SAMUEL MARIñO sopraano kuin satakieli KONSERTIT käyntiin turvatoimin Taas pääsee MUSIKAALEIHIN!. M U S II K K IL E H T I 20 20 S Y Y S K U U – L O K A K U U C LA SS IC 8 2020 9,90 € ville matvejeff madaltaisi säveltäjien kynnystä oopperaan CLASSIC SÄVELTÄÄ voi myös polkupyörälle Miten luoda hyvä KUOROSOINTI
@fmusiikki . F-Musiikin maahantuomat Yamahapianot ja -flyygelit ovat European Drytai European Super Dry -tuotantoa, jossa huomioidaan Suomen vaativa ilmasto. @fmusiikki. Vantaa, Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Lappeenranta, Kuopio, Oulu, Seinäjoki www.f-musiikki.fi . Pohjoismaiden suurin pianotoimija F-Musiikki myöntää kaikille maahantuomilleen Yamaha-pianoille ja -flyygeleille kymmenen vuoden takuun, ainoana toimijana Euroopassa. Yamaha Silent Piano on edelläkävijä ja mittapuu johon muut vertaavat tuotteitaan. SUOMEN Yamaha-pianot ja -flyygelit ovat olleet oppilaitosten ja laatua arvostavien pianistien ykkösvalinta jo vuosikymmenien ajan
| 19.00 | Konserttitalo SUITE FRANÇAISE HÅKAN HARDENBERGER, kapellimestari ja trumpetti TOMASI – JOLIVET – ESCAICH POULENC – RAVEL 25 | 20 | 10 € To 19.11. | 15.00 | Turun linna KOLMIODRAAMAA KOLMIN KONSTEIN MAIJA KONTUNEN, barokkiviulu & viulu, ohjelmiston suunnittelija SUSANNA SUORTTANEN, viulu RAMONA WOLIN-TAKALA, alttoviulu KATJA KOLEHMAINEN, barokkisello ROI RUOTTINEN, sello EVELIINA KYTÖMÄKI, cembalo ANNA KULMALA, piano JUHA-PEKKA MIKKOLA, kertoja COUPERIN – HÄNDEL – RAMEAU – SCHUBERT – JANÁ ?EK 25 | 20 | 10 € To 8.10. | 19.00 | Konserttitalo ALPPIMAIDEN SÄVELIÄ KEREM HASAN, kapellimestari TAKUYA TAKASHIMA, oboe SCHUBERT – STRAVINSKY – MARCELLO – MOZART 25 | 20 | 10 € Su 6.12. | 19.00 | Konserttitalo ITÄVALTALAISET SINFONIAT CLEMENS SCHULDT, kapellimestari MOZART – SCHUBERT 25 | 20 | 10 € La 3.10. | 19.00 | Konserttitalo SYMPHONIC ELLINGTON ANTTI RISSANEN, kapellimestari PEKKA KURKI, laulu TURKU JAZZ ORCHESTRA 35 | 30 | 20 € Su 29.11. & pe 11.12. & Pe 9.10. | 15.00 | Konserttitalo LASTEN MUSIIKKISALONKI CAMILLE SAINT-SÄENS: Eläinten karnevaali SIINA HIRVONEN, kertoja TFO:N KAMARIORKESTERI 20 | 10 € Ke 16.9. PÄIVI SEVEREIDE, harppu ANU HONKANEN, huilu MATTEO MASTROMARINO, klarinetti MATTI KOPONEN, viulu JASMINE BEAMS, viulu HELINÄ NISSI, alttoviulu LARIMATTI PUNELPURO, sello, ohjelmiston suunnittelija MATLEENA NYMAN, piano RAVEL – LINDBERG – BRAHMS 25 | 20 | 10 € To 24.9. | 19.00 | Konserttitalo TURUN KIRJAMESSUT 30 JUHLAKONSERTTI: KLECKSOPHONIC LIEDER GRANT LLEWELLYN, kapellimestari VALENTINA COLADONATO, sopraano BEETHOVEN – TELEMANN – PORTERA – SIBELIUS 25 | 20 | 10 € Lokakuu Pe 2.10. | 19.00 | Konserttitalo OODI ILOLLE OLLI MUSTONEN, kapellimestari VIRVA PUUMALA, sopraano MAIJU VAAHTOLUOTO, mezzosopraano JUSSI MYLLYS, tenori PETTERI SALOMAA, baritoni CHORUS CATHEDRALIS ABOENSIS BEETHOVEN 35 | 30 | 20 €. & Pe 6.11. | 19.00 | Konserttitalo SAGAS – ORCHESTRAL FANTASY MUSIC EMIL ELIASSON, kapellimestari SABINA ZWEIACKER, soprano ORVAR SÄFSTRÖM, juontaja 25 | 20 | 10 € Marraskuu To 5.11. TFO.FI TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU puh. | 12.00 & 15.00 | Konserttitalo TURUN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI 2020 MARKUS LEHTINEN, kapellimestari Vapaalippujen jako Konserttitalossa la 21.11. | 19.00 | Konserttitalo WAGNERIN LIEDEJÄ OKKO KAMU, kapellimestari ANNA DANIK, mezzosopraano WAGNER – STRAUSS 25 | 20 | 10 € Pe 11.9. | 19.00 | Konserttitalo ALTTOVIULUN KERTOMAA TOMAS DJUPSJÖBACKA, kapellimestari JASMINE BEAMS, alttoviulu 25 | 20 | 10 € To 29.10. & pe 20.11. SYKSY 2020 Syyskuu To 3.9. | 19.00 | Konserttitalo SINFONIA CONCERTANTE RYAN BANCROFT, kapellimestari MATTI KOPONEN, viulu ILARI ANGERVO, alttoviulu LIGETI – MOZART 25 | 20 | 10 € Su 13.9. klo 12–14 To 10.12. | 18.00 | Betel-kirkko MEDITAATIO TAKUYA TAKASHIMA, oboe ILANA GOTHÓNI, viulu, ohjelmiston suunnittelija JONNI HÄMÄLÄINEN, viulu HELINÄ NISSI, alttoviulu ANDREAS HELLING, sello PASI HELIN, piano HOSOKAWA – GOLIJOV – PÄRT – ŠOSTAKOVITŠ 25 | 20 | 10 € Joulukuu To 3.12. & pe 4.9. | 19.00 | Konserttitalo KOHTALONSINFONIA JULIAN RACHLIN, kapellimestari ja viulu BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € Su 22.11. 02 262 0333 (ma–pe klo 9–15) kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KONSERTTITALON LIPUNMYYNTI Aninkaistenkatu 9 (ma–pe klo 12–17 sekä tapahtumien yhteydessä) Hintoihin lisätään Lippupisteen palvelumaksut. | 19.00 | Konserttitalo PERKO PLAYS PARKER JUKKA PERKO, saksofoni 25 | 20 | 10 € Su 20.9. | 19.00 | Konserttitalo OLLI MUSTONEN X 3 OLLI MUSTONEN, kapellimestari ja piano MUSTONEN – MOZART – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € To 15.10. | 15.00 | Turun linna STEAMBOAT BILL JR. | 19.00 | Konserttitalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI JÓZSEF HÁRS, kapellimestari 25 | 20 | 10 € To 22.10. | 15.00 | Villa Marjaniemi PUHALLINMUSIIKKIA KARTANOSSA ANNA KULMALA, piano N.N., huilu TAKUYA TAKASHIMA, oboe MATTEO MASTROMARINO, klarinetti ETIENNE BOUDREAULT, fagotti HANNES KAUKORANTA, käyrätorvi, ohjelmiston suunnittelija LIGETI – POULENC – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € To 26.11. | 19.00 | Konserttitalo SELLOILTA SAKSALAISITTAIN OLLI MUSTONEN, kapellimestari ROI RUOTTINEN, sello HINDEMITH – BRUCH – BEETHOVEN 25 | 20 | 10 € Pe 13.11
Kari Tikan uusi ooppera 23 Lassi Rajamaan piirros 24 Mediasakset 25 Olli Virtaperkon kolumni 26–27 Jazzpolkuja: laulaja Kadi Vija 28 Kantaesitys: Outi Tarkiaisen Jään lauluja 29 Rondo CD: Beethovenin myöhäiskvartetot 30–32 Partituureja porukalla 33 Säveltäjän arjen kalenteri 34–35 Erikoisten soittimien äärellä 36–37 Samuel Mariño, ääni kuin satakielellä 38–42 Miten syntyy kuorosoinnin anatomia. klo 19 Eva Dahlgren, Hans Ek Liput 45/40/20 € WIENILÄISET To 22.10. klo 17, rajoitettu lipunmyynti Pe 18.9. klo 15, Pieni sali Tailleferre – Beethoven – Brahms Liput 15/8/5 € ANTISANKARIT Pe 13.11. klo 19 Alexei Ogrintchouk Haydn – Marcello – Mendelssohn TAMPERE FILHARMONIAN SYKSY 2020 Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, liput 28/22/15/8 € ellei toisin mainita.. klo 17, rajoitettu lipunmyynti Pe 11.9. klo 18 Marzi Nyman, Circo Aereo -sirkus Liput 20 / 10 € (aikuiset / lapset alle 16-v.) FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 8.11. klo 19, kausikorttilaisille Santtu-Matias Rouvali, Conrad Tao J. • Tasa-arvoa sävellyksen opiskeluun 70 Rondo palvelee 71 Kimmo Hakolan kolumni Muutokset konserttiohjelmiin ja -ajankohtiin mahdollisia. 44–45 Suomalaisen kuorosoinnin historiaa 46–47 Säveltäjänaisia: Edith Sohlström 48–50 Kuukauden klassikko: John Dowlandin Lachrimae 51 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 53 – 60 • Kirja-arvio Riikka Siltasen väitöskirjasta • CD ja DVD -sivut suomessa soi 62 – 64 • Orkesterien syyskauden järjestelyt • Oopperassa ei nyt pussailla • Orkesterikalenteri encore 66 – 69 • Millaista on hyvä palaute. klo 15, Pieni sali Veracini – Marcello – Pärt – Supponen – Beethoven Liput 15/8/5 € AIKAMATKA Pe 18.12. klo 19, kausikorttilaisille Andrew Gourlay, Tuuli Takala Mozart – Ravel FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 20.9. klo 15, Pieni sali Biber – Beethoven – Garrop Liput 15/8/5 € BEETHOVEN 5 To 24.9. Liput ja ajantasaiset konserttitiedot: www.tamperefilharmonia.fi BEETHOVEN 6 To 3.9. klo 19 Christopher Warren-Green, Carolin Widmann Strauss – Mendelssohn AMERIKKA Pe 20.11. klo 17, rajoitettu lipunmyynti To 3.9. Adams – Beethoven SANKARIT Pe 2.10. klo 19 Hannu Lintu, Christian Ihle Hadland, Schönberg – Hummel – Webern – Schubert FAUST & TRANS Pe 30.10. klo 19 Andre de Ridder, Xavier de Maistre Schumann – Saariaho SIRKUSTARINOITA Ke 4.11. klo 19, rajoitettu lipunmyynti Pe 25.9. klo 19, kausikorttilaisille Pekko Pulakka Mozart – Šostakovitš TARINAT Pe 18.9. klo 19 Kristiina Poska, Stefan Dohr Hirsch – Abrahamsen – Strauss SINFONEVA Pe 9.10. sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 8–12 Ville Matvejeffin haastattelu 14–18 Maria Lund ja Lari Halme tekevät musikaalia poikkeusoloissa 20–21 Musikaalisyksyn satoa 22 Unohtuivatko turvavälit. klo 15 Jan Söderblom, Kati Outinen, Pirkanpojat ja Sympaatti Pacius – Sibelius – Leiviskä – Wennäkoski BEETHOVEN 9 To 10.12. klo 19 Michael Francis, Ossi Tanner Tower – Gershwin – Copland ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Su 6.12. klo 19 Pe 11.12. klo 19 Santtu-Matias Rouvali, Ylva Stenberg, Niina Keitel, Tuomas Katajala, Giorgi Kirof, Tampereen Filharmoninen Kuoro Beethoven FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 13.12. klo 19, kausikorttilaisille Jérémie Rhorer, Gerhild Romberger Mahler – Beethoven RAKASTAVA Pe 11.9
C M Y CM MY CY CMY K rondo_elokuu_2020_lopullinen.pdf 1 07/08/2020 12.25 C M Y CM MY CY CMY K rondo_elokuu_2020_lopullinen.pdf 1 07/08/2020 12.25 RONDO08_006_HelsinginBarokki.indd 1 RONDO08_006_HelsinginBarokki.indd 1 12.8.2020 22.10 12.8.2020 22.10
Kynnys oopperaan madaltukoon Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI | v. Hän muuttuu hetkessä sutjakkaasta markkinamiehestä ja realiteetit myönteisenä haasteena ottavasta organisaattorista taiteelliseksi idealistiksi. 8 R ONDO C LASSIC 8|2020 ILLE MATVEJEFF TUNTUU tasapainottaneen hyvin monenlaiset roolinsa musiikkielämässä. VILLE MATVEJEFF on elämänsä roolissa yhdistäen taiteilijan ja festivaalijohtajan töitä. Ei hätää, sillä instituutioiden ovet aukenivat saman tien. Julkisuuteen hän ponkaisi vajaa vuosikymmen sitten uutta teknologiaa hyödyntäneen New Generation Operan vetäjänä, mutta siinä tuli heti näyttävän alun, kännykkäyhteyksillä viettelevän Don Giovannin, jälkeen talouden todellisuus vastaan. Matvejeff ui oopperamaailmaan ja samalla kapellimestarin ammattiin oopperatuotantojen assistenttina. Totta kai hänellä voi olla erilainen näkökulma asioihin luovana säveltäjänä, lipputuloilla elävän Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana, hyvin subventoidun ja joustavaliikkeisen Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina sekä Karita Mattilan pianistina maailman lavoilla. Suurin haaste musiikinteossa hänestä on päästä pintaa syvemmälle nykyisen pikakulttuurin aikana ja samalla vaalia moniäänisyyttä ja avoimuutta. Ainakaan mitään ristiriitaa hänen puheistaan ei huomaa. Jyväskylä Sinfonia vaistosi hänessä luonteelleen sopivan seikkailuhenkisen kumppanin, ja Savonlinnan oopperajuhlilla hän on nuorin taiteellinen johtaja kautta aikojen. Savonlinnan oopperajuhlilla hän vaalii balanssia, mutta Jyväskylä Sinfonia on antanut tilaa hullunrohkeudellekin
9 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Ei suunnittelussa ole kyse vain teoksesta ja rahasta vaan monien asioiden summasta.” R ONDO kannessa
Kapellimestarin vastuulla on näyttämön ja orkesterimontun välinen yhteistyö ja draaman taimaus. Koronatilanne aiheuttaa kuitenkin paljon justeerausta, ja lopulliset päätökset tekee hallitus.” Siitä eteenpäin Ville Matvejeffin mandaatti jatkuu vain, jos hänen sopimukseensa sisältyvä kahden vuoden optio otetaan käyttöön. ”Oopperan työstäminen on aivan erilaista kuin sinfoninen maailma. Esimerkiksi Kroatian Kansallisoopperassa hän on päävierailijana ja kutsui seurueen myös Savonlinnaan. Ensi kaudella ohjelmaan kuuluu mm. Ei silti sovi unohtaa oopperan kykyä päänsisäisten illuusioiden luomiseen: kaikki on fantasiaa. ”Jos johdan jossain kaupungissa, yleensä menen sinne tai jonnekin lähimaille myös katsomaan kiinnostavia tuotantoja, kuuntelemaan laulajia ja tapaamaan ihmisiä”, hän selittää. Joskus taas mennään enemmän käytettävissä olevien laulajien mukaan.” ”Tyyleistä erityisesti 1900-luvun alun ekspressionismi kiehtoo minua. Näyttämölle voi rakentua millainen todellisuus vain, ja siinä on sen voima.” Tähtäin pintaa syvemmälle Ville Matvejeff johtaa myös sinfoniaorkestereita, mutta vierailu-uraansa hän on halunnut tietoisesti rajoittaa aikaa vievien Suomen-pestien vuoksi. Sellaisia ovat mm. Se oli suuri helpotus ja samalla tuen osoitus. ”Ei suunnittelussa ole kysymys pelkästään teoksesta ja rahasta vaan monien asioiden summasta. Ohjelmistoon juhlilla jääneet aukot saattavat kutsua paikkaamaan. Kaikki lähtee balanssista Matvejeff oli panostanut paljon avajaiskesäänsä Savonlinnassa, ja sitäkin suurempi pettymys oli, kun se jouduttiin koronatilanteen vuoksi perumaan. ”Onneksi peräti 85 prosenttia lipun ostaneista asiakkaista halusi siirtää lippunsa sellaisenaan ensi vuodelle, ja vältyimme suurelta lippujen palautusoperaatiolta. 10 R ONDO C LASSIC 8|2020 Oopperajuhlat vie nykyään Matvejeffin ajasta leijonanosan, ja hän yhdistää omat vierailukapellimestarin työnsä festivaalin vaatimaan kansainväliseen tiedusteluun. Niiden välinen balanssi ratkaisee”, hän vastaa. Ensimmäisenä kesänäni haluan nähdä kapellimestarin paikalta käsin, miten organisaatio toimii ja onko siinä jotain kehitettävää. Suurin osa taiteilijoista pystyy myös tulemaan ensi kesänä, sillä korona on aiheuttanut alalla dominoefektin, ja ennen niin täysiin kalentereihin on tullut aukkoja.” ”Kesälle 2021 suunnitellut teokset siirtynevät sellaisenaan vuodelle 2022, ja myös pari seuraavaa kesää on hahmoteltu. Lopulta vuodella siirtäminen oli vaihtoehdoista vähiten huono”, hän kertoo. Maailmassa on paljon hurjan hyviä kapellimestareita, ja odotan monien kiinnostavien kollegoiden debytoivan meillä”, hän lupaa. Siinä voidaan mennä hyvinkin pieniin nyansseihin koskien vaikkapa balanssia ja tekstin ja musiikin suhdetta.” Nykyinen pikakulttuuri on Matvejeffin mukaan ongelma klassisessa musiikissa.. Ainakin ensimmäisillä suunnittelemillaan oopperajuhlilla Matvejeff myös itse johtaa kaksi tuotantoa, Kuningas Rogerin ja Giulio Caesarin. Miten hän nyt kahden vuoden työn jälkeen näkee liikkumavaransa. ranskalainen ooppera ja barokki, joita molempia on mukana ensi kesänä. Oleellinen kysymys on, pystyykö ohjaaja kääntymään draaman ytimeen niin, että kaikki ulkoinen unohtuu. ”Katson omat johtamiseni oopperajuhlilla joka kerta erikseen. Koko perheen ohjelmistoakin olisi oltava, koska sille on paljon kysyntää.” ”Linna on elämyksen keskus, ja eeppiset tarinat istuvat sinne itsestään. Antaako tapahtuman hankala tulorakenne tilaa uudistuksille. Onko kokonaisuutta katsoen oikein, että Ville kiinnittää Villen. Don Giovanni Göteborgissa ja pari eurooppalaista orkesteridebyyttiä. ”Oleellista on tuotantoja harjoitusprosessin suunnittelu niin, että koneistosta saa irti parhaan mahdollisen.” ”Tuotantojen valintakriteerit saattavat vaihdella vuosittain. ”Pahinta oli odottelu, jonka aikana tehtiin monia eri skenaarioita. Joskus keskiössä on teos – kuten Szymanowskin Kuningas Roger, jonka halusin ehdottomasti saada linnaan. Tällainen oman uran ja festivaalisuunnittelun yhdistäminen on ollut tyypillistä suomalaisille muusikoille
| ”Kapellimestarit lentelevät sinne tänne, eikä lyhyissä harjoittelujaksoissa ole aikaa päästä pintaa syvemmälle”. Siellä muusikot ymmärtävät jo eleen voimalla ajatukseni ilman, että joka asiaa tarvitsee artikuloida. Hän on harrastanut ohjelmistopolitiikkaa, jolle ei uskaliaisuudessaan vedä vertoja Suomen kaupunginorkestereista muu kuin Lapin kamariorkesteri. Toivottavasti syksyllä asiat etenevät. Paikan suhteen skenaariot ovat ne vanhat tutut: Lutakko sekä Kirkkopuiston laidalla sijaitseva Ysikortteli, jonka iso sisäpiha palvelee nyt parkkipaikkana. Sehän ei aina ole ollut ongelmaton, mistä kertoo Suomen huonoin tilanne konserttisalin suhteen. Samalla kaupungin päättäjien suhde orkesteriin on hänen mukaansa lähentynyt. Sikäli jo kuusi vuotta jatkunut suhde Jyväskylä Sinfonian kanssa on ollut minulle tärkeä. Hän on saanut positiivista kokemusta suorasta keskustelusta orkestereiden ja oopperatalojen kanssa. 11 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Kapellimestarit lentelevät sinne tänne, eikä lyhyissä harjoitusjaksossa aina ole aikaa päästä pintaa syvemmälle. Vierailukeikoilla tilanne on erilainen.” Hän jättäytyi muutama vuosi sitten pois lontoolaisesta agentuurista ja hoitaa nykyisin itse kansainväliset esiintymisensä. Kyse on uudesta kulttuurikeskuksesta, jossa olisi konserttisalin lisäksi tilat museolle ja kaupunginkirjastolle. Asia oli tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon keväällä, mutta korona tuli huonoon aikaan. Suunnitelmien ja tiedon puutteesta asia ei ole enää kiinni”, Matvejeff kertoo. ”Tämänhetkinen sopimukseni päättyy 2022, joten en taida ehtiä salista nauttimaan ylikapellimestarina, mutta orkesterin kehitykselle se on aivan keskeinen. Orkesterissa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, ja nuoret huiput ovat vallanneet puhaltimien ykköspaikat. Vakituiset suhteet antavat paljon enemmän. ”Kontaktista tulee läheisempi, ja yhteistyökumppanien löytyminen helpottuu.” Hyvä meno Jyväskylässä Jyväskylä Sinfonian kehityksestä Ville Matvejeff on vilpittömästi innoissaan. En voi kuin ihailla muusikkoja, jotka ovat jaksaneet näin pitkään säilyttää motivaationsa uskoen siihen, että asia ratkaistaan.” Ylikapellimestari luonnehtii orkesteriaan avoimeksi, rakentavaksi, moneen muuntuvaksi ja dynaamiseksi. ”Viimeisen vuoden aikana tässä saliasiassa on päästy pisimmälle kuin koskaan toimivan kokonaissuunnitelman saamiseksi ja yhteisymmärryksen löytämiseksi
Minusta Suomessa on hyvä vilkaista, miten toinenkin pieni maa pystyy synnyttämään tällaisen määrän huippulaulajia.” . Tuon tason vierailut ovat myös erikoistapauksia ja vaativat erityisrahoituksen. Se osoittaa hänen mielestään, että ajankohtainen aihe kevyemmällä koneistolla voi olla oopperan tie. Moni on jo ihmetellyt, miten se voi myydä Milanon La Scalan jälkeen. Myös Kroatian parhaat kansainväliset laulajat on saatu palaamaan sinne. ”Kyllä minulla ideoita siitäkin on, miten uutta tai pienimuotoista voisi suunnata enemmän Olavinlinnaan tai sen ulkopuolelle, mutta se riippuu täysin siitä, miten festivaalin julkinen rahoitus, joka on tällä hetkellä vain 15% budjetista, kehittyy.” Palataan vielä jo alussa mainittuun ensi kesän vierailijaan, Kroatian Kansallisoopperaan, joka toimii Rijekassa ja kantaa säveltäjä Ivan Zajcin nimeä. ”Kyllä minä olen adèslainen myös sikäli, että kaiken tulee lähteä musiikillisesta ajattelusta. Levytyksistä suurin osa on elävien säveltäjien teoksia, ja klassismin puolella pohjana on vielä Patrick Gallois’n kaudella kehittynyt otteen räjähtävyys ja artikulaation herkkyys.” Myös monet muut Suomen kaupunginorkesterit ovat tulleet Matvejeffille tutuiksi. Oopperajuhlien kaltainen pieni tiimi hyötyy siitä, ja sama koskee kansainvälisiä neuvotteluja. Esimerkkinä Matvejeff mainitsee Thomas Adèsin Powder Her Face -oopperan vuodelta 1995. Matvejeff toivoo, että oopperasta tulisi vielä matalamman kynnyksen taidemuoto säveltäjille.. 12 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Yleisö on sanonut, että lisää vain yhtä pähkähullua! Tällaisia kommentteja sain muutama kausi sitten, kun konsertissa soivat John Adamsin, Olli Virtaperkon ja Gabriel Prokofjevin teokset. Aina täytyy löytyä musiikillis-dramaturginen syy sille, miksi laulaja on ’vielä’ näyttämöllä. Erityisesti ooppera kaipaisi mielestäni lisää ääniä. Minusta on kiinnostavaa tarjota muunkinlaisia lähestymiskulmia kuin mitä suuret, etabloituneet talot tarjoavat. Toivoisin, että se olisi säveltäjille vielä matalamman kynnyksen taidemuoto”, hän visioi. Taiteellisella johtajalla on muitakin motiiveja valinnoilleen kuin se, että hän itse työskentelee siellä. ”Jos La Scala -linjalla jatkettaisiin, niin luulenpa, ettei mikään odotusmaksimi enää riitä. Voisiko se jaksottua vaikka minielokuvasarjaksi?” ”Tässä puhun ennen muuta säveltäjänä enkä niinkään oopperanjohtajana”, hän tarkentaa ennen kuin kysyjä ehtii tivata Savonlinnan tekemisiä uutta luovan oopperan hyväksi. on dramaturgi-ohjaaja, ja hänen rohkea ja ennakkoluuloton kuratointi-ajattelunsa leimaa taloa. ”Verkosto voi hyvin soitannollisesti. Kaupunki sai tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman pitkälle juuri ooppera lippulaivanaan. Suuri osa taiteellisen johtajan työstä on joka tapauksessa datan keräämistä, jonka tuloksia sitten tarkennetaan paikan päällä.” ”Nyt on ollut myös aikaa tutkia normaalia suurempi määrä partituureja ja miettiä, millaisia askelia säveltaiteen tulisi tulevaisuudessa ottaa. Sen johtaja Marin Blaževi. Euroopassa on paljon vähemmän kuuluisia mutta todella kiinnostavia tuotantoja tekeviä oopperataloja, kuten vaikka Flanderin ooppera Antwerpenissä.” ”Minusta Rijekan ooppera kuuluu tähän sarjaan. Taso on tasaista, ja joka kaupungissa voidaan olla ylpeitä omasta orkesterista.” Kohti uusia formaatteja Niin ikävä kuin koronapaussi kaikille taidemaailman edustajille olikin, Ville Matvejeff oppi senkin aikana hyödyllisiä asioita, joita voi myöhemmin hyödyntää. Miten paljon se voisi taipua totutusta poikkeaviin formaatteihin ja lyhyempiin muotoihin. ”Yksi sellainen on etätyön uusi tehokkuus. Oopperan tarinallinen maailma voisi myös lähentyä enemmän elokuvaa
Uutena tilaajana saat nyt tilaajalahjana 100 % puuvillaisen olkalaukun. myös pääsyn verkkosisältöön. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Musiikin satoa sanoin ja kuvin. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Poimi nyt syksyn hedelmiä! SSIC V L SSIC V L SSIC V L Syyskesä on runsauden aikaa: toripöydät notkuvat vuoden sadosta, hedelmät kypsyvät tarhoissa ja sienet nostavat päätään sammalikoissa. Tyylikkäässä ja muodikkaassa kassissa on helppo kuljettaa esimerkiksi nuottivihkot tai muut tärkeät tavarasi, missä ikinä kuljetkaan. Kaikki se, mikä on ollut tulossa, kypsyy poimittavaksi. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Rondo Classic 5 noa nyt vain 47 €! (sis. Uusille tilaajille tilaajalahjana puuvillakassi!. Saat Rondosta ainutlaatuisia elämyksiä sekä tietoa musiikkiharrastuksesi taustalle. KOLME TAPAA TILATA: 3. (03) 225 1948 2. Poimi Sinäkin nyt hyvää lukemista syksyn pimeneviin iltoihin! Musiikin ystävälle Rondo on kuin hyvä ystävä, jonka kanssa vietetty aika muuttaa arjen piirun verran paremmaksi
Musiikkiteatteri on tullut mukaan kuin varkain, muun ohessa. ”Jossain kohtaa oli pakko ulkoistaa aikatauluni tuottajille, että ’voitteks’ te kattoa nämä’. Laulamisen vaikeus Lari Halme sanoo rakastavansa näyttelijäntyötä muun muassa siksi, että siinä oppii koko ajan uutta. ”Konserttien ohjelmistoa rakennetaan joskus hyvinkin tarkasti asiakkaan toiveita noudattaen, mikä on kivaa, koska se tarkoittaa, että tulee opeteltavaksi uutta materiaalia.” Lundin musiikkimaku ulottuu kliseisesti sanoen laidasta laitaan. Ja sanon suoraan, että kesti pitkään opetella pois niistä!” Phoebuksen tummasävyinen rooli viime kauden kotimaisiin suuriin musikaalitapauksiin nousseessa Notre Damen kellonsoittajassa asetti Halmeen uusien haasteiden eteen. ”Sinänsä työnkuva kameran edessä tai teatterilavalla on sama, eikä kumpaakaan pidä väheksyä. Pahimman ruuhkan aikaan Halme saattoi istua tv-studion maskituoliin aamulla puoli seitsemältä, sitten oli kuvaukset, joista kipin kapin teatterille päiväharjoituksiin. Iltapäivällä ehkä lisää kuvauksia ja illalla taas näyttelemään draamaa, komediaa tai musikaalia täydelle katsomolle. Ja oli yllättävää, kuinka se avasi lukot. Mutta rakastan kaikkea näyttämöllä touhuamista eikä siinä ole tärkeätä, mikä muoto on kyseessä.” Halme oli saanut heti näyttelijäopintojensa päätyttyä kiinnityksen Tampereen työväen teatteriin, kunnes alkoi hypätä televisiossa, Helsingissä UIT:ssä ja missä lie muualla siinä määrin, että oli pikku pakko alkaa siirtyä kiinnitykseltä freelanceriksi. Halme sanoo olevansa perusluonnoltaan ja -kiinnostukseltaankin kaikkea muuta kuin musikaalinäyttelijä. Mutta jos näitä pitäisi asetella vaakakuppeihin, niin kyllä sydämeni sykkii näyttämölle kiivaammalla pulssilla”, Halme tunnustaa. ”Nyt tiedän omasta kokemuksesta, että parikymppisen saa helposti kujalle opettamalla laulamiseen liittyen käsittämättömiä asioita ja asentoja. Halme muistaa tulleensa pahan kerran säikäytetyksi laulamisen ”vaikeudella” aloittaessaan opiskelut näyttelijäntyön laitoksella. ”Jos on kiinnitettynä näyttelijänä, sitä tehdään mitä osoitetaan. Tai saatoin saada vaikka vinkin, kuinka paljon helpompaa jonkun äänen tuottaminen onkaan, kun pitää kielen alahampaiden takana tietyllä lailla.” ”Olen kilsojen karttuessa alkanut hyödyntää yhä enemmän alitajuntaa. Esimerkiksi Jyväskylässä Jekyll & Hyden harjoitusaikana opin hurjasti uutta lauluvalmentaja Juho Eerolan johdolla.” | l ”Klassikkomusikaaleista ei pidä ’pyyhkiä pölyjä pois’! Aina voi tehdä uusia, jos vanhat eivät kelpaa sellaisenaan.”. ”Se oli ensimmäinen iso roolini Suomessa, ja vielä lempimusikaalissani! Olin katsonut elokuvan satoja kertoja ja osasin kaiken aasta ööhön. Siinä siirryttiin popja jazztyylisestä laulusta monta piirua klassiseen suutaan. Lundin töiden jakauma teatterin ja laulukeikkojen välillä on pitkällä aikavälillä aika lähelle puolet ja puolet. Tarinoista hän pitää, mutta tarinan voikin sitten kertoa niin oopperan kuin rokin sävyissä. Mutta minulle neuvottiin, että entä jos et tekisikään niin. Näytteleminen on vapautta Kun Maria Lund kävi koelaulussa Tampereen Teatterin West Side Storyyn syksylle 2004 ja tuli valituksi naispääosaan, hän päätti muuttaa synnyinmaastaan Saksasta äitinsä kotimaahan Suomeen. 15 R ONDO C LASSIC 8|2020 ARI HALMEEN KASVOT ovat monelle tutummat television päivittäissarjasta tai viihdeohjelmasta kuin teatterilavalta. Siinä vaiheessa, kun ensi-ilta on ohi, on jälleen aikaa alkaa tehdä niitäkin. ”Siinä kun jonkun Elizan rooli vedetään klasaripohjalta, uusiin tarvitaan muunlaisia tekniikoita, joista helposti itse ajattelen ensin, etten ikinä pysty tämmöiseen. Ei sitä pystynyt itse enää hallitsemaan, kun on kuitenkin se näyttelijäntyö, johon pitäisi keskittyä.” Koelauluissa Halme ei ole freelanceriksikaan ryhdyttyään juossut, mutta on totta kai lähtenyt esittäytymään, kun on vihjattu sopivasta roolista, ja jos kalenterissa on tilaa ollut. ”Alussa minulta kysyttiin, että ’haluaisitko käydä muutamalla laulutunnilla ennen kuin aloitetaan’ – mistä saatoin päätellä, että ilmeisesti halusin”, Halme naurahtaa mutta tunnustaa perään, että hyvä kun tuli mentyä. Television lisäksi valkokankaallakin nähdyn Halmeen identiteetti on kuitenkin näyttämöllä. Ollessani TTT:n palkkalistoilla ehdin siksi olla mukana jo aika monessa musikaalissakin. Tuolloin lauluoppia tulokkaille tarjosi muuan eläköitynyt oopperalaulaja. ”Päiväni murmelina taitaa olla ainakin viidestoista musikaalini”, Halme laskeskelee. ”Kuvittelin esimerkiksi, että jos täytyy laulaa korkealta ja kovaa niin tietysti imaisen keuhkot täyteen happea niin kuin mies Mynthon-mainoksessa, jotta saisin jylhän soundin. Musikaalioppiakin on kertynyt lähinnä kantapään kautta, askel kerrallaan – kunkin tehdyn työn myötä. Hän sai tunneilta uusia työkaluja. Olin uskomattoman onnellinen siitä roolista”, Lund muistelee. Pianisti Maija Ruuskasen ja viulisti Veera Railion kanssa Lund on vieläpä sekoitellut tyylejä esittämällä esimerkiksi Bachia jazzina ja Nessun Dormaa pianoballadina. Siitä lähtien Lund on tehnyt Suomessa yhden musikaaliroolin vuodessa, ja usein toisenkin esimerkiksi kesäteatterissa. Käytän sitä härskisti hyväkseni mitä tulee tekstin oppimiseen, asioiden syventämiseen ja muuhun sellaiseen.” Roolihenkilö venyy Viitisentoista vuotta isoja rooleja musiikkiteatterissa tehnyt Maria Lund kokee, että musikaalilaulu on lajina muuttunut klassikoiden päivistä. Näytteleminen edustaa minulle vapautta.” Lundin teatterityöhön limittyvät erilaiset laulukeikat ja -produktiot monissa kokoonpanoissa. Oppia on kertynyt monelta kapellimestarilta, ohjaajalta ja lauluvalmentajalta. ”Pienenä halusin poliisiksi tai balettitanssijaksi, kunnes hoksasin, että jos alan näyttelijäksi, voin olla molempia ja mitä muuta vain
| 8.11. ”TIEDÄTKÖ, MITÄ MÄ TEEN SUURIMMAN OSAN TYÖAJASTANI. TUIJOTAN SITÄ RANTAPALLOA, JOKA PYÖRII SIINÄ TIETOKONEEN RUUDULLA.” OHJAUS: MINNA KOSKELA | KÄSIKIRJOITUS: MINNA LINDGREN KANTAESITYS 30.10.2020 KLO 19 MUUT ESITYKSET: 31.10. | 18.12. | 21.11. | 11.12. LIPUT: 38 € / 32 € SHOW&DINNER: 82 € M U S I I K K I T E AT T E R I Hämeentie 68, 00550 Helsinki info@kapsakki.fi 045 120 1200 23 R ONDO C LASSIC 8|2020 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi HÄÄVALSSIN RAJAMAILLA. PIILOLÄÄKÄRI P A T O L O G I N E N M U S I I K K I N Ä Y T E L M Ä Piilolääkäri on hippokraattinen näytelmä lääkärintyön arjen läpäisevästä tragikoomisuudesta ja raadollisuudesta
On olemassa huonoja kapellimestareita, mutta se ei johdu siitä, että he ovat nuoria. Se ei ole gourmet-ateria, siitä ei tehdä sen suurempaa numeroa, mutta jos se katoaa, sitä alkaa kummasti kaivata.” Musiikin tutkija Suvi Saarikallio Yle.fissä 26.6.2020 ”Musiikissahan ei ole ikää eikä sukupuolta, eikä mitään sellaisia parametreja, enkä ole ikinä elämäni aikana sellaiseen orkesterien kanssa törmännyt. Ei kapellimestarin pidä olla mikään päällikkö, joka komentelee kuin armeijassa. ” 24 RONDO CLASSIC 8|2020 Musiikki on kuin peruna. Ja kommenttipalstat ovat usein trollaamista, ihan oma sirkuksensa joka ihan tarkoituksella haluaa vääristellä. Talentia-lehti 3.7.2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. Eivät orkesterit halunneet sellaisia johtajia uudestaan nähdä.” – Kapellimestari ja orkesterinjohdon opettaja Jorma Panula 90-vuotishaastattelussaan Aamulehdessä 1.8.2020 ”Olin kaksikymmentä vuotta laulanut, eikä mun äänestä ollut ikinä sanottu mitään. Saunan pihinä tai naapurien riitely väistämättä hankaloittavat näitä rentoutumishetkiä. Lasta voidaan toki rankaista huonosta koenumerosta takavarikoimalla kännykkä, mutta ei viulua. Tämä on sellainen ammatti, jossa ei ole koskaan valmis, ei parikymppisenä eikä yhdeksänkymppisenäkään. Koitamme saada vanhemmat ymmärtämään, että soiton opettelu auttaa lasta eteenpäin. . Ne ajat ovat menneet onneksi. Kotona harjoittelua tai orkesteriharjoituksiin menoa ei saa estää, vaikka lapsen käytös kuinka potuttaisi.” – Pariisilainen sosiaalityöntekijä Samira Gaddab Démos -lähiöorkesteritoiminnasta. Tärkeä osa konserttitai balettielämystä on, että saan stressaavan arjen keskellä tekosyyn pistää hieman huulipunaa, nauttia lohileivistä ja hiljentyä kulttuurinautinnon äärellä. Se oli sellainen asia, että itku tuli.” – Laulua harrastava maanviljelijä Johanna Paavola kommentoi palautetta, jota sai sosiaaliseen mediaan julkaisemastaan videosta, jossa hän laulaa lehmiensä keskellä. Ihme ettei ollut kiväärit mukana. Kaipaan kanssayleisöä, vierustovereiden reaktioita ja sitä tunnetta, että me saamme kokea jotain ainutlaatuista yhdessä. Muistan kun Venäjältä tuli sodan jälkeen tänne johtamaan niin perkeleenmoisia huutajia ja käskijöitä. Mutta jos tulee konserttiin ja on sen jälkeen edelleen samaa mieltä, niin sehän on ihan fine.” – Kapellimestari Klaus Mäkelä Helsingin Sanomissa 9.7.2020 SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Seura 6.8.2020 ”Korkeakulttuurin ja kotoilun yhdistäminen ei toiminut sitten alkuunkaan. Eikä vanhan kapellimestarin hyvyys tai huonous johdu hänen iästään. Striimaukset ja tallenteet eivät pysty tuottamaan tätä tunnetta.” – Toimittaja Venla Kuokkanen kolumnissaan Helsingin Sanomissa 15.7.2020 ”Yllättävän moni isä tai äiti saa ajatuksen käyttää harrastuksen kieltämistä kurinpitotoimenpiteenä. ”Kapellimestarin työ on yhteissoittoa muusikoiden kanssa. Yhtäkkiä ihmiset kehuivat ääntäni
Niinpä päätin äänittää ja julkaista kasettina kaikki Phoeben biisit. Aiempien vuosien suorittaminen oli myös yksinäisyyden tunteen pakenemista, mutta nyt ovat yksityiselämässäkin palikat kohdillaan, mikä helpottaa omien taiteellisten rajojen kokeilua.” . ”Säveltämisen myötä kasvaa sekä itsevarmuus että armollisuus. Podin riittämättömyyttä muusikkona ja olin ylikriittinen osaamistani kohtaan. Korona-aika antoi tilaa miettiä, mikä on sitä ominta itseä. En hyväksynyt omia ideoitani, vaan yritin tavoitella tietynlaista kapeaa jazz-estetiikkaa. Harjoittelin maanisesti ajatellen, että minun täytyy olla Sibelius-Akatemian maineen arvoinen. ”Katsoin Frendejä päivittäin varmaan kymmenen vuoden ajan, se oli kuin rituaali. Se oli henkilökohtaisesti tosi iso juttu: tehdä melkein valmiina jazzmaisterina äänite, jossa tahallani laulan väärin ja rämpytän kolmea sointua.” Hassuttelulta kuulostava projekti osoittautuikin vapauttavaksi, ja Vija alkoi luottaa kynänjälkeensä. ”En enää miettinyt, onko joku tarpeeksi jazzia, vaan että onko se tarpeeksi minua, ja Key Projectin levystä olen ensimmäistä kertaa aidosti ylpeä.” Luova kausi jatkuu: keväällä Vija sai apurahan John Cagen sävellysten ja estetiikan tutkimiseen ja omaksumiseen. ”Säveltämisen myötä kasvaa sekä itsevarmuus että armollisuus. Korona-aika antoi tilaa miettiä, mikä on sitä ominta itseä.” R A K K A U S O N V Ä K E V Ä K U I N K U O L E M A Lisätiedot www.teatro.fi/rakkaus Liput 48 /44 € Kari Tikka Esitykset Aleksanterin teatterissa torstai 8.10.2020 klo 19.oo (ensi-ilta) perjantai 9.10.2020 klo 19.oo lauantai 10.10.2020 klo 19.oo sunnuntai 11.10.2020 klo 16.oo UUDEN SUOMALAISEN OOPPERAN KANTAESITYS T E AT R O PRODUCTIONS Rondo_8_2020.indd 1 Rondo_8_2020.indd 1 7.8.2020 18.08 7.8.2020 18.08. ”Minun oli vaikea löytää ääntäni. On järjetön ajatus, että opiskelija palvelisi koulua eikä toisin päin, mutta hyväksynnän saaminen oli minulle silloin hirveän tärkeää.” Tahallaan huonosti Vija päätti opintojensa loppuvaiheessa ottaa etäisyyttä musiikkiin aloittamalla työt kahvilassa. Rytmimusiikkiopetus bändija teoriatunteineen vetosi, ja perusopetus vaihtui pian ammattiopintoihin. Samaan ajanjaksoon kuuluu myös kasetillinen Frendit-komediasarjan Phoeben ( Lisa Kudrow) esittämiä lyhyitä lauluja. Tie jatkui Metropolialle ja sieltä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan, jonka jazzosasto on monen muusikon haave, mutta Vijassa se laukaisi kriisin
V. Tetzlaff-kvartetin tulkinnoissa tämä kuvastuu säästeliäästä vibraton käytöstä ja soinnin viileästä eleganssista, josta erottuu Christian Tetzlaffin suvereeni ensiviulismi. 132 42:41 1. Assai sostenuto – Allegro 9:20 2. Große Fuge, op. Filosofista Beethovenia R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 199 Beethoven Tetzlaff-kvartetti Christian Tetzlaff, viulu Elisabeth Kufferath, viulu Hanna Weinmeister, alttoviulu Tanja Tetzlaff, sello CD 1 [42:41] Ludwig van Beethoven (1770–1827) Jousikvartetto No. 15 A-molli, op. Yhdeksännen sinfoniansa jälkeen sairauden haurastama Beethoven ei enää jaksanut kirjoittaa orkesteripartituureja. Käänne vastaanotossa syntyi 1800-luvun lopulla, kun modernistiset säveltäjät ottivat nämä teokset yhdeksi esikuvakseen. Adagio molto espressivo 5:31 6. Viimeiset 1820-luvulla syntyneet teokset veivät lajin paljon kauemmas ja jättivät tuleville sukupolville kohtalaisen musiikillis-filosofisen haasteen. 132 sekä B-duuri op. IV. IV. Saksalaisyhtyeelle on myös tyypillistä, etteivät he tallenna edes vaihtoehdoksi Beethovenin yksinkertaisempaa finaalia B-duuri-kvartettoon. 13 B-duuri, op. 133, vaikuttivat ”käsittämättömiltä, kuin olisi puhuttu kiinaa”. . Ehkä sen matkaa kohti ulkoavaruutta voi aavistella kuunnellessaan Tetzlaff-kvartetin sukellusta ”Suuren fuugan” moniääniseen asteroidipilveen. III. Itse asiassa B-duuri-kvarteton hidas osa, tunteikas Cavatina, poistui jokin aika siten aurinkokunnastamme vuonna 1977 lähetetyn Voyager-luotaimen mukana. Allegro assai 2:54 5. Virtaviivaisista tempoista huolimatta he upottavat musiikkiin millintarkkoja yksityiskohtia ja pitävät päänsä kylmänä kuumimmissakin koitoksissa. Adagio ma non troppo 12:47 2. II. 133 14:34 (Original finale of Op. Sen vuoksi myös kvartettojen esitystavassa on kuulunut vahvana modernistinen, objektiivinen ja kipukohtia kaihtamaton ote. I. Jousikvartetin neliääninen satsi mahdollisti sekä rikkaan harmonian että moniäänisen tekniikan, joita säveltäjä tarvitsi muuttaessaan musiikiksi tunnustuksellisimpia ajatuksiaan. Alla marcia, assai vivace 2:09 5. III. Allegro ma non troppo 8:42 3. Presto 2:03 3. 130 ja etenkin sen alkuperäinen finaali, Große Fuge op. Allegro appassionato 6:33 ODE 1347-2D CD 2 [44:16] Ludwig van Beethoven (1770–1827) Jousikvartetto No. Heiliger Dankgesang eines Genesenden an die Gottheit, in der lydischen Tonart: Molto adagio 5:55 4. Andante con moto ma non troppo 6:25 4. V. Jousikvartetot ovat näistä teostyypeistä eniten kiinni klassistisissa ihanteissa. Jälkimmäinen osasto jakaantuu karkeasti kolmeen osaan: sinfonioihin, pianosonaatteihin ja jousikvartettoihin. Alla danza tedesca. 130) ODE 1347-2D ANTTI HÄYRYNEN PORI.FI/SINFONIETTA KONSERTIT SYKSYN OSOITTEESSA. I. B-duurija a-molli-kvartetot ovat Beethovenin myöhäisten kvartettojen suurimmat järkäleet, uusia maailmoja tutkivat avaruusluotaimet. 130 29:42 1. Myöhäisiä jousikvartettoja on sen vuoksi lähestytty usein hattu kourassa ja kunnioituksesta kankeana. Beethovenia ei ole hylätty merkkipäivien välilläkään, joten kunnianosoituksissa on haluttu porautua harvinaisempaan ohjelmistoon tai etsiä uutta sanottavaa vakiintuneista mestariteoksista. 29 R ONDO C LASSIC 8|2020 Tetzlaff-kvartetin levytykset ovat Beethoven-vuoden kohokohtia. Cavatina. II. Aikalaisille vuonna 1825 valmistuneet jousikvartetot a-molli op. Beethovenin ensimmäiset, vuonna 1801 julkaistut kvartetot toivat Mozartin ja Haydnin kehittämän lajityypin uudelle vuosisadalle. LUDWIG VAN BEETHOVENIN (1770–1827) syntymän 250-vuotisjuhlallisuudet ovat merkinneet asianmukaista konserttisumaa sekä julkaisuvyöryä äänilevyillä
Kukaan meistä ei olisi yksin tehnyt tuollaista teosta”, Seppälä miettii. Maria Kallionpää ja Markku Klami sekä Tytti Arola ja Kalle Vainio. Uskon, että monille nuorille säveltäjille tällainen voisi olla mielenkiintoista. Viides ja viimeisin yhteisteos Ikirouta saa kantaesityksensä pian Uuden Musiikin Lokakuussa. On kuitenkin eri asia tehdä yhteistyönä sävellys, jota ei vielä ole olemassa”, Supponen muistuttaa. ”Waterin tilaus oli minulle, mutta ehdotin heille, voisiko se olla yhteinen Tapion kanssa; Uuden Musiikin Lokakuu tilasi suoraan meiltä yhteisesti. Tampere Filharmonian viime keväälle tilaaman Waterin kantaesitys siirtyi pandemian vuoksi vuoteen 2022. Ranskassa Les Six -ryhmä sävelsi yhdessä joitain teoksia maailmansotien välissä, mutta suurimmassa osassa historiallisia esimerkkejä ovat säveltäjät jakaneet osat keskenään, muun muassa Suomessakin vuosituhannen vaihteessa, kun Kalevi Aho, Olli Kortekangas ja Herman Rechberger sävelsivät Savonlinnan oopperajuhlille omat näytöksensä yhteiseen librettoon Aika ja uni. Francis Poulenc ja Darius Milhaud, teki yhteisteoksia maailmansotien välillä.. Silloin kuva siitä, mitä on syntymässä, on todenmukaisempi. ”Barokissa ja sitä ennen olivat säveltäjyyden rajat häilyvämmät. Les Six -taiteilijaryhmä Jacques-Émile Blanchen maalauksessa. ”Se ei kommunikaatioltaan paljon eroa siitä, mitä olen viime aikoina tehnyt muiden alojen taiteilijoiden kanssa, tai vaikkapa äänisuunnittelijoiden. 31 R ONDO C LASSIC 8|2020 Tiukan aikataulun vuoksi viisikko ryhtyi heti hommiin. 1900-luvun avantgardessa alkoi olla säveltäviä ryhmiä, mutta yllättävän vähän muuten löytyy yhteissäveltämisen esimerkkejä”, Talvitie kertoo. ”Olen kiinnostunut siitä, missä ja kenen kanssa olen, mitä niissä taiteenlajeissa tehdään ja tapahtuu, ja millaista taidetta voi syntyä hetkessä. Jos joku poikkesi liikaa suunnitelmasta, muut palauttivat hänet takaisin alkuperäiseen sopimukseen”, Supponen muistelee. Myös paineet olivat pienemmät, kun teki porukalla. ”Minulle yhteissäveltäminen lisää musiikin selkeyttä ja tarkkuutta, sillä toinen näkee ja kuulee asioita, joita itse en. Yksittäiset tehtävät he jakoivat keskenään, ja niissä jokaisella oli harmonian ja orkestraation suhteen vapauksia. Seppälälle Massahumun tekeminen oli vapauttavaa. Yhteisen ideoinnin jälkeen kukaan ei lähtenyt sooloilemaan omiaan. Ollakseni kokonainen ihminen tarvitsen kuitenkin aikaa myös itsenäiselle säveltämiselle.” Taiteilija siinä missä muutkin Massahumussa säveltäjät jättivät henkilökohtaiset sormenjälkensä salaisuuksiksi ulkopuolisille, mutta Seppälä, Supponen ja Tarnanen tekivät heti perään Kaivos-festivaalille triptyykin Sula, jossa jokaisella oli oma selkeä osuutensa. ”Kokonaan yksin tehtyjä taitteita ei Massahumussa ole, mutta sellaisia kyllä, joissa yksi viidestä on dominoinut ja muut avustaneet. ”Asenne oli aika pragmaattinen; vasta myöhemmin mietimme, että mitäs tässä tulikaan tehtyä”, toteaa Seppälä. ”Meillä oli tosi voimakkaita persoonia, joten piti olla varuillaan siitä, ettei kukaan jää jalkoihin. Supposelle yhteissäveltäjyyttä helpottaa se, ettei hän pidä itseään kovin omistushaluisena säveltäjänä. Pariskunnan yhdessä vuonna 2000 tekemät joululaulusovitukset olivat astinkivi vuonna 2014 valmistuneelle koululaisoopperalle Rakennetaan koulu. Supponen on myös tekemässä Itämeri-aiheista teosta Meidän festivaalille 2021 yhdessä Riikka Talvitien ja musiikkitieteilijä Juha Torvisen kanssa. Jopa inhoan sitä toimintamallia, että säveltäjä on eristäytyneenä suorittamassa työtään ilman ulkopuolista reflektointia.” Sävellys liitetään taidemusiikissa yhä voimakkaasti yhteen säveltäjään ja hänen historiaansa, mutta toisen säveltäjän teosten ja luonnosten sovittaminen ja täydentäminen on kuitenkin ollut tavanomaista. Me molemmat tiedämme esteettisen viitekehyksen ja voimme peilata kysymyksiä siihen, kuten miten musiikki voisi kuvastaa teemaa”, Talvitie avaa. ”Koen teokseni pikemminkin kuratoituina soittolistoina, joissa avaudun kohti muiden teoksia ja sovitan niistä pitkiä pätkiä. Toisen kommentti voi avata solmun Tuotteliaimpia sävellysyhteistöitä taidemusiikin puolella on saksalaisten Iris ter Schiphorstin ja Helmut Oehringin 17 teosta vuosilta 1996–2001. Ooppera sai ilmestyessään ristiriitaisen vastaanoton. Ryhmä, johon kuuluivat mm. Heidän suhteensa ei ollut ainoastaan ammatillinen, vaan myös romanttinen, ja samoin on asian laita myös säveltäjä-aviopari Sanna Ahvenjärvellä ja Tapio Lappalaisella. Talvitie pyysi Supposta mukaan, koska tiesi tämän olevan avoin yhdessä tekemiselle. | ”Yhdessä tehtäessä haetaan jotain muuta kuin esteettistä täydellisyyttä, nimittäin yhteistä ymmärrystä. ”Olen luonteeltani joustava ja mukautuvainen, ja otan helposti muilta vaikutteita ja ideoita vastaan. Yhteisteoksia ovat 2010-luvulla kotimaassa tehneet myös mm. Yhden osuuden kirjoitin Toukon kanssa työvuoroissa: minä päivällä, Touko illalla ja yöllä!”, Seppälä nauraa. Se kertoo, että työskentelytapamme on vakiintunut”, Ahvenjärvi sanoo. Säveltäjyyden muutosta tohtorintutkinnossaan tarkastelevalle Talvitielle kyseessä on ensimmäinen yhteisteos toisen säveltäjän kanssa
Nykyään, kun olen saanut säveltää riittävästi yksin, voin olla jopa kiitollinen, ettei minun tarvinnut keksiä jotain ideaa!” ”Iän myötä ei enää ole tärkeää saada juuri omaa ratkaisua läpi. Satsioppi ja imitaatio ovat perinteisesti muodostaneet sävellyksen ammattiopintojen kovan ytimen. Musiikkiopistoissa ja peruskouluissa säveltämisen rooli on tullut keskeisemmäksi, ja työkalupakissa on myös yhteissäveltämistä. ”Kun Sanna miettii minun ideaani, niin se tuottaa kokonaan uuden ajatuksen. ”Nuori säveltäjäpolvi suhtautuu jo eri lailla maailmaan, taidemusiikin paikkaan siinä ja yhdessä tekemiseen.” . Hän luulee perinteisen säveltäjämallin muuttuvan aika lailla itsestään. ”2000-luvun alussa parisuhde oli tuoreempi, jolloin yhteistyössä oli enemmän kädenvääntöä. Kun tekee toisen säveltäjän kanssa, niin avaa samalla keskustelulle esteettisiä ja kulttuuripoliittisia aiheita”, Talvitie kokee. Onhan monet arvostetuimmat teokset populaarimusiikinkin puolella tehty yhteistyönä”, Partti muistuttaa. ”Kyllä me oltaisiin hylätty yhteissäveltäminen, jos se olisi taiteellisesti epätyydyttävää.” Ryhmäsävellys opettaa paljon Niin Ahvenjärvi, Lappalainen kuin Talvitie myös opettavat säveltämistä. Otin silloin helpommin itseeni Tapion sanomisista ja olin hänen ideoistaan kateellinen. Kun toinen tulee mukaan, ratkaisu voikin löytyä nopeasti.”. Sellaista nokittelua ei ole ollut, että molemmat pitäisivät päänsä”, Lappalainen lisää. ”Yhdessä tehtäessä haetaan jotain muuta kuin esteettistä täydellisyyttä, nimittäin yhteistä ymmärrystä. Talvitielle yhteissäveltäjyys on kuitenkin yksi osa ammattisäveltäjän muuttuvaa toimenkuvaa. Vaikka välillä saattaa mennä kaksikin päivää käsitellä toisen palautetta, ennen kuin tajuaa, että tämä oli oikeassa”, Lappalainen tunnustaa. 32 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Oli käytännöllistä jakaa Rakennetaan koulu keskenämme, sillä lapset olivat silloin vielä pieniä, ja perhearjen pyörittäminen jäi sen vastuulle, jolla ei ollut deadlinea”, Ahvenjärvi avaa. ”Yksin säveltäessä tulee vastaan jumeja. ”Taidemusiikilla ei ole enää niin ylivertaista asemaa musiikinlajien joukossa, ja ihmiset tekevät monella tavalla monenlaista musiikkia. ”Sen rinnalle voisi ajatella yhteisten ideoiden rakentamisen ajatuksen, sellaisen, jossa voitaisiin luoda tietoja ja käytäntöjä jakaen. Hänen mukaansa yhteistyöstä syntyy tuloksia, joita yksin ei löytäisi, olivat ne sitten lisäyksiä, poistoja tai muokkauksia. Jos opettajaa kohden on 25 oppilasta, on vaikeaa antaa jokaiselle yksilöopetusta”, selittää Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Se muuttaa myös toimintamuotoja ja työtehtäviä. Yksi plus yksi onkin enemmän kuin kaksi. Instituutioille tilaustyönä säveltävien rinnalla on myös merkittävä ja kasvava joukko muita musiikintekijöitä, jotka yrittävät saada alalla toimeentulonsa”, Talvitie kertoo. ”Tykkäämme toistemme sävelkielistä, ja estetiikkamme on samansuuntaista”, Lappalainen kertoo. Kun toinen tulee tilanteeseen tuoreilla aivoilla, niin ratkaisu voikin löytyä nopeasti”, Ahvenjärvi jatkaa. ”Yhdessä säveltäminen on usein käytännön ratkaisu. Riikka Talvitielle (keskellä) yhteissäveltäminen on luonteva jatkumo yhteistyöstä muiden alojen taiteilijoiden kanssa. Yhteissäveltämisen sisällyttäminen lasten ja nuorten opintoihin eroaa huomionarvoisesti muusta musiikkipedagogiikasta siinä, että säveltäjät ovat opettamassa jotain, mitä he eivät välttämättä itsekään ole tehneet. ”Yksin säveltäessä vastaan tulee jumeja, joita täytyy kypsytellä oma aikansa
Työskentelen paljon, sillä uskon pikemmin ahkeruuteen kuin lahjakkuuteen.” Säveltäjistä Mariñoa kiehtoo tällä hetkellä eniten Antonio Salieri. ”Haluaisin, että musiikki olisi kolmiulotteista, tilassa syntyvää, kuten vaikka Kaija Saariahon Philippe Jarousskylle säveltämässä oopperassa Only the sound remains . ”Kun olin teini-ikäinen, minua kiusattiin julmasti korkean puheääneni vuoksi. Sen teemana on Farinellin ja Maria Malibranin, 1700-luvun Il Primo Uomon ja 1800-luvun La Divan kohtaaminen. Hän selitti kaiken kastraattitähdistä alkaen, ja innostuin”, hän kertoo. Sinänsä teen mielelläni naisrooleja, jos pystyn antamaan niihin jotain uutta. ”Hän ei ole vain laulaja vaan suurenmoinen muusikko, joka avasi minulle musiikintekoa laajemmin.” Nykyisin arvojärjestys on selvä: ”Teos ja säveltäjän tahto on aina tärkeintä, sitten tulevat tunteet ja ilmaisu ja vasta kolmantena ääni. Kävin jopa terapiassa. Caro pupille – aarioita Händelin ja Gluckin oopperoista. Lääkäri sanoi minulle, että ei hätää, sinähän voit laulaa upeasti barokkimusiikkia.”. Kastraatit olivat poikkeusyksilöitä.” ”Ensi maaliskuussa teemme Versailles’n kappelissa kahden muun kontratenorin kanssa konsertin teemalla taistelevat kastraatit. Samuel Mariño ja Händel-Festspielorchester Halle, joht. ”Pariisissa sain loistavaa oppia barokin esityskäytännöistä. ”Hän on säveltäjä, joka saa minut nauramaan. Haluan tehdä enemmän myös Mozartia mutta barokkityyliin koristellen ja fraseeraten.” Myös nykymusiikki kiinnostaa, ja Mariño etsii kontakteja yhteistyöhön elävien säveltäjien kanssa. Michael Hofstetter. Teksti: HARRI KUUSISAARI ”Teini-ikäisenä minua kiusattiin korkean puheääneni vuoksi. Se on minun Raamattuni. 37 R ONDO C LASSIC 8|2020 ”Mietin pitkään, mutta päätin kuitenkin kieltäytyä. Kokeilin sen aariaa, ja se oli superhienoa.” Syksyn ja talven aikana hän työstää myös toista, uutta levyään. Olen valmis myös laulamaan ja kirkumaan rumasti, jos ilmaisu sitä vaatii.” Kastraattiroolit ovat Mariñon luonnollista ydinohjelmistoa, mutta niissä on hänen mukaansa myös huono puolensa. Matkarahat Samuel tienasi leipomalla yhteensä tuhansia sitruunaleivoksia omassa keittiössään ja myymällä ne. Opinnot jatkuivat Salzburgin Mozarteumissa Barbara Bonneyn johdolla. Pohjana hänellä on vankka bel canto -tekniikka. Valer Sabadus on Caffarelli, Filippo Mineccia Carestini ja minä Farinelli. Sourbonnen yliopiston laulunopettaja kuuli Mariñoa hänen kotikaupungissaan Caracasissa ja tarjosi mahdollisuutta opiskella Pariisissa. Händelin Teseo Hallen oopperassa 2.10. Se on naisen ja äidin rooli, mitä minulla olisi siihen annettavaa. alkaen, palaa ohjelmaan ensi kesän Händel-juhlilla. Levylläni on yhdessä kadenssissa jopa Abba-laina, vaikka sitä tuskin moni tunnistaa”, hän hykertelee. ”Ihailen Maria Malibrania ja Maria Callasia, ja teen joka päivä vokaaliharjoituksia Malibranin veljen Manuel Garcian kirjasta. Salieri saattaa kirjoittaa huippuvaikeita aarioita mutta sitten kadenssissa laittaa lekkeriksi. Mitä se on, kysyin ihmeissäni. Tämä into on jäänyt.” ”Otan koristelussani vaikutteita kaikesta, mitä kuulen. Saa nähdä, kuka voittaa”, Mariño sanoo ja päästää hersyvän naurun. Tekniikka on tietenkin vain pohja – tärkeintä on fraseeraus ja tekstin tulkinta. Lääkäri sanoi minulle, että ei hätää, sinähän voit laulaa upeasti barokkimusiikkia. En halua esiintyä pelkän erikoisuuden vuoksi. West Side Storyn Mariassa pystyin.” Mariñon kaltainen miessopraano eroaa useimmista kontratenoreista siinä, että he eivät laula falsetilla vaan luonnollisella äänellä, jossa on vain äänenmurros jäänyt väliin. Orfeo C998201. Leikkausta en halunnut. ”Muut äänityypit saavat aloittaa kevyemmistä rooleista ja kasvaa vähitellen, mutta me olemme heti tulessa vaikeimman mahdollisen musiikin parissa. Kävin jopa terapiassa ääneni muuttamiseksi, mutta se tuntui vain pahalta. Innostuin erityisesti tunneista, joissa piti improvisoida koristeita eri tyyleissä sointukulkujen päällä. Nuorukaisella on suunnitelmat myös aktiiviuransa jälkeiselle ajalle: ”Haluan perustaa ravintolan!”
38 R ONDO C LASSIC 8|2020 Suomen kuoromaailmaa ravisteli toukokuussa tiukka debatti resonoivuudesta, laulutekniikasta ja soinnista – sekä ylipäätään siitä, mistä kuoromusiikissa on kyse. kuorosoinnin anatomia Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN. Kysyimme ammattilaisilta, millaisten haasteiden äärellä suomalaiskuorot nyt ovat
Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Tilaa nyt! Hinta 47 €. Se antaa ajattelun aihetta, virikkeitä ja suoraan käytännössä sovellettavaa tietoa erityisesti alle kouluikäisten lasten musiikkija taidekasvatuksessa, jolloin luodaan myös oppimisvalmiuksia ja monipuolista kasvualustaa seuraaville vuosikymmenille. Tilaukset: www.rondolehti.fi/tilaa-rondo TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Sisällössä mm: • Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen! Odotettu, uusinta ja tutkittua tietoa tarjoava käsikirja on päivitetty katsaus varhaisiän musiikkikasvatukseen. Asiantuntijoina ja tietolähteinä maamme musiikkipedagogian parhaat asiantuntijat. Kirjan toimittajat: Inkeri Ruokonen ja Anne Lindeberg-Piiroinen
Finlandia 1998 • Fougstedt: Complete Songs for Mixed Choir A Cappella, Jubilate. Joht. Artie Music 2006 • Körmusik från Österbotten, Vasa Kammarkör. . Entä levytykset. Decca 1960 • Cool Garden, Klemetti-Opiston kamarikuoro. Turunen vei suuriäänisen kuoron ihannetta korostuneempaan suuntaan, mutta valitteli toisaalta sekä kotimaisen että ulkomaisen uuden kuoromusiikin vähäisyyttä. Andersénin tärkeitä kuoroja olivat Chorus Sanctae Ceciliae, Sibelius-Akatemian Cantemus-kamarikuoro, Klemetti-Opiston kamarikuoro ja Radion kamarikuoro. Joht. Sointi-ihanteita ei lopulta voi erottaa ohjelmistosta. Finlandia 1997 • Carmen de sole – Contemporary Works for Male Voices, Ylioppilaskunnan Laulajat. Nuijamiesten marssia ei tullut esittää ”huilumaisen pyöreällä” äänellä, mutta sekin voisi tulla mieleen esimerkiksi YL:n ja Matti Hyökin 80-luvun tulkinnan tenoreiden paljaasta iskevyydestä (Finlandia 1983). Toisaalta 80-luvulla käynnistyi johtajien koulutusharppaus Matti Hyökin Sibelius-Akatemian lehtoraatin ja ammattimaisen harjoituskuoron, vokaaliyhtyeen perustamisen myötä. Harrastajakamarikuorojen 1990–2000-lukujen kärkeä voi hyvällä syyllä pitää laadukkaampana, mutta myös kirkassointisempana kuin Andersénin ajan verrokkeja. Astrid Riska. BIS 1996 • Kuula: Complete Songs for Male Voice Choir, Ylioppilaskunnan Laulajat. Sointia ei lopulta voi erottaa ohjelmistosta: kirkkomusiikkiosastoa johtaneen Harald Andersénin 50–60-lukujen vaihteessa ajama uudistus tähtäsi vanhan musiikin esityskäytäntöjen huomioimiseen ja tarkemman sekä instrumentaalisemman kuorosoinnin tarjoamiseen uudelle musiikille. Joht. PSO 1970 • 1939 Finlandia Male Chorus – Mieskuoro Finlandia. Joht. Matti Hyökki. Vielä edeltävään sukupolveen kuuluneen Astrid Riskan johtamalla Jubilaten Fougstedt-levytyksellä (BIS 1996) kuuluu pakoton äänenkäyttö, hiottu balanssi sekä jo kirkkaampi kamarikuorosointi. Alkanut kamarikuoroliike kietoutui pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen suuntaukseen, vanhan musiikin liikkeeseen, modernismiin ja sotienjälkeiseen arvojen murrokseen. Joht. Lars Ryden ja Vasa Kammarkörin Kuulan Kevätlaulussa (Finnlevy 1978) herättää huomion joutuisa ote tekstin rytmiikkaan sekä kuulas, mutta voimakas yhteissointi. Andersén penäsi kuorosoinnilta tyylinmukaisuutta – ”kuorosta olisi kehitettävä useampia sointivärejä omaava soitin”. Välissä oli tapahtunut lapsija nuorisosekä poikakuorotyyppien läpimurto 50–70-luvuilla. Ondine 2004 Heikki Klemetti ja YL vuonna 1910. Joht. Matti Hyökki. Ensti Pohjolan ja Heikki Peltolan kansainvälistäviä ja uutta musiikkia sisään ajaneita ohjelmistouudistuksia jatkettiin ja ilmaisun yhtenäisyyttä sekä omaksumiskykyä kasvatettiin. Klemetin kausi taas edusti viime kädessä tasonnostoa, jolla suomalainen kuorolaulu sai kiitosta kansainvälisestikin. Finlandia 1993 • Suomen Laulu – Heikki Klemetti, Levytyksiä vuosilta 1929–1947. Todisteita ovat kymmenet levytykset ja kantaesitykset Kokkosesta Talvitiehen (Finlandia 1997, Ondine 2004). Hyökin YL oli yksi lippulaiva 1900-luvun lopun kuorojen kehitykselle. Finlandia 1983 • Vision of Man – 20th Century Male Voice Choir Music, Ylioppilaskunnan Laulajat. Tekstissä mainitut levytykset: • Heikki Klemetti kuoronjohtajana, Suomen Laulu & Mieskuoro Finlandia. Klemetti johti kuoroa 1898–1902, 1904–1905 ja 1907–1927.. Vilho Kekkonen. Palmgrenja Kuula-tulkinnat Klemetti-Opiston kamarikuoron kanssa (1975/77/78; Finlandia 1998) osoittavat suurta dynaamista skaalaa ja myöhäisromanttista leiskua. Joht. Matti Hyökki. Harald Andersén, Kaj-Erik Gustafsson, Paul Hillier, Matti Hyökki. Kohti uutta Martti Turusesta on jäänyt kuva konservatiivisena kuoronjohtajana, joka toimi kuoropedagogina ja Teoston sekä kirjallisuusyhdistys Nuoren Voiman Liiton johdossa edelleen laajalla alalla. Joht. Heikki Klemetti & Arvi Poijärvi. Sekakuorojen nousun lippulaivoiksi voi nähdä kytkeytyvän myös tasa-arvokehitykseen, johon liittyi jo osakuntakuorojen perustaminen 30–40-luvuilla. Lars Ryde. Soinnin murroksen huomaa kuuntelemalla vaikkapa Naiskuoro Vappujen täyteläisen runsasta laulutapaa 60-luvun alusta (Decca 1960). 45 R ONDO C LASSIC 8|2020 kaisten oratoriokuorojen kulttuurinen merkitys ansaitsisi kuitenkin lisähuomiota. Finnlevy 1978 • Naiskuoro Vaput
Pavane ja blues Kukaan renessanssin säveltäjistä ei uppoutunut melankoliaan niin kuin John Dowland (1563–1626). ” Robert Burton tiivisti tutkielmassaan Melankolian anatomia (1621) aikakautta inspiroineen taudin. Go crystal tears, I saw my Lady weep, Come again tai Come heavy sleep uppoavat suruun melodisella luonnollisuudella, joka tuo mieleen Schubertin tai Beatlesin. Dowlandin suhde ”neitsytkuningattareen” oli hankala. Viimeisessä laulukokoelmassa ( Pilgrim’s Solace 1612) surusta on tullut lopullista ja filosofista. Taipumuksena se tarkoitti herkkyyttä ja alttiutta, joka oli yläluokkainen ja muodikas ilmiö. Melankoliasta rakentui yhteys maailman sieluun ja sfäärien harmoniaan, jota musiikissa tavoiteltiin sekä symbolisesti että fyysisesti. Dowland tuli tunnetuksi luuttutaiteilijana. Uranousua auttoi, että uusi kuningas oli mennyt naimisiin Tanskan kuninkaan sisaren Annen kanssa. Renessanssin ihminen löysi surusta sielunsa, kaikkein täydellisimmän kokemuksen itsestään. Sen lisäksi hän opiskeli Pariisissa, Saksassa, Hollannissa sekä Venetsiassa Giovanni Crocen johdolla. Muutama vuosi aiemmin Dowland oli omistanut kuningattarelle Lachrimae-consortinsa . Dowland epäili sen johtuvan hänen ”kiihkeästä” katolisuudestaan, johon hän oli kääntynyt salaa Pariisissa 1580-luvun alussa. Se näkyi myös aikakauden kuvataiteessa. Murheen alhosta ” Melankolia, tutkielmamme aihe, on joko taipumus tai tapa. Dowland oli aikakauden merkittävin luuttusäveltäjä, mutta ei koskaan saanut vakituista virkaa Elisabeth I:n hovista. Neljässä painetussa laulukirjassaan (1597–1612) hän rakensi kokovartalokuvan taiteellisesta kehityksestään. Luuttukappaleet levisivät käsikirjoituksina, mutta Dowland julkaisi lauluja, joista kasvoi aikansa pop-hittejä. Dolandi Lachrimae. Taipumuksena melankolia tulee ja menee jokaisen pienen surun, tarpeen, taudin, pelon, kaipauksen, intohimon tai mielenliikutuksen | Renessanssin ajattelussa melankolia oli tietoisuutta ihmisen jumalallisesta alkuperästä, surua sen menetyksestä ja irtaantumisesta maallisista harhoista.. Galliardien ja pavaneiden tanssirytmit antavat lauluille ilmavuutta ja tekevät kärsimyksistä nautintoa. Korkea-arvoisista suosittelijoista huolimatta Elisabet I torjui kerta toisensa jälkeen hänen kiinnityksensä hoviin. Dowland hyväksyttiin brittihoviin vuonna 1612 Elisabet I:n kuoltua ja katolisuuteen taipuvan Jaakko I:n astuttua valtaistuimelle. Erikoisasemassa Dowlandin tuotannossa on luutulle sävelletty Lachrimae Pavan (” Kyynelpavane ”), joka levisi Eurooppaan kymmeninä eri versioina. Manner-Euroopassa työskennellessään Dowland vieraili tiuhaan Englannissa, tarkastamassa perheensä pääluvun ja valvomassa laulukirjojensa julkaisua. Melankolialla, kaipauksella ja huokauksilla oli myös eroottinen lataus. Dowland muotoili sävelmän lauluksi otsikolla Flow my tears (” Virratkaa kyyneleeni ” 1600), mutta ponnisti kauemmas vuonna 1604 julkaisemallaan seitsemän pavanen muunnelmasarjalla, otsikoltaan ” Lachrimae , eli seitsemän kyyneltä, esitettynä seitsemänä tunteikkaana pavanena.” Boëthiuksen musica mundana, ihmiskorville kuulumaton sfäärien musiikki, kuvastui ihmisruumiin ja sielun harmoniassa (musica humana), jota ihmiset tavoittelivat omalla vajavaisella musiikillaan (musica instrumentalis). Renessanssin ajattelussa melankolia oli tietoisuutta ihmisen jumalallisesta alkuperästä, surua sen menetyksestä ja irtaantumisesta maallisista harhoista. Kierrellessään Englannin hovia Dowland työskenteli Saksassa Brunswickin herttuan ja Hesse-Kasselin markkreivi Moritzin palveluksessa. Ainoana aikakautensa säveltäjänä Dowland hankki loppututkinnot saarivaltakunnan molemmista yliopistoista, Oxfordista ja Cambridgestä. R ONDO C LASSIC 8|2020 49 seurauksena ja sitä siivittää mikä tahansa huoli, tyytymättömyys tai ajatus, joka aiheuttaa ahdistusta, tylsyyttä, raskasmielisyyttä, ärtymystä, mitä tahansa mikä on vastakkaista nautinnolle, hilpeydelle, ilolle ja mielihyvälle… Tällaisesta melankoliasta ei yksikään ihminen ole vapaa, ei kukaan ole niin viisas, onnellinen, kärsivällinen, jalomielinen, tai jumalinen, että siltä välttyisi… Melankolia, jota me tutkimme, on tapa, vakava tauti ja jatkuva mielentila, ei ohimenevä, vaan pysyvä vaiva; ja koska se on pitkään kasvanut, siitä on tullut (miellyttävä tai kivulias) tapa, josta tuskin pääsee eroon. ” Anna minun vajota pimeyteen ”, Dowland toivoo komeasti läpisävelletyssä laulussa In darkness let me dwell , jossa on tieto kaiken ohimenevyydestä rauhoittaa sielun. Kappale oli niin suosittu, että hän liitti sen osaksi nimikirjoitustaan Jo. Suuri osa Dowlandin sävellyksistä on valoisia tanssisävelmiä, mutta jälkensä musiikin historiaan hän painoi hiljaisen ja yksityisen murheen tulkkina. Sen sijaan Dowlandista tuli brittirenessanssin suuri boheemi, joka kierteli ympäri Eurooppaa ja häikäisi kuulijoita improvisointitaidoillaan. Luultavasti kuningatar piti häntä liian omapäisenä taiteilijana musikaaliseen kukkotarhaansa. Sfäärien harmonia saattoi lahjoittaa taidetta ja tiedettä synnyttävän jumalallisen kipinän alttiille, melankoliselle mielelle. Tummiin vaatteisiin pukeutuneita herrasmiehiä veden äärellä tai puuhun nojaten, katse suunnattuna kaukaisuuteen. Se kuului myös Dowlandin vetovoimaan ja omakuvaan, kuten laajassa pavanessa Semper Dowland, semper dolens (” Aina Dowland, aina murheellinen ”). Melankolia synnytti tietoisuuden elämän rajallisuudesta, joka astui keskiajan malttamattoman ikuisuuden odottelun tilalle. Anglikaanisessa hovissa riitti enemmän tai vähemmän katolisia muusikoita, tunnetuimpana William Byrd, joten uskonnon merkitys ei ollut niin suuri kuin säveltäjä itse kuvitteli. Tautina melankolia muistutti nykyaikaista masennusta, johon Burton tarjosi lääkkeeksi kurkkudieettiä, suoneniskuja ja sukupuolielimien sivelyä kamferilla. 1590-luvulla Dowland siirtyi Tanskan kuningas Kristian IV:n hoviin, mutta lähti sieltä velkaannuttuaan vuonna 1606
Muunnelmat valottavat melankolian eri aspekteja samalla tarkkuudella kuin Robert Burton vähän myöhemmin tutkielmassaan, mutta huomattavasti herkemmin. klo 19 | Carelia-sali ERI ESTRADEILTA Eero Lehtimäki, kapellimestari Linda Lampenius, viulu Laura Mikkola, piano Jaani Helander, sello to 17.9. klo 19 | Carelia-Sali LAULAVA FRESKO Eero Lehtimäki, kapellimestari Minna Pensola, viulu to 31.12. Eivätkä kyyneleet aina vuoda surun, vaan joskus ilon ja onnen merkkinä ”, kirjoittaa Dowland Lachrimaen saatteeksi. Niin toivottavasti kuulijakin. Lachrimae cochtae (” Krokotiilin kyyneleet ”) on surullisten kyynelien parodia, impulsiivisesti tyrskähtelevä muunnelma. Luku seitsemän yhdistää itsessään taivaallisen (Pyhä kolminaisuus) ja maallisen (neljä elementtiä, neljä temperamenttia). klo 19 | Carelia-Sali UUDENVUODEN KONSERTTI Koko perheelle! Legenda! Rondo S2020.indd 1 7.5.2020 12:22:55. 50 R ONDO C LASSIC 8|2020 Seitsemän askelta totuuteen ” Vaikka otsikko lupaa kyyneliä, ei-toivottuja vieraita näinä iloisina aikoina, niin epäilemättä mieluisia ovat kyyneleet, jotka musiikki saa virtaamaan. Dowlandin Lachrimaen kansilehti. Poikkeuksellinen on myös teoksen partituurimainen painatusmuoto, jossa kaikki stemmat hahmottuvat yhtä aikaa. klo 19 | Carelia-Sali RINNAKKAISTODELLISUUKSIA Laura Linkola, kapellimestari Trio Lumos to 3.12.klo 19 | Carelia-Sali MAESTROJEN MAESTRO Jorma Panula, kapellimestari Sanna Heikkinen, sopraano to 10.12. Se viittaa ehkä jollain tavoin vilpilliseen suruun, esimerkiksi vihan tai katkeruuden sokaisemiin kyyneliin. Lachrimae Amantis (” Rakastajan kyyneleet ”) sädehtii edeltäjiään kirkkaampana ja toiveikkaampana. klo 19 | Carelia-Sali NAURUA JA KYYNELEITÄ Ralf Gothoni, kapellimestari Suzan Saber, alttoviulu to 12.11. klo 19 | Carelia-sali YHTEISIÄ RETKIÄ Henrik Schaefer, kapellimestari, viulu Mariko Matsumoto, viulu to 22.10. Esityskoneistoksi Dowland on valinnut gambatai viuluconsortin sekä oman soittimensa luutun. Nelisävelinen terssin verran laskeva sävelaihe – putoava kyynel – on helppo tunnistaa. klo 19 | Carelia-sali BIRD 100 Jukka Perko, kapellimestari, saksofoni to 1.10. klo 19 | Carelia-sali ELEITÄ Eero Lehtimäki, kapellimestari to 29.10. Viimeisessä muunnelmassa tuntuvat ajalliset murheet haihtuneen. Sekään ei ehkä ole aistillisen rakkauden ylistystä, vaan uteliaan ja tietoa rakastavan renessanssi-ihmisen iloa orastavasta ymmärryksestä. klo 19 | Carelia-sali KANSOJEN MUSIIKKIA Jukka Iisakkila, kapellimestari Johanna Juhola, harmonikka Ville Ojanen, viulu to 8.10. Muunnelmien ohella Lachrimae -julkaisu sisältää ”erilaisia muita pavaneja, galliardoja ja allemandeja”. klo 19 | Carelia-sali KEISARI Huba Hollók?i, kapellimestari Janne Mertanen, piano to 24.9. Lachrimae tristes (” Surulliset kyyneleet ”) on sarjan traagisinta musiikkia, riipivää pidätyksissään ja dissonansseissaan, mutta kantaen ylevästi kärsimysten kruunun. Luuttutaiteilija Anthony Rooleyn mukaan kaksi ensimmäistä muunnelmaa voisivat kuvastaa arkadista idylliä, alkuperäistä onnen tilaa ja yhteyttä Luojaan, ja kolmas tietoisuutta sen menettämisestä. Teema syntyy uudelleen puhdistuneena ja inhimilliset heikkoudet voittaneena. Muuntelun ytimenä on sen kietominen alati muuttuvaan moniääniseen harmoniaan. 013 267 5222 www.ticketmaster.fi www.joensuu.fi/kaupunginorkesteri SYKSY 2020 Ke 2.9. Muunnelmateoksena Lachrimae on enemmän kuulijan johdattamista tietoisuuden tasolta toiselle kuin näytteitä säveltäjän kekseliäisyydestä tai soittimellisesta virtuoosisuudesta. Ensimmäinen pavane Lachrimae Antiquae (” Vanhat kyyneleet ”) on luuttuteoksen suora sovitus ja toinen, Lachrimae Antiquae Novae (” Vanhat kyyneleet uudistettuna ”) sen muunnelma. Dowland ei säveltänyt lainkaan kirkkomusiikkia, eikä Lachrimaen lisäksi mitään muuta kamarimusiikkia. klo 18 | Taidemuseo Onni KAMARIMUSIIKIN HELMIÄ to 10.9. Sen yhteyttä Ficinoon ja Italian uusplatonisteihin ei ole pystytty vahvistamaan, vaikka asiaa on tutkittu 1980-luvulta lähtien. klo 19 | Carelia-Sali OPETTAJA JA OPPILAS Taavi Oramo, kapellimestari Tuija Hakkila, piano Iiro Rantala, piano to 5.11. Seitsemän pavanea seuraa vanhan ajan seitsemän planeetan järjestelmää, mutta ei ole aivan selvää, mitä ovia ne matkan aikana avaavat. Sitä seuraa Lachrimae Gementes (” Huokaavat kyyneleet ”), jonka tunnetilaa on luonnehdittu enemmän hengellisesti meditoivaksi kuin aistilliseksi. klo 18 | | Carelia-Sali ELLA JA KAVERIT KONSERTISSA Maria Itkonen, kapellimestari Lotta Kuusisto, Paavo Kerosuo, Timo Parvela to 19.11. Lopussa häämöttää seitsemäs planeetta (Saturnus) ja totuus, Lachrimae Verae (” Todelliset kyyneleet ”). Kokoonpano on ainutkertainen, uuden yksilöllisen ja vanhan polyfonisen maailman kohtaaminen. Lachrimae -pavanet hahmottuvat alakuloisten tunteiden galleriaksi, jossa jalostuva suru on ymmärryksen ja kuolema lopullisen valaistumisen symboli. LIPUNMYYNTI Carelicum, p.
SSIC V L TILAUKSET: www.rondolehti.fi/shop tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Musiikin Perusteet osa II nyt vain 10?€ (+ käsittelykulut 4 €). TFO – Segerstam – Luttinen MAHLER 4 “Leif Segerstamilla on pitkä suhde Turun filharmoniseen orkesteriin, mutta viime keväänä hänen ylikapellimestarikautensa päättyi. Rondo mainos 8/2020.indd 1 Rondo mainos 8/2020.indd 1 10.8.2020 9.27 10.8.2020 9.27 Nyt lähtee, ja vain kympillä! Musiikin Perusteet on Rondon kustantama suosittu kirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Nyt voit tilata sarjan kakkososan todella edullisesti, vain 10 euroa + käsittelykulut 4 e! Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Muistoksi jäi useita levytyksiä, ja niistä parhaan Segerstam säästi viimeiseksi.” -Kare Eskola, YLE Duke Ellington SACRED CONCERT Anu Komsi, sopraano Marzi Nyman, urut “Heavenly sounds of freedom” Saatavana sekä CD ja LP OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI TAI TILAA VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 CD A BC D 45 4 CD / LP A BC D 45 – A BL P 1 CD A BC D 45 3 Virpi Räisänen TRASPARENTE Virpi Räisäsen huikea albumi, joka yhdistää Räisäsen kyvyt sekä viulistina että mezzosopraanona! Albumi koostuu artistille sävelletyistä tai sovitetuista kappaleista, jotka on tallennettu nyt ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti soittaen ja laulaen
Tätä syytöstähän usein kuulee napolilaisen koulun säveltäjien oopperoista. Barokkioopperan metaforista yleisimpiä on myrskyävä meri, ja näissä numeroissa Fagioli saa näyttää koloratuuritaiteensa kitkerän ja fyysisen puolen. Heti levyn alussa tulee esiin Vincin musiikin oleellinen piirre: metaforien taide. CD. DG 4838358. . Sembro quell’usignolo oopperasta Il trionfo di Camilla kertoo satakieleksi itsensä mieltävästä kuningattaresta, joka kaipaa vapauteen mutta pelkää metsästäjän saaliiksi joutumista. Hän ehti säveltää 40 oopperaa ennen kuolemaansa 36-vuotiaana – todennäköisesti suhdetriangelissa mustasukkaisen miehen murhaamana. Vinci uudisti oopperaa elegantisti kuvioivaan ja melodiseen suuntaan, jättäen hyvästit barokkiselle raskaudelle. 54 R ONDO C LASSIC 8|2020 kaunopuheisuus kaikki kaikessa Veni, Vidi, Vinci. L’Ernelindassa päähenkilö on hämmennyksen vallassa rakastajan osoittautuessa viholliseksi ja ystävän kilpailijaksi, mutta valistuksen hengessä Vinci kääntää kuitenkin odotukset positiivisiksi jalolla melodialla. Franco Fagioli, kontratenori, Il pomo d’oro, joht. . Toinen satakieli tulee esiin Grismondon aariassa, jossa laulajan pastoraalinen liverrys yhdessä nokkahuilujen kanssa henkii sekä yksinäisyyden surua että toivoa. Barokkiorkesteri Il pomo d’orolla on tärkeä rooli Vincin musiikin tunnekuvien elävöittäjänä. Tässä musiikissa kaunopuheisuus on kaikki kaikessa, eikä hetkeksikään tule mieleen, että se olisi vain kastraattilaulajien virtuoositemppuja esiin tuovaa show’ta. Siinä jokainen trilli ja kuvio on osa melodiaa ja palvelee tekstiä ja sanamaalailua. Hiipivän kauhun eri asteet hän tuo selkeästi esiin Siroe re di Persian kohtauksessa, jossa poikansa mestaajien käsiin antanut kuningas Corsoe kohtaa oman haamunsa ja kokee verensä muuttuvan jääksi. Tämä levy nostaa esiin paitsi unohtuneen säveltäjämestarin, myös kokonaisen laulukulttuurin, jossa nyanssit ovat tärkeämpää kuin voima. Aarioita Leonardo Vincin oopperoista. HARRI KUUSISAARI KUUKAUDEN CD Franco Fagioli laulaa Turun musiikkijuhlilla 4. Uudella levyllään Fagioli luo katsauksen säveltäjän oopperoihin ja tarjoilee herkkuja toistensa perään elegantilla muotoilullaan. Fagioli vangitsee nuottien yli tanssivilla koloratuureillaan yhtä aikaa molemmat tunteet. Turun musiikkijuhlien konserttiin lokakuussa tuleva kontratenorien kuningas Franco Fagioli on valinnut kolmannen Deutsche Grammophonelle tekemänsä levyn teemaksi Leonardo Vincin, napolilaisen koulun tärkeän säveltäjän 300-vuotisjuhlia muistaen. Fagioli loisti muutama vuosi sitten primo uomona kahden Vincin oopperan, Artasersen ja Cantone in Utican, näyttämötuotannossa, joissa kontratenorien joukko oli laitettu laulamaan myös naisrooleja – historiallisesti oikein, sillä tuon ajan Roomassa naisilla ei ollut pääsyä näyttämölle. lokakuuta Mozartin aarioita. Zefira Valova
S. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Perko, Pellinen, Parker Jukka Perko, saksofoni Joonas Haavisto, piano Mikko Pellinen (kantaes.) – Charles Parker Konsertti myös striimataan pe 23.10. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Konserttistriimit ja ajankohtaiset tiedot:. Christopher Park, piano, Bruno Philippe, sello, Kronberg-akatemian solistit, Schleswig-Holsteinin festivaaliorkesteri, joht. . Ondine ODE 1345-2 . Anu Komsi, sopraano, Hannu Lintu, kapellimestari, Radion sinfoniaorkesteri. Myös Tshaikovskin lähtökohtana olivat vanhat znamenni-sävelmät, mutta hän ei varsinkaan Vigiliassaan käsittele niitä yhtä vapaasti kuin Rahmaninov. Molemmat orkesterit ovat kansainvälisten nuorten lahjakkuuksien periodikokoonpanoja, ja vaikka taso onkin korkea, jää sointiin kaipaamaan ammattiorkesterin vaivatonta ”toistensa tuntemista”. SANTERI KAIPIAINEN Lindberg Magnus Lindberg: Accused, Two Episodes. Christoph Eschenbach. Mozart Joseph Haydn Konsertti myös striimataan la 5.9. Virpi Räisäsen kaksoisura ensin konserttoja kamarimusiikkiviulistina, sittemmin La Scalaankin yltäneenä mezzosopraanona, on jo kaksinkertaisen hatunnoston arvoinen, mutta Räisänen on pistänyt vielä paremmaksi ja esiintynyt yhtä aikaa molemmissa rooleissa Viulaja-konserteissaan ja nyt tuoreella soololevyllään. Tshaikovskin Vigilia ei ole niin dramaattinen ja monumentaalinen luomus kuin Rahmaninovin. . Niitä olisi voinut kaivaa lyhytkestoiselle levylle enemmänkin, mutta on hupaisaa kuulla Tshaikovskin oikeustieteen opinnoista muistuttava Juristin laulu. Vain paikoin Holstissa ja J. van Beethoven – Kalevi Aho (kantaes.) pe 9.10. . . Kammermusik 3 on uusklassinen sellokonsertto; solisti Bruno Philippe vakuuttaa hitaassa osassa. Alkupään Ilmari Mäenpään Trasparente ja fagotilla vahvistettu Uljas Pulkkiksen Riddle ovat sekalaisen kokoelman kiinnostavimmat teokset; loppua kohti sävellyksellinen kiinnostavuus heikkenee ja ilmassa on täytekappaleiden maku. Christopher Park osaa liikkua jännitystä pidättäen harmaan eri sävyillä. Lyhyydessään popmainen Kammermusik 1 riemastuttaa eloisuudellaan, ja minipianokonsertto Kammermusik 2 muistuttaa enemmän ajan soolopianoteoksia kuin romanttista konserttosatsia. Latvian radiokuoro, johtajana Sigvards Klava. Harvinaiselle yhdistelmälle on hyvin vähän valmiita sävellyksiä, joista tunnetuimmat eli Gustav Holstin neljä melko kansanmusiikkivaikutteista ja vapaasti virtaavaa laulua löytyvät levyn keskeltä. Tshaikovskin ortodoksinen Vigilia (1882) ei ole läheskään niin tunnettu kuin hänen Liturgiansa, joka sekään ei ole saavuttanut Rahmaninovin kirkkosävellysten suosiota. Ondine ODE 1352-2. Jossain määrin on kyse siis sovituksista, mutta väkevästi romanttisista sellaisista, joissa on annettu suurelle sekakuorolle tilaisuuksia loistaa. R ONDO C LASSIC 8 |2020 55 CD | VOKAALIMUSIIKKI Räisänen Trasparente. Se on myös paljon lyhyempi, joten komeasti ja läpikuultavasti laulava Latvian radiokuoro ja Sigvards Klava täydentävät levyä muutamalla pikkukappaleella. Vuonna 2014 valmistunut Accused Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Syyskuu-lokakuu 2020 www.kamariorkesteri.fi Beethoven ja sello II Ulla Lampela, sello Sonja Fräki, piano L. Ondine ODE 1341-2. SANTERI KAIPIAINEN Tshaikovski Pjotr Tshaikovski: Vigilia, Hymni Pyhien Kyrillos ja Methodios kunniaksi, Legenda, Juristin laulu, Enkeli huusi armoitetulle. . Magnus Lindbergin lauluteokset ovat harvassa, ja siksikin lienevät tekstit tarkoin valittuja. Mozart – Anders Eliasson – Samuel Barber pe 30.10. klo 19.00 Schaumansali, Pietarsaari la 26.9. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Tchaikovsky with a Twist Malin Broman, viulisti-johtaja ja solisti Alfred Schnittke – Pjotr Tšaikovski – Sibelius-Akatemian sävellysopiskelijat Konsertti myös striimataan (26.9.) pe 25.9. Mäenpää, Lunt, van Vugt, Pulkkis, Bach, Holst, Österman, Niles. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Syyskauden avauskonsertti Kokkola 400 Janne Nisonen, kapellimestari Jukka Harju, käyrätorvi Erik Fordell – Sebastian Hilli (kantaes.) – W.A. Alba ABCD 453. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Hans Gálin seurassa Jan Söderblom, kapellimestari Reijo Tunkkari, viulu Raphael Wallfisch, sello Hans Gál to 1.10. Paul Hindemithin musiikki jää Suomessa yllättävän vähälle soitolle, mikä on yllättävää kuunnellessa Kammermusik-teoksia, jotka tarjoavat jotain niin klasariummikolle kuin ammattilaiselle. Säveltäjät, pallo on teillä: lisää teoksia tälle kiistämättömän taidokkaalle yhden naisen duolle! . Sarjan ulkopuolinen Kleine Kammermusik puhallinkvintetille soi hienosti, muttei sävellyksenä yllä aiempien tasolle. Virpi Räisänen, mezzosopraano ja viulu. Enkeli huusi armoitetulle -veisu antaa levylle komean päätöksen. Vigilialla oli Tshaikovskille myös henkilökohtainen merkitys, ja kirjeet kertovat, että antifoni Monet himot minua hamasta nuoruudestani ahdistavat kaihersi hänen omaatuntoaan koko elämän ajan. Bachin Preludiumissa kuulee, että lähestytään tekniikan rajaa, mutta muuten kuunnellessa jopa unohtaa, että osuudet on äänitetty yhtä aikaa. Kammermusikien 1–3 sävelkielessä on läsnä 1920-luvun eteenpäin katsova, tietyllä tapaa ajaton tyyli, energisyys, vaihtelevuus ja turhaa romanttista venyttelevyyttä välttävät kursailemattomat ja napakat osat. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola Pyhäinpäivän konsertti Johannes Gustavsson, kapellimestari Ronald Bräutigam, piano Johan Helmich Roman – W.A. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI & KONSERTOT Hindemith Paul Hindemith: Kammermusik I, II ja III, Kleine Kammermusik
8, Sarja baletista Kivinen kukka. Beethovenin 9. Scherzo häilyy Mahlerin merkinnän mukaisesti ”varjomaisesti” ja serenadi soi kitaroineen ja mandoliineineen houkuttelevan rentona. Essi Luttinen, mezzosopraano, Turku filharmonia, johtajana Leif Segerstam. Liput: 27/ 22/ 14 € Ke 9.9. A. Alba ABCD 454. Lahden kaupunginorkesteri, johtajana Dima Slobodeniouk. klo 17 ja 20 Kuusankoskitalo Kapellimestari Antti Rissanen Laulusolistit Mari Palo ja Mikael Konttinen Ohjelmassa mm: New York, New York; Don’t cry for me Argentina; The Winner takes it all; Con te partiro; Kaunotar ja hirviö. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. Osmo Vänskän Mahler-sykli Minnesotassa on saanut vaihtelevan vastaanoton, mutta tämä seitsemännen sinfonian levytys kuuluu sarjan onnistuneimpiin. BIS-2361. Zelenka – J.-F. Siitä siirrytään jännitteisempään Stasin kuulusteluun 1970-luvun Itä-Saksaan, ja poukkoilevassa finaalissa Adrian Lamoa kuulustellaan vuonna 2013 Chelsea Manningin tietovuotojen tiimoilta. Niille tekee seuraa varhainen ja epätyypillisempi Syksyinen luonnos vuodelta 1911. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi Kivinen kukka on jäänyt Prokofjevin suurten balettien varjoon. 56 R ONDO C LASSIC 8|2020 CD sopraanolle ja orkesterille sisältää kolme todellista kuulustelukohtausta eri kielillä ja eri aikakausilta. Numeroidut paikat. klo 17 ja 20 Kotkan konserttitalo To 24.9. . Scherzossa tanssillinen poljento ja satiiriset viitteet tuntuvat katoavan, mutta hidas osa tuntuu ihmeelliseltä vaellukselta kansanrunojen Wunderhorn-maisemassa. Händel – G. Finaali on yksi parhaista kohtaamistani, tulvien hurttia huumoria ja kontrapunktiset koitokset ilmiömäisesti jäsenneltynä. Turvavälit huomioitu. Mahlerin neljättä sinfoniaa on pidetty hänen sinfoniasarjansa keveimpänä ja klassisimpana teoksena, mutta siltä se ei Leif Segerstamin ja Turku filharmonian levytyksessä kuulosta. Konsepti ja toteutus on kiintoisa, muttei Lindbergin teosten joukossa nouse huippukastiin. Tämä on hidasliikkeisin kuulemani Mahlerin G-duuri-sinfonia, mutta vilkaisu esitysmerkintöihin (nicht eilen, ohne Hast, poco adagio, Sehr behaglich) MOZART YSTÄVINEEN SWINGIÄ, SVENGIÄ JA VIIHDETTÄ! MUSIIKKIA EUROOPAN HOVEISTA Ke 26.8. . D. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 7. F. Niin sanotuista suurista säveltäjistä Sergei Prokofjevilla on yllättävän paljon vähän tunnettuja, mutta kiinnostavia teoksia. Sinfonian jälkimmäiset osat pelkästään hyötyvät valppaudesta. . Sinfonia Lahti ja Dima Slobodeniouk korjaavat osaltaan asiaa levyttämällä orkesterisarjat oopperasta Peluri ja baletista Kivinen kukka. B. ENNAKKOON: www.ticketmaster.fi / Orkesteritoimisto, p. 1 h 15 min. Rebel Liput: 25/ 20/ 12 € Kapellimestari Olari Elts Käyrätorvisolisti Henriikka Teerikangas W. RSO soittaa varmalla vakiolaadullaan. Folkloristinen satubaletti kuuluu sodan jälkeiseen, tietoisesti populaariin tyyliin, mutta orkesterinkäsittelyssä ovat tallella kirpeät sonoriteetit ja rohkeat värit. SANTERI KAIPIAINEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 4. Äkäisesti alkava mutta Anu Komsin laulun taustalla valoisaksi maisemaksi muuttuva ensiosa on neiti Théroigne de Méricourtin arvojensa julistus Ranskan vallankumouksen aikoihin. klo 17 ja 20 Kotkan konserttitalo To 27.8. 05 234 4891, toimisto@kymisinfonietta.fi www.kymisinfonietta.fi. klo 17 ja 20 Kotkan konserttitalo To 10.9. klo 17 ja 20 Kuusankoskitalo Solisti ja orkesterin liidaus Raymond Cox, viulu G. . Vikaa ei ole BIS:n erinomaisessa monikanavaäänityksessä. Minnesotan orkesterin soitto on ensiluokkaista, vaikka toisinaan vasket tuntuvat silkalla itsevarmuudellaan peittävän muita alleen. Mozart – Lera Auerbach – Nino Rota Liput: 25/ 20/ 12 € Väliajattomat konsertit, kesto n. klo 17 ja 20 Kuusankoskitalo Ke 23.9. ANTTI HÄYRYNEN Prokofjev Sergei Prokofjev: Neljä muotokuvaa ja lopputulos oopperasta Peluri, Syksyinen luonnos op. Satiirisesti opettavainen Peluri kuuluu nuoren Prokofjevin modernistiseen kauteen, ja Slobodeniouk ja lahtelaiset tehostavat sen vaikutusta hyvällä viimeistelyllään. Joka tapauksessa levyssä on kyse hyvin persoonallisesta tulkinnasta – äärimmäisemmästä kuin Segerstamin aiemmassa levytyksessä Tanskan Radion sinfoniaorkesterin kanssa – jolla on sijansa mainstream-esitysten rinnalla. Ne voisivat sulautua yhtenäisemmäksikin sinfoniseksi kaareksi, mutta päällimmäinen vaikutelma on, että musiikki on otettu tosissaan ja täydestä arvostaan. Pergolesi – J. Finaalissa Essi Luttisen soolo kuulostaa enemmän äidin kuin lapsen taivasnäyltä, mutta ei sekään ihan väärin ole. Komsi ei paljon taukoja saa laulaessaan sekä kuulustelijan että kuulusteltavan osuudet; vaativien linjojen ohella hän selviytyy hyvin myös roolinvaihdon psykologiasta. Ensimmäisen osan monet tempovaihdokset on huomioitu kirjaimellisella tarkkaavaisuudella. Mitään passiivista soitossa ei ole, ja Slobodenioukin johdolla musiikista paljastuu ennen ei tyystin torju tätä tulokulmaa. BIS-2386. sinfonian konserttipariksi sävelletty Two Episodes on jonkinasteinen tussahdus Accusedin jälkeen. Turku filharmonian luoma saundimaailma on mehevä ja sooloissaan yksilöllinen. Sinfonia Lahti tuo ne taitavasti esiin mutta ei riehaannu esimerkiksi temperamenttisessa mustalaiskohtauksessa. Tulethan terveenä. . Vertailukohdat impressionismilla ja varhaisella modernilla höystettyyn uusromanttiseen ilmaisuun löytyvät sadan vuoden takaisista sävelrunoista, mutta 2000-luvun tuotokseksi Two Episodes ei oikein tarjoa mitään korvia höristyttävää. Segerstamin verkkaiset tempot tuntuvat painottavan musiikin sadunomaisia piirteitä. . Tämä on teos, jonka kanssa useimmilla Mahler-johtajilla on vaikeuksia, mutta Vänskä luottaa visusti vaistoihinsa ja partituuriin. Se kuullaan laajempien teosten herttaisena, vienosti romanttisena välisoittona
58 R ONDO C LASSIC 8|2020 CD kuulemattomia yksityiskohtia. Wolfgang Amadeus Mozart: Fagottikonsertto. Huimapäisyys tarkoittaa oopperamaista draamaa ja virtuoosista asteikkokieputtelua, joista ei riitä musiikillista sisältöä ihan puoleksi tunniksi. . Mozartin fagottikonsertto KV 191 on nuoruudenteos, jonka klassista tyyliä ja iloista olemusta Sambeek kaitsee varovaisemmin. 1971) kuvailee legendaa ajattomaksi, jatkuvasti uudistuvaksi tarinaksi. Bram van Sambeek, fagotti, Ruotsalainen kamariorkesteri, johtajana Alexei Ogrintshuk. Sanankäyttö jää sivuosaan, kun suuri osa energiasta menee kurittomaksi käyvän äänen suitsimiseen. 13 on hänen hienoimpia teoksiaan, mutta on vahinko, että Petra Lang päätti levyttää ne näin myöhään urallaan. Elekielen alustavasta kiintoisuudesta huolimatta alkaa se toistaa itseään puuduttavasti sarjan keskivaiheilla. Tärkein syy levyn hankkimiseen onkin Sinfonietta op. Vaihtelu kuuluu jo ensimmäisten kappaleiden välillä: Ravelin ryöppyävien tunnelmakuvien kaltainen Les mains nues leikkautuu vahvalla kontrastilla Blocsin Pärt-maisiin hitaasti putoileviin diatonisiin harmonioihin, ja Empreintes nyökkää venäläissäveltäjien suuntaan. . Alexander Ogrintchoukin AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI VUODESTA 2010 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 29.7.–29.10.2020 KALLION KIRKKO, HELSINKI KOIVU JA TÄHTI -FESTIVAALI 22.–27.8.2020 KARJALOHJA www.acktefestival.fi OHJELMISTO & LIPUT Aylin Eleonora Bayaz Kuva: Garry Platt ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2020.indd 1 ilm.rondo_43x127_ackte_festival_2020.indd 1 11.4.2020 12.27 11.4.2020 12.27 Apurahoja haettavissa Svenska litteratursällskapetin Fredrik Paciuksen muistorahastosta A P U R A H A T Apurahoja myönnetään organisaatioille tai henkilöille seuraaviin tarkoituksiin: • toimintaan tai tutkimukseen joka edistää Suomen musiikkielämää Fredrik Paciuksen hengessä • Paciusta käsittelevien teosten julkaisemiseen • Paciuksen teosten laajamittaista esittämistä varten Hakijoiden kansalaisuuden, kielen tai kotipaikan suhteen ei ole rajoituksia. Capriccio CS377. Petra Lang, sopraano, Siegfried Lorenz, baritoni. . Vaikka osat vaativat runsasta kaikuja sostenutopedaalien käyttöä, ei resonanssi paksuunnu liikaa. Puutteineenkin kyseessä on värikäs teos, jonka haasteet Sambeek ottaa reippaasti vastaan. Samanlainen nopeiden käänteiden ja taiturikuvioiden esterata on Weberin puolta lyhyempi F-duuri-konsertto, jonka varhaisromanttinen estottomuus sopii Sambeekille hyvin. . Se luo hyvän vertailukohdan viiden taajaan sävelletyn nuoruudenteoksen ja 2010-luvulle ripoteltujen uudempien pianokappaleiden johtama Ruotsalainen kamariorkesteri on aktiivinen osallistuva vastapeluri. Kalevi Ahon musiikissa. BIS-2467. Laura Mikkolan korkealaatuinen ja vaivaton soitto hellii Légendesia hyvällä erottelukyvyllä. . Susanna Mälkki ja Wienin radion sinfoniaorkesteri saavat siitä myös kaiken irti, ja kolmiosainen teos jää kummittelemaan ajatuksissa pitkään. ORF Wienin radion sinfoniaorkesteri, johtajina Susanna Mälkki ja Gerd Albrecht. 1770–1822) elämästä voisi tehdä elokuvan, jossa hän ratsastaa hevosella kirkkoon ja tulee karkotetuksi kaikkialta kumouksellisesta toiminnastaan. . . www.sls.fi. Carl Maria von Weber: Fagottikonsertto. 12, joka diminutiivisesta otsikostaan huolimatta on rohkea ja tuikeasti dramaattinen teos. Pianon hyvin tuntevan Chailloun työkalupakista löytyy niin impressionistien, Messiaenin ja spektraalikkojenkin vaikutteita kuin viehtymystä minimalismiin ja modaalisuuteen. Maanpakoon hänet ajoi Kustaa IV:kin, jonka menetettyä kruununsa du Puy palasi Ruotsiin ja sävelsi huimapäisen fagottikonserttonsa. Tuomas Turriago, piano. Eduard du Puy: Fagottikonsertto. Fuga Libera 2019. Ranskalaissäveltäjä David Chaillou (s. BIS:n levyllä hän tulkitsee kaksi fagottikonserttojen klassikkoa sekä yhden todellisen mustan hevosen. SANTERI KAIPIAINEN Turriago Tuomas Turriago: Complete Piano Solo Works. Saman tien olisi saanut levyttää koko baletin. Baritoni Siegfried Lorenzin ja Gerd Albrechtin vuonna 1992 levyttämät näytteet Zemlinskyn oopperasta Kuningas Kandaules tasapainottavat kokonaisuutta. Laura Mikkola, piano. Hänen tyylinmukaiset kadenssinsa täydentävät vaikutelman. Pilfink JJVCD215 . ANTTI HÄYRYNEN Mozart ym. Hakemukset tulee tehdä Svenska litteratursällskapetin sähköisessä hakemusjärjestelmässä, joka on avoinna 1.–30.9.2020. Pianisti-säveltäjä Tuomas Turriago on kirjoittanut viime vuosina lähinnä muuta kuin soolopianomusiikkia. Hollantilainen Bram van Sambeek on vakuuttanut taidoillaan mm. Kuusi laulua Maurice Maeterlinckin runoihin op. Tarkemmat ohjeet löytyvät Svenska litteratursällskapetin verkkosivuilta. Sveitsiläissyntyisen Eduard du Puyn (n. Hänen pianosarjansa Légendes pyrkii luomaan tällaisia hetkellisiä, ajasta irrottautuvia mielikuvitusmaisemia dialogiin keskenään. ANTTI HÄYRYNEN SOITINJA KAMARIMUSIIKKI Chaillou David Chaillou: Légendes. ANTTI HÄYRYNEN Zemlinsky Alexander Zemlinsky: Sinfonietta, Maeterlinck-laulut, König Kandaules: Prelude & Monologue. Schönbergin opettajana toimineen Alexander Zemlinskyn myöhäisromanttinen musiikki on päässyt vähitellen esiin unohduksen varjoista
klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari ja alttoviulu Jyrki Lasonpalo, konserttimestari ja viulu SAIMAA SINFONIETTA UNOHDETTU JA LÖYDETTY pe 20.11. Turriago on teosten säveltäjänä niiden luonnollinen tulkki, mutta vertailun vuoksi olisi yhtä lailla mielenkiintoista kuulla niitä myös muiden pianistien levytyksinä. klo 19, Mikaeli Olli Mustonen, kapellimestari ja piano PYHÄINPÄIVÄN REQUIEM PYHÄINPÄIVÄN REQUIEM la 31.10. Lopputulos on nyt lähinnä ”ihan kiva”, muttei kosketa kovin syvältä. klo 19, Mikaeli Ville Matvejeff, kapellimestari Helena Juntunen, Maiju Vaahtoluoto, Jussi Myllys, Arttu Kataja Jyväskylän oopperakuoro Yhteistyössä Jyväskylä Sinfonian kanssa Rondo_60x297mm_S2020.indd 1 Rondo_60x297mm_S2020.indd 1 4.8.2020 10.39.36 4.8.2020 10.39.36 |. Komsi ottaa yhtäältä muutamia askeleita afroamerikkalaisen musiikin suuntaan mutta hakee myös yllättävän paljon Ellingtonin konserteissa laulaneen Alice Babsin sävyä. klo 19, Mikaeli Massimo Lambertini, kapellimestari Francesca Micarelli, sopraano VALKOINEN MAA VALKOINEN MAA JOULUKONSERTTI JOULUKONSERTTI to 10.12. klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Stefan Lindgren, piano PUCCINI ITALIALAISEN OOPPERAN MESTARI to 3.12. Loppupuolen Le Petit Lactoire alkaa balladinomaisesti, mutta vaihtaakin tunnelmaa Innasen kadenssin kautta. klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Tuuli Lindeberg, sopraano Juha Kotilainen, baritoni Luminos Ensemble AVAUSKONSERTTI AVAUSKONSERTTI SINFONIA CONCERTAN SINFONIA CONCERTANTE TE pe 11.9. We Jazz 2020. Alkuperäisteoksille ollaan monesti yllättävän uskollisia. SANTERI KAIPIAINEN Lötjönen Antti Lötjönen Quintet East. Rytminen monikerroksellisuus on Turriagon satsille tyypillistä ja nousee esille leijuvuuden ja ikiliikkujuuden ristivetoisesta Somberista, toccataisesta Jittersistä kuin myös minimalistisemmasta De Lontanosta. Big band -osuuksien sovittamisessa uruille hukkuu väistämättä monia tasoja; paikoin rikkaammalla rekisteröinnillä saisi osien keskinäisiä karaktäärieroja tuotua paremmin esille. Lötjösen mieltymys free-vaikutteisiin kuuluu useilla raidoilla, kenties vahvimmin elämäniloisella Obliquella. Näitä tiukkoja puolenvälin käännöksiä voi pitää lähes toistuvina motiiveina. Useampikin vokaaliosuus päättyy pitkään, korkeaan ja puolittain särkyväänkin korkeaan nuottiin. Välimaastoon sijoittuvat päätöselegia Rowan sekä pääosin Innasen ja Lötjösen duona kujeileva lainakappale Mary Hartman, Mary Hartman, joka sukeltaa levyn traditionaalisinta raamia edustavan Pocket Yogan paahtoon. Nymanin laulu on miksauksessa usein liian pinnassa, ja tuottaja olisi voinut muutenkin vähentää dynamiikan häiritsevää poukkoilevuutta. Pianistinakin taitava Nyman löytää urkuihin napakkarytmistä gospel-svengiä. Anu Komsi, sopraano, Marzi Nyman, urut ja laulu. Kokeilunhalu yhdistää Anu Komsia ja Marzi Nymania, ja itsensä haastamisen alueelle menee myös heidän yhteinen levytyksensä jazz-orkestroinnin mestarin Duke Ellingtonin hengellisestä musiikista. Vaihtelevuus pitää tunnelmaa koholla kuin hiiva hyvää taikinaa, ja puhallinsolistien tyylit loksahtelevat toistensa vastavoimiksi. Alba ABCD450 . . . Alkupään hyvän suoran kruunaa pitkä Schumann-variaatiosarja Through Corridors of Dreams, sekin tavallaan järjestykseltään käänteinen. Verneri Pohjola, trumpetti ja taskutrumpetti; Mikko Innanen, sopranino-, alttoja baritonisaksofoni; Jussi Kannaste, tenorisaksofoni; Antti Lötjönen, kontrabasso; Joonas Riippa, rummut. Antti Lötjösen kohdalla ei ole ihme, että ensimmäistä omaa nimeä kantavaa levyä täytyi odottaa R ONDO C LASSIC 8|2020 59 tovi, sen verran hengästyttävä on Suomen kysytyimmän jazzbasistin diskografia. Kokonaisuus toimii varmasti paremmin livenä. väliin, jotka esiintyvät Turriagon soittamalla antologialla nuorimmasta vanhimpaan. SANTERI KAIPIAINEN MUUT Ellington Duke Ellington: Sacred Concert. Napakkaa Bartókja Stravinsky-maisuutta löytyy Symmetry Gamesista ja Charadesta; selkeiten tyylipastissismia on loppupäässä, heikoimmassa lenkissä Remembering jo tarkoituksellisestikin. Levyn pidempiä raitoja kehystävät lyhyet, mietiskelevät ja keskenään kuin eri albumeilta olevat välisoitot, kuten Lötjösen minimalistishenkiset Monograph-soolot tai matikkajyränä välähtävä P.S. . Nuottitaito 1-3 www.edumusicantti.fi SYKSY 2020 SYKSY 2020 SAIMAA SINFONIETTA BEETHOVENIN JUHLISSA pe 2.10. Torvisektiossa Jussi Kannasteen ankkuroitua tenorifonia täydentävät Verneri Pohjolan harkittu napakkuus ja Mikko Innasen villi liitely. Erzeben Strasse henkii alun linjoillaan varhaista post-bop-tunnelmaa, mutta alta paljastuu pian veikeä afrogroove. Molemmat artistit ovat levyllä omalla tavallaan mukavuusalueittensa ulkopuolella. Komsin ja Nymanin levytys on yhdistelmä Ellingtonin kolmea erilaista Sacred Concert -kokonaisuutta. Quintet East on renessanssinen tyylikerrostumien sulatusuuni, joka sisältää sekä helppoja astinlautoja jazziin että osuuksia tottuneemmalle korvalle. SANTERI KAIPIAINEN CD Uusi kirjasarja musiikin perusteiden opetukseen. . klo 19, Mikaeli Teemu Hämäläinen, kapellimestari Ida Elina, kantele ja laulu BEETHOVEN 250 VUOTTA to 17.12
R ONDO C LASSIC 8|2020 61 HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) lktliput@lahti.fi • www.lippu.fi Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi Leslie Bricusse – Steve Cudden – Frank Wildhorn JEKYLL & HYDE Upea suurmusikaali hyvän ja pahan taistelusta Jännityksen ja romantiikan täyteisen tarinan kruunaa suurenmoinen musiikki. palvelumaksun Ryhmäedut vähintään 30 hengen ryhmille SAITURIN JOULU Musiikkikomedia Charles Dickensin tunnetun tarinan pohjalta ohjaaja: Toby Park (Spy Monkey Company, GB) ROOLEISSA: Emmi Hatjasalo, Jouni Bäckström, Petri Bäckström, Reetta Ristimäki LIPUT: 38€/32€, Show&Dinner 82 € • perhelippu 108 € (su 29.11. PÄÄROOLISSA Joel Mäkinen / Ohjaus Jukka Keinonen Ensi-ilta 5.9.2020 LIPUT 45 € / 42 € / 28 € / lauantaisin 51 € sis. | ke 2.12. klo 19 | to 10.12. klo 15. | to 17.12. klo 19 M U S I I K K I T E AT T E R I Hämeentie 68, 00550, Helsinki • info@kapsakki.fi, 045 120 1200 • www.kapsakki.fi RETA PRODUCTIONS. klo 19 ke 9.12. klo 15) ensi-ilta pe 27.11. klo 19 muut esitykset: su 29.11. klo 19
Saksalaisessa kirkossa. 18.9. 11.10. 22.9. Covid fan tutte perustuu Minna Lindgrenin uuteen librettoon, jossa alkuperäisistä tilanteista on tehty ajankohtaiseen korona-aikaan viittaavaa satiiria. Marc-Antoine Charpentierin musiikkia. Bach. Mozart: Sinfonia nro 33 B, aarioita, Sinfonia nro 36 C ”Linziläinen”. Antti Tikkanen, viulu, Heikki Kossi, foley-artisti. Barokkanerne-yhtyeen vierailu. Rabbe Smedlund, lausuja. Helsinki Early Music festival. Se on Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven luoma uutuus. Mukana on mm. Vivaldi, Castell, Bassano, Galuppi, Marini, Uccellini, Legrenzi. Kalenterissa on tiedot siihen saakka. 63 R ONDO C LASSIC 8|2020 ORKESTERIEN SYYS-LOKAKUUN KAUSIOHJELMA | LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Aapo Häkkinen, joht. Nuorisokuoro Kannelkellot, Pirjo Kuhan tanssikoulu, Joel Bonsdorff, Mirjami Heikkinen ja Anni Pellikka, näyttelijät. 4.10. Nathalie Stutzmann, joht. Fibo & Avanti & UMO Helsinki Jazz Orchestra. Auri Ahola, koreografia ja tanssi, Janne Mertanen, piano. Tami Pohjola, viulu. Paavalinkirkossa. Helsinki Early Music festival. Pekka Kuusisto, kapellimestari, viulu. Fairy Queen -oopperasta inspiroitunut draamallinen konsertti. 18.9. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 12.9. S. Tuuli Takala, sopraano. Nico Muhly: Étude 3, Ravel: Couperinin hauta, orkesterisarja, Mozart: Pianokonsertto nro 23 A, Wagner: Siegfried-idylli. 10.10. Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille, Wagner: Wesendonck-laulut, Hindemith: Konzertmusik. Suomen Kansallisoopperan avomonttu on turvallisempi, mutta orkesterin kokoa on sielläkin rajoitettava. Couperin, Marais. . Tuuli Lindeberg, sopraano. Tuomas Katajala, tenori. Sibelius: Impromptu h, Strauss: Serenadi puhaltimille Es, Sibelius: Skogsrået, Takemitsu: Voice soolohuilulle ja tanssijalle, Prokofjev Sinfonia nro 1. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 27.8. ja 25.9. Kanneltalossa. Orkesteria on myös jaettu kahdeksi vuorottelevaksi kokoonpanoksi.” Yleisöä oopperasaliin otetaan 650 henkeä, eli joka toinen paikka jää tyhjäksi. ja 10.8. Klemola, Ellington, Tiensuu, Richter. Ritarihuoneella. 4.9. Georg Kallweit, viulu ja liidaus. Geminiani, Händel, Somis, J. Jan Lisiecki, piano. Outi Tarkiainen: Jään lauluja (ke), Heininen: Arioso, Sampo Haapamäki: Laulusarja 1. Saksalaisessa kirkossa. Jaakko Kuusiston Jää palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon lokakuussa mutta pienennetyllä orkestraatiolla.. Anna Clyne: Sound and Fury, Saariaho: Graal théâtre viululle ja orkesterille, Prokofjev: Sinfonia nro 1. ”Myös joissakin muissa teoksissa olemme joutuneet tilaamaan orkestraatiosta pienemmän sovituksen, jotta muusikot mahtuisivat väljemmin monttuun. Ennen tämän ensi-iltaa oopperassa nähdään baletin tanssima Alexander Ekmanin koreografia Cow. Näin tehtiin esimerkiksi Jaakko Kuusiston Jäässä”, kertoo taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Kapellimestarina on Esa-Pekka Salonen, ja solisteina laulavat Karita Mattila, Miina-Liisa Värelä, Tommi Hakala, Johanna Rusanen-Kartano, Tuomas Katajala ja Waltteri Torikka. Ritarihuoneella. 8.10. osa (ke), Kaipainen: Accende lumen sensibus. Haydn: Sinfonia nro 103 Es, Françaix: Dixtuor, Debussy: Pieni sarja. Kreeta-Maria Kentala, viulu ja liidaus. Missy Mazzoli: Vespers for violin, Anna Thorvaldsdottir: Hrim, Mozart: Divertimento D, Veress: Neljä transilvaanialaista tanssia, Lindberg: Viulukonsertto 1. 11.9. Jenny Villanen, huilu, Natasha Lommi, koreografia ja tanssi. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa. 9.–10.9. 6.10. , 24.9. Helsinki Early Music festival. Musiikkitalossa. Kajsa Dahlbäck ja Tuuli Lindeberg, sopraano, Monica Groop, mezzo, Hugo Hymas, tenori, Aarne Pelkonen, basso. , 8.10. Tanssija auki, Sonya Lindfors, koreografia, Elina Vähälä, viulu. Susanna Mälkki, joht. Purcell – Schmelzer – Lully – Telemann – Vivaldi – Rebel. 15.9. Salonen: Fog, Britten: Nocturne, Stravinsky: Pulcinella, sarja orkesterille. Elim Chan, joht. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa. 2.10. Kansallisoopperan suurin koronatoimi oli Wagnerin Valkyyrian siirtäminen syyskuulta vuoden alkuun, ja tilalle tuli Mozartin Cosi fan tutten pohjalta uusiksi kirjoitettu Covid fan tutte pienempine orkestereineen ja tilanteeseen räätälöityine ohjauksineen. ja 9.10. Hannu Lintu, joht. Maxim Emelyanychev, pianisti-johtaja. RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä klo 19 ellei toisin mainita. , 9.8. Drottningholmin barokkiyhtyeen vierailu. Edward Gardner, joht. Alminsalissa voi pistäytyä 20 minuuttia kestävään interaktiiviseen esitykseen Laila. Rameau, F. Atte Kilpeläinen, alttoviulu. ”Totta kai asia huomioidaan myös lavalla laulajien välisissä kontakteissa, ja ohjauksia muutetaan tarvittaessa. Karita Mattila, sopraano. hallituksen tiedotustilaisuuksista tuttu ministerien ensemble. Tänä syksynä oopperassa ei pussata, vaan intohimot suodatetaan turvallisuuden läpi. Saksalaisessa kirkossa. Ohjaus on Jussi Nikkilän. Hannu Lintu, joht. HARRI KUUSISAARI Seuraava Rondo ilmestyy 9.10. 8.8. 23.9. Oopperoissa ei tänä syksynä pussata KESÄN AIKANA TEHDYISSÄ ulkomaisissa tutkimuksissa kävi ilmi, että oopperamonttu on turvavälien suhteen haastavampi kuin konserttilava, koska siellä tila on tiiviimpi ja ilmanvaihto usein huonompi – varsinkin jos se ulottuu lavan alle. Helsinki Early Music festival. Hannu Lintu, joht. Jean-Jacques Kantorow, joht. Händel, Zachow. Myös musiikki on tiivistetty puoleentoista tuntiin. Se ei haittaa luomisen riemua, joka Covid fan tutten harjoituksissa on ollut selvästi tunnettavissa.” ”Lavalla myös kuoron ryhmittymiä on toisinaan väljennetty ja tarvittaessa otettu sivunäyttämöt käyttöön. Schumann: Pianokonsertto, Adams: Kamarisinfonia. 6.9
Mackenzie Melemed, piano. Kotkan konserttitalossa ja 27.8. Ligeti: Concert Românesc, Mozart: Sinfonia Concertante ja Sinfonia nro 38 D ”Prahalainen”. Uusinta Vaasassa 25.9. Pietarsaaren Schauman-salissa. 74, Concertino sellolle ja jousille. Ryan Bancroft, joht. 2.9. Meta4-jousikvartetti, musiikinjohto. Ulla Lampela, sello ja Sonja Fräki, piano. 9.9. Schnittke: Monologue, Tshaikovski – Touko Niemi, Robert Ruohola, Ossi Hiltunen & Heidi Hassinen: Serenadi jousille ja Tshaikovski with a twist (ke). 5 Es, Smyth: Serenadi D. 16.10. Mariko Matsumoto, viulu. Matti Koponen, viulu, Ilari Angervo, alttoviulu. Korundissa. Mozart: Ryöstö Seraljasta -alkusoitto, Ville Ojanen: European Folk Sketches (ke), Dvorak: Tsekkiläinen sarja op.39 B. Taru Lehto, alttoviulu. Klaus Mäkelä, joht. 26.9. Dante Thelestam: Rosverk, Petros Paukkunen: Touched by Sacred Fire, Stephen Webb: My Grievance with Nostalgia, ORKESTERIEN SYYS-LOKAKUUN KAUSIOHJELMA SUOMESSA SOI Olli Moilanen: Väylät, Lara Poe: Kaamos. Johannes Gustavsson, joht. Johanna Juhola, harmonikka. Dima Slobodeniouk, joht. Wagner: Siegfried-idylli ja Wesendonck-laulut, Strauss: Metamorfoosit. Anni Haapaniemi, oboe. Smetana: Moldau 2. KYMI SINFONIETTA 26.8. Hans Gál: Concertino viululle ja jousille, Musiikkia jousille op. Sibelius: Sinfoniat 5, 6 ja 7. www.rondolehti.fi/klasu-pro/ Virittäydy syksyyn nettiradio Klasu Prota kuunnellen!. Elina Vähälä, viulu. Jérémie Rhorer, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Lahden konserttitalossa. Dima Slobodeniouk, joht. Gerhild Romberger, kontra-altto. 24.9. 1.10. 102/2 D, Kalevi Aho: Sonaatti sellolle ja pianolle (ke.), Beethoven: Sonaatti op. 3.9. 5/2 g. 17.10. Tampere Cappella. Kuusankoskitalossa. Konsertti kuullaan myös 25.9. Jukka Iisakkila, joht. Pe 2.10. Dima Slobodeniouk, joht. Dima Slobodeniouk, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Santtu-Matias Rouvali, joht. Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja ja Urlicht kokoelmasta Des Knaben Wunderhorn, Beethoven: Sinfonia nro 6. Mm. Piazzolla: Maria de Buenos Aires. Roussel: Concert pour petit orchestre Sallinen: Kamarimusiikki Nro. 10.9. Malin Broman, viulu, alttoviulu ja musiikin johto. 9, Pärt: Fratres, Sibelius: Elegia, Gluck: Siunattujen henkien tanssi, Piazzolla: Milonga sin Palabras, Bach: Fuuga nro 14 teoksesta Die Kunst der Fuge. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI 17.9. Huba Hollók?i, joht. ja 4.9. Angelika Klas, sopraano. Wennäkoski: Verdigris, Rautavaara: Huilukonsertto, Madetoja: Sinfonia nro 3. Rebel: Fantasia orkesterille. Kuusankoskitalossa. Finn Shields: Chthonic, Matias Vestergård Hansen: ...through its darkness, Marianna Liik: Kurzschluß, John Luther Adams: Become Desert. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa. Ville Ojanen, viulu. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa. Ke 30.9. Seinjoki-salissa. Tuuli Takala, sopraano. ja alttoviulu. Adams: Pianokonsertto ”Century Rolls”, Beethoven: Sinfonia nro 5. Janne Mertanen, piano. Ville Matvejeff, Beethoven: Pianokonsertto nro 4. 11.9. Jukka Iisakkila, joht. . 64 R ONDO C LASSIC 8|2020 8.10. Yoel Gamzou, joht. Sibelius: Sinfonia nro 3, Viulukonsertto, Sinfonia nro 1. John Storgårds, johtaja ja viulu. Ville Matvejeff, joht. Kristiina Poska, joht. 24.9. Torleif Thedéen, sello. Raymond Cox, viulu. ja viulu. 15.10. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa ellei toisin mainita. Sergei Hatshatrjan, viulu. Niamh McKenna, huilu. Jukka Harju, käyrätorvi. Jukka Perko, saksofoni, Toomas Keski-Säntti, piano, Eero Seppä, kontrabasso, Teppo Mäkynen, rummut. von Einem: Wandlungen, Mozart: Sinfonia Concertante, Rautavaara: Autumn Gardens. Andrew Gourlay, joht. Mari Palo ja Mikael Konttinen, laulu. Sibelius: Sinfoniat 4 ja 2. Widmann: Con brio, Strauss: Oboekonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 8 F. Reijo Tunkkari, viulu, Raphael Wallfisch, sello. Fordell: Aftonstämning, I folkton, Sebastian Hilli: Cinema (ke), Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 4, Haydn: Sinfonia nro 47 G. 9.10. 2.10. 7 ”Cruselliana”, Beethoven: Pianokonsertto nro 5. Okko Kamu, joht. Conrad Tao, piano. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI 11.9. 3. Bach: Air, Dvo?ák: Largo Sinfoniasta nro. Beethoven: Sonaatti op. Clemens Schuldt, joht. 1.10. Charlie Parker -sovituksia. Henrik Schaefer, joht. Pärt: Summa jousiorkesterille, Haydn: Sinfonia nro 44 e, Mozart: Sinfonia Concertante Es. Fanny Mendelssohn: Jousikvartetto Es, Mozart: Sinfonia nro 38. Webern: 4 Stücke op 7, Bacewicz: Puhallinkvintetto, Howells: Elegy, Bizet: Sinfonia. Liisa Hirsch: Threshold (Lävi), Hans Abrahamsen: Käyrätorvikonsertto, Strauss: Ein Heldenleben. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa ellei toisin mainita 5.9. 24.9. Mm. LAPIN KAMARIORKESTERI 27.8. Nina Senk: Elements, Schumann: Alkusoitto, scherzo & finaali, sov. OULU SINFONIA Madetojan salissa. 8.9. Jan Söderblom, joht. Stefan Dohr, käyrätorvi. 17.9. Jyrki Lasonpalo, konserttimestari ja viulu. 27.8. Janne Nisonen, joht. 3.9. Händel: osia Vesimusiikista, Pergolesi: Viulukonsertto B, Zelenka: Simphonie à 8 concertanti, J.-F. Mozart: Teatterinjohtaja-alkusoitto ja aarioita, Ravel: Hanhiemo, sarja orkesterille. osa, Shostakovitsh: sellokonsertto nro 2, Schumann: Sinfonia nro. musikaalinumeroita. 16.9. 9.9. ja 25.9. Eero Lehtimäki, joht. 8.10. Kotkan konserttitalossa ja 10.9. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa. Mozart: Sinfonia nro 34, Schubert: Sinfonia nro 9. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 27.8. Anna Danik, mezzosopraano. Mendelssohn: Viulukonsertto e, Schubert: Fantasia C-duuri – sovitus kamariorkesterille. Antti Rissanen, joht. Emilia Hoving, joht. 18.9. Tuukkanen: Alkusoitto näytelmään ”Tukkijoella”, Beethoven: Pianokonsertto nro
klo 14.0 Turun Kaupung inteatter i, pieni nayttamo : : : Sanoitu kset Maxwell Anderso n Marc Blitzstein Bertolt Brecht Jacques Deval Michael Feingold IIra Gershw in Paul Green Langston Hughes Alan Jay Lerner Ogden Nash George Tabori Arnold Weinstein. klo 19.0 24.10 . 65 R ONDO C LASSIC 8|2020 Tieto ja tunne samassa paketissa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € + lehti tilaus 94 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € + lehtitilaus 47 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Berliinis ta Broad waylle : Musiikki Kurt Weil Teksti ja muoto Gene Lerner Musiikin sovitus Newton Wayland Suomen nos Kari-Pe kka Toivone n Present ed by arrang ement with Music Theatre Internati onal (Europ e) Ohjaus Marco Bjurstr om : musikiin johto Jukka Nykanen : Esity kset 22.10 . klo 19.0 23.10
Sen sijaan kannattaa käyttää hyviä keinoja, kuten tuoda esille tutkimusten ja tilastojen dataa eriarvoisuuksiin ja etuoikeuksiin liittyen.” ”Mitä tulee ihan sävellystunteihin, niin tietoinen työ alkaa ruohonjuuritasolta: musiikkioppilaitoksista ja peruskoulusta. Säveltäminen voi heijastaa säveltäjän oman maailmankuvan moninaisuutta. Tässä päädytään oppijalähtöisyyteen, joka on yksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen ydinkäsite. Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.” ”En tarkoita tällä sitä, etteikö soittotunneilla voisi edelleen ohjata säveltämistä. ”Sävellyksenopettaja antaa oman ammattitaitonsa oppilaan käyttöön siten, että oppilaan oma ääni tulee esiin. Lopulta ei olisi enää niin, että ainoastaan ammattisäveltäjät saisivat säveltää, vaan että säveltäminen voisi tarjota musiikin tekemisen iloa kaikille.” ”Nuoret elävät maailmassa, jossa on enemmän esimerkiksi maahanmuuttajia ja kansainvälisyyttä, ja sukupuolten väliset kysymykset ovat nuorille paljon luontevampia kuin vanhemmalle ikäpolvelle. ”Pitäisikö koko kysymys säveltäjyydestä ajatella laajemmin ihmisen elinkaaren kannalta, eli lähtien siitä, että ensin pieni lapsi leikkii ja vähitellen eri vaiheiden kautta kasvaa säveltäjäksi. ?. Puhumisen tavoilla ja esimerkiksi sävellysesimerkkien valinnoilla on merkitystä sen kannalta, kuinka moniarvoiseksi nuoren opiskelijan käsitys musiikkikulttuurista kehittyy.” ”Musiikkioppilaitosten tulee myös noudattaa sävellysopettajien kelpoisuusvaatimuksia, ja toivottavasti Suomen Säveltäjät ry:n opetussuunnitelmasuositus tulee osaltaan edistämään yhdenvertaisuutta sävellysopetuksessa.” Säveltäjän tehtävät moninaistuvat Riikka Talvitie on pohtinut sävellysopetuksen kehittämistä myös yhteiskunnan muutoksen ja taiteilijan roolin muuttumisen kannalta. Minna Leinonen ei usko eri sukupuolten vastakkainasetteluun. Monialaisuus on kiinnostavaa. 69 R ONDO C LASSIC 8|2020 ENCORE ”Pitäisikö koko kysymys säveltäjyydestä ajatella laajemmin ihmisen elinkaaren kannalta, eli lähtien siitä, että ensin pieni lapsi leikkii ja vähitellen eri vaiheiden kautta kasvaa säveltäjäksi?” ”Kolmas haaste on alueellinen tasa-arvo. Oppilaalla tulee säilyä ilmaisun vapaus, jolloin hänellä kasvaa kiinnostus ja luottamus siihen, että sävellys on osa hänen omaa ääntään. Se on jopa helpottavaa”, Riikka Talvitie linjaa. Sävellystä saattavat opettaa joissakin oppilaitoksissa muusikot, jotka eivät ole itse säveltäneet mitään eivätkä ole saaneet sävellyskoulutusta. Tällä hetkellä säveltäjiä koulutetaan lähinnä konserttimusiikin säveltäjiksi. Ihanteellista olisi, että kasvavaan säveltämisen opiskelun kiinnostukseen vastattaisiin luomalla sävellysopetuksen vakansseja musiikkioppilaitoksiin.” ”Sävellysopetus voi olla myös laadultaan epätasaista. Tätä työtä tukemaan Suomen Säveltäjät ja Mutes ry ovat laatineet sivuston opus1.fi Innokkaimmat oppilaat tulisi kuitenkin voida ohjata pätevään sävellysopetukseen asuinpaikkakunnasta riippumatta.” ”Hankkeemme tutkimus pyrkii myös selvittämään, miksi murto-osa nuorista naisista hakeutuu ammattiopintoihin verrattuna nuoriin miehiin. Jos opetus on oppijalähtöistä, siinä väistämättä toteutuu myös tasa-arvo, koska oppijalähtöisessä opetuksessa pyritään ajattelemaan kokonaisvaltaisesti oppilaan parasta. Kaiken tämän voi tuoda myös taidemusiikkiin. Toistaiseksi säveltämistä voi opiskella vain harvoissa musiikkioppilaitoksissa. Mutta jos mietitään, mihin kaikkeen säveltämistä voitaisiin käyttää, niin silloin säveltäjä voisi toimia todella laajalla alueella.” ”Elokuva, teatteri, kuunnelmat, musiikin eri genret... Sen muotoutuminen on säveltämisen oppimisessa kaikista tärkeintä”, Minna Leinonen kiteyttää. Taiteilija voi keskittyä vaikka biologiaan ja säveltämiseen yhtä aikaa. ”Se ei edistä kulttuurin moniarvoisuutta, eikä vähemmistöasemaa saisi käyttää lyömäaseena. Olisiko syy toimeentulon kysymyksissä?” Muutos ei synny vastakkainasettelulla Kuinka sitten sävellyksenopetusta pitäisi muuttaa, jotta se osaltaan muuttaisi musiikkikulttuuria tasa-arvoisemmaksi. Peruskoulujen, lukioiden ja musiikkioppilaitosten uudet opetussuunnitelmat avaavat uusia mahdollisuuksia ja haasteita sävellysopetukselle
Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 179 € kestotilaus 181 € määräaikainen 144 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 3 cd-levyä 89,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. • Lontoon sinfoniaorkesterin kontrabasisti Jani Pensola kertoo koronakriisin vaikutuksesta Lontoon orkesterielämään sekä omasta rakkaudestaan suomalaiseen tangoon, jota hän soittaa kansainvälisessä Tango Alakulo -yhtyeessä. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 9 ilmestyy 9.10.2020 R ONDO info • Käynnissä ollut pandemia myöhästytti Yleisradion musiikkiohjelmien suunnittelua niin, että tiedot eivät ehtineet tähän lehteen sen painoon mennessä. seuraavia juttuja:. Tove Djupsjöbacka tutkii asiaa artikkelissaan. Yle ja Rondo pahoittelevat asiaa. kännykältäsi tai tabletiltasi. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasua, Klasu Pro:ta ja Viva Classic:ia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. klassista ja jazzia, sekä esittäviä taiteita. Rondon tilaajana pääset käsiksi kaikkeen tähän juttuaineistoon vain rekisteröitymällä sivustolle ja antamalla tarvittavat tiedot: www.rondolehti.fi Löysithän jo Rondon digisivuston. • ”Eniten on parantunut yhteissoitto. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. • Suomalainen kansanmusiikki on kaikessa hiljaisuudessa kivunnut myös kansainväliseksi vientituotteeksi. Millaiset yhtyeet ovat saaneet huomiota maailmalla, ja millä ansioilla maailmanmusiikin markkinoilla pärjää. 50-luvulla sanottiin orkestereissa vielä, että ’hyvin meni’, kun ei lyöty harjoitusta poikki. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Antti Häyrynen tekee katsauksen ääniteformaattien nykytilaan. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Silti maestrojen maestrolta löytyy myös kritiikkiä: ”Maakunnissa saavat nuoretkin välillä johtaa, mutta Helsingin orkestereilla ei ole aikaa. • Lisäksi suuri määrä ajankohtaisia uutisia ja arvioita. Tätä kaikkea on rondo 2020 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella.Vuonna 2020 lehti ilmestyy 10 kertaa. Ylen tiedot jäivät pois tästä lehdestä Onnea Jorma Panula, 90. Ne voisivat antaa kapellimestarioppilaille edes 15 minuuttia viikossa!” Panulan haastattelun lisäksi sivustolla on tarjolla mm. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Miten kuulijan tulisi formaattiviidakossa suunnistaa. 03 225 1948 Vuonna 2020 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Soittajat eivät kuunnelleet toisiaan tai seuranneet tirehtööriä. Se yhdistelee tangon pohjalta eri musiikkityylejä, mm. • Suurin osa kuunnellusta musiikista on MP3-muotoista, mutta se ei ole aina paras mahdollinen klassiseen musiikkiin. Tiedot ovat luettavissa nettisivuiltamme, ja seuraavassa Rondossa ne ovat tuttuun tapaan myös painettuina. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 94 € kestotilaus 96 € määräaikainen tilaus 59 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 47 € (kestotilaus) Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Nykyään ollaan loistavasti korvat höröllä”, kehuu 90 vuotta täyttänyt kapellimestarien kouluttajien legenda Jorma Panula Rondon digisivuston syntymäpäivähaastattelussa. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö