Rondo Classic 05/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5 2024 15,00 € festiv aalikesä 2024 Klassisen musiikkike sän parhaat tapahtuma t CLASSIC keval shah Liedpianisti haluaa laulumusiikista kulttuurien kohtaamispaikan rondo.fi FESTIVAALIEN HALLITUKSET vartioivat ja visioivat LA SCALAN taika syttyy musiikista LÄHI-IDÄN NUORET tekevät musiikkia sovussa Francesco Piemontesi löytää pianosta orkesterin cd
Loppukilpailu 12.6. Alkukilpailu 3.–6.6. Välikilpailu 7.–8.6. Sibelius-Akatemian konserttisali & Musiikkitalo Katso koko ohjelma mirjamhelin.fi Liput Ticketmaster Kansainvälisiä läpimurtoja IX Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu 3.–12.6.2024 Helsinki mirjamhelincompetition mirjamhelin.fi MH_Rondo_ilmoitus.indd 1 MH_Rondo_ilmoitus.indd 1 2.2.2024 11.49 2.2.2024 11.49
GAME MUSIC COLLECTIVE • Iris Candelaria, sopraano • Jukka Nykänen, piano | MA 5.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari • Solistit orkesterin soittajistosta | LA 10.8. Laura Mikkola, piano • Linda Lampenius, viulu • Jaani Helander, sello | TI 6.8. Mikkelissä, Saimaan rantamaisemissa, soivat tänä kesänä ilon sävelet. SINFONIAORKESTERI VIVO • Lilja Haatainen, viulu • Erkki Lasonpalo, kapellimestari | KE 7.8. PHILHARMONIA ORCHESTRAN KAMARIMUUSIKOT • PHILHARMONIA ORCHESTRA • Erkki Lasonpalo, kapellimestari • Jonathan Roozeman, sello. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Ava Bahari, viulu • Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari | PE 9.8. SAIMAA SINFONIETTA • HELSINGIN FILHARMONINEN KUORO • Aliisa Neige Barrière, kapellimestari • Marika Hölttä, koloratuurisopraano • Timo Riihonen, basso • ESMO RYN LAULAJAT & ENSEMBLE | SU 4.8. Tervetuloa ainutlaatuisten elämysten äärelle! Lipunmyynti ryhmille: tickets@mikkelinmusiikkijuhlat.fi SANTTU-MATIAS ROUVALI • ALIISA NEIGE BARRIÈRE VILLE MATVEJEFF • ERKKI LASONPALO PHILHARMONIA ORCHESTRA GAME MUSIC COLLECTIVE • LUKAS STASEVSKIJ • JONATHAN ROOZEMAN AVA BAHARI • LINDA LAMPENIUS • WALTTERI TORIKKA • LILJA HAATAINEN LA 3.8. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI • Waltteri Torikka, baritoni | TO 8.8. PHILHARMONIA ORCHESTRA • Ville Matvejeff, kapellimestari • Solistit nuoria kansainvälisiä huippuja | SU 11.8
Keval Shah on kesäkuisten Mirjam Helin -laulukilpailujen tuomaristossa. • Berliinissä toimiva Barenboim-Said-akatemia tuo yhteen Israelista, Palestiinasta ja muista Lähi-idän maista tulevia nuoria muusikoita. festivaalikesä kuhisee • Klassisen musiikin festivaalit osoittavat tänä kesänä voimansa ja joustavuutensa. Vaikka useilta on leikattu avustuksia, tapahtumien määrä on kutakuinkin ennallaan. Barenboim-Said-akatemian oppilaskonsertti Pierre Boulez Saalissa. Listasimme kesän tärkeimmät klassiset festivaalit ja niiden ohjelmaideat. 4 R ONDO C LASSIC 5|2024 © TU O M AS TE N K AN EN CLASSIC 5 / 2024 liedissä on voimaa © PETER ADAMIK © SH U TT ER ST O C K • Pianisti Keval Shah löysi musiikillisen kotinsa liedistä. Hän haluaa tehdä laulusta kohtaamispaikan eri kulttuureista tuleville ihmisille. Sen on säveltänyt Eeva Kontu, ja libretto ja ohjaus ovat Heta Haanperän. tuoko musiikki rauhan. Alueen viimeaikaiset levottomuudet ovat saattaneet koulun kiperään tilanteeseen. 8–12 RONDO.FI Ilmajoen musiikkijuhlat tuovat toista kesää lavalle Marimekon suurnaisesta Armi Ratiasta kertovan oopperan. 34–41 42–45
Jonas Kaufmann on siitä harvinainen tähtitenori, että lied on ollut hänelle koko uran ajan yhtä tärkeää kuin ooppera. Keväällä ensi-iltansa saavan tuotannon ohjaus on Tobias Kratzerin, ja musiikinjohdosta vastaa Baijerin valtinoopperan ylikapellimestari Vladimir Jurowski. Toinen oli Auschwitzin keskitysleirin vartija ja toinen vanki. Mieczys?aw Weinbergin ooppera Die Passagierin, Matkustaja, kertoo kahdesta naisesta matkalla Brasiliaan. Liedin vivahteikkuus ja oopperan draamallisuus käyvät hänen ilmaisussaan käsi kädessä. Tshaikovskin Patarouvasta nähdään Benedict Andrewsin ohjaama tämän kauden uusi tuotanto, jossa pietarilainen draama sairaalloisesta peluri Hermannista saa myös amerikkalaisen film noirin ilmettä. Oopperajuhlien liedkonsertissa hänen pianistinaan on Helmut Deutsch. 7 Pääkirjoitus: Ei tullutkaan lamakesää 8–12 Keval Shah ja liedin lumo 14–18 Festivaalien hallituksien visioita 20–21 Oopperan ja baletin uusi kausi 23 Rondo CD: Lutos?awski & RSO 24–25 Kantaesitys: Matthew Whittallin Joy uruille ja orkesterille 26 ICMA-gaala Valenciassa 27 Minna Leinosen kolumni 28–29 Kulmalla: Alakulttuuritaiteilija Tomi Leppänen 30–32 Francesco Piemontesi tuo orkesterin värit pianoon 34–41 FESTIVAALIKALENTERI 2024 42–45 Barenboim-Said-akatemia: idealismi ja todellisuus 46–47 Musiikista sivusilmin: Vikram Sethin Rakkauden musiikki 49 Lauri Toivion sarjakuva 50–53 Kuukauden klassikko: Prokofjevin Pianosonaatit 6–8 Rondo arvioi 54 – 65 • Wilhelm Tell ja Rondine La Scalassa • Simon Boccanegra Kansallisoopperassa • Tero Saarisen Macbeth • Sodan sellisti -kirja • CD ja DVD -sivut suomessa soi 66 • Toukokuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 68 – 69 • Fagotistit yhdessä 70 Rondo palvelee 71 Kimmo Hakolan kolumni © PETER ADAMIK © SH U TT ER ST O C K © JU SS I N IU K K AL A sisältö VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: Münchenin oopperafestivaaleilla oopperat Patarouva ja Matkustaja sekä Jonas Kaufmannin konsertti 11.-14.7.2024 Rondon heinäkuisella matkalla Münchenin oopperafestivaalille on ohjelmassa Jonas Kaufmannin liedkonsertti, Tshaikovskin Patarouva-klassikon uusi tulkinta sekä Mieczys?aw Weinbergin vaikuttava holokaustiaiheinen ooppera Die Passagierin, Matkustaja. MUSIIKKIMATKA OK-MATKAT Hämeentie 31, 00500 HELSINKI PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi Matkaohjelma: okmatkat.fi Hinta Rondon lukijoille 2495 €/hlö/2 h huoneessa 2795 €/hlö/1 h huoneessa Mukana matkalla on Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari, joka esittelee ohjelmiston.. Aziz Shokhakimov johtaa, ja päärooleissa laulavat Asmik Grigorian (Lisa), Brandon Jovanovich (Hermann) ja Boris Pinkhasovich (Jelezki)
Viitasaaren ainut hotelli Pihkuri haettiin tänä keväänä konkurssiin, mikä on äärimmäisen huono asia Musiikin aika -festivaalille. Eikä vos-laitoksilta nipistäminen ole sekään ratkaisu, sillä kenttä on yhtenäinen ravintoketju, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kärsijänä ovat aina viime kädessä alan työllisyys ja innovointi. Tämä osoittaa festivaalien joustavuutta ja mukautumiskykyä. Tätä pakettia ei ulkoapäin voi tuoda, vaan koko maakuntien elinkeinoelämän olisi puhallettava lujempaa yhteen hiileen. Intiimi konsepti luo tunnelmaa ja koheesiota niin yleisön kuin esiintyjienkin pariin. Jos tähtäin on kansainvälisessä yleisössä, kuten Savonlinnassa, majoituskapasiteetin puute ja laatu on ongelmista polttavimpia. Siihen nähden lopputulos näyttää ihmeen pirteältä, kuten tämän lehden ohjelmakoosteesta voi päätellä. Samalla festivaalit edustavat suomalaisessa kulttuurissa oma-aloitteisuutta ja yritteliäisyyttä, sillä harva niistä saa suuria julkisia tukia, ja useimpien organisaatio pyörii muutaman ihmisen voimin tai jopa talkootyöllä. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kimmo Hakola, Johanna Hasu, Kimmo Korhonen, Minna Leinonen, Maarit Lukkarinen, Markus Luukkonen, Riitta Pietilä, Auli Särkiö-Pitkänen, Tuomas Tenkanen, Lauri Toivio, Siskotuulikki Toijonen, Matti Tuomisto, Paavo Kässi O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. On lyhytnäköistä ja epäoikeudenmukaista, jos tämä on aina se alue, johon leikkaukset pahiten osuvat. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 / 2024 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. . Yritykset haluavat tuelleen vastinetta. Muutama pienempi tapahtuma joutui lopettamaan tai pitämään välivuoden, mutta kokonaisuutta ei voi mitenkään luonnehtia lamakesäksi. Kotimajoitus voi olla ratkaisu, mutta monet vieraat haluavat myös neutraalia tilaa lomastaan nauttimiseen. Tässä on sekä niiden voima että heikkous. (03) 225 1948 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . FESTIVAALIT TYÖLLISTÄVÄT paljon vapaata kenttää, eli juuri sitä, joka on taiteen rahoituksessa heikoimmalla. AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN WWW. Missä muualla klassinen musiikki soi niin paljon pienillä paikkakunnilla, harvaan asutuilla alueilla ja luonnon keskellä. Niiden keskellä suuryritysten kelpaa hoitaa suhteitaan kansainvälisiin asiakkaisiinsa ja yhteistyökumppaneihinsa. Tämän kesän festivaalien valmistelu on ollut useille järjestäjille raskas urakka, sillä sekä kuntien että valtion avustukset ovat useilla vähentyneet, ja rahoituksen kokoon parsiminen on vaatinut kekseliäisyyttä. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Yksityisen rahan metsästys on festivaaleille nyt entistäkin tärkeämpää, ja sen osaamiseen ja resursseihin kannattaisi organisaatioissa panostaa eikä jättää sitä sen yhden toiminnanjohtajan harteille kaiken muun ohella. Taide tulee ihmisten luo, joilla ei ole aina pääsyä suurten kaupunkien tarjontaan. Siitä pitkälle riippuu, onko alueella vetovoimaisia tapahtumia vai ei. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@rondolehti.fi . Monet niistä sijaitsevat muuttotappioalueella, ja väen vähentyessä myös palvelutarjonta heikkenee. Paavo Suokon johtajakaudella siihen saatiin lisää puhtia, mutta kasvu ei ole jatkunut. On pitänyt säästää sieltä ja täältä, karsia vähän tarjontaa ja miettiä uusiksi. FESTIVAALIEN TULEVAISUUS on kytköksissä myös maakuntien Suomen tulevaisuuteen. RONDO .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © Tu om as Te nk an en R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi s Yksityisen rahan metsästys on festivaaleille nyt entistäkin tärkeämpää.. 7 UOMEN FESTIVAALIKESÄ on niin erikoinen ilmiö, että sitä pitäisi ehdottaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Tehtäväkenttä on toki vaikea, etenkin taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kiinnostavia ohjelmaideoita riittää – ja myös vanhan toistoa, mutta mikäs siinä, jos konsepti kerran toimii. ei tullutkaan lamakesää TOUKOKUU K U VA © H ER A C H O I R ONDO C LASSIC 5|2024 TOIMITUS . Yritysyhteistyö on esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlien rahoituksessa sangen vaatimattomassa roolissa verrattuna moniin vastaavan kokoluokan tapahtumiin Euroopassa. Savonlinnalla olisi silti paljon valtteja: oopperataiteen näyttävyys yhdistyneenä linnan ja luonnon lumoon
Muutto Helsinkiin antoi epävarmuuksien kanssa painivalle muusikolle tilaa löytää oman taiteellisen visionsa. Laulun mahti. 8 R ONDO C LASSIC 5|2024 Pianisti KEVAL SHAH löysi musiikillisen kotinsa liedistä. Hän haluaa laajentaa laulumusiikin totuttua aluetta ja luoda kohtaamispaikan eri taustoista tuleville ihmisille. ”Laulua on aina ollut kaikkialla, ja sitä voi tuoda konsertteihin eri tavoin”, hän sanoo
Hänen intohimonaan on tutkailla laulumusiikkia odottamattomista kulmista ja näin laajentaa omaa ja muiden käsitystä siitä, mitä lied voi olla. Hänen muusikonpolkunsa on ollut alusta asti epätavallinen, joten siihen kuvaan Suomi-käänne istuu hyvin. Shah toimii lied-musiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa, vaikuttaa Helsinki Seriös -konserttisarjan suunnittelutiimissä ja konsertoi lied-pianistina sekä suomalaisten laulajien että kansainvälisten kollegoiden kanssa. ”Kisoissa on laulajia todella monesta eri maasta, ja olisi hienoa kuulla lauluja heidän omilla kielillään”, hän tuumii. Täällä löysin, kuka todella olen”, hän kertoo. ”Ei ole kyse perinteen hylkäämisestä, vaan uusista näkökulmista siihen.” Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN | K Laulun mahti ”En halua sammaloitua, etsin aina uusia impulsseja.”. Muutamassa vuodessa Shah on täysin kotiutunut Harjutorin laidalle, Helsingin musiikkielämään ja suomalaiselle klassisen musiikin kentälle. Liedin laajentaminen ei ole hänelle kuitenkaan yhteiskunnallinen velvoite, vaan kyse on taiteellisesta uteliaisuudesta. 9 R ONDO C LASSIC 5|2024 EVAL SHAH SAAPUU haastatteluun kalliolaiseen kantakahvilaansa ja tervehtii ensin muita asiakkaita, ennen kuin pahoittelee peribrittiläiseen tapaan, että on pukeutunut epämuodollisesti – hänellä on harjoittelupäivä. Muutto Suomeen osoittautui myös isoimmaksi asiaksi, mitä 30-vuotiaan brittipianistin uralla on toistaiseksi tapahtunut. ”Tulo Suomeen muutti elämäni. Kesäkuun alussa hän istuu kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun tuomaristossa ensimmäisenä ei-laulajana kilpailun historiassa. Vastaavasti Shah ei koe vastakkainasettelua perinteisen lied-ohjelmiston ja uusien suuntien kanssa. Oli kuitenkin puhdas sattuma, että Helsingistä tuli hänen kotinsa. Jännittävää kuultavaa hän toivoo myös Mirjam Helin -kilpailulta. Vaikka Shah ei ehkä asuisikaan Helsingissä ikuisesti, kaupungilla tulee aina olemaan erityinen merkitys hänelle. Sibelius-Akatemiassa Shah rohkaisee opiskelijoita yllättäviin ohjelmistovalintoihin ja tuo itse konsertteihinsa esimerkiksi länsimaiden ulkopuolelta tulevien säveltäjien musiikkia
”Klassinen musiikki rakentuu perinteelle, enkä minä ollut kasvanut siihen ollenkaan. Vaikka hän innostui pianonsoitosta jo lapsena, ensimmäinen varsinainen kosketus klassiseen musiikkiin tuli yläkoulun kuorossa. Brittiläisen musiikkikoulutuksen normien mukaan hänellä ei kuitenkaan tulisi olemaan asiaa konserttipianistiksi. ”Olin aloittanut liian myöhään, ja olin teknisesti aivan liian paljon jäljessä”, hän sanoo. Koululaisena ja myöhemmin Cambridgen yliopistossa hän lauloi kuoroissa, otti laulutunteja ja haaveili oopperakapellimestarin urasta. Lauloimme Mozartia, ja kun kuulin ympärilläni kaikki nämä äänet tekemässä musiikkia, hullaannuin täysin. ”Vanhempani olivat työskennelleet ankarasti, jotta minä ja siskoni voisimme saada hyvän koulutuksen, ja he ajattelivat, että pianotunnit olisivat hyvä juttu”, Shah kertoo. Olen tullut alalle täysin ulkopuolelta.” Äkkikäänteitä Shah rakasti laulamista jo lapsena. Sisäistin aja. Ja nuoriso-osastolla kaikille, myös minulle, oli itsestään selvää, että minä tulisin menemään yliopistoon.” Keval oli aina pitänyt pianonsoitosta, mutta lapsuuden soittotunnit olivat harrastelua vailla systemaattista etenemistä. Vertailu ja kilpailu iskivät rytinällä. Minun piti saada tätä lisää”, hän kuvailee. Kun hän lopulta alkoi saada esikuvia, nämä olivat kaikki valkoihoisia. ”Sitten törmäsin lied-musiikkiin.” Cambridgessa oli paljon taitavia laulajia, ja kuin itsestään Shah päätyi säestämään heitä. 10 R ONDO C LASSIC 5|2024 Ulkopuolelta sisään Keval Shah kasvoi Englannissa intialaistaustaisessa perheessä, jolla ei ollut oikeastaan mitään kosketusta länsimaiseen klassiseen musiikkiin – lukuun ottamatta pianoa, joka hankittiin käytettynä Kevalia ja tämän isosiskoa ajatellen. Näennäisesti hänellä oli samat mahdollisuudet kuin muillakin, mutta hän oli aina poikkeus joukossa. Päätös ryhtyä lied-pianistiksi laski Shah’n päälle kovat paineet: ”On valtava lista brittiläisiä lied-pianisteja, jotka ovat käyneet ensin Cambridgen ja sitten Royal Academyn, vaikkapa Malcolm Martineau ja Roger Vignoles. Tajusin nopeasti, että lied oli minun juttuni.” Hän palasi takaisin Royal Academy of Musiciin, mutta nyt kaikki oli toisin kuin nuorisokoulutuksessa. Ei mennyt kauaakaan, kun Keval löysi itsensä Lontoon Royal Academy of Music -korkeakoulun nuoriso-osastolta. ”Se oli mullistava kokemus. Yhtäkkiä kaikki loksahti: ”Rakastin ihmisääntä, kieliä ja kirjallisuutta. ”Ei minulla ollut mitään käsitystä siitä, mitä vakavasti otettava, ammattiin tähtäävä soittaminen voisi olla”, Shah sanoo. ”Britanniassa pianistien koulutus tuppasi rakentumaan niin, että ne, jotka vaikuttivat sopivilta konserttiuralle, menivät konservatorioon, ja akateeminen yliopistoura koettiin sopivammaksi niille, jotka tuntuivat vähemmän ’tähtimäisiltä’
Lied-musiikki on jotain paljon enemmän kuin mitä minulle on opetettu.”. ”Minulle sanottiin, että otamme sinut, työ alkaa kahden kuukauden päästä.” Shah kieltäytyi. 11 R ONDO C LASSIC 5|2024 tuksen, että minun oli yritettävä jäljitellä heitä. ”He uskoivat minuun ja todella halusivat minut tänne. Olen valtavan kiitollinen tästä mahdollisuudesta.” Visio loksahti Hyppäys lied-lehtoriksi Helsinkiin oli juuri se, mitä epävarmuuksien kanssa painiva pianisti tarvitsi. Olin vakuuttunut, etten voisi saada mitään tällaista hommaa, kun olin vasta 25-vuotias enkä ollut rakentanut vielä varsinaista uraa.” Shah laittoi hakemuksen menemään, ”huvin vuoksi”, kertomatta kumppanilleen tai ajattelematta asiaa sen vakavammin. Hän ei missään tapauksessa ollut valmistautunut muuttoon vieraaseen maahan ja uuteen työhön täysin uudessa ympäristössä. En tajunnut, että minulle voisi olla tilaa yksilönä, sellaisena kuin olin.” Tässä kohtaa kuvaan tulee Helsingin Sibelius-Akatemia. Shah oli valmistunut maisteriksi, opetti Royal Academyssa ja poti identiteettikriisiä. Ilman Sibelius-Akatemian sinnikkyyttä Shah ei ehkä olisi nyt tässä. Kun hän vastikään täytti 30, Shah tunsi saavuttaneensa virstanpylvään. Suomi on taiteellisesti todella avomielinen kulttuuri, mikä on laajentanut perspektiiviäni paljon. ”Ilmapiiri täällä tuntui hellemmältä. Sibelius-Akatemiasta ehdotettiin, että ottaisin työn vastaan mutta aloittaisin vasta vuoden päästä, että saisin aikaa sopeutua ajatukseen. ”Sitten minulle vinkattiin, että Suomessa oli avoinna lied-lehtorin paikka. Lied-pianistin on Keval Shah’n mukaan oltava eri tyyleihin ja laulajiin sopeutuva kameleontti mutta samaan aikaan pidettävä lujasti kiinni omasta taiteellisesta visiostaan. Hän sai paikan. | ”Moninaisuudessa ei ole kyse perinteen hylkäämisestä, vaan uusista näkökulmista siihen. Pieni pohjoinen maa ja sen vilkas mutta perhemäinen musiikkielämä antoi Shah’n ottaa etäisyyttä englantilaiseen musiikkiperinteeseen ja pohtia rauhassa elämäänsä ja tavoitteitaan. Ja voidakseni opettaa minun piti tehdä itselleni selväksi, mitä ajattelen musiikista, ja pystyä seisomaan sen takana.” Nyt on kulunut nelisen vuotta siitä, kun Shah aloitti työt Sibelius-Akatemiassa, ja tänä aikana hänelle valkeni, millainen muusikko hän haluaa olla. Pikemminkin hän halusi luoda freelancer-uraa Lontoossa, ”koska niin kaikki muutkin tekivät.” Helsingistä kuitenkin soiteltiin hänen peräänsä
12 R ONDO C LASSIC 5|2024 ”Nyt tiedän, mitkä ovat taiteelliset kiinnekohtani, ja se on todella hyvä tunne. Sibelius-Akatemian kansainvälinen vierailijaohjelma on antanut hänelle mahdollisuuden tuoda uusia virikkeitä opetukseen. Silloin aloin kiinnostua varjoon jääneestä lauluohjelmistosta.” Moninaisuus on tapa ajatella Shah on pohtinut paljon kulttuurialan rakenteita ja taiteen tehtävää. Vähitellen hän alkoi häpeän sijaan tuntea ylpeyttä siitä erityisestä näkökulmasta, joka hänellä on musiikkimaailmaan. Saadessaan meriittejä, joita ”piti saada”, hän huomasi, mitä kaikkea muuta ura voisi olla kuin suuria saleja ja arvostettuja kilpailuja. Pitää olla rohkeutta kuunnella erilaisia mielipiteitä ja reflektoida omiaan. ”Liedissä on kyse jakamisesta, ja uskon, että se voi auttaa eri taustoista tulevia ihmisiä löytämään yhteisen kohtaamispaikan. Hän voitti Hugo Wolf -akatemian kansainvälisen lied-kilpailun baritoni Theodore Plattin kanssa ja konsertoi Karita Mattilan kanssa Lontoon Wigmore Hallissa. On hyvin tärkeää, että kilpailutuomaristossa on moninaisia näkökulmia. ”En halua sammaloitua, etsin aina uusia impulsseja. Haluan tarjota tilan, jossa yleisö voi pohtia vaikeitakin kysymyksiä ja kokea syviä tunteita.” . Helsingissä olin vielä selvemmin erilainen kuin Lontoossa, ja tajusin, että minun on vain hyväksyttävä se ja oltava oma itseni. ”Meidän täytyy pystyä perustelemaan, miksi haluamme tehdä tätä musiikkia.” Liedin esittämiselle Shah’n ei ole vaikea keksiä perusteluja. ”Tämä on uskomaton kunnia minulle. Uusia yleisöjä ei saa holhota eikä myöskään olettaa, että ”suuri musiikki” puhuisi puolestaan. Laulumusiikin osaston yhteydessä hän kuratoi liediin keskittyvää Soiva kieli -konserttisarjaa, jossa on paneutunut opiskelijoiden kanssa esimerkiksi uusimpaan musiikkiin ja historiallisten säveltäjänaisten lauluihin. Opiskelijoilleni en halua tarjota näkemyksiä vaan auttaa heitä löytämään, millaisia taiteilijoita he ovat.” Vision kiteytymistä avitti se, että näiden vuosien aikana myös Shah’n oma ura lied-pianistina lähti lentoon. Instituutioiden riskinä on se, etteivät ne kehity.” Siksi Shah on hyvin vaikuttunut siitä, että kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu kutsui aiemmin pelkistä laulajista koostuneeseen tuomaristoon hänen kaltaisensa nuoren ulkomaisen pianistin. Klassinen musiikki on usein ollut mukana ruokkimassa yhteiskunnan polarisaatiota, mutta minä en halua olla jatkamassa sitä. Ei pidä paikkaansa, ettei näitä ohjelmistoja tunnettaisi – niihin perehtyneet tutkijat eivät vain tule länsimaisen laulutradition piiristä. Shah kokee, että klassisen musiikin täytyy pystyä perustelemaan olemassaolonsa niille, jotka eivät tunne sitä. Taidelauluja on sävelletty kaikkialla, minne on aikoinaan viety pianoja, vaikkapa Egyptissä ja Nigeriassa. Olen tuonut Sibelius-Akatemialle uutta perspektiiviä, mutta jos jähmetyn, en anna sinne enää mitään uutta. Laulajan ja pianistin, runouden ja musiikin yhdistelmä on suora ja välitön. Repertuaarin eri osa-alueet voivat käydä keskenään upeaa dialogia. ”Ymmärsin, että voin seurata omaa uteliaisuuttani. ”Tarvitsemme nöyryyttä ja uteliaisuutta ymmärtääksemme, että ei ole olemassa vain länsimaista taidemusiikkia ja ’maailmanmusiikkia’.”. ”Laulua on aina ollut kaikkialla, ja sitä voi tuoda konsertteihin eri tavoin. Lied-musiikki on jotain paljon enemmän kuin mitä minulle on opetettu!” Shah alkoi tilata laulumusiikkia esimerkiksi punjabin ja sanskriitinkielisiin teksteihin, tuoda konsertteihinsa kansanlaulujen ja popmusiikin sovituksia sekä etsiä eri maiden lauluohjelmistoa. Tässä auttoi myös psykoterapia. Tarvitsemme nöyryyttä ja uteliaisuutta ymmärtääksemme, että ei ole olemassa vain länsimaista taidemusiikkia ja ’maailmanmusiikkia’.” Rohkeutta reflektointiin Shah’n opettama ja esittämä ohjelmisto muovautuu jatkuvasti. Intiimin musisoinnin luoma tila on ainutlaatuinen yhä julkisemmassa ja hektisemmässä nykyajassa. ”Moninaisuus ei ole tavoite vaan ajattelutapa tai oikeastaan joukko ajattelutapoja”, hän linjaa. Laulumusiikin vahvuutena on yksityiskohtien voima ja väkevä kommunikointi, joka kutsuu keskittyneeseen kuunteluun. Juuri tätä klassinen musiikki tarvitsee. ”Jos saan tietää, että Perussa tai Indonesiassa on sävelletty lauluja, miksi en etsisi niitä
KUHMON 54. KAMARIMUSIIKKI 14.–27.7.2024 # kuhmofestival kuhmofestival.fi @kuhmofestival 040 169 6509
Tavoitteena on, että rahoitus saadaan käännettyä plussan puolelle tämän kauden jälkeen. Naantalin musiikkijuhlilla vaikuttaa yhä korona-ajan jälkeinen ilmiö: taloustilanteen kiristyminen ja yleisöpohjan väheneminen. Kun festivaalin talous on kunnossa, voi taidekin yleensä hyvin. Vuonna 2023 tappiota kertyi jo huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuotena”, kertoo Naantalin Musiikkijuhlasäätiön hallituksen puheenjohtaja Jan Lindström. Viime vuonna Musiikkijuhlasäätiö sai lisäksi 54 000 euroa ylimääräistä avustusta. Verkosto määrittää ohjelmistoa Melko erilainen tilanne on Viitasaaren nykymusiikkitapahtuma Musiikin ajassa. Rondo haastatteli viiden suomalaisen festivaalin hallituksien puheenjohtajia. ”Konserttien määrästä on hiukan jouduttu tinkimään: ennen koronaa meillä oli noin 30 konserttia, nyt parikymmentä. kirstunvartijat ja tulevaisuuteen tähyäjät Teksti: MARKUS LUUKKONEN p. Naantalin musiikkijuhlat on tärkeä tapahtuma ja brändi Naantalille, ja sillä on myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Samalla on pidetty huolta, että laadusta ei tingitä. Siinä missä Naantalin musiikkijuhlien budjetti asettuu puolen miljoonan euron tuntumaan, Viitasaarella liikutaan tiukalla uuden musiikin kärjellä ja noin 300 000 euron budjetilla. 14 R ONDO C LASSIC 5|2024 AISTAA KUIN AURINKO Naantalissa. Kävijämäärät ja lipputulot eivät vielä vuonna 2023 palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Uuden taiteellisen johtajan Elina Vähälän myötä olemme saaneet myös uusia taiteilijoita mukaan.” Pidemmällä tähtäimellä Naantalin Musiikkijuhlien asema vaikuttaa kuitenkin melko turvatulta. Musiikkifestivaalien parrasvaloissa paistattelevat usein taiteelliset johtajat, mutta arvokasta työtä tapahtuu myös taustalla. Se esimerkiksi lukeutuu niiden 16 suomalaisen kulttuurifestivaalin joukkoon, jotka saavat opetusja kulttuuriministeriön (OKM) harkinnanvaraista avustusta. Kaupungin vuotuinen avustus säätiölle on tällä hetkellä 168 000 euroa. Vuoden 2024 festivaaliin on valmistauduttu tiukalla budjetilla, uusia yhteistyökumppaneita etsimällä sekä mahdollisimman korkeatasoisella ja kiinnostavalla ohjelmistolla. Heidän lähestymistapansa on ensisijaisesti taloudellinen ja strateginen. ”Koronan jälkeen on ollut haasteita saada lippuja myytyä ja uusia sponsoreita mukaan. Vaikka Naantalin keskiaikaisen kirkon ympärille merellisiin maisemiin rakentuva tapahtuma herättää auvoisia mielikuvia, tapahtuman järjestäminen ei ole aina pelkkää juhlasoittoa
15 R ONDO C LASSIC 5|2024 ”Nykymusiikkifestivaalin rahoitus on erilainen kuin monien muiden musiikkijuhlien. ”Koronan jälkeen on ollut haasteita saada lippuja myytyä ja uusia sponsoreita mukaan.” – jan lindström. Maria Kaisa Aulan mukaan se selkeytti hallituksen roolia. Kuitenkin edelleen pitää jännittää, että saadaanko avustusta seuraavalle EU-rahoituskaudelle. Tässä hän on mukana James Tenneyn teoksessa In a Large Open Space 2023. Muut sponsorit ovat mukana vaihtelevilla summilla, muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin”, kertoo Viitasaaren Kesämusiikkiakatemian hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula. Rahoituksen näkökulmasta hallituksen on toisaalta joskus sanottava aika selkeästikin, mikä on mahdollista ja mikä ei.” Musiikin ajan visiona on ruokkia yleisön uteliaisuutta. ”Verkosto ja yhteinen haku myös määrittävät paljon ohjelmistoa. Strategioita ja talouden valvontaa Puheenjohtajat korostavat kuin yhdestä suusta, että heidän vastuunsa on ensisijaisesti strateginen ja taloudellinen, eikä heidän tehtäviinsä kuulu puuttua taiteelliseen suunnitteluun – kunhan se tapahtuu talouden raameissa. Juridiset velvoitteet nojaavat viime kädessä yhdistyslakiin ja säätiölakiin, joiden perusteella hallituksen jäsenille voi syntyä vastuu niin omista kuin muidenkin toimista. Se on kuitenkin pienen porukan harrastus verrattuna esimerkiksi nykykuvataiteeseen. Se on kuitenkin pienen porukan harrastus ver© SH U TT ER ST O C K kirstunvartijat ja tulevaisuuteen tähyäjät © ANNI KEMPPAINEN © JA SK A PO IK O N EN | ”Ajatuksena on nykymusiikin tuominen ulos marginaalista. Naantalin musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja Jan Lindström ja toiminnanjohtaja Suvi Innala istuttamassa Krzysztof Pendereckin nimikkotammea Naantalin Kirkkopuistoon kesällä 2022. Viitasaaren Musiikin aika -tapahtumaa varten työstettiin vuonna 2022 sen ensimmäinen strategia. ” – maria kaisa aula Hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula osallistuu mielellään myös Viitasaaren Musiikin ajan konsertteihin. ”Taloudellinen seuranta ja rahoitus kuuluvat hallituksen työpöydälle ja ohjelmasuunnittelu taiteelliselle johdolle. Rahoitus perustuu EU:lta saatavaan rahoitukseen sekä Viitasaaren kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) sekä erilaisten säätiöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden avustuksiin. ”Festivaali on jo 40 vuoden ikäinen ja varmaan Pohjoismaiden pitkäikäisimpiä nykytaidemusiikkitapahtumia. Taike tukee meitä tänä vuonna 85 000 eurolla. EU:n Luova Eurooppa -ohjelma on Musiikin ajalle hyvin merkittävä – Aulan mukaan se tuo festivaalille runsaat 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi EU edellyttää aika mittavaa omarahoitusosuutta, jonka kokoaminen teettää paljon työtä”, Aula kuvailee. ”Ajatuksena on nykymusiikin tuominen ulos marginaalista. Lipunmyyntitulojen osuus on meillä vähäisempi. Nykymusiikkifestivaalien verkostossa on mukana toistakymmentä festivaalia eri puolilta Eurooppaa. EU-rahoituksessa sitoudutaan tietynlaiseen konseptiin ja avainohjelmistoihin.” Aulan mukaan Kesämusiikkiakatemian hallituksen työpanosta tarvitaan varsinkin siinä vaiheessa, kun avustushakemukset ovat vireillä. Vastuu voi toteutua esimerkiksi tilanteessa, jossa hallitus tai sen jäsen ryhtyy toimiin, joihin ei ole varattu määrärahoja
Kokonaisbudjetista noin 40 prosenttia kertyy OKM:n ja kaupungin yleisavustuksista. ”Olen tälläkin hetkellä musiikkiopistossa oppilaana, opiskelen laulua ja vapaata säestystä. Turun musiikkijuhlat saa Naantalin tavoin OKM:ltä harkinnanvaraista avustusta. Saara-Sofia Sirén on kokoomuksen istuva kansanedustaja. Erilaisia hankeavustuksia on muun muassa säätiöiltä. ”Pyrkimyksenä on rahoituspohjan laajentaminen esimerkiksi yritysyhteistyötä lisäämällä, jottemme olisi niin riippuvaisia julkisesta tuesta.” – saara-sofia sirén. Sirénin mukaan Turussa selvittiin koronavuosista melko hyvin. Haluamme olla klassisen musiikin kiinnostavin festivaali”, sanoo Turun musiikkijuhlasäätiön hallituksen puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén. Taidealan harrastuneisuutta Sirénillä on muun muassa Turun musiikkiluokilta. Myös hänen yhteiskuntasuhteensa ovat monipuoliset. Nykyään Saara-Sofia Sirén heiluttelee Turun musiikkijuhlasäätiössä puheenjohtajan nuijaa kokoomuksen mandaatilla, mutta hänen mukaansa päätöksenteko ei silti ole poliittista. Jan Lindström on puolestaan ammatiltaan konepajayhtiö Valmetin hankintajohtaja. ”Talous on vakaalla pohjalla, mutta korona-ajasta selviytyminen edellytti meiltä toki poikkeuksellisia ratkaisuja ja vaikeitakin päätöksiä. ”Olen kotoisin Lapista mutta asunut Viitasaarella jo 23 vuotta. Vuonna 2014 Mäntän Musiikkijuhlat aloitti yhteistyön Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kanssa. Pokki työskentelee yhä tapahtuman taiteellisena johtajana. Täällä voi kesäisin tehdä kotoa käsin melkoisen matkan, nähdä, minkälainen on nykymusiikin terävin kärki.” Pitkäjänteisyyttä avustuksiin Mäntän Musiikkijuhlien hallituksessa puhetta johtaa tietokirjailija, dokumentaristi ja kokenut musiikkialan vaikuttaja Pekka Hako. 16 R ONDO C LASSIC 5|2024 rattuna esimerkiksi nykykuvataiteeseen, joka tavoittaa paljon enemmän ihmisiä ja yleisöjä. Festivaalilla olen käynyt vuodesta 2000 ja tutustunut kaupunkiinkin pitkälti sen kautta.” Aula kuvailee itseään tyypilliseksi musiikkiopiston kasvatiksi. Maria Kaisa Aula on muun muassa entinen kansanedustaja ja lapsiasiavaltuutettu. Pyrkimyksenä on rahoituspohjan laajentaminen esimerkiksi yritysyhteistyötä lisäämällä, jottemme olisi niin riippuvaisia julkisesta tuesta.” Festivaalien hallitusten puheenjohtajat tulevat hyvin erilaisista taustoista. Yhteistä puheenjohtajille on halu osallistua ja kehittää paikkakunnan kulttuurielämää. Tätä halutaan viedä eri tavoin eteenpäin.” Strategiatyötä on tehty myös Turun musiikkijuhlilla, Suomen vanhimmalla yhtäjaksoisesti toimineella musiikkifestivaalilla. Nyt on toimittu sen mukaisesti korkealla kunnianhimolla. Hän vaikuttaa myös Naantalin kunnallispolitiikassa kokoomuksen riveissä, tällä hetkellä kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Kuulun siihen keski-ikäiseen yleisöön, jota kiinnostavat myös uudet asiat musiikin saralla. ”Ensimmäisellä puheenjohtajakaudellani musiikkijuhlille työstettiin uusi strategia. Korkeatasoiseen pianomusiikkiin ja resitaaleihin keskittyvä festivaali syntyi 25 vuotta sitten Niklas Pokin perustamana
Yle radioi viime kesänä kolme konserttia. ”Tutkimuksen mukaan Mänttä-Vilppulassa kaupungin tuki tulee matkailukulutuksena takaisin moninkertaisesti. Maria Kaisa Aulan mukaan hallituspaikat on saatu täytettyä myös Viitasaarella. Linjaus on osoittautunut oikeaksi.” Mäntän Musiikkijuhlien budjetti on hieman alle 200 000 euroa. Myös lipunmyynti tapahtuu museon verkkokaupassa tai paikan päällä. Kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely. Jotkut pianotähdet vetävät paikalle faneja myös ulkomailta.” Yhteistyö Yleisradion kanssa on Mäntän Musiikkijuhlille tärkeässä roolissa. © H EIK K I TU U LI. Etäkokousmahdollisuuksien avulla voitaisiin mennä enemmän siihen suuntaan, että saataisiin osaamista eri puolilta Suomea.” . Musiikkijuhlien hallitus on teettänyt tutkimuksen tapahtuman vaikutuksista lähialueelle. En ole ainakaan kuullut, että tässä olisi haasteita. Mäntän Musiikkijuhlilla poliittisin voimasuhtein jaettuja hallituspaikkoja ei ole lainkaan. Hako on huomannut, että tänä päivänä on entistä tärkeämpää osoittaa mustaa valkoisella, mitä rahalla saa vastineeksi. Lisäksi on edustajat demareista, vihreistä, perussuomalaisista, rkp:stä ja kristillisdemokraateista. Toinen kolmasosa tulee yksityisiltä säätiöiltä ja loput pääsylipputuloista.” Festivaalien rahoituksen rytmittämisessä Hako näkee haasteen. Myös pianotapahtuma sopii hyvin uteliaan pikkukaupungin pirtaan. Koen, että kaikki ovat sitoutuneita kehittämään festivaalia ja antamaan oman osaamisensa ja näkemyksensä Turun sekä paikallisen kulttuurielämän ja tapahtumakentän hyväksi.” Onko hallitukseen vaikea löytää osaavia ja motivoituneita henkilöitä. Nykyaikana, kun voidaan pitää Teams-kokouksia, olisi kuitenkin hyvä, että hallitukseen saataisiin myös kansallisen tason musiikkiosaajia. Ainakin markkinointiin, myyntiin ja sponsorointiin liittyvä asiantuntemus lienee arvokasta. Tämä itse aiheutettu tilanne hankaloittaa monivuotista suunnittelua.” Talouden varmistamisessa pitäisi Hakon mielestä päästä rytmiin, jossa rahoituksen kulmakivet ovat tiedossa ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin. Tällä hetkellä hallitus on hyvin viitasaarelaislähtöinen, vaikka osa asuukin Jyväskylässä ja Helsingissä. ”Rahoituksesta noin kolmasosa on julkista tukea, eli Taiken ja Mänttä-Vilppulan kaupungin avustuksia. | ”Paikalliset näkivät suurimpana hyötynä, että tapahtuma kasvattaa paikkakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa.” – pekka Hako Mäntän Musiikkijuhlien hallituksen puheenjohtaja Pekka Hako on myös tunnettu musiikkikirjailija. ”Monet festivaalit ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa vuosittaiset avustukset myönnetään vasta festivaalikesää edeltävänä syksynä tai keväänä. Samalla lopetimme Mäntän klubilla pidetyt populaarit konsertit. ”Pari vuotta sitten teimme päätöksen keskittyä pianoresitaaleihin. Moni on toivonut voivansa jatkaa myös seuraavalla kaudella. ”Paikalliset näkivät suurimpana hyötynä, että tapahtuma kasvattaa paikkakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa. ”En ole ollut tekemässä henkilövalintoja, joten en osaa sanoa. 17 R ONDO C LASSIC 5|2024 kaikki maksulliset konsertit järjestetään Serlachius-museon noin 200-paikkaisessa Kivijärvi-salissa. Itsekin toivoin jatkoa tässä tehtävässä, vaikka muuten kansanedustajana luovuin kaikista paikallisista luottamustehtävistä”, Sirén kertoo. Läpeensä poliittinen hallitus heijastuu Sirénin mielestä työskentelyyn vain vähän. Nykyisessä säätiön hallituksessa puheenjohtajan nuija on kokoomuksella ja varapuheenjohtaja tulee vasemmistoliitosta. 90 prosenttia yleisöstä matkusti varta vasten musiikkijuhlille. ”Tähän mennessä ei ole ollut ongelmia. ”Isot kulttuurisäätiöt eivät tietenkään voi sitoutua pysyviin vuosittaisiin avustuksiin. Turun musiikkijuhlasäätiö on puolestaan osa Turun kaupunkikonsernia, ja sen hallitus nimetään poliittisten puolueiden kesken. Itse olen huomannut Airbnb-majoituksen tarjonnan lisääntyneen.” Puoluerajojen yli Festivaalien hallituksissa on vaihtelevasti kotikunnan poliittisen elämän edustajia ja toisaalta musiikkialan asiantuntijoita. Tässä mielessä on loistavaa, että Taiken tuki muutettiin kolmivuotisiksi jaksoiksi.” Näkyvyyttä ja vetovoimaa Noin 9 000 asukkaan Mänttä-Vilppulan julkinen profiili perustuu pitkälti kulttuuriin. ”Työskentely ei ole meillä kovin poliittista. Tilanteet vaihtelevat vuosittain. Meillä on konserttivieraita esimerkiksi Tampereelta, Helsingistä ja Jyväskylästä
Hän korostaa kokonaisvaltaisen elämyksen tärkeyttä oopperajuhlilla. Savonlinnan oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen aloittaa kesänsä oopperatuotantojen harjoituksia seuratessa ja taiteilijoita tavatessa. Kansainvälisyys korostuu strategiassa, sillä se on oopperajuhlille luontaista. 18 R ONDO C LASSIC 5|2024 © SO IL A PU U R TIN EN / SA VO LIN N AN O O PP ER AJ U H LA T Don Giovanni tulee jälleen tänä kesänä Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistoon. ”Totta kai laadukkaat oopperaesitykset ovat ydin, mutta myös kaiken muun siinä ympärillä on oltava sujuvaa. ”Olemme tehneet tätä työtä viimeiset pari vuotta intensiivisesti: miten kansainvälistytään, ollaan ajan hermolla ja kiinnostavia ja saadaan uutta yleisöä. Savonlinnan oopperajuhlien hallitukseen valitaan jäsenet kokemuksen ja osaamisen perusteella. Siellä mietitään, miten tämä kohde sopii juuri heidän strategiaansa ja yritysilmeeseensä ja miten sitä voi hyödyntää markkinoinnissa ja viestinnässä. Hän on toiminut mm. Ja tietenkin myös taideosaamista, jotta pystyttäisiin auttamaan ja haastamaankin taiteellista johtoa”, Lamminen kertoo. ”OLAVINLINNA JA SITÄ YMPÄRÖIVÄ puhdas järviluonto ovat Savonlinnan oopperajuhlien ainutlaatuisia valtteja kansainvälisesti, ja niitä olisi hyödynnettävä paremmin. Etsimme parhaillaan Savonlinnan kaupungin ja elinkeinoelämän kanssa uusia tapoja tähän”, kertoo oopperajuhlien hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen. Se myös viime kädessä päättää ohjelmistosta.” Oopperajuhlilla hallituksen vastuu korostuu sikäli, että sen omarahoitusosuus on niin suuri. Tällaisten suhteiden rakentaminen ei onnistu käden käänteessä, vaan se vaatii useamman vuoden työn. ”Tarvitsemme hallituksessa sellaista osaamista, joka auttaa ja täydentää juhlien operatiivista toimintaa ja tuo organisaatioon pitkäjänteisen suunnittelun horisonttia. ”Pyrin mahdollisuuksien mukaan käymään oopperassa myös työmatkoillani ulkomailla ja muualla Suomessa. Kaikki tutkimukset kertovat, että ulkomaiset vieraat ovat erityisen haltioissaan juuri linnasta, luonnosta ja ilmapiirin rentoudesta. Tuomme taiteilijoita ja teoksia, ja toivottavasti myös omat tuotantomme saadaan kiertämään.” Johanna Lamminen on yritysjohtaja ja tekniikan tohtori. Viime vuonna valtion ja kaupungin tuen osuus oli 13 prosenttia, mutta Lamminen kertoo, että tämän ja ensi vuoden aikana se tippuu 10 prosenttiin. Lipputulojen osuus budjetista on peräti 80 prosenttia. Hallituksessa on kokemusta juridiikan ja talouden alalta, varainhankinnasta, laajasta kulttuuritarjonnasta ja Savonlinnan alueen elinkeinoelämästä. Yrityksen täytyy hyötyä sponsoroinnista. Loppu on yritysyhteistyöstä saatavia tuloja. ”Hallituksen rooli oopperajuhlilla on samanlainen kuin yrityselämässäkin: varmistaa resurssien riittävyys, valvoa taloutta ja huolehtia siitä, että pitkän tähtäimen toiminta on suunnitelmallista. Hän aloittaa aina kesänsä kuuntelemalla oopperajuhlien harjoituksia ja tapaamalla taiteilijoita, ja juhlien aikana hän pyrkii katsomaan kaikki tuotannot. kaasuja energiayhtiö Gasumin toimitusjohtajana sekä finanssialan tehtävissä. ”Varainhankinnassa olisi paljon tehostettavaa, mutta se on vaikea sarka. Arvojen ja intressien on kohdattava. Ooppera on taiteenala, jota täytyy seurata pidempään ymmärtääkseen sitä syvällisemmin, ja itse olen vasta oppimatkan alkupäässä”, hän tunnustaa. . linna ja luonto valtteina Teksti: HARRI KUUSISAARI © JU SS I SIL VE N N O IN EN / SA VO N LIN N AN O O PP ER AJ U H LA T. Kun se löytyy, suhde on usein pitkäkestoinen.” Johanna Lamminen sanoo olevansa intohimoinen oopperankuluttaja. On tehtävä kaikki sen eteen, että ihmiset viihtyvät ja jäävät paikalle pidemmäksikin aikaa.” Hallituksen tehtävänä oopperajuhlillakin on pitkän tähtäimen strategian luominen
lippu.fi palvelumaksut) 29.6. AVANTI!: PIAZZOLLA Liput 44,10 / 39,10 / 17,60 (sis. KLO 18 | PORVOON TUOMIOKIRKKO AVANTI!-KVARTETTI SUVISOITOSSA Liput 33,60 / 28,10 / 17,60 (sis. KLO 19 | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS SUVISOITON AVAJAISKONSERTTI Liput 44,10 / 39,10 / 17,60 (sis. KLO 21.30 | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS AVANTI X PORVOO JAZZ FESTIVAL: ADELE SAUROS QUARTET (K18) Liput 22,60 / 17,60 / 12,60 (sis. KLO 13 | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS SÄVELLYSPAJAN LOPPUKONSERTTI Liput 22,60 / 17,60 / 6,60 (sis. KLO 18 | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS SUVISOITON PÄÄTÖSKONSERTTI Liput 44,10 / 39,10 / 17,60 (sis. lippu.fi palvelumaksut) 28.6. Asemakatu 4 • Sastamala • 050 516 6521 27.6. lippu.fi palvelumaksut) KATSO KOKO OHJELMA: LIPUT NYT MYYNNISSÄ:. lippu.fi palvelumaksut) 29.6. lippu.fi palvelumaksut) 30.6. lippu.fi palvelumaksut) 30.6. KLO 18 | AVANTI-SALI, TAIDETEHDAS YLIPÄÄ & YSTÄVÄT FEAT. KLO 20.30 | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS AVANTI!-CLUB (K18) Liput 22,60 / 17,60 / 12,60 (sis. lippu.fi palvelumaksut) 29.6. KLO 13 | TEHDASSALI, TAIDETEHDAS KOKO PERHEEN SUVISOITTO -KONSERTTI Liput 17,60 / 6,60 / perhelippu (2 aikuista, 2 lasta) 33,60 (sis. lippu.fi palvelumaksut) 28.6
Kausi 2024–25 on vielä Lilli Paasikiven suunnittelema. Baletissa sen sijaan valinnat ovat jo ensi kaudella uuden johtajan Javier Torresin. Oopperassa iso laiva kääntyy hitaasti. Edellisen ensi-illasta on 50 vuotta, eikä sitä ole nähty Töölönlahdella. iso laiva kääntyy hitaasti – Ajatuksia Kansallisoopperan ja -baletin kaudesta 2024–25 Teksti: HARRI KUUSISAARI © R U TH W AL Z k R ONDO essee. On otettava huomioon eri yleisösegmentit ja balansoitava sisällön ja myynnin tarpeet. Pohjalaisten edellinen produktio on vuodelta 2009. Kaiken tämän vuoksi oopperatalon kausiohjelman kommentointi ei aina ole reilua, sillä kaikkia valintoihin vaikuttaneita taustatekijöitä ei voi tietää. KANSALLISOOPPERA PANOSTAA ensi kaudella suomalaiseen oopperaan tuomalla ensi-iltaan kaksi klassikkoa, Sallisen Ratsumiehen ja Madetojan Pohjalaisia. Yhteistuotannot tuovat omat reunaehtonsa kokonaisuuteen. Nähtäväksi jää, miten ohjaajat Paavo Westerberg ja Jussi Nikkilä vastauksen löytävät. Minulla on se lähtökohta, että Suomen suurimman ja kalleimman taidelaitoksen toimintaa täytyy voida arvioida myös kriittisesti, eikä siihen ole parempaa perustaa kuin ohjelmisto. Tälläkin riskillä otan nyt suurennuslasin alle Suomen Kansallisoopperan kausiohjelman 2024–25. Kansallisten klassikkojen relevantiksi tekeminen vaatii uuden sukupolven näkökulmaa – muuten ne jäävät vanhan toistoksi. 20 R ONDO C LASSIC 5|2024 ANSALLISOOPPERAN JA -BALETIN kaltaisen ison taidelaitoksen kausisuunnittelu on mutkikas palapeli, jossa monet tuotannolliset, taloudelliset ja taiteelliset aspektit on saatava sovitettua yhteen. – voi toimia tehokkaasti eikä budjetti ylity. Se on teatterissa selviö – entä oopperassa. Thomas de Mallet Burgessin kädenjälki näkyy vasta kaudella 2025–26, mutta silloinkin resursseja sitovat Paasikiven valitseman Nibelungin sormus -tetralogian kokonaisesitykset. Kansallisoopperan ohjelmistoon ensi kaudella tuleva Alexander Raskatovin Eläinten vallankumous (Animal farm) perustuu George Orwellin poliittiseen satiiriin. Hyvä idea on pystyttävä toteuttamaan niin, että taidetehdas – puvustamo, lavastamo, tekniikka, laulajat, tanssijat, orkesteri, markkinointi jne
Sitäkään ei ole nähty oopperatalossa. 21 R ONDO C LASSIC 5|2024 Voi silti kysyä, tarvitsiko Sallisen oopperoista juuri Ratsumies uuden tulkinnan, kun siitä nähtiin 2005 Savonlinnan oopperajuhlilla relevantti Kari Heiskasen tuore ohjaus. Kun samaan aikaan Tampereen ooppera ja Savonlinnan oopperajuhlat tekevät niin ikään 50 vuotta sitten kantaesitetyn Kokkosen Viimeiset kiusaukset, kausi saa vähän liiankin kansallisnostalgista väriä. Provinsiaalisuus vaanii. Kansainväliset ykkösbassomme Mika Kares (Ratsumies) ja Timo Riihonen (Don Carlos) pääsevät vihdoin esiin suurissa päärooleissa, mutta ulkomaisia oopperatähtiä on tarjolla niukalti. Heille on toisinaan vuokrattu Alminsalia, mutta pitäisikö tässä saada aikaan systemaattisempi tukijärjestelmä. Tahti on ollut sanalla sanoen laiska. Kansallisoopperassa viimeisin sen tyylin uusi tuotanto oli Don Pasquale 2013. Kansallisooppera on mukana sen yhteistuotannossa. Yleisö on saanut kuvan baletista osin vanhanaikaisena taiteena, jossa kerrotaan tuttuja tarinoita enemmän miimin kuin tanssin keinoin. Onko Kansallisoopperan tehtävä tukea uutta suomalaista oopperaa vai ei. Koskisen & co. Siihen ei oikein ole löydetty vastausta. Laulajien suhteen suomalaispanostus on tiennyt hyvää työllisyyttä kotimaisille kyvyille. Oopperan historian ja tyylien monipuolinen valottaminen kuuluu kiistatta maan ainoan ammattioopperan tehtäviin.. Kauden 2024–25 tuotannoista neljä – Ratsumies, Pohjalaisia, Oopperan kummitus, Iloinen leski – ovat miehityksiltään sataprosenttisesti suomalaisia. Erkki Korhosen kaudella useita Rossineja ja Bellinin Norma toki nähtiin. Se perustuu George Orwellin poliittiseen satiiriin. Verdin Don Carloksesta tarvittiin sikäli uusi tuotanto, että edellinen goottiversio (2012) oli niin luokattoman huono, ettei sitä enää voinut esittää. Ajan myötä eläinten yhteiskunta muuttuu samanlaiseksi kuin ihmisten, ja alkuperäiset ihanteet tasa-arvosta unohtuvat. Earthrise ja Olli Kortekankaan Isfåglarna). Oopperan historian ja tyylien monipuolinen valottaminen kuuluu kiistatta maan ainoan ammattioopperan tehtäviin. Sitäkin suuremmalla ilolla täytyy tervehtiä ensi kauden uutuutta, Alexander Raskatovin Eläinten vallankumousta (Animal farm). Miten de Mallet Burgess ja uusi taiteellinen suunnittelupäällikkö Tiina-Maija Koskela uudistavat tulevina kausina laulajakiinnityksiä, siitä lisää Rondossa myöhemmin. Ei sitä kieltää tarvitse, mutta siinä tulee olla varovainen, Greven kauden virheet muistaen. Ensi kauden uusinnoista Oopperan kummituksen ottaminen taas ohjelmistoon oli varman päälle -veto ja kertoo siitä, että Ratsumies ja Animal farm hieman pelottavat lipunmyynnin kannalta. Paikkausta ovat tarjonneet orkesterit, esimerkiksi RSO, joka toi syyskaudella Musiikkitaloon George Benjaminin mestariteoksen Written on skin. Pelkkä vuosikymmenjuhla ei riitä vaatimukseksi. Se nousi saman tien yleisön ja kriitikoiden suosikiksi ja palkittiin vuoden kantaesityksenä International Opera Awards -gaalassa. Tammikuussa nähtävän uutuuden ohjaa Davide Livermore. Bravo! ENTÄ OHJELMISTON KLASSIKOT. KANSALLISBALETISSA EDELLISTEN johtajien, Kenneth Greven ja Madeleine Onnen perintö ohjelmistossa ei ole häävi. Miksei otettu Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperaa, joka on musiikkiteatterillisessa mielessä modernimpi ja olisi tarjonnut nuorelle ohjaajalle ja lavastajalle verrattoman temmellyskentän. Triple bill -illat baletissa näyttävät kiinnostavilta, mutta Torresin oman Prinsessa Ruususen (2008) repriisi herättää kysymyksen taiteellisten johtajien omien teosten esiin tuonnista. Edellinen Kansallisoopperan suuren näyttämön kantaesitys oli Jaakko Kuusiston Jää vuodelta 2019. Puhumattakaan uusista suomalaisista oopperoista, jotka jäävät ensi kaudella vierailujen varaan (Juha T. Musikaaleja on Suomen teattereissa tarpeeksi. . Reija Wäre saavutti innostuneen vastaanoton baletin nuorisoryhmälle tekemässään Clique-teoksessa 2022, ja nyt hän valmistaa Edith Piafista kertovan teoksen suurelle näyttämälle. Vielä pahemmin talo on lyönyt laimin uuden ulkomaisen oopperan (jos mukaan ei laske Kaija Saariahon teoksia, jotka ovat saaneet ansaitun paikkansa). Ensi kauden huippunappaus on Hampurista vuokrattu John Neumeierin Kuolema Venetsiassa. Uteliaisuus ja avoimuus edellyttäisi yleisön kouluttamista ja totuttamista erilaisiin ja taiteellisesti rohkeisiin ohjelmistoihin. Pidetään peukkuja. Animal farm sai ensiesityksensä Amsterdamissa keväällä 2023. Muualla Euroopassa barokki on tapetilla koko ajan ja auttanut löytämään uutta yleisöä. Tadzion osassa tanssi jo Hampurissa Atte Kilpinen. Onneksi on ollut vapaita ryhmiä. Kansallisoopperan suurella näyttämöllä siihen ei ole hipaistukaan sitten vuoden 2012 Giulio Caesarin. Italialaiselta puolelta Verdi ja Puccini eivät riitä, vaan bel canto kuuluu jokaisen kaunista laulua rakastavan talon ohjelmistoon. Suomalainen oopperayleisö on varovaista ja konservatiivista. Vielä harvinaisempaa on ollut ranskalainen ooppera (Carmenia lukuun ottamatta) ja barokkiooppera. Onnistuessaan se olisi kaivattu yleisön houkutin. Siinä ryhmä eläimiä aloittaa maatilalla vallankumouksen ja syrjäyttää tyrannimaisen maanviljelijän. Hienoja poikkeuksia on toki ollut, Christian Spuckin Requiemia ja muuta, mutta miten uudistaa kokoillan kertovaa balettia, jollaisia varten suurta ryhmää tarvitaan. Toitottavasti myös Helsingissä
JOENSUUN MUSIIKKIJUHLAT joensuunmusiikkijuhlat.fi Taiteellinen johtaja Janne Mertanen VUODEN NUORI TAITEILIJA MA 10.6. KLO 18.00 Sibelius – C. Pääroolissa mezzosopraano Erica Back. KLO 18.00 Ravel-Grieg-Improvisaatioita Jean-Baptiste Doulcet, piano CHOPIN MA 17.6. KLO 18.00 Ida Alanen trio: Ida Alanen, piano Jonathan Bäckström, basso Benjamin Nylund, rummut Joonas Haavisto, piano & Kestutis Vaiginis, Saksofoni RANSKALAISET VÄRIT – COULEURS FRANÇAISES SU 16.6. Sally Salmisen romaani Katrina kertoo Pohjanmaalta kotoisin olevan naisen elämästä, joka rakastui ahvenanmaalaiseen merimieheen, Johaniin, ja päätyi köyhäksi torpparin vaimoksi. Schumann Gabriel Kivivuori Sereno, baritoni Janne Mertanen, piano SINETTI – OLGA KNIPPER, ANTON TŠEHOV JA 857 RAKKAUSKIRJETTÄ TI 11.6. KLO 18.00 Sibelius-SchumannBritten-GriegChopin Joseph Tong, piano AWAKE ASLEEP ON THE MOON BRIDGE LA 15.6. KLO 18.00 Seela Sella, lukija Sirpa Kähkönen, kertoja Pia Freund, sopraano Kristian Attila, piano Ilta Attila, saksofonit YÖN HEIJASTUKSIA PE 14.6. Mahtipontinen musiikkiteatterielämys suuren orkesterin ja kuoron johdolla. LIPUT www.alandica.ax LISÄTIETOJA www.katrina.ax KATRINA MUSIIKKI Jack Mattsson SANOITUKSET Lars Huldén KÄSIKIRJOITUS Carina Karlsson & Ida Kronholm OHJAAJA Ida Kronholm MUSIIKKITEATTERI ALANDICA, MAARIANHAMINA 17–20 HEINÄKUUUTA Kerstin Avemo • Sara Hammarström • Emil Holmström • Kristoffer Hyldig Mikko Ivars • Therese Karlsson • Julia-Maria Kretz • Petri Kumela Mattias Lundberg • Eriikka Maalismaa • Elin Manselin Meghan Quinlan • Kati Raitinen • Viktor Wennesz Malin William-Olsson • Cecilia Zilliacus • Ylvali Zilliacus-McTigert Carl-Oscar Østerlind • Katrina kammarkör & Pipsa Juslin Messiaen Quartet Copenhagen • Zilliacus Quartet Mestarikurssit 5.-8.8.2024 AHVENANMAA 5.-10.8.2024 Teema: Yö Taiteellinen johtaja: Cecilia Zilliacus Vuoden säveltäjät: Steingrimur Rohloff & Lotta Wennäkoski KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI Ce cili a Zill iac us www.katrina.ax. KLO 18.00 Elina Mustonen, näyttelijä ja pianisti Olli Mustonen, musiikki Johanna Freundlich, käsikirjoitus ja ohjaus FRYDERYK & FREDERIC KE 12.6. KLO 18.00 Länsiö-Beethoven Risto-Matti Marin, piano Joensuun Konservatorion uudessa salissa Vahva ja koskettava tarina naisen elämästä Ahvenanmaan saaristossa. KLO 18.00 Mompou Chopin Naruhiko Kawaguchi, piano VIHREÄ SALI SOI TO 13.6. Schumann – Kivivuori Sereno – R. KLO 18.00 Janne Mertanen, piano ELÄMÄNI PRELUDIT JA ELÄMÄÄ SUUREMMAT SONAATIT TI 18.6
Capriccio notturno ed Arioso (Vivace) 5:46 3. Presto 3:21 Novelette (1979) 15:45 9. Pääosassa on kuitenkin niiden metamorfoottinen, jatkuvasti uudistuva luonne, joka kulkee teoksen läpi sähköistävänä voimavirtana. Neuvostoliiton hyökätessä Puolaan 1939 säveltäjänuransa aloittanut Lutos?awski toimi armeijan viestimiehenä, vangittiin, mutta pakeni. V. ja 4.) aletorinen kontrapunkti sitoo säveltäjän alkuperäiseen viulu-piano-kokoonpanoon. III. Ensimmäinen ja kolmas osa jakaantuvat neljään jaksoon ja viimeinen viiteen, joista toiseksi viimeinen palauttaa hetkeksi aleatorisen elementin. II. lapsille. ”Novelette koostuu viidestä osasta, ja miniatyyrimäisestä luonteestaan huolimatta teos kestää 18 minuuttia”, säveltäjä kuvasi. Announcement 1:41 10. R ONDO C LASSIC 5|2024 23 WITOLD LUTOS?AWSKIN (1913–1994) musiikin taustalla erottuvat eri tavoin 1900-luvun kohtalonhetket ja niistä seurannut valveutuneisuus. Varsovan 1944 kansannousun seurauksena saksalaiset tuhosivat kaupungin ja hävittivät lähes kokonaan Lutos?awskin siihen saakka säveltämän tuotannon. Ajankohdan velvoittamana hyväksyttävänä lähtökohtana toimivat puolalaiset kansansävelmät, joita Lutos?awski on tyylitellyt voimakkaasti. I. Lutos?awski sovelsi Partitassa 1960-luvun alussa kehittämäänsä aleatorista tekniikkaa, jota voi kuvata kontrolloiduksi sattumamenetelmäksi. II. Second Event 3:20 12. Third Event 2:05 13. Konsertto orkesterille on nimensä mukaisesti virtuoositeos suurelle sinfoniaorkesterille, mutta muodonkäsittelyllään painottaa musiikin abstraktia luonnetta ja itsenäisyyttä. Vuonna 1979 valmistunut Novelette oli Mstislav Rostropovitshin ja Washingtonin Kansallisen sinfoniaorkesterin tilaus. Largo 6:33 7. Ja kuten totesin maaliskuun Rondossa, en ole kuullut teoksesta parempaa levytystä kuin Nicholas Collonin ja RSO:n Ondinelle tekemä. Partitan viululle ja pianolle Lutos?awski sävelsi vuonna 1984. IV. ensimmäisen osan alussa, Largon pääteemassa ja Finaalin gigueta muistuttavassa aiheessa.” Lutoslawskia kolmelta vuosikymmeneltä R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 224 Witold Lutos?awski ANTTI HÄYRYNEN RSO – Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Christian Tetzlaff, viulu Ondine ODE 1444-2 / EAN/UPC: 0761195144428 / 2023 © JA R I K O VA LA IN EN / YL E • Tutustu jo ilmestyneisiin cd-levyihin sivulla www.rondo.fi – seurattavaa – rondo-cd • Tilaa asiakaspalvelustamme, puh. Aloittava Intrada toimii kohtaloa päin marssivana johdantona, jonka patarumpujen pauke on tuonut mieleen Brahmsin ensimmäisen sinfonian alun. Ensimmäinen, kolmas ja viides osa ovat rytmisesti elinvoimaisia, harmonialtaan ja melodiikaltaan moderneja kappaleita. II. (03) 225 1948 Nicholas Collon saa RSO:n hehkumaan Lutos?awski-levyllä. Conclusion 6:09 [60:17] © L. Passacaglia, Toccata e Corale (Andante con moto – Allegro giusto) 15:40 Partita for Violin and Orchestra (1988) 15:23 4. V. Sodan jälkeen Puola joutui Neuvostoliiton hallintaan, mikä vuodesta 1947 lähtien tarkoitti sosialistisen realismin doktriinia. Vaikka Lutos?awskin sävelkieli on kehittynyt paljon modernimmaksi, Noveletten rakenteessa erottuu samankaltainen draaman kaari kuin Konsertossa orkesterille neljännesvuosisata aiemmin. Intrada (Allegro maestoso) 7:15 2. . First Event 2:30 11. Allegro giusto 3:53 5. I. I. Witold Lutos?awski (1913–1994) Concerto for Orchestra (1950/54) 28:41 1. Barokkisten esikuvien mukaisesti Partita on viiden eriluonteisen kappaleen sarja. Teoksen kolmiosainen rakenne viittaa uusbarokkiseen ajatteluun. Kahden interludin (2. IV. Sen välittömänä esikuvana on toiminut Bartókin orkesterikonsertto, mutta Lutos?awskin teoksesta erottaa myös persoonallisen otteen ja rivien välistä puskevan vastarintahengen. Orkesteriversio syntyi neljä vuotta myöhemmin viulisti Anne-Sophie Mutterille. K O W AL SK I / W .P N IE W SK I –. Virtuoositeoksesta on jälleen kyse. Lutos?awskin ensimmäinen sinfonia vuonna 1948 tuomittiin ”formalistiseksi”, minkä jälkeen hän keskittyi säveltämään käyttömusiikkia mm. Lutos?awski luonnehti valitsemaansa otsikkoa: ”Sana ’Partita’, jota Bach käytti nimenä joillekin sarjamuotoisille teoksilleen, kertoo sävellykseni muutamista viitteistä barokkimusiikkiin, mm. III. Päätösosa on jyhkeä Passacaglia, Toccata ja Koraali, jossa ilmaisu tiivistyy kontrabassojen esittelemän teeman muunnelmiin, siitä irtoavaan dynaamiseen toccataan sekä teokselle sinfonista painoa antavaan koraaliin. Vuonna 1954 valmistunut Konsertto orkesterille on siten syntynyt monin tavoin haastavissa olosuhteissa. Ad libitum 0:51 6. III. Lutos?awskin isä oli aktiivisesti mukana Puolan Kansallisen demokraattisen puolueen toiminnassa, mikä vuonna 1918 johti siihen, että hänet ja veljensä ammuttiin Moskovassa Butyrkan vankilassa. Ad libitum 0:45 8
Jo itse lähtökohta asetti hänet uuden haasteen eteen, ja kysymykseen siitä, oliko hän aiemmin säveltänyt uruille, hän naurahtaa: ”Yhden pienen häämarssin parikymmentä vuotta sitten.” Ja jo vuosia sitten hän oli vannonut, ettei koskaan säveltäisi sinfoniaa ja kaikkein vähiten mitään ”oodia ilolle”. Teoksen kantaesitys on Radion sinfoniaorkesterin konsertissa 22. toukokuuta, urkurina Susanne Kujala ja kapellimestarina Nicholas Collon. ” 24 R ONDO C LASSIC 5|2024 KÄVIN VUOSIA SITTEN jossakin Radion sinfoniaorkesterin kenraaliharjoituksessa, kun intendentti Tuula Sarotie tuli hakemaan minut mukaansa tapaamaan orkesterin tulevaa ylikapellimestaria Nicholas Collonia. Ja juuri sen hän on uudessa teoksessaan tehnyt. Jos tilaus tuli Whittallille täytenä yllätyksenä, myös sävellysprosessiin sisältyi omat yllättävät käänteensä. Joten kunnianosoituksen hänelle pitää olla iloinen.” Teoksen partituurissa lukeekin omistuksena ”Kaija Saariaho in memoriam”. Yllättäen he tilasivat minulta teoksen uruille ja orkesterille. Voidaanko kokea iloa ilman surua. Hän hymyili lämpimästi ja vastasi ’ilo’. © AN D R EW C AM PB EL L Sibeliuksen seitsemäs sinfonia on ollut Matthew Whittallin uuden teoksen mallina ja innoittajana.. Totta kai minä suostuin heti, mutta pari minuuttia myöhemmin aloin jo miettiä, mitä ihmettä olen mennyt lupaamaan. Miksi juuri ilo, Joy. Omistukseen on helppo yhtyä, kun ajattelee, miten ratkaiseva rooli hänellä oli Musiikkitalon uusien upeiden urkujen syntyprosessissa. 1975), miten hänen uusi teoksensa Joy, sinfonia orkesterille ja uruille (2023–24) sai alkunsa. Mutta kyllähän orkesteriteoksen tilaus on sellainen, että siihen suostutaan.” Näin kertoo kanadalais-suomalainen Matthew Whittall (s. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN yllätysten sinfonia MATTHEW WHITTALLIN Joy uruille ja orkesterille syntyi KAIJA SAARIAHON muistolle. ”Kysyin kerran Kaija Saariaholta, minkä tunnetilan hän koki vaikeimmaksi ilmaista musiikilla
Pori-kvartetti: Johanna Ilvesmäki, viulu, Gloria Ilves, viulu, Antti Niemistö, alttoviulu, Magdalena Büchert, sello. Sibeliustalo, Lahti. Odotan kyllä, että joku kertoo minulle, että tämä ei ole sinfonia vaan sinfoninen runo, mutta kyllä esimerkiksi Sibeliuksen seitsemäs sinfonia on ollut läsnä inspiraationa ja mallina. Jukka-Pekka Lehto: Fantaisie. Hänen sopraanolle ja orkesterille sävelletty teoksensa Dulcissima, clara, sonans (2011) voitti Suomen arvostetuimman musiikkipalkinnon, Teosto-palkinnon, 2013. Kaisa Kortelainen, huilut, Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. Oulainen. Mieleeni tulivat monet henkilöt, jotka olivat kuolleet viime vuosina: Jaakko Kuusisto, Kaija Saariaho sekä kanadalainen kollega Jocelyn Morlock. Ajattelin, että se voisi ilmentää Länsi-Kanadan vuoristomaisemia ja niiden herättämiä ajatuksia. Osmo Tapio Räihälä: Biohajoava suudelma. Tomi Räisänen: Marras. 18.5. Urut ovat myös jonkinlainen narratiivinen johtaja, ja teoksen iso käänne kohti traagista kasvaa esiin juuri uruista.” Entä sinfonisuus. Kyseessä ei siis ole konsertto uruille vaan teos orkesterille ja uruille. © M AA R IT K YT Ö H AR JU. 25.5. Piano & elektroniikka. 19.5. Susanne Kujala kertoi minulle uruista, mutta lopulta hän vain sanoi, että sävellä musiikkia, ja me kyllä löydämme ne oikeat äänet sieltä soittimesta.” ”Tutkimme urkuja myös Saksassa Kasselissa ja totesimme, että kaikki, mitä löysimme siellä, on mahdollista myös täällä Helsingissä. Robert Ruohola: He puhuvat hiljaisella äänellä. Miksi et ole aiemmin halunnut säveltää sinfoniaa. Soolosoitinteos. Voidaanko kokea iloa ilman surua, onko ilo merkityksellistä ilman surua?” Miltä tuntui käyttää urkuja. Joensuun kaupunginorkesteri, johtaja Andres Kaljuste. ”RSO:sta ehdotettiin teosta uruille ja vaskille, mutta koin sen liian raskaaksi, joten pyysin koko orkesterin mukaan ja sain vapaat kädet.” ”Aloin säveltää teosta ohjelmallisena kappaleena, joka liittyisi evoluutioon ja elämän kehittymiseen. 3.5. Perinteet voidaan sekoittaa.” . Teoksen alku, ehkä 8–9 minuuttia, syntyikin tässä hengessä. 12.5. Jos ei ole itse soittaja, on ihan mahdotonta ymmärtää sitä soitinta: liikaa informaatiota ja liikaa tekniikkaa, vaikka sainkin täydellisen listan rekistereistä ja äänikerroista. Osmo Tapio Räihälä: Aistillinen kohtaaminen itäisessä puutarhassa. kantaesitykset 5 Suomessa vuodesta 2001 lähtien asunut Whittall on säveltänyt laajan tuotannon, johon sisältyy orkesteri-, kamari-, pianoja vokaalimusiikkia. Musiikkitalo Camerata, Helsinki. Tomi Räisänen: Mamonaku. Toisaalta sinfonia onnistuu myös ranskalaishenkiseen tapaan. Sinfonia Lahti. ”Urut ovat teoksen äänimaailman ydin ja orkesteri sen pinta”, Whittall hetken mietittyään kiteyttää. ”Se oli minulle ajatuksena liian saksalaisperäinen, liiaksi orgaanisuutta painottava, ja minä kuitenkin pidän itseäni ranskalaisperäisenä säveltäjänä. Aktiivisin sävellystyö tapahtui lokakuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana. Oli kuitenkin sitä häämarssia lukuun ottamatta aivan uusi soitin sinulle: ”Se oli hämmentävää. Kuoroteos. Naiskuoro Florakören, johtaa Hanna Kronqvist. Musiikkitalo, Helsinki. ”Sanoin heti tilauksen saatuani, etten halua säveltää konserttoa uruille”, Whittall kertoo. Glow Collective: Katrien Gaelens, alttohuilu, Dries Tack, bassoklarinetti, Nico Couck, kitara, Ward Ginneberghe, harmonikka, Hanna Kölbl, sello. Muistin keskustelun Kaijan kanssa, ja se tuntui niin lohdulliselta. Palmgren-sali, Pori. Teos seuraa Sibeliuksen orgaanista linjaa, mutta siinä voi olla myös Mahlerin tapaan viittauksia luontoon, niin kuin sinfonian alussa. Mikä on niiden suhde toisiinsa. Muziekcentrum De Bijloke, Gent. Mukana on esimerkiksi kohta, jossa painetaan vain yhtä kosketinta, mutta siitä lähtee ihan valtava ääni, kuin hirviö hyökkäisi lavalle”, Whittall naurahtaa. 4.5. Vaikka teosluettelo nyt täydentyy sinfonialla, uuden teoksen lajityyppi varmistui vasta sävellysprosessin aikana. Tapani Länsiö: Kolme laulua rakkaudesta. Konsertto kahdelle viululle ja orkesterille. 25 R ONDO C LASSIC 5|2024 1.5.2024 Harri Ahmas: Kolme tanssia -Charasteric Dances. Minna Pensola ja Antti Tikkanen, viulu. Naiskuoro Välke, johtaa Tapani Tirilä. Sitten tuli kuitenkin yllätys, kun teos kääntyykin luonteeltaan traagiseksi, ja se traaginen käänne vaikuttaa myös teoksen myöhempään musiikkiin, sen positiiviseen loppujaksoon.” ”Minun oli hyvin vaikea ymmärtää, miksi musiikista tuli välillä niin traagista ja sisäänpäin kääntynyttä. ”Välillä urut sulautuvat täysin orkesteriin, välillä ne nousevat selvästi esiin. 16.5. Carelia-sali, Joensuu. Orkesteriteos. Turun konserttitalo. Aaron Ahola, piano
Aiemmin sotkuinen alue muuttui Valencian tärkeimmäksi matkailukohteeksi, joka tuo turistivirtoja kaikkialta maailmasta. Elämäntyö-palkinnon saanut turkkilainen pianoduo Güher & Süher Pekinel valloitti elävyydellään Bachja Lutos?awski-esityksissään. ICMA-gaalassa soitti Palau de la Músican residenssiorkesteri Orquesta de Valencia ylikapellimestarinsa Alexander Liebreichin johdolla. Tanja Tetzlaff oli Valenciassa pokkaamassa palkinnon ja soittamassa gaalassa Dvo?ákin Rondon sellolle ja orkesterille – herkästi ja koskettavasti. Oopperatalon orkesteria, vuonna 2006 perustettua Orquesta de la Comunidad Valencianaa tulivat alusta asti rakentamaan Lorin Maazelin ja Zubin Mehtan tapaiset maestrot, mikä teki siitä vanhempaa veljeään kuuluisamman. HARRI KUUSISAARI Lisää gaalasta ja ICMA-palkintojen saajista: www.icma-info.com Valencian Palau de la Música isännöi huhtikuussa vuotuista ICMA-gaalaa. Viulun mestaruutta ylimmällä tasolla edusti vuoden taiteilijaksi nimetty Renaud Capuçon, joka punoi jaloa linjaa Charlotte Sohyn variaatioteoksessa. BIS-yhtiön terveiset gaalaan toi huilisti Sharon Bezaly, joka soitti Saariahon kirpeän soolopikkoloteoksen Dolce Tormento. icma juhli valenciassa K U VA T © LIV E M U SIC VA LE N C IA /P AL AU D E LA M U SIC A v Ondinelle levyttävä Tanja Tetzlaff soitti mallikkaasti Dvo?ákia Alexander Liebreichin johtaman Orquesta de Valencian kanssa. Suurin osa niistä on pienten firmojen tekemiä”, Franck huomautti. 26 R ONDO C LASSIC 5|2024 ALENCIA OLI OIVALLINEN PAIKKA International Classical Music Awards -gaalalle, sillä kaupungin viime vuosikymmenten kehitys on kulkenut kulttuuri edellä. Palau de la Música aloitti investointien sarjan vuonna 1987, ja se sai heti maineen Espanjan parhaana modernina konserttitalona, jossa on lämminsointinen akustiikka. Tasoa riittää – kriisistä on turha puhua. Vuoden nuori taiteilija, romanialainen sopraano Aida Pascu antoi näytteen bel canto -taituruudestaan Verdin Ernanin aariassa. Onnistuneiden hankkeiden vanavedessä myös Valencian liike-elämä kukoistaa, ja elintaso on noussut. Gaalaa edeltävässä jakotilaisuudessa järjestön puheenjohtaja Remy Franck suomi suurten levyfirmojen johtajien viimeaikaisia lausuntoja siitä, että klassinen levybisnes olisi romahtamassa ja ohjelmisto luisumassa tähtimuusikoiden uran ehdoilla tehdyksi. ICMA-tuomaristo on kuunnellut satoja ja satoja erinomaisia levyjä, joissa on paljon uusia ohjelmistolöytöjä ja innovatiivista mieltä. Sen neljästä rakennuksesta viimeinen, oopperatalo Palau de les Arts Reina Sofía valmistui 2005. . Serbialainen Lana Zorjan on viulistilupaus, josta kuullaan vielä.. Nuorena löytönä palkittu 15-vuotias serbialainen viulisti Lana Zorjan soitti Ravelin Tziganea huikealla virtuositeetilla – hänestä kuullaan vielä. Erikoispalkinnon saanut, uuden musiikin parissa legendaarista mainetta niittänyt kapellimestari Sylvain Cambreling johti Messiaenia jylhän visionäärisesti. Barokin vokaalimusiikin sarjan voittaneella levyllä laulanut ranskalainen tenori Cyrille Dubois antoi malliesimerkin siitä, miten sensuellisti ja hienostuneesti ranskalaista barokkia parhaimmillaan lauletaan. Heti sen jälkeen vieressä alkoivat jättimäisen, Santiago Calatravan suunnitteleman Taiteen ja tieteen keskuksen rakennustyöt. Vetovoimaa korostaa kaupungin halkaisevan vanhan joenpohjan ehostaminen miellyttäväksi puistoksi, ihmisten olohuoneeksi. Orkesterin valttina on raudanluja vaskija puhallinsektio, joka kertoo Espanjan puhallinsoiton harrastuksen tasosta ja laajuudesta. Kummallekin on kaupungissa hyvin tilaa. Helsingin kamarikuoro voitti nykymusiikkisarjan palkinnon Kaija Saariahon musiikkia sisältävällä levyllään. ICMA jakaa vuoden parhaiden levytysten palkintoja eri kategorioissa sekä erikoispalkintoja. Futuristisen arkkitehtuurin monumentti sisältää tiedemuseon, planetaarion, oopperan sekä näyttelyja esitysitilojen lisäksi myös välimerellisen puutarhan ja paljon muuta. ”Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Vuoden levytykseksi ICMA valitsi Ondine-yhtiön julkaisun, jossa viulisti Christian Tetzlaff, sellisti Tanja Tetzlaff ja juuri levynteon jälkeen edesmennyt pianisti Lars Vogt esittivät Schubertin kamarimusiikkia. Palkintojen jaossa korostui se, miten klassisen levykulttuurin diversiteetti ja uuden etsimisen ilo keskittyvät ennen muuta pienille merkeille
TAITEEN RAHOITUKSEN LEIKKAUKSET merkitsevät heikennystä suomalaisten hyvinvoinnissa ja vähentävät työllisyyttä. 27 R ONDO C LASSIC 5|2024 EIN JOKIN AIKA SITTEN kuvataiteilija Heta Kuchkan kanssa teoksen, jossa defunensemblen muusikot veivät heidän lempipaikkoihinsa: aarniometsään, avomerelle, huvipuistoon, kalliolaiseen kuppilaan ja lapsuuden kukkulalle. Työ taidealalla on mittavaa. Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriala työllistää myös enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä. Suomen Kulttuurirahaston kyselyssä enemmistö kannattaa myös taiteen tukemista verovaroista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista kaikille. Heikentäessään kulttuurin elinvoimaa hallitus samalla lisää työttömyyttä. Silti puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. Ovatko nämä arvoja, joita haluamme maastamme välittää. Suomi on seitsemättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Ovatko nämä arvoja, joita haluamme maastamme välittää. . Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella. Maggie Nelsonin lauseessa kiteytyy yksi vaihtoehto: Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella. R ONDO kolumni MINNA LEINONEN. Muusikoilla toistui maisemissaan yksi tunne: he kokivat olevansa siellä vapaita. Taideja kulttuurialan ammattilaiset ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja, joista toinen puoli toimii tuotantoja viranomaistehtävissä ja toinen puoli taiteen kentällä esimerkiksi apurahataiteilijoina, freelancertoimijoina, itsensä työllistäjinä, pienyrittäjinä tai voittoa tavoittelemattoman sektorin yhdistystoimijoina. Tänä nopean reaktioherkkyyden ja polarisaation aikana näköalattomuus lisääntyy ja ajattelu kapenee. Maamme kirjassa Sakari Topelius kirjoitti vuonna 1875, että pienen köyhän kansamme tulee perustaa arvonsa siihen, että sivistyksessä se on yksi maailman valistuneimmista kansoista. Taide on meille jokaiselle kuuluva ihmisyyden peruspilari. Kulttuurialan nylkeminen merkitsee vaihtoehdottomuutta ja vapauden rajoittamista. Vapauden tunne perustuu ihmisen kokemukseen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa havaittu yhteys terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Silti luovien alojen osuus koko taloudesta kuuluu Pohjoismaiden pienimpiin. ONKIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ, miksi nykyinen hallitus ajaa alas kulttuuria, ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Opetusministeriön mielestä kulttuurin rahoitus on turvattava vähintään nykyisellä tasolla ja rahoituksessa on painotettava kansalaisten hyvinvointia vahvistavaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Myös julkisoikeudellinen rahasto Sitra luettelee taiteellisen toiminnan terveysvaikutuksia. WHO:n mukaan yksi nykypäivän terveyttä ja hyvinvointia koskeva haaste on mielenterveyshäiriöiden nopea lisääntyminen. Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella. Kulttuuriala tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta 3,6 prosenttia, mikä on enemmän kuin vaikkapa metsätalous ja majoitusja ravitsemustoiminta. Tutkittu tieto, luotettava data ja ajattelun syvyys ovat avaimia laajemmalle ymmärrykselle. Hyypän mukaan luovan toiminnan terveysvaikutukset eivät ole vain pehmeää lääketiedettä vaan yhtä todellista kuin muukin lääketiede. Ilman kulttuuria meillä olisi vähemmän aivoterveyttä, onnellisuutta, hyviä hoitotuloksia, resilienssiä, mielenterveyttä, itsetuntemusta, sosiaalista osallisuutta ja enemmän lääkkeiden käyttöä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä. Suomalaiset ymmärtävät taiteen merkityksen, sillä yli kaksi miljoonaa suomalaista pitää kulttuuritarjontaa tärkeänä itselleen ja hyvinvoinnilleen. © VIL LE H AU TA K AN G AS Kosketuspintoja ajatella meidän täytyy t KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Kulttuurialan nylkeminen merkitsee vaihtoehdottomuutta ja vapauden rajoittamista. Onko Suomella siihen varaa. Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ehkä tuovat hetkellistä helpotusta lukuihin, mutta voivat jo lyhyessä ajassa lisätä terveyskuluja. Neurologi Markus T. Miksi. Taloudellisen edistymisen ehtona on Suomessa ollut demokraattisen sivistysja oikeusvaltion rakentaminen, jossa tuetaan koulutusta, tiedettä ja taidetta. Mainittakoon myös huomattavat laadulliset seikat kuten se, että taiteen avulla oppii näkemään toisin. Nämä ovat tunnistettuja, mitattavissa oleva tosiasioita
R ONDO kulmalla Teksti: PAAVO KÄSSI SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA. Nyt hän on julkaissut taiteilijan tuotannosta elämäkerran ja levyn. Alakulttuuritaiteilija TOMI LEPPÄSEN ura sai kipinänsä BULAT OKUDŽAVAN neuvostofolkista. ”Okudžava tunnetaan siitä, että hän aloitti Neuvostoliitossa 1950-luvun puolivälissä laulaja-lauluntekijä-liikkeen. Okudžava oli kuin Neuvostoliiton Bob Dylan, joka keksi alkaa esittää omia runojaan lauluina kitaran säestyksellä”, Leppänen kertoo. © AN N A PE SO N EN s OSA: 13 Vysotskin esikuva Okudžavasta puhuminen liittyy Leppäsen taustaan ja meneillään olevaan taiteelliseen työhön. 28 R ONDO C LASSIC 5|2024 UOMALAINEN ALAKULTTUURI on verkosto täynnä toinen toistaan omintakeisempia tekijöitä. Kun tapaamme Leppäsen kanssa kulttuurihistoriallisessa Amurin Helmi -museokahvilassa, puheenaiheena ei kuitenkaan ole Suomi-indie vaan neuvostoliittolainen lauluntekijäpioneeri Bulat Okudžava, jonka syntymästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Hänen analogisiin välineisiin perustuvaa tyyliään voi nähdä alakulttuurista laajempaan julkisuuteen ponnistaneiden muusikoiden kuten Jukka Nousiaisen, Litku Klemetin ja Lyytin musiikkivideoilla. Yksi vaihtoehtotaiteen kiehtovimmista synapseista on muusikko ja videotaiteilija Tomi Leppänen, jonka omaperäinen tuotanto yltää moniaalle. Leppäsen videotaide on vaihtoehtopiireissä käsite. rauhan ja pienen ihmisen puolesta Tomi Leppäsen videotaide on vaihtoehtopiireissä käsite.. Leppänen on venäjän kielen maisteri, ja hän on viime vuosina työskennellyt Koneen Säätiön ja Cultura-säätiön rahoittamana Okudžavan elämäkerran ja 14 kappaletta sisältävän levyprojektin parissa. Suopursun identiteetillä Leppänen toimii 1970-pop-rock-musiikkia kauniisti pastissoivassa Amuri-yhtyeessä ja kokeellisen Guggenheimz-projektin sekä monitaiteellisen performanssiryhmä VHS-Klubin vetäjänä. Leppäsen alter ego, Kalevi Suopursu, on herkän nukkavieru iskelmämuusikko, jolta ilmestyi viime vuonna toinen soololevy Uneton Vantaalla
Hän laulaa paljon tavallisesta ihmisestä. ”Okudžava joutui paljon pyytämään anteeksi sitä, että hän ei ollut mikään laulaja. Kaiken sotapuheen keskellä hän toivookin Okudžavan laulujen avulla voivansa lähettää viestin rauhasta. Niissä ei laulettu siitä, miten sota tai Neuvostoliitto ovat mahtavia . Niissä lauletaan taiteesta, rakkaudesta ja henkisyydestä. ”En halunnut levylle mitään stemmoja, koska halusin lopputuloksen olevan mahdollisimman yksinkertainen. ”Kun aloittaa ihan huipulla tekemällä kaikista kauneinta musiikkia, ei sieltä voi tulla muuta kuin alas tamperelaiseen alakulttuuriin!”. Viulisti Merimaija Aallon ja pianisti Anna Pesosen osuudet levyllä ovat tärkeitä”, levyllä laulava ja kitaraa soittava Leppänen kuvailee. Okudžavan musiikkia kutsuttiin tekijänlauluiksi, sillä tekijä esitti itse omat kappaleensa. Tähän pienuuden kauneuteen Leppänen kertoo itsekin samastuvansa. Vysotski puolestaan on sanonut Okudžavan olleen hänen oppi-isänsä. ”Aiemmin kun esitin näitä lauluja, siinä oli kyse menneisyydestä. ”Okudžava oli odottanut, että Venäjä lähtisi jonkinlaiseen humaaniin suuntaan. Laulu, akustinen kitara, piano ja viulu ovat pääsoittimet. Valtioliiton romahtamisen myötä koko elämänsä sotaa vastustanut Okudžava joutui näkemään Venäjän arvojen koventumisen. Sittemmin Leppänen on esittänyt tämän lauluja ympäri Suomea, mihin sisältyy tietty käsitteellinen ristiriita: Okudžava itse ei aikoinaan ollut virallisesti esiintyjä. Hänen esiintymisensä oli tosi rujoa ja yksinkertaista.” Kappaleiden aiheet poikkesivat myös puolueen linjasta. Haluaisin voida näyttää, että Venäjällä ja Neuvostoliitossa on ollut tällainen suuri pieni runoilija, joka on vastustanut sotaa.” . Ukrainan sodan myötä koin, että Okudžava ei enää laulakaan toisesta maailmansodasta, vaan kaikista sodista. Kun myöhemmin kerroin professorille olleeni katusoittamassa, hän pyysi minua erääseen karonkkaan esiintymään.” Leppänen päätti esittää Okudžavan lauluja alkukielellä. Okudžavan musiikkia Leppänen on esittänyt jo yli 15 vuotta tutustuttuaan lauluntekijään opiskellessaan venäjää Tampereen yliopistossa. R ONDO C LASSIC 5|2024 29 M AA LA U S © AR SI K EV A Levyn musiikki noudattelee Okudžavan tarinavetoisten laulujen vähäeleistä estetiikkaa. ” Okudžavan muusikkous herätti närää Neuvostoliiton virallisissa musiikkipiireissä. Okudžava oli kauhuissaan jo 1990-luvulla siitä, mihin suuntaan Venäjä menee. Yksityisten esitysten ja magneettinauhojen kautta Okudžava nousi suosioon, joka on sittemmin vaipunut Vladimir Vysotskin varjoon. Mutta sitten vuonna 1994 alkoi Tšetšenian sota. ”Lehtori soitti Okudžavan kappaleen ’Laulu Moskovan metrosta’, josta innostuin välittömästi. Neuvostoliitossa suosittiin 1950?60-luvuilla virallisesti estradimusiikkia valtavine kuoroineen ja yhtyeineen, kun hiljaisen ja pehmeä-äänisen Okudžavan tyyli oli aivan päinvastainen. Monet, jotka nykyään hakevat Okudžavan lauluja netistä, kommentoivat, että mitäköhän se Bulat nyt sanoisi.” Ukrainan sodan myötä Leppäsen oma suhde Okudžavan lauluihin muuttui, kun sodasta tulikin osa tätä päivää. Ihmisten välistä rakkautta aiheena pidettiin vulgaarina.” Leppänen kuvailee Okudžavan kappaleita yleishumaaneiksi. Rauhan ääni maailmassa Vuonna 1997 menehtynyt Okudžava oli sukupolvea, joka ehti kokea Neuvostoliiton toiveikkaan tulevaisuuden ja karvaat pettymykset. Kun aloittaa ihan huipulla tekemällä kaikista kauneinta musiikkia, ei sieltä voi tulla muuta kuin alas tamperelaiseen alakulttuuriin!” Leppänen naurahtaa. Leppästä alakulttuuri kiinnostaa, koska siinä tehdään itse. Stalinin suosio oli alkanut kasvaa 1980-luvulla. eivätkä ne käsitelleet kaupunkeja. Samoin itsekin koen, ettei minulla ole tarvetta laulaa kovaa ja suurista asioista.” Okudžavan tapaan taiteilijana Leppänen on itseoppinut. ”Neuvostoliitossa oli tarkat säännökset siitä, ketkä kuuluivat liittoon ja näin ollen saivat esiintyä tai julkaista lauluja. Tee-se-itse-korkeakulttuuri Leppänen pitää Okudžavassa siitä, että hän ei ollut laulaja. Jos laulettiin rakkaudesta, sen piti olla rakkautta nimenomaan valtioon tai kaupunkeihin. ”Toiset aloittavat uraansa soittamalla punkkia autotallissa, mutta minulla tuo polku kulki läpi korkeakulttuurina pidetyn neuvostorunoilijan tuotannon. ”Neuvostoliitossa oli paljon lauluja siitä, miten kaupungit ovat ihania. ”Okudžava ei koskaan ajatellut, että hänen laulujensa pitäisi noudattaa sosialistisen realismin kaavaa, koska hän oli tehnyt ne ystävilleen. Yleisö piti kuulemastaan, ja hyvä palaute kannusti Leppästä jatkamaan Okudžavan parissa. Mitään ei saanut tehdä ilman virallista hyväksyntää
Entinen opettajani Arie Vardi oli oikeassa sanoessaan, etten ole tämän jälkeen enää entisenlainen pianisti.” Aiemmin Piemontesi levytti Lisztin Vaellusvuosia-sarjan, jonka Italia-osassa on helppo kuvitella pianistin kotiseudun Locanon alppimaisemia. Suosittelisin pianisteille siihen tutustumista.” On tietenkin helppo sanoa, että unohdetaanpa tekniikka. ”Transsendenttisten etydien haaste on siinä, että ne eivät keskity yhteen tekniikan aspektiin kerrallaan, kuten etydeissä on tapana, vaan kasaavat kaikki vaikeudet yhteen. pianossa soi koko orkesteri Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: CAMILLE BLAKE v. 30 R ONDO C LASSIC 5|2024 IIME VUODEN pianolevyjen valioita oli sveitsiläis-italialaisen Francesco Piemontesin Pentatonelle tekemä tulkinta Franz Lisztin Transsendenttisista etydeistä, pianokirjallisuuden Mount Everestistä. Piemontesi ilahtuu Liszt-levyn herättämistä mielikuvistani. ”Kyllä, luonto antaa inspiraatiota, mutta monet Lisztin paikat ovat sepitteellisiä – kuten Obermannin laakso –, ja enemmän musiikissa kuuluu hänen kirjallinen sivistyksensä. Kontekstin löytäminen on tulkinnassa oleellista.” FRANCESCO PIEMONTESI ottaa pianotaiteessaan inspiraatiota säveltäjien elämästä, kirjallisuudesta, luonnosta, periodisoittimista, historiallisista äänitteistä – ja ennen muuta sinfoniaorkesterista, jonka soittimia hän haluaa pianolla matkia. ”Tässä tapauksessa valtavan työn ja paljon aikaa, johon korona-aika antoi mahdollisuuden. Jokainen vaikeus oli ratkaistava yksitellen niin, että sitä ei tarvitse enää ajatella. Täytyy mennä laidasta laitaan: Mazeppassa ja Eroicassa pitää vyöryttää oktaaveja ja sointuja täysillä, kun taas monet muut osat vaativat hienostuneinta mahdollista kosketusta.” ”Mutta oikeastaan me ymmärrämme tekniikalla vääriä asioita: nopeutta ja voimaa. Hän muuttaa äärimmäiset tekniset vaikeudet sarjan nimen mukaisesti transsendenttisiksi näyiksi. Mitä se vaatii. Hän kulkee virvatulien, villien ratsastusten, lumimyrskyjen ja sankaritarinoiden kautta impressionistisiin sointeihin, joissa ei ole enää vasaroita ja kieliä. Hänen musiikkiaan ymmärtääkseen täytyy lukea ja perehtyä kulttuurihistoriaan ja säveltäjän elämään. Uskon, että Liszt tarkoitti sen laajentamisella värejä, sointeja, pedaalinkäyttöä ja orkesterisoittimien matkimista. Zoltán Kocsis on tehnyt etydeistä kiinnostavan orkestroinnin. Käsikirjoituksessa on jopa soittimien nimiä. Hän vieraili maaliskuussa Radion sinfoniaorkesterin solistina soittaen Béla Bartókin kolmannen konserton. ”Juuri se oli tarkoitukseni – soittaa niin, että tekniikka unohtuu”, hän sanoo Musiikkitalon kahviossa
Ne ovat spirituaalisia matkoja, joissa duurin ja mollin vaihtelu on erityistä. Viimeisen sonaatin lopussa tuntuu ensin kaikki olevan hyvin, mutta sitten aukeaakin ovi toivottomuuteen.” Historiasta eloa soittoon Opiskeltuaan Arie Vardin johdolla Piemontesi täydensi opintojaan Alfred Brendelin, Murray Perahian, Cécile Ousset’n ja Alexis Weissenbergin kanssa. Ajatteleeko hän niissä kuolemaa. Kuulen Schubertin myöhäisissä sonaateissa pikemmin elämän ja sen tarkoituksen reflektointia. Hän kuulee kaiken pianomusiikin orkesterisointeina ja tekee usein orkestrointeja pianostemmaan teoksia opiskellessaan. ”Kaikki suuret pianosäveltäjät olivat taitavia orkesterin käyttäjiä, Chopinia lukuun ottamatta: hänelle esikuvana oli laulu. Sitten puran ne osiin ja tutkin harmonian, muodon ja muut. | ”Ensin soitan teokset läpi ja annan spontaanien tunteiden virrata. Ei se ole ollenkaan pianon rikki hakkaamista. 31 R ONDO C LASSIC 5|2024 Kaikki lähtee orkesterista Liszt ei ole ainut säveltäjä, jonka musiikkiin Piemontesi ottaa orkestraalisen lähestymistavan. Dynamiikan eri tasot piirtyvät esiin graafisen selkeästi.” Piemontesin viimeaikaisiin Pentatone-levyihin kuuluvat myös Schubertin viimeiset sonaatit, joita hän soittaa ylevän resignoituneesti. Tämä ei tarkoita pianon perkussiivisen puolen unohtamista. Varsinkin Ousset ja Brendel ovat olleet hänelle tärkeitä mentoreita, joista Brendel opetti Piemontesin mukaan hänet ”rakastamaan asioiden yksityiskohtia”. ”En usko, että niin Schubert kuin Mozartkaan olivat tietoisia varhaisesta kuolemastaan. Iloisen teeman takana lymyää tragedia. Tuon ajan Wienissä elinikä ei ollut pitkä. ”Niissä tulee esiin jalostunut ja tarkkapiirteinen soittotapa. Jossain Bartókin toisessa konsertossa se nousee väistämättä etualalle – tai Unsuk Chinin konsertossa, jonka soitin 2019 Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.” Bartókin kohdalla hänen suurena inspiraationaan ovat säveltäjän omat pianoäänitykset. Lähellä Italian rajaa, Maggiore-järven rannalla sijaitseva kaupunki tarjoaa luontonsa puolesta idyllisimmät mahdolliset puitteet musiikista nauttimiseen.. Lopuksi unohdan ne ja löydän taas vapauden.” Taiteellisia ideoitaan Piemontesi toteuttaa myös Sveitsissä Asconassa järjestettävällä Settimane Musicali -festivaalilla
”Ymmärrämme tekniikalla vääriä asioita: nopeutta ja voimaa. Sitten puran ne osiin ja tutkin harmonian, muodon ja muut. Asuin jaksoja hänen kotonaan Lontoossa, ja kävimme museoissa ja keskustelimme paljon – muustakin kuin musiikista.” Analyyttisen työn ja spontaanin muusikkouden välillä Piemontesi näkee yhteyden. Hän opetti äärimmäisen tarkasti, analysoiden jokaisen yksityiskohdan. Graf -pianolla on mahdotonta soittaa Beethovenia Bruckner-tyyliin, pyhästi ja raskaasti, kuten joku Wilhelm Kempff tekee. Brahmsin omaa soittoa on säilynyt pianolan välityksellä, ja siitä voi otaksua, että hänen temponsa ja fraseerauksensa olivat virtaavia ja joustavia. Viime aikoina olen soittanut Mozartin konserttoja Freiburgin barokkiorkesterin kanssa, ja se on ollut suuri elämys.” ” Bachin Goldberg-muunnelmat opettelin ensin kokonaan cembalolla ja siirryin vasta sitten pianoon. Isoissa kadensseissa – kuten Mozartin c-molli-konsertossa – kirjoitan ne ylös, mutta muuten improvisoin.” Yksi asia, mistä Brendel ja Piemontesi olivat eri mieltä, oli vaikutteiden ottaminen periodisoittimilta. ”Minulla se menee niin, että ensin soitan teokset läpi ja annan spontaanien tunteiden virrata. Pianot, joilla hän soitti, olivat itse asiassa kovaäänisiä. ”Brendel ei koko periodiliikkeestä perustanut yhtään, mutta minulle se on ollut tärkeä osa musiikillisia impulssejani. ”Emme voi tietää, säilyvätkö uudet teokset ohjelmistoissa, mutta niille täytyy antaa mahdollisuus.” . Nuorena löysin barokkimusiikin Trevor Pinnockin levytyksistä, ja aloin itsekin kokeilla varhaisia kosketinsoittimia. Lopuksi unohdan ja löydän taas vapauden. Ensimmäisen, d-molli-konserton kantaesityksessä Hannoverissa 1859 oli suuri jousisto. Tyylikauden soitin asettaa musiikin raameihinsa. Kun hän kuuli asuinkaupungissaan Berliinissä Morton Feldmannin oopperan Violet Schnee, hän meni saman tien säveltäjän puheille ja tilasi pianokonserton. Voisiko niissäkin otetta keventää. Siitä olen ottanut osviittaa.” Vaikka Piemontesin ohjelmiston ydin onkin saksalaisen kielialueen klassikoissa ja romantikoissa, hän on tarttunut entistä enemmän myös nykymusiikkiin. 32 R ONDO C LASSIC 5|2024 ”Oli onni, että tapasin Brendelin vasta parikymppisenä, oman tien jo löydyttyä. ”Kyllä jollain tavalla, mutta en kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, oliko Brahmsin mielessä ollut sointikuva kovinkaan kevyt. Klassisissa konsertoissa teen yleensä omat kadenssini. Uskon, että Liszt tarkoitti sen laajentamisella värejä, sointeja ja orkesterisoittimien matkimista.”. Soitossa on oltava ilon ja hymyn elementit – se on klassikoissa osa peliä.” Ensi kaudella Piemontesi soittaa ja levyttää Brahmsin konsertot Leipzigin Gewandhausorchesterin ja Manfred Honeckin kanssa. Tällainen voisi tuntua rajoittavalta, mutta otin häneltä sen, mikä tuntui itselleni sopivalta
Kirjallisuudesta näemme erilaisia elämäntapoja ja tutustumme omistamme poikkeaviin ympäristöihin ja tilanteisiin, mikä kasvattaa empatiaa. Koulujen loppuessa on aika ajatella lasten ja nuorten tulevaisuutta. Tietopuolinen koulumenestys on tärkeää, mutta yhtä tärkeää persoonan kehittymiselle ovat erilaiset harrastukset – erityisesti taiteelliset harrasteet antavat rakennuspuita nuoren psyyken kehittymiselle. Samaan hintaan sisältyy myös pääsy jatkuvasti uudistuville ja täydentyville verkkosivuillemme. Tilaa jo tänään – näin varmistat, että saat myös tiedot kesän musiikkifestivaaleista!. Lehti on säilyttänyt tinkimättömän linjansa musiikkialan sanansaattajana. Elämä on valintoja Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelusta, puh. Lapsen aika on nyt. Saat Rondon 4 seuraavaa lehteä 58 eurolla suoraan kotiisi . Kuvataide tuo estetiikan tajua ja opettaa meitä pitämään huolta ympäristöstämme. musiikin vaikutuksesta aivojen kehittymiseen. Musiikkilehti Rondo Classic tukee hyvin lapsen ja perheen musiikinharrastusta. Aina maailman suurilta konserttilavoilta mutta myös kotoamme, musiikkiopistojen luokkahuoneista ja kevätkonserteista. (03) 225 1948 tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondo.fi vain 58 € 4 seuraavaa lehteä (+ monipuolinen verkkosisältö) Jo joutui armas aika... Musiikki kehittää laajalti niin älyllisiä, sosiaalisia kuin myös tunne-elämän taitoja: saamme koko ajan lisää tutkimustuloksia esim. Musiikin ystävä löytää Rondosta niin elämykselliset artistihaastattelut kuin tarkkaan punnitut arviot ja tiedot konserteista, uudesta musiikista, alan uusista ilmiöistä
Sonja Korkeala, viulu, Alfredo Perl, piano, Roland Glassl, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson, sello.. Riihimäen kesäkonsertit 4.–9.6. Suomalaisista orkestereista mukana ovat Sinfonia Lahti ja Turun filharmoninen orkesteri. alankomaalainen fagotisti Bram van Sambeek, tanskalainen huilisti Janne Thomsen, romanialainen viulisti Ioana Cristina Goicea, tsekkiläinen viulisti Jakub Jakowicz ja eteläafrikkalainen alttoviulisti Gareth Lubbe. Henki on tallella – nauttikaa! Lounaskonsertti Labbnäsissä Kemiönsaaren musiikkijuhlilla 15.7.2023. www.riihimaenkesakonsertit.fi Tampereen kitarafestivaali 4.–9.6. Tampereen kitarafestivaali juhlii 20-vuotista taiviulisti Inmo Yang ja pianisti Barry Douglas ja Meta4-kvartetti. Viime kesän ennätyksellisiin ohjelmiin ei päästä, mutta se olikin poikkeuskesä koronan aiheuttamien siirtymisten ja kasautumisten vuoksi. Riihimäen kesäkonserteissa kuullaan taideja kansanmusiikkia Tonavan rannoilta. Vain muutama festivaali on tauolla tai lopettanut rahanpuutteen tai muun syyn vuoksi. https://naantalinmusiikkijuhlat.fi 34 R ONDO C LASSIC 5|2024 © PA TR IC K B AG G E Pekka Kuusisto tuo johtamansa Norjalaisen kamariorkesterin Naantaliin. Taiteellisen johtajan, viulisti Elina Vähälän kutsumia uusia muusikkotuttavuuksia Naantalissa ovat mm. Naantalin musiikkijuhlat 4.–15.6. Suunnittelusta vastaa uusi taiteellinen johtaja Tuomas Turriago. Vaikka useilta on leikattu avustuksia, sekä kaupunkien että valtion, tapahtumien määrä on kutakuinkin ennallaan. Naantalin musiikkijuhlien ulkomaisena orkesterivieraana on Norjalainen kamariorkesteri, jota johtaa sen taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto. Klassinen kamarimusiikki maaseudun idyllissä säilyy kesän valtavirtana. Koonnut: HARRI KUUSISAARI festivaalikalenteri 2024 Festivaalikesä osoittaa voimansa Klassisen musiikin festivaalit osoittavat tänä kesänä voimansa ja joustavuutensa. Lisäksi mukana ovat mm. Esiintyjävieraina ovat Castalian-jousikvartetti, laulajat Arttu Kataja, Angelika Klas ja Waltteri Torikka, sellisti Marko Ylönen, viulisti Petteri Iivonen, klarinetisti Olli Leppäniemi ja pianisti Marko Hilpo
Ohjelmassa on lisäksi mm. Saarikonsertit soivat Kuutsalossa ja Haapasaaressa. Pétur Sakari ja Jan Lehtola, joka kantaesittää Jyrki Linjaman uuden teoksen. Orkesterivieraina ovat Kansallisoopperan orkesteri ja Tapiola Sinfonietta sekä kuorovieraana virolainen Vox Clamantis. Meri ja musiikki -festivaalin teemana on rakkaus. italialaiset Francesco di Lemia, Maurizio Maffezzoli ja Christian Tarabbia, ranskalainen Johan Vexo, hollantilainen Pieter dan Dijk, saksalainen Tobias Horn ja ruotsalainen Gunnar Idenstam. 23.7.2024 klo 19 Helsingin Tuomiokirkko Rachel Fenlon, sopraano Ensemble Nylandia joht. Sooloresitaalinsa lisäksi hän kantaesittää Jukka Tiensuun teoksen yhdessä TampereRaw’n kanssa. Chaplinin mykkäelokuva Kultakuume urkuimprovisaation kera sekä Porin filharmonisen kuoron konsertti. Suomalainen barokkiorkesteri, viulisti Triin Ruubel, sellisti Theodor Sink ja Jalo Cello Quartet. Matias Häkkinen www.ensemblenylandia.info Rossignols amoureux – Säihkyvät satakielet XX BAROKKIKUOPIO – VANHAN MUSIIKIN FESTIVAALI 17.–21.7.2024 WWW.BAROKKIKUOPIO .COM 2024 sähkö/säihke. Helsingin urkukesä tarjoaa konsertteja koko kesän ajalle Kallion kirkossa, Johanneksenkirkossa, Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Kati ”La Zíngara” Vyyryläinen ja David Manzano esittävät flamencoa Kymijoen Lohisoitoissa. Kesän päättää Barrièren toinen ohjaus, jossa yhdistyvät Peter Maxwell Daviesin Kahdeksan laulua hullulle kuninkaalle ja Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto. Mukana on yli 100 esiintyjää. sopraanot Tuuli Lindeberg, Astrid Kessler ja Ursula Langmayr, tenori Tuomas Katajala ja baritoni Tommi Hakala. Klassisen kitaran päävieraana on argentiinalainen Pablo Márquez. www.urkuyofestival.fi Kymijoen Lohisoitto 5.–9.6. Suomalaisesta suurnaisesta Armi Ratiasta kertova ooppera jatkaa Ilmajoella toista kesää. www.poriorgan.fi Meri ja musiikki, Inkoo 7.–9.6. https://www.musikvidhavet.fi Helsingin urkukesä 10.6.–1.9. Avajaiskonsertissa Kymi Sinfoniettaa liidaa Marzi Nyman. Taiteellisena johtajana on pianisti Emil Holmström. www.tgf.fi Urkuyö ja Aaria, Espoo 6.6.–29.8. Urkureista mukana ovat mm. Rakkauden vastakohtana esiin tulevat konserttien ohjelmissa myös viha ja pahuus. Esiintyjinä mm. Ilmajoen musiikkijuhlat 7.–16.6. Aarne Pelkonen, Piia Komsi ja Mari Palo. Lohjan kaupunginorkesteri, Helena Juntunen, Tuuli Lindeberg, Petri Kumela, Eriikka Maalismaa ja Riitta Pesola. Porin kirkossa järjestettävän urkupainotteisen festivaalin urkurivieraita ovat brittiläinen Jonathan Scott, saksalainen Otto Maria Krämer, hollantilainen Ben van Oosten ja Berliinin tuomiokirkon urkuri Andreas Sieling. F. Muina esiintyjinä ovat mm. www.lohisoitto.fi 35 R ONDO C LASSIC 5|2024 | © M AR VIN K IV IN IE M I Jonathan Scott kuuluu Pori Organ -festivaalin urkureihin. Konserttien solisteina esiintyvät mm. Sen on säveltänyt Eeva Kontu, ja libretto ja ohjaus ovat Heta Haanperän. Esiintyjinä ovat Suomen urkurien kärkikastin lisäksi mm. Urkuyö ja Aaria -festivaalin avaa G. Armin roolissa on Lilli Paasikivi ja muina solisteina mm. Lohisoitto tarjoaa 16 tapahtumaa ja konserttia, estradeinaan mm. www.ilmajoenmusiikkijuhlat.fi Pori Organ 9.–15.6. www.urkukesa.fi valtaan teemalla Yhdessä. Händelin Messias, jonka dramatisoinnista vastaa ohjaaja Aleksi Barrière. Kotkan konserttitalo, Pyhtään kirkko ja Kotkan sekä Karhulan torit, Merikeskus Vellamon Venehalli, ravintola Kairo ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. Inkoon keskiaikaisen kirkon lisäksi konsertteja on mm. Muita taiteilijoita ovat Otto Tolonen, Cristina Galietto, Filip Miškovi?, Uppsalan kitarakvartetti, Kekkonen-kitarakvartetti sekä Mario Parizek ja Deodato Siquir Trio. Musiikin johtaa Kaapo Ijas. Ohjelmaan kuuluu myös konsertteja. Kantaesityksenä kuullaan Juhani Nuorvalan laulusarja Henriikka Tavin runoihin. Fagervikin ruukissa ja Bågaskärin toimintakeskuksessa
https://pielinensoi.fi Nurmeksen kesämusiikki 26.6.–7.7. www.kangasalaclassic.fi Savonlinnan Musiikkiakatemia 21.6.–1.8. Sen lisäksi kamarimusiikkia tarjoavat mm. Pielinen soi -festivaalin konserttipaikkoja ovat Paaterin kirkko, Hurtan hovi ja Hiljaisuuden temppeli. Jazzia soittaa Anssi Mänttäri Quintet. https://avantimusic.fi Musiikkia Ruovesi 27.6.–30.7. tenori Christoph Prégardien ja pianisti Hartmut Höll, pianistit Mei-Ting Sun, Paavali Jumppanen ja Momo Kodama, baritoni Liao Changyong, sopraano Marjukka Tepponen ja nuoret laulajat pianisti Martin Katzin kanssa. Kavalkadikonsertti pitää yllä Suomen kesästä tuttua hulluttelun perinnettä. sopraanot Helena Juntunen ja Johanna Rusanen-Kartano, Petri Kumela, kitara, Elina Mustonen, cembalo, Ensemble Gamut ja Ilmiliekki-kvartetti. Oopperajuhlien uutena tuotantona on Verdin Nabucco. www.suvisoitto.fi FESTIVAALIKALENTERI Hiidenvuoren yökonsertti kuuluu Iitin musiikkijuhlien perinteeseen. Lisäksi kuullaan jazzia, musiikkiteatteria ja musiikkia, kuvataidetta ja akrobatiaa yhdistelevä kokonaisuus. www.joensuunmusiikkijuhlat.fi Iitin musiikkijuhlat 12.–15.6. Esiintyjinä ovat mm. Pianisti Janne Mertasen johtamat Joensuun musiikkijuhlat tarjoavat asianmukaista käyttöä konservatorion uudelle Steinwaylle. Vuoden nuori taiteilija on baritoni Gabriel Kivivuori Sereno. Lotta Wennäkosken, Tara Jovana Valkosen ja Emmy Frensel Wegenerín musiikkia. Kesän teemana onkin Maailmamme äänet ja tarinat. Suvisoiton taiteellisena suunnittelijana on tshekkiläinen säveltäjä ja kapellimestari Ond?ej Adámek, joka on tunnettu tavastaan yhdistää eri musiikkikulttuureja ja kieliä. Esiintyjinä ovat mm. www.operafestival.fi Sysmän Suvisoitto 29.6.–6.7. Nurmeksen kesämusiikin avaa varhaisbarokin musiikin konsertti, jossa esiintyvät Tuuli Lindeberg, sopraano, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu, Johannes Rostamo, sello, Eero Palviainen, luuttu ja Markku Mäkinen, cembalo. Norlannin ooppera vierailee Saariahon Adriana Materilla ja Prahan Kansallisooppera Smetanan Myydyllä morsiamella. Vanhoista tuotannoista jatkavat Lohengrin ja Don Giovanni. Lavastus on saanut innoitusta Babylonian ajan pyramidien ja palatsien muotokielestä, mutta rakennuselementeissä käytetään kierrätysmateriaaleja. Huilutaiteilija Anna Aminoffin johtama Musiikkia Ruovesi tarjoaa kamarija vokaalimusiikkia Ruoveden ja Muroleen kirkoissa ja Sointulan työväentalolla. Zaccaria on ihmisyyden ja luonnon puolesta taistelevien ekosotureiden johtaja”, ohjaaja visioi. Päärooleissa laulavat mm. Savonlinnan Musiikkiakatemian ohjelmassa on parikymmentä konserttia. Tami Pohjola ja Rebecca Roozeman, viulu, Lauri Kankkunen ja Tatu Kauppinen, sello, Johannes Piirto, piano, Janne Valkeajoki, harmonikka, Meeri Pulakka, sopraano ja Tampere Cappella. Constantin Bogdanas ja Fredrika Mikkola, viulu, Erkki Lahesmaa, sello, Veera Pesu, oboe, Eero Lehtimäki, klarinetti, Jukka Harju, käyrätorvi ja Folke Gräsbeck, piano. Kangasala Classic soi neljättä kesää viulisti Elina Heikkisen taiteellisessa johdossa. Gabriele Vivani, Marigona Querkezi, Mika Kares ja Anthony Ciaramitaro. Ohjaaja Rodula Gaitanou on halunnut tehdä siitä ”ekologisen manifestin”. Tapahtuma avautuu myös jazzin suuntaan Adele Sauros Quartetin konsertilla. Ohjelmassa on viisi pianoresitaalia, esiintyjinään Mertasen itsensä lisäksi Naruhiko Kawaguchi, Joseph Tong, Jean-Baptiste Doulcet ja Risto-Matti Marin. Sysmän Suvisoiton taiteellinen johtaja, harpisti Laura Hynninen on valinnut kesän teemaksi sointivärit. Adámekin teosten lisäsi kuullaan mm. Palm-perheyhtye, Jaakko Löytty & Kaija Pispa, baritoni Joonas Orrain ja hanuristi Viivimaria Saarenkylä, klarinetisti Minea Suhonen, sellisti Seeli Toivio ja Trio Tanguango. Esiintyjinä ovat mm. www.nurmessummermusic.fi Avantin Suvisoitto 27.–30.6. Klarinetisti Minea Suhonen puhaltelee luonnon helmassa Pielinen soi -tapahtumassa.. Kamarimusiikkikonsertissa kuullaan ”lasikattojen rikkojia ja toisinajattelijoita”, ja italialainen keskiaikainen musiikki peilautuu improvisaatioon. Konsertteihin hän on pyrkinyt valitsemaan soitinyhdistelmiä ja teoksia, joissa tulee esiin rikkaita ja yllättäviä värejä, synesteettisiä yhteyksiä ja elektroniikkaa unohtamatta. Esiintyjinä mm. Teemana on Valo, jonka ilmenemismuotoja eri säveltäjien teoksissa tutkitaan. ”Nabucco johtaa teknokraatteja, muoviin, koneisiin ja individualismiin uskovaa joukkoa. https://savonlinnamusicacademy.com/fi Pielinen soi 29.6.–28.7. 36 R ONDO C LASSIC 5|2024 © JU H AN A SA LM IN EN Joensuun musiikkijuhlat 10.–18.6. www.musiikkiaruovesi.fi Savonlinnan oopperajuhlat 1.–30.7. https://iittifestival.fi Kangasala Classic 13.–16.6. Taiteellisena johtajana on Matti Makkonen. Esiintyjinä ovat Johanna Isokoski, sopraano, Esa-Veli Riuttamäki, huilu, Petteri Iivonen ja Rebecca Roozeman, viulu, Eriikka Nylund ja Aida Hadzajlic, alttoviulu, ja Samuli Peltonen ja Beata Antikainen, sello. Taiteellinen johtaja, pianisti Laura Mikkola on kutsunut Iitin musiikkijuhlien päävieraaksi Enesco-kvartetin
Helsinki Sinfonietta -orkesteri palaa Heinäveden Musiikkipäiville, ja ensivierailunsa 37 FESTIVAALIKALENTERI | festivaalille tekee Dominante-kuoro. www.helsinkichamber.com Heinäveden Musiikkipäivät 11.–14.7. kahvilakonsertti Cafe Engelissä sekä rento iltatapahtuma ravintola Tenhossa. Hauhon musiikkijuhlien ohjelmassa on konsertteja Hauholla, Rengossa ja Hattulassa, mutta tänä vuonna uusina estradeina ovat Hämeenlinnan Raatihuone ja Sibeliuksen syntymäkoti. Aihetta käsitellään maantieteellisesti, kielellisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti, henkisesti ja fyysisesti. Orkesterivieraana on Aku Sorensenin johtama Mikkelin kaupunginorkesteri. Ohjelma täydentyy myöhemmin. Musiikin aika tutkii tänä kesänä osallisuuden pelejä ja erilaisia rooleja nykypäivän julkisuudessa ja yhteisöissä. Päätöskonsertissa 14.7. Ohjelmistossa on huomioitu mm. © ST EF AN B R EM ER. R ONDO C LASSIC 5|2024 © R O O PE K O IS TIN EN Musiikin aika, Viitasaari 2.–7.7. Lisäksi konsertteja on Valamon luostarissa ja eri saleissa Heinäveden reitin kansallismaisemien äärellä. Juhlien residenssiyhtyeen Virtuosi di Kuhmon konserteissa soittavat myös taiteelliset johtajat sellisti Mikko Ivars ja alttoviulisti Olli Kilpiö. Taiteelliset johtajat viulisti Kreeta-Julia Heikkilä ja sellisti Jaani Helander ovat koonneet ohjelman, joka sisältää mm. https://musiikinaika.org Kaakon kamarimusiikki 2.–6.7. https://www.hauhofestival.fi Helsinki Chamber Music Festival 3.–6.7. viulistit Petteri Iivonen ja Matti Koponen, alttoviulistit Kirsikka de Leval Jezierski ja Eriikka Nylund, sellisti Tuomas Ylinen, pianisti Tuomas Turriago ja basso Erik Rousi. Toinen orkesterikonsertti on 12.7. https://kuhmofestival.fi Kemiönsaaren musiikkijuhlat 8.–14.7. kuullaan Mozartin 39. Musiikkipäivien kapellimestareina toimivat Atso Almila ja Erkki Lasonpalo. Yhtyevieraita ovat mm. Kummankin paikkana on Carl Ludvig Engelin piirtämä upea Leppävirran kirkko. https://www.kimitomusicfestival.fi Atso Almila johtaa Helsinki Sinfoniettaa Heinäveden Musiikkijuhlilla Leppävirran kirkossa 12.7. Tapahtumapaikkana on kesäinen Helsinki ja mukana mm. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Castalian-, Quirogaja Danel-kvartetit. Haminan, Virolahden ja Loviisan ympäristöön levittäytyvä Kaakon kamarimusiikki viettää 10-vuotisjuhliaan viulisti Jukka Merjasen taiteellisessa johdossa. listeja 20, jotka esiintyvät eri kombinaatioin. duettoja viululle ja sellolle sekä viihteellisempää ohjelmistoa jousikvartetille. Helsinki Chamber Music Festival järjestetään tänä vuonna tiiviinä kahden päivänä festivaalina. Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat, viulistipari Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat suunnitelleet ohjelmiston Rajalla-teeman ympärille. Kemiönsaaren musiikkijuhlat levittäytyvät merellisiin maisemiin, estradeina Kemiön, Karunan, Sandön, Västanfjärdin ja Taalintehtaan kirkot sekä Sandön ja Söderlångvikin kartanot. Kamarimusiikkia soittavat mm. Muita esiintyjiä ovat mm. heinavesimusic.fi Kuhmon kamarimusiikki 14.–27.7. Solisteina laulavat Hedvig Paulig, Monica Groop, Markus Nykänen ja Juha Kotilainen. Brucknerin ja Smetanan juhlavuodet. Kesän nimikkosäveltäjiä ovat Sebastian Fagerlund ja Lotta Wennäkoski, joilta kuullaan myös kantaesitykset. Avajaiskonsertissa kuullaan Puccinin Tosca jousitriolle sovitettuna versiona, päärooleissa Marjukka Tepponen, Peter Lodahl ja Kevin Greenlaw. Paulon sellokilpailun voittaja, kanadalainen Luka Coetzee esiintyy Kemiönsaaren Musiikkijuhlilla avajaiskonsertissa ja kamarimuusikkona. sellisti Luka Coetzee, huilisti Rafael Adobas Bayog, alttoviulisti Roland Glassl ja pianisti Markus Bellheim. Viulistit Sonja ja Katinka Korkeala jatkavat taiteellisina johtajina. Luvassa on lähes 60 konserttia, joissa kuullaan yli 300 teosta. Avajaiskonsertissa soittaa International Ensemble Modern Academy. viulistit Emma Vähälä ja Reetta Maalismaa sekä baritoni Aarne Pelkonen ja pianisti Juho Alakärppä. Sävellyskurssista vastaavan ruotsalaisen Jesper Nordinin teoksia kuullaan myös konserteissa. Muita esiintyjiä ovat mm. www.kaakkofestival.fi Hauhon musiikkijuhlat 3.–6.7. Pääpaino on klassisessa kamarija vokaalimusiikissa. sinfonia sekä Haydnin Missa in Angustiis d-molli – ”Messu hädän aikana” –, joka tunnetaan myös Nelson-messuna. Esiintyjäjoukko on mittava: pelkästään pianisteja on 12 ja viuStorioni-trio eli Bart van de Roer, Marc Vossen ja Wouter Vossen Kuhmon kamarimusiikissa 2023
Kangasniemen musiikkiviikot alkavat Kangasniemen laulukilpailulla, jonka loppukilpailu käydään Kuopion kaupunginorkesterin säestyksellä 13.7. Ohjelmassa on mm. 38 R ONDO C LASSIC 5|2024 KesäVirratSoi 11.–14.7. https://www.sastamalagregoriana.fi Kangasniemen musiikkiviikot 12.–21.7. Esiintyjinä ovat Berlin Brass Quintet, japanilainen vaskiyhtye N-craft, tuubisti Sérgio Carolino, trumpetisti Sergei Nakariakov, pasunisti Matthew Gee ja cornisti Saar Berger. Festivaalin teemasäveltäjiä ovat Ilkka Hammo, Lara Poe ja Vladimir Agopov. Festivaali on saanut Kangasniemen kirkon oheen myös uuden konserttipaikan Ollinahon tilan navetan vintiltä. Johanna Rusanen-Kartano, Tuula Hällström, Helsingin filharmoninen kuoro, näyttelijä Armi Toivanen, Nope-yhtye ja tuubisti Harri Lidsle. Festivaalin suurin ponnistus on oopperan Tove Teuvalla kantaesitys. www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi BarokkiKuopio 17.–21.7. hanuristi Niko Kumpuvaara, gipsyja jazzkitaristi Olli Soikkeli sekä sopraano Mari Palo. Lisäksi esiintyvät mm. Festivaali päättyy barokkimessuun. liedduo Arttu Kataja ja Pauliina Tukiainen, baritoni Waltteri Torikka, gambisti Mikko Perkola sekä Mark ja Ralf Gothónin ja Yoko Miyagawan trio. Festivaali alkaa Händelin Messias-oratoriolla Juvan kirkossa. FESTIVAALIKALENTERI Joroisten musiikkipäivät 19.–28.7. Teoksen rekonstruktio on musiikkitieteilijä Johanna Eränkö Hyytisen tekemä ja perustuu alkuperäismateriaaliin. Kesän kansainvälisiä yhtyevieraita ovat Aspiratio Fantazyas Italiasta, Pizzicar Galante Ranskasta, Voces Suaves ja Concerto Scirocco Sveitsistä sekä I Dodici Suomesta. BarokkiKuopion taiteellisena johtajana toimii Matias Häkkinen. Konserteissa esiintyvät mm. pianisti Risto-Matti Marin, Ensemble Aspiratio 1600-luvun virtuoosimusiikkiin keskittyvine ohjelmineen, gambisti Mathilde Gomas ja barokkia ja uusinta uutta yhdistelevä Tölöläb. Konserteissa esiintyvät mm. https://joroinenmusicfestival.fi Lieksan vaskiviikko 26.7.–3.8. Solistina on sopraano Rachel Fenlon. Korsholman musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, sellisti Jan-Erik Gustafsson on suunnitellut konserttiohjelmat Mielikuvia-teeman pohjalta. Joroisten Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Jussi Merikanto on suunnitellut liedja kamarimusiikkipainotteisen ohjelman, joka sopii Frugårdin, Joroisniemen, Järvikylän, Torstilan ja Putkisalon perinteikkäisiin kartanoihin. Mukana on keskipohjalaista näppärimusiikkia, trubaduurija kamariyhtyeitä, barokin aarioita sekä kamarimusiikkia barokin ajoista nykypäivään. Muina esiintyjinä ovat mm. Konsertteja on Sastamalan Pyhän Marian kirkon ohella myös kuninkaallisessa huvilassa Villa Royal Finlandissa ja Tyrvään Pappilan Kivinavetassa, Funkkistalossa sekä Sastamalan Wanhassa Pappilassa. Muita vieraita ovat mm. Sen on säveltänyt Uljas Pulkkis. Keski-Pohjanmaan © M AR K K U M ÄK IN EN. Vierailevina säveltäjinä ovat Nimrod Borenstein, Antti Myllyoja, Jarno Vanhanen ja Eero Karvonen. https://hailuodonmusiikkipaivat.fi Korsholman musiikkijuhlat 24.–31.7. mandoliinitaiteilija Alon Sariei ja cembalisti Paola Erdas. juhlien taiteellisen johtajan Hannu Kiiskin luotsaaman Total Cello Ensemblen 30-vuotiskonsertti ja Virtain kirkon 250-vuotisjuhlakonsertti, jossa soittaa festivaalin oma sinfonietta solisteinaan Petteri Iivonen, viulu, ja Eriikka Nylund, alttoviulu. KesäVirratSoi viettää 10-vuotisjuhliaan ja muistaa myös muita tasavuosia. Sastamala Gregoriana lupaa tänä kesänä musiikkimatkaa roomalaisen ylhäisön palatseihin, Vatikaanin taivaallisten aarteiden äärelle ja Rooman salaisiin puutarhoihin. Teos kietoutuu Tove Janssonin ainoan sakraaliteoksen, Teuvan kirkon alttaritaulun Kymmenen neitsyttä ympärille. https://kesavirratsoi.fi Sastamala Gregoriana 17.–21.7. Hailuodon Musiikkipäivät viettää kymmenvuotisjuhlaansa. Lieksan vaskiviikon tämän vuoden teemasoittimena on trumpetti, jonka soittajille järjestetään myös kilpailu legendaarisen trumpettitaiteilijan ja -pedagogin Raimo Sarmaksen muistolle. www.barokkikuopio.com Cantus Alaudae Sastamala Gregorianassa 2023. Konserttien esiintyjinä ovat mm. www.lieksabrass.com Crusell-viikko 22.–28.7. Sen solistina on Tommi Hyytinen ja orkesterina FIBO. Crusell-viikon erikoisuutena on festivaalin nimikkosäveltäjän Bernhard Henrik Crusellin ”kadonnut aarre” eli käyrätorvikonserton rekonstruktion esitys Uudessakaupungissa ja Helsingin Musiikkitalossa. Viulisti François Pineau-Benois, sellisti Yotam Baruch ja kitaristi Francesco D’Angelo kuuluvat solistivieraisiin. viulisti Ilya Gringolts. Crusell-viikon taiteellinen johtaja, klarinetisti Olli Leppäniemi on suunnitellut konsertit teemalla Yhdessä. https://crusell.fi Hailuodon musiikkipäivät 22.–28.7. Pääyhteistyökumppanina on Ensemble Nylandia, joka esittää päätöskonsertissa Rameaun ja Händelin oopperakohtauksia. Esiintyjinä ovat kursseilla opettavien kansainvälisten puhaltajien lisäksi mm
Liedkonsertissa esiintyvät sopraano Theresa Pilsl ja pianisti Keval Shah. Ukko-Luoston ulkoilmalavalla esiintyy Jyväskylä Sinfonia tapahtuman taiteellisen johtajan Aku Sorensenin johdolla. Kamarimusiikkikonsertissa kuullaan musiikkia eri maanosista, ja konserttidraamassa kuvataan Eino Leinon ja L. Sopraano Minna-Leena Lahti ja Kentala Consort esittävät Bachin kantaatteja, Anu Komsin ja Marzi Nymanin ohjelma ulottuu Duke Ellingtonista Kaija Saariahoon. Konsertteja on myös mm. https://leminmusiikkijuhlat.fi Fiskars Summer Festival 29.7—3.8. Club for Five tulkitsee suomalaisia virsiä. https://www.korsholmmusicfestival.fi Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 23.–28.7. www.fiskarsfestival.com Luosto soi 1.–4.8. Sodankylän 330 vuotta vanhassa hirsikirkossa. www.wkjuhla.fi Korsholman musiikkijuhlien avajaiskonsertti on perinteisesti Korsholman kirkossa. www.kirkkomusiikkijuhlat.fi Lemin musiikkijuhlat 24.–28.7. Teemana on Historian kaikuja. Muina esiintyjinä ovat Helena Juntunen ja pianisti Eveliina Kytömäki, Tampere Cappella, Tampere Filharmonian Vaskiseitsikko ja Bravade-nokkahuilukvartetti. Fiskars Summer Festival järjestetään Fiskarsin ruukkikylässä. Lemin musiikkijuhlat alkavat suomalaisen oopperan illalla, jossa esiintyvät Helena Juntunen, sopraano, Pihla Terttunen, mezzosopraano, Jussi Vänttinen, baritoni, Jyrki Korhonen, basso ja Hans-Otto Ehrström, piano. Lohtajalla kuullaan kirkkomusiikkia eri tyylein. Aida Hadzajlic, alttoviulu, Livia Schweizer, huilu, ja Philip Zuckerman, viulu. Festivaalin aikana järjestetään nuorten kapellimestareiden mestarikurssi sekä kolme kamarimusiikkikonserttia, kaksi sinfoniakonserttia ja Lohjan kaupunginorkesterin vierailukonsertti. Lapsille soi miniooppera Carmen, ja juhlat päättää Johanna Frösti. 39 R ONDO C LASSIC 5|2024 © TA IK A SO R EN SE N FESTIVAALIKALENTERI kamariorkesteri, Vaasan kaupunginorkesteri, Vertavo-kvartetti, klarinetisti Martin Fröst, viulistit Nikolaus Dautricourt ja Anna-Liisa Bezrodny, pianisti Diana Ketler ja sellisti Vladimir Reshetko. https://luostosoi.fi Tampereen Wanhankaupungin juhla 2.–4.8. | © IS AB EL LA LI N D EL L Sodankylän Vanha kirkko kuuluu Luosto soi -festivaalin konserttipaikkoihin.. Kamarikokoonpanoissa esiintyy nuoremman polven suomalaisia muusikoita sekä mm. Tampereen keskustan alueelle levittäytyvän Wanhankaupungin juhlan taiteellisena johtajana on Helena Hiilivirta. Muita esiintyjiä ovat Vesa Erkkilä ja Hannu Niemelä sekä P ekka Simojoki, laulu ja kitara, sekä Anna-Mari Kaskinen. Onervan suhdetta. Taiteellisena johtajana on baritoni Jussi Vänttinen. Luosto soi! -festivaali järjestetään Luostolla, Pyhätunturilla ja Sodankylässä. Festivaaliorkesterissa soittavat nuoret lahjakkuudet ja ammattilaiset, sen kapellimestareina ovat Jukka-Pekka Saraste ja Eva Ollikainen. Päätöskonsertti on Billnäsin Isossa pajassa. Avajaiskonsertti on 200 vuotta täyttävässä Vanhassa kirkossa, jossa esiintyy Pirkanmaan Barokki
Se esittelee yötä inspiraation lähteenä säveltäjille, jotka ovat kirjoittaneet serenadeja, nokturneja ja kehtolauluja, mutta tuo esiin myös hirviöitä, sekä sisäisiä että ulkoisia. Festivaalin aloittavat Saimaa Sinfonietta ja Helsingin filharmoninen kuoro Aliisa Neige Barrièren johdolla. Messiaen Quartet Copenhagen, pianisti Emil Holmström, viulisti Eriikka Maalismaa, huilisti Sara Hammarström ja sopraano Kerstin Avemo. Vieraina ovat lisäksi mm. Konserttipaikkoina ovat Solhälla, Skärgårdshemmet, Pyhän Olavin kappeli ja Porvoon tuomiokirkko. Pääfoorumi on yhä Serlachius-museon Göstan sali. Santtu-Matias Rouvalin johtamien kahden konsertin solisteina ovat viulisti Ava Bahari sekä orkesterin omat muusikot. kesäkuuta kuullaan Sigyn-salissa Puccinin Tosca kamariversiona, nimiroolissa Marjukka Tepponen. Taiteellisena johtajana on Monica Groop. https://pellingemusikdagar.fi Turun musiikkijuhlat 10.–24.8. Antonio Vivaldin vuodenaikojen ilmiöitä kuvittavat viulukonsertot peilataan oman aikamme vuodenajoista kertoviin lauluihin. https://oulunsalosoi.fi Pellingin musiikkipäivät 8.–11.8. 40 R ONDO C LASSIC 5|2024 FESTIVAALIKALENTERI Mikkelin musiikkijuhlat 3.–11.8. viulisti Petri Aarnio, pianisti Laura Mikkola ja viulisti Fredrika Mikkola, sopraano Pia Freund ja pianisti Kristian Attila, sopraano Johanna Rusanen ja Tessa Vir© C AM IL LA G R EE N W EL L Santtu-Matias Rouvali tuo Philharmonia Orchestran kolmatta kertaa Mikkelin musiikkijuhlille.. Turun musiikkijuhlat on aktivoitunut järjestämään enemmän konsertteja myös varsinaisten festivaaliviikkojen ulkopuolella. www.mantanmusiikkijuhlat.fi Tammisaaren kesäkonsertit 1.–4.8. Elokuisen festivaalin aloittaa italialainen Orchestra della Toscana, solistinaan sellisti Ettore Pagano. Festivaali sisältää myös barokkiharpisti Andrew Lawrence-Kingin soolokonsertin sekä kaksi poikkitaiteellista esitystä, joissa on osallisena myös näyttelijöitä, kuten Tommi Korpela. P. H. Suomalaisen kamariorkesterin kesäfestivaali soi taas Tammisaaren kirkossa. Orkesterin taiteellisen johtajan Jan Söderblomin kanssa kapellimestarin roolissa vuorottelee Kristian Sallinen. Mäntän Musiikkijuhlat viettää 25-vuotisjuhlaansa. Päätöskonsertissa mezzotähti Joyce di Donato esittää maailmaa kiertäneen Eden-kokonaisuutensa, joka yhdistää musiikkia, liikettä ja teatteria. Lisäksi ohjelmassa on mm. www.katrina.ax BRQ Vantaa 10.–16.8 BRQ Vantaa -festivaali järjestetään Vantaan Pyhän Laurin ja Tikkurilan kirkoissa teemalla ”Ihmisen ääni”. Lotta Wennäkoski ja Steingrimur Rohloff ovat house-säveltäjiä, ja kummaltakin kuullaan uusi teos Zilliacus-kvartetin ja kitaristi Petri Kumelan soittamana. https://www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi Mäntän musiikkijuhlat 30.7.–3.8. Katrina Kamarimusiikin taiteellinen johtaja, viulisti Cecilia Zilliacus on rakentanut ohjelman Yö-teeman ympärille. Ohjelma julkistetaan myöhemmin. Konserteissa kuullaan solisteina naislaulajia, kuten norjalaista tähtimezzoa Marianne Beate Kiellandia ja suomalaisia Piia Komsia ja Kajsa Dahlbäckiä. Juhlavuoden ohjelmassa on yhdeksän maksullista konserttia ja ilmaiskonsertteja. Petteri Iivonen, viulu, Olli Leppäniemi, klarinetti, Laura Mikkola, piano, Samuli Peltonen, sello, Olga Heikkilä, laulu ja Aapo Häkkinen, cembalo. Päävieraana on Drottningholmin barokkiyhtye. Taiteidenvälisyys on vahvasti mukana. Lisäksi on eri genrejen lauluiltoja ja kotikonsertteja. Mikkelin kaupunginorkesterin solistina on Waltteri Torikka ja Sinfoniaorkesteri Vivon solistina Lilja Haatainen. Oulunsalo Soi -kamarimusiikkifestivaalin uutena taiteellisena johtajana aloittaa alttoviulisti Atte Kilpeläinen. https://raumafestivo.fi Katrina Kamarimusiikki, Ahvenanmaa 5.–10.8. Rauma Festivon teemana on Vuodenaikamme. Aino Acktén kamarifestivaalin salonkikonsertit järjestetään elokuussa Helsingin Lyceumklubilla. Waltteri Torikka Merikanto-ohjelmineen, pianisti David Munk-Nielsen, Seele-kvartetti ja Suomalainen barokkiorkesteri. https://finnchamber.fi/fi/tammisaari/ Rauma Festivo 6.–10.8. Lisäksi ohjelmassa on pelimusiikkia ja kamarimusiikkia. Ohjelman teemana on Ikuisia kertomuksia: Pelleas ja Melisande, Pulcinella, Metsänhaltija, Maa kevään tytär jne. Philharmoniaa johtaa lisäksi Ville Matvejeff oopperagaalassa ja Erkki Lasonpalo päätöskonsertissa. 8. Outi Tarkiaisen säveltämä tuore klarinettikvintetto Rakkauden vuodenajat täydentää teemaa. Sibeliuksen Myrsky-näytelmämusiikki, Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto ja syksy-teemaisia lauluja. Lisäksi mukana ovat mm. Muissa konserteissa esiintyvät mm. Nordgrenin 80-vuotisjuhlia ja Carita Holmströmin 70-vuotisjuhlia muistetaan monin teoksin. https://brq.fi Oulunsalo soi 7.–11.8. viulisti Christel Lee ja sellisti Jonathan Roozeman, pianisti David Munk-Nielsen, ISBU Trio feat. Syyssalongissa vierailevat mm. Solisteina ovat mezzosopraano Virpi Räisänen sekä orkesterin omat muusikot. Lauri Mäntysaaren uusi ooppera Loputtomuus on syntynyt yhteistyössä libretisti Henriikka Tavin kanssa. Pellingin musiikkipäivät järjestää Porvoon saaristossa viisi konserttia. Kansainväliseen taiteilijakaartiin kuuluvat Ingrid Fliter, Yeol Eum Son, Laura Mikkola, Severin von Eckardstein, Javier Perianes ja Pierre-Laurent Aimard. https://turunmusiikkijuhlat.fi Aino Acktén kamarifestivaali 14.8.–13.10. Lontoon Philharmonia Orchestra jatkaa kolmatta kertaa residenssiään Mikkelissä
www.kumausfestivaali.com Syyskamari, Kokkola 21.–24.8. kerran, ja se huipentaa Sinfonia Lahden ylikapellimestarin Dalia Stasevskan kauden festivaalin taiteellisena johtajana. Stasevskan johdolla festivaalilla kuullaan kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa sekä Luonnotar. Kokkolan SyysKamari on sellisti Antto Tunkkarin ja kontrabasisti Pauli Pappisen perustama kamarimusiikkitapahtuma, jossa kokoontuvat maamme nuoren polven muusikot. The Fabulous Bäckström Brothersien uudessa A Fabulous Night at the Opera -esityksessä solistina on mm. Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin päävieraana on Cleveland Orchestra, jota johtaa kahdessa konsertissa orkesterin pitkäaikainen ylikapellimestari Franz Welser-Möst. Esa-Pekka Salonen johtaa Mussorgskyn Hovanštšina-oopperan konserttiesityksen, jossa esiintyvät RSO, Latvian radion kuoro, Tapiolan kamarikuoro ja kymmeniä solisteja, mm. Kantaesityksiä on kolme: Lauri Mäntysaaren monologiooppera Loputtomuus solistinaan Tuuli Lindeberg, kanadalaisen Charles Quevillonin elektroniikkaa ja laulua yhdistelevä Kaiutin kaste sekä Heinz-Juhani Hofmannin kamariooppera Minä/Minä/ Minä. Lisäksi ohjelmassa on mm. Sibelius-festivaali järjestetään 25. madridilainen koloratuurisopraano Celia Muñoz, joka laulaa oopperaa vatsasta. Mika Kares. 41 R ONDO C LASSIC 5|2024 Cleveland Orchestra esiintyy ensi kertaa Suomessa Helsingin juhlaviikoilla. Avajaiskonsertissa soittaa Kansallisoopperan orkesteri solistinaan Karita Mattila. Kirsi Poutanen laulaa fadoa ja Angelika Klas oopperaa ja ikivihreitä. Ohjelmassa on mm. https://helsinkifestival.fi Helsingin oopperakesä 15.8.–1.9. Mukana tällä kertaa ovat mm. ta Duo, sekä viulisti Anna-Liisa Bezrodny ja sellisti Jan-Erik Gustafsson. Iveta Apkalna pitää urkukonsertin. Ohjelmistosta nousee esiin kokeellisuus ja monitaiteellisuus. Solistina on pianisti Víkingur Ólafsson. Ohjelmisto koostuu kamarimusiikin klassikkojen lisäksi syystä tai toisesta vähemmälle huomiolle jääneistä teoksista. Helsingin oopperakesän ohjelmassa on 11 ryhmän tuotannot sekä ilmaisohjelmaa. Kumaus-festivaali aloittaa residenssisäveltäjäohjelman, jonka ensimmäinen säveltäjä on Kalevi Aho. www.acktefestival.fi Helsingin juhlaviikot 15.8.–1.9. pianisti Ossi Tanner, viulistit Tami Pohjola, Kasmir Uusitupa ja Otto Antikainen sekä sellisti Tatu Kauppinen. Jukka Linkolan säveltämä 1980-luvun klassikkomusikaali Max & Moritz sekä Tauno Marttisen Eeva-Liisa Mannerin tekstiin säveltämä Poltettu Oranssi. https://www.sinfonialahti.fi 11.-14.7.2024. www.oopperakesa.fi Kumaus, Lappeenranta 14.–18.8. Ahon uuden teoksen ”Kumaus” harmonikalle, lyömäsoittimille ja kontrabassolle kantaesitys. Vierailevana orkesterina on Ruotsin radion sinfoniaorkesteri, solistinaan sopraano Golda Schultz. . https://www.kokkolansyyskamari.com Sibelius-festivaali, Lahti 29.–31.8
Sen ovaalinen muoto korostaa soittajien ja yleisön yhteisyyttä. Tässä on meneillään akatemian opiskelijoiden konsertti.. 42 R ONDO C LASSIC 5|2024 harmoniaa ei ole ilman disharmoniaa © SH U TT ER ST O C K / B AR TO LO M IE J PIE TR ZY K Barenboim-Said-akatemian sydämenä on Frank Gehryn suunnittelema Pierre Boulez Saal
”Olemme sitä mieltä, että muusikolla, joka oppii vain soittamaan, ei ole tarpeeksi laajaa horisonttia. Näinä aikoina, kun Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on kärjistynyt sodaksi, Barenboim-Said-akatemia on kuin toivon saareke. Me haluamme kouluttaa muusikkoja, jotka osaavat myös ajatella ja jotka osaavat muodostaa oman mielipiteen. He haluavat opiskella täällä. harmoniaa ei ole ilman disharmoniaa Teksti: MAARIT LUKKARINEN | Kuvat: PETER ADAMIK | Hamasin Israeliin tekemän terroriiskun ja siitä alkaneen julman sodan jälkeen usko akatemian edustamiin eettisiin ja humanistisiin arvoihin on horjunut. Mutta kun luottamukseen ja avoimuuteen perustuva keskusteluilmapiiri saavutetaan, se auttaa myös konfliktitilanteissa”, Eder sanoo. Historiaa opettavan Jacob Ederin kurssit koostuvat kahdesta peruskurssista. Ideana on se, että nuoret saavat myös historiallisen taustan aikakaudesta, jonka musiikkia he pääosin opiskelevat. Idealismi ja raaka todellisuus Barenboim-Said-akatemiassa opiskelevat koulutetaan läntiseen klassisen musiikin traditioon. Tämä on perusedellytys, joka tänne pyrkivien on hyväksyttävä ja opittava”, Rapp toteaa. On selvää, että antisemiitti, joka ei halua olla israelilaisten kanssa samassa tilassa, ei hae Barenboim-Said-akatemiaan. Meillä on opiskelijoita, jotka tulevat vihollisvaltioista. Barenboim itse on kuvannut akatemiaa rauhanprojektiksi, jossa musiikki toimii kulttuurien välistä dialogia edistävänä voimana. Heistä kolme neljännestä tulee Lähi-idän maista, kuten Israelista, Palestiinan alueelta, Libanonista ja Syyriasta, mutta opiskelijoita on myös Portugalista, Espanjasta, Puolasta ja Pohjois-Amerikasta. ”Opiskelu Barenboim-Said-akatemiassa ei ole koskaan yksinkertaista, mutta viime vuoden lokakuusta lähtien tilanne on ollut erittäin vaikea. 43 R ONDO C LASSIC 5|2024 ARENBOIM-SAID-AKATEMIASSA opiskelee vajaat 80 nuorta. ”Akatemiaan pyrkivät tietävät jo hakiessaan, mikä heitä odottaa. Berliinissä toimiva Barenboim-Said -akatemia on ainut musiikkikorkeakoulu maailmassa, jossa israelilaiset, palestiinalaiset ja muut Lähi-idän maista tulevat muusikot opiskelevat ja soittavat yhdessä saman katon alla. Keskinäisen vuoropuhelun tärkeyttä ja toistensa kunnioittamisen periaatetta alleviivataan jo opiskelijavalinnoissa, kertoo akatemian historian professori Jacob Eder. – Regula Rapp b Akatemian rehtori, professori Regula Rapp neuvonpidossa dekaani Michael Barenboimin kanssa.. Opiskelijoiden on silti pystyttävä puhumaan toistensa kanssa ja kuuntelemaan toisiaan. Haluamme tänne nuoria, jotka ovat valmiita lähtemään mukaan kokeiluun, jota opiskelu edellyttää.” ”Toisten mielipiteitä kunnioittava keskustelutapa, jota akatemiassa korostamme, ei synny automaattisesti. Neljännes opinnoista muodostuu humanistisista aineista, kertoo Regula Rapp. Sota Gazassa on ollut opiskelijoille shokki: miten soittaa yhdessä, kun omia perheenjäseniä kuolee, ja vihollisuudet vain syvenevät. Jo opiskelijayhteisön moninaisista taustoista voi päätellä, että Barenboim-Said-akatemia, jonka yhteydessä toimii myös arkkitehti Frank Gehryn suunnittelema Pierre Boulez -konserttisali, ei ole mikä tahansa musiikkikorkeakoulu, vaan että pianisti ja kapellimestari Daniel Barenboimin perustaman akatemian konsepti tähtää syvemmälle. Historian lisäksi akatemiassa on myös filosofian ja kirjallisuuden kursseja. Itsenäisesti ajattelevat ihmiset ovat niitä, jotka rakentavat huomisen yhteiskuntaa”, Rapp kuvaa. Opintosuunnitelmaan kuuluvat soitonopetuksen ja musiikinteorian lisäksi humanististen aineiden opinnot. ”Yksi harvoista paikoista, joissa dialogi israelilaisten ja palestiinalaisten välillä ylipäätään vielä toimii, joskaan se ei ole helppoa”, kertoo akatemian rehtori, professori Regula Rapp. Sen eteen täytyy nähdä vaivaa. Eikä tämä ole liioiteltua, sillä akatemiassa onnistuu se, mikä muutoin vain harvoin onnistuu, nimittäin rauhanomainen rinnakkaiselo juutalaisten, muslimien ja kristittyjen kesken. Täällä on myös opiskelijoita, joiden perheet ovat vihollisia keskenään
Mutta tilanne voi myös muuttua”, Regula Rapp toteaa. Tel Avivista kotoisin oleva pianisti Itamar Carmeli kertoi artikkelissa, että ”konfliktia on mahdoton paeta, koska perheemme ja lapsuutemme ovat siellä”. Tällä hetkellä on hyvin vaikea uskoa oikeudenmukaisuuteen. ”Se, mitä Israelin ja Palestiinan välillä tapahtuu, ei ole oikeudenmukaista. Nuoret keskustelevat ja nauravat keskenään. 44 R ONDO C LASSIC 5|2024 ”Yritän sijoittaa Euroopan historian aina globaaliin kontekstiin, mutta yhtä tärkeää on, että täällä opiskelevat tietävät, mitä Berliinin ja ylipäätään Saksan historiassa 1900-luvulla tapahtui. Barenboim ja Said olivat yhtä mieltä siitä, että Lähi-idän tilanne voidaan ratkaista vain rauhanomaisin keinoin, ei sotilaallisin. Hän totesi myös oppineensa hyväksymään opiskelijatoverinsa, vaikkei jakaisikaan heidän mielipiteitään. Antisemitismi ja holokausti sekä niiden seuraukset näyttelevät tietenkin keskeistä osaa. Ymmärrän myös palestiinalaisia opiskelijoita, jotka kysyvät, onko Berliini se paikka, jossa he voivat vielä puhua asioista heidän näkökulmastaan. Samaan visionääriseen ajatukseen musiikin kulttuureja ja uskontoja yhdistävästä voimasta pohjautuu myös Barenboim-Said-akatemian toiminta. Esimerkiksi Israelia tai Palestiinaa puoltavien tai vastustavien mielenosoitusten tai juutalaisiin kohdistuvien väkivaltaisuuksien muodossa. Toisaalta monet opiskelijat sanovat myös, että heille Berliini on muodostunut tietyssä määrin kodiksi ja että he ovat iloisia siitä, etteivät ole keskeyttäneet opintojaan. Regula Rappin mukaan akatemia haluaa suojella opiskelijoita ja samalla rauhoittaa ilmapiiriä. Opiskelijoillemme tilanne on täysin toisenlainen. Opintojensa keskeyttämistä miettinyt teheranilainen perkussionisti Roshanak Rafani kertoi sisäisestä konfliktistaan, jonka kanssa hän kamppailee: ”Samaan aikaan kun ihmisiä kuolee, minä harjoittelen täällä soittamista.” Keskinäisen vuoropuhelun tärkeyttä ja toistensa kunnioittamisen periaatetta alleviivataan jo opiskelijavalinnoissa, kertoo akatemian historian professori Jacob Eder. West-Eastern Divan -orkesteri on toteuttanut perustamisestaan asti keskinäisen kunnioittamisen ja toisten hyväksynnän periaatetta. Tähän liittyen teemme joka vuosi tutustumiskierroksen entiselle Sachsenhausenin keskitysleirille, joka sijaitsee Berliinin lähellä”, Eder kertoo. ”Juutalaiset musiikinopiskelijat kokevat lisääntyvän antisemitismin uhkaavana, ja se on täysin ymmärrettävää. ”Haluamme tänne nuoria, jotka ovat valmiita lähtemään mukaan kokeiluun, jota opiskelu edellyttää.” – jacob eder. ”Ei ole harmoniaa ilman disharmoniaa”, hän kiteytti. Carmeli uskoi sen olevan osaksi musiikin ansiota, sillä musiikki on opettanut hänet kuuntelemaan tarkemmin. Barenboim-Said-akatemian aulaan on kokoontunut opiskelijarykelmiä. Kokevatko opiskelijat olonsa turvalliseksi Berliinissä, Regula Rapp. Rehtori Regula Rapp myöntää kuitenkin, että Hamasin Israeliin tekemän terrori-iskun ja siitä alkaneen julman sodan jälkeen usko akatemian edustamiin eettisiin ja humanistisiin arvoihin on horjunut. Tilanne on sekä israelilaisille että palestiinalaisille opiskelijoille hyvin raskas.” Hyväksymisen tilaa etsimässä Ajatusta suojatusta tilasta, jollaisena Daniel Barenboim on akatemiaa usein kuvannut, on näinä aikoina vaikea ylläpitää, sillä opiskelijat kohtaavat akatemian ulkopuolella päivittäin toisenlaisen todellisuuden. Mikään ei ensinäkemältä viittaa siihen, että akatemia on lokakuusta lähtien ollut poikkeustilassa. The New York Times -sanomalehdessä viime lokakuun lopulla julkaistussa artikkelissa opiskelijat kuvasivat senhetkistä tilannettaan. Tiedän, että minun on saksalaisena helppo sanoa näin. Periaate, joka yhdisti orkesterin perustajia, argentiinalais-israelilaista Daniel Barenboimia ja hänen yhdysvaltalais-palestiinalaista ystäväänsä kirjallisuustieteilijä Edward Saidia aina Saidin kuolemaan asti vuonna 2003. Heidän perheensä ja ystävänsä ovat sodan keskellä. Syksyllä 2016 avatusta Barenboim-Said-akatemiasta on mahdoton puhua ilman West-Eastern Divan -orkesteria, sillä musiikkiakatemia on suoraa jatkumoa 25 vuotta sitten perustetulle orkesterille. Mutta akatemiamme arvot ja periaatteet eivät muutu vääriksi pelkästään siksi, että tapahtuu kauheita asioita. Opiskelijat eivät tällä hetkellä halua kommentoida Lähi-idän tilannetta
Klassista musiikkia Lapin upeissa tunturimaisemissa! Pääkonsertissa 3.8. Silti akatemia yrittää edelleen tehdä työtään tunnetuksi ja löytää lahjakkaita nuoria muusikkoja Israelista ja sen naapurimaista, kertoo akatemian rehtori Regula Rapp. . Tämä on sikäli ilahduttavaa, että kolme neljäsosaa opiskelijoistamme tulee Israelista ja sen naapurivaltioista. Myös akatemiamme dekaani Michael Barenboim palasi äskettäin Kairosta, jossa hän työskenteli nuorten jousisoittajien kanssa. Jyväskylä Sinfonia 4 päivää, 10 esity ä, teemana hi orian kaikuja LUOSTO SOI! 1.–4.8.2024 Luosto Pyhätunturi Sodankylä www.luostosoi.fi facebook: luostosoi 45 R ONDO C LASSIC 5|2024 Palestiinalainen viulisti Said Katia Abdel puolestaan kommentoi artikkelissa: ”Emme tuo rauhaa maailmaan, emmekä pysty ratkaisemaan maailman ongelmia siinä määrin kuin haluaisimme, mutta luomme tilan, jossa ihmiset hyväksyvät toinen toisensa, ja sellainen tila puuttuu maailmasta, ei pelkästään Lähi-idässä.” Toivoa ei sovi menettää Jos Barenboim-Said-akatemiaan suhtaudutaan monissa Lähi-idän maissa rauhanomaisina aikoinakin epäillen, Gazan sodan aikana kielteiset reaktiot ovat lisääntyneet. Tällä hetkellä meidän on Lähi-idän poliittisen tilanteen takia erittäin vaikea työskennellä paikan päällä.” Silti akatemian rehtori on varovaisen optimistinen. Oppitunneille ja harjoitteluun riittää luokkia.. ”Professorimme ovat viime aikoina käyneet esimerkiksi Egyptissä, Israelissa ja Jordaniassa. Se ei ollut helppoa. He kuuntelevat nuoria lahjakkuuksia ja kertovat akatemiastamme ja sen toimintaperiaatteista. Tämä herättää jo pientä toiveikkuutta”, Rapp toteaa. ”Olen todella helpottunut, että yksikään opiskelija ei ole keskeyttänyt opintojaan Gazan sodan alkamisen jälkeen. Akatemialla on hienot tilat sitä varten remontoidussa talossa Berliinin historiallisessa keskustassa. Myös uusia ilmoittautumisia on tullut viime kuukausina tavanomaiseen tapaan
Suomennos Pirkko Biström.. Siitä ensimmäisestä, alemmasta tasosta kirjailija itse nimenomaan varoittaa sivulla 177: ”Musiikin soittaminen ja rakastelu – se on vähän liian helppo rinnastus.” Niin on. Kirjan luettuani en tiedä, mutta kustannustoimittajana olisin ehkä panostanut fuugaan. R ONDO musiikista sivusilmin Teksti: RIITTA PIETILÄ © SH U TT ER ST O C K SARJASSA ESITELLÄÄN MUSIIKKIAIHEISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA HÄPEÄMÄTTÖMÄN SUBJEKTIIVISESTI, MAKUASIOISTA TINKIMÄTTÄ. Fuugan taide eli ihan sananmukaisesti Bachin Kunst der Fuge on nimittäin yksi teoksen teemoista, ja siihen – kuten muihinkin sävelja taideteoksiin – ujutetaan tarinan varrella suuret määrät sivistyneitä piilomerkityksiä ja oppineita vihjeitä, joita seuraamalla tarinan juoni, mainittu love story, ikään kuin kohottuu ja ylevöityy toiselle tasolle. 46 R ONDO C LASSIC 5|2024 I NIMI KIRJAA PAHENNA mutta minut se sai kohottamaan kulmakarvoja. Rientäkäämme siis juosten, oikeastaan paeten, fugare, mahdollisimman kauas näistä helpoista rinnastuksista kohti korkeakulttuuria ja lähintä fuugaa; se on eräänlainen soiva sokkelikko ja jo pelkästään rakenteeltaan niin monimutkainen, että rakkaushuolet jäävät hetkeksi toiseksi duxin ja comesin kisailuja seuratessa. Aina ei yhteistä virettä löydy, kissa on kuollut ja Tononikin murjottaa (hän on viulu) ja sitä rataa E OSA: 3 sitten, mutta joka treenin alussa soitetaan hitaasti uniksessa asteikkoa kuin rituaalia tai meditaatioharjoitusta ja ollaan sen jäljiltä yhtä. MUUTEN TARINASSA SEIKKAILLAAN ja keikkaillaan kvartettina, joka on kuulemma lauma surkastuneita ihmisiä ja kvartnereita yhdistyneenä merkilliseen neliääniseen avioliittoon. Se on siis suomeksi halpahintainen ja höhlä mutta englanniksi päinvastoin hankala ja universaalissa epämääräisyydessään suorastaan häiritsevä: An Equal Music. Mutta palataan vielä hetkeksi kirjan nimeen. Hurmurilääkäriä ei Sethin kirjassa tosin ole, mutta siinä on hurmaantunut viulisti. kaunosieluisesti kamarimusiikista, con grande spirito ( * ) * erittäin henkevästi Vikram Seth: Rakkauden musiikki (WSOY, 2000). Rakkauden musiikki olisi varmaan ollut upea otsikko jollekin Linnatai Hertta-sarjan nimikkeelle 50 vuotta sitten, mutta nykyään, kun kioskiviihde on siirtynyt televisioon, siitä tulee mieleen lähinnä joku saippuasarja tyyliin Kauniiden ja rohkeiden tunteita ja tuoksuja schwarzwaldilaisessa vuoristosairaalassa. Syyt selviävät myöhemmin. Ymmärrän hyvin, ettei tätä ole haluttu kääntää ”tasavertaiseksi musiikiksi”, mutta mikä olisi ollut se kolmas, jotenkuten siedettävä mahdollisuus. Hänen intohimonsa hämärä (tarkkaan ottaen kielletty) kohde Julia on pianisti, joten rakastavaiset tapailevat tai välttelevät toisiaan Lontoon, Wienin ja Venetsian lisäksi myös orkesterilämpiöissä, yhteisissä opiskelumuistoissa sekä Mozartin e-molli-sonaatissa, josta Julia suostuu soittamaan vain toisen osan, Tempo di minuetto. Ei siksi, että olisin erityisen highbrow vaan siksi, että luullakseni intialainen kirjailija ja runoilija Vikram Seth olisi hieman pahoillaan, jos tietäisi, miten hänen romaaninsa nimi on suomennettu
ILTAKONSERTIT KLO 19: Maanantai Kallion kirkko (10.6.–26.8.) Keskiviikko Vanha kirkko (12.6–3.7.) Johanneksenkirkko (10.–31.7.) Suomenlinnan kirkko (7.–28.8.) Sunnuntai Tuomiokirkko (11.6.–27.8.) Pääsymaksu 10/5 €, ovelta & www.urkukesa.fi PÄIVÄKONSERTIT klo 12: MA Suomenlinnan kirkko* TI Vanha kirkko TI klo 17 Five O’Clock Organ, Johanneksenkirkko* *Kirkoissa pääsymaksu 5-8 € Helsingin Urkukesä 10.6.–1.9.2024 KE Tuomiokirkko* TO Kallion kirkko PE Tuomiokirkko* www.urkukesa.fi. Siellä joka tapauksessa soi kaikille yksi yhteinen musiikki, joka antaa soittajille kapean leivän ja elättää siinä sivussa suuren joukon musiikkialan liepeilijöitä toimittajista kustantajiin ja viuluverstaalla ahertaviin käsityöläisiin, joihin tosin suhtaudutaan kirjassa äärimmäisen kunnioittavasti, sillä heidän käsistään lähtevissä puukappaleissa soi Schubert. Siis missä paikassa. Ja joskus, aika useinkin, aika ja paikka katoavat tyystin, kun ihminen astuu paikkaan, jossa ei ole pilveä eikä aurinkoa, ei pimeyttä eikä häikäisyä, ei melua eikä hiljaisuutta vaan yhtä yhteistä musiikkia. ”Anna minulle Johann Sebastiania”, kuuluu opettajan ankara käsky, mutta siihen tulee vastaukseksi pelkkää sopertelua: ”Herr Professor, minä en saa häntä sormieni alle. Haen autosta viulun. Ja siitä portista he tulevat astumaan ja siinä paikassa he tulevat asumaan vailla pelkoa ja toivoa... Varmaan kaikissa näissä eikä missään; ikuisuudella ei ole loppua eikä alkua, ja musiikin valo on ikuista. John Donnen mieteruno kirjan alussa vetää mietteliääksi, vaikkei siinä mitään erityisen mystistä ole. Synestesiasta ammentavat tajunnantilat voivat hetkittäin jopa saattaa lukijan hienoisen hämmennyksen valtaan (ja suomennoksella on varmasti osuutta asiaan) mutta, lyhyt lakoninen lause palauttaa hänet jälleen takaisin ruotuun: Musta vesi väreilee tuulessa minua kohti. . Julia McNicholl on vienyt hänet minulta.” Se on tuhmasti, joskin tahattomasti tehty, mutta musiikissa ja rakkaudessahan kaikki on sallittua. Ja sitten viritän alimman kielen f:ään (...) ja soitan hänelle Die Kunst der Fugen suuren keskeneräisen fuugan. Beethovenin jousikvartetossa, Schubertin pianokvintetossa, Vaughan Williamsin Kohoavassa leivosessa. Seuraavalla kerralla: Tritonus Kirjassa hymyt ovat usein kyynisiä hymähdyksiä ja ihmiset pettyneitä itseensä ja toisiinsa – paitsi humalassa, jolloin heidän vapautunut naurunsa hersyy lukijan korviin asti. Kvartnerithan humaltuvat sävelistä, jotka joku Haydn kirjoittaa raapusteli teroitetulla linnunsulalla vuonna 1772 (...) hätkähdyttämään sisäkorvaa ja sen kautta harmaata massaa, jonka kautta kulkee iloa, rakkautta, surua, kauneutta – sekä itsensä pappa-Haydnin henki! Kvartnereiden musiikillinen maailmankuva on vanhanaikaisuudessaan niin kapea, että nykymusiikkiteos voidaan kuulematta kuitata ”pianon pahoinpitelynä”, mutta omaa taiteentekovälinettään – kieltä – Seth kohtelee hyvin hellästi tavalla, joka itselleni toi mieleen Joseph Brodskyn. Soitan vähän matkaa kappaletta ”The Lark Ascending”. Kirjassa hymyt ovat usein kyynisiä hymähdyksiä ja ihmiset pettyneitä itseensä ja toisiinsa – paitsi humalassa, jolloin heidän vapautunut naurunsa hersyy lukijan korviin asti. Pidän tätä (jälkimmäistä) svetisisminä, jollaiset oikeastaan sopivat teoksen kaunosielunmaisemaan tosi hyvin, sillä Rakkauden ja musiikin maailmassa puhutaan germaanisia kieliä, saksaa ja englantia, ja vetistellään paljon, joskin yläluokkaisen ylevästi – siis svetistellään! TÄMÄ ON MAAILMA, jossa Schubertin Forellikvintetto voi hyvinkin mahtua kevyen musiikin määritelmään ja epätoivon ylimpänä ilmauksena kiurutkin lentävät kontrapunktissa kadotakseen sieltä taivaan valoon ja George Meredithin runoon, jonka säkeitä tarinan ihmiset toistelevat toisilleen tavan takaa: ”Se nousee, lähtee kaartamaan / ja ääniketjun nokastaan / hopeiseen maahan pudottaa, livertää, vislaa, sirkuttaa...” Viulistimme vaikuttaa saavan kiurun pudottamasta ”ääniketjusta” kopin, sillä korpit ja haaskavarikset katoavat ja pimeä tunneli vaihtuu avoimeksi nummeksi. Mielestäni tämä kaikki on syvähenkistä, sivistynyttä, hillittyä ja toivottoman vakavaa eli tosikkomaista. Sitä paitsi vaikka Johann Sebastian olisikin kadoksissa, sielunrauha sentään löytyy täsmälleen samasta paikasta, jossa se viimeksikin nähtiin eli soittajan sormista, tai suomentajan mukaan niiden alta. Mainitussa paikassahan käyvät muusikot jopa päivittäin, tavallinen konserttiyleisö vähän harvemmin. R ONDO C LASSIC 5|2024 47 TÄTÄ YRITTÄÄ MYÖS KIRJAN KERTOJA, Michael, mutta väsähtää kesken matkan (ja on sitä paitsi juostessaan pudottaa viulunsa), mutta se ei ole hänen vaan hänen rakastettunsa syy
Kysy lisää ilmoitusmyynnistämme puh. Rakennamme Sinulle ja yhteisöllesi toimivan markkinointiratkaisun. Kovaa laatua kotimaisin voimin. Kotimaisuuden näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että ilmoituksellasi olet näkyvästi mukana alan nykypäivässä ja tulevaisuudessa. 2024 LEADFOUNDATIONFINLAND.COM Beethoven IN PUIMALA 31 JULY Sibelius & Rachmaninov IN ISO PAJA 3 AUGUST TICKETS: Kotimaisin voimin toimitettu Rondo antaa ilmoittajalle kohdistetun näyttämön. Rondo Classic on harvinaisuus kaltaistensa joukossa: täysin kotimaisten voimin toimitettu musiikkialan julkaisu, jonka kautta tavoitat suomalaiset kulttuurin suurkuluttajat ja päättäjät. 3.8. Myös mediaympäristö tarjoaa juuri oikean taustan ilmoituksellesi. Panostuksesi suuntautuu siis juuri oikeaan kohderyhmään eikä hukkakontakteja tule, kun lukijakunnalla on vahva mielenkiinto tarjoamaasi palveluun tai tuotteeseen. 0400 823 695 / Matti Tuomisto tai sähköpostitse: matti.tuomisto@classicus.fi. Lisätietoja: rondo.fi/mediatiedot-2/. Ilmoituksia luetaan samoin kuin lehden artikkeleita: ne antavat tärkeää informaatiota, mutta sen lisäksi tuovat elämyksiä, antavat ideoita vapaa-ajan käyttöön ja jakavat tietoa alan tapahtumista. 48 R ONDO C LASSIC 5|2024 SUMMER FESTIVAL FISKARS 29.7
49 R ONDO C LASSIC 5|2024 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa © LA U R I TO IV IO
Prokofjevin ensimmäinen sävellys, Intialainen galoppi , syntyi viisivuotiaana, ja kymmenvuotiaana kantaesitettiin perhepiirissä ooppera Jättiläinen . huhtikuuta 1891 vanhan ajanlaskun mukaan, tai 23.4. ” sonaatit ristitulessa PROKOFJEV tuntuu dokumentoivan pianosonaatteihinsa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden törmäyksen sekä ihmiskunnan harppauksen romantiikan ihanteista teollisen aikakauden tehokkuuteen ja tuhopotentiaaliin. Lähellä sijaitsee Donetskin kansainvälinen, Sergei Prokofjeville nimetty lentokenttä, joka vuonna 2014 joutui venäjämielisten separatistien haltuun ja tuhottiin taisteluissa. Läpimurtonsa nuori säveltäjäpianisti teki ensimmäisellä pianokonsertollaan, jolle konservatiivinen Glazunov myönsi hammasta purren himoitun Rubinstein-palkinnon. 50 R ONDO C LASSIC 5|2024 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN © SHUTTERSTOCK SERGEI PROKOFJEV: PIANOSONAATIT NRO 6–8 SYNNYIN SONTSOVKAN KYLÄSSÄ Jekaterinoslavin kuvernementissa 17.00 keskiviikkona 11. ” Sontsovka sijaitsee itäisessä Ukrainassa. Prokofjev kytkeytyi ukrainalaiseen kulttuuriin monin musiikillisin ja henkilösuhtein, mutta ei ole helppo sanoa, miten hän olisi itsensä asemoinut nykyisessä konfliktissa. Sergei Prokofjev kuvattuna Chicagossa. Äitini soitti pianoa erittäin hyvin: enimmäkseen Beethovenia ja Chopinia. Hän pakeni Venäjän vallankumousta vuosia kestäneelle konserttimatkalle Eurooppaan ja Amerikkaan.. ” Isäni, syntyjään moskovalainen, työskenteli suuren, Sontsovin suvulle kuuluvan tilan hoitajana. uudessa kalenterissa”, kertoo Sergei Prokofjev (1891–1953) muistelmissaan
Osin samasta syystä vedettiin sivuun ooppera Semjon Kotko (1939–40), jossa saksalaiset jyräävät Ukrainaa vallankumouksen aikana. Vielä sensuroimattomampia olivat käsitykset, joita Prokofjev merkitsi muistiin konservatoriovuosilta vuoteen 1933 asti tunnollisesti pitämiinsä päiväkirjoihin. Muuttaessaan vuonna 1936 takaisin kotimaahansa hän uskoi jatkavansa kansainvälistä uraansa entiseen tapaan, asemapaikka vain vaihtuisi Pariisista Moskovaksi. | Prokofjev kytkeytyi ukrainalaiseen kulttuuriin monin musiikillisin ja henkilösuhtein, mutta ei ole helppo sanoa, miten hän olisi itsensä asemoinut nykyisessä konfliktissa.. Prokofjev oli suuri persoona, älykäs ja mielipiteissään suora. Prokofjev vieraili Neuvostoliitossa vuonna 1927 ja sai kulttuuripiireissä sankarin vastaanoton. Sen sijaan siitä tuli tärkeä elementti säveltämiseen. Shostakovitshin mukaan hän lumpsahti ”kuin kana kaalikeittoon”. Yllätyksiä tuottivat myös kansainvälisen politiikan käänteet. Kursailemattomia lausuntoja kanssaihmisistä hän jakoi tasaisesti, mutta ei säästänyt itsekritiikkiäkään. Kauhukakaran maine seurasi ulkomaille, mutta hän menestyi paremmin pianistina kuin säveltäjänä. ” Kristillinen tiede auttaa minua suunnattomasti musiikissani. Samalla häntä inspiroi uudelleen rakennetun kulttuurielämän vireys. Prokofjevin voi silti laskea 1920-luvun keskeisten romantiikkaa romuttaneiden modernistien joukkoon. Prokofjev luonnosteli aiheesta vuonna 1939 esitelmän, joka jäi kurin koventuessa pitämättä: ” Virallista ohjetta taisteluun formalismia vastaan on noudatettu liian innokkaasti. Todellinen myrskyvaroitus oli ohjaajalegenda ja Prokofjevin yhteistyökumppani Vsevolod Meyerholdin vangitseminen ja ampuminen vuonna 1940. Hänellä oli kirkkaan keltaiset kengät, ruudullinen puku sekä punaisen ja oranssin värinen solmio. Minun oli pakko kääntyä katsomaan. Päiväkirjassaan hän kiinnitti huomiota uuden järjestyksen epäkohtiin – ja jätti päiväkirjan länteen säilytettäväksi. Joidenkin arvioiden mukaan hänen käyttäytymisensä täytti autismikirjon häiriön tuntomerkit. Säveltäjät eivät enää etsi uusia ideoita, mutta toisen luokan ideoihin perustuva taide ei voi olla ensiluokkaista… Arvostelijat tuomitsevat formalismiksi kaiken, mitä eivät ymmärrä.” ”Yhdenkään klassisen säveltäjän musiikkia ei ymmärretty ensi kuulemalla. Stalinin puhdistusten 1936–39 jälkeen kävi selväksi, ettei kukaan ollut terrorin tavoittamattomissa. Ja toisaalla: ” Masennus on kuolevaisessa mielessä syntynyt valhe ja sen vuoksi sillä ei ole valtaa minuun, sillä minä olen elämän eli jumalallisen toiminnan ilmentymä. Kana kaalikeitossa Neuvostohallinto lähetti läpi 1920-luvun agentteja maanittelemaan Prokofjevia ja Stravinskya palaamaan Venäjälle. Appassionata Sosialistisesta realismista tuli 1930-luvulla kaiken taiteen virallinen doktriini ja ”formalismista” nimike kaikelle, mitä musiikissa pidettiin epäsuotavana. Prokofjev oli pianistina Anna Jesipovan oppilas, ja hänen ulkomaiset resitaalinsa käsittivät omien teosten ohella mm. Kristillinen tiede tarjosi tuolle mielikuvitukselle ja sen taiteelliselle ilmaisulle rationaalisen selityksen, josta Prokofjev ei luopunut, vaikkei ymmärrettävästi kertonut uskostaan Neuvostoliitossa. Stalinin 60-vuotisjuhlille syntyi mairitteleva onnitteluteos Zdravitsa ja lokakuun vallankumouksen 20-vuotisjuhliin niin hurja kantaatti, ettei sitä koskaan esitetty. Sen sijaan musiikki, joka ymmärretään heti, ei kestä seuraavalle sukupolvelle. Sota-aika tarkoitti myös puutetta ja kurjuutta, joka heikensi Prokofjevin haurasta terveyttä. ” Prokofjevia oli lapsesta saakka hallinnut vahva taiteellinen mielikuvitus. Prokofjeville oppi tarkoitti, etteivät näkyvä maailma ja esimerkiksi sairaudet ja kärsimykset ole todellisia, sillä ne ovat ajallisia, ja varsinainen todellisuus on ajaton, ihanteellinen ja hyvä. Vielä vuosina 1936–38 Prokofjev esiintyi ulkomailla, mutta sen jälkeen häneltä otettiin passi pois. Saksan hyökkäys 1941 tarjosi taideväelle yhteisen vihollisen ja ilmaisutilaa teosten toteauttamiseen. Se tuntui kuvastavan nuoren neuvostokulttuurin tavoitteita, ja Prokofjev asemoi itseään uuden venäläisen musiikin johtotähdeksi. ” Vaaran merkit olivat nähtävissä vuonna 1936, kun Shostakovitsh teilattiin Pravdassa. Romeo ja Julia -balettiin tulevaisuudenuskoinen säveltäjä halusi onnellisen lopun, mutta taideviranomaiset kavahtivat klassikkoon kajoamista. Päiväkirjoista käy ilmi Prokofjevin vahva sitoutuminen Kristillisen tieteen kirkkoon, jonka oppeja hän alkoi seurata avioiduttuaan vuonna 1924 espanjalaisukrainalaisen laulajattaren Lina Codinan kanssa. Sergei Eisensteinin ja Prokofjevin yhteistyönä valmistunut elokuva Aleksanteri Nevski (1938) oli patrioottinen suurmenestys, mutta vedettiin ohjelmistosta Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen vuoksi. Beethovenia, Chopinia, Schumannia, Skrjabinia ja Rahmaninovia. Jo 1930-luvun alussa Prokofjev ilmaisi pyrkimyksensä aiempaa yksinkertaisempaan ilmaisuun. Päiväkirjat tulivat julkisuuteen 1990-luvulla ja kertovat terävän analyyttisestä, mutta joissakin kysymyksissä likinäköisestä taiteilijasta. En enää näe työtäni Tieteen ulkopuolella ”, kirjoitti Prokofjev vuonna 1933. ” Mannertenvälinen kauhukakara Vallankumouksen jaloista Prokofjev karkasi vuosia kestäneelle konserttimatkalle Amerikkaan ja Eurooppaan taskussaan uuden hallinnon myöntämä neuvostopassi. Hän oli Prokofjev. Suurelle yleisölle suunnatun musiikin tulisi olla kuin lentävä nuoli: koko ajan liikkeessä kohti maalia. Älystä antanee todistuksen, että vuonna 1914 hän voitti shakissa lajin maailmanmestari José Capablancan. Neuvosto-Moskovassa Prokofjev oli outo lintu, kuten Svjatoslav Richter kuvasi: ” Hän vaikutti jotenkin uhmakkaalta ja ohitti minut kuin ilmestys. Prokofjevin korkeaa verenpainetta ja päänsärkyjä oppi ei helpottanut. R ONDO C LASSIC 5|2024 51 NL:oon palattuaan Prokofjev jätti vaimonsa ja muutti yhteen kiovalaissyntyisen Mira Mendelsonin kanssa, josta tuli hänen avustajansa. Prokofjev luuli olevansa simputuksen yläpuolella ja pyrki uusilla sävellyksillään todistamaan paikkansa neuvostotaiteen huipulla. Tarvitaan perspektiiviä… Kansa kehittyy nopeammin kuin säveltäjät luulevat. Pariisista tuli hänen tukikohtansa, jossa venäläistä valtikkaa heilutti kuitenkin Stravinsky
Prokofjev oli älykäs ja kertoi mielipiteensä suoraan. Prokofjev loi näissä sonaateissa synteesin varhaisesta ja myöhäisestä tyylistään. Toinen teema on välähdyksenomainen ja tunteikas (espressivo dolente). Teema on jäljitetty Schumannin lauluun Wehmut : ” Voin toki lauProkofjeville pianosonaatit edustivat suoraa yhteyttä hänen taiteelliseen mielikuvitukseensa, ja niissä kyti hänen modernistinen sielunsa. Prokofjev innostui lajista uudelleen luettuaan Romain Rollandin kirjoituksia Beethovenista. Niistä löytyvät klassistiset, modernistiset, lyyriset ja realistiset, groteskit ja toccatamaisen motoriset elementit yhteistä tarkoitusta palvelemassa. Richteristä oli nyt tullut sonaatin kantaesittäjä, joka kertoi, kuinka ” meidät kiskaistaan hälyttävään tunnelmaan, kuin maailmaan, joka on menettänyt tasapainonsa. Prokofjev siirtyi luontevasti terävähampaisista yhteenotoista kauniisti kaartuviin melodioihin. Epäjärjestys ja epävarmuus hallitsevat, tuhoavat voimat mellastavat. Pianistisessa nyrkkeilykehässä Säveltäjän vuonna 1940 kantaesittämässä monumentaalisessa kuudennessa pianosonaatissa op. vuosisadan kauhistuttavan pulssin ”, luonnehti toisesta esityksestä vastannut Richter. Sota-aika jyrkentää vastakohtia, joilla on myös laajempi kaikupohja. Tässä taistelussa hän saa jättiläismäiset voimat, jotka antavat itse elämällekin uudet voimat. Taustalla saattoi olla nobelkirjailijan vierailu Moskovassa vuonna 1935, jonka aikana hän ilmaisi ihailunsa Stalinille mutta pettyi, kun tämä myöhemmin antoi ampua Nikolai Buharinin. Finaalissa (Vivace) liike-energia purkautuu näyttävänä briljanssina, joka saa vastaansa mystiseltä kuulostavan Andante-taitteen. ” Säveltäjä jätti romantiikan ihanteet uhmakkaalla julkeudella ja latasi musiikkiinsa 20. Prokofjevin seitsemäs pianosonaatti op. Osan kaoottisuutta taittavat kuulaat Andantino-jaksot. Mira Mendelsonin mukaan Prokofjevia kiinnosti erityisesti Rollandin kuvaus (1928) Beethovenin Appassionata-sonaatista op. Hän oli erittäin taitava shakin pelaaja ja voitti vuonna 1914 jopa lajin maailmanmestarin José Capablancan.. Toisen osan (Allegretto) itsepintainen staccato-marssi edustaa pelkistetympää tyyliä myös introvertissa triotaitteessaan. 57 , joka oli ”kuin tulen virta graniittiuomassa”. Miralle Prokofjev kertoi, että kuudes ja seitsemäs sonaatti tulisivat olemaan ”levottomia ja myrskyisiä” ja kahdeksas ”lempeä ja unelmoiva”. Hidas osa (Andante caloroso, ” lämpimästi ”) alkaa rennosti valssaavalla cantabile-aiheella Schumannin hengessä ja Prokofjevin Romeon ja Julian elegisyyttä tavoitellen. Säveltäjä tuntuu dokumentoivan musiikkiin päiväkirjojensa suoruudella sisäisen ja ulkoisen todellisuuden törmäyksen sekä ihmiskunnan harppauksen romantiikan ihanteista teollisen aikakauden tehokkuuteen ja tuhopotentiaaliin. Paluu abstraktiin ja yksilölliseen teostyyppiin oli kuudentoista vuoden tauon jälkeen yllättävä, mutta ymmärrettävä sen tarjoaman henkisen liikkumatilan vuoksi. Pelkästään ensimmäisen osan (Allegro moderato) ryskyvä pääteema riitti säikäyttämään kulttuurihallinnon edustajat, mutta kehittelyyn säveltäjä lisäsi brutaalia voimaa con pugno -merkinnällään (” nyrkillä ”). Laajan ensimmäisen osan (Allegro inqueito, ”levoton”) ensimmäinen teema on lyhyt, rytmikäs ja brutaali Beethovenin Kohtalo -aiheen tapaan. Kolmannen osan hidas valssi soi täyteläisenä ja kaihontäyteisenä, mutta samalla kirpeänä ja ristiriitoja kaihtamattomana. Syksyllä 1939 Prokofjev alkoi hahmotella kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta pianosonaattia säveltäen yhtä aikaa niiden kaikkia kymmentä osaa. Ihminen tuntee vielä elämän ja rakkauden. Lopussa osan kilpailevat elementit taotaan yhteen päättäväisyydellä, joka ei hälvennä musiikin synnyttämää järkytystä. Prokofjeville pianosonaatit edustivat suoraa yhteyttä hänen taiteelliseen mielikuvitukseensa, ja niissä kyti hänen modernistinen sielunsa. 83 tuli valmiiksi toisen maailmansodan synkimpinä hetkinä vuonna 1942. Mutta elämä, jota ihmiset ovat eläneet, ei katoa. Jännite aggressiivisen pääteeman ja lyyrisen sivuteeman välillä on levitetty eeppisiin mittoihin. Ensiosan pääteema astuu esiin ratkaisemattomana ongelmana, ja jatkossa tutkitaan tuon aiheen hiljaisempia ulottuvuuksia. 52 R ONDO C LASSIC 5|2024 Pianomusiikilla oli keskimääräistä enemmän ilmaisuvapautta, joka pohjautui Rahmaninovista, Skrjabinista ja pianistikoulutuksesta polveutuvaan poeettiseen ja virtuoosiseen perinteeseen. Sitten ihminen ponnistaa tahtonsa voittoon, joka raivaa kaiken tieltään. Tämän elämäntuntonsa ihminen suuntaa kaikkialle, se on mukana vastalauseissa ja kärsimyksessä. Lännessä teoksia on luonnehdittu valmistusajankohtiensa perusteella ” sotasonaateiksi ”, mutta heräte teoksiin oli tullut aiemmin, eikä niissä hahmotettu konflikti rajautunut maailmansodan asetelmiin. ” Kuvaus kertoo, minkälaisen vaikutuksen seitsemäs sonaatti teki syntyaikanaan. Prokofjeville teos tarjosi mallin kolmesta iskevään ydinmateriaaliin pohjautuvasta osasta, joista ensimmäinen ilmensi sisäistä konfliktia, toinen oli kauas kamppailusta sijoittuva rauhan tyyssija ja kolmas konfliktin nujertaminen virtuoosisena vastahyökkäyksenä. 82 moukaroiva motorisuus ja melodinen lyyrisyys ovat saaneet yhtenäistävät kehykset
& 18.8.2024 OOPPERAPYÖRÄ 15.-18.8.2024 29.8.–1.9.2024 MAX & MORITZ 24.8. Voiton huumaa kesti vain hetken, kun Suomen valvontakomission tehtävistä vapautunut Andrei Zhdanov johti helmikuussa 1948 säveltäjien kurinpalautusta. Yksipuolisessa palautekeskustelussa Prokofjev julistettiin johtavien kollegojensa kanssa formalistiksi, ja Tihon Hrennikov poimi ääriesimerkiksi kuudennen pianosonaatin, joka oli ” tarkoitettu esteettisten makunautiskelijoiden pikkupiirille .” Pianosonaateista kuudes päätyi päätöslauselmassa kahdeksannen kanssa esityskieltoon. laa kuin onnellisin oisin, vaan salaa valuvat kyyneleeni ja vapauttavat sydämeni .” Monumentaalisina kelloina takova välitaite rikkoo idyllin, eikä viitteellinen kertaus tuo täyttä huojennusta. Prokofjeville nöyryytys oli taloudellinen ja moraalinen tappio, josta hänen terveytensä ei koskaan toipunut. CELIA MUÑOZ 17. & 31.8.2024 IMPROVISOITU OOPPERA 18. Sonaatin ensimmäinen osa tuo jälleen esiin Prokofjevin lyyrisen inspiraation sekä klassishenkisen rakennustekniikan. Mutta tännekin tunkeutuu lyyristä arvoituksellisuutta huokuva pieni episodi. ” . Oikean käden kuudestoistaosavyörytys peittää toiveet ja johtaa purevaan staccato-aiheeseen, joka takoo hyisiä riitasointuja voittajan elkein. & 18.8.2024 LOPUTTOMUUS 15. Finaali käynnistyy motorisella Vivace-aiheella, joka pyörii tarantellaa muistuttaen. Hidas osa (Andante sognando, ” unenomaisesti ”) vaikuttaa viehkeältä, balettiluokalta pianosonaattiin eksyneeltä tanssilta. Tanssin kevytmielisyys saa kirpeitä kommentteja, mutta Prokofjev ei kadota teeman viehätysvoimaa. Sonaateista seitsemäs ja kahdeksas saivat vuosina 1943 ja 1946 Stalin-palkinnot, joita Prokofjev kantoi ylpeänä muiden mitaliensa lailla. 15.8.–1.9.2024 Monipuolinen kattaus uutta ja kokeellista musiikkiteatteria ja oopperaa Aleksanterin teatterissa www.oopperakesa.fi YLLÄTÄ IKUINEN VIRTA 16. Kumppaniksi ilmaantuu akordeilla herkutteleva marssiahe. Sonaatin moniselitteisen alun jälkeen päätösosan suoraviivainen iskevyys ja selkeät kontrastit toivat aikalaisten mieleen neuvostojoukkojen rynnistyksen kohti Berliiniä. Säveltäjän katumusta osoittava vastaus oli sen sijaan pelkkää neuvostoretoriikkaa: ” Joidenkin teosteni sitkeää formalismia voitaneen selittää henkisellä heikkoudella sekä sillä, etten ymmärtänyt, ettei meidän kansamme tarvitse sellaista. & 17.8.2024 SINETTI 31.8.2024 ELÄMÄN VÄRIT 1.9.2024 KAIUTIN KASTE 30. Vääjäämättömässä nousussa on yhtä aikaa kylmän rationaalista laskelmointia ja amok-juoksun kuoleman halveksuntaa Kahdeksas pianosonaatti valmistui vuonna 1944, ja kantaesittäjäksi Prokofjev valitsi Emil Gilelsin. Lopussa musiikki palaa voipuneena mietteliäisyyteen, joka hiljaa muunneltuna leijailee omissa maailmoissaan. & 25.8.2024 SEKASOINTUJA 23.8.2024 MINÄ/MINÄ/MINÄ 22.–25.8.2024 DOMINUS KRABBE 24.8.2024 A FABULOUS NIGHT AT THE OPERA Feat. Viimeisessä vyörytyksessä pääteema koristellaan diskanttisilla fanfaariaiheilla, jotka kieppuvat kuin voittajan torvet. Alku (Andante dolce) kumpuaa melankolisesta mietteliäisyydestä, ja pitkin koskettimia vaeltava teema kuvastaa rauhallisia ja haavellisia, mutta jotenkin juurettomia ajatuksia. & 23.8.2024. Menneisyydestä kantautuva menuettiaihe oli peräisin toteutumatta jääneestä Jevgeni Onegin -näyttämömusiikista. Jotkut ovat nähneet osassa säveltäjän omakuvan piirteitä. Prokofjevin 1920-luvulla suosimat konerytmit ovat kasvaneet massiiviseksi crescendoksi, joka fyysisellä voimallaan jyrää alleen niin elämän kuin kuolemankin. Sovellettu sonaattimuoto on monivaiheinen, mutta samalla kirkasälyisesti jäsennelty. Finaalin (Precipitato, ” syöksyen ”, ” kiirehtien ”) voittokulku on motorista tulitusta, jossa ranteita pakottavaa 7/8-rytmiä kiihdyttävät forte-marcato-aksentit. Toisessa teemassa korostuvat yksinäisyyden, kaihon ja epätoivon ainekset, mutta sen koruton melodisuus saa pian väistyä Allegro moderaton pahaenteisen kehittelyjakson tieltä
Sveitsiläisen luontoidyllin tilalla on dystopia maailmasta, jota hallitsevat raaka väkivalta ja sorto. Tarinan pahiksella, Habsburgien päälliköllä Geslerillä ei ole mitään tekemistä sortavien tablettien kanssa, mutta paholaisen henkilöitymänä hän kiertää ympäriinsä punaisessa viitassa ja hupussa, ympärillään sarja allegorisia satuhahmoja. Schillerin näytelmään pohjautuva kertomus sveitsiläisten vapaustaistelusta Habsburgien ikeen alta antoi tilaisuuden korjata asia. Varsijouset ja konekiväärit elävät rinnakkain, ja lavasteena on vankisellien ja kerrostalojen labyrintti. Taustalla oli myös risorgimento, Italian yhdistymisliike, jonka sanansaattajaan Giuseppe Verdiin Wilhelm Tell vaikutti suuresti. 54 R ONDO C LASSIC 5|2024 K U VA T © TE AT R O AL LA SC AL A w ILHELM TELL on Gioachino Rossinin viimeinen ooppera ja uran opus magnum, jota harvoin näkee alkuperäisessä asussaan sen mittavien esityksellisten haasteiden vuoksi. Jännitteet ja ihmissuhteet välittyivät, vaikka väkivalta tuntui joskus itsetarkoitukselta, eikä tabletti-idea jaksanut kantaa. Rondon lukijamatkan huipensi ROSSININ Wilhelm Tellin tuotanto, jossa sorron ja vapaustaistelun teemat toimivat väkevämmin musiikin kuin dystooppisen ohjauksen kautta.. Kansa pitelee käsissään tabletteja – digitaaliset laitteetkin ovat yksilöitä alistavia välineitä. Edellisestä Wilhelm Tellistä on jo 36 vuotta, ja silloin se esitettiin Riccardo Mutin johdolla ja Luca Ronconin ohjauksena – tietenkin italiaksi ja lyhenneltynä. Selvää oli, että La Scalan yleisö buuasi ja lujaa. Kaukana ovat Sevillan parturit ja Tuhkimot, sillä viisituntinen, Pariisin oopperaan tehty teos on melkoinen spektaakkeli, bel canton ja grand opéran risteytys suurine kuoro-osuuksineen, baletteineen ja taiturillisine aarioineen. baletista tulee hurja alistamisen mekanismien bakkanaali. Periaatteessa Mutin ratkaisut eivät olleet radikaaleja – vastaavaa on nähty Saksassa yli puoli vuosisataa, ja oopperan tematiikkaan ne kyllä sopivat. arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD T O U K O K U U N la scalan taika syttyy musiikista Milanon La Scala on perinteisen oopperaloiston tyyssija, ja yritykset uudistua ovat olleet kivuliaita. Väkivaltaiset kohtaukset seuraavat toisiaan: alun häiden jälkeen morsiamet raiskataan, lapsia tapetaan, kylänvanhin Melchtal naulitaan ristille Kristuksen tapaan, ja Sveitsiläisten vapaustaistelun johtohahmon Wilhelm Tellin roolissa oli Michele Pertusi, ja vihollisleireistä tulevia rakastajia tulkitsivat Dmitri Korchak ja Salome Jicia. Jos Verdi on Milanon La Scalan pyhimys, niin Rossini ei ole ollut siellä läheskään yhtä hyvin edustettuna. Herkkujen runsaudensarvi Mutta se musiikki! Ei tällaista runsaudensarvea ole missään muussa Rossinin oopperassa. Muti kertoo saaneensa vaikutteita Fritz Langin Metropolis-elokuvasta, josta Ursula Patzakin harmaaksi yhtenäistetty puvustus muistuttaa. He edustavat seitsemää kuolemansyntiä, ja yksi on puettu Mariaksi – Metropolisin päähenkilöksi. Nyt käsillä oli alkuperäinen ranskankielinen versio – ja ohjaajana Riccardo Mutin tytär Chiara Muti. Aiemmin Rossini ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, ja häntä moitittiin laiskaksi kyynikoksi. Tuntuu sympaattiselta dynastian jatkumolta, mutta tytär-Muti tuntui halunneen kääntää uuden lehden. Vapautus koitti lopussa luontovision äärellä, joka lienee lainaus Ronconin ohjauksesta
ja La Scalan veteraani Michele Pertusi sai Wilhelm Tellin rooliin humaania lämpöä, Géraldine Chauvet aktivoi Hedwigin pelkästä vaimoroolistaan, ja koko runsas miesjoukko oli täynnä väkevästi virtaavia ääniä. Ikään kuin musiikin historia vilistäisi korvissa: barokin bel cantosta ja koomisen oopperan rytmisestä vitaliteetista vallankumouksen ajan vapautusoopperoihin, Weberiin, Verdiin, Meyerbeeriin. HARRI KUUSISAARI K U VA T © TE AT R O AL LA SC AL A. Huikeaa! Georgialainen Salome Jicia teki Habsburgien prinsessan Mathilden koskettavasti slaavilaisvärisellä äänellään, vaikka hän ei koloratuureiltaan bel canton huippua olekaan. Operetti sai väistyä, mutta sen teemoja säilyi oopperassa. Samalla hän houkutteli orkesterista hersyvää luontotematiikkaa ja lyyrisisiä sooloja ja nostatti kuoron dramaattisiin tehoihin. Sekin on jäänyt varjoon, ja syynä lienee sen häilyvä luonne: onko se kevyt komediallinen operetti vai lyyrinen ooppera. Wagnerin Rienzin kuorot ovat kuin suoraan tästä, ja toisen näytöksen öisen metsän maaginen musiikki kaukaisine torvineen enteilee Tristania ja Isoldea. Kuorolla on teoksessa tärkeä rooli grand opéran perinteen mukaisesti. Siinä korostui pääskysen lennon keveys ja hetken ohikiitävyys. Patrick Kinmonthin naiivi skenografia esittelee kesäteatterin hehkulamppuseppeleitä, Broadway-tyylisiä poikia ja kukkaistyttöjä. Alakuvassa toisen näytöksen kapakkakohtaus. La Scalan ylikapellimestaria Riccardo Chaillya La Rondine korvin kuultavasti kiinnostaa. Pääskynen lensi satumaahan Rondon lukijamatkan toinen esitys oli myös tämän kauden uusi tuotanto, Puccinin La Rondine (Pääskynen). Italian ylpeys Mariangela Sicilia ja Matteo Lippi La Rondinen rakastavaisina. Se jätti jäähyväiset huolettomalle La belle epoquelle, antoi aistia kyyneliä hymyn takaa. Toisen näytöksen kapakkakohtauksessa kyseinen ohjaaja luopuu roolistaan, kun syntinen tanssi alkaa mennä menojaan, ja lopuksi hän osallistuu rakastavaisten eroprosessiin lohduttajana. Onko se laimea yhdistelmä Lepakkoa ja Ruusuritaria vai oma tapauksensa yli genrejen. Illan suurin sankari olikin kapellimestari Michele Mariotti. Ohjauksen ideana oli vanha tuttu teatteria teatterissa. Ei ihme, että La Rondinen asemasta Puccinin tuotannossa on oltu eri mieltä. Laulajajoukko muodostui tällä kertaa nuoremmista italialaisista, ja heidän tasonsa vakuutti. Hän oli valinnut esitettäväksi Ditlev Rindomin toimittaman kriittisen laitoksen (2023), jossa on paljon eroja totuttuun. Hän korosti orkestraation läpikuultavaa, satumaisesti hohtavaa hienostuneisuutta ja tanssien erilaisia karaktäärejä: valsseja, polkkia, tangoa, foxtrotia. . Tarina on simppeli: rikasta miestä palveleva kurtisaani rakastuu tavalliseen poikaan ja jättää entisen elämänsä, mutta menneisyyden taakka on liikaa, ja hän jättää rakkaansa. Vihollisleireistä tulevan rakastavaisen pääparin musiikki kumartaa barokille kaunopuheisuudessaan ja kuviotaituruudessaan. Taipuisin jälkimmäiseen. Kukaan ei kuole, mutta ei huumorikaan juuri naurata eikä melodraama itketä. Kaiken herooisuuden lisäksi löytyivät myös Rossinissa tärkeät ohenteet ja herkkyys. Matteo Lippi lauloi hunajaisesti ja löysi Ruggierosta juuri oikean ”tavallisen” kiltin pojan. Fraseerauksen tyyli oli herkullisesti hallussa, mutta kukaan ei diivaillut, vaan kaikki tekivät tiimityötä. Mariangela Sicilia antoi Magdalle niin ketterää flirttiä kuin viipyilevää syvyyttä, ja Rosalia Cid viihtyi hyvin Marilyn Monroe -tyylisen Lisetten roolissa. Sääli, että ohjaaja Irina Brook (jälleen suurta sukua – Peter Brookin tytär) oli karrikoinut niin Giovanni Salan Prunierin kuin monet muutkin roolit käsiään teatraalisesti levitteleviksi vaudevillehahmoiksi. R ONDO C LASSIC 5|2024 55 ESITYKSET Wilhelm Tell päättyy vaikuttavaan luonnon ja vapauden ylistykseen. Teos alkoi operettitilauksena Wienin Karl-teatteriin, mutta ensimmäinen maailmansota tuli väliin. Söpöä, mutta yhdentekevää. Ne saivat kuitenkin uuden taustavireen, melankolisen ja vakavan. Hän piti moninaiset ainekset mestarillisesti koossa joustavalla ja laulajien mukana hengittävällä otteellaan. Tylsää. Arnoldin tenorirooli on pelottavan vaikea korkeine D-äänineen, mutta venäläisellä Dmitri Korchakilla mikään ei tehnyt tiukkaa. Aluksi oltiin tanssiharjoituksissa, ja ohjaaja (mykkärooli) kulki antamassa neuvojaan. Chailly ei koskaan liioittele Puccinin tunteita, ja tarkka ote teki hyvää La Rondinelle. Musiikillisesti ilta antoikin kosketuksen La Scalan taikaan
Simon Boccanegrassa Genovan dogeksi kohonneen merirosvoisän ja hänen tyttärensä, lapsena kadonneen Amelian suhde saa poikkeuksellisen hellän kuvauksen. siksi, että hän ei halunnut valtaan, vaan hänet vedettiin siihen osana poliittista peliä. Audi on tehnyt ennenkin yhteistyötä vastaavien merkkihenkilöiden kanssa, mutta kun esimerkiksi Münchenin Parsifalissa Georg Baselitzin voimakas kuvamaailma tuntui vievän mehut näyttämötyöstä, nyt Kapoorin veistoksellinen lavastus toimi hienosti yhteen Audin tarkan henkilöohjauksen kanssa. 56 R ONDO C LASSIC 5|2024 ESITYKSET KUVAT © ILKKA SAASTAMOINEN / SUOMEN KANSALLISOOPPERA s Arvio: Giuseppe Verdin Simon Boccanegra Kansallisoopperassa. Sen kylmäksi kontrastiksi nousevat ympäristön moninaiset intrigit, vallan ja rakkauden pyrkyryydet sekä poliittiset vastakkainasettelut. Hänen musiikillista kuvaustaan hallitsee kohtalon kuljettama yksinäisyys – valta eristää ihmisen tunteistaan. Meren maisema on hänen sielunmaisemansa, joka soi orkesteripartituurissa kauniisti välkkyen. Useissa Verdin oopperoissa juonen solmut liittyvät identiteettien häilymiseen: joku henkilö on kadonnut lapsena ja osoittautuu lopussa yllättäen vihollisen verisukulaiseksi. Ja jos juonen mutkikkuutta taivastellaan, niin se on samaa tasoa Trubaduurin kanssa mutta selkeämpi kuin Kohtalon voimassa ja Sisilialaisessa vesperissä. Ei oopperan tarvitse olla aukotonta realismia, vaan se pelaa tunteilla ja arkkityypeillä, joille libretto antaa kehykset ja musiikki sisällön. Ei Simon Boccanegra ole niin harvoin esitetty kuin mitä Kansallisoopperan esittely antaa ymmärtää, vaan se kuuluu monien talojen perusohjelmistoon. Boccanegra on Verdin hallitsijahahmoista moniulotteisimpia roiden kanssa teoksen ohjaajaksi kentän keskeisiin vaikuttajiin kuuluvan Pierre Audin ja lavastajaksi kuuluisan kuvataiteilijan Anish Kapoorin. Verdille se antoi tilaisuuden sekä perhesiteiden koskettavaan kuvaukseen että ihmisten välisen vihanpidon turhuuden osoittamiseen, jonka taustalla on aina hänen oma roolinsa Italian yhtenäisyysliikkeen, risorgimenton voimallisena kannattajana. Liian aikaisin, sillä vasta lopussa ihmissuhteiden solmut aukeaisivat. yksinäinen mies tulivuoren vankina Vihamiehen myrkky tekee tehtävänsä, Boccanegra kuolee. IMON BOCCANEGRA ei ole helpoimmin avautuvia Giuseppe Verdin oopperoita, sillä kuuluisien aarioiden ja mukaansatempaavien kuorojen sijaan se punoo tummasävyistä, melankolista melodiajatkumoa, joka kuljettaa ihmissuhteiden solmuja ja liittää yksityiset kohtalot ja tunteet poliittiseen liikehdintään tiiviimmin kuin ehkä missään muussa säveltäjän teoksessa. Lavalla Riccardo Zanellato, Joyce El-Khoury, Vladimir Stoyanov, Mihails ?ulpajevs.. Se luo oopperaan inhimillisen lämpöpesäkkeen, joka tuntuu merkityksellisemmältä kuin pakollinen sopraanon ja tenorin rakkaus. Mielen sisäinen tulivuori Kansallisooppera oli saanut yhteistyössä Tokion ja Madridin ooppeKuvataiteilija Anish Kapoorin suunnittelema tulivuori hehkuu kyteviä tunteita. Tämä on ollut suosittu asetelma oopperoissa vuosisatojen ajan
Brahms: Liebeslieder-Walzer Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 20 konserttia: savonlinnamusicacademy.com Savonlinna Music Academy. Latvialainen tenori Mihails ?ulpajevs vastasi soinnillisesti illan loistokkaimmasta annista. Marjukka Tepponen (sopraano) & Kristian Attila (piano) 23.7. Pori Jazz All Stars & Tangokuningatar 2022 Heta Halonen, Sointi Jazz Orchestra & Baron JAZZFESTIVAL.FI • KULTTUURIKELLARI.FI XVII Yösoitot -konserttisarja Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkossa (ent. Libanonilais-kanadalainen sopraano Joyce El-Khoury teki Amelian roolin totuttua ylväämmin – osaksi varmaan myös ohjaajan ratkaisuna. Hieno kohtaus on esimerkiksi se, kun Boccanegra lukee madonlukuja petolliselle Paololle, ja samaan aikaan lattia laskeutuu tämän alla niin hitaasti, että sitä tuskin huomaa. Ohjauksen pääpaino on kuitenkin intiimeissä tilanteissa, ihmisten välisissä kohtaamisissa ja tunteissa, jotka välittyvät tiheinä. Liao Changyong (baritoni) & Hartmut Höll (piano) – Chinese Art Song 20.7. Hän on hienostuneen fraseerauksen mestari ja kuuluu Riccardo Mutin luottolaulajiin. Nuoret laulajat, Martin Katz (piano) & Kristian Attila (piano) – mm. IV Saimaa Jazz Festival SAVONLINNASSA 28.–30.6. Hän vaikutti niin kiltiltä mieheltä, että oli vaikea uskoa hahmon taustaa julmana merirosvona. Momo Kodama (piano) – Messiaen-konsertti 28.7. & 1.7. HARRI KUUSISAARI Rauhan miehenä profiloituva Boccanegra yrittää sovitella toisilleen vihaa pitäviä poliittisia leirejä. Tulivuori jättää ympärilleen muuten tyhjän näyttämön, mikä tuo ongelmia laulajien kuuluvuuteen. . Ei tietoakaan akustisista ongelmista! Adornon roolista hän teki melkoisen kuumakallen. 2024 JAZZIA, KANSANMUSIIKKIA, TANGOA, KLASSISTA, KOKO PERHEEN TAPAHTUMIA MM. Ralf Gothóni (piano), Yingdi Sun (piano), Mark Gothóni (viulu) & Yuko Miyagawa (sello) – Kauko Sorjosen Säätiön konsertti 1.8. Joonas Orrain (baritoni) & Viivi Maria Saarenkylä (harmonikka), Palmin perheyhtye (Viro), Jaakko Löytty & Kaija Pispa, Seeli Toivio & Cello Spirituals, Trio Tanguango Katso kaikki konsertit: OPERANOVA.FI 17. Audille tyypillistä pelkistynyttä symboliikkaa on mukana taistelevien joukkojen kuvauksissa: asemiehet nostelevat ritualistisesti keppejään ja askeltavat marionettien tapaan läpikuultavan verhon takana. El-Khoury hemmotteli kuulijoita taidokkailla ohenteilla ja instrumentaalisella fraseerauksella, mutta kovin koskettavaksi hahmo ei oikein kasvanut. Esimerkiksi italialaisbasso Riccardo Zanellato jäi Fiescon roolissa vaille roolin vaatimaa muhkeutta ja auktoriteettia. Hän oli itsetietoinen nainen, ei pelkkä kohtalon heittelemä orpotyttö. Christoph Prégardien (tenori) & Hartmut Höll (piano) 29.6. Pikkukirkko) Savonlinnassa heinäkuussa 2024 Mm. Kansallisoopperan lava ilman eteen tuotuja heijastavia lavasteita on ahne äänten imijä – tämä ongelma on ollut alusta asti tiedossa, mutta sille ei ole tehty mitään. Harvoinpa Kansallisoopperan orkesteri on soinut näin idiomaattisin italialaissävyin. Bulgarialainen bassobaritoni Vladimir Stoyanov tulkitsi Boccanegran sisäisen ja ulkoisen maailman ristiriidan eläytyvästi. ESITYKSET Kapoor oli luonut lavalle nurinpäin roikkuvan tulivuoren, jonka laavan värit jatkuvat osin myös kaksiulotteisina pintoina ja laulajien puvuissa (suunnittelu: Wojciech Dziedzic). Se kuvaa enemmän ihmisten sisäistä kuin yhteiskunnallista kuohuntaa, ja Boccanegran kuoltua lopussa tilalle nousee abstrakti musta pallo valkoisella pohjalla. Rizzo antoi musiikin virrata Akustisista syistä moni laulaja jäi ainakin ensi-illan aluksi vaimeasointiseksi. Mei-Ting Sun (piano) 19.7. Mm. kerran järjestettävän festivaalin kesäohjelmassa ainutlaatuisia konsertteja Pielisen rannoilla – Pielisen museossa Lieksassa, Paaterin erämaa-ateljeekirkossa ja Vuonislahden lavalla Vuonislahdessa, Kolin huipulla. JOONAS ORRAIN (BARITONI) & VIIVI MARIA SAARENKYLÄ (HARMONIKKA), PALMIN PERHEYHTYE (VIRO), MINEA SUHONEN (KLARINETTI), JAAKKO LÖYTTY & KAIJA PISPA, SEELI TOIVIO & CELLO SPIRITUALS, TRIO TANGUANGO, TANGOMAESTRO ORCHESTRA KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Kesäkonsertit 2024 25.6. Romanialaisella Sebastian Catanalla on baritonissaan enemmän särmää, joka viilsi Paolon pahisroolissa tehokkaasti. Sääli, sillä Zanellatolla on poikkeuksellisen kaunissointinen basso. Paavali Jumppanen (piano) – 50-vuotisjuhlakonsertti 21.7. Yleisö pääsee tuntemaan Paolon huimauksen ja koston katkeruuden. Kuinkahan näin kuohahteleva tyyppi selviää dogen seuraajan tehtävistä. Illan suurimpiin sankareihin kuuluu kapellimestari Pietro Rizzo, joka laittoi oopperan musiikin virtailemaan vuolaan tunteikkaana
Michael Baranin suomennos ja sovitus lähtee siitä, että kaikkea ei tarvitse ilmaista puheella, vaan tekstiä voi riisua lakoniseksi ja heittää pallon muille ilmaisun muodoille. Hän käyttää aiempaa enemmän myös yksinkertaisia liikesarjoja, jotka ovat ikään kuin puheen jatketta. Samalla Mikki Kuntun valoilla ja visualisoinnilla ja Marko Nybergin musiikilla ja äänisuunnittelulla on tilaa nousta niiden rinnalle toisiaan tukeviksi mutta silti oman tasonsa luoviksi kerronnan välineiksi. Nyt asetelma on kääntynyt toisin päin, ja Macbethin sairas maailma avautuu liikkeestä käsin. Tuloksena on aivan uudenlainen Macbeth, jossa taidemuotojen väliset rajat liukenevat. Kolmikon aiempi Shakespeare-yhteistyö, rock-musikaali Hamlet (2020) syntyi teatteri ja musiikki edellä, Saarisen liikekielen tukiessa Kauton ohjausta. Hyvin pian kerronnan idea kuitenkin selviää, ja hyvästijättö realistisille karaktääreille vapauttaa. Macbethin elementtien uudelleen järjestely alkoi jo tekstistä. Ei ole yhtä tai kahta päähenkilöä, vaan näkökulmat vaihtelevat. OREOGRAFI Tero Saarisen, ohjaaja Otso Kauton ja valosuunnittelija Mikki Kuntun yhteistyönä syntynyt Macbeth on tärkeä tuotanto paitsi kokonaisvaltaisesti koskettavana klassikkotarinan tulkintana niin myös puheenvuorona suomalaisen esittävän taiteen kentässä. taiteidenvälinen macbeth avaa uusia ovia Valot ja musiikki luovat tilaa ja tukevat kerrontaa.. Tässä holistisuudessa on jotakin aasialaisen teatterin perua. Tällaisessa Gesamtkunstwerkissa joutuu purkamaan teoksen ja katsomaan sitä uudelleen kokonaisuuden ehdoilla. Niiden tilalla on moniselitteisiä tunteita, universaaleja symboleita, ruumiillisia ja sullisen rikkautensa, mutta hän ei tietenkään voi laittaa näyttelijöitä tekemään koreografisesti vaativampaa materiaalia. Mukana on kolme tanssijaa, kolme näyttelijää ja jonglööri, joiden roolit sekoittuvat. Tero Saarisen liikekieli säilyttää ilmaiKaikki hahmot taistelevat vallasta, joka lopulta vie tuhoon. Poikkitaiteellisuus on ollut Tero Saarisen missiona aiemminkin, muistellaanpa vaikka teoksia Kullervo ja Third practice, joissa laulajat ja tanssijat olivat yhtä. ”Meistä kaikista löytyy Macbethia ja Lady Macbethiä”, Saarinen sanoo. Se antaa katsojalle mahdollisuuden peilata näytelmän teemoja itseensä sen sijaan, että hyvä ja paha voitaisiin ulkoistaa roolihenkilöille. Tero Saarinen Company ja TTT. Macbethin erona niihin on tietenkin laulun vaihtuminen puheeksi, mutta kyse on samasta: miten eri ilmaisumuodot luovat jatkumoita ja antavat energiaa toisilleen. Roolijaon sekoittaminen saattaa ensi alkuun hämmentää: kuka näyttämöllä on kukin. visuaalisia aistimuksia, joiden voimin julma ja synkkä tematiikka puree syvälle ilman, että verta edes näytettäisiin. Lauseet muuttuvat liikkeeksi, ja liike antaa motiivit puheelle. 58 R ONDO C LASSIC 5|2024 ESITYKSET K U VA T © M IK K I K U N TT U k Arvio: Macbeth Tanssin talossa. Se julistaa poikkitaiteellisuuden ilosanomaa, josta voisi ammentaa energiaa ja liikettä laatikkoihinsa jumiutuneisiin taidemuotoihin ja instituutioihin. Kautto on ohjannut näyttelijäntyön, mutta kokonaisvastuu on Saarisella. Vallan huumaan kietoutuvat huono omatunto ja pelko
Kotona taiteilijaisä oli tarkkana, että ukrainalainen kulttuuri oli vahvasti läsnä perheen kolmen lapsen elämässä. Heidän konserteissaan Ukraina on Niissä on myös oma huumorinsa. Bachin soolosellosarjojen myötä. Jonglööri taituroi niillä kertoen tarinaa pilvilinnojen rakentamisesta. Kirja vie tutkimusmatkalle Stasevskij’n häilyvän identiteetin syövereihin. Se ei Lukasta harmittanut, sillä pääsy hänen suuren idolinsa, Noraksen oppilaaksi oli unelmien täyttymys. Aluksi se pysyy staattisena taustalla pahaenteisesti kumisten mutta saa sitten myös itsenäisempää ilmettä ja kiteytyy rytmisiksi suunniksi ja minimalistiseksi kauneudeksi. Se kuvaa kiinnostavasti myös Lukaksen tasapainoilua muusikkouden ja elokuvaintohimon välimaastossa, hänen taiteilijuuttaan. Soittotuntien päätyttyä hän suuntasi määrätietoisesti Konservatorion tietokoneluokkaan pelaamaan. Sekä Kuntun valot että Nybergin äänimaailma toimivat eräänlaisina alitajunnan onkaloina ja luovat kaikupohjaa tunteille. Lukas Stasevskij syntyi Tallinnassa ja on asunut ennen Ukrainaan lähtemistään Suomessa lukuun ottamatta opiskeluaikoja ulkomailla. Musiikkilukion jälkeen Lukas pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Alun köysien tapaan roikkuvat valokiilat palaavat lopussa kuvaten Birnamin kävelevää metsää, noitien ennustamaa Macbethin tuhoa. Tanssirepliikit kommentoivat puhetta ja vievät sen merkityksiä eri suuntiin. . Lukas kipitti kiltisti soittotunneille, kun muut pojat viettivät aikaansa pelikentillä ja tietokoneiden äärellä. Päällimmäisenä kiitollisuus siitä, että kauhujen keskellä voi kokea jotain niin kaunista ja lohdullista, kokea hetkellisen paon todellisuudesta. ”Tuntui kuin olisin päässyt messiaan luokse”, Lukas kertoo. Kirja palaa toiseutta kokeneen, koulukiusatun maahanmuuttajanuorukaisen kasvukipuihin 1990-luvun Tampereella, ala-asteella ja mieluisammassa musiikkilukiossa. He kasvoivat musiikin, runouden ja ylipäätään kulttuurin ympäröiminä. Kirjan kiinnostavaa antia on myös Dalia-sisaren eteneminen kapellimestarin uralle. Selloa Lukas vierasti aluksi, mutta sisälle soittoon päästyään siitä tuli tärkeä osa hänen elämäänsä. Näyttämöllisinä peruselementteinä ovat sirkusrenkaat vallanhimon symboleina. Jonglööri Emil Dahl toi mukaan surrealistisen klovnerian tason. Lukas Stasevskij’n isosisko on kapellimestari Dalia Stasevska ja pikkuveli pianisti, toimittaja Justas Stasevskij. Muutkin hahmot tarrautuvat renkaisiin, milloin niistä taistellen, milloin ne päässä unelmoiden, mutta aina ne osoittautuvat kuristavaksi ontoksi kruunuksi, joka vie kantajansa tuhoon. Lukas Stasevskij ukrainalaisilla juurillaan. R ONDO C LASSIC 5|2024 59 | KIRJAT v Pirjo Houni: Sodan sellisti. (Tammi, 2024). Toimittaja ja tietokirjailija Pirjo Houni on kirjoittanut koskettavan ja tärkeän haastattelukirjan Sodan sellisti – Lukas Stasevskij ukrainalaisilla juurillaan (Tammi 2024) sukunsa kautta ukrainalaistaustaisen sellistin ja elokuvaohjaajan Lukas Stasevskij’n elämänvaiheista. Kouluaikoina ja myöhemminkin Lukas häpesi ja peitteli ukrainalaistaustojaan. Se ei Norakselle riittänyt. Yksinkertaiset valospotit muuttuvat punaisiksi kuin todellisuudesta vieraantuneen maailman kuvana. Musiikkiopistossa Lukaksen ensimmäinen instrumentti oli kitara, joka pian isän käskystä vaihtui selloon. Jo kouluaikoina soittotunteja enemmän häntä kiinnostivat pelit aina addiktioon asti. Molemmat nousevat hämäristä tiloista kirkkaammiksi ja artikuloivammiksi. Kun Irynia-babya tuli hakemaan Lukasta koulusta, poika riensi tukkimaan mummon suun, etteivät vaan kaverit kuulisi heidän puhuvan ukrainaa. Elokuva vei mennessään Kiinnostavaa on myös Lukas Stasevskij’n innostuminen pelimusiikista, johon klassisen musiikin piirissä ei suhtauduttu kovinkaan vakavasti. Rakkaan, sodat ja pommitukset kokeneen, sivistyneen isänäidin, Irynia-babyan merkitys ukrainalaisten satujen ja tarinoiden kertojana ja perinteiden välittäjänä sekä klassisen musiikin ja kulttuurin esiintuojana oli sisarusten identiteettien ja taiteen pariin hakeutumisen kannalta suuri. Myös ”Sodan sellisti”, Lukas Stasevskij, on kokenut, kuinka valtava voima musiikilla ja ylipäätään kulttuurilla sodan kauhujen keskellä on. Isä halusi lastensa saavan sivistyksen, joka perustuu taiteen ja historian sekä ukrainalaisen kulttuurin tuntemiseen. Harjoittelu piti aloittaa aamuvarhaisella ja lopettaa nukkumaan mennessä. ”Kuinka monta tuntia harjoittelet päivässä?” sellonsoiton professori Arto Noras tiedusteli uudelta oppilaaltaan. Isälle oli itsestään selvää, että sisaruksista tulisi taiteilijoita. ENÄJÄN brutaalin hyökkäyssodan runtelemassa Ukrainassa niin sotilaat kuin siviilitkin ovat pysähtyneet liikuttuneina paikoilleen, kun raunioista ja jopa juoksuhaudoista ovat kantautuneet ”sodan sellistin” sävelet. HARRI KUUSISAARI lohdutuksen säveliä särjetyssä maassa. Tero Saarinen Companyn tanssijat Mikko Lampinen, Emmi Pennanen ja David Scarantino sekä Tampereen Työväen Teatterin näyttelijät Anna Kuusamo, Jyrki Mänttäri ja Saska Pulkkinen tekivät loistotyötä, kukin omine vahvuuksineen mutta silti aina yhteiseen ilmaisuun kurkottaen. Nybergin rikas äänimaailma on tiivis osa näyttämöllistä kokonaisuutta. TTT:n suurelle näyttämölle se siirtyy 13. Elämään, jonka hän on elänyt tasapainotellen suomalaisuuden ja ukrainalaisuuden välillä. S. Erityisesti häntä kiehtoo se, ettei pelimusiikissa ole tyylillisiä rajoitteita. Saman kappaleen aikana voidaan surutta siirtyä klassisesta musiikista vaikkapa heviin, mikä tekee pelimusiikista vauhdikkuudessaan Lukaksesta kiinnostavaa. syyskuuta. Sibelius-Akatemian aikaisten opiskelijatovereidensa kanssa hän perusti Euroopan ensimmäisen pelimusiikkiin keskittyvän orkesterin Game Music Collectiven, joka konsertoi säännöllisesti. Samu-Jussi Kosken valkoiset puvut korostavat ihmisten yhteisiä piirteitä, ja tanssimatto toimii lavasteena ihmeen lailla. Yksinäinen soittaja on tuonut lohtua ja saanut ihmiset purkamaan tunteitaan ja käsittelemään sodan aiheuttamia traumojaan Krzysztof Pendereckin Divertimenton, ukrainalaisten kansansävelmien tai vaikkapa J. Tuotanto on Tero Saarinen Companyn ja Tampereen Työväen Teatterin yhteinen. Kuutisen tuntia, vastasi oppilas parin tunnin bonukset totuuteen lisäten
Pitkän pohtimisen jälkeen hän aloitti elokuvaopinnot Kiovassa Ukrainian Film Schoolissa vuonna 2021. Kirja huokuu surua, toivottomuutta ja vihan tunteitakin sodan riehuessa, mutta myös ystävyyttä, ymmärrystä ja häilyvää toivoa. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Lukas Stasevskij huhtikuussa 2022 soittamassa selloa taustanaan Butshan tuhottu pääkatu. © VA LE R IA B O N D AR EN K O IITIN MUSIIKKIJUHLAT 12.–15.6.2024 Kaksi kotimaista kantaesitystä • Elokuvamusiikkia lapsille ja aikuisille • Enesco-kvartetti • Folke Gräsbeck • Hannu-Pekka Björkman • Maria Lund • Tomi Metsäketo • Jukka Kuoppamäki ja monia muita • Taiteellinen johtaja Laura Mikkola Liput alkaen 25,50 euroa ennakkoon Tiketistä ja R-kioskeilta, juhlaviikolla musiikkijuhlien infosta kirkonkylässä. Hänessä heräsi vahva halu tehdä jotain hyödyllistä sotaa käyvän maan hyväksi. Liikuttavaa on lukea, kuinka ihmiset missä olosuhteissa tahansa – hävityksen ja kauhun keskelläkin – kaipaavat kauneutta. ”On kipeää ymmärtää, että infrastruktuurin lisäksi myös ukrainalainen kulttuuri on tuhoutumisvaarassa”, Lukas suree. Vastarintaa tehdään ukrainalaisen kulttuurin ja elämäntavan vuoksi, koska juuri sen Venäjä haluaa tuhota”, Lukas muistuttaa. Ukrainassa ei tarvitse kysellä, mikä on taiteen tehtävä. . Sodassa ei ole sankareita, mutta sellainen soitollaan ja dokumentein ihmisyyden arvoa ja kauneutta kaikissa olosuhteissa korostava ”sodan sellisti” on. Lukas päätti heti sodan sytyttyä, ettei hän pakene sodan jaloista. Hän alkoi kuvata ensimmäistä omaa elokuvaansa My Ukrainian Rhapsody, joka esitetään vuoden lopulla. Hän päätti dokumentoida sodan kauhuja, toiveenaan sodan pikainen päättyminen. Hän muistuttaa, että Venäjän hyökkäyssota ei kohdistu vain Ukrainaan vaan koko Euroopan demokraattista arvomaailmaa kohtaan. Lukas Stasevskij on meritoitunut sellisti, mutta myös elokuva tempasi hänet totaalisesti pauloihinsa. Kehotuksista huolimatta hän ei jättänyt toista kotimaataan, jollaiseksi hän Ukrainan kokee. Hän mietti jopa luopumista kokonaan muusikon urasta ja suuntautumista vain elokuvan pariin. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hän halusi myös tutustua juuriinsa isänsä kotimaassa, etsiä identiteettiään ja tutustua ukrainalaiseen kulttuuriin. Lisäksi hän on järjestänyt avustuskuljetuksia sota-alueille. 0400 465 222 tai info@iittifestival.fi www.iittifestival.fi. Tiedustelut p. Vahva usko kulttuurin voimaan Ukrainan kansan yhdistäjänä sodan raivotessa ja sen päätyttyä kannattelee sellon tai elokuvakameran kanssa raunioissa rämpijää. Kulttuurin arvostus ja nousu sodan runtelemassa maassa on ollut hämmästyttävää. Usko kulttuurin voimaan Mukanaan sotatantereilla hän raahaa julmuuksia ja tuhoja nähnyttä ”sotaselloa”, omistamaansa arvosoitinta vaatimattomampaa kapistusta. Muissa konserttipaikoissa myös ovelta. 60 R ONDO C LASSIC 5|2024 vahvasti esillä niin kuin kaikessa Lukaksen ja hänen sisarustensa toimissa. Raskaiden sotavuosien aikana Ukrainassa on tapahtunut jotain hyvääkin. Kulttuuri ja sen arvostus on noussut uuteen kukoistukseen, muutosta havainnoinut Lukas Stasevskij kertoo. Mitä pidemmälle kirjaa lukee, sitä suuremmin alkaa arvostaa Lukas Stasevskij’a. Aseisiin Lukas ei osannut tarttua, hänen aseensa ovat musiikki ja elokuva
Lundberg, P. KLO 19, RIIHIMÄEN KESÄTEATTERI TONAVAN VARRELTA Matka operetin maailmaan. Ilmaan jää roikkumaan myös, miksi monipuolisen taiteilijan ura rajautui kotimaan kamaralle. Sen jälkeen hän esiintyi Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Lahden oopperan tuotannoissa, joita hän myös ohjasi. Halvorsenin kirja piirtää tarkan ja peräänantamattoman kunnioittavan kuvan Heikkilän elämästä ja taiteesta. Kirja kuvaa Heikkilän upseerina ja herrasmiehenä, joka omistautui täydellisesti työlleen. Keiski, A. R ONDO C LASSIC 5|2024 61 © SA VO N LI N N AN O O PP ER AJ U H LI EN K U VA -A R K IS TO KIRJAT e Tero Halvorsen: Hannu Heikkilä, elämä oopperalle. Varmaan sen vuoksi rooliluettelosta puuttuvalle Boris Godunoville on omistettu oma lukunsa. Hänen toimintansa ja ajatuksensa vertautuvat kiintoisalla tavalla nykyaikaiseen oopperamaailmaan. Turriago, V. Perusteellisesti lainatut aikalaiskuvaukset, lehtiarviot ja valtava haastatteluaineisto kaipaisivat terävämpää historiallista analyysiä. RIIHIMÄEN KESÄKONSERTIT 4.–9.6.2024 Mukana mm.: Castalian-jousikvartetti, M. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO KONTRASTEJA Janá?ek – Bartók – Mozart PE 7.6. Gibson, T. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO AVAJAISKONSERTTI BÖÖMISTÄ WIENIIN Janá?ek – Schubert – Dvo?ák KE 5.6. Simonen, W. Klas, O. KLO 16, RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO DRACULAN JALANJÄLJISSÄ Romanialaista kansanmusiikkia – Bartók – Enescu TO 6.6. Hänen urastaan avautuukin laajempi näkökulma suomalaisen oopperan historiaan kuin joidenkin kirkkaampien tähtien biografioista. Iivonen, J. KLO 20, RIIHIMÄEN KESKUSKIRKKO OSKAR MERIKANTO TOIVEKONSERTTI Oskar Merikannon ikivihreitä lauluja. Väätäinen, M. Hilpo, P. Heikkilällä oli paloa myös johtajatehtäviin, mutta Kansallisoopperan ja Sibelius-Akatemian vakansseja täytettäessä hänet sivuutettiin, ilmeisesti kansainvälisen uran puuttumisen vuoksi. Gricius, J. Hyvään ja kestävään laulutekniikkaan lienee monta tietä, mutta kannattaa suhtautua varovaisesti väitteisiin eri metodien perustumisesta ”järkkymättömiin luonnonlakeihin”. Ehkä noita eroja olisi voinut tuoda esiin enemmänkin. KLO 19, SUOMEN LASIMUSEO ITÄVALLAN MONET KASVOT Berg – Doderer – Schubert TO 6.6. (Rocco), Lauri Lahtinen (Don Pizarro). KLO 16, RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO TSEKIN JA UNKARIN TARUJA Janá?ek – Kodály – Bartók KE 5.6. Hannu Heikkilä omisti elämänsä oopperalle. SU 9.6. Heikkilä kasvoi oopperalaulajaksi aikana, jolloin laulajakoulutus oli vaihtelevaa. Fuga 2023, 424 s. Tero Halvorsen tunnetaan puolestaan Finlandia Classics -levymerkille kokoamistaan historiallisista äänitteistä. LA 8.6. Siellä hän lauloi mm. Malmivaara, S. Hänen opettajansa Heikki Teittinen ja George Armin edustivat kiisteltyä ”patoperiaatetta”, jossa jumpattiin äänentuoton lihaksia jopa vuosia ennen laulamista tai hengitysharjoituksia. KLO 16, SUOMEN LASIMUSEO ROMANIMUSIIKIN LIEPEILTÄ Romanimusiikkia – Haydn – Liszt – Brahms Kreisler – Sarasate – Ravel PE 7.6. Heikkilä päätyi laulajan tielle haavoituttuaan jatkosodassa, aloitti uransa baritonina ja päätyi Kansallisoopperan bassoksi. Jämsä, A. Jotkut kollegojen lausunnot tuntuvat tyylitajusta ja kontrollista kiitellessään kertovan, että jotakin jäi myös piippuun. Hilpo, M. Mefiston (Faust), Siniparran, Figaron (Figaron häät), Filip II:n (Don Carlo) ja Pimenin (Boris Godunov) roolit, ja hänet muistetaan myös monista comprimario-rooleistaan. Kataja, D. . Torikka, T. Hänen omia ihanteitaan edustivat keskenään varsin erilaiset Caruso ja Shaljapin. Mäkimattila, A. Fagerlund, R. Morris, A. Padinki, S. Ylönen TI 4.6. Hänet muistetaan myös ”vanhan hyvän ajan sivistyneenä laulajatyyppinä”, joka taustoitti tarkoin roolinsa ja suomensi myöhemmin monia oopperalibrettoja. KLO 17, SUOMEN LASIMUSEO PÄÄTÖSKONSERTTI Enescu – Ligeti – Martinu Dohnanyi Tiedustelut ja varaukset junna.petri@gmail.com tai 050 558 8057 riihimaenkesakonsertit.fi. Jaatinen, A-L. Hannu Heikkilän elämäkerta on kertomus taakse jääneestä oopperataiteen aikakaudesta. HANNU HEIKKILÄ (1922–2003) kuului suomalaisen oopperan luottolaulajiin, jota kuultiin Kansallisoopperan ohella Savonlinnan Oopperajuhlilla, Lahden oopperassa, sekä radiossa kertomissaan laulajamuotokuvissa. Helander, B. Näytteitä Heikkilän laulutaiteesta on kuultavissa elämäkerran julkaisseen Fugan levysarjassa. Ehkä poseerausta kaihtava ja pohdiskeleva taiteilija ei halunnut tarttua tasapainottomiin tai rikkirevittyihin roolihahmoihin. Kenties kirjaan sisältyy myös hiljainen protesti nykyajan kaupallistunutta ja pinnallistunutta oopperaelämää vastaan. Haastattelujen kautta pääsevät aikakauden eri toimijat ääneen, ja pelkästään Heikkilää Halvorsen on haastatellut vuosina 1999– 2003 yhdeksän kertaa. Lindgren, M. ANTTI HÄYRYNEN oopperan liekki Savonlinnan Oopperajuhlien Fideliossa toukokuussa 1968, Hannu Heikkilä vas. Runsas lähdemateriaali antaa kirjalle painoarvoa, mutta uskollisen kunnioittava näkökulma tuottaa välillä turhaa toistoa ja kankeaa kieltä. Leppäniemi, M
37 (mieskuorosovitus: Aleksandr Gretshaninov, Benedict Sheehan ja Dmitri Lazarev). Hienosti dokumentoituna levytys on sovituksesta huolimatta yksi väkevimpiä tulkintoja Rahmaninovin Vigiliasta. Pelin henki on selvä ensimmäisestä hetkestä, kun oktavisti Alexis Lukjanov laulaa diakonin repliikit kaivonsyvällä bassollaan. Déborah Cachet ei Procrisin roolissaan ole pelkkä kähmintöjen uhri, vaikka de la Guerre tutkailee uskollisuuskysymyksiä tavallista tarkemmin. Tuplalevyn viisi kantaattia ovat ensimmäiset, jotka Bach Leipzigissa esitti. . Levytys on tehty Jerusalemin Öljymäellä kohoavassa Taivaaseenastumisen luostarikirkossa, ja tulkinnan hengellinen lataus on korvin kuultava ja miltei käsin kosketeltava. . De la Guerre tunnetaan parhaiten taidokkaasta soitinmusiikistaan, ja oopperassa se kuuluu nasevina orkesterinumeroina ja lauluosuuksien kamarimusiikillisena aistikkuutena. Ylärekisteriä hallitsevat taipuisat kontraja ykköstenorit (kt, 1–2 t), mutta alas päin mennessä (1–2 bar, 1–2 b, okt) sointi syvenee uuteen ulottuvuuteen, matalien bassojen spektraalisten varjojen aarnimetsään. Gaechinger Cantorey, johtajana Hans-Christoph Rademann. Kun tähän lisää erinomaiset soitinsolistit ja orkesterin, joka saa Bachin kontrapunktin todella svengaamaan, ollaan päivittämässä kantaattiperinnettä uuteen virstanpylvääseen. Sen pohjalta nykyspesialistit Benedict Sheehan ja Dmitri Lazarev ovat sovittaneet loput teoksesta miesäänille. Reinoud van Mechelen urakoi Chateau de Versaillesin levytyksessä sekä Céphalen haute-contre-pääroolissa että koko esityksen johtajana. Rademannin tulkinnat kuulostavat siltä kuin oltaisiin oikeasti mukana barokkiajan palveluksessa. Reinoud van Mechelen (Céphale), Ema Nikolovska (L’Aurore), Déborah Cachet (Procris), Marc Mauillon (La Jalousie, Un dieu de la mer, Borée), a nocte temporis -orkesteri, Namurin kamarikuoro, johtajana Reinoud van Mechelen. ANTTI HÄYRYNEN Rahmaninovin Vigilia on yksi ortodoksisen pääsiäismusiikin keskeisimpiä teoksia.. Rahmaninovin ”kokoöinen” Vigilia on pääsiäismusiikin kulmakiviä ja ortodoksisen ylösnousemuskäsityksen musiikillinen monumentti. Levollisilla, mutta ymmärtävästi eritellyillä tempoillaan Antonenko tuo esiin teoksen runollisen ja rukouksenkaltaisen luonteen. Kantaateista tunnetuin on Ich hatte viel Bekümmernis, jos62 R ONDO C LASSIC 5|2024 CD vigilia syvenee bassojen aarnimetsään KUUKAUDEN CD Sergei Rahmaninov: Vigilia op. De la Guerre vuodattaa kuitenkin poikkeuksellista herkkyyttä Lullyn patentoimaan ranskalaiseen oopperatyyliin. Kaunisääniset laulusolistit ovat akustisesti ja draamallisesti juuri oikein sijoittuneita, ja kuorolla – neljä ääntä per stemma – on riittävästi seurakunnallista painoa. Igor Morozov, tenori, Jevgeni Katshurovski, baritoni, Alexis Lukjanov, oktavisti, PATRAM-instituutin mieskuoro, johtajana Jekaterina Antonenko. Elisabeth Jacquet de la Guerren (1669–1729) Ovidiuksen Metamorfooseihin perustuva Céphale et Procris oli vuonna 1694 ensimmäinen naisen julkaisema ooppera. Mieskuorotai minkä tahansa ihmisäänisen musiikin ystäville esitys antaa korvia avaavan elämyksen. Ortodoksiseen kirkkomusiikkiin erikoistunut säveltäjä Aleksandr Gretshaninov (1864–1956) sovitti pian teoksen seitsemännen osan, heksapsalmit, mieskuorolle. Chandos on silannut julkaisun hienolla monikanavaäänityksellä, joka hyödyntää kirkkoakustiikan rikkautta kadottamatta mitään sanojen ja sointujen selkeydestä. Se sai aikanaan laimean vastaanoton, ja nykyäänkin on muistutettu Joseph-François Duché de Vancyn libreton sekavuuksista. Tarina, jossa otsikon rakastavaisten tietä toistensa syliin piinaavat kierot kilpakosijat, ei ole uusi tai yllättävä. Gaechinger Cantorey levytti aikoinaan kaikki Bachin kantaatit Helmuth Rillingin johdolla, mutta nyt orkesteri on aseistettu periodisoittimin ja Silbermann-urkujen ja cembalojen kopioilla. Bach aloitti uransa Leipzigin Tuomas-kirkon kanttorina vuonna 1723, ja tapahtuman 300-vuotismuistoksi Hans-Christoph Rademann ja Stuttgartin Gaechinger Cantorey aloittivat levysarjan, joka tulee käsittämään (ainakin) kaikki Bachin ensimmäisenä toimintavuotenaan säveltämät kantaatit. Chandos CHSA 5349. Siitä ehkä seuraa tulkinnan näyttämöllinen intensiteetti. Château de Versailles CVS119 (2 cd). Vaikka teos on sävelletty sekakuorolle, sen kantaesitti vuonna 1915 Moskovan miesja poikaääninen Synodaalikuoro. Vigilia ui tässä kvinttiä matalammalla, mutta harmoniset suhteensa säilyttäen. OOPPERA la Guerre Elisabeth Jacquet de la Guerre: Céphale et Procris. Tenorisolisti Igor Morozov on parhaita, joita teoksen parissa on kuultu, mutta baritoni Jevgeni Katshurovskilla on suuressa soolossaan (Kiitä, sieluni, Herraa) taipumusta alavireisyyteen. Hänssler Classics HC23025 (2 cd). Ema Nikolovska ja Marc Mauillon ottavat ilon irti vaihtelevista pahiksistaan, ja a nocte temporis -orkesteri siivittää barokkitanssejaan tamburiinein ja kastanjetein. . Die elenden sollen essen BWV 75, Die Himmel erzählen die Ehre Gottes BWV 76, Ich hatte viel Bekümmernis BWV 21.3, Barmherziges Herze BWV 185.2, Ein ungefärbt Gemüte BWV 24. Rahmaninovin Vigilian on miesäänisesti levyttänyt aiemmin suomalainen Talla-yhtye, mutta kahdeksalla oktavistilla varustettu 50-miehinen amerikkalaisvenäläinen PATRAM-kuoro on täysin omanlaisensa äänilähde. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Ensimmäinen kantaattivuosi vol. . Syvälle luotaavasta tulkinnasta vastaa naisjohtaja Jekaterina Antonenko, joka saa jyhkeän instrumentin soimaan saumattoman elastisesti. . 1. Rademannilla on käytössään viimeisimmän Bach-edition (BWV3) nuotit, mutta lopputuloksessa suurinta vaikutusta ei tee tarkka taustatyö vaan esityksien lämpö ja elävyys
Hidas johdanto avautuu kuin aavemainen näky Ylämaan nummille ja laukaisee päätaitteen sinfoniseen kiihkoon. & 8.–14.7.2024 4.6. . Haikea sivuteema on muotoiltu aistikkaasti ja hidasta osaa ennakoiden. Pieni periodimauste saadaan kontrafagottia tuplaavasta serpentistä, joka antaa ruutia Jumala ompi linnamme -koraalin bassolinjalle. . Äskettäin edesmenneen säveltäjäkapellimestari Peter Eötvösin tulkinta jälkimmäisestä teoksesta muistuttaa monin tavoin uuden musiikin pitkästä linjasta. Seitsemäs ja kahdeksas sinfonia kuuluvat Dvo . Nimensä velvoittamana orkesteri pureutuu erityisen antaumuksellisesti Mendelssohnin ”Skotlantilaiseen” sinfoniaan. . ANTTI HÄYRYNEN Murail Tristan Murail: La partage des eaux, Terre d’ombre. & 8.–14.7.2024 www.kimitomusicfestival.fi www.kimitomusicfestival.fi Tuulikki Tuulikki Närhinsalo Närhinsalo Carla Carla Usberti Usberti Anna-Maaria Anna-Maaria Oramo Oramo Jukka Jukka Rautasalo Rautasalo Riitta Riitta Pesola Pesola Roland Roland Glassl Glassl Katinka Katinka Korkeala Korkeala Sonja Sonja Korkeala Korkeala Rafael Rafael Adobas Bayog Adobas Bayog Markus Markus Bellheim Bellheim Luka Luka Coetzee Coetzee Aku Aku Sorensen Sorensen Mikkelin kaupunginorkesteri Mikkelin kaupunginorkesteri Turku Philharmonic String Quintet Turku Philharmonic String Quintet. ”Uskonpuhdistus”-sinfoniaa selkeyttää niin ikään vibratoton jousisaundi sekä rohkea, mutta looginen temponkäsittely. Robert Schumann: Viisi kappa4.6. Avausosa onnistuu olemaan majesteetillinen juuttumatta telineisiinsä, ja furiantti-scherzossa ja finaalissa iskevät slaavilaiset rytmit tulta. La partage des eauxissa (”Veden erotus”, 1995) siitä tulee rantaan rikkoutuvien aaltojen liikkeestä kasvava runollinen visio, yksi monista elämän muuntumisen ja kiertokulun symboleista. Maxim Emeljantshev on ansainnut kannuksensa periodiyhtye Il Pomo d’Oron peräsimessä, mutta hän on nykyisin myös normaalisoittimin varustetun Skotlantilaisen kamariorkesterin johtaja. Musiikin tulkinta muuttuu jatkuvasti, eivätkä Mendelssohnin sinfoniat kuulosta nykyään samanlaisilta kuin Karajanin tai Sawallischin aikoihin. Ranskan Kansallisorkesteri, johtajana Alexandre Bloch, Ranskan radion filharmoninen orkesteri, johtajana Peter Eötvös. Joskus tuntuu, ettei mikään vanhene niin nopeasti kuin uusi musiikki. Niin hienosti kuin radiofilharmonia soittaakin, jousisto ei aina pärjää fortissimorutistuksissa vaskille. R ONDO C LASSIC 5|2024 63 CD | Radiofrance FRF071. Sinfoniat nro 7 ja 8. Linn CKD 667. Siinä uppoudutaan ranskalaisen musiikin Couperinista Debussyhin ja Messiaeniin ulottuvan vivahdetajun ja hetkessä elämisen perinteeseen. Saksalaiset radio-orkesterit ovat viime vuosina kehittyneet suorituskykyisiksi ja soinniltaan kultivoituneiksi yhtyeiksi. Kuuluvin ero on syntynyt historiatietoisesta musiikintulkinnasta, jota Mendelssohn itsekin aikanaan edusti nostaessaan Bachin suurteokset unohduksista. 1947) on edustanut ranskalaista spektraalimusiikkia, joka 1980-luvulla suuntasi myös monia suomalaismodernisteja. Skotlantilainen kamariorkesteri, johtajana Maxim Emeljantshev. . . ákin suosituimpiin ja saavat Inkiseltä ja orkesterilta innostuneet tulkinnat, jotka konsertissa kuultuna saisivat repäisevät aplodit. SWR Music SWR19130cd. Perusklassikoita levytetään yhä, vaikka katalogeissa on näytteitä kymmenittäin, ellei sadoittain. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Brahms Johannes Brahms: Sellosonaatit 1–2. Soitto on iskevää ja tuoretta, mutta ylellisin silaus soinnista ja yksityiskohdista vielä puuttuu. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Dvo?ák Antonin Dvo?ák. . Sen vuoksi Murailin teokset istuvat hyvin kotimaisiin, Saariahon ja Lindbergin musiikkiin tottuneisiin korviin. Pietari Inkinen on levyttänyt Dvo?ákin sinfonioita Saarbrückenissä ja Kaiserslauternissa toimivan Saksan radion filharmonian kanssa, joka tunnettiin aiemmin Lounais-Saksan radion eli SWR:n sinfoniaorkesterina. Etenkin seitsemäs sinfonia sytyttää Inkisen ja orkesterin ruudikkaaseen mollidraamaan. ANTTI HÄYRYNEN Mendelssohn Felix Mendelssohn: Sinfoniat nro 3, ”Skotlantilainen”, ja nro 5, ”Uskonpuhdistus”. Deutsche Radio Philharmonie, johtajana Pietari Inkinen. Spektraalimusiikki on toisinaan typistetty yläsävelsarjojen analyysiin pohjautuviksi harmonianäytöksiksi, mutta Murailin käsissä suuresta orkesterista tulee suuri, kiemurteleva ja värähtelevä saundikone. ”Varjojen maassa” (Terre d’ombre, 2004) rikkaasta ja sähköisesti tehostetusta orkesterisaundista syntyy scifimäinen seikkailu harmoniseen geologiaan. Myös kahdeksannessa sinfoniassa on hieno dramaattinen jännite, mutta teoksen hersyvä melodisuus ja uhkea sointi jäävät sivummalle. ta kuullaan teoksen kolmas versio, mutta vähintään yhtä suurta iloa tuottavat harvinaisemmat teokset, jotka näissä esityksissä nousevat uuteen loistoon. Merihenkinen scherzo virtuoosisine klarinetteineen ja käyrätorvineen on tour-de-force. . Wihuri-säätiön viimeisimmän Sibelius-palkinnon saanut Tristan Murail (s. Vaikka median taipumuksena on juosta viimeisten villitysten perässä, alkaa takavuosien saavutuksista hiljalleen siivilöityä esiin aikaa uhmaavaa taidetta
HARRI KUUSISAARI Händel Georg Friedrich Händel: Viulusonaatit. Kamarimusiikki ymmärretään usein huomaavaisen vuoropuhelun taiteeksi ja aisteja valpastuttavien nyanssien hienosäätelyksi. sekä cembalisti Steven Devine (Jacob 64 R ONDO C LASSIC 5|2024 CD letta kansanlaulun tapaan. 14.00 Carita Holmström, Trio Flamme, Esko Grundström 8.6. E-molli-sonaatin draama on tummaa ja vakavaa, ja brahmsilaisittain impulsiivista. Levyn seitsemän sonaattia, yksi sonatiini oratoriosta Il trionfo del Tempo ja erilliset sonaatinosat ovat syntyneet pitkin Händelin uraa, usein muiden projektien sivutuotteina. Sony Classical. ANTTI HÄYRYNEN Chopin Frederic Chopin: Balladi nro 4 f, Impromptut nro 2 Fis ja nro 3 G, Barcarolle Fis, sonaatti h. www.musikvidhavet.f @musikvidhavet i ENNAKKOMYYNTI: www.netticket.f ja K-Market Lantis LIPUT OVELTA TUNTIA ENNEN KONSERTTIA i C M Y CM MY CY CMY K Rondo_60x297mm.pdf 1 3.4.2024 9.21. SOVINTO INKOON KIRKKO, KLO. Kirckman 1756) soittavat levyllään Händelin kaikki viulusonaatit, mutta mistään yhtenäisestä kokonaisuudesta ei ole kyse. Janne Mertanen on ainut suomalainen pianisti, joka levyttää Chopinin keskeisintä ohjelmistoa Sonyn tapaiselle kansainväliselle RAKKAUS 7.-9.6.2024 INGÅ | INKOO 7.6. Ronald Brautigamin soittama Streicher-fortepianon (1868) kopio tarjoaa tavallista laajemman sointipaletin, mutta on jäädä vajaaksi fortissimoissa. Sitä täydentävät mainiosti Schumannin Fünf Stücke im Volkston, näyte viattomammasta, mutta ei vähemmän runollisesta saksalaisromantiikasta. No, ei tässä. Levyn kaksi klassikkoa ovat Poulencin klarinettisonaatti ja Bartókin Kontrastit. DAS HIMMLISCHE LEBEN INKOON KIRKKO, KLO. Yleensä näissä sonaateissa saa pelätä, että sello-osuus jää tuhdin pianosatsin jalkoihin, mutta nyt tilanne on – osin äänityksen ansiosta – miltei päinvastoin. Christian Poltéran Stradivarius-sello sytyttää molemmat teokset tunteikkaisiin liekkeihin: ylärekisteri kajahtaa kuin oopperatenorilla, mutta varsinainen voima ja paatos tulevat mureana soivasta alarekisteristä. 19.00 Lohjan Kaupunginorkesteri, Jukka Untamala, Helena Juntunen, Emil Holmström 7.6. H-molli-sonaatissa painottuvat lyyriset sävyt, mutta Mertanen ottaa silti kokonaismuodon hienosti haltuun, ja finaalin kaarros h-mollista H-duuriin etenee jäntevästi. . TÄMÄ TUOKSUVA MAA BÅGASKÄR, MERIPELASTUSSEURAN TOIMINTAKESKUS, KLO. 11.00 Carita Holmström, soolo Vapaa pääsy! 8.6. 18.00 Eriikka Maalismaa, Riitta Pesola, Emil Holmström 9.6. Musiikin sotkuisen alkuperän ei pidä hämärtää sitä tosiasiaa, että teokset ovat sulavaa ja melodista barokkiviihdettä. Tarina kehkeytyy vaihe vaiheelta sisäisen kerronnan, ei ulkoisen näytöshalun ehdoilla. MUSIIKKIHARTAUS FAGERVIKIN KIRKKO, KLO. Béla Bartók: Kontrasteja, Burleski. Asetelma tuo romanttisiin teoksiin todellista kamppailun tuntua. Bojan ?i?i?, barokkiviulu, Steven Devine, cembalo. Rubato ei koskaan vetisty liioitteluksi vaan antaa musiikille joustavan hengityksen. Delphian DCD34304. Klarinettisonaatissa korosmerkille. Mutta tekninen taso on noussut niin, että lukemattomat hyvinkin nuoret virtuoosit soittavat näitä teoksia teknisesti aivan suvereenisti. Vähän myöhemmin aikalaisraportit kertovat hänen ohjeistaneen Roomassa Arcangelo Corellia viulunkäsittelyssä, joten Händelin asiantuntemusta viulusäveltäjänä ei tarvitse ihmetellä. Paul Schonfield: Klarinettitrio. 18.00 Tuuli Lindeberg, Petri Kumela Vapaa pääsy! Taiteellinen johtaja Emil Holmström. 21.30 Tero Latvala, Tuomas Harri, Emil Holmström 8.6. Christian Poltéra, sello, Ronald Brautigam, piano. Äänitys toistaa musiikin sellaisena, kuin se soi esittäjiensä korvissa. . . MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI INKOON KIRKKO, KLO. BIS 2427. Pelkistynyt tyyli tulee esiin jo f-molli-balladin alussa, joka soi koruttoman surumielisesti. 15.30 Tuuli Lindeberg, Petri Kumela 9.6. JAZZIA TORILLA BISTRO LANDE, KLO. Kahdessa impromptussa alkaa tulla esiin tietty soinnillinen tasapaksuus, mutta Barcarolle Fis osuu nappiin hellässä keinunnassaan ja aineettomissa näyissään. . Serban Nichifor: Klezmer-tanssi. Alpha 772. ja Devine kaivavat kappaleista esiin Händelin näyttämöllisen eleganssin ja draaman tajun. . ?i?i. Mertasen valttina ei olekaan pianistinen osaaminen sinänsä, jos sillä tarkoitetaan taiturillisuutta, voimaa ja nopeutta, vaan kokemuksen kautta sisäistynyt tyylitaju ja eleganssi. Valitut teokset kestävät käsittelyn verraten hyvin, ja varmaa on, etteivät esitykset jätä ketään kylmäksi. . Mestarin puumerkki löytyy melkein jokaisesta numerosta. F-duuri-sonaatissa tunneilmaisu on hienostuneempaa, barokkisten mallien mukaisesti etäisempääkin. . Hänellä on luontainen fraseerausaisti ja melodian kannattelun kyky, jossa jokainen juoksutus ja säestysäänikin yhtyy lauluun. MUSIIKKIA FAGERVIKIN RUUKILLA FAGERVIKIN RUUKIN VANHA VILJAMAKASIINI, KLO. Kilpailu pianomusiikin klassikoiden parissa on tietenkin armoton, eikä tässä kannata legendojen levyjä ottaa vertailuun. ANTTI HÄYRYNEN Poulenc Francis Poulenc: L’Invitation au chateau (osia), Klarinettisonaatti. Patricia Kopatshinskaja, viulu, Reto Bieri, klarinetti, Polina Lestshenko, piano. Toisin sanoen erittäin väkevästi, ellei suorastaan päällekäyvästi. Suomeenkin odoteltu barokkiviulisti Bojan ?i?i. Patricia Kopatshinskajan, Reto Bierin ja Polina Lestshenkon trio soittaa ohjelmansa kuin oltaisiin kuukauden kestäneen kamarimusiikkijuhlan loppukonsertin kolmansilla jatkoilla. Händel muistetaan muusikkona cembalotaituruudestaan, mutta hänen ensimmäinen työpaikkansa oli viulupultissa Hampurin Gänsemarktin oopperassa. Kuusi viulusonaattia julkaistiin ilman hänen lupaansa vuonna 1733 opusnumerolla 1. Brahmsin kaksi sellosonaattia tulevat säveltäjäuran vastakkaisilta laidoilta
Fritz Kreisler: Sicilienne et Rigaudon Francoeurin tyyliin, Prelude ja Allegro Pugnanin tyyliin. . Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 129 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehti tilaus 64,50 € Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!. ANTTI HÄYRYNEN Souvenir Souvenir. Matka vie jonnekin aikaan ennen sotia, Fritz Kreislerin, Misha Elmanin tai Vasha Prihodan kaltaisten viulistilegendojen seuraan. Niccolo Paganini: Mooses-fantasia. Kotimaisen mausteen viuluminiatyyrien helminauhaan tuovat Merikannon ”Hidas valssi” ja Järnefeltin Kehtolaulu. 72/2. Erik Nygård, viulu, Folke Gräsbeck, piano. Erik Nygårdin ja Folke Gräsbeckin Souvenir-levy on kuin hyppy aikakoneeseen. Pääosassa on Nygårdin antelias ja lämmin, tunteikkaasti vibreeraava viulusaundi, vaikka virtuoosinumeroissa kuuluvat toisinaan kivuliaat asemanvaihdot ja pienet jarrutukset oikein vaikeissa paikoissa. Myös Nygårdin ja Gräsbeckin tulkinnat tuovat mieleen vanhat hyvät ajat. Ohjelmasta syntyy vanhan hyvän ajan salonkija encore-numeroiden hittikimara, jossa laajin kokonaisuus on Pavel Kohanskin sovitus Manuel de Fallan espanjalaisista kansanlauluista. 10.5.2024 HAKEMUKSET jukka.kumpulainen@pkmo.fi tai Pohjois-Kymen musiikkiopiston hallitus Varuskuntakatu 11E, 45100 Kouvola Lisätietoja: www.pkmo.fi/yleista rehtori Jukka Kumpulainen p. ANTTI HÄYRYNEN www.pkmo.fi Pohjois-Kymen musiikkiopisto pohjois_kymen_musiikkiopisto TULE MEILLE TÖIHIN! Julistamme haettavaksi: ALTTOVIULUNja VIULUNSOITON OPETTAJA vakinainen toimi 1.8.2024 alkaen REHTORI toistaiseksi voimassaoleva työsuhde 1.12.24 alkaen HAKUAIKA 15.3. Paul Schonfieldin klarinettitriossa (1990) riehakkuus pohjautuu juutalaiseen klezmer-musiikkiin, kuten loppuvetona kuultavassa Nichiforin tanssissakin. Odotettu uutuus musiikin perusteiden opetukseen! Nuottitaito 1-3 E D U M U S I C A N T T I . Pablo de Sarasate: Malagueña. . F I tuu 1920-luvun ilakoiva ote, vaikka teos olikin säveltäjänsä viimeisiä vuodelta 1963. 0400 151 998 Tieto ja tunne samassa paketissa. . Manuel de Falla: Suite populaire espagnole, La vida breve: Tanssi. Fuga 9489. Historiakuvaa vahvistavat Kreislerin 1700-luvun tyyliin säveltämät teokR ONDO C LASSIC 5|2024 65 CD set, joiden romanttiset koordinaatit kuulostavat nykyään ilmeisiltä. Samoin Bartókin Kontrasteissa unkarilaisen verbunkos-musiikin draama on jännitetty kireimmilleen, ja Kopatshinskaja sytyttää viuluosan liekkeihin. Emotionaalinen kohdevalo osuu näissä kappaleissa viulistiin, mutta Gräsbeck ei ole pelkkä passiivinen perässähiihtäjä vaan takaa kaikkien kappaleiden elegantin muotoilun. Armas Järnefelt: Berceuse. Antonin Dvo?ák: Slaavilainen tanssi op. Ohjelmaa on pippuroitu näytteillä Poulencin musiikista Anouilhin ”Kutsu linnaan” -näytelmään. Levy on nappivalinta taiteelliseen vapunviettoon. Oskar Merikanto: Valse lente
Thorvaldsdottir: Catamorphosis, Strauss: Neljä viimeistä laulua, Strauss: Alppisinfonia. Paviljongissa. Carelia-salissa. Sara Ferrández, alttoviulu. 23.5. , 25.5. 12.5. Olivero: Adagio, Ravel: Pianokonsertto G, Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A. Bram van Sambeek, fagotti. Mitsuko Uchida, piano. Erkki Lasonpalo, joht. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 16.5. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 8.5. Tarkiainen: The Seasons of Love (ke.), Mozart: Viulukonsertto nro 1 B, Samuel Ahonen: Castanets (ke.), Farrenc: Sinfonia nro 1. ja 17.5. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 5.5. Britten: Sinfonia da Requiem, MacMillan: Pasuunakonsertto, Mendelssohn: Sinfonia nro 3 ”Skottilainen”. Meagan Miller, sopraano, (Magna Peccatrix), Helena Juntunen, sopraano, Sanna Iljin, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Tommi Hakala, baritoni, Nikolai Schukoff, tenori, Tómas Tómasson, basso. Promenadisalissa. Helena Juntunen, sopraano, Virpi Räisänen, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Andrew Foster-Williams, basso. PORI SINFONIETTA 23.5. Tomas Djupsjöbacka, joht. 24.5. Sibelius: viulukonsertto ja neljäs sinfonia, alkuperäissoittimin. Konopi?ski, klarinetti. Musiikkikeskuksessa. Musiikkitalossa. Olli Mustonen, piano. Nathanaël Iselin, joht. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 12.5. Musiikkitalossa. OULU SINFONIA Madetojan salissa 10.5. Dvo?ák: Sarja oopperasta Rusalka, Dvo?ák: Viulukonsertto a, Dvo?ák: Sinfonia nro 8 G. Manfred Honeck, joht. Dima Slobodeniouk, joht. Debussy: Sarja oopperasta Pelléas ja Mélisande, Bartók: Siniparran linna. 31.5. Ulrike Hofbauer, sopraano. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 5.5. Augustin Hadelich, viulu. Dominante, Juhlakuoro. ja 23.5. Viron filharmoninen kamarikuoro. Christoph Poppen, joht. Beethoven: Sinfonia nro 9. Pekka Kuusisto, joht. Tuuli Lindeberg, sopraano, Pihla Terttunen, altto, Matteo Lippi, tenori, Arttu Kataja, baritoni. Alain Altinoglu, joht. KYMI SINFONIETTA 15.5. Bach: Partita no 2, Ligeti: Musica Ricercata. Beethoven: Sinfonia nro 9 d. Stefanelli: Hypnos, Korngold: Märchenbilder, Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3. 17.5. Duo Tiksola. Barokkimusiikkia. Alberto Hold-Garrido, joht. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa. Tarkiainen: …ja alkoivat laulaa, Gismonti: Frevo, Palhaço. Marjukka Tepponen, sopraano, Kevin Greenlaw, baritoni. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI 19.5. kuoro, Latvian radion kuoro, Helsingin kamarikuoro, Musiikkitalon kuoro. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 16.5. Timo Rautiainen, laulu, kitara, buzuki, Ville Ojanen, viulu, alttoviulu, mandoliini, buzuki, harmoni, piano, Jukka Iisakkila, piano, kitara. Jorma Panulan kapellimestarikurssin oppilaat. 28. 17.5. Tapiola Sinfonietta. Whittall: Joy, uruille ja orkesterille (ke.), Beethoven: Sinfonia nro 9. suomessa soi 66 R ONDO C LASSIC 5|2024 Koonnut: HARRI KUUSISAARI TOUKOKUUN KAUSIOHJELMA 23.5. Domen Marini, joht. Dima Slobodeniouk. Ilya Gringolts, viulu. Jörgen van Rijen, pasuuna. ”Jäähyväiset Raatihuoneelle”. Kokkolan Kampushallissa. Camilla Nylund, sopraano. Andres Kaljuste, joht. James MacMillan, joht. Nora Gubisch, mezzosopraano, Johannes Martin Kränzle, bassobaritoni. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 16. Tarkiainen: Mosaics, Jaakko Kuusisto: Konsertto fagotille ja orkesterille, Brahms / Schönberg: Pianokvartetto nro 1 g. 16.5. Schnelzer: A freak in Burbank, Haydn: Sinfonia nro 101, Räihälä: Aistillinen kohtaaminen itäisessä puutarhassa. Kamarimusiikkia Villa Gyllenbergissä. © K AU PO K IK K AS. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 23.5. ja 29.5. Mahler: Sinfonia nro 8 ”Tuhannen sinfonia”. Stravinsky: Divertimento, sarja baletista Keijukaisen suudelma, Ravel: Pianokonsertto G, Skrjabin: Le Poème de l’extase. Piae Cantiones. Mahler: Sinfonia nro 2 ”Ylösnousemus”. ja 16.5. 29.5. Susanna Mälkki, joht. Debussy: Rapsodia klarinetille ja orkesterille, Berlioz: Fantastinen sinfonia. Rumon Gamba, joht. Nicholas Collon, joht. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 10.5. 17.5. 15. Eisendle: Heliosis, Musgrave: Phoenix Rising, Clyne: This Midnight Hour, Stravinsky: Tulilintu-sarja. Sibelius-museossa. Nicholas Collon, joht. Iwona Sobotka, sopraano, Tuomas Katajala, tenori, Virginie Verrez, mezzosopraano, Joshua Bloom, basso, Susanne Kujala, urut. Micha. Max Reger: Serenadi G, Villa-Lobos: Assobio a jato (’jet whistle’), Devienne: Kvartetto D, Fagerlund: Jousitrio Oceano. Ooppera-aarioita. Anu Komsi, sopraano, Dame Sarah Connolly, altto. Dalia Stasevska, joht. Jukka Iisakkila, joht. Ruut Kiiski, joht. Jukka-Pekka Saraste, joht. , 26.5. Heta Aho: Syringa, Sallinen: Cadenze, Schönberg: Fantasia viululle ja pianolle, Mozart: Klarinettikvintetto A. Beethoven: Sinfonia nro 9. 22. Tampereen Filharmoninen Kuoro. Niko Kumpuvaara, harmonikka. Stina Saari, Matti Kangaskoski, Jyrki Kiiskinen, Aulikki Oksanen, kirjailijat. Eugene Tzigane, joht. Musiikkitalossa. LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Kotkan konserttitalossa. 30.5. Viron filharmoninen kamarikuoro. Matthew Halls, joht. TAPIOLA SINFONIETTA 9.5. . Raatihuoneella. Juuli Holma ja Louna Hosia, barokkisello, Petteri Pitko, cembalo. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 8.5. Wennäkoski: Ilmakehästä, Räihälä: Biohajoava suudelma (ke.), Crumb: An Idyll for the Misbegotten, Lansky: Textures. JYVÄSKYLÄ SINFONIA 15.5. Essi Höglund, viulu. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 25.5. Seinäjoki-salissa. Cantores Minores, Ruotsin radion Toukokuun jännittävimpiä konsertteja on Suomalaisen barokkiorkesterin konsertti 25.5., jossa kuullaan Sibeliuksen viulukonsertto (solistina Ilya Gringolts) ja toinen sinfonia alkuperäissoittimin. Sibelius: Kevätlaulu, Walton: Alttoviulukonsertto, Rimski-Korsakov: Šeherazade
Tilaa musiikin oppikirjat tästä ja nyt! Toivottu suosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teorian opiskelun tähän päivään. 47,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. Musiikista sanoin ja kuvin. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Tarkemmat kuvaukset ja tilaukset sivulta https://rondo.fi/shop_02/ Ope tta ja!. (03) 225 1948, sähköposti: asiakaspalvelu@rondo.fi. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. Hintoihin lisätään toimituskulut. Soittopolku 22,00 € Tämä varhaiskasvatukseen tarkoitettu, laadukas oppikirja antaa myös pienten lasten vanhemmille runsaasti kehittäviä musiikkileikkien ideoita. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Musiikin perusteet I-IV Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Älä unohda näitä: Valmistaudu jo nyt syksyn kiireisiin
”Olin Kemissä musiikkiopiston ainoita fagotisteja. Mutta sitten olikin neljäkymmentä fagotistia koolla”, Svala kertoo. Innokkaita tulijoita löytyi, sillä fagotinsoiton opettajat ovat melko tiivis yhteisö. simmäisen kerran vuonna 2021, ja se järjestettiin viime syksynä jo kolmatta kertaa. Helposti ajattelee, että meitä ei ole kovin monta. Taustalla ovat Helsingin konservatorio ja Suomen oboeja fagottiseura yhdessä Tutti Fagotti -soitinkaupan kanssa. yhteishenkeä fagotisteille h © SH U TT ER ST O C K Ammattilaisten fagottiyhtye lyömäsoittajilla vahvistettuna. Sitten ajattelin, että ehkä muutkin haluaisivat tulla mukaan. Isommassa muodossa BassoonBeat-tapahtuma toteutui enKuvis... Sali on varattu myös ensi syksyksi. Yhteisöllisyys kantaa Mikko-Pekka Svala on itse pienen musiikkiopiston kasvatti. Se oli hieno oivallus.” Svalan mukaan toisten kohtaaminen on BassoonBeat-tapah. ”Vuonna 2019 halusin järjestää yhteissoittotapahtuman omille oppilailleni. Suomessa ei ole yhtään päätoimista fagottiopettajaa. 68 R ONDO C LASSIC 5|2024 & mestari kisälli Teksti: JOHANNA HASU ELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN fagotisti Mikko-Pekka Svala opettaa fagotinsoittoa Helsingin konservatoriossa, Itä-Helsingin musiikkiopistossa sekä Mannheimin ja Trossingenin musiikkikorkeakouluissa. Kun soittajia on vähän, ei ole myöskään luokkahenkeä, joka kantaisi nuoria fagotisteja. Talkoohenki ja Helsingin konservatorion tarjoamat tilat ovat edellytys tapahtuman järjestämiselle. Kälviän musiikkileirillä sitten huomasin, että meitä on muitakin. Tätä ongelmaa ratkaisemaan ja yhteishenkeä luomaan on koottu BassoonBeat-tapahtuma, joka sai Suomen musiikkioppilaitosten liiton Vuoden pedagoginen teko -tunnustuksen
Ja sekin on ok.” Haasteita ja ilon aiheita Svala kokee, että fagotinsoiton tilanne Suomen musiikkiopistoissa on haastava. ”Se on elämän suola.” . ”Panostakaa soittimiin ja opetusmäärään. Ajattelen, että minun roolini on puhua fiiliksistä ja kertoa myös omista kokemuksistani urani eri vaiheissa.” Svala kokee, että soitonopettajan merkitys on tavattoman suuri. Koen, että minulla on paljon tietotaitoa fagotinsoiton perusasioista, ja sitä pystyn lämmittelyissä jakamaan muille fagotisteille. ”Kälviän musiikkileirillä meillä oli paneelikeskustelu aiheesta Minustako ammattimuusikko. Hän sanookin fagotinsoiton olevan eräällä tavalla välineurheilua. Se ei sinällään ole kenenkään vika, sillä opistoilla ei välttämättä ole varaa hankkia ja huoltaa kalliita soittimia. Svalalla on muutama ehdotus musiikkiopistojen rehtoreille. ”Maassamme ei ole yhtään päätoimista fagottiopettajaa, eli kaikki toimivat opettajina jonkin muun – usein orkesterityön – ohella. 69 R ONDO C LASSIC 5|2024 tuman A ja O. Se on orkesterissa bassosoitin, mutta sille on kirjoitettu myös paljon hunajaisia soolotehtäviä. ”Varsinkin pidemmällä oleville oppilaille koen olevani enemmänkin mentori tai valmentaja. Kangasniemen Musiikkiviikot 12.-21.7.2024 www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Muutokset mahdollisia KANGASNIEMEN LAULUKILPAILU Loppukilpailussa Kuopion kaupunginorkesteri LAULAN LAULUN LEHMILLEKIN Sopraano Johanna Rusanen-Kartano ja pianisti Tuula Hällström debytoivat navetan vintillä TUUBAKIMALAINEN! Koko perheen iloinen musiikkimullistus KESÄILTA KANGASNIEMELLÄ Kurssien opiskelijoiden konsertti PUULA OHOI! Nope Oulun Nopein ja valloittavin musiikkiyhtye PÄÄTÖSKONSERTTI VUODENAIKOJEN LAULU Runollinen konsertti kertojalle ja kuorolle Helsingin filharmoninen kuoro ja näyttelijä Armi Toivanen ILTAMUSIIKIT Kurssien opiskelijoita Lipunmyynti: www.lippu.fi Koko ohjelma. Hänen täytyy tietää, mitä oppilaan elämässä on meneillään. Kun soittajia on vähän, ei ole myöskään luokkahenkeä, joka kantaisi nuoria fagotisteja haastavien vaiheiden yli.” Fagotinsoittoon liittyy myös sellaisia elementtejä, jotka vaativat opettajalta enemmän panostamista kuin monessa muussa instrumentissa. Lyhyemmällä tunnilla ehtii hädin tuskin saada rööriä soittokuntoon ja fagotin kasaan.” Mikko-Pekka Svala ei kuitenkaan ole huolissaan. Mutta tietenkin se vaikuttaa soittoharrastukseen, jos soitin koko ajan kiukkuilee.” Miten fagotisteja saataisiin lisää. Svala ajattelee, että nuorelle musiikkialan ammattia harkitsevalle yhdessä keskusteleminen ja aito vuorovaikutus voivat olla tärkeä osa ammatinvalintaa. Moni soittotekninen tieto löytyy nykyään netistä, sen tietovaranto on melko rajaton. ”Joskus leireillä opettaessa tulee vastaan oppilaita, joilla on käytössään huono instrumentti. ”He nauttivat siitä, että pääsevät kuulemaan kappaleet soitettuna ja soittamaan niitä itsekin muiden mukana.” Ammattilaisten mukanaolo on tärkeää myös oppilaille. ”Meillä on päivittäin lämmittelytreenejä ennen harjoittelua. Lyhyessä tapahtumassa ryhmäopetus on tehokas opetuksen muoto, ja oppilaat oppivat myös toisiltaan.” Yksi BassoonBeat-tapahtuman perusajatuksista on tuoda ammattilaiset ja harrastajat yhteen. ”Toisille omista asioistaan puhuminen on luontevampaa, toiset eivät halua sitä tehdä. Soitettavaksi saadaan uusia sovituksia ja sävellyksiä, joita Mikko-Pekan opiskelijat ovat tehneet. ”Fagotti on niin monipuolinen instrumentti. Svala mainitsee yhtenä esimerkkinä röörien tekemisen. Nuoret pitivät keskustelua ajatuksia avartavana ja totesivat, että näistä asioista ei usein puhuta kovinkaan konkreettisella tasolla.” Svala ajatteleekin, että haluaa omalta osaltaan tuoda soitonopetukseen puhumisen kulttuuria. Lisäksi pääsee soittamaan paljon kamarimusiikkia.” Hänen mukaansa juuri laadukas yhteissoitto on se, millä soittajia voi innostaa ja pitää mukana vaativassa harrastuksessa. Jos esimerkiksi kotona tai koulussa on haasteita, voidaan tunneilla ottaa kevyemmin. 45 minuutin soittotunti kaksi kertaa viikossa olisi optimi
Kun Rondo 6/2024 ilmestyy kesäkuun puolivälissä, festivaalikesä on jo täydessä vauhdissa. Mediavalinnoissa kyse ei ole vain kontaktimääristä vaan myös kotimaisen median elinehdoista. kännykältäsi tai tabletiltasi. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Uutisia ja arvioita kesän musiikkielämästä Suomessa ja ulkomailla päivitetään Rondon verkkosivuille rondo.fi, joilla kannattaa vierailla säännöllisesti lehtien ilmestymisen välilläkin. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Syyskauden ensimmäinen painettu Rondo 7/2024 ilmestyy elo-syyskuun taitteessa. . MATTI TUOMISTO rondo 6/2024 paneutuu festivaalien tekemiseen Norjalainen Vertavo-kvartetti esiintyy Korsholman Musiikkijuhlilla 30.7. Siinä painopiste on tulevassa konserttikaudessa: orkesterien syksyssä sekä musiikkiteatterissa ja oopperassa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 6/2024 ilmestyy 10.6.2024 R ONDO info Käsillä oleva Rondo 5/2024 luo kattavan katsauksen Suomen kansainvälisessä vertailussakin rikkaaseen festivaalitarjontaan. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö 129 € kestotilaus 77 € opiskelija Rondo Premium, 4 lehteä 4 numeroa + koko verkkosisältö 58 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 9 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 210 € kestotilaus 158 € opiskelija Rondo verkkolehtenä 86,70 € vuosi 43,50 € 6 kuukautta verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Suomen kulttuurielämän tulevaisuuden ylle kasaavat pilviä valtiontalouden säästöpaineet, jotka rasittavat musiikkielämää ja myös Rondoa, jossa eri tahot ovat vuosien ajan mainostaneet. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. yhdessä festivaalin muiden taiteilijoiden kanssa.. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Kesänumerossa perehdytään mm. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. festivaalien johtamiseen ja taustavoimiin. Vuonna 2024 lehti ilmestyy 9 kertaa. Tätä kaikkea on rondo 2024 © NIKOLAI LUND Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Kotimaisten sanomaja aikakauslehtien julkaisutoimintaa vaikeuttaa kansainvälinen kilpailu, kun Yhdysvaltain digitaalisen median jätit vievät mainonnan resursseja ”rapakon taakse”. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondo.fi -sivuston digitaalinen sisältö. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Suomi tarvitsee pätevää musiikkijournalismia, johon Rondo valtakunnallisena lehtenä panostaa. 03 225 1948 Vuonna 2024 Rondolehti ilmestyy 9 kertaa. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02 Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla
Fyysiseen vanhenemiseen suhtaudun puhdistamalla tietoisesti elämääni, sulkemalla kaiken mielestäni turhan pois keskittyen vain kannaltani olennaisiin asioihin. Kuolema on silloin kohtalo, ja se hyväksytään. Media kylvää osaltaan kuoleman viestiä kyllästäen siitä itselleen toimeentuloa, ja keskustelut ystävien kanssa luisuvat helposti ikäviin asioihin, vaikka yritetään toki olla positiivisia. Kuolema on universaali, monitahoinen käsite, joka herättää syviä tunteita, pelkoa, uteliaisuutta ja mystisiä olettamuksia. On kaksi suurta asiaa, jotka ovat ihmiskunnan loputtoman pohdinnan kohteita: Onko kuolemanjälkeistä tietoisuutta, ja onko universumissa Telluksen ulkopuolella elämää, jonka voisimme ymmärtää. Laillisesti ja eettisesti asiaan liittyy useita näkökulmia, ja vastaus oikeutukseen riippuu monista tekijöistä, kuten kulttuurista, uskonnosta, eettisistä periaatteista ja joissakin maissa itsemurhan yrittämisen suhteen lainsäädännöstä. Jokainen voi uskoa ja toivoa kuten haluaa; rakkautta on se, ettei vaadi muita uskomaan omalla tavallaan. © K AA PO H AK O LA Hakola rajalla rajattomuuteen t KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Eettisesti voi ajatella, että yksilöllä on oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. Se toi pelon eri muodot arkeemme, aloimme pelätä yhteiskuntaa ja toisiamme. Itsemurha tuntuu läheisistä helposti kostolta, mutta uskoakseni kuolema on ihmiselle hänen senhetkisten voimiensa kannalta ainoa ratkaisu, kun hänellä ei ole enää energiaa miettiä seuraamuksia. Pelko konkretisoituu varsinkin sairastumisen yhteydessä – ajattelemme, että toivottavasti tähän ei kuole. Palliatiivista hoitoa tulee sairaaloissa kehittää. Siksi olisi tärkeää tarjota asianmukaista hoitoa ja tukea niille, jotka kamppailevat näiden ongelmien kanssa, ja pyrkiä ehkäisemään itsemurhia ennalta. Eettisesti voi ajatella, että yksilöllä on oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. . Silloin on ihmisellä ja omaisilla aikaa tottua ajatukseen kuolemasta. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Pelko raastoi mielenterveyttämme. Sellaisissa kulttuureissa, joissa ei kuolemaa ajatella länsimaisella tavalla, ei sitä pelätä. Olennaista on käydä avointa ja kunnioittavaa keskustelua eri näkökulmien välillä, ottaen huomioon yksilön oikeudet, inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan arvot. Kun ihminen tieteen avulla paranee vakavasta sairaudesta, elämää sen yksinäisillä hetkillä varjostaa pelko sairauden uusiutumisesta. Seniorien kanta on empivä. Ymmärtääkseni nuoremmat ikäpolvet kannattavat enemmän eutanasiaa ja lääkärin avustamaa kuolemaa. Eutanasia ja lääkärin avustama kuolema ovat eettisesti aiheita, joissa tasapainoillaan yksilön itsemääräämisoikeuden ja yhteiskunnan eettis-moraalisten normien välillä. Ihmisen kuolema on tässä ehtoopuolen iässä ja synkässä maailmantilanteessa usein läsnä. VOIKO IHMINEN PÄÄTTÄÄ omasta kuolemastaan, on äärimmäisen monimutkainen ja vaikea kysymys. Teoksen voi lopettaa riemuun, sen voi antaa sammua pois, se voi julistaa, tapoja on monia, mutta teos loppuu, sen elinkaari saavuttaa viimeisen äänen. Sen katsotaan olevan armollinen tapa lopettaa sietämätön kärsimys, etenkin silloin, kun sairaus on terminaalivaiheessa ja mahdollisuuksia parantua ei ole. KUOLEMANPELKO ON LUONNOLLISTA. SÄVELTÄJÄ ON KUVAINNOLLISESTI tekemisissä kuoleman kanssa jokaisen teoksensa puitteissa. Kuolema on siis luonnollinen osa elämää, kuitenkin sen syvällisempi ymmärtäminen ja siihen suhtautuminen ovat olleet kautta ihmiskunnan historian ahdistavia ja henkilökohtaisia. Mietin tätä kokemusta aina säveltäessäni. Pandemia ei naurattanut. Se on itsekästä, mutta itsestä elämässä on lopulta kysymys. Filosofisessa mielessä ihmistä on aina kiinnostanut se, mitä tapahtuu ihmisen tietoisuudelle kuoleman jälkeen. ITSEMURHA ELI OMAN elämän päättäminen tietoisesti on myös arkaluonteinen aihe. Ongelma lääkäreille on samanoloinen – vaikka rinnastus on kaukainen – kuin rajavartijoiden vastuu uudessa lakiehdotuksessa: miten yksilö voi ratkaista työssään ihmisten kohtaloita saamatta vahinkoa mielelleen. Nyt kirjoitan kuolemasta. Siinä eivät auta ystävien kannustukset elää täysillä ja unohtaa ikävät asiat. Eräs itsemurhan myöhemmin tehnyt kertoi minulle, että tunne on kuin olisi veden alla ja happi alkaisi ehtyä, silloin ainut ratkaisu päästä pintaan saadakseen happea on tehdä se. On helppo ymmärtää, että kuolema on fyysisen elämän päättymistä: elimistön biologiset prosessit lakkaavat, ja henkilön tietoisuus katoaa. Lääkärien eettistä ja moraalista taakkaa ei voi lisätä. Kaikki tunnemme ihmisiä, jotka sairastuttuaan tehokkaista hoidoista huolimatta kohtaavat lopulta kuoleman. On myös tärkeää tunnistaa, että itsemurhaan liittyvä syvä epätoivo ja kärsimys ovat usein oireita mielenterveysongelmista, syvästä masennuksesta ja ahdistuksesta. 71 R ONDO C LASSIC 5|2024 ARKOITUKSENI OLI KIRJOITTAA aivan muusta. Mutta miten. Puuttuminen toisen asioihin on usein vaikeaa. Tosiasia on, että ihmiset kuolevat, kukaan meistä ei elä ikuisesti. Voi laittaa asiat kuntoon, jos siihen on voimia
PERPETUELLE Stundars, Sulva • . PÄÄTÖSKONSERTTI Vaasan kaupungintalo • . 21.00 • . CHANSON DANS LA NUIT Vaasan kaupungintalo • . LA FOLIA Sulvan kirkko • . 18.00 • . 24 / 20 € Anna-Liisa Bezrodny, Mi-kyung Lee & Øyvor Volle, viulu, Kaija Lukas & Berit Cardas, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson & Bjørg Lewis, sello, Knut Erik Sundquist, kontrabasso HAMMO / DOHNÁNYI / MOZART 28.7. 14.00 • . 16.00 • . 19.00 • . 24 / 20 € Mi-kyung Lee, Nicolas Dautricourt & Øyvor Volle viulu, Berit Cardas, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson & Bjørg Lewis, sello, Knut Erik Sundquist, kontrabasso, Päivi Severeide, harppu HALVORSEN / POE / SALZEDO / SCHUBERT 31.7. GRAVITATED Raippaluodon kirkko • . 24 / 20 € Tuuli Lindeberg, sopraano, Anna-Liisa Bezrodny, Nicolas Dautricourt & Øyvor Volle, viulu, Kaija Lukas & Berit Cardas, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson & Bjørg Lewis, sello, Knut Erik Sundquist, kontrabasso, Petri Kumela, kitara, Diana Ketler, piano HAMMO / WILLIAMS / POE / RESPIGHI 26.7. 29 / 25 € Martin Fröst, klarinetti, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Malin Broman, viulisti-johtaja BACH / HAMMO / COPLAND / WILLIAMS / DVO?AK 24.7.–31.7.2024 MIELIKUVIA | ARTISTIC DIRECTOR JAN-ERIK GUSTAFSSON 30 KONSERTTIA JA TAPAHTUMAA 8 PÄIVÄN AIKANA KOKO OHJELMA: www.korsholmmusicfestival.fi info@korsholmmusicfestival.fi • +358 40 833 2022 • Senaatinkatu 1, 65100 Vaasa. AVAJAISKONSERTTI Mustasaaren kirkko / Vanha Vaasa • . 29 / 25 € Tuuli Lindeberg, sopraano, Vaasan kaupunginorkesteri, Johannes Gustavsson, kapellimestari MOZART / RAUTAVAARA / HILLBORG / ELGAR 25.7. 24 / 20 € Jennie Kackur, nokkahuilu, Karolin Wargh, urut, Øyvor Volle, viulu, Berit Cardas, alttoviulu, Bjørg Lewis, sello FONTANA / BASSANO / CORELLI / MOZART 26.7. 19.00 • . HARMO JA MINÄ Doo-Bop Club • . 24 / 20 € Petri Kumela, kitara, Vesa Vierikko, lausunta 28.7. 24 / 20 € Iirisilona Segerstam, sopraano, Tuula Hällström, piano, Nicolas Dautricourt, Anna-Liisa Bezrodny, Mi-kyung Lee & Øyvor Volle, viulu, Kaija Lukas & Berit Cardas, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson & Bjørg Lewis, sello SIBELIUS / KUULA / MERIKANTO / MENDELSSOHN 28.7. NUORTA VOIMAA Vaasan kaupungintalo • . SOUVENIRS Tikanojan taidekoti • . 19.00 • . 22.00 • . 24.7. LASSEN VANAVEDESSÄ Ritz, Vaasa • . 19.00 • . 24 / 20 € Hannu Rantanen, kontrabasso, Sampo Hiukkanen, viulu, saksofoni, Henrik Wikström, piano, haitari, Sofia Finnilä, laulu ja tarinat MÅRTENSON 27.7. 24 / 20 € Tuuli Lindeberg, sopraano, Anna-Liisa Bezrodny, Nicolas Dautricourt & Øyvor Volle, viulu, Kaija Lukas & Berit Cardas, alttoviulu, Jan-Erik Gustafsson & Bjørg Lewis, sello, Diana Ketler, piano, Petri Kumela, kitara CHAUSSON / KORNGOLD / RANTA-AHO / POE / FAURÉ 25.7. 19.00 •