Rondo Classic 06-7/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6–7 2021 12,50 € Lise davidsen Wagner-sopraanojen uusi tähti pitää jalat maassa CLASSIC fest ivaa likesä 2021 Ohjelma t, ihmiset, taustat cd. kreeta-maria kentala yhdistää barokin ja polskat MAAHANMUUTTO RIKASTAA musiikkielämää PUHALTAJIIN INTOA yhteissoitosta Festivaalikesässä pieni on kaunista Voiko SÄVELTÄJÄ parantaa maailmaa
Multipalkitut! Hämmästy miten aidosti musiikki voi toistua kotonasi. Myynti ja maahantuonti www.audioshop.fi Toimitamme kotiovelle kaikkialle Suomessa! Musiikin ammattilaisten huomioita: ”Speakers that produce an unusually natural sound, a sound that bears a surprising resemblance to concert music.” ”Orkesteri todella tuntui täyttävän joka kolkan niin kuin akustiikaltaan parhaissa konserttisaleissa.”
Into järjestämiseen silti on kova, ja uusia ideoitakin riittää. Lise Davidsen ei aio sulkeutua Wagner-lokeroon vaan pitää tien avoimena. Vapauden illuusio on kummassakin oleellista. © ULLA NIKULA 8–14 34–42 8–11 polskia ja barokkia • Barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala etsii yhteyksiä barokkimusiikin ja suomalaisen pelimannimusiikin välillä. 4 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © JAMES HOLE WWW.RONDOLEHTI.FI CLASSIC 6–7 / 2021 festivaalit panostavat loppukesään wagner-tähti turkuun Kemiönsaaren musiikkijuhlilla Söderlångvikin vaunumuseossa istuttiin vielä toissa kesänä sangen tiiviisti, mutta tämän kesän istumajärjestystä pitää festivaaleilla väljentää. Hän antaa Suomen-debyyttinsä elokuussa Turun musiikkijuhlilla. Suomalaisten orkesterien barokkiosaaminen on kasvussa, iloitsee Kreeta-Maria Kentala.. Savonlinnan oopperajuhlat on joutunut perumaan tämän kesän oopperansa, ja kesäkuun tapahtumista moni on joko perunut tai siirtynyt nettiin. • Festivaalikesässä pienimuotoisuus on nyt valttia, ja tapahtumat panevat toivonsa loppukesään ja rajoitusten purkamiseen. • Norjalainen Lise Davidsen on lyhyessä ajassa noussut Wagner-sopraanojen kuumaksi nimeksi, mutta hän pitää päänsä kylmänä ja etenee äänensä kehitystä kuunnellen
22 Meidän Festivaalin taiteilijaresidenssi 24–25 Kantaesitys: Jouni Hirvelän viulukonsertto 26 Mediasakset 29 Olli Virtaperkon kolumni 30 Jazzpolkuja: Adele Sauros 31 Populaaritaidetta: Paavoharju 32 Pohjanmaalle uusi klassisen musiikin organisaatio 33 Lauri Toivion sarjakuva 34–42 Festivaalikalenteri 2021 44–48 Maahanmuuttajamuusikot Suomessa 50–53 Uusi aika koitti Melartinin sinfonioille 54–57 Onko uudessa musiikissa sijaa hävyttömyydelle. JOULU LOIRE-JOEN LAAKSOSSA 23.-27.12.2021 Loire-joen laakson sykähdyttävän kauniit maisemat ja pittoreskit pikkukaupungit saavat joulun aikaan aivan erityisen hohteen. Näet Salzkammergutin henkeäsalpaavia vuoristomaisemia, vierailet Stille Nacht -kappelissa ja Mozartin synnyinkodissa sekä teet rekiajelun seimikierroksineen. Matkallamme voit keskittyä vain tärkeimpään rauhoittumiseen ja joulun tunnelmasta nauttimiseen. Chambordin ja Chevernyn linnat, Fontevraudin luostari sekä keskiaikainen Chinonin kaupunki. Matkavalikoimastamme löydät myös runsaasti muita joulun ajan matkoja. Oopperamatkojen osalta etenemme, kun oopperatalot avautuvat ja ohjelmistot ovat selvillä. JOULUMATKAT OK-MATKAT OY LTD Hämeentie 31 A, 00500 Helsinki PUH (09) 2510 2050, www.okmatkat.fi EMAIL myynti@okmatkat.fi. Tunnelmaa aistimme myös Chartresissa ja Orléansissa. Jatkamme laadukkaiden ohjelmallisten matkojen järjestämistä heti kun se on terveysturvallisesti mahdollista. Alueen kulttuurihistoriallinen perintö loistaa mahtavissa renessanssilinnoissa ja UNESCOn maailmanperintökohteissa, joita Loiren laakso on täynnä. JOULU ALPPIEN SYLISSÄ SALZBURGISSA 22.-27.12.2021 Joulu Salzburgissa on kuin astuisit kauniiseen postikorttiin: lumihuippuiset Alpit, Vanhankaupungin barokkirakennukset, koristeelliset joulutorit ja paahdetun mantelin tuoksu kuljettavat sinut idyllisen joulun tunnelmaan. Matkaohjelmat hintoineen ja lisätiedot kaikista matkoista saat toimistostamme tai okmatkat.fi Lokakuusta 2020 OK-Matkat on osa Elämys Groupia. 58–60 Kuukauden klassikko: Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit Rondo arvioi 63 – 70 • Parsifal-striimi Wienistä • Lontoon sinfoniaorkesterin striimit ja levyt • Kevään kantaesityksiä • CD ja DVD -sivut mestari & kisälli 72 – 74 • Yhteissoitosta puhtia puhallinharrastukseen • Musiikkileirien henkeä opintoihin hifi 77 • Larsen-kaiuttimet panevat olohuoneen soimaan ylen ohjelmatiedot 78 – 81 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat 82 Rondo palvelee 83 Kimmo Hakolan kolumni sisältö © ULLA NIKULA LISÄTIEDOT JA VARAUKSET : Anna itsellesi ja läheisillesi lupa viettää kiireetöntä ja valmiiksi laitettua joulua. 7 Pääkirjoitus 8–11 Kreeta-Maria Kentala etsii vapauden illuusiota 11 Rondo CD: Polska Pandolfi 12–16 Lise Davidsen – jalat maassa ja ääni taivaassa 18–21 Pitääkö säveltäjän ottaa kantaa. Voit myös nauttia klassisen musiikin konserteista Mirabellin linnassa ja Salzburgin vanhimmassa ravintolassa. Ihastuttavasta Toursista käsin retkeilemme lähiympäristöön – vierailukohteinamme mm
MARIINSKIN ORKESTERI JA SOLISTIT SINFONIAORKESTERI VIVO MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI VALERI GERGIEV SANT TUUMATIAS ROUVALI ERKKI LASONPALO GGALINA SAKHNOVSKAYA MIKHAIL YANOVITSKY JANNE VALKEAJOKI SITKOVETSKY TRIO FRIGG JA PAL JON MUUTA TERVETULOA JUHLIMAAN KANSSAMME! MIKKELIN MUSIIKKIJUHL AT XXX 4.-11.7.2021 Koko ohjelma: www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi Valeri Gergiev & Mariinskin orkesteri Digitaalinen Konser ttielämys FRIGG Luontokuvat: VISIT SAIMAA PHOTOBANK
Hallitus kuitenkin kokonaisuutena kantaa vastuun poliittisista kompromisseistaan. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. RONDOLEHTI .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : Ja m es H ol e R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi v Ankaria vuosia on luvassa, se on selvä.. Kevään aikana pandemia-ajan hylkiö on saanut mediassa paljon myötätuntoa. Hyvää kesää – Rondo ilmestyy taas toivoa täynnä olevan syyskauden merkeissä elokuun lopussa. Fakta on myös, että hallituksen viimeisin, pandemiasta toipumiseen tarkoitettu tukipaketti tuo kulttuurille 127,36 miljoonaa euroa. . Se ei ole aivan vähäinen summa. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Tove Djupsjöbacka, Kimmo Hakola, Riikka Hiltunen, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Jari Kallio, Kimmo Korhonen, Veijo Murtomäki, Auli Särkiö-Pitkänen, Lauri Toivio, Matti Tuomisto, Olli Virtaperko O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Sopii kysyä, miksi kulttuuriala on vuosien ajan hiljaisesti hyväksynyt sen, että heidän avustuksensa tulevat veikkausvoittovaroista eli myös yhteiskunnan vähäosaisiin kuuluvilta peliriippuvaisilta. Tosin kakun jakaminen ei tunnu vieläkään onnistuvan oikeudenmukaisesti, sillä puolet summasta menee Taiken normaalin apurahapotin kasvattamiseen eikä korvamerkittynä koronasta kärsineiden auttamiseen. Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Petolliset poliitikot KESÄKUU – HEINÄKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 6–7|2021 TOIMITUS . Vaikka asiaa miten selittelisi, ensivaikutelma pysyy: Saarikko on uhrannut oman hallinnonalansa likaiselle poliittiselle pelaamiselle ja toiminut psykologisesti taitamattomasti tilanteessa, jossa koko kulttuurialalla haavat vuotavat avoimina koronatuhoista. Kun suuret yleisötapahtumat ovat jo poissa pelistä, annetaan edes niille pienemmille mahdollisuus. Rajoitustoimien epäreiluus ärsyttää: milloin Helsingin Casino saa ottaa 300 ihmistä ja viereinen Kansallisteatteri kuusi, milloin taas jääkiekkojoukkueen Suomen mestaruutta Raumalla juhlii monituhatpäinen yleisö samaan aikaan, kun Savonlinnan oopperajuhlat ja muut tapahtumat ilmoittavat perumisistaan kahden metrin turvavälisäännösten tai muiden mahdollisten rajoitusten vuoksi. 7 OI EI, TÄSSÄKÖ SITÄ TAAS OLLAAN. Kulttuuriala tuntuu Suomessa palaavan aina säännöllisin väliajoin lähtöpisteeseen, eli poliittisen tahdon ja ymmärryksen puutteeseen. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Ehkä se ratkeaakin, jos asiaa tutkineen Erkki Liikasen johtaman ryhmän esitys toteutuu niin, että kaikki menetykset kompensoidaan, ja avustukset siirretään varsinaisen budjetin puolelle. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI WWW. Kun Annika Saarikko taisteli ensin 70 miljoonan tuet turvetuottajille ja heti perään kuin muina naisina ilmoitti 17,5 + 23 miljoonan euron leikkauksista vuosina 2022–23 kulttuurille, totta kai siitä äläkkä nousi. Mutta ankaria vuosia on luvassa, se on selvä, ja vielä pahaan aikaan, kun alan elpymisen historiallisesta lamaannuksesta pitäisi alkaa. Tämän kuun kuntavaaleissa kansalaisilla – myös sadoillatuhansilla kulttuurin parissa työskentelevillä – on tilaisuus lausua mielipiteensä tapahtuneesta, vaikka asiat eivät suoraan kuntia koskekaan. Niillä on kyky ja halu pitää turvallisuudesta kiinni, eikä niissä korona leviä sitäkään vähää kuin puistoissa, mökeillä ja kaikkialla, missä suvesta nautitaan. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Täytyi nousta. JOS NYT KUITENKIN katsotaan asiaa vähän viileämmin, tehtyjen leikkausten syy – Veikkauksen tilitysten tyrehtyminen – on ollut tiedossa jo kauan, eikä sillä ole tekemistä turpeen kanssa. Tätä lehteä tehtäessä ja kesätapahtumien koko ajan muuttuvia ja epävarmoja tietoja kootessa saattoi vakuuttua kuitenkin yhdestä asiasta: intoa ja taistelutahtoa festivaalikentällä riittää. Kulttuurin kokema epäoikeudenmukaisuus on purkautunut yli sisäpiirien jurputuksen, ja kulttuuriministerin eroakin on vaadittu. Liian pitkään on vain uskottu, että asia jotenkin ratkeaa. RAHA-ASIAT EIVÄT OLE AINOITA, joissa kulttuuri on kokenut tulleensa poliitikkojen pettämäksi. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2021 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Ala on ensimmäinen, joka laitetaan pandemiassa kiinni, ja viimeinen, joka avataan
8 R ONDO C LASSIC 6–7|2021
Ne puolestaan ammensivat Bachista intiimiä nyanssien herkkyyttä.” ”Toisella levyllä kuultavat Giovanni Antonio Pandolfin sonaatit ovat periaatteessa Bachia helpompia, vaikka ovatkin äkkivääriä ja virtuoosisia. Eteläpohjalaisissa polskissa on samaa kiperyyttä ja outoja harmonioita. Klassisella Emmalla ja myi hyvin. Tanssirytmien luonteet myös lähenevät toisiaan.” ”Pandolfin musiikki on rapsodista: jaksot seuraavat toisiaan ilman sellaista arkkitehtuuria kuin Bachilla, ja improvisatorisen lennon välissä on vetäviä tanssinpätkiä. ”Kaustislainen pelimannimusiikki on musiikillista äidinkieltäni. Nyt häneltä on tullut jo toinen levy, jossa barokki ja pohjalainen kansanmusiikki kohtaavat ja kommunikoivat keskenään yllättävin tuloksin. Silti se luontevuus ja löytämisen ilo, jolla Kreeta-Maria Kentala kahdella levyllään yhdistelee barokin viulumusiikkia ja pohjalaisia pelimannisävelmiä, avaa korvat aivan uudenlaisille elämyksille. ”Bach-Kaustinen -projekti oli kuitenkin pitkän harkinnan tulos. Jos se kuulostaa suunnitellulta, se on tylsää. 9 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ANSANJA TAIDEMUSIIKIN välisten yhteyksien kartoittaminen on kiehtonut vanhan musiikin väkeä jo pitkään. Tämä vaatii aikamoista kompromissin tekoa.” Miten yhdistää musiikissa harjoittelun kautta syventynyt osaaminen ja sellainen vapauden illuusio, jossa ideat tuntuvat syntyvän hetkessä. Tätä paradoksia barokkiviulisti KREETA-MARIA KENTALA on miettinyt tulkinnoissaan. Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaisia pelimannisävelmiä. Kyse ei ole vain kappaleiden soittamisesta peräkkäin, vaan ne tuntuvat vaikuttavan toinen toisiinsa ja joskus jopa kasvavan yhteisistä juurista. En tiedä, tekivätkö he diminuutioita [isompien aika-arvojen pilkkomista pienempiin osiin erilaisilla kuvioilla], mutta ainakin trillejä ja etuheleitä viljelen itse aika lailla ja tuon kertauksiin aina vaihtelua muuntelulla.” ”Italialainen varhaisbarokki on todellista rönsyilyä: kuin asia toistuu, sitä täytyy varioida – aivan kuten elävässä puheessa”, Kentala selvittää. ”Lähteet kertovat, että vanhat eteläpohjalaiset pelimannit koristelivat melodioita ihan hirveästi. Toinen, juuri ilmestynyt cd Polska Pandolfi ei ollut pelkkä menestyksen uusintayritys, vaan idea varhaisbarokin ja eteläpohjalaisten polskien sukulaisuudesta oli Tea Polson, jolle seinäjokelaisena alueen kansanmusiikki oli entuudestaan tuttua. Yritin vähän samaa polskissa, tuoden esiin joka jaksossa erilaisia affekteja: rouheaa, sulokasta, tulista, kevyempää.” On harjoiteltava salaa Muuntelu, koristelu ja improvisaatio olivat ammattitaidon tavaramerkkejä niin kansanmuusikoille kuin barokin ajan hovimuusikoille. Bachissa materian vastus tuntui liukenevan, kun kaustislaiset sävelmät antoivat sille potkua. Hän ehdotti kyseistä ohjelmakokonaisuutta Seinäjoen vanhan musiikin festivaalille ja teki cembalolle sopivat polskasovitukset. Helsingin Kirkko soikoon -festivaalilla tehty konsertti sai niin hyvän palautteen, että Kentala levytti kokonaisuuden Alballe otsikolla Side by Side. Projekteista ensimmäinen limitti J.S. barokki, polskat ja salaa harjoittelun taide Teksti: HARRI KUUSISAARI Kuvat: ULLA NIKULA | k. Se palkittiin mm. Ne ovat on täynnä kummallisia sävellajien vaihdoksia ja vapaata muodon käsittelyä. ”Suuri taito piilee siinä, miten osaa tehdä tämän kaiken niin, että se kuulostaa hetkessä luodulta eikä harjoitellulta. Jännittäväksi se muodostui, kun asiat alkoivat vaikuttaa toisiinsa. Miten ne suhteutuvat Pandofissa ja polskissa toisiinsa. Kun perehdyin barokkimusiikkiin, tunsin selvästi näiden sukulaisuuden tanssillisissa poljennoissaan”, Kentala kertoo. Toisaalta jos asiaa ei ole yhtään harjoitellut, se menee sitten tuurilla
”Jos musiikin maisterin paperit ja 25 vuoden opetuskokemus eivät riitä, täytynee pyristellä epäpätevänä jäljellä olevat opetusvuodet. Omat ratkaisuni ovat kuitenkin enemmän Kentalaa kuin oppaista peräisin. Paikkakunnan maine ei ole pelkkää mennyttä legendaa: ”Kyllä joka kylällä edelleen soitetaan, ja pelimanniyhtyeillä on oma ohjelmistonsa. 10 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Tässä sivutaankin yhtä barokkimusiikin esityskäytäntöjen salaperäisintä asiaa, sprezzaturaa. ”Asenteet ovat todella muuttuneet avoimemmiksi. Kun italialaisessa barokkimusiikissa asia toistuu, sitä täytyy varioida – aivan kuten elävässä puheessa.. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on ottanut tämän projektikseen ja tilannut sovituksia hänen kappaleistaan uudelle levylleen. Luova työ edellyttää sitä, että välillä lataa aivojaan. Voisin kuvitella, että barokkiyhtyeellä eli viulu, cembalo ja teorbi ne voisivat toimia kivasti. Toukokuussa Kentala oli mukana Suomalaisen barokkiorkesterin kamariyhtyeen konsertissa, jossa keskinäinen pallottelu toi kutkuttavaa tulosta. Nyt palailen opetustöihin. Näin tehtiin esimerkiksi Oulussa keväällä. Ne polveilevat enemmän kuin kaustislainen pelimannimusiikki yleensä, joka on soinnullisesti yksiviivaisempaa”, Kentala kertoo. Yritän keskittää niitä enemmän ryhmäopetukseen, jota voin tehdä periodeissa.” Tärkeä osa Kentalan työtä on lisäksi suomalaisten orkesterien barokkiprojektien liidaaminen. Hänen kappaleissaan on kromatiikkaa ja erikoisia käänteitä. Puhutaan siis alan suomalaisiin pioneereihin kuuluvasta taiteilijasta, joka on ollut Sibelius-Akatemian lehtorina seitsemän vuotta. Joissakin orkesterissa on jopa hankittu tai lainattu barokkijousia projekteihin. Silti tämä yhdessä soittaminen pitää myös pelimanimusiikin voimissaan.” ”Barokkimuusikon näkökulmasta on kiinnostavaa, että pelimannit soittivat aina 1970-luvulle saakka suonikielillä, joita saattoi ostaa Kaustisen Osuuskaupasta Maatalous ja musiikki -osastolta. Hänen isosisänsä oli tunnettu pelimanni Viljami Niittykoski ja isä Aaro Kentala oli kanttori ja musiikinopettaja ja mm. Kaikki on kontekstissa kiinni. Se on pitkälle sama kuin jazzissa.” ”Barokin ajan soitto-oppaissa on kirjoitettuja diminuutioita, mallinnuksia siitä, mitä voidaan tehdä. Kun niiden valmistus loppui, ja piti siirtyä metallikieliin, ainakin Viljami-vaarilla oli kriisi karulta kuulostavan metallisen E-kielen suhteen.” Kentala on suunnittelemassa yhdessä Vesa Tapio Valon ja Silja Heikkilän kanssa Kaustisella keväällä 2022 aloittavaa uutta monikulttuurista festivaalia Henki & elämä. Niittykosken sävelkieli meni jo ohi perinteisen pelimannityylin ja läheni salonkimusiikkia. ”Se tarkoittaa sitä, että muusikko on suvereenisti tilanteen herra mutta samalla heittelee huolettoman oloisesti erilaisia näkökulmia aiheeseen niin, että hiki ei haise. Jo 1900-luvun alkupuolella siellä toimi jousikvartetti, joka soitti kaikkea salonkimusiikista Wagneriin. Hän on Mauno Järvelän kanssa toimittanut nuoteiksi mm. Ideana on tutkia tiettyä teemaa eri taiteiden näkökulmasta, ja ensimmäisellä kerralla teemana on Tuho ja toivo. Jos harjoittelee aina tietyllä tavalla, se voi lukkiuttaa soiton. Kentala on nyt viidettä ja viimeistä vuotta Taiken taiteilija-apurahalla. Hän on huomannut, että opin jano orkesterimuusikoilla barokkityylin suhteen on valtava. ”Nämä ovat olleet hienoja vuosia, kun on saanut rauhassa harjoitella ja kirkastaa omaa identiteettiään muusikkona. ”Tietenkin sen voisi. Kummaltakin heistä on jäänyt mittava sävellystuotanto, ja he olivat myös sanoittajia. Muuten ollaan metsässä.” Muiden kanssa soittaessa yhteinen maaperä on tietenkin oltava, mutta kun asialla ovat tyylin mestarit, kommunikointi sujuu pieninkin vinkein. Unohdetuinta osaa Viljamin tuotannosta ovat laulut, joita on todella paljon.” Kreeta-Maria Kentala kokee, että Kaustisella on aina ollut matala raja kansanja taidemusiikin välillä. Jousi johdattaa jo sinällään oikean soittotapaan, sillä kun sen kärki on kevyt, sillä ei voi soittaa työntöjousia raskaasti.Ote kevenee, ja maneerit häviävät”, hän sanoo. Harjoitteluun tarvitaan kaiken tehokkuuden ohella vapautta niin, että se antaa hetkelle mahdollisuuden.” Ettei asia menisi liian yksinkertaiseksi, barokkimusiikin koristelussa ja improvisoinnissa on vapaudesta huolimatta sääntönsä. Keskeisin perusasia on se, että tietää, mikä on sävellaji ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Se vaatii ikään kuin salaa harjoittelua”, Kentala selvittää. Mihin ihmiskunta on menossa, kysellään teatterin, musiikin ja luentojen keinoin Barokkiopin nälkä on suuri Kreeta-Maria Kentala oli runsas vuosikymmen sitten perustamassa Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviaan barokkimusiikin koulutusohjelmaa, mutta sieltä hän joutui lähtemään siksi, että häneltä puuttuvat yleispedagogiset opinnot. Aikaa ja motivaatiota ei löydy mittaviin yleispedagogisiin opintoihin tässä vaiheessa elämää”, hän kuittaa. ”Asioiden hahmon ja harmonisen luurangon täytyy säilyä, vaikka aukkoja täydennelläänkin. Viljamin valssikirjan Vaihtuvat valot ja varjot. Eikö tämän voisi yleistää kaikkeen musiikintekoon. Soittotyyli on tietenkin yhdenmukaistunut – sitä ei voi välttää, kun pelimannit kokoontuvat viikoittain yhteisharjoituksiin. ”Viljami sävelsi aina viulun ääressä ja kuunteli paljon klassista musiikkia radiosta. ”Viljamin sävellykset ovat yksiäänisiä, joten niissä olisi hyvä työmaa sovittajille. Kaustisen Hääkuoron perustaja. Onkohan ammattikorkeakouluissa byrokratia ohittanut terveen järjen käytön. Hän haki sitä tilanteessa, jolloin keikkoja ja opetustöitä oli niin paljon, että hän meinasi uupua. ”Heidän kanssaan pystyi kokeilemaan mitä vain, ja kaikki ottivat heti kopin.” Rajojen ylityksiä Kaustisella Kreeta-Maria Kentala asuu Kaustisella sukunsa mailla
Modernia jousta on hyvä pitää normaalia ylempää kiinni. Pandolfi Mealli: Sonata Prima ”La Bernabea”, Op.4 No.1 10:47 FIABA 2100024 4. Kun laina-aika päättyi, muutin modernin ja barokin välimaastoon trimmatun viuluni kunnolliseksi barokkiviuluksi.” ”Loivakärkinen klassinen jousi toimii parhaiten Beethovenissa – nopeissa kuvioissa se ei lähde hyppimään kuten moderni jousi vaan pysyy barokkijousen tapaan napakasti keskellä, mutta laulaviin fraaseihin siinä on enemmän pituutta ja ilmaisumahdollisuuksia.” Kentalan kausi Oulunsalo soi -festivaalin taiteellisena johtajana päättyy tänä kesänä. Pandolfi Mealli: Sonata Quarta ”La Castella”, Op.3 No.4 11:57 FIABA 2100022 2. G.A. . 11 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Ellei orkesterilla ole paljoa kokemusta barokkisoitosta, pidän yleensä ensimmäisen harjoituksen alun jousille ihan jousenkäytön peruskysymyksiin liittyen. Kuusi polskaa Vöyriltä ja Pedersörestä – G. Pandolfi Mealli: Sonata Quinta ”La Clemente”, Op.3 No.5 – Lyyrinen polska – Ammesmäen Kreetan polskat – Metsäpellon polska – Haudanmaan morsiuspolska 12:09 FIABA 2100023 3. Limpärin polska – Tallarin neljäs (sov. ”Päädyin käyttämään barokkiviulua, vaikka sen otelauta ulottuukin vain juuri ja juuri Kreutzer-sonaatin ylimpiin ääniin. Pandolfi Mealli: Sonata Prima ”La Stella”, Op.3 No.1 – Rahapolska – Raharinki 6:45 FIABA 2100026 Kreeta-Maria Kentala ja Tea Polso Kaustisen Pelimannitalon pihalla. Soitin pitkään Kulttuurirahastolta lainassa olleella Rogeri-barokkiviululla. Yleensä kuitenkin konsertin teokset ovat ne, jotka vievät mukanaan, ja tyyli tulee luonnostaan.” Myös Kentalan kohdalla pandemia on nitistänyt suurimman osan konserttiproduktioita, mutta uusiakin on jo vireillä – mm. Lisäksi teen artikulaatioharjoituksia ja rohkaisen ilmaisemaan affekteja. Beethovenin sonaatteja säveltäjän ajan fortepianoa soittavan Joonas Ahosen kanssa. Viimeiselle festivaalilleen hän suunnitteli Oulu-aiheista ohjelmaa alkaen Madetojan musiikista ja päätyen Oulun keskustan eri konserttipaikkoja kiertävään kamarimusiikkisafariin, Myös hänen oma folkbarokki-kestoteemansa jatkuu, tällä kertaa huuliharpisti Jouko Kyhälän kanssa. Silloin se ei ole niin kärkipainoinen, ja pystyy operoimaan nopeita kuvioita kevyesti keskijousessa. Siinä täytyy taas miettiä, mitkä ovat oikeanlaiset välineet musiikkiin. R ONDO cd. A. Taklax Gee – 9:45 Kruununpudotuspolska – Bagg-Matts Polska – G.A. 1687) 1. Levyn ohjelma: Polska Pandolfi [51:04] Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu Tea Polso, cembalo ABCD 501 | EAN: 6417513105018 Giovanni Antonio Bandolfi Mealli (1624 – n. Pandolfi Mealli: Sonata Terza ”La Melana”, Op.3 No.3 9:45 FIABA 2100025 5. G.A. Arto Järvelä) – Peli-Jussin polska – G.A. ”Täytynee pyristellä epäpätevänä”, toteaa Suomen pätevimpiin kuuluva barokkiviulisti, kun häneltä puuttuvat ammattikorkeakoulujen vaatimat yleispedagogiset opinnot
Silkka resonanssin kirkkaus tuntuu porautuvan joka kolkkaan ilman, että kyse on edes volyymista. 12 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 OS KORONA-AIKANA ON päässyt unohtumaan sen psykofyysisen elämyksen voima, kun akustinen lauluääni valtaa tilan, kannattaa suunnata elokuussa Turun musiikkijuhlille Lise Davidsenia kuuntelemaan. Sopraanon äänen stamina ja kookas fyysinen olemus tuovat väkisinkin mieleen viime vuosisadan pohjoiset valkyyriat Kirsten Flagstadin ja Birgit Nilssonin. Silti kaikki tämä on vain kuulijan ja kenties markkinamiesten päässä – Lise Davidsen ei rakentele itsestään imagoja. Turun musiikkijuhlilla hän paneutuu EDWARD GRIEGIN lauluihin pianisti LEIF-OVE ANDSNESIN kanssa. Lise Davidsen, Nina Stemme ja Brandon Jovanovich Berliinin Deutsche Operin Valkyyriassa viime syksynä. Norjalainen LISE DAVIDSEN on lyhyessä ajassa noussut dramaattisten sopraanojen kuumaksi nimeksi, ”uudeksi Kirsten Flagstadiksi”, mutta hän pitää päänsä kylmänä ja etenee äänensä kehitystä kuunnellen. Hän on niitä laulajia, joka saa heti suunsa avaamalla aikaan wau-efektin. Hän löysi äänensä ja tuli oopperan pariin sangen myöhään, ja pitkä tie on tukevoittanut maata jalkojen alla. Teksti: HARRI KUUSISAARI © BERND UHLIG / DEUTSCHE OPER BERLIN © JA M ES H O LE | j pohjoinen valkyyria pitää jalat maassa. WAGNER-lokeroon hän ei aio sulkeutua vaan pitää tien avoimena. Silti kaikki vokaalishow on tiessään, ja tulkinnat rakentuvat konstailematta musiikin ehdoilla
Kiitos kohteliaisuudesta, mutta olemme laulajina kovin erilaisia.” R ONDO kannessa. 13 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Uusi Kirsten Flagstad
Metropolitan kiinnitti Davidsenin kuuteen rooliin jo ennen hänen debyyttiään Patarouvassa. 14 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Käännekohta oli vuosi 2015, jolloin hän 28-vuotiaana voitti kolme kansainvälistä laulukilpailua: Lontoon Operalian, Oslon Kuningatar Sonjan ja Amsterdamin Belvederen. Millainen hyppäys on Wagnerista Griegiin. Oopperassa saa mennä roolin taakse, kun liedissä kommunikoin yleisön kanssa privaatimmin ja suorempaan. ”Samalla äänellä laulan, mutta mittakaava ja näkökulma ovat erilaisia. ”Vaikka Grieg onkin minulle norjalaisena läheinen, en ole paljoakaan esittänyt hänen laulujaan – Sibeliustakin olen tehnyt konserteissa enemmän”, Davidsen kertoo Zoom-yhteydessä kotoaan Oslosta, jonne hän muutti vuosi sitten opiskelukaupungistaan Kööpenhaminasta. Siitä alkoi hulabaloo. On hienoa saada esittää tätä musiikkia Suomessa, sillä meillä pohjoismaalaisilla on samoja myyttejä ja samanlainen läheinen suhde luontoon. Kaikki olivat hänen kimpussaan. Haugtussa on täynnä luontomystiikkaa, kun paimentyttö peilaa rakkauden tuntojaan luontoon ja eläimiin.” Davidsen rientää Turkuun suoraan Bayreuthin festivaalilta, jossa hän palaa siellä jo pari kesää sitten esittämäänsä Tannhäuserin Elisabethiin. Wagner-maine vahvistui Bayreuthissa, ja Lontoossa juuri ennen pandemiaa hän ehti laulaa Fideliossa. Silti olen halunnut tuoda uusia toteutustapoja myös resitaaliin. Lisäksi hän sai aikaa paneutua uuteen ohjelmistoon, kuten Edward Griegin lauluihin, joita hän esittää Turussa maanmiehensä, pianisti Leif Ove Andsnesin kanssa. Siinä saa samalla enemmän katsekontaktia yleisöön.” ”En yritä tehdä rooleista humaaneja vaan löytää motiivit ja tunteet omasta itsestäni.” © JA M ES H O LE. Sibeliuksen Luonnotarta esitin videoteoksen pyöriessä taustalla, ja laulujen sanat tulisi mielestäni heijastaa tekstityslaitteeseen kuten oopperassakin. ”Turun ohjelmamme ytimenä on Haugtussa-laulusarja, jonka ympärille kokosimme muita lauluja, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin. Esa-Pekka Salosen johdolla syntyi cd Deccalle, toinen ilmestyi keväällä. Korona myllersi kalenterit, kuten kaikilla, mutta Davidsen sai silti tilaisuuden tehdä vuoden aikana parikin levyä, Berliinin Deutsche Operin uuden Valkyyrian sekä konsertteja
”Ei kyse ollut siitä, että olisin ollut kunnon mezzo. Kurlauksen kautta Valkyyriaan Korona-ajan harvoja Wagner-oopperan ensi-iltoja oli lokakuussa nähty Valkyyria Berliinin Deutsche Operissa (kts. ”En vieroksunut oopperaa musiikkina, vaan siihen liittyvät mielikuvat ja esiintyminen lavalla tuntuivat pelottavilta”, hän muistelee. Rondo 10/2020). Lise Davidsen loisti hienon solistikunnan kruununa, vaikka mukana oli jopa Nina Stemmen kaltaisia tekijöitä. Siellä opettaja täräytti hänelle ensimmäisellä tunnilla, että hän on sopraano ja että hänen pitäisi ruveta opiskelemaan oopperaa. Hänen isänsä oli elektroniikka-alan työntekijä ja äiti terveydenhoitaja. Jos me jotain tästä pandemiasta opimme, niin toivottavasti sen, että meidän täytyy olla kiitollisia siitä, että saamme tehdä tätä työtä ja samalla kunnioittaa ja tukea enemmän toisiamme.” |. Kun nyt kuuntelee Lise Davidsenin ylärekisterin säteilevää kirkkautta, on vaikea uskoa mezzosopraanotaustaa. Nuoruuteen kuuluivat kuoroharrastus ja kitaransoitto, ja hän elätteli haaveita laulaja-lauluntekijän urasta. Ylä-äänet ovat koko ajan olleet olemassa, mutta ne täytyi vain löytää ja yhdistää rekisterit kokonaisuudeksi”, hän selittää nyt. ”Koko solistikunta oli kuplassa, ja ympäröivä kaupunki jäi kokematta, mutta toisaalta se loi yhteishenkeä. Lise näki ensimmäisen oopperansa, Ruusuritarin, ja alkoi kuunnella suurten sopraanojen kuten Jessye Normanin, Kirsten Flagstadin ja Birgit Nilssonin levyjä. Olemme kovin erilaisia taiteilijoita ja erilaisten aikakausien lapsia.” Flagstad kantaesitti Straussin Neljä vakavaa laulua 1950, mutta se ei ole syy sille, että Davidsen otti sen debyyttilevylleen. ”No, hän on meille norjalaisille kansallisaarre, joten sanon tietenkin, että kiitos kohteliaisuudesta. Se oli menoa, ja epäily omien kykyjen riittävyydestä laittoi työskentelemään hullun lailla. ”Se oli onneksi helpompi puolen minuutin kurlaustesti. Mutta ei se perustu muuhun kuin ohjelmistooni. Laulu alkoi vetää, ja Lise aloitti opinnot Bergenin Grieg-akatemiassa. Laitan sen kohteliaisuuksien laatikkoon, jonka voin avata silloin, kun on paha päivä. Olin todella onnellinen päästessäni taas lavalle. Vaikka yleisöä oli vain kolmannes, tunsin sen läsnäolon voimakkaana”, hän muistelee. ”Onkin kiinnostavaa, että olemme niin erilaisia, mitä tulee äänen sijoitukseen ja kehittymiseen. 15 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © AL EX AN D ER H IL D EB R AN D Ääni löytyi askel kerrallaan Lise Davidsen on kotoisin pienestä Stokken kunnasta Vestfoldin läänistä. Siirtyminen maisteriopintoihin Kööpenhaminan musiikkiakatemiaan oli iso käänne elämässä. Lise kuittasi keväällä Grammophonen haastattelussa, että miksi ikä voisi olla kynnys elää kaipuun ja toivon tuntoja, jotka ovat kaikille yhteisiä. Minulle on tärkeää laulaa myös italialaista ohjelmistoa, koska niin säilyy instrumentaalinen laulutapa ylä-äänineen.” Mitä Davidsen ajattelee ”uusi Kirsten Flagstad” -luonnehdinnoista. Jotkut kriitikot ovat sanoneet, että hän olisi liian nuori laulamaan näin syvällistä musiikkia. Tuotannon teki mahdolliseksi se, että sekä muusikot että laulajat testattiin jokaisena harjoitusja esityspäivänä. Deutsche Oper lupaa esittää koko uuden Ring-sarjansa ensi marrasja tammikuussa. Se oli vasta kehitykseni alku, enkä ollut vielä oppinut tekniikkaa. Se antoi paljon energiaa ja toivoa ja lisäksi muistutti siitä, miksi tätä työtä teen. Silti hyvin harvoilla dramaattisilla sopraanoilla on yhtä vaivatonta ylärekisteriä. Davidsenia kiehtoo Valkyyrian Sieglinden roolissa sen puhdas inhimillisyys. Tiesimme, että yksikin tartunta voi kaataa tuotannon. Oopperasta ja dramaattisesta sopraanosta ei siinä vaiheessa ollut vielä mitään tietoa, vaan hän lauloi etupäässä Bachia ja muuta barokkimusiikkia mezzosopraanon äänialassa. Pian hän liittyi naiskuoroon ja lauloi Vivaldin Gloriaa – elämänsä ensimmäistä klassisen musiikin teosta
Harjoituksissa hänkin sai lievän covid19-taudin mutta selvisi siitä nopeasti ilman, että virus ehti tuntua keuhkoissa asti. Vasta sitten ne saa välitettyä yleisölle.” Pohjoinen vapaus luo kasvualustan Lise Davidsen on nyt siinä tilanteessa, jossa hän saa valita ympäri maailmaa tulevista kutsuista ne, joihin haluaa tosissaan sanoa kyllä. Viimeinen kysymys. Verdin Kohtalon voima ja Naamiohuvit ovat jo kalenterissa.” Zoom-aika on päättymässä. Toivottavasti joskus on, mutta en aio tehdä niitä vielä moneen vuoteen. Millä periaatteella hän rakentaa uraansa. ”Myös Leonorassa minua kiehtoo enemmän inhimillisyys kuin sankarillisuus. Miten hän pystyykin voittamaan pelkonsa mennessään vankityrmään pelastamaan miestään! Hän on valmis uhraamaan itsensä rakkaudesta. ”Sisarusten tarina on inhimillisin jakso Wagnerin Ringissä, kun muut hahmot pelaavat koko ajan vallan ja politiikan kanssa tai ovat ylimaallisen voiman haltijoita. Sieglinde on elänyt väkivaltaisessa pakkoavioliitossa ja löytää Siegmundista jonkun, jonka kanssa paeta kaikkea ja elää onnellista elämää. Leonoralle se tuo palkinnon, mutta Patarouvan Lizalle ja Tannhäuserin Elisabethille ei. Tämä vapaa ja avoin lähtökohta varmaankin auttaa rankkaa työtä vaativalla polulla.” ?. Vaikka miten loistelias talo tarjoaisi maailman ihaninta roolia, en epäröi sanoa ei, jos epäilen, etten ole siihen vielä valmis. ”Kyllä kaikki lähtee siitä, minkä tehtävän tunnen oikeaksi. Minusta tämä yhteenkuuluvuus on oleellista eikä insesti sellaisena kuin me sen tajuamme. Se oli hänelle suuri menestys. Minun on vaikea kuvitella mitään fysiologisia syitä. Ehkä meillä on sellainen mentaliteetti, että laulun opiskeluun omistaudutaan ilolla ja intohimolla, ei pakolla. ”Kaikki puhuvat siitä, että tässä on nyt uusi Isolde ja Brünnhilde. Tai ainakin minulla oli. 16 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © BILL COOPER ”Pelkän Wagnerin laulaminen voi olla tuhoisaa, ja haluan tehdä muutakin ohjelmistoa monipuolisesti.” Valkyyrian Sieglinde on rooli, joka koskettaa Lise Davidsenia inhimillisyydessään. ”Olen miettinyt sitä, ja olisi kiva kuulla tutkijan selitys asialle. Pelkän Wagnerin laulaminen voi olla tuhoisaa, ja haluan tehdä muutakin ohjelmistoa monipuolisesti. Ringissä asiat eivät ole niin yksinkertaisia, eikä Wagnerista voi aina vetää yhteyksiä nykypäivään.” Lontoon Royal Operassa Davidsen lauloi Leonoran roolia Beethovenin Fideliossa viime vuoden maaliskuussa juuri ennen kuin korona sulki elämän. Punnitsen tarkkaan sen, mitä jaksan tehdä ääneni rasittumatta: miten paljon uusia rooleja, vanhan kertauksia ja konsertteja”, hän selvittää. Meitä ei revitä nuorena käsistä, vaan on aikaa kehittyä ja etsiä itseään. En yritä tehdä rooleista humaaneja vaan löytää motiivit ja tunteet omasta itsestäni – edustivat ne sitten korkeaa tai matalaa moraalia. Ne ovat vokaalisesti raskaampia ja pidempiä kuin Sieglinde ja Elisabeth – eikä kyse ole vain esityksen mitasta vaan kuuden viikon harjoitusjaksosta oman opettelun päälle. Mitä syitä Lise Davidsen näkee pohjoismaalaisten voimakkaalle panokselle dramaattisten Wagner-äänten harvinaisella saralla. Lontoon Royal Opera ehti tehdä Fidelion juuri ennen pandemiaa, ja Leonora oli Lise Davidsenille suuri arvostelumenestys
ax C ua rt et o Q ui ro g a Rondo_110x297.indd 1 Rondo_110x297.indd 1 10.05.2021 07:20 10.05.2021 07:20. MESTARIKURSSIT 10.-13.8.2021 w w w .k at rin a. ei n äveden mu sii k kipäivät www.heinavesimusic.fi 19.?-?22.8.2021 Liput: lippu.f?i Tiedustelut puh. 040 5504 811 Helsinki Sinfonietta Erkki Lasonpalo kapellimestari, taiteellinen johtaja Santtu-Matias Rouvali kapellimestari LISBETA ”NOITANAISEN ÄLÄ ANNA ELÄÄ” OOPPERA KAHDESSA NÄYTÖKSESSÄ MUSIIKKI: KARÓLÍNA EIRÍKSDÓTTIR ALANDICA, MAARIANHAMINA 15.-17.7.2021 LIPUT: www.alandica.ax www.katrina.ax AHVENANMAA 10.–14.2021 KATRINA KAMARIMUSIIKKI ”Omilla jaloillaan” Taiteellinen johtaja: Cecilia Zilliacus Jenny Carlstedt • Bengt Forsberg • Isola Quartet Carl Nielsen -kvintetti • Cuarteto Quiroga • Kati Raitinen Henrik Sandås Quintet • Cecilia Zilliacus y.m
Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN u Antti Auvinen pitää väistämättömänä, että hänen teostensa otsikot herättävät kuulijoissa monenlaisia tulkintoja.. Antti Auvinen pitää paitsi väistämättömänä myös tavoiteltavana, että hänen teostensa otsikot herättävät kuulijoissa monenlaisia tulkintoja. voiko säveltäjä parantaa maailmaa. Auvinen itse pitää hyvänä asiana, että säveltäjä taustoittaa teoksiaan yleisölle. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö musiikki voisi herättää kuulijassa erilaisia ulkomusiikillisia mielikuvia. Millainen on musiikin rooli lisääntyvien kriisien ja vastakkainasettelujen leimaamassa maailmassa. Millaisia tapoja taiteella on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja onko sillä velvollisuus tehdä niin. 18 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 SEIN TOISTELTU TOTUUS ON, ettei sävelillä sinällään voi ilmaista mitään musiikin ulkopuolista. Hänen sävelkielelleen on tyypillistä hengästyttävä tiheys ja tekstuurien fyysinen voima, joka kaappaa kuulijan tiukkaan otteeseensa. Syksyllä 2020 ilmestyi Radion sinfoniaorkesterin levytys hänen orkesteriteoksistaan Junker Twist, Himmel Punk ja Turbo Aria, joiden kohdalla säveltäjä on puhunut äärioikeistolaisuudesta, uskonnollisesta ahdasmielisyydestä ja Välimerta ylittävistä pakolaisista. Antti Auvisen Autuus-oopperan aiheita ovat uskonnollinen väkivalta ja syrjäytyminen. Kysyimme kolmelta nykysäveltäjältä. © EIJ A TE R VO Taiteen suhde yhteiskuntaan on aina ollut monisyinen kysymys. Esimerkiksi Junker Twistin pakonomaisesti nytkähtelevä orkesteriryske saa kuulijan kuvittelemaan, miltä ”peräkammarin kansallissosialistin” pään sisällä tapahtuu. Vuonna 2015 kantaesitetty teos palaa Kansallisoopperan Alminsaliin lokakuussa
Hän oli Tampereella viime syksynä järjestetyn Ung Nordisk Musik -festivaalin kolmihenkisen suunnitteluryhmän jäsen, kun tapahtuman teemana oli ekologia. Lapsen ääni. Hän alkoi sämplätä vanhojen suomalaisten sopraanotähtien savikiekkoäänitteitä ja muokata laulusta mielikuvituksellista sähköistä äänimaisemaa orkesteriteoksen sisälle. Seppälä on kirjoittanut perinteisille soitinkokoonpanoille ja menestynyt kansainvälisissä sävellyskilpailuissa, mutta hän on myös hyödyntänyt työssään esimerkiksi ihon sähkönjohtavuuden mittausta, joka paljasti, ”miltä hikoilu kuulostaa”. Auviselle ominainen väkevä, henkeähaukkova rytminkäsittely on omiaan porautumaan kuulijan tunnetasolle. Opiskelijavaihto Berliinissä antoi vertaistukea. Hukkuvat ihmiset. Musiikista alkaa vyöryä kouraisevia mielikuvia. Ratkaistavana on paljon kysymyksiä. Auvista kiehtoi ajatus sopraanolle ja orkesterille kirjoitetusta teoksesta, jossa laulaja ei olisikaan läsnä. Mitä Seppälä ajattelee musiikin yhteiskunnallisuudesta. orkesteriteos Tampere Filharmonialle. Miten säveltää konserttimusiikin kontekstissa tänä päivänä. 19 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”On hyvä, jos säveltäjä käyttää saamansa tilan jonkin merkityksellisen sanomiseen”, Auvinen toteaa. Ensinnäkin: kantaaottavuus ja yhteiskunnallisuus ovat eri asioita. ”Kun olimme Italiassa perhelomalla, näimme kuopuksen kanssa rannalla gramofonin. Minulle se tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti dialogissa oman tekemisensä kanssa ja arvioi sitä kriittisesti.” Kohti epähierarkisuutta Vaikka pandemia-aika on jonkin verran hidastanut opintotahtia, Matilda Seppälä on nyt valmistumassa säveltäjäksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Sävellys täyttyy vähitellen potentiaalisista merkityksistä, joista kuulijoilla voi ja saa herätä erilaisia tulkintoja. ”Jos musiikki on mielekästä, kutkuttavaa, hykerryttävää, se täyttää tehtävänsä”, Auvinen tiivistää. Työn alla on mm. ”Epäusko, turhautuneisuus, se, miten tunnistaa omat rajalliset vaikutusmahdollisuutensa.” Säveltäjän ykkösasiana on miettiä, miltä teos kuulostaa. Hän edustaa sukupolvea, jolle taiteen tekeminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. ”Kolmisen vuotta sitten tuli kaikkien aikojen arvoristiriitakriisi”, Seppälä kertoo. | ”Tietysti taide on laajemmassa mielessä koko ajan poliittista. ”Voimakas tunne epäoikeudenmukaisuudesta voi vaikuttaa sävellysprosessiin paljon”, Auvinen pohtii. Kolmanneksi: kukaan yksilö ei voi irrottautua ympäröivästä maailmasta. Teema on vaikea ja hänellä on siitä paljon sanottavaa. Lapset veden varassa. ”Jos olen säveltäjänä sanonut ääneen jonkin vaikka kuinka itsestään selvänkin asian, kuten että kaikille ihmisille kuuluvat samat oikeudet, joku voi saada siitä voimaa. Seppälä toi Veli-Matti Puumalan sävellystunnille tuskastuneita ajatuskarttoja. Se, että taide on väistämättä suhteessa maailmaan, ei hänen mielestään kuitenkaan tee taiteilijoista erityisiä. Meren roskaantuminen. Minulle se tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti dialogissa oman tekemisensä kanssa ja arvioi sitä kriittisesti.” – Antti Auvinen © JUHO KERÄNEN Matilda Seppälän mielestä nuorille säveltäjille on tärkeää, että työ reflektoi omaa arvomaailmaa.. ”Mutta tietysti taide on laajemmassa mielessä koko ajan poliittista. Siinä mielessä kaikki taide on yhteiskunnallista. Meressä kellui jätettä, joka siellä täällä vajosi mereen.” Haamusopraanoiden ääniin tarttui vähitellen kokonainen verkosto merkityksiä: Välimeri. Toiseksi: musiikin yhteiskunnallisuudesta puhuttaessa instituutioiden käytännöt ja taiteen sisällöt usein sekoitetaan. Tuntui vaikealta toteuttaa itselle tärkeitä asioita klassisen musiikkikulttuurin sisällä. Turbo Aria (2017) on hyvä esimerkki siitä, miten monikerroksinen tie mielikuvasta valmiiksi teokseksi on. Hän vaihtaa asentoa videopuhelun ruudulla ja huokaisee. Säveltäjänä hän voi ikään kuin musiikillistaa vaikeasti sanallistettavia yhteiskunnallisia tilanteita. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin hyvin laaja ja kompleksi ilmiö.” Auvinen kertoo sävellystyönsä lähtevän mielikuvista, jotka monesti kytkeytyvät myös ajankohtaisiin ilmiöihin
”Orkesteri on kuin öljytty kone, joka pyörii vuoden ympäri, ja niin soittajan kuin säveltäjän on sovittauduttava siihen riippumatta siitä, millaisia ajatuksia itsellä on musiikista”, Seppälä kuvailee. Utopioita kuvitteleva, toimintakulttuuria kyseenalaistava asenne voi olla mielekkäämpi tapa muuttaa asioita musiikkikentällä kuin kantaaottavuus. Oli kyse sitten somevaikuttamisesta, mielenilmauksista tai suorasta toiminnasta, aktivismissa on aina tarvetta monenlaisille osaajille. Orkesterimaailmassa häntä on hämmentänyt hierarkisuuden voimallisuus niin soittajiston sisällä kuin toimintakulttuurissa. ”Miltä kuulostaisi soitin, jossa äänen tuottamiseen tarvittaisiin viiden ihmisen, viiden eri kehon yhteistyötä?” Oopperoita ajankohtaisimmista aiheista Heinz-Juhani Hofmann on tullut tunnetuksi vokaaliteoksista ja oopperoista, jotka vievät kuulijan epämukavuusalueille: traumojen juurille, kohtaamaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai joukkoampujan pään ”Kaikilla meillä on yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Seppälä ei halua vähätellä sitä, kuinka suuri muutosvoima jollakin taidekokemuksella voi olla etenkin yksilötasolla. Mutta: ”Kuvitellaan, että Suomessa tehdään yhtäkkiä satatuhatta ilmastonmuutosteosta, ja että teoriassa ongelma saataisiin ratkaistua niillä. Orkesterit ovat täynnä uteliaita ja monipuolisia muusikoita. On sellainen termikin kuin artivismi, jolla kuvataan aktivismin kontekstissa tapahtuvaa taidetta tai taiteen keinoja hyödyntävää aktivismia.” Seppälä mainitsee useammankin kerran sanan utopia. 20 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Kaikilla meillä on yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Onko taide sitten tehnyt itsensä tarpeettomaksi. ”Silloin se ei ole ’minä ja minun hienot ajatukseni’, mutta siinä voi saada jotain muuta tilalle. Seppälää turhauttaa, ettei sinfoniaorkesteri ole soittimena kehittynyt sadassa vuodessa käytännössä lainkaan. Vaikka taide ei Seppälän mielestä koskaan tapahdu tyhjiössä, ei keskustelun herättäminen tai muutoksen aikaansaaminen ole hänestä se asia, joka edellä taidetta ensisijaisesti kannattaa tehdä – ainakaan kyseenalaistamatta laajemmin sen todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Keskustelu siitä, mistä aiheista taidetta pitäisi tehdä, menee helposti lillukanvarsiin takertumiseksi. Nuorille säveltäjille taas on tärkeää, että työ reflektoi omaa arvomaailmaa. Aiemmat säveltäjäsukupolvet eivät välttämättä ole joutuneet käymään läpi samanlaisia ajatusketjuja, jotka nuorille ovat arkea. Taiteilijuus sinällään ei tuo sen enempää yhteiskunnallista vastuuta kuin kellekään muullekaan.” – Matilda Seppälä © IAN GAPLICHNIK Matilda Seppälän ja Anna-Sofia Anttosen projektissa haisteltiin erilaisia tuoksuja ja tehtiin ääniä kosketuksen avulla. Taiteen tekeminen on ihmisen perustavanlaatuinen tarve, eikä taiteen roolia voi typistää pelkästään yhteiskunnallisen muutoksen katalyytiksi.” Taidetta voi kuitenkin tehdä monella tapaa. Seppälää kiehtoo äärimmäinen epähierarkisuus. Se on yksi syy, miksi keskustelu taiteesta ja yhteiskunnasta on monimutkaista. ”Aktivismia voi harrastaa paljon tehokkaammalla tavalla kuin tekemällä taidetta”, hän muistuttaa. Eniten hän nauttii säveltäessään tasavertaisille muusikkokumppaneille ja heidän kanssaan. Opinnoissaan Seppälä on huomannut sukupolvien välisen eron. Kaksikon uusin projekti hyödyntää aivosähkökäyriä.. Taiteilijalla voi olla tärkeä rooli vaikkapa ilmastoliikkeessä. Taiteilijuus sinällään ei tuo sen enempää yhteiskunnallista vastuuta kuin kellekään muullekaan”, hän huomauttaa. Hän tekee maisterilopputyötään kokeellisesta soitinrakennuksesta ja on kiinnostunut soittimen ja kehon suhteesta
Nyt Hofmannilla on työpöydällään useita uusia oopperaprojekteja, joissa hän on rohkaistunut tarttumaan entistä poliittisempiin aiheisiin. ”Musiikkini vyöryttää maailmaa. Ooppera pyrkii asettumaan joukkomurhaajan pään sisään. ”Olen säveltänyt useita monologioopperoita, ja jotenkin tuntuu helpommalta siirtyä yhdestä ihmisestä joukkoon kuin muutamaan ihmiseen”, Hofmann sanoo. Musiikkini vyöryttää maailmaa. Puran turhautumistani taiteen kautta, koska muutakaan keinoa ei ole. Insestistä kertova monologiooppera Ihmissydän (2011) esitettiin juuri ennen pandemian puhkeamista Musiikkitalossa, ja siitä ilmestyi myös levytys. ”Kuoro inspiroi valtavasti. Puran turhautumistani taiteen kautta, koska muutakaan keinoa ei ole.” . ”Olen löytänyt oman juttuni, ja se on arvokasta. Myöhäisantiikissa eläneestä filosofi Hypatia Aleksandrialaisesta kertova ooppera nivoo yhteen kristittyjen mellakoissa murhatun oppineen naisen hahmon sekä ilmastokriisin ja poliittisten ääri-ilmiöiden repimän nykymaailman. Piia Komsille sävellettävää monologioopperaa kaavailtiin Erik Söderblomin ohjauksena Espoon Kaupunginteatteriin jo täksi kevääksi, mutta korona sotki suunnitelmat. Se näyttää ja kritisoi ilmiöitä. ”Mutta ottavatko teokseni kantaa. 21 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 sisään. Nyt yritän tuoda mukaan myös hieman lisää lyyrisyyttä ja uusia tapoja käyttää ääntä.” Uusissa oopperoissa Hofmannia kiinnostaa entistä enemmän myös draamallisuus. Laajempien vokaaliteosten lisäksi on syntynyt lauluja. © TA N I SIM B ER G. Kuitenkin tuloksena on teoksia, jotka ovat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisia. Minua kiinnostaa joukkodynamiikka, solidaarisuus yli jakolinjojen. Onko tämä muutoksen aiheuttamista tai vaikuttamista. Artikkeli on julkaistu Finnish Music Quarterlyssa maaliskuussa 2021. Ajatus tuntuu hybrikseltä. Hofmann joutui aikoinaan umpikujaan yrittäessään säveltää valtavirtaan sopivaa nykysoitinmusiikkia. Toisessa oopperahankkeessa yhteistyökumppanina ovat Helsingin kamarikuoro ja VocalEspoo-festivaali. Ja se, mitä vallankumouksen jälkeen tulee.” Tulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä myös sopraano Annika Fuhrmannin – säveltäjän edellisen, Maailmantappaja-oopperan (2018) kantaesittäjän – kanssa ooppera tosi-tv-julkkis Jade Goodysta. © SAARA VUORJOKI Heinz-Juhani Hofmann on säveltänyt rankkoja aiheita, mutta nyt hän haluaa tuoda mukaan lisää lyyrisyyttä ja uusia tapoja käyttää ääntä. ” – Heinz-Juhani Hofmann Sopraano Annika Fuhrmann Heinz-Juhani Hofmannin oopperassa Maailmantappaja. Tuloksena on korkeiden naisäänten vokaaliakrobatiaa ja vereslihaista vyörytystä. Syksylle 2022 aiottu laaja ooppera kuorolle ja elektroniikalle käsittelee kansannousuja. Oopperaideoita Hofmannilla riittäisi loputtomiin, sillä ahdistus maailman edessä ei lopu. Näin hänen musiikkinsa on lähtökohtaisesti vahvasti kiinni maailmassa. Tällä tavalla pystyn ilmaisemaan. Myös myöhäisantiikin maailma oli sellainen, joka tuntui olevan hajoamassa”, Hofmann kuvailee. Nyt tekeillä on Kafka-sarja Anu Komsille. Hänelle ajankohtaisiin ja rankkoihin aiheisiin tarttuminen on ennen kaikkea oman pahan olon käsittelyä. Mitä Hofmann tekeekin, mukana on teksti. Hän alkoi kirjoittaa valtavasti tekstiä ja etsiä mahdollisimman suoraa tapaa ilmaista se. ”Nykyajan aikatasossa eksynyt yksilö yrittää etsiä jotakin, minkä varaan elämänsä rakentaa
Majidi päätyi pian saapumisensa jälkeen opiskelemaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Glomas-maisteriohjelmaan, ja hän soittaa useissa yhtyeissä yhdessä Suomessa syntyneiden suomalaisten kanssa. Tarina ei ole vain Majidin tai Aeneisin tarina, vaan samastumiskohtaa löytynee kenelle tahansa, joka on joutunut etsimään paikkaansa uudessa ympäristössä. Immersiivisessä kokonaisuudessa yleisö voi astua sisään keikalle kuvitteelliseen baariin ja kohdata siellä antiikin mytologioista tuttuja hahmoja, jotka rakentavat ajatonta kuvaa siirtolaisuudesta ja eurooppalaisesta identiteetistä. Teoksen tematiikassa keskeistä on oman paikan ja identiteetin hakeminen uudessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Globe Art Point on vuonna 2016 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisen taideja kulttuurikentän monimuotoisuutta. Teksti: RIIKKA HILTUNEN | Kuvat: AMMAR HAJ AHMED s oikeaan sävellajiin Meidän Festivaalin ja Globe Art Pointin taiteilijaresidenssiin valittu kansainvälinen työryhmä työstää draaman ja musiikin keinoin tarinaa eurooppalaisesta identiteetistä ja siirtolaisuudesta. . Kulttuuri, josta tulin, olikin kummallisen epämukava alue taiteelliseen työskentelyyn”, Majidi pohtii. Teoksen inspiraationa on ollut suomalais-iranilaisen muusikko MAROUF MAJIDIN tarina sekä VERGILIUKSEN Aeneis-runoelma.. Yli kaksituhatta vuotta vanhasta teoksesta löytyi yllättävän ajankohtaisia teemoja. Käännekohta oli, kun ohjaaja palasi opiskeluaikana lukemansa Vergiliuksen Aeneis-runoelman pariin. Ryhmässä on Suomesta säveltäjä Marouf Majidi, säveltäjän assistentti Gaia Schiller sekä näyttelijä-muusikko Tuukka Leppänen, ja Iso-Britanniasta käsikirjoittaja Hattie Naylor sekä näyttelijä-muusikko Laura Hanna. Suomalais-iranilainen säveltäjä Marouf Majidi ja ohjaaja Josephine Burton neuvonpidossa. Tämä perustavanlaatuinen myytti ja Euroopan tarina onkin oikeastaan tarina maahanmuuttajasta”, Burton avaa. Idea teokseen syntyi jo 2017, pian sen jälkeen, kun Josephine Burton ja muusikko Marouf Majidi olivat tavanneet Helsingissä. Teoksen ohjaa englantilainen Josephine Burton. Kuuden hengen porukalla on tarkoitus työstää teoksen ensimmäistä osaa, ja koko teos tulee valmiiksi useamman residenssijakson kautta. Ja kuinkas ollakaan, olinkin epävireessä siellä. ”Maroufin tarina siitä, miten hän löysi paikkansa muusikkona Suomessa, vangitsi minut. Teoksen ensi-ilta on suunnitteilla Englantiin syksylle 2022, ja työryhmä toivoo löytävänsä myös Suomesta yhteistyökumppaneita, jotta teosta päästäisiin esittämään myös Suomessa. Juttu on yhteistilaus FMQ:n kanssa. Otti aikansa löytää itseni uudessa ympäristössä ja tuoda esiin itseni parasta versiota. Haastateltavilla on nimittäin työn alla teos, joka olisi ehdottomasti saatava kokea livenä. Jos hyvin käy, suomalaisyleisö pääsee heinäkuussa seuraamaan teoksen ensimmäisen osan muotoutumista Meidän Festivaalin yhteydessä järjestettävissä avoimissa harjoituksissa Järvenpään Kallio-Kuninkalassa. Kansainvälistä Dash Arts -taideorganisaatiota vetävä Burton halusi tavata kiinnostavia Suomessa työskenteleviä muusikoita, ja listalla oli Suomeen vuonna 2005 Turkin kautta saapunut iranilaissyntyinen Marouf Majidi. Ja sitten kun vihdoin koin olevani vireessä ja resonoivani ympäristöni kanssa, sain tilaisuuden matkata Lähi-itään. 22 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 EKÄ TOIMITTAJALLA että haastateltavilla on Zoomin ruudulla sormet ristissä. Työn alla olevassa teoksessa kerrotaan draaman ja musiikin keinoin Aeneisin tarina muusikkona, joka saapuu ja etsii paikkaansa lännessä, joutuu kohtaamaan nationalismia, vihaa ja epäluuloisuutta, mutta voittaa paikalliset lopulta puolelleen. ”Tarinan Aeneis on troijalainen sankari, joka saapui Italiaan maahanmuuttajana, löysi paikkansa Länsi-Euroopasta, ja tuli Rooman imperiumin kantaisäksi. Aloin miettiä eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaista soundia ja pohdin, että ehkä muualta tulevat ihmiset voisivat auttaa sen tunnistamisessa”, Burton kertoo. Teosta työstää kansainvälinen taiteilijaryhmä, joka tuli valituksi Meidän Festivaalin ja Globe Art Pointin GAP LAB -yhteisresidenssiin. Burton mietti pitkään, miten kertoa tarina muuten kuin kokoamalla superbändi loistavista maahanmuuttajamuusikoista. Iso osa työstä on tehty etänä, ja taiteilijat odottavat malttamattomina residenssityöskentelyjaksoa. Silti kysymykset ovat muusikolle yhä ajankohtaisia. Olin onnekas ollessani Taideyliopistossa taiteilijoiden ja muusikkokavereiden ympäröimänä, mutta siitä huolimatta en tuntenut pääseväni ihan samaan vireeseen, se vei vuosia. ”Minulla oli pitkään tunne, että olin epävireessä
Koesoitot Vaasan kaupungintalolla, Senaatinkatu 1, 65100 Vaasa. +358 40 524 8877, mia.huhta@vaasa.fi (virka-aikana). Koesoitto: pe 10.9.2020 alkaen klo 12.00. Orkesterin ylikapellimestarina on vuoden 2021 tammikuusta asti toiminut Tomas Djupsjöbacka. Ilmoittautuminen alkaa 1.9.2019. Koesoitto: ti 31.8.2020 alkaen klo 12.00. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI HAKEE TOIVO KUULA -LAULUKILPAILU 1-2.8.2020 Alavudella. Koesoittokutsu lähetetään hakuajan päätyttyä sähköpostilla. KONTRABASSON VARAÄÄNENJOHTAJAA toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen 13.9.2021 alkaen. ALTTOVIULUN VARAÄÄNENJOHTAJAA toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen 6.9.2021 alkaen. Koesoitossa on käytettävissä orkesterin pianisti. LISÄTIEDOT: vaasa.fi/orkesteri/rekry TRUMPETIN VARAÄÄNENJOHTAJAA määräaikaiseen työsuhteeseen 6.9.2021–19.6.2022. 2021 klo 16.00. Vuonna 1930 perustetussa Vaasan kaupunginorkesterissa soittaa 31 muusikkoa. www.toivokuula.fi www.visitalavus.fi Kilpailun tuomaristo: Kirsi Tiihonen (pj) | Sirkka Lamminen | Karita Mattila | Juha Uusitalo Kirsi Tiihonen Juha Uusitalo Karita Mattila Sirkka Lamminen www.toivokuula.fi www.visitalavus.fi 7.– 8.8.2021 Alavuden kirkossa. Hakija voi käyttää myös omaa pianistia omalla kustannuksellaan. HAKEMUKSET OSOITTEESEEN: vaasacityorchestra@vaasa.fi, pe 20.8.2021 klo 16.00 mennessä. Koesoitto: ma 30.8.2020 alkaen klo 12.00. TIEDUSTELUT: intendentti Mia Huhta, puh. HAKUAIKA: ti 1.6.–pe 20.8
Löysin siinä pitemmän aikakäsityksen, uppoutumisen sointiin.” Atmenwerk oli sikälikin merkittävä teos Hirvelän uralla, että se voitti 2017 Japanissa järjestetyn nuorten säveltäjien Irino Prize -kilpailun, johon osallistui 118 teosta 37 maasta. ”Jousikvartetto Saraceno Impressions (2013/15) oli tärkeä jousisoittimien uusien soittotekniikoiden ja uuden jousisoitinklangin mielessä. Hirvelä on opiskellut sävellystä Sibelius-Akatemiassa Veli-Matti Puumalan ja Tapio Nevanlinnan oppilaana ja tekee tällä hetkellä taiteellista tohtorintutkintoaan. 1982) syksyllä 2015. Kysyttäessä Hirvelä nostaa muutamia teoksia esiin tuotannostaan eräänlaisina avainteoksina. Uusi viulukonsertto on jälleen uusi merkkipaalu Hirvelän tuotannossa. heinäkuuta. ”Atmenwerk uruille ja yhtyeelle (2016) oli minulle tärkeä teos. ”Itse sävellystyö alkoi soittimesta, sen pitämisestä kädessä; minulla on kehollinen suhde materiaaliin. Kamariyhtyeteoksessa Kokiriko (2014/15) taas tärkeitä olivat puun helähtävät klangit ja musiikin pisteryöpyt”, Hirvelä listaa. ” 24 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 OMINTA ILMAISUANI ON tietynlainen säröytynyt lyyrisyys, hauraat hälypitoiset soinnit sekä hitaiden, aikaa venyttävien sointien kontrastoituminen tiheään puristettuihin sirpaleryöppyihin.” Näin luonnehti musiikkiaan Jouni Hirvelä (s. Berliinin Universität der Künstessä. Hän on täydentänyt opintojaan mm. viulisti ”Olen kiinnostunut jousen ja kielen kitkasta, narinoista ja kitinöistä”, kertoo JOUNI HIRVELÄ, jonka viulukonsertto ”Rakka” saa kantaesityksensä Avantin Suvisoitossa. Avantia johtaa festivaalin taiteellinen johtaja HK Gruber. Rakka on karheaa mutta samalla karun kaunista maisemaa, ja louhikon toisteiset mutta aina uniikit muodot olivat tärkeitä mielikuvia säveltäessäni teosta”, Hirvelä kertoo. Silti teoksessa on myös louhikoista inpiraationsa saanutta karua kauneutta.. Kuvaus on yhä osuva. Näitä ”pitempiä kaarroksia” kuullaan, kun Hirvelän viulukonsertto Rakka (2020–21) saa kantaesityksensä Avantin Suvisoitossa 1. Se tarjosi Hirvelälle tilaisuuden korjailla teosta tai ”kirjoittaa se uudelleen” niin kuin hän asian muotoilee ja vakuuttaa, että ”nyt teos on löytänyt oikean muotonsa”. Jotain muutoksiakin on silti tapahtunut, ja Hirvelä kertoo nykyisin ”ajattelevansa pitempinä kaarroksina”. Solistina on uuden musiikin tulkitsijana tunnettu Eriikka Maalismaa, jonka tilauksesta teos on syntynyt ja jolle se on myös omistettu. ”Nimi hahmottui vähitellen sävellystyön aikana. Sen osuus on vaativa yksityiskohtiensa runsaudessa ja soittotapojensa rikkaudessa. Hän yrittää aina saada soittimen käteen alkaessaan säveltää vaikkei osaisikaan soittaa sitä. ”Olen kiinnostunut kitkaisista klangeista, jousen ja kielen kitkasta, narinoista ja kitinöistä. ”Solistiosuus on vaikeakulkuista maastoa niin kuin rakkakin”, Hirvelä naurahtaa. Nimi Rakka viittaa tunturialueiden louhikkoihin. Yritän aina saada soittimen käteen alkaessani säveltää jollekin soittimelle, vaikka en osaisi soittaakaan sitä.” Viulukonsertossa viulu on luonnollisesti keskiössä. Konserton kantaesityksen oli määrä olla jo vuoden 2020 Suvisoitossa, mutta pandemia peruutti esityksen. Olen tarkkaan miettinyt jousenkäytön tunturien maisemassa R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN Jouni Hirvelällä on kehollinen suhde materiaaliin
Sitä esiintyy lähinnä rytmimusiikin puolella bluegrassissa”, Hirvelä kuvailee. Ewellin vaatimusta ei-valkoisten musiikinteorioiden ja ohjelmistojen sisällyttämisestä opinto-ohjelmiin voi ilman muuta tukea. Hyllytystä seuranneen oikeusprosessin lopputulosta joutunee odottamaan pitkään. Asia politisoituikin nopeasti. Lisäksi Jacksonin tekemä sosiologinen analyysi valkoisten/juutalaisten ja mustien sivistystahtojen eroista, kun edelliset suuntatuvat pääosin klassiseen ja jälkimmäiset populaarimusiikkiin, lienee eräs kimmoke syytöksiin. Musiikinteorian rasismista R ONDO keskustelu Teksti: VEIJO MURTOMÄKI. Viuluosuus on paikoin sirpaleinen, mutta paikoin on melodisempiakin hetkiä.” Uusista soittotavoista Hirvelä nostaa esiin taidemusiikissa harvemmin käytetyn ”choppauksen”. Lopussa orkesteri alkaa purkautua, kun soittajia poistuu uusiin asemiin.” Rakka on sävelletty suhteellisen pienelle orkesterille, jossa ovat yksinkertaiset puhaltimet, kaksi lyömäsoittajaa, piano, banjo ja jousisto. Kuten musiikin perusrakenne (Ursatz) kontrolloi koko sävellystä, Ewell väittää Schenkerin uskoneen, että ”valkoisten pitää hallita ja kontrolloida mustia”. 25 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © SH U TT ER ST O C K ”Solistiosuus on vaikeakulkuista maastoa niin kuin rakkakin.” tapoja, millä paineella soitetaan ja mistä kohtaa kieltä ja niin edelleen. Hän oli toki nationalisti, kuten vaikka Schönberg, Furtwängler, Adorno ja monet muut. . Amerikkalaisprofessori Philip Ewell syytti 2019 musiikinteoriaa valkoisuudesta ja rodullisuudesta, mikä kummunnee maan yhteiskunnallis-sosiaalisesta ja koulutuksellisesta eriarvoisuudesta. Ewell ei itse lue saksaa, eikä hän halua opiskelijoiden lukevan eurooppalaisia kieliä! Schenker-analyysin rasismikritiikki liittyy siihen, että Ewellin mukaan ”hierarkkisia uskomuksia sovelletaan sekä musiikkiin että rotuun”, jolloin ”rotujen epätasa-arvo” korreloisi ”sävelten epätasa-arvon kanssa”, ja ”funktionaalinen tonalisuus on rodullistunutta ’valkoista’ ”. Usko saksalaisen musiikin ylivertaisuuteen oli laajaa 1800–1900-luvuilla. Välillä viulu hallitsee, välillä se sulautuu ryhmään ja siirtyy eri soittimien luokse. Sointikuva ei ole perinteisen orkestraalinen, vaan sitä voisi luonnehtia ”suurkamarimusiikilliseksi”. Rasismisyytökset kumoutuvat Schenkerin kirjoitusten lähiluvulla, sillä niiden englanninnokset ovat usein virheellisiä ja Ewellin siteeraukset yhteyksistään irrotettuja. Etniset ja sukupuoliset vähemmistöt ovat perustellusti heränneet vaatimaan oikeuksiaan. Tavanomaisesta poikkeavan elementin luo myös se, että solisti ja muutamat muutkin soittajat vaihtavat esityksen aikana paikkaansa. Länsimainen kulttuuri ja musiikki on nähty miehiseksi ja valkoiseksi. Amerikan Musiikinteoriayhdistys pääosin ja Pohjois-Teksasin yliopisto opiskelijoineen asettuivat Jacksonia vastaan. Väitteet Heinrich Schenkeristä (1868–1935) rasistina, analyysimetodista rasistisena sekä vastineita julkaisseen Journal of Schenkerian Studies -lehden toimittaneesta professori Timothy Jacksonista rasismin tukijana ovat eurooppalaisittain rajuja. Tämän määritelmän Hirveläkin hyväksyy. Päivälehdissä ja muissa julkaisuissa tilannetta on pohdittu maan perustuslain takaaman sananvapauden näkökulmista. Jacksonin, jonka moni perheenjäsen kuoli natsien käsissä, syyttäminen rasismista, liittynee siihen, että Amerikassa esiintyy mustien ylläpitämää antisemitismiä. Teoksen yksiosaisessa kokonaisuudessa on Hirvelän mukaan tiettyä symmetriaa: ”Alussa viululla on sirpaleista ja louhikkoista ilmaisua ja orkesterilla on pitkä urkupiste, ja tämä ilmaisu palaa myös loppujaksossa. Kleinmeisterit, populaarija ulkoeurooppalainen musiikki. MUSIIKINTEORIAN RASISMISYYTE on oire kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Alkujakson jälkeen on epäsymmetristen, additiivisten rytmien imua, ja tämä palaa ennen loppujaksoa. . Yliopistomaailmassa on kritisoitu naisten ja ei-valkoisten vähäisyyttä professorin viroissa. Syrjäytyneitä ovat naiset, ei-valkoiset ja ns. ”Se on jousella kieleen iskettäessä syntyvä, vähän hi-hatin kaltainen terävästi narahtava kuiva ääni. Ewellin mielestä Schenker oli ”kiihkeä rasisti ja saksalainen nationalisti”. ”Liikkuminen liittyy soolon ja ryhmän vuorotteluun, joka on teoksessa tärkeää. Olennaista teoksessa on staattisuuden ja rytmisyyden välinen dynamiikka”, Hirvelä kuvailee. Keskellä on teoksen ydin, jossa viululla on melodisempaa ilmaisua. Schenker-analyysin syyttäminen on osin aiheellista sen saatua yliaseman musiikin tutkimuksessa, mikä on luonut kapean ohjelmistokaanonin. Professori VEIJO MURTOMÄKI ottaa kantaa professori LAURI SUURPÄÄN esittämiin ajatuksiin musiikinteorian rasismista Rondossa 5/2021. Euroopassa musiikintutkijat ovat valitelleet, kun akateemisen debatin sijaan astuivat syyttely ja mustamaalaus
1905 Usvassa Umpeenkasvaneella polulla Lars Vogt, piano ODE 1384-2 ODE 1354-2 ODE 1385-2 ODE 1358-2 ODE 1383-2 ODE 1351-2 ODE 1386-2 ODE 1382-2 ODE 1384-2 ODE 1383-2 ODE 1354-2 ODE 1351-2 ODE 1385-2 ODE 1386-2 ODE 1358-2 ODE 1382-2. Se on hänen velvollisuutensa kriitikkona. Olin mukavuusalueen ulkopuolella kaikin tavoin. Šlekyt?, kapellimestari JURGIS KARNAVI?IUS Jousikvartetot 1 & 2 Vilnan jousikvartetti LEOŠ JANÁ?EK Sonaatti 1. Siitä maailmasta en ole halunnut pois.” – Muusikko Maarit Hurmerinta kertoo 4-vuotiaana vaarinsa pianon ääressä kokemastaan oivalluksesta Kodin Kuvalehdessä 10/2021 ”Välillä, kun jotkut oikeat muusikot kommentoi videoihin, että tässä on joku tietty seiskasointu, joka Juicella oli aina, niin en aina ihan ymmärrä mistä ne puhuu.” – Tunnettujen suomalaisartistien kappaleita YouTube-videoillaan analysoiva ja imitoiva itseoppinut muusikko Heikki Ranta Ilta-Sanomissa 4.5.2021 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Jakelu Suomessa: Oy Fg-Naxos Ab, puh (09) 42412420 • info@fg-naxos.. X. Mutta en viihtynyt yhdessäkään niistä musiikkioppilaitoksista, joissa olin”, Rantala sanoo. Onneksi saamme soittaa.” – Kapellimestari Anna-Maria Helsing kertoi UMO Jazz Orchestran kanssa osissa äänitetystä Hiljaisuuden muotokuvia -konsertista. – Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala Helsingin Sanomissa 4.5.2021 ”Musiikkikriitikon täytyy pystyä sanomaan, jos jokin vihastuttaa häntä. eur, Horizons, Chiaroscuro Trilogy* Gabrielius Alekna, piano* Liettuan kansallinen sinfoniaorkesteri Giedr. . Maaseudun tulevaisuus 23.4.20201 ”Keskustelimme etukäteen, voiko näin tehdä, ja se on vähän rajatapaus. Ensinnäkin tietysti tunnnistaa sellaisen ”virkayskän”, että on pakko vähän yskiä. Kun kuulin, miten sointujen sävelet soivat yhteen, väylä taivaaseen avautui. Paloissa työskentelyn lisäksi minulle oli uutta orkesterin tyylilaji ja koostumus. kollegoja ja ottaa heiltä mitä tarvitsee. Baikštyt?, piano Liettuan kansallinen sinfoniaorkesteri Modestas Pitr?nas, kapellimestari ALEKSEI STANTSHINSKI Teoksia pianolle Peter Jablonski, piano ŽIBUOKL. Parhaat opettajani ovat olleet sellaisia, että olen ottanut heiltä yhden tunnin, tai jutellut kaksi tuntia. Olen jopa jazzpiirien ulkopuolinen. MARTINAITYT. Vaikka toteutustapa ei ollut ihanteellinen, moni muusikko sanoi minulle, että onneksi kuitenkin saimme tehdä tämän. Mutta esimerkiksi Japanissa ei kuulu juuri pihaustakaan. Jos lukija ei osaa tai halua nähdä ärtymystä merkityksen lähteenä vaan ainoastaan ilkeänä kiukutteluna, hän on ehkä jo kadottanut kosketuksensa musiikin alkukantaiseen voimaan: siihen, miten paljon merkitystä soivat äänet voivat ihmisen päässä saada.” – Musiikkikriitikko Mervi Vuorela esseessään Imagessa, toukokuu 2021 ”Minun mielestäni Suomessa yskitään aika paljon. En ole saanut muodollista koulutusta säveltäjänä. Minun mielestäni tämä on käsityöammatti, jossa kannattaa tavata vanhempia SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Sitten esitin heille suuren löytöni. Saudade, Mille. Huipputason muusikko tapaa sivistynyttä ja aktiivista väkeä ympäri maailmaa.” – Sellisti Seppo Kimanen kertoo kirjastaan, johon hän kokosi muusikoiden tarinoita. Kauppalehti Optio 4/2021 ”Olen täysin ulkopuolinen, olen aina ollut. www.ondine.net KEVÄÄN UUTUUKSIA MAGNUS LINDBERG Aura, Marea, Related Rocks* Joonas Ahonen & Emil Holmström, koskettimet Jerry Piipponen & Jani Niinimäki, lyömäsoittimet Radion sinfoniaorkesteri Hannu Lintu, kapellimestari MAURICE RAVEL Bolero, La Valse, Alborada del gracioso, Rapsodie espagnole, Une barque sur l’océan, Pavane pour une infante défunte Baskimaan kansallinen orkesteri Robert Trevino, kapellimestari T?LIVALDIS ?ENI?Š Sinfoniat 4 & 6 Canzona Sonata Santa Vižine, alttoviulu Latvian kansallinen sinfoniaorkesteri Guntis Kuzma, kapellimestari EDUARDAS BALSYS Viulukonsertto nro 1 Dramaattisia freskoja Meren heijastuksia Džeraldas Bidva, viulu Indr. Ja totta kai voi olla joku flunssakausi. ” Muusikoilta saa hyvän käsityksen siitä, onko Siperiassa riittävästi maitoa ja mikä on Kiinan tai Etelä-Amerikan tilanne. Kun olisin löytänyt uuden maailman. Ja luulisi, että kun Tokio on yksi maailman saastuneimpia kaupunkeja, niin siellä olisi köhää kurkussa, mutta ei vaan ole.” – Kapellimestari Hannu Lintu Yle.fissä 5.5.2021 ”Menin sointujen keksimisestä niin tiloihin, että ryntäsin ulos rappusille huutamaan: Tulkaa kaikki kuuntelemaan, mitä löysin! Aikuiset tulivat hämmentyneinä sisään
(03) 225 1948 2. Mitä olisi kesä ilman musiikkia. fi/cd-levyt ja anna soiton jatkua myös kesäkuukausina! Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) Musiikin iloa kesääsi SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Soiva Rondo -tilauksessa saat viisi numeroa Rondoa sekä viisi cd-levyä Rondon julkaisemasta cdlevyjen sarjasta vain hintaan 59,00 €. Kesä on täynnä tilanteita, jotka täydentyvät vain hyvällä musiikilla: hetket saunan jälkeen kesämökin kuistilla, pitkät ajomatkat halki suvisen maiseman, sateinen kesäilta kodin rauhassa. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Lisää nyt kesääsi musiikin iloa tilaamalla Soiva Rondo itsellesi tai lahjaksi. Tutustu Rondon cd-levysarjaan osoitteessa rondolehti
LIPUT NYT MYYNNISSÄ! Eugenia Dushina | Joska Lehtinen | Erik Rousi Matti Turunen | Markus Suihkonen | Kalle Virtanen Akseli Vanamo | Marika Hölttä | Irina Zahharenkova Nicholas Pulkkinen | Essi Höglund | Martti Rousi Kirill Kozlovski | Kirsi Rissanen | Tatu Erkkilä Liput ja lisätiedot: ROCKIIN 23.7.–1.8.2021 ROCKIIN ROCKIIN 23.7.–1.8.2021 23.7.–1.8.2021 23.7.–1.8.2021 23.7.–1.8.2021 ROCKIIN ROCKIIN joroinenmusicfestival.fi Katso koko ohjelma ja varaa paikkasi: FE ST AR I KO NS ER TT IA KO NS ER TT IA KO NS ER TT IA KO NS ER TT IA KO NS ER TT IA KO NS ER TT IA 1818181818181818181818181818181818181818181818 199 € Säästä jopa 424 €!
R ONDO kolumni OLLI VIRTAPERKO © H EIK K I TU U LI. kansalliset taidelaitokset kuten Kansallisooppera ja Radion sinfoniaorkesteri. Sen ytimessä on silmänkääntötemppu: pienentynyt rahapelikertymä tilitettäisiin tulevaisuudessa suoraan valtiolle, mistä sama raha kierrätettäisiin nykyisille tuki-instansseille – teknisesti ottaen valtion budjetista, mutta ilman menetyksiä kompensoivaa lisätukea. Se on leikkausten lähtökohtainen kokoluokka, jota vain ei vielä ole katsottu tarpeelliseksi sanoa ääneen. Välikätenä ja operatiivisena toimijana rahapelituottojen kanavoimisessa taiteelle ja kulttuurille toimii Taiteen edistämiskeskus Taike, jonka tukibudjetista 63% tulee uhkapeleistä ja vain 37% valtion budjetista. Yksikään puolue ei välitä maamme säveltäjistä, kuvataiteilijoista, tanssijoista tai ylipäänsä uutta luovista ammattitaiteilijoista. Siksi, että mikään ei viittaa siihen etteikö näin kävisi. He saavat todellakin vain ”maksaa, potkia ja kärsiä” – hankkia itselleen ”oikean” työn jolla maksaa harrastuspuuhasteluksi muuttuneen kutsumusammattinsa kustannukset, saada kaikessa rauhassa henkilökohtaisia itkupotkuraivareitaan ja kärsien haaveilla uudelleensyntyvänsä Suomeen maailman onnellisimpana turveklönttinä, markkina-analyytikkona tai liikkeenjohdon konsulttina; jonain, joka on lähtökohtaisesti arvokasta, tunnustettua ja kansallista itsetuntoa kohottavaa. Poliittisella tasolla ongelma on täysin tiedossa, sille vain on päätetty olla tekemättä mitään. Kolmanneksen häviäminen rahapelituotoista tarkoittaa 21 prosentin lovea Taiken taiteen ja kulttuurin kokonaistukeen. Huomionarvoista on, että leikkaukset kohdistuvat vain vapaaseen kenttään. Suomessa samaan ei tarvita äärioikeistoa. Niiden rahoitusta ei rahapelituottojen romahdus hetkauta. Myös Taikea ollaan mukauttamassa niukentuneiden resurssien tulevaisuuteen työn alla olevan organisaatiomuutoksen ja viraston ”strategian terävöittämisen” kautta, johon Taiteen edistämiskeskuksen arviointi Muotoaan etsivä virasto (OKM 2021) luo seikkaperäisen katsauksen. Taiderahoituksen typistämishalun ytimessä on kulttuurin rahoituksen lepääminen kestämättömällä pohjalla, valtion rahapelimonopolien uhkapelituottojen varassa, jonka kokonaismäärän arvioidaan tulevaisuudessa pienentyvän kolmanneksen vuoden 2019 tasosta. SUOMI ON HYVÄÄ VAUHTIA hakeutumassa Alankomaiden tielle, jossa kymmenen vuotta sitten toteutettiin kulttuuribudjetin reilun viidenneksen leikkaus oikeistopopulistisen hallituksen toimesta. Selvityksestä käy ilmi, että Taiken ennalta reagoiva strategia resurssien näivettämiseen on ollut siirtää tukitoiminnan painopiste taiteilija-apurahoista yhteisöavustuksiin: vuosien 2015–2019 välisenä aikana yhteisöavustusten budjettia kasvatettiin peräti 43,5 % – liki seitsenkertaisesti henkilökohtaisiin apurahoihin nähden. . Leikkauksiin on sen sijaan valmistauduttu monella rintamalla. Taiken johtajien Minna Sirnön (2013–2018) ja Paula Tuovisen (vuodesta 2018) päätösten myötä henkilökohtaisten apurahojen määrään on tehty merkittävä suhteellinen heikennys yhteisöjen rahoitukseen verrattuna. En ole kuullut yhdenkään puolueen, poliitikon, ministeriön tai valtion virkamiehen puhuneen sen puolesta, että rahapelituottojen pienenemistä tulisi kompensoida valtion budjettivaroista, mikä olisi itsestään selvä ratkaisu. maksaa, potkia ja kärsiä a KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO Yksikään puolue ei välitä maamme säveltäjistä, kuvataiteilijoista, tanssijoista tai ylipäänsä uutta luovista ammattitaiteilijoista. Kun leikkaukset sitten iskevät Taiken budjettiin, on yhteisöillä avokätinen etumatka yksittäisiin itsensä työllistäviin taiteilijoihin nähden – porukkaan, joka oppi ymmärtämään oman yhteiskunnallisen ja poliittisen arvottomuutensa ja mitättömyytensä jo korona-pandemian aikana. Elämäsi on oikeasti kuin Helsingin Teurastamon lihakaupan seinän vitsihuumoritaulu, jossa julistetaan: ”Meillä saa vain maksaa, potkia ja kärsiä”. MIKSI OLEN NIIN VARMA, että leikkaukset kaatuvat täysimääräisinä freelance-taiteilijoiden niskaan. Korona oli alkupala, lähivuosina päästään taiteilijan elämän kurjistuttamisen pihviin, valtiorahotteiseen kulttuurin ja taiteen jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen rujoihin leikkauksiin. Taiken vastuualueisiin eivät kuulu valtionosuusjärjestelmän taidelaitokset – kaupunginorkesterit ja -teatterit eivätkä erillisrahoitetut ns. Kuvittele uudestaan. Vähennys on tarkoitus siirtää kokonaisuudessaan edunsaajien kärsittäväksi. Vapaalla tyylillä R ONDO C LASSIC 6–7|2021 29 MMATTITAITEILIJA, kuvittelitko post-koronallisen ajan tuovan helpotusta ahdinkoosi – kuvittelitko pääseväsi osalliseksi talouden elpymisestä, uskoitko eläväsi kulttuuria ja taidetta tukevassa sivistysvaltiossa, ajattelitko ihan tosissaan että Suomi huolehtii taiteilijoistaan, luotitko siihen, että poliitikot olisivat kiinnostuneita kohtalostasi. Rahapelijärjestelmän tulevaisusselvityksessä Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa (OKM 2021) päädytään ehdottamaan rahoitusjärjestelmän ”kokonaisuudistusta”
Kävi siis täydellinen tyylinvaihdos.” ” takamatkalta kiinni kirinyt R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN ADELE SAUROKSEN palaset muusikkona loksahtivat kiihdytyskaistalle, kun hän vaihtoi pääsoittimekseen vasta lukiossa aloittamansa saksofonin. Olen poistanut somesovellukset puhelimestani, kun nyt ei tarvitse olla keikkojen takia niitä jatkuvasti käyttämässä. ”JAF:n ja Superpositionin musiikki on lähinnä muiden tekemää, mutta eroavaisuutta vahvistaa myös, ettei kummassakaan ole sointusoitinta. Kävi ehkä sillä tavalla huono tuuri, etten tavannut oikeita ihmisiä.” Sauros kuitenkin kävi aktiivisesti soittamassa jazzjameissa ja perusti oman Lontoon-kvartetin, joiden kanssa hän kävi vielä soittamassa vaihdon jälkeenkin. Ehkä se liittyy siihen, että valmistuin Sibelius-Akatemiasta syksyllä, ja kun esiintymään pääsee harvoin, olen päässyt treenaamaan täysin sitä, mitä itse haluan; asioita, jotka ovat olleet pidempään mielessä, mutta niille ei ole ollut aikaa”, kertoo saksofonisti Adele Sauros (s. Kaverisuhteita oli vaikea solmia. Tekemistä on koko ajan riittänyt.” Kylmä ja kiireinen Lontoo Adele Sauros Quartetin kesäkuussa ilmestyvän I Paint You’n sävelkieli sisältää niin ikään mielleyhtymiä tämän päivän OSA: 10 maalailevaan big band -musiikkiin, mikä tuntuu kummastuttavan Saurosta. Sävellyksissäni omalle kvartetilleni on sen sijaan todella selkeät sointukierrot ja rakenteet.” Sauroksen melodisuutta voi löytää myös Katu Kaiun kappaleista. Ihmiset vaikuttivat ajavan ennen kaikkea omaa etuaan. 30 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 OLEN PALANNUT SOITOSSANI perusasioiden äärelle. Pärjätäkseen täytyi olla hirveän aktiivinen, mutta myös onnekas. Luon usein mielikuvia siitä, mistä kappaleet kertovat, ja ennen kaikkea puran niihin sävellyshetken tunnetiloja”, Sauros kertoo. ”En pahemmin kuuntele big bandien musiikkia! Mutta sävellystyylini kyllä on lyyrinen, siinä on vahvoja melodioita. ”Sen olen ulkomailla huomannut, että Suomessa on todella hyvä muusikkojen taso.” Yhtyedemokratian kasvukivut Sauroksen omat sävellykset, samoin kuin hänen tapansa soittaa niitä, ovat hyvin eri maailmasta kuin Superpositionin ja JAF Trion free-vaikutteisempi, harmonisesti poukkoilevampi kieli. Sauros tuumaa olevansa ”yksi onnekkaimmista muusikoista Suomessa”, sillä hänellä sattui olemaan kiertueet buukattuna sekä suomalais-tanskalaisen JAF Trion että rumpali Olavi Louhivuoren johtaman Superpositionin kanssa juuri sille viime vuoden ajanjaksolle, kun elävää musiikkia sai esittää. I Paint You:n sävellykset valmistuivat hänen ollessaan vaihto-opiskelijana Lontoossa 2018–19. ”Se oli kasvattava kokemus. Jos koronassa on jotain hyvää, niin se, ettei minun ole koko ajan tarvinnut tuoda itseäni esille.” Tyhjän panttina Sauros ei silti ole lepäillyt. ”Olen säveltänyt Katu Kaiulle ja Superpositionille, ja työn alla on big band -sovitus Sointi Jazz Orchestralle. ”Ensimmäinen levy Tokyo/Kuopio oli enemmän free, mutta toisen albumin Lunan kappaleista tuli tarkoin sovittuja ja jopa pop-vaikutteisia. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna hän oli vibrafonisti Mikko Antilan Maan Tila -yhtyeen albumin äänityksissä, seuraavalle viikolle osuivat Katu Kaiku -trion äänitykset, ja kesäkuussa odottavat kitaristi Lauri Kallion albumisessiot. En kuitenkaan tykännyt Lontoosta yhtään, se näyttäytyi hektisenä ja kylmänä. Nuoren jazz-sukupolven kärkikastiin noussut Sauros maalaa uunituoreella oman kvartetin levyllään tunnekirjoa melodisella pensselillä. © H EN R IIK A ST EI D EL -L U O TO © SONJA VAINIONPÄÄ Korona-aikana Adele Sauros on ehtinyt harjoitella pääsoittimensa tenorisaksofonin ohella myös muun muassa klarinettia.. Olin ollut vaihdossa aiemmin Hollannin Groningenissa, ja minulla oli halu päästä uudestaan asumaan ulkomaille. ”Minulla kävi tosi hyvä tuuri, mutta tiedän, että toisilla menee huonosti, enkä ole kauheasti siksikään halunnut omia tekemisiäni mainostaa. 1990)
Savonlinnan sumearajainen Paavoharju nostatti musiikkimedioiden kulmakarvoja Atlantin toisella puolella saakka esikoisalbumillaan Yhä hämärää (2005). Minulla oli saksofonia soittavia ystäviä, ja aloimme improvisoida yhdessä. Lukion jälkeen hän aloitti pianon ammattiopinnot Pop & Jazz Konservatoriolla. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 31 Demokraattisen yhtyeen eetokseen kuului myös yhteissäveltäminen, mikä Sauroksen mukaan on ollut todella haastavaa. Mutta vaikka köyhä matkamies maan vaeltaa pimeässä laaksossa, ei hän pelkää mitään pahaa, kun usvan keskeltä toisinaan vilahtaa edes melankolista valoa, kuten kyläkirkon veisuu raidalla On yhä hämärää. Ehkä se yksinkertaisuus toimii minulle, kun voi soittaa vain yhden äänen kerrallaan, ja valinnanvara on muutenkin rajatumpi kuin pianossa.” Sauros päätyi erään opettajansa kannustamana lopulta vaihtamaan saksofonin pääsoittimekseen, ja palaset tuntuivat loksahtavan paikoilleen. Alasmeno, untergang, oli myös Nietzschen mukaan jotain ihmiselle välttämätöntä, jotta vanha tuhoutuisi uuden tieltä. Paavoharjun musiikki on syntynyt hylätyissä taloissa, veneissä ja teollisuushalleissa.. Kellaria kumisevista sanoista on vaikea saada selvää. Selkeydessään se on kuin herääminen aamuun, nousu sukelluksesta pinnalle. Omassa ajassaan dekadenttinä käsitellyn Baudelairen säkein: ”Kuilun syöveriin, Helvetti, Taivas, mitä väliä. / Tuntemattoman pohjalle, jotta uutta olis löytyvä!” Samansuuntaiselle ”vasemman käden polulle” lähtivät Savonlinnassa 2000-luvun alussa veljekset Lauri ja Olli Ainala, jotka näkivät rappiossa merkitystä ja kauneutta. Meinasin lopettaa lähes alkuunsa, kun soitin tuntui niin hankalalta”, Sauros muistelee. ”Suunnitelmissani ei ole tällä hetkellä tehdä muuta kuin jazzia, vaikka muunkinlaisesta musiikista tykkään. Olemme kasvaneet myös ihmisinä aikuisiksi niin, että osaamme kuunnella ja kunnioittaa toistemme mielipiteitä. Se on samaa latinan juurta kuin dekadenssi, jonka alkukielen merkitys kääntyy ”alasputoamiseksi”. Se vie aikaa pois siitä, että kehittyisin itseäni kiinnostavaan suuntaan.” . Piano kuitenkin on yhä käytössä säveltäessä, ja pianistit Brad Mehldau ja Keith Jarrett kuuluvat nuoruuden esikuviin. Tämä on säröytynyt rinnakkaistodellisuus, kuin Tarkovskin, Lynchin ja Kaurismäen yhteisohjaus hajoamassa olevan kuvaputki-tv:n läpi. ”Sibelius-lukiossa oli paljon sellaisia, jotka soittivat useampaa soitinta, ja minua harmitti, etten soittanut muuta kuin pianoa. Kun minua pyydetään mukaan soittamaan, niin tärkeintä on se, että musiikki on hyvää. ”Sanat kaikki talteen ottaa / maahan pudonneetkin nostaa”, laulaa Joose Keskitalo päätösraidalla Musta katu. ”Saksofonin puolella suurin idolini on tällä hetkellä John Coltrane, muita esikuvia ovat olleet muun muassa Kenny Garrett, Charlie Parker, Cannonball Adderley sekä Jan Garbarek. Demokraattinen bändikin voi parisuhteen tavoin kehittyä huonompaan tai parempaan suuntaan.” Yksiäänisyyden selkeys Sauros on siitä harvinainen ammattimuusikko, että hän aloitti nykyisen pääsoittimensa vasta lukion toisella luokalla. Ikuisuus kohinassa, Yaber laulaa raidalla Kuu lohduttaa huolestuneita. Virttyminen ja hajoaminen kuuluu jo levyn avaavalla Ikuisuuden maailmalla: kehnolaatuisen magneettiraidan huojunta luo surrealistisia maisemia, ja rakeisessa säröisyydessä peilautuu rappion kauneus. Puhurin ja Vitivalkoisen äänet kuiskivat ambient-kollaaseissa synkkäenteisesti, henkien Coilin, Ulverin ja Boards of Canadan tunnelmia. Kollaasien välit täyttyvät lauluilla. Silloin tällöin kuuntelussa pyörähtää myös muut musiikkityylit, mutta fokus on jazzissa. Kohinasta on veistetty uni, jossa kaikki tunteet, hyvä ja paha, halutaan kokea pois sulkematta. Auditiivinen osa Ainaloiden ympärille rakentuneen kollektiivin taiteesta sai nimen Paavoharju, jonka ensimmäinen kokopitkä äänite Yhä hämärää ilmestyi 2005. Kun ympyrä piirtyy ehjäksi, ovat viivan ääripäät lähellä toisiaan. ”Siellä täytyi opetella paljon sellaista, joka ei itseäni kiinnostanut yhtään, kuten tanssimusiikkia tai syntetisaattoreita, mutta saksofonilla kaikki tuntui yksinkertaisemmalta. Vaikka muut soittajat olisivat hyviä tyyppejä ja keikasta maksettaisiin hyvin, niin minua ei välttämättä kiinnosta lähteä mukaan, jos musiikki ei puhuttele. ”Joka ikisen kappaleen yhdessä tekeminen äityi Lunalla todella raskaaksi ja aikaa vieväksi, joten tekeillä olevan levyn kohdalla jokainen sai tuoda omia sävellyksiään. rikkinäisen radion rinnakkaistodellisuus R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 7 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Katselemme kuin kuvastimesta; ulottuvuuksien kalvo väreilee heikkoina radiosignaaleina Itä-Savon metsäteillä. Lähiaikoina en oikein ole etsinyt uutta musiikkia, vaan pysynyt vanhoissa suosikeissa”, Sauros toteaa. Nauretaanko vai itketäänkö lopussa. ENGLANNIN KIELEN sana decay viittaa niin äänen vaimenemiseen, luonnossa tapahtuvaan orgaaniseen hajoamiseen ja maatumiseen kuin esineiden virttymiseen ja kulumiseen. . Jenni Yaberin lähes Bollywood-mainen, hyräillen vaelteleva laulutyyli saa taustalleen vanhoja rumpukoneita, markan kosketinsoittimia ja leirinuotiokitaroita, kuin joku 1970-luvun Love Recordsin taiteilija olisi päässyt kuulemaan triphopia – ja reggaeta, kuten punk-ruvelle ajettu, Toni Kähkösen laulama körttiläishenkinen valitus Kuljin kauas. Dionyysiseen kokemukseen kuului askeettinen elo hylätyissä rakennuksissa kiljua juoden, romusaunoja rakennellen ja vaikutteita niin virsistä kuin black metallista hakien. Nuhjuisen puutalon seinät kirjahyllyineen keskellä kosteaa, kiireesti hämärtyvää harmaansumuista marraskuista iltapäivää: levyn symboliikka koskettaa kunkin alitajuntaa omalla tavallaan. Nuhruisen elektroniikan ryydittämät laulelmat ja ambient-kollaasit ovat kuin vanhan television läpi nähty esoteerinen uni
Kesäyön sävelsäihkettä Marika Hölttä, koloratuurisopraano Henri Uusitalo, basso Erkki Korhonen, piano 24.6. Vaikkapa kamarimusiikkiristeily!” . Tulevat toimintakeinot ovat vielä kehittelyn alla. Teemme yhteistyötä siinä alueen matkailunedistämisen kanssa. Omien piiriemme sisällä toiminta ja perinteet tunnetaan, mutta olemme todenneet, ettei Pohjanmaalle tulla muualta ohimennen poikkeamaan, vaan meidän on pakko näkyä laajemmin. Suomen kansallisooppera: Salainen kutsu Tarmo Peltokoski, kapellimestari, Sonja Herranen, sopraano 12.8. Urkuyö &Aaria festivaali 3.6.–28.8.2021 Musiikin ja kesäyön taikaa kesäkuun striiMikonsertit: 3.6. maksuton Heinäkuu: 1.7. ”Pyrimme nostamaan klassista musiikkia esille täällä Pohjanmaalla. ”Näin laajaa yhteistyötä ei tule heti mieleen”, Johnson toteaa. Aiomme rakentaa vuoden aikataulun niin, että vältämme liikoja päällekkäisyyksiä, paitsi silloin, kun lähekkäiset yhtäaikaiset tapahtumat ovat molemmille eduksi.” Tulevia tavoitteita ovat yhteiset seminaarit, konsertit ja pop up -tapahtumat. Lisäksi toivomme, että meidän vaikutuksellamme on helpompi lähteä tapahtumiin myös Pohjanmaan sisällä.” Vastaavanlaisia alueellisia markkinointikoneistoja, kuten Pirkanmaan festivaalit ja Helsingin tapahtumasäätiö, on Suomessa hyvin vähän. Urkuvirtuoosit irti! Jimi Järvinen, Arttu Selonen, Aleksanteri Wallius 22.7. Valkeiden öiden romantiikkaa Mirjam Helin -voittaja Stefan Astakhov, baritoni, Kiril Kozlovski, piano 29.7. Työryhmässä ovat mukana Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterit, Vaasan kuorofestivaali, Vaasan oopperayhdistys, Korsholman musiikkijuhlat, Vaasa Baroque ry, Pietarsaaren Schauman-sali, Pietarsaaren Sinfonietta, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Kaustisen kamarimusiikkiviikko, kamarimusiikkifestivaali RUSK, Kokkolan Talviharmonikka, Ilmajoen musiikkijuhlat, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat sekä Kaskisten Musiikkikesä. Jos lyömme hynttyyt yhteen ja pohdimme, missä meidän on tarpeen näkyä yhdessä, riittävät omat resurssimmekin paremmin. Laajemmin ajateltuna haluamme löytää parhaat tuotteemme kulttuurimatkailuun, jotta vieraat löytäisivät festivaaleille, konsertteihin tai oopperoihin, ja käyttäisivät alueen palveluja siinä ohessa. Matvejeff & Katajala & Tapiola Sinfonietta Ville Matvejeff, kapellimestari Tuomas Katajala, tenori Tapiola Sinfonietta 17.6. ”Olemme keskustelleet aiheesta koko vuoden tätä pienemmässä ryhmässä. Timo Mustakallio -kilpailun voittajat 2021 & Tuula Hällström, piano elokuu: 5.8. ”Toisaalta tämä aika on kannustanut meitä, kun olemme huomanneet, että tällainen ryhmä tarvitaan.” Bothnia Classic lähti liikkeelle Johnsonin aloitteesta. ”Merenkurkulle on tulossa uusi laiva, ja yhdessä meillä on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä Ruotsin Västerbottenin kanssa. ”Haluamme ensin olla esillä kaikissa omissa tapahtumissamme ja myöhemmin näytteilleasettajana messuilla ja tapahtumissa. Improvisaation helmiä ja klassikoita Esa Pietilä, saksofoni, Pétur Sakari, urut 24.8.–28.8. Jorma Panula: Peltomiehen rukous Elja Puukko, baritoni, jousikvartetti, johtaa Jorma Panula 15.7. Fantastisia konserttoja ja improvisaatioita Benjamin Alard, urut ja cembalo, Aapo Häkkinen, cembalo, Helsingin Barokkiorkesterin yhtye 8.7. Liedin vuodenajat Sami Luttinen, basso, Tuula Hällström, piano 19.8. Ilman pandemiaa olisimme lähteneet liikkeelle jo aiemmin”, kertoo hankkeen tiedottaja, Korsholman musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Monica Johnson. SANTERI KAIPIAINEN p Bothnia Classic tuo yhteen Pohjanmaan klassisen musiikin toimijat © VA AS AN K AU PU N K I / SA N N A R ÅB AC K Vaasan kaupunginorkesteri on osa uutta Bothnia Classic -klassisen musiikin organisaatiota.. Ensimmäiset keskustelut käytiin pietarsaarelaisten toimijoiden kanssa, ja pian Kokkolassa oltiin Johnsonin mukaan kiinnostuneita tulemaan mukaan. Ludwig van Beethoven: Fidelio Katso ajankohtaiset tiedot urkuyofestival.fi ja Facebookissa OHJANMAAN, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien klassisen musiikin organisaatiot ovat luoneet itselleen Bothnia Classic -nimeä kantavan yhteistyöelimen. Avajaiskonsertti: Suvi-illan klassikot Waltteri Torikka, baritoni Barbora Hilpo, alttoviulu Marko Hilpo, piano 10.6. Juhannusiltamat – yhteislauluja ja aarioita Piia Rytkönen, sopraano Veli-Pekka Varpula, tenori Erkki Korhonen, piano ja urut Striimit katsottavissa keikalla.fi Liput 10 €, lippu.fi 24.6
33 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 TEKIJÄ ON MUSIIKIN MAISTERI, SÄVELTÄJÄ, HUILISTI JA GRAAFIKKO R ONDO sarjakuva LAURI TOIVIO Muusikon matkassa © LA U R I TO IV IO
Tänä kesänä Kuhmossa soi erityisesti Beethoven. Into järjestämiseen silti on kova, ja uusia ideoitakin riittää. Joillakin alueilla yleisörajoitus on kesäkuun loppuun asti vain kuusi henkilöä, mistä syystä useimmat ovat siirtäneet kesäkuun ajankohtansa myöhemmäksi. Olavinlinnassa se olisi tarkoittanut vain 300 ihmisen ottamista sisään ja Naantalin musiikkijuhlien päätapahtumapaikassa Naantalin kirkossa vain 10 prosentin yleisökapasiteettia suhteessa normaaliin 650 hengen yleisömäärään. Yleisörajoitusten osalta päätäntävalta on siirtynyt aluehallinnolle, mutta niiden päätöksentekokyky on liian lyhytjänteinen monien festivaalien järjestämiseen. Rokotusten eteneminen luo toivoa, mutta tilanteen epävarmuuden vuoksi toteutuvatkin festivaalit ovat varpaillaan Festivaalit panevat toivonsa loppukesään f. ”Eihän tällaisilla määrillä kannattavaksi festivaalia saa, eli koronatuilla tässä on varauduttu menemään”, sanoo esimerkiksi Avantin toiminnanjohtaja Annika Mustonen. Tämä ei mahdollista festivaalien toteuttamista, koska lipputulot ovat keskeinen osa niiden budjettia. ESTIVAALIKESÄ NÄYTTÄÄ KAHTALAISELTA: pienimuotoisten klassisen musiikin tapahtumien osalta luottamus niiden toteutumiseen on sitä suurempi, mitä pidemmälle kesä etenee, mutta alkukesän tapahtumista suurin osa on peruttu, samoin kuin suuret festivaalit Savonlinnasta Poriin. Viulisti Kasmir Uusitupa Kuhmon kamarimusiikissa auringonlaskun tunnelmissa. 34 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © JUUSO WESTERLUND / KUHMON KAMARIMUSIIKKI festivaalikalenteri 2021 Koonnut: HARRI KUUSISAARI Festivaalikesässä pienimuotoisuus on nyt valttia, varsinkin jos ajankohta sijoittuu loppukesään. Moni on lähtenyt lipunmyynnissä siitä, että vain esimerkiksi puolet paikoista on laitettu myyntiin, ja määrää kasvatetaan kesän aikana, jos tilanne sen sallii. Kaikilla tapahtumilla ei tosin ole edes koronatukia käytettävissään. Pienimmät festivaalit toivovat realistisesti, että edes 50 henkeä saataisiin ottaa sisään. Suurista tapahtumista Savonlinnan oopperajuhlat, Pori Jazz ja suuri osa rock-festivaaleista on jouduttu perumaan. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat olisi tiennyt vasta kesäkuun loppupuolella, miten paljon yleisöä saa lopulta ottaa sisään. Kesäkuun loppuun asti voimassa olevassa tartuntatautilaissa on määritelty vaatimus kahden metrin turvaväleistä ilmaantuvuusluvun ylittäessä 25
Tilanne ei antanut mahdollisuutta järjestää oopperan harjoitusperiodia. www.naantalinmusiikkijuhlat.fi ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT siirtää kantaesityksensä, Lapuanliikkeestä kertovan oopperan Hiljaiset perivät maan kesälle 2022. Netissä mm. Laulajatar Anne Sofie von Otterin konsertti järjestetään 27.11. Esiintyjissä pitäydytään melko pitkälle kotimaisissa muusikoissa, koska maahantulon rajoituksistakaan ei ole vielä varmuutta. Kymi Sinfonietta soittaa Olari Eltsin johdolla Mahlerin neljännen sinfonian. 4.–8.8., jolloin kuullaan mm. Lisäksi ohjelmassa on Suomen Kitarakilpailu. www.musiikkijuhlat.fi KYMIJOEN LOHISOITTO (9.–11.6.) tarjoaa virtuaalisen ohjelman toivoen, että loppukesästä voitaisiin järjestää toinen tapahtuma, jos tilanne sallii. Oheinen festivaalilista on tehty sen mukaan, mitä Rondon painoon mennessä (19.5.) tiedettiin. SAVONLINNAN OOPPERAJUHLISTA tänä kesänä toteutuu vain konsertteja sekä Timo Mustakallio -laulukilpailu. Tampere Chamber Music Festivalin (2.–5.6.) teemana on Matkalla muutoksessa – viisi elementtiä . Moni on valmistautunut siirtämään osan ohjelmastaan verkkoon, ja joku puhuu jo ”hybridifestivaalista”, joka toteutuu sekä livenä että striimaten. Kesäksi 2022 oopperajuhlat lupaa sekä peruuntuneita että kokonaan uusia tuotantoja. ja 26.7., ja se toteutuu orkesterin sijaan pianistin kanssa. www.tamperechambermusic.com https://tamperevocal.fi www.tgf.fi Peruuttaneita tai nettiin siirtyneitä tapahtumia: erilaisin varasuunnitelmin. Tuure Kilpeläisen , Anu Komsin ja Juha Uusitalon sekä Aarne Pelkosen konsertit. Karita Mattilan konsertti siirtyy Olavinlinnasta Kerimäen kirkkoon 24. Joitakin konsertteja siirtyy sellaisenaan tai hieman muutettuna syksyyn sekä vuoteen 2022. näyttelijä-laulaja Taneli Mäkelän ympärille rakennetun illan ja Hiidenvuoren yökonsertin 5.–8.8. Tampereen kitarafestivaalin (8.–13.6) verkkokonserteissa esiintyvät mm. www.operafestival.fi NAANTALIN MUSIIKKIJUHLAT peruu ohjelmansa mutta lähettää kesän aikana muutaman konsertin striimattuna. www.iittifestival.fi Pelkästään verkossa soivat ainakin Tampereen kolme eri musiikkifestivaalia kesäkuun alussa. Seuraamme tilanteen ajantasaista kehittymistä digilehdessämme ja kerromme muutoksista. Naantalin kirkossa. unkarilainen Marcell Nickmann , kiinalainen Jiujiu Wu , kanadalainen Steve Cowan , costaricalainen Alvaro Miranda ja kroatialainen Lovro Peretic . Tämän kesän konsertit sen sijaan on siirretty elokuulle. |. ja Ylioppilaskunnan Laulajien konsertti 16.7. Samassa paikassa on Marjukka Tepposen ja Waltteri Torikan konsertti 14.7. www.lohisoitto.fi IITIN MUSIIKKIJUHLAT joutui perumaan suurimman osan kesäkuun klassisista konserteistaan, mutta se järjestää mm. Tampereen Sävel (9.–13.6.) -virtuaalitapahtuman ohjelma koostuu festivaalin tuottamista vokaalimusiikin taltioinneista, jotka ovat nähtävissä kahden viikon ajan ensiesityksestään
Gruber itse esiintyy festivaalilla teostensa lisäksi kapellimestarina ja laulusolistina. Mackenzie Melemed , piano, Anna-Liisa Bezrodny , viulu, Anna-Kreetta Gribajcevic , alttoviulu, Jussi Vähälä ja Jan-Erik Gustafsson , sello, Olli Leppäniemi , klarinetti sekä jazzfonisti Jukka Perko trioineen. ohjelma rooppalaista ja slaavilaista kamarimusiikkia kotimaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden esittäminä yhdessä festivaalin taiteellisten johtajien, viulisti Kreeta-Julia Heikkilän ja sellisti Jaani Helanderin , kanssa. itävaltalaisten postmodernistien teoksia, kotimaisia kantaesityksiä ja muita harvoin kuultuja nykymusiikin helmiä. Keskiviikkoillan klo 19 konsertit pidetään heinäkuussa Tuomiokirkon kryptassa ja elokuussa Johanneksenkirkossa. Helsingin barokkiorkesteri ja Kansallisoopperan orkesteri, urkurit Benjamin Alardt , Petur Sakari , Jimi Järvinen , Arttu Selonen ja Aleksanteri Wallius , laulajat Stefan Astakhov , Tuomas Katajala , Waltteri Torikka ja Sami Luttinen . Mikkelin musiikkijuhlat lupaa järjestää heinäkuun tapahtumansa siinä laajuudessa, kuin rajoitukset antavat myöten. Nurmeksen festivaalin teemana on ajankohtaan sopiva Toivo . Nykymusiikin osuus on huomattava, säveltäjinä mm. Heidän konserttiensa 5.–7.9. Päärooleissa ovat Silja Aalto , Jussi Myllys ja Matti Salminen . Suomalaisten taiteilijoiden lisäksi kymmenen ulkomaista esiintyjää saapuu Ruotsista, Saksasta, Italiasta, Ranskasta sekä USA:sta. urkuri Markku Mäkinen , barokkiviulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch , viulistit Minna Pensola ja Antti Tikkanen , pianisti Tuija Hakkila ja sellisti Robert Cohen . Orkesterivieraana on Jaakko Kuusiston johtama Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Sen ohjaa Erik Söderblom ja johtaa Okko Kamu . Ritarihuone, G18-juhlasali ja Johanneksenkirkko. Avanti! tarjoaa viimeisimpien suunnitelmien mukaan kolme orkesterikonserttia ja lisäksi kamarimusiikkia. Suomalaisten taiteilijoiden konsertteihin lipunmyynti on jo alkanut, mutta myös Mariinski-teatterin ja Valeri Gergijevin tuloa pidetään ”hyvin mahdollisena”. Muita Päijänteen maisemissa esiintyviä muusikoita ovat mm. Minna Leinonen , Lotta Wennäkoski , 36 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Urkuyö ja aaria, Espoo 3.6.–28.8. Viulisti Elina Vähälä aloittaa Suvisoiton taiteellisena johtajana, ja hän on suunnitellut klassiseen kamarimusiikkiin painottuvan ohjelman, jazzia ja suomalaista uutta musiikkia unohtamatta. Janakkalan Pyhän Laurin kirkossa esiintyvät tshekkiläinen Wranitzky Kapelle -yhtye, ranskalaisurkuri Benjamin Alardt sekä Helsingin barokkiorkesteri Aapo Häkkisen johdolla. Soittamassa on Tapiola Sinfonietta. https://nurmesmusicacademy.fi Sysmän Suvisoitto 3.–10.7. Espoon vanhaan kirkkoon ja Tapiolasaliin sijoittuva festivaali lupaa tarjota laulupainotteisten konserttien lisäksi elokuun lopussa oopperan, Beethovenin Fidelion . Kaija Saariaho , María Huld Markan Sigfúsdóttir , Cecilia Damström , Ilari Laakso , Olli Mustonen , Juhani Nuorvala ja Christopher Fitkinin . www.avantimusic.fi Helsinki Chamber Music Festival 1.–4.7. Heinäkuussa käynnistyvät iltakonserttisarjat sunnuntaisin klo 20 Tuomiokirkossa ja maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa. Esiintyjinä ovat mm. www.suvisoitto.fi Mikkelin musiikkijuhlat 4.–11.7. Ohjelma on itävaltalaisen säveltäjän HK Gruberin suunnittelema, ja se sisältää monipuolisen kattauksen mm. https://janakkalanbarokki.fi Nurmeksen kesäakatemia & konsertit 3.–11.7. Helsingin urkukesä järjestää kesäkuussa päiväkonsertit klo 12 maanantaisin Suomenlinnan kirkossa, tiistaisin Vanhassa kirkossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa ja torstaisin Kallion kirkossa. https://urkukesa.fi Avantin Suvisoitto, Porvoo 30.6.–4.7. Lisäksi Eva Alkula ja Pippa Reid-Forster laittavat kanteleen ja skottilaisen harpun kohtaamaan. www.helsinkichamber.com Janakkalan barokki 2.–4.7. https://urkuyofestival.fi Helsingin urkukesä 1.6.–31.8. Konserteissa esiintyvät mm. Helsinki Chamber Music Festival tarjoaa Helsingin ydinkeskustassa suomalaista, keskieuFESTIVAALIKALENTERI Livenä (ja mahdollisesti striiminä) toteutuvia tapahtumia: Hauhon musiikkijuhlat ovat jo pidempään olleet Virtuosi di Kuhmo -orkesterin residenssi. Neljän päivän aikana on kuultavissa kahdeksan konserttia, joiden tapahtumapaikkoina ovat mm. Tässä orkesteri esiintyi 2019 Hattulan kirkossa.. Kesäkuun konsertit lähetetään striimattuina, mutta heinäkuusta alkaen pyritään tarjoamaan myös live-esityksiä
Liput: lippu.fi, 0600 900 900 Pappersboden Kimito Paperipuoti Kemiö 044 237 9947 www.kimitomusicfestival.fi 12.–18.7.2021 Jyväskylä Sinfonia Jyväskylä Sinfonia Zagros-kvartetti Zagros-kvartetti Suomalainen barokkiorkesteri Suomalainen barokkiorkesteri Emilia Emilia Hoving Hoving Samuli Samuli Peltonen Peltonen Sonja Sonja Korkeala Korkeala Eero Eero Hämeenniemi Hämeenniemi Päivi Päivi Severeide Severeide Erica Erica Nygård Nygård Folke Folke Gräsbeck Gräsbeck Hedvig Hedvig Paulig Paulig Jyrki Jyrki Linjama Linjama Pauliina Pauliina Fred Fred Petteri Petteri Pitko Pitko Alma Alma Pöysti Pöysti KIMF_ilmo_Rondo_60x297_2021.indd 1 KIMF_ilmo_Rondo_60x297_2021.indd 1 11.5.2021 15.35 11.5.2021 15.35 |. https://pielinensoi.fi Kaakon kamarimusiikki 6.–10.7. Esiintyjinä ovat mm. Lisäksi kuullaan muuta musiikkia Beethovenin ajalta ja runsaasti muita kamarimusiikin klassikoita. Viime kesän peruuntunutta festivaalia ei epidemiatilanteen vuoksi voida toteuttaa sellaisenaan. https://www.hauhofestival.fi Kuhmon kamarimusiikki 11.–24.7. https://kesavirratsoi.fi on vielä muuten avoin, mutta Santtu-Matias Rouvalin on määrä johtaa Mariinski-teatterin orkesteria Dvo?ákin yhdeksännessä sinfoniassa. Ensemble Extrakte ja Tölöläb esittävät projektin, jossa viisi muusikkoa on Viitasaarella ja viisi Berliinissä, ja he kohtaavat virtuaalisesti. https://savonlinnamusicacademy.com/ konsertit Pielinen soi, heinäkuu Pielisen rannoille keskittyvä sarja tarjoaa konsertteja Lieksassa, Vuonislahdessa, Kolilla Juuassa ja Nurmeksessa. Esiintyjinä ovat mm. Hannu Kiisken johtaman tapahtuman huipentaa pianisti Olli Mustosen Beethoven -konsertti, ja ennen sitä esiintyvät mm. Muita esiintyjiä ovat Mikkelin kaupunginorkesteri (kantaesityksenä Kalevi Ahon Concertante harmonikalle ja orkesterille ), Sitkovetsky-trio sekä Sinfoniaorkesteri Vivo. Viulisti Jukka Merjanen on taiteellisena johtajana Virolahden tapahtumassa. Ajatuksena on tuoda musiikin avulla esiin se, että elämme murroskohtaa, ja on aika jättää hyvästit edelliselle aikakaudelle. Vaikka oopperajuhlat peruttiinkin, musiikkiakatemia huolehtii Savonlinnan kesän klassisen musiikin tarjonnasta 30 konsertin sarjallaan mm. Musiikin ajan konserttien teemana on Timeshift – Muistolaattoja tulevaisuudelle . Kemiönsaaren alueen kirkkoihin ja kartanoihin levittäytyvällä festivaalilla esiintyvät taiteellisen johtajan, viulisti Sonja Korkealan lisäksi mm. Kesälle 2020 suunniteltu teema Illuusion taide siirtyy vuodelle 2022. Kesän teemana on Beethovenin purkaus . Kumpaakin orkesteria johtaa Erkki Lasonpalo . Esiintyjinä mm. Kuhmossa kuullaan 55 konserttia ja kymmeniä kotija ulkomaisia muusikoita. Kantaesityksenä kuullaan Jyrki Linjaman kaksi jousikvartettoa. https://kuhmofestival.fi Kemiönsaaren musiikkijuhlat 12.–18.7. Osmo Tapio Räihälän ” Swarm ”-teoksen kantaesitys. http://www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi Musiikin aika, Viitasaari 6.–11.7. Mioko Yokoyamalta , Kimmo Kuokkalalta ja Minna Leinoselt a. Zagros-kvartetti, Emilia Hovingin johtama Jyväskylä Sinfonia, Samuli Peltonen , sello, Päivi Severeide , harppu, sopraano Hedvig Paulig , ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye. Säveltäjän tuotannosta kuullaan laaja kattaus lauluja, sooloteoksia, kamarimusiikkia ja myös pienemmille kokoonpanoille sovitettuja sinfonioita. Pariisin viulisti Petteri Iivonen , sopraano Mari Palo , harmonikkataiteilija Niko Kumpuvaara sekä Marzi Nyman ja Viitasen Pia . Hauhon musiikkiviikot avaa Rengon kirkossa Briosa-jousikvartetti. https://kimitomusicfestival.fi KesäVirrat soi 15.–18.7. Ohjelmassa on kamarimusiikkia, Kansallisbaletin tanssijoiden ilta ja Uuno Klamin 120-vuotisjuhlakonsertti. Virtuosi di Kuhmon konsertissa Hattulan kirkossa kuullaan mm. https://musiikinaika.org Savonlinnan musiikkiakatemia 4.–28.7. Kantaesityksiä kamarikonserteissa kuullaan mm. Festivaalilla pyörii installaatio Memorial of a Rebellion , jonka tekijöinä ovat Brigitta Muntendorf ja Michael Höppner. www.kaakkofestival.fi 37 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © ST EF AN B R EM ER / K U H M O N K AM AR IM U SII K K I FESTIVAALIKALENTERI Sellisti Maja Bogdanovi?in ja viulisti Daniel Rowlandin duetto Kuhmon kamarimusiikissa. suomalaiset Tristero Trio, Uusinta ja Kaaos Ensemble. pianisti Ralf Gothóni , mezzosopraano Gala El Hadidi , baritoni Konrad Jarnot , tenori Bryan Lopez Gonzalez , cembalisti Elina Mustonen ja pianisti Paavali Jumppanen . tuomiokirkossa, Melartin-salissa, Kerimäen kirkossa ja Kulttuurikellarissa. Petteri Iivonen ja Janne Malmivaara , viulu, Kirsikka de Lewal Jezierski , alttoviulu, Samuli Peltonen ja Tuomas Ylinen , sello, Tuomas Turriago , piano, ja Erik Rousi , laulu. Hauhon musiikkijuhlat 7.–9.7
Otto Mannisen ja Anni Swanin elämää ja tuotantoa käsittelevä konserttikertomus, jossa baritoni Aarne Pelkonen ja kertoja Esko Salminen kohtaavat. www.joroinenmusicfestival.fi Lieksan vaskiviikko 23.–30.7. www.kangasniemenmusiikkiviikot.fi Joroisten musiikkipäivät 23.7.–1.8. Tapahtuman taiteellisina johtajina jatkavat sellisti Samuli Peltonen ja pianisti Anna-Mari Peltonen . Joroisten musiikkipäivät tuo alueen kirkkoihin ja kartanoihin klassista ja viihteellisempää musiikkia. 40-vuotiaan Crusell-viikon juhlakonsertin esiintyjinä ovat Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja kontratenorien tähtiin kuuluva Valer Sabadus . https://crusell.fi Meidän Festivaali 25.–31.7. Taiteellinen johto Kamus-kvartetti on kutsunut festivaalille mm. Stefan Astakhov ja Kirill Kozlovski , barokkiyhtye Baccanoa sekä kolme tenoria Jere Martikainen , Markus Nykänen ja Petrus Schroderus . https://visitkaskinen.fi/fi/kaskisten-musiikkikesa Sastamala Gregoriana 15.–18.7. Camilla Nylund ja Helmut Deutsch , Marjukka Tepponen ja Kevin Greenland . Meidän Festivaalin 25-vuotisjuhlavuoden teemana on Tuusulanjärvi. Teema käsittää niin taiteilijayhteisön historian ja nykyisyyden kuin vesistön luoman inspiraation. rumpalit Glenn Kotchen , Tony Buckin ja OlaFESTIVAALIKALENTERI lippupalvelu BAROKKIBUSSILLA helposti Helsingistä ! Lue lisää netistä! CRUSELL MUSIC FESTIVAL 24.-31.7.2021 th KAARTIN COMBO KAARTIN COMBO ELINA VÄHÄLÄ ELINA VÄHÄLÄ IIRO RANTALA IIRO RANTALA & LOTTA KUUSISTO & LOTTA KUUSISTO KESKI-POHJANMAAN KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI KAMARIORKESTERI Katso koko ohjelma: crusell.fi VIII CRUSELL INTERNATIONAL COMPETITION 2021: CLARINET. Esiintyjinä ovat mm. Pääosa konserteista järjestetään Bladhin talolla. Muusikkovieraina ovat Petteri Iivonen , viulu, Veera Myllyniemi , klarinetti, Remi Moingeon , alttoviulu, Johannes Piirto , piano, Tomas Nuñes , sello, ja Adrian Ibañez-Resjan , viulu. Myös striimattuina esitetään mm. sopraano Tuuli Lindeberg ja cembalisti Anna-Maaria Oramo , ensemblet Gamuti, Ophelia ja I Dodici sekä vokaaliyhtye Lumous ja Fiotretto ensemble. Esiintyjinä ovat mm. Euphoria Brass Sextet, argentiinalaisen tangon mestari Henrik Sandås , huilisti-runoilija Johanna Kärkkäinen , cornisti Jaakko Välimäki , pasunisti Peter Steiner ja pianisti/urkuri Constanze Hochwartner. Esiintyjinä ovat mm. www.lieksabrass.com Crusell-viikko 24.–31.7. 38 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Kaskisten musiikkikesä 15.–18.7. Vaskiviikon teemana on vanhat vaskisoittimet. www.sastamalagregoriana.fi Kangasniemen musiikkiviikot 17.–25.7. Muu ohjelma rakentuu tuttuun tapaan pitkälle puupuhaltimien varaan, ja klarinetisteille järjestetään kansainvälinen kilpailu. Vierailevista klarinetisteista nimekkäimpiä on Philadelphia Orchestran sooloklarinetisti Ricardo Morales . Sastamala Gregoriana on siirtänyt ison Brügge-teemansa ensi vuoteen mutta tarjoaa tänäkin vuonna sarjan konsertteja mm. Festivaalin taiteellisena johtajana on Tapiola Sinfoniettan klarinetin äänenjohtaja Olli Leppäniemi . alueen keskiaikaisissa kirkoissa. Suuri osa Mikko Franckin johtaman Kangasniemen tapahtuman konserteista liittyy laulukursseihin. Keskeinen teema on Beethoven
Tuomariston muodostavat Miah Persson, Lilli Paasikivi, Erkki Korhonen, Markus Lehtinen ja Mikael Fagerholm. klo 19, Melartin-sali Pianon kauneus – Chopinin sonaatit 2 & 3 Paavali Jumppanen (piano) In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy Savonlinna International Music Academy Ralf Gothóni, Artistic Chairman Kristian Attila, Artistic Director Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: www.savonlinnamusicacademy.com Liput ennakkoon: nettilippu.fi Savonlinna Music Academy .fi nettilippu 2021 Kolmen laulukilpailun kesä LAULAJAT SAAVAT MITELLÄ kesän aikana oikein kunnolla, sillä pandemiasta huolimatta suurempia laulukilpailuja on kolme kappaletta. Esikarsintaan tallenteen lähetti 97 kilpailijaa, ja 51 toimitti tuomaristolle alkukilpailutallenteen. Kamus itse laajentaa jousikvartetin rajoja taipuessaan niin lyömäsoitinyhtyeeksi kuin tanssiensembleksi, kun tanssitaiteilija Elina Pirinen haastaa jousikvartetin keholliseen ilmaisuun. klo 18, Melartin-sali From Cairo to Savonlinna With Love Gala El Hadidi (mezzosopraano) & Kristian Attila (piano) Ti 13.7. Ralf Gothóni (piano), Mark Gothóni (viulu) & Marko Ylönen (sello) La 10.7. Lieksa/ Nurmes Lehtojärven Hirvenpää 12.7. & 7.7. • TOIVO KUULA -LAULUKILPAILUUN valittiin 20 laulajaa. Alkuerä käydään Savonlinnasalissa ja finaali Olavinlinnassa. 7.–8.8. Lieksa Juha Laukkanen: Peukaloisen retket 14.7. • TIMO MUSTAKALLIO -LAULUKILPAILUUN pääsevät vuonna 1994 syntyneet tai nuoremmat suomalaiset laulajat. järjestetään Alavuden kirkossa Toivo Kuula -laulukilpailu, ja 14.8. & 18.7. • HAVETS RÖST on pohjoismaisille ja baltialaisille klassisille laulajille tarkoitettu laulukilpailu. Kilpailun osallistuja saa olla enintään 30-vuotias. Paateri Trio Tanguango & Juha Kotilainen 6.7. klo 15, Tuomiokirkko Kamarimusiikin helmiä – Ralf Gothóni 75-vuotta mm. Paateri Kesäkonsertit 2021 La 3.7. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Meidän Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaa Kamus-kvartetti. Alkukilpailun raadissa toimivat Sirkka Lamminen, Kirsi Tiihonen ja Juha Uusitalo. Kilpailuun on esikarsinnan jälkeen valikoitunut 21 laulajaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Latviasta. Tämän vuoden teemana on Tuusulanjärvi. Paateri Duo Peili: Seeli Toivio (mezzosopraano, sello) & Hedi Viisma (kromaattinen kantele) 22.7. Semifinaali pidetään 7.8. www.meidanfestivaali.fi 39 14.kerran järjestettävän festivaalin ohjelmassa ainutlaatuisia konsertteja Pielisen rannoilla – TalliGalleriassa ja Pielisen museolla Lieksassa, Paaterin kirkossa, Kolin huipulla sekä Juuassa ja Nurmeksessa. |. Alavuden kilpailu on kaksipäiväinen. klo 19, Melartin-sali Eero Hämeenniemi: Laura Maddalena Elina Mustonen (cembalo & näyttelijä) To 15.7. ja finaali 8.8. Kesällä tuomaristoon liittyy Karita Mattila. Lieksa Maija Kauhanen Solo 15.7. Loimolan Voima 2.7. Tuusulanjärvi-teema näkyy myös kantaesityksissä, joiden säveltäjiä ovat Tytti Arola , Riikka Talvitie ja Lauri Supponen . KATSO KAIKKI KONSERTIT: PIELINENSOI.FI KLASSISTA, JAZZIA, ETNOA, TANGOA SEKÄ KOKO PERHEEN TAPAHTUMIA MM. klo 19, Kulttuurikellari, Her Infinite Variety – Shakespearen naiset sanoin ja sävelin Elina Mustonen (virginaali & näyttelijä) Ma 19.7. © M AA R IT K YT O H AR JU vi Louhivuoren , tanssi-ja musiikkitaiteilija Elina Pirisen , kontrabasisti Olivier Thieryn , laulaja-lauluntekijä Lyytin , pianisti Matleena Nymanin , Trio Estin, alttoviulisti Lilli Maijalan , säveltäjä Lauri Porran ja Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen. klo 18, Kerimäen kirkko, Kesäillan unelmia Konrad Jarnot (baritoni), Bryan Lopez Gonzalez (tenori) & Kristian Attila (piano) Ke 28.7. on Aladica-kulttuurikeskuksessa Maarianhaminassa Havets Röst -laulukilpailu, ja Timo Mustakallio -laulukilpailu käydään Savonlinnassa 18.7. Juuka/Lieksa Meriheini Luoto & Minna Koskenlahti: Metsänpeitto 4.7. Tuomariston muodostavat Ville Matvejeff, Erkki Korhonen ja Karita Mattila
40 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Hailuodon musiikkipäivät 26.7.–1.8. Ohjelmistoon on valittu teoksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa luonnosta tai jotka herättelevät pohtimaan luonnon tilaa ja ilmastonmuutosta. Lapin tunturimaisemissa kuullaan yhdeksän konserttia. Solistina on ruotsalainen sopraanosaksofonisti Anders Paulsson , joka soittaa Kalevi Ahon sopraanosaksofonikonserton. Esitys toteutetaan ilman kuoroa ja kamariyhtyeen säestyksellä. Hailuodon musiikkipäivillä klassinen soi Vanhassa pappilassa ja folk 29.–30.7. Kuva: Garry Platt ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2021.indd 1 ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2021.indd 1 6.5.2021 15.05 6.5.2021 15.05 Häkkinen , cembalo, Dimitri Markiev , traverso, sekä Sinikka Ala-Leppilampi ja Silja Lassila , barokkiviulut. https://luostosoi.fi Lemin musiikkijuhlat 28.7.–1.8. Lisäksi konsertoivat Grex Musicus -kuoro, Waltteri Torikka , baritoni, ja Marko Hilpo , piano, sekä Petri Laaksonen , joka esittää omaa musiikkiaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Signum-kvartetti. Pääkonsertissa lauantaina 31.7. Nimiroolin tulkitsee Eugenia Dushina . Mats Larsson Gothe on säveltäjävieras, jolta on luvassa mm. Hänen teoksiaan kuullaan Lohtajan kirkon juhlamessussa laulaja Esa Ruuttusen ja urkuri Tommi Niskalan esittäminä. Myös Sebastian Fagerlundin uusi fagottikvintetto kuullaan. Taiteellisena johtajana on viulisti-kapellimestari Aku Sorensen . Mäntän musiikkijuhlat 2.–7.8. Korsholman teema Maan laulu kiinnittää huomiota ilmastoon ja luontoon. kamariooppera ja kantaesitys sooloviululle. Taiteellisen johtajan, viulisti Cecilia Zilliacuksen kutsumia taiteilijoita ovat lisäksi mm. esiintyvät kontratenori Teppo Lampela , Aapo Aku Sorensen on Luosto soi -tapahtuman taiteellinen johtaja. Vakiintunutta pianistikaartia konserteissa edustavat Antti Siirala , Janne Oksanen , Andreas Haefliger , Tuija Hakkila , Mackenzie Melemed ja joukko nuoria lupauksia. Oulunsalo Ensemblea johtaa Jackie Shin , ja solistina on huilisti Sami Junnonen . Yhtenä tähtihetkenä lienee brittitenori Ian Bostridgen ja pianisti Saskia Gioarginin tulkinta Schubertin Die Schöne Müllerin -sarjasta. Lemin ohjelmiston avaa Puccinin Toscan esitys. Otsikko tulee Gustav Mahlerin teoksesta, joka myös kuullaan festivaalilla. Muita vieraita ovat mm. https://hailuodonmusiikkipaivat.fi Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 28.7.–1.8. Marika Hölttä , Joska Lehtinen ja festivaalin taiteellinen johtaja Erik Rousi . Tilausteoksena on Tanya Tagaqin Sivunittinni . Livia Schweizerin , huilu, Helmi Malmgren , klarinetti, Martin Malmgren , piano, Laura Martin , sello, ja joukko Helsingin kamariorkesterin muusikoita. Perinteisessä barokkimessussa 1.8. Hailuodon Panimolla. Muita esiintyjiä ovat pianisti Irina Zahharenkova , viulisti Essi Höglund , pianisti Kirill Kozlovski ja sellisti Martti Rousi . Christina Daletska , sellisti Torleif Thedeen ja klarinetisti Lars Wouters van den Oudenweijer . Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat muistaa säveltäjä Joonas Kokkosta , jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Muissa rooleissa nähdään mm. Ukko-Luoston ulkoilmalavalla Lapin kamariorkesteri esiintyy Tomas Djupsjöbackan johdolla. https://www.kirkkomusiikkijuhlat.fi Korsholman musiikkijuhlat 28.7.–4.8. https://mantanmusiikkijuhlat.fi |. Yhtyevieraina ovat mm. Roope Mäenpäältä kuullaan 28.7. Pääkonsertissa 31.7. kantaesitys TEMA-kvartetin esittämänä. www.korsholmmusicfestival.fi Luosto Soi 29.7.–1.8. FESTIVAALIKALENTERI Koko ohjelma osoitteessa www.kesavirratsoi.fi Mari Palo Olli Mustonen Marzi Nyman AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI VUODESTA 2010 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 3.8.–2.11.2021 KALLION KIRKKO, HELSINKI KOIVU JA TÄHTI -FESTIVAALI 23.–28.7.2021 KARJALOHJA www.acktefestival.fi OHJELMISTO & LIPUT Aylin Eleonora Bayaz. Mäntän pianistipainotteinen ohjelma alkaa kantaesityksellä, kun Henri Sigfridsson soittaa Avantin kanssa Tapani Länsiön uuden konserton vasemmalle kädelle. Tapahtuman taiteellisena johtajana jatkaa sen perustajiin kuuluva Niklas Pokki
41 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 AIKAMME KOTIMAINEN KAMARIOOPPERA saa uuden festivaalin elokuussa. Festivaalilla nähtävät teokset: • Eetu Ranta-aho: Nemuro Otoko • Markus Kärki: Baby Jane • Stefanie Tuurna: The Box • Paavo Korpijaakko: Oikeusjuttu • Grigori Frid: Anne Frank • Pasi Lyytikäinen: Eva Braun • Cecilia Damström: Vickan ja Väinö Lisäksi mm. Idea vapaiden oopperaryhmien välisestä yhteistyöstä on syntynyt jo aiemmin ja tuottanut yhteisen nettisivualustan www.oopperaryhmat.fi. ”Oopperaryhmät tekevät myös yhteistuotantoja, joissa kaksi tai useampi ryhmä pystyy toteuttamaan vaativamman tuotannon yhdistämällä pienet resurssinsa. ”Esitysja katsojamäärät ja lipputulot jäävät panostukseen nähden liian vähäisiksi – ja niiden myötä myös mahdollisuudet maksaa esiintyjille kunnon palkkaa. klo 20.30 Hilli – Bach – Schubert – Mertz – Sor Petri Kumela , mikrotonaalinen ja 1800-luvun kitara BUXTEHUDE AIKALAISINEEN su 15.8. Monologin nimiosaa esittää Reetta Ristimäki, ja ohjaus on Ville Saukkosen. The Fabulous Bäckström Brothers show, Jouni Bäckströmin Supermies sekä esittelyjä ja konsertteja. © M AR K K U PI H LA JA Pasi Lyytikäisen Eva Braun kuuluu Helsingin oopperakesän ohjelmistoon. . Festivaalin taiteellisen johtajan Reetta Ristimäen mukaan tavoitteena on pidentää vapaiden ryhmien tuotantojen elinkaarta, joka nykyisellään jää usein liian lyhyeksi, muutaman esityksen mittaiseksi. Yhteistyötä tehdään myös kierrättämällä pukuja ja tarpeistoa ryhmien kesken ja jakamalla harjoitusja ompelimotiloja”, Ristimäki kertoo. ”Festivaali on samalla keskitetty vientikatselmus kotimaisen uuden kamarioopperan kentälle. klo 19 Buxtehude – Rosenmüller – van Westhoff – Pandolfi Mealli Cecilia Bernardini , barokkiviulu (Nicolò Amati, Cremona, 1643) | Markku Luolajan-Mikkola , viola da gamba (Hendrik Jacobs, Amsterdam, ca. Yleisö ei ehdi reagoimaan, kun arviotkin julkaistaan mahdollisesti vasta esitysjakson päätyttyä. Mukana ovat Opera Box, Ooppera Skaala, Greta Tuotanto, Suomalainen kamariooppera, The Fabulous Bäckström Brothers ja Pop Up oopperaryhmä ”The Box”. Ohjelmistoon valittujen teosten arvioimme kiinnostavan erityisesti kotimaisia ja ulkomaisia festivaalijärjestäjiä, teatterinjohtajia ja ohjelmistoagentteja”, Ristimäki kertoo. Festivaalilla nähdään sekä kantaesityksiä että lisäesityksiä jo aiemmin ensi-iltaan saatetuista teoksista. Helsingin oopperakesä haluaa ryhmien saavuttavan suuremman näkyvyyden keskittämällä esitykset yhteen paikkaan ja tiiviiseen kolmen viikon jaksoon ja tarjoamalla mahdollisuuden ostaa lippuja pakettihintaan. Apurahaa myönnetään vain uusiin esityksiin, joten uusista esitysjaksoista on epärealistista haaveilla”, Ristimäki toteaa. Nähtävistä teoksista kuusi on suomalaisten säveltäjien kamarioopperoita. klo 18 Bach – Damström KANTAESITYS – Telemann Sunniva Fagerlund , nokkahuilut | Anthony Marini , viulu | Markku Mäkinen , urut LAINOJA ILMAN VAKUUKSIA ke 11.8. Festivaalin tuotantovastuun kantaa Ristimäen oma Greta Tuotanto. 1680) | Aapo Häkkinen , cembalo (Bruce Kennedy, Toscana, 2019). Helsingin oopperakesä järjestetään Aleksanterin teatterissa yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa 19.8.–5.9. Vapaat oopperat saavat oman festivaalin @Vi l le Paul P aa s imaa @Fop pe Sc hut TASOJA – LAYERS ti 10.8. Tavoitteena on myös kasvattaa esitysten yleisöpohjaa yhdistämällä eri ryhmien vakiintuneet, mutta marginaaliset yleisöt yhdeksi isoksi kohderyhmäksi, joka innostuisi katsomaan myös useampien ryhmien esityksiä
Oman resitaalinsa saa islantilainen pianisti Vikingur Ólafsson . Periodisoittimiin keskittyvän festivaalin esiintyjinä ovat mm. Uhri, Anteeksianto, Hyvitys ja Ylistyslaulu . Oulunsalo soi muistaa Oulun suurta poikaa Leevi Madetojaa niin säveltäjän kamarimusiikilla kuin kuorolaululla. Heinäveden musiikkipäivien residenssiorkesterina on Helsinki Sinfonietta. Rauman taidemuseossa harpisti, taidemaalari Laura Hynninen maalaa livenä kaksi Caroline Shaw’ n (s. Philharmonix-kokoonpanossa soittaa sekä Wienin että Berliinin filharmonikkojen ja Camerata RCO:ssa Amsterdamin Kuninkaallisen Concertgebouw’n muusikoita. Syksyn ohjelmasta lisää seuraavassa Rondossa. 1982) jousikvartettoteosta. www.brq.fi Turun musiikkijuhlat 7.–18.8. Suurta orkesterivierasta ei juhlille saatu, mutta sen sijaan niistä saadaan pienempiä yhtyeitä. https://acktefestival.fi Rauma Festivo 3.–7.8. HELSINGIN URKUKESÄ 1.6. Sopraano Lise Davidsenin Suomen-debyytti on tapaus. www.musikvidhavet.fi Heinäveden musiikkipäivät 19.–22.8. Muita esiintyjiä ovat viulisti Mathieu Garguillo ja pianisti Paavali Jumppanen , Helsinki Baroque & Classic Ensemble sekä baritoni Ville Rusanen ja pianisti Pami Karvonen . Hän esittää Griegin lauluja pianisti Leif Ove Andsnesin kanssa. Helsingin barokkiorkesterin yhtye, keskiajan musiikin yhtye Amir Céu, Afrikan ja Euroopan musiikkia yhdistelevät luutisti Zak Ozmo ja koran soittaja Tunge Jegde sekä festivaalin oma yhtye. https://www.oulunsalosoi.fi Meri ja musiikki 13.–22.8. Lisäksi nähdään musiikin, tanssin ja runon kohtaamisia Carpe diem -päivässä, kun yllätyskonsertit soivat tasatunnein. tammikuussa Franco Fagioli ja toukokuussa Juan Diego Flórez . Oulun keskustan eri kohteet tulevat tutuiksi kamarimusiikkisafarilla, ja 251-vuotias Beethoven saa oman konserttinsa. arkipäivisin klo 12 (vapaa pääsy) Maanantaisin Suomenlinnan kirkossa (HUOM! 5.7. Ohjelmassa myös kamarikonsertteja sekä perinteeseen kuuluva Valamon luostarin konsertti. Omana näyttämötuotantona toteutetaan Kurt Weillin Seitsemän kuolemansyntiä . Pääosaa esittää sopraano Tuuli Takala . Ulvilan keskiaikaisen historian innoittamana Vanhan Musiikin Viikko -tapahtuma keskittyy vanhaan barokkimusiikkiin ja siitä keskiaikaiseen ja renessassimusiikkiin. Kati Raitinen , sello, Cuarteto Quiroga, Carl Nielsen-kvintetti ja Jenny Carlstedt , mezzosopraano. Toisessa solistina on sopraano Nina Stemme , toisessa kuullaan John Adamsin David Bowielle kumartava Heroes Symphony . Kallion kirkossa järjestettävä konserttisarja levittäytyy normaalia laajemmalle, aina marraskuuhun saakka. Elokuussa sarja alkaa VIVIR Flamenco -yhtyeen konsertilla, sitten esittäytyy pianisti Laura Mikkolan , viulisti Linda Lampeniuksen ja sellisti Jaani Helanderin trio. Festivaali rakentuu teeman Kahdeksan elämännautintoa ja seitsemän kuolemansyntiä ympärille. Tarjontaa riittää silti myös tämän vuoden perinteiselle elokuun pääfestivaalille. koronarajoituksista johtuen) ilmoitetaan festivaalin kotisivuilla: www.urkukesa.fi 42 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Aino Acktén kamarifestivaali 3.8.–2.11. www.turunmusiikkijuhlat.fi Katrina Kamarimusiikki, Ahvenanmaa 10.–14.8. Ohjelmassa on musiikkia niin Ahvenmaalta kuin muiltakin itsehallintoalueilta, kuten Färsaarilta, Kataloniasta, Baskimaasta ja Skotlannista sekä Ahvenanmaan sopimusta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta niistä maista, joita kysymys kosketti eniten: Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta, ja se kuuluu myös Katrina-festivaalilla. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri esittää Peteris Vasksin musiikkia, ja Olavi Uusivirta muusikoineen esittää uutta tuotantoaan. Viulisti, ohjaaja Siljamari Heikinheimo aloittaa Rauma Festivon taiteellisena johtajana. Sen konsertteja johtavat juhlien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo sekä Santtu-Matias Rouvali . alkaen) Tiistaisin Vanhassa kirkossa Keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa Torstaisin Kallion kirkossa Tiistaisin klo 17 ”Five O’Clock Organ” Johanneksenkirkossa Mahdollisista peruutuksista (esim. https://heinavesimusic.fi Helsingin juhlaviikot 19.8.–5.9. Uusi klassisen musiikin ulkoilmafestivaali levittäytyy Tokoinrantaan. Pariin kertaan siirtynyt Kaija Saariahon Simonen kärsimykset -oratorion näyttämöesitys kuullaan vihdoin Musiikkitalossa. http://www.katrina.ax Oulunsalo soi 11.–15.8. Inkoon kirkkoon keskittyvän konserttisarjan teemana on Rituaali, ja konserttien otsikkoina ovat mm. Taiteellinen johtaja Kreeta-Maria Kentala luovuttaa valtikan Mika Rännälille , jonka taiteilijapersoonaa valotetaan omassa konsertissa. Konserteissa esiintyvät sekä kurssin opettajat Rif Tokazier , laulu, ja Assi Karttunen , cembalo, että oppilaat. Taiteellisena johtajana jatkaa ruotsalaisviulisti Cecilia Zilliacus . Taiteellisena johtajana on viulisti Jan Söderblom , joka on koonnut ympärilleen suomalaisten muusikoiden parhaimmistoa. Turun musiikkijuhlat on koronatilanteen vuoksi joutunut siirtämään useita maailmantähtien konserttejaan, ja niitä on useita vuoden 2022 puolella – mm. –31.8.2021 KONSERTTISARJAT: (vapaa pääsy, käsiohjelma 10 €) MA klo 19 Kallion kirkko (5.7.–23.8.) KE klo 19 Tuomiokirkon krypta (7.–28.7.) Johanneksenkirkko (4.–25.8.) SU klo 20 Tuomiokirkko (4.7.–29.8.) PÄIVÄKONSERTIT 1.6.–31.8. Esiintymässä ovat lisäksi mm. www.helsinkifestival.fi FESTIVAALIKALENTERI. www.ulvila.fi BRQ Vantaa 7.–15.8. Helsingin kaupunginorkesteri esiintyy juhlaviikoilla kahdessa konsertissa. https://raumafestivo.fi Ulvilan vanhan musiikin viikko 4.–8.8
Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. SSIC V L Opettaja! Tilaa nyt ja vältä syksyn tilausruuhkat! Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Hintaan lisätään käsittelykulut. 47,00 €. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. 03-225 1948.. Musiikista, sanoin ja sävelin. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Musiikin perusteet I – III Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla
Miten muualta tulleet muusikot kokevat perinteen ylläpitämisen uudessa ympäristössä. Säilyykö se vai fuusioituuko. 44 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © C ES AR C AR VA JA L Jarana, darbuka, tanbur ja kora soivat nykyisin Suomessa siinä missä kantele ja jouhikkokin, mutta elantoa vähänkin eksoottisemman perinnemusiikin saralla on vaikea saada. perinteen ytimessä – mutta ei museossa Teksti: TOVE DJUPSJÖBACKA
Yhtyeessä laulava ja tanssiva Paola Nieto kolmas vasemmalta. Me olemme myös oppineet heiltä paljon”, kertoo Yonca Ermutlu. Turkkilainen kansanmusiikki on kotimusiikki, mutta Nefes-yhtyeen musiikkiin vaikuttavat suomalaiset kanssamuusikot. Hän soittaa useita pitkäkaulaisia luuttusoittimia kuten tar ja tanbur sekä laulaa. 45 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 OKA MUSIIKKIKULTTUURILLA on oma tarinansa ja merkityksensä, vaikka monesti niitä niputetaan ympäripyöreästi maailmanmusiikiksi. perinteen ytimessä – mutta ei museossa © JU LIA M AN SIK A | Ympäröivä yhteisö, etäisyys kotikulttuuriin ja soittokaverit vaikuttavat musiikkiin. ”Suomalaiskollegoillemme Nefes on ollut toisenlaisen musiikkijärjestelmän koulu. Tällä hetkellä työn alla on muun muassa Out of tune -projekti englantilaisen Dash Arts Companyn kanssa, joka toivottavasti nähdään kesällä Meidän Festivaalilla. Mukana on näyttelijöitä ja muusikoita, minä sävellän musiikin”, hän kertoo. Siihen vaikutti muutto Eurooppaan mutta myös suomalaisen kansanmusiikin rikkaus ja monimuotoisuus: kurdilainen perinne alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Ympäröivä yhteisö, etäisyys kotikulttuuriin ja soittokaverit vaikuttavat musiikkiin. Marouf Majidin puheissa aistii freelancetaiteilijan monipuolisen uteliaisuuden. En edelleenkään täysin osaa vastata siihen, mutta pyrin olemaan aina Marouf ja tekemään asiat omalla tavallani.” Turkkilainen perinne kiinnostaa suomalaisia Turkista kotoisin olevat Yonca ja Murat Ermutlu kuvaavat suhteensa musiikkiin pelimannimeiningiksi. He eivät elätä itseään musiikilla mutta ovat 1990-luvulta asti soittaneet turkkilaista musiikkia Nefes-yhtyeessä yhdessä suomalaismuusikkojen kanssa – Yonca laulaa, ja Murat soittaa lyömäsoittimia kuten kehärumpua ja darbukaa. Omista yhtyeistä aktiivisin on tällä hetkellä jazzin suuntaan kallellaan oleva MA Rouf -yhtye, mutta Marouf Majidi on tehnyt myös omaa kurdinkielistä musiikkia BaranBandissa yhdessä veljensä, laulaja Gian Majidin kanssa. Suomessa hän on asunut yli 20 vuotta ja valmistunut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta sekä myöhemmin Global Music -linjalta. ”Viime vuosina olen kiinnostunut jazzista. Monenlaiset taiteelliset yhteistyöt kiinnostavat. En kutsu itseäni muusikoksi tai laulajaksi. Iranista kotoisin oleva kurdi Marouf Majidi työskentelee lukuisissa projekteissa. Nousen lavalle ja jaan sen, minkä osaan – se kuuluu tavallaan jokaisen ihmisen elämään. Kun ryhdyin lähestymään sitä maailmaa, mietin, kuinka paljon pitäisi opiskella ja kuinka paljon tietoisesti olla opiskelematta. En tiedä, pystyykö palasia edes erottamaan, minun musiikkini koostuu kaikesta tästä. ”Tanssi ja musiikki ovat aina kiinnostaneet minua viestintäkanavina. Suomessa sellaisen löytäminen on haasteellista. Marouf Majidi ei esimerkiksi kuvitellut ryhtyvänsä tekemään kurdinkielistä musiikkia. Jos ei ole koulutettu muusikko, ihmisen elämässä ei ole enää musiikkia”, Yonca Ermutlu sanoo. ”Teos pohjautuu Vergiliuksen Aeneis-teokseen sekä minun matkaani, kaksi tarinaa kulkee käsi kädessä. ”Alitajuisesti tuon niihin aina omaa kulttuuriperinnettäni, sitä mitä olen, vasta sen jälkeen tulee minun taiteellinen kosketukseni ja matkan varrella opittuja työkaluja. Hän ei kuvitellut ryhtyvänsä tekemään kurdinkielistä musiikkia, mutta toisin kävi. j Jaranas del Norte tuo yhteen son jarocho -perinteestä innostuneita. Iranista kotoisin oleva Marouf Majidi on kasvanut kolmikielisessä ympäristössä puhuen kurdia, persiaa ja turkkia. Hän kertoo tottuneensa jo lapsena siihen, että ympärillä soitettiin, laulettiin ja tanssittiin tuntikausia. Omassa taiteessa ei ole muita vaihtoehtoja kuin olla rehellinen.” Kaikki opinnot ja kokemukset jättävät jälkensä ja voivat joskus viedä yllättäviin suuntiin. Ydinjoukko on Suomessa asuvia meksikolaisia, joista osa löysi son jarochon vasta Suomessa. Jotkut muusikot kurkottavat vapaasti kohti taivaanrantaa, jotkut kaivautuvat syvemmälle omiin juuriinsa – tai sekä että. Välillä tuntuu, että nykyään kaiken pitää olla niin hienostunutta. Välillä on löytynyt selkeitä siltoja eri perinteiden välillä, esimerkiksi suomalais-karjalaisesta itkuvirsiperinteestä Marouf Majidi löysi heti jotain tuttua – hänen äitinsä on paikallisen itkuperinteen taitaja. (yllä vas.) Kreikkalaislaulaja Chrysa Panagiotopoulou on opiskellut Sibelius-Akatemian Global Music -koulutuksessa, jonka kautta hän on kiinnostunut paitsi lukuisista uusista musiikeista myös tutkimaan omia juuriaan yhä syvällisemmin.. Mikrointervallit ja maqamit eivät aukene kovin helposti, jos on kasvanut länsimaalaisessa musiikkiympäristössä
46 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © JORMA AIROLA Sekä Yonca että Murat Ermutlulla on vankka kansantanssitausta, ja tanssin kautta Nefes on aikoinaan perustettu. Moni lähestyy länsimaista tyyliä, esimerkiksi folkrock on todella suosittua. Yhteistyökumppaneita on löytynyt sekä musiikin että tanssin saralta: Maarika Autio, Sakari Kukko, Outi Kallinen, Sointu Condé, hän luettelee. Kansantanssiryhmä on sittemmin hiipunut, mutta Nefes-yhtye jatkanut matkaansa. Soitin on koko ajan vieressä, käyt välillä koulua ja sitten soitat taas. ”Isä opetti minua, kuten hänen isänsä häntä. Tunnen tietysti perinteen, ja se kulkee aina mukana, esiintyessä esittelen soitinta ja kerron sen pitkästä historiasta.” Oma isä, jo edesmennyt Solo Cissokho on mukana kolmella kappaleella. Meidän yhdellä levyllämme sen sijaan on mukana myös jouhikko ja kantele, vastaparina turkkilaisille soittimille kemençe ja qanun”, Murat Ermutlu kertoo. Nykyään koraa myös opetetaan kenelle tahansa, joka on kiinnostunut – ennen se oli kiellettyä, jos et ollut griootti.” Suomessa Cheick Cissokho opettaa koran ja rumpujen soittoa sekä laulua aikuisille ja lapsille – hän on esimerkiksi tehnyt laajoja koulukiertueita. Turkissa puolestaan se on kaikille tuttua, ja pitää miettiä enemmän, mikä myy. Musiikkia on kaikkialla”, hän kuvailee. ”Yleisöstämme suurin osa on suomalaisia ja heitä kiinnostaa perinteisempi ote. Mutta ei Senegalissa minnekään soittotunneille menty. Ohjelmisto käsittää nykyään kansanmusiikin lisäksi turkkilaista klassista musiikkia ja sufimusiikkia. Ensimmäinen oma soololevykin on tulossa pian. Nuoremman polven senegalilaismuusikko Cheich Cissokho on asunut Suomessa vuodesta 2013. Perheessä kaikki soittavat 21-kielistä kora-harppua. Yonca ja Murat Ermutlu ylärivissä oikeassa reunassa.. Helsingissä toimiva turkkilaisia kansantansseja harrastava ryhmä halusi Kaustisen kansanmusiikkijuhlille esiintymään, ja ehtona siihen oli livemusiikki. Cheick myös laulaa levyllä, omien laulujen aiheet tulevat läheltä. Nefes-yhtyeessä turkkilaisja suomalaismuusikot ovat soittaneet yhdessä turkkilaisen musiikin eri tyylejä 1990-luvulta asti. ”Levystä suurin osa on omaa musiikkiani, vain kaksi kappaleista on perinteisiä. Ensimmäinen oma levy on tulossa pian. Hän on perinteistä grioottien eli muusikoiden ja tarinankertojien sukua. Kora soi Senegalissa kaikkialla Afrikka on näkynyt vahvasti suomalaisen musiikin kentällä 1980-luvulta asti, ja moni Suomessa vaikuttaneista afrikkalaismuusikoista on ollut kotimaassaan varsin merkittävä tekijä, esimerkiksi senegalilaiset Galaxy-yhtyeen jäsenet. Cheick Cissokho on griootti Senegalista, koransoittajien sukua. Popmusiikki ei sentään kiinnosta. ”Koraa soitetaan ravintolassa, kadulla, häissä, ristiäisissä, missä tahansa, missä tapahtuu ja missä on iloa mukana. Yleensä musiikki opitaan osana sosiaalista tilannetta, juhlissa tai perheen kanssa
47 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Yksi laulu kertoo esimerkiksi siitä, miltä tuntuu keksiä keinot uuteen elämään, oppia kieli, löytää työtä. Son jarochon pääsoitin on kitaramainen jarana, kaikki laulavat ja keitokseen kuuluu myös tanssi, joka rikastuttaa musiikkia rytmisesti hiukan stepin lailla. Olennaisia ovat myös esimerkiksi juhlatilan järjestäjät ja ruuanlaittajat.” Yleensä musiikki opitaan osana sosiaalista tilannetta, juhlissa tai perheen kanssa. Perushenkeen kuuluu se, että kuka tahansa voi liittyä joukkoon – haluamallaan tavalla. Ydinjoukko on Suomessa asuvia meksikolaisia, sekä ammattimuusikkoja että muita töitä tekeviä. Duo on myös ryhtynyt säveltämään omaa musiikkia, jossa saa maalailla vapaasti.. Son jarocho on vain pieni osa suuren maan hyvin rikasta ja monipuolista kulttuuria. Se ei ole helppoa, mutta elämä jatkuu.” Senegalissa jokaisella etnisellä ryhmällä, jopa perheellä, on omat erityispiirteensä, mutta kun soitetaan, kaikki läheltä ja kaukaa kerääntyvät yhteen. Kaikilla oli tarve luoda jonkinlainen yhteys omaan kotimaahan ja sen kulttuuriin”, kertoo Paola Nieto, yksi yhtyeen kantavista voimista. Senegalissa on juuri päinvastoin, olet tervetullut kaikkialle. Osa on kasvanut kyseiseen perinteeseen, osa löysi sen vasta Suomessa. Mutta voimme silti jakaa asioita – minulla on oma kulttuuri, sinulla on oma kulttuuri, minä opin sinusta, sinä opit minusta.” Son jarocho on luonteeltaan osallistavaa Myös Latinalainen Amerikka on valtavan laaja alue, joka sisältää monenlaisia musiikkikulttuureja. Siihen keskittyvä Jaranas del Norte -yhtye on toiminut aktiivisesti vasta puolitoista vuotta. Paola Nieto kertoo, että Suomessa olo on jo vaikuttanut musiikin sisältöön. ”Suomessa ei voi lähteä minnekään ilman kutsua. Yhtyeessä laulava ja tanssiva Nieto on asunut Suomessa lähes neljä vuotta. | © SU SJ AIR A K ER PE N S Kreikkalaislaulaja Chrysa Panagiotopoulou löysi heti yhteisen sävelen pianisti Merve Abdurrahmanin kanssa, jonka juuret ovat Kosovossa. Son jarocho -musiikki tulee Veracruzin alueelta Meksikon itärannikolla, eikä ole Suomessa vielä kovinkaan tunnettua. Son jarochoon liittyy vahvasti sosiaalinen ulottuvuus. ”Tulemme kaikki aivan eri puolilta Meksikoa. Jos haluaisi soittaa kaikkia tyylejä, se veisi koko elämän. ”Porukka lähti muodostumaan aika spontaanisti, kun tutustuimme Suomessa toisiimme. Jaranas del Norte -yhtye pyrkii konserttien ohella järjestämään myös avoimia sosiaalisia tilaisuuksia ja työpajoja, joissa pääsee itse osallistumaan
Toisaalta ponnistaminen tuntemattomuudesta on hurjan haasteellista, jos ei ole kansallisesti tunnettu eikä toimi esimerkiksi klassisen musiikin tai pop-rockin kentällä.” Työllistyminen on monelle vaikeaa, ja moni muusikko tekee myös muita töitä elättääkseen itsensä. Omissa sävellyksissä kuuluvat kaikki mahdolliset värit.” Home-yhtyeessä puolestaan keskitytään kreikkalaiseen kansanomaiseen rebetiko-tyyliin, jossa kappaleet ovat suurilta osin 1940–60-luvuilla sävellettyjä. Yhtyeessä musisoi Panagiotopouloun lisäksi maanmies Vasilis Katopodis (basso), suomalaiset muusikot Joni Vierre (kitara) ja Viivi Maria Saarenkylä (harmonikka) sekä portugalilainen perkussionisti João Luís. Maailman musiikin keskus muun muassa ylläpitää laajaa artistikatalogia ja järjestää muusikoille matalan kynnyksen tapaamisia. ”Merven kanssa löytyi paljon yhteistä musiikkia, monet kreikkalaiset kansansävelmät tunnetaan myös Kosovossa. Merve & Chrysa -duossa soittokumppanina on pianisti Merve Abdurrahmani, jonka juuret ovat Kosovossa mutta joka on itse syntynyt ja kasvanut Suomessa. Sitten olemme pikkuhiljaa laajentaneet musiikkiin, josta pidämme, ja lopuksi olemme ryhtyneet säveltämään omaa musiikkiamme. Ehkä voi sitä taustaa vasten kuvitella, miltä monet muusikot ovat tunteneet olonsa Suomessa, kuinka yksinäistä monen arki on ollut.” ?. Silloin pitäisi edes lyhyesti määritellä, millaisesta musiikista on kysymys.” . Kun elää vieraassa maassa, omat juuret kiinnostavat eri lailla kuin aiemmin.” ”Tietysti janoan uusia asioita, olen päässyt tutustumaan vaikka mihin. Yritän kyllä pysyä kärryillä siitä, mitä Kreikassa tapahtuu, mutta samaan aikaan tuntee itsensä hiukan ulkopuoliseksi, kun ei asu siellä enää.” Kaikki matkan aikana kohdattu kulkee mukana, kuvailee Chrysa Panagiotopoulou. 48 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ”Ei son jarochoa voi soittaa ihan samalla tavalla sen kotisedulla Veracruzissa kuin New Yorkissa, kaupungissa kuin maaseudulla, se muuttuu aina. Heiltä voi tulla mitä tahansa ideoita, ja meille kreikkalaismuusikoille se on haaste: me sekä kyseenalaistamme oman perinteemme että löydämme siitä uusia, tuoreita asioita. Kreikkalaisen musiikin tyylejä on lukuisia – mitä enemmän niitä tutkii, sitä enemmän haluaa tietää. ”Maailma on avautunut, Suomessa eletään yhä kansainvälisemmässä ympäristössä, eli ymmärrystä meille vieraampiin kulttuureihin löytyy. ”Se, että tietty perinne ylipäänsä on elossa, liittyy siihen, että se kykenee elämään erilaisissa olosuhteissa ja onnistuu tavoittamaan ihmiset yhä uusin tavoin.” Muusikon tie voi olla yksinäinen MAAILMAN MUSIIKIN KESKUS tunnetaan ehkä parhaiten Etnosoi! -festivaalin järjestäjänä, mutta tiedon välittäminen ja ymmärryksen lisääminen maailman eri musiikeista kuuluu keskuksen ydintehtäviin, ja osana sitä jaetaan aktiivisesti tietoa Suomeen muuttaneille muusikoille. Perinteen ytimessä pysytään, mutta mikään museo perinne ei silti ole.” ”Se, että tietty perinne ylipäänsä on elossa, liittyy siihen, että se kykenee elämään erilaisissa olosuhteissa ja onnistuu tavoittamaan ihmiset yhä uusin tavoin.” Oma musiikki elää koko ajan Kun aloittaa työskentelyn uusien muusikkojen kanssa, täytyy ensin löytää yhteinen pohja, kuvailee kreikkalaislaulaja Chrysa Panagiotopoulou, joka tuli Suomeen vuonna 2013 ja on valmistunut Sibelius-Akatemian Global Music -koulutuksesta musiikin kandidaatiksi. ”Pop-maailmassa ei sinänsä tunneta kansallisuusrajoja. Myös Suomi tuo musiikkiin omat mausteensa. Olemme jo innostuneet kokeilemaan, miten suomen kieli rytmittyisi tähän musiikkiin. Toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on seurannut muusikoiden tilannetta 1990-luvulta asti ja näkee nykytilanteessa sekä positiivisia muutoksia että armottomuutta. Kaivan juuriani, löydän uusia juttuja. Mutta samaan aikaan haluan koko ajan tietää lisää juuristani – kuin köyttä vetäisi koko ajan molemmista päistä. ”Sekä minä että musiikkini kehitymme koko ajan. Mutta kun on kyse muusikoista, jotka tuovat esille oman kotialueensa musiikkia, haaste on paljon kovempi ja tie yksinäisempi.” Juuri yksinäisyys on monelle rankkaa, varsinkin jos tulee kulttuurista, jossa yhteisöllisyys kuuluu elämän perusvireeseen. Häissä, ristiäisissä, pääsiäisenä tai nimija syntymäpäiviä viettäessä, kaikkialla on aina elävää musiikkia. Kreikassa musiikki ja tanssi on edelleen vahvasti osa sosiaalista kanssakäymistä.” ”Lauantai-iltana käydään tavernoissa ja ihmiset soittavat joka puolella. Vaikein hetki on oikeastaan se, kun omaa musiikkia pitäisi promotoida. ”On todella mielenkiintoista soittaa kreikkalaista musiikkia ihmisten kanssa, joille se ei ole ennestään tuttua. Television musiikkikilpailuista voi olla montaa mieltä, mutta Jukkara toteaa niiden olleen monille Suomeen muuttaneille muusikoille hyödyllisiä. Jukkara miettii, josko korona-aika voisi lisätä ymmärrystä siitä, millaisessa tilanteessa monet muusikot elävät. ”Yksinäisyyden tunne, kun koko infrastruktuuri putoaa ympäriltä pois, on ollut monelle suomalaiselle uusi asia korona-aikana
49 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Festivaaliohjelmassa mm. Uusinta, Kaaos, Tristero, Mia Simanainen & Ajaton TIMESHIFTS Memorials for the Future Muistolaattoja tulevaisuudelle musiikinaika.org Musiikin aika Time of Music Viitasaari 6.–11.7.2021 K u va : H e ls in g in k a u p u n g in m u se o C C B Y 4 .0 SUMMER F I S K A R S 2-8 August 2021 FESTIVAL The 2nd Jukka-Pekka Saraste, Esa-Pekka Salonen, Hannu Lintu and guests Finnish Chamber Orchestra Lohja City Orchestra leadorchestraproject.com facebook.com/leadfoundationfinland Information and programme: Tickets: Rondo-lehden tlaajana voit lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Tämä tilausmuoto pitää sinut edullisesti mukana uusimman musiikin matkassa. Sandeep Bhagwati, Ensemble Extrakte, Tölöläb: Nagori Rengakai Brigitta Muntendorf & Michael Höppner: Memorial of Rebellion mm. musiikki! Liitä tilaukseesi Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € + lehti tilaus 94 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € + lehti tilaus 47 € Tieto ja tunne samassa paketissa. SSIC V L Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd
Nyt niille on koittanut uusi aika säveltäjän nimikkoseuran saatua valmiiksi suurhankkeensa, sinfonioiden toimituksen nykyaikaiseksi ja virheistä korjatuksi nuottijulkaisuksi. 50 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 INFONIALLA ON SUOMALAISESSA taideperinnössä ollut erityinen merkitys. Kuudes sinfonia valmistui vuonna 1925 ERKKI MELARTININ sinfoniat ovat olleet varjossa, mikä johtuu osaksi nuottimateriaalin puutteista. 1900-alkupuolella ei silti ollut monta säveltäjää, jotka pystyivät luomaan merkittävän sinfoniatuotannon. Sinfonioita on sävelletty ja vastustettu tuon kansallisen erityisroolin vuoksi. Se ei johdu ainoastaan Sibeliuksen sekä kannustavasta että rajoittavasta esimerkistä, vaan sinfonia oli lajityyppi, jolla säveltäjät jo 1900-luvun alussa saattoivat määritellä omaa ja kansakuntansa asemaa yleiseurooppalaisessa kulttuurikontekstissa. Yksi heistä on ilman muuta Erkki Melartin (1875–1937), Käkisalmessa Laatokan rannalla syntynyt henkikirjoittajan poika, jonka viisi ensimmäistä sinfoniaa syntyivät tiiviissä tahdissa vuosina 1902–1916 ennen Suomen itsenäistymistä. Erkki Melartin kuvattuna huopahatussaan 1900-luvun alussa ja hieman ennen kuolemaansa vuonna 1937. uusi aika koittaa melartinin sinfonioille Teksti: ANTTI HÄYRYNEN s
Monet Kailan esimerkit syvähenkisestä elämästä tulivat taidemusiikista. Traditio kuuluu energisissä ääriosissa, nuorekas persoonallisuus pääsee oikeuksiinsa väliosissa, joissa ”vapaasti vaeltelevalla mielikuvituksella on otollisempaa liikkuma-alaa”. Lisäesityksiä kotimaassa syntyi harvakseltaan, ja sinfoniat alkoivat jäädä unohduksiin jo säveltäjän eläessä. Nyt Melartinin sinfonioille on koittanut uusi aika Erkki Melartin -seuran saatua valmiiksi suurhankkeensa, kaikkien sinfonioiden toimituksen nykyaikaiseksi ja virheistä korjatuksi nuottijulkaisuksi. Melartinin toiveena oli saavuttaa yhdeksän sinfonian virstanpylväs, mutta viimeinen teos jäi kauniiksi ajatukseksi. Tuo korkealentoinen eetos voi olla nykyajalle vierasta, mutta se on myös tärkeä osa kulttuurihistoriaamme. Ehkä olisi osuvampaa luonnehtia häntä idealistiksi, jonka sinfonioista erottuu pysyvänä piirteenä valon ja pimeyden, luonnosta kumpuavan hyvän ja tuhoavan pahuuden välinen kamppailu. Melartinin opintoja ohjannut Martin Wegelius painotti tätä suuntaa, mutta nuoren säveltäjän veri veti myös Tshaikovskin suoraan tunneilmaisuun. Toinen sinfonia (1904) herätti kantaesityksessä huomiota yksiosaisuudellaan, josta kuitenkin hahmottuu perinteinen neliosainen kokonaisuus. Melartinin sinfonioiden lähtökohtana oli saksalainen neliosainen rakennelma, jonka palikoita hän siirteli ja muunteli verraten notkeasti. Melartinin ansiosta se kuuluu kantavana sinfonisessa musiikissa. Siihen liittyi hänen myöhemmissä elämänvaiheissaan tunnustamansa teosofia, mutta yhtä lailla sinfonioiden symboliikkaa voisi luonnehtia gnostilaiseksi tai itämaisen jingin ja jangin tasapainotteluksi. Sibelius oli nuorelle Melartinille suuri elämys, ja hän oli opintojensa alussa kuullut myös Kullervon ja Lemminkäis-legendat ennen kuin Sibelius veti ne pois julkisuudesta. Melartinin ajattelussa erottuva sivistyseetos ja sen puolesta käytävä kamppailu oli 1900-luvun alkupuolen kulttuuriseen nousuun liittyvä ilmiö. Muinaiset kokeilut pois lukien Melartinia edelsivät 1900-luvun alussa vain Sibelius kahdella ensimmäisellä sinfoniallaan ja viipurilainen Ernst Mielck, joka Melartinin tavoin otti sinfoniansa (1897) suuntimat saksalaisesta traditiosta. Finaalin marssimaista pääteemaa Melartin luonnehti ”karjalais-kansallisesti soivaksi”, mikä tuntuu viittaavan enemmän Viipurin henkimään kosmopoliittiseen karjalaisuuteen kuin kansantanhujen maailmaan. Wegelius sai Helsingin musiikkiopistoon vuonna 1892 kirjoittautuneesta Melartinista Sibeliusta kuuliaisemman oppilapsen. Omissa sinfonioissaan Melartin näyttää tietoisesti karttaneen ilmeisiä Sibelius-vaikutteita. Puhtaaksikirjoituksesta ja nuottien toimitustyöstä on vastannut nuottigraafikko Jani Kyllönen, joka on nykyään myös Melartin-seuran varapuheenjohtaja. Valoa kohti Melartin ei voinut Sibeliuksen lailla säveltää kokopäivätoimisesti. Tunnettu esimerkki tieteen saralta oli Eino Kaila, joka paljon luetussa Syvähenkisessä elämässään (1943) totesi meidän olevan ”katoavia värähdyksiä kaikkiyhteisyyden meressä”. Syvähenkinen idealismi Melartin aloitti sinfonioiden säveltämisen aikana, jolloin lajissa otettiin Suomessa vasta ensimmäisiä askelia. Heikki Klemetti yhdisti säveltäjän eri puolet todetessaan, että ”Melarti nin tekotapa on kosmopoliittinen, mutta hänen henkensä on puhtaasti kansallinen”. Ensimmäinen sinfonia (1902) on brucknerilaisissa äänenpainoissaan sujuva germaanisen perinteen ja sitä uudistaneen ”reformisuunnan” haltuunotto. Eri suuntiin risteilevät pyrkimykset kuvastuvat myös teoksen kontrapunktissa, josta tuli yksi Melartinin sinfonisen tyylin leimallisista elementeistä. Kansallisromantiikkaa Melartinin sinfonioissa edustavat kansanlaululainat ja puhaltimissa kujertavat pastoraaliaiheet. Melartinia on luonnehdittu usein lyyrikoksi, mitä on pidetty sinfonioiden kohdalla jonkinlaisena vajavaisuutena. Siihen kuului kokemus yksittäisen ihmisen pienestä osasta muuttuvan maailman myllerryksessä, mutta myös sen läpäisevä kehitysoptimismi. Saman tyyppisiä tuntemuksia tulee vastaan Melartinin kirjoituksissa ja sävellyksissä, joista erottuu läpikäyvänä teemana kamppailu kohti valoa. ”Olemme oppineet paljon, kun tajuamme, että kaikki on turhuutta, mutta vielä syvempi viisaus alkaa, kun meille tyhjyyden ja turhuuden läpi alkaa häämöttää uusi valo”, säveltäjä kirjoitti mietelmäkirjassaan Minä uskon (1928). Melartin kärsi koko elämänsä ajan heikosta terveydestä, joka teki loma-aikojen ja toipumismatkojen sävellystyöstä vaativaa ponnistelua. uusi aika koittaa melartinin sinfonioille | Melartinin toiveena oli saavuttaa yhdeksän sinfonian virstanpylväs, mutta viimeinen teos jäi kauniiksi ajatukseksi.. Melartinin sinfonioiden kantaesitykset säveltäjän johdolla olivat aikoinaan musiikillisia juhlanäytöksiä, ja teoksia esitettiin vilkkaasti myös ulkomailla. 51 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 ja luonnosasteelle yltivät seitsemäs ja kahdeksas sinfonia. Nykyajan avoimessa hengessä partituureihin voi tutustua ja ne ovat ladattavissa seuran sivuilta http://erkkimelartin.fi/em. Mielck kuoli jo vuonna 1899 ja jätti aloittamansa tien avoimeksi. Hanketta on johtanut seuran puheenjohtaja Tuire Ranta-Meyer, ja sitä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto. Sitä seurasi pitkä hiljaiselo, joka katkesi oikeastaan vasta 1990-luvun alussa, kun Tampereen kaupunginorkesteri levytti Ondinelle kaikki kuusi sinfoniaa ukrainalaisen Leonid Grinin johdolla. ( Karl Flodin) Scherzon triossa vieraileva kansanlauluaihe, Ol’ kaunis kesäilta, on kansallisromanttinen vinjetti ilman paatosta. Taisteluhenkinen teos sai mottonsa saksalaisen anarkistirunoilija John Henry Mackayn säkeestä ”Aika tää on väkivallan, hätä täyttää rinnan, pään”. Luomistyöltä veivät aikaa työ kapellimestarina, opettajana, lukuisissa luottamusja asiantuntijatehtävissä, opettajana, sekä 1920-luvulta lähtien nykyisen Sibelius-Akatemian rehtorina. Keskieurooppalaiseen perinteeseen viittaavat teoksissa seikkailevat menuetti-, marssi-, ländlerja koraaliteemat
Melartin oli uusille vaikutteille avoin ja kokeilunhaluinen säveltäjä, joka uudessa sinfoniassaan sovelsi rohkeita harmonioita, sävelsi scherzon keskelle synkän ”kuoleman koraalin” ja finaaliksi hitaasti kirkastuvan Largon. Karjalaisuuteen liittyy väljästi myös vuonna 1912 kantaesitetty neljäs sinfonia, jonka Melartin sävelsi kotiseudullaan Käkisalmessa, ”omenapuiden kaupungissa”. Jotkut aikalaisista tunnistivat tämän kasvutarinan, eräänlaisen hengen voiton materiasta, kuten Karl Flodin luonnehtiessaan teoksen loppua: ”Tämä on epäilemättä korkeavireisintä ja tunteeltaan sisäistyneintä, mitä hr M on säveltänyt”. Nuottien kansia, joissa näkyy eri tyylisuuntien vaihtelut. Vuosina 1908–11 Melartin toimi Viipurin orkesterin kapellimestarina ja toi siellä ensi kertaa Suomessa kuuluville Mahlerin musiikkia. ”Kesäsinfoniaksi” ristitty teos tavoittaa pakottomasti otsikkonsa, eikä voi kuin ihmetellä, miksi se ei esiinny ohjelmistossa säännöllisemmin. Avausosa esittelee vastakkaiset teemaelementit ja kontrapunktisen aloitteen ja hidas osa on Melartinin viljelemän kujertelevan pastoraalisuuden auvoisin ilmaus. Intermezzossa suomalainen kansanlauluaihe on upotettu raffinoituun sointimaisemaan ja finaalista kasvaa komeasti loppuunsa huipentuva nelinkertainen fuuga, joka kaikki esteet raivaavassa etenemisessään tuo mieleen enemmän Carl Nielsenin kuin Sibeliuksen. Viides sinfonia on jollain tavoin Melartinin ehjin teos lajissaan ja niin tuntuvat ajatelleen myös monet nykykapellimestarit, jotka ovat ottaneet sen ohjelmistoonsa. Melartin omisti sävellyksen opettajalleen Martin Wegeliukselle tämän hopeahääpäivänä 29.12.1898. Viidennen sinfoniansa (1916) Melartin sai valmiiksi samoihin aikoihin kuin Sibelius oman viidentensä, mutta sukulaisuutta teosten välillä ei voi havaita. Konsertin ohjelma koostui kolmesta osasta: Sinfonia 3, Lyyrillinen sarja ja Hiiden miekka.. Konsertin ohjelmalehti vuodelta 1907. Melartin tuntuu siinä vetävän yhteen sinfonisia ajatuksiaan rakentamalla energisesti latautuneen, neljän osansa läpi määrätietoisesti kasvavan kokonaisuuden. Aihetta juhlitaan finaalissa voittoisana pauhaavalla Suvivirrellä, mutta teoksin mieleenpainuvin osa on haltioituneeseen luonnontunteeseen uppoava Andante. Sen paimenisilla sopraanosooloilla ja -yhtyeellä, sekä linnunlaululla täytetty runokuva tulvii Suomen kesän aistillisuutta, vehreyttä ja rauhaa. Lisänimeltään teos on Sinfonia brevis (”Lyhyt sinfonia”), mikä viittaa enemmän ilmaisun tiiviyteen kuin teoksen kestoon. 52 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 K U VA T © ER K K I M EL AR TIN -S EU R AN K O K O EL M AT Kolmas sinfonia (1907) kertoo nopeasta säveltäjäkehityksestä. Festmarsch, EM047 – käsikirjoituksen kansilehti
Tarinallaan Melartin auttoi aikalaiskuulijoita lähestymään moderneinta sinfoniaansa ja ainakin teosofit ja ruusuristiläiset tunnistivat siinä ideologiansa merkit. Moni kapellimestari onkin innostunut tilaisuudesta. Melartinin sinfonioiden kantaesitykset säveltäjän johdolla olivat aikoinaan musiikillisia juhlanäytöksiä, ja teoksia esitettiin vilkkaasti myös ulkomailla.. Hanke on tuottanut myös uutta tutkimusta ja lähitulevaisuudessa myös Tuire Ranta-Meyerin kirjoittaman, kauan kaivatun Melartinin elämäkerran. Suomalaisinta niissä on idyllinen rauha ja luonnontunne. Atso Almila on johtanut viidettä sinfoniaa uudesta partituurista, ja hänen jälkeensä Klaus Mäkelä on esittänyt teosta kaudella 2018–19. Teoksissa taistelevat teemat keskenään taistelua, mutta siinä toisistaan ottavat mittaa enemmän henkiset voimat kuin ihmisten sotajoukot. Ilman Suomen Kulttuurirahaston ja muiden säätiöiden tukea tällaiset projektit eivät olisi mahdollisia. Toiveissa olisi, että Melartinin sinfoniat levytettäisiin uudelleen nyt toimitetun materiaalin pohjalta. Tauno Hannikaisen, Erik Cronvallin ja Jussi Jalaksen johdolla. Joidenkin arvioiden mukaan kahdeksas sinfonia voisi olla rekonstruoitavissa esitettävään muotoon. Ehkä sitä sen vuoksi esitettiin alkuvuosina enemmän Suomen ulkopuolella ja vuonna 1935 Melartinin tanskalaiset ystävät painattivat teoksen 60-vuotislahjaksi. Melartinin sinfonioissa puhaltaa suomalainen henki, mutta ne kaihtavat patrioottista uhoa. Sinfonioiden osalta se tarkoitti pitkään pelkkää Sibeliusta, ja Melartinin toisenlaiselle kehityslinjalle ei oikein löytynyt sijaa. Osa virheistä liittyy esitysmerkintöihin ja nyansseihin, jotka ovat hämärtäneet esimerkiksi viidennen sinfonian suuren fuugan olemusta. 100 on irtaantunut kansallisromantiikasta kosmopoliittisuuteen. 53 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Vuonna 1925 valmistunut kuudes sinfonia syntyi tavallista pitemmän tauon jälkeen, jonka aikana maa itsenäistyi ja Melartin kutsuttiin organisoimaan tuoreen tasavallan musiikkielämää. Melartinille ei tuottanut vaikeuksia hyödyntää modernia ilmaisua, jos se palveli hänen sinfonisia tavoitteitaan, mutta niiden periaatteellista tai itsetarkoituksellista käyttöä hän ei hyväksynyt. Merkittävä este teosten esittämiselle on ollut viiden ensimmäisen sinfonian käsikirjoituskopioihin pohjautuva nuottimateriaali, joka on sisältänyt paljon lyhennyksiä, virheitä ja ristiriitaisuuksia. Mutta ennen kaikkea suomalaisille sinfoniaorkestereille tarjoutuu nyt mahdollisuus tarttua Melartinin sinfonioihin konserteissaan. Aivan koronakatkon kynnyksellä 2020 viidennen sinfonian tulkitsivat Ville Matvejeff ja Jyväskylä Sinfonia. Säveltäjä hahmotti sinfonialle symbolisen kehyskertomuksen, joka kuvaa musiikillisen johtoaiheen vaellusta neljän elementin läpi. Kolmas ja neljäs sinfonia ovat tehneet aivan erilaisen vaikutuksen sen jälkeen, kun Sakari Oramo (3.) ja Erkki Lasonpalo (4.) ovat johtaneet niistä lyhentämättömät versiot. Lisäksi parantamisen varaa olisi ollut niin esityskuin äänitystekniikassa. Suomi oli ainakin ennen maa, johon mahtui vain yksi totuus kerrallaan. Hannu Linnun Ondine-levytys Traumgesichtistä, Marjatasta ja Sininen helmi -baletista on herättänyt laajaa kiinnostusta. 2000-luvun Suomen avautuessa monikulttuurisuuteen on hyvä nähdä, ettei kansallista perinnettä veistetty ennenkään yhdestä puusta. Melartinin kuusi sinfoniaa tuovat suomalaiseen kulttuurihistoriaan merkittävän ja kansallista minäkuvaa laajentavan lisän. Sävellajiosoituksen puuttuminen, itämainen pentatoniikka, kromatiikka, kokosävelisyys, sekä ”atonaalisesti väritetyt” jaksot kertovat 50-vuotiaan säveltäjän uudistuneen viimeisessä sinfoniassaan. Melartin korjaili teoksiaan kantaesitysten jälkeen, ja käsikirjoituksiin kertyi monenlaisia merkintöjä. Kuudes sinfonia op. Erkki Melartin kuvattuna kotinsa kirjastonurkkauksessa vuonna 1936. Melartin merkitsi teosluetteloonsa myös sinfoniat nro 7–9, joista kahteen ensimmäiseen löytyy luonnoksia. Kolmanteen ja neljänteen sinfoniaan kohdistetut lyhennykset ovat taas horjuttaneet teosten kokonaisrakennetta. Myös Tampereella vuosina 1992–94 tehty sinfonioiden kokonaislevytys pohjautui tähän editoimattomaan ja paljon lyhennyksiä sisältävään nuottimateriaaliin. Viime kädessä sinfoniat tuntuvat hakeutuvan taustastaan kohti yleispätevyyttä ja optimismia, jossa ihminen nousee vastuksiensa ja rajoituksiensa yläpuolelle. Ensimmäisessä osassa ”sielu on sidottu maahan, joka on äitimme ja johon palaamme”, toinen osa oli ”hitaasti liikkuva, aaltoileva ja tunteileva vesi”, kolmas ”kevyt ja vapautunut ilma”, ja viimeinen ”puhdistava ja kirkastava” tuli. Melartinin uusi tuleminen Melartinin kuoleman jälkeen hänen sinfonioitaan esitettiin lähinnä satunnaisesti, mm. Nykyinen Tampere filharmonia on kuulostanut levytyksissään aivan eri eläimeltä. Se oli 2000-luvulle asti sinfonioista ainoa painoasun saavuttanut.
Nykymusiikkiin erikoistuneet tai avarakatseiset festivaalit ovat yleensä poikkeus tähän sääntöön. ”Tällaisen ohjelmiston tuntemus löytyy useimmiten nykymusiikki-, tanssi-, teatterija kuvataidefestivaaleilta. Länsimaisen taidemusiikin piirissä yllättävän suuri osa nykysäveltäjistä vaikuttaa olevan kuitenkin yllättävän ”sisäsiistejä” muiden taiteenlajien kollegoihinsa nähden. ”On suorastaan hämmästyttävää, miten kliinisenä taidemusiikki onkaan onnistunut pysymään”, kommentoi säveltäjä Riikka Talvitie. Miksi ajassa, jossa E. ” Kansallisoopperassa 2017 nähty ohjaus Šostakovitšin Mstsenskin kihlakunnan Lady Macbethista ei pelännyt yliampuvaa groteskiutta. 54 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 TÄSSÄ OLEN MINÄ nussimassa vanhempiasi”, julistetaan Alexander Schubertin multimediateoksessa Star Me Kitten (2015) sen lähestyessä loppuaan. Usko ”absoluuttiseen musiikkiin” auttaa säveltäjiä ja esittäjiä olemaan mukavuusalueellaan, olemaan laittamatta nahkaa peliin. Kuulijan tunteita ei tuolloin herätä vain itse lause, vaan myös sen esityskonteksti: kamarikokoonpano konserttisalissa, jossa yleensä kuultava kieli ei ole yhtä karkeaa ja kehollista. hävyt ö ntä ! Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © STEFAN BREMER / SUOMEN KANSALLISOOPPERA. Sen sijaan laitokset kuten oopperat, orkesterit ja kamarifestivaalit keskittyvät pääsääntöisesti klassisen perusohjelmiston kierrättämiseen.” Musiikin ajassa Nykytaiteessa tapahtuva ihmisyyden tarkastelu, näkökulmien ja arvojen kyseenalaistaminen sekä rajojen tutkiminen ja herättely on usein luonteeltaan seksuaalista, groteskia tai provokatiivista. Miksei. L. Ne elävien säveltäjien teokset, joita Suomen musiikkijuhlilla esitetään, ovat useimmiten teoskuvauksissaan joko abstraktiin päin kallellaan tai inspiroituneet sellaisista objekteista, paikoista tai ilmiöistä, jotka pikemminkin herättävät yleviä tai neutraaleja tunteita, kuin ristiriitaisia, negatiiviseksi koettuja tai ihan vain liian kehollisia. Musiikin ajan taiteellisen johtajan Johan Tallgrenin mukaan hävyttömät teokset on usein tehty myös sellaisille esiintyjille, jotka ovat halukkaita heittäytymään rohkeasti uuteen. Jamesin romaani Fifty Shades of Grey myi satoja miljoonia kappaleita, Lars von Trierin Nymphomaniac pyöri Finnkinon teattereissa ja hyvin suorasukaisesti seksuaalista toimintaa kuvaileva Cardi B:n ja Megan Thee Stallionin rap-biisi WAP pysytteli viikkoja listaykkösenä, välttelee aikamme kamari-, vokaalija orkesterimusiikki niin usein kokonaan esimerkiksi kiroilua ja avoimen seksuaalista kielenkäyttöä. Miksi. Ja missä on säveltäjien ja esittäjien tarttuma askelta pidemmälle ”pelkän” häveliäisyyden rajan yli, kohti provosoivaa ja groteskia
Kesäinen kirkko tai kamarimusiikkisali eivät näyttämöinä toimi hyvin provokaatioille verrattuna vahvistetun äänentoiston klubiin, jossa yleisöllä on t-paidat ja tatuointeja”, Tallgren muistuttaa. hävyt ö ntä ! | ”On suorastaan hämmästyttävää, miten kliinisenä taidemusiikki onkaan onnistunut pysymään.” Teknoja punktaustainen avantgardisti Alexander Schubert (s. 1979) ei pelkää hätkähdyttää kuulijaa.. Erik Satie saattoi antaa pianoteokselleen nimen Kuivatetut sikiöt (1913). Roisiuden läsnäja poissaolo eri aikakausina nivoutuu ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteisiin ja normeihin. Nuole persettäni), vaikka postuumissa julkaisussa kustantaja vaihtoikin pyynnön siveellisempään muotoon. Renessanssikirjallisuuden klassikon, Boccaccion Decameronen tavoin myös osa aikalaislauluista hädin tuskin verhosi seksuaalista toimintaa, ja kuvaukseen saattoi liittyä komediallinen, yhteiskunnan moraalisen ideaalin ja todellisuuden välistä eroa korostava (ja yhteiskuntaluokillekin irvaileva) satiiri. Klassiset kamarimusiikkikokoonpanot ja orkesteri ovat tässä vielä arvomaailmallisesti viktoriaanisen aikakauden lippulaivoja. ”Mitä kokeellisempia kokonpanot ja kollektiivit ovat tänään, sitä enemmän viittauksia groteskiin ja alatyyliin teoksissa tulee vastaan. 1800-luvulla, samaan aikaan kun konsertti-instituutio kehittyi palvelemaan porvarillista keskiluokkaa, alkoi myös musiikissa hyväksyttyä ja tuomittua määritellä ainakin osin manner-Euroopankin puolelle Britanniasta siirtyneet viktoriaaniset moraalikäsitykset. Muun muassa Henry Purcell, Clément Janequin ja Orlando di Lasso kynäilivät suorapuheisia lauluja lihan iloista. 55 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 on viime vuosina ollut alussa mainitun Star Me Kittenin ohella muun muassa Jennifer Walshen ja Brigitta Muntendorfin teoksia, joissa ei epäröidä tarttua inhimilliseen silloinkin, kun se ei ole ylevää tai sivistynyttä. Kiltaillanviettojen madrigaalit saattoivat olla tuhmia, mutta kirkkoja hovimusiikki ei. Realismi, symbolismi ja psykoanalyysi olivat ehtineet 1900-luvun alkuun tultaessa hämmentää kulttuurisen keitoksen uuteen uskoon. Renessanssin ronskit mestarit Historiallisesti katsottuna ajatus klassisen musiikin siveydestä osoittautuu osin harhaksi. Eksplisiittisimpään päähän kuulunee Erwin Schulhoffin Sonata erotica (1919) naisäänelle, joka kuvaa seksuaalista kiihottumista aina orgasmiin saakka. Mozartin kaanon (K231) alkoi toteamuksella ”Leck mich im Arsch” (suom. Yhtäkkiä seksuaalisuutta ja sen ilmaisua taiteessa paheksuttiin ja pyrittiin tukahduttamaan turmelevana voimana; oopperan puolella se tietyiltä osin säilyi kuitenkin hengissä niin italialaisessa oopperassa kuin vaikkapa Wagnerin Valkyyriassa. Alban Bergin oopperat kuvasivat väkivaltaa ja mielisairautta (Wozzeck, 1922) ja prostituutiota (Lulu, 1935). Musiikki ei tehnyt pesäeroa aiempaan ainoastaan sävelkielellään vaan myös temaattisilla aiheillaan
Klassinen musiikki jäi toinen jalka akateemiseen eksperttikuplaan, toinen ylempien kansanluokkien erottumisen, sosiologi Pierre Bourdieun termein distinktion välineeksi. Hänen kuorokappaleensa . Tullakseen toimeen säveltäjänä on hyvä omata tietynlaista opportunismia, jotta teokset tulevat esitetyiksi”, sanoo puolestaan Talvitie miettien, vetääkö nuottisäveltäminen puoleensa erityisesti abstraktista ajattelusta kiinnostuneita introverttejä. Se selittää, miksi niin usein sävelletään Eino Leinoa muttei ekstaasitrippiä, Raamattua muttei runkkaamista. Uusille opiskelijoille olin ’se raju tyyppi’. ”Kuulin kiertoteitse väännöstä sähköposteissa, johon jopa sävellysopettajanikin oli vedetty mukaan, mutta joita en nähnyt ja joihin en osallistunut. Isolta osin syynä oli halu uutuuteen, mutta samalla toisen maailmansodan kauhut olivat tuoreessa muistissa: musiikin affekteja oli käytetty poliittiseen propagandaan, ja kantaa ei uudessa maailmantilanteessa aina haluttu ottaa. Kotimaassa provokatiivisia teemoja näyttämöteoksissaan on käsitellyt muun muassa Heinz-Juhani Hofmann. Thomas Adèsin Powder Her Face nostatti 1990-luvulla kohua suuseksin kuvauksestaan. ”Merkityssisällössä ja sanomisen tavassa kuului sensuroimatta autenttinen nykypäivä: 26 vittu-sanaa, 2 paskaa ja 2 perkelettä sekä päihdeongelmaisuuteen ja huono-osaisuuteen liittyvää huorittelua, tappoja erouhkauksia, pahanolonkuvausta ja surkeita avunpyyntöjä”, Hartikainen kuvailee. Monissa musiikin lajeissa kokemuksellisuus syntyy juuri lyriikan ja musiikin välisissä leikkauskohdissa, joissa ei pyritä eroon kaikille yhteisistä elämän tunnistettavista havainnoista”, Talvitie muistuttaa, nostaen esimerkiksi naiskuoro Lyranin laulajien omilla, raadollisillakin kokemuksilla sanoitetun Minna Leinosen kuoroteoksen Anna mun olla. Puolustukseni oli, että taide käsittelee todellisuuttamme ja minusta yksikään ääni ei ole kielletty konserttisalissa – aivan kuten ei sen ulkopuolellakaan”, kertoo Hartikainen. Vulgaarin ja groteskin poissulkeminen on hierarkian rakentamista: me olemme puhtaita tästä saastasta, jääköön se sivistymättömien osaksi. Maurizio Kagelin Staatstheater, Harrison Birtwistlen Punch and Judy ja György Ligetin Le Grand Macabre uivat groteskin ja absurdin voimin abstraktiutta vastaan. Kuvamateriaalia irlantilaissäveltäjä Jennifer Walshen musiikkija nukketeatteriteoksesta XXX_LIVE_NUDE_GIRLS!!! (2003) 56 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Alatyyli olkoon rahvaalle Toisen maailmansodan jälkeinen modernismi abstrahoi ja älyllisti musiikilliset parametrinsä. ”Aina kun sävellyksessä on sanat, viittaa se väistämättä musiikin ulkopuolelle. (2008) teksti oli Henriikka Tavin tulkinta ”sekavien kadunihmisten polyfonisesta keskustelusta” Helsingin Kurvissa. Esimerkiksi henkilökohtainen tai dokumentaarinen on noloa, ja siksi kollektiivisesti kiellettyä.” Avantgardistien tai Luigi Nonon ja Julius Eastmanin kaltaisten avoimesti poliittisten säveltäjien ohella oopperakaan ei (ainakaan kokonaan) lakannut likaamasta käsiään ihmisyyden viemärissä. Säveltäjien keskuudessa mahdolliset yritykset pyristellä ulos tästä sovitusta käytännöstä tuomitaan usein kiusallisiksi. ”Viime vuosina näyttää mielestäni siltä, että [hävyttömään] aiheistoon iskevät enemmän ne säveltäjät, jotka löysivät säveltäjyyden populaarimusiikin ja teknologian kautta, kuin selloa soittava klasarisäveltäjä, joka tulee porvarillisesta perheestä”, Tallgren miettii. Hän toivoi Tavilta tekstiin ”hälyjä”, ja kokeekin saaneensa niitä, miettien hälyn merkitystä: Vulgaarin ja groteskin poissulkeminen on hierarkian rakentamista: ”me olemme puhtaita tästä saastasta, jääköön se sivistymättömien osaksi.”. ”Kun musiikki on abstraktia ja sitä esitetään perinteisesti konsertissa, ei tekijöiden ja esiintyjien tarvitse ottaa kantaa mihinkään konkreettiseen tai tunnistettavaan. ”Säveltäjiltä toivotaan teoksia, jotka sujahtavat mukavasti jo olemassa olevaan ohjelmistoon. Musiikkitieteilijä Christopher Smallin mukaan sinfoniakonsertin tärkeimpiin tehtäviin, teosten pääteeman ”voittoa” myöten, kuuluu konservatiivisen maailmanjärjestyksen juhliminen ja pönkittäminen keskellä muutosta. Hän sai kuulla harjoitustunnelman olleen ”kireä” teoksen kantaesittäneen EMO Ensemblen kuorolaisten keskuudessa; vastaanotettuihin moitteisiin kuului muun muassa se, että osa kuorolaisista oli alaikäisiä, ja että huvittuneisuus harjoittelun aikana olisi kärsimyksen viihteellistämistä. Samaan aikaan radio ja äänilevyt ajoivat väestön valtavirtaa kuluttamaan populaarimusiikkia. Ja kukapa ei haluaisi kuulua sivistyneisiin, varsinkin jos siellä liikkuu raha. Heiltä ei toivota kriittistä ajattelua tai oman olemassaolonsa arvostelua. Häly tasapainon järkyttäjänä Säveltäjä Jarkko Hartikaisella on omakohtaista kokemusta soveliaan ja sopimattoman rajalla liikehdinnästä
Ällötti. Erektio konsertissa – mutta miksi. ”Festivaali tilaa provokaation ollakseen näkyvämpi mediassa, jossa puolestaan kulttuuritoimitus haluaa tehdä jutun jopa pääuutisiin asti. Kesällä 2018 Hartikainen osallistui Darmstadtin nykymusiikin kesäkurssilla K-18-merkinnällä varustettuun konserttiin, jossa esitettiin Johannes Kreidlerin Film 3. Rakenteita riittää kyllä orkesterien ja festivaalien puolella rikottavaksi, jos siihen pyrkii, samoin portinvartijoita tätä estämään. Pohjimmillaan hävytön sisältö ansaitsee kuitenkin paikkansa silloin, kun se täyttää jonkin tarkoituksen. Muusikoita ja myös säveltäjä itse esiintyi videoteoksessa alasti. Kreidlerilla on jo CV:tä, hän on ’merkittävä’. Se on kontrollimme ulottumattomissa. Meidät pakotetaan reagoimaan siihen. Psykoanalyyttisesti katsottuna se, mitä elementtejä taide-esityksistä halutaan pitää poissa, kertoo myös sen, mitä emme halua omassa itsessämme kohdata. Kyseessä on opittu luonnollinen puolustusreaktio. Darmstadt halusi osoittaa edelläkävijyytensä tarttumalla tabuun, ja Kreidler sai keikan, koska on uhrautunut ennenkin.” Onko teos enää provosoiva, jos kaikki sitä odottavat. Iris Vermillion ja Frode Olsen Dresdenin Semperoperin vuoden 2019 ohjauksessa.. Skandaaliteos Kuhmon kamarimusiikissa voi saada kehujen tulvan Musica novassa. Järjestelmää voi järisyttää vain järjestelmän sisältä. Äänilähteen suhde havaitsijaan tulkitaan havaitsijalle vaarallisena. Smallin mukaan ei ole sattumaa, että sinfoniakonsertit tapahtuvat useimmiten rakennuksissa, jotka ovat arkkitehtuuriltaan kuin suljettuja linnoituksia. György Ligetin Le Grand Macabre -ooppera haistatti pitkät ajatukselle klassisen musiikin ylevyydestä. Törmäsin kai johonkin omaan tabuuni: ihailtu kollega ja kaveri itsensäpaljastajana, toki taideteoksen kontekstissa, mutta kuitenkin”, Hartikainen muistelee, ja huomauttaa Kreidlerin olleen jo aiemmin tunnettu kohautuksistaan, kuten sellon tuhoamisesta osana esitystä. ”Erityisen provokatiivinen oli kohta, jossa Kreidler soitti muistaakseni peruukki päällä syntikalla Bachin Kunst der Fugea samalla ”johtaen soittoaan” vaappuvalla erektiollaan. 57 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © SE B AS TIA N K AH N ER T / D PA -Z EN TR AL B IL D /D PA / AL AM Y LIV E N EW S ”Hälyhän ei ole objektiivinen fakta, vaan suhteessa sekä aistihavaintoon että yksilön kulttuurisidonnaisiin oletuksiin. Ratkaisevaa on, kuka hälyääntä tuottaa, missä ja milloin, ja etenkin se, miten se vaikuttaa kuulijaan. Häly on toiseutta, ulkopuolista ja liittyy vallankäyttöön ja rajoituksiin.” Provokatiivinen ”häly” koetaan siis järjestyksen uhkana – sillä arvotkin ovat pohjimmiltaan asioiden järjestämistä. Hartikainen summaa, miksi hänestä Kreidlerin teokset ovat lopulta tässä onnistuneet: ”Ne nostattavat ajatuksia ja tunteita minussa – ne siis koskettavat.” . Toivottuun maailmaan, tai ainakin sen kuvaan ”ylevässä” taiteessa, ei haluta puskea muistumaa varjoisammiksi koetuista maailman puolista
Kaarlen kiinnostus kirkkolauluun kuvastuu kertomuksesta, jossa keisari pyysi paavia lähettämään kuorostaan kaksitoista laulajaa opettamaan valtakuntansa kirkkoihin. ( Notker Balbulus: De gestis Karoli Imperatoris ) Gregoriaanisesta laulusta haluttiin katolisen kirkon musiikillinen normi, joka syrjäyttäisi alueelliset musiikkiperinteet, kuten Milanon arkkipiispan nimeä kantavan ambrosiaanisen kirkkolaulun, tai islamilaiseen Espanjaan syntyneen kristillisen mozarabisen musiikin. Hän oli aina St. Isidorus ei tuntenut kreikkalaisten nuotinnuskokeiluja, ja hänelle musiikki oli katoava, vain muistiin painautuva ilmiö, jolle ei ollut olemassa tallennuskeinoa. Kaarle Suuren kuningasajatus oli uuden läntisen keisaR ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN s NOTKERIN SEKVENSSIT JA TUOTILON TROOPIT rikunnan ja katolisen kirkon symbioosi, joka yhdistäisi ja kristillistäisi Länsi-Euroopan. Keisari oli kiinnostunut varsinkin kirkkolaulusta. He toivat laulutavan frankkien valtakuntaan, jossa ” Kaarle vakiinnutti laulun siihen muotoon kuin se on tänään, oikealla laulukirjalla opastettuna. Tallenna ja hallitse Tuona ”pimeänä” aikana Rooman kirkko käynnisti kauaskantoiset musiikilliset uudistukset liturgiansa yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi. Kohta kävi ilmi, että laulajat ”kateudesta frankkien kunniaan”, opettivat tahallaan väärin. Koska ääni on aistittava asia, se kulkee ajassa ja katoaa menneisyyteen, mutta painautuu muistiin. Heidät passitettiin takaisin Roomaan, jonne Kaarle lähetti pari omaa miestään vakoilemaan oikeaa gregoriaanista laulutapaa. Paavi Gregorius Suuren (n. 58 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 EVILLAN PIISPA Isidorus (n. Sillä jos ääniä ei säilytetä ihmisen muistissa, ne katoavat, koska niitä ei voi kirjoittaa talteen.” muistin varassa Kaarle Suuri ottaa vastaan Munkki Alcuinin hovinsa ympäröimänä vuonna 780. Vuoden 800 joulupäivänä paavi Leo III kruunasi Kaarlen ”Rooman keisariksi” haastaen Bysantin, jota tuolloin hallitsi naispuolinen keisarinna. Lännessä kirkosta ja etenkin luostareista tuli kulttuurin valoa vaalivia linnoituksia, joissa harvalukuinen oppineiden joukko kopioi ja säilytti valikoituja näytteitä menneiden aikojen pakanallisesta viisaudesta. Sekä parempaa muistamista. Kansainvaellusten aika edusti Länsi-Euroopassa kulttuurin romahdusta, jossa roomalaisten kiveämät tiet nurmettuivat, tieteen saavutukset unohtuivat, ja lukuja kirjoitustaito miltei katosivat. Jean-Victor Schnetzin (1787–1870) historiallinen maalaus (osa) Louvren taidemuseosta.. Kaarle Suuri näki kulttuurin merkityksen, opetteli vanhoilla päivillään kieliä sekä auttavan kirjoitustaidon, ja lauloi mörisevällä äänellä jumalanpalveluksissa. 540–604) nimiin kirjattua kollektiivista projektia – gregoriaanista musiikkia – pidettiin aikoinaan länsimaisen musiikin syntymävaiheena. Sen nimissä haluttiin yhtenäistää roomalaiskatolinen kulttuuri ja erottaa se mahtavasta Itä-Roomasta. 569–636) luonnehti musiikkia Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen sanoin, joista kuvastui taakse jäänyt antiikin aika. Karolingista renessanssia voidaan kiittää monista uudistuksista, kuten latinankielen elvyttämisestä, minuskelikirjasimesta ja ensiaskelista kohti musiikin tallennusta. Gallenin luostarin lämmin tukija ja antoi tarkimmat ohjeet, kuinka roomalainen laulutapa tulisi siellä sekä opettaa että oppia ”. Antiikin sivistystä vaalittiin Bysantissa ja heräävässä islamilaisessa maailmassa. Siinä tarkoituksessa Kaarle kävi voittoisia sotia Pyreneillä kolkuttelevia arabeja, Pohjois-Italiaa ja paavia kiusaavia langobardeja, sekä idässä pakanallisia sakseja vastaan. Sen vuoksi [antiikin] runoilijat esittivät, että Muusat olivat Jupiterin ja Muistin lapsia. Munkit esittelivät Kaarlelle kirjallisia saavutuksiaan. ” Musiikki on käytännön tieto melodiasta, joka käsittää äänen ja laulun, ja sitä kutsutaan musiikiksi, koska se polveutuu Muusista. Se oli kasvavalle kristinuskolle ongelma, jota munkit luostareissa lähivuosisatoina pyrkivät ratkomaan. Keskiajan ensimmäinen nousukausi sijoittui 700-luvun lopulle Kaarle Suuren (742–814) frankkivaltioon. Se palveli sekä keisarin että paavin tavoitteita, mutta kuten Notkerin tarina kertoo, hanketta vastustettiin ja musiikillisten normien välittäminen korvakuulolta oli vaikeaa. Gregoriaaninen uudistus tarkoitti pitkällä ajalla kehittyneen kristillisen aineiston kokoamista, karsimista ja järjestämistä
Kirkon ehdottoman auktoriteetin murensi vasta kirjapainotaidon keksiminen. Notkerin erikoistumisalaksi tulivat sekvens| Munkki kirjoituspöytänsä äärellä. Käsikirjoitukset olivat luksusesineitä, jotka maksoivat kivitalon verran. Kun Rooman keisarikunta romahti, kirjallisen sivistyksen ja kulttuurin ylläpito jäi kirkon ja luostarilaitoksen haltuun vuosisadoiksi. Nykyaikaisissakin esityksissä voi aavistella näihin jaksoihin liittyvää skrjabinmaista hurmiota, kurotusta kohti sfäärien harmoniaa ja Pyhää Henkeä, joka legendoissa saneli hymnit Gregorius-paaville. Myös ensimmäiset nuottikirjat tuotettiin luostareissa, ja niihin merkittiin ylös liturgista uskonnollista musiikkia.. Asiaa valaisee kirkkoisä Augustinuksen satoja vuosia varhaisempi luonnehdinta hallelujan jubiluksesta: ”Se on sanaton ilon ääni, mielen ilmaus iloon puettuna. Aloin ajatella niitä hiljaisuudessa ja pystyin sillä tavoin pitämään ne mielessäni” , kirjoitti Notker Balbulus (”Änkyttäjä”, n. Aikoinaan sekvenssien arveltiin kasvaneen jumalanpalvelusten ylistyseli halleluja-jaksojen improvisoiduista lopukkeista, jubiluksista. Se on parempi mieltää kokonaisvaltaiseksi projektiksi, jossa samat miehet kopioivat käsikirjoituksia, kirjoittivat kronikoita, kuvittivat niitä, runoilivat syllabisia laulutekstejä ja sävelsivät musiikkia. ” Kun olin hyvin nuori ja minulle annettiin sävelmiä opittavaksi, pisimmät niistä pakenivat usein epävarmasta sydämestäni [muistista]. Ne olivat apuvälineitä niille, joille sävelmä oli entuudestaan tuttu. Toinen, tavallaan käänteinen St. 850– 913). Tuo ”kupla” ei estänyt vilkasta vuorovaikutusta maalliseen musiikkiin, jossa moniäänisyydellä ja virtuoosisella improvisoinnilla oli pitkä perinne. Sitä tukivat myös muutokset tiedon tallennuksessa. Notkerin kuuluisimmat sekvenssirunot sijoittuivat halleluja-jaksojen viimeiselle tavulle. Säilytä ja kehitä Suullisesti välitetyn musiikin kohtaloksi on mielletty Isidoruksen luonnehtima katoavaisuus. Gallenissa kehitelty, vaikka ei siellä keksitty musiikillinen ratkaisu oli tropeeraus , valmiiseen lauluun tehty kommentoiva tai asiayhteyttä laajentava musiikillinen lisäys. Yksi tällaisista ympäristöistä oli 800-luvulla kukoistukseensa kohonnut Sankt Gallenin luostari koillisessa Sveitsissä. Hänen tunnetuimpana teoksenaan voitaneen pitää messun Introitusta edeltävää trooppia, josta rakentuu Kristuksen kuolleista heräämistä kuvaava vuoropuhelu. 840–912) ” Hymnien kirjansa ” ( Liber Hymnorum ) saatesanoissa. Sen vastapainona on jokaisen sukupolven tarve jättää maailmaan ja musiikkiin oma jälkensä. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 59 sit, liturgiaan ympätty uusi musiikki, jonka muistamiseksi hän kirjoitti tavutukseltaan säveliä vastaavia runoja, Ne auttoivat laulajia muistamaan pitkiä melismoivia sävelketjuja, jotka saattoivat polveutua maallisesta musiikista. Musiikin ”pyhät” ominaisuudet ovat edellyttäneet sääntöjen ja normien – perinteen – tiukkaa noudattamista. Samalla troopeista ja etenkin sekvensseistä kasvoi rönsyileviä mielikuvituksen tuotteita, joita siivottiin liturgiasta Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvulla. Varhaisen keskiajan taide ei avaudu erillisten innovaatioiden tai liturgisen terminologian kautta. Antiikin kulttuuri oli nopealiikkeistä ja argumentoivaa, lukuja kirjoitustaito ulottuivat orjaluokkaankin. Vuosisadan lopulla siellä työskenteli tiivis oppineiden yhteisö tallentamisen ja innovaatioiden, musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteen, sekä niiden opettamisen parissa. Laulettavan tekstin yläpuolelle sijoitetut merkit eivät ilmaisseet sävelkorkeuksia tai intervalleja, vaan sävelkulun suunnan ja erilaisia yksityiskohtia. Hengellinen musiikki kehittyi vuosisatojen ajan pienessä asiantuntijoiden piirissä, joka loi taiteellisille ja teknisille kokeiluille suotuisan ”kuplan”. Kirkkomusiikissa pyrittiin säilyttämään arvokkaana pidetty perinne, mutta samalla jatkettiin ja koristeltiin sitä omilla ideoilla. Gregoriaanisen messun ympärille kerrostui ja rikastui uutta musiikkia, joka syntyi kommentteina ja muunnelmina liturgiseen perinteeseen. Luostareissa ja kirkoissa haluttiin lisätä Herran ylistykseen henkilökohtainen panos. Augustinuksen tarkoittamat jubilukset olivat vapaampia kuin Notkerin laatimat, mutta myös jälkimmäisen sekvensseissä tehostettiin tutuksi käyneiden hymnien puhtaasti musiikillista vaikutusta. Ne muistuttavat jonkin verran koululaisten oppikirjojen marginaaleihin ja rivien väliin kirjoittamia lisäyksiä, mutta huomattavasti hurskaampina. Luostareissa pitkin päivää ja kirkkovuotta toistuvat palvelukset olivat kirjallisia, visuaalisia, koreografisia, draamallisia ja musiikillisia yhteistaideteoksia. Kun ihminen oman riemunsa täyttämänä, sellaisten sanojen jälkeen, joita ei voi ymmärtää, purskahtaa sanattomiin riemun säveliin niin, että tuntuu siltä, ettei hän pysty ilmaisemaan sanoin ilonsa aihetta.” Musiikillisesti ilmaistua iloa, johon sanat eivät riitä, vähän kuin Rossinin alkusoitossa. Pyhänä tai muuten erityisen arvokkaana pidettyä musiikkia on silti pystytty siirtämään sukupolvilta toisille hyvinkin vähäisin muutoksin. Trooppien kehittäjänä mainitaan Notkerin kollega, monitaitoisuudestaan kuuluisa Tuotilo (n. Trooppeja voisi luonnehtia tuttuja hymnejä valmistaviksi, koristaviksi tai jatkaviksi musiikillisiksi reunamerkinnöiksi. Neumien avulla Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit levisivät läntiseen kirkkokuntaan satoina kopioina halki keskiajan aina 1500-luvulle asti. Keskiajalla pieni vihkiytyneiden joukko piirsi hitaasti kallisarvoisille pergamenteille kalligrafisia taidonnäytteitä, jotka myös säilyivät pitkään. Rituaaleja korkeamman totuuden tavoittamiseksi. Kolmas merkittävä St. Yhdelle äänteelle osuvia koristeellisesti kiemurtelevia vokaliiseja ei nykyajan näkökulmasta ole ehkä helppoa mieltää suureksi taiteelliseksi edistysaskeleeksi. Gallenissa kehitelty elementti oli erilaisia merkkejä eli neumeja käyttävä nuottikirjoitus
Guido Arezzolaisen (995–1050) myöhemmin käyttöön ottama nuottiviivasto paikansi monia musiikin keskeisiä elementtejä tarkemmin, minkä jälkeen länsimaisen musiikin kehitys porhalsi kohti moniäänisyyden kukoistusta ja yhä laajempia rakenteita. Varhaiskeskiajan musiikkiin erikoistunut Dominique Vellard näkee Notkerin ja Tuotilon sävelmissä yhteyden myöhemmän trubaduurimusiikin ”suureen lauluun” (grand chant), sekä kansanmusiikin ”pitkään lauluun”, täysijännitteiseen, vahvasti ornamentoituun melodiaan: ”Minulle nämä molemmat termit ilmaisevat laulun olemuksen, päättymättömän melodian ja kuvioidun laulutavan. Tämä laulu on ihmisen ja jumalallisen yhteydenpidon väline.” Ajasta ikuisuuteen ”Sävelet vilahtavat nopeasti ohi; sävelkorkeuteen ja liikkeeseen ikuistetut numerot sen sijaan säilyvät” , opetti 800-luvulla kirjoitettu Schola enchiriadis . Myös Bysantissa oli käytössä oma tallennusmuotonsa. Suullista perinnettä tutkineen psykologi Anne Dhy McLucasin sanoin ” muistaminen ja luominen ovat osa samaa prosessia ”. Esitettynä, suullisena perinteenä, musiikki oli aistittavaa, mutta katoavaista; pergamentille piirrettynä se oli mykkää, mutta ikuista. Gregoriaanisen repertuaarin oppiminen kesti luostareissa vuosia ja kaikki keinot, joilla prosessia voitiin vauhdittaa, olivat tervetulleita. Tacitus mainitsee Germaniassaan 98 jaa., että rajantakaisten barbaarien runolaulut ”muodostavat ainoan heidän tuntemansa historiallisen muistitiedon lajin”. Esimerkiksi tunteet ja elämäntilanteet aktivoivat musiikillista muistia. Numerot liittivät ajassa liikkuvan taiteen antiikista perittyyn sfäärien taivaalliseen harmoniaan. Muistin merkitys musiikin hahmottamisessa ei ole kadonnut minnekään. Jokainen musiikin uudistusaalto on ottanut ensimmäiseksi haltuunsa antiikin perinnön ja poiminut siitä omat perintötekijänsä. Muusikoilla musiikkia voi tallentua lihasmuistiin, toisilla nuoteista valokuvamuistiin. Mutta nykyaika, jos se aina olisi nykyistä, eikä muuttuisi menneeksi, ei enää olisi aikaa, vaan ikuisuutta. Muistikuvaan liittyy muitakin viitteitä, kuten mahdollinen teksti tai esitystilanne, ja se rikastuu monilla erilaisilla assosiaatioilla. Oikeammin ehkä sanottaisiin, että on kolme aikaa: menneen nykyisyys, nykyisen nykyisyys ja tulevan nykyisyys. Silti pitkälle uudelle ajalle nuotit tarkoittivat lähinnä liikennemerkkien kokoelmaa, joka auttoi muusikkoa suunnistamaan esitettävissä kappaleissa. Jos se olisi televisioon kytketty digiboksi, sinne voisi varastoida yli 300 vuotta tv-ohjelmia. Kapasiteetti ei kerro muistin organisoitumisesta esimerkiksi lyhytja pitkäkestoiseen muistiin. Ja aina kun jotain uutta muistetaan, jotain vanhaa unohdetaan. Clunyn luostari apotti Odo iloitsi ensimmäisten kokeilujen tuloksista 900-luvulla: ”Ei kovinkaan monien päivien päästä he pystyivät laulamaan ensi silmäykseltä ja ex tempore virheettömästi mitä tahansa kirjoitettua musiikkia, mitä tähän mennessä tavalliset laulajat eivät koskaan ole pystyneet tekemään, vaan on monien pitänyt harjoitella ja opiskella laulamista viisikymmentä vuotta ilman hyötyä.” Varhaiset neuminuotit olivat musiikin esittäjille suunnattuja ohjeita, joiden ideana ei ollut tallentaa sävellystä kokonaisuutena. Sen ovat tehneet vuorollaan Gregorius vedotessaan ”historian monumentteihin”, sen jälkeen renessanssi, klassismi ja modernismi. Iso osa musiikillisesta informaatiosta välittyy yhä muistinvaraisesti. Monet nykyihmiset pystyvät muistamaan sadoittain lauluja, mutta menneiden aikojen muistisaldo oli luultavasti korkeampi. Esimerkiksi Kalevalan laulaja Arhippa Perttusta luonnehdittiin ”muistineroksi”, kun häneltä tallennettiin 1800-luvulla yli 80 pitkää runoa, laskutavoista riippuen 6000–10 000 säettä. Suomalaisista runonlaulajista hyvämuistisin oli Larin Paraske, jolta on muistiinmerkitty noin 32 000 säettä kalevalamittaista runoutta. St. Syvälle muistiin haudattuna elää myös ajatus musiikin ajallisuudesta ja katoavaisuudesta. Hengellinen ’grand chant’ on syntynyt liitossa ihmisen hengityksen kanssa ja tuo esiin ajan lineaarisuuden. 60 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Muistin sokkeloissa Jos ihmisen muistia ajateltaisi tietokoneen kovalevynä, se pystyy tallentamaan informaatiota noin 2,5 miljoonaa gigatavua. Se ei ollut vain keino muistaa yksittäisiä lauluja, vaan tapa tallentaa ja välittää kokonaisen yhteisön perinne. Se tekee musiikista ennakoimisen ja muistamisen taidetta. Pitkäkestoisesta muistista ”haettu” musiikkikappale rakennetaan käytännössä uudelleen eri elementeistä, melodisesta muodosta, rytmistä, säveltasosta ja niin edelleen. Sitä on tutkittu enemmän populaarikuin taidemusiikin piirissä, mutta sen juuret ovat syvällä esihistoriassa. Elävän musiikin kokemuksessa aika on usein yhä Isidoruksen luonnehtima liikkuva piste, jossa nykyhetki suuntaa tulevaisuuteen muuttuakseen menneisyydeksi. Tuo perinne on pitänyt ”löytää”, ”puhdistaa” ja ”tulkita” kulloisenkin aikakauden ehdoilla. Sävelien muistiin merkitseminen ei ollut karolinkien keksintö, vaan nuottikirjoitusta harjoitettiin jo Mesopotamiassa pari tuhatta vuotta aikaisemmin. Tätä musiikissa koettavaa subjektiivista aikakäsitystä edusti sata vuotta ennen Isidorusta kirkkoisä Augustinus: ”Sillä mennyttä aikaa ei enää ole olemassa, eikä tuleva aika ole vielä tullut. . Menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys on odotus.” Ajan käsitykseen kätkeytyy menneen ja tulevan, tradition ja uudistumisen ristiriita. Gallenin munkit työskentelivät 800-luvulla ilmiöiden parissa, joilla oli takanaan ja edessään pitkä historia. Kahden olomuodon yhdistäminen ei ollut yksinkertaista, mutta karolingisen ajan pedagogeille haaste oli käytännöllinen. Aivan oma lukunsa on musiikin merkitys kollektiivisessa muistissa, muistin yhteistä perinnettä ja yhteisiä kokemuksia lujittava luonne. Muisti ei ole mekaaninen tietovarasto, vaan musiikki tallentuu ja löytyy sieltä monin tavoin. Ihminen muistaa musiikkia paremmin kuin tunnuslukuja tai pin-koodeja. Alzheimer-potilaiden tutkimus kertoo, että musiikki on yksi viimeisiä muistista katoavia asioita. Ja aina kun jotain uutta muistetaan, jotain vanhaa unohdetaan.. Musiikin muistamisessa sävelet auttavat muistamaan sanoja ja sanat säveliä. Jos nyt siis nykyaika on vain sen vuoksi aikaa, että se muuttuu menneisyydeksi, kuinka voimme silloin väittää, että se on olemassa, jos sen ainoa olemisen peruste on siinä, että se ei enää tule olemaan.” ”Oikeastaan ei siis voida sanoa, että on kolme aikaa, mennyt, nykyinen ja tuleva. Sillä nämä kolme asiaa ovat jollakin tavalla sielussa, muualla en niitä näe
TOIVO . Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson päätyttyä. RAKKAUS Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la FETAJUUSTO HOITAA KREIKAN KAIPUUTA PROFEETTA JOONAKIN SUKELSI SYVÄLLE MYYNNISSÄ BLOGILAPSEN ELÄMÄ SIRKUN KEITTIÖSSÄ: OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: Kesää kohti juhlat mielessä Kun isä imurin seinään heitti Suru tyhjästä sylistä Tallilta kuuluu Katja Ståhlin nauru 20 sinistä kukkaa irtonumero 9,50 € 5/21 LEMMIKKINI: ONKO PIRI SAVON PAINAVIN SYLIKOIRA. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Hyvän elämän erikoislehti 3 kk vain 19 € Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. USKO . Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 020 754 2333 . + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Tilaus on määräaikainen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.. + 6,9 snt/min
KLO 16 LY Y R I K K O Jan-Erik Gustafsson, sello Konserttiesittelyt 40 min. Konsertit siirretty viime kaudelta, aikaisemmin ostetut liput ovat voimassa. Kreutzer-sonaatti, Appassionata & Myrsky 26.8. KLO 19 T E S T A M E N T T I Paavali Jumppanen, piano 29.8. klo 14 verkossa ( linkki: lohisoitto.fi) Puhujat: FT, dos. Juha Torvinen ja tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi. klo 19 Suora striimaus Merikeskus Vellamosta. Näyttelijä Seela Sella, sopraano Pia Freund ja pianisti Kristian Attila TAIVAALLISTA MUSIIKKIA! – MAHLERIN 4. Susanna Välimäki, FT, dos. klo 19 verkossa Gustav Mahler: Sinfonia nro 4 G-duuri (sov. klo 19 Suora striimaus Pyhtään kirkosta Suomalaisen barokkiorkesterin muusikkoja ja kansanmuusikoita, Virpi Räisänen, mezzosopraano ja Taito Hoffrén, runolaulu, luikku ja kantele Luentotilaisuus verkossa: AJANKOHTAISTA MUSIIKISTA YMPÄRISTÖTEEMASTA AIVOTUTKIMUKSEEN Pe 11.6. Ohjelmassa mm. KLO 19 V A L L O I T T A V A V I R T U O O S I Jakub Jakowicz, viulu Kuutamosonaatin teemat lauloivat, juoksutukset kiisivät ja kipunoivat, ja finaalin rytmiikka myrskysi intohimoisesti – HS 16.11.2020 27.8. Klaus Simon) Kymi Sinfonietta Kapellimestari Olari Elts Sopraano Helena Juntunen / Yhteistyössä Kymi Sinfonietta lo h is o itt o .fi KYMIJOEN LOHISOITTO ENSIMMÄINEN AALTO NOUSEE 9.–11.6.2021 2 2 1 MAAILMAN SYNTY – VARHAISBAROKKIA JA SUOMALAISTA KANSANMUSIIKKIA Perjantai 11.6. paavalijumppanen.com/beethovenintarina TÄNÄ YÖNÄ EN PELKÄÄ KULKEA YLI PIMEÄN Keskiviikko 9.6. 62 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 Info and registration: The 5th International Lieksa Brass Week lieksabrass .com Artistic director Jouko Harjanne French Horn Competition Holger Fransman in memoriam 21st–27th July, 2022 For french horn players of all nationalities born in 1985 or later 1st prize 6000 € 2nd prize 3000 € 3rd prize 2000 € 26.–29.8.2021 RITARIHUONEELLA Juhlitut instrumentalistit ja rakastetun säveltäjän tarina Paavali Jumppasen suunnittelemana festivaalina. SINFONIA To 10.6. ennen konserttien alkua
parsifal kuin elokuvissa r ichard Wagnerin Parsifal on sellainen myyttien ja symbolien runsaudensarvi, että se mahdollistaa paljon erilaisia tulkintoja mystisistä poliittisiin ja psykologisiin. Alun rikokseen, viattoman joutsenen ampumiseen, löytyy uusi sisältö: androgyyni poika lähentelee Parsifalia vankilan suihkussa, ja tämä viiltää pojalta kurkun auki. 63 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 arviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD K E S Ä – H E I N Ä K U U N | Jonas Kaufmannin vanha Parsifal kohtaa toimittaja-Kundryn (Elina Garança) ja nuoremman minänsä (näyttelijä Nikolai Sidorenko). Pahan puolelle mennyt ritari Klingsor on hänen pomonsa, lehden kustantaja ja ilkeä macho. Vanha Parsifal yrittää häpeissään estellä nuorempaa versiotaan, turhaan. Ritarien syntiin langennut johtaja Amfortas on mielenterveyshäiriöstä kärsivä ja itsemurhan partaalla oleva hahmo. Wienin Parsifalin hän on ohjannut etäyhteyden avulla assistenttien pystyttäessä esityksen. Wienin valtionooppera toi korona-ajan etäensi-iltaan venäläisen elokuvaja teatteriohjaajan Kirill Serebrennikovin version, joka on vielä kesäkuun ajan katsottavissa Arte-kanavalla. Alkupuoliskolla ohjauksen elokuvallinen toiminnallisuus on hieman ristiriidassa Wagnerin musiikin sakraalin pitkälinjaisuuden kanssa, mutta toisessa näytöksessä asiat kohtaavat. Graalin ritaristo koostuu vangeista, jotka nahistelevat ja voimailevat testosteronia puhkuen ja tatuoivat itseään. Wienin valtionoopperan uusi musiikillinen johtaja Philippe Jordan on jo Pariisin oopperassa todistanut olevansa suuri wagneriaani, ja hän johdatti nyt loistavat wieniläismuusikot sisäisellä hehkullaan juovuttavaan soittoon. Häntä syytetään taloudellisista väärinkäytöksistä, mutta syitä epäillään poliittisiksi. Ritari Gurnemanz on kertomusta koossa pitävä porukan johtaja ja oopperan naispääosa Kundry Schloss-lehden toimittaja, joka kuvaa vankilan oloja. Syyllisyyden taakka – tai latentti homouden pelko – ajaa häntä etsimään itseään. Ohjaaja piilottaa Graal-myytin aineksia: symbolit kuten risti, keihäs, malja ja joutsenen siivet ovat läsnä karskien äijien tatuoinneissa, ja odotusten vastaisesti itse valoa hehkuva maljakin löytyy vangeille tuodun postilähetyksen seasta. Myös Parsifalin suhde lapsena menettämäänsä äitiin saa uusia ulottuvuuksia, kun äitejä tulee lavalle kolmin kappalein. Ludovic Tezierin Amfortas kärsi pikemmin inhimillisesti kuin pateettisessa synnintunnossa, ja Wolfgang Kochin Klingsor oli pahis vailla muita värejä. Videoiden informaation hahmottamiseen ei yksi striimikatselu riitä – esitys pitäisi nähdä luonnossa. Se antaa tilaisuuden tehdä hahmosta libreton mukainen ”puhdas hullu”, raisu ja hukassa oleva nuorukainen, jollaista juuri kukaan oopperatenori ei uskottavasti osaa näytellä. Mielenkiintoisin ratkaisu on silti itse Parsifalin jakaantuminen kahdeksi hahmoksi. Vanha Parsifal, jota esittää tähtitenori Jonas Kaufmann, tulee vankilaan muistelemaan menneisyyttään ja laulaa osaksi sivusta tarkkaillen. Ja sitten se Kundryn viettely: sitä harvoin näkee näin hyvin näyteltynä. Laulussa on sävyjä ja hehkua kyllikseen. Tämä käänne on kaikkea muuta kuin looginen, ja muitakin aukkoja Serebrennikovin kerrontaan on jäänyt. Ollaan Schloss-lehden toimituksessa, ja Klingsorin kukkaistytöt ovat stylistejä, kuvaajia ja toimittajia. . Silti pidän hänen maagisesta realismistaan, jossa arkisista yksityiskohdista syntyy irrationaalista logiikkaa: kaikki tuntuu olevan Parsifalin unta. Vartijat ovat lahjottavissa, ja väkivallan ja frustraation aallot käyvät paitsi lavalla niin myös runsaassa videomateriaalissa. Myös Jonas Kaufmann saa tässä näytöksessä lauluunsa tummaa kiihkoa, kun se alkupuolella on reflektiivisempää. Ei ole yllätys, että Parsifalin tyyli on elokuvallinen, ja tapahtumapaikkana on Montsalvatin vankila. Lopulta hän saa herätettyä nuoren minänsä naisellisesta petoksesta, ja Kundry lopettaa eroottisen trillerin ampumalla Klingsorin. Tapahtumissa temmeltää nuori Parsifal, mykkäroolissa oleva komearaaminen näyttelijä Nikolai Sidorenko. He viettelevät nuorta Parsifalia ja pukevat hänestä seksipommin, joka poseeraa veri suussa ristin äärellä kuin David Bowie ikään. Serebrennikov on ollut Venäjällä vangittuna vuodesta 2017. Roolissa debytoinut El?na Garança on läsnä sensuaalista piinatuksi muuttuvan hahmonsa eleissä filmitähden tarkkuudella. Laulajista Garançan ja Kaufmannin ohella vaikutti eniten Georg Zeppenfeldin Gurnemanz, joka on mestarillinen työ kultivoitunutta tekstin käsittelyä ja suurta laululinjaa myöten. Viimeinen näytös sujuu edellisiä yllätyksettömämmin, ja lopussa koittaa happy end, kun Parsifal aukaisee vankilan ovet, kaikki ryntäävät vapauteen, ja kuollut joutsenpoikakin näyttää kokevan ylösnousemuksen. Asetelma luo paljon psykologisesti kiinnostavia jännitteitä. HARRI KUUSISAARI
Ei siis ihme, että se on vallannut luontevasti myös suoratoiston markkinat monella eri alustalla. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa tehtyjen levytysten ehdottomiin huippuihin kuuluvat Sir John Eliot Gardinerin johtamat Mendelssohnin ja Schumannin sinfonioiden kokonaislevytykset, joilla LSO:n täyteläinen sointi jalostuu mitä oivallisimmaksi periodimusisoinniksi. Lukes -harjoitussalissa tehdyt tallenteet muodostavat melko lailla kattavan kuvan orkesterista. Kotisalin arkinen akustiikka on LSO:lle ongelma, johon ei ole ratkaisua näköpiirissä. Näillä tallenteilla orkesteria johtavat enimmäkseen sen ylikapellimestarit ja päävierailijat. Uuden vuosituhannen alussa orkesteri perusti ensimmäisten joukossa oman levy-yhtiönsä, LSO Liven, jonka nimissä julkaisuja on kertynyt jo yli sata. Vaikka Valeri Gergijevin kausi taasen oli epätasaisempi, tallenteilta löytyy kuitenkin mieleenpainuvia esimerkkejä huippuhetkistä erityisesti venäläisen ohjelmiston parissa, jos kohta monia melko keskinkertaisia sekä muutamia koko lailla omituisiakin tulkintoja. Monesti sama videomateriaali kiertää maksukanavien kautta pienellä viiveellä Youtubeen, jossa konserttistriimit ovat tavallisesti saatavilla kolmen kuukauden ajan. Arthur Nikischin johdolla vuonna 1913 taltioitujen ensimmäisten levytysten jälkeen LSO on soittanut jokseenkin kaikilla isommilla (ja monilla pienemmilläkin) levymerkeillä kapellimestareinaan monia Sir-kunnianimellä aateloituja huippuja John Barbirollista André Previniin, Colin Davisiin ja Simon Rattleen. Orkesterin periodihenkistymisen tähänastisena huipentumana voitaneen pitää kuitenkin joulun alla striimattua Beethovenin pianokonserttojen sarjaa. Niinpä uusien julkaisujen hintataso on pidetty keskikastissa. Pandemian keskellä toteutettu Krystian Zimermanin, Rattlen ja LSO:n kolmen konsertin sarja on saatu katsottavaksi niin maksukanaville kuin Youtubeenkin. Lopullisen kotinsa se löytää kuiFrançois-Xavier Roth ja LSO Barbicanissa. 64 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 sibeliuksesta tähtien sotaan t © MARK ALLAN / BBC allennetun musiikin historiassa Lontoon sinfoniaorkesteri muodostaa kokonaan oman lukunsa. Painoarvoltaan merkittävimpiä näistä tallenteista lienevät orkesterin Berliozja Sibelius-syklit, joissa arvovaltaisen maestron pitkä kokemus ja orkesterin rikas sointi yhdistyvät hienoksi taiteelliseksi testamentiksi. Usein materiaali päätyy lopulta albumien muodossa niin kauppojen hyllylle kuin Spotifyn ja Apple Musicin kaltaisiin palveluihin. Striimatut konserttisisällöt taasen ovat miellyttävän suoraviivaisia toteutuksessaan, joka luottaa musiikin voimaan, kiitos vähäeleisten videointien asiallisen kuvakerronnan. Äänitteiltä voi kuulla maailman levytetyintä orkesteria juhlistamassa Abbey Roadin studioiden avajaisia Sir Edward Elgarin johdolla tai tallentamassa Sibeliuksen sinfonioita ensimmäistä kertaa Robert Kajanuksen seistessä podiumilla. Kilpailua itsensä kanssa Pääosin Barbicanin pääsalissa ja muutaman korttelin päässä LSO St. Tavanomaisiin muovikuoriin pakattujen albumien mukana tulevat kuitenkin huolellisesti toimitetut teosesittelyt ja libretot käännöksineen. Suoratoistopalveluiden maailmassa orkesteri on hyödyntänyt niin omaa Youtube-kanavaansa kuin monia maksullisia alustojakin, kuten Medicia, Marquee TV:tä ja DG Stagea. Niin ikään orkesterin sointi on iskostunut elokuvayleisöjen tietoisuuteen Hitchcock-trillereistä Tähtien sotaan. Omalla levymerkillään se kiteyttää klassista ydintehtäväänsä.. Samaa henkeä on aistittavissa Rattlen johtamilla Schumannin Paratiisi ja Peri (1850) sekä Beethovenin Kristus Öljymäellä (1803/1804/1811) -oratorioiden vaikuttavilla tallenteilla, joilla myös Simon Halseyn huippukuntoon valmentama Lontoon sinfoniakuoro pääsee oikeuksiinsa. Sir Colin Davisin ylikapellimestarikaudella käynnistetty LSO:n oma levytystuotanto keskittyi aluksi melko perinteiseen ohjelmistoon. CD-levyjen ohella korkeampaan äänenlaatuun on panostettu SACDja Blu-ray audio -formaateilla. JARI KALLIO STRIIMI + CD Moni-ilmeinen Lontoon sinfoniaorkesteri on kotonaan niin sinfonioissa kuin elokuvissakin. Kantaohjelmiston suhteen LSO Liven levytykset joutuvat monesti kilpailemaan markkinoilla orkesterin omien aiempien levytysten kanssa. Videotallenteitakin on julkaistu viime vuosina noin kymmenkunta
Parhaillaan orkesteri levyttää myös varsin kiinnostavaa Shostakovitshin sinfonioiden sykliä yhdessä toisen päävierailijansa Gianandrea Nosedan kanssa. Aika näyttää, mihin suuntaan Royal Opera Housesta LSO:n puikkoihin siirtyvä Sir Antonio Pappano orkesteria vie vuonna 2023 alkavalla ylikapellimestarikaudellaan. Niin ikään orkesteri soittaa kotisalissaan Joel Järventaustan uuden orkesteriteoksen Sunfall (2020) ensiesityksen, kunhan koronatilanne sen sallii. Vaikka Lontoon uuden konserttitalon suunnitelmat on kuopattu eikä Brexitin ja koronan jälkeisen kiertue-elämän toimivuudesta ole vielä varmuutta, ovat striimauspalvelut tulleet jäädäkseen vahvistamaan osakeyhtiöpohjaisen LSO:n potentiaalia saavuttaa kansainvälistä yleisöä taloudellisesti mielekkäällä tavalla perinteisten levytysten ohessa. Uuden musiikin puolesta Täydellisimmässä mitassaan LSO:n osaaminen on kuitenkin edelleen 1900-luvun teosten ja nykymusiikin parissa. Susanna Mälkin johdolla orkesteri on laajentanut ohjelmistoaan myös Kaija Saariahon musiikkiin, jota kuullaan LSO:n soittamana seuraavaksi heinäkuussa Aix-en-Provencessa, Innocence-oopperan (2016–18) kantaesityksessä. Oopperoiden konserttiesitykset ovat niin ikään vakiintuneet osaksi LSO:n ohjelmistoa niin levyillä kuin striimeilläkin. klo 18.00 Vaasan kaupungintalo korsholmmusicfestival.fi Maria Ylipää , laulu Niko Kumpuvaara , harmonikka Jaakko Kuusisto , viulu Marzi Nyman , kitara Ville Herrala , kontrabasso @Ritz, Vaasa 3.8. Näistä vuonna 2016 levytetty Debussyn Pelléas ja Mélisande (1893–1902) ja viime syksynä striimattu Bartókin Siniparran linna (1911/1912– 21) esittelevät LSO:n oivallisena oopperaorkesterina, joka elää ja hengittää laulajien mukana vahvasti mutta läpikuultavasti. LSO ja Sir Simon Rattle ensimmäisissä lockdownin jälkeisissä harjoituksissa LSO St Lukessa elokuussa 2020. Periodisoiton ja sinfonisen soinnin välimaastoon oivallisesti sijoittuva Beethoven-soitto on Rattlen vuonna 2023 päättyvän kauden hienoimpia taiteellisia saavutuksia. Sen ahkeraan studiotyöskentelyyn ja tiukkaan harjoitusaikatauluun tottuneen huippusoittajiston ilmaisuasteikko on laajentunut entisestään Rattlen kaudella. Uuden musiikin rintamalla orkesteri on omistautunut erityisesti brittisäveltäjien esitaistelijaksi Sir Harrison Birtwistlen, Oliver Knussenin, Mark-Anthony Turnagen, Thomas Adèsin ja Helen Grimen sekä monien muiden teosten kantaesittäjänä. . Erityisesti ranskalainen ohjelmisto on orkesterin spesialiteetti, kuten voi kuulla Rattlen ja päävierailija François-Xavier Rothin johdolla taltioiduista Debussyn, Ravelin, Bartókin, Stravinskyn ja Dutilleux’n teoksista. Debussyn satavuotisjuhlien yhteydessä videolle taltioitu Rothin johtama säveltäjän varhaisteos Première suite d’orchestre (1883) on todellinen helmi. Lontoon viiden ammattilaissinfoniaorkesterin joukossa LSO on ehdottomasti moni-ilmeisin. © M AR K AL LA N / D G 28.74.8 2021 Songs of the Earth Mats Larsson Gothe: Kamariooppera Ringen (Sormus) Baritoni: Gabriel Suovanen 4.8. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 65 © MATT ALEXANDER /PA WIRE STRIIMI + CD tenkin kesällä DG:n albumijulkaisun muodossa. klo 19.00 PIAZZOLLA 100 vuotta! Taiturimaisia, intohimoisia ja sielukkaita tulkintoja Piazzollan rakastetuimmista sävellyksistä.
Hitaasta pohjavireestään huolimatta nämä horisontit eivät olleet niinkään auvoisaa silmien lepuuttamista, vaan pikemmin kuin katselisi Stanis?aw Lemin Solariksen valtamerta: jotain outoa ja vaikeasti määriteltävää, joka pitää varuillaan. Oman lisänsä toivat orkesterimuusikoiden soittamat puolisatunnaiset pikku syntetisaattorit. Jälkipuolisko Targets yllätti jo alullaan, sillä Saariahon musiikissa harvoin kuulee yhtä aggressiivisia sävyjä, hätää ja brutaaliutta, joiden alta vain toisinaan paljastuu hiljaisempia kenttiä. Helsingin kaupunginorkesterin sekä Oslon, Berliinin ja Los Angelesin filharmonikkojen yhteistilaus joutui lykkäämään kantaesitystään vuodella, mutta odottaapa myös Innocence yhtä lailla ensi-iltaansa. Usein nykymusiikissa kapellimestarin tärkein rooli on pitää pakka kasassa, ja sen homman Dalia Stasevska hoiti asiaankuuluvasti: RSO osoitti jälleen olevansa yksi maailman parhaista nykymusiikkiorkestereista. Vai itse luonto maisemineen turismin ja ihmisen tuhon kohteena. 66 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © M AA R IT K YT O H AR JU Auvisen kitarakonsertto oli riuskan virikkeinen. Orkestraatiossa ei kuultu Saariaholle tyypillisiä harppua, pianoa tai celestaa, mutta samankaltaista kimalletta löytyi lyömäsoitinten puolelta kellopelistä, symbaaleista ja lukuisista pienemmistä kilistimistä. auvinen ja saariaho eivät päästä rentoutumaan SANTERI KAIPIAINEN STRIIMI © EI JA TE R VO Kreeta-Julia Heikkilä, viulu Rodrigo Puskás, viulu Abel Puustinen, viulu Hajnalka Standi-Pulakka, alttoviulu Ida Bryhn, alttoviulu Jaani Helander, sello Anna Westerlund, sello Johannes Elfving, sello Piotr Zimnik, kontrabasso Jaan Ots, piano Mariko Furukawa, piano Hanna-Mari Zinovjev, piano Vilma Tihilä, tanssi Lipunmyynti ennakkoon: www.tiketti.fi Järjestäjä: Helsinki Chamber ry info@helsinkichamber.com Yhteistyössä: Musiikin edistämissäätiö Jane ja Aatos Erkon säätiö Helsingin kaupunki Eesti instituut Balassi-instituutti Toonika-jousisoitinliike Viron suurlähetystö Hanaholmen Café Engel Kamarimusiikkikonsertteja Helsingin sydämessä www.helsinkichamber.com Susanna Mälkki johti Kaija Saariahon Vistan toukokuussa myös Berliinin filharmonikkojen kanssa.. Vastauksia ei suoraan annettu ympyrän sulkeutuessa jälleen oboemotiiviin. Orkesteriosuudessa vallitsi Auviselle tyypillinen yhdistelmä, jossa häly ja arkaainen päälle/ pois -iskuvoima olivat rinnakkain kuin laudanjäljet betonibrutalismissa. Nykymusiikin päivystävän kitaristin Petri Kumelan solistiosuus oli vain harvoin perinteisen melodinen: se alkoi pikemminkin teknisen metallimusiikin riffien kaltaisella ja myöhemmin jopa funk-lätkytystä muistuttavalla rytmisellä runkotyöllä, josta yhdistynee henkinen säie flamencoon ja nimen Andalusiaan. Kaukaisin lakipiste kitarakonserttoperinteestä saavutettiin kolmannessa osassa, jossa kielten raapina toi mieleen raakunnan, sirityksen tai menneiden vuosikymmenten tulostimen tai diskettiaseman. Tarkkuutta vaativa teos ei päästänyt soittajia helpolla. Niistä ensimmäinen, Horizons, alkoi oboeduolla, josta muiden puhaltimien soinnit lähtivät vaivihkaa erkanemaan kuin rispaantuvasta narusta. Vauhdikas brutalismi raukeaa Radion sinfoniaorkesterin äänittämän Antti Auvisen profiililevyn teosten Junker Twist, Himmel Punk ja Turbo Aria tavoin myös hänen kitarakonserttonsa Andalusian Panzerwagen Jazz, joka sai kantaesityksensä niin ikään RSO:n käsissä 28.4., on moneen suuntaan poukkoilevaa kinesteettistä energiaa pullollaan. Susanna Mälkin ansiokkaasti johtama HKO oli joutunut uhraamaan jousistoaan rajoitusten vuoksi, sillä puhaltimia Vista vaati täysimittaisen sinfoniaorkesterin tavoin. Kunnioitusta herättävän jylhä, mutta arvaamaton. Auvisen kyky sovittaa lähes teollisia äänimaisemia orkesterille on häkellyttävä. Toinen osa alkoi yllättävän selkeällä kaksijakoisella kahdeksasosagroovella, joka tosin pian fragmentoitui Kumelan käydessä jumittamaan aihioiden kanssa kuin sämpleriä soittaen. Yllättävä tonaalinen viitekehys oli kuin pilvimuurista välähtävä valo, joka toi mukanaan herkistymisen. Uhan ja voiman tuntu saa miettimään, millainen tunne tai mielikuva musiikkiin on kytkeytynyt: ovatko nämä ”kohteet” kiväärin, ohjuksen tai lennokki-iskun tähtäimessä. Säveltäjän sanoin ”lohduttava ja tulevaisuuteen uskova” finaaliosa kääntyikin mietiskelevään maalailuun, hieman tiettyjä aasialaisia kielisoitinperinteitä muistuttaen. Saariahon orkestraatio oli silkkaa taianomaista korvakarkkia hiottuine yksityiskohtaisine efekteineen ja taustan tapahtumineen – tosin jotkin lyömäsoitinratkaisut, kuten virvelin ja tuulikellon käyttö, tuntuivat poikkeavan liikaa yleisestä soinnista. Etelä-Kalifornian tienvarren näköalapaikkojen kylteistä nimensä napannut Vista jakautui kahteen osaan. Hurjistunutta Saariahoa Vista oli ensimmäinen teos, johon Kaija Saariaho tarttui Innocence-oopperansa valmistumisen jälkeen.
Polska Pandolfi ei ole pelkkä konseptikopio Kreeta-Maria Kentalan edellisestä levystä, joka yhdisteli J. Esimerkiksi kastraattilaulaja Clemente Antonille omistettu viides sonaatti tuntuu luovan näkökulmia sekä oikuttelevasta diivasta että jumalaisesta äänestä, ja Isä Benedetto Stellan tieteelliset saavutukset assosioituvat ekspansiivisiin kuvioihin (sonaatti op. Sitäkin ihmeellisempiä ovat Leonoran Pace pace -aarian taivaallisesti helisevät ylä-äänet Verdin Kohtalon voimasta, ja Desdemonan Ave Maria Otellosta löytää nöyryytensä intiimiydellä, joka ei ole Wagner-sopaanolla mikään oletusarvo. Santuzzan aariassa Mascagnin Cavalleria rusticanasta Davidsen esittelee muhkeaa mezzorekisteriään, jossa rintaäänten maakosketus tuo draamaan mullan makua silti aina sointikontrollin säilyttäen. . ”Fantastisessa” tyylissä improvisatoriset spurtit vuorottelevat vaKreeta-Maria Kentala ja Tea Polso löytävät yhteydet Italian hoveista Etelä-Pohjanmaan tupiin. 3 ja 4 ovat hänen italialaisten muusikkokollegoidensa muotokuvia, joiden luonne vaihtelee empaattisesta ilkikuriseen. Kohtaloin voima, Desdemonan Ave Maria oopp. Oleellinen ero on myös cembalisti Tea Polson mukanaolo. Kokonaisuus rakentuu uudella levyllä edellistä levyä enemmän karaktäärien ja tunteiden vastakohtaisuudelle: hypätään hetkessä hurjasta lempeään. Wagnerin Wesendonck-laulujen kaampien, usein tanssipohjaisten jaksojen välillä. Lise Davidsen, sopraano, Lontoon filharmonikot, joht. Kentala ja Polso antavat palaa ja ottavat kaiken irti Pandolfin affektimaalailusta ja ylettömästä kuviotulituksesta mutta herkuttelevat myös lyyrisempien jaksojen alati muuttuvilla koristeilla. Italialaisen varhaisbarokin vapaa virtuoosisuus on tietenkin aivan muuta kuin Bach, ja eteläpohjalaisten polskien kirpeä, juureva ja paikoin ronskikin maailma on yllättävän kaukana Kaustiselta – heimotemperamentin mukaisesti. Eikä kyse ole pelkästä tämmäämisestä, sillä Polso pistelee sekaan taitavasti omia näkökulmiaan ja jää välitiloissa yksin reflektoimaan sitä, mitä tuli yhdessä tehtyä. Tämä tuo oman tasonsa maailmojen kohtaamiseen. Kokoelman myötä säveltäjää alettiin pitää itävaltalais-saksalaisen viulukoulun isänä, vaikka hän olikin italialainen. Joskus paussit polskien ja sonaattien välillä on jätetty tarkoituksellisen lyhyiksi niin, että ne tuntuvat jatkuvan kuin samana kappaleena, uusin näkökulmin. Decca. Fidelio, konserttiaaria Ah perfido, Luigi Cherubini: Medean aaria oopp. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 67 | CD sukulaissielut kohtaavat KUUKAUDEN DVD Polska Pandolfi. Pandolfin viulusonaatit ilmestyivät vuonna 1660 Innsbruckissa, jossa hän toimi arkkiherttua Ferdinand Karlin hovissa. Häntä tarvittiin Giovanni Antonio Pandolfi Meallin sonaatteihin, mutta hän on sovittanut cembalo-osuudet myös polskiin. Beethovenin Fidelion aaria (Abscheulicher!) ei ole pelkkää herooista taistelutahtoa, vaan osansa saavat myös pelko ja naisellinen herkkyys. S. Kiihtyvät tanssit ovat pääosassa, mutta juro tuumailukin saa osansa. Kontrastit ovat suuria. . Medea, Pietro Mascagni: Santuzzan ja Lucian kohtaus oopp. Sir Mark Elder. Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, ja Tea Polso, cembalo. . Fraseerauksen klassinen uljaus iskee myös Beethovenin Ah perfido -konserttiaarian ytimeen, ja siitä onkin vain askel Cherubinin Medeaan. Cavalleria rusticana (Lucia: Rosalind Plowright), Giuseppe Verdi: Leonoran aaria oopp. Nousuissa äänen laajenemisvoima antaa varmuuden tunnetta ilman hysterian pelkoa – kuulijan tekee mieli heittäytyä tällaisen pelastajan syliin. Alba 501. Heikki Laitinen vinkkaa levykansijutussa, että ovatkohan myös polskat pelimannien lähipiirin muotokuvia. 3 nro 3). Joskus Pandolfin sonaatit loppuvat ikään kuin kesken, hitaaseen osaan, ja samoin polskat päättyvät joskus kuin seinään. Otello, Richard Wagner: Wesendonck-laulut. Niissä on tähän kyllä aineksia. OOPPERA Davidsen Ludwig van Beethoven: Leonoren aaria oopp. Giovanni Antonio Pandolfi Meallin sonaatteja ja eteläpohjalaisia polskia. Cembalo soittimena vie mielikuvat barokkiin, mutta samalla se ottaa uskottavasti polskien tämmääjän roolin bassolta ja harmonilta. Pandolfin sonaatit op. Polskat on sommiteltu nopeasti vaihtuvaksi ketjuksi. Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaisia pelimannisävelmiä. Suorasukaisuus ja erilaisten näkökulmien hakeminen yhdistävät maailmoja, ja kuulijan mielessä kaikki sulautuu kokonaisuudeksi, joka on enemmän kuin osiensa summa. HARRI KUUSISAARI © K R IS TA JÄ R VE LÄ. Musiikista välittyy kulmikas temperamentti – Pandolfi sai julkisuutta tappamalla kastraattilaulaja Giovanni Marquettin tämän omalla miekalla 21.12.1675 poliittisen väittelyn päätteeksi. Lise Davidsenin toinen Decca-cd esittelee hänet paitsi vavahduttavana ääni-ilmiönä niin myös monipuolisena muusikkona, jolta onnistuvat yhtä lailla saksalainen kuin italialainen ohjelmisto, intiimit tunteet ja suuri hehku
HARRI KUUSISAARI Hahn Reynaldo Hahn: O mon bel inconnu. . Ammattitaitoisesti he laulajaa silti kannattelevat. Stéphane Fugetin liidaama Kuninkaallisen oopperan orkesteri koostuu tässä kahdesta gambasta, teorbista ja uruista tai cembalosta.. Biberin Requiemista löytyy sulokkaampiakin tulkintoja ( McCreesh, Savall), mutta Vox Luminisin ehdottomuus ja puhtaus löytävät musiikin karun totuuden. Alpha 665. runollisen romantiikan Davidsen löytää ilman että tulee kertaakaan mielen sellainen todistelu, että kyllä minä sen Isolden kohta teen. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Biber ym. Christoph Bernhard (1628– 1693) työskenteli Dresdenissä, ja hänen hautajaismotettinsa Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä (Nunc dimittis) uppoaa tuttuun tekstiin protestanttisella hartaudella. . Heinrich Biber: Requiem. Lionel Meunier on ympäröinyt Requiemin teoksilla, jotka vahvistavat sen synkkää viestiä, mutta kuljettavat kuulijaa kohti ymmärrystä ja huojennusta. Iris Oja heittäytyy upean moniulotteisesti ekonomien ja sosiologien törmäyskurssille jousiorkesterin taitavalla säestyksellä Nostra Culpassa. Fuxin Omnis terra adoret (Ps. Iris Oja, laulu, ContempoArtEnsemble, Helsingin kamarikuoro, joht. Sophie Junker ja Florie Valiquette, sopraano, Orchestre de l’Opéra Royal, johtajana Stéphane Fuget. Noin puolituntinen sielunmessu kasvaa hyvin erilaisesta tunnemaisemasta kuin Mozartin musiikki, taustanaan sotien, tautien ja nälän kurittama Keski-Eurooppa. O mon bel inconnuta hallitsee sama keveys, pastellivärit ja eleganssi, jonka vaarana väijyy tietty laimeus. State of the Unionissa kuoro esittää niin luontoa, superrikkaita, muka-vaikuttavaa keskiluokkaa kuin poljettuja köyhiä, suoltaen sukupuuttoon kuolleita eläimiä, vaurauden symboleita, öljy-yhtiöiden sloganeita ja niin edelleen. Veronique Gens tekee perheenäidistä herkullisen, diivamaisissa piirteissään ironisen muotokuvan, ja Thomas Dolié on kaaokseen suistuvana aviomie68 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 CD henä kerrassaan mainio. Vanhan testamentin Jeremiaan valituksiin perustuvat ”hämärän palvelukset”, Ranskassa Leçons de Ténèbres, kuuluvat katolisen pääsiäisen tärkeimpiin sävellyksiin. Lamentations sen sijaan lainaa sanoituksensa Vanhan testamentin valitusvirsistä: sen jännittyneessä staattisuudessa hiipivät ja purkautuvat vihellykset, sihinät, hönkäykset ja jopa apinamaiset mylvähdykset, jotka tuovat musiikkiin rituaalisen aspektin ja sanattoman teatterin. Kelmeä sävelmaailma saa uuden, uhriutuvan tason, kun David Hackston lausuu kuningas Manassen rukousta oikeutuksen ja vainoharhan hurmoksella. Harmittomuudestaan huolimatta teoksen ihmiskuvauksessa on ajankohtaista särmää, ja Palazzetto Bru Zanen tuotanto on viimeistä piirtoa myöten ylellinen. Talouspuheen energiassa ei ole optimismia, vaan se liukenee pettymyksen jättömaahan. Sen laajin osa, Dies irae (”Vihan pävä”), riepottelee ihmisparan sielua tiuhaan vaihtuvissa kohtauksissa. . Vox Luminis, Freiburger Barockconsort, johtajana Lionel Meunier. Kriittisyyden ja pessimismin rajalla tasapainottelevan kuoro-oopperan lopuksi luonto hyvästelee itsensä tuhoavan ihmisen. Etenkin italialaisissa numeroissa on jähmeyttä. Johann Michael Nicolai: Sonata á 6. . Reynaldo Hahnin (1874– 1947) ”Oi kaunis tuntemattomani” (O mon bel inconnu, 1933) on tinderajalle sopiva musiikkikomedia, jossa perheenisä laittaa sanomalehteen treffi-ilmoituksen, johon vastaavat hänen vaimonsa, tyttärensä ja palvelijattarensa. Alba ABCD500 . Couperin sävelsi kolme ”lektiota” pääsiäisviikon keskiviikolle, kiirastorstaille ja pitkäperjantaille, mutta ainoastaan kolme keskiviikolle valmistunutta Leçon de Ténèbreä on säilynyt. Muutkin laulajat ovat kiinteä-äänisiä ja nasevia sanankäyttäjiä, ja oikeastaan sitä pahoittelee, että Guitryn puhutut vuorosanat on jätetty levyttämättä. Nils Schweckendiek. Toimittaja-runoilija Scott Dielin sanoittamat State of the Union ja Nostra Culpa suuntaavat valon niihin modernin yhteiskunnan vinoumiin, joista pyrimme katsomaan poispäin, ja taidokas HKK on tätä varten mitä kirkkain lamppu. Palazzetto Bru Zane. . Christoph Bernhard: Herr, nun lassest du deinen Diener, Tribularer si nescirem. Johann Joseph Fux: Sonata à 4, Omnis terra adoret. 66) päättää levyn kohottavaan kiitokseen ja ylistykseen. Avignon-Provencen orkesteri soittaa Samuel Jeanin johdolla nautittavasti. Ne ovat ranskalaisbarokin kauneimpia näytteitä, yhtä aikaa koruttoman kauniita ja hienostuneesti viimeisteltyjä teoksia. Ehkä korona-ajan etäisyyksiä vaativa äänityssessio jätti yhteistyöhön Mark Elderin johtamien Lontoon filharmonikkojen kanssa jäljen. . Johann Michael Nicolain (1629– 1685) ja Johann Joseph Fuxin soitinteoksia hallitsevat Freiburgin barokkiconsortin leikkaavat saundit. Veronique Gens (Antoinette), Olivia Doray (Marie-Anne), Éléonore Pancrazi (Félicie), Thomas Dolié (Prosper), Yoann Dubruque (Claude), Orchestre National Avignon-Provence, johtajana Samuel Jean. SANTERI KAIPIAINEN Couperin ym. Kaksi ensimmäistä on sopraanosoololle, ja yleensä ne esittää kaksi eri sopraanoa, kuten tässä Sophie Junker ja Florie Valiquette, jotka kolmannessa lektiossa yhdistävät voimansa. Helsingin kamarikuoron viime vuosien äänitysten julkaisu jatkuu nuoren säveltäjän Eugene Birmanin profiililevyllä. François Couperin: Leçons de Ténèbres, Victoria Christo Resurgenti, Michel-Richard de Lalande: Sur le Bonheur des Justes. Chateau de Versailles Spectacles CVS034. . Biberin katolinen Requiem sai ensiesityksensä samassa Salzburgin katedraalissa, jossa Mozart myöhemmin esiintyi kirkkosäveltäjänä. Ankaran polyfonian ja koruttomien soolojen yhdistelmä antaa teokselle protestanttisen askeettisen yleisilmeen, mutta samalla musiikista huokuu täysbarokin kekseliäisyys. Enempää ei juonesta tarvitse paljastaa, kun libretosta vastaa ranskalaisen bulevardikomedian mestari Sacha Guitry. Yhteistä Biberin kanssa on lauluja soitinäänien konsertoiva risteily. ANTTI HÄYRYNEN Birman Eugene Birman: Lamentations, Nostra Culpa, State of the Union. Pienemmän Tribularer-motettinsa Bernhard sävelsi luterilaisten yhä käyttämään latinankieliseen tekstiin. Hahn muistetaan lähinnä lauluistaan ja vuonna 1923 valmistuneesta operetistaan Ciboulette
Colin Currie, lyömäsoittimet, Juanjo Mena ja John Storgårds, kapellimestarit, BBC Philharmonic. Henrik Vagn Christensen). Sidorova soittaa harmonikalla myös bandoneonille sävelletyn Aconcagua-konserton (1979). Rough Music (1982–83) edustaa tätä riemastuttavaa ja röyhkeää pastissikollaasia. Myös kamariyhtyeen rehevä sointi muistuttaa, ettei ranskalaisbarokki ole silkkaa sipsuttelua, vaan käytössä on koko ilmaisuasteikko. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERIMUSIIKKI Chausson, Rautavaara, Prokofjev Ernest Chausson: Poème, Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 1, Einojuhani Rautavaara: Deux Sérénades. FLOW jousitriolle ja nokkahuilulle alkaa kuin Petrillä olisi vää. . OUR Recordings 6.220674 . Deutsche Grammophon 483 9847. . Myös Mikko Franckilla on ollut sormensa pelissä sävellysten toteutumisessa, ja hän takaa Ranskan radiofilharmonian kanssa, että kaikki levyn teokset saavat aistikkaan ja harkiten muotoillun orkesteriasun. Couperinin pääsiäismotetti puolestaan juhlii Kristuksen voittoa kuolemasta. . Nokkahuiluvirtuoosi Michala Petrin ja fäärisäveltäjä Sunleif Rasmussenin yhteistyö on poikinut aimo liudan teoksia, jotka yksissä kansissa ovat melko kirjava mutta kiintoisa kokoelma. Astor Piazzollan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, ja odotettavissa on levytysten kymi. Sama koskee jossain määrin Prokofjevin ensimmäisen viulukonserton ääriosien melodiikkaa. ANTTI HÄYRYNEN Gruber HK Gruber: Lyömäsoitinkonsertot. Yhtymäkohdat Sibeliuksen serenadeihin eivät ehkä ole sattumaa, sillä Rautavaara viihtyi hyvin hänen vilvoittavassa varjossaan. Hilary Hahn, viulu, Orchestre Philharmonique de Radio France, johtajana Mikko Franck. Hahnilla ei ole Serenadeissa suuria näytön paikkoja, ja niiden elegiseksi kumppaniksi on levyn alkuun valittu Chaussonin Poème. Vuonna 1923 valmistunut teos kuuluu Prokofjevin modernistiseen kauteen, ja Hahn tuo avantgardistisen herätteen pelottomasti esiin kähisevässä Scherzossa. Se on omistettu edesmenneelle, Gruberille läheiselle musiikkitoimittaja David Drew’lle, ja käynnistyy vaillinaisella Kurt Weill -sitaatilla, kuin etsien läpi koko yksiosaisen konserton ratkaisua parsia se kasaan, välillä mietiskellen ja loppua kohti yhä hätäisemmin, mutta turhaan. Brodsky Poem, Johann Sebastian Bach: Adagio BWV 974. . . Marimban, vibrafonin ja rumpusetin jälkeen tunnelma rauhoittuu toisen ja kolmannen osan taitteeseen, mutta pian silmää iskien harppaa jälleen wienervalssien ja sirkusurkujen hengästyttävään maailmaan. Alpha 664. Toisen hovisäveltäjän, Michel-Richard de Lalanden, neljäs ’cantique’ julistaa oikeamielisten onnea ja tuomareiden kovaa kohtaloa. Myös muissa Piazzolla-numeroissa Sidorova yltää vaihtuvine kumppaneineen tangomaiseen vuorovaikutukseen. Kyyneleistä sentimentaalisuutta ei Hahnin tulkinnasta löydy, ja pyrkimys koruttomaan suorapuheisuuteen korostaa enemmän teoksen draamaa kuin riipivää runollisuutta. Postuumisti ja Kalevi Ahon täydentämänä kantaesitetyt serenadit soivat nyt kuin postikortteina tuonpuoleisesta, vienoina kannustuksina rakkauteen ja elämään. Livetaltiointi takaa esitykseen innostavan energialatauksen. Michala Petri, nokkahuilu, Esbjerg Ensemble, Tanskan kansallinen vokaaliyhtye (joht. Stephen Layton), Lapin kamariorkesteri (joht. Ensilevytyksestä on kyse Einojuhani Rautavaaran kahdessa serenadissa, Pour mon amour ja Pour la vie (”Rakkaudelleni” ja ”Elämälle”), jotka on sävelletty Hahnille. On ilo kuulla näissä teoksissa Junkerin ja Valiquetten kaltaisia verevä-äänisiä ja vibratoa pelkäämättömiä sopraanoja barokkimusiikissa usein kuultujen viivasuorien piipittäjien sijaan. Versailles’n kuninkaallisessa kappelissa äänitettyjä teoksia täydentää kaksi pääsisäissunnuntaille tarkoitettua teosta. Itävaltalainen kauhukakara Heinz Karl (HK) Gruber tunnetaan menneiden ja nykyisten ”vakavien” ja ”viihteellisten” tyylien anarkistisena sekoittelijana, jonka musiikissa on kuultavissa niin elokuvakliseitä, wienervalsseja, avantgardea kuin kabareeta. Sidorovalle omistetuista kappaleista Sergeiden Voitenko ja Ahunov slaavilainen kaiho löytää yhteiset parametrit argentiinalaisen alakulon kanssa. Säestyksen ja tyylien vaihtelut on rakennettu ovelasti äkkiväärän solistin taustalle. ANTTI HÄYRYNEN Rasmussen Sunleif Rasmussen: FLOW, I, Sorrow and Joy Fantasy, Winter Echoes, Territorial Songs. Argentiinalaissäveltäjän läpimurto taidepiireihin tuli verraten myöhään, mutta sen tapahdutR ONDO C LASSIC 6–7|2021 69 CD tua hänen syntistä maanläheisyyttä ja terävää modernismia yhdistelevät tangonsa ovat juurtuneet taidemuusikkojen ohjelmistoon. Toinen konsertto into the open… (2015) on rajuna kontrastina ensimmäiseen hyvinkin vakava, Bergin, Bartókin ja Stravinskyn suuntiin kumartava. Latvialainen harmonikkataituri Ksenija Sidorova on ensimmäisiä onnittelijoita albumillaan, jossa tuttua ja tuntemattomampaa Piazzollaa yhdistellään nuoremman polven tribuutteihin. Clemens Schuldt), Aalborgin sinfoniaorkesteri (joht. BBC:n tuottamat äänitykset näyttävät intensiivisen ja virtuoottisen Currien parhaassa elementissään. Monumentaalisista piirteistään huolimatta konsertossa on kamarimusiikillinen joukkuepelin henki, jossa Sidorova ja Thomas Hengelbrockin johtama hampurilaisorkesteri tanssivat tiivisti yhteen. Hilary Hahnin levyttämän teosvalikoiman punaisena lankana on Pariisi, jossa kappaleet ovat eri aikoina saaneet ensiesityksensä. Avauksessa ja finaalissakin hänen valppaasti analyyttinen tulkintansa kaivaa esiin uusia puolia musiikista, jossa Franckin johtamalle ranskalaisorkesterille jää herkemmistä äänenpainoista huolehtiminen. SANTERI KAIPIAINEN Piazzolla Astor Piazzolla: ”Agoncagua”-konsertto bandoneonille, Chau Paris, Café 1930, Soledad, Yo soy Maria, Romance del Diablo, Libertango, Pietro Roffi: Nocturne, Sergei Voitenko: Revelation, Franck Angelis: Fantasia Piazzollan teemasta, Sergei Ahunov: Two Keys to one J. Ksenija Sidorova, harmonikka, Goldmund-kvartetti, BBC:n Walesin Kansallisorkesteri, johtajana Clark Rundell, NDR Elbphilharmonie, johtajana Thomas Hengelbrock. . Colin Currie Records CCR0004
Muistelmissa Bellinin Norman sävelmistä hän pääsee sijoittamaan taiturieleet luontevasti musiikillisiin kehyksiinsä. ANTTI HÄYRYNEN www.rondolehti.fi/klasu-pro/ Virittäydy kesään nettiradio Klasu Prota kuunnellen!. . ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Liszt Franz Liszt: Sonaatti h-molli, Kolme Petrarca-sonettia, Berceuse, Réminiscences de Norma, Ave Maria (Schubert). Vastapainoksi tarvittaisiin repäisevää taituruutta nopeisiin osiin, mutta niissä alkavat rivit toisinaan rakoilla, esimerkkinä Espanjalaisen rapsodian Feria. Sergei Tanjejev ja Nikolai Zhiljajev. 70 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 CD rä nuotti edessään: pohjana on Mozartin huilukvartetto, josta lähdetään heti sivuteille. Kolme Petrarca-sonettia ”Vaeltajan päiväkirjan” Italia-osastosta osuvat paremmin maaliinsa ja kuulostavat runollisuudessaan vapautuneilta. Soitinryhmät muodostavat omia territorioitaan mm. ANTTI HÄYRYNEN Stantshinski Aleksei Stantshinski: Sonaatti Es-duuri, Nocturne, Kolme preludia, Viisi preludia, Kolme sanatonta laulua, Masurkka Des-duuri, Masurkka gis-molli, Kyyneliä, Muunnelmia, Kolme luonnosta, Kaksitoista luonnosta. . Trevinon valinta on korostaa musiikin ibeeristä temperamenttia ja aistillisia piirteitä, joita tavoitellaan hitaiden taitteiden tavallista venyttelevämmällä verkkaudella. Kolme sanatonta laulua (1903) istuvat täysin venäläisen romanssin tunnemaisemaan, ja 18-vuotiaana sävelletty tiivis pianosonaatti (1907) ottaa suvereenisti haltuunsa teostyypin. aleatorisilla tempoilla, ja huikean soolo-osuuden taustalla orkesteri liikkuu mystisestä leijunnasta mahtipontisiin vaskipylväisiin ja finaalin juoksuttaviin ryöppyihin. Nuori englantilaispianisti on pokannut useita Gramophone-palkintoja, eikä hänen h-molli-sonaatissaankaan ole suurempaa puutetta kuin tietty ulkokohtaisuus ja malttamattomuus. Isän kuolema 1908 suisti nuoren säveltäjäpianistin mielen raiteiltaan, ja vuonna 1914 hän kuoli 25-vuotiaana hukuttuaan – tai hukuttauduttuaan – jokeen. Myös Benjamin Grosvenorin levytyksessä Mefiston sauvan kopsahdukset ja musiikin matka kohti korkeampaa ymmärrystä tuntuvat välillä viitteellisiltä elementeiltä, jotka mahdollistavat näyttäviä irtiottoja, maagisia seisahduksia ja jyliseviä huipennuksia. . Lisztin sovitus Schubertin Ave Mariasta on suvereeni näyte tämän säveltäjän ja pianistin taidoista saada piano laulamaan. Sellaistakin kytköstä voi kuitenkin aavistella, kun Ondine on valjastanut Robert Trevinon levyttämään Ravelin tunnetuimpia orkesteriteoksia Baskien Kansallisorkesterin kanssa. Baskien Kansallisorkesteri, johtajana Robert Trevino. Hektinen orkesteri lävistää Petrin ”mustarastaan laulun” kuin äkäinen kilpakumppani, putkikellon itsepintaisen sävelen kummitellessa taustalla. Jäljelle jääneistä varhaisimmat kuvastavat lähtökohtia, venäläisen pianomusiikin perinnettä ja siihen kuuluvaa runollista virtuoosisuutta. Ondine ODE 1383-2. Pian alkavat kuulua persoonalliset vedot, vakavuus ja rohkeus, jotka hakevat Skrjabinin ja Rahmaninovin välistä kolmatta tietä. Aleksei Stantshinskin (1888– 1914) lyhyt ja traaginen elämä on herättänyt kiinnostusta hänen musiikkiinsa, jossa kuvastuivat 1900-luvun alun venäläisen ”hopeakauden” modernistiset aavistukset. Äidin baskilais-espanjalainen perintö kuuluu monissa Ravelin sävellyksissä, vaikka säveltäjä ei ollut mikään folkloristiikan tutkija. Stantshinski oli äkkipikainen luonne, joka tuhosi oppitunneillaan monia teoksiaan. . Preludeissa (1907–12) ja Luonnoksissa (1911–1913) voi kuulla ennakoivia kaikuja Prokofjevista, Shostakovitshista ja Stravinskysta. Vaikka teoksen filosofinen viesti jää vähän taustalle, on tietysti ilo nauttia näyttävyydestä, magiasta ja jylinästä. Ehkei soitolla syrjäytetä arviopörssien klassikoita, mutta jos joku kuulisi Ravelin musiikkia ensi kertaa tältä levyltä, ei hän jäisi paljosta paitsi. Multifonit kruunaavat keskiosan tunnelman. Valtamerellä keinuvasta purresta (Un barque sur l’ocean) kasvaa muhkea fantasia, mutta esimerkiksi ohjelman päättävä Bolero kuulostaa aavistuksen jähmeältä. Benjamin Grosvenor, piano. Äänitys on dynamiikaltaan laaja ja erottelukyvyltään hyvä. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Lisztin h-molli-sonaatista puhuttiin ääni väristen ”maailman vaikeimpana” pianoteoksena. Nykyään sitä kuulee oppilastutkinnoissa, joissa kompastuskiveksi muodostuu usein teknisten haasteiden ja kirjallisrunollisen taustan yhdistäminen. . Stantshinski opiskeli Moskovan konservatoriossa pianonsoiton opettajinaan Joseph Lhévinne ja Konstantin Igumnov ja sävellyksen opettajinaan mm. Kuoron säestämä I tai Lapin kamariorkesterin kanssa soitettu Winter Echoes eivät ole moderneine satseineen hassumpia, mutta jäävät huikean Territorial Songs -konserton varjoon. SANTERI KAIPIAINEN Ravel Maurice Ravel: La valse, Alborada del gracioso, Rapsodie éspagnole, Un barque sur l’océan, Pavane pour une infante défunte, Bolero. Stantshinskin pianomusiikki on löytänyt viime aikoina tiensä myös äänilevylle, ja Peter Jablonski on selvästi syttynyt nuoren säveltäjälupauksen taiteelle. Peter Jablonski, piano. . Kovaan seuraan baskilaissoittajat äänilevyllään pääsevät, mutta kappalevalikoimasta syntyy antelias poikkileikkaus Ravelin Pyreneille viittaavista teoksista. Ondine ODE 1385-2. Usein väitetään, ettei Ravelin musiikissa ole esittäjälle muuta tehtävää kuin soittaa nuotit mahdollisimman tarkasti. Maurice Ravelin äiti oli baski, ja säveltäjä vieraili lomailemassa baskialueella. Sekin auttaa, mutta valintoja jää silti tehtäväksi. Menneeseen maailmaan katsoo myös variaatioteos Sorrow and Joy Fantasy, joka perustuu yhä kromaattisemmaksi ja teknisesti vaativammaksi lipuvaan luoteiseurooppalaiseen kansansävelmään. Decca 485 1450. . Laajassa ja dramaattisessa ”Kehtolaulussa” Grosvenor paljastaa harvemmin kuullusta kappaleesta odottamattomia syvyyksiä. Toivottavasti levylle löytäisivät tiensä myös Stantshinskin kaksi myöhempää pianosonaattia. Jablonski soittaa ilmeisen inspiroituneesti, ja Ondinen äänitys on tasapainoinen
konsertti klo 19 GOOD TIDINGS Anneliina Rif ja Assi Karttunen Pe 6.8. SUOMALAISEN OOPPERAMUSIIKIN COCKTAILKONSERTTI 21.8. & 4.9. R ONDO C LASSIC 6–7|2021 71 ULVILAN VANHAN MUSIIKIN VIIKKO & KURSSI Ulvilan Pyhän Olavin kirkossa 4.-8.8.2021 www.ulvila.fi/vanhanmusiikinviikko vanhanmusiikinviikko Ke 4.8. SUOMALAINEN KAMARIOOPPERA ANNE FRANK & EVA BRAUN 2.–5.9. OPERA BOX VICKAN & VA?INO. konsetti klo 16 VAMU-viikon LOPPUKONSERTTI 3.-8.7.2021 Sysmä, Hartola Sysmän Suvisoitto 3.-10.7.2021 ELINA VÄHÄLÄ, taiteellinen johtaja SUVIKAMARI I-III JUKKA PERKO AVARA 7.7.2021 Sysmän kirkko KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI 10.7.2021, Luhanka Liput: www.lippu.fi Koko ohjelma osoitteessa www.suvisoitto.fi ALEKSANTERIN TEATTERISSA 19.8.–5.9.2021 OPERA BOX NEMURO OTOKO 19.–22.8. POP-UP-TYÖRYHMÄ THE BOX & GRETA TUOTANTO OIKEUSJUTTU 28. & 27.8. & 29.8. OOPPERA SKAALA BABY JANE 26. JOUNI BÄCKSTRÖM SUPERMIES 20., 26. 2. luento klo 16.30 SOITINRAKENNUS JA KESKIAJAN SOITTIMET Su 8.8. Lippupaketit ja lisätiedot: oopperaryhmat.fi OS TA LIP UT NY T!. & 3.9. THE FABULOUS BA?CKSTRO?M BROTHERS SHOW 28.8. & 4.9. & 27.8
Miksei se malli ole levinnyt laajemmalti. ”Meiltä puuttuu samanlainen puhallinsoittajien massa, jollainen monessa muussa maassa on ja josta pomppaa lahjakkuuksia myös ammattilaiseksi saakka. Ruusuvuori näkee silti kehittämisen varaa erityisesti yhteissoitossa: ”Musiikkiopintoja pitäisi rakentaa enemmän yhteissoiton ympärille. Kaikkien Teksti: HARRI KUUSISAARI tasojen – koulujen, musiikkiopistojen ja orkestereita ylläpitävien yhdistysten – tulisi puhaltaa tässä yhteen hiileen, jotta saisimme lapset ja nuoret harrastamaan enemmän musiikkia.” Mutta eikö Suomessa pitäisi olla ”maailman paras” musiikkioppilaitosjärjestelmä, jossa harrastajien massa pääsee soittamisen ilon makuun, ja lahjakkuudet siivilöityvät tehokkaasti. Moni musiikkiopisto on päässyt tässä pitkälle, mutta osassa ei ole lainkaan puhallinorkesteria.” ”Koulujen harrastustoimintaa haluttaisiin nyt lisätä, ja tässä olisi sauma saada soittoharrastusta niiden yhteyteen. Monessa maassa tämä toimii erinomaisesti, ja Suomessa esimerkkiä on näyttänyt Kuopio. Mutta kyllähän tämä on seurausta harrastamisen vähenemisestä, ja tilanne ollut jo pidempään nähtävillä”, Ruusuvuori pohtii. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestarin SAMI RUUSUVUOREN mukaan yksi keino voisi olla sen limittäminen koulujen yhteyteen. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori jakaa huolen nuorten puhallinsoiton harrastuksen tilasta. ”Ehkä Sibelius-Akatemian sisäänottoon oli tänä vuonna myös käytännön syitä, kun pandemia-aikana koesoitto järjestettiin etänä, jolloin muualta tulevilla oli entistäkin paremmat mahdollisuudet pyrkiä mukaan. 72 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 & mestari kisälli puhallinmusiikki kaipaa uutta puhtia v Nuukahtamisen merkkejä osoittava nuorten puhallinsoiton harrastus kaipaa uusia ideoita, erityisesti yhteissoiton kehittämisen osalta. Olisi oppilaiden ja perheiden etu, jos he voisivat liittää musiikkiharrastuksen koulupäivään.” Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori peräänkuuluttaa eri tahojen sujuvampaa yhteistyötä nuorten orkesteriharrastuksen vireyttämiseksi.. IIME RONDOSSA UUTISOITU Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänotto on herättänyt Suomen puhallinpiireissä paljon keskustelua. Mukana oli vain kolme suomalaista 21:stä sisään päässeestä
Näin syntyy automaattinen yhteys ja siirtymä junioritasolta aikuisorkesteriin. Ei sinne mennä yksityistuntien takia vaan soittamaan orkesterissa. Voisiko Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opinnoissa avata enemmän tietä sille, että koulujen musiikinopettajat pystyisivät antamaan soitonopetuksen alkeita. Hänestä suurin osa niistä potee veren vähyyttä, kun yhteys niiden ja musiikkiopistojen välillä ei toimi. poliisileijonat ja rosvot vauhdissa HELSINGIN POLIISISOITTOKUNTA on ainutlaatuinen orkesteri Suomen oloissa, sillä se koostuu musiikin ammattilaisista, jotka käyttävät orkesterityöhön noin 50 prosenttia työajastaan. Vanha sidos kattojärjestöihinkään kuten työväenyhdistyksiin ei enää takaa vireyttä. liikenteessä liikkumisesta ja kiusaamisesta. Jos tämä lähtee pois, koko homma voi kaatua saman tien. Sen voimavaran musiikinopetus on Suomessa hukannut kokonaan. Kokonaisvaltainen heittäytyminen on tärkeää.” . ”Yksi vaihtoehto voisi olla, että nämä orkesterit toimisivat musiikkiopiston alla”, hän ehdottaa. Osa työskentelee sen lisäksi poliisilaitoksen muissa, useimmiten liikenteenvalvontaan liittyvissä tehtävissä, osa taas täydentää työpalettiaan musiikinopettajina tai freelancereina. Siellä pääsi kuulemaan vanhempien soittajien juttuja, ja heiltä oppikin paljon.” ”Monessa maassa kuten Espanjassa on todella isoja, yli sadan hengen puhallinorkestereita, jotka myös kouluttavat itse omat juniorinsa. Toinen tukipylväs, mitä orkesteritoiminta vaatisi, ovat lasten vanhemmat. Joskus laulu tulee mukaan, ja esitys lähenee musiikkiteatteria esimerkiksi poliisileijonan ja rosvon ilmestyessä lavalle. Tueksi tarvitaan soitonopettajia ja vanhempia.” . Vanhemmille on tulossa konsertteja, joissa käsitellään erilaisia petoksia, mm. ”Pyrkimyksenämme on, että voisimme nostaa soittamiseen käytettyä työaikaa”, Sami Ruusuvuori kertoo. Monella pienellä paikkakunnalla ei ole opettajia esimerkiksi vaskija puhallinsoittimiin.” Yhtä paljon Ruusuvuori on huolestunut aikuisväen puhallinorkesterien tilasta. Heistä voisi löytyä mielettömät verkostot. Taso on jossain Valenciassa käsittämättömän hyvä, ja puhallinorkestereilla saattaa olla omat konserttisalinsa ja ravintolansakin.” Meille Ruusuvuori kaipaisi ainakin systeemiä, jossa yksityisopetus tukisi nykyistä enemmän yhteissoittoa, ja soitonopettajatkin voisivat osallistua orkesteritoimintaan. Suomessa orkesterin johtaja on jätetty liiaksi yksin. ”Rekrytoinnissa haemme ensisijaisesti muusikoita, ja muihin poliisilaitoksen töihin annetaan tarvittaessa koulutus erikseen. ”Näinhän tapahtuu monesti musiikkileireillä. Teemme normaalien konserttien ohella valistuskonsertteja lapsille ja nuorille, joissa musiikki ja tärkeä, kyseistä ikäryhmää koskettava asia limittyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.” ”Nuorimmille puhutaan mm. Yläkoululaisille suunnitellun Pidä huolta! -konserttisarjan aiheina ovat puolestaan päihteet, seksuaalinen itsemääräämisoikeus, kiusaaminen, sosiaalinen media ja väkivalta. Ruusuvuoren mukaan erona on se, että armeijassa on paljon enemmän esiintymisiä oman organisaation edustustilaisuuksissa. Siellä on kasvatettu kymmeniä ammattilaisia. ”Nuorisoja harrastajaorkesterien johtajien koulutukseen pitäisi panostaa. Ei voi kuin kateellisena katsoa, miten urheilupuolella – vaikkapa jääkiekkojoukkueissa – tämä toimii.” ”Esimerkiksi Norjassa soittajien vanhemmat ovat tiiviisti mukana orkesterin hallinnossa ja tukijoukoissa, jopa konserttien järjestäjinä. Helsingin Poliisisoittokunta valistuskonsertissaan nuorisolle.. Muistan aina, millainen elämys nuorelle soittajalle oli puhallinorkesterin lisäksi päästä soittajaksi myös torviseitsikkoon, jäseneksi aikuisten porukkaan. ajankohtaista ongelmaa, huijaussoittoja.” ”Valistuksen rinnalla soitamme viihdyttävää ja teemaa tukevaa musiikkia, ja teemme isoa, elävää puhallinorkesteria tutuksi. 40 lasta voi olla liikaa tehokkaalle työlle. ”Itse tulen 4000 asukkaan Toholammilta, jossa yhden miehen, Osmo Jämsän, elämäntyön ansiosta on muodostunut todella hieno puhallinorkesteriperinne. ”Silloin voisimme kehittää valtakunnallista toimintaamme ja osaltamme hoitaa poliisin yhtä tärkeintä tehtävää, eli rikoksen ehkäisemistä.” Maailmalla poliisisoittokunnat ovat yleisiä ja tärkeimpiä ammattipuhallinorkestereita armeijan soittokuntien rinnalla. Joskus Helsingin Poliisisoittokunnan esitys lähenee musiikkiteatteria esimerkiksi poliisileijonan ja rosvon ilmestyessä lavalle. 73 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © TO M M I LE VY Ruusuvuoren mukaan aktiivinen orkesteritoiminta lähtee aina hyvästä, koulutetusta ja motivoituneesta vetäjästä
Opettajatkin voivat olla mukana orkesterissa. Kehityksen nopeus on tullut ehkä vähän yllätyksenä. Soitto vain vaatii tietyn määrän työtä ollakseen mielekästä. Helsingin konservatoriossa on yksi alkeispuhallinorkesteri ja sitten orkesteriperiodeja pidemmälle edenneille ja ammattiopiskelijoille. Minun entisiä opiskelijoitani on jatkanut Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Skotlannissa ja Hollannissa. 74 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 © ES SI KO SK I Klarinetinsoiton opettajan ja puhallinorkesterien johtajan OKKO KIVIKATAJAN mielestä suomalaisten nuorten puhaltajien taso ei ole laskenut, mutta opetus vaatisi lisää joustavuutta niin, että soittotunnit, musiikinteoria ja säveltapailu sekä orkesteri saataisiin orgaanisemmaksi osaksi toisiaan. ”Kyse lienee siitä, että rajojen aukeamisen myötä akatemian taso on noussut, mikä on hyvä asia. Sukupolvien kohtaaminen rikastuttaa.” ?. Selvää tason laskua en silti näe – melkeinpä päinvastoin.” Mistä Sibelius-Akatemian pääsykokeiden suomalaisittain heikko tulos sitten kertoo. Yksi ongelma kansainvälistymisessä voi olla se, mistä jatkossa löytyy suomenkielentaitoisia, korkeasti koulutettuja soitonopettajia. En näkisi asiaa aivan näin, sillä uudet opetussuunnitelmat antavat myös vapautta räätälöidä toiminta sellaiseksi kuin oppilaitos ja opettajat haluavat”, Kivikataja huomauttaa. Hän johtaa oman talonsa puhallinorkesterin lisäksi aikuisten harrastajien kokoonpanoja Töölö Brass ja Puhallinorkesteri Louhi. Itselleni oli nuorena tärkeä moottori soittaa soittokunnassa vanhemman klarinetistin vieressä ja oppia häneltä. Se on olennaista jo ihmisen hyvinvoinnin kannalta.” Okko Kivikataja on opettanut ja johtanut monesti orkestereita musiikkileireillä ja miettinyt, miten siellä syntyvää tulenpalavaa innostusta saisi enemmän myös normaalilukukauteen. KKO KIVIKATAJA ON Helsingin konservatorion klarinetinsoiton opettaja, ohjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa klarinetistien opetusharjoittelua ja on kouluttautunut myös puhallinorkesterien johtajaksi. Oppilaat toki harrastavat monista lähtökohdista, ja monilla paiko Teksti: HARRI KUUSISAARI Lisää joustavuutta opintoihin kakunnilla nuorten soittajien määrä harmillisesti vähenee. Hänelle on muodostunut työssään selkeä kuva siitä, missä puhallinsoitossa ja musiikinopetuksessa yleisemmin mennään. Puupuhaltimissa se on ollut nähtävillä jo jonkin aikaa, mutta vaskien osalta suurempi ulkomaalaisten ryntäys tuli nyt. ”Toivottavasti ne selviävät pandemian ja pakkotauon yli. Pelkkä numeroarvioinnin lopettaminen ei itsestään romuta sitä. Oppia arkeen sopisi ottaa musiikkileireillä vallitsevasta innosta. Jos oppilas on kiinnostunut soittamisesta tosissaan, on tiedettävä, mihin tähdätään.” ”Virta vie myös toiseen suuntaan. Haasteena on toki opettajien aikataulujen yhteensopivuus, mutta silti sekoittamista kannattaisi rohkeasti jatkaa.” Aikuisten puhallinharrastajien orkestereista Kivikataja on huolissaan. ”Vaatimustaso voi olla myös korkea. Ei meidän auta muu kuin pyrkiä vastaamaan tähän haasteeseen. Ammattikorkeakouluilla on tässä tärkeä roolinsa, mutta vuosien varrella sieltä on kadonnut liikaa opiskelijapaikkoja.” Myös Kivikataja korostaa yhteissoiton roolia musiikin kipinän antajana ja harrastuksen vireyttäjänä. Olemme konservatoriossa kokeilleetkin pilottiprojektia, jossa musiikin perusteiden opetus yhdistettiin puhallinorkesteriin. Kaiken tämän voisi saada vielä paremmin puhaltamaan yhteen hiileen integroimalla niitä toisiinsa.” ”Rajanylitykset voisivat innostaa uudella tavalla yhteissoittoon ja oppimiseen. ”Paljon kuulee sellaisia kommentteja, että opetuksesta on tullut liian lepsua. ”Suurissa musiikkiopistoissa kuten vaikkapa Itä-Helsingissä ja Vantaalla on puhallinorkesteri joka asteelle, mutta meillä pienemmillä on se haaste, miten saada riittävä määrä soittajia isoon orkesteriin. Olen kuitenkin optimisti ja uskon, että näinä pirstaleisina aikoina, kun mennään nopeiden voittojen perässä, pitkäjänteinen keskittyneisyys koettaisiin myös tärkeänä. Olemme löytäneet tässä onneksi toimivan yhteistyön muutaman muun helsinkiläisen musiikkiopiston kanssa.” ”Alkeistasolla huomaa helposti sen, että kilpailevia harrastuksia ja viihdettä on tarjolla niin paljon. Voisi tutkia mahdollisuuksia luopua sellaisesta rakenteesta, että on soittotunti, teoriatunti ja orkesteriharjoitus erikseen. ”Tietenkin leireillä myös asutaan ja eletään yhdessä, mutta myös musiikillisessa mielessä asiat sulautuvat paremmin toisiinsa
KLASSISEN MUSIIKIN FESTIVAALI K askö K askinen www.visitkaskinen.fi SAMULI PELTONEN | ANNA-MARI PELTONEN | PETTERI IIVONEN | LEENA JAAKKOLA | VEERA MYLLYNIEMI | REMI MOINGEON | JOHANNES PIIRTO | TOMAS NUÑES | ADRIAN IBAÑEZ-RESJAN | LASTENMUSIIKKIORKESTERI RYTMISOPPA KASKINEN KASKÖ Info 040-8617251 NETTICKET Kajaanissa 7.-11.7.2021 runoviikko.fi Taiteellinen johtaja Kati Outinen Suven Runoilija Kai Nieminen. 76 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 HAVETS RÖST Meren Ääni On ääni, joka tuo yhteen puhtaasta elämästä, ystävyydestä, yhteisöllisyydestä ja korkeampien kulttuuriarvojen edistämisestä kiinnostuneet taiteessa ja musiikissa! 14.8.2021 ALANDICA, MAARIANHAMINA SEMIFINAALI KLO 13-17.30 FINAALI KLO 19.30-21.30 Meren Ääni -The Voice of the Sea Competition ANDERS WIKLÖF -PRIS IRIS CANDELARIA ZOLTAN DARAGO NICOLAI ELSEBERG AMIE FOON JENNI HIETALA TIINA KOKKONEN ANDREJS KRUTOJS GEORG KÄLLSTRÖM ELLEN LARSSON AARNE MANSIKKA IRINA NUUTINEN HELGI REYNISSON PIIA RYTKÖNEN HETA SAMMALISTO-MUHONEN LUKE SCOTT MATILDA STERBY KARL SÖDERSTRÖM WILHELMÍNA TÓMASDÓTTIR KRISTOFFER TÖYRÄ REBECKA WALLROTH VIZMA ZVAIGZNE SEMIFINALISTIT TERVETULOA! Liput: info@alandica.ax | +358 1824570 Sångvik rf. www.havetsrost.fi VÄLKOMMEN! 2021 MUSIC SUMMER 14.-18.7
Rondo aloittaa äänentoistoa käsittelevän juttusarjan. Ongelmana oli keskirekisteri, jota heijastukset häiritsivät, mutta sitä varten Carlsson keksi erityiset kehystetyt vaimentimet.” Sinnikäs työ saavutti vihdoin kaupallista menestystä, kun OD-11 julkaistiin 1974. Larsen 6-kaiuttimissa basso ulottuu 26 hertsiin, ja siitä suuremmissa 8ja 9-malleissa vielä alemmas. Se kesti 16 vuotta, kunnes legenda kuoli vuonna 1997. Ne ovat kompakteja ja ajattomia Carlssonin minimalistista ideaa seuraten. Mistä on kysymys. Soinnin tulee levitä koko huoneeseen. Niinpä hän sijoitti driverin kaiuttimen ylös, jolloin ääni levisi katon kautta enemmän.” ”Tärkeä keksintö oli, että takaseinää voi käyttää hyväkseen sijoittamalla kaiutin sitä vasten. Larsen-kaiuttimet ovat Suomessa Audioshop Ratilaisen valikoimissa. Näin tavallisesta olohuoneestakin voi saada konserttisalin lailla soivan tilan. Subwoofer on turha, koska basso ulottuu tarpeeksi alas muutenkin.” Jos haluaa hifi-laitteilta visuaalista näyttävyyttä, siihen ei Larsen 6-kaiuttimista ole. UTTU ONGELMA MUSIIKIN kotikuuntelijoille on se, että jos ostaa huippuluokan kaiuttimet, ne edellyttävät yleensä metrin etäisyyttä takaseinästä. Sekä visuaalisesti että soinnillisesti tarkoituksena on piilottaa kaiutin ja päästää tärkein eli musiikki päärooliin. Heijastukset ovat luonnollinen osa niin kuuntelukuin levytysprosessia, ja ne tuovat täyteläisyyttä ja väriä soittimiin ja lauluääneen.” ”Monissa äänensoittosysteemeissä on se ongelma, että kuulijan täytyy istua tietyssä paikassa, ja jos liikahtaa vähänkin, menettää äänikuvan. Ongelma vain on, että kuka asuu sellaisissa tiloissa. Hänen suuri unelmansa oli tehdä huippuluokan kaiuttimia tavallisten ihmisten koteihin”, John Larsen kertoo. Seuraavaksi vuorossa ovat suomalaiset valmistajat. Soitetaan Ruotsiin John Larsenille ja kysytään. Larsen 6-kaiuttimet hämmästyttävät pienen kokonsa ja rikkaan sointinsa paradoksilla.. Yleensä ihmisten olohuonetta ei ole suunniteltu hifin ehdoilla. ”Ideanani on käyttää hyväksi huoneen heijastuksia sen t Teksti: HARRI KUUSISAARI koko olohuone soimaan sijaan että yritetään eliminoida ne. Tällä saatiin etuna syvempi ja rikkaampi basso ja laajempi äänikenttä. John Larsen kaiuttimiensa uusimman ja suurimman mallin äärellä. ”Carlsson aloitti 1950-luvulla päämääränään luoda koko huoneen täyttävää ääntä yhdestä laatikosta. ”8-mallissa on kaksi driveria, joista toinen on lähellä lattiaa, ja systeemi tuo ääneen lisää puhtautta. . 9-malli on tähänastisen kehitystyöni huippu – ero aiempiin on suuri. Tuloksena oli pientä tykkiä muistuttava bassorefleksikaiutin ’Kolboxen’. Larsen-kaiuttimissa suunnittelun lähtökohta on toinen, sillä ne on tarkoitus sijoittaa takaseinään kiinni, jolloin seinä ikään kuin muuttuu osaksi äänentoistosysteemiä. Minun kaiuttimieni kanssa voi huoletta käyttää koko sohvaa”, Larsen kehuskelee. Eikö bassotoiston taso olekaan kaiuttimen koosta kiinni, kuten on luultu. Monet pitävät 6-mallia riittävänä tavalliseen olohuoneeseen, mutta Larsen itse korostaa kehittelytyön merkitystä. Hän on kehitellyt eteenpäin oppi-isänsä STIG CARLSSONIN keksimää ideaa siitä, että äänentoistossa voidaan hyödyntää takaseinää ja muita heijastuspintoja sen sijaan että pelättäisiin niitä. Stereoissa Carlsson huomasi heti, että jos äänikuva keskitetään tarkasti yhteen suuntaan, siinä muodostuvat ongelmaksi heijastukset, vaikka kaiuttimia sijoittelisi miten. 1980-luvulla John Larsen aloitti yhteistyön Carlssonin kanssa. 77 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 KU VA T © LA R SE N HIFI Ruotsalainen JOHN LARSEN on kaiuttimien valmistajana oman tiensä kulkija. Laitteitteni osana voi käyttää takakaiuttimia, mutta se ei ole välttämätöntä tilantunteen saavuttamiseksi. Se takaa syvät bassot ja laajalle ulottuvan äänikuvan, vaikka kaiuttimen pienempi versio näyttääkin ulkoisesti vaatimattomalta. ”Tämä ei ole minun ideani, vaan systeemin keksi ja patentoi ruotsalaisen äänentoistotekniikan legenda Stig Carlsson. Larsen käytti hyväkseen tämän patentoimaa akustista teknologiaa oman yhtiönsä malleissa. Se sai lempinimen Carlssonin kuutio. Ihanteena tuntuu olevan kaiuton tila, joka välittää suoraa ja puhdasta ääntä vailla heijastuksia. Kaiutin muuttui kapeammaksi, mutta driver suuntaa yhä ylös
04:44 W.A. 03:39 Salonen: Toccata op.24 (Jan Lehtola, Helsingin Meilahden kirkon urut). Bach: Urkuteoksia (Hannes Kästner, Leipzigin Tuomas-kirkon urut). (Emil Gilels ja Jelizaveta Gilels). 03:48 Shostakovitsh: Pultti, balettisarja (Göteborgin sinfoniakuoro ja -ork./Neeme Järvi). 23:38 Diabelli: Gesänge für Herz und Gefühl (Lauluja sydämestä ja tunteesta) (Petteri Salomaa, baritoni, Mikael Helasvuo, huilu, ja Jukka Savijoki, kitara). 23:50 Mascagni: Fritzin ja Suzelin kirsikkaduetto oopp. 23:19 Borodin: Pianotrio D-duuri (keskeneräinen) (Brahms Trio). 05:57 Järnefelt: Sinä (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Pentti Kotiranta, piano). 04:43 Tshaikovski: Balettimusiikkia oopp. 03:19 Gottschalk: Sinfonia n:o 1 (Tropiikin yö) (Wienin valtionoopperan ork./Igor Buketoff). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Gianni Schicchi (Elissa Lee Koljonen, viulu, ja Robert Koenig, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi: Hasse Rakas saksilainen joka melkein unohtui Miten on mahdollista, että yksi 1700-luvun menestyneimmistä säveltäjistä on melkein unohtunut. 03:27 Jannequin: Chant des oyseaulx (RKK/Eric-Olof Söderström). PERJANTAI 4.6. Tsaarittaren tossut (Covent Garden -oopperan ork./Colin Davis). Lieder und Gesänge (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Leonard Bernstein, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi: Hasse Rakas saksilainen joka melkein unohtui Katso ohjelmatiedot 1.6. LAUANTAI 5.6. 05:37 Roman: Konsertto oboelle, jousille ja continuolle D-duuri (Anthony Robson, oboe, ja Valistuksen ajan ork./ Anthony Halstead, cembalo). Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri (Diethelm Jonas, oboe, Sabine Meyer, basettiklarinetti, Bruno Schneider, käyrätorvi, ja Sergio Azzolini, fagotti, sekä Dresdenin valtionork./Hans Vonk). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23:42 Anonyymi 1400-luvulta: Missa Caput (Gothic Voices). 04:54 Pleyel: Viulukonsertto D-duuri (Sebastian Bohren ja Padovan kamariork./Luca Bizzozero). Strauss Kuula O. 00:30 J.S. Rameau: Tuulet sarj. Les Boreades (Le Concert des Nations/Jordi Savall). 05:57 Dowland: Wilt thou, unkind, thus reave me. Haydn: Divertimento pianolle 4-kätisesti F-duuri (Mestari ja oppilas) (Cullan Bryant ja Dmitri Rahmanov, fortepiano). 01:31 Mendelssohn: Sinfonia n:o 3 a-molli (Skotlantilainen) (Philharmonia-ork./Otto Klemperer). Reger: Aaltojen leikissä (Dresdenin valtionork./Heinz Bongartz). Klemetti: Metsän laulajaiset (Tapiolan kuoro/Erkki Pohjola ja Tapiola Sinfonietta/Jorma Panula). Merikanto Wesslin Fougstedt Sondheim Rota Dalla Rodrigo. 01:59 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 1 C-duuri (Beethoven-kvartetti). 03:53 Crusell: Klarinettikonsertto n:o 1 Es-duuri (Kari Kriikku ja RSO/Sakari Oramo). 00:09 Reger: Sonaatti klarinetille ja pianolle n:o 2 fis-molli (Michael Collins ja Michael McHale). Hahn: La barcheta (Pieni vene) sarj. 05:57 Puccini: Des Grieux’n aaria Donna non vidi mai oopp. R. 06:32 Debussy: Preludit 2, osia (Timo Mikkilä, piano). 05:34 Beethoven: Jousikvartetto n:o 14 cis-molli (Brentano-kvartetti). 05:57 Puccini: O mio babbino caro -aaria oopp. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Mahler: Ich bin der Welt abhanden gekommen (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Leonard Bernstein, piano). Outi Paananen vieraineen keskustelee oopperasta ja sen esityksestä. Huilukonsertto G-duuri (Irene Spranger, huilu, ja Concerto Copenhagen/ Andrew Manze). Waltteri Torikka, baritoni, Barbora Hilpo, alttoviulu ja Marko Hilpo, piano. 04:15 Busoni: Turandot-sarja (Hong Kongin FO/Samuel Wong). 04:23 Villa-Lobos: Sinfonia n:o 10 (Amerindia) (Carlo Scibelli, tenori, Carla Wood, mezzosopraano, Nmon Ford-Livene, bassobaritoni, ja Santa Barbara Choral Society, UCSB Chamber Choir, sekä Santa Barbaran SO/Gisele BenDor). Refice: Ombra di nube (Jonas Kaufmann, tenori, ja Rooman Santa Cecilia -akatemian ork./Antonio Pappano). 04:18 Onslow: Duo pianolle ja viululle n:o 4 F-duuri (Stéphane de May ja Damien Pardoen). Mozart: Kvintetto jousille n:o 4 g-molli (Jascha Heifetz ja Israel Baker, viulu, William Primrose ja Virginia Majewski, alttoviulu, sekä Gregor Piatigorsky, sello). 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Triosonaatti B-duuri op.5/7 (Purcell-kvartetti). 00:42 Kuhlau: Huilukvintetto n:o 2 E-duuri (Jean-Pierre Rampal ja Juilliard-kvartetti). 06:57 Melartin: Romanssi (Risto Kyrö, piano). 23:55 Karnavicius: Jousikvartetto n:o 2 d-molli (Vilna-kvartetti). Ginastera (sov. 05:39 Netzel: Sonaatti sellolle ja pianolle e-molli (Ola Karlsson, sello, ja Lucia Negro, piano). 00:39 Eri säveltäjiä: Messe pour la naissance de Louis XIV (Messu Ludvig XIV:n syntymän kunniaksi) (Chantal Santon, sopraano, Stéphanie Révidat, sopraano, Jean-Christophe Clair, kontratenori, Yann Rolland, mezzosopraano, Vincent Bouchot, tenori, Martial Pauliat, tenori, Renaud Delaigue, basso, ja Igor Bouin, basso, sekä Galilei Consort -yhtye ja -kuoro/Benjamin Chénier). Ismo Eskelinen, kitara, Minna Tervamäki, tanssi, Réka Szilvay, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, Marko Ylönen, sello, Heini Kärkkäinen, piano, Petri Mäkiharju, kontrabasso. 04:58 Muffat: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri (Sabine Lier, viulu, ja Salzburger Hofmusik/Wolfgang Brunner, cembalo). Chopin: Etydi Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi n:o 23 a-molli (Myrskyetydi) (Erik T. Espoon tuomiokirkossa 3.6. Suoran lähetyksen Tampere-talon pienestä salista toimittaa Ainomaija Pennanen. 00:00 Beethoven (sov. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperaillassa Peter Maxwell Daviesin pienoisooppera Majakka Lohjan kaupunginorkesteri, joht. 01:20 Mahler: Seitsemän yksinlaulua kok. 06:16 Zielche (sov. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.00 Waltteri Torikka Urkuyö ja Aarian avajaiskonsertissa Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertti: Suvi-illan klassikot. Petteri Loukio, tenori, Juha Hostikka, baritoni, ja Niklas Spångberg, basso. (Anne Azema, sopraano, Karen Clark, mezzosopraano, William Hite, tenori, ja Joel Fredriksen, basso). 23:27 Walton: Viisi bagatellia (Carlos Bonell, kitara). Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Händel: Allegro urkukonsertosta F-duuri ’’Käki ja satakieli’’ (Nancy Sartain ja Les Concerts du Monde/Keith Clark). 04:28 W.A. 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Tawaststjerna, piano). Sol. 00:27 Shteinberg: Sinfonia n:o 1 D-duuri (Göteborgin SO/ Neeme Järvi). Hulda (Liègen kuninkaallinen FO/Christian Arming). KESKIVIIKKO 2.6. 05:12 Parish Alvars: Concertino kahdelle harpulle ja orkesterille (Emmanuel Ceysson ja Xavier de Maistre, sekä Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/ Hannu Lintu). Almark) Vid en källa (Marika Krook ja Annika Hultman sekä Wegelius-kuoro ja Wegelius-kamariorkesteri/John Storgårds). 04:09 Franck: Balettimusiikkia oopp. Johann Adolf Hassen ihania melodioita ihailivat niiin Bach kuin Mozart. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 17 C-duuri. 01:46 Mjaskovski: Viulukonsertto d-molli (Ilja Grubert ja Venäjän FO/Dmitri Jablonski). 23.10-6.00 Yöklassinen Feo: San Francesco di Sales, oratorio (Monica Piccinini, sopraano, Roberta Mameli, sopraano, Delphine Galou, altto, ja Luca Tittoto, basso, sekä Stuttgartin ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. Sibelius-Akatemiassa 24.5. (Franco Corelli, tenori, ja Philaharmonia-ork./Franco Ferraris). 04:56 Mielck: Sinfonia n:o 1 f-molli (RSO/ Sakari Oramo). 02:14 Poulenc: Urkukonsertto g-molli (Olivier Latry ja Philadelphian ork./Christoph Eschenbach). Fritz-ystävä (Angela Gheorghiu, sopraano, ja Roberto Alagna, tenori, sekä Covent Garden -oopperan ork./ Richard Armstrong). 01:58 Smetana: Tshekkiläisiä tansseja ja polkkia pianolle (Rudolf Firkusnì). 23:19 W.A. 05:29 de Séverac: Le Chant de la terre (Maan laulu) (Izumi Tateno, piano). 04:13 Schubert: Allegro assai keskeneräisestä jousikvartetosta n:o 12 (Lincoln Centerin kamariyhtye). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 01:09 Skrjabin: Sinfonia n:o 2 c-molli (Philadelphian ork./ Riccardo Muti). SUNNUNTAI 6.6. 23.10-6.00 Yöklassinen J.C. Alfvén: Kesäsade (Tukholman FO/Neeme Järvi). 01:41 Debussy: Lasten nurkkaus (Ivan Moravec, piano). Mercado): Laulu unohduksen puusta (Maria Isabel Siewers, kitara). 02:48 Lutoslawski: Sinfonia n:o 3 (RSO/Hannu Lintu). 03:00 Corteccia: Osia häämusiikista lauluäänille ja soittimille (Weser-Renaissance Bremen/ Manfred Cordes). 19.02-22.00 Tampere Chamber Music: Avajaiskonsertti Tan Dun: 7 Desires. 02:14 Skrjabin: Sinfonia n:o 1 E-duuri (Stefania Toczyska, mezzosopraano, Michael Myers, tenori, sekä Westminsterin kuoro ja Philadelphian ork./Riccardo Muti). S. Franz Schubert: Pianokvintetto A-duuri “Forelli”. 03:33 Chopin: Etydejä op.10 ja op.25 (Garrick Ohlsson, piano). 02:24 Beethoven: (sov. 03:35 J. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. TORSTAI 3.6. Liszt): Sinfonia n:o 5 c-molli (Kohtalosinfonia) (Risto-Matti Marin, piano). 78 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 TIISTAI 1.6. 02:39 Bartók: Neljäkymmentäneljä duoa kahdelle viululle (Eugene Drucker ja Philip Setzer). 04:34 Corelli: Concerto grosso n:o 3 c-molli (Philharmonia Baroque Orc./Nicholas McGegan). Toimittajana Topias Tiheäsalo. klo 11.00-11.57. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Resonanssi Kokeellisen musiikin värähtelyjä. Miserere e-molli, osat 1-3 (Greta de Reyghere, sopraano, Susanna von Moncayo Hase, altto, Ian Honeyman, tenori, Dirk Snellings, basso, ja Il Fondamento-kuoro ja orkesteri/Paul Dombrecht). 03:11 Widor: Sinfonia uruille n:o 5 f-molli (Francois-Henri Houbart, Pariisin Madeleine-kirkon urut). Linda Suolahti, viulu, ja Marko Hilpo, piano. Jukka Untamala. 23:42 Schreker: Kamarisinfonia (Alankomaiden radion kamariork./Peter Eötvös). 23.10-7.00 Yöklassinen Glazunov: Konserttivalssi n:o 1 D-duuri (Bournemouthin SO/Paavo Berglund). Kansansävelmä: Lokki (Matti Salminen, basso, ja Tampereen kaupunginork./Riku Niemi). Möldrup): Sonaatti n:o 3 C-duuri huilulle ja kitaralle (Karl Lewkovitch ja Erling Möldrup). Manon Lescaut. 02:23 Parry: The Lotos eaters (Choric song) (Della Jones, mezzosopraano, ja David Wilson-Johnson, baritoni, sekä Lontoon filharmoninen kuoro ja Lontoon FO/Matthias Bamert). Bach: Sonaatti viola da gamballe ja continuolle C-duuri (Veli-Markus Tapio, viola da gamba, ja Elina Mustonen, cembalo). Ehrström (sov. Laudate Pueri (Maria Grazia Schiavo ja Emanuela Galli, sopraano, Jose Maria Lo Monaco, altto, Vocal Concert ja Instrumental-Concert Dresden/Peter Kopp). Ohjelman musiikit: Johann Adolf Hasse: Se mai senti, Seston aaria oopperasta La Clemenza di Tito (Philippe Jaroussky kontratenori, ja Le Concert d’Astrée/Emmanuelle Haïm.) Morte col fiero aspetto, Cleopatran aaria serenatasta Marc’Antonio e Cleopatra (Regula Mühlemann, sopraano, ja La Folia barokkiorkesteri/Robin Peter Müller). 23:20 Kokkonen: Pielavesi, sarja pianolle (Eveliina Sumelius-Lindblom). Bach R. 02:57 Spohr: Duo concertante kahdelle viululle D-duuri (David ja Igor Oistrah). 01:05 Francesco Canova da Milanon luuttumusiikkia (Paul O’Dette, 6-kielinen luuttu). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Kevään nuoret taiteilijat: Linda Suolahti Kevään nuoret taiteilijat: Linda Suolahti. 05:22 Mendelssohn: Konsertto kahdelle pianolle ja orkesterille E-duuri (Katia ja Marielle Labèque ja Lontoon Philharmonia-ork./ Semjon Bytshkov). Hasselmans: Lähde (Marjatta Haahti, harppu). Eyck: Englantilainen satakieli (Simon Borutzki, sopraanonokkahuilu). Bach: Konsertto pianolle ja jousille Es-duuri op.7/5 (Anastasia Injushina ja Hamburger Camerata/Ralf Gothóni). 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Simon Boccanegra, ooppera (Tito Gobbi, baritoni, Victoria de los Angeles, sopraano, Boris Christoff, basso, Walter Monachesi, baritoni, Paolo Dari, basso, Giuseppe Campora, tenori, Paolo Caroli, tenori, ja Silvia Bertona, sopraano, sekä Rooman oopperan kuoro ja ork./Gabriele Santini). 05:05 Dvorák: Sypressejä (Emerson-kvartetti). Venetsia (Joyce DiDonato, mezzosopraano, ja Julius Drake, piano). nauhoitetun konsertin toimittaa Kare Eskola. Ohjelmassa musiikkia säveltäjiltä J. 03:22 Schubert: Kvintetto jousille C-duuri (Vera Beths ja Lisa Rautenberg, viulu, Steven Dann, alttoviulu, Kenneth Slowik ja Anner Bylsma, sello). Liszt): Sinfonia n:o 6 F-duuri (Pastoraalisinfonia) (Laura Mikkola, piano). 03:05 Martinu: Sinfonisia fantasioita (Sinfonia n:o 6) (Amsterdamin Concertgebouw-ork./Wolfgang Sawallisch). 03:47 C.Ph.E. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää
05:48 Händel: Bertaridon aaria ’’Vivi tiranno’’ oopp. 04:03 Stravinsky: Kevätuhri (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 04:54 Nielsen: Sinfonia n:o 4 (Sammumaton) (RSO/Jukka-Pekka Saraste). TORSTAI 10.6. 23:28 Wagner: Wolframin laulu iltatähdelle oopp. Lithander: Sonaatti fis-molli (Tapani Valsta, piano). 01:27 Marttinen: Rembrandt (Seppo Laamanen, sello, ja RSO/Erik Cronvall). Julius Caesar (Drew Minter, kontratenori, ja Philharmonia-barokkiork./Nicholas McGegan). Rodelinda (Drew Minter, kontratenori, ja Philharmonia-barokkiork./ Nicholas McGegan, cembalo). Strauss: Sonatiini n:o 1 F-duuri kuudelletoista puhaltimelle (Orpheus-kamariork.). äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 02:14 Revueltas: Sensemaya (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 05:57 Stölzel: Bist du bei mir (Kajsa Dahlbäck, sopraano, Andrew Lawrence-King, urut, ja Mika Suihkonen, violone). 05:28 W.A. Robert Schumann: Sinfonia nro 2 C-duuri op 61. Mozart: Sinfonia n:o 39 Es-duuri ja n:o 40 g-molli (Clevelandin ork./George Szell). 06:56 Tshaikovski: Chanson triste (Ilkka Paananen, piano). 05:45 Servais: Kapriisi Rossinin oopperan Veijarikreivi teemoista (Anner Bylsma ja Kenneth Slowik, sello). 02:32 Madetoja: Pieniä kappaleita pianolle (Mika Rännäli). 01:44 Respighi: Rooman pinjoja (Philharmonia-ork./Herbert von Karajan). 23:47 Saint-Saëns: Preludi ja fuuga Es-duuri (Kalevi Kiviniemi, Lahden Ristinkirkon urut). Powell): Hämärä (Rachel Barton Pine, viulu, ja Matthew Hagle, piano). 02:45 Villa-Lobos: Pienokaisen perhe, pianosarja 1 (Nuket) (Sonia Rubinsky). 05:27 Bruch: Jousikvartetto c-molli (Diogenes-kvartetti). Helsingin Suvilahdessa 22.5. 05:02 Dvorák: Serenadi kymmenelle puhaltimelle, sellolle ja kontrabassolle d-molli (Kanadalainen kamariyhtye/Raffi Armenian). 01:33 Fasch: Konsertto orkesterille ja continuolle B-duuri (Tempesta di Mare) 01:53 Glinka: Ruslanin ja Farlafin aaria oopp. 03:11 C.L. Stamitz: Sinfonia concertante D-duuri (Boris Garlitski, viulu, Juri Gandelsman, alttoviulu, ja Moskovan virtuoosit/Amajak Durgarjan). 04:40 Schumann: Pianotrio n:o 1 d-molli (Beaux Arts Trio). Beatrice Rana, piano. 03:54 Brahms: Pianokonsertto n:o 1 d-molli (Clifford Curzon ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Eduard van Beinum). 04:30 Beethoven: Sinfonia n:o 6 F-duuri (Pastoraalisinfonia) (Minnesotan ork./Klaus Tennstedt). 04:23 de Falla: El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu), baletti (Teresa Berganza, mezzosopraano, ja Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). 01:06 J.S. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. PERJANTAI 11.6. 03:34 Rodrigo: Aranjuez-konsertto (Sharon Isbin, kitara, ja New Yorkin FO/José Serebrier). 01:12 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. 04:00 Janácek: Glagolinen messu (Christine Brewer, sopraano, Marietta Simpson, mezzosopraano, Karl Dent, tenori, Roger Roloff, basso, Norman Mackenzie, urut, Atlantan sinfoniakuoro, ja Atlantan SO/ Robert Shaw). 04:29 Dagnelies: Fantaisie variée ofikleidille ja pianolle (Nick Byrne ja David Miller). Bach: Sonaatti huilulle ja klaveerille n:o 1 h-molli (Janet See, traverso, ja Davitt Moroney, cembalo). 01:24 Beethoven: Jousikvartetto n:o 6 B-duuri (Juilliard-kvartetti). 01:10 Reinecke: Oktetto puhaltimille B-duuri (Bostonin SO:n puhallinyhtye). 00:51 Montéclair: Sarja kahdelle huilulle n:o 3 G-duuri (Marie-Céline Labbé ja Marion Treupel-Franck, traverso). 01:43 Offenbach: Osia oper. 01:50 Budinsky: O Deus meus, kantaatti (Kamila Zajiková-Vyskocilová, sopraano, ja Musica aeterna Bratislava). (sov. 01:30 Fredrik II Suuri: Huilukonsertto n:o 1 G-duuri (Manfred Friedrich ja Carl Philipp Emanuel Bach -kamariork./Hartmut Haenchen). 04:49 Saariaho: Harppukonsertto (Trans) (Xavier Maistre ja RSO/Hannu Lintu). 03:11 Busoni: Kaksi harjoitelmaa oopp. 23:55 Popper: Im Walde (Metsässä), sarja sellolle ja pianolle (Wendy Warner ja Eileen Buck). 02:54 Schmitt: Antoine et Cléopâtre, sarja n:o 2 (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Tanskan radion konserttitalossa 6.5. Les Barbares (Victoria-ork./Guillaume Tourniaire). 03:30 Madetoja: Pianotrio e-molli (Olavi Pälli, viulu, Veli-Pekka Bister, sello, ja Ralf Gothóni, piano). 00:37 Holst: Egdon Heath (Lontoon FO/Georg Solti). 05:49 Buonamente: Sonaatti kolmelle viululle ja continuolle (John Holloway, Stanley Ritchie ja Andrew Manze, barokkiviulu, John Toll, cembalo, Nigel North, teorbi, ja Mary Springfels, viola da gamba). 04:36 J. Romeo ja Julia (Anna Netrebko, sopraano ja Roberto Alagna, tenori, sekä Metropolitan-oopperan ork./Placido Domingo). 02:08 Barber: Toccata festiva (Olivier Latry, urut, ja Philadelphian ork./Christoph Eschenbach). 01:39 Saariaho: D’om le vrai sens, konsertto klarinetille ja orkesterille (Kari Kriikku ja RSO/Sakari Oramo). 23:37 Maier: Kvartetto pianolle ja jousille e-molli (Ann-Sofi Klingberg, piano, Gregory Maytan, viulu, Bernt Lysell, alttoviulu, ja Sara Wijk, sello). Mozart: Duo viululle ja alttoviululle B-duuri (Itzhak Perlman ja Pinchas Zukerman). 03:58 W.A. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Bernstein: The Magnificent seven (Kalevi Kiviniemi, urut). Doktor Faust varten (Hong Kongin FO/ Samuel Wong). Bach: Kantaatti n:o 211 (Schweigt stille, plaudert nicht) (Kahvikantaatti) (Lisa Otto, sopraano, Josef Traxel, tenori, ja Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, sekä Berliinin filharmonikot/Karl Forster). 00:03 English ladymass, keskiaikaista polyfoniaa ja gregoriaanisia lauluja Neitsyt Marian kunniaksi (Anonymous 4). 04:42 Rimski-Korsakov: Sarja orkesterille oopp. 00:19 Hindemith: Mathis der Maler (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 19.02-20.25 Helsingin kamarikuoron konsertti: Kiirehdi elämän lähteelle, lintunen! Helsingin kamarikuoro ja Uusinta Ensemble, joht. Groneman: Sonaatti huilulle ja continuolle G-duuri (Jed Wentz, traverso, Balazs Mate, sello, ja Marcelo Bussi, cembalo). 02:30 Castelnuovo-Tedesco: Kvintetto kitaralle ja jousikvartetille (Andrés Segovia ja Quintetto Chigiano -kamariyhtyeen jouset). 23:28 Fauré: Alkusoitto oopp. 03:45 Sweelinck: Muunnelmia kosketinsoittimelle laulusta Mein junges Leben hat ein End (Fernando Germani, urut). 01:08 Reger: Acht geistliche Gesänge (RKK/Pasi Hyökki). 01:37 Tshaikovski: Jousisekstetto d-molli (Muistoja Firenzestä) (Vermeer-kvartetti, sekä Rami Solomonow, alttoviulu, ja John Sharp, sello). 01:03 Schumann: Sinfonia n:o 2 C-duuri (RSO/Roger Norrington). 05:19 Coleridge-Taylor: Kvintetto klarinetille ja jousille A-duuri (Harold Wright, klarinetti, ja Hawthorne-kvartetti). 23:34 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli (Eugen Istomin, piano, Isaac Stern, viulu, ja Leonard Rose, sello). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven (sov. 23.10-6.00 Yöklassinen Rossini: Le Comte Ory (Veijarikreivi), ooppera (Michel Roux, baritoni, Jeannette Sinclair, sopraano, Juan Oncina, tenori, Monica Sinclair, altto, Ian Wallace, basso, Cora Canne-Meijer, mezzosopraano, Sari Barabas, sopraano, ja Dermot Troy, tenori, sekä Glyndebournen oopperajuhlien kuoro ja ork./Vittorio Gui). 6.25-6.56 Aamusoitto 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-7.00 Yöklassinen Paganini: Viulukonsertto n:o 1 D-duuri (Viktor Tretjakov ja Moskovan FO/Neeme Järvi). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 04:42 Schubert: Sinfonia n:o 5 B-duuri (Clevelandin ork./Christoph von Dohnanyi). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Brahmsia ja Schumannia Kööpenhaminassa Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri, joht. 23:38 Wagner: Siegfried-idylli (Philharmonia-ork./Otto Klemperer). 15. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.40-18.10 8 klasaria: Ludwig van Beethoven: Sinfonia no 9 Oodi ilolle ja ihmisen vapaudelle Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. 03:02 C. 02:08 Liszt: Transkriptioita pianolle Paganinin viulusävellyksistä (Nikolai Petrov). Koskinen: Earth Treasury (kantaesitys). 02:54 Elgar: Sinfonia n:o 1 As-duuri (Baltimoren SO/David Zinman). Pihkovan tyttö (Lontoon SO/Anatole Fistoulari). 03:48 A. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. MAANANTAI 7.6. 02:38 Joachim: Heprealaisia sävelmiä (Michael Gieler, alttoviulu, ja Lauretta Bloomer, piano). Haydn: Jousikvartetto n:o 1 B-duuri (The Angeles String Quartet). Harvey: How could the soul not take flight. 03:18 R. 00:19 Montéclair: Pyrame et Thisbe (Pyramos ja Thisbe) (Monique Zanetti, sopraano, Jean-Paul Fouchécourt, tenori, ja Jean-Francois Gardeil, basso, sekä Les Arts Florissants/William Christie). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 05:57 E. Mozart: Viulukonsertto n:o 5 A-duuri (Turkkilainen) (Arthur Grumiaux ja Lontoon SO/Colin Davis). 05:56 Kansansäv. La Périchole (Boston Pops/Arthur Fiedler). 06:39 Purcell: My heart is inditing (Minun sydämeni tulvii ihania sanoja) (Oxfordin Christ Church -katedraalin kuoro ja The English Concert/Simon Preston). 05:57 Henselt: Toccatina (Esther Budiardjo, piano). Aho: Kolme laulua Mawlana Rumin runoihin. Liszt): Sinfonia n:o 7 A-duuri (Cyprien Katsaris, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 05:41 Sherwood: Viisi pientä kappaletta (Joseph Spooner, sello, ja David Owen Norris, piano). 23:56 Suk: Lemmenlaulu (Antonin Kubalek, piano). LAUANTAI 12.6. 05:53 Franck: Jousikvartetto D-duuri (Juilliard-kvartetti). 05:31 Chabrier: Suite pastorale (Detroitin SO/ Paul Paray). 05:12 Weiss: Sonaatti luutulle, kahdelle viululle ja continuolle F-duuri (Richard Stone, luuttu, ja Tempesta di Mare). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä. 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 02:41 Telemann: Sarja kahdelle oboelle, jousille ja continuolle B-duuri (Hampurin radio-ork./Carlos Kleiber). 03:36 Schnittke: (K) ein Sommernachtstraum (Clevelandin ork./ Christoph von Dohnanyi). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 05:13 Pleyel: Sekstetto puhaltimille Es-duuri (Mozzafiato-kamariyhtye). Tannhäuser (Bryn Terfel, bassobaritoni, ja Metropolitan-oopperan ork./James Levine). 03:44 Gounod: Romeon ja Julian duetto Va je t’ai pardonné oopp. Rautavaara: Unsere Liebe. Poulenc: Figure humaine. Bach: Sarja luutulle g-molli (Stephen Stubbs, barokkiluuttu). 05:13 Pacius: Viulukonsertto fis-molli (Jaakko Kuusisto, viulu, ja RSO/Juha Nikkola). SUNNUNTAI 13.6. Halloran): Camptown races (Ian Howell, kontratenori, ja Chanticleer/Joseph Jennings). 01:14 J.S. 01:59 Tshaikovski: Pianosonaatti G-duuri YLE RADIO 1 | (Suuri sonaatti) (Barry Douglas). tuntematon, Dalza, Escobar, Hume ym.) (New World Consort ja Suzie Le Blanc, sopraano). 00:50 Saint-Saëns: Sellokonsertto n:o 1 a-molli (Pierre Fournier ja Lamoureux-ork./Jean Martinon). Pénélope (Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). 00:43 J.S. Mozart: Eine Kleine Nachtmusik (Pieni yösoitto), serenadi jousille n:o 13 G-duuri (Berliinin filharmonikkojen jouset/Herbert von Karajan). KESKIVIIKKO 9.6. 00:03 Saint-Saëns: Eläinten karnevaali (Pittsburghin SO/André Previn). TIISTAI 8.6. 23:51 W.A. Lorenzo Viotti, sol. 03:35 Bartók: Puinen prinssi, baletti (Chicagon SO/Pierre Boulez). 02:56 Prokofjev: Sinfonia concertante (Jan-Erik Gustafsson, sello, ja RSO/Sakari Oramo). Mozart: 16 menuettia orkesterille KV176 (Wienin Mozart-yhtye/Willy Boskovsky). 03:22 Debussy: Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema, sinfonisia katkelmia (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 02:22 Glazunov: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Venäjän valtion SO/ Valeri Poljanski). 05:57 Foster (sov. V. 00:25 Telemann: Partita Es-duuri (Ray Still, oboe, Leonard Sharrow, fagotti, ja Robert Conant, cembalo). Johannes Brahms: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 d-molli op. 00:05 Monteverdi: Madrigaaleja (Taverner Consort/Andrew Parrott). Hannikainen): Aamusella kun herään (Jaakko Kortekangas, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). 05:57 Massenet (sov. 01:03 Borodin: Alkusoitto oopp. 01:53 J. 01:56 Karnavicius: Jousikvartetto n:o 1 g-molli (Vilna-kvartetti). Nils Schweckendiek. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 05:36 Rimski-Korsakov: Espanjalainen capriccio (Boston Pops -ork./Arthur Fiedler). 02:11 Crusell: Pikku orjatar (Den Lilla slavinnan) 3-näytöksinen ooppera (Kaisa Hannula, sopraano, Marjatta Airas, mezzosopraano, Risto Saarman, tenori, Raimo Laukka, baritoni, Heikki Kilpeläinen, baritoni, Antti Suhonen, basso, Polyteknikkojen Kuoro, Akademiska Damkören Lyran, Kullervo Kojo, klarinetti, ja RSO/Osmo Vänskä). 05:00 Corrette: Messu uruille (Joseph Payne). Haydn: Sinfonia n:o 101 D-duuri (Kello) ja n:o 102 B-duuri (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). Ruhtinas Igor (Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). 03:53 Stravinsky: Petrushka (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). 05:34 Händel: Va tacito e nascosto oopp. 02:25 Musiikkia ja laulua suurten löytöretkien ajalta Euroopasta (säv. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 A-duuri (Wolfgang Schneiderhan ja Wilhelm Kempff). Ruslan ja Ljudmila (Anatoli Safiulin, basso, ja Neuvostoliiton valtion elokuvaork./Emin Hatshaturjan). 03:55 Liszt: Grandes etudes de Paganini (Alfred Brendel, piano). R ONDO C LASSIC 6–7|2021 79 kamariork,/Fabio Biondi, viulu)
Mozart: Sinfonia n:o 38 D-duuri (Prahalainen) (Clevelandin ork./ Christoph von Dohnanyi). La Bohème (Anna Moffo, sopraano, ja Rooman oopperan orkesteri, joht. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Bel canto -gaala Roomassa Rooman Santa Cecilia -akatemian kuoro ja orkesteri, joht. 03:30 Brahms: Kvartetto pianolle ja jousille c-molli (Jacob Lateiner, piano, Jascha Heifetz, viulu, Sanford Schonbach, alttoviulu, ja Gregor Piatigorsky, sello). Mozart: Jousikvartetto n:o 22 B-duuri ja n:o 23 F-duuri (Shanghai-kvartetti). 01:23 Tshaikovski: Kuoromusiikkia (Juri Bogdanov, tenori, sekä Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kamarikuoro ja Neuvostoliiton kulttuuriministeriön SO/Valeri Poljanski). 05:26 Dvorák: Jousikvartetto n:o 13 As-duuri (Guarneri-kvartetti). 03:16 Fauré: La Chanson d’Ève (Dawn Upshaw, sopraano, ja Gilbert Kalish, piano). 00:20 Schubert: Moments musicaux (John O’Conor, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:30 Berlioz: Alkusoitto oopp. Kohtauksia Gaetano Donizettin oopperoista Lucia di Lammermoor, Don Pasquale, La Fille du régiment, L’Elisir d’amore ja Lucrezia Borgia sekä Vincenzo Bellinin oopperoista La Sonnambula ja I Puritani. 04:43 Greve: Jousikvartetto a-molli (Rantatie-kvartetti). 02:12 Bruckner: Sinfonia n:o 4 Es-duuri (Romanttinen) (Chicagon SO/Georg Solti). 00:01 Clerambault: Médée (Medeia) kantaatti sopraanolle, huilulle, viululle ja continuolle (Julianne Baird, sopraano, ja American Baroque). 05:21 Schubert: Auf dem Wasser zu singen (Elly Ameling, sopraano, ja Rudolf Jansen, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Locatelli: Sonaatti viululle ja continuolle F-duuri (Trio Settecento). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 04:32 F. 01:47 Soler: Sonaatti B-duuri (David Schrader, cembalo). 01:31 Casella: Italia (BBC:n FO/Gianandrea Noseda). 23.10-7.00 Yöklassinen Proch: Deh, torna mio bene, teema ja muunnelmia sopraanolle ja orkesterille (Emma Matthews ja Monte Carlon FO/Brad Cohen). 06:43 Puccini: Si, mi chiamano Mim. 03:42 Händel: L’Allegro, il Penseroso ed il Moderato, 3-osainen paimenoodi (Nancy Armstrong, sopraano, Mary Westbrook-Geha, mezzosopraano, Sharon Baker, sopraano, Frank Kelley, tenori, ja James Maddalena, baritoni, sekä Banchetto Musicale -kuoro ja -ork./Martin Pearlman). Teofane (Nuria Rial, sopraano, ja ArteMandoline). YLE RADIO 1 80 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 22.05 23.05 Resonanssi Kokeellisen musiikin värähtelyjä. Scarlatti: Pyhän Cecilian päivän vesper (Susanne Rydén ja Dominique Labelle, sopraano, Ryland Angel, kontratenori, Michael Slattery, tenori, Neal Davies, baritoni, sekä Philharmonia Chorale ja Philharmonia-barokkiork./ Nicholas McGegan). 00:23 Debussy: La damoiselle élue, lyyrinen runoelma (Dawn Upshaw, sopraano, Paula Rasmussen, mezzosopraano, Los Angeles Master Chorale -kuoron naislaulajat ja Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). 04:09 Kaipainen: Sonaatti kahdelle viululle (Antti Tikkanen ja Minna Pensola). 02:04 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 10 As-duuri (Emerson-kvartetti). 01:37 Zelenka: Te Deum D-duuri (Carol Meyer, sopraano, Suzanne Hickman, sopraano, Susan McAdoo, mezzosopraano, Frederick Urrey, tenori, William Riley, basso sekä Westminsterin oratoriokuoro ja Zelenka-kamariork./John Eric Floreen). 02:15 J. 23:24 Tulindberg: Poloneesi ja muunnelmat (Jorma Rahkonen, viulu). 02:13 Dvorák: Stabat mater (Christine Goerke, sopraano, Marietta Simpson, mezzosopraano, Stanford Olsen, tenori, Nathan Berg, bassobaritoni, Atlantan sinfoniakuoro, ja Atlantan SO/ Robert Shaw). 05:13 Rejcha: Harmonie, fantasioita pianolle n:o 20 (Ivan Ilic). Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli (Clara Haskil ja Berliinin radion SO/ Ferenc Fricsay). Konsertissa kuullaan Igor Stravinskyn musiikkia säveltäjän syntymäpäivän kunniaksi. (Julianne Baird, sopraano, ja Ronn McFarlane, luuttu). 05:56 Rameau: Alkusoitto oopperabal. 04:01 Rossini: Sonaatit jousille n:o 1-6 (Kremlin kamariork./Misha Rahlevski). Lithander: Muunnelmia Haydnin teemasta A-duuri (Juhani Lagerspetz, piano). LAUANTAI 19.6. Waldmeister (RO/Paavo Berglund). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Leclair: Oboekonsertto C-duuri (Heinz Holliger ja Dresdenin valtionork./Vittorio Negri). Toimittajana Topias Tiheäsalo. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä Minna Lindgren esitelmöi valitsemistaan musiikkiaiheista huumoria unohtamatta. 00:21 Nielsen: Sinfonia n:o 1 g-molli (San Franciscon SO/Herbert Blomstedt). TIISTAI 15.6. Stamitz: Sinfoniat D-duuri ja Es-duuri (Uuden-Seelannin kamariork./Donald Armstrong). Vladimir Jurowski. Beatrice ja Benedict (San Diegon SO/ Yoav Talmi). 06:48 Johnson: Pavane (Nigel North, luuttu). 23:37 P. 01:21 Wagner Stokowski: Kooste oopp. Toimittajana Inari Tilli. 00:55 J. Tristan ja Isolde teemoista (Philadelphian ork./Leopold Stokowski). Tullio Serafin). 03:01 Rahmaninov: Preludeja pianolle op.32 (Juhani Lagerspetz). Lisette Oropesa, sopraano, ja Xabier Anduaga, tenori. oopp. 01:12 Borodin: Sinfonia n:o 1 Es-duuri (Seattlen SO/Gerard Schwarz). Antonio Pappano, sol. 02:31 Mihail Pletnjov soittaa Franz Lisztin pianosävellyksiä. 04:38 J.S. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 00:44 Bizet: Sinfonia C-duuri (Sinfonia n:o 1) (Ranskan RO/Thomas Beecham). 05:57 Melartin (sov.): Hulivilipoika (Sauli Tiilikainen, baritoni, ja Pentti Kotiranta, piano). 23:45 Lotti: Adelberton aaria oopp. 05:33 Kaprálová: Muunnelmia Saint-Étienne-du-Mont -kirkon kelloista (Virginia Eskin, piano). 23:46 W.A. 02:27 Schubert: Pianotrio n:o 1 B-duuri (Osiris Trio). Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli (Jennifer Koh). 01:59 A. 23.10-6.00 Yöklassinen Fibich: Messinan morsian, ooppera (Libuse Márová, altto, Václav Zítek, baritoni, Ivo Zídek, tenori, Gabriela Benacková, sopraano, Karel Hanus, basso, Jaroslav Horácek, basso, Miroslav Svejda, tenori, ja Nada Sormová, sopraano, sekä Prahan radion kuoro ja Prahan kansallisteatterin ork./ Frantisek Jílek). Henrik VIII (Victoria-ork./Guillaume Tourniaire). 23:47 Telemann: Sonaatti a-molli (Matthew Wilkie, fagotti, Neal Peres da Costa, cembalo, ja Kees Boersma, kontrabasso). 03:25 Ponce: Concierto del sur (Etelän konsertto) (Sharon Isbin, kitara, ja New Yorkin FO/José Serebrier). 02:46 Rautavaara: Oktetto puhaltimille (Petri Alanko, huilu, Jussi Jaatinen, oboe, Harri Mäki, klarinetti, Otto Virtanen, fagotti, ja Finnish Brass Symphony). Goyescas (Beverly Sills, sopraano, ja New Yorkin FO/André Kostelanetz). MAANANTAI 14.6. 03:51 Franck: Sinfonisia muunnelmia (György Cziffra, piano, ja Philharmonia-ork./André Vandernoot). 23:58 Rimski-Korsakov: Pianotrio c-molli (Brahms Trio). 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 00:50 Respighi: Trittico Botticelliano (Botticellin triptyykki) (Lausannen kamariork./Jesus Lopez-Cobos). Kahdeksan miniatyyriä 15:lle soittajalle. Bach: Brandenburgilaiset konsertot n:o 4 G-duuri, n:o 5 D-duuri ja n:o 6 B-duuri (Marlboron musiikkijuhlien ork./Pablo Casals). 02:07 C.P.E. 19.02-21.20 Tampereen Sävel 2021: Yhtyelaulukilpailu Kooste aiemmin verkkolähetyksenä toteutetusta kilpailusta. 23:28 J.S. 23:31 Cavallini: Adagio ja tarantella (Hans Rudolf Stalder, klarinetti, ja Zsuzsanna Sirokay, piano). 04:31 S. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. ork./ John Eliot Gardiner). Berliinissä 18.4. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 05:47 Brulé: A la doucor de la bele seson (Paul Hillier, baritoni, ja Andrew Lawrence-King, psalttari). Orfeus Manalassa (Philharmonia-ork./Herbert von Karajan). 23:42 Chopin: Pianokonsertto n:o 1 e-molli (Samson Francois ja Monte Carlon oopperan ork./Louis Frémaux). Tanejev: Kvartetto pianolle ja jousille E-duuri (Marija Judina, piano, ja Beethoven-kvartetti). Hall: Julius Caesar, sarja orkesterille (Norjan RO/Christian Eggen). 23:17 Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 D-duuri (Pinchas Zukerman ja Marc Neiikrug). 02:54 Tshaikovski: Serenadi jousiorkesterille C-duuri (Leningradin FO/Jevgeni Mravinski). 03:40 Wilms: Jousikvartetto g-molli (Nomos-kvartetti) 04:05 Pleyel: Sinfonia concertante viululle, sellolle ja jousille D-duuri (Concertino-kamariork./Jevgeni Bushkov). 02:44 Offenbach: Alkusoitto oper. Orpheus. 04:47 Englantilaisia luuttulauluja, säv. 00:39 Beethoven: Septetto Es-duuri (Leonidas Kavakos, viulu ja Baijerin radion SO:n yhtye). 23:40 Granados: Välisoitto ja Rosarion aaria oopp. 04:34 Bertali: Sonata a 5 d-molli (Tausend gülden) (Freiburger BarockConsort). 05:56 Tshaikovski: Ken kaihon tuntee (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). Brahms): Chaconne vasemmalle kädelle (Leon Fleisher, piano). 05:07 Elgar: Froissart, konserttialkusoitto (Uuden-Seelannin SO/James Judd). Stamitz: Mannheim-sinfoniat n:o 1-3 (Uuden-Seelannin kamariork./Donald Armstrong). 02:07 Händel: Orlandon mielipuolisuuskohtaus oopp. Bach: Konsertto sellolle, jousille ja continuolle B-duuri (Mstislav Rostropovitsh ja Saint Paulin kamariork./Hugh Wolff). 05:21 Dvorák: Vedenhaltija, sinfoninen runo (Indianapolisin SO/Jun Märkl). 01:09 Herbert: Sellokonsertto n:o 2 e-molli (Yo-Yo Ma ja New Yorkin FO/Kurt Masur). 05:56 J.S. 04:07 Smetana: Isänmaani, sarja sinfonisia runoja (Bostonin SO/Rafael Kubelik). 05:42 Desprez: Kyrie ja Gloria Beata Virginen messusta (Theatre of Voices/Paul Hillier). Orlando (Drew Minter, kontratenori, ja Philharmonia-barokkiork./Nicholas McGegan). Les Fetes de Polymnie (Les Talens Lyriques/ Christophe Rousset). taltioidun konsertin toimittaa Noora Hirn. Don Quijote (Monte Carlon oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Triosonaatti G-duuri op.5/4 (Purcell-kvartetti). 23:51 Glazunov: Scènes de ballet (Balettikohtauksia) A-duuri (Minnesotan ork./Edo de Waart). Bach: Duetto e-molli klaveerille (Sergei Shepkin). Strauss (nuor.): Alkusoitto oper. 06:56 Debussy: Etydi Pour les cinq doigts (Liisa Pohjola, piano).. 05:43 Pisendel: Sonaatti sooloviululle a-molli (Rachel Barton Pine, barokkiviulu). 01:01 Chadwick: Sinfonia n:o 3 F-duuri (Detroitin SO/Neeme Järvi). 01:47 Vierne: Les Djinns (Henget) (Steve Davislim, tenori, ja Queenslandin ork./Guillaume Tourniaire). PERJANTAI 18.6. 05:57 Stenhammar: Fylgia (Walton Grönroos, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). 05:24 Schubert: Sinfonia n:o 8 C-duuri (Die Grosse) (Lontoon SO/Josef Krips). 23.10-6.00 Yöklassinen Debussy: Images (Bostonin SO/Michael Tilson Thomas). 01:38 Buxtehude: Sonaatti F-duuri (Boston Museum Trio). 03:39 J. 03:37 Fauré: Pianokvartetto n:o 1 c-molli (Emanuel Ax, piano, Isaac Stern, viulu, Jaime Laredo, alttoviulu ja Yo-Yo Ma, sello). 23:40 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. 23:27 Satie: Messe des pauvres (Köyhien messu) (Hervé Désarbre, urut ja Paris Renaissance -kuoro/Hélène Breuil). KESKIVIIKKO 16.6. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02 22.00 Muistojen bulevardin sävel on vapaa / 09 144 800 Ohjelman suunnittelusta vastaa Annina Aho. Haydn: Sinfonia n:o 1 D-duuri, n:o 2 C-duuri ja n:o 3 G-duuri (Bolshoi-teatterin kamariork./Mark Ermler). 03:50 J. 02:40 Albéniz (sov. 03:02 Bruch: Sinfonia n:o 2 f-molli (Leipzigin Gewandhaus-ork./ Kurt Masur). TORSTAI 17.6. 05:57 Massenet: Interludi n:o 1 oopp. Bach (sov. Rooman Parco della Musica -konserttikeskuksessa 16.4. 05:23 J.S. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertissa Igor Stravinskyn musiikkia säveltäjän syntymäpäivänä Berliinin radion sinfoniaorkesteri, joht. Morley, Campion, Ferrabosco, Rosseter, Dowland, Holborne, Cavendish ja Lanier. 06:14 Brahms: Pianotrio n:o 2 C-duuri (Vladimir Ashkenazy, piano, Itzhak Perlman, viulu, ja Lynn Harrell, sello). Bach: Das Wohltemperierte Klavier I, preludit ja fuugat n:o 1-24 (Samuel Feinberg, piano). 00:35 Arenski: Pianotrio n:o 1 d-molli (Jascha Heifetz, viulu, Gregor Piatigorsky, sello, ja Leonard Pennario, piano). 00:18 J.S. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.40-18.10 8 klasaria: Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa Myrskyä, hyttysiä ja ihanaa elämää Italiassa Musiikin herkkupaloja, joita olet kuullut mutta joista haluat tietää enemmän. 03:38 Berlioz: Fantastinen sinfonia (RSO/ Sakari Oramo). Ode. 23:47 Debussy: Pour le piano (Ivan Moravec, piano). 23:54 Mjaskovski: Sinfonia n:o 4 e-molli (Venäjän valtion SO/Jevgeni Svetlanov). 01:51 Rangström: Mälarlegender (Mälarin tarinoita) (Mats Jansson, piano). 01:48 W.A. Arbós): Navarra (Chicagon SO/Fritz Reiner). 23:27 Monteverdi: Soave libertate (Suloinen vapaus) (Jolle Greenleaf ja Molly Quinn, sopraano, Robert Mealy ja Daniel Lee, viulu, Hank Heijink, teorbi, Daniel Swenberg, barokkikitara, ja Avi Stein, cembalo)
Paulin kamariork./Hugh Wolff). Orkesteria johtaa Jukka-Pekka Saraste, sol. 23:37 Ravel: Kaddish (Chantal Juillet, viulu, ja Pascal Rogé, piano). 36 (Kasmir Uusitupa, viulu, Hanna Parviainen, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Elina Heikkinen, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Mikko Ivars, sello). 23.10-6.00 Yöklassinen Villa-Lobos: Bachianas brasileiras n:o 7 (Uuden maailman SO/Michael Tilson Thomas). Ohjaus: James Robinson. 23:44 Dowland: Tell me, true love (Kerro, tosi rakkaus) (The Consort of Musicke). 03:15 Poulenc: Huilusonaatti (Emmanuel Pahud ja ranskankielisen Sveitsin ork./Enrique Garcia-Asensio). Solistina on sopraano Golda Schultz ja orkesteria johtaa Hannu Lintu. Lauantai 19.6. Anna Larsson, mezzosopraano, sekä Cantores Minores ja Musiikkitalon kuoro. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä Minna Lindgren esitelmöi valitsemistaan musiikkiaiheista huumoria unohtamatta. Kangasalan kirkossa 20.6. Ohjelmassa musiikkia säveltäjiltä J.S. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Teema tanssii! Beethoven-juhlavuosi oli Hampurin baletin johtajan ja pääkoreografin John Neumeierin mielessä, kun hän loi teoksen, jonka pyrkimyksenä on antaa säveltäjämestarin musiikille fyysinen muoto. Toimittajana Liisa Vihmanen. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 24.6. sellolle ja pianolle) (Lauri Kankkunen, sello, Jouko Laivuori, piano). 03:43 P. Esitys on kuvattu Baden-Badenissa v. Sunnuntai 13.6. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 23:57 Montéclair: Sarja kahdelle huilulle n:o 2 e-molli (Marie-Céline Labbé ja Marion Treupel-Franck, traverso). klo 22.40 Cardiffin laulukilpailun finaali Yle Teema (uusinta su 27.6. SUNNUNTAI 20.6. 19.02-21.00 Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertti: Suvi-illan klassikot (uusinta). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Resonanssi Kokeellisen musiikin värähtelyjä. Taltioitu 3.10.2018. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 30.6. Haapanen: Huilukonsertto (Yuki Koyama ja RSO/Dima Slobodeniouk). Carmen (Monica Groop, mezzosopraano, ja RSO/Muhai Tang). klo 15.35 Neumeier: Beethoven-projekti Yle Teema (uusinta pe 11.6. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 29.6. Metropolitan-oopperan vuoden 2020 tuotannossa päärooleissa esiintyvät bassobaritoni Eric Owens ja sopraano Angel Blue. Caroline Shaw: First Essay: Nimrod (Hanna Parviainen, viulu, Anna Husgafvel, viulu, Elina Heikkinen, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello). 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Osa 23.11.2018 taltioidusta konsertista. (Uusinta) Sunnuntai 27.6. (Uusinta) Sunnuntai 13.6. 16.10 17.00 Faunin iltapäivä 22.05 23.05 Resonanssi Kokeellisen musiikin värähtelyjä. Konsertin teemana on kaukokaipuu. 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä Minna Lindgren esitelmöi valitsemistaan musiikkiaiheista huumoria unohtamatta. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. (Uusinta) Television klassisen musiikin ohjelmia 1.6.–30.6. 04:00 Tshaikovski: Joutsenlampi, baletti (vuoden 1895 versio) (Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). 02:15 Padilla: Transfige, dulcissime Domine Jesu (Los Angeles Chamber Singers’ Cappella/ Peter Rutenberg). Johannes Brahms: Jousisekstetto G-duuri op. 02:19 Telemann: Huilukvartetto n:o 5 A-duuri (Arion-yhtye). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Konsertissa soi musiikkia nuorilta baltialaissäveltäjiltä Krists Auznieks, Malle Maltis, Kristjan Kärver, Jievaras Jasinskis, Alisson Kruusmaa, Mariliis Valkonen ja Evelin Seppar. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 28.6. 03:28 Lieberson: Neruda Songs (Neruda-lauluja) (Lorraine Hunt Lieberson, mezzosopraano, ja Bostonin SO/ James Levine). 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 27.6. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 25.6. Orkesteria johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.45 Askelkuvioita ja rytminvaihdoksia Suomalaisen tanssikansan vaiheita. Toimittajana Liisa Vihmanen. 04:11 Massenet: Sarjat orkesterille n:o 3 Näytelmäkohtauksia ja 6 Satukuvia (Monte Carlon oopperan ork./John Eliot Gardiner). Merikanto Wesslin Fougstedt Sondheim Rota Dalla Rodrigo. Toimittajana Topias Tiheäsalo. 01:41 Schumann: Carnaval (Karnevaali) (Joyce Yang, piano). TIISTAI 22.6. 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. klo 13.35, Areenassa 1 vuosi) Ennätysmäärä, 518 nuorta laulajaa 74 maasta, tavoitteli paikkaa arvostetussa kilpailussa. 02:41 Janácek: Taras Bulba (RSO/Sakari Oramo). 05:57 Bizet: Carmenin seguidilla oopp. 23:54 Chopin: Masurkat n:ot 1-29 (Garrick Ohlsson, piano) 01:06 Tartini: Konsertto D-duuri (Mstislav Rostropovitsh, sello, ja St. Bach R. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 23.6. 02:54 Wagner: Wesendonck-Lieder (Marjana Lipovsek, mezzosopraano, ja Philadelphian ork./Wolfgang Sawallisch). 05:24 Musorgski: Näyttelykuvia (Svjatoslav Richter, piano). 05:57 Henselt: Muisto (Esther Budiardjo, piano). Bach: Konsertto neljälle cembalolle, jousille ja continuolle a-molli (Gustav Leonhardt, Eduard Müller, Jenny van Wering ja Anneke Uittenbosch, sekä LeonhardtConsort). klo 13.55, Areenassa 30 päivää) Wienin filharmonikkojen perinteinen kesäkonsertti nähdään suorana Schönbrunnin linnan edustalta Wienistä. (Uusinta) Perjantai 18.6. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Kangasala Classic: Päätöskonsertti “Tarinoita”. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 6–7|2021 81 Klassinen musiikki Yle Teemalla ja Areenassa kesäkuussa 2021 Sunnuntai 6.6. Kapellimestarina on brittiläinen Daniel Harding ja pianosolistina venäläis-saksalainen Igor Levit. 00:55 Beethoven: Jousikvartetto n:o 7 F-duuri ja n:o 8 e-molli (Razumovski-kvartetot 1 ja 2) (Tokio-kvartetti). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertissa nuorten baltialaissäveltäjien musiikkia Viron kansallinen sinfoniaorkesteri ja Viron filharmoninen kuoro, joht. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen. Waltteri Torikka, baritoni, Barbora Hilpo, alttoviulu ja Marko Hilpo, piano. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. Zoltán Kodály: Adagio (sov. klo 16.05 Mahler x 10: Sinfonia nro 4 Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri ja sopraano Pelageja Kurennaja esittävät Gustav Mahlerin sinfonian nro 4. klo 15.40 Mahler x 10: Sinfonia nro 3 Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 3 d-molli. Mihhail Gerts, sekä Heli Ernits ja Ingely Laiv-Järvi, oboe. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. MAANANTAI 21.6. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Maaliskuun 2021 Grammy-gaalassa parhaana palkittu oopperatuotanto. 02:25 Weiss: Sonaatti luutulle A-duuri (Richard Stone). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 20.10-21.05 Juhannusaaton Iltasoitto 22.07-3.00 Muistojen bulevardin juhannusyö 3.00-7.00 Yöklassinen LAUANTAI 26.6. Espoon tuomiokirkossa 3.6. 03:07 Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja (Andreas Schmidt, baritoni, ja Cincinnatin SO/Jesus Lopez-Cobos). äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. Neumeierin teoksen perustana ovat Beethovenin Eroica-muunnelmat, Prometheus-baletti ja Eroica-sinfonia. Sunnuntai 20.6. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.45 Askelkuvioita ja rytminvaihdoksia Suomalaisen tanssikansan vaiheita. Pääroolissa loistaa Aleix Martinez. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 2019. Toimittajana Liisa Vihmanen. Konsertit soitetaan ilman yleisöä, ja muutokset niiden ohjelmassa ovat mahdollisia. 01:26 Paganini: Duetto amoroso viululle ja kitaralle (Scott St. Strauss Kuula O. 03:23 Debussy: Iberia orkesterisarjasta Images (Dallasin SO/Eduardo Mata). klo 22.20 Kesäkonsertti Schönbrunnista Yle Teema (uusinta su 20.2. 8.05-9.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä Minna Lindgren esitelmöi valitsemistaan musiikkiaiheista huumoria unohtamatta. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Perttu Pölönen Äänessä nuori futuristi, säveltäjä ja tietokirjailija. Tallinnassa 30.4. Taltioitu Musiikkitalossa 16.1.2019. klo 12.50 Metropolitan: Porgy ja Bess Yle Teema (uusinta pe 18.6. John ja Simon Wynberg). klo 15.35 Mahler x 10: ”Ylösnousemus” Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri esittää Gustav Mahlerin sinfonian nro 2 c-molli ”Ylösnousemus”. Suomenkielinen selostus: Lauri Itäkannas. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23:22 Shteinberg: Sinfonia n:o 2 b-molli (Göteborgin SO/Neeme Järvi). Mukaan hyväksyttiin 20 ja nyt nähtävässä loppukilpailussa on jäljellä heistä viisi laulajaa. 00:15 Elgar: The Music makers, oodi (Jane Irwin, mezzosopraano, ja Alankomaiden radion kuoro ja FO/Jaap van Zweden). 7.02-7.58 Juhannuksen Aamusoitto 12.05-12.50 Askelkuvioita ja rytminvaihdoksia Suomalaisen tanssikansan vaiheita. Toimittajana Topias Tiheäsalo. 01:35 Cazzati: Sonaatti viululle, jousille ja continuolle (La Casada) (Alankomaiden Bach-yhtye/Jos van Veldhoven). Zoltán Kodály: Serenade op. 02:13 Chopin: Allegro de concert A-duuri (Garrick Ohlsson, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.58 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Selostus Lotta Emanuelsson. 04:49 Schubert: Die Schöne Müllerin (Kaunis mylläritär) (Peter Schreier, tenori, ja Konrad Ragossnig, kitara). George Gershwinin klassikko (1935) sijoittuu Charlestonin afroamerikkalaisten slummikortteliin ja kertoo invalidikerjäläisen Porgyn ja vaikeuksissa olevan Bessin rakkaudesta. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 12 kahdelle viululle ja alttoviululle (Kasmir Uusitupa, viulu, Anna Husgafvel, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu)
Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Myös kuvan Kansallisooppera odottelee toiveikkaana syksyä ja rajoitusten purkua. Rondon mainosasiakkaille Rondo-lehden verkkosivut ovat keino tavoittaa tuhansien musiikkiyleisö vaikka mökkilaiturilta. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Haaveissa elää pitkän paaston jälkeen huumaava orkesterikylpy kautta koko Suomen. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Myös musiikkiteatterin rintamalla kuohuu, ja tähänkin Rondo luo läpileikkauksen. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 20 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Kesä kuitenkin elää ja Rondo sen mukana: osoitteessa rondolehti.fi seurataan uutisvirtaa, ja myös Yleisradion ohjelmatiedot julkaistaan verkossa niiltä osin, kuin ne eivät ehtineet mukaan kesäRondoon 6–7/2021. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Rondon toimitus toivottaa lukijoilleen antoisaa ja aurinkoista musiikkikesää! . Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. TOUKOKUU TOI MUKANAAN toivoa ja iloa lukuisien pienten kesäfestivaalien kiehtovina lupauksina mutta myös pettymyksiä ja surua suurten tapahtumien kuten Ilmajoen ja Naantalin Musiikkijuhlien sekä Savonlinnan Oopperajuhlien luopumisina. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Vuonna 2021 lehti ilmestyy 10 kertaa. Seuraava painettu Rondo 8/2021 ilmestyy 31. Tätä kaikkea on rondo 2021 © H EI K K I TU U LI / SU O M EN K AN SA LL IS O O PP ER A Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. kännykältäsi tai tabletiltasi. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. elokuuta, ja silloin katse on koko syyskaudessa. 03 225 1948 Vuonna 2021 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. MATTI TUOMISTO haaveissa syksyn orkesterikylpy. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 8 ilmestyy 31.8.2021 R ONDO info Koronarokotusten eteneminen valaa uskoa, että pikku hiljaa voitaisiin palata normaaliin. Tässä Rondossa on toukokuun puoliväliin päivitetyt tiedot kesän tapahtumista
Nyt 5G-teknologian aikana olemme siirtymässä vahvasti esineiden ja asioiden internetiin (Internet of Things, IoT), joka mahdollistaa mitä erilaisimpien ohjaustoimintojen etähallinnan. R ONDO kolumni KIMMO HAKOLA. Televisiosta antennilähetyksenä ja kaapeliverkon kanavalta. Tähän 5G-yhteyksien verkoston toivotaan tuovan apua. Nykyään seuraamme lähetyksiä livenä tai olemme online, joka antaa ajantasaiselle lähetykselle enemmän liikkumatilaa. Etäkirurgia on tulossa varsinkin kriisitilanteiden avuksi. Lähetyksen jälkeen saatoin varmistaa kelloni oikean ajan sekunnilleen radiouutisten äänimerkistä. Viive eri laitteiden välillä on muutamasta sekunnista aina minuuttiin. Totta, mutta joskus me kehitysuskoisetkin joudumme toteamaan, että ”ennen oli paremmin”. Ajan lomittuminen voi karkeasti kertoa meille toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välisestä haamuvuorovaikutuksesta sen, että jokin on tapahtunut toisaalla ennen kuin se on tapahtunutkaan. Lähetysentiteetit prosessoidaan jakelukanaviksi monella tavalla. Ongelma on kuitenkin muuttuja nimeltä internet: verkkoyhteyden viiveet voivat olla hengenvaarallisia, jos kirurgi saa tuntopalautteen tai videokuvan vasta satojen millisekuntien päästä. Se on sitten järkeenkäymätöntä menoa se. Kun esimerkiksi Yleisradion iltauutiset alkavat, toistuu lähetys samassa tilassa eri laitteilla eri aikaan, vaikka kyseessä on suora lähetys. 83 R ONDO C LASSIC 6–7|2021 EHITYS KEHITTYY – ja maailma menee eteenpäin. Esimerkiksi robottikäden käyttö terveyskirurgiassa vaatii perusteellista harjoittelua aistien koordinaation synkronoimiseksi. Tähän on toki tekninen syy, jota ei kuluttaja jatkuvan lähetysvirran syleilyssä yleensä huomaa. JOTAIN TÄSSÄ ERILAISTEN mediamuotojen lähetysvirrassa on kuitenkin jouduttu antamaan periksi. Kesällä 1984 olin laivalla matkalla Tukholmaan – ja siitä hitaasti, arvokkaasti junalla Saksaan, Darmstadtin nykymusiikkifestivaalille. Baumgartner selviytyi ehjänä hypystään. Kun tulevaisuudessa siirrymme kvanttitietokoneisiin, tarvitsemme kvantti-internetin. ”Jalostuneemmat”, vaativammat jakelukanavat sisältävät useita välivaiheita aiheuttaen enemmän viiveitä. Miten arvokas loistava timpanisti onkaan orkesterille! Yhtäaikaisen käsite joutuu uuteen valoon, kun tiedämme enemmän kvanttimekaniikan klassisesta ajattelusta poikkeavista lainalaisuuksista. Medialähteet mainostivat ennätysyritystä suorana lähetyksenä. Pörssikauppa ja live-vedonlyönti ovat tämän haasteen edessä jatkuvasti. © K AA PO H AK O LA Hakola melkein suora lähetys k KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Analogiaa, samatoimisuutta ei ehkä sittenkään tarkasti ottaen ole olemassa. Se on tarkkuuden luotettavuus. Oikeaa aikaa ei siis enää kannata tarkistaa radiolähetyksestä. Olin varannut laivasta hytin, jotta pystyin kuuntelemaan häiriöttä Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan -oopperan ensi-iltaa suorana lähetyksenä Savonlinnasta. Jos maestroon ei tässä voi luottaa, hoitavat muusikot korjauksen keskenään. Kun maailma ajan saatossa muuttui analogisesta digitaaliseksi, ympäröivää elintilaamme hallitsevien laitteiden monimuotoiset prosessit nopeutuivat. INTERNETISSÄ TARKKA, viiveetön reagointi on tärkeää monessa palvelumuodossa. MUSIIKISSA KAPELLIMESTARIN lyönnin rekyyli kertoo muusikoille tulevan iskun luotettavan pohjan. Vaikka internet olisi viiveetön, pörssikauppaa suorittavat robotit joka tapauksessa toteuttavat toimeksiannot ennen ihmistä, koska me ajattelemme ennen päätöstämme. . Ohjelmalähteen ja kuluttajan välissä on digiaikana useita formaatteja prosessoivia ”purkkeja”. MAAILMA SEURASI lokakuussa 2012 suurella jännityksellä huimapää Felix Baumgartnerin laskuvarjohyppyä stratosfääristä, 39 kilometrin korkeudelta Maan pinnalle. Tiesin, että hengitän samaan tahtiin Savonlinnan ensi-iltayleisön kanssa. Todellisuudessa hyppy oli reilusti viivästetty siltä varalta, että ponkaisu tyhjyyteen olisi epäonnistunut dramaattisesti. Perusohjelmistossa orkesterin timpanisti luo aavistavalla iskullaan rytmiseen kuosiin turvallisuutta. Analogiaa, samatoimisuutta ei ehkä sittenkään tarkasti ottaen ole olemassa. Ehtiikö pörssimeklari New Yorkissa painaa myyntipainiketta aikaisemmin kuin suomalainen kollega, on alalla kiusallinen aihe. Vapaapudotuksena alkanut hyppy, vauhdilla 1342 kilometriä tunnissa, rikkoi äänivallin. Viivästymällä varaudutaan nykyään jo useiden maiden suorissa lähetyksissä tilanteisiin, joissa voi tapahtua jotain odottamatonta. Viivästymä on haaste monella alueella. Tein testin: Seuraan suoraa televisiolähetystä kahdesta älypuhelimesta (WiFi ja 5G), tabletista, pöytäkoneesta, läppäristä ja televisiosta. Yleisradion lähetyksissä lähimpänä reaaliaikaa ollaan Kivenlahden lähetysasemalla
www.bothniaclassic.fi KESÄ Kaskisten Musiikkikesä Korsholman Musiikkijuhlat Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat Ilmajoen Musiikkijuhlat, Konsertit Hiljaiset perivät maan –ooppera 15.–18.7.2021 28.7.–4.8.2021 28.7.–1.8.2021 4.–8.8.2021 9.–19.6.2022 Lapuan Urkufestivaali Vaasa Baroque RUSK Kamarimusiikkia Pietarsaaressa 2.–5.9.2021 Syksy 2021 23.–27.11.2021 SYKSY Vaasan kaupunginteatteri Così fan tutte –ooppera Kaustisen kamarimusiikkiviikko Kokkolan Talviharmonikka 14.1.–12.2.2022 29.1.–5.2.2022 12.–20.2.2022 TALVI Vaasan kuorofestivaali 25.–30.5.2022 KEVÄT Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Pietarsaaren Sinfonietta Seinäjoen kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginorkesteri Schaumansali, Pietarsaari YMPÄRI VUODEN – klassista musiikkia ympäri vuoden