9 2021 12,50 € tuomas katajala pääsi tenorien Wagner-sarjaan CLASSIC 100 VUOTTA uutta tangoa MUSIIKIN RAHOITUS: uudistuksia vai vakautta. klassikoiden energia takaisin aikalaissoittimin HYVÄ KAIUTIN on ikkuna musiikkiin Vapauden väyliä IMPROVISAATIOSTA cd
Lippupiste KOKKOLA Snellman-sali Ma 6.12.2021 klo 15. Ticketmaster HYVINKÄÄ Hyvinkääsali Ke 8.12.2021 klo 18. P E T E R S B U R G F E S T I V A L B A L L E T Joutsenlampi Joutsenlampi LIPUT PALVELUMAKSUINEEN: Aikuiset 64/74 €, eläkeläiset 59/69 €, lapset (16 v. Lippupiste LAHTI Sibeliustalo To 9.12.2021 klo 19. 2022 Hartwall Arena, Helsinki Liput palvelumaksuineen alk. Lippupiste KUHMO Kuhmo-talo La 11.12.2021 klo 14. Koko tarjontamme: www.livenation.fi TIM RICE A N D A N DR E W LLOY D W EB B ER´S L I V E N A T I O N & U N I T E D S T A G E Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä V Ä T Y H T E I S T T Y Ö S S Ä T H E R E A L L Y U S E F U L G R O U P L I M I T E D K A N S S A PETER JÖBACK & OLA SALO pe 28.– la 29.1. 109,50 €/89,50 € / 69,50 € / 59,50 € Ticketmaster Lisätiedot: livenation.fi S T . Ticketmaster HÄMEENLINNA Verkatehdas Ti 7.12.2021 klo 19. asti) ja opiskelijat 34/39/44 € PORI Promenadisali Pe 3.12.2021 klo 19. Ticketmaster Liput ja lisätiedot: livenation.fi. asti) ja opiskelijat 39/44 € HELSINKI Aikuiset 59/64/74 €, eläkeläiset 54/59/69 €, lapset (16 v. Lippupiste HELSINKI Finlandia-talo Su 12.12.2021 klo 15 ja 19. Ticketmaster JYVÄSKYLÄ Paviljonki Su 5.12.2021 klo 15
MIDI-datan rinnalla kulkee myös monikanavainen videokuva. Yamaha Disklavier on automaattisesti myös Silent-piano. Yamaha Disklavier on suunniteltu tehostamaan nykyaikaista musiikkikasvatusta. Kehittynein Disklavier ENSPIRE PRO -mallisto hyödyntää korkearesoluutioista MIDI-dataa, joka välittää pianistien persoonallisuudet täysin autenttisina jopa mannerten välisessä työskentelyssä. Bösendorfer-flyygelit myös toimitettavissa Disklavier ENSPIRE PRO -tekniikalla Vantaa, Espoo, Turku, Tampere-Pirkkala, Kuopio, Oulu, Seinäjoki www.f-musiikki.fi . Se tarjoaa opettajille ja oppilaille ainutlaatuisen kehittyneitä työkaluja nykyaikaiseen etäopetukseen. @fmusiikki ETÄOPETUSTA VAILLA KOMPROMISSEJA. @fmusiikki
Urasuunnittelu viiden vuoden sykleissä auttaa pysymään tärkeimmän tekemisen äärellä. Syyskuussa hän esitti Igor Stravinskyn Renardin RSO:n kanssa, ja tulossa ovat uusi Don Giovanni -tuotanto Moskovan Bolšoissa, Walter Braunfelsin Die Vögel -oopperan Ranskan-ensiesitykset, Alfred Schnittken Faust-kantaatti Roomassa Antonio Pappanon johdolla, jo kahdesti siirtynyt Bachin Johannes-passio Lissabonin Gulbenkian-orkesterin kanssa, Mozart-konsertti Potsdamissa ja Tampereen oopperan Taikahuilu. 8 R ONDO C LASSIC 9|2021 ENORI Tuomas Katajalalla on meneillään vauhdikas esityskausi. samaan aikaan edellä ja jäljessä Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: HEIKKI TUULI | t. TUOMAS KATAJALASTA on hiljalleen tullut Suomen kansainvälisesti kysytyin tenori – vaikka hän panttasikin oopperalavoille siirtymistä verrattain pitkään
9 R ONDO C LASSIC 9|2021 R ONDO kannessa
Jo pikkupoikana nauhoitin laulamiani virsiä C-kasetille”, Katajala kertoo. Heti niiden perään Kansallisoopperan silloinen johtaja Erkki Korhonen tarjosi kiinnitystä taloon. Urkuyön ja Aarian kaltaisia klassiseen laulumusiikkiin painottuvia festivaaleja ei hirveästi ole Suomessa”, muistuttaa Katajala. ”Persoonana olen aina ollut sellainen, että hyppään syvään päätyyn, vaikka siinä ottaisinkin riskejä.”. Kanttoriopintojen jälkeen ura vei nopeasti urkuparvelta Sibelius-Akatemian solistisiin opintoihin, ja Katajala päätyi tekemään seitsemän vuoden ajan puhtaasti konserttilaulajan ammattiuraa. Espoossa järjestettävä festivaali on kesäkuusta elokuuhun ulottuvan kestonsa puolesta Suomen pisin. Tämä festivaali on hyvin kytköksissä myös omaan taustaani kirkkomusiikin parissa: ei ainoastaan kanttorin opintoihin, vaan ennen kaikkea yli sataan orkesterija oratorioteokseen, jotka olen urani varrella esittänyt, ja lista kasvaa joka vuosi.” Syntinen ooppera Kanttorin pojalla Katajalalla musiikki ja laulaminen kulkivat suvussa, vaikka esimerkiksi oopperaa ei sopinutkaan vanhoillislestadiolaisessa perheessä esittää tai katsoa. ”Kasvutarinani tuli siihen pisteeseen, että ratkaisu oli tehtävä – tai halusin sen tehdä – ja se tuntui puhdistavalta. ”On ainutlaatuinen tilaisuus päästä vaikuttamaan myös ’toiselle puolelle’, eli konserttirakenteisiin ja ohjelmistosuunnitteluun. ”Laulaminen oli jo lapsesta lähtien osa omaa persoonaani. Se on ollut haaveenani jo muutaman vuoden ajan. ”Haluan vahvistaa Urkuyössä ja Aariassa myös Suomen korkeatasoista lied-perinnettä. Puolisoni tuki oli merkitsevää.” Katajalan oopperadebyytit vuonna 2006 olivat kertaheitolla Pariisissa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Tuomas Katajala kehottaa nuoria laulajia lähtemään ulkomaille verkostoitumaan ja erikoistumaan. Kutsuja oopperalavoille sateli, mutta Katajala kieltäytyi – kunnes sanoutui irti lestadiolaisesta ajatuksesta oopperasta syntinä. Urkuja ei kuitenkaan unohdeta, sillä festivaali on kuitenkin myös yhtä lailla niiden kuin laulun ympärille perustettu. 10 R ONDO C LASSIC 9|2021 Lisäksi hänen kautensa Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellisena johtajana alkoi syyskuussa, ja esiintyjätarjouksia on alkanut jo ropista festivaalin sähköpostiin
Lisäksi, jos rooli perutaan, niin sieltä on tarjottu aina korvaavaa tilaisuutta.” Jännittävin kokemus oli puolestaan yllätyskeikka vuorokauden varoitusajalla Berliinin Staatsoperin Taikahuiluun, kun Katajala oli esittämässä Sevillan parturia kaupungin Komische Operissa. Opinnot Roomassa toivat minulle puolestaan agentit Englantiin ja Italiaan, jotka poikivat esitykset muun muassa Royal Albert Halliin”, Katajala listaa. Kansallisoopperassa sain tehdä monet tärkeät tenoriroolit, ja olen siitä yhä kiitollinen.” Ole oma äänesi Katajala kävi vahvistamassa osaamistaan myös ulkomailla. ”Italian Pesarossa Accademia Rossinianassa Alberto Zeddan opissa nimenomaan verkostoituminen oli minulle tärkeä asia, samoin Rossinin esitystyylin omaksuminen. Olen aina kokenut olevani viisi vuotta myöhässä kaikesta ja että olisin ollut suuriin asioihin valmis jo aikaisemmin, joten nopea nousukiito ei laittanut päätäni sekaisin. ”Rooli oli tuttu, mutta valvoin seuraavan yön opiskellen ohjauksen uusia dialogeja. ”Talon henki on ainutlaatuinen: roolin koosta riippumatta kollegoita kunnioitetaan siellä, ja kaikki saivat arvostavat aplodit yleisöltä. ”Kannattaa olla tietoinen siitä, mikä on oma vahvuusalue: onko se lied, oratorio vai ooppera. Siinä mielessä myöhäisempi alku oopperalavoilla on ollut jopa hyvä, että olen ollut äänellisesti valmis isoihin rooleihin, eikä työtä siksi tullut yhtäkkiä liikaa. Kolme repliikin alkua kirjoitin näytöksessä omaan käsivarteeni!” | ”Minulla on ollut aikaa keskittyä tilanteisiin uudella tavalla, suunnitella eri tavalla omaa ohjelmistoani, kokeilla uusia asioita ja valmistella haaverooleja.”. Amsterdamissa Udo Reinemannin lied-mestarikurssilla oli joka kuukausi vierailevia opettajia, ja omaksuin siellä tavan lähestyä esittämääni musiikkia intuitio edellä. Hän suosittelee ehdottomasti ulkomaisia opintoja nuorille laulajille, ja antaa pari muutakin vinkkiä. Voi olla, että kapellimestari haluaa minut lavalle, mutta ohjaaja toivoo erilaista henkilöä, tai päinvastoin, jolloin kyse ei ole siitä, etteikö olisi tarpeeksi hyvä.” Kansainvälisen uran parhaiden kokemusten joukosta Katajala poimii Lontoon Royal Opera Housessa laulamisen. Tärkeää on myös, ettei liikaa keskity itsestä sanottuun, ei positiiviseen tai negatiiviseen. 11 R ONDO C LASSIC 9|2021 ”Persoonana olen aina ollut sellainen, että hyppään syvään päätyyn, vaikka siinä ottaisinkin riskejä
Siinä missä rakennusmiehet saattavat vapaa-ajalla harrastaa laulua, on Katajalalla tilanne päinvastainen: toinen vanha hämeenlinnalaisasunto on tällä hetkellä remontin kourissa. Opetus oppilaiden monenlaisine tarinoineen on ollut merkityksellinen rikkaus ja tuo minua lähemmäs ajatusta siitä, miksi laulan ja teen taidetta.” Katajala kertoo suunnittelevansa tulevaa tekemistään viiden vuoden tulevaisuustähtäimellä, jonka pohjalta hän valitsee, mihin keskittyy. Viime vuosina myös Richard Wagner on hiipinyt mukaan repertuaariin. ”Minulla on ollut aikaa keskittyä tilanteisiin uudella tavalla, suunnitella eri tavalla omaa ohjelmistoani, kokeilla uusia asioita ja valmistella haaverooleja”, Katajala listaa. ”Wagnerin oopperat istuvat täydellisesti omaan instrumenttiin, ja olen keskittynyt niihin nyt tässä vaiheessa uraa. Historiallisestihan kaupunki on ollut kulttuurisesti vahva. 12 R ONDO C LASSIC 9|2021 Erikoistuminen kannattaa Vuosien 2020–21 lukuisista esiintymisten peruutuksista huolimatta Katajala kokee asioiden kehittyneen hyvin hänen oman uransa kannalta. Kiirehtiminen ja suin päin ’unelmaan’ hyppääminen ei ole aina järkevää, vaan pitää miettiä, palveleeko tekemisen kaari uraa pitkällä tähtäimellä. Meillä on toki Verkatehdas, jossa tapahtuu, mutta kaupunginorkesteria ei ole, ja konserttien tuottamiselle on tarvetta. ”Urkuyö ja Aaria on kyllä ollut tekemisestä kiinni pitävä vakaaja, samoin noin kolmisenkymmentä oppilasta, joita olen valmentanut yksityisesti koronan aikana. Katajala valitsee työtarjouksensa pitkän tähtäimen urasuunnitelmansa perusteella. ”Remontointi on yleensä ollut terapeuttista vastapainoa laulajan uralle, vaikka tämä viimeisin korjaus alkaakin jo mennä raskaan puolelle!” . Hän on laulanut muun muassa Parsifalin nimikkoroolia, Reininkullan Logea ja Lentävän hollantilaisen Perämiestä; esitykset Lentävän hollantilaisen Erikin roolissa peruuntuivat Royal Opera Housesta ja Tampereelta. Ajatus Wagnerin musiikin vakavaluonteisuudesta ja raskaudesta oli kertaheitolla poissa. Kulttuurielämältään kaupunki on kokoonsa nähden kuitenkin väliinputoaja Helsingin, Tampereen ja Lahden elinvoimaisessa vaikutuspiirissä. Se heijastuu, muttei tänä päivänä konkretisoidu, vaan on jäänyt horrokseen; esimerkiksi ravintolakulttuuri on jäänyt Hämeenlinnassa väliinputoajaksi moniin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna.” Tie ei kuitenkaan ole viemässä kaupungista pois. ”Välillä tulee nopeastikin kutsuja esiintymään, mutta olen huomannut, että jo nuottikuva antaa nykyään tiedon siitä, resonoiko lauluosuus minussa. Yksittäisenä taiteilijana on vaikea perustaa mitään tahoa, joka veisi asioita eteenpäin. ”Paljonkin on ollut mielessä, miten Hämeenlinnan kulttuurielämää voisi virkistää. ”Wagnerin oopperat istuvat täydellisesti omaan instrumenttiin, ja olen keskittynyt niihin nyt tässä vaiheessa uraa.”. Suomessa voi olla tietynlainen ’yleismies Jantunen’, mutta kansainvälisellä uralla menestymiseen se ei toimi.” Esimerkiksi Mozartin oopperat ovat aina kulkeneet Katajalan mukana, erityisesti Idomeneo, jota hän toivoisi Suomessakin jälleen esitettävän. Tällä hetkellä opettelussa on Lohengrin. Kun tulee tiettyyn ikään, täytyy alkaa kaventaa ohjelmistoa. Kaupungin työ näkyy hyvin vähän, ja kaipaisin kaupunkilaisilta yhteistä tahtotilaa musiikin ja muun kulttuurin tekemiseen. Tärkeää on uskaltaa kieltäytyä rooleista, jos huomaa, että se, mitä pitäisi laulaa, ei toimi oman instrumentin kanssa. Rakastuin heti sen loputtomasti virtaavaan värikkääseen helminauhaan.” Kulttuuri talviunilla Euroopan suurkaupunkien lavojen kiertämisestä huolimatta Katajala on perheineen asunut viimeiset viisitoista vuotta uneliaassa Hämeenlinnassa, jonne houkuttelivat vanha hirsitalo ja luonnonrauha. Ajattelin nuorempana, että minusta ei koskaan tule Wagner-laulajaa, mutta kun lauloin Mestarilaulajien Davidin roolin, niin se istui täydellisesti ääneeni ja persoonaani. Roolien valinnassa pääpaino ei ole hahmossa tai musiikissa, vaan hänen omassa instrumentissaan
Musiikin Perusteet I – 3 á 29,00 € Musiikin Perusteet 4 39,00 € Hintaan lisätään käsittelykulut. Kasvuvoimaa! Soveltuu hyvin oppikirjaksi varhaiskasvatukseen tai muuhun musiikkipedagogiseen opetukseen kaikille tasoille. SSIC V L Visuaalinen, aisteja aktivoiva Soittopolku-sarja lisää iloa ja intoa oppimisen polulle. 47,00 €. Opettaja! Nyt on korkea aika tilata lukuvuoden musiikkikirjat! Musiikista, sanoin ja sävelin. Elävä ja mielenkiin-toinen työkirja sopii hyvin niin opiskelijalle, opettajalle kuin musiikkioppilaitoksellekin.. Sisällössä mm: Lapsen musiikillinen kasvu • Musiikinteoriaa pähkinänkuoressa • Musiikilliset työtavat • Taideintegraatio musiikissa • Musiikkitoiminnan suunnittelu Tarjoushinta opiskelijalle 35,00 € norm. Sarja koostuu työkirjoista, joiden avulla oppija voi itse seurata omaa edistymistään havainnollisella ja lapsen maailmaan sopivalla tavalla. Tilaukset osoitteesta rondolehti.fi/shop tai asiakaspalvelusta, puh. Soittopolku I-III Pienen soittajan oppimisen tueksi Musiikki varhaiskasvatuksessa -käsikirja Musiikin perusteet I-IV Toivottu ikisuosikki Musiikin perusteet on suosittu tehtäväkirjasarja, joka yhdistää entiset yleisten aineiden sisällöt ja päivittää teoriaopetuksen tähän päivään. 03-225 1948. Soittopolku I (4?–7 -vuotiaille) 19,50 € Soittopolku II (7?–?9 -vuotiaille) 22,00?€ Soittopolku III (9?–11-vuotiaille) 22,00 € Hintoihin lisätään käsittelykulut. Hintaan lisätään käsittelykulut
”Niin kauan kuin kulttuuri on lähipalvelua kuntalaisille, sen rahoituksesta ei voi päättää muualla kuin lähellä heitä”, Selkee arvioi. ”Siihen korvamerkittyä valtion kulttuurirahaa on noin euro per asukas.” Kun Selkee työryhmässä hiljattain selvitti isojen kaupunkien kulttuuribudjetteja, keskiarvo oli noin 150 euroa asukasta kohti, mutta hajonta oli valtavaa eikä vertailukelpoista kulttuuria ollut helppo määritellä. VOS-järjestelmä tulee säilymään kannustimena, joka kantaa yli vaalikausien, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee: ”Kunnan päättäjien on helppo hahmottaa, että kun valtiolta saa pysyvää VOS-rahoitusta, kannattaa laittaa kunnan euroja mukaan. ”Kulttuuri nähdään entistä vahvemmin pitoja vetovoimatekijänä, jonka talousvaikutusten verkko ulottuu lipputuloja ja palkkoja laajemmalle.” | Se mitä rahoitetaan, kertoo arvoista, ja arvoja rakennetaan sillä, mitä rahoitetaan.. Sen päättää kaupunki, joka voi saada valtion rahaa, kun täyttää ehdot. ”Mutta vaikka orkesterien ohjelmisto ja yhteistyökumppanit ovat monipuolistuneet, se ei ole toiminut niin hyvin kuin teatteripuolella, jossa kaupunginteatteri voi olla koti kaikille.” ”Siihen on käytännön syy”, vastaa Jaakko Kuusisto. ”Ehkä parin kuukauden sisällä selviää, siirtyvätkö jotkut Taiken harkinnanvaraisen tuen saajat VOSin piiriin, mikä vapauttaisi uutta tukea vapaalle kentälle.” Mutta vaikka VOS uudistuisi kuinka ketteräksi ja vaikka siihen riittäisi entistä enemmän rahaa, siitä ei olisi taiteen pelastajaksi, muistuttaa Jaakko Kuusisto: ”VOS pohjautuu lakiin, joten sen raamit ovat monelle musiikkitoimijalle kohtuuttoman tarkat ja väärin muotoillut. Laitos ei estä kehittymistä, mutta suuri osa uudesta, ajankohtaisesta ja siksi tarpeellisesta musiikista syntyy vapaalla kentällä. Meillä ei ole järjestelmäongelmaa vaan resursointihaaste.” Lähipalvelua kuntalaisille Kansalaisen näkökulmasta kulttuurin saatavuutta ei pohjimmiltaan määritä valtionosuusjärjestelmä vaan laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Se on kuitenkin selvää, että pienen kunnan on kalliimpi järjestää kulttuuria kuin ison kunnan, jolla rahkeet riittävät VOSin piiriin. Suomen sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri pukee asian trendisanoiksi: ”Suomen asukaslukuun nähden laaja ammattiorkesterien verkosto säteilee musiikin perusopetukseen ja kamarimusiikkiin, mikä luo saavutettavuutta, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta.” Jaakko Kuusiston mukaan tälle orkesteriverkoston laajuudelle on ilmeinen syy: ”Jos ulkomaalainen on ihmetellyt orkesterien paljoutta Suomessa, olen kehottanut katsomaan karttaa – ei Oulun orkesteri ilahduta Jyväskylässä! Verkosto vastaa valtakunnalliseen tarpeeseen ja siitä on hyötyä. Ja koska kunnat ovat erilaisia, myös niiden kulttuurirahoituksen tulee olla. ”VOS-uudistus on tähdännyt siihen, että jähmettyneisyyttä avataan ainakin sillä, että VOS-laitokset saadaan tekemään enemmän yhteistyötä vapaan kentän kanssa”, kuvaa Värri. ”Siitä on puhuttu pitkään, että VOS-toimijoiden pitää ottaa siipiensä suojaan vapaan kentän toimijoita”, myötäilee Taiteen edistämiskeskuksen taiteen tukemisen päällikkö Hanna Susitaival. Mutta se on niin ympäripyöreä, että kunnat voivat tarjota kulttuuria miten mielivät. Hän kuitenkin nostaa esiin, että Suomessa monet kaupungit ylläpitävät orkesteria, joka hyödyttää lähikuntien asukkaita, vaikka lähikunnat eivät orkesteria tue. Mutta jos on yhteistyötä tukeva infra, tarvitaan vain tahtoa ja johtamista. 15 R ONDO C LASSIC 9|2021 Puhetta musiikin rahoituksesta ovat syksyllä hallinneet rahapelituottojen siirto valtion budjettivaltaan ja yksityisen kopioinnin hyvityksen poisto, mutta ammattilaisten puhe kiertyy kuin painovoiman vetämänä valtionosuuseli VOS-järjestelmän ja vapaan kentän rajapintaan. ”On ironista, että valtio ei rahoita näin tärkeää lakia”, sanoo Kuntaliiton Johanna Selkee. Lastentarjonta, näyttämölliset konsertit ja muut osoittavat, että monin paikoin vapaan kentän mukaan otto toimii.” Joka tapauksessa VOS-tilanne hakee juuri nyt uutta tasapainotilaa vakauden ja vapauden välillä: ”VOSin muuttumisen myötä valtion rahoitus vapaalle kentälle on kasvanut viime vuosina”, sanoo Hanna Susitaival. Ensi vuonna päivittyvä laki madaltanee aitaa laitostaiteen ja vapaan kentän välillä: Valtio alkaa tukea pienempien toimijoiden lyhyempiä jaksoja, mutta toisaalta ryhtyy arvioimaan suurten toimijoiden laatua säännöllisemmin. Lähtökohta säilyy ennallaan: Jos kunta järjestää laadukasta taidetta, valtio tukee sitä yli kolmasosalla. Musiikilla on mennyt täällä hyvin, koska jos lapsi on lahjakas, hänellä on tilaisuus harrastaa, kuunnella ja opiskella, asuinpaikasta riippumatta.” Laitosten hyvät ja huonot puolet Vakaus ja alueellinen kattavuus ovat VOS-rahoituksen siunaus, mutta keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että laitostumisessa on huonoja puolia. Siksi orkesterivetoinen VOS-toiminta vie valtaosan isojen kaupunkien musiikkirahoista. ”Teatterit hallinnoivat taloaan, orkesterit ovat vuokralla, joten tilojen tarjoaminen lähtee eri pohjalta. ”Suomen kunnissa on alettu hoksata kulttuurin merkitys aluetaloudelle”, sanoo Selkee. 1990-luvulla valtionosuusjärjestelmä rakennettiin orkestereille ja teattereille, ja taiteenlajien moninaistumisen myötä sitä on kivuliaasti uudistettu. Mitä orkestereilta kaipaakaan, ääni pitää suunnata paikallistasolle.” Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että valtionosuusjärjestelmä on luonut taidemusiikille vakautta ja sen mukana heijastevaikutuksia. Siksi vapaan kentän tuet ovat tärkeä väline, mutta VOS-järjestelmää kuristamallakaan ei voiteta mitään. Mutta orkesterin ylläpito ei perustu lakiin vaan omaan tahtotilaan.” Tätä puolta korostaa myös Jaakko Kuusisto: ”VOS ei ole hallinnollinen aparaatti, jolla määritellään, mikä orkesteri soittaa mitä ja missä. Eikä suotta: Kuntien ylläpitämät orkesterit, joita valtio tukee, ovat Suomen näkyvintä ja pysyvintä taidemusiikkia. Ja vaikkei ymmärtäisi VOS-järjestelmästä mitään, sen vastapuoleksi hahmottuu muusikoiden ja ryhmien ketterämpi toiminta, jota Taiteen keskustoimikunta, kunnat sekä säätiöt ja rahastot tukevat sattumanvaraisemmin
”Taiteilija-apurahan määrä on jäänyt jälkeen, mutta sillä rahoitetaan vapaata luovuutta, ja taiteilijalla on vain pieni raportointivelvollisuus.” Lakiin ja vertaisarviointiin perustuvat Taiken taiteilija-apurahat tuottavat samaa jatkuvuutta, alueellisuutta ja ammattimaisuutta kuin VOS, mutta Taiken kohdeapurahat, kehittämisohjelmat ja muut alati muuttuvat tuet vapaalle kentälle ovat valtion ketterin keino heijastaa kulttuurin arvomuutoksia tai saada niitä aikaan. VOS on rakenteellisesti suosinut konserttimusiikkia, mutta orkesterien ohjelmisto on muuttunut monigenreisemmäksi. Se palautuu työvoimakustannuksiin ja historialliseen jatkumoon”, sanoo Jaakko Kuusisto. ”Rahoituksen motivaatio ei ole siinä, että jotain arvostetaan vähemmän tai enemmän. ”Tähän liittyy kaksi vastakkaista trendiä”, arvelee Kalle Korhonen. Silti silloin tällöin närkästytään, kun hyvä jazz saa vähemmän kuin hyvä sinfoniaorkesteri. Mutta taidemusiikin rahoituksessa samoin kuin tieteessäkin on mahdollista rahoittaa myös kokeiluja” Hyvien talousvuosien takia säätiöiden tuki taiteelle on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, useilla miljoonilla euroilla. ”Se merkitsisi suoraan, että tieteen ja taiteen tekijöiltä rahaa menee valtion budjettiin, jossa se on riippuvainen politiikasta.” Selvää syytä poliittiseen leikkausilmapiiriin keskustelijat eivät löydä, mutta Taiken Hanna Susitaival esittää hypoteesin. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että musiikin moniarvoistuminen näkyy rahoituksessa. Tässä mukaan tulevat säätiöt ja rahastot: kansalaisyhteiskunnan kulttuuritahdosta kasvaneet, riippumattomat tieteen ja taiteen tukijat, jotka taiderahoituksessa mielletään valtion anarkistiseksi vastavoimaksi. VOSin takia taidemusiikissa koetaan säätiöiden rooli toisin. Meillä ehti olla sininen kulttuuriministeri ja hyvin sujui.” ”Silti olen pettynyt, että ylipäänsä käydään keskustelua, ettei rahapelituottoja korvattaisi budjetissa täysimääräisesti”, sanoo Jaakko Kuusisto. ”Taiken johtaja Paula Tuovinen on ajanut taiteilijapalkkaa, mutta itse edustan toista yleistä näkökulmaa, ettei nykyinen apurahasysteemikään huono ole”, sanoo Hanna Susitaival. Tämä ei tarkoita, että vapaan kentän musiikissa olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet reagoida päivän puheenaiheisiin. ”Meillä orkestereita yritettiin lakkauttaa jo 90-luvulla, mutta ei se trendi ole voimistunut”, sanoo Hanna Susitaival. Kenties siksi apurahoista on viime vuodet puhuttu vähän. Näkemys naurattaa Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhosta: ”Tieteessä säätiöillä rahoittajina on hyvä maine nimenomaan vakauden takia, koska arvostamme perustyötä emmekä vaadi jotain alati muuttuvaa. Laitosten ja lakien jäykkyys estää heilahteluja, säätiökenttä toimii riippumattomasti ja valtionosuus”Väestöt siirtyvät, yleisöjen intressit elävät, mikään ei ole ikuista.” – Jaakko Kuusisto. Entinen ”rohkea avaus” on väistynyt kärjestä, sen tilalla korostuu tieteen ja taiteen vapaus – kenties reaktiona puheelle, joka on alkanut painottaa taiteen välinearvoa hyvinvoinnissa tai taloudessa. Mutta halutaanko silloin enää hyvää sinfoniaorkesteria. ”Nuoret ministerit ovat sen ajan lapsia, kun kouluista leikattiin kulttuurikäynnit pois, ja sellaisella on vaikutus. Rahanjakoa monin arvoin Se, mitä rahoitetaan, kertoo arvoista, ja arvoja rakennetaan sillä, mitä rahoitetaan. ”Toisaalta musiikissa tehdään entistä enemmän hienoja, monigenreisiä juttuja, toisaalta julkisuudessa esiintyy keskustelua, jossa aikamme musiikin joitakin muotoja dissataan. Suuresta työkalusta ei ole kyse: Yhdessä VOS-järjestelmän kanssa voisi karkeasti laskea, että valtio tukee musiikissa vakautta kymmenen kertaa enemmän kuin vapautta. ”Hype näkyy hakemusten täkysanoissa, kun arvellaan, että rahoittajaa kiinnostaa feminismi tai ilmastonmuutos”, kertoo Taiken Susitaival. 16 R ONDO C LASSIC 9|2021 Apurahojen ja säätiöiden rooli Jokaisen kunnan musiikkirahoista on siis puhuttava erikseen, ja valtion tasolla puhe keskittyy VOS-järjestelmään, koska se on kertaluokkaa isompi kuin vaikkapa Taiteen edistämiskeskuksen apurahoitus. Herää kysymys, eriytyvätkö arvostukset taiteen sisällä niin kuin tieteessä, jossa luonnontieteitä arvostetaan, mutta ihmistieteitä on alettu maalittaa.” Eivät eriydy, vastaa sinfoniaorkesterien Helena Värri: ”Suomen taiderahoituksessa ja -arvostuksessa genre-erot ovat tasoittuneet. ”Mutta meidän työtämme on rahoittaa myös perustekemistä.” Sama periaate näkyy Korhosen mukaan Koneen Säätiön uudessa strategiassa. Hyviä esimerkkejä genreyhteistyöstä on yhä enemmän, alkaen taiteen perusopetuksesta.” ”Ennen oli äkäisempää, nykyään pidetään yhtä”, komppaa Hanna Susitaival. ”Potentiaaliset menetykset ovat niin isoja, pysyviä ja haitallisia, ettei niitä minkään savuverhon taakse pysty piilottamaan.” ”Meitä säätiöiden puolella huolestuttaa esillä ollut säätiöiden osinkojen lähdevero”, sanoo Kalle Korhonen kommenttina poliittiseen ilmapiiriin. Nämä ovat pitkiä ketjuja.” Monista eri lähteistä Pohjimmiltaan Suomen taidemusiikin rahoitus vaikuttaa silti vakaalta. Tällainen kuvaa vain osaa yhteiskunnan arvoista, eivätkä keskustelijat usko, että Suomessa voisi tapahtua sama kulttuurituho kuin Hollannissa, kun oikeistopopulistit pääsivät valtaan. Silti oikeistopopulistit monissa kaupungeissa ovat ehdottaneet orkesterin lakkauttamista, ja poliitikoille on kovin vaikeaa rahoittaa budjetista se kulttuuri, jota on rahoitettu lailla rahapelituotoista. ”Jos taiteen rahoitusta siirtyy rahapelituotoista budjettiin, se on alttiimpaa politiikalle, mutta ei yksi hallituskausi paljon muuta. Jos halutaan hyvä jazz-trio ja hyvä sinfoniaorkesteri, toinen saa enemmän rahaa. Siellä olisi rakennettu perusta, ei vain kulttuurin kuluttajia vaan päättäjiä, jotka ymmärtävät, että kulttuurilla on paikkansa. ”Joskus rahoittajan voi olla järkevää kohdentaa rahoitusta esiin nousseiden ilmiöiden mukaan, mutta pitkällä tähtäimellä tämä tuottaa taidetta, jonka tarkoitus on saada apuraha”, muistuttaa Jaakko Kuusisto
Lämpötila oli alle kymmenen asteen, ja betoninen, kolkko Murskaamo vetoisa ja lämmittämätön. Kaivos-festivaali toi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna uneliaan Outokummun mielikuvitusta ruokkivalle vanhalle kaivosalueelle niin keveyttä kuin raskautta. Suurin piirtein näin kuvaili Jyväskylän yliopiston fysiikan professori Pekka Koskinen Outokummun vanhan kaivoksen Murskaamossa. Arttu Niemisen videotaide koristi niin Veera Nevan saksofonimaalailua kuin EDW x CAS -duon runoja ääniperformanssia. Outokummun vanhan kaivoksen tilat olivat olennainen osa taidekokemusta. 18 R ONDO C LASSIC 9|2021 LEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA toteaa muun muassa, että mitä suurempi on kappaleen painovoima, sitä enemmän aika-avaruus kaareutuu ja aika hidastuu sen ympärillä. Kamarimusiikin rinnalla ohjelmassa oli niin tiedeluentoja kuin DJ-keikkoja.. malmia ajasta ja avaruudesta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN | Kuvat: HENRI ELSINEN / Outokummun kaupunki y Tämä artikkeli on riisuttu versio alkuperäisestä, runollisemmasta, pituudeltaan nelinkertaisesta esseestä ”Aika-avaruuden kaivannaisia”, joka on luettavissa Rondon verkkosivuilla
Tanssija Siiri Kortelaisen vaikuttavaan, eläimelliseen koreografiaan Ruumiin kannella yhdistyi Jussi Ruskasen suunnittelema valojuovien kehikko, joka ikään kuin lävisti ihmisen kuoren. Järjestäjien kannalta tämä johti henkilökunnan alimitoitukseen: he eivät halunneet ottaa riskiä siitä, että työntekijät pitäisivät päiviä varattuina turhan päiten. Kortelaisen performanssiin kohdistuva projisointi salli tuijottaa omaan psyykeensä. Keveyden, painon, ajan ja tilan teemat olivat vahvasti läsnä. Viereisen Teatteri Kiisun betoninen teollisuusfunktionalismi oli hyvä sukulainen muun muassa taitavan italialaisen Quartetto Mauricen esittämille Helmut Lachenmannin, Giacinto Scelsin ja Francesca Verunellin spektrija hälyhenkisille kvartetoille sekä Jalkasen ja Aleksei Zaitsevin esittämälle Morton Feldmanin ja Tristan Murail’n pianomusiikille. Keveys, kylmyys ja pimeys olivat negaatioita, mutta yksi asia ei: runsaus. Mari Vilukselan Murskaamossa esittämä Ligetin alttoviulusonaatti olisi vaikuttanut aivan erilaiselta, jos kuulijan keho ei olisi tärissyt kylmyyttään. Milan Kunderan Olemisen sietämättömässä keveydessä sitoutuminen johonkin oli raskautta, mutta keveät nautinnolliset asiat humahtivat ohi nopeasti. Mutta sitoutuminen teki elämästä merkityksellisyydellään myös kouriintuntuvampaa, levollisempaa. Rakenteet ja rituaalit vastapainona Aamuaurinkoisessa Jauhimossa Katri Susitaipaleen soittamissa varhaisbarokin gambateoksissa musiikillisiin rakenteisiin sitoutuminen maadoitti. Moraalisesti hieno ratkaisu tuskin teki festivaalista järjestäjilleen kovin kevyttä – onneksi kävijän näkökulmasta kaikki sujui hyvin, mitä nyt konserttien kestot venyivät ilmoitetuista toisinaan runsaastikin. Osa teoksista tuntui kuitenkin ohittavan sopivan, luonnollisen ajallisen päätepisteensä. Vuonna 1989 toimintansa lopettaneen kaivoksen teollisuusarkkitehtuuri muodosti betonin, tiilen ja puun mosaiikin, joka ulottui kaivoskummun rinteeseen torneineen, monimuotoisine ikkunoineen, riippusiltoineen ja putkimaisine ylikulkuineen. Yhtäläisen pääosan ottivat tilat: arkkitehtuuri ja musiikki ruokkivat toisiaan. Keveys on sitoutumisen puutetta, sanoi puolestaan Jyväskylän yliopiston kemian professori Mika Pettersson, ja kun liike lisääntyy, sitoutuminen vähenee. Ne olivat ”raskautta”, joka lopulta myös vapautti loputtoman valinnanvaran levottomuudesta ja epävarmuudesta, tarpeellinen vastapaino ennustamattomalle modernille, yin ja yang. Lämpö on partikkelien liikettä, joten kylmyys on tämän liikkeen puutetta. Taiteellinen johtaja Väinö Jalkanen kertoi pantanneensa festivaalin julkistusta siihen saakka, kunnes oli varmaa, että rajoitukset sallivat sen pitämisen. Ääni tarvitsee tilansa Kaivoksen pääpaino oli modernissa kamarimusiikissa, mutta se kurotti myös muun uuden ja vanhan musiikin puolelle, tanssiin, kuvataiteeseen ja tieteellisiin luentoihin. . VAARA-kollektiivin fyysisen teatterin esitys Tarinoita ilman sanoja vei katsojaa puolestaan pysyvyyden ja jaettujen symbolien aarrearkun äärelle, metsään, ja lavarunoilija Edward Suonsilmän, äänitaiteilija Lorenzo Casanovan ja visuaalikko QXA:n Keveys on katoavaa alkoi jonkinsorttisena rituaalina. Huilisti Martta Jämsän ja bassoklarinetisti Giuseppe Gentilen esittämät Rebecca Saundersin sooloteokset saivat ja toivat uutta eloa tanssin osana. Levottoman glitchaavan elektronisen äänen ja luontoa laajentavien visuaalien rinnalla Suonsilmän lavapreesens oli vaarallinen mutta karismaattinen, sylkien hypnoottisesti rikasta ja rimmaavaa ulosantia, sellaista, jonka symboleissa piilee postmodernin huoli ja vakavuus, ja joka kuitenkin toi kokemuksen, että kuulija ei kanna heränneitä taakkojaan yksin. Kiintoisat soinnut ja spektraalinen harvuus avasivat tilan meditaatiolle ja juurtumiselle; parhaiten tässä onnistui Georg Friedrich Haasin pilkkopimeässä esitetty jousikvartetto nro 9. Ajankulun nopeus on ylipäätään suhteellista: samoin kuin lomamatkan viimeiset päivät hujahtavat alkua nopeammin, on lapsen uutuudentäyteisemmissä päivissä enemmän pituutta kuin aikuisella, ennen kaikkea suhteessa elettyyn elämään. Keveys oli myös teema Kaivos-festivaalilla, joka järjestettiin viidettä kertaa Outokummussa. Paino kaareuttaa aika-avaruutta: jos teos on raskas, se tuntuu kestävän ikuisuuden, ja käänteisesti, jos teos kestää liian kauan, se muuttuu raskaaksi. Myös valolla ja sen negaatiolla pimeydellä oli Kaivoksessa tärkeä rooli. Mietin tuolloin yhä Koskisen esittelemää kappaleiden vetovoimien kompleksia suhdetta. Samoin keveys on Koskisen mukaan painovoiman tai paineen tunnun puutetta. Jaettu raskaus on kevyempää. Kaivoksen tapahtumat saivat myös Outokummun kulttuurialojen opiskelijoita liikkeelle.. Mutta myös välittäjäaineet vaikuttavat ajantajuun: viisi minuuttia avannossa kuluu hitaammin kuin viisi minuuttia rakastavaisten kesken. malmia ajasta ja avaruudesta Yhtäläisen pääosan ottivat tilat: arkkitehtuuri ja musiikki ruokkivat toisiaan. Kiisuhallissa saksofonisti Veera Neva jakoi äänimaisemointiaan valtavaan soivaan tilaan, kaikuisaan kuin katedraali; korkealla katonrajassa olleet, segmentin muotoon laitetut pienet ikkunaruudut olivat kuin Hagia Sofian ja lentokonehangaarin avioton lapsi, mekaniikan ja äänen pyhättö. 19 R ONDO C LASSIC 9|2021 Keho tahtoi lämmittää itseään liike-energialla, jalkoja heiluttamalla
oman keittiönsä mikroaaltouunia, espressokonetta ja sipsipusseja.. Nyt tanssija jäi pois ja mukaan tuli elektroniikka. Pidän ajatuksesta, että kyseessä on kokonaisteos, joka muodostaa kokonaisen konsertin. ” 22 R ONDO C LASSIC 9|2021 TÄMÄ ON TUOTANTONI laajin teos. Hyvärinen yhdistää teoksessa valmiiksi sävelletyn elektroakustisen osuuden ja muusikkojen improvisoiman live-esityksen. 1963) uutta tunnin laajuista teostaan Carte noir (2020), joka saa kantaesityksensä 22. ”Nimet ovat minulla aina monivivahteisia”, Hyvärinen kertoo. Silloin oli tosin kyse puolen tunnin teoksesta, jossa olisi ollut mukana tanssija mutta ei elektroniikkaa”, Hyvärinen muistelee. R ONDO kantaesitys Teksti: KIMMO KORHONEN matkalla asta hyvärisen äänikartalla ASTA HYVÄRISEN uusi, tunnin pituinen Carte noir on eräänlainen musiikillinen äänikartta, jossa soi hänen oma historiansa. ”Minulla oli mielessä tämäntapainen teos jo 25 vuotta sitten. Teoksen nimi Carte noir (Musta kartta) herättää kiinnostusta. Turku 2029 -säätiöltä saatu apuraha vaikutti puolestaan siihen, että esitys päätyi Turkuun ja mukaan tuli turkulaisia esittäjävoimia. Teos rakentuu elektroakustisesta osuudesta ja muusikoiden improvisoinnista, jota ovat toteuttamassa Flora Kok, sopraano, Samuli Paavilainen, sello, sekä säveltäjä Asta Hyvärinen itse lyömäsoittimissa. Näin tulee intensiivisempi elämys kuin monen pienemmän teoksen yhdistelystä kaikkine mahdollisine väliroudauksineen.” Näin kuvailee Asta Hyvärinen (s. lokakuuta Turun kulttuuritehdas Manillassa. ”Tässä on kyse eräänlaisesta äänikartasta, musiikillisesta kartasta, joka kartoittaa omaa historiaani. Tässä vieraillaan esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, antiikin Kreikassa, ja mukana on myös muistumia progressiivisesta rockista sekä jazzista, mutta kaikki on fuusioitunutta, en koskaan siteeraa mitään suoraan vaan teen kaiken aina itse, omaksi musiikikseni.” Teos koostuu kahdesta puolituntisesta jaksosta, joista voisi periaatteessa esittää vain toisenkin. Carte noirilla on pitkä syntyhistoria. Ajatus teoksesta syntyi uudelleen, kun Hyvärinen sai 2020 Koneen säätiön korona-apurahan ja työskenteli kotiresidenssissä. Sen elektronisessa osuudessa säveltäjä äänitti mm
Violent Menin rouhea äänimaisema toistaa vain yhtä viestiä: ”Emme enää koskaan synnytä väkivaltaisia miehiä”. Samalla tavalla kuin lehmä, joka haluaa tulla syödyksi, vie pihvin tilaajalta ruokahalun Douglas Adamsin Maailmanlopun ravintolassa, pyytää Lähi-idän lapsi, sukulaisensa jo menettänyt, että Yhdysvaltojen miehittämätön lennokki tulisi ja pudottaisi pomminsa suoraan hänen päälleen – ”minäkin olen syyllinen”, hän laulaa. Soinnin kauneus oli kuin jousikvartetti keskitysleirin upseerikartanon illanvietossa. ”Luulen, että sosiaalinen ympäristö määrittää paljolti, kuka pystyy monissa musapiireissä toimimaan tai edes jaksaa olla siellä. Watch Me on kiitoslaulu siitä, kuinka ”isukki” valvoo kertojan jokaista askelta ja tietää tästä kaiken, vain suojatakseen terrorismilta, ja Execution juhlii teloitusten hienoutta pehmeillä syntetisaattoripilvillä, jotka voisivat soida vaikkapa kylpylämainoksessa. Ja millaista musiikkia niiltä henkilöiltä onkaan vielä tulossa!” . kimaltavaa kauhua R ONDO populaaritaidetta Teksti: SANTERI KAIPIAINEN OSA: 9 SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA.. sukupuolen moninaisuudesta. Vuosituhannen vaihteessa taidepop-yhtye Antony and the Johnsonsin keulahahmona toiminut Anohni jätti yhtyeen tauolle ja hylkäsi vanhan nimensä. . Tajusin silloin, etten voi soittaa heitä tai ketään muuta miellyttääkseni, vaan minun täytyy harjoitella asioita itseäni varten. R ONDO C LASSIC 9|2021 25 ”Musiikkikasvatuksen osastolla oli tosi ihana opiskella. Koskaan ei yhtä ahdistavaa musiikkia ole tehty yhtä loisteliaisiin säveliin. I Don’t Love You Anymore näennäisesti on petetyn ja jätetyn naisen laulua, mutta sen voi tulkita allegoriaksi vahingollisen systeemin hylkäämisestä – tai siitä kohtelusta, jota Anohni on saanut kokea transnaisena. Pysäyttävyys ei kuitenkaan ole hiotuissa saundeissa, vaan niiden täystörmäyksessä sanoituksiin. ”Luulen, että kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset olisi tasa-arvon puolella, vaan ihan siitä, etteivät he tajua, miten vähän tietävät mm. Tykkään opettaa ja arvostan musiikkipedagogiaa todella paljon. ”Mopon musiikissa on hurjastelua ja hauskanpitoa mukana, kun taas Kiri Ra on lempeää ja tilavaa. ANOHNIN Hopelessness (2016) käyttää niin vilpitöntä empatiaa ja surua kuin groteskia ironiaa työkaluinaan saada ihmiskunta pysäyttämään tuhoava käyttäytymisensä. Kaikki tekivät omaa juttuaan, ja herkkänä tyyppinä minullakin oli tilaa olla juuri sellainen kuin olen. ”Minulla oli paljon aikaa harjoitella, ja ketään ei kiinnostanut, kuka olen; opettajillekin tuntui olevan aika sama, mitä teen. Kun musiikintekotilanteissa on tilaa ja turvallista olla esim. Vitsinheiton kulttuuri on usein yhä ahdistavaa, se ilmapiiri saa pahimmillaan olemaan varuillaan.” Muusikot kantavat kuitenkin usein liberaalia imagoa. Kierrokset nousevat heti perään 4 Degreesissä: jykevien ja mahtipontisten rumpujen, matalien vaskien ja pizzicato-jousten säestyksellä Anohni laulaa, kuinka hän haluaa saada vedet kiehumaan, koirat nääntymään janoon ja polttaa pienet eläimet elävältä puihinsa, koska ”annetaan mennä, sehän on vain neljä astetta [lämpimämpää]!” Ensimmäisen kuuntelun jälkeen olin vajonnut synkempään ahdistukseen kuin yhdenkään blackmetal-albumin jälkeen. muuna kuin heterona tai cis-sukupuolisena, voi useampi toimia myös esikuvana uudelle sukupolvelle. Sooloalbumi Hopelessness muutti Anohnin musiikin suuntaa: puutaloakustiikan piano ja jouset vaihtuivat nuorten ja kokeilunhaluisten elektronisten tuottajien Hudson Mohawken ja Oneohtrix Point Neverin kiiltäviin, kylmänkauniisiin syntetisaattoreihin ja hiphop-vaikutteisiin rumpukoneisiin. Hopelessness on protestialbumi, jonka voima löytyy groteskista, tavanomaisen kritiikin päälaelleen kääntävästä tyylistä, joka estää kuulijaa torjumasta epämukavaa syyllisyyden tunnettaan. Soittotunnit, teoria-aineet ja yhtyesoitot pystyin lisäksi ottamaan jazzosaston puolelta.” Vaihto-opinnot Amsterdamissa toivat käänteen omaan muusikkouteen. Shostakovitsh hymyilee haudassaan. Sinä ja minä. Viimeiset neljä laulua ovat suoria kysymyksiä, kuin Greta Thunbergin sanat ”Kuinka te kehtaatte?” Crisis kasvaa sielukkaaksi intensiteetiksi: ”miltä sinusta tuntuisi, jos kiduttaisin tai pommittaisin läheisiäsi?” Why Did You Separate Me From The Earthin loisteliaan duurimaiseman yllä Anohni kysyy yhtä lailla nimen kysymyksen ihmisyksilön kuin maapallon ekosysteemin ja eliökunnan puolesta – samaa linjaa jatkavat myös Hopelessness ja Marrow. Superposition on vapaata eri tavalla – siinä on erityistä, että Adele Sauros on toisena saksofonistina mukana. Anohnin empatiantäyteisissä suruvirsissä on sama tunnelma kuin Jeesuksen sanoissa naulojen lävistäessä kädet: ”Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.” Jokainen meistä, jolla on varaa valita olla osallistumatta tuhoon, muttei tee niin, on syyllinen ja vastuussa. Jotta kaikille henkilöille olisi enemmän tilaa olla arvostettuja omana itsenään, tarvitaan rakenteisiin kohdistuvaa koulutusta – oppilaitoksiin, festivaaleille, klubeille ja muualle. ENSIMMÄISELLÄ SEKUNNILLA kuulet helmiäisenä hohtavat soinnut, jotka pulpahtavat kuin lyijypisarat tyyneen lampeen, putoilevat jostain korkeudesta, upeina – ja vaarallisina: mukaan liittyy laulaja, josta ei voi erehtyä hänet kerran kuultuaan. Suora ja tyly, rituaalisen melismaattinen Obama heijastaa pettymystä Barack Obaman presidenttikausiin kohdistuneihin odotuksiin – kappaleet olivat valmiita ennen kuin kukaan osasi ennustaakaan, mitä vuoden 2016 vaaleissa kävisi. Kaikki nämä yhtyeet sallivat monenlaisiin suuntiin menemisen ja monilla eri tavoilla soittamisen.” Ymmärryksellä tilaa moninaisuudelle Fredriksson on viime vuosina käynyt julkista keskustelua sukupuolen moninaisuudesta ja pohtinut, kenelle musiikintekotilanteet ovat turvallisia. Pian takaisin Suomeen palattuani perustin Eeti Niemisen ja Eero Tikkasen kanssa Mopon, ja asioita alkoi tapahtua uudella vaihteella.” Suositun punkjazz-trio Mopon ja aiemmin mainitun Superpositionin ohella Fredriksson soittaa tällä hetkellä myös Kiri Ra -triossa yhdessä elektronista musiikkia tekevän Lau Naun ja ruotsalaisen säveltäjä-pianistin Matti Byen kanssa. Kolmen näytöksen levy vaihtuu suoraviivaisempiin valituslauluihin. ”Lennokkipommita minut, räjäytä minut vuorilta mereen / lyö pääni irti ja räjäytä kristalliset sisälmykseni”, laulaa Anohni pehmeällä äänellään, jonka väräjävässä vibratossa on läsnä itkun potentiaali, ainainen melankolia
On arvokasta, että meitä kannustettiin katsomaan ja ymmärtämään maailmaa – ei pelkästään puheen, vaan taiteiden kautta.” – Kapellimestari Dalia Stasevska Apu.fissä 2.9.2021. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi pandemian henkinen velka on suuri. Meitä kaikkia uhkaa harhaluulo siitä, että olisi järkevää käyttää aikansa ja rahansa johonkin muuhun kuin musiikkiin.” – Music Finlandin johtaja ja Musiikki & Median hallituksen puheenjohtaja Muusikko-lehdessä 4/2021. Meitä raahattiin jo lapsena teatteriin ja näyttelyihin. . Monen taiteilijan identiteetti on kiinteästi sidoksissa työhön: itsensä toteuttamiseen taiteen kautta, yleisön kohtaamiseen ja siihen samaan kollegojen kanssa ajan viettämiseen, joka on monilta meistä loppunut melkein SUOMEN LEHDISTÖN MUSIIKKISITAATTEJA. Se on vielä kokematta.” – Oopperalaulaja Marko Puustinen kommentoi koronarajoitusten Kansallisoopperassa nostattamaa kapinamieltä Twitterissä. Nurmijärven Uutiset 8.9.2021. Esittävä taide työnä vaatii paneutumista ja omistautumista. ” 26 RONDO CLASSIC 9|2021 Sello on paras ystäväni. kokonaan. Vasta toisissa harjoituksissa minulle selvisi, miksi salia oikeasti kutsutaan Paavoksi!” – RSO:n ylikapellimestari Nicholas Collon kertoo hämmennyksestään Musiikkitalon Paavo-harjoitussalista. Monet ovat ihmetelleet, miten olen edennyt niin nopeasti. ”Ajattelin, että paavo on suomenkielinen sana harjoitussalille. ”Osa on joutunut myymään soittimiaan, toiset ovat vaihtaneet alaa. ”Uskon, etteivät viihde ja taide, korkea ja matala, työnantaja ja työntekijä, yksityinen ja julkinen uhkaa toisiaan. ”Kulttuurin kuluttaminen on minulle tärkeä henkireikä. Tunnen taiteilijoita, joiden mielenterveys on romahtanut.” – Loviisan Laulun toiminnanjohtaja Tomas Takolander kertoi koronan vaikutuksista kulttuurialaan Seura.fissä 29.8.2021. Helsingin Sanomat 7.9.2021. Iltalehti käytti twiittiä jutussaan 16.8.2021. ”Ooppera voi parhaimmillaan vangita taikapiiriinsä niin, että tavanomainen tietoisuus unohtuu.” – Sellisti ja tietokirjailija Seppo Kimanen Kaija Saariahon Innocence-oopperan arviossaan Suomen Kuvalehdessä 29/2021. R ONDO mediasakset ANNA EVELIINA HÄNNINEN. ”Olen ylpeä työpaikastani! Toivottavasti pääsen minäkin kesken laulun poliisimaijalla ensi perjantaina kisahallin putkaan. ” Kulttuurin todellinen skandaali on se, ettei korona-aikana ole saatu aikaan muuta kuin kansalaistorilla seisoskelua.” – Toimittaja Eero Vassinen Kauppalehdessä 31.8.2021. Osa matkustajista on kysellyt sellosta.” – Aikuisena sellonsoiton aloittanut bussikuski Ilona Junttila kertoo harjoittelevansa bussissa taukojensa aikana. Vastaus on halu oppia ja se, että olen valmis harjoittelemaan. Kotona katsottiin taide-elokuvia ja luettiin taidekirjallisuutta. Aloinkin miettiä, olivatko sekä Paavo Berglundin että Paavo Järven vanhemmat nimenneet lapsensa Harjoitussaliksi, koska nämä olivat hyvin musikaalisia ja he halusivat näiden harjoittelevan
Rajoitukset poistuvat yksi kerrallaan ja maailma avautuu. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1. Lisäksi saat 5 cd-levyä Rondon jukaisemasta cd-levysarjasta.*) Toimimalla nopeasti saat levyt jo jouluksi kotiin! *) Etu koskee uusia tilauksia ja tilaus jatkuu kestotilauksena, mikäli sitä ei peruta.. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Vihdoinkin voimme katsoa tulevaisuuteen valoisammin kuin aikoihin. SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. Musiikinystävää ilahduttaa erityisesti se, että konserttisalit avautuvat jälleen ja pääsemme pitkästä aikaa nauttimaan musiikista ja elämästä sellaisena, miten sen tunnemme. Palkitse nyt itsesi tilaamalla Rondo! Rondon myötä saat näköalan uudelleen avautuvien mahdollisuuksien kirjoon. Onnea meille voittajille! 6 numeroa nyt vain 59 € Tilaajaetuna 5 cd-levyä Rondon julkaisemasta cd-levysarjasta!*) Syksyllä kaikki on toisin. Saat nyt tilauksen koronanjälkeiseen hintaan: 6 numeroa vain 59 €. (03) 225 1948 2
Kaupunkien laitamille ja satamiin syntyi oma työläisten ja gangsterien alakulttuurinsa, jossa raskaiden työviikkojen aikana tukahdutetut tunteet leimahtivat bordelleissa – ja uudessa musiikissa, tangossa. Soittotaidossaan vikkelästi kehittynyt nuori lahjakkuus muutti 15-vuotiaana takaisin Argentiinaan, alkoi luoda uraa kuuluisan Aníbal Troilon tango-orkesterissa ja perusti pian oman yhtyeen. ”[Ilotaloista] miehet löysivät ohikiitävän rakkauden ja kiintyivät naisiin, jotka kulkivat muidenkin miesten kanssa. Se päätyi Uuteen maailmaan saksalaisten maahanmuuttajien mukana ja siirtyi siellä palvelemaan milongaa, jonka rytmiikka polveutui afrikkalaisperäisistä habanerasta ja candombesta, ja joka omaksui mukaansa kreolien kitaran, mustien rummut ja italialaisten viulut. Hetken huuman musiikkia 1900-luvun alussa oli Rio de la Platan molemmin puolin muuttanut valtavasti eurooppalaisia työläisiä, ennen kaikkea miehiä; pelkästään Buenos Airesissa heitä arvioidaan olleen tuolloin 100 000 enemmän kuin naisia. Adiós Nonino. | Mies luuli löytävänsä rakkauden, joka kuitenkin meni menojaan. Piazzolla toi hänelle ”vakavia sävellyksiään” peitellen juuriaan, kunnes Boulanger pyysi Piazzollaa soittamaan tangosävellyksiään bandoneonilla. Siitä syntyi tangon toistuvin aihe: parin kohtaaminen ja ero. ”Musiikkiopistossa opettajani Kalle Välimaa tutustutti minut argentiinalaiseen tangoon. Siitä syntyi tangon toistuvin aihe: parin kohtaaminen ja ero”, kertoo Ignacio Suaréz, tangohistorioitsija, Sami Yaffan Sound Tracker -musiikkiohjelmassa. Mies luuli löytävänsä rakkauden, joka kuitenkin meni menojaan. Niiden näppäimet on järjestetty ns. ”Aloin jo lapsena omatoimisesti etsiä Piazzolla-levyjä kirjastosta, ja siirryin konserttiharmonikasta bandoneoniin 26-vuotiaana, kun löysin hakemani soinnin ennen toista maailmansotaa rakennetuista soittimista. Piazzollan musiikillinen kunnianhimo pyrki yli tangon raamien, ja hän kävi säveltäjä Alberto Ginasteran luona opissa, perehtyi jazzin uusiin virtauksiin sekä Bartókin ja Stravinskyn musiikkiin – haluten siirtyä pois jo väheksymästään tangosta. L’Histoire du tango. Oblivion. Hän on ahkeroinut tänä vuonna orkesterien Piazzolla-solistina ja perustanut viime vuonna uuden oman kvintettinsä soitettuaan pitkään Nuevo Quinteto Otra Vezin riveissä. ”Tämä musiikki on Piazzollaa! Älä ikinä hylkää sitä!” vaikuttunut Boulanger käski – ja uusi fuusio oli syntynyt. Buenos Airesin neljä vuodenaikaa. Tangojen ohella New Yorkin sulatusuunissa Piazzolla oppi lukemaan nuotteja ja rakastumaan yhtä lailla Bachin kuin Duke Ellingtonin musiikkiin. l. ”Tangohan oli alun perin kahden miehen välinen tanssi, joskaan ei homoeroottisessa mielessä, vaan jonkinlaisena riittinä”, kommentoi Suarézin sanoja maamme tunnetuin bandoneonisti Henrik Sandås. Perinteisin Piazzolla-kokoonpano sisältää pianon, viulun, kitaran, kontrabasson sekä bandoneonin, tangon syntysijoilla Argentiinassa ja Uruguayssa yleisen concertina-tyyppisen haitarin. Hänen orkesterisävellyksensä Buenos Aires -sinfonia palkittiin vuonna 1953 opiskelustipendillä Pariisiin Nadia Boulanger’n oppilaaksi. Astor Piazzolla toi tangon tanssilattioilta konserttisalien instrumentaalimusiikiksi. 31 R ONDO C LASSIC 9|2021 IBERTANGO. reiniläisen systeemin mukaisesti, jolla ei ole mitään yhteistä konserttiharmonikan kanssa, eikä oikeastaan mitään muutakaan havaittavaa logiikkaa!” Hylkäsi tangon – ja keksi uudelleen Myös Piazzollan oma pääsoitin oli bandoneon, jonka hänen tangoa rakastava isänsä osti kahdeksanvuotiaalle Astorille perheen asuessa siirtolaisina New Yorkissa. Ángel-trilogia. Bandoneonin soinnissa ja itse musiikissa yhdistyivät minua kiinnostavat asiat – jazzmusiikki ja klassinen musiikki”, Sandås kertoo. Lista Astor Pantaleón Piazzollan (1921–1992) yhä uusia esityksiä ja sovituksia keräävistä hittiteoksista on pitkä, ja erityisesti nyt Piazzollan 100-vuotisjuhlavuonna ovat hänen teoksiaan Suomessakin esittäneet suurin osa maamme sinfoniaja kamariorkestereista sekä ennen kaikkea useat musiikkityylille omistautuneet tango-orkesterit, kuten Tango del Norte, Guardia Nueva sekä Maria Ylipään, Marzi Nymanin, Jaakko Kuusiston, Niko Kumpuvaaran ja Ville Herralan viisikko
Samalla hän sai Sacher-säätiöltä luvan Stravinskyn alkuperäispartituurin käyttämiseen. Ei kyse ole instituution rakenteesta vaan muusikkojen koulutuksesta, uteliaisuudesta ja heittäytymisestä. Sellaista on vaikea saada moderneilla soittimilla.” ”Tutustuminen niin Sacren kuin muidenkin Ballet Russes -teosten alkuperäisten koreografioiden rekonstruktioihin on ollut osa työtämme. ”Yritän aina lukea partituureja uusin silmin ja löytää kantaesityksen tuoreuden. Käsittelyyn tulivat niin Stravinskyn muut baletit kuin Debussy, Ravel ja muut Djagilevin käyttämät säveltäjät. Säveltäjä muokkasi myöhemmin sitä helpommaksi, mutta samalla menetettiin jotain alkuperäisen kirjoitustavan radikaaliudesta ja vaikeuden äärille menemisestä – esimerkkinä jousten näppäilyjen ja työntöjen vaihtelu lopun Uhritanssissa. Pierre Boulez johti omia teoksiaan hyvinkin eri tavalla eri vuosikymmeninä, ja hän olisi varmaan iloinen, jos minä löydän niistä aina jotain uutta.” Kölnin perinteikkään Gürzenich-orkesterin kanssa Roth on antanut uutta perspektiiviä mm. ”Vaskien kohdalla volyymin korvautuminen karaktäärillä on erityisen tärkeää. Sointikulttuuri on hyvin ranskalainen: sointi on pienempi mutta hyvin fokustettu ja väreiltään erotteleva. ”Näen oopperan vallankumouksellisena, koska siinä koko kerronta perustuu orkesterin väreihin. Pakanallinen raakuus tuli päätösosien tansseissa esiin totuttuakin karheampana ja vaarallisempana. Millaista on työskennellä laitosorkesterin kanssa, jossa edellytykset ovat vähän muuta kuin seikkailuhenkisessä ja tutkimustyöhön valmiissa freelance-orkesterissa kuten Les Sciécles. ”Scare on tunnettu orkesterin voimallisena taidonnäytteenä, mutta tässä versiossa voimaa oleellisempaa ovat värit ja artikulaatio. Vakinaiset sinfoniaorkesterit joutuvat toistamaan ohjelmia ja teoksia aika paljon, ja toistossa on aina rutiinin vaara. Suonikieliset jouset soivat läpikuultavasti, mikä toi mutkikkaan kontrapunktin selkeämmäksi. Kaikkea musiikkia olisi lähestyttävä ikään kuin se olisi kantaesitys. Anton Brucknerille – tässä tapauksessa ei soittimiston kautta vaan tuoden ohjelmasuunnittelussa ja tulkinnoissa esiin näkökulman Brucknerista tulevaisuuteen katsovana utopistina. Roth ja Les Sciécles toivat työnsä tulokset ensi kertaa julki BBC Promsissa 2013, Sacren juhlavuonna. Silti wieniläissoinnin juurille meneminen on antanut paljon uutta myös Mahleriin. Silti sanoisin, että niissä on paljon dynaamisuutta ja luovuutta. Huomiota herätti jo orkesterin koko, joka oli totuttuakin isompi viisine puhaltimineen. Tulee kuilun reunalla olon vaikutelma: musiikki on ikään kuin hajoamassa mutta jatkaa silti maanista kiertoaan kuin keskipakovoiman koossa pitämänä. Alkuperäissoittimien värien panoraama, soinnilliset eleet, aksentit ja diktiot tekevät niin erityisen vaikutelman, että sitä voi pitää monien nykyoopperoiden esikuvana.” Brucknerkin oli utopisti Roth korostaa, että musiikin alkuperäistä henkeä etsiessä ei riitä pelkkä periodi, vaan on otettava huomioon myös paikka, sillä soittimet erosivat vielä 1900-luvun alussakin saatikka aiemmin paljon toisistaan eri puolilla Eurooppaa. Hänellä on Les Sciécles -orkesterin kanssa meneillään myös Gustav Mahlerin sinfonioiden esitysja levytysprojekti. Samalla yölliset soinnit soivat kuin jostain kaukaa – kuin maa hengittäisi. Siinä on kartoitettava koko Itävalta-Unkarin keisarikunnan alueella soineet erilaiset kansanomaiset tyylit, jotka ovat kuuluvilla Mahlerin ländlereissä ja tansseissa.” Roth on tunnettu uuden musiikin tulkki. Alun fagottisoolo uikutti piukean nasaalisti, kuin laulu jostain historian hämäristä – 1900-luvun alun ranskalainen fagotti on todellakin erilainen kuin nykyversio. Se on voimallisempi ja eroaa artikulaatioltaan siinä kuin kieletkin. ”Ne ovat minulle samaa asiaa: yritystä päästä selville siitä, mitä säveltäjä on tarkoittanut ja mikä hänen päässään on soinut. Hän sanoo Ballets Russes -projektin säilyttäneen seikkailun makunsa menneen vuosikymmenen aikana. 37 R ONDO C LASSIC 9|2021 Kevätuhri on tunnettu orkesterien bravuurinumerona, mutta alkuversiossa voimaa oleellisempaa ovat värit ja artikulaatio. Saman tien he jatkoivat matkaa muiden Ballet Russes -teosten parissa. Kantaesityksessä Stravinsky käski vaskien käyttää meluisimmissa kohdissa sordinoa. Niin teemme mekin: teemme kaikki voimakkaat dynamiikkamerkinnät täysillä, mutta sordinon kera, jolloin tulee tumma, villin raastava sointi. Rytmijaksoissa jouset löivät kieliin kumein lyömäsoitintehoin. ”Austro-germaaninen sointi on hyvin erilainen kuin ranskalainen. Siitä, miten saada valjastettua heidän unelmansa ja intohimonsa teoksen toteuttamiseen.” ?. Olen kuullut Rothin Sacre-levyn, mutta se ei antanut asiasta yhtä hyvää kuvaa kuin live-esitys Berliinin Filharmoniassa syyskuussa. Debussyn Jeux’n jatkuvien tempovaihtelujen peruste selviää tätä kautta.” Lokakuussa Rothin orkesteri soittaa Debussyn Pelleas ja Melisanden neljässä esityksessä Pariisin Champs-Élysées -teatterissa. Miten historiallinen rekonstruointityö ja uuden luominen suhteutuvat toisiinsa. Vasket olivat luku sinänsä: voiman tilalla oli erikoisia värejä ja tukittuja sointeja. Värit ja karakterit esiin Kiireinen Roth ei ehtinyt Berliinissä haastatteluun mutta vastasi seuraavalla viikolla puhelimeen Kölnistä, jossa hän toimii Gürzenich-orkesterin ja samalla oopperan ylikapellimestarina. Se on villimpi ja kylmempi mutta samalla hienovaraisempi kuin mihin me olemme tottuneet”, hän selvittää. ”Ei tämä ole sellainen tutkimushanke, jossa löytyisi yksi historiallinen totuus, ja se olisi siinä, vaan jännittävät soittimet houkuttelevat etsimään koko ajan uutta”, Roth painottaa. Sen kautta on selvinnyt paljon tempoista ja esitysohjeista. Koko apparaatti soi fyysisen läsnäolon ja liikkeen energiaa muuttaen teoksen virtuoosisesta orkesteribravuurista takaisin balettiyhteyteensä. Kun puhaltimet alkoivat yhdistyä puroiksi, niiden karakteristiset värit eivät sulautuneetkaan vaan kinastelivat ja tekivät kasautuessaan villin vaikutuksen. Yleisössä aisti hämmennystä, joka purkautui raikuvaan juhlintaan. Silti tulkinnat muuttuvat koko ajan
Musiikilliset aiheet hän kirjaa muistiin perinteiseen tapaan paperille. Aikaan mahtuu myös useampikin levyjulkaisu, joista tärkein lienee AVIE Recordsin julkaisema orkesteriantologia Mythologies, jolta löytyy BBC:n sinfoniaorkesterin esittämänä kaikkiaan viisi Clynen orkesteriteosta: Masquerade (2013), This Midnight Hour (2015), The Seamstress (2014–15), Night Ferry (2012) ja «rewind« (2005–06). Tämä on ehkäpä merkittävin kehityskulku sävellystyössäni”, Clyne kertoo. Siinä on paljon toistoa, mutta myös tekstuurista esiin kohoavia säveliä, joista rakentuu lyhyitä melodioita. Vuosien kuluessa tämä lähestymistapa on vahvistunut musiikissani, ja melodiat ovat nousseet etualalle. Anna Clynen sävellysprosessi on intuitiivinen, ja hän kiinnittää huomiota musiikin fyysiseen olemukseen. ANNA CLYNE on noussut yhdeksi kiinnostavimmista nykysäveltäjistä sukupuoleen katsomatta. Anna Clyne luovuuden ja inspiraation äärellä Teksti: JARI KALLIO ”. 38 R ONDO C LASSIC 9|2021 PANDEMIA-AIKA ON OLLUT tähänastisen urani tuotteliainta. Kun matkustaminen jäi pois ja opetus siirtyni verkkoon, aikaa säveltämiselle jäi todella paljon”, tiivistää lontoolaissyntyinen newyorkilaissäveltäjä Anna Clyne korona-ajan kokemuksensa. Hän yhdistää orkesterimusiikkiin elektroakustiselta puolelta saamiaan kokemuksia ja käyttää inspiraatioinaan myös muiden säveltäjien teoksia. ”Näistä sävellyksistä muodostuu vuosikymmenen mittainen aikajänne. Kappaleista vanhin, «rewind«, edustaa vielä postminimalistista perinnettä. Clynen sävellysprosessi käynnistyy lähes poikkeuksetta pianon ääressä
Kun materiaalia on koossa riittävästi, muokkaan ja kerrostan sitä Finalessa. Minulla ei useinkaan ole ennalta lukkoonlyötyä suunnitelmaa, ellei kyseessä ole pidempi kappale, kuten Night Ferry, joka jakautuu seitsemään taitteeseen. 39 R ONDO C LASSIC 9|2021 ”En ole kummoinenkaan pianisti, mutta koskettimiston avulla löydän sointuja, jotka ovat äänenkuljetuksellisesti kiinnostavia tai joissa on melodista potentiaalia. Se kuultiin Suomessa viime vuonna sekä RSO:n että Tapiola Sinfoniettan konserteissa ja herätti suuren mielenkiinnon. ”Sillä voi olla suurikin merkitys. Scottish Chamber Orchestran tilauksesta valmistunut Sound and Fury (2019) puolestaan pohjautuu Joseph Haydnin Il distratto (1774) -sinfoniaan. Esimerkiksi This Midnight Hour on saanut innoitteensa Juan Ramón Jiménezin runosta, joka kuvaa alastoman naisen juoksua kuulaassa yössä. Tämä havainto toimi alkusysäyksenä Night Ferrylle”, säveltäjä kertoo. Samalla tapaa syntyi myös Shorthand soolosellolle ja jousiorkesterille, joka perustuu Kreutzer-sonaatin fragmenteille. Kutakin sävellystä varten laadin maalauksen, ikään kuin postikortin. Uusi sellokonserttoni, DANCE, on sävelletty Inbal Segeville, joka soittaa uskomattoman ekspressiivisesti. Kirjoitan konserton erinomaiselle nuorelle englantilaiselle Jess Gilliamille, jonka kanssa käymme asioita läpi tiiviimmin yhteistyössä verrattuna sellotai viulukonserttoni sävellysprosesseihin.” Kiehtovimpia Clynen pandemia-ajan avauksista lienee Postcards-sarja, joka muodostuu pienistä soolokappaleista ja niihin kytkeytyvistä maalauksista. Tämä projekti mahdollistaa soitinten hienovireisimpiin ominaisuuksiin perehtymisen tavallista rennommissa puitteissa yhdessä instrumentalistien kanssa.” ”Tarkoitukseni on säveltää parisenkymmentä näitä viisiminuuttisia kappaleita, yhden kullekin orkesterisoittimelle. ”En ole tanssija, mutta minulla on tapana liikkua musiikin tahtiin, tunnustella sitä ja antaa näiden tuntemusten ohjata työtäni.”. ”Säveltäminen on elinikäistä oppimista. Schubertin musiikin sijaan perehdyin häneen ihmisenä. Pidän vahvoista kontrasteista, joten lyhyessä kappaleessa asiat tulee käsiteltyä tiiviisti.” ”Teoksillani on narratiivinen luonne, mutta en pyri kertomaan niissä mitään tiettyä tarinaa. Masqueradessa halusin tarjota kuulijalle seikkailun kieppuvien sointivinjettien maailmaan. Hienosäätöä toki tarvitaan, jotta teos asettuu aikaikkunaansa. Siinä on valtavasti energiaa ja huumoria, joten sen materiaalia oli hauska työstää. En ole tanssija, mutta minulla on tapana liikkua musiikin tahtiin, tunnustella sitä ja antaa näiden tuntemusten ohjata työtäni.” ”Lyhyissä teoksissa annan vain musiikin viedä. Jokaisen niistä esittää amerikkalainen naismuusikko. Hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon liittyi erittäin voimakkaita mielialavaihteluita. ”Käytän paljon playbackia. ”Poimin teoksista pieniä katkelmia ja ammensin niistä aineksia omaan musiikkiini. En ole koskaan soittanut pasuunaa tai oboeta, joten aina kun sävellän niille, opin lisää. ” Riccardo Muti toivoi, että etsisin inspiraatiota Schubertista, koska kappaleen ensiesityksessä sen parina kuultiin suuri C-duurisinfonia. Sen rakenne oli etukäteen selvä.” ”Sävellysprosessini on varsin intuitiivinen, ja kiinnitän herkästi huomiota musiikin fyysiseen olemukseen. Sävellystyön kautta pystyin tutustumaan heidän teoksiinsa yksityiskohtaisesti ja saatoin löytää pieniä katkelmia, joiden suhteen saatoin olla leikkisän utelias.” Muusikot innoittajina Konsertoivissa teoksissa, kuten Jennifer Kohille kirjoitetussa The Seamstressissa (2014–15) solistin muusikkopersoonalla on oma erityinen antinsa sävellysprosessiin. Viime marraskuussa kantaesitetty Stride puolestaan ammentaa Beethovenin c-mollisonaatista eli Sonata pathétiquesta, jonka katkelmia kehittelin oman logiikkani mukaisesti.” ”Pidin näistä projekteista, koska niissä sai työskennellä mestareiden suurenmoisen materiaalin parissa. Jenny esimerkiksi on aivan ilmiömäinen muusikko, jonka huikea emotionaalinen ilmaisuasteikko ulottuu karheasta hurjuudesta eteeriseen kauneuteen. Sovellan laajalti elektroakustisen musiikin parissa kehittämiäni tekniikoita, jotka taipuvat varsin luontevasti orkesterikirjoitukseen.” Kun musiikin muoto alkaa hahmottua, Clynen sävellystyö etenee useimmiten kronologisesti alusta loppuun. Sävellettyäni muutaman minuutin verran kuuntelen sen läpi, rikastan materiaalia, kuuntelen uudelleen ja rikastan lisää. On hyvää vaihtelua säveltää välillä ihan vain huvikseen kaikkien tilaustöiden rinnalla, vaikka siinä ei palkkiota olekaan luvassa.” . Tämä on kuitenkin enemmän mielikuva.” Tutkimusmatkoja muihin säveltäjiin Igor Stravinskyn Pulcinellan tapaan Clynenkin innoitteet takautuvat joskus toisten säveltäjien elämäntyöhon ja musiikkiin. Ensimmäinen näistä, Calidore-kvartetille sävelletty Breathing Statues lainaa Beethovenin myöhäisiä kvartettoja. ”Tämä sävellysprosessi oli todella antoisa ja rakastuin Haydnin sinfoniaan syvästi. Päädyin poimimaan musiikista pieniä fragmentteja, lainoja, joita sitten tarkastelin oman linssini lävitse.” Ludwig van Beethovenin 250-vuotisjuhlan kunniaksi Clyne sävelsi kaikkiaan kolme teosta, joista kunkin innoitteena ovat toimineet Beethovenin sävellykset. Halusin nimenomaisesti tutkia tätä puolta konsertossani.” ”Parhaillaan sävellän saksofonikonserttoa. Chicagon sinfoniaorkesterin tilauksena valmistuneen Night Ferryn juuret juontavat aina Schubertiin saakka. Kyseessä on siten additiivinen prosessi. Koska instrumentti on minulle koko lailla tuntematon, sävellysprosessi on dialogimaisempi
Vapaan kentän tukeminen on tehokas keino luoda taloudellisesti ja maantieteellisesti tasa-arvoisempaa tarjontaa ja myös tukea pysyvämmin niitä taiteilijoita, jotka elävät tilauksista ja tekijänoikeuksista. Jos varakkaammat oikeasti haluavat tukea kulttuuria, se tulee tehdä demokraattisin keinoin. Vertaamalla länsimaisia demokratioita opimme myös, että mitä enemmän vaaleja järjestetään, kaikilla tasoilla, sitä enemmän ihmiset äänestävät ja omaksuvat julkisen keskustelun. Taidekokemuksilla on suora vaikutus stressin vähenemiseen ja aivojen välittäjäaineiden säätelyyn; harjoitellaan kuuntelemista, keskittymistä, muistia ja empatiaa. TAITEILIJOILLA ON PALJON pohdittavaa koskien taiteen roolia yhteiskunnassa: kenelle he tekevät taidetta, ja millaista taidetta maailma tarvitsee – eikä näin suuri kysymys tarkoita, etteikö vastaukseen voisi myös kuulua keveyttä, johon kaikki taidelajit kykenevät, suurten ja hienovaraisten eleiden rinnalla. Eikö tuskaa voi välttää. Oikeudenmukainen verotus: koskien tuloveroa, mutta etenkin varallisuusveroa, yhteisöveroa, pääomatulojen verotusta. Osaanko itse huomioida toisten kärsimystä. Sukupuoleen perustuva väkivalta, ilmastonmuutos, maahanmuutto, riippuvuudet… monista aiheista puhumme vain vihaisesti ja säädämme pelkästään kriisinhallintastrategioita. Mitä muutoksia uskallan tehdä omassa elämässäni. Näin poliittinen ongelma vaatii poliittista ratkaisua: syvällistä reformia taiteen rahoituksen struktuureissa, lähteistä kohteisiin. Taiteilijoiden apurahat takaavat osittain sekä monipuolisuuden että esteettömyyden. Miksi ihmisten välinen kommunikaatio on niin hankalaa. Miksi en kysy näitä kysymyksiä itseltäni enemmän. TERVEYDEN JA TASA-ARVON vaaliminen kuuluvat valtion velvollisuuksiin. Tarvitsemme kulttuuripolitiikkaa, joka ottaa kantaa ja antaa monipuoliselle yhteiskunnallemme moniäänisyytensä. Kirjasta elokuvaan, konsertista näyttelyyn, nykysirkuksesta oopperaan – kaikki provosoivat aisteja ja älyä eri tavoin. Niiden siirtäminen yksityisille tahoille, esimerkiksi säätiöille, tarkoittaa demokraattisen vallan siirtymistä julkiselta taholta yhden yhteiskuntaluokan käsiin. Vuonna 2019 kolmasosa äänioikeutetuista ei äänestänyt edes Suomen eduskuntavaaleissa. . Asiantuntijoiden lisäksi itse yleisön osallistuminen apurahojen johtokuntiin (tekemällä yleisön jäsenistä paitsi osallistuvia, myös osaavia) ovat konkreettisia keinoja, joilla on paljon enemmän merkitystä kuin lipunmyynneillä. Monipuolinen taide vaatii rahoitusta, joka ei tule pelkästään yhdeltä yhteiskuntaluokalta; se vaatii myös taiteilijoita, jotka tulevat kaikenlaisista taustoista. Projekteja, joiden tärkeyttä ei mitata lipunmyynneillä, yhdenmuotoisuudella tuttuihin ja menestyneisiin kulttuurituotteisiin, vaikuttavan teknologian käytöllä tai kuuluisuuksien osallistumisella. Se, että saa koulutuksen taiteen nauttimiseen ja harrastamiseen, ja että myöhemmin elämässä taiteen tekemisen kustannukset eivät muutu ylittämättömän kalliiksi yleisölle, ei voi riippua siitä, onko syntynyt varakkaaseen perheeseen tai saanut varakkaalta säätiöltä tukea. Ne tarkoittavat, että maailma voisi olla erilainen ja että minullakin voi olla vaikutus siihen. Rahoituksella on sekä taloudellinen että symbolinen merkitys. Kirjoittaja on suomalais-ranskalainen teatteriohjaaja ja kirjailija.. Kulttuuri on osa sekä tervettä ihmistä että tervettä demokratiaa. Osallistuva budjetointi, jota tehdään osittain jo monessa Suomen kaupungissa. Kysymys on ennen kaikkea poliittinen: olemmeko moderni demokratia muutenkin kuin pinnallisesti, ja uskallammeko vahvistaa kulttuuria yhteiskuntamme peruspalveluna, monikulttuurisessa maassa, jossa yhteiskuntaja ikäluokat erottuvat yhä vahvemmin toisistaan. Tilan, joka kuuluu kokonaan minulle, joka samanaikaisesti on omistettu toisille: opin siinä ymmärtämään toista näkökulmaa samalla kun avaan omaa assosiaatiomaailmaani. Kysymykset ovat vaarallisia, sekä henkilökohtaisella että poliittisella tasolla. Kun arjesta syrjäytyy väliaikaisesti, kaikkea, jolle ei arjen rutiinin kaaoksessa oikeasti ole tilaa, voi syöksyä vastaan: lapsuudenmuisto, uni, puolison hyvinvointi, läheisen sairaus. Jossa saa olla muutakin kuin työläinen ja kuluttaja: tasavallan kansalainen. Suomalainen erikoisuus, veikkausvoittorahojen käyttäminen taiteen avustamisessa, tulee kuihtumaan samalla kun huomaamme, että kulttuuritukimallimme perustuu osin tuhoisaan rahapeliriippuvuuteen. 2. Toteutuessaan nämä keinot avaisivat suuremman tilan riskinotolle, joka on monipuolisuuden ehdoton edellytys. Miksi kaikki eivät saa ansaitsemaansa. Tällä hetkellä systeemi suosii yksittäisiä taiteilijoita ja isoja taidelaitoksia. Ja vielä pelottavampia kysymyksiä: Miksi tämä on minusta niin liikuttavaa. Se ei ruoki monipuolista vapaata kenttää, pienempiä ryhmiä, festivaaleja, orkestereita ja gallerioita, jotka nyt taistelevat jokaisen projektinsa puolesta. Vero, variksenpelätin, jota populistit niin innokkaasti liputtavat, on oikeudenmukaisin tapa rahoittaa yhteiskunnallisia palveluja, kahdella ehdolla: 1. Taidekoulutus, kulttuurin tuominen suurkaupunkien ja -laitosten ulkopuolelle, kulttuuripalvelujen alennettu arvonlisävero (ala, jossa Suomi on joskus osannut olla esimerkillinen!) ja valtion myöntämät kulttuurisetelit ovat konkreettisia keinoja kynnysten alentamiseksi. Kansalaistoria, joka ei ole pelkästään kauppatori sijoittajille ja turisteille. 41 R ONDO C LASSIC 9|2021 ilahduttaa, ärsyttää. Demokraattinen prosessi, jonka kautta jokainen omaksuu kulttuurin olennaiseksi osaksi elämäänsä. Julkista tilaa, joka ei kuulu markkinavoimille. Ne herättävät keskustelua. Taide luo turvallisen tilan omille tunteille ja ajatuksille. Kulttuurissa ei ole kyse siitä, että kokisimme kaikki samat asiat samalla tavalla (identiteetti, jota nationalistit hellivät, tai viihde, joka on markkinatalouden esteettinen ideaali), vaan siitä, että osaamme ja saamme kokea samat asiat eri tavoin, ja kokemuksesta voi keskustella ja oppia. Yhteiskuntamme ei kärsi faktojen ja puheiden puutteesta, vaan kyvyttömyydestämme käydä rakentavaa keskustelua. Mutta se ei nykyisellään, sellaisenaan riitä kumpaankaan. Tämä riippuvuus koskee kasvavaa osaa väestöstä, erityisesti sellaista, jolla ei ole varaa korkeakulttuuriin. Ja niin kuin demokratia itse tai mikä tahansa terve dieetti, se vaatii säännöllisyyttä ja monipuolisuutta, mahdollisuutta kokeilla kaikkea, kokea monenlaisia ääniä, näkökulmia ja muotoja
Teos on lennokas esimerkki Monteverdin stile agitatosta ja sen edellyttämistä sointitehoista: ensi kerran nuotteihin kirjatut pizzicatot kuvaavat miekan iskuja ja tremolot kiihtyneitä tunteita. Tasson Vapautetun Jerusalemin pohjalta on sävelletty yli sata oopperaa, suurin osa 1600–1700-luvuilla, mutta viimeisimmät 2000-luvulla. R ONDO C LASSIC 9|2021 43 yksityiskohdissaan ja elokuvamaisesti leikatussa taistelukuvauksessaan, jota tenorikertoja kuljettaa urheiluselostajan tapaan. Tancredi surmaa vastustajansa ja vasta silmikon nostettuaan näkee rakastettunsa Clorindan, joka lausuu Tasson runossa: ”– Sa voitit… anteeks suon… niin tee myös mulle, ei ruumiille, se kohta kylmentyy, vaan sielulleni! Pyydän soaistulle suo kaste, jolla haihtuu kaikki syy. Tasson runoista tuli alusta pitäen uudenlaisen, kuvailevan ja dramaattisen musiikin välineitä. Tancredi ja Clorinda pääsevät ääneen vasta lopussa. Säveltäjiä kiinnosti eniten Rinaldon ja Armidan rakkaus, joka lopussa ylittää uskon ja sodan rajat: distäytyvät lopussa niiden vaatimiin sankaritekoihin. Clorinda on saraseeniarmeijan naissoturi, johon viikinkitaustainen Tancredi rakastuu. Pian soturit ajautuivat verisiin keskinäisiin valtataisteluihin Jerusalemin hallinnasta. Tasson runoelmassa Rinaldo on Ferraran Este-suvun kuvitteellinen kantaisä, joka miekallaan raivaa tien vapautettuun Jerusalemiin. ” Aseveljet pelastavat Rinaldon rakkauden pauloista takaisin taisteluihin, ja Armida hylätään kalvaviin tunteisiin. Runoilija oli tuolloin vielä elossa, tosin suljettuna Santa Annan mielisairaalaan. Muslimien usko on kirjassa harhaoppia ja heidän sivistyksensä ”taikuutta”. Kaikissa tapauksissa voittaja on Jumalan rakkaus, sillä ennen kuolemaa tai tappiota naiset kastetaan kristinuskoon. Monteverdi julkaisi kohtauksen myöhemmin kahdeksannessa mardigaalikirjassaan, mutta kyseessä on puhdas oopperamusiikki. Hän kohtaa naisen myöhemmin tunnistamattomaksi haarniskoituna taistelussa. Satojen vuosien aikana taidemusiikissa on kuvattu yhä uudelleen Tancredin ja Clorindan sekä Rinaldon ja Armidan monimutkainen rakkaus. Ritarit lähtivät Pyhään Maahan vapauttamaan Jerusalemia ja Kristuksen hautaa suuren hurmoksen vallassa. Keskiajalta oleva puupiirros kuvaa Jerusalemin valloitusta.. Kulttuurihistoriaan ja musiikkiin kirjasta jäivät eloon rakkaustarinat, joissa pakanalliset naiset houkuttelevat ristiritareita pois kaidalta tieltä. Kohtaus on hätkähdyttävä realistisissa | Ristiretket ovat esimerkki pinnalta katsoen hyvää tarkoittavasta operaatiosta, joka muuttuu jatkuvaksi verenvuodatukseksi vailla ratkaisua. Klassisesta retoriikasta kumpuavat ”kiihkeän tyylin” rohkeat harmoniat, laukkaavien hevosten äänet ja sotatorvien fanfaarit. Monteverdin näyte Vapautetusta Jerusalemista on vuonna 1624 valmistunut Combattimento di Tancredi e Clorinda , Tancredin ja Clorindan taistelu. ” Vapautetun Jerusalemin tarinalinjoista suosituin on ollut kertomus ”saraseeninoita” Armidasta, joka yrittää taikakeinoin pysäyttää ristiritarit (saraseeni oli eurooppalainen yleisnimitys idän kansoille). Tunteet ja velvollisuus Nuori Claudio Monteverdi tarttui Tasson runoihin toisessa madrigaalikirjassaan vuonna 1590. Odysseian Kirkeä muistuttava Armida lumoaa Rinaldon, mutta ryhtyessään tappamaan nukkuvaa sankaria rakastuu itse uhriinsa: ” Näin – kenpä uskois! – silmäin nukkuvien salattu hehku murtaa sydänjään timantinkovan, joka rintaan juuttui; hetkessä viha rakkaudeksi muuttui
Vapautetussa Jerusalemissa lumottu metsä on ideologinen ja emotionaalinen sokkelo, jonne enemmän aseiden kuin aatteiden käsittelyyn koulutettu Rinaldo eksyy. Suoria viitteitä islamin uhkaan teoksesta ei löydy, sillä valtapelissä Habsburgien Itävaltaa vastaan Ranska tuki turkkilaisia. Oopperassa kenraali Goffredo lupaa Rinaldolle palkinnoksi tyttärensä Almirenan. Kuuluisassa aariassaan Lascia ch´io piango , ”Antakaa minun itkeä”, Almirena puolestaan kaihoaa vapauteen. Lullylle tyypillisesti Armiden aiheena on tunteiden ja velvollisuuksien välinen ristiriita, mutta keskipisteessä on nainen ja hänen psykologinen kehityksensä kostoa hautovasta pakanasta hylätyksi rakastajaksi. Antonio Vivaldin Armida valmistui vuonna 1718 Giovanni Palazzin librettoon, jossa nimiosan velhonainen yllyttää sotasankarit Adraston ja Tisaferneen kilpailemaan suosiostaan ja ristiretkeläisiä johtavan ex-miehensä Rinaldon kaatamisessa. Rakkauden ristiaallokko Lontoo oli 1700-luvun alussa myös kaukana turkkilaisvaarasta, eikä kristikunnan eriseuraisuuskaan sytyttänyt englantilaisia. Se sopi myös Ranskan valistusaikaan, jossa idän problematiikkaa tarkasteltiin viileämmin. Händelin Rinaldossa usko ja politiikka jäävät taustalle, kun tunteet ja taikuus ottavat ihmissielut valtaansa. Kristillisen vallasnaisen murhe on arvokasta ja vetoavaa, mutta ei impulsiivisesti nyyhkivää. Rinaldo (1711) oli Händelin kuudes ooppera ja rikasti tarinaa komeilla näyttämötehosteilla sekä Kauniita ja rohkeita muistuttavilla juonenkäänteillä. Lullyn oopperassa pääosassa ovat Armiden tunteet, ja Renaud (Rinaldo) nukkuu suurimman osan aikaa. Kun ystävät vapauttavat hänet, Armidan puutarha häviää ja takaa tulee näkyviin Jerusalemin siluetti. Francesco Geminiani (1674–1762) sävelsi Tuileriesin palatsin teatteriin vuonna 1754 musiikillisen pantomiimin, joka pohjautui Tasson runoelmaan. Teos kommentoi siis ranskalaisen oopperan traditiota, jonka jatkamisesta 1700-luvun lopun oopperasäveltäjät kilpailivat. Rinaldo ja Almirena saavat toisensa, Armida ja Argante kääntyvät kristinuskoon, eikä ketään tuomita. Teoksesta tuli ajan myötä Tasso-oopperoiden ylevä klassikko, jota esitettiin Ranskassa aina 1700-luvun jälkipuolelle. Rinaldo on silti toimintasankari, joka kiihkeässä aariassaan Venti turbini antaa vallan tunteilleen. Geminiani muokkasi aiheista orkesterikonserton, jonka nimenä on La Foresta Incantata , ” Noiduttu metsä ”. Christoph Willibald Gluckin Pariisissa vuonna 1777 säveltämä Armide perustui samaan Quinaultin librettoon kuin Lullyn ooppera, ilman kuninkaallista prologia. Lännen ja idän kiristyvä jännite kuuluu kuitenkin oopperan vuoden 1731 versiossa, jossa Armida ja Argante eivät tee parannusta vaan katoavat kostoa vannoen lohikäärmevaunuissa. Seuraava staccatossa hyppelevä eksoottinen sävelmä on barokkinen mielikuva moskeijasta. Rakkaus nujertaa naisen murhanja kostonhimon, mutta kääntyy lopussa raivoksi ja epätoivoksi, kun Renaud tunteistaan heränneenä nelistää sankaritekoihin. Rinaldon torjuessa Armidan tämä vetoaa aariassaan Ah, crudel, il pianto mio ensin sääliin ja siinä ryvettyään vannoo julmaa ja korukuvioista kostoa. Ensimmäisessä näytöksessä Armida ilmaantuu näyttämölle taivaalta lohikäärmeiden vetämissä vaunuissa ja manaa sisääntuloaariassaan Furie terribili ympärilleen kauhistuttavat raivottaret vakuuttaen Argantelle koloratuurisella kiihkollaan tunteidensa voimaa. Pyhällä maalla Almirena joutuu irstaan kuningas Arganten ja hänen rakastajattarensa, lumoojakuningatar Armidan vangiksi. 44 R ONDO C LASSIC 9|2021 Armide oli vuonna 1686 viimeinen Jean-Baptiste Lullyn ja libretisti Philippe Quinaultin yhteistöistä, suuren yleisön ’tragédie en lyrique’. Händel nautiskelee oopperassa tunteiden ääritiloilla ja Tassolta periytyvillä yliluonnollisilla aineksilla. Armidan viettely-yritykset eivät tämän jälkeen tehoa, ja hänen nymfinsäkin muuttuvat kykloopeiksi, mutta Rinaldo kukistaa kaikki. Tunteiden korttipakka on sekoitettu vielä perusteellisemmin kuin Händelillä, mutta teos ei ole säilynyt aivan kokonaan. ”Noidutun metsän” symboliikka polveutuu suoraan ristiretken sotatoimista: Armida menettää takavoimansa, kun Rinaldo kaataa maagisen puun; Jerusalemin valloitus onnistui vasta, kun ritarit saivat rakennettua puiset piirityslaitteet. Händelin Rinaldo ei ole hoviooppera, joten loppuratkaisussa ei tarvitse pönkittää absolutismia. Joseph Haydnin vuonna 1784 Esterházaan säveltämä Armida sen sijaan päivitti sotaiseen saundiinsa Balkanilla kasvaneen turkkilaisuhan, joka ei ollut kaukana ruhtinassuvun kesäpalatsista. Sen sijaan siitä kuvastuu uskonnollisen suvaitsemattomuuden ja absolutismin henki. Uhka jää oopperan päättyessä roikkumaan ilmaan: Armida on pimeyden ruhtinaan ristiretkeläisten kimppuun lähettämä koston enkeli, joka hylkäämisensä jälkeen jää jahtamaan sankaria helvetin vaunuilla. Metsä oli musiikissa yleensä lempeä luonnon syli, mutta toisinaan myös pelottava luonnonvoimien (viettien) tanner, jossa sivilisaation silaus ja käytöskoodit katosivat. Rinaldo on soturi, mutta miekkasankarilla on myös herkkä puolensa aariassa Cara sposa , jossa päähenkilö ikävöi vangittua kihlattuaan. Vapautetun Jerusalemin musiikillisissa tulkinnoissa on kuvastunut rintamalinja idän ja lännen välillä.. Georg Friedrich Händel sai saapuessaan saarivaltakuntaan vuonna 1711 Haymarket-teatterin johtaja Aaron Hilliltä tilauksen Tasson aiheeseen. Geminianin konsertossa kuvataan myös ritarien tosiasiallinen vedenpuute, samoin Goffredon anteeksianto Rinaldolle rakkausseikkailuista Armidan kanssa. Gluck voitaneen julistaa tuon kisan voittajaksi: hänen Armideaan esitettiin yhtäjaksoisesti vuoteen 1825, ja vuonna 1910 teoksen elvytti Metropolitanissa Arturo Toscanini pääosassa Enrico Caruso. Oopperan johdannossa Kunnia ja Viisaus kisaavat kuningas Ludvig XIV:n suosiosta, joka oli poliittinen viite uskonvapauden Ranskassa taanneen Nantesin ediktin kumoamiseen edellisvuonna. Samalla Armida viettelee Emirenoa, jonka sydän sykkii Emirenalle. Ritarit taikametsässä Vapautetun Jerusalemin suosio inspiroi myös soitinmusiikin säveltäjiä. Ristiritarien yritykset tunkeutua metsään torjutaan demoneilla ja tulisella muurilla. Konserton hitaassa johdannossa metsä häämöttää Armidan loihtiman usvan keskellä. Musiikin säveltäjä haali suureksi osaksi aiemmista teoksistaan
A. Käy riisumatta verikauhtanaansa hän temppeliin, muut seuraa johtajaa. klo 19 Kotkan konserttitalo To 21.10. 1800-luvulla kirjailijasta itsestään tuli näytelmien, runojen ja sävellysten aihe. ” . Afganistaniin vuonna 2001 hyökännyt USA:n presidentti George W. klo 19 Kuusankoskitalo Kapellimestari ja pianosolisti Olli Mustonen W. RED HOUSE! AALTOJA! Huikeaa musiikkija valoenergiaa Ke 13.10. Kristityt pitivät Jerusalemia hallussaan vajaat sata vuotta, jonka jälkeen (1187) kaupungin valloitti suvaitsevaisuudestaan tunnettu sunnalaissulttaani Saladin. Jotain siitä on jäljellä myös Kaija Saariahon Kaukaisessa rakkaudessa (2000), jossa toisella ristiretkellä oletettavasti kuollut ritarirunoilija Jaufrë Rudel ei koskaan saavuta henkistä tai fyysistä tavoitettaan. Judith Weirin tv-oopperassa Armida (2005) Rinaldo on länsimainen sotilas Lähi-Idän konfliktissa ja Armida paikallinen uutistoimittaja, joka kaappaa miehen helikopterillaan lumottuun kaupunkiin. Ristiretket ovat esimerkki pinnalta katsoen hyvää tarkoittavasta operaatiosta, joka muuttuu jatkuvaksi verenvuodatukseksi vailla ratkaisua. Johannes Brahmsin kantaatissa Rinaldo (1868) tenorille, mieskuorolle ja orkesterille Armida hallitsee Rinaldon ajatuksia totaalisesti, mutta ei pääse itse lainkaan ääneen. klo 19 Kotkan konserttitalo Kapellimestari: Olari Elts Solisti: Piia Komsi , sopraano Valosuunnittelija: Joonas Tikkanen Mark-Anthony Turnage: A Furious Fanfare Lotta Wennäkoski: Hele Unsuk Chin: Puzzles and Games oopperasta ‘Liisa Ihmemaassa’ John Adams: Kamarisinfonia Liput: 25/ 20/ 11 € 3 x OLLI MUSTONEN Ke 20.10. Lopputulos on karu: Rinaldo tappaa sekä Armidan että pahan taikuri Ismenin. 2,5 € Syyskauden 2021 konsertteja Hu om ! M uu to ks et m ah do llis ia!. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin operaatio julistettiin päättyneeksi, mutta sivullisten kärsimys jatkuu. Ilmasilta onneen 1800-luvun sävellyksissä Vapautetun Jerusalemin uskonnollinen heräte vetäytyi taustalle ja väkivaltaiset yhteenotot korostuivat. Siellä rauha ja sivistys syrjäyttävät sotimisen ja mediakilpailun. Vapautetun Jerusalemin musiikillisissa tulkinnoissa on kuvastunut rintamalinja idän ja lännen välillä. Bush luonnehti terrorismia vastaan käytävää sotaa ”ristiretkeksi”. Koston kierre näyttää päättymättömältä, ja kristikunnasta taitaa yhä löytyä sankariehdokkaita, jotka ovat valmiita astumaan Tasson maalaileman Godefroy de Bouillonin jalanjäljille:” Pyhälle haudalle hän ratsastaa. Eepoksen uskonnollis-ideologinen kehys oli silti yleisölle tuttu ja erottamaton osa rakkaustarinoita. Donizettin oopperassa Torquato Tasso (1833) renessanssirunoilija on ylhäisen Leonora d’Esten rakastaja ja romanttisen taiteilijan esikuva, jolla mielen järkkyminen kertoo henkisistä ponnistuksista. Ripustain sinne aseet, joita käytti, hän Hautaa palvoo. Kaupunki on ollut ja on yhä pyhä niin kristityille, muslimeille kuin juutalaisille. Sanansa hän täytti. Liszt kamppaili Weimarissa 1850-luvulla mediasuosion ja taiteellisen kutsumuksensa välillä ja rinnasti sen Tasson rimpuiluun renessanssihumanismin ja hengellisen suvaitsemattomuuden välillä. Asetelma kuvastui muihin ristiretkiaiheisiin oopperoihin, kuten Verdin Lombardialaisiin ja Jerusalemiin . Se kuuluu myös Franz Lisztin sinfonisessa runossa nro 2, Tasso: Lamento e trionfo , jossa runoilijan ja sankaripianistin elämät sekoittuvat keskenään. Onnellinen loppu on nähty toistaiseksi vain näyttämöllä. Mozart: Pianokonsertto nro 9, ”Jeunehomme” Olli Mustonen: Nonetto 2 Liput: 25/ 20/ 11 € Lisätietoja: Orkesteritoimisto puh. Sävelaiheissa Liszt muistelee gondolieerien vuonna 1734 laulamia Tasson runoja. Antonín Dvo?ákin Armida (1904) on merkillinen sekoitus Tannhäuserin Wagneria ja symbaaleilla säestettyä orientalismia. Uskonsotaa julistavat myös jihadistit, joiden päävastustajia ovat maltilliset muslimit. 05 -234 4891, toimisto@kymisinfonietta.fi Ennakkomyynti: Huom! Rajoitettu määrä paikkoja myynnissä! toim.kulut alk. Mieskuoro kutsuu haluttoman Rinaldon pois Armidan seireenisaarelta, josta kuvastuvat säveltäjän omat ongelmalliset naissuhteet. Asetelma on muuttunut vajaassa tuhannessa vuodessa hämmentävän vähän. Gioacchino Rossinin Armida (1817) valitsee oopperan lopussa kasteen sijasta koston ja tuhoaa raivoissaan nautintojen palatsinsa
Silti hänen mielestään kotihifissä ei tulisi korostaa teknologiaa, watteja ja hertsejä, ne kun sekoittavat normikuuntelijan pään. Rondon uuden artikkelisarjan aloittaa kuopiolainen Amphion. Ääntä sähköisesti toistettaessa sen sijaan tarvitaan useita kaiutinelementtejä. Tosiasiassa laadukas äänentoistolaitteisto kuitenkin syventää kenen tahansa musiikkikokemusta. Se valaisee samalla koko perheen, joka on levittäytynyt sohville tai liikkuu ympäri huushollia”, Hyvönen vertaa. Hyvönen vähän välttelee sanaa ”hifi”, kun puhutaan äänentoistosta, koska käsitteeseen liittyy kielteisiä mielikuvia. Päätimme tutkailla, miten maailman huipulle noteeratut suomalaiset kaiutinvalmistajat huomioivat musiikinystävän kuuntelutarpeet. Kysehän on kuulijan omasta havainnosta. Amphionin värillisten suojaverkkojen myötä se saattaa solahtaa jopa osaksi sisustusta.. Kuulijan ensimmäinen, iso virhe on kuulemma ajatella, että kai sitä tulisi toimeen vähän huonommillakin laitteilla, ”koska en ole mikään hifisti”. Ammattilaiset puhuvat ”sweet spotista”, jossa musiikki vaikuttaa läsnäolevalta ja erottelevalta – mutta sen ulkopuolella ei välttämättä juuri miltään. Kohti kolmiulotteisuutta Hyvösellä on mielessään yksi seikka, johon pitäisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota, kun pyritään luonnolliseen äänentoistoon. MPHIONIN toimitusjohtaja Anssi Hyvönen luonnehtii olevansa äänimies henkeen ja vereen. Hyvönen laskee, että kaiutinlaitteisto, jonka ääni säteilee tasaisesti ympäri tilaa, saa osakseen paljon enemmän käyttötunteja kuin kapeammalle viritetyt verrokkinsa. ”Sellainen valo on hyvä muuallakin kuin yhdessä pisteessä. ”Luonnossa kaikki äänet kärpäsen surinasta ukkosen jyrinään ovat pistemäisiä ja ’vaihelineaarisia’. Lisäksi se parantaa radikaalisti television äänentoistoa, jolloin vaikkapa New Yorkin Metropolitan Operan esitysten, elokuvien ja asiaohjelmienkin äänestä saa pinnistelemättä selvää”, Hyvönen luettelee. Useasti sitä tulee kuitenkin kuunneltua myös äänitteiltä kotioloissa – varsinkin näinä pitkittyvän pandemian aikoina. 46 R ONDO C LASSIC 9|2021 Rondon lukijat lienevät yhtä mieltä siitä, että musiikki on parhaimmillaan konserttisalissa. Jos ne eivät pelaa yhteen, aistimme saattavat ymmärtää kuuntelemamme musiikin jopa melusaasteena.” Laadukas äänentoisto solahtaa parhaimmillaan osaksi kodin päivittäistä elämää. ”Hifistely tarkoittaa tänään kaikenlaista nörttien touhuilua, jotain tarpeettoman kallista, mihin kukaan itseään kunnioittava ihminen ei sotkeudu. a Teksti: TOMMI SAARELA kaiutin on ikkuna musiikkin ”Jos kaiuttimen äänikeila on kapea ja tarkka kuin taskulampun valo, se on hyvä ainoastaan siinä pisteessä, johon valo on suunnattu. Siksi Hyvönen varoitteleekin kotikuuntelijaa kaiuttimista, jotka suuntaavat ääntä vahvasti yhteen pisteeseen. Amphionin oivalluksia onkin muuttuneiden kuuntelutottumusten huomioiminen kaiutinsuunnittelussa. Tämähän on studiomaailmasta kotikäyttöön tulleiden kaiutinmerkkien helmasyntejä, koska studiossa musiikkia tarkkailee yksi ihminen yhdeltä penkiltä.” Amphionin mielestä äänen tulee levittäytyä tilaan yleisvalon lailla. Kiireisillä nykypäivän ihmisillä kun on muutakin tekemistä kuin istua parhaassa lepotuolissa kuuntelemassa keskittyneesti mielimusiikkiaan levysoittimesta
Esimerkiksi Skånes Dansteaterin jäsenen, Transitin kantaesityksessäkin tanssineen Jing-Yi Wangin osuudet olivat vangitsevia sisäisessä energiassaan. ANTTI HÄYRYNEN Kun tiiviit muodostelmat hajoavat, tanssijoiden oma liikelaatu pääsee esiin. Ovatko ne maailman tuhoavia meteoreja. Daavid olisi voinut hurmata väen harpunsoitollaan – kuten Zelenka runsailla pizzicatoillaan. Alberto Ginasteran kantaatti America Magica on sävelletty Mercedes de Toron muokkaamien muinaisten intiaanitekstien pohjalta sopraanolle ja lyömäsoitinorkesterille. . Videon screeninä on ympyrä, johon ilmestyy myös auringon kerä ja kaikkea valvova silmä – oli se ”isä-taivas” tai jotain muuta. Maria Magdalenan kaksi suurta aariaa pohdiskelevat rakkautta ja syyllisyyttä väljemmin. Yhteisestä energiasta ei kuitenkaan ollut pulaa. Tätä kuvaa lienee lupa tulkita toivoa tuovaksi, ja Fagerlundin Water Atlasin veden tapaan virtaava ja pirskahteleva musiikki tehosti sitä. Ei, sillä lähestyessään niistä alkaa tunkea kasvin versoja. Ooppera ei käynyt päinsä protestanttisessa Saksissa, mutta Dresdenin katolisessa hovissa jesuiittakoulun käynyt Zelenka pääsi oratoriossaan niin lähelle oopperaa kuin mahdollista. Ranskalaissiirtolaisen Edgar Varèsen Ionisation päättää levyn, mutta kertoo, mistä kaikki alkoi: pelottomasta marssista hälyjen maailmaan, johon vasta lopussa liittyy pianon ja kellopelin vireisiä säveliä. Jeesuksen haudalla tapaa ristiinnaulitsemisen jälkeen epätodennäköinen trio, Juudan kuningas Daavid, Maria Magdalena ja tuleva apostoli Pietari. Levyn kaksi laajempaa teosta tarjoavat myös uusia näkökulmia lyömäsoitinten käsittelyyn. Seuraavaksi kuvaan astuu Norvion elektronisesti sätkyttävä, toistoinen äänimaisema, jolloin tanssijoiden massasta irtoaa horkkana hapuilevia, sinne tänne törmäileviä yksilöitä. Zelenkan musiikki on sitäkin enemmän pääosassa yllättävästi kääntyilevästä alkusoitosta aina kuoron Miserere-finaaliin saakka. R ONDO C LASSIC 9|2021 51 | CD ”ilmakehään vapautuneesta hiilestä muodostunutta pilveä”. Muuten Transit kestää intensiivisenä puolitoistatuntisen kestonsa. RDAMin lyömäsoitinyhtye Percurama. Minna Tikkasen valosuunnittelu on vangitsevan tilallista, ja erityisesti katosta lankeavat sädesuihkut tuntuivat korostavan toivon osuutta tematiikassa. Fagerlundin sävellys Drifts kuvaa tuulen ja veden luomia muotoja ja sopii hyvin alkujakson tunnelmaan. Vaclav Luksin johtama esitys ja sen solistit ovat mukana innosta pinkeinä, mutta jotkin yksityiskohdat hukkuvat Prahan Troja-palatsin kaikuisaan akustiikkaan. Hän tuntui paikoin kohoavan joukon henkiseksi johtajaksi. Jean Thorelin johtama tanskalainen VOKAALIMUSIIKKI Zelenka Jan Dismas Zelenka: I penitenti al sepolchro del Redentore. Uusi elämä tuntuu jälleen mahdolliselta auringon energian avulla. Paikoin tanssijat kirmailevat auringon vaikutuspiirissä, paikoin taas maan vetovoima palauttaa lyyhistyneisiin asentoihin. Loppujaksossa videokiekko häviää, ja paljaalla näyttämöllä takaseinästä alkaa sataa uhkaavan näköisiä kiviä. Alberto Ginastera: Cantata para America Magica. Fagerlundin Stonework on saanut inspiraationsa kivimuodostelmista, ja tässä se luo maisemaa kohtaukselle, jossa biologiset prosessit voivat taas alkaa. Tanssijajoukko on silti melko heterogeeninen, sillä Tero Saarinen Companyn jäsenten lisäksi mukana on vierailijoita mm. Lou Harrisonin konsertto viululle ja lyömäsoittimille on otsikoitu esperantoksi, mikä kertoo globaalista suuntautumisesta ja Intiasta Afrikkaan ulottuvista vaikutteista, joihin eurooppalainen soolosoitin ja kolmiosainen formaatti on istutettu sujuvasti. . Levyn aloittava John Cagen First Construction (in Metal; 1939) on Varèsen ajattelun jatkoa, mutta samalla yllättävän tiukasti rakennettu teos myöhemmin vapauden apostoliksi heittäytyneeltä Cagelta. Se ei saarnaa ekologista tematiikkaansa vaan luottaa yleispäteviin symboleihin ja näyttämöllis-musiikilliseen magiikkaan. . Teemu Muurimäen veistoksellinen puvustus lisää spektaakkelin tuntua. Naxos 8.574244. Kansallisbaletin nuorisoryhmästä. Se jää Alphan levytyksessä kuitenkin arvailujen varaan, sillä librettoa ei jostain käsittämättömästä syystä ole painettu mukaan. Katuvaiset Vapahtajan haudalla on Jan Dismas Zelenkan barokkioratorio, jossa solistit miettivät, mitä olisivat voineet tehdä toisin. Saarinen on liikekielessään palannut paikoitellen vanhoihin buto-vaikutteisiinsa, jotka sopivat tähän teokseen erinomaisesti. Biologiset eliöt alkavat taas liikkua, maailmalla on vielä toivoa.. Alpha Classics 622. Kun aiheena oli vielä synnit ja niiden katuminen, niin erikoisuuksia pelkäämätön böömiläissäveltäjä pisti peliin kaiken kekseliäisyytensä. Edgar Varèse: Ionisation. ORKESTERI Cage ym. Valospotit lankeavat maahan, ja tanssijat joko yksin tai pienissä ryhmissä alkavat kurkotella sitä kohti. . Kokoonpanosta huokuu primitivististä ja ritualistista voimaa, mutta myös otsikon edellyttämää maagista viidakkotunnelmaa. Lyömäsoittimet ovat saaneet musiikissa itsenäisen roolin vasta 1900-luvulla – tai jos sellainen on ollut aikaisemmin, sitä ei ole muistettu kirjoittaa nuoteille. Tero Saarisen koreografia satsaa tiiviisti yhteen hitsautuvaan ensembleen. Lou Harrison: Koncherto por la violin kun perkuta. Pietari katuu ”petollista kieltään”, mutta löytää siihen syyllisen paratiisin käärmeestä. John Cage: First Construction. Tanssijajoukko luo huikeita näyttämökuvia: he kieriskelevät maassa kehää ja muodostavat huojuvia ketjuja, maalauksellisia rykelmiä tai myyttisen monikätisen olion. Tanssijoiden hypnoottinen liike jatkuu materiaaliin nähden vähän turhan kauan – loppukohtauksessa olisi tiivistämisen varaa. Marianne Rewerski, altto, Eric Stoklossa, tenori, Tobias Berndt, basso, Collegium 1704, Collegium Vocale 1704, johtajana Vaclav Luks. Eikä liene sattumaa, että tuo itsenäinen rooli on puhjennut kukkaan Amerikan kaksoismantereella, kuten Naxosin levy demonstroi
. Hän oli suuri lupaus, mutta kuollessaan vain 25-vuotiaana häneltä jäi jälkipolville niukasti musiikkia. klo 17 Alminsali, Kansallisooppera Linnéa Sundfær Casserly, sopraano • Jarno Lehtola, tenori Sampo Haapaniemi, baritoni • Helsingin kamarikuoro defunensemble • Nils Schweckendiek, johtaja Liput 45 € (oopperabaletti.fi) Lisätietoja osoitteesta www.helsinginkamarikuoro.fi helsingin kamarikuoro helsingin kamarikuoro helsingin kamarikuoro helsingin kamarikuoro |. Alpha 686. ANTTI HÄYRYNEN Kapralova Vitezslava Kapralova: Prelude de Noël, Vojenska symfonieta op. Nikolai Kapustin (1937–2020) sävelsi orkesterimusiikkia, jonka sydän sykki jazzille. Haydnin ohjelmalliset sinfoniat nro 6–8 ovat ensimmäiset, jotka hän sävelsi saatuaan pestin Esterházyn ruhtinassuvun hoviorkesterin apulaiskapellimestariksi. . Säveltäjä halusi näyttää, mihin kaikkeen hän pystyy uudella instrumentillaan, ja idea päivänkiertoa kuvailevaan aiheeseen tuli luultavasti ruhtinaalta. Vitezslava Kapralova (1915– 1940) on tsekkiläinen säveltäjä, jonka nuoren elämän katkaisi tuberkuloosi Pariisissa. Nicholas Phan, tenori, Amy I-Lin Cheng, piano, Michiganin yliopiston orkesteri, johtajana Kenneth Kiesler. Ensimmäinen osa on Allegro entusiastico, ja samassa vireessä Amy I-Lin Cheng soittaa soolonsa. . 11, Smutny vecer, Shohem a satecek, op. Pianokonsertto on Mozartin mittakaavassa ja tuo mieleen luonnehdinnan Kapralovasta ”arvaamattomana kuin huhtikuun sää”. Vaikka kaikki on nuotinnettua, musiikista kumpuaa vapautunut ja improvisatorinen henki. Frank Dupree, piano ja kapellimestari, Rosanne Philippens, viulu, Württembergin kamariorkesteri, johtajana pianokonsertossa Case R ONDO C LASSIC 9|2021 53 CD Scaglione. Kaksi laulua, Surullinen ilta ja Hyvästejä vilkuttaessa ovat vahvoja, poeettisesti latautuneita runoelmia tenorille ja orkesterille. Tulkinnoissa riittää Giovanni Antoninin kaipaamaa atakkia ja temperamenttia, mutta ei sujuvan eleganssin tai kirkaskatseisen optimismin kustannuksella. Sama pätee kumppaniksi levytettyyn Mozartin Serenata notturnaan, yölliseen serenadiin, jossa korostuvat Stefano Barneschin viulusoolot ja huumori, jotka kukkivat kauneimmin päätösosassa. Kenneth Kieslerin ja Michiganin yliopiston orkesterin esityksissä on tarttuvaa pioneerihenkeä. Kuvaukset lempeästä auringonnoususta (”Aamu”) tai ukkosmyrskystä (”Ilta”) on sijoitettu taitavasti sinfonisiin kehyksiin. Neljännessä pianokonsertossaan Kapustin kiertää karikot näyttävästi ja säveltää virtuoositeoksen, jossa Rahmaninov tuntuu paiskaavan kättä Gershwinin kanssa. Yhdeksi kokonaisuudeksi puristettu teos OF AIR AND ANGELS LA 13.11.2021 klo 19 Kallion kirkko, Helsinki Helsingin kamarikuoro • George Parris, johtaja Liput 20/15/10 € (Ticketmaster) ANTTI AUVINEN: AUTUUS KE 27.10. Tempot eivät ole liian nopeita, ja soitinnuksen hienoudet pääsevät oikeuksiinsa. . ANTTI HÄYRYNEN Haydn Joseph Haydn: Sinfoniat nro 6–8, ”Päivänajat”. Miniatyyrisarja orkesterille pohjautuu Kapralovan 16-vuotiaana säveltämiin pianokappaleisiin. Capriccio C5437. Konsertoivissa jaksoissa on myös oopperamainen jännite, johon italialaismuusikot tarttuvat hanakasti. Wolfgang Amadeus Mozart: Serenata notturna. Innoittunut valoisuus puskee läpi konserton d-mollin. Omia suosikkejani ovat pianissimosta kohoava aamuaurinko sekä ”Ilta”-sinfonian fagottisoolo ja finaalimyrskyä terästävät käyrätorvet. ANTTI HÄYRYNEN Kapustin Nikolai Kapustin: Pianokonsertto nro 4, Kaksoiskonsertto viululle, pianolle ja jousille, Kamarisinfonia. Percurama-yhtye on levyn päätähti, mutta myös sopraano Signe Asmussen ja viulisti Niklas Wallin takaavat, että monin tavoin vaativa ja erikoinen musiikki pääsee oikeuksiinsa. Yhdistelmä ei ole helppo, sillä partituuriin kahlittuna jazzista tulee helposti jäykkää, ja rumpusetin istuttaminen orkesterikokoonpanoon tuottaa helposti tasapaino-ongelmia. Se on energinen ja määrätietoinen ja tuo intohimoisissa käänteissään mieleen myös Szymanowskin. klo 19 • LA 30.10. Sotaisa sinfonietta oli Kapralovan läpimurtoteos. . 1, Pianokonsertto op. Il Giardino Armonico, johtajana Giovanni Antonini. Tsekkiläinen tausta Jana?ek-vaikutteineen käy ilmi, ja myös Stravinskyn esimerkki soi hilpeässä Joulualkusoitossa kohtalon vuodelta 1939 – teos kantaesitettiin uutenavuotena natsien miehittämän Tsekkoslovakian radiossa. Naxos 8.574144. 7. Jälkimmäisessä runoilija Nezval jättää jäähyväisiä Ranskalle, Kapralova puolestaan Prahalle, jonne hänelle ei ollut saksalaismiehityksen jälkeen enää paluuta. klo 19 • PE 29.10. ”Aamu-”, ”Päivä-” ja ”Ilta”-sinfoniat ovat monin tavoin poikkeuksellisia Haydnin tuotannossa. 14, Suite en miniature op. Kapralova ei ole kotimaassaan täysin unohdettu, mutta ansaitsee paikan myös laajemmin 1900-luvun musiikissa. . Haydn tarjosi orkesterinsa viulu-, sello-, huilu-, oboe-, fagottija jopa kontrabassosolisteille tilaisuuden yksilötaitojensa esittelyyn, ja Il Giardino Armonicon soittajat nautiskelevat tilaisuudestaan sydämen kyllyydestä
Se tuo vaihtelua ja rikkautta lyhyiden kappaleiden kimaraan, josta löytyy tunnettuja hittejä, kuten Dowlandin Lachrimae tai Caccinin Amarilli, ranskalaisia ”hoviaarioita”, mutta myös taistelukohtauksia, satakielen liverrystä, hartaita säveliä, yksinäisiä kaihonilmauksia ja muotokuvia kauniista neidoista. Baijerin valtionorkesteri, johtajana Kirill Petrenko. Jazzmaisimmat vedot on varattu solisteille. . Väliosien yömusiikeissa liike säilyy, mutta poimii samalla harmonian ja soitinnuksen erikoisuudet. Petrenko hyödyntää sitä tulkinnassa, jossa yksityiskohtien rikkaus yhdistyy varmaan suurmuotoon. Alkuperäisessä yhteydessään se kuulostaa vähemmän pateettiselta osalta kokonaisuutta, johon Escher liittää myös vaihtoehtoisen laajemman finaalin. ANTTI HÄYRYNEN KAMARIJA SOITINMUSIIKKI Barber & Ives Samuel Barber: Jousikvartetto op. Escher-kvartetti. 11. Alpha 746. Francois Lazarevich tarjoaa kierroksen van Eyckin huvipuistossa ja demonstroi samalla eri kokoisia aikakauden nokkaja traversohuiluja – Lauraksi ristityssä englantilaissävelmässä myös musette-säkkipilliä. Se tuottaa tulosta BIS:n tasapainoisesti äänittämissä amerikkalaiskvartetoissa. Samuel Barberin jousikvartetto op. 54 R ONDO C LASSIC 9|2021 CD on onnistuneesti rapsodinen ja yllättävä. Tehtäväänsä varten van Eyck sovitti muunnelmia tunnetuista sävelmistä, psalmeista, kansanlauluista ja -tansseista ja julkaisi ne kahdessa osassa otsikolla Huilun huvipuisto (Der Fluyten LustHof). New Yorkista käsin toimiva Escher-kvartetti on objektiivisella otteellaan amerikkalaisten Juilliardja Emerson-kvartettien perillinen. . . Reilu 70-minuuttinen – noin kolmasosan – poikkileikkaus kokonaisuudesta on erinomainen johdatus 1600-luvun suosituimpiin ja edelleen laajimpaan yhdelle puhaltimelle omistettuun nuottikokoelmaan. Tulkinnan kirkaskatseinen olemus kruunataan virtuoosisessa finaalissa. Tulkintaa leimaa optimistinen reippaus, musiikin synkimmät sävyt sivussa. Alpha Classics 558. Seitsemäs on Mahlerin sinfonioista häilyväisin ja arvoituksellisin. Kolmiosainen kamarisinfonia kallistuu vielä enemmän konserttimusiikkiin ja yhdistää jazzia barokkiseen kontrapunktiin. Toukokuussa 2018 tallennettu Mahlerin seitsemännen sinfonian konserttitaltiointi kertoo, kuinka hienosta instrumentista on kyse. 11 tunnetaan hitaasta osastaan, josta isommalle jousistolle sovitettuna on tullut kuuluisa ”Barberin Adagio”. Escher-kvartetin esitykset tekevät amerikkalaisklassikoille kaikin tavoin oikeutta. Scherzo voisi sivaltaa demonisemminkin. Orkesteri on perustamansa levymerkin esikoisjulkaisulla vahvassa vedossa, oopperatausta ja live-tunnelma kuuluvat vahvassa karakterisoinnissa. ANTTI HÄYRYNEN Van Eyck Jacob van Eyck: Der Fluyten LustHof. Utrechtin kaupungin määräyksestä hän sai kaksikymmentä guldenia ilahduttaakseen ”hautausmaalla kävelijöitä pienen huilunsa äänellä”. Kapustinin musiikki on viihdyttävää ja kekseliästä, tyylilajien yhdistelmänä herttaista vintagea. Barberin tyyli oli pohjimmiltaan romanttinen, mutta Charles Ivesin varhaisemmat kvartetot edustavat amerikkalaista pioneerihenkeä rämäpäisemmin. Charles Ives: Jousikvartetot 1–2, Scherzo “Holding Your Own”. Toisen kvarteton Ives esitteli neljän miehen kohtaamisena, jotka ”keskustelevat, väittelevät, tappelevat, lyövät kättä päälle, hiljenevät – ja kävelevät vuoren viertä kaukaisuuteen.” Teos on polytonaalinen koitos, jossa argumentit ja tunnetut melodiat singahtelevat päättäväisen riippumattomina. Ensiosan Adagio-johdanto soi baritonitorvisooloineen vihjeellisesti, mutta päätaite marssii sumeilematta kohti tuntematonta. BSOREC0001. . François Lazarevich, huilut, musette. Samaa kokeillaan Scherzossa Hold Your Own, jota voisi pitää säveltäjän tunnuslauseena. . BIS 2360. Jacob van Eyck (1590–1657) oli sokea hollantilainen kellojen soittaja ja huilisti. Virittäydy alkavaan syksyyn 2021 nettiradio Klasu Prota kuunnellen! www.rondolehti.fi/ klasu-pro/. ANTTI HÄYRYNEN Mahler Gustav Mahler: Sinfonia nro 7. Jättimäiseen kokoelmaan on tallennettu barokkinokkahuilun sielu, mutta myös iso viipale 1600-luvun elämänmenoa hollantilaisesta näkökulmasta, joka on tuttu myös ajan maalaustaiteesta. . Detaljit on sidottu vakuuttavasti riuskasti etenevään liikkeeseen, eikä missään ole jälkeä nykyaikaisia Mahler-tulkintoja vaivaavasta hypistelevästä mikrosäätämisestä. Ensimmäisessä kvartetossaan Ives kartoittaa kollaasimaisesti amerikkalaisia hymnisävelmiä, jotka huokuvat ryhdikästä hengellistä ja sosiaalista sanomaa, alaotsikkonaan Pelastusarmeijasta. Kamarikonsertto viululle, pianolle ja jousille on astetta klassisempi, mutta rennosti svengaava ilmestys. Kirill Petrenko johti ennen kokonaan Berliinin filharmonikkoihin siirtymistään Baijerin valtionorkesteria, Baijerin oopperan yli 200 vuotta vanhaa orkesteria. Daishin Kashimoto, viulu, Joaquin Garcia, alttoviulu, Claudio Bohoquez, sello, Aurelien Pascal, sello, Emmanuel Pahud, huilu, Paul Meyer, klarinetti, Francois Meyer, oboe, Gilbert Audin, fagotti, Benoit de Barsony, käyrätorvi, Olivier Thiery, kontrabasso, Eric Le Sage, piano. Venäläissäveltäjään erikoistunut saksalaispianisti Frank Dupree hyökkää konserton virtuoosihaasteisiin kuin tiikeri, ja Case Scaglione innostaa Württembergin kamariorkesterin näyttävään svengiin. . ANTTI HÄYRYNEN Rota Nino Rota: Trio huilulle, viululle ja pianolle, Valssi Bachin nimestä, Piccola offerta musicale, Nonetto, Trio klarinetille, sellolle ja pianolle, Preludi XIII, Preludi II
Valonpilkahduksen antaa pehmeänhivelevän pop-harmonian ja Maija Kauhasen laulun täydentämä Marie. Flying Lotusin, Louis Colen, Squarepusherin ja The Halluci Nationin musiikkia. Punaisena lankana ovat tämän päivän yhteiskunnan varjopuolet – syrjäytyminen, luonnontuho ja ilmastonmuutos sekä kaaosta kylvävät populistijohtajat. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Antti Rissanen Solisteina Nina Tapio ja Mikko Leppilampi Joulumusiikista on moneksi!. Sykkivissä sovituksissa jousikvartetti hyödyntää oivaltavasti laajennettuja tekniikoita eikä pelkää sekoittaa soppaan efektejä ja luuppausta – suunta, johon nykykamarimusiikki voisi mennä pidemmällekin. Harvoin kuulee soittajien nauttivan työstään niin selvästi kuin tällä Alphan levyllä. Marzi Nymanin sovitukset Budapest Art Orchestralle tuovat levylle täyteläistä ja mehevää harmoniaa, päivittäen jazzin ja jousten yhdistelmää hifi-viihteen kulta-ajoista tähän päivään. Nino Rota (1911–1979) muistetaan yhteistyöstään elokuvaohjaaja Federico Fellinin kanssa, mutta säveltäjä muunteli taidettaan myös mm. Grammy-palkittu Attacca Quartet vaihtaa menuetit elektroniseen tanssimusiikkiin Real Lifella, sovittaen mm. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaja-solisti Henri Sigfridsson, piano Maija Hynninen: New Holland 2013 Mozart – Ravel – Beethoven Saimaa Sinfonietta – Klarinettiseikkailu Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa 17.11. Franco Zeffirellin, Luchino Viscontin ja tietysti Francis Ford Coppolan Kummisetä-trilogian tarpeisiin. Levyn nimi saattaa vaikuttaa materiaalin vastakohdalta. Rotan ajattomasti musikaalisia ja musikanttisia kamariteoksia kuunnellessa tyylimäärittelyt käyvät tarpeettomiksi. SANTERI KAIPIAINEN Lassy Timo Lassy: Trio. Sony Classical. Kamarimuusikoiden pop-coverit ovat usein joko jo valmiiksi viihdemielessä tehtyä tai lipsahtavat R ONDO C LASSIC 9|2021 55 CD Syksy 2021 www.lprorkesteri.fi Balkanilta Pohjolan maille 21.10. Nonetossa Alphan huippumuusikot iloitsevat hiotusta käsityöstä ja musiikillisesta vuorovaikutuksesta. ke / Lappeenranta-sali klo 19 J ohtaa Erkki Lasonpalo Solistit Lauri Sallinen, klarinetti ja Auri Ahola, tanssi Eero Hämeenniemi: Klarinettiseikkailu, kantaesitys Raitio – Adès – Ravel Saimaa Sinfonietta viihteellä Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa 25.11. to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Vytautas Luko?ius Solisteina Marjukka Tepponen ja Aarne Pelkonen Pikselitaidetta – Videopelimusiikkia 2.12. Kiinnostavin raita Orlo päättää levyn komeaan sävellykselliseen huipennukseen. Lohtu-levy rakentuu jazzmaisen trion ympärille, jossa jouhikon lisäksi ytimessä ovat Nathan Riki Thomsonin kontrabasso ja Mikko Hassisen lyömäsoittimet. Sovitukset kunnioittavat sinällään kekseliäitä alkuperäisteoksia ehkä liikaakin, mikä saa puolet lainoista hieman lattean kuuloisiksi (esim. Pianisti Le Sage on koko levyn takapiru, joka loistaa sooloteoksissa, nokkelissa preludeissa ja Bach-valsseissa. Sama toimii korkeammalla profiililla huilutriossa, josta Emmanuel Pahud, Daishin Kashimoto ja Eric Le Sage rakentavat häikäisevän näytöksen. Parhaimmillaan hän oli elokuvien lisäksi kamarimusiikissa, joka usein kuvasteli barokkibuumin nousua ja uusklassisia tekniikoita. Iso kiitos kuuluu myös Abdissa Assefan erinomaiselle jäljelle miksauspöydän takana. SANTERI KAIPIAINEN Heinonen Ilkka Heinonen Trio: Lohtu. Suomen kärkisaksofonisteihin kuuluva Timo Lassy värväsi edelliselle levylleen sointimassaa antamaan Ricky-Tick Big Bandin vaskisektion, ja nyt samaa roolia hoitavat jouset. vanhaan musiikkiin, Haje vapaaseen improvisaatioon, Tuonelan häät nykyjazz-vaikutteisiin, Vimma klassiseen jousirepertuaariin – kotimaista kansanperinnettä unohtamatta. Jouhikko on 2000-luvulla elänyt pienimuotoista toista tulemistaan. . Taiteellisesti tinkimätön ja yksityiskohdiltaan hiottu levy vavahduttaa harmaan hallan melankoliassaan. Näiden kuvaamiseen käytetyt keinot ovat moninaiset: Narrien kruunajaiset kurottaa . Myöhäisessä klarinettitriossa Paul Meyer herkuttelee melodisella Andantella, mutta show’n varastaa finaalin takaa-ajo, josta Fellinikään ei ole kaukana. Foreign Routes, Sunday 20 ja syntetisaattoriambienssein koristeltu Sointu nostavat Lassya esille melodikkona, kun taas Better Together on ”wejazzmaisempaa” rytmistä naputtelua, Subtropical nauttii sambavaikutteistaan ja Pumping C palauttaa mieleen The Five Corners Quintetin ajat. . Rockadillo Records ZENCD2176 . SANTERI KAIPIAINEN muuten helposti kitschin tai yleisön nuoleskelun puolelle: taiteellisesti kunnianhimoinen sovittaminen on vaativaa nuorallatanssia. Kenties seuraavalla levyllä on vuorossa kuoro. to / Lappeen Marian kirkko klo 19 Leaders Antti Tikkanen, viulu ja Minna Pensola, viulu Žebeljan – Ligeti – Kander – Brustad – Grieg – Mustonen Kanavia ja kaupunkeja 4.11. . Lähtökohdiltaan Rota oli klassinen säveltäjä, jonka varhainen tuotanto käsittää oopperoita, sinfonioita ja konserttoja. . to / Lappeenranta-sali klo 19 Johtaa Erkki Lasonpalo, juontaja Ossi Välimäki Svengaavaa joulua 9.12. Pieni musiikillinen uhrilahja kuulostaa Rotan hilpeältä uskontunnustukselta. Rockja bluesvaikutteita siihen on yhdistellyt Pekko Käppi, ja toisenlaisen paletin esittelee puolestaan Ilkka Heinonen. . Clock Catcher, Pilgrim Side Eye, Xetaka 1) sujahtaisi heittämällä nykymusiikkikonsertin riemastukseksi. Electric Pow Wow Drum, Real Life), mutta se toinen puoli (esim. Jousisto toimii tärkeänä kontrapunktina Lassyn, basisti Ville Herralan ja rumpali Jaska Lukkarisen kolmikolle, joka yksinään jäisi melko innovaatiottomaksi fonitrion luurangoksi. ANTTI HÄYRYNEN MUUT GENRET Attacca Quartet Attacca Quartet: Real Life. We Jazz WJLP36/WJCD36
KUOPION KAUPUNGINORKESTERI To 28.10. JYVÄSKYLÄ SINFONIA Teatteritalossa. Topi Lehtipuu, tenori, Johanna Isokoski, sopraano, Erica Back, altto, Mikko A. To 4.11. 6 pohjalta, Goldmann: ’... OULU SINFONIA To 14.10. To 14.10. Fauré: Pavane, Beethoven: Viulukonsertto, Martin?: Sinfonietta La Jolla. To 21.10. VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Vaasan kirkossa. ja piano. Himanka, basso. 1, Mendelssohn: Sinfonia nr 4. Moberg: Hiljaisuus, Jarkko Hartikainen: Uusi teos (ke), Byström: Im Freien viululle ja jousille, Fanny Mendelssohn: Jousikvartetto Es. ja Pe 5.11. To 14.10. 2’, Hasse: Sinfonia g op. Mikko Perkola, laulu, lausunta ja viola da gamba. Anja Bihlmaier, joht. Ke 10.11. SEINÄJOEN KAUPUNGINORKESTERI To 28.10. To 4.11. PORI SINFONIETTA Promenadisalissa. Ville Matvejeff, joht. Adès: Kamarisinfonia, Vaughan Williams: Oboekonsertto, Elgar: Dream Children, MacMillan: Sinfonia nro 2. Bach: Kantaatti BWV 105, ”Herr, gehe nicht ins Gericht mit deinem Knecht”, Pärt: Cantus in memoriam Benjamin Britten, Pergolesi: Stabat mater. Uusinta 29.10. Haydn: Kaaos (teoksesta Luominen), Matilda Seppälä: Primal, Dvo?ák: Luonnon valtakunnassa, Metsän rauha, Sherlock: Greensleeves Idyll, Wennäkoski: Verdigris, Wagner: Siegfried-idylli. 23.–27.11. Gabriela Lena Frank: Concertino Cusqueño, Tshaikovski: Rokokoo-muunnelmat, versio trumpetille ja orkesterille, Beethoven: Sinfonia nro 1. 5, Eisler: 3 Stücke für Orchester. Tomas Djupsjöbacka, joht. Pe 8.10. Taru Lehto, alttoviulu, Tuukka Susiluoto, alttoviulu. Fast erstarrte Unruhe ... Mark-Anthony Turnage: A Furious Fanfare, Lotta Wennäkoski: Hele, Unsuk Chin: Puzzles and Games oopperasta ‘Liisa IhmeLOKAKUUN KAUSIOHJELMA maassa’, Adams: Kamarisinfonia. Eero Saunamäki, nokkahuilu. Manuel Walser, baritoni. Bach: Brandenburgilainen konsertto no 6, Sallinen: Kamarimusiikki VII op. ja viulu. 39 D. Henri Sigfridsson, joht. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI Snellman-salissa ellei toisin mainita. Sirja Nironen, sello. Piia Komsi, sopraano. Prokofjev: Sinfonia concertante, Tshaikovski: Sinfonia nro 4. Ke 27.10. Johannes Gustavsson, joht. Alexander Zemtsov, joht. Kaarlelan kirkossa. Zechlin: Begegnungen, Mendelssohn: Puhallinkvintetto F-duuri, pianosonaatin E-duuri op. Anna-Liisa Bezrodny, viulu. Kensho Watanabe, joht. Seinäjoki-salissa. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI Carelia-salissa. To 21.10. To 21.10. Boulanger: D’un matin de printemps, Dvo?ák: Sellokonsertto, Dawson: Negro Folk Symphony. Olli Mustonen, joht. To 14.10. Henrik Sandås, bandoneon. Rossini: Cenerentola alkusoitto, Paganini: viulukonsertto nr. 57 R ONDO C LASSIC 9|2021 Pe 29.10. Tomas Djupsjöbacka, joht. Dalia Stasevska, joht. Mario Hossen, viulu. Olari Elts, joht. Ke 13.10. Michal Nesterowicz, joht. 13.10. James Sherlock, joht. Jukka Iisakkila, joht. J. Piazzollan musiikkia. KYMI SINFONIETTA Kotkan konserttitalossa. Takuya Takashima, oboe. Abel Puustinen, viulu. Senja Rummukainen, sello. Tarmo Peltokoski, joht. Kokkonen: Durch einen Spiegel, Schnittke: Pianokvintetto, Shostakovitsh: Konsertto nro 1 pianolle, trumpetille ja jousiorkesterille. LIPUT Campus Allegro Infopoint Puh. Alexander Melnikov, pianisti-johtaja. Pe 5.11. . Clemens Schuldt, joht. Madetojan salissa. S. LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI Lappeenranta-salissa. SINFONIA LAHTI Sibeliustalossa. Kauniaisen Uusi paviljonki. LAPIN KAMARIORKESTERI Korundissa. Jonathan Leibovici, klarinetti. Johanna Juhola, harmonikka, ja Ville Ojanen, viulu. Zebeljan: Seliste, Ligeti: balladi ja tanssi, Kander: Eight and Five Mostly, Brustad: Kapriisi nro 3 viululle ja alttoviululle, Grieg: Holberg-sarja, Mustonen: kolmoiskonsertto. 2021 K AMARIMUSIIKKIA PIE TARSA ARESSA TAITE E LLINE N JOHTA JA Anna-Maria Helsing VUODE N SÄVE LTÄ JÄ Juhani Nuorvala V U O D EN T EEMA Less is More – More or Less Muutokset mahdollisia. Valotaiteilija: Joonas Tikkanen. Jan Söderblom, joht. To 28.10. James Kahane, joht. Truls Mørk, sello. Musiikkikeskuksessa. Daniel Müller-Schott, sello. Kamarikuoro Cantinovum. Sergei Nakariakov, trumpetti. Schubert: Sinfonia nro 1, Mozart: Klarinettikonsertto. To 4.11. To 14.10. Centria & Novia AMK:n lauluyhtye. 045 108 9934 infopoint@schaumanhall.fi www.netticket.fi SEURA A ME ITÄ /ruskfestival @ruskfestival @ruskfestival TUTUSTU OHJE LMA AN www.ruskfestival.fi TAITE ILIJAT Elina Vähälä, Anna-Liisa Bezrodny, Andres Kaljuste, Amalie Stalheim, Meta4: Antti Tikkanen, Minna Pensola, Atte Kilpeläinen, Tomas Djupsjöbacka, Kokkola-kvartetti: Reetta Kataja, Reijo Tunkkari, Hanna Pakkala, Lauri Pulakka, Julius Pyrhönen, Marcus Söderström, Emil Holmström, Risto-Matti Marin, Tuuli Lindeberg, Petteri Pitko, Eneko Iriarte Velasco, Niamh McKenna, Anna-Maria Helsing, KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri ym. Fanny Mendelssohn: Alkusoitto C, Schumann: Sellokonsertto a, Sibelius: Sinfonia nro 1. Haydn: Sinfonia nro 103, Tiensuu: Konsertto nukkahuilulle ja orkesterille ”Appo”, Strauss: Till Eulenspiegels lustige streihe. Valborg Aulin: Parisian Scenes, Bruch: Skottilainen fantasia, Nielsen: Sinfonia nro 2. Bach: H-mollimessu. Miikka Saarinen, trumpetti. Mozart: Ryöstö Seraljista -alkusoitto, Ojanen: European Folk Sketches (kantaesitys), Dvo?ák: Tsekkiläinen sarja sarja op. To 4.11. Unsuk Chin: Subito con forza, Mahler: Lieder eines fahrenden Gesellen, Mahler: Rückert Lieder, Sinfonia nro 2. Antti Tikkanen ja Minna Pensola, viulu. Hynninen: New Holland 2013, Mozart: pianokonsertto nro 14 Es, Ravel: Pavane une infante defunte, Beethoven: Sinfonia nro 2. Henrik Schaefer, joht, Suvi Väyrynen, sopraano, Olga Heikkilä, sopraano, Rodrigo Sosa Dal Pozzo, kontratenori, Petr Nekoranec, tenori, Kristian Lindroos, basso. To 28.10. 93 ’Cruselliana’, Bartók: Divertimento
IPLOMIVIULISTI ja musiikkipedagogi Heidi Marjaana Mantere on opiskellut ja opettanut sekä taidemusiikin että rytmimusiikin kontekstissa – eli on kotonaan improvisaatiossa. ”Kun viulisti soittaa Teksti: PAULIINA RAHIALA d. Hän kiteyttää näkemyksensä monitahoisesta ilmiöstä: ”Näen sen varioimisena. Kehittämänsä Arco Groove -metodin puitteissa hän on itse kouluttanut myös taidemusiikin opiskelijoita ja pedagogeja improvisoimisessa. Kolmelle pitkän linjan viulupedagogille, HEIDI MARJAANA MANTEREELLE, ARJA YURTSEVENILLE ja JAAKKO ILVEKSELLE improvisaatio edustaa muun muassa oppilaan oman äänen löytymistä ja ilmaisun vapautumista. Siinä on jo itse asiassa aika paljon työkaluja, millä tavalla voit lähteä varioimaan.” Mantere korostaakin musiikin opiskelun kokonaisvaltaisuutta, ei instrumentin hallintaa pelkästään. Opetussuunnitelman perusteiden muutos on asettanut taidemusiikkia opettavat oppilaitokset uusien haasteiden eteen: improvisaation rooli opetuksessa lisääntyi sen myötä merkittävästi. 58 R ONDO C LASSIC 9|2021 & mestari kisälli vapautumisen väyliä etsimässä Musiikkipedagogiikassa improvisaatiolla on ollut viime vuosikymmeninä vain vähän jalansijaa – vaikka se kuuluikin olennaisesti esimerkiksi barokin ajan muusikon ilmaisupalettiin. Eli on kartta, olkoon se vaikka jazzstandardi -kappale, jossa on melodia, soinnut ja rytmiikkaa. Soittajalla on variaatio, vaihtoehto, sekä näkemys, jonka luot vanhan pohjalta.” ”Näkökulmani improvisoinnissa on nimenomaan rytmis-, harmonis-melodinen
Etenkin lapset käyttävät musiikillista improvisaatiota myös välineenä muutenkin sosiaalistuakseen ympäristöön ja opetellessaan uusia asioita ja kommunikointia muiden kanssa, esimerkiksi toistellessaan spontaanisti kuulemiaan loruja ja lauluja. Kun soittaa yhden äänen omasta päästä, sekin on jo improvisointia.” Hän kuvaileekin improvisoimista oppilaiden näkökulmasta usein hyvin palkitsevana: ”Kun oppii heittäytymään siihen, niin on poikkeuksetta elämys, kun tajuaa sen, että hei mä osaan ja mun ei tarvitse sillä lailla kontrolloida.” Heidi Marjaana Mantere opettaa Arco Groove -kursseilla improvisaatiota eri-ikäisille opiskelijoille ja myös pedagogeille. Viulunsoiton lehtori ja pedagogiikan opettaja Arja Yurtseven käyttää opetustyössään improvisaatiota nimenomaan muiden oppimistavoitteiden saavuttamiseen ja on kokenut sen hedelmällisenä: ”Sillä hetkellä, kun oppilaat rupeavat improvisoimaan ja antaa jonkun aiheen, mistä he sitten alkavat vapaasti soittaa, niin yhtäkkiä he osaavatkin semmoisia tekniikoita, mitä eivät siihen asti ole vielä oppineet. Tämä ajatus on liitetty nimenomaan 1960-luvulla vastaliikkeeksi musiikillisille säännöille syntyneen vapaan improvisaation ideaan – soittaja voi päättää sekä sen, mitä soittaa, että sen, soittaako joidenkin sääntöjen mukaan vai ei. Mutta se voi lähteä vaikka yhdestä äänestä. ”Sillä on vapauttava merkitys. ”Instrumentin hallinta myös tukee sitä, että on vara varioida. Muusikon ja säveltäjän roolit eivät olleet eriytyneet, kuten tämän jälkeen on totuttu pitämään normina. Vapautumisen merkitys korostuu myös Ilveksen näkemyksessä: ”Meidän täytyy vapauttaa itsemme tästä vaikeasta suorittamisesta ja äänten soittamisesta oikein. Mozartin sonaattia, pitää ymmärtää, mitä pianisti tekee. Ja se on ns. Millaisia merkityksiä improvisoimisella siis on viulunsoiton opetuksessa tällä hetkellä. Väline tekniikan kehittämiseen Improvisaatiolla ajatellaan usein olevan välinearvoa opetuksessa: se voi toimia työkaluna muiden taitojen, kuten soittotekniikan omaksumiseen. Improvisoiva muusikko ja muusikon alku näyttäytyisi tällöin kokonaisvaltaisesti luovana subjektina. . Kun se ei ole mahdollista, niin sitä ei tarvitse ajatella ollenkaan.” Improvisaatio voikin olla näkökulma, jota on pitkään kaivattu taidemusiikin kulttuurissa – näkökulma, joka yhdistää jälleen muusikkouden ja säveltäjyyden roolit. Eli tavallaan on välineet tehdä sitä, mitä kuulee tai mitä haluaa kuulla soittamalla tai laulamalla”. Virheiden pelosta kohti vapautumista Ennen 1800-lukua länsimaisessa taidemusiikissa taitoa ja taidetta ei eroteltu toisistaan tavalla, jossa luovuus ja käsityötaito olisivat erillisiä. Kuva Mantereen arkistosta. Artikkeli perustuu kirjoittajan tekemään musiikkitieteen pro gradu -tutkielmaan Inhimillisesti instrumentin äärellä: viulupedagogien näkemyksiä improvisaatiosta (Turun yliopisto). Improvisaatiota ja säveltäjä–esittäjä -hierarkiaa musiikin fenomenologian näkökulmasta tutkinut Bruce Benson on kuitenkin esittänyt, että improvisoiminen on ilmiönä lopulta eriasteisesti läsnä sekä esittämisessä että säveltämisessä, ja itse asiassa se on näitä yhdistävä käsite. Hetkessä tekeminen auttaa meitä olemaan ihmisinä tämän musiikin ja välineen kanssa.” Samoilla linjoilla on myös Yurtseven: ”Klassisen musiikin soittamisen traditiossa pelätään hirveästi virheitä. Ilmaisun ja mielikuvituksen lähde Voikin ajatella, että improvisaation voima on muun muassa siinä, että mikään, mikä on improvisoitua, ei voi olla väärin. Tästä kahtiajaosta seurannut teosuskollisuuden käsite on johtanut myös taidemusiikin pedagogiikan painottumiseen ”valmiiden” teosten opetteluun. Sitten kun ymmärtää sen harmonian, sen kadenssin, niin olen ihan varma, että soittaa paljon paremmalla intonaatiolla.” Usein ajatellaan, että improvisoiminen edellyttää herkkää sosiaalisten tilanteiden tajua: esimerkiksi kykyä tiedostaa, koska tulee jämäkästi ottaa oma vuoronsa ryhmässä, ja koska taas kuunnella ja mukautua muihin. Kommentti kiteyttää hyvin sen opiskelijalähtöisen pedagogiikan ytimen, johon improvisointi opetussisältönä opetussuunnitelman perusteiden muutoksessa liittyy. Kun se ilmaisu voi olla ihan mitä tahansa.” Viulunsoiton kontekstissa improvisoimista itseisarvona, itsenäisesti esitettävänä taidemuotona, on usein pidetty virtuoosisena haasteena. improvisointia sillä asteikolla. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opettavan viulunsoiton lehtori Jaakko Ilveksen näkemys improvisoinnista kallistuu juuri vapaan improvisoinnin suuntaan: ”Se on senhetkisen mielen tai ajatuksen esille tuomista soivassa muodossa ilman mitään rajoitteita.” Hän rinnastaa vahvasti improvisoinnin ja ilmaisun käsitteet. ”Improvisointi on mielestäni keskustelua. ”Viululla improvisointi vaatii huiman hyvän tekniikan ja instrumentin tuntemuksen, jotta voi uskaltaa”, Ilves toteaa. Se on ajatusten vaihtoa jollakin työkalulla, jollakin tasolla.”, Mantere tiivistää. ”Jonkun asteikon voi soittaa vaikka kuinka mielikuvituksellisesti ja ihan oikein, mutta tehdä sinne kaikennäköisiä nyansseja. Esimerkiksi, että koko otelauta tulee yhtäkkiä ihan luonnolliseksi osaksi soittamista.” Hän kuitenkin on huomannut jo pienillä lapsilla olevan hankaluuksia aloittaa improvisoiminen: ”Monilla se kynnys ensin on ihan hirveän korkea. Ja sen jälkeen uskaltaa sanoa jotain omaa – vaikka mahdollisesti säveltää”, Mantere vastaa. 59 R ONDO C LASSIC 9|2021 Hetkessä tekeminen auttaa meitä olemaan ihmisinä tämän musiikin ja välineen kanssa
Copland: Hoedown balettisarjasta Rodeo. 18.50-19.00 Musiikkikamari Dowland: Fantasia g-molli. Tierolff: Mazurk’ noble. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä G. Ohjelman suunnittelusta vastaa Noora Hirn. 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Grieg: Gavotti ja Musette sarjasta Holbergin ajoilta. 23.10-6.00 Yöklassinen Svendsen: Oktetto jousille A-duuri. Sinfoninen kuva oopp. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Brahms: Unkarilainen tanssi n:o 21 e-molli. 23:46 Zipoli: Partita kosketinsoittimelle a-molli. J.S. Ibert: Heijastuksia vedessä. Nielsen: Berceuse. Musorgski: Borisin monologi ja kellokohtaus oopp. TIISTAI 5.10. 03:11 Salonen: Viulukonsertto. 03:59 Bartók: Konsertto orkesterille. 05:07 Hahn: Kolmas osa Carnet de Voyage (Matkamuistiinpanoja) pianosarj. 02:37 Juon: Jousikvartetto D-duuri. Boris Godunov. 05:42 Anonyymi: Johdanto, teema ja muunnelmia klarinetille ja orkesterille Es-duuri Rossinin teemoista. del mondo (Maailman turhuus), oratorio. Epäilyttävän uutta on fiilistelyä häilyvien äänien raja-aidattomassa maailmassa. Bach: Orkesterisarja n:o 3 D-duuri. 04:59 Aho: Pasuunakonsertto. 00:56 Raff: Pianotrio n:o 1 c-molli. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 06:06 Purcell: Soitinmusiikkia puolioopp. Gustav Mahler: Das Lied von der Erde. 00:43 Lourié: Masques (Tentations). 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 00:59 Tshaikovski: Jousikvartetto n:o 2 F-duuri. Vaughan Williams: Scherzo. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 03:30 Ginastera: Jousikvartetto n:o 1. Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri. Tshaikovski: Pianokonsertto n:o 3 Es-duuri.. Huuliharppukostaja. Sylvia. Kuula: Vanha syyslaulu. L. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Uuden musiikin Sävel on vapaa / 09 144 800 Konserttimusiikin puhelintoivekonsertti. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita O. Brahms: Syksyllä. 04:00 Busoni: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 e-molli. 04:38 Granados: Danzas espanolas. Bantock: The Sea reivers. Flechsig): Fantasia Bellinin Unissakävijä-oopperan teemoista. Mozart: Adagio klarinettikonsertosta A-duuri. 01:02 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 1 F-duuri. Charpentier: La f?te des myrtes. 03:20 Beethoven: König Stephan, näytelmämusiikkia. 04:23 Reger: Serenadi D-duuri. 06:57 Klami: Metsänhaltija. F. Nicholas Collon, kapellimestari, sol. Ohjelman toimittaa Pasi Hiihtola. Strauss (nuor.): Wo die Zitronen blüh’n (Missä sitruunat kukkivat). 20. 06:30 Bizet: Jeux d’enfants (Lasten leikit). 01:51 Anonyymi Monteverdi: Vespro della Beata Vergine (Maria-vesper). 05:57 Kaski: Auringon ruusu. Pelimannit. O. 46. Schubert: Andante con moto pianotriosta nro 2 Es-duuri. C.P.E. 05:11 Bertini: Sekstetto pianolle ja jousille E-duuri (Grand sextuor). Juontajina säveltäjä Lotta Wennäkoski ja Lisätietoja ohjelmista: www.yle.fi musiikkitoimittaja Ainomaija Pennanen. 03:45 Doppler: Konsertto kahdelle huilulle ja orkesterille d-molli. 23:55 Monteverdi: Lagrime d’amante al sepolcro dell’amata (Rakastavan kyyneleet rakastetun haudalla). Morricone: Addio a cheyenne elok. Nabucco. The shape of water. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 04:05 J.S. Merikanto: Kas, oksa värähtää. 05:10 Dvorák: Konsertto sellolle ja pianolle A-duuri. 23:51 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 5 D-duuri. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 13.00-14.00 Klassinen kattaus Hahn: Le Bal de Beatrice d’Este. 03:42 Magnard: Jousikvartetto e-molli. 13.00-15.00 Klassinen kattaus Sjögren: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1 g-molli. 05:56 Chopin: Masurkka n:o 20 Des-duuri. Nielsen: Jousikvartetto F-duuri. 6.25-6.56 Aamusoitto Erlebach: Triosonaatti kahdelle viululle ja continuolle n:o 2. 05:21 Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 7 d-molli. 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 01:56 Sibelius: Sinfonia n:o 4 a-molli. 00:12 Weckmann: O lux beata trinitas, koraalimuunnelmia. Andree: Sinfonia n:o 1 C-duuri. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:10 J. Andree: Finaali Sinfoniasta uruille h-molli. Aleksandr Skrjabin: Pianokonsertto fis-molli op. Mikä soi Napapiirin ja Välimeren välillä, sitä kuunnellaan ohjelmassa Euroopan valot. 01:41 Raff: Otello, konserttialkusoitto D-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Fiorillo: Kvartetto huilulle ja jousille n:o 3 G-duuri. 05:43 Gallot: Sarja luutulle F-duuri. Jean Sibelius: Pelléas ja Mélisande op. Puccini: Cavaradossin aaria ’’E lucevan le stelle’’ oopp. Rautavaara: Kopsin Jonas sarj. KESKIVIIKKO 6.10. Mendelssohn: Kapriisi pianolle a-molli. 02:28 Rejcha: Grand Trio G-duuri. Aki Yli-Salomäki etsii tuntemattomampaa musiikkia, joka on helposti lähestyttävää, mutta kunnianhimoista ja uteliasta. A. Canteloube): Bailero. Aladdin. Desprez: Regretz sans fin il me fault endurer (Ääretön kaipaus) chanson. Desplat: Without you elok. Rahmaninov: Aallot ovat uinahtaneet. Tulikärpänen. 01:08 J.S. Bottesini (sov. Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle G-duuri. 04:04 Loeffler: A Pagan poem (Pakanallinen runoelma). Krasa: Tanz. 05:32 Bonporti: Angelice mentes. Le Rossignol Éperdu. R. 06:51 O. Debussy: Kuutamo (Clair de lune). 03:41 Prokofjev: Sonaatti huilulle ja pianolle D-duuri. Merikanto: Reppurin laulu. 05:56 Glazunov: Espanjalainen serenadi. Oberon. W.A. 04:26 Brahms: Sinfonia n:o 1 c-molli. 03:28 Sonninen: Seitsemän veljestä. Bach: Partita klaveerille n:o 2 c-molli. 05:42 Byström: Air russe variee (Venäläinen sävelmä ja muunnelmia). Dvorák: Slaavilainen tanssi n:o 10 e-molli. Robert Schumann: Sinfonia nro 4 d-molli op. Bach: Preludi ja fuuga n:o 19 (Phantasm). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Nielsen: Itämainen juhlamarssi näyt. MAANANTAI 4.10. Porra: Päätösosa Entropia -konsertosta bassokitaralle ja orkesterille. SUNNUNTAI 3.10. 120. Fauré: Les Roses d’Ispahan. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 23:23 Leschetizky: Six meditations. 04:44 Gershwin. 00:24 Händel: Chandos anthem n:o 8 A-duuri. Händel: Allegro konsertosta F-duuri. Mutta Euroopan musiikkitarjonta on vielä laajempi. Johannes Piirto, piano. 60 R ONDO C LASSIC 9|2021 PERJANTAI 1.10. Grieg: Ein Traum (Unelma). Porgy ja Bess teemoista. Beethoven: Cavatina jousikvartetosta n:o 13 B-duuri. 23.10-7.00 Yöklassinen J.S. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 00:11 Sibelius: Sinfonia n:o 2 D-duuri. Locatelli: Allegro Capriccio ohjelmatiedot YLE RADIO 1 | YLE TEEMA YLE Ohjelmanmuutokset mahdollisia, erityisesti Yle Radio 1:n konsertti-illoissa.. 01:56 Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille n:o 9 C-duuri. Tosca. Panufnik: Autumn in Albania teoksesta Four world seasons. Forsström: Majakkasaari. Sibelius (sov. Goldsmith: Papillon. Alice Coote, mezzosopraano, ja Brenden Gunnell, tenori. Dvorák: Allegro moderato sävellyksestä Romanttisia kappaleita. Anja Bihlmaier, sol. TORSTAI 7.10. Loppuvihellyksen äänestysvaihtoehdot: Reverberi: Siciliana sarjasta huuliharpulle ja jousille. 04:25 Lazzari: Jousikvartetto a-molli. Äänestykseen voi osallistua Yle Radio 1:n Facebookissa ja Instagramissa. Vain äänestyksen voittanut soitetaan lähetyksessä. Liszt: Konserttiparafraasi Verdin Rigoletto-oopperasta. 13.00-14.00 Klassinen kattaus Weber: Alkusoitto oopp. 01:25 Telemann: Kvartetto huilulle, viululle, viola da gamballe ja continuolle n:o 1 D-duuri (Pariisilaiskvartetto). Verdi: Heprealaisten orjien kuoro oopp. 23:37 Stöhr: Sarja uruille ja viululle As-duuri. Palmgren: Heijastus. 04:29 Svendsen: Kvintetto jousille C-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Bellini: Beatrice di Tenda, ooppera. Satie: Gymnopedie nro 3. 04:58 Carissimi: Poiche lo sdegno inteso. 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 03:51 Farrenc: Sinfonia n:o 1 c-molli. 03:02 Hubay: Viulukonsertto n:o 2 E-duuri. Kansanlaulu (sov. 03:30 Beethoven: Viulusonaatti n:o 10 G-duuri. 05:31 Kuula (sov.): Kuusi eteläpohjalaista tanssia. Strauss: Tunnelmia meren äärellä. Diepenbrock: Écoutez la chanson bien douce. 02:28 Tartini: Sonaatti g-molli (Paholaistrilli).. 05:42 Nin: 1830 (Muunnelmia kevytmielisestä teemasta). 03:13 Dutilleux: Sinfonia n:o 1. Hummel: Rondo pianotriosta n:o 3 G-duuri. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Digitaaliseen musiikkiavaruuteen virtaa jatkuvasti uutta kuunneltavaa. Bach: Presto triosonaatista h-molli huilulle, viululle ja continuolle. 05:54 Pratsch: Sonaatti pianolle ja sellolle a-molli. 05:56 C. 17.10-18.10 Euroopan valot Eurooppalainen musiikki tarkoittaa yhdelle chansonia Ranskasta, toiselle fadoa Portugalista ja kolmannelle vaikkapa folkia Irlannista. Suoran lähetyksen Helsingin Musiikkitalosta toimittaa Janne Palkisto. Haydn: Sarja puhaltimille oopp. 23:26 MacDowell: Sarja orkesterille n:o 2 e-molli (Intiaani). King Arthur. Bach: Die Kunst der Fuge (Fuugan taito). 01:07 Torri: La Vanit. 23.10-6.00 Yöklassinen Barrios: Suite Andina (Sarja Andeilta). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 05:56 Rubinstein: Romanssi Es-duuri. 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 04:39 Kapustin: Trio op.86 huilulle, pianolle ja sellolle. Toiveohjelman viimeinen kappale, ’’Faunin loppuvihellys’’, valitaan äänestyksessä kahdesta vaihtoehdosta. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 23:30 Bruch: Viulukonsertto n:o 1 g-molli. 23:52 Seeling: Konserttietydejä. Delibes: Pizzicato bal. Elgar: Serenadi jousille e-molli. Orlando Paladino (Ritari Orlando). 00:03 Wanderers’ Voices, musiikkia ja lauluja keskiajalta. LAUANTAI 2.10. 23:39 Kuula: Meren virsi. Levy: Haavoitettu sydän. 23:57 Smyth: The Prison (Vankila). Schumann: Gondoliera. 01:26 J. 02:38 Raff: Pianotrio n:o 3 a-molli. 02:48 Brahms: Pianokvintetto f-molli. 01:38 Telemann: Der Tag des Gerichts (Tuomiopäivä), oratorio. Hannikainen): Jungfrun i tornet (Neito tornissa) 1-näytöksinen ooppera orkesteriversiona. Sibelius: Laulu ristilukista. George Walker: Lyric. Friml: Aasiserenadi oper. Igor Stravinsky: Konsertto kamariorkesterille Es-duuri “Dumbarton Oaks”
03:18 Moscheles: Pianokonsertot n:o 1 F-duuri, n:o 6 B-duuri ja n:o 7 c-molli (Pateettinen). 04:15 Sarasate: Faust-fantasia viululle ja pianolle Gounod’n oopperan Faust teemoista. 03:54 Anonyymi 1100-luvulta: Officium Sancti Jacobi. 04:25 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Réka Szilvay ja Heini Kärkkäinen Brahms avec Bartók Sibelius-Akatemian konserttisarjassa esiintyvät Réka Szilvay, viulu, ja Heini Kärkkäinen, piano. Coleridge-Taylor: Allegro agitato kvintetosta klarinetille ja jousille fis-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen Farrenc: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 2 A-duuri. 23:51 Händel: Concerto grosso F-duuri op.3/4. 01:56 Ernst: Fantaisie brillante. 02:07 Massenet: Valssi oopp. 05:28 Dussek: Kvintetto pianolle ja jousille f-molli. 23:37 R. KESKIVIIKKO 13.10. 00:52 Lynch: Apollo, toccata soolokitaralle. nauhoitetun konsertin toimittaa Vesa Kytöoja. 02:37 Tulindberg: Jousikvartetto n:o 2 d-molli. Savonlinnassa 3.7. Bizet: Nadirin aaria oopp. 02:13 Weiss: Sonaatti luutulle A-duuri. klo 19 Korundi Pe 26.11. 00:29 Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 d-molli. Lawes: Sarja consortyhtyeelle, gambayhtyeelle ja uruille. 03:11 Poulenc: Sonaatti sellolle ja pianolle. Turina: Fandanguillo. 06:56 Madetoja: Melodia intima viululle ja pianolle SUNNUNTAI 10.10. 05:36 Salieri: Konsertto huilulle, oboelle ja orkesterille C-duuri. 03:37 Melartin: Balettisarja Sininen helmi. A. 03:37 Bartók: Konsertto orkesterille. 05:26 Dvorák: Jousikvartetto n:o 12 F-duuri (Amerikkalainen). 00:48 Lasso: Ad te levavi oculos meos (Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut). 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Konsertti on äänitetty Helsingin Ritarihuoneella 6.10. 04:57 Weiss: Sonaatti luutulle C-duuri (Partita Grande). 01:34 Kuula: Merenkylpijäneidot. Strauss: Konsertto oboelle ja pienelle orkesterille D-duuri. MAANANTAI 11.10. 03:!2 Mendelssohn: Jousikvartetto n:o 1 Es-duuri. 00:03 Batiste: Grand offertoire D-duuri. 03:10 Copland: Sinfonia n:o 3. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Helsinki Early Music Festival: Wieniläinen ilta Virtuooseja ja viihdettä. 01:22 Beethoven: Sonaatti sellolle ja pianolle n:o 3 A-duuri. 01:17 Koechlin: 15 etydiä alttosaksofonille ja pianolle. 01:58 De Fesch: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle B-duuri. W.A. 01:47 Hadley: Othello, alkusoitto fis-molli. 04:27 Respighi: Feste Romane (Rooman juhlia). Bach: Konsertto uruille, oboelle, jousille ja continuolle d-molli. Fux Giuliani Paganini Mozart. 05:13 Reger: Serenadi G-duuri. klo 19 Korundi Pe 17.12. Toimittajana on Ahti Paunu. Dowland: The Lowest trees have tops. 03:10 Diabelli: Gran variazioni. Farkas: Intrada teoksesta Citharoedia strigoniensis. Toimittajana Ainomaija Pennanen. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Sinfonia n:o 1 C-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Nardini: Triosonaatti C-duuri. 05:56 Narvaez: Diferencias sobre Conde Claros. Rota: La Passarella di addio, elok. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 02:10 Mahler: Das Lied von der Erde. klo 19 Korundi Pe 10.12. TIISTAI 12.10. Strauss (nuor.): Metsällä. 05:56 Weber: Metsästäjien kuoro Taika-ampuja. 03:46 Brahms: Sinfonia n:o 4 e-molli. Anonyymi: Sarja soittimille C-duuri kok. 05:25 Beethoven: Jousikvartetto n:o 10 Es-duuri (Harppukvartetto). 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Aki Yli-Salomäki etsii tuntemattomampaa musiikkia, joka on helposti lähestyttävää, mutta kunnianhimoista ja uteliasta. Merikanto: Muistellessa. 81. 02:03 de Bonefont: Missa pro mortuis (Kuolleitten messu). Linkola: Primitive music. Griffes: Roomalaisia luonnoksia. klo 19 luontokeskus Naava, Pyhätunturi Tomas Djupsjöbacka, johtaja ja sello Taru Lehto, alttoviulu Tuukka Susiluoto, alttoviulu Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetti BACH – SALLINEN – BARTÓK KAMARISINFONIAKONSERTTI III Musiikillinen trippi Itä-Saksaan l ’Tripping’ to East Germany Ke 10.11. 00:41 Cras: Suite en duo. Antti Tikkanen, viulu ja liidaus, Petri Kumela, kitara, sekä Suomalainen barokkiorkesteri. 02:44 Shostakovitsh: Jousikvartetto n:o 2 A-duuri. 03:58 Berlioz: Kleopatran kuolema, lyyrinen kohtaus. Tuntematon: Englantilaisia tansseja. 05:57 J. 01:10 Dvorák: Sinfonia n:o 7 d-molli. 23:39 Delius: Sellokonsertto. 03:24 Schumann: Jousikvartetto n:o 3 A-duuri. 04:51 Berlioz: Alkusoitto oopp. 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 23:36 W.A. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä Vivaldi: Allegro konsertosta h-molli RV580. 23:22 Roman: Drottningholmsmusiken (Häämusiikkia). 02:09 Busoni: Konsertto pianolle, orkesterille ja mieskuorolle C-duuri. Helmenkalastajat. 05:29 Juon: Jousikvartetto e-molli op.29. 13.00-14.00 Klassinen kattaus Wagner: Aamun sarastus ja Siegfriedin Reininmatka oopp. 04:32 Ewald: Kvintetto vaskipuhaltimille n:o 3 Des-duuri. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 00:45 Tshaikovski: Viulukonsertto D-duuri. Triebensee): Sarja oopp. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Ralf Gothónin 75-vuotisjuhlakonsertti Ralf Gothóni, piano, Mark Gothóni ja Kaori Furusawa, viulu, Thomas Riebl ja Suzan Saber, alttoviulu, Yuko Miyagawa ja Marko Ylönen, sello. Musiikkitalon Camerata-salissa 12.10.2021 äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. Mozart (sov. Tuhkimo. 05:24 Hoffmeister: Huilukonsertto n:o 24 D-duuri. klo 19 Korundi Pe 15.10. 00:15 Eri säveltäjiä: La Suave Melodia. 00:05 Dvorák: Tshekkiläinen sarja. Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli. Rautavaara: Joutsenet muuttavat, konsertosta linnuille ja orkesterille ’’Cantus arcticus’’. Dvorak: Pianokvintetto A-duuri Op. 00:57 Skrjabin: Pianosonaatit n:o 6-10. 01:43 Kaski: Vienankarjalainen rapsodia. Pronssihevonen, Fra Diavolo ja Masaniello. 6.25-6.56 Aamusoitto Purcell: Sarja cembalolle C-duuri. 06:26 Beethoven: Pianosonaatti n:o 3 C-duuri. 04:52 Vivaldi: Konsertto fagotille, jousille ja continuolle C-duuri RV472. klo 19 Kittilän kirkko Andreas Spering, cembalo/johtaja/musiikillinen ohjaus Philip Haworth, oboe Iida Lymi, viulu BACH – DENISOV – HAYDN – MENDELSSOHN KAMARISINFONIAKONSERTTI IV Sesonkirauhoittumista kohti l Seasonal reflections To 9.12. 6.25-6.56 amusoitto 7.25-7.59 amusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 04:48 Auber: Alkusoitot oopp. 06:03 J.S. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. Mozart: Serenadi kuudelle puhaltimelle Es-duuri. 00:28 Wilms: Sonaatti pianolle 4-kätisesti C-duuri. Mozart: Pianokvartetto g-molli KV 478. Bach: YLE RADIO 1 | LAPIN KAMARIORKESTERI SYKSY 2021 KAMARIKONSERTTI III Solistisesti kamarimusisoiden l Intimate ensembles To 14.10. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D-duuri. 02:58 Zelenka: Magnificat C-duuri. 05:01 Burgmüller: Jousikvartetto n:o 4 a-molli. Terpsichore. 00:05 Berlioz (sov. 00:18 Bruckner: Sinfonia n:o 8 c-molli. 01:59 Vivaldi: Sonaatti B-duuri. Mozart: Käyrätorvikonsertto n:o 4 Es-duuri. 03:34 Saint-Saëns: Sonaatti Es-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen Borodin: Ruhtinas Igor, ooppera. klo 19 Sodankylän kunnantalo John Storgårds, johtaja Heli Haapala, huilu Kaia Voitka, Nina Ronkainen ja Ulla Hakoköngäs, viulu VASKS – EGK – ZWILICH – SCHUBERT – BACH – KOKKONEN KAMARISINFONIAKONSERTTI V Joulunläheistä harvinaishuippuvierailua l Stars at Christmas To 16.12. R ONDO C LASSIC 9|2021 61 -osa viulukonsertosta n:o 12. 23.10-7.00 Yöklassinen Brahms: Serenadit n:o 1 D-duuri ja 2 A-duuri. 01:20 Holst: Hammersmith. 05:02 Backofen: Klarinettikonsertto Es-duuri. Johannes Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle d-molli. 03:50 Schumann: Fantasia pianolle C-duuri. 05:17 Nepomuceno: Pianosonaatti f-molli. LAUANTAI 9.10. 00:12 Glazunov: Sinfonia n:o 7 F-duuri (Pastoraalisinfonia). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 18.45-19.00 Musiikkikamari Wendt: Neljä eteläafrikkalaista kansansävelmää. 02:39 Coleridge-Taylor: Kvintetto klarinetille ja jousille fis-molli. Sibelius: Norden. 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 01:50 Klami: Laulu Kuujärvestä. 05:12 Monteverdi: Neljä kaksiäänistä madrigaalia lauluäänille ja continuolle. 03:54 Parish Alvars: Johdanto, kadenssi ja rondo. Musiikillinen matka läpi 1600-luvun Italian. klo 19 Korundi To 11.11. Busoni: Kultaselle. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. W.A. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 23.10-6.00 Yöklassinen Maier & Röntgen: Swedish tunes and dances. 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Digitaaliseen musiikkiavaruuteen virtaa jatkuvasti uutta kuunneltavaa. Tituksen Lempeys kohtauksista. 04:20 Kálmán: Alkusoitto oper. 8 1/2. Jalot villit. Saint-Saëns: Des pas dans l’allée. Epäilyttävän uutta on fiilistelyä häilyvien äänien raja-aidattomassa maailmassa. 02:33 Bruckner: Sinfonia n:o 4 Es-duuri (Romanttinen). 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. klo 19 Sallan kirkko Clemens Schuldt, johtaja ZECHLIN – MENDELSSOHN – GOLDMANN – HASSE – EISLER KAMARIKONSERTTI IV Omistautuneisuutta l Dedications To 25.11. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Béla Bartók: Sonaatti viululle ja pianolle nro 2. Graupner: Alkusoitto sarjasta F-duuri. Kreivitär Mariza. 05:09 Godard: Trois morceaux (Kolme kappaletta). klo 19 saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari André de Ridder, johtaja Uri Caine, piano BACH – CAINE – JANÁ?EK – HINDEMITH JOULUKUU LOKAKUU MARRASKUU LIPUNMYYNTI Kulttuuritalo Korundi Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi +358 16 322 2822 info@korundi.fi www.korundi.fi/fi/Info. Strauss: Kolme laulua mieskuorolle. 04:02 Mikolajus Ciurlionis (rekonstruktio: Petronis): Meri, sinfoninen runo. 04:21 Acerbi: Kvartetto klarinetille ja jousille n:o 1. Benvenuto Cellini. Avattu nauha. Villa-Lobos: Sao Francisco -joen soutaja. 05:03 German: Osia näytelmämus Henrik VIII. 03:21 Gasparini: Venus ja Adonis, kantaatti. Hahn: Valssi Le seul amour sarj. Jumalten tuho. 05:36 J.S. 00:56 Saint-Saëns: Pianokonsertto n:o 2 g-molli. Sermisy: Jouyssance vous donneray. Johannes Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri. 05:57 Dowland: Fortune My Foe. 01:52 Brahms: Pianotrio n:o 1 H-duuri. Liszt): Harold Italiassa. 01:37 J.S. 23:44 Sterkel: Sonaatti viululle ja pianolle B-duuri. 23:30 Ponce: Teema, muunnelmia ja finaali e-molli. 00:13 O. 05:02 R. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 04:30 Catoire: Pianotrio f-molli. 23.10-6.00 Yöklassinen W.A. Porsile: E gia tre volte, kantaatti. 02:08 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen). PERJANTAI 8.10. 13.00-14.00 Klassinen kattaus Rameau: Chaconne oopperabal. 04:36 W.A. 02:10 Schubert: Rosamunde, näyttämömusiikkia. 05:56 Chopin: Masurkka n:o 14 g-molli. 04:21 Peterson-Berger: Sinfonia n:o 3 f-molli
03:26 Villa-Lobos: Kitarakonsertto. Äänitetty Wienin valtionoopperassa 22.5. Musiikinjohto: Pablo Heras-Casado. 00:27 Elgar: Sonaatti uruille n:o 1 G-duuri. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Bach: Die Kunst der Fuge. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Missa solemnis. Gascoigne): Turkkilainen marssi. Liberto Hiroshi Amako, tenori. 05:57 Sibelius: Kavaljeren. Lucano Josh Lovell, tenori. Dokshitser): Romanssi. Debussy: Passepied. 23:49 Händel: Amarilli vezzosa. 03:36 Schütz: Motetti Die Auferstehung unseres Herren Jesu Christi. Igor Stravinsky: Petruska (1947). Merikanto: Kyllikin ryöstö. 04:45 W.A. Tomas Nu?ez, sello. 06:57 Palestrina: Vox dilecti mei (Kuule, rakkaani tulee). Mozart: Sinfonia concertante Es-duuri. 05:57 Geifman (sov. 05:44 Giuliani: Kuusi muunnelmaa omasta teemasta. 06:41 Schmelzer: Aria Viennese. Higdon: Rap knock konsertosta harpulle ja orkesterille. A. äänitetyn konsertin toimittaa Topias Tiheäsalo. Igor Stravinsky: Tulilintu. Nicholas Collon, kapellimestari, sol. 04:19 Holst: Sarjat sotilassoittokunnalle n:o 1 Es-duuri ja n:o 2 F-duuri. Valkyyria. Amor ja Valletto Isabel Signoret, sopraano. 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 22.10. Toimittajana Ainomaija Pennanen. Arnalta Thomas Ebenstein, tenori. 23.10-7.00 Yöklassinen Caplet: Kvintetto huilulle, oboelle, klarinetille, fagotille ja pianolle. 05:15 Charpentier: Litanies de la Vierge (Litanioita Neitsyt Marialle). 00:45 Buxtehude: Sonaatti kahdelle viululle, viola da gamballe ja continuolle G-duuri. Zoroastre. 03:25 Shostakovitsh: Sellokonsertto n:o 1 Es-duuri. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä W. 23:38 Sor: Divertimento kahdelle kitaralle E-duuri (Rohkaisu). 00:42 Satie: Ogives (Suippokaaria). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. 03:55 Weber: Pianosonaatti n:o 3 d-molli. 04:43 W.A. 02:18 Dvorák: Sinfonia n:o 2 B-duuri. 02:19 Rahmaninov: Sinfonia n:o 2 e-molli. Punainen viiva. 04:27 J.S. 03:22 Berlioz: Alkusoitto oopp. 03:56 Goossens: Concert piece (Konserttikappale). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Berta Rojasin kitarakonsertti Sipoosta Berta Rojas, kitara. Musiikkitalossa 8.9.2021 äänitetyn konsertin toimittavat Lotta Emanuelsson ja Janne Palkisto. 05:35 Verhey: Huilukonsertto n:o 2 a-molli. 05:24 Debussy: Rapsodia saksofonille ja orkesterille. Octavia Christina Bock, sopraano. Illan aikana Risto Nordell vieraineen keskustelee teoksesta ja sen esityksestä. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Jan Lehtolan urkukonsertti Helsingin Tuomiokirkossa Jeanne Demessieux 100 vuotta. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Fortuna ja Damigella Johanna Wallroth, sopraano. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. 03:09 Villa-Lobos: Carnaval das criancas brasileiras (Brasilailaisten lasten karnevaali). 05:34 Grieg: Holbergin ajoilta. 00:14 Godard: Sarja huilulle ja pianolle B-duuri. Thomas Adès: Lieux retrouvés. 05:56 Puccini: Donna non vidi mai oopp. 05:35 Beethoven: Jousikvartetto n:o 14 cis-molli. TORSTAI 21.10. 03:17 Bruckner: Sinfonia n:o 1 c-molli. Imettäjä Daniel Jenz, kontratenori. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 28. Hahn: L’énamourée. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Dvorák: Bagatelli n:o 5. Ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevan paraguaylaiskitaristin ohjelmistossa on mm. Hovanshtshina.. 01:25 Gouvy: Serenadi n:o 2 F-duuri. Pjotr Tsaikovski: Muistoja Firenzestä -jousisekstetto. 01:59 Schumann: Albumi nuorisolle, osia. 04:18 Respighi: Linnut, sarja pienelle orkesterille. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Dinorah. Bach: Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja). Thomas Adès: Dawn Lotta Wennäkoski: Flounce. Nero Kate Lindsey. 05:16 Biber: Serenada: Harmonia romana jousille ja continuolle. 04:06 Brahms: Jousikvartetto n:o 3 B-duuri. TORSTAI 14.10. YLE RADIO 1 62 R ONDO C LASSIC 9|2021 Sarja orkesterille n:o 4 D-duuri. 04:37 Giuliani: Kitarasävellyksiä. 00:52 J.S. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 23:19 Couperin: Konsertto n:o 3 A-duuri kamariyhtyeelle. 23.10-6.00 Yöklassinen Rameau: Sarja oopp. A. Järnefelt: Berceuse. TIISTAI 19.10. 05:30 Farrenc: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle Es-duuri. Poppea Slávka Zámecniková, sopraano. Windsorin iloiset rouvat. 04:04 Messiaen: Aikojen lopun kvartetto viululle, klarinetille, sellolle ja pianolle. SUNNUNTAI 17.10. 23.10-6.00 Yöklassinen Rossini: Ricciardo e Zoraide, ooppera. 02:43 Cherubini: Sinfonia D-duuri. Libretto: Giovanni Francesco Busenello. Jeanne Demessieux: Sept Méditations sur le Saint-Esprit. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 01:54 Rameau: Sarja cembalolle n:o 4 a-molli. Sallinen: Simana Arhippainin balladi oopp. Ida Prestin, Agustin Barriosin, Maria Luisa Anidon sekä Federico Moreno Torroban musiikkia. 01:31 Bruch: Das Lied von der Glocke (Laulu kellosta), oratorio. 23:39 Vivaldi: Juditha triumphans (Voittoisa Juudit), oratorio. 03:13 Ernst Weber: Rondo oopp. Littore Erik Van Heynigen, tenori. 04:42 S.Tanejev: Jousikvartetto n:o 8 C-duuri. 00:26 Chopin: Pianosonaatti n:o 3 h-molli. Mozart: Kvintetto jousille n:o 4 g-molli. 05:27 Sweelinck: Jesus Christus, unser Heiland (Jeesus Kristus, sielun turva).. 00:32 Maier: Viulukonsertto. 01:50 Meyerbeer: Dinorahin varjoaaria oopp. 23:45 Koechlin: Septetto puhaltimille. 6.25-6.56 Aamusoitto 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 00:01 Mendelssohn: Viulukonsertto e-molli. Sipoon äänet -festivaalilla 8.10. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 01:00 Schubert: Sinfonia n:o 8 (Suuri C-duurisinfonia). Strauss: Tritsch-Tratsch-polkka. 19.02-21.00 Sellisti Sol Gabetta ystävineen esiintyy Anton Arensky: Pianotrio nro 1 in d-molli, op. 00:53 d’Indy: Poème des rivages (Rantojen runoelma). 05:04 Chausson: Konsertto pianolle, viululle ja jousikvartetille D-duuri. 00:50 Marsh: Sinfonia n:o 6 D-duuri. 05:56 D. PERJANTAI 15.10. Bach: Neljä konserttoa kahdelle cembalolle. 23.10-6.00 Yöklassinen Melartin: Sinfonia n:o 6. 04:16 Tshaikovski: Sinfonia n:o 5 e-molli. Adina Dumitrescu: I smiled to the bird on Jupiter. 03:44 Wessman: Sonatiini pianolle. 23:36 Pleyel: Kuusi duoa kahdelle viululle. Thomas Adès: Inferno baletista Dante. KESKIVIIKKO 20.10. Manon Lescaut. 05:56 Fauré: Kuutamo. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 05:42 Musorgski: Aamunkoitto Moskova-joella ja Persialaisten orjien tanssi oopp. 02:05 Chopin: Poloneeseja pianolle. Wagner: Valkyyrioiden ratsastus oopp. 02:25 A. Strauss: Ruusuritari, sarja orkesterille. 03:10 J.S. Scarlatti: Sonaatti e-molli. Concentus Musicus Wien. Jumalten tuho. 23:53 Andrée: Pianotrio n:o 2 g-molli. 01:09 Norman: Waldlieder (Metsälauluja). 06:15 Loewe: Pianosonaatti E-duuri (Grosse Sonate). 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-22.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Nicholas Collonin ylikapellimestarikauden avajaiskonsertti. 23.10-6.00 Yöklassinen Pylkkänen: Pieni sarja oboelle ja jousiorkesterille. 05:25 J. 03:46 W.A. 01:07 Brahms: Sinfonia n:o 4 e-molli. MAANANTAI 18.10. Igor Stravinsky: Orpheus. Vera-Lotte Boecker, sopraano. 03:22 Offenbach: Sarja kahdelle sellolle n:o 2 E-duuri. 00:57 Godard: Sarja huilulle ja pianolle B-duuri. Thomas Adès. 6.25-6.56 amusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 00:18 Wagner: Siegfriedin surumarssi oopp. Vapaatuomarit. Drusilla ja Virt. Waldteufel: Dolores. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. 00:29 Rössler: Sinfonia D-duuri (Grande symphonie). Lili Boulanger: Kevätaamu. Thomas Adès: Hotel Suite oopperasta Powder Her Face. 05:21 R. 23.10-6.00 Yöklassinen Beethoven: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 7 c-molli. Bach: Sonaatti n:o 1 g-molli; Partita n:o 1 h-molli; Sonaatti n:o 2 a-molli. Otho Xavier Sabata, kontratenori. Mozart (sov. 04:55 Mendelssohn: Kvintetto jousille n:o 2 B-duuri. Mozart: Pianokonsertto n:o 20 d-molli. Seneca Willard White, basso. 04:20 Poulenc: Hirvinaaraat, balettisarja. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Pallade Aurora Marthens, sopraano. 05:57 Rubinstein: Romanssi Es-duuri. 32. 02:54 Prokofjev: Viulukonsertto n:o 2 g-molli. Oberon teemoista. 05:56 J. mezzosopraano. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. 02:57 J.S. Nicolai: Kuukuoro oopp. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Haydn: Sinfonia n:o 103 Es-duuri (Rummunpäristys). Maija Hynninen: Deux. George Enescu: Ménétrier teoksesta Lapsuuskuvia op. LAUANTAI 16.10. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-22.00 Oopperailta Wienissä Claudio Monteverdin Poppean kruunaus 3-näytöksinen ooppera. 01:45 Grigny: Messu uruille ja lauluäänille (Kaikkivaltias Isä)
Harri Wessman: Preludi ja sicilienne. 05:08 Schumann: Sinfonia n:o 3 Es-duuri (Reiniläinen). 23:21 Beethoven: Viulukonsertto D-duuri. Smyth: Scherzo Sinfonisesta serenadista D-duuri. Musiikkitalon Paavo-salissa 24.10.2021 äänitetyn konsertin toimittaa Lotta Emanuelsson. Toimittajana on Lotta Emanuelsson. 23.10-6.00 Yöklassinen PORI.FI/SINFONIETTA konsertit osoitteessa poimintoja syksystä 2021 viva italia! To 14.10. Thomas Adès: Kolme kehtolaulua oopperasta The Exterminating Angel (kantaesitys). 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Fanny Mendelssohn: Jousikvartetto Es. 04:03 Beethoven: Sinfonia n:o 5 c-molli. Dustin Doyle. Elfrida Andrée: Andante quasi recitativo. äänitetyn konsertin toimittaa Noora Hirn. Lutoslawski: Muunnelmia Paganinin teemasta kahdelle pianolle. 05:26 Madetoja (sov.): Viisi pohjois-pohjalaista kansanlaulua. Pekka Kuusisto, viulu. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita Kuuntelijoiden toivemusiikkia 19.02-21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Joht. Uudessa Paviljongissa 29.10. Nürnbergin mestarilaulajat. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä J. Johannes Brahms: Vier Gesänge. klo 19 Promenadisali ALEXANDER ZEMTSOV kapellimestari MARIO HOSSEN viulu Rossini – Paganini – Mendelssohn LIPUT: 28 / 22 / 8 € tsarevits Pe 19.11. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. Jarkko Hartikainen: Uusi teos. Britta Byström: Im Freien viululle ja jousille. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-21.00 Euroradion konsertti-ilta 21.00-22.00 Iltasoitto 23.10-6.00 Yöklassinen PERJANTAI 29.10. Konsertin ohjelmassa: Aino Tenkanen: Variaatio Beethovenin teemasta; Rolf Gustavson: Variaatio Beethovenin teemasta; Joonas Kuikka: Variaatio Beethovenin teemasta: “Metamorphosis”. 19.02-21.30 RIAS-kamarikuoro Euroradion konsertti-illassa RIAS-kamarikuoro, joht. 15. Mozart: Eine Kleine Nachtmusik (Pieni yösoitto). 02:00 Biber: Missa Christi resurgentis. Debussy: Nuit d’etoiles. 05:38 Montpellier Codex, ranskalaisia motetteja 1200-luvulta (säv. Tapani Länsiö: A due. Mozart: Viulukonsertto n:o 3 G-duuri. DiLorenzo): Kerjäläisooppera, sarja vaskikvintetille oopperan kohtauksista. Aulis Sallinen: Konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille. Paavo Heininen: Préludes, études, poèmes. 04:24 Tailleferre: Sonaatti viululle ja pianolle n:o 1. 03:25 Levitin: Sarja sellolle ja kamariorkesterille. 23.10-7.00 Yöklassinen Mompou: Charmes. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson. Bach: Partita klaveerille n:o 2 c-molli. Moreno Torroba: Fandanguillo Kastilialaisesta sarjasta. Berliinin Theater im Delphissä 19.3.2021 taltioidun konserttilähetyksen toimittaa Inari Tilli. Toimittajana Ainomaija Pennanen. tuntematon) (Anonymous 4) 06:43 Jiránek: Sonaatti kahdelle viululle ja continuolle B-duuri. 23.10-6.00 Yöklassinen LAUANTAI 30.10. 01:53 Händel: Armidan resitatiivi ja aaria oopp. 23.10-6.00 Yöklassinen TORSTAI 28.10. Suoran lähetyksen toimittaa Janne Palkisto. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. 04:35 Bach: Kantaatti n:o 78 (Jesu, der du meine Seele). Landi: Amarillide, deh vieni (Tule, oi Amaryllis). 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Välilevyjä Taidemusiikin tarinoita kertoo ja purkaa Kare Eskola. 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Uudet levyt Maailman parhaat suomenkieliset taidemusiikin levyarviot. Sinilintu. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Pia Antikaisen seurassa. Leos Janácek: Concertino. Kern: Spanischer Tanz n:o 1 (Espanjalainen tanssi). 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.20 Meidän Festivaali 2021: Paljon onnea, Joonas! Joonas Kokkonen 100 vuotta. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.30-20.45 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Thomas Adès, piano, Jenny Carlstedt, mezzosopraano, RSO:n muusikot. 05:44 Stanford: Kolme motettia. 23.10-7.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 31.10. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli 8.05-9.00 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. Rinaldo. Erkki Salmenhaara: Käyrätorvikonsertto. Die Nachtlager von Granada. 23.10-6.00 Yöklassinen MAANANTAI 25.10. klo 19 La 20.11. 03:25 Ravel: Pianotrio a-molli. Engelbert Humperdinck: Ein geistliches Abendlied. 23.10-6.00 Yöklassinen TIISTAI 26.10. Franz Schubert: Gott ist mein Hirt. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Joonas Kokkonen: ...Durch einen Spiegel... 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.05 Epäilyttävän uutta Ohjelmassa soi raikas elektroakustinen musiikki, erilaisten laulutyylien ilmentymät taidemusiikissa, ambient ja äänimaisemat sekä kollektiivisesti tuotettu äänistö. klo 15 Promenadisali FRANZ LEHÁRIN OPERETTI VILLE SAUKKONEN ohjaus JONAS RANNILA kapellimestari Rooleissa mm.: MARI PALO, VILLE SALONEN, REETTA HAAVISTO & JUHA HOSTIKKA LIPUT: 51,50 / 48,50 € SATAKUNNAN MUSIIKKIJUHLAT ALEXANDER ZEMTSOV kapellimestari MARIO HOSSEN viulu VILLE SALONEN tenori. SUNNUNTAI 24.10. YLE RADIO 1 R ONDO C LASSIC 9|2021 63 Mondes. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 d-molli op. 7.02-7.57 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. 02:01 Mahler: Sinfonia n:o 6 a-molli (Traaginen). Thomas Adès: Märchentänze, kantaesitys (Ylen tilaus)Francisco Coll: Neljä iberialaista miniatyyria. 23.10-6.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 27.10. 01:43 Coleridge-Taylor: Pieni konserttisarja. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. 04:45 J.S. Jeanne Demessieux: Te Deum. Mikko Heiniö: On the Rocks. Humperdinck: Tähtien tanssi näyt. Francis Poulenc: Quatre Petites Prières de Saint-François d’Assise; Laudes de Saint-Antoine de Padoue. 6.25-6.56 Aamusoitto 7.25-7.59 Aamusoitto 10.00-10.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. 00:52 W.A. 03:54 Lutoslawski: Konsertto orkesterille. Joseph Rheinberger: Wie lieblich sind deine Wohnugen. Strauss, nuorempi: Neue Pizzicato-Polka. 00:30 W.A. Bach: Partita klaveerille n:o 4 D-duuri. Gustav Holst: Choral hymns from the Rig Veda. Aki Yli-Salomäen toimittaman kahdeksanosaisen sarjan runsaasta musiikillisesta kokonaisuudesta hahmottuu samalla kuva uuden 2020-luvun taidemusiikin olemuksesta ja suuntaviivoista. 03:40 Weill (sov. Joonas Kokkonen: Juhlakellot (Järvenpään kirkon kellot); Jousikvartetto nro 3; Johann Sebastian Bach: Fuuga E-duuri BWV878 . LAUANTAI 23.10. Tailleferre: Impromptu. 00:24 Purcell: Now that the sun hath veiled his light (Nyt kun aurinko on peittänyt valonsa). György Kurtág: Hommage . op. 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 19.02-20.30 Kauniaisten musiikkijuhlien avajaiskonsertti: Uutta ja uudelleen löydettyä Kauniaisten musiikkijuhlien avajaiskonsertti: Uutta ja uudelleen löydettyä. 01:17 J.S. 03:14 Salonen: Lachen verlernt. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.57 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. Thomas Adès: Asyla. 05:56 Wagner: Waltherin kilpalaulu oopp. 6.25-6.56 Aamusoitto 11.00-11.55 Narrin aamulaulu Outi Paananen penkoo levyhyllyjä ja tutkailee taiteilijaelämää. klo 15 Su 21.11. 00:06 Röntgen: Sinfonietta humoristica (Humoristinen sinfonietta). Konsertti on äänitetty Järvenpään kirkossa 27.7.2021. 20.20-22.00 Iltasoitto Joonas Kokkosen ja hänen oppilaidensa musiikkia. Liszt: Liebestraum. R-Sch. Veljo Tormis: Incantatio maris aestuosi. 9.05-9.53 Euroopan konserttilavoilla Kierros Euroopan konserttilavoilla Topias Tiheäsalon seurassa. 104. 04:56 Saariaho: Graal théâtre. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja kapellimestari-viulisti Jan Söderblom. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.57 Riston Valinta Risto Nordellin puhetta ja musiikkia asiasta ja asian vierestä. Einojuhani Rautavaara: Legenda. Henry Purcell: Neljä laulua. Igor Stravinsky: Three Shakespeare Songs; Kissan kehtolauluja; The Owl and the Pussy-Cat; Elegy for JFK. Ohjelmassa kuullaan myös säveltäjä Tapani Länsiön ja toimittaja Lotta Emanuelssonin keskustelu aiheesta Joonas Kokkonen julkisuuskuvan takana. 23.10-6.00 Yöklassinen Dvorák: Armida, ooppera. 13.00-15.00 Klassinen kattaus 16.10-17.00 Faunin iltapäivä 22.05-23.00 Ajassa soi Uutta klassista ja puhetta siitä. Thomas Adès, kapellimestari, sol. 13.00-14.00 Klassinen kattaus 14.00-14.55 Näistä levyistä en luovu Toimittajana Inari Tilli. Kreutzer: ’’Schon die Abendklocken klangen’’ oopp. F
(Uusinta) Sunnuntai 24.10. Lenneke Ruiten on prinsessana juuri niin itsekäs, turhamainen ja julma kuin pitääkin, ja naiset hänen ympärillään laulavat ylistyskuorojaan hehkeästi. Sitä ennen toukokuussa Muti johti juhlakonsertin Milanon La Scala -oopperassa. klo 12.00, Areenassa 90 päivää) Ditte Feukin ohjaama draamadokumentti kertoo aikansa supertähden, sopraano Jenny Lindin (1820–1887) tarinan mukaansatempaavalla tavalla, mm. Intohimoisessa musiikissa on aineksia säveltäjän omasta elämästä ja hänen epäonnisesta suhteestaan Alma Schindleriin, sittemmin Gustav Mahlerin vaimoon. Laulusolistina sopraano Christiane Karg. 64 R ONDO C LASSIC 9|2021 Operavisionin syksyä: Kääpiöstä Karita Mattilan tähdittämään Jen?faan OPERAVISION ON PARHAITA streaming-alustoja eurooppalaisten oopperatalojen ohjelmistojen seuraamiseen. Kääpiö parka ei kuitenkaan tiedä mitään omasta rumasta ulkonäöstään, kunnes joutuu lopussa ensimmäistä kertaa peilin eteen ja kuolee shokkiin ja sydämen särkymiseen. 1882 ja jatkuvat yhä. Asmik Grigorian on nimiosassa. Syksyn uutuuksiin kuuluu myös Zemlinskyn Kääpiö Alankomaiden oopperasta. Tässä on pointtinsa, mutta valitettavasti näyttämöllinen ratkaisu sulkee laulajat staattisiksi tilan vangeiksi. sinfonian Barcelonan upeassa Sagrada Familia -basilikassa, joka on Antoni Gaudín suunnittelema. klo 12.55, Areenassa 31.5.2022 asti) Unelmia, tasapainoilua, voimaa. Hän on myös kolmen lapsen äiti. 33; Musorgski/Ravel, Näyttelykuvia. Elokuvaohjaajana tunnettu Nanouk Leopold on ohjannut tuotannon antaen taustakankaalla pyörivälle filmimateriaalille suuren roolin ja tuomalla orkesterin lavalle. klo 19.00/20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Areena ja Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Alice Coote, mezzosopraano Brenden Gunnell, tenori George Walker: Lyric Jean Sibelius: Pelléas ja Mélisande op. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki. Laulu, ilmeet ja eleet kyllä kertovat, mutta täysin onnistuneena en elokuvan ja oopperan kohtaamista pidä. (Uusinta) Perjantai 1.10. 120 Sunnuntai 3.10. David Donnellyn dokumentissa seurataan kolmea musiikista menestystien löytänyttä naista. klo 19.00/20.00 RSO-festivaali Thomas Adès: Inferno Yle Areena ja Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Thomas Adès, kapellimestari Igor Stravinsky: Orpheus Thomas Adès: Inferno baletista Dante Sunnuntai 24.10. Oopperassa kääpiö annetaan syntymäpäivälahjaksi Infantalle, johon tämä rakastuu. klo 19.30 ja on katsottavissa kuukauden ajan. Evan Rogister johtaa Ruotsin radion sinfoniaorkesteria. klo 19.00/20.00 RSO-festivaali Thomas Adès: Satutanssit Yle Areena ja Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Thomas Adès, kapellimestari Pekka Kuusisto, viulu Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 d-molli op. Perjantai 1.10. Perjantai 15.10. Robert Lepagen ohjaaman tuotannon päärooleissa laulavat Eric Owens, Susanna Phillips ja Tamara Mumford. Keskiviikko 6.10. Ohjelma: Prokofjev, Luutnantti Kije -sarja op.60; Tshaikovski, Rokokoo-muunnelmat op. (Uusinta) Perjantai 29.10. klo 15.40 Wienin filharmonikot Sagrada Familiassa Yle Teema (Areenassa 30 päivää) Christian Thielemann johtaa Anton Brucknerin 4. 46 Gustav Mahler: Das Lied von der Erde Sunnuntai 10.10. klo 16.25 Forte – musiikin vahvat naiset Yle Teema (uusinta pe 29.10. Alan kattojärjestön organisoimassa palvelussa on mukana 26 taloa 18 Euroopan maasta. Tatjana Berman on venäläisyntyinen, lapsitähtenä aloittanut viulisti, joka nykyään vie klassista musiikkia amerikkalaisiin kouluihin. Ohjelma: Mendelssohn-Bartholdy, Rauhallinen meri ja vauras matka; Schumann, neljäs sinfonia d-molli; Brahms, toinen sinfonia D-duuri. Livelähetys alkaa 9.10. YLE TEEMA & AREENA Radion sinfoniaorkesterin konsertit välitetään suorina lähetyksinä Areenassa ja viivästettyinä tv-lähetyksinä klo 20.00 Teemalla. 2016. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Berliinin filharmonikkojen 15 soittajaa esiintyivät toukokuussa tyhjälle Philharmonie-katsomolle kapellimestari Kirill Petrenkon johdolla. (Ranska 2013) Keskiviikko 20.10. Teos kantaesitettiin Kölnissä 1922, ja sen libretto on mukaelma Oscar Wilden kirjasta The Birthday of the Infata. klo 19.00/20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti Yle Areena ja Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Anja Bihlmaier, kapellimestari Johannes Piirto, piano Igor Stravinsky: Konsertto kamariorkesterille Es-duuri ”Dumbarton Oaks” Aleksandr Skrjabin: Pianokonsertto fis-molli op. Norjalainen viulisti Eldbjørg Hemsing on esiintynyt huippuorkestereiden kanssa 11-vuotiaasta lähtien. Lokakuun ohjelmistossa on suomalaisille todellinen lahja, Claus Guthin psykologisesti tarkkanäköisesti ohjaama Jen?fa Lontoon Kuninkaallisesta oopperasta, jossa kompleksikkaan äitipuolen Kostelni?kan roolissa laulaa Karita Mattila. Kun Clay Hilleyn kääpiö ei olekaan rujo vaan komeasti ja vivahteikkaasti laulava siivekäs lintuolio, hoviväen pilkka häntä kohtaan tuntuu groteskilta. Hoviväki on kuvattu hienostorouviksi, joiden röyhelöjen alta paljastuvat sian sorkat. Modernistisen arkkitehtuurin helmen rakennustyöt alkoivat v. animaatioiden avulla. HARRI KUUSISAARI Rondo aloittaa tällä palstalla klassisen musiikin striimialustojen annin säännöllisen seurannan. klo 12.00 Metropolitan: Kaukainen rakkaus Yle Teema (Areenassa 10 päivää) Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus New Yorkin Metropolitan-oopperassa v. klo 15.30 Jenny Lind – Ruotsin satakieli 200 vuotta Yle Teema (uusinta pe 29.10. Wienin filharmonikkojen konsertti taltioitiin 18.9.2021. 104 Thomas Adès: Märchentänze, kantaesitys (Ylen tilaus) Francisco Coll: Neljä iberialaista miniatyyria Thomas Adès: Asyla Sunnuntai 31.10. klo 15.35 Riccardo Mutin juhlakonsertti Yle Teema (Areenassa 7 päivää) Italialainen kapellimestari Riccardo Muti täytti 80 vuotta heinäkuussa 2021. Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri jatkavat konserttikauttaan suunnitellusti. klo 15.15 Eurooppa-konsertti 2020 Berliinistä Yle Teema (uusinta pe 5.11. (Uusinta) Television klassisen musiikin ohjelmia 1.10.–31.10. Zemlinsky ei ollut ulkoisesti järin komea, ja Alma panetteli häntä maahiseksi, joka roikkuu Wienin kahviloissa haisevana ja hampaattomana, ja torjui tämän lähentelyt. klo 12.00, Areenassa 30 päivää) Orchestre de Paris esiintyy kotikaupungissaan venäläismaestron johdolla. Myöhäisromanttinen mahla kohtaa ekspressionismin ja lyyrisen eksotismin, joka paikoin muistuttaa Straussin Salomea. Tämän jutun alustoista Operavision on ilmainen sen saaman EU-rahoituksen ansiosta, ja Digital Concert Hall maksullinen.. klo 19.00/20.00 RSO-festivaali Thomas Adès: The Daring Duchess Yle Areena ja Yle Teema (Areenassa pysyvästi) Radion sinfoniaorkesteri Nicholas Collon, kapellimestari Tomas Nuñez, sello Thomas Adès: Hotel Suite oopperasta Powder Her Face Thomas Adès: Lieux retrouvés Igor Stravinsky: Tulilintu Sunnuntai 17.10. Alankomaisen oopperan esityksessä Lorenzo Viotti aloittaa talon uutena ylikapellimestarina ja puristaa musiikista kaikki säveltäjän haaveet ja tuskan. Tunteikkaan konsertin ohjelmassa oli Pärtin, Ligetin, Barberin ja Mahlerin musiikkia. Orkesterina oli Wienin filharmonikot, jonka kunniajäsen Muti on johdettuaan sitä jo yli 500 kertaa aiemmin. 20 Robert Schumann: Sinfonia nro 4 d-molli op. Laulajat ovat vankeina eteen pystytettyjen neliönmuotoisten kehysten sisällä. . Tekstitykset ovat englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, ja myös taustamateriaalia haastatteluineen ja taustatietoineen löytyy. Kertojan roolissa on baritoni Thomas Hampson. Lucia Caruso on Argentiinassa syntynyt elokuvasäveltäjä. Sellosolistina amerikkalainen Alisa Weilerstein. klo 16.00 Juri Temirkanov johtaa Orchestre de Paris’ta Yle Teema (uusinta pe 22.10. Dokumentissa Jenny Lindiä esittää sopraanotähti Malin Byström ja nuorta Jennyä Annie Ternström