M U S II K K IL E H T I 20 20 L O K A K U U – M A R R A S K U U C LA SS IC 9 2020 9,90 € kamus -kvartetti tuo Beethovenin esiin myös ihmisenä CLASSIC BAYREUTHISSA barokki juhli Wagnerin sijaan SUURTEOSTEN kamariversiot soivat nyt konserteissa QUEER -ylpeyttä ja kaappikulttuuria SÄVELTÄMISEN ilo kuuluu kaikille
AlfaTV
(03) 225 1948 2. Musiikkia sanoin ja sävelin KOLME TAPAA TILATA: 3. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. SSIC V L Syksyn tullen elämä siirtyy sisätiloihin. Syyshintamme tänään: 10 numeroa 118 € 5 numeroa 59 € 2 vuoden tilaus etuhintaan 199 €. On aika rauhoittua, palata harrastusten pariin ja nauttia kotoilusta. Varmista nyt, että pysyt mukana laadukkaassa lukemisessa ja tilaa Rondo myös tulevien iltojesi iloksi! Edullisimmillaan saat sen hyödyntämällä kahden vuoden tarjoushintamme 199 euroa, mutta voit myös tilata lehden lyhyemmiksi jaksoiksi. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Syksy on pieniä elämän nautintoja
sisältö 9/2019 7 Pääkirjoitus 8–13 Kamus, Beethoven ja kvartettisoiton taide 14–18 Taskusinfonioita turvaväliorkesterissa 20 Mika Vainion äänitaidetta Kiasmassa 21 Lassi Rajamaan piirros 22–23 Jazzpolkuja: Joakim Berghäll 24 Kielo Kärkkäinen – pientä mutta silti suurta 25 Rondo CD: Risto Lauriala ja Diabelli-muunnelmat 26 Mediasakset 27 Johan Tallgrenin kolumni 28–29 Kantaesitys: Mikko Pellisen Borderlines 30–34 Bayreuthin teatteriaarre heräsi henkiin 36–39 Queer-ylpeyttä ja kaappikulttuuria 40–42 Kuukauden klassikko: Rimski-Korsakovin Sheherazade 43 Lauri Toivion sarjakuva 44–45 Säveltäjänaisia: Agnes Tschetschulin Rondo arvioi 47 – 53 • COW baletissa • Covid fan tutte oopperassa • Kjell Westön uusi kirja • Maria Petersin Kapellimestari -romaani • CD ja DVD -sivut suomessa soi 54 – 57 • Saaristo-ooppera juhlii • Merirosvo baletissa • Orkesterikalenteri mestari & kisälli 58 – 61 • Säveltäminen kuuluu kaikille • Matti Raekallion kirjoitussarja alkaa ylen ohjelmatiedot 62 – 65 • Yle Radio 1 ohjelmatiedot • Yle Teeman ja Areenan musiikkiohjelmat 66 Rondo palvelee 67 Kai Amberlan kolumni
yhteen kasvaneet Teksti: HARRI KUUSISAARI | Kuvat: HEIKKI TUULI Pyrimme olemaan kurinalaisesti vapaita: on soitettava yhteen, mutta kukin pitää persoonansa.. 8 R ONDO C LASSIC 9|2020 Kamus-kvartetti valmistautuu urotyöhönsä, kaikkien BEETHOVENIN jousikvartettojen esittämiseen. Nelikko on 18 vuodessa kasvanut yhteen niin, että perfektionismin ja yhdeksi soittimeksi sulautumisen ihanne on antanut tilaa myös yksilöiden vapaudelle ja spontaaniudelle. Vain yksi asia harmittaa: Suomen kamarimusiikkielämän hutera pohja
9 R ONDO C LASSIC 9|2020 R ONDO kannessa
Kamus esittää pätkiä F-duuri-kvarteton opus 18 varhaisversiosta ennen lopullista versiota osoittaakseen, miten kovan työn Beethoven teki takoessaan ja tiivistäessään siitä timanttisen kokonaisuuden. Nelikon johtama Meidän Festivaali toteutui, vaikka karsittunakin, ja heti sen jälkeen alkoi suururakan, Beethovenin kaikkien jousikvartettojen esityssarjan viimeistely. Jos niissä muiden stemmojen soittajat voivat olla edistyneitä amatöörejä, keskikauden kvartetoissa se on jo mahdottomuus. ”Tätä vaihtoehtoisuutta vapaalta kentältä toivotaan yleisemminkin, mutta toisaalta olemme jalat molemmissa piireissä, säilyttävissä ja uudistavissa. Urakkaan ei tuosta vain lähdetä, sillä teosten laaja tyylillinen asteikko ja tekniset ja tulkinnalliset ulottuvuudet vaativat täydellistä yhteispeliä. Peräkkäin esitettynä kvartetoista näkyy myös säveltäjän inhimillinen puoli. Vaikka Beethovenin jousikvartetot ovat ydinohjelmistoa, niitä ei Suomessa usein kuule. ”Se on kuin maratonin juokseminen”, Paldanius vertaa. Joitakin kvartettoja he eivät ole soittaneet yli vuosikymmeneen, ja nuottien merkinnät vuosien varrelta muistuttavat eri opettajista, tilanteista ja elämänvaiheista. Viimeinen kvartetto op. Erityisesti kamuslaisia hämmästyttää opus 95:n kvartetto f-molli. Modulaatiot ovat äkkivääriä, ja soittimellisuuden ihanteet on heitetty romukoppaan. ”Onhan niissä taivaallisia osia, kuten op. Omassa taiteellisessa työssä näkökulma on luonnollisestikin laajempi. Beethoven esiin myös ihmisenä Beethovenin jousikvartetoista kymmenen on ollut Kamus-kvartetin ohjelmistossa jo aiemmin, mutta koko sarjan toteuttamisessa on aivan omat vaatimuksensa verrattuna yksittäisiin esityksiin. Kun se julkaistiin, Schubert meni siitä kokonaan lukkoon. 130:n cavatina, mutta enemmän eteen tulee tunteiden ja karaktäärien laaja kirjo – vakavuudesta estottomaan huumoriin. Mendelssohn sekosi myös ja lainasi sitä omassa kvartetossaan”, Untamala kertoo. joulukuuta. ”Ensimmäinen versio on kömpelö ja vaikea, vaikka Beethoven oli tuolloin jo kolmissakymmenissä. marraskuuta ja Helsingin Musiikkitalossa kahteen viikonloppuun sijoitettuna 5.–12. Se on tarpeen, kun enää ei ole mahdollisuutta 12 tunnin harjoituksiin”, alttoviulisti Jussi Tuhkanen iloitsee. Säveltäjän henkilökohtainen elämä kuurouksineen ja äkkiväärine temperamentteineen tulee esiin myös Minna Lindgrenin juonnossa, joka nivoo konsertit tarinallisiksi kokonaisuuksiksi. Kun Kamus vieraili taannoin Kaavilla, kävi ilmi, ettei Sibeliuksen Voces intimae -kvartettoa ollut esitetty siellä koskaan aikaisemmin. Mille jousikvartettiperinteelle voisimme olla vastavoimana, kun Suomessa kuulee ani harvoin edes alan perusohjelmistoa. Kamus-kvartetille sitä on 18 toimintavuoden aikana ehtinyt kehittyä. Kuuden konsertin tiivis sarja kuultiin jo lokakuun alussa Kuopiossa, ja ennen sitä maistiaisia saatiin Iisalmessa ja Varkaudessa. Se oli Beethovenin tutkielma siitä, miten tulevaisuudessa voisi säveltää, eikä hän edes ajatellut sitä julkisesti soitettavaksi. 10 R ONDO C LASSIC 9|2020 ORONA-AIKA ON ISKENYT kulttuurin alalla kovimmin freelance-kokoonpanoihin esiintymistilaisuuksien karistessa, mutta Kamus-kvartetilla on viime aikoina ollut kädet täynnä töitä. Razumovski-kvartetoissa kesto tuplaantuu, ja stemmat vaikeutuvat niin, että kaikista tulee tasavertaisia. ”Se räjäyttää kaiken kiihkossaan ja sävellajien paljoudessaan ja oli varmaankin aikalaisten korvissa käsittämätöntä musiikkia. Kaikista asioista ei tarvitse edes puhua”, kakkosviulisti Jukka Untamala tiivistää yhteisten vuosien satoa. ”Alussa ihanteenamme oli aika homogeeninen sointi, ja teimme kovasti töitä sen eteen, mutta viime aikoina yksilöllinen vapaus on saanut sijaa soitossa enemmän”, ykkösviulisti Terhi Paldanius kertoo. ”Nykyisin pyrimme minusta olemaan kurinalaisesti vapaita: on soitettava yhteen, mutta kukin pitää persoonansa”, sellisti Petja Kainulainen täsmentää. Kyllä meidän täytyy pitää huolta siitä, että edustamamme musiikinlaji pysyy jotenkin pinnalla”, Untamala pohtii. 133 kuin oma kvartettonsa”, nelikko selittää toinen toistaan jatkaen. Ei musiikki ollut hänelle mikään taivaasta tullut lahja, jonka hän vain kirjoitti paperille, vaan se vaati työtä ja opiskelua. Sarjan viimeisiä kvartettoja pidetään usein musiikillisena filosofiana, mutta kamuslaiset eivät juuttuisi ylevöittämiseen. 135 taas on kuin suklaakonvehti kaiken päällä, ja Suuri fuuga op. Säveltäjän elämä oli myös arkea, ei vain myyttiä.” Konsertit on jaettu otsikkoihin, joita ovat Rajapinta, Musiikki, Persoona, Sairaus, Voitto ja Perintö. Tampere-talossa paketti on tarjolla 12.–15. Suomussalmen jumppasalissa Shostakovitsh tuntui modernilta, ja yleisö k. Harjoituksissa erilaisilla mielipiteilläkin on paikkansa, ja parhaiten perusteltu ja kokeillen toimivimmaksi todettu näkemys voittaa. Väliäänissä on suoranaisia mahdottomuuksia. Beethoven-projekti on samalla kvartetin oman historian läpikäyntiä. Niistä paistaa osaamisen riemu: säveltäjä on vapaa ja hallitsee kaiken. ”Varhaiset kvartetot ovat vielä Haydn-henkisiä, ja ykkösviululla on keskeinen rooli. He puhuvatkin kuin yhdestä suusta, toinen toisensa ajatuksia jatkaen. Suurin haaste on teosten tyylillinen erilaisuus: varhaisten kvartettojen tyyli ja soittotapa eivät toimi myöhemmissä enää ollenkaan. Uusia rakenteita kamarimusiikille Meidän Festivaalin suunnittelijana Kamus-kvartetti asemoi itsensä konservoinnin vastavoimaksi, jonka tehtävänä on tarjota haastavaa ohjelmistoa, erilaisia näkökulmia ja rohkeita irtiottoja. ”Toistemme tuntemisen ansiosta vähemmässä ajassa saa aikaan enemmän. Ne ovat jo suurten salien musiikkia”, ykkösviulisti jatkaa. ”Toistemme soiton aistimusten ja vaistomaisen reagoinnin tasolla on menty aika pitkälle. Viimeisin kokonaisesitys oli Uusi Helsinki -kvartetin sarja vuonna 2012
Alueellisen organisaation kautta kamarimusiikkiyhtyeet voisivat esittää samaa ohjelmaa kymmenen kertaa eri paikoissa, ja tällöin yhden keikan hinta voisi olla halpakin. He muistuttavat myös ilmastonmuutoksesta, jota vastaan pitää taistella. ”Nyt tilanne on todella kirjava. 11 R ONDO C LASSIC 9|2020 tykkäsi. Joissain kunnissa ei ole yhtään mitään, toisissa voi olla kulttuurisihteeri ja 5000 euron vuosibudjetti konserttien järjestämiseen. Jos kaupunkiin saadaan suuria solisteja, heidät pitäisi saada soittamaan useampia konsertteja lähialueilla. Vapaa kenttä ansaitsisi huomiota Pelkällä kamarimusiikilla eläminen on Suomessa lähes mahdottomuus, ja myös Kamus-kvartetin muusikot työskentelevät lisäksi muualla. Jukka Untamala on Lohjan kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja, Jussi Tuhkanen Tapiola Sinfoniettan alttoviulun äänenjohtaja ja Petja Kainulainen Espoon musiikkiopiston sellonsoiton lehtori. Siksi muusikoiden lennättäminen kaukaa pariksi päiväksi ei ole järkevää. | Ei tarvittaisi paljoa lisää rahaa vaan yhteistyötä ja koordinaatiota.. Ei tarvita kompromisseja eikä sovituksia, vain ydintyötä. Untamala on vakuuttunut siitä, että kamarimusiikilla olisi kysyntää monissa Suomen syrjäisemmissä kaupungeissa ja kunnissa. ”Jousikvartetti olisi helposti liikuteltava kokoonpano mennä mihin tilaan vain, ja ohjelmistossa on maailman parasta musiikkia 400 vuoden ajalta. Ja sekin raha menee yhteen konserttiin. Orkesterin kiertäminen on paljon isomman työn takana”, Paldanius sanoo. Ei tarvittaisi paljoa lisää rahaa vaan yhteistyötä ja koordinaatiota.” Muut kamuslaiset nyökkäilevät. Hän ehdottaa keskitettyä yhteistyömallia, jossa luotaisiin muutama alueellinen musiikkituotannon keskus, jotka keskitetysti keräisivät budjettia kiertueille. Muusikoiden mielestä Suomen kamarimusiikkielämässä pitäisi saada koottua edes uusia rakenteita, jottei nuorten yhtyeiden innokas työ valuisi hukkaan. Terhi Paldanius on soittanut useissa pääkaupunkiseudun orkestereissa. Toisaalta kamarimusisointi kvartetin ulkopuolisten ihmisten kanssa, orkesterityöt ja opetus kaikki tukevat toisiaan”, Tuhkanen sanoo. ”Muutama vuosi sitten saimme mahdollisuuden toimia vuoden täysipäiväisesti Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän apurahan turvin, ja olihan se mieletön kehitysloikka kvartetin kannalta
Dialogissa syntyvät parhaat ideat”, Kainulainen jatkaa. Harjoitustapoja on työkalupakissa suuri määrä, ja monet niistä juontuvat niihin opettajiin, joiden johdolla nelikko on saanut eri kursseilla ja jo Sibelius-Akatemiassa opiskella. Puhuttua tulee paljon, ja melkein jokaisessa harjoituksessa joku sanoo sanat: soitettaisiinko välillä?. Ensin ideoita vain heitellään, ja sitten ne muuttuvat ja muokkautuvat, ja joku evoluution tapainen – usein raha ja sen puute – heivaa niitä pois”, Paldanius selittää. Lähes aina löytyy jokaista tyydyttävä kompromissi. Miten Meidän Festivaalin suunnittelutyö luonnistuu yhteisöltä. Rakastan sellaista”, Kainulainen sanoo. Kuka lopulta tekee päätökset. ”Tärkeintä on kappaleen kokonaisuuden hahmottaminen niin harmonian, fraseerauksen kuin muodon osalta, mikä tarkoittaa koko partituurin opettelua. Eli ”tehdään Richterit” – metodi on peräisin sellisti Christoph Richteriltä. ”Vaikka spontaanin reagoinnin tila onkin kasvanut, sekin vaatii jonkinlaisia pelisääntöjä, joiden sisällä toimitaan. Rytminen luuranko hahmottuu siten aika hyvin.” Jos aika on tiukalla, kvartetti soittaa teoksen läpi noin 80 prosentin tempossa yrittäen yhdellä kertaa hahmottaa sekä harmonian ja karaktäärit sekä korjata intonaation ja yhtenäistää artikulaatiot. Sama pätee myös erilaisiin konserttisarjoihin, joita on viime vuosina pulpahdellut paljon. ”Yksi konkreettinen metodimme on se, että jokainen kappale soitetaan jossain vaiheessa 20 kertaa lopullista tempoa hitaammin toisiaan kuunnellen, jotta intonaatio puhdistuu, ja harmonioiden rakentuminen ja äänien suhteet toisiinsa tulevat selviksi.” ”Jos joku rytmisesti monimutkainen paikka ei oikein selviä, niin soitamme sen näppäillen ja sen jälkeen sama todella lyhyillä jousenvedoilla. Tämä on nopeutunut huomattavasti sen ansiosta, että siirryimme soittamaan tableteilta suoraan partituurista”, muusikot kertovat. Koko free-kenttä ansaitsisi enemmän huomiota”, Kainulainen korostaa. Puhuttua tulee paljon, ja melkein jokaisessa harjoituksessa joku sanoo sanat: soitettaisiinko välillä. Toisaalta aina välillä Terhi, Jukka tai Jussi yllättää konsertissa tai treeneissä jollain ihanalla out-ofthe-box -ajatuksella. ”Jatkuva kehitys on meidän koodisanojamme, ja tähtäin on aina edessäpäin”, Untamala vahvistaa. 12 R ONDO C LASSIC 9|2020 ”Suomessa on paljon hyviä kamarimusiikkiyhtyeitä, jotka varmasti toimisivat vielä paljon säännöllisemmin, jos vakituista rahoitusta olisi tarjolla. ”Ideoita satelee ristiin rastiin kaikilta, ja se on paras tapa luoda meidän näköinen festivaali. ”Suhtaudumme harjoittelemiseen intohimolla, ja kaikilla riittää aina parannusehdotuksia.” Kamuslaiset keskustelevat harjoittelutilanteessa paljon, eikä riitelyltäkään vältytä. Demokratia toimii niin, että kaikkien ideoita kokeillaan, ja jos joku ei toimi, se jyrätään – usein jopa idean esittäjän toimesta. ”Sen jälkeen tarvitaan delegointia, vastuunjakoa ja käytännön asioiden miettimistä, johon saa kyllä aikaa uppoamaan. Yhteinen taival tuntuu siinä, että reagoinnista on tullut vaistomaista. Itse viihdyn ehkä parhaiten alkuvaiheessa, kun rajoja ei vielä ole, ja assosiaatioiden verkko on energisessä tilassa.” ”Tämä on raskas, mutta toivottavasti uutta luova ja paljon itselläkin ajatuksia herättävä työtapa, jota ei silti kannata vaihtaa. Kamus-kvartetin 18 vuoden ikä onkin Suomen oloissa jo saavutus – valitettavan usein kvartettihankkeet lopahtavat tai jäävät silloin tällöin herätettäviksi projekteiksi, jolloin on vaikea kehittyä. Nythän toiminta perustuu aika lailla idealismiin. Harjoittelu tekee mestarin Vaikka kamarimusiikki voi toimia myös ex tempore -pohjalta, jousikvartetissa työn pitkäjänteisyys on yhteiseen musiikilliseen ajatteluun, sointiin ja hienosäätöön pääsemisen edellytys. Petja Kainulainen (vas.), Jukka Untamala, Terhi Paldanius ja Jussi Tuhkanen ovat soittaneet yhdessä 18 vuotta. Onhan me paljon kokoustettu ja viestipalveluja kulutettu
”Varmaan keskivaiheelle. ”Koen, että partituuri on kaiken pohja ja siihen nojaten täytyy löytää oma ääni. Kaikki nyökyttelevät. Esimerkiksi op. . Yhtä Beethoven-sforzatoa, joka pätisi kautta kvartettosarjan, ei ole olemassa”, Tuhkanen sanoo. Kyse ei ole pelkästään soinnista ja vibratosta vaan myös tempoista ja artikulaatioista”, Paldanius tähdentää. Amadeusta ei voi kopioida, ja periodiyhtyeeltä emme voi kuulostaa – instrumenttimme ja jousemme ovat kuitenkin moderneilla asetuksilla. ”Jokin menee kuitenkin väärin, jos tavoitteena on ainoastaan toteuttaa jokin tempolukema. Koska tällaista informaatiota on saatavilla, tuntuisi sen kokonaan sivuuttaminen Paldaniuksen mielestä ylimieliseltä. Jos yksikin fraasi sitä vaatii, niin sitten mennään luotisuoralla äänellä tai huljutetaan kuin Norbert Brainin [Amadeuksen ykkösviulisti]. Ei musiikki ollut Beethovenille taivaasta tullut lahja, vaan se vaati työtä ja opiskelua.. ”Kaikki keinot täytyy olla käytössä. ”Kyllä minusta oma tie löytyy partituurista eikä toisin päin. Yritämme siis saada sen kuulostamaan tältä, ja jos se onnistuu, ei toteutuneella tempolukemalla ole merkitystä.” Entä mikä on tekstiuskollisuuden ja oman tien löytämisen välinen suhde. 13 R ONDO C LASSIC 9|2020 Kaikki keinot käytössä Vielä sana Beethovenista. Se tarkoittaa tulkintaa, jolla juuri me pystytään välittämään musiikki vakuuttavimmalla mahdollisella tavalla yleisölle”, Terhi Paldanius kiteyttää. Beethoven on antanut metronomimerkinnät varhaisiin ja keskikauden kvartettoihin. Olemme harjoituksissa puhuneet paljon siitä, että aksenttien ja muiden merkintöjen toteuttaminen on oltava aina suhteessa fraasiin ja sen karaktääriin. 95:n ensimmäisen osan säveltäjän metronimitempo on infernaalisen nopea, mutta se tukee osan nopeita käännöksiä ja äkkiväärää luonnetta. Kuuntelen mieluummin Beethovenia kuin itseäni”, Kainulainen vastaa. Olemme pyrkineet tulkitsemaan niitä karaktääriä ja sanallisia merkintöjä valottavana asiana. Jos janan ääripäissä ovat Amadeus-kvartetin romanttiset tulkinnat ja periodikvartettien vibratoton sointi ja rouheat aksentit, minne Kamus sijoittuu
Sovituskulttuuri vapautui Monet orkesterit toivovat voivansa säilyttää aiemmin kaavailtuja teoksia ohjelmissaan. Vapautuneempi suhtautuminen partituureihin lisää musiikin esitettävyyttä, mutta ilmiönä sovituksissa ei ole mitään uutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Storgårds on nähnyt sovituskulttuurin vyöryn, sekä isosta pienempään että toisinpäin: sinfonioita sovitetaan yhtyeille ja pianosäestyksellisiä teoksia orkesterille. Kausiohjelmistot on pitänyt miettiä uusiksi kamariorkesteriasetuksin. Hän vastaa Skype-puheluun Manchesterista, jossa hyppäsi juuri ennen haastattelua johtamaan BBC Philharmonic -orkesterin Proms-konsertin viime hetken varoitusajalla. ”1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa oli aivan normaalia, että säveltäjät sovittivat toistensa teoksia”, Storgårds muistuttaa. Tällöin tulevat mukaan sovitukset, ja niitä Storgårds tuntee. Hänellä on laaja verkosto tuttuja sovittajia, joista monet ovat käyneet paikan päällä Rovaniemellä, kuulleet miten muhkeasti pienikin orkesteri soi Korundissa ja viimeistelleet sovituksiaan Lapin kamariorkesterin soittajien kanssa. Lapin kamariorkesteri on esittänyt kamariversiot suurimmasta osasta Mahlerin sinfonioita, enimmäkseen Mahler-spesialisti Klaus Simonin sovittamina. Lapin kamariorkesteri on ottanut ”kokoaan suuremman” musiikin identiteetikseen, mutta maailmantilanne on tuonut kaikki sinfoniaorkesterit asian äärelle. ”Hän on sovittanut kamarikokoonpanolle käytännössä kaikki klassisromanttiset piano-, viuluja sellokonsertot.” Storgårds on ilokseen huomannut, että sovitukset elävät nyt uutta tulemista. Sinfoniaorkestereiden on koronarajoitusten vuoksi esiinnyttävä kamariorkesterikokoisina, mikä musiikillisesta näkökulmasta tuo myös paljon hyvää. Vielä parisenkymmentä vuotta sitten ilmapiiri ei ollut otollinen ajatukselle, että kamariorkesteri olisi esittänyt vaikkapa Holstin Planeettoja. Vain siten orkestraatiota pystyy muuttamaan niin, että alkuperäisen teoksen henki säilyy. ”Vaikeahan se on kysyä kuolleelta säveltäjältä, onko tämä ok, mutta todennäköisesti koko kysymys olisi ollut heille aika turha.” Sointivoimasta ketteryyteen Sovittamiseen on aina liittynyt kunnioittamisen perinne. Ennen äänitallenteita oopperat ja sinfoniat levisivät ihmisten pariin nelikätisinä pianoversioina tai jousikvartettisovituksina. Lapin kamariorkesteri ja sen taiteellisena johtajana aina 1990-luvulta asti toiminut Storgårds ovat erikoistuneet esittelemään kamariorkesterisovituksia. ”Itävaltalainen Richard Dünser oli mukana, kun levytimme Zemlinskyä, ja vaikkapa George Mortonin Tshaikovskin viidennestä bändi tykkäsi tosi paljon. Koronatilanteen vaatimien turvavälien vuoksi konserttilavalle mahtuu vain sinfoniettakokoinen soittajisto. Nyt olemme tilanneet häneltä lisääkin”, kapellimestari kertoo esimerkkejä. sinfoniasta. Kamariorkesteriohjelmiston koluamisen lisäksi suunnittelijat ovat käärineet hihansa ja ryhtyneet etsimään kamarisovituksia suuren orkesterin ohjelmistosta. Israelin filharmonikkojen legendaarisen entisen soolofagotistin Mordechai Rechtmanin konserttosovitukset Storgårds toivoisi orkesterien löytävän. Bruchin viulukonsertosta, Bizet’n C-duuri-sinfoniasta ja Ravelin Couperinin haudasta ennen Suomessa esittämättömät sovitukset. Orkesterin alkusyksyn konserteissa kuultiin mm. Kertoessaan luottosovittajistaan Storgårds tuo esiin, että hyvä sovitus perustuu sävellyksen perinpohjaiseen tuntemiseen ja kykyyn eläytyä säveltäjän tyyliin. Orkesterit eri puolilta maailmaa ovat ottaneet yhteyttä suomalaiskapellimestariin, jonka tiedetään esittävän pohjoisen kamariorkesterinsa kanssa mitä erityyppisimpiä orkesteriteoksia pienennettyinä versioina. Muutama vuosi sitten orkesteri levytti Michelle Castellettin kamariorkesterille laatiman rekonstruktion Mahlerin 10. 15 R ONDO C LASSIC 9|2020 IIME AIKOINA John Storgårdsin puhelin on soinut taajaan muissakin kuin puhtaasti kapellimestarija viulistikeikkoihin liittyvissä asioissa. Mitä annettavaa taskukokoisilla versioilla on kuulijalle ja esittäjälle. ”Monelle isolle orkesterille tekee nyt tosi hyvää soittaa kamariorkesteriohjelmistoa”, Storgårds toteaa. Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | v. Taustalla vaikutti periodiliikkeen ja nykymusiikin vaalima alkuperäisyyden filosofia: kynnys kajota partituuriin oli korkea
Keinovaroja on säästeltävä. HKO konsertoi siten, että yksi ohjelma soitetaan neljä kertaa. Suurin ei aina välttämättä ole kauneinta”, Mälkki pohtii. ”Kun tullaan hitaiden osien kliimakseihin niin todellakin kaipaan, että olisipa täällä sata ihmistä lisää”, Storgårds naurahtaa. Se, mitä kamarivoimin ei pysty toteuttamaan, on tietenkin suuren orkesterin pauhaava sointivoima. Kun Musiikkitaloon myydään noin kolmasosa normaaliolojen paikoista, HKO:n kunkin ohjelman kuulee siis parhaimmillaan täyskatsomollinen lukumäärä kuulijoita. ”Tavallisissa olosuhteissa minulla olisi kunnianhimoinen näkemys siitä, mitä meidän kuuluu tuoda esiin – maksimaalisesti eri elementtejä erilaisten kausitematiikkojen puitteissa. ”Kun Castelletti Mahlerin kympin sovituksessaan käyttää lyömäsoittajaa todella säästeliäästi, mutta viimeiseen osaan siirryttäessä tullaan kovaa isorummulla, se on järisyttävä efekti”, Storgårds huokaa. Tämä on tarkoittanut myös muusikoille lempeämpää rytmiä. Ja nyt voidaan hioa orkesterissa vuorovaikutuksen taidetta.” Mitä uutta musiikista avautuu kamariversiona. Tietysti toivomme, että normaalioloihin päästäisiin mahdollisimman pian, mutta soitettavaa kyllä riittää. ”Se valtava orkesterin humina ja fyysinen ylitsevuotavuus jää puuttumaan, mutta on ihana huomata, että teos ei alkuperäisenäkään olisi niin vaikuttava, ellei siellä olisi se vahva ydin. ”Tällaisissa olosuhteissa tämä [kamariorkesterillisuus] on hieno mahdollisuus. Se on hyvä esimerkki siitä, että rajoitukset myös inspiroivat avauksia. Nyt olemme ajatelleet, että tehtävänämme on sielun ravitseminen, ei haastaminen – on valittu teoksia, jotka ovat ihanaa ja samalla tarpeeksi vaihtelevaa kuultavaa”, Mälkki summaa poikkeussyksyn ohjelmistosuunnittelua. Kustantajat ovat myös aktiivisesti informoineet orkestereita sovituksista. Yhdistys keskittyi ensisijaisesti vaalimaan aikansa musiikkia, mutta Schönberg, hänen oppilaansa ja lähipiirinsä myös sovittivat suurta orkesteriohjelmistoa kamarivoimin esitettäväksi. ”Mahler on tässä tapauksessa kiinnostava säveltäjä, että vaikka orkesterikokoonpano on massiivinen, hän käyttää sitä erittäin kamarimusiikillisesti – orkestroi asioita yksityiskohtaisesti läpi koko orkesterin, poimii esiin yksittäisiä sointeja ja soittimia”, Storgårds innostuu. ”Pienentyessään teoksen identiteetti kirkastuu”, Mälkki sanoo. ”On kiehtovaa, miten säveltäjän ääni tulee esiin, vaikka kokoonpano muuttuisi.” Kokoonpanon pieneneminen läpivalaisee partituuria. ”Sinfoniaorkesteri-instituutio on niin vahva, että voi tulla se olo kuin sinfoniaorkesteri olisi se hienoin formaatti. Mälkki puhuu lähikuvan katsomisesta suuren maiseman sijaan. Vereinin sovituskulttuuri urkuharmoneineen on monen nykyisen Mahler-sovittajan mallina, ja kamariorkesterit kuten Taschenphilharmonie tai Alma Mahler Kammerorchester ammentavat yhdistyksen hengestä. Paradoksaalisesti Mahler siis taipuu kamariversioiksi perin luontevasti. Hän ei silti koe tulkintansa ratkaisevasti muuttuvan, oli edessä sitten sama teos täysimittaisella orkesterilla tai kamarivoimilla. Kamariorkesterillisuus on monelle sinfoniaorkesterille ohjelmistollisen uudelleenarvioinnin hetki. Kamarimusiikillisessa kontekstissa sointivärejä ja linjoja tulee tietysti tuotua eri tavalla esiin. Mälkin mukaan ”ei-standardikokoinen, ei-standardipituinen” teos on voinut olla vaikea integroida tiukkaan työviikkoon, sillä pienten teosten harjoittaminen vie usein kestoon nähden paljon aikaa. Asiat, jotka helposti hukkuisivat, ovat nyt paremmin esillä. Ylikapellimestari Susanna Mälkin mukaan aivan alun perin kaudella oli tarkoitus soittaa kymmenes sinfonia kokonaisuudessaan. 16 R ONDO C LASSIC 9|2020 Mahlerin ja Brucknerin sinfonioiden kamariversioille on syntynyt oma traditionsa, joka nojaa Schönbergin vuonna 1918 perustaman Verein für musikalische Privataufführungenin (Yksityisten musiikkiesitysten yhdistys) piirissä harrastettuun sovitustoimintaan. Ja se tulee esiin, vaikka koko olisi pienempi.” Hän myös muistuttaa, että monet nykysäveltäjät tekevät sävellyksistään versiot sekä suurelle että pienelle orkesterille. Kamarimusiikillisuus mahdollistaa kuitenkin paljon. Mahlerin kymmenennen Adagio on ainoa HKO:n toistaiseksi julkaisemassa syysohjelmassa esiintyvä kamariorkesterisovitus, mutta Mälkki arvelee, että mikäli tilanne yhä jatkuu, sovitusten puoleen tullaan kääntymään. ”Monelle isolle orkesterille tekee nyt tosi hyvää soittaa kamariorkesteriohjelmistoa.” – JOHN STORGÅRDS. Siksi kussakin ohjelmassa on kokoelma pienempiä teoksia, ja kauden uutuutena soolosoitinteoksissa nähdään vierailevia soolotanssijoita. ”Kaikki Mahlerin scherzomaiset jutut on huomattavasti helpompi tehdä poreilevina ja vikkelinä pienellä kokoonpanolla – niitä Mahlerin vivahteita, vaihdoksia ja nopeita heittoja pystyy tekemään paljonkin tehokkaammin!” Tässä on myös yksi avain hyvän sovituksen salaisuuteen: tehokkuus ja taloudellisuus. Poikkeusajan ohjelmistot on kuitenkin laadittu ajatuksella, jossa yksittäisten suurten teosten sijaan korostuu vaihtelevuus. Lähikuva avaa mahdollisuuksia Castellettin sovittaman Mahlerin kymmenennen Adagio on Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmassa tässä kuussa
Kirjan tekijät: konservatorion viulunsoiton lehtori Katri Kaihola ja ammattikoulun media-alan lehtori, graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvataideopettaja Hanna Azevedo. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. (03) 225 1948 2. Soittopolku-työkirjojen avulla oppija voi itse seurata edistymistään lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Soittopolku 1 (4?–7 -vuotiaat): 19,50 € Soittopolku 2 (7?–?9 -vuotiaat): 22,00 € Soittopolku 3 (9?–11 -vuotiaat): 22,00 € Hintoihin lisätään postitusja käsittelykulut 4 €. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/kirjat/ 1. Sarjan uusin, kolmas osa soveltuu jo vähän pidemmälle edenneille soittajille. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. SSIC V L Nyt kolmas osa ilmestynyt! KOLME TAPAA TILATA: 3. Soittopolku-kirjasarjan kolmas osa ilmestynyt! Soittopolku on uudenlainen lisä kaikkien pikku soittajien oppimisen tueksi! Innostavaa, moniaistista oppimista nuoremmille soittajille. Iloa oppimiseen
Alun perin Metropolitanin oli määrä jatkaa esityksiä uudenvuodenaattona. Maailman kuuluisimpiin oopperataloihin kuuluva Metropolitan aukaisee ovensa siis vasta ensi vuoden syyskuussa. Talon 1000 henkilökunnan jäsentä ovat olleet lomautettuina huhtikuusta alkaen. Yksi seuraavan kauden kapellimestarivieraista on Susanna Mälkki, joka johtaa Stravinskyn Hulttion tien. Yhtenä syynä varovaisuuteen avauksen kanssa on se, että USA:ssa on aina se vaara, että tartunnan saaneet nostavat kanteen taidelaitosta vastaan, ja silloin kyse voi olla miljoonakorvauksista. Monet taiteilijat jäävät edustustoa vaille, ja seurannaisvaikutukset ovat vasta aluillaan. Kauden 2021–22 avajaisoopperaksi on ilmoitettu Terence Blanchardin Fire Shut Up In My Bones, joka on ensimmäinen Metropolitanin historian aikana esitettävä afroamerikkalaisen säveltäjän ooppera. Se kertoo taidemusiikin ahdinkotilasta maassa. NAAMIOHUVIEN RAJAMAILLA Metropolitan laskee menettäneensä tähän mennessä 150 miljoonaa dollaria tuloja. Metropolitan Opera on Amerikan suurin taidelaitos, ja se on tuttu myös monille suomalaisille suosittujen HD-lähetystensä ansiosta. ?. 21 R ONDO C LASSIC 9|2020 Rajamailla PIIRTÄJÄ ON SIBELIUS-AKATEMIAN ENTINEN REHTORI R ONDO kuvakolumni LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi ahdinko syvenee amerikassa NEW YORKIN METROPOLITAN-OOPPERA ilmoitti peruvansa koko kautensa 2020–21 ohjelman. Aiemmin mm. maailman perinteikkäimpiin kuuluva manageritoimisto Columbia Artist Management ilmoitti tekevänsä konkurssin
XXIV Fughetta Andante 3:31 FIABA 9800145 26. X Presto 0:35 FIABA 9800131 12. 120, Risto Lauriala, piano. XXVIII Allegro 0:59 FIABA 9800149 30. Viime vuonna 70 vuotta täyttänyttä Laurialaa voi luonnehtia suomalaisen pianotaiteen grand old maniksi. Hän on toiminut myös Sibelius-Akatemiassa säestyksen ja myöhemmin pianoja kamarimusiikin lehtorina. Sooloresitaalien ohella se on tarkoittanut myös mittavaa konserttojen ja kamarimusiikin katalogia. XIX Presto 1:02 FIABA 9800140 21. IX Allegro pesante e risoluto 1:33 FIABA 9800130 11. XX Andante 2:55 FIABA 9800141 22. XXIII Allegro assai 0:56 FIABA 9800144 25. Ahkerimmin Lauriala on levyttänyt ohjelmistoaan suomalaiselle Alba-yhtiölle. Bachin Goldberg-muunnelmien – jotka Lauriala levytti Alballe vuonna 1993 – kanssa Diabelli-muunnelmat ovat pianovariaatioiden huippu, jolle Laurialan pitkälle tähtäävä, arkkitehtonisesti hahmotettu ja filosofisesti avartava tulkinta tekee oikeutta. XXX Andante, sempre cantabile 2:06 FIABA 9800151 32. VI Allegro, ma non troppo e serioso 1:50 FIABA 9800127 8. Pianotaiteen grand old man R ONDO cd Levyn ohjelma: RDO 100 Ludwig van Beethoven 1. Mantteli sopii hänen harteilleen siksikin, että hän suoritti aikoinaan diplominsa Sibelius-Akatemiassa toisen grand old manin eli Timo Mikkilän (1912–2006) johdolla. II Poco allegro 0:53 FIABA 9800123 4. Laurialan konserteista on rakentunut monumentaalisia kokonaisuuksia. Sille hän tallensi vuonna 1998 myös Beethovenin Diabelli-muunnelmat op. XIII Vivace 1:17 FIABA 9800134 15. Syvimmän jäljen Lauriala on jättänyt nimenomaan esiintyvänä taiteilijana, hetkessä elävänä tulkitsijana. XI Allegretto 1:27 FIABA 9800132 13. XVIII Poco moderato 2:46 FIABA 9800139 20. XVI Allegro 1:03 FIABA 9800137 18. III L’istesso tempo 1:42 FIABA 9800124 5. XII Un poco più mosso 1:23 FIABA 9800133 14. Voitto Maj Lind -pianokilpailuissa 1970 ja Wienin Stepanow-pianokilpailuissa avasivat ovet yhä jatkuvalle taiteelliselle uralle. Taiteelliseen työhön keskittyneenä pianistina Lauriala on maassamme harvinaisuus, pitkin poikin Suomen niemeä ja Eurooppaa vuosikymmeniä konsertoinut säveltaiteen työmyyrä. XXV Allegro 0:47 FIABA 9800146 27. XV Presto scherzando 0:41 FIABA 9800136 17. XXXII Fuga Allegro 3:17 FIABA 9800153 34. Beethovenin pianosonaatteja ja konserttoja, Bachin Partitoja tai Schubertin myöhäisiä pianosonaatteja tuhteina rautaisannoksina. V Allegro vivace 0:55 FIABA 9800126 7. XIV Grave e maestoso 4:22 FIABA 9800135 16. SOLISTI YHDISTYS SOLISTI YHDISTYS konsert tisar ja 2020 Sonaatteja 1820-luvulta 1920-luvulle lauantai 17.10.2020 klo 19 Temppeliaukion kirkko Jaakko Luoma, fagotti Kirill Kozlovski, piano Sival Perjantai 23.10.2020 klo 19 Temppeliaukion kirkko Eija Kankaanranta, konserttikantele, sähkökantele ja pienkanteleet Annemarie Åström, viulu Näkökulmia Sunnuntai 1.11.2020 klo 19 Temppeliaukion kirkko Eeva Rysä, sello Jouko Laivuori, piano Kaunis Myllärintytär Sunnuntai 8.11.2020 klo 19.30 Temppeliaukion kirkko Erik Rousi, bassobaritoni Ilmo Ranta, piano Olivier Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen Sunnuntai 15.11.2020 klo 19 Temppeliaukion kirkko Kirill Kozlovski, piano Härkä katolla: näyttämöllisiä välähdyksiä 1920-luvun Pariisista Lauantai 28.11.2020 klo 15 Helsingin Konservatorio Pianoduo Les Deux: Maija Parko, piano Eveliina Sumelius-Lindblom, piano www.solistiyhdistys.fi www.facebook.com/solistiyhdistys Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, Helsinki Kaikkiin konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10 € 25 R ONDO C LASSIC 9|2020 RISTO LAURIALA TUNNETAAN suurten sävellysten pianistina. XXI Allegro con brio 1:51 FIABA 9800142 23. XXII Allegro molto alla ”Notte e giorno futicar” di Mozart 0:48 FIABA 9800143 24. 120. Ajattelevan pianistin varustukseen kuului myös humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistosta sekä jatko-opinnot Wienin musiikkikorkeakoulussa Dieter Weberin johdolla. XXVI 1:05 FIABA 9800147 28. Hänen konserteissaan kohtaa pianokirjallisuuden vankkumattomia mestariteoksia tinkimättöminä, musiikin kaikkia ulottuvuuksia kunnioittavina tulkintoina. XXVII Vivace 1:06 FIABA 9800148 29. Tema Vivace 1:00 FIABA 9800121 Variazioni:: 2. VII Un poco più allegro 1:07 FIABA 9800128 9. XXXI Largo, molto espressivo 5:21 FIABA 9800152 33. XXIX Adagio, ma non troppo 1:55 FIABA 9800150 31. Oululaissyntyisen Laurialan pianistinen taival alkoi kotikaupungissa Helge Lückin ja Jussi Törnwallin johdolla. Järeiden klassikoiden ohella Laurialan ohjelmistossa on myös Sibeliuksen ja Palmgrenin pianolyriikkaa, Lisztin Schubert-sovituksia tai vaikkapa tsekkiläisen Josef Sukin pianokappaleita, joita hän on levyttänyt Naxos-merkille. . I Alla Marcia maestoso 2:31 FIABA 9800122 3. XXXIII Tempo di Minuetto, moderato 4:45 FIABA 9800154 [61:31] ANTTI HÄYRYNEN Kolmekymmentäkolme muunnelmaa C-duurissa A. Jälkimmäisessä ovat näkyvällä sijalla olleet monet triokokoonpanot. IV Un poco più vivace 1:11 FIABA 9800125 6. XVII 0:56 FIABA 9800138 19. VIII Poco vivace 1:54 FIABA 9800129 10. Diabellin valssista op
Tai siitä välistä: voit opetella muutaman kappaleen, joita voit soittaa pienissä juhlissa.” – Soitonopettaja Ulf ”Uffe” Fagerholm Aamulehdessä 19.8.2020 ”Onneksi on Ulf Fagerholmeja. – Kapellimestari Dalia Stasevska kertoi tiedotteessa, ettei hän tehnyt päätöksiä Thomas Arnen Rule Britannian jättämisestä pois BBC Proms -festivaalin ohjelmistosta. Asialle on helppo nauraa niin kauan, kun virus ei ole osunut omalle kohdalle. Se ei pidä paikkaansa. Kun avaan tietokoneen, se loppuu. ” 26 RONDO CLASSIC 9|2020 On väärin tehdä komediaa tuhojaan parhaillaan tekevästä pandemiasta. Tuoreen kartoituksen mukaan Ruotsissa joka kolmas muusikko on vaihtamassa uraa pandemiatilanteen aiheuttaman ahdingon vuoksi. Meidän on taattava tuleville sukupolville olosuhteet ja ilmapiiri, jossa he uskaltavat heittäytyä tekemään ja esittämään musiikkia ja toimimaan sen hallinnossa ja tuotannossa. Aamulehti 28.8.2020 ”It’s never too late! Voit ihan yhtä hyvin päätyä varttuneempanakin ammattimuusikoksi tai sitten voit jammailla itseksesi kotona. Olen taiteilija ja pyrin työni kautta saattamaan ihmisiä yhteen.” SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Ei sitä missään kerrostalossa viitsi soitella.” – Kirjailija Anni Kytömäki kertoo tekevänsä kirjoittamisen ajatustyötä pianon ääressä Suomen Kuvalehdessä 32/2020 ”Suomessa on ainutlaatuinen musiikkioppilaitosjärjestelmä, osaamista, esikuvia ja valtava potentiaali kasvattaa monipuolista suomalaista musiikkialaa. Täällä maalla olen ruvennut soittamaan myös haitaria uudestaan. Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä varmempi olen, että produktio on lähtökohdiltaan moukkamainen.” – Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist kommentoi Kansallisoopperan Covid fan tutte -produktiota Yle.fissä 2.9.2020 ”Tiukkapipojen on turha nillittää: taide huumorin keinoin on parasta terapiaa käsitellä vaikeita ja traumaattisia asioita. Täällä kehtaan harjoitella. Varsinkin kun se tehtiin niin koskettavasti, paikoin jopa hellästi kuin Covid fan tuttessa.” – Ylen toimittaja Risto Nordell Yle.fissä 2.9.2020 ”Minut on täysin väärin leimattu henkilöksi, joka yrittää vaikuttaa poliittiseen keskusteluun. Kokenut soitonopettaja pikkurillini pienuuden huomattuaan totesi, että erinäisiä lauluja soitinyhtyeitä edustaneet Clapton ja Slash eivät soita lainkaan pikkurilleillä. Näin ei saa tapahtua Suomessa.” – Music Finland ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Lehti mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 10.8.2020 R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. Erittäin lohduttavaa!” – Toimittaja Outi Suoranta kommentissaan Aamulehdessä 19.8.2020 ”Minulla on inspiraatio silloin, kun soitan.
Muitakin säveltäjiä Pellinen mainitsee kiinnostuksen kohteina, suomalaisista Einojuhani Rautavaaran, kansainvälisistä uuden musiikin klassikoista taas Debussy ja Ravel ovat läheisiä, samoin Stravinsky, jonka rytminen lähestymistapa kiinnostaa häntä. 22.10. 9.10. 28.10. 11.10. Minna Leinonen: Wish. 17–18-minuuttinen kokonaisuus. Ari Romppanen: Sandbox of Almach. Hän toteaakin, että ”pitää varmaan olla jazzpianisti, jotta voi soittaa teoksen”. Vaikka Pellinen ei pidä Borderlinesia erityisen jazzmaisena, on improvisaatio olennainen elementti pianon osuudessa. Saksofonikvartetti Aava (Joonatan Rautiola, Samu Metsänen, Kalle Oittinen, Eero Saunamäki) & Kaartin Soittokunta, joht. ”Borderlinesissa on vuoropuhelua tarkkaan kirjoitettujen ja improvisoitavien osuuksien välillä. 27.10. . Jazz-puolelta Pellinen mainitsee teoksen yhteydessä pianisti Brad Mehldaun, jonka hän olettaa olevan läheinen muusikko myös solistilleen Joonas Haavistolle. Jousilla ei ole improvisointia.” Borderlines on laaja, n. Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Kempele. Charlie Parkerilta tuttuja jazz-klassikkoja Jukka Perkon esittäminä, on kuultavissa myös suorastriiminä KPKO:n Youtube-kanavalta. He ovat tyylillisesti vaihtelevia ja voivat ammentaa virikkeitä myös esimerkiksi rock-musiikista, ja heillä voi olla myös minimalismin tuntua. Kalevi Aho: Sonaatti sellolle ja pianolle. ”Teoksessa on kolme osaa. 16.10. Snellman-sali, Kokkola. kantaesitykset 10 Tieto ja tunne samassa paketissa. Se raja ei kuitenkaan ole aina selvä, ja olen pyrkinyt häivyttämään sitä. Jouko Tötterström: Ballata 2 ”PJH”. Joensuun kaupunginorkesteri, joht. 29 R ONDO C LASSIC 9|2020 ”Klassiselta puolelta kiinnostavat amerikkalaisen musiikin uudemmat tekijät, ja heidän vaikutustaan voi heijastua tähänkin teokseen. Pellisen Borderlines ja koko konsertti, jossa kuullaan lisäksi mm. Laura Mikkola, piano. Improvisointia on pianolla ehkä noin 30 % soitettavasta, mutta kaikki nekään osuudet eivät ole täysin vapaita, vaan olen antanut solistille erilaisia ohjeita. Eriko Takahashi, piano. Hehän kutsuvat joskus itseään ’indie-classical’-säveltäjiksi”, Pellinen naurahtaa. Ensimmäinen on lyhyehkö esittelevä osa, toinen osa on hidas ja sen lopussa on pianon soolokadenssi, ja kolmas osa on energinen ja aktiivinen”, Pellinen kuvailee. Jószef Hárs. Alte Schmiede, Wien, Itävalta. Improvisaatioissa ei myöskään ole ajallista vapautta, sillä kokonaisuus on ajallisesti sidottu, ja Joonas joutuu improvisaatioissa välillä reagoimaan jousiin. Wäino Aaltosen museo, Turku. Ulla Lampela, sello, Sonja Fräki, piano. Temppeliaukion kirkko, Helsinki. Eeva Rysä, sello. Eero Lehtimäki. Kai Nieminen: Sinfonia nr:o 3 ”Gestes… du voyage (Espèces d’espaces)”. Tutustu levyihin: www.rondolehti.fi rondo-cd Liitä tilaukseesi musiikki! Tilaukset (03) 225 1948 tai asiakaspalvelu@ rondolehti.fi 1 vsk = 6 cd-levyä hintaan 85 € + lehti tilaus 94 € ½ vsk = 3 cd-levyä hintaan 42,50 € + lehtitilaus 47 € SSIC V L Rondolehden tilaajana voit nyt lisätä tilaukseesi myös kuudesti vuodessa ilmestyvät, uunituoreet ja laadukkaat cd-levyt! vaasankaupunginteatteri.fi 06 325 3961 Kapellimestari: Kapellimestari: Ville Matvejeff Ville Matvejeff / / Tatu Erkkilä Tatu Erkkilä Ohjaus: Ohjaus: Erik Söderblom Erik Söderblom. Carelia-sali, Joensuu. Veli Kujala: Transformations – Concerto for Saxophone Quartet and Wind Orchestra
Koin tärkeämmäksi johdattaa laulajat sellaisiin tilanteisiin ja käyttäytymiseen, joiden kautta draama tulee selkeäksi ja lähelle. 33 R ONDO C LASSIC 9|2020 Miksi Cencic ei tehnyt historiallisesti uskollista ohjausta historiallisessa teatterissa, jos musiikki kerran noudattaa niitä ihanteita. ”Tämä ei ollut oikea teos siihen. Vaikka Porporan musiikki on taiturillisesti kieputtelevaa, siinä on selkeä, hahmojen sisäiseen elämään viittaava rakenne toiminta-, metaforaja valitusaarioineen. Barokkioopperan tuttujen vertauskuvien (luonnonilmiöt, laiva myrskyävällä merellä) lisäksi ne viittaavat yllättäen myös maatalouteen ja eläinja kasvitieteeseen. – myötä koko ajan erilaista ilmettä, aivan kuin Bayreuthin oopperatalon koristeaiheet, veistokset ja arkkitehtoniset yksityiskohdat muuttavat valaistuksessa sävyään. Samat melodiat saavat esityskeinojen – trillit, appogiaturat, karkailevat koloratuurit, pidätetyt sävelet jne. Tapahtumaympäristönä voisi yhtä hyvin olla Sisilian mafia kuin etäinen Kuuba, mutta saapa ohjaaja latinoveren kuohahtelusta motiivin äkkinäisiin väkivallan puuskiin. Pyssyjä paukutteleva rikollisjoukko luo vaarallista tunnelmaa, ja sen vastakohtana naiset naukkailevat drinkkejä puutarhaidyllissä. Valtakamppailua mafiaperheessä Aarioiden runsaus ja loputon muuntelu ja koristelu tekee Carlo il Calvosta huumaavaa kuunneltavaa. | Nicola Porporan Carlo il Calvo on täynnä intrigejä ja ihmissuhdesotkuja, mutta barokkioopperan tyylin mukaisesti loppu on onnellinen, ja oikeamielisyys voittaa.. Valtaa himoitsevat myös muut perheenjäsenet, jotka yrittävät murhata hänet. Gluck on säveltänyt. Libretto on muokkaus Silvanin L’innocenza giustifizatasta, jonka myös mm. Laulajat ottavat kaiken irti vihan, kierouden, tuskan ja rakkauden ilmaisusta, yhdistellen elokuvallista naturalismia ja oopperan tyylittelyä. Resitatiivitkin elivät. Kyse on vakuuttavuudesta, ei siitä, onko tyyli historiallinen vai moderni”, hän vastaa. Äidilläkin on itsekkäät tarkoitusperät. Porpora oli selvästi sivistynyt mies. Nimihenkilö Carlo ei laula, sillä hän on nuori poika, joka on perinyt vallan. Tarina on intrigien ja mutkikkaitten ihmissuhteiden täyttämä, kuinkas muuten
soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Juhlakauden lähestyessä tässä on oivallinen lahjaidea! Tutustu CD-levyihimme osoitteessa www.rondolehti.fi/rondo-cd/ lahjaksi ystävälle uusille tilaajille. Tilausjakso käsittää paperilehden (5 numeroa), verkkosisällön sekä 5 kpl Rondo-cd-levyjä vain 84 eurolla. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. (03) 225 1948 2. Siivitä syksyäsi musiikilla KOLME TAPAA TILATA: 3. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Soiva lehti puoleksi vuodeksi! SSIC V L Tarjoamme nyt mahtavan vaihtoehdon uusille tilaajille tai lahjaksi musiikkia rakastavalle ystävälle, tuttavalle, perheenjäsenelle: Soiva lehti -tilauksessa lähetämme jokaisen lehden mukana yhden aikaisemmin julkaistun Rondo-cd:n
Klassisen musiikin konserteissa – kirkkomusiikista puhumattakaan – muusikoiden esiintymistä sääntelevät yhä varsin kapeat normit. Niin ikään 1800-luvun ilmiö oli toki romanttinen virtuoosikulttuuri, johon kuului esiintyjien eroottinen vetovoima. Musiikilla ja homoidentiteeteillä on ollut vahva yhteys; historiasta tiedetään, että kaapissa olevat homoseksuaaliset miehet ovat tavoittaneet toisensa kysymällä, ”pidätkö klassisesta musiikista?” Muusikoilla on ollut tietynlainen kunnioitettu marginaaliasema, joka on myös jossain määrin sallinut normista poikkeavan seksuaalisuuden, kunhan poikkeavuus on pysynyt eräänlaisena avoimena salaisuutena, kaapissa. Camp onkin syntynyt homoseksuaalisten miesten salaiseksi alakulttuuriksi ja selviytymiskeinoksi maailmassa, jonka tuomitseva suhtautuminen on pakottanut heidät kaappiin. 37 R ONDO C LASSIC 9|2020 Urkujen vapautusliikkeeseen liittyy erottamattomasti Carpenterin androgyynisen olemuksen estoton seksualisoiminen rocktähtimäiseen tapaan. Carpenterin tulkintoja Bachin urkumusiikista on tuomittu groteskeina, jopa rienauksena. Carpenter törmäyttää eri musiikkityylejä ja -genrejä. Seksuaalisuusko taiteen tuho. Kaapin mekanismi, eli tiedetyn mutta kätketyn toiseuden läsnäolo, itse asiassa vahvistaa normia. Tämä ei tarkoita, että Carpenterin soitosta puuttuisi tunnetta. | Musiikki on virtaavaa ja monimielistä, musiikki on queeriä.. Carpenter luonnehtii seksuaalisuuttaan radikaalisti kaiken kattavaksi ja kertoo kokeneensa sukupuoli-identiteettinsä häilyvänä. Oopperaan on aina kuulunut sukupuolirooleilla leikkiminen ja rönsyilevä seksuaalisuus, mutta sinfoniakonserteissa ja resitaaleissa muusikoiden esiintyminen on muodollista. Carpenter arvelee sen johtuvan muun muassa siitä, että kirkot, vähän kuten teatteritkin, voi rituaaleineen ja seremonioineen nähdä camp-ympäristöinä. Muusikon sukupuoli tai seksuaalisuus ei saa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on paitsi epäolennaista myös suorastaan tuhoisaa taiteelle. Tässä tilanteessa on ilman muuta ollut etunsa. Musiikki koskettaa ja kiihottaa. Musiikki, homous ja kaapin viehätys Klassisen musiikin normeja on helppo ravistella. Voi siis sanoa, että hän jos joku on queer. Ihailun lisäksi virtuoosit ovat kuitenkin aina olleet alttiita paheksunnalle, niin myös Carpenter. Carpenter nostaa sen uusiin sfääreihin hyödyntämällä konserteissaan kaikkia camp-estetiikan keinoja, kuten jo ennestään kauniin musiikin kuorruttamista lisäkoristeilla tai vastakkaisten elementtien yllättävää yhdistelyä. On kiinnostava tosiasia, että urkurien joukossa on poikkeuksellisen vahva edustus homoseksuaalisia miehiä. Esimerkiksi, kun laulavaan romanttiseen melodiaan ilmestyy yllättäen keinotekoinen nasaalisävy, sen voi kokea soivan suloisenkatkeraa vieraantuneisuuden kokemusta: elämä on teatteria. Sukupuolirooleilla leikittelevässä esiintymisessä näkyy David Bowien camp-estetiikan vaikutus. Normit ovat tiukkoja ehkä nimenomaan siksi, että musiikkiin latautuu niin vahva energia: keskittyneessä kuuntelussa lataus on tiivistynyt äärimmilleen. Se on yleensä myös tavanomaisten sukupuolinormien mukaista ja siten näennäisesti neutraalia. Tiedetäänkin, että historian saatossa homoseksuaaliset urkurit ovat vaalineet omaa hienovaraista camp-kulttuuriaan kirkkojen ja urkuparvien suojissa. Se tunnetaan seksuaalisuuden sublimoinnin keinona. Konserttikulttuurissa vaikuttaa yhä 1800-lukulainen ideologia, jossa musiikki mielletään abstraktiksi ja yleväksi, omaksi universumikseen. Ehkä siksi klassisen musiikin kulttuuri – huolimatta siitä, miten tiheästi se on muiden kuin heteroiden kansoittama – on ollut niin hidas haastamaan heteronormeja. Urkuja hän käsittelee tiuhoin rekisterinvaihdoksin, mikä tuottaa kameleonttimaisen soundien kirjon. Hän haastaa mielellään normeja, mitä ne milloinkin ovat. Tämä saa edelleenkin monet muusikot kapeuttamaan esiintymistään ja rajaamaan heteronormista poikkeavan seksuaalisuutensa ulos julkisuuskuvastaan. Arvosteluissa häntä on moitittu taituruuden itsetarkoituksellisesta korostamisesta, oman imagonsa erotisoinnista ja visuaalisuuden painottumisesta musiikin kustannuksella. Erilaisten äänten, roolien ja identiteettien leikissä korostuu ennen kaikkea performanssin taito. Toisin sanoen ne ovat houkutteleva miljöö sellaiselle huumoria ja vakavuutta yhdistävälle roolileikille, joka on kuulunut homomiesten kulttuuriin. Mutta onko campilla vaikutusta nykymaailmassa, jossa pop-camp on ollut pitkään valtavirtaa ja melkein kaikki on jo nähty. Se samanaikaisesti kiihottaa ja torjuu kiellettyä halua
Venäjän sotilaallinen kiinnostus Kaukoitää kohtaan kasvoi tappiollisen Krimin sodan (1853–56) jälkeen. 40 R ONDO C LASSIC 9|2020 versti Gustaf Karlovits Mannerheim pohti syyskuussa 1906 naisen asemaa Keski-Aasiassa. Miettikää, miten toimisitte, jos alue pitäisi miehittää. Toisaalla on taloudellisten ja strategisten mahdollisuuksien voimapoliittinen aarreaitta. Molempien perässä ovat seikkailleet niin Mannerheim kuin Indiana Jones. 35. Niin myös säveltäjien: Mili Balakirevin Islamey (1869) ja Tamara (1879), Aleksandr Borodinin Keski-Aasian aroilta (1880) ja Ruhtinas Igor (1887), sekä monet Modest Mussorgskyn itämaisaiheiset teokset kartoittivat samoja strategisia alueita. idän lumo ja uhka NIKOLAI RIMSKI-KORSAKOV: SHEHERAZADE OP. Orientalismi oli keskeinen 1800-luvun lopun taidesuuntaus, jossa unelmien itä sai eksotisoivan asun. Naisen sivistys on vielä alemmalla asteella kuin miehen, ja hänen eristetyn elämänsä aiheuttama arkuus tehostaa vielä hänen tietämättömyyttään.” (Mannerheim Kashgarissa) e Nikolai Rimski-Korsakov Ilja Repinin maalauksessa vuodelta 1893. ” Eurooppalaisten Aasia-suhdetta on aina luonnehtinut kaksinaismoraali. Hänen toimintansa on kokonaan rajoittunut kodin piiriin… Hän ei peitä kasvojaan yhtä huolellisesti kuin Venäjän Turkestanissa, mutta kuitenkin näkee vain harvoin nuoren naisen huntu silmiltä heitettynä. Toisaalla on eksoottinen ja arvoituksellinen itä, vanhan kulttuurin ja viisauden lähde. Kyseessä oli tutkimusmatkaksi naamioitu sotilastiedusteluretki, johon Venäjän yleiskunnan päällikkö evästi Mannerheimia: ” Kuvitelkaa olevanne armeijan komentaja. R ONDO kuukauden klassikko ANTTI HÄYRYNEN ”Naisen asema on täysin alistettu
Taru prinssi Kalenderista . 2. Uteliaisuudesta päästä perille jatkosta sulttaani lykkäsi teloitusta päivästä toiseen, kunnes lopulta luopui kokonaan verisestä valastaan. Juhlat Bagdadissa – Meri – Sinbadin laivan haaksirikko . Kaukaisten maiden lumo tuntui yhä, kun Rimski matkalta palattuaan antautui säveltäjän uralle. Idän valloittajat Länsimaat ovat pyrkineet dominoimaan itää yli kahden tuhannen vuoden ajan, totesi Edward Said Orientalismissaan vuonna 1978. Länsimaisessa kulttuurissa ”itä” on kuvattu irrationaaliseksi, psyykkisesti heikoksi, feminiiniseksi toiseudeksi. Balakirevin antamia itämaisia sävelaiheita. Venäläisissä itsessään tuntui erottuvan läntinen, hallittu ja rationaalinen puoli, sekä välillä vallan otta| Venäläisille säveltäjille katse itään oli myös katse peiliin. ”Toivon kuulijan saavan vaikutelman, että kyseessä on itämainen, monista erilaisista ja ihmeellisistä saduista koostuva kertomus, eikä pelkästä neljästä peräkkäin soitettavasta kappaleesta, jotka on sävelletty yhteisten sävelaiheiden pohjalta.” Sheherazaden osat liittyvät Tuhannen ja yhden yön taruihin : 1. Ensiesitykseen Rimski liitti myöhemmin poistamansa kuvauksen: ” Sulttaani Shahriar uskoi kaikkien naisten olevan petollisia ja uskottomia, ja sen vuoksi hän oli vannonut teloittavansa jokaisen vaimonsa hääyön jälkeen. Taruskin kirjoittaa venäläisestä negasta (”autuus”), ”oopperoiden ja romanssien kaihotusta tai saavutetusta onnesta”. Venäjän suhde idän ihmisiin ja kulttuureihin oli läheisempi. Meri ja Sinbadin laiva . Romanttisten säveltäjien Kaukoitää tutkailevat teokset kuvastivat tuota kaksijakoisuutta. Se ei ehkä olekaan sellaista postikorttimusiikkia kuin ennen muinoin ajateltiin. Soivat värit tekevät musiikista fyysistä ja tarttuvaa, mutta eivät yksiselitteistä. Partituuri on orkesterikolorismin peruskivi, jolle Ravel osoitti kunnioitustaan Daphnis & Chloën finaalissa – sex à la française . 35 ollut ohjelmallinen sävelruno, vaan sinfoninen sarja orkesterille. Sitä vasten on korostunut länsimaiden rationaalisuus ja maskuliininen tahdonvoima. Naisen asema haaremeineen oli orientalismia edustavassa taiteessa usein ongelmallinen. 3. Venäläisessä musiikissa itämaisuutta ilmentävät kiemurtelevat melodiat, joita täyttävät melismat ja ornamentit. Pitkillä legeillä oli aikaa säveltää, lueskella ja tutkiskella mm. Sheherazade onnistui kuitenkin pelastamaan henkensä kertomalla sulttaanille taruja tuhannen ja yhden yön ajan. R ONDO C LASSIC 9|2020 41 va itäinen ja impulsiivinen puoli. Valkoisen rodun sivistys, oikeuskäsitys ja kristillinen etiikka oikeuttivat moraalisesti kyseenalaisten kulttuurien alistamisen. 4. Meri sai säveltaiteen haalistumaan: ” Ajatukset muusikon tai säveltäjän urasta katosivat vähitellen, kaukaiset maat alkoivat kiehtoa minua ”, nuori Rimski kirjoitti opettajalleen. Niin myös Rimskin Sheherazade , joka on kuitenkin nykyisin suosittu myös itämaisten orkesterien ohjelmistossa. Ankkuri ylös! Rimski-Korsakov näki vaivaa todistaakseen, ettei Sheherazade op. Heidän ainut tehtävänsä oli miellyttää ja palvella miestään.. Kolonialismi ei silti onnistunut pystyttämään kestävää hallintoa tai toimivaa taloutta. Niitä säestävät kromaattiset säestyslinjat ja bassourkupisteet, joista huokuu idän viettelys, passivoiva ajattomuus ja aistillisuus. Sen Djagilevin Ballets russes patentoi 1900-luvun alussa pariisilaisyleisöä kiihottavaksi sex à la russeksi . Venäläisessä musiikissa itämaisesta aistillisuudesta kasvoi tavoiteltu utopia. Idän feminiinisyyteen kätkeytyy houkutus ja uhka. Venäläisille säveltäjille katse itään oli myös katse peiliin. Valtameri velloo taustaelementtinä vuonna 1888 valmistuneessa orkesterisarjassa Sheherazade , jossa tarinoiden kertojana on nainen. Länsimainen kulttuuri jäi pintasilaukseksi, joka karisi monilta Aasian pauloihin päätyneiltä eurooppalaisiltakin. Eteenpäin rientävän edistyksen sijaan ikuisesti kiertävää syklisyyttä ja haaveena lutuinen sopu (jin/jang) ympäristön ja universumin kanssa. ” Merikadetti Nikolai Rimski-Korsakov (1844– 1908) aloitti vuonna 1863 liki kolme vuotta kestäneen maailmanympäripurjehduksen klipperi Almazilla ja joutui Balakirevin etäopetukseen. Nuori prinssi ja nuori prinsessa . Ne olivat, Saidin sanoin, ”eurooppalaisia teoksia eurooppalaiselle yleisölle”. Musiikinhistorioitsija Richard Taruskinin mukaan venäläisen musiikin asenne itään oli ambivalentti. Naiset kuvattiin idealisoiden, mutta todellisuudessa naiset olivat lähes orjan asemassa
Otsikon, palindromisen luvun 1001, on sanottu liittyvän ikuiseen kiertokulkuun. Länsimainen kuulija nielaistaan kertomuksen syövereihin, ja parisuhdeteemaa viskellään orkestraalisessa ristiaallokossa. Syntyy ketju tarinoista tarinoissa, joista muodostuu elämän ja historian kattava labyrintti, jonka polut johtavat aina takaisin alkuun. Näin tapahtuu myös Rimskin sävellyksessä. Kaihoisan suloisten melodialinjojen kietoutuessa toisiinsa heitä ei erota toisistaan kukaan muu kuin tuo ”kaiken elämänriemun tukahduttaja”. Johdanto kehystää koko teosta, ja Sinbadin merimatka kehystää seuraavia osia. Kun juhlarieha yltyy äärimmilleen, perspektiivi vaihtuu. Tuhannen ja yhden yön tarinat pohjautuvat persialaiseen aineistoon, johon matkojen varrelta tarttui kertomuksia Intiasta Egyptiin. Niitä lepyttävät odaliskimaisesti kiemurtelevat klarinettija fagottisoolot. Teosta hallitseva idea syntyy alussa kuultavan kahden sävelaiheen maskuliini-feminiini-kontrastista. Tarujen labyrintti Sävellysotsikon sana ”sinfoninen” on harhauttanut monet tulkitsijat soveltamaan Sheherazadeen germaanista neliosaista kaavaa. Osan ärjähtelevä välitaite voi edustaa kärsimättömän sulttaanin vihanpuuskaa tai Kalenderin esiin manaamia vaarallisia voimia, jotka näyttäytyvät finaalin huipennuksessa. Rimskin Sheherazade ei piittaa poliittisen korrektiuden vaatimuksista, mutta siinäkin voittajaksi selviytyy nainen, vaikka se on vain yksi teoksen tavoitteista. Sheherazade (Shahrazad) kertoo tarinat pysyäkseen hengissä, eli tarinat loitontavat kuolemaa. Vastakohtien harmonia Sheherazade seuraa Tuhannen ja yhden yön tarujen myyttistä rakennetta. Avioparin aiheiden vuoropuhelusta avautuu ensimmäisen osan aaltoileva ulappa, jonka yli teemat lavennettuina purjehtivat ( Meri ja Sinbadin laiva ). Pasuunoiden hallitsema orkesterin synkkä avausaihe kuuluu sulttaani Shahriarille, joka on löytänyt ensimmäisen vaimonsa pettämästä ja tappanut hänet. Sooloviulun ja orkesterin bassosektion rakkausduetto on kuva vastakohtien saavuttamasta harmoniasta. Osan lopussa Sinbadin laiva purjehtii horisonttiin, mutta kuulija jää keinumaan aalloille Sheherazaden valmistellessa seuraavaa tarinaansa. Teoksen rakenne kumpuaa kuitenkin itämaisesta ajattelusta. Taru prinssi Kalenderista voisi liittyä kiertäviin dervisseihin ja fakiireihin, jotka hämmästyttävät yleisöään idän ihmeillä. Viimeisessä repliikissään Sheherazaden viulusoolo kipuaa korkeuksiin, kun taas Shahriarin teema hiipuu matalissa jousissa. Ohjelmallisuus on sivussa: Rimski ei kerro, mikä Sinbadin seitsemästä merimatkasta on kyseessä, tai kuka satujen kolmesta Kalender-prinssistä seikkailee seuraavassa osassa. . Ainakin yhdessä Youtube-tulkinnassa espanjalaisorkesteria johtava sulttaani Segerstam yltyy karjahtelemaan mukana. Tuhannen ja yhden yön taruissa Sheherazade kertoo henkilöistä, jotka kertovat tarinoita henkilöille, jotka kertovat omia tarinoitaan.. Borodinin Polovetsialaistanssien vaikutus kuuluu Bagdadin juhlista, joissa viulusoolokin leimahtaa liekkeihin. Sheherazadea ja hänen sulttaaniaan odottaa tarinoiden päätyttyä ” onnen päivien paiste, kunnes saapui kaikkien siteiden katkoja ja kaiken elämänriemun tukahduttaja ”. Voi ajatella, että yksilöllisyydellään sooloviuluaihe kapinoi läntistä (miehistä) mitallista ylivaltaa vastaan. Teemasta huokuu väkivaltaisen primitiivireaktion voima. Näistä suurin paiskaa laivan pirstaleiksi vasten Pronssisoturin kalliota. 42 R ONDO C LASSIC 9|2020 Vastoin säveltäjän toiveita kuvaus toistuu nykyisissä teosesittelyissä lähes aina. Nuori prinssi ja nuori prinsessa ovat toisilleen ”luodut kuin kaksoset”. Tuhannen ja yhden yön taruissa Sheherazade kertoo henkilöistä, jotka kertovat tarinoita henkilöille, jotka kertovat omia tarinoitaan. Arabiaksi käännettynä kokonaisuudesta on tullut yksi islamilaisen kulttuurin perusteoksista, yhdistelmä kansanperinnettä ja korkeaa kirjallisuutta. Heidän joukossaan kulkee kerjäläisprinssi Kalender (fagottisoolo). Harpun säestämä viulusoolo – joka kuullaan teoksen läpi muuntuvana johtoaiheena – kuuluu Sheherazadelle. Finaalissa Rimski viimeistelee teoksen asetelman eri näkökulmista. Haaksirikko murskaa myös miehisen ylemmyyden ja Shahriarin teeman, joka jää aaltoilemaan bassoon. Alun musiikillisessa asetelmassa yhdistyy idea myyttisestä idästä, sen pelko ja houkutus, lupaus kaiken viettienergian – väkivaltaisen ja seksuaalisen – vapautumisesta. Kuulija löytää itsensä jälleen Sinbadin valtameren jättiaalloilta. Seuraava osa näyttää, kuinka rakkaus tasoittaa vastakohdat. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta heidän satunsa säilyvät. Sen provosoimana John Adams otsikoi toisen viulukonserttonsa (2015) Sheherazade.2 :ksi, jossa hän nosti pääosaan itsemääräämisoikeuttaan puolustavan islamilaisen naisen
Suffragettihenkisen tyttöjen eliittikoulun opetus oli konservatoriotasoa. Arkkua maahan laskettaessa viulisti Joel Hedén soitti Tschetschulinin Berceusen tämän omalla Stradivariuksella. Hänet haudattiin samaan hautaan läheisensä, pianisti Thora Hwassin (1861–1918) kanssa. Tschetschulinin viuluja pianomusiikkia ovat viime vuosina tuoneet esille konsertein ja äänittein muun muassa viulistit Annemarie Åström ja Mirka Malmi sekä pianisti Tiina Karakorpi. Monet ajan viulistit soittivat konserteissaan hänen viulukappaleitaan. Tschetschulinin solistisiin kohokohtiin kuuluivat konsertit muun muassa Berliinin Sing-Akademiessa sekä Englannin hovissa (1890). 45 R ONDO C LASSIC 9|2020 Naisilla ei ollut pääsyä tavallisiin ammattiorkestereihin tai -yhtyeisiin. Jos Tschetschulin olisi jäänyt odottamaan Berliinin filharmonikoiden avautumista naisille, hän olisi joutunut odottamaan sata vuotta. Lähteet Historiallinen arkistoja sanomalehtiaineisto (mm. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tschetschulin muutti Tukholmaan. Cheltenham, Lontoo, Tukholma Syksyllä 1891 Tschetschulin aloitti viulunsoiton opettajana Cheltenham Ladies’ Collegessa Englannissa. Vuonna 1887 Soldat perusti jousikvartetin, jonka kakkosviulisti Tschetschulinista tuli. Sitä mainostettiin maailman ensimmäiseksi ammattimaiseksi naisjousikvartetiksi, mikä oli suuri uutinen ympäri maailmaa. Sanomalehdissä mainitaan Tschetschulinin orkesteriteoksia ja liedejä esitetyn muun muassa Cheltenhamissa ja Dresdenissä, mutta tarkempaa tietoa näistä ei ole löytynyt. Yhtyeen manageri oli sama kuin Joachim-kvartetilla ja Berliinin filharmonikoilla. Hänen viimeisiä julkaistuja sävellyksiään ovat isänmaallinen laulu Vöyrin poikien marssi (1919), hyväntuulisesti svengaavaa pianomarssi Britain’s Sons (1921) sekä tunnetulle englantilaiselle viulistille Marie Hallille omistettu viulukappale Puszta-Film (1928). Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Sibelius-museo, Taideyliopiston arkisto, Berliinin Taideyliopiston arkisto, British Library, Cheltenham Ladies’ Collegen arkisto).. Simrock-kustantamo julkaisi hänen sävellyksiään. Tschetschulin viihtyi kylpyläja puutarhakaupunki Cheltenhamissa. Helsingin musiikkiopisto (nyk. Kannatti siis tehdä jotain muuta. Niissä soivat laululliset melodiat, aistilliset sykkeet ja taiturilliset tehokeinot – elegantti myöhäisromantiikka ja fin-de-sièclen salonkihenki. Berliinissä Tschetschulin tutustui Joachimin ja Johannes Brahmsin lähipiiriin kuuluneeseen viuluvirtuoosiin Marie Soldatiin (1863–1955). . Aarteiden etsintää Tschetschulinin aikana naisen oli vaikea julkaista sävellyksiä. Opettajan ura ei kuitenkaan ollut kutsumus vaan vaihtoehto liikaa terveyden päälle käyneelle kiertue-elämälle. Sibelius-Akatemia) juhli 100:nnetta Musiikki-iltaansa Beethovenin, Lisztin, opiston johtajan ja kahden entisen sävellysoppilaan musiikilla. Julkaistuksi päätyi vain murto-osa tuotannosta ja lähinnä myyvää kotimusiikkia. Suomessa Tschetschulin käväisi keväällä 1891 esiintymässä Helsingin yliopiston juhlasalissa ja heittämässä kiertueen Ilmari Krohnin kanssa. Vielä vuonna 1924 Tschetschulin esiintyi Ruotsin radiossa. Etsintä jatkuu. Hän matkusteli runsaasti Euroopassa, erityisesti Saksassa, ja toimi muusikkonaisten verkostoissa. Tschetschulin kuoli kotonaan Tukholman Östermalmilla keväällä 1942. Erityisesti Soldatille omistetusta Berceusesta (1888) ja Alla Zingarescasta tuli (1890) hittejä. Hänestä tuli Englannin kansalainen. Monet teokset ovat kadoksissa; saatavilla on vain kourallinen aikoinaan julkaistuja nuotteja. Tschetschulin sävelsi myös yksinlauluja, kuoro-, orkesterija näytelmämusiikkia. Naisilla ei ollut pääsyä tavallisiin ammattiorkestereihin tai -yhtyeisiin. Tschetschulin kiersi kvartetilla Saksaa pari vuotta ja konsertoi myös solistina. Tschetschulin opetti Cheltenhamissa 14 vuotta, minkä jälkeen hän asettui vapaaksi muusikoksi ja opettajaksi Lontoosen. Kaikki sävellyskäsikirjoitukset ovat teillä tietymättömillä
Tilaa nyt haluamasi osa tai kaikki kolme Rondon verkkokaupasta kappalehintaan 29 € + käsittelykulut 4 €! Tutustu osoitteessa www.rondolehti.fi/shop SSIC V L TILAUKSET: www.rondolehti.fi/shop tai sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi tai puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Musiikin Perusteet 29,00?€ (+ käsittelykulut 4 €) TILAUKSET: www.rondolehti.fi/shop TAI sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi TAI puhelimitse asiakaspalvelustamme: (03) 225 1948 Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Sisällössä mm: • Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu • Asiantuntijoina maamme musiikkipedagogian parhaat asiantuntijat Tilaa nyt! Hinta 47 € + toimituskulut Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. Elävä ja mielenkiintoinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin. Kirjasarja yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. Musiikin perusteet -sarjan suosituista kirjoista on otettu uusi painos. Kasvuvoimaa varhaisiän musiikkikasvatukseen!. 46 R ONDO C LASSIC 9|2020 Musiikin perusteet 1– 3 jälleen saatavilla
Mozartia on käsitelty leikkaa ja liimaa -periaatteella, ja mukana on myös numeroita Taikahuilusta ja Don Giovannista. Edellisille löytyi kiinnostavampia tilanteita ja karaktäärejä. Olisiko terävämpi poliittinen satiiri Brecht-Weill -tyyliin ollut paikallaan. Tuomas Katajala lauloi sen koskettavasti. Olisi nokkelaa, jos näin voisi oikeuttaa lopputuloksen hajanaisuuden, mutta aivan siihen ei nyt ylletä. Johanna Rusanen piti kuntopyörän selästä lapsilleen kotikoulua, ja Miina-Liisa Värelä oli tukehtua kaurapuuroon ravintolaa kaivatessaan. Esityksen Wagner-sopraanot olivat ministereitä ja miehet terveysasiantuntijoita. . Oli kunnioitettavaa, että ooppera osoitti pystyvänsä tuotannolla nopeaan ja ajankohtaiseen reagointiin. Kuoro lauloi etäyhteyksillä nähtyjen koronagaalojen tapaan. Alkuperäinen Cosi fan tutten Despinan rooli oli hajotettu moneksi. Lauletaan ajasta, jossa talous elpyy ja oopperassa esitetään Wagneria, mutta ilmaan jää silti pelokas epätietoisuus. Ohjaaja Jussi Nikkilän tehtävänä olisi ollut tiivistää hajanaista kokonaisuutta näyttämötoiminnalla, mutta siihen hän ei kyennyt, vaan ohjaus oli kömpelö. Alkuperäisteoksen pääpiru Don Alfonso ei tässä oikein saanut kunnon roolia, vaikka Tommi Hakala sen hyvin tekikin. En kuitenkaan aina löytänyt yhteyttä Mozartin musiikin karakteristiikan ja suomalaishuumorin välillä. Esa-Pekka Salosen musiikinjohto sen sijaan oli suvereenia – mitä muutakaan saattoi olettaa. Mozart oli kummallakin hyvin hallussa, vaikkei se heidän fakkiaan enää olekaan. Tämä oli ihan rehellinen nykyhetken tulkinta. Parhaita ideoita oli se, kun Ferrandon Ku Un’aura amorosa -aariasta tuli serenadi palvelukotiin suljetulle äidille. Hän oli karanteeniin joutuva diiva, virolainen maskikauppias, vanha mummo, joka ei suostu holhottavaksi, rokotettaan tuputtava tohtori jne. Suomen hallituksen ja terveyden asiantuntijoiden hukassa olo pandemian keskellä tulee esityksessä selväksi. Miesten osuudet jäivät aina arkisiksi – mitä muuta asiantuntijat olisivat. Alkuperäiset secco-resitatiivit haluttiin pois teosta pilaamasta, mutta puheosuuksista ei oikein ollut niiden korvaajaksi. Mukaan oli saatu oopperan näyttämömiehetkin trukkikuskeina, samoin kuin tiedotustilaisuuksien viittomakielen tulkki Outi Huusko. hajanaisia kuvia koronakeväästä 48 R ONDO C LASSIC 9|2020 k ESITYKSET ANSALLISOOPPERAN kauden aloitus, koronakevään muistoja kertaava Mozart-mukaelma Covid fan tutte sai alussa hyvän yleisömenestyksen, mutta heti kun Karita Mattilan esitykset olivat ohi ja rooliin tuli toinen, lippuja olikin runsaasti saatavilla. Covid fan tutte jää irrallisten kohtausten sarjaksi, ja välkkyjen ideoiden välissä on myös väkinäistä viihdytystä. Sanna-Kaisa Palon esittämä ”oopperan rajapintapäällikkö” parsii tyynen maanläheisesti kokoon tätä tilapäisprojektin improvisaatiota. Sekä Katajala että Waltteri Torikka olivat silti hyvin läsnä vaihtelevissa ensembleissä ja tilanteissa. Lopussa yritetään haavilla metsästää itse virusta, punapukuista tanssijaa, ja saadaankin se häkkiin. Libretisti Minna Lindgren oli saanut mahdutettua puoleentoista tuntiin suuren määrän kollektiivisia muistoja ministeriviisikon tiedotustilaisuuksista maskikauppoihin, etätöihin ja vanhusten asemaan. Pianisti oli nostettu resitatiiveja säestämästä lavalle Mouzart-hahmoksi ( Ylermi Rajamaa), jonka tehtävänä oli lurautella välisoittoja sen aikaa, kun seuraava kohtaus saadaan kasaan. Se oli ymmärrettävää, sillä Mattila varasti show’n lavaenergiaa ja itseironiaa täynnä olevalla tulkinnallaan. Kehyksenä on reaaliaikainen tilanne, jossa ooppera on esittämässä Valkyyriaa, mutta sitten se keskeytetään, ja Wagner-laulajat vedetään tekemään uutta Mozart-kyhäelmää. HARRI KUUSISAARI Karita Mattila hehkui diivana, ja ministeriviisikko piti tiedotustilaisuuksia Covid fan tuttessa.
Esityksissä on kamarimusiikillista valppautta, vaikka kapellimestarittomuus tuo käänteisiin hetkittäistä jäykkyyttä. Bach Ludwig van Beethoven: Sinfoniat nro 1 ja 2. Harmonia mundin Beethoven-sarjassa sinfoniat on yhdistetty muiden säveltäjien, tässä kahta sukupolvea varhaisempiin, mutta yhtä yllätyksellisiin C. SANTERI KAIPIAINEN Rahmaninov Sergei Rahmaninov: Kellot. . Kumppaniksi Kitajenko on levyttänyt Sergei Tanejevin läpimurtoteoksen, kantaatin Johannes Damaskolainen Aleksei Tolstoin runoon. Dmitri Kitajenko levytti Rahmaninovin Kellot 1985 Moskovassa, mutta nyt mukana ovat pitkäaikainen yhteistyökumppani, Kölnin Gürzenich-orkesteri, sekä tyylin hallitseva Brnon tšekkiläinen filharmoninen kuoro. Harmonia mundi hmm 902420. Bachin F-duuri-sinfonialla näyttäisi olevan yhteys Beethovenin ensimmäiseen sinfoniaan, mutta vertailuasetelma on hedelmällinen laajemmassa, Mozartin ja Haydnin taakse ulottuvassa perspektiivissä. Texasin Fort Worthissa 1984 syntynyt Robert Trevino ei ole liian nuori johtamaan Beethovenin sinfonioiden kokonaislevytystä, mutta mitään taiteellista testamenttia hän ei ole tässä jättämässä. . Toisen suuren rykelmän ja taiteellisen kohokohdan muodostaa Stuttgarter Psalmen -triptyykki, joka eroaa synkemmällä sävyllään ja laajemmalla sävellysteknisellä paletillaan sitä ympäröivistä pehmeämmistä pikkukappaleista. Kaksi ensimmäistä sinfoniaa näyttäytyvät kokonaisuudessa ”varhaisina” teoksia, jotka eivät täysin säästy sievisteleviltä piirteiltä. Soitto ei ehkä ole yhtä siloteltua kuin Maris Jansonsin ja BRSO:n levyllä. Anna Samuil, sopraano, Dmytro Popov, tenori, Vladislav Sulimsky, baritoni, Tšekin filharmoninen kuoro Brno, Kölnin Gürzenich-orkesteri, johtajana Dmitri Kitajenko. Kuoro soi huippulaadulla läpi levyn. Erilliset osat, kuten Lord’s Prayer ja Nunc dimittis, ovat kuitenkin hyvää käsityötä ja komeaa kuunneltavaa. Tulkinnat voi tunnistaa verraten nuoren miehen näkemyksiksi herpaantumattomasta liikkeestä. . Viidennen sinfonian ensiosassa ilme pysyy tiukkana ja muistuttaa Trevinon oppi-isän David Zinmanin Beethoven-levytyksistä (Arte Nova). Solisteista loistavat etenkin miehet, eikä Anna Samuilin hääkohtausta varjosta muu kuin lepattava vibrato. Oehms OC 470. Kitajenkon uusi tulkinta pureutuu syvälle Konstantin Balmontin muokkaaman Edgar Allan Poen runoelman syöverimäiseen symboliikkaan. Psalmien epätoivon terävyys ja yllättävät harmoniset kulut tuovat mieleen niin Bergmanin kuin Rautavaaran. Trinity Service on sävelletty käyttömusiikiksi toimituksiin liturgisine vastauslauluineen, mikä tuo kuunteluun lievästi vaivaavan radiojumalanpalveluksen tunnun. Tempot eivät sinällään ole ennätysnopeita, mutta katse on suunnattu eteenpäin ja olennaiset tapahtumat ovat horisontaalisia, sivuille ei vilkuilla. P. Bachin sinfonioihin. Yhdeksäs sinfonia on oma tapauksensa, joka etenee yllättävän huomaamattomasti finaaliin, jossa solistit, kuoro ja orkesteri eivät aina löydä toisiaan. Päätösraita O magnum mysterium välttää nykykuorohittien ylisokeroinnin ja säilyttää melodiassaan mystiikan tunnun leväten kypsällä, tuhdilla harmonialla. . P. 600-luvulla eläneen pyhimyksen elämää ja mietteitä käsittelevä teos on askeettisempi ilmestys kuin Kellot, mutta kohoaa finaalin fuugassa vaikuttavaan näkyyn ylösnousemuksesta. Tšekkiläinen kuoro käsittelee taiten tekstiä, vaikkei kolmannessa osassa saa aikaan samanlaista äänivyöryä kuin Bolshoi-teatterin kuoro 1985 levytyksessä. E. Hän on toiminut viime vuodesta lähtien ylikapellimestarina Malmön sinfoniaorkesterissa, jonka uudessa (2015) Live-konserttitalossa Beethovenin yhdeksän sinfoniaa tallennettiin tiiviissä tahdissa konserteista viime vuoden lokakuussa. Deutsche Radio Philharmonie, johtajana Pietari Inkinen. Beethovenin kaksi ensimmäistä sinfoniaa (1800–1802) jatkoivat wieniläisklassista perinnettä mutta murtautuivat myös ulos sovituista pelisäännöistä. ANTTI HÄYRYNEN Prokofjev Sergei Prokofjev: Sinfoniat nro 3 ja 6. Näyttävän draaman lisäksi kuulijaa ilahduttavat Beethovenin hyväntuulinen ja Bachin kärkevämpi huumori. . Pietari Inkinen liikkuu luontevasti Prokofjevin kahden moniselitteisen sinfonian, vuonna R ONDO C LASSIC 9|2020 51 CD | ortodoksisesta ja protestanttisesta hengellisen musiikin historiasta, ja kappaleissa kuuluu niin keskiajan kuin Stravinskynkin vaikutus teostyyppiin. E. ”Eroica”-sinfoniasta alkaa uusi aika, jonka monumentaalisuutta Trevino alleviivaa välillä turhillakin levennyksillä. Sergei Tanejev: Johannes Damaskos. Historiallinen esitystapa on usein korostanut teosten radikaaliutta muurinmurtajamaisella aggressiivisuudella, mutta konserttimestari Bernhard Forckin liidaamana soittava Berliinin vanhan musiikin akatemia löytää enemmän nyansseja kaihtamatta rämäpäistä optimismia. viime vuonna, mutta esityksessä on enemmän mystiikkaa ja verevää tunnetta. Kate Royal, sopraano, Christine Rice, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Derek Welton, basso, MSO festivaalikuoro, Malmön sinfoniaorkesteri, johtajana Robert Trevino. ANTTI HÄYRYNEN ORKESTERI Beethoven & C. Ondine ODE 1348-5Q (5 cd). ANTTI HÄYRYNEN Beethoven Ludwig van Beethoven: Sinfoniat 1–9. . . Carl Philipp Emanuel Bach: Sinfoniat Wq 175 ja 183/4. . Huumori on kortilla seitsemännessä ja kahdeksannessa sinfoniassa, ja hitaat osat voivat tuntua proosallisilta – neljännen sinfonian Adagion klarinetisti saa pisteet pianissimoistaan. Kiivaimmat otteet Trevino säästää finaaleihin, joissa malmöläismuusikot joutuvat toisinaan lujille. SWR Music SWR19086cd. Kokonaisuutena nämä ovat päteviä, jokseenkin suoraviivaisia tulkintoja, joista puuttuu vaikkapa Sarasteen ja Kölnin radio-orkesterin soinnillinen lämpö ja rikkaus (Profil), Adam Fischerin ja Tanskan kamariorkesterin kiukku ja kekseliäisyys (Naxos), tai Chaillyn ja Leipzigin Gewandhaus-orkesterin perinteitä raikastava suvereenius (Decca). Akademie für Alte Musik Berlin, konserttimestari Bernhard Forck. Solisteista Derek Welton ja Tuomas Katajala onnistuvat parhaiten, mutta ensemblet harittavat levällään, ja kuoro jää kriittisissä paikoissa nuotin alle. Siihen liittyy Malmön sinfoniaorkesterin huolellinen, mutta vähän kasvoton soitto
1929 valmistuneen kolmannen ja sodan jälkeen 1947 valmistuneen kuudennen maisemissa. Passacaglia-osan päättävän soolokadenssin jälkeen Ibragimova poikkeuksellisesti käynnistää iloisen finaalin, mikä on poimittu teoksen alkuperäisestä versiosta. Alpha 577. On silti syytä huomata, että kaksi ensimmäistäkin, Preussin kuninkaalle 1796 omistetut sonaatit op. Shostakovitshin sellokonsertoissa vastakkainasettelu onnettoman yksilön ja julman maailman välillä on vielä jyrkempää. LAWO LWC1198. Ehkä joihinkin huipentumiin kaipaisi lisää raakaa voimaa, mutta rytmisellä valppaudellaan ja taituruudellaan oslolaiset takaavat, että musiikin draama pääsee oikeuksiinsa. Taitavasti eritellyssä Venäläisessä pääsiäisessä on kihelmöivää suuren juhlan odotusta ja sen riehakasta täyttymystä. Kevyempää klassismia edustavat Mozartin ja Händelin aiheisiin pohjautuvat muunnelmat, joiden parissa duo urheilee aitoja kaatamatta. Viesti ei ole muuttunut valoisammaksi, mutta henkilökohtaisemmaksi ja yleispätevämmäksi. Vasili Petrenko ja Oslon filharmonikot ovat koonneet levylleen Rimski-Korsakovin kolme repäisevintä orkesteriteosta. Alexander Lonquich, fortepiano, Nicolas Altstaedt, sello. Hyperion CDA68313. Alban Gerhardt, WDR Sinfoniaorkesteri, johtajana Jukka-Pekka Saraste. Alban Gerhardt hyökkää Rostropovitsille sävellettyjen näytösten kimppuun hurjalla kiihkolla, jonka adrenaliinilukemiin voisi laittaa ikärajoituksen. ANTTI HÄYRYNEN Rimski-Korsakov Nikolai Rimski-Korsakov: Capriccio Espagnol, Venäläinen pääsiäinen -alkusoitto, Sheherazade. Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertot nro 1 ja 2. Sheheradzade on yksi orkesterinkäsittelyn virstanpylväs, joka tässä saa vaikuttavasti teräväpiirtoisen tulkinnan. Hyperion CDA68340. Shostakovitshin musiikki tuntuu viime aikoina vapautuneen kylmän sodan aikaisista asetelmista. Postikorttimusiikiksi leimattu Sheheradzade soi Petrenkon tulkinnassa aistillisempana ja yksilöidympänä kuin suuripiirteisissä laajakangasesityksissä. Mureaa bassoa tarvitaan jo A-duuri-sonaatissa op. Niinpä ensimmäisen sellokonserton riekkuva finaali tai toisen konserton vimmainen Bublitski-kohtaus soivat todella ruudikkaasti. Verrattuna Jos van Immerseelin ja Anner Bylsman ammoiseen perioditulkintaan Altstaedt ja Lonquich erittelevät musiikkia paljon tarkemmin. Jurowskin Jevgeni Svetlanovilta perimä Venäjän akateeminen sinfoniaorkesteri tekee heti vaikutuksen syvällä bassosonoriteetillaan, joka avaa teoksen surumielisen Nocturnen. Altstaedtin suolikielillä varustettu Guadagnini-sello ja Lonquichin Graf-fortepiano tuottavat elävän ja purevan saundin, joka sopii hyvin näihin teoksiin. ANTTI HÄYRYNEN Shostakovitsh Dmitri Shostakovitsh: Viulukonsertot nro 1 ja 2. 5, ovat syntyaikaansa nähden rohkeita ja radikaaleja teoksia, mistä Nicolas Altstaedt ja Alexander Lonquich muistuttavat levytyksessään onnistuneesti. Se kuuluu Alina Ibragimovan ja Vladimir Jurowskin levytyksessä kahdesta viulukonsertosta, joista sinfoninen ensimmäinen on yksi 1900-luvun viulukonserttojen merkkipaaluista. Hitaat johdannot ovat eeppisiä, mutta nopeista päätaitteista ei aina löydy täyttä dynaamisuutta ja rytmistä iskevyyttä. 69, ja kaksi myöhäistä sonaattia op. . Se kuuluu myös harvinaisemmasta toisesta viulukonsertosta, jossa säveltäjän kipuilu on vielä askeettisempaa. Gerhardtilla on kumppaninaan Jukka-Pekka Saraste ja Kölnin WDR-orkesteri, joille Shostakovitshin kova maailma on tuttu. Toisen konserton ensiosaan Gerhardt valitsee tavallista riuskemman tempon, joka tiivistää kerrontaa, mutta kaventaa kontrasteja. . . . Molemmat teokset etenevät Inkisen johdolla leppoisasti, musiikin lyyrisestä kauneudesta nauttien. Takavuosina ne olivat suurten orkesterien poseeraavia näytöksiä, mutta Petrenko oslolaisineen ei kavahda haastetta. Ibragimova ei ensimmäisissä repliikeissään tavoita teoksen kantaesittäneen Oistrahin runollisuutta, mutta jatkossa hänen yhdistelmänsä empaattista älyä ja koruilusta riisuttua virtuoosisuutta löytää konserton sydämen. . ANTTI HÄYRYNEN loppukiihdytystä. Valoisa näkemys on perusteltu, ja Saarbrückenin ja Kaiserslauternin orkestereista vuosituhannen alussa yhdistetty Saksan radion filharmonia soittaa komeasti. Elise Båtnes, konserttimestari, Oslon filharmoninen orkesteri, johtajana Vasili Petrenko. 66, ’Bei Männern welche Liebe fühlen’ WoO 46. Saraste ei anna jännityksen herpaantua, mutta jättää tilaa tärkeille sooloille, kuten ensimmäisen konserton käyrätorvelle. Beethovenin viisi sonaattia pianolle ja sellolle kattavat koko säveltäjäuran ja kaikki tyylikaudet. Elise Båtnesin punnitut viulusoolot tekevät tarinasyklistä tavallista enemmän naisen kertomuksen, josta orkesterin maskuliiniset ärjähdykset lopussa väistyvät ja vaimenevat. ANTTI HÄYRYNEN. Kuudes sinfonia yhdistelee arvaamattomasti lyyristä optimismia ja sodan kauhua jättäen lopputuloksen jonkin verran avoimeksi. . Alina Ibragimova, viulu, Venäjän valtion akateeminen sinfoniaorkesteri ”Jevgeni Svetlanov”, johtajana Vladimir Jurowski. Jurowskin johtama orkesteri on mukana joka askeleella, toisinaan jopa askeleen edellä. 102 soivat ilmestyksenomaisina, ankaruuden ja lempeyden liittona. Molemmat ovat juuriltaan reininmaalaisia, kuten Beethovenkin, ja löytävät musiikista luontevasti niin gallialaisen eleganssin kuin saksalaisen syvämietteisyyden. Kolmas sinfonia pohjautuu oopperan Tulinen enkeli materiaaliin, ja monilla on ollut vaikeuksia organisoida sen pelottavista ja fantastisista aiheista toimivaa kokonaisuutta. Suorasuunnatun draaman tilalla on laveampi, soinnillisesti hehkeämpi ote, joka nostaa Prokofjevin omaperäisen orkesterinkäsittelyn kunniaan. ”Espanjalainen kapriisi” hahmottuu hienostuneine sooloineen eräänlaiseksi konsertoksi orkesterille, jonka Fandango kärsii lievästä temperamenttivajeesta ennen sytyttävää 52 R ONDO C LASSIC 9|2020 CD KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Beethoven Ludwig van Beethoven: Sellosonaatit nro 1–5, Variaatiot ’See the Conquering Hero Comes’ WoO 45, ’Ein Mädchen oder Weibchen’ op. . Asialla ei ole suurta väliä, mutta se osoittaa, kuinka huolella Ibragimova ja Jurowski ovat Shostakovitshiinsa paneutuneet. Kiivaimmissa koitoksissa hän joutuu pinnistelemään enemmän kuin Alicia Weilerstein (Decca) viimeksi, mutta se ei ole pelkästään huono asia
Voimakkaat, silti ilmavat ja odottavat tunnelmat sekä tyylillinen vaihtelevuus saavat ennakkoluulottoman ja kunnianhimoisen albumin tuntumaan 41 minuuttiaan runsaammalta. Suomenvirolaisen laulaja Kadi Vijan nelihenkinen yhtye kurottaa debyytillään monella tavalla muottien ulkopuolelle – ja etenkin usein maneeriseksi ja tradition uhriksi juuttuvan jazzlaulun muotin ulkopuolelle. Sonaatit vaihtelevat kaksiosaisesta kolmiosaiseen ja kolme on mollissa, mutta ulkoisia eroja vaikuttavampaa on musiikillinen moninaisuus. 9. Boulder Music BMHLP001 . Gustav Mahler: Rheinlegendchen, Oft denk’ ich sie sind nur ausgegangen. Gil Evans -tyyppisen satsin ja afrogrooven rinnalla on suomalaista melankoliaa, ja kansanmusiikkivaikutteet kuuluvat lähes kaikkialla. . . Erich Wolfgang von Korngold: Pianotrio op. Hänen opettajansa Zemlinsky tarjosi Brahmsia myötäävän esimerkin viehkeässä klarinettitriossaan vuodelta 1896. Vaikka ei ole kyse taituriteoksista, hänen sorminäppäryytensä ja soittimenkäsittelynsä tekevät varhaisista sonaateista harvinaisen nautinnon. Bergin Kamarikonserton Adagio sekä Schönbergin kamaHaydn Joseph Haydn: Kahdeksan varhaista sonaattia Hob. Vaikutteiden eklektinen yhdistely jatkuu muun muassa Blindin fuusioisessa kitarasoolossa, Water Dripping Dancen free-ilmaisun kanssa vastakkainasetellussa bassoklarinetin kävelevässä bassolinjassa ja Circles and Fallsin impressionistisessa sointumaalailussa. Haydn kypsyi vanhemmiten klassisten manööverien ja yllätysten mestariksi, mutta näissä teoksissa vapauden tunne on pidäkkeettömämpi. XVI/6, 12-13, 19-20, 44, 46-47. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole oikeaoppinen big band, vaikka komppisoittimien ohella kuullaan yhdeksää puupuhallinta, selloa, vibrafonia sun muuta – mutta eivätpä kyseessä ole veljeksetkään, vaan yksi ainoa heppu. Vienne 1900. 1. Daishin Kashimoto, viulu, Emmanuel Pahud, huilu, Paul Meyer, klarinetti, Zvi Plesser, sello, Eric Le Sage, piano. . Hakkila tuo tulkinnoissaan hyvin esiin sonaattien yksilöllisyyden ja torjuu persoonallisella fraseerauksellaan klassiseen tyyliin ujuttautuvaa periodista mekaanisuutta. Pianosonaatin osalta se tarkoitti, etteivät monet ”klassisista” tyylija rakennepiirteistä olleet vakiintuneet. Lyriikoita kuullaan vain kahdessa kappaleessa; Vijan vähäeleisessä tulkintatavassa on jotain hyvin kamarimusiikillista ja herkistävää. ANTTI HÄYRYNEN JAZZ Berghäll Joakim Berghäll: Berghäll Brothers Big Band Vol. Ondine ODE 1360-2D. 12-vuotias Korngold ankkuroi oman tyylinsä myöhäisromantiikkaan vuonna 1906 säveltämässään pianotriossa. Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 (sov. Pianisti Eric Le Sagen johtama soittajajoukko on luksusluokan opas kuumeisiin wieniläistunnelmiin. 1755–1771) Tuija Hakkila kutsuu meidät mukaan noille löytöretkille. 1. Nuorelle Haydnille se merkitsi pidäkkeetöntä kokeilua ”madonsyömillä klaveereilla”, Carl Philipp Emanuel Bachin sävellysten ja kirjoitusten innoittamaa löytöretkeilyä. . Alban Berg: Pianosonaatti, Neljä kappaletta klarinetille, Adagio Kamarikonsertosta (sov. Berg). Huippukohdista mainittakoon Years Passing valtavine jousisektioineen sekä jazz-veteraani Junnu Aaltosen huilusoolo kappaleessa Tundra. Alpha 588 (2 cd). Levyttämillään kahdeksalla varhaisella sonaatilla (n. Mahler oli puolestaan esikuva orastaville modernisteille, joista Schönberg aiheutti vuonna 1906 skandaalin kamarisinfoniallaan op. ANTTI HÄYRYNEN risinfonia esitetään supistettuina versioina, mutta virtuoosisesti viimeisteltyinä. 5 kuulostavat suggestiivisemmilta. . Jokaisella raidalla käy myös vierailija – joko Adele Sauroksen ja Linda Fredrikssonin kaltaiset soitinkollegat tai yhtyetoverit kuten Tero Hyväluoma ja Mikko Pettinen. Vijan, kitaristi Tuomo Dahlblomin, rumpali Tuomas Timosen ja bassoklarinettia levyllä soittavan, paremmin saksofonistina tunnetun Max Zengerin kvartetin kiintoisa instrumentaatio ei ole ainoa kulmakarvojen nostattaja, vaan jo mietiskelevän avausraidan Standing Still minimalistinen kellopeli, yläsävelsarjoilla leikkiminen ja sanattomat laululinjat karkaavat genremääritelmiltä kuin neste siivilästä. XVI/13, Hob. Korngold ym. Bergin pianosonaatti (1911), klarinettikappaleet (1914) ja kamarikonsertto (1925) etääntyivät, mutta eivät päästäneet kokonaan irti romantiikan maailmasta. Konsepti ei ainoastaan sisällä huikeaa instrumenttien hallintaa ja musikaalisuutta, vaan myös sovittamisen taidon kuulee kauttaaltaan. Webern). Flame Jazz Records FJRCD004 . SANTERI KAIPIAINEN R ONDO C LASSIC 9|2020 53 CD Kadi Vilja Kadi Vija Key Project: Roaming In The Contemporary Society To Make Peace With It. 1:llä. Mahlerin kaksi laulua Ronald Kornfeilin huilu-piano-sovituksina tuntuvat ehkä vähän turhilta. Myöhäisromantiikka kukoisti 1900-luvun alun Wienissä viimeisissä makeantuoksuisissa kukissaan, mutta niiden alta puski täyttä päätä modernismin piikikkäämpi kasvusto. Klarinettikappaleet op. Saksofonisti ja multi-instrumentalisti Joakim Berghäll on jo puoli vuosikymmentä sitten hankkinut mainetta Suomen muusikkopiireissä toistakymmentä soitinta sisältävällä cover-videollaan, ja idea on viety vielä pidemmälle Berghäll Brothers Big Band Vol. Tuija Hakkila, fortepiano. XVI:44) kantelemaisesti helisevä, uruistaan paremmin tunnetun Gottfried Silbermannin 1747 valmistaman fortepianon kopio. Alexander von Zemlinsky: Klarinettitrio. Joseph Haydnin ottaessa ensi askeliaan pianosonaatin parissa sekä hän että lajityyppi elivät nuoruuttaan. SANTERI KAIPIAINEN. Haydnin vuokrakämppien madonsyömien soittimien sijaan hänellä on käytössään tuntemattoman rakentajan wieniläinen fortepiano 1790-luvulta sekä kahdessa sonaatissa (Hob. . Zemlinskyn klarinettitrio saa ehkä hivelevimmän tulkinnan, kiitos Paul Meyerin sulavan klarinetinsoiton. Bergin pianosonaatti soi Le Sagen käsissä elastisena, mutta hiukan ohuesti
ja Pe 30.10. Sibelius: Sinfonia nro 3, Viulukonsertto, Sinfonia nro 1. Murail: Désintégrations, Adès: Viulukonsertto ”Concentric Paths”, Mozart: Sinfonia nro 41. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI Konserttitalossa. Dima Slobodeniouk, joht. Till Fellner, piano. Ke 21.10. Helsinki Early Music Festival. Anthony Marwood, viulu. Susanna Mälkki, joht. ja To 22.10. Bach: messu h-molli. József Hárs, joht. Marzi Nyman, joht. | S I N F O N I A. Pe 9.10. Kalevi Aho -salissa. & piano. Sibelius-festivaalin lauluresitaali. Hippiajan klassikoita. SanttuMatias Rouvali, joht. Ryan Bancroft, joht. Georg Kallweit, viulu & liidaus, Roman Schatz, kertoja. Janne Mertanen, piano. Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 E, Beethoven: Sinfonia nro 1 C. Tomas Djupsjöbacka, joht. Hindemith: Konzertmusik op. To 29.10. Daníel Bjarnason, joht. Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10 (sov.), Sibelius: Rakastava, Xenakis: Rebonds B, Beethoven: Sinfonia nro 1. Nuorisokuoro Kannelkellot, Luoteis-Helsingin musiikkiopiston oppilaita, Pirjo Kuhan tanssikoulu, Joel Bonsdorff, näyttelijä. Pe 9.10. Wagner: Siegfried-idylli, Mozart: Pianokonsertto nro 23, Nico Muhly: Étude 3, Ravel: Couperinin hauta, orkesterisarja. Sibelius-festivaalin pianoresitaali. To 15.10. La 24.10. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa. Tampere-talossa. Unelma – Purcellin Fairy Queen -oopperasta inspiroitunut draamallinen konsertti. Musiikkitalossa. Purcell, Schmelzer, Lully, Telemann, Vivaldi, Rebel. Olli Mustonen, joht. Georg Kallweit, viulu. Sibeliuksen pianoteoksia. Anja Bihlmaier, joht. Pe 16.10. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Musiikkitalossa. Risto Joost, joht. La 17.10. Maria Dueñas, viulu. To 29.10. Ginastera: Harppukonsertto, Schumann: Sinfonia nro 2 C. Sibeliustalossa. ja To 22.10. TAMPERE FILHARMONIA Tampere-talossa. Su 25.10. Sir András Schiff, piano. Ferran Cruixent: Cybervariation, Schubert: Forellikvintetto, Resch: Teich und Quelle, Schachtner: Addendum to Schubert’s Trout Quintet, Lazic: The Trout Pond, Räihälä: Kirkasvetinen. Ti 13.10. HELSINGIN BAROKKIORKESTERI Su 25.10. Dima Slobodeniouk, joht. Kanneltalossa. Su 11.10. ja Pe 6.11. J.S. Ti 27.10. TAPIOLA SINFONIETTA Tapiolasalissa. , Ke 28.10. Hedvig Paulig, sopraano. Schubertin musiikkia. Hannu Lintu, joht. Aapo Häkkinen, joht. Maarit Hurmerinta, Tuure Kilpeläinen, Litku Klemetti, Johanna Försti ja Heikki Silvennoinen. Pe 23.10. Tomas Djupsjöbacka, joht. Helsinki Early Music Festivalin päätöskonsertti. Anna Dennis ja Carolyn Sampson, sopraano, Vesselina Kasarova, mezzosopraano, Andrew Staples ja Hugo Hymas, tenori, Johannes Weisser, baritoni, Cornelius Uhle, basso. Bjarnason: Processions, Brahms: Sinfonia nro 2 D. Ke 30.10. Albert Schnelzer: Burn My Letters – Remembering Clara, Emilie Mayer: Sinfonia nro 7, Beethoven: Viulukonsertto. Mozart: Pianokonsertto nro 22 Es, Strauss: Metamorfooseja 23:lle soolojouselle. Joan Tower: Chamber Dance, Beamish: Under the Wing of the Rock, Mozart: Sinfonia nro 39. Pe 16.10. Hummel: Pianokonsertto nro 2 a, Schubert: Sinfonia nro 3 d. Sergei Hatshatrjan, viulu. Kamarikonsertti. 117. ja Pe 13.11. Christian Ihle Hadland, piano. Carolin Widmann, viulu. Olli Mustonen, joht. Juho Pohjonen, piano. To 22.10. 55 R ONDO C LASSIC 9|2020 ORKESTERIEN LOKA-MARRASKUUN KAUSIOHJELMA RADION SINFONIAORKESTERI Musiikkitalossa ja Yle radio 1:ssä . Ke 4.11. Rudolf Barshai): Kamarisinfonia. Su 18.10. Pe 16.10. Sibelius: Suite caractérisque, Cinque danses champetres, Elegia, Rakastava-sarja, Suite op. La 10.10. Pjotr Andrezevski, piano, Tiensuu: Nemo, Beethoven: Pianokonsertto nro 1. Roi Ruottinen, sello. Orkesterien julkaisemissa ohjelmatiedoissa ajalle 9.10.–13.11. To 29.10. Sibelius-festivaalin avajaiskonsertti. Nuoret solistit: Tatu Piitulainen, piano, Tuuli Raitio, viulu, Linnea Penttilä, sopraano, Aino Parikka ja Pinja Jokinen, klarinetti, Tommi Kiiski, lyömäsoittimet, Valentina Pugacheva, viulu, Ida Kiiskinen, sello, Timofey Nguen, viulu. ja To 29.10. Sibelius: Sinfoniat 4 ja 2. To 12.11. Helsingin Vanhassa kirkossa. Auri Ahola, koreografia ja tanssi. Dmitri Šostakovitš: Preludi ja scherzo, Weinberg: Concertino viululle ja jousiorkesterille Šostakovitš (ork. 50 vaskille ja jousille, Bruch: Kol Nidrei sellolle ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 2. Atte Kilpeläinen, alttoviulu. Levynjulkistuskonsertti yhdessä Egotrippi-yhtyeen kanssa. Tero Saarinen, koreografia, Oskari Kymäläinen, tanssi. Mackenzie Melemed, piano. Dima Slobodeniouk, joht. Xavi Castelló Aràndiga, lyömäsoittimet. Ke 21.10. Emilia Hoving, joht, Nikita Boriso-Glebsky, viulu. Sivan Magen, harppu. Mustonen: Valoa kohti – fanfaari vaskiyhtyeelle, Mozart: Pianokonsertto nro 19 F, Beethoven: Sinfonia nro 8 F. Kanneltalossa. on puutteita, ja muutokset ovat mahdollisia. Kent Nagano, joht. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI Pe 9.10. Folke Gräsbeck, piano. To 5.11. Strauss: Porvari aatelismiehenä -sarja, Mendelssohn: Konsertto viululle ja orkesterille e. Nicholas Collon, joht. Jasmine Beams, alttoviulu. Andre de Ridder, joht. To 15.10. La 17.10. Pe 6.11. Kalevi Aho -salissa. Sibelius: Sinfoniat 5, 6 ja 7
Erkki Lasonpalo, joht. Iiro Rantala, piano, Tuija Hakkila, piano. Roman: Sinfonia, Mozart: Pianokonsertto C, Eliasson: Desert Point, Barber: Adagio, Mozart: Divertimento B. To 5.11. To 29.10. Juhani Lamminmäki, joht. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa. Bach: Sinfonia e, Mahler: Lieder eines fahrenden gesellen, Bach: Sinfonia D, Mozart: Konsertto kahdelle pianolle Es. Ville Matvejeff, joht. LAPIN KAMARIORKESTERI To 29.10. John Storgårds, joht. kaupungintalolla. Lauri Angervo, sello. Beethoven: Viulukonsertto D, Vaughan Williams: Sinfonia nro 5. Henri Sigfridsson, piano. Johannes Gustavsson, joht. Debussy: Danses Sacre et Profane, Heta Aho: Kolme laulua Edith Södergranin teksteihin, Debussy: La Mer (sov. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI To 15.10. Joonas Haavisto, piano. Jukka Untamala, joht. 17.–21.11. Saimaa Sinfonietta. Taavi Oramo, joht. Ravel: Pavane kuolleelle prinsessalle, Kai Nieminen: Sinfonia nro 3, Honegger: Pastoral d’été, Poulenc: Sinfonietta. To 29.10. Suzan Saber, alttoviulu. To 29.10. Mendelssohn: Märchen von der schönen Melusine, Schumann: Pianokonsertto a, Schubert: Sinfonia nro 2 B. Taavi Oramo, joht. www.rondolehti.fi/klasu-pro/ Virittäydy syksyyn nettiradio Klasu Prota kuunnellen! LIPUT Campus Allegro Infopoint Ti–Pe 10.00–14.00 Puh. Johanna Ojala-Haapala. Tarmo Peltokoski, joht. Šostakovitš: Sinfonia nro 14, Pärt: Silouan’s Song. Tami Pohjola, viulu. & piano. Jukka Perko, saksofoni, joht. Paviljongissa. JYVÄSKYLÄ SINFONIA To 22.10. MIKKELIN KAUPUNGINORKESTERI La 31.10. To 12.11. To 22.10. La 7.11. Fartein Valen: Pastorale, Stravinsky: Eight Instrumental Miniatures, Šostakovitš: Sellokonsertto no 1 Es, Ennio Morricone: elokuvasävelmiä. Laurentius-salissa. Päivi Severeide, harppu. Kulttuurikeskus Holkenissa, Inkoossa. 045 108 9934 infopoint@schaumanhall.fi www.netticket.fi SEURA A ME ITÄ /ruskfestival @ruskfestival @ruskfestival TUTUSTU OHJE LMA AN www.ruskfestival.fi TAITE ILIJAT Elina Vähälä & Matilda Kaul, viulu Paavali Jumppanen & Emil Holmström, piano Amalie Stalheim, sello Tuuli Lindeberg, sopraano Niamh McKenna, huilu Daniel Saur, lyömäsoittimet Meta 4: Antti Tikkanen & Minna Pensola, viulu Atte Kilpeläinen, alttoviulu Tomas Djupsjöbacka, sello Eneko Iriarte, klarinetti Petteri Pitko, cembalo Anna-Maria Helsing Johan Fagerudd Kokkola Quartet Keski-Pohjanman Kamariorkesteri ym. Karjalan Laulu-Veikot. Tero Latvala, viulu. Beethoven: kvinetto pianolle ja puhaltimille Es, Beethoven: Keisarikonsertto. Beethoven: Prometheus-alkusoitto, Beethoven: Kaksi Romanssia viululle ja orkesterille, Byström: A Walk to Beethoven, Beethoven: Sinfonia nro 7. . Johannes Gustavsson, joht. Klami: Suomenlinna-alkusoitto, Sonninen: Ilmarisen vaellus, balladi baritonille, mieskuorolle ja orkesterille, Tuukkanen: Karhunpyynti mieskuorolle ja orkesterille, Järnefelt: Korsholma sinfoninen runo. Requiem-kuoro, joht. OULU SINFONIA To 15.10. Madetojan salissa. Amalie Stalheim, sello. Paavali Jumppanen, joht. Lakeuden Ristissä. Duruflé: Requiem, Mozart: Requiem d. Pe 30.10. Fauré: Pavane ja Cantique de Jean Rasine, Boulanger: Pie Jesu, Thomas: Plea for Peace, Debussy: Berceuse, 4 Barber: Dover Beach, Massenet: Elegie, Fauré: Requiem. Ralf Gothóni, joht. Mackenzie Melemed, piano. ORKESTERIEN LOKA-MARRASKUUN KAUSIOHJELMA 57 R ONDO C LASSIC 9|2020 KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa. Beethoven: Kvintetto pianolle ja puhaltimille, Es, Missy Mazzoli: Still Life with Vaughan Williams: Kvintetto D-duuri klarinetille, käyrätorvelle ja pianotriolle. Järnefelt: Juhla-alkusoitto D, Elgar: Sellokonsertto e, Tšaikovski: Sinfonia nro 4. Erkki Lasonpalo, joht. Korundissa ja Pe 30.10. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa. Olga Heikkilä, sopraano, Mika Kares, basso. Mikaelissa. klo 19.00 Kuusamo-talossa. Henri Tikkanen, baritoni. M. Mikko Pellinen: Uusi teos jazzpianolle ja jousiorkesterille (ke), jazzin ja amerikkalaisen musiikin sovituksia. Taulumäen kirkossa. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI Pe 6.11. Pe 23.10. Helderin). 2020 K AMARIMUSIIKKIA PIE TARSA ARESSA TAITE E LLINE N JOHTA JA Anna-Maria Helsing VUODE N SÄVE LTÄ JÄ Juhani Nuorvala V U O D EN T EEMA Less is More – More or Less. Tuuli Lindeberg, sopraano, Juha Kotilainen, baritoni, Luminos Ensemble. To 29.10. To 15.10. Mozart: Sinfonia nro 34, Gothóni: Kamarikonsertto Peregrina alttoviululle ja kamariorkesterille, Rageh Daoud: Petit terianor, Beethoven: Sinfonia nro 8. LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Pe 9.10. Maria Väinölä, urut, Tiina-Maija Koskela, sopraano, Teppo Lampela, kontratenori, Niall Chorell, tenori, Juha Kotilainen, basso. Egotrippi & Jyväskylä Sinfonia. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa. Eero Lehtimäki, joht
Samalla on laadittu suositus sävellyksen opetussuunnitelmaksi. Tällöin toiminta jaettaisiin sävellysohjaukseen ja sävellysopetukseen. ”Opettaminen on vuorovaikutusta, ja myös yksilöopetus on siinä mielessä hyvin antoisaa. Asennemuutos on tulossa ”Vaikuttaa siltä, että musiikkiopistot ovat tarttuneet sävellysopetukseen varsin vaihtelevasti. Tällaista sävellyksen alkuopetusta voi antaa kuka vain musiikin koulutuskentällä toimiva pätevä pedagogi.” Vaikka yhteisöllisyys on tärkeää, tärkeintä on kuitenkin, että oppilaan oma ääni pääsee esiin ja saa tilan kehittyä. Huomio on teosten aikaansaamisessa. Maan eri alueet pitäisi myös saada nykyistä tasa-arvoisemmiksi sekä sävellysopetuksen määrän että laadun suhteen. Sävellyskonsertti on oppilaille paitsi rohkaiseva kokemus myös tärkeä oppimiskokemus. Opus1.fi-aineistopankki tarjoaa vastauksen huutavaan pedagogisen tuen ja opetusmateriaalin tarpeeseen. Säveltäminen voi olla osa myös soittajan muusikkoutta”, Klami toteaa. Musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti on todennut, että sävellyksen alkuopetuksessa tärkeintä ei ole lopputulos vaan itse prosessi, jonka aikana tutkitaan äänen ja musiikin mahdollisuuksia. Silloin saavutetaan hyvä ryhmähenki, ja samalla syntyy hyvä oppimisympäristö, jossa uskalletaan kehitellä ideoida eteenpäin. On mielenkiintoista havaita, kuinka eri oppilaat hahmottavat ja ymmärtävät asioita eri tavoin. Siihen tarvitaan henkilökohtaisia sävellystunteja ja pätevä sävellyksen opettaja. Opus1. Säveltäminen on yksi puoli muusikkoudesta, joka ilmenee eri tavoin. 59 R ONDO C LASSIC 9|2020 Sävellyskoulutuksen tavoitteena on ollut kouluttaa säveltäjiä, jotka tekevät sävelteoksia ja tienaavat ehkä ainakin osan elannostaan säveltämällä. fi-sivuston ruotsinja englanninkieliset versiot julkaistaan lähitulevaisuudessa.” Säveltämisen opettamisessa lapsille ja nuorille antoisia ovat ryhmätehtävät: lähdetään kokeilemaan uusia asioita yhdessä. Koulun ja musiikkioppilaitosten uusissa opetussuunnitelmissa esitetään säveltäjyyteen myös toisenlainen näkökulma: Kaikkia oppilaita tulisi kannustaa omien musiikillisten ideoiden ja ratkaisujen tuottamiseen. ”Kun säveltäminen on varsin tuntematon alue monelle, niin siksi sitä yritetään vältellä. Pitäisi pystyä järjestämään myös esityksiä. Siellä on käytännön ideoita, tehtäviä ja asiantuntija-artikkeleita. Suomalainen sävellyspedagogiikka on herättänyt mielenkiintoa maailmalla. Suomen Säveltäjät ry onkin painottanut, että sävellysohjausta voi antaa kuka tahansa pätevä musiikkipedagogi, mutta sävellysopettajan pitäisi täyttää vastaavat kelpoisuusehdot kuin musiikkioppilaitoksen instrumenttiopettajan. Suurin haaste on ehkä ajattelutavan muutoksessa ja ennakkoluulojen purkamisessa. Aineistopankin on toteuttanut Suomen Säveltäjät ry:n opetussuunnitelmatyöryhmä yhteistyössä Musiikinteoriaja säveltapailupedagogit ry:n kanssa. Painopiste on tekemisessä eikä sävelteoksessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa sävellysopetus osaksi musiikkiopistojen arkea. ”Pitkän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa sävellysopetus osaksi musiikkiopistojen arkea. Opettaja kyselee, mitä oppilas haluaa, eikä opettajan pitäisi tyrkyttää oppilaalle omaa estetiikkaansa tai arvomaailmaansa.” Resurssiongelmia on sekä rahan että ajan suhteen. Mutta jo nyt on selvästi nähtävissä, että muutos on tulossa.” ”Jako sävellysohjaukseen ja sävellysopetukseen on ollut monelle soitonopettajalle huojentava uutinen, kun sävellysohjaus ei tarkoitakaan sitä, että opettajan pitäisi itse olla koulutettu säveltäjä. ”Soitonopettajien kanssa pitäisi saada kehitettyä laajempi jatkuva yhteistyö. ”Säveltämisen ohjaaminen keskittyy rohkaisemaan oppilaita luovaan toimintaan sekä omaan musiikilliseen keksimiseen. Sävellysopettajalla pitäisi olla säveltäjän koulutus, ja hänellä pitäisi olla kokemusta säveltäjänä toimimisesta. ”Mitä paremmin saamme sävellyksen opetuksen osaksi musiikkioppilaitosten arkea, ja mitä paremmin sitä resursoidaan ja saadaan valtakunnallisesti esille, sitä parempaa se tietää suomalaisen musiikkielämän tulevaisuudelle.” . ”Sävellystunti on hyvin oppilaskeskeinen, ja siihen sisältyy paljon verbaalista dialogia, vaikka musiikillinen toiminta on kiinteästi mukana. Sävellysohjausta tehdään ryhmien kanssa ja sävellysopetus on yksilöopetusta”, kaavailee ryhmän jäsen, säveltäjä Markku Klami. Jotkut ovat lähteneet sävellysopetukseen innolla, kun taas joissakin opistoissa ei ole kuultukaan Opus1.fi-sivustosta”, Klami kertoo. Säveltämisen opetus ei ole ollenkaan ryppyotsaista, vaan se lähtee leikistä ja luovuudesta.. Samaan asiaan on monia tapoja tarttua”, Klami sanoo
Varotoimenpiteet olivat tiukat. Jos yhteistä tilan ja paikan elämystä ei vielä voikaan saada, niin kokemuksen samanaikaisuus on silti mahdollista. Vähän aikaa oli voimassa jopa ulkonaliikkumiskielto iltakahdeksan jälkeen aamuviiteen asti – New Yorkissa, kaikista paikoista! Mutta se tepsi. Odotellaan sitä. SITTEN, VÄHITELLEN, New Yorkin tilanne alkoi parantua. Nyt New Yorkin tilanne on jo paljon parempi kuin monissa muissa osavaltioissa, varsinkin niissä, joissa aluejohto tekee presidenttinsä mukaisia nihilistisiä ja tuhoisia päätöksiä. Kuulijoita tai sanotaanko kokijoita oli verkossa kymmeniä tuhansia kerrallaan. Kulttuurielämässä on sekä siellä että täällä pahiten kärsinyt esittäjyys, joka riippuu tekijöiden ja vastaanottajien nyt-hetkessä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Kiertoteitä on keksitty. Siis, jotta konsertit alkaisivat USA:ssa taas pian, ei tarvitsisi muuttaa kuin heti ja välittömästi poliittinen johto kaikilla tasoilla, sitten vähitellen koko poliittinen ja juridinen systeemi, ja lopulta kansakunnan sivistystaso. Nyt näkyi. ?. Oli kiinnostavaa seurata kommentteja: yleisön keskuudessa alkoi syntyä yhteisöjä. Kaupungin ja osavaltion johto tiesivät, mitä tekivät. Taide on tärkeämpää kuin koskaan. Kontaktien välttäminen, maskit ja hygienia alkoivat kääntää kuolleisuuskäyrää laskuun. Kaikki ei riipu mistään yksittäisestä asiasta, ei rokotteesta, ei marraskuun vaaleista, ei geoeikä ulko-, ei talouseikä sisäpolitiikasta. Eurooppa ja Suomi näyttäisi olevan paremmassa jamassa kuin USA, myös siksi, että täällä juristien pelko ei estä tekemästä rationaalisia poliittisia päätöksiä, toisin kuin siellä, silloin ja sikäli kun niitä edes osataan ja ymmärretään tehdä. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN. 61 R ONDO C LASSIC 9|2020 MESTARI & KISÄLLI LASSI RAJAMAA lassi.rajamaa@uniarts.fi katson ulos ikkunasta jättiläiskämmen laskeutuu taivaalta ja soittaa ratikan langoilla akordin e-molli akordin, ei muuta ’Kello tikittää masurkan tahtiin ’ Mutta sitten kaikki komiikka haihtui ja tilalle tuli vain kauhu. Kukaan ei olisi uskonut näkevänsä uutisista, miten sairaaloiden takapihoille pysäköidään kylmäkuljetusrekkoja tilapäisiksi ruumishuoneiksi, tai miten kaupungin työntekijät kaivavat joukkohautoja. Kukaan ei tietenkään tiedä. Maskitta liikkumisesta jossakin vaiheessa peräti sakotettiin. Niissä olosuhteissa ei osannut toivoa muuta kuin terveyttä, itselle ja muille. Orkesterit ovat alkaneet konsertoida verkossa, ja niin ovat jotkut sooloinstrumentalistitkin, kuten entinen oppilaani Igor Levit, joka tviittasi kevään aikana kotoaan Berliinistä hienolla Steinwayllä mutta surkealla äänentoistokalustolla konsertteja harva se päivä. Kulttuurielämän totaalinen sammuminen oli itsestään selvä sivuseikka. Tässä tilanteessa on taas jo mahdollista ja syytä alkaa miettiä, miten ihmisten elämänlaatua voi parantaa, kun itse eloonjäämisen mekanismit ovat ainakin tiedossa ja jopa käytettävissä
00:08 Schubert: Pianosonaatti n:o 20 A-duuri. 05:32 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 5 D-duuri. 01:52 Telemann: Triosonaatti G-duuri. Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Sibelius: Tanssi-intermezzo. 06:02 Sor: Fantasia kitaralle op.7. Illan aikana kirjailija Minna Lindgren, tenori Tuomas Katajala ja toimittaja Ahti Paunu keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. 03:05 Debussy: Preludit 1. 23:23 A. 00:26 Brod: Trio harpulle, oboelle ja fagotille. 05:21 Weber: Tanssiinkutsu. Jean-Baptiste Lully: Sarja oopperasta Le bourgeois gentilhomme. Paisiello: Andante. Mozart: Serenadi B-duuri . 23.10-6.00 Yöklassinen Schütz: Viisiäänisiä motetteja kok. TORSTAI 15.10. 05:56 O. Wagner: Kolmannen näytöksen alkusoitto oopp. 04:13 Ginastera: Milena, kantaatti. Dorabella Marianne Crebassa, mezzosopraano. 06:36 Gaultier: Sarja luutulle A-duuri. Bach: Brandenburgilainen konsertto n:o 1 F-duuri. Wolfgang Amadeus Mozart: Alkusoitto oopp. 00:30 Fuchs: Sieben Phantasiestücke (Seitsemän fantasiakappaletta). Homilius: Herr Jesu Christ, du höchstes Gut (Oi armon lähde ainoa) koraalialkusoitto f-molli. 01:59 Beethoven: Pianotrio B-duuri (Arkkiherttua). 02:57 Schnitzer: Sonaatti kosketinsoittimelle n:o 6 G-duuri (Pastoraali). 04:41 J. Bottesini (sov. 03:41 Saint-Saëns: Pianotrio n:o 2 e-molli. Bach: Kantaatti n:o 208 (Metsästyskantaatti). Flechsig): Fantasia Bellinin Unissäkävijä-oopperan teemoista. 03:09 Debussy: Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema. Bach: Orgelbüchlein. Rooleissa: Fiordiligi Elsa Dreisig, sopraano. 01:38 d’Indy: Sekstetto jousille B-duuri. 05:26 Wieniawski: Viulukonsertto n:o 1 fis-molli. 06:57 Kansansäv.: El testament d’Amelia. 05:56 Respighi: Tritonin suihkulähde aamulla. 00:19 Desprez: Missa di dadi. Kultainen kukko. joujoux (Lelulaatikko), lastenbaletti. Juudas Makkabealainen. TIISTAI 13.10. 04:35 Melartin: Jousikvartetto n:o 1 e-molli. Strauss: Kiinalainen galoppi. 23.10-6.00 Yöklassinen Zelenka: Sonaatti n:o 1 kahdelle oboelle, fagotille ja continuolle F-duuri. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Helsinki Early Music Festival 2020 Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Les Indes galantes (Jalot villit) osista. 23.10-7.00 Yöklassinen Bruch: Skotlantilainen fantasia. Wienin valtionoopperan konserttiyhdistyksen kuoro ja Wienin filharmonikot, joht. Guglielmo Andrè Schuen, baritoni. 02:31 Schubert: Wanderer-fantasia. Elgar: Keijukaisia ja jättiläisiä. Marko Suorsa: Veden äänistä. LAUANTAI 10.10. 23:45 Händel: Music for the Royal Fireworks (Ilotulitusmusiikkia). Gustav Mahler: Rückert-laulut. Glazunov: Espanjalainen serenadi. Figaron häät. Beethoven: Saksalainen tanssi nro 12 ja Coda C-duuri. 00:22 Mendelssohn: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 D-duuri. l’amour). 03:17 Schubert: Pianotrio n:o 2 Es-duuri. Whitacre: Sleep. 04:18 Debussy: La boîte . 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta Durante: Konsertto n:o 8 A-duuri. Poulenc: Bransle de Champagne. 23:42 Beethoven: Pianosonaatti n:o 29 B-duuri (Hammerklavier). Kempeleen Kokkolankankaan seurakuntakeskuksessa 6.10. 06:56 Palmgren: Ingen kan sjunga så sorgtunga sånger. Nürnbergin mestarilaulajat. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäen toimittaman sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Scarlatti: Il Martirio di Santa Cecilia (Pyhän Cecilian marttyyrikuolema), oratorio. 05:57 Kaski: Reverie. Händel: Israelilaisen naisen aaria orat. 00:19 Coste: Suuri kapriisi kitaralle. 05:57 J. Magdalena Kozená, mezzosopraano. 02:40 Massenet: Sarja orkesterille n:o 4 (Maalauksellisia kuvia). Don Chisciotte in Sierra Morena. 06:22 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 1 D-duuri. 03:37 Hatshaturjan: Sinfonia n:o 2 (Kirkonkello). Henry Purcell: Sarja puolioopperasta The Fairy Queen. Haydn: Sellokonsertot C-duuri ja D-duuri. 04:57 Brahms: Pianokonsertto n:o 2 B-duuri. Georg Kallweit, viulu. Richard Strauss: Metamorfooseja 23:lle soolojouselle. 05:57 Elgar: Laura-valssi. 05:41 Fucik: Gladiaattorien tulo. 05:32 Castelnuovo-Tedesco: Viulukonsertto n:o 2 (Profeetat). Till Fellner, piano. 02:50 Kabalevski: Sonaatti sellolle ja pianolle B-duuri.. 04:03 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli. Seitsemän kaunotarta. 04:57 Giuliani: Kitarakonsertto n:o 1 A-duuri. Antonio Vivaldi: Triosonaatti d-molli ’’La Follia’’. Mozart: Pianosonaatti n:o 1 C-duuri. 00:42 Saint-Saëns: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 F-duuri. Simon Rattle, sol. 01:36 John Dowlandin luuttumusiikkia. Brahms: Unkarilainen tanssi n:o 6 Des-duuri. 00:09 M-A. Helsingin saksalaisessa kirkossa 11.10. 05:28 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 3. Moberg: Skogsrån. 00:12 Sirmen: Konsertto viululle ja orkesterille n:o 3 A-duuri. Strauss: Ein Heldenleben (Sankarin elämä), sinfoninen runo. Verdi: Scherzo fuga Jousikvartetosta e-molli. 00:50 Mascitti: Konsertto kuudelle soittimelle e-molli. Johann Heinrich Schmelzer: Arie con la mattacina. 23.10-6.00 Yöklassinen Ludford: Ave Maria, ancilla Trinitatis. Ferrando Bogdan Volkov, tenori. Hummel: Kaksitoista valssia ja coda. MAANANTAI 12.10. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 23.10-6.00 Yöklassinen Rossini: Rossini: Sevillan parturi, ooppera.. 00:57 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 3 es-molli. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 András Schiffin resitaali Helsingin Musiikkitalosta Joseph Haydn: Sonaatti nro 32 g-molli; Fantasia C-duuri “Capriccio”. 05:57 De Silva,: Nigra sum sed formosa (Olen musta, mutta kaunis). Bach: Der Geist hilft unser Schwachheit auf (Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme), motetti. 03:45 Liszt: Fantasia ja fuuga uruille. Netzel: Chanson slave (Slaavilainen laulu). 00:29 Saint-Saëns: Jousikvartetto n:o 1 e-molli. 00:57 S.Tanejev: Jousikvartetto n:o 3 d-molli. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen Vaughan Williams: Alkusoitto näytelmään Ampiaiset. 02:56 W.A. 04:49 Chausson: Poeme de l’amour et de la mer; Chanson perpetuelle; Le Colibri; Serenade italienne; La derniere feuille; Les Papillons; Le charme. 05:48 J.S. 05:35 Conti: Sarja C-duuri oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen Händel: Alcina, ooppera. Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 22 Es-duuri. 05:21 Giuliani: Duo huilulle ja kitaralle. 00:06 Sor: Sonaatti kitaralle D-duuri (Grand solo). 04:59 Dukas: Sinfonia C-duuri. Despina, Léa Desandre, mezzosopraano. 19.02-22.00 Oopperailta Salzburgissa Wolfgang Amadeus Mozart: Così fan tutte 2-näytöksinen koominen ooppera. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23:36 Rameau: Sarja oopperabal. Squire: Vanha ruotsalaissävelmä. Madetoja: Onnelliset. Berlioz: Unkarilainen marssi musiikkidraamasta Faustin tuomio. 17.50-18.00 Musiikkia parrasvaloista Legrand: Jesse Owens’ theme tv-elok. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 04:45 Hummel: Pianotrio n:o 2 F-duuri. 23:43 W.A. Charpentier: 8-ääninen sonaatti. 02:34 Ives: Sinfonia n:o 3 B-duuri (Telttakokous). 23:26 Granados: Romanttisia kohtauksia. 04:30 Kuhnau: Tristis est anima mea. Kent Nagano, sol. Maurice Ravel: Hanhiemo, baletti. Geistliche Chormusik 1648. 05:30 Elgar: Improvisaatioita pianolle. D. 02:58 J.S. 02:46 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. PERJANTAI 16.10. 20.15-22.00 Bernhard Henrik Crusellin säveliä torstai-iltaan 23.10-6.00 Yöklassinen Arkkiherttua Rudolf: Trio Es-duuri. 01:25 Fabri: Confitebor tibi (Minä kiitän Herraa). Rimski-Korsakov: Hymni auringolle oopp. Libretto: Lorenzo Da Ponte. York: Djembe, Afrikkalaisesta sarjasta. Don Alfonso Johannes-Martin Kränzle, baritoni. 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä Kiiski (sov.): Seitsemän miehen voima. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 04:17 Glazunov: Sinfonia n:o 8 Es-duuri. 05:22 Senfl: O quam bonum (Katso, kuinka hyvää ja suloista on). Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen: Ikirouta. Mozart: Sonaatti pianolle ja viululle n:o 28 Es-duuri. Maier: Sonaatti viululle ja pianolle h-molli. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. Bellini: Oboekonsertto Es-duuri. Naamiaiset. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä Ippolitov-Ivanov: Sardarin kulkue sinfonisesta sarjasta Kaukasialaisia kuvia. 04:35 Dvorák: Sinfonia n:o 6 D-duuri. Äänitetty Salzburgin musiikkijuhlilla 2.8.2020. Franz Schubert: Sonaatti B-duuri. I. Coste: Kapriisi kitaralle. Nielsen: Kukkotanssi oopp. Britten: Chanson d’automne, sarjasta Neljä ranskalaista laulua. Ryba: Jousikvartetto a-molli. 23:31 R. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 03:51 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 5 d-molli. 23.10-7.00 Yöklassinen Moreno Torroba: Castillos de España (Espanjan linnoja). 01:13 Ives: Holidays-sinfonia. 03:13 Chabrier: Dix pieces pittoresques (Kymmenen maalauksellista kappaletta). 02:48 W.A. 01:00 Hubay: Viulukonsertto n:o 1 a-molli (Concerto dramatique). 03:24 Debussy: Khamma. 05:44 J.S. Bach: Sonaatit viola da gamballe ja klaveerille n:o 1 G-duuri, n:o 2 D-duuri ja n:o 3 g-molli. 02:54 Reger: Viulukonsertto A-duuri. Ludwig van Beethoven: Sonaatti nro 21 C-duuri “Waldstein”. Johanna Ruotsalainen: Fimbulvetur. ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 04:52 Brahms: Jousikvartetto n:o 1 c-molli. Ries: Rondo (Allegretto) sekstetosta g-molli. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen Janácek: Määriläisiä tansseja. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Uuden musiikin lokakuu: Ikitalvi Arctos Ensemble, Meri-Lapin jousikvartetti ja Oulu Sinfonian kamarimuusikot. 05:44 Farrenc: Muunnelmia sveitsiläisestä sävelmästä. 01:15 A. Telemann: Sarja viola da gamballe, jousille ja continuolle D-duuri (Alkusoitto ja sarja). 02:52 J.S. 00:57 J. 05:00 J.S. 02:12 Lalo: Symphonie espagnole (Espanjalainen sinfonia). 02:33 Schulhoff: Landschaften (Maisemia). Jean-Féry Rébel: Les caractères de la danse. Joana Mallwitz. 01:46 Tshaikovski: Sinfonia n:o 4 f-molli. 03:51 Holst: Planeetat. Münchenin Gasteig-konserttitalossa 17.7. 03:42 W.A. The Jesse Owens’ story. Mozart: Käyrätorvikonsertot n:o 1 D-duuri, n:o 2 Es-duuri, n:o 3 Es-duuri ja n:o 4 Es-duuri. 01:55 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 15 es-molli. 00:45 Gade: Viulukonsertto d-molli. LAUANTAI 17.10. Tshaikovski: Nokturno cis-molli. Mozart: Requiem d-molli. Shostakovitsh: Allegretto (Minun kultani kaunis on) teoksesta Sarja suomalaisista kansanlauluista. Diepenbrock: Berceuse. SUNNUNTAI 11.10. Bartók: Romanialaisia kansantansseja. Merikanto (sov.): Jos voisin laulaa kuin lintu voi. 04:33 Nico Muhly: Control (Viisi maisemakuvaa). 01:31 Beethoven: Septetto Es-duuri jousille ja puhaltimille. Karajev: Intialainen kaunotar bal. 01:14 Coleridge-Taylor: Viulukonsertto G-duuri. Paul Dukas: Fanfaari baletista La Péri. Tshaikovski: Kiinalainen teetanssi balettisar. Memphis. 01:00 Giuliani: Pièces faciles et agréables. Tosti: Ideale. Georg-Philip Telemann: Sarja B-duuri ’’Völker-ouverture’’. Haydn: Kassaatio C-duuri. 06:21 Hasse: Oboekonsertto G-duuri. KESKIVIIKKO 14.10. 62 R ONDO C LASSIC 9|2020 PERJANTAI 9.10. 04:43 Tanejev: Jousikvartetto n:o 7 Es-duuri. 01:56 Ludford: Missa Videte miraculum . 01:30 W.A. 23:51 Mielck: Jousikvartetto g-molli. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 02:03 Juon: Jousikvartetto h-molli op.11. Pähkinänsärkijä. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.15 Euroradiokonsertissa Baijerin radio-orkesteri ja mezzosopraano Magdalena Kozená Baijerin radion sinfoniaorkesteri, joht. 05:57 Tárrega: Aamusoitto. 04:03 Reger: Muunnelmia ja fuuga E-duuri Hillerin teemasta. Rahmaninov: Rakkauden yö (La nuit.. 02:35 Alard: Duo n:o 11. Mozart: Kaksitoista duoa kahdelle puhaltimelle. Sarro: Largo konsertosta a-molli. Bryan: Steal your rock ’n’ roll musik. 02:17 Paderewski: Konsertto pianolle ja orkesterille a-molli. Tuomas Kettunen: Dark Woods. 00:15 Dvorák: Sellokonsertto h-molli
02:07 Borodin: Jousikvartetto n:o 2 D-duuri. Puritaanit aiheesta. 05:48 Händel: Sonaatti nokkahuilulle ja continuolle F-duuri op.1/11. 03:43 Schütz: Schwanengesang II. 01:23 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 15 es-molli. 05:46 Granados: Escenas poeticas, kolme kappaletta pianolle. Mozart (sov. Strauss: Macbeth. 03:29 Eller: Viulukonsertto h-molli. 00:20 Telemann: Kvartetto huilulle, viululle, viola da gamballe ja continuolle n:o 6 e-molli (Pariisilaiskvartetto). 02:09 Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 2 c-molli. 01:00 W.A. 00:12 J.S. 05:42 Barrios: Suite Andina (Sarja Andeilta). 23:53 Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja. 05:57 Massenet: Elegia.. 05:57 Kuula: Tuli tuttu, vanha tuttu. 23:52 Händel: Belsassar, oratorio. 02:35 Hubay: Viulukonsertto n:o 2 E-duuri. R ONDO C LASSIC 9|2020 63 SUNNUNTAI 18.10. 05:57 Tárrega: Preludi n:o 2 a-molli. Runoilija ja talonpoika. Paul Hindemith: Konzertmusik jousille ja vaskipuhaltimille. Mozart: Pianokonsertto n:o 23 A-duuri ja 24 c-molli. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen Cui: Kaksi kappaletta. 00:14 Caplet: Deux divertissements harpulle. 04:46 Beethoven: Jousikvartetto n:o 12 Es-duuri. 05:17 Schulhoff: Viisi jazzetydiä. J.S. 02:53 Respighi: Sinfonia drammatica. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.25 VocalEspoo: Öisin VocalEspoo: Öisin. Petronis): Miske (Metsässä) sinfoninen runo. 01:59 Sibelius: Dryadi ja Tanssi-intermezzo. Philidor: Kvartetto n:o 4 B-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Schubert: Jousikvartetto n:o 10 Es-duuri. 05:00 Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 7 d-molli. Braun: Sarja e-molli soolohuilulle. 05:56 Rubinstein: Romanssi Es-duuri. Svein Hundsnes: Ombre vacillantes; Soirée à la Duquesa. 00:52 Saint-Saëns: Sinfonia A-duuri op.posth. Keel: Trade winds. Scarlatti: Bella madre de’ fiori. 23.10-3.59 Yöklassinen Berwald: Sinfonia n:o 4 Es-duuri. 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäen toimittaman sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. David Chaillou: Empreintes Hommage à Beethoven; Blocs; Diableries. 05:00 Telemann: Konsertot kahdelle huilulle ja orkesterille A-duuri, h-molli, D-duuri, e-molli ja G-duuri. 03:03 Purcell: Soitinmusiikkia puolioopp. -Debussy: Trois ballades de Francois Villon. MAANANTAI 19.10. Karita Mattila, sopraano. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. 23:40 Hasse: Konsertto uruille, jousille ja continuolle D-duuri. R. 01:42 Spohr: Jousikvintetto n:o 2 G-duuri (Grande Quintetto). 03:53 Granados: Goyescas, pianosarja. 06:57 Marvia: Teema ja kaksi muunnelmaa. 01:56 Berr: Fantasia n:o 17 Bellinin oopp. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen W.A. 05:20 Bruch: Viulukonsertto n:o 1 g-molli. 23:28 Müthel: Sonaatti D-duuri. 05:07 Pierné: Kvintetto pianolle ja jousille e-molli. Strauss (nuor.): Wo die Zitronen blüh’n (Missä sitruunat kukkivat). Jouko Tötterström: Ballata I “Wilhelm”; Ballata II “PJH”. 04:05 Schubert: Messu Es-duuri. 01:07 Tansman: Cavatina, sarja kitaralle. Strauss: Des Dichters Abendgang. 00:49 Fuchs: Sonaatti sellolle ja pianolle es-molli. 01:39 Tubin: Sinfonia n:o 5 h-molli. Richard Wagner: Wesendonck-laulut. TIISTAI 20.10. Claude Debussy: L’isle joyeuse. 04:38 Telemann: Huilukvartetto n:o 6 e-molli. 00:38 di Lasso: Lagrime di San Pietro (Pyhän Pietarin kyyneleet). 05:21 Reger: Serenadi D-duuri. Kansanlaulu : Kahvihuoneessa ja Sevillalainen kehtolaulu. Bach: Preludi sooloviulupartitasta nro 3 E-duuri. Rahmaninov: Pianokonsertto n:o 2 c-molli. Raitio: Kymmenen pientä pianokappaletta lapsille. 23:44 Sibelius: Sinfonia n:o 2 D-duuri. Mozart: Trio Es-duuri (Kegelstatt). Palaniyandi lyömäsoittimille ja harmonille (Woof!). Bach: Partita sooloviululle n:o 2 d-molli. 4.00-7.00 Yöklassinen Wolf: Italialainen laulukirja. 00:30 Telemann: Kvartetto nokkahuilulle, kahdelle viululle ja continuolle g-molli (Kamarikonsertto). 03:54 Ives: Pianosonaatti n:o 2 (Concord). 02:09 Beethoven: Sinfonia n:o 7 A-duuri. 23:46 Dvorák: Jousikvartetto n:o 14 G-duuri. 00:25 J. 04:59 Padilla: Missa Ego flos campi. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Pihlajamaa: Tuulen tanssi. 23:42 Peterson-Berger: Romanssi viululle ja orkesterille d-molli. 01:57 Gluck: Ifigeneia Tauriissa. 06:35 W.A. 01:34 Pleyel: Sinfonia concertante B-duuri. Monteverdi: Si dolce e’l tormento. 00:11 Ponchielli: Il Convegno. 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta YLE RADIO 1 | 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Stöhr: Sarja uruille ja viululle As-duuri. 05:02 Händel: Apollon ja Dafne, kantaatti. Jaakko Kuusisto: Jurmo. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta F.A. 00:33 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 2 F-duuri. 04:28 V. (Äänitetty Musiikkitalossa 9.9.) 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta Aki Yli-Salomäen toimittaman sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 03:27 Schubert: Schwanengesang (Joutsenlaulu). 03:17 Ginastera: Jousikvartetto n:o 1. 02:07 Duparc: Kaksitoista yksinlaulua. 03:36 Casella: Paganiniana. 04:56 J.S. Gesualdo: Miserere mei, Deus (Jumala, ole minulle armollinen). 05:26 A. 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. 04:09 Nin:1830 (Muunnelmia kevytmielisestä teemasta). Hannu Lintu, sol. Mozart: Davidde penitente (Daavidin katumus). 00:27 Torelli: Trumpettikonsertto n:o 1 D-duuri. The Fairy Queen. 23:28 Monteverdi: Lagrime d’amante al sepolcro dell’amata . 11.00-11.57 Riston Valinta 20.00-21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. TORSTAI 22.10. Bach: Kantaatti n:o 211 (Schweigt stille, plaudert nicht) (Kahvikantaatti). 03:19 Rahmaninov: Sinfonia n:o 1 d-molli. 05:44 Sacchini: Jousikvartetto n:o 6 A-duuri. Esa-Pekka Salonen: Fog (ensiesitys Suomessa). MAANANTAI 26.10. 04:18 Nielsen: Sinfonia n:o 4 (Sammumaton). Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. PERJANTAI 23.10. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 21.00-22.00 Iltasoitto: Runoilijan iltakävely Deutscher: Yksinäinen mänty. 04:17 Berlioz: Fantastinen sinfonia. Acante et Céphise. Söderman: Sjömanslif. Tshaikovski: Arabialainen tanssi bal. 05:57 Falla: Kehtolaulu. Hannu Lintu, sol. 00:06 Saint-Saëns: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 c-molli. KESKIVIIKKO 21.10. 03:43 J. 23.10-6.00 Yöklassinen David: Lalla Roukh, ooppera. 00:22 Beethoven: Pianosonaatti n:o 21 C-duuri (Waldstein). Chausson: Interlude teoksesta Rakkauden ja meren runoelma. P.D. 00:42 J.S. Suoran lähetyksen Balderin salista toimittaa Inari Tilli. 05:57 Ligeti: Etydi pianolle n:o 10 (Taikurin oppipoika). Histoire du tango. Normaaliaikaan sirtymisen jälkeen: -Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 1 b-molli. 01:11 Telemann: Der Tag des Gerichts (Tuomiopäivä), oratorio. Bach: Hengellisiä lauluja Schemellin laulukirjasta. Espoon tuomiokirkossa 18.10. Haydn: Jousikvartetto n:o 26 F-duuri. 03:38 Farrenc: Sinfonia n:o 1 c-molli. 05:47 Sor: Muunnelmia Mozartin teemasta E-duuri. LAUANTAI 24.10. Haydn: Missa Cellensis (Missa Sanctae Caeciliae) C-duuri. 03:44 Bizet: Rooma, sinfonia C-duuri. 04:49 J. 02:54 J. Konsertin säveltäjäniminä Brahms, Schubert ja Schumann. Grainger: Bahariyale V. Philidor: Trio n:o 2 e-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Sibelius: Lyyrisiä kappaleita. 05:17 Onslow: Jousikvintetot c-molli, E-duuri ja h-molli. Ohjelmassa Claudio Monteverdin madrigaaleja. Hoffmeister): Pianosonaatti n:o 11 A-duuri. 03:15 Vieuxtemps: Viulukonsertto n:o 5 a-molli (Grétry). Ravel: Teekannun ja teekupin tanssi. Mozart: Serenadi orkesterille D-duuri (Haffner-serenadi). VocalEspoon lauluyhtye: Tuuli Lindeberg, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Teppo Lampela, tenori, Sampo Haapaniemi, baritoni, sekä Ensemble Nylandian soitinyhtye. Sarro: Konsertto a-molli nokkahuilulle, kahdelle viululle, alttoviululle ja continuolle. 02:51 Klami: Kalevala-sarja. 23:41 Darzins: Surumielinen valssi. Munktell: Sonaatti viululle ja pianolle Es-duuri. J.S. 04:03 W.A. 05:50 Griffes: Kolme japanilaista sävelmää. 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Mozart: Fagottikonsertto B-duuri. 20.25-21.30 VocalEspoo: Nymfit ja paimenet VocalEspoo: Nymfit ja paimenet. 02:02 Rossini: Sonaatti jousille n:o 5 Es-duuri. 02:45 Lalo: Six romances populaires. Mozart: Pianosonaatti n:o 10 C-duuri. 02:41 Ranta: Kainuun kuvia. Brahms: Liebeslieder (Lemmenlauluja), osia. O. Rauno Lehtinen, sov. 00:28 Brunetti: Sinfonia n:o 22 g-molli. Igor Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille. 02:36 Kuula: Pianotrio A-duuri. 02:57 Tshaikovski (sov. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Graupner: Sarja kahdelle huilulle, jousille ja continuolle D-duuri. 01:02 Brahms: Yksinlaulut Regenlied, Das Mädchen, Geheimnis, Mädchenlied ja Wiegenlied. 03:55 Lidarti: Viulukonsertto n:o 1 C-duuri. Ilkka Kuusisto: On hetki. SUNNUNTAI 25.10. 05:29 Salieri: Sinfonia Il giorno onomastico D-duuri (Nimipäivä). Piazzolla: Cafe 1930 sarj. Esenvalds: Rasa (Kaste). VocalEspoon lauluyhtye: Tuuli Lindeberg, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Simo Mäkinen, tenori, Teppo Lampela, tenori, Taavi Oramo, tenori, ja Sampo Haapaniemi, baritoni, sekä Emil Holmström, piano. Skrjabin: Poeme Fis-duuri. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen Satie: Je te veux. Tuomas Katajala, tenori. 23:29 Tshaikovski: Pianotrio a-molli (Suuren taiteilijan muistolle). 23.10-6.00 Yöklassinen Rameau: Sarja oopp. 23:44 W.A. Vaughan Williams: Marssi englantilaisesta kansanlaulusarjasta. Mendelssohn: Abschiedslied der Zugvögel. Merikanto: Myrskylintu. 19.02-21.00 Uuden musiikin lokakuu: Pariisin ilmastosopimus Laura Mikkola, piano. Rahmaninov: Meri ja lokit pianosarj. 23:39 H. 04:35 Beer-Walbrunn: Kolme fuugaa uruille. 05:57 Gervaise: Pavana d’Angleterre ja gagliarda. 23:22 Mahler: Des Knaben Wunderhorn. 01:09 Corelli: Concerto grossot op.6/n:ot 1-6. Merikanto: Partita kahdelle huilulle, oboelle, kahdelle klarinetille, fagotille ja harpulle.. 03:30 R. 03:49 Sinding: Sarja viululle ja pianolle a-molli (Sarja vanhaan tyyliin). äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. 01:31 Porpora: Konsertto jousille ja continuolle a-molli. 01:37 Eller: Sümfooniline legend (Sinfoninen legenda). Eller: Videvik (Iltahämärä) sinfoninen runo. Haydn: Viulukonsertto n:o 3 A-duuri. Porgy ja Bess teemoista. Suppé: Alkusoitto laulunäyt. 05:11 Telemann: Sarja kahdelle huilulle, jousille ja continuolle e-molli. 02:09 J.S. Berlioz: Tanssiaiset Fantastisesta sinfoniasta. 05:04 Brahms: Alttorapsodia. 05:42 Salieri: Alkusoitto oopp. 00:24 Palmgren: Papillon. Bach: Sonaatit viululle ja kosketinsoittimelle n:o 1 h-molli, n:o 2 A-duuri ja n:o 3 E-duuri. Ciurlionis (sov. Nicholas Collon. Chopin: Scherzo n:o 2 b-molli. 05:57 Schumann Auer: Widmung. Pähkinänsärkijä. TIISTAI 27.10. 23.10-6.00 Yöklassinen J.D. Arnold Schönberg: Kamarisinfonia. 04:23 Gershwin : Sinfoninen kuva oopp. 02:45 Orff: Carmina burana. 05:00 Chopin: Poloneesi n:o 5 fis-molli. La Locandiera (Majatalon emäntä). 01:17 Gershwin: Rhapsody in Blue pianolle ja orkesterille. Rautavaara: Joutsenet muuttavat, konsertosta linnuille ja orkesterille ’’Cantus arcticus’’. -Skrjabin: Sonaatti n:o 10 C-duuri. Debussy: Tuulen ja meren vuoropuhelu sarjasta Meri. Etudes-tableaux. Benjamin Britten: Nocturne, kahdeksan laulua tenorille, seitsemälle obligatosoittimelle ja jousiorkesterille. 04:17 Zemlinsky: Jousikvartetto n:o 2. 00:37 Fodor: Sinfonia n:o 2 G-duuri. 04:50 Holst: A Moorside suite. Peyron: Romanssi sarj. Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 11.10. Okashiro, Niemann): Sinfonia n:o 6 h-molli. Igor Stravinsky: Pulcinella, orkesterisarja. 23.10-6.00 Yöklassinen Hummel: Mandoliinikonsertto G-duuri. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 1 C-duuri. Kaksi karaktäärikappaletta. 00:24 Franck: Preludi, fuuga ja muunnelma h-molli. 05:57 Vecchi: Fammi una canzonetta capriciosa. 04:25 Grieg: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 F-duuri. Bach: Urkusonaatti n:o 3 d-molli. 00:35 Schubert: Sinfonia n:o 6 C-duuri (Pieni C-duurisinfonia). 01:17 A. 01:16 Shostakovitsh: Sinfonia n:o 15 A-duuri. Kansanlaulu (Slovenia) : Pesmi od ljubezni in kafeta (Lauluja rakkaudesta ja kahvista). 05:36 W.A. 02:147 Jadassohn: Pianokonsertto n:o 2 f-molli. 02:13 Bruckner: Ave Maria; Tota pulchra es Maria; Christus factus est; Os justi meditabitur sapientiam; Afferentur regi; Pange lingua; Ecce sacerdos; Locus iste; Vexilla regis; Invendi David; Libera me Domine; Virga Jesse
S. 03:50 Verdi: Quattro pezzi sacri (Neljä hengellistä laulua). 00:20 Ockeghem: Missa prolationum. 00:35 Platti: Sellokonsertto D-duuri. Bach: Kassandra, kantaatti. 23:46 M-A. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 05:56 Paganini: Duo sooloviululle (Duo merveille). Sibelius: Serenadi. 03:33 Fux: Requiem c-molli (Kaiserrequiem). 23.10-7.00 Yöklassinen Puccini: La Bohème, ooppera. Maskarade. 06:04 Reger: Kvintetto klarinetille ja jousille A-duuri. 05:57 Delius: To daffodils (Narsisseille). TORSTAI 5.11. Kuusisto: Trio huilulle, viululle ja alttoviululle. 23:53 W. Merkel: Wer nur den lieben Gott lässt walten (Ah sielu, vallita suo Herran), koraalimuunnelmia uruille. Bach: Adagio konsertosta viululle ja oboelle c-molli. 01:45 Vogel: Sinfonia n:o 3 B-duuri. 02:14 Sobeck: Kvintetto puhaltimille n:o 3 g-molli. 04:34 Pandolfi: Sonaatit viululle ja continuolle n:ot 1-6 op.3 ja op.4. Williams: Primera sonata argentina. Paavali Jumppanen, piano. 05:31 Saint-Saëns: Sellokonsertto n:o 1 a-molli. 04:21 A. 00:26 Beethoven: Pianosonaatti n:o 4 Es-duuri. 04:58 W.A. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Joht. Neumann: Teema ja muunnelmia Paisiellon duetosta. 03:00 Haas: Jousikvartetto n:o 2 (Apinavuorilta). 00:45 Fuchs: Serenadi jousille n:o 3 e-molli. 05:28 Beethoven: Jousikvartetto n:o 7 F-duuri. 04:30 Casella: Scarlattiana. Nikita Boriso-Glebsky, viulu. 06:30 Lolli: Viulukonsertto C-duuri op.2/2. PERJANTAI 30.10. 11.00-11.57 Välilevyjä 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Musiikkistudio 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Jousikvartetto F-duuri. 02:56 Brahms: Die Schöne Magelone (Magelone-lauluja). Strauss: Allerseelen. 02:06 Janácek: Sonaatti viululle ja pianolle. Ika Peyron: Kaksi karaktäärikappaletta. Bax (sov. 01:03 J.S. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. SUNNUNTAI 8.11. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 01:23 Lebrun: Oboekonsertto n:o 3 C-duuri. 04:47 Melartin: Jousikvartetto n:o 3 Es-duuri. 01:46 Locke: Sarja g-molli. Tarmo Peltokoski, sol. Bach: Partita sooloviululle n:o 1 h-molli. Carl Nielsen: Alkusoitto oopp. 03:59 L. 23:36 Warlock: Capriol suite. Bach: Sonaatit viululle ja kosketinsoittimelle n:o 4 c-molli, n:o 5 f-molli ja n:o 6 G-duuri. 04:46 Schubert: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri (Duo). Valkyyria.. 06:41 Gratiani: Ecco aperto l’abisso. SUNNUNTAI 1.11. 05:57 J.S. Haydn: Jousikvartetto n:o 35 f-molli. Susanna Mälkki, sol. 03:33 Mascagni: Maalaisväen kuoro oopp. 01:03 Cui: Kolme scherzoa orkesterille. 01:05 J. 04:48 Schönberg: Muunnelmia orkesterille op.31. Les Barbares. Jukka-Pekka Saraste ja kapellimestariopiskelija, sol. 00:48 Rameau: Dardanus, balettisarja. Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli. Capricornus: Justorum animae (Mutta vanhurskasten sielut ovat Jumalan kädessä). 03:41 Hindemith: Sonaatti sooloviululle n:o 2. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riston Valinta 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 23.10-6.00 Yöklassinen Sjögren: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 e-molli. Charpentier: Salve Regina. Boulanger: Faust et Hélène, kantaatti. 23:33 Kraus: Sinfonia A-duuri. 02:36 Glazunov: Sinfonia n:o 6 c-molli. 01:30 Händel: Sarja cembalolle n:o 4 e-molli. TORSTAI 29.10. 05:43 Jiránek: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle B-duuri : Uti vår hage. Homilius: Herr Jesu Christ, du höchstes Gut (Oi armon lähde ainoa) koraalialkusoitto f-molli. 06:57 Mendelssohn: Der wandernde Musikant (Vaeltava soittoniekka). Mozart: Pianokonsertto n:o 21 C-duuri. 02:31 Farrenc: Muunnelmia sveitsiläisestä sävelmästä. 04:06 Berwald: Kvintetto pianolle ja jousille n:o 1 c-molli.. 23:41 J.S. 03:18 Schönberg: Kol nidre (Kaikki lupaukset). 06:06 Farrenc: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 A-duuri. Sergei Prokofjev: Sinfonia concertante sellolle ja orkesterille e-molli. Fürstenau: Kaksitoista kappaletta huilulle ja kitaralle. 00:53 Fesca: Septetto n:o 1 c-molli op.26 (Suuri septetto). 00:44 Ernst: Viulukonsertto fis-molli (Pateettinen). 05:57 Lumbye: Petersborgerinden (Pietaritar). 01:44 Hindemith: Die Harmonie der Welt, sinfonia. 05:10 Brahms: Pianotrio n:o 2 C-duuri. 04:59 Magnard: Sinfonia n:o 4 cis-molli. Arrigoni: Confitebor tibi, sopraanolle, soittimille ja continuolle. 01:45 Schmidt: Sinfonia n:o 2 Es-duuri. 02:22 Villa-Lobos: Choro n:o 11. 06:56 Landini: El Gran disio. 23:53 Geminiani: Lumottu metsä, balettipantomiimi. 23.10-6.00 Yöklassinen Marais: Sarja viola da gamballe ja continuolle n:o 4 D-duuri. 05:09 Chaminade: Osia kok. Espoonlahden kirkossa 7.11. 11.00-11.40 Journalisti Johanna 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Riikan tähtitarha 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Jukka-Pekka Sarasteen LEAD! -projektin konsertti Let’s Lead -orkesteri, joht. 23.10-6.00 Yöklassinen Mjaskovski: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 2 a-molli. 05:00 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 5 YLE RADIO 1. Alban Gerhardt, sello. MAANANTAI 2.11. 03:23 Farrenc: Sinfonia n:o 3 g-molli. Venäläinen sarja. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu 8.05-9.00 Narrin aamulaulu 9.22-9.53 Musiikkia vanhasta Euroopasta 13.00-14.00 Yleisradion vuoden nuorisokuoron isänpäivän konsertti CandoMini, joht. 23:25 J.C. Williams: Osia kok. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 01:55 Debussy: La Boîte à joujoux (Lelulaatikko), lastenbaletti. PERJANTAI 6.11. Glazunov: Sävelmä sellolle ja orkesterille. Pjotr Anderszewski, piano. 01:22 C.P.E Bach: Sellokonsertto A-duuri. Silvestrov: Kaksi kappaletta viululle ja pianolle. 04:36 Ives: Central Park in the dark. 04:34 Wagner: Wotanin kertomus oopp. Bach: Sonaatti C-duuri. Dmitri Shostakovitsh: Preludi ja scherzo. 00:55 Cui: Kaleidoskop. John Adams: Kamarisinfonia. 01:45 J.S. Jean Sibelius: Rakastava. 00:02 Rejcha: 34 etydiä fugan tapaan. 03:29 Schütz: Cantiones sacrae II. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 20.00-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 04:32 T. 02:42 Milhaud: Le Globetrotter (Maailmanmatkaaja). 03:49 Dvorák: Sonatiini viululle ja pianolle G-duuri. 00:20 Süssmayr: Turkkilainen sinfonia C-duuri orkesterille ja turkkilaisille lyömäsoittimille. Mozart: Jousikvartetto n:o 15 d-molli. 03:31 Chopin: Pianotrio g-molli. 05:29 Krommer: Concertino huilulle, oboelle ja orkesterille C-duuri. Sheppard: Justi in perpetuum vivent. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen Le Beau: Gavotti pianolle f-molli. 04:40 J. 00:11 W.A. Bach: Goldberg-muunnelmat. (Äänitetty Musiikkitalossa 18.9.) 21.00-22.00 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 02:41 Bridge: Isabella, sinfoninen runo. 02:05 Saint-Saëns: Balettimusiikkia oopp. Tshaikovski: Canzonetta viulukonsertosta D-duuri. Kodály: Lyyrinen romanssi. 02:42 Ullmann: Jousikvartetto n:o 3. 01:31 Beck: Sinfonia n:o 1 g-molli. 03:25 Bruckner: Sinfonia n:o 3 d-molli (Wagner-sinfonia). Butterworth: Love blows as the wind blows (Lempi on kuin tuuli). 01:09 T. äänitetyn konsertin toimittaa Ahti Paunu. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-15.00 Uudet levyt 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Joht. Robert Schumann: Pianokonsertto a-molli. Parlett): Toukokuun yö Ukrainassa teoks. 04:31 Telemann: Sarja kahdelle huilulle, jousille ja continuolle e-molli. 00:39 Händel: Notte placida e cheta (Hiljainen ja rauhallinen yö). Gaîté Parisienne. 03:31 J.S. 05:02 Byström: Sonaatti n:o 1 B-duuri. Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 1 C-duuri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 05:56 Cui: Valse melancolique (Melankolinen valssi). 04:33 Gernsheim: Jousikvartetto n:o 1 c-molli. A. Mozart: Sinfonia n:o 39 Es-duuri ja n:o 40 g-molli. 06:11 SaintSaëns: Kuusi etydiä vasemmalle kädelle. 23:39 Beethoven: Sonaatit viululle ja pianolle n:o 3 Es-duuri, n:o 5 F-duuri (Kevät) ja n:o 9 A-duuri (Kreutzer). Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Riikka Holopainen. Bach: Kvintetto huilulle, oboelle, viululle ja continuolle F-duuri. 02:46 Händel: Sonaatti huilulle ja continuolle e-molli. 03:54 Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. 05:35 Danzi: Huilukonsertto n:o 2 d-molli. LAUANTAI 7.11. TIISTAI 3.11. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 144 800 2.35-7.00 Yöklassinen Tournemire: Pyhäinpäivän palvelus -koraali kokoelmasta L’Orgue Mystique. 04:23 Arne: Triosonaatti n:o 7 e-molli op.3/7. Le Temple de la gloire. Jukka Tiensuu: Nemo. ja joht. 05:44 Tallis: Spem in alium. Bach: Tänne Jeesus tulimme. 05:20 Rameau: Sarja orkesterille oopp. 04:58 Boccherini: Kvintetto pianolle ja jousille e-molli. 04:14 Skrjabin: Pianosonaatti n:o 2 gis-molli (Sonaatti-fantasia). 04:27 Martinu: Sellokonsertto n:o 2. Esa-Pekka Salonen, sol. 23:44 M-A. 00:52 Fuchs: Andante grazioso ja Capriccio. KESKIVIIKKO 28.10. Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfonia. 03:15 Elgar: Kvintetto pianolle ja jousille a-molli. 64. 23.10-6.00 Yöklassinen Schreker: Romantische Suite (Romanttinen sarja). Charpentier: Te Deum D-duuri. 11.00-11.57 Riston Valinta 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Euroopan konserttilavoilla 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Kraus: Konsertto alttoviululle, sellolle ja orkesterille G-duuri. R. Cavalleria rusticana. 02:22 Raitio: Antigone. Viena Kangas. 11.00-11.57 Klasariparatiisi 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.57 Välilevyjä 16.10-16.57 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 23.10-7.00 Yöklassinen C. 23.10-6.00 Yöklassinen Palestrina: Vergine bella (Ihana neitsyt). Mieczyslaw Weinberg: Concertino viululle ja jousiorkesterille. 05:28 Graupner: Herrn die Wasserströme erheben sich (Herra, vesi nousee). Doppler: Duettino hongrois (Unkarilainen duettino). Haydn: Il Ritorno di Tobia (Tobian paluu), oratorio. Mozart: 13 yksinlaulua. 23:41 Campra: Messe de requiem. 03:01 Händel: Concerto grosso A-duuri op.6/11. 04:10 Diabelli: Serenata concertante. 64 R ONDO C LASSIC 9|2020 Es-duuri. 7.05-7.58 Pyhäinpäivän aamusoitto J. 00:25 Saint-Saëns: Sarja orkesterille D-duuri. 02:33 Ravel: Daphnis ja Chloe. 05:10 Liszt (sov.): Zwölf Lieder (Kaksitoista laulua). Iánnis Xenakis: Rebonds. 23:35 Beethoven: Diabelli-muunnelmat. Koreografia Tero Saarinen. Emilia Hoving, sol. 05:49 Debussy: Uponnut katedraali. La Nef Sacrée. 01:00 W.A. Schubert: Am Tage aller Seelen. 01:42 Beethoven: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Eroica). Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 1 C-duuri. 01:40 Bartók: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1. 03:52 Glinka: Divertimento brillante Bellinin teemoista. LAUANTAI 31.10. 00:55 Franck: Duo pianolle 4-kätisesti n:o 1 Britannian kansallislaulusta. 05:49 Skrjabin: Le Poème de l’extase (Ekstaasin runoelma). 06:57 Tárrega: Preludi n:o 2 a-molli. 01:22 Bridge: A Prayer (Rukous). 06:33 Paganini: Serenadi alttoviululle, sellolle ja kitaralle C-duuri. 00:12 F. 05:56 Melartin: Romanssi F-duuri. Aulin: Viulukonsertto n:o 3 c-molli. Ravel: Pavana kuolleen prinsessan muistolle. 04:59 W.A. 02:18 Offenbach Rosenthal: Osia bal. 00:26 H. Milongas op. 05:39 Respighi: Vanhoja aarioita ja tansseja, sarja n:o 3. 03:57 Debussy: Viulusonaatti g-molli. 04:09 Sibelius: Sinfonia n:o 3 C-duuri. 01:33 Chopin: Sonaatti sellolle ja pianolle g-molli. 02:54 Fibich: Sinfonia n:o 3 e-molli. 03:46 Kokkonen: Sinfonia n:o 1. 04:07 Lalo: Jousikvartetto Es-duuri. 02:30 G.A. 02:47 Roman: Hautajaismusiikkia Fredrik I:lle, osia. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu 13.00-14.00 Klassista kahteen 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.20 Euroradion konsertti-ilta 23.10-6.00 Yöklassinen Donizetti: Gemma di Vergy, ooppera. Xavi Castelló Aràndiga, lyömäsoittimet, ja Oskari Kymäläinen, tanssi. KESKIVIIKKO 4.11. 04:26 A. RIchard Mahler: Adagio sinfoniasta nro 10. Musiikkitalossa 2.11. 01:10 Paganini: Kvartetto kitaralle ja jousille n:o 14 A-duuri. 05:12 Sibelius: Sinfonia n:o 3 C-duuri. 23:34 Schubert: Sinfonia n:o 1 D-duuri. 02:34 J.C.F. 02:58 Weigl: Jousikvartetto n:o 8 D-duuri. 02:40 Schütz: Cantiones sacrae I. 05:57 Melartin: Vaikein hetki. Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli “Pateettinen”
Yleisö on saanut opetella seuraamaan lippuihinsa merkittyjä värikoodeja, joiden mukaan aulassa sitten suunnistetaan – tiettyyn kellonaikaan ja niin nopeasti kuin voi, sillä lämpiöön ei jäädä maleksimaan. Esimerkiksi RSO on kunnostautunut linjakkaalla ohjelmasuunnittelulla, jossa jokaisessa konsertissa on punainen lanka. kännykältäsi tai tabletiltasi. SMOL:n jäsenten osoitteenmuutokset • puh. Tilaajana pääset lukemaan sitä rekisteröitymällä sivustolle. Konsertit ja ooppera puolestaan voivat kukoistaa pienissäkin ympyröissä. Classicus Oy Jalavakatu 9 50130 MIKKELI Rondon Yhteystiedot: Toimituksen postija käyntiosoite Rondo Classic Väinö Auerin katu 10 00560 HELSINKI Rondon asiakaspalvelu c/o Tampereen Laserma Kuoppamäentie 3 A 33800 TAMPERE puh. Verkkoon päivitämme lisäksi ajankohtaisia arvioita ja muita juttuja myös lehden ilmestymiskertojen välillä. Musikfest Berlinin yleisö sai todellakin tuntea olonsa turvalliseksi – tai sitten orvoksi ja holhotuksi. 2400-paikkaliseen saliin päästetään 450 kuulijaa, eli avaruutta on riittämiin. Tässä esimerkkejä tuoreista jutuista, jotka jokainen lehden tilaaja pääsee lukemaan kirjautumalla sivustolle ja antamalla tarvittavat tiedot. Levyille valitaan ainoastaan arvostetuimmat taiteilijat sekä korkealuokkaiset äänitykset. Perinteiseen lehtitilaukseen kuuluu myös rondolehti.fi -sivuston digitaalinen sisältö. Entä miten pääkaupungin orkesterit ovat aloittaneet syksyn. Yksinäinen pianisti tällaisessa jättitilassa tuolirivistöjen loistaessa autiuttaan ei ole kovin houkutteleva ajatus, mutta kummasti Levitin ääripersoonallinen soitto teki Filharmoniasta intiimin olohuoneen. CD-levysarjamme on uniikkeja kokoomalevyjä tai uusia julkaisuja. Temaattinen pääpaino oli kaupungin omien orkesterien esityksissä, pianisti Igor Levitin kahdeksan konsertin Beethoven-projektissa, jossa kuultiin kaikki säveltäjän pianosonaatit, ja brittisäveltäjä Rebecca Saundersin musiikin katselmuksessa. Sivujemme kautta voit myös kuunnella nettiradioitamme Klasu Pro:ta ja Viva Classicia sekä tehdä musiikillisia ostoksia verkkokaupassamme RondoShopissa. Huomaa, että myös lehtitilauksen osoitetiedot tarvitaan rekisteröityessä! Rondo 10 ilmestyy 13.11.2020 R ONDO info Yksinäinen Igor Levit loisti Berliinin Filharmonian puolityhjässä suuressa salissa. 0800 418 401 Kestotilaus jatkuu ilman irtisanomista voimassa olevaan kestotilaushintaan. Tilaushinnat: Rondo Premium, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö 118 € kestotilaus 69 € opiskelija Rondo Premium, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö 59 € (kestotilaus) Rondo Premium, 2/1 kaksi vuotta 20 numeroa + koko verkkosisältö 199 € Kolme tapaa tilata: • soittamalla asiakaspalveluumme, puh. • Berliinin syyskauden perinteisesti aloittava Musikfest-tapahtuma vietiin läpi koronasta huolimatta, mutta rajoitukset Filharmoniassa olivat tiukat. Tilaushinnat: Rondo Total, vuosikerta 10 numeroa + koko verkkosisältö + 6 kpl cd-levyjä 199 € kestotilaus 150 € opiskelija Rondo Total, 1/2-vuosikerta 5 numeroa + koko verkkosisältö + 6 cd-levyä 99,50 € kestotilaus verkkosisältö Tilaajana voit lukea lehtesi myös sähköisenä versiona esim. Rondon kriitikoiden mielestä erinomaisesti. Tätä kaikkea on rondo 2021 Rondo Premium Rondo Premium on tilausvaihtoehto, jossa saat sekä lehden että koko verkkosisältömme samalla tilauksella.Vuonna 2020 lehti ilmestyy 10 kertaa. Ruuhkiahan tässä syntyy, juuri päin vastoin kuin tarkoitus varmaan oli, mutta ainakin sääntöjä tulee noudatettua. Digi-Rondo pureutuu kauden alkuun. Rondo total Rondo Total on tilausvaihtoehto, jossa saat Premium-sisällön lisäksi huolella koostetut ja teemoitetut cd-levyt 6 kertaa vuodessa. Verkkosivu vaatii rekisteröitymisen lehtitilauksen osoitetiedoilla. • Rondon nettisivujen jutut kertovat syksyn konserttija esityskauden käynnistymisestä monin arvioin, uutisin ja haastatteluin. Tilaajana ja rekisteröitymällä sivuillemme saat eniten irti verkkopalvelustamme, sillä maksullinen sisältö on avoinna pelkästään Rondon tilaajille. 03 225 1948 Vuonna 2021 Rondolehti ilmestyy 10 kertaa. Siitä esimerkkeinä ovat pianisti Paavali Jumppasen Beethoven-sarja Ritarihuoneella ja Musiikkitalon Sonore-salissa esitetty Udo Zimmermannin kamariooppera Valkoinen ruusu, joka kertoo järkyttävästi kuolemaan tuomitun vastarintaliikkeen johtajapariskunnan viimeisistä hetkistä. Nettisivun reportaasissa enemmän Levitin Beethoven-sarjasta, joka voi ärsyttää tai ihastuttaa omaperäisillä ratkaisuillaan, mutta kylmäksi se ei jätä. (03) 225 1948 • sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@rondolehti.fi • verkkosivuiltamme: www.rondolehti.fi/tilaa-lehti Myös tilauksen lopettaminen ja osoitteenmuutokset ilmoitetaan asiakaspalveluun yllämainituilla tavoilla. Salin ovella täytyy jättää yhteystietonsa, ja jokainen ohjataan paikalleen henkilökohtaisesti. Laaja ja jatkuvasti päivittyvä sähköinen sisältömme kuuluu tilauksen hintaan
Taiteellinen johtaja Klaus Mäkelä TMJ.FI Elisabeth Leonskaja 15.11.2020 Joyce DiDonato: My Favourite Things 7.12.2020 Katedraali soi: Vertavo 8.2.2021 Thomas Hampson: Songs of America 15.8.2020 UUSI PÄIVÄ 24.4.2021 Juan Diego Flórez & Vincenzo Scalera 28.7.2020 UUSI PÄIVÄ 18.6.2021 Lise Davidsen & Leif Ove Andsnes 17.8.2021 SIIRTYY PÄIVÄLLÄ 18.8.2021