7 2022 12,50 € inmo yang ponnahti kovasta koulusta taiteelliseen vapauteen CLASSIC täm ä num ero digi nä! Tutustu ilmaisek si www.ro ndo.fi helvi leiviskä, Ankara elämä loi sisäisen palon john storgårds etsii uutta huipullakin dan Karlström perusti oopperajuhlat Ahvenanmaalle 120:
Mustasaaren kirkko & 2.8. Voiko musiikki olla pörröistä. Mikä musiikki on tuttua, mikä tuntematonta ja mistä musiikin tunnistaa. Vaasan kaupungintalo B R I T T A B Y S T R Ö M : Alfabet Suomen ensiesitys 3?.7. Millaisia tunnelmia musiikilla oi luoda, ja oiko musiikki maistua kahvilta. Millaisia tunnelmia musiikilla oi luoda, ja oiko musiikki maistua kahvilta. Miltä soittaminen tuntuu käsissä ja keuhkoissa. Vaasan kaupungintalo M A R I A L I T H E L L F L Y G : Ecce arbor Suomen ensiesitys 28.7. M I N N A L E I N O N E N : Kerrostumat kantaesitys 31.7. Stundars & 29.7. Miltä soittaminen tuntuu käsissä ja keuhkoissa. Miltä musiikki tuntuu yksin tai yhdessä muiden kanssa kuunneltuna. Mikä musiikki on tuttua, mikä tuntematonta ja mistä musiikin tunnistaa. Miltä musiikki tuntuu yksin tai yhdessä muiden kanssa kuunneltuna. Vöyrin kirkko Koko ohjelma: www.korsholmmusicfestival.fi Mainituissa konserteissa esiintyvät: Cecilia Zilliacus?John Storgårds?Vicki Powell?Marko Ylönen?Henri Sigfridsson?Norrbotten NEO?Alexandra Zetterström Büchel?Ivo Nilsson?Johannes Thorell?Tora Thorslund?Tero Toivonen?Norjan nuorisokuoro?Trondheim Sinfonietta Pohjoismaiset naissäveltäjät vahvasti esillä Korsholmassa tänä kesänä! WWW.BAROKKIKUOPIO.COM XVIII BAROKKIKUOPIO – VANHAN MUSIIKIN FESTIVAALI 20.–24.7.2022 Miksi musiikki herättää tunteita. 2022: tunto/tunne. Voiko musiikki olla pörröistä. Salteriet, Björköby R E B E C K A A H V E N N I E M I : Messe pour les racines Suomen ensiesitys 1.8. WWW.BAROKKIKUOPIO.COM XVIII BAROKKIKUOPIO – VANHAN MUSIIKIN FESTIVAALI 20.–24.7.2022 Miksi musiikki herättää tunteita
6 R ONDO C LASSIC 7|2022 olen musiikissa kuin lapsi lelukaupassa R ONDO kannessa
7 R ONDO C LASSIC 7|2022 Sibelius-viulukilpailun voittaja, eteläkorealainen INMO YANG edustaa maansa uudenlaista muusikkopolvea, jolle persoonallinen ilmaisu ja taiteellinen vapaus ovat tärkeämpää kuin tekninen täydellisyys – joka on jo itsestäänselvyys. olen musiikissa kuin lapsi lelukaupassa Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI ja MINNA HATINEN |
”Hänen musiikkinsa puhuttelee minua suoraan, ja halusin näyttää tämän romanttisen puolen itsestäni”, hän sanoo. joulukuuta. Hän oli kiinnostunut siitä, mikä on muusikon rooli yhteiskunnassa ja pani ajattelemaan isoja asioita. On tiedettävä, mitä haluan kommunikoida.” Korealaista päättäväisyyttä Inmo ei ole laisinkaan harvinaisuus musiikkikilpailujen korealaisten voittajien joukossa. ”Me korealaiset olemme hyvin kurinalaisia ihmisiä. Koulutukseni ”Me korealaiset olemme hyvin kurinalaisia ihmisiä. Se on kulttuurinen ja mentaalinen asia. ”Kilpailussa Nielsen jännitti minua eniten, koska ihmiset eivät tunne sitä, ja vastaanotto oli siksi kysymysmerkki. Orkesterin kanssa hän ei vielä ollut sen pariin aiemmin uskaltautunut. Täytyy muistaa, että vielä 50 vuotta sitten emme olleet klassisen musiikin saralla juuri mitään.” Inmo tuntee, että Etelä-Korealla ja Suomella on joitain yhtäläisyyksiä. Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan onnellista kansaa, ja sama pätee korealaisiin.” Inmo sanoo haluavansa paneutua suomalaiseen kulttuuriin paremmin. Opin häneltä musiikillisesti paljon, mutta oleellista oli myös se, mitä opin musiikin ulkopuolelta, ihmisenä. Kun päätämme tehdä jotain, satsaamme siihen todella paljon ja puskemme itsemme äärirajoille.”. 10 R ONDO C LASSIC 7|2022 Toiseksi finaalin konsertoksi Inmo valitsi harvemmin soitetun Nielsenin konserton. ”Kyllä suuri ansio siitä lankeaa Miriam Friedille, jonka johdolla opiskelin kuusi vuotta Bostonissa. Ihmisten käytöstapa muistuttaa korealaista: se on ystävällinen mutta varautunut, jollain tavalla ujo. ”Olin täällä ensimmäistä kertaa, ja tunne vain vahvistui siitä, että kulttuurimme eivät ole kaukana toisistaan. Siihenkin hänellä on pitkä suhde, sillä hän kuuli sen seitsemänvuotiaana, ja se on soinut hänen korvissaan siitä lähtien. ”Haluan mennä saunaan ja hypätä järveen!” Aivan seuraavalla vierailukerralla se tosin voi olla vähän epämukavaa, sillä hän tulee soittamaan Sibeliuksen konserton Helsingin kaupunginorkesterin konserttiin 8. Miten hän on löytänyt tiensä tällaiseen persoonalliseen ilmaisuun. Tämä oli helppo huomata soitosta, jossa oli nautinnollisesti venyttelevää rubatoa ja herkkää muodontaa. Haluamme testata rajojamme, eikä kova työnteko ole vastenmielistä.” ”Jo pikkupoikana viulunsoiton opettajani teki minulle rankan harjoitteluohjelman, ja soittotunteja oli kolme viikossa. Tykkään konserton virtuoosisuudesta ja juhlivista elementeistä, mutta niitä ei saa tehdä liian ilmeisellä tavalla. Muusikko on osa maailmaa Sibelius-kilpailun rakkaimmaksi teokseksi Inmo mainitsee välieräohjelmassa olleen Schumannin Fantasian C, sillä Schumann on hänen lempisäveltäjiään. Mistä se johtuu. Myönnän, että joskus tämä saattaa mennä stressin puolelle, mutta ilman sitä emme olisi nousseet musiikkimaana näin nopeasti. Jälleen kerran: kaukana teknisistä kilpailusuorituksista. Kun päätämme tehdä jotain, satsaamme siihen todella paljon ja puskemme itsemme äärirajoille. Päinvastoin korealaisten rynnäkkö kaikkialla – niin kilpailuissa kuin orkesterien koesoitoissa ja oopperoiden koelauluissa – on ollut viimeisten vuosikymmenten suuri ilmiö
Balanssi toimii: perhe on Rovaniemellä, ja ura tarjoaa juuri niin paljon haasteita kuin hän haluaakin. 12 R ONDO C LASSIC 7|2022 JOHN STORGÅRDS antoi kesäkuussa onnistuneen debyyttinsä Berliinin filharmonikkojen edessä, ja sitä leimasi samanlainen uutta etsivä asenne kuin hänen 25-vuotista työtään Lapin kamariorkesterissa tai vakikumppanien kanssa ympäri maailmaa. balanssin aika uralla ja elämässä Teksti: HARRI KUUSISAARI | Berliini Kuvat: MARCO BORGGREVE
Itse pyrin liikkuvampaan ja kevyempään tulkintaan.” ”Muusikot tulivat täysillä ideoihini mukaan, eikä mitään ylimielistä asennetta ollut. ”No kyllähän se on se, miten jokainen muusikko on niin huippua mutta kuitenkin hengittää kuin osana orkesterin yhteistä soitinta. Mutta aina on yksityiskohtia, sävyjä ja värejä, joita voi hioa, ja jokaiseen luukutukseenkin olisi löydyttävä vielä säätömahdollisuus.” Mikä Berliinin filharmonikkojen erityisyys debytantin näkökulmasta on. Luotin siihen, että minulla on siitä omaa sanottavaa. Nyt annoin valtaosan ajasta Barryn konsertolle, koska siinä on tiukkaa rytmien vaihtelua, ja nykymusiikin matemaattisen tarkka toteutus ei ole tämän orkesterin aivan ensisijainen valtti.” | k ”Kun näen tuntemattoman teoksen, katson sitä muusikon silmin: onko se mahdollista saada elämään?”. ”No, kyllähän he tätä musiikkia ovat kaikkien kuviteltavissa olevien suuruuksien johdolla soittaneet, mutta aina on mukana myös uusia muusikoita, jotka soittavat sitä ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi puhaltajien soiton yksilöllisyydestä ei auta muu kuin nauttia, mutta silti se ei häiritse yhtään yhteistä energiaa.” ”Orkesterin erityispiirteet on tunnettava myös harjoitusaikataulua suunnitellessa. 13 R ONDO C LASSIC 7|2022 UN SUOMALAINEN kapellimestari pääsee niinkin merkittävälle näytön paikalle kuin Berliinin filharmonikkojen debytantiksi, yleensä matkalaukkuun pakkautuu Sibeliusta. John Storgårds kuitenkin päätti toisin, kun odotettu kutsu huippuorkesterin eteen tuli. Eri kontaktien kautta ohjelmaan päätyi irlantilaisen Gerald Barryn kontrabassokonserton kantaesitys, ja päänumerokseen Jontte halusi Brucknerin kuudennen sinfonian. Brucknerin kuudetta ei filharmonikoissa yllättävää kyllä ole soitettu kovinkaan usein, mutta minulle se on hänen sinfonioistaan läheisin”, Jontte selvittää berliiniläisessä kahvilassa. Berliinin filharmonikoilla on joka tapauksessa legendaarinen Bruckner-perinne – eikö se yhtään pelottanut. Tämän orkesterin johtamisen haaste on siinä, että kaikki tulee sieltä niin viimeisen päälle, jos sen antaa tulla ja tyytyy siihen. ”Kontrabassokonsertto tuli alun perin solistin Matthew McDonaldin ehdotuksesta, ja Barryn tunsin jo Avantin Suvisoitosta vuodelta, jolloin hän oli festivaalin teemasäveltäjä. Kuuntelin muutaman version orkesterin Digital Concert Hallista, ja totesin, että ne ovat hyvin erilaisia raskaudessaan. Sitä on totuttu odottamaan niin orkesterien kuin yleisön parissa, ja ehkä se on myös turvallisinta maaperää sikäli, että Sibeliuksen johtamisen vahva perinne antaa suomalaisille kilpailuetua. En koe, että soitto menisi vanhan tottumuksen mukaan, vaan se antaa valtavia mahdollisuuksia kapellimestarille, jos sen osaa hallita. Tiesin jo etukäteen, että tulossa on energisenä pauhaavaa musiikkia, joten sille oli saatava vastakohta
Kahdesta Filharmonikkojen paikkauskeikasta jouduin jo kieltäytymäänkin muiden sitoumusten vuoksi. Ei sellaista usein normaalikonserteissa näe.” ”Olemme BBC Philharmonicin kanssa levyttämässä Chandosille Shostakovitshin viisi viimeistä sinfoniaa. Hänen onnekseen aika moneen kapellimestarityöhön on voinut yhdistää myös viulistin tehtäviä liidaamalla, solistina, kamarimuusikkona tai muuten. Pidän tällaisesta seikkailusta, eikä ensin oleellisinta ole ajatella edes sitä, onko kyseessä mestariteos. Elämän kiintopisteet ovat Rovaniemellä ja maailmalla, ja ne tukevat toisiaan. Louisin orkesterit.” Unohtaa ei sovi myöskään Helsingin kaupunginorkesteria, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut ylikapellimestarikauden jälkeenkin. ”Viulun kulkeminen mukana on estänyt myös hotellikuolemia, sillä vaikka olisi miten yksinäinen ilta hotellihuoneessa, viulusta löytyy aina seuraa.” . Mistä kapellimestari näitä teoksia löytää. Esittäjistä on paljolti kiinni, mitä musiikista saa irti.” Jotain kriteerejä kuitenkin täytynee teosten valintaan olla. ”Se on perheen arjen sujumisen kannalta hyvä kaupunki, eikä matkustelu maailmalle ole yhtään sen hankalampaa kuin Helsingistäkään. Kun näen tuntemattoman teoksen nuotit, katson niitä muusikon silmin: onko se sellaista, joka olisi mahdollista saada elämään?” ”Tärkeä kriteeri on myös se, että mikä on teoksen iso idea. Vanhan yhteistyökumppaninsa Bambergin sinfoniaorkesterin kanssa hän konsertoi Rheingaun ja Passaun festivaaleilla. Aspenissa ja Santa Fessä hän sekä soittaa viulistina kamarimusiikkia että johtaa festivaaliorkesteria – kuten myös Korsholmassa, jossa festivaali on kutsunut mukaan kaikki entiset taiteelliset johtajansa, Jontten yhtenä heistä. ”BBC Promsissa kiteytyvät brittiläisen tradition hyvät puolet kuten omanlainen huumori. Hilkulla olleita tilanteita on vuosien varrella ollut, mutta ne eivät ole jääneet harmittamaan.” Tärkeä osa Jontten elämää on myös soittokunnon ylläpito viulistina. ”Se korostaa soiton valppautta ja hereillä oloa ja kykyä lukea uutta. Tänä elokuussa heidän ohjelmassaan on Kaija Saariahon, Kalevi Ahon ja Dmitri Shostakovitshin musiikkia. Yksi sellainen säveltäjä, jota haluaisin levyttää, on georgialainen Sulkhan Nasidze, jonka sinfonian ensiesityksen teimme juuri Lapin kamariorkesterin kanssa.” Tuntemattomien säveltäjien kuten Nasidzen esiin nostaminen onkin ollut johtolankoja Jontten 25 vuotta kestäneellä kaudella Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana. | ”Aina on yksityiskohtia, sävyjä ja värejä, joita voi hioa, ja jokaiseen luukutukseenkin olisi löydyttävä vielä säätömahdollisuus.”. Tarjouksen olisi oltava sellainen, että siitä ei voi kieltäytyä. ”Muusikothan täällä itse päättävät, kenen kanssa haluavat tehdä työtä, ja kyllä minä erinäisistä merkeistä päätellen olen jo pidempään ollut listalla. Se ei voi olla kasa detaljeja. Monet muusikot ovat sanoneet, että tällainen on kehittänyt heidän ammattitaitoaan kokonaisuutena.” Yksi jalka Lapissa, toinen maailmalla John Storgårds on urallaan siinä vaiheessa, että balanssi erilaisten asioiden kanssa on löytynyt. Rauhaa riittää, mutta turismi on tuonut myös paljon kansainvälisyyttä ja vaikkapa hyvää ravintolatarjontaa.” ”Näen minun ja Lapin kamariorkesterin välisen suhteen elämän projektina, jonka jatkoa ei kyseenalaisteta. Late night saa tietenkin mediassa eniten huomiota, muttei sovi unohtaa, että ennen sitä on toista kuukautta yhtälaista juhlaa. Tapahtumassa kulminoituu yleisön innostus ja omistautuneisuus: monet haluavat kokea esitykset läheltä, vaikka se edellyttää seisomista, ja monilla on jopa partituurit mukana. BBC Proms -festivaaleilla hän on johtanut joka vuosi viimeisen vuosikymmenen aikana, sillä hän toimii BBC Philharmonic -orkesterin ensimmäisenä päävierailijana. Tämä paketti on tuonut Jontten elämään balanssia, joka tyydyttää taiteelliset ambitiot ja muut elämänarvot sen verran hyvin, että varsinaista ylikapellimestarin pestiä maailmalta hän ei kaipaile. 14 R ONDO C LASSIC 7|2022 Jontte ei ole ottanut yhtään paineita siitä, että kutsu Berliiniin tuli vasta nyt. ”Se edellyttäisi sitä, että jotkut nykyisistä suhteista pitäisi päättää, ja rima siihen on korkealla. Pitkäjänteiseen työhön Lapin kamariorkesterin kanssa liittyy se, että hänen perheensä asuu Rovaniemellä. Isoista orkestereista hän on jo debytoinut Bostonin ja Chicagon sinfonikkojen parissa, ja kummassakin on luvassa myös jatkoa. ”Totta kai, ja nykyisin osaankin jo arvioida aika nopeasti sen, kannattaako teos ottaa työn alle. Bonuksena tulevat Lapin kahdeksan vuodenaikaa, joiden mukana luonto elää, ja talvetkin ovat kunnollisia. Kyllä musiikki voi olla vaikeaakin, kunhan haasteet ovat osa musiikillista kieltä eikä mitään päälle liimattua tai paperin makuista.” Jontte on huomannut, että jatkuva uuden tekeminen on inspiroivaa myös muusikoille. Nuorempana kokeilin enemmän mitä vain. Mutta hienoa, että varsinainen kausikorttikutsu tuli nyt, kun koin olevani siihen valmis ja vieläpä sellaisella ohjelmalla, joka on minun näköiseni.” Uuden etsiminen inspiroi John Storgårdsin kesä sujuu pääosin eri festivaaleja kiertäessä. Samalla ulkomaiset työt ovat kiteytyneet muutaman pitkäjänteisen suhteen varaan – BBC Philharmonicin lisäksi Ottawan National Arts Centerin orkesteri sekä muutama tittelitön mutta kiinteä yhteistyökumppani kuten Baselin sinfonikot, Skotlannin kamariorkesteri, Münchenin kamariorkesteri sekä Detroitin ja St. ”Uudet löydöt ovat tapahtuneet yksinkertaisesti nuottikaupassa tai nykyisin netissä
15 R ONDO C LASSIC 7|2022
Salosen teoksia kuullaan useita, mm. Itse olin toisessa esityksessä, jossa ei ollut hermostuneisuuden merkkejä. Suomalainen musiikki on harvoin saanut vastaavaa kunnianosoitusta tällä areenalla. Storgårds nautti puhaltajien taidoista niin, että balanssi oli joskus niihin päin kallellaan. Berliner Morgenpost -lehti kuitenkin arvioi otsikkoa myöten, että Storgårds olisi ollut hermostunut ja että hän korosti Brucknerin kuudennessa sinfoniassa arkkitehtuuria sisällön sijaan. Salosen lisäksi filharmonikkoja johtavat joulukuusta kesäkuuhun ulottuvalla jaksolla Santtu-Matias Rouvali, Klaus Mäkelä ja Mikko Franck. Berliinin filharmonikot ei ole vierailijalle helppo orkesteri, ja sitä ei ole tehnyt helpommaksi se, että ykköskonserttimestarin paikka on ollut täyttämättä jo vuodesta 2020, kun Daniel Stabrawa jäi eläkkeelle. Hänellä oli selvästi hyvä kontakti sekä kapellimestariin että kollegoihinsa. Säveltäjä tekee kontrabassosta dramaattisesti elehtivän hahmon, ja stemma on täynnä sellaisia esitysmerkkejä kuin ferocious, blazing, excited tai angry. Kesäkuussa heti John Storgårdsin jälkeen orkesteria johti Sakari Oramo. John Storgårdsilla oli onnea, sillä hänen debyytissään kokelaana oli hänen vanha tuttavansa Ilian Garnetz BamSuomalaiset mukana huippumenossa bergin sinfonikoista. Orkesteri on testaillut lukuisia kandinaatteja konserteissaan, ja se tilanne ei tietenkään ole vierailevalle kapellimestarille kovin suotuisa. Tarinan parisuhdekäänteet saivat rytmisesti vauhdikasta ja surrealistisesti vinksahtanutta ilmettä. 16 R ONDO C LASSIC 7|2022 BERLIININ FILHARMONIKOT PANOSTAVAT seuraavan vuoden aikana suomalaisiin kapellimestareihin ja musiikkiin. Vapautuneessa scherzossa kommunikaatio muusikoiden kanssa alkoi toimia yhä paremmin, ja finaalissa oli jo kosolti yhteistä rutistusta, joka kirvoitti bravo-huudot. Kantaesityksenä kuultu Gerald Barryn kontrabassokonsertto ottaa aineksia säveltäjän oopperasta, joka perustuu Rainer Werner Fassbinderin elokuvaan Petra von Kantin katkerat kyyneleet. Lisäksi Sakari Oramo ja Susanna Mälkki johtavat Karajan-akatemian orkesteria osana kausisarjaa. urkukonserton Saksan-ensiesitys. Esa-Pekka Salonen on kauden 2022/23 teemasäveltäjä, ja hän vierailee pitkästä aikaa myös kapellimestarina. Sinfonian ensimmäisessä osassa kapellimestarin pyrkimys liikkuvuuteen aiheutti vähän epävarmuutta tempoihin ja kulmikkuutta muotoiluun – musiikki ei päässyt hengittämään ja virtailemaan. Toisesta osasta alkaen ote kuitenkin tasoittui, ja orkesterin syväsointinen Bruckner-perinne pääsi oikeuksiinsa. Teksti: HARRI KUUSISAARI, Berliini | Kuvat: STEPHAN RABOLD John Storgårds nautti Berliinin filharmonikkojen ylellisestä soinnista ja puhaltajien yksilöllisistä taidoista.. Franckin johtamassa konsertissa toukokuussa on pelkkää suomalaista musiikkia: Salosen Karawane kuorolle ja orkesterille, Rautavaaran Requiem in our time ja Sibeliuksen viides sinfonia
Tällä kertaa sitä johti Andris Nelsons. Vakavamman puolen itsestään Nelsons antoi Shostakovitshin yhdeksännessä sinfoniassa, jonka näennäisen huoleton karnevaali paljastui vain naamioiksi tuskan ja pelon takaa. Harvoinpa kontrabassoa kuulee näin vikkelissä käänteissä. Norjalainen tähtisopraano Lise Davidsen teki debyyttinsä filharmonikkojen kanssa ja eläytyi viattoman neidon herääviin tunteisiin, roihuun ja pettymykseen täysillä. Orkesterissa tuntui hengittävän koko maailma. Berliinin filharmonikot järjestää talossaan myös vierailevien ensemblejen konsertteja, ja Wienin filharmonikot on yksi vakivieraista. Teos on muotoa (laulusolistien vuorottelevat numerot), tyyliä ja aasialaisperäistä tekstiä myöten Mahlerin Das Lied von der Erden sukulainen, mutta Petrenko antoi sille oman, vahvan ja värikylläisen identiteetin. ?. Nielsenin Helios-alkusoitto aloitti illan, ja auringonnousu Aigeianmerellä toteutui intensiivisesti. Maanläheisempi ja rennompikin ote olisi ollut Dvo?ákin kuudennessa sinfoniassa perusteltua, mutta kun ylimääräisenä saatiin vielä wienervalssia, eihän tällaiseen voi kuin antautua. Christian Gerhaher antoi parin miespuolisen hahmon repliikkeihin elämän kourimaa fatalismia. Yhteistyö on sähköistävää. Erwin Schulhoffin uusklassinen toinen sinfonia ja Leone Sinigaglian kaksi romanttista virtuoosikappaletta viululle ja orkesterille (solistina orkesterin konserttimestari Noah Bendix-Balgley) eivät ole järin vallankumouksellista musiikkia, mutta Petrenko saa teoksen kuin teoksen kuulostamaan merkitykselliseltä ja esiin noston arvoiselta. Hän on suuren ja hehkuvan soinnin ystävä, ja kun wieniläiset lisäsivät siihen vielä kultareunuksensa ja aistillisen fraseerauksensa, niin tuntui, kuin luksusauton kyydissä olisi oltu. Tässä kiitoksia ottavat vastaan myös Zemlinskyn Lyyrisen sinfonian solistit Lise Davidsen ja Christian Gerhaher. 17 R ONDO C LASSIC 7|2022 Kirill Petrenko on ollut täydellinen valinta Berliinin filharmonikkojen ylikapellimestariksi. Heti seuraavalla viikolla filharmonikkojen puikoissa oli taas ylikapellimestari Kirill Petrenko, joka jatkoi koko kauden kestänyttä teemaansa natsien syrjimän säveltäjäsukupolven esiin nostamiseksi. Solisti, filharmonikkojen oma soolokontrabasisti Matthew McDonald sai panna näiden parissa parastaan. Zemlinskyn Lyyrinen sinfonia oli tietenkin omaa luokkaansa, ja esitys oli unelmaisen upea: juovuttavaa musisointia yön, eksotiikan, rakkauden ja jäähyväisten maisemissa
Hänen äitinsä Niina Venäläinen opiskeli siellä kulttuuriantropologiaa ja opetti musiikkia ja pianonsoittoa. kahden kulttuurin lapsi Teksti: ELINA SALIN k. ”Ei ole ollut mitään tiettyä hetkeä, jolloin tiesin tulevani musiikin ammattilaiseksi. Venäläinen tapasi meksikolaisen Guillermo Morfin Ochoanin, arkkitehdin ja taidemaalarin. Muutimme Suomeen Kotkaan, kun olin kuusivuotias. Perhe asui Puerto Vallartassa, kauniissa rantalomakohteessa Tyynenmeren rannalla. Äitini halusi asua lähempänä omaa sukuaan.” Sittemmin Morfin Venäläinen on käynyt Meksikossa harvemmin. ”Valitettavasti en muista siitä paljoa, koska olin niin pieni. Meksikolaissuomalainen nuori lupaus pänttää espanjaa ylioppilaskirjoituksiin ja ihailee ARTO NORAKSEN tyyliä soittaa. Olen aina tiennyt, että se olisi minun juttuni. Syksyllä matka on jälleen mahdollinen, koska kulttuurintutkimusta opiskeleva isosisko lähtee sinne vaihto-opiskelijaksi. Tänä kesänä Morfin Venäläinen viettää aikaa Virolahdella, Nauvossa, Hauholla, Virroilla ja Lemillä musiikkifestivaalien nuorena taiteilijana. Hän opiskelee sellonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja on menestynyt jo kahdessa sellokilpailussa. MARIA MORFIN VENÄLÄINEN päätti lapsena, että hänen soittimensa on sello tai ei mitään. 18 R ONDO C LASSIC 7|2022 UUMANA KESÄPÄIVÄNÄ 19-vuotias Maria Morfin Venäläinen tekee täysin samaa kuin monet muutkin ikäisensä. Hän myy kesätyönä muikkuja torilla. Jaettu ensimmäinen sija tuli Salon kansallisesta sellokilpailusta ja ensimmäinen palkinto Porvoon sellokilpailusta. Aivan tavallinen lukio-opiskelija Morfin Venäläinen ei silti ole. Pääsin nuorisokoulutukseen, ja silloin asia varmistui.” Puerto Vallartasta Kotkaan Morfin Venäläisen vanhemmat tapasivat ensimmäisen kerran Meksikossa. Parin kolme tytärtä, nuorimpana Maria, syntyivät Meksikossa
Kun kuuntelen hänen levytyksiään, mietin, että hänen soittonsa kuulostaa luonnolliselta, tarkkaan harkitulta ja loogiselta. Tosi mahtava opettaja, kannustava ja työnsi minua soittamisessa eteenpäin”, Morfin Venäläinen kertoo. Ylioppilaskirjoituksissa Morfin Venäläinen tahtoo kirjoittaa erityisesti kieliä – englannin, ruotsin, saksan ja espanjan. maria morfin venäläisen suosikit LEMPISELLOKONSERTTO / KAPPALE: ”Tällä hetkellä Kokkosen sellokonsertto. Meksikosta hänelle on jäänyt erityisesti mieleen ihmisten vieraanvaraisuus ja avoimuus. Miten sitä muuten soittaa voisikaan?” HARRASTUKSET: ”Teen perushommia. ”Muuten soitan pieniä konsertteja äitini ja huilua soittavan siskoni kanssa. Siskoni on kesätöissä torilla tavannut meksikolaisia asiakkaita, jotka ovat olleet heti innoissaan tavatessaan suomalaismeksikolaisen. Sello on jotenkin maaginen soitin. ”Ensimmäinen soitonopettajani oli Baiba Andersson, entiseltä nimeltään Kuusela. ”Suomalaisesta luonteesta mieleeni tulee lähinnä stereotypia, että bussipysäkillä kaikki seisovat kahden metrin päässä toisistaan. Urheilun temmellyksessä hän ehti murtaa ranteensa kahdesti ja päätti keskittyä turvallisempaan harrastukseen. Esitämme yleisöystävällistä ohjelmistoa, pieniä kappaleita ja äitini tekemiä sovituksia. En vieläkään ole saanut siitä kaikkea potentiaalia irti.” ”Opettajani Hannu on sanonut, että soittimen pitäisi olla aina parempi kuin soittajan, jotta on varaa kehittyä. Hän kävi vanhempiensa kanssa musiikkiopiston soitinesittelyissä. ”Upea, solistinen soitin. Monet klassiset festivaalit ovat löytäneet Maria Morfin Venäläisen, ja hän on kesän aikana hyvin työllistetty. Niin soittamiseen jää aikaa, eikä urakka stressaa niin paljon. 19 R ONDO C LASSIC 7|2022 Kahden kulttuurin lapsena kasvaneesta Morfin Venäläisestä suomalainen ja meksikolainen kulttuuri ovat melkein vastakohdat. Siksi hänellä on harjoitusohjelmistossa suuria teoksia: Joonas Kokkosen sellokonsertto, Shostakovitshin ensimmäinen sellokonsertto, Rahmaninovin sellosonaatti ja Beethovenin viides sonaatti. Dvo?ákin sellokonsertto on niin hieno, että on pakko mainita sekin. Tuntuu, että löydän siitä enemmän sävyjä koko ajan. Pienempi kappale, jota olen soittanut pitkään, on Dvo?ákin Silent Woods. Sen sointi on lähellä ihmisääntä ja ääniala on miellyttävä.” Lapsena Morfin Venäläinen harrasti innokkaasti myös yleisurheilua. Seurata mahdollisten oppilaiden edistystä ja olla mukana siinä, kun he kehittyvät. ”Nyt opettajani Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla on Hannu Kiiski, mutta Baiba tulee edelleen kuuntelemaan konserttejani, kannustamaan ja antamaan palautetta.” Morfin Venäläinen on soittanut viimeiset kaksi vuotta Joseph Nicolas Leclercin selloa vuodelta 1770. ”Voisin Hannun tavoin luoda oman pikku yhteisön oman luokan kanssa. ”Olen aina tykännyt kielistä. Musiikki sai enemmän jalansijaa. ”Siellä päätin, että se on sello tai ei mitään. Hän on kiinnostunut myös opettajan urasta, jotta voisi auttaa muita ja jakaa omia näkemyksiään. Saisin kannustaa, motivoida ja opettaa. He juttelevat kuin olisivat vanhoja tuttuja ja tahtovat ottaa yhdessä valokuvia”, Morfin Venäläinen kertoo. Siinä on oma tunnelmansa.” LEMPISELLISTI: ”Arto Noras. Soitin on Sibelius-Akatemian arvosoittimia. ”Kylässä vieraalle tarjotaan kaikkea mahdollista. Jos en haluaisi tehdä työkseni musiikkia, ryhtyisin ehkä kääntäjäksi tai tulkiksi.” Loppukesästä 2022 Morfin Venäläinen aikoo osallistua Turun sellokilpailuun. Käyn kuntosalilla, kävelyllä ja laitan ruokaa.”. Tämä sello on vienyt soittoani eteenpäin todella paljon.” Turun sellokilpailu odottaa Lukion Morfin Venäläinen aikoo suorittaa neljässä vuodessa. Kyllä Suomessakin on paljon lämminhenkisiä ihmisiä.” Yleisurheilu vaihtui soittamiseen Suomeen muutettuaan Morfin Venäläinen mietti, että hänkin haluaisi soittaa jotain soitinta. Ei se ole täysin totta. Hän on kotoisin Latviasta. Se jotenkin vetää puoleensa.” . Kerran pari vuodessa soitan Kuhmon festivaalikvartetissani Varpu Heikinheimon, Lotta Harjun ja Oili Tuhkasen kanssa.” Ykkösenä ammattitoiveissa Morfin Venäläisellä on solistin ura, mutta hän tietää, että harva pystyy tekemään solistin töitä täyspäiväisesti
Tukin sillä ensimmäiseksi ilmastointiaukot, kun tulen hotellihuoneeseen. Joskus olen unohtanut irrottaa teipit lähtiessäni. Tarvittiin paljon toistoa, jotta saatiin hauska ja vauhdikas show toimimaan.” – Ohjaaja Ville Saukkonen kertoo Ilkka Kuusiston Muumioopperan harjoituksista Satakunnan Kansassa R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN TEARondo.indd 1 TEARondo.indd 1 30.5.2022 12.24.31 30.5.2022 12.24.31. Kun esiintyjät ovat muumipukujen sisällä, on vaikea seurata, kuka milloinkin laulaa. Tätä toivetta olen yrittänyt pitää ohjenuorana. Se olisi omituinen käänne kaikkeen siihen työhön, mitä Kemissä on tehty, että kulttuurikeskus pysyisi kaupunkilaisten elävänä olohuoneena.” – Toimittaja Henripekka Kallio uutisanalyysissaan 9.6.2022 ”Nyt kun jääkiekkoa on juhlittu kunnolla, voisiko lehtemme kirjoittaa Sibelius-viulukilpailuista yhtä kunnolla. Vuosia sitten säveltäjä Ilkka Kuusisto antoi minulle ohjeen olla huolellinen hahmojen kanssa, jotta lapset pystyvät seuraamaan oopperaa. . ”limakalvotaiteilijoiden” toimista äänestä huolehtimisessa ET-lehdessä 10/2022 ”Joitakin yksittäisiä säkeitä olen jättänyt pois, kuten sen, missä seilori laitetaan päissään kapteenin tyttären hyttiin. Kuvien kera ja sivukaupalla.” – Lukijan tekstiviesti Satakunnan Kansassa 31.5.2022 ”Minulla on aina laukussa mukana rulla leveää läpinäkyvää teippiä. Koen kuitenkin, että meillä on vahva rooli siinä, että ihmiset saavat lohtua ja voimaa musiikista. Sellainen ei sovi minun suuhuni, joten otin siihen eri version.” – Laulaja Maria Vinberg kertoo merimieslaulukonsertista Raahen Seudussa 4.6.2022 ”Nyt pitäisi puhua ympäristökriisistä, mutta hullut diktaattorit ovat järjestäneet meille uutta ohjelmaa. Hän neuvoi ohjaamaan siten, että se, joka laulaa myös heiluttaa käsiään ja liikehtii, ja muut ovat paikallaan. Aina tulee miettineeksi, soittaisinko levyn radiossa ja mitä siitä sanoisi.” – Musiikkitoimittaja Jake Nyman ET-lehdessä 11/2022 ”Ohjaajan näkökulmasta teos on haastava. Tämä on kauhistuttavaa. Aluksi muumit vain törmäilivät talossa tuoleihin ja pöytiin, kun he eivät nähneet niitä. ” 20 RONDO CLASSIC 7|2022 Musiikkiopiston muutto tarkoittaisi, että perheet eivät voisi enää jäädä suoraan kirjastoon, museoihin tai kulttuurikeskuksen kahvilaan lasten soittotuntien aikaan. Silloin vähän hävettää, sillä olen saattanut vedellä huoneeseen teippiä metritolkulla.” – Tenori Tuomas Katajala kertoo laulajien eli SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Emme voi elää kuin sotaa ei olisi, mutta yhteisten konserttihetkien aikana voimme unohtaa sen.” – Raahen rantajatsien festivaalijohtaja Charles Gil Raahen Seudussa 19.5.2022 ”Työ on minulle kuin hyvä harrastus, jonka olen osittain pilannut tekemällä siitä ammatin. Musiikin kuuntelu muuttuu aika lailla, kun siihen tulee ammattimainen ote. Harjoituksissa oli törmäilyn takia koomisiakin hetkiä ja kuultiin aika monta kirosanaa
Dan Karlström on kotoisin Ahvenanmaalta, ja oopperafestivaalin perustaminen kotiseudulle on hänen pitkäaikainen haaveensa. Saksa opetti oopperanteon Dan Karlström sai laulamisen sytykkeen lapsena, kun hän katsoi televisiosta Ingmar Bergmanin ohjaamaa Taikahuilua ja lauloi mukana. Myös Lentävän hollantilaisen Erik siintää mielessä. Näin hän päätyi Kauppakorkeakouluun. Siegfriediksi ei kuitenkaan tee mieli. 29 R ONDO C LASSIC 7|2022 ”Rooleissa keskeisintä ovat pienet vivahteet ja tekstin käsittely, ei volyymi”, hän sanoo. Onko Mime-kääpiö, Siegfried-sankarin katala ja sormusta himoitseva kasvattaja, juutalaisuuden karikatyyri, kuten usein on väitetty. Olen saanut siihen uudenlaisia ilmeitä ja värejä esittäessäni sitä pienissä teattereissa, kuten hiljattain Mindenissä, joissa kontakti yleisöön on suora, eikä volyymin kanssa tarvitse kamppailla saadakseen äänensä kuuluviin.” Seuraavaksi isoksi roolikseen Karlström toivoo saavansa Reininkullan tulenjumala Logen. Kun ammatinvalinnan paikka tuli, isä suositteli hakemaan ensin jotain varmaa ja sitten toteuttamaan unelmiaan. Perheen tuttava oli musiikin ammattilainen ja kehotti poikaa hakeutumaan lauluopintoihin. Sitä on luvassa, kun Kansallisooppera sai kiinnitettyä hänet uuden Turandotinsa Pingiksi, hulvattoman ministerikolmikon korkeimmaksi ääneksi. Koomikkonakin hän on tunnettu. Siinä täytyy todella näytellä ja pureutua tekstiin. |. ”En sanoisi niin, sillä ei hän ole aina ollut paha, vaan kaiken syypää on sormus, joka on varastanut hänen mielensä. Oleellista niissä on juuri tekstiin pureutuminen ja roolityö.” Roolityö ja teksti ovat tärkeintä Dan Karlström on tehnyt Mimen roolia jo noin 50 kertaa viidessä eri produktiossa, ja ensi kevätkaudella hän saa esittää sen ensimmäistä kertaa myös suomalaiselle yleisölle Kansallisoopperan uudessa Siegfriedissä. ”Paljon riippuu siitä, mitä montussa tapahtuu – pystyykö kapellimestari tulemaan mukaan tähän nyanssien taiteeseen vai luukuttaako orkesteri lujaa ja pakottaa myös laulajan painamaan ääntään.” Leipzigin oopperan solistikuntaan 21 vuotta kuulunut Dan Karlström on tullut tunnetuksi pikemmin karakteritenorina kuin romanttisena sankarina, mutta itse hän ei lokeroisi itseään. ”Minusta Mime on roolina paljon hauskempi.” Hänelle täydellisesti sopivista rooleista hän mainitsee myös Zemlinskyn Kääpiön (Der Zwerg) nimiroolin, jossa saa näyttää kaikki puolet itsestään. Vasen kuva on otettu Ahvenanmaan luonnossa. ”Haluan pitää lyyriset roolit ohjelmassani, koska ne ovat samalla äänenhuoltoa. Mutta totta on, että jonkun Taminon vaatimalla tekniikalla ei tehdä sellaisia karakterirooleja, joita minulla enimmäkseen on. ”Olen lyyrinen heldenbuffo”, hän määrittelee. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hän osaa laajan paletin erilaisia asioita. Yhtenä iltana hän naksauttelee Wagnerin kitkeriä konsonantteja niin, että sylki roiskuu, toisena taas vuodattaa Taikahuilun Taminon tai La Traviatan Alfredon pitkiä ja ihania melodioita. Reininkullassa Mime laulaa hyvästä ajasta ennen kuin sormus tuli pilaamaan elämän, ja siinä on tilaisuus korostaa hänen inhimillisiä vivahteitaan.” ”Mimen rooli on yhtä vivahteiden, rytmien, ivan ja ironian tulitusta
Näin hän on kertonut musiikillisesta heräämisestään: ”Noin kolmentoista vuoden iässä aloin tuntea merkillistä kaipausta jotakin uutta tuntematonta kohden. Kerran kuumeisen yritykseni keskellä kuulin isän lempeät, mutta vakavat sanat. Muutama kuukausi isän kuoleman jälkeen perheeseen syntyi vielä seitsemäs lapsi, Aulis. Leiviskän äidistä tuli kuuden lapsen yksinhuoltaja. Äidin suvussa oli paljon taiteellista kyvykkyyttä, ja äiti itsekin soitti pianoa sekä julkaisi runojaan esimerkiksi Naisten ääni -lehdessä. 16-vuotiaana Leiviskä teki Kevätiloa-nimisen teoksensa, joka on hänen ensimmäisiä säilyneitä sävellyksiään, ja jonka hän näki aivan selvänä mielessään musiikki oli vain kirjoitettava ylös. Hänellä oli sisäinen pakko uuden luomiseen. Leiviskä aloittikin opinnot Helsingin musiikkiopistossa vuonna 1919. Melartinin tärkeä kannustus Helsingin musiikkiopistossa Leiviskä opiskeli pianonsoittoa Ingeborg Hymanderin ja sävellystä Erkki Melartinin johdolla. Äiti ei aina kestänyt haasteellista arkea yksinhuoltajana ja joutui useaan kertaan sairaalaan. Tasapainoa etsimässä Isän menetys asetti Leiviskän uudenlaiseen tilanteeseen. Toisaalta hänestä tuli tärkeä perheensä vastuunkantaja, ja tämä heijastui hänen elämäänsä vielä pitkälle tulevaisuuteenkin: hänellä oli niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin velvoitteita perhettään kohtaan. h Leskeksi jäänyt Elli Leiviskä kuvattuna seitsemän lapsensa kanssa. Yritin etsiä pianosta uusia sointukulkuja ja melodianpätkiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Lapsi kulta, älä nyt haaveile. Hänetkin Leiviskät joutuivat kuitenkin hyvästelemään, kun hän vuonna 1944 kaatui jatkosodassa. Kahdeksanvuotiaana hän aloitti säännöllisen pianonsoiton opiskelun Helsingissä. Leiviskän nuoruuden päiväkirjamerkinnöistä on aistittavissa hänen herkkä ja moniulotteinen luonteensa sekä toisaalta hänen valpas omatuntonsa: hän syytti itseään elämänjanostaan ja tunteistaan, jotka pulpahtelivat pakostakin esiin, vaikka hänen nöyryyteen pyrkivä mielensä yritti tukahduttaa niitä. Myös Helvin äidin veli, kirjailija Juhani Siljo, haavoittui sisällissodassa ja lopulta kuoli saamiinsa vammoihin. Perheen taloudellinen asema huononi merkittävästi isän kuoltua, ja esikoisena Helvi Leiviskä joutui ottamaan osaa perheen elatukseen jo varhain. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama ruokapula tuntui myös Leiviskän perheessä. 33 R ONDO C LASSIC 7|2022 ELVI LEIVISKÄ SYNTYI 25.5.1902 Helsingissä esikoislapseksi äidilleen Elinille sekä isälleen Hannekselle, jotka kumpikin olivat kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Samoihin aikoihin, vuonna 1918, Leiviskän isä kuoli. Kuvassa Helvi Leiviskä istumassa toisena vasemmalta.. Isä oli pappi, jonka hengellisyydellä oli suuri vaikutus koko perheeseen. Voi olla, että Leiviskä ajatteli alun perin ryhtyvänsä pianonsoiton opettajaksi, mutta Melartinin lämmin kannustus sai Leiviskän muuttamaan suunnitelmiaan ja suhtautumaan vakavasti säveltämiseen. Toisaalta hänellä oli nyt mahdollisuus ottaa askelia kohti intohimoaan musiikkia, koska isä ei ollut enää estämässä tätä unelmaa. Näin hän kertoo Erkki Melartin opettajana -artikkelissaan (Musiikkitieto 2/1935) opettajastaan: | Leiviskä etsi tasapainoa oman lahjakkuutensa ja persoonansa ja toisaalta herännäisyydestä peräisin olevien arvojen välillä. Leiviskä ajatteli, että on kahdenlaisia opettajia: toiset opettavat taitajiksi, toiset taiteilijoiksi. Säveltäminen astui kuvioihin muutamia vuosia myöhemmin. Sävellystä hän opiskeli lisäksi myös Wienissä Arthur Willnerin johdolla vuonna 1928. Leiviskä siis etsi tasapainoa oman lahjakkuutensa ja persoonansa ja toisaalta herännäisyydestä peräisin olevien arvojen välillä. Tämä oli suunnaton järkytys. Melartin oli juuri sellainen opettaja, jonka Leiviskä tarvitsi: isällinen, ymmärtäväinen ja ystävällinen. Melartin kuului Helvin mielestä ehdottomasti jälkimmäiseen ryhmään. Eikö isä ollenkaan ymmärtänyt, isä, joka muuten oli niin viisas ja laaja-katseinen! Sen jälkeen harrastettiin sävellyskokeiluja taatusti yksin ollessa.” Leiviskä siis koki monen muun aikalaisnaiskollegansa tavoin säveltämisessä esteitä, mutta ne eivät kuitenkaan saaneet häntä lannistumaan. Varhaislapsuudessaan Leiviskä asui hetken aikaa Amerikassa, jonne hän muutti isänsä työn perässä
Kauppatorin tuoksut, iltaan kääntyvät kaupungin kadut ja puistot. Tilaa nyt Rondo kertomaan loppukesän ja tulevan syksyn parhaista musiikkitapahtumista! Puolen vuoden tilauksesta pääset nauttimaan pitkälle syksyyn, jolloin voit Rondon avulla ottaa kaiken irti myös uuden konserttikauden alkamisesta. Kesän paras kulttuurikaveri SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Musiikki kaikissa muodoissaan: suoratoistona luureista iltakävelyllä tai kesäfestivaaleilla koivun katveessa muiden samanhenkisten kanssa. Suomalainen rakastaa kliseitään kesällä. Ajankohtaisten juttujen lisäksi luet kiinnostavia taiteilijahaastatteluja, saat levyarvioita uunituoreista levytyksistä, näet tulevat YLEn musiikkiohjelmat lueteltuna koko kuun mitalta ja paljon muuta.. Rantasauna, kotijärven kirkas vesi, kuikan huuto kesäyössä. (03) 225 1948 2. verkkosivuiltamme: https://rondo.fi/shop_02/ 1. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Rondo 6 kk kestotilaus 59 € (sisältää myös pääsyn laajaan verkkosisältöömme) Nyt suomalainen nauttii
Pitkän päivätyönsä iskelmän ja rockin parissa tehtyään konkari on palannut nuoruuden rakkautensa, sinfoniamusiikin, pariin. Joku onkin tokaissut, että minulla on Haydnin vauhti mutta Mahlerin mitat.” KASSU HALOSTA voi sanoa Suomen menestyneimmäksi elossa olevaksi kevyen musiikin säveltäjäksi ja äänitetuottajaksi. Halosen tärkeimmät vaikutteet klassisena säveltäjänä tulevat 1800-luvun loppupuoliskolta ja 1900-luvun alulta. Sinfonia nro 3 on sähkökitaralle sävelletty sinfoninen konsertto, jonka solistiksi Halonen on teosta kirjoittaessaan ajatellut kitaravirtuoosi Juha Björnistä. Hänen tuotantonsa käsittää pari tuhatta sävellystä, joita kuullaan sadoilla albumeilla. Harva tietää, että kansan rallattelemista iskelmistä tutulla Halosella on tosiaan klassinen musiikkikoulutus ja -taustakin. Halosen neljännessä kuuluvat aiemmista ja myöhemmistä teoksista poikkeavat irlantilaisvaikutteet. Nyt on valmistunut jo hyvän matkaa puolen tusinaa sinfoniaa, joista ainakin kolme on alustavasti varattu. ”Sinfonia nro 4 eli Irlantilainen on massiivinen juttu, sen partituurin sivumääräkin on kolmin-nelinkertainen ekaan verrattuna. Revontulista Koskelaan Vakavan musiikin säveltäminen alkoi houkutella Halosta toden teolla kolmisen vuotta sitten. Halosen Sinfonia nro 1 eli Northern Lights tullaan esittämään Kuopion kaupunginorkesterin voimin, ja toinen sinfonia Free Waters on saamassa kantaesityksensä Joensuussa. Halosen säveltämistä lauluista umpituttuja suomalaisille ovat esimerkiksi Surun pyyhit silmistäni, Sydämeeni joulun teen ja Rentun ruusu. 36 R ONDO C LASSIC 7|2022 ALERVO ”KASSU” HALONEN (69) ehti toimia vuosikymmeniä Kirkan, Irwinin, Jari Sillanpään ja Vesa-Matti Loirin kaltaisten artistien tukipylväänä, säveltäjänä ja sovittajana. Tai Beethovenilta ja Schubertilta vaikutteita imenyt Franz Lachner, joka oli oman aikansa Saksassa 1800-luvulla tunnettu ja arvostettu, vaikkei jäänytkään jälkipolvien mieleen yhtenä suurista säveltäjistä. Jossain vaiheessa Halosella alkoi kevyen musiikin kiintiö täyttyä, ja eläkevuosiin ehdittyään hän on alkanut muuntua orkesterimusiikin säveltäjäksi. Hän vain sattui ”eksymään” sieltä yli 30 vuodeksi rytmimusiikin kentälle, missä tekikin loistokkaan uran. nyt tulee halosta! Teksti ja kuvat: TOMMI SAARELA k Kassu Halonen tuli Gran Canarialle kuulostelemaan päässään soivia säveliä.. Esimerkiksi Sibelius ja Beethoven ovat olleet Halosen kuuntelulistalla iät ajat, mutta ”Suurien” takaa löytyy muitakin nimiä, kuten ruotsalainen myöhäisromantikko Hugo Alfvén
Säveltäjää itseään mikään hypoteettinen ylenkatse ei etukäteen huoleta. ”En usko, että taidemusiikissa tilanne menee koskaan yhtä huonoksi. ”Sinfonian säveltäminen on iso urakka ja vaatii paljon enemmän aikaa verrattuna vaikkapa iskelmälevyn säveltämiseen. 38 R ONDO C LASSIC 7|2022 Halonen ei pidä poissuljettuna, että taidemusiikin piiristä saattaisi löytyä kriitikoita tai säveltäjäkollegoita, joiden mielestä iskelmähiteistä tunnettu säveltäjä ei välttämättä olisi tervetullut ronkkimaan raja-aitojen yli. Ei mitenkään!” Schubertin valoa Halonen alkaa kertoa, kuinka hän musiikkiopintojensa jälkeen sai ensimmäisen vahvasti omakohtaisen kosketuksen orkesterimusiikin esittämiseen. Unelmoinnin keskeytti pinnan kiivas naputus kapellimestarin nuottitelineen reunaan: ”Hallonen – ni måste spela!” ”Riittää, että musiikkini kelpaa orkestereille ja yleisölle. ”Kyllä sen pitää olla jotain, mikä itseä todella kiinnostaa. Arvostelijoille ei ole patsaita pystytetty – säveltäjille montakin!” Talvinen auringonlasku värjää kuuluisat Maspalomasin hiekkadyynit punaisiksi.. ”Koin heräämisen – ikään kuin valaistuin. Mutta jos kiinnostaa, silloin lähden mukaan varmasti.” Kevyt musiikki vaikuttaa konkarin silmissä kulkevan kohti auringonlaskua. Harjoiteltiin Schubertin Keskeneräistä sinfoniaa nro 8. Halosen on vaikea kuvitella, että orkesterimusiikin puolella voitaisiin toteuttaa teoksia ilman muusikoita. Hänellä itsellään oli tuuria, kun 1970-luvun puolivälissä alalle tulleena ehti nähdä huippuajat. Halonen muistaa vieläkin sen hetken, kun klasari kolahti. Enkä saisi sinne enää palasia takaisin, jos ne ovat lähteneet irti ennen kuin niitä on edes paperille kirjoitettu.” Eli työ pitää aina saattaa päätökseen. Siihen prosessiin en rupea sekoittamaan muuta, koska sellainen murentaisi sitä harmonista sateenvarjoa, joka mielessä kypsyy. Tunnelma iski kuin salama, ja tuntui kuin olisin siirtynyt elokuvateatteriin sieltä puupuhallinten pultista.” Halonen unohtui istumaan huilu sylissään orkesterin keskelle, kuunteli musiikkia ja katseli ummistettujen silmiensä edessä virtaavia värejä. ”Jo Toivo Kärki lohdutti minua aikoinaan, kun olin saanut yhdestä soololevystäni hieman huonot arviot, että ’arvostelijoille ei ole patsaita pystytetty – säveltäjille on montakin!’ Jos orkesterimusiikkini kelpaa orkestereille ja yleisölle, se riittää minulle.” Rytmimusiikin auringonlasku Että Halosen elämäkö on sitten tästä lukien silkkaa sinfoniaa ja kevyt musiikki lopullisesti taakse jäänyttä. Miten sinfoniaorkesterin esimerkiksi voisi korvata jollain muulla. Kun yksi orkesteriteos on valmis ja seuraavan nuottipaperille ehkä piirretty tahtiviivat – mutta ei vielä yhtään nuottia – Halonen saattaa siinä välissä tekaista tilauksesta vanhoille tutuille biisin pari kevyttä musiikkia. Nyt hän harmittelee vaikkapa sitä, että studioissa ammatikseen soittaneilta ovat työt loppuneet, koska päivän popit ja räpit syntyvät läppäreiden ruuduilla, usein ilman ensimmäistäkään oikeaa soitinta tai elävän soittajan panosta. Kyllä – ja ei, sanoo Halonen. Se tapahtui ruotsalaisessa Boråsin sinfoniaorkesterissa, jonka huilistiksi hän oli päässyt alle parikymppisenä. Mutta iskelmäpuolelle Halosta ei enää pidemmäksi aikaa houkutella – ainakaan rahan takia. Ja oli niitä huippuja itsekin tekemässä
”Muistan, kun oltiin esimerkiksi muutama vuosi sitten vaimon ja ystäväpariskunnan kanssa Sveitsissä. Kyse on tietystä herkkyystasosta, jotta näitä lähetyksiä pystyy vastaanottamaan. Ne vuoret soivat tiettyä teemaa, jonka sijoitin myöhemmin osaksi 1. Päätin palata Suomeen, koska halusin palavasti Kirkan bändiin urkuriksi. ”Suunnitelmani menivät kertaheitolla uusiksi. Toisin sanoen tietyssä mielentilassa aistit sekoittuvat keskushermostossa poikkeavalla tavalla, ja musiikki alkaa näkyä väreinä tai kuvina. Jos herää ajatus, että jonkin kohdan pitäisikin mennä eri tavalla, on parempi tehdä uusi sävellys!” Kassu Halosen isännöimän Taidetalon kultalevysali Oulujärven Manamansalossa vetää hiljaiseksi. ”Saatan katsoa vaikka vanhuksen kävelyä, ja se alkaa lähettää tietynlaista rytmiikkaa. 39 R ONDO C LASSIC 7|2022 Boråsin pultista Halonen oli jo tullut valituksi Tukholman Kuninkaallisiin filharmonikkoihin, kun päätti, ettei orkesterisoittajan homma taidakaan olla häntä varten. Pontta orkesterimuusikon uran hylkäämiselle ja kotiinpaluulle antoi Kirka Babitzinin konsertti ruotsalaisessa keikkapaikassa. ”Ei tulisi mieleenkään entrata valmiita teoksia. Jos on itse kiireinen tai väsynyt, ei mistään kuulu mitään. sinfoniaani. Hän aikoi ryhtyä säveltämään. Luonto ja ylipäätään maisemat niin kotikuin ulkomailla panevat lähes pomminvarmasti korvien välisen radion päälle, ja säveltäjä huomaa etsivänsä kiireellä kynää ja nuottipaperia. Mutta jos olo on normaali ja pirteä, niin ei tarvitse kuin vilkaista vaikka puiden huojuntaa. Talossa oli piano, ja se alppimaisema rupesi soimaan päässä ihan vaivaksi asti. Salin seinillä ovat nähtävinä säveltäjän kaikki kuuluisat kultaja platinalevyt.. Tämä sittemmin toteutuikin.” Musiikkia väreissä Jo Boråsissa vilkkuneet värit viittasivat siihen, että Halosessa oli synesteetikon piirteitä. Alan kuulla, mitä se minulle lähettää. Ja heti lähtee soimaan.” . Ja toisinkin päin – visuaalinen ärsyke saattaa alkaa soida. Nyt siellä on semmoinen erityinen ’Sveitsi-jakso’.” Haloselle voi alkaa soida mikä tahansa, vaikkapa ihmisen liikkeen rytmi. Kun rouvat lähtivät kaupungille shoppailemaan, minä jäin talonvahdiksi katselemaan ikkunoista vuoristoa
musiikin rikkinäinen puhelin Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: ANTTI KOKKOLA b. Yhtye sai alkunsa muutama vuosi sitten, kun eri kulttuurien kansanlauluihin ja -runoihin sävellyksensä perustavan italialaissäveltäjän Luciano Berion (1925–2003) Folk Songs -sarja oli tulossa Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistoon, ja intendentti Aleksi Malmbergilla oli idea. Bergå Folk Project syntyi täsmätarpeeseen: yhtye otti postmodernin taidemusiikin uranuurtajan LUCIANO BERION kansanlauluihin pohjautuvan sarjan ja pyöräytti sen jälleen kansanmusiikiksi omilla mausteillaan. ”Olimme Eskon kanssa palaveeraamassa Aleksin kanssa koko perheen konserttikokonaisuudesta Kuiskaajan aaria, ja tapaamisen päätteeksi Aleksi ikään kuin sivulauseena mietti, että olisi hauska löytää joku, joka voisi ’kääntää’ Folk Songsin osat jälleen kansanmusiikiksi. Yhdessä Esko Grundströmin ja Topi Korhosen kanssa – multi-instrumentalisteja jokainen – he muodostavat Bergå Folk Projectin, joka julkaisi toukokuussa nimeään kantavan esikoisalbuminsa. 40 R ONDO C LASSIC 7|2022 ERIO, BERGÅ: lausunnallisen yhteyden hoksaamisessa kestää hetki, mutta sitten myhäilyttää. ”Aleksi oli aivan äimänä ja sanoi saaneensa paljon enemmän kuin mitä tilasi. Berion perikunta ei katsonut projektia hyvällä, mikä johti viime hetken muokkauksiin. ”Onhan se aika pöhkö nimi”, toteaa Aili Järvelä. Savolaisen ja Korhosen tultua mukaan nelikko kuunteli sarjaa läpi ”kauhunsekaisin tuntein” ja jakoi keskenään sovitettavakseen sen yksitoista eri osaa, jotka lopulta esitettiin syyskuussa 2019 HKO:n Kohtaamisia-klubilla konsertin jälkeen. Mutta kyllä jokainen meistäkin haastoi itseään”, Järvelä miettii. ”Omanlaisensa puujalkavitsi, jossa ei ole hirveästi kansainvälisyyttä mietitty”, komppaa Iida Savolainen. Emme tunteneet alkuperäisteosta tuossa vaiheessa ollenkaan, mutta sanoimme heti, että mehän voimme tehdä sen!” Järvelä muistelee
He kielsivät käyttämästä sekuntiakaan Berion omia melodioita ja käytännössä käskivät, että älkää esittäkö tätä koskaan missään! Meidän piti sitten viime hetkellä ronkkia myös melodia uuteen uskoon, kun koko muu levy oli jo valmis”, Grundström kertoo. Grundströmin strategia oli puolestaan etsiä Berion versioista koukkuja, jotka hän assosioi omaan musiikilliseen maailmaansa. ”Esimerkiksi Sibeliuskin on kohta tekijänoikeusvapaata riistaa”, Grundström lisää. ”Toinen idea on kääntää katse vanhempaan materiaaliin, varhaisbarokkiin ja renessanssiin, jolloin raja kansanmusiikin kanssa vasta häilyvä olikin.” . ”Kielten kanssa oli kyllä aikamoista, kun ralliaksentilla on tullut laulettua niin ranskaa, oksitaania kuin azeria.” Topi Korhonen, Iida Savolainen, Esko Grundström ja Aili Järvelä ovat omilla poluillaan kokeneita kansanmuusikoita. Koska kansanmusiikki ja taidemusiikki ovat ottaneet toisiltaan vaikutteita halki historian, on myös Bergålla uusia ideoita kiikareissaan. Tärkeässä osassa, lähes viidentenä jäsenenä, oli Abdissa ’ Mamba’ Assefa, joka soitti lyömäsoittimia puolella raidoista. ”Kaksi Berion sarjan osista ovat hänen omia sävellyksiään, jotka me olemme oikeastaan säveltäneet uusiksi, sillä emme saaneet lupaa sovitustemme äänityksiin Berion perikunnalta. ”Berion käyttämästä azerbaidzanilaisesta rakkauslaulusta (Susali) löytyi internetistä paljon sekä vanhoja että uusia äänityksiä. Rikkinäinen puhelin on hyvä vertaus”, Savolainen tuumii. Toivottavasti pääsemme esittämään näitä peräkkäin tai vuorotellen samalla lavalla Berion teoksen kanssa. ”Vapaapulsatiivinen Lo fiolairé muuttui ruotsinkieliseksi rallatukseksi Spinnaren, joka on varsin kaukana sekä alkuperäisestä että Berion versiosta, ja La donna ideale toi mieleeni assosiaation meksikolaiseen kansanmusiikkiin”, Grundström kertoo. BERION KÄYTTÄMISTÄ alkuperäisistä lauluista löytyi hyvin vaihtelevasti tietoa, joten yhtye päätti, ettei edes pyri alkuperäisten musiikkikulttuurien autenttiseen toisintamiseen. Hän esimerkiksi itse sovitti ranskalaisen Rossignolet du bois’n sekoittaen Kanadan quebeciläistä kansanmusiikkia kaustislaiseen hääpoljentoon, ja selvisi, että sävelmä oli myös kanadanranskalaisten kansanmuusikoiden keskuudessa tuttu. Vaikutteet ovat liikkuneet läpi historian.” ”Teemme tämän näitä kulttuureja kunnioittaen, ja rahaa tällaisessa liikkuu niin vähän, ettei riistämisestäkään oikein voi puhua”, Grundström jatkaa. ”Olemme kenties riskirajoilla, kun tänä päivänä keskustellaan kulttuurisesta omimisesta, ja siitä, kuka mitäkin saa esittää. Sen sijaan päätimme viedä lauluja niihin suuntiin, joilta ne alkoivat mielessämme kuulostaa. 41 R ONDO C LASSIC 7|2022 Projektin jatkuvuudesta ei tässä vaiheessa ollut vielä tietoa, mutta Taiken apuraha sarjan levyttämiseen sekä koronapandemian aiheuttamat keikkaperuutukset veivät yhtyeen studion puolelle työstämään levyä rauhassa. Rajoja on olemassa, mutta ne myös ovat häilyviä. ”Kielten kanssa oli kyllä aikamoista, kun ’ralliaksentilla’ on tullut laulettua niin ranskaa, oksitaania kuin azeria!” Savolaisen käsissä sardinialainen Motettu da tristura kääntyi suomenkieliseen runonlaulumuotoon Suruksi. ”Ensikeikka oli niin hyvä, ettemme halunneet jättää hommaa vain siihen. ”Monet Berionkin sävelmistä ovat liikkuneet ympäri Eurooppaa ja maailmaa”, Järvelä lisää. VAIKKA JÄRVELÄN, Korhosen, Savolaisen ja Grundströmin suhde Berion kaltaiseen nykymusiikkiin vaihtelee soittajasta toiseen, on kaikkien suhtautuminen pohjimmiltaan uteliasta ja kunnioittavaa. Toin siihen pohjoismaisen kansanmusiikin ilmiöitä, ja soppa oli valmis”, Korhonen kuvailee omaa sovittamistaan. ”Se olisi ollut aika lailla mahdotonta. BFP on heidän ensimmäinen yhteinen projektinsa.. Kansainvälisesti teos on sen verran nykymusiikkihitti, että kenties seuraava yhteisesitys on ulkomailla”, Savolainen haaveilee. ”Onhan näitä kansanmusiikista ammentaneita säveltäjiä muitakin, ei meiltä ainakaan materiaali lopu kesken”, Savolainen miettii. Oma sovitukseni innoittui ehkä suurimmin R??id Behbudovin 1950-luvun äänitteestä, joka ammensi puolestaan selkeästi vaikutteita latinalaisamerikkalaisesta musiikista
Se tuotti ristiriidan moniäänisen kansalaisyhteiskunnan, demokratiaja vapauskehityksen kanssa. Unkarin kansannousu (1956) ja Prahan kevät (1968) tukahdutettiin itäblokissa. iele. Kylmä sota idän ja lännen välillä oli kiristynyt ydinsodan partaalle. 42 R ONDO C LASSIC 7|2022 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN v KOLME REQUIEMIA 1960-LUVULTA: BRITTEN, LIGETI, ZIMMERMANN UONNA 1960 toisesta maailmansodasta oli kulunut viisitoista vuotta. Euroopassa nuoriso kapinoi vanhoillista ajattelua ja arvomaailmaa vastaan. Turvatakuita hankittiin kasaamalla rajoille yhä enemmän miehiä, kalustoa ja joukkotuhoaseita. sodan ja haudan äänet Kuvis... Maailma muuttui taas mustavalkoiseksi hyvän ja pahan temmellyskentäksi. USA:ssa kansalaisoikeustaistelu ja Vietnamin sota haastoivat valtakoneiston
Toivo rauhasta tai valosta ei kasva tuhoa maalailemalla, mutta ei sitä myöskään pelasta lopussa kajastava duurisointu. Katolinen sielunmessu jää soimaan taustalle ikiaikaisena muistutuksena kuoleman ylivoimasta. Ihmisen kyky unohtaa on yksi hänen armollisimpia lahjojaan, mutta kuolemaa ja katoavaisuutta kannattaa ajatella myös hyvinä aikoina. Mayerin runo Ricercarissa tiivistää ydinajatuksen: ” Kysymys: miksi toivoa. ?. Britten, Ligeti ja Zimmermann olivat sodan kokeneita säveltäjiä, joiden sielunIhmisen kyky unohtaa on yksi hänen armollisimpia lahjojaan, mutta kuolemaa ja katoavaisuutta kannattaa ajatella myös hyvinä aikoina. 1960-luvun nousukaudella herättiin näkemään, ettei sota ollut kadonnut maailmasta. Taiteilijat saavat usein ansiotonta arvonnousua esiintyessään maailmanlopun profeettoina. Theodor Adornon sanotaan lausuneen, että ” on barbaarista kirjoittaa runoja Auschwitzin jälkeen ”. Kun varaudut sotaan, saat usein sodan. Britten ja Ligeti olivat ateisteja tai agnostikkoja, jotka saattoivat vielä nähdä ratkaisun ihmisten omissa käsissä. ” Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan ”, sanoo latinalainen viisaus. Emme voi saavuttaa muuta kuin kuoleman. Kolme 60 vuotta sitten syntynyttä sielunmessua voivat ehkä inspiroida meidät puntaroimaan toimintaamme yksilöinä ja joukkona. R ONDO C LASSIC 7|2022 45 Zimmermannin Requiemin taiteesta, filosofiasta, uskonnosta ja politiikasta rakennettu kollaasi vyöryttää valtavan todistusaineiston ihmisen kyvyttömyydestä muuttua. messujen taustana olivat maailmansodan joukkotuhot ja niitä seurannut varustelukierre. Joihinkin säveltäjiin iskostui ajatus, ettei musiikilla ollut enää oikeutta puhua mistään muusta, vaikka suurin osa halusi kertoa mistä tahansa muusta. Se oli äärimmäinen tulkinta modernistisesta asenteesta. ” Zimmermann veti siitä oman johtopäätöksensä ja teki itsemurhan elokuussa 1970. Papin uralle aikonut Zimmermann koki ongelman metafyysisenä ja itsemurhan sitä täydentävänä dostojevskilaisena rituaalina, jossa ihmiskunnan kollektiivinen tuho dramatisoidaan yksilötasolla
KANAVAPAIKKA 15 MAINOSTAJA AlfaTV:llä tavoitat viikossa yli miljoona televisionkatsojaa! Pyydä kampanjatarjous: alfatv.fi/mainostajille Maanantaisin klo 19.00.
Hänen koronapandemian aikana syntynyt Planeetat ja ihmisyys -sarjansa on tuskin mikään naissäveltäjien kehityksen päätepiste, enemmänkin rapsodisesti tunnelmoivia mietelmiä kosmisesta symboliikasta. Se oli aikakauden naissäveltäjien kotikenttää ja toi musiikkiin sosiaalista tarkkanäköisyyttä, joka voi tuoda mieleen Jane Austenin romaanit. . Viktor Ullmannin pienoisooppera Atlantiksen keisari Peter Kleinin librettoon valmistui vuonna 1943 natsien perustamalla Theresienstadtin mallileirillä. Niissäkin puitteissa syntyi usein kekseliäämpää musiikkia kuin voisi odottaa. Teoksista erottuu hänen opettajansa Gottschalkin, kolmannen miehensä Eugene d’Albertin ja Chopinin vaikutus, mutta vaikutteiden yhdistelmä on hänen omansa. Tanya Ekanyaka. Joissakin tapauksissa pianon olisi voinut virittää paremmin, ja varhaiset teokset olisi saanut esittää periodisoittimin. Clementin johdolla opiskelleen de Montgeroult’n yhdeksän sonaattia ovat laajempia ja julkaistiin vuosina 1795–1811. SS-miesten hönkiessä selän takana satiirista jäi puuttumaan terävin kärki. Molemmat ovat persoonallisia ja teknisesti taitavia säveltäjiä, joiden teoksista pianisti Nicolas Horvath on ilmeisen innoittunut. Grand Piano GP897X (10 cd). Vastaavasti heidän pianosonaattinsa liikkuvat klassismista varhaiseen romantiikkaan. Juliana Zara (Bubikopf, Polkkatukkainen tyttö, Sotilas), Christel Loetzsch (Rumpali), Johannes Chum (Harlekiini), Adrian Eröd (Keisari), Lars Woldt (Kovaääninen), Tared Nazmi (Kuolema), Munchenin radio-orkesteri, johtajana Patrick Hahn. Tarina on symboliikkaan verhottu satiiri vallanhimoisesta keisarista, joka lietsoo ihmiset sotimaan toisensa sukupuuttoon. 1977) on levysarjan ainoa elossa oleva säveltäjä. Venezuelalaisvirtuoosi Teresa Carreñon (1853– 1917) ura oli näistä naissäveltäjistä värikkäin ja käsitti neljä aviomiestä, kansainvälisiä kiertueita ja laulamista oopperasopraanona. Vuotta myöhemmin molemmat tapettiin Auschwitz-Birkenaussa. Silti pientä teosta ympäröi massiivinen pimeys, jonka tuntee myös tässä Patrick Hahnin johtamassa konserttitaltioinnissa viime vuodelta. . Muilta osin Grand Pianon levyboksi toimii tarkoitetulla tavalla. Grand Piano on koonnut kymmenelle levylle naissäveltäjien pianoteoksia kolmelta vuosisadalta. Du Jouyn 1760–70-luvuilla syntyneet sonaatit ovat kasvaneet hänen ylläpitämänsä suositun kulttuurisalongin ilmapiiristä. Esimerkki tästä ovat puolalaisen Maria Szymanowskan (1769–1831) poloneesit, valssit, masurkat ja muut tanssit, joista Chopin vähän myöhemmin muotoili täysromanttista pianorunoutta. Teos 50 R ONDO C LASSIC 7|2022 CD Naisten pianomusiikkia salongeista modernismiin KUUKAUDEN CD Three Centuries of Female Composers. Musiikki liikkuu railakkaan kabareemeiningin ja Hindemith-henkisen lyyrisyyden välillä. Alexandra Oehler saa pistää Carreñon näyttävien kohtausten kanssa peliin kaiken taituruutensa. Se ei sovi Kuolemalle, joka katsoo keisarin kaapanneen hänelle kuuluvan vallan. Nicolas Horvath, Alexander Kostritsa, Sara Aimée Smiseth, Alexandra Oehler, Giorgio Koukl, Tanya Ekanyaka, Ishimoto Hiroko, piano. Anne-Louise Brillon du Joy, Hélène de Montgeroult, Maria Szymanowska, Agathe Backer-Grøndahl, Teresa Carreño, Vitezslava Kapralova. Ainoastaan Ishimoto Hirokon soittamalle viimeiselle levylle on koottu yhden kappaleen näytteitä historian kirjoihin tiensä löytäneiltä naissäveltäjiltä, kuten Clara Schumannilta, Cécile Chaminadelta, Amy Beachilta, Lili Boulangerilta, Florence Pricelta ja Tatjana Nikolajevalta. Kaikki solistit ovat tehtäviensä tasalla, ja Hahn saa kerrontaan näyttämöllisen jännitteen. Natsit kielsivät esitykset Terezinissä, kantaesitys kuultiin vuonna 1975, ja Suomessa oopperan johti 2016 tämän vuoden helmikuussa edesmennyt Jaakko Kuusisto. Levyn lopulla kuultavat ”Kukkakimput” (1935) ja viimeisinä vuosina syntyneet pikkukappaleet ovat ensilevytyksiä. Srilankalais-englantilainen Tanya Ekanyaka (s. . Anne-Louise Brillon du Joy (1744–1824) ja Hélène de Montgeroult (1764–1836) olivat ranskalaisia säätyläisnaisia, joiden säveltäjänja muusikonura osui kahden puolen Suurta vallankumousta. Szymanowskan tanssit ovat nekin suunnattuja salonkiympäristöön. Syntyhistoria antaa oopperalle merkityksen, joka ylittää perinteiset musiikilliset ansiot. Norjalaisen Agathe Backer-Grøndahlin (1847–1907) pianistinura osui kansallisromantiikan nousukaudelle, ja hänen pikkukappaleensa ja kansanlaulusovituksensa tuovat vääjäämättä mieleen Griegin Lyyriset kappaleet. Naisten ammattimaiseen toimintaan liittyneet sosiaaliset rajoitukset tarkoittivat usein, että heidän musiikkinsa jäi pienten säätyläispiirien iloksi. Kaikki pianistit ovat paneutuneet tehtäväänsä huolella, ja levyjen dokumentaatio on kohdallaan. OOPPERA Ullmann Viktor Ullmann: Kaiser von Atlantis. Bohuslav Martin?n oppilas, nuorena kuollut tsekkiläinen Vitezslava Kaprálova (1915–1940) on tämän valikoiman omaperäisin, modernistinen ja arkkitehtuuriltaan luja, mutta mielikuvitustaan arkailematta vyöryttävä säveltäjä. ANTTI HÄYRYNEN. BR Klassik 900339. Backer-Grøndahl esitti menestyksellä myös Griegin pianokonserttoa, mutta on ajalle tyypillistä, että hän joutui hylkäämään työtarjouksia perhesyistä eli hoitaakseen lapsiaan. Martin?-spesialistina tunnettu Giorgio Koukl pystyttää Sonata appasionatasta (1933) jyhkeän monumentin ja tavoittaa ”Groteskin passacaglian” (1935) ja Viiden pianokappaleen (1932) houkuttavan häilyvyyden. Kuolema ei näyttäydy kaikessa sodanaikaisessa karmeudessaan, ja keisari vaikuttaa välillä kiukuttelevalta teiniltä. Heterogeeninen soitinkoneisto banjoineen ja saksofoneineen tuo mieleen Weimarin tasavallan hilpeät ajat. Nimet kertovat, että naispuolisia säveltäjiä löytyy menneisyydestä paljon enemmän kuin yleensä muistetaan
Se on usein kontrapunktisesti jännittynyttä, kuten idolilleen Harveylle omistamassaan menuettifuugassa. Ricercar RIC 436. Ote kuulostaa kuitenkin verrattain vapautuneelta ja musiikin äkkivääristä käänteistä nauttivalta varsinkin, kun John Storgårds ja ”Ruotsin kuninkaalliset” ottavat orkesteriosuudesta ilon irti. Lounais-Saksan filharmonikot. A. . . Koechlinin orkesterinkäsittely on harkitun hienostunutta ulottuen impressionismista modernismiin. Doulce Mémoire -yhtye on koonnut levylleen kolmeja neliäänisiä maallisia kappaleita, joiden otsikko – Tant vous aime – on rakkaudentunnustus pikku paimentytölle. Vuosituhannen vaihteessa kävi ilmi, että Josquin työskenteli pitkään Anjoun ”Hyvän kuninkaan” Rénen sekä Ranskan kuningas Ludvig XI:n palveluksessa. Tunnettu chanson Adieu mes amours puuttuu levyltä, mutta muuten valikoima sisältää säveltäjän maallisten laulujen kirjon ritarillisesta perinteestä renessanssin modernismiin. Sibeliuksen viulukonserton tulkinta on geneerisempi, kaikki paikallaan ilman erityisempää persoonallista leimaa tai syvempää sidettä. Vaikka molemmissa teoksissa on traaginen pohjavire, ja niitä on pidetty romanttisen pianokonserton isinä, niin See Siang Wongin ilmeikäs ja irtonainen kosketus ja soiton mielikuvitus ottavat etäisyyttä raskauteen. Baselin sinfoniaorkesteri, johtajana Ariane Matiakh. Mozartin kahdesta molliin kirjoittamasta pianokonsertosta ei ole varsinaisesti levypulaa, mutta See Siang Wong tarjoaa niistä niin tuoreet tulkinnat, että niitä kuuntelee uusin korvin. Lisäarvoa tulkinnalle tuo vielä se, että pianisti on valinnut kaikkiin kadensseihin totutusta poikkeavat versiot. Kummankin konserton hitaissa osissa varioiva kuviointi ja koristelu luo koko ajan muuntuvia harmonisia värejä ja emotionaalisia tasoja. Kulttuurimaantiede ei paljon auta, niin eri puusta ovat veistetyt Nielsenin raikkaasti maanläheinen ja Sibeliuksen tummana kytevistä tunteista leimahtava viulukonsertto. Ariane Matiakhin ja Baselin sinfoniaorkesterin levytys upeasti viiR ONDO C LASSIC 7|2022 51 | CD Mozart Mozart Minore. Denis Raisin Dadre on onnistunut täydentämään eri lähteistä vaillinaisia tekstejä, jotka herättävät eloon aikakauden tunneasteikon, jossa ”suu nauraa ja mieli itkee”, kuten laulussa Ma bouche rit. . See Siang Wong, piano, Southwest German Philharmonic, Philipp von Steinaecker. Laulajista erottuu sopivasti erilaisia ääniä ja persoonallisuuksia. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Koechlin Charles Koechlin: The Seven Star’s Symphony, Vers la vôute étoilée. Dalene tuntuu olevan enemmän kotonaan tanskalaisessa kuin ugrilaisessa ilmapiirissä. Nielsenin konsertossa taiturivaatimuksia tarkastellaan toisinaan ironisesti, ja se antaa mahdollisuuden ronskimpiin otteisiin, vaikka Dalene soittaakin kaiken hiotun viimeistellysti. Charles Koechlin (1867–1950) kuului Sibeliuksen sukupolveen, mutta sinfonikkona hänellä oli tähtäimessään jotain muuta. . Bagdadin varkaassa, Lilian Harvey, Greta Garbo, Clara Bow, Marlene Dietrich, Emil Jannings Sinisessä enkelissä ja Charlie Chaplin. Konserttojen luonne-erot Wong toteuttaa taitavasti. ANTTI HÄYRYNEN VOKAALIMUSIIKKI Desprez Josquin Desprez: Tant vous aime – chansoneja ja maallisia lauluja. Soitinvalikoima luuttuineen, harppuineen, nokkahuiluineen ja krummhorneineen on hyödynnetty monipuolisesti. . D-molli konsertossa Mozartin oppilaan Johann Nepomuk Hummelin kadenssit kehittelevät teemoja virtuoosisesti ja kiehtovasti, ja c-molli konsertossa taas Philipp Karl Hofmann vie niitä aivan omaan suuntaansa. Chaplin-osa on enteellisesti muita osia kolme kertaa suurempi, vuoroin riipivän runollinen ja vuoroin virtuoosisesti säntäilevä finaali. Se on vahinko, sillä myös täällä Storgårds onnistuu muotoilemaan orkesteriosuuden paljon tavanomaista oivaltavammin. Jean Sibelius: Viulukonsertto. Silti se ei mene itsetarkoitukselliseksi vaan korostaa musiikin eteenpäin soljuvaa, oopperamaista ja retorisesti keskustelevaa luonnetta. . BIS 2620. Kuuluisin Josquinin maallisista lauluista on silti italialainen El Grillo, ylistys heinäsirkan laulutaidoille. Elokuvahistorian ensimmäinen suuri toimintasankari Fairbanks saa runollisen muotokuvan, joka herättää elokuvan fantasiamaailman. Garbo väreilee eteerisenä ondes martenot’n saundeissa ja Dietrich saa nimikirjaimiinsa perustuvat kaihomieliset muunnelmat. . W. Koechlinin ”Tähtisinfonia” on paljon enemmän kuin albumillinen fanitusta. Josquin kuului siihen burgundilaissäveltäjien joukkoon, joiden luultiin tehneen suurimman osan elämäntyötään Italiassa. Saman tien Wong olisi voinut improvisoida omat kadenssinsa. Se selittää, miksi suuri osa hänen maallisista lauluistaan on ranskankielisiä chansoneja tai niiden pohjalta sommiteltuja pienoismotetteja. Capriccio C5449. Johan Dalene aloitti viulunsoiton neljävuotiaana ruotsinsuomalaisen Päivi Wirkkala-Malmqvistin johdolla, ja nyt hän on ainakin BIS-levymerkin odotuksia herättävä solistinen toivo. . Teknisesti huolitellun Tshaikovskin jälkeen ovat vuorossa suuret skandinaaviset viulukonsertot. Doulce Mémoire, johtajana Denis Raisin Dadre. Se on rakkaudentunnustus uudelle taidemuodolle ja sen avaamalle taikamaailmalle, jonka valkokangashahmot syöpyvät ajatuksiin todella elämää suurempina. Teoksen seitsemän tähteä ovat Douglas Fairbanks Jr. Kuohuvan 20-luvun seksisymboli Bow kirmailee scherzossaan Kalifornian jetset-ympäristössä. ANTTI HÄYRYNEN meistelty, ehdottomasti paras, mitä teoksesta on kuultu. on valitettavan ajankohtainen, kun maailmassa riehuu jälleen kuolemaa kylvävä keisari. Johan Dalene, viulu, Tukholman Kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, johtajana John Storgårds. Hän fraseeraa ja kuvioi melodioita usein eri tavalla niiden toistuessa tai jatkuessa uudella sävyllä. Seven Star’s Symphony valmistui vuonna 1933 ja sen aiheena eivät olleet taivaankappaleet, vaan elokuvatähdet. ANTTI HÄYRYNEN Nielsen ja Sibelius Carl Nielsen: Viulukonsertto. Mozart: pianokonsertot nro 20 d ja 24 c. RCA 1907591322. Varhaisempi Vers la vôute étoilée täydentää julkaisun tyylikkäästi. Laulavuus ja puhuvuus ovat tasapainossa, fraaseissa on aina sisäistä eloa ja suuntaa, mutta vivahteita riittää myös melankolian suuntaan. Usein tuntuu, kun kuuntelisi Don Giovanni -oopperaa: tilanteet vaihtuvat alinomaa, ja komediaa varjostavat mustat pilvet
Hänen teoksensa tähtäsivät usein arkaaiseen seremoniallisuuteen nojaten keskiajan musiikista poimittuihin aineksiin, mutta suuntautuen vahvasti tuntemattomaan tulevaisuuteen. Bartókin innoittamana syntyneessä Makrokosmos III:ssa soitetaan Musiikkia kesäillalle (1974) kahdella pianolla ja veikeillä lyömäsoittimilla. Outoja ääniä ja futuristisia maisemia tutkiessaan hän vaikutti usein new age -idealistin ja scifi-kirjailijan risteytykseltä. Erityinen kiitos sarjan upeasti soiville englannintorvisooloille. . BIS-2577. Ranskalaistyylinen E-duuri-partita voisi välillä tanssia kevyemminkin, mutta pelkistetyssä suvereeniudessakin on puolensa. ANTTI HÄYRYNEN 52 R ONDO C LASSIC 7|2022 CD KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Sooloviulusonaatti nro 2, Sooloviulupartitat nro 2 ja 3. Seitsemännessä sinfoniassa tuo perinne kuuluu kokonaisuuden varmana muotoiluna, elastisesti muuntuvana sointina ja vakaana kasvuna kohti huippuja. . . . Vårbäckarnas brus, Valse d’amour, Une Nocture en trois scenes, 3 Fantasier, Triptych, Uusia klaveeriskitsejä, Pieni romanssi, Juhlatilaisuus, Vakava välikohtaus, En Längtansvals och andra klaverstycken, Spinning Song, Pianokappaleet soittavat Philipp von Steinaeckerin johdolla paikoin hieman jähmeästi – Wongin näkemykseen olisi sopinut periodityylisempi ote. Zimmermann kasvattaa muunnelmaosan intensiteettiä harkiten, mutta määrätietoisen virtuoosisesti. Oehms Classics OC1904 (2 cd). . ANTTI HÄYRYNEN Biber Heinrich Ignaz Biber: Balletti & Sonatas trumpeteille ja jousille. Nicholas Collon oli Radion sinfoniaorkesterin ensimmäisenä ulkomaisena ylikapellimestarina yllätysveto. Ehdoton hittiteos on Vietnamin sodasta kasvanut profeetallinen jousikvartetto Black Angels (1970), joka tässä saa ranskalaiselta Quatuor Hansonilta raivoisan tulkinnan. Se kuuluu erityisesti Kuningas Kristian II -sarjasta, joka kylpee notkeissa tempoissa ja etelämaalaisessa välittömyydessä. Clemencic Consort ei korosta periodisoiton erityispiirteitä vaan saa kaiken kuulostamaan luonnolliselta, ehkä pitkässä juoksussa vähän samanlaiseltakin. Se on rennossa juonikkuudessaan tarpeellinen vastakohta kauhutehoiselle kvartetolle. Suurimman vaikutuksen tekevät kuitenkin hitaat osat, Grave ja Andante, joihin Zimmermann lataa rohkeasti vilpitöntä tunnetta. Hanson-kvartetti, Philippe Hattat ja Théo Fouchenneret, piano, Emmanuel Jacquet ja Rodolphe Théry, lyömäsoittimet. Modernisoitu Stradivarius soi muhkeasti ja ote on enemmän perinteikäs kuin periodityylinen. Hänet muistetaan nimeään kantavasta yhtyeestä sekä 1970-luvulla tekemästään keskiaikaisen Carmina Buranan rehevästä kokonaislevytyksestä. ANTTI HÄYRYNEN Crumb George Crumb: Black Angels, Makrokosmos III: Musiikkia kesäillalle. Maeterlinckin Pelléaksessa ja Mélisandessa on poimittu myös traafiset enteet, jotka lunastuvat riipaisevasti Mélisanden kuolemassa. Clemencic Consort, René Clemencic. Hänelle teokset ovat viulukirjallisuuden monumentti, jota lähestytään kunnioittavasti, mutta myös iloisen inspiroituneena. . Myös totisena kontrapunktikkona pidetty Fux yllättää sulavaliikkeisillä ranskalaisilla orkesterisarjoilla, joissa voi törmätä turkkilaiseen janitsaarimusiikkiin. Itävaltalainen, maaliskuussa kuollut René Clemencic (19282022) kuului periodimusisoinnin pioneeripolveen. . Uusia levytyksiä Bachin sooloviuluteoksista on viime vuosina ilmestynyt tiuhaan ja tuntuu, että jokaisen itseään kunnioittavan – ja niitähän riittää – viulusolistin on painettava kanonisiin teoksiin puumerkkinsä. Biberin ”yhtä hyvin alttarille kuin ruokapöytään” tarkoitetut tanssisarjat ovat trumpetteineen juhlavaa musiikkia. Esittelytekstissään Clemencic toteaa, että ”nykyisin me nostamme historiasta esiin monia asioita, jopa keskinkertaisia”. Yhtä pysäyttävä on d-molli-partitan Sarabande, jota kiivaan Giguen jälkeen seuraa suorapuheinen Chaconne. Vuonna 2005 äänitetylle tuplalevylle hän on valinnut Biberin musiikkia trumpeteille ja jousille kokoelmasta Aris quam Aulis servientes, sekä Johann Joseph Fuxin orkesterisarjoja Wienin keisarihoville. Kuherruskuukautta elettiin viime lokakuussa levyä äänitettäessä ja tuore julkaisu kertoo entistä lämpimämmästä saundista ja vapautuneesta tunneilmaisusta. Scherzo-kohtauksiin löytyy tarpeellista terävyyttä ja koko tulkinnassa kosminen kohtaa kotoisan harvinaisen luontevasti. HARRI KUUSISAARI Sibelius Jean Sibelius: Sinfonia nro 7, Kuningas Kristian II -sarja, Pelléas ja Mélisande -sarja. Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Nicholas Collon, Ondine ODE 1404-2. . B Records LBM 040. Crumbin kuningashetket olivat 1970-luvulla. Johann Joseph Fux: Concentus musico-instrumentalis. Teoksen ”Kolmetoista näkyä mustasta maasta” ovat päivittyneet uudelleen uutiskuvissa, mutta musiikin maagiset kosketukset hiipivät syvempiin alitajunnan kerroksiin. Hänen ohjelmistonsa ulottui keskiajalta 1700-luvulle, ja hän oli myös aktiivinen säveltäjä. Frank Peter Zimmermann, viulu. rikkalaisen avantgarden oman tien kulkijoista. RSO:n soitto on korvin kuultavan innostunutta. Nocturne laulaa oopperamaisella hehkeydellä, eikä Elegia alistu alakuloisuuteen – jopa Tukholman verilöylyä kuvasteleva Balladi soi ironisen hilpeästi. ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Complete piano works 4. Kun musiikki lopussa kohoaa majesteetilliseen C-duuriin, tie on löydetty musiikin sisältä, ei muotokaavioista. Ensimmäisellä levyllä on mukana a-molli-sonaatti, jonka fuuga on eritelty germaanisella jämeryydellä. Frank Peter Zimmermann on elänyt Bachin musiikin kanssa pitkään, mutta ei ole aiemmin levyttänyt sooloviulusonaatteja ja -partitoja. Crumb kuunteli korva tarkkana sointivärejä ja käytti rytmiä mystistä tunnelmaa kumuloivana tekijänä. Collonilla on Sibeliuksen musiikkiin ymmärtävä suhde ja hänen opettajiinsa kuului brittiläisen Sibelius-tradition soihdunkantaja Colin Davis. . Sellaistakin on ollut nähtävissä, mutta Biberin ja Fuxin teokset kuuluvat aikakauden parhaimpiin. Helmikuussa 92-vuotiaana kuollut George Crumb oli yksi ame
Niissä voi kuulla, kuinka Stravinsky hahmotti teokset pianon ääressä: rakenteet ja radikaali rytminkäsittely kimpoavat klaviatuurista pelkistettynä olennaisimpaan. ANTTI HÄYRYNEN El Gran Teatro del Mundo • Diego Chenna Simon Crawford-Phillips • Karin Dornbusch Jukka Harju • Eero Ignatius • Julia-Maria Kretz Anna Petrini • Kati Raitinen • Cecilia Zilliacus Ylvali Zilliacus • Peltomaa Fraanje Perkola -trio Zilliacus-kvartetti MESTARIKURSSIT 9.-12.8.2022 AHVENANMAA 9.–13.8.2022 TAITEELLINEN JOHTAJA CECILIA ZILLIACUS VUODEN SÄVELTÄJÄ SEBASTIAN FAGERLUND TEEMA ”ERASMUSIIKKI – ERASMUKSEN JA HUMANISMIN JÄLJILLÄ” KATRINA K Se b as tia n Fa g er lu nd KAMARIMUSIIKKI www.katrina.ax. osa sisältää tukuittain ensilevytyksiä, jotka enemmänkin syventävät kuin laajentavat säveltäjäkuvaa. Pääosan tilasta vievät pianoversiot tunnetuista orkesteriteoksista. 82, Eksoottinen marssi, Ljus och skugga -sarja ja monet pikkukappaleet, kuten puoliminuuttinen Vakava välikohtaus, ovat mainioita lisäyksiä Palmgren-ohjelmistoon. Jouni Somero, piano. Lopputulos on hätkähdyttävämpi kuin pianistien harrastamassa Guido Agostin sovituksessa. Zujevin tarkka artikulaatio sekä varma rytmin ja dynamiikan käsittely tekee tutustumisesta tähän pianistiseen aarreaittaan silkkaa juhlaa. 93, Vår op. Kolmiosainen sonatiini op. Exotisk marsch op. Vaikutelma on vielä vahvempi uusklassisissa teoksissa, Pulcinellassa, Apollossa ja Korttipelissä, joiden linjat terävöityvät ja paljastavat modernistisen sielunsa. . Vuodenajat, varsinkin kevät, nostalgiset muistot, salongeissa pyörähtelevät tanssit ja sormien kanssa kujeilevat humoreskit ovat pianokappaleiden keskeistä kuvastoa koko pitkän uran ajalta. Ne mahtuvat kutakuinkin yhdelle cd:lle, mutta Aleksei Lybimovin johdolla opiskellut Aleksei Zujev tarvitsee Stravinskyn koottuihin pianoteoksiin viisi levyä. ja 5. Niistä kasvaa viehättävä, romanttisuudessaan usein alakuloinen, mutta ei paatoksellinen kuva 1900-luvun alkupuolen Suomesta sekä täältä käsin seuratusta maailman menosta. 10, Six morceaux op. Jouni Someron Palmgren-kokonaislevytyksen 4. Lisäksi levyiltä löytyy paljon pieniä lastuja modernistin höyläpenkistä. Palmgren oli suopea sielu, joka ei halunnut hätkähdyttää saati järkyttää kuulijoitaan, mutta veti heidät puoleensa impressionistisella kyvyllään ajatella ääneen pianon kautta. . Tutunoloisuudestaan huolimatta esimerkiksi Triptyykki op. 67a, Sonatiini op. 51, Trois morceaux op. Grand Piano GP 907. 81, Kolme fantasiaa op. Nämä eivät ole orkesterimusiikin pianosovituksia perinteisessä mielessä, vaan sävellyksien musiikillisten ydinajatusten kiteytyksiä. 47. R ONDO C LASSIC 7|2022 53 CD op. Tiettyä samankaltaisuutta syntyy väistämättä, kun mukaan on otettu jokainen lastu, mutta kappaleiden taitavalla ryhmittelyllä syntyy tarpeellinen vaihtelu. Alexei Zuev, piano. 93 on näiden levyjen ainoa suurimuotoiseksi luonnehdittava teos. Samankaltainen tiivistys riisuu Sotilaan tarinan ja Satakielen laulun miltei kubistisen graafisiksi. Tulilinnun pianotranskriptio vuodelta 1910 puraisee moderneilla tehoillaan, jotka pääsevät valloilleen Kashtshein puutarhassa. . Busonin opissa opiskellut Palmgren oli soittimensa mestari, ja Somero on urakkansa varrella kasvanut ja herkistynyt hänen teostensa tulkkina. Piano oli Stravinskyn oma soitin, mutta julkaistuja pianosävellyksiä on vain kourallinen: Neljä etydiä, Les cinq doigts, Piano Rag Music, Tango, myöhäisempi Sonaatti ja Serenadi, sekä tunnetuimpana Rubinsteinille tehdyt Kolme kohtausta Petrushkasta. Selim Palmgren (1878–1951) oli pianolyyrikkona uskollinen aiheilleen, joita yhdistävät pitkät jäähyväiset romantiikan aikakaudelle. Jouni Somero, piano. 57, Impromptu och scherzo op. . Fuga Libera FUG 777 (5 cd). Grand Piano GP907 Selim Palmgren: Complete piano works 5. ANTTI HÄYRYNEN Stravinsky Igor Stravinsky: Kootut pianoteokset ja -sovitukset. 76. 46, Postludium, Ljus och skugga op
Kuvassa How Violinsin valikoimaa. Se oli rakkautta ensi jousenvedosta lähtien. i Teksti ja kuvat: MIRKKA AUVINEN Asiantuntevassa soitinliikkeessä instrumentit viritetään valmiiksi asiakasta varten. Viulutunnit Ilona aloitti ekaluokkalaisena: ”Siitä lähtien olen haaveillut omasta viulusta ja säästänyt siihen rahaa”. 54 R ONDO C LASSIC 7|2022 & mestari kisälli elinikäistä ystävää etsimässä Ke LONA AUVINEN, 13, piteli ensimmäistä kertaa viulua käsissään viisivuotiaana. ”Kokeilin äidin ystävän lainaviulua, ja siitä kuului hieno ääni”, Ilona muistelee. Ilonan unelma on soittaa uudella, ikiomalla viulullaan Sibeliusta.
100–150 on instrumenttihankintoihin liittyviä hakemuksia. ”Meitä on viisi sisarusta, joista neljä soittaa jotakin soitinta”, Ilona valottaa ja jatkaa: ”Varmaan pieninkin sisko alkaa soittaa viulua, kun olen häntä vähän opettanut”. Sopiva jousi luo balanssia Hyvärinen korostaa myös jousen valinnan merkitystä: ”Jousikäsi on musiikkikäsi, eikä parhainkaan instrumentti yllä täyteen potentiaalinsa, jos soitin ja jousi eivät ole balanssissa.” Tasapainoisella jousella on rentoa soittaa, jolloin lihasrentous heijastuu myös otekäden työskentelyyn. He kuulostelivat yhdessä viulujen sointia soittamalla jokaisella kielellä Tuiki, tuiki tähtöstä, kuten Toonikan myyjä Samuli Hyvärinen ohjeisti. ”Laadukkaat jouset tehdään pääasiassa käsityönä brasilialaisesta pernambuco-puusta”, kertoo Takkula. ”Oli jännittävää mennä sisälle viululiikkeeseen, ja viulun valinta oli vaikeaa”, Ilonan kuvailee. 55 R ONDO C LASSIC 7|2022 Kun omat säästöt ovat vain puro Omat säästöt olivat kuitenkin vain pieni osa soittimen budjetista. Samuli Hyvärinen Toonikasta auttaa asiakkaita löytämään instrumentin ja jousen, jotka ovat keskenään hyvässä balanssissa.. Pernambuco-puu on uhanalainen laji, ja jousenrakentajat pyrkivät pelastamaan lajikkeen istuttamalla uusia pernambuco-metsiä kansainvälisen IPCI-järjestön avulla. Aikojen saatossa materiaalina on käytetty myös muita puulajeja, kuten käärme-, rautaja mehiläispuuta. ”Joka vuosi 10–15 apurahaa jaetaan soittimen hankintaan”, Vuolanne arvioi ja lisää: ”Tuemme myös säveltäjiä, sovittajia, musiikkileiriläisiä, orkestereita ja levytyshankkeita.” Apua ystävän valintaan Toukokuussa 2022 Ilonan useasta purosta koostunut viulupotti oli kasassa, ja hän pääsi viulunetsintäreissulle Helsinkiin. ”Soittimen etsinnässä kyse on yksilöistä, soittajan persoonasta ja musiikista, jota hän soittaa”, sekä Takkula että Hyvärinen nyökyttelevät yhdessä. myös kotimaassa on monia taitavia huippurakentajia. Esimerkiksi Toonikassa kaikki myyjät ovat esiintyviä muusikoita ja kokeneita pe| dagogeja. Ilona rustasi liitteeksi myös oman puheenvuoron harrastuksestaan ja siihen liittyvistä unelmista. ”Monesti jouseen aletaan kiinnittää huomiota vasta opintojen loppuvaiheessa, vaikka varsinkin aloittelijan olisi tärkeä saada kokemus soiton rentoudesta”, Hyvärinen pohtii. Apurahahakemuksia varten laadittiin rahoitussuunnitelma, ja opettaja kirjoitti niihin suosituksensa. Tukena soittimen etsinnässä oli perheen viulistiystävä, jonka kanssa Ilona soitti vuorotellen eri soittimilla. Viime aikoina kohtuuhintaisten puisten pikkujousten ominaisuudet ovat parantuneet, ja niitä kannattaa hankkia myös aloittelijoille hiilikuitujousten sijaan. ”Koesoittoon kannattaa valita helppo kappale, jotta pystyy soittamaan rennosti ilman muistelua ja teknisiä esteitä, jolloin voi keskittyä täysin soittimen sekä jousen ominaisuuksiin”, Hyvärinen täsmentää. ”Myyjän täytyy osata mallata asiakkaalle oikean kokoinen soitin ja ymmärtää hänen soitinmakuaan”, hän täydentää. Vuolanteen mukaan Kansansivistysrahasto vastaanottaa vuosittain yhteensä pari tuhatta hakemusta, joista n. Kun kokoviuluun siirtyminen lähestyi, Ilonan perhe kartoitti yhdessä opettajan kanssa erilaisia mahdollisuuksia hakea apurahaa soittimen hankintaan. Ulla Vuolanne Kansansivistysrahastosta kertoo, että myönteisten apurahapäätösten takana on hyvä hakemus perusteluineen, jotka ovat usein myös sosiaalisia. Laadukkaita jousia rakennetaan ympäri maailmaa, mutta kuuluisimmat jouset tulevat Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Puu on tiheäsyistä, kovaa ja jäykkää, minkä vuoksi se on ainutlaatuista jousien raaka-aineeksi. ”Osaava myyjä on erittäin tärkeä elementti etenkin jousisoittimia myydessä”, painottaa Toonikan omistaja Heikki Takkula
”Jotkin vanhat soittimet ovat nähneet hurjasti korjauksia vuosien saatossa, ja jos ne eivät ole laadukkaasti tehtyjä, voi monenlaisia ongelmia ilmaantua”, Takkula muistuttaa. Yhteistyöliikkeitä on myös Pariisissa ja Kööpenhaminassa. Ilona Auvinen ja Anu Kettunen vertailevat viulujen sointia. Tahtoisin vaikkapa perustaa päiväkodin, jossa on paljon musiikkia”, Ilona hymyilee. ”Tähän mennessä hienoin viulujuttuni on ollut oman viulun saaminen ja nuorten solistien konsertti viime syksynä”, Ilona miettii. Testisoittelujen jälkeen 200 vuotta vanha saksalainen viulu tuntui Ilonasta kuitenkin omimmalta. Tulevaisuudessa hän haaveilee pääsevänsä musiikkilukioon ja oppivansa soittamaan uudella viululla jonkin Sibeliuksen kappaleen. ”Haluaisin myös, että musiikki olisi jotenkin osa tulevaa ammattiani. 56 R ONDO C LASSIC 7|2022 Sä Uutta vai vanhaa Toonikaan oppilassoittimet tulevat pääasiassa yhteistyörakentajilta Kiinasta. Hänen mukaansa pidemmällä oleva, ammattiopintoihin tähtäävä soittaja hyötyy yleensä arvosoittimen laajasta sävykirjosta. Kotiinviemisinä Helsingistä Ilonalla oli kaksi vanhaa viulua, ranskalainen ja saksalainen, sekä uusi puolalainen viulu. ”Tosin hyvällä kiinalaisella soittimella soittaa nykypäivänä useita tyytyväisiä ammattilaisia”, Takkula tuumaa lisäten: ”kyse on makuasioista: vanhan ja uuden soittimen äänet ovat aina keskenään erilaisia”. Hyvärinen muistuttaa, että myös kotimaassa on monia taitavia huippurakentajia. . ”Tähän mennessä hienoin viulujuttuni on ollut oman viulun saaminen ja nuorten solistien konsertti viime syksynä.”. Ilonan oman opettajan ohella sen arvioi hyväksi kaksi muuta viuluopettajaa ja Mikkelin kaupunginorkesterin konserttimestari Jyrki Lasonpalo. ”Ilman opettajan, asiantuntevan myyjän tai viulunrakentajan apua ei soittimia kannata hankkia, ellei ole itse ammattilainen, ja ammattilaisellekin ulkopuolisen asiantuntijan korva ja silmä on hyväksi”, Hyvärinen painottaa ja jatkaa: ”Varsinkin kalliimpia soittimia on hyvä testata liikkeen ohella konserttitilassa, sillä joskus pienessä tilassa ihanasti soivan soittimen sointi ei isossa salissa kannakaan.” Yhteinen musiikkitaival alkaa Ystävän etsintä päättyi onnellisesti: viulu ja soittaja löysivät toisensa. Arvosoitinten ilmaisukirjo ja soittajan saama vaste soittimesta voi innoittaa soittajaa syventymään musiikin tekemiseen. ”Vanhat soittimet saattavat tulla liikkeeseemme myyntiin eläkkeelle jääneen ammattimuusikon tai ammatinvaihdon tehneen muusikon kautta tai perikunnilta”, Takkula listaa. ”Aluksi minua pelotti soittaa suosikkiviuluani, joka oli niin vanhan ja hauraan näköinen”, Ilona kertoo. Varmuuden vuoksi viulu käytettiin vielä tarkastuksessa taitavalla ja kokeneella viulunkorjaajalla ja -rakentajalla
Opettaja! Loma jatkuu, mutta varaudu ajoissa syksyyn! Musiikista, sanoin ja sävelin. Tilaukset osoitteesta https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 22,00 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. 47,00 €. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Hintaan lisätään käsittelykulut. 03-225 1948. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut
16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 04:34 Glass: Jousikvartetto n:o 7 (Brooklyn Rider). Olari Elts, sol. 00:41 Raff: Pianotrio n:o 4 D-duuri (Trio Opus 8). Mozart: Misero me Misero pargoletto (Teresa Berganza, mezzosopraano, ja Wienin kamariork./György Fischer). fan tutte (Kathleen Battle, sopraano, ja Metropolitan-oopperan ork./James Levine). Jean Sibelius (sov. Kumpi on tärkeämpää, ääni vai tulkinta. 19.02-20.50 Kymi Sinfonietta: Puut kertovat valokeilassa fagotti Joht. Äänitetty 20.2.2021. Cos. Mozart: Pianotrio n:o 4 B-duuri (André Previn, piano, Anne-Sophie Mutter, viulu, ja Daniel Müller-Schott, sello). Ohjelman ensilähetys oli maaliskuussa 2021. 01:05 Rufinatscha: Sinfonia n:o 6 D-duuri (BBC:n ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 05:57 Tshaikovski: Tunteellinen valssi (Peter-Lukas Graf, huilu, ja Konrad Ragossnig, kitara). Mozart: Despinan aaria oopp. 03:47 Weichlein: Sonaatti n:o 6 (Ars Antiqua Austria). 17.51-18.10 Musiikkia parrasvaloista 19.02-21.20 Avantin Suvisoitto: ’’Big, Beautiful, Dark, and Scary’’ Kamariorkesteri Avanti! Brad Lubman, kapellimestari. 03:01 Melartin: Kuusi kappaletta pianolle (Per speculum in enigmatae) (Niklas Pokki). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä: Väärin sävelletty kesä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 05:24 Saint-Saëns: Sinfonia F-duuri (Rooman kaupunki) (Tapiola Sinfonietta/Jean-Jacques Kantorow). 01:47 Boccherini: Sinfonia C-duuri op.12/3 (Deutsche Kammerakademie Neuss/ Johannes Goritzki). W. 04:05 Mendelssohn: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 B-duuri (Sergei Sudzilovski ja Juri Lisitshenko). 00:30 Reinecke: Sellokonsertto d-molli (Michael Samis ja Gateway-kamariork./Gregory Wolynec). W.A. Aaron Copland: Appalachian Spring. 01:02 Grieg: Viulusonaatit n:o 1 F-duuri ja 2 G-duuri (Aleksandr Vinitski, viulu, ja Vladimir Ovtshinnikov, piano). 05:56 Järnefelt: Preludi pienelle orkesterille (Minnesotan ork./Eiji Oue). John Luther Adams: Become River. 7.02-7.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 01:48 Stenhammar: Sinfonia n:o 2 g-molli (Tukholman FO/Tor Mann). 00:56 Schmelzer: Sonata Cu Cu (Käki-sonaatti) (Les Passions de l’âme/Meret Lüthi, viulu). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. M niin kuin musikaali -sarjan neljännessä jaksossa Markus hyppää junan kyytiin ja suuntaa Tampereelle tapaamaan Nätyn musiikin ja laulun yliopistonlehtori Niina Alitaloa, joka kertoo miten näyttelijöistä koulitaan laulavia näyttelijöitä. Kumpi on tärkeämpää, ääni vai tulkinta. 23.10-6.00 Yöklassinen Saint-Georges: Viulukonsertto D-duuri (Linda Melsted ja Tafelmusik-barokkiork./Jeanne Lamon). 00:58 de Nebra: Miserere (Marta Almajano, sopraano, ja Xenia Meijer, mezzosopraano, sekä vanhan mujsiikin yhtye Al Ayre Espa?ol/Eduardo López Banzo). 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Runollisia sävelkuvia (Inna Poroshina, piano). 05:05 Melartin: Seitsemän pientä kappaletta (Petri Aarnio, viulu, ja Juhani Lagerspetz, piano). Shostakovitsh: Romanssi elok. 75. 01:54 Prokofjev: Luutnantti Kizhe, sinfoninen sarja (Chicagon SO/ Claudio Abbado). MAANANTAI 4.7. 03:58 Rimski-Korsakov: Osia näytelmämus. Reynaldo Hahn: Mozart-alkusoitto. Knudsvig): Kinderszenen (Lapsikuvia) (Rekkenze Brass). Páll Ragnar Pálsson: PLAY-fagottikonsertto (kantaesitys). Ernest Pingoud): Puusarja op. 04:16 Gade: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 A-duuri (Hasse Borup ja Heather Conner). osa ’’Con moto Adagio Piu mosso’’ jousikvartetosta nro 1 ’’Kreutzer-sonaatti’’ (Henschel-kvartetti). Kreikan ja kreikankielisen Kyproksen parhaissa sijoituksissa on mukana mm. Tan Dun: Allegro vivace konsertosta kontrabassolle ja orkesterille (Susi) (Dominic Seldis ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./ Tan Dun). Janácek: 4. David Lang: heavyweight. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Martin Kuuskmann, fagotti. SUNNUNTAI 3.7. 23:55 Wood: Fantasia brittiläisistä merimieslauluista (BBC:n konserttiork./Barry Wordsworth). 05:30 Crusell: Klarinettikonsertto n:o 3 B-duuri (Paavo Lampinen ja Radio-ork./ Paavo Berglund). 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Nielsen: Saul og David (Saul ja Daavid), ooppera (Frans Andersson, basso, Otte Svendsen, tenori, Ruth Guldbaek, sopraano, Odd Wolstad, basso, Mogens Wedel, basso, Ingre Frey, mezzosopraano ym. La Gioconda (Lontoon kansallinen FO/Bruno Bartoletti). 03:18 Delius: The Song of the high hills (Olivia Robinson, sopraano, ja Christopher Bowen, tenori, sekä BBC:n sinfoniakuoro ja BBC:n SO/ Andrew Davis). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 06:56 A.R. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 01:37 Weber: Concertino e-molli (Alec Frank-Gemmill, käyrätorvi, ja Skotlantilainen kamariork./Alexander Janiczek). 23:36 Jacquet de la Guerre: Jacob et Rachel, kantaatti (Sophie Boulin, sopraano, Brigitte Haudebourg, cembalo, Francoise Bloch, viola da gamba, ja Robert Guy, teorbi). 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.41 M niin kuin musikaali: Niina Alitalo, miten musiikkiteatteria opetetaan. Suoran lähetyksen Porvoon Taidetehtaan Avanti-salista toimittaa Ainomaija Pennanen. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 04:39 Tshaikovski: Sarja n:o 3 G-duuri (Emmanuelle Boisvert, viulu, ja Detroitin SO/Neeme Järvi). Ponchielli: Tuntien tanssi oopp. 06:05 W.A. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 02:40 Prokofjev: Kvintetto oboelle, klarinetille, viululle, alttoviululle, ja kontrabassolle g-molli (Richard Woodhams, oboe, Michael Collins, klarinetti, Chantal Juillet, viulu, Isabelle van Keulen, alttoviulu, ja Harold Robinson, kontrabasso). (Uusinta) 23.10-7.00 Yöklassinen Stephan: Musiikkia orkesterille (Melbournen SO/Oleg Caetani). Yoko: Sakura muunnelmia japanilaisesta kansansävelmästä kitaralle (John Williams, kitara). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.00 Keinuva talo: Etnon euroopanmestarit Kreikka ja Kypros Kreikkalainen musiikki on menestynyt Euroopan maista neljänneksi parhaiten maailmanmusiikkilistoilla (Transglobal World Music Chart ja World Music Chart Europe). M niin kuin musikaali -sarjan neljännessä jaksossa Markus hyppää junan kyytiin ja suuntaa Tampereelle tapaamaan Nätyn musiikin ja laulun yliopistonlehtori Niina Alitaloa, joka kertoo miten näyttelijöistä koulitaan laulavia näyttelijöitä. 00:08 Telemann: Sonaatti huilulle ja continuolle G-duuri (Frans Brüggen, nokkahuilu, Anner Bylsma, sello, ja Gustav Leonhardt, cembalo). Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi Voiko näyttelijä oppia laulamaan. 02:15 Blondeau: (sov.): Jousikvartetto Beethovenin mukaan n:o 2 D-duuri (Ad Fontes -kvartetti). 19.02-20.05 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. 03:01 Wölfl: Pianosonaatti c-molli (Adalberto Maria Riva). sekä Tanskan radion kuoro ja Tanskan radion SO/ Thomas Jensen). 04:52 Chiarini: Il Geloso schernito, ooppera (Caroline Odermatt, sopraano, Christian Tschelebiew, basso, ja Ezio Maria Tisi, puhe, sekä European Festival Orchestra/Wilhelm Keitel). 00:39 Schumann (sov. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-17.51 M niin kuin musikaali: Niina Alitalo, miten musiikkiteatteria opetetaan. 01:13 Weill: Sinfonia n:o 1 (Deutsche Kammerphilharmonie/Anthony Beaumont). 11.41-11.55 Musiikkia parrasvaloista 13.00-13.57 Välilevyjä: Mademoiselle Boulanger, opettaja Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 00:09 Fux: Partita C-duuri (Les Passions de l’âme/Meret Lüthi, viulu). 02:10 Bloch: Sarja alttoviululle ja pianolle (Paul Neubauer ja Margo Garrett). 04:41 Wessman: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle (Christoffer Sundqvist, Risto Poutanen, ja Ilmo Ranta). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Verdi: Alkusoitto oopperasta Macbeth (Berliinin filharmonikot/Herbert von Karajan). 04:58 Sjögren: Bergmanden (Martti Talvela, basso, ja Eberhard Adler, piano). 00:19 Loeillet: Sonaatti C-duuri op.3/1 (Dusan Folt?n, oboe, ja Tomás Thon, urut). 05:21 Buxtehude: Sonaatti viululle, viola da gamballe ja continuolle C-duuri (Trio Settecento). Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Matka tarjoaa kattavan kuvan Kreikasta! Toimittajana Mika Kauhanen. 03:33 Bartók: Jousikvartetto n:o 1 (Tanskalainen jousikvartetti). Parker: Arc-en ciel (Sateenkaari) (Jeanell Carrigan, piano). 00:11 Pierné: Cydalise et le chèvre-pied, balettisarja n:o 1 (Ranskan RO/Jean Martinon). Toimittajana on Amanda Kauranne. Ohls: Mötet (Kohtaaminen) (Naiskuoro Elegia/Sari Alakulppi, Kirsi Ojanen, altto). Julia Wolfe: Big, Beautiful, Dark and Scary. 23:32 W.A. 00:19 Grainger: In a nutshell (Pähkinänkuoressa) (Birminghamin SO/Simon Rattle). 02:39 Reinecke: Harppukonsertto e-molli (Xavier de Maistre ja Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/Hannu Lintu). 58 R ONDO C LASSIC 7|2022 PERJANTAI 1.7. 20.05-21.00 Jazzklubin illan keikka Oliver Ker Ourio Quintet Ranskan radion konserttistudiossa. 05:31 Eberl: Kvintetto C-duuri (Quintuor brillant) (Consortium Classicum). Kuusankoskitalon Kuusaasalista 10.3.2022 äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 23:49 W.A. Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri. A. Voiko näyttelijä oppia laulamaan. Toimittajana Topias Tiheäsalo. 03:47 Berwald: Kvintetto pianolle ja jousille n:o 2 A-duuri (Robert Riefling ja Benthien-kvartetti). LAUANTAI 2.7. Pihkovan Tyttö (Moskovan SO/Igor Golovshtshin). 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Vapaa jazz ja blues. Etnon euroopanmestarit -teemasarjassa on ilmestynyt aiemmin jaksot Unkarista, Italiasta, Ranskasta ja Britanniasta (kuunneltavissa Areenassa Keinuvan talon ohjelmasivulla). 06:18 Brahms: Jousikvartetto n:o 3 B-duuri (Borodin-kvartetti). Mozart: Pianosonaatti n:o 13 B-duuri (Lars Vogt). folk-proge-psykedeliaa, tunteikasta laulua upeine nyansseineen, traakialaista orkesterisointia kanunin johdolla, kielisoittimien svengaavaa näppäilyä ja harjaamista, luontevaa etnojazziakin. 02:33 Hertel: Oboekonsertot n:o 7, 9, 8 ja 6 (Burkhard Glaetzner ja Leipzigin Uusi Bachin Collegium Musicum). Paarma (Jussi Särkkä, fagotti, ja Jouko Laivuori, piano). Thomas: Love is a beautiful dream (Chanticleer/Joseph Jennings). 04:20 Schubert: Die Bürgschaft (Christoph Prégardien, tenori, ja Andreas Staier, fortepiano). Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista
05:16 Saint-Saëns: Sarja sellolle ja orkesterille (Misha Maisky ja Orpheus-kamariork.). Reinecke: Allegro sonaatista huilulle ja pianolle e-molli ’’Undine’’ (Emmanuel Pahud ja Yefim Bronfman). 23:42 Beethoven: Egmont, näytelmämusiikkia (Elisabeth Breuer, sopraano, Robert Hunger-Bühler, lausunta, ja Helsingin barokkiork./ Aapo Häkkinen). Mozart: Klarinettikvintetto A-duuri (Harold Wright ja Bostonin SO:n kamariyhtye). Rebecca Clarke: The Seal Man. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-17.58 M niin kuin musikaali: Kai Poutanen, miten musikaalien ääniä suunnitellaan. Timon Ateenalainen (Nancy Argenta, sopraano, Ann Monoyios, sopraano, Paul Agnew, tenori, Brian Bannatyne-Scott, basso, sekä Christopher Foster, basso, ja The English Concert/Trevor Pinnock). PERJANTAI 8.7. Robert Schumann: Sinfonia nro 1 B-duuri “Kevät” op. 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti Hki Chamber Music Festival: ”Fantastista!”. 23.10-7.00 Yöklassinen. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. (Detroitin SO/Paul Paray). 23:33 Dett: Eight bible vignettes, pianosarja (Clipper Erickson). Mendelssohn: Fantasia pianolle E-duuri kansansävelmästä The last rose of summer (Esther Budiardjo, piano). Ethel Smythe: Three moods of sea. Clarke: Pianotrio (Neave Trio). 05:34 Lebrun: Oboekonsertto n:o 6 F-duuri (Bart Schneemann ja Alankomaiden radion kamariork./Jan Willem de Vriend). 03:31 Eichner: Harppukonsertto D-duuri (Marion Hofmann ja Berliinin SO:n kamariork./Hans-Peter Frank). 00:42 Purcell: Osia näytelmämus. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 05:56 Cornysh: Ave Maria, Mater Dei (Chanticleer/ Joseph Jennings). Asconan musiikkijuhlilla 24.9.2021 äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 05:37 Backer-Gröndahl: Sarja pianolle op.20 (Natalja Streltshenko). Mahler: Ich bin der Welt abhanden gekommen (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Leonard Bernstein, piano). 05:56 Sibelius: Längtan heter min arvedel (Kaipuu ompi mun perintöin) (Soile Isokoski, sopraano, ja Ilkka Paananen, piano). Sakari Oramo, kapellimestari, sol. 04:37 Taverner: Missa Corona spinea (The Sixteen/ Harry Christophers). 04:13 Literes: Acis y Galatea, zarzuela (Lola Casariego, mezzosopraano, Marta Almajano, sopraano, Xenia Meijer, mezzosopraano, María Luz µlvarez, sopraano, Marina Pardo, mezzosopraano, ja Jordi Ricart, baritoni, sekä Al Ayre Español/Eduardo López Banzo). Samalla kun näyttämöllä puretaan edellisen teoksen lavasteita Poutanen kertoo Markukselle miten ääni saadaan tuntumaan teatteriyleisön kehossa ja korvissa. 01:57 Ives: Pianosonaatti n:o 2 (Concord) (René Eckhardt ja Eleonore Pameijer, huilu). 23:22 Vivaldi: Konsertto kahdelle mandoliinille, jousille ja continuolle G-duuri (Juan Carlos Muñoz ja Mari Fe Pavón, barokkimandoliini, ja ArteMandoline). Frederic Chopin: Fantasia f-molli (Mariko Furukawa) Stephen Hartke: Night Rubrics (Jaani Helander, sello). 05:19 Rahmaninov: Pianosonaatti n:o 1 d-molli (Santiago Rodriguez). 7.10-7.50 Aamusoitto Vaughan Williams: Fantasia sävelmästä Greensleeves (Boston Pops -orkesteri/ Arthur Fiedler). Hai luli! Havanaise. Honegger: Pastorale d’ete (Kesäpastoraali) (Baijerin radion SO/Charles Dutoit). Samalla kun näyttämöllä puretaan edellisen teoksen lavasteita Poutanen kertoo Markukselle miten ääni saadaan tuntumaan teatteriyleisön kehossa ja korvissa. 05:32 Schütz: Herzlich lieb hab ich dich, o Herr (Emmanuel Music/ Craig Smith). Camille Saint-Saens: Fantasia (Kreeta-Julia Heikkilä, viulu, ja Hilda Kunnola, harppu). R ONDO C LASSIC 7|2022 59 FO/Gianandrea Noseda). 23.10-6.00 Yöklassinen Brod: Nokturno Rossinin oopp. Sibelius: Teema ja muunnelmia cis-molli (Tempera-kvartetti). 01:42 Skrjabin: Kymmenen masurkkaa (Eric Le Van, piano). 01:08 W.A. 04:10 Tshaikovski: Kahdeksantoista kappaletta pianolle (Mihail Pletnjov). Llobet Solés): Kastilia (John Williams ja Julian Bream, kitara). 23:37 Albéniz (sov. M niin kuin musikaali -sarjan viidennessä jaksossa Markus pääsee seikkailemaan Helsingin kaupunginteatterin uumeniin yhdessä äänisuunnittelija YLE RADIO 1 | Kai Poutasen kanssa. 03:41 von Suppé: Alkusoitot oper. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. Jacquet de la Guerre: Esther, kantaatti (Isabelle Poulenard, sopraano, Brigitte Haudebourg, cembalo, Francoise Bloch, viola da gamba, ja Robert Guy, teorbi). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Luken ork./ Charles Mackerras). Musiikkitalossa 4.5.2022 äänitetyn konsertin toimittaa Janne Palkisto. TORSTAI 7.7. 02:03 Beethoven: Jousikvartetto n:o 4 c-molli (Borodin-kvartetti). 03:50 R. 7.10-7.50 Aamusoitto Sibelius: Karelia-alkusoitto (RSO/Jukka-Pekka Saraste). LAUANTAI 9.7. Mitä äänisuunnittelija tekee musikaalissa. 01:51 Beethoven: Kvintetto jousille C-duuri (Zürichin jousikvintetti). 04:46 Sibelius: Pianotrio D-duuri (Korppoo-trio) (Sibelius-pianotrio). Clara Schumann: Scherzo nro 2; Loreley. 04:35 Parry: Sinfoninen fantasia 1912 h-molli (Sinfonia n:o 5) (Lontoon FO/Matthias Bamert). 05:31 Rodrigo: Concierto serenata (Serenadikonsertto) (Nicanor Zabaleta, harppu, ja Baijerin radion SO/Ernst Märzendorfer). 03:23 Järnefelt: Sinfoninen fantasia (RSO/Hannu Lintu). 23:22 Mahler: Sinfonia n:o 8 Es-duuri (Tuhannen sinfonia) (Christine Brewer, Soile Isokoski ja Juliane Banse, sopraano, Birgit Remmert ja Jane Henschel, mezzosopraano, Jon Villars, tenori, David Wilson-Johnson, baritoni, ja John Relyea, basso, sekä Birminghamin SO:n kuoro, Lontoon sinfoniakuoro, Birminghamin SO:n nuorisokuoro ja Toronton lapsikuoro, sekä Birminghamin SO/Simon Rattle). Haydn: Andante sinfoniasta nro 101 D-duuri ’’Kello’’ (St. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 05:56 Barrios: El Sueño de la muñequita (Pienen nuken uni) (Enno Voorhorst, kitara). Nadia Boulanger: J´ai frappé; Chanson; Cantique. J. M niin kuin musikaali -sarjan viidennessä jaksossa Markus pääsee seikkailemaan Helsingin kaupunginteatterin uumeniin yhdessä äänisuunnittelija Kai Poutasen kanssa. Cécile Chaminade: L´été; Ma première lettre; Sombrero. Romeo ja Julia (RSO/ Jukka-Pekka Saraste). Vaughan Williams: Fantasia Quintet (Mari Poll, Rodrigo Puskas, Julia Neher, Riina Piirilä, Joel Laakso). Tarrodi: 1. 00:32 Hummel: Pianokonsertto C-duuri (Howard Shelley ja Lontoon Mozart-soittajat). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Mozart: L’Oca del Cairo (Kairon hanhi), keskeneräinen ooppera (Peter Schreier, tenori, Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, Edith Wiens, sopraano, Douglas Johnson, tenori, ja Pamela Coburn, sopraano, sekä Berliinin radiokuoro ja Carl Philipp Emanuel Bach -kamariork./Schreier). Kuinka monta sormea tarvitaan yhden musikaalin miksaukseen. 6.05-6.35 Aamusoitto Schumann: Allegretto sonaatista n:o 1 a-molli (Eriikka Maalismaa, viulu, ja Emil Holmström, piano). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. 02:40 Weber: Fagottikonsertto F-duuri (Peter Whelan ja Skotlantilainen kamariork./Alexander Janiczek). Kuinka monta sormea tarvitaan yhden musikaalin miksaukseen. 35. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 04:06 Dvorák: Sellokonsertto h-molli (Mstislav Rostropovitsh ja Clevelandin ork./George Szell). Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 4 G-duuri (Bach-Collegium Japan/Masaaki Suzuki). 01:07 Händel: Yhdeksän saksalaista aariaa (Emma Kirkby, sopraano, ja London Baroque). 05:14 Henselt: Variations de concert (Konserttimuunnelmia) op.11 (Marc-André Hamelin, piano, ja BBC:n Skotlannin SO/ Martyn Brabbins). 03:55 Schubert: Jousikvartetto n:o 14 d-molli (Tyttö ja kuolema) (Hagen-kvartetti). Toimittajana Pia Antikainen. 02:30 Heiniö: Hermes (Camilla Nylund, sopraano, Juhani Lagerspetz, piano, ja Keski-Pohjanmaan kamariork./ Juha Kangas). Lisa Batiasvili, viulu. 02:20 J.S. Tallis: Benedictus (Theatre of Voices/Paul Hillier). 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Locatelli: Concerto grosso c-molli op.1/2 (Europa Galante/Fabio Biondi, viulu). Karol Szymanovski: Viulukonsertto nro 1 op. 05:57 Bister (sov.): Kokko lensi koillisesta (Jaakko Kortekangas, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). 05:28 Schubert: Die Götter Griechenlands (Elly Ameling, sopraano, ja Rudolf Jansen, piano). osa jousikvartetosta n:o 2 ’’Madardal’’ (Dahlkvist-kvartetti). 03:03 Mendelssohn: Lobgesang op.52 (Celestina Casapietra, sopraano, Adele Stolte, sopraano, Peter Schreier, tenori, sekä Leipzigin radiokuoro ja Gewandhaus-ork./Kurt Masur). Bach: Englantilaiset sarjat n:o 4 F-duuri, 5 e-molli ja 6 d-molli (Peter Watchorn, cembalo). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.40 Konsertissa Jordi Savall yhtyeineen: muunnelmia ja tansseja Jordi Savall, viola da gamba, Pedro Estevan, lyömäsoittimet, Andrew Lawrence-King, barokkiharppu, ja Xavier Díaz-Latorre, vihuela ja barokkikitara. 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Pauline Viardot: Nixe Binsefuss. 02:25 di Lasso: Standomi un giorno (Cantus Cölln/Konrad Junghänel, luuttu). 05:56 Sibelius: Kullervon valitus (Tom Krause, baritoni, ja RSO/Leif Segerstam). 02:39 W.A. 38. 11.45-11.55 Musiikkia parrasvaloista 13.00-13.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Prokofjev: Julia, nuori neito bal. TIISTAI 5.7. 20.40-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Buxtehude: Ich halte es dafür, kantaatti (Suzie LeBlanc, sopraano, ja Peter Harvey, basso, sekä Purcell-kvartetti). Holmberg: Andante viululle ja pianolle (Mirka Malmi ja Tiina Karakorpi). Anna Clyne: This Midnight Hour. Fólias & Romanescas: Diego Ortizin, Gaspar Sanzin, Santiago de Murcian ja Antonio Valenten muunnelmakappaleita ja tansseja. 03:22 Mompou: Suite compostelana (Andrés Segovia, kitara). KESKIVIIKKO 6.7. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.45 M niin kuin musikaali Mitä äänisuunnittelija tekee musikaalissa. Silvestrov: Kaksi hengellistä veisua (Latvian radion kuoro/Sigvards Klava). 00:59 J.C.F. Granados: El fandango de candil pianosarjasta Goyescas (Alicia de Larrocha, piano). Kaunis Galateia, Patarouva, Kevyt ratsuväki, Runoilija ja talonpoika, Aamu, päivä ja ilta Wienissä ja Boccaccio. Korintin piiritys teemoista (Rachel Talitman, harppu, ja Hélène Devilleneuve, oboe). Bach: Konsertto kahdelle cembalolle, jousille ja continuolle n:o 2 C-duuri (Pierre Hantaï ja Aapo Häkkinen, cembalo, sekä Helsingin barokkiork.) 02:37 Magnard: Sonaatti sellolle ja pianolle A-duuri (Thomas Demenga ja Christoph Keller). Bach: Kassandra, kantaatti (Lena Susanne Norin, altto, ja Das Kleine Konzert/Hermann Max). 23:21 J.S. Toimittajana Pia Antikainen. 00:35 Reinecke: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 3 G-duuri (Martin Rummel ja Roland Krüger). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 00:11 Novák: Eteläböömiläisiä aiheita (Daniela Straková, sopraano, ja Karlovy Varyn SO/Douglas Bostock). 6.05-6.35 Aamusoitto Boccherini: Alkusoitto zarzuelasta La Clementina (Les Talens Lyriques/Christophe Rousset). 01:10 J.S. Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte (Hedvig Paulig, sopraano, ja Folke Gräsbeck, piano). Benjamin Britten: Fantasia (Rodrigo Puskas, Mari Poll, Riina Piirilä, Julia Neher, Joel Laakso). Dowland: O sweet woods, the delight of solitarinesse (Emma Kirkby, sopraano, ja Anthony Rooley, luuttu). 17.58-18.10 Musiikkia parrasvaloista 19.02-21.20 Klassisen musiikin iltakonsertti Hki Chamber Music Festival: ”Kuusi kirjettä”: Erica Back, mezzosopraano, ja Mariko Furukawa, piano. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Giordano: Andrea Chénier, ooppera (Plácido Domingo, tenori, Renata Scotto, sopraano, Jean Kraft, mezzosopraano, Maria Ewing, mezzosopraano, Sherrill Milnes, baritoni, Allan Monk, baritoni, ja basso Stuart Harling, sekä John Alldis -kuoro ja Lontoon kansallinen FO/James Levine). 05:17 Fredrik II Suuri: Sinfonia n:o 3 D-duuri (Carl Philipp Emanuel Bach -kamariorkesteri/ Hartmut Haenchen ja Reinhart Vogel, cembalo). 03:00 Novák: Jousikvartetto n:o 2 D-duuri (Janácek-kvartetti). 02:27 Elgar: Caractacus (Judith Howarth, sopraano, Arthur Davies, tenori, David Wilson-Johnson, baritoni, Stephen Roberts, basso, Alastair Miles, basso, ja Lontoon sinfoniakuoro sekä Lontoon SO/Richard Hickox). 05:03 Banchieri: Barca di Venetia per Padova (Clément Janequin -yhtye). 04:26 Kuula: Juhlamarssi C-duuri (Tuomas Nikkanen, piano). 05:43 Sherwood: Drei Stücke (Kolme kappaletta) (Joseph Spooner, sello, ja David Owen Norris, piano). 19.02-21.00 Klassisen musiikin iltakonsertti Suora lähetys 40 vuotta täyttävältä Viitasaaren musiikin aika -festivaalilta
Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Jennings): Beata (Chanticleer/ Joseph Jennings). Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 01:45 Brahms: Vier ernste Gesänge (Neljä vakavaa laulua) (Aarne Pelkonen, baritoni, ja Juho Alakärppä, piano). 01:44 NapoleÆo: Pianokonsertto n:o 2 es-molli (Artur Pizarro ja BBC:n Walesin kansallisork./Martyn Brabbins). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. Haydn: Sinfonia n:o 95 c-molli (Fritz Reiner and his Symphony Orchestra). Klusas dziesmas (Hiljaisia lauluja) (Latvian radion kuoro/Sigvards Klava). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-19.59 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. Vitols: Menuetti jousikvartetille (Berliinin Haydn-kvartetti). 04:52 Bartolotti: Sarja kitaralle g-molli (Gordon Ferries, barokkikitara). 00:42 Paul Viardot: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 B-duuri (Reto Kuppel ja Wolfgang Manz). Ferruccio Busoni: Kultaselle, 10 muunnelmaa sellolle ja pianolle. YLE RADIO 1 60 R ONDO C LASSIC 7|2022 SUNNUNTAI 10.7. Toimittajana on Amanda Kauranne. Bernstein: I hate music (Vihaan musiikkia) sarja sopraanolle ja pianolle (Barbara Bonney, sopraano, ja Malcolm Martineau, piano). 03:52 Balakirev: Dumka es-molli (Alexander Paley, piano). 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Pianotriot n:o 4 B-duuri (Gassenhauer) ja 7 B-duuri (Arkkiherttua) (Chung-trio). Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 7.11.2021. 7.02-7.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 01:21 J. 61. Floridante aariasta Sventurato, godi, o core abbandonato (David Schrader). Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. (Eugene Drucker ja Philip Setzer). PERJANTAI 15.7. Ohjelman ensilähetys oli syksyllä 2018. 02:22 Koechlin: Le Buisson ardent (Palava pensas) (Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/Leif Segerstam, sekä Pascale Rousse-Lacordaire, ondes martenot). 17.10-18.00 Terveisiä Kaustiselta Toimittajina Mika Kauhanen ja Amanda Kauranne. 03:58 Sonninen: Alla Lapin taivaan (Helsingin KO/Tauno Hannikainen). Toimittajana Markku Salo. 05:56 Fauré: Clair de lune (Renée Fleming, sopraano, ja JeanYves Thibaudet, piano). 21.00-22.00 Sydänjuurilla Sydänjuurilla versoo Suomen ja lähialueiden perinnemusiikin muhkeasta mullasta. 00:06 J.S. 00:12 Zemlinsky: Trio d-molli (Ensemble Liaison). Mozart: Ein Musikalischer Spass (Musiikillinen pila) (Philharmonia-ork./Guido Cantelli). 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 11.7. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Timantteja ja ruostetta Poppia, folkia ja etnoa musiikkia yli genrerajojen, niin uutta kuunneltavaa etsiville kuin nostalgiannälkäisille. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. Tule ilahtumaan, heittäytymään ja rentoutumaan timanttisten biisien ja ruosteisten soundien parissa! Ohjelmaa toimittavat Laura Korhonen, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Wieniawski: Valssikapriisi E-duuri (Ruggiero Ricci, viulu, ja Joanna Gruenberg, piano). 03:00 Händel: Transkriptio cembalolle oopp. 03:44 Sor: Muunnelmia Mozartin Taikahuilu-oopperan laulusta Das klinget so herrlich (Christopher Parkening, kitara). 01:02 Smetana: Pianotrio g-molli (Benaud Trio). M niin kuin musikaali -sarjan kuudennessa jaksossa Markus tapaa musiikintutkija Anna-Elena Pääkkölän tyhjässä elokuvateatterissa. 02:11 Reger: Halleluja! Gott zu loben, bleibe meine Seelenfreud (Fernando Germani, urut). Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op. Strauss: Sonatiini n:o 2 Es-duuri (Iloinen työpaja) (Aleksei Ogrintshuk, oboe, ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Andris Nelsons). Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 18.7. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä: Hybris ja vähän skepsiskin Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä: Olipa kerran Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 7.02-7.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Semjonov): Toccata sarj. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Henkilökuvassa brittipianisti Alexander Hawkins. Musiikkitalossa 13.5.2022 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. KESKIVIIKKO 13.7. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Nykysaksofonistien tuoreet soundit. 05:24 J.S. uruille uzbekistanilaisista aiheista (Mika Väyrynen, harmonikka). Rejcha: Andante puhallinkvintetille Es-duuri (Das Reicha’sche Quintett). 18.01-18.10 Musiikkia parrasvaloista 19.02-21.20 Euroradion konsertti-ilta: BBC Proms-festivaalin avajaiset 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 17.7. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Matthew Halls, sol. Augustin Hadelich, viulu. Vasks: Paldies tev, vela saule (Kiitos ilta-aurinko) sarj. 02:02 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F-duuri (Bostonin SO:n kamariyhtye). 23.10-6.00 Yöklassinen. 03:42 Fuchs: Kaksikymmentä duoa kahdelle viululle. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Arnold: A Flourish for orchestra (BBC:n FO/ Rumon Gamba). 05:57 Poldini: Tanssiva nukke (Midori, viulu, ja Robert McDonald, piano). Miten elokuvat ja musikaalit liittyvät toisiinsa. Entä miksi musikaalit ovat erityisen tärkeitä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Keinuvan talon tuntosarvina, ukkosenjohdattimena ja kalaverkkona toimii korttelin oma etnomusikologi Mika Kauhanen. 01:43 W.A. Luvassa on puhetta musikaalien historiasta ja tulevaisuudesta sekä siitä, miten suomalaisia musikaaleja voisi viedä maailmalle. 00:18 W.A. Clavier-Übung 3 (Liisa Aaltola, Pirkkalan kirkon urut). 02:03 Liszt: Unkarilainen rapsodia n:o 13 a-molli (Shura Cherkassky, piano). 23.10-6.00 Yöklassinen Viardot: Kuusi kappaletta (Reto Kuppel, viulu ja Wolfgang Manz, piano). TORSTAI 14.7. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat. Giuseppe Gentile, taiteellinen suunnittelu ja klarinetti, Pasi Eerikäinen, viulu, Mirka Malmi, viulu, Ezra Woo, alttoviulu, Eeva Rysä, sello, ja Jouko Laivuori, piano. Bach: Osia kok. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.01 M niin kuin musikaali: Anna-Elena Pääkkölä, millä silmällä tutkija katsoo musikaaleja. Äänitetty 15.5.2022 Musiikkitalon Paavo-salissa. 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen Fauré: Sarja orkesterille näytelmämus. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. Pelléas et Melisande (Lorraine Hunt, sopraano, ja Bostonin SO/Seiji Ozawa). 01:03 Copland: Nonetto (Columbia-jousiyhtye/Aaron Copland). Jean Sibelius: Serenata: Ferruccio Busoni: Sarja klarinetille ja jousikvartetille. 01:07 Dvorák: Jousikvartetto n:o 4 e-molli (Fine Arts -kvartetti). 02:25 Stenhammar: Jousikvartetto n:o 3 F-duuri (Borodin-kvartetti). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.00 Keinuva talo Maailmassa julkaistaan niin paljon musiikkia, että tarvitsemme suodattimia. 03:09 Stravinsky: Petrushka (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). Bach: Partita n:o 6 e-molli (Richard Goode, piano). 00:12 Dowland: Farewell, fantasia luutulle (Julian Bream). Franz Schubert: Sinfonia nro 5 B-duuri D.485. Reinecke: Adagio harppukonsertosta e-molli (Lily Laskine ja Bambergin SO/Theodor Guschlbauer). 04:22 Copland: Music for radio (Saint Louisin SO/Leonard Slatkin). Linko: Sonatiini pianolle n:o 2 fis-molli (Margit Rahkonen). 23:31 Röntgen: Pianotrio n:o 4 c-molli (Storioni Trio). Toimittajana on Amanda Kauranne. 05:31 Tschetschulin: Gavotte (Gavotti) (Mirka Malmi, viulu, ja Tiina Karakorpi, piano). Toimittajana Laura Korhonen. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Alexander Hawkins Tampere Jazz Happeningssä. Paola Livorsi: Solo il silenzio vive. 01:32 Beck: Sinfonia n:o 1 g-molli (Uuden-Seelannin kamariork./Donald Armstrong). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 05:43 Muffat: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri (Trio Settecento). 23:26 R. 03:39 Walter: Geystliches Gesangk Buchleyn (Weser-Renaissance Bremen/Manfred Cordes). 04:35 Mahler: Das Klagende Lied (Marina Shaguch, Michelle DeYoung, Thomas Moser ja Sergei Leiferkus sekä San Franciscon sinfoniakuoro ja ork./Michael Tilson Thomas). Ohjelman ensilähetys oli syksyllä 2019. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 19.7. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. tuntematon): Sonaatti viululle ja klaveerille n:o 6 G-duuri (Margit Übellacker, dulcimer, ja Jürgen Banholzer, urut). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Giuseppe Acerbi: Kvartetto. 00:41 Tuntematon: Messu, 5-ääninen a cappella (Ars Nova/Bo Holten). 04:14 Bruckner: Sinfonia n:o 7 E-duuri (Dresdenin valtionork./Herbert Blomstedt). 05:22 Gregoriaaninen laulu (sov. 04:09 Pejacevic: Sonaatti pianolle As-duuri (Natasa Veljkovic). 03:01 Pleyel: Sinfonia F-duuri (Padovan kamariork./ Luca Bizzozero). 05:35 Reinecke: Sonaatti klarinetille ja pianolle e-molli (Undine) (Michael Collins ja Michael McHale). 19.59-21.00 Jazzklubin illan keikka Pepe Willberg & Jukka Eskola Statement Pori Jazzissa. Balkanin rytmeistä Välimeren tunnelmiin, kaihoisista lauluista huimimpaan pelimannisvengiin. 03:02 Schubert: Sonaatti pianolle 4-kätisesti C-duuri (Jevgeni Kisin ja James Levine). Tuottaja on Annina Aho. Äänitetty Kirjurinluodon Lokkilavalla 17.7.2021. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Bach (sov. 05:56 Wilson: Preludi a-molli (Nigel North, teorbi). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. 23:53 J.S. 03:21 Saariaho: Lichtbogen (Valokaaria) (John Storgårds, viulu, ja Avanti!/Hannu Lintu). Mozart: Viulukonsertto n:o 4 D-duuri (Arthur Grumiaux ja Lontoon SO/Colin Davis). 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 12.7. Transglobal World Music Chartin jäsen lupaa tuoreita musiikkivalintoja ja kiinnostavia haastatteluvieraita nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin vaiheilta. Mushel (sov. Vahvoista juurista kasvavat nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin monipuoliset oksat
19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 31.7. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. I. Konsertit on nauhoitettu 12.7. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 28.7. 17.58-18.10 Musiikkia parrasvaloista 19.02-21.20 Urkuyö & Aaria -konsertti Kallion kirkosta Uusinta 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 30.7. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Linnala: Heinäkuu (Laulu-Miehet/Matti Hyökki, sekä Tuomas Katajala, tenori). 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 19.57-21.00 Jazzklubin illan keikka Yazz Ahmed Tampere Jazz Happeningissä. Toimittajana Harri Tuominen. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Diaz): Las Perdices (Kanat) golpe kitaralle (John Williams). Glass: In the arc of your mallet (Anthony Roth Costanzo, kontratenori, Les Violons du Roy/Jonathan Cohen). Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. Ohjelman ensilähetys oli helmikuussa 2021. Kumpi syntyy ensin: käsikirjoitus vai musiikki. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. (Cantores Minores/Hannu Norjanen). Kaprálová: Legenda (Stephanie Chase, viulu, ja Virginia Eskin, piano). Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Musiikkitalossa 18.5.2022 äänitetyn konsertin toimittavat Lotta Emanuelsson ja Janne Palkisto. 21.30-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 21.7. Bates: Ford’s farm viululle ja pianolle (Hilary Hahn ja Cory Smythe). Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Äänitetty Tullikamarin Pakkahuoneella 6.11.2021. Glazunov: Albumblatt Des-duuri trumpetille ja pianolle (Tine Thing Helseth, Kathryn Stott). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-19.57 Jazzklubi Klubi-isäntänä Eero Koski. Ohjelman ensilähetys oli helmikuussa 2021. M niin kuin musikaali -sarjan päätösjaksossa musikaalikapellimestari ja music director Eeva Kontu johdattaa Markuksen ammattinsa saloihin ja teatterin syvyyksiin. Entä kuinka paljon kapellimestari YLE RADIO 1 vaikuttaa teosten roolituksiin. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 25.7. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-18.00 M niin kuin musikaali: Jussi Tuurna, miten musikaaleja sävelletään. Äänitetty 12.9.2020. Claude Debussy: La Mer. R ONDO C LASSIC 7|2022 61 KESKIVIIKKO 20.7. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 27.7 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Saattaa aiheuttaa halua nähdä esityksiä livenä. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 26.7. 7.02-7.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. 19.02-21.30 Kaksi konserttia Kemiönsaaren musiikkijuhlilta Varaslähtö ja Brahms & klarinetti. Mitä kaikkea musikaalikapellimestari johtaa. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.55 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 17.10-17.58 M niin kuin musikaali: Eeva Kontu, mikä on musikaalikapellimestarin rooli. ja 13.7. Sähköposti: lauantain.toivotut@yle.fi. Toimittajana Inari Tilli. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Tunti vapaalla DJ Bunuel. Kansallisteatterin kellarissa selviää muun muassa se kuinka uusi musiikkiteatteriteos rakentuu. Kuinka monta pedaalia on kapun koskettimiston alla. Toimittajana Amanda Kauranne. Mitä kaikkea musikaalikapellimestari johtaa. 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 22.7. Lopez (sov. 21.00-22.00 Jazzklubin kolmas setti Harri Tuomisen ethiojazzia. Keskustelun lomassa Markus pääsee kurkistamaan lavan alle orkesterimonttuun ja kuulostelemaan harjoitussalin tunnelmaa. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. Schönberg: Presto jousikvartetille C-duuri (Quatuor Diotima). Miksi musikaalit saavat katsojat hullaantumaan sekä fanittamaan hahmoja ja tekijöitä. 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 29.7. Rheinberger: Abendlied (Iltalaulu). 19.02-21.00 Kuhmon kamarimusiikki 2022 Toimittajina Ainomaija Pennanen ja Ahti Paunu. Vanhuuden syntejä (Jennifer Larmore, mezzosopraano, Lawrence Brownlee, tenori, ja Malcolm Martineau, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.00 Jazzklubi Klubi-isäntänä Jan-Erik Holmberg. Bach (sov. Milhaud: Kolme rag-kapriisia (Eveliina Sumelius-Lindblom, piano). 11.48-11.55 Musiikkia parrasvaloista 13.00-13.57 Välilevyjä: Työperäiset barokkimuuttajat Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Sivan Magen, harppu. Ohjelman ensilähetys oli syksyllä 2019. M niin kuin musikaali -sarjan päätösjaksossa musikaalikapellimestari ja music director Eeva Kontu johdattaa Markuksen ammattinsa saloihin ja teatterin syvyyksiin. Hannikainen: Hiilloksen ääressä (Mika Väyrynen, harmonikka). Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Puccini: Scossa elettrica, marssi orkesterille (Milanon Giuseppe Verdi -sinfoniaork./ Riccardo Chailly). Rossini: Sevillan rakastavaiset kok. Mendelssohn: Scherzo a-molli (Emerson-kvartetti). Onko luvassa glitteriä ja pinnallista unelmahöttöä vai voiko musikaali olla vakava. 19.02-21.00 Kuhmon kamarimusiikki 2022 Toimittajina Ainomaija Pennanen ja Ahti Paunu. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Lieksan kansainvälisen käyrätorvikilpailun finaali Kolme finalistia ja Joensuun kaupunginorkesteri, väliajan jälkeen Jouko Harjanne kantaesittää Panu Aaltion Koli-konserton (Vaskiviikon tilaussävellys). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 17.10-18.00 Tuuli Saksalan keidas Musiikin avulla voi matkustaa Andien ylängöille, sumuisille saarille tai Kalkutan ruuhkaisille kaduille. Brahms (sov. Silti mielenkiintoisin matka laulun siivittämänä tehdään jokaisen omaan mieleen. Satie: Linnut (Tomoe Matsui, sopraano, Mamiko Hirai, mezzosopraano, ja Danceries/Ichiro Okamoto). 7.02-7.57 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 9.05-9.55 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Reger: Albuminlehti Es-duuri (Eduard Brunner, klarinetti, ja Gerhard Oppitz, piano). Keskustelun lomassa Markus pääsee kurkistamaan lavan alle orkesterimonttuun ja kuulostelemaan harjoitussalin tunnelmaa. Entä kuinka paljon kapellimestari vaikuttaa teosten roolituksiin. Sarjan on toimittanut Markus Virtanen ja tuottanut Annina Aho. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 24.7. osa Brandenburgilaisesta konsertosta n:o 3 G-duuri (Anderson ja Roe -pianoduo). M niin kuin musikaali johdattaa kuuntelijat lähelle alan eturivin ammattilaisten arkea ja nostaa pinnalle myös musikaalien näkymättömät tekijät. Mozart: Adagio h-molli (Matti Rantanen, harmonikka). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä: Työperäiset barokkimuuttajat Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. Mitä kaikkea musiikkiteatteri voi olla. Tuuli Saksalan keidas avaa maailman ihmeitä musiikin keinoin. Kuinka monta pedaalia on kapun koskettimiston alla. M niin kuin musikaali -sarjan seitsemännessä jaksossa Markus seikkailee Kansallisteatterin käytävillä yhdessä säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa. Sisältövaroitus: luvassa tarttuvia melodioita ja suuria tunteita. J.S. Simpson: Pavin D-duuri (Chelys-gambayhtye). 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-22.00 Etnokonsertteja Konsertteja Kaustisen kansamusiikkijuhlilta. 13.30-14.30 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Holst: A Fugal overture (Lontoon FO/Adrian Boult). Entä miltä suomalainen musikaali kuulostaa. Barrios: Leyenda de Espa?a (Jeffrey McFadden, kitara). Jean Sibelius: Sinfonia nro 5. 18.00-18.10 Musiikkia parrasvaloista 19.02-21.20 Kuhmon kamarimusiikki 2022 Toimittajina Ainomaija Pennanen ja Ahti Paunu. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 81, 00024 Yleisradio. 21.20-21.40 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 23.7. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.48 M niin kuin musikaali: Eeva Kontu, mikä on musikaalikapellimestarin rooli. Klengel): Intermezzo Es-duuri (Leipzigin Gewandhaus-ork./Riccardo Chailly). 6.05-6.35 Aamusoitto 7.10-7.50 Aamusoitto 11.00-11.50 Riston Valinta Erikoistarjouksia parhaan mahdollisen musiikin ystäville. Reger): 1. 11.45-11.55 Musiikkia parrasvaloista 13.00-13.57 Välilevyjä: Hybris ja vähän skepsiskin Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 23.10-6.00 Yöklassinen. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.10-19.00 Lauantain toivotut levyt Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. 20.00-21.00 Jazzklubin illan keikka Avishai Cohen Trio Wienin Konzerthausissa. Nicholas Collon, sol. Lotta Wennäkoski: Sigla, harppukonsertto. Toimittajana Inari Tilli. 6.02-6.35 Aamusoitto 7.05-7.57 Aamusoitto 11.00-11.45 M niin kuin musikaali Klasarikuplassa kasvanut toimittaja Markus Virtanen heittäytyy musikaalien maailmaan
(03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Pohjoismaiden suurin musiikkilehti vastaa huutoon julkaisemalla 1. heinäkuuta ja 1. elokuuta digi-Rondot, jotka ilmestyvät lehden uudistuneilla verkkosivuilla rondo.fi printtilehden ilmeen mukaisina näköislehtinä. Mikko Pörhölä, Tuomas Korkia-Aho ja Mikael Saari. Uutiset ja arviot kesän musiikkielämästä Suomessa ja ulkomailla päivittyvät jatkuvasti Rondon verkkosivuille rondo.fi, joilla kannattaa vierailla säännöllisesti lehtien ilmestymisen välilläkin. FESTIVAALIEN TÄYTTÄMÄ Suomen musiikkikesä on jopa kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisen rikas, ja sen tarjonta on raskaan koronavaiheen jälkeen jälleen avoinna yleisölle. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Paljon odotuksia kohdistuu myös kesästä kertovaan musiikkijournalismiin. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 12 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 6 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 24 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Tärkeä osa lehden aineistoa ovat orkesterien ja teatterien mainokset, joista saa laajan käsityksen syksyn monipuolisesta tarjonnasta. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 8/2022 ilmestyy 1.8.2022 (vain digilehtenä) R ONDO info Rondossa 9/2022 ilmestyy läpileikkaus syyskauden musiikkiteatteriin. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. elokuuta, ja tämä lehti avaa laajan näkymän koko tulevaan konserttisyksyyn ja teatterien musikaalikauteen. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Numeroista 9 on paperilehtiä ja 3 digilehtiä, jotka voit lukea Rondon verkkosivuilta. Seuraava painettu Rondo 9/2022 ilmestyy 31. syyskuuta ensi-iltansa musikaali Something Rotten! Jotain mätää! Näyttelijät vas. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Kuten koko Suomen konserttielämälle, myös siitä kertovalle Rondolle korona-aika on ollut taloudellisesti raskas vaihe. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Iso ja lämmin kiitos kuuluu kaikille Rondon yhteistyökumppaneille! . Tästä on kuitenkin selviydytty eikä vähiten uskollisten mainostajien ansiosta. Kumpikin lehti on ilmestymispäivästään alkaen kaikkien sivuille rekisteröityneiden vapaasti luettavissa. 03 225 1948 Vuonna 2022 Rondolehti ilmestyy 12 kertaa. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Tätä kaikkea on rondo 2022 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. MATTI TUOMISTO Kesä kantaa digilehtiä, paperi-rondo taas 31.8.. kännykältäsi tai tabletiltasi. Lahden kaupunginteatterissa saa 3. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Siksi odotukset ovat valtavat. Vuonna 2022 lehti ilmestyy 12 kertaa
Älylaitteellasi pääset lukemaan lehteä aina siellä missä olet – vaikka kesämökin laiturilla! Rondo toivottaa musiikintäyteistä kesää kaikille lukijoilleen! Rondon ystävä! Loppukesä kuljetaan digitaalisia polkuja.. Verkosta löydät runsaat loppukesän numeromme näköisversioina eli aivan painetun lehden kaltaisina lukuelämyksinä. SSIC V L Rondon numero 8 toimitetaan poikkeuksellisesti digiversiona, ja voit lukea sen veloituksetta rekisteröitymällä verkkosivuillemme www.rondo.fi. Kaikkialla kesäkulkijan mukana