8 2023 15,00 € CLASSIC 60 RONDO VUOTTA 1963 – 2023 paula ernesaks Cornistin tie Berliinin filharmonikkoihin orkesterit uutta yleisöä etsimässä PUHALTAJIEN KOULUTUS kaipaa lisää puhtia tekoäly ei korvaa ihmistä musiikin tekijänä cd Kyeong ham Soolo-oboe on orkesterin kruunu
prof. KÄSITTELYKULUT SEKÄ KÄSIOHJELMAN LA 4.11. KLO 19 JOHANNEKSENKIRKKO LIPUT 20/10 €. kreuzkanttori Martin Lehmann) Helena Juntunen, sopraano • Tuomas Pursio, baritoni Joht. Hannu Norjanen Vierailukonsertti Kansainvälistä kuoromusiikkia Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) joht. 3 R ONDO C LASSIC 8|2023 5 Pääkirjoitus: Titanicin tunnelmissa 6–11 Kyeong Hamin haastattelu 12–17 Yleisötyö luo orkesterin tulevaisuutta 18–19 Harmonikalla genrerajojen yli 20–21 Kantaesitys: Sebastian Fagerlundin uudet teokset 23 Minna Leinosen kolumni 24–25 Kulmalla: Lauri Antti Mattila 26–29 Paula Ernesaks Berliinissä 30–31 Puhaltajien tila puhuttaa 32–33 Apple Music klassisena 34–38 Tekoäly ja musiikki 40–43 Kuukauden klassikko: Hildegard von Bingen 44 Soinnin juhlaa väistötiloissa 45 Lauri Toivion sarjakuva Rondo arvioi 47 – 56 • Kaija Saariahon HUSH • Händeliä Bayreuthissa • Troijalaiset periodisoittimin • Säveltäjänaiset kirjan kansien välissä • CD ja DVD -sivut suomessa soi 58 – 59 • Lokaja marraskuun orkesterikalenteri mestari & kisälli 60 – 61 • Tilaa lahjakkaille 62 Rondo palvelee 63 Kimmo Hakolan kolumni Ikuista riemua! Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem Cantores Minores Dresdenin Kreuzkuoro (valm. kreuzkanttori Martin Lehmann cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores Cantores Minores -kuoron joulu SU 10.12.2023 KLO 18 MUSIIKKITALO Iiron erilainen oratorio Rantala-Heinimäki: Jouluoratorio LIPUT: 49/35 €, VIP-LIPPU 90 € (NUMEROIDUT PAIKAT) PE 15.12.2023 KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Kaikkien aikojen joululaulu J.S. KLO 19 LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA KE 2.11. Bach: Jouluoratorio (1–3) LIPUT: 65, 50/40, 30/25, 15 € (NUMEROIDUT RIVIT) KE 20.12.2023 KLO 18 & 20 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO TO 21.12.2023 KLO 18 & 20 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Joulun kaunein musiikkihetki koko perheelle Perinteinen Joulukonsertti LIPUT: 35, 30/25, 20/15, 10 € (NUMEROIDUT RIVIT) LOHJAN KIRKKO LIPUT 25/20 € (OVELTA 30 €) SIS. PALVELUMAKSUN HELSINGIN TUOMIOKIRKKO LIPUT 65, 50/40, 30/25, 15 € SIS. SIS. KLO 18 sisältö. KÄSITTELYKULUT SEKÄ KÄSIOHJELMAN PE 3.11
55 € LIPUT MYY LIPPU.FI SUNBORN.COM/PIAF 60TH ANNIVERSARY WORLD TOUR STARRING THE INTERNATIONALLY ACCLAIMED NATHALIE LERMITTE SU 3.12.2023 KLO 14 JA 19 HELSINGIN MUSIIKKITALO MA 4.12.2023 KLO 19 LOGOMO, TURKU LIPUT ALK. 60TH ANNIVERSARY WORLD TOUR STARRING THE INTERNATIONALLY ACCLAIMED NATHALIE LERMITTE MA 4.12.2023 KLO 19 LOGOMO, TURKU LIPUT ALK. 43 € LIPUT MUSIIKKITALON KONSERTTEIHIN MYY TICKERMASTER JA LOGOMOON LIPPU.FI. SUNBORN.COM/PIAF
Siksi työ on stressaavaa”, hän myöntää. Se on samalla kuin kutsuhuuto pois arjesta taiteenteon äärelle. Soolo-oboelle rituaalin johtaminen on langennut, koska sen ääni on läpitunkeva, ja soittaja istuu orkesterin keskellä. Hän on löytänyt Radion sinfoniaorkesterista kodin, jossa on vapautta ilmaista omalla äänellään ja joustavuutta tehdä myös kansainvälistä soolouraa. Orkesterin KRUUNU Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: TUOMAS TENKANEN | S. Vaikka pitkän a-sävelen soitto onkin vain pienen pieni osa työtä, Radion sinfoniaorkesterin soolo-oboisti Kyeong Ham kokee sen psykologisesti painavana: ”Mitä jos rööri [kaksoislehdykkä] onkin sinä iltana tukkoinen tai alavireinen ja tuottaa tummemman tai kirkkaamman äänen kuin on totuttu. Emme voi koskaan olla varmoja soittimestamme, koska tuo pieni puunpala elää. 6 R ONDO C LASSIC 8|2023 INFONIAKONSERTTI ALKAA AINA samalla rituaalilla: hälinä orkesterissa hiljenee kuin taikaiskusta, kun soolo-oboe antaa viritysäänensä. Soolo-oboe on orkesterin kruunu, ja vastuun kantaminen tuo myös stressiä. KYEONG HAM on oppinut voittamaan sen ja saanut erilaisista kulttuureista ja musiikin tekemisen tavoista perspektiivejä nähdä karsinoiden yli. Alkaa hetken kestävä kakofonia muiden muusikoiden viritellessä omia soittimiaan. Uskon, että se vaikuttaa koko orkesterin sointiin, koska soolo-oboe on johtoääni – niin, orkesterin kruunu, jos niin haluaa sanoa
Kyeong Ham tuntee olevansa niissä vapaa ilmaisemaan, mitä tuntee ja haluaa.. 7 R ONDO C LASSIC 8|2023 Orkesterikirjallisuudessa on paljon upeita oboesooloja
Orkesterissa soitto on ilman muuta elämäni keskipiste, mutta solistikeikat, kamarimusiikki ja opettaminen luovat sille balanssia. Veitsi vain kävi ja päreitä kasautui, kunnes oikea ruokolaatu ja käden tarkkuustyö löytyivät. Orkesterissa soitto on Kyeong Hamin elämän keskipiste, mutta solistikeikat, kamarimusiikki ja opettaminen luovat sille balanssia. ”On siinä joskus järjestelemistä, mutta RSO suhtautuu joustavasti omiin projekteihini. Harjoituksissa tietenkin asioita trimmataan, mutta konsertissa tunnen olevani vapaa ilmaisemaan, mitä tunnen ja haluan.” ”Samalla tietenkin täytyy kuunnella koko puhallinryhmää ja orkesteria. Kun RSO:n kausi päättyi ja monet muusikot lähtivät kesälaitumille, Kyeong lensi Rotterdamin filharmonikkojen matkassa Aasiaan. ”Haluan olla liikkeellä: ei ehdi rutinoitua ja jäädä omaan karsinaan. Nigel Westlaken ja Bernd Alois Zimmermannin oboekonsertot. Hän on oppinut vuolemaan röörinsä niin, että ne toimivat. Matkustelun mahdollisuus ei silti ole ainut syy Suomessa viihtymiselle. Ei siitä koskaan pääse eroon. Tämä on musiikillinen kotini, ja olen täällä jo kuudetta kautta. ”Muusikoiden tasolle Etelä-Koreassa on syynä yksinkertaisesti kova halu tehdä töitä ja harjoitella.”. Se on minulle pidempi aika kuin missään työssä aiemmin.” No, kysymyksen ymmärtää, sillä hän on alansa kansainvälisiä huippuja, jolla on koko ajan monta rautaa tulessa. Siellä odotti työsuma: kamarimusiikkia, Going home -projektin orkesteriperiodi ja solistikeikkoja, mm. Sekin otti vuosia, eikä siihen ole mitään poppakonsteja. Erilaiset kulttuurit, salit, kokoonpanot – kaikki tämä avaa uusia perspektiivejä ja ideoita.” Kyeong myöntää, että kaikissa hänen aiemmissa työpaikoissaan töiden yhdistely ei ole onnistunut yhtä hyvin. Mutta tärkeintä on päästä tilaan, jossa instrumentti tai muutkaan ulkoiset tekijät eivät sanele, vaan voi olla vapaa ajattelemaan vain musiikkia”, Kyeong Ham sanoo. Se on minun ääneni. ”Kun soitan suuria sooloja, vaikkapa Brahmsin sinfonioissa tai viulukonsertossa, koen olevani solisti, jota muut seuraavat. Päinvastoin: koen, että mitä enemmän opin ja saan energioita muualta, sitä paremmin hoidan myös kotipestini”, Kyeong selittää. Ylikapellimestarimme Nicholas Collon luottaa soittajiin ja antaa tilaa persoonallisille äänille, kadottamatta silti tulkintansa punaista lankaa.” Monta rautaa tulessa Yksi kysymys, jonka Kyeong Ham Helsingissä usein kuulee, on se, että vieläkö hän on jäämässä tänne. 8 R ONDO C LASSIC 8|2023 Kyeong Ham on kuitenkin päässyt pahimman yli kokemuksensa avulla. ”Kyllä silti jatkan yhä sen tutkimista, miten röörin saisi vuoltua helpommin ja paremmin. Sitten hän käväisi Euroopassa opettamassa ja soittamassa muutamalla festivaalilla ja suuntasi takaisin Etelä-Koreaan. ”Miksihän sitä niin monet kysyvät. Se ei ole yhtään pois sitoutumisestani päätyöhöni. Esimerkiksi Mahler Chamber Orchestra on avannut hänelle uudella tavalla kamarimusiikillisen orkesterisoiton saloja, missä ”kaikki perustuu kuunteluun, sitoutumiseen ja vuorovaikutukseen.” Hienoa, mutta miten näin tiivis ura voi sopia RSO:n soolo-oboistin kalenteriin – vielä kun aikaa pitäisi löytyä myös opetustehtäviin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Orkesterissamme ei ole halua työntää muusikoita mihinkään muottiin, vaan annetaan mahdollisuus tuoda esiin omia ideoita. Normaalikauden aikana hän irrottautuu taas ehtiessään solistitehtäviin ja vierailee eri orkesterien riveissä
”Olen asunut nyt puolet elämästäni Euroopassa, ja koen olleeni onnekas siinä, että olen saanut kokemusta erilaisista kulttuureista ja musiikillisista perspektiiveistä. soolopaikka auki. Koulussa soitin nokkahuilua. Muutamassa saksalaisessa orkesterissa olen kokenut painetta soittaa juuri heidän tapansa mukaisesti. Mutta ei sille mitään voi: soolopaikka oli unelmanani, koska vasta siinä minulla olisi tilaisuus näyttää kaikki, mitä osaan.” ”Toisena Amsterdamin-vuotenani tapasin RSO:n soolo-oboistin Jorma Valjakan, joka kertoi, että heillä on tulossa 2. Tässä vaiheessa on pakko kysyä: miksi vaihtaa legendaarinen Concertgebow RSO:hon. Daniel oli inspiroiva opettaja, ja olikin suuri elämys tavata hänet viime kaudella Helsingissä, kun hän soitti RSO:n solistina Outi Tarkiaisen englannintorvikonserton kantaesityksen.” Opinnot jatkuivat Berliinin Hans Eisler -musiikkikorkeakoulussa Dominik Wollenweberin johdolla, ja 20-vuotiaana Kyeong pääsi Berliinin filharmonikkojen Karajan-akatemiaan, jossa häntä opetti filharmonikkojen soolo-oboisti Jonathan Kelly. Isä ei kuitenkaan ollut se, joka houkutteli soittimensa pariin. 9 R ONDO C LASSIC 8|2023 ”Ilmapiiri täällä on avoin. Kyeong tapasi Etelä-Koreassa konsertoineen brittiläisen oboistin Nicholas Danielin. Orkesterimaailma kiehtoi minua. Erilaiset kulttuurit, salit, kokoonpanot – kaikki tämä avaa uusia perspektiivejä ja ideoita.”. Vaikkei sitä suoraan sanottukaan, asia tuli selväksi muuta kautta. Tunsin suomalaisia muusikkopiirejä jo ennestään Kuhmon kamarimusiikista, ja kotiutuminen sujui hyvin.” Viime keväänä Kyeong Ham ja Jorma Valjakka vaihtoivat paikkoja oboesektiossa, ja edellisestä tuli ykkössoolon tuolin haltija. Vaikka tyylit ovatkin sekoittuneet, niissä on yhä eroavaisuuksia, etenkin fraseerauksessa.” | ”Haluan olla liikkeellä: siinä ei ehdi rutinoitua ja jäädä omaan karsinaan. Isä oli oboisti ja äiti viulisti. On tiedettävä mitä haluaa Kun Kyeong Ham miettii nyt muusikon uraansa, esiin nousee heti sen keskeinen elementti: kansainvälisyys. Osaksi niiden kautta aukenivat myös solistiesiintymiset, ja kutsuja kamarimusiikkifestivaaleille alkoi sadella. Hän kysyi, haluaisinko tulla kokeilemaan orkesteria viikon ajan. Se on hieno ja vaativa tehtävä, jolla on aivan oma funktionsa. ”No, siellä soitin kakkosoboeta, jonka tehtävänä on myötäillä soolosoittajaa. Innostuin siitä ja etenin taidoissani varsin nopeasti. ”Pidin kilpailuista, koska ne kannustivat harjoittelemaan uutta ohjelmistoa ja auttoivat verkostoitumaan”, hän kertoo. Siitä se lähti”, hän kertoo. Ensimmäiset orkesteripaikkansa hän sai Berliinin Konzerthausorchesterista ja Hannoverin oopperasta, mutta kunnianhimo ajoi häntä myös musiikkikilpailuihin. Ainakaan RSO:ssa ei ole mitään sellaista tradition painolastia.” Oboisti toisessa polvessa Kyeong Ham on kotoisin Soulista, muusikkoperheestä. ”Olin silloin 15-vuotias, mutta ammatinvalintani oli jo selvä. Koesoiton kautta sekin meni, mutta voittajasta ei ollut epäilystä. Kokeilin ensin viulua, mutta se ei tuntunut omalta soittimelta. Niistä tulikin menestystä: ykköspalkinnot Richard Lauschmann -oboekilpailussa, Lódzin kilpailussa Puolassa ja Muri-kilpailussa Sveitsissä sekä paras sijoitus ARD-kilpailussa Münchenissä (ykköspalkintoa ei jaettu). Se auttaa suuresti työssäni. ”Päinvastoin, hän vastusteli, koska tiesi, miten rankkaa oboistin elämä on, eikä hän halunnut samaa kohtaloa pojalleen. Sitten äitini sanoi, että kyllä meillä täällä yksi ylimääräinen oboe olisi. Orkesteriura jatkui Amsterdamin Concertgebow-orkesterissa. Tämä näki pojan lahjat ja tarjosi mahdollisuutta tulla oppilaakseen Tossingenin musiikkikorkeakouluun Saksassa. Tulin, ja sitten osallistuin koesoittoon ja voitin. Mitä itse oboeen tulee, niin olen halunnut yhdistää ranskalaista ja saksalaista koulua
Mistä tämä ristiriita johtuu. Dominik Wollenweber sanoi minulle rehellisesti, että minun soinnillani on turha yrittää töitä tietyistä orkestereista. On tiedettävä, mitä haluaa ja millä keinoilla sen saavuttaa. Mutta musiikissa ei ole kyse vain teknisistä taidoista vaan myös oman äänen löytämisestä ja vuorovaikutuksesta.”. Siellä ollaan teknisesti valmiita jo siinä iässä, kun lännessä vielä opiskellaan. ”Koulutus Etelä-Koreassa on liian solistipainotteista, orkesterityö ei ole siinä tarpeeksi tärkeässä roolissa. Siksi muusikoille on tärkeää hakeutua ulkomaille, oppimaan eri kulttuureista ja orkesterityön arjesta.” ”Muusikoiden tasolle Etelä-Koreassa on syynä yksinkertaisesti kova halu tehdä töitä ja harjoitella. Soulin filharmonikoilla tuntuu olevan jatkuvia organisatorisia vaikeuksia, minkä vuoksi Osmo Vänskä jätti siellä ylikapellimestarikautensa yhteen. Systeemi on sangen hierarkkinen: opettaja käskee, ja oppilas tekee. Siihen nähden maan orkesterit eivät ole kovinkaan kuuluisia. Jos opiskelija oikeasti haluaa orkesteriin, opetukseen on sisällytettävä koesoittovalmennusta, orkesterityön psykologiaa – kaikkea. Tätä olen yrittänyt korostaa myös opetustyössäni Sibelius-Akatemiassa. Sama henki on orkestereissa. ”Useimmat tuntevat toinen toisensa, ja jaamme informaatiota ja kokemuksia.” 10 R ONDO C LASSIC 8|2023 ”Tärkeää oli myös se, että sain alusta asti realistisen kuvan kansainvälisestä orkesterielämästä. Länsimaissa on hurja määrä korealaisia muusikoita, ja he muodostavat tavallaan oman perheensä. Ei orkesteriin pääse sooloja soittamalla, vaan on kyettävä kommunikoimaan.” Korealaiset muusikot ovat tunnettuja teknisestä huipputasostaan, ja he voittavat musiikkikilpailuja ja orkesterien koesoittoja jatkuvalla syötöllä
Toivottavasti pystymme antamaan kotimaan nuorille esimerkkiä ja näyttämään, mitä orkesterisoitto oikeasti on.” . Kauppa käy varsinkin, kun asialla ovat maan omat ylpeydet – tässä tapauksessa Suomen Radion sinfoniaorkesterin soolo-oboisti ja Kölnin Gürzenich-orkesterin soolohuilisti. Useimmat tuntevat toinen toisensa, ja jaamme informaatiota ja kokemuksia. 29.2.2024 Lisätiedot ja kilpailijoiden ilmoittautuminen: IX JORMA PANULA KANSAINVÄLINEN KAPELLIMESTARIKILPAILU www.panulacompetition.fi info@panulacompetition.fi Yleisö on tervetullut seuraamaan kilpailuja sen kaikissa vaiheissa! ”Ei orkesteriin pääse sooloja soittamalla, vaan on kyettävä kommunikoimaan.”. 7.9.2024 Kilpailu on suunnattu alle 20-vuotiaille, Suomessa asuville kapellimestariksi opiskeleville. Onkin väkevä kokemus kokoontua kerran vuodessa Going Home -projektiin, joka kokoaa yhteen ulkomailla työskenteleviä korealaisia muusikoita. Harva orkesterimuusikko pääsee tuosta vain levyttämään kuuluisalle Decca-merkille, mutta Etelä-Korea on klassisille levyfirmoille tärkeä markkina. P. Vastikään ilmestyi Kyeong Hamin ja huilisti SungHyun Chon Decca-levy, jossa he soittavat Wilhelm Friedemann Bachin duettoja ja J. ”Meitä on todellakin maailmalla hurja määrä, ja jollain tavalla muodostamme oman perheemme. Bachin soolosonaatteja. Hakuaika 1.1. 7.9. S. ja C. Olen itse projektin perustajajäsen. Hakuaika 1.12.2023 29.2.2024 Ensimmäinen JORMA PANULA MINIKAPU KAPELLIMESTARIKILPAILU Vaasa 4. E. Euroopan arvostetuimpiin kapellimestarikilpailuihin kuuluva IX Jorma Panula Kansainvälinen Kapellimestarikilpailu järjestetään Vaasassa 3. 2024
12 R ONDO C LASSIC 8|2023 on alueorkesterille elinehto yleisötyö. Sinfonia Lahden yleisötyössä on sekä isoja, koko orkesterin projekteja että pienryhmien jalkautumisia ihmisten keskelle
”Perko tuo meille rytmimusiikin osaamista. Yleisö koostui enimmäkseen vakiokävijöistä. Teksti: MARKUS LUUKKONEN | Kuvat: MIKA KUPARI | l Sinfonia Lahden muusikoita jalkautumassa.. On maagista, kun koko yleisömassa on hiljaa elokuun tummuvassa illassa”, maalailee Oulu Sinfonian intendentti Maija Kuusisto. ”Aina on kuitenkin niitäkin, jotka tulevat paikalle, koska esiintymässä on Jukka Perko. Runsaasta lipunmyynnistä kertyy luonnollisesti tuloja. Pienessä kaupungissa on pidettävä huolta, että sisältö on relevanttia riittävän suurelle kohderyhmälle. ”Ylikapellimestarimme Rumon Gamba tykkää olla ihmisten parissa. Kuusiston mukaan kesäkonserttien yhteydessä jaetaan talviesitettä ja myydään konserttilippuja. Vuonna 2006 julkaistu albumi on käynyt Suomen albumimyyntilistan ykkösenä ja myynyt platinaa. ”Avajaisviikko on ajateltu myynninedistämispäiväksi. Tuotanto on myös levytetty. Osa toimijoista näyttää toipuneen toisia nopeammin. Sinfoniaorkesterit ry:n tilastoista ilmenee, että yleisö on vasta palaamassa konsertteihin. Oulu Sinfonia käynnisti oman sesonkinsa konsertoimalla Ainolan puistossa Hupisaarten kesäteatterin lavalla. ”Osaa yleisöstä vielä odotetaan takaisin. Alueorkesterit tasapainoilevat perinteisen taidemusiikin repertuaarin ja uusia kohderyhmiä tavoittelevien tuotantojen välillä. ”Ne ovat ohjelmassa yleisön toiveesta. ”Meillä ollaan toipumisessa aika hyvässä vauhdissa. ”Kun ajatellaan yleisön ikärakennetta, on loogista, että tällaisen kulttuuripalvelun kohdalla toipuminen tapahtuu hitaammin kuin jossain muualla. Ne tekevät osaltaan mahdolliseksi kovan luokan klassisen musiikin konserttien tuottamisen.” Tähtäimessä positiivisen uteliaat Syyskauden avaus on alueorkestereille tärkeä. Hän pääsee samalla tapaamaan suuren joukon yleisöä.” Kymi Sinfonietta käynnisti puolestaan syyskautensa Finnish Standards – Kantasävelmät -konserteilla, joita liidasi orkesterin taiteellinen partneri, saksofonisti Jukka Perko. Välillä pidetään vuosienkin taukoja. Hyväksi havaittuja ABBA-konsertteja on järjestetty Sibeliustalossa jo 20 vuoden ajan, edellisen kerran vuonna 2017. Olemme pääsemässä parempaan tulokseen kuin viime vuonna, muttemme ihan samaan kuin pandemiaa edeltäneinä vuosina.” Vuosi 2023 näyttää pääosin paikkaavan niitä yleisömenetyksiä, joita koronapandemia suomalaisella orkesterikentällä aiheutti. Vaikka musiikki on tyylillisesti jazzia, nämä konsertit olivat kausikonsertteja siinä missä muutkin”, Kymi Sinfoniettan intendentti Mikko Missi kertoo. Vuonna 2022 orkestereilla oli runsaat 800 000 kuulijaa, kun pandemiaa edeltävinä vuosina liikuttiin 1,2 miljoonassa konserttikäynnissä. Taiteiden yöhön kuulunut tapahtuma sisälsi tänä vuonna kolme eri konserttia. Ydinporukan ohella voimme tavoittaa sellaisia, joilla on positiivisen utelias asenne, mutta ei välttämättä kantayleisön rutiinia konsertissa käymisestä. Popkonsertit täyttyivät nopeammin”, arvioi Mikko Missi. Sanotaanko, että nämä vievät asiaa oikeaan suuntaan, vaikka eivät ne mitään taikatemppuja ole.” Toipuminen hyvässä vauhdissa Koronapandemia iski vakavan loven suomalaisten sinfoniaorkestereiden kävijäkuntaan. Kausikorttien myynti alkaa olla sillä tasolla, jolla se oli ennen pandemiaa.” Lahdessa tilanne kääntyi Maija Kylkilahden mukaan parempaan suuntaan tämän vuoden tammikuussa. 13 R ONDO C LASSIC 8|2023 AHDEN SIBELIUSTALO muuttui elo-syyskuun vaihteessa säihkyväksi hittikeitaaksi, kun Sinfonia Lahti avasi syyskautensa ABBA-konserteilla yhdessä lauluyhtye Rajattoman kanssa. Ouluun rakennettiin upea kesäteatteri, johon syntyi vahingossa hieno akustiikka myös orkesterille. Rytmikkäät taputukset ja yökerhovaloissa tanssiva yleisö eivät ole ihan tavallinen näky suomalaisten orkestereiden konserteissa. Vuoden 2022 kertymään vaikutti luonnollisesti, että tammija helmikuu olivat vielä yleisörajoitusten aikaa. Katsomoon mahtuu 300 ja sen ympärille tuhansia ihmisiä. ”ABBA-konsertit ovat merkittäviä myös taloudellisesti, vaikka niidenkin kohdalla laatu maksaa. Suosio näkyy kuitenkin siinä, että nyt järjestimme taas kolme loppuunmyytyä konserttia”, myhäilee Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti
Julkisin varoin tuettujen kaupunginorkesterien liput ovat kaikkialla hyvin edullisia”, Mikko Missi pohtii. 2019 oltiin huippulukemissa, jolloin kävijämäärät olivat 42 000–43 000 välillä. ”Kun yleisörajoitusten aikana myytiin puolta kapasiteettia, konsertit olivat kuitenkin loppuunmyytyjä. 14 R ONDO C LASSIC 8|2023 Muutos näkyy Kylkilahden mukaan varsinkin siinä, että kertaliput ostetaan entistä myöhemmin. Ei-kävijöiden kriteereissä nousevat esiin kiinnostuksen puute, korkeat lippujen hinnat ja oma taloustilanne. Katsotaan fiiliksen perusteella, lähdetäänkö konserttiin.” Puhelinsoittokierroksen perusteella paras tilanne on Oulussa. Sinfonia Lahti odottaa osaa yleisöstään vielä takaisin. ”Saatetaan ajatella, että kun tilaa vielä on, voi päätöstä lykätä myöhemmäksi. Perinteiset kausikorttimäärät ovat toki laskeneet, mutta olemme luoneet rinnalle minisarjavaihtoehtoja. Yleisötyölle on joka tapauksessa vissi tarve. Yliopistot tuovat lehtereille tyypillisesti lisää opiskelijoita ja nuoria aikuisia. Yleisötyössä on silti paljon tehtävää. Kertaliput ostetaan entistä myöhemmin. Valtionosuusjärjestelmässä olevan ja kotikaupunkinsa tukea nauttivan kokoonpanon velvollisuutena on edistää monipuolisesti alueensa musiikkielämää. ”Kyse voi osaltaan olla väärinkäsityksistä. Kuusiston mukaan pito pysyi Oulussa hyvänä läpi pandemia-ajan. Tulokset ovat tuttuja intendenteille, joskaan hintamielikuva ei heidän mielestään vastaa todellisuutta. Vaihtelua esiintyy paikkakunnittain. Katsotaan fiiliksen perusteella, lähdetäänkö konserttiin.. Tänä vuonna päästään ainakin samaan”, laskee Maija Kuusisto. ”Meillä on tulossa erittäin hyvä vuosi. Ne ovat tuoneet saman verran kävijöitä kuin kausikorttikävijät aiemmin.” Yleisötyölle on vissi tarve Sinfoniaorkesterit ry:n tuore kävijätutkimus maalaa konserttiyleisöstä varsin homogeenisen kuvan: kuulijat ovat yleensä eläkeläisiä ja korkeasti koulutettuja, sitoutuneita oman paikkakuntansa orkesteriin ja ahkeria kulttuuripalveluiden kuluttajia. Kausikorttien rinnalla myydään erilaisia 3:n ja 6:n sarjoja
Viime vuonna kävijöitä oli 15 eri maasta.” Omaleimaisuus on tarpeen Kymi Sinfonietta toimii Kotkassa ja Kouvolassa, perinteikkäissä teollisuuskaupungeissa. Muusikot saavat hyvin vapaasti suunnitella omia viikkojaan. Lahden kaupungilla on oma kulttuuriohjelma, jonka puitteissa alakoululainen pääsee kahdesti kaupunginorkesterin konserttiin. ”On totta, että esimerkiksi Kotkassa vahva työläiskaupungin henki luo oman twistin. Toistaiseksi siihen on pystytty. Monissa pienissä kaupungeissa, kuten Kotkassa, voi olla laadukas orkesteri. Aina muutama kokee musiikin hyvin vahvasti ja yllättävänä elämyksenä”, Missi havainnollistaa. ”Kävijäkunta ulottuu myös kotikaupungin ulkopuolelle. | Lahtelaiset puhaltajat kamarimusiikin parissa.. ”Meillä konserteissa käyvät Lahden sekä maakunnan 2ja 6-luokkalaiset. Suomessa on haluttu vahvat alueelliset keskukset ja niihin kattavat sivistyspalvelut. ”Näistä on tykätty tosi paljon. Sibelius-festivaali kerää ulkomailtakin hyvin yleisöä. Ohjelmaan, jota Lastenkulttuurikeskus Efekti tukee, kuuluu myös esimerkiksi käyntejä lähikirjastossa ja kaupungin eri museoissa. ”Kun koululuokka tuodaan konserttiin, joukossa on luonnollisesti paljon niitä, jotka eivät ole aiemmin kuulleet konserttimusiikkia. Näiden tapahtumien myötä koululaisille syntyy kokemuspintaa siitä, että on käyty Sibeliustalossa ja osallistuttu konserttiin”, Maija Kylkilahti kertoo. Kävijöitä on myös Riihimäeltä, Hämeenlinnasta ja Kouvolasta. Se on vähän kuin Helsingin-juna – Lahden ja Helsingin väliin mahtuvat esimerkiksi Orimattila, Mäntsälä ja Järvenpää. Menee mihin vain Suomessa, voi luottaa siihen, että laatu on korkea”, Mikko Missi havainnoi. Osa saattaa esimerkiksi tehdä joulukiertueen palvelutaloihin.” Maija Kylkilahti kokee, että kulttuuri on ollut osa Lahden kaupungin profiilia jo pitkään. En ole kuitenkaan vielä huomannut, miten se vaikuttaisi yleisöprofiiliin. Toisella viikolla jalkaudutaan kaupungille, kuten kahviloihin ja kirjastoon.” Kylkilahden mukaan osa muusikoista jopa kokee, että yleisötyön parissa tehtävät viikot ovat vuoden parhaita. Oulun kohdalla Maija Kuusisto painottaa kaupungin omaleimaisuutta suhteessa eteläiseen Suomeen. Toimintaympäristöön vaikuttaa myös hyvä sijainti pääradan varrella. ”Yhdellä viikolla kevätkaudella käydään palvelutaloissa ja päiväkodeissa. Muita yleisötyön muotoja ovat esimerkiksi pienryhmäkonsertit eri puolilla kaupunkia. 15 R ONDO C LASSIC 8|2023 Kasvatustyötä kaupunginorkesterit toteuttavat yhteistyössä koulujen kanssa
Kysymys ei ole niinkään siitä, että haemme tietoisesti uusia yleisöjä, vaan että haluamme tehdä mielenkiintoisia ja monipuolisia sisältöjä. Siellä kerrottiin Nuori kuuntelija -klubista, jonka jäsenetuihin kuuluu kymmenen euron sinfoniakonserttilippu. Vanhat miehet ovat harmaissa puvuissa, nuorempi polvi on pellavaisissa kesäversioissa. Koska ollaan kaukana Helsingistä, valtakunnalliset ilmiöt näkyvät meillä vähemmän. 16 R ONDO C LASSIC 8|2023 ”Meillä on täällä ehkä vähän erilainen struktuuri: paljon pieniä tapahtumia ja festivaaleja. Siihen osallistuvat niin muusikot, media kuin omilla jaloillaan äänestävä yleisökin. Tehdään aika omaleimaisesti. Opiskelijat, työttömät tai asepalvelusta suorittavat maksavat viisitoista euroa lipuistaan. Keskimäärin vähän siistimpää pukeutumista kuin teatteriin, päättelen, ja olen tyytyväinen kauluspaitaani ja farkkuihini. On paljon myös farkkuja, kauluspaitoja ja neuleita. Teksti: OTTO RANTANEN. Vain yksi ihminen on shortseissa ja karmeassa t-paidassa. Ymmärrän, että se turhauttaa”, Maija Kuusisto sanoo. Kysymys ei ole niinkään siitä, että haemme tietoisesti uusia yleisöjä, vaan että haluamme tehdä mielenkiintoisia ja monipuolisia sisältöjä. Aiheesta käydään kuitenkin jatkuvaa laatukeskustelua. Koska en langennut neljästä kategoriasta mihinkään, olin jo valmis maksamaan täyden kolmenkymmenen euron hinnan. Tampere Filharmonia soitti MAHLERIN seitsemännen sinfonian, joka on lisänimeltään ”Yön laulu”. Ne kun kertovat, miten asemoidun tähän parin tunnin ajaksi muodostuvaan yhteisöön. Laatua kaikissa tyyleissä Genrerajat on ylitetty niin moneen kertaan, että ei liene enää tarvetta perustella, miksi viihdekonsertteja ylipäätään tehdään. ”Haluan pitää kiinni siitä, että teimmepä mitä tahansa, teetetään ne sovitukset alan parhailla ammattilaisilla. II Ensimmäinen yömusiikki (Nachtmusik I) Mielikuva oli tietysti se, että tällainen hupi maksaisi enemmän kuin armeijan päivärahoilta juuri tippunut ja kesätöiden alkua vielä odotteleva, toistaiseksi opintotukea saamaton väliinputoaja – raukka – voisi kuvitellakaan. Tampereella alle 17-vuotiaat pääsevät konsertteihin kymmenellä eurolla. Omista vanhemmistani toinen työskenteli nahkaisessa essussa ja toinen suojamyssy päässä. ”Samalla pienessä kaupungissa on tärkeää, että sisältö on relevanttia riittävän suurelle kohderyhmälle. Hän kertoo kokemuksestaan. ”Eniten tulee sanomista, jos ne viihdetuotannot eivät ole riittävän laadukkaasti tehtyjä. Jos se kiinnostaa entistä laajempia yleisöjä, on tietysti positiivista, että niin käy.” . I Hitaasti (Langsam) – Allegro KONSERTIN NIMI ON Yön laulu, mutta olemme kaukana yöstä, ja käsittääkseni myös laulusta. Perimmäinen tehtävä palautuu hänen mielestään sisältöön ja sen laatuun. Ennen ensimmäiseen klassiseen konserttiin osallistumista on tullut mieleen sellainenkin asia, miten sinne tulisi pukeutua. Tuntuu rikolliselta olla tällaisessa sivistyneessä tapahtumassa yksin, joten alan skannata ihmisten vaatteita. Ei ole mitään järkeä käyttää orkesteria staattisten pitkien äänien soittamiseen.” Mikko Missi muistuttaa, että ydintyö tulee aina pysymään länsimaisen taidemusiikin esittämisessä mahdollisimman korkeatasoisesti. Isoissa kaupungeissa vaihtoehtoja on enemmän, ja samalla myös tilaisuuksia profiloitumiseen”, aiemmin Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana työskennellyt Missi määrittelee. 20-vuotias journalistiikan opiskelija OTTO RANTANEN kävi toukokuussa ensimmäistä kertaa elämässään sinfoniakonsertissa. Lähes heti vastaan tulee mies mustassa puvussa ja nainen iltapuvussa. Ammattimainen freelancerkenttä ei ole kovin laaja, mutta toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö on helppoa”, Kuusisto luonnehtii. Pujahdan toukokuun valoisessa illassa sisään Tampere-talon lasisesta sivuovesta keskelle kuoharilaseineen seisoskelevia konserttikävijöitä. Lähetin nimeni sähköpostiosoitteeseen eli ilmoittauduin mukaan. ”Viihdekonsertit eivät ole aina loppuunmyytyjä, ja nykymusiikkikin voi vetää väkeä. Silloin se on myös orkesterille mielekästä. Vaatikin Filharmonian hinnastossa täysin eri alasivulle eksymisen, jotta tulin huomanneeksi minulle räätälöidyn kädenojennuksen. Siisti. Jos jotain ei ole, se pitää itse synnyttää. Netistä löytämässäni Kuopion Kaupunginorkesterin Konserttikävijän oppaassa kerrotaan, että monet tulevat konserttiin suoraan töistä, joten siisti työasu on oikein hyvä
Palkintojenjaossa oli vielä kaksi parasta mainitsematta, kun huomasin yllätyksekseni, että ajatus ensimmäiseen palkintoon kuuluvasta Euroopan-konserttikiertueesta ahdisti minua: enkö voittamalla kilpailun vapaudukaan tästä kaikesta ja saakaan tehdä, mitä haluan. Olin kokenut, että tämä tie pitää kulkea valmiiksi, kunnes sillä hetkellä tajusin, ettei sen tien päässä ollut minulle mitään, ja hyppäsin syrjään niiltä raiteilta.” Päätöksestä syntyi myös Harri Kuusijärvi Koutus -yhtye. ”Phoenix on muun työn ohessa tekemäni päiväkirjamainen kokoelma, joka jatkuvasti elää ja muuttuu. 18 R ONDO C LASSIC 8|2023 YKSY ON HARMONIKKATAITEILIJA Harri Kuusijärvelle levollisempaa latautumisen aikaa kiireisen kesän jälkeen. ”Sitten osallistuin kansainvälisesti arvostettuun Arrasate Hiria -kilpailuun Baskimaassa. ”Ensimmäinen levy tuli pakottavasta tarpeesta tehdä vastaliike kaikelle siihen asti soittamalleni klassiselle ja nykymusiikille. Kompensoin soittamalla raivolla ja energialla”, kertoo Kuusijärvi, jonka aktiivisiin omiin projekteihin kuuluvat myös tangoa ja jazzia yhdistävä Sole Azul -trio sekä Kuusijärven ja Jaakko Laitisen ”maailmanlopun laulelmaa” esittävä Lehtojärven Hirvenpää. Päädyin myös muiden yhtyeisiin, kuten Sampo Lassila Narinkkaan ja Tero Hyväluoma Groupiin. Tätä seurasivat esiintymiset Sampo Kasurisen Trapped Butterfly -oopperassa Kuhmon Kamarimusiikissa, Meidän Festivaalilla ja Rauma Festivossa, ja niiden seassa oli sooloesiintymisiä Kuusijärven omalla Phoenix-sävellyssarjalla. Oletettiin, että osaan noin vain parin vuoden jälkeen soittaa toivelaulukirjoista ja sointumerkeistä. Lauri Supposen musiikkia sisältävä sooloalbumi Solsirépifpan ilmestyi kevään lopussa ja sai kantaesityksensä Hiljaisuus-festivaalilla. Hän kokee trion eroavan aiemmista yhtyeistään siinä, ettei hän enää välttele asettamasta itseään solistin rooliin. Mutta se kokemus joutua selviytymään siitäkin valmistautumattomana – lähinnä kyHARRI KUUSIJÄRVI irrottautui klassisen harmonikan maailmasta – ja rakensi oman polkunsa takaisin nykysävellysten pariin, laajentaen matkalla repertuaariaan niin bändisoiton kuin elektroakustisen soitinrakentamisen kautta. Nyt se on venynyt jo tunnin mittaiseksi, ja olen tätä musiikkia sovittanut uudelle triolleni, jossa bassoa soittaa Jori Huhtala ja rumpuja Mika Kallio”, Kuusijärvi kertoo. Se on johtunut vahvasti siitä, että minulla oli pitkä etsikkoaika soittimen kanssa ylipäätään.” Vuoteen 2011 saakka Kuusijärvi soitti lähestulkoon vain klassista, vaikka painottuikin nykymusiikkiin ja tilasi uusia sävellyksiä. ”Kun olin lapsi ja vasta harmonikkataipaleen alussa, kotikylälläni Pellon Lankojärvellä järjestettiin yhteislauluiltoja, jonne minua pyydettiin soittamaan. En ollut soittanut mitään bänditai rytmimusiikkimuotoista teini-iän jälkeen, ja yhtäkkiä olin samoissa yhtyeissä jazzareiden kanssa, jotka olivat improvisoineet koko ikänsä. Olin pitkään pantannut kilpailuja siihen hetkeen, että voisin myös pärjätä niissä. ”Aiemmissa omissa yhtyeissäni haitari on ollut sellaista taustalla olevaa liimaa. Tarkkailija ja tutkija Monenlaiset genret kiehtovat ”musiikilliseksi tarkkailijaksi” itseään kutsuvaa soittajaa. leveämmät palkeet Teksti: SANTERI KAIPIAINEN s
Laulaminen on jatkunut ilman, että olisi oikeastaan missään kohtaa edes loppunut.” Mattilan Lätsä-nimellä tekemä musiikki edustaa luomusoundilla tuotettua indierockia, jossa puhallinsektio E OSA: 7 tuo folk-rock-kokoonpanon sointiin kaunista lyyrisyyttä. Jameissa sain tukea ja palautetta siitä, että omat kappaleet ovat spesiaalia kamaa.” R ONDO kulmalla Teksti: PAAVO KÄSSI | Kuva: SAKU SOUKKA | Kuvat: T SARJASSA ESITELLÄÄN OMALEIMAISIA SUOMALAISIA POPULAARIMUSIIKIN ARTISTEJA. Nimi Lätsä on kulkenut mukana Mattilan lapsuudesta asti, alun perin lempinimenä, nykyään taiteilijan alter egona. Yksi keino onkin, ettei koskaan edes aloita, yksinkertaisesti vain jatkaa. Taiteiden rajoja ylittävälle LAURI ANTTI MATTILALLE musiikki ei ole työtä vaan olemisen tapa. Lauloin kappaleita, jotka kuulin radiosta, ja omia hetkessä keksimiäni lauluja. Laulunkirjoittamiseen kuuluivat olennaisesti eri puolilla Helsinkiä järjestetyt jamit, joissa Mattila kävi esittämässä kappaleitaan. ”Ei ollut erottelua, onko koulutettu muusikko vai ei. ”Lapsena lauloin ihan koko ajan, varmaan ihan ärsyttävyyteen asti. Muusikko-Lätsä sai syntynsä vuonna 2015, kun Mattila ryhtyi kirjoittamaan lauluja vakavissaan. 24 R ONDO C LASSIC 8|2023 I OLE YHTÄ OIKEAA TIETÄ ryhtyä lauluntekijäksi. Jamien tasavertaisuus ja musiikin herättämä riemu teki Mattilaan vaikutuksen. Kaikki olivat vain iloisia siitä, että meni omien biisien kanssa esiintymään. avoimen taiteen tekijä. Laulaja-lauluntekijä Lätsä, oikealta nimeltään Lauri Antti Mattila, kertoo nimittäin tehneensä lauluja aina
Siinä viitataan suomalaisen vaihtoehtorockin klassikon 22-Pistepirkon 80-luvulla antamaan haastatteluun, jossa yhtyeen basisti Asko Keränen kertoo tekevänsä musiikkia siksi, ettei oikein tykkää tehdä työtä. ”Laulunkirjoittaminen tulee aina jostain ja menee jotain kohti. Keräsen vilpitön vastaus herättää Mattilassa vastakaikua. Toivoisinkin myös muilta taiteilijoilta enemmän yhteiskunnallista kantaaottavuutta.” Oman musiikkinsa kutsuminen poliittiseksi ei Mattilaa hetkauta. Itse ajattelen päinvastoin. Valmistuttuaan ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta hän on tehnyt niin esitystaidetta kuin kokeellista teatteria sekä julkaissut monitaiteisen Etsitkö töitä. Toisaalta minullekin on tosi tarkkaa, etten minä taiteessani propagoi ideoita.” Tee-se-itse vaihtoehto Mattilan suhtautuminen taiteeseen on myös käytännöllinen. Taide ei ole totuuden kaiutin, vaan sen kautta paljastuu aina jotain uutta. Ne ovat sellaista ainesta, joka on valmiina ja jota poimii ja laittaa järjestykseen. Siinä lauletaan kuolevasta sitruunamelissasta tekstin saatua innoituksensa siitä, kun huonekasviini oli erään näyttelyn yhteydessä kaadettu vahingossa suolavettä.” Yhteisöllinen muutosvoima Musiikissa Mattilalle tärkeää on sen yhteisöllisyys ja muutosvoima. Näin Mattila toimi muusikkotuttujensa Rebekka Holin ja Emilia Tuovilan kanssa. Yhdessä soittaminen on kaikkein kivointa, mitä tiedän, ja sitä minä teen.” ?. Mattilan mukaan taiteessa radikaalia ja kokeellista onkin tällä hetkellä vaihtoehtoisten tuotantoalustojen ja tuotantotapojen hyödyntäminen. Ymmärrän, että ilmaisu voi ottaa päähän, koska se voi yhdistyä johonkin Agit Prop -meininkiin. Siinä teen sen, mitä osaan ja mitä tulee ulos.” Mattilan mukaan taiteelle on olennaista, että se on avointa. -kokonaisuuden yhdessä elokuvantekijä Juhani Haukan kanssa. Kun maailmakin loppuu pian, niin kannattaa tehdä ”sitä, mikä on kivintä”. Laulunkirjoittamiseni kytkeytyy Bob Dylaniin ja Neil Youngiin ja siihen kannanottamiseen, samoin kuin muu taiteilijuuteni. Jos on jo päättänyt kaiken ennalta, niin silloin teosta ei tarvitse tehdä .” yhdessä olemisen tapa porvarillistuneelta esittävän taiteen kentältä puuttuu.” Myös yhteiskunnallisuus on tärkeä osa Mattilan taiteellista toimintaa ja taiteen sisältöä. ”Teatteriin minulla liittyy paljon suorituspaineita. ”Ei se minua sikäli kiinnosta. Mattila kertoo musiikin eroavan muista taiteista sen hänelle tarjoamassa vapaudessa. Tämä kuuluu myös eräässä tulevan levyn kappaleessa. Jos on jo päättänyt kaiken ennalta, niin silloin teosta ei tarvitse tehdä. Musiikin tekeminen on vapaampi alue, koska siihen minulla ei ole koulutusta. Taiteessa ei Mattilan mukaan ole kyse ulkoisen todellisuuden kopioimisesta, sillä taide voi olla todellisuutta muuttava teko. Samoin kappale Sitruunamelissa syntyi arjen havainnosta. ”Ehkä se on mun tämänhetkinen juttu. ”Minulle taide paikkana on sellainen, missä otetaan kantaa. ”Itselleni musiikki on ollut alue, joka purkaa yksinäisyyttä ja tarjoaa yhteenkuuluvuutta. ”Taiteen pitää voida esittää kysymyksiä. En ajattele, että mikään tapahtuisi yksin tai minusta itsestäni. Yhdessä he ovat olleet järjestämässä syksyllä pidettävää olohuonekiertuetta, jossa kuullaan parinkymmenen eri alan taiteilijan esityksiä ihmisten kodeissa. Siinä on paljon sellaista arjen kommunismia, mistä ne biisit syntyvät. Lisäksi Mattila on toiminut tänä vuonna joutsalaisen Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyn yhtenä kuraattorina. R ONDO C LASSIC 8|2023 25 Vuonna 2020 Helmi Levyiltä ilmestyneen esikoislevyn ja runsaan keikkailun myötä Mattila onkin vähitellen vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen indiemusiikin kentällä. Jos ajattelee, että taide on vain peili jossain ulkopuolella, se kaventaa taiteen kyvyn ja potentiaalin todella pieneen tilaan. Tämä oleminen laajenee myös treenien ulkopuolelle ja siten muuttaa arkea toisenlaiseksi. ”Jos joku väittää, että vain sisältö voi olla kokeellista, niin silloinhan taide on vain kuvittamista.” Kokeellisen ja poliittisen esitystaiteen lisäksi Mattila tekee musiikkia ennen kaikkea siksi, että sen tekeminen tuntuu hyvältä. Musiikki ei hänelle edustakaan varsinaisesti työtä, vaan tapaa olla maailmassa. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että jos keikkatarjoukset eivät mene läpi, niin sitten järjestetään oma kiertue. Yhtyesoitossa jokaisella soittajalla on jaettu intressi viedä musiikkia samaan suuntaan. Uuden levyn myötä itselleni paljastui, että melkein kaikki biisit kertovatkin maailmanlopusta, vaikka en suinkaan ajatellut tekeväni levyä aiheesta.” Kappaleet syntyvätkin siitä, mitä Mattila kokee tai löytää omasta elämästään. Tällainen ”Taiteen pitää voida esittää kysymyksiä. Esimerkiksi kappaleeni Jos joskus kaipaat ystävää inspiroitui Elton Johnin Your Songin sinä-muotoisesta puhuttelusta. Taidetta ja taidetöitä Taiteen tekijänä syksyllä toisen levynsä julkaiseva Mattila on monialainen. Siihen, ettei edes uskota johonkin toimintakykyyn ja yhteisyyteen
Silti samalla täytyy kyetä ottamaan myös omaa tiPAULA ERNESAKS on virolainen mutta Suomessa syntynyt ja opiskellut muusikko, joka sai viime vuonna käyrätorven soittajan paikan Berliinin filharmonikoista. Vähän samaa ajatusta huippujen demokratiasta jakaa orkesterin cornistina keväästä 2022 soittanut Paula Ernesaks. ”On ollut elämys kokea se sitoumus, kun filharmonikkojen jokainen muusikko antaa yhtä voimakkaan panoksensa musiikintekoon. Suomen musiikkikoulutuksesta Ernesaksilla on painava sanansa sanottavana. huippuorkesterissa jokainen muusikko saa äänen Teksti: HARRI KUUSISAARI, Berliini | Kuvat: BERNHARD LUDEWIG ”. Berliinin Filharmonia on luksusluokan työpaikka. Paula Ernesaks on ollut tyytyväinen filharmonikkojen henkeen: kollegoita tuetaan ja innostetaan antamaan parastaan. Jousistossa ei ole yhtään piiloutuvaa takapultin soittajaa. ”Oma tuolini on toisen käyrätorven, jonka tehtävänä on myötäillä sooloa. 26 R ONDO C LASSIC 8|2023 TÄMÄ ON KUIN TEATTERI, jonka kaikki näyttelijät ovat John Malkovicheja.” Näin Berliinin filharmonikkojen entinen ylikapellimestari Sir Simon Rattle luonnehti orkesteriaan. Hänelle on ollut elämys kokea huippuorkesterin yhteishenki: jokainen takatai kakkospulttilainenkin on mukana musisoinnissa samalla energialla. Konserteissa kaikki nauttivat soitosta, ja rohkeus ja itsetietoisuus kuuluvat soinnissa”, hän kuvaa. Puhaltimissa ei ole yhtään kakkosja kolmossoittajaa, jolta ei erottuisi solistisia repliikkejä
Syksyllä menemme Etelä-Koreaan ja Japaniin, joissa en ole koskaan käynyt.” huippuorkesterissa jokainen muusikko saa äänen | ”Kakkostorvellakin on hetkensä, jolloin täytyy kuulostaa soolosoittajalta.”. Tämä roolien jatkuva vaihtelu on ollut suurimpia opeteltavia asioita täällä ollessani”, Paula kertoo. Tavallisina viikkoina Berliinissä on kolme konserttia samalla ohjelmalla. Kiertueilla on muutenkin oma tunnelmansa. Sellainen minunkin oli hankittava. Orkesterilla on oma cornosointinsa, kirkkaampi kuin mihin Suomessa totuin, ja kaikki soittavat saman valmistajan soittimilla. 27 R ONDO C LASSIC 8|2023 laa. Tällä kertaa ohjelmassa on Richard Straussin Elektra. Ei tullut yhtään sellaista oloa, että vastassa olisi jokin perinteiden muuri. Silloin kun muusikot ovat näin hyviä, se nostaa omaakin tasoa, ja on helppo blendata. ”Filharmonikkoihin sulautuminen kävi luonnollisesti, kollegoita kuuntelemalla. Paula on pyöräillyt töihin, kuten monet Berliinissä tekevät, ja hehkuu hyvää tuulta. Mitä hän eniten odottaa kaudelta. ”Ehkä perinteistä oopperaprojektia Baden-Badenissa pääsiäisen aikaan. Seuraavana päivänä alkaa kiertue Salzburgiin, Luzerniin, Pariisiin ja Luxemburgiin. Kakkostorvella on hetkensä, jolloin täytyy kuulostaa soolosoittajalta – ehkä vain yksi fraasi, mutta sekin vaatii jo eri asennetta, oman tilan ottamista. Muuten ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia soittooni, lähinnä joitakin teknisiä juttuja.” Istumme Filharmonian kanttiinissa kauden avajaiskonsertin jälkeisenä päivänä. Se tuo kivaa vaihtelua
Koesoiton jälkeen tuli tietenkin koeaika, ja silloin jouduin tekemään enemmän työtä kuin kukaan sektion jäsen. Olin aina ollut orkesterin suuri fani mutta samalla ajatellut, että luojan kiitos ei tarvitse soittaa mukana vaan saa vain nauttia. Ensimmäinen konserttini oli sektion perällä kahdeksan torven ohjelmassa, jossa sain lähinnä roikkua mukana. ”Se oli todellinen onnenpotku. Hän tuli valituksi kahdeksasta loppusuoralle päässeestä hakijasta. Kuopion kaupunginorkesterissa.” Sibelius-Akatemian paperit hän sai 2021, mutta silloin tapahtui myös jotain vielä merkittävämpää. Opiskelijalle oli uskomaton tilaisuus päästä soittamaan Berliinin filharmonikoissa. 14-vuotiaana halusin orkesterisoittimen, mutta sen valinta osoittautui sattumanvaraiseksi. Onko Suomesta ollut siellä koskaan edustajaa. Tiesin kuitenkin, että leppoisuus on kaukana, jos joskus pääsen jäseneksi.” Nuoriso-orkesterit eloon Herbert von Karajan -akatemia odottaa, että sen opiskelijat hakevat myös filharmonikkojen avoimina oleviin paikkoihin, ja kun toisen torven paikka tuli hakuun, Paula Ernesaks oli heti menossa koesoittoon. Hän kuitenkin piti orkesterimusiikista ja kuunteli sitä enemmän kuin pianomusiikkia. Sen alan ainut valtakunnallinen toimija, Vivo, on koko ajan talousvaikeuksissa. Jousisoittimen soittaminen olisi pitänyt aloittaa jo ajat sitten, ja puupuhaltimilla tuntui olevan koko ajan nopeaa ja vaikeaa soitettavaa. Mitä hän sanoisi suomalaisten puhaltajien tilasta, kun ammattiopintoihin pyrkivien määrä laskee, ja orkesteripaikat menevät ulkomaalaisille. Hänellä on heti vastaus valmiina: ”Veikkaisin, että nuoriso-orkesterien puute on yksi epäkohta. Siellä tuli soitettua paljon ohjelmistoa, mikä motivoi. ”Orkesterissa soitto oli intohimoni, mutta minun aikanani sinfoniaorkesterien periodeja ei akatemiassa oikein ollut. Dohr jatkoi siellä hänen opettajanaan. Lopullisesti pääsoittimen vaihdos tapahtui vasta 2016 tutkinto-opiskelijana, ja Paula sai opettajikseen Jukka Harjun ja Tero Toivosen. Ensimmäisellä kierroksella kuuntelemassa oli torviryhmä ja toisella koko orkesterin edustus. Pääsin myös RSO:n koulutusohjelmaan, ja olin harjoittelijana mm. 28 R ONDO C LASSIC 8|2023 Orkesteriakatemia oli onnenpotku Paula Ernesaks aloitti pianistina Espoon musiikkiopistossa, ja laitoksen pianonsoiton opettajat muistavat hänet yhä lahjakkuudestaan. Sen sijaan istuin ahkerasti kapubändissä [kapellimestariluokan orkesterissa], joka olikin hyvä koulu. Eteen tulivat kaikki solistiset stemmat, ja samalla tarkkailtiin, miten seuraan sooloa ja muita.” ”Koeaikana kuka tahansa orkesterin jäsen saa tulla esittämään kommenttejaan. Näin aloitin torvitunnit Meri Loiskeen oppilaana Espoon musiikkiopistossa.” Vuotta myöhemmin opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, pääaineena edelleen piano, mutta käyrätorvi sai onneksi pysyä rinnalla. Sinfoninen ohjelmisto kivassa porukassa on se, joka ainakin minua on eniten innostanut.” ”Kun konsertissa emootiot nousevat pintaan, se nostaa kaiken uudelle tasolle.”. ”Koesoitossa oli Mozartin konsertto ja matalalle torvelle varta vasten sävelletty kappale, sekä orkesteristemmoja, jotka sai tietää vasta paikan päällä. Siinä sitä kuitenkin oltiin. Sekin varmaan auttoi, että olin ollut jo Karajan-akatemiassa, ja siirtymä oppilaasta orkesterin jäseneksi oli joustava – saatoin rehellisesti kysyä neuvoja ja vaikka ottaa välissä soittotunninkin.” Paula pitää Saksan orkesteriakatemioiden systeemiä erinomaisena tienä orkesterimuusikon ammattiin ja rohkaisee suomalaisia nuoria hakeutumaan niihin. Myös musiikinteon sosiaalisuutta hän jäi kaipaamaan. Berliinin filharmonikkojen soolocornisti Stefan Dohr oli käynyt Sibelius-Akatemiassa pitämässä mestarikursseja ja innosti hakemaan filharmonikkojen Karajan -orkesteriakatemiaan. Berliinissä on joka elokuu kansainvälinen nuoriso-orkesterien festivaali Young Euro Classic, jossa on iso määrä kansallisia ja koulujen orkestereita ja vastaavia ympäri maailmaa. ”Kadehdin ystävääni, joka soitti orkesterissa, koska se vaikutti niin hauskalta. En kuitenkaan kokenut tätä stressaavana, sillä kaikki kollegat tukivat ja halusivat auttaa. Paula meni koesoittoon ja pääsi sisään. Käyrätorvi näytti leppoisammalta, ja sen kaunis näkö ja sointi kiehtoivat
Hän tykkää harjoittaa paljon, mistä kaikki muusikot eivät välttämättä pidä, mutta kyllä hänen konserttinsa yleensä ovat myös parhaita. Se voi tietenkin olla kakkossoittajalle haaste, mutta kiinnostava sellainen. Ja ne soolomelodiat: niissä soitin pääsee todella hehkumaan. Paavo Järven luomus on hänelle henkilökohtaisestikin tärkeä. Hän tekee konsertissa asioita aina vähän eri tavalla kuin harjoituksissa. Paula Ernesaks syntyi ja kasvoi Suomessa. Mutta sitten kun päästään konserttiin, kaikki emootiot nousevat pintaan, ja se nostaa kaiken tehdyn työn aivan uudelle tasolle.” Kesäisin Paulan rakas tehtävä on Viron festivaaliorkesterissa soittaminen Pärnun musiikkijuhlilla. Das Heldenleben on täynnä herkkuja. Till Eulenspiegelin alku tietenkin on aika kompa, mutta se on vekkulimainen ja menee nopeasti ohi. Se voi olla linkki vaskien ja puiden välillä ja tukea jousia. Festivaaliorkesteri on tuonut minut takaisin sukujuurilleni, ja olen saanut tutustua Virossa ja eri puolilla maailmaa vaikuttaviin kollegoihin. Siinä on uskomaton tunnelma.” . ”En ole kovin hyvin ollut läsnä Viron musiikkielämässä enkä tuntenut sikäläisiä muusikoita, koska en opiskellut siellä vaan Suomessa. Harjoituksissa ei paljoa fiilistellä – ne sujuvat halki, poikki, pinoon -tyylillä. Niistä kuulee kyllä, että säveltäjän isä oli oopperan cornisti – hän tuntee käyrätorven sielun. Hän on luotettava ja selkeä kapellimestari, joka tietää täsmälleen, mitä haluaa. |. Viron festivaaliorkesteri on tarjonnut hänelle tärkeän sillan sukujuurilleen. Muusikkoperheen tytär piti kuitenkin Viron kansalaisuuden perheen traditioiden mukaisesti. ”Petrenko on erittäin työteliäs ja käytännönläheinen harjoittaja. Kaikki he tulevat vapaaehtoisesti soittaakseen yhdessä ja Paavon johdolla. Kyllä se on opettajani ja sektiojohtajani Stefan Dohr. Solistisista teoksista suosikkejani on Brittenin Serenadi tenorille ja käyrätorvelle, jonka ilokseni saan soittaa kohta Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa.” [Konsertti oli 8.9.] ”Ja cornisti-ihanteeni. Ainakin median suuntaan hän on aika pidättyväinen eikä anna juurikaan haastatteluja. Hän on omintakeinen soittaja, jonka tunnistaa heti. 29 R ONDO C LASSIC 8|2023 Halki, poikki ja pinoon Paula rakastaa käyrätorvessa sen soinnin ja värien fleksibiliteettiä ja laajuutta, minkä vuoksi se sulautuu helposti lähes kaikkien orkesterin sektioiden kanssa. ”Lempiohjelmistoani ovat lähes kaikki Richard Straussin teokset. Muutenkin on sanottava, että kaikki filharmonikkojen cornistit ovat soinnillisesti erilaisia persoonallisuuksia, mutta sitten kun asioita tehdään yhdessä, se on meidän klangi.” Millainen harjoittaja filharmonikkojen ylikapellimestari Kirill Petrenko on
Toisaalta mitä merkitystä soittajien kansallisuudella enää edes on, kun kilpailusta on tullut globaalia, ja se on kiistämättömästi myös nostanut tasoa. Yksittäisten soittimien kohdalla tilanne näyttää huonoimmalta hieman yllättäen klarinetissa, jota opiskelee kolme suomalaista ja seitsemän ulkomaalaista. Haapaniemen koulu Kuopiossa on nostettu malliesimerkiksi siitä, miten puhallinsoiton harrastus tulisi organisoida osaksi koulun musiikkiluokan toimintaa. Onko puhaltajien koulutus kriisissä. Sieltä on lähtenyt paljon ammattilaisia. Katsotaanpa tilastoja. Onko se ongelma, vai pitäisikö se hyväksyä luonnollisena tuloksena kansainvälisen kilpailun tulosta alalle?. Eikö orkesterien ja yleisön pitäisi vain iloita tuloksista. Ellei taso riitä edes opintoihin pääsyyn, miten se voisi riittää orkesteripruuveissa. Vaskisoittimissa suhde on 31/13 suomalaisten hyväksi. Sibelius-Akatemian tilanne on kuitenkin herättänyt itsekriittistä keskustelua koulutuksen laadusta ja harrastustoiminnan vireydestä. Kun Suomesta lähdetään ulkomaille – jopa Berliinin filharmonikkoihin, kuten Paula Ernesaksin haastattelusta tässä lehdessä käy ilmi – niin eikö ole väistämätöntä, että muualta tullaan myös tänne. Teksti: HARRI KUUSISAARI p Ulkomaalaiset puhaltajat ovat ottaneet niskalenkin suomalaisista paitsi orkesterien koesoitoissa niin myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijavalinnoissa. 30 R ONDO C LASSIC 8|2023 UHALTAJIEN KOULUTUKSEN kriisistä on Suomessa puhuttu jo pitkään, ja jos orkesterien koesoittojen tuloksia katsoo, niin aika vähemmistönä sinivalkoiset värit ovat. Luvuissa ei ole mukana nuorisokoulutus eikä vaihto-opiskelijat. Sibelius-Akatemian peruskoulutuksessa opiskelee tänä lukuvuonna 21 suomalaista ja 29 ulkomaalaista puhallinsoittajaa. Suomalaisten osuus opintonsa aloittaneista puhaltajista on laskenut. Muissa puupuhaltimissa tilanne on tasaisempi
Toiveena on, että se edesauttaisi puhallinorkesterikulttuurin uutta nousua. Se nähtiin 90-luvun laman aikoina. ”Suomalaisen klassisen musiikin kentälle on suorastaan häpeällistä, ettei meillä ole nuoriso-orkesteria, jolla olisi kunnollinen ja pysyvämpi rahoitus eli jatkuvuutta. 31 R ONDO C LASSIC 8|2023 Ei kokonaisuus siis vielä niin huonolta näytä, mutta pitkän tähtäimen trendi on ollut suomalaisittain huolestuttava. Yhteisöllisyydellä olisi iso merkitys puhaltimien vetovoiman lisäämisessä. Pienissä musiikkiopistoissa sellaisen järjestäminen voi olla vaikeaa.” Mitä ratkaisuksi. Miksei se malli ole levinnyt laajemmalti. ”Monella pienellä paikkakunnalla ei ole opettajia vaskija puhallinsoittimiin.” Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio huomauttaa, että musiikkiopistojen tehtävän muuttuminenkin vaikuttaa siihen, miten paljon Sibelius-Akatemiaan pyrkiviä on. Opettajakunta puhaltimissa on suurimmaksi osaksi pätevää, ja jos kuuntelee vaikka puhallinorkesterien SM-kilpailuja, ei tasossa ole valittamista. ”Pienten paikkakuntien yhteisöllinen intohimo alalla pitäisi herättää henkiin. Tilanne on täysin erilainen kuin 10–20 vuotta sitten. Kaikilla muilla soitinryhmillä tällainen jo on. ”Eri ikäluokat kohtaavat luontevasti. ”Yhtä suuri osuus suomalaisista hakijoista ja ulkomaalaisista hakijoista pääsee sisään. Kenttä on maailmanlaajuinen.” Mitä pitäisi tehdä, jotta alan harrastus perustasolla saataisiin vireytettyä ja soittajia innostettua myös ammattilaisuralle. Yhteissoitto on tärkeää, jotta innostus soittamiseen pysyy ja kehittyy. Näistä maista tulee paljon hyviä hakijoita orkestereiden koesoittoihin ympäri maailman. ”Ennen tehtävä oli kouluttaa ammattimuusikoita, nyt se on tarjota harrastamisen iloa, hyvinvointia ja yleissivistystä. Myös Pirinen peräänkuuluttaa toimia kansallisen nuorisosinfoniaorkesterin suhteen. ”Musiikkiopistoissa on 60 000 oppilasta, joten siitä riittää moneksi. Aarnio silti vakuuttaa, että tasoa ja volyymia riittää, ja erityislahjakkaiden tarpeet pyritään huomioimaan. Puhaltimien osalta yksi ongelma on siinä, että suuri osa opettajista on tuntiopettajia, ja jos leikkauksia tulee, heihin ne iskevät ensimmäisenä. Muutenkin ammattiin tähtäävät teinit pitäisi ryhmäyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.” Sibelius-Akatemian vaskisoitinmusiikin professori Pasi Pirinen jatkaa: ”Pelkät soittotunnit eivät riitä innostamaan. Yhdessä tekemisen voima, itseä pidemmällä olevien esimerkki, terve kilpailu ja kaikki se hauskuus, joka tulee yhteisistä projekteista. Myös Englannin brassband-perinne on edelleen vahva.” Pirinen lisäisi listaan Belgian. Tarvitaan uusia tapoja päivittää puhallinkulttuuri sellaiseksi, että se kiinnostaisi nykynuoria.” ”Alkeisopettajalla on suuri merkitys innostuksen herättämiseen. Olisi oppilaiden ja perheiden etu, jos he voisivat liittää musiikkiharrastuksen koulupäivään”, Ruusuvuori sanoi. ”Ei ole. Myös Suomeen.” Koulut mukaan toimintaan. Ulkomaalaisia hakijoita on vain enemmän, ja suomalaisten hakijoiden määrä on laskenut. Suomalaiset hakijat ovat mielestäni yhtä hyviä kuin ennenkin, tai jopa parempia”, vastaa Sibelius-Akatemian puhallinmusiikin professori Harri Mäki. Tänä vuonna Sibelius-Akatemiaan pääsi sisään 16 puhaltajaa, heistä neljä suomalaista (kaksi cornistia, yksi fagotisti ja yksi saksofonisti). Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori kertoi kaksi vuotta sitten Rondossa ideoitaan puhallinkulttuurin vireyttämiseksi, ja ne ovat yhä ajankohtaisia. Pitkään vireillä ollut hanke puupuhallinakatemiasta täytyisi myös käynnistää. Soitinseurat voisivat laajentaa toimintaansa, samoin orkesterikummien systeemi. Mitä isompi orkesteri, sen kivempaa on soittaa. Mäki mainitsee Espanjan, Norjan ja Portugalin amatööripuhallinorkesterikulttuurin. ”Monessa maassa tämä toimii erinomaisesti, ja Suomessa esimerkkiä on näyttänyt Haapaniemen koulu Kuopiossa. Tarvittaisiin kansallinen orkesteri, jolla olisi toimintaa eri osaamisen asteilla oleville, lapsista aina edustusorkesteriin asti.” Ulkomailla on hyviä esimerkkejä siitä, miten puhallinsoiton harrastus kannattaisi organisoida. Ruusuvuori panostaisi nuorisoja harrastajaorkesterien johtajien koulutukseen ja ehdottaa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolle koulutuksen avaamista siihen suuntaan, että koulujen musiikinopettajat pystyisivät antamaan soitonopetuksen alkeita. Onko taso laskenut. Tarvitaan enemmän puhallinorkestereita, jotta saataisiin enemmän harrastajia, ja sitä kautta enemmän ammattiin pyrkiviäkin.” Sibelius-Akatemia on aloittamassa puhallinorkesterijohtamisen täydennyskoulutuksen, jota vetää Petri Komulainen. Toivottavasti tällaista ei nyt ole edessä.” ?. Lisäksi tarvittaisiin kansainvälisen huipputason valtakunnallinen nuorisosinfoniaorkesteri. Muusikon ammattikuvatkin ovat laajentuneet”, hän taustoittaa. Tässä olisi sponsoroinnin paikka jollekin firmalle tai säätiölle. Harri Mäellä riittää ideoita: ”Toivoisin, että Sibelius-Akatemian opettajien maakuntavierailuja eri musiikkiopistoihin lisättäisiin. On univormut ja jopa omat baarit. ”Noissa maissa on puhallinorkesteri tai useampi ’jokaisessa kylässä’. Hän herätteli musiikkiopistoja rakentamaan toimintaansa entistä enemmän yhteissoiton ympärille ja ehdotti soittoharrastuksen saattamista osaksi koulujen harrastustoimintaa. Soitinjakautuma on silti edelleen kovin pianoja viuluvoittoinen. Pieni osa kotimaisista lahjakkuuksista hakeutuu myös suoraan muualle
Immersiivisellä surround-stereojärjestelmällä kokemus tietenkin lienee toinen. Pelkästään eron kuuleminen Spotifyn 320 kb/s -maksimiäänenlaatuun vaatii huomattavaa erottelukykyä ja erinomaista äänentoistoa. Haussa on myös puutteensa. Säveltäjien teosluettelon selaus on yhtä helvettiä, kun vaihtoehdoista ei löydy esimerkiksi selausta teostyypin mukaan, vaan lajitteluperusteina ovat suosio, aakkosjärjestys, opusnumero ja sävellaji! Myös kaksoiskappaleita samasta levytyksestä löytyy, kun palvelu listaa uusintapainokset omina albumeinaan, jolloin vuosiluvutkaan eivät koske äänitysvuotta, vaan uusintapainoksen julkaisuvuotta. Klassisesta kiinnostuneelle tämä tarjoaa paljon uutta tutustuttavaa ja hyviä oppimiskokemuksia eurooppalaisen taidemusiikin historiaan ja nykyhetkeen sekä eri esittäjien erityispiirteisiin. Monien muiden tuoreehkojen levytysten tavoin sekin on saatavilla myös kolmiulotteisella Dolby Atmos -äänellä, joka vaatisi todella toimiakseen monikanavaisen, myös pystysuuntaisen surround-järjestelmän tai vähintään suuntaavat kaiuttimet. ?. Puhelimelta, tabletilta tai tietokoneelta täytyy siis ensin löytyä Apple Music -sovellus ja siihen tilaus 12 euron kuukausihintaan, ja vasta sitten voi Apple Music Classicalin ottaa käyttöön, onneksi kuitenkin ilman erillistä lisämaksua. Erikoisääni vaatii erikoislaitteet Apple Music Classicalista löytyy myös lukuisia uutuusalbumeja yksinoikeudella, muun muassa Esa-Pekka Salosen ja San Franciscon sinfoniaorkesterin levytys Stravinskyn Kevätuhrista. Onko vanha Herbert von Karajan -levytys muka automaattisesti jotenkin parempi kuin nykyteknologialla ja kansainvälisen soittajatarjonnan huipputikkiin virittämällä orkesterilla äänitetty aikamme tulkinta. Lähes kaikkiin kokeilemiini albumeihin oli tarjolla pakkaamattoman (lossless) äänenlaadun versio, joka ylsi jopa 24-bittiseen näytesyvyyteen ja 192 kHz näytetaajuuteen. Tavanomaiselle tietokoneelle ei Classical-mallin sovellusta saa ollenkaan, vaan täytyy tyytyä tavalliseen Apple Music -sovellukseen, jossa klassinen puoli täytyy osata erikseen haun kautta avata. Kuulokkeilla kokemuksen sanotaan muuntuvan ”binauraaliseksi”, eli se mallinnetaan kuulokkeisiin ihmiskorvilla kuullun tapaisesti. Aloitusnäkymä on monipuolinen ja intuitiivinen: se esittelee uusimpia ison profiilin levytyksiä, artistien ja säveltäjien kuratoimia soittolistoja (osin Primephonicin perintönä), soittolistoja säveltäjän, aikakauden, genren, orkesterin, soittimen, laulajan äänialan ynnä muun mukaan. 33 R ONDO C LASSIC 8|2023 Houkutteleva etuovi Ensimmäinen huomio: vaikka Apple Music Classical on itsenäinen sovellus, toimii se ainoastaan emopalvelunsa yhteydessä. Luulen ilmiön osittain johtuvan siitä, että hakuoletuksena on ”suosio”, joka helposti kääntyy itseään ruokkivaksi kehäksi: ensimmäisten tulosten joukosta kun usein valitaan myös se, mitä kuunnellaan, ja läsnäolo antologisilla soittolistoilla paisuttaa välimatkaa entisestään. Yksikään muu julkaisu ei moista virheilmoitusta laukaissut. Kapellimestarihaussa on heti ensimmäisenä tarjolla pitkä jono kuolleita tai kahdeksankymppisiä miehiä. Levynkansitekstejä ei myöskään saa selailtavaksi edes uusimmista levytyksistä, esimerkiksi Klaus Mäkelän ja Oslon filharmonikkojen Sibelius-syklistä (2022), vaikka teknologisesti olisi täysin mahdollista selailla näköistiedostoa tai siirtää edes tekstit palveluun. Samasta teoksesta pystyy suoraan hakemaan eri esittäjien levytyksiä: esimerkiksi Sibeliuksen viidennestä sinfoniasta tarjoaa sovellus heti listausta kaikista palvelussa olevista levytyksistä, erottaen joukosta myös vuoden 1915 alkuperäisversion. Marc-André Hamelinin uunituore levytys Faurén pianoteoksista ei suostunut käynnistymään, vaan väitti minun kuuntelevan samaan aikaan toisella laitteella. Myös joillain levy-yhtiöillä on oma sivunsa, mikä ilahduttavasti lisää mahdollisuuksia hakea kiinnostavia levytyksiä – miksei tätä ole laajennettu kaikkiin levy-yhtiöihin. Klassisen musiikin ulkopuolella Apple toki tarjoaa muiden striimijättien tavoin valtavat katalogit, joista löytyvät myös Neil Youngin ja Joni Mitchellin kaltaiset Spotifyta boikotoivat legendat. Aivan täysin teknisesti ongelmatonkaan ei koekäyttö ollut. Osa listoista tosin on yllättävää huttua, esimerkiksi ”Experimental Classical” tarjoaa lähinnä Ludovico Einaudin ja kumppanien kaltaista latteaa minimalistisvaikutteista diatoniaa, joka on kokeellisuuden täysi vastakohta. ”Contemporary Classical” on jo muutaman askeleen monipuolisempi, mutta sekin kaukana nykymusiikkifestivaalien etuvartiosta. Kuitenkin jo pelkkä tavallinen CD-laatu (16bit/44,1 kHz) on niin korkeatasoista, ettei ihmiskorva sokkotestissä kuule eroa tätä tarkempaan näytteistykseen. Teoshaku toimii – jos tietää mitä hakee Jokaisen soivan raidan tai levyn alareunasta löytyvät listattuina teoksen säveltäjä ja esittäjät (sekä kapellimestari, jos sellainen on), ja näistä linkeistä pääsee heti tutkailemaan kutakin. Hyvillä kuulokkeilla äänentoistossa kuulee hienoisen eron, kun Atmos-ominaisuuden laittaa päälle, mutta paremmuudessa se ei merkittävästi eroa tavallisesta stereoversiosta; toisinaan Atmos-miksaus on jopa sekavampi
34 R ONDO C LASSIC 8|2023 Tekoäly on jo löytänyt tiensä musiikin säveltämiseen, sovittamiseen, analysoimiseen ja opettamiseen. Se voi jäljitellä monimutkaisiakin teoksia, mutta se ei ymmärrä musiikin syvempää merkitystä eikä kulttuurista kontekstia samalla tavalla kuin ihminen. Teksti: JORMA VALJAKKA | Kuvat: TUOMAS TENKANEN. Tekoälyä ei silti sovi pelätä: se voi tarjota apua ja inspiraatiota musiikillisen työn pohjaksi. voiko tekoäly korvata musiikin tekijän. Ongelmana pysyvät tekijänoikeuskysymykset
voiko tekoäly korvata musiikin tekijän. Nämä varhaiset algoritmit eivät olleet samassa mielessä oppivia kuin uudemmat neuroverkkoihin perustuvat mallit. Nykyisellään tekoäly kykenee selviytymään monista tehtävistä, jotka aiemmin vaativat ihmisen panosta, ja erityisesti sen taito havaita yhteyksiä valtavasta tietomäärästä ylittää inhimillisen kapasiteetin monin verroin. Tämän nopean kehityksen taustalla on useita tekijöitä, kuten tietokoneiden laskentatehon kasvu, edistyksellisten algoritmien kehittyminen ja datan saatavuuden lisääntyminen. Tätä pidetään osoituksena, että tekoäly on saavuttanut merkittävän tason luovuudessa ja kyvyssä ymmärtää ja jäljitellä inhimillistä ilmaisua eri muodoissa. Tekoäly voi säveltää mutta ei tuntea Musiikki on yksi ihmiskunnan luovuuden peruspilareista. Nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät luovat musiikkia oppimalla rakenteita ja sääntöjä suurista aineistoista, jotka voivat koostua tuhansista musiikkikappaleista. Ensimmäisenä tekoälyn säveltämänä kappaleena pidetään vuonna 1957 Lejaren Hillerin ja Leonard Isaacsonin luomaa Illiac Suitea jousikvartetille. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi oppiminen, ongelmanratkaisu, kielten käsittely, havainnointi ja päätöksenteko. Samalla esimerkiksi tekstin generoimiseen ja kuvien luomiseen kehitetyt tekoälymallit ovat hämmästyttäneet kyvyllään synnyttää tuotoksia, jotka parhaimmillaan ovat paitsi monimutkaisia ja omaperäisiä, myös usein vaikeasti erotettavissa ihmisen luomista teoksista. Tekoälyä hyödynnetään jo musiikin säveltämisessä, sovittamisessa ja analysoinnissa, ja kehitys vaikuttaa olevan tälläkin sektorilla nopeaa. Heidän algoritmilleen on ominaista satunnaisuuden hyödyntäminen. Varhaiset algoritmiset sävellykset kehitettiin jo 1950-luvulla, ja niiden tarkoituksena oli luoda musiikkia tietokoneohjelmiin koodattujen sääntöjen avulla, mahdollisesti hyödyntäen satunnaisuutta. Voiko tekoäly sitten olla aidosti luova. Tekoälyn historia musiikissa ulottuu useiden vuosikymmenten taakse. Vaikka tekoäly on kiehtonut ja inspiroinut ihmisiä jo vuosikymmenten ajan, sen kehitys on ollut suhteellisen hidasta, kunnes viime aikoina se on vihdoin alkanut lunastaa odotuksia. | T. Siitä huolimatta tekoälylle ei ole olemassa yhtenäistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. 35 R ONDO C LASSIC 8|2023 EKOÄLYN SAAVUTTAMA kehitys on herättänyt viime vuosina laajaa huomiota ja kiinnostusta. Tämä kysymys yhdistyy tiiviisti siihen, miten luovuuden määrittelemme sekä laajempiin kysymyksiin tietoisuudesta, vapaasta tahdosta sekä ihmisja tekoälyn eroista. Yleisesti ottaen tekoäly tarkoittaa kuitenkin tietokoneohjelmien tai -järjestelmien kykyä suorittaa tehtäviä, jotka normaalisti vaativat ihmisen älykkyyttä
Toisaalta tekoälyllä generoitu musiikki voi tarjota uusia oivalluksia ja inspiraatiota sekä materiaalia sävellystyön pohjaksi. Lisäksi oppimiskokemukseen voidaan esimerkiksi sisällyttää pelillisiä elementtejä, jotka voivat edesauttaa systemaattisen ja säännöllisen harjoittelurutiinin omaksumista. Vaikka monet ääni-insinöörit ovat edelleen sitä mieltä, että mikään ei voi korvata ihmiskorvaa tällä osastolla, nämä laajennukset voivat tarjota hyvän perustason vaihtoehdon vaikkapa harrastelijamuusikolle, joka tekee äänityksiä omakustanteisesti. Opettajana tekoäly on aina saatavilla ja jaksaa arvioida harjoituksia herpaantumatta. Heidän kehittämänsä MuseNet on syväoppimiseen perustuva tekoälyjärjestelmä, joka kykenee generoimaan monipuolista musiikkia hyödyntäen samantyyppistä neuroverkkoarkkitehtuuria kuin ChatGPT. Tekoäly musiikin opettajana Tekoälyllä saattaa tulevaisuudessa olla merkittävä roolinsa myös musiikin opiskelussa. Tällaisten järjestelmien rakentamisessa on paljon haastetta mutta myös mahdollisuuksia. Tällä hetkelläkin on tarjolla palveluja, joissa tekoälyn avulla arvioidaan soittosuoritusta ja annetaan palautetta luonnollisen kielen muodossa. MuseNet pystyy tuottamaan musiikkia, joka kuulostaa hetkittäin ihmisen tekemältä, mutta sen todellinen ymmärrys musiikista ja sen merkityksestä vaikuttaa rajalliselta. Virtuaali-instrumentit ovat ohjelmistoja, jotka matkivat akustisten instrumenttien ääniä ja soittotapoja, ja ne ovat yhä suositumpia musiikin tuotannossa ja esityksissä. Kysymykseen siitä, milloin tekoälyn säveltämä musiikki voisi olla verrattavissa vaikkapa Beethovenin kaltaiseen musiikin jättiläiseen on ehkä kuriositeettina kiinnostava esittää tekoälylle itselleen. Musiikin monimutkainen merkitysjärjestelmä on vaikeasti analysoitavissa muotoon, joka toimisi suoraan pohjana esimerkiksi suuren kielimallin tapaan. Tällöin yhä useammassa äänitetyssä tuotannossa käytetään aiOpettajana tekoäly on aina saatavilla ja jaksaa arvioida harjoituksia herpaantumatta.. Tässä tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi analysoimaan suuria määriä musiikkidataa, ja mahdollisesti sitä kautta löytyviä yhteyksiä ja ilmiöitä voidaan hyödyntää myös musiikin generointiin tarkoitetuissa malleissa. Se voi yhdistellä eri tyylejä ja jopa luoda uusia sävellyksiä, jotka muistuttavat tiettyjen säveltäjien tai muusikoiden tyylejä. Näissä tekoälyä hyödynnetään soittotekniikan simuloimiseen, instrumentin äänen muokkaamiseen ja instrumenttien hallintaan esimerkiksi kouluttamalla tekoäly tunnistamaan eri soittotyylejä. Vastaus kuuluu seuraavasti: ”Beethovenin musiikki on tunnettu monimutkaisista rakenteistaan, dynaamisuudestaan ja tunteen ilmaisusta. Myös useat ihmisääntä mallintavat syntetisaattorit ovat saaneet tekoälypohjaisia ominaisuuksia, joiden avulla ne pystyvät esimerkiksi mallintamaan suosittujen laulajien ilmaisua. Tulokset ovat sopiviin tarkoituksiin jo varsin uskottavia, ja kova kilpailu luultavasti vain kiihdyttää kehitystä entisestään. Kehitystä tarvitaan siltäkin osin. Tekoäly on tullut mukaan myös musiikin miksausja masterointiprosessiin. Monilla muilla musiikin tekemisen sektoreilla tekoälyn hyödyntäminen on edennyt jo käytännön sovelluksiin. Yksi tekoälyyn liittyvistä huolenaiheista on tekoälyn tuottaman musiikin mahdollisuus korvata ihmismuusikot. Virtuaaliset muusikot ja laulajat kuulostavat parhaimmillaan varsin aidoilta, mikä monissa tapauksissa saattaa johtaa kiusaukseen karsia kustannuksia. Ne voivat jäljitellä monimutkaisia sävellyksiä ja sovituksia, mutta eivät ymmärrä musiikin syvempää merkitystä eivätkä kulttuurista kontekstia samalla tavalla kuin ihmiset. Korvaako mikään ihmiskorvaa. Tekijänoikeuksien ongelmat Vaikka tekoäly ei vielä uhkaa syrjäyttää ihmistä musiikin tekijänä, voidaan tulevaisuudessa nähdä eettisiä ja juridisia ongelmia, joita olisi syytä alkaa pohtia jo tässä vaiheessa. Musiikin harrastaminen on hyvin suosittua, ja eri instrumenttien opiskeluun keskittyvissä verkkopalveluissa on miljoonia käyttäjiä. Tekoälyjärjestelmät perustuvat matemaattisiin algoritmeihin ja laskentatehoon, eivätkä ne ole tietoisia tai koe tunteita. Tarkkaa aikataulua tälle saavutukselle on kuitenkin vaikea määrittää, koska se riippuu monista tekijöistä ja edellyttää merkittäviä läpimurtoja tekoälytekniikoissa.” Tällaisen varsin realistisen ennusteen tekijänä toimi OpenAI:n GPT-4 kielimalli. Tekoälyn luoma musiikki saattaa toistaiseksi olla yksinkertaisempaa ja vähemmän ilmaisullista, eikä se välttämättä pysty saavuttamaan samoja syvällisiä tunnevaikutuksia kuin Beethovenin teokset.” ”Jatkuvien tutkimusja kehitystoimien myötä tekoäly saattaa kuitenkin tulevaisuudessa pystyä luomaan musiikkia, joka on Beethovenin kaltaista monimutkaisuudessaan ja tunneilmaisussaan. Tekoäly voi tulevaisuudessa tarjota käyttäjille yksilöityä ohjausta, mikä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. 36 R ONDO C LASSIC 8|2023 OpenAI on amerikkalainen tekoälytutkimuslaitos, joka on tullut tunnetuksi ChatGPT:n kehittäjänä
On tärkeää laatia selkeät ohjeet ja säännöt sen varmistamiseksi, että sisällöntuottajille ja oikeudenhaltijoille maksetaan oikeudenmukainen korvaus. Projekti tarjoaa useita eri työkaluja ja ohjelmistoja, joiden avulla musiikin tekijät voivat tuottaa, muokata ja analysoida musiikkia. Tekoälyn tuottaman musiikin yleistyessä nousee esiin kysymys siitä, kuka omistaa musiikin oikeudet ja kuka pitäisi tunnustaa sen tekijäksi. On myös tärkeää varmistaa tekoälyn luoman musiikin läpinäkyvyys. Toinen oleellisesti tekoälyn tuottamaan musiikkiin liittyvä kysymys on tekijänoikeus. On jokseenkin todennäköistä, että tulevaisuudessa esimerkiksi Spotifyn tai Apple Musicin kaltaiset, valtavaa tietomäärää hallitsevat palvelut haluavat laittaa tekoälyn tuottamaan kuulijan toiveiden mukaista tekijänoikeusvapaata musiikkia. Tekijänoikeuksiin ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka kattaisi tämäntyyppiset tapaukset. Työkaluja moneen lähtöön Seuraavassa muutama esimerkki musiikin tuottamiseen tarkoitetuista palveluista: • Google Labsin Magenta on projekti, jonka avulla musiikin tekijät voivat luoda uusia ideoita ja kokeilla eri musiikkityylejä ja -tekniikoita. Tekoälyjärjestelmän tuottamaa musiikkia kuunnellessaan kuuntelijan tulisi olla tietoinen musiikin alkuperästä, ja tekoälyn tuottaman musiikin käyttöön ja levittämiseen tulisi olla selkeät ohjeet. On kuitenkin vaikea nähdä, miten elävissä esityksissä muusikot olisivat korvattavissa tekoälyn avulla. |. 37 R ONDO C LASSIC 8|2023 tojen muusikoiden sijaan virtuaalimuusikkoja
• AIVA (Artificial Intelligence Virtual Artist) on sävellystyökalu, joka luo musiikkikappaleita tunnelman, tyylin ja genren perusteella. 38 R ONDO C LASSIC 8|2023 • Amper Music on tekoälyyn perustuva musiikintuotantoalusta, jonka avulla voi luoda mukautettuja musiikkikappaleita minuuteissa. Musiikkiin liittyvään tekoälyyn on käytetty niistä muun muassa seuraavia: Konvoluutioneuroverkkoja (convolutional neural networks, CNN) käytetään yleisesti kuvanja videontunnistustehtävissä. GAN-teknologiaa voidaan käyttää musiikin generoinnissa ja luomisessa, esimerkiksi uusien musiikkikappaleiden luomiseen olemassa olevien teosten pohjalta siten, että ne ovat samankaltaisia mutta silti uniikkeja. Tätä tekniikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi musiikin luokittelussa ja musiikin genrejen tunnistamisessa tai tunteen tunnistamiseen musiikista. Generaattori luo uusia kuvia satunnaisen syötteen pohjalta ja oppii tekemään niistä vähitellen saman kaltaisia kuin mitä erottelija on opetettu tunnistamaan. Erottelija taas yrittää parantaa tarkkuuttaan erottaa aidot kuvat generaattorin tekemistä. Neuroverkkojen ihmeellinen maailma Tekoälyn viimeaikainen kehitys on merkittävältä osin seurausta neuroverkkorakenteiden kehityksestä. Se perustuu hermoverkkoihin, ja sitä voidaan käyttää täyspitkien kappaleiden, musiikillisten välikappaleiden ja jopa instrumentaalisten kappaleiden luomiseen. Ne toimivat soveltamalla suodattimia pieniin kuvan osiin ja yhdistämällä sitten suodatettuja tuloksia suurempien kuvioiden tunnistamiseksi kuvasta. • OpenAI Jukebox voi luoda musiikkia eri tyyleissä ja genreissä. Se tarjoaa käyttäjäystävällisen käyttöliittymän ja erilaisia ominaisuuksia, kuten rumpuohjelmoinnin, melodian luomisen ja äänen miksauksen. RNN:ää voidaan esimerkiksi käyttää automaattiseen säestysgeneraattoriin, joka luo harmonisen taustan annetulle melodialle, tai improvisointijärjestelmään, joka reagoi reaaliaikaisesti soittajan syötteisiin. Toistuvat neuroverkot (recurrent neural networks RNN) soveltuvat sekvenssitietojen, kuten luonnollisen kielen, käsittelyyn ja esimerkiksi puheentunnistukseen. OpenAI on hyödyntänyt muuntaja-neuroverkkoja myös musiikin luomiseen kehitetyissä ohjelmistoissa, kuten MuseNet, ja odotettavissa on, että niiden soveltaminen ja vaikutus eri aloilla, mukaan lukien musiikki, laajenee entisestään tulevina vuosina. Kirjoittaja on Radion sinfoniaorkesterin soolo-oboisti ja tietojenkäsittelytieteen maisteriopiskelija. . Tuloksena on vähitellen kuva, joka piirteiltään vastaa alkuperäistä mutta on kuitenkin uniikki. toinen oleellisesti tekoälyn tuottamaan musiikkiin liittyvä kysymys on tekijänoikeus.. OpenAI:n ChatGPT on varmaankin tunnetuin tällaiselle arkkitehtuurille pohjautuva järjestelmä. Luotua kappaletta voi muokata mieleisekseen valitsemalla eri instrumentoinnin, tempon ja rytmin. Muuntaja-neuroverkot (transformer neural networks) on 2017 esitelty kehityssuunta neuroverkkoarkkitehtuureissa. generator, discriminator). Generatiiviset kilpailevat neuroverkot (generative adversarial networks GAN) on neuroverkkoarkkitehtuuri, jota käytetään esimerkiksi kuvien luomiseen. RNN:n perusajatus on, että se kykenee ottamaan huomioon aikaisemmat syötteet ja niiden vaikutukset nykyiseen tilaan, minkä vuoksi niitä on hyödynnetty musiikin generoinnissa. Niitä käytetään yleisesti luonnollisen kielen käsittelyn sovelluksissa, kuten kielten välisessä kääntämisessä, tekstin ymmärtämisessä sekä luonnollisen kielen tuottamisessa. Se koostuu kahdesta neuroverkosta: generaattorista ja erottelijasta (engl
Ja nekin asiat, ne isommat joita ei tarkoituksella muuteta, muuttuvat kuin itsekseen ajan myötä niin, ettei pieni ihminen aina tahdo perässä pysyä. Sen takia kohtalainen muutosvauhti on vain hyvästä ja välttämätöntäkin. Tule mukaan säilyttämään tätä arvopohjaa!. Muutos on luonnollinen olotila ja seisova vesi alkaa ennen pitkää lemuta. Rondo Classic on lehti, joka haluaa pysyä ajassa mukana unohtamatta silti vanhoja, klassisia arvoja, joiden varaan koko läntinen kulttuurimme rakentuu. Mutta maailma on rakentunut kuitenkin muutaman vahvan tukijalan varaan, ja niiden ei soisi muuttuvan. Tilaukset: rondo.fi/shop_02/ tai puhelimitse asiakaspalvelusta, puh. Pitikö tämäkin mennä muuttamaan.... Tuntuuko sinustakin siltä, että liian moni totuttu asia muutetaan säännöllisin välein aina uudeksi. Se tahtoo vain unohtua tässä alati kiihtyvässä menossa. (03) 225 1948 Porttisi klassiseen musiikkiin 64,50 € (lehdet + verkkosisältö), laskutusväli 6 kk Rondon kestotilaus vain Tuttu puuskahdus
oblaattina luostariin. Hildegard oli oletetusti heidän kymmenes lapsensa, jonka aateliset usein lähettivät ns. Niitä koristavissa taidokkaissa miniatyyrikuvissa hohtavat hopean ja kullan värit. Kutsun sitä ’elävän Valon kuvajaiseksi’… ja näen, kuulen ja tiedän yhtä aikaa, aivan kuin yhdellä hetkellä oppisin kaiken mitä tiedän. Mutta mitä en näe, en tiedä, sillä en ole oppinut, vaan minut on vain opetettu lukemaan. Ja minua kiusaa jatkuvasti sairaus, niin voimakas kipu, että se uhkaa tappaa minut, vaikka Jumala on tähän saakka säästänyt minut. Migreeni sairaalloisella Hildegardilla saattoi olla, mutta harva potilas on yltänyt sellaiseen monialaiseen luovuuHildegard von Bingenin musiikista nousee vahvana esiin naiseuden puolustus. Tässä näyssä, Jumalan tahdon mukaan, sieluni nousee korkealle taivaaseen levittäytyen ihmisten joukkoon, vaikka he ovat kaukana minusta, vieraissa maissa ja paikoissa... ” Neljässäkymmenessä vuodessa Hildegard on noussut hittikategoriaan, hänen sävellyksensä ovat muuttaneet keskiajan historiankuvaa, ja paavi kanonisoi hänet vuonna 2012 pyhimykseksi ja kirkonopettajaksi. En kuule heitä korvillani, en havaitse heitä sydämeni ajatuksilla tai millään viidestä aististani, vaan ainoastaan sielullani. Oman kertomansa mukaan Hildegard oli kahdeksanvuotias mennessään Disibodenbergin benediktiiniluostariin, jossa häntä opetti vähän vanhempi Sponheimin kreivin tytär Jutta. Luostarin puutarhassa Hildegard von Bingen syntyi Reininmaalla alempaan aateliin. Näyillä (visio) Hildegard tarkoitti myös kuulemiaan (auditio) asioita, joita hän tallensi kolmeen komeaan käsikirjoitukseen. Otavan Isossa musiikkitietosanakirjassa (1978) Hildegardille omistettiin vaivaiset kahdeksantoista riviä, joista kuultaa epäluuloisuus hänen yksiäänistä musiikkiaan kohtaan: ” Sävelkieli, jossa on kansanomaisia vaikutteita, tekee subjektiivisen ja hyvinkin tunnepitoisen vaikutuksen paisutettujen äänikertojen, valtavan volyymin ja taiturillisen melismaattisuutensa vuoksi. teen kuin hän. Luostariympäristöön sijoittuvan musiikin ja kielikuvien aistillisuus voi tuntua hätkähdyttävältä, mutta Hildegardille myös aistillisuus oli luonnollista ja pyhää. Se mitä kirjoitan, on se mitä näen ja kuulen näyssäni… Ja nuo sanat näyssäni eivät ole niin kuin ihmisen suulla lausutut sanat, vaan kuin hohtava liekki tai taivaan yli lipuva pilvi.” (Hildegardin kirje kirjurilleen Guibert de Gemblouxille 1175) Hildegard Bingeniläisen (1098–1179) näyt diagnosoitiin 1900-luvun alussa migreenin aiheuttamiksi. Isä Mechtild von Merxheim-Nahet ja äiti Hildebert von Bermersheim kuuluivat Sponheimin kreivi Meginhardin alaisiin. ”Reinin Sibylla” sai paavin siunauksen näyilleen jo vuonna 1148, mutta myöhempien aikojen empiristit ovat pitäneet niitä sairauden sivutuotteena. 40 R ONDO C LASSIC 8|2023 R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN HILDEGARD VON BINGEN ARHAISIMMASTA lapsuudestani lähtien, ennen kuin luustoni, hermostoni ja suoneni olivat vahvistuneet, olen aina nähnyt sielussani tämän näyn, vielä nytkin, kun olen yli seitsemänkymmenvuotias. En ole koskaan näyissäni langennut loveen, vaan näen niitä täysin valveilla, päivin ja öin. Valo, jonka silloin näen ei ole tästä maailmasta, vaan paljon, paljon kirkkaampi kuin pilvi, joka kantaa aurinkoa. valosta säveliksi ”v
Pyhä Bernhard kannusti 41-vuotiasta säveltäjää julkaisemaan näkynsä Elämäkertatietojen ohella on säilynyt Hildegardin laaja tuotanto. Nöyryys viittaa synnittömään sikiämiseen, mutta toistuvat maininnat naisen muodosta (forma feminea), kohdusta, painottavat kaikkien naisten roolia hedelmällisyyden, uudistumisen ja pelastuksen avaimena. ” Näkyjen labyrintti Nuoteille kirjoitetun musiikin aamunkoitosta 1100-luvulta tunnetaan nimeltä vain kourallinen säveltäjiä, ja voi tuntua hämmästyttävältä, että heidän joukossaan on säveltävä nainen. Sillä Jumala tuli ihmiseksi siunatussa suloisessa Neitsyessä. 800 vuotta kuolemansa jälkeen Hildegard ponnahti kulttihahmoksi, new age -profeetaksi, meditaatioguruksi ja mystisen hurmoksen säveltäjäksi, jonka sanomaa on sorvattu surutta nykyajan tarpeisiin. ” Hildegardin feminiinisen teologian ytimessä on synnitön sikiäminen ja siitä syntyvä puhdas naiseus. ” Responsoriossa O nobilissima viriditas neitseellisesti syntynyt elinvoima säteilee suoraan auringosta: ” Kuin aamurusko sinä punastut, kuin auringon liekki sinä leimuat. Maallinen eli kaikki myöhemmin sävelletty musiikki on tuon täydellisen harmonian muistamista ja jäljittelyä ja ennakoi tulevaa taivaallista musiikkia. Se ärsytti lähiseutujen asukkaita ja Mainzin hiippakunnan viskaaleja, sillä luostareita pidettiin perinteisesti tasa-arvon tyyssijoina. Jumalanäidille omistetussa Viridissima virgossa (”Oi vihreä oksa”) tuo hedelmällisyys lähtee Pyhästä Neitsyestä (virga), jonka suosiolla luonto kukoistaa kuin muinaisella maaäitijumaluudella: ” Sinussa puhkesi kaunis kukka, jonka tuoksu herätti kaiken kuivuneesta hedelmättömyydestään ja sai ne kukoistamaan. ” Useissa Neitsyt Mariaa kunnioittavissa teoksissaan Hildegard tuo esiin pelastusopin, jossa Jumalanäiti korjaa Eevan aiheuttaman vahingon. Mystikko Hildegard toki oli, kuten tukijansa, aikansa johtava kirkkopoliitikko Bernhard Clairvaux’lainen. 42 R ONDO C LASSIC 8|2023 Maria ja Eeva Aineeton musiikki merkitsi Hildegardille ruumiin ja sielun ihanteellista liittoa – laulussa sana edusti ruumista ja sävel sielua. Hyvin omaleimainen on sen sijaan Hildegardin feminiininen teologia, jota esittelee antifoni O quam magnum miraculum : ” Kuinka suuri ihme! Naisen muodon sisälle on tullut Kuningas. Tämän on Jumala tehnyt, sillä nöyryys ylittää kaiken. Ja kuinka suuri onni on tuossa muodossa, sillä sen pahan, jonka nainen aiheutti, on [toinen] nainen pyyhkinyt pois ja saanut hyveiden kaikki suloiset tuoksut virtaamaan – taivas paljon kauniimpana kuin maa koskaan kaaoksessa. Ordo virtutumissa Paholainen, joka ei osaa laulaa, karjuu: ” Te ette tiedä, mitä te kasvatatte, sillä teidän vatsaltanne puuttuu se kaunis muoto, jonka mies sille antaa; siinä te rikotte käskyä, jonka Jumala antoi rakkauden suloiselle toimitukselle; siten te ette edes tiedä, mitä te olette!” Siihen vastaa Siveys: ”Minusta syntyi ihminen, joka syntymällään kokosi ympärilleen koko ihmiskunnan sinua vastaan. Kirjeissään hän muistutti, kuinka ihminen ennen paratiisista karkotustaan ymmärsi enkelien ja universumin musiikin. Ehkä ne vihjaavat Rupertsbergin luostarin elitistiseen maineeseen, Hildegard kun ei hyväksynyt sinne kuin varakkaita aatelisia tyttäriä. Vielä tiiviimmin asian ilmaisee antifoni Quia ergo femina : ” Vaikka nainen aiheutti kuoleman, hohtava neitsyt kukisti sen ja sen vuoksi löytyy suurin siunaus naisen muodossa ennen kaikkia muita luotuja. Se on usein sysätty marginaaliin historiankirjoituksessa, joka painottaa moniäänisyyden ja lajityyppien kehitystä taiteellisen omaperäisyyden sijaan. Merkityksellinen on myös antifoneissa esiintyvä viriditaksen käsite, vihreä elinvoima ja hedelmällisyys, joka yhdistää kaikkea luotua. ” ”Hohtavan Neitsyen” hahmo muuttuu ”Loistavaksi jalokiveksi” O splendidissima gemmassa ja ”Vehreäksi lehväksi ja diadeemiksi” O virga ac diademassa . Se oli hänen elinaikanaan suosituimpia sekvenssejä, jota Hildegardin mainitaan itse laulaneen luostarinsa käytävillä. Hildegardin uusplatonistinen ajatusmaailma on tuttu keskiajan alkumetreiltä Boëthiuksen musiikkifilosofiasta ja kirkkoisä Augustinuksen ajatuksista. Hildegard ei silti ollut lajissaan ensimmäinen, mutta hänen laaja, organisoitu ja kunnianhimoinen tuotantonsa on poikkeuksellinen. Eräässä kirjeessään Andachin luostarin abbedissa moitti Rupertsbergin palveluksia, joissa naiset esiintyivät diadeemit päälaellaan, hiukset vapaina ja kultasormukset kiillellen. Hildegard Bingeniläisen kirjoittama Jumalaisten töiden kirja on yksi hänen monista kirjallisista projekteistaan, jotka ovat säilyneet meidän aikaamme. Hildegard vastasi, että ne olivat näyissä ilmoitettuja Kristuksen morsiamien varusteita. Lucca, Biblioteca Statale.. Korukivet ja jalometallit esiintyvät tiuhaan Hildegardin vertauskuvissa ja käsikirjoitusten miniatyyreissä
Tutustu levyihin: rondo.fi/rondo_cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 81 € + lehti tilaus 129 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 40,50 € + lehti tilaus 64,50 € Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! Vapaa pääsy! Kangasalan Urkutehdas 180v juhlavuoden pääkonsertti pe 13.10.2023 klo 19 Markku Mäkinen & Fabio Ciofini cembalo & urut Juhlakonsertin avaa Kangasalan kaupungin valtuuston pj. Hanna Laine Kangasalan kirkossa, Ainontie 1 kangasala.fi/urkutehdas180v. 46 R ONDO C LASSIC 8|2023 Kauniaisten musiikkijuhlat Grankulla musikfest KAUNIAISTENMUSIIKKIJUHLAT.FI | GRANKULLAMUSIKFEST.FI Ihmeellinen mieli Det förunderliga sinnet 27.10.—5.11.2023 Universumin kaiut – Kaija Saariahon musiikki -dokumenttielokuva Kamus-kvartetti The Real Group Anu Komsi & Marzi Nyman Red Nose Company: Frankenstein Peltomaa Fraanje Perkola Jan Söderblom & Olli Mustonen CHANGEnsemble: Four Voices Huvilasarja Julia Korkman Kari Kuula Pirkko Lahti Minna Tervamäki Tieto ja tunne samassa paketissa
Asetelma on traagisesti ladattu, sillä säveltäminen on pitkälti kutsumusammatti: naisille on voitu antaa perusteellinen musiikkikoulutus ja heräte luovaan työhön, joka sitten on evätty heiltä. Moni nainen sävelsi opettajantyön, aatteellisen ja hengellisen toiminnan tai liikuntakasvatuksen yhteydessä. Menneisyyden vääryyksiä ei voi korjata, mutta niistä pitää oppia. Joissakin tapauksissa – esimerkkinä Elna Engström (1856–1924) – ei toistaiseksi ole löytynyt ensimmäistäkään sävellystä. Moni nainen edusti aikansa kansallisia, kulttuurisia tai seksuaalisia vähemmistöjä. Kuuluisuuksiakin on joukossa, kuten Nivalassa syntynyt oopperatähti Ida Basilier (1846–1928). Tuotanto saattoi jäädä hyvin suppeaksi, ja harvoin sitä saatiin julkaistuksi tai edes julkisesti esitetyksi. aisia on kautta aikojen kannustettu harrastamaan musiikkia, mutta kun on kyse ammattimaisesta toiminnasta ja etenkin säveltämisestä, tie nousi menneinä aikoina pystyyn. Monet säveltävistä naisista elivät hyvin kosmopoliittisen elämän, joka vei eri puolille maailmaa. m u s i k v e r e i n . Kaikki kirjaan löydetyt säveltäjät ovat ansainneet paikkansa kirjoitetun historian lehdillä, ja toivottavasti moni muusikko inspiroituu heidän elämäntarinoistaan ja teoksistaan. Sävelten tyttäret nojaa feministiseen musiikinhistorian käsitykseen. Mitenkään ongelmatonta eri aikakausien käsitteiden käyttö ei ole, kuten kirjoittajat toteavatkin. Matrikkeliosuudessa naisten elämänvaiheet on kerrottu valaisevasti ja myötätuntoisesti, mutta heidän musiikkiaan olisi voinut esitellä laajemmin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2023, 480 s. Varhaisimmat heistä syntyivät 1780-luvulla ja myöhäisimmätkin keisarivallan aikana. Historiallinen lähdekirjallisuus on varmaan tietoisesti rajattu hyvin niukaksi, mutta sen seurauksena kirjasta välittyvä ajankuva on varsin ohut. Musikverein, Wien TIBOR BOGÁNYI kapellimestari CAMILLA NYLUND sopraano L I P U T : t i c k e t s . a t aus finnland. Suurin osa oli säätyläisperheiden ja tunnettujen kulttuurisukujen jälkeläisiä, joiden peruskasvatukseen musiikki kuului. Tässä kirjassa sävellyksillä on tarkoitettu nuoteille kirjoitettuja teoksia. Arkistojen uumenista ja unohduksista esiin kaivettu säveltäjänaisten joukko pohjautuu osittain kansalaisuuden ja säveltäjäammatin väljään määritelmään. ANTTI HÄYRYNEN musiikin ensimmäinen sukupuoli n SINFONIETTA.PORI.FI RAKASTU MUSIIKKIIN game music To 9.11. klo 19 Promenadisali EERO LEHTIMÄKI kapellimestari GAME MUSIC COLLECTIVE MIESKUORO EUGA Musiikkia mm. Maistiaisia voi saada Alban viime vuonna julkaisemalta levyltä Toisia suomalaisia viulusävellyksiä (ABCD 507), jonka esittely löytyy tämän lehden levyosiosta. KIRJAT R ONDO C LASSIC 8|2023 51 Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret – Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Oppiminen alkaa siitä, että syrjittyjen tai alistettujen ihmisten tarinat kaivetaan esiin ja sijoitetaan aikakautensa historialliseen dynamiikkaan. Vaatimattomista oloista sinfonikoksi ponnistanut Ida Moberg (1859–1947) totesikin, että ”minä sävellän yksinkertaisesti siksi, että minulla on siihen tarve”. Jos yhtä tiuhalla kammalla olisi siivilöity esiin miessäveltäjiä, lopputuloksena olisi aikamoinen ensyklopedia, mutta tässä on kyse ihmisistä, joiden pääsyä musiikin kentälle on estetty ja rajoitettu monin tavoin. Esimerkiksi Saksassa oopperasäveltäjänä menestynyt Ingeborg von Bronsart (1840– 1913) syntyi suomalaistaustaiseen perheeseen Pietarissa, missä asui autonomian lopulla enemmän suomalaisia kuin missään muussa kaupungissa Helsinkiä lukuun ottamatta. Sibelius-Akatemia) oppilaista oli naisia. klo 19 Promenadisali ALIISA NEIGE BARRIÈRE kapellimestari MACKENZIE MELEMED piano Boulanger / Carwithen / Farrenc L I P U T : 3 / 2 4 / 1 € Su 8.10. Soitto ja laulu olivat 1800-luvulla hyväksyttäviä hankkeita, mutta naisten säveltämisen esti säätyläispiireissä usein pelkkä avioliitto. Yhteenveto tiivistää: ”Naisvihamielisen ja homokammoisen patriarkaatin kannalta on ollut tärkeää pitää säveltävät naiset pois julkisuudesta, jottei musiikin syvällinen yhteys – heteronormatiivisen mieheyden ylivaltaa horjuttavaan – naisten kulttuuriin sekä vallitsevia sukupuolijärjestelmiä kumouttavaan queer-kulttuuriin muunsukupuolisine ja ei-heteroseksuaalisine tekijöineen tulisi ilmi”. Aiemmat Suomen musiikin historiat ovat tunnistaneet kirjassa esitellyistä säveltäjistä vain muutaman. Rajaus on ymmärrettävä, mutta sen ulkopuolelle voi jäädä kansanmusiikin, populaarimusiikin ja työväenmusiikin edustajia, jotka olisivat rikastuttaneet näin syntyvää naiskuvaa. Kiihkeän kansalaistoiminnan vuosisadalla säveltäviä naisia voi löytyä myös pienemmiltä paikkakunnilta. . pelisarjoista Halo, Final Fantasy ja The Last of Us L I P U T : 3 8 / 3 5 / 2 5 € tuhat ja yksi yötä To 2.11. Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin kirja Sävelten tyttäret kertoo 126:n säveltävän naisen tarinat Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Rantasalmella syntynyt Laura Netzel (1839–1927) teki uransa Ruotsissa. klo 19 Promenadisali ERKKI LASONPALO kapellimestari SAMULI PELTONEN sello Sibelius / Sallinen / Rimski-Korsakov L I P U T : 3 / 2 4 / 1 € no onkos tullut kevät To 19.10. Siihen liittyy kirjan käsitys kulttuurisesta naisvihasta ja homokammosta, joka puolestaan kuvastaa musiikin luonnetta ”naisten ja naisellisena alueena”. Kirjoittajat muistuttavat, että aina 1950-luvulle asti valtaosa esimerkiksi Helsingin musiikkiopiston (nyk
Heidän kutsumisensa ranskalaisittain ”säveltäjättäriksi” painottaa työn ammattimaisuutta, toisin kuin ”naissäveltäjä”, joka voidaan mieltää eräänlaiseksi miehille kuuluvan työn poikkeustapaukseksi. Levyjen naiset sävelsivät monissa eri tyylilajeissa monista eri rakenteellisista ja henkilökohtaisista vastuksista huolimatta. Compositrices, ”Säveltäjättäret”, on Bru Zanen monista hienoista julkaisuista kulttuurihistoriallisesti ehkä merkittävin. Palazetto Bru Zane BZ 2006 (8 cd). Kolmen miljoonan euron vuosibudjetilla säätiö järjestää konsertteja, pyörittää nettiradiota ja julkaisee levytyksiä, jotka ovat tulleet tunnetuiksi perusteellisesta taustoituksestaan ja harvinaisesta, mutta korkeatasoisesta ohjelmistostaan. Hänen orkesterille (1909) ja pianolle (1909–1922) säveltämänsä historialliset naismuotokuvat liikkuvat mielikuvituksekkaasti myöhäisromantiikan ja impressionismin välimaastossa, mutta yhtä hienoja ovat tiivis ja latautunut sellosonaatti (1905), kimmoisa valssisarja (1898) kahdelle pianistille, tai kimara iloisia pianokappaleita (Album pour Tout-Petits 1913). Suurin osa levyboksin säveltäjistä on kuitenkin entuudestaan huonosti, jos lainkaan tunnettuja. Mel Bonis, Lili Boulanger, Nadia Boulanger, Marthe Bracquemond, Cécile Chaminade, Hedwige Chretien, Marie Fouscurine Damaschino, Jeanne Danglais, Louise Farrenc, Clémence de Grandval, Marthe Grumbach, Augusta Holmes, Madeleine Jaeger, Marie Jaell, Madeleine Lemariey, Hélène Montgeroult, Virginie Morel, Henriette Renié. Jotkut säveltäjistä, kuten oopperatähti Pauline Viardot (1821–1910), Cécile Chaminade (1857–1944), Augusta Holmès (1847–1903), tai Boulangerin sisaret Lili (1895–1918) ja Nadia (1887–1979), ovat entuudestaan tunnettuja. 52 R ONDO C LASSIC 8|2023 CD persoonalliset säveltäjättäret KUUKAUDEN CD Compositrices. Louise Farrenc (1804–1975), Ranskan johtava sinfonikko 1800-luvun alkupuolella, on noussut viime aikoina suomalaisorkesterienkin ohjelmistoon. Yhtään epäkiinnostavaa säveltäjää tai teosta ei levyille ole eksynyt. 5/2 on merkittävä harppaus beethoveniaaniseen romantiikkaan. Esitetekstin mukaan nämä säveltäjät kuuluivat ”ensin aikakaudelleen ja vasta sitten sukupuolelleen”. . Orkesterien ohella erityismaininnan ansaitsevat pianoduo Roberto Presseda ja Alessandra Ammara, Hanson-kvartetti ja pianisti Ismaël Margain, mezzosopraano Aude Extrémo, pianistit Marie Vermeuilin ja Nathalia Milstein, sekä urallaan nopeasti noussut Cyrille Dubois, aito romantiikan ajan ténor de grace. Chaminaden verraten tuttu huiluconcertino saa ilmavan tulkinnan Claire Le Boulangerilta, mutta laulut, balettija pianoteokset rikastavat säveltäjäprofiilia. Kokoelman vanhimman säveltäjän, Hélène Montgeroult’n (1764–1836), klassistyyliset etydit ovat myös herättäneet aiemmin huomiota, mutta hänen pianosonaattinsa op. Bru Zanen esitevihkosta puuttuvat laulujen sanat, mutta säveltäjät, heidän asemansa ja aikakautensa on taustoitettu ranskalaisella yhteiskuntaja historiatieteellisellä ymmärryksellä. Kahdeksan levyn kokonaisuus esittelee 21 ranskalaista romantiikan ajan säveltävää naista aikaväliltä 1800–1920, yhteensä 165 teosta pianokappaleista ja yksinlauluista orkesteriteoksiin ja kantaatteihin. ANTTI HÄYRYNEN Lili (alla) ja Nadia Boulanger ovat musiikin historian tunnetuimmat säveltäjäsisaret.. Salongistaan kuuluisan Viardot’n laulut ovat usein oopperamaisen näyttäviä, mutta hän yllättää myös viulusonatiinillaan (1873). César Franckin johdolla opiskelleelta Augusta Holmesilta kuullaan komea interludi ” Yö ja rakkaus”, mutta häneltä pitäisi levyttää suuria monumentaaliteoksia. Samalla tavoin Farrencin kolmas sinfonia on jo tunnustettu mestariteos, mutta hänen pianotrionsa muistuttaa ranskalaisen konsertoivan kamarimusiikin perinnöstä. . Ranskalainen Bru Zane -levymerkki asuu Venetsiassa nimeään kantavassa Zane Collalto -palatsin lisärakennuksessa, jossa toimii ranskalaista romantiikan ajan musiikkia tutkiva ja julkaiseva säätiö. Heidän kohtaloissaan oli paljon yhteistä, mutta levykokonaisuuden kuunteleminen todistaa vielä enemmän yksilöllisyydestä ja persoonallisuudesta. Levyboksin muusikot ovat kaikki ilmeisen innostuneita tehtävistään, eikä missään synny vaikutelmaa dokumentoivasta läpisoitosta. Vahvan vaikutuksen tekevät myös Rita Strohlin (1865–1941) otsikkonsa mukainen ”Suuri Fantasia-kvintetto” (1886), Charlotte Sohyn (1887–1955) tiivis ja kiihkeä d-molli-sinfonia (1917) sekä Nadia Boulangerin dramaattinen kantaatti La Sirène (1908). Toulousen Capitole-orkesteri, johtajana Leon Hussain, Victor-Julien Laferriere, sello, Théo Foucherennet, piano, Cyrille Dubois, tenori, Tristan Raës, piano, Roberto Presseda ja Alessandra Ammara, piano, Quatuor Hanson ja Ismaël Margain, piano, Ranskan Kansallisorkesteri, johtajana Débora Waldman, Francois Dumont, piano, Anna Agafia, viulu, Frank Braley, piano, Metz Grand Estin Kansallisorkesteri, johtajana David Reiland, Anaïs Constant, sopraano, Claire Le Boulanger, huilu, Marie Vermeulin, piano, Yann Beuron, tenori, David Zobel, piano, Les Siècles, johtajana Francois-Xavier Roth, Aude Extrémo, mezzosopraano, Étienne Manchon, piano, Francois Rougier, tenori, Alexandre Pascal, viulu, Héloïse Luzzati, sello, Célia Bensaid, piano, Mihály Berecz, piano, Nathalia Milstein, piano. On hienoa, että monista vastoinkäymisistä kärsineelle Mel ( Melanie) Bonisille (1858–1937) on suotu tilaa kahdeksan teoksen verran
Chandos CHSA 5336. Robert Kajanus: Overtura sinfonica. Uuno Klami: Nummisuutarit-alkusoitto. Oulu Sinfonia, johtajana Rumon Gamba. Leevi Madetoja: Huvinäytelmäalkusoitto. Florian Boesch, baritoni, Malcolm Martineau, piano. Passacaglia ja Fuuga tulvivat tuikeaa kontrapunktia, josta Valkeajoki ja Erkki Lasonpalon johtama Saimaa Sinfonietta loihtivat raastavaa draamaa. . Armas Järnefelt: Ouverture lyrique, Preludium. Sibelius on itse edustettuna Karelia-alkusoitollaan, mutta levyn ansiona ovat harvinaisuudet, kuten Järnefeltin Ouverture lyrique ja veikeä Preludium, Mielckin Dramaattinen alkusoitto, Palmgrenin lyhyt Tuhkimo-preludi sekä Kajanuksen myöhäinen (1926) ja hiukan hajanainen Sinfoninen alkusoitto. Teokset kulkevat toisinaan tallattuja polkuja, mutta aina kauniissa kansallismaisemissa. Tenorisaksofoni on tyystin eri eläin, semminkin kun solistina on jazzin parissa kouliintunut Esa Pietilä. Liedin ystävälle levy on silkkaa balsamia. Erkki Melartin: Alkusoitto Prinsessa Ruususeen. . Kesäaurinko paistaa ja siniristiliput liehuvat Oulun Sinfonian suomalaisissa alkusoitoissa. ANTTI HÄYRYNEN Sibelius ym. Englantilaisen levy-yhtiön tarkoituksena on tuoda esiin Sibeliuksen varjossa säveltäneitä kansallisromantikoita, mutta suomalaisiin korviin musiikki kajahtaa nostalgisena muistona yhtenäiskulttuurin kultaisilta vuosilta. . Oulu Sinfoniaa vuodesta 2022 johtanut Rumon Gamba on ehtinyt johtaa orkestereja Tanskassa, Ruotsissa ja Islannissa, ja hänen sydämensä sykkii hartaana myös suomalaiselle musiikille. Ernst Mielck: Dramaattinen alkusoitto op. Alkusoittoja Suomesta. Kalevi Aho on suomalaisen säveltaiteen nestorimestari, joka saattaa tuotteliaisuudellaan monet nuoremmat säveltäjät häpeään. Hänen jazzsaundinsa integroituu konsertossa (2015) vaivatta orkesteriosuuteen. BIS 2646. Eero Saunamäki hallinnoi nokkahuilukonsertossa (2020) viittä erikokoista soitinta sopraniinosta kontrabassonokkahuiluun. Melartinin Prinsessa Ruususen alkusoitto kuulostaa tässä juhlavan monumentaaliselta ja Kasken Pielisjärven maisemiin assosioituva Preludi herttaisen idylliseltä. Schumannin Dichterliebe on liedkirjallisuuden kiistattomimpia klassikkoja, joka Boeschin ja Martineaun tulkintana kuulostaa tuoreelta ja elävältä kuin laulujen syntyhetkellä. Selim Palmgren: Alkusoitto Tuhkimo-sarjasta. Hitaissa taitteissa voi kuulla häivähdyksen bluesia, mutta kun rytmit päästetään valloilleen, ne tanssivat itämaisin sävyin darabuka-rummun kanssa. Niiden vaihtelevista rekistereistä ja harkiten käytetystä kamariorkesterista syntyy salaperäinen, toisinaan takemitsumaista impressionismia muistuttava sointimaailma. Jokainen runokuva käännetään esiin valppaasti, mutta alleviivaamatta. Eero Saunamäki, nokkahuilut, Esa Pietilä, saksofoni, Janne Valkeajoki, harmonikka, Saimaa Sinfonietta, johtajana Erkki Lasonpalo. Sitten tulevat Florian Boesch ja Malcolm Martineau, jotka saavat vain huokailemaan ihastuksesta. Justus Kernerin kaksitoista runoa käsittävä Liederreihe ei ole yhtä tunnettu, mutta siitä syntyy hienopiirteinen ja tunnelmallinen kokonaisuus. tenorisaksofonille ja pienelle orkesterille, Sonata concertante harmonikalle ja jousille. BIS:n levyn konserttokolmikko tarjoaa hyvin erilaiset teokset hyvin erilaisine soolosoittimineen. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERIMUSIIKKI Aho Kalevi Aho: Konsertto nokkahuilulle ja kamariorkesterille, Konsertto. Viime aikoina on ilmestynyt liedlevyjä, joissa on ollut pientä toivomisen varaa. ”Runoilijanrakkauden” jokaisesta laulusta syntyy helmi nauhaan, jota Martineau kehrää inspiroituneesti pianostaan. 7/1. Ihaillen kuuntelee, kuinka Boesch muuntelee äänensävyjään laulusta toiseen ja välillä laulujen sisällä. Laulutekniikkaan ja lausuntaan liittyvät huolet on pyyhitty pois: tämä on soivaa puhetta, romanttista runolaulua, jonka esittäjät mieluummin kertovat tarinaa kuin suorittavat nuotteja. Konsertoiva sonaatti harmonikalle ja jousille (2019) pohjautuu Ahon vuonna 1984 aloittamaan ensimmäiseen harmonikkasonaattiin, josta Janne Valkeajoen aloitteesta muokattiin orkesteriversio. Chandosin äänitys on vähän kaikuisa, mikä on orkesterille armollista Klamin Nummisuutarien ja Madetojan Huvinäytelmäalkusoiton tiukimmissa tiimellyksissä. . Ahkeruus on hyve sinänsä, mutta Aho ei perusta kymmeniä konserttojaan samalle kaavalle, vaan etsii jokaiselle soolosoittimelle oman sointimaailman ja rakenneratkaisut. . Jean Sibelius: Karelia-alkusoitto. 6. Heino Kaski: Prélude op. . Linn Records CKD695. ANTTI HÄYRYNEN CD R ONDO C LASSIC 8|2023 53 | VOKAALIMUSIIKKI Schumann Robert Schumann: Dichterliebe, Kerner-lieder. Boesch ja Martineau ovat suvereeneja oppaita yökuvista, kaipauksesta, kohtalokkaista käänteistä ja toivottomasta rakkaudesta koostuvalle liedvaellukselle
ANTTI HÄYRYNEN Messiaen Olivier Messiaen: Des canyons aux étoiles… Jason Hardink, piano, Stefan Dohr, käyrätorvi, Keith Carrick, xylorimba, Eric Hopkins, kellopeli, Utahin sinfonikot, johtajana Thierry Fischer. Finaali säilyttää arvokkuutensa ja vakautensa ennen kuin lopussa haihtuu hiljenevään sovintoon. Peter Herresthal, viulu, Jakob Kullberg, sello, Bergenin filharmonikot, johtajana John Storgårds. . klo 19 Korundi Ismo Eskelinen, kitara DE NARVÁEZ – MUDARRA – MORENO-TORROBA – FAGERLUND – ALAKOTILA – PONCE JOULUKONSERTTI Pe 8.12. . klo 14 Korundi Olli Mustonen, piano BEETHOVEN, neljä pianosonaattia KAMARISINFONIAKONSERTTI V Focus Fagerlund To 16.11. Bergenin filharmonikot nauttivat tilaisuudestaan ja eläytyvät yksituumaisesti sinfoniseen aaltoliikkeeseen. Tähtien kirkkaus, hawaijilaisten lintujen laulu, sävellajien kirjo sekä raamatullinen symboliikka istahtavat luontevasti toistensa seuraan. BIS 2476. klo 19 Ylitornio Pe 15.12. Vuoret ja tähdet ovat mahtavia, mutta niistä ei aina synny omaperäisiä taiteellisia oivalluksia. Nielsenin viulukonsertto on viime vuosina noussut 1900-luvun keskeisten konserttojen joukkoon, ja tässä levytyksessä myös Bergenin filharmonikkojen ruuti on kuivaa. Utahin sinfonikoille Grand Canyon ei ole postikorttimaisema vaan monumentaalinen kotiseutu, joka muistuttaa jatkuvasti ihmisen pienestä osasta geologisessa ja astraalisessa historiassa. . Osmo Vänskä ja Minnesotan orkesteri eivät oikeastaan kuulu kumpaankaan leiriin. Vänskä hahmottaa avausosan spektaakkelimaisen draaman ymmärtävästi ja fantastisia käänteitä empaattisesti seuraten. . klo 19 Korundi Kristian Sallinen, johtaja BIBER – RAVEL – TIENSUU – MAHLER marrasKUU lokaKUU LIPUNMYYNTI Ticketmaster.fi Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi info@korundi.fi | www.korundi.fi +358 16 322 2822 jouluKUU. Mahlerin yhdeksättä ja viimeistä valmistunutta sinfoniaa on usein lähestytty jäähyväisinä julmalle maailmalle, vaikka kymmenennessä sinfoniassa oli luvassa vielä jatkoa. 90-vuotiaaksi viime vuonna yltäLAPIN KAMARIORKESTERI SYKSY 2023 KAMARIKONSERTTI II Erään saarivaltakunnan aarteita To 12.10. klo 19 Korundi Pe 10.11. Chandos CHSA 5311. klo 19 Korundi John Storgårds, johtaja Niek de Groot, kontrabasso SMETANA – FAGERLUND – MENDELSSOHN RESITAALIKONSERTTI IV La Folia Pe 17.11. Tämä on Vänskän Mahler-syklin vaikuttavin julkaisu ja ylipäätään yksi hienoimpia viime vuosikymmenien levytyksiä teoksesta. Väliosissa on huomioitu parodinen ja pureva huumori, mutta herkutellaan myös soittimellisilla yksityiskohdilla ja lasketaan virtuoosisuus irti oikealla hetkellä. klo 16 Sodankylän kirkko Mari Palo, sopraano SIBELIUS – KASKI – SONNINEN – COLLAN – KOTILAINEN… KAMARIKONSERTTI IV Teitä ja tunnelmia To 14.12. Teoksen villit piirteet saavat jotkut solistit teutaroimaan kuin Viikin lehmät kevätlaitumella, mutta James Ehnes tuo tulkintaansa klassista selkeyttä hukkaamatta konserton persoonallista särmää. Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 9. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. Vänskä ja minnesotalaiset soittavat orkesterikirjallisuuden vaativimpiin kuuluvan teoksen hivelevän tarkasti, mutta samalla elävästi ja poimien muuttuvasta sointikuvasta kaikki nyanssit. BIS 2502. klo 19 Korundi Pe 13.10. Yhdeksi jatkumoksi hahmottuvan teoksen temposuhteet ovat arka paikka, mutta Gardner ei laske tulta sammumaan. . klo 19 Rovaniemen kirkko La 9.12. Pianosoolot, käyrätorvikutsut, kilisevät lyömäsoittimet ja kujertavat linnunlauluaiheet kuuluvat Messiaenin peruskalustoon, mutta tässä niistä syntyy uljas maallinen näytelmä, jolla on myös säveltäjälle tärkeä hengellinen ulottuvuus. Tuo valppaus nostaa esiin yksityiskohtia ja ajatuskulkuja, jotka ronskimmin ottein jäävät piiloon. . klo 19 Sallan koulu Olli Mustonen, johtaja ja piano MUSTONEN – MOZART – MARTIN. Kolmiosainen ja puolitoistatuntinen Des canyons aux étoiles solisteille ja orkesterille on monella tapaa erikoinen orkesterinäytös. Ehkä finaalin kuuluisaan patarumpujen kaksintaisteluun ilmaantuu pientä malttamattomuutta, mutta on nautinto istua Chandosin monikanaväänityksen ristitulessa. klo 19 Pyhän Laurin kappeli, Kolari Stefan Dohr, musiikillinen ohjaus ja käyrätorvi Magnus Walker, tenori BOWEN – COLERIDGE-TAYLOR – HOLST – BRITTEN KAMARISINFONIAKONSERTTI IV Lauluja ajassa ja ajattomuudessa – Jontte 60v! Ke 25.10. James Ehnes, viulu, Bergenin filharmonikot, johtajana Edward Gardner. ANTTI HÄYRYNEN Nørgård Per Nørgård: Three Nocturnal Movements, Sinfonia nro 8, Lysning. Sekin on osoittautunut levyllä haastavaksi, sillä säveltäjän edellyttämä elinvoima olisi saatava sykkimään monenlaisten risukoiden ja suvantojen läpi. Carl Nielsenin viulukonsertossa on maanläheisen pelimannisoiton poltetta ilman kansanmusiikkiviitteitä. Olivier Messiaen vieraili vuonna 1973 USA:n Utahissa ja katsoi ainutkertaisella tavalla Kanjoneista tähtiin (1974). ANTTI HÄYRYNEN Nielsen Carl Nielsen: Viulukonsertto, Sinfonia nro 4 ”Sammumaton”. Ei ole helppo osoittaa, mitä etua tällaisesta paikallistuntemuksesta on Messiaenin musiikissa, mutta tulkinta Thierry Fischerin johdolla on monien hienojen levytysten joukossa ( Salonen, Chung) poikkeuksellisen omistautunut. Teoksen tulkinnat ovat jakaantuneet hyvinkin emotionaalisiin, mutta samalla ahtaammin rajattuihin sekä etenkin viime vuosina objektiivisesti toteaviin näkemyksiin. Yhdeksäs sinfonia on pikemmin sydänsairaan säveltäjän komein toteutus hänen ideastaan sinfoniasta, jonka tulee sisältää koko maailma. – MUSTONEN RESITAALIKONSERTTI III Kuutamosonaatti Su 12.11. . Hyperionin levytys ei tarjoa kuulijalle matkaa turistikohteeseen vaan kosmisiin oivalluksiin. klo 19 Korundi John Storgårds, johtaja ja viulu JARRETT – MAHLER KAMARIKONSERTTI III M! To 9.11. Hyperion 54 R ONDO C LASSIC 8|2023 CD CDA68316 (2 cd). Ruutia on ladattu vielä enemmän Nielsenin neljänteen sinfoniaan, lisänimeltään ”Sammumaton”
Wilhelm Friedemann Bachin kahdelle huilulle säveltämistä duetoista tehtyihin sovituksiin he tutustuivat Wolfgang Schultzin ja Hansjörg Schellenbergerin levyllä ja halusivat heti tehdä oman versionsa niistä. Vielä latautuneempi on Nørgårdin Storgårdsille omistaman kahdeksannen sinfonian (2011) tulkinta. Elizabeth Atherton, sopraano, Peter Rose, basso, Jess Dandy, altto, BBC:n filharmonikot, johtajana John Storgårds. Storgårds viimeistelee hienon levyn epilogimaisella jousiorkesteriteoksella Lysning (2006). Oulu 1.11. Hitaahkot tempot suovat ajatuksille tilaa, ja BBC:n filharmonikot poimivat hellästi hiljaisimmatkin tehot. Pekko Käppi (FI) Nihiloxica (UG) G Livelab, Tampere 3.11. Shashank Subramanyam (IN) Balderin sali, Helsinki + 21.10. Teos on Nørgårdin ja sellisti Jakob Kullbergin yhteisprojekti, joka pohjautuu Nørgårdin alttoviulukonserton Remembering Childin (1986) materiaaliin. Trio SonCe (UA) Wishamalii (PS-JO, FI) Kalliosali, Helsinki 11.11. 1.–12.11.2023. Kukko–Björkenheim–Heikinheimo NoSax, NoClar (FR) Temppeliaukion kirkko, Helsinki + NoSax, NoClar 7.11. Moni säveltäjä päätyy vanhemmiten askeettiseen tyyliin, mutta Nørdgård on kahdeksannessa sinfoniassaan tuhlailevan kekseliäs. HARRI KUUSISAARI Janá?ek Leoš Janá?ek: Jousikvartetot nro 1 ”Kreutzer-sonaatti” ja 2 ”Intiimejä kirjeitä”. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Bach Wilhelm Friedemann Bach: duetot huilulle ja oboelle nro 1–6, J. . Komeaääniset laulajat eläytyvät taiten tehtäviinsä, mutta venäjän kielen liudennukset ja soinnilliset konsonantit ovat kadoksissa. Säveltäjän tylyllä näkemyksellä oli Neuvostoliitossa perusteensa, mutta se ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. ANTTI HÄYRYNEN Shostakovitsh Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 14, Kuusi Marina Tsvetajevan runoa. BIS 2670. | R ONDO C LASSIC 8|2023 55 CD nyt tanskalainen Per Nørgård on pohjoismaisten säveltäjien elinvoimainen Grand Old Man. John Storgårds on levyttänyt BBC:n filharmonikoiden kanssa Shostakovitshin sinfonioita, ja viimeisen julkaisun perusteella hän saa enemmän irti kuolemasta kuin kumouksesta. Aiheena on kuolema, eikä näköpiirissä ole lohdutusta tai pelastusta. . Nørgård on pakannut kolmiosaiseen, alle puolituntiseen teokseen valtavan määrän toimintaa, käänteitä ja värejä. Huilisti Sung-Huyn Cho ja oboisti Kyeong Ham olivat koulukavereita, opiskelivat yhdessä ja soittivat korealaisista puhaltajista koostuvassa Veits-kvintetissä. Barokin affektioppia voisi J. Pavel Haas: Jousikvartetto nro 2 ”Apinavuorilta”. Flamencoduo Murtola & Widenius (FI) Myrddin & Imre (BE) Vuotalo, Helsinki 6.11. Siitä huolimatta Storgårds irrottaa partituureista mureita sointeja, tanakkaa ekspressiivisyyttä ja hyistä kauneutta. Veli-Pekka Lehtola Esitelmä: Áillohaš – mies & mytografia Ulla Pirttijärvi & Ulda (FI) Musiikkimuseo Fame, Helsinki 8.11. Nautittavaa soittoa koko tuplalevyn verran, todellinen korealaisen osaamisen käyntikortti. Porvoo, 8.11. Oboe tuo kombinaatioon enemmän väriä, mutta yhtenäisyyttä ei ole menetetty – soitto on kuin yhteisellä hengityksellä luotu, fraseeraus on delikaattia, ja kontrapunktiset linjat polveilevat elävässä ja vapaan oloisesti kiemurtelevassa dialogissa. Heidän pinnalle äänitetyt soolonsa eivät aina myöskään integroidu ihanteellisesti orkesteritekstuuriin. . Bachin musiikissa soveltaa enemmänkin kuin mitä Sung-Huyn Cho e-molli-partitassa tekee. Decca 41238. Laulajien tehtävää ei auta Chandosin päätös jättää laulutekstit pois levyesitteestä. Itsemurhaan vuonna 1941 päätyneen Marina Tsvetajevan runot luotaavat venäläistä kohtaloajatusta intiimimmin, mutta Shostakovitsh on viimeisiin kuuluvassa sävellyksessään peräänantamaton. Mehrnoosh Zolfaghari (IR) Windborne (US) Sellosali, Espoo 9.11. Loimolan Voima (FI) Sattuma duo (RU-KR) Kalliosali, Helsinki Lasten Etnosoi! 11.11 Tampere, 12.11 Helsinki etnosoi.fi Etnosoi!-festivaali pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin. Nyt ote on pidättynyt ote ja sointi äärimmilleen egalisoitu ja särmiltään hiottu. Sakari Oramo levytti teoksen Wienin filharmonikkojen kanssa, mutta heidän aristokraattisesta patinastaan huolimatta norjalaismuusikot porautuvat musiikkiin syvemmälle. Bach: partita e, Carl Philip Emanuel Bach: sonaatti a. . Escher-kvartetti, Colin Currie, lyömäsoittimet. Chandos CHSA 5310. Mostar Sevdah Reunion (BIH) Savoy-teatteri, Helsinki 10.11. Sooloistaan huolimatta teos ei ole konsertto, vaan häilyvien yökuvien houkutteleva triptyykki. Hän on säilynyt avoimena kaikelle uudelle, mistä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2015 valmistunut Kolme yöllistä osaa viululle, sellolle ja orkesterille. S. Storgårds on uppoutunut molempiin teoksiin huolella ja punnitsee karun sävelkielen tavallista tarkemmin. Hän poimii yökappaleista jokaisen vivahteen ja aksentin ja saa orkesterin tanssimaan viuluja sellosoolojen ympärillä. . Nørgårdin musiikki istuu John Storgårdsille kuin kuuluisa nenä päähän. Kyeong Ham sen sijaan ei pelkää emotionaalisempia vetoja ja rääkäiseviäkään alaääniä Carl Philip Emanuelin soolosonaatissa. 22.10. Duettojen melankolinen henki tulee esiin makustelevin hidastuksin ja hivelevin linjoin. Turku 7.11. S. Sung-Huyn Cho, huilu, Kyeong Ham, oboe. Hänen myöhäisteoksensa ovat avautuneet yhä runollisempiin maisemiin, menettämättä modernistista ryhtiään. Shostakovitshin neljästoista sinfonia on samalla laulusarja bassolle, sopraanolle ja kamariorkesterille Lorcan, Apollinairen, Küchelbeckerin ja Rilken runoihin venäjäksi. Levyltä silti kuulee selvästi, että muusikot ovat enemmän modernin kuin barokkiperinteen kasvattamia
ANTTI HÄYRYNEN Viulusävelmiä Toisia suomalaisia viulusävelmiä: Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart. Levyn tekeminen on edellyttänyt laajaa tutkimusja taustatyötä, josta kiitokset kaikille asianosaisille. Englantilaisen Rebecca Clarken (1886–1979) taival oli paljon kivisempi: hänen isänsä katkaisi musiikkiopintojen tuen, ja yhä uudelleen Clarken teokset törmäsivät sovinistisen syrjinnän muuriin. Rebecca Clarke: Piano trio. Louise Farrenc: Pianokvintetto nro 1. . Säveltävillä naisilla ei menneinä aikoina ollut helppoa tietä edessään, mutta ranskalaisella Louise Farrencilla (1804–1875) oli keskimääräistä enemmän onnea. Lago säveltänyt Laura Netzel (1839– 1927) sekä Ingeborg von Bronsart (1840–1913) ovat ”toisia” suomalaisia tai suomalaistaustaisia viulusäveltäjiä, joista historiankirjat ovat olleet hiljaa. ANTTI HÄYRYNEN LIPUT Campus Allegro Infopoint Puh. 045 108 9934 infopoint@schaumanhall.fi www.netticket.fi SEURA A ME ITÄ /ruskfestival @ruskfestival @ruskfestival TUTUSTU OHJE LMA AN www.ruskfestival.fi TAITE ILIJAT Anu Komsi, Julia Sporsén, Rocco Rupolo, Christoffer Sundqvist, Emil Holmström, Erica Nygård, Paula Malmivaara, Pontus Grans, Opus 13, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Vaasan kaupunginorkesteri, Rock Theatre ym. Maailmansodan varjot tunkeutuvat pianon fanfaariaiheisiin ja tumman traagisiin taitteisiin. ANTTI HÄYRYNEN Clarke & Farrenc Rebecca & Louise. Von Knorringin synkeässä Nocturnessa voi erottaa suomalaiskansallisia sävyjä ja Ranskassa ja Saksassa vaikuttaneen Holmbergin Andantessa herkkää impulsiivisuutta. He jättävät tilaa lempeille levennyksille ja rakentavat teoksista koskettavasti moniulotteiset kokonaisuudet. Sekä Clarken dramaattinen pianotrio (1921) että Farrencin taiturillinen pianokvintetto on levytetty aiemminkin, mutta yhdessä ja Alban levyn muusikoiden pippurisina tulkintoina ne tekevät suuren vaikutuksen. Netzelin pikkukappaleet liikkuvat suvereenisti salonkiromantiikan maailmassa. 21.–25.11. Keskitysleirillä murhattu Pavel Haas oli Janá?ekin oppilas, ja vuonna 1925 valmistunut toinen jousikvartetto peilaa onnellista kesäretkeä määriläisille Apinavuorille. Clarken trio on hänen tärkeimpiä ja hurjimpia teoksiaan, jossa risteilee impressionistisia ja moderneja piirteitä vakuuttavan persoonallisessa muodossa. Kaikki kappaleet ovat ammattitaitoisesti viimeisteltyjä ja musiikillisesti mieleenpainuvia, eli niiden sivuuttamiseen ei keksi muuta syytä kuin säveltäjien sukupuoli. Mirka Viitala, piano, Reeta Maalismaa, viulu, Aino Oksanen, alttoviulu, Tuija Rantamäki, sello, Kati Salovaara, kontrabasso. . Tsekkiläisillä yhtyeillä on Janá?ekin musiikissa kotikenttäetu, mutta amerikkalainen, hollantilaisgraafikolta nimensä napannut Escher-kvartetti on koko ajan musiikin hermolla. Sen lisäksi yhteistä näyttäisi olevan säätyläinen tausta ja kosmopoliittinen elämä. Alba ABCD 524. . 2023 K AMARIMUSIIKKIA PIE TARSA ARESSA TAITE E LLINE N JOHTA JA Anna-Maria Helsing VUODE N SÄVE LTÄ JÄ Sebastian Hilli V U O D EN T EEMA Kuninkaallinen juhla Muutokset mahdollisia. Mirka Malmi, viulu, Tiina Karakorpi, piano. . Tottahan Tolstoin Kreutzer-sonaatin mustasukkaisuuden leimahduksia peilaava ensimmäinen ja vanhan säveltäjän Intiimejä kirjeitä nuorelle rakastetulle lähettävä toinen jousikvartetto lainehtivat suurissa tunteissa, epäilyksissä ja kiihkeissä onnen hetkissä, mutta viime vuosina se on usein johtanut tehosteiseen soittoon, jossa kähisevät sul ponticellot ja piiskana sivaltavat purkaukset jyräävät alleen kaiken muun. He edustavat Simone de Beauvoirin ”toista sukupuolta” eli naisia. Finaalissa mukaan loikkaa lyömäsoittaja Colin Currie, joka takaa kuulijalle otsikon mukaisen Villin yön. Maisemamaalailun sijaan musiikki kuvastaa samankaltaisia tajunnanvirtaisesti risteileviä vaikutelmia kuin Janá?ekin kvartetot. Reeta Maalismaa, Tuija Rantamäki ja Mirka Viitala pitävät teoksen rohkean ailahtelun suvereenisti hallussaan. Farrencin kvintetossa Viitala loistaa virtuoosiroolissa, johon jousiyhtye valaa kollektiivista lämpöä. Von Bronsartin kymmenminuuttinen Fantasia on levyn laajin teos, soittimellisesti näyttävää seikkailua suurien tunteiden syövereissä. Pienimuotoisissa viuluteoksissaan he liikkuvat vapautuneesti romanttisessa tyylissä ja käsittelevät taiturillisesti soolosoitintaan. Taiteisiin kannustanut perhetausta sekä säveltäjän ja pianistin työtä tukenut aviomies eivät 1800-luvulla olleet itsestäänselvyyksiä, vaikka Farrenc sai osansa myös aikansa ennakkoluuloista. Periodisoidulla viululla soittava Mirka Malmi ja vuoden 1882 Bösendorferilla soittava Tiina Karakorpi tavoittavat hyvin naissäveltäjien saundija ajatusmaailman. . Hänen mustalaisromantiikkaa peilaavissa taiturinumeroissaan leimahtaa tulinen temperamentti. Escher-kvartetilla on enemmän malttia, ja dramaattiset käänteet tekevät suuremman vaikutuksen kasvaessaan luontevasti teosten tekstuurista. . Näiden säveltäjien tuotannoista löytyy myös oopperoita ja orkesteriteoksia, joita soisi saatavan esille. Agnes Tschetschulin (1859– 1942), Ida Moberg (1859–1947), 56 R ONDO C LASSIC 8|2023 CD Minna von Knorring (1846– 1918), Betzy Holmberg (1860– 1900), salanimellä N. Sitä odotellessa epätietoiset tai -luuloiset voivat vakuuttua tämän levyn perusteella, että naisen äänen pitäisi kuulua Suomen musiikin historiassa paljon kirkkaampana. Alba ABCD 507. Leoš Janá?ekin kaksi jousikvartettoa näyttäytyvät usein impulsiivisten tunteiden temmellyskenttinä. Pietarissa ja Dresdenissä opiskelleen Mobergin tuotannosta löytyy myös viulukonsertto, mutta levytetty Marssi kertoo hänen pedagogisista tavoitteistaan. Hänen tuotantoonsa kuuluu kolme beethovenilaista linjaa jatkanutta sinfoniaa sekä näyttävästi konsertoivaa kamarimusiikkia, josta oiva esimerkki on vuonna 1839 valmistunut pianokvintetto kontrabassolla vahvistettuna. Tschetschulin opiskeli Helsingissä ja Berliinissä ja toimi viulistina ensimmäisessä ammattimaisessa naisjousikvartetissa
Muista myös nämä: Musiikkiin kiinni jo pienestä pitäen! Toivottu suosikki Elävä ja mielenkiintoinen tehtäväkirjasarja päivittää teorian opiskelun tähän päivään. (03) 225 1948. Musiikista sanoin ja kuvin. 47,00 € , tarjoushinta opiskelijalle 35,00 €. Tilaukset osoitteella https://rondo.fi/shop_kirjat/ tai asiakaspalvelusta, puh. Hintoihin lisätään toimituskulut. Musiikki varhaiskasvatuksessa norm. Soittopolku 22,00 € Tämä varhaiskasvatukseen tarkoitettu, laadukas oppikirja antaa myös pienten lasten vanhemmille runsaasti kehittäviä musiikkileikkien ideoita. Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja minä osaan!. Osa I: 4–7-vuotiaille, osa II: 7–9-vuotiaille, osa III: 9–11-vuotiaille. Voiko teorian opiskelu tulla hauskemmaksi! Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Musiikin perusteet I-IV Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Visuaalinen sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata edistymistä lapsen maailmaan sopivalla tavalla
TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa 12.10. Ruth Reinhardt, joht. Ligeti: Lontano, Järventausta: Sunfall, Benjamin: Into the Little Hill. Aapo Häkkinen, joht. Janne Mertanen, piano. Kansainvälinen Paulon sellokilpailu, finaali. Temppeliaukion kirkossa. Tye: In nomine à 6, MacMillan: Sinfonia nro 4, W. Mikko Leppilampi, laulu. 9.11. Olli Mustonen, joht. 26.10. 8. Ritarihuoneella. 25. Laulajia Helsingin kamarikuorosta ja Musiikkitalon kuorosta. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa 11. 2. norjalainen Barokkanerne. Lisäksi festivaalilla vierailee mm. Noriko Koide: Swaddling Silk and Gossamer Rain, Ravel: Pianokonsertto G, Messiaen: Les Offrandes zosopraano (Angel 2), Nick Pritchard, tenori (Angel 3). Helsinki Early Music Festivalille kaksi tärkeää vierailua, RIAS-kamarikuoron ja Freiburgin barokkiorkesterin. 15.10. 19.10. A. HARRI KUUSISAARI harvinaisia vierailuja ja oopperoita RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Ylen kanavilla 18. Šlekyt?, joht. Lisäksi RSO:n festivaalilla kuullaan muuta Benjaminin musiikkia. 26. Salina Fisher: Tupaia, Rimski-Korsakov: Šeherazade. Hannu Lintu, joht. ja viulu. konserttoerä. Haydn: Vuodenajat-oratorio. 1.11. Festivaalitunnelmissa on myös Suomalainen barokkiorkesteri FIBO, joka tuo 7.–15.10. Ritarihuoneella. Haydn, Bague, Auvi. Herrmann: Vertigo-sarja, Gershwin: Rhapsody in Blue, Barber: Adagio, Bernstein: Sinfonisia tansseja musikaalista West Side Story. 15.11. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 18.10. Jennah Vainio: Sylvia’s Lullaby, Helsinki Variations (ke.), Grieg: Pianokonsertto, Dvo?ák: Sinfonia nro 5. Göran Söllscher, kitara. 385. 11.10. Beethoven: Coriolan-alkusoitto, Shaw: Watermark, Ries: Sinfonia nro 6. Nil Vendetti, joht. Hilary Summers, mezzosopraano. Händel – Purcell – Blow – Croft. Antti Rissanen, joht. Brahms: Ein deutsches Requiem. Barokkanerne. Temppeliaukion kirkko. Nicholas Collon, joht. Varsinkin edellisestä on tullut jo aikamme oopperan klassikko. Musiikkitalossa. Joonas Ahonen, piano. Bach. Matthew Halls, joht. 10.11. 14.10. seremoniallista barokkimusiikkia brittihovista, ja freiburgilaiset pitävät oman konserttinsa Gottfired von der Goltzin johdolla 11.10. ja 12.10. Juho Pohjonen, piano. Jean-Efflam Bavouzet, piano. Saksalaisessa kirkossa. Musiikkitalon lavalle ensimmäistä kertaa Suomessa kaksi brittisäveltäjä George Benjaminin oopperaa, Written on Skin ja Into the Little Hill säveltäjän itsensä johdolla. Angelium-salissa. Núria Rial, sopraano, Topi Lehtipuu, tenori. S. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa 27.10. ja 15.11. Mozart: Requiem. Pori Sinfonietta vierailee Wienin Musikvereinissa 8.10 rohkealla ohjelmalla, sillä siihen kuuluu suomalaisten säveltäjien Palmgrenin ja Sibeliuksen lisäksi säveltäjistä wieniläisimpiin kuuluvan Schubertin kuudes sinfonia. Anna-Maija Tuokko, laulu. Dalia Stasevska, joht. ja 3.11. RIAS-kamarikuoro. Matthew Halls, joht. Sonja Herranen, sopraano, Erik Rousi, basso, Chorus Cathedralis Aboensis. 10.10. 27.10. John Storgårds, joht. Jane Glover, joht. teemalla Kaukokaipuu. Myöhäisillan kamarimusiikki: Schubert: Sonaatti a D. Myöhäisillan kamarimusiikki: Schulhoff: Concertino huilulle, alttoviululle ja kontabassolle. EMO Ensemble. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa 9. George Benjamin, joht. Alessio Bax, piano. Dufaut, Gallot, Reusner, Bittner, de Lassus, non Papa, Willaert, Dowland, Lawes. . Aku Sorensen, joht. ja 19.10. Rossini: Alkusoitto oopperasta Wilhelm Tell, Vivaldi: D-duurikonsertto, Rodrigo: Fantasia para un gentilhombre, Nielsen: Sinfonia nro 2. Solistina on Camilla Nylund. Rumon Gamba, joht. Johanna Rosa Falkinger, sopraano. Uusinta 27.10. ja 26.10. George Benjamin, joht. Kapellimestarina Tibor Boganyi. ja 27.10. Donizetti: Alkusoitto oopperaan Don Pasquale, Rossinin ja Catalanin aarioita, Lara Poe: Laulusarja L. 73 ”Keisari”, Strauss: Macbeth, Schreker: Vorspiel zu einem Drama. Anu Komsi, sopraano. Debussy: Nocturnes, Benjamin: Konsertto orkesterille, Benjamin: Dream of the Song, Strauss: Kuolema ja kirkastus. ”Open orchestra”. ja 9.11. 3.11. 20.10. Iestyn Davies, kontratenori. Marcin ?wi?tkiewicz, cembalo ja liidaus. Fux, Hasse, Lotti, Fasch, Weichlein, Bononcini, Händel, Cavalli, Telemann. Lohjalla ja Helsingissä. George Benjamin: Written on Skin. Händel – Vivaldi – Scheibe – J. RIAS-kuoro esittää Fibon kanssa 7.10. 8.11. Virpi Räisänen, mezzosopraano. Eero Palviainen, luuttu, Eloisa Consort. Janne Nisonen, joht. Giedr. Fibon, Freiburgin barokkiorkesterin ja Barokkanernen muusikoita. Rameau – Farina – Geminiani – Purcell – Vivaldi. Messiaen: Le Tombeau resplendissant, Kuusisto: Viulukonsertto, Musorgski: Preludi oopperasta Hovanštšina, Shostakovitsh: Sinfonia nro 9. 3.11. Petri Kumela, kitara. 8.10. Kansainvälinen Paulon sellokilpailu, finaalin 1. Maailman tunnetuimpiin poikakuoroihin lukeutuva Dresdenin Kreuzkuoro on Cantores Minoresin vieraana, ja kuorot esittävät yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa Brahmsin Saksalaisen sielunmessun 2. Bertie Baigent, joht. Elina Vähälä, viulu. Freiburgin barokkiorkesteri. Lauren Snouffer, sopraano (Agnès), Iestyn Davies, kontratenori (Angel 1 / Boy), Mark Stone, baritoni (Protector), Judith Thielsen, meznen, Boccherini. Onervan runoihin, Puccini: Preludio Sinfonico, Casella: Konsertto orkesterille. Benjamin Davis, ohjaus. ”Third Practice”. Farrenc: Alkusoitto nro 2, Mozart: Pianokonsertto nro 23, Beethoven: Sinfonia nro 6. Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Es-duuri op. Lydia Teuscher, sopraano, Jussi Myllys, tenori, James Platt, basso. Molemmat ovat maailman huippuja alallaan. ja 10.10. Imogen Cooper, piano. Soraya Mafi, sopraano, Jess Dandy, altto, Toby Spence, tenori, Neal Davies, basso. Gottfried von der Goltz, viulu ja liidaus. Monteverdin musiikkia. Tianyi Lu, joht. Tero Saarinen Company. Tampereen Filharmoninen Kuoro. Sibelius: Tuonelan joutsen / Punarintasatakieli laulaa ja Riikinkukko sarjasta Joutsikki / Kurkikohtaus, Vasks: Lonely Angel – meditaatio viululle ja jousiorkesterille, Haydn: Sinfonia nro 45, Clyne: Within Her Arms. Elokuvamusiikkia. Justin Doyle, joht. Fagerlund: Helena’s song (ke.), Sibelius: Satu, Bruckner: Sinfonia nro 3. Tanssin talossa. ja 3.11. Gottfried von der Goltz, viulu ja liidaus. suomessa soi 58 R ONDO C LASSIC 8|2023 Koonnut: HARRI KUUSISAARI RADION SINFONIAORKESTERI TEKEE kulttuuriteon tuomalla 10. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI 7.10. 10.11. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa 12.10. Pekka Kuusisto, joht
Karen Kamensek, joht. no. Malin Broman, liidaus. Piotr Pawlak, piano. 8.11. Magnus Walker, tenori. V. Virpi Räisänen, mezzosopraaLEHTI EI VASTAA MAHDOLLISISTA OHJELMATIETOJEN MUUTOKSISTA. 2.11. Mats Larsson Gothe: Ringraziamenti (ke.), Mozart: Sinfonia concertante, Fagerlund: Beneath, Bacewicz: Jousikvartetto nro 4 (sov. Janne Nisonen, joht. Ji?í Rože?, joht. & alttoviulu. 2.11. Kuusankoskitalossa. 9.11. Ann Hallenberg, mezzosopraano. 9.11. Porin Promenadisalissa pidettävä konsertti: Aus Finnland – Kohti Musikvereinia. Holst: Brook Green Suite, Vaughan Williams: Death of Tintagiles, Molique: Konsertto nro 1 g-molli harmonikalle, jousille ja lyömäsoittajalle, Poulenc: Sinfonietta. Senja Rummukainen, sello. Samuli Peltonen, sello. Kuzmenko: Fantasy on a theme by Beethoven, Tiensuu: Puro, Schmidt: Sinfonia nro 3 A. Antti Tikkanen, viulu. Uusitaan 29.10. Aliisa Neige Barrière, joht. Mm. 8.10. Ana Quintans, sopraano, Anthea Pichanick, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Luigi de Donato, basso. Palmgren: Aus Finnland, Sibelius: lauluja, Beethoven: Ah! perfido, Schubert: sinfonia nro 6. Rumon Gamba, joht. Tibor Bogányi, joht., Reetta Haavisto, sopraano. Tibor Bogányi, joht. ?. 19.10. 58 The Nocturnal Dances of Don Juan Quixote. Mackenzie Melemed, piano. Kaupungintalossa. Nicola Campogrande: Konsertto yleisölle ja orkesterille, Berlioz: Fantastinen sinfonia. Brahms: Kaksoiskonsertto, Brahms: Sinfonia nro 4. Sibelius: Musiikkia näytelmään Myrsky, osia, Sibelius: Kolme fragmenttia sinfoniasta nro 8, Sibelius: Sinfonia nro 4. Madetoja: Elegia, Lara Poe: Laulusarja L. Kotkan konserttitalossa, 9.11. 2.11. Dalia Stasevska, joht. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI 2.11. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa 5.10. 2.11. Tomas Djupsjöbacka, joht. Kotkan konserttitalossa, 12.10. Taulumäen kirkossa. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI 3.11. Matvejeff), Matvejeff: Viulukonsertto, Hindemith: Mathis der Maler. Santeri Kaksonen, oboe. 26.10. KYMI SINFONIETTA 11.10. Annika Sinisalo, viulu. Almila: Cascades -oktetto, Nyman: Viulukonsertto, Beethoven: Sinfonia nro 4. jousiorkesterille). KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Konservatoriolla 27.10. 9.11. Cecilia Damström: Nixus, Grieg: Piano59 R ONDO C LASSIC 8|2023 konsertto, Brahms: Sinfonia nro 2. Outi Tarkiainen: Joye, Clara Schumann: Pianokonsertto, Beethoven: Sinfonia no 6. Rumon Gamba, joht. Mikkelin tuomiokirkossa. Maria Itkonen, joht. Jonathan Bloxham, joht. Bowen: Kvintetto käyrätorvelle ja jousikvartetille, Coleridge-Taylor: Nonetto, Holst: Puhallinkvintetto, Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousille. Mustonen: Valoa kohti, puhallinkvintettiversion ke., Mozart: Pianokonsertto nro 19 F, Martin?: Sekstetto, Mustonen: Nonetto I. Stefan Geiger, joht. Tüür: Deep Dark Shine, Tarkiainen: The Ring of Fire and Love, Janulyt?: The Colour of Water, John Luther Adams: Become River. Tarrodi: Paratiisilinnut II, Mozart: Viulukonsertto nro 3, Shaw: Entr’acte, Brahms: Haydn -variaatiot. 2.11. 9.11. 19.10. Tatu Kauppinen, sello. Mozart: Requiem. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa 11.10. Atso Almila, joh. Kuusankoskitalossa. Reetta Kataja, viulu. Camilla Nylund, sopraano. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI 12.10. Nathanaël Iselin, joht. Seinäjoki-salissa. Joonatan Rautiola, saksofoni, Niko Tiainen, valotaide. 25.10. 26.10. S. Daniel Raiskin, joht. Johan Dalene, viulu. Hannu Lintu, joht. Marianna Shirinyan, piano, Prokofjev: Pianokonsertto nro 3, Shostakovitsh: Sinfonia nro 10. ja viulu. ja piano. 10.11. Stefan Dohr, musiikillinen ohjaus ja käyrätorvi. Yleisö, solisti. John Storgårds, joht. Kansanmusiikkiyhtye Frigg. Janne Valkeajoki, liidaus ja harmonikka. Eugene Tzigane, joht. 19.10. Onervan runoihin, Madetoja: Sinfonia nro 1. Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores ja Dresdenin Kreuzkuoro. Olari Elts, joht. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa 12.10. Madetojan musiikkilukion tyttökuoro, Soma Ensemble. 25.10. Brahms: Ein deutsches Requiem. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa 12.10. Hannu Norjanen, joht. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI 12.10. Joonas Pitkänen, joht. Musica-kuoro. 8.11. Aurora Marthens, sopraano. R ONDO C LASSIC 1|2022 LOKAKUU – MARRASKUU KAUSIOHJELMA oubliées, Ravel: Pianokonsertto vasemmalle kädelle D. Tomas Djupsjöbacka, joht. Malin Broman, joht. Rimski-Korsakov: Scheherazade, Sallinen: Chamber Music III Op. Wienin Musikvereinissa. Pepin: Vajrayana, Glass: Konsertto saksofonikvartetille, Schumann: Sinfonia nro 2. Olli Mustonen, piano. Kristian Sallinen, joht. Sciarrino). Britten: Preludi ja fuuga 18 jouselle, Haydn: Sellokonsertto, Walton: Sonaatti jousille. Temppeliaukion kirkossa. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI 28.10. Schubert: sinfonia nro. 2.11. kamariorkesterille. Prokofjev: Sinfonia concertante, Stravinsky: Tulilintu-baletti. Rumon Gamba, joht. Otto Antikainen, viulu. Lohjan kirkossa. Kotkan konserttitalossa. Petri Aarnio, viulu. Olli Mustonen, joht. Helena Juntunen, sopraano, Tuomas Pursio, baritoni. OULU SINFONIA Madetojan salissa 18.10. Alban Gerhardt, sello. Minna Pensola, liidaus. Erkki Lasonpalo, joht. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa 12.10. Wagner: Prelude und Liebestod oopperasta Tristan & Isolde (sov. Mackenzie Melemed, piano. Johanna Takalo, sopraano, Jussi Vänttinen, baritoni, Suomen laulu. Monteverdi: Alkusoitto oopperasta Orfeo, Vivaldi: ooppera-aarioita, Thierry Escaich: Baroque Song, Donizetti: Jousikvartetto ja ooppera-aarioita, Rossini: Giovanna d’Arco, kantaatti mezzosopraanolle ja orkesterille (sov. Schönberg: Kirkastettu yö, Weill: Viulukonsertto. Madetoja: pastoraalisarja, Madetoja: Naiskuorolauluja, Madetoja: Marian murhe, Madetoja: Sinfonia nro 3. Schönberg: Kamarisinfonia nro 1, Bach: Kaksoiskonsertto viululle ja oboelle, Mozart: Sinfonia nro 31 D. Konsertti kuullaan ennen lähtöä Porissa. 9.11. Nicke Lignell, kertoja. Lieberson: Drala, Englund: Pianokonsertto nro 1, Beethoven: Sinfonia nro 5. Ville Matvejeff, joht. 2 D. Wagner: Siegfried-idylli, Schumann: Pianokonsertto, Mozart: Sinfonia nro 41. Suzana Bartal, piano. Uusinta 3.11. 19.10. Topi Lehtipuu, joht. Raschèr-saksofonikvartetti. Kari Kriikku, klarinetti. Tarrodi: Birds of Paradise II, Monnakgotla: Viulukonsertto, Mahler: Sinfonia nro 4. Benjamin Lévy, joht. Fauré: Requiem. 8, Schubert: Jousikvartetto nro 1, Taffanael: Puhallinkvintetto g. Jarrett: ’Elegy’, Mahler: Sinfonia nro 7, sov. Boulanger: D’un matin de printemps, Carwithen: Concerto for piano and strings, Farrenc: Symphony No