Rondo Classic 08/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vilma jää toi karjankutsun kaikuja nykyoopperaan MITEN KULTTUURI nousee kriisistä. KONSERTTITILOJEN monet kasvot koronapassi pelasti Euroopan festivaalit LAPSITÄHDET hehkuvat musikaalinäyttämöillä 8 2021 12,50 € atte kilpinen tanssi Hampurin baletin solistiksi CLASSIC cd
osa 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. osasta on otettu pitkään toivottu uusintapainos – tilaa nyt kerralla koko sarja! Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Hintaan lisätään käsittelykulut. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Sarjan 4. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Opettaja! Nyt on korkea aika tilata lukuvuoden musiikkikirjat! Musiikista, sanoin ja sävelin. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. SSIC V L Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. 03-225 1948. 47,00 €. Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin perusteet 4. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Musiikin perusteet I – IV Jälleen saatavilla koko sarja! Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja
& pe 17.12. & pe 12.11. & pe 10.9. & pe 8.10. | 19.00 | KONSERTTITALO Olli Mustonen, kapellimestari Lawrence Power, alttoviulu Kokkonen – Štšedrin – Sibelius CIRCUS SYMPHONY OF VAMPIRES to 11.11. | 19.00 | KONSERTTITALO Emilia Hoving, kapellimestari ja musiikin suunnittelu Pauliina Räsänen, käsikirjoitus ja ohjaus Art Teatro: Pauliina Räsänen, Slava Volkov ja työryhmä Timo Ollila, visualisointi KLASSISMIN PYÖRTEISSÄ to 7.10. | 17.30 & 19.00 KONSERTTITALO Ross Jamie Collins, kapellimestari Howard Blake syksynkonserit_rondo_230x297mm.indd 1 syksynkonserit_rondo_230x297mm.indd 1 11.8.2021 9.10.09 11.8.2021 9.10.09. 1€ www.lippu.fi) TURUN KONSERTTITALON MYYNTIPALVELU 02 262 0333 (arkisin klo 9–15) | kulttuuri.myynti@turku.fi TURUN KONSERTTITALON LIPUNMYYNTI Aninkaistenkatu 9, avoinna ti-pe klo 12–17 Kauden koko ohjelma: tfo.fi CONCERTO DOLCE to 9.9. | 19.00 | KONSERTTITALO Julian Rachlin, kapellimestari Lilia Pocitari, viulu Berezovski – Mozart – Haydn LUMIUKKO ke 15.12. 27,50 | 22,50 | 10,50 € 15 | 8 € (Lumiukko) + toimitusmaksut (alk
Vilma Jää ponnahtaa kansanmusiikin kautta niin popiin kuin oopperaan.. Hän haluaa säilyttää ”eläimellisen” otteen tanssiin ja hakee siinä rentoa liikettä ja tunteiden ilmaisua. • Joukko musikaalimaailman vavahduttavimpia roolitöitä lepää lasten harteilla. • Atte Kilpinen on tanssinut maailman parhaisiin kuuluvassa Hampurin baletissa vasta vuoden mutta sai jo kiinnityksen solistiksi. Matilda-musikaalissa Tampereella esiintyvät Helinä Puusa (vas.), Alma Järvensivu ja Villa Murtagh. © EE TU LI N N AN K IV I 8–12 32–39 47 karjankutsuja oopperassa • Vilma Jää hämmästytti Kaija Saariahon Innocence-oopperassa alkuvoimaisilla karjankutsuhuudoillaan ja kertoo nyt, mistä niissä on kysymys. Molemmat nähdään nyt suomalaisten teatterien suurilla näyttämöillä. Billy Elliot lienee isoin rooli, jonka alalle tähtäävä poika voi saada, ja yhtä vaativa tytölle on nimirooli musikaalissa Matilda. Kävimme Aix-en-Provencessa kokemassa mestarillisen uutuuden, joka tulee Suomeen ensi vuonna. Rondon teemajuttu katsastaa syksyn kaikki musikaaliuutuudet. 4 R ONDO C LASSIC 8 |2021 © LA U R EN W IL D © KARI SUNNARI / TTT WWW.RONDOLEHTI.FI CLASSIC 8 / 2021 lapsitähdet musikaaleissa ponkaisu baletin huipulle Atte Kilpisen uran suurin sattumus oli, kun John Neumeier löysi hänet Suomen Kansallisbaletin harjoituksissa, nosti balettinsa päärooliin ja kutsui Hampuriin
7 Pääkirjoitus 8–12 Atte Kilpisen haastattelu 14–17 Kulttuuri nousuun kriisistä 17 Johan Tallgrenin kolumni 18–19 Mikko Sarvanne, sävelten puutarhuri 21 Rondo CD: Outi Tarkiaisen musiikkia 22–23 Kantaesitys: Markku Klamin teokset kitaralle ja klarinetille 24 Linda Hedlund löysi barokin 26 Mediasakset 27 Minna Leinosen kolumni 29 Lassi Rajamaan piirros 30 Jazzpolkuja: Tomi Nikku 31 Populaaritaidetta: Panda Bearin Person Pitch 32–36 Pienet tähdet suurilla näyttämöillä 37–39 Musikaalisyksy 2021 40–43 Konserttitilojen monet kasvot 44–46 Kaija Saariahon Innocence 46–47 Vilma Jää säväyttää 48–51 Festivaaleilla Salzburgissa ja Münchenissä 52–54 Kuukauden klassikko: Igor Stravinskyn kolme teosta 56–57 Aku Sorensen johtaa, soittaa ja organisoi Rondo arvioi 59 – 65 • Kirjat Ilmari Krohnista ja Pave Maijasesta • CD ja DVD -sivut suomessa soi 66 – 67 mestari & kisälli 68 – 71 • Géza Szilvay: 50 vuotta värijousia • Elämäkerta pianopedagogi Ritva Lehtelästä ylen ohjelmatiedot 72 – 77 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat 78 Rondo palvelee 79 Kai Amberlan kolumni sisältö lippupalvelu
Voi vain kuvitella järjestäjien tuntoja, kun koko vuoden työ valuu hukkaan. Tällä ei ole mitään tekemistä musiikinlajien välisen arvostuksen kanssa. Virus ei tunne genrejä. Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki toimitus@classicus.fi . Tämän lehden mennessä painoon (17.8.) ei vielä ollut tiedossa, kuka kädenväännön voittaa. Mikäli palautusta toivotaan on lähetykseen liitettävä tarvittava määrä postimerkkejä. Vielä kipeämpää tietenkin on freelance-muusikoiden aseman jatkuva kurjistuminen. Aajatus tapahtumien pisteytyksestä tartuntavaaran mukaan on hyvä: riski on aivan erilainen teattereissa ja konserteissa, joissa yleisöllä on istumapaikka ja mahdollisuus turvaväleihin, kuin klubeilla, joissa biletetään yhtenä massana. KÄVIN KESÄN aikana Aix-en-Provencen ja Salzburgin festivaaleilla sekä Münchenin oopperajuhlilla. Jos laitosten rahoituspohja kutistuu, siitä kärsivät myös freelancerit. Ei se muualla ole estänyt. (03) 225 1948, fax (03) 225 1955 asiakaspalvelu@rondolehti.fi RONDON ASIAKASPALVELU . On sairaan systeemin merkki, jos juridiikka estää kerta toisensa jälkeen järjen käytön. Printall AS, Tala 4 , 11415 Tallinna ISSN 2324-0717 Tallinna 2021 RONDO PALVELEE TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: . Jokunen koronatukipotti ei mitään ratkaise – ja senkin jakoperusteista saatiin kentän sisällä aikaan riita. PARI VIIKKOA Helsingin juhlaviikkoja aiemmin saman kohtalon koki myös Turun musiikkijuhlat. Kulttuuriväki oli syystäkin ymmällään. +358 (40) 563 2374 PÄÄTOIMITTAJA Harri Kuusisaari harri.kuusisaari@classicus.fi ULKOASU Esa Nurminen | AD esa.nurminen@classicus.fi TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Kai Amberla, Anna Eveliina Hänninen, Antti Häyrynen, Santeri Kaipiainen, Kimmo Korhonen, Paavo Kässi, Minna Leinonen, Eetu Linnankivi, Jyrki Lähteenmäki, Tommi Saarela, Petri Silas, Johan Tallgren O I KO L U K U Anna Piiroinen, Arja Valkonen JULKAISIJA / LEVYTUOTTAJA CLASSICUS OY Tj. Kaikissa niissä oli salit täynnä ja mahtava tarjonta ilman mitään kompromisseja laadun ja koon suhteen. 7 UOMEN KORONATOIMIEN sekavuus tuli todistettua jälleen elokuussa, kun hallitus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto ajautuivat vastakkain suhteessa avin pääkaupunkiseudulle tekemiin rajoituksiin. Kävi miten kävi, tapaus ei antanut hyvää kuvaa asioiden hoidosta. Uskoa kentällä kuitenkin riittää vielä siihen, että hallituksen sana painaa, ja kaikki kääntyy parhain päin – tietenkin sillä ehdolla, ettei tartuntatilanne karkaa käsistä. Kulttuuriministeri Antti Kurvinen linjasi elokuussa, että Veikkaukselta tulleet avustukset olisi siirrettävä täysmääräisinä valtion budjettiin. Classicus Oy:llä on oikeus käyttää tilaajarekisteriä suoramarkkinointitarkoituksiin. Turvallisuuden perustana olivat koronapassi ja FFP2-maskit, joiden käyttö sujui vailla mitään ongelmaa. Samaan aikaan kuitenkin ministerit pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla vakuuttivat tahtoaan avata kulttuuria poistamalla kahden metrin turvavälimääräyksen ja luomalla tapahtumille tartuntariskin mukaisen pisteytysjärjestelmän. . Harri Valkonen harri.valkonen@classicus.fi ILMOITUKSET / ILMOITUSLIIKENNE ilmoitukset@rondolehti.fi Matti Tuomisto matti.tuomisto@classicus.fi PAINOPAIKKA . Aivan oikein, mutta jotenkin olisi torjuttava myös sitä vaaraa, että kulttuurista tulee poliittisten suhdanteiden armoilla elävä heittopussi – poliitikkojen arvomaailmasta kun ei tämän kriisin aikana ole muodostunut kovin lohdullista kuvaa. 25 hengen yleisörajoitus torpedoi Helsingin juhlaviikot ja sekoitti jälleen kerran kulttuuritoimijoiden suunnitelmat. Miksi ihmeessä Suomessa vielä pyöritellään ja jahkaillaan, kun EU:n koronatodistus on jokaisen ulottuvilla Omakannassa. Ja ai niin, sitä koronapassiakin on luvattu ”edistää”. Ketä nyt uskoa ja kenen sanojen varaan rakentaa pitkäjänteistä toimintaa. Hallitus säätää lakeja ja antaa suosituksia, mutta ne eivät sido avin päätöksiä. Heidän asemansa parantamisesta on kriisin aikana puhuttu paljon, mutta käytännön toimet ovat jääneet laihoiksi. AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSENLEHTI WWW. Löytyisikö puolueilla konsensusta päättää pitkästä, hallituskausien yli ulottuvasta rahoituksesta. koronapassi käyttöön ja heti SYYSKUU K U VA © H EI K K I TU U LI R ONDO C LASSIC 8|2021 TOIMITUS . Tämähän on tiedetty jo kauan – pitkään meni, että sitä ollaan edes kirjaamassa kriteeriksi. Hallituksen rooli tässä on vähintään kaksijakoinen, sillä se on ne pykälät säätänyt, joita se nyt itse yrittää väistää. Sitä voitaisiin käyttää vaikka heti passina kulttuuritilaisuuksiin – edes väliaikaisesti. Virossakin passi toimii. Kulttuurialan rahoitussysteemin jatko riippuu siitä, miten supistuvien veikkausvoittovarojen kompensointi onnistuu. Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Toimitus ei vastaa aineistosta jota se ei ole tilannut, eikä sitä säilytetä tai palauteta. RONDOLEHTI .FI PERUSTETTU 1963 K an ne n ku va : © K ira n W es t / Be et ho ve nPr oj ek t II R ONDO pääkirjoitus HARRI KUUSISAARI harri.kuusisaari@rondolehti.fi s Virus ei tunne musiikin genrejä.
8 R ONDO C LASSIC 8|2021 eläimellistä balettiin Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: EETU LINNANKIVI ener iaa g R ONDO kannessa
Alkoi hektinen klassisen tekniikan treenaaminen. Läheinen suhde kouluun näkyy myös ryhmän työssä. Näitä asioita ei aina tule liittäneeksi klassiseen balettiin, jossa muoto ja tekniikka ovat tärkeitä, mutta Aten tanssia katsoessa ymmärtää heti, mistä hän puhuu: liike on luonnollista kuin hengitys, oman oloista eikä opittua. Kai se uskottava oli, sillä kyseessä ei ole kuka tahansa John vaan balettimaailman guruihin jo puoli vuosisataa kuulunut John Neumeier, Hampurin baletin johtaja ja koreografi, jonka teokset ovat alan klassikkoja. Ensi-ilta oli menestys, ja myöhemmin kävi yllättävä kutsu liittyä Hampurin ryhmään syksystä 2020 alkaen. ”Niin, John kehui keväällä kykyäni yhdistää tanssissa inhimillisyys ja eläimellisyys”, hän kertoo. Vuonna 2017 irtosi paikka myös Kansallisbaletin varsinaisesta ryhmästä. Suurin osa ryhmän tanssijoista on Hampurin oman balettikoulun kasvatteja, ja Neumeier on noukkinut heitä sinne ympäri maailmaa mm. Kuin vahvistukseksi Atte sai kesällä ylennyksen Hampurin baletin solistitanssijaksi oltuaan ensin corps de ballet’n jäsen. Hän päätti näyttää maestrolle harjoituksissa kaikkensa, ja se tepsi: tämä halusi nostaa hänet Sylviansa miespäärooliin. Greve lohdutti, että olen yhtä hyvä kuin muutkin, vaikkei takanani olekaan vielä yhtä monta toistoa”, hän kertoo. Hänen taustansa on show-tanssissa ja modernissa tanssissa, jota hän opiskeli Turun konservatoriossa. kaksi suurta tehtävää: Tadzio Neumeierin Kuolema Venetsiassa -baletissa ja solistirooli Beethovenin musiikkiin ja persoonaan perustuvassa teoksessa Beethoven Project II. Aten tie sinne oli kuitenkin kovin erilainen. kilpailuvoittajien joukosta. Tanssileirillä Jarmo Rastas kehotti nuorukaista menemään näytille Kansallisbalettiin, jonka johtaja Kenneth Greve otti hänet 2015 nuorisoryhmään ilman varsinaista balettikoulun käymistä. 9 R ONDO C LASSIC 8|2021 TAVOITTELEN TANSSISSA vapauden ja rentouden tunnetta, tiettyä eläimellisyyttä, joka antaa tilan tunteiden ilmaisulle”, pohdiskelee Atte Kilpinen. Tanssin kentällä hän näkisi mielellään yhteisyyttä kuppikuntien sijaan. ATTE KILPINEN on tehnyt huikean nousun showja nykytanssin pohjalta Hampurin baletin solistiksi, mutta hän haluaa säilyttää luonnonlapsimaisen tyylinsä myös balettimaailman huipulla. | ”. Kauden aikana hänen läpimurtoihinsa kuuluivat mm. ”En minä ymmärtänyt aluksi edes baletin termistöä, mutta opin matkimalla muita, itseäni pidemmällä olevia. Kun John Neumeier tuli viimeistelemään Sylvia-balettiaan Helsinkiin keväällä 2019, Atte koki tilaisuutensa tulleen
On heittäydyttävä täysillä ajattelematta, että miten tästä selviää”, Atte kertoo. On ollut inspiroivaa saada neuvoja häneltä itseltään roolien sisään pääsemiseksi”, hän kertoo.. ”Hampurin ryhmässä arvostetaan tanssijan persoonallisuutta. Kai sitä kohtaloksikin voi sanoa”, Atte sanoo. Valokuvaajalle hän improvisoi tanssiliikkeitä ja heittäytyy niihin sellaisella välittömyydellä, että ohikulkijan katse pakostakin nauliintuu. ”Monissa teoksissa minulla oli vaativia soolo-osuuksia. Tapaamme Helsingin kesäisessä helteessä, jossa hän on ollut valmistelemassa ensi vuonna tulevaa tanssiproduktiota. Modernin tanssin opinnot korostivat käsitystä liikkeen kokonaisvaltaisuudesta, jota hän haluaa tuoda myös balettiin. Sellainen tanssi, joka tuntuu itselle kiinnostavalta, on sitä myös katsojalle. Marjo Kuuselan, Susanna Leinosen ja Jorma Uotisen teoksissa, joissa olen voinut näyttää itsestäni eri puolia.” Roolit löytyvät omasta itsestä Atte Kilpiselle jo ensimmäinen kausi Hampurin baletissa osoitti, että valittu tie on ollut oikea ja että maailmalle lähtemiseen liittyvä riski kannatti ottaa. Hyvän pohjan työlle on antanut se, että olen saanut tanssia mm. Mutta se huomaa heti, onko läsnäoloa vai ei.” Jo show-tanssin opettaja Taina Kovalainen sanoi nuorelle, tempuista kiinnostuneelle Atelle, että sama mitä teet, kunhan erotut. ”Muutenkin nyt-hetken eläminen ja rooliin samastuminen ovat minulle tärkeintä. Kroppa venyy ihmeisiin, kunhan siitä pitää huolta ja syö oikein. ”Sellainen baletti, jossa ollaan muottiin jäykistyneitä, ei ole tätä päivää. En lähesty balettia muodon vaan tanssin ja liikkeenymmärryksen kautta, ja haen siihen ilmavaa, menevää otetta. Sulautumistani helpotti tämän lisäksi se, että tunsin jo Johnin liikekielen. Itsekriittinen täytyy olla, mutta yleisö ei huomaa sitä, onko jokainen piruetti täydellinen. Festivaali oli melkoinen rutistus: kuusi teosta ja 14 esitystä kahden viikon aikana, huipennuksena kaksi viisituntista Nijinsky-gaalaa tähtivieraineen. Takana on Hampurin balettipäivät, jolla balettiryhmä perinteisesti päättää kevätkautensa. 10 R ONDO C LASSIC 8|2021 Läsnäoloa täydellisyyden sijaan ”Elämäni ja urani on täynnä sattumuksia. Ei todellakaan tarvitse olla klooni. Eihän tässä tahdissa jää aikaa palautua, mutta into ja palo olivat sellaisia, ettei sitä ehdi ajatella. Kevään ja kesän esitykset vietiin läpi tihein testauksin ja turvavälein
Lapsuuden muistot olivat roolin rakennusaineksina. Esimerkiksi juuri ensi-iltansa saanut Hamlet 21 on käytännössä uusi, vaikka se perustuukin vuoden 1981 versioon. Molemmista hän selvisi loistavasti. Sehän sopi, sillä lapsuuden kokemukset tulivat mieleen jo silloin, kun tein Kansallisbaletissa Peppi Pitkätossua.” ”Kuolema Venetsiassa -baletissa Aschenbach ihastuu Tadzion pelottomuuteen ja huolettomuuteen, joka häneltä puuttuu. Näin se löytyi.” Atte sai Hampurissa lentävän lähdön. Teokset antavat mahdollisuuksia etsiä yhtymäkohtia oman itsensä ja roolin välillä. On oltava koko ajan valmis ja pidettävä mieli aktiivisena. ”Siinä kroppaa ei pakoteta mihinkään, vaan se on luonnollista, tunteiden ja kertomuksen kautta koettua liikettä. ”Tällaiset kokemukset kasvattivat itseluottamustani. Mutta jokaisen tanssijan on löydettävä omat muistonsa. Lavalla kukaan ei jää seisoskelemaan. Rutiinia on vältettävä, ja esimerkiksi aamutreeneissäkin voi tehdä liikkeistä vähän erilaisia variaatioita”, hän selittää strategiaansa. Atte kokee Neumeierin liikekielen itselleen sopivana. He eivät reaalisesti kosketa toisiaan, vaikka tanssivatkin pas de deux’n. Yhden Tadzion hymyn oikeaa sävyä etsittäessä John neuvoi, että älä ajattele sitä hetkeä ja tunnetta, vaan jotain ihan muuta – vaikka mille olet joskus nauranut. 11 R ONDO C LASSIC 8|2021 K U VA T © K IR AN W ES T ”Esimerkiksi Kuolema Venetsiassa -baletin Tadziota harjoitellessamme hän kertoi teoksen synnystä: miten muisteli omaa lapsuuttaan, ja nämä muistot ja mielikuvat olivat pohjana hahmolle. Vähän samoin kävi Beethoven Projectin kohdalla. Ei se niin voi mennä, että saat päärooleja vain statuksen mukaan, kuten vaikka Pariisin oopperan baletissa.” | Beethoven Project II oli yksi John Neumeierin viime kaudella tekemistä uutuusteoksista. Se on minulle avain sisällön ymmärtämiseen.” ”Johnilla on lisäksi halu ja kyky uudistaa koko ajan vanhoja teoksiaan tanssijoiden vaihtuessa. Atte Kilpisellä oli siinä keskeinen rooli.. Ghost Light -teoksen yksi tanssija oli sairastunut, ja Atte joutui opiskelemaan vaativat askeleet muutamassa tunnissa. Kuolema Venetsiassa -baletissa Atte Kilpinen esitti Tadziota. Se on kertovaa muttei alleviivaavaa. Hän oli vasta tullut kaupunkiin valmistautumaan työhön, kun puhelin jo soi, ja Neumeierin assistentti pyysi, että voisiko hän tulla studiolle heti. Kuorolaisetkin saavat näyttää kykyjään, jos pokkaa riittää. Näin ohjelmisto säilyy elävänä, vaikka se perustuukin saman koreografin töille.” ”Myöskään turha hierarkkisuus ei paina Hampurissa. Se perustuu klassiseen balettiin, mutta samaan aikaan siinä saa rikkoa kaikki sen säännöt
Pahin pelkoni on se, että esityksessä väsyy ravinnon puutteeseen. Pitäisi viedä tanssia eteenpäin yhteisenä asiana sen sijaan että sulkeudutaan omaan kuplaan. Aina liikkeen ei tarvitse alkaa iskulla. Tärkeää kunnon ylläpitämiseksi on tarkka ruokavalio, sekä aikataulujen että ruuan koostumuksen suhteen. Korona-ajan televisioelämyksiin kuului myös hänen esiintymisensä Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden kanssa. Itse olen varmaankin esimerkki siitä, että on mahdollisuus tehdä ura balettiseurueessa nykytanssijan valmiuksilla.” Myös johtajan työt kiinnostaisivat jossain vaiheessa. ”Muottiin jäykistynyt baletti ei ole tätä päivää. Itse syön yleensä kaksi lounasta ja vielä ennen esitystä jotain. Ihanteena on se, että molemmat ruokkivat toisiaan.” Suurin osa Aten omista teoksista on sooloja, mutta jatkossa hän haluaisi tehdä myös ryhmäkoreografioita – jos löytyisi rahoitus ja aikaa. Mutta ensin on otettava huikeasti avautuneesta tanssijan urasta kaikki mahdollinen irti. Heti syksyn alussa hän palaa Tadzion rooliin Itävallan-kiertueella ja Baden-Badenin festivaalitalon esityksissä. 12 R ONDO C LASSIC 8|2021 Tanssikuplien soisi puhkeavan Atte Kilpinen vietti kesälomansa pääosin Turussa siellä asuvan yrittäjämiehensä ja lapsen kanssa. Tässä resurssikysymyksessä onkin suuri maailmojen ero verrattuna huippuryhmän balettitanssijaan ja vapaalla kentällä toimivaan koreografiin. Muotoa tärkeämpää minulle on tanssi ja liikkeen ymmärrys”, sanoo Atte Kilpinen. Atte kuitenkin haluaisi olla molempia, ja myös yhdistää tanssimaailman eri leirejä. ”Minulla on paljon ideoita. Mutta se huomaa heti, onko läsnäoloa vai ei.”. ”Klassisen baletin ja nykytanssin tulisi lähestyä enemmän toisiaan. Ehkä sitten joskus. Musiikki inspiroi, mutta en ole sen orja. ”Aloitin omien koreografioideni tekemisen jo hyvinkin nuorena, kun opetin tanssia ja jouduin luomaan uutta liikettä. Millainen on huipputanssijan päivärutiini. Kurinalaista elämää ja kalorien laskemista. Showtanssin SM-kilpailuissakin tein itse omat sooloni”, hän kertoo. Tästä ei itse asiassa puhuta tanssijapiireissä tarpeeksi, eikä sitä kukaan opeta.” Koko Suomen kansalle Atte tuli tutuksi viimeistään viime itsenäisyyspäivän vastaanoton televisioinnista, jossa hän esitti oman näkemyksensä Finlandiasta. Vinkkaan hänelle ravintolamme takana näkyvää oopperataloa. Usein haluan kertoa itsestäni ja elämästäni, mutta totta kai itse tanssijana saadut kokemukset vaikuttavat myös alitajuisesti. Sosiaalista ulkopuolisuutta kuvaavalle soololle hän haluaisi jatko-osia niin, että siitä kasvaa trilogia. Etäsuhteessa oleville pandemia-aika voi olla raskasta, mutta Atte katsoo luottavaisena tulevaisuuteen matkustamisen vihdoin helpottuessa. Kesällä hän kävi myös esiintymässä Pyhäjärven Täydenkuun tanssit -festivaalin 30-vuotisgaalassa. ”Ei ollenkaan, sillä mistä energiaa saa, ellei ole kaloreja. ”Yleisö ei huomaa, onko jokainen piruetti täydellinen.
Liput ja ajantasaiset konserttitiedot: www.tamperefilharmonia.fi TO 2.9.2021 KLO 19 TITAANI Hannu Lintu, Gerhild Romberger Mahler PE 10.9.2021 KLO 19 ENTR’ACTE Joshua Weilerstein, Dmitry Masleev, Alessandro Chiavetta Shaw – Šostakovitš – Still – Dvo ?ák SU 12.9.2021 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Kaipainen – Mäenpää – Ravel – Crumb – Kliphuis PE 17.9.2021 KLO 19 KAUKANA JA LÄHELLÄ Malin Broman Mozart – Saariaho – Sibelius – Byström – Schubert PE 24.9.2021 KLO 19 SYYTETTY Sakari Oramo, Anu Komsi Lindberg – Brahms PE 1.10.2021 KLO 19 TAMPEREEN PIANOKILPAILUN VOITTAJIEN KONSERTTI Erkki Lasonpalo, kolme parhaiten menestynyttä pianistia SU 3.10.2021 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Hummel – Adams – Böddecker – Bozza – Piazzolla PE 8.10. Jos yleisörajoitukset ja turvavälisäädökset pienentävät katsomon ja lavan kapasiteettia, kaikille kausikorttisarjan konserteille on suunniteltu toinen ohjelmavaihtoehto. & LA 9.10.2021 KLO 19 REQUIEM Santtu-Matias Rouvali, Helena Juntunen, Maiju Vaahtoluoto, Andrea Shin, Giorgi Kirof, Tampereen Filharmoninen Kuoro, Tampereen Oopperan kuoro Verdi. Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, liput 28 / 22 / 15 / 8 € ellei toisin mainita. Tällöin orkesteri siirtyy saman illan tuplakonserttimalliin (klo 18 ja 20), jolloin konsertit on mahdollista toteuttaa riittävin turvavälein. Muutokset mahdollisia. Liput 20 / 10 € PE 5.11.2021 KLO 19 ÄÄNTEN KATEDRAALI Mario Venzago, Simon Höfele Zimmermann – Bruckner SU 7.11.2021 KLO 15, PIENI SALI FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Pohjoismaista kansanmusiikkia – Poulenc – Ravel PE 12.11.2021 KLO 19 SPEKTRI Baldur Brönnimann, Xavier de Maistre Schreker – Saariaho –Beethoven PE 19.11.2021 KLO 19 TRAAGINEN Stanislav Kochanovsky Mahler TO 25.11.2021 KLO 19 MATKALLA Anja Bihlmaier, Torleif Thedéen Tarrodi – Kokkonen – Dvo ?ák MA 6.12.2021 KLO 15 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAKONSERTTI Emilia Hoving, Jaakko Ryhänen Tarkiainen – Wennäkoski – Kokkonen – Sibelius PE 17.12.2021 KLO 19 TULILINTU Andrew Gourlay, Johan Dalene Stravinsky – Barber NICHOLAS COLLON ylikapellimestari Tutustu kauden 2021/2022 ohjelmaan & tilaa esite yle.fi/rso. (peruslippu/eläkeläinen/opiskelija, työtön tai varusmies/5–16-vuotiaat) Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonserttien liput 15 / 8 / 5 €. Liput 40 / 33 / 20 € SUURTEN SÄVELTEN SYKSY FIL H A R M O N IA TA M P ER E PE 15.10.2021 KLO 19 DON QUIJOTE Santtu-Matias Rouvali, Joona Pulkkinen Kokkonen – Salonen – Strauss PE 29.10.2021 KLO 18 LASTENKONSERTTI: SIRKUSTARINOITA Yli 3-vuotiaille
Ehtiikö se tulla hätiin juridisten esteiden läpi, vai riittävätkö rokotekattavuuden kasvu ja riskipisteytysmalli. Paljon riippuu tietenkin tartuntatilanteesta. Millaisin visioin musiikkiala tähtää tulevaan. Muualla Euroopassa kausi on alkanut koronapassin, FFP2-maskien ja muiden toimien ansiosta, mutta Suomessa koronapassia vasta ”tutkitaan ja valmistellaan”. Pitää muistaa, että avien ei tarvitse noudattaa hallituksen suosituksia, vaan ne tekevät päätöksensä itsenäisesti. Millä eväin päästään kriisistä ylös ja mitä korona-ajasta on opittu. Mistä se kertoo, että kulttuurista tuli kriisin suurin kärsijä. Samalla esiteltiin Sosiaalija terveysministeriön ja THL:n työstämää pisteytysmallia, jossa tilaisuudet luokiteltaisiin tartuntavaaran perusteella. Juuri samana päivänä näiden rajoitusten asettamisen kanssa pääministeri Sanna Marin lupasi kuitenkin kulttuurin avaamista siten, että suurimmaksi ongelmaksi muodostunut kahden metrin turvavälivaatimus poistettaisiin. 14 R ONDO C LASSIC 8|2021 FESTIVAALIT PANEVAT TOIVONSA loppukesään”, otsikoi kesäkuun Rondo. Klassisen musiikin konsertit olisivat riskin alapäässä, koska niissä jokaisella on määrätyt paikat, joissa on mahdollisuus turvaväleihin. Nyt ollaan viisaampia ja voidaan todeta, että tämä toivo oli monen kohdalta turha. Tämän lehden painoon mennessä (17.8.) on vielä epäselvää, miten uudet lupaukset ja pisteytys ehtisivät pelastaa konserttikautta – ja pitääkö avin rajoituspäätös, vai perutaanko se. © JU SS I H EL LS TE N Koronamuunnosten ja rokotusten välinen kilpajuoksu jatkuu, ja musiikkiala ei voi kuin yrittää pysyä koko ajan muuttuvan tilanteen tasalla. Jalkapallofanien Pietarin-matkasta alkanut ja nuorten baari-illoissa ja rock-festivaaleilla lisää nostetta saanut koronatartuntojen kasvu johdatti surulliseen lopputulokseen: sekä Turun musiikkijuhlat että Helsingin juhlaviikot joutuivat panemaan pillit pussiin, ja kauan odotettu kauden alku tyssähti ainakin pääkaupunkiseudulla pettymykseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) kiellettyä sisätiloissa yli 25 hengen tapahtumat ja asetettua myös muita rajoituksia. uusi klassisen musiikin ulkoilmafestivaali Wonderfeel, mutta kaikki peruttiin. Teksti: HARRI KUUSISAARI ”. Siellä ja muualla Tokoinrannassa piti olla mm. Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltta pystytettiin tänä vuonna turhaan. Isoin riski olisi yökerhoissa ja baareissa, matalin museossa. Muuttuuko konsertin rakenne ja sisältö. millä eväin ulos alhosta
”Tietenkin olemme oppineet viimeisen puolentoista vuoden aikana paljon: muuttamaan nopeasti suunnitelmia ja joustamaan suuntaan ja toiseen. Perumisten vuoksi tapahtuma on joutunut siirtämään huippulaulajien resitaaleja useaan kertaan niin, että nyt ne kaikki pakkautuvat vuoteen 2022: Franco Fagioli, Juan Diego Flórez, Lise Davidsen, Nadine Sierra ja Thomas Hampson.. Orkesterithan ottivat käyttöön terveysturvalliset esitykset jo viime syksynä, ja siihen varmaankin voidaan palata, jos tilanne sitä edellyttää.” Sarotie ei näe, että koronan jälkeinen konsertti olisi kovin erilainen kuin se oli ennen sitä. Olisi sääli soittaa uuden ylikapellimestarimme Nicholas Collonin kauden aloitus tyhjälle salille”, Sarotie toteaa. © SEILO RISTIMÄKI | Silloin joskus, kun Turun musiikkijuhlilla sai nauttia täyden salin tunnelmasta. Avin elokuiseen päätökseen sisältyi mahdollisuus lisätä yleisömäärää, jos kuulijat on mahdollista erottaa toisistaan lohkoiksi, joilla on oma sisäänpääsy. 15 R ONDO C LASSIC 8|2021 Toivoa vielä on syksyllekin Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie panee tämän syksyn osalta toivonsa rokotuskattavuuden kasvuun, pääministerin lupauksiin ja mahdollisesti aluehallintoviraston rajoituspäätösten kumoamiseen. Malmberg sanoo näitä lohkojärjestelyjä ”kafkamaisiksi” ja huomauttaa, etteivät ne edes perustu lakiin. ”Toivotaan todella, ettei riskipisteytysmallia ymmärretä musiikinlajien välisenä arvottamisena, sillä siitähän ei ole kysymys. Aivan kaikkea ei tarvitse sitoa kausiohjelmaan, vaan voimme jättää tilaa reagoida ajankohtaisiin tapahtumiin.” Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg uskoo, että orkesteri pystyy viemään suunnitellun ohjelman läpi sellaisenaan, vaikka alati muuttuvat ja epäselvät rajoitukset tekevät siitä vaikeaa. ”Pääministeri lupasi riskipisteytysmallia ja kahden metrin turvavälien poistoa pikaisella aikataululla, ja kyllä me panemme toivon siihen, että jo syyskuun alkupuolella päästäisiin soittamaan yleisölle. Sitä taitoa voidaan varmaan hyödyntää. RSO ei ole tehnyt kompromisseja kausiohjelmassaan vaan soittaa ison orkesterin ohjelmistoa, toisin kuin viime kaudella. ”Työn määräähän se lisää roudaamisineen, mutta näin ainakin pystymme varmistamaan ohjelman toteutumisen”, kertoo intendentti Mia Huhta. ”Olemme yrittäneet soveltaa niitä Musiikkitaloon, mutta vaikeaa se on.” Vaasan kaupunginorkesteri on varautunut syksyn aikana mahdollisiin rajoituksiin muuttamalla konserttipaikkansa Vaasan kaupungintalosta viereiseen Vaasan kirkkoon, jossa on paljon enemmän tilaa ja mahdollisuus ottaa enemmän yleisöä turvaväleilläkin. Kyse on selkein kriteerein tehtävästä riskianalyysistä. Pandemia-aika merkitsi useille orkestereille valtavaa dimillä eväin ulos alhosta. Hänkin on jättänyt ohjelmaan tilaa ajankohtaiselle reagoinnille ja kertoo kiinnittäneensä jo syyskaudelle elokuisen Crusell-kilpailun voittajan Jonathan Leibovicin
”Olen uskonut ajatukseen, että taide toimisi kyseenalaistajana, herättäjänä, keskusteluttajana. ”Liitot olivat nyt heikkoja mm. ”Viime keväänä muusikot joustivat, kun esiintymään ei päästy, mutta nyt tarvittaisiin rahaa pöytään, ja sitä meillä ei ole”, Mia Huhta huokaa. TÄHTIPIANISTIN MATKASSA Ke 1.9. van Beethoven: Pianokonsertto nro 2 W. lipun hintaan Toim.maksu 1 €/ ostos Lisätietoja: Orkesteritoimisto puh. Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom on sitä mieltä, että kulttuuriväellä on kestänyt käsittämättömän pitkään herätä Ruususen unestaan, johon se on vaipunut vuosien ja vuosikymmenten saatossa. klo 17 ja 20 Kouvolan keskuskirkko Liidaus: Raymond Cox Solistit: Arianna Savall, sopraano ja barokkieli kolmoisharppu Petter Udland Johansen, tenori ja mandoliini Liput: 25/ 20/ 11 € Käsittelykulut sis. A. klo 17 ja 20 Kuusankoskitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Alexander Melnikov, piano L. Söderblom näkee, että kentän ja etujärjestöjen välillä on valheellisen turvallisuudentunteen tuoma etäisyys. Esimerkiksi Vaasassa esteeksi muodostuu muusikoiden tallennesopimuksen puuttuminen. ”Hallitushan kohteli ja kohtelee maata kuin opettajanhuone, joka salaa pitää oppilaitaan tyhminä, vailla kykyä omaan ajatteluun, ja taide on joutunut aivan samaan paitsioon koronayhteiskunnassa kuin taideaineet koulussa.” Taidekentän heikkous ja hajanaisuus edunvalvonnassa on tullut pandemian kuluessa selvästi esiin. 05 -234 4891, toimisto@kymisinfonietta.fi Ennakkomyynti: Hu om ! M uu to ks et m ah do llis ia! Huom! Rajoitettu määrä paikkoja myynnissä! kymisinfonietta.fi giloikkaa, mutta nettitarjonnan jatkamiseen entiseen tapaan ei kaikilla ole mahdollisuutta. Nyt olisi aika nopeille päätöksille, muuten orkestereiden ja teattereiden syksy on piloilla, talous kuralla ja tuhannet freelancerit perheineen nälän partaalla. Ja kaiken keskellä puhutaan oikeudenmukaisuudesta. klo 17 ja 20 Kotkan konserttitalo To 2.9. ”Virkavalta on ollut koko ajan askeleen jäljessä. Syy on syvällä, ja lähtee kyllä viime kädessä sivistyksen käsitteen merkityksen muutoksesta”, Söderblom sanoo ja viittaa mm. Se, että taidekenttä suostui tekemään kyykkyhyppelyä koko viime vuoden ja keväänkin, on surullisella tavalla paljastavaa. Kulttuuri kyykkyhyppelijänä Kulttuurin joutuminen hädän hetkellä poliitikkojen ja virkamiesten hylkäämäksi on ollut shokki monille niille, jotka ovat uskoneet sen voimaan ja asemaan Suomessa. ”Jos haluamme turvata taiteen, freelancereiden aseman turvaaminen on entistäkin tärkeämpää.” Tämän syksyn tilanteessa Söderblom näkee ratkaisevana, että koronapassi saataisiin niin pian kuin mahdollista. Mozart: Sinfonia nro 41, ”Jupiter” Liput: 25/ 20/ 11 € Syyskauden 2021 konsertteja TUHAT VUOTTA IKUISTA RAKKAUTTA “Barokin ajan rakkauslauluja” Ke 15.9. klo 17 ja 20 Kotkan konserttitalo To 16.9. taideaineiden huonoon asemaan kouluissa. Söderblom ennustaa, että laitosten määrä tulee pienenemään julkisen rahoituksen vähentyessä. Kentän organisaatiokokonaisuudessa on korjattavaa.” Yksi korona-ajan pahimmin tikun nokkaan nostamista epäkohdista on laitosten ja freelancereiden välinen epätasa-arvo. siksi, koska kenttä ei tarjonnut tukeaan tarpeeksi voimaperäisesti. Joskus etujärjestöt näyttävät haluavan pyöriä omissa ympyröissään, vailla häiritseviä taiteilijoita, joiden etuja heidän olisi pitänyt ja pitäisi ajaa. Pyh.” Taidekentän heikkous ja hajanaisuus edunvalvonnassa on tullut pandemian kuluessa selvästi esiin.
”Poliitikkojen asenteet kulttuuria kohtaan eivät ole syntyneet koronakriisin aikana vaan paljon aiemmin. Se on luonut energiaa, jolla edunvalvontaa on jatkossa helpompi yhtenäistää.” Rönkön mukaan musiikkiala on kyllä saanut äänensä kuuluville, mutta poliittinen tahtotila löytää ja toteuttaa ratkaisuja on puuttunut. Toimiiko resepti. Kun pahin on ohi, salit pitäisi saada täysiksi hinnalla millä hyvänä. Vaikka pandemia on persoonaton eivätkä taiteelliset päätökset ole sen sanelemia, sitä voi joko väistää tai siihen voi reagoida tavalla tai toisella. Olemme kokeneet viime vuonna taidetta yksin etänä. Kulttuurialan pelastamiseksi ei ole missään vaiheessa löytynyt samanlaista poliittista tahtoa.” Rönkkö analysoi, että musiikkialalle pandemian isku on ollut tuhoisa osaltaan siksi, että organisaatiorakenne on hyvin siiloutunut lukuisine järjestöineen, eikä edunvalvonnan perinne ole yhtä vahvaa kuin monilla muilla toimialoilla. myrskyn jälkeen R ONDO kolumni JOHAN TALLGREN k © SAARA VUORJOKI. ”Itse näen kuitenkin, että kulttuurija tapahtuma-ala kokosi rivinsä varsin nopeasti, ja musiikkialan yhtenäisyyttä pidän historiallisena. Uusia genrerajoja ylittäviä verkostoja on syntynyt. Myrskyn jälkeen asiat ovat toisin kuin sitä ennen. ORONAN AIHEUTTAMA murroskausi on tarkoittanut taidelaitoksissa lukuisia henkilövaihdoksia, oli kyseessä sitten Lincoln Center, Barbican Center tai omat orkesterimme. On selvää, että eri toimialoilla on erilaisia ansaintalogiikoita ja toimintaperiaatteita. Miksi ravintoloiden etua ajava MaRa on onnistunut työssään niin paljon paremmin kuin kulttuurin järjestöt. Edunvalvonnan kannalta olisi helpompaa, jos ydinviestit olisivat liiketoimintalähtöisiä arvopohjaisten argumenttien sijaan.” Musiikkiala on kärsinyt valtavia sulkutiloista ja rajoituksista johtuvia tappioita. ”Ravintola-ala oli valmiiksi organisoitunut, siitä oli heille etua kriisin alussa. Onko edellisten vuosikymmenien ”niin monelle niin paljon kuin mahdollista” -strategia ylipäätään mahdollinen lähivuosina. Miltä kenttä näyttää sekasorron jälkeen, ja miten kulttuurin tulisi työstää koettua traumaa symbolisesti. Suomessa uhkana on veikkausvoittorahojen hupeneminen. Verkkolähetykset ovat olleet jaettuja fragmentaarisia kokemuksia, jotka eivät luo kollektiivisia muistoja. . Juhlaviikoilla taas tuntuu siltä, että festivaalin kompassi on kadonnut säätiön uudelleenjärjestelyissä, jollei jo aiemmin. Meillä tätä on visusti vältelty. KRITIIKKI ON VIIME VUOSINA keskittynyt yksittäisiin konsertteihin ja esityksiin. Laitosten ja festivaalien yleisömäärät ja budjetit ovat olleet tappiollisia ja vaikeasti tulkittavissa, ja pandemiaa edeltävät strategiat ovat vanhentuneet. Music Finland on tehnyt vaatimuslistansa, jotta ala pääsisi eteenpäin. Terveessä kulttuuri-ilmastossa asioista keskustellaan, ja linjauksista ollaan puolesta ja vastaan. Rönkön mielestä kyse ei ollut eri taiteenlajien eripurasta vaan siitä, ettei valtiovalta kyennyt tunnustamaan kulttuuritoimintaa elinkeinona ja ratkaisemaan tilannetta tarkoituksenmukaisella kompensaatiolla. . 17 R ONDO C LASSIC 8|2021 Epäonnistuiko edunvalvonta. Korona on vauhdittanut digitalisaatiota ja identiteettipoliittista myllerrystä myös taidekentällä. ”Kyse on myös poliittisista prosesseista eli siitä, miten oppositiosta lähtenyt vahva ponsi edesauttoi ravintola-alan vaatimusten läpimenoa. Maailmalla moni festivaali ja konserttitalo on jo ehtinyt tilata ja kantaesittää kokeellisia kokonaisuuksia, jotka ovat reaktioita juuri koettuun ja tulevaisuutta varten opittuun. ”Tilanteeseen haluttiin soveltaa perinteistä apurahamallia, joka ei missään nimessä ole oikea hätäapuinstrumentti. On hyvä, että Helsingin Sanomat toimii yhteistyökumppanina Helsingin Juhlaviikoille ja Kansallisoopperalle, mutta jos se johtaa siihen, ettei lehti sen vuoksi käy erityisemmin keskustelua tärkeiden taidelaitosten politiikasta, onko se laitosten eduksi. Se vaatii valtiovallalta suoraa rahallista tukea sekä työllisyys-, elinkeinoja aluekehitystoimenpiteitä, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Se kertoo siitä, että asiat ja sisällöt koetaan merkittävinä. Aktiivisempi keskustelukulttuuri taidekentällä olisi varmasti pelastanut paljon menneenä vuonna. Mitä jätämme, mitä otamme mukaan ja mitä opimme koetusta. Yksi pahimmin hiertäneistä epäkohdista korona-aikana on ollut ravintolasektorin ja kulttuurin täysin erilainen kohtelu. Keskustelu taidelaitosten laajemmista linjauksista on ollut vaatimatonta, vaikka identiteettipoliittisella aikakaudella odottaisi päinvastaista. Moni tulee valitsemaan tässä tutun tien: tuttua jo tutulle iäkkäämmälle valkoiselle yleisölle, vähemmän uutta. Ooppera on luonut itselleen tavattomia paineita seuraaville vuosille tarrautumalla kansalliseen Ringiinsä, jolla Lilli Paasikiven kausi saisi päätöksensä. Jos kulttuuriala olisi heti tuossa tilanteessa kyennyt samaan, tilanne voisi olla toinen”, arvelee Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö. Parhaiten selviävät todennäköisesti ne, jotka uskaltavat kokeilla asioita. Se on ymmärrettävää, kun rahoituksen haasteet iskevät päälle. On tutkittava, mikä on tilanteen juurisyy ja mitä sille täytyy tehdä.” Koronatukien jakoperusteista kehkeytyi kulttuurialojen välille kiistaa. GEOPOLIITTISET ENNUSTAJAT kuten George Friedman puhuvat päällekkäisistä yhteiskunnallis-taloudellisista sykleistä ja taitekohdista, jolloin arvot ja käytännöt muuttuvat
kukoistavien sävelten puutarhuri Te ks ti: PA AV O KÄ SS I | Ku va t: M IR JA IN KI N EN v. Sarvanteelle on tärkeää tutustua soittajiin, joiden kanssa työskentelee. Sieltä Sarvanne siirtyi Outokumpuun kaupungin kulttuuritoimen ylläpitämään residenssiin, jonka päätyttyä hän matkusti Padasjoelle isovanhempiensa mökille. ”Lähtökohtana on ollut kokemus siitä, mitä ihmiselle tapahtuu hänen fermentoiduttuaan neljän seinän sisässä liian pitkään”, Sarvanne kuvailee. Residenssit ovat tarjonneet Sarvanteelle mahdollisuuden kuunnella, säveltää ja opiskella musiikkia kaikessa rauhassa. Työn alla on ollut kamariorkesterisävellys, joka on tilattu Lappeenrannassa syyskuussa järjestettävän Kumaus-festivaalin tämänvuotiseen ohjelmistoon. Yhteisöllisyydellä ja luottamuksella oli yhtyeessä tärkeä rooli. Säveltäjä MIKKO SARVANTEELLE musiikki tarjoaa yhteisöllisyyttä sekä keinon päästä hyötyajattelun ulkopuolelle. Teoksen työnimi, Hikikomori, viittaa Japanissa viime vuosina yleistyneeseen ilmiöön, jossa nuoret vetäytyvät sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä eristäytyen omiin koteihinsa. 18 R ONDO C LASSIC 8|2021 IIME AIKOINA säveltäjä Mikko Sarvanne ei ole viettänyt juurikaan aikaa kotikaupungissaan Helsingissä. Sävellyksen erikoinen soitinnus (SITOIn lisäksi kokonaisuuteen kuuluu jousikvintetti, huilu, klarinetti, harmonikka, piano sekä kaksi perkussionistia) puolestaan perustuu käytännöllisiin tekijöihin: jokainen festivaalilla esiintyvä muusikko soittaa teoksessa. Kun pääinstrumentti kitara piti laittaa sivuun, päätti Sarvanne keskittyä säveltämiseen. Kynä alkoi kirjoittaa jazzia, tarkemmin ottaen big band -musiikkia, joka sai vaikutteita Quincy Jonesilta ja Darcy James Arquelta. Sävellysten esittämistä varten tarvittiin vielä bändi, ja niin alkunsa sai Sarvanteen johtama Mikko Sarvanne Hip Company, 11-henkinen jazzorkesteri, joka koostui parikymppisen säveltäjän samanikäisistä muusikkotuttavista. Musiikintekeminen on Mikko Sarvanteelle kannanotto sellaisen elämäntavan puolesta, jossa ei tarvitse jatkuvasti kilpailla, kasvaa ja olla hyödyksi. Solistina kuullaan runoilija ja performanssitaiteilija SITOIta (oikealta nimeltään Reetta Nummi), joka on myös kirjoittanut teoksen tekstin. Ensin oli vuorossa residenssijakso Kainuussa Hyrynsalmella sijaitsevan Mustarinda-seuran tiloissa. Rumuuden ja kauneuden välistä suhdetta sekä korona-ajalle ominaista eristäytymistä käsittelevässä teoksessa kuullaan vaikutteita jazzista, minimalismista ja nykymusiikista. ”Yhteisöllinen työskentely muusikoiden kanssa tuottaa sisältöä myös itse teokseen.” Orkesterisäveltämiseen Sarvanne ryhtyi tosissaan kymmenisen vuotta sitten jouduttuaan keskeyttämään soittamisen rasitusvamman takia. Jokaisen muusikon kanssa onkin järjestetty soittosessioita pohjustamaan sävellystyötä
Niiden käytöstä voi yrittää ennustaa ja kontrolloida, mutta lopulta ne kasvavat oman tahtonsa mukaan. Näin luodaan kestävämpi tapa elää.” . Hänen johtamansa GARDEN-yhtyeen keväällä julkaistun 0.5-levyn sävellysprosessi alkoi tehtävänannolla, jossa kuusihenkisen yhtyeen jokaisen jäsenen tuli kehittää Sarvanteen säveltämän materiaalin pohjalta omat soolonsa ja säestysaiheensa. Toisaalta yhtyeen hyvä ilmapiiri tuntui välittyvän keikoilla, ja saimmekin siitä kiitosta.” POP & JAZZ KONSERVATORIOSSA opiskellut Sarvanne alkoi kiinnostua klassisesta musiikista Sibelius-Akatemian jazzsävellysopintojen myötä. Sarvanne peräänkuuluttaakin monipuolisempaa lähestymistapaa, jossa hyväksikäyttämisen sijaan ihminen ottaisi rohkeammin vastuun luonnon kukoistavuudesta. GARDENin tapauksessa Sarvanne toteaa olleensa pikemminkin kuraattori tai puutarhuri kuin säveltäjä. Näin maapallosta voisi aidosti kasvaa kukoistava puutarha.” Tässä suhteessa musiikki näyttäytyy Sarvanteelle poliittisena ilmiönä, siitä kun ei ole varsinaisesti suoraa hyötyä kenellekään. ”Toki voidaan arvioida musiikin hyvinvointivaikutuksia, mutta minusta on tärkeää, että alituisen mittaamisen sijaan ihmiselle annetaan enemmän mahdollisuuksia vain olla ja leikkiä. Kaksijakoisuuden sijaan tärkeämpää olisi nähdä luonto vuorovaikutuksen ja kannustavan yhteistyön näkökulmasta. Lähestymistapa klassiseen musiikkiin ei kuitenkaan ole ollut systemaattinen. kukoistavien sävelten puutarhuri. Musiikki lähenteleekin mielestäni kaikessa käsittämättömyydessään kasveja. Hänen mukaansa ympäristöön suhtaudutaan turhan usein joko resurssina tai eristettynä suojelukohteena. Musiikintekeminen on kannanotto sellaisen elämäntavan puolesta, jossa ei tarvitse jatkuvasti kilpailla, kasvaa ja olla hyödyksi. Sarvanne tarttuu sellaiseen musiikkiin, joka sattuu kiinnostamaan. ”Harjoituksissa oli niin hauskaa, että päädyimme toisinaan heittämään läppää harjoittelemisen sijaan, minkä vuoksi kappaleiden hiomiseen ei aina jäänyt niin paljon aikaa. Tällaisia teoksia ovat olleet esimerkiksi Béla Bartókin toisen pianokonserton toisen osan alku, Einojuhani Rautavaaran seitsemännen sinfonian ensimmäinen osa ja Thomas Adèsin orkesterisävellys Tevot.” Viime aikoina Sarvanteen yhteisöllinen musiikintekeminen on alkanut saada näkyvämmin ekologisia piirteitä. ”Hienointa on se, kun vastaan tulee teos, josta ei vielä ymmärrä mitään, mutta joka onnistuu heti vangitsemaan ja herättämään suuren tunnekokemuksen. En ole uskonnollinen ihminen, mutta ajattelen, että jos ihminen haluaisi oikeasti korottaa itsensä jumalan asemaan, tulisi hänen ottaa tämä rooli vakavasti ja pyrkiä ylpeyteen planeetan hyvinvoinnista nykyisen riistämisen sijaan. ”Historioitsija Yuval Noah Harari on kirjoittanut, kuinka ihmiskunta on teknologisen kehityksen myötä tulossa tietyssä mielessä jumalan kaltaiseksi. LUONTO EI EDUSTA Sarvanteelle kuitenkaan pelkkää metaforaa tai pakopaikkaa, vaan kumppanuutta. Tietyn kasvin kuvaamisen sijaan oma pyrkimykseni onkin löytää kasvimaisuus musiikissa”, Sarvanne kuvailee. Ajatuksena oli, että muusikot ovat kuin rinkiin asettuneita kasveja, jotka vuorotellen rehevöityvät ja kasvavat, palaten lopulta takaisin yhteiseen, staattiseen tilaan. Valmistunut musiikki lähetettiin Sarvanteelle, joka kursi niistä kasaan lopullisen teoksen. ”Säveltäminen muistuttaa puutarhaa, jossa säveltäjä kasvattaa musiikkia ja katselee, mihin suuntiin se versoo
Kauniaisten musiikkijuhlat 29.10. — 7.11.2021 Grankulla musikfest Paluu tulevaisuuteen Tillbaka till framtiden Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri & Jan Söderblom Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri & Jan Söderblom Rajaton & Jaakko ja Pekka Kuusisto Rajaton & Jaakko ja Pekka Kuusisto | Kreeta-Maria Kentala & Joonas Ahonen Kreeta-Maria Kentala & Joonas Ahonen Kajsa Dahlbäck & Aarne Pelkonen Kajsa Dahlbäck & Aarne Pelkonen | Grani-, Briosaja ILOA-kvartetit Grani-, Briosaja ILOA-kvartetit Ensemble KIC/K Ensemble KIC/K | Anni Elif Anni Elif | Bravade Bravade KAUNIAISTENMUSIIKKIJUHLAT.FI | GRANKULLAMUSIKFEST.FI Jessie Nelson – Sara Bareilles WAITRESS – UNELMIEN RESEPTI Herkullinen musikaalikomedia PÄÄROOLEISSA Anni Kajos, Mikael Saari, Ushma Karnani ja Miila Virtanen ohjaus Ilkka Laasonen Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! Syksyn esitykset myydään turvavälein Hittimusikaali ensimmäistä kertaa Suomessa! Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) • lktliput@lahti.fi www.lippu.fi • Ryhmämyynti (03) 752 6000 • lktryhmat@lahti.fi Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi
No. No. In The Water 3:38 12. 2, In These Cold Lands We Migrate 3:11 4. luonnon ja saamelaisuuden puolesta R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 206 Outi Tarkiainen HARRI KUUSISAARI John Storgårds, kapellimestari Lapin kamariorkesteri Jukka Perko, saksofoni Virpi Räisänen, mezzosopraano ODE13532 © SIGEL ESCHKOL The Earth, Spring’s Daughter 42:10 1. Konsertto sopraanosaksofonille ja orkesterille on saanut nimekseen Saivo. — 7.11.2021 Grankulla musikfest Paluu tulevaisuuteen Tillbaka till framtiden Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri & Jan Söderblom Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri & Jan Söderblom Rajaton & Jaakko ja Pekka Kuusisto Rajaton & Jaakko ja Pekka Kuusisto | Kreeta-Maria Kentala & Joonas Ahonen Kreeta-Maria Kentala & Joonas Ahonen Kajsa Dahlbäck & Aarne Pelkonen Kajsa Dahlbäck & Aarne Pelkonen | Grani-, Briosaja ILOA-kvartetit Grani-, Briosaja ILOA-kvartetit Ensemble KIC/K Ensemble KIC/K | Anni Elif Anni Elif | Bravade Bravade KAUNIAISTENMUSIIKKIJUHLAT.FI | GRANKULLAMUSIKFEST.FI R ONDO C LASSIC 8|2021 21 Pohjoisen luonnon ja kulttuurin henki soi Outi Tarkiaisen musiikissa. Epilogue 7:01 Saxophone Concerto ”Saivo” 28:45 10. Prologue 2:30 2. Onko se sitten jo henkiolentojen maailmaa. Kauniaisten musiikkijuhlat 29.10. Lapin kamariorkesteri paneutuu musiikkiin antautumuksellisesti. 6, Come And I Will Show You Secretly These Paths 3:04 8. Se viittaa saamelaisessa muinaisuskossa esiintyvään kaksipohjaiseen järveen, jonka alapuolella on tuonpuoleisten olentojen asuttama toinen maailma. Image Of You 7:08 11. Reflection 3:20 14. Laulusolisti Virpi Räisänen eläytyy niin resitoiviin, hiljaa valittaviin kuin dramaattisiin säkeisiin, joille orkesterin urkupisteet, puhuttelevat soolot sekä maata, ikuisuutta ja kaipausta kuvaavat ydinmotiivit antavat merkityksiä. Sen pitkiä kaarroksia leimaa vapauden tunne, mistä kiitos myös loistavalle solistille Jukka Perkolle. . V. No. No. Pohjoisen kotimaisemistaan ammentava ja myös jazz-taustan omaava Tarkiainen on löytänyt persoonallisen sävelkielen, jossa ei ole mitään jazzahtavaa tai saamelaista. I. 5, Not So Straight 5:06 7. Päärooliin asettuvat maan, luonnon ja ikiaikaisten kulttuurien kaltaiset pysyvät asiat, joiden puolesta nykyään täytyy taistella. In The Ashes 7:32 13. 3, Our Father’s Estate Is Divided Up Today 5:16 5. No. Musiikki liittyy olennaisilta mielikuviltaan järveen ja sen pinnan heijastuksiin, joita kaikutehojen runsas käyttö alleviivaa. Soittimellista väriä antavat vibrafoni, celesta ja lyömäsoittimet. Loppu – esitysmerkkinä molto calmo misterioso – jättää viimeisen sanan hiljaisuudelle. 7, I Inscribe These Images 5:11 9. Täytyy jälleen ihmetellä, miten pienestä orkesterista lähtee tällaisia tehoja. Tekstien runoilijoina ovat Rose-Marie Huuva, Rauni Magga Lukkari, Timo Malmi, Aila Meriluoto, Leena Morottaja ja Nils-Aslak Valkeapää. PITKÄÄ HORISONTTIA JA kaiken pysyvyyttä alleviivaavat urkupisteet ovat perinteinen musiikin keino luonnon kuvaamiseen, ja niitä käyttää paljon myös Outi Tarkiainen. Teos alkaa puheosuudella, joka kertoo talvisäässä vaeltavasta äidistä ja tyttärestä, jotka synnyttävät lumituiskuun tyttölapset. III. Veden väreily ja pyörteet sekä syvyyksistä kumpuava uhka ja draama luovat teoksen tunnelmia. Silti se ottaa avarasti vaikutteita löytääkseen oman paikkansa suomalaisessa musiikissa pääteeman aseman omaavien luontokuvien keskellä. Sopraanosaksofoni laulaa paikoin mikrointervallein kuin myyttinen lintu järven yllä. Eräänlaista ekomusiikkia siis. 4, This Late Evening Hour 5:47 6. No. Viime aikoina hänen teoksissaan on tullut voimakkaasti mukaan myös äitiys. Hänen vangitsevaa musiikkiaan sisältävä levy esittelee kaksi saamelaiseen kulttuuriin ja luontosuhteeseen liittyvää teosta, joissa on vahva eettinen vire. II. Teos etenee dramaattisen käänteen jälkeen alapuoliseen maailmaan, jota luonnehtivat mikrosävelisyys, halkeamat ja glissandot. No. 1, The Earth, Spring’s Daughter 5:08 3. Fissure 7:10 [1:10:55] Ä Ä R I M M Ä I S Y Y S KUORO– OOPPERA KANTAESITYS 14.10.2021 MEZZOSOPRAANO Jeni Packalén KUORO EMO Ensemble OHJAUS JUULIA TAPOLA VISUALISOINTI VILLE VIRTANEN KOREOGRAFIA JUKKA TARVAINEN www.kapsakki.fi M U S I I K K I T E AT T E R I A N T T I N Y L É N M A I J A R U U S K A N E N. V. Mezzosopraanolle ja kamariorkesterille sävelletty Maa, kevään tytär paneutuu enemmän saamelaisuuteen ja nostattaa kysymyksiä alkuperäiskulttuurien kokemasta uhasta ja sorrosta sekä edelleen ilmastonmuutoksesta ja ympäristöongelmista
Välillä klarinetti sulautuu myös osaksi yhtyettä”, Klami kertoo. Clair klarinetille ja yhtyeelle kantaesitetään 16. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN klamin uutuudet klarinetille ja kitaralle ”Musiikki on tila, jonne voi mennä rauhoittumaan”, sanoo säveltäjä MARKKU KLAMI.. K U VA T © LA U R A K AR LI N Lauri Salliselle kirjoitettu Clair (2020–21) edustaa kolmatta vaihetta saman materiaalin ympärille rakentuvassa teosryppäässä. Sanoisin, että tässä viimeisessä teoksessa on noin 50–50 -suhde uutta ja vanhaa materiaalia”, Klami kertoo. Se olisi toki ollut mahdollista, mutta materiaali muokkautui uudeksi teokseksi. ” 22 R ONDO C LASSIC 8|2021 KOEN SÄVELTÄMISEN tietynlaiseksi eskapismiksi nykyisestä myllertävästä ja hektisestä maailmasta. Yksi uran tähänastisista avainteoksista oli Salliselle sävelletty klarinettikonsertto, joka pääsi juryn suosituslistalle Uuno Klami -sävellyskilpailussa 2009. ”Minun on nykyisin mahdotonta alkaa edes luonnostella mitään, ellei minulle ole nimi ja yleinen mielikuva teoksesta selvillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen ollut kiinnostunut musiikin vaikutuksesta ihmisen kokemukseen ajasta ja tilasta ympärillämme. ”Ensimmäiseksi valmistui klarinetille, bandoneonille ja jousikvartetille tehty Clair sketches (2012), jonka kirjoitin Laurin Sibelius-Akatemian ensikonserttiin. Sekä Sallisen että Kleemolan kanssa Klamilla on ollut pitkä yhteistyösuhde. syyskuuta alkaen viikoittain Klamin 10 kitaraetydin sarja aina teos kerrallaan. syyskuuta Seinäjoella, jolloin paikallisen kaupunginorkesterin solistina on Lauri Sallinen. 1979), jonka uutta musiikkia kuullaan syyskuussa kahdessakin yhteydessä. Nimi Clair vain tuli mieleen, ja jossain kielessä se merkitsee kirkasta, hohtavaa ja läpikuultavaa.” Clair on yksiosainen mutta monivaiheinen, reilun neljännestunnin kestävä teos. Usein omat teokseni ovat aika hitaasti aukeavia ja meditatiivisia, ja koen, että niissä on tietoinen kommentti nykyiselle elämälle.” Näin kuvailee lähtökohtiaan säveltäjänä Markku Klami (s. Seuraava laajempi hanke on Maria Puusaaren tilaama Requiem viululle ja orkesterille. Sitten Lauri kysyi, voisiko sen puolestaan sovittaa vähän suuremmalle kokoonpanolle, jossa olisi myös puhaltimia. Tärkeitä ovat olleet myös ensimmäinen orkesteriteos Flow jousiorkesterille (2004) sekä lastenooppera Tulevaisuuden retki (2010) ja nukkeooppera Croak (2016–18). ”Klarinetti on solistisempi kuin muut soittimet, mutta kyse ei ole perinteisestä konserttoasetelmasta. Klamille nimen keksiminen on olennainen osa luomisprosessia. Patrik Kleemolan YouTube-kanavalla kuullaan puolestaan 27. Siitä jäi yli paljon materiaalia, jota hyödynsin laajemmassa teoksessa Clair klarinetille, bandoneonille ja jousikvartetille
4.9. KAAI Theatre, Brysseli, Belgia. Yhteistyö muusikoiden kanssa on Markku Klamille säveltäjän työn tärkeä inspiraatio. Taavi Oramo. 17.9. Janne Valkeajoki, harmonikka, Helka Seppälä, kontrabasso, Lauri Pekkarinen, lyömäsoittimet, Sampo Aatos, livevideo. . Helsinki. ”Mukana on myös epätavallisia soittotapoja, joiden avulla uuden musiikin kieltä avataan soittajille. Kulttuuritila Nuijamies, Lappeenranta. Petros Paukkunen: Touched by Sacred Fire. ”Halusin ottaa esiin tiettyjä teknisiä kysymyksiä, mutta ilman muuta halusin tehdä näistä myös konserttikappaleita. 10.9. Leevi Räsänen: [uusi teos]. F I. Kleemola esitti neljä kymmenestä kitaraetydistä (2019– 20) jo marraskuussa 2020 Turun Sibelius-museossa, mutta nyt kaikki etydit kuullaan Kleemolan YouTube-kanavalla. Lauri Sallinen, klarinetti ja musiikin johtaminen, Seinäjoen kaupunginorkesteri. Ensimmäiset kappaleet aina jonnekin viidenteen tai kuudenteen saakka ovat ainakin pitemmälle edenneiden musiikkiopistolaisten soitettavissa, mutta myöhemmissä on haasteita jo ammattiopinnoissakin oleville muusikoille, ja viimeisen Patrik pyysi säveltämään ihan hänelle, eli siihen sai laittaa niin vaikeita asioita kuin mahdollista”, Klami kertoo. 17.9. Mari Sainio: Together. 14.9. Carelia-sali, Joensuu. Ruoholahti-sali, Helsinki 16.9. James Salomon Kahane. Musiikkitalo, Helsinki. Joensuun kaupunginorkesteri, joht. Kaisamaija Uljas, teorbi, Linnea Sundfær Casserly, sopraano. Adam Vilagi: Twisted. 17.9. Musiikkitalo, Sonore-sali, Helsinki. Aki Yli-Salomäki: Never Mind – Ei Mittään. Patrik Kleemolan YouTube-kanava 6.9.–8.11.2021. Monet uudet tekniikathan eivät ole sinänsä vaikeita toteuttaa, ne vain pitää tietää.” Kitaraetydien leviämistä edistää videoesitysten lisäksi se, että arvovaltainen Edition Wilhelm Hansen on ottanut ne julkaistavakseen. 18.9. Avanti!, UMO Helsinki Jazz Orchestra, Suomalainen barokkiorkesteri. 6.9. Perinnekeskus Kuggom, Loviisa. Nämä voi soittaa joko yhtenä laajana kokonaisuutena tai poimia esitettäväksi yksittäisiä teoksia.” ”Etydit vaikeutuvat asteittain loppua kohden. Markku Klami: Clair. Antti Nissilä: Matkalaulelmia – 4 laulua Kari Hotakaisen teksteihin. 17.9. Maija Hynninen: Journal d’un usager de l’espace. Pekka Haahti, baritoni, Sinikka Sorvali, alttoviulu, Anu Holländer, piano. Jokainen etydi painottuu vahvasti aina johonkin rajattuun tekstuuriin ja tekniseen kysymykseen. Sibeliustalo, Lahti. Kitara Nova -festivaali, Hietsun paviljonki, Helsinki. Helsingin Kamariorkesteri, joht. Sinfonia Lahti, joht. Nordic House, Tórshavn, Färsaaret. Dimitri Slobodeniouk. HYOID Contemporary Voices, Benjamin Vandewalle, koreografia, Maija Hynninen, elektroniikka, Centre Henri Pousseur, elektroniikan toteutus. Kingo Singers; Petra Poutanen-Hurme, laulu, kantele; Susanna Syrjäläinen, sello, laulu; Mari Sainio, kosketinsoittimet. Sampo Kasurinen: [uusi teos]. Sebastian Dumitrescu: Sweet, tormented interlude. Kai Ruskeepää, alttosaksofoni. Pitäjänmäen kyläkirkko, Helsinki. Juha Pisto: KAI – Konsertto alttosaksofonille ja puhallinorkesterille. Aino Tenkanen: DOUBLE TRIPLE. Kaartin Soittokunta, joht. Patrik Kleemola, kitara. 23 R ONDO C LASSIC 8|2021 4.9. 10.9. 30.9. The Swinnish Guitar Duo. Timo Korhosen ja Ismo Eskelisen johdolla. Markku Klami: Etudes. kantaesitykset 9 Kitaristi Patrik Kleemolan kanssa Klamilla on ollut jo lähes parinkymmenen vuoden pituinen yhteistyösuhde. 16.9. Odotettu uutuus musiikin perusteiden opetukseen! Nuottitaito 1-3 E D U M U S I C A N T T I . Kitaran parissa Klami on sikäli omalla maaperällään, että hän on osana sävellysopintojaan opiskellut nelisen vuotta kitaransoittoa mm. Aino Koskela. Linnea Sundfaer Casserly, sopraano, Kaisamaija Uljas, teorbi. Jokaiseen esitykseen liittyy Klamin ja Kleemolan keskusteluvideo, jossa avataan teosten pedagogisia ja sävellyksellisiä elementtejä ja tuodaan säveltäjän ja muusikon yhteistyötä esiin. Leo Lehtinen: Dolci Versi d’Estate. Seinäjoki-sali, Seinäjoki. Voisi luulla, että epätavallisessa kantaesitystavassa on koronan vaikutusta, mutta näin ei ole. ”Tämä kyllä sopii hyvin korona-aikaan, mutta me päätimme itse asiassa jo 2017, että etydit julkaistaan YouTubessa”, Klami kertoo
Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin muusikoista koostuvan yhtyeen nimeltä Helsinki Baroque & Classic ensemble. 24 R ONDO C LASSIC 8|2021 AROKKITYYLI EI OLE enää outoa suomalaisille orkesterimuusikoille, kiitos monipuolisemmaksi tulleen koulutuksen, mutta kynnys jousten ja viulujen vaihtamiseen vanhempiin versioihin on silti yhä olemassa. ”Tutkimuksessani tuli esiin se, miten rikas keinovarojen valikoima portamenton ja rubaton käytöstä koristeluun ja improvisaatioon 1900-luvun alun viulisteilla oli verrattuna nykypäivän kollegoihinsa. korona-aika jätti tilaa barokille Teksti: HARRI KUUSISAARI b Linda Hedlund hyödyntäisi mielellään barokkiopinnoista saatuja tietoja myös arkityössään Helsingin kaupunginorkesterissa, mutta siellä niille ei ole löytynyt oikein käyttöä.. . Se esiintyi menneen kesän aikana mm. ”Tampere Filharmoniassa on menty tässä asiassa pisimmälle Suomessa, sillä orkesteri on hankkinut muusikoille jopa barokkijouset.” Kiinnostuksesta pitkälti unohdettuun ohjelmistoon kumpusi myös Hedlundin uusi levyprojekti. Sääli, että ainakaan HKO:ssa emme pysty hyödyntämään näitä taitoja normaalin orkesterityön puitteissa”, hän toteaa. Ne ovat viulistisesti kiitollista, taiteen ja viihteen rajamailla kulkevaa musiikkia, joka vaatii Fritz Kreisler -tyylistä hehkuttavaa otetta.” Muita levyn säveltäjiä ovat Nils-Erik Fougstedt, Harry Bergström, Eino Partanen, Yrjö Gunaropoulos ja Elemer Szentirmay. Hedlund aristeli silti hyödyntää tuloksia omassa soitossaan, sillä eihän orkesterimuusikko voi lähteä omin päin huljuttelemaan vanhaan tyyliin. Orkesterina on La Tempesta Jyri Nissilän johdolla. Silloin soitossa oli enemmän persoonallista spontaanisuuden vaikutelmaa, kun nyt kaikki on jotenkin silotellumpaa ja tasapäisempää”, hän kertoo. Barokki sen sijaan tuntui avaavan enemmän mahdollisuuksia. George de Godzinskyn monet kappaleet ja sovitukset ovat mielestäni aiheetta unohdettuja. ”Normaalin orkesterityön ohessa siihen tuskin olisi löytynyt aikaa ja energiaa. Hän perusti ystävineen mm. ”Meitä barokkikärpäsen puremia on Helsingin orkestereissa useita. Uuno Klamin ja Heino Kasken sävellyksiä. Silti mm. Se kannatti, sillä barokkijousija viulu antavat ajan musiikkiin aivan toisenlaisen otteen kuin modernit”, hän toteaa. Hedlundin johtamilla Emäsalon musiikkijuhlilla ja Aino Ackté -kamarifestivaalilla. Naxos-julkaisulla hän soittaa 1930–60 -lukujen suomalaisten säveltäjien ”kevyttä klassista”. Klamin Fantasia appassionatassa mukaan tulee pianisti Elisa Järvi. Linda Hedlund teki hypyn koronasulkujen tuoman ajan ja Pietarsaaren Noviassa suoritettujen barokkimusiikin lisäopintojen rohkaisemana. Helsingin kaupunginorkesterin viulisti LINDA HEDLUNDILLE se tarjosi aikaa sukeltaa syvemmälle barokkisoiton saloihin ja äänittää levy suomalaista 1930–60 -lukujen kevyempää viulumusiikkia. Tämä oli luontevaa jatkoa Hedlundin kiinnostukselle historiallisiin esityskäytäntöihin, joiden tuloksena syntyi tohtorityö Sibelius-Akatemiaan viulunsoiton kehityksen tyyleistä 1900-luvun aikana. ”No, ei se aina niin kevyttäkään ole, sillä mukana on mm. © LILY CHRISTINA Pandemia-aika on ollut muusikoille yhtä pelonsekaista odottelua, mutta jotkut ovat käyttäneet sulkuajan oppiakseen jotain aivan uutta
Rondo pitää sinut aitiopaikalla musiikkielämän tapahtumissa. Pysy mukana musiikissa tilaa Rondo! 12 numeroa 118 € Säästösi nyt jopa 18 %! Rondo pitää musiikissa mukana SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Elämä on jo hieman helpottunut ja musiikin ystävä pääsi kesällä nauttimaan myös elävästä musiikista. Voit säästää jopa 18 % tilaushinnoissa, kun nyt tilaat Rondon lokakuun alusta ensi vuoden loppuun (12 numeroa)!. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. (03) 225 1948 2. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Tulevasta emme vielä tiedä, mutta ainahan meillä on Rondo
. Mäkin oon tehnyt tätä todella monta vuotta ja nyt ensimmäistä kertaa olen kyseenalaistanut sen, kun kaikSUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Seura.fissä 10.7.2021 ”Tätä minä rakastan oopperoiden tekemisessä. Tai laulu. Colour up! www.baerenreiter.com Bärenreiter Urtext Ota yhteyttä:. Jos jokin menee vikaan, voi vain pokkana jatkaa. He tulevat. ” 26 RONDO CLASSIC 8|2021 Ne menivät sensaatiohakuisuudessaan entistä kummallisemmiksi. Yhtäkkiä oli aikaa ja suunnaton väsymys.” – Kapellimestari Hannu Lintu kertoo koronan tuomasta keskeytyksestä töihin Anna.fissä 13.7.2021 ”Miten kaikki taidekentällä on niin kertakaikkisen mitäänsanomatonta. Pyytäkää koomikkoa tai tanssijaa esiintymään synttäreille, häihin ja yritykseen. Virheiden sietämistä oppii, kun tarpeeksi mokailee. Se maailma kävi minulle vastenmieliseksi.” – Basso Johann Tilli mainitsee erikoiset oopperaohjaukset yhtenä syynä uransa lopettamiselle. Soittakaa luennoitsija lukupiiriinne tai kerhoon. Tilatkaa taulu. Sitä tapahtuu ammattilaisillekin.” – Merja vastasi Kotivinkin 13/2021 Me kodittajat -palstalla kysymykseen, minkä pelon olet voittanut aikuisena ”Hämmentävää oli se, että yllättäen ja pyytämättä saatu vapaa ei kääntynyt luovuudeksi, enkä osannutkaan tehdä kaikkea, mitä olin suunnitellut joskus tekeväni, kun olisi aikaa. Jos on fiilis, että ihan sama mennäkö Kiasmaan vai Linnanmäelle, menen Linnanmäelle.” – Laulaja ja taiteilija Anna Eriksson Helsingin Sanomissa 19.6.2021 ”Kun niitä säästöjä on tileille kertynyt miljardeja euroja, niin olisi hienoa että osa kulutustarpeesta ohjautuisi kotimaiseen elokuvaan, musaan, teatteriin, kirjaan, designtuotteeseen, tanssiin, sirkukseen, tapahtumiin, ruokaan ja niin edelleen. Helsingin Sanomissa 3.7.2021 ”Varmaan kaikki meistä täällä ovat kyseenalaistaneet ensimmäistä kertaa, että onko tässä työssä järkeä, onko tällä arvoa ja elättääkö tämä. Tutkimme ihmisyyttä musiikin läpi, koska jollakin tavalla se vie meitä syvemmälle.” – Säveltäjä Kaija Saariaho kertoo Innocence-oopperastaan, johon libreton on kirjoittanut kirjailija Sofi Oksanen. Kokemus, ettei meidän alaamme kuunnella eikä hädästämme välitetä.” – Jazzrumpali Olavi Louhivuori Helsingin Sanomissa 10.7.2021 ”Kannustan opettelemaan soittamista ja laulamista. Barcelonan Wozzeckissa kannoin kuollutta alastonta balettityttöä olallani ja aina välillä laskin hänet maahan ja aloin harrastaa hänen kanssaan sukupuoliyhteyttä. Ihan uskomatonta.” – Muusikko Mikko von Hertzen Iltalehden haastateltavana kulttuurialan Mitta on täysi! -mielenosoituksessa 3.6.2021 ”Minulle ja monelle tuntemalleni ammattimuusikolle kaikkein musertavinta on ollut kuitenkin kalvava epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden tunne. Stuttgartin Parsifalissa lauloin Gurnemanzin roolin niin, että minulla oli side silmillä. Uuteen kukoistukseen!” – Näyttelijä Karoliina Blackburn kolumnissaan Moro-lehdessä 15.7.2021 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN Music is back. ki kielletään
Kirjoitin keväällä 2020 uutta teosta eräällä festivaalilla vierailevalle ulkomaiselle yhtyeelle. . Sävellys itsessään tuntui vain tympeiltä merkeiltä kelmeän sinisellä ruudulla ja mitäänsanomattomalta musteelta paperilla. Automaattipianoa markkinoidaan sillä, että se pystyy elävän soittajan esityksen toisintamiseen. Haamuesityksessä silmät ja keho janoavat kinesteettisen empatian tuntemusta. Muusikon fyysinen läsnäolo luo esitykseen inhimillisen, lähestyttävän tason ja mahdollistaa aidon kohtaamisen muusikon, musiikin ja kuulijan välillä. Ruumis on minän näkökulma maailmaan. Ruumis on tietoisuuden perusta, havaitseva, näkevä ja koskettava. Yksinään vital import on tässä ajassa sanahelinää ilman elävää esitystä. Vaikka kuultuna tulkinta olisikin vaikuttava ja ääni resonoisi iholla, koskettimien aavemaisesti itsekseen liikkuessa kokemus on työparin mukaan vieraannuttava, jopa kammottava. Resonanssi humahtaa koko kehon läpi. Aistimus on kuin kosketus, joka on ollut pitkään poissa. Soittimen omistaja voi saada vaikkapa Izumi Tatenon esityksen olohuoneeseensa. Musiikkia voi myös nähdä ja fyysisesti tuntea. Susanne K. HIPPOLYTE-GALLERIASSA avautuu syyskuun lopussa kiinnostava näyttely, jossa on säveltäjä Jouni Hirvelän ja kuvataiteilija Tuomo Rainion audiovisuaalinen teos Computer Visions and Imaginary Bodies (allegory of the cave). Musiikkia ennen kaikkea kuunnellaan. Teoksen äänen tuottaa mididatalla ohjattu Disklavier, jonka koskettimet liikkuvat ja ääni soi ilman muusikon fyysistä olemusta. Ajankohtaisessa teoksessa työpari keskittyy kehon liikkeeseen ja pohtii virtuaalisen ja reaalisen kehon suhdetta. KEHOLLISUUS YHDISTETTYNÄ tilassa risteileviin, yleisöä ympäröiviin ääniaaltoihin luovat täyteisen elämyksen. Elävän musiikin kaipuu ja tarve konkretisoituu kouriintuntuvasti kehon ja silmien aistimuksina. Iho aistii ilmanpaineen värähtelyt ja herkistyneimmillään menee kananlihalle. Maurice Merleau-Ponty kirjoittaa, että maailma ei ole se, mitä ajattelen, vaan se, minkä elän. Vital import potensoituu tässä ajassa moninkertaisesti: Tarvitaan eläviä muusikoita esittämään elävien säveltäjien elävää musiikkia, jossa on elämän tuntu. Muusikon keho ei ole läsnä, mutta liikkeiden vaste nähdään koskettimistolla. Langerin mukaan taideteokseen pyritään saamaan vital import, elämän tuntu. Se on kehon, korvan, silmien, mielen ja sydämen asia. 27 R ONDO C LASSIC 8|2021 LEN AINA AJATELLUT, että musiikki on korvan, mielen ja sydämen asia. R ONDO kolumni MINNA LEINONEN. Poikkeusajan alkaessa festivaali peruuntui ja esitys siirtyi, eikä kesällä 2022 teoksen kantaesittävistä muusikoista ole (ymmärrettävistä syistä) vielä tietoa. Musiikki kuuluu, näkyy ja tuntuu tänä aikana kokonaisvaltaisemmin ja moniaistillisemmin kuin koskaan. Viime kesä sai minut ajattelemaan toisin. Olin tutustunut ensembleen etukäteen, heidän ilmeeseensä, erityispiirteisiinsä, ja kuvitellut heidän esityksensä lavalla. Merleau-Pontyn ajattelussa kehollisuus, kokemus ja olemassaolo nivoutuvat toisiinsa ja ihminen on maailmassa kehonsa kautta. Se, että näkee elävässä esityksessä muusikon kehon liikkeet, on merkittävä osa musiikkikokemusta. Jäntevät, rytmikkäät liikkeet valpastavat kokemusta, staattinen olemus saa pidättämään henkeä ja sulavat, soljuvat liikkeet herättävät vapautuneisuuden tunnetta. Seuratessani pianisti Anna Laakson esitystä Nurmeksen Kesäkonsertissa minulle paljastui, että listaltani puuttuu kaksi keskeistä aistimusta. Kuinka jatkaa teosta anonyymien esittäjien kanssa, kun muusikoiden persoonallisuus ja yhteistyö on toiminut mielenkiintoni herättäjänä. © VIL LE H AU TA K AN G AS Kolumni elämän tuntu o KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ Tarvitaan eläviä muusikoita esittämään elävien säveltäjien elävää musiikkia, jossa on elämän tuntu. Muusikon kehollinen ilmaisu herättää liikeaistimuksen, kuin kyse olisi kuulijan omista liikkeistä. Naapurini kertoi liikuttuneensa vain nähdessään folklaulaja Kielo Kärkkäisen kitaransa kanssa juuri ennen esitystä, ja eräs kollegani kertoi kiertäneensä kesällä monet urkukonsertit tunteakseen kirkon penkkien tutisevan musiikista. Kyseisen teoksen säveltämisestä ei kuitenkaan hetkeen tullut mitään
Levytyssarjan kolme ensimmäistä osaa julkaistaan vuoden 2021 aikana Palmgrenin kuoleman 70-vuotismuistojuhlan kunniaksi. 8. Evening Dusk Serenade Newly Discovered Finnish Works for Violin and Orchestra Bergström • De Godzinsky • Fougstedt • Gunaropoulos • Kaski • Klami Linda Hedlund, viulu • Elisa Järvi, piano • La Tempesta Orchestra • Jyri Nissilä Julkaisupäivä 27.8.2021 Selim Palmgren: Complete Piano Works 3 Jouni Somero Julkaisupäivä 10.9.2021 Saatavilla myös: Palmgren Complete Piano Works 1 & 2 Tulossa: Palmgren Complete Piano Works 4–8 Grand Piano julkaisee yhteensä kahdeksan levyä käsittävän Jouni Someron kokonaislevytyssarjan Selim Palmgrenin pianoteoksista. aan.” – Antti Häyrynen / Rondo Classic 5/2021 TURUN XIV SELLOKILPAILU XIV CELLOTÄVLINGEN I ÅBO 18.-25.2.2022 turkucello.fi 2021–2022 klamicompetition.fi Jury Atso Almila – Markus Fagerudd – Minna Leinonen – Riikka Talvitie – Sauli Zinovjev Ikäsarjat 10-14-vuotiaat ja 15-19-vuotiaat Finaalikonsertit Syyskaudella 2022 Kotkassa ja Kouvolassa Huom! Sävellysten viimeinen postituspäivä 14.2.2022. 57 90 95 G P8 69 Viulisti Linda Hedlundin, pianisti Elisa Järven ja Jyri Nissilän johtaman La Tempesta Orchestran levyllä Evening Dusk Serenade kuullaan ensilevytyksinä 1930–1960 -luvuilla vaikuttaneiden suomalaissäveltäjien vähemmälle huomiolle jääneitä sävellyksiä. -verkkokaupasta! Jakelu: Oy Fg-Naxos Ab – www.fg-naxos.. Nämä melodiset ja raikkaat teokset tuovat merkittävän uuden lisäyksen suomalaiseen viuluohjelmistoon. “Selim Palmgrenin aika on nyt!” – Veijo Murtomäki / HS 5.5.2021 “Harvinaisuuksien täyttämä kokonaislevytyksen ensimmäinen osa on merkittävä lisä kansallisdiskogra. UUNO KLAMI SÄVELLYSKILPAILU IV Lasten nuorten ja. Levyt saatavilla hyvin varustetuista levykaupoista ja Naxosdirect.
”Teokseni kertoo, kuinka ilmaston lämpeneminen ja ekosysteemien romahtaminen uhkaavat tuhota vuosikausia seisseet jäätiköt. Sävellyksen nimi viittaa puhelimissa käytettävään tunnisteeseen In Case of Emergency, mutta myös Lahden toteuttamaan monitaideteokseen Indisputable Case of Emergency, joka tarkastelee ilmastonmuutosta ja jonka osana äänitys soi Helsingin Kansalaistorilla 6.–15.8.2021. 29 R ONDO C LASSIC 8|2021 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi EUROOPAN ympäristöpääkaupungiksi 2021 nimetty Lahti lahjoittaa musiikkiteoksen niille 100 maailman kaupungille, joita merenpinnan nousu uhkaa eniten, sekä suomalaisille rannikkokaupungeille. ?. Teoksessa maapallon sydän taistelee olemassaolostaan ja lopulta hälytyssignaalien soidessa tapahtumien kulku kääntyy takaisin hetkeen, jolloin voimme vielä Lahti ICE infografiikka koostuu niiden kaupunkien nimistä joita tulevaisuuden tulvat uhkaavat ensimmäisenä jäätiköiden sulaessa. OLYMPIAVUODEN PIANOPEDAGOGIIKAN RAJAMAILLA Lahti lahjoittaa rannikkokaupungeille teoksen merenpinnan noususta vaikuttaa maapallon hyvinvointiin”, Damström sanoo. Maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi orkesteriksi julistautunut Sinfonia Lahti on tallentanut Cecilia Damströmin sävellyksen ICE uuden ylikapellimestarinsa Dalia Stasevskan johdolla. Teos on IP-osoitteen sijainnin perusteella kuunneltavissa vain edellä mainituissa kaupungeissa
”Olen kriiseillyt korona-aikana sitä, kun muusikon ammatti ei ole saanut yhteiskunnan arvostusta. ”Jako vinyylin kahdelle puolelle tapahtui ikään kuin sattumalta. Kuvis.... ”Olin kirjoittanut varta vasten heille uutta musiikkia, joten oli luontevaa olla jättämättä sitä vain yhden konsertin bändiksi”, Nikku kertoo. ”Fiilis oli ja on edelleen todella otettu, kuten arvata saattaa, varsinkin nykytilan aiheuttaman epävarmuuden jälkeen ja aikana”, Nikku kiittää. Sieltä löytyy esimerkiksi yksi [ Sami Nummelan] Bowman Triolle säveltämäni kappale, ja toinen viittaa Max Zengerin Maxxxtetiin. 30 R ONDO C LASSIC 8|2021 UN TOMI NIKKU LÄHTI heinäkuussa Poriin soittamaan, oli luvassa yllättävää huomiota: hänet palkittiin Pori Jazzin Vuoden nousevana kykynä. En tiennyt, että kuka vaikkapa on Freddie Hubbard, mutta tutustuin ja hänen soittonsa teki vaikutuksen.” Myöhemmin tie vei Pop & Jazz Konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan, ja jazzhistoriankin tuntemus lisääntyi. Yläasteella hän kulki kaupunginkirjastoon ja lainasi trumpetistien levyjä sattumanvaraisesti. Vaikka levyllä on kaksi puolta, niin musiikkiin mahtuu eri sävyjä, siitä nimi Light & Shade”, Nikku selittää. Sävellyksellisesti olen ottanut vaikutteita myös Joonas Leppäsen Alder Egosta”, Nikku listaa yhtyeitään. Tuntui tärkeältä kanavoida omia ajatuksia ja tunteita musiikkiin. Tuolloin Imatralla järjestettiin vielä big band -festivaalia, jossa kotimaisia ja ulkomaisia soittajia kuullessani tajusin, että minäkin voisin tehdä tuota ammatikseni”, Nikku muistelee. Jälkipuoli taas on viime vuonna sävellettyä musiikkia. Tuleva levy Light & Shade jakautuu nimensä mukaisesti valoisampaan ja varjoisampaan musiikkiin. Myöhemmin soitin nuoriso-big bandissa, kävin musiikkiluokkaa ja sen jälkeen Savonlinnan taidelukiota. Se on saanut miettimään, onko tässä koko touhussa oikeastaan järkeä. ”Myös Miles Davis, Kenny Dorham, Clark Terry varjon ja valon välissä R ONDO jazzpolkuja Teksti: SANTERI KAIPIAINEN Nuoren sukupolven näkyvin suomalaistrumpetisti TOMI NIKKU julkaisee syyskuussa ensilevyn yhtyeenjohtajana, kerättyään nostetta Alder Egon, Bowman Trion, Maxxxtetin ja Sointi Jazz Orchestran riveissä. ”Suomalaiset nimet olivat aluksi lähestyttävämpiä. Yhteiskunnan k OSA: 11 polarisoituminen ja vastakkainasettelut tuntuivat ahdistavilta. ”Olin saanut hyvin nuorena äänen äidin tuliaisena tuomasta fanfaaritorvesta, ja perheessä todettiin, että voisin kokeilla trumpettia. ”Jo ennen koronaakin oli sellainen tunnelma, että maailmassa asiat eivät ole hyvin. Aloin tokaluokkalaisena käydä tunneilla ja soittaa seurakunnan soittokunnassa. Yksi levyn puoli on hyvä mitta, joka pitää otteessaan.” Trumpettilevyjä summanmutikassa Vuonna 1991 Imatralla syntynyt Nikku ajautui trumpetinsoiton pariin sattuman kautta. Vaikka musiikkia tulee pääosin striimattua, tykkään kotona kuunnella vinyylejä. Siksi tuntuu tärkeältä, että musiikillani on merkitystä myös muille kuin itselleni.” Syyskuussa esikoisalbuminsa julkaiseva Tomi Nikku 5tet syntyi jazz-opintojen A-tutkinnon yhtyeeksi kolme vuotta sitten. ”Alkupuolen kappaleisiin halusin tuoda vaikutteita myös niistä muusikoista, joiden yhtyeissä soitan
Toisteisen estetiikan keskellä uuden elementin ilmestyminen on aina ihmetyksen asia. Jos itselläni on ollut hyvä fiilis soittaa, muut ovat usein kokeneet samoin, ja asiat ovat edenneet omalla painollaan. Monet bändit ovat lähteneet siitä, että käydään kokeilemassa meininkiä.” Nikun mielestä sointusoittimettomuudessa on vastuuta ja haastetta, mutta myös vapautta viedä musiikkia moneen suuntaan. Pianottomuus tai kitarattomuus on useita Nikun yhtyeitä yhdistävä tekijä. Renessanssin vokaalimusiikkia samplaava I’m Not tunnustaa, ettei vanhemmuuteen koskaan voi olla täysin valmis, ja hypnoottisella tablalla alkava Good Girl/Carrots kehottaa nälvivää snobia laskemaan aseensa. Tuore avioliitto, isäksi tuleminen ja aurinkoiseen Portugaliin asettuminen toivat mukanaan äkkinäisen elämänmuutoksen, jonka kourissa ei ainoastaan ollut uusien laulujen tekniikka, vaan myös estetiikka. ”En aivan tiedä, miten tässä niin kävi. Person Pitch -albumiksi nivoutuneet uudet laulut saivat kypsyä rauhassa parin vuoden aikana Lennoxin ollessa pitkiä pätkiä kiertueella kokeellisen popmusiikin tähtiyhtyeen Animal Collectiven riveissä. K U VA T © VE ER A K O N ST I. Kenties muut ovat ajatelleet sitten, että tykkään soittaa pianottomissa bändeissä, ja sitä kautta ajauduin sellaisiin”, Nikku selventää. ”Trumpetinsoiton näkökulmasta haaste on myös fyysinen, sillä soitettavaa tulee paljon enemmän, esimerkiksi jotain säestävää bassosoolon alle.” Vaikka trumpetti on historiallisesti jazzin ytimessä, on trumpetisteja korkealla tasolla vähemmän kuin saksofonisteja. Se vaatii sitkeyttä ja sinnikkyyttä, jolloin harrastajia ei ole yhtä paljon kuin saksofonissa. ”Aika harvoin olen mistään kieltäytynyt muista kuin aikataulullisista syistä. Sattumoisin matkalaukussa kuitenkin oli myös Roland SP-303 -sampleri, ja Lennox päätti kokeilla uutta lähestymistä laulunkirjoittamiseen: hän äänitti materiaalia radioaalloilta, Internetistä ja vanhoilta levyiltä, muokkasi löytämiään äänilähteitä tunnistamattomiksi ja latoi niitä paksuiksi toisteisiksi kollaaseiksi, joita kriitikot ylistivät ja jotka inspiroivat koko seuraavan vuosikymmenen musiikintekijöitä. Kollaasien kaikuisa, duurivoittoinen tuotanto ja vaivattomat laulumelodiat tuovat vahvat Beach Boys -mielleyhtymät, mutta vaikutteiden kirjo on hyvinkin laaja: albumin kansilehdellä listataan kiitoksissa satakunta artistia ja yhtyettä, muun muassa dub-reggaen legenda Lee ”Scratch” Perry, ranskalaissäveltäjä Erik Satie, tekno-artisti Ricardo Villalobos ja poplaulaja Kylie Minogue. ”Coolius on omata rohkeutta / Rohkeutta tehdä mikä on oikein / Koeta muistaa aina / Pitää hauskaa”, kääntyvät avausraita Comfy in Nautican sanat, eikä hauskanpito tässä ole hedonistista juhlimista, vaan pyrkimystä puuhata sellaisten asioiden parissa, joista oikeasti pitää – kuten vaikkapa se näennäisen päämäärätön ja lapsenomainen maailman ihmettely. Person Pitchillä kuuluu paluu myyttisiin lapsuuden kesiin, jotka kestävät loputtomiin, joissa seikkailunhalu vuorottelee päämäärättömän joutilaisuuden kanssa ja mielikuvitus on kovassa käytössä tekemistä keksiessä. Vanhin yhtyeistäni eli Bowman Trio lähti meidän kolmen halusta soitella yhdessä. Silloin myös ammattiopintoihin hakeutuvien määrä on pienempi, ja heistäkin osa valitsee klassisen musiikin polun. R ONDO C LASSIC 8|2021 31 ja Woody Shaw ovat sellaisia, joita tulee säännöllisesti kuunneltua. Trumpettiopetukseen pitäisi satsata, jotta saataisiin lisää harrastajia.” . Sitä ennen ilmestyvät myös vibrafonistien Ilkka Uksilan ja Mikko Antilan johtamien Uxila Exile ja Maan Tila -yhtyeiden levyt, joilla Nikku soittaa. Kuten monet suuret keksinnöt, myös PANDA BEARIN Person Pitch (2007) syntyi sattuman ja muutoksen kautta. loputtoman kesän kypsyysnäyte R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 8 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Person Pitchin muillakin raidoilla sukelletaan olennaisiin elämänkysymyksiin lähes naiivin oloisella suoruudella, vähimmäismäärällä säkeitä: Take Pills rohkaisee kärsivällisyyteen ja sisukkuuteen vaikeuksien edessä, Brosin kertoja vakuuttaa ystävälleen, että tarvitsee omaa tilaa, mutta ei ole hylkäämässä tätä. Kun Noah Lennox (s. . ”Kun sieluni alkaa kasvaa, toivon, ettei se koskaan lakkaa”, Lennox laulaa Ponytailissa. 1978), joka paremmin tunnetaan taiteilijanimellään Panda Bear, muutti Lissaboniin vuonna 2005, hänen kitaransa jäi jumiin tulliin. ”Opetuksen näkökulmasta trumpetissa kestää kauemmin päästä jyvälle äänenmuodostuksesta. TOISINAAN RAJOITUKSET ruokkivat parhaiten inspiraatiota. Vaikka ensimmäisillä kuunteluilla levyn huumaava äänimaisema vie huomion, saa levyn sanoma vilpittömässä pehmeydessään hiljalleen yhä enemmän sijaa koskettaa. Levylaarien uteliaan kaivelun ja kesäisen joutilaisuuden ristiinpölytyksestä syntyi omanlaistaan, indiekenttää mullistanutta kollaasitaidetta. Vaihto-opinnoissani Grazissa ammensin myös paljon opettajani Jim Rotondin soitosta.” Trumpettiopetukseen kannattaisi panostaa Syksyllä Nikulla on luvassa kvintetin levynjulkaisukiertue, ja vuonna 2022 hän toimii Korpo Sea Jazzin taiteellisena johtajana. Minkäänlaisia cooliuspisteitä ei haeta: pääeetoksena on ”tämä kuulostaa kivalta, joten teenpä näin”. Sama aitouden ja tasapainon teema läpäisee myös sanoituksia
Pieniä tähtiä suurilla näyttämöillä 32 R ONDO C LASSIC 8|2021 © K AR I SU N N AR I Teksti: TOMMI SAARELA © KAISA TIRI Oulun Billy-koululaiset matkalla tähtiin. Vasemmalta Tuure Korja, Iivari Peltoniemi, Aslak Kipinä, Touko Hukkanen, Sienna Karjalainen, Anniina Konttila, Tuomo Tolvanen, Blake Burrow, Vertti Torvikoski ja Kimi Lumme.
Piiloon jää se, että kukaan ei voi vain astua valokiilaan valtavan kokoiselle musikaalinäyttämölle, ja alkaa sädehtiä ja osata. Mutta Gavroche on silti Les Misérablesin sivuhenkilö. Hän näkee uraansa aloittavat lapset jopa kiinnostavampina harjoitettavina kuin rutinoituneet aikuiset. Hurja suhdeluku hakijoiden ja Matilda-kouluun hyväksyttyjen välillä kertoo siitä, että valittujen lähtötaso on kova. Sinne täytyy tehdä ensin pitkä matka. Siksi amatööriydestä on lasten kohdalla jopa etua. Billy Elliot lienee isoin rooli, jonka tämän päivän musikaalinäyttämölle tähtäävä poika voi saada, ja yhtä vaativa tytölle on nimirooli musikaalissa Matilda. TTT:ssa lokakuiseen ensi-iltaansa valmistuvan Matilda-musikaalin 11-henkistä orkesteria johtavalle Joonas Mikkilälle työ muusikoidensa kanssa on vain jäävuoren huippu, sillä kapellimestarina hän kuuluu ohjaajan ja koreografin kanssa musikaalin taiteelliseen johtoryhmään. Siinä vaiheessa se on hienovaraisten vihjeiden, lupausten etsimistä, että ketkä hakijoista saattaisivat pystyä kasvamaan siihen”, Saarelainen kuvailee. 33 R ONDO C LASSIC 8|2021 IENI GAVROCHE-POIKA, joka ei epäile vallankumousta hetken vertaa on nähty suurmusikaalien vaativan ja koskettavan lapsiroolin arkkityyppinä. Kun suhtautuu vertaisenaan, ja vaatii kaiken, mitä sen ikäiseltä voi vaatia – ehkä vähän ylikin – niin silloin Matildan kaltaiset tuotannot nousevat sille tasolle, mille niiden pitääkin nousta”, Mikkilä avaa. He eivät myöskään osaa katsoa itseään ulkoa päin, vaan luottavat häneen, joka kertoo heille, mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä.” Viisisataa hakijaa Ennen ensimmäistäkään harjoitusta kapellimestarin kriittisin paikka on osallistuminen koe-esiintymisiin eli ”aukkareihin”. Ammatillisia kerroksia on vaikeampi riisua pois kuin alkaa lisätä. Pääroolien kolmoismiehityksellä mahdollistetaan pienien esiintyjien koulunkäynti ja muu elämä harjoitusten ja näytösten rinnalla, ja samalla varmistetaan sekin, etteivät väistämättömät sairaustapaukset – pahimmillaan loukkaantumiset – haittaa esityskautta. Harvalla Matildaan pyrkijällä oli ennestään esiintymiskokemusta, joten nyt päästiin todella hiomattomien timanttien kimppuun. Molemmat nähdään nyt suomalaisten teatterien suurilla näyttämöillä. TTT:n Matildassa ollaan oltu siinä kiitollisessa tilanteessa, että musikaaliin haki eri puolilta Suomea peräti 500 lasta, ja heidän joukostaan päästiin valitsemaan 20 sopivinta. Tampereen Työväen Teatteri saa kunnian kantaesittää sen Suomessa. ”Jos suhtautuu lapseen ’lapsena’, saa tehoista irti vain puolet. ”Näissä kaksi lasta tekee aina täsmälleen samat asiat. Nyt on paikallaan puhua siitä matkasta. Meillä oli käsikirjoitus ja se maailma, johon tytöt pitäisi istuttaa. Koska isot lapsiroolit täytyy joka tapauksessa miehittää moneen kertaan, yksi haasteista onkin erojen kokoon kurominen siten, että esitys rullaa kehyksessään joka ilta, asettuipa päärooliin kuka tahansa. Katsomosta ilmoitetaan virheistä nopeasti ja vilpittömästi: Hei, miks’ toi meni tuolta, kun mä menen tätä kautta”, koreografi Jari Saarelainen nauraa. Olemme jo saaneet lukea perheja päivälehdistä, kuinka Tampereen Matildan upeat, vallattomat lapset ottavat näyttämön haltuun: jutuissa hehkutetaan lasten taitavuutta, lahjakkuutta, ihanuutta. Ja ties vaikka joillekin teatterinäyttämölle ensi kertaa astuville urkenisi tästä jopa ura. ”Kun valitaan esiintyjiä musikaaliin, ja ohjaaja tai koreografi poimii aukkareista jonkun, niin minun tehtäväni on varmistaa, että hän on laulutehtäväänkin kykenevä, tai hänestä tulee siihen kykenevä harjoitusten kuluessa”, Mikkilä purkaa työryhmän roolijakoa. ”Lapsilla on rasitteenaan vähemmän niitä kerroksia. Muut Matilda-koululaiset ovat tuplarooleissa, eli Matildalla on kaksi identtistä koululuokkaa, ikään kuin lasten ensembleä. Päärooliin valitut Matildat ovat eri näköisiä, kokoisia ja ikäisiä, ja osaamisessa ja valmiuksissa on lähtötilanteessa suuria eroja. Sitten ruvettiin katsomaan rooliin pyrkiviä sillä silmällä, että osuuko näistä kukaan. Kun yksi ryhmä tekee ja toinen katsoo, niin lapset ovat tässä itse tosi tarkkoina. Saarelaiselle lasten musikaalivalmennus on tuttua Billy-koulusta, jota pidettiin yhdessä Matildan ohjaajan Samuel Harjanteen ja kapellimestari Mikkilän kanssa muutama vuosi sitten TTT:lla. Siellä Mikkilä on oppinut, että lapsiin kannattaa suhtautua samalla tavoin kuin aikuisiin, ammattilaisiin. Mikkilän taidot lasten kanssa työskentelyssä periytyvät poikakuorotaustasta. 2000-luvun megamusikaaleissa lapsi nouseekin pääosaan, ja esimerkiksi West Endissä kymmenen vuotta sitten ensi-iltansa saanut Matilda on viime aikojen musikaalitapauksia. Persoona saa näkyä ”Ennen kuin tiedettiin, millaisia Matildoja on tarjolla, meidän oli muodostettava oma mielikuvamme siitä, minkälaisia Matildoja haluaisimme nähdä liikkumassa, laulamassa ja elämässä sitä tarinaa. Joukko musikaalimaailman vavahduttavimpia roolitöitä lepää lasten hennoilla harteilla. | p. Musikaalin nimiroolissa vuorottelevat 9-vuotias Alma Järvensivu Ylöjärveltä, 8-vuotias Villa Murtagh Sastamalasta ja 11-vuotias Helinä Puusa Tampereelta
Ja kokeillaan, lähtisikö vielä enemmän. Kun on vaan niin paljon kaikkea, mitä häneltä pyydetään, eikä hän osaa sitä – vielä!” Harjoittelu Matilda-koulussa on kuitenkin pohjimmiltaan samanlaista kuin aikuistenkin kanssa. Mutta myös paljon muuta, sillä kuten Mikkilä muistuttaa, ulkoa opettelu on mekaanista työtä ja vasta pelkkää pintaa. Musikaaliartistin laulun on oltava ajatuksen ja puheen jatketta – ellei nimenomaan ajatusta, puhetta. Ja lapset motivoituvat, kun huomaavat, että vitsi, tässähän kehittyy koko ajan.” | 2000-luvun ”Peppi Pitkätossu” MATILDA KERTOO epätavallisesta tytöstä, joka mielikuvituksensa ja terävän älynsä turvin ottaa ohjat käsiinsä ja ryhtyy muuttamaan maailmaa. Yksi voi olla vahvempi tai energisempi, toinen saattaa olla vaikka melankolisempi. Rajapyykkien kohdalla jokaisen lapsen edistymistä seurataan yksilönä: tuo tarvitsee lisää tätä, tämä tarvitsee lisää tuota.” Kapellimestarin vastuulla on esimerkiksi se, että esiintyjät osaavat laulut ulkoa ennen kuin syksyn harjoitukset alkavat. ”Sitä, mihin vielä ensi-iltaan mennessä ylletäänkään, ei voi vielä tietää – kaikki kehittyvät niin nopeasti”, Saarelainen kiittelee. Elementtejä tuodaan lisää pala palalta, ja nostetaan vaikeustasoa. Yleensä lähtee, kun pikkuisen pusketaan. TTT:n Matildaa tekee kolme vuotta sitten samassa talossa nähdyn Billy Elliotin suunnittelutiimi, ohjaajanaan Samuel Harjanne. ”Toki jokainen kertoo saman tarinan, mutta vähän eri lailla. Lapsiesiintyjän kanssa voidaan esimerkiksi pohtia, että miksi sinun hahmosi ’ajattelee’ nyt tällä tempolla. Ja kysytään, miksi hahmo laulaa niin kuin hän laulaa. On selvää, että jokainen lapsi käy omassa päässään jossain vaiheessa läpi sen, että jännittää. ”Toisaalta meidän Matilda-koululaiset fiksuina nuorina ymmärtävät, että heiltä odotetaan aika paljon ja heidän pitää pystyä yhdistämään valtava määrä eri juttuja. Ajattelua sävelillä Kapellimestari Mikkilä sanoo, että ennakkosuunnittelu on tämän kokoluokan musikaalissa olennaista. ”Alusta asti tiedostettiin, että mielenkiintoisinta noiden lasten kanssa ovat heidän eroavaisuutensa, ja että jossain siellä heidän välissään kulkee se keskitie, miltä löytyy tämän esityksen Matilda.” Esiintyjien erilaiset persoonat ja valmiudet tuovat vivahde-eroja tarinaan asti. . Matilda-musikaalissa on energiaa ja kapinavoimaa. Lapset ainakin silmin nähden nauttivat joka hetkestä”, sanoo Harjanne, jolla on aiempaa kokemusta myös Billy-koulun ”rehtorina”, kun Billy Elliotia valmisteltiin aikoinaan ensi-iltaan Tampereella. Ja juuri tätä haettiinkin. Valjastamalla näiden persoonallisuuksien vahvuudet oikein saamme musikaalin hengen heräämään eloon näyttämöllä. Työryhmällä on tarkka kartta siitä, mitä lasten tulee osata missäkin vaiheessa. Lontoon West Endin kestosuosikkina pyörineen musikaalin laulut on säveltänyt ja sanoittanut australialainen Tim Minchin, jonka nerokasta työnjälkeä saatiin ihailla Suomessa viime kaudella Helsingin Kaupunginteatterin huikeassa Päiväni murmelina -musikaalissa. Katsotaan, kuka pystyy ottamaan vastaan mitä missäkin vaiheessa. Annan näihin tilanteisiin työkaluja, jos tarvitaan – mutta yleensä lapsi ratkoo asiat ihan oikein jo itse.” Mikkilän havainnon mukaan jännittämistä ilmenee varsin vähän, kunhan aikuiset eivät sitä lapsiin istuta. Harjoitustahdin pitää olla sillä lailla tasainen, että kaikki pysyvät mukana, vaikka joku saattaisi edetä jollain osa-alueella nopeammin.” Saarelaisen mukaan kyse on tasapainottelusta, siitä, kuinka nopeasti ja kuinka pitkälle voidaan missäkin vaiheessa edetä, ettei kukaan turhaudu liian hitaaseen tahtiin muttei siihenkään, että jää muista jälkeen. TTT:n Matildat, vasemmalta Villa Murtagh, Alma Järvensivu ja Helinä Puusa.. ”Kaikissa Samuelin ohjauksissa etsitään aina syitä sille, miksi tämä hahmo päästää suustaan äänen, joka onkin laulun eikä dialogin muodossa. ”Kun perusmateriaali on hallussa, lähdetään syventämään. Roald Dahlin kirjaan perustuva, Dennis Kellyn kirjoittama musikaali on hurmannut yleisön, kriitikot ja palkintoraadit. Jotta se onnistuu, pitää toistaa ja toistaa. Sen päälle tulee näyttelijäntyö. 34 R ONDO C LASSIC 8|2021 © K AR I SU N N AR I / TT T Saarelaisen mielestä on toisaalta vain hauskaa ja sopivasti haastavaa, että Tampereen kolme Matildaa eivät ole samasta puusta veistettyjä. ”Kun Matilda-koulu aloitettiin vuosi sitten elokuussa, tiedettiin, mitä taitoja kohti alamme heitä viedä. Matildakin on rohmunnut satakunta kansainvälistä palkintoa, eikä ihme, sillä värikäs, mielikuvituksellinen ja yllätyksellinen musikaali puhuttelee niin lapsia kuin aikuisia. ”Meillä on kasassa villi katras eri persoonallisuuksia
Billy Elliotin ohjaa Oulun kaupunginteatteriin Heta Haanperä. Oulussa koulussa Teksti: TOMMI SAARELA Billy-koululaisten nimenhuutoa johtaa opettaja Lea Lorenz. . Me pääsimme Eevan kanssa aloittamaan sitten seuraavasta vaiheesta.” Suomessa pariin kertaan tehty, Elton Johnin säveltämä suurmusikaali Billy Elliot kertoo tarinan itseksi tulemisesta. tammikuuta 2022, ja esitys jatkaa seuraavalle syyskaudelle. ”Musikaalin tarinassa pieni poika löytää taiteen voiman. Kesätauon jälkeen harjoituksia jatketaan kolmesta viiteen kertaan viikossa, ja ensi-illan alla treenitahti luonnollisesti tiivistyy entisestään. Päähenkilönä on noin kymmenvuotias poika, joka löytää kutsumuksensa tanssista. Kaikkiaan 32 poikaa ja tyttöä valikoitui Oulun Billy-kouluun, jossa heille annetaan tavoitteellista opetusta tanssin, musiikin ja teatterin aloilta. Reilut 30 valittua tulevat eri kouluista ja harrastusryhmistä, jotka kaikki ovat olleet tukemassa nuoria matkallaan teatterinäyttämölle. Oulun kaupunginteatterin esityksen yhtenä kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja toisena Matildankin musiikin johdosta vastaava Joonas Mikkilä. Esimerkiksi Billy Elliot saa kolmannen suomalaisen ensi-iltansa suuressa ammattiteatterissa vasta tammikuussa. Nuotion hehkussa Ammattinäyttelijöiden rinnalla Billyn tarinaa kertovat siis oululaiset lapset. Täällä on helppo saada ihmiset saman ideanuotion äärelle. ”On ollut upeaa tuoda Billy Elliotin koskettava tarina juuri Ouluun. ”Olin valitsemassa lapsia Oulun Billy-kouluun, joka pyöri jo keväällä muutaman kuukauden. 35 R ONDO C LASSIC 8|2021 SIN KORONASTAKIN JOHTUEN teatteritalojen suurten näyttämöiden musikaalit eivät välttämättä aloita tavalliseen tahtiin alkusyksystä. Billy-koulun tehtävänä on valmistaa heitä toimimaan ammattimaisen musikaalituotannon lapsiesiintyjinä, jolloin tavoitteina ovat muun muassa rohkeuteen ja reippauteen kasvaminen, kannustamiseen ja reiluuteen oppiminen sekä fyysisen, äänija tunneilmaisun kehittäminen. Seuratessaan unelmaansa Billy päätyy nostamaan koko työläisyhteisön näköalattomuuden alhosta. Ja se jos mikä on teatterin sydän, kokoontua saman lämmön jakajiksi ja kertoa siinä hehkussa tarinoita”, ohjaaja Haanperä maalailee. Oulun kaupunginteatterin Billy Elliotin pääosiin valittuja lapsia valmennetaan siis Billy-koulussa, joka on kansainvälisen musikaaliformaatin ohjaama tapa opiskella teoksen vaatimaa monialaista ilmaisua liikkeen, tunteen ja laulun kautta. Billy Elliotin ensi-ilta on Oulun kaupunginteatterissa 22. Tanssi antaa merkityksellisyyden tunteen ja piirtää ääriviivat sille, kuka hän on. Billy-koulun pääsykokeet pidettiin kevättalvella 2021, ja poikien ja tyttöjen harjoitukset alkoivat saman tien. © KAISA TIRI o. Se päätettiin kesäleiriin, mihin asti paikalliset lauluopettajat olivat hoitaneet perusvalmennuksen. Tämä on suuri projekti, joka voi toteutua vain yhteistyön, yhteisen tahtotilan, yhteisen unelman kautta. Se sama voima tulee tutuksi näille nuorille heidän harjoitellessaan tätä teosta, rakastamamme teatterin taikapiirissä.” Oulun teatterin musikaali toteutetaan yhteistyössä JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen, Balettikoulu Sinikellon ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa
Lapsia harjoitettaessa motivointi on Saarelaiselle ja Mikkilälle kaiken A ja O. Muuten rupeaa kiinnostamaan lavasteet, katsomon penkit ja muut. Ja joskus lapset ovat siinä parempia kuin aikuiset, jotka ovat niin koulutettuja, että tanssi alkaa suorituksesta tai muuttuu suoritukseksi. Silloin pystytään keskittymään kaikkeen uuteen, kuten pukuihin, ja varsinkin niiden vaihtoon, sekä esimerkiksi siihen, miten ollaan valoissa”, Mikkilä luettelee. Silloin pitää muistuttaa, että ei me yritetä tässä tehdä vain hienoa tanssinumeroa, vaan tässä on takana enemmän.” Saarelainen kärjistää, että harjoituksissa koulutetut näyttelijät ovat kuin lauma, josta tietää, miten se toimii, lapset taas ovat yksilöllisempiä. 5. Motivointia ja aktiivisuutta Saarelainen pohtii, että esimerkiksi liikkeen harjoittamisen osalta haasteita syntyy siitä, että lasten kanssa ei ole sellaista yhteistä kieltä, jota koreografi aikuisten ammattilaisten kanssa käyttää. ”Pitää pystyä kaiken aikaa tarjoamaan kiinnostavampaa tekemistä kuin se kaikki muu, mitä lapsien ympärillä on ja mitä voi tulla mieleen. Se kertoo, että musikaaliosaaminen Suomessa on astunut jälleen ison askeleen eteenpäin”, Saarelainen päättelee. ”Kun ei voi käyttää tanssin vakiintunutta termistöä, niin keksin arkiliikkeistä merkityksiä, vaikka että tämä on ’pallon heittoa’, jotta syntyy ymmärrys siitä, mikä on kunkin liikkeen laatu. Vasen ja oikea ei ole kaikille itsestään selvää. Pippurisen Matildan ja hänen luokkakaveriensa rinnalla nähdään aikuisrooleissa nimekkäitä vierailevia musikaalitähtiä siinä kuin TTT:n omaakin väkeä. Siksi toistoja pitää olla niin paljon, että mikään ei hetkauta sitä tekemistä. Ja niiden yksilöiden joukossa monia liikkumisen taitoja vasta harjoitellaan. Tai itse asiassa teen samaa ammattilaistenkin kanssa. Lapset tulevat läpimenovaiheeseen huippuunsa viritettyinä, mikä tarkoittaa paljon enemmän kuin sitä, että laulujen sanat muistetaan ja tanssiaskeleet osataan. Oppivelvollisuuden sovittaminen isoon näyttämörooliin vaatii tukea ja ymmärrystä myös lasten koulujen suunnalta, sillä ensi-iltaa edeltävinä viikkoina lapset joutuvat olemaan poissa kouluistaan keskittyessään musikaalin harjoituksiin. Kevään mittaan käytiin myös Matilda-koulua, joka loppui samoihin aikoihin kuin lukukausikin. marraskuuta alkaen on luvassa musiikkia ja hersyvää naurua Charles Dickensin hengessä. Matildan ensi-ilta on 27. 36 R ONDO C LASSIC 8|2021 Matilda-koulussa TTT:n Matilda-koulu ei ole kahdellekymmenelle oppilaalleen mikään pieni pyrähdys. syyskuuta, esityskielenä on ruotsi.. Ystävyydestä, rakkaudesta ja paikkansa löytämisestä kertovan musikaalin ensi-ilta koittaa Wasa Teaterissa 18. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. Koska eihän musikaalissa aleta yhtäkkiä vaan tanssia, vaan tanssikin kertoo ja vie tarinaa eteenpäin. © W AS A TE AT ER Huumoriryhmä KAJ:n ”Botnia Paradise” sijoittuu Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivälle risteilyalukselle, jonka matkustajat pakenevat arkea, mutta miehistö pitää koneet käynnissä. Haku musikaaliin oli tammikuussa 2020, ja lasten valmistautuminen Matilda-koulussa alkoi jo kesällä 2020, toista vuotta ennen ensi-iltaa. Elokuussa lapset palasivat jälleen Matilda-kouluun, joka jatkuu varsinaisten harjoitusten alkuun asti syyskuulle. ”Se ilmiö on noussut näkyviin, että Suomessakin on uskallettu alkaa tehdä Billy Ellioteja ja nyt Matildaa. Koulussa on opeteltu musikaalissa tarvittavia taitoja kuten laulua, tanssia ja näyttelemistä. Varsinaiset harjoitukset aikuisten kanssa aloitettiin TTT:ssa koronamääräysten sallimissa rajoissa tämän vuoden keväällä. ”Isoin muutos on sitten se, kun katsomoon tulee yleisöä. Tavoitteena on, että tekeminen on varmaa ja automaattista siinä vaiheessa, kun läpimenot alkavat. Eli meilläkin toteutetaan jo musikaaleja, joissa lapsilla on isoin tehtävä. lokakuuta TTT:n Suurella näyttämöllä. Tulossa on suuren kokoluokan musikaali koko perheelle. © K AP SÄ K K I Brittiläisen Spymonkey-teatterin taiteellinen johtaja Toby Park ohjaa Kapsäkin näyttämölle musiikkikomedian ”Saiturin joulu”. Varsinkin noin pieniltä esiintyjiltä vaaditaan suurella näyttämöllä aika hurjaa energiaa ja läsnäolemisen taitoa, että se välittyy katsojille asti”, Saarelainen jatkaa. Pitää olla hirveän aktiivinen, jotta lapset eivät ehdi herpaantua”, Saarelainen sanoo. ”Koko ajan kaikki tehdään aina vain tarkemmin ja tuodaan uusia kerroksia entisten päälle.
Vaikuttava rockmusikaali Next to Normal nähdään Helsingissä ruotsinkielisenä toteutuksena 5. lokakuuta alkaen nähtävän kuoro-oopperan teemat ovat syvällä yhteiskunnan ja hengellisyyden ytimessä. Syvälle sieluun porautuvan musikaalin keskiössä Maria Ylipään esittämä perheenäiti potee kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Solistina loistaa mezzosopraano Tuija Knihtilä. elokuuta. Helsingin Aleksanterin teatterissa nähdään 7. Sofi Oksasen romaaniin perustuva Ooppera Skaalan vierailuesitys kuvailee kahden naisen rakkaussuhdetta, jota värittävät kipeät teemat mielenterveyden ongelmista syrjäytymiseen. Ammattiteatterien aikataulut venyvät ja paukkuvat, kun isoja ensi-iltoja on jouduttu siirtämään toistamiseen. Miekkojen kalistelua säestetään The Gipsy Kings -yhtyeen sävelin. Isabel Allenden romaaniin perustuva värikäs ja hehkuva ”Zorro” kertoo yhteisön noususta yhteistä vihollista vastaan. © K AJ AA N IN K AU PU N G IN TE AT TE R I. Palkintoja kahmineen musikaalin ohjaa Markus Virta, ja esitys on tekstitetty suomeksi mobiilisovelluksella. Kun rokotuksetkin on suurin piirtein saatu, katsojien odotettu paluu musikaalikatsomoihin näyttää vihdoin mahdolliselta. lokakuuta Kajaanin Teatteritalossa. syyskuuta alkaen. Uutuusmusikaalin laulut ovat länsinaapurin tunnetuimman euroviisusäveltäjän Fredrik Kempen kynästä, ja musikaalin ohjaa suurelle näyttämölle Lilla Teaternista tuttu Jakob Höglund. Lauri Ketosen ohjauksessa esiintyvät Ari-Matti Hedman sekä Anu ja Juha Hostikka. 14. marraskuuta alkaen. Jukka Itkosen kirjoittama ja Marko Puron säveltämä koko perheen musiikkinäytelmä Kissalanpellon asema nähdään Kapsäkissä jo 11. Menopaussi on riemukas ylistys naiselle parhaassa iässä – eli keski-iässä! Neljä erilaista naista törmää tavaratalon alennusmyynnissä, tilanteet johtavat yhdestä toiseen ja naiset löytävät yhteisen sävelen – kirjaimellisesti. Menestyneen kapellimestarin paluusta kotiseudulleen pohjoisruotsalaiseen kylään kertova musikaali saa Suomen kantaesityksensä tuoreeltaan HKT:ssa 26. 37 R ONDO C LASSIC 8|2021 | ITKÄ TAISTELU PANDEMIAA VASTAAN näkyy syksyn musiikkiteatteritarjonnassa. Suomen kantaesitys 1. Teatteritalojen ovia availlaan toiveikkaammissa tunnelmissa kuin vuosi sitten – ja sehän on pääasia. Esityksen tapahtumat sijoittuvat vanhalle rautatieasemalle, jota uhkaa purkutuomio. Helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin syksy lupailee ensi-iltoja, joista pitää mainita ainakin Maija Ruuskasen ja Antti Nylénin yhteistyö Äärimmäisyys. Esitykset Aleksanterin teatterissa jatkuvat pikkujoulukauden loppuun. Syksyn uutuusensi-illoissa tartutaan naisen elämään rennolla tai rankemmalla otteella. Syksyn merkillepantaviin musiikkiteatteritapauksiin kuuluu Helsingin Kaupunginteatterin suurten tunteiden musikaali Niin kuin taivaassa, joka lupailee balsamia toisistaan eristyksissä olleille sieluille. Svenska Teaternin esityksen keskiössä on ydinperhe, joka näyttää täydelliseltä, mutta kodin seinien sisällä varjellaan synkkää salaisuutta. Toisaalta moni viime kaudella keskeytetty esitys saa nyt kaivattua jatkoaikaa. syyskuuta alkaen parin viikon ajan. lokakuuta alkaen koronan takia keskeytynyt, naisenergiaa tulviva musiikkihupailu Menopaussi, jonka tähtenä valloittaa Arja Koriseva. Naisen elämästä – hauskasti ja vakavasti p Teksti: TOMMI SAARELA © K AR I H AK LI Pari vuotta sitten ensi-iltaan tullut ”Baby Jane” saa uusia esityksiä Helsingin Aleksanterin teatterissa (26.8.) ja Oulun kaupunginteatterissa (18.11.). Ennen Helsinkiä Menopaussia käynnistellään Riihimäen Teatterissa 24
Esitystä tähdittää Ami Aspelund. © TAVATON MEDIA Viime syksynä Kouvolan Teatterissa ensi-iltansa saaneen musikaalin ”Kirka – Surun pyyhit silmistäni” esityskausi katkesi koronarajoituksiin. . Vie meren tuoksuun on rakkaudesta ja elämän rajallisuudesta kertova dramatisoitu konsertti, joka vie katsojat merellisiin tunnelmiin Lasse Mårtensonin unohtumattomien sävelien siivittämänä. Esimerkiksi Kuopiossa saa tuolloin kantaesityksensä Huomenna minä lähden. Sanoittajamestari Vexi Salmen elämästä kertova Villit vuodet Varkauden teatterissa 18. Tanssijoilla ja lapsiesiintyjillä vahvistettu teatterin oma näyttelijäjoukko sekä kahdeksanhenkinen orkesteri lupailevat unohtumatonta musikaalimatkaa rakastetun artistin värikkääseen elämään 18. syyskuuta alkaen Erikin ja Elsan rakkaustarinan yläja alamäkiä, joiden taustalla kuuluvat laineiden liplatus ja lokkien äänet. Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä ensi-iltansa saa 21. syyskuuta alkaen. marraskuuta. syyskuuta alkaen musiikkidraama Kotkan Ruusu. 38 R ONDO C LASSIC 8|2021 © O TT O -V IL LE VÄ ÄT ÄIN EN Siskoilta neuvoja Uudenmaan lailla Varsinais-Suomessakin odotetaan teatterikauden alkua innolla niin katsojien kuin tekijöiden puolella. Vaasan kaupunginteatterin Romeo-näyttämöllä nähdään Mårtensonin aikalaisesta ja kollegasta kertova elämäkertamusikaali Katri Helena, joka sai kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterissa kymmenen vuotta sitten, ja on sen jälkeen valloittanut teatterinäyttämöitä yksi toisensa jälkeen. Kari Heiskasen ja Mika Paasivaaran pitkään hioma musikaali heitettiin siis poikkeusolojen tähden vuodella yli alkuperäisen esitysaikataulunsa. Suorapuheinen huumori maustaa elämänmakuista musikaalia, jossa arki ja unelmat sekoittuvat – ja resepti onneen kukaties löytyykin, kun elämä heittää eteen hurmaavan tohtori Pomatterin (Mikael Saari). Ensi-ilta on 28. syyskuuta alkaen. Lahden lähituntumassa, Hämeenlinnassa tarjoillaan 16. Ensi-ilta on 2. Turun näyttämöillä juhlitaan alkavaa kautta musiikkiteatterin merkeissä kuitenkin maltillisessa mittaluokassa. Siinä tarjoilijana työskentelevä Jenna (Anni Kajos) on jumissa surkeassa ihmissuhteessa, ja lataa rakkauden puutteessa intohimonsa leipomiseen. Esitys kulkee vähän Menopaussin linjoilla puhuessaan naiseudesta ja hormonien ylivallasta. Iskelmällisissä tunnelmissa ollaan rannikkokaupunki Kotkassakin, jossa nähdään 4. Mutta toki tänäkin syksynä Savon seudulla musiikkiteatteria nähdään – ainakin paikoin. Kolme iloista rosvoa on valloittava klassikko aurinkoisesta Kardemumman kaupungista, jossa elämä on vilkasta ja värikästä. lokakuuta alkaen Hajuvettä ja lihapullia. Esityksen musiikki ulottuu kansanlauluista rokkiin ja oopperasta iskelmään, ja yleisön pyynnöstä huolimatta mukaan on saattanut lipsahtaa jokunen musikaalisävelmäkin. Lahden esityksen ohjaa Ilkka Laasonen, suomennos on Mikko Koivusalon. Iskelmien tahdissa Itäisen Suomen teatterit tuntuvat satsaavan musiikkiteatterin osalta syksyyn 2022. Yllättävät käänteet johdattavat kaupunkilaiset karistamaan ennakkoluulonsa ja katsomaan ilkikurisia rosvoja uusin silmin. syyskuuta Anna-Mari Kähärän, Susanna Haaviston ja Satu Rasilan uutuus Kysy siskoilta. Myös Turun ÅST:n Tiljan-näyttämöllä tehdään musiikkiteatteria intiimisti. Hajuvettä ja ”melkein ” tositapahtumia Porin teatterissa kuljetaan 4. syyskuuta alkaen kuljettaa katsojat viihdyttävälle aikamatkalle, joka alkaa nuoren Veikko Olavi Salmen törmätessä erääseen Antti Hammarbergiin. Näytelmässä soivat Rentun ruusu, Katson sineen taivaan ja monet muut laulut, joiden sanat on piirtänyt Vexi Salmen kynä. Esitys kertoo venäjänjuutalaiseen perheeseen Viipurissa syntyneen Rosalian elämäntarinan sotavuosien läpi aina 1960-luvun jazzaavaan Kotkaan. Waitressin rinnalla Lahdessa satsataan myös koko perheen musiikkinäytelmään. Laulajatähden tarinan kertova suursuosikki saa Kouvolassa uuden startin 18. Kirkan lauluja tulkitsee Mikael Saari.. Andersson & Petterson & Lundström & Jag on ”hektinen hissimusikaali”, joka näyttää, mitä tapahtuu hississä, jonne neljä ihmistä jää loukkuun – eikä kenelläkään ole puhelimessa kenttää. Maria Lundin ja Päivi Pylvänäisen tähdittämä esitys sisältää valheen sävyttämiä kertomuksia oikeasta elämästä, melkein tositapahtumiin perustuvaa sanailua sekä lauluja naisen eloonjäämisyrityksestä. Hämeen suurimmassa teatterikaupungissa Lahdessa kantaesitetään maailmalla hitiksi noussut Broadway-musikaali Waitress – Unelmien resepti. Luvassa on vertaistukea ja ymmärrystä naisten erilaisiin elämänvaiheisiin. syyskuuta. Helsingin Kaupunginteatterin ”Niin kuin taivaassa” esittelee monet kerrat suurmusikaalien tähtenä nähdyn Tuukka Leppäsen vastanäyttelijänä Oona Airolan ensimmäisessä isossa musikaaliroolissaan. elokuuta Eero-näyttämöllä. Eri aikakausien muistorikas musiikki Harmony Sistersistä Metrotyttöihin luo ajankuvaa viime vuosisadan tunnoista. Ilmassa on kaikki ainekset katastrofiin. Ensi-ilta koittaa 1. Mutkien kautta päädytään suomalaisen popmusiikin huipulle. Haaviston ja Kähärän lisäksi näyttämöllä loistaa Anna Victoria Eriksson
© JIR IN A AL AN K O © R O B ER T SE G ER / M O M EN T © TU O M O M AN N IN EN © JY VÄ SK YL ÄN K AU PU N G IN TE AT TE R I ALKUERÄT 20.-24.9. syyskuuta alkaen HKT:n suurelle näyttämölle saadaan musiikki-ilottelua koko perheelle, kun moneen kertaan siirtynyt ”Tatu ja Patu Helsingissä” saa odotetun ensi-iltansa. 26.9. Jyväskylän kaupunginteatterin musikaalikomedia ”The Addams Family” kertoo kauhujen kartanossa lymyilevästä perheestä. 7. Koronaruuhkan purkautuminen teettää kiirettä eräille: ”Matildan” ohjaaja Samuel Harjanne urakoi TTT:iin toisenkin musikaalin. 12. Andrew Lippan musiikkia tulkitsee seitsenhenkinen orkesteri kapellimestari Lasse Hirven johdolla 4. klo 19.00 TAMPERE-TALO Konsertissa kolme pääpalkinnon voittajaa soittaa Tampere Filharmonian solisteina, kapellimestarina Erkki Lasonpalo WWW.TAMPEREENPIANOKILPAILU.FI (mm. tammikuuta 2022 ensi-iltansa saava ”Co-me From Away” perustuu New Yorkin 9/11 -tragediaa seuranneisiin tositapahtumiin, ja kertoo inhimillisen tarinan siitä, että kriisistä selvitään paremmin yhdessä. TAMPEREEN KONSERVATORIO VÄLIERÄT 25. 28.9. TAMPEREEN KONSERVATORIO Finaalissa soittajia säestävät pianistit Sonja Fräki ja Tuomas Turriago Järjestäjä: Tampereen Pianoseura ry 20.-28.9. lipunmyyntiä ja yleisöä koskevat tiedotteet). TAMPEREEN KONSERVATORIO FINAALI 27. PÄÄTÖSKONSERTTI 1.10. syyskuuta alkaen. Tarjoilija Jenna (Anni Kajos) etsii kadonnutta onnea tohtori Pomatterin (Mikael Saari) avustuksella Lahden kaupunginteatterin musikaalissa Waitress – Unelmien resepti
Musiikissa tämä koskee artistien lisäksi etenkin kesän runsasta festivaalitarjontaa, joka usein sijoittuu pienille paikkakunnille luonnonläheisiin tai odottamattomiin esityspaikkoihin. ”Aloimme jo melko alkuvaiheessa pitää konsertteja kaivoksessa, kun keksimme, että voimme hilata esiintyjät lautalla lammen keskelle. Molybdeenikaivos ehti toimia vuosina 1939–1947, mutta sodan jälkeen metallin kysyntä aseteollisuuden tarpeisiin lakkasi. Tila sopii nimenomaan vaskisoittimille, ja ihanteellisella säällä se on yksi maailman parhaita konserttipaikkoja”, kertoo Lieksan vaskiviikKaivoksia ja louhikkoja, uuden elämän löytäneitä teollisuusrakennuksia ja maailmanluokan konserttisaleja: Suomessa soi hyvin moninaisissa tiloissa. konserttitilojen monet kasvot Teksti: SANTERI KAIPIAINEN © ILKKA KARPPANEN y Mätäsvaaran kaivoslaguuni Lieksassa on Suomen parhaiten soivia ulkolavoja.. Kallioseinämien ympäröimä avolouhos täyttyi vedellä ja jäi vuosiksi unholaan, kunnes sai uuden elämän konserttinäyttämönä vuoden 1995 Lieksan Vaskiviikoilla. Miten tarpeet vaihtuvat teknologisen ja yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Meidän Festivaali Tuusulanjärvellä soittaa kansallistaiteilijoiden ateljeekodeissa, ja Outokummussa järjestettävän Kaivos-festivaalin ohjelmasta suuri osa sijoittuu nimensä mukaisesti vanhaan kaivokseen. Luostotunturin kivikkoisilla rinteillä soi heinä-elokuun vaihteessa jälleen klassinen musiikki muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Ääni ja tila kohtaavat siellä, missä musiikkia soitetaan, ja etenkin konserttitaloilla on ympäri maailmaa tapana saada visuaalisesti vaikuttavia, monumentaalisiakin piirteitä. Luonnonakustiikkaa sään armoilla Mätäsvaaran kaivoslaguuni Lieksassa on yksi ylistetyistä kotimaisista ulkoilmakonserttipaikoista. Akustisesti se toimi loistavasti: kuin soittaisi peilityynellä järvellä, jonka ympärillä kalliot heijastavat hienosti. 40 R ONDO C LASSIC 8|2021 HTÄÄLLÄ Sibelius ja kapellimestaritähdet, toisaalla Aaltojen ja Saaristen modernismi: taiteiden parissa Suomi tunnetaan maailmalla ennen kaikkea musiikin, mutta myös arkkitehtuurin ja muotoilun parissa. Suomalaisen kulttuurin markkinoinnissa ulkomaille on valttikorteiksi nostettu luonto ja laatu, mutta myös outous ja omalaatuisuus
Sibeliustalon käyttö on jakautunut aiemmin melko tasaisesti kolmeen klassisen musiikin konserttien, viihdekonserttien ja kokousten kesken. ”Jos ukkostaa tai sataa kunnolla, niin esitykset joudutaan siirtämään tai perumaan. ”Luulen, että hybriditapahtumat, joissa osallistutaan sekä paikan päällä että etänä, ovat tulleet jäädäkseen. 41 R ONDO C LASSIC 8|2021 kojen taiteellinen johtaja, trumpetisti Jouko Harjanne. Vierailevat teknikot eivät aluksi malttaneet kuunnella talon väen neuvoja, mutta ovat nykyään jo oppineet salin erityispiirteet”, Kaunisto kertoo. Sama ongelma on myös Savonlinnan oopperajuhlilla muuten uskomattoman hienossa Olavinlinnassa.” Puun yhdistämät Veden rannalla sijaitsevalla Lahden Sibeliustalolla on niin ikään yhteys metsään ja teollisuuteen. ”Lähtökohtana oli, että akustiikasta ei tingitä. Koronaviruspandemian romautettua ennen kaikkea kokousja kongressikäytön on myös Sibeliustalo varautunut Kauniston mukaan uudenlaisiin toimintamalleihin. ”Ongelma oli siinä, että jos lautta yhtään keinui, muuttui soittaminen vaikeaksi. © TERO AHONEN. Kuitenkin nykyisenkin lavan akustiikka on herkullinen”, Harjanne muistuttaa ja kertoo, että soittajat pystyvät levittäytymään lavan lisäksi myös ympäröivien kallionkielekkeiden päälle. Mätäsvaaran puitteet vetävät yleisöä, joten suurin rajaus konserttikäytölle on suomalaisen kesäsään arvaamattomuus. Vahvistetuissa konserteissa se tosin vaatii miksaajalta ammattitaitoa. Puupalkit kannattelevat hallin kattoa, mutta lattia on betonia, joten materiaalitkin viittaavat vanhaan teollisuushistoriaan”, sanoo Sibeliustalon käyttöpäällikkö Jukka Kaunisto. Lahden Sibeliustalo on puuarkkitehtuurin, huippuakustiikan ja vanhan teollisuusmiljöön leikkauspisteessä. Vuonna 2000 rakennettu konserttisali on yhdistetty vanhaan punatiiliseen puusepäntehtaaseen. Esimerkiksi Spanish Brass Quintet soitti kaivoksella ’perinteisessä Suomen kesässä’, ja he pyysivät, että ethän laita meitä ensi kerralla tuonne! Viileällä säällä kallio lisää kylmyyttä. Olemme jo alkaneet panostaa siihen puoleen, ja pyrimme olemaan ajan hermolla tapahtumatekniikan suhteen.” | Tero Saarinen Companyn uusi tanssistudio on varustettu äänisuunnittelun kannalta hyväksi testiympäristöksi. ”Tämä oli valmistuessaan suurin puinen rakennus yli sataan vuoteen, vaikka julkisivun lasivuoraus ei puurakennetta paljastakaan.” Kenkälaatikkomallisen salin ylistyksiä keränneen akustiikan pääsuunnittelija oli maailmankuulun newyorkilaisen Artec Consultants -toimiston perustaja Russell Johnson. Se sulautuu uuteen osaan yleisölämpiön eli Metsähallin kautta, jonka toisessa päässä on konserttisalin seinä ja toisella puolella vanhan rakennuksen tiiliseinä. ”Vanhan osan interiööri on suojeltu, ja siinä on harjoitus-, toimistoja kokoustiloja sekä vahvistetun musiikin klubitila. ”Monessa päin Etelä-Eurooppaa on kyllä esimerkiksi hyvältä kuulostavia ja komeita raunioita, mutta kuuman sään takia niissä voi soittaa vasta myöhään illalla.” Mätäsvaaran 400 hengen katsomo päätettiin lopulta rakentaa niin, että laguuni jäi sen oikealle puolelle ja soittajat kuivalle maalle
Esimerkiksi Suomen ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla saava Tero Saarinen Companyn tanssiteos Transit esitetään Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa, ja sen äänisuunnittelusta vastaava Tuomas Norvio on niin ikään suunnitellut ääniympäristön TSC:n tiloihin samaan Kaapelitehtaan siipeen. Esimerkkinä Korundijazz-festivaali, jossa vieraat pääsevät liikkumaan salissa ja eri tiloissa vapaasti nauttien musiikista, seurasta ja ravintolan antimista.” Huhanantti uskoo tilojen monikäyttöisyyden trendaavan entisestään. Järjestelmät, joilla pystytään suunnittelemaan ja ohjelmoimaan immersiivistä ääntä, lähestyvät kuulokuvaltaan aitoa akustiikkaa, ja mahdollistavat orkesterin vahvistusta realistisen kuuloisesti. Yleisöllä on valtava halu päästä elävän musiikin pariin, mutta luulen, että striimitapahtumat ja -konsertit eivät aivan heti täysin katoa.” Nevalainen kertoo talon hypänneen nopeasti etätapahtumien maailmaan. Klassisen musiikin järjestäjät ovat meidän näkökulmastamme olleet tässä suhteessa valveutuneempia kuin popin ja rockin puolella toimivat.” Pienimuotoisempaan ekologiseen vaikutukseen tähtää myös Tampere-talon katolla toiminut puutarha. Kamariorkesterit ja konserttisarjat ovat löytäneet tiensä Helsingissä Suvilahden tai Konepajan kaltaisiin entisiin teollisuustiloihin, joiden sointi ei musiikkia aina palvele. ”Nyt oikeasti vihdoin ollaan menossa äänen immersiivisyyteen. ”Varikko tuo taloon historian tunnelmaa, sellaista ainutlaatuista fiilistä, jota ei saa uudessa rakennuksessa. Lisäksi yhtiö kannustaa myös tapahtumanjärjestäjiään kompensoimaan omat hiilijalanjälkensä. Arkkitehti Juhani Pallasmaa muokkasi varikon ensin Rovaniemen taidemuseon käyttöön vuonna 1986 ja laajensi muun muassa uudella konserttisalilla kokonaisuuden vuonna 2011 auenneeksi kulttuurikeskukseksi. Taidemuseon ja konserttien ohella tiloissa järjestetään myös kokouksia, seminaareja sekä monimuototapahtumia. Pallasmaa on luonut tilan, jossa ollaan samaan aikaan ulkona ja sisällä, historiassa ja nykyhetkessä.” Huhanantin mukaan kävijät ovat löytäneet 10-vuotiaan Korundin omakseen, ja vuosittaisten tapahtumien määrä ehti viimeisen viiden vuoden aikana kaksinkertaistua ennen koronarajoituksia. Hänen mukaansa kokousja kongressiyritykset ovat olleet hyvin valveutuneita kompensoimaan tapahtumapäästönsä. Ennen koronapandemiaa Tampere-talossa järjestettiin noin tuhat tapahtumaa vuodessa, jotka vetivät noin 600 000 vierailijaa. ”Taidemuseo ja orkesteri samassa rakennuksessa on Suomessa ainutlaatuinen kombinaatio”, kertoo Korundin myyntipäällikkö Heli Huhanantti. Häntä ovat viime vuosina työllistäneet myös muun muassa Amos Rex -taidemuseon Egyptin loisto -näyttely sekä Kansallisoopperan immersiivinen ja interaktiivinen Laila. Hidasteina ovat kallis hinta ja elementtien esteettinen sijoittelu konserttisalissa.” Norvio kokee, että ääni on otettu 2000-luvulla enemmän vakavissaan etenkin vahvistetun äänen kanssa toimiessa.. ”Konserttijärjestäjistä osa on täysin mukana, kuten ensimmäinen hiilineutraali klassisen musiikin festivaali Tampere Chamber Music. ”Koen, että olemme ketteriä kehittämään uutta, oli se vastuullisuutta, hybriditapahtumia tai green screen -studio. 170 neliömetrin tila on ennen kaikkea suunniteltu tanssiharjoituksiin, mutta tilan soivuus on myös hyvä asia, sillä se muistuttaa näyttämöolosuhteita ja toimii ’todellisuustestinä’”, Norvio sanoo. Näitä voi kompensoida istuttamalla lehtipuiden taimia Lempäälän metsissä olevaan hiilinieluumme”, kertoo Tampere-talon liiketoimintajohtaja Mika Nevalainen. Rakennus saavutti hiilineutraaliuden vuonna 2019 sekä päästöjä vähentämällä että niitä kompensoimalla. 42 R ONDO C LASSIC 8|2021 Varikko puhkeaa eloon Myös Lapin kamariorkesterin koti, Kulttuuritalo Korundi, on kasvanut vanhan punatiilirakennuksen ympärille – tässä tapauksessa Rovaniemen poltolta Lapin sodassa säästyneen 1930-luvun postiautovarikon. ”Akustiikka on salin helmi, jonka asiakkaat huomaavat heti, mutta he näkevät myös mahdollisuuden järjestää tapahtumia perinteisten muottien ulkopuolelta. Virtuaalitapahtumiin on havaittavissa kyllästymistä, ja meiltä pyydetään jo nyt paljon hybriditapahtumia. ”Se on tuottanut osan ravintoloidemme yrteistä, salaateista ja vihanneksista, mutta suurempi syy ovat olleet katolla kahtena viime kesänä olleet mehiläistarhat, jotka toteuttavat Kalevan lehtipuualueiden pölytyksen”, Nevalainen paljastaa. ”Tapahtumat saattavat olla monimuotoisia kombinaatioita, joiden kysyntään konserttisaleilla on haaste vastata olemalla fyysisesti muokattavissa tarpeiden mukaan. ”Minulle tarjoutui mahdollisuus unelmoida, mitä studiolle olisi äänisuunnittelun näkökulmasta mahdollista tehdä. Käytimme siinä Soundscape-teknologiaa, joka loi puistoon hyvin konserttisalimaisen kuulokuvan.” Virtuaalinen akustiikka on jo täällä Mitä enemmän akustinen musiikki siirtyy ulos konserttisaleista, nousee myös vahvistettu äänisuunnittelu arvoon. Historian ja nykyisyyden kohtaaminen näkyy erityisesti aulatilassa, jossa näkyy vanha tiiliulkoseinä, konserttisalin uusi seinä ja ylhäällä lasikatto. Teknologian puolella on hiljalleen tulossa lisättyä todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävät ’rikastetut konserttikokemukset’, mutta aika näyttää, millä nopeudella ja volyymillä. Iso juttu on, että Apple alkaa julkaista ääntä Dolby Atmos -formaatilla, eikä se jää vain elokuviin. ”Yritykset palaavat heti kun mahdollista. Voi olla, että live-tapahtumienkin striimaus verkkoyleisölle jatkuu etenkin täällä Lapissa, jossa välimatkat ovat suuria.” Hiilinielu ja mehiläistarha Taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan on sekin aikamme megatrendi, ja Pohjoismaiden suurimman konserttisalin sisältävä Tampere-talo on vastannut haasteeseen. Hyvä esimerkki teknologiasta oli Tampere Filharmonian konsertti ulkona Sorsapuistossa 2019. ”Niihin kuuluvat tuotannon päästöjen lisäksi myös muun muassa yleisön kulkuvälineiden päästöt sekä ruokailu
”Jotta pystytään luomaan teknologialla immersiivistä ääntä, täytyy tilan luonnollista akustiikkaa kuolettaa. Äänentoistoteknologian muuttuminen halvemmaksi, paremmaksi ja helppokäyttöisemmäksi on edistänyt tätä siirtymää. Juttu on yhteistilaus Finnish Music Quarterlyn kanssa Tampere-talo on jo hiilineutraali, ja osa tilojen käyttäjistäkin on siirtynyt kompensoimaan päästöjään. Verkkopohjaiset järjestelmät helpottavat äänen liikuttelua ja monikanavaisuutta. Itse konserttitalot onkin isoilta osin rakennettu viime vuosikymmeninä myös kokousja kongressitarkoituksiin, sisältäen pienempiä tiloja ja saleja palvelemaan monimuotoisempia tapahtumia, unohtamatta yleisöä vetävää ja rahoitukselle tärkeää viihdetapahtumakäyttöä. . Jos musiikkiyhteisöt osaavat olla nopeita ja notkeita pelikentän muuttuessa, niin samankaltaista antihaurautta kohti kannattaa konserttitilojenkin pyrkiä. Monessa paikassa on jo siirreltäviä paneeleita, joilla sointia voidaan muuttaa, ja striimaaminen on tuonut ison harppauksen, kun orkesterit ovat joutuneet mikittämään itsensä. Kuulijalle se on iso askel laadun kannalta”, Norvio kertoo, muistuttaen, että luonnollisella ja virtuaalisella akustiikalla on hänen mukaansa erilaiset tilalliset tarpeet. Samaan aikaan koronapandemia osoitti, että yhteiskunnallisetkin muutokset ovat arvaamattomia. Enää ei vallalla ole ajatus, että suunnitellaan tilaan vain yksi akustiikka, jossa kaikkien pitää pärjätä.” Tempus fugit Historiallisesti Suomessa on konserttielämä pyörähtänyt käyntiin nopeasti, ja siihen soveltuvat tilat seuranneet hitaammin perässä. Edellinen teknologinen loikka konserttitilojen äänen kannalta oli äänentoiston päivittäminen sekä elektroakustisen nykymusiikin että spektaakkelimaisempien tuotantojen tarpeisiin, mutta seuraavaksi virtuaalitodellisuuden hiipiminen esitystaiteen visuaaliseen kokemukseen tuo mukanaan myös auditiivisen vastineen 3D-äänen muodossa. Konserttisalien puutteessa orkesterit ja etenkin festivaalit ovat nokkelasti löytäneet niin kirkkoja, liikuntahalleja, seurantaloja kuin luonnonympäristöjä estradeikseen. Ulkoseinä sisätilassa: Rovaniemen Korundi on rakentunut vanhan postiautovarikon ympärille.. Klassista musiikkia halutaan myös viedä pois ”linnakkeistaan” esimerkiksi vanhoihin teollisuusrakennuksiin, jonne indie, jazz ja kokeellinen musiikki jo aiemmin ovat löytäneet. 43 R ONDO C LASSIC 8|2021 © AA TU H EIK K O N EN ”Tiloja varustetaan paremmin, ja samaan aikaan teknologia on pienentynyt. Kuitenkin samaan aikaan, kun akustiselle musiikille sopivia saleja alkaa enemmän tai vähemmän olla kaikkialla, on kulttuurikin ehtinyt hieman muuttua
Totta kai sisältökin saneli tyylin: koulusurmaa karmeampaa aihetta saa etsiä, eikä se ole meditaation paikka. Saariaho kertoi jo huhtikuussa 2020 Rondossa, että hän ja libretisti Sofi Oksanen tähtäsivät trillerimäisen tiiviiseen kokonaisuuteen, jonka keinoja ovat koko ajan vaihtuvat aikatasot sekä yhdeksän kielen ja erilaisten äänenkäytön tapojen hyödyntäminen. Oopperan vaikea aihe, koulusurma, oli vain lähtökohta monitasoiselle inhimillisyyden kuvaukselle, joka tulee esiin erilaisissa tavoissa käsitellä traumaa. KAIJA SAARIAHO teki sen taas: Aix-en-Provencessa kantaesitetty Innocence osoittautui mestariteokseksi. Keittiöstä luokkahuoneeseen ja vessasta juhlatilaan: pyörönäyttämö näyttää sekunnintarkasti oopperan takautumat Simon Stonen ohjauksessa. innocence on kauhun ja empatian inhimillinen suurteos Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: JEAN-LOUIS FERNANDEZ k. Teksti, musiikki ja teatteri limittyivät kompleksisesti mutta rikkaasti ja koskettavasti. Innocence on niin uudenlainen avaus moniaineksisempaan, nopeatempoisempaan ja jännityksellä operoivaan suuntaan, että toivoisi jo tässä vaiheessa, ettei ooppera jäisi hänen viimeisekseen. 44 R ONDO C LASSIC 8|2021 AIJA SAARIAHO on edellisissä oopperoissaan ollut parhaimmillaan lyyristen ja suggestiivisten säveltilojen luojana, vaikkakin Adriana Materissa aihe vei myös dramaattisuuteen
45 R ONDO C LASSIC 8|2021 Ainakin itselleni suurin jännityksen aihe oli se, miten Saariaho tällaiseen tyyliin taipuu. Perheen anoppia esittää Kozenan tavoin oopperalavojen tähtiin kuuluva Sandrine Piau. Tosin Markéta-tytön enkelimäisyys osoittautuu harhaksi, sillä hän teki ampujan sammakkomaisesta olemuksesta repäisevän pilkkalaulun. Ihmeellisesti hän kuitenkin pystyy luomaan jatkumon, jossa erilaiset ainekset sulautuvat yhteen persoonallisella tavalla. Beate Mordal ja Julie Hega olivat ampujan ystäviä, edellinen jopa entinen ihastus, ja heidän tavassaan innocence on kauhun ja empatian inhimillinen suurteos | Innocence on Saariahon oopperoista kompleksisin ja teatterillisin, ja se pitää pihdeissään alusta loppuun.. Tuomas Pursion appiukkoa vaivaa niinikään syyllisyydentunto: ehkä hän vaati esikoiseltaan liikaa ja kohteli häntä kuin miestä, vaikka hän oli vielä lapsi. Hän ei ole päässyt tragediasta eroon vaan elää yhä sitä edeltävää elämää pakkomielteisesti tyttärensä muistoon tarrautuen. kohtauksessa lukee esitysohjeena: ”Laukauksia. Jukka Rasilaisen pappi yrittää olla henkinen rakentaja, mutta hänelläkin on itsesyytösten hetkensä. Ampuja ei olekaan toiminut yksin, ja teon taustoihinkin muilla ihmisillä on osallisuutensa. Oksanen ei syyllistä ketään vaan käsittelee hahmoja empatialla, ja samoin tekee Saariaho eri rooleihin yhdistyvissä musiikillisissa aiheissaan. Pääosin piilossa laulavalla Viron filharmonian kamarikuorolla on tärkeä rooli orkesterin ja solistien silloittajana ja orkesterivärejä tukevana äänimaisemien luojana. Markus Nykäsen sulhanen piti onnellisen kuorensa, kunnes loppupuolella paljastui karmeita asioita hänen osallisuudestaan tapahtumiin. Ainut puhtaalta pöydältä lähtevä hahmo on romanialainen morsian (heleä-ääninen Lilian Farahani), jolta perheen trauma on salattu. Oksasen libreton mestaruutta on se, miten luontevaa ajassa liikkuminen on ja miten hän kuorii ihmisistä koko ajan uusia ja yllätyksellisiä puolia. Hänen unenomaisesti livertelevä koloratuurinsa sopii täydellisesti Patrician mielenlaatuun. Teatterillinen (tai elokuvallinen) ilmaisu ulottuu myös musiikkiin. Ensi-ilta osoitti säveltäjän muuntumiskykyisyyden: ooppera piti pihdeissään paikoin jopa kauhuelokuvan keinoja muistuttavin aineksin. Kaikki teatterinäyttelijät esittävät ampumistapahtumassa mukana olleita opiskelijoita ja yhtä opettajaa, joiden osuudet saivat sähköisestä vahvistuksesta aavemaista ilmettä. Ihmisissä on monta puolta Helppo teos Innocence ei ole monitasoisuudessaan, mutta juuri tätä tarvitaan inhimillisyyden aspektien rikkaaseen kuvaamiseen. Kozena valjastaa uljaan mezzosopraanonsa täysillä ristiriitojen ilmaisijaksi. Alun kontrafagotin teema luo synkeän tunnelman, jollaiseen teos myös loppuu. Takautumat kymmenen vuotta sitten tapahtuneeseen surmaan vaihtuvat koko ajan nykyhetken kanssa. Esimerkiksi libreton 9. Kohtaus, jossa hän tunnustaa rakastaneensa veljeään, huipentuu ohenteeseen, josta löytyy monia assosiaatioita oopperan historiaan. Hänen äitinsä, mezzosopraano Magdalena Koženán esittämä Tereza on tarjoilijana häissä ja tuo vähä vähältä ilmi katkeruuttaan uutta elämää yrittävää perhettä kohtaan. Pursio löysi herkkyyden ja epävarmuuden hahmonsa isällisen kuoren alta. Ehkä he pelkäsivät, että se virittää vääriä odotuksia. Nykäsen tenori soi komeasti ja välitti uskottavasti myös sortumisen hetket. Itse ampujaa ei Innocencessa ole, vaikka ohjauksessa se mykkäroolina vilahtaakin, vaan teos luotaa uhrien, selviytyjien ja omaisten muistoja ja kykyä jatkaa elämäänsä. Sikäli on ymmärrettävää, että tekijät varoivat paljastamasta itse aihetta eli koulusurmaa Helsingin kansainvälisessä koulussa. Osa tuntui Rasilaiselle liian matalalta, mutta keskirekisterissä tuttu äänen uljaus kyllä jo pilkisti. Eri kielien käyttö tuntuu syventävän hahmojen psykologiaa: ne ovat privaattia ilmaisua, vastakohtana kaikille yhteisellä englannilla esitettäviin osuuksiin. Toinen uusi piirre oli teatterillisen replikoinnin keskeinen rooli, sillä osa esiintyjistä oli näyttelijöitä, jotka venyivät puheen ja puhelaulun koko skaalalle. Nerokas idea oli tuoda mukaan kansanmusiikkitaustan omaava Vilma Jää esittämään ammuttua tyttöä, ja hänen kansanperinteistä ammentava laulutapansa laittoikin Saariahonsa tuntevan kuulijan höristämään korviaan. On partituurissa paljon tuttuakin: lyyriset puhallinaiheet, kuulas jousisointi ja harpun, lyömäsoittimien ja vibrafonin kultaama välke ovat mukana kuin muistumina edellisistä oopperoista. Äidin rakkaus ja syyllisyyden tuoma tuska limittyivät hänen muistellessaan ampujapoikansa hyviä puolia, epäillessään tapahtumaa onnettomuudeksi ja löytäessään sille muita syypäitä. Kaikki on teatteria Innocencen teatterillisuus lähtee tietenkin jo Sofi Oksasen tekstistä, joka sysää myös musiikillista toimintaa eteenpäin. Mistään mustavalkoisesta hyvästä ja pahasta ei ole kysymys. Innocence on todellakin aineksiltaan säveltäjän kompleksisin ooppera, eikä hän ole milloinkaan aiemmin venyttänyt ihmisäänen ilmaisua niin laajalle ja niin teatterillisin keinoin kuin tässä. Antonia esittävä Simon Kluth oli esimerkki ilmaisurikkaasta ja selkeästä replikoinnista ja uskottavasta näyttelemisestä. Laukausmyrsky vaihtuu puhelinten pirinään ja sireeneihin.” No, sellaisen Saariaho järjestää, omalla tavallaan, ja näyttelijät kertaavat paniikinomaisesti ampumispäivän tapahtumia, kuka kuoli minnekin. Eri asia sitten on, moniko kuulija sai jotain irti tshekin, romanian, kreikan, ruotsin tai suomen kielestä, vaikka ranska, saksa, espanja tai englanti sujuisivatkin. Puheet vaihtelivat hysteerisestä reflektoivaan, rytmisestä puheesta vapaaseen. Orkesterin paukut säästetään oikeisiin kohtiin. Jää laulaa suoralla äänellä ja luo viattomuuden ja toiseuden tunnelman. Paljon teoksen soinnillista magiaa lähtee siitä. Nykyhetken kokoajaksi Oksanen oli keksinyt ampujan veljen häät, ja se oli luonteva konteksti tuoda lavalle kansainvälinen ihmisjoukko, jonka juhlinnan alta alkaa paljastua synkkiä salaisuuksia. Ehkä jännittävimmän vaikutuksen tekevät edellä mainitut Vilma Jään osuudet karjankutsuhuutoineen ja improvisaatioineen. Pursion ja Piaun kohtaamiset olivat kutkuttavia äänellisessä kontrastissaan. Pursion ja Nykäsen suomeksi esittämät yhteiset osuudet taas muistuttivat erinäisistä suomalaisista oopperoista
Ohjauksessa oli paljon yllätyksiä, ja paikoin mentiin hämärien viittausten puolelle (keitä olivat ylemmässä ruokailutilassa istuskelleet statistit?), mutta pidin silti siitä, että Stone piti niin kiinni realismista. Stonen tarkka leikkaustekniikka montaaseineen oli kuin elokuvasta, ja sama tarkkuus leimasi yksilöohjausta. Mel Pagen tyylikäs puvustus toimi niin arjessa kuin juhlassa, ja James Farncomben valaistuksella oli tärkeä rooli pyörönäyttämön tilojen tunnelmanluojana. Stone osasi ottaa huomioon näyttelijöiden ja laulajien perusedellytykset mutta luoda silti koko näyttämötoimintaa yhdistävän kokonaisilmaisun. Lähimmäksi puhelaulua meni Lucy Sheltonin esittämä opettaja, jonka irreaalisen tuntuisesti harhaileva osuus liikkui jossain kabareen ja Schönbergin Pierrot Lunairen välissä, kuitenkin ilman mitään hysterian makua. Kapellimestari Susanna Mälkki oli esityksen keskeinen voima. Chloe Lamfordin lavastama koulurakennus pyörii näyttämöllä paljastaen aina uusia kuvia. Paikoin hän pusersi myös dramaattisia nousuja ja takasi kokonaishengityksen, joka kantoi koko teoksen ajan. Simon Stone ja Susanna Mälkki loistivat Näyttelijäjoukko tarvitsee tietenkin hyvän ohjaajan, ja Simon Stone onnistui Innocencessa täydellisesti. Miten syntyvät maailman oopperayleisöä hätkähdyttäneet alkuvoimaiset kiljahdukset Kaija Saariahon Innocencessa. 46 R ONDO C LASSIC 8|2021 paljastaa asioita oli paljon jännittävyyttä. Mälkin selkeyttä on kiittäminen siitä, että teos ei tuntunut niin kompleksiselta kuin se on ja että dramaturginen vuo oli koko ajan eteenpäin soljuva. Hän takasi viime kädessä teoksen jännittävyyden ja ärsykkeiden runsauden. v Totuus on paljastunut, ja morsian (Lilian Farahani) sanoo valinneensa sulhasen, ei tämän perhettä.. Arvio on yhteistilaus Finnish Music Quarterlyn kanssa. Hän jatkaa tutkimustyötään suomalaisten karjankutsujen parissa opiskeltuaan niiden tekniikkaa ensin Ruotsissa. Monesti tuli mieleen, että elokuvamusiikin soittaminen on keskeinen osa tämän orkesterin työtä. Pyörönäyttämö on Stonen tuttu keino, ja näin hieman saman tyyppisiä ratkaisuja Münchenin Die tote Stadt -esityksessä ja Salzburgin Medeassa. ILMA JÄÄ ON SIKÄLI TYYPILLINEN Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston kasvatti, että hän on vapaa tekemään omaa musiikkiaan ja liikkumaan eri tyylien ja genrejen välillä, mutta pohjana on silti perinteen vankka tuntemus. Aiheessa on tarpeeksi rankkuutta ilman että mennään painajaisten höttöiselle suolle. . Kuollut tyttö on usein pelkkää äidin kuvitelmaa, joten täytyi löytää oikeat keinot välittää tämä epätodellisuus. Hän erotteli orkesteritekstuurin eri tasot ja sointivärit tarkasti ja antoi niille tilaa puhjeta koko ilmaisuvoimaansa. Pienet privaatit tilat kuten vessa tai siivouskomero antoivat hyvän foorumin salaisuuksien purkamiselle, ja hääjuhlien sali vaihtui kuin taikaiskusta koulun aulaksi ja luokaksi. London Symphony Orchestra toi oopperaan silauksen luksusta soinneillaan. Vilma Jää jatkaa karjankutsuhuutoja käsittelevää tutkimustaan, säveltää ja esittää omaa musiikkiaan ja palaa ainakin neljään Innocencen tulevaan esityskierrokseen
”Minulla on tietokoneellani 200 ääninäytettä, jotka aion analysoida. Hän kehitti graafisen notaatiojärjestelmän, joka välittäisi niin paljon informaatiota tästä ainutlaatuisesta ja alkuvoimaisesta musiikin lajista kuin mahdollista. Kansanmusiikin pohjalta poppiin ja oopperaan Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuva: MARY EM ”Ne edellyttävät nasaalia ja tiukasti eteen sijoitettua ääntä ja koko kropan mukana oloa. 80 cm) *Koskee kuluttaja-asiakkaita Tutustu valikoimiin! Keskittämisalennukset ostoista meiltä "Kv int it". Siinä ovat mukana kaikki keinot: äänenkäyttö, fraseeraus, koristelu, orkestraatio. Karjalaiset karjankutsut eivät olleetkaan niin mutkikkaita kuin luulin vaan pikemmin puhelähtöisiä. Kansanmusiikki on pohjana myös hänen omassa musiikissaan, jossa hän hyödyntää kansanrunoja ja fuusioi perinteisiä aineksia poppiin elektroniikan keinoin. Vaatii uskallusta vetää ne todella kovaa, mutta kun tekniikka on hallussa, kurkku ei rasitu. ”Haluan tavoittaa uusia yleisöjä ja tehdä kansanmusiikkia helpommin tartuttavaksi myös nykyajan nuorille. Asiakaspalvelu seitsemänä päivänä viikossa. Opin tästä paljon itsekin säveltäjänä.” Vilma Jää, alun perin Jääskeläinen, kasvoi viulun parissa, kunnes onnettomuus esti viuluopintojen jatkamisen. Ampumisessa kuolleen Markétan rooli syntyi yhteistyössä Saariahon kanssa. Sen sijaan Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy todella mutkikkaita melodioita, joissa lehmiä kutustaan myös nimeltä.” Improvisaatio kuului tiiviinä osana kansanmusiikin opintoihin, ja Vilma nautti siitä, että se ulotettiin myös liikkeeseen. 47 R ONDO C LASSIC 8|2021 kin makuun äitini tuottaessa sen alan tapahtumia, sain lisää intoa. VILMA JÄÄ improvisoi kadensseja Innocencen roolissaan ja kajautteli karjankutsuhuutojen tekniikalla. Hän kertoo tekevänsä kansanmusiikin ja popin fuusioita, joissa perinteisiä aineksia kuten soittimia, arkistonauhoja ja muita äänilähteitä muokkaavalla elektroniikalla ja biitillä on tärkeä osuus. Soitin myös harmonikkaa. Pilkkalaulu oli yksi näistä kohdista”, Jää kertoo. Hän on monessa kohdassa pelkkää äidin kuvitelmaa, joten täytyi löytää oikeat keinot välittää tämä epätodellisuus. Työtä teetti myös se, että puolet roolista on tšekinkielistä. ” ”Materiaalini on runolaulupohjaista, ja olen löytänyt arkistoista paljon hyvinkin ajankohtaisia runoja, Yksi 1700-luvun alkupuolelta peräisin oleva käsittelee esimerkiksi raiskausta ja sitä, miten mies kiemurtelee syyllisyydestä eroon. No ei se kyllä edullisin ja nopein voi olla! Vai voiko. ”Kesällä 2020 viimeistelimme roolia Kaijan kanssa yksityiskohtaisemmin. Äänen vahvistaminen ja kaiuttaminen auttoi löytämään enkelimäisiä ja tuonpuoleisia sävyjä, ja huudot tuovat esiin toisen puolen.” ”Itselleni oopperassa ehkä vaikuttavinta oli se tapa, jolla Kaija löytää jokaiselle monista hahmoista oman maailmansa. ”Ei sydämeni lapsenakaan palanut klassiselle viululle, mutta kun pääsin kansanmusiiwww.adecrea.fi Postikulut enintään 4,90 eur* Ilmainen toimitus jo 40 euron tilauksesta* Mitä. Alkuvuodesta 2020 hän alkoi suunnitella nuottijulkaisua suomalaisista karjankutsuista. . Onneksi olen sopraano, sillä alemmilta fakeilta ne tuskin onnistuvat samalla tavalla”, hän selvittää. Vilma Jää esitteli säveltäjälle, millaisia asioita eri tekniikoilla on mahdollista tehdä, ja tätä kiinnostivat juuri vienankarjalaiset karjankutsuhuudot. Halusin opetella sen tšekkiä osaavan harjoittajan kanssa heti alkuun, ettei kieli jumiudu vääriin äänteisiin.” ”Sinänsä ei ollut psyykkisesti raskasta esittää kuollutta tyttöä, sillä hän on oopperan neutraalein hahmo eikä se, joka varsinaisesti kärsii. ”Musiikkiin jäi tilaa improvisaatiolle, ja erityisesti neljä kadenssia tein täysin vapaasti improvisoiden niin, että ne olivat joka esityksessä erilaisia. Työ jatkuu syksyn aikana. Siinä on ikään kuin kaikki auki, eikä sävellaji pysy samana, vaan tilapäismerkkejä on paljon. Ei mikään ole muuttunut 300 vuodessa!” Oopperahuomio ei tuonut Vilma Jäälle mitään mullistusta elämään, mutta ainakin Suomesta tuli runsaasti keikkapyyntöjä, ja oopperan tulevat neljä-viisi esityskierrosta eri puolilla maailmaa jaksottavat sopivasti freelancerin uraa ja takaavat toimeentulon. Luulenpa, että se onnistuu parhaiten niin, että oikeasti myös tuntee perinteen. Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen pääsin kuitenkin viulu pääaineena.” Omin maailma löytyi silti lauluäänestä, ja tutkijana häntä kiinnosti erityisesti karjalainen perinne. Nuottien ja opetustarvikkeiden uusi helppo verkkokauppa ja kustantamo Säv ellajiopettelun hitt i! Lattiaan tai seinälle liimautuva kestävä pelialusta (halk. Sen oppiminen oli vaikeaa, sillä olen kansanmusiikissa tottunut asioiden toistoon ja muunteluun, mutta Kaijan musiikki toimii eri tavalla. Tästä oli vain pikku loikka omaan säveltämiseen
Nykyisen musiikkiohjelmiston johtajan Markus Hinterhäuserin kaudella festivaali on taitava kompromissi perinteen ja taloudenpidon ja toisaalta uusien ideoiden välillä. Nyt salit olivat lähes 100-prosenttisesti täynnä, oopperoissa oli normaalit väliajat, eikä tarjoiluakaan pidetty riskinä. 1920-luvulla Max Reindhardt, Richard Strauss ja Hugo von Hoffmanstahl toteuttivat kunnianhimoista ”suuren maailmanteatterin” ideaansa, jonka natsien valtaantulo tuhosi. Koronapassi toimii hyvin, ja tunnelma on melkeinpä normaali. salzburg juhli ilman kompromisseja Teksti: HARRI KUUSISAARI | Salzburg V © R U TH W AL Z Don Giovannin kuolleet naisuhrit ryhmittäytyvät maalauksellisiin asetelmiin Romeo Castelluccin ohjauksessa.. Menneen kesän teemana oopperaja teatteriohjelmistossa on se vastakohtaisuus, joka vallitsee solidaarisen humanismin ja radikaalin individualismin välillä. Eliitin juhla joutui terveesti hakemaan paikkaansa osana ympäröivää maailmaa. Ohjelmassa tradition vaaliminen ja uuden etsiminen ovat tasapainossa – esimerkkinä surrealistinen Don Giovanni, jossa viettelijää syyllistävät hänen 150 naistaan zombieina. Uuden musiikin erityisteemat ja festivaalin alkupuolen vanhan musiikin katsaus ovat luoneet moninaisuutta. Sitten koitti Herbert von Karajanin valtakausi, joka lopulta kilpistyi konservatiivisuuteen ja tähtikulttiin. Sillä on puolustajansa aina yritysten johdossa ja liittovaltion hallituksessa asti, ja he ovat valmiita käyttämään valtaansa, jos tarve vaatii. Gerard Mortier mursi sen modernilla linjallaan, joka aiheutti kahnauksia. 100-vuotiasta historiaansa festivaali muisteli lähinnä markkinoinnissa ja juhlanäyttelyssä, ei niikään ohjelmassa. Sponsorien näkyvä mutta sivistyneesti esiin tuotu rooli kertoo realiteeteista. Salzburgin festivaalin kyvyssä sitouttaa poliitikot ja talouselämä tuekseen on paljon sellaista, josta Suomessa olisi opittavaa. 48 R ONDO C LASSIC 8|2021 UONNA 2020 Salzburgin festivaali oli Euroopassa ainoita, joka ylipäätään voitiin järjestää, ja sen onnistuminen ilman yhtään koronatartuntaa antoi vauhtia tähän vuoteen. Koronapassi ja FFP2-maskit olivat turvallisuuden takeena. Sitä luotaavat yhtä lailla Mozartin Don Giovanni kuin Luigi Nonon Intolleranza 1960, jonka hätähuuto humanismin ja Salzburgin festivaali vietti 100-vuotisjuhliaan vailla mitään kompromisseja niin tarjonnan laadun kuin yleisömäärien suhteen
Ohjelmassa tradition vaaliminen ja uuden etsiminen ovat tasapainossa – esimerkkinä surrealistinen Don Giovanni, jossa viettelijää syyllistävät hänen 150 naistaan zombieina. Mikään kosto ei tuo pelastusta vaan jatkaa pahan kierrettä. Salzburgin festivaali vietti 100-vuotisjuhliaan vailla mitään kompromisseja niin tarjonnan laadun kuin yleisömäärien suhteen. Jotkut pitävät Currentzisia klassisen musiikin Messiaana, toiset taas kuninkaana ilman vaatteita. Kuoleman kärryt ovat symboleista koskettavimpia, samoin puunrunko, johon antisankari tarraa tuon tuosta elävien ihmisten sijaan. Vaskien murea sointi ei käy päälle. Ausrine Stundyte ei tehnyt nimiroolista pelkkää koston enkeliä vaan jätti tilaa myös lapsekkaille sävyille, ja Orestin tunnistuskohtauksessa kaikki tunteiden padot aukenivat. Dramaattisista tehoista hän otti kaiken irti niin kuin räiskyvillä periodisoittimilla vain saa. Kopiokone on symboli Leporellon luetteloaarialle: Giovanni kohtelee naisia pelkkinä monistettavina esineinä. Aavistin kyllä tarkoituksen: ehkä hän halusi piirtää kuvaa äkillisten mielialan vaihteluiden riivaamasta ja kuolemaansa odottavasta viettelijästä. Chrysotemisia laulanut Vida Mikenvi?i?t. Hän saattaa harjoittaa muusikoita yötä myöten haluamiensa yksityiskohtien hiomiseksi. Pelastuksen toivat kuitenkin Richard Straussin jylhät luontokokemukset, joista oopperaa seuraavana päivänä sai nauttia Wienin filharmonikkojen ja Welser-Möstin konsertissa. Krzysztof Warkilowski oli ohjannut teoksen modernin loiston ja rappion henkeen. Pysähtelevissä, kalmankaikuisissa hetkissä oli vangitsevuutta, mutta olisiko sen saanut aikaan vähemmän alleviivaavilla keinoilla. Ennen tämänkesäistä Don Giovannia hän johti Salzburgissa Tituksen lempeyden ja Idomeneon. Welser-Möst halusi ottaa lyyrisemmän näkökulman, ja sointikuva oli totuttua läpikuultavampi ja kerroksellisempi – eikä yhtään vähempää draaman ydintä. Christopher Maltmanin laulama Orest ei ole mikään messiaaninen oikeuden tuoja vaan inhimillinen ja kovia kokenut hahmo, joka tulee Klytamnestran murhan jälkeen hulluksi. Alppisinfonian näyt saavuttivat sellaisen panteistisen mystiikkansa, jota ilman teos jää hieman pinnallisesti kuvittavaksi reippaine askellusaiheineen. Elektra soi inhimillisesti Parhaina aikoinaan Salzburg on kansainvälisten orkesterien kohtauspaikka, mutta tämä onkin harvoja asioita, joka tänä vuonna matkustusrajoitusten vuoksi jäi vajaaksi. Tämä tietenkin korosti entisestään Wienin filharmonikkojen roolia luksusluokan residenssiorkesterina. Klytamnestra sai hänkin uusia sävyjä Tanja Ariane Baumgartnerin tulkinnassa: hän ei ole aavemainen ihmisraunio vaan rakastava äiti, joka turhaan haluaa sovitusta. Stundyten ääni ei ole kovin suuri, siinä on helisevä resonanssi, joka antaa melodioille liitoa. Omaperäiset otteet ovat hänen Mozartissaan tarkoittaneet käytännössä tempojen ja ilmaisujen venyttämistä äärirajoilleen. Don ja hänen 150 naistaan Ohjaaja Romeo Castellucci oli tehnyt Don Giovannista kuvien ja assosiaatioiden teatteria paljaassa valkoisessa tilassa, joka hohtaa valojen ja verhojen avulla kelmeästi. Straussin Elektrassa filharmonikot Franz Welser-Möstin johdolla olivat selvästi pääroolissa. Koronapassi toimii hyvin, ja tunnelma on melkeinpä normaali. oli rock-tyyliin puettu teini. Näyttämökuvissa vilisee viittauksia uskonnolliseen maalaustaiteeseen. Ohjaus onnistuu luomaan jännitteen ja pitämään viittausten runsauden kurissa. 49 R ONDO C LASSIC 8|2021 ihmisten välisen tasa-arvon puolesta on ajankohtaisempi kuin koskaan. Totta kai ekspressionistinen kostonhimo soi aina tässä musiikissa, mutta usein muskelien pullistelu saa esityksissä liiankin suuren roolin. Don Giovannissa Currenzis teki äärimmäisiä hidasteluja, jotka etenkin resitatiiveissa tuntuivat oudoilta katkaistessaan kerronnan imun, ja serenadissa ja muutamissa ensembleissä hän taas laittoi kaasun niin pohjaan, että kuulijan piti tarttua tuolinkahvoista. Castellucci tuo lavalle statisteina 150 Don Giovannin naista, jotka vaativat häntä tilille yhtenäisenä koreografisena massana. Tämän melkeinpä sakraalin tunnelman vastapainoksi tapahtuu kummia: katosta rysähtää alas auto, polkupyörien rykelmä ja muuta rojua sekä koripalloja, ja lavalla viilettää alastomia naisia ja eläviä eläimiä. Lavastusrakennelma levittää Felsenreitschulen leveälle näyttämölle palatsin uima-altaineen ja siirtyvine lasihuoneineen, jossa murhat tapahtuvat. Tämä käy hyvin esiin Aiskhyloksen Oresteiasta, josta oopperan lomaan on sijoitettu Klytamnestran monologin repliikkejä. Videot tuovat takautumia tapahtumien juurisyihin. He ovat valkoharsoisia enkeleitä, eroottisia muistoja ja hautausmaakohtauksen mustakaapuisia zombieita. Äänessä oli läpäisevää kimmellystä – hänestä kuullaan vielä Strauss-sopraanojen kärkijoukossa. Kalmankaikuinen Don Giovanni Ulkomaisista orkestereista suurimman roolin sai eksentrisen kapellimestarin Teodor Currentzisin uskottu joukko musicAeterna Venäjän Permistä. Paljon on kyse tietenkin Wienin filharmonikkojen koko sointikulttuurista: toistensa kuuntelusta syntyvä intiimi suhde ja jokin aistillinen valssiveto tuntuvat alitajuisesti ohjaavan musisointia silloinkin, kun mennään kovemmissa maailmoissa. Hinterhäuser on jo aiempinakin vuosina uskonut Currentzisin voimaan kiinnittämällä hänet kokonaiseen Mozart-sarjaan. salzburg juhli ilman kompromisseja © B ER N D U H LIG | Äidin ja tyttären välit ovat hyytävät Krzysztof Warlikowskin ohjaamassa Elektrassa.
Davide Luciano ei ole sensuellein mahdollinen Giovanni mutta toteuttaa taiten hahmon käärmemäisen liukkauden: hän ei sitoudu mihinkään vaan pakenee aina kun saa jotain. Parina he ovat vastakkaisia. 50 R ONDO C LASSIC 8|2021 Tässä surrealistisessa kuvatulvassa on paljon unenomaista magiikkaa mutta paikoin myös turhan tuntuista trivialiteettia, joka hajotti keskittymistä. Kaufmann taas on oopperamaailman kuumin ja kallein tenori. Salzburgin uudessa Don Giovannissa on dramaturgiset ongelmansa, mutta ainakaan sitä ei voi syyttää kunnianhimon puutteesta. Harteros otti viisaan strategian panostamalla vivahteisiin, linjaan ja tekstin merkityksiin. Yhdessä he antavat toisilleen jotain, mitä eivät muuten saavuttaisi. Musikaalista älykyyttä ja nuottien taakse tunkeutuvaa intuitiota on sitäkin enemmän, ja näin volyymi menetti kriteerinä merkityksensä, ja tie aukeni Wagner-paratiisiin. Totta, hänen keskija alarekisteristään puuttuu tarvittavaa ytyä, mutta hän osaa fokusoida äänensä niin, että se kantaa puskematta. Nadezhda Pavlova ja Frederica Lombardi rimpuilivat Donna Annana ja Elvirana kompleksisessa rakkaudessaan lurjukseen ja lauloivat asiallisesti. Lohengrin, Tosca, Kohtalon voima, Trubaduuri, Otello) ovat tarjonneet suuria elämyksiä. Currentzis ja Castellucci puhaltavat yhteen hiileen luodakseen uudenlaisen metatason maailmansa, jonka ihmiskuva on perin surullinen. Vito Prianten Leporello on tavallaan hänen kaksoisolentonsa, mitä vaatetuskin korostaa. Ja sitten se ”onnellinen” loppumoraliteetti, joka on kaikkea muuta kuin onnellinen: kaikki hahmot ovat menettäneet Giovannin myötä elämisen tarkoituksensa ja poistuvat apeina paikalta, montussa laulavan kuoron hoitaessa seksteton. Tristan ja Isolde oli kummallekin ääripään teos, sillä heillä ei oikeastaan ole roolien vaatimaa dramaattista voimaa. ÜNCHENIN opperajuhlilla oli hieman tiukemmat turvavälimääräykset kuin Salzburgissa, mutta muuten ne sujuivat koronatoimien ja koronapassin käytön osalta samoissa merkeissä. Hänestä on kasvanut suuren luokan kansainvälinen basso, joka tekee aina luotettavaa työtä omalta pohjaltaan ja tuotannon kokonaisidean ymmärtäen. Tämänkesäisiä juhlia sävytti se, että niiden päätteeksi loppui sekä valtionoopperan intendentin Nikolaus Bachlerin että ylikapellimestari Kirill Petrenkon kausi Baijerin valtionoopperassa. Hyviä ideoita olivat mm. Donna Elviran lapsi, joka ajaa takaa pakenevaa Giovanni-isäänsä, ja loppu, jossa viettelijä riisuu ilkosen alasti ja kiertelee maassa valkoisessa maalissa tai kalkissa tullakseen kipsipatsaaksi kuten Komtuurikin. Harteros on aristokraattinen ja pidättynyt eikä ole lähtenyt mukaan markkinavetoiseen tähtikulttiin, vaikka onkin aikamme hienoimpia sopraanoja. Heidän monet kohtaamisensa 12 vuoden aikana (mm. Eniten jännitin ensimmäistä näytöstä, jonka pituus ja atleettisuus ovat haaste äänitykeillekin. Koska Isolden kertomuksessa on kuultu tällaisia ironisen katkeruuden ja salaisen toivon sävyjä. Otetaan ensin Harteros, sillä hänelle hyppy enkelimäisistä italialaisrooleista Irlannin prinsessaksi oli isompi – Kaufmann on tehnyt Wagneria enemmän. Tähän radikaali individualismi voi johtaa, tuntuvat he sanovan festivaalin teemaan liittyen. Mika Kares teki jylhän, karismaattisen Komtuurin, joka loppukohtauksessa lauloi orkesterimontusta. Salzburgin festivaalia voi seurata Arte-kanavalta, jossa moni esitys on vielä nähtävillä ilmaiseksi. Vaikka Bachler on itse taustaltaan näyttelijä, kauden suurimmat ansiot eivät olleet teatterillisia vaan musiikillisia: Petrenkon kiinnitys sai orkesterin nousukiitoon, ja Anja Harteros ja Jonas Kaufmann lanseerattiin talon johtavaksi ”unelmapariksi”. Toisen näytöksen rakkausduetosta m © R U TH W AL Z PORI.FI/SINFONIETTA orkesteri osoitteessa. . Kaikki yhden idean puolesta Solistijoukkoa ja musicAeterna-orkesteria ja kuoroa ei voi kuin kiittää hengestä, jolla he yhteiseen ideaan sitoutuvat. Surrealistinen, unenomainen Don Giovanni on yksi niistä. Jaloimpiin Mozart-ääniin heitä ei silti voi lukea
Teksti: HARRI KUUSISAARI | München. Hän antoi yhä uudelleen palaaville muistoille ja kertomuksen eri vaiheille aina eri sävyjä ja loi herpaantumattoman jännitteen. Erityistä tulkinnassa oli sen luonnollisuus: hän ei tehnyt mitään kummallista mutta tuntui silti tavoittavan kaiken. Laulajien työ ei olisi ollut tällä tavalla mahdollista ilman Kirill Petrenkon tukevaa ja huolellisesti balansoitua musiikin johtoa. Jonas Kaufmann ja Anja Harteros eivät omaa Tristanin ja Isolden vaatimia dramaattisia ääniä, mutta he tekivät roolit musikaalisemmin kuin moni muu. Kiihkon ja epätoivon purkaukset laittavat äänen kestokyvyn koetteille. Sitä sietää muistella. . Petrenko laittoi kovat piippuun ääriosien purkauksissa ja meni toisiin ääripäihin orkesterin lohduttavissa repliikeissä ja kolmannen näytöksen alun pelkistyneessä surumusiikissa. Ohjaaja Krzysztof Warlikowski oli alleviivannut parin fyysistä kohtaamattomuutta istuttamalla heidät dueton aikana nahkatuoleihin viiden metrin päähän toisistaan. Hän ei koskaan peittänyt laulajia, mutta silti orkesterin soitossa ei ollut merkkiäkään varovaisuudesta, vaan se soi täydessä pakahduttavuudessaan. Samaan aikaan lavalla pääpari on ottamassa itsemurhapiikkiä käsivarteensa, mutta vähän liian myöhään – koittaa tilinteon hetki pettureille. 51 R ONDO C LASSIC 8|2021 hän taas teki suoranaista bel cantoa, hivuttavaa kaipuuta, joka ei koskaan purkaannu. Okka von der Dameraun Brangäne ja Wolfgang Kochin Kurnewal loivat suuremmilla Wagner-äänillään sopivan vastakohdan muissa maailmoissa elävälle pääparille. Tässä Jonas Kaufmann tuli mukaan liedlaulajan hienosäädöllä ja sävykkäällä intohimolla. Isolden lemmenkuolon päätteeksi palataan hotellivideoon, jossa pilleripurkki on vihdoin onnistuttu tyhjentämään, ja rakastavaiset katsovat toisiaan hellästi toisessa todellisuudessa. Kokonaisuutena ohjaus on sangen arkinen ja mitäänsanomaton, mutta onneksi Warlikowski oli tällä kertaa pelkistänyt symboliikkansa minimiin, ja sai keskittyä musiikkiin. Münchenissä päästiin Wagner-paratiisiin Kun maailman paras WAGNER-kapellimestari KIRILL PETRENKO ja oopperan unelmapari ANJA HARTEROS ja JONAS KAUFMANN kohtaavat, syntyy uskomaton tulkinta WAGNERIN Tristanista ja Isoldesta. Tätä samaa ideaa on toisteltu aina Bayreuthia myöten niin paljon, että se alkaa tuntua jo kuluneelta. Hän oli ensin ilmeetön macho metsästysasuineen, mutta monologissaan Kares paljasti siitä sisäistä herkkyyttä, järkyttyneisyyttä ja epätoivoa. Mika Kares teki mahtavan työn petettynä kuningas Markena. Tämä läpikuultavuuden ja dramaattisuuden kompromissiton yhdistelmä oli suoranaista taikuutta. Oopperan kolmas näytös on Tristanin koetinkivi tämän houraillessa elämän ja kuoleman rajamailla. Rakkausduetossa hän venytti aikaa ja antoi melodioiden kiehnätä toistensa ympärillä aistillisesti samalla muistaen, että täyttymys on mahdollista vasta kuolemassa. Videokuvissa Isolde makaa yksin hotellin sängyllä, kunnes Tristan tulee, ja vesi alkaa peittää huoneen. Jotain muutakin voisi keksiä kuin patsastelua ja eteenpäin tuijottelua. Kaufmann selvisi kaikesta uskomattoman hienosti. Vaikka musisointi oli vapautuneesti hengittävää, temponkäsittely oli silti samalla kompaktia
Toisaalta tarinan kehykset on ankkuroitu tunnistettavaan kulttuuriympäristöön, venäläiseen laskiaisriehaan, maslennitsaan, karhuineen, mustalaisineen, vossikkakuskeineen ja njanjoineen. Mikä sitten on musiikin suhde aiheeseensa. Kaikki taiteet ovat väistämättä kanonisia, niillä on omat lakinsa, jotka ohjaavat ja hallitsevat niitä ”, Stravinsky kirjoitti vuosikymmeniä myöhemmin. Nuken kohtalo Turistimaisten tilannekuvien sijasta Petrushkan musiikki luo kansantarujen arkkityyppisiä hahmoja, sävellettyjä ideogrammeja, joiden yhteys varsinaiseen tarinaan on epäsuora. Venäläissyntyisestä säveltäjästä tuli vallankumouksen jälkeen isänmaaton kosmopoliitti ja kameleontti, jonka tyylikäänteitä on pidetty näkökulmasta riippuen aikaansa seuraavana uudistumisena tai häikäilemättömänä opportunismina. ” Koska en ole musiikillisen ekspressionismin kannattaja, musiikin tehtävä ei ole mielestäni il© M AR VI N K O N ER R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN i IGOR STRAVINSKY: PETRUSHKA, PSALMISINFONIA, AGON maista kappaleen tarkoitusta tai libreton tekstiä. Petrushkan rakkauden ja mustasukkaisuuden kohteet, Ballerina ja Murjaani, ovat Viisikymmentä vuotta sitten kuollutta IGOR STRAVINSKYA (1882–1971) voi pitää 1900-luvun merkittävimpänä säveltäjänä. Balettiguru Sergei Djagilev toimi takapiruna seuraavana vuonna valmistuneelle baletille Petrushka . Vuonna 1910 valmistunut baletti Tulilintu oli Rimskin venäläisen satuperinnön haltuunotto ja modernisointi uutuudennälkäiselle pariisilaisyleisölle. Musiikissa säilyi draamallinen jännite, mutta romanttisen ohjelmallisuuden se torjui. Niiden keskellä nukketatterin hahmot esittävät verenmakuisen triangelidraamansa. Teoksen pääosassa on nukke – Petrushka on venäläinen versio commedia dell’arten Pulcinellasta – elävän ihmisen merkki, jonka sieluttomuuteen kätkeytyy olemassaolon tuska. Stravinskylle todellinen Petrushka oli loppukohtauksen ilkkuva kummitus. Se ei tarkoita parasta, vaan jälkeä, jonka hän on jättänyt vuosisadan musiikkiin. Rimski ei suositellut Stravinskylle byrokraattista konservatoriota, vaan opetti suojattiaan yksityisesti. Vastaukseni on: riippumattomuus toisistaan. 52 R ONDO C LASSIC 8|2021 GOR STRAVINSKY OPISKELI alkuun lakia, rikosoikeutta ja oikeusfilosofiaa, mutta hakeutui parin vuoden jälkeen Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaaksi. Tulilinnun eksotiikan jälkeen Petrushkan kirkasvärinen folklorismi lävisti kuulijan kuin kirpeä pakkasilma. stravinskya kolme Igor Stravinsky kotinsa puutarhassa Los Angelesissa noin 1955.. Tanssiteoksista tuli Stravinskylle väylä uuteen musiikilliseen ajatteluun, joka vapautti rytmin ja liikkeen. Stravinsky kielsi myöhemmin käyttäneensä alkuperäistä kansansävelmistöä – mikä ei pidä paikkaansa – ja korosti Petrushkan venäläisyyden epädokumentaarisuutta
” Kolmannen osan hidas johdanto ( Psalmi 150, ” Ylistäkää kaikin soittimin Herraa! ”) vastaa edellisessä osassa herätettyyn kysymykseen. Järjestyksen valvoja Vuonna 1939 Stravinsky piti Harvardissa sarjan luentoja, jotka koottiin avustavien kirjoittajien kanssa Musiikin poetiikaksi. 1800-luvun sinfonista tyyliä Stravinsky inhosi, ja Sinfoniat puhaltimille (1920) on enemmän arkaisoiva ja ritualistinen sävellys, jossa sävelaiheet ilmoittautuvat juhlallisesti kuin arkeologiset löydöt historian alkuhämäristä. ” Kunnioitus menneisyyttä kohtaan on pelkkä este, eikä voi toimia tuottavana tai luovana impulssina ”, Stravinsky totesi. kesäkuuta 1911. Henkisten kriisien seurauksena Stravinsky palasi vuonna 1926 ortodoksisen kirkon yhteyteen. Laudate Dominum Kevätuhrin ja Venäjän vallankumouksen jälkeen Stravinsky tuli tienhaaraan, jossa hän valitsi nk. Mitä, sehän on pikku Modernsky! Hänellä on sievä saparo, joka sopii mainiosti! Aivan oikeat valehiukset, kuin peruukki, ihan niin kuin (kuten pikku Modernsky kuvittelee) vanhalla Bachilla .” Se ei estänyt Schönbergiä tarttumasta historiallisiin aiheisiin itsekin. Psalmisinfonian lähtökohtana oli Psalmi 150 , Laudate Dominum , jonka musiikillinen Herran ylistys oli ollut kautta vuosisatojen suosittu sävellysaihe. uusklassismin, jonka esimerkkiteokseksi valmistui baletti Pulcinella vuonna 1919. Säveltäjä etsi teoksen pohjana olleista 1700-luvun sävelmistä omaa dna:taan. Petrushka on värikkäästä virtuoosisuudestaan huolimatta Stravinskyn tuotannon kenties aggressiivisin teos, sillä Kevätuhrinkin (1913) väkivaltaisuus kietoutuu paljolti aistihurmioon, jossa myös uhri on mukana. Stravinsky ei sinfoniassaan tulkitse psalmeja henkilökohtaisesti, eikä musiikista löydy värikkäitä kuvauksia Luojan ihmetöistä. vallitsevien olojen mekaanisia marionetteja. Petrushkassa markkinahumun jalkoihin survotun epäonnistujan kohtalo toteuttaa sen sijaan psykoanalyysin pahimmat painajaiskuvat. Stravinsky ja Nijinsky kuvattuna ensi-illan aikoihin Pariisissa.. Psalmisinfonia ( Symphonie de Psaumes ) orkesterille ja kuorolle oli Bostonin sinfoniaorkesterin ja Sergei Koussevitzkyn tilaus vuonna 1930. Balettien säveltäjä ampaisee liikkeelle rytmikkäässä Allegrossa, jota säveltäessään Stravinskylla oli mielessään näky profeetta Eliaksesta nousemassa taivaaseen vaunuissaan (” Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden ”). Nimiroolin tanssi Vaslav Nijinsky. Siitä ei ollut pitkä matka uskonnolliseen seremoniaan. Epäsymmetrisesti käsitelty rytmi nousee ensi kerran Stravinskyn tuotannossa määräävään asemaan ja saa musiikin vertikaalisen ja horisontaalisen tason törmäämään kirskuen, samaan tapaan kuin tarinan sankarit törmäilevät juhlakaaoksessa. R ONDO C LASSIC 8|2021 53 leman kysymykset oli luonteva kohdata rituaaleissa, jotka yhdistävät kansoja ja aikakausia ja korostavat nöyryyttä ihmisen rajallisuuden edessä. Hitaan osan fuuga toimii kuin ” ylösalaisin käännetty pyramidi ” (Stravinsky). Sen lopussa pelkkä kuoro ja päätteeksi orkesterija kuorolinjat yhdistyvät suureksi kaksoisfuugaksi. Arnold Schönberg irvaili satiireissaan sekakuorolle (1925): ” Kukas se siellä rummuttelee. Teoriaa, oppia tai koulukuntaa kirjasta ei löydy, sillä säveltäminen oli Stravinskylle käytännöllistä musiikintekemistä, käsityötä. Säveltäjä kuvasi jakson rukoukseksi (” Gospodi pomilui ”) ikonien Kristus-lapselle valtikkoineen ja valtakunnanomenoineen. Kapellimestarina toimi Pierre Monteux ja koreografia oli Michel Fokinen. Eniten on historiallista painoa pantu Petrushkan tonaalisuuden perustaa horjuttavalle sävellajiajattelulle. Musiikin polytonaalisuus on kuitenkin hyvin tarkoituksenmukaista, yksilötragediaa objektivoivaa, sisäistä ja ulkoista maailmaa erottavaa. Teksti (Ps. Sinfonia päättyy monumentaaliseen koodaan, jossa Laudate -hymni vaeltaa ylhäisenä ja seremoniallisena kohti ikuisuutta. Seuraava askel oli säveltää sinfonia. Kuorossa soi kuvitteellisen seurakunnan, alkukristillisen yhteisön pelkistynyt kunnianosoitus Jumalalle, jonka mahtia aika musiikin metriikalla kuvastaa. Tässä Petrushkan folklorismi ja Kevätuhrin primitivismi kohtaavat pelkistetysti eräänlaisena maallisena juhlaseremoniana. Suurin osa hänen hengellisistä teoksistaan on sävelletty katolisten tunnusten alla, mutta hänen kristillinen vakaumuksensa oli universaalia sitoutumista tiettyyn traditioon. Viitteet menneiden aikojen tyyleihin ovat Psalmisinfoniassa kunnioittavia, eivät ironisia, mutta hitaan osan aloittavissa puhallinsooloissa hän astuu atonaalisuuden kynnykselle. 40) kuvaa myös inspiraation syntymistä: ” Hän antoi suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi. Stravinskya ärsyttivät tekstin mahtipontiset tulkinnat, ja hän muistutti, että ” psalmit ovat ylistyksen, mutta myös vihan ja tuomion, jopa kirouksen runoja ”. Fuugilla Stravinsky pyrkii painottamaan konseptinsa ajattomuutta. Draaman kaksijakoisuus heijastuu joka tasolta, bitonaalisista ja antifonaalisista tehoista, mustavalkoisen diatonisesta sävelkielestä ja terävistä sointiväreistä. Stravinskyn tapa käsitellä musiikin historiaa omana arkistonaan ei kaikkia miellyttänyt. Historialliset mallit eivät merkinneet menneisyyden nostalgisoimista, vaan päinvastoin aiheiden irrottamista historiallisesta alkuperästään ja siirtämisestä nykyaikaan. ” Musiikki on annettu meille vain järjestyksen luomiseksi, erityisesti ihmisen ja ajan välille ”, hän totesi. Stravinsky oli perusolemukseltaan konstruktivisti, rakentaja, jolle taide oli järjestyksen luomista, kaaoksen ja kumouksen vastakohta. Stravinskylle elämän ja kuo| ”Musiikki on annettu meille vain järjestyksen luomiseksi, erityisesti ihmisen ja ajan välille.” Petrushkan ensi-ilta oli Pariisin Théâtre du Châteletissa 13
Kilpailuille ei kuitenkaan julisteta voittajaa, vaan musiikki palaa lopussa alkuun. Agonissa Stravinsky otti haltuunsa Webernin konstruktiivisuuden ja tiiviyden samaan tapaan kuin oli aiemmissa teoksissaan tehnyt muille tyylilajeille. Stravinsky ei metafysiikasta piitannut vaan sävelsi musiikkia, jota ymmärsivät parhaiten hänen omien sanojensa mukaan ”lapset ja eläimet”. Yhteistä teoksille oli klassistinen heräte ja antiikin taiteesta poimittu otsikko: ”agon” viittaa kreikkalaisessa draamassa ”kilpailuun” tai ”kamppailuun”. Teoksen herätteenä toimi 1600-luvun hovibaletti, josta monien tanssien otsikot oli poimittu. Stravinsky otti lähtökohdakseen heistä objektiivisimman, Anton Webernin, jota hän luonnehti Die Reihe -lehdessä ” sankariksi, joka kuuron maailman tietämättömyydessä ja välinpitämättömyydessä jaksoi hioa timanttejaan ”. ” Stravinskyn Adorno näki tämän kehityksen kavaltajana, modernismin paholaisena, todellisena ”diabolus in musicana”. Nykyajasta kertovat vasket, piano ja puupuhaltimien pistävät soolot. Hän irrotti musiikin funktionaalisista ja historiallisista yhteyksistään ja teki siitä oman taiteellisen reflektionsa kohteen. Agonissa on myös humoristinen puolensa, jota sarjallisuus ei sulje pois. Tässä mielessä ”musiikkia musiikista” tarkoitti taiteen sisäänpäin kääntymistä ja selän kääntämistä tuhoa kohti taivaltavalle todellisuudelle. Vuonna 1957 valmistunut Agon oli viimeinen koreografi Georges Balanchinen kanssa tehdyistä baleteista Muusien Apollon (1928) ja Orfeuksen (1947) jälkeen. Yhdistelemällä tonaalisia, polytonaalisia ja atonaalisia aineksia Stravinsky luo sitä soivaa todellisuutta, jossa edelleen eletään. Sotaa välittömästi seuranneen modernistipolven silmissä Stravinsky oli patataantumuksellinen. Modernin musiikin filosofiassa (1949) Theodor Adorno kuvasi musiikin tehtävän nykytodellisuudessa: ” Se on ottanut kantaakseen maailman kaiken pimeyden ja syyllisyyden. Sen onnena on onnettomuuden havaitseminen; sen kauneus on kauneuden illuusion kieltämisessä... Stravinskyn suosimista antiikin aiheista ja otsikoista tuli muualla sodanjälkeisen modernismin vitsaus, taiteellinen kaapu hyvinkin vaatimattomille inspiraatioille. Tuo välittömyys on Stravinskyn musiikin voima. Stravinskyn käsissä sarjallisuus ei ole teoriaa, vaan kiihkeää toimintaa, joka vilisee elämää ja kaikenlaisia tyyppejä. Säveltämisessä saattoi luoda pysyvää järjestystä, ja ”mitä enemmän asetat rajoituksia, sitä enemmän saat vapautta.” . Vallankumous jätti jäljen hänen järjestyksen kaipuuseensa ja monista teoksista pilkistävään moraaliin. Stravinsky katosi teoksiinsa eräänlaisena ei-minuutena, jonka voi löytää kaikkien aikakausien kaikesta musiikista. Stravinskylle ei tuottanut vaikeuksia nähdä sarjallisen järjen tuovan järjestystä järjettömään maailmaan. Vanhojen branslien, sarabandien ja gaillardien sekä sarjallisen ankaruuden välillä on yksi teoksen ”kilpailuista”. Stravinskyn tyyli on tunnistettavissa hänen sävellyksistään, mutta häntä itseään emme sieltä tavoita. Sen toimivuuden takaa rakenteiden lujuus ja säveltäjän mittasuhteiden taju. 54 R ONDO C LASSIC 8|2021 © YO U SU F K AR SH Palattuaan Amerikasta Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen Stravinsky kohtasi nuoren säveltäjäpolven, jonka modernistiset koordinaatit periytyivät uuden Wienin koulun ajatusmaailmasta. Kamppailu kuvastuu myös soitinnuksesta, johon trumpettien avausfanfaarit, mandoliini, kastanjetit, harppu ja jouset tuovat historiallisia kaikuja. Musiikin diatoniset ja sarjalliset piirteet kilpailevat myös keskenään, ja teoksen jälkipuolisko kallistuu yhä modernimpaan suuntaan. Esteettiset valintansa hän verhosi mytologian, satujen, unien ja alitajunnan hämärään – hän ei luonut, vaan löysi tai keksi. Sarjallisessa tekniikassa hän löysi viimein puhtaan musiikillisen ilmaisun, johon hän saattoi samastua kokonaan. Hänen taiteellinen vaelluksensa 1900-luvun halki seurasi kirjaimellisesti aikaansa, mutta samalla hän suojeli musiikkiaan ajan ja ympäristön turmelevalta vaikutukselta. Stravinsky sävelsi, kuten monet ovat todenneet, ”musiikkia musiikista”.. Isänmaansa menettäneenä taitelijana hänen oli löydettävä itsensä yhä uudelleen ajassa ja paikassa, ja tietyssä mielessä hänestä tuli globaalin kulttuurin edelläkävijä. Viimeisenä temppunaan hän naamioitui sarjalliseksi säveltäjäksi ja otti ekspressionismin kuolinpesästä kaiken, mikä siinä on Stravinskya. Se on viimeisen haaksirikkoisen eloonjäänyt epätoivon viesti. Stravinsky oli koko uransa etsinyt tietään eri vaikutteiden ja musiikin historian läpi, mutta Agonissa hän tuntui purjehtivan kotisatamaan. Siirtymistä 1950-luvulla sarjalliseen modernismiin voi silti pitää yllättävänä, vaikka wieniläissäveltäjät olivat jo siirtyneet manan majoille. Hänelle nuo aiheet olivat ajattomuuden ja kulttuurisen voiman symboleja, jotka sijoittivat henkilökohtaiset motiivit ja käsitykset taka-alalle. Musiikkia musiikista Stravinsky sävelsi, kuten monet ovat todenneet, ”musiikkia musiikista”
Koulutuksen sisällöt peilaavat musiikkialan työelämässä tapahtuvia muutoksia ja vaatimuksia. Lisätietoja: mirja.kopra@tuni.fi tuni.fi/musiikkipedagogiyamk tuni.fi Onko tavoitteenasi musiikkialan vaativa asiantuntijatai johtotehtävä. Musiikkipedagogi (ylempi AMK) -tutkinto nostaa kelpoisuustasoasi ja monipuolistaa sijoittumismahdollisuuksiasi kulttuurialalla. Tutkinnon laajuus on 60 op, ja se on tarkoitus suorittaa vuodessa työn ohessa. Hakuaika 1.–15.9.2021 Musiikkipedagogi (YAMK) Tieto ja tunne samassa paketissa. Opinnot alkavat tammikuussa. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 118 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehtitilaus 59 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt!
Hänen monipuolisuudestaan ja aktiivisuudestaan tuntui enää puuttuvan festivaalin taiteellinen johtajuus, ja nyt sekin rooli on tullut mukaan Luosto soi -festivaalin myötä. ”Kaikki lähti siitä, kun oltiin perustamassa Kuusikko soi -yhdistystä, jonka tarkoituksena oli järjestää kotikonsertteja ja resitaaleja Sodankylän alueelle. Suomalais-amerikkalaisen perheen poika syntyi ja kasvoi San Franciscon Bay Arealla. Kuulostaa eri taiteiden parissa muodikkaalta ilmastoteemalta. ”No joo, mutta enemmän meillä se lähti Lapin tunKuluneen kesän debytantteja festivaalijohtajien parissa oli kapellimestari ja viulisti AKU SORENSEN, joka ajautui kuin vahingossa Lapin lumoon ja Luosto soi -festivaalin vetäjäksi. Samaan ihmisläheisyyteen pyrkii Kuusikko soi. Enoni oli siinä mukana, ja soitin itse ensimmäisen konsertin hänen kotonaan”, Aku kertoo. Sen luontoteema ei ollut vain osa trendiä vaan kumpusi tapahtuman ympäristöstä. Luonnosta näkee, mitä on menetettävää Avajaisvuoden teemana oli luonto, jonka kaikuja musiikissa ja ihmisten suhdetta siihen ohjelma kartoitti. 56 R ONDO C LASSIC 8|2021 IULISTI JA KAPELLIMESTARI Aku Sorensen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt luoda monipuolisen uran – paitsi eri orkesterien konserttimestarina, kamarimuusikkona ja lupaavana kapellimestarina niin myös organisaattorina. Suomi on kuitenkin ollut tärkeä musiikillinen kasvualusta. johtaa, soittaa ja organisoi Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: MARIO RAMIREZ v aku sorensen. Viulunsoiton opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ovat jo ohi, ja nyt hän opiskelee siellä kapellimestariluokalla Sakari Oramon johdolla. Hän on ollut vetämässä nuorten musiikkikoulutukseen liittyviä projekteja, perustamassa Helsingin kamariorkesteria ja järjestämässä konserttisarjoja. Sitten säveltäjä Kalevi Aho otti puheeksi, että miksemme ottaisi festivaalia harteillemme. ”Jo silloin alkoivat huhut Luosto Classicin kohtalosta kiertää, ja aloimme ideoida, miten aukko saataisiin paikattua. Olimme tähdänneet vasta muutaman vuoden päähän, mutta pian teimme jo seuraavalle vuodelle ohjelmaa. Tapahtumaa pyörittää nyt uusi organisaatio entisen Luosto Classicin mentyä konkurssiin. No, sitten tuli korona, ja saimme vuoden lisäaikaa järjestelyihin.” Muitakin kontakteja Akulla oli Lappiin kuin eno, sillä hän soitti yhden kauden Lapin kamariorkesterissa ja innostui heidän tavastaan viedä kulttuuria lähelle ihmisiä, reissaten koko ajan pitkin poikin Lapin isoa lääniä
Liityin nuoriso-orkesteriin jo kuusivuotiaana. ”Siinä tietenkin on hyvät ja huonot puolensa. Sakari Oramo on opettajana lämmin ja tukeva, ja hän luo innon etsiä koko ajan uutta – puhumattakaan siitä, että hän on meille suora kontakti maailman huipulle.” Orkesterin johtamisen perimmäiset kysymykset ovatkin kirkastuneet opintojen myötä. Rakastan johtamista, mutta en halua luopua viulusta ja kamarimusiikista. Kaikilla opiskelijoilla on erilaisia vahvuuksia, ja voimme ottaa oppia toisiltamme. Luonnon keskellä oleminen panee tietenkin pohtimaan, miten paljon meillä on menetettävää.” Konserttien teemoina olivat mm. Jouduin valitsemaan, ja valinta oli selvä. Hän on osa orkesteria ja antaa suuntaa kokonaisuudelle.” Tulevaisuudelta Aku odottaa mahdollisuutta yhdistellä eri rooleja. ”Haluan vain tehdä musiikkia monessa eri muodossa. Olivathan kapellimestarin opinnot unelmani täyttymys.” ”Meillä on mahtava luokka, jossa on yhteishenkeä. Muusikoista pääosa oli Aku Sorensenin ystäviä Helsingin kamariorkesterista ja muualta. Perusajatuksesta, paikallisten ihmisten palvelemisesta, hän ei silti haluaisi missään tapauksessa luopua. Opiskelujen loppusuoralla tein orkestereissa sijaisuuksia ja toimin perustamamme Helsingin kamariorkesterin konserttimestarina. turimaisemasta. Näinhän se menee Suomen festivaaleilla, joissa on muusikko johtajana. SYKSY 2021 SYKSY 2021 SAIMAA SINFONIETTA VIIHTEELLÄ pe 26.11.2021 klo 19, Mikaeli Vytautas Luko?ius, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Aarne Pelkonen, baritoni LEMMINKÄINEN to 9.9.2021 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Tuomas Lehto, sello JOUSISINFONIA JOUSISINFONIA to 16.9.2021 klo 19, Mikaeli Emilia Hoving, kapellimestari Johannes Piirto, piano ITÄTUULEN TUOMAA to 16.12.2021 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Anna Fedorova, piano SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA NOKKAHUILUGURU NOKKAHUILUGURU to 2.9.2021 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Eero Saunamäki, nokkahuilu THE GREAT HORN to 21.10.2021 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Carlo Torlontano, alppitorvi VALKOINEN MAA VALKOINEN MAA JOULUKONSERTTI JOULUKONSERTTI ti 21.122021. Ukko-Luoston juurella oleva ulkoilmalava pysyy edelleen symbolisena kotinamme. ”Joku kollega sanoi, että olen pragmaattinen harjoittaja. Tämä on pienessä luokassa tärkeää. Kapellimestarin on oltava kamarimusiikillisen kommunikaation keskipisteessä. Onhan ympärillä paljon vuokramökkejä tarjolla. ”Liityin kapubändiin, koska se oli hyvä ikkuna luokalla tehtävään työhön. Ystäviä on helppo kutsua, että tuletko nyt viikoksi Lappiin hyttysten purtavaksi”, Aku puntaroi. Jotkut muistavat Akun pari vuotta sitten ensi-iltansa saaneesta, Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan oppilaista kertovasta Orkesterin edessä -elokuvasta, jossa hän soitti harjoitusorkesterin konserttimestarina. Aku Sorensen on nuoren muusikkokunnan aktiivisimpia kykyjä monine eri rooleineen. ”Viulusta tuli kuitenkin minulle polku musiikin maailman läpi. . Olen soittanut nuoriso-orkestereissa kuusivuotiaasta alkaen, ja pystyn kuvittelemaan, mitä minä soittajana kapellimestarilta haluaisin ja mikä on hyödyllistä.” ”Toinen keskeinen asia on huomioida, että orkesterityö on parhaimmillaan kamarimusiikkia. Kamarimusiikki erilaisissa kokoonpanoissa on aina ollut minulle tärkeää”, hän kertoo. Olin voittanut jo yhden ammattiorkesterin koesoiton, kun sain tiedon, että olin itsekin päässyt luokalle. linnut, perhoset ja puutarha, aurinko, yö ja myrsky. Yllätyin vähän, koska tiedän olevani puhelias, mutta ehkä soittajan näkökulma todellakin hallitsee myös johtamistani. ”Seuraavina kesinä mukaan on tulossa lisää lappilaista tematiikkaa paikallisen musiikkiperinteen muodossa.” Hän toivoo, että jatkossa Luosto soi -festivaalia alettaisiin hyödyntää enemmän myös matkailuvalttina. Myöhemmin hän johti levyltä kerta kerran jälkeen Pähkinänsärkijää käsissään maalinsekoituspuikko, ja otteet kertoivat, että unelma oli todellinen. Tykkään tehdä paljon asioita samaan aikaan – silläkin hinnalla, että sitten yöunet saattavat jäädä lyhyiksi”, hän hymyilee. Kapellimestariksi pienestä pitäen Kun Aku Sorensen oli kolmevuotias, hänet vietiin sinfoniaorkesterin konserttiin. Sieltä palattuaan hän paukautti porukoille: ”Minä haluan isona kapellimestariksi”. Ihanteena olisi kutsua paikalle mahdollisimman monipuolinen ja tasokas muusikkojoukko, mutta toisaalta en viitsisi heitellä heitä vain yhteen, vaan pitää olla varma, että kamarimusiikin kemia toimii. klo 19, Mikaeli Teemu Hämäläinen, kapellimestari Ida Elina, kantele ja laulu SAIMAA SINFONIETTA SAIMAA SINFONIETTA KLARINETTISEIKKAILU KLARINETTISEIKKAILU to 18.11.2021 klo 19, Mikaeli Erkki Lasonpalo, kapellimestari Lauri Sallinen, klarinetti Auri Ahola, tanssi
Krohnin kansallisromanttinen ajatus kansanmusiikin tehtävästä käy ilmi Heikki Laitisen lainaamasta esitelmästä vuodelta 1891: ”Kansanmusiikin tukemana ja alituisessa wuorowaikutuksessa sen kanssa on taidemusiikki woittawa wihollisensa ja woi silloin lakata olemasta ylemmän kansankerroksen ylellisyysesineenä, päästen tosi-tarkoitukseensa, tosilähetystoimeensa kansallisen ja inhimillisen siwistyksen wälikappaleeksi”. Eero Tarasti luonnehtii edeltäjäänsä yhtä aikaa rennosti ja terävästi sijoittaen hänet sujuvasti suureen germaaniseen traditioon. Toimittaneet Markus Mantere, Jorma Hannikainen ja Anna Krohn. Sibelius-Akatemian DocMus-sarjassa julkaistu tieteellisten artikkelien kokoelma Ilmari Krohn: Tutkija, säveltäjä, kosmopoliitti on koottu Krohnin syntymän 150-vuotisjuhlasymposiumin esitelmistä. 1900-luvun leimallinen piirre hänelle oli ”nautinnonhimo”, jonka hän tuomitsi vanhatestamentillisin äänenpainoin olipa kyse populaarimusiikista tai modernismista. Vesa Kurkelan aiheena on Krohnin työ musiikkiarvostelijana, ja symposiumin ulkopuolelta tulevat edesmenneen Risto Väisäsen merkinnät Krohnin Sibelius-tutkimuksista 1940-luvulta. Vanhemmiten nuo näkemykset tuntuivat jyrkentyvän, ja 1940-luvun Sibeliusja Bruckner-tutkimuksissa tulkinnat tukevat suoraviivaisesti Krohnin maailmankuvaa. ?. Pohdittavaksi jää, vahvistaako nykyinen maailmanmeno Krohnin käsityksiä ”lankeamisesta aineellisuuteen”. Kirja valottaa Krohnin työtä eri puolilta yrittämättäkään tarjota elävää tai ehyttä muotokuvaa. Professori Ilmari Krohn (1867–1960) ja hänen kirjailijavaimonsa Hilja Haahti näyttivät sodan jälkeen monille eläviltä muinaismuistoilta kansallisromantiikan nousukaudelta. Hän ei sivuuta ajatuskulkujen heikkouksia, mutta osoittaa myös, kuinka Krohn oli osaltaan rakentamassa Suomesta snellmannilaista kansalaisyhteiskuntaa ja sivistysvaltiota. Esimerkiksi Brucknerin kolme ensimmäistä sinfoniaa kuvastavat säveltäjän ”persoonallista kehityskulkua”, kolme seuraavaa ”Luojan valtatekoja”, ja kolme viimeistä ”Vapahtajamme ajallista vaellusta Beetlehemistä Golgatan ristinvoittoon”. 59 R ONDO C LASSIC 8|2021 ANTTI HÄYRYNEN Ilmari Krohn: Tutkija, säveltäjä, kosmopoliitti. Krohnin teologinen maailmankuva kaipaisi perusteellisempaa analysointia kuin kirjasta löytyy. Aikalaisiakin vieroksutti jonkin verran hänen läpitunkeva ”jumalisuutensa”, ja nykyisin tunnustuksellinen uskovaisuus on vielä kauempana aikamme paradigmoista. Krohnin sävellyksistä kirja kertoo vain vähän, mutta toivottavasti sekin puoli hänen uurastuksestaan pääsee tulevaisuudessa paremmin esiin. Läpikäyvänä aineksena Krohnin monissa toimissa erottuu kansallisuusaate ja kristinuskoon pohjautuva idealismi. Suomalaisessa kulttuurihistoriassa Krohn on jäänyt verraten vähälle huomiolle, huolimatta hänen työteliäisyydestään musiikkitieteen, kansanmusiikin keräilyn ja säveltämisen aloilla. Taide-yliopisto Sibelius-Akatemia 2020, 316 s. tamasta teoriasanastosta, jota jotkut ovat ehkä irvailleet ja jota itse pidän enemmän herttaisena kuin käytännöllisenä. Samalla hän nostaa esiin ongelmia, jotka voi liittää musiikkitieteen heikkoon asemaan Helsingin yliopistossa, jossa Krohn väitteli tohtoriksi vuonna 1899 ja jossa hänellä vuosina 1918–1935 oli ylimääräinen musiikkitieteen professuuri. Musiikinopiskelijat muistavat Krohnin yleensä tämän suomenarviot ESITYKSET KIRJAT CD DVD S Y Y S K U U N | musiikkitiedettä ristin merkissä v Läpikäyvänä aineksena Krohnin monissa toimissa erottuu kansallisuusaate ja kristinuskoon pohjautuva idealismi. Bojan Bujicin artikkeli Musicology old and new ei kerro Krohnista mitään, mutta kuvaa musiikkitieteen yleistä kehitystä ja asemaa. Markus Mantere arvioi Krohnin musiikillista eetosta tasapainoisesti. Krohnia kansanmusiikin keräilijänä ja tutkijana esittelevät Samuli Korkalainen, Erkki Pekkilä, Heikki Laitinen ja Mehdi Trabelsi. Krohnin roolista musiikkitieteen tienraivaajana Suomessa kertovat Matti Huttunen ja Eero Tarasti. ”Onko taiteen, ollen sielunelämän ilme, langettava alas aineellisuuteen ja lihallisuuteen vaiko pyrittävä ylöspäin kohti henki-elämän avaria alueita?”, Krohn kirjoitti vastustaessaan varieteemusiikkia. Krohnin opintoja ja kansainvälisiä kontakteja käsittelevät Martti Laitinen ja Helena Tyrväinen. anhemman polven töölöläiset muistavat pariskunnan, jonka saattoi nähdä kävelemässä pellavaisissa kesäasuissa kotoaan Temppeliaukiolta Väiskin kentälle
Aiheen vain pinnallisesti tunteva nauttii sopivan rennosta rekisteristä ja maukkaista anekdooteista siinä missä hartaampi musafani saa nähdäkseen muun muassa Maijasen omakätisiä muistiinpanoja Wigwamin Nuclear Nightclubin valmistelutyöstä vuodelta 1974. Aluksi arveluttanut laulukielen vaihto suomeen osoittautui yhtä lailla oikeaksi ratkaisuksi kuin päätös kokeilla siipien kantavuutta omillaan, pääosin itse tehdyn materiaalin esittäjänä. klo 19 luontokeskus Naava, Pyhätunturi Tomas Djupsjöbacka, johtaja ja sello Taru Lehto, alttoviulu Tuukka Susiluoto, alttoviulu Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetti BACH – SALLINEN – BARTÓK LOKAKUU SYYSKUU LIPUNMYYNTI Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info. Viime vuosinaan Maijanen iloitsi eritoten kitaristi-laulaja Heikki Silvennoisen kanssa tehdyistä kiertueista. SCHUMANN KAMARIKONSERTTI III Solistisesti kamarimusisoiden l Intimate ensembles To 14.10. klo 18 Kolarin kirkko HILL – SKIPWORTH – HENDERSON – GRANDAGE – EDWARDS – KATZ-CHERNIN – FARR LASTENKONSERTTI Musiikki yhdistää! Ke 22.9. Kohteen ja kirjoittajan välille syntyneen luottamussuhteen ja ilmeisen perehtyneen taustatyön ansiosta Pave Maijanen – elämän nälkä nousee parhaiden Suomessa tehtyjen muusikkoelämäkertojen joukkoon. Lähinnä musiikin tekemisestä ja tekemisen välineistä raportoimaan erikoistunut, mutta myös muusikkohaastatteluja tekevä Tommi Saarela onnistuu teoksessa kautta linjan hyvin, monin paikoin erinomaisesti. . Nämä kollegoidensa korkealle arvostamat ja yleisön rakastamat käsityöläiset ovat kasvattaneet henkilökohtaiset keinovalikoimansa epätavallisen laajoiksi. Maijasen soolokarriäärin käynnisti toden teolla vuoden 1983 albumi Tanssivat kengät, ja viimeistään seuraavan vuoden Maijanen todisti uuden tähden syttyneen. Raudanlujien ammattilaisten katraasta erottuu joukko taiteilijoita, joilla riittää taipumusta, lahjoja sekä uskallusta ilmaista luovuuttaan useammilla sektoreilla. Matkan varrelle osui totta kai myös huteja, mutta sittenkin enemmän osumia. klo 18 Korundi Vieraana lastenmusiikkiyhtye Mimmit KAMARISINFONIAKONSERTTI II Luonnon ja yhteisyyden ilmiöitä l Complicated connections To 7.10. © MINNA RAITAVUO KIRJAT 60 R ONDO C LASSIC 8|2021 Pave Maijanen on suomalaisen populaarimusiikin monipuolisimpia kykyjä. Tuore elämäkertateos päästää lukijan aivan tämän monia muureja murtaneen ja yleispätevästi merkittävän monitoimimiehen iholle. Paven näkemykseen luotettiin yhtä lailla rahoittajien eli levy-yhtiöiden kuin toteuttajien eli artistien ja orkesterienkin puolella. klo 15 Kemijärven kulttuurikeskus John Storgårds, kapellimestari ja viulu Augustin Hadelich, viulu SCHMITT – HAWEL – BACH – ŠOSTAKOVITŠ – SCHUMANN/GLANERT KAMARIKONSERTTI II Mondo Rondo – Musiikkia Oseaniasta l Mondo Rondo – Music from Oceania To 9.9. PETRI SILAS Tommi Saarela: Pave Maijanen – elämän nälkä (Tammi) uomalaisen kevyen musiikin kentällä operoi useita kyvykkäitä biisinikkareita ja sävelniekkoja, lukuisia vanhan liiton määritelmän mukaisia levytuottajia ja vielä mittavampi määrä eteviä studiomuusikoita. klo 19 Korundi Pe 8.10. Yhteishankkeita ei ole enää pariin vuosikymmeneen tehty ahtaasti ja nurkkakuntaisesti ”oman porukan kesken”, vaan raja-aitoja kaataen, konventioita haastaen ja aidosti uusiin suuntiin ja fuusioihin tähdäten. Teini-iässä käynnistynyt ammattipolku johti Maijasen 1970-luvun alulla vakiokasvoksi muun muassa Dave Lindholmin ja Pepe Willbergin sekä Albert Järvisen taustajoukkoihin ja yhtyeisiin. Muusikon ominaisuudessa eli joko kitaristina, basistina tai taustalaulajana häntä kuultiin myös Maarit Hurmerinnan sekä Mikko Alatalon ja muiden hetken kovimpien nimien albumeilla. Kappaleet saivat radiosoittoa, ja keikkabussit nielivät etenkin kesäisin kilometrejä tanssilavoja ja festivaaleja kiertäessään. Niiden myötä hän pääsi palailemaan niihin Jimi Hendrixin ja Eric Claptonin kaltaisten uranuurtajien 1960-luvun lopun maisemiin, joissa aikoinaan itsekin viihtyi sekä Royalsin että Rock’N’Roll Bandin riveissä. klo 19 Korundi Pe 15.10. Lappeenrannan varuskunnassa syntyneen muusikon horisontin leveydestä kertoo kaiken tarpeellisen oikeastaan jo se, että hän toimi onnistuneesti tuottajana niinkin erilaisille, mutta korkeasti arvostetuille menestysyhtyeille kuin Hurriganes, Wigwam ja Dingo. klo 19 Korundi John Storgårds, kapellimestari Alexandra Dariescu, piano MACRAE – C. Harva on päässyt näissä moniottelukarkeloissa yhtä pitkälle kuin kuluvan vuoden tammikuussa 70 vuoden iässä menehtynyt Pekka Juhani ” Pave” Maijanen. klo 19 Korundi La 4.9. Uutterien yleisosaajien jatkumo ulottuu muun muassa Pedro Hietasesta ja Janne Haavistosta esimerkiksi Jarmo Saareen sekä Lauri Porraan ja eteenpäin. LAPIN KAMARIORKESTERI SYKSY 2021 KAMARIKONSERTTI I Häikäisevästi hämärään l Dazzlingly dusky Pe 3.9. Musiikilta paljon saaneita tekijöitä tuntuu ajavan lähes pakottava tarve kehittyä ja antaa takaisin, jotta kulttuuri pysyisi elinvoimaisena ja omintakeisena. SCHUMANN – R. klo 19 Korundi Pe 10.9. Kirkan, Pepe Willbergin ja Hectorin kanssa toteutetun yhteisprojektin kruunuksi jäi kaikkien aikojen ensimmäinen kotimaisen kokoonpanon konsertti Helsingin Olympiastadionilla. Ja jos jättihitit kuten Pidä huolta ja Lähtisitkö eivät olisi riittäneet takaamaan niin sanottujen kanmestarin lähikuva s san syvien rivien suosiota, nosti viimeistään 150 000 katsojaa tavoittanut Mestarit Areenalla -kiertue vuonna 1999 Maijasen yhdeksi aikansa suurimmista suomalaisista solisteista
Levyn laajin numero on Bachin suruoodi Laß, Fürstin, laß noch einen Strahl, jossa menetyksen tunteet on puettu juhlavampaan muotoon. Tomas Nuñez ja Valkeajoki löytävät tuon yhteisen sävelen, ja tulkinnasta kasvaa kamarimusiikillisen dialogin mallikappale. . Phi LPO035. Näissä teoksissa törmätään nuoreen, ennakkoluulottomaan ja kokeilunhaluiseen Lindbergiin, joka tempoo ovia auki kaikkiin suuntiin. Jubilees edusti aluevaltausta kuuden miniatyyrin sarjana, jonka taustalla häämöttävät Debussyn ja Chopinin esimerkit sekä omistus Pierre Boulezille. Uutuuslevyn kolme 1990-luvun teosta on levytetty ennenkin, mutta kaikkien osalta uusi otos on kirkkaudessaan, väkevyydessään ja äänityksen laadussaan eri luokkaa kuin vanhemmat. Ensimmäisinä teosluetteloon pääsivät Metal Work (1984) ja Jeux d’anches (1990), joiden taustalla kuuluu myös suomalaisen taideharmonikan pioneerin Matti Rantasen vaikutus. BWV 45 kasvaa luontevasti Peter Kooijin tulkitseman virtuoosisen bassoaarian ympärille. Collegium Vocale Gent, johtajana Philippe Herreweghe. Lindbergin musiikkia RSO on levyttänyt jo runsaasti, koska uutta tuotantoa on ollut koko ajan tarjolla. . Itsensä Oliver Knussenin BBC Symphony Orchestran kanssa tekemä DG-levytys oli pieni pettymys soinnin tukkoisuudessaan, mutta nyt Linnun johdolla teos nousee runsaudessaan huumaavaan ja miltei röyhkeän itsetietoiseen voimaansa. Ondine ODE 1384-2. ANTTI HÄYRYNEN R ONDO C LASSIC 8|2021 61 | CD Uusia perspektiivejä vanhaan Lindbergiin Magnus Lindberg: Teokset harmonikalle. Lindberg vältteli kutsumasta teosta sinfoniaksi, mitä se ei akateemisesti katsoen olekaan. Related rocks kahdelle pianolle ja kahdelle lyömäsoittajalle (1997) saa Emil Holmströmin, Joonas Ahosen, Jani Niinimäen ja Jerry Piipposen esityksessä niin primitiivistä vimmaa kuin sofistikoituneita, gamelania muistuttavia rakennelmia. Molemmat on harmonikalle sovittanut Valkeajoki, Lindbergin innostuneella suosituksella, ja Lindberg on itsekin pyöritellyt teosten materiaalia muissakin muodoissa. Jeux d’anches kertoo säveltäjän siirtymisestä kohti hienovaraisempaa ilmaisua. NEOS 12027. Valkeajoen tulkinnasta huokuu aistillisuutta, spektriharmonioiden huumaa, joka lopussa avautuu orkesteriteos Marean tavoin lempeään sovintoon. Nautittavaa on kuunnella laulajien ja Gentin Collegium Vocalen luontevaa ja yksityiskohdissaan lumoavaa yhteismusisointa. VOKAALIMUSIIKKI Bach Johann Sebastian Bach: Meins Lebens Licht BWV 118, Es ist dir gesagt, Mensch, was gut ist BWV 45, Trauerode BWV 198. Magnus Lindbergillä ei tällaisia asenneongelmia ollut, sillä harmonikka oli hänen ensimmäinen soittimensa, jolle hän 8-vuotiaana sävelsi ensimmäiset teoksensa. Hannu Linnun ja Radion sinfoniaorkesterin viime kauteen päättynyt yhteinen taival sai komean KUUKAUDEN CD sinetin Magnus Lindbergin musiikkia sisältävällä levyllä. Dos Coyoten taustalla on puolestaan Coyote Bluesin orientaaliselta kuulostavaa surumieltä, mutta myös Lindbergin ja Anssi Karttusen ystävyydestä kumpuavaa läheisyyttä. Janne Valkeajoki, harmonikka, Tomas Nuñez, sello, Jerry Piipponen, lyömäsoittimet. Jälkimmäinen tosiasia on pitänyt kielen keskellä suuta sekä räiskähtelevän virtuoosisuuden ja läpikuultavan saundin tasapainossa. ANTTI HÄYRYNEN Magnus Lindberg: Aura, Marea, Related rocks. Harmonikkaa ei 1980-luvulla olisi muitta mutkitta hyväksytty taideilmaisun välineeksi. Silti selkeästi sinfoninen se on paitsi neliosaisessa, selkeässä rakenteessaan (orgaanisesti rakenteleva avaus, koraaleista lähtevä hidas osa, scherzomainen kolmas osa ja maaliin rynnistävä finaali) niin myös tavassaan koota vastakohtaisista aineksistaan tiivistyviä muotoja ja johdonmukaista kaarta. Hannu Lintu. Janne Valkeajoen levyllä edetään uusimmasta vanhimpaan, eli ensin kuullaan alun perin pianolle sävelletty Accordion Jubilees (2003/2018) sekä sello-piano-teoksena päivänvalon nähnyt Dos Coyotes (2002/2019). Accordion Jubilees, Dos Coyotes, Jeux d’anches, Metal Work. Linnun ja RSO:n levytyksessä yksityiskohdat pursuavat osaamisen ja näyttämisen riemua täynnä, mutta samalla kokonaiskaari on tiukasti hyppysissä ja katse horisontissa. Musiikista huokuva rauha ja kauneus eivät loittone tekstistä itsetarkoitukseksi. . Varhaisemmista teoksista on olemassa Matti Rantasen vaikeasti saatavat klassikkolevytykset (Finlandia), mutta NEOS:in julkaisu kirkastaa musiikin äänityksellään. . . Silti vanhempiinkin teoksiin kannattaa tarttua uudelleen, koska kokemus antaa tulkinnoille perspektiiviä. Yhä vuolaana soi merellisiä, nousuja laskuveteen liittyviä assosiaatioita sisältävä Marea (1989–90). Herreweghe on levyttänyt Bachia sieltä täältä mielensä mukaan, ja ehkä sen vuoksi hänen tulkintansa ovat säilyneet tuoreina ja yksilöllisinä. Ainekset tulevat jo alussa tutuiksi: fanfaarimaiset, ylöspäin pyristelevät motiivit ja virtuoosisten soolojaksojen vipellys saavat pohjalleen syvyydestä kumpuavia sointimassoja, mutta säveltäjän myöhemmästä tuotannosta tuttua harmonista ja melodista pitkälinjaisuutta Aurassa ei ole. Metal Workissa Valkeajoki ja lyömäsoittaja Jerry Piipponen kylpevät metallisissa saundeissa, jotka energisyydessään viittaavat Lindbergin suurteos Kraftiin. . Siinä kiteytyvät Ondinen ja tuottaja Laura Heikinheimon kanssa luodun äänite-estetiikan parhaat puolet: avara mutta analyyttinen sointikuva, joka yksityiskohtaan pureutuva läpivalaisevuus sekä soinnin syvyyksistä lähtevä ja vuolaana virtaava imu, joka vie nykymusiikkiin tottumattomankin kuulijan mukanaan. Herreweghe antaa sopraanomelodian laskeutua hitaasti ja surumielisesti ja kokoaa muut äänet osaaottavaksi saatoksi. Sellaisia riitti niin 1720-luvun Leipzigissa kuin nykyaikana, johon osuu Philippe Herreweghen tulkinta Bachin aihetta käsittelevästä kantaatista Es ist dir gesagt, Mensch, was gut ist. Etenkin Auran (1993–94) osalta tämä on merkittävää, sillä kyseessä on yksi Lindbergin tuotannon monumentaalisimpia luomuksia. RSO, joht. 40 minuutin kesto ja muoto on pitänyt kattaa muilla keinoin, ja silkassa nuottien ja liike-energian määrässään Aura on huimaava. Ainakin minulle levyn vaikuttavin numero on Bachin hautajaismotetti ”Jeesus Kristus elämäni valo”, josta kerroin joulukuun Kuukauden klassikossa. HARRI KUUSISAARI. Valkeajoen harmonikkaversio on suvereeni sukellus tuohon asetelmaan, eikä esityksestä löydy tikullakaan moittimista. Herreweghe on luistavissa tempoissaan nopeampi kuin aikaisemmassa levytyksessään (Harmonia mundi), mutta se on vain musiikin eduksi. ”Hedelmistään puu tunnetaan”, opettaa Kristus varoittaessaan seuraajiaan vääristä profeetoista
Johann Joseph Fux: Sonata a 4, Omnis terra adoret. Water Atlas (2016–17) on osa säveltäjän trilogiaa, jonka osat kuvaavat eri peruselementtejä. Christoph Bernhard: Herr, nun laßest du deinen Diener, Tribularer si nescirem. Meunier ja Vox Luminis -kuoro korostavat tätä koruttomalla, viiltävän puhtaalla laululla, jota Freiburgin barokkiyhtye tukee vähäeleisellä ja viivasuoralla soitollaan. Anthony R. Julia Keller, kontrabasso, Eunmi Ko, piano, Sini Virtanen, viulu, McCormick Percussion Group, joht. Heinrich Biber sävelsi Salzburgissa monumentaalisia kirkkosävellyksiä, mutta vuonna 1692 valmistuneessa Requiemissa keinot ovat rajattuja ja henki askeettinen. Molemmissa Kate Lindasy käyttää laajaa vokaalista ilmaisuasteikkoa legato-, ohenneja koloratuuritaiteesta pelkistykseen ja rumasti laulamiseen. . Jonathan Cohen. . Se näyttäytyy osana romanttista vaeltajamyyttiä, jossa vapauden hintana ovat myös irrallisuuden tunteet. Kontrapunktiguru Johann Joseph Fuxin motetti Omnis terra adoret päättää levyn psalmin 65 varovaiseen optimismiin. Dresdenissä vaikuttanut protestanttisäveltäjä Christoph Bernhard (1628–1692) liikkuu samoissa maisemissa kahdessa motetissaan, Simeonin kiitosvirteen pohjautuvassa Herr, nun lassest du sekä latinankielisessä Tribularer si nescirem. Arcangelo-yhtye on valppaasti läsnä draaman joka käänteessä. Vox Luminis, Freiburgin barokkiorkesteri, johtajana Lionel Meunier. . . Kate Lindsay, mezzosopraano. Arcangelo, joht. HARRI KUUSISAARI Hartikainen ym. Robert McCormick. Kiinnostava levy keskittyy keisari Nero -aiheisiin teoksiin. Lionel Meunier tehostaa teoksen vaikutusta kokoamalla ympärille tuntemattomampia, mutta samanhenkisiä vokaalija soitinteoksia. Händelin Agrippina-aiheinen kantaatti taas keskittyy keisarin äidin ristiriitaisiin tuntoihin Neron lähetettyä hänet kuolemaan. Taustalla voi kuvitella olevan Nomade-nimeen liittyvä ajatus vapaasti liikkuvan ja juurettoman ihmisen elämästä. Johann Michael Nicolai: Sonata a 6. Sebastian Fagerlundin musiikin valtteja ovat uljas ja kuvausvoimainen sointi ja vetävä rytmi. Poppean kruunauksen kohtauksissa laulajatar pelkistää Ottavian Hyvästit Roomalle vaikuttavasti, kihertelee duetossa Nandus Williamsin kanssa venytellen ja kiihtyy Scenecan kuoleman jälkeisessä vapauden huumassa miltei raiteiltaan. Nicholas Altstaedt panee kaiken peliin eläytyvässä tulkinnassaan, ja Lintu ja RSO rakentavat rinnalle värikästä kerronnallista kaarta. Ne nousevat pintaan teoksen keskijakson hitaissa osissa, jotka tuntuvat leijuvan ajasta ja paikasta irrallaan, tyhjyyttä mittailen ja orientaalisen kuuloisin harmonioin. Alpha736. Biber Heinrich Biber: Requiem. . Nämä vangitsevat suvannot jäävät ainakin minulle teoksen henkiseksi keskukseksi, niin upeasti kuin sello ja orkesteri mittelevätkin ja rytmiset vuot avautuvatkin ekstrovertimmissa jaksoissa. SANTERI KAIPIAINEN 62 R ONDO C LASSIC 8|2021 CD. Energinen ja runsastyylinen levy päättyy Alessandro Annunziatan Apolloniin, jonka kolme osaa liikkuvat vaivihkaisesta crescendosta ritualistiseen rytmiikkaan ja odotusta täynnä olevaan finaaliin. . Mukaan mahtui myös Jarkko Hartikaisen Ice Concerto, joka kuvaa jään sulamista ja ilmastonmuutosta viulun nousevalla asteikkomotiivilla lyömäsoitinten ”pisaroidessa” ennakoimattomasti ja hädän kasvaessa. Emily Kohin Memento Morissa kontrabasso soittaa yllättävän hiljaa omaa jännitteistä soololinjaansa käsin soitettujen kalvoja metallilyömien taustalla. Scarlattin Neron kuolemassa puolestaan tunnelma on kääntynyt aavemaiseksi. Green: Pianokonsertto, Roldán: Pulsar, Koh: Memento Mori, Hartikainen, Ice Concerto, Annunziata: Apollon. Eduardo Costa Roldánin Pulsar on kuin vaihtuvan sykkeen versio Adamsin ja Reichin minimalismista. Kate Lindsay on hieno äänellä näyttelijä, joka ottaa barokin retoriikasta, tunneilmaisusta ja kuvioilla leikittelystä kaiken irti. Liike ja liikkumattomuus luovat silti musiikkiin jännitteen, joka tavoittaa veden perusvoimat ja kurkottaa yli pittoreskin maalauksellisuuden. Kyseessä on lähes intiimi sielunmessu, jossa maallisen vaelluksen loppua tarkastellaan kamarimusiikillisella herkkyydellä, mutta lieventämättä kuoleman synkkyyttä. BIS 2455. Vain yksi näistä on ooppera, Monteverdin Poppean kruunaus, muut kamarikantaatteja ja soolokohtauksia, mutta hahmosta muodostuu monitasoinen ja ristiriitainen kuva. Alpha665. . Greenin Solution on Trumpin presidenttikauden alun vastalause: se yksinäisen pianon rajut, pomppivat dissonanssit löytävät ensiosassa yhteisen rytmin lyömäsoittajien hankauksista, taputuksista ja huudahduksista, kunnes jälkipuoliskolla piano ikään kuin väsyy ja luovuttaa tilansa. ”Minun valtakunnassani vain pahuus hallitsee”, myöntää keisari Scarlattin Il Neronessa, ja musiikki välittää aistillisen kevytmielisyyden hybristä. Nomade on laajamuotoinen sellokonsertto, jossa itseään ja maailmaa etsiskelevä soolosoitin johdattaa matkalle vaihtuviin maisemiin. Nicholas Altstaedt, sello, RSO, joht. Se peilautuu vesiaiheessaan Lindbergin Mareaan, mutta teokset ovat hyvin erilaisia. Alessandro Scarlatti: Il Nerone, La morte di Nerone, Georg Friedrich Handel: Agrippina condotta a morire, Claudio Monteverdi: kohtauksia oopperasta Poppean kruunaus, Bartolomeo Monari: La Poppea. Uuden levyn teoksissa säveltäjä on löytänyt myös paljon uutta, etenkin matkoissa hiljaisuuden ja syvällisten kysymysten äärelle. Sini Virtasen, Eunmi Ko’n ja Julia Kellerin viulu-piano-bassotrio Strings & Hammers yhdisti voimansa Robert McCormickin lyömäsoitinyhtyeen kanssa harvinaisemmaksi nykymusiikkikokoonpanoksi. Vaikka Keski-Eurooppa oli 1600-luvun uskonsotien jälkeen jakaantunut jyrkästi katoliseen ja protestanttiseen, suhde kuolemaan oli molemmilla puolilla nöyrä. Ravello Records RR8037 . ANTTI HÄYRYNEN Scarlatti ym. Bartolomeo Monarin La Poppea taas tuo raastavasti esiin Neron pettämän, kuolemaan tuomitseman ja tälle raskaana olevan Poppean epäuskoiset tunnot. HARRI KUUSISAARI ORKESTERI & KONSERTOT Fagerlund Sebastian Fagerlund: Nomade, Water Atlas. Mielentila heittelee laidasta laitaan, ja Lindsay välittää ne eheyden kärsimättä. Hannu Lintu. Fagerlund käyttää paljon enemmän orkesterikoloristisia keinoja kuin Lindberg, ja Water Altlas vertautuu paikoin alan klassikkoihin Debussyn La Meriä myöten
Kappalevalikoimakin esittelee Straussin moneen suuntaan kurottelevana orkesteritaiturina. Camille Saint-Saëns sävelsi romantiikan aikakaudella, mutta hänen sydämensä sykki klassismille. . Hän syöksyy Prokofjevin sota-aikana säveltämän sinfonian syövereihin energisesti ja uusia yksityiskohtia hakien. Joskus Rouvali innostuu kirmailemaan niin, että musiikin syvällisemmät tasot eivät oikein pääse esiin. Nelson Goerner, piano, Ranskan radion filharmoninen orkesteri, johtajana Mikko Franck. . klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola la 8.5. Liègen Kuninkaallinen filharmoninen orkesteri, johtajana Jean-Jacques Kantorow. Kantorow herättää kolme varhaista sinfoniaa henkiin kaikessa melodisessa tuoreudessaan ja soittimellisessa nasevuudessaan. Toisaalta balettimuistumat saavat Rouvalin innostumaan, eikä loistosta jää mitään uupumaan. Richard Straussin orkesterimusiikki tuntuu kuuluvan menneeseen aikaan, jolloin vain suuri oli kaunista. Philharmonia Orchestra, joht. Orkesteri seuraa herkeämättä johtajansa jokaista ideaa. Hän häivyttää kaiken neuvostopatrioottisuuden ja tuo sankarillisiin käänteisin puhdasta fyysistä sointispektaakkelia ja ehkä myös annoksen ironiaa. Rouvali vetää esiin heti valttikorttinsa: elävän, vetävän ja vapaan tuntuisen tavan hahmottaa musiikkia. Bis tekee terävämpää jälkeä. Otsikko kertoo, että teoksessa liikutaan romanttisesta tunnepaatoksesta scherzomaisesti kujeilevaan huumoriin, kaikki silattuna kimmeltävällä virtuoosisuudella. Äänittäjät eivät oikein ole kyenneet pakenemaan Royal Festival Hallin akustista kolkkoutta, ja 43 minuutin kesto täyshintaisesta levystä on liian vähän. ”Kuolema ja kirkastus” on Straussin suuria sinfonisia runoja, jossa Franck hedonistisen vyörytyksen sijaan valaisee soitinnuksen hienouksia ja pitkän tähtäyksen kehittelyä. Argentiinalaissyntyinen Nelson Goerner on täysin kimuranttien rytmiensä tasalla. Kuoleman kauhuilla ei mässäillä, ja kirkastus – ei siis ylösnousemus – soi enemmän musiikillisena täyttymyksenä kuin hollywoodmaisena auringonlaskuna. . Lyhyempi puhallinserenadi op. Prokofjev Sergei Prokofjev: sinfonia nro 5. klo 19.00 Snellman-sali, Kokkola. Tuo eleganssi rajaa tunneilmaisua, mutta ei kekseliäisyyttä, joka kukkii erityisesti kirmaavissa scherzoissa. Mikko Franck löytää hänen teoksistaan paljon muutakin, ja lopputulos on moni-ilmeisempi ja -tasoisempi kuin pelkkiä monumentaalisesti soivia järkäleitä. NiiR ONDO C LASSIC 8|2021 63 CD | Liput: la 8.5. Ranskassa ei sinfoniaa 1800-luvun jälkipuolella juuri harrastettu, joten kuuluvimmat vaikutteet tulevat Schumannilta ja Mendelssohnilta. HARRI KUUSISAARI Saint-Saëns Camille Saint-Saëns: Sinfoniat A-duuri, nro 1-2. L’Onda Armonic, Sergio Azzolini, fagotti ja musiikinjohto. Yli kaksikymmenminuuttinen Burleski pianolle ja orkesterille on tunnettu patarummun esittelemästä teemastaan. Santtu-Matias Rouvali. Hän ei erehdy antamaan teoksille ylimääräistä painoa, vaan puhaltaa tulkintoihinsa haydnmaista valppautta, joka povaa hyvää myös lopuille sinfonioille – jos ne levylle päätyvät. Sinfonioista tunnetuin on urkusoololla höystetty kolmas (1886), mutta Jean-Jacques Kantorowin levyttämät kolme varhaista sinfoniaa (1850– 59) kaihtavat monumentaalisuutta ja yhdistelevät selkeitä rakenteita gallialaiseen eleganssiin. Näin etenkin väliosissa, joiden arvoituksellinen luonne kaipaisi rauhoittumista. . Alpha 733. Hän sävelsi fagotille poikkeuksellisen paljon soolokonserttoja, oletettavasti räätälöitynä poikkeukselliselle taiteilijalle. . Antonio Vivaldi on monien muiden saavutustensa ohella koko musiikin historian merkittävin fagottisäveltäjä. 7 on myös varhaisteos, mutta toisesta, auvoisen pastoraalisesta maailmasta, jossa loistavat erityisesti ranskalaisorkesterin muhkeat käyrätorvet. 7, Tod und Verklärung. Naïve OP 30573. ANTTI HÄYRYNEN Strauss Richard Strauss: Burleski, Serenadi puhaltimille op. Hyväntuulisen ja taidokkaasti orkestroidun musiikin alkuperästä ei silti ole epäselvyyttä, ja Belgian Liègen Kuninkaallinen filharmonia vaalii sitä energisillä ja virtuoosisilla tulkinnoillaan. ANTTI HÄYRYNEN Vivaldi Antonio Vivaldi: Fagottikonsertot V: RV:t 467, 476, 479, 482, 486, 489, 497. BIS 2460. Santtu-Matias Rouvali aloittaa syyskauden alussa Lontoon Philharmonia Orchestran ylikapellimestarina, ja tämä vuonna 2019 konsertista äänitetty levy on heidän toinen yhteisensä. Signum Classics. Kolmas sinfonia on levytetty kymmeniä kertoja, mutta kokonaislevytyksiä Saint-Saënsin sinfonioista on vähän – lähinnä Malmössä Naxosille levytetty sekä Jean Martinonin klassiseksi luonnehdittava ranskalaislevytys (Emi). .
Jossain mielessä on kyse viuluvirtuoosisuuden näyttämöllistämisestä. . joht. HARRI KUUSISAARI Paganini Niccolo Paganini: 24 kapriisia sooloviululle. 84, 24 preludia op. . . joht. Onnistuvat Somerolta myös hiljaiset sävyt, näytteinä Kahden kontrastin jäähyväiskuva Les adieux tai op. Esimerkiksi käy ensimmäinen partita. C-molli-partitan Capricciossa oikukkuus saa jo rämäpäistä sävyä, ja e-molli-partitan Sarabandessa ekspressiiviset koristeet harhailevat ikään kuin lineaarista menoa kyseenalaistaen. Ibragimova panostaa paljon tuon kuolemaa halveksivan asenteen esillepanoon. Tommi Hyytinen AIKAMATKALLA TO 30.9., PE 1.10. Grand Piano GO868. Pontus Grans KAIKUJA MENNEISYYDESTÄ PE 24.9. Paganinin kapriisit nojaavat paradoksiin, jossa viulistin on tähdättävä tekniseen täydellisyyteen, mutta samalla soitettava kuin ei piittaisi lopputuloksesta lainkaan. Taavi Oramo sol. Esfahani hakee soittimestaan rikkaasti vaihtelevia sointeja: Preludin kirkkaus, Allemanden tukahdutettu surumieli, Sarabanden lempeästi laulavat ja trilliketjujen aistillisesti koristamat melodiat ja Giguen hurja kiito. Joku saattaa oudoksua hitaiden osien loputtomiksi äityviä trilliketjuja ja nopeiden osien hurjiksi käyviä tempoja. AJATTOMAT MYYTIT TO 9.9. Merkittävä joukko viulisteja on silti levyttänyt kaikki kapriisit, eikä nuotteja ole kantanut studioon yksikään soittaja, joka ei saisi kappaleita menemään. Konserttietydi C-duuri, Kaksi kontrastia, Valssi länsisuomalaiseen tapaan, Kevätauerta, Kolme pianokappaletta op. Tomas Djupsjöbacka sol. Samanlainen eriyttäminen ja cembalon värimaailman esittely jatkuu muissakin partitoissa. joht. Siihen voi osasyynä olla myös paikoin maltilliset tempot, joista ei aktiivisen tulkintaotteen vuoksi synny varmistelevaa vaikutelmaa. . Alina Ibragimova, viulu. Konserteissa ja levylläkin kokonaisuutta kuulee harvoin. Naïven kokonaislevytyksen viidenteen osaan on koottu viisi duurija kaksi mollikonserttoa, joissa fagotti esiintyy taiturillisena oopperan päähenkilönä, jonka jykevästä hahmosta on turha etsiä matalamielistä pelleilyä. Jouni Somero, piano. Jan Söderblom sol. Palmgrenin pianoteosten kokonaislevytyk64 R ONDO C LASSIC 8|2021 CD Jokainen konsertti on ainutkertainen hetki. ANTTI HÄYRYNEN SOITINMUSIIKKI Bach J.S. Hän huomioi kapriisit romanttisen virtuoosityylin monumenttina, mutta vähemmän perinteisen samaistumisen kuin periodihenkisen havainnollistamisen kautta. Lilli Paasikivi Tomas Djupsjöbacka, ylikapellimestari. Soitto on ällistyttävän puhdasta, juoksutukset rapeasti eritteleviä ja äänen kvaliteetti haastavimmissakin tilanteissa horjumaton. 17 ”Meri”ja ”Sota”-preludeissa. Se toimii, ja tämän Bachin parissa aika ei todellakaan käy pitkäksi. Niissä myös Jouni Somero yltää vaikuttaviin tuloksiin, vaikka pianosointi fortissimossa saakin kolisevaa metallin makua. 84 Prelude-Nocturne. Cecilia Zilliacus, Torleif Thedéen MELODIAN TAIKAA TO 16.9. joht. Mahan Esfahani, cembalo. Menuetteja Esfahani käsittelee niin, että niitä ei kukaan enää tanssisi, mutta eihän niitä siihen ole tarkoitettukaan. Mahan Esfahani ei tyydy ”objektiiviseen” Bach-soittoon vaan viljelee partitoissa omaperäisiä ratkaisuja, virittäen osien väliset karaktäärija tempoerot äärimmilleen. Azzolini on historiallisten lähteiden pohjalta sormeillut levyn konserttojen orkesterikokoonpanoa, johon on lisätty continuosoittimia ja puhaltimia, kuten muhkeasti pörisevä Fagotto grande tai Flauto basso, barokkinen bassohuilu. Hyperion CDA68311/2. Aliisa Barrière sol. 32, Kolme preludia op. Sen seurauksena levyn avaava a-molli-konsertto RV 497 kajahtaa korviin miltei wagnerilaisella hulppeudella. Hänen fagottinsa laulaa hitaissa osissa ensirakastajan kaiholla ja tykittää ääriosissa kimmoisalla koloratuuritekniikalla. Historiallisten puristien kulmakarvat varmaan kohoilevat, kun yleensä pelkillä jousilla operoivat teokset rikastuvat värikkäiksi spektaakkeleiksi. Tomas Djupsjöbacka sol. Ei tämä ole viimeinen eikä viisain sana Bachista, mutta raikas näkökulma kylläkin. Hyperion CDA68366. Azzolini ohjaa konsertoista syntyviä draamoja varmalla kädellä. Ne takaavat myös, että Ibragimovan soiton jokainen yksityiskohta kuuluu laserinkirkkaana. . Bach: kuusi partitaa. Pétur Sakari VALLANKUMOUKSEN HENKI TO 7.10. Näin on laita myös Alina Ibragimovan, joka Hyperionin ruudikkaasti äänittämällä levyllä saa Bellosio-viulunsa liekkeihin. . Paganinin 24 kapriisia sooloviululle ovat virtuoosidemonian ensyklopedia jossain teknisten taiturisuoritteiden, silmää kääntävien sirkusnumeroiden ja pimeyden voimia manaavan shamanismin rajalla. Se kuuluu jyhkeissä virtuoosinumeroissa, kuten op. joht. 17. Levyesitteessä Joel Valkila muistuttaa, että Selim Palmgren oli pianistina Ferruccio Busonin oppilas. Se korostuu ohjelmallisiksi luonnehdittavissa numeroissa ja kuuluu myös tunnollisesti toteutetuissa kertauksissa, jotka venyttävät kokonaisuuden kahdelle levylle. tä on kuultu ennenkin, mutta vasta Sergio Azzolinin levysarja on vahvistanut, miten erikoisista, omaperäisistä ja räjähtävän dramaattisista teoksista on kyse. ANTTI HÄYRYNEN Palmgren Selim Palmgren: Complete piano works 2
Flyygelin rinnalle nousee ennen kaikkea omniwerk, tietynlainen avainviulun ja luutun yhdistelmä kosketinsoittimen muodossa, joka esimerkiksi Leisuressa tai Omniwerk Interludessa onnistuu kuulostamaan samaan aikaan sekä tuoreelta että vuosisatoja vanhalta. Myös Tigran Hamasyanin kaltaista rytmistä kansanmusiikillista melankoliaa sekä György Ligetin etydien vaikutetta on tunnistettavissa esimerkiksi Cold Codessa, kun taas nimikappaleen avara harmonia tuo mieleen John Adamsin pianoteokset ja Prelude Oblique suoraan siteeraakin J. Albumin alun modaalinen sointi on vuolaine harmonioineen kuin tunturipuro verrattuna siihen vapaampaan paahteeseen, jota Sauros on soittanut Superpositionin ja JAF Trion levyillä. Onyx 4198. . James Ehnes, viulu. Palmgren liikkuu pianoteoksissaan mutkattomasti salonkiviihteen, kansallisromantiikan ja harmonisesti kokeilevien taidekuvien välillä. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Lilja Haatainen, viulu Dvo?ák – SaintSaëns – Rimski-Korsakov Balkanilta Pohjolan maille 21.10. Esityksissä yhdistyy ilmiömäinen viimeistely pelottomaan riskinottoon, jossa ei ole tilaa varmistelulle. . Saksofonisti Adele Sauroksen toinen levy yhtyeenjohtajana on lyyrisyydessään sukua vuoden 2016 edeltäjälleen My Spontaneous Mind, vaikka muu soittajisto onkin matkan varrella vaihtunut. Kokonaisuus on vapautunut ja monipuolinen. SANTERI KAIPIAINEN Saimaa Sinfonietta – Nokkahuiluguru Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa 3.9. R ONDO C LASSIC 8|2021 65 CD sen toisessa osassa kohtaavat hänen merkittävimpiin kokonaisuuksiin kuuluvat 24 preludia op. Kolmas sooloalbumi Divided Horizon tarjoilee jälleen uudenlaista kulmaa, kulkien yhä kauemmas jazzin perinteistä ja lähentyen klassisen soolopianismin maailmaa hieman Brad Mehldaun jalanjäljissä. Niiden kokonaislevytys on paikkaamassa isoa aukkoa. . . to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Tuija Knihtilä, mezzosopraano Kokkonen – Klami – Gubaidulina – Sibelius Itämaisia unelmia 7.10. Sonaatit ovat äärimmäisen virtuoosisia ja paljastavat soittajan taidon sekä sielun. Heikkoja kohtia ei erinomaisesta kokonaisuudesta löydy; Rissasen vahva ja monipuolinen kädenjälki säveltäjänä sekä kypsä ja polyfoninen pianistinen taito ovat maailmanluokan huipputasoa. Eugene Ysaÿe (1858–1931) oli aikansa huippuviulisti, mutta omisti kuusi sooloviulusonaattiaan muille huippukollegoilleen, kuten Joseph Szigetille, Jacques Thibaudille, Georges Enesculle ja Fritz Kreislerille. ANTTI HÄYRYNEN JAZZ Rissanen Aki Rissanen: Divided Horizon. Tunnetuin esimerkki on toinen sonaatti, lähtökohtanaan Bach, jonka perintöön sukelletaan alkaen pakkomielteisestä hiomisesta kohtalokkaiden Dies irae -lainojen siivittämänä finaalin syöksykierteiseen raivotarten tanssiin. Suoraviivaisemman päätösraidan Smokey Dokeyn lisäksi myös Blow it Away kallistuu perinteisempään, cooljazzmaiseen suuntaan. Edition Records EDN1177. Palmgrenin tuotannosta on aiemmin levytetty lähinnä pianokonsertot, orkesteriteos Kuvia Suomesta, ooppera Daniel Hjort sekä mieskuorolaulut, mutta soolopianoteoksia vain valikoiden. Somerolle läheisiltä tuntuvat kansanmusiikista tai kansallisesta kuvastosta periytyvät kappaleet. to / Lappeen Marian kirkko klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Orbán – Almila – Piazzolla Lintujen Tuonela 23.9. to / Lappeen Marian kirkko klo 19 Leaders Antti Tikkanen, viulu ja Minna Pensola, viulu Žebeljan – Ligeti – Kander – Brustad – Grieg – Mustonen Syksy 2021 www.lprorkesteri.fi. . Bachia. James Ehnes äänitti sonaatit itse koronaeristyksessä kotonaan, ja riisutuista olosuhteista lienee syntynyt tulkintojen erityinen tunnelma ja lataus, soittaja kilvoittelemassa yksin viulun jumalien ja demonien kanssa. Impressionistisempiin tai hengeltään kosmopoliittisempiin kappaleisiin kaipaisi lisää hienosäätöä. Luontaisilta kuulostavat myös kevyemmät, mutta ronskejakin otteita kestävät numerot. ANTTI HÄYRYNEN Ysaÿe Eugene Ysaÿe: Sonaatit sooloviululle. S. Pianisti Toomas Keski-Säntin, basisti Vesa Ojaniemen ja rumpali Tuomas Timosen lisäksi yhtye täydentyy toisinaan – kuten alun koraalimaisella nimikkoraidallla – trumpetisti Tomi Nikulla, pasunisti Kasperi Sarikoskella ja saksofonisti Max Zengerillä, mikä tuo kokonaisuuteen paljon Maria Schneiderin orkesterisävellysten tai kölniläisen WDR Big Bandin levytuotannon sävyjä. SANTERI KAIPIAINEN Sauros Adele Sauros: I Paint You. Kaikissa sonaateissa kurotetaan myöhäisromanttisista ääritiloista kohti viulunsoiton teknisiä ja henkisiä rajoja. Fresh Sound New Talent FSNT611. Tuttujen ja tuntemattomampien kappaleiden välillä ei ole merkittävää laatueroa. pe / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Eero Saunamäki, nokkahuilut Kalevi Aho: Konsertto nokkahuiluille ja orkesterille, kantaesitys Wagner – Mozart Aikamme kamarimusiikkia 16.9. . . Sitä huolimatta intonaatio on häikäisevän puhdasta ja Ehnes on vanginnut ”Marsick” Stradivarinsa soinnin poikkeuksellisen rikkaana ja elävänä. Pianisti Aki Rissanen on triolevyjensä moderniin estetiikkaan sekoittanut niin klassista kuin konemusiikkia. 17 monet ensilevytyksinä kuultavat kappaleet. Kokonaisuus saa lisää sävyjä jännitteisempien sointujen duetolla My Two Worlds sekä chickcoreamaisemmalla Paths May Crossilla
Nicholas Collon, joht. Orivedellä. ja Pe 24. ja Pe 10.9. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa klo 19 To 9.10. Ähtärissä ja To 2.9. Copland: Quiet City, Barber: Knoxville, Summer of 1915, Mahler: Sinfonia nro 4 G. Koonnut: HARRI KUUSISAARI © JU U SO W ES TE R LU N D RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa klo 19 ellei toisin mainita Ke 1.9. Introissa esiintyvät Alakotilan itsensä lisäksi Johanna Iivanainen, Maria Kalaniemi ja Mikko Iivanainen. Walker: Lyric for Strings, Sibelius: Pelléas ja Mélisande, Mahler: Das Lied von der Erde. Anja Bihlmaier, joht. Ke 8.9. Heillä on myös yhteiskonsertti FiBOn kanssa. Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja, Sinfonia nro 1. Ke 22.9. Johannes Piirto, piano. 46, Felipe Lara: Double Concerto (ke.). To 30.9. Anu Komsi, sopraano. Tällä kertaa ohjelmassa korostuu pohjoismainen yhteistyö, jota todistamaan saapuvat Barokkanerne Norjasta ja Drottningholmin barokkiyhtye Ruotsista. ja To 9.9. VIIME SYKSYNÄ Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) soitti ensimmäisenä suomalaisorkesterina kokonaisen konsertin Jean Sibeliuksen teoksia samankaltaisilla soittimilla, joille säveltäjä musiikkinsa kirjoitti. Kullervoa, viulukonserttoa ja viidettä sinfoniaa edeltävät Timo Alakotilan säveltämät introt, jotka johdattavat Sibeliuksen musiikin kansanmusiikkijuurille. Saariaho: Vista, Bruckner: Sinfonia nro 7. Adès: Dawn, Wennäkoski: Flounce, Boulanger: Kevätaamu, Stravinsky: Petrushka. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa klo 19 To 2.9. Tabita Berglund, joht. Lahden konsertti on osa Sinfonia Lahden Sibelius-festivaalia ja Loviisan konsertti osa Loviisan Sibeliuspäiviä. Ke 29.9. Lawrence Power, alttoviulu. Shaw: Entr’acte, Shostakovitsh: Pianokonsertto nro 1, Still: Serenade, Dvorák: Sinfonia nro 7 d. To 16.9. Periodisoittimilla sointikuva on läpikuultava ja ”täynnä vaikuttavaa värien kirjoa”, kuten eräs kuulija kokemusta viime vuonna kuvaili. Tianyi Lu, joht. . 9. Rosanne Philippens, viulu. Jousisoittimissa oli Sibeliuksen aikana metallikielten sijaan barokkiorkesterien käyttämistä soittimista tutut suolikielet, ja myös puhaltimet erosivat nykyisistä. Ke 6.10. Claire Chase, huilu. Konsertti järjestetään kolmella paikkakunnalla: Järvenpäässä 2.9., Lahdessa 4.9. Lauri Ikonen: Sinfonia nro 6 e, Bartók: Viulukonsertto nro 1, Bruckner: Sinfonia nro 6. Joshua Weilerstein, joht. Pe 24.9. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa klo 19 Pe 10.9. Malin Broman, joht. Suomalainen barokkiorkesteri tuo periodisoittimien kuulautta ja karheutta Sibeliukseen. Mozart: Sinfonia nro 35 D, Saariaho: Vers toi qui es si loin, Sibelius: humoreskit 1, 5 ja 6, Byström: Walk to Schubert (ke), Schubert: Sinfonia nro 5 B. Dmitry Masleev, piano. Stravinsky: Renard, Stravinsky: Viulukonsertto D, Walton: Sinfonia nro 1 b. Susanna Mälkki, joht. Nicholas Collon, joht. Jonathan Roozeman, sello. HARRI KUUSISAARI Sibeliusta ja periodisoittimia alkusyksyn festivaaleilla. Sibelius ja aikalaiset -projektin toisessa konsertissa kapellimestari Tomas Djupsjöbacka ja FiBO esittävät orkesterisarjan Lemminkäinen, jossa kohtaavat wagnerilainen erotiikka sekä arkaainen ja eksotisoitu kansanmusiikillisuus. Alberto Hold-Garrido, joht. Leila Josefowicz, viulu, Tuomas Katajala, tenori, Simo Mäkinen, tenori, Jussi Vänttinen, basso, Sami Luttinen, basso. Lisäksi kuullaan mm. ja To 7.10. Susanna Mälkki, joht. Alice Coote, mezzosopraano, Brenden Gunnell, tenori. To 23.9. Suomalainen barokkiorkesteri on keskeisenä tekijänä mukana myös 1.–12.10. ja To 30.9. Tällä kertaa paneudutaan myös Sibeliuksen kansanmusiikkiyhteyksiin. Tami Pohjola, viulu. Pe 17.9. Pe 24.9. Mozart: Sinfonia nro 41, Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille, Sibelius: Sinfonia nro 7. Dvorák: Karnevaali-alkusoitto, Waldesruhe, Rondo, Glazunov, Mélodie, Sérénade espagnole, Tshaikovski: Sinfonia nro 1. Sakari Oramo, joht. Lahdessa isäntäorkesteri aloittaa festivaalilla Dalia Stasevskan ylikapellimestarikauden. Pe 1.10. Michael Sanderling, joht. ja Loviisassa 5.9. Esperanza Spalding, laulu ja kontrabasso. Alexandra Dariescu, piano. Lindberg: Accused, Brahms: sinfonia nro 2. Stravinsky: Konsertto kamariorkesterille Es, Skrjabin: Pianokonsertto fis, Schumann: Sinfonia nro 4. Helen Grime: Night songs, Mozart: Pianokonsertto nro 21 C, Schubert: Sinfonia nro 8, Irgens-Jensen: Passacaglia. Gerhild Romberger, baritoni. suomessa soi 66 R ONDO C LASSIC 8|2021 LEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. Eric Lu, piano. Kokkonen: Durch einen Spiegel, Štšedrin: Concerto dolce, Sibelius: Sinfonia nro 5 Es. Nicholas Collon, joht. Nicholas Collon, joht. Helena Juntunen, sopraano. pidettävällä Helsinki Early Music -festivaalilla, jonka taiteellinen suunnittelu on FIBOn ja Ercanto Music ry:n johtoryhmien yhteistyötä. Olli Mustonen, joht. John Storgårds, joht. Pe 17.9. Hannu Lintu, joht. Stravinsky: Sarja Pulcinella-baletista, Boulanger: Fantasia, Lindberg: Gran duo, Pjotr Tshaikovski: Romeo ja Julia, alkusoittofantasia. Dvorák: Slaavilaiset tanssit op. Pe 10.9. Stasevska johtaa Sinfonia Lahden kolme konserttia. runolaulua, itkuvirsiä ja pianomusiikkia
Rameau – F. Pontus Grans, kontrabasso. Mozart: Sinfonia nro 41. Tuija Knihtilä, mezzosopraano. Seinäjoki-salissa klo 19 Lauri Sallinen, klarinetti ja orkesterin liidaus. Rachel Redmond, soprano, Ann Hallenberg, mezzosopraano, Sonja Runje, mezzosopraano, Artavazd Sargsyan, tenori, Ashley Riches, basso. Pe 3.9. Petri Kumela, kitara. Eero Saunamäki, nokkahuilut, Wagner: Parsifal alkusoitto, Aho: Konsertto nokkahuiluille ja orkesterille (ke), Mozart: Sinfonia nro 41. Dalia Stasevska, joht. Janne Nisonen, joht. 67 R ONDO C LASSIC 8|2021 TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa klo 19 Pe 3.8. Niamh McKenna, huilu. Musiikkitalossa klo 19 Taavi Oramo, joht. To 16.9. Mozart: Klarinettikonsertto, Sinfonia nro 40. Sibelius: Pohjolan tytär, Sibelius: In the Stream of Life, Bardi. Arttu Kataja, baritoni. La 2.10. Ma 4.10. Jean-Jacques Kantorow, joht. To 7.10. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Vaasan kirkossa klo 19 To 9.9. Vaasan & Seinäjoen kaupunginorkesterit. Ville Matvejeff, joht. Abel Puustinen, viulu. Arianna Savall, sopraano ja barokkieli kolmoisharppu, Petter Udland Johansen, tenori ja mandoliini. (klo 19) Dalia Stasevska, joht. Piazzolla: Tangazo, Rota: Divertimento Concertante, Poulenc: Sinfonietta. La 4.9. Jan Söderblom, joht. Alexandre Kantoro, piano, Essi Luttinen, mezzosopraano. Pe 24.9. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Ti 14.9. Saksalainen kirkko. Waltteri Torikka, baritoni Kokkonen: Il paesaggio, Finzi: Let Us Garlands Bring, Smith: 2 French Folk Melodies, Schönberg: Kamarisinfonia nro 2. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 16.9. Sharon Bezaly, huilu. Antti Tikkanen, viulu ja liidaus. Lönnrotin jalanjäljissä, Sibelius: Kullervo. Dalia Stasevska, joht. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa klo 19 Ke 8.9. To 23.9. To 30.9. Senja Rummukainen, sello. Ruamjai-kuoro. Vivaldi – Castello – Bassano – Galuppi – Marini – Uccellini – Legrenzi. Malin Broman, liidaus, Pauli Pappinen, kontrabasso. Timo Alakotila, piano ja harmoni. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa klo 19 To 2.9. Olari Elts, joht. Kannelmäen kirkossa. Raymond Cox, liidaus. KYMI SINFONIETTA Kotkan konserttitalossa klo 19 Ke 1.9. Pe 24.9. Uusinta Pe 1.10. Haydn: Sinfonia nro 83, Schnittke: pianokonsertto, Mozart: Sinfonia nro 34. Ritarihuoneella. Sibelius: Lemminkäis-sarja. Ossi Tanner, piano. Tuuli Lindeberg, sopraano. Schmitt: Hymne à Tanit, Hawel: Musica concertante, Bach: Konsertto d-molli kahdelle viululle, Shostakovitsh: Viulusonaatti (sov), Schumann: Geistervariationen (sov.). Bancroft, joht. Lakeuden ristissä. Satu. Ville Matvejeff, joht. Lutos?awski: Venetsialaisia leikkejä, Fagerlund: Huilukonsertto ”Terral” (ke), Schumann: Sinfonia nro 4. YL, Johanna Iivanainen, laulu, Maria Kalaniemi, harmonikka ja laulu, Mikko Iivanainen, kitara. Johannes Gustavsson, joht. Ritarihuoneella. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI To 2.9. Schubert: Sinfonia nro 1, Mazzoli: Dark with Excessive Bright, Schubert: Sinfonia nro 3. Musiikkitalossa. Barokin rakkauslauluja. Georg Kallweit, viulu ja liidaus. Vivaldi – J. Tomas Djupsjöbacka, joht. Johanna Rusanen-Kartano, sopraano. Pe 24.9. Nordgren: Kamarisinfonia, Chopin: Pianokonsertto nro 2, Honegger: Sinfonia nro 4. Eero Lehtimäki, joht. Kuusankoskitalossa. Ke 6.10. Pekka Kuusisto, viulu. Martti Talvela-salissa, Pe 3.9. Eero Lehtimäki, joht. Couperin – Marais. Pärt – Torke – Purcell – Winkelmann – Kasurinen. Pétur Sakari, urut. Tibor Bogányi, joht. Brander: Elegie, Larsson Gothe: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille ”Sisyfos drömmar”, Sibelius: Sinfonia nro 3. Kokkonen: Lintujen Tuonela, Klami: Symphonie enfantine, Gubaidulina: Concrodanza, Sibelius: Sinfonia nro 5. Bach: Huilukonsertto d, Minna Leinonen: Luvetus huilulle ja jousiorkesterille, Mendelssohn: Sinfonia nro 4 A. Erkki Lasonpalo, joht. Erkki Lasonpalo, joht. Tarkiainen: The Ring of Fire and Love, Graziani: Sellokonsertto, Mozart: Sinfonia nro 40. Tomas Djupsjöbacka, joht. Mozart: Alkusoitto oopperasta La clemenza di Tito, Mendelssohn: Viulukonsertto e, Ginastera: Variaciones concertantes. Pe 8.10. Suomalainen barokkiorkesteri & Drottningholmin barokkiyhtye. Honegger: Pastorale d’été, Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2, Farrenc: Sinfonia nro 1. Johanna Iivanainen, laulu, Maria Kalaniemi, harmonikka ja laulu, Mikko Iivanainen, kitara, Timo Alakotila, piano ja harmoni. Ritarihuoneella. To 23.9. Tarkiainen: Siimes, Markku Klami: Clair sooloklarinetille ja kamariorkesterille, Brahms: Klarinettikvintetto h. Drottningholmin barokkiyhtye. Ke 15.9. Laura Mikkola, piano. Alakotila: E. Ruut Kiiski, joht. Byrd: Two Motels, Brahms: Haydn-variaatiot, Bach: Ricercar a 3, Poulenc: Urkukonsertto. Ke 29.9. Bach – Caldara. LAPIN KAMARIORKESTERI Pe 3.9. Rautavaara: Cantus arcticus, Järventausta: Ripped Tapestry, Whittall: Return of Light. Lappeenranta-salissa. Barokkioopperoiden noitahahmoja: Charpentier – de la Guerre – Händel – Lully. I Dodici vocal ensemble. Fux – Giuliani –Paganini – Mozart. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa klo 19 Pe 3.9. SYYSKUUN KAUSIOHJELMA SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa klo 19 To 2.9. ja sol. Tomas Djupsjöbacka, joht. To 16.9. Augustin Hadelich, viulu. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI To 16.9. Andrew Foster-Williams, bassobaritoni. Ritarihuoneella. S. Harri Mäki, klarinetti. Wolf: Italialainen serenade, C.P.E. Saint-Saëns: Pianokonsertto nro 2 g, Mahler: Sinfonia nro 4. (klo 15) Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). Alakotila: Preludi viulukonserttoon, Sibelius: Viulukonsertto, Alakotila: Preludi sinfoniaan, Sibelius: Sinfonia nro 5. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 3.10. uusinta To 2.9. Monteverdi, Purcell, Wagner: Liebestod. John Storgårds, johtaja ja viulu. Alexander Melnikov, piano. La 4.9. Ke 15.9. Beethoven: Pianokonsertto nro 2. Ingeborg Christophersen, nokkahuilu. Ke 22.9. Ralf Gothóni, joht. Cecilia Zilliacus, viulu, Torleif Thedéen, sello. Jay Bernfeld, joht. Korundissa klo 19. ?. ja Ti 5.10
Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Pedagogiikassani oli ja on ammattilaisuutta, mutta myös isällistä rakkautta.” Teksti: SANTERI KAIPIAINEN e Géza Szilvay opettaa Noora Lakkalaa Minifiddlers-studiolla Helsingissä.. LETÄÄN 1970-LUKUA. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain päivänä”, kertoo tämä isä, Géza Szilvay, vuosikymmeniä myöhemmin. 68 R ONDO C LASSIC 8|2021 © MONIKA HYTTI & mestari kisälli (iso)isällisellä otteella GÉZA SZILVAYN nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea
Itä-Helsingissä on paljon maahanmuuttajaperheitä; jos he laulaisivat ja soittaisivat myös suomalaista kansanmusiikkia, ymmärtäisivät he syvemmin myös suomalaista kulttuuria.” Perheestä silta Suomeen Itsekin itähelsinkiläinen maahanmuuttaja Szilvay syntyi Budapestissa vuonna 1943 keskelle toista maailmansotaa ja eli varhaisteini-ikäisenä läpi vuoden 1956 Unkarin kansannousun. Myös lapset itse korjasivat ja keksivät ison osan sisällöstä”, Szilvay kertoo. 69 R ONDO C LASSIC 8|2021 © R AM I H EI N O ”Haluaisin vielä herättää Suomeen uutta kiinnostusta klassiseen viulunsoittoon.” © IH M O N AR KI ST O Eloisasta pikku tyttärestä Rékasta kasvoi ammattilainen viulusolisti ja viulunsoiton professori, ja ne opetusmenetelmät, jota häneen testattiin, muodostuivat myöhemmin jousisoitinopetuksen menetelmäksi, Colourstringsiksi, joka on levinnyt käyttöön ympäri maailmaa. ”Kansanmusiikki ei tänä päivänä enää ole jokaisen suomalaisen ulottuvilla. Hän suoritti Budapestissa tutkinnot sekä musiikista että oikeustieteestä. Szilvay ja Viuluviikarit Yleisradion studioilla tv-kuvauksissa 1979. Häntä harmittaakin, että musiikin oppikirjoissa kansanmusiikin määrä on vähentynyt joka vuosikymmenellä. ”1970-luvulla ajateltiin, että viulunsoiton voi aloittaa yhdeksänvuotiaana, ja oppilaat soittivat lähes aina yksin. Me pääsimme erikoisluvalla Sibelius-Akatemiaan – Csaba Erkin oppilaaksi ja minä Anja Ignatiuksen. Viuluviikarit-ryhmän lisäksi oppilaista koottiin kuuluisuuteen nousseet Helsingin Juniorijouset. Menetelmä pohjaa unkarilaisen Zoltán Kodályn (1882–1967) pedagogiikkaan, johon sisältyy paljon laulamista ja säveltapailua – ennen kaikkea kansanlauluja. Ajatukseni oli muuttaa opetusta yhteisöllisemmäksi. ”Kun olin lapsi, isäni opetti meille Sibeliuksen, Järnefeltin ja Kuulan kappaleita. Minifiddlersin etäkoulutus Kiinaan heinäkuussa 2021.. Sen tärkein rooli oli, että jo pienet lapset saivat soittaa moniäänistä musiikkia 5–6 oppilaan ryhmässä, jossa oli samalla kuitenkin mahdollista korjata tekniikkaa”, Szilvay kertoo. Oikeimmanpuolisena tytär Réka Szilvay. | Esimerkkitunnein tehtävässä etäopetuksessa pystyy demonstroimaan myös jousenkäytön korjausta. Talvisota oli herättänyt Unkarissa suuria tunteita, ja isäni sekä isoisäni olivat ihastuneet Suomen sukulaiskansaan”, Szilvay muistelee. Siihen aikaan ulkomaalaiset eivät saaneet virkaa kaupunginorkestereissa, joten Csaba meni opettamaan Jyväskylään ja minä Itä-Helsingin musiikkiopistoon.” 1970-luvun kasvavat esikaupungit olivat Szilvaylle otollista maaperää pedagogisten ajatustensa soveltamiseen. ”Colourstrings syntyi kokeilemalla, mikä toimii ja mikä ei. Jo sitä ennen veljeni Csaba oli päässyt kuuntelemaan Erkki Rautiota, joka soitti Unkarissa sellokilpailussa, ja rakastumaan hänen soittoonsa. ”Perheemme jousikvartetti voitti 1960-luvulla kansallisen musiikkikilpailun, mitä kautta pääsimme esiintymään Suomeen. Nimen taustalla on nuottien väritys sen mukaan, miltä kieleltä ne soitetaan. ”Kodály sanoi, että kansanmusiikki on kaiken musiikin perusta ja lapsen toinen äidinkieli, ja Colourstrings-oppikirjoissa on siksi tyhjiä sivuja, joihin opettajat saavat etsiä ja kirjoittaa oman maansa kansansävelmiä, jotka ovat samaa vaikeustasoa kuin vihkojen kappaleet”, Szilvay kertoo
Klassista musiikkia ja kansanmusiikkia kunnioitettiin ja lähetettiin paljon. Viuluviikarit musiikkimaassa -sarjan ensimmäinen kausi lähetettiin vuonna 1979, ja se sai jatkoa vuonna 1986. Myös liiallinen koneiden käyttö ja suurissa ryhmissä opettaminen tehokkuuden nimissä on vaaraksi soittotaidon tasolle. ”Olin aluksi vastahakoinen ajatukselle opettaa, kun 3–4 kameraa tallentaa koko ajan, myös kaikki virheeni, ilman mahdollisuuksia uuteen ottoon, ja sitä seurataan yli 12 maassa. ”Eräänä päivänä aloitin aamulla yhteydellä Australian Canberraan, sen jälkeen oli Soul, ja myöhemmin Tel Aviv, Lontoo, Köln, Färsaaret, Grönlanti, ja lopetin illalla yhdeksältä Alaskassa olevien osanottajien kanssa!” Nykyiseen soitonopetukseen Szilvay toivoisi vähemmän ylhäältä johtamista ja tehokkuusajattelua. Se oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun etäyhteyden välityksellä pystyttiin niin hyvin seuraamaan 5–6-vuotiaiden soittajien viikoittaista musiikillista ja teknistä kehitystä. Yksilöllistä opetusta ei voi korvata.” Szilvayn unelmana olisi tehdä vielä yksi musiikkiohjelma lapsille ja nuorille. Kommunistisen Unkarin radioon mennessä piti olla vähintään kaksi kertaa armeijan tarkastettavana, mutta Yleisradion studioon pystyi noin vain kävelemään, vahtimestareiden moikkaillessa.” Etäopetuksen edelläkävijä Muun muassa professorin arvonimellä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I kunniamerkillä, Helsingin kulttuuripalkinnolla ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton Aksentti-palkinnolla palkittu Szilvay jäi eläkkeelle Itä-Helsingin musiikkiopiston rehtorin ja Sibelius-Akatemian viulunsoiton opettajan työsuhteista vuonna 2010, muttei jäänyt lepäilemään laakereillaan. ”Aloitin opetuksen Kontulassa, ja lähes kaikista yhden ainoan lähiön 20–30 oppilaastani tuli ammattilaisia! Se ympäristö, jonka loimme Csaban kanssa, oli kuin paratiisi. Mutta kyllä vanhakin saa unelmoida.” . On tärkeää kuitenkin muistaa, että ryhmätuntimmekin perustuivat yksityisopetukseen, eli jokaisella oppilaalla oli myös oma henkilökohtainen soittotunti.” Television tähtitarha Szilvayn veljesten 1970ja 80-luvun oppilaista huomattavan moni on noussut kansainväliseksi solistitai kapellimestaritähdeksi: joukossa olivat mm. ”Mutta se oli suuri menestys. Yleisradion tuolloisen musiikkituottajan Brita Heleniuksen korviin kantautui, että Itä-Helsingissä kuplii uusi soittoilmiö, kävi seuraamassa Szilvayn tunteja ja ehdotti, että hänen opetustavastaan tehtäisiin TV-ohjelma. Ehdotimme kymmenen vuotta sitten Minna Lindgrenin kanssa tällaista ohjelmaa televisioon, mutta he kohteliaasti sanoivat, ettei se ole ajankohtainen. ”Viulunsoiton opetus on kehittynyt itsenäisesti monen sadan vuoden aikana, joten ei sitä tarvitse keksiä uudestaan.”. Ne, jolla oli enemmän lahjoja, ruokkivat myös muita: Marko työnsi eteenpäin lahjakkuudellaan, samoin Kuusistot, ja Linda oli sosiaalisuudeltaan aivan fantastinen”, muistelee Szilvay. ”Viulunsoiton opetus on kehittynyt itsenäisesti monen sadan vuoden aikana, joten ei sitä tarvitse keksiä uudestaan. Itsekin hän opettaa yhteydessä ulkomaihin lähes joka viikko. Pekka ja Jaakko Kuusisto, Linda Lampenius, Marko Ylönen ja Jan Söderblom. Seura on yhtä tärkeä tekijä kehityksessä kuin lahjakkuus, sillä lapset ja nuoret motivoivat toinen toisiaan yhdessä oppiessaan. ”Haluaisin vielä herättää Suomeen uutta kiinnostusta klassiseen viulunsoittoon. Géza Szilvay johtamassa Helsingin Juniorijousten 40-vuotisjuhlakonsertissa Finlandia-talossa 2012. Ensimmäisen viiden vuoden aikana videolle tallentui 120 viikoittaista oppituntia. Ainoa viholliseni oli kuvausten lakisääteiset tauot, jotka alkoivat juuri kun kamerat olivat valmiita käymään!”, Szilvay manaa. Esiintymisjännitystä oli joka kerta”, Szilvay muistelee. Viulisti Maarit Rajamäen ideoima kansainvälinen Minifiddlers-etäopetus käynnistyi vuonna 2012: siinä opettajat ja opettajaopiskelijat saavat ensin pohjustuksen tunnin aiheeseen, seuraavat sitten ruudulta Szilvayn demonstraatiota Laajasalon studiolla, ja lopuksi opettavat itse saman aiheen omille oppilailleen. 70 R ONDO C LASSIC 8 |2021 © M AR KK U H YV Ö N EN / IH M O N AR KI ST O Sä ”Juniorijouset oli optimaalinen ympäristö kasvaa musikaalisesti ja ihmisinä. ”Yksi menestyksen syy oli, että TV-kanavia oli vain kaksi, joten valinnanvaraa lastenohjelmissa oli vähemmän. Jatkuvat uudistukset usein häiritsevät soitonopettajan työtä. En tiedä, olisiko se tämän päivän lapsille liian naiivi. ”Suomen televisio edusti minulle valtavaa vapautta. Ihmiset käyttivät sitä ympäri maailmaa jo ennen Covid-kriisiä.” Euroopan jousiopettajayhdistyksen ESTA:n tuoreena puheenjohtajana Szilvay on saanut aitiopaikalta tarkastella etäopetuksen toteutumista pandemian aikaan
Ritva Lehtelä koki, että käytössä olleet pianokoulut eivät enää vastanneet ajan haasteisiin. 199 s. WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KONSERTTISARJA Syksy 2021 Konsertit tiistai-iltaisin klo 19.00 Ovet avataan klo 18.30 Vapaa pääsy, ilmainen käsiohjelma #turkutekeehyvää Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38, 20810 Turku Järjestäjä: Turun kaupunginkirjasto ja Museokeskus 7.9. Espoon kulttuurikeskuksen ja Tapiola Sinfoniettan syntyyn. Hänen sukupolvessaan on ollut varmasti monta vaikuttajayksilöä, joiden toiminnan esille saaminen monipuolistaisi kuvaa maamme musiikkielämän noususta viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Hän oli myös perustamassa Pianopedagogit ry:tä. Sota syttyi, kun Ritva oli puolivuotias. Lisäksi hän johti useita kuoroja ja amatööriorkestereita. Patrik Kleemola, kitara 2.11. Suomen musiikkielämän menestystarinaa kuvataan useimmiten joidenkin ulkomailla mainetta niittäneiden yksilöiden kautta. 71 R ONDO C LASSIC 8|2021 MESTARI & KISÄLLI Monna Relander: Ritva Lehtelä – aikaansa edellä. Puhallinkvintetti Colori 30.11. Elämäkerran kirjoittaminen menestyneestä uraäidistä ei ole ollut Monna Relanderille varmaankaan helppo tehtävä, mutta kirjan lukijalle hän ei tee siitä ongelmaa. Vuodesta 1972 hän toimi Espoon musiikkiopiston pianonsoiton lehtorina ja sen rinnalla myös Sibelius-Akatemian pianopedagogiikan opettajana. Kunniamaininnan ansaitsee kirjan erittäin runsas kuvitus, jonka kautta lukija pääsee hyvin lähelle Ritva Lehtelän ja hänen läheistensä elämää. Relander kykenee tarkastelemaan äitinsä elämää hyvin moniulotteisesti ja ihmeen tyynellä mielenlaadulla, vaikka kirjassa käydään läpi myös perheen kriittisiä vaiheita. Ritva Lehtelä syntyi Viipurissa vuonna 1939. Suomalaisesta pianokoulusta tuli Ritva Lehtelän pedagogisen elämäntyön huipennus. Syntyi idea Suomalaisesta pianokoulusta, jossa pedagogisena lähtökohtana olisi lapsen luontaisen luovuuden huomioon ottaminen. Hän suoritti opinnot Sibelius-Akatemiassa, soitti pasuunaa Kansallisoopperassa ja Radion sinfoniaorkesterissa mutta oli myös taitava sellisti. Ritva Lehtelä on tästä hyvä esimerkkitapaus. Kirjassa Suomalaisen pianokoulun syntyvaiheet kuvataankin tarkkaan. Teija Sopanen. Ritvan äiti Lempi on kertonut, että hän ehti ottaa mukaansa evakkoon vain tärkeimmät, eli Ritvan isän pasuunan toiseen kainaloon ja Ritvan toiseen. Ritva Lehtelä lähti myös rohkeasti mukaan Espoon kunnallispolitiikkaan ja oli vaikuttamassa mm. Hänestä nyt ilmestynyt elämäkerta ”Ritva Lehtelä – aikaansa edellä” on monisäikeinen tarina temperamenttisesta ja paljon aikaan saaneesta kulttuuripersoonasta. Nuori ja kaunis Ritva Lehtelä juonsi television kahvikonsertteja hyvin sujuvasti ja itsevarmasti. Televisiokuuluttajan työ sai jäädä, kun tuli aika valmistautua Sibelius-Akatemian ensikonserttiin. Hän toimi Mainos-TV:n kuuluttajana 1961–1964. Takuya Takashima, oboe Irina Zahharenkova, piano 12.10. Mutta tärkeä rooli musiikkielämämme perustan luomisessa on ollut niillä sadoilla arjen puurtajilla, jotka ovat opettaneet nuorisoa, vetäneet yhdistyksiä, järjestäneet tapahtumia ja vaikuttaneet paikallispolitiikkaan – eli tehneet raskasta ja vähän kiitosta saavaa ruohonjuuritason kulttuurityötä. Perheen isä Toivo Lehtelä oli varsinainen musiikin monitoimimies. 1950-luvulla Lehtelän perheestä tuli ensimmäisiä televisiojulkkiksia, kun Trio Lehtelä alkoi esiintyä television Sunnuntain kahvikonserteissa. Laura Vikman, viulu, Kirill Kozlovski, piano 23.11. . Hän sai pianokoulun tekemiseen yhteistyökumppaneikseen Eeva Sarp Teksti: JYRKI LÄHTEENMÄKI TV-kasvosta pianopedagogiikan uudistajaksi manto-Neuvosen ja Anja Saaren. Nome-jousikvartetti 19.10. IANOTAITEILIJA JA -PEDAGOGI Ritva Lehtelän vaiherikas ura ja elämä on ollut kaikkea muuta kuin tavanomainen. Ritva Lehtelällä oli jo tuossa vaiheessa myös perhe. Lue mm. • Lisää musiikin pedagogiikkaa käsitteleviä juttuja nettisivuillamme. Nome-jousikvartetti. Triossa isä Toivo soitti selloa, tyttäret Helena ja Ritva viulua ja pianoa. Mutta ei hän toisaalta peittele omaa äidin kaipuutaan, joka jäi pienen tytön sydämeen lapsuuden yksinäisinä hetkinä. Takuya Takashima, oboe, Tuulia Ylönen, klarinetti, Etienne Boudreault, fagotti, Ville Hiilivirta, käyrätorvi, Matilda Kärkkäinen, piano 14.12. Erik Rousi, basso, Justas Stasevskij, piano 26.10. Tiina Karakorpi, piano, Emil Holmström, piano 16.11. Jos haluaa uudistaa yhteiskuntaa, täytyy pistää itsensä täysillä likoon ja olla hieman aikaansa edellä. Katariina Välimäen artikkeli musiikin ergonomiasta. Kirjan tekijä on Lehtelän oma tytär, pianotaiteilija ja musiikkiopiston rehtori Monna Relander. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano 9.11. Pian hänet värvättiin televisiokuuluttajaksi. Hänen kolleganaan oli mm. Turku Ensemble 7.12. Janne Oksanen 14.9. Hän oli mennyt naimisiin vuonna 1960 Arvo Relanderin kanssa, ja esikoinen Monna oli syntynyt saman vuoden joulukuussa. Ritva Lehtelä oli myös erittäin suosittu laulajien säestäjä, ja hän piti Helsingissä kaksi omaa konserttia
Schumann: Ennustajalintu (Anastasia Injushina, piano). 05:04 W.A. (The Newberry Consort/Mary Springfels). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Vieraana sopraano, musiikin tohtori ja Sibelius-Akatemian laulun aineryhmän johtaja Jenni Lättilä. 23:26 Debussy: Pianotrio G-duuri (Renaud Capuçon, viulu, Edgar Moreau, sello, ja Bertrand Chamayou, piano). L. 03:39 Stenhammar: Musiikkia näyt. 04:41 R. 05:08 Palestrina: Sicut lilium inter spinas (The Tallis Scholars/Peter Phillips). Kongen (Kuningas) (Latvian kansallinen SO/Terje Mikkelsen). TORSTAI 2.9. 03:00 Kuula: Kuusi kappaletta pianolle (Janne Oksanen). Vanessa (Detroitin SO/ Neeme Järvi). 01:22 Cui: 25 preludia pianolle (Jeffrey Biegel). 00:44 Krommer,: Kvartetto klarinetille ja jousille B-duuri (Eduard Brunner, klarinetti, Willi Zimmermann, viulu, Nicolas Corti, alttoviulu, ja Claudius Herrmann, sello). 23:56 J. Nielsen: Berceuse (Christina Åstrand, viulu, ja Turun filharmoninen ork./Jukka Iisakkila. 23:30 Kuhnau: Magnificat C-duuri (Martina Lins, sopraano, Susanne Norin, altto, Markus Brutscher, tenori, ja Hans-Georg Wimmer, basso, sekä Rheinische Kantorei ja Das Kleine Konzert/Hermann Max). Mozart: Osminin aaria oopp. 05:16 Melartin: Jousikvartetto nro 4 F-duuri (Melartin-kvartetti). 00:07 M-A Charpentier: Judith, sive Bethulia liberata (Ensemble Correspondances/Sébastien Daucé, urut ja cembalo). PERJANTAI 3.9. Bach: Partita sooloviululle nro 1 h-molli (Jaakko Kuusisto). 00:19 Rodrigo: Concierto como un divertimento (Konsertto divertimenton tapaan) (Julian Lloyd Webber, sello, ja Lontoon FO/Jesus Lopez-Cobos). 03:36 W.A. 6.25-6.56 Aamusoitto Lully Charpentier: Kuninkaalliset huvitukset (Chatham Baroque). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Beethovenin tarina Pianisti Paavali Jumppasen suunnittelema ja toteuttama konserttisarja. Elektra (Pittsburghin SO/Manfred Honeck). 23.10-6.00 Yöklassinen Heise: Drot og Marsk (Kuningas ja Marski), ooppera (Poul Elming, tenori, Bent Norup, basso, Eva Johansson, sopraano, Kurt Westi, tenori, Christian Christiansson, basso, Aage Haugland, basso, Ole Hedegaar, tenori, ja Inga Nielsen, sopraano, sekä Tanskan Radion kuoro ja Tanskan radion SO/Michael Schönwandt). 01:11 Tshaikovski: Sinfonia nro 5 e-molli (RSO/Leif Segerstam). 2.35-7.00 Yöklassinen Molino: Kitarakonsertto e-molli (Pepe Romero ja Academy of St. Webern: Kuusi bagatellia (Kronos-kvartetti). Uusinta vuodelta 2020. 00:07 Schubert: Fantasia pianolle C-duuri (Wanderer-fantasia) (Alfred Brendel). Chedeville: Sonaatti soolosoittimelle ja continuolle nro 4 A-duuri kokoelmasta Il pastor fido (Uskollinen paimen) (Dorothee Oberlinger, nokkahuilu, Elisabetta de Mircovich, kampiliira, ja Sonatori de la Gioiosa Marca). 03:23 W.A. Ille): Sinfoninen rapsodia oopp. Pikku naisia (Ork./ Alexandre Desplat). Sevillan parturi teemoista Mozzafiato/ Charles Neidich). Jacopo da Bologna, Landini, Ciconia ym. Romeo ja Julia (Cincinnatin SO/Paavo Järvi). 05:38 J.S.Bach (sov. 05:38 Schumann: Viisi kappaletta kansansävelmän tapaan (Erkki Rautio, sello ja Ralf Gothóni, piano). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Miten kirjoittaa uskottavasti muusikosta ja hänen musiikistaan Vieraana kirjailija Marjo Heiskanen, jonka romaani Mustat koskettimet johdattaa syvälle muusikon maailmaan. Bernstein: I feel pretty (Dawn Upshaw, sopraano, sekä Eric Stern ja Leslie Stifelman, piano). 04:27 Prokofjev: Balettisarja nro 2 orkesterille bal. Verbruggen): Sarja soolosellolle nro 1 G-duuri (Marion Verbruggen, alttonokkahuilu). W.A. Geminiani: Finaali balettipantom. 00:50 Telemann: Pariisilaiskvartetto nro 4 h-molli (Arion-yhtye). 72 R ONDO C LASSIC 8|2021 KESKIVIIKKO 1.9. Haydn: Jousikvartetto nro 61 f-molli (Partaveitsikvartetto) (Meta4-kvartetti). 04:58 Alard: Duo nro 3 (Ilja Gringolts ja Aleksandr Bulov, viulu). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Toimittajana Lotta Emanuelsson. Ryöstö seraljista (Matti Salminen, basso, ja Lahden KO/Eri Klas). 03:25 Halvorsen: Orkesterisarja näytelmämus. Süssmayr: Allegro Turkkilaisesta sinfoniasta (Concerto Köln ja Sarband). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Vieraana sopraano, musiikin tohtori ja Sibelius-Akatemian laulun aineryhmän johtaja Jenni Lättilä. Rameau: Alkusoitto bal. 06:06 Cartellieri: Divertimento n:o 1 F-duuri (Consortium Classicum). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Kotimainen konsertti Pianisti Paavali Jumppasen suunnittelema ja toteuttama konserttisarja. Sibelius: Allegro, ma non tanto viulukonsertosta d-molli (Pekka Kuusisto, ja HKO/Leif Segerstam). Mozart: Sinfonia nro 41 C-duuri (Jupiter) (Boston Baroque/Martin Pearlman). Toimittajana Lotta Emanuelsson. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Miten kirjoittaa uskottavasti muusikosta ja hänen musiikistaan Vieraana kirjailija Marjo Heiskanen, jonka romaani Mustat koskettimet johdattaa syvälle muusikon maailmaan. Ohjelman suunnittelusta vastaa Timo Asikainen. Toimittajana Outi Paananen. 05:56 Melartin: Vaikein hetki (Jorma Silvasti, tenori, ja Pentti Kotiranta, piano). 02:57 Louis Ferdinand, Preussin prinssi: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli (Christoph Hammer, fortepiano, ja Schuppanzigh-kvartetti). Sedlak): Sarja puhaltimille oopp. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Rodrigo: Kirvestanssi Fantasiasta aatelismiehelle (Andrés Segovia, kitara, ja Symphony of the Air/Enrique Jordá). LAUANTAI 4.9. 01:59 Beethoven: Pianosonaatit nro 13 Es-duuri, 16 G-duuri ja 21 C-duuri (Waldstein) (Rudolf Serkin). Le Jeune: Lempeä sulho (The King’s Singers ja The Consort of Musicke). Madetoja: Poco lento Con moto sarjasta Kuoleman puutarha (Kari Tikkala, piano). 06:46 Geminiani: Sonaatti huilulle ja continuolle D-duuri op.1/10 (Barthold Kuijken, traverso, Wieland Kuijken, sello, ja Robert Kohnen, cembalo). 05:44 Schubert: Jousikvartetto nro 9 g-molli (Alban Berg -kvartetti). Juontajina musiikkitoimittajat Outi Paananen ja Risto Nordell. La Foresta incantata (Lumottu metsä) (La Stagione Frankfurt/ Michael Schneider). Barber: Intermezzo oopp. 05:56 Guastavino: Los Dias perdidos (Denyce Graves, mezzosopraano, Pablo Ziegler, piano, Leo Grinhauz, sello, Pablo Aslan, kontrabasso, ja Susan Palma, huilu). 02:54 Liszt: Dante-sinfonia orkesterille ja poikakuorolle (Volker Arndt, poikasopraano, Mathias Eisenberg, urut, Leipzigin Tuomas-kuoro ja Leipzigin Gewandhaus-ork./Kurt Masur). Mozart: Pianokvartetto g-molli (Joseph Roisman, viulu, Boris Kroyt, alttoviulu, Mischa Schneider, sello, ja Mieczyslaw Horszowski, piano). 01:51 Musiikkia keskiaikaisiin pitoihin, säv. Schubert: Auf dem Wasser zu singen (Ian Bostridge, tenori, ja Julius Drake, piano). 23.10-6.00 Yöklassinen Quilter: Where the rainbow ends (Missä sateenkaari päättyy) (Northern Sinfonia/ Richard Hickox). Ohjelman toimittaa Inari Tilli. 04:41 Ernst: Pensées fugitives (Thomas Christian, viulu, ja Jevgeni Sinaiski, piano). ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 03:56 Forqueray: Sarja viola da gamballe ja continuolle nro 2 G-duuri (Marion Martineau, viola da gamba, Atsushi Sakai, sello, ja Christophe Rousset, cembalo). Strauss (sov. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. James’ Baroque). Desplat: Little women elok. Shaw: Cant voi l’aube (Kun näen aamunkoiton) (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Brooklyn Rider -jousikvartetti). 05:42 Vivaldi: Sonaatti viululle ja continuolle c-molli (The Boston Museum Trio). 05:19 Rheinberger: Sechs Stücke (Kuusi kappaletta) (Konstantin Weitz, viulu, ja Sixten Enlund, urut). 05:57 Barrios: Menuetti A-duuri (Enno Voorhorst, kitara). Franchomme: Kapriisi a-molli (Anner Bylsma ja Kenneth Slowik, sello). 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Mozart: Adagio pianokonsertosta nro 23 A-duuri (Vladimir Horowitz, piano, ja Milanon La Scala -oopperan ork./Carlo Maria Giulini). 23:36 J.S. 04:31 Rossini (sov. 03:20 Ludford: Missa Videte miraculum (Katsokaa ihmettä) (Westminster Abbeyn kuoro/James O’Donnell). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 04:11 Rangström: Sinfonia n:o 4 d-molli (Invocatio) (Tukholman FO/Juri Aronovitsh, ja Erik Lundkvist, urut). 01:58 Lalo: Six romances populaires (Tassis Christoyannis, baritoni, ja Jeff Cohen, piano). Doucet: Chopinata viihdesovitus (Marc-Andre Hamelin, piano). Martin-in-the-Fields/ Iona Brown). 04:34 R. 05:57 Madetoja: Aamu (Margit Rahkonen, piano). Palestrina: Missa Nasce la gioja mia (The Tallis Scholars/ Peter Phillips). 02:29 Dutilleux: Sellokonsertto (Godfried Hoogeveen ja Amsterdamin Concertgebouw-ork./Yan Pascal Tortelier). 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 00:30 Crusell: Concertino fagotille ja orkesterille B-duuri (Juhani Tapaninen ja RSO/ Jukka-Pekka Saraste). Ohjelman toimittaa Inari Tilli. 23.10-6.00 Yöklassinen Offenbach: Sarja kahdelle sellolle nro 3 E-duuri (Raphaela Gromes ja Wen-Sinn Yang). Toimittajana Lotta Emanuelsson. Tárrega: La Cartagenera (Narciso Yepes, kitara). 9.05-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta Hasse: Konsertto uruille, jousille ja continuolle D-duuri (Salzburger Hofmusik/ Wolfgang Brunner, urut). Chitra (Göteborgin SO/ Neeme Järvi). 04:02 Castelnuovo-Tedesco: Osia sarj. Uusinta vuodelta 2020. Vasks: Kiitos myöhäinen aurinko (Latvian radion kuoro/Sigvards Klava). 23:47 Cimarosa: Konsertto G-duuri (Mathieu Dufour, huilu, ja Alex Klein, oboe, sekä Tshekin kansallinen SO/Paul Freeman). 03:07 Weiss: Sonaatti luutulle, kahdelle viululle ja continuolle F-duuri (Richard Stone, luuttu, ja Tempesta di Mare). Toimittajana Outi Paananen. Platero y yo (Harmo ja minä) (Andrés Segovia, kitara). 03:39 Liszt: Mazeppa (Dresdenin filharmoniaork./Michel Plasson). 06:56 Ortiz: Recercada n:o 4 (Mika Suihkonen, viola da gamba, ja Ballo della Battalia). Brahms: Wenn so lind dein Auge teoksesta Lemmenlauluvalsseja (Eric Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi Ericsonin kamarikuoro ja Gävlen sinfoniaork./ Jaime Martin). SUNNUNTAI 5.9. 03:57 Fibich: Sinfonia n:o 3 e-molli (Tshekkiläinen FO/Karel Sejna). 00:48 de Fossa: Trio nro 1 A-duuri (Simon Wynberg, kitara, Martin Beaver, viulu, ja Bryan Epperson, sello). 19.02-21.00 Kotimainen konsertti Pianisti Paavali Jumppasen suunnittelema ja toteuttama konserttisarja. 03:53 Dvorák: Pianotrio nro 4 e-molli (Dumky) (Rembrandt-trio). 01:14 Walton: Siesta (Northern Sinfonia/Richard Hickox). 01:02 Tshaikovski: Manfred-sinfonia (RSO/ Sakari Oramo). 06:28 Blow: O sing unto the Lord a new song (Veisatkaa Herralle uusi virsi) (Oxfordin Merton Collegen kuoro/Robert Quinney, ja St. Strauss: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri (Ginette Neveu ja Gustaf Beck). Pygmalion (Les Talens Lyriques/Christophe Rousset). Mozart: Pianokonsertto nro 25 C-duuri (Mitsuko Uchida ja Clevelandin ork.). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Farrenc: Menuetti triosta klarinetille, sellolle ja pianolle Es-duuri (Romain Guyot, klarinetti, Francois Salque, sello, ja Brigitte Engerer, piano). 02:43 de Falla: El Sombrero de tres picos (Kolmikolkkahattu), baletti (Teresa Berganza, mezzosopraano, ja Ranskankielisen Sveitsin ork./Ernest Ansermet). Vivaldi: Konsertto g-molli nokkahuilulle, viululle, oboelle, fagotille ja continuolle (Marion Verbruggen, Dennis Godburn, Paul Goodwin, John Holloway, John Toll ja Sebastian Comberti). 05:21 Schreker: Vorspiel zu einer grossen Oper (Alkusoitto suureen oopperaan) (Tukholman kuninkaallisen oopperan ork./Lawrence Renes). Mozart: 13 yksinlaulua (Rita Streich, sopraano, ja Erik Werba, piano)
00:02 Puccini: Capriccio sinfonico (Milanon La Scala -oopperan ork./Riccardo Muti). 23.10-6.00 Yöklassinen Schubert: Pianosonaatti nro 18 G-duuri (Fantasia) (Svjatoslav Richter). 00:46 Gade & J.P.E Hartmann: Et Folkesagn (Kansantarina), baletti (Aalborgin SO/Peter Ernst Lassen). 00:16 Pergolesi: Questo e il piano, kantaatti (Marianna Pizzolato, altto, ja Rooman Santa Cecilia -akatemian ork./Antonio Pappano). 01:31 Molique: Viulukonsertto nro 6 e-molli (Anton Steck ja L’Arpa Festante München/Christoph Spering). J.S. 03:32 J. Jean Sibelius: Kullervo. klo 19 | Carelia-sali Luonnon helmassa to 14.10. 05:56 Smetana: Ilveilijöiden tanssi oopp. 05:20 Moszkowski: Viulukonsertto C-duuri (Tasmin Little ja BBC:n Skotlannin SO/ Martyn Brabbins). Johannes Brahms / Arnold Schönberg: Pianokvartetto g-molli. R ONDO C LASSIC 8|2021 73 MAANANTAI 6.9. 04:22 Dukas: Pianosonaatti es-molli (Suuri sonaatti) (Jean-Francois Heisser, piano). klo 19 | Carelia-sali Uudenvuoden konsertti pe 31.12. 23:27 Regondi: Nocturne Rêverie (Otto Tolonen, kitara). Sinfonia Lahti, joht. 02:13 Rodrigo: Concierto para una fiesta (Pepe Romero, kitara, ja St. 23:35 Parry: Sinfonia n:o 3 C-duuri (Englantilainen) (Lontoon FO/Matthias Bamert). Haydn: Jousikvartetto nro 62 B-duuri (Meta4-kvartetti). klo 19 | Carelia-sali lastenkonsertti Topi Tuuba to 28.10. 02:06 Widor: Sinfonia uruille nro 6 g-molli (Marie-Claire Alain). 00:10 Liszt: Italia sarj. 00:34 Pugnani: Kvartetto orkesterille nro 1 B-duuri (Keski-Pohjanmaan kamariork./Juha Kangas). Vanhal: Sinfonia F-duuri (Uumajan sinfonietta-ork./Jukka-Pekka Saraste). 01:01 Loeffler: Five Irish fantasies (Viisi irlantilaista fantasiaa) (Neil Rosenshein, tenori, ja Indianapolisin SO/John Nelson). 03:26 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle nro 1 F-duuri (Matt Haimovitz, sello, ja Christopher O’Riley, fortepiano). 23.10-6.00 Yöklassinen Verdi: Rigoletto (Giuseppe Di Stefano, tenori, Tito Gobbi, baritoni, Maria Callas, sopraano, Nicola Zaccaria, basso, Adriana Lazzarini, altto, ja Giuse Gerbino, mezzosopraano, sekä Milanon La Scala -oopperan kuoro ja ork./Tullio Serafin). (Chicagon SO/Jean Martinon). Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 5 D-duuri (Fiona Kelly, huilu, Antje Weithaas, viulu, Mahan Esfahani, cembalo, ja Svenska kammarorkestern/Thomas Dausgaard). PERJANTAI 10.9. 04:42 Herbert: Sellokonsertto n:o 2 e-molli (Gautier Capuçon ja Frankfurtin RSO/Neeme Järvi). 23:37 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle nro 3 d-molli (Sergej Khatshatrjan ja Lusine Khatchatrjan). 03:50 Händel: Il Pianto di Maria (Marian kyyneleet), hengellinen kantaatti (Anne Sofie von Otter, mezzosopraano, ja Musica Antiqua Köln/Reinhard Goebel). Parsons: Pandolpho (Alfred Deller, kontratenori, ja Desmond Dupré, luuttu). klo 19 | Carelia-sali Ilta c-mollissa to 16.12. 05:56 Castaldi: Un Bocconcino di fantasia (Mielikuvituksen herkkupala) (Daniel Swenberg, tiorbino). Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Arttu Kataja, baritoni, Ylioppilaskunnan Laulajat, Johanna Iivanainen, laulu Maria Kalaniemi, harmonikka ja laulu, Mikko Iivanainen, kitara, Timo Alakotila, piano ja harmoni. (San Franciscon SO/Michael Tilson Thomas). 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Montéclair: Airs de fanfares (Ensemble Odyssee). 23.10-6.00 Yöklassinen Weber: Concertino e-molli (Esa Tapani, käyrätorvi, ja RSO/John Storgårds). 00:30 Schumann: Kvintetto pianolle ja jousille Es-duuri (Maria João Pires, piano, piano, Augustin Dumay, viulu, Renaud Capuçon viulu, Gerard Caussé, alttoviulu, ja Jian Wang, sello). 05:57 Schumann Liszt: Kevätyö (Risto Lauriala, piano). 05:34 J.S.Bach (sov. klo 19 | Carelia-sali Kehitysetu to 2.12. 02:54 Kansansäv.: Barbara Allen (Andreas Scholl, kontratenori, Edin Karamazov, luuttu, Stacey Shames, harppu, ja Orpheus-kamariork.). Mozart: Duo G-duuri (Duo n:o 1) (Augustin Dumay, viulu, ja Gerard Caussé, alttoviulu). Liszt: Berceuse Des-duuri (Benjamin Grosvenor, piano). 01:10 Muffat: Sonaatti viululle ja continuolle D-duuri (Sabine Lier, viulu, ja Salzburger Hofmusik/Wolfgang Brunner, cembalo). 02:05 Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousille nro 3 D-duuri (Paavo Lampinen, klarinetti, Jorma Ylönen, viulu, Ahti Pilvi, alttoviulu, ja Esko Valsta, sello). (Konsertti on nauhoitettu Lahden Sibelius-talossa 2.9.). 02:59 Blackwood: Sinfonia nro 1 (Bostonin SO/Charles Munch). 02:25 Giuliani: Divertimenti notturni (Mikael Helasvuo, huilu, ja Jukka Savijoki, kitara). W. Nicholas Collonin ylikapellimestarikauden avajaiskonsertti: Thomas Adès: Dawn Lotta Wennäkoski: Flounce. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 1 F-duuri (Euroopan Brandenburg-ork./Trevor Pinnock, cembalo). Lönnrotin jalanjäljissä. Mozart: Pianokonsertto nro 27 K 595. 00:01 Stanford: Magnificat B-duuri (Vasari Singer/Jeremy Backhouse). Vaellusvuosia (Eero Heinonen, piano). Francesco Piemontesi, piano. 01:02 Sibelius: Myrsky (Monica Groop, mezzosopraano, Raili Viljakainen, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, Jorma Silvasti, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni, Oopperajuhlakuoro, sekä RSO/Jukka-Pekka Saraste). klo 19 | Carelia-sali Susurrus to 30.9. 23.10-6.00 Yöklassinen Bruch: Adagio appassionato (Chloë Hanslip, viulu, ja Lontoon SO/Paul Mann). KESKIVIIKKO 8.9. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 03:07 Copland: Rodeo. 02:40 Chopin: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli (Inbal Segev ja Juho Pohjonen). 02:32 Tshaikovski: Moskova-kantaatti (Aleksanteri III:n kruunajaiskantaatti) (Nina Terentjeva, mezzosopraano, ja Nikolai Surikov, baritoni sekä Moskovan kuoroakatemian poikaja mieskuoro ja nimeämätön ork./Andrei Tshistjakov). Suoran lähetyksen Musiikkitalon Sonore-salista toimittaa Ainomaija Pennanen. 04:47 Beethoven: Pianotrio G-duuri (Joseph Kalichstein, piano, Jaime Laredo, viulu, ja Sharon Robinson, sello). 02:52 J. 23:27 R. 05:17 Händel: Musiikkia näyt. 02:42 Vivaldi: Sonaatti sellolle ja continuolle B-duuri op.17/6 (Heinrich Schiff, sello, Ton Koopman, cembalo, ja Jaap ter Linden, sello). 02:03 Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri (Eroica) (Berliinin filharmonikot/Herbert von Karajan). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. klo 19 Taidemuseo Onni kauden avajaiskonsertti Kotoisia näkymiä to 16.9. TIISTAI 7.9. Verbrüggen): Sarja soolosellolle nro 3 C-duuri (Marion Verbrüggen, nokkahuilu). 05:56 Tschetschulin: Berceuse (Kehtolaulu) (Mirka Malmi, viulu, ja Tiina Karakorpi, piano). 03:00 Cui: Kaleidoskop (Sophie Lemonnier-Wallez, viulu, ja Philippa Neuteboom, piano). Myyty Morsian (Empire Brass sekä Richard Jensen ja Arthur Press, lyömäsoittimet). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Nykymusiikkiohjelman toimittaa Ainomaija Pennanen. klo 19 | Carelia-sali Maan uumeniin to 25.11. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Miten kirjoittaa uskottavasti muusikosta ja hänen musiikistaan Vieraana kirjailija Marjo Heiskanen, jonka romaani Mustat koskettimet avaa muusikon maailmaa. Timo Alakotila: E. Haydn: Pianosonaatit nro 43 As-duuri, 21 C-duuri, 22 E-duuri, 45 Es-duuri ja 19 D-duuri (Ljubov Timofejeva). Martin-in-the-Fields-kamariork./Neville Marriner). Alkemisti (Vancouverin radio-ork./Monica Huggett). Belli: L´Orfeo dolente (Surullinen Orfeus) viisi intermediota käsittävä ooppera (Arnaud Marzorati, basso, Isabelle Druet, mezzosopraano, Philippe Roche, basso, Catherine Padaut, sopraano, Camille Poul, sopraano, Aurore Bucher, sopraano, Jan van Elsacker, tenori, ja Le Poeme Harmonique/Vincent Dumestre, teorbi). 00:27 Cimarosa: Konsertto kahdelle huilulle ja orkesterille G-duuri (Laura Pontecorvo ja Marta Mazzini, traverso, ja L’Arte dell’arco/Federico Guglielmo). 03:31 Gesualdo: Quinto libro dei madrigali (Viides madrigaalien kirja) (The Consort of Musicke/Anthony Rooley). Andrew Manze, sol. 23:44 Saint-Saëns: Septetto Es-duuri (Orchestre de Paris). Lili Boulanger: Kevätaamu. TORSTAI 9.9. A. 05:08 Schubert: Yksinlauluja Goethen runoihin (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Jörg Demus, piano). 03:37 Padilla: Missa mexicana (Tuuli Lindeberg, sopraano, ja RKK/Andrew Lawrence-King). Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittavat Lotta Emanuelsson ja Janne Palkisto. klo 18 | Carelia-sali Kansojen musiikkia to 4.11. 04:03 S. klo 19 | Carelia-sali Tanssii taiteellisten partnerien kanssa to 9.12. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:05 Dvorák: Jousikvartetto n:o 2 B-duuri (Prahan jousikvartetti). 00:16 Burleigh: Four Rocky mountain sketches (Rachel Barton Pine, viulu, ja Matthew Hagle, piano). 01:34 Pfitzner: Pianotrio B-duuri (Robert Schumann Trio). 04:27 Holst: Planeetat (Atlantan SO/Yoel Levi, sekä Atlantan SO:n kuoron naisäänet). 00:53 Halvorsen: Sinfonia nro 1 c-molli (Trondheimin SO/ Ole Kristian Ruud). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 03:11 Kaipainen: Stjärnenatten (Tähtikirkas yö) (Kaisa Hannula, sopraano, ja Lahden kamarimusiikkiseura/Osmo Vänskä). 01:23 Chausson: Konsertto pianolle, viululle ja jousikvartetille D-duuri (David Oistrah, viulu, ja Lev Oborin, piano, sekä Borodin-kvartetti). 03:11 Weiss: Sarja luutulle c-molli (Konrad Junghänel). Toimittajana Outi Paananen. Hubert Parry: Elegy for Brahms. 02:56 Ligeti: Atmosfäärejä suurelle orkesterille (RSO/ Hannu Lintu). Ysin kuningas. 03:51 Lalo: Alkusoitto oopp. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 00:14 J.S. Tanejev: KvarYLE RADIO 1 | Syksy 2021 Kamarimusiikin helmiä ke 8.9. klo 19 | Carelia-sali joensuu.fi/ kaupunginorkesteri Liput Ticketmasterista: www.ticketmaster.fi. 13.00-15.00 Klassinen kattaus Capuis: Sonaatti sellolle ja pianolle nro 4 G-duuri (Gabriele Derendorf, sello, ja Krista Kern, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Lahden Sibelius-festivaali: Avajaiskonsertti. 23:21 Abélard: Virgines caste (Puhtaat neitsyet) (The Pro Arte Singers/Paul Hillier). 01:55 Kokkonen: Jousikvartetto nro 3 (Jean Sibelius -kvartetti). Dalia Stasevska. 23:55 Milhaud: Les Rêves de Jacob (Jaakobin unet). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. klo 19 | Carelia-sali Hyväksynnän kaipuu to 7.10. Igor Stravinsky: Petruška (1947). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Kontakt!-sävellyskonsertti Helsingin Kamariorkesteri johtajanaan James Salomon Kahane esittää Leevi Räsäsen, Robert Ruoholan, Rolf Gustavsonin ja Touko Niemen sävellykset. Musiikkitalossa 20.9.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. klo 19 | Carelia-sali Nokittelu to 23.9. klo 19 | Carelia-sali Yhteisiä retkiä to 11.11. 23:31 Gluck: Huilukonsertto G-duuri (Emmanuel Pahud ja Baselin kamariork./Giovanni Antonini)
Haydn: Ariadne Naksos-saarella (Joyce DiDonato, mezzosopraano, ja Antonio Pappano, piano). Badalla: Non plangete (Earthly Angels). M. 6.25-6.56 Aamusoitto Barber: Mutations from Bach koraalista Christe, du Lamm Gottes (Gabrieli-vaskiyhtye/Christopher Larkin). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Tshaikovski: Sinfonia nro 5 e-molli (Leningradin FO/Jevgeni Mravinski). Salzburgin musiikkijuhlilla 13.8. La Grotta di Trofonio (Trofonion luola) teemoista (Consortium Classicum/ Dieter Klöcker, klarinetti). Candide (Iiro Rantala, piano). Bernard Labadie, sol. TORSTAI 16.9. 23:50 Händel: Akis, Galateia ja Polyfemos, näytelmällinen kantaatti (Emma Kirkby, sopraano, Carolyn Watkinson, altto, ja David Thomas, basso, sekä London Baroque/Charles Medlam). 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta SUNNUNTAI 12.9. Michael Torke: Adjustable Wrench. 23:53 Brixi: Missa di Gloria D-duuri (Friederike Wagner, sopraano, Reiner Schneider-Waterburg, kontratenori, Bernhard Hirtreiter, tenori, ja Michael Mantaj, basso, sekä Concerto Vocale München ja Monteverdi-ork./Wolfgang Kelber). 05:56 Wagner: Norjalaisten matruusien kuoro oopp. 23:58 Lanzetti: Sonaatti sellolle ja continuolle D-duuri (Gaetano Nasillo, sello, Andrea Marchiol, cembalo, ja Sara Bennici, sello). Alcina (Nancy Argenta, sopraano, ja Vancouverin radio-ork. 02:40 Duparc: Kaksitoista yksinlaulua (Gérard Souzay, baritoni, ja Jacqueline Bonneau, piano). 04:16 Bartók: Pianokonsertto n:o 3 (Géza Anda ja Berliinin radion SO/Ferenc Fricsay). Celedonio Romero: La Mariposa (Perhonen) (Pepe Romero). 03:02 M-A Charpentier: Konsertto neljälle viola da gamballe ja continuolle (London Baroque/ Charles Medlam). 02:10 Andrew Norman: Switch (Colin Currie, lyömäsoittimet ja Utahin SO/Thierry Fischer). 05:17 Schubert: Moments musicaux (John O’Conor, piano). 00:14 W.A. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 23.10-6.00 Yöklassinen Massenet: Manon, ooppera (Victoria de los Angeles, sopraano, Henri Legay, tenori, Michel Dens, baritoni, Jean Borthayre, basso,. 04:51 Enescu: Sonaatti viululle ja pianolle nro 3 a-molli (Axel Strauss ja Ilja Poletajev). 00:12 Simpson: The Seasons (Vuodenajat) (Sirius Viols). Strauss: Loppukohtaus oopp. 04:56 Klami: Karjalainen rapsodia (RSO/Sakari Oramo). 03:57 Krufft: Käyrätorvisonaatti F-duuri (Gregory Hustis, käyrätorvi, ja Steven Harlos, piano). Taavi Oramo. Brulé: A la doucor de la bele seson (Paul Hillier, baritoni, ja Andrew Lawrence-King, psalttari). 04:15 Villa-Lobos: Momoprecoce (Magda Tagliaferro, piano, ja Ranskan radio-ork./Heitor Villa-Lobos). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 23:20 Brahms (sov.): Neljätoista saksalaista kansanlaulua (Amadeus-kuoro/Nicol Matt). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Nykymusiikkiohjelman toimittaa Ainomaija Pennanen. 05:56 Kuula: Pikku gavotti (Juhani Lagerspetz, piano). Mendelssohn: Allegretto non troppo Allegro molto vivace konsertosta viululle ja orkesterille e-molli (Sarah Chang, viulu, ja Berliinin filharmonikot/Mariss Jansons). Toimittajana Outi Paananen. F. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Jousikvartetto n:o 14 cis-molli (Jupiter-kvartetti). äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 01:10 Grieg: Norske folkeviser (Norjalaisia kansanlauluja) op.66 (Eva Knardahl, piano). 04:13 Silvestrov: Sinfonia nro 5 (RSO/Jukka-Pekka Saraste). 01:08 Viotti (sov. 23.10-6.00 Yöklassinen Liszt: Dante-sinfonia (Berliinin radiokuoron naisäänet ja Berliinin filharmonikot/Daniel Barenboim). 04:39 W.A. A. 62. 04:11 F.B. Maskarad (Naamiaiset) (RCA Victor Orchestra/Kirill Kondrashin). Price: Sinfonia nro 1 (New Black Music Repertory Ensemble/Leslie Dunner). 03:45 Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 12 Des-duuri (Emerson-kvartetti). KESKIVIIKKO 15.9. A. Lienas: Credidi (Chanticleer/Joseph Jennings). Haydn: Oboekonsertto C-duuri (Paul Goodwin ja The English Concert/Trevor Pinnock, cembalo). 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. O. 01:14 Glier: Kahdeksan kappaletta viululle ja sellolle (Eleonora Turovsky ja Yuli Turovsky). György Ligeti: Viulukonsertto. Wieniawski: Etydi-kapriisi n:o 4 a-molli kahdelle viululle (David ja Igor Oistrah). Rudolf, Itävallan arkkiherttua: Tempo di menuetto sonaatista A-duuri (Ricardo Morales, klarinetti, ja Susan Kagan, piano). Tituksen lempeys. 02:14 Vasks: Episodi a canto perpetuo (Trio Palladio). Bach: Das Wohltemperierte Klavier 2 (András Schiff, piano). W. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Bernstein: Alkusoitto oper. Musiikkitalossa äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 04:17 von Dittersdorf: Sinfonia nro 4 F-duuri (Perseus pelastaa Andromedan) (Failoni-ork./Hanspeter Gmür). 02:44 Boccherini: Kitarakvintetto D-duuri, Kitarakvintetto e-molli ja Jousikvintetto A-duuri (David Starobin ja Marlboron musiikkijuhlien kamariyhtye). Liszt: Lähteen reunalla (John Nauman, piano). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. (Marija Judina, piano, ja Beethoven-kvartetti). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Kopatchinskaja): Bysanttilainen kirkkolaulu Psalmin 140 tekstiin. Schubert: Presto jousikvartetosta nro 14 d-molli. 05:29 Dvorák: Valsseja pianolle op.54 (Inna Poroshina). Russ): Sarja kitaralle D-duuri (Christopher Parkening). 04:47 J. J. 6.25-6.56 Aamusoitto Pez: Passacaglia ja Aria Concerto pastoralesta (Barokkiork. Guastavino: La Rosa y el sauce (Ruusu ja paju) (José Cura, tenori, ja Eduardo Delgado, piano). 03:53 R. Musiikkitalossa 15.11.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. August Nörmiger: Toden Tanz. Kopatchinskaja): Allegro jousikvartetosta nro 14 d-molli ”Tyttö ja kuolema”; (sov. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 05:17 Anonyymi (sov. Schubert: Allegro molto jousikvartetosta nro 14 d-molli. 00:06 Granados: Goyescas (Rakastuneita nuorukaisia), ooppera (Maria Bayo, sopraano, Ramón Vargas, tenori, Enrique Baquerizo, baritoni, Lola Casariego, mezzosopraano, ja Milargos Martin, laulu, sekä Orfeon Donostiarra -kuoro ja Madridin SO/Antoni Ros Marba). 03:49 Berwald: Kvintetto pianolle ja jousille nro 1 c-molli (Susan Tomes Gaudier Ensemble). Schmelzer: Miekkailukoulu (Musica aeterna Bratislava/Peter Zajicek). 05:19 J. 01:22 Mahler: Sinfonia n:o 5 cis-molli (Minnesotan ork./Osmo Vänskä). Kreutzer: Trio n:o 4 a-duuri (Gragnani Trio). MAANANTAI 13.9. 05:33 Krufft: Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle F-duuri (Lowell Greer ja Steven Lubin). 00:01 Chopin: Valssi nro 1 Es-duuri (Grande Valse brillante) (Halina Czerny-Stefanska, piano). 23:21 W.A. 05:57 Zanetti: La Bergamasca (Capella de la Torre/Katharina Bäuml). PERJANTAI 17.9. Mozart: Sinfonia concertante K 364. György Kurtág: The answered unanswered question; Ruhelos Kafka-fragmenteista. Capriccio (Gundula Janowitz, sopraano, ja Karl Christian Kohn, basso, sekä Baijerin radion SO/Karl Böhm, ja Wladimir Haag, harppu). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta Camerata Salzburg, joht. Mozart: Divertimento B-duuri (Zweite Lodronische Nachtmusik) (Camerata Bern/ Thomas Füri). 01:33 J.S. Henry Purcell: The Fairy Queen Suite & The Fairy Queen Suite, sov. P. 03:27 Higdon: City scape (Atlantan SO/ Robert Spano). Scarlatti: Kaksi d-mollisonaattia kosketinsoittimelle (Joyce Yang, piano). 05:38 Händel: Otteita oopp. W.A. Ludwig van Beethoven: Coriolanus, alkusoitto op. 01:02 Dvorák: Jousikvartetto nro 3 D-duuri (Prahan jousikvartetti). TIISTAI 14.9. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Miten kirjoittaa uskottavasti muusikosta ja hänen musiikistaan Vieraana kirjailija Marjo Heiskanen, jonka romaani Mustat koskettimet avaa muusikon maailmaa. Bach: Jesu meine Freude (Jeesus aarteheni) (Norjalainen solistikuoro ja Ensemble Allegria/Grete Pedersen). 03:24 Farrenc: Trio huilulle, sellolle ja pianolle e-molli (Emanuel Ensemble). 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Alkusoitto f-molli vaskiseptetille (Solistiyhtye Imperial). Merikanto: Kirstin aaria oopp. 05:37 Fitzenhagen: Balladi (Konserttikappale) (Alban Gerhardt, sello, ja Berliinin saksalainen SO/Stefan Blunier). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 AUF: Musiikkia kaikille – Avantin, UMOn ja Fibon konsertti Kamariorkesteri Avanti!, UMO Helsinki Jazz Orchestra ja Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Arvo Pärt: Fratres. (Michael Maniaci, kontratenori, ja Bostonin barokkiork./Martin Pearlman). Helena Winkelman: Papa Haydn’s Parrot. P. Mozart: Serenadi orkesterille D-duuri (Haffner-serenadi) (Baijerin radion SO/Colin Davis). ja joht. Bottesini: Elegia (Thomas Martin, kontrabasso, ja Lontoon SO:n jouset/ Franco Petracchi). 05:57 Billings: Chesterfield (His Majestie’s Clerkes/Paul Hillier). LAUANTAI 11.9. 02:38 Paderewski: Muunnelmia ja fuuga pianolle es-molli (Jonathan Plowright, piano). Ingo Metzmacher, sol. 02:43 Hatshaturjan: Orkesterisarja näyt. 04:41 Bottesini: Gran duo concertante (Joshua Bell, viulu, Edgar Meyer, kontrabasso, ja Saint Paulin kamariork./Hugh Wolff). 14.9. YLE RADIO 1 74 R ONDO C LASSIC 8|2021 tetto pianolle ja jousille E-duuri. Laethén: Keinu (Dominante/Seppo Murto). Lentävä hollantilainen (Leipzigin radiokuoro ja Dresdenin valtionork./Silvio Varviso). 01:39 Magnard: Kvintetto pianolle ja puhaltimille (Laurent Wagschal ja Ensemble Initium). 04:53 Brahms: Sinfonia nro 1 c-molli (Pittsburghin SO/Marek Janowski). 05:34 J.S. Patricia Kopatchinskaja, viulu. 01:40 Castelnuovo-Tedesco: Kitarakonsertto n:o 2 C-duuri (Kazuhito Yamashita ja Lontoon FO/ Leonard Slatkin). F. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Laura Vikman, viulu, Jakob Dingstad, alttoviulu. 03:08 Rahmaninov: Kolme venäläistä kansanlaulua (Venäjän valtion sinfoniakuoro ja -ork./Valeri Poljanski). Haydn: Jousikvartetto n:o 77 C-duuri (Keisarikvartetto) (Mosaïques-kvartetti). 05:15 Nin: Cadena de valses (Romanttinen muisto) (Martin Jones, piano). 05:57 Palmgren: Tähdet tuikkivat (Risto Lauriala, piano). 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Mozart: Sinfonia nro 39 K 543. 03:59 Massenet: Sarja orkesterille n:o 4 (Maalauksellisia kuvia) (Monte Carlon kansallisoopperan ork./ John Eliot Gardiner). Tuntematon (sov. 02:21 Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle nro 2 A-duuri (Sergei Khatshatrjan ja Lusine Khatshatrjan). 05:46 Schütz: Ich hebe meine Augen auf zu den Bergen (Minä nostan silmäni vuoria kohti) (Cantus Cölln ja Concerto Palatino/Konrad Junghänel). Haydn: Divertimento G-duuri (Lontoolainen trio n:o 4) (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, ja Mstislav Rostropovitsh, sello). 04:39 Salieri: Sarja oopp. Elinan surma (Eeva-Liisa Saarinen, mezzosopraano, ja RSO/Atso Almila). 04:56 J. Mozart): Viulukonsertto nro 16 e-molli (Yehudi Menuhin ja Menuhin-musiikkijuhlaork.). L’Orfeo/Michi Gaigg). 03:16 Dvorák: Pianotrio nro 3 f-molli (The Tempest Trio). Wiancko): Tyttö ja kuolema; Andante con moto jousikvartetosta nro 14 d-molli. 00:39 J. John Dowland: Lachrimae Pavan. Ursula Reicher. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Franz Schubert (sov. Mozart: Sextuksen aariat Deh, per questo ja Parto, parto oopp. D. 02:12 Charpentier: La, la, la, la, bonjour näytelmämus. Johnson: Pavane c-molli (Nigel North, luuttu). 05:12 Elgar: Merikuvia (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja RSO/Sakari Oramo). Sampo Kasurinen: Uusi teos (kantaesitys). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 05:07 Gombert: Beatus vir (Autuas se mies) (Beauty Farm). 23.10-6.00 Yöklassinen Santoliquido: I Canti della sera (Iltalauluja) (Joyce DiDonato, mezzosopraano, ja Antonio Pappano, piano). Le Mariage forcé (Les Arts Florissants/William Christie). 05:57 Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5 fis-molli (Webster-trio). 23:58 Debussy: Estampes (Vaskipiirroksia) (Anna Kuvaja, piano). W. Melartin: Idylli (Veikko Ahvenainen, harmonikka). jäseniä/Monica Huggett)
01:36 d’Indy: Konsertto pianolle, huilulle, sellolle ja jousille (Brigitte Engerer, Magali Mosnier ja Marc Coppey, sekä Bretagnen ork./Lionel Bringuier). 1. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Tallis: Messu, 4-ääninen (Hilliard-yhtye). Ranskan radion filharmoninen orkesteri sekä Monte Carlon oopperan Grand Avignonin oopperan kuorot. 01:47 Wagner: Wotanin jäähyväiset ja taikatuli oopp. YLE RADIO 1 R ONDO C LASSIC 8|2021 75 René Hérnet, tenori, Jean Vieuille, baritoni, ja Liliane Berton, sopraano, sekä Pariisin Opéra-Comiquen kuoro ja ork./Pierre Monteux). 05:00 Halvorsen: Sinfonia n:o 2 d-molli (Kohtalo) (Trondheimin SO/Ole Kristian Ruud). 04:38 Brunetti: Sinfonia n:o 26 B-duuri (Concerto Köln). 05:13 Bartók: Tanssisarja (Philadelphian ork./István Kertész). 02:44 Pugnani: Alkusoitto n:o 5 Es-duuri (Academia Montis Regalis/Luigi Mangiocavallo). 04:32 SaintSaëns: Spartacus, alkusoitto (Skotlannin kansallisork./Neeme Järvi). 04:36 Brahms: Maria-lauluja (Euroopan kamarikuoro/Nicol Matt). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 01:09 Glinka: Sekstetto Es-duuri (Kölnin Ensemble Classique). 06:18 Brixi: Konsertto uruille, kahdelle trumpetille ja jousille n:o 1 D-duuri (Christoph Hammer, urut, ja Monteverdi-ork./Wolgang Kelber). 01:55 Cras: Kvintetto harpulle, huilulle, viululle, alttoviululle ja sellolle (Juliette Hurel, Marie-Pierre Langlamet, Philippe Graffin, Miguel da Silva, ja Henri Demarquette). (Äänitetty Orangen Théâtre Antiquessa 10.7.) Oopperan kuluessa Ahti Paunu vieraineen keskustelee teoksesta ja sen esityksestä. MAANANTAI 20.9. Abimelek Julien Véronèse, basso. 04:02 Rudel: Kuusi trubaduurilaulua (Paul Hillier, laulu, ja Andrew Lawrence-King, harppu ja psalttari). 02:00 J.S. 23:53 Sor: Kuusi bagatellia kitaralle op.43 (Petri Kumela). 03:48 A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen J.S. 02:16 Röntgen: Pianotrio n:o 4 c-molli (Sepp Grotenhuis, piano, Alexander Kerr, viulu, ja Gregor Horsch, sello). Rafael Payare, sol. SUNNUNTAI 19.9. Mozart: La Betulia liberata (Beetulyan vapautus), oratorio (Ernesto Palacio, tenori, Gloria Banditelli, altto, Lynda Russell, sopraano, Petteri Salomaa, baritoni, Röhrich Trogu, sopraano, ja Sabina Macculi, sopraano, sekä Padovan vanhan musiikin keskuksen kuoro ja Padovan ja Veneton kamriork./ Peter Maag). 00:14 J.S. 02:58 Prokofjev: Skyyttalainen sarja (Stuttgartin radion SO/Sergiu Celibidache). 02:17 Klami: Revontulet (RSO/Sakari Oramo). 2. Musiikkitalossa 4.10.2017 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia op. Simson Roberto Alagna, tenori. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Skogsrået (Metsänhaltija) (Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä). 03:19 Smetana: Isänmaani, sarja sinfonisia runoja (Bostonin SO/Rafael Kubelik). 05:57 Delibes: Valse lente bal. 04:46 Bloch: Suite modal (Modaalinen sarja) (Alexa Still, huilu, ja Uuden-Seelannin kamariork./ Nicholas Braithwaite). 23.10-7.00 Yöklassinen Dietrich Schumann Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle (Frei aber einsam) a-molli (Erkki Palola ja Teppo Koivisto). 04:44 Bartók: Jousikvartetto n:o 6 (Juilliard-kvartetti). 23:54 de Viséee: La Royalle (Rafael Andia, barokkikitara). Delila Marie-Nicole Lemieux, mezzosopraano. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 05:14 Spohr: Sinfonia n:o 5 c-molli (Pohjois-Saksan RO/Howard Griffiths). 00:54 Raff: The Tempest (Myrsky), konserttialkusoitto g-molli (Ranskankielisen Sveitsin ork./Neeme Järvi). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:00 Taffanel (sov. 04:56 Verhey: Huilukonsertto n:o 1 d-molli (Jacques Zoon ja Alankomaiden radion kamariork./ Thierry Fischer). Haydn: Pianosonaatti n:o 49 Es-duuri (Paul Badura-Skoda, fortepiano). 3-näytöksinen ooppera. 04:10 Turina: Sonata española (Espanjalainen sonaatti) ( David Peralta Alegre, viulu, ja Ana Sánchez Donate, piano). 04:19 Madetoja: Lyyrillinen sarja sellolle ja pianolle (Senja Rummukainen ja Jenni Lappalainen). filistealaisupseeri Frédéric Caton. 00:05 Dvorák: Jousikvartetto n:o 5 f-molli (Prahan jousikvartetti). Filistealaisten sanansaattaja Christophe Berry, tenori. 03:45 Tshaikovski: Muistoja Firenzestä (Borodin-kvartetti, sekä Juri Bashmet, alttoviulu, ja Natalia Gutman, sello). 01:49 Kokkonen: Duo viululle ja pianolle (Seppo Tukiainen ja Tapani Valsta). 15. Heprealaisvanhus Nicolas Courjal, basso. 01:19 Rodrigo: Tres piezas españolas (Kolme espanjalaista kappaletta) (Juuso Nieminen, kitara). 00:03 Händel: Aminta e Fillide (Amintas ja Fillis), kantaatti (Nuria Rial, sopraano, ja Maria Grazia Schiavo, sopraano, sekä La Risonanza/Fabio Bonizzoni). 06:03 Molter: Sonata grossa g-molli (Main-Barockorchester Frankfurt/Martin Jopp, viulu). Benjamin Britten: Viulukonsertto op. 03:15 Lourié: Concerto da camera (Kamarikonsertto) (Gidon Kremer, viulu, ja Deutsche Kammerphilharmonie). TIISTAI 21.9. Bach: Sonaatti huilulle, viululle ja continuolle c-molli (Jean-Pierre Rampal, huilu, Isaac Stern, viulu, John Steele Ritter, cembalo, ja Leslie Parnas, sello). Bach: Kantaatit n:o 205 (Zerreisset, zerprenget, zertrümmert die Gruft) ja n:o 207 (Vereinigte Zwietracht der wechselnden Saiten) (Edith Mathis, sopraano, Carolyn Watkinson ja Julia Hamari, altto, Peter Schreier, tenori, ja Siegfried Lorenz, basso, sekä Berliner Solisten -kuoro ja Berliinin kamariork./ Peter Schreier). 05:17 Rangström: Spelmansvår (Pelimannin kevät) (Keski-Pohjanmaan Kamariork./Juha Kangas). Daagonin ylipappi Nicolas Cavallier, baritoni. 02:50 Johnson: Pavan n:o 2 f-molli (Jakob Lindberg, luuttu). 03:02 Pugnani: Alkusoitto n:o 2 F-duuri (Academia Montis Regalis/Luigi Mangiocavallo). 05:34 Hummel: Pianotrio n:o 1 Es-duuri (Voces Intimae). 00:59 J. 15.20-15.30 Musiikkikamari 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperailta Orangen festivaalilla: Camille Saint-Saënsin Simson ja Delila. Bach: Urkusonaatti nro 4 e-molli (Marie-Claire Alain). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:46 Händel: Sonaatti huilulle ja continuolle. Das Käthchen von Heilbronn (Berliinin saksalaisen oopperan ork./Christian Thielemann). 05:10 Telemann: Sarja viola da gamballe, jousille ja continuolle D-duuri (Akademie für Alte Musik Berlin/ Siegfried Pank). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 02:08 Mendelssohn: Infelice! Ah, ritorna eta dell’oro (Cecilia Bartoli, mezzosopraano, ja Maksim Vengerov, viulu, sekä Orchestra La Scintilla/ Adam Fischer). filistealaisupseeri Marc Larcher, tenori. 05:57 Othmayr: Non Argus largus (Piffaro). Hector Berlioz: Rooman karnevaali, alkusoitto op. 01:31 Pfitzner: Alkusoitto näytelmämus. 03:21 Frescobaldi: Fioretti, 11 canzonaa ja toccata uruille (Wilhelm Krumbach). 05:56 Skrjabin: Etydi dis-molli (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). Gamzou): Fantasia von Weberin oopperan Taika-ampuja teemoista (Emmanuel Pahud, huilu, ja Rotterdamin FO/Yannick Nezet-Seguin). 06:34 Gluck: Semiramis, balettipantomiimi (Tafelmusik/Bruno Weil). 05:33 Franck: Trio concertant n:o 3 (Pianotrio n:o 3) h-molli (David Lively, piano, Tatiana Samouil, viulu, ja Justus Grimm, sello). Vilde Frang, viulu. 02:38 Busoni: Indianische Fantasie (Intiaanifantasia) (Nelson Goerner, piano, ja BBC:n FO/Neeme Järvi). 05:31 Beethoven: Pianosonaatti n:o 18 Es-duuri (Metsästys) (Clara Haskil). 00:39 Browne: O mater venerabilis (Oxfordin Christ Church -katedraalin kuoro/Stephen Darlington). 02:06 L-E Jadin: Jousikvartetto n:o 2 f-molli (Mosaïques-kvartetti). 23:35 W.A. 02:29 Ippolitov-Ivanov: Kaukasialaisia kuvia (Baltimoren SO/David Zinman). 05:01 Schumann: Fünf Gesänge op.137 (Die Singphoniker ja Stuttgartin radion SO:n neljä käyrätorvea). 9. LAUANTAI 18.9. Valkyyria (George London, bassobaritoni, ja Wienin filharmonikot/Hans Knappertsbusch). 03:19 Beethoven: Yksinlauluja (Peter Schreier, tenori, ja Walter Olbertz, piano). Libretto: Fredinand Lemaire. 23:31 Englund: Sarja soolosellolle (Viimeinen saari) (Kari Lindstedt). 02:19 Prokofjev: Sonaatti sellolle ja pianolle C-duuri (André Navarra ja Alfred Holecek). 03:00 A.R. 04:20 Dvorák: Sellokonsertto h-molli (Arto Noras ja RSO/Sakari Oramo). 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Karjalainen: Viva suite (Viva brass). Musiikinjohto: Yves Abel. 14. Coppélia (Cincinnati Pops/ Erich Kunzel). 06:57 Stenhammar: Fylgia (Walton Grönroos, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). 23:21 Debussy: Kolme nokturnoa (Stuttgartin radion SO/ Sergiu Celibidache). Thomas: Eos (Aamunkoiton jumalatar), baletti (Utahin SO/Thierry Fischer). 02:02 Platti: Sonaatti huilulle ja continuolle G-duuri op.3/6 (Barthold Kuijken, traverso, Wieland Kuijken, sello, ja Robert Kohnen, cembalo). 05:29 Krommer: Concertino huilulle, oboelle ja orkesterille C-duuri (Günter Rumpel ja André Raoult sekä Camerata Zürich/Ratö Tschupp). 03:16 Ligeti: Viulukonsertto (Benjamin Schmid ja RSO/Hannu Lintu). 00:33 Liszt: 24 suurta etydiä (Leslie Howard, piano). 02:38 Saint-Saëns: Sinfonia nro 3 c-molli (Urkusinfonia) (Philadelphian ork./Christoph Eschenbach, sekä Olivier Latry, urut). 23:33 Bartolotti: Sarja kitaralle g-molli (Gordon Ferries, barokkikitara)
7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 05:19 Schmelzer: Muunnelmia teemasta La bella pastora (Freiburger BarockConsort). 00:16 Visée: Kappaleita teorbille a-molli (Fred Jacobs). Aulin: Orkesterisarja Mäster Olof (Mestari Olof) (Örebron SO/Göran W. 02:04 John Dowlandin luuttumusiikkia (Paul O’Dette). Jukka-Pekka Saraste, sol. 06:34 J.S. 05:57 Heise: Fantasiakappale käyrätorvelle ja pianolle (Ib Lanzky-Otto ja Wilhelm Lanzky-Otto). 04:23 Gilles: Requiem (Le Concert Spirituel/Hervé Niquet). 23:23 de Séverac: Cerdaña (Izumi Tateno, piano). KESKIVIIKKO 22.9. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 30.9. Liszt): Sinfonia n:o 9 d-molli (Leslie Howard, piano). 23:56 Holst: Kvintetto puhaltimille As-duuri (Ensemble Arabesques). 05:12 Louis Ferdinand, Preussin prinssi: Kvintetto pianolle ja jousille c-molli (Christoph Hammer, fortepiano, ja Schuppanzigh-kvartetti). 23:56 Bruch: Konsertto klarinetille, alttoviululle ja orkesterille e-molli (Paul Meyer ja Gerard Caussé sekä Lyonin oopperan ork./ Kent Nagano). 04:50 Chopin: 12 etydiä (Matti Raekallio, piano). Strauss (nuor.): Kreivittären tulo oper. 05:29 Ravel: Pianotrio a-molli (Arden-trio). Äänitetty Uudenkaupungin uudessa kirkossa 11.8.2021. Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri 23.10-6.00 Yöklassinen YLE RADIO 1 76 R ONDO C LASSIC 8|2021. 05:56 Arutjunjan: Konserttischerzo (Jouko Harjanne, trumpetti, ja Kari Hänninen, piano). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradiokonsertissa Morton Feldmanin musiikkia Ensemble Phoenix Basel, joht. 05:56 Beethoven: Neue Liebe, neues Leben (Petteri Salomaa, baritoni, ja Tuija Hakkila, fortepiano). 01:59 Beck: Sinfonia n:o 2 F-duuri (Uuden-Seelannin kamariork./Donald Armstrong). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Dmitri Shostakovitsh: Jousikvartetto nro 11 f-molli. Sebastian Fagerlund: Huilukonsertto ”Terral” (ke). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Olli Kortekangas: Ende und Beginn Kirkko-oopperan kantaesitys. 01:52 Reinecke: Kvintetto pianolle ja jousille A-duuri (Linos-yhtye). äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 03:28 Salmenhaara: Konsertto kahdelle viululle ja orkesterille (Päivyt Rajamäki, ja Maarit Rajamäki, sekä RSO/Juhani Lamminmäki). 23.10-6.00 Yöklassinen Bruckner: Kvintetto jousille F-duuri (Amadeus-kvartetti ja Cecil Aronowitz, alttoviulu). 05:56 Ortiz: Quinta pars viola da gamballe ja continuolle (Mika Suihkonen ja Ballo della Battalia). 02:45 Rautavaara: Manhattan-trilogia (Uuden-Seelannin SO/Pietari Inkinen). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Kaija Saariaho: Vista (2. 02:12 I. 02:05 Sibelius: Lemminkäinen (RSO/Kari Tikka). 00:21 Holst: Sekstetto (Ensemble Arabesques). 05:31 Messager: Osia bal. Vilabertranin luostarissa 29.8. Daahoud Salim: Variaciones sobre una Plaza en Silencio y Azoteas Alegres. Toimittajana Ahti Paunu. 00:20 Bantock: A Hebridean symphony (Hebridiläinen sinfonia) (Lontoon kuninkaallinen FO/ Vernon Handley). MAANANTAI 27.9. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi 23.10-6.00 Yöklassinen Magini: Da che vidde il tuo sembiante (Siitä lähtien, kun näin kasvosi) (Maite Beaumont, mezzosopraano, ja Lautten Compagney/Wolfgang Katschner). G-duuri op.1/5 (Camerata Köln). 02:22 Henry Purcellin, John Blow’n ja Matthew Locken urkumusiikkia (John Butt, urut). Libretto: Dietrich Bonhoefferin ja Paul Gerhardtin tekstien pohjalta Olli Kortekangas. Antoine Tamestit, alttoviulu. 01:38 Arenski: Sarjat kahdelle pianolle n:o 1-4 (James Anagnoson ja Leslie Kinton). Boulanger: Clairières dans le ciel (Martyn Hill, tenori, ja Andrew Ball, piano). 05:27 Marais: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 5 g-molli (Jordi Savall, bassogamba, Ton Koopman, cembalo, ja Hopkinson Smith, teorbi). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 05:32 Carulli: Konsertto huilulle, kitaralle ja orkesterille G-duuri (Jean-Pierre Rampal ja Alexandre Lagoya, sekä Franz Liszt -kamariork./ János Rolla). 06:57 Garcia Tolsa: Maruja (Pentti Hildén, kitara). Kaksi kyyhkystä (Covent Garden -oopperan ork./ Charles Mackerras). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Tapiola Sinfoniettan konsertti Joht. 03:44 Händel: Concerto grosso A-duuri op.6/11 (Handel and Haydn Society/ Christopher Hogwood). 00:57 Goldberg: Sonaatti kahdelle viululle, alttoviululle ja continuolle c-molli (Rebel-kamariyhtye). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 01:05 Skrjabin: Yhdeksän masurkkaa (Eric Le Van, piano). 00:31 R. kantaesitys). 05:21 Sonninen: Lauluja unkarilaisiin kansanrunoihin (Irja Auroora, sopraano, ja Pentti Koskimies, piano). 02:57 Saariaho: La Passion de Simone (Simonen kärsimys) (Dawn Upshaw, sopraano, Dominique Blanc, puhe, ja Tapiolan Kamarikuoro, sekä RSO/Esa-Pekka Salonen). 02:52 Villa-Lobos: Sinfonia n:o 4 (Voitto) (Ranskan radio-ork./Heitor Villa-Lobos). Nicholas Söderlund, basso, Minna Tervamäki, puhe ja tanssi, Tuulia Ylönen, klarinetti, Marko Ylönen, sello, Kari Vuola, urut, ja Jukka Nykänen, piano ja musiikinjohto. 23:46 Beethoven: Pianokonsertto n:o 4 G-duuri (Maire Halava ja RSO/Paavo Berglund). 00:52 Lanner: Pas de neuf nach Saverio Mercadante (Wienin Concentus Musicus/Nikolaus Harnoncourt). 01:07 Langgaard: Sinfonia n:o 1 (Klippepastoraler) (Tanskan radion SO/Leif Segerstam). 03:47 Schumann: Pianotrio n:o 1 d-molli (Beaux Arts Trio). 03:49 Tubin: Kratt, balettisarja orkesterille (RSO/Neeme Järvi). Mozart: Notturno D-duuri (The Academy of Ancient Music/Christopher Hogwood). W. Mozart: Pianokonsertto nro 20 d-molli KV 466. 01:11 Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousille (Vitali Bujanovski, käyrätorvi, Karlis Zarins, tenori, ja Leningradin kamariork./Lazar Gozman). Susanna Mälkki, Leonidas Kavakos, viulu. Robert Schumann: Sinfonia nro 4 d-molli op.120, 1841 versio. Witold Lutoslawski: Venetsialaisia leikkejä. Baselin Gare du Nordilla 17.4. TIISTAI 28.9. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 00:12 Beethoven: Viulukonsertto D-duuri (Nathan Milstein ja Philharmonia-ork./ Erich Leinsdorf). Jürg Henneberger. 05:01 Mendelssohn: Pianotrio n:o 1 d-molli (Atlantis Trio). Wieniläisverta (Hilde Güden, sopraano, sekä Wienin operettikuoro ja Wienin valtionoopperan ork./Robert Stolz). Nilson). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Eric Lu, piano. 03:09 Janácek: Glagolinen messu (Christine Brewer, sopraano, Marietta Simpson, mezzosopraano, Karl Dent, tenori, Roger Roloff, basso, Norman Mackenzie, urut, Atlantan sinfoniakuoro, ja Atlantan SO/Robert Shaw). 04:29 Glass: Konsertto viululle, kahdelle alttoviululle ja sellolle (Brooklyn Rider). 02:37 Cherubini: Messu A-duuri (Kruunajaismessu) (Lontoon Philharmonia-kuoro ja -ork./Riccardo Muti). 04:18 Schubert: Oktetto jousille ja puhaltimille F-duuri (Wieniläinen oktetti). 00:05 Palestrina: Vergine bella (Ihana neitsyt) (Hilliard-yhtye). 02:15 Glinka: Jousikvartetto F-duuri (Shostakovitsh-kvartetti). TORSTAI 23.9. Ryan Bancroft, sol. 03:15 Dvorák: Sinfonia n:o 8 G-duuri (Houstonin SO/Andres Orozco-Estrada). 03:27 Roussel: Serenadi huilulle, viululle, alttoviululle, sellolle ja harpulle (Lily Laskine, harppu, ja Jean-Pierre Rampal, huilu, sekä Pasquier-trio). Sharon Bezaly, huilu. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 29.9. 04:02 Tulindberg: Viulukonsertto B-duuri (Jorma Rahkonen ja RSO/Okko Kamu). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Casals-kvartetti Schubertiade-festivaalilla Wolfgang Amadeus Mozart: Jousikvartetto nro 15 d-molli. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 03:54 Bartók: Pianokonsertto n:o 3 E-duuri (Yefim Bronfman ja Lontoon SO/Valeri Gergijev). A. LAUANTAI 25.9. 05:57 Murcia: Zarambeques o Muecas (Chatham Baroque). 01:14 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 9 Es-duuri (Ruotsin radion SO/Sergiu Celibidache). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:38 Rota: Pasuunakonsertto (Christian Lindberg ja Tapiola Sinfonietta/Osmo Vänskä). 23.10-7.00 Yöklassinen Silvestrov: Neljä postludia (Aleksei Ljubimov, piano, ja Musiques Nouvelles). 23:26 Tuukkanen: Serenata giocosa Es-duuri (Joensuun KO/Hannu Koivula). Hannikainen: Kvartetto pianolle ja jousille fis-molli (Nina Karmon, viulu, Luke Turrell, alttoviulu, Roi Ruottinen, sello, ja Terhi Dostal, piano). Morton Feldman: For Frank O’Hara; Bass Clarinet and Percussion; For Samuel Becket. 05:36 Lindberg: Kraft (Toimii ja RSO/Esa-Pekka Salonen). Suoran lähetyksen Espoon Kulttuurikeskuksesta toimittaa Ainomaija Pennanen. 23:24 W.A. 04:20 Gernsheim: Sinfonia n:o 2 Es-duuri (Reininmaan ja Pfalzin valtiollinen FO/Siegfried Köhler). Bach: Orkesterisarja n:o 2 h-molli (La Petite Bande/Sigiswald Kuijken). 05:56 J. Strauss: Also sprach Zarathustra, sinfoninen runo (Chicagon SO/Pierre Boulez). Tabita Berglund, sol. 05:06 Telemann: Sarja oboelle, trumpetille, jousille ja continuolle D-duuri (Wienin Concentus Musicus/ Nikolaus Harnoncourt). Franz Schubert: Sinfonia nro 8 h-molli “Keskeneräinen”. 04:15 L. Helen Grime: Night songs. 03:04 Ravel: Tzigane (Midori, viulu, ja Robert McDonald, piano). Mozart: Serenadi D-duuri KV185 (Franz Liszt -kamariork./Janos Rolla). 23.10-6.00 Yöklassinen Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 11 F-duuri (Concerto Köln). 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 04:51 Spohr: Septetto puhaltimille, jousille ja pianolle a-molli (Ensemble Villa Musica). 00:56 Beethoven (sov. Ludvig Irgens-Jensen: Passacaglia. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 04:04 J.S. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. SUNNUNTAI 26.9. Musiikkitalossa 29.11.2017 äänitetyn konsertin Lotta Emanuelsson. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 04:54 de Fossa: Trio n:o 3 F-duuri (Simon Wynberg, kitara, Martin Beaver, viulu, ja Bryan Epperson, sello). Mozart: Don Giovanni, ooppera (Cesare Siepi, basso, Kurt Böhme, basso, Suzanne Danco, sopraano, Anton Dermota, tenori, Lisa Della Casa, sopraano, Fernando Corena, baritoni, Walter Berry, baritoni, ja Hilde Güden, sopraano, sekä Wienin valtionoopperan kuoro ja Wienin filharmonikot/Josef Krips). 03:22 von Suppé: Requiem d-molli (Ouliana Tchaikowski, sopraano, Danielle Michel, altto, Gilles Vitale, tenori, ja Jean-Louis Bindi, basso, sekä Lyonin ranskalais-saksalainen kuoro, Pariisin ranskalais-saksalainen kuoro ja Bonnin nuorisosinfoniaork./Wolfgang Badun). 23:52 Regnart: Missa super Oeniades Nymphae (Cinquecento). Anton Bruckner: Sinfonia nro 3. PERJANTAI 24.9. 01:40 Glazunov: Pianosonaatti n:o 1 b-molli (Stephen Coombs). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Bach: Viulukonsertto E-duuri (Leonid Kogan ja Moskovan kamariork./Rudolf Barshai). 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 00:35 Hubay: Uusia unkarilaisia runoelmia (Hagai Shaham, viulu, ja Arnon Erez, piano). 00:47 Lobo: Prudentes virgines (Viisaat neitsyet) (La Grande Chapelle/Albert Recasens). 04:24 Schubert: Pianosonaatti n:o 17 D-duuri (Emil Gilels). 06:08 T. Jörg Widmann: Viola Concerto
klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Tabita Berglund, kapellimestari Eric Lu, piano Helen Grime: Night songs W. 2016. klo 12.00, Areenassa 14 päivää) Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus New Yorkin Metropolitan-oopperassa v. klo 21.30 BBC:n Proms-festivaalin 2021 päätösilta Yle Areena (uusinta Yle Teema su 12.9. Solisteina tenori Stuart Skelton ja harmonikkataiteilija Ksenija Sidorova. Hakemukset tulee tehdä Svenska litteratursällskapetin sähköisessä hakemusjärjestelmässä, joka on avoinna 1.–30.9.2021. Mozart: Pianokonsertto nro 21 C-duuri KV 467 Franz Schubert: Sinfonia nro 8 h-molli ”Keskeneräinen” Ludvig Irgens-Jensen: Passacaglia Sunnuntai 26.9. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Sakari Oramo johtaa BBC:n sinfoniaorkesteria maailman suurimman klassisen musiikin festivaalin perinteikkäässä päätösillassa. YLE TEEMA & AREENA R ONDO C LASSIC 8|2021 77 Radion sinfoniaorkesterin konsertit nähdään syyskaudella Yle Teemalla viivästettyinä suorina lähetyksinä, jotka alkavat klo 20. klo 20.00. Keskiviikko 22.9. © KARL FORSTER. klo 14.25 Cardiffin laulukilpailun finaali 2021 Yle Teema (Areenassa 300 päivää) Ennätysmäärä, 518 nuorta laulajaa 74 maasta, tavoitteli paikkaa arvostetussa kilpailussa. Kuva: Garry Platt rondo_43x127_ackte_festival_2021_2.indd 1 rondo_43x127_ackte_festival_2021_2.indd 1 6.7.2021 12.18 6.7.2021 12.18 © CHRIS CHRISTODOLOU Nicholas Collon aloittaa kautensa RSO:n ylikapellimestarina. Verdin mestariteoksen päärooleissa laulavat Stephen Costello, Vladimir Stojanov, Mélissa Petit, Miklós Sebestyén ja Katrin Wundsam. (Uusinta) Television klassisen musiikin ohjelmia 1.9.–30.9. www.sls.fi AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI VUODESTA 2010 AINO ACKTÉN KAMARIFESTIVAALI 3.8.–2.11.2021 KALLION KIRKKO, HELSINKI www.acktefestival.fi OHJELMISTO & LIPUT Aylin Eleonora Bayaz. A. kantaesitys) ja Anton Bruckner: Sinfonia nro 7 E-duuri. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Wienin filharmonikkojen perinteinen kesäkonsertti nähdään suorana Schönbrunnin linnan edustalta Wienistä. (Uusinta) Sunnuntai 5.9. klo 12.00. Kapellimestarina on brittiläinen Daniel Harding ja pianosolistina venäläis-saksalainen Igor Levit. Konsertissa kuullaan vakionumeroiden lisäksi mm. (Uusinta) Torstai 30.9. Tämän kesän uutuus oli Verdin Rigoletto. klo 12.00 Radion sinfoniaorkesterin syyskauden esittely Suora Areena-lähetys Musiikkitalosta Keskiviikko 8.9. klo 12.00 Bregenzin festivaali: Rigoletto Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Bodenjärven rannalla Itävallassa sijaitseva Bregenz on kuuluisa vuotuisesta festivaalistaan, jonka päätapahtuma on kelluvalla näyttämöllä esitetty oopperaspektaakkeli. Yle Teema 8.9. klo 13.55 ja pe 17.9. Apurahoja haettavissa Svenska litteratursällskapetin Fredrik Paciuksen muistorahastosta A P U R A H A T Apurahoja myönnetään organisaatioille tai henkilöille seuraaviin tarkoituksiin: • toimintaan tai tutkimukseen joka edistää Suomen musiikkielämää Fredrik Paciuksen hengessä • Paciusta käsittelevien teosten julkaisemiseen • Paciuksen teosten laajamittaista esittämistä varten Hakijoiden kansalaisuuden, kielen tai kotipaikan suhteen ei ole rajoituksia. Suoran lähetyksen selostaa suomeksi Lotta Emanuelsson. Mukaan hyväksyttiin 16 ja nyt nähtävässä loppukilpailussa on jäljellä heistä viisi laulajaa. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Leila Josefowicz, viulu Tuomas Katajala, tenori, Simo Mäkinen, tenori, Jussi Vänttinen, basso, Sami Luttinen, basso Frederic Wake-Walker, ohjaus ja visualisointi, Siljamari Heikinheimo, uudelleenohjaus Igor Stravinsky: Renard Igor Stravinsky: Viulukonsertto D-duuri William Walton: Sinfonia nro 1 b-molli Sunnuntai 19.9. Robert Lepagen ohjaaman tuotannon päärooleissa laulavat Eric Owens, Susanna Phillips ja Tamara Mumford. Wienin sinfonikkoja ja Prahan filharmonista kuoroa johtaa Enrique Mazzola. (Uusinta) Maanantai 6.9. Tarkemmat ohjeet löytyvät Svenska litteratursällskapetin verkkosivuilta. Suomenkielinen selostus: Lauri Itäkannas. amerikkalais-iranilaisen säveltäjän Gity Razazin tilausteos Mother. klo 19.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Yle Areena HKO/Susanna Mälkki, ja Leonidas Kavakos, viulu. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki. Perjantai 3.9. Kesän 2019 sesonkina yli 200 tuhatta katsojaa näki Philipp Stölzlin ohjaaman uljaan Rigoletton. Berenzen musiikkijuhlat on tunnettu spektaakkelimaisista oopperatuotannoistaan Boden-järven rannalle rakennetulla näyttämöllä. klo 15.00 Metropolitan: Kaukainen rakkaus Yle Teema (uusinta pe 1.10. Selostajana Lotta Emanuelsson ja oopperalaulaja Petteri Salomaa. Konsertin teemana on kaukokaipuu. Ohjelmassa Kaija Saariaho: Vista (2. klo 20.00 RSO: Nicholas Collonin ylikapellimestarikauden avajaiskonsertti Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Thomas Adès: Dawn Lotta Wennäkoski: Flounce Lili Boulanger: Kevätaamu Igor Stravinsky: Petruška Lauantai 11.9. klo 15.00 Kesäkonsertti Schönbrunnista 2021 Yle Teema (uusinta pe 24.9. Hän on antanut kuvan itsestään rennon soinnin ja vapautuneen musisoinnin suosijana, ja muusikot odottavat yhteistyötä innolla. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. Perjantai 17.9. Yle Teema 3.9
Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Toisaalta säveltäjä hyvinkin selkeästi rakentaa musiikin muotoja klassiselta pohjalta: matkan varrella kuullaan välisoittona ilmiselvä, tyylipuhdas barokkifuuga, samoin lähes Bach-tyylinen aaria bassolaulajalle, klarinetille ja kenraalibassolle – kaikki kuitenkin siis 12-sävelisen materiaalin puitteissa. Myös laulajalle rakennettu näyttämöhahmo oli hieno, vähäeleisen tyylikäs ja aidosti koskettava. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Vähäisinkin henkilökohtainen, tunteille sijaa antava tarkastelu nostaa esiin mitä riipaisevimman ihmiskohtalon, inhimillisyyden polkemisen tyrannian voimin, heikkojen hylkäämisen – ja kuitenkin tuon kaiken sisuksista nousevan ihanteellisuuden, aidon ihmisyyden ja vankkumattoman uskon hyvyyden voittoon. Säveltäjä Olli Kortekangas on tarttunut Bonhoefferin, natsien surmaaman papin tarinaan bassobaritoni Nicholas Söderlundin aloitteesta, ja lyhyen kootusti voi sanoa tismalleen oikeiden asioiden loksahtaneen kohdalleen. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Esitys oli loogisesti jäsennetty, esitettävät asiat tarkoin karakterisoitu ja hienovaraisin keinoin pantu esille. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Omalaatuinen kvartetti, piano, klarinetti, sello ja urut sai soitettavakseen tiukkaa ja haastavaa satsia, niin yksilökohtaisen soittotekniikan kuin kamarimusiikillisen yhteispelinkin osalta. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Vuonna 2021 lehti ilmestyy 10 kertaa. Kortekangas on useissa aiemmissa oopperoissaan pohtinut inhimillisyyden merkitystä maailmanhistorian ja ihmiselämän rymistelyiden keskellä – siksi uusi teos on lenkki tässä jatkumossa. Tätä kaikkea on rondo 2021 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella. Musiikin toteutus oli moitteeton. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan. Tanssija rooli on väkivallan uhrin – siis miljoonien viattomien – kuvaus, samoin olosuhteiden ja sääntöjen ankaruuden, tyrannian, perheen ja niin edelleen. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 9 ilmestyy 8.10.2021 R ONDO arvio / info Olli Kortekankaan ooppera Ende und Beginn Porin Teljän kirkossa 15.8.2021; libretto Olli Kortekangas Dietrich Bonhoefferin tekstien pohjalta; ohjaus, koreografia ja tanssi Minna Tervamäki. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Bonhoefferin roolin esittää bassolaulaja, ja kaikki muut – niin henkilöt, instituutiot kuin abstraktimmatkin asiat – ovat tanssijan kontolla. PAPPI, TEOLOGI Dietrich Bonhoefferin (1906–45) tarina on ulkokohtaisesti tarkasteltuna vähintäänkin mielenkiintoinen ja jännittävä, historialliseksi esimerkiksi erinomainen ynnä silmiä avaava. Myös hänen näyttämötyönsä oli hiljaisen taitavaa ja psykologisesti uskottavaa. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. Bonhoefferin rooli on laulullisesti hyvin vaativa, mutta se saa Nicholas Söderlundin kapasiteetista vastetta. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 20 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Pidin toteutusta onnistuneena. Esityksen oli ohjannut Minna Tervamäki, joka itse vastasi myös tanssiroolista ja koreografiasta. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Kortekankaan aiemmista oopperoista tuttu, lähelle duuri/mollituntua tuleva ja terssi-intervallin pehmeyteen perustuva sävelkieli inhimillisyys elää tyrannian varjossa saa tässä jatkokseen ankarammin kaksitoistasävelisyyteen pohjaavaa musiikkia. kännykältäsi tai tabletiltasi. 03 225 1948 Vuonna 2021 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. . (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Toteutushan oli siis kirkkotilassa, jollaisessa kaikenlaisen teatterikoneiston käytön mahdollisuus on perin pieni. MATTI LEHTONEN. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle
Nykyaikana vasta-ajattelija murskataan minuuteissa sosiaalisessa mediassa. . Entä jos uskoisimme Oscar Wildea, joka väitti, että yleisön sovinistiset odotukset eivät ole sen todellisia odotuksia. Meidän työmme on hyvin tärkeää. Klassinen musiikki on hyvää itseisarvoisesti ja sitä on ylläpidettävä verovaroin. Vai onko. Useat toimivat jopa niin, että kausikorttien haltijoilla on etuosto-oikeus seuraavan kauden lippuihin. Ja jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, vasta-ajattelijana olen tietysti lempeästi hymyillen täysin eri mieltä kaikesta mitä edellä on pohdiskeltu. Tästä seuraa johdonmukaisesti kysymys, että miten aiomme jatkossa perustella, että 200 vuotta sitten kuolleen saksalaisen säveltäjän teoksia on esitettävä sadan muusikon voimin ja – tässä kohtaa kuuluu ahdistunut nielaisu – sinun verorahoillasi, parahin kansalainen. Mitä jos pysähtyisimme tähän ja miettisimme hetken: entä jos olemme väärässä. Näin on syntynyt kierre, että pahimmillaan yli puolet yleisöstä on viikko toisensa jälkeen niitä samoja ihmisiä. Kaivoin hyllystäni vuonna 1986 ilmestyneen Jan Blomstedtin esseekokoelman Vasta-ajattelijoita. Ja naureskelee itsekseen sekä tyytyväisenä että hämmentyneenä omasta tyytyväisyydestään.) ENTÄ JOS ORKESTERIT luopuisivat kausikorteista. Toisaalta vasta-ajattelija – ainakin jos muistaa olla lempeän ja nöyrän ironinen – saattaa johdattaa ajattelun kohti uutta, vaikka hän ei välttämättä ole lainkaan tosissaan. Hyväksytään se, että tämä on pienehkön piirin harrastus, mutta silti merkittävää ja tuo kuollut saksalainen mies ansaitsee edelleen tulla kuulluksi. Koronarajoituksista on päästävä. Jos näin on – ja pelkään pahoin, että juuri näin on – vasta-ajattelu voisi johtaa uusiin suuntiin. Vasta-ajattelu välttää ”kaikkien” hyväksymiä totuuksia ja ui vastavirtaan silloinkin, kun virta on vahvimmillaan. Monet orkesterit ympäri Euroopan myyvät kausikortteja vanhan perinteen mukaisesti. Ja kuinka ollakaan, tuo nuoren minäni kiihkeästi alleviivaama kirjoituskokoelma saa edelleen ajattelun lentoon. Voimme julistaa ylpeästi, että suurin osa taide-elämää on pienen piirin harrastus. Sanomme, että pandemia on todistanut kuinka tarpeellisia ”me” olemme ja kuinka meidän pitää vain palata vanhaan niin kaikki on taas hyvin. Vasta-ajattelija saattaisi (hiukan epävarmasti hymyillen) kannustaa wildemäiseen kohtuuttomuuteen, senkin uhalla, että pandemian tyhjentämät raha-arkut eivät täyty. On päivänselvää, että järjissään oleva yritys tai instituutio ei halua luopua kanta-asiakkaistaan, varsinkaan pandemian jälkeisessä rahapulassaan. 79 R ONDO C LASSIC 8|2021 OS AJATTELEE VASTAAN, saa yleensä ison joukon vihamiehiä ja muutaman innostuneen ihailijan. Entä jos ”me” (sanalla me tarkoitan lähinnä meitä, jotka haluamme kuunnella ns. Orkesterit, jotka ovat aina huolissaan yleisön uudistumisesta ja erityisesti ”nuorison” (tuo maaginen sana!) poissaolosta, samalla myyvät jonon ohi parhaat paikat ihmisille, jotka ovat siellä jo vuosikausia istuneet. Mutta vasta-ajatteleva utopisti toivoo aavistuksen ironisesti, että edes yksi iso sinfoniaorkesteri uskaltaisi post-covid-todellisuudessa heittää koko systeemin roskiin ja avata lipunmyynnin aidosti. ENTÄ JOS PANDEMIAN jälkeinen esittävän taiteen maailma menisi uuteen asentoon. Tästä on muodostunut niin ikiaikainen tapa (huhun mukaan Berliinin ja Wienin kaltaisissa kaupungeissa kausikortit jopa periytyvät seuraavalle sukupolvelle), että sen absurdius on unohtunut. Yritän siis hiukan vasta-ajatella, vaikka hyvin tiedän, että turpiin tulee ja kovaa. © H EIK K I TU U LI Rivien välistä vasta-ajattelun utopia j KIRJOITTAJA ON FINLAND FESTIVALSIN TOIMINNANJOHTAJA R ONDO kolumni KAI AMBERLA Tehkää uutta, hypätkää rotkoon – juuri nyt on se hetki, jolloin kaiken voi laittaa uusiksi!. klassista musiikkia ja olemme valmiita maksamaan siitä) myöntäisimme, että suurin osa ihmisistä ei ole pandemian aikana ollut vähääkään huolissaan klassisen musiikin pyhättöjen sulkemisesta. Tukia pitää saada lisää. Kansallinen kulttuuri on kansakunnan selkäranka. Se on enemmistölle täysin yhdentekevä asia. Johtopäätöksiä voi tehdä ainakin kaksi. Tehkää uutta, hypätkää rotkoon – juuri nyt on se hetki, jolloin kaiken voi laittaa uusiksi! Tällaisia tilaisuuksia tulee vain kerran sadassa vuodessa! (Samalla vasta-ajattelija jo kehittelee argumenttejaan vastustaakseen hillitöntä avantgardea ja muistuttaakseen klassikoiden arvosta. Se vain luulee niin. Vai olenko. Kukaan ei pidä vasta-ajattelijoista, koska heidät koetaan pettureina ja kyynikkoina. Oma some-kuplani on hellyttävän yksimielinen lähes kaikesta, varsinkin silloin kun kysymys on alan omista eduista. Mietitäänpä hetki. Tai sitten teemme jotakin toisin. Todellisuudessa yleisö kunnioittaa ja rakastaa sitä tahoa, joka uskaltaa häiritä sen sovinnaisia odotuksia. Kutsukaamme sitä vaikkapa laadun elitismiksi. Mutta mitä jos sitä vanhaa ei enää ole olemassa
S. Alkusyksy 2021 A L K U S Y K S Y LEMMINKÄINEN Orkesterisarja alkuperäissoittimin Sibelius Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari Suomalainen barokkiorkesteri MUSIIKKIA KAIKILLE Kolme orkesteria jälleen yhdessä Pärt–Torke–Purcell–Winkelmann–Kasurinen Avanti! UMO Helsinki Jazz Orchestra Suomalainen barokkiorkesteri Taavi Oramo, kapellimestari R I T A R I H U O N E E N R E S I D E N S S I S A R J A FROM THE DARK SIDE Barokkioopperoiden noitahahmoja Charpentier – de la Guerre – Händel – Lully Tuuli Lindeberg, sopraano Suomalainen barokkiorkesteri WIENILÄINEN ILTA Virtuooseja ja viihdettä Fux–Giuliani–Paganini–Mozart Antti Tikkanen, viulu ja liidaus Petri Kumela, kitara Suomalainen barokkiorkesteri fibo.fi // Su 3.10.2021 klo 15 / Kannelmäen kirkko, Helsinki KOHTAAMISIA BAROKKITORILLA Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu Vivaldi – Pachelbel – J. Bach Louna Hosia, seutusellisti Vesa Purokuru, torimestari Lukuisia muita esiintyjiä lapsista aikuisiin ja harrastajista ammattilaisiin // Ma 4.10.2021 klo 19 / Ritarihuone, Helsinki RECORDARE VENEZIA Barokkanerne Norjasta vierailulla Vivaldi–Castello–Bassano–Galuppi–Marini–Uccellini–Legrenzi Ingeborg Christophersen, nokkahuilu Barokkanerne // To 7.10.2021 klo 19 / Kannelmäen kirkko, Helsinki UUSIA TUULIA POHJOLASTA Kolmen barokkiorkesterin yhteiskonsertti Barokkanerne Drottningholmin barokkiyhtye Suomalainen barokkiorkesteri // La 9.10.2021 klo 19 / Musiikkiteatteri Kapsäkki, Helsinki BACCHUS / VIN DIVIN Barokkimusiikkia humaltuen Anon.–Boismortier–Boyer–Clérambault–Lully–Marais–Trad. Jussi Lehtipuu, baritoni Anthony Marini, viulu ja liidaus Marianna Henriksson, cembalo ja liidaus Encanto House Band + 9 muuta tapahtumaa To 2.9.2021 klo 19 Järvenpää-talo, Järvenpää La 4.9.2021 klo 15 Sibeliustalo, Lahti Su 5.9.2021 klo 18 Loviisan kirkko, Loviisa Ti 14.9.2021 klo 19 Musiikkitalo, Helsinki Ke 22.9.2021 klo 19 Ritarihuone, Helsinki Ke 6.10.2021 klo 19 Ritarihuone, Helsinki helsinkiearlymusicfestival.fi 1.–10.10.2021 d e si g n : w w w .d ag m ar p u zb e rg .d e / ku v at : Ju u so W e st e rl u n d (F iB O ), A st o r Fi e st as