht. Brahms: Ein deutsches Requiem PE 3.11.2023 KLO 19 • TUOMIOKIRKKO Cantores Minores ja Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) Iiro Rantala: Jouluoratorio SU 10.12.2023 KLO 18 • MUSIIKKITALO J.S. On tulossa monipuolinen kattaus mahdollisimman erilaisia esiintyjiä ja tunnelmia. Moniaistista materiaalia Tällä hetkellä Hynninen työstää uutta taidekokonaisuutta, jonka ensiesitys on elokuussa Kokonainen-festivaalilla Janakkalassa. Elämää ei voi hallita Hynninen kertoo, että hän on ollut aina tietoinen elämän rajallisuudesta: ”Aina minulla on ollut kiire ja sellainen tunne, että pitää olla askeleen edellä. Elämää ei voi hallita.” Intuitio on läsnä Otilia-levyllä mutta myös Hynnisen elämässä yleisemminkin: ”Luotan intuitioon paljon. Taidekokonaisuudessa musiikki ja visuaalisuus kietoutuvat toisiinsa: ”Työstän musiikkia ja visuaalista materiaalia rinnakkain. Luovaa vapautta erilaisin ilmaisuin cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores KONSERTTIYHTEISTYÖSSÄ MUKANA: Helsingin seurakuntayhtymä, Taiteen edistämis keskus, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto HELSINGIN SANOMAT • INNOFACTOR • SEB • VEHO SU 14.5. En ole koskaan ehtinyt miettimään, että mitähän tällä elämällä tekisi.” Edes vanhemmiten ja vapaan taiteilijuuden myötä hän ei ole päässyt eroon tästä tuntemuksesta. Heidi Luukka-Vanhanen • Virve Magdaleno Terhi Orpana • Anna Hurme • Timo Pihkanen Prof. Yhdessä tekniikassa ja tyylissä pysymistä pidetään vakavasti otettavana. Saman Lauran maailman voi kokea Helsinki Harp Festival -tapahtumassa Musiikkitalossa syyskuun alussa. Bach: Jouluoratorio PE 15.12.2023 KLO 19 • TUOMIOKIRKKO Perinteinen Joulukonsertti KE 20. JA TO 21.12.2023 KLO 18 & 20 • TUOMIOKIRKKO TAPAHTUMIA 2023. Hynninen on mielissään uudesta pestistään: ”Edeltäjäni Elina Vähälä pyysi minua tähän hommaan. Minulle monipuolisuus on kuitenkin tärkeämpää, enkä välitä, vaikka se söisi uskottavuuttani”, Hynninen pohtii. Yleensä asiat menevät oikein sen avulla.” . Toki monet töistäni ovat pitkäjänteisiä projekteja, mutta elämä menee, miten menee, vaikka kuinka yrittäisi suunnitella. Inspiraation Hynninen löytää usein luonnosta, tunteista ja muistoista. Heidän duonsa esittää tätä vanhaa paikallista kansanmusiikkia tapahtumassa”, kertoo Hynninen. Musiikissani on usein oudonkauneutta ja surumielisyyttä.” Tänä kesänä Hynnistä on mahdollista kuulla myös esimerkiksi Riihimäen kesäkonserteissa ja Hiljaisuus-festivaalilla Kittilässä. ”Muistot ja tunteet ovat usein hyvin hienovaraisia ja häilyviä. Kun Hynniseltä kysyy, onko hänellä tulevaisuuden haaveita, hän vastaa: ”En ole unelmoija ollenkaan
Se onkin ollut Seriös-konserttien tunnelman luoja ja tärkeä osa niiden identiteettiä. Tätä ideaa soisi elvytettävän. Helsinki Seriös on tällä hetkellä ainut säännöllinen ulkopuolinen käyttäjä. Erityisesti taiteellisiin jatkotutkintoihin kuuluvat konserttisarjat saavat listat pullistelemaan. Tällä hän viittasi sarjan kodin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talon saliin. Sibelius-Akatemialla on Musiikkitalossa käytössään jo neljä pienempää salia ja R-talon kamarimusiikkisali, ja harvoin tilaisuudet vetävät niin paljon väkeä, että iso sali olisi sen puolesta tarpeen – lukuun ottamatta Sibelius-viulukilpailuja ja muita poikkeuksia. Opiskelijoiden aikaansaannosten seuraaminen on kiinnostavaa, koska ne kertovat siitä, mistä tulevaisuuden tekijät ovat kiinnostuneita. Tällöin virisi toive, että voisiko salia palauttaa koko musiikkielämän palvelijaksi. Monessa musiikin ystävässä sali herättää nostalgisia muistoja – onhan se ollut Helsingin musiikkielämän keskuksia 1930-luvulta lähtien. Suurenmoinen konsertti – harvinainen tilaisuus kuulla kaikki Ysaÿen soolosonaatit – meni harakoille. Eikö musiikkikulttuurin tukeminen voisi kuulua laitoksen tehtäviin – vieläpä kun se kytkeytyy ydintoimintaan eli koulutukseen antamalla opiskelijoille tärkeitä virikkeitä. Sopii silti kysyä, onko sali todellakin varattu kaikkina ilta-aikoina ja viikonloppuina ja tarvitaanko yleensä muutaman kymmentä henkeä kerääviin opiskelijakonsertteihin 500 hengen salia. Tiedotukselle ja markkinoinnille nykyinen tasapäisyyden tulva on käytännössä mahdoton. Olin viime syksynä R-talon salissa viuluosaston järjestämässä, mestarikurssiin liittyneessä Kerson Leongin konsertissa, ja noin 50 hengen yleisössä olin todella harvoja ulkopuolisia. Kun eduskunta lähti R-talon väistötiloistaan, myös saliin tehtiin mittava remontti, tarkoituksena palauttaa se alkuperäiseen muotoonsa. Tässä tullaan Sibelius-Akatemian omiin konsertteihin, joiden määrä on hurja – noin 700 vuodessa. Tietenkin Sibelius-Akatemia saa asettaa omat tarpeensa etusijalle omassa talossaan. Tässä tullaan siihen ongelmaan, että tabuna pidetystä osastojen välisestä tasapuolisuudesta konserttien tuottamisessa jouduttaisiin mahdollisesti vähän tinkimään taiteellisen profiilin vuoksi. Lavan takaosan suoristaminen laatikkomuotoon pehmensi akustiikkaa ja teki siitä vähemmän päällekäyvän, ja interiööri lumosi klassisella linjakkuudellaan. Sibelius-Akatemia kuitenkin tuotti pettymyksen. Silti tällaisenaan konsertit hukkuvat massaan. Sibelius-Akatemian konsertit vaatisivat kipeästi jonkinlaista profilointia ja kuratointia, jotta ne tavoittaisivat muutkin kuin oman talon lähipiirin. Viime vuosikymmenten aikana R-talon sali on kuitenkin sulkeutunut pääasiassa Sibelius-Akatemian omaan käyttöön. sibelius-akatemian sali pitää saada laajempaan käyttöön Teksti ja kuvat: HARRI KUUSISAARI ”” Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali on paras paikka klassisille resitaaleille Helsingin ydinkeskustassa.. Yhden ongelman R-talon salissa muodostavat äänivuodot vierustoilla oleviin luokkiin, minkä vuoksi tilojen käyttöä joudutaan koordinoimaan. Se ei tunnu tietävän, millaisen julkisen roolin se salilleen haluaisi. Muutama vuosikymmen sitten R-talon salissa pyöri Soiva akatemia -sarja, jonne oli koottu konserteista tasokkaimmat, ja sillä oli taiteellinen johtajakin. Eikö puute ole mitenkään korjattavissa. . Eivätkö edes he saisi omia mestarikonserttejaan, joita myös markkinoitaisiin kunnolla. Sibelius-Akatemialla pyörii säätiörahoituksen saanut kansainvälinen vierailuohjelma, jossa käy opettamassa erityisalueensa johtavia taiteilijoita eri puolilta maailmaa. 20 R ONDO C LASSIC 5|2023 KUIN KOTIIN OLISI TULLUT”, huokasi yksi Helsinki Seriös -konserttisarjan kävijä. Se uhraus kannattaisi tehdä ja nostaa hieno sali taas musiikkielämän keskukseksi. On ihmeellistä, että eduskunnan jäljiltä tehdyssä kalliissa remontissa ei tällaista asiaa huomioitu. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se käytännön tosiasia, että se on ainut juuri oikean kokoinen (500 paikkaa) ja akustisesti hyvä sali Helsingin ydinkeskustassa kamarimusiikille ja resitaaleille. Vuokrapyynnöt ovat olleet tähtitieteellisiä. Edes selkeitä vuokria, käytön kriteerejä ja oheispalveluja ei ole määritelty. Se ei riitä syyksi sille epätietoisuudelle, joka salin vuokrausta tuntuu hallitsevan
Ohjelma kertoo tarinaa YHTEISTYÖ SIBELIUS-AKATEMIAN kanssa on ollut oleellinen osa ensimmäistä kauttaan lopettelevaa Helsinki Seriös -konserttisarjaa. Avanti! Liput 22,50 € 17,50 €, (sis. Corti vaihteli cembalon, preparoidun pianon ja urkujen penkiltä toiselle ja oli aina suvereeni. . Orfeus Barock Stockholm tarjosi elämyksellisen oppitunnin barokkimusiikin kansallisten tyylien ylittämisestä. palvelumaksut) Tutustu Suvisoiton ohjelmaan: www.avantimusic.fi Liput lippu.fi. Altstaedt rouhi selloaan vimmatusti sodan ja kärsimyksen symboliikkaa vilisevissä barokkinumeroissa. Kumauttelipa hän paikoin lyömäsoittimiakin. Altstaedt karjahteli ja jokelsi sellon äärestä Kuoleman roolissa, mutta rakkauden ihmettä vaaliva Prohaska voitti ja vetäisi lopuksi maton alta operettipätkällään. Kaikkein hienointa ideointia ja toteutusta edusti kuitenkin sopraano Anna Prohaskan, sellisti Nicholas Altstaedtin ja cembalisti Francesco Cortin alun perin Musikfest Berliniin tekemä kokonaisuus, jossa ajallisesti ja tyylillisesti hyvinkin kirjava teosjoukko tutki yksinäisyyden, epätoivon, kuoleman ja kielellisen hämmennyksen teemoja. Konsertti huipentui Widmanin Babylon-oopperan kohtaukseen, jossa Innanna ja Kuolema keskustelevat. | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS KLO 19 AVAJAISKONSERTTI: FALSE MEMORIES Faustine de Monès , sopraano Emilia Hoving , kapellimestari Liput 43,50 € 17,50 €, (sis. | PERNAJAN KIRKKO, LOVIISA KLO 19 TWISTED PEARLS AND FOUR-HEADED NIGHTINGALES Liput 33,50 € 17,50 €, (sis. | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS KLO 18 PÄÄTÖSKONSERTTI: MIMODRAMAS AND HORROR CLOWNS Tuuli Lindeberg , sopraano Bas Wiegers , kapellimestari Liput 43,50 € 11,50 €, (sis. R-talon salin käytön lisäksi yhteistyö on pitänyt sisällään myös esiintyvien taiteilijoiden käyttöä mestarikurssien opettajina. | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS KLO 19 STRANGE RITUALS Bjørnar Habbestad , huilu Mei Yi Foo , piano Bas Wiegers , kapellimestari Liput 33,50 € 17,50 €, (sis. palvelumaksut) 30.6. KLO 17 JA 2.7. Händelin ooppera-aariat, barokin soitinmusiikki, John Tavenerin valituslaulut Anna Ahmatovan runoihin sekä Wolfgang Rihmin ja Jörg Widmanin tinkimätön modernismi löysivät toisensa tavalla, jossa kaikki karsinat sai unohtaa, ja vain sisältö ja ilmaisu merkitsivät. palvelumaksut) 1.7. palvelumaksut) 1.7. Pekka Kuusiston ja Joonas Ahosen resitaali oli suomalainen esimerkki tällaisesta. palvelumaksut) 1.7. palvelumaksut) 2.7. Oleellista tässä oli se kokonaisvaltaisuus ja roolien vaihtelu, jolla muusikot tehtävään heittäytyivät. | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS KLO 21 AVANTI-CLUB: DARK MIRROR Liput 22,50 € 11,50 €, (sis. palvelumaksut) 29.6. HARRI KUUSISAARI 28.6. Ohjelmien osalta sarjalla ei ole pulaa kansainvälisistä herkkupöydistä, sillä monet taiteilijat ovat kehitelleet kekseliäitä, teemallisesti tai draamallisesti muotoiltuja konsepteja, joissa teokset keskustelevat keskenään ja kertovat tarinaa. Ilmaisuvoimaisen sopraanon omaava Prohaska oli yhtä huikea Händelin kärsivänä ja kostonhimoisena sankarittarena kuin Rihmin En-Dorin noidan rukous -kantaatin raastavissa huudoissa ja voihkeissa. | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS KLO 14 MUSICAL TOYS Mei Yi Foo , piano Emilia Hoving , kapellimestari Liput 27,50 € 11,50 €, (sis. KLO 14 | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS Red Nose Company: Keisarin uudet vaatteet feat. 21 R ONDO C LASSIC 5|2023 Anna Prohaska, Nicholas Altstaedt ja Francesco Corti tarjosivat inspiroivan ohjelman Helsinki Seriös -sarjassa
Se perustuu Niillas Holmbergin Halla Helle -romaaniin ja vielä julkaisemattomaan toiseen teokseen. La 1.7. . Tämän uudenlaisen tyylin säveltäminen oli aivan fyysinen ja kehollinen kokemus. Su 2.7. Saa nähdä, mitä yleisö ajattelee, se on sellaista vyörytystä.” ”Olen parhaillani tekemässä miehelleni klarinetisti Lauri Salliselle klarinettikvintettoa tämän kesän Kuhmon kamarimusiikkiin, ja siihen on tulossa jotain samantapaista. Mikko Nisula: Pesni Orfeya (Orfeuksen lauluja), melodeklamaatio. Kansallisooppera, Helsinki. Hickory Arts Center, USA. En ole koskaan ollut mikään minimalismin ihailija, mutta nyt sitä tuli mukaan teokseen, ja nämä osat ovat hyvin erilaisia siitä, mitä olen tähän asti säveltänyt. Häneltä ovat tilanneet teoksia kotimaisten esittäjistöjen lisäksi monet kansainväliset esittäjistöt BBC:n sinfoniaorkesteria ja San Franciscon sinfoniaorkesteria myöten. 6.5. Se on erittäin mielenkiintoinen ohjaus ja toimii todella hyvin oman oopperani kanssa.” Tarkiainen on yksi tämän hetken vahvimmassa kansainvälisessä nosteessa olevista suomalaissäveltäjistä. Volkshaus / Ernst-Abbe-Saal, Jena, Saksa. Ja niin kuin Kaija Saariaho sanoi, kalenteriin pitää aina laittaa myös lasten sairasteluviikkoja”, Tarkiainen toteaa. Sibelius-museo, Turku. Pe 30.6. kantaesitykset 5 sekin. Jännittävä nähdä, miten teos sijoitetaan Olavinlinnan lavalle.” Savonlinnassa Tarkiaisen ooppera nähdään Bartókin jo klassikon aseman saavuttaneen Herttua Siniparran linnan kanssa. 31.5. 18.5. 29.6.?-?2.7.2023. Osmo Tapio Räihälä: Claroscuro. Olga Heikkilä, sopraano ja kamariyhtye. Dorothy Lewis-Griffith, piano. Kansallisoopperan orkesteri. ”Oma huone oli hieno kokemus Hagenissa, ja olin todella tyytyväinen ohjaukseen ja esitykseen. Mikko Heiniö: Weitab. Volker Hemken, bassoklarinetti & Jenaer Philharmonie, Eva Ollikainen, joht. Ooppera saa jatkoa Kesää Tarkiainen odottaa sikälikin suurella mielenkiinnolla, että heinäkuussa Savonlinnan Oopperajuhlilla kuullaan hänen oopperansa, Virginia Woolfin samannimiseen esseehen perustuva A Room of One’s Own (Oma huone), joka sai ensi-iltansa toukokuussa 2022 Hagenissa. ”Näin Bartókin teoksen Hagenissa samana produktiona, joka nähdään myös Savonlinnassa, ja se oli käännetty psykologisesti aivan päälaelleen. Helsingin Musiikkitalo, Camerata-sali. Miten hänen oma tietoisen feministinen oopperansa ja Bartókin kieroutuneen maskuliinista näkökulmaa heijastava teos sopivat samalle illalle. To 29.6. ”Liian pitkälle en halua suunnitella, ja pitää uskaltaa sanoa ’ei’, jotta taiteellinen vapaus säilyisi. Patrik Kleemola, kitara ja Pasi Helin, piano. Lauri Porra: Hyöky. Tilauskirja on täynnä vuoteen 2026 saakka, ja A Room of One’s Own oli niin positiivinen kokemus, että suunnitelmiin kuuluu myös uusi ooppera. Hän totesikin, että Polar Pearls avaa Tarkiaisen keskikauden tuotannon”, säveltäjä naurahtaa. 25.5. 4.5.2023 Pauliina Isomäki: Azalia Garden. Savonlinnassakin teos kuullaan Hagenin oopperan esityksenä
In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Kesäkonsertit 2023 5.7. / 26.7. / 29.7. STEFFEN HARTMANN (PIANO / SAKSA), MARIA KALANIEMI (HARMONIKKA), HARRI KUUSIJÄRVI (HARMONIKKA), LOIMOLAN VOIMA -DUO, NOVA ENSEMBLE -PIANOKVARTETTI, TANGOMAESTRO ORCHESTRA SOLISTEINEEN, SEELI TOIVIO (SELLO), TRIO TANGUANGO, TIMO TURUNTO (TENORI), USPENIE-KVARTETTI KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI XVI Yösoitot -konserttisarja Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkossa (ent. Pikkukirkko) Savonlinnassa heinäkuussa 2023 Mm. Mei-Ting Sun (piano) 25.7. Harri Kuusijärvi (harmonikka), Loimolan Voima -duo, Santeri Rautiainen (kitara), Mei-Ting Sun (piano), Seeli Toivio (sello), Uspenie-kvartetti, Trio Tanguango & Juha Kotilainen (baritoni) Katso kaikki konsertit: OPERANOVA.FI III Saimaa Jazz Festival SAVONLINNASSA 16.-18.6.2023 mm. Paavali Jumppanen (piano) Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: www.savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy Liput ennakkoon: 16.kerran järjestettävän festivaalin kesäohjelmassa ainutlaatuisia konsertteja Pielisen rannoilla – Kulman juhlasalissa ja Pielisen museolla Lieksassa, Paaterin kirkossa ja Vuonislahden lavalla Vuonislahdessa, Kolin huipulla, Juuassa ja Nurmeksessa. Aili Ikonen & Helposti palavaa, Sointi Jazz Orchestra & Joakim Berghäll JAZZFESTIVAL.FI, KULTTUURIKELLARI.FI MUUT OLAVIN JAZZIN KESÄKONSERTIT 2023 MM. / 27.7. Sirpa Kähkönen (kirjailija), Seela Sella (lausuja/näyttelijä), Pia Freund (sopraano) & Kristian Attila (piano) 12.7. 2023 JAZZIA, KLASSISTA, KANSANMUSIIKKIA, TANGOA, KOKO PERHEEN TAPAHTUMIA, TAIDENÄYTTELY MM. Chinese Art Song – Changyong Liao (baritoni) & Hartmut Höll (piano) 24.7. KMH-trio (Italia/Saksa/Suomi) 25.7. Tuuli Takala (sopraano) & Kristian Attila (piano) 1.8. Otherworld Ensemble (USA/Suomi). PLOP & JUNNU 18.8. Ralf Gothóni (piano), Mark Gothóni (viulu), Emile Cantor (alttoviulu) & Marko Ylönen (sello) 22.7. Yuki Kuroda (baritoni) & Jyri Mishukov (piano) 21.7. 15.7
Toinen maailma heijastuu kuin pienistä rei’istä. Yhtye luottaa luovassa prosessissaan ennen kaikkea intuitioon ja tajunnanvirtaan. ”Ne eivät ole tuplalevy, vaan erilliset albumit, jotka kuitenkin ovat syntyneet yhtä aikaa, ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Viime vuodet ovat poikineet yhtä aikaa huhtikuussa julkaistut Melankolia 1 ja Melankolia 2 -albumit. ”Eka levy alkaa aika synkistä maisemista ja vapautuu loppua kohden, ja toinen menee osittain päinvastaiseen suuntaan”, Kukkola lisää. Kappaleiden jakoperusteista toinen oli kappaleiden kuulokuva ja sävyt, ja toinen oli tekstit, joiden halusimme muodostavan taustalla menevän tarinan”, kertoo Koivisto. Meillä on monesti kappaleiden sisällä kertojien ja tapahtumien kaari, mutta biisit myös kommunikoivat keskenään sitä, mitä kertojat käyvät levyn aikana läpi”, Manner valaisee. Emme ole kokeneet tarvetta alleviivata levyjen taustatarinaa tai maailmaa, mutta ne ovat siellä. unenomaista runoutta Miikka Koivisto, Alpo Nummelin, Ringa Manner ja Samuli Kukkola jakavat tasaveroisesti vastuita niin sävellyksen, soiton, laulun kuin ohjelmoinnin puolella.. ”Ensimmäisellä levyllä kertojat ovat tapahtumissa mukana kauttaaltaan, tietoisia ympäristöstä, kun taas toisella levyllä tapahtumat ovat enemmänkin pistemäisiä muistoja ja välähdyksiä ensimmäisen levyn tapahtumista”, Koivisto paljastaa. Levyjen välillä on paksu verho, ja sen takia ne ovat erilliset, vaikkakin yhdessä.” v OSA: 5 R ONDO kulmalla Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: JULIUS KONTTINEN Muotorakenteilla ja tyylisekoituksilla leikkivä elektroninen nelikko Ruusut julkaisi vastikään Melankolia-albumikaksoset. ”Levyjen tekstit ja tapahtumat liikkuvat samassa universumissa, minkä takia olisi tuntunut hassulta julkaista ne eri aikaan. SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA. 26 R ONDO C LASSIC 5|2023 UONNA 2018 Ringa Mannerin, Miikka Koiviston, Alpo Nummelinin ja Samuli Kukkolan popyhtye Ruusut julkaisi samannimisen esikoisalbuminsa ja ponnahti heti suomi-indien valokeilaan, soittaen ensikeikkansa Sideways-festivaalilla ja voittaen levystään kriitikoiden valinta -Emman. Kakkosalbumi Kevätuhri ilmestyi toukokuussa 2020, Igor Stravinskyn balettikaimansa 117-vuotispäivänä. ”Ne ovat kaksi eri ulottuvuutta, joiden kautta mietitään ajan rakennetta ja siihen liittyviä kysymyksiä
”Selkeän tuotteen sijaan meillä on epämääräinen avaruus, josta jokainen kuulija voi koota oman kokonaisuuden”, Koivisto sanoo. Sama koskee myös perinteistä parisuhdekieltä, vaikka rakkaus ja kaipaus olisivatkin sanoitusten taustalla”, Koivisto jatkaa. ”Ei novelleissakaan voi olla samaa rakennetta joka kerta”, vertaa Manner. Haluan, että laulu on kuin runoutta tai elokuvaa, jossa pieniin yksityiskohtiin pystyy tiivistämään isoja asioita”, Manner muotoilee. Ruusuissa nelikko osallistuu säveltämiseen ja tuotantoon tasavertaisina, useiden eri soittimien parissa. Lauri myös toimii kommentaattorina Ringan ja Miikan kirjoittamille teksteille”, Kukkola lisää. ”Musiikkimme ei muutenkaan ole arkirealismia, vaan maailmat sukkuloivat osittain jossain unenomaisessa”, Nummelin lisää. ”Tavallaan samplaamme Lauria, joko koko tekstin tai sitten vain jonkin yhden sanan tai lauseen. ”Kiinnostus ei syty, jos asiat ovat liian helppoja ja vaivattomia. ”Suomalaisessa musiikissa lempi-inhokkejani on ’arkipop’, jossa lauletaan siitä, miten juodaan kahvia ja käydään Ikeassa. Koiviston mukaan Ruusujen luova prosessi on logiikan sijaan intuitiolla kulkeva alitajuinen kaaos. Pystyn näkemään mielessäni jopa paikat, joissa kertojat laulavat omia osuuksiaan”, Koivisto kertoo. ”Meillä ei ole lavalla läppäreitä, eikä ole mahdollista saada kaikkea studion barokkista runsautta livesoittoon”, Nummelin lisää. ”Mietin Melankoliaa päässäni tapahtuvana näytelmänä tai elokuvana. Ruusujen muusikot olivat aiemmin kirjoittaneet musiikkia englanniksi, ja pyysivät siksi Levolaa apuun. Ruusujen kappaleet poikkeavat usein rakenteiltaan tavanomaisista poplaulujen kaavoista. Hänen luonnoksensa ehkäisevät tyhjän paperin kammoa”, Manner kuvailee. ”Selkeän tuotteen sijaan meillä on epämääräinen avaruus, josta jokainen kuulija voi koota oman kokonaisuuden.”. ”Haastamme toisiamme ja itseämme välillä jopa hulluuteen asti, mutta koen, että lopputulos on isompi kuin meidän neljän summa, ja siten ehdottomasti sen tuskan arvoista”, Nummelin kokee. ”Musiikin pitää yllättää kuulija, ja me teemme sen muodon kautta ja muodon kustannuksella”, Nummelin kiteyttää. Muutkin allekirjoittavat, että tavoite on tasapainotella vyöhykkeellä banaalin ja teennäisen välissä. Sanoituksiin osallistuu ”viidentenä jäsenenä” myös kirjailija-toimittaja Lauri Levola. Samaan aikaan biisit ovat sekä täysin henkilökohtaisia että ei lainkaan henkilökohtaisia”, Manner sanoo. Se ei ole aina positiivista tai ihanaa, vaan pikemminkin ’syvän neutraalia’, josta saattaa löytää hurjia tai negatiivisiakin asioita.” . ”Alku on ainoa Melankolia-kappale, johon annoimme luvan sellaiselle. Aivan kuin laveeraisimme yhdessä ison arkin paperia tietynsävyiseksi, ja sen jälkeen jokainen alkaa värittää ja askarrella omaa neljännestään”, Manner muotoilee. R ONDO C LASSIC 5|2023 27 Kaksi laulajaa ja piilojäsen Ruusujen menestys ei noussut aivan pystymetsästä: jäsenet ovat vaikuttaneet muun muassa Disco Ensemblen, The Hearingin, Pintandwefallin ja Eleanoora Rosenholmin riveissä sekä toimineet suomalaisten poptähtien tuottajina ja kiertuemuusikkoina. Halusimme välttää sellaista kuvastoa. ”Luotamme intuitioon, tietynlaiseen tajunnanvirtaan siinä, mihin biisi on meitä viemässä. ”Olen halunnut mennä musiikissa sitä kohti, joka on minulle totta ja josta kaikki pintapuolinen teennäisyys tai yrittäminen on riisuttu. ”Ajattelen hahmoni olevan levystä toiseen tavallaan sama, mutta sen ilmentyvät vaihtelevat. Se on haaste, jonka kanssa kamppailemme koko ajan: milloin oma rajoitus kääntyy itseään vastaan?”, Kukkola kuvaa. Useamman laulajan yhtye on 2000-luvun popmusiikissa harvinaista, ja Ruusut ovat hyödyntäneet tätä efektiä laulunkirjoituksessaan. Jos se on jotain perinteistä, niin sekin käy, mutta välillä saattaa tulla aivan uusi osa kappaleen lopussa, tai aiempia osia ei koskaan kerrata”, Manner kertoo. ”Meillä on täysi vapaus perata, leikellä, järjestellä, täydentää ja kehittää uudelleen Laurin tekstejä kohti valmiita lauluja. Pääasiallisina laulusolisteina toimivat sekä Manner että Koivisto. ”Tulemme yhteisen konseptin äärelle kukin eri suunnasta. Unenomaista virtausta Melankolioita varten Levola kirjoitti tekoprosessin aluksi yhtyeelle teesin, ”eräänlaisen maailmanselityksen”, jota jokainen jäsen sai tulkita haluamallaan tavalla. ”Mielestäni hahmot ovat samaan aikaan sekä fiktiota että eri puolia Ringasta ja Miikasta”, Kukkola tuumaa. ”Lavalla olemme selkeämmin bändi, ja kiertuesovitukset teemme joka levyn jälkeen uusiksi ihan siksikin, että eri levyillä on saattanut olla aivan eri soittimet”, Kukkola kuvailee
www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Kartanotunnelmaa Kemiönsaarella. Kuhmon Kamarimusiikin teema on Juuret ja siivet. Kemiönsaaren musiikkijuhlat tarjoaa konsertteja Sandön ja Söderlångvikin kartanoissa, Kemiön, Västanfjärdin ja Karunan kirkoissa, Taalintehtaan torilla sekä Salon taidemuseo Veturitallissa. Jyväskylä Sinfonia, sopraano Helena Juntunen, pianisti Alfredo Perl, viulisti Anna-Liisa Bezrodny, alttoviulisti Roland Glassl ja sellisti Jan-Erik Gustafsson. KLO 17, RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO ILTAPÄIVÄN KLASSIKOT 1 Burgmuller • Bach 8.6. pianistit Heini Kärkkäinen ja Olli Mustonen, viulistit Sergey Malov, Daniel Rowland ja John Storgårds, alttoviulisti Yuval Gotlibovich, sellistit Maja Bogdanovi. nokkahuilisti Eero Saunamäki ja cembalisti Päivi Vesalainen, Kamus-kvartetti, sellisti Maria Morfin Venäläinen ja pianisti Valeria Resjan. Konsertteja on 60 ja taiteilijoita yli sata. ja Senja Rummukainen, kontrabasisti Zoran Markovi?, huilisti Janne Thomsen sekä jousikvartetit Castalian, Danel, Kamus ja Meta4 sekä Storioni-trio. RIIHIMÄEN KESÄKONSERTIT 6.–11.6.2023 LAURA HYNNINEN, ISMO ESKELINEN, RAJATON, OLLI MUSTONEN, TUOMAS KUJALA, SONJA KUJALA, BAIBA SKRIDE, LAUMA SKRIDE, LISE BERTHAUD, HARRIET KRIJGH, KASMIR UUSITUPA, JANNE THOMSEN 6.6. Ohjelmissa näkyy Ligetin 100-vuotisjuhlavuosi, Rahmaninovin 150-vuotisjuhlavuosi sekä Lalon 200-vuotisjuhlavuosi. Esiintymässä ovat mm. https://www.kimitomusicfestival.fi Kaskisten musiikkikesä 13.–16.7. KLO 17, RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO ILTAPÄIVÄN KLASSIKOT 2 Schubert • Lachenmann 9.6. KLO 17, SUOMEN LASIMUSEO PÄÄTÖSKONSERTTI TÄHTITARHA Bach • Villa-Lobos • Corea • Golijov Sibelius • Mustonen • Martinu Tiedustelut ja varaukset minna.kajander@riihimaki.fi tai puh 050 574 9927 riihimaenkesakonsertit.fi Kuhmon Lammasjärvi on monien muusikkokuvien klassinen kohde.. Muita esiintyjiä ovat mm. Festivaalilla on neljä tilaussävellystä: Sampo Kasurisen säveltämä ja Aina Bergrothin kirjoittaman kamariooppera Trapped Butterfly, Outi Tarkiaisen klarinettikvintetto sekä oopperaan A Room of One’s Own perustuva teos Judith Shakespearen tappio sekä Charlotte Brayn jousikvartetto. Trio Origo, Pirkanmaan Barokki ja suomalaisista vanhan musiikin spesialisteista luotu lauluyhtye Cappella Imperiale. Vierailevia yhtyeitä ovat The Linarol Consort of Viols, naisteemaisia konsertteja esittävä Ensemble Parlamento ja unkarilainen Haydn Barytontrio Budapest, joka herättää henkiin Joseph Haydnin sävellyksiä barytongamballe. https://www.hauhofestival.fi Helsinki Chamber music festival 5.–8.7. • Brahms 7.6. Esiintyjinä ovat mm. Sastamalan vanhan musiikin tapahtuman teemana on Wien – musiikin kaupunki. Kuhmo on vuoden 2023 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki, mikä myös kuuluu kesän ohjelmassa. https://kaskistenmusiikkikesa.fi Sastamala Gregoriana 15.–22.7. Helsinki Chamber Music Festival painottaa uutta kamarija puhallinmusiikkia. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO RAJATON Lauluyhtye Rajaton: Aili Ikonen, sopraano Essi Wuorela, sopraano Soila Sariola, altto Ahti Paunu, tenori Jussi Chydenius, basso 9.6. Kaskisten musiikkikesän pääpaikkana on 1780-luvulla rakennettu Bladhin kauppiastalo. Ohjelmassa on mm. Lisäksi esiintyvät mm. R ONDO C LASSIC 5|2023 teissa soittavat myös taiteelliset johtajat, sellisti Mikko Ivars ja alttoviulisti Olli Kilpiö. viulistit Erzhan Kulibaev ja Essi Höglund, alttoviulisti Ulla Knuuttila, sellistit Jaani Helander ja Bruno Lima, pianisti Fanny Söderström, klarinetisti Laure Paris sekä Jaani Helanderin ja Lukas Stasevskij’n selloduo. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO MELODIA Beethoven • Debussy Castelnuovo-Tedesco 8.6. https://www.helsinkichamber.com Kuhmon kamarimusiikki 9.–22.7. Tapiolan kuoro, Kansallisooppera Minitaikahuilu-tuotantoineen, laulajat Josefin Silén ja Petrus Kähkönen pianisti Jukka Nykäsen kera sekä Kangasniemen laulukilpailujen viime vuoden voittajat. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO AVAJAISKONSERTTI FANTASIA Bridge • Peja?evi. KLO 19.00, SUOMEN LASIMUSEO OTILIA Laura Hynninen, harppu, laulu ja Viljami Mehto, elektroniikka 10.6. Taiteilijoita ovat mm. https://kuhmofestival.fi 33 | Kemiönsaaren musiikkijuhlat 10.–16.7. uudelle säveltäjäsukupolvelle omistetut konsertit sekä musiikkia uudelle instrumentille, Ginetelle, joka on Petteri Mäkiniemen rakentama sähkösoitin. Laulusolistina on Tiina-Maija Koskela. Taiteellisina johtajina ovat muusikkosisarukset Samuli ja Anna-Mari Peltonen, ja ohjelmisto koostuu pääosin klassisesta kamarimusiikista. Kangasniemen musiikkiviikoilla esiintyvät tapahtuman kurssilaisten lisäksi mm. KLO 15, KINO SAMPO THE MAESTRO Elokuva: The Maestro (2018) 11.6. https://www.sastamalagregoriana.fi Kangasniemen musiikkijuhlat 15.–24.7
Muista kevään juhlijaa tilaa Rondo nyt äitienpäivälahjaksi tai koulusta valmistuvalle!. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. (03) 225 1948 2. Artistihaastattelut, uutiset maailman konserttisaleilta ja alan oppilaitoksista, levyja konserttiarviot ovat kaikki ulottuvillasi. Sanoiksi puettua musiikkia. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Kevään tarjous: 3 Rondoa nyt vain 39 € (sisältää myös pääsyn verkkomateriaaliimme!) Rondo tuo musiikin sormenpäihisi Kun selaat uusinta Rondoa, sinulla on koko musiikin maailma sormenpäissäsi: alan ajankohtaiset tiedot ja paljon syventäviä artikkeleita harrastuksesi ja intohimosi tueksi. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3
Hiidenvuorella Johanna Rusanen-Kartano, Waltteri Torikka ja Laura Mikkola Žibuokl. 0400 465 222 tai info@iittifestival.fi k uv a t: L ii s a V ol an e n, T om a s T er e k a s, K a a p o H a ko la , Ja r kk o M i k k o ne n. Säveltäjätapaamisia, kuvataidenäyttely ja lapsille oma konsertti. MYKOLA LYSENKO | JOHANNES BRAHMS | CLAUDE DEBUSSY ARNOLD SCHÖNBERG | HANS GAL SAMPO HAAPAMÄKI | ROBERT SCHUMANN | CLARA SCHUMANN K askinen K askö musiikinaika.org Mukana mm.: London Sinfonietta · Riot Ensemble · Norrbotten NEO · Quatuor Bozzini Katso koko ohjelma toukokuussa: Musiikin aika Time of Music Liza Lim · Hans Werner Henze · John Cage · Riikka Talvitie · Anna Korsun · Tyshawn Sorey · Tanya Auclair · Mariam Rezaei · Charles Uzor · Tuomas Kettunen · James Tenney · Cassandra Miller Viitasaari 4.–10.7.2023 Ku va : M as ot ti Ro be rt o · To pf ot o / Le ht ik uv a IITIN MUSIIKKIJUHLAT Konsertit Iitin kirkossa, Verlan tehdasmuseossa, Radalla Resortissa, Saukonkallion lavalla ja tietenkin Hiidenvuorella. Martinaityt?, Kimmo Hakola, Minna Lindgren 14.–17.6.2023 www.iittifestival.fi Liput 25-42 euroa ennakkoon Tiketistä ja R-kioskeilta, juhlaviikolla musiikkijuhlien infosta kirkonkylässä. Bengt Forsberg • Jakob Högström • Peter Friis-Johansson • Opus13 Hanna Poikonen • Ilkka Puputti • Kati Raitinen • Oscar Salomonsson Nadja Sellrup • Joakim Stephenson • Stockholm Saxophone Quartet AHVENANMAA 8.–12.8.2023 TAITEELLINEN JOHTAJA CECILIA ZILLIACUS VUODEN SÄVELTÄJÄT BRITTA BYSTRÖM & JONAS S BOHLIN TEEMA ”LIIKE” KATRINA K KAMARIMUSIIKKI www.katrina.ax Kulturföreningen Katrina MESTARIKURSSIT 8.-11.8.2023 Ce cili a Zill iac us 45 R ONDO C LASSIC 5|2023 KLASSISEN MUSIIKIN FESTIVAALI KASKINEN KASKÖ LEENA JAAKKOLA | PETTERI IIVONEN | OTTO ANTIKAINEN VEERA MYLLYNIEMI | RÉMI MOINGEON | ERIIKKA NYLUND SAMULI PELTONEN | JOHANNES PIIRTO | ANNA-MARI PELTONEN RAILI PELTONEN | ANNA NORA | TUOMAS YLINEN MARIKO FURUKAWA www.visitkaskinen.. Info 040-8617251 NETTICKET MUSIC SUMMER 2023 2023 13.-16.7. www.kaskistenmusiikkikesa.. Muissa konserttipaikoissa myös ovelta. Tiedustelut p
R ONDO C LASSIC 5|2023 49 säveltäjä muisteli maanpaossa. ” En ole koskaan pyrkinyt musiikissani olemaan persoonallinen, romanttinen, kansallinen, tai mitään muutakaan. Ne on usein upotettu eri tavoin soitinnettuna tekstuuriin, mutta nousevat välillä hallitsemaan sointikuvaa. Järjestely muistutti Sibeliuksen Italian-vierailua kymmenisen vuotta aiemmin. Sarjan finaali on riehakas, minimalistisesti kilisevä kuva pääsiäisen kellojuhlasta. Kellot ovat ”soivia ikoneja”, joita on kutsuttu henkilöja lempinimillä. Parhaat ortodoksiset kellot pystyvät tuottamaan jopa kymmeniä säveliä riippuen käytetystä metalliseoksesta – pronssia, tinaa ja hopeaa – ja valutekniikasta, jota Andrei Tarkovski kuvasi 1400-luvun ikonimaalari Andrei Rublevista kertovassa elokuvassaan (1966). Siinä on myös modernia pessimismiä, jonka voittoisat finaalit yrittävät nujertaa retoriikallaan. Meluttomassa maailmassa niiden ääni kutsui kirkkoon, uutisoi tärkeistä tapahtumista ja muistutti ihmisiä elämän taitekohdista. Konserton Rahmaninov vei mukaan USA:n kiertueelle, jossa hän esiintyi tiuhaan sekä pianistina että kapellimestarina. Matkasta Italiaan tuli irtiotto Venäjän yhä tukalammaksi käyvästä tilanteesta. Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin kellot soivat kahdelle pianolle sävelletyn sarjan op. Olen ponnistellut ankarasti ymmärtääkseni nykyaikaisen sävellystyylin, mutta se ei kerta kaikkiaan istu minulle ”, Rahmaninov kuvasi. Inspiraatio Italiassa ” Rooman iltapäivän uneliaassa hiljaisuudessa, Poen säkeet edessäni, kuulin kellojen soiton. 29 , ja kolmas pianokonsertto op. Kotiin palattuaan Rahmaninov sävelsi ortodoksisen liturgian op. Olen venäläinen säveltäjä, ja syntymäpaikkani on vaikuttanut temperamenttiini ja tapaani nähdä maailma. ” Tunnen itseni aaveeksi, joka vaeltaa vieraaksi käyneessä maailmassa. Kellot on otsikkona myös kauhukertomuksistaan tunnetun Edgar Allan Poen (1809–1849) runolle, jonka hän kirjoitti kuolinvuonnaan. Japanin sotaa seurannut poliittinen liikehdintä Venäjällä sai Rahmaninovin muuttamaan perheineen 1906 Dresdeniin, jossa valmistuivat toinen sinfonia op. Työ kapellimestarina jatkui Moskovan filharmonian johdossa. ” Ne seurasivat kaikkia venäläisiä kehdosta hautaan, eikä yksikään säveltäjä voinut paeta niiden vaikutusta. 31, jonka esitykset kiellettiin teoksessa otettujen liturgisten vapauksien vuoksi. Koko elämäni olen nauttinut niiden erilaisista tunnelmista, iloisesti kilisevistä ja surullisesti kumisevista kelloista. dinäitinsä Sofia, joka perehdytti poikaa ortodoksiseen musiikkiin ja kellojen soittoon. Neljästä sävelestä syntyi yhä uudelleen toistuva sävelmä, kuin neljä hopeista kyyneltä alati muuttuvan säestyksen ympäröimänä. Maailmansotaa edeltänyt konservatiivisuuden aalto heijastui Venäjän Keisarilliseen Musiikkiseuraan, jonka varapuheenjohtajuudesta Rahmaninov erosi vastalauseena juutalaisen virkailijan erottamiselle. ” Kellojen sointi hallitsi kaikkia venäläisiä kaupunkeja, jotka tunsin – Novgorodia, Kiovaa, Moskovaa ”, | Sergei Rahmaninov nousemassa laivaan 1920.. Tämä rakkaus kelloihin on jokaisen venäläisen sisällä… Jos olen vähänkään onnistunut soittamaan sävellyksieni kelloilla inhimillisiä tunteita, se johtuu siitä, että olen viettänyt suuren osan elämääni Moskovan kellojen äänten katveessa. Rahmaninoville kellojen äänestä tuli yksi elämän ja sävellysten johtoaiheista. Ne eivät poista tunnetta, että romanttinen onni on lipumassa tavoittamattomiin. 30. Teosten taustalla häälyy usein kamppailu elämästä ja kuolemasta, mm. ” Lämpimimpiin lapsuuden muistoihini kuuluvat Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin suuret kellot, joita kuulin isoäitini viedessä minut kaupunkiin juhlapyhinä ”, Rahmaninov kertoi. ” ” Tintinnabulaatio ” on Poen latinasta muotoilema kellojen helinää kuvaava termi, jonka Arvo Pärt omaksui 1970-luvun lopulla kehittämänsä musiikkityylin tunnukseksi. Kelloja löytyy hänen sinfonioistaan ja Vigiliastaan . Itse hän asettui Espanjalaisten portaiden lähettyville asuntoon, jossa Tshaikovski oli aikoinaan työskennellyt. Hän sävelsi ainoalla itselleen mahdollisella tavalla, joka takasi yleisön suosion ja taide-eliitin ylenkatseen. tuomiopäivää manaavan Dies irae -sävelmän ja ylösnousemusveisujen kaksintaisteluina. 1900-luvulle tultaessa romantiikasta tuli taakka. 1800-luvun puolivälin Amerikassa runoa pidettiin outona, ja nykyäänkin tekstistä välittyy protomodernistinen ja surrealistinen vaikutelma: ” To the tintinabulation that so musically wells/ From the bells, bells, bells, bells,/ Bells, bells, bells –/ From the jingling and the tinkling of the bells. Kellojen maailma Kellojen soitto oli menneinä aikoina pysyvä osa äänimaisemaa. Rahmaninov oli romantikko, esikuvanaan Tshaikovski, joka oli kannustanut häntä uran alussa. Yritin laittaa paperille niiden suloiset äänet, jotka tuntuvat kertovan ihmiselämän kaikista vaiheista. ” Nostalgia valtasi Rahmaninovin musiikin kauan ennen kuin hänen oli paettava Venäjältä. Myös suurista ja pienistä kelloista syntyvä harmonia poikkeaa länsimaista, joissa kellot valetaan yleensä tiettyyn säveleen. Rahmaninov ei väittänyt, että musiikissa olisi palattava menneisyyteen. ” Rahmaninov matkusti kesällä 1912 Roomaan perheineen, jonka hän majoitti täysihoitolaan. Läntinen kirkonkellojen soitto on useimmiten melodista, mutta ortodoksisia kelloja soitetaan etupäässä polyrytmisesti. Ortodoksisen kristillisyyden piirissä kellojen soittoon liittyy symboliikkaa, suojelevia ja parantavia voimia. 17 kolmannessa osassa ” Kyyneleet ”, jossa neljän sävelen aihe myötäilee Fjodor Tjuttshevin samannimistä runoa. Hän ei edustanut kertaustyyliä eikä odottanut muiden seuraavan esimerkkiään. Kirjoitan musiikkia niin kuin sen kuulen. En voi luopua vanhasta sävellystyylistäni, enkä omaksua uutta. 27, sinfoninen runo Kuoleman saari op. Kadotetun maailman ja onnen kaipaus saattoi liittyä lapsuuden kokemuksiin, ja se kuului musiikillisissa valinnoissa. Rahmaninovilla oli takanaan vuodet 1904–06 Bolšoi -teatterin kapellimestarina, jolloin hän viimeisteli taitojaan orkesterin ja lauluäänen käsittelijänä. ” Kellojen soittajat olivat taiteilijoita. ” Valpas kuulija löytää kellojen äänen Rahmaninovin teoksista toisen pianokonserton avauksesta alkaen. ” Teknistä taitoa ja virtuositeettia hänen musiikissaan riittää. Runo kuvaa kellojen soittoa väkevän onomatopoeettisesti
Kenelle kellot soivat. Rahmaninov ei tuntenut Poen alkuperäistekstiä, josta Balmontin mukaelma poikkeaa monin tavoin. Nabat oli finaalin otsikkona myös Shostakovitshin 11. Poen runossa pääosassa on kellojen ääni, Balmontilla sen vaikutus ihmiseen. Neliosaisesta rakennelmasta voi silti hahmottaa sinfonisen kaavion, jossa hitaan viimeisen osan esikuvana on toiminut Tshaikovskin ” Pateettisen ” sinfonian finaali; molemmissa aiheena on kuolema. ” Työskentelin sävellyksen kimpussa kuumeisella innolla, ja pidän sitä yhä yhtenä parhaimmista sävellyksistäni. Poen runon neljä säkeistöä muodostavat Kellojen neljä osaa, joissa elämän kulkua syntymästä kuolemaan kuvastavat hopeiset rekikellot, kultaiset hääkellot, messinkiset hälytyskellot ja rautaiset hautajaiskellot. Kultaisten hääkellojen soitto on verkkaista, raukeaa, painavaa ja pyhää. sinfoniassa (1956), jossa hälytyskellot soivat jatkuvan vastarinnan merkkinä. Tenorisolisti kehottaa kuuntelemaan (Slyshish) pitkällä ja hiljaisella Es-sävelellä, johon kuoro vastaa fortissimossa. Orkesteri tavoittaa puhaltimien hemiola-rytmeissä ortodoksisten kellojen kiivaan kalkkeen. ” Luin runon ja päätin oitis käyttää sitä neliosaiseen kuorosinfoniaan ”, muisteli säveltäjä. Kuoron kehotus kuunnella (Slyshish!) kaikuu nyt hätähuutona täydellä teholla riehuvan orkesterin välistä. Läntinen kirkonkellojen soitto on useimmiten melodista, mutta ortodoksisia kelloja soitetaan etupäässä polyrytmisesti.. korinttilaiskirjeen kuvaukseen nukkuvista, ylösnousemustaan odottavista kuolleista. Kellot op. Se katsoo välkkyvien valojen läpi tulevaisuuteen, rauhassa uinuviin haaveisiin. Amerikkalaisrunoilijan primitivistisiä rytmejä, riimejä ja toistoisuutta on taltutettu venäjän kielen pehmeille konsonanteille. Kolmannessa osassa (Presto) solistina on kuoro, sillä messinkiset hälytyskellot (nabat) soivat kaikille. Ne soivat partituurissa monin tavoin soitinnettuina, mutta harkitun vähän lyömäsoittimissa kalisten tai kilisten. Viimeinen osa (Lento lugubre) alkaa hitaasti ja voipuneena vaimennettujen jousten säestämällä englannintorvisoololla, jossa voi kuulla kaikuja Sibeliuksen Tuonelan joutsenesta . Teos alkaa (Allegro ma non tanto) hopeisilla kelloilla, joiden helinän huilut, oboet, klarinetit, triangeli, harppu ja viulut tavoittavat kolmisävelistä aihetta toistavassa johdannossa. Rautaisten kuolinkellojen (zvon) kolahtelu on Munkki soittaa kelloja Ipatievin luostarissa. Toinen osa (Lento) alkaa jousien muunnellessa surumielisesti Dies irae -sävelmää, johon liittyvät pizzicatojen ja puhaltimien kellon kumahdukset. Se tempaa kuulijan nuoruuden rekiajelulle, jossa pienet tiu’ut (kolokoltshiki) kilisevät, lumi pöllyää ja lapset nauravat. Rahmaninov sen sijaan taittaa hehkeitä näkyjä alakuloisilla kommenteilla ja Dies irae -aihetta muuntelemalla. 50 R ONDO C LASSIC 5|2023 Piazza di Spagnalla Rahmaninov sai nimettömän kirjeen, joka sisälsi Konstantin Balmontin (1867–1942) hyvin vapaan käännöksen Poen Kellot -runosta. Poen runo on kiihkeää liikettä, mutta Rahmaninov muotoilee ensiosan keskelle hitaan taitteen Balmontin runoon lisäämästä ennustuksesta. Balmont lisäsi runoon myös omaa tekstiään, josta huokuu venäläisen taiteen ”hopeakauden” fatalismi. Balmont ei lisää Poen tekstiin omiaan, mutta kaivaa runosta impressionistisia tehoja. Sanattoman kuoron säestämä orkesteri kertoo kuolemasta, joka on tässä vielä lempeää, kaukaista unta. Rahmaninov muotoilee osasta modernististen tehojen ja tempoilevien rytmien scherzon, joka ajaa ihmiskunnan kuilun partaalle. Rahmaninov käyttää suurta orkesteria yhtä paljon värien kuin voiman lähteenä. Kokoonpanossa Rahmaninov on hyödyntänyt kaiken oppimansa: kolme laulusolistia, suuri kuoro ja vielä suurempi orkesteri kolmikertaisine puupuhaltimineen, kuusine käyrätorvineen ja edistyksellisen laajoine lyömäsoitinosastoineen. Siinä soivat maailmansotaa, vallankumousta ja sisällissotaa ennustaneet profetiat, joita esiintyi myös Skrjabinin ja Stravinskyn samanaikaisissa teoksissa. Poen teksti keskittyy kaaokseen, kauhuun ja epätoivoon, joka edellyttää kuorolta äärimmäistä virtuositeettia. 35 (Kolokola, 1913) ei ole otsikoltaan sinfonia, vaikka säveltäjä antoi sille alkuun järjestysnumeron 3. Teoksen taiturivaatimukset kuvastuvat myös omistuksessa Willem Mengelbergille ja hänen Concertgebouw-orkesterilleen. Päätaitteen kertaus palauttaa rekiajelun, mutta muistutuksena mukana vilahtaa Dies irae -aihe. Laajalle kaartuva sopraanosoolo on asetettu läpikuultavan orkesterisoinnin jalustalle. Viite näyttäisi liittyvän Paavalin 1. Balmont oli 1900-luvun alun venäläisen kirjallisuuden johtohahmoja, symbolistinen runoilija, joka pakeni vallankumousta Pariisiin. ” Vasta Rahmaninovin kuoleman jälkeen paljastui kirjeen lähettäjä, nuori sellonsoiton opiskelija Maria Danilova. Balmontin mukaelmasta kasvaa enteilevä näky, jossa maailma hukkuu kuuhun saakka yltäviin liekkeihin
juhlavuosi Avajaiskonsertti Avajaiskonsertti 11.7.2023 klo 19:00 11.7.2023 klo 19:00 Kemiön kirkko Kemiön kirkko Jyväskylä Sinfonia Jyväskylä Sinfonia Kaapo Ijas, Kaapo Ijas, kapellimestari kapellimestari Helena Juntunen, Helena Juntunen, sopraano sopraano. juhlavuosi 25. . ” Suurenmoista elokuvamusiikkia ”, pilkkasi emigranttikollegaansa Igor Stravinsky. Sitä seuraa kuitenkin lyhyt kymmentahtinen epilogi orkesterille, joka kohottaa musiikin cis-mollista Des-duuriin. R ONDO C LASSIC 5|2023 51 harvaa, alakuloista ja peräänantamatonta. Venäläinen kulttuuri syöksyi siihen kuiluun, johon se nyt on uudelleen päätynyt. Lopussa musiikki palaa osan monotonisesti kumahtelevaan alkuun. 80 vuotta kuolemansa jälkeen Rahmaninov ei ole vieläkään päässyt täysin irti helppohintaisen ja jälkijättöisen leimasta. Soolossaan baritoni muistuttaa, kuinka kuolemassa niin oikeamielisten kuin syntisten sydän jähmettyy kiveksi ja silmät painuvat kiinni. Romanttisuus kuuluu välillä avoimena tunteellisuutena, toisinaan taas maailmanmiehen pidättyvyytenä tai vierautena. Radion sinfoniaorkesteri esittää Rahmaninovin Kellot Musiikkitalossa pe 19.5. Rahmaninovin romantiikka ei ole laskelmoitua eikä aiheiltaan tai materiaaliltaan nationalistista. Todellista moniarvoisuutta on, että aito taiteellinen kvaliteetti tunnistetaan kaikenlaisen erilaisuuden läpi. ” Seuraavana vuonna ensimmäisen maailmansodan syttyminen näytti toteen Kellojen profetian. Baritonisolisti toimii kuoron esilaulajana orkesterin keinahdellessa taustalla. 10.–16.7.2023 10.–16.7.2023 kimitomusicfestival.fi kimitomusicfestival.fi 25. Se on ongelma kulttuureille, joihin mahtuu kerrallaan vain yksi totuus. Ahdistuksen varjot Rahmaninov johti Kellojen kantaesityksen Moskovassa marraskuussa 1913. Karmiva huipentuma väistyy alttoviulujen laskeutuvassa nelisävelisessä aiheessa, jossa kaikuvat surulliset Pyhän Sofian kirkon kellot. Rahmaninov uudisti teoksen vuonna 1936 tiivistäen ja helpottaen etenkin kolmannen osan kuoro-osaa. Poen mielikuvituksesta polveutuu goottilainen näky (Allegro) hahmosta, joka ilkkuu kuolevaisille kellotornista – alkuperäistekstissä demoninen olento on arabialaisen mytologian ghul (ghoul). Kellot on teos, joka pohjautuu tyyliltään romantiikkaan, mutta kuuluu teknologialtaan ja visioiltaan 1900-luvulle. Tähän kohtaan Rahmaninov merkitsi käsikirjoitukseen Tshaikovskin nimikirjaimet. Myönteisestä arviosta kuvastuvat Venäjän epävarmat ajat: ” Vilpittömyys ja rehellisyys ovat aina kuuluneet Rahmaninovin muusien joukkoon… Ahdistuksen ja epätoivon synkistyneet varjot nousevat Kelloissa esiin harvinaisen selvinä. Rahmaninovin uudessa sävelrunoelmassa voi kuulla vahvana pessimistisen tunteen ja ylevän traagisuuden, jotka ovat tyypillisiä suurelle ja jalolle sydämelle. Valitettavasti tätä versiota esitetään nykyäänkin. Modernismin esipappi Theodor Adorno tuomitsi Rahmaninovin musiikin yksinkertaisesti ”kitshiksi”. Ei ole helppo ymmärtää, miksi menestynyt ja arvovaltainen säveltäjä suostui vanhoilla päivilläänkin tekemään teoksiinsa radikaaleja heikennyksiä. Kaikkina aikoina työskentelee eri sukupolvia ja tyylilajeja edustavia säveltäjiä, joille pitäisi löytyä tilaa ja ymmärrystä. Musiikin nostalgian, onnen, pelon ja menetyksen tunteet osuvat nykyihmisen kipupisteisiin. Se on säveltäjän hentoa valoa ja toivoa säteilevä Lux aeterna , muistutus lopullisesta rauhasta ja ylösnousemuksen mahdollisuudesta. Rahmaninovia ruoski modernistisesti ja antiromanttisesti asennoitunut taide-eliitti. Nicholas Collonin johdolla
52 R ONDO C LASSIC 5|2023 KONSERTIT 2023 AVAJAISKONSERTTI Tapiolan kuoro PALKITTUJEN PALUU Kangasniemen laulukilpailun 2022 voittajat lempiohjelmistonsa parissa PUKU OMMELLAAN HILJAISUUDESSA Jukka Perko Avara & Hannu-Pekka Björkman KESÄILTA KANGASNIEMELLÄ Kurssien opiskelijoiden konsertti MUSIKAALIKONSERTTI Josefin Silén, Petrus Kähkönen, Jukka Nykänen MINITAIKAHUILU Sovitus rakastetusta Mozartin Taikahuilu-oopperasta kaikille yli 2-vuotiaille, ilman yläikärajaa ILTAMUSIIKIT Kurssien opiskelijoita Kangasniemen Musiikkiviikot Avaimet musiikkiin 16.-22.7.2023 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Muutokset mahdollisia Lipunmyynti: www.lippu.fi Korvallinen kulinarismia, suullinen sointeja nurmessummermusic.fi 1.–9.7.2023 Kamarimusiikkia, teatteria, pirttisoittoja, seikkailuja lapsille, puhetta musiikista, Iiro Rantalan show… Antaudu kaikille aisteille suven suloisimmalla festivaalilla!
Huumoriakin on enemmän kuin Ring-esityksissä yleensä. . Siinä hän puhuu inkarnaatiosta, halun harhasta vapautumisesta, rakkauden kärsimyksistä ja maailmanlopusta. Andreas Schagerin Siegfried rikkoo lapsuutensa legorakennelmia. Tsherniakov leikkii koko ajan todellisuuden tasoilla ja kysyy, kuvittelevatko hahmot, vai ovatko heidän laulamansa asiat konkreettisia. Erda yrittää vielä houkutella häntä mukaansa Siegfried-oopperasta tutun metsäkyyhkyn avulla, mutta turhaan. Silmillä voi kuulla ja korvilla nähdä. Parasta Tsherniakovin työssä on intensiivinen yksilöohjaus. Brünnhilde (Anja Kampe) seuraa. Laulajat ilmiselvästi nauttivat päästessään irrottelemaan arkirealistisella tyylillä ilman patsastelua. Tekstinä taustalla vilistää Wagnerin Schopenhauer-vaikutteista luonnosversiota Jumalten tuhon loppuun, jota hän ei käyttänyt. Tämä on esitys, josta nauttiakseen katsojan on tehtävä itsensä kanssa sopimus: nyt ei olla tekemisissä libreton yksinkertaiKONSERTTISARJAT: Ma klo 19 Kallion kirkko (5.6.–21.8.) Ke klo 19 Vanha kirkko (7.–28.6.) Suomenlinnan kirkko (5.–26.7.) Johanneksenkirkko (2.–23.8.) Su klo 20 Tuomiokirkko (11.6.–27.8.) Pääsymaksu 10/5 € (sis. Musiikkia vastaan voi tehdä, se on Regietheaterin jo vuosikymmeniä vanha iskulause, mutta sille on löydyttävä dialoginen motiivi. Jumalten tuhon kliimaksissa Hagen miehineen ovat koripallojoukkue, ja saapa Siegfriedkin heittää pallon koriin ennen kuolemaansa. Esimerkiksi: miksi Siegmund lähteekin kuolettavan taistelun jälkeen omille teilleen. ja dementoituneita vanhuksia, jotka mäiskivät toisiaan käsilaukulla. sen kuvittamisen kanssa, kuten esimerkiksi Suomen Kansallisoopperan versiossa, vaan täytyy panna oma mielikuvitus liikkeelle. Hahmot puhuvat todella toisilleen, eivät yleisölle, ja jokainen karaktääri on elävästi piirretty. Metatasot eivät ole kovin uutta Brechtin jälkeisessä ajassa, mutta nyt tämä ajaa usein keskeneräisen tuntuisiin kohtauksiin ja epäloogisiin ratkaisuihin. Tässä mielessä ohjaus oli kuin päivitettyä Harry Kupferia, joka toi dynaamisen liikkeen Wagner-näyttämölle. HARRI KUUSISAARI. Kun puhutaan asioista, joita ei näytetä, se ei tarkoita, etteikö niitä ole olemassa. käsiohjelman) PÄIVÄKONSERTIT klo 12: MA Suomenlinnan kirkko TI Vanha kirkko TI klo 17 Five O’Clock Organ, Johanneksenkirkko Vapaa pääsy Helsingin Urkukesä 5.6.–31.8.2023 KE Tuomiokirkko TO Kallion kirkko PE Tuomiokirkko www.urkukesa.fi . R ONDO C LASSIC 5|2023 55 ESITYKSET Wotanilla (Michael Volle) ei mene hyvin. Mutta Tsherniakovilla ei ole Kupferin rautaista logiikkaa ja uskoa musiikin voimaan. Lopussa Brünnhilde astuu ulos laboratoriosta pimeyteen matkalaukku kädessään kohti uutta, itsellistä elämää
Soolosoitin ei ole mikään barokkicembalo, vaan Georg Zahlin vuonna 1972 rakentama järeä instrumentti. Sørensenin musiikissa yhdistyy modernistinen viileys ja naivistinen yksinkertaisuus tavalla, joka voi välillä kuulostaa eriseuraiselta, mutta kuvastaa samalla aiheeseen kuuluvia ristiriitoja. . Se takaa kaikkiin teoksiin verevän draaman, mutta samalla tilaa riittää kaikkien yksityiskohtien esiintuomiseen. vasten. Viktor Kalabis: Konsertto cembalolle ja jousille. Bohuslav Martin?: Cembalokonsertto. ”Harmonisen puutarhan” cornistit ansaitsevat erityiskiitoksen soitettiinpa hiljaa, kovaa tai kuinka korkealta tahansa. Il Giardino Armonico, johtajana Giovanni Antonini. ym. Bent Sørensen (s. . BIS 2611. Sinfonian ”torvisignaali” palaa yllättäen lopussa, mutta teoksessa herkutellaan myös hienovaraisemmalla käyrätorven käsittelyllä. Esterházan Versaillesia muistuttava palatsi Unkarin pohjoisreunalla oli alun perin metsästysmaja, josta käsin suvun ruhtinaat jahtasivat lähiseudun eläimiä. Kyseessä ei ole perinteinen evankeliumikertomus, vaan Jakob Holtzen kuratoimaan librettoon on pilkottu Raamatun tekstien ohella kolmen naisrunoilijan – Anna Ahmatovan, Edith Södergranin ja Emily Dickinsonin – sekä kolmen tanskalaiskirjailijan – Søren Ulrik Thomsenin, Ole Sarvigin ja Frank Jaegerin – säkeitä. Keskitysleirille päätyneen sa syntyneet sävellykset täysin välty, mutta sopivina annoksina kukin niistä paljastaa taitavan tekstinkäsittelijän ja uusia ulottuvuuksia mieskuorosta kartoittavan säveltäjän. Hyperion CDA68397. Teoksesta syntyy surun painama matka, jota leimaa kamarimusiikillinen mietiskely. Bachin Matteus-passio on Sørensenille ylittämätön esikuva, mutta sen universaalia sanomaa hän ei yritäkään tavoitella, vaan tarjoaa rakkauden ja pelastuksen teemaan omat reunamerkintänsä. Pääosassa on Kristuksen opettama rakkaus, jonka Sørensen rinnastaa tavalliseen inhimilliseen rakkauteen. Näitä esityksiä kuunnellessa vauhtia ei kaipaa lisää, ja eniten kiinnittää huomiota valtaisa energialataus. . Pieni orkesteri pianoineen rupattelee ymmärtäväisesti solistin kanssa, mutta tuottoisan säveltäjän rutiinit puskevat toisinaan läpi. Norjan Solistien kuoro laulaa niin puhtaasti, että jokainen riitasointukin sulostuttaa korvia. 1958) sävelsi Matteus-passionsa (2019) muiden töiden ohessa, koska halusi säveltää sen. . Norjan Solistien kuoro, Ensemble Allegria, johtajana Grete Pedersen. Monipuolisinta käyrätorvien käyttö on Itävallan arkkiherttuatar Maria Teresian nimeä kantavassa sinfoniassa nro 48. Martin?n konsertto (1935) on levyn tunnetuin teos, joka tanssii kevyesti ääriosissaan ja levähtää runollisessa Adagiossaan. Yllätystehot ovat käytössä myös ”Tuli”-sinfoniassa, jossa käyrätorvet hätkähdyttävät fortissimossa kesken hitaan osan. ANTTI HÄYRYNEN Sørensen Bent Sørensen: Matteus-passio. Amerikkalaisiranilaisen cembalisti Mahan Esfahanin nykyinen osoite on Prahassa, minkä seurauksena hän on tarttunut 1900-luvun tsekkiläisiin konsertoiviin cembaloteoksiin. Soolot ja soittimelliset detaljit piirtyvät terävinä taustaa CD | R ONDO C LASSIC 5|2023 57 Taiteellinen johtaja: Elina Heikkinen. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Haydn Joseph Haydn: Sinfoniat nro 31 ”Torvisignaali”, nro 48 ”Maria Teresia”, ja nro 59 ”Tuli”. Antonini perustelee levylehdykässä tempovalintojaan, joissa nopeaksi mielletty Vivace voi olla kohtalaisen maltillinen. Fyysisen voiman ja kiihkeyden rinnalla pääsevät oikeuksiinsa hitaiden osien monimielisyys ja svengaavat menuetit. Alphan Haydn-sarja on kulkenut voitosta voittoon, ja tämä julkaisu tekee sen fanfaarien koristamana. Se ei ole pysyvä olotila, ja musiikkikin liukuu tuon tuosta valosta varjoihin, pelastus mahdollisuutena ja rakkaus taustalla häälyvänä ihanteena. Alpha 692. Passion kymmenessä osassa vaelletaan kohti ristiä ja päädytään epätietoiseen hämärään (Into the Mist). Mahan Esfahani, cembalo, Prahan Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Alexander Liebreich. ANTTI HÄYRYNEN Martin. Aristokraattisessa metsästyksessä tarvittiin käyrätorvia, ja niitä ilmestyi Haydninkin käyttöön toisinaan tavallista enemmän. Hans Krasa: Kamarimusiikkia cembalolle ja 7 soittimelle. Uudet sävellykset syntyvät nykyään paljolti tilausteoksina, joissa huomioidaan erilaisia tilaajien tarpeita. . Vähän turhalta tuntuu, että kaikki lauletaan englanniksi, mutta Sørensenin tavoittelema ihanne tehdään fragmentaarisissa välähdyksissä selväksi. Giovanni Antoninin ja Il Giardino Armonicon levyttämässä sinfoniassa nro 31 vaikutusta demonstroidaan heti kättelyssä neljän käyrätorven fanfaarilla. . Tämä tuntuu olevan Esfahanille kutsumustehtävä, johon hän on saanut yhtä innostuneen kaverin Alexander Liebreichin johtamista Prahan RSO:n soittajista
. Pekka Kuusistonkin usein soittamassa kappaleessa nauhaosuus veisuineen luo katedraalimaisen tilan kaartelevalle viulusoololle. BBC:n sinfoniaorkesteri, Elisabeth Watts, sopraano, BBC:n sinfoniakuoro, johtajana Martyn Brabbins. Hän on täydellisesti kotonaan Mozartin tyylissä, josta ei jää kivikään kääntämättä tai ornamentti lisäämättä. Levin soittaa luonnollisesti omat, spontaanisti runolliset kadenssinsa. LAPIN KAMARIORKESTERI KEVÄT 2023 VALOKEILASSA Pe 5.5. ANTTI HÄYRYNEN Mazzoli Missy Mazzoli: Dark with Excessive Bright x 2, Sinfonia (for Orbiting Spheres), These Worlds, Orpheus Undone, Vespers for Violin. . Perioditorvet ja patarummut iskevät lujaa, ja puupuhaltimet kuulostavat persoonallisine sointeineen kuin näytelmän henkilöiltä. POULENC LASTENKONSERTTI Pekka ja Susi To 11.5. Robert Levin kuuluu aikamme arvostetumpiin Mozart-spesialisteihin, jonka tutkimukset, kadenssit, tai usein levytetty Requiemin täydennys on arvostettu korkealle. Figaron häät -alkusoitto on vähän rutiinimainen alkunumero. . Peräkkäiset konsertot näyttäytyvät toisiaan täydentävinä ja täynnä spontaania tässä-ja-nyt-tunnetta. BRITTEN KAMARISINFONIAKONSERTTI V ’Suuri suomalainen suveen saatto’ To 1.6. MUSGRAVE – B. . Levin tuntuu pitkän odottelun aikana keränneen ilmaisuvoimaa ja saa Egarrin johtamasta orkesterista täydellisen vastapelurin. Hyperion CDA6805. klo 19:00 Korundi John Storgårds, johtaja Emil Holmström, Hammond-urut A-M. 58 R ONDO C LASSIC 5|2023 CD Hans Krasan (1899–1944) Kamarimusiikissa (1936) ei esiinny patenttiratkaisuja. Jean-Efflam Bavouzet, piano, Manchester Camerata, johtajana Gabor Takacs-Nagy. VAN BEETHOVEN – R. Viktor Kalabis (1923–2006) sävelsi cembalokonserttonsa (1975) vaimolleen, cembalotaiteilija Zuzana Ruzickovalle (1927–2017). FINZI – F. GOUVY – D. Ensiksi tulee shokki ja elämän loppumisen vääjäämättömyys, lopussa passiivinen hyväksyminen, Nietzschen ”olemassaolon tiimalasi”. TARKIAINEN – J. KÄHÄRÄ – S. klo 19:00 Sallan kirkko Pe 2.6. SCHUMANN – G. Myös Jean-Efflam Bavouzet on saavuttanut saman c-molli-konserton kokonaislevytyksessään Manchester Cameratan kanssa. klo 19:00 Korundi Sara Hakaste, oboe Heidi Rahkonen, kontrabasso Anna Laakso, piano Lapin kamariorkesterin jousikvartetti L. Hän aloitti 1990-luvulla Academy of Ancient Musicin kanssa Mozartin pianokonserttojen kokonaislevytyksen, joka pysähtyi vuonna 2000 ja näytti jäävän kesken kapellimestari Christopher Hogwoodin kuoltua. Peter Herresthalin soitto folkloristisine vetoineen ja leimuavine ylärekistereineen on sinällään loistavaa, myös Grammy-palkitussa sooloviuluteoksessa Vesperit. . Teoksessa on muita henkilökohtaisempi lataus, joka kuvastuu hitaan osan mietteliäisyydessä ja kiivaan motorisessa finaalissa. Orpheus Undone keskittyy hetkeen, jossa antiikin bardi saa tietää puolisonsa Eurydiken kuolemasta. Missy Mazzoli (s. Kolme klarinettia, saksofoni ja trumpetti sellon ja kontrabasson kanssa tarjoavat cembalon seikkailuille oivan ympäristön, ja musiikin anarkistinen hilpeys tarttuu välittömästi. klo 19:00 Sajos, Inari Nicholas Daniel, oboe, johtaja ja musiikillinen ohjaus Abel Puustinen, viulu Sara Hakaste, oboe G. Alle kymmenminuuttinen Sinfonia leijailee viehkeästi planetaarisessa avaruudessa. 1980) on tämän hetken menestyksekkäimpiä amerikkalaissäveltäjiä. PROKOFJEV KAMARIKONSERTTI V ’Nickin paluu’ To 25.5. AAM on tarttunut tehtävään uudelleen Richard Egarrin johdolla, ja tulokset ovat erinomaisia. BIS 2572. KLEMOLA – O. AAM041. Mazzolin musiikki yhdistelee vapautuneesti eri aineksia ja pystyy tuomaan modernistiseen ilmaisuun kauneutta, huumoria ja henkevyyttä – suotta häntä ei ole luonnehdittu ”2000-luvun Brooklynin Mozartiksi”. ELGAR – T. Mazzolin musiikki on välitöntä ja sielukasta, ja BIS:n omistautunut levy paikkaa isoa aukkoa. Chandos CHAN 20192. MATTHEWS – T. C-duuri-konserton kuuluisa Andante on riipivän kaunis ilman makeilua, ja c-molli-konserton draama kouraisee kuulijaan kaksin käsin, päästämättä hetkeksikään otteestaan. WALKER – E. Peter Herresthal, viulu, Bergenin filharmonikot, johtajana James Gaffigan, Arctic Philharmonic, johtajana Tim Weiss. Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertot nro 24 ja 25, Figaron häät -alkusoitto. ANTTI HÄYRYNEN Mozart Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertot nro 21 ja 24. Vaikutelma on Yamaha-pianolla, nykyaikaisilla soittimilla ja standardivirityksellä sointimaailmaltaan tasapaksumpi, mutta täynnä pirteitä oivalluksia, joilla synkeään mollidraamaan valetaan vaihtelua. SIBELIUS TOUKOKUU LIPUNMYYNTI Ticketmaster.fi Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi info@korundi.fi | www.korundi.fi +358 16 322 2822. ANTTI HÄYRYNEN Vaughan Williams Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 7, “Antartica”, Sinfonia nro 9. BIS:n levy tarjoaa oivan poikkileikkauksen Mazzolin tuotannosta, joskin tuntuu hiukan turhalta levyttää Dark with Excessive Bright -konsertosta sekä kamariettä ison orkesterin versio viulun kanssa. Taiteellinen ja virtuoosinen kunnianhimo yhdistyvät kiinnostavalla tavalla, joka näyttää tsekkiläisen uusklassismin monet kasvot. Robert Levin, fortepiano, Academy of Ancient Music, johtajana Richard Egarr. These Worlds in Us luotaa herkin äänenpainoin sodan kokeneiden ihmisten kohtaloa. ”Synkkä ylenpalttisella kirkkaudella” on lause Miltonin Kadotetusta paratiisista. klo 19:00 Korundi Pe 26.5. Se liittyy alun perin sävellyksen kontrabassoversioon, joka olisi tarjonnut kiinnostavamman vertailukohdan myöhemmälle viuluversiolle. klo 18:00 Korundi Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetti S. Eniten huomiota kiinnittävät Bavouzetin kadenssit: c-molli-konserttoon hän soittaa Hummelin jyhkeät ja taiturilliset soolot, C-duuri-konserttoon nro 25 puolestaan Kenneth Brobergin klassishenkisen näytteen, jossa kujeillaan Marseljeesi-lainauksella
. BIS 2579. Kun pianisti Paul Wittgenstein menetti oikean kätensä maailmansodassa, Labor sävelsi hänelle tusinan verran teoksia. Orkesterinumeroissa kaikki on kohdallaan, ja alkusoitto porhaltaa kolmatta valtakuntaa edeltäneellä huolettomuudella. Yksiosaisen ensimmäisen sinfonian (1921) taustalla on Johannes Becherin näytelmä, mutta musiikki ponnistaa aiheensa ohi väkevään ekspressionismiin, josta olisi voinut tulla Weillin valitsema tie. Oliver Triendl, piano. Vaughan Williamsin ”Antarktinen” sinfonia kuulostaa Martyn Brabbinsin ja BBC:n sinfoniaorkesterin tulkintana tavallista kukkeammalta. Vertailtavana on Brechtin kanssa tehty Seitsemän kuolemansyntiä, mutta sinfonia toimii täysin itsenäisesti. Labor tuli 3-vuotiaana sokeaksi, mutta pystyi rakentamaan merkittävän muusikonuran ja opetti pianonsoittoa mm. SelCD R ONDO C LASSIC 5|2023 59 9-11.6.2023 TULEVAISUUDEN MERI MUSIK VID HAVET MERI JA MUSIIKKI ENNAKKOMYYNTI: www.lippu. Laborin musiikki edustaa romanttista mainstreamia Goldmarkin, Fuchsin tai Reinecken hengessä. Jokin laulunumeroiden miksauksessa on mennyt näytelevyni kohdalla pieleen ja jättää Gruberin äänen kähisemään lähes kuulumattomiin. Taidokkaasti sommiteltuina ja sopivasti annosteltuna Laborin teokset tarjoavat huojentavaa todellisuuspakoa. 11 on vuodelta 1900 ja Kvintetto pianolle ja puhaltimille vuodelta 1920. Labor oli kiinnostunut renessanssija barokkimusiikista, vaikka vaikutteet musiikissa eivät ole suuria. Panelistit Aija Kaski, Pidä Saaristo Siistinä ry Anders Adlercreutz Eva Sandås, Merikarhut ry Mats Westerbom, LUKE Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Group Satu Hassi Ulla Rosenström, John Nurmisen säätiö Bettina Sågbom, Juontaja 10.6 LYÖ RUMPUA ITÄMERELLE Inkoon Muumipuisto, klo 12:00 Sotta ja Pytty ja Pidä Saaristo Siistinä ry Sotta ja Pytty esiintyvät Itämerelle ja Pinja Harjunpää Pidä Saaristo Siistinä yhdistyksestä opettaa pitämään rannat siisteinä Siisti Biitsi työpajalla. Kvintetto klarinetille, pianolle ja jousitriolle op. . Kyse on ehkä enemmän Hyperionin mehevästä äänityksestä kuin ilmastonmuutoksesta. Arnold Schönbergille ja Alma Mahlerille. Capriccio C5473 . HK Gruber on tämän musiikin erehtymätön apostoli, ja ruotsalaisorkesteri soittaa sekä tarkasti että ronskin rehevästi. @musikvidhavet. Vaikka esityksessä riittää julmistelevaa draamaa, tuntuu kuin jotain musiikin hyisestä piittaamattomuudesta olisi jäänyt sivuun. Thorsten Johanns, klarinetti, Juri Vallentin, oboe, Theo Plath, fagotti, Premysl Vojta, käyrätorvi, Nina Karman, viulu, Andreas Willwohl, alttoviulu, Alexander Hülshoff. Labor kuului rikkaan Wittgensteinin perheen lähipiiriin. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Labor Joseph Labor: Klarinettikvintetto op. Se voi olla tarkoituskin, sillä musiikki syntyi alun perin Robert Scottista kertovaan elokuvaan, jossa pieleen menneestä etelänavan valloituksesta leivottiin sankaritarinaa. Klarinettisävellyksissä innoituksen lähteenä oli Richard Mühlfeld, jolle myös Brahms sävelsi klarinettiteoksensa. Tyyli ja orkesterinkäsittely on pelkistetympi, mutta draamallisesta jännitteestä ei ole tingitty. sello. Alle kahdessakymmenessä minuutissa teos kattaa tunnelmia kaoottisesta kiihkosta uskonnolliseen hartauteen, mutta Gruber soittajineen löytää myös taitteita yhdistävän punaisen langan. ANTTI HÄYRYNEN . Ruotsalainen kamariorkesteri, johtajana ja laulaja HK Gruber. . Joseph Labor (1842–1924) kuului keisarillisena hoviurkurina Itävallan musiikkieliittiin. Weillin kaksi sinfoniaa eivät nekään purjehdi kauas näyttämön maailmasta. Tylyjen ja idyllisten kohtausten vuorottelua leimaa surumielinen pessimismi, jossa on jälkiä tekopyhän moraaliajattelun uhriksi joutuneen naisen kohtalosta. laisena HK Gruberin johtama Ruotsalainen kamariorkesteri Weillin ensimmäiseksi esittelee Georg Kaiserin tekstiin 1933 valmistuneen Der Silberseen katkelmissa. Viisi vuotta myöhemmin Vaughan Williams saavutti 86-vuotiaana maagisen rajapyykin ja sai valmiiksi yhdeksännen sinfoniansa. . K-Market Lantis Liput ovelta tuntia ennen konserttia. 10.6 RAKKAITA VUODENAIKOJA Inkoon kirkko, klo 19:00 Vivaldi/Richter Piazzolla Kamarimusiikkikonsertti Suomalainen Kamariorkesteri ja Jan Söderblom 11.6 ITÄMEREN SOINTIAALTOJA Inkoon Kirkko, klo 15:00 Kamarimusiikkikonsertti Roland Pöntinen, piano www.musikvidhavet. Siitä erottuu Schumannilta peritty runollisuus, mutta kartellessaan surua ja vakavuutta musiikki on äityä ylenpalttisen herttaiseksi. 11, Klarinettitrio g-molli, Kvintetto pianolle ja puhaltimille, Klarinettitrio e-molli. Kurt Weillia ei muisteta niinkään sinfonikkona kuin räväköiden kabareenumerojen säveltäjänä. Hyperionin kokonaislevytys saapuu maaliin voittajana, eikä haittaa, että harvemmin kuultu e-molli-sinfonia katkaisee nauhan ensimmäisenä. Myös Elisabeth Wattsin sopraanosoolot kuulostavat tavallista verevämmiltä, ja on hauska idea käyttää tuulikoneen sijaan nauhoitettua viimaa. Brabbyns erittelee haastavan teoksen tarkkavainuisesti, ja BBC:n sinfonikot soittavat poikkeuksellisen inspiroituneesti. Capriccion tuplalevyllä esiintyvät soittajat todistavat kaunopuheisesti Laborin puolesta, ja levyjen neljä teosta kertovat kahden muusikkotuttavan vaikutuksesta. Kahtia jakaantuneella musiikkikentällä hän ihaili Wagneria, mutta oli Brahmsin ystävä. Siten molemmissa klarinettitrioissa (1917, 1919) piano-osuus on kirjoitettu vasemmalle kädelle. Festivaaliteema Taiteellinen johtaja Jan Söderblom 9.6 YÖ MERELLÄ Inkoon kirkko, klo 19:00 ...Lasse Mårtensonin seurassa Maja Mannila, Johanna Almark, Wegelius Kamarijouset 10.6 JAZZ'NGÅ Inkoon tori, klo 11:00 Jazzmusiikkia Inkoon torilla Johanna Almark & Maja Mannila 10.6 USKO TULEVAISUUTEEN! Inkoon tori, klo 12:00 Meri ja musiikki on kutsunut paikalle useita ympäristöjärjestöjä ja panelisteja, jotka puhuvat ja ottavat kantaa Itämeren tulevaisuudesta ja veneilijöiden merkityksestä ympäristötyössä. Viimeistä sinfoniaa on pidetty vaikeasti lähestyttävänä, vaikka pohjalta löytyy ohjelmallinen viite Thomas Hardyn Tessin tarinaan. Kolmiosainen toinen sinfonia, otsikoltaan Fantaisie symphonique (1934), valmistui Weillin paettua Hitlerin valtaannousua Ranskaan. ANTTI HÄYRYNEN Weill Kurt Weill: Sinfoniat nro 1–2, Der Silbersee
LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 11.5. Michael Seal, joht. Okko Kamu, joht. OULU SINFONIA Madetojan salissa 4.5. Konservatoriolla. Mozart: Tituksen lempeys -alkusoit61 R ONDO C LASSIC 5|2023 to, Vasks: Sellokonsertto nro 2, Vasks: Musica Serena, Mozart: Sinfonia nro 38 D. Ravel), Mahler: Sinfonia nro 4. Yhteistyö: Joensuun kaupunginorkesteri. Helena Juntunen. Beethoven: Viulukonsertto D, Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A. Helena Juntunen, sopraano. Matthew Barley, sello. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI 11.5. Sir Simon Keenlyside, baritoni. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 5.5. C. Pekka Kuusisto, joht. Waltteri Torikka, baritoni. Kuusankoskitalossa. Rumon Gamba, joht. 18.5. Strauss: Till Eulenspiegelin iloiset kepposet, Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja, Stravinsky: Kevätuhri. R ONDO C LASSIC 1|2022 TOUKOKUUN KAUSIOHJELMA SINFONIA LAHTI 11.5. Haastattelu sekä opetusja soittonäytteet Oulussa viikolla 22. 110. Mozart: Pianokonsertto d, Mozart: Serenadi D. Rumon Gamba, joht. Musorgski: Näyttelykuvia (sov. / Amidon: Amerikkalaisia kansansävelmiä, Timo Alakotila: Pianokonsertto (ke), trad. . Seppo Kantonen, piano. Erkki Lasonpalo, joht. Max Savikangas: Kosketinsoitinkonsertto (ke), Holst: Planeetat. Sara Hakaste, oboe, Heidi Rahkonen, kontrabasso. Yhteistyö: Kuopion kaupunginorkesteri. Walker: Lyric for Strings, Elgar: Serenadi jousille 3, Gouvy: Jousikvintetto G, Matthews: The Flaying of Marsyas. Abel Puustinen, viulu. Dalia Stasevska, joht. Rumon Gamba, joht. Okko Kamu, joht. Jaakko Kuusisto: Wiima, Strauss: Metamorfooseja 23 soolojouselle, Misha Mullova-Abbado: Sellokonsertto Evolving Spring. Sibeliustalossa. Tuuli Takala, sopraano, Anthony Gregory, tenori, Ville Rusanen, baritoni. Erkki Lasonpalo, joht. OUKA.FI OULU ETSII OSAAJIA OULUN KONSERVATORIOON HAETAAN LEHTORIA (SELLO), PÄÄTOIMISTA TUNTIOPETTAJAA (KITARA) vakinaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Tehtävän hakuaika alkaa 25.4. 25.5. Emil Holmström, piano, Tero Latvala, viulu ja liidaus. Juha Kangas, joht. KYMI SINFONIETTA 10.5. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 5.5. Kirill Kozlovsky, piano, Sam Amidon, laulu. Beethoven: Coriolan alkusoitto, Mahler: Kindertotenlieder, Mozart: ooppera-aarioita. Marko Ylönen, sello. 25.5. Beethoven: Taikahuilu-variaatiot, Schumann: Adagio & allegro, Finzi: Interlude oboelle ja jousikvartetille, Poulenc: Trio oboelle, fagotille ja pianolle. & viulu. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI Musiikkikeskuksessa 11.5. Strauss: Till Eulenspiegelin iloiset kepposet, Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja, Stravinsky: Kevätuhri. Työpaikkailmoitus kokonaisuudessaan luettavissa ja sähköinen haku osoitteessa www.ouka.fi/tyopaikat.. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 25.5. / Amidon / Kuusisto: Amerikkalaisia kansansävelmiä, Vivaldi: Vuodenajat. Malin Broman, joht. PORI SINFONIETTA 11.5. ja päättyy 12.5.2023 klo 15.00. P. Inmo Yang, viulu. Malin Broman, viulu, Jonathan Biss, piano. Yhteistyö: Oulu Sinfonia. Laurentius-salissa. Tibor Bogányi. Sir Simon Keenlyside, baritoni. Lisätietoja antaa rehtori Noora Tuominen, p. Yhteistyö: Jyväskylä Sinfonia. Dominante, Juhlakuoro, Laulupuu. Teatteritalossa. Musorgski: Näyttelykuvia (sov. & viulu. Ravel), Mahler: Sinfonia nro 4. Tehtäviin sisältyy opetusta taiteen perusopetuksessa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Orff: Carmina Burana. trad. Pori Dance Companyn tanssijat. Kotkan konserttitalossa ja 11.5. 25.5. Promenadisalissa. 27.5. Nicholas Daniel, oboe, joht. 044 703 9161 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@ouka.fi. Jonathan Biss, piano. Carelia-salissa. Bach: Sinfonia B, Mozart: Pianokonsertto G KV 453, Mozart: Sinfonia nro 40 g. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 10.5. 19.5. Työn aloitus elokuussa 2023. Mozart: Viulusonaatti G, Schubert: Impromptu D935, Mozart: Viulusonaatti C, Beethoven: Sonaatti op. LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. E
Tutkimukset osoittavat, että taidetoiminta vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia silloin, kun se on oppijalähtöistä. Tämän mahdollistaa vain riittävä julkinen tuki, sekä kunnilta että valtiolta. On myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten oppilaitoksessa puhutaan oppilaista ja miten erilaisiin oppimisjärjestelyihin suhtaudutaan. Entä mitä oppimateriaaleja käytetään. Kaikkea ei myöskään tarvitse keksiä itse; oppilaitosten kannattaa tehdä yhteistyötä esimerkiksi erilaisten vammaisjärjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa saavutettavuuden tarkastelemisessa ja kehittämisessä. Joskus tilanne on haastava. Tai oikeastaan juuri se on suurinta luksusta. Fyysinen saavutettavuus pitää sisällään sekä oppimisympäristön esteettömyyden että välineiden ja materiaalien saavutettavuuden. Musiikkiopistot syntyivät aikanaan paikallisesti ihmisten halusta saada lapsille korkeatasoista musiikkikasvatusta. Arkisia valintoja Saavutettavuus, esteettömyys, oppijalähtöisyys. Kenen vastuulla asia silloin on. Pedagoginen saavutettavuus pitää sisällään kaikki ne opetukselliset ratkaisut, jotka tukevat oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan heille itselleen merkityksellisellä tavalla. Kyse ei ole luksuksesta vaan jokaisen oikeudesta taiteeseen. Saavutettavuutta voidaan tarkastella fyysiseltä, taloudelliselta ja pedagogiselta kannalta. Ensinnäkin on hyvä huomata, että musiikkiopistoissa tehdään jo paljon asioita hyvin. Pääseekö oppilaitokseen pyörätuolilla. Jos haluamme pitää huolen siitä, että kaikilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan musiikkia, meidän pitää tehdä osallistumisesta saavutettavaa. Toimenpidesuosituksessa todetaan, että esteettömiä ja saavutettavia oppimisympäristöjä, palveluja ja viestintää kehittämällä voidaan lisätä laajempaa yhteiskunnallista osallisuutta. Taloudellinen saavutettavuus tarkoittaa, että oppilaalla on mahdollisuus osallistua opetukseen perheen varallisuudesta riippumatta. Onko mahdollista siirtää osa opetuksesta esteettömiin tiloihin. Opetusta on myös mahdollista eriyttää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan arjen opetuskäytännöissä ilman “erilaisen oppijan” leimaa. 63 R ONDO C LASSIC 5|2023 Mitä on saavutettavuus. Kahdenkeskinen opetustilanne mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen, ja ryhmäopetuksessakin pystytään ottamaan huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat. Meidän on jatkuvasti tehtävä töitä sen eteen, että jokainen halukas pääsee oppiin, ja etsittävä aktiivisesti niitä, jotka eivät vielä osaa hakeutua taiteen perusopetuksen piiriin. . Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet, vahvuudet, valmiudet, taidot, tausta ja mielenkiinnon kohteet sekä muualla – koulussa, harrastusryhmissä, itsenäisesti – tapahtuva oppiminen. Opettajia koulutetaan ja he kouluttautuvat, jolloin pedagoginen saavutettavuus paranee. Oppijalähtöinen opetus perustuu oppijan aitoon tuntemiseen ja kohtaamiseen. Saako jokainen olla omana itsenään muiden joukossa. Musiikkioppilaitoksissa on vuosikymmenet tehty työtä, jossa tavoitteena ovat olleet huippuunsa hiotut musiikkiesitykset. Onko mahdollista tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. On uskallettava luopua kaikkitietävän roolista ja suostua siihen, että oppijat saattavat haastaa käsityksiämme vakiintuneista oppimisprosesseista ja luovuudesta. Tärkeintä on kuitenkin oppilaitoksen toimintakulttuuri. On luotava tilanne, jossa opistot pystyvät myöntämään riittävästi vapaaoppilaspaikkoja ja lukukausimaksut pysyvät maltillisina. Tämä tapahtuu oppijalähtöisyyden, opetuksen mukauttamisen ja eriyttämisen, oppimäärän yksilöllistämisen sekä osallisuuden tukemisen kautta. Linkki toimenpidesuositukseen https://sites.uniarts.fi/documents/14230/0/Saavutettavuus-+ toimenpidesuositus+%28PDF%29/9143ee82-6222-433f-9538 -0a91009c08ba ArtsEqual -tutkijaryhmän toimenpidesuositus on yhä ajankohtainen.. Nyt tavoitteeksi voitaisiin asettaa musiikin ympärille kokoontunut yhteisö, jossa on tilaa kaikille. Oppilaitoksissa tehdään lakisääteiset tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Oppilaitoksen on vaikea muuttaa koko toimintansa uuteen paikkaan, ja jos vuokranantaja ei tee muutoksia tiloihin, on keksittävä muita ratkaisuja. Aidosta osallisuudesta syntyy uusia käytänteitä, jotka hyödyttävät koko oppilaitosta. Millainen valaistus, akustiikka ja kalustus opistossa on. Jos ollaan vuokralla tiloissa, joissa ei ole hissiä, tila ei ole fyysisesti esteetön. Paljon hienoja sanoja. Entä sitten, kun oppilaitoksen rahat ovat tiukilla ja kiire vaivaa. Floora-hankkeen kautta moni oppilas on päässyt tavoitteellisen soitonopetuksen piiriin, hanke on esimerkki kuntien sosiaalitoimen ja musiikkiopistojen yhteistyön mahdollisuuksista
Soittopolku 22,00 € Toivottu suosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teorian opiskelun tähän päivään. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Musiikista sanoin ja kuvin. 47,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/ .. Tämä varhaiskasvatukseen tarkoitettu, laadukas oppikirja antaa myös pienten lasten vanhemmille runsaasti kehittäviä musiikkileikkien ideoita. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Rondosta lahjat kevään juhliin Musiikin perusteet I-IV Classicus Oy:n kustantamat laadukkaat musiikkiaiheiset kirjat ilahduttavat varmasti musiikkia harrastavaa perheenjäsentä koulujen loppuessa! Ja äitienpäivän sankaria voit ilahduttaa tilaamalla Rondo-lehden, josta riittää iloa koko loppuvuodeksi. SSIC V L Hintoihin lisätään toimituskulut. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. (03) 225 1948