CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 K E S Ä K U U C LA SS IC 6 kares 2019 9,90 € festiv aalikesä 2019 Ohjelma t, ihmiset, taustat lawrence brownlee taistelee etnistä syrjintää vastaan Sotilassoittoa 200 vuotta Kun muusikon keho reistailee napoléon Notre-Damen urkujen kummisetänä nousi bassojen ykköskaartiin mika
RONDO06_002_Kuhmo.indd 1 16.5.2019 20.21
PE 26.7. TO 25.7.. M U S I I K K I PA I V AT M U S I C F E S T I VA L JO RO IN EN MU SIC FE ST IV AL .FI PE 19.7. TO 25.7
7 Pääkirjoitus • Mitä tehdä juhlaviikoille. Napoléon Bonapartella on ollut suuri rooli niin tämän kuin koko ranskalaisen urkumusiikin kehityksessä. 33–35 Napoléon ja urut • Notre-Damen uruissa soi historia 1700-luvulta lähtien. 68 Mestarit ja lupaukset kohtasivat: International Classical Music Awards -gaala todisti levykulttuurin voivan hyvin. Hän on soittanut myös Notre-Damen urkuja ja iloitsee siitä, että ne säilyivät ainakin pääosin palossa. Kolme muusikkoa kertoo rankoista kokemuksistaan. 30–32 Oman tien kulkija • Pétur Sakarilla on ollut erilainen tie konserttiurkuriksi. 69–73 Rondo arvioi 69–73 CD ja DVD -sivut 73 Kesäkuun kantaesitykset 74–77 Encore 74–75 Suomen musiikkikoulutuksen visio 75 Lassi Rajamaan runo 76 Jasse Varpama etäopetuksen puolesta 77 Kansanmusiikkilinja uudistuu 78–81 Radio ja TV 78–81 Yle Radio 1 ohjelmatiedot 81 Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmia 82 Palvelukortti 83 Kimmo Hakolan kolumni. 64–65 Romanien soivat identiteetit • Miritza Lundberg yhdistää romanimusiikin ja klassisen musiikin perinteet. 58–60 Legendoja lavalla • Dinu Lipatti oli pianon arkkienkeli, jonka varhainen kuolema koskettaa yhä. 4 R ONDO C LASSIC 6|2019 CL SSIC V kesäkuun Sisältö www.rondolehti.fi 57 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva. 54–56 Kuorokentän kipupiste • Suomen kuorokentän keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Kari Turunen lähtee Kanadaan. 8–19 Alkusoitto • Lawrence Brownleen haastattelu • Kaartin soittokunta juhlii • Hannu Lintu oopperaan • Pelimannimuotokuvia: Hannu Saha 21 Lassi Rajamaan piirros 22 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 24–27 Mika Kareksen haastattelu • Suomalaisten bassojen kruununprinssi johtaa myös festivaaleja Raumalla ja Eurajoella. 62–63 Jazz på svenska • Jens ja Anders Johansson ovat ruotsalaisen populaarimusiikin keskeisiä vaikuttajia. 66–68 Ulkomailta 66–67 Saariahoa Meksikossa: Kaukainen rakkaus saavutti uuden mantereen. 48–52 Muusikkojen vammat • Rasitusvammoja on monella muusikolla, mutta entä jos vamma tai sairaus vie koko työkyvyn. Hän iloitsee Suomen kehityksestä, vaikka ammattikuoron menevä aukko ammottaakin. 36–47 FESTIVAALIKALENTERI • Festivaalikesän tärkeimmät klassiset tapahtumat ja niiden ohjelmarungot. 28 Pelipöydiltä oopperaan • Erik Rousilla on ollut erilainen tie oopperalaulajan ammattiin
Khatia Buniatishvili 15.8. useita konsertteja Residenssisäveltäjä Sauli Zinovjev 13.8.|14.8.|15.8.|19.8. Trio Pohjola, Rummukainen & Piirto. Avajaiskonsertti WAGNER MAHLER SAARIAHO STRAUSS 22.8. 7.10. Michael Fabiano & Eytan Pessen 17.8. 18.8.|19.8. Pétur Sakari 19.8. 15.8.|16.8. Päätöskonsertti: Mariinski, Valeri Gergijev & Julian Rachlin 11.8. Amerikkalainen huippubaritoni Thomas Hampson avaa juhlavuoden yhdessä Dorothea Röschmannin, Klaus Mäkelän ja TFO:n kanssa. Schubertin Winterreise Ian Bostridge, tenori & Saskia Giorgini, piano 8.8. Residenssitaiteilija Sergey Malov viulu, alttoviulu & violoncello da spalla 10.-20.8. Anna-Liisa Bezrodny 15.8.|16.8. Rachlin, Mäkelä & friends 10.8. 12.8. Concerto Köln & Benjamin Appl TMJ.FI JA PALJON MUUTA! Katso koko ohjelma: Taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä Kasmir Uusitupa 11.8.|12.8.|13.8
8 R ONDO C LASSIC 6|2019 Alkusoitto KAARTIN SOITTOKUNTA JUHLII | HANNU LINTU OOPPERAAN HANNU SAHA, PELIMANNI | JYRKI LINJAMAN JOUSIKVARTETTO tulkoon musiikkiin tasa-arvo
Hän taistelee rotusortoa vastaan niin musiikkielämässä kuin koko yhteiskunnassakin, joissa ihonväri määrittää yhä liikaa ihmisten mahdollisuuksia. Tämä on ollut järkyttävää.” Brownlee on huomannut, että syrjintä oopperan rekrytoinneissa on kätketty usein sellaisiin kiertoilmaisuihin kuten että ”meillä oli vähän toisenlainen tyyppi mielessä” tai että ”ohjaaja ei oikein tiedä, miten idea mustasta prinssistä toimisi.” ”Olen törmännyt tällaiseen mm. Varsinkin spirituaaleissa on paljon vapaata koristelua, ja esitys riippuu aina mielentilasta. ”Rossini lonksahti äänelle heti kuin luonnostaan. Olen laulanut 20 vuoden ajan 46 maassa, mutten ole tavannut yhtään tummaihoista kiinnityksistä vastaavaa johtajaa.” ”Varsinkin USA:ssa kyse on pitkälle halusta tarrautua menneisyyteen ja valkoisen rodun hegemoniaan. Tämä kokemus helpotti tietä bel cantoon.” ”Koloratuureissa oleellista on tehdä myös sanat eläväksi ilmaisuksi, ei vain tykittää nopeita nuotteja. Tämä perinne on oleellinen osa meidän kollektiivista kokemustamme.” Tietenkin laulut voivat kertoa myös raadollisemmasta todellisuudesta. Kaunis ääni herätti jo varhain huomiota. Se puhuu tummaihoisen ihmisen elämästä tämän päivän Amerikassa – rakkaudesta, vihasta, uskonnosta, toivosta – ja kysyy kysymyksiä.” ”Ensimmäinen kysymys on: Amerikka, kuulen sinua, kuuletko sinä minua. Trumpin valinta presidentiksi kertoo siitä, miten moni ihminen seisoo tämän ajatuksen takana, vaikkei sitä ääneen sanottaisikaan. Voikin sanoa, etten minä löytänyt bel cantoa, vaan bel canto löysi minut”, hän muistelee. 9 R ONDO C LASSIC 6|2019 KAARTIN SOITTOKUNTA JUHLII | HANNU LINTU OOPPERAAN HANNU SAHA, PELIMANNI | JYRKI LINJAMAN JOUSIKVARTETTO AWRENCE BROWNLEEN silkkisen elegantti, notkea ja korkealle vaivatta ampaiseva tenori on 2000-luvun suuria löytöjä bel canto -oopperoiden taitajien joukossa. Silti Amerikka on kohdellut meitä kuin ihmisiä, joilla ei ole edes täysiä kansalaisoikeuksia.”. Mutta ei hätää: sain heti paremman tarjouksen Pariisista. Kyse on siitä, miten saada laulusta niin persoonallista, että tulee tunne, että musiikki on kirjoitettu sinua varten.” Nuoruuden tausta gospelien ja spirituaalien parissa antaa Brownleen mukaan hyvän pohjan bel canto -ohjelmiston vaatimalle kuviolaululle. Wienissä. Minulla menee hyvin, samoin useilla tummaihoisilla ystävilläni, ja laulamme päärooleja tärkeimmillä lavoilla. ”Niissä on improvisaatiota, äänenkäytön liikkuvuutta ja joustavuutta. Lawrence Bownlee oli mukana yhtenä esiintyjistä. ”Bel canto ei ole minulle pelkkää kaunista laulamista vaan sellaista äänen hallintaa ja musiikin kontrollia, joka mahdollistaa maksimaalisen ilmaisun. Te ks ti: H AR RI KU U SI SA AR I | Zü ric h siikkikouluun ja sitä kautta nuoren laulajan ohjelmiin Seattle Operaan ja World Trap Companyyn. elokuuta. Hän soitti trumpettia, kitaraa ja rumpuja. ”Laitoimme Damien Sneedin kanssa klassisen musiikin, jazzin, gospelin ja spirituaalin kohtaamaan kuten niin monet tummaihoiset laulajat ja instrumentalistit ovat ennenkin tehneet. Vaikka tummaihoisia laulajia on ollut huipulla lukuisia (mm. Cecilia Bartoli on esikuvani tässä.” Värillisen miehen kokemuksia New Yorkin Carnegie Hall järjesti maaliskuussa historiansa laajimman teeman, joka käsitteli siirtolaisuutta Amerikassa. Vaikka Rossini, Bellini, Donizetti ja muu kaunolaulu onkin hänen leipälajinsa, hän on pitänyt kiinni myös omasta taustastaan esittämällä afroamerikkalaisia spirituaaleja ja jazzahtavaa uutta musiikkia – kuten nimiroolia Charlie Parkerista kertovassa oopperassa. Yleisökään ei pidä meitä kummajaisina.” ”Vaikka eteenpäin onkin menty, ideaali tilanne on vasta silloin, kun musiikkielämän kaikilla tasoilla orkestereista kuoroihin, solisteista johtotasolle, vallitsee tasa-arvo ja kulttuurinen diversiteetti. ”Teos on minulle hyvin henkilökohtainen ja antaa mahdollisuuden puhua asioista, jotka todella askarruttavat minua. Olemme ylpeitä siitä kaikkine ongelmineenkin. Isä oli kuoronjohtaja kirkossa, ja siellä myös pojan musiikkiura alkoi. Musiikkiopinnot suuntautuivat Indiana Universityn Jacobs-muL LAWRENCE BROWNLEE on noussut bel canto -tenorien tähdeksi muttei unohda lähtökohtaansa tummaihoisena taiteilijana. Me tummaihoiset olemme osoittaneet lojaalisuutta maallemme – äitini veli kuoli Vietnamin sodassa. Hän konsertoi ensi kertaa Suomessa Hämeenlinnan Verkatehtaalla 23. Samainen parturi oli sotaratsuna myös niin Metropolitanin, Wienin valtionoopperan kuin monien muidenkin talojen debyyteissä. Sitä tekee etenkin jazzmuusikkona tunnetun säveltäjän Tyshawn Soreyn tekemä laulusarja Cycles of my being, jonka Brownlee kantaesitti Philadelphiassa vuonna 2017. Camilla Williams, Simon Estes, Leontyne Price, Grace Bumbry, Shirley Verret, Jessye Norman, Kathleen Battle jne.), ei tasa-arvo ole vieläkään edennyt tyydyttävälle tasolle. Tällöin pelkät taidot ratkaisevat, ja kaikilla on tie auki niiden näyttämiseen.” Gospelista pohja bel cantoon Ohiosta kotoisin oleva Brownlee tulee musikaalisesta perheestä. Aluksi hän halusi laulaa Bohemea, Traviataa ja muita herkkuja, mutta opettaja sanoi, ettei se ole hänen alaansa, ja löi Sevillan parturin nuotit eteen. Minä olen sataprosenttisesti amerikkalainen, eikä minulla ole mitään siteitä afrikkalaisiin esi-isiini. ”Kaikkea muuta”, Brownlee tuhahtaa tavatessamme Zürichissä, jossa hän lauloi toukokuussa Bellinin La Sonnambulan konserttiesityksissä. ”Ihonvärin ei pitäisi olla enää mikään kysymys, mutta kyllä se sitä yhä on – etenkin taidemaailman johtotasolla, jossa valta keskittyy valkoihoisille
Hänen roolinaan on ”olla silmät ja korvat auki maailmalle” ja myös esiintyä. Se ei välttämättä ole suoraa, kuten että minä vihaan mustia. ”Musiikki on klassisen ja jazzin fuusiota, ja säveltäjä käyttää ääniä yhtä ääripäissä kuin suuret jazztaiteilijat. Eivät he muuten tunne oloaan tervetulleeksi.” ”La bohémessa pääsimme jo lähelle ihannetta. Orkesterissa oli Birdin musiikin lainoja.” ”Charlie Parkerista ei ole juurikaan videoita, vain kuvia. Heidän käsityksensä perustuvat siihen, mitä he näkevät mediassa. Brownlee esitti sinä pääosaa eli jazzlegenda Charlie Parkeria. Se voi olla vaikka lakeja tai poliisin tapaa päättää, keitä se valitsee sakotettaviksi. Hämeenlinnassa asuva taiteilija Markku Piri kuuli Lawrence Brownleeta Pariisin oopperassa ja ihastui suurenmoiseen tenoriin. Kiinnitysten tekeminen on toisen vastuulla. elokuuta. Ohjelmassa Verdin, Bellinin ja Rossinin lauluja ja aarioita, Liztin sonetteja ja afroamerikkalaisia spirituaaleja. Mutta juuri näin kauas omasta itsestä erkaantuminen oli huikea oppimisen ja kasvamisen mahdollisuus.” Brownleen aktiviteetteihin kuuluu myös Philadelphian oopperan taiteellisena neuvonantajana toimiminen. Eli kaikkea muuta kuin minä – enhän juo edes alkoholia. Teos päättyy silti toivon tunnelmiin. Duoilta Martin Katzin kanssa on ohjelmassa 23.8.. Hän oli hiljainen, varautunut ja huumekoukussa. Lawrence Brownlee ja Martin Katz Hämeenlinnan Verkatehtaalla 23. Hän ehdotti Verkatehtaalle taiteilijan konsertin järjestämistä, ja siellä innostuttiin. Se ei onnistu, jos lavalla, orkesterissa ja hallinnossa on pelkästään valkoihoisia.” ”Tämä tuli selkeästi esiin, kun järjestimme keskustelutilaisuuden eri rotuja edustavien ihmisten kanssa. Toivottavasti pystyin edes vähän rikkomaan ennakkoluuloja.” Ooppera kaipaa diversiteettiä Cycles of m my being -sarjan musiikki on Brownleen kuvauksen mukaan haastavaa tehdä, mutta myös helppoa kuunnella. Se ilmenee eri syrjinnän muodoissa. Tämän ei pitäisi olla poikkeus vaan normi, jos ooppera haluaa levittäytyä vanhenevan valkoisen yläluokan ulkopuolelle.” . Jouduin etsimään täysin uusia puolia äänestäni ja vieläpä improvisoimaan stepsinging-tyyliin. Saksofonia en sentään joutunut soittamaan vaikka sitä huulillani pitelinkin. ”Kulttuurisen diversiteetin lisääminen on ollut tärkeimpiä päämääriäni. ”Tietenkin mukana on myös dissonansseja, sillä eihän tekstissä esiin tulevaa vihaa, tuskaa ja kärsimystä voi kaunistellen kuvata.” Sama pätee Daniel Schnyderin oopperaan Yarbird, joka sai kantaesityksensä Philadelphiassa 2015. ”Ehkä syynä on se, että näillä ihmisillä ei ole useinkaan mahdollisuutta kohdata tummaihoisten asemaa kaunopuheisen taiteilijan tarinaan samastuen. He haluavat nähdä oopperassa myös omanlaisiaan ihmisiä, samanlaista kirjoa kuin kaupungin kadullakin. Ei saa alistua vihan kierteeseen, vaan täytyy nousta, nähdä kauneus ympärillämme ja olla ylpeitä siitä, mitä olemme.” Brownlee on esittänyt laulusarjaa maan äärikonservatiivisilla alueilla kuten Utahissa täysin valkoihoiselle yleisölle, mutta yllätyksekseen vastaanotto on ollut kaikkialla myönteinen. 10 R ONDO C LASSIC 6|2019 ”Laulusarja kysyy, mikä on viha. Oopperasta on tehtävä kaikkien kaupunkilaisten, siis myös afroamerikkalaisten, aasialaisten ja latinojen asia. Päärooleissa oli valkoihoinen sekä afrikkalais-, kiinalais-, latinoja intialaisperäiset laulajat
Juhannusiltamat (vapaa pääsy) Yhteislaulua, Laura Juvonen, Aapo-Tapani Kilpelä & Erkki Korhonen 27.6. Berliinin filharmonikkojen sellisti Stephan Koncz, Jussi Vänttinen, Maija Weitz Schubert – Spohr – Mozart – Saint-Saëns – Popper 4.7. Jorma Hynninen & Pétur Sakari Merikanto – Kuula – Vierne 20.6. Kuusisto – K. Topi Lehtipuu & Ralf Gothóni Schumann: Dichterliebe – Nummi: Vuoripaimen 8.8. torstAisin klo 21 esPoon tuomiokirkossA 13.6. Onerva 22.8. Wilbye – di Lasso – Tavener – de Wert – Pizzetti – Gesualdo urkuyofestival.fi 14–39 e + toimitusmaksut, lippu.fi Musiikin ja kesäyön taikaa Kajaanissa 3.-7.7.2019 runoviikko.fi Katso koko ohjelma: www.musiikinaika.org Concordia • Chaconne • Dwell • Frises • Graal Théâtre • Light and Mirror • Poles • Semper Dolens • Signale zur Invasion & Oktophonie • Study for Life Mæland • Nordin • Saariaho • Schubert • Stockhausen • Zivkovic Barrière • Butcher • Davies • Herresthal • Hoitenga • Karlsen • Kellner • Kerikmäe • Kullberg • Kumela • Lehn • Lindeberg • Moore La Chambre aux échos • defunensemble • Uusinta Ensemble TULE KOHTAAMAAN:. klo 19 tAPiolAn kirkko Tuuli Takala, sopraano, Anu Ontronen, altto, Tuomas Katajala, tenori, Arttu Kataja, basso, Erkki Korhonen, piano ja musiikinjohto, Joel Papinoja, piano, Jussi Littunen, harmoni, Urkuyö ja Aarian festivaalikuoro tunnelmAlliset konsertit 13.6.–29.8. Jutta Holmberg, Visa Kohva & Erkki Korhonen Sibelius – Järnefelt – Merikanto – Kuula – Mozart – Verdi – Wagner – Puccini 18.7. Seela Sella, Pia Freund & Kristian Attila Sibelius – Kuula – Madetoja – Kilpinen – I. Timo Mustakallio -laulukilpailun voittajat & Tuula Hällström 1.8. Taavi Oramo Fauré – Debussy – Stravinsky 15.8. Suomen kansallisoopperan orkesteri, Virva Puumala, Stefania Saglietti, joht. Vala – L. Sylvia borin Sylvia atricapilla Acrocephalus dumetorum Urkuyö &Aaria festivaali 6.6.–29.8.2019 Taiteellinen johtaja Erkki Korhonen AvAjAiskonsertti rossini: Petite messe solennelle torstAi 6.6. Vuo Ensemble mm. Camilla Nylund, Anton Saris, Erica Nygård & Niels Burgmann Puccini – Händel – Berstein – Korngold – Widor 29.8. Aarne Pelkonen & Juho Alakärppä Schubert – Mahler – Duparc – Fauré – Sibelius 11.7. Marzi Nyman & Kalevi Kiviniemi Alain – Delerue – Nyman – Boëllmann – Willscher – negrospiritual 25.7
Jo samana kesänä keisari Aleksanteri I totesi tarkastusmatkallaan 10-miehisen soittokunnan liian hiljaiseksi ja määräsi soittajiston kasvattamisesta 25-miehiseksi. Soittokunta osallistui Suomen Kaartin mukana myös sotatoimiin: vuonna 1831 oltiin kukistamassa Puolan kapinaa – josta Chopin laati kuuluisan vallankumousetydinsä – ja Maan vanhin ammattiorkesteri on jo 200-vuotias. Näistä pitkäaikaisin oli Suomen Kaarti, joka toimi eri nimillä vuosina 1818–1905. Kaartin soittokunta viettää juhliaan Helsingissä pidettävällä festivaalilla kesäkuussa. Nykyisen Kaartin soittokunnan historia lasketaan tuohon aikaan Helsingin opetuspataljoona -nimellä toimineen yksikön soittokunnan perustamisesta keväällä 1819. 12 R ONDO C LASSIC 6|2019 AIKKA SUOMELLA ei ollut Venäjän vallan alla omaa armeijaa, venäläisten joukkojen rinnalla toimi aika ajoin myös suomalaisista koottuja yksikköjä, jotka osallistuivat maan puolustamiseen. Uudeksi johtajaksi saatiin Venäjältä pätevä Josef Twarjanski, joka toimi soittokunnan johdossa vuosisadan puoliväliin asti. Kaarti nimettiin vuonna 1829 osaksi keisarillista henkivartioväkeä, mikä heijastui myös soittokunnan arvostukseen ja resursseihin. Uuteen asemaan liittyivät myös vartiopalvelukset Pietarissa ja kesäiset Krasnoje Selon leirit, missä sotilasmusiikilla oli tärkeä rooli. v kaartin soittokunta juhlii Teksti: JUSSI-PEKKA AUKIA
Esa Ruuttunen, baritoni; Janne Valkeajoki, harmonikka; Roman Schatz, kertoja Ti 23.7. klo 21.00, Pikkukirkko, Savonlinna To 18.7. klo 15.00, Savonlinnan Tuomiokirkko Wow! Wagner! – Aarioita & tarinoita Iltapäivä Richard Wagnerin seurassa. klo 19.00, Savonlinnan Tuomiokirkko Schubert: Winterreise – Hommage à la Eero Rantala Konrad Jarnot, baritoni & Ralf Gothóni, piano La 20.7. Paateri VILDÀ, 16.-18.7. kerran järjestettävän festivaalin ohjelmassa upeita konsertteja Pielisen rannoilla, Lieksan TalliGalleriassa, Paaterin kirkossa, Kolin huipulla, Vaarinkalliolla Kolilla ja Kannaksen leirikeskuksessa Juuassa. Lieksa/Juuka/Koli Kesätanssit suuren tango-orkesterin tahdittamana, 25.7. Lieksa Laura Annika Quartet, 11.-12.7. klo 15.00, Melartin-sali, Savonlinna Chopinin kauneimmat pianoteokset I-IV Mei-Ting Sun, piano Pe 12.7. klo 15.00, Melartin-sali, Savonlinna Su 21.7. Paateri Kesäkonsertit 2019 Savonlinnan Musiikkiakatemian kesän avajaiskonsertti Tuomas Katajala, tenori & Kristian Attila, piano To 4.7. klo 15.00, Savonlinnan Tuomiokirkko Ma 15.7. Tallari & J-P Piirainen, 25.6. 12. klo 14.30, Savonlinnan Kulttuurikellari In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: www.savonlinnamusicacademy.com Liput ennakkoon: Savonlinna Music Academy .fi nettilippu ku va : Ju kk a Le ht in en ku va: Mii a Närk ki. klo 15.00, Melartin-sali, Savonlinna “JOUEZ! – Molièren matkassa” Elina Mustonen; näyttelijä ja cembalo La 6.7. Juuka/Lieksa Ortodoksinen psalmikvartetti, 14.7. Vuonislahti Trio Tanguango, 3.8. KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI OHJELMASSA MM. klo 18.00, Kerimäen kirkko Kamarimusiikin helmiä Kyoko Hashimoto, piano; Mark Gothóni, viulu; Marko Ylönen, sello Ti 16.7
”Pahinta, mitä sille voisi tapahtua, olisi jämähtäminen yhteen pisteeseen, sillä se on jatkuvasti elänyt saamalla vaikutteita historiasta ja ympäröivistä kulttuureista. ”Ala-Könni myi minulle yhden kanteleistaan, ja sain vaimoni suvusta vielä toisen. ”Ei todellakaan onnistuisi päästä tänä päivänä puhumalla yliopistoon!”, Saha nauraa. Pian into syveni niin, että jätin muut soittimet syrjään. Kantelehan on oikeastaan soitinperhe, johon kuuluu suuri määrä soittimia 5-kielisestä konserttikanteleeseen.” Opinnot avasivat kesätyöt Kansanmusiikki-instituuttiin, josta heti valmistumisen jälkeen löytyi vakituinen työpaikka. Arkistomateriaalin saatavuus ja runsaus ovat kuitenkin mahdollistamassa yhtä suomalaisen kansanmusiikin parhaista puolista: kun tunnemme tradition moninaisuuden, on toistensa matkijoita varsin vähän.” Sahan omissa suunnitelmissa on lähivuosina, eläkeiän koittaessa, panostaa jälleen enemmän soittamiseen. ”Jokainen tekijä luo perinteen omannäköisekseen. Kaksi vuotta sitten meille ehdotettiin projektin elvyttämistä, ja ensi vuonna tulee uusi levykin.” Perinne jatkuvassa muutoksessa Kansanmusiikin tutkimus on Sahan mukaan tänä päivänä melko vaatimattomissa kantimissa, ja myös Sahan oman alma materin eli Tampereen yliopiston musiikintutkimus on lakkautettu. 2019 saakka! lippupalvelu Helanderin säätiö. ”Traditiota voisi jälleen korostaa, kun niin iso osa 2010-luvun kansanmusiikista on niistä irrallaan. Siellä Saha omaksui kokonaisvaltaisesti esimiehensä Heikki Laitisen käsitteen tutkivasta muusikosta ja musisoivasta tutkijasta. Tampere myös oli ensimmäinen kosketuspinta Sahan pitkäaikaiseen pääsoittimeen kanteleeseen, jonka äärellä on myös syntynyt muun muassa soololevy Mahla. Musiikin edistämissäätiön työsarkaani kuuluvat kaikki musiikkilajit, ja on ollut hienoa saada tehdä jälleen aivan uudenlainen ura. ”Teetin tilaustyönä 32-kielisestä kanteleesta sähköisen prototyypin, jota soitin Perhonjokilaakson tyylillä, Arto Järvelä soitti viulua ja mandoliinia pelimannityyliin, ja basisti Kimmo Känsälä sekä edesmennyt kitaristi Jussi Ala-Kuha olivat kovia rock-muusikoita. Yleisradion silloisesta sivistyshengestä voi olla kiitollinen tänä päivänä.” Opintotaival alkoi Turun yliopistossa folkloristiikalla, mutta jo ensimmäinen vuosi keskeytyi, kun keskustelu Erkki Ala-Könnin kanssa avasi ovet Tampereen yliopistoon tutkimaan kansanmusiikkia. Olimme Heikki Laitisen kanssa kuin kansanmusiikin kauppamatkustajia.” Tutkimuksellista muusikkoutta edustivat myös Primo, instituutin henkilökunnan yhtye Fedja Happo, sekä Salamakannel, joka syttyi vuonna 1983 kiinnostuksesta sähköistää kansallissoitin. ”Kävin parhaimmillaan yli 100 päivää vuodessa pitämässä soittokursseja ympäri Suomea. Tämä pätee nykyaikanakin, varsinkin kuulonvaraisesti opittavassa musiikissa.” Sahan mukaan kansanmusiikki on ennen kaikkea muuttuvaa perinnettä. Elävässä perinteessä ei tutkittava kuitenkaan lopu kesken. Jo Konsta Jylhä oli merkittävä uudistaja omien sävellystensä kautta, jotka poikkeavat huomattavasti hänen soittamistaan perinnesävelmistä.” Kuitenkin Saha haluaa painottaa perinteiden ja niiden tuntemisen tärkeyttä myös uutta kansanmusiikkia tehtäessä. ”Poissaolo kansanmusiikin tiukasta sisäpiiristä on helpottanut elämääni, sillä olen ollut vähemmän altis myös sen mukanaan tuomalle sisäsiittoisuudelle. ”On vanhakantainen ajatus, että kansanmusiikki loppui siihen, kun säveltäjät alettiin tuntea”, Saha muistuttaa. Jos olisin päättänyt aikoinaan keskittyä ainoastaan tutkimukseen, soittamiseen tai hallinnollisiin tehtäviin, en olisi saanut näin runsasta ammatillista elämää.” . Sarjalipu t myynnis sä 22.9
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Ja kolmen kuukauden tilaus ei verota liiaksi lomabudjettiasikaan! Musiikki kuuluu kesään. Rondon kesähinta: 3 numeroa + laaja verkkosisältö vain 19 € CL SS IC V M U S I I K K I L E H T I 2018 S Y Y S K U U CL ASS IC 9 20 18 9,9 € m ar ia y li pä ä pa laa mu sik aal iin uus in voi min Uu si vap aus koi tti mu siik kio pis toil le ha nn u lin nu n Ma hle riss a soi ihm ise läm än kok o kirj o Kiih keä n 60luv un pro tes tila ulu t KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Klassista modernille yleisölle. Nauti siitä enemmän Rondon seurassa.. SSIC V L Runsas festivaalitarjonta, kesäteatterit, lavatanssit, valoisat yöt kesämökillä – Suomen kesä soi monin erilaisin sävelin. Rondo Classic on lehti, josta saat paljon syventävää tietoa ja herkullisia elämyksiä kesääsi. (03) 225 1948 2
PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI. Salokoski, Total Cello Ensemble ja Torikka Virroilla! www.kesavirratsoi.fi. rajamailla LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi 21 R ONDO C LASSIC 6|2019 Robottikuoron Rajamailla 11.-14.7.2019 Mm
SSIC V L. . Elämysfenomenologiassa musiikki avaa salalokerot, menee korvien väliin ja jopa solar plexukseen. Kysytään kyllä, että voisitteko soittaa, mutta ei olla valmiita maksamaan siitä.” – Hämeenlinnaan perustetun uuden sinfoniaorkesterin, Tawastia Sinfonian, kapellimestari, kanttori Heikki Seppänen, Hämeen Sanomat 9.5.2019 ”Moni kokee ortodoksisen kirkkolaulun rauhoittavaksi, ilman uskonnollista tasoakin. Mikäli se ei miellytä, reagoin lähes fyysisesti: tuntuu, että ihon alla kiemurtelee toukkia ja rintaa puristaa. Olemme alkaneet ymmärtää Bachia paremmin. Paitsi kun sen itse valitsen.” – Viulisti, juontaja Raakel Lignell kolumnissaan, mtvuutiset.fi 27.4.2019 ”Ammattiorkesterissa soitetaan päätoimisesti. Suomen Kuvalehti 18.4.2019 ”En pysty ’toisella korvalla’ kuuntelemaan musiikkia, se vie huomioni heti. Uskallamme ja osaamme tuoda hänen ideansa esiin. Se on myös draamaa, hellyyttä ja valoa.” – Toimittaja Katri Kallionpää kolumnissaan, Helsingin Sanomat 18.4.2019 Tieto ja tunne samassa paketissa. Lavalle kokoonnutaan äänialojen mukaan eli oma kuoroporukka hajaantuu ympäriinsä. Siis ei musiikkia. ” 22 R ONDO C LASSIC 6|2019 Juhlien yhteisöllisyys ja uusiin ihmisiin tutustumisen luontevuus on upeaa. Tehtäväni on saada jokainen viikko tuoreeksi löytöretkeksi ja pitää musiikki ykkössijalla kaikissa ratkaisuissa.” – Radion sinfoniaorkesterin uudeksi ylikapellimestariksi valittu Nicholas Collon, Helsingin Sanomat 2.5.2019 ”Emme puhu työskentelystä. Aikamme taitaa olla sellaista, että ihmiset kaipaavat elämäänsä rauhoittumista ja syvällisyyttä.” – Naiskuoro Vocaliisojen puheenjohtaja Taina Torvela, Lapin Kansa 24.4.2019 ”Musiikki on parasta todella aktiivisessa yhteistyössä, jossa kaikki ovat vastuussa ja jossa voi ottaa riskejä. Sormediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Me annamme sielumme, blood, sweat and tears, penkkimuusikoille. met alkavat haamusoittaa viulunkaulalla kuulemaani melodiaa, ja ajatus katkeaa kaikesta muusta. Elovainion Uutiset 26.4.2019 ”Meillä kaikilla on oikeus olla kulttuurin näkijä, tekijä ja kokija. Sitä päättäjät eivät tahdo tajuta. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai (03) 225 1948 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € Rondo-lehden tilaajana voit liittää tilaukseesi cd-levymme, jotka ilmestyvät kuusi kertaa vuodessa. Erityistarpeisten taiteilijoiden esilläolo ja näkyminen onkin mahdollista vain, jos festarit ovat esteettömiä ja yhdenvertaisia.” – Kaikkien festari -hankkeen projektiassistentti ja esteettömyyskartoittaja Janna Maula, Iltalehti.fi 29.4.2019 ”Minut oli kutsuttu kuulusteltavaksi, sillä jäin kiinni internetin käytöstä. Ei sitä voi koota oppilaspohjalta. On pakko saada tilanne seis. Olen kranttu musiikin suhteen. Silloin toteutuu se, että musiikki ei ole se, mikä soi, vaan miksi se, mikä soi, soi niin kuin se soi silloin kun se soi.” – Kapellimestari-säveltäjä Leif Segerstam yhteistyöstään tyttärensä sellisti Pia Segerstamin kanssa, Anna 17.4.2019 ”Kokemukseni kuoron takarivissä on se, että Matteus-passio on nyt paljon kiinnostavampi. Passio ei ole vain kärsimystä. Jutustelu ventovieraiden vieruskavereiden kanssa alkaa kuin luonnostaan.” – Emerituskirkkoherra Antero Honkkila Tallinnan Laulujuhlista, jonka kaltaista ei Suomessa pääse kokemaan. Jos he olisivat saaneet selville, että soitan musiikkia, minut olisi todennäköisesti teloitettu.” – Viulisti Mouhamed Ahmad kertoo kokemastaan Isisin hallitsemassa Mosulissa
TILAUSKORTTI ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Soita 020 754 2333* Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta www.askellehti.fi/tarjous *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Postita oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Askel-lehti 6 kk vain (Irtonumerohinta 54 €) 38 € Tilaa uudistunut -lehti itsellesi tai lahjaksi. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. . + 14,9 snt/min. Askel-lehden jokainen uusi tilaus tukee yhdellä eurolla kanalayrittämistä Naisten Pankin kautta Ugandassa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. TILAAJA/MAKSAJA Rondo_6_19 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Uudistuneen Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 6 kk hintaan 38 € (norm. 54 €). Tee tilaus haluamallasi tavalla
Tässä kuussa hän pääsee ottamaan revanssin Mefistofelen roolissa, joka kymmenen vuotta sitten Savonlinnassa oli vielä liian iso pala. 24 R ONDO C LASSIC 6|2019 MIKA KARES on 40 vuotta täytettyään löytänyt bassostaan jalonjyhkeät äänikerrat. revanssin aika Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: JAAKKO PAARVALA. Kesän festivaaleja hänellä on johdossaan kaksi, Raumalla ja Eurajoella
25 R ONDO C LASSIC 6|2019
Baijerin valtionoopperasta on tullut Karekselle tärkeä tukikohta. Nyt Figarojen aika on ohi, sillä ääni on syventynyt, ja kysyntä painottuu lähivuosina vahvasti Wagneriin. Nelikymppinen eurajokelainen on noussut viime aikoina all round -bassosta lavojen jyhkeäsointiseksi valtiaaksi. Ensi kaudella hän debytoi Musorgskin Hovanštšinan Ivan Hovanskina Berliinin valtionoopperassa, ja tänä kesänä häntä kuullaan Salzburgin festivaaleilla Adriana Lecouvreurin konserttiesityksissä sekä itse piruna Stuttgartin oopperan uudessa tuotannossa Boiton Mefistofelestä. Eikä kyse ole pelkästään äänestä”, hän miettii. Silloin mentiin niillä eväillä mitä käytettävissä oli, ja asiaa on turha jälkeenpäin pureksia. Kerrankin Lorin Maazel läksytti minua La Traviatan sivuroolissa, että miten kehtaankaan huutaa, kun nainen tekee vieressä kuolemaa. Debyytit Lontoossa, Milanossa, Pariisissa ja Wienissä menivät hyvin, ja jatkosta neuvotellaan. Joku Verdin Simon Boccanegran Fiesco, jota tein juuri Pariisissa, istuu äänelleni täydellisesti, ja toivon voivani laulaa sitä vielä pitkään”, hän puntaroi. Kielitaitokin on tärkeää.” ”Nuori basso laulaa helposti yhdellä ja samalla volyymilla, kun ääni on saatava kantamaan. Suomalaisista Sami Luttinen teki sitä juuri Düsseldorfissa, ja Mika Kares puhaltaa paholaisen torveen kaudella 2022. ”Hagenissa on brutaali tasonsa, mutta täyttä kurkkua ”. Mutta totta kai tämä paluu täytyi tehdä, itsenikin vuoksi. Viimeiset kymmenen vuotta on takana freelancerin elämää. Miten Savonlinnan tappio 2008 kääntyi voitoksi. 26 R ONDO C LASSIC 6|2019 MATTI SALMISEN LOPETELLESSA meitä on tällä hetkellä kolme suomalaista, jotka kierrämme koko ajan ykkösketjun oopperataloja: Camilla Nylund, Karita Mattila ja minä.” Mika Kareksen huomautus ei sisällä yhtään turhaa itsekehua, sillä se on kylmä fakta. Hän masentui, piti reilun esiintymispaussin ja mietiskeli suuntaansa. Se oli välillä vaikeaa meille isommille äänille, mutta näkemyksen selkeydestä ja johdonmukaisuudesta ei ollut epäilystä.” Arki kapellimestarien kanssa voi olla toki karumpaa. ”En suuremmin edes pidä Mefistofelen roolista, ja se tuskin jää ohjelmistooni, vaikka sitä on sieltä täältä tarjottu. Kritiikit olivat varautuneita. ”Henkinen kantti lopulta ratkaisee sen, pääseekö itse huipulle. Karlsruhessa hän kävi myös laulutunneilla tärkeimmän opettajansa Ronald Hermannin luona. Tällaisen muistaa koko ikänsä.” ”Tein juuri Chicagossa Verdin Requiemin Riccardo Mutin johdolla. ”Liikkeellä on paljon fiilistelijöitä, jotka eivät viitsi balansoida vaan johtavat omiaan vilkaisemattakaan laulajiin”, Kares sivaltaa. Onhan otteeni nyt aivan toinen paitsi rooliin niin myös koko oopperan tekemiseen.” Henkinen kantti ratkaisee Kareksen oopperakoulu oli pesti Badisches Staatstheaterin solistikunnassa, jossa hän eteni asemaltaan ”viidennestä bassosta” vuoden parhaan laulajan palkinnon saajaksi. ”Olen oppinut hurjan paljon niiltä huippukollegoilta ja kapellimestareilta, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä. Kolmen vuoden sisällä tulossa ovat raskaimmat Wagnerit Parsifalin Gurnemanzia ja Jumalten tuhon Hagenia myöten. ”Ei siitä varsinaisia traumoja jäänyt. Miten päästä sille tielle, jossa noustaan isompiin taloihin ja tehtäviin. Kun joku Bryn Terfel vain seisoo eikä tunnu tekevän mitään, mutta silti tekee kaiken, kyllähän siinä ollaan perimmäisten asioiden äärellä”, Kares kuvaa. Italialainen tyyli on tie hyvään Wagner-lauluun. Matti Salminen oli pitkään roolin valtias maailmassa. Viimeksi mainittu on Karekselle henkisesti tärkeä revanssi, sillä vuoden 2008 debyytti Savonlinnan oopperajuhlilla kyseisessä roolissa osoittautui liian kovaksi palaksi. Sitä on turha laulaa, ellei löydä tekstin filosofiasta lähtevää jännitettä ja sitä harmonioiden kirkkautta, jota ilman pitkät monologit muuttuvat puuroksi.” Jumalten tuhon Hagenia pidetään ”mustan basson” tien päänä, josta ei ole paluuta. Erot ovat lähinnä tekstin käsittelyssä. Pelkkä ääni ja laulutekniikka ei riitä mihinkään ilman sivistystä ja omaa tulkintaa. Hän halusi kaikkien solistien laulavan koko ajan melkein puoliääneen. Parsifalin Gurnemanz tulee Kareksen ohjelmistoon 2021. Tekstin tulkinnan taidetta Mika Kares on laulanut lähinnä basso cantanten kategoriaan kuuluvia linjakkaita rooleja, ja vielä 2014 hän teki Tampereen oopperassa Mozartin Figaroa. ”En silti halua lukkiutua. Kokemuksen myötä huomaa, että nyanssit, fraseeraus ja tekstin esiin tuominen ne vasta ratkaisevat.” ”Kun saa työskennellä hyvien kapellimestarien kanssa, siitä ei ole paluuta. Täytin viime syksynä 40, ja se on se rajapyykki, jonka jälkeen basso vasta kunnolla syvenee. ”Se on pituutensakin vuoksi omaa luokkaansa
”Freelancerin elämässä huonoa on se, että kanssakäymiset oopperatalossa saattavat jäädä pinnallisiksi, kun kaikilla on kiire. . ”On kuitenkin hienoa tuoda festivaaleilla esiin kiinnostavia taitelijoita ja säveltäjiä. En silti vaihtaisi vapautta pois. En vaihtaisi vapautta pois. Kalenterinikin alkaa olla buukattu jo kolmen vuoden päähän”, Kares vastaa. Rauma Festivossa nostamme tänä kesänä esiin erityisesti Outi Tarkiaisen musiikkia, ja Ritari Siniparran linna puolinäyttämöllisenä ja tanssin kera on rohkea poikkitaiteellinen avaus.” Huhtikuun lopussa Kares lauloi Eurajoella ydinpolttoaineen loppusijoitusluolasto Onkalossa 450 metrin syvyydessä ja pääsi tempauksella MTV:n uutisten loppukevennykseen. Viittaako tämä siihen, että hänestä tulee joskus oopperanjohtaja. ”Ei minulla ole sellaisia aikeita. Muualla oleellisempaa on juonittelun pahuus, joka tehdään nyanssein.” Sitä ennen Kares kuitenkin astuu Berliinin valtionoopperan lavalle kesäkuussa 2020 Ivan Hovanskin roolissa. Hän on nähnyt myös oopperaelämän negatiiviset puolet kuten raaistuneen kilpailun ja reissaamisen vaikutukset ihmissuhteisiin. Boris Godunov on seuraava askel, mutta sen kanssa odotan vielä vähän. 27 R ONDO C LASSIC 6|2019 lauletaan vain yhdessä kohtauksessa. Hän mentoroi nuoria laulajia ja on perustanut omaa nimeään kantavan lastenlaulujen sävellyskilpailun ja Eurajoki Bel Canto -laulufestivaalin. Vuonna 2021 hän joka tapauksessa laulaa jälleen Tampereen oopperassa, ja tammikuussa on Bartókin Ritari Siniparran linna Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Martti Talvelan esikuva on voimallinen: miten syvälle hän meni psykologiaan ilman että se kävi äänen päälle.” Kuninkaita ja pappeja Kares on saanut tehdä jo kyllikseen. ”Sekin on tullut nähtyä, miten helposti uralta voi myös tipahtaa. Tällainen viitseliäisyys lupaa hyvää.” ”Rooli on herkullinen: miten julmurista tulee väsynyt mies, joka kuolee ivallisissa merkeissä. Tällaisessa tapauksessa on osattava sanoa ei.” Koukussa uuden oppimiseen Mika Kareksen vauhti on viime vuosina ollut hurja: matkapäiviä on kertynyt yli 300 ja rooleja 10–12 vuodessa. Tämä twistin tuominen tulkintaan on minulle tärkeää.” Koomiset roolit ovat jääneet lähinnä Ryöstö Seraljista -oopperan Osminiin. Minulla on matkustusvietti, ja olen koukussa uusien asioiden oppimiseen.”. Myös yhteydenpito läheisiin kärsii, vaikka sosiaalinen media onkin helpottanut sitä. ”Kapellimestari Vladimir Jurowski kutsui minut jo tänä keväänä luokseen Zürichiin katsomaan teos kahden kesken. ”Kyllähän se harmittaa, kun minua pidetään siellä liian kalliina, vaikka pyyntöni ovat huomattavasti alhaisempia kuin mitä saan muualla. Hän toimii myös Rauman Festivon toisena taiteellisena johtajana. Oopperataloilla ei ole tarvetta kompromisseihin, sillä ne voivat valita parhaat kaikkialta maailmasta. Organisaattorin työ on hänelle mieleen. Hän on nykyisin sinkku. Suhde Kansallisoopperaan vaikuttaa kireähköltä. Sitäkin näkee, että nuorista laulajista käytetään ensin se halpa vaihe ja sitten potkaistaan ulos”, Kares kertoo. Minulla on matkustamisvietti, ja olen koukussa uusien asioiden oppimiseen.” Suomessa basso on laulanut harvakseltaan ja lähinnä orkesterien solistina ja Savonlinnassa. Helsinki on kotikaupunki, ja metsätila akkujen lataamista varten löytyy Eurajoelta. Minikonsertti kuullaan nauhoituksena Eurajoen festivaalilla. Minua on kysytty tärkeisiinkin tuotantoihin Ruusuritarin paroni Ochsiksi, mutta se vain ei tunnu omalta. Kares tekee kuitenkin Suomessa paljon sellaistakin työtä, joissa palkkiot menettävät merkityksensä. ”Ehkä en ole koominen tyyppi. ”Papit ne pahimpia ovat! Pyhyyden kuoren takana ne ovat usein varsinaisia juonittelijoita – katsotaan vaikka Lucian, Norman ja La Favoriten hengenmiehiä. Tulee se tunne, ettei minua pidetä hinnan veroisena, vaikka huipputaloille kyllä kelpaan”, hän sanoo. ” Mika Kareksen seuraava oopperatehtävä Suomessa on Bartókin Ritari Siniparta, jota hän laulaa elokuussa Raumalla ja tammikuussa Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa. Akustiikkaa hän kehui paremmaksi kuin missään oopperatalossa ja vertasi kokemusta tippukiviluolastoon
Islantilaisbaritoni Kristján Jóhannesson Theater an der Wienin Junges Ensemblestä on ensimmäinen kiinnityksemme ulkomailta, ja tätä kansainvälistä linjaa on myös tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa.” Paikallisuutta Rousi pitää myös festivaalin olennaisena osana, ja sitä puolta tuodaan esiin mm. yhteislauluilloissa. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Rousi sai oman laulamisensa ohelle muutakin vastuuta: bassokollega Mika Kares kutsui hänet Eurajoki Bel Canton johtotehtäviin. Rousi kiittää onneaan pääsystä aina tilanteeseen sopiville opettajille, Turussa Jouni Kuorikoskelle sekä Helsingissä Seppo Ruohoselle ja Marjut Hannulalle. ”Totesin, etten aio tehdä niin kuin minulta odotetaan ja muut haluavat, vaan ihan jotain muuta. Mutta 19 vuoden iässä tilanne muuttui. Wienissä hän opiskeli useiden korrepetiittorien ja laulunopettajien johdolla, ja tällä haavaa hän työskentelee kiinnityksellä Saksassa, Ulmin teatterissa. Kesästä 2020 alkaen myös Lemin musiikkijuhlat siirtyvät Rousin johtoon, sopimuksen mukaan 2–3 vuodeksi. Naislaulajia on oppilaitoksista alkaen paljon enemmän markkinoilla kuin miehiä, jolloin kilpailu on äärimmäisen kovaa, ja päättävissä asemissa olevat voivat käyttää hyväkseen muiden unelmia. Ja silti – mikään rooli, mikään musiikki, mikään asema ei ole sen arvoinen, ei ainakaan pitäisi olla.” . yhteislauluilloissa sekä tapahtumissa nuorille ja vanhuksille. Arkeen kuului niin ikään kuorolaulu ja jo 11–12-vuotiaana läpikäydyn äänenmurroksen jälkeen myös laulutunnit. Hän on laulanut myös lied-taiteen ydinohjelmistoa, mistä hyväksi esimerkiksi käy kesän Eurajoki Bel Canton yhteydessä esitettävä Schubertin Winterreise. Rousilta irtoaa paljon mielipiteitä myös oopperamaailman kuvioista. Lisäksi – onhan se pokerimaailma henkisesti aika köyhää”, Rousi miettii. Tuohon aikaan Suomessa oli nettipelaamisen mahdollisuuksien vuoksi suorastaan pienoinen buumi sillä alalla”, Rousi muistelee. ”Suunnitelmissa on kasvattaa Eurajoen tarjontaa festivaaliviikon ulkopuolelle, ensin pääsiäiseen ja joulunaikaan. ”Kukaan ei voi avata suutaan, se olisi uran kannalta itsemurha. 28 R ONDO C LASSIC 6|2019 URKULAISSYNTYISEN Erik Rousin tie oopperalaulajaksi ei kulkenut kaikkein tutuimpia reittejä, vaikka sen alku olikin suomalaisittain tavanomainen. Tällä hetkellä yhtenä kiperimmistä kysymyksistä hän pitää naisten asemaa. t pokeripöydät vaihtuivat oopperalavoihin Teksti: MATTI LEHTONEN. Rousin mielestä metoo-kampanjalla olisi sijaa ja tilausta oopperamaailmassa mitä suurimmassa määrin. Rousi pitää paikallisuutta tärkeänä festivaalissa ja tuo sitä puolta esiin mm. ”Iso Wagner-rooli odottaa ihan nurkan takana”, Rousi vihjaa. ”Pelaaminen oli jännittävää ja taloudellisestikin mielekästä, joskin ajan mittaan peliin vääjäämättä kuuluvat tappiot tuntuivat yhä vain sietämättömämmiltä. Perheen perinteiden mukaisesti Rousi harrasti klassista musiikkia, soitti selloa ja kävi koulua musiikkiluokilla. Ryhdyin pokeriammattilaiseksi. Pääroolejakin on karttunut koko joukko, esimerkiksi Fidelion Rocco, Lentävän hollantilaisen Daland, Taika-ampujan Kaspar ja Don Giovannin Komtuuri, tosin vasta pienemmissä teattereissa, mutta suunta on nouseva. MIKA KAREKSEN aisaparina Eurajoen Bel canto -festivaalilla aloittaa hänen nuorempi bassokollegansa ERIK ROUSI. ”Mitä naiset joutuvat kokemaan miehiin verrattuna – täysin uskomatonta! Jos tilanne olisi yleisesti tiedossa, kukaan ihminen ei haluaisi tytärtään siihen tilanteeseen
Kesälukemista Rondosta! Rondon kuvakolumnistin piirroksia nyt kansien välissä. Arnold Schönberg HUBERT PARRY Elegia Brahmsille Gävlen sinfoniaorkesteri Jaime Martín, kapellimestari ODE 1314-2 KAIJA SAARIAHO True Fire • Ciel d’hiver • Trans Gerald Finley, basso-baritoni Xavier de Maistre, harppu Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari ODE 1309-2 W.A. Kirjoitettuja sanoja musiikista. 45 €) + toimituskulut 4 € ”Tuuli on puskissa vaarallisen voimakasta” on Rondon kuvakolumnistin, Sibelius-Akatemian entisen rehtorin Lassi Rajamaan piirroksista koottu proosarunokirja. MOZART Pianosonaatit K280, K281, K310 & K333 Lars Vogt, piano ODE 1318-2 SCHUMANN • SAINT-SAËNS • GLIÈRE Teoksia käyrätorvelle ja orkesterille Markus Maskuniitty, käyrätorvi • Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri Sakari Oramo, kapellimestari ODE 1339-2 ESA-PEKKA SALONEN KAIJA SAARIAHO Teoksia soolosellolle Wilhelmina Smith, sello ODE 1294-2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Teos on mainio, ajatuksia herättävä kirja kesäpäivien rauhallisiin hetkiin. (03) 225 1948 2. Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh (09) 42412420 • info@fg-naxos.fi www.ondine.net ALKUVUODEN UUTUUKSIA HUMMEL • MOZART WINTER • ROSSINI Fagottikonserttoja Jaakko Luoma, fagotti • Tapiola Sinfonietta Janne Nisonen, konserttimestari ODE 1324-2 BERND ALOIS ZIMMERMANN Viulukonsertto • Photoptosis Die Soldaten -vokaalisinfonia Leila Josefowicz, viulu • Laulusolisteja Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari ODE 1325-2 ARMAS JÄRNEFELT Musiikki elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta Gävlen sinfoniaorkesteri Jaakko Kuusisto, kapellimestari ODE 1328-2D JOHANNES BRAHMS Pianokvartetto No. sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@ rondolehti.fi KOLME TAPAA TILATA: Rondon tarjoushinta: nyt vain 39 € (norm. 1 g-molli, sov. Kuvat ovat syntyneet tekijän taskulehtiöön kertyneistä piirroksista, joiden malleina on ollut tavallisia helsinkiläisiä raitiovaunuissa, busseissa, sairaalan ja pankin auloissa, apteekeissa, puistonpenkillä, kotisohvilla, taidemuseoissa, konserteissa, kappeleissa ja kapakoissa. SSIC V L 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1
Hänellä on meneillään kaksi suurhanketta: Viernen ja Franckin koko urkutuotannon levyttäminen. Pétur Sakari on harvoja suomalaisia konserttiurkureita. 30 R ONDO C LASSIC 6|2019 po ik k eu k se ll is t en polkujen kulkija Teksti: SANTERI KAIPIAINEN
Molemmat teokset ovat Louren taidemuseossa Pariisissa. Syntyi suuri romanttinen ranskalainen urkutaide. päivänä 1804 olivat spektaakkeli vailla vertaa. Kun Napoléon vallankumouksen jälkeen antoi katoliselle kirkolle mahdollisuuden voimistua ennalleen, urkuja alettiin korjata ja rakentaa järjestelmällisesti. Etenkin urkujen pauhun kerrotaan tehneen lähtemättömän vaikutuksen tilaisuuteen osallistuneihin. Notre-Damen uruilla on kautta historiansa ollut tärkeä symbolinen merkitys. 34 R ONDO C LASSIC 6|2019 Kun katedraalin katto romahti rajussa tulipalossa huhtikuussa 2019, urut ilmeisesti selvisivät muihin tuhoihin nähden pienin vaurioin, mutta ne pitää tietysti puhdistaa ja huoltaa läpikotaisin. Siinä itsensä jo kruunannut Napoléon painaa kruunun puolisonsa Joséphinen päähän. Notre-Damen uruilla on kautta historiansa ollut tärkeä symbolinen merkitys.. Alla Davidin luonnos hetkestä kun Napoléon painaa kruunun itse omaan päähänsä. Cavaillé-Coll-urkujen voittokulku ”Napoléonin määräyksestä kirkko tuli jälleen toimintakykyiseksi ja palasi vähitellen loistoonsa, esimerkiksi pyhäpäivät palautettiin”, Kiviniemi muistuttaa. Napoléonin kruunajaiset Notre-Damessa joulukuun 4. Napoléonin suku tuli viitoittaneeksi Ranskan musiikin historiaa tavalla, joka antoi mahdollisuuden urkurakentajasuuruuden Aristide Cavaillé-Collin (1811?1899) tulla esiin käänteentekevine ja mullistavine ideoineen. Jacques-Louis Davidin vaikuttava maalaus tapahtumasta on lähes kymmenen metriä pitkä ja se valmistui vuonna 1806. Tuolloin teknisiltä ominaisuuksiltaan ja soinniltaan vallankumoukselliset Cavaillé-Coll-urut pääsivät kukoistukseensa”, Kiviniemi sanoo. Napoléonin kruunajaisten jälkeen niitä soitettiin 150 vuotta ilman, että paavi oli läsnä. Tilaisuuteen saapunut Paavi Pius VII joutui turhautuneena seuraamaan tapahtumaa taustalla ja se lieneekin ollut hänelle ja katoliselle kirkolle melkoinen arvovaltatappio. ”Napoléon asui Tuileries’n linnassa, jonka Kuninkaallisen kappelin urut korjattiin messuja varten, minkä seurauksena Ranskassa messukäytäntö aloitettiin uudestaan.” Vallankumouksen kynnyksellä Ranskassa on laskettu olleen parituhatta urkua, ja niistä suuri osa tuhoutui tai tuhottiin vallankumouksen aikana. Uusille Cavaillé-Coll-uruille sävelsivät ja niillä soittivat esimerkiksi sellaiset suuret säveltäjämestarit kuin César Franck, Charles-Marie Widor, Marcel Dupré ja Olivier Messiaen ja niillä improvisoi Pierre Cochereau. ”Rahoitus urkujen rakentamiseen saatiin pääosin kuitenkin vasta 1840-luvulta lähtien Bonaparten veljenpojan, Napoléon III:n, hallintokaudella. Vasta vuonna 1955 paavi osallistui seuraavan kerran Notre-Damessa messuun, ja tuolloin urkujen ääressä oli juuri työnsä katedraalin pääurkurina aloittanut, huikeana improvisoijana tunnettu Pierre Cochereau. Se, kuinka urut tulevat soimaan uusitussa kirkossa, on suuri kysymysmerkki, sillä ne on suunniteltu nimenomaan Notre-Damen akustiikkaan
Ohjelmassa on myös Ilkka Kuusiston säveltämä ja pari vuotta sitten kantaesitetty Aino Ackté . Kesän orkesterivieraita ovat Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Korean Chamber Orchestra, Sinfonia Lahti ja Tallinnan kamariorkesteri. Ilmajoen musiikkijuhlat 5.–16.6. Tampereen Sävelessä vierailevia kuoroja ja lauluyhtyeitä ovat Eric Ericssonin kamarikuoro, Ars Nova Copenhagen, Det Norske Solistkor, Helsingin kamarikuoro, Club for Five, Tuuletar, Tampere Cappella ja Valituskuoro. Marjukka Tepponen laulaa oopperadiivan osaa. Hän on muotoillut konsertit musiikillisiksi matkoiksi, joiden kohteina ovat mm. Kymijoen Lohisoitto 5.–9.6. www.riihimaenkesakonsertit.fi Naantalin musiikkijuhlat 4.–15.6. https://tamperemusicfestivals.fi/vocal Urkuyö ja aaria 6.6.–29.8. Yhtyelaulukilpailu, kuorokatselmus, klubit ja kurssit ovat perinteinen osa tapahtumaa. www.urkuyofestival.fi Riihimäen kesäkonsertit 4.–9.6. pianisti Oliver Triendl , sellistit Ivan Monighetti ja Young Hoon Song , viulisti Christian Altenburger , huilisti Patrick Gallois , oboisti Jean-Louis Capezzali sekä käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatkovi. Muita esiintyjiä ovat mm. laulajat Camilla Nylund , Topi Lehtipuu , Tuomas Katajala , Arttu Kataja , Tuuli Takala ja Aarne Pelkonen , pianisti Ralf Gothóni , urkurit Kalevi Kiviniemi ja Petúr Sakari , kitaristi Marzi Nyman , näyttelijä Seela Sella sekä sellisti Stephan Koncz Berliinin filharmonikoista. Solistina on pianisti Miroslav Kultishev . Festivaalilla esiintyvät mm. Taiteellinen johtaja Arto Noras on tilannut neljä kantaesitystä, säveltäjinä Olli Kortekangas , Jaakko Kuusisto ja Aulis Sallinen . Konserttiannin päättää Perttu Kivilaakson säveltämä Apocalypse-oratorio : Ilmestyskirja sekä Danten Jumalainen näytelmä ovat antaneet kehykset tarinalle, joka kertoo Naisen (sopraano Mari Palo ) ja Miehen (tenori Markus Nykänen ) matkasta maailmanlopun myllerryksessä. www.lohisoitto.fi. Kotimaisia kamarimuusikkoja täydentävät mm. Venetsia, Lappi, Saksa ja Provence – Välimeren risteilyä ja kotiseutumatkailua unohtamatta. Mannerheim -ooppera jatkaa Ilmajoella kolmatta kesää. Pääosien entinen laulajatiimi jatkaa, pääosassa Waltteri Torikka . www.ilmajoenmusiikkijuhlat.fi Tampereen Sävel 4.–9.6. www.naantalinmusiikkijuhlat.fi 37 R ONDO C LASSIC 6|2019 Pertti Kivilaakso on säveltänyt uuden Apocalypse-oratorion Ilmajoelle. Suomalainen barokkiorkesteri, Kamus-kvartetti, UMO Helsinki Jazz orchestra sekä kitaristi Petri Kumela ja sopraano Tuuli Lindeberg . Lohisoiton juhlavinta antia on Kotkan kaupungin 140-vuotisjuhlakonsertti, jossa Kymi Sinfonietta ja Pietarin Filharmomia yhdistävät rivinsä Nikolai Alexeevin johdolla. Korean kamariorkesteri on Naantalin musiikkijuhlien päävieraita. Lapin kamariorkesteri, Fibo players, sopraano Helena Juntunen , harmonikkataiteilija Janne Rättyä , pianisti Paavali Jumppanen ja saksofonisti Jukka Perko . Kapellimestarina on Jonas Rannila ja orkesterina Vaasan kaupunginorkesteri. Esiintyjinä ovat mm. Naantalin musiikkijuhlat täyttää 40 vuotta, minkä kunniaksi festivaali on antanut esimakua jo keväällä Helsingissä ja Turussa. . Riihimäen konserttisarjan taiteellisena johtajana on kitaristi Ismo Eskelinen . Espoolainen festivaali alkaa Rossinin Petite messe solennellella Tapiolan kirkossa, minkä jälkeen se siirtyy tuttuun paikkaan Espoon tuomiokirkkoon
www.urkukesa.fi Pori Organ 10.–16.6. Pariisin Saint-Sulpice kirkon urkuri Sophie-Veronique Cauchefer-Choplin improvisoi musiikin Raamatun luomiskertomukseen. Inkoon, Degerbyn ja Fagervikin kirkot ja Barösundin Walhalla, jonne on venekuljetus Inkoosta. Iitin musiikkijuhlat käynnistyy konsertilla, jossa kuullaan klassikkojen lisäksi kantaesityksenä ranskalaisen säveltäjän David Chailloun Mirages ja muuta säveltäjän musiikkia. Muita esiintyjiä ovat mm. Laura Mikkolan, Perttu Kivilaakson ja Linda Lampeniuksen uusi trio soittaa ensi sävelensä Iitissä. Muita vierailijoita ovat ranskalainen Kurt Lueders ja amerikkalainen Stephen Tharp . Pääesiintyjänä on Peter Whelanin johtama Irlannin barokkiorkesteri solisteineen, jotka tulkitsevat Jägerhornin ajan musiikkia. Tuomiokirkossa kuullaan myos kuoroja. asti tuomiokirkossa. www.lumieres.fi 38 R ONDO C LASSIC 6|2019 Iittalan musiikkijuhlat 6.–9.6. Iittalan musiikkijuhlat muistaa 150 vuotta täyttävää Armas Järnefeltiä tämän elämästä kertovalla tarinallisella konsertilla. www.iittalanmusiikinkesa.fi Helsingin urkukesä 8.6.–22.8. Suomen itsenäisyyden esitaistelijan ja Valhalla-seuran johtajan tarina antaa tilaisuuden luoda musiikillisia salonkeja, joissa pohditaan myös filosofiaa ja politiikkaa. Stenhammar-kvartetti, Wegelius kamarijouset, Isaac Rodriguez , klarinetti, Tomas Nuñez , sello, Saara Olarte , harppu ja Kirill Kozlovski , piano. www.poriorgan.fi Iitin musiikkijuhlat 12.–15.6. Konserttipaikkoina ovat mm. englantilainen urkuri-säveltäjä David Briggs , jonka säveltämässä messussa on mukana myös Porin Filharmoninen Kuoro. Ritarihuoneelle ja Suomenlinnaan sijoittuvan Valistuksenajan kulttuurifestivaalin teemana on Salainen agenttimme Jan Anders Jägerhorn . Lisäksi Johanneksen kirkossa on neljä konserttia ajalla 31.7.–21.8. Taiteellinen johtaja Laura Mikkola on muodostanut trion viulisti Linda Lampeniuksen ja sellisti Perttu Kivilaakson kanssa, ja sitä kuullaan festivaalilla. www.musikvidhavet.fi Les Lumiéres, Helsinki 15.–16.6. Noora Knuutilan suunnittelema festivaali täyttää 30 vuotta, ja ohjelman teemana on rakkaus. Runsas urkurijoukko käsittää niin suomalaisia kuin ulkomaisia taiteilijoita. Kallion kirkon esiintyjistä mainittakoon tanskalainen Vibeke Astner , ruotsalainen Ralph Gustafsson , amerikkalainen James D. Esiintyjinä ovat Kalle Virtanen , tenori, Riitta Muikku-Piirainen , sopraano ja Anna Kuvaja , piano. Meri ja musiikki 14.–16.6. Tuomas Ylinen , sello, Eero Lehtimäki , klarinetti, Risto Lauriala , piano ja Jeni Packalén , mezzosopraano. Myös näyttelijöitä on festivaalille tuttuun tapaan mukana. kalenteri F estivaali Ralph Gustafsson on Helsingin urkukesän lukuisia ulkomaisia vieraita.. Muut konsertit on teemoitettu Sibeliuksen , Argentiinan ja kuvataiteen innoittaman pianomusiikin mukaan. Koko kesän ajalle ulottuva urkutaiteen katselmus on ryhmitelty kirkoittain niin, että maanantaisin soi Kallion kirkossa, keskiviikkoisin kesä–heinäkuussa Vanhassa kirkossa ja sunnuntaisin 18.8. ja useimmissa kirkoissa vielä päiväkonsertteja vuoropäivin. Esiintyjinä ovat mm. Keski-Porin kirkon urkuja soittaa tänä kesänä mm. Hicks ja saksalainen Martin Welzel . Briggs soittaa myös improvisaatioita ja oman urkukonserttonsa solistina Pori Sinfoniettan konsertissa. www.iittifestival.fi David Briggs on Pori Organ -festivaalilla esillä sekä soittajana että säveltäjänä
Konserttisarjan tapahtumapaikkoina ovat Muroleen kirkko, Tapiola kylätalo, Sofia Magdalenan kirkko ja seurakuntakeskus Aatos. Kaikkiaan konsertteja on 30, Lieksan lisäksi Pielislahdella, Vuonislahdessa, Kolilla ja Juuassa. Kantaesityksenä on italialaisen Luigi Pecchian uusi huilusävellys. Wu Wei tuo kiinalaisen suu-urun shengin nykymusiikin palvelukseen Avantin Suvisoitossa.. Orkesterin päänumeroina ovat Rimski-Korsakovin Sheheradzade , Musorgskin Näyttelykuvat ja Tshaikovskin kuudes sinfonia. Paraisten kirkon 50-vuotiaiden Frobenius-urkujen ääressä ovat tänä kesänä Kari Vuola , Tomi Satomaa ja Marianne Gustafsson Burgmann , ja tapahtuman muita taiteilijoita ovat pianisti Mikael Kemppainen , gambisti Varpu Haavisto ja sopraano Johanna Almark . Pielinen Soi -festivaalin kesäja syyskauden ohjelmistossa nousee esille erityisesti karjalainen kulttuuriperimä. Helsinki Sinfoniettaa johtavat Erkki Lasonpalo , Santtu-Matias Rouvali ja Leif Segerstam . www.avantimusic.fi Heinäveden musiikkipäivät 26.–30.6. Juhlien residenssiorkesterin Helsinki Sinfoniettan solisteina ovat sopraano Helena Juntunen ja baritoni Juha Kotilainen . Taiteellinen johtaja, huilisti Anna Aminoff on kutsunut mukaan mm. Ortodoksisuus-teemaa esittelevät mm. sopraano Jeanine de Biquen ja baritoni Tommi Hakalan . www.heinavesimusic.fi Pielinen Soi 25.6.–18.8. www.urkupaivat.fi 39 R ONDO C LASSIC 6|2019 Irlannin barokkiorkesteri tuo valistuksenajan säveliä Les Lumiéres -festivaalille. Inge Spinette ja Jan Michiels , piano, Björn Nyman , klarinetti, Philippe Graffin , viulu, Eriikka Nylund , alttoviulu ja Tuomas Ylinen , sello. Suvisoiton taiteellisena suunnittelijana toimii sveitsiläinen kapellimestari Baldur Brönnimann . Musiikkia! Ruovesi 25.–30.6. Musiikkia viedään entistä enemmän Porvoon kaduille ja kahviloihin, joiden kuvitteellisia kirjoituksia se tulkitsee. Kesän avajaiskonsertissa Lieksassa Tallari tuo esiin unohdettua karjalaista runolauluperintöä Pielisjärveltä. Instrumentalisteista mukana ovat mm. Avauspäivänä kuullaan mm. www.musiikkiaruovesi.fi Avantin Suvisoitto 26.–30.6. Festivaali huipentuu Beethovenin Pastoraalisinfoniaan . Jukka Tiensuun teos Teoton , joka on sävelletty sen esittäjälle, sheng-virtuoosi Wu Weille . Pyhän Efraimin mieskuoro Budapestistä ja psalmikvartetti, joka laulaa Leonid Bashamakovin 12 psalmia . Konserttien teemoina ovat Clara Schumann , kuutamo, auringonlaskun värit ja venäläiset unelmat. www.pielinensoi.fi Paraisten urkupäivät 24.–27.6. Toinen päävieras on viulisti Jennifer Koh , joka soittaa oman sooloillan lisäksi Ligetin konserton solistina
Pieksämäelle ja Leppävirralle. www.sastamalagregoriana.fi Joroisten musiikkipäivät 19.–28.7. Geneva Brass Quintet ja Boston Brass ovat yhtyevieraita. Lohtajan kirkossa kantaesitetään kuorodraama Muistot eivät pala . Kari Pappinen on säveltänyt ja Jukka-Pekka Rotko kirjoittanut Ylivieskan kirkosta ja sen palosta kertovan teoksen. Taiteellisen johtajan Hannu Kiisken luoma, 25 vuotta täyttävä Total Cello Ensemble on jälleen mukana. Muita esiintyjiä ovat mm. baritoni Waltteri Torikka ja pianisti Ville Matvejeff , urkuri Pétur Sakari ja sellisti Leonardo Chiodo sekä lauluyhtye Rajaton. www.lieksabrass.fi Meidän Festivaali 28.7.–3.8. Viulisti Sinikka Ala-Leppilammen ja musiikintekijä Markojuhani Rautavaaran perustama festivaali soi Hailuodon maisemissa viidettä kertaa. www.kirkkomusiikkijuhlat.fi kalenteri F estivaali Hailuodon musiikkipäivät keskittyvät paljolti paikkakunnan kirkkoon.. Sopraano Helena Juntunen on solistina useassa konsertissa. Oulunsalo Ensemble soittaa Jackie Shinin johdolla. Tuusulanjärven maisemiin sijoittuvan festivaalin johtajuus on siirtynyt Kamus-kvartetille, ja teemana on tällä kertaa Muutos . Lied-antia jatkavat Monica Groop ja Kirill Kozlovsky sekä Virva Puumala ja Juho Lepistö . www.ourfestival.fi Hailuodon Musiikkipäivät 31.7.–4.8. Konserttipaikkoina ovat Sastamalan keskiaikaiset Pyhän Marian ja Pyhän Olavin kirkot sekä Tyrvään Pappila. Vanhan musiikin tapahtuman teemana on Rakkauden Pariisi . Waltteri Torikka laulaa sekä klassista että viihdettä, ja Jere Martikainen tulkitsee operettia. Joroisten ja Juvan lisäksi tapahtuma leviää mm. Muutoksia tutkivat mm. http://hailuodonmusiikkipaivat.fi Crusell-viikko 27.7.–3.8. Festivaali alkaa katsauksella Versailles’n musiikkiin ja Ludwig XIV :n unelmiin, joita tulkitsee ranskalainen Fuoco E Cenere -yhtye. 42 R ONDO C LASSIC 6|2019 Kesä-Virrat Soi 11.–14.7. Myös stand up -komiikkaa nähdään Bachin musiikin kera. Suomen ja Japanin kulttuuriyhteistyön 100-vuotisjuhlan merkeissä orkesterivieraaksi tulee Aichi Chamber Orchestra Nagoyasta. Alkuperäistä kartanokonsertti-ideaakaan ei ole unohdettu. Sitten vuorossa ovat tenori Topi Lehtipuu ja pianisti Mei-Ting Sun , joka urakoi useassa konsertissa ison joukon Chopinin pianoteoksia. Crusell-viikon taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen on valinnut festivaalin teemaksi fantasian. www.joroinenmusicfestival.fi Lieksan Vaskiviikko 26.7.–3.8. Sarja alkaa peräkkäisinä päivinä Tuomas Katajalan ja Soile Isokosken konserteilla. Virroilla soi seitsemässä konsertissa niin kirkossa kuin ulkoilmanäyttämöillä. www.crusell.fi Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 31.7.–4.8. Markus Fageruddin ooppera Silvia ja minä saa uuden tulemisensa Tampere biennalen kantaesityksen jälkeen, kuninkaallisina ovat jälleen Johanna Rusanen-Kartano ja Riikka Hakola . Laulukilpailut ja edellisten kilpailujen menestyjät ovat jälleen tapahtuman ytimessä. keskiaikaisiin pitoihin, hengelliseen musiikkiin, madrigaalitaiteeseen, renessanssin rakkauslauluihin ja Paganiniin . www.kesavirratsoi.fi Kangasniemen musiikkiviikot 12.–21.7. Kantaesityksenä on Lasarus Blomsterin jousikvartetto Snow . Esiintyjinä ovat lisäksi mm. huilutrio WaCava, ja Tangueros Polares -yhtye. Jaakko Kuusisto soittaa Bachin sooloviuluteoksia, ja festivaalilla kuullaan myös lastenmusiikkia ja poppia. www.savonlinnamusicacademy.com Sastamala Gregoriana 19.–27.7. oboisti Emmanuel Laville , klarinetisti Hermann Stefánsson , huilisti Andrea Lieberknecht , fagotisti Dag Jensen ja harpisti Sivan Magen . eri säveltäjien fantasiateoksia. Guardia Nueva Raimo Vertaisen johdolla esittää gospelia, ja Soile Isokoski ja pianisti Ilkka Paananen esittävät hengellistä musiikkia. Paikallisuus korostuu ohjelmissa. Konserteissa esitetään mm. Kangasniemen avajaiskonsertissa Matti Salminen kohtaa nuoret sopraanot ja taiteellisen johtajan Mikko Franckin johtaman Kuopion kaupunginorkesterin. Muita esiintyjiä ovat mm. Mika Orava esittää Bachin Tasavireisen klaveerin kirjaa , ja Harri Laakkoselta kuullaan hänen omia sävellyksiään. Marko Ylösen , Paavali Jumppasen , Julia Varadyn , Harmut Höllin ja Daniel Füeterin mestarikurssien konsertit päättävät kesän. Karita Mattilan ja Ville Matvejeffin konsertti Juvan kirkossa on Joroisten musiikkipäivien täky. Vaskiviikko täyttää 40 vuotta. Konserttien teemat jatkuvat mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Emma Salokoski & Ilmiliekki Quartet, viulisti John Storgårds , viulisti Eriikka Maalismaa , pianisti Markus Groh ja viulisti P ekka Kuusisto. Kilpailuissa vuorossa ovat pasunistit. www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Savonlinnan Musiikkiakatemia 4.7.–4.8. Esiintyjäkunta on sekoitus tuttuja mestareita ja uusia tuttavuuksia: mm. trumpetisti Rex Richardson , pasunistit Jeremy Wilson ja Peter Steiner sekä tuubisti Chris Olka . Musiikkiakatemian konserttisarjassa pääpaino on mestarikurssien opiskelijoiden ja opettajien esityksillä. Myös japanilaisista vaskimuusikoista koostuva N-Crafts -kvintetti esiintyy kahdessa konsertissaan. Avajaiskonsertista vastaa lyömäsoitinyhtye Osuma
Tom Poulson (trumpetti), Johan Ullén (urut, piano), Cecilia Zilliacus (viulu), Stockholm Chamber Brass, Tempera-kvartetti ja sopraano Sofie Asplund . Uutta suomalaista musiikkia edustavat Sebastian Hillin Peach ja Olli Mustosen Triptyykki . Jukka-Pekka Sarasteen johtamien konserttien päätösnumeroina ovat Beethovenin 9. Olli Mustonen soittaa solistina Mozartia ja Virpi Räisänen laulaa Britteniä . www.korsholmmusicfestival.fi Katrina kamarimusiikki, Ahvenanmaa 6.–10.8. Monica Groopin johtama festivaali yhdistelee lauluja kamarimusiikkia. Sopraano Tuuli Lindeberg ja harpisti Lily-Marlene Puusepp esittävät ranskalaista ohjelmistoa. Lauri Toivon 15-osainen pianoteos Earth kuullaan kantaesityksenä. ja Schubertin 6. Se on saanut inspiraationsa ko. nuori pianistitähti Beatrice Rana ja tunnettu virtuoosi Marc André Hamelin . Konsertit ovat Solhällassa ja Pyhän Olavin kappelissa. www.ekenassommarkonserter.fi Pellingin musiikkipäivät 2.–4.8. Yksi ohjelman teemasäveltäjistä on Clara Schumann , ja Geoffrey Burleson on kaivanut esiin Camille Saint-Saënsin aiemmin esittämättömiä pianosävellyksiä. Ohjelma alkaa operettija kabareesävelmillä. Mestarikurssien nuoret pianistit ovat aina oleellinen osa Mäntän ohjelmaa, ja urkujakin kuullaan. Teemana on ” Elämä – Sic vita ”, joka tulee Henry Kingin runosta. Esiintyjinä ovat mm. Taiteellisena johtajana jatkaa ruotsalainen viulisti Cecilia Zilliacus . Oman resitaalinsa antavat lisäksi mm. Solisteina ovat Päivi Nisula ja Waltteri Torikka , ja ohjaajana on Ville Saukkonen . Kantaesityksenä Isonkyrön Vanhassa kirkossa nähdään Olli Kortekankaan säveltämä Elämänkuvat . Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Vertavo-kvartetti, Erica Back , sopraano, Jaan Bossier , klarinetti, Trygve Brøske , piano, Stefan Heinemeyer , sello, Stephen Fitzpatrick , harppu, Håvard Gimse , piano, Anders Jonhäll , huilu, sekä Virva Puumalan ja Juho Lepistön lied-duo. sinfonia sekä Krausin sinfonia. Teeman puitteissa tutkitaan ihmisen elämää ja hänen kohtaloonsa vaikuttavia tapahtumia. 43 R ONDO C LASSIC 6|2019 Pianovirtuoosi Marc-Andre Hamelin opettaa mestarikurssilla ja soittaa sooloillan Mäntässä. Armas Järnefeltin 150-vuotisjuhlaa muistetaan konserteissa, ja nimikkosäveltäjäksi on kutsuttu Lotta Wennäkoski . kirkon maalauksista. https://pellinginmusiikkipaivat.fi Norjalainen Vertavo-kvartetti tuo naisenergiaa Korsholman musiikkijuhlille.. www.katrina.ax Mäntän musiikkijuhlat 1.–5.8. Pianopainotteinen festivaali P aavali Jumppasen soittamalla Bachin Die Kunst der Fugella . www.mantanmusiikkijuhlat.fi Tammisaaren kesäkonsertit 31.7.–3.8. Ruotsalainen Lill Lindfors saapuu juhlille esittämään sekä omia että muiden hittejä yhdessä kitaristi Mats Bergströmin kanssa. Uusi Helsinki -kvartetin kahdessa konsertissa Groop itse sekä pianisti Paavali Jumppanen lyöttäytyvät mukaan. Kamarimusiikkia esittävät mm. Korsholman musiikkijuhlat 25.7.–1.8. Katrina-festivaali lupaa esitellä ohjelmassaan kaikkien aikojen ”iskelmät” – madrigaaleista ja oopperahiteistä päivän euroviisuihin. Suomalaisen kamariorkesterin konserttisarja täyttää 20 vuotta, ja mukana on myös orkesterin nuorisoakatemia
”Isoista nimistä vuodelle 2020 on jo keskusteluja ja konkreettisia tarjouksiakin aloitettu. myyntikojujen paikkavuokrat, on myös aika lailla suoraan sidottu kävijämääriin ja niiden oletuksiin. Jonkinlaista tematiikkaa on historiallisesti kuitenkin Provinssissa esiintynyt paikoitellen: esimerkiksi vuonna 2007 jokaisena kolmena päivänä oli valokeilassa vahva, persoonallinen naispuolinen laulaja-lauluntekijä. Ne ovat niitä avainsanoja.” Kansanmusiikki pelaa eri säännöillä Flow’llakaan ei ole silti klassisten festivaalien kaltaista julkista teemaa – mutta Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla on. Osittain tyylillinen siirtymä saattaa juontaa juurensa järjestäjänvaihdoksesta, joka on saattanut vahvistaa kaupallista aspektia: Seinäjoen elävän musiikin yhdistys myi festivaalin oikeudet saksalaiselle FKP Scorpio -tapahtumatoimistolle vuonna 2014. Yhtä kovia ajankohtaisnimiä ei ole pääesiintyjinä kuin useina muina 2000-luvun vuosina, vaan Limp Bizkitin tai Cypress Hillin kaltaiset yhtyeet olivat huipulla jo 20 vuotta sitten. Vetonaulojen buukkaus on myös oma kansainvälinen haasteensa. Emme halua jämähtää nostalgiaan ja niihin bändeihin, joita me nelikymppiset tapahtumanjärjestäjät kuuntelimme parikymppisinä”, kertoo Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis. ”Ohjelma on eräänlainen prisma asioista, jossa hyvinkin kokeellinen taide ja musiikki yhdistyy kaikkein suurimpiin kansainvälisiin pop-tähtiin. ”Flow’ta kuratoidaan taidefestivaalien tavoin, ja sitä varten meillä on aktiivinen 7-henkinen ohjelmaryhmä”, kertoo festivaalin elävän musiikin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio. Sen lisäksi, että eri alatyylien kuuntelijat ovat tottuneet löytämään meiltä jotain heille sopivaa, niin toimimme myös tietynlaisena Pohjois-Karjalan yleisfestarina, jossa on myös isolle yleisölle radiosta tuttuja artisteja.” Vetonaulat kustantavat kulttuuritekoja Hieman samanlaisessa kulttuuritekojen ja varmojen lipputulojen ristivedossa on myös Suomen kokonaiskävijämäärältään suurin festivaali Pori Jazz. Suurista festivaaleista kaikkein selkeintä taiteellista linjanvetoa painottaa Helsingissä järjestettävä Flow Festival. Ruisrockin, Weekend Festivalin ja Tuskan edustajat eivät vastanneet haastattelupyyntöön. Kyllä tässä joutuu olemaan pikemmin pragmaatikko kuin idealisti”, toteaakin Aro. ”Toki meillä on muutamia samoja artisteja, joista kilpaillaan populaarimpien festivaalien kanssa. ”Sen lisäksi että kierrämme tutustumassa showcaseihin ja messuihin eri puolilla maailmaa, on meillä myös hyvä muusikkoverkosto, jonka kautta tulee suosituksia ja vinkkejä sekä meille että ulkomaisille artisteille päin.” Kansanmusiikkia ei Aron mainitsema buukkauskilpailu samalla tavalla Hakamäen mukaan verota. 46 R ONDO C LASSIC 6|2019 ”Teemme parhaamme, jotta Provinssin ohjelma olisi joka vuosi mahdollisimman kiinnostava, monipuolinen ja ajankohtainen.” Provinssi tuntuu tämän vuoden kattauksensa perusteella kuitenkin katsovan aiempaa enemmän nostalgiaan. Siksi tietyt määrittelevät teemat puuttuvat. ”Haluamme pystyä järjestämään festivaalit ensi vuonnakin, joten isoja riskejä ei voi ottaa. Uteliaisuus, uuden etsiminen, yllättävyys ja rohkeus. Variksen mukaan myös ”niskaan hengittävien rahoittajien” puuttuminen tuo lisää vapautta suunnitteluun, mutta realisti täytyy silti kokonaisuuden kannalta olla. Esimerkiksi tämän vuoden teema Rytmi ei tarkoita pelkkää rumpumusiikkia, vaan koetamme hakea erilaisia näkökulmia ja katsomme, mitä artistit intoutuvat teeman puitteissa tarjoamaan”, kertoo ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki. Sen kattaus sisältää niin Toton kaltaisia aikuisrock-nimiä, kokeellista jazzia kuin nousevia mustan rytmimusiikin tähtiäkin. Tätä ”kulttuuritekojen” puolta on edustanut esimerkiksi reggaen ja hiphopin nosto omalle lavalle 2000-luvun alkupuolella, ennen niiden valtavirtasuosiota Suomessa. Tänä päivänä ”rockfestivaalin” traditiota kantavista isoista tapahtumista ainoa yhdistysmuotoinen on Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämä Ilosaarirock. Aina kysytään, miksi Pori Jazzeilla on muutakin kuin jazzia: sillä saadaan aikaan sellainen kotimaisen ja kansainvälisen jazzin kattaus, jota ei muilta kotimaisilta festareilta löydy. Monella jazzin ja rytmimusiikin artistilla ei yksin olisi lipunmyyntimenekkiä niin paljon, että he välttämättä tulisivat tänne keikalle, joten kyllä niitä riskejä katetaan muulla lipunmyynnillä, eli vetonaulojen ansiosta teemme myös kulttuuritekoja”, Aro paljastaa. ”Vaikka halutaan pitää taiteellinen puoli vahvana, niin silti pitää myydä kymmeniä tuhansia lippuja. Hakamäen mukaan Kaustisen maine auttaa buukkauksissa. Niihinkin keikkoihin yritämme tuoda mukaan kansanmusiikin näkökulmaa, esimerkiksi yritämme haastaa artisteja tekemään yhteistyötä kansanmuusikoiden kanssa. Vaikka halutaan pitää taiteellinen puoli vahvana, niin silti pitää myydä kymmeniä tuhansia lippuja.. Ja Suomen sijainti on tunnetusti haasteellinen: Keski-Euroopan lyhyiden kulkuetäisyyksien päähän on helpompaa buukata kansainvälisiä artisteja, ja siksikin yleisestä saatavuudesta putoaa nimiä matkan varrella pois”, Aro kertoo. Vuodesta 2013 taiteellisena johtajana toiminut Mikkomatti Aro kertoo hallinnoivansa tyylejä erillisinä blokkeina kokonaiskattausta suunnitellessaan. Haluamme ensisijaisesti tehdä festivaalista meidän näköisemme, emme kilpailla suosittujen populaarifestivaalien ohjelmakartan kanssa.” Klassisen musiikin ulkopuolella tapahtuvilla isoilla festivaaleilla on lipunmyynti tulonlähteistä ensisijaisimpia, ja kaikki sen ohessa tapahtuvan myynnin arvo, kuten esim. . Vaikka yksikään festivaali ei salassapitosopimuksiin vedoten kertonut artistipalkkioiden suuruusluokkia, niin isoimmat nimet saattavat pyöriä tänä päivänä jopa kuusinumeroisissa summissa. Useasti modernia taidemusiikkiakin ohjelmistoon ottanut Flow tekee tänä vuonna yhteistyötä Kansallisoopperan kanssa. ”Meille on tärkeää, että haastamme itseämme uudistumaan joka vuosi. ”Yleisö on monipuolinen ja samoin odotukset. Prosessi on aikaistunut ihan viime vuosina. Hän paljastaa pääesiintyjien kaliiberin kasvaneen Flow’n aloittaessa yhteisbuukkaukset pohjoismaisten Øyaja Way Out West -festivaalien kanssa. ”Vuotuinen teema päätetään ensin, ja se toimii ohjelman suunnittelun lähtökohtana. Eurooppaan on tullut lisää festivaaleja, mutta isoon lipunmyyntiin kykeneviä tähtiä ei ole samaa tahtia syntynyt. Hänen mielestään Ilosaarirockin ideologisempi eetos näkyy eri populaarimusiikin alakulttuureissa arvostusta nauttivien, mutta radiokanavien ulkopuolisten yhtyeiden jatkuvassa edustuksessa
”Minua pidettiin koko ajan valveilla, eikä minut leikannut professori Bertalanffy poistunut kertaakaan edes vessaan. Kasvain oli niin lähellä puhekeskusta, että minua ei voitu nukuttaa, vaan leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa. Vuonna 2012 hän yritti vielä tehdä Baijerin Valtionoopperassa Wagnerin Ringiä, kun hän kuuli lavalla kolahduksen: Hänen kädessään ollut keihäs oli pudonnut, eikä hän ollut tuntenut otteen kirpoamista. Rovaniemeltä Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan vuonna 1983 opiskelemaan tullut pianisti loi itselleen parinkymmen vuoden aikana aseman kysyttynä ja luotettuna kamaripianistina ja korrepetiittorina pääkaupunkiseudun musiikkielämässä. sinfoniaa kiertueella Esa-Pekka Salosen johdolla. Heiskasella oli taipumusta jonkinasteiseen työnarkomaniaan. Pianisti muuttui kirjailijaksi Marjo Heiskasella oli hyvä pianistin ura. Olin aina tiennyt, että olen sujuvakynäinen ihminen. 51 R ONDO C LASSIC 6|2019 vakuutus, jonka ansioista hän saattoi tilata laadukkaan ambulanssikuljetuksen Zürichiin. Hän sai ensin sädehoitoa ja sitten kemoterapiaa. Kylässä ollessani liikkeeni alkoivat hidastua. Kun viikon päästä kuulo jossain määrin palautui, kuulin vääristyneesti. Saatan vielä joskus saada jonkun vanhan ukon roolin, jossa voi ontua ja kävellä kepin kanssa, mutta muuten oopperahommat ovat ohi”, Uusitalo hymähtää. ”Tavallaan kirjoittamisen aloittaminen tuli yllätyksenä, mutta ei täysin. En tykkää autoritäärisestä opettajan asenteesta. Myöhemmin samana vuonna hän oli valmistautumassa suureen Wagner-konserttiin. Leikkaus kesti yhtäjaksoisesti yhdeksän ja puoli tuntia. Juha Uusitalon motto on, että ”ei pidä jäädä tuleen makaamaan”, ja se on nostanut hänet kokonaan uudelle uralle. En meinannut saada tossua jalkaan. Hän vietti koskettimiston äärellä suuria tuntimääriä itseään säästämättä ja työn laadusta tinkimättä. Mutta sitten hän esitti Reininkultaa Wienissä ja Zemlinskyn 8. Pääsin töihin silloiseen FIMICiin edistämään suomalaisten säveltäjien asioita, mikä oli hyvin innostavaa.” ”Kun kuitenkin kirjoittaminen oli jo vienyt mennessään ja toisaalta musiikissa turhautti se, etten voinut enää itse soittaa, tein ison valinnan. Ylioppilasaineesta sain täydet pisteet ja se julkaistiin valioaineena Suomen Kuvalehdessä”, Marjo Heiskanen kertoo. Yksissä harjoituksissa Mehta tuli Uusitalon luokse ja sanoi: ”Kun olet huilisti, niin tule vähän kuuntelemaan, miten yksi paikka saadaan orkesterin kanssa menemään.” Mehta vei sitten Uusitalon orkesterin eteen ja sanoi orkesterille: ”Tässä on laulaja, joka on opettanut minulle musiikkia valtavasti!” Se oli suurelta kapellimestarilta todella merkittävä kannustus. ”Vianetsintätaulukko” pitää olla omassa päässä. Johanna Rusanen-Kartano pyysi hänet mukaan Lauluakatemian taiteelliseksi johtajaksi. Nuorelle muusikolle kokeneen vanhemman kollegan kannustuksella voi olla todella suuri merkitys. Opiskelin nuorempana aloittamani valtiotieteellisen tiedekunnan tutkinnon loppuun ja tein opetushallinnon tutkinnon. Mutta vuonna 2011 ongelmat alkoivat uudelleen. Muistan, kun Bertalanffy kuiskasi minulle leikkauksen päätteeksi: ’Juha, saimme kaiken pois.’” Leikkaus siis meni oikein hyvin. Sen jälkeen hän saattoi jatkaa oopperalaulajan uraa normaalisti. ”Kaikki ovat tervetulleita kuuntelemaan. Se oli raastavaa, kun oli paljon hyviä töitä pianistina. Hän ei saa työstään palkkaa, mutta työ on hänelle henkisesti sitäkin palkitsevampaa. Kun oire oli ilmennyt elokuussa, niin jo seuraavassa tammikuussa myin flyygelini pois. ”Aluksi tuntui todella rankalta, kun kerta toisensa jälkeen minut hylättiin produktioista. Hänet leikattiin joulukuun 10. Uusitalolla todettiin aivovaltimon pullistuma. Kyllähän se kirpaisi, kun näki jonkun toisen nimen roolissa, mitä olisi itse pitänyt olla laulamassa. Kalenterini oli täynnä esiintymissitoumuksia ja kaikki piti peruuttaa. Korkeat äänet rupesivat kuulostamaan rikkoutuneilta kuin olisi lp-levyä raavittu. ”Ajattelin, että olen tosi väsynyt. Olin kyllä ollut YLEn radiouutisissa kesätoimittajana ja sitten friikkuna radiossa muutenkin, ja liedpianistin hommissa tietysti runous kulki mukana kaiken aikaa, mutta en ollut kirjoittamisen harrastaja. Ehkä helpottavinta oli tietää, että ’tähän ei kuole’.” Yksi ovi sulkeutui, toinen avautui. Siitä alkoi syksyn mittainen ihmettelyperiodi, jonka päätteeksi korvalääkärin kanssa todettiin, että tämä ei ole enää muusikon korva. Juha Uusitalolle on jäänyt lähtemättömästi mieleen yksi tilanne maestro Zubin Mehtan kanssa. Yritän oppilaan kanssa yhdessä ratkaista, kuinka jokin asia tehdään. Lopulta, kun en saanut kahvikuppia irti kädestä, täytyi lähteä sairaalaan, mutta siellä minulle ei tehtykään aluksi yhtään mitään! Minua vain makuutettiin vuorokausi, vaikka olisi pitänyt aloittaa liuotushoito. Hän oli menossa kylään, kävi kukkakaupassa ja sai kuin sähköiskun. Toki kaikki tutkittiin perusteellisesti ja kaikki vaihtoehdot otettiin huomioon. Hän alkoi uumoilla, että näillä korvilla hän ei tulisi pianistin hommasta eläkkeelle jäämään. Hänellä on ainutlaatuinen kokemusvarasto, jossa on valtavasti ammennettavaa nuorelle laulajapolvelle. Kuulo tuli ja meni, miten tahtoi”, Marjo Heiskanen kertoo. ”Lapsena olin ajatellut, että kirjoitan joskus kirjan, mutta en ollut varsinaisesti asian eteen mitään tehnyt. Uusitalon täytyi peruuttaa Tristan ja Isolde Chicagossa, joka olisi ollut alkuvuodesta 2009. Pistin kaikki munat yhteen koriin, ja tällä kertaa se oli kirjallisuuden kori.” Aluksi tuntui todella rankalta, kun kerta toisensa jälkeen minut hylättiin produktioista.” – Juha Uusitalo ”. Opettaminen ei ole salatiedettä, vaan rehellistä kanssakäyntiä oppilaan kanssa. Se oli hoitovirhe, joka tuhosi urani.” ”Minusta tuli potilasvahinkokeskuksen historian suurin ’keissi’. Kuulon desibelialtistukset olivat mittavia, ja jo 1990-luvun loppupuolella hän alkoi huomata, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Pöytälaatikossa ei ollut mitään.” ”Kun soittotyö loppui, vapautui todella paljon aikaa. ”Altistuksesta koville äänille oli pakko päästä eroon, eli sanoin hyvästit pianistin ammatille aika nopeassa aikataulussa. päivänä 2008 Zürichin yliopistollisessa sairaalassa. Nyt hän käyttää kokemuksiaan nuorten laulajien opettajana. Juha Uusitalon ura on kaikkea muuta kuin ohi. Korvan mukaan muotoillut korvatulpat toivat hieman helpotusta, vaikka niiden käytön opettelu oli masentava prosessi. Verisuoni saatiin vahvistettua ruiskuttamalla siihen nestemäistä platinaa. Se oli jo pelkästään taloudellisesti melkoinen pommi.” ”Ei pidä jäädä tuleen makaamaan.” Juha Uusitalon ammattiura muuttui täysin. ”Sitten yhtenä kauniina päivänä syksyllä 2005 toisesta korvasta lähti kuulo
Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Tilaukset: www.rondolehti.fi/shop TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Tilaa nyt! Hinta 47 € + toimituskulut Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen!. 53 R ONDO C LASSIC 6|2019 Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu • Asiantuntijoina ja tietolähteinä maamme musiikki pedagogian parhaat asiantuntijat • Toimittajat: Anne LindebergPiiroinen ja Inkeri Ruokonen
turunen lähtee, kuoroelämän kipupiste jää Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN. 54 R ONDO C LASSIC 6|2019 Kuoronjohtaja KARI TURUNEN aloittaa kesän aikana Vancouverin kamarikuoron taiteellisena johtajana ja ryhtyy luotsaamaan uuteen aikaan vahvan muutoshalun vallassa olevaa ammattilaulajistoa. Suomen toistaiseksi jättävä kuorokentän voimahahmo kertoi Rondolle mietteitään kotimaisesta kuorokulttuurista
. Se ei auta”, kuoronjohtaja pohdiskelee. Uudempia tulokkaita ovat vaikkapa Ahjo Ensemble, Musta Lammas ja Haloa-kuoro. Selvää on, että Suomen kuoroelämän kipupiste on Turusen, kuten monen muunkin mielestä ammattikuorokulttuurin puute. Ne ovat oireita siitä, että jotain tulee pian tapahtumaan. ”Uusien kuorojen syntyminen on äärimmäisen tärkeä dynaaminen elementti, sillä monilla näistä kuoroista on jokin oma uusi näkökulma. ”On silti syytä olla todella ylpeä suomalaisesta runsaasta kuorokentästä! Meillä on myös ehkä maailman parhaat kuoronjohtajat”, hän kehaisee. 56 R ONDO C LASSIC 6|2019 ”Kamarikuoro Kaamos, Spira Ensemble, Kamarikuoro Värinä, Mieskuoro Valkia, Somnium Ensemble, Kaari-ensemble...” hän luettelee noin kymmenvuotiaita kuoroja. ”Toki on useita tahoja, joilla on erilaisia ammattimaisuuden asteita. Mahdollisten tulevien ammattikuorojen pitäisi luultavasti luoda jokin aivan uudenlainen rahoituksellinen systeemi. Turunen ei ole suinkaan ensimmäinen maailmalle suuntaava suomalaiskuoronjohtaja: esimerkiksi Dani Juris ja Mikko Sidoroff johtavat oopperakuoroja Saksassa, Edward Ananian-Cooper Ranskassa, ja Timo Nuoranne toimii professorina Düsseldorfissa. Tuskin kuitenkaan minkään julkisen tahon toimesta. ”Mielletään, että kuorolaulajan instrumentti on kuorolaulu, mutta kyllä se on laulu. nnchamber.. Siksi hän ei ole myöskään lainkaan huolissaan kuoroistaan, jotka nyt hakevat uutta johtajaa hänen tilalleen. Kuoroissa on perinteisesti arvostettu muusikkoutta, mutta yksilöiden laulutekniikkaan pitäisi panostaa.” Helsingin kamarikuoro ei Turusen mielestä oikein voi tarjota nouseville kamarikuoroille ammattikuoron esikuvaa, sillä sen erikoisalue, nykymusiikki, on kapea. Aika pitkä aika on käytetty Radion kamarikuoron voivotteluun. Realistisena mallina voisi olla FiBOn tai Hebon kaltainen osittain julkisrahoitettu, osittain yksityisellä tuella toimiva yhteisö. Ja nykyinen nuori kuoronjohtajasukupolvi on ehkä paras mitä meillä on koskaan ollut!” Turunen hehkuttaa. Ei siitä mitään tule, että jatketaan nyt tätä samaa.” Mistä ammattimaiset esikuvat. Syy löytyy hänen mukaansa hyvästä koulutuksesta sekä isosta amatöörikuorokentästä, jossa johtajat pääsevät kehittymään. ”Tämä antaa monille mahdollisuuden, ja toivon, että seuraajani astuu itseluottamuksella viemään kuoroja eteenpäin. Mielletään, että kuorolaulajan instrumentti on kuorolaulu, mutta kyllä se on laulu.” ” VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA VUOTTA www.. Turunen uskoo myös, että ammattikuorojen syntyminen edellyttäisi amatöörikuorojen keskuudessa vahvempaa professionaalisuuden kulttuuria. TAMMISAAREN KESÄKONSERTIT IIRO RANTALA | OLLI MUSTONEN VIRPI RÄISÄNEN | CHRISTIAN JUSLIN VIRVA PUUMALA | JAAKKO KORTEKANGAS MUSIIKKITALON KUORO 31.7.-4.8.2019 SUOMALAINEN KAMARIORKESTERI SKO NUORISOAKATEMIA JUKKA PEKKA SARASTE. Vakiintuneetkin kuorot elävät, ja uudet kuorot haastavat niitä
Niihin puuttumaan jäänyt Chopinin valssi on yleensä ympätty Lipattin aikaisemmin tekemästä studiolevytyksestä. arkkienkeli Ola Billgrenin (1940–2001) maalaus Dinu Lipattista on vuodelta 1979. ”Se ei ollut enää pianonsoittoa, vaan musiikkia vapautettuna kaikesta maallisesta, musiikkia puhtaimmassa muodossaan ja sellaisessa sopusoinnussa, jonka voi välittää vain joku, joka ei enää ole tästä maailmasta”, loihe lausumaan yhteistyökumppani ja kapellimestari Herbert von Karajan. 58 R ONDO C LASSIC 6|2019 ALLE DU PARLIEMENT BESANÇONIN oikeuspalatsissa 16. Salintäysi yleisöä odottaa pianistia, joka kävelee jäykästi Gaveau-flyygelin ääreen ja verryttelee sormiaan muutamalla arpeggiolla. Tarkoituksena oli soittaa Chopinin kaikki neljätoista valssia, mutta loppunumeroksi varattu Grand valse brillante A-duuri jää kesken. pianon. syyskuuta vuonna 1950. Tähän päättyi Dinu Lipattin (1917–1950) ANTTI HÄYRYNEN egendoja L estradilla s dinu lipatti 1917 – 1950 Romanialaista pianotaiteilijaa DINU LIPATTIA ympäröi legendan aura, jota on vain lisännyt hänen varhainen kuolemansa. Hän soittaa Bachin B-duuri-partitan, mutta ei poistu suosionosoitusten aikana pianon äärestä, vaan aloittaa parin murtosoinnun jälkeen Mozartin pianosonaatin a-molli KV 310. Ranskan radio vetäytyi hankkeesta päästyään perille pianistin heikosta kunnosta, mutta he nauhoittivat konsertin – ylimääräistä numeroa lukuun ottamatta – ja siinä muodossa se on kuultavissa kymmenkuntana erilaisena cd-versiona (Warner, Naxos jne.). Liki seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin Lipattin legenda ei näytä haalistumisen merkkejä. Sitä seuraa kaksi Schubertin Impromptua, Gesja Es-duuri, ja lopuksi Chopinin valssit. viimeinen konsertti, ja kaksi kuukautta myöhemmin hän menehtyi imusolmukesyöpään. Lipattin viimeinen konsertti on itsessään legendaarinen tapahtuma, joka oli tarkoitus radioida suorana. Pianisti poistuu lavalta, mutta palaa jonkin ajan kuluttua ja soittaa pianisti Myra Hessin sovituksen Bachin loppukuorosta Jesus bleibet meine Freude (virren 536 mukaan ”Kristus, valo valkeuden”) kantaatista Herz und Mund und Tat und Leben BWV 147
Serafinen soittaja Taiteilijan varhainen kuolema on aina tragedia, mutta Dinu Lipattin kohdalla siitä tuli hänen koko persoonaansa määrittänyt tekijä. Lipattin onnistuneisiin livelevytyksiin on luettava Mozartin C-duuri-pianokonsertto KV 467 viimeiseltä kesältä Luzernin musiikkijuhlilta von Karajanin kanssa. Julkaisun takana oli päällikkötason musiikillista asiantuntemusta, sillä yksi Emi:n työntekijöistä oli raportoinut johdolle: ”Jos tuo on Dinu Lipatti, niin minä olen Marie-Antoinette”. Kummisedäksi tuli romanialaisen musiikin kansallissankari George Enescu, ja ensimmäiset soittoja sävellysnäytteensä Lipatti antoi nelivuotiaana hyväntekeväisyystapahtumassa. Studiossa levytetyistä konsertoista legendaarisin oli Schumannin pianokonsertto Karajanin kanssa seuraavana vuonna. Lipattin harvoista studio-oloissa äänitetyistä konsertoista Griegin konsertto tallennettiin vuonna 1947 Philharmonia-orkesterin ja Alceo Gallieran kanssa Lontoossa. R ONDO C LASSIC 6|2019 59 Lyhyt ura Constantin Lipatti syntyi Bukarestissa musikaaliseen perheeseen. Pariisissa Lipattin opettajiksi tulivat myös vanha Paul Dukas (sävellys), Charles Munch (orkesteri), sekä Dukas’n kuoltua Nadia Boulanger, jonka kanssa Lipatti levytti vuosina 1937–38 Brahmsin valsseja kahdelle pianistille sekä Liebeslied-valsseja. 24/1 toinen osa, sekä kaksi pientä Bach-numeroa cembalolla, B-duuri-partitan Allemande ja improvisoitu osa Bach-Busonin Toccatasta C-duuri. Lipattista tuli pianisti, joka puhutteli kuulijoita yli aikakausien ja genrerajojen. Oma lukunsa on Chopinin ensimmäinen pianokonsertto, josta Emi julkaisi vuonna 1966 Lipattin nimissä levytyksen, jonka pianisti oli oikeasti Halina Czerny-Stefanska. Ensimmäiset levytyksensä Lipatti oli tehnyt pari vuotta aiemmin: Brahmsin Intermezzo op. Isä oli opiskellut viulunsoittoa Carl Fleschin ja Pablo de Sarasaten johdolla, äiti soitti pianoa ja kertoi, että pikku ”Dinu” oppi soittamaan pianoa ennen kuin hymyilemään. Ansermetin kanssa helmikuussa 1950 esitetty Schumannin konsertto ei ole yhtä dynaaminen ilmestys kuin aiempi levytys von Karajanin kanssa. Lipattilta on tallella useita liveäänityksiä, joita varjostaa usein suttuinen äänitys. Lisztin Es-duuri-konsertolla ( Ernest Ansermet, Suisse Romande, 1947) tai Bach-Busonin konsertolla BWV 1052 ( Eduard van Beinum, Amsterdamin Concertgebouw, 1947) on enemmän dokumentaarinen merkitys. Yhtiö korjasi virheensä paikannettuaan ja julkaistuaan 1981 Lipattin helmikuussa 1950 Zürichin Tonhallessa Otto Ackermannin kanssa tekemän konserttitaltioinnin. Ne muodostivat konserttojen kanssa rungon Emi:n viiden cd-levyn paketille, josta tuli vuosien ajaksi kestosuosikki Digeliuksen levyliikkeessä Helsingin Viiskulmassa. Chopin-spesialisti Alfred Cortot erosi tuomaristosta protestiksi mitalijaosta ja kutsui Lipattin oppilaakseen Pariisiin. Hupeneva aika laittoi Lipattin urakoimaan vuonna 1950 studiossa. Siitä huolimatta Bartókin vain parin vuoden ikäinen kolmas pianokonsertto yhdistää Lipattin tavaramerkiksi tullutta ajatuksen ja artikulaation kirkkautta, josta Paul Sacherin johtama Baden Badenin sinfoniaorkesteri jää kauas. Sodan jälkeen Lipattin ura lähti nousukiitoon, mutta vuonna 1944 diagnosoitiin kohtalokas Hodgkinin lymfooma, jota alettiin hoitaa kokeellisella kortisonilääkityksellä. 117/2 ja Enescun pianosonaatin op. Sota-aikana Lipatti ennätti levyttää omia teoksiaan, kuten Sonatiinin vasemmalle kädelle (1941) ja Concertinon klassiseen tyyliin (1936), Enescun kolmannen pianosonaatin sekä toisen ja kolmannen viulusonaatin kummisetänsä kanssa. Lipatti esiintyi sodan aikana Saksassa ja saksalaisten miehittämillä alueilla, mutta pakeni vuonna 1943 morsiamensa kanssa Sveitsiin. Leimallisin piirre Lipattin soitossa on tapa, jolla hän on kaiken aikaa musiikin ”päällä”.. Vuonna 1933 Lipatti tuli toiseksi Wienin pianokilpailuissa, jotka voitti kolme vuotta myöhemmin itsemurhan tehnyt Boleslav Kon. Erilaisista jälkiviisauden lajeista perästä kuuluva enteellisyys on yksi epäilyttävimpiä, etenkin jos siihen liittyy taloudellisia intressejä tai meediomaista itsetehostusta. Vanhemmat eivät laskeneet lastaan ihmelapsiuralle, vaan huolehtivat monipuolisesta koulutuksesta 16-vuotiaaksi asti, jolloin hänen viulusonatiininsa voitti Enescu-sävellyskilpailun. Hän levytti kaikki viimeisen konserttinsa teokset sekä tukun Bachin ja Chopinin (h-molli-sonaatti) teoksia, Ravelin Alborada del gracioson, Lisztin Petrarca-sonetin 104 ja kaksi Scarlattin sonaattia (K:t 9 ja 380). Toinen maailmansota katkaisi Lipattin niin kuin monen muunkin taiteilijan urakehityksen. Emi:n tuottaja ja Lipattin monista studiolevytyksistä vastannut Walter Legge lausui, että ”jumala soi meille liian lyhyeksi ajaksi valitun instrumenttinsa, jota kutsuimme Dinu Lipattiksi”
Chopinin valsseja hän pyörittää vinhaa vauhtia, mutta keveästi tanssien ja kaikki kavaljeerin kohteliaisuudet huomioiden – hänen rubatonsa ei koskaan hukkaa tanssin pulssia. Lipatti oli tunnontarkka ja väsymätön harjoittelija. ”Jos on hyvin kasvatettu, voi nostaa jalkansa pöydälle kenenkään paheksumatta”, hän sanoi oppilailleen. Se tuo seitsemänkymmentä vuotta vanhoihin levytyksiin erikoisen ajattomuuden tunnun, jota pianisti ilmeisen tietoisesti myös tavoitteli. Siinä ei ollut mitään akateemista tai ylikontrolloitua, vaan pelissä olivat aina mukana tunteet ja koko persoona. Jesus bleibet meine Freude (”Jeesus pysyy ilonani”) oli hänen elämänsä johtoaihe – hän soitti sen ensiresitaalissaan, sävellyksen opettajansa muistotilaisuudessa, levytti kahdesti ja päätti siihen uransa Besançonissa. Kun hän suunnitteli levyttävänsä Beethovenin ”Kei sari”-konserton tai Tshaikovskin b-molli-konserton, hän ilmoitti tarvitsevansa 2–3 vuotta aikaa teosten valmisteluun, mikä lienee ollut syynä siihen, etteivät hankkeet toteutuneet. Musiikin tulkitsijana hän ei kaihtanut radikaalejakaan otteita. . Sen ansiosta Lipattilla oli käsissään selkeästi eritelty ja pehmeänä säteilevä, mutta erittäin läpäisykykyinen pianosaundi. Lipattin Bach-soittoa kuunnellessa unohtaa soitinvalinnat ja periodiparametrit. Tempoista ja tapahtumista riippumatta teokset avautuvat pakottomasti näkymättömän suunnitelman mukaisesti. Musiikin konflikteja tai ristiriitoja ei tasoiteta, mutta ne nähdään laajemmassa perspektiivissä. Busonin, Hessin ja Kempffin koraalisovitukset edustavat romanttista perinnettä, mutta Lipattin soitto on niissä enemmän klassista kuin romanttista. Hän edusti vanhaa säveltäjä-muusikon perinnettä, jossa musiikkia lähestytään kokonaisvaltaisesti. Hänen omat sävellyksensä tuntuvat vielä kokeilevan siipiään: Romanialaiset tanssit risteyttävät Bartókia ja Stravinskya, Concertino klassiseen tyyliin Bachia ja Stravinskyn motorista uusklassismia. Kadensseissa hän tarkasteli Mozartia Beethovenin silmin, mutta pianistina hän esiintyi aina oman aikansa edustajana oman aikansa ihmisille. Hän kertoo, millaista hämminkiä syntyi hänen esittäessään Mozartin d-molli-pianokonsertossa Beethovenin kadenssit – kuulijat epäilivät hänen säveltäneen omiaan. 60 R ONDO C LASSIC 6|2019 Legendatkin syntyvät suurelta osin kovasta työstä. Sairastuminen ei murentanut Lipattin soittoa ennen viime hetkeä, mutta epäilemättä se vaikutti hänen tulkintoihinsa, joille antoi leimansa jonkinlainen universaali totuuden tavoittelu. Lipattin hauras ja serafinen olemus taaksepäin öljyttyine hiuksineen ja huomaavaisine hymyineen on osin harhaanjohtava. Griegin konserton bravuurieleet kuulostavat usein mahtipontisilta, mutta Lipattin tulkinnassa iloisilta ja raikkailta, vakuuttavimmillaan ensiosan kadenssissa. Schumannin konserton ääriosat ovat todella nopeita, mutta samalla ylimyksellisesti hätäilemättömiä ja sulavia. Ravelin ”Narrin aamulaulussa” välähtää myös terävää demoniaa, jota häneltä säilyneissä näytteissä löytyy harvoin. Lipattin ajatukset eivät kerro niinkään konservatiivisesta kuin modernista asenteesta. B-duuri-partitasta huokuu aktiivinen ja reagoiva tasapainoisuus, jota myöhemmin ovat lähestyneet Perahia, Goode ja Schiff. Lipattin tulkitsemana kappaleen seesteinen rauha muuttuu voittamattomaksi, ajan ja kuoleman ylittäväksi säteilyksi, joka on tuonut lohdun ja sovinnon tunteen monille kuulijapolville. ”Mu siikin on elettävä sormissamme, silmissämme, sydämissämme ja aivoissamme kaiken sen kanssa, mitä me elämästämme voimme sille tarjota.” Lipatti tuntuu etsineen musiikkiin yhteyttä, jossa hän olisi mukana kaikkine kokemuksineen ja ajatuksineen. Toinen huomionarvoinen seikka oli Lipattin monipuolisuus. Sairastuminen ei murentanut Lipattin soittoa ennen viime hetkeä, mutta se vaikutti hänen tulkintoihinsa, joille antoi leimansa universaalin totuuden tavoittelu.. Lintumaisesta habituksesta erottui myös numeroa leveämmät hartiat ja pitkäsormiset kädet, jotka klaviatuurin yllä muistuttavat petolinnun jalkoja. Vaikka seuraisi kuinka tarkoin historiallista esitysperinnettä, soittajan nykyaikaan kuuluvia motiiveja, ajatuksia ja toiveita ei voi tai pidä rajata musiikin ulkopuolelle. ”Sil lä muistakaamme, että todellinen ja suuri musiikki aina ylittää oman aikansa, eikä piittaa syntyaikansa taustatekijöistä, muodoista tai säännöistä”, hän kirjoitti. Hänen ohjelmistostaan löytyi paljon nykymusiikkia, Stravinskya, Martinia ja Poulencia. Leimallisin ja varmaan se legendaarisin piirre Lipattin soitossa on tapa, jolla hän on kaiken aikaa musiikin ”päällä”. Hän soitti teoksia Bachista ja Scarlattista nykypäivään mutta sanoutui määrätietoisesti irti periodityylistä: hänen mukaansa Beethovenia tuli esittää modernilla flyygelillä ja Debussyn preludeissa voi kuulla kaikuja ondes martenot’sta. Soiton takana oli voimaa, jota ei tarvinnut käyttää kaiken aikaa ja joka tehosi ilman perkussiivista paukutusta. ”Meidän ei tule vain kunnioittaa, vaan rakastaa mestariteoksia”, Lipatti kirjoitti Genevessä vuonna 1950 pitämäänsä musiikin tulkinnan kurssia varten. Tuo suvereeniuden tuntu leimasi hänen kiihkeimmänkin virtuoosisoittonsa vastustamattomalla eleganssilla
Vara udu syks yyn!. Kangasniemen laulukilpailu • 15.7. Silvia ja minä -ooppera, Johanna Rusanen-Kartano, Riikka Hakola, TampereRaw-yhtye www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi info@kangasniemenmusiikkiviikot.fi Puh. 040 596 4692 12.–21.7.2019 Opeta mupea iloisesti! Musiikin perusteissa hauskanpito ja havainnollistaminen eivät ole haitaksi! Teoria herää henkiin esimerkeillä ja haasteellisetkin asiat hahmottuvat toiminnan kautta. Kirjasarja yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää yleisten aineiden opetuksen tähän päivään. Twelve Months, Iiro Rantala • 19.7. Avajaiskonsertti:Mikko Franck, Kuopion kaupunginorkesteri, Matti Salminen, Maiju Vaahtoluoto, Sanna Iljin • 13.–14.7. MUSIIKKIVIIKOT Kangasniemen XXXVII OHJELMASSA mm: • 12.7. Hinnat: 26 € (osat 1 ja 2) 29 € (osa 3) Mupe-ope – valmistaudu jo nyt ensi syksyyn ja tilaa Musiikin perusteet 1–3! Iloa oppimiseen. (03) 225 1948. Tiitus Ylipää • 17.7. Mirja Kopran neliosainen Musiikin perusteet -kirjasarja antaa monipuolisen kuvan musiikin teoreettisesta perustasta, säveltapailusta ja musiikkianalyysistä sekä luo kattavan silmäyksen musiikin historiaan ja eri tyyleihin. Materiaalissa annetaan runsaasti musiikkiesimerkkejä ja innostetaan nuorta omiin kokeiluihin. Kysy oppilaitosalennustamme! Tilaukset osoitteesta http://rondoshop.classicus.fi/kirjat.html tai puhelimitse asiakaspalvelustamme, puh
Ruotsalainen JENS JOHANSSON on soittanut koskettimia yhdessä Suomen kansainvälisesti arvostetuimmista metallibändeistä pian 25 vuotta. Sitä ennen hänelle syntyi kaksi poikaa, vuosina 1962 ja 1963. Spotifyssa sitä on kuunneltu yli 10 miljoonaa kertaa. Johanssonin kynästä tuleva klassikkorallatus alkaa sanoilla: ”Tässä on Peppi Pitkätossu...” Pojat isän jalanjäljillä Jan Johansson menehtyi auto-onnettomuudessa keikkareissulla marraskuussa 1968. Albumi on tänään yli 250 000:n kaupaksi menneen fyysisen kappaleen myötä Pohjoismaiden kaikkien aikojen eniten myyty jazzlevy. Vastaus löytyi kansansävelmistä ja yksinkertaistamisesta. Ehdittyään soittaa Skandinaviassa tuohon aikaan ahkerasti kiertäneiden suurten jazznimien kuten saksofonisti Stan Getzin ja basisti Oscar Pettifordin orkestereissa, hän tahtoi luoda jotain omaleimaisen pohjoista ja kestävää. Jokin vuosi sitten miehet tarttuivat haasteista suurimpaan. P jazz på svenskaa yli sukupolvien Teksti: PETRI SILAS Kuvat: HEPTAGON RECORDS. Heistä vanhempi, Anders Johansson, on noussut maailmanmaineeseen hardrockin ja metallin parissa rumpalina. Lopputulos oli henkeäsalpaavan kaunista, tarttuvaa ja täysin ajatonta säveltaidetta. Johanssonin tarkasta melodiakorvasta ja kyvystä tehdä myös täysin tyhjästä jotain unohtumatonta kertoo ehkä parhaiten sävelmä, jonka tuntee jokainen Pohjolassa viimeisten neljän vuosikymmenen mittaan lapsuutensa viettänyt. He alkoivat keikkailla isänsä rakastetun musiikin merkeissä. Alun perin ep-levyillä julkaistu materiaali koottiin 1964 pitkäsoitoksi nimeltä Jazz på svenska, joka onnistui ratkaisemaan yleisesti vaikeana pidetyn yhtälön: siitä tuli välittömästi sekä kriitikoiden että kansan suosikki. Isoveli ANDERS on tehnyt samoissa piireissä yhtä kauan uraa rumpalina. Johansson kutsui mukaan luottobasistinsa Georg Riedelin ja alkoi sovittaa kahden miehen kokoonpanolle eripuolilta Ruotsia valikoimiaan melodioita. Mies kertoo karriäärinsä alkupään verevästi ja seikkaperäisesti kolme vuotta sitten julkaistussa omaelämäkerrassaan Trumslagarpojken. 62 R ONDO C LASSIC 6|2019 IANISTI JA SÄVELTÄJÄ Jan Johansson (1931–1968) teki 1960-luvun alussa länsinaapurissa jotain hyvin mullistavaa
”Tuolla ryökäleellä meni helpommin. Andersin paine oli alkuun kovempi kuin pikkuveljen, hän kun opetteli soittamaan Riedelin tyyliin kontrabassoa nimenomaan tätä projektia varten, myös jousella. ”Isän syntymästä oli tulossa täyteen 80 vuotta, kun Ruotsin Yleisradiosta otettiin yhteyttä. Kysyntä ylittää koko ajan tarjonnan, mutta sille ei toistaiseksi voi mitään.” . Johanssonien tärkeimpiin kumppaneihin tällä saralla lukeutuu ruotsalainen bassokitaraässä Jonas Hellborg. Silloin olisi ehkä pitänyt vähän huolestua!” Parhaillaan veljekset keskittyvät muihin toimeksiantoihin, mutta lupailevat Jazz på svenska -projektille jatkoa. Lähimmäs jonkinlaista juurille paluuta miesten tuotannossa edustaa Jensin pääosin improvisatorinen soolopianolevy Ten Seasons (1995), joka ei häpeä alansa kovimpienkaan verrokkien rinnalla. Yhdeksi huipuista nousee vuonna 1996 ilmestynyt Heavy Machinery, jolla veljesten seuraan liittyi brittiläinen Allan Holdsworth (1946–2017), maailman ehkä arvostetuin jazzrock-kitaristi. ”Vastaanotto oli hyvä, joten kaikenlaista kivaa keksitään vielä varmasti. ”Sen verran olemme tästä ilmaisumuodosta innostuneet, että toteutimme loppuvuodesta 2017 digijulkaisun, jolle äänitimme duona joululauluja”, Anders kertoo. 63 R ONDO C LASSIC 6|2019 Pikkuveli Jens Johansson on menestynyt samassa genressä, mutta isänsä jalanjäljissä eli kosketinsoittajana. Jazz på svenska saa jatkoa Toistaiseksi isoin keikka oli vuoden 2012 Borlängen Peace & Love -kesäfestareilla, merkittävin puolestaan nyt huhtikuussa Tukholman Södra Teaternissa. Jens ja Anders Johansson kunnioittavat yhteisprojektissaan isänsä perintöä.. Loppuvuodesta 2011 tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta. Myös omin voimin on syntynyt vakuuttavaa jälkeä: esimerkiksi Jensin Fjäderlösa tvåfotingar (1991) ja Andersin Shu-Tka (1993) sisältävät rockin poljennolla kulkevaa avantgardistista musiikkia, jota on vaikea työntää mihinkään tiettyyn lokeroon. Hän on raskaan rockin sormiokielen tärkein uudistaja sitten Deep Purplen Jon Lordin ja rock-kiipparistien innoittaja myös ulkomusiikillisissa seikoissa. Parikymppisinä Kaliforniaan muuttaneet Johanssonin veljekset pysyivät Yngwien kelkassa kymmenisen vuotta, minkä jälkeen ammatilliset tiet erkanivat. Siitä lähtien olemme esittäneet Jazz på svenska -materiaalia muutaman keikan vuositahtia hyvin matalalla profiililla”, Jens kertoo. Jazz-rockista progeen Vaikka kalenterien yhteensovittaminen ei aina käykään vaivatta, ovat Jens ja Anders toteuttaneet yhdessä monia kunnianhimoisia jazzrockja progehankkeita. ”Se oli hänen mielestään oikein hieno idea”, Jens vastaa. Painavimman leiviskänsä hän on kuitenkin kantanut vuodesta 1995 suomalaisen progemetalliyhtye Stratovariuksen riveissä kitaristi Timo Tolkin, laulaja Timo Kotipellon, basisti Lauri Porran ja muiden rinnalla. Kun konserteissa seisten soittava Jens alkoi 1990-luvun alussa kallistaa instrumenttinsa ergonomiasyistä etukenoon niin, että käsi lepää rentona suoraan koskettimilla, pyyhki maailmanlaajuisen kosketinsoittajayhteisön yli ahaa-elämyksen aalto, jonka myötä useat kollegat päätyivät samaan ratkaisuun. Pitää kuitenkin muistaa, että kummankin omat kuviot vievät ajastamme leijonanosan. Kolmen ruotsalaisen virtuoosin ryhmä herätti huomiota hurjalla soittotaidollaan, barokkimusiikin puolelta lainatuilla vaikutteillaan ja näyttävillä konserteillaan. Veljekset ovat pitäneet Jan Johanssonin tuotantoa markkinoilla ja julkaisseet avainäänitteistä laajennettuja painoksia oman levy-yhtiönsä Heptagon Recordsin kautta. Tätä teemme ainoastaan silloin, kun voimme antaa hienolle musiikille sen vaatiman tilan ja ajan. Jensin osaamiseen ovat luottaneet raskaan rockin legendat ja pioneerit laulaja Ronnie James Diosta kitaristi Ritchie Blackmoreen. Jens on osannut kuulostaa pianon äärellä halutessaan niin paljon isältämme oikeastaan aina, että se on lähes aavemaista.” Entä mitä poikien äiti alun perin piti ajatuksesta, että he alkavat esittää isänsä musiikkia. ”En tiedä, mitä olisimme ajatelleet, jos äiti olisikin alkanut sättiä meitä ja asettunut jotenkin poikkiteloin. ”Olen rumpali, mutta pidän haasteista ja päätin ottaa homman haltuun”, toteaa Anders ennen kuin viittaa vieressä istuvaan pikkuveljeensä. Siellä tahdottiin muistaa merkkipäivää, ja he onnistuivat houkuttelemaan minut ja Andersin aamu-tv:n lähetykseen sekä haastateltavaksi että vähän soittamaankin. Veljesten työura käynnistyi 1980-luvun alussa kitaristi Yngwie Malmsteenin yhtyeessä. Noista päivistä lukien Anders on levyttänyt ja kiertänyt powermetallin huipulla muun muassa ruotsalaisen HammerFallin ja yhdysvaltalaisen Manowarin kanssa
MIRITZA LUNDBERGIN jatko-opinnoissa hänen kaksi muusikkoidentiteettiään kohtaavat ensimmäistä kertaa. K romanien musiikissa soi kaksi identiteettiä Teksti: TOVE DJUPSJÖBACKA ” Klassisella puolella tehdään taidetta, ei taustallasi ole mitään väliä.”. Taiteellisessa tohtorintutkinnossaan hän tarkastelee länsimaisen taidemusiikin piirtämää romanikuvaa, peilaten sitä eri romanikulttuurien perinteiseen viulunsoittoon. Mukana oli yhteensä 19 taitavaa tekijää ja erilaista musiikkia gospelista rockiin. Tämä nähtiin tohtorikonsertissakin, jossa Lundberg sekä soitti että lauloi ja innostui vähän tanssimaankin. Romaniaihe näkyy klassisessa musiikissa monesti eksoottisena elementtinä, joka edustaa tulista luonnetta ja vapautta. Vasta aloittaessaan jatko-opintojaan Sibelius-Akatemialla nämä identiteetit kohtasivat. Suhtautuminen musiikkiin on romaneilla usein kokonaisvaltaista: laulun, soiton ja tanssin välille ei välttämättä vedetä rajoja. Lavalla kohtasivat myös mestarit ja kisällit – ihastusta herätti muun muassa vasta 10-vuotias Antton Nyman, joka lauloi suvultaan opittuja vanhoja suomalaisia kaaleenlauluja. ”Tähän asti olen pitänyt kaksi muusikkoidentiteettiäni aika lailla erillisinä”, Miritza Lundberg kertoo. Hän on myös mukana syksyllä debytoineessa Mustalaismusiikin orkesterissa. 64 R ONDO C LASSIC 6|2019 LASSISESTI KOULUTETTU viuluvirtuoosi ja romanimusiikin taitaja, joka esittää elämän varrella tarttunutta musiikkiperinnettä sekä laulaen että soittaen – Miritza Lundbergilla on kaksi aivan erilaista muusikonidentiteettiä. Miritza Lundberg on tutkinut romanimusiikkia keväällä valmistuneessa väitöskirjassaan. Joulukuussa pidetyssä toisessa konsertissa teemana oli Venäjä ja muut slaavilaiset maat, ja Lundberg esitti sekä romaniaiheisia karakterikappaleita Kirill Kozlovskyn säestyksellä että venäläistä romanimusiikkia yhtyeen kera. Zigeunerweisen, Tsiganskaja Rapsodija, Rondo alla zingarese... ”Romaneille kaksoisidentiteetti ei tosin ole mikään outo asia, sellainen on varmaankin suurimmalla osalla meistä! Vaikka romanimusiikki kuuluu osittain kansanmusiikin pariin, en ole koskaan pitänyt itseäni kansanmuusikkona. En esimerkiksi koe olevani kovin hyvä improvisoimaan, ainakaan viululla – laulaessa olen varmaankin vapaampi.” Musiikki tuo positiivista näkyvyyttä Romanimusiikin puolella Miritza Lundberg viihtyy monessa roolissa. Samaan tyyliin hän esiintyi myös Mustalaismusiikin orkesterin ensikonsertissa viime vuoden marraskuussa
Mustalaisromantiikassa vallalla on eksotisoitu käsitys mustalaisista ja vapaudesta. ”Klassisella puolella tehdään taidetta, ei taustallasi ole mitään väliä. Jotkut naismuusikot pukeutuivat miehiksi esiintyessään, esimerkiksi Cinka Panna, josta on tehty elokuvakin.” Miritza Lundberg miettii myös muusikon ammattia suhteessa romanien sosio-ekonomiseen asemaan ylipäätään. klo 19, Sofia Magdalenan kirkko RUNOILIJAN RAKKAUS Baritoni Tommi Hakala ja pianisti Kristian Attila aloittavat festivaalin Schumannin laulusarjalla Dichterliebe. Muutenhan esimerkiksi 1800-luvun Lontoossa ihmiset elivät ja kuolivat omissa yhteiskuntaluokissaan ilman suurta vuorovaikutusta keskenään. Mutta muusikkona saattoi esiintyä kelle vain, yläluokallekin.” . Mestarit ja kisällit Mustalaismusiikin orkesterin ensikonsertissa Miritza Lundbergin rinnalla esiintyi komeasti koko perhe: tohtorikonsertissakin mukana olleet Madiana ja Miska Lundberg laulajina ja tanssijoina, miehensä Joni Auvinen kitarassa. ”Esimerkiksi Esma Redzepova [legendaarinen romanilaulajatar Makedoniasta] oli siellä opettamassa minua, kun olin yhdeksänvuotias, mutta enhän minä oikein tiennyt hänestä silloin mitään. Pidemmän päälle Mertsi Lindgren toivoo Mustalaismusiikin orkesterin nostavan romanimusiikin profiilia ja saavan jalansijaa myös valtionosuusjärjestelmään. Sunnuntai 30.6. ”Selvitäkseen vähemmistön ratkaisu on ollut pysyä ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella omia lakeja ja normeja noudattaen. ”Kyse on mielikuvista, yhteydet autenttiseen perinteeseen ovat kyllä vähissä. ”Mielenkiintoista toki on, että muusikot ovat liikkuneet myös eri yhteiskuntaluokkien välillä. Niinhän minäkin olen kasvanut Hortto Kaalon ja Anneli Sarin seurassa! Muusikon ammattiin en kuitenkaan ole heitä pakottamassa.” Perheen parissa musisoinnin lisäksi tärkeitä kokemuksia nuorelle Miritzalle tarjosi myös eri puolilla Eurooppaa järjestetyt kansainväliset romanilasten ja -nuorten kesäkoulut, joissa oli mahdollisuus oppia niin oman heimon historiasta kuin imeä itseensä monenlaista musiikkia. ”Romanien keskuudessa on aika tavallista, että musiikki siirtyy lapsille”, Miritza Lundberg kertoo. Pariskunta työskentelee yhdessä myös Baro Baht Ensemble -yhtyeessä. Musiikilla on toki itseisarvo, mutta se on myös hyvä väylä vuorovaikutukseen ja romanivähemmistön edustajien näkyväksitekemiseen positiivisella tavalla. Isä Taisto ja setä Feija lauloivat Hortto Kaalo -yhtyeessä, hienon muusikkouran ovat tehneet myös täti Anneli Sari ja veli Amadeus Lundberg. Ei ainakaan pitäisi olla!” Alla zingaresca eli mitä. Kävimme myös keskitysleirillä ja tapasimme holokaustin selviytyjiä. Tämä toiminta oli kyllä todella ainutlaatuista!” Suomessa taas kesänviettoon kuuluivat klassisen musiikin leirit, joilla musiikin merkeissä tapaavat monenlaiset nuoret eri taustoista. ”1700-luvulla nykyisen Unkarin alueella oli jopa varsinainen naisprimasbuumi, oli kokonaisia naisorkestereitakin! Naismuusikot ovat tavallaan olleet kaksoisvähemmistö, sekä romaneina että naisina. Tiistai 25.6. 65 R ONDO C LASSIC 6|2019 Orkesterihankkeen taustalta löytyy muusikko Mertsi Lindgren, joka toimii myös Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijana. Muusikon ammatti on monesti tarkoittanut kiertolaisuutta muillekin – ei tarvitse kuin muistella Mozartin matkoja Euroopan halki elannon perässä. ”Ei oikeastaan, Lundberg vakuuttaa. Hän kertoo nimen herättäneen keskustelua, yleensähän nykyään puhutaan romaneista eikä mustalaisista. Itselleni on tärkeätä tunnistaa, että kyse on stereotypioista, joista osa toki elää edelleen.” Miritza Lundberg muistuttaa esimerkiksi, että kuvitelma romaneista jonkinlaisena vapauden symbolina on täysin väärä. ”Mutta kun olen törmännyt nuoteissa merkintöihin kuten alla zingara [mustalaistyyliin], olen tietysti miettinyt, mitä se mahtaa tarkoittaa.” Etenkin 1800-luvulla monissa taiteissa ammennettiin romanien kulttuurista – niin kirjallisuudessa, maalaustaiteessa kuin klassisessa musiikissakin. ”Omat lapseni ovat kulkeneet mukana koko ajan ja esiintyvät nyt meidän kanssamme. Myös Miritza on kasvanut musiikin ympäröimänä. Elämyksiä kamarimusiikin parissa kauniilla Ruovedellä Lisätiedot ja ohjelma: musiikkiaruovesi.fi Liput: lippu.fi Majoitusvaihtoehdot Ruovedellä musiikkiaruovesi.fi ruovesi.fi AVAJAISKONSERTTI PÄÄTÖSKONSERTTI 25.6.-30.6.2019. Enhän minä voisi jättää heitä yksinkään, varsinkaan jos keikkaa on ulkomailla. Entä kun soitat vaikka Pablo de Sarasaten Zigeunerweisenia – onko sillä merkitystä, että olet itse romani. Syrjintä on edelleen osa monen romanin arkea: romaniesiintyjän konsertissakin heimoveli saatetaan käännyttää ovelta. klo 16, Sofia Magdalenan kirkko ILOITKAA! Trinidadilainen tähtisopraano Jeanine de Bique esiintyy ensi kertaa Suomessa. Sitä on helposti tulkittu niin, että jos ei noudata valtaväestön normeja, eletään jonkinlaisessa anarkian vallassa.” Omissa mielikuvissani tulinen primas-viulisti on yleensä ollut mies, mutta Lundberg kertoo heti naistenkin esiintyneen aktiivisesti primas-viulisteina. Esimerkiksi Miritza Lundberg puhuu johdonmukaisesti romanimusiikista, kun taas Lindgren kokee, ettei termi sovi hänen suuhunsa
Jakarandat kukkivat myös yhden kaupungin tärkeimmän maamerkin, Bellas Artes -palatsin ympäristössä. Kyseessä oli Latinalaisen Amerikan ensi-ilta. Vaikka Bellas Artesissa on esitetty aikaisemmin nykyaikaista oopperaa, Saariaho tuo teatteriin uusia elementtejä. 66 R ONDO C LASSIC 6|2019 ulkomailta UHTIKUUSSA MEKSIKON pääkaupunki México kylpee violetin sävyissä, kun jakaranda-puut puhkeavat kukkaan. ”Asenne Meksikossa on ollut lämmin ja positiivinen.”. Trubaduuri Jaufréa esitti baritoni Jaakko Kortekangas ja pyhiinvaeltajaa meksikolainen mezzosopraano Carla López-Speziale. Useassa Euroopan maassa Saariahoa esittänyt Kortekangas kertoo meksikolaisten kollegojen suhtautuneen Saariahoon yllättävän ennakkoluulottomasti. Tänä värikkäänä kuukautena palatsin näyttämöllä esitettiin Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus. Meksikossa oopperasta käytettiin nimeä Amor distante. ”Saariaho sopi siihen estetiikkaan, jota haluamme tänä vuonna tuoda teatteriin”, kertoo oopperan johtaja Alonso Escalante Mendiola. h Teksti ja kuvat: ANNA-REETTA KORHONEN | Meksiko kaukainen rakkaus puhkesi väriloistoon meksikossa KAIJA SAARIAHON L’amour de loin sai innostuneen vastaanoton Latinalaisen Amerikan ensi-illassa
Yleisö, jossa oli paljon nuoria, seurasi esitystä intensiivisesti. Lisäksi Escalante haluaa esittää myös tämän hetken oopperaa. Vuoden verran Bellas Artesia johtanut Escalante näkee oopperalaitoksella olevan erityinen tehtävä meksikolaisen taidemusiikin kentällä. Mutta kun he alkoivat harjoitella, teos alkoi todella kiinnostaa heitä. Lavastus Mark Rothkon hengessä Meksikolaisessa tuotannossa värit ovat keskeisessä osassa. Kansainvälistä huomiota on saanut ennen kaikkea meksikolainen säveltäjä Daniel Catán, joka yhdisti eurooppalaiseen oopperan traditioon latinalaisamerikkalaisia tyylejä. Meksikolaisen lavastustaiteen kärkinimi Jorge Ballina on tunnettu juuri liikkuvasta lavastuksesta. Teos avaa meille uusia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa myös tulevissa tuotannoissa”, kertoo oopperan johtaja Alonso Escalante Mendiola. ”Erityisen kiinnostava postmoderni ooppera on Gabriela Ortizin säveltämä Únicamente la verdad (Ainoastaan totuus), joka käsittelee Meksikon pohjoisrajan huumekartelleja ja niistä kertovaa mediaa sekä hyödyntää huumeparoneista kertovaa populaarimusiikkia”, Brennan kertoo. Vuonna 1934 valmistuneessa Bellas Artes -kulttuurikeskuksessa toimii teatterin lisäksi taidemuseo, jossa on esillä Meksikon merkittävimpien muralistien maalauksia.. Saavuttamattoman rakkauden tematiikka istuu Escalanten mukaan meksikolaiseen mielenlaatuun. Tällä tarkoitan esimerkiksi vähemmän tunnettuja versioita tunnetuista oopperoista.” Viime vuonna Bellas Artesin ohjelmistossa oli esimerkiksi Macbethin vuoden 1847 versio, jota Escalante pitää dramaturgisesti rikkaampana kuin enemmän esitettyä vuoden 1865 versiota. Lavastuksen tiimi sai inspiraatiota Mark Rothkon teoksista. ”Kolmanneksi, haluamme näyttää yleisölle outoja oopperoita. Kun he alkoivat nähdä, miltä esitys näyttää, ei ainoastaan miltä se kuulostaa, he ovat olleet tyytyväisiä.” Ooppera esitettiin Meksikossa neljä kertaa. On kuin katsoja katsoisi näyttämöä kameran etsimen läpi. . Lavastaja Ballina käytti viikkokausia aikaa löytääkseen sellaisen kankaan, joka heijastaa valoa juuri sopivalla tavalla. ”Meille on tärkeää pitää kiinni uskollisesta yleisöstämme, mutta haluamme yllättää sen tuotannoilla, jotka esteettisin keinoin päivittyvät 2000-luvulle kunnioittaen kuitenkin alkuperäistä teosta”, Escalante linjaa. Nykyoopperasta Brennan nostaa eritysesti Federico Ibarran teoksen Orestes Parte, joka käsittelee kreikkalaista Orestesin myyttiä, sekä Carlos Fuentesin romaaniin perustuvan ja surrealistisesta taiteesta ammentavan Auran, jonka on säveltänyt Mario Lavista. Kankaat liikkuvat esityksen aikana paljon, jolloin syvyyden kokemus näyttämöllä vaihtelee. ”Ensiksi, tehtävämme on huolehtia siitä, että meksikolainen yleisö pääsee näkemään ja kuulemaan tunnetuimpia klassikkoja 1800–1900-luvuilta”, myöntää oopperan johtaja. ”Aluksi muusikoita jännitti. Lavastuksen tiimi etsi kuvan ja äänen symbioosia. ”Meille on tärkeää antaa meksikolaiselle musiikille mahdollisuus kasvaa”, Escalante kertoo. Meksikolainen ooppera on yleensä esitetty espanjaksi, italiaksi tai ranskaksi, mutta vuonna 2014 esitettiin ensimmäinen alkuperäiskieli nahuatliksi esitetty ooppera, Gabriel Pareyón säveltämä Xochicuicatl Cuecuechtli, jossa käytettiin paikallisia soittimia. Meksikolaisen Ricardo Castron säveltämä La leyenda de Rudel (Rudelin taru) esitettiin maassa vuonna 1906. Saariaho on kertonut haastatteluissa ajattelevansa musiikkia visuaalisesti. Katsoja näkee värien värinän, joka värisee kuin Kaija Saariahon musiikki.” Ooppera kaipaa päivitystä Bellas Artesin oopperan toiminnan jatkuvuus perustuu suurille klassikoille. Escalante kokee teatterin onnistuneen yhdistämään hänen musiikillisen kielensä loisteliaaseen visuaaliseen ilmaisuun. Hän kertoo Saariahon vieneen Bellas Artesin orkesterin ja kuoron mukavuusalueensa ulkopuolelle. Imitoinnista omaan ääneen ”MEKSIKOLAINEN OOPPERA oli 1900-luvun alkuun asti käytännössä italialaisen oopperan imitointia ja aina 20–30 vuotta Euroopan trendejä jäljessä”, kertoo meksikolainen klassisen musiikin asiantuntija Juan Arturo Brennan. Katsoja ei näe koko esityksen ajan koko näyttämöä, vaan pitkin esitystä näyttämöstä rajataan näkymään eri osia. ”Toisen ristiretken ja herrasmiesmäisen kosiskelun kontrasti uuteen musiikkiin on kiehtova”, Escalante uskoo. Maalatut, läpikuultavat kangaskalvot muodostavat vuoroin kirkkaan sinisen meren ja vuoroin keltaisen, kuivan maan. ”Lavastus on tarinan kannattelija. Catanin oopperat ovat olleet ensimmäisiä Yhdysvalloissa laajasti esitettyjä espanjankielisiä oopperoita. . Ballina tiesi koko ajan, millaisia värejä hän halusi, miten kirkkaita, miten liikkuvia kankaita”, Escalante kertoo. ”Me meksikolaiset olemme parantumattomia romantikkoja, nostalgiaan ja kärsivään, kyyneliä vuodattavaan rakkauteen taipuvaisia, joten teos istuu täydellisesti meksikolaiseen psykologiaan ja siihen, miten me rakkauden käsitämme”, Escalante nauraa. Hän haluaa järjestää keskustelua eri versioiden välillä. Vaikka Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus esitettiin nyt Meksikossa ensimmäistä kertaa, Jaufré Rudelin kärsimystä on käsitelty maassa oopperan keinoin aiemminkin. Esityksen aikana myös esirippua käytetään luovasti. ”Ballinan tarkoitus on tukea teoksen tarinan etenemistä, sillä muuten draaman rytmi on hyvin hidas. Tässä produktiossa lavastuksesta tuli osa oopperan rytmistä kieltä ja estetiikkaa. R ONDO C LASSIC 6|2019 67 ”Kaukainen rakkaus on ensimmäinen ooppera, jonka musiikissa on elektronisia elementtejä ja jossa kuoron laulu tulee kaiuttimien kautta vahvistettuna
Naxos 8.559862. Straussin Ofelia-lauluissa ja Wolfin Mignon-lauluissa, sekä levylle sopivaa kontrastia tuovassa, Poulencin hirtehishumoristisessa minidraamassa, jossa vanha nainen lähtee itsetuhoiselle reissulle Monte Carloon. Tuotanto jäi suppeaksi muistakin syistä, mutta Poème de l’amour et de la mer op. . AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN ORKESTERI Copland Aaron Copland: Billy the Kid, Grohg. Lisäksi eläydytään mm. Chaussonin seuraava teos oli hänen ainoa sinfoniansa, johon Bloch ja Lillen Kansallisorkesteri valavat keväistä elämäniloa. son-Middleton on jatkanut edellisen levynsä roolilaulujen ideaa, nyt entistä rohkeammin. Taputin käsiäni huomatessani, että hurmaava lied-duo Samparviot cd 70 R ONDO C LASSIC 6|2019 www. Jos Schubert-levy oli eteerisyydessään hieman yksitoikkoinen, nyt hulluuden ja intohimon teema on kerännyt ympärilleen monisävyisen valikoiman saksalaista ja ranskalaista laulumusiikkia. 19, Runoelma rakkaudesta ja merestä Maurice Bouchorin runoihin, on löytänyt tiensä yhä useamman sopraanon ohjelmistoon. Véronique Gens, sopraano, Lillen Kansallisorkesteri, johtajana Alexandre Bloch. 19, Sinfonia op. Myöskään Sir Simon Rattle ja LSO eivät uusimmalla livetaltioinnillaan lähde tekemään Faustin tuomiosta toimintateatteria, vaan sävyt ovat hämyisen unenomaisia ja musiikin voima pidäteltyä. Joutuisat tempot välttävät vellovaa vaikutelmaa, ja Gens saa symbolistisen tekstin kuulostamaan täysin luontevalta. Véronique Gens purjehtii Chaussonin päättymättömän melodian ulapalla uljaana kuin fregatti. Sir Simon Rattle. klo 19, Pyhän Olavin kappeli “Tähtiyö” La 3.8. Detroitin sinfoniaorkesteri, johtajana Leonard Slatkin. Sampsonin sopraano hivelee korvia jälleen kasteenraikkaana, mutta hulluusteema saa äänestä kumpuamaan terävämpiä ääriviivoja ja myös tummempia sävyjä – joskus ehkä vähän tekemällä tehden. Faustin tuomio on ”dramaattinen legenda”, eräänlaista mielensisäistä oopperaa, jossa Goethen alkuperäiseen tarinaan on ripoteltu fantasiaa, magiaa ja painajaismainen loppuhuipennus. BIS 2353 . Hajoavan mielen äkkinäisiä liikkeitä hän heijastelee tarkkanäköisesti etenkin R. Polkupyöräonnettomuudessa kesäasunnollaan 44-vuotiaana menehtynyt Ernest Chausson (1855–1899) oli musiikinhistorian ensimmäinen uhri nykyaikaiselle liikennekulttuurille. Romantiikan ajan taidenäkemyksille ominaisesti Berlioz uhmasi vakiintuneita lajityyppejä draamallisilla sinfonioillaan ja kantaateillaan. . klo 14, Solhälla ”Auringonlasku” La 3.8. klo 15, Solhälla Liput 25–30€ puh. 10–17.30 verkossa: pellinginmusiikkipaivat.fi. Nyt levyn sointikuva on melko vaimea ja tasainen. . Minimalistiset orkesterikeinot vangitsevat huomion. Kuorot ansioituvat erityyppisten hahmojoukkojen selkeissä luonnehdinnoissa alevasta ylevään. LSO Live LSO0809. Teoksen romanttiset numerot, keijutanssit, sotilaiden marssit ja uskonnolliset kulkueet olisi silti voinut piirtää kontrastoidumminkin. Mignonin ja Bilitiksen tarinoihin. Houreinen loppunäky ja sitä seuraava taivaallinen epilogi ovat hyvä niitti alakulon sävyttämälle suurteokselle, jossa Berlioz pitää näkökulman enimmäkseen hillittynä ja Faustin merkityksettömyyden tunteeseen keskittyvänä. Vuolassanaiseen, maalailevaan, mutta myös sinfoniseen teokseen tarvitaan suurta ääntä mutta kirkasta tekstinkäsittelyä. Lauluteoksen tavoin siinä kuuluu vaikutteita Wagnerista Debussyhin, mutta tässä esityksessä nousee etualalle Chaussonin omaperäisyys klassisen selkeyden ja hurmioituneiden tunteiden yhdistelmänä. Aaron Copland sävelsi 1930ja 40-luvuilla tanssiteoksia, jotka tulkitOOPPERA Berlioz Hector Berlioz: Faustin tuomio. pellinginmusiikkipaivat.fi Paavali Jumppanen Monica Groop Tuuli Lindeberg Kristian Attila Lily-Marlene Puusepp Uusi Helsinki kvartetti Minna-Leena Lahti Rachel McIntosh Topias Lundell Henri Tikkanen Porvoon kauniissa saaristossa KONSERTIT Avajaiskonsertti ”Operetti ja kabaree” Pe 2.8. 019 540 699 ark. Carolyn Sampson, sopraano, Joseph Middleton, piano. ANTTI HÄYRYNEN Sampson ”Reason in Madness”: Brahms, Schumann, Schubert, Wolf, Strauss, Koechlin, Debussy, Duparc, Saint-Saëns, Chausson, Poulenc. . . klo 22, Pyhän Olavin kappeli ”Rosamunde” Päätöskonsertti Su 4.8. Lontoon sinfoniaorkesteri ja kuoro, Guildhall School Singers, Tiffinin lapsikuorot, joht. Kahdesta laajasta osasta, Vesien kukka ja Rakkauden kuolema, sekä pienestä orkesterivälisoitosta koostuva kokonaisuus soi Alexandre Blochin johdolla komeasti. Bryan Hymel, tenori, Karen Cargill, mezzosopraano, Christopher Purves, baritoni, Gábor Bretz, basso. Kokonaisuus on todellinen resitaalikokemus, yhtenäinen mutta vaihteleva. Orkesterin pidättyväisyys korostuu vielä, kun tenori Bryan Hymel esittää Faustia perin teatraalisesti, mikä ei istu kokonaistulkintaan. Päähenkilönä on Ofelia, jota Carolyn Sampson levynkannessakin ruumiillistaa Millais’n kuuluisan maalauksen tyyliin. Alpha 441. 20. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN VOKAALIMUSIIKKI Chausson Ernest Chausson: Poème de l’amour et de la mer op. Joseph Middletonin pianon ja Sampsonin äänen välillä on saumaton yhteys, ja instrumenttien soinnit kietoutuvat silkkisesti yhteen. klo 19, Solhälla ”Salut d’amour” Kahvikonsertti La 3.8. Christopher Purves Mefistofeleena on sen sijaan hienovaraisen pirullinen.
Leonard Slatkin levytti teoksen menestyksellä vuosia sitten St. Camille Saint-Saëns: Konserttikappale op. Hitaat osat ovat molemmissa tapauksissa lyhyitä ja keveitä välisoittoja, scherzot tyyliteltyjä menuetteja ja painopiste on laajoissa finaaleissa. Käyrätorvensoittajista löytyy suuria solisteja, mutta soittajia yhdistää myös vahva yhteenkuuluvuus ja toverihenki. . Billy the Kid (1938) ammentaa villin lännen mytologiasta, mutta pääosassa on enemmän ympäristö kuin pyssysankarit. Bartókin kuusi jousikvartettoa ovat kaiken kamarimusiikin suurimpia saavutuksia ja kaikkien jousikvartettien Mount Everest, jolle kipuaminen on aina erityinen haaste. Ansermet). Ondine ODE1339-2. Diotiman näkemys teoksista voi tuntua leppeämmältä kuin kvartetot äskettäin levyttäneillä Arcadia(Chandos) ja Heath-kvarteteilla (Harmonia mundi). He eivät emmi ensimmäisen kvarteton riipaisevaa henkilökohtaisuutta, ja Geneva Brass Quintet Aichi Chamber Orchestra Rex Richardson Matthew Gee N-Crafts Fletcher Mitchell Saar Berger Jeremy Wilson Chris Olka Rex Richardson Line Johannesen Peter Steiner Jouko Harjanne Tero Lindberg Suomen Puhallinsinfonikot Con Brassica – ja monta muuta! liput. Reinhold Glièren konsertto edustaa haaleampaa romantiikkaa, mutta siihenkin Maskuniitty ja hänen kanssaan saumattomasti soittava Tukholman Kuninkaallinen filharmonia ammentavat viehkeitä pastellivärejä. . . Neljän solistisen venttiilitorven rinnalle Schumann sävelsi orkesteriin kaksi luonnontorvea, mistä syntyy muhkea, mutta sävykäs romanttinen yhteissointi, jonka takuumiehenä on Sakari Oramo. He profiloivat kunkin teoksen itsenäisesti, mutta hahmottavat samalla Bartókin kehityksen varhaisten kvartettojen tunnustuksellisuudesta myöhäisteosten rikkauksia pursuavaan klassismiin. Teoksista syntyy eriparinen, mutta kiinnostava parivaljakko. 94. Slatkinin ja detroitilaisten esitykset ovat ensiluokkaisia ja niin on myös Naxosin äänitys ja dokumentaatio. Äänitys voisi olla vähän tarkempi, mutta saundia ja atakkia läpivalaisevia levytyksiä on kuultu riittävästi. Louisissa, mutta on astetta ärhäkämpi Detroitissa. Islannin sinfoniaorkesteri, johtajana Yan Pascal Tortelier. com TAITEELLINEN JOHTAJA JOUKO HARJANNE OSTA LIPUT ENNAKKOON! lieksan-vaskiviikko-60-297.pdf 1 10/05/2019 8.19. Siinä hänen johtamansa Tukholman Kuninkaallisen filharmonian käyrätorviryhmä loistaa kollektiivisella virtuoosisuudellaan. Teossarjasta on kertynyt vuosikymmenien varrella päteviä levytyksiä, jotka kertovat erilaisuudessaan, ettei totuuteen ole vain yhtä tietä. Paljon harvinaisempi on Coplandin Pariisin-vuosinaan säveltämä moderni baletti Grohg (1925), jonka pohjana on Friedrich Murnaun kauhuelokuva pitkäsormisesta Nosferatusta. . lieksabrass. Toistakymmentä vuotta valmistellun teoksen suosio sai Gounod’n säveltämään sisarsinfonian jo vuotta myöhemmin. Melodiset teemat kielivät biedermeier-romantiikasta ja välillä tulistuva draama sovitaan yleensä nopeasti. . Schumannin Adagiossa ja Allegrossa on pääosassa tuo melodinen lyyrisyys, kun taas Saint-Saënsin Morceau de concertissa Maskuniitty silaa ketterät käänteet ranskalaisella eleganssilla. Naïve V5452 (3 cd). 70 (ork. Teokset ovat sujuvaa ja viihdyttävää, mutta ei kovin kouraisevaa orkesterimusiikkia, jota silti kuuntelee ilokseen. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Bartók Béla Bartók: Jousikvartetot 1–6. Sinfonioista tuli 1800-luvulla jykevä ja perimmäisiä totuuksia kaiveleva teoslaji, mutta Charles Gounod (1818–1893) jätti kahdessa sinfoniassaan Beethovenin perinnön rauhaan. Nykymusiikissa kunnostautunut ranskalainen Diotima-kvartetti pitää aggressiivisen hyökkäilyn kurissa eikä tarvitse partaveitsenä viiltäviä tehoja. Tempoissaan Diotima on usein muita äärimmäisempi – nopeampi nopeissa ja hitaampi hitaissa osissa – mutta tekee sen pakottomasti, ilman ylimääräistä puristusta. Diotima-kvartetti. Mitään yhtä muistettavaa Copland ei saa aiheesta irti, mutta kuitenkin vakuuttavaa synkistelyä, joka tuo hämärästi mieleen suomalaisen ekspressionismin ensiaskeleet. Sinfoniat D(1855) ja Es-duurissa (1856) asettuvat malliltaan ja tyyliltään wieniläisklassiseen mittakaavaan. R ONDO C LASSIC 6|2019 71 cD arviot sivat amerikkalaisuuden ytimessä olevaa populaariperinnettä. Käyrätorvi on soittimista jaloimpia, yhtä pystyvä sankarillisiin julistuksiin kuin intiimiin runollisuuteen. ANTTI HÄYRYNEN Schumann Robert Schumann: Konserttikappale neljälle käyrätorvelle ja orkesterille, Adagio ja Allegro op. Reinhold Glière: Käyrätorvikonsertto. Islannin sinfoniaorkesteri on yllättävä valinta ranskalaisteosten tulkiksi, mutta Yan-Pascal Tortelier innoittaa joukkonsa charmikkaaseen soittoon. D-duuri-sinfonian raikas henki kumpuaa omistuksesta Nuorten taiteilijoiden yhdistykselle. Schumannin teos ei ole lähimainkaan niin tunnettu kuin pitäisi. . Sen vuoksi on sopivaa, että suomalaisen käyrätorvensoiton aateliin kuuluvan Markus Maskuniityn soololevy käynnistyy Schumannin Konserttikappaleella neljälle käyrätorvelle. Markus Maskuniitty, Martin Schöpfer, Kristofer Öberg, Monica Berenguer, käyrätorvi, Tukholman Kuninkaallinen filharmonia, johtajana Sakari Oramo. Mutta ranskalaisyhtye ei tyydy samalla tavoin toteavaan esitystapaan, vaan hakee musiikista aktiivisesti mystiikkaa, monimerkityksisyyttä ja impressionistisia sävyjä. Nuorisorikollisen muotokuva alkaa ja päättyy näkymällä avoimesta preeriasta, joka säilyy ihmisten häiriköinnistä piittaamatta. Soitossa on myös voimaa, vaikkei akordeja paiskotakaan kuin kiviä kuulijoiden päähän. Gounod oli vuosisadan suosituimpia oopperasäveltäjiä, ja soitinmusiikki oli hänellä selvästi sivuosassa ja nyttemmin lähes unohdettu. Chandos CHSA 5231. ANTTI HÄYRYNEN Gounod Charles Gounod: Sinfoniat nro 1–2
Gidon Kremer. Kaksiosainen C-duuri-sonaatti tarjoaa musiikin historian jyrkimpiin kuuluvan vastakkainasettelun, jossa Osbornelta ehkä puuttuu hitunen olympolaista ylevyyttä, jota Grigori Sokolov teokseen taannoin toi. . Louis Vierne: Viulusonaatti. Lili Boulanger: Nocturne. Maurice Ravel: Jousikvartetto. Mieczyslaw Weinberg (1919– 1996) tai venäläisittäin Moisei Vainberg, oli puolanjuutalainen säveltäjä, joka pakeni natsien tieltä Neuvostoliittoon ja asettui siellä Shostakovitshin vanaveteen menettämättä omaa särmäänsä. . Accentus Music ACC 30476. Edellisen Prestissimo ja jälkimmäisen Allegro molto sivaltavat aksenteissaan, mutta Osbornella riittää malttia myös lempeisiin ja aavistaviin tuokioihin. Stenhammar-kvartetti. Noin viisitoistaminuuttisena se on konserttiohjelmien väliinputoaja, mutta Ibragimova ja Cédric Tiberghien vakuuttavat, että Ysaÿe oli yhtä suuri säveltäjä kuin soittajakin. Lili Boulangerin Nocturne (1911) on ohjelman sulokas encore. Niissä ei ole mitään sattumanvaraista, ajoitus on aina osuva ja tauotkin tihkuvat jännitettä. ANTTI HÄYRYNEN Franck César Franck: Viulusonaatti. Alba ABCD 431. Germaine Tailleferre: Jousikvartetto. . He pystyvät tekemään sen myös ilman ponnistelua, joka ammoin kuului Schnabelin, Kempffin ja vielä Gilelsin ja Richterinkin tulkinnoissa. ANTTI HÄYRYNEN WWW.JOENSUUNMUSIIKKIJUHLAT.FI JOENSUUN MUSIIKKIJUHLAT 5.–9.7. Debussy Claude Debussy: Jousikvartetto. Eugene Ysaÿe: Poème élégiaque. ANTTI HÄYRYNEN Weinberg Mieczyslaw Weinberg: 24 preludia soolosellolle op. Hidas osa on eritelty monikerroksisesti, ja finaali leimahtaa virtuoosisiin liekkeihin. . Ysaÿen oma, Romeon ja Julian hautakohtaukseen pohjautuva ”Eleginen runoelma” operoi Franckin tunnevyöryjen ja Debussyn impressionismin välimaastossa. Weinbergin musiikki on viime vuosina päässyt uudelleen ilmoille, ja sekä Naxos että Chandos ovat levyttäneet hänen sinfonioitaan (22). 109-111. Ravelissa he etenevät varovaisemmin. Franckin monumenttiin kumppanukset pureutuvat hartaalla vakavuudella, joka korostaa suurmuotoa ja sitä holvikaarina kannattelevia tunteita. Ruotsalainen Stenhammar-kvartetti on valinnut tehtävään Germaine Tailleferren (1893–1983) kolmiosaisen ja kymmenminuuttisen jousikvarteton, joka valmistui ”suuren sodan” päätteeksi vuosina 1917–1919. Debussyn ja Ravelin kvartetot on levytetty yhdessä niin monia kertoja, että vaa’ankielen asemaan pääsee teos, joka tekee niille seuraa. Alina Ibragimova, viulu, Cédric Tiberghien, piano. Avausosa vaikuttaa vähän tunnustelevalta, mutta eteerisesti pyrähtelevä scherzo (Interméde) häivyttää taidokkaasti tonaalisia rajoja, ja finaalin tarantellarytmeissä puhkuu Le Six -ryhmän moderni ote ja luottavainen katse tulevaisuuteen. . Alina Ibragimova on Hyperionin luottoviulisti, joka tuntuu muuttavan onnistuneiksi levytyksiksi kaiken musiikin, jota hänen eteensä kannetaan. Ehkä neljännen kvarteton vaihtelevat tekstuurit kaipaisivat fyysisempää otetta, mutta viidenteen ja kuudenteen kvartettoon he uppoutuvat suggestiivisesti, korjaten talteen niin modernistisen ruudinkäryn kuin Pustan viileän yöilman. Hyperion CDA68219. Nyt vuorossa on romanttinen ranskalainen viulusonaatti, jonka tunnetuimman esimerkin, César Franckin Eugene Ysaÿelle omistaman viulusonaatin‚ ympärille on koottu harvinaisempia teoksia. Viulisti Gidon Kremer kiinnostui hänen musii72 R ONDO C LASSIC 6|2019 arviot cd kolmannen kvarteton moniääniset purot yhdistyvät lopussa komeaksi virraksi. Hyperionin kirkkaana taltioima Steinway-sointi korostaa esitysten varmuutta. Hyperion CDA68204. Tapiola Sinfonietta Klaus Mäkelä Janne Mertanen, piano. Steven Osborne, piano. . 100 (viululle sovittanut Gidon Kremer). Beethovenin kolme viimeistä pianosonaattia eivät enää tunnu yhtä saavuttamattomilta huipuilta kuin joskus. sekä 29.8.2019 29.8. viulu. Moni pianisti selviytyy sujuvasti teknisistä haasteista ja löytää musiikillisten ääritilojen väliltä luistavan keskitien. Sukulaisuudestaan huolimatta Debussyn ja Ravelin kvartetot eivät ole veistetyt samasta impressionistisesta puusta. Tiberghienillä on teoksessa enemmän tekemistä, ja hän loistaa vivahteikkaalla ja ymmärtävällä otteellaan. Miniatyyrinen mittakaava kätkee klassistiseen ulkokuoreen rikkaan ja kvartettitekstuuria taidokkaasti muuntelevan teoksen. Eja As-duuri-sonaatit (30 ja 31) ovat erityisen onnistuneita terävissä käänteissään. Levyn kohokohta on kuitenkin urkusäveltäjä Louis Viernen (1870–1937) vielä monumentaalisempi viulusonaatti (1906), josta Ibragimova ja Tiberghien paljastavat monisärmäisen, hitaassa osassa unelmoivan ja nopeissa osissaan jännittyneesti deklamoivan teoksen. Fortissimo-sointi voi äänityksessä maistua välillä metalliseltakin, mutta pieni läikkyminen tuo musisointiin myös spontaaniutta. Niiden levyttäjistä useimmat onnistuvat paremmin jommassakummassa teoksessa. Stenhammar-kvartetti tuo Debussyn kvartettoon kursailematonta verevyyttä, joka hitaassa osassa voi tuntua proosalliselta. . . Ehkä jotain henkisen kilvoittelun tuntua jääkin välillä kaipaamaan Steven Osbornen esityksissä. Tailleferren teos kallistaa vaa’an levyn eduksi. ANTTI HÄYRYNEN Beethoven Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit op
Sami Junnonen (huilu). Anneleen Lenaerts (harppu). Hiljaisuus-festivaali, Kittilän kirkko, klo 15. 29.6. 9.6. Lied-Leid-Led-Lid. klo 19 Mikael Agricolan kirkko PÄIVÄKONSERTIT arkipäivisin klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Vanhassa kirkossa, Kallion kirkossa ja Tuomiokirkossa. 6.6. 28.6. Kalevi Aho: Jousikvartetti nro. Virkaa haetaan jättämällä hakemus Rovaniemen kaupungin sähköiseen työnhakupalveluun osoitteessa www.rovaniemi.fi/rekry Tiedustelut: Lapin musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat kaisa.kuula-bullat@rovaniemi.fi tai puh. Jyrki Linjama: Allerheiligentag IV. Meeri Pulakka (laulu), Dejana Sekulic (viulu). Arto Noras (sello), Tallinnan kamariorkesteri, joht. 16.6. R ONDO C LASSIC 6|2019 cD arviot 73 kistaan Kremerata Baltica -orkesterin johtajana ja levytti heidän kanssaan Weinbergin kamarimusiikkia ja kamarisinfonioita (ECM). Loewe Theatre, New York. Tuomas Turriago: Sonata for Guitar. Mioko Yokoyama: [uusi teos]. . Naantalin kirkko, Naantalin musiikkijuhlat. Meeri Pulakka (laulu), Dejana Sekulic (viulu). Iitin kirkko. Naantalin kirkko. Cité internationale des arts, Pariisi, Ranska. ANTTI HÄYRYNEN 3.6. 14.6. Jaakko Kuusisto. Ilkka Puputti (käyrätorvi). Villaforss, Forssa. Olli Kortekangas: Konsertto klarinetille, viululle ja orkesterille. Trossingen, Saksa. Kamus-kvartetti. Sanna Ahvenjärvi & Tapio Lappalainen: Bußetuende Zitrusseife. Rovaniemellä 13.5.2019 KOULUTUSPALVELUT HELSINGIN URKUKESÄ 9.6. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki 10 opus 114. Osmo Vänskä (klarinetti), Erin Keefe (viulu), Sinfonia Lahti. Jaakko Kuusisto: Sellokonsertto. Seppo Pohjola: Solo I huilulle. Weinbergin preludit eivät ole kevyttä ajankulua, mutta palkitsevat kuulijan myös pieninä annoksina. Mikko Luoma (harmonikka). Villaforss, Forssa. 30.6. Janne Malinen (kitara). Jouko Tötterström: Ballata Quasi una fantasia ”Wilhelm”. Jotain alkuperäisversioiden bassoklangista jää toki puuttumaan, mutta sitä kompensoi Kremerin riivattu ja ripittävä virtuoosisuus. Naantalin musiikkijuhlien tilaus. Ralf Gothoni. Tarkemmat tiedot musiikkiopiston kotisivuilta: www.rovaniemi.fi/musiikkiopisto. Muistona alkuperäisestä omistuksesta kappaleissa vilahtaa viittauksia tunnettuihin selloteoksiin, mutta pääosassa on paganinimainen taituruus, joka hetkiksi puhkeaa surumieliseen kauneuteen. 1. Miika Hyytiäinen: Impossibilities of 3/6/2019. 11.6. Aleksandra Raszynska (soprano), Chih Hui Chang (sello), Vera Klug (huilu), Yvonne Zehner (kitara). Aliisa Neige Barrière (viulu) ja Janne Valkeajoki (harmoniikka). Lab, Kulturhuset, Oslo. Naantalin kirkko. 14.6. (Teos on sävelletty 1967.) Solo X käyrätorvelle. Se kuuluu 1968 valmistuneissa 24:ssä preludissa soolosellolle, jotka valmistuivat Mstislav Rostropovitshia varten, joka ei kuitenkaan teoksia koskaan esittänyt. 4.6. Preludit ovat kestoltaan minuutista neljään minuuttiin ja pakattu täyteen räjähdysherkkää toimintaa, eli juuri sellaista musiikkia, jossa preludit viululle sovittanut Kremer loistaa. 5.6. Laura Mikkola (piano). Kari Väkevä: If bees are few. Literaturhaus, Salzburg, Itävalta. Puutarhakahvila Tervapääsky, Valkeakoski, klo 18. Kokonaisuudella on jonkinlainen sävellajisuunnitelma, mutta kappaleita ei ole ankkuroitu lujasti tonaalisuuteen. 21.6. Mikko Perkola (viola da gamba). Dejana Sekulic (viulu), Miika Hyytiäinen (video). Tiistaisin klo 17 ”Five O’Clock Organ” Johanneksenkirkossa. Les Indes Galantes. 16.6. Lauri Mäntysaari: Èlègie. 1960-luvulla Weinberg muutti tyyliään Shostakovitshin tavoin askeettiseen ja kulmikkaaseen ekspressionismiin. 016 322 2490. Pyynikkisali, Tampere, klo 19. Ilmeisenä linkkinä jokainen preludi alkaa sillä sävelellä, johon edellinen päättyy. Multichannel Fixed media. www.urkukesa.fi. –21.8.2019 KONSERTTISARJAT: (vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €) MA klo 19 Kallion kirkko KE klo 19 Vanha kirkko (12.6.–3.7.) Tuomiokirkon krypta (10.–24.7.) Johanneksenkirkko (31.7.–21.8.) SU klo 20 Tuomiokirkko (Festivaalin avajaiskonsertti 9.6.) TI 6.8. Kalevi Aho: Solo XVI harpulle. kuukauden kantaesitykset ROVANIEMEN KAUPUNGIN KOULUTUSPALVELUT julistaa haettavaksi Lapin musiikkiopistossa sähkökitaran päätoimisen tuntiopettajan viran nro 564000137 määräajaksi ajalle 1.8.2019–31.7.2020 Hakuaika päättyy 5.6.2019 klo 15.00. Elina Vähälä (viulu), Laura Hynninen (harppu), Korean Chamber Orchestra, joht
Globalisaation haaste Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetusja kulttuuriministeriöstä kannusti puheenvuorossaan musiikkikoulutusalan toimijoita ottamaan rohkeasti kantaa myös vaikeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Nykytilanteen kartoitusta Seminaarissa kartoitettiin myös koulutuksen nykytilannetta. Siinä kirjoitetaan auki aikaisempaa tarkemmin kunnan kulttuuritoimen yhteiskunnallisia tavoitteita. ”Alkavalla vaalikaudella on isona haasteena työn murros, joka on osittain seurausta globalisaation vaikutuksesta Suomen talouteen. Tilastopohja on epätäydellinen. Tarvitaan myös lähipalveluja. Nyt nousee esille muun muassa asukkaiden osallisuus, paikalliset voimavarat, eri väestöryhmien tarpeet, sekä yhteistyö ja vuoropuhelu eri toimijoiden kesken. Pyrkimyksenä on kehittää kaikkia taiteenaloja, ja molemmat oppimäärät – laaja ja yleinen – halutaan huomioida tasapuolisesti. ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi nyt laukkaa sävelratsu laukkaa niitylle jolla neljäsosapuntarpäät odottavat pisteellisinä ja paikkansa löytäneinä heinät huojuu niin kevyt on sydämeni kuin suoritettu soittoläksy niin kevyt on sydämeni kuin palautusmerkki ristien viidakkoon hakattu aukio. Taiteen perusopetuksesta ei ole tällä hetkellä riittävän selkeätä kokonaiskuvaa. ”Kun pohditaan, millainen visio musiikkikoulutukselle laaditaan vuoteen 2030 mennessä, pitää yrittää visioida, millaisessa Suomessa silloin eletään.” Visiotyö jatkuu dialogina Musiikkikoulutuksen visio 2030 -hankkeeseen nimetään ohjausryhmä, mutta työskentely perustuu dialogille eri toimijoiden välillä. Niistä koostettu materiaali on nyt julkisesti luettavissa hankkeen nettisivulla https://www.musiikkikoulutuksenvisio.fi/visiotyoumln-aloitusseminaari-taideyliopiston-sibelius-akatemiassa.html# Musiikkikoulutuksen visio 2030 -hankkeen aloitus osuu mielenkiintoiseen saumaan, kun maahan odotetaan uutta hallitusta. ”Koska toimintaympäristöt ovat eri puolilla maata todella erilaiset, kunnille ei voida asettaa yksityiskohtaisia tavoitteistoja. Myös arvioinnin kehittäminen on uudistuksen keskeinen tavoite. kansainvälinen kilpailu eri alojen osaajista tuntuu myös musiikkialalla.” ”Haasteiden lista muutokseen sopeutumisessa on pitkä. ”Oppilaalla täytyy olla motivaatio ja oppilaan tulee ottaa vastuuta opinnoistaan, jotta oppimista tapahtuu. Yhteiskuntaa pitäisi pystyä rakentamaan siten, että asioita tehdään yhdessä”, Lehikoinen korosti. Oppilas on oppimisen subjekti eikä vain opettamisen objekti. Voidaan olettaa, että nämä vaatimukset tulevat nostattamaan vielä vilkkaan keskustelun eri taiteenalojen oppilaitosten välille. Halutaanko satsata tasaiseen aluekehitykseen vai väestökeskittymiin?” Lehikoinen kysyi. Myös taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeita tutkitaan. Uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta astui voimaan maaliskuussa 2019. Opetuksen saatavuus ja saavutettavuus asetetaan uudistamisen lähtökohdaksi. Keskustelut aloitettiin jo huhtikuisessa seminaarissa. Taiteen perusopetus on sidoksissa myös kunnissa tapahtuviin muutoksiin. ”Globalisaatio on synnyttänyt maitten välille entistä suuremman keskinäisriippuvuuden, mutta on syntynyt myös jako globalisaation voittajiin ja häviäjiin. Vastaus ei ole ainoastaan digitalisaatio. 75 R ONDO C LASSIC 6|2019 ”Suomen musiikkikoulutusjärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, jossa on paljon toimijoita, eikä sitä varsinaisesti kukaan johda. Siksi taiteen perusopetusta ei mainita uudessa laissa erikseen, vaan se on osa taideja kulttuurikasvatusta”, kertoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee. On selvää, että lapsille musiikin laadun on oltava hyvää, jotta he jaksavat tehdä sitä”, Kauppinen painotti. Maan sisäinen muuttoliike lisää eriarvoisuutta alueitten välillä. Suomessa on esimerkiksi tällä hetkellä 70 kuntaa, joissa syntyy ainoastaan 20 vauvaa vuodessa. Uudistuksessa korostuu oppilaan aktiivinen rooli. Lainsäädäntö on siinä keskeinen keino, mutta pitää päättää, millainen Suomi halutaan. Eija Kauppinen on hallinnoinut Opetushallituksessa taiteen perusopetuksen OPS-uudistusta. Meidän täytyy antaa lapsille mahdollisuus toimia subjektina taiteen kanssa tässä maailmassa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataksemme meidän on yhdessä määriteltävä kenttää kokoavat tavoitteet, kehitettävä uusia yhteistyömuotoja ja selkeytettävä työnjakoa”, tiivisti Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén hankkeen seminaarissa huhtikuussa. Uusi tilanne valtakunnan politiikassa voi määrittää myös sitä, millainen poliittinen tahtotila Suomen musiikkikoulutuksen kehittämiseen syntyy. Kun väki vähenee, kuinka palvelut järjestetään. Siksi taiteen perusopetuksen tilasta käynnistyy selvitys vuoden 2019 syksyllä. Työelämä kansainvälistyy, ja koveneva Taiteen perusopetuksesta ei ole tällä hetkellä riittävän selkeätä kokonaiskuvaa.
Robert Schumann: Kvintetto pianolle ja jousille Es op. 01:24 Berlioz: Les nuits d’été (Kesäyöt). 01:54 W.A. 05:56 J.S. 01:35 Weber: Sonaatti pianolle n:o 2 As. 03:26 Beethoven: Pianokonsertto n:o 3 c. 05:57 Melartin: Hyväily LAUANTAI 8.6. Strauss (nuor.): Alkusoitto oper. 03:34 J.S. 23:18 Sarasate: Playera. 01:51 Onslow: Jousikvintetot c, E ja h. 05:16 Schubert: Neljä impromptua pianolle. 03:08 J.S. 00:51 Brahms: Sonaatti alttoviululle ja pianolle f. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. 23.10-6.00 Yöklassinen Massenet: Tha?s, 3-näytöksinen ooppera. 06:36 Liebling: Fantasia Sousan teemoista. 03:15 Raitio: Vesipatsas. 03:41 Gershwin: Amerikkalainen Pariisissa. 05:50 Glazunov: Romanttinen intermezzo. Mozart: Pianokonsertto n:o 14 Es. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Sodan jaloissa sävellyksiä keskitysleireiltä 21.00-22.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Grieg: Sonaatti sellolle ja pianolle a. Bach: Partita klaveerille h. 04:25 Janácek: Capriccio. 04:40 Lolli: Viulukonsertto C 05:02 Beethoven: Sinfonia n:o 7 A. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Anu Jaantila. Bach: Tänne Jeesus tulimme. Musiikkitalon Paavo-salissa 21.10.2018 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. 03:49 Händel: Oboekonsertto n:o 2 B. Bach: Urkukonsertot n:o 1 G, 2 a, 3 C, 4 C ja 5 d. 01:44 J.S. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Mozart: Adagio ja fuuga c. 03:59 Brahms: Sinfonia n:o 3 F. 05:12 Tshaikovski: Vuodenajat. 02:18 de Falla: El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu), baletti. 04:15 Berwald: Sinfonia n:o 1 g (Sinfonie sérieuse). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Anu Jaantila. 04:33 Schumann: Pianokonsertto a. 03:05 Draeseke: Pianokonsertto Es. 01:39 Schubert: Pianosonaatti n:o 21 B. Suomen lasimuseossa 5.6. 00:01 Tausig: Nouvelles soirees de Vienne, sarja pianolle n:o 2. 01:25 Ranta: Kainuun kuvia. 05:01 Batiste: Grand offertoire D. Sisar Constance, nuori noviisi Erin Morley, sopraano. 00:08 Schumann: Carnaval (Karnevaali). Stamitz: Mannheim-sinfoniat n:o 1-3. Aulis Sallinen: Tuulinen talvi Provencessa. 00:24 Beethoven: Sinfonia n:o 5 c (Kohtalosinfonia). Ritari de la Force David Portillo, tenori. 06:57 Sibelius: Säv, säv susa SUNNUNTAI 9.6. Bach: Preludi ja fuuga uruille d (Doorinen). 23:17 Hatshaturjan: Osia bal. 05:04 Sobeck: Kvintetto puhaltimille n:o 2 Es. Mozart: Vapaamuurarikantaatti. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Riihmäen kesäkonsertit: Talvi Provencessa Helena Juntunen, sopraano, Antti Tikkanen, viulu, Paavali Jumppanen, piano, ja Ismo Eskelinen, kitara. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 05:26 Glinka: Kamarinskaja. 00:09 Loewe: Yksinlaulut Odins Meeresritt; Der Wirtin Töchterlein ja Kleiner Haushalt. Musiikinjohto: Yannick Nézet-Séguin. 01:58 Busoni: Pieni sarja sellolle ja pianolle op.23. 23:42 Händel: Konsertto harpulle, orkesterille ja continuolle Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi KESÄKUUN Yle Radio 1 ohjelmatiedot B. 03:03 Revueltas (sov. Jevgeni Onegin. 04:02 Franchomme & Chopin: Grand duo concertant. 06:44 Reusner (nuor.): Sarja d. 05:36 Melartin: Trio jousille. Tituksen lempeys. 05:35 Grieg: Holbergin ajoilta. 03:59 Vaughan Williams: On Wenlock edge (Wenlockin reunalla). 02:56 Tshaikovski: Manfred-sinfonia. Mozart: Sextuksen aaria Parto, parto oopp. 04:46 Hummel: Muunnelmia oboelle ja orkesterille. 01:42 J.S. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 11.00-11.57 Klassikkoparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. Limantour): Mayain y. Manon Lescaut. Tuuliaiheisia sävellyksiä suomalaissäveltäjiltä. 04:50 J. 23:21 Brahms: Sonaatti Es. 04:36 Vivaldi: Konsertto flautinolle, jousille ja continuolle C. 00:02 W.A. (Äänitetty 11.5.) Oopperan kuluessa Outi Paananen vieraineen keskustelee illan teoksesta ja sen esityksestä. 23:24 A. Mozart: Pianokonsertto n:o 21 C. 02:17 Beethoven: Sinfonia n:o 6 F (Pastoraalisinfonia). Bach: Hengellisiä lauluja Schemellin laulukirjasta. 23:29 J.S. Francis Poulenc: Sonaatti viululle ja pianolle. 44. 04:19 Wagner: Alkusoitto oopp. Sisar Mathilde Emily D’Angelo, mezzosopraano. 00:15 J. 00:07 Bonporti: Konsertto F. 03:33 Klami: Ragtime ja blues. 01:06 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 5 D. Toimittaja Anu Jaantila 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Neljä vakavaa laulua. äänitetyn konsertin toimittaa Kare Eskola. 06:57 Nielsen: Humoreski SUNNUNTAI 2.6. 05:00 Rossini: Kvintetto puhaltimille F. 00:20 Crusell: Divertimento oboelle ja jousikvartetille C. 06:44 Chopin: Balladi n:o 4 f. Nürnbergin mestarilaulajat. 02:37 Melartin: Lyrik (Lyyrillisiä kappaleita) pianolle. PERJANTAI 7.6. 05:04 J. 03:25 Rimski-Korsakov: Orkesterisarja oopp. 00:35 Rejcha: Kvintetto puhaltimille C. Haydn: Yhdeksän vokaalikvartettoa. Äiti Jeanne, vanhin nunna Tichina Vaughn, altto. 05:56 Puccini: Donna non vidi mai oopp. 23:38 Madetoja: Shakkipeli, orkesterisarja. 02:18 Sibelius: Lemminkäinen, neljä legendaa. 23:58 Huré: Kvintetto pianolle ja jousille. Toinen komissaari Richard Bernstein, baritoni. Madame Lidoine, uusi priorinna Adrianne Pieczonka, sopraano. 00:18 Telemann: Sonaatti oboelle ja continuolle c. Johannes Brahms: Kvartetto pianolle ja jousille c op. 03:09 Klami: Lapsisinfonia. 60. Haydn: Sinfonia n:o 85 B (Kuningatar). Voivodi. 23:33 W.A. Mustalaisparoni (Wienin valtionoopperan ork./ Jascha Horenstein). 00:29 Prokofjev: Kesäyö, sarja orkesterille. New Yorkin Metropolitan -oopperan kuoro ja orkesteri. Äiti Marie Karen Cargill, mezzosopraano. 03:39 Schubert: Fantasia C (Wanderer). 03:54 Barrios: Un Sueno en la floresta. 05:58 Demersseman: Johdanto ja poloneesi. 23:55 Tshaikovski: Tatjanan aaria oopp. 02:55 Holst: Egdon Heath. 04:21 Massenet: Sarja orkesterille n:o 3 (Näytelmäkohtauksia). Bach: Das Wohltemperierte Klavier I, preludit ja fuugat n:o 1-24. 04:30 Händel: Sonaatit nokkahuilulle ja continuolle g, a, C, F ja B. 05:45 Händel: Triosonaatti h (Tempesta di Mare). 01:13 Stenhammar: Idyll och epigram. 00:31 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d. 00:30 Tshaikovski: Pianotrio a (Suuren taiteilijan muistolle). MAANANTAI 3.6. 23:34 Dvorák: Pianotrio n:o 3 f. 03:04 Balakirev: Tamara, sinfoninen runo. 06:07 J. 11.00-11.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana kuoronjohtaja Kari Turunen 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kamarimusiikkia RSO:n muusikkojen esittämänä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.30-18.50 Hartaita säveliä 19.02-21.30 RSO:n muusikkojen kamarimusiikkikonsertti: Suuret klassikot Mackenzie Melemed, piano, ja Uusi Helsinki -kvartetti: Petri Aarnio, viulu, Taija Angervo, viulu, Ilari Angervo, alttoviulu ja Tuomas Lehto, sello. Luominen. 04:29 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 g. 23.10-7.00 Yöklassinen W.A. 21.30-22.00 RSO:n kamarimusiikkikonsertti: Homage to trio de Lutèce Sivan Magen, harppu, Yuki Koyama, huilu, ja Tuomas Lehto, sello. Blanche de la Force Isabel Leonard, sopraano. 05:57 Rahmaninov: Fragments (Katkelmia). 05:27 Pleyel: Sinfonia concertante A. Pappi Tony Stevenson, tenori. 04:49 Leclair: Sonaatti c (Hauta) ja sonaatti D. 00:16 Bruckner: Sinfonia n:o 7 E. Haydn: Pianosonaatti n:o 20 c 05:57 Madetoja: Jää hyvästi. Spartacus. 23:57 Adam: Giselle, balettisarja. 23:40 Benedict: Pianokonsertto c. 01:23 Handoshkin: Sonaatti sooloviululle n:o 3 D. TIISTAI 4.6. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kohtauspaikka | TV | RADIO |. 01:17 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 8. Bach: Soolosellosarjat n:o 4 Es, n:o 5 c ja n:o 6 D 03:00 Griffes: Pianosonaatti. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.40 Keisarin ja tasavallan palveluksessa: Kustaa Vaasan ajoista nykypäivään 200-vuotisen sotilasmusiikin vaiheista kertoo Raine Ampuja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana urkuri Petros Paukkunen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertti 23.10-6.00 Yöklassinen J. Thomas Adès: Life Story. 02:17 Schönberg: Die Jakobsleiter. Monsieur Javelinot, lääkäri Paul Corona, baritoni. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Suuret orkesterit, Wienin filharmonikot. 01:37 J.S. 05:33 Vivaldi: Konsertto C. 01:12 W.A. 05:13 Monteverdi: Magnificat 1. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Frescobaldi: Kolme canzonaa.. Scarlatti: Sonaatti sellolle ja continuolle n:o 2 c. 04:04 Massenet: Sarja orkesterille n:o 4 (Maalauksellisia kuvia). 05:14 Fasch: Konsertto orkesterille ja continuolle B 05:33 J. Mozart: Pianokonsertto n:o 8 C (Lützow-konsertto). 78 R ONDO C LASSIC 6|2019 LAUANTAI 1.6. Haydn: Nun scheint in vollem Glanze orat. 05:47 Motetteja ja chansoneja 1200-luvun Ranskasta. 23:53 W.A. 05:24 Ponce: Sonata romantica (Romanttinen sonaatti). 00:19 Mahler: Sinfonia n:o 9 D. 23.10-7.00 Yöklassinen J.S. 23:19 Anonyymi: Sarja soittimille C kok Terpsichore. 01:22 Schubert: Jousikvartetto n:o 15 G. Poulenc: Le violon; Sarabande; Cinq Poèmes de Max Jacob. Vanginvartija Patrick Carfizzi, baritoni. 04:02 Fibich: Sinfonia n:o 2 Es. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Musiikkivieraana Nöykkiön Nicelaulajat 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Paluu Lidolle 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Maailma kuin sinfonia: Perintö 23.10-6.00 Yöklassinen Fauré: Messe basse (Hiljainen messu). 02:10 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1. 04:44 Spohr: Viulukonsertto n:o 8 a(In modo di scena cantante). 04:29 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3 d. 05:57 Barrios: Paragualainen tanssi n:o 1 KESKIVIIKKO 5.6. 01:43 Hildegard von Bingen: O Ecclesia, oculi tui similes saphiro sunt. 03:57 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 1 f. Bach: Sarja A BWV1025. 19.02-22.00 Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita. Madame de Croissy, Karmelin priorinna Karita Mattila, sopraano. 23:42 Caldara: Sinfonia C. 00:51 Berlioz: Fantastinen sinfonia. Ensimmäinen komissaari Scott Scully, tenori. TORSTAI 6.6. 03:36 Schubert: Schwanengesang (Joutsenlaulu). Markiisi de la Force Jean-François Lapointe, baritoni. 00:58 Ysa?e: Sonaatti sooloviululle n:o 2 a (L’Obsession)
23:58 Taverner: Magnificat. 05:17 Borodin: Jousikvartetto n:o 1 A. 05:57 Boulanger: Valoisa puutarha MAANANTAI 10.6. 00:15 Brahms: Pianotrio n:o 3 c. 01:45 Hatshaturjan: Osia bal. Andreas Hallén: Philharmonie. 04:14 Tshaikovski: Joutsenlampi, 4-näytöksinen baletti. 02:45 Victoria: 3.–6.7.2019 Lipunmyynti ennakkoon: www.tiketti.. 01:20 Händel: Juudas Makkabealainen, oratorio 03:58 Ginastera: Pianosonaatti n:o 2. 02:16 Suk: Asrael-sinfonia. 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. Emilia Hoving, sol. 00:48 Beethoven: Muunnelmia pianolle Es (Eroica-muunnelmat). Mozart: Viulusonaatit n:o 18 G, 20 C, 22 A, 19 Es ja 17 C. 01:46 Vivaldi: Konsertto viululle, jousille ja continuolle C (Il piacere). Väliajalla haastateltavina festivaalin taiteilijoita. 23:38 Berwald: Sinfonie singuliere C (Sinfonia n:o 3). Robert Heppener: Il canto di diavoli. 03:01 Berlioz: Surumarssi Hamletin viimeistä kohtausta varten. Bach: Sonaatti sooloviululle n:o 1 g. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Eric Ericsonin kamarikuoro, joht. Lithander: Sonaatti fis. 05:56 Albéniz: Tango. 00:10 Chopin: Pianosonaatti n:o 2 b op.35 (Surumarssisonaatti). 02:46 Sopraano June Anderson laulaa aarioita Bellinin oopperoista Puritaanit, Capuletit ja Montecchit, Unissakävijä ja Beatrice di Tenda. (Äänitetty Musiikkitalossa 3.5.) 21.00-22.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Schumann: Liederkreis op.39. 01:15 Balakirev: Korol Lir (Kuningas Lear), näytelmämusiikkia. Elina Vähälä, viulu ja Laura Hynninen, harppu. Järjestää: Helsinki Chamber ry info@helsinkichamber.com Yhteistyössä: Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Café Engel, Musiikin edistämissäätiö, Niilo Helanderin säätiö, Toonika, Ostinato, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Robert´s Co?ee, Viron suurlähetystö Helsingissä www.helsinkichamber.com Klo 17.00 Galerie Forsblom Pohjoismaista NYTT! Klo 20.00 Sköne Vapaakielin TORSTAI 4.7. 23:38 Dvorák: Jousikvartetto n:o 14 As. äänitetyt konsertit toimittaa Inari Tilli. 03:55 Marttinen: Linnunrata. Maija Einfelde: Vakars. 05:33 Fabritius (sov. Mozart: Klarinettikonsertto A. 06:45 Corelli: Concerto grosso n:o 1 D. 03:33 Reinecke: Pianokonsertto n:o 1 fis. Schumann: Pianokonsertto a. Tampereen tuomikirkossa 7.6. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kohtauspaikka 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Keisarin ja tasavallan palveluksessa: 23.10-6.00 Yöklassinen Bonporti: Serenadi F. 03:10 Liszt: Kuusi unkarilaista rapsodiaa orkesterille. 11.00-11.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana oopperalaulaja Irja Auroora 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kamarimusiikkia RSO:n muusikoiden esittämänä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Tampereen Sävel: Yhtyelaulukilpailun päätöskonsertti 21.00-22.00 Yhtyelaulukilpailun voittajia vuosien varrelta 23.10-6.00 Yöklassinen Debussy: Kaksi tanssia harpulle ja jousille. ja sol. Cyrillus Kreek: Daavidin psalmit 104, 141, Önnis on inimine. 04:11 Albinoni: Adagio g. 23:54 Beethoven: Sinfonia n:o 9 d.. 11.00-11.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Elgar: Nursery suite (Lastenkamarisarja). 23:48 Telemann: Sonaatti kahdelle huilulle h. 03:40 Rossini: Johdanto, teema ja muunnelmia klarinetille ja orkesterille Es 03:54 W.A. 05:57 O. 04:48 J. Bernd Alois Zimmermann: Dialoge, konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille. 00:37 Berlioz: Waverley, alkusoitto. Tannhäuser. 23:32 Szymanowski: Masurkkoja op.50. 00:58 Weiss: Konsertto luutulle, jousille ja continuolle C. 23:51 Dowland: Farewell, fantasia luutulle. 02:16 Nielsen: Sinfonia n:o 4 (Sammumaton). Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 5 D. Suoran lähetyksen Naantalin kirkosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 23:58 Chausson: Poème (Runoelma) Es. Sven-David Sandström: Der Geist hilft. 22. Bach: Partita n:o 2 d ; Sonaatti n:o 3 C ; Partita n:o 3 E. Orleansin neitsyt. LAUANTAI 15.6. Säv. 23:41 Weber: Sonaatti pianolle n:o 2 As. 03:41 D. 00:32 Wagner: Wolframin laulu iltatähdelle oopp. 04:30 J.S. Mozart: Ah, se in ciel, benigne stelle. Haydn: Missa Sancti Bernardi von Offida (Heiligmesse) messu B. Klo 12.00 Café Engel 30min of Classical Klo 20.00 Tuomiokirkko Concerto Grosso PERJANTAI 5.7. Ludvig Norman: Jordens oro viker. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. Mozart: Resitatiivi ja aaria Alcandro, lo confesso. 02:06 Elgar: Sinfoninen alkusoitto Polonia. Joonas Ahonen ja Emil Holmström, piano. 00:04 J. 00:25 Chopin: Pianokonsertto n:o 2 f. 23:29 Rameau: Osia sarj. 05:33 Röntgen: Pianotrio n:o 4 c. PERJANTAI 14.6. 03:17 C.L. 02:46 Vivaldi: Konsertto kahdelle trumpetille C RV537. 00:39 Musorgski (Ravel): Näyttelykuvia. 04:53 Rubinstein: Kolme Demonin aariaa oopp. Klo 14.00 Robert's Co?ee Jugend Avajaiskonsertti Klo 19.00 G18 Britannian aateliset KESKIVIIKKO 3.7.. 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti 23.10-7.00 Yöklassinen Madetoja: Osia sinfonisesta sarjasta. 04:46 J.S. 00:09 Klami: Tsheremissiläinen fantasia. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Suuret orkesterit, Berliinin filharmonikot. 05:20 J. Helmut Lachenmann: Consolation II. 05:56 Alkan: Barcarolle. 05:05 Saint-Saëns: Sellokonsertto n:o 1 a. Scarlatti: Sonaatteja. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 05:57 Sibelius (sov. 00:22 Anonyymi: Sarja soittimille F kok. 04:21 Janácek: Idylli jousiorkesterille. Andris Dzenitis: I carry your heart. Joseph Haydn: Konsertto D pianolle ja orkesterille. 23:41 Schubert: Sonatiini viululle ja pianolle n:o 1. Gajane. 01:36 Sibelius: Sinfonia n:o 1 e. 23:20 W.A. 03:14 Schubert: Jousikvartetto n:o 2 C. 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Aida, ooppera. Demoni. 01:09 Dvorák: Requiem. 00:32 W.A. 01:51 W.A. 01:57 Mahler: Sinfonia n:o 2 c (Ylösnousemus). 04:11 Kreutzer: Viulukonsertto n:o 18 e. Anton Bruckner: Sinfonia nro 2 c. Grete Pedersen. 03:43 Mendelssohn: Lobgesang op.52. Bach: Jesu, meine Freude. Merikanto: Elämälle TIISTAI 11.6. Sven-Erik Bäck: Natten är framskriden. 06:57 Fauré: Mandoline SUNNUNTAI 16.6. 05:56 Melartin: Piccola gavotta KESKIVIIKKO 12.6. 23:32 W.A. 05:27 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 4 e. 01:37 Saint-Saëns: Pianokonsertto n:o 5 F (Egyptiläinen). 01:01 Ravel: Espanjalainen rapsodia. 00:15 Brahms: Sinfonia n:o 4 e. 04:48 Telemann: Triosonaatti c ; Sonaatti e ; Huilukonsertto n:o 2 g ; Sonaatti D. Bach: Brandenburgilaiset konsertot n:o 1 F, n:o 2 F ja n:o 3 G. 01:55 Tshaikovski: Sinfonia n:o 6 h (Pateettinen). 02:19 Metner: Unohdettuja säveliä 2. Eivind Buene: Schubert singt II (kantaesitys). 04:41 Henselt: Kaksitoista salonkietydiä. 01:01 Dvorák: Scherzo capriccioso 01:17 Pacius: Jousikvartetto n:o 2 Es. MAANANTAI 17.6. György Kurtág: Omaggio a Luigi Nono. 00:21 Debussy: Jousikvartetto g. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Arvo Pärt: Kanon pokajanen. Arnold Schönberg: Friede auf Erden. 02:04 Montsalvatge: Canciones negras. 00:01 J.S. 11.00-11.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Antonín Dvorák: Serenadi jousille op. Byrd, Marchant, Baldwine, Stoning sekä tuntemattomia säveltäjiä. 00:46 1600-luvun englantilaisia balladeja ja tansseja. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Naantalin musiikkijuhlat Korean kamariorkesteri, joht. Ralf Gothóni, piano, sol. Haydn: Sinfonia n:o 45 fis (Jäähyväissinfonia). Siirala): Menuetto C op.40/4. 05:26 Gade: Oktetto jousille F. 01:12 J.S: Bach: Sonaatit viola da gamballe ja klaveerille n:o 1 G, n:o 2 D ja n:o 3 g. 03:26 Borodin: Jousikvartetto n:o 2 D. 02:57 Grieg: Peer Gynt, näytelmämusiikkia. R ONDO C LASSIC 6|2019 79 yle radio 1 radio Risto Nordellin vieraana kuoronjohtaja Kari Turunen 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Keisarin ja tasavallan palveluksessa: 23.10-6.00 Yöklassinen Homilius: Der Herr ist Gott, der unser erleuchtet (Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille) 23:35 Wieniawski: Viulukonsertto n:o 1 fis. Mozart: Sinfonia concertante Es. cembalolle n:o 5 G. 23:21 Tshaikovski: Jeannen jäähyväiset oopp. 11.00-11.40 Keisarin ja tasavallan palveluksessa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana nokkahuilisti Juho Myllylä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Tampereen Sävel: Norjan solistikuoron ja Eric Ericsonin kamarikuoron konsertit Norjan solistikuoro, joht. Bach: Sonaatti viola da gamballe ja cembalolle B. Gösta Nyström: Vid havet; Havet. Aulis Sallinen: Kamarimusiikki X viululle, harpulle ja jousille. 01:02 J.S. Haydn: Jousikvartetto n:o 81 G. 03:20 J. 04:07 C. 02:21 Ives: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 3. 01:59 W.A. 01:17 Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 4. Terpsichore. Åke Malmfors: Wiegenlied Scherzlied. Fredrik Malmberg. 05:24 Dvorák: Pianotrio n:o 2 g. Haydn: Jousikvartetto n:o 39 C (Lintukvartetto). 05:57 Järnefelt: Serenad TORSTAI 13.6. Müller-Berghaus): Lapsuuden päivä. 00:40 Chopin: Nokturno n:o 8 Des. 02:41 Berg: Lulu-sarja. Mozart: Pianokonsertto n:o 15 B. ja Tampere-talossa 8.6. Klo 12.00 Helsingin kaupunginmuseo Lastenkonsertti Ferdinand-härkä Klo 19.00 Temppeliaukion kirkko Gaalakonsertti LAUANTAI 6.7. 04:02 Melartin: Sinfonia n:o 3 F. 02:54 Gottschalk: Sinfonia n:o 1 (Tropiikin yö). 04:59 Debussy: Lasten nurkkaus. 00:47 Vivaldi: Konsertto huilulle, kahdelle viululle, fagotille ja continuolle g ’’Yö’’. J.S. 23:25 Debussy: Cinq poemes de Charles Baudelaire. 04:50 Franck: Pianokvintetto f. Mozart: Pianokonsertot n:ot 15 B ja 17 G. 00:56 Giuliani: Kitarasävellyksiä
03:16 Rameau: Sarja cembalolle n:o 4 a. 11.00-11.40 Keisarin ja tasavallan palveluksessa: 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana tenori Juho Punkeri 19.02-21.00 Suvisoitto: Avajaiskonsertti Kamariorkesteri Avanti!, joht. 23:50 Lumbye: Kesäyö Mön-saaren kallioilla. 00:33 Rimski-Korsakov: Sheherazade. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Suuret orkesterit, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri. 05:56 Narvaez: Diferencias sobre Conde Claros. 00:04 Kodály: Kesäilta. Paganini. 23:15 Händel: Sonaatti h. TIISTAI 18.6. Giovanni Bolzoni: Menuetti H. 00:57 Franck: Koraali n:o 3 a. Mozart: Eine Kleine Nachtmusik (Pieni yösoitto). 01:12 Coleridge-Taylor: Pieni konserttisarja. 05:25 J. 23:52 Faltin: Kaksoisfuuga C uruille. 72. Charpentier: Quatuor anni tempestates (Neljä vuodenaikaa), motetti. 00:35 Tuntematon: Messu, 5-ääninen a cappella. 04:59 Brahms: Viulukonsertto D. 02:46 Ibert: Satamia, kolme sinfonista kappaletta orkesterille 03:01 Schütz: Cantiones sacrae II. 02:39 Bassobaritoni George London laulaa W.A. 04:15 Balakirev: Böömissä, alkusoitto orkesterille tshekkiläisistä teemoista. 05:18 Zimmermann: Trumpettikonsertto. 23:18 Copland: Quiet city (Hiljainen kaupunki). 00:46 J.S. 02:36 Martinu: La Revue de cuisine (Keittiörevyy). 04:22 J. Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia. Gustav Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10. 00:24 Kolme aariaa Händelin oopperoista Atalanta, Agrippina ja Julius Caesar. 23:38 Mompou: Charmes. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D. 02:03 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 15 A. 05:56 Tshaikovski: Ken kaihon tuntee. 06:31 Wagner: Veit Pognerin aaria ”Das schöne Fest, Johannistag” oopp. 02:54 Röntgen: Serenadi A. Strauss: Cäcilie. Liszt): Die Stadt. 01:17 Elgar: Viulukonsertto h. 03:01 Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta. 04:14 Milhaud: La Création du monde (Maailman luominen), baletti. 05:56 Schubert (sov. 06:32 Berwald: Duo sellolle ja pianolle B. 04:25 J. 23:28 Castelnuovo-Tedesco: Eleginen fuuga kahdelle kitaralle. Kuusisto: Laatokka, sinfoninen balladi. 00:33 J.S. Haydn: Sinfonia n:o 101 (Kello). 04:39 Fabritius: Grand duo h viululle ja sellolle. 23:29 C.P.E. 23:39 Zemlinsky: Jousikvartetto n:o 2. 23:51 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 3 d. 23:59 Händel: Concerto grosso F op.6/9. 01:49 Villa-Lobos: Konsertto huuliharpulle ja orkesterille a. 05:28 Basso Ezio Pinza laulaa W.A. Haydn: Jousikvartetto n:o 75 G. Maurice Ravel: Pianokonsertto G. 23:28 C.P.E. 11.00-11.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana viulutaiteilija, pedagogi Satu Jalas 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kamarimusiikkia RSO:n muusikoiden esittämänä 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 03:10 Weill (sov. 02:01 Massenet: Don Quijoten kuolema oopp. 04:28 Schumann: Sinfonia n:o 2 C. 23:37 W.A. 03:20 Järnefelt: Sinfoninen fantasia. 01:01 Paganini: Sonaatti viululle ja kitaralle e. 01:19 J.S. Strauss (nuor.): Metsällä. 06:03 Weiss: Luuttusonaatti a. 03:48 Paganini: Viulukonsertto n:o 1 D. 23:29 J.S. 02:22 Tulindberg: Jousikvartetto n:o 1 B. 02:50 Schubert: Rosamunde, näyttämömusiikki. 06:49 Pisador: La Mañana de San Juan (Johannes Kastajan päivän aamuna). 02:51 Beethoven: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle F. 02:52 J. 00:49 Naumann: Sinfonia d suurelle orkesterille. 02:10 Castelnuovo-Tedesco: Osia sarj. 03:32 Beethoven: Viulukonsertto D. 03:15 Duparc: Kaksitoista yksinlaulua. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Mahler x 10. Julian Anderson: Fantasias. Alma Redemptoris mater. 02:49 Svendsen: Pariisin karnevaali. Luvattu maa. 03:50 W.A. 05:08 Brahms: Sekstetto jousille n:o 2 G. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Suuret orkesterit, Lontoon sinfoniaorkesteri. 02:55 A. Jean Sibelius: Pianotrio D ”Korppoo” (Juhani Lagerspetz, piano, Jaakko Kuusisto, viulu, ja Arto Noras, sello). David Zinman. 03:33 Sibelius: Viisi kappaletta viululle ja pianolle op.81. 04:28 Hakola: Kvintetto klarinetille ja jousille. Edgar Varèse: Octandre. 01:28 Beethoven: Sinfonia n:o 6 F (Pastoraalisinfonia). 03:54 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 2 a. Bach: Kantaatti n:o 78 (Jesu, der du meine Seele). Bach: Urkusävellyksiä. Bach: Englantilaiset sarjat n:o 4 F, 5 e ja 6 d. Mozart: Viulukonsertto n:o 3 G. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Fauré: Elegia c. 23:39 Beck: Sinfonia n:o 5 G. 23:13 Waldteufel: Kesäilta. 01:11 Järnefelt: Orkesterisarja näyt. 03:23 Kuhnau: Sonaatit cembalolle n:o 1-7 (Frische Klavier Früchte). Voivodi. äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Nicholas Collon, sol. 04:25 Klami: Kaksi karjalaista kansanlaulua. Bach: Duo huilulle ja viululle e. 05:24 Melartin: Sinfonia n:o 4 E (Kesäsinfonia). 23:33 Kabalevski: Sellokonsertto n:o 1 g. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. 00:48 Stradella: San Giovanni Battista. 23:20 Kaski: Yö meren rannalla. Haydn: Viulukonsertto n:o 1 C. Merikanto: Sellokonsertto n:o 1. 03:46 Dyfay: Missa L’homme armé. 00:21 Andrée: Sommarminnen (Kesämuistoja). 02:31 Copland: Sinfonia n:o 3. 23:58 Reger: Hochsommernacht (Keskikesän yö). DiLorenzo): Kerjäläisooppera, sarja vaskikvintetille oopperan kohtauksista. Strauss: Taiteilijakatrilli. 03:51 Albinoni: Konsertto kahdelle oboelle, jousille ja continuolle F. 02:54 Levitin: Sarja sellolle ja kamariorkesterille. 04:39 Madetoja (sov.): Viisi pohjois-pohjalaista kansanlaulua. 03:15 Prokofjev: Aleksanteri Nevski, kantaatt. 00:23 Schumann: Liederkreis op.39. 23.10-6.00 Yöklassinen Ponce: Teema, muunnelmia ja finaali. MAANANTAI 24.6. 05:06 Chadwick: Melpomene, draamallinen alkusoitto orkesterille. 01:14 M-A. 04:03 Tshaikovski: Pianotrio a. Mozart: Viulusonaatit n:o 26 B ja 27 G. 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 00:35 Weber: Kvintetto klarinetille ja jousille B. SUNNUNTAI 23.6. Mozart: Divertimento D (Nannerl-septetto) 00:00 Panula (sov.): Karjalan kunnailla. 23:18 Saint-Saëns: Kuusi etydiä vasemmalle kädelle. Joseph Rheinberger: Nonetto (Patrick Gallois, huilu, Jean-Louis Capezzali, oboe, Michel Lethiec, klarinetti, Jussi Särkkä, fagotti, Radovan Vlatkovic, käyrätorvi, Elina Vähälä, viulu, Ilari Angervo, alttoviulu, Young-Hoon Song, sello, ja Teemu Kauppinen, kontrabasso). 05:43 Paganini: Sonata concertata A. (Äänitetty Musiikkitalossa 17.5.) 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10-6.00 Yöklassinen Gershwin (sov. 03:59 Prokofjev: Pianokonsertto n:o 2 g. 02:07 Skrjabin: Pianosonaatti n:o 2 gis (Sonaatti-fantasia). 05:32 W.A. KESKIVIIKKO 26.6. 23:32 Purcell: Now that the sun hath veiled his light (Nyt kun aurinko on peittänyt valonsa). 01:29 Biber: Missa Christi resurgentis. 23:42 Brahms: Viulukonsertto D. 06:37 Rossini: Sonaatti jousille n:o 4 B. Mozart: Sinfonia n:o 29 A. 23.10-6.00 Yöklassinen Browne: Salve Regina 1 (Terve taivaan kuningatar). 05:45 Peterson-Berger: Frösön kukkia, orkesterisarja. 05:57 Härkönen: Hämärän askelissa. Puerling): Love walked in. 04:51 Soler: Sonaatti kosketinsoittimelle F. Mozartin aarioita. 05:45 Tshaikovski: Serenade melancolique. 01:43 Melartin: Prinsessa Ruusunen, sarja orkesterille. 11.00-11.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana säveltäjä Aulis Sallinen 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kamarimusiikkia RSO:n muusikoiden esittämänä Luciano Berio: Opus Number Zoo. 23:23 Phillips: Kesänokturno. 02:43 Salonen: Lachen verlernt. Don Quichotte 02:14 Glinka: Kamarinskaja. 04:17 J.S. 04:03 Englund: Sinfonia n:o 2 (Mustarastassinfonia). Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es ”Eroica”. 06:06 Suk: Fantasia viululle ja orkesterille g. 01:07 J. Mozartin ooppera-aarioita. 02:18 Barber: Adagio jousille. Suoran lähetyksen Porvoon Taidetehtaan Avanti-salista toimittaa Ainomaija Pennanen. TORSTAI 27.6. Baldur Brönniman, solistina Wu Wei, sheng. 04:36 Giuliani: Le Giulianate. Mozart: Divertimento B. Naantalin kirkossa 15.6. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Viron ääni Georg Ots 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana säveltäjä Aulis Sallinen 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Keisarin ja tasavallan palveluksessa: 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Pianotrio n:o 3 f. 05:31 Mendelssohn: Viulukonsertto d. Claude Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle. Bach: Fantasia klaveerille fis.. 11.00-11.40 Keisarin ja tasavallan palveluksessa 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana viulisti Sara Etelävuori. 03:16 Dvorák: Slaavilaiset tanssit op.72. PERJANTAI 21.6. 03:53 Matti Rautio: Pianokonsertto. 04:31 Berg: Lyyrinen sarja. 19.02-21.00 Urkuyö ja Aaria: Hynninen & Sakari 23.10-7.00 Yöklassinen V. 01:26 Rahmaninov: Études-tableaux op.39. 02:34 Lehár: Sikermä oper. 05:57 da Milano: Fantasia. 23:52 Beethoven: Septetto Es jousille ja puhaltimille. tuntematon). 02:39 Beethoven: Trio jousille n:o 4 c. (Äänitetty toukokuussa 2016). TORSTAI 20.6. 01:25 W.A. 80 R ONDO C LASSIC 6|2019 Radio yle radio 1 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Naantalin musiikkijuhlat: In honorem maris Howard Buss: Seaside Reflections (Patrick Gallois, huilu, ja Laura Hynninen, harppu). 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Viron ääni Georg Ots 13.00-14.00 Klassista kahteen juhannusmielellä 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Juhannusaaton Faunin iltapäivä 19.02-21.40 Juhannusaaton äänilevykonsertti 23.10-7.00 Yöklassinen Hannikainen: Oli juhla ja juhannusilta. Fazil Say, piano. Lesta, Dneprin merenneito. 02:10 J. 00:01 Dvorák: Slaavilaiset tanssit op. 05:57 R. 05:46 Vivaldi Respighi: Sonaatti D. 02:16 Martinu: Kolme madrigaalia. 11.00-11.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.00-14.00 Klassista kahteen 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Monteverdi: Zefiro torna e di soavi accenti (Länsituuli palaa takaisin). 01:02 Janácek: Taras Bulba. 00:14 Beethoven: Sinfonia n:o 5 c (Kohtalosinfonia). Haydn: Pianosonaatti n:o 23 F. 06:56 Bister (sov.): Kokko lensi koillisesta. 23:33 W.A. 23:31 Beach: Romanssi viululle ja pianolle. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:13 Shostakovitsh Shafran: Sonaatti sellolle ja pianolle C. 02:27 Turina: Härkätaistelijan rukous. 04:50 Zelenka: Sonaatti n:o 4 kahdelle oboelle, fagotille ja continuolle g. 00:00 Tshaikovski: Sinfonia n:o 6 h (Pateettinen). 05:10 Sibelius: Jousikvartetto a. 04:23 Skrjabin: Pianosonaatit n:o 6-10. 04:50 Montpellier Codex, ranskalaisia motetteja 1200-luvulta (säv. KESKIVIIKKO 19.6. Haydn: Sellokonsertot C ja D. 01:06 Bizet: Pieni sarja. 03:06 Henry Purcellin ja John Blow’n lauluja ja soitinmusiikkia. Antonio Vivaldi: Konsertto kahdelle trumpetille C RV537. Mozart: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 32 B. 23:55 Copland: Keskikesän nokturno A. 00:31 Fauré: Pianokvartetto n:o 2 g. 05:08 Onslow: Sonaatti pianolle 4-kätisesti e. 02:02 Beethoven: Sinfonia n:o 6 F (Pastoraalisinfonia). 02:05 Madetoja: Pianotrio e. 04:29 Rimski-Korsakov: Sinfonia n:o 2 (Antar). 05:22 Respighi: Sarja jousille ja uruille G. 23:31 Madetoja: Mittumaaritulilla. Nürnbergin mestarilaulajat. 02:31 Wolf: Nachtzauber (Yön taikaa). TIISTAI 25.6. Raitio: Kesäkuvia Hämeestä. Joht. 46 ja op. 06:57 Palmgren: Juhannus LAUANTAI 22.6. Platero y yo (Harmo ja minä). 02:40 Davydov: Vidostanin aaria oopp. (Äänitetty Musiikkitalossa 8.5.) 21.00-22.00 Aikamme suomalaista musiikkia Aki Yli-Salomäki esittelee uusia suomalaisia teoksia. 01:41 Mason Bates: Red river (Punainen joki). 00:50 J.S. 02:44 Tshaikovski: Alkusoitto oopp. 23:18 Beethoven: Pianosonaatti n:o 12 As (Surumarssisonaatti). 05:11 T. Haydn: Sinfonia n:o 88 G. 23:54 Dvorák: Slaavilaiset tanssit op.46. 23:49 W.A. 04:57 J. 05:57 J. 03:02 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 5 Es. Bach: Wilhelm Friedemann Bachin nuottikirjasta. 05:56 Marttinen: Hiljainen laulaja, sarjasta Elisabetin lauluja. 05:07 Jadassohn: Pianokonsertto n:o 1 c. Bach: Kantaatti n:o 7 (Juhannuskantaatti)
Ranskan kansallisorkesteria ja radiokuoroa johti François-Xavier Roth. Wienin filharmonikkojen perinteinen kesäkonsertti pidetään tänä vuonna muutamaa viikkoa tavanomaista myöhemmin, mutta puitteet Schönbrunnin linnan edustalla ovat entiseen tapaan loistokkaat, esiintyjistä puhumattakaan. Osa 23.11.2018 taltioidusta konsertista. 03:36 W.A. Alex Freeman: Sydämeni laulu. (Uusinta) Sunnuntai 9.6. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Winnaretta Singerin ihmeellinen elämä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Tampereen Sävel: Helsingin kamarikuoron konsertti Joht. 01:22 Hindemith: Viisi kappaletta jousiorkesterille. klo 20.45 Mozart Lontoossa Yle Teema (Areenassa 17.9. klo 21.00 Cardiffin laulukilpailun finaali Suora Areena-lähetys (uusinta Teemalla su 21.6. 11.00-11.57 Musiikkia ja mielentiloja 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio. Orkesteria johtaa Manfred Honeck. Haydn: Pianosonaatti n:o 30 A. Mihail Busnjukin dokumentissa katsotaan balalaikan olemukseen ja sieluun. 01:56 Schubert: Jousikvintetto C. Jukka-Pekka Saraste, sol. Joht. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Eiffel-tornin juurella Pariisissa pidettiin heinäkuussa 2018 totuttuun tapaan upea oopperakonsertti maan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Anna Larsson, mezzosopraano, sekä Cantores Minores ja Musiikkitalon kuoro. 23:15 Kraus: Alttoviulukonsertto C. 05:56 Piccinini: Toccata n:o 10.. Laulusolisteina olivat Aida Garifullina, Joyce DiDonato, Philippe Jaroussky, Matthias Goerne, Patricia Petibon ja Jean-François Borras. klo 15.35 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 2 c-molli ”Ylösnousemus”. Teseo (Theseus). Osa 31.10.2018 taltioidusta konsertista. Taltioitu Musiikkitalossa 30.5. Osa Musiikkitalossa 8.5.2019 taltioidusta konsertista. 23.10-6.00 Yöklassinen Heise: Drot og Marsk (Kuningas ja Marski), ooppera. soittajalegenda Mihail Rozhkov (joka kuoli 99-vuotiaana kesällä 2018) ja balalaikan nykypäivän suurimpiin virtuooseihin kuuluva Aleksei Arhipovski. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. klo 16.20 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) RSO esittää Ludwig van Beethovenin sinfonian nro 3 Es-duuri ”Eroica”. George Gershwinin Sinisessä rapsodiassa on pianosolistina Yuja Wang. Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja (sekakuoroversion kantaesitys). Alex Freeman: Fientliga stjärnor. klo 15.00 Vain kolme kieltä: balalaikan tarina Yle Teema (uusinta pe 7.6. Television klassisen musiikin ohjelmia kesäkuussa Yle Teema & Areena 04:30 Händel: Lucrezia, kantaatti. Solistina on sopraano Golda Schultz ja orkesteria johtaa Hannu Lintu. Alex Freeman: O years and graves! Tampere-talossa 8.6. 05:56 Jennings: Night spirit song PERJANTAI 28.6. Orkesteria johtaa David Zinman. Daniel Friderici: Aetas carmen melodiae. Selostus: Lotta Emanuelsson Sunnuntai 23.6. 02:52 Tshaikovski: Prinsessa Ruusunen, baletti. klo 14.10, Areenassa 30 päivää) Suora lähetys Wienistä. 01:37 Schumann: Kinderszenen (Lapsikuvia). Orkesteria johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu. Amerikka-teemaisessa ohjelmassa kuullaan myös Bernsteinin, Strauss nuoremman, Steinerin, Sousan, Barberin, Ziehrerin ja Dvorakin musiikkia. 05:19 Rheinberger: Sechs Stücke (Kuusi kappaletta). klo 21.45 Kesäkonsertti Schönbrunnista Yle Teema (uusinta su 30.6. 23:44 Händel: Katkelmia oopp. Sunnuntai 9.6. Esiintymässä on myös georgialaissyntyinen tähtipianisti Khatia Buniatishvili. Jan Pieterszoon Sweelinck: Cantique de Siméon. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Cardiffin maineikkaaseen laulukilpailuun valittiin 400 hakijan joukosta 20 nuorta laulajaa 15 maasta eri puolilta maailmaa. Mozart: Pianokonsertto n:o 25 C. 05:17 Bruch: Romanssi viululle ja orkesterille a. 01:03 J. 04:52 Tanejev: Jousikvartetto n:o 5 A. klo 13.35 Tunteiden ilta 2019 Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Tunteiden Illassa pianisti Iiro Rantala ja sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta muuttavat tunteet ja tarinat musiikiksi ja piirroksiksi Musiikkitalon kahvilassa. (Uusinta) Torstai 20.6. Jean Sibelius: Sydämeni laulu; Saarella palaa. R ONDO C LASSIC 6|2019 81 teema, areena radio & tv Sunnuntai 2.6. klo 14.25 Pariisi juhlii 2018 Yle Teema (uusinta pe 14.6. Sunnuntai 30.6. Sunnuntai 2.6. 01:51 Musiikkia keskiaikaisiin pitoihin, säv. 02:54 Liszt: Dante-sinfonia orkesterille ja poikakuorolle. 01:14 Stradella: Sinfonia d. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Winnaretta Singerin ihmeellinen elämä 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Kohtauspaikka Risto Nordellin vieraana viulutaiteilija, pedagogi Satu Jalas 16.10-16.30 Faunin iltapäivä 17.10-17.50 Keisarin ja tasavallan palveluksessa 23.10-6.00 Yöklassinen Brahms: Wie bist du, meine Königin (Ihana valtiattareni). klo 16.05 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri ja sopraano Pelageja Kurennaja esittävät Gustav Mahlerin sinfonian nro 4. Viikon kuluessa heistä valikoituneet viisi parasta kilpailevat illan finaalissa 22. Lauantai 22.6. 05:32 Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1 Es. Nils Schweckendiek. Torstai 20.6. klo 16.10 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 1 D-duuri ”Titaani”. Mukana ovat mm. 23:33 Caplet: Deux divertissements harpulle. Kyseessä ovat räätälöidyt improvisaatiot, hetken hurmosta. 05:29 Balakirev: Pianosonaatti b. Alku uudella maaperällä ei kuitenkaan ollut 8-vuotiaalle helppo kuninkaallisten vaatimukset ja hengenvaarallinen sairaus varjostivat lapsen elämää. Fredrik Pacius: Vårmorgonen. Sunnuntai 2.6. Venäläinen balalaika on outo soitin, mutta ei suinkaan mikään propagandistinen matkamuistoesine vaan täysiverinen orkesteri-instrumentti, jolla taitava soittaja saa aikaan hämmästyttäviä tuloksia solistina tai balalaikaorkestereissa. Daniel Friderici Piae cantiones: Jucundare jugiter. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. asti) Mozart teki läpimurtonsa ja sävelsi ensimmäisen sinfoniansa Lontoossa. klo 15.35 RSO Musiikkitalossa Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 3 d-molli. 05:57 Barrios: Menuetti A LAUANTAI 29.6. 04:11 Rangström: Sinfonia n:o 4 d (Invocatio). Jacopo da Bologna, Landini, Ciconia ym. klo 13.00 ja pe 28.6. 04:41 Ernst: Pensées fugitives. Viulusolisteina Sarah ja Deborah Nemtanu sekä Renaud Capuçon. kesäkuuta (suora lähetys Yle Areenassa). 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 30.6. Taltioitu 3.10.2018. Illan kapellimestarina toimii Gustavo Dudamel. Taltioitu Musiikkitalossa 16.1.2019. Koko RSO:n Mahler-sarja esitetään Teemalla sunnuntaisin kesän aikana. Sunnuntai 16.6. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Kolme terävää kulmaa ja vain kolme kieltä
Etuna entiseen on se, että laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilaukseen samaan hintaan, jolla aiemmin sait pelkän lehden. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa vuonna 2019, ja numero 7–8 on kaksoisnumero. CD-levysarjamme on uniikki etkä saa sitä mistään muualta. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Syksyn musikaaliannin lisäksi Rondo luo katsauksen mm. Helsingin kaupunginteatterin mainoskuvitusta Pieni merenneito -musikaaliin.. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Hämeentie 31 A 00500 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Teattereilla ovat isot piipussa: Helsingin kaupunginteatteri tekee Disneymusikaalin Pieni merenneito, Tampereen Teatteri Notre Damen kellonsoittajan, Jyväskylän kaupunginteatteri Pariisin oopperan kummituksen jne. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. 020 748 9790 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. 03 225 1948 Vuonna 2019 Rondolehti ilmestyy 11 kertaa, aina kuun alussa (kesällä kaksoisnumero heinä-elokuussa) . Silti kotimaistakaan antia ei ole unohdettu. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu nyt myös koko rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 11 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Seuraava Rondo ilmestyy 28.6.2019 Musiikkiteatterin syksy kuhisee Suomen teatterit ovat jo keväästä lähtien valmistautuneet huolella eloja syyskuun ensi-iltoihin, joiden menestyksestä riippuu paljon koko kauden tulos. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tätä kaikkea on rondo 2019 CL SSIC V Ensi numerossa Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Kansallisoopperan uuteen Ringiin sekä loppukesän festivaalitarjontaan